_,, un a &TIEDE ISTUMISEN TERVEYSVAIKUTUKSET TUTKIMUKSEN KOHTEEKSI ,if •-11' 1; r r~, r 1 ~.Ai~ •· ~!Ji\fl~ ·,~.;.tu ·suuna~ ri
Liikunnan äärellä riittääkin pohdittavaa, keskusteltavaa ja tutkittavaa. Yhdysvaltain presidentin vaihtuessa koko maapallo tuntuu elelevän suurten odotusten vallassa. Iskusanoina tekstissä esiintyy muiden muassa tasa-arvoisuus, esteettömyys, kestävä kehitys ja laatu. Vielä jokin aika sitten nimittäin googlettamalla sanalla "failure" päätyi Obaman edeltäjän kotisivuille. Voi olla, että pääpaino siirtyy liikuntapaikkojen peruskorjausrakentamiseen, joka sekin asiakirjassa mainitaan ja joka tulee lähivuosina monin paikoin väistämättä ajankohtaiseksi. ~;~ n;n=11,tD"li'lmN ~ b~= C!?:dl . ,b ~ ~~rm nmm,~=mi= ~ ·:.w.:.s.::u,:,""":u,:...,,... ffl" 1 "" •l"' 1I"" =i ... Allekirjoittanut pyrkii lehden uutena päätoimittajana seuraamaan lippua ja tukemaan häntä parhaansa mukaan. Tällä näyttämöllä Liikuntatieteellisellä Seuralla kuten myös Liikunta & Tiede -lehdellä on keskeinen roolinsa. Taantuma tuokin oman varjonsa asiakirjassa esitetyn vision ylle. Asia on ajankohtainen, sillä valtion liikuntaneuvosto on äskettäin julkaissut liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuutta hahmottavan suunta-asiakirjan. Meikäläisille riittää haasteita niin ikään tosin aavistuksen pienemmissä ympyröissä suomalaisen liikuntakuluuurin, -politiikan ja -tieteen äärellä. Paulin ja Katriinan suorituksethan olivat kokonaan asteikon toisesta päästä. MAAILMAN JA SEURAN NIVELKOHDASSA PASI KOSKI uoden 2009 alkupuolella puhalteleva uudet tuulet niin Liikuntatieteellisessä Seurassa, Liikunta ja Tiede -lehdessä kuin maailmallakin. Keskeinen huomio kohdistetaan terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuuden kasvattamiseen, muna kilpaja huippu-urheilukin saavat mainintansa. Uusia ideoita ja toiveita seuraan tai lehteen liittyen otetaankin nyt avosylin vastaan. Liikuntakulttuuriamme ajatellen elämme parhaillaan mielenkiintoisia aikoja. 'wiii®wr-n@ ~ms 1mim !DiJ11H1GJ1J ~ ~~ /.ffl%f:1,~nl!l"'m"'1ffl .... Konkreettisesti nämä tuulet ovat uusia henkilöitä keskeisissä rooleissa: Barach, A11Ui ja Pasi. Lehti voi toimia kantavana keskustelufoorumina, joka hedelmällisimmillään edellyttää lukijoiden aktiivisuutta. Haasteita Obamalla riittää niin maan sisäisissä kuin koko maailmankin asioissa siitä ei ole epäilystä. Heille ei heidän lähtiessään tarjottu helikoplerikyytiä Teksasiin, mutta muutenkin rinnastusta Amerikanmaan suuntaan on heidän kohdallaan syytä välttää. Liikuntatieteellisen Seuran uudelle puheenjohtajalle Anni Uutelalle onkin syylä toivottaa onnea paitsi valintansa johdosta myös valitsemallaan tiellä. 'iiJJmUt'ral .-n~ Imi~ ••• • .@ Kestotilaus: 32 euroa ~~ tffil, ~ IG§II~. ... Tässä yhteydessä on paikallaan esittää suuret ja lämpimät kiitokset seuran edelliselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Pauli Vuolleelle sekä olyrnpiadinmiuaisen jakson lehteä vetäneelle Kalriina Kul1lw11e11-Harjul.alle. @1 131m1~ ~ rmbJ@Jtmml ~~ 11m ~ ~ ~t•l•i#llm Ruuska en-Himma ~ ~r.,r,._,. pasi.koski@utu.fi ~ --~ Il#fflXm) L!i11<untatieteelilnen EmI!m) ~ mr:ll?i: t:Hlå Qlm+lntiOO lil!lilW~ bwwrkJ:mfflD ~n.n ... Vetäjien vaihtumisen myötä syntyvät nivelkohdat ovat usein otollisimpia uusille avauksille. Rosinante on satuloitu. . Väestö ikääntyy ja eläköityy, ilmasto lämpenee, talouden tunnusluvut osoittavat kaakkoon, väki lihoo, nuoriso on rapakuruoista, tekniset innovaatiot pyrkivät passivoiuarnaan meidät lopullisesti, liikunnan kentän ja vapaa-ajan kirjavoiiuminen jatkuu, urheilijoiden menestyksestä ollaan huolissaan jne. Asiakirja on valmisteltu ennen kuin taantuma sai yliotteen, eikä siinä viitata elvyttämiseen, jonka mahdollisuuden julkinen liikuntarakentarninen tässä tilanteessa tarjoaa. Tavoitteeksi on aseteltu, ei enempää eikä vähempää, kuin luoda Suomesta liikuntaolosuhteiden mallimaa. Lehden tässä numerossa pikkulapsia ja koululaisia koskevien tutkimusartikkelien lisäksi teemana on liikuntarakentaminen. Sama pätee seuran toimintaan
Kari Kalliokoski 73 Väitösuutiset TUTKIMUSARTIKKELIT 2008/OSA 11 22 Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla. Tai että eteläisen Suomen ainoat eväät ilmastonmuutoksen sopeutumiseen löytyvät hiihtoputkien rakentamista. Leena Nieminen 68 ERIKU-hanke: Kunnissa haetaan yhteistyötä. Keskinen 59 KOLUMNI: Elä hitaammin elä paremmin. Liikuntapaikkojen energiakulutuksessa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Tiedosta on tullut tärkeä päätöksenteon ohjaaja. Samu Tuomaala, Pertti Huotari, Jarmo Liukkonen 57 Tutkimusartikkelit 2009 Käsikirjoitukset toimitukseen 17.4.2009 mennessä. Rakennuskustannuksien ei tulisi olla ainoa vertailukohde liikuntapaikkainvestointeja pohdittaessa. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät Suomessa 34 lajissa. Matti Hintikka 69 Pyöräilystä, dopingista ja hieman hiihdostakin. Kirsti Laine 13 Lämmitettävä ulkokenttä energiasyöppö valaistu pururata energiapihi. Kari L. Arto Saari 16 Suurkisatapahtumat edellyttävät areenansa. Markku Ojanen 60 Dopingaineiden käyttö houkuttaa yhä useampaa nuorta kuntosaliharrastajaa. likka Vuori ja Raija Laukkanen 8 Liikuntarakentamisen suuntana terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet. Toni Piispanen 65 Liikutaan Terveemmäksi Äitienpäivänä 10.5 LUETTUA 69 Hevosia ja herkkiä sävyjä. Istuminen on todennäköisesti myös yksi lihavuusepidemian keskeinen syy. Karoliina Luoto 20 POLTTOPISTEESSÄ: Koululiikunnan kolmas tie. Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on niskaja hartiavaivojen taustalla jo nuorilla. Tuuli Salospohja AJASSA 66 Antti Uutela: Seuralla vahva rooli liikunnan kehittäjänä. Kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntakentän muutokset ovat haaste ja mahdollisuus myös erityisliikunnalle. Olosuhdepuutteita paikataan parhaillaan jalkapallon naisten EM-lopputurnausta varten. Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Liikuntatieteellisen Seuran osaamiselle luotettavana liikuntatiedon välittäjänä, kouluttajana ja asiantuntijoiden yhteen saattajana on nyt vankka yhteiskunnallinen tilaus, sanoo seuran puheenjohtaja Antti Uutela. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät Valtion liikunta neuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa. Erkki Vettenniemi TUTKITTUA 71 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Kokonaiskustannusten vertaaminen käyttökertaa kohti kannattaa. Ei saisi olla itsestäänselvyys, että jokaisessa kunnassa tulee olla jää-, liikuntatai uimahalli. Katri Takala, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 51 Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielisen version validiteetti ja reliabiliteetti. Juha Kokkonen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 30 Iloa suksilla kouluhiihtotapahtuma lasten kokemana. 57 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien 2009 kirjoitusohjeet.. Sami Kalaja, Timo Jaakkola, Jarmo Liukkonen 45 Yhdeksäsluokkalaisten koululaisten raportoima liikuntatuntien motivaatioilmasto ja koherenssin tunne koetun fyysisen pätevyyden selittäjänä. Tyypillinen dopingaineiden kuntoilijakäyttäjä elää keskiluokkaisen nuoren aikuisen elämää; hän joko opiskelee tai tekee töitä vakituisesti ja ahkerasti keskimäärin lähes 40 tuntia viikossa. Sami Yli-Piipari, Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola 36 Motoriset perustaidot peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla oppilailla. Arja Sääkslahti 72 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Pasi Koski 4 Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. Istumme pääosan päivää jo lapsuudesta alkaen. Kirsti Laine 12 Liikunnankin ekologista jalanjälkeä voi pienentää. 2 Pääkirjoitus. EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää 39 lajissa, ilmenee lajiliitoille tehdystä olosuhdeselvityksestä
. å . Teksti: ILKKA VUORI, RAIJA LAUKKANEN ,. olotila. .,./;.', ,·. f~tufhrn'e'\pääosan päiv· ~~~--~-Päivittäinen runsas ja yhtäjaks haritiavalvojeQlaustalla jdlfluorTiia . Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. -~" ls urrusen Ja·. Istuminen enlähes lepoa vasta_ :~ .......... i ·---~~ '-•···-··~ ... , näköis·ettifruyös ijksi lihav_uusepjp~QJtan · . ~!':"' ' · in ora · mmarrettyk ~-: -:"10'' . ~t,c.,,. ~ n ynteyksien selvittä ·---M'::'l .
2006). Pojilla vastaavaa yhteyttä ei todettu (Auvinen ym. Vastaavia tuloksia saatiin aikuisilla myös Australiassa (Healy ym. 2008). 2007), on näiden vaivojen itsenäinen vaaratekijä myös lapsilla ja nuorilla (Prins ym. Istumisen keston ja selkävaivojen välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla useissa, joskaan ei kaikissa tutkimuksissa (Auvinen ym. Haastattelutietojen mukaan Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia (Sjöström ym. Myös nuoret istuivat merkittävän osan päivästään; 6-11-vuotiaat lapset ja nuoret istuivat 14 tunnin aikana 6,1 tuntia, 16-19 -vuotiaat 8,0 tuntia. Uusilla tekniikoilla istumisen kokonaismäärä ja jaksottuminen voidaan mitata tarkasti. 2007). Suomalaisessa tutkimuksessa 15-16 vuotiaitten tyttöjen alaselän vaivoilla ja niiden takia tapahtuneitten vastaanottokäyntien määrällä oli yhteys istumisajan pituuteen, kun istumista oli yli neljä tuntia päivittäin. 2008). Istumisen tutkiminen on tarpeellista useista syistä; istuminen on yleistä, runsasta ja jatkuvasti toistuvaa läpi elämän ja sillä on lukuisia vaikutuksia toimintakykyyn ja terveyteen kaikissa ikäryhmissä. I stuessa energiaa kuluu vain 1-2 kertaa levossa makuulla mitattua perusaineenvaihduntaa suurempi määrä. Tällaisten mittausten mukaan Yhdysvaltojen aikuiset viettivät päivittäin 14 tunnin rekisteröintiajasta istuen 55 prosenttia (7,7 tuntia) (Matthews ym 2008). Työhön liittyvät niska-hartiavaivat ovat yleisiä erityisesti toimistotyötä tekevillä. Kyselyillä ja haastatteluilla saadaan useimmin likimääräistä tietoa istumisen kokonaismäärästä ja joihinkin toimintoihin kuten työhön tai television katseluun käytetystä ajasta. Niskaja hartiavaivat lisääntyvät istumisen myötä jo nuorilla Täsmälliset mittaukset antavat mahdollisuuksia selvittää luotettavasti esimerkiksi istumisen ja terveyden yhteyksiä. Koko valveillaoloaikaan suhteutettuna istuen käytetty aika oli 8,5 tuntia päivittäin. 2008). Niitä esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella suomalaisista 15-16 -vuotiaista tytöistä ja pojista noin kolmanneksella (Auvinen ym. 2009), mutta iäkkäillä henkilöillä runsas ja iän mukana lisääntyvä istuminen todennäköisesti kiihdyttää erityisesti alarajojen luiden haurastumista. 2008). Niska-hartiavaivat ovat yleisiä jo lapsilla ja nuorilla. 2007). Niiden ilmenemiseen vaikuttavat monen tekijät, joista pitkään istuminen toimistoja pääte töissä on yksi ( Cote ym. Istumisen tutkimusta on haitannut sitä mittaavien menetelmien epätarkkuus. Siihen on syytä ehkä enemmän kuin on ymmärrettykään. Jo työiässä runsas istuminen työssä lisäsi 50 vuotta täyttäneillä naisilla kaatumisista johtuvien luunmurLIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2fXJ9 5. Esimerkiksi television katsominen sohvalla kaukosåädintä käyttäen lisää energiankulutusta vain kahdeksan prosenttia perusaineenvaihduntaa suuremmaksi (Levine 2007). 2007), mutta runsas istuminen kyfoottisessa, kyttyräselkäisessä asennossa saattaa rappeuttaa selän rakenteita (Pynt ym. läk kåil lä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Istuminen ei varmasti vahvista lasten ja nuorten luustoa, mutta epätavallisen matalan luuntiheyden itsenäiseksi vaaratekijäksi sitä ei ole osoitettu. 2008). Sitä se ei ole myöskään 40-60 -vuotiailla naisilla (Waugh ym. 2000, Lis ym. Runsas staattinen istuminen, esimerkiksi television katselu, lukeminen ja tietokoneen käyttö (Auvinen ym. Ikääntyneillä vastaavat osuudet olivat 8,4 tuntia päivittäin 60-69 -vuotiailla ja 9,3 tuntia päivittäin 70-85 -vuotiailla. Aikuisilla työssä istuminen ei yksinään ole alaseIän pitkäaikaisten vaivojen riskitekijä (Hartvigsen ym
2005). Näyttää siltä, että lihavat henkilöt valitsevat useammin istumisen seisomisen ja kävelyn sijaan ja lihominen johtaa seisomisen ja kävelyn vähenemiseen. Mitä useammin on istumista katkaisevia taukoja, sitä hoikempi on vyötärö ja sitä paremmat laboratorioarvot saadaan veren rasvoista triglyserideille ja veren sokerille sokerirasituskokeessa. 2005, Ford ym. 1998). Runsas istuminen toistuu suurella osalla väestöstä lähes päivittäin viikosta, kuukaudesta ja vuodesta Loiseen esimerkiksi työssä (Mummery ym. Tämä antaa aiheen pyrkiä vähentämään istumisen määrää ja yhtäjaksoisuutta kaikissa ikäryhmissä. 2005) ja television katselussa (Tucker ja Friedman 1989, Tucker ja Bagwell 1991, Ching ym. Istumisen yhteys metaboliseen oireyhtymään ja sen komponentteihin on monissa tutkimuksissa ollut riippumaton myös fyysisen aktiivisuuden määrästä (Hamilton ym. 2008). lstumisajan vähentäminen ja seisoen tehtäviin toimintoihin ku1 uvan ajan lisääminen on merkittävä mahdollisuus myös lihomisen ehkäisyssä. 2008 b). Erittäin kiintoisia ovat tuoreet havainnot, joiden mukaan istumista katkovien taukojen määrän kasvu vähentää itsenäisesti, istumisen kokonaisajasta ja fyysisestä aktiivisuudesta riippumattomasti, istumisen epäedullisia yhteyksiä vyötärön ympärysmittaan, painoindeksiin sekä veren rasvoista triglyserideihin ja kahden tunnin plasman glukoosiin (Healy ym. 2008 a Healy ym. Niiden perustana on erilaisia biologisia, psykologisia, teknologisia, taloudellisia ym. Myös 65 vuotta täyttäneillä naisilla lonkkamurtumien vaara kasvoi istumisen lisääntyessä (Gregg ym. 2006, Sardinha ym. 2003). Se edellyttää tehokkaiden keinojen kehittämistä ja vahvojen ohjelmien laatimista muutosten laajamittaiseksi 6 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2009. Istuminen lisää painoa lisäpaino lisää istumista Istuminen on todennäköisesti yksi lihavuusepidemian keskeinen syy (Prentice ja Jebb 1995, Hill ym. Vastaavia yhteyksiä on todettu jo lapsilla (Ekelund ym. 2007). Useissa tutkimuksissa istumisen yhteys näiden sairauksien riskiin ja niiden metabolisiin riskitekijöihin on ollut riippumaton painoindeksistä. Näistä fyysisen käyttäytymisen alueista istumista on tutkittu vähiten. 2006, Andersen ym. Jo edellä esitetyt poiminnat osoittavat istumisen tärkeäksi tekijäksi mm. Seisom isen kesto n kasvu pienesi tässäkin tutkimuksessa itsenäisesti lonkkamur tuman riskiä (Feskanich ym . Jos kyseessä on syy-seura ussuhde, selityksenä saattaa olla ru nsaan istum isen lihasten voi maa ja koordinaatiota sekä tasapainoa heikentävä vaikutus. Samassa tutkimuksessa lihavat henkilöt kävelivät yhtä monta kertaa mutta hitaammin ja lyhyempiä matkoja. Katkot vähentävät istumisen haittoja Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa istumiseen käytetyn ajan piteneminen on ollut yhteydessä suurentuvaan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiin (Hamilton ym. 2008 c). Television katselun lihomista edistävä vaikutus selittynee osittain runsasenergisten välipalojen ja juomien nauttimisella (Cleland ym. 2003). 2005, Dunstan ym. terveydelle. lstumisajan ja television katsomiseen käytetyn ajan piteneminen ovat yhteydessä epäedullisiin rasvaja hiilihydraattiaineenvaihdunnan riskitekijöihin, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan (Healy ym. Niillä on osittain samoja, mutta eri suuruisia biologisia, psyykkisiä, terveydellisiä, sosiaalisia jne. Istumisen vaikutuksista tarvitaan tietoa Fyysinen passiivisuus (istuminen), kevyt aktiivisuus (lähinnä seisoen tapahtuva liikehdintä ja verkkainen liikkuminen lyhyinä jaksoina päivittäisissä toiminnoissa) ja kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittava liikunta (osa töistä ja koritoimista, työja asiointiliikunta, terveysja kuntoliikunta, liikuntaharjoittelu) ovat biologisesti ja kåyttäytyrnisenå kolme eri aluetta. 2007). 1996, Hu ym. Seisoessa ihmiset eivät yleensä ole paikallaan vaan liikuskelevat verkkaisesti. Pienikin ylimääräinen energia voi silloin johtaa vähittäiseen lihomiseen. Tämä käyttäytymistapa näyttää olevan osittain biologisten tekijöiden säätelemää (Levine 2007). 2008). vaikutuksia. tu mien vaara a (Verm a ym. Yli 40-vuotiaista saira anhoitajista vapaa-aikanaan hyv in vähän energiaa kuluttaneilla eli todennäköisesti paljon istuneilla lonkkam urtuman vaara oli 12 vuoden seur ant atutkimuksessa suur em pi kuin fyysisesti aktiivisem m ill a saira anhoitajilla. Reippaankin liikunnan suuri energiankulutus kestää kerrallaan useimmiten korkeintaan tunnin ja se toistuu vain joitakin kertoja viikossa. 2008), kun taas seisomisen m äärä työssä pienensi vaara a. 2005) Myös lapsilla ja nuorilla istuen tapahtuvat toiminnat kuten television ja videoiden katselu lisäävät lihomisen ja lihavuuden todennäköisyyttä useimpien joskaan ei kaikkien tutkimusten mukaan (Must ja Tybor 2005, Must ym. Australialaisessa seuraruatutkimuksessa laskettiin, että siihen osallistuneiden naisten keskimäärin 0.5 kg lihominen vuodessa selittyi noin 10 kcal päivittäisellä energian yli määrällä (Brown ym. Istumista voimakkaasti suosivissa ja edistävissä koulu-, työ-, liikenneja vapaa-ajan ympäristöissä istumisen merkittävä vähentäminen on haastava tehtävä. Eräässä tutkimuksessa mittaukset osoittivat, että normaalipainoiset henkilöt kävelivät toimissaan päivittäin verkkaisesti viitisenkymmentä kertaa lyhyinä jaksoina yhteensä noin 11 km. Runsaan television katsomisen arvioidaan kaksinkertaistavan metabolisen oireyhtymän riskin (Bertais ym. Heillä kävelyn kokonaisaika kokonaismatka jäi 5,6 km lyhyemmäksi. Diabeteksen esiintyvyyden laskettiin kasvavan naisilla 26 prosenttia jokaista päivittäistä television katsomiseen käytettyä tuntia kohti (Dunstan ym. 2007). tekijöitä, jotka ovat erilaisia eri ympäristöissä ja muuttuvat nopeasti. 2002). Kahdeksan viikon "lihotuskuurin" jälkeen normaalipainoisten päivittäinen kävelymatka lyheni 2,2 km ja lihavien 2,6 km. 2007, Healy ym. 2005)
2006 TV viewing and physical activity are independently associated with metabolic risk in children: The European Youth Heart Study. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. 2008 Associations of physical activity and inactivity with low back pain in adolescents. 2009 Risk factors for low bone mass in healthy 40-60 year women: a systematic review of the literature. Hartvigsen J, Leboeuf-Yde, Lings S, Corder EH. 2007 Objectively measured light-intensity physical activity is independently associated with 2-h plasma glucose. 2007 Association between sitting and occupational LBP Eur Spine J 76:283-298. 1007/s79389-006-0031-y Verma SK, Sorock GS, Pransky GS, Courtney TK, Smith GS. Am J Public Health 81 :908-911. 40:639-45. Diabetes Care 31 360-371. Obesity 15:1774-1781. 2008 A systematic review of posture and psychosocial factors as contributors to upper quadrant musculoskeletal pain in children and adolescents. Am J Prev Med. 2000 ls sitting-while-at-work associated with olw back pain. Scand J Med Sci Sports 18 788-194. 1996 Activity level and risk of overweight in male health professionals. Tucker LA, Friedman GM.1989 Television viewing and obesity in adult males. Diabetes Care 30:1384-1389. MummeryWK, Schofield GM, Steele R, Eakin EG, Brown WJ. Am J Public Health 79 516-518. JAMA 88 2300-2306. Prentice AM, Jebb SA. BMJ 311 437-439. Feskanich D, Willett W, Colditz G. PLoS Med. PhysiotherapyTheory and Practice 24:221-242. ILKKA VUORI, LKT Professori emeritus Kansallisen tukija liikuntaelinohjelman koordinaattori Sähköposti: ilkka.vuori@koti.soon.fi RAIJA LAUKKANEN, FT Dosentti, liikuntatieteellinen johtaja Polar Electro Oy Sähköposti: raija.laukkanen@polar.fi LÄHTEET Andersen LB, Harro M, Sardinha LB, Froberg K, Ekelund U, Brage S, Anderssen SA. 129:87-88. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. 2007 Activity, inactivity, and screen time in relation to weight and fatness over adolescence in girls. Sedentary behaviors, physical activity, and metabolic syndrome in middle-aged French subjects. 262:273-287. 13 936-944 Brown W, Willaims L, Ford JH, Bali K, Dobson AJ. 2007 Nonexercise activity thermogenesis liberating the life-force. 2005 AusDiab Steering Committee: Associations of TV viewing and physical activitv with the metabolic syndrome in Australian adults. 2005 ldentifying the energy gap: magnitude an determinants of 5-year weight gain in midage women. Levine JA. Hamilton MT, Hamilton DG, ZdericTW. 2008 Kyphosed seated postures: extending concepts of postural health beyond the ottice. Ekelund U, Brage S, Froberg K, Harro M,Anderssen SA, Sardinha LB, Riddoch C, Andersen LB. 1998 Physical activity and osteoporotic facture riskin older women. 2008 c Breaks in sedentary time. J Occup Rehabil. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. Diabetes Care 31 569-575. Cote P, van de Velde G, Cassidy D, Carroll LJ, Hogg-johnson S, Holm LW, Carragee EJ, Haldeman S, Nordin M, Hurwitz EL, Guzman J, Peloso PM. Hill JO, Wyatt HR, Reed GW, Peters JC. 2005 Sedentary behavior, physical activity, and the metabolic syndrome among U.S. Dunstan DW, Salmon J, Owen N, Armstrong T, Zimmet PZ, Welborn TA, Cameron AJ, DwyerT, Jolley D, Shaw JE. toteuttamiseksi. Spina 33:S60-S74. Pynt J, Mackey MG, Higgs J. Diabtes 56:2655-2667. Sjöström M, Oja P, Hagströmer M, Smith B, Bauman A. 18:35-45. 13:1431-1441. J lntern Med. Lis AM, Black KM, Korn H, Nordin M. Beneficial asoociations with metabolic risk. Tähän tarvitaan luotettavaan ja syvälliseen tutkimukseen peru stuvia tietoja istu m isen vaikutuksista ja sitä käyttäytymisenä määrittävistä tekijöistä. 2005 Physical activ.tv and sedentary behaviour: a review of longitudinal Studies of weight and adiposity in youth. Obes Res. 2008 b Television time and continuous metabolic riskin physically active. Am J Epidemiol 167:875-881. 2003 Obesity and environment where do we go from here) Science 299:853-855. Ford ES, Kohl HW 3rd, Mokdad AH, Ajani UA. lnt J Obes. 1995 Pbesity in Britain gluttony or sloth. Scand J Public Health 28:230239. Tucker LA, Bagwell M. 2008 Object.velv measured time spent sedentary is associated with insulin resistance independent of overall and central body fat in 9to 10-year-old Portugese children. Must A, Tybor DJ. 2006 Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (the European Youth Heart Study). 20:1-21. Hercberg S, Oppert JM 2005. 2008 a Objectively measured sedentary time, physical activity, and metabolic risk. 3:e488(-500, tätä ei viitteessä, mutta 72 sivua). 13 608-614. 1991 Television viewing and obesity in adult females. Ann lntern Med. 2008 Amount of time spent in sedentary behaviors in the United States. Koska istuminen on osa fyysisen aktiivisuuden jatkumoa ja jatkuvasti valittavissa oleva vaihtoehto , on sitä tutkittava osittain kiinteästi fyy siseen aktiivisuut een liittyvänä liikuntatieteiden alueena. Hu FB, Li TV, Colditz GA, Willett WC, Manson JE. Cleland VJ, Schmidt MD, Dwyer T, Venn AJ. Sardinha LB, Andersen LB, Anderssen SA, Ouiterio AL, Ornelas R, Froberg K, Riddoch CJ, Ekelund U. lnjury Prevention 13:32-36. 2008 Occupational physical demands and same-level falls resulting in fracture in female workers: an analysis of workers compensation claims. Must A, Bandini LG, Tybor DJ, Phillips SM, Naumova EN, Dietz WH. adults. Ching PL, Willett WC, Rimm EB, Colditz GA, Gortmaker SL, Stampfer MJ. Am J Clin Nutr 87:1148-55. JAMA 289 1785-1791. 29:S84-S96. Prins Y, Crous L, Louw OA. Lancet 368:299-304. Osteoporosis lnt. 2008 Television vIewing and abdominal obesity in young adults: ist he association mediated by food and beverage consumption during viewing time or reduced leisure-time physical activity. Neck and shoulder pains in relation to physical activity and sedentary activities in adolescence. J Public Health DOI 10. 2008The burden and determinants of neck pain in workers. Gregg EW, Cauley JA, Seeley DG, Ensrud KE, Bauer DC. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. Diabetologia 48:2254-2261. 2005 Occupational sitting time and overweight and obesity in Australian workers. 2006 Health-enhancing physical activity across European Union countries: the Eurobarometer study. 2007 Role of low energy expenditure and sitting in obesity, metabolic syndrome, type 2 diabetes, and cardiovascular disease. Obes Res. A systematic, critical literature review. Diabetes Care 31 :661-666. 2003 Television watching and other sedentary behaviors in relation to risk of obesity and type 2 diabetes in women. 29:91-97. Bertrais S, Beyeme-Ondoua JP, Czernichow S, Galan P. Obesity Res. Spine 32: 1038-1044. Med Sci Sports Exerc. Am J Public Health 86:25-30. Waugh EJ, Lam M-A, Hawker GA, McGowan J, Papaioannou A, Cheung AM, Hodsman AB, Leslie WD, Simonski K., Jamal SA. 2008 Walking and leisure-time activity and risk of hip fracture in postmenopausal women. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. 2007. Matthews CE, Chen KY, Freedson PS, Buchowski MS, Beech BM, Pate RR, Troiano RP. 2003-2004. UIKUNTA& TIEDE46• 1/2(()9 7. Healy GN, Wijndaele K, Dunstan DW, Shaw JE, Salmon J, Zimmet PZ, Owen N
Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on etenkin Vanhasen 11 hallituksen ohjelma, jossa liikuntapolitiikan painopisteeksi nostetaan lasten ja nuorten liikunta. Kuva: ANTERO AALTO Teksti: KIRSTI LAINE Liikuntapaikkarakentamisen suuntana terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät Valtion liikuntaneuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa. L iikuntaneuvosto nostaa tulevien vuosien liikuntapaikkaraken tamisen painopistealuei ksi lasten ja nuorten liikkurnisyrnpäristöjen kehittämisen, terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden lisäämisen, kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinojen huomioimisen sekä liikuntapaikkojen laadun kehittämisen. Liikuntapaikkarakentamisessa korostetaan laatua, esteettömyyttä, saavutettavuutta sekä hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä. Käytännössä 8 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Laadun varmistaminen korostuu myös siksi, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista
Ohjausta valtionavustuksia kohdentamalla Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueet on otettava huomioon liikuntapaikkarakentamiselle osoitetuissa resursseissa. Laadun varmistaminen korostuu myös siksi, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikunnan olosuhteita sivuten toimikunnan loppuraportissa esitettiin toimenpidesuosituksia mm. Rakennetu t liikuntapaikat ovat usein m onikäyttötiloja, joissa järjestetään yleisötapahtum ia. Tutkimus ja kehittämistoimintaan on vuosittain ohjattu noin 750 000 euroa. Liikuntalain 8 §:n säädöksiä tulisikin täsmentää. Noudatettava opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki sisältää liian yleisluonteisen määritelmän siitä, mitä hankesuunnitelman tulee sisältää. Esimerkiksi uimahallit palvelevat laajoja käyttäjäryhmiä. lasten ja nuorten liikkum isym päristöjen kehittäm inen tarkoittaa kotipiha-, päiväkoti-, puistoja koulualueita, joita tu lee ra kentaa ja kehittää liikunt a-aktiivisuutta lisääviksi. Hallinnonalarajat ylittävistä hankkeista esimerkkejä ovat varsinkin liikuntaja koulutoimen yhteishankkeet. Myös lähiliikuntapaikkakäsitteen alla kulkevat kohteet ovat näitä. Opetusministeriö ohjaa liikuntapaikkarakentamista muun muassa lakien ja asetusten sisältöön vaikuttamalla, antamalla määräyksiä, rahoittamalla tutkimuksia ja julkaisemalla liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Liikuntapaikkojen laadulla suunta-asiakirjassa tarkoitetaan toim innallista, terveydellistä, taloudellista, tur vallista, ekologista ja m yös esteettistä laatua. Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan esimerkiksi sellaista päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella ja on käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Käytännössä tällä painopisteellä tavoitellaan lähiliikunt aja arkiliikuntam ahdollisuuksien lisääm istä osana yhdyskuntarakennetta. Opetusministeriöllä tulisi olla oikeus antaa erillisiä määräyksiä asiakirjoista, joilla voidaan arvioida liikuntapaikkahankkeiden toiminnallisuutta, turvallisuutta, terveellisyyttä sekä taloudellisesta ja ekologisesti kestävää käyttöikää. Näin ollen liikuntatilojen hengitysilm an on oltava erityisen puhdasta ja terveellistä, jotta liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset todentuvat m yös käytännössä. Niitä ovat liikuntapaikat, joita käytetään tehokkaasti eri vuorokaudenaikoina ja jotka palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä eri vuodenaikoina. Lisäksi on huom ioitava, että liikuntasuorituksessa ihm iset käyttävät om aa fyy sistä kapasiteettiaan m yös sen äärirajoilla. Liikunnan olosuhteiden suuntaviivoja laadittaessa on perustana ollut myös kansallisen liikuntaohjelman toimikunnan työ. Tärkeää m yös on, että ra kennetut liikuntapaikat sijoittu vat yhdyskuntara kenteeseen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Julkisten rakennusten ja valtion avustamien muiden liikuntaympäristöjen tulisi toimia esimerkkeinä innovatiivisista hankkeista tai hyvistä ratkaisuista. Taustalla poliittiset linjaukset Lähtökohdat liikuntaneuvoston laatimalle liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjalle tulevat ajankohtaisimmista poliittisista ohjelmista ja tavoitteista. Sillä ja muulla informaatio-ohjauksella on tarkoitus vahvistaa liikunta-paikkojen rakentamista ja ylläpitoa koskevaa tietoperustaa ja tiedon käytettävyyttä. Opetusministeriö koordinoi myös liikuntapaikkarakentamisen tutkimusja kehittämistoimintaa. Tulevaisuudessa yhteistyötä voidaan lisätä myös siten, että laajoissa rakentamishankkeissa kulttuurin eri muodoille löytyy harrastuspaikkoja samasta rakennuskokonaisuudesta. Liikuntalain 8 §:ssä määritellään, että valtionavustuksilla on edistettävä erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista. & TIEDE 46 • 1 /'2fJYJ 9. Toimikunta laati julkishallinnon ohjauksen näkökulmasta ehdotuksensa kansalliseksi liikuntaohjelrnaksi. Tutkimus, kehitys ja neuvonta tukevat tekijöitä Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Avustamista puoltavia muita kriteerejä ovat muun muassa: liikuntapaikan kysyntä on tarjontaa merkittävästi suurempi, hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan tai hallintokunnan välillä ja hanke voidaan hyväksyä yleiseksi malliksi ympäristöystävällisestä ja energia tehokkaasta liikuntapaikkarakentamisesta. LIIKUNTA. Liikuntapaikkarakentajia ja -suunnittelijoita palvelevat myös opetusministeriön koordinoimat neuvontaja tietopalvelut. Terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet painopistealueena tarkoittaa sitä, että liikunt apaikkaraken tam isen keinoin pyritään lisääm ään om an terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien m äärää ja m adalletaan liikuntaharra stuksen aloittam iskynnystä. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittel un huom ioim inen puolestaan tarkoittaa sitä, että liikuntaolosuhteiden kehittäm inen on osa suur em paa kokonaisuutta ja että tarkoitu ksen m ukainen liikkum isym päristöjen ra kent am inen m ahdollistuu kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Liikuntalain paikkarakentamishankkeiden valtionavustuksen hakuasiakirjat eivät nykymuodossaan anna valtionapuviranomaisena toimivalle opetusministeriölle riittävästi tietoa hankkeiden laadun arvioimiseksi. Näitä ovat pääministeri Matti Vanhasen 11 hallituksen ohjelma sekä hallituksen käynnistämät kolme politiikkaohjelmaa: työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma; terveyden edistämisen politiikkaohjelrna sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Liikuntalain 1 §:ssä määritelty arvoperusta kestävän kehityksen tukemisesta korostaa liikuntasektorin vastuuta energiatehokkuuden lisäämiseksi rakentamisessa. Vuoden 2009 talousarviossa liikuntapaikkarakentamiseen on varattu noin 20 miljoonaa euroa
Lisätietoja: marjatta.hara-pietila@proark.fi Vuonna 2006 palkinnon sai Kemiön Amospuisto (KUVA 2), joka on sijainniltaan erinomainen, maisemaansa hyvin istutettu ja toiminnallisesti monipuolinen pienen kunnan lähiliikuntapaikka. Vuonna 2005 palkittiin rakennusteknisesti vaativa ja toiminnallisesti monipuolinen Joensuu Areena (KUVA 1 ). Muuttuva toimintaympäristö Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa on pohdittu mitä vaikutuksia muuttuvalla toimintaympäristöllä on liikuntapaikkarakentamiseen. Liikuntapaikkarakentamiselta vaaditaan yhä enemmän ympäristötietoisia valintoja ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. llmaston lämpeneminen tulee todennäköisesti muuttamaan myös liikuntapaikkarakentamista. Hallin ovat suunnitelleet Marjatta Hara-Pietilä (arkkitehti SAFA) ja Pentti Värälä (RA). Vuoden Liikuntapaikka -palkinto on jaettu neljä kertaa. Entä miten liikuntapaikat vastaavat eri käyttäjäryhmien tarpeisiin ja miten liikuntapaikan käyttöpolitiikkaa toteutetaan. Olennaista on suunnata avustuksia sellaiseen rakentamiseen, joka tukee liikunnallisesti passiivisten aktivoimista sekä lisää harrastusmahdollisuuksia lajeissa, joilla on eniten potentiaalisia harrastajia. Se on myös Suomen suurin puurakennus, jossa on käytetty innovatiivisia rakenneja perusratkaisuja. Mielenkiintoisia kysymyksiä on useita. Esteettömyys palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä. Tieto liikuntapaikkarakentamisen ohjauksen vaikutuksista kertoo, miten ohjauskeinoja tai asetettuja tavoitteita pitäisi jatkossa muuttaa. Lisätietoja: Vapaa-aikatoimenjohtaja Bo Ahlgren, Bo-Eric.Ahlgren@kimitoon.fi 10 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Miten liikuntalain tavoite laajoja käyttäjäryhmiä palvelevista liikuntapaikoista toteutuu. Liikuntapaikat vaativat lähivuosina laajamittaista peruskorjausta. Eri tavalla liikkumisja toimimisesteisten määrä tulee väestön ikääntyessä lisääntymään olennaisesti. Tällöin on olennaista, että peruskorjaukset tehdään energiatehokkailla ja esteettömillä ratkaisuilla. päiväkotien liikuntaedellytysten edistäm iseksi, koulujen m oninaiskäytön lisääm iseksi, yhteistyön lisääm iseksi kaavoitu ksesta ja ra kentam isesta vastaavien vira nom aisten kesken sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden soveltam iseksi liikuntakulttuuriin. KIRSTI LAINE, KM Pääsihteeri Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: kirsti.laine@minedu.fi Julkaisu löytyy opetusministeriön internet-sivuilta (www.minedu.fi)
Opetusministeriö on tehnyt avustuspäätökset hankkeista, joiden kustannusarvio on yli 700 000 euroa ja lääninhallitukset tätä pienempien hankkeiden avustamisesta. Valtion liikuntaneuvosto on liikuntalain nojalla asetettu opetusministeriön asiantuntijaelin, joka liikunta-asetuksen mukaisesti antaa lausunnot mm. Vuonna 2007 palkinnon sai Ylöjärven Liikuntakeskus. Se on monipuolinen ja laajoille käyttäjäryhmille soveltuva kuntoliikuntapaikka. Avustusten myöntäminen perustuu liikuntalain, opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja valtionavustuslain säännöksiin sekä valtion talousarvion ehtoihin. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 l iikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 on valtion liikuntaneuvoston hyväksymä asiakirja, joka on valmisteltu yhteistyössä liikuntaneuvoston ja sen jaostojen, erityisesti rakentamisjaoston sekä opetusministeriön liikuntayksikön kesken. Opetusministeriö ja lääninhallitukset ovat myöntäneet vuosittain valtion talousarvioon otetun määrärahan puitteissa avustuksia liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Lisätietoja: rakennusneuvos Risto Järvelä, OPM, risto.jarvela@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009 11. Valtion talousarvioon on otettu vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen, hankkimiseen ja varustamiseen. liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista sekä käsittelee liikunnan ja liikuntakulttuurin kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Vuoden 2008 Liikuntapaikkana palkittiin Lahden koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoiluja luontomatkailuhanke (KUVA 3). Valtion talousarviosta on myönnetty avustusta myös liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön kohdistuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Liikuntaneuvosto esittää opetusministeriön ottavan suunta-asiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon ohjatessaan liikuntapaikkarakentamista ja liikuntapaikkarakentamisen tutkimusta. Lähes 2300 kilometrin pituinen reitistö koostuu melonta-, vaellusja luontomatkailureiteistä sekä pyöräily-, moottorikelkkailuja sauvakävelyreiteistä
Teksti: KIRSTI LAINE Liikunnankin ekologista jalanjälkeä voi pienentää letko mitannut oman ekologisen jalanjälkesi. Meidän liikunnan harrastajien ja aktiiviliikkujien ekologisessa jalanjäljessä on varmasti pienentämisen varaa. Painotukseni on jälkimmäisessä. Niissä on vaativat ilmanvaihtojärjestelmät ja lisäksi energiaa kuluu tietyissä liikuntapaikkatyypeissä myös kylmän tuottamiseen. Meillä pitäisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilman suurempaa huonoa omatuntoa ekologisesti laadukkaasti toteutetuissa liikuntapaikoissa. Eri lajien parissa on varmasti luotu hyviä eko-käytäntöjä ja liikuntapaikkojen osalta on myös toteutettu ekologisista näkökulmista katsottuna innovatiivista rakentamista. Yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta valtionhallinnossa edellyttää toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutokseen on syytä varautua sekä sopeutumalla sen aiheuttamiin muutoksiin että pyrkimällä tavoitteellisesti hidastamaan käynnissä olevaa ilmastonmuutosta. Liikuntapaikkarakentaminenkaan ei jää huomiotta. Lisäksi pitäisi harkita tarkkaan liikuntapaikan sijaintia; onko sinne välttämätöntä kulkea yksityisautoilla, vai olisiko taloudellisinta ja ekologisinta, että liikuntapaikka sijaitsee lähellä asutusta tai vähintään hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Neljä vuodenaikaamme, säävaihtelut, eri lajien tarpeet ja myös suomalaisten liikunnan harrastajien ja etenkin kilpaja huippuurheilun tarpeet asettavat vaatimuksia rakennetuille liikuntapaikoille. Minä en. Ei silti saisi olla itsestäänselvyys, että jokaisessa kunnassa tulee olla jää-, liikuntatai uimahalli. Alalla on tästä huolimatta paljon tutkimustarpeita. Useat rakennetut liikuntapaikat ovat energiasyöppöjä ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen leikkaamista. Merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi ja Suomessa yli puolet siitä tulee energiantuotannosta ja liikenteestä. Liikuntapaikkarakentamisessa päästöjen vähentäminen voisi olla helppo tavoite saavutettavaksi, mikäli kaikilla osapuolilla on yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat konkreettisista toimenpiteistä. Tästä syystä on myös arvioitava, miten alkuperäiset suunnitelmat ja lopulta toteutunut uudisrakennus tai peruskorjaus vastaavat toisiaan: mistä esimerkiksi tingitään rakentamisvaiheessa ja miksi. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maaja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. En väheksy sitä, että maamme on erityisasemassa sijaintinsa kannalta. Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta liikunnan alueella on sen verran vähän, että kaikki alaan liittyvä tutkimus on plussaa. Valtion liikuntaneuvosto on kuluvalla toimikaudellaan ottanut harppauksen kohden lakisääteisen arviointitehtävänsä toteuttamista. KIRSTI LAINE, KM Pääsihteeri Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: kirsti.laine@minedu.fi 12 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /'IOC/J. Vuoteen 2011 mennessä on tarkoitus luoda järjestelmä, jolla valtionhallinnon toimenpiteitä ja vaikutuksia liikunnan alalla voidaan mitata ja arvioida. Suomalaisten ekologinen jalanjälki ei enää uusimman laskutavan perusteella ole maailman kolmanneksi suurin. Pelkään, että tulokseksi koituu hävettävän suuri jalanjälki, vaikka oikeassa elämässä kulutankin asfalttia numeron 36 kokoisella kengällä. Nämä molemmat liittyvät olennaisesti myös liikuntakulttuuriin ja liikuntapaikkarakentamiseen. Olennaista onkin löytyykö valtionhallinnosta, kunnista, yksityissektorilta ja eri lajien parista yhteinen tahto päästöjen vähentämiseksi. Jotta ekologinen jalanjälkemme liikunnan harrastajina voisi olla pienempi, on liikuntapaikan tarve selvitettävä huolella. Tai että eteläisen Suomen ainoat eväät ilmastonmuutoksen sopeutumiseen löytyvät hiihtoputkien rakentamista. En uskalla. Rakennettuja liikuntapaikkoja lämmitetään, kuten kaikkia muitakin rakennuksia. En näe mitään vaikeutta siinä, että uusia liikuntapaikkoja ja olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksia suunnitellaan siten, että niissä lisätään energiatehokkuutta, siirretään energiantuotannon painopistettä fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin ja minimoidaan liikennetarve. On tarpeellista arvioida, mikä merkitys veikkausvoittovaroista myönnettävällä valtionavustuksella kullekin rakentamishankkeelle on ja mitä liikuntapaikan rakentamisella todellisuudessa saadaan kunnassa aikaan: lisääntyvätkö liikunnan edellytykset ja lisääntyvätkö liikkujat. Ehkä suurin yksittäinen asia, jolla liikkujien ekologiseen jalanjälkeen voidaan vaikuttaa, on liikuntapaikkarakentaminen. Liikuntapaikkarakentamisessa, kuten monissa muissakin isoissa rakentamishankkeissa, ketju ensimmäisistä suunnitelmista hallin avajaistilaisuuteen on pitkä. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei pienentämisen varaa olisi. Eikä pelkästään pitkä vaan myös kiemurainen
Kuva: ANTERO AALTONEN Lämmitettävä ulkokenttä energiasyöppö valaistu pururata energia pihi Rakennuskustannuksien ei tulisi olla ainoa vertailukohde liikuntapaikkainvestointeja pohdittaessa. Energiantuotannosta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia. . Liikuntapaikkojen elinkaaren aikana kuluu myös runsaasti energiaa. Fossiilisten polttoaineiden poltossa muodostuu kasvihuonekaaLIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009 13. Rakennusmateriaalien sisältämien raaka-aineiden ottaminen luonnosta sekä rakennustarvikkeiden valmistaminen, kuljettaminen ja hävittäminen vaikuttavat monin tavoin ympäristöön. Rakennuksen purkamisen jälkeen tapahtuva rakennusmateriaalien kierrättäminen tai sijoittaminen kaatopaikalle rasittavat nekin osaltaan ympäristöä. L iikuntapaikkarakentamisesta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia. Teksti: ARTO SAARI . Liikuntapaikkojen energiakulutuksessa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Kokonaiskustannusten vertaaminen käyttökertaa kohti kannattaa
liikuntapaikkojen ympäristövaikutukset selvitettiin elinkaariarvioinnin periaatteita noudattavalla laskentamenetelmällä. I toteutunut kävijämäärä . Liikuntapaikoille selvitettiin kunkin elinkaarivaiheen energian kulutus sekä hiilidioksidi-, rikkidioksidija eteeniekvivalenttien määrät, joilla kuvataan seuraavia ympäristövaikutuksia: ilmastonmuutosta, happamoitumista ja alailmakehän oksidanttien muodostumista. 600 ... QI ~ 500 c >, 400 :co .:,,:, -, 300 ::i: 200 127 100 45 40 11111 Liikuntahalli Harjoitusjäähalli • Vain kiinteistönhoito huorrioitu. /teoreettinen maksimikävijämäärä 14 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /20'.)9. Uusiutuvat energianlähteet, kuten auri nko-, tuuli-, vesija bioenergia, ovat kotimaisia ja niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset. Mikään energiantuotantomuoto ei kuitenkaan ole täysin haitaton ympäristön kannalta. Elinkaareen sisällytettiin rakentaminen, kunnossapito ja rakennuksen käytöstä aiheutuva lämmitysja sähköenergian kulutus sekä purkaminen. -Liikuntahalli HarjoitusUi1T0halli • jäähalli 150 • Lärmitettävä kenttä (lämkausi) . Liikuntapaikkojen elinkaarenaikainen energiankulutus käyntikertaa kohden laskettuna. supäästöjä sekä happamoittavia päästöjä. Tutkimuksessa vertailtiin liikuntapaikkojen käyntikertaa kohden laskettuja energiankulutuksiaja ilmastovaikutuksia. Elinkaariarvioon rakentamis-, kunnossapito-, käyttöja purkukustannukset Tutkittaviksi liikuntapaikoiksi valittiin liikuntahalli, harjoitusjäähalli, uimahalli, tekojääkenttä, lärnmitettävä jalkapallokenttä sekä kuntorata. 0,2 0,0 • Vain kiinteistönhoito huorrioitu. Niitä hyödyntävien tekniikoiden ympäristöriskit ovat myös pieniä. I toteutunut kävijämäärä . /teoreettinen maksimikävijämäärä Tekojääkenttä (jäähd.kausi) 4 Tekojääkenttä (kesä) CO 2 ekvivalentit 4,6 1 2 ~ 0,3 0,0 695 10 5 Lärmitettävä kenttä (kesä) 0,3 0,2 5 Kuntorata KUVIO 2. Tekojääkenttä Tekojääkenttä Lämmitettävä Lämrritettävä Kuntorata (jäähd.kausi) (kesä) kenttä kenttä (kesä) (läm.kausi) . Teknillisen korkeakoulun rakenneja rakennustuotantotekniikan laitoksella analysoitiin vuosina 2001-2005 erityyppisten liikuntapaikkojen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Energia 800 700 .... Liikuntapaikkojen elinkaaren aikana syntyvät hiilidioksidiekvivalentit käyntikertaa kohden laskettuna. Kunkin liikuntapaikan elinkaari oletettiin laskelmissa 50 vuoden pituiseksi. 40 CI) .:,,:, .:: C: 30 >, :n, .:,,:, 20 CI .:,,:, 10 2,2 2,0 5,3 3 1 4,9 4,0 ... Laskelmissa käyKUVIO 1. Elinkaariarvioinnissa määritetään ensin elinkaaren aikana kuluvat luonnonvarat, energiankulutus, päästöt maahan, veteen ja ilmaan sekä muut mahdolliset ympäristökuormitukset, ja sen jälkeen arvioidaan näiden kuormitustekijöiden vaikutuksia ympäristöön. 84 69 Urrahalli • 60 50 n, .
6. Valaistu kuntornta: Kuntoradan leveys on 3,5 m. Tekojääkentän ja lämmitettävän kentän kesakäytössä kuluu erittäin vähän energiaa. Myös kuntoradan elinkaaren aikana kuluu erittäin vähän energiaa. Savitaipaleen jäähalli: halli on tyypillinen nykyaikainen harjoitusjäähalli. Kirkkonummen uimahalli: hallissa on kolme uimaallasta sekä lasten kahluuallas. Huolehdi siitä, että ilmanvaihdon käyntiaikaa voidaan säätää tarpeen mukaan. Mitoita liikuntapaikkarakennus harkiten. Saunoja on kaikkiaan seitsemän. Isossa allashuoneessa sijaitseva pääallas on kuusiratainen ja 25 metriä pitkä. Hallissa on myös kuntoutusallas. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /'20CJ9 15. Kartoita palvelujen tarve ja sijoita liikuntapaikat siten, että niiden käyttöaste korkea. Harjoitusjäähallissa, uirnahallissa ja tekojääkentällä kuluu seuraavaksi eniten energiaa kåyntikertaa kohden. Käpylän telwjääkentät: alueella on kaksi jäädytettävää kenttää. Sijoita liikuntapaikat lähelle asutusta ja joukkoliikennettä. 8. 10. Monitoimialtaassa on vastavirta-alue ja vesisieni, ja siihen voidaan myös laskea 42 metriä pitkällä vesiliukumäellä. Radan pituus on 2,4 km. 5. Energiankulutus kuriin hyvällä suunnittelulla Lämmitettävän liikuntapaikkarakennuksen käytön aikainen energian kulutus aiheuttaa pääosan rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilidioksidi-, rikkija eteeni päästöistä. liikuntahallissa on myös erillinen 200 neliömetrin suuruinen kuntosali, samoin kahvio ja sosiaalitilat. tettiin kaukolämmön ja sähkön tuotannon päästöinä Suomen keskimääräisiin kaukolämmön ja sähkön valmistuksen päästöjä vuodelta 1998. 7. Vertailu laskelmat laadittiin Pajamäen teräsristikkohallille ja Myllypuron ylipainehallille. ARTO SAARI, TkT Rakentamistalouden dosentti Teknillinen korkeakoulu, Rakenneja rakennustuotantotekniikan laitos Sähköposti: arto.saari@tkk.fi KYMMENEN EKOASKELTA LIIKUNTAPAIKAN RAKENTAJALLE 1. Lisäeristä ja tiivistä vanhojen rakennusten ulkovaippa. Alueella on näiden lisäksi vielä kolmas kenttä, joka on vain kesakäytössä. Kenttiä lämmitetään tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana noin 100 vuorokautta. Kesäisin kentillä pelataan jalkapalloa. Älä ylimitoita rakennuksen ilmanvaihtoa. Hallissa on kaukalo, pelaaja-aitiot, katsomotilat 500 henkilölle sekä kahvio, toimisto, varastona toimiva väestönsuoja sekä pukuja peseytymistilat. Pienemmälle kentälle asennetaan talveksi jääkiekkokaukalo ja isompi on varattu luistelijoille. Isossa allashuoneessa sijaitsee myös monitoimiallas. Töölön lämmitettävät pallokentät: kohde sisältää kaksi lämmitettävää jalkapallokenttää (kentät nro 6 ja 7). Tutkituista liikuntapaikoista lämmitettävä kenttä kulutti selvästi eniten energiaa ja eniten aiheutti päästöjä kun ne suhteutettiin kävijämääriin. 4. Vältä korkeita allasveden ja sisätilojen lämpötiloja. Sen vuoksi on jo tärkeää rakennussuunnitteluvaiheessa huolehtia siitä että rakennus kuluttaa kohtuullisesti energiaa. Vältä turhia tiloja. Uimahallissa on kahvio, samoin liikuntaja kuntosali sekä moni toimitila ja kokoustila. Sen aiheuttama ilmastovaikutus on vain 20 prosenttia lämmitettävän kentän ilmastovaikutuksesta.Tosin teräsristikkohallin elinkaarikustannus, joka siis sisältää myös rakentamisja kunnossapitokustannukset on yli 50 prosenttia korkeampi kuin lämmitetyn ulkokentän ja ylipainehallin elinkaarikustannus puolestaan yli 150 prosenttia sitä korkeampi. Pääaltaan yhteydessä on kolmen metrin korkuinen hyppytorni ja ponnahduslauta. Tutkimuksen kohteena olivat seuraavat liikunt apaikat: Pirkkalan liikuntahalli: liikuntahallissa on 1100 m2 suuruinen liikuntasali, jossa on siirrettävä katsomo 265 henkilölle. Ulkokenttien ja kuntoratojen kävijäkohtaiset päästöt olivat murto-osa muiden tutkittujen liikuntapaikkojen päästöistä. Se on tarkoitettu koripallon pelaamiseen. Suosi uusiutuvia polttoaineita. Varusta ilmanvaihto korkean hyötysuhteen omaavalla lämmön talteenotolla. 9. Sen energiankulutus ja ilmastovaikutus on moninkertainen verrattuna muihin liikuntapaikkoihin. Samoin sen yhteydessä on 100-paikkainen katsomo. 2. 3. Käytä jäähallin lauhdelämpö tehokkaasti hyödyksi. Uimahalli, harjoitusjäähalli ja tekojääkenttä olivat kävijäkohtaisilta päästöiltään samaa tasoa keskenään. Talvijalkapalloa voi pelata myös kylmässä teräsristikkohallissa. Sen molemmin puolin on 1,5 111 raivattua tilaa. Lämmitettävät jalkapallokentät, harjoitushallit, uimahallit listan kärjessä Kun verrataan liikuntapaikkojen koko elinkaarenaikaista energiankulutusta ja ilmastovaikutusta yhtä käyntikertaa kohden nousee selvästi suurimmaksi energiasyöpöksi lämmitettävä jalkapallokenttä
"' , _., , Arvokilpailujen järjestäminen 'öifrrlyifs~yv,ij--til~isu~~-~ •~'5/A kehittää lajin olosuhteita. l ::;. ·~ ·•·•··.·J . ..... .,,,.... . .; .· . ' 16 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2@. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset lf "Vtat Suomessa 34 lajissa. . ...... EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää Suomessa 39 lajissa, ilmenee lajiliitoille tehdystä olosuhdeselvityksestä. ' ,. : . ~ z <( . ' ~··At ~, ·e.!il ',. Yhtälö toimii parhaiten,·kunrt~ ~ ~~ kehittämistarpeef ovat tiedossa hyvissä ajoin, jolloin i B liikuntapaikkarakentamista voidaan toteuttaa osana ~ kestävää liikuntapolitiikkaa. . !i. Teksti: KAROLIINA LUOTO Suurkisatapahtumat edellyttävät areenansa ' ·~ ,t': . ~ ., ,. ... ' -,:i'' i:'J'. . "
karsinnat) vaatimukset, mutta kuudella prosentilla lajeista MM-tason arvokilpailuihin soveltuvat olosuhteet puuttuvat kokonaan. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät 34 lajilla (53 prosentilla). Lähes 20 prosentilla lajeista olosuhteet ovat puutteelliset. Tarkempaa analysointia varten on poimittu lajit, joiden arvokilpailujen katsottiin täyttävän suurtapahtuman kriteerit. Yli kymmenellä lajilla (19 prosenttia) MM-kilpailujen olosuhteet ovat puutteelliset. Lajiliittojen lisäksi kyselyyn vastasivat Invalidien Urheiluliitto, Paralympiakomitea, Olympiakomitea ja Opiskelijoiden liikuntaliitto. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestämisestä käydään monissa lajeissa alati kovenevaa kilpailua. Olosuhteilla tarkoitetaan tässä suorituspaikkoja, eli mm. pintamateriaalit) ja määrää, katsomokapasiteettia sekä mediatiloja. Lajiliittojen ( 43 kpl) vastaukset käsittävät 64 lajia tai lajiryhmää, jossa järjestetään omia arvokilpailuja. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) toteutti yhteistyössä opetusministeriön kanssa selvityksen Suomen edellytyksistä isännöidä kansainvälisiä arvokilpailuja liikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta. Kysely osoitettiin kaikille lajiliitoille ja se toteutettiin kesä-elokuussa 2008. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät 53 prosentilla lajeista. Lajikohtaisten olosuhdetietojen kerääminen Olosuhdeselvitys perustuu lajiliitoille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin arvokilpailujen järjestämisen olosuhde-edellytyksiä liiton edustamissa lajeissa. Vastauksia on analysoitu kahdella tasolla. pikaluistelu, jääpallo). Lisäksi sen järjestämisellä arvioidaan olevan myönteistä, pitkäaikaista vaikutusta myös itse tapahtuman jälkeen". Olosuhteet MM-kisakunnossa yli puolella lajeista EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää Suomessa 39 lajissa (60 prosenttia vastanneista). Kyselyn avulla selvitettiin, mitä ovat eri lajien merkittävimmät suorituspaikat Suomessa ja minkä arvokilpailujen järjestämiseen ne soveltuvat. Olosuhdepuutteista pyydettiin nimeämään merkittävimmät sekä arvioimaan tarvittavien toimenpiteiden laatua ( väliaikainen rakentaminen, uusinvestoinnit, perusparannus). Noin 11 prosentissa lajeista olosuhteet täyttävät nuorten MM-kilpailujen tai kilpailun osan (esim. Tapahtuman suuruuden kriteereitä voivat olla osallistujamäärä, medianäLIIKUNTA & TIEDE 46, 112009 17. Lajin olosuhdetilanteen ja lajiliiton hakusuunnitelmien perusteella on laadittu listaa potentiaalisista suurtapahtumista vuoteen 2020 mennessä sekä niiden edellyttämistä olosuhteiden kehittämistarpeista. Suomen suorituspaikkojen tasoa on kartoitettu vuoden 2008 aikana osana suurtapahtumien edistämistyötä. Niiden osalta on kuvattu lajin pääareena tai -areenat sekä olosuhdevaatimusten täyttyminen ja kehittämistarpeet. 18 lajissa (28 prosenttia vastanneista) EM-kilpailujen järjestäminen edellyttää olosuhteiden kehittämistä. kulkuyhteydet ja hotelli kapasiteetti on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Kehittämistarpeiden ennakoinnin parantamiseksi suurtapahturnatyössä pyritään tarkastelemaan tilannetta aina vuoteen 2020 asti. Kansainvälisille suurtapahtumille tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa kansainvälinen hakuprosessi, säännöllisyys ja toistuvuus sekä järjestelyjen aiheuttama lisärahoitustarve. Vaatimukset koskevat tyypillisesti mm. karsinnat) vaatimukset. Siinä menestyminen ja järjestämisoikeuden saaminen edellyttää osaamisen ja maineen lisäksi hyviä puitteita kilpailujen järjestämiselle. Kaikkien lajien osalta on kuvattu EMja MM-kilpailujen olosuhde-edellytykset, eli onko arvokilpailuja mahdollista järjestää maamme suorituspaikoilla. Yhtälö toimii parhaiten, kun kehittämistarpeet ovat tiedossa hyvissä ajoin, jolloin lii kuntapaikkarakentamista voidaan toteuttaa osana kestävää liikuntapolitiikkaa. Suurten lajiliittojen osalta vastausprosentti oli 93 ja keskisuurten osalta 86. Arvokilpailujen järjestämisoikeuden saaminen on usein myös hyvä tilaisuus kehittää lajin olosuhteita. Myös soveltuvien suorituspaikkojen keskinäistä sijaintia koskien voidaan asettaa vaatimuksia. Selvityksen on tarkoitus tukea opetusministeriön suurtapahtumatyötä, joten erityistarkasteluun nostettiin sellaiset tapahtumat, joita voidaan pitää sekä laajuutensa, vaikutustensa että kansallisen merkityksen johdosta kansainvälisinä suurtapahtumina. Lisäksi kahdeksassa lajissa olosuhteet täyttävät tai lähes täyttävät vähintään EM-tasolla nuorten arvokilpailujen tai kilpailun osan (esim. Kyselyyn vastasi 43 lajiliittoa 74: stä (vastausprosentti 58). Tavoitteena oli selvittää maamme suorituspaikkojen taso suhteessa niihin edellytyksiin, joita kansainväliset laji liitot edellyttävät MMja EMkilpailujen suorituspaikkojen osalta. korkeatasoiset suorituspaikat urheilijoille, työskentelyedellytykset medialle, riittävät katsomoja palvelutilat yleisölle, hyvät liikenneyhteydet ja riittävä majoituskapasiteetti. Lajiliittoja pyydettiin arvioimaan kansainvälisen laj iliittonsa arvokilpailujärjestäji l tä edellyttämien olosuhdevaatimusten täyttymistä sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Muutamien lajien kohdalla aikuisten arvokilpailujen olosuhdevaatimusten täyttyminen edellyttää kilpailuareenan rakentamista (mm. SLU valmisteli kyselyn yhteistyössä opetusministeriön ja lajiliitoista kootun työryhmän kanssa. suorituspaikkojen mitoitusta, laatua (esim. T avoite parantaa Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia on kirjattu maamme hallitusohjelmaan. Suurtapahtumat erityistarkastelussa Vuonna 2006 valmistuneen suurtapahtumatyöryhmän ehdotuksen mukaan "kansainvälinen suurtapahtuma on tapahtuma, jolla on kansallista merkitystä ja jossa valtiolla on perusteltu syy olla mukana. Kilpailujärjestäjän on pystyttävä tarjoamaan mm
Olosuhteet ovat kansainvälisten kilpailujen järjestämisen edellyttämällä tasolla 15 tapahtumalla kahdeksassa eri lajissa. Tällaisia ovat mm. Osa vaatimuksista voidaan täyttää tilapäisrakentein. Suurtapahtumiin on luettu 18 lajin arvokilpailutapahtumia: 17 MM-tason ja 12 EM-tason kilpailua sekä yksi muu lajin suurtapahtuma. Tiukentuneet vaatimukset edellyttävät hyvienkin olosuhteiden kehittämistä Suurtapahtumanäkökulrnasta tarkasteltujen lajien osalta aikuisten arvokilpailujen olosuhdevaatirnukset täyttyvät hieman alle joka toisen lajin kohdalla. Olosuhteiltaan puutteellisten lajien joukossa on myös sellaisia lajeja, joiden arvokilpailuja on aikaisemmin järjestetty Suomessa. Olosuhteiltaan puutteellisten lajien joukossa on myös sellaisia lajeja, joiden arvokilpailuja on aikaisemmin järjestetty Suomessa. Nuorten arvokilpailuista kertyvää järjestämiskokemusta pidetään monissa lajeissa tarpeellisena ennen aikuisten arvokilpailujen hakemista. Olosuhdepuutteita paikataan parhaillaan jalkapallon naisten EM-lopputurnausta varten. Tarkastelluista suurtapahrumisra 15 edellyttäisi olosuhteiden kehittämistä. Jako varsinaisiin suurtapahtumiin ja muihin arvokilpailuihin ei siten ole yksiselitteinen. Massiiviset väliaikaisrakenteet tulevat kuitenkin järjestäjälle kalliiksi ja ovat pidemmän päälle sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätön ratkaisu. kyvyys, vaikuttavuus ja tapahtuman kokonaiskustannukset. Hakusuunnitelmia tai niiden puuttumista selitettiin usein myös muilla kuin suorituspaikkoihin liittyvillä syillä. Arvokilpailuista neljä on nuorten sarjan tapahtumia. Vastausten perusteella lajiliitoissa on halukkuutta arvokilpailujen järjestämiseen. Vastanneista lajiliitoista 35 piti mahdollisena edustamansa lajin arvokilpailujen hakemista. Kaikkiaan suurtapahtumatarkastelu koski 35 kilpailutapahtumaa. Olosuhteiden kehittämistarpeet johtuvat osittain tiukentuneista vaatimuksista. Näin ollen suurtapahtumien määrittely perustuu osittain subjektiiviseen arvioon. Kahdeksan lajiliittoa ei aio hakea arvokilpailuja. Tulevien suunnitelmien ja kilpailuhakujen ennakointimahdollisuuden arvioimiseksi kysyttiin kilpailustrategian ajallista ulottuvuutta ja arvioitavuutta vuoteen 2020 saakka. Lajeille tarvitaan riiuåvästi korvaavia suorituspaikkoja. Lajiliitoissa tehdään suunnitelmia kilpailuhausta yleisimmin 1-5 vuoden jänteellä. Hakusuunnitelmat tehdään kuitenkin useimmissa lajeissa suhteellisen lyhyelle aikavälille. Lajiliittojen tämänhetkisiin hakusuunnitelmiin on kirjattu yhteensä 29 lajin aikuisten EM-kilpailut ja 30 lajin aikuisten MM-kilpailut. Tapahtumien järjestämishalukkuuden selvittämiseksi kyselyssä pyydettiin luettelemaan kansallista lajiliittoa järjestämismielessä kiinnostavat lajin arvokilpailut ja suurtapahtumat. Suurtapahtumien hakemisen ja saamisen edellytyksinä pidettiin ensisijaisesti taloudellisten edellytysten täyttymistä (kilpailujen järjestämisestä perittävät lisenssit ja muut maksut) lajin urheilu menestystä ja lajiin kohdistuva kiinnostusta kotimaassa sekä muita kuin liikuntapaikkoihin liittyviä olosuhdetekijöitä (kansainväliset kulkuyhteydet, majoituskapasiteetti) Suurtapahtumien ja pienempien arvokilpailujen edistämisessä olennaisena pidettiin myös tapahtuman järjestämisen ja olosuhteiden käytön aikataulutusta. Suurtapahtuman järjestämisen realistisuus edellyttää, että Suomessa on kilpailujen vaatimat olosuhteet tai vähintään rakentamisvalmius lajin arvokilpailujen vaatimille Iasiliteeteille ja rakentamistarve on "kohtuullinen" ja että lajiliitoilla on valmiuksia ja kiinnostusta hakea tapahtumia. Tapahtumat kilpailevat samoista paikoista mm. Tällaisia ovat mm. Tulevaisuuden suurtapahtumatarjotin Olosuhde-edellytysten selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia lista niistä urheilumuodoista, joissa suurtapahtuman järjestäminen Suomessa on realistista olosuhteiden osalta. Lisäksi tarkastelussa ovat nmkana seuraavat monilajiset urheilukilpailut: nuorten olympiafestivaalit, nuorten talviolympialaiset, talviuniversiadit sekä talviolympialaiset. jääkiekon ja yleisurheilun MM-kilpailut. Tapahtumat edustavat 10 lajia. 18 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Alle neljännes vastanneista piti mahdollisena arvioida kilpailuhakuja vuoteen 2020 asti. Tapahtumien laajuudelle ei kuitenkaan ole määritelty absoluuttisia arvoja, joiden täyttyessä kyse olisi suurtapahtumasta. kotimaisten kilpailusarjojen kanssa. turvallisuus, media). Myös tässä työssä tapahtumien rajaaminen varsinaisiin suurtapahtumiin ja muihin arvokilpailuihin oli haasteellista suurtapahturnakriteerien väljyyden takia. Olosuhteiden kehittämistarpeet johtuvat osittain tiukentuneista vaatimuksista (mm. Kaikilla lajeista arvokilpailuhaku ei ole vielä ajankohtainen tavoite, mutta kilpailujen hakemista pidetään mahdollisena vuoteen 2020 mennessä. jääkiekon ja yleisurheilun MM-kilpailut. Suurtapahtumina tarkasteltavien tapahtumien valinnassa hyödynnettiin myös lajiliittojen näkemystä
Rajalliset resurssit edellyttävät priorisointeja Olosuhteisiin kohdistuvien vaatimusten kasvaessa suurtapahtumien järjestäjämaana kehittyminen edellyttää nykyresursseilla selkeitä valintoja. KAROLIINA LUOTO, MMM Asiantuntija Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sähköposti: karoliina.luoto@slu.fi KIRJALLISUUS Kansainväliset suurtapahtumat Suomessa, suurtapahtumatyöryhmän ehdotus kansalliseksi strategiaksi (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 27/2006) Huippu-urheilutyöryhmän muistio (OPM 22/2004) Suurkisat ja olosuhteet Suomi isännöi ja hakee lähivuosina useita urheilun arvokisoja. Jalkapallostadionien turvarakenteita kehitettävä. Edellyttää Lahden hiihtostadionin perusparannusta ja laajennusta. Edellyttää mm. Edellyttää Olympiastadionin laajaa perusparannusta. • Uinnin pitkän radan EM. Kaikkien tapahtumien osalta kisapaikat eivät nykyisellään vastaa kansainvälisten liittojen niille asettamia vaatimuksia. Tapahtuman hakemiseen kiinnostusta, toistaiseksi ei ajankohtainen: • Talviolympialaiset. Useimpien suurtapahtumien järjestäminen edellyttää pääasiassa urheiluareenojen säännöllistä perusparannusta ja kilpailujen ajaksi vuokrattavia tai rakennettavia väliaikaisrakenteita. Edellyttää soutu-/melontastadionin kehittämistä. Tapahtuman haku käynnissä tai suunnitteilla: • Ampumahiihdon MM, Kontiolahti/Lahti. Useimmiten tämä on tarpeellista myös niiden tapahtumien osalta, joissa olosuhdevaatimukset täyttyvät. • Ratamelonnan nuorten MM Tampere, Kaukajärvi. Edellyttää yleisurheilun sisähallin rakentamista. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1/2009 19. • Rata-ajon MM. Kilpailujen saamisen edellytyksenä pidetään purjehduskeskuksen rakentamista. Edellyttää väliaikaisrakenteita. VAATIMUKSET TÄYTTYVÄT Myönnetyt tapahtumat: • Nuorten Olympiafestivaalit, Tampere 2009 • Jääkiekon naisten MM, Hämeenlinna 2009 • Taitoluistelun EM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli 2009 • Purjehduksen EM (olympialuokat}, Helsinki 2011 • Alppihiihdon me (pujottelu ja suurpujottelu} Levi myönnetty 2013 saakka • Rallin MM vuosittain Tapahtuman haku käynnissä/suunnitteilla: • Muodostelmaluistelun MM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli 2011 • Taitoluistelun MM, Hartwall Areena 2015 • Gymnaestrada (voimistelu), Helsinki 2015/2019 • Jääkiekon U20 MM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli • Yleisurheilun nuorten EM/MM, Tampere Ratinan stadion Tapahtuman hakemiseen kiinnostusta, toistaiseksi ei ajankohtainen: • Koripallon EM, Hartwall Areena/LänsiAuto Areena • Lentopallon EM, Hartwall Areena/LänsiAuto Areena OLOSUHTEISSA PUUTTEITA Myönnetyt tapahtumat: • Jalkapallon Naisten EM-lopputurnaus, Olympiastadion, Finnair stadium, Lahden stadion, Tampere/Ratinan stadion, TurkuNeritas stadion 2009. • Lentomäen MM, Suomu 2014/2016. Olympiastadion ja suuret jäähallit, ovat keskeisiä tapahtumapaikkoja usean eri lajin suurtapahtumien järjestämisessä. • Purjehduksen MM (kaikki lajit), Helsinki 2015. • Jääkiekon miesten MM, Hartwall Areena 2012. Niihin kohdistuvat kehittämistoimenpiteet heijastuvat siten monien arvokilpailujen järjestämisrnahclollisuuksiin. Osa maamme urheiluareenoista, mm. Myös sponsoreiden ja tapahtumapaikkakuntien näkökulmasta ajoituksen huolellinen suunnittelu ja päällekkäisyyksien välttäminen on tärkeää. Suomessa järjestettävien arvokilpailujen määrää voidaan lisätä kehittämällä sellaisten lajien olosuhteita, joissa kilpailujen hakeminen on kiinni ensisijaisesti olosuhteista. Katsomokapasiteettia lisättävä Ii-halleissa. Edellyttää katsomokapasiteetin kasvattamista ja mahdollisesti 25 metrin verryttelyaltaan rakentamista. Suurtapahtumastrategian mukaisesti etusijalle nostetaan kansallisesti merkittävät lajit, joissa Suomi on saavuttanut urheilumenestystä ja joissa on yleisöpotentiaalia. tilojen lisärakentamista ja lisävalaistuksen rakentamista stadionalueelle sekä kamerapisteisiin (Kontiolahti) / ampumataulurakenteiden ja sähköisen tulospalvelun uusimista, tv-kaapeloinnin siirtoa ja valaistustason nostoa (Lahti). Priorisoitavien tapahtumien osalta tulee varmistaa riittävä tuki sekä suorituspaikkojen kehittämiseen että kilpailujen hakemiseen. Edellyttää lentomäen rakentamista. pikaluistelu, jääpallo ja ratamelonta. Edellyttää huoltoym. Edellyttää soutu-/melontastadionin kehittämistä. • Ratamelonnan EM Tampere, Kaukajärvi. Helsinki Mäkelänrinteen uintikeskus 2014. Tällaisia lajeja voisivat olla mm. OLOSUHDEVAATIMUKSET EIVÄT TÄYTY Tapahtuman haku käynnissä /suunnitteilla: • Yleisurheilun halli EM/MM, Messuhalli. • Hiihdon pohjoismaisten lajien MM, Lahti 2015. • Yleisurheilun EM, Olympiastadion 2014 / 2018. alppihiihdon vauhtilajeille sopivan suorituspaikan löytymistä sekä katetun pikaluisteluareenan ja kelkkaradan rakentamista
Urheiluseurojen kontolle jää aivan liikaa tehtävää eivätkä ne saa toimintansa piiriin suurinta osaa ikäluokista niin kuin pitäisi. Kolmannella tiellä on ideologinen pohjansa Suomen poliittisessa elämässä. Keskitien kulkeminen on perinteisesti liittynyt keskustalaisuuteen, joka on pyrkinyt välttämään niin vasemmalla kuin oikealla laidalla kulkemista. Tämä ei valitettavasti ole enää tulevaisuutta vaan jo täyttä totta. Se näkyy erityisesti varusmiesikäluokkien astuessa palvelukseen yhä huonommassa fyysisessä kunnossa. KESKINEN Koululiikunnan kolmas tie K un yksi tie loppuu ja toinen on mahdoton kulkea, on aika etsiä kolmas tie. KARI L. Tällä olisi jo tuntuva vaikutus ja jos isä tai äiti tai molemmat ottaisivat osaa läksyntekoon, saisi koko perhe tuhdin kuntoannoksen. Perheiden vastuu lapsistaan ei myöskään näytä toteutuvan eikä ainakaan kohdistuvan lasten riittävän liikkumisen varmistamiseen. Mistä löytyy koululiikunnalle kolmas tie kun liikunnalle varattu tuntimäärä on niin pieni, ettei sillä saada toivottua kuntovaikutusta aikaiseksi. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 20 LIIKUNTA & TIEDE 46 • l /2.009. Seuran työvaliokunnan vuoden ensimmäisen kokouksen alkulämrnittelypuheissa etsittiin myös kolmatta tietä. Sen toivoisi olevan suora ja leveä, mutta yleensä se on kivinen ja kaita sekä monenlaisia mutkia täynnä. Jos normaali arkiaktiivisuus on samalla minimissään, jää koululaisten fyysinen kunto kokonaan kehittymättä. Kolmas tie voisi löytyä niinkin yksinkertaisella tavalla että liikunnanopettajat alkaisivat antaa niin paljon liikunnallisia kotiläksyjä että oppilaiden kunto alkaisi kohentua. POLTTOPISTEESSÄ Teksti: KARI L. Läksyt pitäisi kuitenkin tehdä säntillisesti, ettei lääkärin tarvitsisi kirjoittaa omaa reseptiään silloin kun vähäisen liikkumisen aiheuttamat oireet yltyvät sairaudeksi. On arvioitava myös mihin suuntaan on mahdollista kulkea. Kolmannen tien etsintä on vaatinut erityistä taitavuutta presidentti Kekkoselta aikanaan kun koko Suomi etsi tietään idän ja lännen välissä. Mikäli suunta jatkuu samana, on seurauksena rapakuntoinen aikuisuus. Keskustelussa kannettiin huolta Suomen koululaisten fyysisen kunnon jatkuvasta heikkenemisestä ja siitä mihin tilanteeseen päädytään kun koulut on käyty Ja on aika ottaa vastuu koko Suomen kehityksestä. Miltä tuntuisi jos lapset saisivat koriläksynä esimerkiksi 10 km juoksulenkin maanantaina, kahden tunnin pallopelin tiistaina, 3 km uinnin keskiviikkona, puolentunnin kuntopiirijumpan torstaina ja 20 km pyöräilylenkin perjantaina. Myöhemmin kun mahdollisuuksien ovet aukenivat, valitsi Suomi nopeasti toiveidensa mukaisen suunnan. Maailmantalouden myllerryksissä Suomi ei voi edetä vain omien toiveidensa mukaan
Keskinen Urho Kujala Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2008 OSA 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. TUTKIMUSARTIKKELIT 2008 OSA 11 www.lts.fi Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla 22 Katri Takala, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen Iloa suksilla kouluhiihtotapahtuma lasten kokemana 30 Samu Tuomaala, Pertti Huotari, Jarmo Liukkonen Motoriset perustaidot peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla oppilailla 36 Sami Kalaja, Timo Jaakkola, Jarmo Liukkonen Yhdeksäsluokkalaisten koululaisten raportoima liikuntatuntien motivaatio ilmasto ja koherenssin tunne koetun fyysisen pätevyyden selittäjinä 45 Juha Kokkonen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielisen version validiteetti ja reliabiliteetti 51 Sami Yti-phpeti, Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola Vuoden 2009 käsikirjoitukset toimitukseen 17.4.2009 mennessä 57 Kirjoitusohjeet 2009 57 Tutkimusartikkeliliitteen 2008 osa 11 toimitusryhmä: Katriina Kukkonen-Harjula päätoimittaja Teijo Pyykkönen sihteeri Päivi Atjonen Mirja Hirvensalo Hannu Itkonen Kari L
Asiasa11at. Tutkirnuksen tuloksena syntyi lasten sosioemotionaalisten taitojen arviointiin käytettävä havainnointilornakc. Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla. The socioernot ional skills that were focussed upon in ihe study wcre listening, connecting to others, cooperation during pair and group work , helpfulness and waiting turn. A tcst group of 31 children ( 15 girls, 16 boys) and a control group of ten children (six girls, four boys) participated in the study. 2009. Tytöt _ja pojat eivät eronneet toisistaan sosiocmotionaalistcn taitojen suhteen tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan mittauksessa. Tutkimukseen osallistui 31 kocryhrnan lasta (15 tyttöä, 16 poikaa) ja JO kontrolliryhmän lasta (6 tyttöä, 4 poikaa). . l /2009, TUTKIMUSARTIKKELI, Pa1vakot1lasten sosioemotiooaahset taK1ot. l<ey worcls: socio-emotiona/ sliills, physica/ excrcise session, interventio11 stucly, prc-sc/100/ 22 LIIKUNTA & TIEDE 46. However, the designed exercise programme was not used wit h i hern nor did their teachers participate in t he training course. Lastentarhanopettajat arvioivat lasten sosioe mot ionaa lisia taitoja liikuntatuokioiden aikana neliportaisella havainnoiru ilomakkeel!a tutkimuksen alussa sekä koeryhmässä kuusi kuukautta myöhemmin (6. PÄIVÄKOTI LASTEN SOSIOEMOTIONAALISTEN TAITOJEN KEHITTÄMINEN LIIKUNTATUOKIOIDEN AVULLA KATRITAKALA, MARJA KOKKONEN, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: KatriTakala, Kajaanin ammattikorkeakoulu, PL 52, Ketunpolku 4, 87101 Kajaani Puh: 044710 1625, sähköposti: katri.takala@kajak.fi TIIVISTELMÄ Takala, K., Kokkonen, M., Liukkonen, J. Tutkimuksen kohteena olleet sosioemotionaaliset taidot olivat kuuntelu, kontaktin ottaminen toiseen, yhteistyö parija ryhmåtchtavissa, auttaminen ja vuoron odottaminen. Liikunta & Tiede 46 (1 ), 22-29. During an eight-month intervention period the pre-school teachers developed the sociocmot ional skills of the test group children once a week using a physical exercise programme specifically designed for this study. ABSTRACT Takala, K., Kokkonen, M., Liukkonen, J. The control group also had physical exercise once a weck in their own pre-school. AII in ali, physical exercise sessions should increasingly be considered not only as a tool for developing children's motor skills in children but also as a learning environment for the acquisition of socioemotional skills. Tämä saattoi _johtua liian niukasta tutkittavien rnäåråstå, intervention liian lyhyestä kestosta tai käytetyn rniua-astclkon karkeudesia. Myös kontrolliryhmäläiset osallistuivat omassa päiväkodissaan pidettyihin liikuntatuokioihin kerran viikossa, mutta he eivät seuranneet laadittua ohjelmaa eivätkä heidän opettajansa osallistuneet koulutuksiin. Although the socioemotional skills of the test and control group members showed significant statistical improvement developed during the research period, there was no significant statistical difference in either of the evaluations, which may have been due to the s111all number of subjects available for the study, too short an intervention period, or the use of an imprecise measuring scale. The Development of Pre-school Children's Socioemotional Skills through Physical Exercise Sessions. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden päiväkoti lasten Ii i kuruat uokioiden aikana i I meneviä sosioemot ionaal isia taitoja ja niissä kahdeksan kuukauden intervention aikana tapahtuneita muutoksia tähän tarkoitukseen kehittämämme havainnointilomakkeen avulla. The stucly resulted in the development of an observation form specially designed for observing chilclren's socioemotional skills. . The pre-school teachers evaluated the children's skills during the physical exercise sessions using a fourstep observation form at the beginning of the research period and six months later (sixth evaluation session) and in the control group eight months latcr (final evaluation). 2009. mittauskerta) ja kontrolliryhmåssä kahdeksan kuukautta myohernmin (7. Liikunta &Tiede 46 (1), 22-29. Kaiken kaikkiaan liikuntatuokioihin tulisi kiinnittää huomiota yhä enemmän myös sosioemotionaalisten taitojen oppimisympänstönä, ei pelkästään lasten motoristen taitojen kehittämisen välineenä. mittauskerta eli loppumittaus). sosiocmolionaa/isct taidot, /ii/1u11tat110/1io, i11tcrvc11Uotut/1imus, päiväkoti. No statistically significant differences between the socioemotional skills of boys and girls were observed during the first and final evaluation. Lastentarhanopettajat kehittivät koeryhmään kuuluneiden lasten sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioiden aikana erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellun liikuntakasvatusohjelman avulla kerran viikossa. Ryhmät eivät kuitenkaan eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi kummassakaan miuauksessa. Sosiocrnouonaaliset taidot paranivat molemmilla ryhmillä tilastollisesti merkitsevästi. The airn of this study was to investigate 3-4-year-old preschool childrens socioernouonal skills during physical exercise sessions and i he changes that had ta ken place during a period of eight months using an observation form specially designed for this study only
Brigman ym. esim. Tutkimuksen ontologisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, joka painottaa erityisesti vuorovaikutu ksellisuutta. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden päiväkoti lasten Ii ikuntatuokioiden aikana i I meneviä sosioemotionaa Iisia taitoja ja niissä puolen vuoden intervention aikana tapahtuneita muutoksia. 2002) taidot 3-5 vuoden iässä näyttävät kytkeytyvän lasten taipumukseen kiusata toisia,joutua tappeluihin ja käyttäytyä muutoin aggressiivisesti ja epäystävällisesti. Heikot sosiaaliset (Rich ym. 2007; van Hccke ym. Alle kouluikäisten lasten sosioemotionaalista kehitystä voi tukea vahvistamalla lasten, vanhempien ja sidosryhmien kanssakäymistä, kiinnittämällä huomiota sosioemotionaalisten taitojen opetukseen ja taitoja tukeviin ympäristöihin sekä kehittämällä interventioita tukea tarvitseville lapsille (Hernrneter ym. 2007). Kansainvälinen un kimuskirjallisuus osoittaakin, että päiväkotilapsille suunnatut liikuntainterventiot ovat pyrkineet tukemaan juuri lasten liikunnallisuutta ja siinä ilmeneviä taitoja, kuten lisäämään lasten fyysistä aktiivisuutta (Trost ym. 2005) sekä liittyä heikkoon tunteiden säätelyn taitoon (Barbarin 2007) ja yksinäisyyteen (Johns ym. Kansainväliset vertailut ovat lisäksi osoittaneet, että myös suomalaisten esikoulujen kulttuuriin kuuluu lasten sosiaalisiin taitoihin keskittyminen (ks. Sosioemotionaalisten taitojen varhainen tukeminen on perusteltua myös niiden puutteiden haittavaikutusten valossa. Tutkimus onkin osoittanut pienten lasten emotionaalisilla taidoilla olevan merkitystä heidän sosiaalisille taidoilleen. Myös eri tavoin ilmenevät tarkkaavaisuuden muodot kytkeytyvät pikkulasten myönteiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen (Murphy ym. Erityisen kiinnostuneita olimme mahdollisista koeja kontrolli ryhmien sekä sukupuolten välisistä eroista; oletimme aiemman alle kouluikäisiä lapsia koskevan tutkimustiedon perusteella tyttöjen sosioemotionaalisten taitojen olevan poikien taitoja parempia (Fantuzzo ym. 2003). Heikot sosiaaliset taidot voivat myös edesauttaa huonon minäkäsuyksen muodostumista ja heikentää oppimismahdollisuuksia (Johns ym. Päiväkodissa sosioemotionaalisten taitojen harjoittelu käy luontevasti (Laine 1998), sillä pienet lapset ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa vertaistensa kanssa (Siiven & Taikka 1999). 2007). Ojala & Tai ts 2007). Päiväkodit ovatkin merkittäviä kasvatusympäristöjä (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla 2008). 1996; Lindsey 2002; Miller ym. 2008) ja emotionaaliset (Denham ym. Hyvinvointiin kuuluvat erityisesti lasten tunnesuhteet, minkä takia varhaiskasvatuksen eräänä tavoitteena on nimenomaan lasten sosiaalisen elämän ja tunne-elämän tukeminen (Varhaiskasvatus vuoteen 2020). 1999; Hemmeter ym. 1996) ja ennustavat koulussa menestymistä (Webster-Stratton & Reicl 2004 ). JOHDANTO Varhaiskasvatus pyrkii edistämään alle kouluikäisten lasten hyvinvointia sekä toiset huomioon ottavia kayuaytyrnisja toimintatapoja (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005). 2003). 2008). Lasten 3-4-vuouaina päiväkodin leikkitilanteissa osoittamien tunteiden tunnistamisen, ilmaisemisen ja säätelemisen taitojen 011 osoitettu ennustavan heidän paria vuotta myöhempää myönteistä sosiaalista käyttäytymistään, jolle tyypillistä oli 111111. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) mukaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä on tärkeä tukea myös liikunnan avulla, sillä liikkumisen kaltaiset lapsille luontaiset toimintatavat lisäävät heidän hyvinvointiaan. 2008) ja parantamaan motorisia taitoja (Samouilidou & Vai kova 2008; Valentini & Rudisill 2004; Venetsanou & Kambas 2004). Nämä taidot viittaavat niihin opetettavissa ja opittavissa oleviin tunnetaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin, jotka liittyvät vahvasti yksilön omaan, tasapainoiseen tunne-elämään ja sen tarkoituksenmukaiseen toimintaan sekä myönteisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen tai ihmisten välisen vuorovaikutuksen parantamiseen (Kokkonen 2005). Näiden osa-alueiden lujittaminen on mahdollista sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen avulla. Vaikka päiväkotien sosioemotionaalisia taitoja arvostava henkilöstö ja liikkumaan motivoivat varhaiskasvatusympäristöt tarjoavat otollisen maaperän, päiväkodeissa on vain harvoin yritetty tukea sosioemotionaal isia taitoja suunnitelmallisesti I ii kun tai nterventioiden avulla (ks. Ystävyyssuhteet puolestaan vaikuttavat koulusopeutumiseen (Asher & Rose 1997; Ladd 1990; Ladd ym. poikkeuksena Trevlas & Tsigilis 2008 ). Denhamin ja Weissbergin (2004) mukaan alle kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja koskevat kehitystehtävät liittyvät ennen kaikkea onnistuneeseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. 2002; Walker 2005) Collaborativc for Academic, Social and Emotional Learning (CASEL) -tut ki musorganisaatio on määritellyt kouluikäisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät sosioemotionaaliset taidot, jotka Zins ym. Varhainen sosiaalinen käyttäytyminen ennustaa myös myöhempien ystävyyssuhteiden syntyvyyttä ja pysyvyyttä (Ladd 1990; Ladd ym. Näin ollen liikunta tarjoaa lapsille ympäristön, jossa sosioemotionaalisia taitoja on mahdollista oppia ja kehittää (Auweele 2007) esimerkiksi pelien ja leikkien tarkkojen käyttäytymissääntöjen avulla (Tsangaridou ym. Liikunnallisten taitojen kartuttamisen lisäksi lapset tutustuvat liikkuessaan luontevasti itseensä ja toisiin ihmisiin, kokevat iloa ja ilmaisevat tunteitaan (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005). Sosioemotionaalisten taitojen harjoittelu saa tukea myös päiväkotien ammattitaitoiselta henkilöstöltä, joka pitää päiväkotien tärkeimpinä tavoitteina juuri lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun tukemista (Hujala ym. Nämä sosioemotionaaliset taidot kuuluvat edellä mainittuihin CASELin tärkeinä pitämiin laajempiin osa-alueisiin ja ovat aiemmin osoittautuneet keskeisiksi myös alle kouluikäisiä lapsia koskevissa tutkimuksissa (ks. Sen mukaan oppija on oppimistapahtumassa aktiivisessa roolissa, ja tilannesidonnaisella sosiaalisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppimiselle. (Tynjälä 1999.) LIIKUNTA & TIEDE 46 · 1 /2009 · TUTKIMUSARTIKKELI, Pewäsonasten sosioemotooa8hset teoot 23. Alle kouluikäisten sosioemotionaaliset taidot liittyvät onnistuneeseen vuorovaikutukseen ystävien ja sisarusten kanssa (Cutting & Dunn 2006) ja tovereiden hyväksyntään (Mostow 2005). Ystävyyssuhteiden ja muiden myönteisten ihmissuhteiden muodostamisen taidon lisäksi koulumenestyksen kannalta on tärkeää, että 3-5-vuotiaat lapset osaavat keskittyä, olla tarkkaavaisia, kuunnella ohjeita ja viestiä tunteitaan tehokkaasti (ks. 2006). Barbarin 2007; Brigman ym 1999; Distefano & Karnphaus 2007; Hemmeter ym. 2005; Nakadai & Kanayama 2002). 2006). vuorovaikutustaitoihin, tunteiden tunnistamiseen, ongelmanratkaisutaitoihin ja aggressiiviseen käyttäytymisen vähentämiseen (Joseph & Strain 2003). 2007; Schmidt ym. Jo 2-vuotiaiden taaperoiden taitavuus tunnistaa ja nimetä esimerkiksi valokuvissa ja nukkejen kasvoilla näkyneitä ilmeitä (Ensor & Hughes 2005) ja 5-vuotiaiden lasten empatian kyky (Strayer & Roberts 2004) näyttävät liittyvän heidän prososiaaliseen käyttäytymiseensä. Lapsille onkin kehitetty sosioemotionaalisia taitoja parantavia ohjelmia, joissa on keskitytty 111111. toisten lasten näkökannan huomioon ottaminen, yhteistyökykyisyys ja toverisuosio (Denham ym. Tässä tutkimuksessa sosioemotionaaliset taidot tarkoittavat kuuntelua, kontaktin ottamista toiseen, yhteistyötä parija ryhmätehtavisså, auttamista ja vuoron odottamista, jotka olivat tarkastelumme kohteena havainnointilomakkeessa olevista sosioemotionaalisista taidoista (liite 1). (2004) ryhmittelevät seuraaviin laajempiin osa-alueisiin: tietoisuus itsestä, sosiaalinen tietoisuus, vastuullinen päätöksenteko, itsehallinta ja ihmissuhteiden hallinta. Vaikka sosioemotionaalisten taitojen opettamisen päävastuu on lasten vanhemmilla, julkisia varhaiskasvatuspalveluja tarjoavilla päiväkodeilla on tärkeä rooli varhaisen kotikasvatuksen tukijana ja täydentäjänä. 2006, 2008; Normandeau & Guay 1998)
Opetusnäkökohdissa kiinnitetliin huomiota tavoitteiden toteuttamiseen erityisesti sosioemotionaalisten taitojen osalta. Kevätlukukaudella oli viikoittaisten liikuntatuokioiden lisäksi hiihtoa, luistelua ja seikkailuIi ikuntaa. Koulutuksia järjestettiin syksyllä 2003 kaksi ja keväällä 2004 kolme. Havainnoijana oli yksi lastentarhanopettaja, joka täytti havainnointilomakkeen (liite l) tuokion aikana. Lastentarhanopettajat tukivat näitä tavoitteita monipuolisten liikuntamuotojen avulla viikoittain lapsiryhmän, tilojen ja resurssien mukaan. Lastentarhanopettajat valitsivat tutkimukseen osallistuneet lapset koeja kontrolliryhmiin sukupuolen (tyttöjä ja poikia tasapuolisesti) ja säännöllisen liikuntatuokioille osallistumismahdollisuuden perusteella. Yhteen liikuntaryhmään kuului 6-10 lasta, joista havainnoitiin neljää tai kuutta. Lastentarhanopettajat olivat tiedottaneet vanhempia tutkimuksesta. Tutkimuksen tekemiseen saimme kirjallisen luvan lasten vanhemmilta sekä Kajaanin ja Sotkamon päivähoidon johtajilta. Lisäksi koulutusten aikana lastentarhanopettajat esittivät kysymyksiä havainnointilomakkeesta niin koekuin kontrolliryhmissäkin. Lapsille kerrottiin tuokiolla lyhyesti mitä tehdään ja mihin kullakin harjoituksella pyritään. Yhteen liikuntaryhmään kuului 10-12 lasta. Kahden viimeisen mittauskerran aikana tutkimukseen osallistuneiden lasten kato oli niin suurta, että emme pystyneet analysoimaan loppurniuauksen aineistoa. Päiväkotiryhmissä oli 12-20 lasta ja liikuntatuokioilla 6-12 lasta; sekä koeettä kontrolli ryhmissä oli liikuntatuokioilla siis muitakin kuin tutkimukseen osallistuneita lapsia. Opettajat olivat samat alkuja loppumiuauksissa. Koulutuksen sisältöjä olivat liikuntakasvatusohjelmaan perehdyttäminen, lasten sosioernotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla ja havainnointi lomakkeen käyttö. Koeryhmissä lastentarhanopettajat toteuttivat lapsille sosioemotionaalisia taitoja kehittävää liikuntakasvatuksen interventiota kahdeksan kuukauden ajan ja havainnoivat heidän sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioilla kerran kuussa lokakuusta 2003 toukokuuhun 2004. Heidän havaintoja verrattiin sen suhteen, kuinka monella tuokiolla viidestä he arvioivat lasten sosioernouonaaliset taidot samalla tavalla. Hän katsoi havainnointilomakkeen läpi yhteistyössä liikuntatuokion ohjanneen opettajan kanssa. Lastentarhanopeuajat ohjasivat lapsille erilaisia liikuntamuotoja kerran viikossa. Kontrolli ryhmien lastentarhanopettajille opetettiin havainnointilomakkeen käyttö tunnin kestäneessä ja päiväkodissa tapahtuneessa koulutuksessa. Lastentarhanopettajat arvioivat sosioemotionaalisia taitoja neljäportaisella asteikolla (1 = ei esiinny tuokiolla, 2 = ei onnistu vielä, 3 = onnistuu vaihtelevasti, 4 = onnistuu) sen mukaan, miten havainnoitava lapsi käyuäytyi tuokiolla. Tämän artikkelin analyysit perustuvat koeryhmän osalta alkumutauksecn ja 6. Liikunnan aihealueita olivat liikuntaja perinneleikit, palloilu, välineliikunta, luova liikunta ja telinevoimistelu. Tuloksia voidaan pitää riittävinä osoittamaan mittarin yhdenmukaisuutta. Lisäksi kouluiuksissa keskusteltiin yleisesti liikuntatuokioilla eteen tulleista kasvaiusrilarueista. Ohjelma perustui Sarlinin (1992) ja Pönkön (1996) kehittämiin päivittäisen liikuntakasvatuksen malleihin ja sen lähtökohtana oli 3-4-vuotias lapsi (l-2-vuotiaat eriytetysti) ja hänen kehitystasonsa. Tarkastelimme havainnointilomakkeen luoteuavuuua kahden miuaajan välisenä kongruenssina. Tutkimukseen valikoituneet lapset olivat olleet päiväkodissa kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Liikuntakasvatusohjelma huomioi lapsen kokonaisvaltaisen kasvun siten, että jokaisella liikuntatuokiolla oli kognitiiviset, psykomotoriset ja sosioemotionaaliset tavoitteet. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENET ELMÄT Tutkimuksen koeryhmiä oli kuusi, joissa oli yhteensä 31 iältään 3-4-vuotiasta lasta (15 tyuoa, 16 poikaa) viidestä tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuneesta päiväkodista Kajaanista ja Sot karnosta. Arvioijien väliset kongruenssit olivat seuraavat: 'kuuntelee' 3/5, 'ottaa kontaktia' 4/5, 'auttavainen' 3/5, 'tekee yhteistyötä parija ryhmäiehtävissä' 3/5 ja 'malttaa odottaa vuoroaan' 4/5. Pääpaino oli sosioemotionaalisten taitojen kehittämisessä. Sekä koeettä kontrolliryhmien lastentarhanopettajien kanssa käytiin läpi havainnointilomakkeessa mainittujen sosioernouonaalisten taitojen sisällön kuvauksia (liite 2); päämääränä oli se, että lastentarhanopettajien ymmärrys sosioemotionaalisista taidoista ja havainnointilomakkeen vastausasteikosta tarkentui ja yhdenmukaistui. 1996 julkaisema alle kolmivuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma. Yksi koulutuskerta kesti kaksi tuntia. mittauskertaan. TUTKIMUSARTIKKELI Pärvakotilasten sos1oemotionaal1set taidot. Kaksi itsenäistä lomakkeen käyttöön koulutettua arvioitsijaa arvioi viidellä eri liikuntatuokiolla neljän lapsen sosioemotionaalisia taitoja. Lastentarhanopettajat loivat didaktisesti tilanteita, joissa oli mahdollista kehittää sosioemotionaalisia taitoja. miuauskcrta) toukokuussa 2004. joista havainnoitiin kolmea tai neljää lasta. Lastentarhanopettajat ohjasivat kutakin liikunnan aihetta neljä viikkoa ja niiden rinnalla syyslukukaudella ulkoja luontoliikuntaa sekä uintia ja nassikkapainia. Lasten ja lastentarhanopettajien osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista. Havainnoitsija ja ohjaava opettaja toimivat pääsääntöisesti pareina ja olivat näin ollen havainnoijina niin alkukuin loppumiuaukscssakin. Lastentarhanopettajat kiinnittivät erityistä huomiota sosioemotionaalisi i n taitoihin: toisen auttamiseen tehtävissä ja välineiden korjaamisessa, vuoron odottamiseen esim. Liikuntakasvatusohjelman suunnittelu ja toteutus lnterventiossa toteutetun päivittäisen alle 4-vuotiaille suunnatun liikuntakasvatusohjelman "Kaikki linnut lentämään" (2004) suunnittelua oli ohjannut Sosiaalihallituksen v. Kontrolli ryhmiä oli kolme, joissa oli yhteensä 10 iältään 3-4-vuot iasta lasta (6 tyttöä, 4 poikaa) kolmesta eri päiväkodista. Lisäksi lastentarhanopettajat kokivat tarvitsevansa työssään keinoja lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen. Tähän tutkimukseen kehitetty ohjelma koettiin tärkeäksi, sillä alle 4-vuotiaiden liikuntaan oli kiinnitetty aiemmin vähemmän huomiota kuin esikouluikäisten ja koululaisten. Tämän jälkeen havainnoitavien sosioemotionaalisten taitojen sanallisia kuvauksia tarkennettiin lastentarhanopettajien kanssa. Tutkimukseen osallistuneille koeryhmien lastentarhanopettajille järjesteltiin koulutusta ennen intervention alkua ja sen aikana. Kaikki havainnoitavat sosioemotionaaliset taidot sisältävän 'sosioemotionaaliset taidot' -sumrnamuutt ujan sisäistä yhdenmukaisuutta tarkastelimme Cronbachin alfa-kertoimella, jonka avulla voi arvioida mittarin eri osioiden homogeenisyyttä eli sisäistä yhteneväisyyttä (Tähtinen & lsoaho 2000, 138). Lastentarhanopettajat tekivät alkumittauksen lokakuussa 2003 ja loppu mittauksen (7. Havainnoijana toimi yksi lastentarhanopettaja, joka kävi havainnointi lomakkeen läpi yhteistyössä liikuntatuokion ohjanneen opettajan kanssa. Jokaisen tuokion tai harjoitteen lo24 ll!KUNTA & TIEDE 46, 112009. Liikuntatuokioita oli kaiken kaikkiaan 22 ja havainnointikertoja kahdeksan. telineradalla, ohjeiden, palautteen ja toverin mielipiteiden kuuntelemiseen sekä parija ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi havainnointikerroilla oli pääsääntöisesti kaksi samaa havainnoijaa luotettavuuden parantamiseksi (Eskola & Suoranta 1998, 214). Tuikiuaessa lapsia havainnoinnin avulla heidän elämäänsä ei voi vain ilmestyä, joten havainnoinnin suorittivat lapsille tutut lastentarhanopettajat (Törrönen 1999, 218). Sosioemotionaalisia taitoja kehittävä liikuntakasvatusohjelma ei kuitenkaan ollut heidän käytössään eivätkä he osallistuneet koeryhrnän opettajille suunnattuihin liikuntakasvatusohjelman toteuttamiseen liittyviin koulutuksiin. Lii kuntakasvatusohjelman sisällöllinen ja ajallinen toteutus on kuvattu liitteessä 3. Lapsille suunnatun liikuntakasvatusohjelman jokaisen tuokion suunnitelmassa kuvattiin harjoitteet ja niiden tavoitteet, opetusnäkökohdat sekä työskentelymuodot. Esitestasimme havainnointilomakkeen ennen tutkimuksen aloittamista yhden t ut ki mu kseen osallistuneen nelilapsisen koeryhmän avulla
... Lisäksi ohjaaja vieritti palloja vuorotellen lapsille (vuoron odottamisen harjoite). .. .. Lisäksi korostui lapsen aktiivinen rooli ideoijana; lapset saivat osallistua tuokion kulkuun valitsemalla alkutai loppu leikin, keksimällä erilaisia liikkumistapoja liikurualeikeissä ja liikkumalla välineillä myös omaehtoisesti. .... ... Tässä arvioinnissa opettajat käyttivät apuna kuvia, joissa eläin hahmot mm. ,,'I' 'I' 'I' 'I''I''I' "' . LIIKUNTA & TIEDE 46, 112009, TUTKIMUSARTIKKELI ,Pärvakotilasteo sosoerotoraalset taidot 25. auttamisen tär k e y u ä ja onnistumistaan harjoitteissa ja sosioemotionaalisissa taidoissa. .... erilaisiin palloihin ison pallokassin avulla. Yksittäisten muuttujien tulokset on esitetty graafisesti kuviossa 1. odottivat vuoroa, auttoivat toisiaan ja tekivät yhteistyötä. Alkulämmittelyn tavoitteena oli kehon osien hahmotus ja nimeäminen. ... Taustamusii ki n päätyttyä laitettiin joku kehon osa lattiaan ja lapset toimivat vuorotellen ohjeiden antajina (vuoron odottamisen harjoite). .. 406, p=0.193), 'auttavainen' (t (4) = -2.449, p= 0.700), 'ottaa kontaktia' (t (9) = -1.152, p=0.279) ja 'tekee yhteistyötä parija ryhmätehtävissä' (t (9) = -1.152, p= 0.279). Tuokion lopuksi käytiin palautekeskustelu. ... .. Nämä taidot olivat paremmat loppumittauksessa kuin alkurniuauksessa. koeryhmä CJ kontrolli ryhmä KUVIO 1. Esim. ... Harjoitusosassa tutustuttiin mm. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä seuraavissa taidoissa: 'kuuntelu' (t (9) = l. Sen sijaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä muuttujassa 'tekee yhteistyötä parija ryhrnätehtävissä' (t (19) =-1.422, p=0.171). pussa oli palautekeskustelu, jossa lapset saivat itse arvioida tehtävistä suoriutumistaan. ... "" ... , ... alkumittaus loppumittaus 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 TULOKSET Sosioemotionaalisten taitojen kehittyminen Riippuvien orosten t-resu osoitti, että alkumittauksen ja loppumiitauksen välinen muutos oli koeryhmällä tilastollisesti merkitsevä seuraavissa yksittäisissä taidoissa: 'vuoron odottaminen' (t (19) =4.765, p = 0.000), 'kuuntelu' (t (19) = -2.939, p=0.008), 'auttavainen' (t(l5) =-2.782, p=0.014) ja 'ottaa kontaktia' (t (19)=-3.587, p= 0.002). liikuntakasvatusohjelman sosioemotionaalisia taitoja tukeva palloilutuokio toteutui edellä mainittuja periaatteita noudattaen. ... Lasten sosioemotionaalisten taitojen muuttujat alkuja loppumittauksessa erityisharjoitusta saaneella koeryhmällä (n= 31) ja kontrolliryhmällä (n=10). Faktorin osioiden faktorilataukset vaihtelivat alkurnittauksessa välillä 0.56-0.85 ja loppurniuauksessa välillä 0.63-0.99 (kokonaisselitysaste 60.1 %). Ohjaaja kaatoi useaan kertaan pallot kassista lattialle, ja lasten tuli kerätä ne yhdessä takaisin kassiin (yhteistyöharjoite). I" ... ..___ .... Kommunaliteetit .. Tiivistääksemme yksittäisten muuttujien antamaa tietoa, teimme e ksplorauivisen pääakselifaktorianalyysin prornax-rotaatiolla, joka toi esiin yhden faktorin ratkaisun. ,,___ ,,,___ ,,... Näiden avulla lapset pohtivat lastentarhanopenajten kannustamina mm. ... ... Kontrolliryhmässä lasten vuoron odottamisen taito parani tilastollisesti merkitsevästi (t (9) = -3.000), p= 0.015). ,. ... Lopuksi lapset rauhoittuivat lattialla maaten, ja ohjaaja vieritti palloa heidän ylitseen rauhallisen musiikin soidessa taustalla. ... Tuokio sisälsi alkulämmittelyn, varsinaisen harjoitusosion, loppurauhoittumisen ja palautekeskustelun
t p ALKU MITTAUS n=14 n=16 Koeryhmä vuoron odottaminen 3.36 3 06 1000 .326 tekee yhteistyötä 3.57 3.44 .633 .532 auttavainen 3.44 3.18 .720 .481 ottaa kontaktia 3.31 3.44 -.507 .598 kuuntelu 3.43 3 06 1505 .143 sos.emot. Lasten sosioemotionaalisten taitojen keskiarvot alkuja loppumittauksessa erityisharjoitusta saaneella koeryhmällä (n=20) ja kontrolliryhmällä (n=10). Tuloksia tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida 3-4-vuotiaan lapsen yleinen kehitys ja muistaa, että lasten sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kehittyvät lasten varuuessa itsestäänkin. --,.koeryhmä kontrolli ryhmä koeryhmä kontrolli ryhmä KUVIO 2. Fantuzzo ym. Vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa alle kouluikäisten tyttöjen sosioemotionaaliset taidot ovat olleet poikien taitoja parempia (esim. Tulokset on esitetty graafisesti kuviossa 2. taidot 3.87 3.68 1.164 .278 Usean yksittäisen sosioemotionaalisen taidon osalta kehittyminen oli koeryhmän lapsilla suurempaa kuin kontrolliryhmän lapsilla vaikkei kokonaisuutena eroja ryhmien välille syntynytkään. 73 ja loppurniuauksessa välillä 0.40-0.98. Huomion arvoista on myös se, että koeryhmän lasten taso alkumittauksessa oli huonompi kuin kontrolliryhmällä useimmissa yksittäisissä sosioemotionaalisissa taidoissa sekä sosioemotionaalisten taitojen summamuuttujan osalta. Tyttöjen ja poikien väliset erot Riippumattomien otosten t-testin mukaan tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sosioemotionaalisissa taidoissa alkueikä loppumiuauksessa. Liikuntatuokiot näyttivät siis tarjonneen haasteellisen ympäristön, jossa sosioemotionaalisia taitoja on ollut mahdollista oppia ja kehittää (Auweele 2007). vaihtelivat alkumiuauksessa välillä 0.31-0. Ostoista muodostetun sosioemotionaalisia taitoja kuvaavan summamuuttujan sisäistä yhdenmukaisuutta ilmaisevat Cronbachin alfa-kertoimet olivat 0.84 (alkurniuaus) ja 0.85 (loppumittaus). 2002; Walker 2005), tässä tutkimuksessa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä 26 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI -Pevakouasten sosoenotooaalset taidot. taidot 3.44 3.27 .867 .393 Kontrolliryhmä n=6 n=4 vuoron odottaminen 3.33 3.50 -.478 .645 tekee yhteistyötä 3.50 3.25 .531 .610 auttavainen 3.25 3.00 .243 .845 ottaa kontaktia 3.50 3.75 -.531 .610 kuuntelu 3.33 3.25 .253 .807 sos.emot. 2007; Schmidt ym. Kontrolliryhmän sosioemotionaalisten taitojen summamuuttujan keskiarvo oli alkumittauksessa 3.37 ja loppumittauksessa 3.73. taidot 3.39 3.43 -.106 .918 LOPPUMITTAUS Koeryhmä n=11 n=10 vuoron odottaminen 3.91 3.50 1442 .177 tekee yhteistyötä 3.73 3.50 1048 .308 auttavainen 3.73 3.75 -.105 .918 ottaa kontaktia 3.82 3.70 .610 .549 kuuntelu 3.73 3.60 .593 .560 sos.emot. taidot 3.78 3.61 1.115 .287 Kontrolli ryhmä n=6 n=4 vuoron odottaminen 3.83 4.00 -.800 .447 tekee yhteistyötä 3.83 3.50 1079 .312 auttavainen 4.00 3.50 2.121 .078 ottaa kontaktia 4.00 3.75 1000 .391 kuuntelu 3.67 3.50 .351 .735 sos. Riippuvien otosten t-test i osoitti, että alkumittauksen ja loppumittauksen välinen parannus sosioemot.ionaalisten taitojen summamuuuujassa oli tilastollisesti merkitsevä sekä koeryhmällä (p=0.003) että korurolliryhmällä (p=0.002). Erityisen kiinnostuneita olimme mahdollisista sukupuolten sekä koeja kontrolliryhmän välisistä eroista. Koeryhmän sosioemotionaalisten taitojen summamuuttujan keskiarvo oli alku mittauksessa 3.18 ja loppurniuauksessa 3.64. TAULUKKO 1. ka. Kaikki yksittäiset sosioemotionaaliset taidot sisältäneellä summamuuttujalla tutkutuna sekä koeettä kontrolliryhmän alkuja loppumiuauksen tulokset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi eli molemmat ryhmät kehittyivät intervention aikana sosioemotionaalisissa taidoissaan. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4 -vuotiaiden päiväkotilasten liikuntatuokioiden aikana ilmeneviä sosioemotionaalisia taitoja ja niissä puolen vuoden intervention aikana tapahtuneita muutoksia tähän tarkoitukseen kehittämämme havainnointilomakkeen avulla. alku m itt aus lo p p u m itt au s 4-.--------------------------, 3,8+------------------_..;;-'-'-;;._--I 3,6+--------------,-7--3,37 3,4-i-------------1 3,2-t----.===.--3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 +---'-...... Tyttöjen ja poikien yksittäisten sosioemotionaalisten taitojen sekä summamuuttujan keskiarvot alkuja loppu mittauksessa, t-testin tja p-arvot. emot. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Sosioemotionaaliset taidot siis paranivat molemmilla ryhmillä tilastollisesti merkitsevästi. Tytöt Pojat ka
Mikäli olisimme pystyneet käyuämään viimeisen mittauskerran havaintoja analyyseissämme, koeryhmäläisten sosioemotionaaliset taidot olisivat kenties eronneet tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmäläisten taidoista. 2006, 2008; Ladd & Profilet 1996; Normandeau & Guay 1998) ja ankkuroituivat teoreettisesti myös CASEL-tutkimusorganisaation tärkeinä pitämiin kouluikäisten lasten sosioemotionaalisiin taitoihin (Zins ym. Näin lastentarhanopettajien pitkäaikainen käytännön kokemus sosioemotionaalisten taitojen ilmenemisestä liikuntatuokioiden aikana 3-4-vuotiailla lapsilla saatiin hyödynnettyä. A. LÄHTEET Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma. Barbarin, 0. lruervenuon pituus ja sen sisältämien liikuntatuokioiden tunti määräkään ei välttämällä ollut riittävä; taitojen kehittyminen edellyttänee pitempää interventiota, jossa sosioemotionaalisten taitojen tukerninen ulotetaan myös päiväkodin liikuntatuokioiden ulkopuolelle. 1999 Teaching children school success skills. 2004). 2008) tai motoristin taitoihin (Samouilidou & Valkova 2008; Valentini & Rudisill 2004; Venetsanou & Kambas 2004 ), tämä interventio pyrki kehittämään sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioiden aikana liikunnan avulla. 1998 Collaborations among toddler peers: lndividual contributions to sicial contexts. Lisäksi havainuoim ilomakkeeseen sisällytetyt sosioemotionaaliset taidot vastasivat aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa 3-4-vuotiailta lapsilta arvioituja taitoja (ks. eroja. Voi olla, että tutkimuksemme lastentarhanopettajat eivät interventioon liittyvistä koulutuksista huolimatta pystyneet kehittämään koeryhmään kuuluneiden yksittäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja. Journal of Educational Research, 92, 323-329. & Lawrence, R. Brigman, G .. Mikäli nämä kaikki auttavaisuuden ja kuuntelemisen eri osaalueet olisi kysytty 0111ina väiuäminåån, havainnoijien arviot olisivat saattaneet olla tarkemmat. Toisaalta koeryhmän lasten sosiocmotionaalisien taitojen tukeminen ei väluamäua kantanut hedelmää vielä kuudenteen mittauskertaan mennessä. Tutkimuksen tuotteena valmistui sosioemotionaalisten taitojen arvioinnin avuksi ja tuntien suunnittelun työvälineeksi soveltuvan havainnomtilomakkeen lisäksi myös käyttökelpoiseksi ja motivoivaksi osoittautunut "Kaikki linnut lentämään: päivittäinen liikuntakasvatusohjelrna alle 4-vuotiaille (2004)". Käyttämässämme lomakkeessa yhdellä lapsen auuavaisuuua mittaavalla väittämällä oli pyritty selvittämään, missä määrin lapsi auttoi laittamaan välineitä paikalleen, siirtämään välineitä, korjaamaan välineitä pois ja missä rnåårin hän auttoi toista lasta harjoiueessa. Saattaa olla myös niin, että tuettujen sosioemotionaalisten taitojen aiempaa parempi omaksuminen kestää päiväkotilapsilla kauemmin kuin puoli vuotta ehkäpä toteutetun intervention vaikutukset tulevat näkyviin vasta viimcisirnpien mittaustemrne jälkeen. Alfermann, B. Voi olla, että tyttöjen ja poikien erot eivät tulleet esille tyttöjen ja poikien vähäisen lukumäärän vuoksi. Ensinnäkin tutkimukseemme valikoituneiden lasten määrä oli luultavasti niin pieni, että tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien välillä jäivät löytymällä. Tutkimukseen osallistunut lastentarhanopettaja oli sitä mieltä, että "ohjelma sisälsi monipuolista liikuntaa ja harjoitteita,joissa sosioemotionaaliset taidot korostuivat". Auweele, V. 2007 Mental health screening of preschool children: Validity and reliability ot ABLE. Verei1ken & Y. Tämä ei kuitenkaan tapahdu pelkästään luomalla sosioemotionaalisten taitojen kehittymiselle sopivia tilanteita, vaan kasvattajan pitää antaa palautetta ja keskustella lasten kanssa tuokion tapahtumista tavoitteiden suunnassa. Barbarin 2007; Brigrnan y111. Auweele, D. Lisäksi päiväkodeissa tulisi tehdä yksityiskohtaisia suunnitelmia kunkin lapsen sosioemotionaalisten taitojen eteenpäin viemiseksi ja ulottaa sosioemotionaalisten taitojen kehittä111inen lapsen koko arkeen yhteistyössä vanhempien kanssa. 1999; Distefano & Karnphaus 2007; Hemmeter ym. Myös kuuntelun taitoa kartoittava väiuärnä koski opettajan antamien ohjeiden, palautteen ja muiden lasten mielipiteiden kuuntelemista. New York, Basic Books, 197-224. Toivoisimme jatkotutkimusten selvittävän, mitkä ovat ne asiat päiväkodin toiminnassa, jotka mahdollistavat lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen liikunnan avulla millaisia resursseja ja yhteistyötä tarvitaan. Thijs ym. 1997 Promoting children·s social-emotional adjustment with peers. Toisaalta koska kontrolliryhmään kuuluneiden lasten määrä oli pieni, tulokset eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa kontrolliryhmien lasten taidoista. & Carriger, M.S. Lisäksi lasten päiväkodin ulkopuolella saamat sosioemotionaalisten taitojen mallit ja käytänteet ovat lisäksi saattaneet olla aivan erisuuntaisia kuin mihin tällä interventiolla pyrittiin, rnikä saattoi viedä pohjaa pois intervention vaikutuksilta. Kasvattajan tulee olla herkkä ja kuunnella lasten mielipiteitä, sillä turvallisen oppimisympäristön saavuuarninen on tärkeää sosioemotionaalisia taitoja tuettaessa. Havainnointilomakkeen neliportainen asteikko oli kenties liian karkea tavoittaakseen taidoissa esiintyneen vaihtelun. Jntervention kokemusten pohjalta uskomme päiväkotien liikuntakasvatusta ja lastentarhanopettajien koulutusta voitavan kehittää pienten lasten sostoernot ionaa lisia taitoja iukcvampaan suuntaan. Sosiaalihallituksen Julkaisuja 1996: 4. Tutkimuksemme arvoa nostaa sosioemotionaalisten taitojen ja liikunnan yhtäaikainen painottaminen. 1 /2009, TUTKIMUSARTIKKELI, Paiväkot1lasten SOSIOOT\Ol1011aal1set taidot 27. Liukkonen, Y. Sluyter, (toim.) Emotional develop111ent and emotional intelligence: Educational implications. & Rose, A.J. Tilastollisesti merkitsevien erojen puute koeja kontrolliryhmien ja sukupuolten välillä voi johtua monesta seikasta. Theodorakis, (toim.) Psychology for physical education: Student in focus. American Journal of Orthopsychiatry, 77, 402-418. Tutkimusta varten kehittämämme havainnointilomake saattoi osaltaan olla syynä siihen, että ryhmät eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi sosioemot ionaaltsten taitojen suhteen. Faulkner, LIIKUNTA & TIEDE 46. Brownell, C. Lisäksi hänen mielestään "harjoitteita pystyi muuntamaan lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen taitotason mukaan". (2008) toteavat, että opettajilla voi olla vaikeuksia löytää sopivia keinoja yksittäisten lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseksi ja että opettajia pitäisikin tukea esim. Helsinki. l.iikuruatuokiot sisältävät tilanteita, joissa lapsen on mahdollista kehittää sosioemotionaalisia taitojaan. Lisäksi havainnointilomakkeen väittämien muotoilu olisi voinut olla yksiselitteisernpi. Champaign ILL., Human Kinetics, 101-119. Teoksessa: J. 2007 Group development in the physical education class. Lisäksi lasten sosioemotionaalisia taitoja ovat aiemmin arvioineet pääasiassa kouluikäisten lasten opettajat ja vanhemmat; tässä tutkimuksessa niitä arvioivat lastentarhanopettajat. Siinä missä päiväkotilapsiin kohdistetut sosioemotionaalisia taitoja kehittämään suunnitellut interventiot on yleensä toteutettu perinteisesti luokkahuoneessa tai liikuntapainoneisilla interventioilla on paneuduttu lasten fyysiseen aktiivisuuteen (Trost ym. Varhaiskasvatuksen suun nit e lrnan perusteiden (2005) mukaan varhaiskasvatuksen yhtenä kasvatuspäämääränä on opettaa lapsille sosiaalisia taitoja ja vahvistaa toiset huomioon ottavia käyrtäytyrnisja toimintatapoja. Vaikka \iikumakasvatusohjelma kannusti micttimåan jokaisen lapsen kohdalta sosioernotioriaalisten taitojen kehitystarpeita, olisi ne voinut huomioida vielä tarkemmin ja yksityisko htaisemmin liikuntatuokioiden tavoitteissa. Asher, S.R. Kaiken kaikkiaan liikuntatuokioihin tulisi kiinnittää huomiota yhä enemmän myös sosioemotionaalisten taitojen oppimisympäristönä, ei pelkästään lasten motoristen taitojen kehittä111isen välineenä. Teoksessa: M. Woodhead, D. Kehittämämme havainnoint.ilornakkeen vahvuuksiin kuuluu kuitenkin se, että havainnoitavat sosioemotionaaliset taidot oli operauonaalistettu kokeneiden lastentarhanopettajien kanssa. Lane, D., Switzer, D., Lane, D. Teoksessa: P Salovey & D.J. erilaisten pedagogisten ratkaisuja hyödyntämisessä tehokkaammin
M. Kasvatus 29 151, 491-500. Lindsey, E. Schmidt, M.E., DeMulder, E.K. ltoim.) Cultural worlds of early childhood. 2006 Social and emotional foundations for early learning: A conceptual model for intervention. 2003 Brief functional screening for transition difficulties prior to enrolment predicts sosio-emotional competence and school adjustment in head start preschoolers. 2000 Tilastollisen analyysin lähtökohtia Ensiaskeleet kvantitatiivisen aineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSSohjelmaympäristössä. P Niiranen. Pönkkö, A. 2007 Preschool achievement in Finland and Estonia: Crosscultural comparison between the cities of Helsinki and Tallinn. & Ostrosky M.M. & Leij, A. Denham, S., Blair, K.A., DeMulder, E., Levitas, J., Sawyer, K., Auerbach-Major, S .. 2007 lnvestigation of dimensions of social-emotional classroom behavior and school readiness for low-income urban preschool children. Journal of Physical Activity & Health, 5, 88-103. Child Development, 67. & Strain, P.S. Education and Treatment of Children, 31, 183-202. Routledge, 365-397. & Suoranta, J. Murphy, K.M.B., Laurie-Rose, C., Brinkman, TM. Cutting, A. & Dunn, J. 2008 Validation of the SSRS-T, preschool level as a measure of positive social behaviour and conduct problems. Shepherd, E.J. Early Child Development and Care, 172, 451-462. Jyväskylä, Gummerus. Lane, K.1999 Young students at risk for antisocial behaviour: The utility of academic and social skills interventions. 2003 Comprehensive evidence-based oscial-emotional curricula for young children: An analysis of efficacious adoption potential. & Valkova, H. Developmental Psyghology, 32 161. 2002 Compromised emotional competence: Seeds of violence shown early. A. &Taikka, H. Greece, 116. Teoksessa: Y. lnquiries in Sport & Physical Education. 1996 The child behaviour scale A teacherreport measure of young children's aggressive, withdrawn and prosocial behaviour. Scandinavian Journal of Educational Research. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008 14. Gullotta. Focus on Exeptional Children. Dissertation Abstracts International. Ladd, G.W. K. Jyväskylä, Gummerus. Jyväskylän yliopisto. Trost, S., Fees, B. 2002 Preschool childrens friendships and peer acceptance: Links to social competence. 37 181, 1-8. Siiven, M. 7 141. Samouilidou, A. Child Development, 74, 238-256. Journal of Emotional & Behavioral Disorder 15, 93-102. 65-76. 211223. Laine, K. Child Study Journal. School Psychology Review, 35, 583-601. Porvoo. 145156. School Psychology Review, 36, 44-62. 1999 Lapsen kehittyvä mieli: Löytyykö "mieli" vuorovaikutuksessa. Denham, S .. 2007 Sustained attention and social competence in typically developing preschool-aged children. cognitive and behavioural factors. Ladd, G.W., Kochenderfer, B.J., & Coleman, C.C. Halkidiki. 2007 Social skills in preschool aged children & how PE could affect them. 1996 Liikunnasta iloa lapsen elämään päivittäinen liikuntakasvatus 5-6vuotiaiden päiväkotilasten koetun pätevyyden ja sosiaalisen hyväksynnän tukena. & Profilet, S.M. ltoim.) Oppiminen ja asiantuntijuus: Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Section B: The Sciences Engineering, 65 18-8), 4297. & Fox L. Liikuntakasvatuksen laitos.Lisensiaatintutkimus. & DeMulder, E. Jyväskylän yliopisto. Oueenan, P. M. 51, 205-221. Child Development, 61, 1081-1100. Teoksessa: 1. 218-233. Joseph, G.E. TUTKIMUSARTIKKELI -Pa1vakot1lasten sosioerno11ooaal1set taidot. 2002 Social skills and loneliness in preschool children. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2004. 24-260. 23 121. Kaikki linnut lentämään: Päivittäinen liikuntakasvatusohjelma alle 4vuotiaille. 1998 Alkaako toveripiiristä syrjäytyminen jo päiväkodissa. 1103-1118. 2007 Development and validation of a behavioral screener for preschool-age children. Boom, (toirn.) A blueprint for the promotion of prosocial behaviour in early childhood. 1998 Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Hujala, E., Junkkeri, P. keeping friends. Kajaani Kokkonen, M. & Dzewaltovski, D. Journal of Emotional & Behavioral Disorders. 6, 1-13. 2008 Motor skills assessment and early intervention for preschoolers with mental and developmental disorders lcase studies). 28 LI KUNTA & TIEDE 46, 1 /20CS. London. 2004 Social-emotional learning in early childhood: What we know and where to go from here. 1996 Friendship quality as a predictor of young childrens early school adjustment. & Weissberg, R.P. British Journal of Developmental Psychology, 23, 343-363. Pickup, 1. 1999 Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantunti1uuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Littelton. 2008 Preparing early childhood educators to addressyoung children's social-emotional development and challenging behavior: A survey of higher education programs in nine states. http://wwwpeda.net/en/ magazi ne/jyu/va rhaiskasvatus 7m =con tent&a_id=42 Johns B., Crowley, E. 2006 Päivähoidon toimivuuden arviointia. & lsoaho, H. 32 131. Topics in Early Childhood Special Education. Teoksessa: A. Miller, A., Gouley, K., Shields, S., Dicstein, S., Seifer, R., Magee, K. 2008 Evaluation of the influence of a physical education programme on playfullness of preschool children: A qualitative approach. making friends and being liked by peers in the classroom: Predictors of childrens early school adjustment. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. 37, 19-30. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. 173 161. 2002 Kindergarten socialemotional competence: Developmental predictions and psychosocial implications. Ruoppila . Etäpelto & P. Early Childhood Development and Care 177, 133-149. Rich, E.C .. 1008-1024. Tähtinen, J. 2005 The central role of teaching social skills. 2005 Sosioemotionaaliset taidot opettajan pääomana. Ensor, R. K. New York: Kluwer Academic/Plenum Publishers, 13-50. 1995 Lapsi ja osallistuva havainnointi. Törrönen, M. Turku. Tsangaridou, N., Zachopoulou, E .. Hujala. Journal of Educational Psychology, 90, 111-121. Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 3, 67-77 Ladd, G.W. 2008 Teacher -child relationships and pedagogigal practices: Considering the teacher's perspective. Blair, K.A., Schmidt, M. Mostow, A. & Kanayama, M. & Perlman, S. Karila, J. 2008 Feasibility and efficacy of a 'Move and Learn· physical activity curriculum in preschool children. & Fox, C. WSOY, 160-179. Theodorakis. Journal of Early lntervention, 30, 321-340 Hemmeter, M.L., Ostrosky, M.M. Liikuntakasvatuksen laitos. Ojala, ltoim.) Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. 2005 Longitudinal and concurrent prediction of peer acceptance: D,rect and indirect effects of emotional. & Guay, F. Nakadai, S. Tyrväinen. 1992 Päivittäisen liikuntaohjelman yhteydet peruskoulun 1.-3. & Guetszloe, E. pallonkäsittelytaitoihin ja voimistelutaitoihin. Ojala, M. Goudas, A Papaioannou, ltoim.) European federation of sport psyghology Book of abstracts. M. Tynjälä, P. & Hughes, C. Denham, S.A. ltoim.) Virikkeitä terveystiedon opetukseen. & Nangle, D.W. & Mattila, S. 2003 Preschool emotional competence: Pathway to social competence. Fantuzzo J., Bulotsky-Shearer, R., McDermott, P.A., McWayne, C., Frye, D. Chesebrough, P King, T P. American Journal of Orthopsychiatry, 72, 70-82. 681-698. 2005 More than talk: Relations between emotion understanding and positive behaviour in toddlers. Japanese Journal of Counseling Science. & Tsigilis, N. Teoksessa: L. 1990 Having friends. Lisensiaatintutkimus. 237-245. & McNamara, K. Eskola, J. 1998 Preschool behaviour and first-grade school achievement: The mediational role of cognitive self-control. Kinos. School Psyghology Review, 37 121. Kannas & H. E. Hemmeter, M.L., Santos, R.M. Early Child Development and Care. Teoksessa: E. & Kamphaus, R.W. Thijs, J., Koomen, H. Sarlin, E.L. luokkalaisten koettuun fyysiseen ja yleiseen pätevyyteen sekä motoriseen kuntoon. Varhaiskasvatus tänään 1/2006 Viitattu 16.10.2008. Distefano, C.A. Tynjälä. 35 131. &Talts, L. & Denham, S. Normandeau, S. British Journal of Developmental Psychology, 24 11 ), 73-87. 2006 Conversations with siblings and with friends: Links between relationship quality and social understanding. Acta Universitatis Palackianae Olomucensis.Gymnica. & Liukkonen, J. Trevlas, E. Psykologia, 32, 4-12
R., Meyer, J.A. samaistuu toisen 1 2 3 4 tunteisiin 8. & Rudisill, M .E. tila motivoi 1 2 3 4 12. El ESIINEl VIELÄ VAIHONNISNY TUOTELETUU KIOLLA VASTI 1. & Pomares, Y.B. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. 2007 lnfant joint attention. kuuntelu 1 2 3 4 4. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2005. & Kambas, A. LIITE 1. tila motivoi lapsi toimii välineen kanssa tai tilassa motivoituneena ollen aktiivisesti mukana • Pomppii lapsi innostuu tuokiosta/ sen sisällöstä ja pomppii, innostuu • Sinnikäs lapsi jaksaa yrittää epäonnistumisista huolimatta, ei anna periksi LIITE 3. auttaminen 1 2 3 4 5. 5. toisen itku ärsyttää 1 2 3 4 11 välineet. pyytää oma1 2 3 4 aloitteisesti anteeksi 9. 2004 Strengthening social and emotional competence in young children The foundation for early school readiness and success. Wahlberg, (toim I Building academic success on social and emotional learning: What the researcher says. 127-138. pyytää anteeksi toisen 1 2 3 4 puolesta 10. Zins, J.E., Bloodworth, M.R., Weissberg, R.P. HAVAINNOITAVIEN ASIOIDEN SELITYKSIÄ • Vuoron odottaminen lapsi malttaa odottaa vuoroaan esim. 2004 The scientific base linking social and emotional learning to school success. Helsinki. Stakes 2005. Bloodworth, R P Weissberg, H. Lapsen havainnointilomake Tarkkaile lapsen käyttäytymistä liikuntatuokion aikana ja merkitse havainnot oheiseen asteikkoon. 2004 How can a traditiona! Greek dances programme affect the motor proficiency of pre-school children 7 Research in Dance Education. Walker, S. 2004 An inclusive mastery climate intervention and the motor skill development of children with and without disabilities. Venetsanou, F. Van Hecke, A. lapsi pomppii 1 2 3 4 13. Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Journal of Genetic Psychology, 166, 297-312. Zins, M.R. Teoksessa: J.E. ottaa kontaktia 1 2 3 4 aikuisiin/muihin lapsiin 7. Päivämäärä: _ Lapsi ja ikä: v. tekee yhteistyötä 1 2 3 4 6. New York, Teachers College Press, 3-22. Valentini, N.C. 330-34 7. temperament, and social competence in preschool children. vuoron odottaminen 1 2 3 4 2. jos huomaa, että toveri on loukannut toista • Toisen itku ärsyttää lapsi reagoi toisen itkuun kyselemällä toverin vointia tai miksi toveri itkee • Välineet. esim. viesteissä sekä kahden lapsen tavoitellessa samaa välinettä • Kuuntelu lapsi kuuntelee ohjeet ja osoittaa olevansa tietoinen, mitä tehdään toimien ohjeiden mukaan; lapsi kuuntelee tovereidensa mielipidettä sekä palautetta • Auttavainen lapsi auttaa välineiden paikalleen laittamisessa, siirtelyssä, poiskorjaamisessa sekä auttaa toista harjoitteessa • Tekee yhteistyötä lapsi tekee yhteistyötä parija ryhmätehtävissä • Ottaa kontaktia lapsi ottaa kontaktia aikuisiin ja muihin lapsiin puhumalla tai koskettamalla • Samaistuu toisen tunteisiin lapsi silittää toista, juttelee myötätuntoisesti • Pyytää oma-aloitteisesti anteeksi lapsi pyytää anteeksi loukatessaan toista lasta tai aikuista • Pyytää anteeksi toisen puolesta lapsi pyytää anteeksi toverin puolesta. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2005:17 Helsinki. V., Mundy, P.C., Acra, C.F., Block, J.J., Delgado, C.E.F., Parlade, M.V., Neal,A. lnfants andYoung Children, 1712), 96-113. 2005 Gender differences in the relationship between young children's peer-related social competence and individual differences in theory of mind. Adapted Physical Activity Ouarterly, 21. Helsinki Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. telineradalla • Kestää tappion lapsi kestää tappion peleissä ja leikeissä. kestää tappion 1 2 3 4 3. sinnikäs 1 2 3 4 LIITE 2. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. Webster Stratton, C., Reid, J. & Wahlberg, H. Child Development, 78, 53-69. Liikuntakasvatusohjelman sisältö ja ajallinen toteuttaminen 3-4-vuotiailla AJANKOHTA Viikoittaisten liikuntatuokioiden rinnalla syysja kevätlukukaudella SISÄLTÖ Syyskuu 2003 Liikkuen ja leikkien tutuksi 1-----'-'---------+---L oka kuu 2003 Pallotellen Marraskuu 2003 Välineillä vauhtiin 1-------------+---J o u luku u 2003 Liikutaan tunnelmoiden 1-------------+---T a mm i kuu 2004 Temppuillen Helmikuu 2004 Ideoiden ja ihmetellen 1-------------+---M a ali s kuu 2004 Luovasti liikkuen Huhtikuu 2004 Pallotellen Toukokuu 2004 Luonnossa liikkuen ja seikkaillen f----------------+---K e s ä heinä elokuu 2004 Kesäistä liikuntaa ulkona ja sisällä ohjattuna ja omaehtoisesti 1-------------+-----'U l ko ja luontoliikunta Seikkai luliikunta Uinti Nassikkapaini '--------------L---LIIKUNTA & TIEDE 46 • 112009 • nJTKIMUSARTIKKELI • Pa1vakotilaster, sosoemotoraelset taidot 29
Avainsanat.: liii/rto, lwululiiilitotapalituma, vii/rty111incn, jä1111ittyncisyys, motivaatioi/111as10, tavoiteorientaatio ABSTRACT Tuomaala, S., Huotari, P., Liukkonen, J. Task orientation of the children and their parents was associated with high levels of enjoyment. Tutkimus toteutettiin kaikissa Suomen Hiihtoliiton piireissä postikyselynä kevättalvella 2006. 1998). Motivational climate was analyzed using the Motivational Climate in PE Scale (Soini 2006). 1998), in the case of i he children by self-assessmerus, and in the case of their parents as perceptions of i he children. . The response raie was 56.l percent. Childrens perceptions of enjoymcnt, anxiety, motivational climate and the goal orientations of the childrcn and their parcrus were analyzed. Luotettavuustarkastelut osoittivat miuareiden olevan psykometrisiltä ominaisuuksiltaan riittäviä surnmamuuttujien ja jatkoanalyysien toteuttamiseksi. Girls experiencecl higher levels of anxiety. . Lasten ja heidän vanhempiensa korkea tehtäväorientaatio oli yhteydessä tapahtumassa viihtymiseen. Kyselyyn vastasi 535 tapahtumaan osallistunutta lasta ja sen palautti 56.1 prosenttia osallistujista. Lapset myös viihtyivät tapahtumassa hyvin. The study program was implcmented in ali clistricts of the Finnish Ski Fecleration during late winter 2006 by sending the questionnaires by post. Anxiety was analyzcd by the Visual Analog Scale (VAS; Tiplady et al. Tutkimuksessa analysoitiin tapahtuman motivaatioilmaston, lasten oman tavoiteorientaation ja lasten kokeman vanhempien tavoiteorientaation yhteyttä lasten viihtymiseen ja jännittyneisyyteen. Tytöt jännittivät tapahtumaa poikia enemmän. Perceiving the climate as supportive of self-reference, social rclateclness, ancl autonomy was associated with high levels of enjoyment, whereas climate supporting normative comparison was associated with low levels of enjoyment. Motivaatioilmastoa analysoitiin koululiikunnan motivaatioilmastomittarilla (Soini 2006) ja tavoiteorientaatiota POSQ-mittarin (Roberts ym. 40014 Jyväskylän yliopisto. 1993). 2009. Vastaavasti ilmaston kokeminen normatiivista vertailua korostavaksi oli yhteydessä vähäiseen viihtymiseen. A final sample of 535 participarus responded to thc questionnaires. Goal orientation was analyzecl using the Finnish version (Liukkonen l 998) of the POSQ scale (Roberts et al. 1998). 1993) suomenkielisellä versiolla (Liukkonen 1998) ja jännittyneisyyttä visuaalis-analogisella mittarilla (VAS; Tiplady ym. Liikunta & Tiede 46 (1), 30-35. Iloa suksilla Kouluhiihtotapahtuma lasten kokemana. Children perceived the event as highly task involving, socially related , supporuve of autonomy, and highly enjoyable. Tapahtuman ilmaston kokeminen itsevertailua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja autonomiaa tukevaksi oli yhteydessä tapahtumassa viihtymiseen. Reliability and validity analyses showed satisfactory psychometric properues for t he scales, thus supporting the usc of subscales in furthcr analyses. Puh: 014 260 2106, sähköposti: samu.tuomaala@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Tuomaala, S., Huotari, P., Liukkonen, J. 1998) suomenkielisellä versiolla (Liukkonen 1998), lasten osalta itscarviona ja vanhempien osalta lasten arvioi mana. Viihtymistä analysoitiin Enjoyrncnt in Sports -mittarin (Scanian ym. TUTKIMUSARTIKKEU, Kouluh11htotapahtuma lasten kokemana. Enjoymeni was analyzed using the Finnish version (Liukkonen 1998) of the Enjoyment in Sport scale (Scanian et al. Enjoyment on Skis Children's Perceptions of the School Ski Event. Liikunta &Tiede 46 (1), 30-35. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 11-vuotiaiden lasten kokemuksia Suomen Hiihtoliiton piirikohtaisessa kouluhiihtotapahtumassa. 2009. ILOA SUKSILLA KOULUHIIHTOTAPAHTUMA LASTEN KOKEMANA SAMU TUOMAALA, PERTTI HUOTARI, JARMO LIUKKONEN Yhteystiedot: Samu Tuomaala, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, PL 35 (L). l<cy words: s/iii11g, sc/100/ shi evcnt, enjoyment, anxiety, motivational climatc, goc,I oricntation 30 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 61/2009. The airn of the study was 10 analyze the emotional experiences of 11-year-old children participating in the district level school ski events organized by the Finnish Ski Federation. Pojat olivat tavoiteorientaatioltaan kilpailullisempia ja he kokivat myös itse tapahtuman kilpailullisemmaksi kuin tytöt. The boys had higher ego orientation than i he girls, and they also perceived the climate of the event as more competitive. Lapset kokivat tapahtuman motivaatioilmaston tehtäväsuuntautuneeksi sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja autonomiaa tukevaksi
Tutkimuksessa analysoitiin tapahtuman motivaa1ioilmas1on, lasten tavoiteorientaation ja lasten kokeman vanhempien tavoiteorientaation yhtey1tä lasten viihtymiseen ja jännit1yneisyy1een. Kouluhiihto1apah1umaan osallistuneiden luokkien opettajille lähetettiin tapahtuman jälkeen kyselylomakkeet, joihin joukkueessa hiih1änee1 oppilaat vastasivat. Posti leimojen perusteella voitiin todeta, että vastauksia saatiin melko tasaisesti kaikista piireistä, joten tutkimusta voidaan pitää maantieteellisesti melko kattavana. Lasten jännittyneisyyttä arvioitiin visuaalis-analogisella m iuarilla (VAS; Tiplady ym.1998), jonka etuja ovat herkkyys, luotettavuus, yksinkertaisuus, toistettavuus ja yleisyys. Viihtyvyys -mittarin Cronbachin alla -kerroin oli 0.85. (Roberts 2001.) Ahdistuneisuus on elämyksellinen jännitystila, jota voivat liikunnan yhteydessä lisätä esimerkiksi kilpailutapahtuma, katsojat, outo tilanne ja ympäristö sekä opettajan suhtautuminen (Singer 1980; Wolman 1979). Tutkimus kattoi Hiihtoliiton kaikki 17 tapahtumaan osallistuliditeeu ia (p<0.001). Tehtäväsuuntautuncisuuua analysoitiin väittämillä: "Itselleni on tärkeuuä, euä yritän kovasti" ja "Itselleni on tärkeintä, eitä kehityn omissa taidoissani". Palautusprosenui olisi voinut nousta korkeammaksi, mikäli kyselyiden lähetys olisi uusittu siihen ensimmäisessä vaiheessa vastaamatta jättäneille. Mittarin väittämät saavuit ivat yli 0.40 latauksen ja alle 0.30 latauksen kilpaileville Iaktoreille. Tapahtumassa viihtymistä kuvaavana mittarina käytettiin neljä väittämää sisältävää Enjoyment in Sports -miuaria (Scanian ym. Tavoiteorientaatio-kysely perustui Robertsin ym. Kilpailusuuntautuneisuutta analysoitiin väittämällä: "Itselleni on tärkeintä, eitä olen parempi kuin toiset". Motivaatioi lrnastom itt ari n faktorivalidueeu ia analysoitiin pääakselifaktorianalyysillä ja promax -rotaatiolla, koska faktori! korreloivat keskenään. Perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa talvi liikunta on esitetty yhdeksi keskeiseksi sisällöksi koko peruskoulun ajalle. Li ikuruarnot ivaar iolla tarkoitetaan syytä, joka saa ihmiset liikkumaan. Tämän mittarin luoicuavuuua arvioitiin ulkoisen kriteerin kautta, TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON KERUU jonka mukaan tyttöjen on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan liikuruatilanteissa poikia jännittyneempiä (Krotee 1980; Te lama Tutkimuksen osanottajia olivat vuoden 2006 I-liihtoliiton piirikilpai1983). Kuvauksena oppilaan hyvästä osaamisesta liikunnassa 4. "Äidilleni on tärkeintä, että olen parempi kuin toiset"). Mittarin ulottuvuuksien sisäinen yhdenmukaisuus oli riittävä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuudella (Cronbachin alfa 0. 1993), jonka reliahiliteeu i ja validitecu i ovat osoittautuneet riittäviksi nuorisourheilijoilla (Liukkonen 1998) Väittämien sanamuotoja muokattiin tähän tutkimukseen sopivaksi. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) Kouluilla on tärkeä tehtävä hiihtotaitojen opettamisessa. Tehtäväsuuruautuneisuuua rnittaavie n väittämien keskinäinen korrelaatio oli 0.23. Kyselylomake koostui mittareista, joiden väittämät koskivat lasten tavoueorientaauota, lasten arviota omien vanhempiensa tavoiteorientaatiosta, lasten jännittyneisyyttä ja viihtyvyyttä sekä tapahtuman morivaatioilmastoa. Väittämien pois jättäminen ei olisi nostanut mittarin minkään ulottuvuuden Cronbachin alfa-kerrointa. Lapset arvioivat vanhempiensa tavo iteorieruaat iota vastaavien kolmen väiuäman avulla äidistään ja isästään (esim. Varsinaisten hiihtäjien lisäksi tapahtumaan osallistui myös muita oppilaita mutta heitä ei tutkittu. LIIKUNTA & TIEDE 46. Vastaajia pyydcuun merkitsemään janalle kohta, joka kuvasti heidän t unnet ilaansa hlihtotapahtumau alkaessa. Lasten mouvaatioilrnastorninar isra pudoteuun kolme väittämää pois, jonka jälkeen loput väittämät latautuivat oletetuille neljälle faktori lie (taulukko 1). 112009, TUTKIMUSARTIKKELI °Kouluh1ihtotapahtuma lasten kokemana 31. Kyselyjä lähettiin postitse 954 ja takaisin saatiin 535 (269 tyttöä ja 264 poikaa) eli vastausprosentti oli 56,1 %. Myönteiset tu n neti lat ovat toiminnan kannalta tärkeitä ja ne lisäävät lapsen motivaatiota. Suomen Hiihtoliiton vuosittain järjestämän kouluhiihtotapahtuman tavoitteina ovat pohjan luominen elinikäiselle liikunnan harrastamiselle, myönteisten liikun1aelämys1en edistäminen, kaikkien osallistuvien viidesluokkalaisten yhteishengen kohottaminen, mielekkään hiihtoon tutustumistavan tarjoaminen sekä terveiden elämäntapojen opettaminen. nulta piiriä. Mouvaauoilmastoa analysoitiin Soinin (2006) validoimalla koululiikunnan rnot ivaatioilmastomiuarilla.jota lyhenneuun ja muokattiin tätä tutkimusta varten. Tiedon saaminen tapahlllman 11101ivaa1ioilmas1osta sekä lasten liikuntamotivaatiosta auuaa kehiuämään kouluhiihtotapahtumaa siten, että se tuottaa myönteisiä liikuntaelämyksiäja siten edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Suomen Hiihtoliiton piirikoh1ais1a kouluhiih101apahtumaa hiihto-osuuksille osallistuneiden lasten kokemana. Komrnunahtectuarvot olivat vähintään 0.25. Vasiausprosentua voidaan pitää kohtalaisena kyselytutkimukseen, mutta luotettavuuden kannalta se on edustavuudeltaan alhainen. Hiihto on yksi monipuolisimmista li ikuruarnuodoista (Suvikas 1981). Vastaavasti k ilpailusuu ntautuneisuuden on todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen. JOHDANTO Kussakin joukkueessa oli kolme tyttöä ja kolme poikaa. Sosiaaliskogniiiivisen tavoiteorientaatioteorian mukaan koetun kyvykkyyden kriteereinä ovat liikunnassa tehtäväja kilpailuoricntaatio, jotka säätelevät sitä, miten menestyminen koetaan erilaisissa suoritusympäristöissä. 79), tehtäväsuuntautuneella motivaatioilmastolla (alfa 0.62) ja kilpailusuuntautuneella rnouvaai ioilmastolla (alfa 0.64). Uusintakyselyn lähettäminen ei kuitenkaan ollut tässä tutkimuksessa mahdollista, koska vastaajia ei identifioitu. Tehtäväsuuntautuneisuuden on todettu olevan yhteydessä viihtyvyyteen ja lisääntyneeseen kiinnostukseen liikuntaa kohtaan. Mittari on 100 mm.n pituinen jana, jonka ääripäissä ovat luonnehdinnat "erittäin rauhallinen" ja "eriuäm jännutynyt". (Sarlin 1995.) Viihtyminen on oleellinen tekijä puhuttaessa liikunnasta saatavasta nautinnosta ja pysymisestä liikunnan parissa. (Duda & Whitehead 1998.) Kilpailusuuntaut.uneisuus on yhteydessä korkeaan osallistumismotivaatioon vain, jos henkilön tehtäväsuuntautuneisuus on samaan aikaan korkea (Roberts 2001). luokan påän yessä on hiihdon osalta mainittu, että oppilaan on pystyuåvä liikkumaan suksilla monipuolisesti. ja kouluhiihtotapahnunat ovat yksi mahdollisuus oppilaiden kiinnostuksen lisäämiseen talvi liikuntaa ja hiiluårnistä kohtaan. Tämän tutkimuksen aineistolla suoritettu tyttöjen ja poikien lujen hiihto-osuuksille osallistuneet peruskoulun viidesluokkalaiset keskiarvojen eroja analysoiva t-test i tuki VAS-mi11arin ekologista valapset. Lopullinen mittari täytti siten kohtalaisesti Iaktorivaliditeetin kriteerit (Metsämuuronen 2005). Koettua autonomiaa mittaavien kahden väittämän keskinäinen korrelaatio oli 0.46. Mittaria yksinkertaistetuin, koska vastaajat olivat l I-vuotiaita. (1998) tekemään ja Liukkosen (1998) suomentamaan ja validoimaan Perception of Success Questionnaire -mu tari in (POSQ). Toiminnan mot ivaatioilrnastol!a onkin havaittu olevan rnerkiuåvä yhteys muun muassa urheilijoiden viihtymiseen ja urheilussa pysymiseen (Liukkonen 1998; Yli-Piipari 2005; Ärling 2003) Tavoiteorientaatioteoria on suosittu lähestymistapa motivaation tutkimiseen urheilun ja liikuntakasvatuksen alueella
Hiihtojoukkueemme oli yhtenäinen toimiessaan Valio-viestissä .76 .61 14. Astcikkona oli jänniuyneisyydessä 1-100 ja muissa muuttujissa 1-5. Pojat kokivat tapahtuman motivaatioilmaston kilpailullisemmaksi kuin tytöt (p=0.024), mutta sukupuolten välillä ei ollut eroa muissa tapahtuman motivaatioilrnaston ulottuvuuksissa. Valio-viestissä kaikki joukkueemme hiihtäjät "puhalsivat yhteen hiileen" .76 .54 1l Valio-viestissä joukkueemme hiihtäjät todella toimivat yhtenä ryhmänä .72 .53 6. Tehtåväsuuruautum u mot ivaat ioil masto, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja koettu autonomia olivat yhteydessä lasten viihtymiseen (p<0.001), mutta kilpailusuuruautunut ilmasto oli pojilla yhteydessä alhaiseen viihtymiseen (p<0.05). Sitä vastoin jännittyneisyydellä ei ollut yhteyttä viihtymiseen. Kaikkien muuttujien keskiarvot ja kcskihajonnat on esitetty sukupuolittain taulukossa 2. Valio-viestiin osallistunut hiihtojoukkueemme oli yhtenäinen valmistautuessamme Valio-viestiin .47 .43 TEHTÄVÄSUUNTAUTUNEISUUS 3. Molemmat sukupuolet arvioivat oman tavoiteorientaationsa enemmän tehtäväkuin kilpailusuuruautunecksi. TAULUKKO 1 Motivaatioilmastomittarin promax-rotatoitu pääakselifaktorianalyysi, faktorilataukset*, kommunaliteetit (h2) ja ominaisarvot (n=535). Tehtäväsuuntautuneen orientaation suhteen ei sukupuolten välillä ollut eroa. Valio-viestissä joukkueemme hiihtäjät kilpailivat suorituksissa toistensa kanssa .45 .25 KOETTU AUTONOMIA 13. TUTKIMUSARTIKKELI ,Kouluhi1htotapahtuma lasten kokemana. 7.77 %-osuus kokonaisvaihtelusta 26.53 15.07 9.42 8.77 *) Vain yli 0.3 faktorilataukset ilmaistu TULOKSET Lapset kokivat piirikohtaisen kouluhiihtotapahtuman motivaatioilmaston tehtäväsuuntautuneisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja autonomiaa tukevaksi. Äitien tchtäväsuuruautuneen orientaation arvioimisessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Pojat arvioivat vanhempiensa kilpailullisuuden voimakkaammaksi kuin tytöt (äitien osalta p=0.011, isien osalta p=0.039) ja he kokivat myös isiensä tehtäväsuuntautuneen orientaation voimakkaammaksi kuin tytöt (p=0.007). Valio-viestissä pääasia joukkueemme hiihtäjille oli, että saimme hienon oppimiskokemuksen .49 .35 12. Väittämä faktori 1 faktori 2 faktori 3 faktori 4 h2 SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS 9. Lapset pitivät vanhempiensa tavoiteorientaatiota tehtäväsuunrauruneena. Valio-viestissä joukkueemme hiihtäjille oli tärkeää yrittää parantaa omia aikaisempia hiihtosuorituksia .42 .27 KILPAILU SUU NTAUTU NE I SUU S 17 Valio-viestissä joukkueemme hiihtäjille oli tärkeää onnistua muita joukkueemme hiihtäjiä paremmin .80 .63 7 Valio-viestissä joukkueemme hiihtäjille oli tärkeää näyttää muille olevansa parempi hiihtäjä kuin toiset joukkueemme hiihtäjät .62 .40 20. Joukkueemme hiihtäjillä oli mahdollisuus vaikuttaa siihen miten joukkueemme valmistautuu Valio-viestiin .58 .36 Ominaisarvot 3.45 1.96 1.22 1.14 Yht. Lapset viihtyivät tapahtumassa hyvin eikä viihtymisessä ollut eroja sukupuolten välillä. Viisiportaisen asteikon viihtyvyyttä kuvaava arvo neljän väittämän keskiarvona oli tytöillä 4.24 ja pojilla 4.29. 32 LIIKUNTA & TIEDE 46. Pojat olivat kilpailullisempia kuin tytöt (p<0.001), vaikka sekä tytöillä että pojilla k ilpailusuuntautuneisuus oli alhainen. Viisiportaisella asteikolla tyttöjen kilpailullisuuua kuvaava luku 1.60 oli ja pojilla luku oli 1.94. Valio-viestissä saamamme kokemukset kannustavat joukkueemme hiihtäjiä harjoittelemaan yhä enemmän .77 .51 2. Meidän joukkueemme hiihtäjillä oli mahdollisuus osallistua joukkueemme viestijärjestyksen suunnitteluun .60 .43 19. 61/2009. Lasten kokeman motivaatioilmaston ulottuvuuksien, viihtymisen ja jännittyneisyyden keskinäiset korrelaatiot on esitetty taulukossa 3. Joukkueemme hiihtäjille oli tärkeää yrittää parhaansa Valio-viestissä .51 .26 4. Tytöt olivat tapahtumassajännittyneempiä kuin pojat (p<0.001)
Muuttuja 1 2 3 4 5 6 1. 1/20CJ9, TUTKIMUSARTIKKELI, Kooluh11htotapal'turna lasten kokemana 33. TAULUKKO 2. Äidin teht.suuntautuneisuus -02 .55** * .07 -.10 .74 * * * .21 *** -03 5. Isän teht.suuntautuneisuus .01 .63* •• .03 .83*** .00 .18** .06 7 Viihtyminen -.05 .26* * * -07 .20** -.07 .24*** 00 8. Tehtäväsuuntautuneisuus .05 -.08 .61 *** -.12* .62*** .24*** .11 3. Motivaatioilmaston ulottuvuuksien, viihtymisen ja jännittyneisyyden väliset korrelaatiot tytöillä (n=269, diagonaalin alapuolella) ja pojilla (n=264, diagonaalin yläpuolella). Muuttuja 2 3 4 5 6 7 8 1. Kilpailusuuntautuneisuus .00 .47*** .05 .51 * •• .00 -.10 -01 2. Kilpailusuuntautunut ilmasto .03 -, 13* .03 -.14* -,01 5. Autonomia .12 .23*** .02 .25*** .04 2. Muuttuja Tytöt Pojat ka kh ka kh t p Lasten tavoiteorientaatio Kilpailusuu ntautu ne isuus 1.60 0.78 1.94 103 -4.31 0.000 Tehtäväsuuntautuneisuus 4.50 0.61 4.58 0.60 -1.53 0.126 Vanhempien tavoiteorientaatio Äidin kilpailusuuntautuneisuus 1.43 0.80 1.63 0.99 -2.56 0.011 Äidin tehtäväsuuntautuneisuus 4.33 0.78 4.43 0.75 -1.53 0.126 Isän kilpailusuuntautuneisuus 1.61 0.94 1.79 1.07 -2.07 0.039 Isän tehtäväsuuntautuneisuus 4.36 0.77 4.54 0.69 -2.69 0.007 Tapahtuman motivaatioilmasto Autonomia 3.55 1.16 3.54 1.10 0.04 0.965 Sosiaalinen yhteenkuuluvuus 4.18 0.73 4.16 0.79 0.18 0.857 Tehtäväsuuntautunut ilmasto 405 0.65 4 04 0.70 0.27 0.790 Kilpailusuuntautunut ilmasto 2.10 0.89 2.28 0.95 -2.27 0.024 Affektiiviset tekijät Viihtyminen 4.24 0.75 4.29 0.80 -0.67 0.502 Jännittyneisyys 59.90 25.33 44.94 28.64 6.38 0000 TAULUKKO 3. Viihtyminen .34 * * * .54 •• * .64*** -.10 .00 6. Jännittyneisyys 05 -01 -04 .06 .02 .01 -.08 *) p<0.05*; **) p<0.01; ***) p<0.001 LIIKUNTA & TIEDE 46. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus .32*** .43* •• -09 .52* * * .03 3. Isän kilp.suuntautuneisuus .54*** -02 .73** * .07 -06 -.15* .03 6. Piirikohtaiseen kouluhiihtotapahtumaan osallistuneiden tyttöjen (n=269) ja poikien (n=264) keskiarvot tavoiteorientaatiossa ja lasten kokemassa vanhempien tavoiteorientaatiossa sekä tapahtuman motivaatioilmaston ulottuvuuksissa, viihtymisessä ja jännittyneisyydessä (kh, ka, t-testi). Äidin kilp.suuntautuneisuus .52*** .01 -.00 .71 * * * -04 -.14* .08 4. Lasten ja heidän vanhempiensa tavoiteorientaation yhteys viihtymiseen ja jännittyneisyyteen tytöillä (n=269, diagonaalin alapuolella) ja pojilla (n=264, diagonaalin yläpuolella). Tehtäväsuuntautunut ilmasto .24*** .47*** .14* .56* * * .04 4. Jännittyneisyys -.01 .03 -.04 -.07 -.08 p<0.05* p<0.001 *** TAULUKKO 4
Tapahtumassa koettiin paljon tehtäväsuuntautuneisuuua, autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lasten kokemat äidin ja isän tchtäväsuuntautuneet tavoiteorientaatiot korreloivat keskenään. Oppilaita voisi ottaa mukaan tapahtuman kulkua koskevaan päätöksentekoon ja kilpailullisuuden ohella tapahtumaan voisi tuoda lisää leikkimielistä toimintaa esimerkiksi pujottelun, mäkihypyn, lautailun tai pulkkamäen muodossa. Tämä sama havainto on tehty aikaisemmin myös jalkapalloa harrastavilla pojilla (Liukkonen 1998). Todennäköisesti mittari heijasti korkeaa vireystilaa, mitä ei voida tulkita kuitenkaan ahdistuneisuudeksi. Kum m allakaan sukupuolella kilpailusuuntautunut tavoiteorientaatio ei ollut yhteydessä viihtym iseen tai jännittyneisyyteen. Lapset viihtyivät hiihtotapahtumassa hyvin eikä tyttöjen ja poikien välillä ollut eroja vii ht ymisessä. POHDINTA Tämän Lutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Suomen Hiihtoliiton piirikohtaista kouluhiihtotapahtumaa lasten kokemana. Tutkimuksessa käytettyjä rninarcita yksinkertaistettiin ja sovellettiin alkuperäisestä muodostaan tutkimuksen tarkoitusta vastaavaksi, koska kohderyhmänä olivat l l-vuouaat lapset. Sen sijaan yläkoulun (Soini 2006) ja alakoulun (Mikkola 2007) liikuntatunneilla poikien on havaittu viihtyvän tyttöjä paremmin, tosin alakoulun osalta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa analysoitiin tapahtuman rnouvaatioilrnaston, lasten tavoiLeorientaation ja lasten kokeman vanhempien tavoiteorientaation yhteyttä lasten viihtymiseen ja jänniuyneisyyteen. Motivaatioilmastolla, viihtymisellä tai tavoiteorientaatiolla ei kuitenkaan ollut yhteyttä jänniuyneisyyteen. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että sekä hiihtotapahtumaan osallistuneiden tyttöjen että poikien kilpailusuuntautuneisuus oli alhainen. Sen sijaan kilpailusuuntautuneisuuden kokeminen oli vähäistä. Tällaisiin tuloksiin syynä voi olla se, että vanhemmat saattavat asettaa pojille tyttöjä enemmän urheilullisia odotuksia (Sääkslahti 2005). Näillä toimenpiteillä pystyttiin nostamaan tehtäväsuuniautunuua tavoiteorientaatiota ja itsemääräämismotivaatiota, jotka ovat tärkeitä osatekijöitä fyysisen aktiivisuuden omaksumisessa ja ihmisen hyvinvoinnissa (Jaakkola 2002). Tytöt ja pojat arvioivat äitinsä keskimäärin yhtä tehtäväsuuntautuneeksi, mutta pojat arvioivat vanhempansa tyttöjä useammin kilpailullisiksi. Tämä saattoi johtua siitä, että tässä tutkimuksessa käytetty mittari saattoi mitata jännitystä, jota voidaan pitää osin luonnollisena kilpailutilanteessa. Tytöillä vanhem pien koettu kilpailusuuntautu neisuus ei ollut yhteydessä viihtym iseen, m utta pojilla vanhem pien kilpailullisuudella oli yhteys alhaiseen viihtym iseen. Lasten vanhem pien tehtaväsuuntauruneisuus korreloi iapahtum assa viihtym iseen. Lisäksi opettajat pyrkivät painottamaan oppilaiden autonomian kokemuksia ottamalla heitä mukaan liikuntatuntien sisältöjä ja toi 111 i ntatapoja koskevaan päätöksentekoon. Tytötjänniuivät hiihtotapahturnassa poikia enemmän. Tässä tutkimuksessa lasten kokema vanhempien kilpailullisuus oli yhteydessä lasten kilpailullisuuteen. TUTKIMUSARTIKKELI, Kouluh11htotapahtuma lasten kokemana. Tapahtumassa voisi olla vielä enemmän itsevertailua, autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevaa toimintaa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miksi tyttöjen tehtäväorientaatio ei ole hiihtoa harrastavien l l-vuotiaiden joukossa poikia voimakkaampaa, vaikka vanhemmilla oppilailla toteutetuissa koululiikuntatutkimuksissa näin on todettu (Jaakkola 2002; Soini 2006). Wolmanin (1979) mukaan ahdistuneisuus on elämyksellinen jännitystila ja Telaman (1983) mukaan tilanneahdistuneisuus tarkoittaa osittain samaa kuin kilpailujännirys. Hiihtotapahtumaan osallistuneet lapset kokivat vanhempiensa tavoiteorientaation voimakkaasti tehtäväsuuntautuneeksi. Tunneilla korostettiin myös yrittämisen merkitystä, tasa-arvoisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista. Selittäviä tekijöitä voivat olla hiihtotapahtumaan osallistuneiden alhainen ikä tai se, ellä tapahtumaan on saattanut valikoitua kilpahiihtoa harrastavia lapsia. Sen sijaan koetulla vanhem pien tavoiteorientaatiolla ei ollut yhteyttä jänninyneisyyteen. Vaikka sekä hiihtotapahtuma että koulun liikuntatunnit edustavat koululiikuntaa, h iihtotapaht u ma lienee luonteeltaan liikuntatunteja enemmän yhtenäinen molemmille sukupuolille. Jaakkolan tutkimuksessa motivaatioilmastoa muokattiin oppilaiden tavoitteenasetteluja itsearviointiohjelmilla. M ole m m illa sukupuolilla korkea tehtäväsuur uautunut iavoueorientaaLio oli yhteydessä viihtym iseen, m ulta sillä ei ollut yhteyttä jännittyneisyyteen. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että tytöt ja pojat.jotka kokivat paljon sosiaalista yhteenkuuluvuutta, autonomiaa sekä tehtäväsuunrauiuneisuuua viihtyivät tapahtumassa muita paremmin. Tämä tulos on yhdensuuntainen Kroteen (1980) tutkimuksen kanssa, jossa analysoitiin kuntoharjotucluun osallistuneita lapsia. Myös Liukkosen (1998) väitöstutkimuksen tulokset 14-vuotiaillajalkapalloa harrastavilla pojilla olivat yhdenmukaiset tämän tutkimuksen tulosten kanssa tehtäväja kilpailuorientaaLion sekä viihtyvyyden osalta. Aikaisempien tutkimusten perusteella ahdistuneisuuden ja jännityksen ero on joissakin yhteyksissä todettu varsin pieneksi. Lasten ja heidän vanhempiensa tavoiteorientaatioiden keskinäiset korrelaauot sekä yhteydet viihtymiseen ja jännittyneisyyteen on csiieuy taulukossa 4. Tämä saattoi johtua siitä, että tässä tutkimuksessa otanta oli valikoitunut todennäköisesti hiihtotaidoiltaan muita oppilaita parempiin tai hiihtoon muita innokkaammin suhtautuviin L 1-vuotiaisiin oppilaisiin. Tällöin tapahtumaan voisi ottaa osaa enemmän oppilaita, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan kilpailuun mutta kuitenkin haluaisivat muuten olla mukana tapahtumassa. Pojat arvioivat isänsä useammin tehtäväsuuntautuneeksi kuin tytöt. Tapahtumaan osallistuneet peruskoulun viidesluokkalaiset saivat miellyttävän tavan tutustua talviseen ulkoliikuntamuotoon, hiihtämiseen. Hiihtoon innostaminen kouluiässä luo pohjaa elinikäiselle liikuntaharrastukselle ja siten edesauttaa myös terveiden elintapojen omaksumista. Koettu äidin ja isän tehtäväsuuruautunut tavoitcorieruaario korreloi lasten omaan tcluäväsuuntauruncesccn oricntaauoon. Huomionarvoista on lisäksi se, että hiihtotapahtumaan osallistuneiden lasten kokema vanhempien tehtäväsuuntautuneisuus oli yhteydessä lasten tehtäväsuuntautuneisuuteen. Tuloksilla on merkitystä hiihtotapahtuman kehittämisen kannalta, sillä Jaakkolan (2002) mukaan rnot ivaat ioilmastoon voidaan vaikuttaa. Varsinaisen ahdistuksen mittaamiseen saattaisi soveltua paremmin jokin suoremmin juuri ahdistuneisuutta mittaava mittari. Aikaisemmissa koululiikuntaa käsittelevissä tutkimuksissa (Duda & Whitehead 1989; Jaakkola 2002) tyttöjen on todettu olevan enemmän tehtäväsuuntautuneita kuin poikien, mutta tässä tutkimuksessa eroja tehtäväsuuntautuneisuudessa ei havaittu. Tärkeää olisi myös analysoida, vastaako lasten kokema vanhempien 34 LIIKUNTA & TIEDE 46, 61/2009. Vanhempien tulisikin korostaa kotikasvatuksessaan tehtäväsuuntautuneisuutta, koska se on yhteydessä liikunnassa viihtymiseen (Liukkonen 1998). Kilpailusuuntautunut ilmasto ei ollut yhteydessä oppilaiden viihtymiseen. Tämän tutkimuksen perusteella tapahtuma tuki melko hyvin sille asetettuja tavoitteita, koska oppilaat viihtyivät hiihtotapahtumassa ja se tarjosi osallistuneille lapsille myönteisiä liikuntakokemuksia. Tässä t ut k imuksessa kayteuyyn mittariin päädyuiin sen helpon ymmärrettävyyden vuoksi. Sama ilmiö havaittiin myös k i lpailuoricnraatioissa. Piirikohtaiseen kouluhiihtotapahtumaan osallistuneilla lapsilla oli keskimäärin korkea tehtäväorientaatio. Sitä vastoin poikien kilpailusuu ntaut uneisuus oli tyttöjä voimakkaampaa, mikä on samansuuntainen tulos kuin Jaakkolan (2002) tutkimuksessa. Samoin vanhempien kilpailusuuntautuneisuus oli yhteydessä lasten kilpailusuuntautuneisuuteen. Nämä tulokset ovat yhdenmukaiset Soini n (2006) våitost utkimuksen kanssa, jossa analysoitiin yhdcksäsluokkalaisten viihtymistä koulun liikuntatunneilla
Scanian, T. & Whitehead, J. Telama, R. Minäkokemuksen merkitys liikuntamotivaatiotekijänä Jyväskylän yliopisto. C. Koulun liikuntatuntien motivaatioilmaston yhteys oppilaiden affektiivisiin kokemuksiin 6-luokkalaisilla. K., Carpenter, P. 2001. & Eloranta, V. Maastohiihto. 2002. Helsinki: Otava. 1989. Roberts, G. Journal of Pediatric Exercise Science. Teoksessa J. Liikunta ja tiede 20, 83-89 Tiplady, B., Jackson, S., Maskrey, M. 158-163. L. Soini, M. L. 2002. Liukkonen, J. Suvikas, J. Valmentaja 4, 46-47. Jyväskylän yliopisto. Metsämuuronen, J. LIKES-Research Reports on Sport and Health 114. Lapsen pelot. L. Validity and sensitivity of visual analogue scales in young and older healthy subjects. Mikkola, E. Achievement goals in sport: The development and validation of the Perception of Success Ouestionnaire. Physical Education and Health 104. Sarlin, E-L. J., Lobel, M. Jyväskylä: LIKES-Research Center for Sport and Health Sciences. 1998. Age and Ageing 27, 63-66. Journal of Sport Sciences 16, 337-347. Sources of enjoyment of youth sport athletes. Krotee, M. Cambridge: Harvard University Press. 2006. Optimaalinen motivaatioilmasto yleisurheiluvalmennuksessa. & Simons, J. Morgantown, WV: Fitness lnformation Technology, 21-48. Roberts (toim.) Advances in motivational in sport and exercise. Champaign, IL: Human Kinetics, 1-50. Motor Learning and Human Performance. & Balaque, G. New York: Macmillan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Jyväskylä: LIKES-Research Center for Sport and Health Sciences. 1998. Jaakkola, T. & Swift, C. Helsinki: Valtion painatuskeskus. C. Changes in students exercise motivation, goal orientation. Enjoyment in youth sport: a goal perspectives approach. Studies in Sport. Journal of Sport Behavior 4. Studies in Sport. Opetushallitus. Understanding the dynamics of motivation in physical activity: the influence of achievement goals on motivational processes. 1981. 1995. 1998. Physical Education and Health 120. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänja verisuonitautien riskitekijöihin. The competitive ethos and democratic education. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 1980. Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. Physical Education and Health 40. Duda (toim.) Advances in sport and exercise psychology measurement. C., Treasure, D. 1998. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. tavoueorientaauo vanhempien itsensä arvioim aa tavoiteorientaatiota ja suhtautu vatko vanhemm at oman tavoiteorientaationsa mukaisesti lastensa toim intaan. Jaakkola, T. N. 1980. Iloa ja intoa vai vatsanväänteitä. LIIKUNTA & TIEDE 46, 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI, Kouluhuhtotapahturna lasten kokemana 35. 1979. 2007. 1983. 5, 275285. 2005. P. Roberts, G. Edelleen olisi tärkeä selvittää, kokevatko lapset jänniuyneisyy den positiivisena vai negatiivisena asiana, vaikuttaako jännittyneisyy s suoritukseen ja kuinka sitä voidaan hallita. The effects of various physical activity situation settings on the anxiety level of children. LÄHTEET Duda, J. Porvoo WSOY. Teoksessa G.C. Singer, R. Sääkslahti, A. Studies in Sport. LIKES-Research Reports on Sport and Health 131. Jyväskylän yliopisto. Lasten urheilun psykologisia näkökohtia. Wolman, B. and sport competence as a result of modifications in school physical education teaching practices. 1993. Nicholls, J.G. Jyväskylä: Gummerus. 2005. Measurement of goal perspectives in the physical domain. Pro gradu -tutkielma
Fundamental Movement Skills within Seventh Grade Students in Finnish Physical Education. . 7ILK>kkala1sten motonset perustaidot. Tutkimuksen kohdejoukkona oli kolmesta eri koulusta 10 liikunnanopettajan 377 oppilasta, joista 182 oli tyttöjä ja l95 poikia. Motoriset perustaidot peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla oppilailla. Koettu liikunnallinen pätevyys oli tytöillä yhteydessä kierimis-, pedalo-, sukkulajuoksu-, naru hyppelyja Ilarningoseisomatesteihin ja pojilla sukkulajuoksuja 8-kuljetustesteihin. The results of this study showed thai valid rests for the assessment of the key Iundamental motor skills of grade 7 students include (a) balance skills: Ilarningo standing and rolling tests; (b) locomotor skills: leaping, shuttle running, ane! rope jumping tests: ane! (c) manipulative skills: accuracy throwingane! figure 8-dribbling tests. MOTORISET PERUSTAIDOT PERUSKOULUN SEITSEMÄSLUOKKALAISILLA OPPILAILLA SAMI KALAJA, TIMO JAAKKOLA, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: Kalaja Sami, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Tytöt olivat vastaavasti poikia parempia flamingoseisonnassa ja naruhyppelytestissä. 2009. ABSTRACT Kalaja, S., Jaakkola, T., Liukkonen J. Liikunta & Tiede 46 (1 ), 36-44. The PE grade for boys was related to all moLOr skill tests except for rolling ane! accuracy throwing. Perceived sport compeience was related to rolling, pedalo-riding, shuttle running, rope-jumping, and flamingo standing test scores for girls ane! to ali other test scores except rolling and accuracy throwing for boys. The results revealed that boys were beuer than girls in rolling, pedalo-riding, leaping, climbing, dribbling, ane! accuracy throwing. Kuudennen luokan liikuntanumero korreloi tilastollisesti merkitsevästi pojilla kaikkiin muihin testeihin paitsi kicrimisja tarkkuushciuotesteih!n. Motoristen perustaitojen testipakeui sisälsi yhdeksän testiä, jotka olivat Ilamingoseisonta, kieriminen, pedalotesu, sukkulajuoksu, naruhyppely, 5-loikka, kiipeäminen, tarkkuusheiuo ja 8-kuljeLus. Liikunta &Tiede 46 (1), 36-44. 2009. Tutkimusaineisto kerättiin 90 minuutin liikuntatuntien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida motorisia perustaitoja peruskoulun 7-luokkalaisilla. Tässä tutkimuksessa parhaiten motoristen perustaitojen analysoimiseen seitsemäsluokkalaisilla oppilailla sopivat tasapainotaitojen osalta flamingoseisontaja kierimistestit, liikkumistaitojen osalla 5-loikka, sukkulajuoksuja naruhyppelytestit ja välineenkäsittelytaitojen osalta tarkkuusheittoja 8-kuljetustestit. Key worc/s: func/amental 111oveme11t s/iills, testing, physical ec/ucation Asiasanat: motoriset perustaidot, testaaminen, lioululiilwnt.a 36 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2009 • TUTKIMUSARTIKKELI. ln the girls' group PE grades were related only to rolling ane! pedalo-riding Lest scores. Tytöillä liikuntanumero korreloi ainoastaan kierimisja pedalotesteihin. Pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia kierimisessä, pedalotestissä, 5-loikassa, kiipeämistestissä, 8-kuljetuksessa ja tarkkuusheitossa. The airn of the study was to investigate locornotor, manipulative , ane! balance skills within students in Finnish physical education. The participants of the study were 377 Finnish seventh-grade students (13-year-old) Irorn three secondary schools (182 girls and 195 boys) in Central Finland. Fundamental movement skills were measured by a test package consisting of leaping, flamingo standing, rolling, climbing, accuracy throwing, rope-jumping, 8-dribbling, shuttle running, ane! pedalo-riding tests. Girls were better than boys in flamingo standing ane! rope-ju mping. Puh: 014 624 720,050 527 4368, sähköposti: sami.kalaja@jkl.fi TIIVISTELMÄ Kalaja, S., Jaakkola, T., Liukkonen J.
Liikuntataidot ovat keskeinen tekijä liikunnan harrastamisen ja harrastamattomuuden kannalta. Edellä mainittuja testistöjä on käytetty fyysisen kunnon ja liikehallinnan osa-alueiden mittaamiseen. Kykyjä pidetään pitkälti per in yinä.joskin niihin kyetään harjoittelulla jonkin verran vaikuttamaan (Schmidt & Wrisberg 2008). Taitojen oppiminen määritellään "sarjaksi harjoittelun tuottamia sisäisiä prosesseja, jotka johtavat suhteellisen pysyviin muutoksiin suorituspotentiaalissa" (Davids ym. 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI, 7ILXJkkalaisten motonset perustaidot 37. Liikunta kyvyt voidaan jakaa kuntoja liikehallintakyvyiksi (Nupponen 1997; Nupponen ym. Lisäksi liikuntataidot ovat opetussuunnitelmassa keskeisessä asemassa. 2008, 7). Perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelma luonnehtii liikunnan toiminnalliseksi oppiaineeksi, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tätä tuntimäärää voidaan pitää taitojen oppimisen kannalta varsin alhaisena. 1996; Telama ym.1997). Liikunnanopetuksen yhdeksi tavoitteeksi opetussuunnitelma asettaa sen, että oppilas kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja (Opetushallitus 2004). Lapsuudessa hankitut monipuoliset motoriset taidot mahdollistavat lasten osallistumisen erilaisiin fyysisiin aktiviteetteihin myöhemmällä iällä. Oppituntien vähäisyydestä johtuen ei ole realistisista olettaa, että liikuntatuntien puitteissa pystytään edistämään lajitaitoja suuressa liikuntalajien kirjassa. Tiedetään myös, että lapsuus on tärkeä jakso fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumisen kannalta (Pate ym. Perusopetuksen tuntijaon mukaan suomalaisessa peruskoulussa on yläluokilla liikuntaa 2 x 45 minuu tt ia viikossa (Valtioneuvosto 2001). Välineenkäsittelytaitoihin kuuluvat heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen, vangitseminen, iskeminen, ilmasta lyöminen, pomputtelu, vierittäminen ja ilmasta potkaiseminen. Alle kouluikäisten lasten motoristen perustaitojen analysoimiseksi on kehitetty suomalainen APM-testistö (Numminen 1995),josta on olemassa 1-3 ja 47-vuotiaiden versiot. Samankaltaiseen jaotteluun päätyy myös Holopainen (1983) jakaessaan motoriset kyvyt kuntokykyihin ja koordinatiivisiin kykyihin. 2004). Liikehallintakyvyt tarkoittavat liikeja liikuntatehtävissä ilmeneviä yksilön ominaisuuksia, joissa keskeistä on liikettä ohjaavan järjestelmän toimivuus. Yleisemmin ajateltuna kasvavaa liikkumattomuutta ja kuntotekijöiden heikentymistä voidaan pitää merkittävänä kansanterveydellisenä haasteena. Kolmetoistavuotiaista suomalaistytöistä ainoastaan 25 % ja pojista 36 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Roberts ym. 2004). Liikkumistaitoihin luetaan käveleminen, juokseminen, hyppääminen, kinkkaaminen, rytmissä hyppääminen, laukkaaminen, liukuminen, loikkaaminen ja kiipeäminen. Välineenkäsittelytaidot voidaan edelleen jaotella karkeaja hienomotorisiin taitoihin sen mukaan, hallitaanko liikettä suurilla vai pienillä lihasryhmillä. 1999). Lasten Eurofit-testistön (1988) motorisia perustaitoja mittaavat testiosiot ovat samoja kuin Nupposen testistössä. Liikunnanopettajien, valmentajien ja ohjaajien, kuten myös vanhempien tulevaisuuden tärkeänä tehtävänä on löytää keinoja, joiden avulla lapsia saadaan kannustettua fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharrastuksen pariin. Vanhemmille lapsille suunnattu testistö sisältää yhteensä 12 osiota: 10 111 kävely, 10 m juoksu, tasaponnistus eteenpäin, tasaponnistus ylöspäin, tasajaloin hyppely, heitto-kiinniotto -yhdistelmä, tarkkuusheiuo, seisominen yhdellä jalalla, taputus rytmi, laukka, kuperkeikka eteenpäin ja potku kohteeseen. Kuntokykyjä ovat kestävyys, nopeus, notkeus ja voima. (1999) koulun kuntotestistön 10 x 5 m sukkulajuoksu (juoksutaito), vauhditon pituushyppy (hyppytaito) ja vauhditon 5-loikka (loikkataito) edustavat liikkurnistaitoja, flamingoseisonta (tasapainoilutaito: staattinen tasapaino) ja edestakaisinhyppely (alatulo/pysähtyminen: dynaaminen tasapaino) tasapainotaitoja sekä 8-kuljetus (pomputtelutaito, potkaisutaito) ja tarkkuusheutotesu (heittotaito) välineenkäsiuelytauoja. Merkit tåvi n kyvyn ja taidon käsitteiden ero on se, että taidot ovat seurausta harjoittelusta, kun taas kyvyt viittaavat perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen tulokseen. Tasapainotaitoja ovat laittaminen, ojentaminen, kieriminen, kääntyminen, heiluminen, ylösalaiset asennot, pyöriminen, alastulo/pysähtyminen, väistäminen ja tasapainoilu. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että viimeisten vuosien aikana lasten harrastukset ovat muuttuneet aiempaa passiivisemmiksi. Liikuntataidoissa hienomotorisiin suoruuksin liittyy yleensä tarkkuutta vaativia elementtejä. Kyseisten testistöjen sisältämien osien avulla saadaan myös tietoa Gallahuen ja Donnellyn (2003) luokittelemista motorisista perustaidoista. Kun vielä huomioidaan se, että taitojen oppiminen ei ole ainoa peruskoulun liikunnan opetuksen tavoite (Opetushallitus 2004), voidaan katsoa, että taitojen opettamiseen liikunnan opetuksessa jää riittämättömästi aikaa. Liikehallintakykyihin kuuluvat kinesteettinen erouelu-, tasapaino-, yhdistely-, muuntelu-, sopeutumis-, reaktioja rytmi kyky. 1999). Esimerkiksi hyvän tasapainon voidaan olettaa ehkäisevän kaatumisista aiheutuneita loukkaantumisia. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena ovat taidot, koska niihin pystytään koululiikunnassa paremmin vaikuttamaan harjoittelun avulla. 2006). Lasten Eurofit käsittää seuraavat testit: flamingoseisonta, lautasten koskettelu, ctecruaivutus, vauhditon puuushyppy, käden puristusvoi ma , istumaan nousu, koukkukäsinriipunta, sukkulajuoksu 10 x 5 m ja kestävyyssukkulajuoksu tai PP-ergometri/PWC 170. Lisäksi on osoitettu, että 20 vuodessa suomalaisten koululaisten kuntotekijät ovat huonontuneet (Huotari 2004). JOHDANTO Suomalaisten kouluikäisen lasten vähäinen liikunta on noussut yhdeksi yhteiskunnassamme vallitsevista puheenaiheista. Tasapainotaidot voidaan myös luokitella staattisiin ja dynaamisiin tasapainotaitoihin sen mukaan, onko keho liikkeessä vai paikallaan. Taitojen oppiminen näkyy suoritusten paranemisena, niiden yhdenmukaistumisena sekä sovellettavuutena eri ympäristöihin. Kuntotekijöiden arviointi on koululiikunnassa perinteisesti toteutettu kuntoja liikehallintatestillä, joka on näin ollen keskeinen osa suomalaista liikuntatuntien sisältöä (Nupponen ym. Taitojen oppimiselle on tunnusomaista runsas liiketoistojen lukumäärä (Ward ym. EurofitLIIKUNTA & TIEDE 46. Siksi niiden kehittämistä voidaan pitää yhtenä koululiikunnan keskeisistä haasteista. 2001). Tämä koulun kuntotestistö kattaa fyysisen kunnon ja liikehallinnan eri osa-alueet ja se sisältää seuraavat 12 testiä: kestävyyssukkulajuoksu, istumaan nousu vaiheittain, istumaan nousu 30 s, käsipainonosto, sukkulajuoksu 10 x 5 m, edestakaisin hyppely, vauhditon piiuushyppy, vauhditon 5loikka, eteentaivutus, flamingoseisoma, 8-kuljetus ja tarkkuusheitto. Hyvien motoristen perustaitojen hallinnalla ja siinovaikutusilmiötä hyödyntäen voidaan kuitenkin luoda vankka perusta varsinaisten lajitaitojen oppimiselle (Gallahue & Donnelly 2003). Lisäksi taitojen oppiminen on hyvin pysyvää (Schmidt & Wrisberg 2008). Kouluissa tapahtuva miuaaminen ja testaaminen ovat osa opetuksen ja oppilaan kehityksen arviointia, jolla on opetuksellisesti toteava, motivoiva ja ennustava tehtävä (Nupponen 2004). Pakollista koululiikuntaa nykyisessä tuntijaossa on usein ainoastaan yksi kerta viikossa, jolloin on oleellista, että opetuksessa keskitytään liikkumisen perustaitoihin. (Gallahue & Donnelly 2003.) Taitavan suorituksen taustalla ovat sekä kyvyt että taidot. Taitojen osalta Gallahue ja Donnelly (2003) luokittelevat motoriset perustaidot tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja välineenkäsittelytaitoihin. Motoriset perustaidot ovat tärkeitä myös arkielämän ja erityisesti ikääntyneillä itsenäisen toimintakyvyn haasteiden kannalta. Nupposen ym. Tutkimusten mukaan taitavat liikkujat harrastavat liikuntaa taitamattomia enemmän ja toisaalta liikuntaa harrastavat ovat taitavampia kuin liikuntaa harrastamattomat (Castelli & Valley 2007; Haywood & Getchell 2005; Okely ym. Toinen laajasti käytelty testistö on eurooppalainen Eurofit (1988), josta on olemassa lasten (alle 18-vuotiaat) ja aikuisten versiot. Lasten motoristen perustaitojen on lisäksi todettu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisuudessa (McKenzie ym
Tasapainotaitoja APM-testistössä mitataan yhden jalan seisonnalla (tasapainoilu: staattinen tasapaino) sekä kuperkeikalla eteenpäin (pyöriminen: dynaaminen tasapaino), tasaponnistushypyillä ja laukkahyppelyllä (alatulo/pysähtyminen dynaaminen tasapaino). Näin ollen aie111111in suomalaisessa päiväkotija koululiikuntakonteksteissa kehitettyjä testejä voidaan soveltaa myös mot oristen perustaitojen analysointiin. Lisäksi motoristen taitojen testaamisen avulla voidaan löytää oppilailta erityiskykyjä ja toisaalta puuuciia tai häiriöitä motorisessa kehityksessä. 1999), Eurofit-testistö (Eurofit 1988) ja APM-testistö (Numminen 1995), joiden sisältämät osiot luokiteltiin tasapaino-, liikku111isja välineenkäsittelytaitoja mittaaviin kategorioihin (Gallahue & Donnelly 2003). Suurin osa käytetyistä testeistä kuului aikaise111piin fyysistä kuntoa ja liikehallintaa arvioiviin testistöihin. Koetun fyysisenpätevyyden on todettu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (Bagoien & 1-lalvari 2005) ja 111otorisiin taitoihin (Ebbeck 1994). Aikaise111paan tutkimukseen perustuen tyttöjen oletettiin olevan parempia tasapainotaidoissa (Toole & Kretschmar 1993) ja poikien sekä liikkumis(Malina ym. Lasten Eurolutcst istossa ei analysoida välineenkäsittelytaitoja. Testistö! olivat koulun kuntotestistö (Nupponen ym. Toinen epäkohta olemassa olevissa testistöissä on välineen käsittelytaitotestien painou urninen karkcarnororisien taitojen analysointiin. APM-testistön (Numminen 1995) osista 10 111 kävely (kävelytaito), 10 111 juoksu (juoksutaito), tasaponnistushyppy eteenpäin (hyppytaito) ja tasaponnistushyppy ylöspäin (hyppytaito) analysoivat Gallahuen luokittelun liikkumistaitoja. Molemmilla 111ittauskerroilla 111it1aajat, välineet ja testiolosuhteet olivat samal. Niissä korostuvat kuntotekijät, erityisesti voima ja kestävyys, jolloin taidon merkitys pienenee. Siksi on tärkeää, että motorisia perustaitoja pystytään arvioimaan koululiikunnassa. Minaukset toteutelliin normaalien liikuntatuntien aikana (90 111inuuti11 kaksoistunti) koulujen liikuntasaleissa syys-lokakuussa 2007. Testaajina toimivat tutkijoiden lisäksi koulujen liikunnanopettajat sekä liikuntatieteiden ylioppilaat, jotka oli koulutettu tehtävään. Tutki111ukse11 toissijaisena tarkoituksena oli analysoida motorisia perustaitoja mittaavien testien luotettavuutta ja pätevyyttä. Koska Suomessa käytetyistä lasten ja nuorten motoriikkaa mittaavista teslistöistä ei löytynyt puhtaasti dynaamista tasapainoa mittaavia testejä, tähän tutkimukseen kehitettiin kaksi kyseistä taitoa analysoivaa testiä, jotka olivat kierimisja peclalotestil. Yhtään osiota ei arvioida laadullisesti (process outcorne). 2004; Nupponen & Telama 1998) että välineenkäsittelytaidoissa Uunaid & Fellowes 2006). Osa tutkimuksessa käytetyistä motoristen perustaitojen testeistä kehiteltiin tätä tutki111usta varten. Motoristen perustaitojen arvioinnin kautta voidaan myös motivoida oppilaita kehiuämään liikuntataitojaan vapaa-ajalla. Lisäksi testaajat saivat testiohjeet kirjallisina. Mittaukset tehtiin nor111aalien liikuntatuntien yhteydessä. Motoristen testien valinta Tä111än tutkimuksen testien valinnassa käytettiin pohjana ole111assa olevia fyysisen kunnon ja lii kehall innan testistöjä ja niiden sisältämiä asioita. Testit 38 LIIKUNTA & TIEDE 46, 7120)9. Toinen tä111än tutkimuksen tausta111uuttuja on liikuntanu111ero. Oppilas, joka 0111aa hyvät nopcusvoi maorninaisuudet ja kestävyyden, menestyy todennäköisesti myös kyseisissä kuntotestistön asioissa riippumatta hänen liikkumisja tasapainotaidoistaan. Testit suoritettiin satunnaisjärjestyksessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2004) 111äärittää liikunnanopetuksen tavoitteeksi vuosiluokille 5-9 111otoristen perustaitojen kehittämisen. Huomion arvoista on se, että kaikissa kolmessa testistöissä suorituksia analysoidaan määrällisesti (produet out corne). Olemassa olevien testistöjen tarkastelu osoittaa, että niiden sisältärnät test iosiot kattavat kohtuullisen hyvin myös Gallahuen ja Donnellyn (2003) luokittelun motorisista perustaidoista. Tässä tutki111uksessa 111otoristen taitojen testien validiteettia ja reliabiliteettia analysoitiin kahden kriteeri111uuttujan, koetun fyysisen pätevyyden ja liikumanu111eron avulla. Varsinaisia hienomotorisia testejä ei ole kuin APMja koulun kuntoja liikehallintatestistöjen iark k uushei u o-osiot. Penttinen (2003) on osoittanut, että liikuntanu111ero on yhteydessä koettuun pätevyyteen. Sa111a testaajaryhmä suoritti kaikki 111ittaukset, kokoonpanon vaihdellessa hieman eri mittauskerroilla. Koehenkilöt edustivat 22 liikuntaryh111ää, joita opetti yhteensä 10 opettajaa. APM-testistön välineen käsiuelytaitoja ovat heittokiinniotto -yhdistelmä (heittoja kiinniottotaito), tarkkuusheitto (heiu otauo: karkea ja h ienornotorii k ka) ja potku kohteeseen (potku taito). Aineisto kerättiin syyslukukaudella oppilailta, jotka opiskelivat ensi111111äistä lukuvuotta yläkoulussa. Tieto oppilaiden liikuntataidoista ja niiden mahdollisesta muuttumisesta ajan kuluessa on myös tärkeä apu opetussuunnitelrnien laatijoille ja päätöksentekijöille. Yleinen epäkohta löytyy liikkumistaitojen ja dynaarnisen tasapainon testiosioista. Tä111än vuoksi kriteeri111uuttujana käytettiin kuudennen luokan liikuntanu111eroa. Tämän vuoksi voidaankin olettaa, että liikuntanu111ero on yhteydessä 111otorisiin perustaitoihin. Osa näistä testeistä muokattiin alkuperäisestä siten, että niissä korostui taitoelemenlli. ?luokkalaisten motonse! perustaidot. Koska kaikkia Gallahuen ja Donnellyn (2003) motoristen perustaitojen luokkia ei saatu katettua olemassa olevilla testeillä, tähän tutkimukseen kehiteltiin 111uULama uusi testi, jotta kyseinen luokittelu tulisi parem111in edustettua. luokan poikien liikuntaryhmälle (N=24 oppilasta) koulussa, joka ei kuulunut varsinaisen tutkimuksenosanottajiin. Koettu pätevyys 111ääritellään usko111uksiksi 0111ista kyvyistä suoriutua tehtävästä eri elä111änalueilla eli konteksteilla (Fox 1997), kuten liikunnassa. Uusintatestit tehtiin viikon välein kahdelle jyväskyläläiselle 7. Näiden testien kehittämiseksi 111uodostettiin asiantuntijapaneeli (Arja Sääkslahti, Pertti Huotari, Timo Jaakkola ja Sa111i Kalaja), joka keskusteli Gallahuen ja Donnellyn (2003) motoristen perustaitojen viitekehyksestä ja mahdollisista sitä kuvaavista testeistä. TUTKIMUSARTIKKEL,. Lisäämällä liikunnanopettajien tietoja oppilaiden motorisista perustaidoista he pystyvät aiempaa pare111111i11 su unnittele maan ja suuntaamaan opetusta siten, että motoriset perustaidot kehiuyvät liikuntatunneil!a. Taitojen oppirn isel la on opetussuunnuehnassa keskeinen asema. Näihin tutki111ustuloksiin perustuen voidaan olettaa, että koenu pätevyys on yhteydessä 111otoristen testien t.uloksiin. Nu111misen (1995) t utk irnuksessa koko APM-testistön miuauskeriojen väliset korrelaatiokertoirnet vaihtelivat 0.86 0.94 välillä. Kyseisistä testistöistä tasapainotaitoa analysoimaan valittiin namingoseisontatesti, liikkumistaidoista 5-loikkaja sukkulajuoksutestil sekä välineenkäsittelytaidoista tarkkuusheilloja 8-kuljetustestil. testistössä namingoseisontatesti edustaa tasapainotaitojaja vauhditon piruushyppysekä sukkulajuoksuiesut liikkumistaitoja. Testi kerta alkoi joka kerta samanlaisella noin viiden 111inuuti11 111ittaisella yhteisellä alkuverryuelyllä, jonka sisältö oli seuraava: paikallaan juoksu, haara-perushypyt, perusliikkeet, selkälihasliike, istu111aa11 nousut, käsien pyöritys, olkapäiden venytys, lonkan koukistajien venytys, takaja etu reisien venytys, pohkeiden venytys sekä nilkkojen pyöritys. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida oppilaiden 111otorisia perustaitoja sekä vertailla tyttöjen ja poikien eroja niissä. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutki111uksen koehenkilöinä olivat kol111en jyväskyläläisen peruskoulun 377 seitsemäsluokkalaista oppilasta (182 tyttöä ja 195 poikaa). Tutkijoiden havaintojen mukaan oppilaat eivät väsyneet testejä suorittaessaan, eikä 111yöskään testituloksiin vaikuttavaa keskitty111isen herpaantumista havaittu
8-kuljetustestissä kuljetettiin lentopalloa kahdeksikon muotoista rataa ensin jaloilla (vrt. Näiden testien väliseksi korrelaatiokertoimeksi saatiin 0.78 (Nupponen 1997). Mittaa ja antoi lähtömerkin sekä kehotuksen kieriä takaisin, kun suorittaja ylitti matossa olevan viiden metrin merkkiviivan. Yksi kokeilu kierros sallittiin ennen varsinaista testiä. Keski rn måinen ympyrä oli keltainen, myös 10 cm levyinen. Lähtöasennossa jalat olivat rinnakkain, ja alastulon tuli tapahtua kahdelle jalalle. Tällä menettelyllä oletettiin, että oppilaiden staattinen tasapaino saataisiin analysoitua tarkemmin. Testitulos 111itattiin kummallekin kädelle erikseen. Tulos oli kierimiseen käytetty aika sekunteina 0.1 sekunnin tarkkuudella. Oppilas sai kokeilla kaksi pyörähdystä ennen suoritusta. Pallon osuessa rajaviivalle testaaja merkitsi tulokseksi korkeamman pistemäärän. Kyseiset liikkumistaidon testit kuvaavat Gallahuen ja Donnellyn (2003) liikkumistaitojen luokittelussa kiipeämis-, hyppyja juoksutaitoa. Liikkumistaitoa analysoitiin sukkulajuoksu-, naruhyppely-, 5-loikkaja kiipeämistesteillä. Tulos oli 10 kertaa viiden metrin matkaan käytetty aika 0.1 sekunnin tarkkuudella. Mittauskertojen välinen korrelaatio oli 0. Kiipeämistestissä tehtävänä oli kiivetä puolapuiden alapuolasta lukien kahdeksanteen puolaan (korkeus lattiasta 157 cm) asetettua voimistelupenkkiä pitkin ylös ja laskeutua puolapuita pitkin alas siten, että kumpikin jalka koskettaa jokaiseen puolaan (8. Välineenkäsittelytaidon testeistä asiantuntijapaneeli sovelsi APM-testistön tarkkuusheittotestiä siten, että heittomatka pidennettiin viiteen metriin, ja heittosuoritukset testattiin molemmilta käsiltä erikseen. Ajanotto keskeytyi, kun suorittajan ote nilkasta irtosi tai kun joku osa hänen kehostaan kosketti maata. Näillä li ikkumistait otest ien kehittelyillä ja sovelluksilla oletettiin, että oppilaiden liikkumistaito tulisi kuruotckijöiden taustalta esiin selkeämmin. Lähtöasentona oli päinmakuu jalat ja kädet suorina. Tässä tutkimuksessa sovellettiin myös flamingoseisontatestiä siten, että suoritukset kirjattiin molemmilta jaloilta erikseen. (2002) tutkivat flamingotestin luotettavuutta kreikkalaisilla yliopisto-opiskelijoilla (29 miestä iältään 19.5 + 2.7 vuotta ja 66 naista 19.4 + 2.7 vuotta). Kierimistestissä tehtävänä oli kieriä makuulla viiden metrin matka voimistelumatolla edestakaisin mahdollisimman nopeasti. Lisäksi juoksut est iä sovellettiin siten, että oppilaat juoksivat sekä eteenettä taaksepäin. Mittaaja rytmitti hyppyjä laskemalla ääneen loikat. Tasapainoa mitattiin flamingoseisonta-, kierimisja pedalotesteillä. Ajanotto pysäytettiin, kun suorittajan jalat koskettivat kolmannen kierroksen jälkeen lattiaa. Mittaaja antoi lähdössä tukea tarvittaessa, mutta mahdollisissa putoamistapauksissa tukea ei lähdön jälkeen enää annettu. Lisäksi olemassa olevien testistöjen analysointi osoitti, että aiemmin käytetyissä liikkumistaidon testeissä painottui kuntotekijöiden merkitys. Liikkumistaidon testit. Nupposen (1997) tutkimuksessa 8-kuljetustestissä puolen vuoden välein suoritettujen mittausten korLIIKUNTA & TIEDE 46, 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI, 7luokkalaisten motoriset perustaidot 39. Dynaamista tasapainoa mitattiin kierimistestillä ja pedalotestillä. Testi käynnistyi mittaajan alkumerkistä, ja 30 sekunnin kohdalla 111ittaaja antoi toisen merkin, jolloin suorittajan tuli siirtyä käsillä kuljetukseen. Nupponen analysoi flamingoseisontaa myös rinnakkaismittauksella 30 sekunnin ja yhden minuutin ajoilla. Motoristen testien kuvaus Tasapainotaidon testit. Staattista tasapainoa analysoitiin flarningoseisonnalla. Pallon ilmamäärä säädettiin sellaiseksi, että se pomppasi kahden 111etrin korkeudelta pudotettaessa metrin korkeudelle. 73 (testi: ka « 8.2, kh ; 4.5, uusintatesti: ka; 6.7, kh; 4.1). Naruhyppelytestissä tarkoituksena oli hypätä mahdollisimman monta onnistunutta yhden jalan suoritusta 30 sekunnin aikana. Vain yksi kokeilukerta sallittiin. Vauhdittomassa 5-loikkatestissä pyrittiin hyppäämään voirnisrelumatolla viidellä vuoroloikalla mahdollisimman pitkälle. Tulos oli 111inuutin aikana merkkikanioiden kohdalle teipattujen viivojen ylitysten (puolikkaiden kierrosten) määrä. Ajanotto päättyi suorittajan ylittäessä maaliviivan jalallaan. Pedalotesussä poljettiin pedalopolkirnilla viiden metrin matka mahdollisimman nopeasti. Hypyn pituus mitattiin takimmaisesta jalasta alastulossa. Mikäli suoritus kesti yli minuutin tai oppilas ei tahtonut yrittää testiä, tulokseksi kirjattiin 60 sekuntia. Tarkkuusheittotestissä heitettiin tennispalloa maalitauluun viiden metrin etäisyydeltä. Testi toistettiin viikon välein. Osuma siniseen ympyrään oli yhden pisteen, keltaiseen kahden pisteen ja punaiseen kolmen pisteen arvoinen. Flamingoseisonnassa toistomittausten korrelaatiot olivat Nupposen (1997) tutkimuksessa pojilla 0.53 ja tytöillä 0.59. Tsigilis ym. Putoamistapauksissa matkaa jatkettiin putoamiskohdasta. Tehtävänä oli seisoa ilman kenkiä yhdellä jalalla 3 cm leveän, 50 cm pitkän ja 6 cm korkean palkin päällä pitäen kiinni vapaan jalan puoleisella kädellä vapaan jalan nilkasta vartalon takana. Ennen testisuoritusta sallittiin kaksi harjoituskierrosta. Käsin kuljetuksessa riitti, kun suorittaja kiersi merkki kartiot. Tulos oli viidellä loikalla edetty matka yhden cm:n tarkkuudella. Välineen käsittelytaitoa mitattiin tarkkuusheiuoja 8-kuljetustesteillä. Lähtö tapahtui mittaajan antamasta merkistä. Mittaaja kontrolloi, että suorittajan molemmat jalat ylittivät merkkiviivat molemmissa päädyissä. Mole111milla käsillä sallittiin kaksi harjoitusheittoa. puolasta alas asti). Tulos oli viiden heiton yhteispistemäärä. Testi alkoi mittaajan antamasta lähtömerkistä. Ennakkoharjoittelua ei sallittu. Oppilaat saivat kokeilla poikimia 15 sekunnin ajan ennen suoritusta. jalkapallon kuljellls) 30 sekuntia ja sitten käsillä (vrt. Tasapainopalkki teipattiin kiinni lattiaan. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa kehitettiin sekä kiipeämisettä naruhyppelytesti, jossa hypittiin vuorotellen molemmilla jaloilla. edustavat Gallahuen ja Donnellyn (2003) tasapainotaitojen luokittelussa kieri mistä ja dynaamista tasapainoilua. Tulos oli 30 sekunnin palkin päällä pysymiseen tarvittujen yritysten lukumäärä. Lisäksi heikomman käden testaamisella oletettiin, että oppilaiden hienomotorista taitavuutta saataisiin analysoitua tarkemmin. Tulos oli onnistuneiden suoritusten (;hyppynaru menee jalan alta) lukumäärä 30 sekunnissa. Ajanotto käynnistyi, kun suorittaja irrotti käsiotteen. Sukkulajuoksurestissä viiden metrin matka juostiin edestakaisin 10 kertaa, joka toinen väli etuperin ja joka toinen väli takaperin. Maalitaulun halkaisija oli 60 cm, sen uloin vmpyrä oli väriltään sininen ja sen leveys oli 10 cm. Suorittajan ylittäessä maaliviivan ajanottokello pysäytettiin. Alkuasennon saamiseksi mittaaja tuki suorittajaa kädestä. Tulos oli kolmeen kierrokseen käytetty aika sekunteina 0.1 sekunnin tarkkuudella. Nupposen (1997) mittauksissa 5-loikan korrelaatio kahden välittömästi toisiaan seuranneiden yrityskertojen välillä oli 0.95, ja kun verrattiin mittaustuloksia syksyn ja kevään välillä kahden mittauskerran välinen korrelaatio 5-loikassa oli 14-vuotiailla pojilla 0.84 ja samanikäisillä tytöillä 0.83. Testi suoritettiin ja tulos dokumentoitiin erikseen kummallekin jalalle. Tulos oli viiden metrin polkemiseen käytetty aika 0.1 sekunnin tarkkuudella. Välineenkäsittclytaidon testit. Testi alkoi miuaajan merkistä, ja 15 sekunnin jälkeen miuaaja antoi jalanvaihtomerkin, jolloin jalkaa vaihdettiin lennosta. Tilanteissa, joissa oppilas ajautui ulos matolta, ajanouoa ei keskeytetty, vaan oppilas sai käskyn siirtyä takaisin matolle jatkamaan suoritusta miuaajan osoittamasta paikasta. Rata aidattiin voimistelupenkein. Testi alkoi mittaajan merkistä etuperin juoksulla. Suorittajille sallittiin viisi harjoitushyppykertaa ennen suoritusta, ja testattava sai valita aloittavan jalan. Ennakkoharjoittelua ei sallittu. Pallon karatessa ulos alueelta ajanottoa ei keskeytetty, ja suorittajan tuli hakea pallo mahdollisimman nopeasti ja jatkaa suoritusta. koripallon kuljetus) 30 sekuntia. Keskimmäisenä olevan punaisen ympyrän halkaisija oli 20 c111. Lähtöasennossa molemmat kädet olivat penkissä kiinni. Näin tarkkuusheinotesun vaatimukset saatiin vastaamaan yläasteikäisten suoritustasoa lyhyempää heittoetäisyyttä paremmin. Suorittajan juoksemat viiden metrin välit laskettiin ääneen
T-testi osoitti, että pojat olivat kierimistestissä tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia. Toistettujen mittausten t-iesu osoitti, ettei oikean ja vasemman jalan tulosten välillä löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa [t(376)=-l.45, p=0.149]. Toistettujen mittausten t-testi osoitti, että 0amingoseisonnassa testin ja uusinta testin keskiarvojen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä [t(23)=-l.34, p=0.192]. Lisäksi testi uusintatestu.ulosten välinen Pearsonin tulomomenttikerroin (0.74, p<0.001) osoitti, että kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Poikien osalta vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Korrelaatiokenoimella analysoitiin lisäksi testija uusintatestitulosten välisiä yhteyksiä. Jaakkola 2002). Koettua pätevyyttä mitattiin Foxin ja Corbinin (1989) kehittämän, viisi väiuärnää sisältävän rniuarin suomenkielisellä versiolla (esim. Oppilaat polkivat pedaloilla uusintarestissä nopeammin kuin ensimmäisessä testissä. 70 ja tytöillä 0.60. Tyttöjen ja poikien motorisia taitoja analysoitiin keskiarvojen ja -hajoruojen avulla. Pearsonin tulomomenttikertoimen avulla tarkasteltiin motoristen taitojen, liikuntanumeron ja koetun pätevyyden välisiä yhteyksiä. Liikkumistaidon testit Sukkulajuoksussa tyttöjen tulokset jakautuivat normaalisti. Tyttöjen ja poikien keskiarvot, keskihajonnat ja sukupuolten väliset erot motorisissa perustaidoissa. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows sekä Amos 7.0 tilastonkäsittelyohjelmilla TULOKSET Taulukossa 1 on kuvattu motoristen perustaitotestien tulosten keskiarvot ja keskihajonnat sekä tyttöjen ja poikien väliset erot motorisissa taidoissa. Tytöt (n:168-178) Pojat (n:168-176) ka kh ka kh t-arvo p-arvo Flamingoseisonta (yrit.) 10,8 5,8 12, 1 5,4 -2,040 .042* Kieriminen (sek.) 16,0 3,4 14,4 3,7 4,395 .000*** Pedalotesti (sek.) 48,2 16 39,9 17,9 4,507 .000*** Sukkulajuoksu (sek.) 24,6 2, 1 24,2 4,1 1,282 .201 Naruhyppely (krt) 42,4 14,1 25,7 12,5 11,522 .000* * * 5-loikka (cm) 851 108,2 890 107,4 -3,302 .001*** Kiipeämistesti (sek) 32,6 7,0 31,4 7,1 1,617 .107* Tarkkuusheitto (pist.) 7,3 3,7 8,8 4,2 -3,500 .001*** 8-kuljetus (kierrospuolikas) 13,9 2,8 15,5 3,1 -5,185 .000*** p<0.05*, p<0.01 **, p<0.001 *** 40 LIIKUNTA & TIEDE 46. T-testin mukaan tytöt olivat tilastollisesti merkitsevästi poikia parempia Ilarningoseisonnassa (taulukko 1). Lisäksi toistettujen mittausten t-testin avulla tutkittiin vasemman ja oikean raajan välisiä eroja flamingoseisontaja tarkkuusheittotesteissä. Tämä havainto ei tukenut testin luotettavuuua. T-testin mukaan pojat olivat pedalotesussä tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia. Tämä havainto ei tukenut testin luotettavuutta. Tasapainotaidon testit Flamingoseisonnassa testitulokset eivät kummallakaan sukupuolella jakautuneet normaalisti, vaikka sekä tyuöjen että poikien jakaumat olivat hyvin lähellä sitä. Tilastolliset analyysimenetelmät Motoristen testien jakaumia analysoitiin SPSS-ohjelman siat isuc -tunnusluvun avulla, joka jaettiin luvun keskivirheellä. Lisäksi tytöillä Ilarningoseisonnan ja kierimistestin tulokset olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä keskenään. Tämä havainto tuki testin luotettavuutta. Tämä suhdeluku osoittaa, onko testiasian jakauma normaali vai vino. Sukupuolten välisiä eroja motorisissa perustaidoissa analysoitiin t-resti n avulla. Pedalotestissä testin ja uusintatestin keskiarvojen ero oli toistettujen mittausten ltestillä analysoituna tilastollisesti merkitsevä [t(23)=3.77, p=0.0011. Koska t-testit osoittivat, että tyttöjen ja poikien välillä oli eroja motorisissa perustaidoissa, tehtiin seuraavat analyysit erikseen tytöille ja pojille. Sen sijaan tyttöjen jakauma vinoutui tulosten hitaampaan päähän. T-testi. Flamingoseisonta korreloi tilastollisesti merkitsevästi pedalotestin tulosten kanssa molemmilla sukupuolilla (taulukko 2). Tyttöjen osalta jakauma oli kuitenkin hyvin lähellä normaalia. Mittari on aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa iodeuu päteväksi ja luotettavaksi (esim. 71, p<0.001) osoittaen, että kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. "Olen hyvä liikunnassa." 1 2 3 4 5 "Olen huono liikunnassa.") Koetun pätevyyden mittarin johdantona oli "Millainen olen suhteessa samanikäisiin tyttöihin ja poikiin 7" Väittämät arvioitiin viisiportaisella Osgoodin asteikolla. Kierimistestin tulos oli tytöillä tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sekä pedalotesun että 0amingoseisonnan tuloksnn. Toistettujen mittausten t-testin mukaan kierimisessä testin ja uusintatestin keskiarvojen ero oli tilastollisesti merkitsevä [ t(23)=4.39, p=0.000]. Tytöillä pedalotestin tulos oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sekä flamingoseisonnan että kierimistestin tuloksiin. Oppilaat kierivät uusintatestissä nopeammin kuin ensimmäisessä testissä. Poikien osalta vastaavia korrelaatioita kierimistestin ja muiden tasapainotestien tulosten väliltä ei löytynyt. Testin ja uusintatestin tulokset tuottivat korkean korrelaation (0. Pojilla vastaava korrelaatio löytyi pedaloja flarningoseisontatestin tulosten väliltä. Kierimistestitulokset eivät kummankaan sukupuolen osalta jakautuneet normaalisti. Testin ja uusintatestin tulosten välinen korrelaatio (0.75, p<0.001) osoitti, että kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Koetun pätevyyden mittarin validiteettia ja reliabiliteettia analysoitiin konfirmatorisella faktorianalyysillä sekä Cronbachin alfa -kertoimilla. Hyväksyttävä suhdeluku vaihtelee -2 ja 2 välillä. Pedalotesutulokset jakautuivat pojilla normaalisti. 1 /2@, TUTKIMUSAATIKKELI, 7luokkalaisten motooset perustaidot. Eroja viikon välein toteutetuissa motoristen perustaitojen testeissä pienemmän otoksen osalta analysoitiin toistettujen mittausten t-testin avulla. relaatiot olivat pojilla 0. Poikien TAULUKKO 1
N aru hyppelyssä sekä tytt öjen ett ä poikien tulokset jakaant uvat norm aalisti. kiipeämin s .250*** .104 .179* .185* -.235** -.530*** -.200** -.444*** 8. Tytöillä sukkulajuoksutestin tulos oli tilasto llisesti m erkitsevästi yhteydessä kaikkien m uiden liikkum istaidon testien tuloksiin. juoksu s .254*** .012 .144 -.438*** -.570*** .512*** -.213** -.424*** 5. Tytöt n=150-160, pojat n=158-167. Tytöillä 5-loikkatulos oli tilastollisesti m erkitsevästi yhteydessä kaikkien liikkum istaitotestien tulosten kanssa. M yös korrelaatio testin ja uusintatestin tulosten välillä oli korkea (0.84, p<0.001) osoitt aen, että kahden viikon välein toteutett ujen testien tulokset olivat voim akkaasti yhteydessä to isiinsa. 5-loikka cm -.185* -.145 -.211 ** -.126 .306*** -.570*** .170* .454*** 7. N aru hyppelytestin tulokset olivat sekä tytöillä ett ä pojilla tilastollisesti m erkitsevästi yhteydessä kaikkien m uiden liikkum istaidon testien tulosten kanssa. Pojilla vastaavat korrelaatiot löytyivät sukkulajuoksutestin sekä naru hyppelyja kiipeäm istestin tu losten väliltä. Täm ä havainto tuki testin luotettavuutt a. Molemmilla sukupuolilla kiipeämistestin tulos korreloi tilastollisesti merkitsevästi kaikkien liikkumistaidon testien tulosten kanssa. Vauhditt am assa 5-loikassa tulokset jakautuivat m olem m illa sukupuolilla norm aalisti. Toistett ujen m itt austen t-testin peru steella 5loikassa testin ja uusint atestin keskiarvojen ero ei ollut tilastollisesti m erkitsevä [t(23)=0.20, p=0.846]. -.156* -.043 -.109 -.044 .125 .306*** -.208** .192* 9. 8-kuljetus kierros½ -.167* -081 -.132 -.222** .287*** .379* •• -.378*** .288*** p<0.05*, p<0.01 **, p<0.001 *** TAULUKKO 3. Pojat olivat tilastollisesti m erkitsevästi tytt öjä parem pia vauhditt am assa 5-loikassa. Testitulosten jakaumien normaalisuus. Ttestin m ukaan tytöt olivat tilastollisesti m erkitsevästi poikia parem pia naru hyppelytestissä. 1/2009. tulosten jakaum a oli vino, m utt a kuitenkin hyv in lähellä norm aaliuden kriteeriä. T-testi osoitt i, ettei sukkulajuoksussa ollut tilasto llisesti m erkitsevää ero a tytt öjen ja poikien välillä. TAULUKKO 2. pedalo s .369* ** .145 .460*** -.323*** -.327*** .405*** -.089 -.349*** 4. Täm ä havainto tuki testin luotettavuutt a. Motoristen testien väliset yhteydet. kieriminen s -.007 .332*** .361 *** -.319*** -.258*** .258* * * -.051 -.192 3. TUTKIMUSARTIKKELI. Toistett ujen m ittausten t-testin m ukaan sukkulajuoksussa testin ja uusintatestin keskiarvojen ero ei ollut tilasto llisesti m erkitsevä [t(23)=1. 7luokkalaisten motoriset perustaidot 41. Täm ä havaint o ei tukenut testin luotettavuutta. Lisäksi testin ja uusintatestin tulosten välinen korrelaatio oli korkea (0.84, p<0.001) osoitt aen, ett ä kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat voim akkaasti yhteydessä toisiinsa. Sukkulajuoksussa testin ja uusintatestin tulosten välinen korrelaatio oli korkea (0.78, p<0.001) osoittaen, että kahden viikon välein toteutett ujen testien tulokset olivat voim akkaasti yhteydessä toisiinsa. Pojilla vastaavat korrelaatiot löytyivät 5-loikkatestin ja naru hyppelysekä kiipeäm istestin tulosten väliltä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1. Toistett ujen m ittausten t-testi osoitt i, ettei naru hyppelyssä testin ja uusintatestin keskiarvojen ero ollut tilastollisesti m erkitsevä [ t(23)=-0.06, p=0.955 [. Tytöt (n=168-178) diagonaalin yläpuolella, pojat (n=168-176) alapuolella. T-testi osoitt i, ett ä pojat olivat k iipeämistestisså tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä nopeampia. Pearsonin tulomomenttikerroin. heitto pist. statistics keskivirhe normaalisuuden suhdeluku tytöt pojat tytöt pojat tytöt pojat Flamingoseisonta (yrit.) .494 .407 .193 .188 2.6 2.2 Kieriminen (s) .447 .617 .194 .188 2.3 3.3 Peda lotesti (s) -.966 -.256 .198 .190 -4.8 -1.3 Sukkulajuoksu (s) .335 .491 .196 .190 l7 2.6 Naruhyppely (krt.) -.137 .309 .195 .192 -0.7 1.6 5-loikka (cm) -.267 -172 .194 .190 -1.4 -0.9 Kiipeämistesti (s) .267 1.163 .197 .191 1.4 6.1 Tarkkuusheitto (pist.) .457 .342 .192 .193 2.4 1.8 8-kuljetus (kierrospuolikas) .221 .132 .194 .190 0.7 1.2 LIIKUNTA & TIEDE 46. Tytt öjen kiipeäm istestin tulokset olivat norm aalisti jakautuneet, kun taas pojilla jakaum a oli vino painott uen tulosten nopeaan päähän. 20, p=0.243]. naruhyppy krt -.385*** -.158* -.367*** -.190* .343*** -.351 * * * .057 .219** 6. Flamingo yrit .283*** .341*** .441*** -.470*** -.309*** .283*** -.105 -.215** 2. Toistett ujen m itt austen t-testin m ukaan kiipeäm istestissä testin ja uusint atestin keskiarvojen ero oli tilastollisesti m erkitsevä [ t(23)=4.26, p=0.000]. Täm ä havaint o tu ki testin luotettavuutt a. Testin ja uusintatestin tulosten korrelaatio oli kuiten kin korkea (0.88, p<0.001) osoittaen, että kahden viikon välein toteutettujen testien tu lokset olivat voim akkaasti yhteydessä toisiinsa
Osa tutkimuksessa käytetyistä motoristen perustaitojen testeistä kehitettiin itse. Koettu pätevyys Liikuntanumero 6.lk kevättodistuksessa tytöt pojat tytöt pojat Flamingoseisonta (yrit.) .276*** .177* -.107 -.324*** Kieriminen (s) .323*** .000 -.266*** 064 Peda lotesti (s) .365*** .169* -.383*** -.253** Sukkulajuoksu (s) .341 *** .282*** -.075 -.316*** Naruhyppely (krt) -.265*** -.203* * -094 .391 *** 5-loikka (cm) -.288** -.251 ** .043 .318*** Kiipeämistesti (s) .219** .186* -.076 -.304*** Tarkkuusheitto (pist.) .045 069 .123 .173* 8-kuljetus (kierrospuolikas) -.106 -.277*** -049 .390* * * 42 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2009, TUTKIMUSAATIKKELI. T-testin perusteella pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia 8kuljetuksessa. Pearsonin tulomomenttikerroin. Tytöillä jakauma oli vino, mutta hyvin lähellä normaaliuden kriteeriä. Kahdeksikkokuljetuksessa Nupposen (1997) tutkimuksen keskiarvo tytöillä oli 12.3 ja pojilla 15.6 kierrospuolikasta. Koetun pätevyyden mittarin reliabiliteetti ja validiteetti Koetun pätevyyden mittarin reliabiliteettia ja validiteettia tarkasteltiin Cronbachin alfa-kertoimen ja konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. 8-kuljetustestissä molemmilla sukupuolilla tulosten jakauma oli normaali. Poikien osalta molempien tutkimusten tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Ne ilmaisevat, kuinka monta prosenttia kunkin luokkatason oppilaista on saanut saman tai sen alittavan tuloksen verrattuna suorittajan omaan tulokseen. Kun Nupposen tutkimuksen arvoja verrataan tämän tutkimuksen tuloksiin, huomataan, että tytöt saivat tässä tutkimuksessa parempia tuloksia 8-kuljetuksessa. Tämä havainto tuki testin luotettavuutta. Motoristen taitojen testitulosten yhteys koettuun fyysiseen pätevyyteen ja liikuntanumeroon Tyttöjen ryhmässä koettu pätevyys oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kierimis-, pedalo-, sukkulajuoksu-, naruhyppely-, ja flamingoseisontatestien tuloksiin. Välineenkäsittelytaidon testit Pojilla tarkkuusheiuotestin tulokset jakautuivat normaalisti. Tämän tutkimuksen 8-kuljetustestin tulosten keskiarvot saavuttivat koulun kuntoja liikehallintatestistön viitearvot 68 % (tytöt) ja 52 % (pojat). Toistettujen mittausten t-tesu osoitti, että tarkkuusheitossa testin ja uusintatestin keskiarvojen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä [t(22)=-0.84, p=0.411]. Kuljetustestin tulokset olivat molemmilla sukupuolilla tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tarkkuusheiuotestin tuloksiin. Tämä havainto tuki testin luotettavuutta. Testien väliset korrelaatiot on esitelty taulukossa 2. Testin ja uusintatestin tulosten korrelaatio 8-kuljetuksessa oli voimakas (0.81, p<0.001) osoittaen, että kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Tarkkuusheittotestin tulokset korreloivat molemmilla sukupuolilla tilastollisesti merkitsevästi 8-kuljetustestin tulosten kanssa. T-testin perusteella pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia tarkkuusheiuoiesussä. Tämä yhteys oli kuitenkin heikompi kuin muissa motoristen perustaitojen testeissä. Motoristen testien tulosten, koetun pätevyyden ja liikuntanumeron väliset korrelaatiot on esitetty taulukossa 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida peruskoulun seitsemäsluokkalaisten oppilaiden motorisia perustaitoja sekä vertailla tyttöjen ja poikien eroja niissä. Toistettujen mittausten t-testi osoitti, että vasemman ja oikean käden heiuotulosten välillä löytyi tilastollisesti merkitsevä ero [ t(3 73)=15.80, p=0.000]. luokan kevättodistuksen liikuntanumeroon. Testitulosten jakaumien normaaliudet on esitelty taulukossa 3. (1999) esittämiin koulun kuntoja liikehallintatestistön viitearvoihin. Suurin osa kyseisistä testeistä kuului aikaisempiin fyysistä kuntoa ja liikehallintaa arvioiviin testistöihin. Tutkimuksen toissijaisena tarkoituksena oli analysoida motorisia perustaitoja analysoivien testien luotettavuutta ja pätevyyttä. 7luokkalaisten motonset perustaidot. Konfirmatorinen faktorianalyysi tuki koetun pätevyyden mittarin faktorirakennetta (CMIN/df=6.49, TLl=0.91, CFl=0.97, RMSEA=0 12) Koetun pätevyyden mittarin psykometriset analyysit osoittivat mittarin olevan sekä luotettava että pätevä. Verrattaessa tämän tutkimuksen flamingoseisontatestin TAULUKKO 4. Liikuntanumero 6. Tämän tutkimuksen kohdejoukko ei ollut edustava otos kaikista suomalaisista seitsemäsluokkalaisista oppilaista, mutta verrattaessa kymmenen vuotta sitten kerätyn ja tämän tutkimuksen tuloksia keskenään voidaan huomata, että keskiarvot olivat hyvin lähellä toisiaan. luokan kevättodistuksessa korreloi tilastollisesti merkitsevästi tytöillä ainoastaan kierimisja pedaloiesuen tuloksiin, kun pojilla vastaavat korrelaatiot ilmenivät liikuntanumeron ja kaikkien muiden paitsi kierimisja tarkkuusheittotestien tulosten kanssa. Koettu fyysinen pätevyys ja liikuntanumero korreloivat suurimpaan osaan motoristen taitojen testitulosten kanssa ja tukivat näin taiiotestien ennustevaliditeettia. Cronbachin alfa-kerroin oli 0.87, osoittaen korkeaa sisäistä yhdenmukaisuutta koetun pätevyyden mittarille. Nupposen (1997) tutkimuksessa 13-vuotiaiden tyttöjen 5loikkatuloksen keskiarvo oli 864 cm ja pojilla 893 cm. Tämän tutkimuksen 5-loikkatestin tulosten keskiarvot saavuttivat tytöillä koulun kuntoja liikehallintatestistön viitearvon 52 % ja pojilla 32 %. Motoristen testien tulosten korrelaatiot koettuun pätevyyteen ja 6. Testin ja uusiniatestin korrelaatio tarkkuusheitossa oli kohtalaisen voimakas (0.46, p<0.05) osoittaen, että kahden viikon välein toteutettujen testien tulokset olivat yhteydessä toisiinsa. Oppilaiden taitotestien tuloksia tässä tutkimuksessa verrattiin Nupposen (1997) tutkimuksen tuloksiin ja Nupposen ym. Pojilla koettu pätevyys korreloi tilastollisesti merkitsevästi sukkula juoksuja 8-kuljetustestin tuloksiin. Toistettujen mittausten t-testi osoitti, että 8-kuljetuksessa testin ja uusintatesun keskiarvojen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä [t(23)=-2.10, p=0.047]
Myös toistettujen mittausten t-testien tulokset tukivat kierimis-, pedaloja kiipcämistestien poistamista testistöstä. Nupposen tutkimuksessa tyttöjen 30 sekunnin flamingoseisontatulos oli 5.9 ja poikien 6.3 yritystä. Changes in students exercise motivation, goal orientation, and sport competence as a result of modifications in school physical education teaching practices. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tytöt ovat olleet poikia parempia tasapainotaidoissa (Toole & Kretschmar 1993). Huisman, T. Autonomous motivation: involvement in physical activity and perceived sport competence: structural and mediator models. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Tulosten paraneminen kertonee osaltaan oppimisefektistä ja toisaalta siitä, että kyseiset testit eivät ole luotettavia mittaamaan motorisia perustaitoja. Physical & LIIKUNTA & TIEDE 46 , 1/ 20Cl9 • TUTKIMUSARTIKKELI • 7 luokkalaisten motoriset perustaidot 43. 2003. Jyväskylä Jyväskylän Yliopisto. Gender Differences in the Attainment of Motor Skills on the Movement Assessment Battery for Children. (20081 Dynamics of skill acquisition. 7 9-vuotiaiden liikuntakykyisyyden kehittäminen ja yhteydet yksilöja kouluympäristötekijöihin. Fox (toim.) The physical self. Champaign, IL: Human Kinetics. Psychosocial predictors of goal orientations in youth soccer. 2002. Fox, K.R. Yhteenvetona voidaan todeta tämän tutkimuksen tulosten olevan pitkälti samansuuntaisia kuin Nupposella (1997) ja Nupposella ym. Tässä tutkimuksessa parhaiten motoristen perustaitojen analysoimiseen seitsemäsluokkalaisilla oppilailla soveltuivat seuraavat osiot: 1) tasapainotaidot: flamingoseisontaja kierimistestit 2) liikkumistaidot: 5-loikka-, sukkulajuoksuja naruhyppelytestit 3) välineenkäsittelytaidot: tarkkuusheiuoja 8-kuljetustestit. Lisensiaatintutkimus. Poikien paremmuutta välineenkäsittelytaidoissa voidaan seliLtää sillä, cuä pojat harrastavat tyuöjä enemmän pallopelejä (Kansallinen liikuntatutkimus 2006, Nupponen & Telarna 1998). From motivation to well-being. Käyteuy testistö on nykyisessä muodossaan vielä liian laaja yhden opettajan toteutettavaksi. Mielenkiintoinen havainto tässä tutkimuksessa oli se, että tytöillä liikuntanumero ei korreloinut juurikaan motoristen taitojen kanssa, kun taas pojilla näiden muuttujien väliltä löytyi selkeä yhteys. Nupposen (1997) tutkimuksessa käytettiin flamingoseisontatestin 30 sekunnin versiota, joten tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa tämän tutkimuksen tulosten kanssa, koska tässä tutkimuksessa laskettiin yhteen kummankin jalan 30 sekunnin flamingoseisonnan tulos. -suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 2001. Väitöskirja Junaid, K.A.& Fellowes, S.F. Näiden testiosioiden tulosten ja uusintamittauksen tulosten väliset korrelaatiot Lukevat osaltaan testien luotettavuutta. 1997. Sukkulajuoksutestin tuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. 2005. Yksi tiivistysmahdollisuus on toteuttaa flamingoseisonta ainoastaan toisella jalalla, jonka oppilas saa itse valita ja testin aikana on putoamisen jälkeen sallittua vaihtaa jalkaa. Rome Council of Europe, Committee for the development of sport. Kun tässä tutkimuksessa tehtyjä luotettavuusja pätevyystarkasteluja analysoidaan kokonaisuutena, huomataan, että kierimistesLi toimi kuitenkin paremmin kuin pedalotesti. Gallahue, D.L & Donnelly, F.C. The physical self and processes in self-esteem development. Pojat olivat tyttöjä parempia välineenkäsittelytaidoissa (tarkkuusheitto, 8-kuljetus). Developmental Physical education for all children. 2006. Kiipeärnistestin poistamisen jälkeen liikkumistaitoa analysoidaan edelleen kolmella testiosiolla, jotka kaikki mittaavat liikkumistaidon eri osa-alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimustyössä on oleellista analysoida staattista ja dynaamista tasapainoa erikseen. Pojat ovat olleet tyuöjä parempia liikkumis(Malina ym. Tässä tutkimuksessa pystyttiin hyödyntämään tai soveltamaan suurinta osaa aiempien testistöjen osioista. Sukupuolten eroja motorisissa perustaidoissa osaltaan selittää tyttöjen ja poikien erilainen suuntautuneisuus harrastuksissa. Naruhyppely puolestaan on tyypillisesti tyttöjen harrastama liikuntamuoto. Flamingoseisonnassa vasemmalla ja oikealla jalalla suoritettujen testien tulosten väliltä ei löytynyt eroa, joten pelkästään toisen raajan testaaminen kuvaisi tasapainotaitoja riittävän luotettavasti. Yliopistopaino, Helsinki: Opetushallitus. 2004. Kierimistestissä oppilaat saivat jälkimmäisessä mittauksessa tilastollisesti merkitsevästi parempia tuloksia kuin ensimmäisessä testissä. Lisäksi huonoiten oppilaita erottelevan testiosion poistaminen kaikkiaan neljästä liikkumistaitojen testeistä vapauttaisi lisää aikaa muiden testien toteuttamiseen. Myös toisteuujen mittausten t-testit tukivat kyseisten testien luotettavuutta. Oppimisen arviointi 1/2004. 1983. Tässä tutkimuksessa tytöt olivat poikia parempia staattisessa tasapainossa (flamingoseisonta). Life Span Motor development. Liikuntapedagogiikan laitos. & Valley, J.A. Ebbeck, V. EUROFIT 1988. & Becker, S.L 1994. Kaikissa kolmessa testissä tulos oli jälkimmäisellä rniuauskerralla ensimmäistä kertaa parempi. Uusiksi testiosioiksi jäivät ainoastaan naruhyppelyja kierimistestit. 2004, Nupponen & Telama 1998) ja välineenkäsittelytaidoissa Qunaid & Fellowes 2006). Kaikki kunnossa. 2007. Teoksessa K.R. Perceptual and Motor Skills 100, 3-21. A constraints-led approach. 2005. Tässä tutkimuksessa käytetyt kriteerimuuttujat, koettu pätevyys ja liikuntanumero korreloivat suurimpaan osaan edellä mainittuja motoristen taitojen testien tuloksia ja tukivat näin jäljelle jääneiden taitotestien ennustevaliditeettia. European test of physical fitness. Journal of Teaching in Physical Education 26, 358-374 Davids, K., Button, C. Täten myös pedalotesti voidaan poistaa testistöstä, jonka jälkeen tasapainotaitoja analysoidaan edelleen kahden testiosion avulla. Liikkumistaidoista tytöt olivat poikia parempia naruhyppelyssä, kun taas pojat olivat iyuöjä parempia vauhdittomassa 5-loikassa. Tässä aineistossa kyseinen testi on kiipeämistesti, joka korreloi voimakkaimmin muihin liikkumistaidon testeihin, jolloin sen voidaan katsoa mittaavan päällekkäisiä ominaisuuksia toisten testien kanssa. Champaign, IL: Human Kinetics, 111-139. Sen sijaan dynaamisissa tasapainotaidoissa (kierimistesti ja pedalotesti) pojat olivat tyuöjä parempia. Jyväskylä: LIKES Research Reports on Sport and Health 131. tuloksia koulun kuntoja liikehallintatestistön flamingoseisonnan 60 sekunnin viitearvoihin, havaitaan, että tyttöjen keskiarvo on tasolla 54 % ja poikien tasolla 50 %. & Getchell, N. Pedalotestissä tuli myös lukuisia testistä kieltäytymisiä. The physical self-perception profile: Development and preliminary validation. Haywood, K.M. Champaign, IL: Human Kinetics. Holopainen, S. Liikunnan arviointi peruskoulussa. Jaakkola,T. 2003. Jatkotutkimuksissa olisi tarpeen analysoida syvemmin etenkin tutkijoiden itse kehittelemien ja sovellettujen testien validiteettia ja reliabiliLeettia. Testistöä tulisi tiivistää sellaiseen laajuuteen, että yksi opettaja pystyy toteuttamaan sen kaksoistunnin puitteissa. Research Quarterly for Exercise and Sport 65, 355-362. (1999). Huotari, P. Fox, K.R. The Relationship of Physical Fitness and Motor competence to Physical Activity. Lisäksi tulevaisuudessa olisi syytä kehitellä laadullisia testimenetelmiä motoristen taitojen analysoimiseksi, jolloin kuntoja kykytekijöiden merkitys testituloksissa pienenisi. & Halvari, H. Tämän vuoksi kierimistesti jätettiin testistään, jotta myös dynaamisen tasapainon analysoiminen sisältyisi siihen. LÄHTEET Bagoien, T.E. Väitöskirja. Lisäksi Nupposen tutkimuksessa oppilaalla oli mahdollisuus vaihtaa jalkaa aina putoamisen jälkeen. Champaign, IL: Human Kinetics. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia, mistä tuo ero johtuu. Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 75. Journal of Sport and Exercise Psychology 11, 408-430. Castelli, D.M. 1989. Olisi myös tärkeää analysoida tarkemmin naisja miesopeuajien liikuntanumeron antamisen käytänteitä. Kun edelleen arvioidaan testien toimivuutta, voidaan todeta, että pedalot estissä tulosten jakaumat olivat sekä tytöillä että pojilla hyvin vinot. & Bennet, S. & Corbin, C.B
Occupational Therapy in Pediatrics 26, 5-11 Malina, R., Bouchard, C, & Bar-Or, 0, 2004. & Patterson, J.W. Hodges (toim.) Skill aquisition in sport. Champaign, IL: Human Kinetics. 1996. Kuntotestaus koulussa. & Starkes, J.L. Opetushallitus 2004. Test-retest reliability of the eurofit test battery administered to university students. & Telama, R. Jyväskylä: LIKES Research Reports on Sport and Health 118. Nuori Suomi ry 2006, Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen. & Kretzschmar, J. Champaign,IL:Human Kinetics. 4. & Wrisberg, C. Valtioneuvosto 2001. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran Julkaisu 156, 197-203. Gender ditterences in motor performance in early childhood and later adulthood. Motor Learning and Performance. Väitöskirja. 1995. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 98. 2004. Häkkinen & M. American Journal of Preventive Medicine 13, 317-323. Jyväskylä: LIKES-Research Reports on Sport and Health 98. Copenhagen WHO Regional Ottice for Europe. Teoksessa A.M. Schmidt, R. 2008. Liikunta Ia liikunnallisuus osana 11 16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Childhood movement skills predictors of physical activity in Anglo American and Mexican American adolescents. & Telama, R. &Trost, S. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. 1997 Physical activity in childhood and adolescence as predictor of phvsical activity in young adulthood. & Broyles, S.L. 1997 9 16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Lasten ja nuorten liikunta. Medicine & Science in Sports & Exercise 33, 1899-1904. 2001. 44 LIIKUNTA & TIEDE 46 , 1 /2009 , TUTKIMUSAATIKKELI • 7ILJ0kkala1sten motoriset perustaidot. Telama, R., Yang, X., Laakso, L. The Relationship Between Fundamental Motor Skills and Outside-school Physical Activity of Elementary School Children. Teoksessa K. Nupponen, H., Soini, H. Perceptual and Motor Skills 95, 1295-1300. Tsigilis, N., Douda, H. Helsinki SLU n julkaisusarja 4/06 Nupponen, H. &Viikari, J. 1999. WHO Policy Series: Health policy for children and adolescents lssue 4. Relationship of physical activity to fundamental movement skills among adolescents. Roberts, C., Tynjälä, J. Nupponen, H. & Tokmakidis, S. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Physical Activity Teoksessa C Currie ym. Pediatric Exercise Science 18, 426-435. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. 2002. & Komkov, A. Väitöskirja. 2003. 2004. Research Ouarterly for Exercise and Sport 73, 238-244. 2006. London: Routledge. (toim.l Young peoples health in context: international report from the HBSC 2001/02 survey. 2. McKenzie, T.L., Sallis, J.F. 2006. painos. Toole, T. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Nupponen, H. Jyväskylä: LIKES Research Reports on Sport and Health 106. Raudsepp, L. A Situation-Based Learning Approach. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Vammala: Vammalan kirjapaino. Deliberate practice and expert performance. 2004. Kallinen (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. Keskinen, K. Women in Sport and Physical Activity Journal 2, 41-71. Penttinen, S. Medicine and Science in Sports and Exercise 28, 92-96. 1993. & Päll, P. 1998. Okely, A.D., Booth, M.L. Growth, maturation and physical activity. Numminen, P. Williams & N.J. Pate, R., Baranovski,T., Dowda, M. Tracking of physical activity in young children. Alle kouluikäisten lasten havaintomotorisia ja motorisia perustaitoja mittaavan APM-testistön käsikirja. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. painos. Ward, P., Hodges, N.J., Williams, A.M
Lisäksi tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja koherenssin tunne olivat toisiinsa vastavuoroisessa yhteydessä. Riippumattomien otosten i-tesuen mukaan pojat pitivät itseään fyysisesti tyttöjä pätevämpinä ja kokivat liikuntatuntien motivaatioilmaston tehtäväsuuntautuneemmaksi kuin tytöt. Oppilaiden koherenssin tunne oli voimakkaammin yhteydessä koettuun fyysiseen pätevyyteen kuin liikuntatunnin motivaatioilmasto. The purpose of this study was to assess the contribution made to pupils' perceived physical competence, by the motivational climate they experience in schoal physical educatian (PE) lessans, and by their sense af coherence (SOC). 014 260 1896, sähköposti: juha.kokkonen@edu.jyu.fi TIIVISTELMÄ Kokkonen, J., Kokkonen, M., Liukkonen, J. Structural Equation Modeling (SEM) showed that perceived rnouvational climate in PE and SOC were aruecederus of perceived physical competence. . Ego-invalving motivational climate in PE lessons correlated negatively with the subcomponents for comprehensibility, manageability, and meaningfulness of SOC. Pearsonin korrelaatiokertoimet osoittivat, että kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto korreloi negatiivisesti kaikkiin koherenssin tunteen osa-alueisiin: elämän ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja mielekkyyteen. 2009. 2009. Predicting Perceived Physical Competence: How Ninthgrade Pupils Report Motivational Climate and Sense of Coherence in School Physical Education Classes. There was a stronger connection betwccn SOC and perceived physical competence than between perceived task-involving motivational climate and perceived physical competence. Ne selittivät toistensa vaihtelusta 10 %. A noticeable amount of variance (15%) in perceived physical competence was explained by children's perceptions of the task-involving motivational climate in PE lessons, and by SOC. Kyselytutkimukseen osallistui 364 poikaa ja 378 tyttöä, iältään 15-16 vuotta. 1/2009 • TUTKIMUSAATIKKELI -Koetun fyfsisen patevyyden osatekiiat 45. Furthermore, an interdependent relationship existed between perceived motivational climate in PE and SOC, explaining 10% of each others variance. . Liikunta &Tiede 46 (1), 45-50. YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KOULULAISTEN RAPORTOIMA LIIKUNTATUNTIEN MOTIVAATIOILMASTO JA KOHERENSSIN TUNNE KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN SELITTÄJINÄ JUHA KOKKONEN, MARJA KOKKONEN, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: Juha Kokkonen, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, PL 35 (Opinkivi), 40014 Jyväskylän yliopisto. Yhdeksäsluokkalaisten koululaisten raportoima liikuntatuntien motivaatioilmasto ja koherenssin tunne koetun fyysisen pätevyyden selittäjinä. The participants (383 boys, 392 girls), aged 15-16, cornpleted a series af questiannaires assessing their perceived physical competence, their SOC and their perceptians af the taskand ega-involving motivational climate in PE lessons. Liikunta & Tiede 46 (1 ), 45-50. Lisäksi koherenssin tunteen kahdessa osatekijässä, ymmärrettävyydessä ja hallittavuudessa, poikien arviot olivat tyttöjen arvioita korkeampia Asiasanat: 1110Uvaatioi/111asl0, elä111änlwlli1Ha, lwherenssi, lwettu fyysinen pätevyys, /iikuntaliasvalUs ABSTRACT Kokkonen, J., Kokkonen, M., Liukkonen, J. Rakenneyhtälömallimme osoitti, että koherenssin tunne ja oppilaiden tehtäväsuuntautuneeksi kokema motivaatioilmasto selittivät 15 % koetun fyysisen pätevyyden vaihtelusta. Ttests revealed that boys scored higher than girls in perceived physical competence, perceived task-involving motivational climate in PE, and the subcomponents of comprehensibility and manageability of SOC. I<eywords: physical eclucation, 111otivalio11al cli111ate, sense af coherence, perceivecl physical competence, SEM u:KUNTA & TIEDE 46. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokema liikuntatuntien motivaatioilmasto ja koherenssin tunne liittyivät heidän fyysisen pätevyyden kokemuksiinsa. Puh
Toisaalta vahvaksi kehittynyt koherenssin tunne voi tuottaa lisää näitä voimavaroja sekä edistää tervcyuå vahvalle koherenssille tyypillisen tehokkaan ja joustavan stressin käsittelyn kautta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston yhteyden koettuun korkeaan fyysiseen pätevyyteen (Kavussanu & Roberts 1996). 46 LIIKUNTA & TIEDE 46, l /2009. 2005). Tarkoituksenamme olikin selvittää, missä määrin liikuntatunnin koettu motivaatioilmasto sekä koherenssin tunne selittivät oppilaiden koettua fyysistä pätevyyttä. Viimeisten vuosikymmenten aikana edellä mainittuja yhteyksiä on tarkasteltu suoritusmotivaatioteorioiden kautta. JOHDANTO Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin tarjoamalla sellaisia kokemuksia, tietoja ja taitoja, joiden pohjalta liikunnallisen elämäntavan omaksuminen mahdollistuu (Perusopetuksen opet ussuunnitclrnan perusteet 2004, 246). Kasvatusalalla koettu pätevyys on alun perin nähty yksilön itsetuntoa, itsevarmuutta tai itsekyvykkvvtta heijastavana rakenteena (Harter 1978), kun taas fyysisen aktiivisuuden ja urheilun tutkimuskentällä koettu pätevyys on ymmärretty yksilön henkilökohtaiseksi kyvykkyydeksi,joka kanaa koko kyseisen toimintaympäristön (Fox 1997). Fyysisen pätevyyden kokeminen on osoittautunut tärkeäksi lasten ja nuorten liikkumisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Ihminen, jolla on vahva koherenssi n tunne, suhtautuu luottavaisesti siihen, että 1) hänen ympäristönsä tarjoamat ärsykkeet ovat jäsentyneitä, johdonmukaisia, ennustettavia ja seliteuäviä (tunne, että maailma on yrnrnärreuävissä), 2) ympäristön tapahtumiin voi vaikuttaa turvautumalla käyteuävissä oleviin voimavaroihin (tunne, että maailma haasteineen on hallittavissa) ja 3) vaativatkin ympäristön tapahtumat tuntuvat kiinnostavilta, tarkoituksellisilta ja mielekkäiltä haasteilta (tunne, että elämä on mielekästä). Vastaavasti koherenssin tunne on kytkeytynyt liikuntanumerolla mitattuun fyysiseen pätevyyteen (Krisiensson & Öhlund 2005; Sollerhed ym. 2003; Sollerhed ym. Oletimmekin aiempien tutkimusten perusteella oppilaiden liikuntatunneilla kokeman rnotivaatioilrnasron ja heidän koherenssin tunteensa liittyvän heidän fyysisen pätevyyden kokemuksiinsa. Oppilas kokee motivaat ioilmaston tehtäväsuuruaut unceksi todennäköisimmin silloin, kun opettaja painottaa tunnilla oppilaiden välistä yhteistyötä sekä arvostaa yrittämistä, oppimista, tehtävän hallintaa ja aktiivista osallistumista. Yksi parhaimmista tavoitteiden saavuttamisen osoittimista lienee se, eitä oppilaat kokevat itsensä fyysisesti päteviksi. Näillä molemmalla tekijöillä on mahdollisesti taas vaikutusta siihen, kuinka lapset kokevat oman fyysisen pätevyytensä. Motivaatioilmaston kokemisen sukupuolieroja koskeva tutkimus on antanut yhdensuuntaista tietoa; pojat ovat kokeneet koululiikunnan motivaatioilmaston tyttöjä enemmän kilpailusuuntautuneeksi (Kokkorien 2003; Soini 2006). Yhtäältä liikuntatunnin motivaauoilrnaston kokeminen voi siis liittyä lasten koherenssin tunteeseen, toisaalta liikuntatuntien morivaat ioilmasto voi vaikuttaa heidän kokemaan koherenssin tunteeseen. Teorian mukaan liikuruatunnin rnotivaatioil masto voi muodostua joko tehtävätai kilpailusuuntautuneeksi riippuen siitä, millaiseksi oppilas kokee ja tulkitsee tunnin ilmapiirin (Ames 1992; Nicholls 1989). 2008), viihtyvät enemmän liikunnan parissa (Fairclough 2003) ja ovat sisäisesti motivoiruneempia liikkumaan (Bagien & Halvari 2005) kuin lapset.joilla on huonompi koettu fyysinen pätevyys. TUTKIMUSAATIKKELI, Koetun /yySlsen patevyyc!oo osateklJat. Lisäksi oletimme, että pojat arvioivat itsensä tyttöjä fyysisesti pätevämmiksi (Hayes ym. 2005). Parhaimmillaan tehiäväsuuntautunut motivaatioilmasto edistää fyysisen pätevyyden kokemuksia (ks. Hiljattain on selvinnyt, että yläluokkalaisten hyvään liikuntanumeroon on yhteydessä koherenssin tunne (Kristensson & Öhlund 2005; Sollerhed ym. Se kuvaa ihmisen persoonallisuuden rakenteeseen kuuluvaa ja näin ollen suhteellisen pysyvää tapaa suhtautua sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan ja sen haasteisiin tavalla, joka parantaa ihmisen mahdollisuuksia käsitellä haasteita tarkoituksenmukaisesti ja tuloksekkaasti. Näin ollen tässä tutkimuksessa koetun fyysisen pätevyyden voidaan olettaa kytkeytyvän koherenssin tunteen (disposiuo) sekä liikuntatunnin motivaanoilrnaston (ympäristötekijä) väliseen vuorovaikutukseen. Suoritusmorivaanosta käsin tehty liikuntatieteellinen tutkimus on viime vuosina saanut seurakseen sosiologisemman tutkirnusoueen, jonka keskeistä käsitteistöä ei perinteisesti ole koululiikunnan tutkimuksessa hyödynnetty. sense of coherence; Antonovsky 1987) on lääketieteellisen sosiologian lähtökohdista syntyneen ierveyslähtöiscn terveyden selitysmallin kantava käsite. Koherenssin kehittymistä tukeva! lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden aikana ns. yleiset kestokyvyn voimavarat, jotka voivat kumrnuta yksilöstä itsestään (111111. Fyysisen pätevyyden kokemukset ovat lisäksi yhteydessä lasten ja nuorten psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. intcract ionist theory), jotka painottavat yksilön kokemuksen riippuvan hänen dispositioidensa/luon1eenpiirteidensä sekä toimintaympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta (Nicholls 1989). 2003) sekä kokevat enemmän myönteisiä (Ebbeck & Weiss 1998) ja vähemmän kielteisiä tunteita (Ommundsen & Pedersen 1999) kuin fyysisen pätevyytensä huonommaksi kokevat lapset. tavoiteorientaatiomallija siihen yhteydessä oleva mot ivaauoilrnaston käsite (Nicholls 1989; Ntoumanis & Biddle 1999). sosiaalinen tuki, uskonto). Lisäksi koetun fyysisen pätevyyden lisääminen on onnistunut niissä interventioissa, jotka ovat painottaneet tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa käyttämällä erilaisia palautteita (Grieve ym. Kilpailusuuniautunuua ilmastoa leimaava vertailu toisiin "kilpailijoihin" vaikeuttaa pätevyyden kokemusten hallintaa (Duda & Hall 2001). 'perceived sport cornpetcnce; Fox & Corbin 1989) sijaan tässä tutkimuksessa käytämme termiä "koeuu fyysinen pätevyys" kuvaamaan laajemmin oppilaan omakohtaista kokemusta fyysisestä pätevyydestään liikunnassa. 1994) ja yhteistoimintaa (Marsh & Peart 1988). Kavussanu & Roberts 1996), sillä se painottaa vertailua omiin aikaisempiin suorituksiin sekä yrittämistä, jolloin pätevyyden kokemukset ovat lapsen omassa hallinnassa ja täten myös helpommin saavutettavissa. 2008), asettavat itselleen korkeampia odotuksia liikuntasuoritustensa suhteen (Rudisill 1989), nauttivat enemmän liikuntatunneista (Sollerhed ym. Tutkimuksen lähtökohtana on erityisesti ollut ns. Koherenssi (engl. 2008; Myrin & Lagerström 2006). Tutkimusten mukaan fyysisesti itsensä päteviksi kokevat lapset tulevat todennäköisemmin tovereidensa hyväksymiksi (Craft ym. Voidaksemme auttaa lapsia ja nuoria kokemaan itsensä fyysisesti päteviksi, meidän on tunnettava ne tekijät, jotka liittyvät fyysisen pätevyyden kokemiseen. älykkyys, varallisuus, koulutus, selviytymiskeinot) tai hänen (lähi)ympäristöstään (mm. Urheilussa käytetyn määritelmän "kocuu urheilupätevyys"(engl. Kilpai lusuuntautunecn rnotivaauoilmaston kokeminen mahdollistuu oppilaiden ryhmittelyn perustuessa heidän tunnilla osoit tarnaansa kyvykkyyteen, opettajan korostaessa oppilaiden keskinäistä kilpailua ja antaessa normatiivista ja julkista palautetta (Arnes 1992; Ntoumanis & Biddle 1999). Lapset.joika kokeva! itsensä fyysisesti päteviksi, näyttävät olevan halukkaampia osallistumaan fyysisiin aktivueeucih!n (Carroll & Louminidis 2001), painavat vähemmän, ovat paremmassa kunnossa (Craft ym. Tutkimuksemme viitekehys kuuluu vuorovaikutusteorioihin (engl. 1999) ja että heidän koherenssin tunteensa on vahvempi kuin tyttöjen (Honkinen ym. Aikaisemmat kouluissa tehdyt motivaauoilmastotutkrrnukser ovatkin tyypillisesti pyrkineet muokkaamaan luokkahuoneen (Arnes 1992) tai liikuntatuntien (Kokkonen 2003) ilmapiiriä tehtäväsuuntautuneemmaksi
Liikuntatuntien tehtäväsuuntautunut .19*** .23*** .36** * -.43*** .19*** motivaatioilmasto 5. Ymmärrettävyys .65*** .51 *** .11 * -.17* * 19*** 2. 83, mikä vastasi aiempia mittarista annettuja sisäisen yhdenmukaisuuden arvioita (mm. 1. Oppilaat täyttivät koulujensa liikuntasaleissa (liikuntatuntiensa alussa, liikunnanopettajiensa valvonnassa) noin 45 minuutin aikana kolme kyselylomaketta, joiden käännöstyössä oli hyödynnetty asiantuntijaraatia sekä käännös-takaisin käännös -menetelmää (Liukkonen 1998). Lau ym. Keräämäämme aineistoa käsittelimme määrällisesti Pearsonin tulomomenttikorrelaatioiden, riippumattomien otosten t-testien ja rakenneyhtälömallinnuksen avulla. Aineiston kohtalaisen suuren koon katsottiin riittävän muuttujien välisten yhteyksien ja sukupuolierojen tarkastelemiseen. 3. Malli on hyväksyttävissä, mikäli khiin neliötestin p > .05 ja mikäli x2 -arvon ja vapausasteiden välinen suhde on alle 2 (Ullman 2001,698). Liikuntatuntien koetun motivaatioilmaston arviointiin käytimme koululiikuntaan sovellettua 20-väittämäistä motivaatioilmastomittaria (Perceived Motivational Climate in Sport Questionnaire, PMCSQ1; Seifriz ym. Lopullisen 20-väittämäisen kyselyn väittämät alkoivat johdannolla "Mielestäni liikuruaryhrnässäni". 61) ja mielekkyys (Cronbachin a = 0.59). 4. Valitsimme rakenneyhtälömallinnukscn analyysi menetelmäksemme, koska sillä on regressioanalyysiin verrattuna kaksi selkeää vahvuutta. Alkuperäisen vastausasteikon käänsimme siten, että suurempi numero heijasteli korkeampaa koettua fyysistä pätevyyttä. Väittämien (esim. 2. Ensinnäkin rakenneyhtälömallinnuksen avulla on mahdollista testata useita regressioanalyysejä yhtä aikaa. Koska khiin neliötesti riippuu otoskoosta ja saa suurissa aineistoissa herkästi suuria arvoja (Bentler TAULUKKO 1. Toisaalta rakenneyhtälömalleissa myös muuttujien mittausvirheet saadaan estimoiduiksi (Bollen &: Long 1993,1; Ullman 2001, 656). Mittarin väittämiin oppilaat vastasivat asteikolla 1 = Täysin eri mieltä -5 = Täysin samaa mieltä. 'Olen hidas oppimaan uusia taitoja urheilussa Olen nopea oppimaan uusia taitoja urheilussa') johdantona oli "Millainen minä olen" ja kuhunkin väittämään oppilaat vastasivat 5-luokkaisella asteikolla (esim. Rakenneyhtälömallinnuksen toteutimme LISREL 8.30 tietokoneohjelmalla (löreskog &: Sörbom 1999a). 70), hallittavuus (Cronbachin a = 0. Koherenssin tunnetta mittasimme Antonovskyn (1987) Orientation to Life Questionnaire -mittarilla,jonka 13 väittämään oppilaat vastasivat seitsenluokkaisella asteikolla 1 = Erittäin usein 7 = Erittäin harvoin tai ei koskaan. Hallittavuus .73*** .49* * * .12* -.19*** .21 *** 3. Koko mallin hyväksyttävyyden testinä käytimme khiin neliötestiä (x2), joka mittaa mitatun ja teoreettisen kovarianssimatriisin välisiä eroavaisuuksia (löreskog 1993, 308). Liikuntatuntien kilpailusuuntautunut -.28*** -.28*** -.24*** -.29* * * .02 motivaatioilmasto 6. Summamuuttujan Cronbachin a oli 0.74, mikä vastasi aikaisemmissa tutkimuksissa (111111. Oppilaiden koettua fyysistä pätevyyttä mittasimme Physical SelfPerception Profile (PSPP; Fox&: Corbin 1989) mittarin Sport Comperence ala-asteikon kuuden väittämän avulla. Mittarista muodostimme seuraavat mittariin sisältyvien ala-asteikoiden mukaiset ja standardoituihin z-pistemääriin perustuvat summamuuttujat: ymmärrettävyys (Cronbachin a = 0. Tutkimuksesta saatujen mittarin validiteetua koskevien tulosten pohjalta hylkäsimme 15 väittämää; 5 väittämää poistimme, koska ne eivät sisällöltään sopineet koululiikuntaan. Parametrien estimointiin käytimme suurimman uskottavuuden menetelmää (Maximum Likelihood; ML), joka on nykyään rakenneyhtälömallinnuksessa yleisimmin käytetty ja erityisen hyvin keskikokoisille ja suurille aineistoille (N> 120) sopiva estimointimenetelmä (Ullman 2006). 2005) raportoituja sisäisen johdonmukaisuuden arvioita. 'Pääasia on, että kehuymrne taidoissamme ja kunnossa') muodostetun tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa kuvaavan summamuuttujan Cronbachin a oli 0.84 ja kahdeksasta väittämästä (esim. TUTKIMUSAINEISTO JA MENET ELMÄT Tutkimukseemme osallistui alun perin 786 yhdeksäsluokkalaista oppilasta (391 poikaa, 395 tyttöä) kahdeksasta keskija eteläsuomalaisesta kaupunkikoulusta (yhteensä 40 luokkaa). 1 = Olen hyvä liikunnassa -5 = Olen huono liikunnassa). 1992). Alkuperäinen 40-väittämäinen mittari oli suunniteltu urheiluuukimuksun ja sen psykornetr iset ominaisuudet oli testattu suomalaisilla nuorisojalkapalloilijoilla (Liukkonen 1998). Mielekkyys .52** * .51 *** .20*** -.14** .26*** 4. MKIMUSAATIKKELI -Koetun fwsisen patevyyden osateqat 47. Mittarin 12 vaittamästä (esim. Rakenneyhtälömalli perustui korrelaatiomatriisiin, jonka laskimme PREUS 2.30 tietokoneohjelmalla (joreskog &: Sörbom 19996). Muuttujat 1. 'On tärkeää osoittaa opettajalle, että on parempi kuin muut') muodostetun kilpailusuuntautunutta motivaatioilmastoa kuvaavan summamuuttujan Cronbachin a oli 0.77. Tutkimusaineistona oli siis harkinnanvarainen näyte, jota ei ollut tarkoitettu edustavaksi otokseksi yhdeksäsluokkalaisista koululaisista. 6. Koettu fyysinen pätevyys .22*** .26*** .26** * .26*** .05 Keskiarvo: Tytöt 3.68 3.88 4.31 3.41 2.70 3 03 Keskihajonta: Tytöt .98 .95 .99 .65 .81 .89 Keskiarvo: Pojat 4.26 4.39 4.45 3.64 2.76 2.75 Keskihajonta: Pojat 1.02 1.06 1.02 .59 .70 .97 Huomio: Tytöt diagonaalin yläpuolella ja pojat alapuolella. Puuttuvan tiedon takia tässä artikkelissa raportoimamme tulokset perustuvat 775 oppilaan (383 poikaa, 392 tyttöä) antamiin vastauksiin. 5. Mallinnukseen otimme mukaan ainoastaan ne havainnot, joilla oli arvo jokaisessa malliin mukaan tulevassa muuttujassa. *** p<.001; ** p<.01; * p<.05 LIIKUNTA & TIEDE 46, 112009. Koko mittarin Cronbachin a oli 0. Gana &: Garnier 2001). Muuttujien keskiarvot ja -hajonnat sekä keskinäiset korrelaatiot sukupuolittain
Rakenneyhtälömalli liikuntatuntien tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston ja koherenssin tunteen yhteydestä oppilaiden koettuun fyysiseen pätevyyteen. Koherenssin tunteen osa-alueet korreloivat positiivisesti keskenään. Kilpailusuuntautuneen mouvaauoilrnaston jätimme mallista pois, koska se ei ollut yhteydessä oppilaiden koettuun fyysiseen pätevyyteen (ks. Mallimme perustui aikaisempiin tutkimustuloksiin; rnot ivaat ioilrnaston on havaittu olevan yhteydessä yksilön koettuun fyysiseen pätevyyteen (Kavussanu & Roberts 1996) ja koherenssin tunteen on todettu kytkeytyvän yläluokkalaisten hyvään liikuntanumeroon (Kristensson & Öhlund 2005; Sollerhed ym. Kilpailusuuntautunut moi ivaauoilmasto korreloi negatiivisesti kaikkien muiden muuttujien paitsi koetun fyysisen pätevyyden kanssa. Tekemämme vapautus oli aiemman tutkimuksen mukainen ja tulkinnallisesti mielekäs; Kavussanu ja Roberts (1996) olivat aiemmin osoittaneet motivaatioilmaston kytkeytyvän yksilön koettuun fyysiseen pätevyyteen. Samalla vapautimme koherenssin tunteen ja koetun fyysisen pätevyyden välisen polun. Mallia koskevat riittävyystarkastelul osoiu ivat mallin sopivan aineistoon erittäin hyvin: (x2 (3) = 5.43, p = .14, GFI = 1.00, NNFI = .99, CFI = 1.00, RMSEA = .032). Rakenneyhtälömallin muodostimme seuraavalla tavalla. Hallittavuus Ymmärrettävyys Mielekkyys .63 .80 Koherenssin tunne 2 R = .10 .32 Koettu fyysinen pätevyys 2 R = .15 .18 .18 .13 Liikuntatuntien tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto 2 R = .10 48 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009 • TUTKIMUSARTIKKELI • Koetun fyysisen patev,,yderi osateqat. Molemmilla sukupuolilla li i kun tatu nt ie n tehtavåsuuruautunut mouvaauoilmasto oli positiivisesti yhteydessä kaikkiin kolmeen koherenssin tunteen osa-alueeseen sekä koettuun fyysiseen pätevyyteen. Aluksi vapautimme ~-polut oppilaiden kokemasta liiku ntatunt ien motivaauoilmasrosra koherenssin tunteeseen ja vastavuoroisesti koherenssin tunteesta heidän kokemaansa liikuntatuntien motivaatioilmastoon. Oppilaiden kokeman fyysisen pätevyyden vaihtelusta ne yhdessä selittivät 15 %. Lisäksi käytimme Root Mean Square Error of Approxirnauon (RMSEA) -indeksiä, joka hyväksyttävässä mallissa on < .05 (Browne & Cudeck 1993, 144). & Boneu 1980), mallimme riutåvyystarkastelut perustuivat suosituste n mukaisesti (Hu & Bentler 1995, Ullman 2006) myös muihin yhteensopivuusindekseihin; Goodness of Fil Index (GFI), Bern ler-Bonett Non-normed Fil Index (NNFI) ja Comparative Fil Index (CFI) täydensivät toisiaan ja puolsivat mallin sopimista aineistoon silloin, kun saivat .90 suuremman arvon (Beru ler & Bonett 1980). Rakenneyhtälömallinnus Rakenneyhtälömallin avulla tutkimme, miten liikuntatunnilla koettu motivaatioilmasto ja koherenssin tunne olivat yhteydessä oppilaiden koettuun fyysiseen pätevyyteen. Oppilaiden liikumatunneilla kokema tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja koherenssin tunne olivat toisiinsa vastavuoroisessa yhteydessä ja selittivät toistensa vaihtelusta 10 %. Taulukko 1). Koherenssin tunne oli koettuun fyysiseen pätevyyteen voimakkaammin yhteydessä kuin liikuntaum uen tehtäväsuuruautunut motivaatioi lmasto (kuvio 1). Modifioimme mallia vielä suuren modifikaatioindeksin ohjaamana ja vapautimme tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston ja koetun fyysisen pätevyyden välisen yhteyden. 2005). Parametri kohtaisi na riittävyysmittoi na käytimme t-testiä ja modifikaatioindeksiä. Spesifioidessarnrne mallia käsittelimme tehtäväsuuntautunuua motivaat ioilmastoa ja koherenssin tunnetta eksogeenisina (selittävinä) muuttujina ja koettua fyysistä pätevyyttä endogeenisena (selitettävänä) muuttujana. KUVIO 1. Vapauttamamme polut osoittautuivat tilastollisesti merkitseviksi (t > 2.0). Lisäksi ne kytkeytyivät hyväksi koettuun fyysiseen pätevyyteen. Lopuksi vapautimme kahden koherenssin tunteen osatekijän, hallittavuuden ja ymmärrettävyyden, jäännösten väliset yhteydet. Tyttöihin verrattuna pojat kokivat ympäröivän maailman ymrnärreuåvämrnäksi (t(773) = 7.82, p = .000) ja mielekkäämmäksi (t(760,547) = 6.87, p = .000) ja liikuruarunnensa mouvaauoilmaston tehtäväsuuntautuneemmaksi (t(773) = 4.76, p = .000) Taulukossa 1 ilmenevät muuttujien väliset Pearsonin korrelaatiokertoimet molemmille sukupuolille erikseen ja muuttujien keskiarvot sekä keskihajonnat. TULOKSET Keskiarvoerot ja korrelatiiviset tulokset Riippumattomien orosten ttesti osoitti poikien arvioivan itsensä tyttöjä fyysisesti pätevämmiksi (t(773) = 4.60, p = .000)
Koherenssin tunteen voimakkaampi yhteys koettuun fyysiseen pätevyyteen voisi osaksi selittyä kyseisten muuttujien taustaolettamuksella. Opettajan kannustuksen ja oppilaiden välisen yhteistyön värittämä tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto on miellettävissä Antonovskyn (1987) mainitseman sosiaalisen tuen kaltaiseksi lasten lähiympäristöstä kumpuavaksi yleisen kestokyvyn voimavaraksi, joka saattaa tukea lasten ja nuorten koherenssin kehittymistä. Bentler, P. Janelle (toim.) Handbook of research in sport psychology, toinen painos. Bagien T.E., Halvari H. Tässä tutkimuksessa suureen aineistoon perustuvan mallimme parantaminen oli vähäistä, teoreettisesti perusteltua ja tulkinnallisesti mielekästä. 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI -Koetun fwsjseo pätevyyden osatekijät 49. Bollen, J. Näin oppilaat eivät käytännössä jaa kokemusta samasta liikuntatilantcesta, minkä vuoksi motivaatio ilmaston kokemisessa havaitsemamme keskiarvoerot eivät väluämäuä heijastele todellisia sukupuolieroja. 2001 Achievement goal theory in sport: Recent extensions and future directions. Journal of Educational Psychology, 84, 261-271 Antonovsky, A. Bolle n & J. Aiempia kansainvälisiä tutkimustuloksia myötäillen myös aineistomme pojat kokivat ympäröivän maailmansa tyttöjä ymmärrettävämmäksi (Ruiselova &: Prokopcakova 1993) ja hallittavammaksi (Sollerhed ym. Toivomme, että tulevaisuudessa pitkiuäistutkimukset pystyvät perusieel I ise111111i n paneutumaan tutki m uksessarnrne il 111en neeseen tehtäväsuuntautuneen motivaauoilrnaston ja koherenssin tunteen muodostamaan vastavuoroiseen yhteyteen. Mallistamme siis ymrnärreuäväsu puuttuu tekijöitä, kuten tovereiden hyväksyntä (Craft ym. 2003), tovereiden ja perheen vaikutus, lapsen motivaatio-orientaatio (Phillips &: Hill 1998) sekä lapsen kypsyys (O'Dea &: Abraham 1999), jotka näyttäisivät liittyvän lapsen kokemukseen omasta fyysisestä pätevyydestään. Toisaalta lasten vahva koherenssin tunne saattaa tuottaa lisää näitä voimavaroja. Teoksessa: R.N. Ebbeck V. M. Tuloksemme toistivat Kavussanun ja Robertsin (1996) tuloksen motivaatioilmaston ja koetun fyysisen pätevyyden välisestä yhteydestä ja tukivat Kristenssonin ja Öhlundin (2005) sekä Sollerheadin ym. Lisäksi tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja koherenssin tunne olivat toisiinsa vastavuoroisessa yhteydessä. 1993 Alternative ways of assessing model fit. Tulostemme yleistämistä rajoittaa myös mallimme parantaminen jälkikäteen havaittuun aineistoon paremmin sopivaksi; tämä ongelma tosin koskee erityisesti tutkimuksia, joissa otoskoko on ollut pieni, alkuperäinen malli on sopinut aineistoon todella huonosti eikä parantamiselle ole ollut teoreettisia perusteita (Green, Thompson&: Babyak 1998). San Francisco, CA: Jossey-Bass. 1987 Unraveling the mystery of health. Tuloksemme ovatkin selvä lisä aiempaan kirjallisuuteen, joka useimmiten on tarkastellut koherenssin tunnetta terveydellisestä tai ammatillisesta näkökulmasta ja koettua fyysistä pätevyyttä suoritusmotivaatioteorioista käsin. 2001 Children's perceived competence and enjoyment in physical education and physical activity outside school. S. G. Hausenblas, & C.A. Opettajan ammatillisen pätevyyden tunteen ja työssä jaksamisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että liikunnanopettaja ei ole suinkaan yksin vastuussa oppilaan fyysisen pätevyyden kokemuksista, sillä pätevyyden kokemuksiin kytkeytyy myös oppilaan itsensä kokema koherenssin tunne. 2005 Autonomous motivation: involvement in physical activity, and perceived sport competence: structural and mediator models. Ne selittivät toistensa vaihtelusta 10 %. S. Teoksessa: K. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka oppilaiden kokema liikuntatuntien motivaatioilmasto ja koherenssin tunne liittyivät heidän fyysisen pätevyyden kokemuksiinsa. Keskiarvovertailu mrne osoitti Hayesin (1997) tutkimusta tukien, että pojat pitivät itseään tyttöjä fyysisesti pätevämpinä ja Soini n (2006) tutkimuksen vastaisesti, että pojat kokivat liikuntatuntiensa motivaatioilmaston tehtäväsuuntautuneemmaksi kuin tytöt. Liikuntatuntien motivaatioilmastolla taasen olisi näitä kognitiivisia rakenteita muokkaava vaikutus. Kuitenkin aineiston kohtalaisen suuren koon vuoksi katsoimme sen riittävän muuttujien välisten yhteyksien ja sukupuolierojen analysoimiseen. Opettajakoulutuksen pitäisi täten pystyä tukemaan niitä liikunnanopiskelijoiden arvoja ja käytännön taitoja, joiden avulla he pystyvät luomaan tunneilleen yrinämistä, oppimista, osallistumista ja tehtävän hallintaa korostavan ilmapiirin, joka parhaimmillaan vahvistaisi sekä oppijan koherenssin tunnetta että myönteisiä kokemuksia omasta fyysisestä pätevyydestään. 1-9. & Bonett, D. & Pivarnik, J.M. & Long J. & Weiss, M.R.1998 Determinants of children's self-esteem: an examination of perceived competence and affect in sport. Muuttujien välisiin yhteyksiin ja saatuihin tuloksiin saattaa vaikuttaa myös mittausmenetelmään liittyvä ns. Tutkimustulosten yleistettävyyttä tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että tuloksemme perustuvat harkinnanvaraiseen näytteeseen, jota ei ollut tarkoitettu edustavaksi otokseksi yhdeksäsluokkalaisista koululaisista. Pääsääntöisesti maassamme tytöt ja pojat liikkuvat yläkoulun liikuntatunneilla omissa ryhmissään ja heitä opettavat eri liikunnanopettajat. Newsbury Park, CA: Sage. Craft, L.L. 2003 Physical activity, perceived competence and enjoyment during high school physical education. LÄHTEET Ames C. New York, John Wiley and Sons, 417-434. Pediatric Exercise Science, 10, 285-298. Long ttoirn.) Testing structural equation models. Oppilaiden fyysisen pätevyyden kokemus ja koherenssin tunne riippuivat kuitenkin osittain myös siitä, kuinka tchtäväsuuntautuneeksi oppilaat liikuntatuntiensa motivaatioilmaston kokivat. & Cudeck, R. Yhdessä ne selittivät 15 % oppilaiden koetun fyysisen pätevyyden vaihtelusta. Carroll, B & Loumidis, J. 2003 Predictors of physical competence in adolescent girls. metodivarianssi, sillä keräsimme kaiken tiedon kyselylomakkeita käyttämällä. Teoreettisesti tutkimuksemme tekee ainutlaatuiseksi koherenssin tunteen ja koetun fyysisen pätevyyden väliseen kytkökseen pureutuminen, mikä on ollut liikuntatieteellisen tutkimuksen piirissä harvinaista. Fairclough, S. Tutkimuksemme vajavaisuuksista huolimatta tuloksemme nostivat esiin tärkeitä näkökulmia. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että liikuntatuntien tehtäväsuunrautunut motivaatioilmasto ja koherenssin tunne selittivät 15 % koetun fyysisen pätevyyden hajonnasta. Duda J.L, & Hall H.K. Teoksessa: J.S. 1992 Classrooms: goals, structures, and student motivation. Perceptual and Motor Skills, 18, 3-21. Journal of Youth & Adolescence, 32, 431438. 1993 lntroduction. How people manage stress and stay well. Nämä toisiinsa yhteydessä olevat kognitiiviset rakenteet toimivat siis eräänlaisina suodattimina, joiden varassa liikuntatuntien kokemuksia tulkitaan. Browne, M. Pfeiffer, K.A. European Physical Education Review, 7, 24-43. W. S. (2005) havaitsemia oppilaiden koherenssin tunteen ja heidän liikuntanumerolla mitatun fyysisen pätevyytensä välisiä kytköksiä. Bollen & J.S. Singer, H.A. Rakenneyhtälömalli osoitti koherenssin tunteen liittyvän voimakkaammin ja liikuntatuntien tehtaväsuuruautuneen motivaatioilmaston heikommin oppilaiden koettuun fyysiseen pätevyyteen. Koska tutkimuksemme pohjautui poikkileikkausaineistoon, emme aineistomme avulla kuitenkaan pysty todistamaan muuttujien välisiä vaikutussuhteita. Kyseiset muuttujat voidaan nähdä dispositioina eli melko pysyvinä yksilöllisinä taipumuksina, joiden varassa lapset tulkitsevat ympäristöään. European Journal of Physical Education, LIIKUNTA & TIEDE 46. 2005). Psychological Bulletin, 88, 588-606. Lisäksi tutkimuksellamme on annettavaa käytännön opetustyötä tekeville liikunnanalan ihmisille sekä liikunnan opeuajankoulutukseen. Vastavuoroisen yhteyden synnyttämä myönteinen kehä on selitettävissä Antonovskyn (1987) terveyden selitysmallista käsin. A. 1980 Significance tests and goodness of fit in the analysis of covariance structures. Newsbury Park, CA Sage, 136-162. Long (toim.) Testing structural equation models
Ullman, J .B. 1996 Motivation in physical activity contexts: The relationship of perceived motivational climate to intrinsic motivation and self-etticacy. Cambridge, MA: Harvard University Press. Torsheim, T Aaroe, LE. 2001 Structural equation modeling. Journal of Sport and Exercise Psychology, 11, 408430. & Sörbom, D. & Peart N. Fox K,R 1997The physical self: From motivation to well-being. 2005 Psychosocial and socio-environmental correlates of sport identity and sport participation in secondary school-age children. Honkinen, P.-L. 1994 Manipulating adults' achievement goals in a sport task: Effects of cognitive, affective, and behavioural variables. G. & Chi, L. Marsh, H.W. Rautava, P. 50 LIIKUNTA & TIEDE 46, l /20Cl9, TUTKIMUSARTIKKELI. 1998 A Monte Carlo investigation of methods controlling Type I errors with specification searches in structural equation modeling. 1999 A review of motivational climate in physical activity Journal of Sport Sciences, 17 643-665. Ruiselova, Z. Sollerhed, A-C. Whelan, J.P. Phillips, RG, & Hill, A.J, 1998 Fat, plain, but not friendless: Self-esteem and peer acceptable of obese pre-adolescent girls. Jöreskog, K. W. Journal of Sport Behavior, 22, 1-14. International Journal of Adolescent Medicine and Health, 20, 85-91. Aromaa, M. Journal of Sport Behaviour, 17 227-245. & Öhlund, L. 2001 Latent structure of the sense of coherence scale in a French sample Personality and lndividual Ditterences, 31, 1079-1090. Väitöskirja. Sollerhed, A-C. Rudisill, M,E, 1989 lnfluence of perceived competence and causal dimension orientation on expectations, persistence, and performing during perceived failure. & Babyak, M, A. Scand.navian Journal of Public Health, 33, 334-342. Hoyle (toim) Structural equation modeling. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 20, 339346. Fox K,R & Corbin C,B, 1989The physical self-perception profile development and preliminary validation. Human Development, 21, 34-64. Liukkonen, J, 1998 Enjoyment in youth sports: A goal perspective approach. S. Suominen, S. Teoksessa: B. & Biddle J.H. Crocker, P.RE. & Abraham, S. Research Ouarterly for Exercise and Sport, 2, 166-175. 8, 5-18. Green S B. Väitöskirja. Liikunnan Ia kansanterveyden julkaisuja 138. Ntoumanis, N. Kristensson, P. Kavussanu, M. G. Tabachnick & L. 1992 The relationship of perceived motivational climate to intrinsic motivation and beliefs about success in basketball. 1978 Effectance motivation reconsidered: Toward a developmental model. Sourander, A. Health Education Research, 23, 125-136. 2001 Sen se of coherence and school-related stress as predictors of subjective health complaints in early adolescence: interactive, indirect or direct relationship 7 Social Science & Medici ne, 53, 603-614. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 9, 333-343. G. 1999 Association between self-concept and body weight, gender, and pubertal development among male and female adolescents. Chicago: Scientific Software International. Fox, K.R & Cheung, M. Champaign, IL: Human Kinetics. 2008 Factors associated with young children's self-perceived physical competence and selfreported physical activitv. G. New York: Harpercollins College Publishers, neljäs painos, 653-771. Chicago: Scientific Software International. 1993 Testing structural equation models. Teoksessa R.H. European Journal of Sport Sciences, 4, 1-21. Bollen & J. Soini, M. Fidell (toim.) Using multivariate statistics. Ejlertsson, G. Duda, J.L. Kottke, R& Mayers A.W. Teoksessa: K. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 114. 1995 Evaluating model fit. Studia Psychologica, 34, 373-376. 1999b PRELIS 2 User's reference guide. 1989 The competitive ethos and democratic education. Hayes, S,D. & Word, B. Nicholls, J. Hu, L.T, & Bentler P.M. International Journal of Obesity, 22, 287-293. 2005 Swedish upper secondary school pupils' sense of coherence, coping resources and aggressiveness in relation to educational track and performance. Vammala: Vammalan kirjapaino oy. Journal of Sport and Exercise Psychology, 18, 264-280. Jyväskylä, LI KEStutkimuskeskus. & Lagerström, M, 2006 Health behaviour and sense of coherence among pupils aged 14-15. Thompson M, S. Jöreskog, K.G, & Sörbom, D. Harter, S. Råstam, L. O'Dea, J.A. & Sillanpää, M, 2008 Stability of the sense of coherence in adolescence. Helenius, H. & Prokopcakova, A.1993 Sense of coherence and its relations to cognitive (sense of control) and dynamic variables. & Kowalski K.C. Ullman, J .B, 2006 Structural equation modeling: Reviewing the basics and moving forward. Seifriz, J. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 19, 77-84. 1999 The role of achievement goal orientations and perceived ability upon somatic and cognitive indices of sport competition trait anxietv. S. Thousand Oaks, CA: Sage, 76-99. Gana, K, & Garnier, S. S. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus. & Apitzsch, E, 2005 Predictors of strong sen se of coherence and positive attitudes to physical education in adolescents. D, 1988 Competitive and cooperative physical fitness training programs for girls: Effects on physical fitness and multidimensional selfconcepts. Journal of Personality Assessment, 87, 35-50. 1999a LISREL 8 User's reference guide. & Ejlertsson, G. Multivariate Behavioral Research, 33, 365-383. A. Journal of Sport and Exercise Psychology, 14, 375-391. C. Long (toim.) Testing structural equation models. Newsbury Park, CA: Sage, 294-316. Jöreskog, K. Jyväskylä Jyväskylä University Printing House. Koetun fyyslsen p3tevyyden osatecat. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Adolescence, 34, 69-79. Väitöskirja. Grieve, F.G. 2006 The relationship of motivational climate to physical activity intensity and enjoyment within ninth grade pupils in school physical education lessons. Kokkonen, J, 2003 Changes in student's perceptions of task-involving motivational climate, teacher's leadership style, and helping behaviour as a result of modifications in school physical education teaching practices. L. Lau, P.W.C. & Roberts, G. Ommundsen, V, & Pedersen B.H. Journal of Sport & Exercise Psychology, 10, 390-407 Myrin, B. 1999 Gender differences in physical self-perceptions, global self-esteem and physical activity: evaluation of the physical self-perception profile model. Apitzsch, E
ABSTRACT Yli-Piipari, S., Liukkonen, J. Toiseksi suoritimme konfirrnatoriset faktorianalyysit erillisille 7. Ensiksi testasimme aineiston Iaktorivaliduceun eksploratiivisen faktorianalyysin avulla 6-luokkalaisille oppilaille. The results of the study showed that the psychometric propenies of the scale are satisfactory to measure State Anxiety in Finnish Physical Education. . The purpose of the prescnt study was to develop and validate the Finnish version of the Physical Education State Anxiety Scale (PESAS). T-testi osoitti, että tytöt kokivat koulun liikuntatunnit poikia enemmän sornaau isest i ja kognitiivisesti ahdistaviksi. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielisen version validiteetti ja reliabiliteetti. Exploratory and conlirmatorv factor analyses revealed that 6th graders (N=436), 7th graders (N=758), and 8th graders (N=424) discrirninate between sornat ic anxiety, worry, and cognitive anxiety. Kokonaisuutena tutkimuksen tulokset osoittivat, että Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielistä versiota voidaan pitää psykornetrisest i pätevänä kuvaamaan ahdistuneisuuden eri ulottuvuuksia suomalaisessa koululiikunnassa. Tästä johtuen teimme luoteuavuusanalyysit erikseen tytöille ja pojille. The PESAS consists of three unique dimensions measuring sornauc anxiety, worry, and cognitive anxiety. Kyseinen osio jätettiin pois jatkoanalyyseistä. Aluksi testasimme, eroavatko tytöt ja pojat ahdistuneisuuden kolmen ulottuvuuden kokemisen suhteen. T-tests revealed thai girls and boys differed in sornat ic and cognitive siate anxiety. . KOULU LIIKU N NAN TILAN N EAH DISTU N EISU US MITTARI N SUOMENKIELISEN VERSION VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI SAMI YLI-PIIPARI, JARMO LIUKKONEN, TIMO JAAKKOLA Yhteyshenkilö: Sami Yli-Piipari, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, PL 35 (L}, 40014 Jyväskylä. Tilanneahdistuneisuusmillarin väiuärnät latautu ivat yhtä lukuun ottamatta teoreettista oletusta tukeviin kolmeen faktoriin sekä tyttöjen cuä poikien aincisroilla. Secondly, confirmarory factor analyses were conducted for separate samples of 7th graders and 8th grades in order to examine how well the three-factor structure of the PESAS fiued to the data. lnternal consistencies were analyzed using Cronbach alpha coefficients. luokan oppilaille tutkiaksemme teoreettisten mallien sopivuutta aineistoihin. First , an exploratory Iactor analysis for 6th graders was conducted to analyze the factorial validity of ihe scale. 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI ,Koululnkunnan ahdistuneisuusrnitlann validointi 51. Keyworcis.· physical cciucation, anxiely, Jactoria/ valiclily, 1Tliability Avainsanat: lwulu/iihunt.a, ahc/ist.uncisuus, valicliteetli, reliabilileetti LIIKUNTA & TIEDE 46. lnternal consistencies of ali three dimensions were satisfactory, with Cronbach alphas betwecn 0.93 and 0.96. Osioiden sisäinen yhdenmukaisuus oli korkea jokaisessa kolmessa ulottuvuudessa Cronbachin alfa -kertoirnien vaihdellessa 0.93 ja 0.96 välillä. Mittarin teoreettisia ulottuvuuksia ovat sornaatt inen ahdistuneisuus, huolestuminen ja kognitiivinen ahdistuneisuus. Puh: 014-620 2039, sähköposti: sami.yli-piipari@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Yli-Piipari, S., Liukkonen, J., Jaakkola, T. The development of the scale was carried outin two phases. Konlirrnatoriset faktorianalyysit osoittivat, että mallit sopivat aineistoon tyttöjen ja poikien molemmissa aineistoissa. One it crn had unaccepiable low factor loading to ali three dimensions of ihe PESAS, both in the case of boys and girls. Sisäistä yhdenmukaisuutta analysoitiin Cronbachin alfa-kertoimien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Physical Educalion State Anxiety (PESAS) -mi ttarin suomenkielisen version validiteettia ja reliabilueeuia. 2009. Liikunta & Tiede 46 (1 ), 5156. Liikunta & Tiede 46 (1}, 5156. & Jaakkola, T. The Validity and Reliability of the Finnish Version of the Physical Education State Anxiety Scale. This item was therelore dropped out from further analyses. 2009. Therefore, we conducted further analyses for both genders separately. PESAS-millarin validiteetin ja reliabiliteetin tarkastelu tehtiin kahdessa osassa. luokan ja 8. Tutkimuksen kohdejoukkona oli yhteensä 1618 kuudennen (N=436), seitsemännen (N=758) ja kahdeksannen (N=424) luokan oppilasta
Tutkimukset kilpailuahdisiuneisuuden ja urheilusuorituksen välisistä suhteista ovat osoittaneet, että urheilusuorituksessa onnistuminen edellyttää yleensä alhaista kognitiivista ja somaattista ahdistuneisuuua (Hardy & Parfiu 1991; Martens ym. 1990), on kehitetty analysoimaan erityisesti kognitiivista ja somaattista ahdistuneisuutta sekä itseluottalllusta kilpailutilameessa. 1990) ja Multidimensional Anxiety Scales (EMAS; Endler ym. 1990; Spielberger 1972.) Uhalla tarkoitetaan yksilön kokemaa fyysisiä tai psyykkistä vaaraa (Spielberger 1972). Urheilukontekstissa kilpailuahdistuneisuutta kuvaamaan on kehitetty useita teorioita ja malleja, kuten esimerkiksi "Käänteinen U:n hypoteesi" (lnverted-U Hypothesis; Yerkes & Dodson 1908), "Monidimensionaalinen ahdisiuneisuusteoria" (Multidimensional Anxiety Theory; Martens ym. Tutkimusta varten saatiin Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan myönteinen lausunto. tyytymåttömyyuä (Ntoumanis 2002) ja ahdistuneisuutta (Barkoukis ylll. Tutkimukset ovat osoittaneet (Dishman ylll. Silti nuorten arkipäivän [yysinen aktiivisuus on vähentynyt (Laakso ym. 52 LIIKUNTA & TIEDE 46 , 1 / 2()()9 , TUTKIMUSARTIKKEU , Koulul11kunnan ahd1stuneisuusm1ttann vabd01nt1. 1986; Vuori & Miettinen 2000). Myönteisten kokemusten lisäksi myös negatiivisia kokemuksia, kuten ikävystymistä. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimukseen osallistujat koostuivat kolmesta eri ikäryhlllästä. CSAl-2 on ollut pääasiallisin millari myös tutkittaessa ahdistuneisuuua koululiikuntakontekstissa (Papaioannou & Kouli 1999; Stadulis ym. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielisen version validiteeuia ja rel iabi Ii teenia. 2005; WHO 2004). 1990; Weinberg & Gould 2007). Koululiikunnan ti lanneahdistuneisuusm i ttari, Physical Education State Anxiety Scale (PESAS; Barkoukis ym 2005) on ensimllläinen ahdistuneisuusmittari, joka on kehitetty analysoimaan koululaisten kokemaa ahdislllneisuutta liikuntatunneilla. Kyseisten mittareiden soveltuvuulla koululiikuntaan on kritisoitu lähinnä vedoten osallistumismotiivien erilaisuuteen urheilun ja koululiikunnan välillä (Hackfort & Schwenkmerzger 1993). 1970), Competitive State Anxiety lnvcntory-2 (CSAl-2; Martens ym. Näitä mittareita tarkasteltaessa on huomionarvoista se, että ne on kehitetty ensisijaisesti valmentajien ja urheilijoiden käyttötarkoituksiin. 2002), vaikka sen käyttöä koululiikunnassa on kritisoitu puuueellisen faktorivaliditeetin takia (Cox ym. (1990) mukaan uhan kokeminen, kiihtyneisyys ja stressi ovat ahdistuneisuuden syntymistä edeltäviä tekijöitä. Lisäksi he ahdistuvat koulun liikuntatunneilla vähemmän tehtäväsuuntautuneessa moi ivaat ioi I mapi i rissä verrattuna k il pail usuuntaut uneeseen ilmapiiriin (Papaioannou & Kouli 1999). 2003; Stadulis ylll. Uhan kokemisen, kiihtyneisyyden ja stressin käsitteitä käytetään yleensä samoissa yhteyksissä ahdistuneisuuden kanssa. Martensin ym. Ahdistuneisuustutkimuksessa on siten ollut tarveua luoda mittari analysoimaan ahdistuksen kokemuksia koululiikuntakontekstissa. 2006; Telarna & Yang 2000), ja nuorten pitkäaikaissairauder, ylipainoisuus sekä fyysinen ja psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet (Strong ym. Lisäksi oppilaiden vanhemmilta pyydettiin lupa aineiston keräämiseksi. Urheilupsykologiassa laajimmin käytettyjä ovat State-Trait Anxiety lnventory (STAI; (Spielberger ym. 1990). Ahdistuneisuus sisältää siis tahdosta riippumattomia tekijöitä ja se on subjektiivinen tunne, jota ihminen kokee tullessaan uhatuksi (Spielberger 1972). Toisaalta Haninin (1980, 1986) mukaan jokaisella urheilijalla on 0llla optimaalinen vireystilansa, jonka rajoissa hän suoriutuu parhaiten. Koululiikuntatutk imus on osoittanut, että ahdistuneisuutta kokevat oppilaat viihtyvät huonosti liikuntatunneilla ja ovat vähemmän tyytyväisiä koululiikuntaan verrattuna ei-ahdistuneisiin oppilaisiin. 2000; Sallis ym. Stressillä tarkoitetaan lyysisiå, psyykkisiä tai emotionaalisia reaktioita,joita yksilö kokee epäruiellynävän ja turuernauornan ympäristöstä tulevan ärsykkeen seurauksena (McGarth 1970). Tutkimukseen osallistuvien koulujen valinnassa käytettiin harkinnanvaraista otantaa. 2006) Ahdistuneisuus voidaan määritellä useasta eri näkökulmasta. Piirreahdistuneisuutta ei voi havaita ulkoapäin, mutta sen vaikutuksen käyttäytymiseen voi havaita esimerkiksi hermostuneisuutena tai keskittymiskyvyttömyytenä. (Martens ylll. Kiihtyneisyys kuvastaa yksilön fysiologista ja psyykkistä akt ivaat iota , ja sitä voidaan kuvata jatkurnolla, jonka ääripäät ovat syvä uni ja voimakas innostuneisuus (Martens ylll. 1998; Deci & Ryan 2000; Telarna ylll. 2000), että positiiviset kokemukset koululiikunnasta lisäävät todennäköisyyttä aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen tai ainakin madaltavat kynnystä aikuisiän liikuntaan. 1991). Tällöin voidaan kokea myös jännittyneisyyden, pelon, hermostuneisuuden ja huolestumisen tunteita, 111 i nkä I isäksi autonomisen hermoston aktivaatio lisääntyy. Oppilaiden negatiiviset kokemukset koululiikunnasta voivat johtaa vastaavien tilanteiden välttelyyn (Barkoukis 2007), mikå saattaa myötävaikuttaa fyysisesti inaktiivisen elämäntavan omaksumiseen (Laakso ym. Piirreja tilanneahdistuneisuuden analysoimiseksi on kehitetty useita mittareita. Piirreahdistuneisuus puolestaan on osa yksilön persoonallisuutta.joillakin yksilöillä onkin taipumus kokea useat erilaiset tilanteet uhkaavina. Piirreahdistuneet henkilöt ovat herkempiä kokemaan stressiä ja reagoivat uhkaaviin tilanteisiin lisääntyneellä tilanneahdistuneisuudella useammin ja intensiivisemmin kuin henkilöt, joilla on alhainen purreahdistunetsuus. Ahdistuneisuus voidaan kuvata moniulotteisena käsitteenä, johon kuuluvat piirreja tilanneahdistuneisuus sekä kognitiivinen ja somaaninen ahdistuneisuus (Endler 1997; Spielberger 1972, 1989). Spiclberger (1972) määrurelee ahdistuneisuuden negatiiviseksi emotionaaliseksi tilaksi.jolle on ominaista jännittyneisyyden ja huolestuneisuuden tunteet sekä kohonnut autonomisen hermoston aktiivisuus. (Spielberger 1972, 1989.) Liikuntatunneilla esiintyvää oppilaiden ahdistuneisuutta on tutkittu hyvin vähän, vaikka yleisellä tasolla ahdistuneisuus onkin yksi t utk it uimrnista aiheista psykologiassa (Barkoukis 2007). Oppilaille osallistuminen tutkimukseen oli täysin vapaaehtoista. 1990), "Optimaalisen toiminnan yksilöllinen vyöhyke -teoria" (lndividual Zones of Optimal Functioning; Hanin 1980, 1986) ja "Katastrofimalli" (Catastrophe Model of Anxiety ane! Perforrnance; Hardy & Parfiu 1991). Kolmameen otokseen kuului 424 (tytöt 212; pojat 212) 8-luokkalaista oppilasta viidestä itäsuomalaisesta koulusta. 2002). JOHDANTO Fyysisen aktiivisuuden merkitys yksilön terveydelle on kiistaton (Biddle ym. Toinen otos muodostui 758 (tytöt 365; pojat 393) 7-luokkalaisesta oppilaasta seitsemästä keskisuomalaisesta koulusta. Mittaria on lisäksi kritisoitu siitä, että se on luotu mittaamaan ahdistuneisuutta ennen kilpailutilannetta sen sijaan, euä se mittaisi ahdistuneisuutta oppimisprosessin aikana (Barkoukis 2007). Ahdistavuuden kokemuksia voivat aiheuttaa esi mer k iksi alhainen koettu pätevyys ja liikuntatuntien arvioiva luonne ryhmåtovereidcn ja opettajan tarkastellessa suorituksia (Barkoukis 2007). Kun yksilö kokee jonkin tekijän tai tilanteen itselleen haitallisena, vaarallisena tai uhkaavana, on kysymys tilanneahdistuneisuudesta. Urheilun ahdistuneisuustutkimuksen käytetyin mittari, CSAl-2 (Martens ym. Ensimmäisen otoksen muodostivat 436 (tytöt 219, pojat 217) 6-luokkalaista oppilasta kolmesta itäsuomalaisesta ja neljästä keskisuomalaisesta koulusta. 2005) on raportoitu koululiikunnassa. Oppilaat täyuivät kyselylomakkeet koulun liikuntatunnilla tutkijoiden valvonnassa
Lisäksi kommunaliteetin tuli olla suurempi kuin 0.35. Koululiikunnan ahost cnesuemt em vald0tnt1 53. Väiuämät arvioitiin 5-port.aisella Li ken-asteikolla (1 = täysin eri mieltä ... Khiin neliötesu (x 1 ; CMIN) analysoi observoidun ja odotetun korrelaatiomatriisin eroa (Hu & Be nt.ler 1995). Siksi tässä tutkimuksessa analysoitiin mallin sopivuutta aineistoon myös Tucker-Lewis Indeksin (TLI), Comparative Fit Indeksin (CFI) ja Root Mean Square Error of Approximationin (RMSEA) avulla. 2005). 2005) koostuu kolmesta ulottuvuudesta: kognitiivinen ja somaattinen ahdistuneisuus sekä huolestuneisuus (Taulukko 1). Malli on sopiva kun se on tilastollisesti ei-merkitsevä. 2005) faktorivaliditeetin analysointiin käytettiin prornax-rotatoitua pääakselifaktorianalyysia. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan aineistot: Eksploratiivisen faktorianalyysin tuottama faktori rakenne analysoitiin vielä 7ja 8luokkalaisilta oppilailta kerätyillä aineistoilla, joissa Koululiikunnan ulanneahdistuneisuusmiuar!n rakennevaliditeettia analysoitiin konIirrnatorisen faktorianalyysin avulla. Mittarin väiuärnät on kääntänyt englannista suomeksi äidinkieleltään suomenkielinen kasvatusalan asiantuntija. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin ulottuvuudet ja osiot (Barkoukis 2007). 1998, 2006). KOULULIIKUNNAN TILANNEAHDISTUSMITTARI Kognitiivinen ahdistuneisuus Minusta on usein vaikea keskittyä annettuun liikuntatehtävään liikuntatunneilla Minusta on usein vaikea painaa mieleen annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla Minusta on usein vaikea pitää mielessä annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla Minusta liikuntatunneilla on vaikea muistaa liikuntatehtäviä, jotka jo osaan Ajatukseni eivät usein pysy kasassa liikuntatunneilla Minusta on vaikea ymmärtää liikuntatunneilla monimutkaisia liikuntasuorituksia Somaattinen ahdistuneisuus Hengittäessä tuntuu usein epämiellyttävältä liikuntatunneilla Liikuntatunneilla minulla on usein paineen tunnetta rintakehässä Minua huimaa usein liikuntatunneilla Kehossani tuntuu usein kipua liikuntatunneilla Minulla on usein ikään kuin kuristava tunne liikuntatunneilla Minusta tuntuu usein kuin olisin hengästynyt liikuntatunneilla Huolestuneisuus Olen huolissani siitä, että teen virheitä tehtävien suorituksessa liikuntatunneilla Suorittaessani tehtävää koen usein epävarmuutta mahdollisten virheiden takia liikuntatunneilla Kuntotestit huolettavat minua kovasti Olen huolissani epäonnistumisen seurauksista kun suoritan tehtävää liikuntatunneilla Mietin mahdollisten virheiden seuraamuksia liikuntatuntien testitilanteissa Minua huolestuttaa liikuntatunneilla usein se, että suoriudun huonosti LIIKUNTA & TIEDE 46. Ympyröi numero, joka parhaiten vastaa käsitystäsi". Alkuperäinen PESAS-mittari on todettu luotettavaksi sisäisen yhdenmukaisuuden (dimensioiden Cronbachin alfa arvot 0.79 ja 0.83 välillä) ja rakennevaliditeetin osalta (konfirmatorisen faktorianalyysin CFI= 0.92; RMSEA=0.06) (Barkoukis ym. Ahdistuneisuusmiuarin osioiden sisäistä yhdenmukaisuutta analysointiin Cronbachin alfa-kertoimen avulla. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin instruktiona oli "Seuraavassa sinua pyydetään arvioimaan omia liikuntatuntejasi ja liikuntatunneilla syntyneitä tuntemuksia. Käännösprosessin aikana konsultoitiin merkitykseltään epäselvien väittämien kohdalla alkuperäisen kyselyn laatinutta Vassilis Barkoukisia. Sen avulla tutkitaan teoreettisen mallin soveltuvuutta aineistoon. 5 = täysin samaa mieltä). Summamuuttujien perusteella aineistosta laskettiin keskiarvot, jotka vaihtelivat välillä 1.00-5.00. Kun kaikki väittämät oli kåanneuy suomeksi, noudatettiin vielä takaisinkäännösmenetelmää, jossa toinen sekä suomea että englantia hyvin ymmärtävä henkilö käänsi mittarin suomenkieliset väittämät takaisin englanniksi. Arvojen ollessa välillä 0.90-1.0 mallia pidetään TAULUKKO 1. 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI. Käännöksen jälkeen osiot, joilla saattoi olla suomen kielessä useita merkityksiä, arvioitiin asiantuntijaraadissa. Usein kuitenkin otoskoon ollessa suuri, khiin neliö -resu hylkää mallin ja tapahtuu tyypin II virhe (Hair ym. Tilastolliset Analyysit Kuudennen luokan aineisto: Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin (Barkoukis ym. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittari ja käännösprosessi Koululiikunnan ulanneahdistuneisuusmittari (PESAS: Barkoukis ym. 'l-tesrin avulla tutkittiin sukupuolten välisiä eroja ahdistuneisuuden eri dimensioissa. Lopullisena kriteerinä pidettiin yksinäisten osioiden vähintään 0.40 latausta teoreettisesti oletetulle Iaktorille ja enintään 0.25 latausta kilpaileville Iaktoreille. TLl:n ja CFl:n arvot vaihtelevat Oja l välillä. Kognitiivisella ahdistuneisuudella viitataan kognitiivisten prosessien häiriöihin, somaauisclla ahdistuneisuudella kehon toimintoihin ja huolestuneisuudella epävarmuuteen suorituksista sekä omista kyvyistä. Asiantuntijaraati muokkasi käännetyt osiot mahdollisimman hyvin alkuperäisiä merkityksiä vastaaviksi. Kustakin ulottuvuudesta muodostettiin väiuarnien perusteella oma summamuuttuja. Epäselvissä tapauksissa konsuhoiuin jälleen Vassilis Barkouk isia, jotta väittämät vastaisivat mahdollisimman hyvin alkuperäisiä merkityksiä. Tämän käännöstyön jälkeen verrattiin alkuperäisen mittarin väittämien sekä uudelleen englanniksi käännettyjen väittämien merkityksiä
Siksi suoritettiin eksplorauivinen laktor ianalyysi molemmille sukupuolille erikseen. Promax -rotatoitu päåakselifaktorianalyys! osoitti, että Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin väittämät latautuivat molempien sukupuolten osalta teoreettista oletusta tukevaan kolmeen [aktoriin. TULOKSET Eksploratiivisen faktorianalyysi Eksplorauivisen laktorianalyvsi n avulla analysoitiin sitä, löytyykö Koul ui ii kunnan tilan neahd istuneisuusmi uarin väittämien taustalta oletetut kolme ulottuvuutta. Korkein lataus väittämälle tuli huolestuneisuuden Iaktoriin (0 291), kun taas teoreettisesti oikeaan somaattisen ahdistuneisuuden Iaktoriin se sai latauksen 0.261. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin faktorirakenne ja kommunaliteetit (h 2) 6. Niin ikään RMSEA -arvo välillä 0.05-0.09 osoittaa aineiston erittäin hyvin malliin sopivaksi. Osion poistamisen jälkeen tyttöjen Iaktorimalli selitti noin 59 % ja poikien Iaktorirnalli noin 60 % kokonaisvaihtelusta. Sukupuolten väliltä löytyi eroja kognitiivisessa ja somaauisessa ahdistuksessa (Taulukko 2). Cronbachin alla -kert oimet osoittivat. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmi ttari n ulottuvuuksien sisäistä yhdenmukaisuutta analysoitiin Cronbachin alfa -kertoimilla. luokan oppilailla. TYTÖT (N=219) / POJAT (N=217) ka kh t-arvo p-arvo Somaattinen 168/188 79/0 81 2.84 0.010 ahdistuneisuus Huolestuminen 2.29/2 35 92/0 89 0.728 0.467 Kognitiivinen 190/2 13 0.71/0 81 3.124 0.02 ahdistuneisuus erittäin sopivana. Tyttöjen aineistossa kyseinen väittämä latautui teoreettisesti oikeaan, somaattista ahdistuneisuutta kuvaavaan fakrorun, mutta kysymyksen kornrnunaliteetti jäi erittäin alhaiseksi (0.107). Koska myös väittämän kommunaliteetti jäi selkeästi viitearvoja alhaisemmaksi (0.125), poistimme väittämän poikien aineistosta. TAULUKKO 2. fakt1 fakt2 fakt3 (h>) Huolestuneisuus Minua huolestuttaa liikuntatunneilla usein se, että suoriudun huonosti .862 .779 Olen huolissani epäonnistumisen seurauksista kun suoritan tehtävää liikuntatunneilla .852 .784 Mietin mahdollisten virheiden seuraamuksia liikuntatuntien testitilanteissa .709 .523 Suorittaessani tehtävää koen epävarmuutta mahdollisten virheiden takia usein liikuntatunneilla .694 .464 Olen huolissani siitä, että teen virheitä tehtävien suorituksessa liikuntatunneilla .652 .451 Kuntotestit huolettavat minua kovasti .573 .362 Somaattinen ahdistuneisuus Minulla on paineen tunnetta rintakehässä usein liikuntatunneilla .790 .621 Hengittäessä tuntuu epämiellyttävältä usein liikuntatunneilla .752 .562 Minulla on ikään kuin kuristava tunne usein liikuntatunneilla .718 .651 Minua huimaa usein liikuntatunneilla .639 .435 Kehossani tuntuu kipua usein liikuntatunneilla .608 .511 Kognitiivinen ahdistuneisuus Minusta on vaikea pitää mielessä annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla .938 .748 Minusta on vaikea painaa mieleen annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla .807 .707 Minusta on liikuntatunneilla vaikea muistaa liikuntatehtäviä, jotka jo osaan .623 .426 Minusta on vaikea ymmärtää liikuntatunneilla monimutkaisia liikuntasuorituksia .481 .448 Minusta on vaikea keskittyä annettuun liikuntatehtävään usein liikuntatunneilla .459 .400 Ajatukseni eivät usein pysy kasassa liikuntatunneilla .425 .482 ominaisarvot 7.434 1.804 1.415 Yht. mittarin luotettavaksi molemmilla sukupuolilla. luokan tytöillä (N=219). Tyttöjen aineistossa ensimmäiseen Iaktoriin latautuivat huolestumista kuvaavat väittämät, toiseen somaau ista ahdistuneisuutta ja kolmanteen kognitiivista ahdistuneisuutta kuvaavat väittämät. Kuudesluokkalaisten tyttöjen aineistolla somaattisen ahdistuneisuuden arvo oli 0.84, huolestuneisuuden 0.76 ja kognitiivisen ahdistuneisuuden 0.83. Tämä osio päätettiin poistaa myös tyttöjen aineistosta, sillä väittämän alhainen kommunaliteetti huononsi faktori n selittämää mallia. Poikien aineiston ensimmäiseen [aktorun latautuivat huolestumista kuvaavat väittämät, toiseen kognitiivista ja kolmanteen viisi somaattisia huolestuneisuutta kuvaavaa väittämää. TAULUKKO 3. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin ulottuvuuksien keskiarvot (ka), keskihajonnat (kh) sekä t-testin tulokset ja merkitsevyydet 6. Poikien somaattisen ahdistuneisuuden alla-arvo oli 0.84, huolestuneisuuden 0.81 ja kognitiivisen ahdistuneisuuden 0.88. 7.863 54 LIIKUNTA & TIEDE 46 , 112009 , TUTKIMUSARTIKKELI • Koululiikunnan etosnresuameem validomt1. Poikien ryhmässä väittämä "Minusta tuntuu kuin olisin usein hengästynyt liikuntatunneilla" ei latautunut selkeästi mihinkään faktoriin. Taulukoissa 3 ja 4 on kuvattu faktorianalyysin tulokset tytöillä ja pojilla kyseisen väittämän poistamisen jälkeen
Konfirmatoristen faktorianalyysien arvot eivät kaikkien analyysien osalta yltäneet suositusarvoihin. Eksploratiivinen faktorianalyysi osoitti Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin faktorivaliditeetin osalta teorian mukaiseksi TAULUKKO 5. Somaattinen ahdistuneisuus Minua huimaa usein liikuntatunneilla .729 .514 Kehossani tuntuu kipua usein liikuntatunneilla .712 .553 Minulla on ikään kuin kuristava tunne usein liikuntatunneilla .663 .616 Minulla on paineen tunnetta rintakehässä usein liikuntatunneilla .599 .418 Hengittäessä tuntuu epämiellyttävältä usein liikuntatunneilla .574 .383 ominaisarvot 7.599 1.840 1.378 Yht. Kuitenkin on huomioitavaa, että tulkittaessa konfirmatorisen faktorianalyysin sopivuutta aineistoon, pitää tarkastella tunnuslukujen muodostamaa kokonaisuutta yksittäisten indeksien sijaan (Hoyle & Panter 1995). Kognitiivinen ahdistuneisuus Minusta on vaikea pitää mielessä annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla .901 .766 Minusta on vaikea painaa mieleen annettujen liikuntatehtävien suoritusohjeita liikuntatunneilla .832 .654 Minusta on liikuntatunneilla vaikea muistaa liikuntatehtäviä, jotka jo osaan .660 .488 Minusta on vaikea ymmärtää liikuntatunneilla monimutkaisia liikuntasuorituksia .658 .580 Minusta on vaikea keskittyä annettuun liikuntatehtävään usein liikuntatunneilla .591 .365 Ajatukseni eivät usein pysy kasassa liikuntatunneilla .528 .482 Faktori 3. ja 8. Suomalaisten yläaste ikäisten oppilaiden on todettu liikkuvan liikuntatunneilla aktiivisesti korkeilla sykearvoilla (laakkola ym. 2008). fakt1 fakt2 fakt3 (h2) Faktori 1. TLI .86 .90 .89 .92 5. df 116 116 116 116 3. luokan aineistossa. 2005). Tämä saattaa olla selityksenä sille, miksi kyseinen väittämä ei latautunut muiden teoreettisesti oletettujen väittämien kanssa somaattisen ahdistuneisuuden faktoriin. On kuitenkin huomioitava, että väittämä "Minusta tuntuu kuin olisin usein hengästynyt liikuntatunneilla" ei latautunut odotettuun somaattisen ahdistuneisuuden faktoriin 6. Myös jokaisen LIIKUNTA & TIEDE 46, 1/20Cl9 , TUTKIMUSAATIKKELI, Koululiikunnan aboenresusmatem valld01nt1 55. CMIN/df 405 3.32 1.94 1.84 4. RMSEA 0.09 0.07 0.06 0.06 käsittäen kolme dimensiota. POHDINTA Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Physical Education State Anxiety (PESAS; Barkoukis ym. On todennäköistä, että suomalaiset oppilaat eivät koe liikuntatunneilla hengästymistä ahdistuneisuutena vaan normaalina liikuntatuntiin liittyvänä ilmiönä. Poikien tunnusluvut (?-luokkalaiset pojat: CFl=0.93; RMSEA=0.07; 8-luokkalaiset pojat: CFl=0.94; RMSEA=0.06) olivat hieman tyttöjen tunnuslukuja paremmat (?luokkalaiset tytöt: CFl=0.89; RMSEA=0.09; 8-luokkalaiset tytöt: CFl=0.91; RMSEA=0.06). ja 8. 2005) -mittarin suomenkielisen version validiteettia ja reliabiliteettia. Suomenkielisessä koululiikuntatutkimuksessa ei aiemmin ole ollut pätevää mittaria analysoimaan oppilaiden ahdistuneisuuden kokemuksia. Mittari on todettu toimivaksi alkuperäisenä kreikankielisenä versiona (Barkoukis ym. CMIN 469.64 384.53 224.98 213.89 2. luokan aineisto 8. Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin faktorirakenne ja kommunaliteetit (h 2 ) 6. CFI .89 .93 .91 .94 6. TAULUKKO 4. (Taulukko 5). Huolestuneisuus Olen huolissani epäonnistumisen seurauksista kun suoritan tehtävää liikuntatunneilla .840 .652 Minua huolestuttaa liikuntatunneilla usein se, että suoriudun huonosti .832 .730 Olen huolissani siitä, että teen virheitä tehtävien suorituksessa liikuntatunneilla .788 .578 Suorittaessani tehtävää koen epävarmuutta mahdollisten virheiden takia usein liikuntatunneilla .772 .659 Mietin mahdollisten virheiden seuraamuksia liikuntatuntien testitilanteissa .560 .491 Kuntotestit huolettavat minua kovasti .470 .404 Faktori 2. luokan aineistoissa molemmille sukupuolille erikseen. Näin ollen kokonaisuutena voidaan pitää Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin rakennevaliditeettia riittävänä mittarin käyttöön suomalaisilla koululaisilla. Konfirmatorinen faktorianalyysin tulokset koululiikunnan ahdistuneisuusmittarille 7. luokan aineistoilla. 7. 7.656 Konfirmatorinen faktorianalyysi Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin oletetun kolmen faktorin rakenteen tutkimiseksi suoritettiin neljä eri konfirmatorista faktorianalyysiä 7. Eksploratiivisen faktorianalyysin perusteella muut väittämät latautuivat voimakkaasti teorian mukaisiin faktoreihin tukien Koululiikunnan tilanneahclistuneisuusmittarin faktorivaliditeettia. luokan pojilla (N:217). luo kan aineisto Tytöt Pojat Tytöt Pojat 1. Tämän tutkimuksen konfirmatoriset faktorianalyysit osoittivat, että Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin rakennevaliditeetti oli riittävä molemmissa aineistoissa kummallakin sukupuolella
2003 Measuring anxiety in athletics: The revised Competitive State Anxiety lnventory -2. 1998 Multivariate data analysis 15th ed.). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Thousand Oaks, CA: Sage. & Dodson, J. Vanden Auweele, B. 2000The "what" and "why" of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Teoksessa R. New York Macmillan, 328-364. Young people and health-enhancing physical activity: Evidence and implications. B., Malina, R. Medicine and Science in Sports and Exercise 32 (51, 963-975. Jaakkola, T., Liukkonen, J. E. Kahdeksasluokkalaisten mallit toimivat puolestaan ?-luokkalaisten malleja paremmin molemmilla sukupuolilla. E., MacCracken, M. & Ryan, R. Telama, R. F., Black, B., Babin, B., Anderson, R. 2005 Evidence based physical activity for school.-aged youth. 1970 STAI Manual for the State-Trait Anxiety lnventory. Hardy, L. T. 1998 Young and active. & Telama, R. New York: Academic Press, 23-49. New York: Holt, Rinehart & Winston. Teoksessa R. Teoksessa R. Perceptual & Motor Skills 100111, 118-128. 2005 The development of a physical education state anxiety scale: a preliminary study. 1970 Social and psychological factors in stress. M. 1999 The effect of task structure, perceived motivational climate and goal orientations on students' task involvement and anxiety Journal of Applied Sport Psychology 11 111, 51-71. 2006 Multivariate data analysis. Hoyle ltoim.) Structural equation modeling: concepts, issues, and applications. Teoksessa D. S. Spielberger (toirn.) Anxiety: Current trends in theory and research. &Vitelli, R. D. Liikunnan Ja kansanterveyden julkaisuja 50. Hoyle (toim.) Structural equation modeling: concepts, issues, and applications. 2007 Foundations of sport and exercise psychology. & Gould, D. E. J. Jyväskylä LI KES-tutkimuskeskus. & Kouli, 0. J., Eidson, T. Papaioannou, A. & Bentler, P. Teoksessa C. S., Edwards, J. Barkoukis, V. 1908 The relation of the strength of stimulus to rapidity of habit-formation. 1991 A catastrophe model of anxiety and performance. H. A. Journal of Comparative Neurology and Psychology 18, 459-482. World Health Organization. Hackfort, D. Tässä tutkimuksessa iyuöjen ja poikien välillä oli eroja kognitiivisessa ja somaattisessa ahdistuksessa. L. Singer, M. Tennants (toirn.) Handbook of research on sport psychology. 2005 Enjoyment mediates the effects of a school-based physical activity intervention among adolescent girls. 2002 A chilorens form of the Competitive State Anxiety lnventory: The CSAl-2C. European Physical Education Review 14 11 I, 13-31. Trost, S., & Trudeau, F. Theodorakis (toirn.) Psychology for physical educators: Student in focus. F., Prochaska, J. & Cavill, N. Ommundsen, V. H. 1986 State Trait anxiety research on sports in the USSR. Spielberger & R. Champaign, IL: Human Kinetics, 77-100. Los Angeles, CA: Western Psychological Services Endler, N. 1993 Anxiety. London: Sage, 158-175. H. Laakso ltoim I Näin suomalaiset liikkuvat. 732-737. Journal of Sport and Exercise Psychology 25 1441, 519-533. & Smith, D. Telama, R & Yang, X. Murphy & L. Spielberger, C. Medicine and Science in Sports and Exercise 37 131, 4 78-487. Medici ne and Science in Sports and Exercise 32 191, 16171622. K., Motl, R. New York : Hemisphere, 3-17. 2000 Decline of phvsical aclivity from youth to young adulthood in Finland. Analyysit osoiuavai, että Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmiuarin suomennettu versio on pätevä ja luotettava 6-8-luokkalaisilla oppilailla. Cox, R., Martens, M. Endler, N. Champaign, IL: Human Kinetics, 117-190. L. & Russel, W. L. World Health Organization 2004 Global strategy on diet, physical activity and health. Martens, R. Liukkonen, Y. The series in health psychology and behavioral medicine. Tulevaisuuden ahdistuneisuustutkimuksessa onkin syytä analysoida sukupuolieroja entistä paremmin. 1980 A study of anxiety in sport. Tämän kaltainen tutkimus toimisi alkuna interventioille, joilla pyrittäisiin vähentämään oppilaiden ahdistuneisuuden kokemuksia liikuntatunneilla. Strong, W. Upper Saddle River, NJ: Prentice Hall. 1991 Endler Multidimensional Anxiety Scales IEMASI: Manual. M. & Panter, A. 2000 A review of correlates ot physical activity of children and adolescents. Teoksessa P Vuolle, R. Spielberger (toim.) Anxiety in sports: an international perspective. Tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, euä tytöt ja pojat kokevat ahdistuneisuuden koululiikuntat unneilla eri tavoin. Washington, DC: Consulting Psychologists Press. Spielberger, C. Vuori, 1. 2000 Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle ja toimintakyvylle I Teoksessa M. 56 LIIKUNTA & TIEDE 46. Diaz ltoim.) Cross-cultural anxiety, voi 3. E., Tatham, R. & Pate, R. Vereijken, D. C. Liikunta ja tiede 43111, 4-13. Psychological lnquiry 11 141, 227-268. Näin saataisiin estettyä oppilaiden liikunnallista syrjäytymistä Myös lisätutkimus tilanneahdistuneisuusmittarin käyttökelpoisuudesta eri luokkatasoille olisi tärkeää. Yerkes, R. Poikien mallit kokonaisuudessa toimivat hieman tyu öjen malleja paremmin. 2002 Motivational clusters in a sample of British physical education classes. W., Saunders, R., Felton, G., Ward, D. L. lthaca, NY: Movement Publications, 236-249. Burton (toirn.) Competitive anxiety in sport. Teoksessa J. E. & Severance, C. Verrattuna alkuperäisen kreikankielisen PESAS -miuarin analysointiin, Cronbachin alfa -kertoimet olivat tässä tutkimuksessa hyvin samankaltaiset. Spielberger, C. Biddle, S.J.H., Sallis, J.F. British Journal of Psychology 82 121, 163-178. Psychology of Sport and Exercise 3 131, 177-194. Hoyle, R. London: Health Education Authority. 1997 Stress, anxiety, and coping:The multidimensional interaction model. Hair, J. Deci, E. & Miettinen, M. 2008 The relationships between situational and contextual self-determined motivation and physical activity intensity as measured by heart rates during ninth grade students' physical education classes. Journal of Pediatrics 146 161. K o n lir matorisia faktorianalyysejä varten poistimme väiu äm än "Minusta tuntuu kuin olisin usein hengästynyt liikuntatunneilla". Verrattuna alkuperäisen PESAS -minarin validointiin (CFI= 0.92; RMSEA=0.06; (Barkoukis ym. 1972 Anxiety as an emotional state. L. Teoksessa R. Geneva. & Grouios, G. 2006 Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. Vealey & D. Miettinen (toirn.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia .. C. Must, A., Nixon, P., Pivarnim, J., Rowland, T. & Taylor, W. Hanin, V. & Parfitt, G. F., Anderson, R. Martens, R., Vealey, R., Burton, D., Bump, L. R. & Tatham, R. 1989 Stress and anxiety in sports. Teoksessa C D. Upper Saddle River, NJ Prentice Hall. Kyseiset ryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Dishman, R. Hu, L. Konfirmatoriset Iaktorianalyysu tyttöjen ja poikien aineistoille osoittivat, että teoreettinen malli sopi niin 7kuin 8-luokkalaisten oppilaiden aineistoihin. Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä, A. M. 2007 Experience of state anxiety in physical education. 1986 Mikä liikunnassa kiinnostaa liikuntamotivaatio. Sallis, J. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 149-175. M., Blimkie, C., Daniels, S., Dishman, R., Gutin, B., Hergenroeder, A. [a ktori n Cronbachin alla-kertoimet olivat korkeita, joten rniuaria voidaan pitää luotettavana. Ntoumanis, N. Champaign, IL: Human Kinetics, 57-72. Alfermann & Y. 1 /2009, TUTKIMUSAATIKKELI, Koulul11kunnan atdsnnesusrranaon valdoou. 1995 Writing about structural equation models. & Black, W. LÄHTEET Barkoukis, V., Rodafinos, A., Tsorbatzoudis, H. Measurement in Physical Education and Exercise Sciences 6 131, 147-165. Telama & L. Hackfort & C. & Lushene, R. Teoksessa W F Straub ltoim 1, Sport Psychology: An Analysis of Athletic Behavior. Washington, DC Hemisphere, 45-64. S. 1990 Development and validation of the Competitive State Anxiety lnventory-2. Hanin, V. & Laakso, T. & Schwenkmerzger, P. 2005), suomen kielisen mittarin analysointi tuoni hyvin samankaltaisia arvoja. McGarth, J. D., Gorsuch, R. Canadian Psychology 38 131, 136-153. Weinberg, R. Hair, J. Stadulis, R. 1995 Evaluating model fit
Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki) 17.4.2009 mennessä. TUTKIMUSARTIKKELIT 2009 Käsikirjoitukset toimitukseen 17.4.2009 mennessä Kirjoitusohjeet LIIKUNTA & TIEDE -lehti julkaisee tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita vuoden 2009 viimeisen numeron yhteydessä sekä sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran internetsivuilla www. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. lausuntojen perusteella. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 17.4.2009 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1.5, marginaalit 25 mm, fontti Times New Roman ja fonttikoko 12 pts, Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta. Käsikirjoitukseen on liitettävä saatekirje, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkirnuseettisen neuvokunnan ohjeet 2002, www. Tarkemmat Vancouverohjeet, katso www.icmje.org. Kuviotja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköposti n liitteenä yhdessä tekstitiedoston kanssa. Lisäksi voidaan artikkeli n kiitos-osassa mainita henkilöt, jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen sekä kolmena paperikopiona että sähköisenä tallenteena. Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjoittajiksi ilmoitetuilla on merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunnitteluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). LIIKUNTA & TIEDE 46, 1/2009, TUTKIMUSARTIKKELI, Kouluh11htotapahtuma lasten kokemana 57. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. 3. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen (os. 2. Käsikirjoituksen otsikoinnissa noudatetaan seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. Käsikirjoituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä, johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä taitettaessa. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraportteja suomeksi. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2009 kirjoitusohjeet 1. tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, www.icmje.org). Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja (1.1.2009 alkaen) Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Sähköposti: toimisto® lts.fi). Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperäistutkirnuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjoitustekstin sisälle. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden vuoden 2009 viimeisessä numerossa ja LTS:n internet-sivulla (www.lts.fi). lts.fi. Kirjoitusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numeroissa 6/2008 sekä niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntatieteellisesta Seurasta. Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa
6. Helsinki WSOY Lerner, R.M. Concepts and theories of human development, 2nd ed. Uronen, V 2003. Kirjallisuusviittaukset A I ku peräisartikkelissa lähdevi i ttausten määrä voi olla enintään 40. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta http:/ /k i rj as to .j yu. (toim.) 2003. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä tekstitiecloston kanssa. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA Oja, P 1995. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon". Welsman, J. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. WHO-Koululaistutkimus 1986-1998. 2002). Schorndorf: Hoffmann. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi 58. Joukkueellinen yksilöitä. Geneve. Turun yliopisto. European Journal of Physical Education 5 (2), 147-157 ristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Komiteanmietintö 1976: 42. & Tvnjälä. SARJAJULKAISUT Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirPenttinen, S. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. KIRJAT Bös, K. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Kuvioitten takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Pehkonen 1999, 69). 2002. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Väitöskirja. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Prospective 1-year follow-up study. 1998. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. 2003. 161/18.2.1972 Perhekasvatustoimikunnan mietintö. pd f. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54-68. Lisensiaatintutkimus. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, voi. 5.Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. OPINNÄ YTTEET Mikkelsson, M. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. (Duda 2001; Lintunen 2000). Jyväskylän yliopisto. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. New York, NY: Random House. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä teksti tiedoston kanssa. Asiasanat, 3-8 kpl !ohdanto Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdinta ja johtopäätökset Tämän osan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisia jatkotutkimustarpeita sekä mitkä ovat tulosten mahdollisia käytännön sovelluksia. Nuoruuden kasvuympäPulkkinen, L. Julkaisemattomaan materiaaliin vii ttaamista tulee välttää. T. Väitöskirja. 1986. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. 4. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuJa 133. esim. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosilukuja sivu suluissa, esim. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. (Telama ym. Lähdeluettelo Taulukot kuviot ja kuvatekstit 4. Rovio. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. Heikinaro-Johansson, P Huovinen. Julkaisematonta materiaa! ia ei mainita lähde! uettelossa. World Health Organization Technical Report Series 516. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. 1982. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. New York: Academic Press, 63-105. RAPORTTISARJAT Esimerkkejä lähdeluettelon Youth and drugs 1973. Vuori & S. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa Liikunta & Tiede 35 141, 4-10. Lähtökohdat liikuntaa opetjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, tavaksi luokanopettajaksi. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. & Armstrong, N. 2000. Jyväskylän yliopisto. Report of a WHO study laadinnasta group. Liikuntakasvatuksen laitos. H. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja (1 1.2009 alkaen) Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. (Roberts & Ornmundsen 1996). Dimensionen sportKOMITEANMIETINNÖT motorischer Leistungen. LEHTIRTIKKELIT Kannas, L. & Mechling. 7. 1998. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. fi/j y k/ko koe! mat/sa rjao hjeet. J. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopisiosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. 1983. Teoksessa: PB. & Kytökorpi, L. E. Teoksessa: 1
Omasta lapsuudestani muistan, että piti oppia sietämään pitkäveteisyyttä. Puhumme kuntoremontista, joka aina tarkoittaa sitä, että tehokkaan remontin jälkeen esiin astuu ihminen, jonka pallea on tiukka ja jonka ilrnekin uhkuu voimaa ja tarmoa. Ennen ruokailuun varattiin aikaa, nyt syömisen voi hoitaa kymmenessä minuutissa pikaruokaloissa. Hän on kirjoittanut hyvin suositun, myös suomeksi käännetyn kirjan hitaudesta (!Slow Elä hitaam mini). Kirja on käännetty 30 kielelle ja vedonnut lukijoihin kaikkialla. Kun kirja on noin paljon herättänyt huomiota, sen vaikutukset saisivat näkyäkin. Tunnustan silti, että olen aika epäilevä, vaikka toivon ajatukselle menestystä. lapset hermostuvat heti, jos heillä ei ole mitään tekemistä. Kuinka moni teollisuuden johtaja on tuon kirjan lukenut. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 59. Saamme syyttää Kolehmaista, Nurmea ja Ritol.aa siitä, euä hitauden geeniperimä ei enää saa vapaasti kukoistaa. Eikö suomalaiselle mentaliteetille sopisi hyvin taiji. Hitaasti kiiruhtaminen hyvinvointia suojaava elämäntapa ei enää ole muodissa. Lisäksi he ovat lukevinaan läksyjä. Nopeuden lisääntyminen näkyy kaikkialla. Puhelimet nopeuttivat viestintää, mutta niitäkin oli aluksi vain muutamissa talouksissa ja virastoissa. Jos sitä kuitenkin yrittää, voi käydä todella huonosti: voi saada pahasti näpeilleen. Myös terveyden ja hyvinvoinnin hoitamiseen liittyy tehokkuuden vaatimuksia. Nopeus ei ole arvo sinänsä, vaan kaikki voidaan tehdä hitaammin ja paremmin. Verkkaista yhdessäoloa kaivataan, mutta sille ei tahdo löytyä tilaa. Joudut huolellisesti selittämään, että kyse ei ole huonosta työpanoksesta, vaan siitä, että teet entistä parempaa työtä. KOLUMNI Teksti: MARKKU OJANEN Elä hitaammin elä paremmin K anadalainen tietokirjailija Carl Honon' vieraili hiljattain Suomessa. Autolla ajaessa puhutaan puhelimeen, ruokailun yhteydessä luetaan. Nimitetään taiji vaikka taipuiluksija napataan se kiinalaisilta. Kun tuulimylly pyörii vinhasti, sitä on vaikea pysäyttää. Olemmehan argentiinalaisen tangonkin jalostaneet supisuomalaiseksi. Tärkein virike oli toinen ihminen, johon nyt ollaan yhteydessä sähköpostin ja tekstiviestin välityksellä. Teemme monia asioita samanaikaisesti. Mitä tapahtuu, jos huomenna ilmoitat esimiehellesi, että nyt olet ajatellut noudattaa hitauden liikettä. Nokia teki lopullisesti selvää suomalaisuuteen kuuluvasta verkkaisuudesta. Monia asioita voisi tehdä paljon nykyistä rauhallisemmin. Liikkuminen on valtavasti nopeutunut, samoin tiedonvälitys. Tietokoneen ja matkapuhelimen välityksellä ihmiset voivat olla suorassa yhteydessä toisiinsa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin hoitamiseen liittyy tehokkuuden vaatimuksia. Nuorilla on samanaikaisesti tietokone päällä, televisio auki ja musiikkia tulee kuulokkeista. Työelämän kiire tarttuu myös harrastuksiin ja kaikkeen olemiseen. Tuulimylly voidaan pysäyttää kääntämällä sen siivet niin, että tuuli ei enää niihin tartu. Siitä hitauden liikkeessä on kyse. Ennen viestit lähtivät yleensä kirjeitse, joihin vastausta odotettiin rauhassa viikko ja kaksikin. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampere Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Työelämän kiire tarttuu myös harrastuksiin ja kaikkeen olemiseen. Kirjan viesti on tiivistäen se, että elämänrytmin jatkuva nopeutuminen on vaaraksi ihmisen hyvinvoinnille
Yhä useampi kokee hoikan ja urheilullisen ulkomuodon lähes välttämättömänä edellytyksenä työuralla tai parisuhdemarkkinoilla menestymiselle. Väestotasoista tutkimusta Suomessa ei ole vielä tehty, mutta virallisena arviona on jo pitkään pidetty noin 10 000 anabolisten hormonien käyttäjän määrää, joista valtaosan on arvioitu olevan nuoria miespuolisia kuntosaliharrastajia. en ttaa yhä rta Nuorten kuntosaliharrastajien dopingaineiden käytön syyt ovat syvällä yhteiskunnassamme. Näistä 338000 on 15-35-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, 60 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Joillekin nuorille dopingaineiden käyttö voi olla väylä voimailukulttuurien sisäpiireihin, toisille niiden avulla hankittu ulkonäkö saattaa luoda turvaa ja tunnetta elämänhallinnasta. K untosaliharrastajien dopingaineiden käyttö nähdään yleisesti kasvavana kansanterveysongelmana länsimaissa. Tähän määrään voidaan lisätä ainakin klenbuterolin ja efedriinin käyttäjät, joiden joukossa on myös entistä kiinteämpää vartaloa tavoittelevia naisia. Lisäksi tulee huomioida, että kuntosali harrastajien määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisen viidentoista vuoden aikana lähes 400000 tuhannella henkilöllä: vuonna 2006 kuntosalilla käymistä harrasti Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan jo 567 000 15-65-vuotiasta henkilöä
Kuntosaliharrastajat käyttävät lisäravinteita innokkaasti, koska he haluavat syödä tieteellisen rationaalisesti kuten huippu-urheilijat. Tämän lisäksi tutkimuksesta ilmenee, että tyypillinen dopingaineiden kunto ilijakäyttäjä elää jopa jonkin verran korostuneesti keskiluokkaisen nuoren aikuisen elämää: hänellä on ammattiin valmistava koulutus, ja hän ansaitsee säännöllisesti yli 2 000 euroa kuukaudessa. joiden joukosta löytyy käytännössä myös pääosa dopingaineita käyttävistä kuntosaliharrastajista. Dopingaineita käyttämättömien joukossa vastaavat osuudet olivat yhdeksän prosenttia ja kaksi prosenttia. Käytön aloittaminen ei siis ole tämän tuloksen valossa äkkinäistä, mutta käytön perusteluissa tavoitteen saavuttamisen nopeuttaminen oikopolkua käyttäen toistuu silti usein. Ulkonäkö vaikuttaa parinvalinnan lisäksi tutkitusti myös työpaikan saantiin. Myös kuntosaliharrastukseen vahvasti linkittyvä ravintolisien käyttö on dopingaineiden käyttäjillä erittäin yleistä, yli 90 prosenttia käyttää niitä säännöllisesti. Urheilullisilta näyttäviin henkilöihin latautuu tehokkuusodotusten lisäksi usein sellaisia hyveitä kuin täsmällisyys, luotettavuus ja ahkeruus. "naturaalit" eli dopingaineita käyttämättömät harrastuskumppaninsa. Potenssilääkkeiden huvikokeilijoita tai -kåyttäjiä dopingaineiden käyttäjistä oli jopa 12 prosenttia, kun ilman dopingaineita harjoittelevissa heitä oli vain yksi prosentti. Ikääntyminen ei myöskään saisi näkyä lainkaan (esim. Unelmakroppa, heti, nyt! Nuorten kärsivällisyys ei aina riitä vuosikausien määrätietoiseen, huippu-urheilijamaiseen harjoitteluun itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. rap-artisti 50 Cent ja näyttelijä Brad Pitt). Näyttääkin siltä, että kun kehon manipuloinnissa ylitetään "luonnollisen" raja yhdellä alueella, on se todennäköisesti sen jälkeen helpompi ylittää myös jollain muulla tavalla. Lisäravinteita myydään ja markkinoidaan yleisesti kuntosaleilla ja alan lehdissä, mikä lienee LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 61. Kehon ja mielen manipuloinnissa kaikki keinot käytössä Dopingaineiden käyttäjät käyttivät päihteitä huomattavasti enemmän kuin muut kuntosaliharrastajat. Tupakan, nuuskan ja kannabiksen käyttö oli noin kaksinkertaista verrattuna muihin ekstaasin, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö oli dopingaineiden käyttäjien keskuudessa "naturaaleihin" nähden jopa kymmenkertaista. Esillä olevat mallivartalot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä jatkuvasti lihaksikkaarnmiksi, ja vaatteilla peitetään yhä vähemmän hyvin muodostuneita tai muokattuja vartaloita. Ulkonäköihanteena, jonka saavuttamista dopingaineillakin tehostetaan, on usein elokuvaja poptähtien luoma esikuva, "music video body". Lisäravinteet kiinteä osa harjoittelua Lisäravinteiden käyttö kuuluu nykyisin monien harrastajien mielestä kiinteänä osana kuntosaliharrastuksen tukitoimiin. Aikajänne on usein vain syksystä, tai pahimmillaan jopa vuodenvaihteesta, seuraavan kesän rantakeleihin. Hän joko opiskelee tai tekee töitä vakituisesti ja ahkerasti keskimäärin lähes 40 tuntia viikossa. Kauneusleikkausta oli harkinnut 17 prosenttia käyttäjistä ja viidelle prosentille on sellainen tehtykin. Lisäksi yli viisi prosenttia "naturaaleista" oli harkinnut aloittavansa jonkin dopingaineen käytön tulevaisuudessa. Ainoana paheena esiin nousee dopingaineiden ja muiden kemiallisten tehoaineiden kuten päihteiden ja potenssilääkkeiden terveydelle haitallinen käyttö. Naiset ovat edelleen hyvin hoikkia, mutta lihakset erottuvat selkeämmin kuin aikaisemmin. Useimmiten hän elää myös parisuhteessa. Miehekkyyden mittana taas on jo pitkään ollut riittävä lihaksikkuus, mutta kehon täytyy nykyisin olla myös lähes rasvaton (esim. Toteutetuista kauneuskirurgisista operaatioistakin puhutaan herkemmin. Tutkimuksestani kävi ilmi, että dopingaineiden käyttäjät ovat käyneet kuntosalilla selvästi pidempään kuin ns. Tehoa harjoitteluun, tehoa elämään Toisaalta myös tehokkuus "24/7" on trendi, jonka halutaan näkyvän ulkomuodossa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että dopingaineiden käyttäjät elävät muita "tehokkaammin"; he kuluttavat aikaansa viikoittain noin kolme tuntia enemmän työn tai opiskelujen, ja noin tunnin verran enemmän liikuntaharrastusten parissa, mutta nukkuvat hieman vähemmän kuin "naturaalit". Yleensä tällaisten tavoitteiden saavuttaminen ilman dopingaineita vaatii huippu-urheilijamaisen elämäntavan lisäksi jo valmiiksi ihanteellisen ruumiinrakenteen. laulajat Madonna ja Mary J Blige). Myös suhtautuminen kauneuskirurgiaan vaikuttaa olevan dopingaineiden käyttäjien keskuudessa varsin myönteistä. Samoin kuin dopingaineiden käytön yhtenä motiivina voidaan nähdä halu päästä sisään kuntosalikulttuurin sisäpiireihin, niin myös lisäravinteiden käytöllä voidaan pyrkiä osoittamaan "tosissaan olemista ja tekemistä" itselle, läheisille tai harrastuskurnppaneille. Vaikka pop-tähtien tiedetään käyttävän dopingaineita ikuisen nuoruuden ja kyvykkyyden eliksiirinä varsin yleisesti, niiden käytöstä "kärähtåneetkin" kieltäytyvät useimmiten viimeiseen asti tunnustamasta asiaa. Nuori, kaupunkilainen, keskiluokkainen, mies Vuonna 2008 tarkastettu lisensiaatintyöni vahvistaa, että keskimääräinen suomalainen dopingaineiden käyttäjä on kaupungissa asuva, noin 26-vuotias miespuolinen kuntosaliharrastaja. Rahaa he kuluttavat dopingaineisiin ja ravintolisiin yhteensä keskimäärin 140 euroa kuukaudessa. Tämä vääristänee ylipainoja itsetunto-ongelmista kärsivien nuorten kehonkuvaa entisestään
Mainoksissa nojataan usein amerikkalaistyylisen mielikuvamarkkinoinnin keinoihin. Tätä kulttuurista tietoa leviää sovellettuna myös käyttäjien keskuudessa. Annosteluohjeet muilta käyttäjiltä Dopingaineiden liikakäyttö ja haittojen vähättely johtuvat paljolti siitä, että annostusja käyttöohjeita ei hankita yleensä lääkäriltä: vain yhdeksän prosenttia vastaajista pitää lääkäriä tärkeimpänä tiedonlähteenään. Dopingaineiden käytön terveydellisiä haittavaikutuksia Efedriinin käytön terveyshaittoja ovat vaarallisen korkea veren paine ja rytmihäiriöt, mutta jopa kuolemaan johtaneita sydänja aivoinfarkteja on raportoitu. Onkin mahdollista, että jotkut nuoret ryhtyvät käyttämään dopingaineita sen seurauksena, että lisäravinteiden avulla aikaansaadut muutokset kehossa eivät tyydytä, tai ne ovat toisenlaisia kuin odotettiin. Nuoret ja naiset ovat erityisiä riskiryhmiä anabolisten aineiden aiheuttamien terveyshaittojen suhteen, ja osa haitoista voi jäädä pysyviksi käytön loputtua. Naiset ovat edelleen hyvin hoikkia, mutta lihakset erottuvat selkeämmin kuin aikaisemmin. Käyttöä ei mielletä haitalliseksi oireista huolimatta Dopingaineiden liikakäyttöön liittyy usein fyysisten haittojen lisäksi psyykkisiä terveysongelmia kuten ahdistuneisuutta, masennusta, ärtyvyyttä ja jopa vakavia mielialahäiriöitä. Äärimmäisen lihaksikkaat ja rasvattomat mallit lupaavat näkyviä tuloksia, kuten lihaskasvua tai laihtumista,jopa muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Ulkonäköihanteena on usein elokuvaja poptähtien luoma esikuva, "music video body". Merkittävinä anabolisten hormonien pitkäaikaiskäytön haittoina pidetään myös HDL-kolesterolin laskua ja sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lisääntymistä. Dopingaineiden käyttäjät mainitsivat rasvanpolton yhdeksi tärkeimmistä motiiveistaan käytölle. Suurin osa käyttäjistä hankkii käyttöön liittyvän tietotaidon muilta käyttäjiltä ja internetistä (yli 2/3 käyttäjistä ilmoittaa nämä tiedonlähteet kaikkein tärkeimmiksi itselleen) tai alan "gurujen" kirjoittamista hormonioppaista. Sen käyttö saattaa johtaa vaikeisiin nestetasapainon häiriöihin ja sydämen rytmi häiriöihin. On esimerkiksi hyvin tavallista, että lisäproteiinivalmisteilla tavoiteltavat lihakset eivät erotukaan kunnolla, koska ylimääräinen proteiini varastoituu elimistöön rasvana. Kulttuuriset reseptit käytön ohjenuorana Dopingaineiden käytön painopiste on efedriinissä, jota käytetään pääasiassa rasvanpolttoon, ja jolla käyttö usein aloitetaan. Kuntosali harrastajat käyttävät dopingaineita usein jopa kymmen-satakertaisia määriä sairaudenhoidollisiin määriin verrattuna ja mitä todennäköisimmin moninkertaisesti verrattuna vilppiä harrastaviin huippu-urheilijoihin nähden. Toisen rasvanpolttoon ja harjoitustehon lisäämiseen käytettävän dopingaineen, klenbuterolin, väärinkäytön sivuvaikutuksia ovat muun muassa vapina, lihaskrampit, päänsärky ja sydämen tykytys. Anabolisten hormonien väärinkäytön pahimpina haittavaikutuksina pidetään sydänja verenkiertoelimistön sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman kasvanutta riskiä, maksaja munuaisvaurioita, syöpäriskin kasvua, hormonitasapainon muutoksia kuten impotenssia ja hedelmättömyyttä sekä vakavia mielialahäiriöitä. Lisäksi ainakin seuraavat seikat madaltanevat kynnystä efedriinin käytön aloittamiselle: aine puuttuu rikoslain dopingainelistaltaja kilpaurheilijoilta harjoituskaudella testattavien lääkeaineiden listalta sen alkuperä rohdoskasvina ja kuva laihdutusvalmisteena melko alhainen hinta pimeillä markkinoilla. osaltaan vaikuttanut niiden käytön yleistymiseen kuntosalija Iitness -kulttuureissa. Lisäravinteisiin ja niiden tehoon kiinnittyy usein liian suuria odotuksia. Se voidaan siis nähdä eräänlaisena kynnysaineena dopingaineiden käyttökulttuuriin, minkä jälkeen muidenkin aineiden kokeileminen helpottuu: reseptilääkekynnys on ylitetty ja suhteet aineiden välittäjiin luotu. Erityisesti naisille ja nuorille efedriinin käytön kokeiluja käyttökynnystä madaltaa myös se, että kyseessä ei ole hormonivalmiste. Vaikka oppaissa käytetäänkin lääketieteellistä termistöä, niiden suositukset ovat usein lääketieteen kannalta paikkansapitämättömiä teorioita, joissa aineiden hyödyt ja käyttötaidot korostuvat haittojen jäädessä vähemmälle huomiolle. On tyypillistä, että aineiden käyttö jatkuu kuuriluoruoisesti jopa vuosikausia; monet jäävät koukkuun aineiden avulla hankittuun uuteen, entistä paremmin itseä tyydyttävään ul62 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Kuntosaliharrastajien keskuudessa efedriinin rinnalla käytetään usein kofeiinia, joka voimistaa efedriinin toivottuja, mutta myös haitallisia vaikutuksia. Miehekkyyden mittana on riittävä lihaksikkuus, mutta kehon täytyy nykyisin olla myös lähes rasvaton. On myös tyypillistä, että elimistö tottuu efedriiniin, mikä lisää riskiä kasvattaa käyttömääriä
NÄIN TUTKITTIIN: Tutkimuksen tavoitteena oli kuntosaliharrastajien dopingaineiden käytön yleisyyden ja sisältöjen kuvaaminen. Toisaalta monet käyttäjät suhtautuvat tietämiinsäkin terveyshaittoihin piittaamattomasti. Kuitenkin lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista dopingaineiden käyttäjistä kertoi havainneensa aineiden aiheuttamia haittoja itsellään. Toisaalta aihetta voitaisiin lähestyä myös kevyemmin opettamalla nuoria kuntoilemaan ja syömään siten, ettei dopingaineiden käytölle tule tarvetta. Koska pitkäkestoisen ja runsaan käytön haitoista on edelleen niin vähän tieteellistä näyttöä, monet nykyiset tai potentiaaliset käyttäjät pitävät tiedon puutetta näytön puutteena. Lisäksi käytön alussa yleisesti esiintyvät mielihyv äntunteet ja libidon lisääntyminen voivat edistää käyttöä. Lisensiaatintyö on luettavissa lwhonaisuudessaan projelitin internetsivuilla www.pumppaafi. Viiveellä esiin tulleita haittoja ei myöskään aina osata tai haluta yhdistää dopingaineiden käyttöön. Kirjoittaja toimi vuosina 2005-2008 projektipäällihhönä Elämä On Parasta Huumetta ry:11 Nuoret, liikunta ja doping -projektissa. Psyykkinen riippuvuus aineista näkyi kykenemättömyytenä lopettaa niiden käyttö ilmaantuneista terveyshaitoista huolimatta. Perinteisten tapojen, esimerkiksi oppituntien pitämisen ja riski tiedotuksen jakamisen rinnalla toimivat myös anonyymiuden mahdollistavat keskustelut kohderyhmän kanssa, niin elävissä ryhmätilanteissa kuin internetissäkin. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 63. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa tilastotieteellisiä. Kokeellisten tutkimusten järjestäminen taas sisältää monia tutkimuseettisiå ongelmia, mistä syystä niitä ei ole tehty kovin paljon. Puhelinja internet -välitteisten neuvontapalvelujen rinnalla käytännön antidopingtyötä pitää tehdä mielestäni myös suoraan kohderyhmän keskuudessa. Aineisto on harkinnanvarainen, mutta jakaumiltaan melko edustava näyte perusjoukosta. komuotoon. Moralisoinnista avoimeen keskusteluun Koska tyypilliset dopingaineiden käyttäjät hallitsevat elämäänsä yhteiskunnallisten mittareiden mukaan hyvin, myös riskitiedotuksen ja terveysneuvonnan kohderyhmänä heitä on kohdeltava itse ajattelevina ja aikaansa seuraavina kansalaisina. Hanke voitaisiin toteuttaa kuntosalien ja oppilaitosten sekä sopivien liikunta-, nuorisoja ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä. Jotta yhteinen kieli löytyisi, osapuolten on rohjettava puhua aiheesta avoimesti kohdatusten. Ehkäisevää työtä tulee kohdistaa erityisesti siihen väestönosaan, joka on tutkimusten mukaan dopingaineiden käytön suurin riskiryhmä: alle 25-vuotiaat miespuoliset kuntosaliharrastajat, joilla on tavoitteena ammatillinen koulutus, ja joiden päihteiden käytössä on terveydellistä riskinottoa. Käytön lopettamisen jälkeisen fyysisen vieroitusoireyhtymän vaikutuksia ovat masentuneisuuden, ahdistuneisuuden, ärsyyntyvyyden ja unihäiriöiden lisäksi libidon lasku, tyy tymättömyys omaan kehoon, syömishäiriöt ja itsetuhoisuus. Anaboliset hormonit voivat aiheuttaa myös suoranaista fyysistä riippuvuutta, koska ne vaikuttavat huumausaineiden tavoin aivojen lääkeriippuvuutta välittäviin osiin. TUULI SALOSPOHJA, VTL Tutkija Sosiologian laitos Turun yliopisto Sähköposti: tujosa@utu.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan lisensiaatintutliimukseen "TIUKKAA LIHHOO Dopingaineiden käyttö lmntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa". Antidopingja ehkäisevä päihdetyö kuuluisivat olennaisina elementteinä ravintovalmennukseen. Sivuilta löytyy myös rishitiedotusmateriaalia ja läälietieteellisiä artihheleita dopingaineiden häytön terveydellisistä haittavai/mtu ksista. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2006 kerättyä kyselyaineistoa (N= 1319) sekä asiantuntija haastatteluja. Noin 10-60 prosenttia anabolisten hormonien käyttäjistä voidaan luokitella riippuvaisiksi aineista. Avovastauksiin sovellettiin myös sisällönanalyyttisiä menetelmiä. Tämä ryhmä voidaan tavoittaa mm. ammatillisissa oppilaitoksissa, varuskunnissa ja kuntosaleilla. Kohderyhmään kuuluivat noin 15-35-vuotiaat kuntosaliharrastajat, jotka eivät ole arvokisamenestykseen tähtääviä kilpaurheilijoita, ja/tai joiden dopingaineiden käyttöä ei valvota Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry: n toimesta. Sekakäytön, katukaupassa liikkuvien väärennösten ja itseannostelusta johtuvien jättiannoksien vuoksi aineiden haittavaikutuksia on vaikea tutkia ja osoittaa kiistattomasti, koska ristikkäisiä ja vaihtoehtoisia syy-seuraus-suhteita ei voida pois sulkea. Parempiin tuloksiin voidaan päästä pureutumalla käytön perimmäisiin syihin ja etsimällä niihin terveellisempiä ratkaisuja yhdessä käytön riskiryhmiin kuuluvien nuorten kanssa. Toiminnan perusehtoja ja päämääriä olisivat nuorten osallisuuden huomioiminen ja omien tavoitteiden kunnioittaminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tähän perusjoukkoon kuuluu Suomessa noin 338000 henkilöä. Käyttäjien moralisointi ei johda toivottuun tulokseen, sillä tavallaanhan dopingaineiden käyttäjät pyrkivät juuri siihen, mihin yhteiskunta kannustaa hoikkuuteen ja hyvään fyysiseen kuntoon. Kyselyaineisto hankittiin erään kohderyhmän keskuudessa suositun internetfoorumin kautta. Dopingaineiden käyttäjät eivät kuitenkaan miellä käyttöään terveydelle kovin haitalliseksi, ainakaan käytön alkuvaiheessa tai verrattuna esimerkiksi huumeiden käyttöön. Mielestäni pitäisi luoda puitteet kuntoiluvalmennusryhmille, joiden vetäjinä toimisivat koulutetut omavalmentajat
Se tulee varmasti 64 LIIKUNTA & TIEDE t.6 • 1 /20CJ9. Yksilön hyvän korostuminen yhteisön hyvän sijaan saavuttaa uskoakseni pikapuoliin osin lamankin vauhdittamana lakipisteensä. Antti Uutela johtaa Elintavat ja osallisuus -osastoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Antti Uutelalla on asiasta tuore kokemus virkatyössään. Keslzistä uuden työvuoden alkaessa. Liikuntatieteellisen Seuran osaamiselle luotettavana liikuntatiedon välittäjänä, tuottajana, kouluttajana ja asiantuntijoiden yhteen saattajana on nyt vankka yhteiskunnallinen tilaus, sanoo seuran puheenjohtaja Antti Uutela. Yhteisöllisyyden uusi tuleminen on näköpiirissä, lisää Pasi Koski. Tiedämme, että ihmisen kaksi viimeistä elinvuotta ovat terveydenhoitokulujen osalta kalleimmat. Ja siinä liikunnalla on keskeinen rooli, painottaa Uutela. Se on asia, joka heijastuu väistämättä kaikkialle yhteiskuntaan. Rakenteet rytisevät niin kunnissa, valtionhallinnossa, korkeakouluissa kuin talouselämässäkin. AJASSA Teksti: LEENA NIEMINEN ANTTI UUTELA: Seuralla vahva rooli liikunnan kehittäjänä Tiedosta on tullut tärkeä päätöksenteon ohjaaja. Uutisia hallitsee talouskriisi. Kansaterveyslaitos ja STAKES yhdistettiin ja Uutelan työ terveyden edistämisen tutkimuksen vetäjänä jatkuu nyt vuoden vaihteessa aloittaneessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tutkimuksen ja tiedon vaikuttavuuden merkitys korostuu entisestään. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat liikuntakulttuuriin. Mikä niistä on liikunnan kannalta merkittävin 7 Talouselämän turbulenssia syvällisemmin liikuntakulttuuria tulee muokkaamaan väestön ikääntyminen, arvioi Antti Uutela. Eletään muutoksen aikaa. Eli me suuret ikäluokat taas, Uutela huokaa hymyillen. Tehokkuutta haetaan toimintoja virtaviivaistamalla ja toimijoita yhdistämällä. Yhteiskunnallisesti on siis ihan talousnäkökulmasta vahvoja perusteita tehdä enemmän sen eteen, että ikääntyvä pysyy toirnintakuntoisena mahdollisimman pitkään. L iikunta, tutkimus ja LTS liikunnan toimijana puhuttivat seuran puheenjohtajaa Antti Uutelaa, Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaa Pasi Koslzea ja pääsihteeri Kari L. Helmikuun alussa hänet nimitettiin lisäksi kansanterveystieteen professoriksi Tampereen yliopistoon
Mukavuutta, nautintoa, elämyksiä ja pikavoittoja hellivässä kulttuurissa ei ole helppoa edistää liikuntaa tai muuttaa elintapojaan. Ja se on ennen kaikkea kulttuurinen kysymys, toteaa Pasi Koski. Oikeitten indikaattorien hahmottaminen on keskeistä, painottaa Uutela. Ikääntymisen haasteita on useimmiten tarkasteltu kansanterveyden näkökulmasta Ja haasteena. Se on voimavara, muistuttaa Uutela. Moniottelijalla merkitystään matalampi profiili Liikuntatieteellisessä Seurassa on vajaa tuhat henkilöjäsentä ja 16 liikunnan ja terveyden alan organisaatiota yhteisöjäsenenä. LTS on hyvässä asemassa. Pohtia tosin sopii, riittääkö se, että välitämme pääosin suomalaista tutkimustietoa, summaa Antti Uutela. Seuran strategiatyö on alkamassa. Pääsihteeri Kari Keskinen lisää seuran tärkeiksi viiteryhmiksi tiedemaailman ja terveyden edistämisen. Yhteiskunta liikunnallistuu ihmiset eivät. Tällaista selkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tutkimukselta nyt edellytetään. Liikuntatietoisuus ja myönteisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä merkittävästi ja liikunta on nyt myös keskeinen osa monia valtakunnallisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä ohjelmia. Kyse ei tietenkään saa olla liikuntaan välinpitämättömästi suhtautuvien ahdistamisesta tai syyllistämisestä, korostaa Uutela. Yksilöllä on kyky ja velvollisuus tehdä terveyden kannalta oikeita päätöksiä. Uuden strategian mukaan suunnataan tulevaan vuodesta 2010 alkaen. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 612009 65. Seura on myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsen. Liikunta on siellä, mutta eri elämänvaiheissa eri sijalla ja kertoimella. On totta, että seuraa ei tunneta kovin laajasti. Ruuhkavuosiaan elävän lapsiperheen arjessa tilaa liikunnalle on vähemmän kuin keski-iässä, Koski jatkaa. Ongelmana ei olekaan enää tiedon puute vaan tiedon kääntyminen käytännöiksi. Liikunnan kulttuuristen merkitysten kartoittarnisella pitäisi löytyä avaimia myös kulttuurin muutoksiin. Vaikuttavuutta edellytetään, mutta olennaista on myös pohtia, miten sitä havainnoidaan ja mitataan. Tietoa välittyy myös LTS:n lehtien, julkaisujen ja internet-sivujen kautta. Ehkä se selittää vaikeaa hahmottamista. He hoitavat lapsenlapsiaan, läheisiään, toimivat järjestöissä ja käyttävät erilaisia liikuntaja hyvinvointipalveluja. Ei tosin niinkään fyysisiä vaan työ pikemminkin uuvuttaa henkisesti niin, ettei liikunnalle tahdo jäädä paukkuja, toteaa Koski. Miten saada ihmiset liikkumaan. Syyt liikunnan harrastamiseen löytyvät usein muualta kuin terveydestä, joka näkyy liikunnan edistämisen pääargumenttina. heijastumaan myös liikuntakulttuuriin. Liikunta on vahvasti läsnä yhteiskunnan eri sektoreilla. Siitä pitää saada tietoa, painottaa Uutela. Muuttuvassa miljöössäkin sillä on vahva yhteiskunnallinen tilaus luotettavana liikuntatiedon välittäjänä ja tuottajana suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi niin hallinnon tarpeisiin kuin suurelle yleisöllekin. Myös seuroissa on alettu havahtua siihen, että seuratoimijoiden ikääntyminen voi olla myös mahdollisuus. Olen usein joutunut selittämään mikä LTS on ja mikä sen paikka on. Olen puhunut elämänyhtälöstä. Ikääntyminen heijastuu myös liikuntaseurojen toimintaan. Tämän sanon tiedostaen, että se voidaan ymmärtää väärinkin. LTS näyttäytyy katsojan omasta tulokulmasta riippuen kapoisempana kuin mitä se itse asiassa on, sanoo Pasi Koski. Tiedon välittäminen vaikuttaa, vaikkakin hitaasti. Myös nykyinen kiireinen työelämä vie voimia. Siinä meillä kullakin on esimerkiksi työ, perhe ja oma aika tietyillä kertoimillaan. He ovat aktiivisempia kuin aiemmat sukupolvet; kuluttajina, harrastajina ja vapaaehtoistyössä. Seuran järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistui viime vuonna noin 900 liikunnan ammattilaista ja tapahtumissa esitettyjen luentojen ja tutkimusesittelyjen määrä nousi yli kahden sadan. Niin sosiaalisena pääomana kuin uudenlaisen hyvinvointipalvelutuotannon ideana. Minulle liikunta on myös oman itsen kanssa työskentelyä, oivaa aikaa mietteiden selvittelemiseen ja vaikka työpäivän saldon tarkasteluun, Uutela huomauttaa. Myös medialla on tärkeä rooli. Se mikä usein unohdetaan on, että eläkkeellä olevan hyväkuntoisen väestönosan kasvuun liittyy myös valtava potentiaali. Tästä huolimatta LTS:n sijoittuminen liikuntakulttuurin kentälle on hieman epäselvä monelle liikunnan parissa toimivallekin. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään etenkin liikuntalääketieteen alueella ja seuralla on perinteisesti ollut vahva rooli kansainvälisessä liikuntatutkimuksen maailmanjärjestössä ICSSPE:ssä. Tutkimustulokset liikunnan eduista rakentavat pikkuhiljaa laajaa yleistä mielipidettä ja madaltavat kynnystä lähteä liikkeelle, vakuuttaa Uutela. Kaikkien ei tarvitse tavoitella huippukuntoa, mutta vähän parempaan on jokaisella mahdollisuus. Miten saada ihmiset käyttämään niitä mahdollisuuksia ja voimavaroja, joita suurimmalla osalla heistä 0111 Mitkä tekijät vaikuttavat terveyteen liittyvien elintapavalintojen tekemiseen. Pasi Kosken tuoreesta seuratutkimuksesta käy ilmi, että seurojen toimintaan tullaan mukaan entistä nuorempana, mutta jäsenistön ja erityisesti seurajohdcn ikärakenne on silti selvästi vanhentunut. Elintapamuutosten mekanismien tutkimustulokset voidaan viedä arjen käytäntöihin. Siinä yhtälössä tulisi olla myös aikaa omalle itselle. Seuralla on monta ulottuvuutta; koulutus, liikuntapolitiikka, tiedonvälitys. Kuitenkin kaikki on lopulta kiinni ihmisestä itsestäan: hänen päätöksestään tehdä tai olla tekemättä terveyttä vaalivia valintoja. Samoin kuin liikunnassakin, tekeminen on hauskempaa, kun sen osaa
Nurmossa projektin myötä tehty erityisliikunnan peruskartoitus (Erityisliikunnan peruskartoitus, Nurmo 2007) valmistui vuoden 2007 lopussa. Myös valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto on nostanut yhdeksi tavoitteeksensa sen, että erityisliikunnan kehittäminen on esillä niissä keskusteluissa, joita kuntaja palvelurakenteen uudistamiseksi kunnissa käydään (Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaos, työsuunnitelma 2007-11). Olennaista on, että liikuntatoimi on alusta lähtien mukana tulevia suunnitelmia laadittaessa. Nurmon erityisliikunnan peruskartoitus ja kehittämissuunnitelma on muiden asiakirjojen tapaan nähtävillä projektin kotisivuilla www.erityisliikunta.fi. vaikeavammaisten, ikääntyneitten ja mielenterveyskuntoutujien liikunnan edistämisestä. Ikääntyneet ovat edelleen merkittävä osa kuntien erityisliikuntatoiminnan kokonaisuutta. Kuntien erityisliikunnan tilasta on julkaistu yhteenvedot neljän vuoden välein (ks. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2005, OPM-julkaisu 2006:21). Projekti pyrkii vaikuttamaan niin erityisliikunnan kuin muidenkin liikuntaseurojen toimintaan niin, että yhä useampi henkilö voisi harrastaa myös lajija yleisseuroissa sekä eri vammaisja kansanterveysjärjestöjen liikuntaryhmissä. Asuinpaikka vaikuttaa kansalaisten liikuntamahdollisuuksiin. (Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaos, työsuunnitelma 2007 -11) TONI PIISPANEN, LitM Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura toni.piispanen@lts.fi 66 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2009. Suomessa on Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 hankkeen lisäksi useita muita alueellisia kehittämishankkeita. Monet kaupungit ovat ottaneet käyttöön seniorikortin, jolla tietyn ikäiset eläkeläiset (joissakin +65, joissakin + 70-vuotiaat) pääsevät käyttämään maksutta tai pienellä kausimaksulla kunnan liikuntatiloja. Korkeat käyttömaksut saattavat olla este esimerkiksi uimahallin ja kuntosali n käytölle. Kuntien erityisliikuntapalvelujen turvaaminen vähenevillä resursseilla ja palvelutarpeiden muuttuessa ja lisääntyessä on haasteellista. ERIKUhanke seuraa tiiviisti kokonaiskehitystä. (Erityisliikunnan kuntayhteistyöhankkeet ja hankkeiden vaikuttavuus -raportti kuuden erityisliikunnan kuntahankkeen osalta hankkeiden ensimmäisiltä vuosilta, 2007) ERIKU kunnat kuntarakenneuudistuksessa Kuntarakenneuudistus vaikuttaa myös kuntien erityisliikuntatoiminnan kokonaisuuteen. Kuntien palvelurakenneuudistus sekä kuntakentän muotoutuminen osin uudelleen on suuri haaste ja mahdollisuus myös erityisliikunnalle. Projektin myötä kunnissa laaditut erityisliikunnan peruskartoitukset ja kehittämissuunnitelmat ovat merkittävä saavutus. Varsinkin suurten kaupunkien ympärille tulisi saada nykyistä enemmän verkostoja erityisliikunnan kehittämiseksi. Suunnitelmalla pyrittiin turvaamaan Nurmon alueen erityisliikunta tulevaisuudessa. V altakunnallinen Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 projektin kolmas toimintavuosi on alkanut. Kunnissa haetaan yhteistyötä. Tärkeitä rajapintoja löytyy mm. ERIKU-HANKE: Kunnissa haetaan yhteistyötä AJASSA Kuntien palvelurakenneuudistus sekä kuntakentän muotoutuminen osin uudelleen on suuri haaste ja mahdollisuus myös erityisliikunnalle. Mukana on kahdeksan 1000020 000 asukkaan kuntaa. Vuonna 2008 valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa (Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, Nunno 2008), tehtävänä on suunnitella ja olla toteutuksen tukena katsomalla tulevaan uuden Seinäjoen kaupungin syntyyn nyt 2009 vuoden alusta. yhteisten koulutusten ja tapahtumien avulla. Taksapolitiikkaan on syytä kiinnittää huomiota. Kunnan sisäisen yhteistyön lisäksi on ollut kyse pienten kuntien kytkeytymisestä yhteistyöhön suurempien kuntien kanssa. Näiden kehi ttämishankkeiden kokemusten perusteella on arvioitavissa, että vuoteen 2010 mennessä on syntynyt 400-600 uutta säännöllisesti toimivaa erityisliikuntaryhmää ja erityisliikuntaan osallistuu 4000-6000 uutta liikkujaa. Nyt meneillä oleva erityisliikuntahanke on kolmas valtakunnallinen Erityisliikuntaa kuntiin hanke. Yhteistyöstä kuntasektorin valtti Erityisliikunnan toimintaedellytysten parantamisessa keskeisiä toimijoita ovat kuntien liikunta-, sosiaalija terveystoimi, liikuntajärjestöt, vammaisja kansanterveysjärjestöt, eläkeläisjärjestöt, koulutoimi sekä sosiaalija terveystoimen laitokset. Erityisliikuntaa kuntiin -projekti kannustaa kaikkia järjestöjä yhteistyöhön paikallisella tasolla ja kannustaa liikunnan ja urheilun paikallistoimijoita järjestämään kaikille avointa toimintaa mm. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto etsii uusia keinoja paikallistason järjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi
puh.numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen 17.3.2009 mennessä. Äitienpäivän kunniaksi liikutaan koko perhe yhdessä. Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. ' LI/ I( • •' TERVEEMAf,4• {,/ ., "s, ~ Tahko Pihkala -seura haastaa Turpakäräjille teemalla Asiantuntemusta tarjolla Miksi LTS:n ääni ei kuulu suomalaisessa 1 i i kunta po I iti i kassa. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. Ilmoita tapahtuma Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämille sivuille: www.liikuterveemmaksi.fi. . Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Käsiteltävät asiat: vuosikertomus vuodelta 2008 vuoden 2008 tilit ja tilintarkastajien kertomus tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta sääntömuutos 1. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. käsittely Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2008 ja 2009 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2009 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti: kylli.marttala@lts.fi. tiistaina 24.3. klo 16-18 Tieteiden talolla sali 404 Kirkkokatu 6, Helsinki Tervetuloa keskustelemaan! Lisätietoja: www.lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 67. teemalla kunnossa kaiken ikää. LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN KEVÄTKOKOUS 2009 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2009 klo 15:00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Sali 404, Helsinki. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY ANTTI UUTELA Antti Uutela puheenjohtaja ~LTS KARI L.KESKINEN Kari L.Keskinen pääsihteeri Liiku Terveemmäksi ÄITIENPÄIVÄNÄ 10.5! Tänä vuonna liikutaan terveemmäksi 10.5. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh
Ravi urheilun maailma Kunniamaininnan sai Anu Puromiehen kirjoittama ja WSOY:n kustantama teos Tähtiä jäällä Tarinoita taitoluistelusta. Hannuksen teos Voitin elämän PertUrheilijaelämäkerta ei ole enää ti Sanki/ammen kunnian latu kertoo silkkaa pintakiiltoa nuoren urheilijalupauksen sairastumisen ja uuden nousun menestyneeksi Maailmalla on jo pitkään tehty auktohiihtäjäksi lämpimällä tavalla, aidon 68 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Viime vuodet ansiokkaasti suomalaisen urheilun alkuvaiheita tutkinut Erli/1i Veuenniemi oli otsikoinut vuonna 2008 ilmestyneen teoksensa ytimekkäästi Suomalaisen urheilun synty. Suomessa tämän suuntauksen avaus nähtiin viime vuonna, kun Petri Nevalaisen kirjoittama Jäämies Kimi Räilil1ösen henkilökuva ilmestyi. Matti Hannus puolestaan teki urheiluki rjahistoriaa kirjoittamalla ensimmäisen suomalaisen vammaisurheilijasta kertovan henkilökuvan. Valintaraatiin kuuluivat Hilla Blomberg, Susanna Luikku, Kai Gardberg, Erik Relander ja Mika Wickström. Ennätystilastoilla opin iin spekuloimaan ensin hevosurheilun puolella ja yhteiskunnan tukikin ilmestyi kuvioihin jo 1860-luvulla, kun senaatti sponsoroi ravikilpailuja, valtionajoja. risoimattomia elämäkertoja tai henkilöhistorioita, joiden kirjoittamiseen ei ole hankittu lupaa päähenkilöitä itseltään tai haastateltu häntä. Vuoden 2008 kirjauutuuksissa tehtiin täsmäiskuja suomalaisen urheilun juurille, eläinurheilun esittelemättömille alueille ja uudenlaisiin henkilökuviin kaunokirjallisia sävyjä unohtamatta. Raviurheilun saloja monipuolisesti valottava teos sai Suomen Urheilumuseosäätiön palkintoraadilta kiitosta ilmeikkäästä ulkoasusta sekä asiantuntijoiden osaamista oivallisesti hyödyntävästä elävästä ilmaisusta. Tavoiuecna ei ole ollut keskiuyä skandaaleihin vaan otsikon mukaiseen asialinjaan. V iime vuonna tuli kuluneeksi 140 vuolla ensimmäisen urheilukirjaksi katsottavan suomenkielisen teoksen ilmestymisestä. HEVOSIA JA HERKKIÄ SÄVYJÄ URHEILUKIRJAVUOSI 2008 Suomalainen urheilukirjallisuus ei ole tullut loppuun kirjoitetuksi. Räikkosestä purtyvä kuva voisi yhtä hyvin olla tehty perusteellisten haastattelutuokioiden pohjalta. Alanimeke Ravisportti 1800-luvulla ja sen vaikutus ihmiskilpailuihin paljastaa, missä urheilumme käytäntöjä luotiin. Nevalainen poikkeaa edukseen ulkomaisista edeltäjistään. Sekuntikello oli käytössä jo kauan ennen ihmisjuoksun tai edes hiihdon kilpailuharrastuksen leviämistä. Karl Gustav Göösin kirjoittaman Voimistelun Harjoitus-oppi -kirjasen ilmestyessä toki Suomessa jo järjesteltiin urheilutapahtumia, jopa varsin amrnau imaisella asenteella. LUETTUA RAVIURHEILUN MAAILMA ON VUODEN URHEILUKIRJA 2008 Voittajateoksen on kirjoittanut Vili Pesu ja sen on kustantanut ranualainen Mäntykustannus. Kirjassa esittäytyy koko suomalaisen taitoluistelun historia mukaansa tempaavina, luistelijoiden näkökulmaa avaavina tarinoina
Kussakin joukkueessa on johtaja, jonka hyväksi saman tallin toiset urheilijat uhrautuLIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 69. Kalle Palancler säväyui tapansa mukaan kirjan Kalle Palander Jyrkimmät rinteet julkistamisen yhteydessä. Christophe Brissonneau, Olivier Aubel ja Fabien Ohl ovat haastatelleet 20 pyöräilijää ja perehtyneet alan kirjallisuuteen myös englanniksi, mikä ei ole Ranskan tapauksessa tavallista. Varsinaisista urheiluhistorian tutkimuksista huomattavin vuosimallia 2008 oli Joulw Kolilwsen väitöskirja Kansakunta kilpasilla Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900-1952. Viime vuonna ilmestynyt Väärän jäljillä puolestaan väläyttää maailmaa yleisurheilun kulisseissa. Kepeällä kynällä kirjoiuavaAntli Syrjäläinen puolestaan väitteli teoksella Miksi siksi loikkariksi. Matti Hintikka Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi Christophe /Jrissu1111~1111 Oli1•ier At1bel Fabien 0/,/ L'eprcuve du dopage N apapiirin tuntumassa asuvan tarkkailijan on vaikea täysin mieltää kilpapyöräilyn statusta Ranskassa, mutta jos vertaamme sitä hiihtourheilun Suomessa perinteisesti nauttimaan arvostukseen, pyöräkultin hahmottaminen oleellisesti helpottuu. Vettenniemen urheiluhistoriallisen merkkiteoksen lisäksi hevoset ovat esillä Vili Pesun kirjoittamassa Raviurheilun maailma -kirjassa, joka valittiin Vuoden urheilukirjaksi. Sitäkin rajumpi oli järkytys kymmenkunta vuotta sitten, kun pyöräilysuorituksen lääketieteellisen manipuloinnin kirjo nousi yleiseen tietoisuuteen. Terveys katsotaan tulosluettelosta Ammattilaispyöräily on sosiaalidarvinismia paljaimmillaan. Vuoden 2008 seurahistoriateosten merkkitapaukset olivat ruotsinkielisellä puolella. idealistisessa urheiluhengessä. Kesän 1998 dopingkohun viimeisimpiä ja samalla vakuuttavimpia oheistuotteita on kolmen hengen tutkijakollektiivin Lepreuve du dopage, jonka alaotsikko lupaa sosiologista silmäystä ammattipyöräilyn maailmaan. Eteenpäin on siis menty takavuosina vallinneista, sankarikuvaa kiillottavista urheilijakirjoista. Yksikön kolmannessa persoonassa itsestään kirjoittava Pakkanen on vaikuttavimmillaan lempeän usekriiu inen. Esille nousivat niin isyyskuviot kuin vaiettu rauijuopumustuomiokin. Hevosten ja historian jäljillä Lienee sattuma, että vuoden 2008 suomalaisen urheilukirjallisuuden keskeinen kohde on hevonen. Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939. Mustat hurmurit De PYÖRÄILYSTÄ, DOPINGISTA JA HIEMAN HIIHDOSTAKIN Christophe Brissonneau, Olivier Aubel ja Fabien Ohi: l'epreuve du dopage. Vuotta aikaisemmin Eva Wahlström kirjoitti samaan, rohkean avoimeen sävyyn omista vaiheistaan. Sociologie du cyclisme professionel. Toisaalta yhtä harvinaista on sekin, eu å angloamerikkalainen dopi ngtu tk i m us hyödyntäisi ranskalaista keskustelua, jolla on sentään poikkeuksellisen pitkät perinteet. Dekkarikirjailija Leena Le/1tolai11en on usean kirjansa juonessa sivunnut urheilun kuvioita. Lempilajinsa taitoluistelun hän sijoitti Teksti: ERKKI VETTEN NIEMI 1997 ilmestyneeseen teokseen Kuolemanspiraali. 302 s. Kaunokirjallisia piirtoja Pyöräilijä, interisti ja kirjailija Julilw Palilwnen julkaisi viime vuonna muistelmateoksen Muistaakseni, jossa persoonallisesti ja ammattikirjoiuajan varmuudella etenevä teksti sivuaa siellä täällä urheilua. Paris, Presses Universitaires de France 2008. Milwel Finellin kirjoittama Guld, glädje och gemenskap Vasa ldroussällskap 1907-2007 on esimerkillisesti toteutettu, tutkimuspainotteinen mutta elävästi esitetty seurahistoria. Erilaiset urheiluseurojen historiat tai yleensä talkootyönä koosteuu historiikit muodostavat huomattavan osan vuotuisesta urheilukirjasadosta. svarta charmörerna kertoo Kiffenin vaiheista. Ratsastajalegenda Kyra Kyrldunclin kirjasta Kyra ja ratsastamisen taito oreu iin uudistettu, näyttävä painos, ja Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja oli otsikoitu Hevosten jäljillä
Hyvä terveys merkitsee heille ennen kaikkea hyvää tuloskuruoa. Tutkijat puhuvat tällöin "dopingin banalisoitumisesta". Terveysriskejä pyöräilijät eivät tapaa murehtia. "Havaintomme kumoavat naiivin ja lumoavan käsityksen urheilusta", tutkijat tiivistävät. He ajoittavat niin sanotun tieteellisen valmennuksen saapumisen pyöräilyyn 1980-luvulle,ja silloin korostui lääkäreidenkin rooli tässä urheilussa, mikä ei ehkä ollut silkka yhteensattuma. vat, ja työsopimukset joko uusitaan tai katkaistaan tylyjen tulosnumeroiden perusteella. Aineista rupatellaan huumorin varjolla, huoltajat ovat juonessa mukana, eikä uusien tuotteiden haalimiseen liity minkäänlaisia tunnonvaivoja. Urheilijat eivät näin ollen katso olevansa huijareita, vaikka he pitävät antidopi ngpykäl iä pi I k kanaan. ERKKI VETTENNIEMI Tutkija Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi • Over Adapted Physical Activity Life-Span in conjunction with The Finnish Congress of Adapted Physical Activity European Congress of Adapted Physical Activity (EUCAPA) Fmnl\h 5oclety of Sport 'i.c,en((_•~ ~ UNIVERSITYT JYVÄSKYLÄ May 6 8, 2010 Jyväskylä, Finland . Tai oikeastaan he tunnustavat kilpaurheiluun sinänsä liittyvät vaarat, kuten ylirasituksen alituisen uhan, joka voidaan lääkkeiden avulla väistää. Tieto suorituskykyyn vaikuttavista lääkeaineista kulkee keskenään viihtyvien pyöräilijöiden piirissä rivakasti. Milloin siis valmistuu Hemohes-huumorin _ja moraalisen närkästyksen ylittävä tutkimus kansallisurheilumme tilasta 2000-luvulla. Hiihtourheilun ja lääketieteen yhteisen tarinan ymmärtämisessä ollaan kuitenkin Ranskaan ja pyöräilyyn nähden tappiolla. Hiihtotutkimuksia odotellessa Kirjoittajilla on kiinnostavaa kerrottavaa myös pyöräilyvalmennuksen vaiheista ja urheilulääkäreiden osuudesta tulostehtailun kiihtymiseen. Milloin suomalaiset liikuntaja yh te isku ntatieteil ijät havahtuvat ranskalaisten kollegojensa tavoin kuuntelemaan urheilijoita. Talven 2001 kotimainen dopinghäly ei ole tuottanut toistaiseksi yhtään relevanttia analyysiä hiihdon lähihistoriasta tai tulevaisuudesta. Suomalaisen lukijan ajatus rientää siinäkin kohdassa täkäläiseen maastohiihtoon, jonka parissa vastaava murros on sijoitettavissa 1970-luvulle, Sapporon talvikisojen jälkeiseen periodiin. Kun on totuttu ottamaan vitamiineja ihon läpi, isoin kynnys on ylitetty eli injektioneulan kammo voitettu. Tällä he viittaavat vallitsevaan puhetapaan, jossa paatuneiden petkuttajien pahuus painottuu puhdassydärnisinä pidettyjen kisailijoiden rinnalla. . He vain "harjoittavat ammattiaan" (Iaire le meuer), kuten suosittu ilmaisu kuuluu. Sai littui hi n ja kiellettyihin aineisiin iurvautuvat pyöräilijät tekevät juuri sitä, mitä heidän työtehtävänsä edellyttää. ,_ "c.1 1 :•,;, : ; , 1:; ·, M1.Nrtt11vo,, Et>1 1 l.ATION 70 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009
VIITE Engström, L.-M. 2008. Jatkotutkimuksia odotellessa opettajat voivat kuitenkin jo ottaa vanhempien kanssa puheeksi, että lapsia todella kannattaa rohkaista ja kannustaa kulkemaan kouluun omin lihasvoimin. Tutkimukseen osallistuneet yli 2000 nuorta olivat eri puolilta Ruotsia 91:stä eri koulusta. Engström päättelee tutkimuksensa perusteella, että lapsuuden ja nuoruuden aikana lasten tulisi saada monipuolinen ja laaja kokemus erilaisista liikuntamuodoista. Tulokset antoivat myös viitteitä siitä, että pisimpään kävelleiden mieliala koulupäivän alkaessa oli muita parempi. Active and passive commuting to school: lnfluences on affect in primary school children. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 71. Tulokset osoittivat, että pisimmän matkan aamulla kävelleillä lapsilla oli muita korkeampi vireystila ensimmäisen oppitunnin alkaessa. Aineiston tilastollista käsittelyä varten lasten kävellen kulkemat koulumatkat luokiteltiin matkan pituuden perusteella kolmeen ryhmään 100-300111, 300-500111 ja yli 500m. Sosiaaliseen ja koulutukselliseen pääomaan liittyivät Engströmin mukaan myös hyvä liikuntanumero sekä korkeat arvosanat muissa kouluaineissa. Kuka 15-vuotiaista yläkoululaisista harrastikaan liikuntaa keski-ikäisenä. siksi, että koulumatkat kävelevä lapsi yleensä saavuttaa päivittäisen terveyttä edistävän määrän fyysistä aktiivisuutta. Lapset (n= 99) täyttivät aamulla ennen kouluun lähtöä sekä heti ensimmäisen koulutunnin alkaessa mielialaa ja vireystilaan mittaavat "mittarit". Sen sijaan nuorena saadut monipuoliset liikuntakokemukset ja laaja harrastettujen liikuntalajien kirjo ennustivat liikunta-aktiivisuutta keski-ikäisenä. Monipuoliset nuoruuden liikuntaharrastukset liittyivät monella tutkitulla keskimääräiseen tai sitä parempaan sosiaaliseen asemaan. Se edistää lapsen terveyttä ja valmistaa lapsen mieltä uusille asioille vastaanottavaiseksi. Lisäksi kouluun käveleminen on ympäristöä säästävä tapa liikkua. Koulumatkan kävelemisellä on lapselle fysiologisia hyötyjä mm. 2008. Angela Hulley kiinnostui tutkimusryhmänsä kanssa selvittämään, onko aamuisella koulumatkan kävelemisellä vaikutusta 5-10-vuotiaiden lasten mielialaan ja vireystilaan. Jatkossa tutkijat aikovat selvittää, mikä olisi lapsille optimaalinen kävelymatka aamuisin, jotta he olisivat valmiita ja innokkaita oppimaan koulussa uusia asioita. & Radmore, J. Mieliala selvitettiin 11-portaisella mittarilla, jossa käytettiin asteikkoa miinus viidestä (-5) plus viiteen (+5). Vireystilaa selvitettiin 6-portaisella asteikolla yhdestä kuuteen (1-6). Tunnettu ruotsalainen liikuntatieteilijä, professori Lars-Magnus Engström teki 38 vuotta kestävän seurantatutkimuksen, jota varten hän keräsi perusaineiston 15-vuotiailta kahdeksatta luokkaa käyviltä ruotsalaiskoululaisilta vuonna 1968. VIITE Hulley, A., Bentley, N., Clough, C., Fishlock, A., Morrell, F., O'Brien, J. . Sosiaalisen eriarvoistumisen välttämiseksi koulujen liikunnanopetuksen tulee huolehtia liikunnallisten perustietojen ja -taitojen opettamisesta sekä tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia monipuolistaa liikuntataitojaan. Vuonna 2007 Engström tavoitti heistä 1518, mikä oli 77 prosenttia kaikista tavoitettavissa olevista henkilöistä. Tulosten perusteella 15-vuotiaana urheiluseuran toimintaan osallistuminen tai harjoitteluun käytettävä aikamäärä ei ollut yhteydessä liikunnan harrastamiseen 53-vuotiaana. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Koulumatka kannattaa kävellä . Cultural capital and sports participation from adolescence to middle age 38-year follow-up study Physical Education and Sport Pedagogy 13 14), 319-343. Ulkoilun ja ulkona harrastettavien liikuntamuotojen opettaminen kuuluu myös koulun tehtäviin, koska ne ennustivat selvästi liikunnan harrastamista keski-ikäisenä. Who is physically active. Research Ouarterly for Exercise and Sport 79 (4), 525-534
Feel good -be good subject content and governing processes in physical education. Näin ainakin, jos katsotaan asiaa lihasmassan kehittymisen kannalta harjoittelun vaikutuksesta, ja jos vanhat miehet saavat riittävästi proteiinia ravinnosta. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliassistentti Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Proteiinilisästä ei hyötyä vanhuksilla . Harjoittelu lisäsi maksimivoimaa molemmilla ryhmillä liikkeestä riippuen 25-35 prosenttia, eikä ryhmien välillä ollut tilastollisia eroja. Marie Öhman ja Milrnel Quennerstedt analysoivat Ruotsissa 73:n eri koulun opetussuunnitelmat ja niiden kirjaamat liikuntakasvatuksen tavoitteet. Physical Education and Sport Pedagogy 13 (41, 365-379. Tähän johtopäätökseen tulivat hollantilaistutkijat, jotka selvittivät asiaa satunnaistetussa plasebo-kontrolloidussa tutkimuksessa 26 keski-iältään vähän yli seitsemänkymppisellä miehellä 12 viikon voimaharjoittelujakson vaikutuksesta. Selvittääkseen, miten OPSin tavoitteet toteutuvat käytännössä, he videokuvasivat viidellä eri koululla 15 liikuntatuntia ja vertasivat tuntien tapahtumia koulun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Tässä asiassa Ruotsissa on onnistuttu hyvin kyllä se siis on mahdollista myös meillä Suomessa! VIITE Öhman, M. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että jos ravinto on monipuolista ja riittävästi proteiinia sisältävää, vanhojen miesten ei ole tarpeellista tankata ylimääräistä proteiinia saavuttaakseen lihasmassan kasvua. He kiteyttävät tämän hetken ruotsalaisen liikuntakasvatuksen perussanoman: "Ole aktiivinen ja hikoile!" Liikuntatunneilla kasvatus tähtää oppilaan kasvamiseen aktiiviseksi kansalaiseksi kansalaiseksi, joka haluaa tehdä ja kokeilla monenlaisia asioita ennakkoluulottomasti. Yrittämisen ja aktiivisen osallistumisen lisäksi oppilaita kannustetaan paitsi toimimaan yhdessä myös kilpailemaan keskenään. Harjoittelua tehtiin kolmesti viikossa ja ennen ja jälkeen jokaisen harjoituksen tutkittavat saivat joko proteiinilisää (yhteensä 20 g per harjoitus) tai plaseboa. Am J Clin Nutr 89:608-616, 2009. Oppilaiden odotetaan osallistuvan toimintaan ja kantavan vastuunsa toimimalla järkevästi. Ole aktiivinen ja hikoile! . Jonkers RA, Gleeson BG. Tämä näkyi erityisesti pallopelitunneilla. http://www.ajcn.org/cgi/ content/abstract/89/2/608 72 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2ocr;J. Enpä malta nyt olla haastamatta meitä suomalaisia liikuntaa opettavia opettajia kääntämään katsetta omiin tunteihin ja samalla kriittisesti pohtimaan, kuinka hyvin oman koulun opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat siirtyneet oikeiksi kasvatustoimenpiteiksi omilla liikuntatunneillamme. & Ouennerstedt, M. Tutkijoiden mukaan ruotsalaisissa kouluissa oppilaita sosiaalistetaan asenteeseen, jossa halutaan yrittää ja pyritään "parhaansa tekemiseen". Harjoittelu lisäsi myös nelipäisen rcisilihaksen massaa molemmilla ryhmillä keskimäärin 9 prosenttia. Dendale P, van Loon LJ. Protein supplementation before and after exercise does not further augment skeletal muscle hypertrophy after resistance training in elderly men. Tutkimuksen tulosten perusteella ruotsalaisen koululiikunnan päätavoite on kuormittaa oppilaita fyysisesti ja kannustaa heitä osallistumaan tunnin kulkuun aktiivisesti. Beelen M, Meijer K, Savelberg HH, Wodzig WK. VIITE Verdijk LB. 2008
Uupumusajassa havaittiin selvä ero tehtävien välillä, niin että neutraalin dokumentin jälkeen koehenkilöt polkivat keskimäärin noin 12,5 minuuttia ja henkisesti väsyneinä noin pari minuuttia vähemmän. Tulokset vahvistivat viime vuosien löydöksiä siitä, että mitä huonompi notkeus, sitä parempi liikkumisen taloudellisuus. Tutkijat laittoivat 16 henkilöä polkemaan uupumukseen saakka 80 prosenttia teholla maksimista kahtena eri päivänä. Tehostetulla ja suunnitelmallisella liikuntakasvatuksella pystyttiin vaikuttamaan lasten tasapainoja liikkumistaitojen kehitykseen. oxfordjou rnal s .org/cgi/content/abstract/4 7/10/1493 . Sit-and-reach flexibility and running economy of men and women collegiate distance runners. The mechanism for etticacy of eccentric loading in Achilles tendon injury; an in vivo study in humans. LitM Susanna Iivosen liikuntapedagogiikan väitöskirjan "Early Steps -liikuntaohjelman yhteydet 4-5-vuotiaiden päiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen" tarkastettiin 13.12. Kestävyysurheilijoille voisi kuitenkin olla hyödyllisempää löhötä sohvalla telkkaria katsoen, kuin yrittää antaa lihaksille lisää pituutta. Venyttely on varmasti useimpien urheilijoiden jokailtainen rutiini. Henkinen väsymys alentaa fyysistä suorituskykyä Venyttelystä ei hyötyä kestävyysu rhei l ijo i l le. Tämän arvellaan selittyvän sillä, että lihakset säilyvät elastisempina ja pystyvät suorituksissa paremmin hyödyntämään jousto-ominaisuuksiaan, kun niitä ei ole tuhottu liialla venyttelyllä. Early Steps -projektissa mukana olleet lastentarhanopettajat vetivät omissa päiväkodeissaan 48 liikuntatuokiota toimintavuoden 2005-2006 aikana (tarkemmat tiedot projektista ovat osoitteessa http://earlysteps.teitehe.gr). 1 ivonen tutki kansainväliseen Early Steps -projektiin pohjautuvan liikuntaohjelman yhteyksiä 4-5-vuotiaiclen suomalaisten påiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen ja tarkasteli, miten koeja verrokki päiväkotien lasten motoriset perustaidot kehittyivät yhden vuoden aikana. J Strength Cond Res. Jälkimmäisessä tapauksessa kuormitus myös tuntui koehenkilöistä huomattavasti raskaammalta. Iivosen vuoden kestänyt seurantatutkimus osoitti, että päiväkotilasten motorisia perustaitoja voitiin kehittää paremmiksi lastentarhanopettajien ohjaamalla liikunnalla. Henkisen väsymyksen tiedetään huonontavan tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä, kuten autolla ajoa, mutta vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn on ollut vähän tietoa. http://rheumatology. 23:158-162, 2009. Lisäksi koehenkilöille tehtiin perinteinen istu ja kurkota -testi. Tutkijat juoksuttivat kahdeksaa paikallisen yliopiston juoksujoukkueen jäsentä juoksumatolla ja mittasivat juoksun taloudellisuutta kulutetun hapen ja juoksunopeuden suhteena. . Vastaväittäjinä toimi professori Soili Keshinen Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitokselta ja LitT Anneli Pönhhö Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksesta sekä kustoksena professori Jarmo Liuklwnen. Toisaalta on hyvä muistaa, että jäykkyys altistaa ylikuorrnitusvarnmoille eli tässä asiassa, kuten niin monessa muussakin, on hyvä muistaa kohtuullisuus sekä venyttelyssä että venyttelyn välttämisessä. http//wwwncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/19050648 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi Väitökset Liikuntaohjelma kehittää päiväkotilasten liikkumistaitoja . VIITE Rees JD, Lichtwark GA, Wolman RL, Wilson AM. Liikuntaohjelma vaikutti myönteisesti erityisesti tyttöjen staattisen tasapainon ja eteenpäin hypättävän tasaponnistushypynkehitykseen sekä poikien juoksunopeuden LIIKUNTA & TIEDE 46 • 6/2009 73. Näin voisi karkeasti yleistää tuoreen kanadalaistutkimuksen tulokset. Nytpä tiedetään enemmän, sillä walesilainen tutkimusryhmä selvitti asiaa tuoreessa tutkimuksessa. VIITE Trehearn TL, Buresh RJ. Rheumatology 47:1493-1497, 2008. 2008. Näinä päivinä tutkittavat joko tekivät tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä 90 minuutin ajan (henkinen väsytys) tai katsoivat neutraaleja dokumenttielokuvia
Väilösliirja 011 jullwistu Kelan Sosiaalija terveysturvan t.ulliimulisia sarjassa nu111erona 103, 2009. Osa fysioterapeuteista kuvaili vanhuksia kumppaneina, jolloin fysioterapeulli ja vanhus toimivat yhteistyössä tavoitteenaan löytää sellainen harjoilleluohjelma, joka edistää vanhuksen kotona selviytymistä. Kyselylomakkeen palautti 1018 (31,5%) jääkiekon pelaajaa. Tutkimuksessa haastateltiin 11 fysioterapeuuia ja 31 iältään 66-93-vuotiasta kuntoutujaa. Beril Lilienthal /-leilman, Institute of Preventive Medicinestä, Kööpenhaminasta ja kustoksena professori Taina Rantanen. Marjo Wallin selvitti tutkimuksessaan Iysioterapeuuien ja kuruoutujien näkemyksiä liikunnallisesta kuntoutuksesta osana raihnaiden vanhusten laitoskunioutusra. Teos on jullwislu sarjassa St.udies in Sport, Pl1ysical Eciucalion ane/ /-lealt.h numerona 131, 157 s., Jyväsliylä 2008, ISSN:0356-1070; 131, ISBN:978-951-393373-9. Lisälietoja: Birgitta .Juntumaa, puh. kehitykseen. Jullwisun pysyvä osoite on littpJ/urn. TIM Mc11jo Wallinin fysioterapian alan väitöskirja "Kotona asuvat vanhukset laiioskuntoutukscssa. Wallin llltki ryhmämuotoista fysioterapiaa IKÄ-hankkeen kuntoulllskursseilla. Alfrecio Orlega-Alonson gerontologian alan väitöskirja "Geneettiset vaikutukset liikkuvuuteen, ylipainoon ja niiden yhteyteen" tarkastettiin 4.2.2009 Jyväskylän yliopistossa. Motoristen perustaitojen kehitys ajoittuu varhaislapsuuteen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, eltä vanhuusiän liikalihavuus ja liikkumisvaikeudet liiuyvät toisiinsa. fi!URN:JSBN:978-952-10-5242-2 Vanhukset mukaan kuntoutuksen suunnitteluun . Ainoa varsinainen sukupuolten välinen ero oli heillo-kiinniolloyhdistellllässä, jossa tytöt kehittyivät poikiin verrattuna myörueisernrnin. Fysioterapeutin huomio kiinniuyi joko vanhuksen fyysisen suorituskyvyn ongelmiin tai tämän sosiaalisiin tarpeisiin. Lisätiet.oja: Al.frecio Ortcga-Alonso, puh. juntu111aa@helsi11l1i.fi. 74 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Tutkimusanalyysit vahvistivat myös, että naisilla joilla oli geneettinen aluius lihoa, oli myös huonompi liikuntakyky vanhelllmalla iällä. Erilaisten opeuamis-,johtamistyylien yhteensopivuus saattaa olla tärkeätä perheiden, opetusryhmicu, joukkueiden sekä työryhmien sisäiselle yhteistoiminnalle, toimintakyvylle, vuhtyrniselle ja moi ivaat iolle. Tällöin fysioterapeutit korostivat vanhuksen asiantuntijuutta oman arkensa suhteen. Lisäksi videoitiin seitsemän ryhmäliikuntatilannella, joihin osallistui yhteensä 52 vanhusta ja 9 r ysioterapeutt ia. Osa fysioterapeuteista näki vanhukset kuntoutuksen kohteena. Keskimäärin kaikkien t utkitt ujen tyttöjen ja poikien motoriset perustaidot paranivat vuoden aikana, osin norrnaalin kasvun seurauksena. Vastaväittäjänä toimi professori Maija Vaaranw Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Ari /-leinonen. Vastaväittäjänä toimi professori Risto Telama, Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena on professori Liisa Kellilu111gas-.Jiin1i11e11. Vastaväilläjänä toimi professori, Ph.D. 044-5441251, ma,jo.wallin@sporl.jyu.fi. Tällöin fysioterapeutti nähtiin aktiivisena toimijana ja kuntoutuja kuntoutuksen vastaanottajana. Päivakoi ilastcn motoristen perustaitojen kehitystä tulisi tukea ohjaamalla heille säännöllisiä liikuntatuokioita. Lisälietoja: Marjo Wallin, puh. 040 58.34087, birgitta. FM BirgiUa .Junlumaan käyttäytymistieteen alan väitöskirja "Kasvatusja valmennustyylien yhteys juniorijääkiekkoilijoiden suoriutumisstrategioihin, tyytyväisyyteen ja joukkueen koheesioon" tarkasteltiin Helsingin yliopistossa 23.1.2009. (014) 260 2153, alf.ortega@g111ail.co111. Kasvatusja valmennustyylien yhteys juniorijääkiekkoilijoiden suoriutumisstrategioihin, tyytyväisyyteen ja joukkueen koheesioon . 0.14 260 2019, susanna. M.Sc. Geneettiset vaikutukset, jotka altistavat yksilön liikalihavuudelle keski-iässä, heikentävät liikuntakykyä myöhemmällä iällä. Lisät.iet.oja: Susanna Iivonen, puh. Demokraattisella kasvaiustyylilla oli positiivinen yhteys nuorten tauosuuruautuneisuutcen sekä tehtävien kannalta edulliseen, soveltavaan käytökseen ja vähäiseen sääntöjen rikkomisaluiuteen. Vastaukset saatiin myös 979 vanhemmalta, 35 valmentajalta ja 57 joukkueenjohtajalta. Tiedetään, euä vähäinen fyysinen aktiivisuus tai huonot syömistottumukset johtavat aikuisten ja vanhusten ylipainoon sekä liikkuvuusongelmiin OrtegaAlonso osoiuaa, ellä myös yksilöllisellä geneeuisellä taustalla on keskeinen rooli tässä kehityksessä. Alfredo Onega-Alonso selvitti tutkimuksessaan, missä määrin genetiikka ja ympäristö vaikuttavat liikuntakyvyn ja liikalihavuuden yhteyksiin vanhemmilla naisilla. Motoriset perustaidot, kuten kavelerninen , juoksemi ncn , hyppääminen, heiuärni nen, kiinniouarninen ja potkaiseminen rakentuvat iasapaino-, li ik kurn isja käsiuelytaidoille. iivonen@sport.jyu.fi. Erityisesti siihen oli yhteydessä kasvaiuksen ja valmennuksen yhdistelmä, jossa esiintyivät salliva koti ja myönteinen valmennustyyli (demokraattinen, taitoja opettava, palkitseva, kannustava). Tutkimuksessa käyteuiin aineistoa, joka on keräily vuosin 1975 ja 2004 välisenä aikana 434 suomalaiselta kaksossiskolta. Tulokset osoillavat, että geenien vaikutus liikalihavuuteen kasvaa iän myötä. ja 368 oli l ö-vuot iaita. Heistä 650 oli l-l-vuotiana. Vanhuksen ja fysioterapeutin välille syntyi yhteistä ymmärrystä harjoillelun tärkeydestä silloin, kun fysioterapeulli osallistui vanhuksen aloittamaan keskusteluun harjoittelun aiheuuamista fyysisistä tuntemuksista ja yhdisti ne kodin askareista selviytymiseen. Väitösliirja on jullwislu sarjassa St.udies in Sport, Physical Eclucat.ion ane/ Healt.h, ISBN 978-951-39-3465-l University ofjyväsliylä, 2009, 87 p. Tämän tutkimuksen mukaan vanhempien kasvaiustyylu olivat yhteydessä nuorten pelaajien suoriutumisstrategioihin sekä siihen, haluu iinko pelata sääntöjä noudattaen. Fysioterapeuttien ja asiakkaiden kuntoutuskertomukset ja vuorovaikutus ryhmätilanteiden aikana" tarkastettiin 23.1.2009 Jyväskylän yliopistossa. Ohjattujen tuokioiden aikana jokaisen lapsen pitäisi saada harjoitella hänen yksilöllistä kehitystään vastaavia tasapaino-, liikkurnisja käsutelytauoja rnonenlatstl!a välineillä ja erilaisissa ympäristöissä, 1 ivonen toteaa. Geeneillä tärkeä osuus vanhusiän liikalihavuuteen . Perustaidot kehittyvät monipuolisen harjoittelun eli eri tilanteissa ja ympärtstöissä tapahtuvien taistojen myötä. Pitkittäisaineisto analysoitiin käyttämällä matemaauisia mallintamistekniikoita, joiden avulla voitiin arvioida geenien ja ympäristön vaikutusta tutkimuskohteena olevien piirteiden eroihin. Samankaltaisuus vanhempien kasvaiustyyleissä ja valme ntajan valmennustyylcisså oli yhteydessä korkeaan koheesioon, joukkuetta koossapitävään voimaan
Postitoimipaikka . . Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 23.3.2009 mennessä. ~ äi ..,. . . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Society af Sport Scteru ev. sivulla. . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. sivulla . C (tl = ... Etunimi. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. . . . Postinumero. Myös muu palaute on tervetullut. 3 . sivulla. . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. . Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura f «uusr. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sähköposti . 2 . . . . ... Etunimi. Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. . > ................... en (0 "' ::, = > (0 ...: I:= CI) 1C/) "' (0 en !:i ...: E L.U (0 w C ::c E 'i C/J CI) :<( ~ <( C ...1 C. . . Puhelin. Postitoimipaikka . . Muuta palautetta . Puhelin. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2009 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. :.: ..,. . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2009 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2009 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 35 euroa/2009 DYhteisöjäseneksi 155 euroa (kysy lisääl) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2009 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2009 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n Jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. . Jakeluosoite .. ...1 1c:, PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1 /09 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L. Jakeluosoite. en . . Postinumero .. . :::) ::, ~u=;~ C/J ~ .!!:! § en <( 'lii Ln <C ~ -(/)> ;::: C =M = Cc:, C/J ..:,::: cc:, a := = c:, c.
, . . 1 . .. Posterinäyttely Päivillä voi esitellä kuntorestaarniseen liittyviä tutkimuksia tai hankkeita, jotka voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. 'Iloa tutkimusta, ~(~ ,( :.l ~,· . .. :,. DLLlll<UNTAl<LINll<I :• Seminaarin hinta Osallistumismaksu 215 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 165 € (yhreisöjäsenilrä edellytetään yhteisilmoittautumista) Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä ilrarilaisuuden aterian, Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. . :·-~;r~r:~·•~7•~,~,~-1 ,r . Ilmoittaudu osoitteessa www.kuntotestaus.net, puhelimitse O 10 778 6601 tai sähköpostilla ruula. ••·., , , (' LTS ·.. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 13.3.2009. . . •.. < ~. -1 ·:·, ookkonää testaa jo_ toj, . i>:L.,· :··· Oulun Diakonissalii~~s, We:elius~Sali . •. Lisätietoja ja ohjelma osoitteessa www.kuntotestaus.net. . valli@lts.fi. ·., ; ' ''!"" unto .. } . testausea!va~ ... . i1'~ \ K .. Abstraktit tulee jättää perjantaina 27.2.2009 klo 16.00 mennessä. :-:f