N AKTII US ITI RUNTARISSA TUTKIMUSARTIKKELIT 2009 OSA 11
Se tarjoaa myös foorumin tiedeviestintään, jonka avulla viritetään hedelmällistä vuoropuhelua tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välille. ONKO KUKKA-ASETELMA AINOA OIKEA TAIDETEOS. Kansainvälisyyden (=englannin kielisyyden) ja artikkelimuodon korostuminen on merkinnyt kriteeristöjen kapea-alaisturnista ja eräänlaisen tieteellisen monokulttuurin synnyttämistä. Paino: Painotalo Auranen Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa pasi.koski@utu.fi Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Muutosta on oikein alleviivattu juuri toteutetun yliopistouudistuksen yhteydessä. Minulla ei ole mitään kukka-asetelmia vastaan, mutta jos ne määritetään ainoiksi arvostettaviksi esitysmuodoiksi, tehdään karhunpalvelus kuvataiteen kehittymiselle. Ymmärrän kyllä, että niin sanotuissa kovissa tieteissä kyseinen esitystapa on toimivin, mutta samalla laajemmassa katsannossa ihmettelen, onko tosiaan tarkoituksenmukaista, että kadotetaan eri tieteenalojen erilaisuus ja rikkaus pakottamalla kaikki yhteen rnuouiin 7 Kansainvälisyys on kiistatta tiedettä rikastava ulottuvuus, jota jokaisen tutkijan täytyisi nauttia riittävässä määrin. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Kuvat: Antero Aaltonen Lehtikuva Vierumäen Mediapaja Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Usein moisen koneiston tuotokset ovat muodollisesti moitteettomia multa sisällöllisesti varsin vähän uutta tietämystä tuottavia. Niiden etuna tietysti on, ettei lukemiseen kulu paljoa aikaa ja toiseksi, kun tutkimustuloksia raottaa vain vähän kerrallaan, on mahdollista hankkia enemmän pisteitä instituutin bonuslaariin. Toisin sanoen, ettei tiede tuota heille mitään. Vastaavasti tieteentekijät ihmettelevät, miksei käytännössä hyödynnetä kaikkia tarjolla olevia merkittäviä loydoksiä. PASI KOSKI L iikunta & Tiede teki palveluksen suomalaisille Ii ikuntatutkijoille, kun sen yhteyteen luotiin kymmenen vuotta sitten erillinen tutkimusartikkeliosio. Liikunta & Tiede -lehti pyrkii toimimaan liikunnan teema-alueella laaja-alaisesti tällä haastavalla kentällä. Se on kehittävä areena kotimaiselle liikuntatieteelle ja samalla oppija valmistautumisväylä myös koville kansainvälisille kentille. Tämä nide mukaan lukien se on tarjonnut julkaisualustan lähes sadalle vertaisarvioinnin läpi käyneelle ja hyväksi havaitulle artikkelille. Vähän kuin kaikkia kuvataiteilijoita vaadittaisiin maalaamaan vain kukka-asetelmia. Käytännön toimijat monesti valittavat, että tutkijat julkaisevat vain toisilleen. Foorumi tuli tarpeeseen. Samalla on kuitenkin syytä muistuttaa, etteivät kaikkien tieteenalojen kaikki oleelliset kysymyksenasettelut ole välttämättä universaaleja. Se tarjoaa kansallisen, suomenkielisen tieteellisen foorumin, jolla voi julkaista tutkimusartikkeleja ja harjoitella niiden tekoa. 47. Liikunta &Tiede 1/2010 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Kriittisten silmälasien läpi voi kuitenkin ihmetellä eräitä asiaan liittyviä piirteitä, jotka myös L&T -lehden perspektiivistä ovat vähemmän suotuisia. Haastavaksi toiminnan nykyisessä kapeaalaista mittaamista ja arviointia yli korostavassa meiningissä tekee erityisesti se, etteivät tutkijat nykykriteereillä saa paljoa pisteitä suomenkielisyydestä eivätkä käytännön toimijoiden palvelemisesta. On oikeastaan paradoksaalista, että nykyisenä tehokkuutta korostavana aikana korostetaan tieteellisenkin toiminnan tehokkuutta (ja kapea-alaisuutta) niin, että tieteellisen tiedon hyödynnettävyyden sekä tieteen ja käytännön vuoropuhelun arvo minimoidaan. Artikkelijulkaiseminen ja etenkin kansainvälinen artikkelijul kaiseminen on epäilemättä oleellinen osa tieteellistä toimintaa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana tieteellisen julkaisemisen pelisäännöt ovat ainakin humanististen ja käyttäytymis-yhteiskuntatieteellisten alojen näkökulmasta muuttuneet voimakkaasti. Kansallisen näkökulman nimissä olisikin syytä tukea ja arvostaa myös kansallisia pyrkimyksiä tieteen teossa. Allekirjoittaneen on joskus vaikea ymmärtää, miten noin kymmensivuinen tutki 111 ustuotan tokoneiston tuottama artikkeli on ikään kuin automaattisesti arvokkaampi kuin pitkäjänteisen tutkijatyön tuloksena syntynyt monografia, jossa jokin teema-alue on otettu laaja-alaisesti haltuun
Kari Puronaho 65 Käytäntö opettaa, muttei ilman opiskelua. Päivi Atjonen TUTKITTUA 88 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Tavoitteiden jalkauttaminen käytäntöihin vaatii vielä aikaa. •' . Toimittaja on moniottelija, jolta vaaditaan useita onnistuneita suorituksia tyydyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Soile Koskela 73 Persona! trainer tarjoaa räätälöityä valmennusta. ~ J Kuva: HANNES PAANANENNIERUMÄEN MEOIAPAJA 69 VOK antaa eväitä valmentajan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Toni Piispanen 25 Omista lähtökohdista toimiviin ratkaisuihin. 81 EMERITUS IHMETTELEE : Liikuntaa takaisin urheiluun! Pekka Oja 82 OPISKELIJA OUNASTELEE: Onko liikunta perusoikeus. ' '' '' . Kari Keskinen 53 Liikunnanopettajien koulutushankkeet innovatiivinen vastaus yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Uusien tutkinnon perusteiden mukaiset koulutukset alkavat syksyllä 2010. Saija Borodavkin AJASSA 83 Raija Mattila kansainvälisen liikunnan naisverkoston puheenjohtajaksi LUETTUA 85 Kaikkien aikojen urheilukirjavuosi 2009. Riitta Pirinen 78 PELASTAKAA TIEDEMIES REINO: Laiskan miehen liikuntatesti. Kari L. --.. Persona! traineriksi voi kutsua itseänsä kuka tahansa, mikä asiakkaan on hyvä muistaa. Sami Kokko, Lasse Kannas, Jari Villberg 11 Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi Menetelmät puntarissa. Jaana Parviainen 32 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelit 10 vuotta. Arja Sääkslahti 89 Tutkimusuutisia liikuntasosiologian maailmasta. Toni Piispanen 28 POLTTOPISTEESSÄ: Denialismi valtaa alaa. Vesa Linnamo 59 Liikunnanohjauksen perustutkinto uudistuu. Anna Tiikkaja 63 Ylempi AMK-koulutus rakentaa työssä hankitulle asiantuntemukselle. Eurooppalaisille tutkinnoille on luotu yhteinen viitekehys. Pekka Reponen 75 Koulutetuin ohjaaja ei ole aina sopivin ja pätevin. Nyt hän lähtee omasta aloitteestaan määrittämää tätä suhdetta uudelleen. Keski-ikäisen Reinon suhde liikuntaan on tähän asti ollut etäinen. Kari Kal/iokoski 92 Väitösuutiset 35 TUTKIMUSARTIKKELIT 2009 OSA 11. Hanna Vehmas 90 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. '•., .. 1 I. Meillä on jo nyt pula pätevistä liikunnanopettajista. Liikuntamatka on usein paitsi aktiiviliikkumista myös tapa kartuttaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi eri alojen asiantuntijat seuraavat ja kommentoivat Reinon taivallusta. Hanna Vehmas 24 Kohteena kunnat tavoitteena toimivat palvelut. Erkki Vettenniemi 87 Tepsiikö terveystieto. Pasi Koski 4 Terveyden edistämisellä matkaa tavoitteista toiminnaksi. Jyväskylän yliopistossa kehitetty pätevöittämiskoulutus on osoittautunut tarpeelliseksi väyläksi. Hannu Itkonen, Jouko Kokkonen 51 EQF tunnistaa ja tunnustaa osaamiset. TÄSSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Reino kertoo jatkossa mietteistään matkan varrelta. --~--... Keskinen 29 KOLUMNl:Tärkeintä ei ole voitto. Lauri Laakso 55 Uusi urapolku tuo lisää päteviä liikunnanopettajia. Lauri Laakso 30 TÄTÄTUTKITAAN: Mitä yhteistä on hampurilaisella ja liikunnalla. Minna Aittasalo, Tuija Tammelin, Mikael Fogelholm 20 Liikuntamatkailijalla vapaa-aika on tehokäytössä. Esko Hatunen ~-·. Terveyden edistäminen on hyvin esillä lasten ja nuorten liikuntaja urheiluseurojen toiminnan tavoitteissa. Matti Hintikka 86 Antidopingin antimoderni valuvirhe. Nyt sen rahoitus on vaakalaudalla. Arja Sääkslahti 57 Teknologia kohtaa liikunnan maisterikoulutusohjelmissa. ~---
Teksti: S"T , LASSE KANNAS, JARI VILLBERG --LAPSET, NUORET, TERVEYS JA URHEILUSEURA: Terveyden edistärnis tavoitteista toirninna 4 LIIKUNTA I!, TIEDE 47 • 1 /2010
Terveyden edistäminen on jo hyvin esillä lasten ja nuorten liikuntaja urheiluseurojen toiminnan tavoitteissa, vaikka erot seurojen välillä ovat suuria. 2001), mutta juovat hurnalahakuisemmin (Kannas ym. Toinen liikunnan ja urheilun kentässä toimiva uusi malli on viime vuosina aktivoitunut terve urheilustadion (Healthy Stadia). Tilanne toimikin lähtölaukauksena terveyttä edistävä liikunta/urheiluseura tutkimukselle, josta on nyt esitettävissä tuloksia ja kehitysehdotuksia. Malleja on kehitetty esimerkiksi kaupunki (Healthy Cities), koulu (Healthy tai Health Promoting School), sairaala (Health Promoting Hospital) ja työpaikka (Health Promoting Workplace) ympäristöihin. 2006). Terveyttä heikentävät käyttäytymistottumukset kyseenalaistavat seuratoimintaa ohjaavan terveysaatteen painoarvoa ja erityisesti sen eteen tehtyjen toimien aktiivisuutta. Liikuntaan, urheiluun ja yleisemminkin ihmisten vapaa-aikaan liittyviä toimintaympäristölähtöisen terveyden edistämisen malleja on kehitetty melko vähän. 2002; Rolandsson ja Hugoson 2001), lisäravinteita sekä suorituskykyä parantavia doping-aineita (Bents ym. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten negatiiviset terveyskäyttäytymistrendit (Kannas ym. Siitä, miten tämä missio toteutuu käytännössä, on huomattavan vähän tutkimustietoa. Laajimmin seurakontekstissa on tutkittu seuratoimintaan osallistuvien ja osallistumattomien nuorten terveyskäyttäytymiseroja. Tutkimushankkeen tavoitteena oli 1) rakentaa viitekehys terveyttä edistävälle seuralle 2) määritellä olennaisimmat lasten ja nuorten seuroihin soveltuvat terveyden edistämisen toimet sekä 3) tutkia, missä määrin terveyden edistäminen on esillä seurojen LIIKUNTA & TIEDE 47 • 112010 5. Myös tutkimustoiminta tästä aiheesta on vasta alkutaipaleella (Priest ym. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että seuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat muita fyysisesti aktiivisempia (Vuori ym. 2004; Calfee ja Fadale 2006; Dickinson ym. :t ,. L asten ja nuorten liikunta/urheiluseuratoimintaan liitetään usein terveet elämäntavat. Terveyttä edistävä liikunta/urheiluseuran mallin kehittäminen aloitettiin Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa vuonna 2004. ~ = . Seuratoiminnan ja terveyden välinen yhteys ei siis perustu vain valtiovallan suunnasta esitettyyn "terveys yhteiskunnallisesti merkittävä asia" -viestiin, vaan myös liikunta ja urheiluväen itse itselleen asettamiin arvoihin ja tavoitteisiin. Seura on hyvä terveyden edistämisen toimintaympäristö Liikunta/urheiluseurojen potentiaali on vasta viime vuosina tunnistettu terveyden edistämisen kansainvälisessä yhteisössä (Dobbinson ym. Tutkijoilla ei näitä kuitenkaan tuossa vaiheessa ollut tarjota. Esimerkiksi seuratoimintaan kuuluvien nuorten humalahakuisempi juominen tyrmättiin usein toteamalla; ei meidän seurassa. Toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen on keskittynyt perinteisiin, lähinnä suuria ihmismassoja tavoittaviin, toimintaympäristöihin (Dooris 2004). 2008). Suomesta hankkeessa ovat mukana Finnair Stadium sekä Vaasan Botnia-halli (Healthy Stadia 2009). Viime vuosina näiden perinteisten toiminta-alueiden rinnalle on alkanut ilmaantua rajatumman ihmisryhmän tavoittavia malleja, kuten terveyttä edistävä vankila ja maatila. 2006; Melnick ym. 2002; Rimpelä 2000), käyttävät yleisemmin nuuskaa (Kannas ym. Tavoitteiden jalkauttaminen käytännön toimintaan vaatii vielä lisätyötä ja aikaa. 2005). 2004) ja polttavat harvemmin tupakkaa (Haukkala ym. Samaan aikaan peräänkuulutettiin konkreettisia :uva: LK/KEYSTONE!GAETAN SALLY ellä rna tkaa ksi apuvälineitä seura toimijoiden tueksi (Kokko 2006a). 2002; Rimpelä 2000), kiihdyttivät vuosituhannen vaihteessa keskustelua Suomessa, mutta saivat samalla seuratoimijat puolustuskannalle. Suurin osa (81 %) seuroista ilmoittaa, että terveet elämäntavat on tärkeä aate seuran toiminnassa (Koski 2009). 2006; Kokko ym. Tässä Euroopan tasoisessa verkostossa pääasiassa isojen urheilustadionien toimitapoja pyritään kehittämään terveyttä edistävään suuntaan painottaen niiden ravitsemuspisteiden kautta tarjottavan ruoan terveellisyyttä, vastuullista alkoholin myyntiä sekä ympäristöystävällistä liikennettä (Healthy Stadia 2009). Mallin pääasiallisina kohderyhminä ovat stadioneilla käyvät katsojat, sen henkilökunta sekä urheilijat. Terveyttä edistävä liikunta/urheiluseura on yksi ensimmäisistä
Huomionarvoista tässä on se, että seuran toimihenkilöt arvioivat seuransa kaksi kertaa todennäköisemmin laaja-alaisemmalle tasolle kuin valmentajat. Parhaiten seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan sairaana liikkumisen/urheilemisen riskeistä, vammojen ennaltaehkäisystä sekä unesta ja levosta. Siksi saman seuran toimihenkilöiden ja valmentajien arviot käännettiin seurakohtaisiksi keskiarvoiksi. Jopa paras kolmannes seuroistakin ylsi vain kohtalaiselle tasolle. Toisaalta tällä osa-alueella oli havaittavissa selviä eroja siinä, mistä asioista oli ohjeistettu ja mistä ei. Taustamuuttujista Nuoren Suomen sinetin omaavat seurat olivat huomioineet terveyden edistämisen muita paremmin. Seurojen välinen vaihtelu oli suurta. Aineiston analyysien tarkastelukulma oli seura. Kahden asiantuntijaryhmän avustuksella alkuperäisistä 81 kriteeriehdotuksesta saatiin nostettua esiin 22 tärkeintä (Kokko 20066; Kokko ym. Vastaavasti heikoimmissa seuroissa täyttyi alle kolme kriteeriä. Seuran toimihenkilöt arvioivat aluksi seuran yleistä toiminnanorientaatiota eli toimintaperiaatetasoa ja sen jälkeen seuran aktiivisuutta siinä, missä määrin seura on ohjeistanut valmentajiaan huomioimaan terveyteen liittyviä asioita valmennustoiminnassaan. 2004),joten seuraavaksi keskitytään tulosten esittelyy n. Heikoin kolmannes oli ohjeistanut valmentajiaan vain harvoin, kun taas paras kolmannes kohtalaisen usein. Useat seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan matkojen aikaisen ravitsemuksen, valmentajien oman käytöksen sekä mahdollisten päihteidenkäyttötilanteisiin puuttumisen osalta. Nuoret arvioivat koko ajan valmentajansa terveyden edistämisaktiivisuutta. Indeksin vaihteluväli on 0-22.00. Tutkimuksen toisessa empiirisessä vaiheessa toteutettiin 97 lasten ja nuorten seuraa tavoittanut kyselylomaketutkimus. Seuratutkimuksessa käytetyt kysymykset johdettiin edel I isvaiheen kriteereistä. Aktiivinen seura ohjaa valmentajia terveysasiat osaksi valmennusta Se missä määrin seura huomioi terveyden edistämisen toimintaperiaatetasolla, ei kuitenkaan kaikkien osalta näytä siirtyneen käytännön toiminnaksi. Sen sijaan, jopa hieman yllättäen, seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan selvästi harvemmin ravitsemuksen ja eri päihteiden (sisältäen dopingin) osalta. Terveyden eri aihealueiden kohdalla seurojen aktiivisuus vaihteli erittäin paljon. Seurojen ohjeistusaktiivisuutta arvioivat vain seuran toimihenkilöt. Tarkastelu suoritettiin kolmen ulottuvuuden kautta: Seuran ohjeistusaktiivisuus suhteessa 1) liikunta/urheilusuoritukseen 2) muuhun seuratoiminta aikaan sekä 3) eri terveyden aihealueisiin. Joka neljäs seura ylsi laaja-alaisesti terveyttä edistävälle tasolle (2:15), kun taas joka kolmas jäi vähemmän terveyttä edistävälle tasolle ( <l 1.00). Seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan huomattavasti harvemmin, kun tarkasteltiin terveyden edistämisen esillä oloa muun seuratoiminnan aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on julkaistu aiemmin tässä lehdessä (Kokko ym. Näistä keskiarvoista muodostettiin seuran terveyden edistämisen profiilin indeksi (STEP-indeksi), joka kuvaa tutkittujen seurojen yleistasoista suhtautumista terveyden edistämiseen. Ylakriteeri t ovat: 1) seuran terveyden edistämisen toimitavat, 2) seura terveyttä ja turvallisuutta edistävänä ympäristönä, 3) seuran yhteisölliset terveyden edistämisen toimet 4) seuran yksilölähtöiset terveyden edistämisen toimet sekä 5) seuran terveyspalvelut. Tutkimukseen osallistuneiden seurojen terveyden edistämisen profiilin indeksi oli 12.25 ± 4.04. Seuralla omanlaisensa terveyden edistämisen profiili Seuran toimihenkilöt ja valmentajat arvioivat aluksi seuransa terveyden edistämisen nykytilaa 22 kriteerin avulla. 2006). Tarkoituksena oli saada eri seuratoimijoilta mahdollisimman laaja-alainen arvio seuran terveyden edistämistoiminnasta. Sen sijaan useat terveyskasvatukseen liittyvät asiat olivat jääneet jopa kokonaan huomioitta. Seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan erityisesti huomioimaan, että niin tuomareita, sääntöjä kuin kanssaurheilijoita kunnioitetaan, harjoittelu on mukavaa sekä nuoria kohdellaan liikunta/urheilusuorituksissa tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkitut seurat täyttivät keskimäärin 12 terveyttä edistävän seuran kriteeriä 22:sta. tavoitteissa ja käytännöntoiminnassa. Kyselyyn vastaajina toimivat seuran toimihenkilöt, valmentajat sekä 14-16-vuotiaat nuoret. Seuratason aktiivisuutta tarkasteltiin sen kautta, missä määrin seura oli ohjeistanut valmentajiaan ottamaan terveyteen liittyviä asioita huomioon osana valmennustoimintaa. Terveyttä edistävän seuran kriteerit seuratutkimuksen taustalla Tutkimuksen ensimmäisen empiirisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä olennaisimmat terveyttä edistävän liikunta/urheiluseuran toimet eli kriteerit. Liikunta/urheilusuoritukseen liittyvä terveysasioita koskeva ohjeistaminen oli kohtalaisen yleistä. Liikunta/urheilusuorituksen osalta yhden lajin 6 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Myös hygienia, väkivalta ja seksuaaliterveys-kysymyksistä oli ohjeistettu vain harvoin. Parhaiten terveyden edistämisen seuransa toimintaperiaatetasolla huomioineet seurat täyttivät lähes 19 kriteeriä. Yhteenvetona ensimmäisestä vaiheesta voi todeta, että molemmat asiantuntijaryhmät olivat melko yksimielisiä olennaisimmista kriteereistä. Valmentajat arvioivat aluksi samoin seuran yleistä toimintaorientaatiota, mutta keskittyivät sen jälkeen arvioimaan oman toimintansa aktiivisuutta. Nämä kriteerit jaoteltiin viiden yläkriteerin alle
Seurojen antama ohjeistus ja valmentajien aktiivinen toteutus olivat terveyden eri aihealueiden osalta melko samalla tasolla. Seurojen välillä oli suuriakin eroja sekä periaate että käytännöntasoilla. Mielenkiintoista tällä osa-alueella oli se, että seurojen ohjeistusaktiivisuus oli vieläkin vähäisempää kuin valmentajien toteutus. Aktiivisimmin valmentajat olivat ohjeistaneet nuoria siitä, että sairaana ei tule liikkua/urheilla sekä unta ja lepoa tulee saada riittävästi. Valmentajien terveyden edistämistoiminnan osalta voidaan pohtia, miksi valmentajat ja nuoret kokivat valmentajien toiminnan niin eritavalla. Nuorista jopa noin puolet sanoi, etteivät valmentajat olleet käyneet läpi nuuskaan, dopingiin tai huumeisiin liittyviä asioita kertaakaan kyseisen kauden aikana. Myös vammojen ennaltaehkäisyä oli käyty nuorten kanssa läpi melko usein. Niitä esitellään tätä seuraavassa artikkelissa. Sekä valmentajien että nuorten arvio valmentajien terveyden edistämisaktiivisuudesta muun seuratoiminnan osalta oli melko samalla tasolla. STEP-indeksiä voidaan hyödyntää myös seuratoiminnan laadun mittarina esimerkiksi seurojen ja laji liittojen taloudellisen tuen perusteissa. Tämä polarisaatio ilmeni niin seurojen ohjeistamisessa kuin valmentajien aktiivisuudessa. Tutkimuksessa kehitettyä mallia sekä mittareita voi suositella myös kansainväliseen käyttöön. Tutkimus antoi paljon virikkeitä lasten ja nuorten seuratoiminnan terveyden edistämisen kehittämiseksi. Yleisellä tasolla valmentajat olivat olleet aktiivisia sen suhteen, että mahdolliseen päihteidenkäyttöön puututaan, nuoria ohjeistetaan päivittäisissä terveyteen liittyvissä tilanteissa, kuten ruokailtaessa yhdessä sekä, että viikoittainen levon ja rasituksen suhde on tasapainossa. Suurin osa nuorista (75 %) oli samaa mieltä valmentajien kanssa turvallisuustekijöiden huomioimisen suhteen, mutta vain noin puolet nuorista oli samaa mieltä muiden edellä mainittujen tekijöiden osalta. Tämä periaatteellinen laaja-alaisuus ei ole muuntunut käytännöntason aktiivisuudeksi kuin osin. Täten kehittämistarpeita on pohdittava seurakohtaisesti. Toisaalta aktiivisuudessa oli selviä eroja kysyttyjen toimien välillä. Eri aihealueiden välillä oli siis havaittavissa selvä polarisaatio. erikoisseura t olivat yleisseuro ja aktiivisempia ohj eistamisessa ja Nuoren Suom en sinettiseura t muita seuroja aktiivisem pia terveyden aihealueiden suhteen. Nuoret sen sijaan arvioivat valmentajien aktiivisuuden jälleen selvästi passiivisemmalle tasolle valmentajien arvioihin verrattuna. Yleisesti ottaen valmentajat itse arvioivat oman terveyden edistämistoimintansa melko aktiiviseksi, mutta nuoret selvästi passiivisemmaksi. Liikunta/urheilusuorituksen (suunnittelu ja toteutus) suhteen valmentajat olivat olleet molempien vastaajaryhrnien mukaan melko aktiivisia, muun seuratoiminnan ajan sekä eri terveyden aihealueiden suhteen selvästi passiivisempia. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden, kuten seuran terveyden edistämisprofiili-indeksin (STEPindeksi), avulla voidaan varsin luotettavasti ja havainnollistavasti selvittää kunkin seuran terveyden edistämisvahvuudet ja heikkoudet. Myös tällä osa-alueella oli selviä eroja siinä, mitä aihealueita oli käsitelty. Suurin osa valmentajista arvioi oman toimintansa olleen aktiivista liikunta/urheilusuorituksen osalta sen suhteen, että nuoria kohdellaan tasapuolisesti (78%), lajin sääntöjä (87%), tuomareita ja kanssaurheilijoita (82 %) kunnioitetaan, turvallisuustekijät huomioidaan (73%) sekä harjoittelu on mukavaa (80%). Vain 15 prosenttia nuorista sanoi valmentajien käyneen päihteisiin liittyviä asioita läpi usein. Olennaista on kuitenkin se, että muun seuratoiminnan aikana tämä aktiivisuus oli selvästi alhaisempaa kuin liikunta/urheilusuorituksen osalta. Vika ei toki yksin ole usein vapaaehtoispohjalta toimivien valmentajien, vaan siinä, ettei heille ole pystytty tarjoamaan tarvittavia tietoja, taitoja ja työkaluja terveyden edistämisestä. Oli syy mikä tahansa, olennaista on, että valmentajien viesti ei tunnu tällä hetkellä tavoittavan nuoria. Seuran tehtävänä onkin pohtia, mitä sen tulisi tehdä valmentajien toiminnan tueksi ennen kuin valmentajilta voidaan vaatia tehostettua terveyden edistämistoimintaa. Sen sijaan eri päihteisiin liittyvistä asioista oli keskusteltu selvästi harvemmin. Li säksi jäsenm äärältään suurem m at seura t olivat pienempiä aktiivisempia ohjeistu ksessa kaikilla kolmella ulottuvu udella. Valmentajat keskittyvät urheilusuoritukseen myös terveysasioissa Valmentajien terveyden edistämisaktiivisuutta tarkasteltiin samojen kolmen ulottuvuuden osalta kuin seurojen ohjeistusaktiivisuuttakin. Valmentajien aktiivisuutta arvioivat sekä he itse että nuoret. Muut muun seuratoiminnan aikaa koskevat toimet olivat olleet vähäisempiä, erityisen vähän valmentajat olivat toteuttaneet terveyskasvatusta. Kehittämisen kohteena käytäntöön vieminen Suomalaiset lasten ja nuorten liikunta/urheiluseurat ovat keskimäärin huomioineet terveyden edistämisen kohtalaisen hyvin toimintaperiaatetasolla. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 7
Policy interventions implemented through sporting organisations for promoting healthy behaviour change IReview). Popular ergogenic drugs and supplements in young athletes. Kolmen kyselykierroksen aikana asiantuntijat arvioivat yhteensä 81 kriteeriehdotusta. ja Villberg J. The Cochrane Library, Numero 3, 14 sivua. Kokko S., Kannas L. ja Fish L.H. in Finland. Rimpelä M. Health Promoting Sports Club -Youth sports clubs' health promotion profiles, guidance, and associated coaching practice. Tobacco use among high school athletes and nonathletes: Results of the 1997 youth risk behavior survey. Jyväskylän yliopisto. valistus ja politiikka. 2000. Health promotion profile of youth sports clubs club officials' and coaches' perceptions. Health Promotion International 24 11 ), 26-35. 2006. Jyväskylän yliopisto. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. ja Barnes G.M. Terveyden edistäminen osana lasten ja nuorten liikunta-/urheiluseuratoimintaa. Seurat valittiin lajikohtaisesta. Joining up settings for health: a valuable investment for strategic partnerships. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, julkaisuja 2, 113-139. Vastaajia tavoiteltiin kolmesta kohderyhmästä, seuran toimihenkilöistä, valmentajista sekä 14-16-vuotiaista nuorista, tässä vain poikia. ja de Vries H. Dickinson B., Goldberg L, Elliot D., Spratt D., Rogol A.D. Liikunta ja urheiluseurat muutoksessa. 2002. Dooris M. Physician & Sportsmedicine, 32, 30-34. http://www2.slu. 2006b. Liikunta &Tiede 41, 101-112. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 60, 61-74. 2004. Delphi-tutkimuksen lopputuloksena asiantuntijat arvioivat kaikkein tärkeimmiksi 15 kriteeriä. Urheiluseuratoiminnan, kilpaurheilun ja urheiluviestinnän yhteydet lasten päihteiden käyttö. Hormone abuse in adolescents and adults -A review of current knowledge. SAMI KOKKO, TtM (väit.) Tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi LASSE KANNAS Professori Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@jyu.fi JARI VILLBERG Tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jari.villberg@jyu.fi Arti.hlieli pohjautuu tammiliuussa 2010 tarliastettuu.n Sami Kolion väitöstuthimuhseen "Health Promoting Sports Club Youth sports c/ubs' health promotion profiles, guidance, and associated coaching practice, in Finland". ja Ojala K. ja Villberg J. Pediatrics, 117, 577-589. Healthy Stadia 12009) The 1€m European healthy stadia programme. 2009. Adolescence, 36, 727-747 Priest N., Armstrong R., Doyle J. Progression of oral snuff use among Finnish 13-16-year-old students and its relation to smoking behaviour. Dobbinson S.J., Hayman J.A. Kun seurat oli valittu, valittiin vastaajat yhteistyössä seurojen yhdyshenkilöiden kanssa. Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä. Ephedrine, pseudoephedrine, and amphetamine prevalence in college hockey players. Tarkastelussa havaittiin kriteerilistassa joitain olennaisia puutteita, jotka täydennettiin tutkijan toimesta ottamalla listalle seitsemän lisäkriteeriä. Lomakkeita saatiin takaisin 273 seuran toimihenkilöllä, 240 valmentajalta sekä 646 nuorelta. (toim.) Koululaisten terveys 1a terveyskäyttäytyminen muutoksessa. 2009. Studies in Sport, Physical Education and Health 144. Health Promotion International 21 131, 219-229. LÄHTEET Bents R.T., Tokish J. Teoksessa Kannas L. ja Goldberg L. Liikunta & Tiede 39, 4-11 Kokko S. 2001. Teoksessa Puuranen, A. 2006. Viitattu 8.9.2009. Kokko S. ja Itkonen H. ja Hugoson A. Koski P. Prevalence of health promotion policies in sports clubs in Victoria, Australia. Kokko S. Liikunnan ja urheilun maailma, 4. Vaikka kaikki 120 seuraa lupautuivat mukaan tutkimukseen, lopulta 97 (81 %) palautti lomakkeet. 2010. 2001. Kyselytutkimuksen otos toteutettiin kahdessa vaiheessa, ensin seurat, sitten vastaajat. ja Waters E. Kuten tekstissä jo todettiin, eri vastaajaryhrnien kysymysorientaatio oli hieman erilainen ja se tulee ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. 2005. 2006. NÄIN TUTKITTIIN T utkimus koostui kahdesta empiirisestä vaiheesta. Viitattu 10.11.2008. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vuonna 2007 toteutettiin seuratutkimus. The health promoting sports club in Finland a challenge for the settings-based approach. ja Livingston P.M. Addiction, 101, 581-589. Täten Delphi-tutkimuksen jälkeinen alustava kriteeritypologia piti sisällään 22 kriteeriä terveyttä edistävälle seuralle (Kokko ym. 2004. Viitattu 6.112009 http://wwwhealthystadia.eu/ Kannas L., Vuori M., Seppälä H.-R., Tynjälä J., Villberg J., Välimaa R. 2006. Calfee R. Critical Public Health, 14, 37-49 Haukkala A., Vartiainen E. Siinä mukaan tavoiteltiin 120 lasten ja nuorten liikunta/urheiluseuraa neljästä lajista (hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja yleisurheilu), 30 per laji. Endocrinologist, 15, 115-125. ja Tynjälä J. 2006; Kokko 2010). Kokko S., Kannas L. fi/lehtiarkisto/verkkolehti.200004.uutinen.573 Rolandsson M. Melnick M.J., Miller K.E., Sabo D.F., Farrell M.P. ltoim.) Terveystaju Nuoret. 2004. Seuratutkimuksen mittarit rakennettiin terveyttä edistävän seuran kriteerien (TES kriteerit) pohjalta. 2008. Kokko S., Kannas L. Health Promotion International 21, 121-129. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Factors associated with snuffing habits among icehockey-playing boys Swedish Dental Journal, 25, 145-154. Seurojen terveyden edistämisorientaatiota kuvaamaan luotiin indeksi, seuran terveyden edistämisprofiilin indeksi 8 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Suojaako urheiluseuratoiminta nuoria päihteiltä ja tupakalta. Vuori M., Kannas L. Siinä kahden asiantuntijaryhmän (terveyden edistäminen n e I I ja urheiluseuratoiminta n =16) kanssa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys olennaisimmista terveyttä edistävän liikunta/urheiluseuran kriteereistä. Urheilujäqestöjen terveysilmapiirissä positiivista värinää Liikunta & Tiede 11 ), 14-17. Asiantuntija arvioiden jälkeen kriteerilistaa tarkasteltiin suhteessa Ottawa Charterin määrittelemiin terveyden edistämisen toimintalinjoihin. 2004. ja Fadale P. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2004 toteutettiin Delphi-tutkirnus. Helsinki, SLU. 2006a
Päihteiden käytön ennaltaehkäisyn tulisi olla mukana aina. Usein jo pienikin näkökulman muutos lisää terveyden edistämisen huomioimista seuratoiminnassa. 5. Lisäksi voidaan tarkentaa, mitä sillä tässä seurassa tarkoitetaan, sisältääkö se esimerkiksi ravitsemusta ja päihteettömyyttä koskevia asioita. Pohdi missä määrin seuralla on resursseja panostaa terveyden edistämisen kehittämiseen. Seura voi järjestää kehitysseminaarin, johon tavoitellaan osallistujia kaikista toimijaryhmistä. Nostakaa esiin aiheet ja toimet, jotka sopivat seuran resursseihin, osaamiseen sekä ovat toteuttamiskelpoisia. Tulokset esitetään siis seuralähtöisesti. Tällöin siihen on saatavilla taloudellista tukea. Määrittäkää seuran tahtotila terveyden edistämisen suhteen. Määritelkää kehittämistyölle realistinen aikataulu ja työnjako. Kirjalliset tavoitteet säilyvät, vaikka henkilöt vaihtuisivat. Terveyden edistämisen johtaja voi olla esimerkiksi seuran hallituksen jäsen, toimihenkilö, nuorispäällikkö tai joku vanhemmista. ldeana on keskustella terveyden edistämisen roolista osana seuran toimintaa ja toimintaperiaatteita tai asiasta voidaan keskustella esimerkiksi seuran hallituksen kokouksen yhteydessä. Seuroissa,joissa terveyden edistämisen kehittäminen on osoitettu tietylle henkilölle, terveys myös näkyi useammin seurojen toimintaperiaatteissa (Dobbinson ym. Useilla seuroilla on myös kåytännönlåheisemmät toimintalinjaukset. Askelmerkkejä terveyttä edistävään arkeen seuratyössä Lasten ja nuorten liikunta/urheiluseurojen kehittäminen terveyttä edistäviksi on pitkäjänteinen prosessi. Kehittämistyö voi alkaa projektinmuodossa. Terveyden edistäminen toimintaperiaatteisiin Toimiruaperiaatteilla tarkoitetaan tässä seuran julkaisemia toimintalinjauksia tai -rnääritelrniä sen toiminnan tavoitteista ja taustalla olevista periaatteista, aatteista ja arvoista. 2006). Se koostuu seuran toimihenkilöiden ja valmentajien arvioista omasta seurastaan suhteessa TES kriteereihin (22). Perimmäinen tavoite on, että toiminta integroituisi osaksi seurojen olemassa olevia liikuntaan ja urheiluun liittyviä toimitapoja. Yksittäisten vastaajien arviot käännettiin seurakohtaisiksi keskiarvoiksi. Jokaista ulottuvuutta mitattiin useita kysymyksiä sisältäneellä kysymyspatterilla. Kehittämisprosessi tarvitsee aina resursseja, niin taloudellisia kuin ajankäytöllisiåkin. 1. T erveyden edistämisen huomioiminen hyödyttää myös itse liikuntaa ja urheilua hyvinvoivat, terveet ja terveet elämäntavat omaavat nuoret myös jaksavat ja kehittyvät paremmin urheilusuorituksissaan. Terveyden edistämisen tulisi olla osa molempia. 2. 3. Tarkempia tietoja analyysimenetelmien käytöstä voit katsoa kyseisestä väitöskirjasta (Kokko 2010). LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 9. 4. Seuroissa tapahtuvaa terveyden edistämisaktiivisuutta tarkasteltiin sekä seurojen ohjeistusaktiivisuuden ( valmentajien suuntaan) että valmentajien toteutusaktiivisuuden kautta. Seuran ohjeistusaktiivisuutta arvioivat seuran toimihenkilöt ja valmentajien toteutusaktiivisuutta sekä valmentajat itse että nuoret. Jokaisella yhdistysmuotoisella seuralla on säännöt. (STEP indeksi). Nosta esiin tärkeimmät terveyden edistämisen tavoitteet. Tällöin on huolehdittava, että työryhmä on virallinen, sillä on toimivalta ja johtaja. Nimitä vastuuhenkilö prosessin johtajaksi. Terveiden elämäntapojen sijaan voidaan puhua liikunnallisesta tai urheilullisesta elämäntavasta. Aineiston analyyseissa käytettiin sekä perusmenetelmiä, kuten jakaumatarkasteluja, ristiintaulukointia sekä Khiinneliötesti että kehittyneempiä menetelmiä, kuten faktorija logistinen regressio-analyysi. Määrittäkää seuran terveyden edistämisen tavoitteet, kirjatkaa ne ylös ja muuntakaa liikunnan/urheilun kielelle. Kehittämistyö voidaan antaa myös työryhmän tehtäväksi. Terveydessä on useita eri aihealueita, kuten liikunta, ravitsemus, uni, mielenterveys, joita voidaan edistää. Aktiivisuuden osalta tarkasteltiin kolmea ulottuvuutta urheilusuorituksen (ohjaaminen ja suunnittelu) aikaa, muuta seuratoiminnan aikaa sekä eri terveyden aihealueita
Prevalence of health promotion policies in sports clubs in Victoria, Australia. Arvioinnin tulisi olla osa seuran vuosittaista toimintakertomusta. Muutosvastarintaa on lähes aina. 10 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. fi/mp/db/fi le_library/x/1 M G/276831 /f ile/oueskjke1030407.pdf Kokko S. 14. Viitattu 26.8.2009. 13. Tässä perusperiaate "riittävästi nukkuva, monipuolisen ruokavalion omaava, ei päihteitä käyttävä nuori myös jaksaa ja kehittyy urheilussa paremmin" voisi toimia lähtökohtana ja herättää valmentajien mielenkiintoa tasosta riippumatta. koulutussisältöihin tai järjestää erillinen tiettyä aihealuetta, kuten ravitsemusta koskeva koulutus. Tee yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Seuroissa on yleensä useita alaryhmiä, kuten joukkueita tai harjoitusryhmiä. Valmentajan näkökulmasta kysymys kuuluu, miksi minun tulisi kiinnittää huomiota terveyden edistämiseen ja mitä hyötyä siitä on minulle ja urheilijoilleni. Motivoi valmentajia terveyden edistämiseen. Ensimmäisen vuoden aiheena oli päihteiden ennaltaehkäisy, erityisesti nuuska, toisena vuonna ravitsemus ja kolmantena uni/lepo ja hygienia. Suunnittele miten tavoitteet jalkautetaan. 2010. Jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä valmentajien terveystietotasoa, tulisi tarkkailla, mitä toimia tämän tietotason parantamiseksi on tehty ja arvioida saavutettiinko valmentajien ticiotasossa parannusta. Terveysasiat voidaan integroida olemassa oleviin valmentaja yms. 2006. Arvioi tavoitteita ja niiden toteuttamiskelpoisuutta tasaisin väliajoin. Tavoitteista käytännön työhön Jotta seuratasolla linjatui periaatteet, aatteet ja arvot näkyisivät myös käytännössä, tulee niiden eteen tehdä johdonmukaisesti työtä. Hyödynnä valmentajien kanssa ennen kauden alkua käytävät keskustelutilaisuudet. Ii nhockey. Suositukset pohjautuvat tammikuussa 2010 tarkasteltuun Sami Kokon väitösunkirnukseen "Health Promoting Sports Club Youth sports clubs' health promotion profiles, guidance, and associated coaching practice, in Finland". Seuran näkökulmasta on tärkeää, että nämä ryhmät toteuttavat toiminnassaan seuran mäåriuelemiä toimintaperiaatteita. 12. Seura voi esimerkiksi valita yhden tietyn terveysaiheen kutakin kautta kohden tai muutaman toimenpiteen, joita voidaan soveltaa useammalla aihealueella. (20071 Operaatio urheilullinen elämäntapa Suomen Jääkiekkoliiton terveyden edistämisohjelma. Nämä ohjeet samalla selventävät sen, mitä kunkin toimijatahon odotetaan asian eteen tekevän. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Jos jokin seuran toimintaperiaate ei toimi, sitä voidaan muokata jo kauden aikana toimivampaan suuntaan. Seuran tulee pystyä vastaamaan näihin kysymyksiin. ja Livingston P.M. 7. http://www. SAMI KOKKO, TtM (väit.) Tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi LASSE KANNAS Professori Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@jyu.fi JARI VILLBERG Tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jari.villberg@jyu.fi LÄHTEET Dobbinson S.J., Hayman J.A. 9. Kokko S. Lisäksi valmentajien terveystietoja ja -taitoja tulee vahvistaa. Kouluta valmentajia ja muita toimihenkilöitä. Health Promotion International 21, 121-129. Toimintaperiaate josta juuri kukaan ei tiedä, ei voi muuntua käytännöntoiminnaksi. Jotta seura voi odottaa valmentajien ja muiden toimihenkilöiden lisäävän terveyden edistämistoimintaansa, tulee sen varmistaa, että he saavat riittävät tiedot ja taidot koulutuksen avulla. Jyväskylän yliopisto. Arvioinnissa olennaista on tunnistaa linkki tavoitteen, toiminnan ja odotetun lopputuloksen välillä. Tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että niiden merkitystä ja mahdollisia vaikutuksia pystytään jollain tavalla arvioimaan. On hyvä käydä keskusteluja muiden seurojen kanssa jo olemassa olevista mahdollisista hyvistä käytänteistä ja ideoista. Väitöskirjassa pohditaan lisäksi kyseessä olevien suositusten priorisointia, resursointia sekä muiden liikuntaorganisaatioiden roolia seurojen terveyden edistämistoiminnan kehittämisen tukena. Jääkiekkoliiton ohjelmassa on myös ohjeita niin lajiliiton alue, seura kuin joukkuetasoille. Seuran näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen järjestämistä tai siihen osallistumisen mahdollistamista. Valmentajia tulee ohjeistaa, motivoida ja heidän sitoutumisensa asiaa kohtaan varmistaa. 8. Sitouta seur an toimihenkilöt kehittämisprosessiin. Tarkkaile päivittäisessä toiminnassa tapahtuvaa terveyden edistämistä. Silti on tärkeää, että kaikki toimivat saman tavoitteen suunnassa. Terveyden edistämisasioita voidaan sisällyttää myös valmeruajasopimukseen ja seuran koulutuksiin. Health Promoting Sports Club -Youth sports clubs' health promotion profiles, guidance, and associated coaching practice, in Finland. 10. 6. Käytä jo olemassa olevia tiedotusmenetelmiä. Panosta seuran sisäiseen tiedottamiseen ja valmentajien ohjeistamiseen. Studies in Sport, Physical Education and Health 144. Arvioi käytännön toimia suhteessa toimintaperiaatteiden tavoitteisiin. Seuran ulkopuolista koulutusta järjestävät useat eri tahot, kuten liikunnan kattotai aluejärjestöt tai terveysalan toimijat. 11. Suomen jäakiekkoltiuo on esimerkiksi päätynyt kolmenvuoden sykliin omassa terveyden edistämisohjelmassaan (Kokko 2007)
Menetelmiä on monia, mutta kullakin on rajoituksensa. S uomalaisista lapsista arviolta vain puolet liikkuu kyselytutkimusten perusteella suositusten mukaisesti (Fogelholm ym. Edistämistoimenpiteiden tueksi tarvitaan kuitenkin tietoa siitä 1) mikä merkitys lapsuusja nuoruusajan fyysisellä aktiivisuudella on terveydelle Kuva: ANTERO MLTONEN LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 11. lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on siis tärkeää. i-d.eJJ i' .111111) ls:1 \ '1J ~· f'} ~ ~ ~~·-~ ~~~~ plilL Teksti: MINNA AITTASALO, TUIJA TAMMELIN, MIKAEL FOGELHOLM Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arvioiminen on haasteellista. Luotettavaan tulokseen pääseminen edellyttää eri mittausmenetelmien käytettävyyden tuntemista. 2007)
2007). Keskeistä menetelmän valinnassa on se, mitä fyysisestä aktiivisuudesta halutaan tietää: riittääkö, että selvitetään kuinka paljon lapset ja nuoret liikkuvat vai tarvitaanko tarkempaa tietoa myös siitä, millaista fyysinen aktiivisuus on eli liikkumisen muodoista, useudesta, kestosta, tehosta, energiankulutuksesta ja ympäristöstä. Kaksoismerkuyn veden käyttöä rajoittaa kuitenkin siihen vaadittava laitteisto sekä yksittäisen mittauskerran tyoläys tutkijoille ja kalleus. ja miten terveyden kannalta kannattaisi liikkua, 2) miten ja kuinka paljon lapset ja nuoret liikkuvat, 3) mitkä tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten fyy siseen aktiivisuuteen, 4) m illaista fyysinen aktiivisuus on erilaisissa ympäristöissä (koulu, päiväkoti, puistot jne.) ja 5) mitkä edistämiskeinot ja toim intaympäristöt ovat vaikuttavimpia lasten ja nuorten fyy sisen aktiivisuuden edistäm isessä. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmissä tarkastelu on usein rajoittunut pelkkiin korrelaatioihin, jotka voivat antaa puutteellisen kuvan luotettavuudesta (Adamo ym. Esimerkiksi kouluikäisten lasten reippaasta liikkumisesta 96 prosenttia tapahtuu lyhyemmissä kuin 10 sekunnin jaksoissa (Baquet ym. (Hopkins 2000). monia tulkintoja) tai puolueellisuuden (esim. 2007a). Arviointi on subjektiivista tai objektiivista Arviointimenetelmät jaetaan yleensä kahteen luokkaan, subjektiivisiin ja objektiivisiin. Yleisimmin on arvioitu samanaikaisvaliditeettia (rinnakkaisvaliditeetti, concurrent validity) ja toistoreliabiliteettia (test-retest reliability). lukemisessa ja kirjoitetun ymmärtämisessä (Sallis 1991). Kehitteillä on myös uudempia menetelmiä, kuten satelliittipaikannusjärjestelmä (Global positioning systern , GPS) ja paikkatietojärjestelmä (Geographic 1 nformation Systern, GIS) sekä näiden yhdistäminen tavallisempiin menetelmiin, kuten kiihtyvyysmittariin. Kaksoismerkittyä vettä (doubly labelled water, DLW) pidetään yleisesti objektiivisimpana kokonaisenergiankulutuksen arviointimenetelmänä eli "kultaisena standardina". muistinvaraisuus, koodausvirhe), näkemyseron (esim. Subjektiivisilla arviointimenetelmillä tarkoitetaan sellaisia menetelmiä, joiden tiedon tuottamiseen ja tallennukseen liittyy inhimillisen virheen (esim. 12 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. 2008). Yksittäisten menetelmien validiteetista (pätevyydestä eli menetelmän kyvystä mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata) ja reliabiliteetista (pysyvyydestä eli toistettavuudesta) lapsilla on kuitenkin toistaiseksi varsin niukasti tietoa. Mitä halutaan tietää. 2009; Oliver ym. Aina ei tarvita tietoa aktiivisuuden tarkasta määrästä, vaan riittää, että tutkittavat voidaan luokitella esimerkiksi vähän, kohtalaisesti ja paljon liikkuviin. Yleisimpiä tällaisia arviointimenetelmiä ovat kysely (questionnaire), haastattelu (interview), päiväkirja (recall, diary, log) ja havainnointi (observation). Se on pyrähdyksittäistä, moniulotteista ja tempoltaan vaihtelevaa. Tällä hetkellä yleisimpiä objektiivisia fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmiä ovat askelmittari (pedorneter, step counter), kiihtyvyysmittari (accelerometer) ja sykemittari (heart rate monitor). Nuorten fyysinen aktiivisuus puolestaan sisältää aikuisia enemmän omin jaloin ja joukkoliikennevälineillä kulkemista (Dollman ym. Objektiivisissa menetelmissä ei ole samoja virhemahdollisuuksia kuin subjektiivisissa menetelmissä, koska tiedon tuottaminen ja useimmiten myös tallennus tapahtuvat mekaanisesti tai elektronisesti. Alle kouluikäisten fyysinen aktiivisuus on pääosin leikkiä, joka on matalatehoista ja sisältää paljon paikallaan olemista (Oliver ym. 2007a, Pate ym. Joskus taas on kyseessä fyysisen aktiivisuuden edistämisinterventio, jossa halutaan tietää, miten tottumukset muuttuvat tiettyjen toimenpiteiden ansiosta. 2009). Arvioinnin tekee kuitenkin poikkeuksellisen haasteelliseksi lasten fyysisen aktiivisuuden luonne, joka on varsin erilainen kuin aikuisten. Siksi sitä käytetään yleisimmin kriteerimittarina energiankulutusta arvioivien muiden menetelmien validiteetin tutkimisessa. Sen avulla on myös mahdollista arvioida fyysisen aktiivisuuden energiankulutus vähentämällä kokonaisenergiankulutuksesta lepoenergiankulutus. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus yleisimpiin lasten ja nuorten subjektiivisiin ja objektiivisiin Alle 10-vuotiaiden lasten kognitiiviset taidot ovat riittämättömiä, jotta he voisivat luotettavasti itse arvioida fyysistä aktiivisuuttaan. Käytettävien menetelmien tulisi myös olla luotettavia siinä kohdejoukossa, jossa niitä on tarkoitus käyttää. Lapsen aktiivisuus erilaista Tällaisen tiedon Luottamiseen tarvitaan ennen kaikkea luotettavia fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmiä. Oman haasteensa arviointiin tuovat lasten kognitiivisten taitojen kehittymättömyys ja erilaisuus mm. Objektiiviset menetelmätkään eivät kuitenkaan ole harhattomia; ongelmat liittyvät pääasiassa mittarin keräämän aineiston analysointiin ja siinä tehtäviin valintoihin. Samanaikaisvaliditeetissa menetelmän antamaa tulosta verrataan samaa asiaa mittaavalla menetelmällä saatuun tulokseen, toistoreliabiliteetissa puolestaan samalla menetelmällä saatua tulosta verrataan kahden eri mittauskerran välillä. ylija aliraportointi) mahdollisuus
2000). MET-arvojen määrittämisessä voidaan käyttää apuna valmiita taulukoita, jollainen on julkaistu myös lasten fyysisestä aktiivisuudesta (Ridley ym. 2009). Istumista voidaan kysyä kokonaisuutena tai kysymykset voivat kohdistua erilaisiin istumistoimintoihin, kuten tietokonepelien pelaamiseen, television katselemiseen ja kotiläksyjen tekemiseen. Esimerkkejä toteutetuista tai meneillään olevista suomalaisista epidemiologisista ja survey-tutkimuksista, joissa selvitetään myös liikkumistottumuksia, ovat Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projekti (LASERI, http://vanha.med.utu.fi/cardio) ja PohjoisSuomen vuosien 1966 ja 1986 syntymäkohorttitutkimukset (NFBC, http://kelo.oulu.fi) sekä Nuorten terveystapatutkimus (NTTT, http://www.uta.fi), Kouluterveyskysely (http://info.stakes.fi), Laps Suomentutkimus (http://www.likes.fi), WHO-koululaistutkimus (http://www.jyu.fi) ja puhelinhaastatteluihin perustuva Kansallinen liikuntatutkimus (http://www.slu.fi). Samalla tarkastellaan ryhmien välisiä eroja erilaisten sairauksien riskitekijöiden ja ilmaantuvuuden suhteen sekä selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (esimerkiksi ikä, sukupuoli, asuinympäristö, vanhempien liikkumistotturnukset jne.). 1985). Energiankulutus lasketaan kyselyistä yleensä MET-arvojen (metabolic equivalent) eli lepoaineenvaihdunnan kerrannaisten avulla. health.gov.au). Survey-tutkimuksissa pyritään selvittämään kuinka iso osa väestöstä liikkuu suositusten mukaisesti. uk). Yleensä isturniskysyrnykset kohdistetaan erikseen kouluaikaan ja viikonloppuun. Lasten ja nuorten kyselyihin on yhä useammin liitetty kysymyksiä istumisen määrästä. 2004). 2007) ja selkävaivoihin (Auvinen ym. 2006) sekä CLASS-kyselystä (Children's Leisure Activities Study Survey, Telford ym. health.gov) ja australialaiset suositukset (www. 2005) ja Fyysisen aktiivisuuden suositukset 7 -18-vuotiaille kouluikäisille (Tammelin & Karvinen 2008). Ulkomaisia esimerkkejä ovat amerikkalaiset suositukset ( www. Muistaminen heikkenee ajanjakson pidentyessä; edellisen päivän fyysinen aktiivisuus muistetaan selvästi paremmin kuin kahden, kolmen päivän takainen fyysinen aktiivisuus (McMurray ym. Kyselyt voivat tarkoituksesta riippuen rajoittua eri toimintaympäristöissä tai eri aikana tapahtuvaan fyysiseen aktiivisuuteen, kuten arkitai viikonlopun päiviin, kouluaikaan tai kouluajan ulkopuoliseen aikaan, liikuntaharrastuksiin, koulumatkaan tai välitunteihin. fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmiin. Vaikka normaalipainoiset lapset liikkuvat enemmän, he saattavat kuluttaa vähemmän energiaa kuin liikapainoiset lapset (Delany 1998). Britanniassa suosituksia on useita ja niitä ollaan paraikaa yhtenäistämässä (www.ukguidelinesconsultation.co. lstumisaika voi olla jopa vahvemmin yhteydessä lihavuuteen kuin fyysisen aktiivisuuden määrä (Te Velde ym 2007; Oliver ym. Yhteenvetoa suomalaisten survey-tutkimusten menetelmistä ja tuloksista vuoteen 2006 asti on esitetty Suomen terveysliikunnan tilaa koskevassa julkaisussa (Fogelholm ym. Kyselyt voidaan toteuttaa lomakkeella tai haastatellen, ja ne voivat kattaa eri pituisia ajanjaksoja kuten esimerkiksi viimeksi kulunutta viikkoa, tavanomaista viikkoa tai edellistä päivää. 2007). Lopuksi esitetään yhteenveto menetelmien käytöstä sekä niiden keskeisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Ulkomaisia esimerkkejä survey-menetelmistä ovat australialainen Childrens Leisure Activities Study Survey (CLASS) (Telford ym. 2008) sekä fyysiseen kuntoon (Paalanne ym. Lisäksi annetaan esimerkkejä niitä koskevista validiteettija reliabiliteettitutkimuksista. Ulkomaisia kyselyitä ovat esimerkiksi The Swedes Adolescent Physical Activity Ouestionnaire (Ekelund ym. 2004) ja hollantilainen Activity Questionnaire for Adults and Adolescents, AQuAA (Chinapaw ym. Termeillä fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen tarkoitetaan kaikkea lihasten tahdonalaista toimintaa, joka lisää energiankulutusta (Caspersen ym. Epidemiologisten tutkimusten tuloksena monissa maissa on pystytty laatimaan yleiset lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset. Esimerkki ulkomaisista kyselyistä on australialainen Adolescent Sedentary Activity Ouestionnaire (ASAQ, Hardy ym. Esimerkki suomalaisesta tutkimuksesta, jossa kyselyä on käytetty arvioimaan fyysisen aktiivisuuden energiankulutusta MET-tunteina, on SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden lnterventioProjekti (STRIP, http://stripstudy.utu.fi). Siinä käytetyn liikuntakyselyn validiteettia ja reliabiliteettia ei kuitenkaan ole selvitetty (Pahkala 2009). Suomalaisia liikuntasuosituksia ovat Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (Sosiaalija terveysministeriö ym. 2007a). Kyselyillä on pyritty selvittämään myös fyysisen aktiivisuuden energiankulutusta, vaikka sillä ei olekaan yhtä vahvaa yhteyttä lasten lihavuuteen kuin esimerkiksi kestävyyskunnolla (Johnson ym. Kysymykset asetetaan joko tutkittaville itselleen (self-report), tai esimerkiksi pienten lasten ollessa kyseessä vanhemmille, päiväkotihenkilökunnalle tai opettajille (proxy report). 2007). 2009). Subjektiiviset menetelmät Kysely ja haastattelu Kyselyitä käytetään tyypillisimmin epidemiologisissa tutkimuksissa ja survey-tutkimuksissa. 2008). Tutkittavien määrä on niissä usein suuri ja tarkoituksena on pääasiassa luokitella vastaajat poikittaisasetelmassa fyysisen aktiivisuuden suhteen eri ryhmiin, esimerkiksi vähän ja paljon liikkuviin. 2004) muokatut Children Physical ActiLIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 13. Suomessa istumisaikaa on selvitetty esimerkiksi Pohjois-Suomen vuoden 1986syntymäkohorttitutkimuksessa, jossa on tarkasteltu sen yhteyttä niskahartia(Auvinen ym
2006). Havainnoinnin suurin etu on, että sen avulla on mahdollista saada tietoa fyysisen aktiivisuuden muodoista ja ympäristöstä, mikä ei tällä hetkellä onnistu yleisimmillä objektiivisilla menetelmillä. Siksi päiväkirja soveltuukin parhaiten pienehköjen ryhmien tai yksilötason fyysisen aktiivisuuden ja energiankulutuksen selvittämiseen (Bratteby ym. Epidemiologisissa ja survey-tutkimuksissa käytettyjen kysymysten validiteettia ja reliabi Ii teettia on selvitetty melko harvoin (Sirard & Pate 2001). 2008; Sirard & Paie 2001).Jos haastattelu ei ole mahdollista, postikyselyiden validiteettia voi myös parantaa tarkistuttamalla lasten antamat vastaukset vanhemmilla (Corder ym. Samantapaista kirjaamistapaa on käytetty sveitsiläisessä päiväkirjassa arvioimaan fyysisen aktiivisuuden luonnetta (Bringolf-lsler ym. (Sirard & Pate 2001). Tavanomaisen fyysisen aktiivisuuden arvioimiseksi käytetään yleensä seitsemän päivän kirjaamista. 2002). Laps Suomen-tutkimuksessa pienillä lapsilla (3-8v.) käytettiin kuvapäiväkirjaa ja aikajanapäiväkirjaa vanhemmilla lapsilla (Halme 2008). Niiden etuja ovat: 1) kysymykset voidaan toimittaa yhtaikaa suurelle joukolle tutkittavia, 2) vastaukset tallentuvat suoraan tietokoneelle, jolloin käsin koodaamisesta aiheutuvat virheet vähenevät, 3) ohjelman asetuksilla voidaan estää kysymysten yli hyppääminen, jolloin puuttuvat tiedot vähenevät ja 4) ohjelma voi siirtyä automaattisesti tarpeettomien kysymysten yli ja vähentää vastausaikaa. Useimpiin päiväkirjoihin kirjataan reaaliaikainen fyysinen aktiivisuus, mutta on myös päiväkirjoja, jotka on tarkoitettu edellisen päivän fyysisen aktiivisuuden selvittämiseen (esim. 2007a). 2008) että suomalaisessa (Vuori ym. Suomessa vanhempien täyttämää päiväkirjaa on käytetty esimerkiksi STRIP-projektin erillisessä liikuntatutkimuksessa 37-vuotiailla lapsilla (Sääkslahti 2005). (Dollman ym. Havainnoinnin keskeisin epäkohta on sen subjektiivisuus; havainnoijat voivat tulkita havainnoitavan toiminnan eri tavoin riippumatta yhdenmukaisista kriteereistä. 2009). Toistuvissa kyselyissä tulisi ottaa huomioon vuodenajat, joilla voi olla merkitystä erityisesti alle 10-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen (Kolle ym. Esimerkki elektronisesta multimedia-päiväkirjasta on MARCA (Multimedia Activity Recall for Children and Adolescents). 2009). 2008; Sirard & Pate 2001). Haastattelemat la toteutettujen kyselyjen vai id i teetti on yleensä parempi kuin postikyselyiden (Corder ym. Päiväkirja voi olla perinteinen paperiversio tai kirjaaminen voidaan suorittaa elektronisesti. 2008). Nuoremmilla lapsilla kirjaamisen suorittavat muut kuin tutkittavat itse (Oliver ym. 2006). Myös pelkkiä vanhempien arvioita fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä ja laadusta pidetään varsin epäluotettavia, koska he eivät usein ole jatkuvasti läsnä seuraamassa mitä lapset tekevät (Corder ym. Lisäksi sen avulla saadun tiedon käsittely on melko työlästä. Päiväkirjan validiteettia tarkasteltiin suhteessa aktometrin lukemiin. Ulkomaisena esimerkkinä mainittakoon Bouchardin energiankulutusta arvioiva kolmen päivän päiväkirja, jonka reliabiliteettia (Bouchard ym. Havainnointi kattaa myös sellaisen fyysisen aktiivisuuden, jota esimerkiksi kiihtyvyysmittarit ja askelmittarit eivät rekisteröi, kuten muun kuin vertikaalisen liikkeen ja yläraajojen liikkeet. Muita päiväkirjaesimerkkejä ovat PDPAR (Previous Day Physical Activity Recall, Anderson ym. 2006). 1997). Sen reliabiliteettia ja validiteettia on tarkasteltu suhteessa kiihtyvyysmittariin 9-13-vuotiailla lapsilla. Ridley ym. 1997) on tarkasteltu 15-vuotiailla nuorilla. 2008). Havainnointi Subjektiivisuudesta huolimatta havainnointia pidetään usein kriteerimittarina etenkin pienten lasten fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa. 2009). Esimerkki ulkomaisista kyselyistä on belgialainen Flemish Physical Activity Cornputer Questionnaire (FPACQ, Philippaerts ym. Pääasiallisena syynä lienee se, että niiden on ajateltu riittävän kohdeväestön fyysisen aktiivisuuden karkeaan luokitteluun ja luokkien välisten yhteyksien tarkasteluun. Haastattelusta tai vanhempien käyttämisestä apuna seuraa kuitenkin tavallisesti lisäkustannuksia, joten niistä saatavaa lisähyötyä kannattaa punnita tutkimuksen toteutettavuuden kannalta. Päiväkirja Päiväkirjoja käytetään yleensä vanhempien lasten fyysisen aktiivisuuden arviointiin (Corder ym. Lapsilla 15 minuuttia voi kuitenkin olla liian pitkä jakso arvioitaessa tyypillistä lyhytkestoista fyysistä aktiivisuutta, mutta toisaalta jakson lyhentäminen lisää merkittävästi menetelmän työläyttä (Bratteby ym. 1983) ja validiteettia suhteessa kaksoismerkittyyn veteen (Bratteby ym. Haastattelijan läsnäolo saattaa myös vaikuttaa tutkittavan vastauksiin. Validiteettia ja reliabiliteettia koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että alle 10-vuotiaiden lasten kognitiiviset taidot ovat riittämättömiä, jotta he voisivat luotettavasti itse arvioida fyysistä aktiivisuuttaan (Dollman ym. 2009). 1997). (Oliver ym. Ne eivät yllä luotettavaan fyysisen aktiivisuuden energiankulutuksen arviointiin, kun kriteerimittarina käytetään kaksoismerkittyä vettä (Corder ym. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden, istumistottumusten ja energiankulutuksen selvittämiseen on käytetty myös tietokonepohjaisia kyselyitä. 2007a). Päiväkirjan käyttö edellyttää tutkittavalta erityistä huolellisuutta ja sitoutumista. 2009). Havainnoijien koulutus ja havainnoitavan tiedon keruu 14 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. 2005). 2005) aineistossa. 2001), norjalaisessa (Rangul ym. Edellä mainituista Suomessa toteutetuista kyselyistä poikkeuksena ovat WHO-koululaistutkimuksen liikkumiskysymykset, joita on arvioitu sekä australialaisessa (Booth ym. (Ridley ym. Toteutunut fyysinen aktiivisuus kirjataan ennalta sovituin, yleensä 15 minuutin, väliajoin. 2005) ja EMA (Ecological Momentary Assessment, Dunton ym. vity Ouestionnaire (CPAO) ja Youth Physical Activity Ouestionnaire (YPAO) (Corder ym. Toisaalta esimerkiksi päiväkotihenkilökunnan arvio lapsen fyysisestä aktiivisuudesta päiväkotiympäristössä voi olla hyvinkin luotettava (Chen ym. 2009)
Erimerkkisten mittareiden tarkkuus vaihtelee eivätkä niiden tulokset ole vertailukelpoisia. Askelmittari on helppokäyttöinen ja suhteellisen edullinen tapa arvioida fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää. 2009b). 2004) ja kehon rasvapitoisuuteen (Duncan ym. Myös energiankulutuksen arvioiminen on epätarkkaa, koska askelmittari ei erota millä teholla tai kuinka kauan liikutaan ja arviointi perustuu ennusteyhtälöön, joka ei ole harhaton. Uusimmissa askel mittareissa on toiminto, joka näyttää kuinka paljon kohtuutehoisia (moderate-intensity) askeleita on otettu. Tutkittavien käyttäytyminen voi myös muuttua havainnoinnin vaikutuksesta (Sirard & Pate 2001). 1984). Lisäksi pyrähdyksittäisen aktiivisuuden arvioiminen on vaikeaa, koska havaintojen kirjaaminen sekunti sekunnilta ei ole mahdollista. Askelmittari kiinnitetään lantion oikealle puolelle, selkään kiinnitettynä askelmittarin tarkkuus voi olla huonompi (Oliver ym. Pietsosähköisten askelmittareiden ero kiihtyvyy smittareihin on se, että ne tuottavat vain askelten lukumäärästä johdettavaa tietoa. Esimerkkejä ulkomaisista tutkimuksista ovat CARS (Children's Activity Rating Scale, Puhl ym. Askelmittarin käyttö myös isoja aineistoja (N = 100) käsittävissä tutkimuksissa onkin yleistynyt. 2009), CPAF (Children's Physical Activity Form, O'Hara ym. Heilurin jousi palauttaa sen jälleen takaisin lepoasentoon. 1990), CARS'ista muokattu OSRAC-P (Observational System for Recording Physical Activity in Children, preschool, Brown ym. Havainnointimenetelmien validiteettia ja reliabiliteettia on tutkittu vähän ja osassa tutkimuksia vertailumittarina on käytetty sykemittaria, jota pidetään enemmän energiankulutuksen kuin fyysisen aktiivisuuden mittarina (Oliver ym. 1989) ja FATS (Fargo ActivityTimesampling Survey, Klesges ym. Askelmittarin käyttö itsessään saattaa lisätä liikkumista tästä on näyttöä aikuisilla (Clemes & Parker 2009), mutta lasten kohdalla tutkimuksia on vähän eivätkä tulokset ole niin selkeitä (Behrens & Dinger 2007; Tudor-Locke ym. 2006), OSRAC-H (Observational System for Recording Physical Activity in Children, home, Mclver ym. Varsinkin alle kouluikäisiä koskevia tutkimuksia on vähän, tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja tutkimusmenetelmissä on puutteita (Oliver ym. Suurin osa nykyisin käytössä olevista mittareista toimii elektronisesti. Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään neljän, mieluiten seitsemän päivän askelmittarin käyttöä tavanomaisen fyysisen aktiivisuuden arvioimiseksi (Trost ym. 2007a).Yllä olevista menetelmistä ainoastaan FATSin validiteettia on tutkittu suhteessa objektiiviseen fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmään (Klesges ym. Matkan arvioiminen on kuitenkin epätarkkaa, koska askelpituus, joka mittariin syötetään matkan laskemiseksi, vaihtelee eri kävelynopeuksilla. 2007b). (McClain & Tudor-Locke 2009). Suomessa havainnoinnin kohteena on ollut esimerkiksi päiväkotiliikunta (Siren-Tiusanen 1996). Värähtely muuttuu pietsosähköisen kiteen avulla sähköimpulsseiksi, jotka tulkitaan askeleiksi, mikäli impulssi on riittävän suuri. 2000). 2007a). 2009a). 2009). vievät myös paljon aikaa, mikä tekee menetelmästä melko kalliin. 2007). 2009), kehonkoostumukseen (TudorLocke ym. Tällöin voidaan saada luotettavampi kuva tutkittavan tavanomaisesta liikkumisesta. Havainnointia ei yleensä käytetä tutkimuksissa, joissa tutkittavia on paljon tai joissa havainnointiaika on pitkä (Dollman ym. Yksi heilurin liike rekisteröityy askeleena joko mekaanisesti hammasrattaan avulla tai elektronisesti. Lisäksi sen antama tieto on helppo ymmärtää eikä sen käsittelyyn tarvita erillisiä tietokoneohjelmia. Askelmittarilla voidaan myös mitata kuljettua matkaa tai energiankulutusta. Toiminto perustuu tietyn signaalin ylittävien askelten määrään, mutta sen tarkkuutta ei toistaiseksi ole tutkittu, joten ilmoitettuihin askelmääriin tai kestoon kannattaa tässä vaiheessa suhtautua varauksella (McClain & Tudor-Locke 2009). Askelmittareiden validiteettia ja reliabiliteettia suhteessa muihin samaa asiaa mittaaviin arviointimenetelmiin on tutkittu lapsilla vähän. Askellukemat on kuitenkin hyvä peittää tutkittavilta silloin kun askelmittaria ei käytetä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Vertailututkimuksia LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 15. Objektiiviset menetelmät Askelmittari Askelmittarien toiminta perustuu mittarin sisällä olevaan heiluriin, joka heilahtaa sen liikettä rajoittavia tappeja vasten pystysuoran liikkeen vaikutuksesta. Tähän tulee sisältyä sekä viikonpäiviä että viikonlopun päiviä, koska lapset ottavat enemmän askeleita arkikuin viikonlopun päivinä (Duncan ym. Lapsille ja nuorille onkin jo laadittu omia askelsuosituksia suhteessa liikuntasuosituksiin (Adams ym. 2007; Tudor-Locke ym. Viime aikoina markkinoille on tullut myös pietsosähköisiä askelmittareita. Havainnoinnin suurin etu on, että sen avulla on mahdollista saada tietoa fyysisen aktiivisuuden muodoista ja ympäristöstä, mikä ei tällä hetkellä onnistu yleisimmillä objektiivisilla menetelmillä. Tällaisten mittareiden toiminta perustuu sensoreihin, jotka värähtelevät pystysuoran liikkeen vaikutuksesta. 1984)
Kun sensori altistuu kiihtyvyydelle liikkeen vaikutuksesta, pietsosähköinen kappale taipuu tai puristuu kasaan riippuen mittarin rakenteesta. Kiihtyvyysmittari mittaa sen kehonosan kiihtyvyyttä, johon se on kiinnitetty. Sen sijaan fyysisen aktiivisuuden energiankulutuksen mittarina askelmittari on epäluotettava (Corder ym. Niinpä käytännössä hyväksytään yleensä vähintään 8-10 tunnin onnistunut keräys, jolloin myös päivän kokonaisaktiivisuus joudutaan tietenkin esittämään aikayksikkoä eli minuuttia kohti. Juoksumatolla se ylsi aikuisilla samalle tarkkuustasolle kuin Yamax (Hasson ym. Tutkim uskåytössä yleisin mittari on japanilainen Yamax (Yamax Corporation, Tokyo, Japan) ja sen tarkkuudesta ja luotettavuudesta eri väestöryhmillä ja eri tilanteissa on myös eniten tutkimustietoa (McClain & Tudor-Locke 2009). 2009). Mittarin sisällä on sensori, joka koostuu pietsosähköisestä kiteestä ja seismisestä massasta. Suomessa askelmittariin perustuvia selvityksiä lasten tai nuorten fyysisen aktiivisuuden määrästä ei ole toistaiseksi julkaistu. (Chen & Bassett 2005). Tallennusjaksoista koostuvaa aineistoa voidaan myös käsitellä edelleen niin, että siitä saadaan selville fyysisen aktiivisuuden useus, intensiteetti (teho) ja kesto tai energiankulutus. Tosin uusimmissa kiihtyvyysmittareissa se onnistuu USB-portin kautta ja esimerkiksi ActiGraph-mittarille (Manufacturing Technologies lnc., USA) on myös saatavilla ainakin yksi vapaasti internetistä ladattava ohjelma (MAHUffe, http:// www. Tosin tutkimuksissa onnistutaan harvoin kaikilta keräämään tietoja koko hereillä oloajalta. Lapsille suositellaan aikuisia lyhyempiä alle minuutin tallennusjaksoja (McClain & Tudor-Locke 2009) ja yleisimmin käytetty jakson pituus on 10 sekuntia (Rowlands & Eston 2007), mutta selkeää näyttöä soveltuvimmasta jakson pituudesta ei vielä toistaiseksi ole (Reilly ym. Eri mittareiden tallennuskapasiteetti vaihtelee muutamista tunneista useisiin päiviin riippuen kiihtyvyysmittarista ja muun muassa siitä, miten tarkkaa tietoa fyysisestä aktiivisuudesta kerätään (McClain & Tudor-Locke 2009). Muodonmuutos aiheuttaa sähköisen signaalin, joka on verrannollinen liikkeen kiihtyvyyteen. Suomessa Yamax-mittari ei enää ole kaupallisilla markkinoilla ja tilalle on tullut Omronin pietsosähköistä tekniikkaa hyödyntävä mittari (Omro n HJ-11 2). Ulkomaisista tutkimuksista esimerkkinä mainittakoon ruotsalainen (Raustorp & Ludvigsson 2007), englantilainen (Duncan ym. Kiihtyvyysmittari tuottaa tietoa myös askelten määrästä raakasignaalien perusteella, mutta toisin kuin askelmittarin kohdalla tutkittava ei itse näe paljonko askeleita kertyy, koska useimmissa kiihtyvyysmittarissa ei ole digitaalista näyttöä. 2009). Sekä pojilla että tytöillä noin puolet päivittäisistä askeleista kertyy liikkumisesta kouluajan ulkopuolella (Cox ym. 2008). Useimmille tutkimuskäytössä oleville kiihtyvyysmittareille on olemassa lapsille tarkoitetut kohtuutehoisen ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden raja-arvot ja joillekin mittareille on määritelty myös kevyttä liikkumista ja istumista kuvaavat raja-arvot (Oliver ym. Kii h tyvyysmi ttari Perinteisesti kiihtyvyysmittaria on käytetty tutkimuksissa, joissa aineiston koko on ollut suhteellisen pieni. 2005; Mitre ym. Lasten kohtuutehoisen fyysisen aktiivisuuden raja-arvoksi on tuoreessa katsa16 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. 2009). 2007). Tutkimuksia kiinnityspaikan vaikutuksesta mittarin tarkkuuteen on tehty vähän, mutta tulokset viittaavat siihen, että lantio on yli 3-vuotiaille paras kiinnityspaikka ( Cliff ym. Askelmittarit ovat luotettavimmillaan reippaassa, nopeudeltaan 3-4 km/h ylittävässä kävelyssä (Beets ym. 2009), mutta 8-12-vuotiailla lapsilla vastaavanlaisen mittarin (Omro n HJ-10 5) virheprosentti oli suurempi kuin kaksiaksiaalisen kiihtyvyysmittarin (Stepwatch), kun kriteerimittarina käytettiin manuaalista askellaskur ia (Mitre ym. m rc-epid .cam .ac. 2006). 2005), joiden tuloksista voidaan päätellä, että pojat ottavat enemmän askeleita kuin tytöt ja askelten määrä vähenee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. 2007a). 1999) ja hapenkulutu kseen (Eston ym 1998). 2006; Tudor-Locke ym. Kiihtyvyysmittari on kuitenkin edelleen huomattavasti askelmittaria kalliimpi arviointimenetelmä ja se vaatii tuekseen erillisen tietokoneohjelman mittarin tallentaman tiedon purkamiseksi. html). Askelmittarin rekisteröimä askelmäärä korreloi hyvin myös kiihtyvyysmittarilla mitattuun vähintään kohtuutehoisen fyysisen aktiivisuuden kestoon ( Cardon & De Bourdeaudhuij 2007) ja sykäysten määrään Qago ym. erimerkkisten mittareiden tarkkuudesta on tehty jonkin verran, mutta koska uusia mittareita tulee markkinoille koko ajan, tutkimustietoa ei ole kaikista. Signaali rekisteröityy numeerisena arvona, jota kutsutaan aktiivisuusluvuksi tai sykäykseksi (count). 2007) ja amerikkalainen tutkimus (Le Masurier ym. Kiihtyvyydellä tarkoitetaan nopeuden muutosta ajan suhteen (m/s2). Niinpä samat henkilöt voivat raja-arvoista riippuen kuulua riittämättömästi tai riittävästi liikkuviin, vaikka fyysisen aktiivisuuden kriteeri olisi sama (Guinhoya ym. Alle 20 km/h tapahtuvassa kävelyssä tai juoksussa Yarnax aliarvioi askelten määrää noin viidellä askeleella minuutissa (Rowlands ym. uk/Resea rch/PA/Downloads. Jonkin verran on näyttöä myös askel mittarin yhteydestä fyysiseen kuntoon (Rowlands ym. 2008). Eritehoisen fyysisen aktiivisuuden erottelemiseksi ja energiankulutuksen laskemiseksi tarvitaan kuitenkin raja-arvot (cut points) määrittämään sykäysten intensiteettiä. Vertailukelpoisuuden vuoksi raja-arvot tulisikin aina ilmoittaa tutkimuksissa selkeästi. Sykaysten kokonaismäärä esimerkiksi päivän aikana kuvaa fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää ja sykäysten määrä minuutissa (counts per m inute, cpm) fyysisen aktiivisuuden tehoa. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä eikä niistä ole tällä hetkellä olemassa yhteisymmärrystä. (McClain & Tudor-Locke 2009). 2009a). Se voidaan kiinnittää ranteeseen, nilkkaan, selkään, reiteen tai lantiolle. Laitteen käytettävyyden parantumisen ja hinnan alenemisen myötä sitä on alettu käyttää myös suuremmissa tutkirnusjoukoissa. Sykäykset lasketaan yhteen ja tallennetaan lyhyissä jaksoissa (epochs). 2009)
-vuotiaat • fyysinen kokonaisaktiivisuus Tarkimmillaan • mahdollisuus selvittää paitsi • subjektiivisuus haastattelu • eri tehoinen fyysinen akedeltäneen päivän fyysisen aktiivisuuden määrää, • muistinvaraisuus (itseraporti ivisuus fyysisen aktiivimyös laatua • edellyttää riittäviä kognitiivisia taitoja tointi) • fyysisen aktiivisuuden suuden arvioimi• soveltuu isoille tutkimus• ei ota huomioon lyhytkestoisia pyrähmuodot sessa. tekijät vaikuttavat sykkeeaat, mutta • kohtuuja kovatehoisen fyyluiten 7 päivää, suuden tehon ja ajan seen kevyessä fyysisessä aktiivisuudessa erityisesti sisen aktiivisuuden kesto joihin sisältyy 1 • rekisteröi myös muuta kuin • pienillä lapsilla kalibroiminen onhankouluikäiset viikonlopun päivä vertikaalista aktiivisuutta kalaa • ei ota huomioon lyhytkestoisia pyrähdyksiä • ei yhtenäistä käytäntöä määrittää kohtuutehoinen fyysinen aktiivisuus • elektrodit / lähetinvyö saattavat aiheuttaa ihoärsytystä LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 17. Tavallisimmat lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta arvioivat menetelmät ja niiden keskeiset vahvuudet ja heikkoudet. pituudesta tai sykäysten raja-arvoista • mittareiden tarkkuudessa eroja Sykemittari 5-18-vuoti• energiankulutus Vähintään 4, mie• rekisteröi fyysisen aktiivi• psyykkiset ym. TAULUKKO 1. joukoille dyksiä • istumisaika ja -tavat • edullinen • kevyen fyysisen aktiivisuuden määrän ja • aineiston tallennus ja käsitistumisajan arviointi on vaikeaa tely yksinkertaista Päiväkirja ~ 1 . Menetelmä Tutkittavien Keskeiset tutkimuskohteet Tiedon Vahvuudet Heikkoudet ikä keruuaika Kysely ja ~ 1 . -vuotiaat • fyysinen kokonaisaktiivi7 päivää • mahdollisuus selvittää paitsi • työläs tutkittavalle (itseraporsuus, inaktiivisuus (useus & fyysisen aktiivisuuden määrää, • ei ota huomioon lyhytkestoisia pyrähtointi) kesto) myös laatua ja energiankudyksiä • eri tehoinen fyysinen aklutusta • ei mahdollisuutta pitkäaikaiseen seutiivisuus rantaan • fyysisen aktiivisuuden • analysointi vie aikaa-» kallis muodot • istumisaika ja -tavat • energiankulutus Havainnointi 3-18-vuotiFyysinen aktiivisuus tietyssä Vaihtelee tunneis• mahdollisuus selvittää paitsi • soveltuu vain tutkimuksiin, joissa tutkittaaat, mutta paikassa: ta useisiin päiviin fyysisen aktiivisuuden määrää, va aika on lyhyt erityisesti • kokonaisaktiivisuus, inaktiiriippuen siitä mitä myös laatua, ympäristöä ja • havainnoijien väliset tulkintaerot mahalle kouluvisuus (useus & kesto) havainnoidaan. sosiaalisia suhteita dollisia ikäiset • fyysisen aktiivisuuden • soveltuu pienille tutkimusjoukoille muodot • aineiston analysointi on työlästä • eri tehoinen fyysinen ak• voi häiritä tutkittavia tiivisuus • ei ota huomioon lyhytkestoisia pyräh• liikkumisympäristö dyksiä • fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät sosiaaliset suhteet Askelmittari 5-18-vuotiaat • fyysinen kokonaisaktiivisuus Vähintään 4, mie• pieni ja huomaamaton • ei erota tehoa eikä aikaa (askel määrä) luiten 7 päivää, • helppokäyttöinen • rekisteröi ainoastaan vertikaalista toijoihin sisältyy 1 • edullinen mintaa viikonlopun päivä • soveltuu isoihin tutkimus• voi itsessään I isätä tutkittavan fyysistä joukkoihin aktiivisuutta • tietoa helppo analysoida • mittareiden tarkkuudessa eroja KiihtyvyysYli 3-vuotiaat • fyysinen kokonaisaktiiviVähintään 4, mie• pieni ja huomaamaton • kallis mittari suus, inaktiivisuus (useus & luiten 7 päivää, • rekisteröi fyysisen aktiivi• rekisteröi ainoastaan vertikaalista toikesto) joihin sisältyy 1 suuden tehon ja ajan mintaa • eri tehoinen fyysinen akviikonlopun päivä • tallentaa myös lyhytkestoi• ei rekisteröi fyysisen aktiivisuuden tiivisuus set pyrähdykset muotoja • energiankulutus • useimmissa mittareissa ei • vaatii erillisen ohjelman mittarin tallentaole digitaalista näyttöä, joten man tiedon purkamiseksi ja käsittelemiseksi lukemat eivät vaikuta fyysi• ei yhtenäistä käytäntöä tallennusjakson seen aktiivisuuteen
Toistaiseksi ei tiedetä, tuoko moniulotteisuus selkeitä etuja yksiaksiaaliseen arviointiin (Cliff ym. 2009). Toteuttamiskelpoisempi, joskin epäPäiväkirjoja käytetään yleensä vanhempien lasten fyysisen aktiivisuuden arviointiin. 2007a). 2004) ja National Institute of Child and Human Development Study of Early Child Care and Youth Development birth cohort (NICHD, Nader ym. 2007) . Suomessa kiihtyvyysmittaria on toistaiseksi käytetty vain vähän selvittämään lasten tai nuorten fyysistä aktiivisuutta. Rinta kehälle kiinnitetään lahetinosa ja ranteessa oleva kello vastaanottaa sykesignaalin. 2009). Yksiaksiaalisten kiihtyvyysmittareiden validiteetin on kuitenkin todettu heikkenevän esimerkiksi juoksunopeuclessa, joka ylittää 10 Ionit, koska pääosa liikkeestä muuttuu horisontaaliseksi (Rowlands ym. 2008), European Youth Heart Study-tutkimus (EYHS, Riddoch ym. 2005). Aiemmin suurin osa kiihtyv yy smittareista rajoittui vertikaalisen liikkeen mittaamiseen, mutta nykyään markkinoilla on entistä enemmän myös muita liikesuuntia mittaavia mittareita, kuten esimerkiksi kolmiulotteisesti mittaavat ActiGraph GT3X ja RT3 (Stayhealthy lnc., USA) sekä moniulotteisesti mittaava Actical (Mini-Mitter Co, USA). 2008). Flex-point on sykelukema, jota alemmilla sykkeillä energiankulutuksen katsotaan olevan lepotasolla ja jota suuremmilla sykkeillä energiankulutus perustuu tavanomaiseen sykkeen ja energiankulutuksen yhtälöön. Tosin alle kouluikäisillä tämä ei ehkä ole välttämätöntä, koska heidän fyysinen aktiivisuutensa ei vaihtele yhtä paljon arkija viikonlopun päivien välillä kuin kouluikäisten (Cliff ym. Flex-point (taitepiste)-menetelmän avulla. uksessa ehdotettu 3000-3600 sykäystä minuutissa, kun mittarina on ActiGraphja tallennusjakson pituus yksi minuutti. lasten tavanomaisen fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrän selvittämiseksi suositellaan lapsilla seitsemän päivän kiihtyvyysmittarin käyttöä (Trost ym. Yhtenäistä käytäntöä Flex-pointin määrittämiseksi ei kuitenkaan ole, mikä on yksi syy siihen, että energiankulutusta käsittelevät tutkimukset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia. Yksilöllisen sykkeen ja fyysisen aktiivisuuden energiankulutuksen yhteyden selvittäminen edellyttää mittauksia laboratorio-olosuhteissa, mikä on kallista eikä tieto ole välttämättä sovellettavissa normaaliolosuhteisiin. (Cliff ym. Päiviin pitäisi sisältyä ainakin yksi viikonlopun päivä. Alle kouluikäisillä (3-4-vuotiaat) istumista kuvaavaksi arvoksi on ehdotettu alle 110 sykäystä minuutissa (Reilly ym. 2008). Sykemittaria on käytetty lapsilla ja nuorilla yleisesti energiankulutuksen arviointiin sillä oletuksella, että sykkeen ja liikkumisesta aiheutuvan energiankulutuksen yhteys on lineaarinen. Siksi se on yleisin liikuntatutkimuksissa käytetty kiihtyvyysmittari (McClain & Tudor-Locke 2009). 2009; DeVries ym. 2008). Tutkimukset koskevat erimerkkisiä mittareita ja validiteetin tarkastelussa vertailumenetelmät ovat vaihdelleet havainnoinnista kaksoismerkittyyn veteen (DeVries ym 2009) riippuen siitä, mikä on ollut tarkasteltava fyysisen aktiivisuuden muuttuja. 2003) ja vanhemmilla lapsilla (6-16-vuotiaat) alle 800 sykäystä minuutissa (Puyau ym. Yhteys kaksoismerkityllä vedellä mitauuun energiankulutukseen näyttäisi sen sijaan olevan heikompi (DeVries ym. 2008). 18 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. (Trost ym. (De Vries ym. 2009). 2009). 2000). 2009). Ulkomaisia esimerkkejä, joissa kiihtyvyysmittaria on käytetty suuressa tutkimusjoukossa, ovat muun muassa Sport, Physical activity and Eating behaviour: Environmental Determinants in Young people-tutkimus (SPEEDY, Van Sluijs ym. (Corder ym. Flexpoint määritellään usein korkeimman leposykkeen ja liikunnan aikaisen matalimman sykkeen keskiarvoksi. 2002). ActiGraphin validiteetista ja reliabiliteetista on enemmän tutkimuksia kuin muista kiihtyvyysmittareista (McClain & TudorLocke 2009) ja sitä koskeva tutkimustieto kattaakin lähes kaikki 2-18-vuotiaiden ikäryhmät (DeVries ym. 2009; Krishnaveni ym. (Reilly ym. Yhteys on kuitenkin lineaarinen vain kohtuuja kovatehoisessa fyysisessä aktiivisuudessa, kevyemmässä toiminnassa ja paikallaan ollessa sykettä voivat nostaa monet muutkin asiat kuin fyysinen aktiivisuus, kuten lämpötila, tunnetilat ja vartalon asento, ilman että sillä on vastaavaa vaikutusta energiankulutukseen (Corder ym. 2009), vaikka kuuden eri kiihtyvyy smittarin vertailussa ActiGraph osoittautu i tässä tarkimmaksi (Plasqui & Westerterp 2007). Pienillä lapsilla voi riittää lyhyempi, jopa neljän päivän aikajakso. Sykemittari (heart rate monitor) Sykemittari rekisteröi henkilön sydämen sykettä. Kiihtyvyysmittareiden validiteettia ja reliabiliteettia on selvitetty lähinnä yli 3-vuotiailla lapsilla. Yhteenvetona ActiGraph-tutkimuksista voidaan todeta, että se on kohtalaisen validi ja reliaabeli arvioimaan kaiken ikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta. Siksi niiden käyttöä suositellaan tässä vaiheessa pääasiassa tämän ikäisillä. Yleensä sykernittari määrittää sykkeen minuutin välein (Rowlands & Eston 2007). (Rowlands & Eston 2007). Iällä tai koolla ei ole todettu olevan vaikutusta raja-arvoon ikäryhmässä 3-10 -vuotiaat. Lineaarisen yhteyden alkamispistettä on pyritty määrittämään ns. (Oliver ym
Molempiin, sekä subjektiivisiin että objektiivisiin menetelmiin, liittyy siis heikkouksia. Matalan sykkeen energiankulutukseen liittyvien ongelmien vuoksi sykemittaria käytetään tällä hetkellä yleisimmin arvioimaan kohtuutai kovatehoiseen fyysiseen aktiivisuuteen käytettyä aikaa (Rowlands & Eston 2007). Tutkimuskäyttöön on kehitetty myös kiihtyvyysmittarin ja sykemittarin yhdistelmiä, joista ensimmäisenä markkinoille tuli Actiheart (Cambridge Neurotechnology, UK). 2008). tarkempi keino on käyttää yksinkertaista step-testiä tai jopa nukkumissykettä, jossa ikä ja sukupuoli on huomioitu. Siksi onkin esitetty, että syke määriteltäisiin tiheämmin kuin minuutin välein (Armstrong &Welsman 2006). 2008). Tietyin varauksin sykemittari soveltuu siis hyvin sekä fyysisen aktiivisuuden energiankulutuksen että kohtuuja kovatehoisen fyysisen aktiivisuuden keston arviointiin etenkin vanhemmilla lapsilla (Corder ym. Tätä tukee havainto, että yliarviointi oli vähäisempää verrattaessa subjektiivisia menetelmiä sykernittariin, kaksoismerkittyyn veteen ja havainnointiin: pojilla keskimäärin 0% (-33%, 56%) ja tytöillä keskimäärin -1,2% (-43%, 95%) (Adamo ym. Lähde/uette/o 011 myös saatavissa toimituksesta leena.nieminen@lts.fi tai puh: 10 778 6604. Kattava kuva kun käytössä subjektiivinen ja objektiivinen menetelmä rinnakkain Tuoreen systemoidun katsauksen mukaan subjektiiviset menetelmät yliarvioivat fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysmittariin verrattuna pojilla keskimäärin LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 19. Kattavan kuvan saaminen lasten fyysisestä aktiivisuudesta edellyttääkin yleensä sekä subjektiivisen että objektiivisen menetelmän käyttöä rinnakkain. Australiassa on myös laadittu verkkosivut, joiden tarkoituksena on opastaa tutkijoita ja lasten kanssa käytännössä työskenteleviä fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmien valinnassa (http://www.acaorn.med.usyd.edu.au). Joukossa ei ole suomalaisia tutkimuksia. 2009). Kohtuuja kovatehoisen fyysisen aktiivisuuden syke määritellään tällöin usein sykereservin (HRR) avulla.joka on maksimaalisen sykkeen ja leposykkeen välinen erotus. Kiihtyvyysmittarin ja sykemittarin sykereserviin perustuvat arviot kohtuuja kovatehoisen fyysisen aktiivisuuden kestosta ovat lähellä toisiaan, jos intensiteetin raja-arvona kiihtyvyysmittariaineistossa käytetään 3 200 sykäystä minuutissa. Actiheart on kuitenkin varteenotettava kriteerimittari energiankulutusta arvioiville muille mittareille. 2008). 2001). Yksi selitys tulokseen voi olla, että kiihtyvyysmittari aliarvioi fyysistä aktiivisuutta. MINNA AITTASALO, TtT, Tutkija, UKK-instituutti (postdoc-tutkijana Ghentin yliopistossa Belgiassa 1.9.2009-31.8.2010) Sähköposti: minna.aittasalo@uta.fi TUIJA TAMMELIN, LitM, FT, Tutkimusjohtaja, LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi MIKAEL FOGELHOLM, dosentti, ETT, Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, Suomen Akatemia Sähköposti: mikael.fogelholm@aka.fi Artikkeli on lähde/uette/oineen luettavissa lehden intemet-sivui/ta osoitteesta www.lts.fi. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto kuudesta eri arviointitavasta sekä niiden keskeisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Katsauksessa vuodelta 2001 esitellään 26 tutkimusta.joissa on käytetty sykemittaria lasten vähintään kohtuutehoisen fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa (Epstein ym. 2005), mutta tällä hetkellä se soveltuu hinnan takia lähinnä pieniin tutkimuksiin (Rowlands & Esto n 2007). Pienillä lapsilla sykemittarin kalibroiminen laboratorio-olosuhteissa voi olla vaikeaa ( Corder ym. 2008) ja fyysinen aktiivisuus on niin pyrähdyksittäistä, että sykemittarin vasteen viipyminen voi peittää alleen lyhyet liikkumisjaksot (Rowlands & Eston 2007). 2008). 2009). Sykemittarin etu askelja kiihtyvyysmittariin verrattuna on se, että sykemittari rekisteröi myös muuta kuin vertikaalista aktiivisuutta, esimerkiksi pyöräilyä ja uintia (Corder ym. Askelmittarin käyttö on yleistynyt myös isoja aineistoja käsittävissä tutkimuksissa. Siitä käy myös ilmi tutkimuksissa käytetyt erilaiset tavat määritellä vähintään kohtuutehoinen fyysinen aktiivisuus. (Corder ym. 114% ( vaihteluväli -57%, 2695%) ja tytöillä keskimäärin 584% (-94%, 13029%) (Adamo ym. (Corder ym. Se arvioi juoksumatolla energiankulutusta tarkemmin kuin pelkkä kiihtyvyysmittari tai sykemittari (Corder ym
Liikuntamatka on usein paitsi aktiiviliikkumista tai kisojen seuraamista myös tapa kartuttaa sosiaalista pääomaa tai kehittää työn edellyttämiä ominaisuuksia, kuten tehokkuutta ja kestävyyttä. Matkailu on kasvanut, monipuolistunut ja mullistunut lähestyttäessä omaa aikaamme. Itse asiassa urheilun ja matkailun yhteyksiä voidaan löytää jo antiikin Kreikan olympialaisten ajoilta. Nykymuotoinen liikuntamatkailu on sen sijaan paikannettavissa osaksi jälki moderneja länsimaisia yhteiskuntia. Liikuntamatkailussakin näkyy piirteitä suorittamisen siirtymisestä vapaa-aikaan. Jälkirnodernin aikakauden alkamisajankohtana pidetään usein toisen maai I mansoclan jälkeistä aikaa, 1960-1970 -lukuja, jolloin palvelusektorin osuus elinkeinoista alkoi kehittyneissä teollisuusmaissa sivuuttaa teollisuussektorin osuuden. Esimerkiksi vuonna 2008 maapallolla matkaili yli 920 miljoonaa ihmistä. Matkailu ja matkakohteen valinta toimivat yhä useammin sosiaalisen erottautumisen välineinä sekä maun ja statuksen ilmaisuina. Erityisesti Pohjois-Suomessa matkailuelinkeino on tärkeä ja kasvava osa aluetalouksia ja ihmisten jokapäiväistä elämää. Suomalaiset tekevät vuosittain noin 37 miljoonaa yöpymisen sisältynyttä matkaa, joista 31 miljoonaa tehdään kotimaassa. (TEM 2008; Saarinen 2001.) Liikkumaan, katsomoon, kisapaikalle Liikunta ja urheilu ovat suosittuja vapaa-ajan viettotapoja ja suurta bisnestä ympäri maailmaa. Liikunta ja urheilu muodostavat tänä päivänä merkittävän matkailun osa-alueen. Teksti: HANNA VEHMAS Liikuntama tkaili j alla vapaa-aika on tehokäytössä Moniin suomalaisten vapaa-ajan toimintoihin liittyy hyödyntavoittelua, velvoitetta, sitoutumista ja vastuuta. L iikunta ja matkailu ovat vauraan jälki modernin maailmanosan suosituimpia vapaaajan viettotapoja ja elinkeinoja. Vaikka liikuntamatkailusta on alettu varsinaisesti puhua vasta 1980-luvulla, ei liikuntamatkailu ole ilmiönä uusi. Matkailun työllistävä vaikutus esimerkiksi Lapissa on suurempi kuin minkään muun elinkeinon. Matkailun vahva taloudellinen asema on tehnyt siitä myös sosiaalisen ja poliittisen toiminnan kentän. Globaalin talouden taantumasta huolimatta kansainvälisten matkailijoiden määrän arvellaan vähenevän vain noin viiden prosentin verran vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana. Kansainvälisten arvioiden mukaan matkailu jatkaisi kasvuaan jälleen vuonna tänä vuonna. Muun muassa liikuntakulttuurin eriytyneisyys, terveysajauelu, kaupallisuus ja kuluttaminen sekä matkailussa yksilöja massamatkailun ristiriitaiset tavoitteet ovat niitä jälkimodernin piirteitä, joiden kautta liikuntamatkailua voi20 LIIKUNTA & TIEDE 4?, 1 /2010. Vapaa-aika vakavoituu. Yksinomaan matkailu on 2000-luvulla liikuttanut satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. (UNWTO 2010.) Matkailu on merkittävä ilmiö myös Suomen ja suomalaisten näkökulmasta
Nykyään liikunta nähdään merkittäväksi välineeksi kansalaisten terveyden edistämisessä. Vapaa-ajan valinnat mahdollistavat yksilöllisen elämäntyylittelyn. Tilastojen mukaan 1990ja 2000-luvuilla noin 15-30 prosenttia kansainvälisistä matkailijoista piti liikuntaan osallistumista merkittävänä vapaaajan matkailun syynä tai motiivina. (OPM 2008; llmanen & Itkonen & Matilainen & Vuolle 2004.) Liikuntamatkailun kansainvälinen tutkimus on pitkälti kohdistunut aiheisiin,joissa tieteellinen tieto ja tutkimusintressit linkittyvät talouselämän tarpeisiin ja vaatimuksiin. (Standeven & De Knop 1999; Honkanen 2002.) Liikuntamatkailulla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan matkailua, jolloin joko aktiivisesti osallistutaan liikuntaan tai urheiluun, katsojana seurataan liikuntaa tai urheilua tai vieraillaan matkakohteissa, jotka liittyvät liikuntaan tai urheiluun. On arvioitu, että liikuntamatkailun osuus teollistuneiden maiden bruttokansantuotteesta olisi yhdestä kahteen prosenttia. Päähuomio liikuntamatkailun kansainvälisissä tutkimuksissa on ollut liikuntamatkailijoiden profiloinneissa, urheilutapahtumien taloudellisten vaikutusten arvioinneissa sekä matkailun edistämisessä ja matkailuimagon muodostumisessa. Kuva: ANTE RO AALTO NEN daan tulkita ja selittää. Liikuntamatkailun edellytyksiä mahdollistaa se, että Suomessa on noin 30 000 liikuntapaikkaa, jotka ovat myös matkailijoiden käytössä. Lisäksi liikunnalla ja urheilulla on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksissa ei ole juurikaan pohdittu saatujen tulosten yhteiskunnallista perustaa. Urheilumenestykset ovat olleet kiinteä osa kansakunnan rakennustyössä ja suomalaisen identiteetin muodostamisessa. Vapaaehtoiset urheiluseurat keskusjärjestöja lajiliittokytkentöineen ovat tuoneet tavoitteellisuuttaan kilpaja harjoituskentille.Julkinen liikuntahallinto on osaltaan luonut valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla urheilemisen ja liikkumisen edellytyksiä. Venymistä, kestävyyttä, kanttia Vapaa-aika on läntisissä yhteiskunnissa valtavaa bisnestä ja se käsitetään perinteisesti työn vastakohdaksi. Toisaalta vapaa-ajan funktiot LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 21. ( Gibson 2006; Hudson 2003.) Liikuntamatkailulla on suosiolliset edellytykset Suomessa, sillä liikunta on suomalaisille tärkeä vapaa-ajan harrastus
Toisaalta vapaa-ajan merkitys ei kuitenkaan ollut yksinomaan vakavaa, vaan vapaa-aika nähtiin myös työelämän velvoitteista vapaana aikana, virkistäytymisenä, rentoutumisena ja !epäilynä sekä ylipäätään työn tekemisen vastakkaiskäyttäytymisenä. Tutkimuksen mukaan protestanttisen eetoksen merkitys ei ole hävinnyt elämän säätelijänä. Moniin vapaa-ajan toimintoihin liittyy hy ödyntavoiuelua, velvoitetta, sitoutumista ja vastuuta, jolloin ne voidaan hyvinkin rinnastaa työmäisiin ja vakaviin toimintoihin. Esimerkiksi juokseminen ei ole pelkästään rentoutumista ja työn vastapainoa, vaan samalla tapa kehittää työn edellyttämiä ominaisuuksia, kuten energisyyttä, tehokkuutta ja tahtoa viedä vaikeatkin hankkeet päätökseen. Sosiologian, kuten minkään muunkaan tieteenalan keinoin ei yksin voida tyhjentävästi vastata kysymykseen, miksi ihmiset liikuntamatkailevat tai millä perusteella he tekevät vapaa-ajan valintojaan. Toisaalta mökkeily osana luontoon suuntautuvaa matkailua antoi viitteitä myös vapaa-ajan vakavoitumisesta. Sosiologian keinoin on kuitenkin mahdollista esittää tulkintoja yksilöllisen toiminnan ja yhteiskunnallisten rakenteiden välisistä yhteyksistä. 22 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 1 /2010. Kyse on paljolti samoista valmiuksista, joita kuntoliikunnan oletetaan kehittävän eli venymiskykyä, omien rajojen tuntemista ja niiden ylittämistä sekä kestävyy ttä ja kanttia. Vapaa-ajan vakavoituminen ilmensi selkeimmin velvollisuudentuntoisia suorittajia, joille liikunta, matkailu ja muut harrastukset merkitsivät työmäisten käytäntöjen siirtymistä vapaa-aikaan. (Roberts 2006; Jones & Green 2006; Karisto 1988) Suorittajat, kokijat, vapaat valitsijat , seuralliset liikkujat Tutkimustulosten perusteella tyypittelin liikuntamatkailijat neljään ideaalityyppiin: velvollisuudentuntoisiin suorittajiin, luontoympäristön kokijoihin, länsimaisiin vapaisiin valitsijoihin ja seurallisiin liikkujiin. Vaikka luterilaisella tai protestanttisella uskonnolla ei sinällään ole enää entisenkaltaista vaikutusta ihmisten elämässä, oli työn ja arkielämän säätelyssä nähtävissä protestanttisia piirteitä. Mikä on tänään hyödyllistä, voi olla huomenna hyödytöntä ja Moniin vapaa-ajan toimintoihin liittyy hyödyntavoittelua, velvoitetta, sitoutumista ja vastuuta, jolloin ne voidaan hyvinkin rinnastaa työmäisiin ja vakaviin toimintoihin. Jälkiteollisten yhteiskuntien työelämän ja vapaa-ajan suhdetta koskevat muutokset ovat kuitenkin aikaansaaneet sen, että perinteinen määritelmä vapaa-ajasta työn ja velvoitteiden vastakohtana ei enää kovin hyvin palvele vapaa-ajan valintaperusteiden teoretisointia liikuntamatkailun yhteydessä. Länsimaisten vapaiden valitsijoiden vapaa-ajan valintojen perustelut ilmensivät korostuneesti kuluttamista ja elämyshakuisuutta. Esimerkiksi juokseminen tai muu kuntoliikunta ei ole pelkästään rentoutumista ja työn vastapainoa, vaan samalla tapa kehittää työn edellyttämiä ominaisuuksia, kuten jatkuvaa energisyyttä, tehokkuutta ja tahtoa viedä vaikeatkin hankkeet päätökseen. Vapaa-ajan vakavuus ilmeni sosiaalisen pääoman kartuttamisen ja työn ja vapaa-ajan sekoittumisen kautta. Länsimaiselle vapaalle valitsija -tyypille työ ja vapaa-aika olivat toisistaan erillään olevia elämänprojekteja, joiden hoitamisessa elämänhallinta ja itsensä toteuttaminen olivat keskeisiä kriteerejä. Myös rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät jäsentävät vapaa-aikaan osallistumista. voivat liittyä yhteisöllisyy teen. Miten tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tai hyödyntää tulevaisuudessa ja minkälainen on mahdollisesti tutkimuksen vaikuttavuus. On myös hyvä muistaa, että hyödyn käsite riippuu arvoista ja uskomuksista ja muuttuu ajan mukana. Luontoon mentiin ensisijaisesti virkistäytymään, hiljentymään ja hakemaan työja arkielämälle vastakkaisia kokemuksia. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna liikuntamatkailua voidaan tulkita vakavaksi vapaa-ajaksi. Soveltavasta tai tilaustutkimuksesta poiketen tämän tutkimuksen tavoitteet liittyivät liikuntamatkailuilmiön perustutkirnukselliseen tarkasteluun, jolloin tutkimus ei sellaisenaan tuota jollekin erityiselle taholle hyötyä. Neljättä tyyppiä luonnehti seurallinen liikkuminen. Ihmissuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys korostui tämän tyypin sekä työssä, arjessa että vapaa-ajassa. Erityisesti matkailuun kuuluva kuluttaminen miellettiin länsimaisen yksilön perusoikeudeksi. Vapaa-ajan valintojen perustelujen, merkitysten ja funktioiden pohjalta tekemäni tutkimusaineiston tyypittely havainnollistaa työn ja vapaa-ajan keskinäissuhteen sekä vapaa-ajan vakavoitumisen poikkeavuutta eri tyyppien välillä. Luonnon kokijoille mahdollisuus viettää aikaa luontoympäristössä toimi vapaa-ajan valintojen keskeisenä kriteerinä. Protestanttinen eetos ja vapaa-ajan valintojen rationaalisuus ilmensivät monella eri tavalla haastateltujen liikuntamatkailijoiden vapaa-ajan valintojen perusteluja
The Haworth Hospitality Press, xviixix llmanen, Kalervo & Itkonen, Hannu & Matilainen, Pertti & Vuolle, Pauli (2004). Discussion and working papers No. Burt Franklin, New York. Readings in social theory. Honkanen,Antti (2002). Reprinted in Farganis, James (1993). Matkailun yleisosa Toimialaraportti UNWTO (World tourism organization) 12010). SportTourism. Näistä tiedoista voi olla hyötyä myös matkailuelinkeinolle, liikunnan ja matkailun harrastajille sekä liikuntamatkailun opetuksessa. Saarinen, Jarkko (2001 ). The classic tradition to post-modernism. 4 general Appendix-Third Part. Herrneneuttista kehäpäätelmää ja abduktiivista teoriasidonnaista argumentointia soveltaen päädyin tutkimukseni tuloksena esittämään yhden uuden sosiologisen tulkinnan sille, miksi liikuntarnatkalle lähdetään. Leisure in contemporary society. Toisen tason tulkintaa hain tutkimusteorian tasolta, jota tarkastelin Stebbinsin vakavan vapaaajan käsiteapparaatin näkökulmasta. Tarkasteluni kautta pyrin vastaamaan kysymykseen, miksi liikunta ja matkailu liitetään osaksi vapaa-aikaa. 4. Concepts and theories. Human Kinetics. Routledge, 32-49. Jyväskylän yliopisto Jones, lan & Green, Christine 8. Hudson, Simon (2003). Urheilun julkisuuskuva. Vastapaino, Tampere, 43-74 OPM (Opetusministeriö) (2008). päinvastoin. LÄHTEET Comte, Auguste (1973/1993) Pian of the Scientific Operations Necessary for Reorganizing Society in System of Positive Polity, Voi. Perustilastot vuodelta 2006. (2006). Tutkimukseni rakentui abduktiivisen eli teoriasidonnaisen päättelyn ja hermeneuttisen kehän logiikalle, jonka mukaisesti tulkitsin yksittäisiä vapaa-ajan valintaperusteita peilaten niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia piirteitä vasten. Theory and case Studies on the production of local geographies in tourism in Finnish Lapland. Preface teoksessa Simon Hudson (ed.) Sport and adventure tourism. Readings in social theory. Ylimmän tason tulkintaperusteita etsin yleisistä sosiologisista teorioista, muun muassa Weberin protestanttista etiikkaa ja länsimaista rationaalisuutta käsittelevistä kirjoituksista sekä Bourdieun rakenteellisesta konstruktionismista. University of Oulu. Liikuntatoimi tilastojen valossa. Tulkintani rakentui liikuntamatkailun ja vapaa-ajan valintaperusteiden ymmärtämiselle kolmen eri tason kautta. Tyypittelyjen avulla voidaan parhaimmillaan kuvata laajasti ja mielenkiintoisesti esimerkiksi erilaisia matkailija tyyppejä. Farganis, James (1993). CA8 International, UK. The classic tradition to post-modernism. HANNA VEHMAS, VTM (väit.) Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.vehmas@sport.jyu.fi NÄIN TUTKITTIIN K uvatessaan sosiaalista toimintaa sosiologit usein jäsentävät sitä käyttäen hyväksi erilaisia tyypittelyjä. The Finnish University Network for Tourism Studies (FUNTS), Savonlinna, 5-18. Sport tourism: Concepts and theories. Roberts, Ken (2006). Routledge, 1-9. The transformation of a tourist destination. Sosiologiset tutkimukset voivat kohdistua muun muassa elämäntavan ja elämäntyylien, kuluttamisen, liikunnan harrastamisen, matkailun ja jopa muodin tarkasteluun. McGraw Hill lnc. World tourism barometer. Nordia Geographical Publications, Volume 30:1. The postmodern diversification ofTourism in Finnish Tourists Destinations during the 1990's teoksessa Pekka Mustonen (ed.) lssues in modern and postmodern tourism. McGraw Hill lnc. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 1/2004. Concepts and theories. Opetusministeriön julkaisuja 2008:2. TEM (Työja elinkeinoministeriö) 12008). Tutkimustulosten pääasiallinen käyttöja hyödyntämisfunktio liittyy kuitenkin tieteellisesti argumentoidun tiedon tuottamiseen ja välittämiseen liikuntamatkailuilmiöstä osana vapaa-ajan kulttuuria sekä ilmiön kiinnittämiseen perussosiologiseen tulkintaan. Tutkimusaiheista tekee tieteellisesti mielenkiintoisia ja merkittäviä se, miten niiden kautta onnistutaan peilaamaan laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden muutoksia. Monien vakavien aiheiden, kuten esimerkiksi työttömyyden, rikollisuuden, syrjäytymisen tai sosiaalisen eriarvoisuuden rinnalla sosiologian keinoin tutkitaan usein myös arkipäiväisiä ilmiöitä. Etsittäessä syitä esimerkiksi suomalaisten liikunnalliseen aktiivisuuteen on tunnettava kulttuurimme erityispiirteitä, muun muassa suomalaisten läheistä suhdetta luontoon. Tavoitteenani oli ymmärtää ja tulkita yksittäisten toimijoiden eli suomalaisten liikuntamatkailijoiden sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen piirteiden yhteyksiä vapaa-ajan valintojen perusteluissa. Edellä mainittujen tasojen dialektisen suhteen johtopäätöksenä esitän lopuksi oman tulkintani siitä, miten suomalaiset liikuntamatkailijat perustelevat vapaa-ajan valintojaan. Serious Leisure, social identity and sport tourism in Heather Gibson (ed) Sport tourism. www.wto.org LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 23. Standeven, Joy & De Knop, Paul (1999). Gibson, Heather (2006). Määrittelin tutkimuksessani liikuntamatkailijoiksi suomalaiset matkailijat, joiden lomatai työmatkan tarkoituksena oli aktiivinen liikunnan harrastaminen. Sosiologinen tulkinta merkitsee yksilöllisen toiminnan sekä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden välisen yhteyden ymmärtämistä. Kolmannen tason tulkinnan tein haastattelemieni liikuntamatkailijoiden kertomuksiin nojaten. Toisaalta tekemistä ja suorittamista korostavasta protestanttisesta etiikasta kumpuava arvomaailma voi tarjota yhden tulkintapinnan aktiivisen vapaa-ajan ymmärtämiseksi.. An lntroduction teoksessa Heather Gibson (ed.) Sport tourism. Karisto, Antti (1988) Liikunta ja elämäntyylit teoksessa Esa Sironen (toim) Uuteen liikuntakulttuuriin
Suuret kunnat ovat palkanneet erityisliikunnanohjaajia tehtävää varten. Kuntien liikuntatoimen, sosiaalija terveystoimen sekä vammaisjärjestöjen järjestämän ohjatun liikunnan piirissä on noin 230000 eri tavoin vammaista, pitkäaikaissairasta tai iäkästä henkilöä. Erityisliikunnanohjaajien palkkaaminen toiminnan koordinoijiksi oli pysähtynyt 1990-luvun alun taloudellisen taantuman vuosina, joten tämä projekti keskittyi juuri niihin kuntiin, joissa ei vielä ollut 24 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. Tästä huolestuneena opetusministeriö käynnisti syksyllä 1997 yhdessä sosiaalija terveysministeriön, LTS:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa projektin (Erityisliikuntaa kuntiin 1997 -99), jonka tarkoitus oli kehittää keskisuurien kuntien erityisliikuntapalveluja. Kunnallista erityisliikuntaa on kehitetty jo yli 20 vuotta. Projektin kotipesänä toimi LTS. Heitä on nykyisin noin 90 kunnassa. V altion liikuntahallinnon tuesta huolimatta kunnat eivät kyenneet 1990-luvulla tarjoamaan erityisryhmille riittävästi liikuntapalveluja. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Teksti: TONI PIISPANEN Kohteena kunnat tavoitteena toimivat palvelut Kuntien liikuntatoimella on liikuntalakiin perustuva velvollisuus erityisliikuntapalvelujen järjestämiseen
Kiimingissä projektin tuloksena synnytetty uusi kokopäiväinen erityisliikunnanohjaajan virka siirrettiin säästösyistä alkamaan vuonna 2011. Uusia ryhmiä perustettiin keskimäärin yhdeksän kuntaa kohden. Näissä kunnissa erityisliikuntaan myös kohdennettiin henkilöstöresursseja. Vuonna 2002 Suom en 42:sta yli 20000 asukkaan kunnasta kolm essa ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. Lähinnä oli kyse liikunnanohjaajien tai liikuntasihteerien työajan kohdentamisesta aiempaa laajemmin erityisliikuntaan. Kuitenkin esimerkiksi Nivalan kaupungissa erityisliikunnan kehittämistyö nivoutui luontevasti kaupunginhallituksen vuonna 2009 nimeämän hyvinvoinnin Ja terveydenedistämisen työryhmän työhön, sillä erityisryhmien liikunnan tavoitteena on ennen kaikkea edistää yksilöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Kempeleen kunnanvaltuusto päätti joulukuussa 2009 lisätä vuoden 2010 talousarvioon erityisliikunnan koordinaattorin puolipäivätoimisen työsuhteen vuoden 2010 elokuusta alkaen. Projektin alussa projektikuntien erityisliikuntaan osallistui yhteensä 2 625 liikkujaa. Forssaan lisättiin liikuntasihteerin työaikaa erityisliikuntaan sekä neuvoteltiin yhdessä naapurikuntien Tammelan ja Jokioisten kanssa yhteisen erityisliikunnanohjaajan palkkaamisesta vuodesta 2010 lähtien. Muissa kunnissa liikunta koettiin niin pieneksi hallinnonalaksi, ettei laajemmissa kunnan strategioissa siitä ollut kuin korkeintaan lauseen parin merkintä. LTS on m yös vastannut alan käsikirjan tu ottam isesta 1980-, 1990ja 2000-lukujen alussa. Taloustaantuman myötä kaikkia suunniteltuja erityisliikunnanohjaajien virkoja ei pystytty perustamaan ja perustaminen on siirtynyt tulevaisuuteen. Yhteistyötä lisättiin ja parannettiin eri hallintokuntien välillä ja erityisliikuntaa järjestävien järjestöjen välillä. LTS jatkaa edelleen työtä erityisryhm ien liikunnan parissa tutkijan, kouluttajan ja tiedonkerääjän ro oleissa. Pro jektin työm uotoina olivat valtakunnallisen ja alueellisen tason koulutu kset ja konsultoint i sekä paikallistason suunnittelu ja käytännön toim enpiteet. Sam alla huom ion kohteena olivat esteettöm ät liikuntaym päristöt ja -tilat. Liikkujien määrä kasvoi yhteensä 1061 liikkujalla (lisäystä 40 %). Nurmon alueen erityisliikuntaan kohdennettiin puolipäiväinen ohjausresurssi. Erityisliikunta nivottiin kahdessa kunnassa osaksi laajempia kunnan strategioita ja suunnitelmia. erityisliikunnanohjaajaa. Projektin aikana perustettiin yhteensä 74 uutta erityisliikuntaryhmää (lisäystä 30 %). Viisi kuntaa ilmoitti erityisliikunnan henkilöresurssien lisääntyneen projektin aikana. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 25. Kaksivuotisessa projektissa oli m ukana 30 yli 10 000 asukkaan kuntaa eri puolilta Suom ea. Projektin päättyessä vuoden 2009 lopussa kunnissa toimi yhteensä 323 ryhmää eli keskimäärin 40 ryhmää kuntaa kohden. Uusim m an käsikirjan on m äärä valm istua vuoden 2010 lopussa. LTS:n tekem än pohjatyön ja kokeilupro jekteissa hankitun kokem uksen ansiosta erityisryhm ien liikunnan järjestäm inen sai to im ivan m allin. Liperissä toimii erityisliikunnanohjaaja. LTS toteutti hankkeet yhdessä opetusm inisteriön, sosiaalija terveysm inisteriön, Suom en Kuntaliiton ja pro jektiin osallistu neiden kuntien kanssa. Tavoitteena oli luoda kuntakohtainen yhteistyöja toim intatapa erityisliikunnalle. Ryhmiin on laskettu kaikkien erityisryhmien liikuntaa järjestävien tahojen ryhmät. P rojektissa olivat mukana Akaa, Forssa, Kempele, Kiiminki, Liperi, Mustasaari, Nivala, Nurrno ja Parainen. Projektin lopussa erityisliikuntaan osallistui 3 686 liikkujaa. Projektin alkaessa vuonna 2007 projektikunnissa toimi yhteensä 249 erityisliikuntaryhmää eli keskimäärin 31 ryhmää kuntaa kohden. Erityisliikuntaa kuntiin 20042006 ja 2007 -09 kehittäm isja konsulto intipro jektit olivat jatkoa vuosien 1997-1999 vastaavalle projektille. Hänen apunaan muun muassa ikäihmisten liikunnan koulutuksissa ja käytännön ohjauksessa toimii Viinijärven Urheilijoiden palkkaama ohjaaja kolmen vuoden ajan. Taloudellisen tuen saaminen erityisliikuntaan koettiin kuitenkin vähäiseksi. Luottamushenkilöt ymmärsivät erityisliikunnan merkittävyyden, mutta eivät sitoutuneet ajamaan talousmäärärahoihin korotuksia. Vastaavasti 53:sta 10 000-20 000 asukkaan kunnasta 18 oli ilm an erityisliikunnanohjaajaa. Edeltäjänsä tavoin vuosien 2004-2006 pro jekti suuntautu i kuntiin, joissa ei vielä ollut erityisliikunnanohjaajaa. ERIKU 2007-09: Omista lähtökohdista toimiviin ratkaisuihin Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 -projektin tarkoituksena oli lisätä koulutuksen, konsultoinnin ja tiedonvälityksen keinoin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden liikuntatoimintaa ja luoda erityisliikunnalle kuntien olosuhteisiin soveltuva toimintatapa
Projektien kokemusten myötä suosituksia voidaan antaa niin valtakunnan, alueiden kuin kuntatasolle: Kansalaisten liikunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista kantavat päävastuun kansalaisten itsensä lisäksi Valtakunnan tason suositukset Opetusministeriö ja sosiaalija terveysministeriö jatkavat 3. 4. Myös erityi.sliikunnan asema kuntien liikuntatoimen osana on vahvistunut ja yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa lisääntynyt. Liikunnan järjestö kentän kiinnostus ei toistaiseksi ole merkittävästi yltänyt vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuttamiseen. Kunnilla on suuri vastuu, mutta myös suuri vapaus. Liikuntatarjonnan kehittämisessä painopistettä halutaan siirtää kohti liikuntatarjonnan marginaaliin jäävien liikunnan edistämistä. Liikunnasta on tullut tunnustettu osa terveysja hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnalla on erityisryhmille usein laaja-alaisempaa merkitystä kuin muille väestönosille. Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn tuloksista koonä. Valtaosalle kuntalaisia on tarjolla heidän tarvitsemiaan liikuntapalveluja. Terveysja hyvinvointierojen kaventaminen on noussut sosiaalija terveyspolitiikan ehkä keskeisimmäksi tavoitteeksi. Liikunnan edistämisen päähuomio on kiinnitettävä paikallisiin ratkaisuihin. Projektien avulla on saatu lisättyä myös kuntien erityisliikunnanohjaajien määrää, uusia toimintatapoja ja alan koulutusta. Suomessa toteuterärahoista (STM ja OPM) sekä opetusministeriön sotaan useita kuntien erityisja terveysliikuntaan liittyviä veltuvista avustuskokonaisuuksista. Erityisliikuntaa tulee kehittää samanaikaisesti kahdella suunnalla: sovellettujen palveluiden ja kaikille yhteisen liikunnan suuntiin. 26 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Liikunnasta syrjäytymisen riski pienemmäksi Yhdenvertaisuuden vaatimus liikunnan mahdollisuuksissa korostuu niin lainsäädännössä kuin julkishallinnon ohjelmissa. Erityisliikunnan järjestäminen onkin jäänyt suurelta osin kuntien tehtäväksi. Soveltava liikunta on usein luonteva keino edistää erityisryhmien terveyttä ja laaja-alaista hyvinvointia. Erityisliikunnan valtakunnallista arviointia ja vertailun mahdollistavaa tilastointia tulee kehittää. Siksi kunnissa tuleekin kiinnittää huomiota erityisliikuntaa tarvitsevien liikunnan tukemiseen. terveyttä edistävän liikunnan hankemääyhdeksi onjstrnakckonaisuudeksi. Erityisliikunnan asemaa kuntien strategioissa, hallinnonalojen ja kuntien välisessä yhteistyössä sekä liikuntatoimen sisällä on syytä edelleen kehittää. Kunnilla suuri vastuu ja vapaus kunnat. johtamista keskittämällä ja resursseja nien kuntien mahdollisuuksiin kehittää erityisliikuntasäästämällä) toimintaansa kahden tai useamman kunnan yhteistyö2. taan määräajoin tiedot ja yhteenvedot välitetään kuntien käyttöön. Kunnilla on mahdollisuus itse valita keinot, joilla se huolehtii kuntalaisten hyvinvoinnista ja palveluista valtakunnallisten linjausten suunnassa. Kolmen Erityisliikuntaa kuntiin -projektin (199799, 2004-06, 2007-09) ja viiden muun erityi.sliikuntaan keskittyneen kehittämisprojektin tuloksena on onnistuttu lisäämään merkittävästi sekä erityisliikuntaan osallistuvien että liikuntaryhmien ja -tapahturnien määrää viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään asukasmäärältään pietoimintaa (mm. Taustalla on ajatus, että jokaisella tulee olla samanlainen mahdollisuus itse påäuää minkälaisissa puitteissa liikuntaa harrastaa. Erityisryhmien integroiminen yhteiskuntaan on heidän itsensä ja koko yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeä kehittämiskohde. Soveltavan liikunnan järjestäminen edellyttää omaa erityisosaamista, minkä johdosta erityisliikunta säilynee lähitulevaisuudessakin ensisijaisesti osana kuntien omaa toimintaa siitä huolimatta, että erityisliikunnan toimijoilla on omat järjestönsä. Yhteisellä ohjelmatyöllä voidaan tehostaa 5. projekteja. Kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeita tuetaan l Erityisliikunnan kehittämisprojektit kootaan jatkossa jatkossa mm. Liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tarvittaessa syytä järjestää" positiivista erityiskohtelua': H allitusohjelmassa painotetaan erityisliikunnan merkitystä myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Kuntien informaatio-ohjauksessa tuodaan esiin, että kuntien erityisliikuntatoiminnan kehittämistä, tukemista liikuntatoimen valtionosuuksia voidaan käyttää erityisja seurantaa seuraavin toimenpitein: liikunnan organisointiin ja ohjaukseen
Yli 10 000 asukkaan kunta / seutu (monta pientä kuntaa yhdessä) palkkaa päätoimisen (yhteisen) erityisliikunnanohjaajan. Soveltavan liikunnan apuväline SOLIA -toiminnalla on nykyisin neljä aluekeskusta (Helsinki, Turku, Kuopio ja Rovaniemi). Aluetason suositukset 1. Kehittämissuunnitelmat käsitellään ja hyväksytään liikunnasta ja terveydestä vastaavissa lautakunnissa. 5. 6. mintakokemuksia. Erityisliikunnanohjaajan palkanneissa kunnissa tehdään ja uusitaan erityisliikunnan alueen kehittämissuunnitelmia säännöllisin aikavälein. Soveltuvat osiot suunnitelmista sisällytetään kuntien yleisiin strategioihin ja asiakirjoihin, kuten maankäytön suunnitteluun ja koulujen liiku n nanopetukseen. Kehitetään erityisliikunnan alueverkoston toimintaa seuraavilla tehtäväalueilla: • Vammaisja erityisliikunnan rekrytointityö ts. 2. 3. Liikunnan uusi aluehallinto jatkaa yhteistyössä kuntien lähikunnissa ja päinvastoin. 4. Liikuntatieteellinen Seura organisoi yhteistyössä opetusministeriön ja sosiaalija terveysministeriön kanssa suurten kaupunkien erityisliikuntaverkoston tapaamisia. Hankkeiden toiminta-ajatuksena tulee olla suuren kaupungin toimintakokemusten hyödyntäminen vammaisja erityisliikunnan alueella Paikallistason suositukset Kuntien suositellaan kehittävän erityisliikuntatoimintaansa seuraavasti: 1. Verkostoa on syytä laajentaa ja apuvälineiden saatavuutta parantaa. Paikallistason erityisliikunkanssa erityisliikunnan alueellisten koulutustilaisuuksitaa tulee kehittää hyödyntäen muiden hankkeiden toien järjestämistä. TONI PIISPANEN, LitM Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi Voimaa vanhuuteen -ohjelman [uhlasemtnaart 28.-29.4.2010 Suomen Kansallisooppera, Almtnsali, Helsinki Tule kuulemaan • ainutlaatuisia tuloksia iäkkäiden terveysliikunnasta • tulevaisuuden visioita monialaisesta yhteistyöstä • vahvaa iäkkään ääntä ~ LIIKKUVA VANHUUS YHTEINEN ASIAMME ~ Ilmoittaudu ja varaa paikkasi ajoissa. Seminaarin hinta 150 € sisältää ohjelman, iltatilaisuuden ja ruokailut. 2. Kunnat tukevat eri toimijatahojen erityisliikunnan koulutusta. Asukasmäärältään pienissä kunnissa toteutetaan erityisliikunnan kehittämishankkeita, jotka ovat useamman kunnan yhteisiä tai yhdessä kunnan terveysliikunnan kokonaisuutta käsittelevien hankkeiden kanssa. Erityisliikunnan toimintaverkostoja kehitetään suurten • Opetusministeriö ja Liikuntatieteellinen Seura tukevat kaupunkien ympärille siten, että kaupunkien ympärisja seuraavat kuntaverkostojen kehittämistä sekä välittökunnat voivat käyttää hyödykseen suurten kaupunkitävät tätä koskevaa aineistoa kuntien käyttöön. Kunnat tukevat erityisliikuntaa järjestäviä paikallistahoja samojen periaatteiden mukaan kuin urheiluja liikuntaseuroja. • Monija vaikeavammaisten liikunnan systemaattinen kehittämistyö. Etenkin pienissä kunnissa on vaikea yksin muodostaa toimivia ryhmiä, jolloin alueellista yhteistyötä tarvitaan. • Vammaisliikunnan apuvälineiden hankinta ja välitys. www.voimaavanhuuteen.fi elina.vuorjoki-andersson@ikainstituutti.fi Ikäinstituutti VOIMAA VANHUUTEEN LIIKUNTA& TIEDE 47 • 1 /2010 27. 3. uusien harrastajien, ohjaajien ja avustajien aktivointi mahdollisimman tehokkaan aluetiedotuksen kautta. Samalla MALIKE (Matkalla, liikkeelle, keskelle elämää) -toiminnan keskukset tulee ottaa kehityskohteeksi • Konsultoivienja ohjaavien erityisliikunnanopettajien saaminen suurten kaupunkien koulutoimen piiriin. • Erityisliikunnan seudullisten/alueellisten kehittämishankkeiden organisointi. en tarjoamia koulutusja muita palveluita sekä päinvastoin. Osoitetaan vastuuhenkilö erityisliikunnan toimintako konaisuuden koordinoimisessa kunnan sisällä
KARI L. Urheilusta ja liikunnasta tuntuu jokaisella olevan oma mielipiteensä ja kaikki tuntevat olevansa erityisesti urheilun asiantuntijoita. ilmaston muuttumisesta. Tosiasioiden kieltämistä on harjoitetlll kautta historian. Denialisti sen sijaan ei helposti muuta käsitystään vaikka se olisi kokonaan väärä, sillä hänen motiivinsa on yksinkertaisesti vain olla toista mieltä. POLTTOPISTEESSÄ Denialismi valtaa alaa V iime aikojen julkiseen keskusteluun on putkahtanut uusi ismi denialismi. Jos on, niin onko se ihmisen aiheuttamaa. Kun tutkijat eivät ole pystyneet aukottomasti vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, ovat poliittiset aktivistit ottaneet asian omakseen ja keskustelu on muuttunut vaihtoehdottomaksi ja [anaaniseksi. Riittää kun oma mielipide on muodostunut. Sinällään harmittomia jokapäiväisiä arkisia mittelöitä ja tahtojen taisteluita käydään milloin mistäkin asiasta. Pahimmillaan on kävelijä saanut sauvasta kintuilleen tai sitten hiihtäjän suksi on tarttunut ladulle heitettyyn hiekkaan. Kuluva talvi on lumi.suudessaan saadut hiihtoladut täyttymään innokkaista liikkujista aina eteläisintä Suomea myöten ja maastohiihto on palannut etelän ihmisten suosioon. Samoille urille jalan liikkuvan ei-hiihtäjän onkin turha mennä, vaikka kävelijällä on oikeutensa. otti asiaan kantaa vuoden vaihteessa pohdiskellessaan denialismin olemusta ja sitä miten denialistin erottaa skeptikosta. Vaikka vaihtoehdotonta keskustelua käydään jatkuvasti kaikilla elämänaloilla, muodostaa urheilun ja liikunnan maailma oman denialistisen saarekkeensa. Suomen Kuvalehden blogisti Ahu Hentilä. Vaikka skeptikko suhtautuukin kriittisesti vallitsevaan näkemykseen, varautuu hän olemaan myös väärässä selvittäessään asioiden todellisen tilan. Denialismi tarjoaa skeptikon ongelmaan vapauttavan ratkaisun. Onko ilmastonmuutos tosiasia. Kun pitkä odotus oikeasta talvesta on toteutunut ja ladut ovat kerrankin hiihdettävässä kunnossa, ei olekaan kovin kummallista jos hiihtäjä haluaa hiihtää ja kävelijä saa muuttaa vakiolenkkinsä muille urille siksi aikaa kun lunta riittää. Urheilusta ja liikunnasta tuntuu jokaisella olevan oma mielipiteensä ja kaikki tuntevat olevansa erityisesti urheilun asiantuntijoita. Onko muutos peruuttamaton vai voiko ihminen omalla toiminnallaan muuttaa kurssia. Mielipiteet ovat jyrkästi jakautuneet ja molemmin puolin vedotaan tieteen tuottamiin tuloksiin. Hentilän mukaan denialisti haluaa usein esiintyä skeptikkona, sillä skeptikot ovat usein oikeassa. Riittää kun oma mielipide on muodostunut. Denialismi tarjoaa skeptikon ongelmaan vapauttavan ratkaisun. Galileo Galilein havaintoa "se pyörii sittenkin" ei kukaan nykyisin enää kiistä, mutta vastaavan mittaluokan keskustelua ilman vaihtoehdon mahdollisuutta käydään tällä hetkellä mm. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Skeptikolle aiheuttaa ongelman se, että oikea vastaus on löydettävissä jos sitä vilpittömästi etsii. Keinoja ei ole tänä talvena kaihdettu kun fanaatikot ottavat mittaa toisistaan. Se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että ihminen kieltäytyy hyväksymästä toisten ihmisten näkökulmia edes tosiasioiden edessä. Skeptikolle aiheuttaa ongelman se, euä oikea vastaus on löydettävissä jos sitä vilpittömästi etsii. Termille on haettu synonyymiä sekä skeptisismistä että kritisismistä. Vaikka termi vaikuttaa uudelta, ei se käsitteenä ole millään tavalla uusi. Kukaan ei varmaankaan pidä itseään denialistina, mutta kannattaa silti katsoa peiliin. Tuijottaako sieltä takaisin vakaumuksellinen denialisti vai harmiton skeptikko. 28 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010
Tänä päivänä tuntuu kuitenkin, että tuuletuksen nimissä on kaadettu "kaikki seinät", kuin hölmöläisten talosta. Sen jälkeen on lukuisissa puheenvuoroissa, kirjoituksissa, jopa opetussuunnitelmissa kohta viidenkymmenen vuoden ajan tuotu esiin kilpailemisen ongelmallisuus liikunnanopetuksessa. Eikä heistä tarvitse välittää, riittää kun itsellä menee hyvin, ja sillä voi tarvittaessa vaikka proystäillä. Ja mikäs siinä, monelle esiintyvälle taiteilijalle vahva itsetunto on tärkeä työkalu ja jos sitä voidaan kasvattaa asettumalla alttiiksi kritiikille, niin siitä vaan. Niin varmaan onkin, mutta tällä menolla kilpailu tulee yhä raaistumaan, jos oikein joukkoviestimissä opetetaan, kuinka "luonnollista" on, että jotkut nyt vaan aina häviävät ja heille käy huonosti. Siksi tällaisia tilanteita tulisi kouluopetuksessa kaikin tavoin välttää. Oppilaat tekevät kyllä vertailuja itsekin ja joskus tuntuu, että joillekin ihmisille tällainen "epävirallinen kilpaileminen" on niin verissä, että he muodostavat itse itselleen ongelman omasta liikunnallisesta "osaamattomuudestaan". Vai muistanko väärin 7 Sanoiko paroni de Coubertin sittenkin: "Tärkeintä ei ole voitto, vaan hävinneen nolaaminen!" LAURI LAAKSO LitT Liikuntakasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 29. Joskus tuntuu, että tänä päivänä liikuntakasvatuksessa, jopa tietyssä mielessä urheilussa, suhtaudutaan kilpailuun inhimillisemmin kuin muualla yhteiskunnassa. Kenties kaikki urheiluihmiset, ehkä kasvattajatkaan, eivät ole täysin ymmärtäneet ylenmääräisen kilpailun ja "kilpailuun pakottamisen" haittoja liikuntakasvatuksessa, mutta asiantuntijat ja tutkimustulokset ovat varsin yksimielisiä. On totta, että joutuminen esiintymään julkisesti vasten tahtoaan on vähintäänkin kiusallista, ja yleisön edessä nolatuksi tulemisen pelko on monelle ihmiselle pahin stressitekijä, mitä voi kuvitella. Yksilölliset liikuntasuoritukset luokan edessä aikaansaavat myös vertailun tunteen. Kaiken kaikkiaan, useiden vuosikymmenien ajan on sellaisessa liikuntakasvatuksessa, joka pyrkii antamaan oppilaille eväät elinikäiseen liikuntaan, pyritty välttämään liiallista kilpailullisuutta ja pyritty tarjoamaan sen tilalle leikinomaisuutta ja henkilökohtaista tavoitteenasettelua. Eivätkä vain liikuntasuoritukset, esimerkiksi oman kouluaikani yksinlaulukokeet muistetaan varmaankin yhtä hyvin. Joku kilpailuyhteiskunnan "filosofi" on vedonnut siihen, että koko muukin elämä on yhtä kilpailua. Julkisuuteen pääsemisestä on tullut niin suuri päämäärä, että sen saavuttamiseksi ollaan valmiita vaikka nolaamaan itsensä. Vielä viime vuosisadan puolivälin maissa vallalla olleet "hävettää, en kehtaa" -asenteet kaipasivatkin tuuletusta. Yritä siinä sitten luoda tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa ja opettaa oppilaita suhtautumaan toisten tekemisiin arvostavasti, kun joka kanavalla kilpaillaan ja hävinneitä vielä julkisesti nolataan. Asia ei ehkä silloinkaan ollut aivan uusi, mutta sen kirjoittaminen auki Liikuntatieteellisen Seuran julkaisussa oli merkittävä teko. KOLUMNI Tärkeintä ei ole voitto J o 1960 -luvulla vaadittiin tämän lehden edeltäjän, Stadionin palstoilla tekemään ero kilpaurheilun ja koulujen liikuntakasvatuksen välillä. Varsinkin tv-ohjelmien tekijöiltä tuntuvat ideat loppuneen tyystin, kun ainoaksi toimivaksi formaatiksi on jäänyt kilpailu ja se, "kuka tänään on vaarassa pudota". 1990-luvulta lähtien on aiheen ympärille syntynyt oma tavoiteorien taatioteoreettinen tutkim ussu un tansaki n. Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto, suorituksiin perustuvanakin, tuottaa yleensä paremman lopputuloksen liikuntaan motivoinnissa, usein jopa kilpailusuuntautuneiden yksilöiden keskuudessa. Tämän ehkäisemiseksi opettajan toiminta tehtäväsuuntautuneen ilmapiirin luomisessa on erityisen tärkeä. Yhteiskunta tuntuu kuitenkin yleisesti ottaen muuttuneen tässä suhteessa rajusti
Viimeisen viidentoista vuoden aikana yksityisten liikuntakeskusten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti eikä edes nykyisen laman uskota olennaisesti vaikuttavan liikuntabisneksen kasvunäkymiin. Globaalit liikuntatuotteet sisältävät sekä irnmateriaaleja ja vuorovaikutteisia palveluja että konkreettisia tavaroita kuten liikuntavälineitä. Liikunnan tuotteistarnisprojekti (UTTA) tutkii erityisesti yksityisten liikuntayritysten tarjoamia ryhmäliikuntakonsepteja oheistuotteineen. Mitä nyt käynnissä olevassa tutkimushankkeessa tutkitaan. Tutkimuksen aineisto koostuu liikuntasaleilla tapahtuvan osallistuvan havainnoinnin raporteista, liikunnan ohjaajien, liikuntajohtajien ja yrittäjien henkilökohtaisista teemahaastatteluista, ohjaajille tarkoitetusta lomakekyselystä, sanomaja aikakauslehtijutuista sekä nettiaineistosta (liikunta-aiheiset chat-palstat, liikuntayritysten kotisivut). Liikunnan ohjaajien työtä tarkastellaan uudesta näkökulmasta, esteettis-emotionaalisen työntutkimuksen viitekehyksessä. Liikunta hampurilaistuu, kun liikuntapalveluja voidaan tuottaa globaaleille markkinoille yhä halvemmalla ja tehokkaammin. Ketkä tutkimukseen osallistuvat. TÄTÄ TUTKITAAN Mitä yhteistä on hampurilaisella ja liikunnalla. Vastauksia haetaan mm. Mihin kysymyksiin tutkimuksella etsitään vastausta/lisätietoja. UTTA projektissa työskentelevät projektinvetäjä FT Jaana Parviainen ja YTT Riitla Pirinen. Lii kuntakeskusten menestys perustuu pitkälti niiden kykyyn yhdistää markkinoinnissa kaksi tärkeää liikuntaan motivoivaa tekijää: terveyden edistämisen ja hyvän ulkonäön tavoittelun. Parhaiten liikuntatuotteet konkretisoituvat tutkimalla ryhmäliikuntatunteja, liikunnan ohjaajien työtä ja yritysten markkinointia. Mikä on liikuntapalvelujen standardoinnin ja rationalisoinnin yhteys liikunnan globalisaatioon. Internetiä hyödynnetään selvitettäessä yritysten markkinointia. Miksi aihe on ajankohtainen juuri nyt. Miten tuotteistaminen muuttaa liikunnan ohjaajien tyonkuvaa. seuraaviin kysymyksiin: Miten uusia liikuntatuotteita suunnitellaan, bränclätään ja markkinoidaan. Miten tutkimus tehdään. 30 LIIKUNTA& TIEOE47• 1/2010. Samoja ryhmäliikuntatunteja löytyy niin Argentiinasta ja Alaskasta kuin Suomesta ja Saudi-Arabiastakin. Hypoteesina on, että globaalisti lisenssiperiaatteella tuotetut liikuntakonseptit ovat automatisoimassa ryhmäliikuntaa ohjaavien työtä ja tekemässä liikuntakulttuurista yhä brändivetoisernpaa. Tutkimuksen aineistot analysoidaan sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla (tekstianalyysi, diskurssianalyysi) menetelmillä. Monet liikuntakeskusten liikuntaohjelmista on kansainvälisesti tuotteistettu ja tuotesuojattu. Liikuntakeskukset muistuttavat 2000-luvulla yhä enemmän liikuntatavarataloja, jotka tarjoavat jäsenilleen laajan kirjon erilaisia hyvinvointipalveluja ja terveystuottei ta. FT Jaana Parviainen Tampereen yliopiston liikunnan filosofian tutkimusyksiköstä tarkastelee tutkimushankkeessaan miten ja miksi nämä globaalit liikuntatuotteet syntyvät ja miten ne muuttavat liikuntakulutusta. Sen avulla näkyviin tulee Liikunta hampurilaistuu, kun liikuntapalveluja voidaan tuottaa globaaleille markkinoille yhä halvemmalla ja tehokkaammin
Mikä on niitten merkittävin hyöty. Kuntosalilaitteiden antama palaute liikkujalle hänen suorituksestaan perustuu laskennallisuuteen ja tietokoneohjelmiin. Miten ja tutkimuksen tuloksia voi/on tarkoitus soveltaa. Yhden tutkimuksen kyky kuvata käsillä olevaa isoa murrosta on tietysti rajallinen. Se antaa sekä asiakkaille, ohjaajille että yritysten johdolle välineitä ymmärtää liikuntakeskusten nopeaa muutosta. Ohjaajiksi valikoidaan persoonaltaan, käytökseltään, iältään ja ulkomuodoltaan sopivia "tyyppejä". liikunnan ohjaajien työhön kuluu sisäänrakennettuna myös liikuntatuotteiden markkinointi ja kyky vahvistaa yrityksen tai organisaation brändiä omalla kehollisuudella, käytöksellä, puheella ja toiminnalla. Tutkimus on myös yksi niistä harvoista, joissa yritetään arvioida tuotteistamisprosessin vaikutuksia ja seurauksia liikuntakulttuuriin. Osallistuva havainnointi yksityisissä liikuntakeskuksissa on paljastanut liikunnan harrastuksen nopean teknologisoitumiskehityksen. liikuntaohjaajien ammatti-identiteetti on alkanut vahvistua vasta viime vuosina, samalla kun ohjaajantyön luonne on monina istunut ja on voimakkaassa murroksessa. liikuntakeskusten kanssa ovat alkaneet kilpailla myös liike-perusteiset konsoli pelit, joissa liikunnanohjautuvuus toimii ihmisen-koneen interaktiivisuuden kautta. Se tarjoaa sekä uusia tutkimusmenetelmiä ja tapoja hankkia aineistoja että uudenlaisen tulkintakehyksen ymmärtää bisnesvetoista liikuntakulttuuria. Monet uusista liikuntakeskusten ryhmäliikuntatuotteista ja -palveluista edellyttävät myös investointeja uusiin välineisiin tai digitaalisiin laitteisiin. Tutkimus piirtää kuvaa liikuntakeskusten ohjaajien työstä ja sen performatiivisesta luonteesta. Tutkimuksen avulla ohjaajat voivat arvioida omaa asemaansa ja työtekcnsa ehtoja yksityisellä liikuntasektorilla. LIIKUNTA& TIEDE 47 • 1 /2010 31. Vertailemalla julkisen sektorin palvelutuotantoa voitaisiin selvittää esimerkiksi, onko ja miten myös julkisen sektorin palvelutuotannossa huomiotava markkinointi ja brandäys, kun palveluista halutaan tehdä asiakkaita houkuttelevia. Alustavassa tutkimusaineiston analyysissa on huomattu, että joidenkin liikuntakeskusten periaatteena on, että 'alan koulutusta ei edes tarvita, jos henkilö on muuten sopiva'. Lisätietoja: jaana.parviainen@uta.fi FT Jaana Parviainen on väitellyt vuonna 1998 Tampereen filosofian oppiaineesta aiheenaan tanssin fenomenologia. Hän on julhaissut laajasti seha suomenhielellä että englannihsi. Tämän jälheen on työshennellyt useissa monitieteisissä tuthimusprojehteissa hotimaassa ja ulhomai/la. Olisi tärkeää kartoittaa, millaista ammattitaitoa ja tietotaitoa liikunnan ohjaajilla on ja mitä heidän tyonkuvaansa kuuluu. Ohjaajiksi valikoidaan persoonaltaan, käytökseltään, iältään ja ulkomuodoltaan sopivia "tyyppejä". Millaiset tekijät vuorovaikutussuhteessa motivoivat liikuntaharrastajia. Mikä olisi nähdäksesi mahdollisten jatkotutkimusten tavoite. Samoin liikunnan elämyksellisyys muuttuu uusien käyttöliittymien myötä niin liikuntakeskuksissa kuin kotonakin. Markkinointi ei tarkoita vain uusien palveluiden mainostamista tuntien lomassa. Yksi jatko-tutkimuksen tavoite voisi olla selvittää liikunnanohjaajien ja asiakkaiden vuorovaikutussuhdetta ja "hiljaisen" tiedon siirtoa. Markkinointi ei tarkoita vain uusien palveluiden mainostamista tuntien lomassa. Miten liikunnan ohjaajan työn performatiivisuus ja liikunnan bisnesympäristö vaikuttavat liikunnan harrastajan ja ohjaajan väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Hänen tuthimusintressinsä liittyvät liihheen filosofiaan, hehon fenomenologiaan, digitaaliseen iennologiaan seliä liihunnan ja talouden hythöhsiin. Teknologisoiturnisen seurauksena kognitiivinen suhde liikuntaan ja omaan kehoon on muuttumassa. Esimerkiksi huippuurheiluun tarkoitettuja laitteita sovitetaan ja markkinoidaan yhä enemmän myös harrastajien käyttöön. Viimeisin suomehsi julhaistu hirja Meduusan /iihe: Mobii Ii ajan tiedonmuodostunsen filosofiaa (2006) häsittelee liihhumisen ja hinestesian merliitystä osana telrnologista järjestelmää erityisesti tiedon ja tietämisen nähöhulmasta. Mitä muuta liikunnan tutkimuksessa tulisi nähdäksesi jatkossa huomioida. Se alkaa jo ohjaajia rekrytoitaessa. liikunnan ohjaajien työtä on tutkittu hämmästyttävän vähän verrattuna liikunnan opettajien työhön. liikuntatuotteiden markkinoinnin ja brändäyksen uusi luonne. Se alkaa jo ohjaajia rekrytoitaessa
Idea jalostui Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisuksi, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 2000 lopussa. Sen sijaan yhteiskuntaja käyttäytyrnistieteilijöiltä katosi muuttuneen tilanteen myötä vertaisarviointiin perustuva julkaisukanava. rurK,fVlu IJ S11,11r,KKEL1r :looa -os11,1 32 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. Päätoimittaja kehotti etenkin jatkokoulutenavia nuoria tutkijoita ja heitä ohjaavia senioritutkijoita terästäytymään: "Tarvitsemme suomenkielellä julkaistua liikunnan ja urheilun tutkimusta haastamaan arkisen kepeähkön urheilupuheen." Kannaksen toivomus kuultiin ja jo vuoden 2003 . Lehden sisältö muuttui samalla useita piiruja liikuntapoliittisesta tiedejulkaisun suuntaan. j~li11Jo .. Biotieteiden tutkijoille muutos ei ollut suuri, sillä he olivat alkaneet suunnata tekstejään koko ajan lisääntyneisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Asiaa käsiteltiin myös liikuntatieteellisen jaoston helmikuussa 1999 järjestämässä liikunnan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen arviointiseminaarissa Jyväskylässä. Toimitus otti tuolloin tekstejä vastaan jatkuvasti ja artikkeleita ilmestyikin pitkin vuotta. Vertaisarviointikäytäntöön perustuva liikuntatieteellinen julkaisutoiminta ei ollut täysin uusi asia Suomessa. "Tutkimus haastamaan arkista urheilupuhetta" Uuden julkaisun kahtena ensimmäisenä vuonnaartikkelitarjonta oli melko runsasta. Pohdinnoissa nousi esille erityisen vertaisarviointiin perustuvan julkaisufoorumin perustaminen. Jo vuonna 1980 Juhani Ilmarisen päätoimittajakaudella silloinen Stadion-lehti alkoi julkaista anonyymien asiantuntijoiden arvioimia tutkimustekstejä. Lehdessä ilmestyi arvioitettu]a artikkeleita kaikilta liikuntatieteiden aloilta. Kolmannella kierroksella määrän notkahdettua päätoimittaja Lasse Kannas joutui toteamaan (L & T 1/2003) tutkimusartikkelien tarjonnan olleen vuonna 2002 verrattain vähäisen. Myös biotieteilijöitä kiinnosti 1980-luvun alussa tekstiensä suomenkielinen julkaiseminen. Perinteisten monografiatieteiden, joita yhteiskuntaja käyttäytymistieteet ovat edustaneet, osalta vastaavanlainen kansainvälisten tiedejulkaisujen hyödyntäminen ei onnistunut yhtä helposti kuin biotieteissä. V aition liikuntaneuvoston liikuntatieteellisessä jaostossa heräsi 1990-luvun lopulla keskustelua yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisten artikkelien julkaisukanavista. u1111111fuui J_i /Jlr > lr i • I.J lr11/1 • )11 lrii,ij 1 !J•i1,1 r,,,1,.,1,,. Teksti: HANNU ITKONEN, JOUKO KOKKONEN Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelit 10 vuotta Tutkimusartikkelien julkaiseminen lehdessä mahdollistaa osaltaan myös liikunnan ja urheilun kenttätason toimijoiden ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun. Linjanmuutosta korosti myös julkaisun uusi vuoden 1981 alussa käyttöönotettu nimi Liikunta & Tiede. Sittemmin Liikunta & Tiede lopetti arvioitujen artikkelien julkaisemisen
Samalla on käynyt yksiselitteisesti selväksi, etteivät pro gradu -työt ja muut opinnäytteet välttämättä taivu helposti tieteelliseksi artikkeliksi. Ensinnäkin kyseisillä tieteenaloilla tehdään sen kaltaista tutkimusta.joka taipuu hyvin Liikunta & Tiede -Iehteen soveltuviksi artikkeleiksi. Näin saataisiin synnytettyä tiederajat ylittävää keskustelua, joka on omiaan laajentamaan paradigrnapohdintoja ja edistämään tutkijoiden aina tarvitsemaa verkostoitumista. Liikuntahistorian ja osin liikuntasosiologiankin niukahkoa julkaisemista selittää edellä viitattu seikka eli julkaiseminen Urheiluhistorian vuosikirjassa tai muilla tiedeala-foorumeilla. Tavoite on toteutunut ennen kaikkea liikuntakasvatuksessa ja liikuntapsykologiassa, joiden piiriin kuuluvia artikkeleita oli yhteensä lähes puolet (49,0 %) vuosina 2000-2009 julkaistuista teksteistä. Sitoutuminen työhön on ollut vahvaa, vaikka toimitusryhmän jäsenet ja arvioitsijat työskentelevät toimittajaa lukuun ottamatta korvauksetta. artikkelisato oli päätoimittajan mukaan "ilahduttavan moniääninen". Jonkin verran artikkeleja on kertynyt eri llltkimuslaitoksista ja yksittäisiltä tutkijoilta. Toivottavaa toki olisi, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista etenkin perustieteiden suunnasta tarjottaisiin tekstejä Liikunta & Tiede -lehteen. Jyväskylän vaikutus on käytännössä vieläkin tuntuvampi, sillä muissakin instituutioissa toimivilla påäkirjoiuajilla on usein yhteys liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan. Toiseksi liikunnanopettajakoulutuksessaja muissa liikuntakasvatuksen ja -psykologian tehtävissä toimii runsaasti nuoria, joiden urakehityksen yksi tärkeä osa on artikkelien julkaiseminen. Kannas piti tärkeänä, että julkaisuun työnsä tulokset saaneiden joukossa oli väitöskirjansa ensimmäisen osajulkaisun kirjoittaneita. Yhteiskuntatieteellisten artikkelien osuus on ollut huomattavasti vähäisempi eli yhteensä vajaa viidennes vuosina 2000-2009 ilmestyneistä teksteistä. Näyttääkin siltä, että Liikunta & Tiede -lehden tarjoama mahdollisuus saada tutkimustuloksensa julki ei välttämättä ole riittävän hyvin tiedossa Jyväskylän ulkopuolella. SUHS:n vuosikirjassa on vuodesta 2008 lähtien ollut mahdollista julkaista vertaisarvioituja tekstejä. Voidaan myös kysyä, miten pitkälle lehden tehtävä on tukea artikkelien saattamistajulkaisukuntoon. Liikunnan terveys tieteiden, liikuntaf ysiologia n ja liikuntalääketieteen suhteellisen vähäistä julkaisumäärää selittää julkaisukäytäntöjen muutos. Mukana oli myös varttuneempia tutkijoita eri tieteenaloilta. Kunnollinen artikkeli ei valmistu lopputyön alkuasetelman esittelyllä ja yhteenvetoluvun kevyellä muokkauksella. Kannas totesi myös heidän saaneen arvioitsijoilta runsaasti palautetta, mikä kuuluu tutkijan arkeen: "Tutkija ei ole koskaan valmis. Kannas piti tärkeänä myös tutkijan taitoa perustella ja puolustaa ratkaisujaan tahdikkaasti tutkimuksellisin väittein. Tulospisteitä, käsitteistön kehittymistä, tutkimuksen ja kentän vuoropuhelua Ensimmäisinä vuosina aiheiden kirjo oli jonkin verran laajempi ja kirjoittajakunnan tausta monipuoliLIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 33. Monesti aloitteleva tutkija on voinut laatia julkaisunsa yhdessä ohjaavien seniorillltkijoiden kanssa, jolloin artikkelin laatimiseen on liittynyt myös tutkijakoulutuksellinen ulottuvuus. Vain harvat artikkelit ovat ylittäneet julkaisukynnyksen ilman muokkausta. Liikuntakasvatus vahvasti esillä Liikunta & Tiede -lehden ensisijaisena tavoitteena on ollut tarjota julkaisukanava yhteiskuntaja käyuaytymistieteelliselle tutkimukselle. Etenkin historiatekstien määrään on vaikuttanut se, että Suomen urheiluhistoriallinen seura (SUHS) julkaisee omaa vuosikirjaa. Hieno tutkijan ominaisuus onkin kyky ottaa vastaan käsikirjoitukseensa kohdistuvat kriittiset ja joskus ristiriitaisetkin arvioinnit ja reflektoida niitä kypsästi." Arviointia vai ohjausta. Lisäksi artikkelit ovat entistäkin enemmän yhteisjulkaisuja, jolloin nuoret tutkijat julkaisevat tekstejään yhdessä varttuneempien tutkijoiden kanssa. Jyväskylän osuus on jonkin verran korostunut viime vuosina etenkin julkaistujen tekstien osalta. suomalaisen hiihdon mainetta, veneilijöiden harrastusprofii leja, tyttöjen painonhallinnan ja liikunnan yhteyksiä sekä elämänkaaren ja liikuntakäyttäytymisen suhdetta. Liikuntakasvatuksen ja -psykologian vahvaan asemaan voi hakea selitystä kahdesta suunnasta. Kolmanneksi suurimman alueen muodostavat liikunnan terveystieteet. Julkaistavaksi tarjottujen tekstien määrä osoittaa, että kyseisenlaiseen tutkijakoulutukseen on tarvetta. Kyseisillä aloilla on julkaistu koko ajan lisääntyvässä määrin englanninkielisiä tekstejä. Puolet artikkeleista on ollut lyväskylän yliopiston tuotteita. Juuri liikuntapedagogisten ja -psykologisten tekstien julkaisijoista valtaosa näyttäisi olevan nuoria tieteentekijöitä. Artikkelit käsittelivät mm. Katsausartikkelien osuus on ollut kaikilla liikuntatieteen aloilla erittäin pieni. Yliopistojen välistä julkaisemista selittää etenkin Jyväskylän erikoisasema liikuntatieteellisenä yliopistoyksikkönä. Tiederajoja ylittävään keskusteluun Pääosa julkaistuista teksteistä on kirjoitettu yliopistoissa, ja vain vajaa kymmenesosa on tuotettu ammattikorkeakouluissa. Yksi lehden päämääristä on ollut tutkijakoulutus. Vuosittain prosessiin osallistuu kymmeniä alansa suomalaisia huippututkijoita, joiden palaute tarjoaa artikkelien kirjoittajille mahdollisuuden kehittää tutkijaruaitojaan. Hän korosti arviointiprosessin voivan opettaa heille, "kuinka paljon tutkimusartikkelin hiomiseen ja laadukkaaseen viimeistelyyn pitää ponnistella". Asiantuntija-arvioiden lisäksi myös Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeleista vastaava toimitusryhmä on antanut neuvoja tekstien kehittelyyn
Sekä tarjotuista että julkaistuista artikkeleista henkii yliopistomaailman todellisuus. Julkaistujen ja tarjottujen artikkelien määrä vuosittain 2000-2009 2000 8 (13) 2001 9 (11) 2002 6 (10) 2003 10 (10) 2004-15 (18) 20057 (10) 2006-16(21) 2007 4 (7) 2008-13 (18) 20098 (17) Yhteensä 96 (135) Julkaistut artikkelit tieteenaloittain 2000-2009 Liikuntakasvatus 27 Liikuntapsykologia 20 Liikunnan terveystieteet 18 Liikuntasosiologia 11 Liikuntafysiologia 5 Liikuntahistoria 4 Liikuntasuunnittelu 4 Liikuntalääketiede 4 Mu~ 3 Yhteensä 96 Artikkelien jakautuminen pääkirjoittajan toimipaikan mukaan Jyväskylän yliopisto 48 Tampereen yliopisto 4 Helsingin yliopisto 3 Joensuu yliopisto 3 Turun yliopisto 3 Kuopion yliopisto 2 Muut yliopistot 3 Ammatti korkeakoulu 10 Urheiluopisto 2 KIHU 2 LIKES 2 Tutkimuslaitos 9 Muu taho 2 Yksityinen tutkija 3 Yhteensä 96 34 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Julkaistujen artikkelien määrä vaihtelee neljän ja 15 tekstin välillä. Kirjoita loogisesti ja johdonmukaisesti. Määrän vaihtelua selittävät osaltaan yleisemmät tutkimuspoliittiset linjaukset. HANNU ITKONEN VTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@sport.jyu.fi JOUKO KOKKONEN FT Tutkija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi Tutkimuksesta julkaisuksi Tutkija voi tasoittaa artikkelinsa julkaisutietä noudattamalla yksinkertaisia perusohjeita: 1. Tutki musartikkel ien jul kaisemisel Ja suomen kielisinä on myös kansallinen merkitys. Kahta vuotta lukuun ottamatta myös artikkelitarjonta on ollut hyvä. Tekemämme katsauksen lisäksi olisi kiinnostavaa tehdä yksityiskohtaisempi tarkastelu julkaisujen artikkelia sisällöistä. Näin ollen artikkelin julkaiseminen Liikunta &: Tiede -Iehdessä tuntuu nuorelle tutkijalle turvalliselta ratkaisulta. Muista, että tutkimusartikkelin hiominen ja laadukas viimeistely vaatii työtä. Tieteenteko omalla kielellä auttaa myös liikunnan yhä laajentuvan ja jakautuvan kentän suomenkielisen käsitteistön kehittelyssä. Kymmenen vuoden aikana myös monen kirjoittajan asema tieteen kentällä on muuttunut merkittävästi. Monien tekstien yhtenä vaikuttimena voi perustellusti sanoa olevan tarve saada julkaisemisesta tulospisteitä. 7. Huomattava osa suomalaisten liikunnan käyttäytymisja yhteiskuntatietei lijöiden teksteistä julkaistiin kyseisten kongressien julkaisuissa. Kaikkiaan Liikunta &: Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisu on osoittanut tarpeellisuutensa. Muista, että vain harva käsikirjoitus ylittää julkaisukynnyksen ilman muokkausta. Tutkirnustekstien seuraaminen voi jopa kannustaa omaan rutkimusharrastukseen. 2. sempi kuin viimeisimmissä numeroissa. 9. 5. Ota mahdollisimman hyvin huomioon artikkelistasi esitetyt arviot. Noudata lehden antamia kirjoitusohjeita. Määrittele tutkimusongelma ja -tehtävä selvästi. 10. Vähäistä määrää selittää osaltaan se, että vuonna 2006 Jyväskylässä järjestettiin sekä liikuntapedagogien (AIESEP) että liikuntasosiologien (EASS) mittavat kansainväliset kongressit. 6. Annettu enimmäispituus on ehdoton yläraja, ei suositus. Etenkin kansainvälisiin tiedejulkaisujen määrä on kasvanut niin voimallisesti, että tekstin ilmestyminen saattaa ottaa jo vuosia. Suomenkieliselle liikuntatieteellisen tutkimuksen esittelylle on edelleen olemassa kysyntää. Hylätty artikkeli ja siitä saatu palaute voivat tarjota hyvän pohjan jatkotyölle. Ne pitävät osaltaan huolen siitä, että tutkimuksen kieli ei kangistu museopuheeksi, jolla ei ole yhtymäkohtia käytettyyn kieleen. Yliopistomaailmassa suoritetut arvioinnit ovat olleet omiaan suuntaamaan tutkijoiden julkaisutoimintaa artikkelijulkaisemisen suuntaan. Yksittäisenä esimerkkinä voi kaivaa esille vuoden 2007, jolloin julkaistiin ainoastaan neljä tutkimusartikkelia. Tämä ruokkii suppeasta aiheesta tutkimusartikkelin kaavaan puristettujen tekstien tuotantoa. Kehitä kykyäsi ottaa vastaan kriittiset ja joskus ristiriitaisetkin arvioinnit. 8. Vahvasti edustettuja tutkimusalueita väheksymättä liikuntatieteille olisi eduksi, jos lehti saisi julkaistuksi hyv iä artikkeleita useammilta aloilta. Tutkimusartikkelien julkaiseminen nimenomaan Liikunta&: Tiede -lehdessä mahdollistaa osaltaan myös liikunnan ja urheilun kenttätason toimijoiden ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun. Myös artikkeleita julkaisseita tutkijoita voisi tarkastella lähemmin. Tästä huolimatta on syytä pohtia, miten julkaisutoimintaa saatettaisiin kehittää. Samaten artikkeliväitöskirjojen julkaisemisen yleistyttyä julkaisu on tarjonnut oivallisen kanavan tarvittavien tekstien julkaisemiseen. Viimeistele artikkelin kieliasu huolellisesti 4. 3
Keskinen Urho Kujala Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2009 osa 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. Ryhmätasolla satunnaistettu kontrolloitu vaihtovuorokoe 43 Tuulikki Sjögren, Minna Haapakoski, Atte Hänninen, Kirsi Mustonen Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2010 49 Kirjoitusohjeet 2010 50 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Päivi Atjonen Mirja Hirvensalo Hannu Itkonen Kari L. TUTKIMUSARTIKKELIT 2009 OSA 11 www.lts.fi Poliisien fyysisen työkyvyn edellytysten mittaamiseen ja arviointiin käytetyt testit kirjallisuuskatsaus 36 Maija Rauma, Annina Ropponen, Veikko Louhevaara Kevyen lihasvoimaharjoittelun vaikutus toimistotyöntekijöiden kokemaan työkykyyn
ln sorne of the studies, work simulations such as capturing an escaping client, cornbat, ane\ carrying a client was used to evaluate prerequisites of work eapacity of the police officers. 2010. Puh. Asiasanat: poliisi.fyysinen suoritusliyliy, pääsylweleslil, lyöhönouotestil., työ,fyysiscl vcwtimuliset, liunto, työliyl,y 36 Ll'KUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. Kirjallisuushaku kattoi ennen maaliskuuta 2009 julkaistut artikkelit (545 artikkelia). Liikunta &Tiede 47 (1), 36-50. Hakutermeinä olivat police, physical eapacity, pre-screening, pre-employment screening, work , physical demands, fitness, screening for work, work ability. Methods: The PubMed database ane\ article lisi of researchers were searched for literature before March 2008 (545 articles) The art icles included in the review were original research papers written i n English or Finnish, ane\ ali contained screening for the prerequisues of physical work capacuy of police officers either at application to studies, at pre-ernployrneru screening, or while already working (12 articles). Fyysisen työkyvyn edellytyksiä mittaavat suorituskykytestit ja työkykyä arvioivat työsirnulaauot auttoivat valitsemaan poliisialalle terveitä ja hyvän fyysisen suorituskyvyn omaavia miehiä ja naisia. Tulokset ja johtopäätökset: Usein poliisien fyysisen työkyvyn edellytyksiä mitattiin laboratoriossa tai työpaikkaolosuhteissa fyysisillä suorituskykytesteillä, jotka arvioivat verenkiertoelimistön ja liikuntaelinten suorituskykyä sekä motorista taitoa. 2010. The results were usually classified according to gender ane\ age. Background: The most comrnon physical work-t i me activities of police officers are sedcntary office work ane\ patrolling by car but cxtrernely physically demanding situaiions occur a [ew urnes a year. Työsimulaatioissa hyväksytty suoritus perustui ennalta asetettuun absoluuttiseen suoritusaikarajaan,jossa ei otettu huomioon ikää tai sukupuolta. Liikunta &Tiede 47 (1), 36-50, . POLIISIEN FYYSISENTYÖKYVYN EDELLYTYSTEN MITTAAMISEEN JA ARVIOINTIIN KÄYTETYTTESTIT KIRJALLISUUSKATSAUS MAIJA RAUMA, ANNINA ROPPONEN, VEIKKO LOUHEVAARA Yhteyshenkilö: Veikko Louhevaara, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen laitos, Fysiologia/Ergonomia, PL 1627, 70211 Kuopio. Objective: The objective of this study was to investigate which tests of physical capacity are used to assess i he prerequisites of physieal work capacity of police officers by conducting a literature review. 050-516 7992, sähköposti veikko.louhevaara@uef.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rauma M., Ropponen A., Louhevaara V. Results ane\ conclusions: ln many studies the prerequisites of work capacity of police officers were assessed with laboratory or field tests that evaluate the fitness of rnusculoskeletal ane\ cardio respiratory systems, ane\ motor skills often supplernented with measurernents of anthropometry ane\ body composition. The tests of physical work capacity helped to select physically fit ane\ healthy rnen ane\ women for police work. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan suomenja englanninkieliset alkuperäisjulkaisut, joissa oli testeillä mitattu tai arvioitu koulutukseen valittaessa, työhön tultaessa tai työssä poliisien fyysistä työkyvyn edellytyksiä (12 artikkelia). Poliisien fyysisen työkyvyn edellytyksiä mitattiin ja arvioitiin myös työsirnulaatioilla, jotka jäljiuelivät usein pakenevan asiakkaan kiinniottamista, kamppailua ja asiakkaan kantamista. TUTKIMUSARTIKKELI, Pol11sien fyysisen työkyvyn edellytykset. Tavoitteet: Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvata millaisilla testeillä poliisien fyysisen työkyvyn edellytyksiä on mitattu ja arvioitu. The search ierms were "police", "physical capacity", "prescrcening", "pre-employment screening", "work", "physical demands", "Iimess", "screening for work" ane\ " workability". Poliisien fyysisen työkyvyn edellytysten mittaamiseen ja arviointiin käytetyt testit kirjallisuuskatsaus. Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen haut tehtiin elektronisesti PubMed-tietokannasta sekä manuaalisesti tutkijoiden kontaktien ja arkistojen kautta saaduista artikkelilistoista. Screening of physical work ability of police officers a literature review. Tausta: Poliisin työssä on paljon toimistossa ja ajoneuvossa istumista, mutta myös fyysistä työkykyä äårimmäisesti kuormittavia äkillisiä ja ennakoimattomia tilanteita. The passing of sirnulation tests was based on pre-deterrnined perforrnance time being equal for rnen ane\ women. Rauma M., Ropponen A., Louhevaara V. Fyysisen suorituskyvyn testeille ei juuri ollut käytettävissä tarkkoja viitearvoja suhteessa poliisityön vaatimuksiin, joten testit luokiteltiin lähes aina iän ja sukupuolen mukaan. . Often the tests for measuring physical capacity hae\ no exact reference values related to the job demands of polices
(2000) 171 (M) 39 Williams ym (1987) * Yksittäisiin fyysisiin suorituskykytesteihin osallistuneiden poliisien määrä saattaa olla tutkittavien lukumäärä pienempi **Vaihteluväli LIIKUNTA & TIEDE 47, 112010, TUTKIMUSARTIKKELI. Suorituskykytestien yhteydessä tarkasteltiin myös poliisien antropometrisia ominaisuuksia ja kehon koostumusta. Otsikon perusteella hylättiin 69 artikkelia, koska ne eivät koskeneet poliisin fyysisen työkyvyn mittaamista ja arvioilllia.Jäljellejäi 18 artikkelia,joista 16 oli samoja kuin elektronisessa haussa löydetyt artikkelit. Testien avulla voidaan tunnistaa sukupuolesta, iästä ja rodusta riippumatta yksilöt, joilla on parhaat fyysiset ominaisuudet ja suorituskykyedellytykset suhteessa poliisityön asettamiin vaatimuksiin ja välttyä ylikuorrniuurmselta työssä (Bonneau & Brown 1995; Kuruganti & Rickard 2004; Sharkey & Davis 2008). Näistä artikkeleista hyväksyttiin 16 artikkelia otsikon ja tiivistelmän perusteella. Katsaukseen hyväksyttiin 12 artikkelia, jotka täyttivät kaikki sisäänottokriteerit. 2001, Arvey & Lancian 1992; Bonneau & Brown 1995; Sharkey & Davis 2008; Soininen 1995). pre-employment screening AND police (4), pre-employment screening AND physical capacity (8), pre-employment screening (213), police ANO work ANO fitness (27), physical demands AND police (8), police AND work ability (0), physical capacity AND work abiluy (4), pre-employment screening AND work ability (0), work AND work abiluy (20), physical demands AND work ability (1), fitness ANO work ability (1), screening for work AND work abi lity (3), yhteensä 573 artikkelia. Ei ole käytettävissä tutkittua tietoa kuinka paljon poliisin kenttätehtävät vaativat aerobista ja anaerobista suorituskykyä, lihaskuntoa ja motorista taitoa, ja vaaditaanko näiden suorituskykyominaisuuksien hyödyntämiseen tiettyjä antropometrisia ominaisuuksia (Louhevaara ym. Poliisien fyysisen työkyvyn mittaamista ja arviointia vaikeuttaa vaadittavan fyysisen työkykyprofiilin puuttuminen. Otsikon ja tiivistelmän analysoinnin jälkeen kokonaan luettavaksi jäi 18 artikkelia. Varsinkin kamppailuja kiinniottotilanteet vaativat hyvää fyysistä suorituskykyä, mutta tilanteisiin joudutaan usein valmistautumattomina ja kylmiltään (Anderson ym. Kahdeksan raportoiduista tutkimuksista ja vaihtelevuuden vuoksi työssä vaadittavaa fyysisen suorituskyvyn oli amerikkalaisia, kolme suomalaisia ja yksi italialainen. (1987) 98 (M 73, F 25) M 31, F 28 Rhodes & Farenholtz (1992) 95 (M) 33 Smolander ym. Hakusanat yhdisteltiin seuraavasti (suluissa artikkell';iden määrä): physical capacity AND police (32 artikkelia), screening for work AND police (132), screening for work AND physical demands (120), N (sukupuoli n)* Ikä (ka, v) Lähdeviite 115 (M 96, F 19) M 36, F 30 Arvey ym. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksella kuvata suorituskykytestit tai työsimulaatiot, joilla on mitattu ja arvioitu poliisin fyysisen työkyvyn edellytyksiä. Kahteen tai useampaan kertaan esiintyneiden artikkeleiden tiedot yhdistettiin (n=30), jolloin ensimmäisen haun tulos oli 543 artikkelia. Yhtä artikkelia ei saatu hankittua, joten se oli jätettävä pois katsauksesta. Aikaisemmin laaditun työntekijöiden valintaa turvallisuusammatteja koskevan kirjan luvun perusteella oli perusteltua keskittyä englanninja suomenkieliseen kirjallisuuteen (Louhevaara ym. 2006). Fyysistä suorituskykyä mittaavien testien tuloksia verrataan usein eri-ikäisille naisille ja miehille laadittuihin våestöpohjaisiin viitearvoihin (SharKatsauksen artikkeleissa oli tutkittu yhteensä 1541 poliisia, joista key & Davis 2008). (1987) 75 (M) 20-55** Stamford ym (1978) 48 (M 21, F 27) M 24, F 23 Stanish ym (1999) 89 (M) 49 Sörensen ym. JOHDANTO Suomessa runsaat 7 500 poliisia toimii operatiivisissa tehtävissä turvaamassa kansalaisten koskemattomuutta ja omaisuutta (www. Toinen haku tehtiin manuaalisesti yliopiston tutkijoiden ja kontaktien kautta saaduista artikkeli listoista (87 artikkelia). Fyysisesti raskaissa ponnisteluissa heikentynyt liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi altistaa työperäisille vammoille ja sairauksille (Kenny ym. TULOKSET riittävää tasoa on vaikea määritellä (Shephard & Bonneau 2002). intermin.fi/julkaisu/052009). Artikkeleiden sisäänottokriteerien mukaan alkuperäisjulkaisussa oli suorituskykytai työsimulaatiotesteillä mitattu tai arvioitu poliisien fyysistä työkykyä tai fyysisen työkyvyn edellytyksiä valittaessa koulutukseen, otettaessa työhön tai työuran aikana. 2001; Soininen 1995; Sharkey & Davis 2008). Toisaalta vuosittain lähes jokainen poliisi joutuu työssään äärimmäisen raskasta fyysistä ponnistelua vaativiin tilanteisiin, joista selviytymiseksi on oltava hyvä liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön kunto (Bonneau & Brown 1995; l.ouhevaara 1999; Soininen 1995; Smolander ym. Poliisin työssä sekä Suomessa että ulkomailla painottuvat pääosin istuen tehtävät autopartiouu i ja toimistotyö. Katsauksesta suljettiin pois alkuperäisjulkaisukriteerin täyttäneet artikkelit,joissa tutkitut poliisit olivat sairaita tai altistuneet jollekin haitta-aineelle tai artikkelit, joissa fyysisen suorituskyvyn arvot ilmoitettiin vasta intervention jälkeen. Englannintai suomenkielisiä artikkeleita haettiin PubMed-tietokannasta sekä manuaalisesti tutkijoiden kontaktien ja arkistojen kautta saaduista artikkeli listoista maaliskuussa 2009. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT TAULUKKO 1. Fyysistä suorituskykyä mittaavia testejä ja työsimulaatioita käytetään poliisien työkyvyn ja yksilön fyysisen soveltuvuuden arvioimiseen poliisikoulutukseen hakeutumisvaiheessa, koulusta valmistuttaessa, työhön valittaessa ja työuran aikana (Bonneau & Brown 1995; Sharkey & Davis 2008). 2008). Tutkittujen lukumäärä (N, n), sukupuoli (M=mies, F=nainen) ja keskimääräinen (ka) ikä kirjallisuuskatsaukseen hyväksytyissä artikkeleissa. (1984) 111 (M) 45 Soininen (1995) 12 (M 9, F 3) M+F 32 Spitler ym. Hylätyissä artikkeleissa kohteena eivät olleet poliisit tai tarkasteltiin poliisityön henkisiä vaatimuksia. Istumisen osuus on keskimäärin yli kaksi kolmasosaa työajasta (Andersson ym. 1984). Lopullisessa tarkastelussa viisi artikkelia osoiuautui kirjallisuuskatsauksiksi, joten ne jätettiin pois katsauksesta. Yksi artikkeli hylaniin kielikriteerin perusteella. 2006). (1991) 44 (M 36, F 8) M 42, F 28 Capodaglio ym (1996) 213 (M) 32 Pollock ym. (1992) 514 (M 436, F 78) M 36, F 30 Boyce ym. Kaikki 17 artikkelia käsittelivät poliisin fyysisen työkyvyn tai työkyvyn edellytysten mittaamista ja arviointia erilaisilla testeillä. Toisaalta poliisin työtehtävien moninaisuuden 10 % oli naisia (taulukko 1). Poliisien fyysisen työkyvyn edellytykset 37
1978; Sörensen ym. Juoksumattotestil. Maksimaalinen tulos oli keskimäärin 34 punnerrusia 28-vuotiailla miespoliiseilla ja 16 punnerrusta 26-vuotiailla naispoliiseil\a (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym 1999). 1987; Stanish ym. Keskimääräinen VO2max oli 37,9 m\/min/kg 41-42-vuotiailla miespoliiseilla (Boyce ym 1991; Smolander ym. 2000) (taulukko 2). 1978; Smolander ym. Kävelytai/ja juoksutestil. 1984; Sörenscn ym 2000) Minuutin testissä 34-vuotiaat poliisimiehet suorittivat keskimäärin 39 toistoa (Arvey ym. 1987). 1999). 1991; Pollock ym. Polkupyöräergometritestil. 1992; Boyce ym 1991, Rhodes & Farcnholtz 1992; Stanish ym. 1987). 1987) (taulukko 2). 1987), 50 m (Rhodes & Farenholz 1992), 91 111 ja l 600 m (Arvey ym. 1996; Rhodes ja Fare nhohz 1992; Spitler ym. l.984; Soininen 1995; Spitlcr ym. Keskimäärin 3 7-vuot iaiden poliisi miesten paino oli 84 kg (Capodaglio ym. l.987; Stamford ym. Vastaavat tulokset keskimäärin 28-vuotiailla naispoliiseilla olivat 33,7 1/min, 7,6 MET yksikköä ja 4 (Capodaglio ym. 2000), nuorilla miehillä 24 kg/1112 ja naisilla 23 kg/1112 (Stanish ym. 2000) (taulukko 2). (1999) ja Spitler ym. Ylävartalon koukistajalihasten voimaa ja kestävyyttä arvioitiin makuulta istumaan testillä, jossa 41-vuotiaat poliisi miehet saavuttivat keskimääräisen tuloksen 18 toistoa 30 sekunnissa (Smolander ym. Kehon rasvaprosentti (Boyce ym. Verenkiertoelimistön suorituskykyä mittaavat testit Askeltamistestil. Lihasvoimaa mitattiin yhden toiston maksimaalisella suorituksella penkkipunnerruksessa (Boyce ym. 1999). 1984; Sörensen ym. Pol11s1en tyys1sen tyokyvyn edellytykset. 1999) ja 34 cm 26-vuotiailla naispoliiseilla (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym 1999). Käsinkohonnassa tulos oli keskimäärin 5 toistoa 32-vuotiailla miehillä ja naisilla (Spitler ym. 2000). 1999; Sörensen ym. 1987; Stanish ym. 1996; Rhodes & Farenholtz 1992; Smolander ym. Penkkipunnerruksen maksimaalinen tulos oli keskimäärin 82 kg 24-vuotiailla poliisimiehillä ja 44 kg 23vuotiailla naispoliiseilla (Stanish ym. 1996; Rhodes & Farcnholtz 1992; Smolander ym. 1987). Stanish ym. 1999) tai taistojen määränä 30 s aikana (Smolander ym. 1992) matkoilla, jolloin tulokset olivat keskimäärin lyhimmällä ja pisimmällä matkalla miehillä 5,9 ja 663 s ja naisilla 7,1 ja 669,0 s. 1984; Soininen l.995; Spitler ym. 1999). l 999). Keskimäärin 34-vuotiailla miespoliisei l la keski määräinen kehon pa i 110011 suhteu tett.u VO2max oli 41,7 ml/min/kg (Rhodes & Farenholz 1992; Spitler ym. 1991) määritettiin joko vedenalaispunnituksella (Pollock ym. 1987; Stamford ym. 1996). 1984; Spitler ym. 1987), mutta myös muutjuoksumattotestiprotokollat olivat käytössä (Arvey ym. 1984; Soininen 1995; Sörensen ym. Kolmessa tutkimuksessa laskettiin pituuden ja painon perusteella kehon painoindeksi (BMl),joka oli keskimäärin 47-vuotiailla miehillä 27 kg!m2 (Soininen 1995; Sörensen ym. Keskimääräinen syk i ntätaajuus oli miehillä 140 lyöntiä/min ja naisilla 156 lyöntiä/ min. 2000). Keskipituus oli miespoliiseilla 180 cm (Capodaglio ym. 1984; Sörensen ym. 1984; Soininen 1995; Stanish ym. 1999; Williams ym. 1987; Williams ym. 1992; Boyce ym. (1991) tutkimuksessa alle 35-vuotiaat poliisit suorittivat Queen Collegen askeltamistestin, jossa sydämen sykintätaajuus mitattiin testin lopettamisen jälkeen. 1991; Rhodes & Farenholtz 1992; Soininen 1995; Stanish ym. Antropometriset mitat ja kehon koostumuksen arviointi Lähes kaikissa tutkimuksissa oli mitattu pituus ja paino (taulukko 2). 1987; Williams ym. Alaselän liikkuvuutta ja selän lihasten notkeutta arvioitiin istuen tehtävällä eteentaivutustestillä, jonka tulos oli keskimäärin 36 cm 37-vuotiailla poliisimiehillä (Boyce ym. Pidemmällä matkalla keskimääräinen tulos oli 45,00 min sekä miesettä naispoliiseilla, joiden keskimääräinen ikä oli 32 vuotta (Spitler ym. 2000; Williams ym. 1987) ja naispoliiseil\a vastaavasti 168 cm (Capodaglio ym. Motorisen taidon testit Poliisien ketteryyttä arvioitiin 45 metrin sukkulajuoksulla, jossa keskimääräinen tulos oli 8 s sekä 32-vuotiailla miesettä naispoliiseilla (Spitlcr ym. Veren kiertoe Ii 111 istön aerobisen suorituskyvyn määrittämiseksi Boycen ym. 2000; Williams ym. 1999) ja 41-vuotiaat naispoliisi! 41 toistoa (Arvey ym. 1992; Rhodes & Farenholz 1992; Smolander ym. 1992). Barrowin siksak-ketteryysjuoksun tulos oli keskimäärin 21 s 24-vuotiailla miespoliiseillaja 23 s 23-vuotiailla naispoliiscilla (Stanish ym. Lihasvoimaa ja -kestävyyttä arvioitiin etunojapunncrruksilla joko taistojen maksimaalisena määränä (Pollock ym. Työsimulaatiot Lihasvoimaa ja -kestävyyttä testattiin vetämällä tai kantamalla 54 kg nukkea 15 m matka maksimaalisella nopeudella (Arvey ym. 1978). Pollockin ym. Brucen j uoksurnat totestiä käytettiin po Ii isien maksi maa\ isen hapenottokyvyn (VO2max) mittaamiseen (Pollock ym 1978; Spitler ym. Keskimääräinen svkintätaajuus oli kolmen minuutin palautumisen jälkeen 21-35-vuotiailla miespoliiseilla 108 lyöntiä/min ja 36-52-vuotiailla 1.14 lyöntiä/min (taulukko 2). 1978; Rhodes & Farenholtz 1992; Stamford ym. 1987; Sörenscn ym. Soinisen (1995) tutkimuksessa poliisit suorittivat yläraajojen ojentajalihasten toistotestin 10 kg käsipainoilla, jolloin oikean ja vasemman käden yhteenlaskettu tulos oli keskimäärin 27 toistoa 45-vuotiailla miespoliiseilla. 1987; Stanish ym. 1978; Spitler ym. Työsimulaatiotestiin kului aikaa keskimäärin 11 s 36-vuotiailla miespoliiseilla ja 14 s 30-vuotiail\a naispoliiseilla. 1987) tai ihopoimumittauksilla (Arvey ym. 1992; Rhodes & Farenholtz 1992; Pollock ym. Keskimääräinen tulos oli 6 toistoa 38-vuotiailla poliisimiehillä (Rhodes & Farenholz 1992; Smolander ym. 1987; Stanish ym. Po I k upyöräcrgomct ri testit o Ii va t yleensä submaksimaalisia ja VO2max arvioitiin työ kuormien sykintätaajuuksien perusteella (Boyce ym. 1999). l991; Smolander ym 1984; Soininen 1995; Stamford ym. 1987). Miesten kehon rasvaosuus oli keskimäärin 21 % ja naisilla 29 %. 1987; Stanish ym. 1999). Submaksimaalisessa juoksumattotcstissä korkeimmalla kuorrnitustasolla keskimäärin 42-vuotiaiden miespoliisien keuhkotuuletus oli 42,0 1/min, energiankulutus 7,7 MET (rnetabo\ic equivalent) yksikköä sekä koettu kuormitus 4 asteikolla 0-10. (1987) tutkimuksissa käytettiin 2,4 km ja 4,8 km kävelytai juoksutestejä, jolloin tulokset olivat lyhemmällä matkalla 11,24 min keskimäärin 24-vuotiailla miehillä ja 13,20 min keskimäärin 23-vuotiailla naisilla. Lihasvoimaa ja kes38 LIIKUNTA & TIEDE 47 , l / 2010 • TUTKIMUSARTIKKELI . Käsivarsien koukistajalihasten voimaa ja kestävyyttä arvioitiin käsinkohonnalla, jossa suoritettiin maksimaalinen määrä toistoja. 1987) ja 30-vuotiailla naispoliiseilla oli 40,3 m\/min/kg (Rhodes & Farenholz 1992; Spitler ym. 1991; Rhodes & Farenholz 1992) Lihasvoimatestil. Vauhdittamassa pituushypyssä keskimääräinen tulos oli miespoliiseil\a 230 cm ja naispoliiseilla 180 cm (Stanish ym. 1991; Rhodes & Farenholz 1992; Soininen 1995) ja 43 cm 29-vuotiailla naispoliiseilla (Boyce ym. 1987). Illinoisin ketteryysjuoksussa poliisien (21-35 vuotta) tulos oli l9 s (Pollock ym. 1984) (taulukko 2). (1978) tutkimuksessa palautumisen aikainen sykintätaajuus mitattiin kolme minuuttia kestäneen askeltamistestin jälkeen. 1978; Rhodes & Farenholz 1992; Spitler ym. 1999). Venikaalihyppytestit olivat yleisesti käytettyjä mitattaessa jalkojen ponnistusvoimaa, joka oli keskimäärin 48 cm 33-vuotai\la poliisimiehillä (Rhodes & Farenholz 1992; Smolander ym. Lihaskuntoa mittaavat testit Liikkuvuustestil. Poliiseilla kävelytai juoksutestien tulokset mitattiin 40 111 (Stanish ym 1999), 46 m (Spitler ym. 1987; Siamford ym
(1996) Pituus (cm) 176 (5) 164 (4) Paino (kg) 85,9 (9,5) 65,5 (9,1) Rhodes & Farenholtz (1992) Pituus (cm) 181 (6) 169 (6) Vedenalaispunnitus (rasva %) 20,8 (7,6) 28,5 (5,3) lhopoimumittaus (rasva %) 15,9 (4,9) 19,1 (5,8) Spitler ym (1987) Paino (kg) 84,4 (12,2) 60,8 (2,9) Pituus (cm) 180 (9) 165 (2) Paino (kg) 75,2 (10,7) 62,8 (8,8) Stanish ym (1999) Painoindeksi (kg/m2) 23,9 (2, 7) 22,8 (3,4) Pituus (cm) 180 (10) 170 (10) MET = perusaineenvaihdunta, jolloin hapenkulutus 3,2 ml/min/kg ja 0,25 I/min. VO 2 max = maksimaalinen hapenkulutus Taulukosta puuttuvat tulokset, joissa oli mitattu ainoastaan yhtä sukupuolta, molempia sukupuolia yhdessä, eri ikäryhmiä tai eri ryhmiä kuntoluokitusten mukaan. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksytyissä artikkeleissa käytetyt fyysistä suorituskykyä (verenkiertoelimistö, lihaskunto, motorinen taito sekä antropometria ja kehon koostumus) mittaavat testit. Verenkiertoelimistön testit Miehet, ka (kh) Naiset, ka (kh) lähdeviite 1 600 m kävely/juoksu (min) 11,04 11,65 Arvey ym. (1991) Paino (kg) 79,3 (12,0) 58,0 (6,9) Capodaglio ym. UIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 · TUTKIMUSARTIKKELI -Poliisien fyysisen työkyvyn edellytykset 39. (1992) 91 m juoksu (s) 13,9 15,3 Queen Collegen askeltamistesti alle 34-vuotiaille 35 (4) 39 (4) Boyce ym (1991) (sykintätaajuus/15s, lyöntiä/min) YMCA:n polkupyöräergometritesti yli 35-vuotiaille (ml/min/kg) 33,8 (9,1) 32,4 (11,0) Submaksimaalinen juoksumattotesti (viimeisellä portaalla) Capodaglio ym. (1996) hengitysosamäärä 0,8 (0) 0,9 (0,1) MET 7,7 (0,8) 7,6 (0,7) sykintätaajuus (%max) 82 (9) 91 (10) tuntemus hengenahdistuksesta (asteikko 1-10) 3,8 (1,5) 3,9 (1,3) koettu kuormitus (asteikko 1-10) 4,0 (1,4) 3,8 (1,5) keuhkotuuletus (1/min) 42,0 (7,9) 33,7 (4,3) 50 m juoksu (s) 7,6 (0,5) 9,2 (1,0) Rhodes & Farenholtz (1992) Anaerobinen testi juoksumatolla (s) 37,2 (12, 1) 19,9 (9,4) 30 s polkupyöräergometritesti (W/kg) 7,7 (1,0) 6,5 (1,0) Juoksumatto, VO 7 max (rnl/rnin/kq, I/min) 44,1 (6,7) 3,7 (0,5) 39,0 (6,7) 2,5 (0,4) Juoksumatto, Bruce, VO 7 max (ml/min/kg) 42, 1 (8,9) 41,5 (8,7) Spitler ym. (1999) Antropometrian ja kehon koostumuksen testit Lähdeviite lhopoimumittaus (rasva %) 20,6 26,2 Arvey ym (1992) Rasvaton paino (kg) 72,0 49,1 lhopoimumittaus (rasva %) 18,9 (6,3) 26,8 (7,4) Boyce ym. Testien keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) miehille ja naisille. TAULUKKO 2. (1987) 2 400 m kävely/juoksu (min) 11,24 (2,08) 13,20 (2,59) Stanish ym (1999) 40 m juoksu (s) 5,9 (0,4) 7,1 (0,6) Lihaskuntotestit Makuulta istumaan (toistot/60 s) 33 37 Arvey ym (1992) Penkkidippi (toistot/60 s) 32 27 Puristusvoima (kg) 29 22 Penkkipunnerrus, maksimi (tulos/kehon paino) 0,93 (0,25) 0,60 (0,12) Boyce ym (1991) Eteentaivutus (cm) 44 (8) 50 (6) Makuulta istumaan (toistot/60 s) 46 (13) 43 (12) Eteentaivutus (cm) 35,8 (7,1) 36,8 (6,9) Rhodes & Farenholtz (1992) Etunojapunnerrus (maksimitoistot) 29 (12) 11 (11) Käsinkohonta (maksimitoistot) 8 (4) 1 (2) Makuulta istumaan (toistot/ 60 s) 43 (11) 40 (13) Puristusvoima, vasen + oikea käsi (kg) 115 (7) 68 (9) Vertikaalihyppy (cm) 48 (6) 33 (6) Jalkaprässi, maksimi (kq) 258 (58) 173 (45) Stanish ym (1999) Penkkipunnerrus, maksimi (kg) 82 (21) 44 (8) Penkkipunnerrus, 32 kg (toistot/30 s) 20 (5) 14 (4) Etunojapunnerrus (maksimitoistot) 39 (14) 21 (11) Makuulta istumaan (toistot/60 s) 47 (10) 43 (13) Vauhditon pituushyppy (cm) 230 (20) 180 (20) Vertikaalihyppy (cm) 45 (10) 35 (5) Motorisen taidon testi Lähdeviite Barrow siksak juoksu (s) 21,2 (1,5) 23,4 (2,9) Stanish ym
Tämän kriteerin perusteella Soininen (1995) csiui seuraavia vähimmäisvaatimuksia näitä osatekijöitä mittaaville testeille: makuulta istumaan 22 toistoa 60 sekunnissa, selän pito vaakatasossa 80 sekuntia, 10 kg:n nosto molemmilla käsillä 16 kertaa, ponnistushyppy 43 cm, eteentaivutus 24 cm ja VO2max 31 ml/min/kg. Testisimulaation aika oli keskimäärin 3,45 min 24-vuotiailla miespoliiseilla ja 5,41 min 23-vuotiailla naispoliiseilla. Soinisen (1995) tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan riittävän fyysisen suorituskyvyn osatekijöiden tasoa suhteessa poliisityön vaatimuksiin. Samanikäisiin istumat yötä tekeviin verrattuna 21-35-vuotiailla ja 36-52-vuotiailla miespoliiseilla oli keskimäärin suurempi kehon paino ja vyötärön ympärysmitta. 1991; Soininen 1995). Lisäksi 36-52-vuotiailla miespoliiseilla oli alhaisempi juoksumattosuoritus ja korkeampi rasvaprosentti kuin istumatyötä tekevillä (Pollock ym. Useimmiten työsimulaatiot arvioitiin asteikolla "hylätty" tai "hyväksyuy" (Spitler ym. Smolander ym. Kuruoindeksin tulos luokiteltiin ikäspesifisen jakauman mukaisesti samoin kuin yksittäiset testit (Soininen 1.995). tävyyttä mitattiin myös nostamalla 36 kg painava nukke maasta ja tekemällä sen kanssa liikesarjoja.jossa suoritusaika oli 23 s miespoliiseilla ja 32 s naispoliiseilla. Indeksissä painotettiin verenkiertoelimistön toimintakykyä eli VO2max tulosta.jonka osuus oli puolet indeksin pistemäärästä. 1992). 1987). 1991; Soininen 1995). Poliiseille määritettiin fyysisen työkyvyn edellytyksiä kokonaisuudessaan kuvaava kuntoindeksi (Boyce ym. 1987). Kuntoindeksin teoreettinen vaihteluväli oli 10-50. (1984) tutkimuksessa poliisien fyysisen suorituskyvyn testien tuloksia verrattiin keskimääräiseen 20-40-vuotiaaseen suomalaiseen mieheen. Kriteeriaika perustui asiantuntijoiden näkemyksiin sekä käytännön kokeiluihin ja kokemuksiin (Stanish ym. 1999; Spitler ym. 1999). 1999). Physical Ability Requirement Evaluation -testisimulaatio mukailtiin Police Officers Physical Ability Test-testisimulaatiosta. 1987) Työsimulaatioita ja fyysisen suorituskyvyn laboratorioja keruiätestejä verrattiin keskenään (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym. Soinisen (1995) tutkimuksessa 40-49-vuotiailla miespoliiseilla VO2max-, ponnistushyppytestin ja makuulta istumaan testin tulokset olivat tutkimuksen alussa parempia suhteessa 50-54-vuotiaiden poliisien ryhmään. Poliisien fyysistä työkykyä ja työkyvyn edellytyksiä koskevissa tutkimuksissa testien tuloksia verrattiin muiden poliisien tuloksiin (Pollock ym. Myös muissa suomalaisissa tutkimuksissa miespoliisien toimintakyvyn testien tuloksia verrattiin ikään suhteutettuna keskimääräisiin miesten tuloksiin (Soininen 1995; Sörensen ym. Ikäryhmien välillä ei ollut eroja pituudessa, painossa, painoindeksissä tai eteentaivutustestin tuloksissa. 1999). Myös muut tutkimukset osoittivat poliisien kehon painon ja rasvaprosentin lisääntyvän sekä verenkiertoelimistön suorituskyvyn huononevan ikääntymisen myötä (Stamfordin ym. Rhodeksen & Farenholzin (1992) tutkimuksessa 55 % Police Officers Physical Ability Test-suorituksen juoksuajan vaihtelusta seliui VO2max ja anaerobinen kapasiteetti. 1987). Testisuoritukseen kuului ketteryyttä vaativa estejuoksu ja asiakasta simuloivan laitteen työntäminen ja vetäminen. Miespoliisit olivat pidempiä ja painavampia ja heillä oli parempi VO2max. Voidaan olettaa, että tutkimuksien ikäspesifit tulokset ovat yleistettävissä koskemaan kaikkia samanikäisiä poliiseja. Vastaavasti naispoliiseilla ketteryystestin tulos selitti 43 % suoritusajan vaihtelusta (Stanish ym. Police Officcrs Physical Ability Test-testisimulaatiolla mitattiin aerobista ja anaerobista kestävyyttä ja motorisia taitoja (Rhodes & Farenholz 1992). 1987). Lihasten kestävyyttä ja anaerobista tehoa testattiin 55 m pitkällä esteradalla, johon kuului esteen ja simuloidun ojan ylittäminen, siksakpujottelu, esteen ali ryömiminen ja kaksi metriä korkean aidan ylittäminen. Siinä suoritus _jaettiin kahteen osa-alueeseen: esterataan ja kamppailusimulaatioon asiakkaan kanssa. Normatiivisen tiedon puuttuminen rajoitti testitulosten tulkintaa ja kayuokelpoisuuna. Hyväksyttyyn suorit.ukseen vaadittiin vähintään 4,15 min aika. Fyysisen työkyvyn edellytyksiä mittaavien ja arvioivien testien luokitteluissa käytetyt viitearvot Fyysisen työkyvyn edellytyksiä mittaavien testien tulokset luokiteltiin ikään ja sukupuoleen suhteutettujen väestötason viitearvojen perusteella viiteen kuntoluokkaan: !.=huono, 2=hieman alentunut, 3=keskinkertainen, 4=hyvä, 5=erinomainen (Boyce ym. Kaksi miestä (JO%) ja 17 naista (63 %) ei pystynyt alittamaan Royal Canadian Mounted Police:n käyttämää 4,45 min kriteeriaikaa. 40 LIIKUNTA & TIEDE 47, 112010, TUTKIMUSARTIKKELI · Pol11s1en fyysisen tyokyvyn edellytykset. Ikääntyvältä poliisilta voitaisiin edellyttää fyysisen suorituskyvyn yleiskestävyys, lihaskunto ja liikkuvuus osatekijöissä vähintään 40-49-vuotiaiden miesten keskinkertaista kuntoa (kuntoluokka 3). Poliisimiehillä 31,8 kg:n penkkipunnerruksen maksimaalisten taistojen määrä sekä tulokset vauhdittamassa pituushypyssä ja ketteryystestissä selittivät 79% Physical Abilit y Requirement Evaluauon-suoruusajan vaihtelusta. 1987; Soininen 1995; Spitler ym. Keskimääräinen suoritusaika oli 33 s miespoliiseillaja 40 s naispoliiseilla (Arvey ym 1992). Fyysistä työkykyä mittaavien ja arvioivien työsimulaatiotestien luokittelu Työtä simuloivissa testeissä suorituksiin kulunutta aikaa verrattiin poliisilaitosten käyttämiin normiaikoihin (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym. 1987) ja makuulta istumaan testin tuloksia (Arvey ym. Fyysisten suorituskykytestien tuloksia verrattiin Physical Ability Requirement Evaluation-suoritukseen. 1987), mikä heikensi myös ylävartalon dynaamista voimaa (Stamford ym. 2000). Noin joka kolmas 50 vuotta täyttäneistä ja joka viides nuoremmista alle 40-vuotiaista poliiseista oli huonommassa fyysisessä kunnossa kuin keskimäärin 40-49-vuotiaat miehet (Soininen 1995). Ylipainoisten poliisien suhteellisen osuuden lisääntyminen ja liikuntaharrastuksen väheneminen vanhemmassa ikäryhmässä saattoi vaikuttaa vartalo1 i hasten voi makestävyyden heikentymiseen (Soininen 1995). Testisuorituksen keskimääräinen aika oli tutkituilla 4,23 rnin ja testin läpäisseillä miehillä 3,43 min ja naisilla 3,5 l min (Rhodes & Farenholz 1992). 1987; Williams ym. Laitokset, jotka käyttivät poliisin suorituskyvyn ja työkyvyn arvioimisessa työsimulaauoua, joutuivat usein itse påäuårnään simulaatioiden sisällön ja arviointikriteerit sekä iulosrajat hyväksyuävälle suoritukselle. Fyysisen työkyvyn edellytyksiä mittaavien testien tuloksia luokiteltaessa ikä oli keskeinen kriteeri sekä miesettä naispoliiseilla. Lihaskuruoa mittaavat kenuätestit eivät ennustaneet poliisin kykyä selviytyä kamppailu-osiosta, jonka keskimääräinen kesto oli 2,16 min (Rhodes & Farenholz 1992). Loput 50 % indeksin pistemäärästä voitiin saavuttaa viidellä liikuntaelinten suorituskykyä mittaavalla testillä (selän pito vaakatasossa, makuulta istumaan, eteen taivutus istuen, 10 kg nosto käsillä ja ponnistushyppytesti). Makuulta istumaan testi, etunojapunnerrustesti, käsinkohontatesti ja puristusvoiman mittaus eivät korreloineet merkitsevästi Police Officers Physical Ability Test-suorituksen kamppailu-osion kanssa. Samoin 36-52-vuotiailla miespoliiseilla kehon koostumuksen tulokset olivat melko samanlaisia (Pollock ym. Nuorilla (21-35 vuotta) poliiseilla ei ollut eroja verenkiertoelimistön kunnossa
Poliiseilla makuulta istumaantestin tulos vuonna 1981 ennusti koettua työkykyä 1996 (Sörensen 2008; Sörensen ym. 1992; Rhodes & Farenholtz 1992; Soininen 1995; Capedaglio ym. Epäsuoria menetelmiä on suositeltu käytettäväksi lähinnä yksilöllisten kuntornuutosten seurantaan, sillä menetelmät saattavat antaa 10-15 °/o liian matalan tai korkean tuloksen (Gledhill 1990) Poliisien verenkiertoelimistön suorituskykyä arvioitiin myös maksimaalisilla testeillä, kuten Bruce n juoksurnauoprokollalla (Pollock ym. 1999). LIIKUNTA & TIEDE 47 · 1 /2010, TUTKIMUSARTIKKELI, Poliisien fyysisen työkyvyn edelly1ykset 41. 1999). Toisekseen tutkittujen poliisien todennäköinen valikoituminen vapaaehtoisuuden takia ja suppea määrä edellyuävät varovaisuutta arvioitaessa tämän katsauksen tuottamaa tietoa poliiseilta vaadittavasta keskimääräisestä fyysisestä työkyvystä sekä työkyvyn mittaamiseen ja arviointiin käytetyistä testeistä. Rhodeksen & Farenholzin (1992) mukaan lihasvoimateslituloksel eivät juuri korreloineet Police Officer's Physical Ability Test-suorituksen kamppailu-osion kanssa, joten lihasvoimaja kestävyystesteillä ei voida juuri ennustaa selviytymistä simulaatiotesteistä. Toisaalta BMI ei erottele rasvaa ja lihasmassa ts. Katsauksen tulosten tulkinnassa on oltava kriittinen. Tämän katsauksen mukaan lähes kaikissa tutkimuksissa mitattiin poliisien pituus ja paino. Poliisitehtäviin hakevilta edellytettiin terveystarkastuksen läpäisemistä ts. Tämä katsaus ei väluärnättä edusta kaikkea olemassa olevaa tutkittua tietoa poliisien fyysisen suorituskyvyn ja työkyvyn mittaamiseen käytetyistä testeistä ja työsirnulaatioista. Ikääntyminen heikensi etunojapunncrrusja makuulta istumaan-testin tuloksia (Pollock ym. Kehon massan kasvattamisesta rasvan muodossa ei ole hyötyä työssä eikä vapaaaikana. 2000). 1992), penkkipunnerrus 32 kg painolla (Stanish ym. 1987; Arvey ym. Kaikki tutkimukset oli julkaistu 9-21 vuotta sitten. Tutkiuavia oli harvoin yli 200 (Pollock ym 1987; Boyce ym. Tämän katsauksen mukaan miespoliisien VO2max oli keskimäärin hieman yli 40 ml/ min/kg (Shephard ym. 2007). 1991), mutta naisten ja vanhempien miesten arvot olivat pienempiä. 1978; Smolander ym. Simulaatiotestien etuna on niiden konkreettinen yhteys todellisiin poliisin työtehtäviin. Kirjallisuushaut tehtiin elektronisesti PubMed-tietokannasta ja manuaalisesti alaa vuosikymmeniä tutkineiden kautta saaduista artikkclilistoista. Edelleen hakijoilta vaadutiin riiuävää pituutta, koska suurikokoisten yksilöiden arveltiin selviytyvän paremmin poliisin fyysisistä työtehtävistä (Bonneau & Brown 1995; Shephard 1991). 1999), käsivarsien dynaaminen toistotestl 10 kg painoilla (Soininen 1995), ylävartalon ojentajien dynaaminen toistotesti (Smolander ym. BMI luokittelee usein lihaksikkaan ja vähärasvaisen yksilön ylipainoiseksi. Tämän katsauksen mukaan poliiseilla käytettiin erityisesti keskivartalon ja käsivarsien lihasvoimaasekä kestavyyttä mittaavia testejä. 2000). Kaksitoista alkuperäisjulkaisua hyväksyu iin katsaukseen. Simulaauotesuen läpäisyyn vaadittiin tutkinavalta hyvää aerobista ja anaerobista tehoa, lihaskuntoa ja suoritustekniikkaa sekä motorisia taitoja kuten keueryyuä ja lihaskoordinaatiota (Rhodes & Farenholz 1992; Shephard & Bonneau 2002). 1987; Williams ym. Tähän saattaa vaikuttaa vaikeudet työkykyä arvioivien ja ennustavien testien validoinnissa, mikä edellyttäisi edustavien kohorttien pitkäaikaista seurantaa työelämässä. näytön vahvuutta. Poliisit ovat ammattiin tullessaan fyysiseltä suorituskyvyltään keskimääräistä miesväestöä parempia valintaperusteiden vuoksi (Soininen 1995), mutta tämän katsauksen mukaan valikoitumisen vaikutus pienenee tai häviää poliisien ikääntyessä eli käytännössä 40 ikävuoden jälkeen. 1987), joka on tarkka ja toistettava VO2max mittaamiseen (Keskinen ym. Birzerin & Craigin (1996) mukaan poliisit juoksevat työssään lyhyitä 6070 m pituisia matkoja, joten poliisit olisi testattava vastaavilla matkoilla. 1999). 1984; Spitler ym. Tällöin tuloksissa ei voida ottaa huomioon esimerkiksi ikää ja sukupuolta (Bonneau & Brown 1995). Toisaalta poliisityötä jäljittelevät simulaatiotestit sisälsivät usein työntämistä ja vetämistä. vain terveet miehet ja naiset olivat hakukelpoisia. Poliisi tarvitsee aktiivista lihasmassaa voirnaruuouoon, josta saattaa olla etua esimerkiksi kamppailutilanteissa. 1984) ja selän staattinen pitotesti (Soininen 1995). Poliisien työkyvyn arviointiin soveltuvatkin parhaiten fyysisesti kuorminavimpia työtilanteita jäljittelevät sukupuolija ikäriippumattomat simulaatiotestit (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym. 1992; Stanish ym. Ajankohtaista ja kattavaa tutkittua tietoa aihepiiristä ei näyttäisi olevan saatavilla käyttämällä hakuohjelmia. Bonneaun & Brownin (1995) mukaan testissä menestymistä edesauttaa kehon suuri aktiivinen lihasmassa. Työsimulaatiotestien tuloksia ei voitu verrata keskenään, koska yhtenäisiä käytäntöjä ei ollut. Poliisien verenkiertoelimistön suorituskyky eli käytännössä VO 2max arvioitiin usein epäsuorasti submaksimaalisilla kuormitustesteillä. Viiu ecl linen kuva verenkiertoelimistön riittävästä työkyvystä saadaan koettamalla suhteuttaa VO2max poliisityön fyysisiin vaatimuksiin. Kehon painoindeksi (BMI) suhteuttaa pituuden ja painon. 1987; Williams ym. BMl:n perusteella voidaan arvioida esimerkiksi ylipainoisuutta ja lihavuutta. Suurin osa tutkimuksista perustui melko suppeisiin 12-171 poliisin oioksiin, jotka eivät täyuåneet satunnaisoioksen kriteerejä (Stamford ym. Tämän katsauksen mukaan simulaatiotestien tulos arvioitiin tehtävän suorillamiseen kuluneen ajan perusteella. 1987; Soininen 1995). Sharkeyn & Davisin (2008) mukaan fyysisesti vaativissa ammateissa riittävä VO2max on 40-50 ml/min/kg. 1999; Sörensen ym. POHDINTA Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksclla kerätä tutkimuksiin perustuvaa tietoa poliisien fyysisen työkyvyn edellytysten mittaukseen ja arvioi rui in käytetyistä suoruuskykytesieistä ja työsimulaalioista. 1991) Naisia tuikiuavista oli vain 10 °lo (taulukko 1), mikä ei vastaa naisten määrää poliisivoimissa. Nämä heikentävät myös mahdollisuutta arvioida ns. Poliisien työsimulaatiot jäljittelivät muun muassa pakenevan asiakkaan kiinniottamista, karnppailuulanneua ja asiakkaan kantamista, joissa lihaskunnon ja anaerobisen tehon merkitys korostuvat. Tämän katsauksen mukaan harvoin käytettyjä testejä olivat penkkidippi (Arvey ym. Tosin pääosin tieteelliset alkuperäisart ikkelit on julkaistu englanninkielellä. JOHTOPÄÄTÖKSET Poliisien fyysisen työkyvyn edellytyksiä mitalliin ja arvioitiin laboratorioja kenttätesteillä,jotka määrillivät yksilön verenkiertoelimistön ja liikuntaelinten suorituskykyä, motorista taitoa sekä antropometriaa ja kehon koostumusta. Shephardin (1991) mukaan poliisityön fyysiset vaatimuksen kohdistuvat enemmän lihasvoimaan ja -kestävyytecn kuin aerobiseen tehoon. Naisten lisäksi työntämistä ja vetämistä vaativien testien on kritisoit.u syrjivän pienempi kokoisia miehiä ja iäkkäämpiä yksilöitä (Bonneau & Brown 1995; Shephard & Bonneau 2002). 1978; Spitler ym. Puutteet otoksien edustavuudessa ja käytetyt poikiuaistutkimusasetelmat heikentävät tutkimusten laatua ja tulosten luotcuavuuua. Tutkimuksissa esteratojen pit.uudet olivat 55-62 m (Arveyn ym. Edelleen työkykyyn ja ennenaikaiseen työkyvyuörnyyteen saattavat vaikuttaa monet sairaudet, joiden ilmaantumista ei voida ennustaa. Poliisin työtä jäljittelevissä simulaatioissa testien läpäisy vaatii asetellln aikarajan alittamisen. Miehet suoriutuivat naisia paremmin etunojapunnerrustest issä (Rhodes & Farenholz 1992; Stanish ym. 1996; Stanish ym. Virhetulkintojen välttämiseksi pitäisi pyrkiä määrittelemään luotettavasti kehon rasvan osuus. Katsaukseen voi liittyä myös toistojulkaisemisen aiheuttama harha ja teoriassa mahdollinen kieliharha lähinnä saksanja ranskankielisen kirjallisuuden osalta (Oxman 1999)
Discussion: Assessment of fitness. lnterventions, Controls, and Applications in Occupational Ergonomics. Job demands and physical fitness. LÄHDELUETTELO Anderson, G.S., Plecas, D.B., Segger, T. Physical fitness capacity and absenteeism of police officers. Teoksessa Bouchard, C., Shephard, R.J., Stephens, T, Sutton, J.R., McPherson, B.D. Pollock, M.L., Gettman, L.R., Meyer, B.U. International Archives of Occupational and Environmental Health 54 141, 261-270. Louhevaara, V. & Brown, J. American Journal of Police 15 (2), 93-108. Williams, M.A., Petratis, M.M., Baechle, T.R., Ryschon, K.L., Campain, J.J., Sketch, M.H. 1992. 1984. (toim) Exercise, fitness and health: a consensus of current knowledge. Väitöskirja. B.J. 1999. (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. A method for the assessment of fitness in aerobically taxing occupations. 1 /2010, TUTKIMUSARTIKKELI, Poliisien fyysisen työkyvyn edellytykset. Prediction of performance on the RCMP physical ability requirement evaluation. INTERNET-LÄHTEET www.intermin.fi/julkaisu/052009. 1990. Status of police officers with regard to selected cardio-respiratory and body compositional fitness variables. CRC Press LLC, Boca Raton, 261-271 Louhevaara, V .. Stamford, B.A.,Weltman,A., Moffatt, R.J., Fulco, C. Gledhill, N. Human Kinetics Books, 109-119. Stanish, H.I., Wood, T.M., Campagna, P. 1991. & Craig, D.E. 1996. Kenny, G.P., Yardley, J.E., Martineau, L., Jay, 0. Medical sciences. Journal of Applied Psychology 77 161, 996-1009. Systemaattisen katsauksen metodologisia kysymyksiä (käännös Varonen H.). University of Kuopio. 1. Capodaglio, E.M., lmbriani, M., Criffo,A. Sports Medicine 12 121, 94-109. Assuring gender equity in recruitment standards for police officers. Bonneau, J. Kuruganti, U. Canadian Journal of Sport Science 17 131, 228-233. Occupational Medicine (London) 50 11 ), 3-10. Shephard, R.J. S. Physical activity, fitness and body composition of Finnish police officers: a 15-year follow-up study. 1996. Poliisien fyysisen suorituskyvyn ja työkyvyn edellytyksiä mittaaville ja arvioiville testeille ei ollut käytössä tarkkoja viitearvoja. Occupational demand and human rights. Policemen's physical fitness in relation to the frequency of leisure time physical exercise. painos. 1978. 1987. Sörensen L. Journal of Occupational and Environmental Medicine 41 181, 669-677 Sörensen, L., Smolander, J., Louhevaara, V., Korhonen, 0., Oja, P. Journal of Occupational Medicine 33 (11 ), 1137-1143. Gender differences in police physical ability test performance. Journal of Clinical Forensic Medicine 2 (3), 157-64. Public safety officers and cardiorespiratory fitness. Liikuntatieteellinen Seura ry, 78-103. Helsinki. Development of physical ability tests for police officers: a construct validation approach. Assessment of fitness. 1987. 1978. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management 24 (1 ), 8-31. 2008. 2007. Väitöskirja. & Rickards, J. American Journal of lndustrial Medicine 51 181, 610-625. Boyce, R.W., Jones, G.R., Hiatt, A.R. British Journal of Sports Medicine 21 141, 154-157. Skinner, J.S., Baldini, F.D., Gardner, A.W. Journal of Occupational Medicine 20 161, 393-398 Rhodes, E.C. Human Kinetics. Smolander, J., Ropponen, A. Teoksessa: Karwowski, W., Marras, W. Soininen, H. Medicine and Science in Sports 10 141, 294-297. (toim I The Occupational Ergonomics Handbook. Birzer, M.L. Work ability and health-related quality of life in middle-aged men: the role of physical activity and fitness. Champaign, Illinois. 1995. Spitler, D.L., Jones, G., Hawkins, J., Dudka, L. Hard work defining physical work performance requirements. Physical work capacity in older adults: implications for the aging worker. 1995.The feasibility of worksite fitness programs and their effects on the health, physical capacity and work ability of aging police officers. 2000. 1999. 2004. 2008. (toim.) Exercise, fitness and health: a consensus of current knowledge. Sisäasianministeriö. University of Kuopio, Kuopio, Finland. & Farenholtz, D.W. (toim.) The Occupational Ergonomics handbook. Canadian Journal of Applied Physiology 27 131, 263-295. Journal of Occupational Medicine 29 171, 596-600. 2008. Teoksessa Keskinen, K.L., Häkkinen, K., Kallinen, M. Teoksessa: Marras, W.S. Arvey, R.D., Landon,T.E., Nutting, S.M., Maxwell, S.E. Helsinki. & Bonneau, J. The role of human factors engineering in establishing occupational fitness standards. Useimmiten testit luokiteltiin iän ja sukupuolen mukaan. 1991. Keskinen, 0., Mänttäri, A., Aunola, S., Keskinen, K. Human Kinetics Books, 121-126. 1992. Shephard, R. Body composition and physiological characteristics of law enforcement officers. & Davis, P.O. Oxman, A. Fyysisen työkyvyn edellytyksiä mittaavat suoruuskykytestu ja työkykyä arvioivat työsimulaatiot auttoivat valitsemaan poliisialalle terveitä ja hyvän fyysisen suorituskyvyn omaavia miehiä ja naisia. International Journal of lndustrial Ergonomics 34 151, 451-457. Sharkey. International Journal of Occupational Medicine, Environment & Health 9 (3), 227-234. Re-validating a selection criterion. Poliisi 2020 Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma. 2006. Analysis of physical fitness and coronary heart disease risk of Dallas area police officers. Helsinki 2009 (luettu 7.9 2009) 42 LIIKUNTA & TIEDE 47. Simulaatiotesteissä hyväksytty suoritus perustui ennalta asetettuun sukupuolesta ja iästä riippumattomaan suori tusa i karajaan. 2002. & Karwowski, W. 1990. Teoksessa Bouchard, C., Shephard, R.J., Stephens, T, Sutton, J R, McPherson, B.D. Poli isien fyysisen työ kyvyn edellytyksiä arvioitiin myös työsi mulaatioi lla, jotka jäljittelivät usein pakenevan asiakkaan kiinniottamista, kamppailua ja asiakkaan kantamista. CRC Press and Taylor & Francis, Boca ratn, London, New York, 221-22-22. Teoksessa Varonen, H., Semberg, V., Teikari, M. Police officer physical ability testing. Aerobisen kestävyyden arviointimenetelmät. Police Officer's Physical Abilities Test compared to measures of phvsical fitness. FinOHTAn raportti 11, 25-31. Smolander, J., Louhevaara, V., Oja, P. Physical ability, fitness and police work. 2001. (toim.) Tieteestä käytäntöön systemaattiset kirjallisuuskatsaukset terveydenhuollossa. 1999. Worker selection for physically demanding jobs. Frequency of physical activity, exercise capacity, and atherosclerotic heart disease risk factors in male police officers. Champaign, Illinois
The airn of this study was to investigate the effect of a workplace physical exercise intervention on subjective work ability among 90 office workers I mean age 46 years (SD 8.51. The study was a clusier randomized controlled trial (CRT) with each department as the unit of randomization (n= 36, n= 19, n= 15, n= 25). Ryhmätasolla satunnaistettu kontrolloitu vaihtovuorokoe. RYHMÄTASOLLA SATUNNAISTETTU KONTROLLOITU VAIHTOVUOROKOE TUULIKKI SJÖGREN, MINNA HAAPAKOSKI, ATTE HÄNNINEN, KIRSI MUSTONEN Yhteyshenkilö:Tuulikki Sjögren. Effectiveness of a workplace physical exercise intervention on the work ability of office workers. . Tutkimuksessa analysoitiin lihasvoimaharjoittelun vaikutusta tvökykyindeksin kolmeen osakysymykseen: Työkyky verrattuna itse arvioituun elinaikaiseen parhaimpaan tilaan sekä työkyky työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta. KEVYEN LIHASVOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMAAN TYÖKYKYYN. Secondary analysis: When the results were analyzed accorcling to the training time in minutes during the intervention, the results were clearer At the average training time of 5 minutes per working day work ability increased in relation to the physical demands or the work [p = 0.003; average increase 0.6 uni ts; 95 % 0.5-1.1] and to the subjective estimation of the present work ability, compared with the lifetime best [p = 0.036; average increase 0.7 units; 95 % CI 0.1-1.1]. Fyysistä harjoittelua käytetään yhtenä työkykyä ylläpitävänä keinona. Päivittäin toteutuneella keskimäärin viiden minuutin lihasvoimaharjoittelulla oli positiivinen vaikutus koettuun työkykyyn työn ruumiillisten vaatimusten kannalta [ p = 0,003; keskimääräinen lisäys 0,6 mittayksikköä; 95 % Cl 0,5-1,1] sekä koettuun työkykyyn. Main analysis: Physical excrcise intervent ion resulted in slight, but statistically signilicant increase in the subjectivc work ability in relation to physical demands of the work [ p = 0.049; mean difference 0.17; 95 % CI 0.003-0.330 [. 2010. Tarvitaan kuitenkin lisää satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia, joissa fyysisen aktiivisuuden ja harjoittelun annosvastcsuhteet on huomioitu. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että fyysisellä harjoittelulla työpaikalla on positiivista vaikutusta työntekijöiden koettuun työkykyyn. 040-7476394, tuulikki.sjogren@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Sjögren T., Haapakoski M., Hänninen A., Mustonen K. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työpaikalla tapahtuneen kevyen lihasvoimaharjoittelun (30% lRM) vaikutusta 90 toimistotyöntekijän työkykyyn [ keski-ikä 46 vuotta (SD 8,5) [. Sjögren T., Haapakoski M., Hänninen A., Mustonen K. 2010. Liikunta &Tiede 47 (1), 43-48. More randomised controlled trials are still needed where physical activity and exercise are controlled for. Puh. A cluster randomised controlled cross-over trial. Aineiston tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 15 ja SAS tilasto-ohjelmilla. Kevyen lihasvoima harjoittelun vaikutus toimistotyöntekijöiden kokemaan työkykyyn. ln the main and secondary analyses no effect was observed on the subjective work ability in relation to the mental demands of the work. Work ability was measured using three sub-questions of the work ability index: subjective esumarion of present work ability, compared io lifeurne best, subjective work ability in relation to physical and mental demands of the work Statistical analyses were conducted by the SPSS 15 and SAS software. Interventio sisälsi 15 viikon harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen sekä 15 viikon seurantajakson, jolloin työntekijät eivät harjoitelleet eivätkä saaneet ohjausta. Keyworc/s.· physical activity, light equip111enl lraining, wor/1 ability Asiasanat: fyysinen aktiivisuus, lievyt lihasvoi111aharjoit.telu, työl1y/1y LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010, TUTKIMUSARTIKKELI. Sekundaarianalyysi: Harjoittelun vaikutukset olivat selvemmät, kun analyysissä huomioitiin harjoitteluun käytetty aika minuutteina. Lihasvo1maharjo1ttelu ja koettu työkyky 43. Metodologisesti laadukkaita tutkimuksia fyysisen aktiivisuuden tai harjoittelun vaikutuksista työkykyyn on kuitenkin tehty vähän ja tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. . Väestön työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Pääanalyysi: Työpaikalla toteutetulla harjoittelulla ja harjoittelun ohjauksella oli positiivinen vaikutus työntekijöiden koettuun työkykyyn työn ruumiillisten vaatimusten kannalta, kun tilannetta verrattiin aikaan, jolloin työntekijät eivät osallistuneet harjoitteluun [ p = 0,049; keskiarvojen ero 0,17 mittayksikköä; 95 % CI 0,003-0,330 [. Liikunta &Tiede 47 (1), 43-48. Päätai sekundaarianalyyseissa ei havaittu muutoksia työntekijöiden koetussa työkyvyssä työn henkisten vaatimusten kannalta. The cross-over design consisted of one 15-week intervention period of resistance training (30 % 1 RM) and training guidance, and another period of the sarne length with no training or guidance. Although physical exercise interventions are commonly used in the workplace to promore ernployees' work ability, the sciern ific evidence for the effectiveness of such programmes is limited. This study conrirms that workplace physical exercise intervention may have a positive dfect on subjective work ability. lt is an important goal to keep the Finnish workforce in good physical condition and to develop ernployees work ability. Koeasetelmana oli ryhmätasolla satunnaistettu vaihtovuorokoe (n= 36, n = 19, n= 15, n= 25). kun työkykyä verrattiin työntekijöiden elinaikaiseen parhaimpaan tilaan [ p = 0,036; keskimääräinen lisäys 0,7 mittayksikköä; 95 % CI 0,1-1,1[
Aikaisempi saman tutkimusaineiston analyysi osoitti, että työpaikalla tapahtuva 15 viikon hhasvounaharjoiue.lu (30 % lRM) ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi (p; 0,070) toirnistotyöruektjöiden koettuun tyokykyyn, kun työkykyä kuvaavana iulosmuuuujana käytettiin työkykyindeksin loppupistemäärää (Sjögren 2006). Puumalaisen ym. 2005; Sjögren 2006; Sjögren ym. 20066) ja työkykyä (Nurminen ym. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa työkykyä kuvaavana muuttujana on käytetty Työterveyslaitoksen kehittämää työkykyindeksiä. 2008) Useissa kotimaisissa uu kimusartikkclcissa on kuitenkin raportoitu työpaikalla tai työterveyshuollossa tapahtuvan harjoittelun positiivisista vaikutuksista komrof liryhrnään verrattuna. 1999) sekä tukija liikuntaelinoireiden määrään ja kivun voimakkuuteen (Perkiö-Mäkelä y111. Koettu työkyky skaalalla 0-10 oli kuitenkin melko hyvällä tasolla (keskiarvon 8,3) verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan. Projektillltkija ei ollut vastuussa tutki111uksen työpaikkojen tai koehenkilöiden valinnasta, eikä hänellä ollut satunnaista111isen ajankohtana tietoa tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen koehenkilöistä. Taulukossa l on kuvattu tarkemmin työntekijöiden lähtötilanne alkurniuauksissa harjoiueluryhmiuäin keskiarvoina (ka) ja keskihajontoina (SD) sekä harjoitteluryhmien välinen tilastollinen merkitscvyys. Systemaattisten k irjallisuuskatsausten perusteella työpaikalla tapahtuvalla harjoittelulla tai fyysisellä aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia koettuun terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn (Proper ym. Lisäksi pitkät työskentelyajat tietokoneella, työn puutteellinen tauoius ja työn kovat henkiset vaatimukset aiheuttavat työntekijöille etenkin tukija liikuntaelinten oireita (Griffith ym. Molempia harjoiueluryhmiä kehotettiin pitä111ään muu, intervention ulkopuolinen fyysinen aktiivisuuden taso ja laatu ennallaan. 2003a; Proper ym. Tutkimus on toteutettu ryhmiuåin sawnnaistetulla (cluster rando111isation trial, CRT), kahden käsittelyn vaihtovuorokoeasetelmalla (cross-over trial). 1 /2010. 2003). Toimistotyölle tyypillisiä kuorrnuustekijouä ovat staattinen istumaasento sekä yläraajojen sekä sormien toistuvat liikkeet (Lindström ym. Satunnaistamisen suoritti projektitutkija ennen alkumittauksia. 2006a). Neljästä rakennuksesta kaksi rakennusta arvottiin ryhmään, jossa työpaikkainterventio aloitettiin 15 viikkoa kestävällä koejaksolla, jolloin työntekijät harjoittelivat ja saivat harjoiueluun liittyvän ohjauksen. Työkykyä kuvataan ilmiönä,jonka keskeiset ulottuvuudet ovat työssä [aksarninen, työn hallinta sekä osallisuus työyhteisöön. 2004) Työkyvyn arviointi tehtiin Työterveyslaitoksen kehittämän työky44 LIIKUNTA & TIEDE 47. 1999; Sjögren ym. (2006) mukaan ryökyvylle on ollut vaikeaa löytää sellaista määritelmaä, jonka hyväksyisivät niin työntekijät, työnantajat, työterveyshuolto, eläkelaitokset, tutkijat kuin lainsäätäjät (Ilmarinen ym. Kahdessa 111uussa rakennuksessa olevat työpaikat arvottiin ryh111ään, jossa koeja kontrollijaksot toteutettiin päinvastaisessa järjestyksessä (BA). Työkykyindeksi kattaa kysymyksiä seuraavilta alueilta: Työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan, työkyky työn vaatimusten kannalta, lääkärin toteamien nykyisten sairauksien määrä, sairauksien arvioitu haitta työssä, sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana, oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua ja psyykkiset voimavarat. Harjoitteluryhmissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa työkykyindeksin loppupistemäärän tai osakysymysien suhteen. 20036; Shephard 1996). 2006). Neljässä erillisessä rakennuksessa olevat työpaikat satun naistettii n kahteen harjoitteluryh mää n su ljell uja kirjekuoria ja yksinkertaista ryväsotamaa käyttäen [Työpaikat:l) ATK-palvelu (n; 15), 2) asulllotoimisto ja henkilöstötoimisto (n; 20), 3) kaupunginkanslia, rahatoimisto, tarkaslUstoimi (n; 36) ja 4) suunnittelutoimisto ja yrityspalvelu (n; 19)[. Työkyvyn määrittely on yhteydessä laajempaan toimimakyvyn käsitteeseen (Louhevaara 1995), joka puolestaan muodostuu yksilön fysiologisista, psykologisista ja sosiaalisista työssä tarvittavista ominaisuuksista sekä vuorovaikutussuhteesta yksilön, hänen työnsä ja työyhteisönsä välillä (Malmivaara 2001). Härkäpään (2001) sekä Järvikoski ja Härkäpään (2004) mukaan yksilö ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jonka osia on vaikea erottaa toisistaan. LJhasvo1mahaqo1ttelu Ja koetlu tyokyky. säästöinä terveyspalveluiden kustannuksissa (Gould y111. JOHDANTO Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastaueluuukimuksessa (2006) haastatteluun osallistuneista työntekijöistä työkykyään piti erittäin hyvänä työn fyysisten ja henkisten vaatimusten kannalta vain noin kolmasosa. 2005; Sjögren 2006; Sjögren ym. 2006). Fyysisen harjoittelun on todettu vaikuu avan myörueisesu aerobiseen kuntoon, lihasvoimaan, kehon koostumukseen (Pohjonen ja Ranta 2001), rangan liikkuvuuteen ja fyysiseen aktiivisuuteen (Perkiö-Mäkelä ym. Työkyky oli työn ruurniil iisten ja henkisten vaatimusten kannalta melko hyvä. Alkumiuauksissa koehenkilöiden työkyky oli hyvä työkykyindeksm loppupistcrnäärän mukaan sekä elinaikaiseen parhaimpaan tilaan verrattuna. Kuvassa 2 sekä aikaise111missa lUtki111usartikkelissa (Sjögren y111. 2002; Perkiö-Mäkelä ym.1999; Pohjonen ja Ranta 2001). Ilmarisen ym. (1995) mukaan kaikkein voimakkain tulevan työkyvyn kehityksen ennustaja näyttäisi olevan työntekijän oma arvio tyokyvysiään ja terveydentilastaan. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kuopion kaupungin keskushallinnon työpaikat ja työntekijät. Koehenkilöt olivat tutkimuksen alussa, vuonna 1999, tehneet silloista työtään keskimäärin 13 vuolla (SD 9). 2006a; Sjögren 20066) on kuvauu tarke111min koehenkilöt, ryh111ien satunnaistaminen sekä tutki111uksen eteneminen ryh111ittäin satunnaistetun tutki111uksen raportointiohjeiden mukaan (Campbell ym. Osakysymykset olivat työkyky verrattuna itse arvioituun elinaikaiseen parhaimpaan tilaan ja työkyky työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta. Esimerkiksi yksilön oma arvio alentuneesta työkyvystä ennakoi vahvasti työkvvyuö rnyyselåkkeelle siirtymistä. 2002; Perkiö-Mäkclä 1999 ja 2000; Pohjonen ja Ranta 2001). Lisäksi muutamissa suomalaisissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että fyysinen harjoittelu työpaikalla parantaa työntekijöiden subjektiivista vointia (Sjögren ym. Alku111ittausten jälkeen työntekijät ohjattiin harjoittelemaan tai jatkamaan normaalia toimintaansa riippuen siitä ku111paan harjoitteluryh111ään heidän työpaikkansa kuului. Edellä mainituissa tutkimuksissa on käytetty työkykyä kuvaavina muuttujina työkykyindeksin loppupistemäärää ja sen osakysymyksiä (Nurminen ym. Sen sijaan sysiemaau isin kirjallisuuskatsauksin osoitettua tieteellistä näyttöä fyysisen aktiivisuuden positiivisesta vaikutuksesta psyykkiseen toimintakykyyn tai koettuun työkykyyn on hyvin vähän. Tämä johtuu katsauksissa käsiteltyjen tutkimuksien vähäisestä määrästä sekä niiden heikosta laadusta (Proper ym. Näin ollen työkyvyn kehittämistä ja sen ylläpitämistä voidaankin pitää tärkeänä tavoitteena työelämässä. 2007). Koejaksoa seurasi 15 viikon kontrollijakso, jolloin työntekijät eivät harjoitelleet eivätkä saaneet ohjausta (AB). Työhön voi sisältyä erilaisia kuormuustekijöuä, jotka saattavat uhata fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä työkykyä. TUTKIMUSARTIKKELI. Työikäisen väestön hyvä työkyky on terveysja yhteiskuntapoliittinen päämäärä, jonka onnistuminen näkyy m111. 2002; Ruotsalainen ym. Tässä lisäanalyysissamme halusimme selvittää harjoittelun vaikutusta kolrneen työkykyindeksin osakysymykseen. Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista työntekijää [Keski-ikä 46 (SD 8,5), naisia 66 %], jotka tekivät fyysisesti kevyttä työtä (fyysisen aktiivisuuden taso työssä 1,5 MET, metabolic equivaleru ). Vaihtovuorokoeasetelman etuna on se, että tutkimukseen osallistuvat henkilöt toi111ivat 111yös itsensä kontrollijoukkona
Työntekijöiden lähtötilanne alkumittauksissa harjoittelu ryhmittäin keskiarvoina (ka) ja keskihajontoina (SD) sekä ryhmien välinen tilastollinen merkitsevyys HARJOITTELURYHMÄ 1 (AB) HARJOITTELURYHMÄ 2 (BA) Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet p-arvo i n=55 n=46 n=9 n=35 n=20 n=15 Ikä (vuosia) 45,9 (8,9) 44,4 (8,9) 53,0 (5,7) 45,6 (7,9) 47,8 (7,5) 42,8 (7,8) 0.939* Pituus, cm 166,3 (7,0) 164,4 (5,9) 175,9 (3,1) 169,9 (8,3) 164,9 (5,3) 176,5 (6,6) 0.038* Paino, kg 69,0 (12,4) 65,9 (8,9) 85,5 (15,2) 74,8 (13,9) 71,8 (15,2) 78,7 (11,5) 0.054'1' Työvuodet 13,9 (9,7) 13,6 (10,0) 14,9 (8,1) 11,6 (7,9) 11,8 (7,9) 11,3 (8, 1) 0.348f Työkykyindeksi 2 40,3 (5,8) 40,4 (6,0) 40,1 (5,6) 41,2 (5,4) 39,4 (5,9) 43,5 (3,7) 0.536f Työkyky 3 8,4 (1,4) 8,5 (1,5) 8,0 (1,1) 8,2 (1,4) 7,7 (1,3) 8,9 (1,0) 0.443f Työkyky 4 4,1 (0,8) 4,0 (0,8) 4,3 (0,7) 4,3 (0,7) 4,1 (0,8) 4,5 (0,6) 250* Työkyky 5 4,0 (0,8) 4,0 (0,9) 4,0 (0,7) 4,1 (0,8) 4,0 (0,8) 4,3 (0,8) 0.731* 11 Riippumattomien ryhmien t-testi* tai Mann-Whitneyn testi= 21 Työkykyindeksin kokonaispistemäärä (7-49) 31 Työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan (0-10) 41 Työkyky työn ruumiillisten vaatimusten kannalta (1-5) 51 Työkyky työn henkisten vaatimusten kannalta (1-5) kyindeksin (Tuomi ym. Harjoittelun vaikutukset eri työpaikoilla olivat siten samanlaisia, joten tulokset raportoidaan työntekijätasolla. 2006a; Sjögren 20066). Satunnaistekijöitä olivat toimipaikat ja koehenkilöt (Hänninen ja Mustonen 2007 "julkaisemaion"; Sjögren ym 2005; Sjögren 2006; Sjögren ym. 1991) avulla kolme kertaa 15 viikon välein (alkurniuaus, 15. Keskimäärin lihasvoimaharjoiueluun osallistuttiin viiden viikon aikana 17 kertaa, joka oli 53 % keskimääräisestä viiden viikon tavoitteesta (32 kertaa). 2006a; Sjögren 20066). Tutkimuksen lisäanalyysin aineisto muodostui työkykyindeksimittariston kolmesta osa-kysymyksestä, jotka olivat työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan asteikolla 0-10 (0 = täysin työkyvytön, 10 = työkyky parhaimmillaan) ja työkyky työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta asteikolla 1-5 (1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = kohtalainen, 4 = melko hyvä, 5 = erittäin hyvä). Harjoitteluun liittyvä ohjaus toteutettiin kolme kertaa viiden viikon välein (Sjögren ym. Työntekijöitä kehotettiin harjoittelemaan silloin, kun he kaipasivat aktiivista taukoa työhönsä ja kun se parhaiten sopi heidän työpäiväänsä. TAULUKKO 1. Työntekijöiden työkyvyssä verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan (p = 0,134) ja työkyvyssä sen henkisten vaatimusten kannalta (p = 0,773) ei tapahtunut tilastoiLIIKUNTA & TIEDE 47 · 1 /2010 · TUTKIMUSAATIKKELI, Lmasvomahanottte'u ja koettu työkyky 45. Keskiarvojen erotus oli 0,17 mittayksikköä (95 % CI 0,003-0,330 ). 2002; de Zwart ym. 2005; Sjögren 2006; Sjögren ym. Sekamallianalyysi on tarkoitettu jatkuvien ja norrnaalijakautuneiden vastcidcn analysointiin. 2006a; Sjögren 20066) Työntekijät kirjasivat harjoittelupäiväkirjoihin toteutuneen harjoittelumäärän ja harjoiueluun käytetyn ajan. viikon mittaus, 30. Lineaarisella sekamallilla saadaan kuitenkin riittävän oikeansuuntaisia tuloksia tutkimusongelmasta. Tämä tarkoitti sitä, että koehenkilöt analysoitiin niissä harjoitusryhmissä, joihin heidät oli satunnaistettu ja että koehenkilöitä ei poistettu analyyseistä, vaikka he eivät olisi harjoitelleet tai he olisivat harjoitelleet vajavaisesti tai he olisivat keskeyttäneet tutkimuksen. Ryhmätasolla satunnaistetun vaihtovuorokokeen pääja sekundaarianalyysin tulokset analysoitiin "intention-to-treat" -periaatteella. 2005; Sjögren 2006; Sjögren ym. Kevyt lihasvoimaharjoittelu tapahtui yksilöllisesti 30 %:lla yhden toiston maksimista (Repetition maximum = RM). Tämä ehto ei täyty ordinaalisten vastemuuttujien kohdalla. Vastemuuttujiin vaikuttavia kiinteitä tekijöitä olivat harjoiueluryhmä, harjoittelujakso, interventio tai harjoittelun määrä minuuteissa (kovariaattina) ja lähtötilanne kokeen alussa (kovariaattina) sekä näiden tekijöiden yhdysvaikutuksei. Toiseksi raportoimme tulokset, joissa olemme huomioineet harjoitteluun osallistumisen määrän minuuteissa (sekundaarianalyysi). Vastaavasti harjoitteluun käytetty aika oli 125 minuuttia, joka oli 66 % keskimääräisestä tavoitteesta (190 minuuttia) (Sjögren 2006). TULOKSET Saman työpaikan koehenkilöt eivät korreloineet keskenään, eli sisäkorrelaatiokertoimet työpaikka=jakso ja työpaikka olivat nollia. Harjoitteluvastus tarkistettiin viiden viikon välein. viikon mittaus). Viiden viikon jälkeen harjoituskertoja lisättiin yhteen-kahteen kertaan työpäivän aikana (7-8 kertaa/viikko). Tuloksissa raportoimme ensirnmåisenä vaihtovuorokokeen tulokset, jossa analyysi vaiheessa ei ole huomioitu harjoitteluun osallistumisen määrää (pääanalyysi). Palautumisaika sarjojen tai liikkeiden välillä oli 30 sekuntia. Fyysisen harjoitteluintervention vaikutus työkykymuuttujiin analysoitiin SAS-ohjelman lineaarisella sekamallianalyysillä (Brown & Prescot 1999; Goldstein 1995; Petterson & Tompson 1971; SAS 1999). Yhdellä harjoituskerralla työntekijät tekivät jokaista liikettä yhden sarjan, joka sisälsi 20 toistoa. Työkykyindeksin summapistemäärän ioisteuavuus on todettu aikaisemmin hyväksi (Sjögren-Rönkä ym. Muu intervention ulkopuolinen fyysinen aktiivisuuden taso ja laatu kontrollointiin ja sen todettiin pysyneen vakiona (Sjögren ym. Pääanalyysin tulokset: Työntekijöiden työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta oli tilastollisesti korkeammalla tasolla (p = 0,049) harjoitteluja ohjausjakson jälkeen (ka 4,35 [SE 0,08[) kuin korurollijakson jälkeen (ka 4,18 [SE 0,081). Fysioterapeutti ohjasi työntekijöitä tekemään harjoitusohjelrnan työnsä lomassa kerran työpäivän aikana ensimmäisen viiden viikon aikana (5x/viikko). 1-larjoitusliikkeet olivat yläraajojen ojennus ja koukistus, vartalon kierto oikealle ja vasemmalle sekä alaraajojen ojennus ja koukistus HUR Oy:n paineilmalla toi mivilla lihasvounaharjoiuelulau teil!a (kuva 3). 2002)
t .!: .s LÄHDEAINEISTO El HALUNNUT OSALLISTUA Kuopion kaupungin keskushallinon työntekijät TUTKIMUKSEEN Työpaikat n=4 (100%) Työntekijät n=33 (27%), Työntekijät n=l 23 (! 00%), 16 naista, 17 miestä 82 naista, 41 miestä ---. Lihasvoimahanoittelu Ja koettu työkyky. Yläraajojenojennus ja koukistus, vartalon kierto oikealle ja vasemmalle sekä alaraajojen ojennus ja koukistus. MKIMUSARTIKKELI. Vertailu perustuu harjoitteluja ohjausjakson (A) ja kontrollijakson (B) väliseen eroon. ! Vapaaehtoiset fyysiseen harjoitteluinterventioon Työpaikat n=4 ( 100%) Työntekijät n=90 (73%), 66 naista, 24 miestä l RYHMITTÄIN TOTEUTETTU SATUNNAISTAMINEN Työpaikat: 1 (n=\5), 2 (n=20), 3 (n=36)ja 4 (n=\9) Käsittelyjonot: A = Harjoittelu ja harjoittelun ohjaus, B = Ei harjoittelua eikä ohjausta Harjoitteluryhmät: Harjoitteluryhmä AB (työpaikat 3 ja 4, n=55, 46 naista, 9 miestä) Harjoitteluryhmä BA (työpaikat I ja 2, n=35, 20 naista, 15 miestä) 1 i i Harjoitteluryhmä AB Harjoitteluryhmä BA Mittaukset: 1) Alkumittaus 2) 15 vko:n mittaus Mittaukset:!) Alkumittaus 2) 15 vko:n mittaus 3) 30 vko:n mittaus 3) 30vko:n mittaus Interventio (30 vko ): 1 nterventio (30 vko ): JAKSO 1: 15-vko harjoittelu ja ohjaus JAKSO 1: 15-vko Ei harjoittelua eikä ohjausta Keskeyttäneet n=2 Keskeyttäneet n=2 motivaation puute n=l, terveydelliset tekijät n=! äitiysloma n= 1, eläke n= 1 JAKSO 2: 15-vko ei harjoittelua eikä ohjausta JAKSO 2: 15-vko harjoittelu ja ohjaus Ei keskeyttäneitä Ei keskeyttäneitä l . Tulokset perustuvat 15 ja 30 vko:n mittauksiin, jossa alkumittaus on kovariaattina. 46 LIIKUNTA & TIEDE 47, l /2010. Tutkimuksen eteneminen, koehenkilöt ja satunnaistaminen KUVA 3. Työntekijät n=90 (73%), 66 naista, 24 miestä KUVA 2. lntervention harjoitusliikkeet. TILASTOLLISET ANALYYSIT. C C ·.c C ..
Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisemmissa kotimaisissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, että fyysinen harjoittelu saattaaparantaa koettua työkykyä. Haastattelututkimuksessa koettu työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan sai keskiarvon 8,3. Kiilo/,sia tutl1ielmien olijauslyöstä osoitamme fysioterapian professori Ari Heinoselle ja UlasrolieLeen lelirori Kari Nissiselle. taukojen pitämistä työpäivien aikana (Griffiths ym. Aikaisemmissa katsausartikkeleissa on kritikoitu metodologisesti laadukkaiden tutkimusten vähäisyyttä. Tutkimusaineistomme edustaa siten hyvin keskivertoa suomalaista työväestöä. LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 · TUTKIMUSARTIKKELI, Lihasvoimahaqoittelu ja koettu työkyky 47. Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksessa (2006) kartoitettiin muun muassa suomalaisen työväestön koettua työkykyä. 1991). Tulosten vertailtavuutta järjestelmällisissä katsausartikkeleissa ovat lisäksi vaikeuttaneet tutkimusartikkelien erilaiset unkimusasetelrnat. Tutkimuksemme ja aikaisempien tutkimusten perusteella suosittelemme kuitenkin, cuä interventiotutkimuksissa iyökykyindeksm loppupistemäärän lisäksi otettaisiin huomioon koetun työkyvyn kannalta olennaisimmat osakysymykset, jotka näyttävät olevan herkempiä havaitsemaan lyhyemmällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia. Tämä laadukkaiden tutkimusten vähäisyys on johtanut osaltaan katsausartikkelien ristiriitaisiin johtopäätöksiin tai johtopäätöksiin, joissa todetaan, euä tarvittava vaikuttavuusnäyttö harjoittelun tai fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta työkykyyn puuttuu (Dishman ym. 2002; Proper ym. Työkyvyssä sen henkisten vaatimusten kannalta ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia (p = 0,674). lntervention arvioiduksi keskimääräiseksi tehoksi muodostui siten 0,6 miuayksikkoä (95 % Cl 0,5-1,1) asteikolla 1-10. Pohjosen ja Rannan (2001) tutkimuksessa kotipalvelutyöntekijöillä työkykyindeksin loppupistemäärä laski yhden ja viiden vuoden seurannassa hitaammin koeryhmässä kuin kontrolliryhmässä, mutta ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevää. (2002) arvioi tutkimuksessaan työpaikalla tapahtuvan harjoiueluohjelman vaikutuksia koettuun työ kyyn naisilla, jotka tekivät fyysisesti raskasta pesulat yötä. Perkiö-Mäkelän ym. Sekundaarianalyysin tulokset: Työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaim paan tilaan oli tilastollisesti merkitsevästi korkeam malla tasolla (p = 0,036) harjoitteluja ohjausjakson jälkeen, kun sitä verrattiin kontrollijakson jälkeiseen tilaan. Lisäksi kahdeksan kuukauden seurannassa osakysymyksessä "oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua" koeryhmän arvio oli korkeampi. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka tutkimuksen alkutilanteessa koehenkilöiden arvio omasta työkyvystään verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan ja arvio omasta tyokyvystään ruumiillisten vaatimusten kannalta olivat verrattain korkeat, niin säännöllisellä kevyellä [yysise llä harjoittelulla saatiin tilastollisesti merkitsevää parannusta molemmissa tyokykyarvioissa. Myös työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta oli tilastollisesti korkeammalla tasolla harjoitteluja ohjausjakson jälkeen kuin korurollijakson jälkeen [regressiokerroin: 0,002, 95 % CI 0,0003-0,004, p = 0,003]. Nurminen ym. Koko aineiston keskiarvo alkumiuauksissa oli 4,2 yksikköä. työkyvyn arviointiin liittyvät mittarit ja erilaiset harjoitusinterventiot. Tarvetta on myös edelleen tutkia erilaisen harjoittelun tai fyysisen aktiivisuuden vaikuttavuutta työkykyyn, työyhteisöjen hyvinvointiin tai sairauspoissaoloihin. Työkyvyn parantumiseen vaikuu i harjoitteluun käytetty aika minuutteina eli jokainen minuutti, jonka koehenkilö käytti harjoitteluun, paransi tulosta 0,003 yksikköä kyseisellä työkyky mitta asteikolla. Keskimääräiseksi iehoksi eli harjoittelun aikaan saamaksi muutokseksi muodostui 0,6 mittayksikköä "työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan tilaan" -kysymyksen osalta ja 0,7 mittayksikköä "työkyky ruumiillisten vaatimusten kannalta" -kysymyksen osalta. Työkyvyn parantumiseen vaik utt i harjoitteluun käytetty aika minuutteina (regressiokerroin: 0,002; 95 % CI 0,001-0,003) seuraavasti: Regressiokertoimen mukaan jokainen minuutti, jonka koehenkilö käyu i harjoiueluun, paransi tulosta 0,002 yksikköä kyseisellä työkyvyn mitta asteikolla. Harjoittelun arvioitu teho saatiin kertomalla regressiokertoimen arvo keskimääräisellä harjoitteluun käytetyllä ajalla, joka oli 376 minuuttia. Tilastollisesti merkitsevää eroa koeryhmän eduksi oli kuitenkin osakysymyksessä "Työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan" skaalalla 0-10. Työkykyindeksin loppupistemäärässä ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta intervention tai seurannan aikana, mutta koeryhmän summapistemäärät sijoittuivat tilastollisesti merkitsevästi useimmiten hyvän tai erinomaisen tasolle. 2003). 2007). Työkykyindcksi on luotettava mittari ja epidemiologisissa tutkimuksissa sen on todettu ennustavan hyvin tulevaa työkykyä (Pohjonen 2001; Tuomi ym. (1999) tutkimuksessa maatalousyriuajillä interventio ei vaikuttanut työkykyindeksin loppupistemäärään vuoden seurannassa, mutta "Työkyky verrauuna elinikäiseen parhaimpaan" skaalalla 0-10 parani tilastollisesti merkitsevästi koeryhmässä. Tässä tutkimuksessa harjoitteluun käytetty aika, joka oli 25 mi nuu uia viikossa ja viisi minuuttia työpäivässä, vastaa noin prosenttia työntekijöiden keskimääräisestä iyöajasta. lnterveruion arvioiduksi keskimääräiseksi tehoksi muodostui 0,7 mittayksikköä [95 % CI 0,1-1,3] asteikolla 1-5, kun harjoitteluun käytetty aika oli 376 minuuttia. Tämän päivän työelämässä kuntoutuksen vaikuttavuus, uudenlainen arviointi ja uudet toteuttamistavat ovat nousemassa yhä tärkeämpään rooliin (Työkyky Verve 2007). Arvioitu muutosprosentti alkutilanteen ja harjoittelujakson jälkeisen tilanteen välillä oli 16,7 %. lisesti merkitseviä muutoksia. KIITOKSET Arti/1kcli perustuu TtT Tuuli/1hi Sjögrenin väilöshi rjan tulhimusaineistoon ja TIM Minna Haapalwsilen fysioterapian pro gradu -tuthielmaan sehä Alle Hännisen ja Kirsi Mustosen tilastotieteen handidaalinluthielmaan. 1998; Proper ym. Harjoitteluun käytetty aika 15 viikon aikana oli keskimäärin 25 minuuttia viikossa (376 minuuttia 15 viikossa) Vaikka tutkimuksen teho jäi kliiniseltä merkitykseltään melko vähäiseksi, osoittaa se kuitenkin, että melko pienellä fyysisen aktiivisuuden lisäyksellä voidaan ilmeisesti parantaa työtekijöiden koettua työkykyä etenkin ruumiillisten vaatimusten kannalta. Aikaisemmin julkaistuissa analyyseissa fyysisesti kevyttä toimistotyötä tekevien uukirnusryhmässärnme ei havaittu harjoiuelun vaikutusta työkykyindeksin loppupistemäärään lyhytkestoisen intervention tai vuoden seurannan aikana (Sjögren 2006). Tutkimuksemme antoi lisää informaatiota ja vahvistusta siitä, että fyysisellä harjoittelulla on ilmeisesti vaikutusta myös työkykyyn liittyviin vastemuuttujiin. Usähsi kiitämme Jyväshylän yliopisro11 Koldwlan yliopisto/1eslws C'1ydeniu/1sen "Työlwnnon /1elritlä111ine11 työyhteisössä" -tutl1ijary/1111ä11, asiantunlijatiimin ja projel1Uliimi11 jäseniä sehä tut.himul,seen osallislu11eila lienhilöilä. Työpaikoilla esitetään usein väittämiä, että kiire ja hektinen työtahti estävät 111111. Tulos on samanlainen myös meidän tutkimusaineistomme alkutilanteessa. Tutkimuksemme tuloksia voidaan siten hyödyntää työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämisessä erilaisissa työyhteisöissä ja työtehtävissä. Jatkossa olisi hyvä tutkia lisää, olisivatko tulokset parempia, jos harjoittelun intensiteetti olisi korkeampi, esimerkiksi 40 % tai 60 % maksimista tai sitä, onko harjoiueluliikkerden valinnoilla merkitystä lopputuloksiin. Tämän kaltaisen harjoitusannosmäärän uskoisi olevan helpommin toteutettavissa kiireisenkin työpäivän aikana. Koko aineiston keskiarvo ennen harjoittelujaksoa oli 8,3 yksikköä Arvioitu muutosproseruu alkutilan teen ja harjoittelun jälkeisen tilanteen välillä oli 7,2 %
2003 a. Effects of a workplace physical exercise intervention on the intensity of low back symptoms in office workers: a cluster randomized controlled crossover design. Serra, C. 75-84. 1995. SAS/STAT User's Guide. Test-retest reliability of the work ability index questionnaire. 381-390 Sjögren-Rönkä, T. Ojanen, M. 2008. Chichester: John Wiley & Sons. Vanharanta, H. Vanharanta, H. 2000. 2002. Kukkonen, H. van der Beek, A. 2006. Frings-Dresen, M. Työkyvyttömyyttä ennakoivat tekijät. Gould, R. Vanharanta, H. Lindholm, H. & Koskinen, S. 2001 Effects of worksite physical intervention on physical fitness, perceived health status. Ilmarinen, J. Ahonen, G. Scandinavian Journal of Work environment & Health (34), 169-178. Effects of a physical exercise intervention on subjective physical wellbeing, psychosocial functioning and general well-being among office workers: a cluster randomized-controlled cross-over design. 2001 Työkyvyn lääketieteellinen arviointi. Valtionhallinnon työntekijöiden 10-vuotisseuranta. Worksite physical activitv interventions. Journal of Occupational and Environmental Medicine (43):723-730 Pohjonen, T & Ranta, R. & van Mechelen, W. J. 85-93. American Journal of Preventive Medicine 15 (41, 344-361 Gould, R. and work ability among home care workers: five-year follow-up. Lmasvounahariorttelu Ja koettu työkyky. Lindström, K. The impact of a computerized work environment on professional occupational groups and behavioural and physiological risk factors for musculoskeletal symptoms: a literature review Journal of Occupational Rehabilitation (41, 743-765. Malmivaara, A. & van Mechelen, W. Rasa, P. Gouldstein, H. American Journal of Health Promotion 110), 436-452. Volume 2. Notkola, V. Helsinki: Työterveyslaitos. & Mälkiä, E. Noronen & P Helminen (toim.) Työfysioterapia Yhteistyötä työja toimintakyvyn hyväksi. Järvisalo, J. Kukkonen. Helsinki Työterveyslaitos. Malmivaara, A. & Shephard, R. Biometrika 158). 545-554. Version 8. Teoksessa: O.Korhonen, R. Preventive Medicine 1321, 465-475. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health (17), 58-66 Työkyky Verve. H. Multilevel statistical models. Kuntoutuspolirttinen aikakausilehti (2), 4-5. Scandinavia Journal of Medicine & Science in Sport (16). 2001 Age-Related Physical Fitness and the Predictive Values of Fitness Tests for Work Ability in Home Care Work. Helsinki työterveyslaitos, 14-18. Kuntoutuksen perusteet. Lehtelä, J. & Järvikoski, A. Effectiveness of a workplace physical exercise intervention on the functioning, work ability, and subjective well-being of office workers. Perkiö-Mäkelä, M. Työkyvyn moninaisuus Teoksessa: R. Mustalampi, S. Teoksessa: R. Scandinavian Journal of Environmental & Health (28), 184-190 Shephard, R. Yhteistyötä työja toimintakyvyn hyväksi. British Medical Journal (3281, 702-708. 1996. & Järvikoski, R. Helsinki: Työterveyslaitos, 203-205. & Härkäpää, K. Marine, A. Kuopion yliopiston Julkaisusarja D 223. Ojanen, M. Patterson, HD & Thompson, R. Ilmarinen, J Järvisalo& S. Journal of Back and Musculoskeletal Rehabilitation (19), 13-24. Sjögren, T. 2003b Effect of individual counselling on physical activity fitness and health. American Journal of Preventive Medicine 124), 218-226. J Ilmarinen, J Järvisalo & S. TUTKIMUSARTIKKELI. Koskinen (toim )Työkyvyn ulottuvuudet. Clinical Journal of Sport Medicine (13), 106-117. 2007. Twisk, J. 2006. Hildebrandt, V. Physical and psychosocial prerequisites of functioning in relation to work ability and general subjective well-being among office workers. & Adamsson, B. Järvenpää, S. 2004. & Simola, A. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Systematic review of interventions for reducing occupational stress in health care workers. van der Beek, A. Jyväskylän yliopiston julkaisuja 118. Proper, K. Sallinen, M. 1995. Helsinki: Työterveyslaitos, 13-16. Väitöskirja. Ilmarinen, J. Effectiveness of a worksite exercise program with respect to perceived work ability and sick leaves among women with physical work. & Aro, T. & Verbeek, J. van der Beek, A. Hanhinen, R. Helsinki: Työterveyslaitos, 17-34. O'Neal, H. Occupational Medicine (52), 177-181 48 LIIKUNTA & TIEDE 47, 112010. Pain (116), 119-128. Dishman, R. Hildebrandt, V. Helsinki: Työterveyslaitos. 1995. & Prescott, R. LÄHTEET Brown, H. Ruotsalainen, J. de Zwart, B. 2002. Elbourne, D. Proper, K. Exercise and ergonomics-focused promotion of health and work ability in farmers' occupational health services. Kukkonen, V Louhevaara & J. & van Mechelen, W. 1991 Mortality, disability and changes in occupation among aging municipal employees. Nissinen, K. Pohjonen, T. and health. & Mälkiä, E. Johdanto. Staal, B. Oldenburg, B. Vantaa: Dark Oy. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 9. 1971 Recovery of inter-block information when block-sizes are unequal. & Mälkiä, E. Toikkanen, J. Nissinen, K. Hildebrandt, V. Härkäpää, K. Campbell, M. Consort statement: extension to cluster randomized trials. Griffiths, K. London: Arnold. Ilmarinen, J. Ketola, 1. Tuomi, K. Ojanen, M. Härkäpää, K. Worksite fitness and exercise programs: a review of methodology and health impact. 2006a. Gould. Ketola, T Luopajärvi, L. Mutanen, P. Scandinavian Journal of Work Environment & Health (28). 1999. Työterveyslaitos (TTL). Sjögren, T. 1999. Effects of a workaplace physical exercise intervention on the intensity of headache and neck and shoulder symptoms and upper extremity muscular stength of office workes: a cluster randomized controlled cross-over trial. 2001 Moniulotteinen työkyky. Väitöstutkimus Sjögren, T. The effectiveness of physical activity at worksites with respect to workrelated outcomes. Cary, NC SAS Institute lnc. Nissinen, K. Eskelinen, L, Backman, A-L. Louhevaara, V. Bosscher, R. 2006. The effectiveness of worksite physical activity, physical fitness. Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät. Koskinen (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. 2007. Liikunta osana työkykyä ylläpitävää toimintaa. Leppänen, A. 2006. Ylöstalo, P. Proper, K. Perkiö-Mäkelä, M. & Husman, K. 1999. Mackey, M. Järvikoski, A. Järvenpää, S. 1998. Ketola, T Luopajärvi, L Noronen & P Helminen (toim.) Työfysioterapia. Koning, M. Hanhinen, R. & Mälkiä, E. Ilmarinen, J. 2004. Applied mixed models in medicine. Kandolin, 1. & Duidenbooden, J. Ojanen, M. Taulukkoraportti. Teoksessa: R Gould. Kuopion yliopisto. 2003. 26-211 Nurminen, E. Activities supporting work ability as a part of tarrners occupational health services. 2002. Jyväskylän yliopisto. Elo, A. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health (281. Teoksessa R. & Järvinen, E. 2002. Smolander (toim.) Liikunasta työkykyä Ja hyvinvointia Periaatteita ja käytännön esimerkkejä. & Altman, 0. Vaikuttavuuskongressi. Journal of occupational rehabilitation 191. 2006b. Leskinen, E. Järvenpää, S. Sjögren, T. Puumalainen, J. 107-114. 2005
Käsikirjoituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä, johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä taitettaessa. Otsikkosivu lähetetään sähköisessä muodossa erillisenä tiedostona. Kokonaislaajuuteen kuuluvat otsikkosivu, tiivistelmät, kuviot ja lähteet. Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivulle. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. Kirjoituskutsu LIIKUNTA & TIEDE -Iehti julkaisee tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita vuoden 2010 viimeisen numeron yhteydessä sekä sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran internetsivuilla www.lts.fi. Lisäksi voidaan artikkelin kiitososassa mainita henkilöt.jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen sekä kolmena paperikopiona että sähköisenä tallenteena. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Käsikirjoituksen otsikoirmissa suositellaan noudatettavan seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjoittajiksi ilmoitetuilla on merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunnitteluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki) 16.4.2010 mennessä. lausuntojen perusteella. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 111111, fontti Times New Roman ja fonttikoko 12 pts. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2010 kirjoitusohjeet 1. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkimuseettisen neuvokunnan ohjeet 2002, www.tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, www. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköpostin liitteenä yhdessä tekstitiedoston kanssa. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www.icmje.org. Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperäistutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. TUTKIMUSARTIKKELIT 2010 Kirjoitukset toimitukseen 16.4.2010 mennessä. UIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 49. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraportteja suomeksi. 2. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden vuoden 2010 viimeisessä numerossa ja LTS:n internet-sivulla (www.lts.fi). Kirjoitusohjeei on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numeroissa 6/2009 sekä niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntatieteellisestä Seurasta. icmje.org). Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta, Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. 3. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjouustekst in sisälle. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen (os. Sähköposti: toimisto@lts.fi. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 16.4.2010 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre , 00250 Helsinki. Käsikirjoitukseen on liitettävä saate kirje, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa
Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, voi. 1986. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54-68. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus Teoksessa: 1. toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Prospective 1-year follow-up study. Turun yliopiston Julkaisuja D 320 Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Uronen, V. 1998. Geneve. European Journal of Physical Education 5 (2), 147-157 OPINNÄ YTTEET Mikkelsson, M. 2003. Concepts and theories of human development, 2nd ed. 2000. Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. pd L Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös, K. World Health Organization Technical Report Series 516. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Welsman, J & Armstrong, N. Kuvioitten takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. (toim.) 2003. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviiuauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ym mårrettävåksi ilman itse tekstiin perehtymistä. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. 2002. Dimensionen sportmotorischer Leistungen. 7. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. Kirjallisuusviittaukset A I kuperäisarti kkel issa lähdeviittausten määrä voi olla enintään 40. Lisensiaatintutkimus. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Joukkueellinen yksilöitä. Pehkonen 1999, 69).Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen rnerkuään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. WHO-Koululaistutkimus 1986-1998. 1983. Jyväskylän yliopisto. (Ducla 2001; Lintunen 2000). (Telama ym. Komiteanmietintö 1976: 42. Väitöskirja. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T & Kytökorpi, L. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta h u p://k i rjasro .j yu. Teoksessa: PB. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdelueneloon painetun artikkelin lähdetiedot Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku Ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. 4. Liikunnan Ja kansanterveyden julkaisuja 133. New York, NY: Random House. Turun yliopisto. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin rnerkuäan tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon''. Ii/jyk/ko koe I mat/sa rjao hjeet. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Schorndorf: Hoffmann. Lähdeluettelo Taulukot kuviot ja kuvateksti\ 4. 6. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Pulkkinen, L. RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puoli pisteellä, esim. Rovio, E. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan Helsinki WSOY Lerner, R.M. Vuori & S. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa Liikunta & Tiede 35 (4), 4-10. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä tekstitiedoston kanssa. (Roberts & Ommundsen 1996). 2002). 50 LIIKUNTA& TIEDE 47 .1/2010. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. S 2003 Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopenajaksi. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. 161/182 1972. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Physical activity panerns in secondary schoolchildren. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä tekstuiedoston kanssa. Report of a WHO study group. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA Oja, P 1995. & Mechling, H. 5.Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. & Tynjälä, J 1998. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. New York: Academic Press, 63-105. Asiasanat 3-8 kpl lohdarno Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdirna ja johtopäätökset Tämän osan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisiajatkotutkilllustarpeita sekä mitkä ovat tulosten mahdollisia käytännön sovelluksia. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi SARJAJULKAISUT Penttinen. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Terrn it , joita käytetään [yhenteitå, tulee ensunrnäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. 1982. Nuoruuden kasvuympäristöt ja openajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä
Teksti: KARI KESKINEN t ! ! ! ! I ! ! J S i !J i ! OS!!!! 1 J l • • l ) i ) i ) J J J I J ~, t ~ f • • Eurooppalaisille tutkinnoille on luotu yhteinen viitekehys EQF, joka perustuu tietojen ja taitojen määrittelyyn. EQF perustuu oppimistulosten määrittelyyn. Se kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu ja kattaa Kuva: ANTERO MLTOEN LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 51. oppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework, EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kat---• tavat kaikki tutkinnot oppivelvollisuuskoulutuksesta korkeimpaan ammatilliseen ja akateemiseen koulutukseen saakka. Järjestelmä mahdollistaa sekä eri koulutusjärjestelmissä että eri maissa suoritettujen tutkintojen vertailun ja vastaavuuksien tunnistamisen
EQF tarjoaa tutkintojen kuvailemiseen yhteisen kielen, joka auttaa jäsenvaltioita, työntekijöitä ja yksittäisiä ihmisiä vertailemaan EU:n erilaisissa koulutusjärjestelmissä suoritettuja tutkintoja. Mitä EQF tarkoittaisi koulutuksen järjestäjille. Viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä EQF:n tasokuvausten pohjalta. lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto tasolle 8. Jäsenvaltioiden tulisi sen mukaan määritellä kansalliset tutkintotasonsa EQF:n tasoille ja tarvittaessa kehittää kansallisia tutkintojen viitekehyksiä vuoteen 2010 mennessä. Mihin EQF luokitusta tarvitaan. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lisätietoja: h ttp:l!ec. yleissivistävän, ammatillisen, aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen. Milloin EQF otetaan käyttöön. Yksittäiset ammatilliset tutkinnot voivat poikkeustapauksessa kuitenkin sijoittua tutkintotyypin perustasoa ylemmälle tasolle, jos tutkinnon vaativuustaso selvästi ja perustellusti poikkeaa muista saman tutkintotyypin tutkinnoista. Erikoisammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 5. Opetushallitus on EQF:n kansallinen koordinaatiopistc, joka vastaa kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen viitekehyksen soveltamisesta yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa. Samalla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista, siirtoa ja käyttöä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista. eu!educati on// if ei ong-1 ea rn i ng-pol i c y! doc44_en.htm '1 ttp:l!www. Lisäksi suositellaan, että vuoteen 2012 mennessä tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja Europassi-asiakirjoissa on selkeä maininta vastaavasta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasosta. Koordinaatiopisteen tehtävänä on osallistua tutkintojen kansallisen viitekehyksen kehittämiseen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toimeenpanoon, tiedottaa tutkintojen sijoittumisesta viitekehyksiin, ohjata sidosryhmiä viitekehyksen soveltamisessa sekä osallistua kansalliseen ja kansainväliseen eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevaan yhteistyöhön KARI L. • Ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6 • Ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7 • Tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot, esim. Euroopan parlamentin ja neuvoston keväällä 2008 antaman suosituksen tavoitteena oli eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustaminen elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Opetusministeriön asettama työryhmän jätti ehdotuksensa 11.6.2009 (OPM muistio 2009:24). Koulutuksen järjestäjän toiminnassa EQF näkyy siten, että kaikissa myönnettävissä uusissa tutkintotodisiuksissa ja Europassi-asiakirjoissa on oltava viittaus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon vuodesta 2012 alkaen. Suomalaiset tutkinnot sijoittuvat esityksen mukaan seuraaville kansallisen viitekehyksen vaativuustasoille: • Perusopetuksen oppimäärän tuottama osaaminen tasolle 2 • Ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä vaativuustasolle 4 • Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot tasolle 4. Se auttaa selkeyttämään tutkintojen ja eri koulutusjärjestelmien vastaavuuksia. Oppimistuloksiin keskittymällä saadaan työmarkkinoiden osaamistarpeet ja koulutuksen tuottama osaaminen kohtaamaan paremmin toisensa. Suomessa viitekehys on valmisteltu ja sovitettu Suomen kansalliseen koulutusjärjestelmään EQF:n pohjalta. Kansallinen viitekehys muodostuu eurooppalaisen viitekehyksen tapaan kahdeksasta tasosta. Oppimistulokset kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. m i nedu .fi!OPM /) u I ha i.sut/2009/Tu t/1 intojen_lrnnsal I inen_ vi itehehys.htm I Tutkintojen ja osaamisen kansallinen viitekehys Suomessa K ansallisen viitekehyksen valmistelu on osa prosessia, jossa suomalaiset tutkinnot sijoitetaan eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen viitekehykseen (European Oualifications Framework, EQF). Kuka vastaa asian eteenpäin viemisestä Suomessa. LÄHDE: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tu nnustam i nen/tutkintojen_ viitekehykset 52 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 1 /2010. europa
pätevöittämiskoulutusta. J yväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan perussisäänotto aineenopettajakoulutukseen on 51. LIIKUNTA& TIEDE47• 1 /2010 53. Se on tällä hetkellä noin 350. Opetusministeriö ja Jyväskylän yliopisto ovat pyrkineet vastaamaan koulutustarpeeseen liikunnanopettajakoulutuksen laajennushankkeen avulla. Laskelman perusteella on helppo päätellä lisäkoulutuksen tarve. Kun tähän lisätään seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityvät liikunnanopettajat, saadaan lähivuosien koulutustarpeeksi alalle noin 750 opettajaa. Tähän hankkeeseen liittyen liikuntatieteiden laitos on jo usean vuoden ajan toteuttanut sekä liikunnanohjaajien erillisryhmäkoulutusta että ns. Eri laskelmat antavat varsin yhtenäisen kuvan vajeen suuruudesta. Teksti: LAURI LAAKSO Kuva.· ANTERO AALTOEN Liikunnanopettajien koulutushankkeet innovatiivinen vastaus yhteiskunnalliseen tarpeeseen Tutkimusten mukaan maassamme on tällä hetkellä pula muodollisen kelpoisuuden omaavista liikunnanopettajista
Liikunnanohjaajien erillisryhmäkoulutukseen on vuosittain valittu 15 liikunnanohjaajakoulutuksen saanutta. Liikunnanohjaajien erillisryhmässä toteutettujen kokeilujen perusteella on syntynyt monia uusia opetusmuotoja, joista osa on voitu ottaa käyttöön myös perusopiskelijoilla. Koulutukseen sisältyy luonnollisesti myös kontaktijaksoja, jotka toteutetaan Jyväskylässä suureksi osaksi viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä ryhmässä voi olla esimerkiksi muiden aineiden opettajia. Liikuntatiereiden laitoksen kannalta laajennushankkeen lopettaminen merkitsisi myös yhden keskeiselle tutkimusalueelle sijoittuvan "laboratorion" sulkemista. Ensimmäisen koulutusryhmän kokemuksesta viisastuneena valinta pyritään nykyisin suuntaamaan siten, että samassa koulutuksessa olevat opiskelijat muodostaisivat taustaopintojensa perusteella homogeenisen ryhmän. Koko koulutuksen laskennallinen kesto on n. tutkimusmenetelmällistä koulutusta, kielija viestintäopintoja sekä liikuntapedagogiikan aineopintoja. Koulutuksella kokenut päteväksi Pätevöitlämiskoulutuksen tarkoituksena on antaa kelpoisuus liikunnanopettajan työssä jo työskenteleville, kelpoisuutta vailla oleville. Monimuoto-opetus vaatii luovuutta Pätevöittämiskoulutus on liikunnanopettajakoulutuksena toimintatavoiltaan hyvin poikkeava. Perinteisen opetusharjoittelun ja ns. lajikohtaisen harjoittelun ohella tämä toiminta on mahdollistanut pitkäkestoisen kontaktin samoihin oppilaisiin. Varsinaiset maisteriopinnot toteutetaan siten, että niihin sisältyy sekä liikuntapedagogiikan syventävät opinnot että Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen organisoimat opettajan pedagogiset opinnot opetusharjoitteluineen, mikäli niitä ei ole aikaisemmin muussa muodossa suoritettu. 2 ½ vuolta, mutta käytännössä monet opiskelijat saavat opintonsa valmiiksi jo kahdessa vuodessa. Täytyy vain toivoa, ettei kaikki se kehitystyö, joka jo tähän mennessä on hankkeeseen sijoitettu, valu hukkaan ja että alalla vallitseva koulutustarve saadaan tyydytetyksi. nen kehiuärninen. Tällöin kouluiettavilla on jo opettajan kelpoisuus ja pätevoittäminen merkitsee lähinnä liikuntaopintoja. täydentäviä opintoja (aikaisemmin "siltaopintoja"), joiden tarkoituksena on varmistaa maisteriopintojen perustaksi tarvittava osaaminen. Uudet koulutusmuodot on nähty mahdollisuutena innovoida uusia kouluiusratkaisuja ja tutkia erilaisia opetustapoja. kummiluokkatoiminta, jossa opiskelijoilla on Jyväskylän kaupungin koululaitoksessa oma luokkansa, jonka toimintaa he seuraavat ja jonka liikuntatunnilla he voivat toimia apuopettajina. Kenties merkittävin tuote on ns. Ennen varsinaisten maisteriopintojen aloinamista opiskelijat suorittavat ns. Liikuntatieteiden laitoksen liikuntapedagogisen tutkimuksen yhdeksi kohdealueeksi on määritelty liikunnanopettajakoulutuksen tutkimusja kehitystyö. LAURI LAAKSO LitT Liikuntakasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi Uusia koulutusratkaisuja, erilaisia opetustapoja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiclen laitoksen perusajatuksena on laajennushankkeen toteutuksessa ollut samalla liikunnanopettajakoulutuksen laadulli54 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Heille on yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa laadittu oma opetussuunnitelma, jonka perusajatuksena on kahden vuoden maisterikoulutus. Perinteisesti on ajateltu, että liikunnan opiskelu edellyttää lähes aina kontaktiopetusta. Toinen ryhmä puolestaan muodostuu opettajana toimivista liikunnanohjaajista, jolloin opetuksen keskeiseksi sisällöissä korostuu pedagoginen puoli, mukaan lukien puuttuvat opettajan pedagogiset opinnot. 50 opintopistettä, ja ne sisältävät mm. Pätevöittämiskoulutus on luonteeltaan monimuoto-opetusta, mikä merkitsee sitä, että opettajat voivat opiskella työnsä ohessa ja suureksi osaksi omalla kotipaikkakunnallaan. Laajennushankkeet ovat tarjonneet tähän mahdollisuuden, joka on tutkimuksellisesti rinnastettavissa uuden laboratorion rakentamiseen biotieteissä. Toiminnan tuloksena on tutkintojen lisäksi valmistunut ja valmistumassa useita artikkeleita ja kongressiesitelmiä sekä eritasoisia opinnäyrteitä, väuöskirjojakin. Koulutukseen valitaan kerrallaan 20 opiskelijaa ja valintaperusteet ovat eri kerroilla hieman vaihdelleet. Monimuoto-opetuksen soveltaminen liikuntaan onkin muodostanut haasteen, joka on vaatinut koulutuksen suunnittelijoilta ja kouluttajilta sekä paljon työtä että runsain mitoin ennakkoluulottomuutta ja luovuutta. Täydentävien opintojen määrä on tällä hetkellä n. Tällä hetkellä liikunnanopettajakoulutuksen laajennushankkeen tulevaisuus näyttää synkältä. Opetusharjoittelu toteutetaan pääsääntöisesti muualla kuin Jyväskylässä. Tämä on tuonut selvästi uuden näkökulman tulevaan opettajan työhön, mutta helpottanut myös oppilaiden ja luokan oman opettajan toimintaa
U usi yliopistolaki määritteli aikuiskoulutukselle selkeän aseman samalla, kun se pyrki linjaamaan yliopistojen yhteiskunnallista vaikutusta. Yliopistot velvoitettiin huolehtimaan aikuiskoulutuksesta ja tarjoamaan erilaisia polkuja ammatilliseen kehittymiseen ja urapolkujen etsimiseen. Tässä kehittämistyössä on ollut heti alusta asti mukana myös tieteellinen tutkimus, josta ovat osoituksena mm. Pätevöittämiskoulutuksen palkatut kolme lehtoria alkoivat yhdessä koulutettavien kanssa luoda liikunnanopettajakoulutukseen uudenlaista aikuisopiskelumuotoa. Moni oppija ymmärsi opintojen edetessä verkkoympäristön mahdollisuudeksi, sen lisäksi, että he kontaktijaksojen loppupalautteissa toivat selvästi esiin konkreetin kohtaamisen välttämättömyyden. Koulutuksen jatkolle on siis vankat perusteet, vaikka rahoitus on vaakalaudalla. (Opetusministeriön työryhrnärnuistioita ja selvityksiä 2005.) Liikuntaja terveystieteellisessä tiedekunnassa onnistuttiin luomaan erinomainen ja tehokas koulutusmuoto liikunnanopettajien pätevöittärniskoulutukseen. 1 /2010 55. Keskeisinä elementteinä yhteisöllisyys ja työelämälähtöisyys Koska koulutuksen lehtoreilla ja opiskelijoilla oli eri liikuntalajeista hyvin monialaista osaamista, tämä LIIKUNTA & TIEDE 47. Koulutuksen tavoitteena oli varmistaa oppijoiden liikunnanopetukseen liittyvät tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet sekä yhdistää ne kunkin omiin ammatillisiin kehitystarpeisiin. oppijoiden pääsykokeisiin, opetettaviin sisältöihin, opetuksen toteuttamiseen ja arviointiin. Jyväskylän yliopistossa kehitetty pätevöittämiskoulutus on osoittautunut tarpeelliseksi väyläksi ammatissa kehittymiseen ja pätevöitymiseen. Tästä seurasi se, että vaikka koulutuksen rakenne (perus-, aineja syventävät opinnot) muodostivat yhtenäisen perustan, kunkin oppijan opinto-ohjelma pyrittiin räätälöimään henkilökohtaiseksi. Näin koulutuksessa tavoiteltiin opettajan kehittymistä omassa ammatissaan kohti asiantuntijuutta. Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Uusi urapolku toisi lisää päteviä liikunnanopettajia Pätevistä liikunnanopettajista on pula. Myöhemmin parhaaksi rytmitykseksi osoittautui kuitenkin neljän peräkkäisen arkipäivän kontaktiopetusjakso joka toinen kuukausi. useat koulutuksen kehittämisestä tehdyt kotimaiset ja kansainväliset kongressiesitykset, mutta erityisesti kaksi valmisteilla olevaa väitöskirjaa (Aarto-Pesonen sekä Pesonen). Kontaktiopetuksen lisäksi koulutuksessa hyödynnettiin ja kehitettiin verkkoympäristöön soveltuvia opintotehtäviä ja vuorovaikutteisia kanavia ajatusten vaihtoon, käytännön kokemusten kuvaamiseen sekä niiden kommentointiin. Koulutuksen henkilökohtaisissa päätöshaastatteluissa opettajat kertoivat niiden lisänneen myös heidän työssä viihtymistään. Koulutuksessa on kokeiltu ja kehitetty monenlaisia menetelmällisiä ratkaisuja mm. Tapaamisten aikana käydyt kokernuspohjaiset keskustelut 111111. Kontaktijaksot voimavarana ja innoittajana Kolmen ensimmäisen PätKo -ryhrnän opiskelijat tapasivat oman oppijaryhmänsä vajaan kahden vuoden aikana noin 16 viikonlopun ja koulujen loma-ajoille sijoittuvien kontaktijaksojen aikana. olemassa olevien työja opiskelukäytäntöjen kyseenalaistamisista, särö -kokemuksista ja arvopohdinnoista näytti oppijoiden kontaktipalautteiden ja oppimispäiväkirjojen perusteella olevan oppijoille hyvin merkityksellinen jopa voirnaannuttava kokemus. Heistä hakuehtojen tarkistuksen ja pääsykokeiden jälkeen koulutukseen valittiin ensimmäinen 20 aikuisoppijan ryhmä. Kontaktijaksoilla muiden opettajien ja lehtoreiden tapaaminen näytti toimivan oppijoiden mentorointina. Kaikelle tälle kehittämistyölle ja tuloksekkaalle koulutukselle on nyt osoitettu kiitokseksi koulutukselle osoitetun rahoituksen lopettaminen. Tämän räätälöinnin pohjana oli oppijoiden oma itsearviointi omista tiedoistaan ja taidostaan kultakin sisältöalueelta. Voiko tämä olla totta 7 Uudenlaisen koulutuksen tarve oli ilmeinen Liikunnanopettajakoulutuksen pätevoittämiskoulutuksen (PätKo) ensimmäiseen hakuun lähetti paperinsa 176 hakijaa
Liikuntapedagogiikan väitöskirjan käsikirjoitus. sekä julkaisuihin Opettaja Suomessa 2005. PätKo:n valmistumisprosentti on tähän mennessä ollut 95 % Koulutukseen hyväksyttyjen oppijoiden ikä koulutuksen alussa keskimäärin 37.5 vuotta Koulutukseen osallistuneiden oppijoiden päätoiminen työkokemus liikunnanopettajina ennen koulutuksen alkua keskimmäärin 4,8 vuotta (enimmillään 25 vuotta) (Lähteet: Liikuntatieteiden laitos 2010; Opettaja vuonna 2010; Opettaja Suomessa 2005.) 56 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Pesonen, J. Näm ä tiim it suunnittelivat ja toteuttivat käytännön liikuntaopinnot yhteisvastu ullisesti. Saari (toim.) Tampere: Tammer-paino. Lehtorit hakivat aktiivisesti yhteistyötä muiden aikuiskoulutusta järjestävien tahojen kanssa (mm. Teoksessa 0. Teoksessa T. Kont aktijaksojen jälkeen oppijoiden oppim ispäiväkirjoista lehtorit saattoivat seur ata, m iten opettajat olivat jaksoill a käytyjä asioita kokeilleet om ien liikuntaryhm ien sä kanssa ja toisaalta sitä, m iten kukin tiim i oli työssään onnistu nut. Opetusministeriö. Jyväskylän yliopisto. Lehtoreille verkostoituminen oli merkittävä vertaistuki työn tekemiseen ja samaa lehtorit välittivät myös oppijoille. Koulutuksen päätyttyä moni oppijoista kuvasi verkostoitumisen olleen pätevöittämiskoulutuksen yksi parhaimmista anneista. Helsinki: Yliopistopaino LIIKUNNANOPETTAJIA TARVITAAN LISÄÄ LÄHIVUOSINA Vuosina 1999-2009 eläköityi 566 liikunnanopettajaa Vuonna 1999 liikunnanopettajan viroissa toimi 390 epäpätevää henkilöä Vuonna 2009 on eläköitymässä 420 liikunnanopettajaa Vuonna 2009 liikunnanopettajan viroissa toimi 340 epäpätevää henkilöä = lähivuosina pätevien liikunnanopettajien vaje on 760 liikunnanopettajaa Epäpäteviä liikunnanopettajia suomenkielisissä oppilaitoksissa peruskouluissa 15,3% lukioissa 15, 1 % ammattikouluissa 29% Epäpäteviä liikunnanopettajia ruotsinkielisissä oppilaitoksissa peruskouluissa 20, 1 % lukioissa ammattikouluissa 50% Vuosina 2005 2009 pätevöittämiskoulutuksessa on opiskellut 80 liikuntaa opettavaa opettajaa. Moniammatillinen verkostoituminen tärkeä lisä Koulussa liikunnanopettajat joutuvat hyvin usein puurtamaan yksin tai parhaassa tapauksessa yhden kollegansa kanssa. Opetushallitus 2000. Koulutuksen aikana oppijat haastettiin etsimään itselleen sopivia moniammatillisia verkostoja ja saamaan niistä irti mahdollisimman paljon arjen työhön. Koulutus1a tiedepolitiikan osasto. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005: 38. APO ja OPO -koulutukset) ja yhdessä heidän kanssaan muiden kokemuksia kuunnellen ja omia ajatuksia testaten etsivät uudenlaisia ratkaisuja liikunnanopettajakoulutukseen käytettäväksi. Valmisteilla olevan väitöskirjan aineisto. PätKo -lehtorit olivat omassa haasteellisessa ja uutta luovassa työssään löytäneet verkostoitumisen merkityksen. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän muistio. Opettaja vuonna 2010. Verkkopohjaisten oppim ispäiväkirjojen rivit täyttyivät m yös kriittisistä arvopohdinnoista: oppijoiden oli tärkeää selventää itselleen, m ikä on liikuntakasvatuksen m erkitys ja ro oli nykylasten ja nuorten eläm ässä sekä m iten suhteuttaa om aa käsitystään koulutuksessa saatuihin tietoihin ja taito ihin. Pätevöitymisprosessi aikuisoppijan kokemuksena. Liikuntatieteiden laitos. Loppuraportti. Opettajat oppijoina toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen alkuvaiheen kehittämisestä. ARJA SÄÄKSLAHTI LitT Liikuntapedagogiikan yliassistentti Liikuntatieteiden laitoksen pedagoginen johtaja Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi Artikkeli perustuu kahteen liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksesta tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseen: Aarto-Pesonen, L. asiantu ntijuus hyödynnettiin m uodostam alla eri lajien opetuksesta vastaavat liikuntatiim it. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Kumpulainen & S. Luukkainen (toim.) Opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Helsinki: Hakapaino. Loput koulutuksessa olevat 40 opiskelijaa valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Suunnittelussa ja sisältöjen toteutuksessa haluttiin varm istaa vahva työel äm älåhtöisyy s ja suora sovellettavuus oppijoiden om aan työhön. Opetushallitus 2006
e o ·a kohtaa iikunnan erikouluhjelmissa Teksti: VESA LINNAMO Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen hyvinvointi ja liikunta teknologian koulutusten tavoitteena on yhdistää tekniikan ja ihmisen elimistön toimintamekanismien osaaminen. Useimmiten taustaopinnot on tehty samalla alalta kuin tulevaan maisterintutkintoon tähtäävät 120 op. Kuva: PETTER I KIVIMÄKI LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 57. Tällöin pääsyvaatimuksena ohjelmaan oli tekniikan alan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vähintään 80 opintoviikon verran. Opiskelijat ovat motivoituneita ja työllistyneet hyvin. Ohjelmien pääsyvaatimukset vaihtelevat hieman mutta pääsääntöisesti on vaadittu alempaa korkeakoulututkintoa vastaavaa opintopistemäärää (180 op). Koulutuksella näyttää olevan kysyntää. J yväskylän yliopiston Liikuntaja Terveystieteiden tiedekunnassa on tällä hetkellä varsinaisten pääaineiden lisäksi käynnissä yhdeksän erilaista maisterikoulutusta/ohjelmaa, joista englanninkielisiä on neljä. Hyvinvointiteknologian koulutus Jyväskylässä Liikuntabiologisen hyvinvointiteknologian muuntokoulutus alkoi Jyväskylässä lokakuussa 2001. Maisteriohjelmista on nyt lähes kymmenen vuoden kokemus. Poikkeuksena ovat kuitenkin olleet liikuntabiologian laitoksen hyvinvointija liikuntateknologian maisteriohjelmat, joista seuraavassa hieman tarkemmin
ihmisen toimintaan ja liikkumiseen liittyvät apuvälineet, kuntoliikuntaan liittyvien testausja harjoitteluvälineiden kehittäminen ja laadunvarmistus sekä biosignaalien prosessointi. Tämän jälkeen maisteriohjelmaa jatkettiin vielä toisella kolmivuotisella projektilla ja vuonna 2008 ohjelma vakinaistettiin pysyväksi. Myös liikuntateknologiaan on opiskelijoilta vaadittu tekniikan opintoja (180 op). Toisaalta ongelmaksi on sitten tullut työja perhe-elämän sovittaminen tiukkaan opiskelutahtiin. 58 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Maisterin tutkintoon vaaditaan 300 op, joten opiskeltavaa tulee vielä kieliopinnot mukaan lukien 120 op:n verran. Tavoitteena on jatkaa toimintaa vielä uutena kolmivuotisprojektina ja sen jälkeen mahdollisuuksien mukaan vakinaistaa toiminta. ihmisen toimintaan ja liikkumiseen liittyvät apuvälineet, kuntoliikuntaan liittyvien testausja harjoitteluvälineiden kehittäminen ja laadunvarmistus sekä biosignaalien prosessointi. Liikuntateknologian koulutus Vuokatissa Vuokatin liikuntateknologian koulutus aloitettiin siten, että ensimmäiset opiskelijat aloittivat tammikuussa 2005. Liikuntabiologian laitoksen opetus sitten koostui biomekaniikan, liikuntafysiologian ja valmennusja testausopin opinnoista. Pääsyvaatimuksena on edelleen tekniikan taustaopinnot (180 op) ja vuosittainen sisäänotto on tällä hetkellä 10-15 opiskelijaa. Alkuaan hyvinvointiteknologian opiskelijat opiskelivat omissa ryhmissään mutta nykyään opinnot on pitkälle integroitu osaksi muita liikuntabiologian laitoksen opintoja. Vuokatin opintorytmi sopii paremmin myös työssä käyville. Koulutuksen tavoitteena oli yhdistää tekniikan osaaminen ja ihmisen elimistön toimintamekanismien hallintaan. Vuokatissa opinnot on tällä hetkellä järjestetty niin, että opiskelijoilla on syksyllä ja keväällä molempina 5-6 läsnäoloviikkoa ja muina aikoina työskennellään kotona. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvinvointi teknologian alan yrityksiin asiantuntijoiksi/suunnittelijoiksi. Osa opiskelijoista on perustanut omia hyvinvointeknologian alan yrityksiä, joka onkin ollut yksi projektien tavoitteista. Aihepiireinä voivat olla esim. Tämä on toistaiseksi näyttänyt olevan paras vaihtoehto työssäkäyvien osalta. Opinnäytetyöt toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa ja aihepiireinä voivat olla esim. Maisteriohjelmien hyödyt ja haasteet Opiskelemaan valitut opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita aloittaessaan opiskelun. Myös yritysopintoja on tarjottu. Opiskelijoiden taustat ovat olleet hyvin erilaisia informaatioteknologiasta konetekniikkaan. VESA LINNAMO Liikuntateknologian professori Sähköposti: vesa.linnamo@sport.jyu.fi Lisätietoja: Liikuntabiologian laitoksen nettisivut: https:llwww.jyu.fi!sport!la i tokset/1 i i Ii un tabiol ogia Opinnäytetyöt toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. Kaikilla on jo takana opiskelua ja useimmilla jo kokemusta työelämästäkin. Tähän mennessä liikuntabiologian laitoksen Jyväskylän ja Vuokatin teknologiaohjelmista on valmistunut yhteensä yli 70 maisteria. Nykyinen projekti loppuu tämän vuoden lopussa. Rahoitus on tullut pääasiassa EU-rahoituksena ja Sotkamon kunnalta. Ensimmäiseen kolmivuotiseen EU-rahoitteiseen projektiin rekrytoitiin yli 70 opiskelijaa. Muuten ohjelmaan kuuluu pakollisten kieliopintojen ohella samoja biomekaniikan, liikuntafysiologian ja valmennusja testausopin kursseja, joita voi Jyväskylässäkin suorittaa. Tätä varten tiedekuntaan perustettiin hyvinvointiteknologian professorin ja assistentin virat. Etenkin graduvaiheessa on osalla vauhti hiipunut eikä tutkintoa ole saatu suoritettua loppuun. Jyväskylässä hyvinvointiteknologian opiskelu vaatii lähes päätoimista läsnäoloa, koska kurssit suoritetaan normaalia viikkotahtia muiden opiskelijoiden kanssa ja opintoihin kuuluu paljon pakollista laboratorio-opetusta. Opiskelijavalinnat on tehty aikaisempien opintosuoritusten, pääsykokeen ja henkilökohtaisen haastattelun perusteella. Opiskelu tapahtuu nyt Snowpoliksessa, josta löytyy sekä toimisto-, opetusettä laboratoriotilat. Nykyisessä maisteriohjelmassa tekniikan opintoja on täydennetty lähinnä biofysiikan ja mittaustekniikan osalta
Edellisen kerran liikunnanohjauksen perustutkinnon valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuonna 2001. Rakenteellisesti keskeisin muutos on jako liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon ja toisen asteen ammatillisen liikunnanohjauksen perustutkinnon kesken. Tutkintojen uudistumisen periaatteina ovat olleet ammatillisille perustutkinnoille säädöksissä asetetut vaatimukset, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007-2012) linjaukset, Euroopan unionin suositukset sekä ammatillisten perustutkintojen kehittämiselle opetusministeriön ja Opetushallituksen tulossopimuksessa asetetut painopisteet ja tavoitteet. Sisällöltään koulutus on kehittynyt ajan ja yhteiskunnan muutoksien myötä: alkuvaiheen hallinnollisista painotuksista on siirrytty liikunnan ohjaamisen valmiuksien suuntaan, ja valinnaisuuden mahclollisuuclet ovat kasvaneet. Teksti: ANNA TIIKKAJA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO UUDISTUU Lisää valinnaisuutta ja työelämäläh töisyyttä Käytännön osaamista ja tekemistä vaativilla aloilla koulutuksessa huomioidaan entistä enemmän työelämän osaamistarpeita. Liikunnanohjauksen perustutkinnon uudistuksessa on lisäksi otettu huomioon vuonna 2007 Liikunta-alan ammatillinen koulutus on kehittynyt rakenteellisesti, sisällöllisesti ja määrällisesti 1990ja 2000-luvuilla, toteaa opetusministeriön liikuntayksikön pitkäaikainen kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala. Koko väestön terveyttä edistävän liikunnan kysyntä on kasvanut. Näin myös liikunnanohjauksen perustutkinnossa, jonka uudistuneiden tutkinnon perusteiden mukaiset koulutukset alkavat syksyllä 2010. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 112010 59. Nyt meneillään olevassa uudistuksessa kaikki ammatilliset perustutkinnot uudistuvat vuosien 2006-2010 aikana porrastetusti siten, että uudistetut tutkinnon perusteet otetaan käyttöön viimeistään tulevana syksynä. On pystyttävä kouluttamaan sellaisia ammattilaisia, jotka voivat aktivoida liikunnallisesti passiiveja tai terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia'; toteaa Mirja Virtala. '' Liikunta-alan ammatillinen koulutus on kehittynyt rakenteellisesti, sisällöllisesti ja määrällisesti 1990ja 2000-luvuilla", toteaa opetusministeriön liikuntayksikön pitkäaikainen kulttuuriasiainneuvos Mirja Virta/a
Kuva: HAN N ES PAA N AN ENN IERU M ÄEN M ED IAPAJA tehdyn osaarnistarveselvityksen tuloksia sekä liikunta-alaan vaikuttavia yhteiskunnallisia muutoksia. Näin ollen esimerkiksi äidinkielen, matematiikan tai kielten opinnoissa tavoitteena on hallita taitoja oman ammattialan näkökulmasta. Jatkossa perustui60 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Kyky ylläpitää omaa fyysistä ja psyykkistä toimintaja työkykyä ovat myös liikuntaneuvojan keskeistä ydinosaamista. Uudistuksen myötä liikuntatietojen ja -raitojen sisältöjä on kaikissa pakollisissa tutkinnon osissa. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vastaavuudet lukio-opintojen kanssa on kirjattu uudistuviin tutkinnon perusteisiin. Vuorovaikutus ja asiakaslähtöisyys ovat tutkinnon osien läpileikkaava teema, ja työturvallisuus on kirjattu kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Työelämälähtöisiä osaamistavoitteita Uudistuksen myötä ammatillisten perusiutkintojen 120 opintoviikon laajuus säilyy. Yhteistyö lukijoiden kanssa on näin ollen entistä selkeämpää. Nykyisen opetussuunnitelman perusteiden yhteiset opinnot korvataan uudistuvissa tutkinnon perusteissa ammattitaitoa täydentävillä tutkinnon osilla, jotka on kussakin perustutkinnossa alakohtaistettu. Turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutustaidot Liikunnanohjauksen perustutkinnon sisällön uudistamisen lähtökohtana on pidetty nykyistä opetussuunnitelmaa, jonka painotuksia on päivitetty vastaamaan paremmin työelämän osaamistarpeita. Osa liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestäjistä tarjoaa yhteistyössä paikallisen lukion kanssa myös mahdollisuutta suorittaa perustutkinnon rinnalla ylioppilastutkinto
Toisaalta valinnaisuuden kautta vastataan erilaisiin liikunta-alan koulutuksen yhteiskunnallisiin haasteisiin. Liikunnanohjauksen perustutkinnon uudistuviin perusteisiin lisätty seuratoiminnan valinnainen tutkinnon osa tuo liikuntaneuvojille entistä paremmat lähtökohdat työskennellä seuraja järjestösektorilla. Tutkinnon suorittajan, työnantajan sekä koulutuksen järLIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 61. "Yksi juonne, joka on jo nyt näkyvissä ja jatkuu tulevaisuudessa, on koko väestön terveyttä edistävän liikunnan kysyntä. "Voi hyvin olla, että tämä vahvistuu toisen asteen koulutuksessa", Vinala toteaa. Valinnaisilla tutkinnon osilla annetaan tutkinnon suorittajalle mahdollisuus suunnata opintojaan mahdollisimman hyvin omien tavoitteidensa mukaisesti. Linjauksen mukaisesti tutkinto on mahdollista suorittaa ammattipätevyyttä tuottavat tutkinnon osa kerrallaan, mikäli se on työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Uudet valinnaiset tutkinnon osat ovat luontoja elämysliikunnan ohjaus, seuratoiminta sekä liikuntayrittäjyys. Joissakin urheiluopisioissa vastaavaa valinnaista on järjestetty jo aikaisemmin paikallisten tarpeiden mukaisesti. Liikuntaja urheiluseurojen toiminnan arvioidaan ammattimaistuvan tulevina vuosina. Mirja Virtalan näkemys on, että toistaiseksi valmennuksen reitti on kulkenut enemmän urheiluseurojen valmentajakoulutuksen ja korkeakoulujen kuin ammatillisen perustutkinnon kautta. Lisää valinnaisuuden mahdollisuuksia Perustutkintojen uudistamisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut valinnaisuuden mahdollisuuksien lisääminen. Tavoitteena on tukea tutkinnon suorittajaa selviytymään muuttuvista tilanteista, työelämän haasteista sekä jatkuvan oppimisen edellytyksistä. erityisliikunnan ohjaus) ovat uudistettuina mukana myös tulevissa tutkinnon perusteissa. Liikuntaan motivoimisen keinot sekä liikunnan terveysvaikutukset sisältyvät uudistuvan liikunnanohjauksen perustutkinnon pakollisiin tutkinnon osiin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti yrittäjyyden painotuksia ammatillisissa perustutkinnoissa lisätään. Liikunnanohjauksen perusiutkinnossa viiden opintoviikon laajuiset pakolliset yrittäjyysopinnot on jaettu kolmen pakollisen tutkinnon osan kesken. Lisäksi tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen vastataan terveysliikunnan valinnaisella tutkinnon osalla, jossa edellä mainittuihin teemoihin paneudutaan perusteellisemmin. Näiden sisältöjen tarkoitus ei ole kouluttaa kaikista liikuntaneuvojista yrittäjiä, vaan ohjata opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintatapaan ja taloudellisen ajattelun perusteisiin. Uudistetuissa tutkinnon perusteissa valmennuksen valinnaisen tutkinnon osan sisällöt on pyritty mahdollisuuksien mukaan linjaaman valmentajaja ohjaajakoulutuksen tasojen 1-2 koulutuksen kanssa. Yhä useampi liikunta-alan ammattilainen työskennellee tulevaisuudessa kolmannen sektorin palveluksessa. Tutkinnon perusteiden kuvaustapa muuttuu: ammattitaitovaatimukset määritellään hallittavina tietoina, taitoina ja pätevyy tenä sekä kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. Henkilökohtaisia opintopolkuja ja joustavuutta Perustutkintojen uudistumisen myötä liikunnanohjauksen perustutkinnon suorittamisen mahdollisuudet laajenevat. Lisäksi nykyisen opetussuunnitelman kaikki neljä valinnaista, lasten ja nuorten liikunnan ohjaus (ent. Arvioinnin kohteet kuvataan myös käytännön tekemisenä ja arviointikriteerit määritellään kolmeportaisella asteikolla: tyy dyttävä 1, hyv ä 2 ja kiitettävä 3. "Näkisin, että yhtenä juonteena elämysja viihdeteollisuuden liikuntakysyntä kasvaa. Uudistuvan liikunnanohjauksen perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat ovat liikunnanohjaus (laajuus 25 opintoviikkoa), liikuntaneuvonta (25 ov) ja liikuntatapahtuman järjestäminen (20 ov). Liikunnanohjauksen perustutkinnon uusi valinnainen tutkinnon osa, luontoja elämysliikunnan ohjaus, vastaa osaltaan tähän kysyntään. kintojen ammatilliset opinnot koostuvat tutkinnon osista, jotka on nimetty työelämän toirnintakokonaisuuksien mukaisesti. Elinikäistä oppimista ja yrittäjyyttä EU:n suositusten mukaisesti liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteisiin on sisällytetty 11 elinikäisen oppimisen avaintaitoa. lasten ja nuorten ohjaus), terveysliikunnan ohjaus (ent. Opintoviikkojaon ja tutkinnon osien nimeämisen lähtökohtina on pidetty liikuntaneuvojan työn keskeisiä sisältöjä ja osa-alueita. Yrittäjäksi aikoville tai yksityiselle sektorille työskentelemään tähtääville liikunnanohjauksen perustutkinnon valinnaisiin tutkinnon osiin on lisätty liikuntayrittäjyyden kymmenen opintoviikon laajuinen tutkinnon osa. Kiitettävän tason tulee olla arviointikriteereiltään realistinen, mutta toisaalta sen tulee myös motivoida hankkimaan mahdollisimman korkeatasoista ja syvällistä osaamista. Siihen on pystyttävä kouluttamaan sellaisia ammattilaisia, jotka voivat aktivoida liikunnallisesti passiiveja tai terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia", toteaa kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala. Periaatteena on, että tyydyttävällä osaamisen tasolla saavutetaan työn edellyttämä ammattipätevyy s. Toinen liikunta-alan ammatillisen koulutuksen haaste tulee huippu-urheilun ja valmennuksen näkökulmasta. Uudistuksen myötä liikunnanohjauksen perustutkinnon ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien määrä kasvaa neljästä seitsemään. Matkailukeskuksissa on kysyntää ohjaajille ja animeteureille, jotka kykenevät lajiopastuksen lisäksi myös esimerkiksi mukavan ryhmätoiminnan ohjaamiseen", arvioi Mirja Virtala. Tavoitteena on kuitenkin aina koko tutkinnon suorittaminen. kuntoja terveysliikunnan ohjaus), valmennus sekä soveltavan liikunnan ohjaus (ent. Avaintaidot on sisällytetty soveltuvin osin ammatillisiin tutkinnon osiin ja arvioidaan niiden yhteydessä
-19.3.2010 osoitteessa www. Näin ollen taitoja myös opiskellaan työtehtävien ja työelämän näkökulmasta käsin. Tutkinnon perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjällä on edelleen myös mahdollisuus laatia paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia, joilla voidaan vastata alan alueelliseen kysyntään. Urheiluopistot ovat kaikki vapaan sivistystyön oppilaitoksia eli tarjoavat liikuntakasvatusta koko väestölle ja järjestävät liikuntakoulutusta yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Urheiluopistoverkosto laati vuonna 2009 yhteistyössä opetusministeriön kanssa tulevaisuuskatsauksen Urheiluopistoverkosto 2010-luvulla urheiluopistojen koulutuksen ja verkostoyhteistyön kehittämislinjauksia. jestäjän tulee toimia yhteistyössä siten, että tutkinto suoritetaan loppuun. Tavoitteena ei ole kuitenkaan vähentää käytännön liikunnan osuutta tutkinnon sisällöissä. Uudistuva liikunnanohjauksen perustutkinto on tavoitteiltaan vaativa, mutta antaa koulutuksen järjestäjälle tarvittavan väljyyden soveltaa sisältöjä oman profiilinsa mukaisesti. Olennainen muutos on myös se, ettei liikunta ole omana erillisenä tutkinnon osanaan tutkinnon perusteissa, vaan se on jaoteltu pakollisiin tutkinnon osiin. Verkoston strategisena tavoitteena on, että urheiluopistot toisaalta tiivistävät yhteistyötään ja toisaalta pyrkivät profiloitumaan ja porrastamaan toimintojaan entistä paremmin. Uudistuksen myötä ammattiosaamisen näytöistä tulee ensisijainen arviointimenetelmä ja esimerkiksi työpaikkaohjaajat on perehdytettävä perusteellisesti uusiin tutkinnon perusteisiin. Urheiluopistojen erityistehtävänä ja yhteisöllisyyttä korostavana vahvuutena on internaattimuotoinen toimintatapa. Syksyllä käyttöön otettavat liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteet sisältävät paljon ammattitaitovaatimuksia ja arvioinnin kohteita, joita ei opita 62 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Koulutuksen toteutustapoja on eri koulutuksenjärjestäjillä useita ja koulutuspolut vaihtelevat opistoittain. Uudistusta verkostoyhteistyönä Ammatillisten perustutkintojen perusteita on uudistettu vuosien 2006-2010 aikana aiemmista uudistuksista poiketen siten, että Opetushallitus on antanut uudistamistyön vetovastuun yhdelle koulutuksen järjestäjälle. Liikuntatiedot ja -taidot ovat liikuntaneuvojalle keskeisiä työvälineitä, joiden monipuolista hallintaa edellytetään kaikissa työtehtävissä. Samalla yhteistyö palvelisi myös liikunta-alan työelämää. Käytännössä opiskelijat siis paitsi opiskelevat, myös majoittuvat ja ruokailevat opintojensa ajan urheiluopistolla. Liikunnanohjauksen peru stutkintoon voi jatkossa lisätä osia muista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista tai jopa ammattikorkeakouluopinnoista. Koulutuksen järjestäjän haasteet ja mahdollisuudet Uudistuvat perustutkinnot edellyttävät toimenpiteitä myös koulutuksen järjestäjiltä. "Ainoastaan tämä tosiasia, että kaikki tapahtuu saman ylläpitäjän alla, samoissa tiloissa, tekee mielestäni taloudellisesti mahdolliseksi sen, että meillä 5,3 miljoonan asukkaan maassa voi olla tällainen 11 valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen verkko, jolla on hienot tilat ja osaava henkilöstö. Tutkinnon suorittaminen kokopäiväopiskeluna kestää keskimäärin 2-3 vuotta. Se on hieno asia", Liikunnanohjauksen perustutkinto (liikuntaneuvoja) Laajuus: 120 opintoviikkoa Koulutuksen järjestäjät: Yhdeksän urheiluopistoa Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvalla ldrottsinstitut. Lisäksi saman ylläpitäjän alla järjestetään ammatillista lisäkoulutusta jo työelämässä oleville alan ammattilaisille. Urheiluopistojen koulutustarjonnan monipuolisuutta lisää se, että joillakin opistoilla samoissa tiloissa toimii myös korkeakouluyksikkö. Perinteinen kokopäiväopiskelu sopii nuorille peruskoulun tai lukion päättäneille. Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Varalan Urheiluopisto, Vuokatin Urheiluopisto (joka toinen vuosi) sekä Norrvalla folkhögskola Haku: Toisen asteen yhteishaussa 1.3. Uutta on myös se, että tutkinnon laajuus voi ylittää 120 opintoviikkoa, jos se työelämän ja tutkinnon suorittajan osaamisen syv ent ämisen kannalta on tarpeen. fi Lisätietoja: Koulutuksen järjestäjien internetsivuilta tai www.urheiluopistot.net Virtala arvioi. Liikunnanohjauksen perustutkinnon uudistus on toteutettu vuoden 2009 aikana Suomen Urheiluopiston johdolla verkostoyhteistyönä tutkintoa järjestävien urheiluopistojen kesken. Uudistuva liikunnanohjauksen perustutkinto tarjoaa urheiluopistoille haasteita ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdollisuus tarjota valinnaisia tutkinnon osia tai ammattija erikoisammattitutkinnon osia toisen opiston opiskelijoille tehostaisi verkoston toimintaa entisestään. "Verkoston vuorovaikutteinen työtapa ja urheiluopistoverkoston aktiivinen yhteistyö ovat olleet erityinen vahvuus liikunnanohjauksen perustutkinnon uudistamisprosessissa", toteaa alakohtaisena asiantuntijana uudistustyössä toiminut opetusneuvos Matti Pielilä Opetushallituksesta. Liikunnanohjauksen perustutkinnon voi opistosta riippuen suorittaa myös vaikkapa oppisopimuskoulutuksena tai urheilijoiden monimuotokoulutuksena. hae nyt. Yhdeksällä urheiluopistolla on myös ammatillisen peruskoulutuksen ylläpitäjän tehtävä. Tulevan lukuvuoden oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien laadinta onkin jo täydessä vauhdissa. Mirja Virtalan mukaan 11 suomalaisen urheiluopiston verkosto on kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuinen
Tutkinto on tarkoitettu erityisesti jo työelämässä oleville kokeneille asiantuntijoille. Keväällä 2009 liikunnanohjauksen perustutkinto oli ensimmäistä kertaa mukana toisen asteen yh teishaussa. alojen tutkimusja kehittämistoimintaan sekä käytettävissä olevaan suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon (vrt. Työssaoppim inen, aidot ohjaustilanteet sekä vaihtelevat opetusm enetel m ät ja oppim isym päristöt tarjoavat opiskelijoille m ahdollisuuden kohdata asiakkaita ja m uuttuvia tilanteita sekä kehittää esim erkiksi om aa am m atillista luovuuttaan. Se lisää tietysti ammattiihmisten tarvetta", toteaa Mirja Virtala. Kulttuurija liikunta-alojen elinkeinorakenne ja osaamistarpeet KLEROT; lisätietoja http://www.cupore.fi ja Aligning European Higher Education Structure in Europe -AEHESIS; lisätietoja http://www.aehesis.de). Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma vastaa näihin haasteisiin. ainoastaan luennoill a. Vuosina 2003-2006 valmistui yhdeksästä oppilaitoksesta yhteensä 540 liikunnanohjauksen perustutkinnon suorittanutta liikuntaneuvojaa, joista 58 prosenttia oli työllisiä ja 30 prosenttia opiskeli vuonna 2006. H aaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä alkoi elokuussa 2008 uusi liikunta-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (Liikunnanohjaaja ylempi AMK) johtava Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. Aiemmin liikuntaalan ylempiä korkeakoulututkintoja on voinut suorittaa ainoastaan Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa Jyväskylässä. ANNA TIIKKAJA Projektityöntekijä Suomen Urheiluopisto Sähköposti: anna.tiikkaja@vierumaki.fi, Lisätietoja perustutkintojen uudistumisesta: www.oph.fi Teksti: KARI PURONAHO Ylempi AMK koulutus rakentaa työssä hankitulle asiantuntemukselle "Kun luet, niin unohdat, kun näet, niin muistat, mutta kun teet niin ymmärrät" (Confusius) Ylempi liikunnan ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Edellisen kerran aloituspaikkojen määrää lisättiin vuonna 2009. Myös koulutuksen järjestäjien määrä kasvoi viime vuonna, kun Vuokatin Urheiluopisto sai liikunnanohjauksen perustutkinnon järjestämisluvan. Samalla hän arvioi kuitenkin, että liikunta-alan ammatillisen koulutuksen määrälliseen kysyntään on viime vuosina vastattu melko hyvin. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietojen mukaan liikuntaneuvojien sijoittuminen työelämään tai opintoihin on ollut hyvää. Liikunta-alalla on kysyntää "Liikunnan kysyntä on aika kova, koska liikunnan terveysvaikutukset ovat tulleet niin yleisesti tietoon. Ensisijaisena vaihtoehtona urheiluopistoa piti lähes tuhat hakijaa, joista vajaat 300 otettiin opiskelemaan. Liikuntaorganisaatioilta vaaditaan yhä enemmän ja laadukkaampaa toimintaa. Koulutusohjelman keskeiset sisällöt ja painopisteet ovat liikuntajohtaminen, -markkinointi, -talous ja -viestintä. Lähitulevaisuudessa aloituspaikkojen määrään ei siis ole näkyvissä ainakaan merkittävää lisäystä. Työttömänä oli tuolloin viisi prosenttia valmistuneista. Alojen päätoimisten ammattiosaajien määrä on kasvussa ja etenkin muualla Euroopassa liikuntasekä hyvinvointialojen työntekijöiden määrä on LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 63. Ohjelma perustuu voimakkaasti kehitteillä olevaan em. Uusien hyvinvointipalvelujen tuotanto ja johtaminen vaati osaajia
Urheilumarkkinoinnin opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat strategiseen markkinointiin, urheilumarkkinointiin, markkinointiin urheilun avuilla, urheilun yhteiskunnalliseen markkinointiin sekä nykyaikaiseen sponsorointiyhteistyöhön, urheilubrändien luomiseen ja brändijohtamiseen. Tavoitteena on vastata liikunta-alan kasvaviin työmarkkinatarpeisiin sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia työskennellä hyvinvointipalveluyrirysten, liikunnan kansalaisjärjestöjen ja kunnallisen liikuntatoimen vaativissa asiantuntija-, kehittämisja johtotehtävissä. Lisäksi opintojen loppuvaiheessa perehdytään alan nopeimmin kehittyviin alueisiin (urheilutapahtumat, hyvinvointipalvelut sekä nykyaikaiset markkinointikeinot). Luennoitsijoina ovat toimineet esimerkiksi professorit Berend Rubingh (strateginen johtaminen), Herberl Woratscheh (urheilumarkkinointi ja talous), Tapani Ilhha (johtaminen), Vesa Harmaalwrpi (innovaatiot) ja Olli. Koulutus toteutetaan noin viikon pituisina intensiivijaksoina. Liikuntatalouden opintojen tavoitteena on oppia tuntemaan liikuntatalouden kokonaisuus, markkinat sekä liikuntaorganisaatioiden taloushallinnon erityispiirteet. Oletettiin, että alan koulutetut ammattiosaajat kykenisivät vastaamaan tulevaisuudessa alalla vallitsevaan ja alati kasvavaan hyvinvointipalvelujen kysyntään. Kansalliset ja kansainväliset koulutustarvekartoitukset osoittivat koulutustarvetta. 64 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. työhön käytettävissä olevan ajan vähentymisen takia ja tarvittiin lisää yhteistyötaitoisia ammattiosaajia liikuntaseuroihin, Liikuntaorganisaatioilta vaadittiin yhä enemmän ja laadukkaampaa toimintaa. vierumahi .. Tavoitteena on perehtyä alan nykyaikaisiin viestintävälineisiin, kehittää omia kommunikaatiotaitoja sekä tutustua liikunta-alan nykyaikaisiin tiedonhankintamenetelmiin. Opiskelu on erittäin työelämälähtöistä ja valmentaa tiedon innovatiiviseen soveltamiseen, laadukkaiden palvelutuotteiden kehittämiseen sekä erilaisissa kumppanuusverkostoissa työskentelemiseen ja niiden johtamiseen. Heinonen (terveysliikunta). Toisen opiskeluvuoden aikana on myös mahdollisuus oman erikoisosaamisen kehittämiseen liikunta-alan järjestön European Association for Sport Management, EASM järjestämässä kansainvälisessä opiskelijaseminaarissa (lisätietoja http://www. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja alan osaaminen sekä laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Opiskelija saa tutkimusja työelämä tietoon perustuvan käsityksen liikunta-alasta ja sen kehitysnäkymistä, sekä kehittää talouden, johtajuuden, viestinnän ja markkinoinnin valmiuksiaan. Liikunnan kysynnän ja tarjonnan epätasapaino oli osaltaan johtanut liikuntapalvelujen kaupallistumiseen, laatuvaatimusten kasvuun ja kiristyv ään kilpailuun. Hyv invointipalvelujen tuotanto vaati koulutettuja ammattiosaajia. Liikunt a-alan arnmattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli työmarkkinoilla satoja ja viime vuosina työmarkkinoille oli tullut myös liikunta-alan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. KARI PURONAHO Yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu/Vierumäen yksikkö Sähköposti: kari.puronaho@haaga-helia.fi Lisätietoja lwulutusohjelmasta on sehä HAAGA-HEUA ammattihorheahoulun (http://www.haaga-helia.fi) että Suomen Urheiluopiston sivuilla (http://www. Kevätlukukaudet keskitytään opintoihin liittyviin projekti tehtäviin sekä työelämän kehittämistehtävän toteuttamiseen pääasiassa virtuaalisessa Moodle -oppimisympäristössä. Käytännössä ohjelmaan valituksi tuleminen on edellyttänyt toistaiseksi vähintään kuuden vuoden työkokemusta. easm.net). Liikuntaorganisaatioissa perinteinen vapaaehtoistyö oli jonkin verran vaikeuksissa ko. Pohjakoulutusvaatimus on liikunnan arnmattikorkeakoulututkinto tai muu vastaava korkeakoulututkinto sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemus liikunta-alalta. Koulutuskysyntää oli lisäksi mm. kasvanut nopeasti. Uusien hyv invointipalvelujen tuotanto ja johtaminen vaati osaajia. Vuonna 2008 aloittaneiden opiskelijoiden työelämän kehittämishankkeet ovat valmistumassa. ji). Liikunta-alan kehittäjäksi ja johtajaksi Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa suoritettava ylempi ammattikorkeakoulututkinto (tutkintonimike Liikunnanohjaaja ylempi AMK Master of Sports Studies) on tarkoitettu erityisesti jo työelämässä oleville kokeneille asiantuntijoille. Toisena opiskeluvuotena tehdään työelämän kehittämishanke ja lisätään johtamisosaamista. Jos hakija on täydentänyt liikurmanohjaajan opistoasteen tutkinnon arnktutkinnoksi, riittää, että työkokemusta on vähintään vuosi. muun peru skoulutuksen hankkineissa, jotka työskentelivät eri liikuntaorganisaatioissa ja joilla oli työssä hankittua ammattiosaamista. Niitä järjestetään kahden syyslukukauden aikana syyskuusta joulukuun loppuun. Liikkumisreseptitoiminnan, Palloliiton koulutusjärjestelmien, lajil iittotoiminnan, Puolustusvoimien liikuntatoirnintojen, erilaisten liikuntapalvelujen ja hyvinvoinnin asiakaspalvelujärjestelmien kehittämiseen. Toistaiseksi Suomi on jäänyt hiukan jälkeen muusta Länsi-Euro opasta liikunta-alan ammattimaistumisessa. Niitten avulla pyritään mm. Suunnitelmana on aloittaa myös englanninkielinen ja kansainvälinen "Sport Management" -alan englanninkielinen ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus syksyllä 2011
P arhaimmillaan urheilutoimittaja taustoittaa, haastattelee, käsikirjoittaa, leikkaa, editoi, kirjoittaa, spiikkaa ja joskus jopa taittaa tai viimeistelee juttunsa julkaisukuntoon. Urheilujournalismi on ollut ammattikorkeakoulutuksen erikoistumismahdollisuus vuodesta 2003 lähtien. Urheilujournalistin työssä tämä korostuu. Kuva.· HAN N ES PAANAN ENN IER U M ÄEN M ED IAPAJA Teksti: ESKO HATUNEN URHEILUJOURNALISMIN ERIKOISTUMISOPINNOT: Käytäntö opettaa, mutta ei ilman opiskelua Toimittaja on nykyään kuin urheilun moniottelija, jolta vaaditaan useita onnistuneita suorituksia tyydyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Työ vaatii monipuolista osaamista ja koulutuksen täytyy vastata siihen. Kaikkein tärkein ominaisuus urheilutoimittajalle LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1120!0 65
Ensin kannattaisi kehittää itseään ja opiskella ja vasta sitten pyrkiä työelämään, Mertaranta toteaa. Siellä on liikkuvaa kuvaa, haastatteluja, peliselostuksia siellä on kaikkea, Mertaranta visioi. Urheilutoimittajaksi aikovilla täytyy olla innokkuus ja halu seurata urheilua laaja-alaisesti ympäri maailmaa, Antero Mertaranta sanoo. Kiristyvä tahti luo paineita toimitustyöhön. Tätä kautta moni on saanut myös pysyvän työpaikan. Pitää vain ottaa yksi asia kerrallaan. Yksi epäonnistuminen toimitusprosessin ketjussa voi aiheuttaa sen, että juttu jää julkaisematta. Valitettavasti tämän hetken työtä tekevistä urheilutoimittajista osa on liian kevyillä valmiuksilla liikkeellä. Tietysti tätä vuosien mukanaan tuomaa tietämystä ja kokemusta ei voi opiskella, mutta jo koulutuksen aikana saaduista tiedoista on ollut valtavasti apua. Mitä pidempi perspektiivi toimittajalla urheiluun ja sen seuraamiseen on, sitä paremmin hän ymmärtää itse urheilua ja sen ilmiöitä. Sillä on myös vaikutuksensa työn laatuun. Syksyllä 2003 käynnistyneessä koulutuksessa on ollut mukana myös aktiiviurheilijoita: esimerkiksi painija Jarlilw Ala-Huililiu ja pesäpalloilija Mi/i/io "Jostakinhan se olen minäkin aloittanut" Antero Mertaranta tunnetaan muun muassa urheiluselostajana, juontajana, muusikkona ja entisenä luokanopettajana. Manner saa käyttää työssään kaikkia mahdollisia koulutuksessa omaksumiaan tietoja ja taitoja. Niillä opiskelijat saavat teoreettiset perustiedot ja -taidot eri medioiden toimitustyön ja journalismin osa-alueilta. Jo opiskelijoiden pitää osata varautua tähän kiireeseen. Työelämälähtöistä koulutusta Urheilujournalismin erikoistumisopinnot on jaettu kahden vuoden ajalle 14:ään viiden päivän mittaiseen lähijaksoon. Joskus sisältöosaaminen ei riitä kaikkien lajien ja urheilun ilmiöiden käsittelyyn toimitustyössä. Teorian hallitseminen luo vankan perustan, mutta ilman käytännön taitoja jutut eivät valmistu ajallaan. Taustoiltaan monilla onkin juuri liikunta-alan koulutus ja työkokemus. Kiire luo haasteita Yleinen journalistinen osaaminen on edellytys urheilutoimittajan työlle. Opitut asiat viedään aina käytännön tasolle erilaisissa harjoituksissa. Tämän allekirjoittaa myös Vierumäen Mediapajalla urheilujournalismin opintojaan viimeistelevä ja YLE urheilussa työskentelevä Pelra Manner. Koulutukseen kuuluu harjoittelua ja työelämän hankkeita. Kuva: HAN N ES PAAN AN ENN IERU M ÄEN M ED IAPAJA on asioiden laaja-alainen hallinta, mikä on erikoistoimittajan ammatissa ykkösasia, HAAGA-HEUAn ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä urheilujournalistien pääkouluttajana toimiva Antero Mertaranta valottaa. Esimerkiksi nykyisen kurssin opiskelijat pääsivät heti alkuun työskentelemään Etelä-Suomen Sanomien ja Itä-Hämeen toimituksissa. Opiskelu ei välillä juurikaan eroa työelämästä paitsi siinä, että koulutuksen aikana on silloin tällöin varaa myös virheisiin. Jos menen esimerkiksi tekemään juttua naisten jääkiekosta, perehdyn silloin juuri siihen lajiin. Monella koulutukseen valitulla on myös journalismin opintoja ja toimittajataustaa. Internetillä on jo nyt suuri rooli urheilujournalismissa, mutta tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa. Valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että ollaan menossa kohti "kertakåyttöurheilutoimitta66 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Vierumäen koulutuksessa tätä kiirettä ja sen luomaa painetta simuloidaan tiiviillä opiskelutahdilla lähijaksojen aikana ja monilla samaan aikaan käynnissä olevilla projekteilla. Koulutus on tarkoitettu soveltuvan pohjakoulutuksen suorittanei lie liikun ta-alan ammattilaisille, muussa työssä oleville tai muutoin hyvin liikuntaan ja urheiluun perehtyneille. Koulutuksen aikana opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia erilaisiin projekteihin ja tehtäviin, sillä työelämän tahot lähestyvät osaavia tekijöitä hakiessaan Vierumäen Mediapajaa. Mielellään urheilua pitäisi olla seurannut koko ikänsä. Internet ja eri medioiden kilpailu on kiristänyt toirnitusaikatauluja. Hän toimii HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä urheilujournalismin pääkouluttajana. Vaikka käytäntö korostuu urheilun jokapäiväisessä toimitustyössä, ei ilman koulutusta pitkälle pötkitä. Yhteistä kaikille hakijoille on jonkinlainen suhde liikuntaan Ja urheiluun. Korhonen, joka on mukana parhaillaan käynnissä olevalla kurssilla. Tieto ja kokemus kasvavat vuosien myötä ja jokaisen juttu keikan jälkeen on hieman viisaampi
Moni heistä työskentelee sähköisissä medioissa (esimerkiksi YLE, MTV3, Nelonen), mutta joukossa on myös kirjoittavia toimittajia, tiedotustyötä tekeviä ja muutamia, jotka ovat työllistäneet itsensä perustamalla yrityksen. Tämä tarjoaa myös esitysfoorumin osalle valmiista teoksista. Tämä ala on menossa siihen, että freelancereita käytetään koko ajan enemmän. Sanoin koulutukseen hakiessani haastattelussa, että minua ei radion tekeminen kiinnosta, eikä se osaaminen tule minua koskemaan. Käynnissä olevan kurssin dokumenttiprojektit käynnistyivät loppuvuodesta 2009 ja niiden ensiesitys on toukokuussa Urheilun tarinat -dokumenttielokuva festivaaleilla Vierumäellä. • Tähän mennessä koulutuksesta on valmistunut 46 henkilöä, joista alalle on työllistynyt 34. Antero Mertarannalla on pari ohjetta kohta Vierumäeltä työelämään astuvalle urheilu toimittajille. Hänen mukaansa osaamisen laaja-alaisuus tuo leivän suomalaisen urheilutoimittajan pöytään. Varsinkin valtalajien toimittajat ovat erikoistuneet yhden tai enintään muutaman lajin asiantuntijoiksi. Hyvä työllistymisprosentti Vierumäeltä on valmistunut lähes 50 urheilujournalistia, jotka ovat työllistyneet erinomaisesti. • Neljäs kurssi valmistuu toukokuussa 2010 ja seuraava koulutus alkaa syksyllä. Sitten on muutaman hengen urheilutoimituksia, joissa kaikkien pitää tietää ja osata vähän kaikkea. Edellisen kurssin lopputöistä Yle esitti dokumentin olympialaisiin valmistautuvasta keihäänheittäjä Tero Pithåmåestå ja uransa lopettaneesta jääkiekkoilija Raimo Helmisestä. Lisätietoja: www.vierumaki.fi, www.haaga-helia.fi LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 67. Opinnot tähtäävät urheilun ja median suhteiden sekä journalismin perusteiden ymmärtämiseen, toimittajan työn taitojen hallintaan, eri medioiden tuntemukseen ja toimintaan moniosaajana Meneillään on neljäs kurssi. Mitä enemmän osaat, sen enemmän saat töitä. Kaikki luova työ ihmisen omaan persoonaan liittyvää työtä. Mutta jo ensimmäisellä viikolla, kun tulin Ylelle töihin, olin radiovuoroissa ja innostuin siitä! Hän on tyytyväinen saamaansa monipuoliseen koulutukseen, sillä Yle Urheilussa kaikelle osaamiselle on löytynyt käyttöä ja työssä pitää olla valmiuksia mitä erilaisimpiin tehtäviin. lisäksi urheilun asiaosaamiseksi ja alalla etenemiseksi täytyy tehdä töitä! ESKO HATUNEN Kouluttaja Vierumäen Mediapaja Sähköposti: esko.hatunen@vierumaki.fi URHEILUJOURNALISMIN ERIKOISTUMISOPINNOT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö 60 op • Kouluttaa moniosaajia, jotka voivat työskennellä • Koulutus alkoi syksyllä 2003. Dokumentin tekemisessä kiteytyvät kaikki hyvältä urheilutoimittajalta vaadittavat tiedot ja taidot. Samaa sanoo myös Petra Manner. Koulutuksen huipennus Moniosaajuus joutuu Vierumäellä puntariin urheilujournalismin erikoistumisopintojen loppusuoralla. Urheilutoimittajan työn kuva on polarisoitunut. Jokaisen tulisi etsiä oma tapa tehdä työtä ja sitä pitäisi kehittää saadusta palautteesta poimittujen oikeiden asioiden mukaisesti. m ista", m utta toivottavasti syvem m ille analyy seill e silti riittäisi vielä aikaa ja tilaa. Kilpailu työpaikoista on kiristynyt myös urheilujournalismin alalla. Vierumäen Mediapaja tuottaa ohjelmat yhteistyössä YLE Urheilun kanssa. Opiskelijat muodostavat kahden, kolmen hengen tuotantotiimejä, jotka valmistavat puolituntisen tvdokumentin valitsemastaan urheiluaiheesta. On realismia ettei Suomessa päästä samaan tilanteeseen kuin vaikka Italiassa tai Espanjassa, joissa toimittaja pystyy elämään pelkästään jalkapallosta, Merta ranta sanoo. Manner itse opetteli heti YLE Urheiluun tultuaan tekemään työtä sekä radion että television puolella. Erikoistuminen vai moniosaajuus. niin sähköisissä (televisio, radio, verkkoja mobiilimediat) kuin printtimedioissakin (sanomaja aikakauslehdet) • Koulutuksen painopiste on urheilujournalismi eli toimituksellinen työprosessi käytännössä. lisäksi opiskelijat pääsevät harjoittamaan ryhmässä toimimisen taitoja, joita vaaditaan yhä enenevissä määrin välillä yksinäisessäkin urheilutoimittajan työssä
Valmentajan erikoisammattitutkinnossa valmentajan työympäristönä on kansainvälisen tason huippu-urheilu. Näistä liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto on tarkoitettu vastuullisiin liikuntapaikkojen hoidon ja käytön työnjohtotehtäviin. liikunnan ammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto. Erikoisammattitutkintoja ovat liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto ja valmentajan erikoisammattitutkinto. Tietoja näyttötutkintoon valmistavista koulutuksista ja tutkintojen suorittamismahclollisuuksista saa mm. Valmentaja johtaa ja kehittää lajin valmennustoimintaa urheiluorganisaation palveluksessa tai yrittäjänä, joka valmentaa huippu-urheilijoita tai kansainvälisellä tasolla toimivia joukkueita. Valmentajan erikoisammattitutkintoa järjestävät Liikuntakeskus Pajulahti, Lapin urheiluopisto sekä Kuortaneen urheiluopisto. Tårkeintä on ammatin hallinta. Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkintoja suoritettiin vuonna 2008 yhteensä 26 kpl ja valmentajan erikoisammattitutkintoja 24 kpl. Liikuntapaikkamestariksi Kuortaneella, valmentajaksi Pajulahden, Kuortaneen ja Lapin urheiluopistoilla Sosiaali-, terveysja liikunta-alan tutkintoja ovat mm. kokonaisvaltaista tietoa lajin kehittämisestä, urheilijan tai joukkueen suoritukseen vaikuttavista tekijöistä ja valrnennusjärjestelrnän johtamisesta. Niin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen kuin myös tarvittavan ammattitaidon hankkiminen henkilökohtaistetaan. Hän tuntee liikuntatoiminnan merkityksen terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä sekä liikuntapaikkojen yhteiskunnallisen merkityksen vapaa-ajan käytössä. Sen etuna on, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Valmentajalta edellytetään mm. SEPPO HYPPÖNEN, opetusneuvos Koulutusja tutkintotoimikunnat -yksikön päällikkö Opetushallitus Sähköposti: seppo.hypponen@oph.fi 68 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus on Kuortaneen Urheiluopistolla. Liikuntapaikkamestari organisoi liikuntapaikkojen hoitoon, toimintaan, käyttöön ja markkinointiin liittyviä tehtäviä. Teksti: SEPPO HYPPÖNEN Näyttötutkinto tunnistaa ammatin hallinnan Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu vahvasti näyttötutkintojärjestelmään. Opetushallituksen www-sivuilta osoitteessa www.oph.fi, aikuiskoulutusta järjestävistä oppilaitoksista, oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä ja ryövoimatoirnistoista. Näyttötutkintona voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. N äyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä osoittaa osaamistaan näyttötutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjä huolehtii, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja
Asioita voidaan oppia moLIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010 69. K uva. Oppiminen rakentuu valmentajan/ohjaajan tiedon, osaamisen ja aiempien kokemusten muodostamalle perustalle ja suuntautuu hänen tavoitteidensa suuntaisesti. Valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittämisen lisäksi VOK-hankkeen avulla tuetaan myös koulutuksen suunnittelijoita ja heidän osaamistaan. Teksti: SOILE KOSKELA Y ksi VOK-hankkeen uudistuksista on ollut kaikkialla koulutuksessa tapahtuneen oppimiskäsityksen muutoksen juurruuaminen valmentajaja ohjaajakoulutukseen koulutuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavaksi periaatteeksi. Hankkeessa luotuja valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteita on käytetty nyt pari vuotta pohjana lajiliittojen koulutuksen kehittämisessä, ja ne ovat saaneet hyvää palautetta sekä kotimaisista lajiliitoista että ulkomailta. Suomalainen valmentajaja ohjaajakoulutus tarvitsi kehittämistä laadukkaan valmennuksen varmistamiseksi tulevaisuudessa. Uusi oppirniskäsitys tunnistaa, euä oppimista tapahtuu jatkuvasti ja muuallakin kuin luokkahuoneessa: arjessa, valmennus-/ohjaustoiminnassa sekä muissa elämän tilanteissa. Nyt on meneillään yhteisten perusteiden syventäminen. Käsitys oppimisesta on muuttunut radikaalisti niistä ajoista, jolloin oppilaat istuivat opettajan nenän alla kuuntelemassa ja tekemässä muistiinpanoja. VP S VOK antaa eväitä valmentajien ja ohjaajien osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (VOK) käynnistyi 2005 Suomen Valmentajat ry:n selvityksen pohjalta
Siitä lähtien VOK-perusteita on käytetty pohjana lajiliittojen valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. VOK-perusteiden sisältöjä pyritään syventämään asiantuntijoiden avulla sekä kokoamaan hyviä esimerkkejä toimivista malleista ja käytännön toteutuksesta. Kohtaam isilla on edelleen om a tärkeä sijansa, m utta sen lisäksi asioi ta opitaan m uissa tilanteissa. Esimerkiksi Suomen Voimisteluliitto Svoli ja Suomen Jääkiekkoliitto kehittivät yhdessä valmentajakoulutustaan terveyden edistämisen sekä vammojen ja sairauksien ehkäisyn integroimiseksi käytännön valmennustyöhön. Valmentajana ja ohjaajana toimiminen syventää valmentajan pedagogista osaamista, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet -sisåltöalue pureutuu valmentamisen fysiologisiin ja taidollisiin lainalaisuuksiin ja eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus -kokonaisuus edistää tervettä liikuntaa ja urheilua. Yhteisö m uodostaa kulttuur isen kehyksen, joka vaikuttaa oppim iseen m onella tavalla. Keskiössä lajiliittojen kehittämistyö VOK-hankkeen aikana 43 lajiliittoa on kehittänyt valmentajaja ohjaajakoulutustaan hankkeen avulla. Pohjana heillä oli UKK-instituutin Terve Urheilija -ohjelma. "Mielestäni tämä on hieno tulos. Neljän hankekauden aikana kehittämishankkeita on ollut yhteensä 87. Lajiliittojen VOK-hankkeiden joukosta löytyy monia hyviä esimerkkejä valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämisestä. Oppim iskäsityksen m uutos ja koulutuksen m onim uotoistum inen vaatii uutta osaam ista m yös koulutuksen suunnittelussa. Päävastu u oppim isesta on valm entajalla/ ohjaajalla itsellään. Viisi vuotta on todella lyhyt aika uudistaa koulutusta, kouluttaa uusia valmentajia, ja odottaa tulosten näkyvän laajasti jo seuratasolla. VOK-hankkeen aikana on syntynyt upeita ja hyvin erilaisia ratkaisuja, joten mielestäni teimme oikein jättäessämme tilaa lajien omalle luovuudelle ja osaamiselle", koulutuspäällikkö Pulmu Puonti SLU:sta sanoo. Yhteisistä tavoitteista huolimatta koulutuksen suunnittelu lähtee liikkeelle lajin omista erityispiirteistä, osaamispohjasta ja kulttuurista. Yhteinen rakenne, oppimiskäsitys ja toimintatapa VOK-hankkeessa saavutettiin merkittävä etappi vuonna 2007, kun asiantuntijoiden ja lajiliittojen yhteistyössä muodostetut Valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet saatiin yksiin kansiin. VOK-perusteiden taustalla on muuttunut oppimiskäsitys. Laadukas valmentaminen koostuu monista palasista, joiden on kaikkien oltava kunnossa. Kouluttajan tehtävänä on luoda olosuhteet oppim iselle. Koulutu ksen suunnittel ijan täytyy osata arvioida m itkä asiat vaativat lähiopetusta ja m itä voitaisiin parhaiten oppia valm ennustai ohjaustilant eissa tai esim erkiksi etätehtävien avulla. Miten se tehdään, siitä päättää kukin laji itse, VOK-perusteita soveltaen. Perusteisiin on myös kirjattu yhteiset osaamistavoitteet, joitten lisäksi kullakin lajilla on omia osaamistavoitteitaan. Kouluttajan haasteena on suunnitella koulutus valm entajien/ ohjaajien todellisten tarpeiden m ukaiseksi. nella tapaa ja erilaisissa ym päristöissä. Valm entajienja ohjaajien osaam isen kehittäm isen lisäksi VO K-hankkeen avulla tu etaan m yös koulutuksen suunnittel ijoita ja heidän osaam istaan. Kouluttaja ei ole ainoa tiedon lähde, vaan tieto a on saatavissa helposti m onista lähteistä. VOKperusteissa on kolme sisältöaluetta. VOK-perusteita on käytetty nyt pari vuotta pohjana laji liittojen koulutuksen kehittämisessä, ja ne ovat saaneet hyvää palautetta sekä kotimaisista lajiliitoista että ulkomailta. 70 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Nämä kolme sisältöaluetta toistuvat kaikilla tasoilla 1-3 syventäen teemoja tasojen mukaan. Nyt meneillään on yhteisten perusteiden syventäminen. Se on ennen kaikkea lajiliittojen koulutuksen suunnittelijoiden työkalu, joka tarjoaa mallin yhteisestä rakenteesta, oppimiskäsityksestä ja toimintatavoista. "Jotkut saattoivat odottaa meiltä valmista vastausta siihen, mitä valrnentajakoulutus sisältää ja miten se pitää toteuttaa. Vaikutusten leviäminen vaatii aikaa ja VOK-hankkeen todellinen vaikuttavuus selviääkin vasta 5-10 vuoden kuluttua, kun osaaminen leviää laajamittaisesti myös seuratasolle", Pulmu Puonti muistuttaa. Työ alkoi 2009 ja sen tulokset ovat koulutussuunnittelijoiden käytössä keväällä, mutta työn tuloksena syntyvä materiaalipankki päivittyy jatkuvasti. Emme kuitenkaan halunneet antaa valmista ratkaisua, vaan ohjata lajiliittoja itse suunnittelemaan valmentaja ja ohjaajakoulutuksensa lajin omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Sisältöjä voidaan viedä lajiliittojen koulutuksiin monella tapaa. Oppim isen kannalta erityisen m erkityksellinen on se yhteisö, jossa toim itaan, esim erkiksi ur heiluseura. Kouluttajan ro oli on m uuttunut opettajasta oppim isen ohjaajaksi ja om an alansa asiantu ntijaksi
Esimerkiksi Suomen Voimisteluliitto Svoli ja Suomen Jääkiekkoliitto yhdistivät voimansa ja kehittivät yhdessä valmentajakoulutustaan terveyden edistämisen sekä vammojen ja sairauksien ehkäisyn integroimiseksi käytännön valrnennustyöhon. "Kaksi vuotta kestäneen hankkeen tavoitteena oli urheilijoiden terveyden edistäminen, vammojen väheneminen ja tätä kautta harjoittelun tehostaminen lajiliittojen yhteisen toimintamallin avulla. Yhdessä lopputuloksesta tulee yleensä parempi kuin yksin tekemällä. Pilottikoulutuksen käyneet kouluttajat ovat kouluttaneet molempien liittojen alueilla yhteensä jo yli 1 000 valmentajaa ja ohjaajaa, ja määrä tulee kasvamaan reilusti, kun koulutukset starttaavat laajamittaisesti tämän vuoden aikana. Nyrkkeily on tehnyt paljon yhteistyötä muiden kamppailulajien kanssa. Olemme pyrkineet kehittämään toimintamalleja, jotka tukevat lajien jo olemassa olevaa toimintaa, mutta toimivat myös omina kokonaisuuksinaan. Koulutettujen määrän kasvaessa hankkeen vaikutukset alkavat näkyä myös seuratasolla. '. Parhaillaan käynnissä olevassa VOK-hankkeessa viisi kamppailulajia, nyrkkeily, judo, paini, karate ja taekwondo mallin tavat Svolin ja Jääkiekkoliiton toteuttamaa Terve Urheilija -mallia. Selkeyttä koulutusrakenteeseen Suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen rakenne on tähän saakka ollut melko pirstaleinen muun muassa siksi, että koulutusta tarjoaa niin moni VOK-koulutuksen kehittäminen "'""""'""" = """'""·••· Lajien hankkeet koulutus ~ VOI(.,.,.,._ .... Maaliskuussa alkavaan yhteiseen 1-tason valrnentajakoulutukseen on tulossa yhteensä 40 osallistujaa ja 2-tason koulutusta suunnitellaan ensi vuodelle. Nyrkkeilyliitto on tehnyt myös lajin analyysin VOK-perusteista löytyvän työkalun avulla. Myös koulutettavat hyötyvät yhteistyöstä, kun koulutuksissa saa uusia näkökulmia ja vinkkejä muista lajeista", Nyrkkeilyliiton koulutusja valmennuspäällikkö Sanna Laine sanoo. "Olemme ihan tietoisesti halunneet tehdä yhteistyötä muiden lajien kanssa. Kouluttajakoulutus l ~ j Jatkuva Konsultointi --~-kehittäminen URHEILUSEURAT Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikkumista Valmentajaja ohjaajakoulutuksen osaamistavoitteet TAS03 Yksilöllisen kasvun ja harjoittelun tukeminen, urheilijan terveys ja hyvinvointi menestyksen perustana + lajitavoitteet Painopiste koko urheilu-urassa Koulutuksen laajuus 8-10 ov TAS02 Yksilön tavoitteellinen harjoittelu osana ryhmää, liikunnallinen ja urheilullinen elämäntapa + lajitavoitteet Painopiste yhdellä harjoituskaudella Koulutuksen laajuus 4-6 ov TAS01 Harjoitusryhmän hallinta yksilö huomioiden, ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen ja turvallinen harjoittelu + lajitavoitteet Painopiste yksittäisessä harjoituksessa Koulutuksen laajuus 2-3 ov LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 71. Lajit ovat kouluttaneet yhdessä 77 l-tason ja 61 2-tason valmentajaa. . Lisäksi yhteistyöstä on etua pienille lajeille, kun koulutukset pystytään toteuttamaan, vaikka yhdestä lajista ei olisi kuin pari osallistujaa. Nyrkkeilyliitto onkin kehittänyt valmentajakoulutustaan jokaisella neljällä hankekaudella. Lajiliittojen VOK-hankkeiden joukosta löytyy monta loistavaa esimerkkejä onnistuneesta ja laajasti vaikuttavasta valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittärnistyostä. Lajin analyysin tuloksia on hyödynnetty sekä valmentajakoulutuksessa että liiton muussa kehittämistyössä. Pohjana heillä oli UKK-instituutin Terve Urheilija -ohjelma. Hankkeen aikana koulutettiin yhteensä 19 Terve urheilija -kouluttajaa. Hankkeet ovat kohdistuneet pääasiassa tasojen 1 ja 2 sisältöjen kehittämiseen eri näkökulmista. Hankekaudella 2006-2007 alkanut yhteistyö savaten, thainyrkkeilyn, krav rnagan ja potkunyrkkeilyn kanssa toimii edelleen ja muutama muu lajiliitto on tullut myöhemmin yhteistyöhön mukaan. Hanke kokonaisuutenaan on mallinnettavissa eri lajiliittoihin tai muille toimijoille, heidän erityispiirteensä huomioiden", Jääkiekkoliiton kehityspäällikkö Ari Piispanen sanoo. Nyrkkeily on esimerkki keskisuuresta lajista, joka on pystynyt hyödyntämään VOK-hanketta todella tehokkaasti. Hankkeen avulla valmentajakouiutukseen pyritään saamaan entistä selkeämmin sisältöjä erityisesti nuorten kasvuun ja kehitykseen, kuormittumiseen ja palautumiseen sekä tyttöjen ja naisten harjoitteluun liittyen. kuntonyrkkeilyn ohjaajakoulutus, lasten ja nuorten valmennus, kilpaja huippu-urheilu sekä naisvalmentajien lukumäärä ja osaaminen. Laajaalainen kehittämishanke kohdistui kaikille kolmelle tasolle sekä liittojen valmennusjärjestelrniin, erityisesti nuorten urheilijoiden valmennusja ohjaustoiminnan kehittämiseen seura-, alueja liittotasoilla", Voimisteluliiton valmennuspäällikkö Anna Ki rjavainen kertoo. .. "Jatkossa tavoitteena on terveyttä edistävän valmennusja ohjauskulttuurin juurtuminen seuravalmennukseen. Kehityskohteina ovat olleet 111111
Lisäksi kehittämishankkeita on tuettu muun muassa henkilökohtaisen konsultoinnin ja yhteisten hankepäivien avulla. Koulutusprosessit liitetään sopimaan lajin harjoituskauden aikatauluun, mikä mahdollistaa työssä oppimisen ja opitun siirtämisen heti myös käytäntöön. taho. Lisäksi ainakin Suomen Valm entajat, Nuori Suom i ja Kuntoliikuntaliitto toteuttavat valm ent ajatai ohjaajakoulutusta. Lisäksi teemme kehittämistyötä SLU-alueiden tarjoamassa valmentajaja ohjaajakoulutuksessa, tuemme käynnissä olevia VOK-hankkeita ja viemme loppuun koulutusrakenteen selkeyttämisen ja VOK-perusteiden syventämistyön. Tasolla 2 osaamista syvennetään koskemaan vuoden tai kokonaisen harjoitus jakson suunnittelua ja toteutusta. Samalla koulutuksen eri tasoille määritellään osaamistavoitteet ja laajuus. Tasolla 3 opetellaan hallitsemaan yksilön koko uran mittainen valmentaminen tai ohjaaminen. Kehittäminen jatkuu Viisivuotisen VOK-hankkeen loppu häämöttää, sillä hanke päättyy vuoden 2010 lopussa. Kaikki kolme tasoa sisältävät osioita VOK-perusteiden sisältöalueista: valmentajana ja ohjaajana toimiminen, urheilun ja liikunnan valmiudet ja ominaisuudet ja eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus. Tasolla 1 osaamistavoitteet liittyvät yksittäisen harjoituksen elementteihin ja sen aikaiseen valmentamiseen tai ohjaamiseen. Koulutu starjontaa on lajiliito illa, SLU-alueilla ja urheiluopistoilla. Kyse ei siis ole mistään loppuverryttelystä, vaan teemme täysillä loppuun saakka", Pulmu Puonti vakuuttaa. Laajuuden määrittely opintoviikoissa auttaa hahmottamaan opintojen työmäärää ja helpottaa opintojen hyväksi lukemista", Suomen Urheiluopiston rehtori Leena Kaivola sanoo. Kaivola on tiiviisti mukana VOK-hankkeessa ja erityisesti juuri rakennetyössä. VOK-hankeessa on pyritty selkeyttäm ään pirstaleista kouluiuskenttää. Kehittynyt osaaminen näkyy esimerkiksi laadukkaana valmennuksena ja ohjauksena, hyvänä harjoitteluna ja terveenä urheiluna ja liikuntana. V OK-hanke on Suomen Liikunnan ja Urheilun, Suomen Valmentajien, Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Kuntoliikuntaliiton yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää lajien valmentajaja ohjaajakoulutusta tasoilla 1-3 siten, että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhdensuuntaista. Kehittämistyön tulokset näkyvät laajamittaisesti vasta vuosien päästä. Näiden lisäksi kukin laji tuo koulutukseen omat lajikohtaiset sisältönsä. "Tänä vuonna pyrimme varmistamaan, että VOKhankkeesta ja sen tuloksista on lajiliitoille hyötyä myös tulevaisuudessa. Hankerahaa on ollut jaossa neljä kertaa aina vuodeksi kerrallaan. VOK-hankkeessa on meneillään useita suuria projekteja, jotka toteutetaan tai saatetaan päätökseen tänä vuonna. valmentajalwulutus.Ji MikäVOK. Päämääränä on urheiluseurojen vapaaehtoisten valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen. Lisäksi VOK-hankkeen avulla halutaan vakiinnuttaa ajatus jatkuvasta kehittymisestä lajiliittojen koulutukseen, lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta valmentajaja ohjaajakoulutuksen ja siihen liittyvien verkostojen kaikilla tasoilla sekä tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin. Hankkeen taustayhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä lajiliittojen lisäksi muun muassa SLU-alueiden, urheiluopistojen ja muiden liikunnan koulutusja tutkimuslaitosten, kuten Jyväskylän yliopiston, HaagaHelian, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) sekä UKK-instituutin kanssa. "Rakenteen tarkastelulla pyritään selkeyttämään valmentajaja ohjaajakoulutuksen rakennetta. 72 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Koulutusrakennetta käsitellään muun muassa maaliskuussa järjestettävillä VOK-messuilla, missä esitellään rakenteen lisäksi muun muassa lajiliittojen toteuttamia koulutusmalleja ja muita VOK-hankkeen tuloksia. Niiden valmentajaja ohjaajakoulutuksen kokonaisuudet ja oppimiskulttuurit ovat kehittyneet hankkeen tuella", SLU:n koulutuksen johtaja Juha Heikkala toteaa ja jatkaa: "Tämän vuoden aikana tehtävät linjaukset VOK-toiminnan jatkosta ovat olennaisia hankkeen pitkän aikavälin tulosten ja vaikuttavuuden kannalta." VOK-hankkeen päättyminen ei merkitse toiminnan hiipumista. Lajiliitot ovat voineet kehittää valmentajaja ohjaajakoulutustaan VOK-hankkeen tarjoaman rahoituksen avulla. Hankkeen puitteissa kehittämistyötä on tehty 43 laji liitoissa ja tämä on varmasti vasta alkua. Valmennuksen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. SOILE KOSKELA Viestinnän suunnitelija SLU soile.koskela@slu.fi Lisätietoja VOK-hanl1keesta ja VOK-perusteisla: www. "Työ lajiliittojen ja muiden kumppaneiden kanssa alkaa tuottaa tulosta, palaute laji liitoista on ollut kannustavaa. Kehittämistyötä johtavat lajiliitot, apunaan eri alojen asiantuntijat. VOK-hankkeen keskiössä on lajiliitoissa tapahtuva koulutuksen käytännön kehittämistyö. Tätä varten on suunnitteilla muun muassa sähköinen portaali, josta kouluttaja löytää apua ja vinkkejä koulutusten suunnitteluun. Valmentajaja ohjaajakoulutuksen rakenteen tarkastelu ja kuvaaminen on hyvässä vauhdissa ja sekin työ saatetaan päätökseen tänä vuonna
Kuntovalmentajilla ei yhtenäistä koulutustaustaa Kuntovalmentajaksi tai persona! traineriksi voi kutsua itseänsä kuka tahansa. Joku haluaa pudottaa painoaan kymmeniä kiloja järkevästi, toinen oppia liikkumaan turvallisesti ja tehokkaasti, kolmas oppia uusia liikuntamuotoja tai kehittää fyysisiä ominaisuuksiaan. Kun tällainen viikoittainen kanssakäyminen linkitetään vuodenaikoihin, sisäja ulkoliikuntaan, peruskuntoja lihaskuntoharjoitteluun, kehonhallinta-, tasapainoja koordinaatioharjoitteluun sekä perusteltuun ravintokäyttäytymiseen, asiakas saa rutkasti positiivista sisältöä elämään. Teksti: Pekka Reponen Personal trainer tarjoaa räätälöityä valmennusta Persona! trainerin asiakkaiden motiviit ovat moninaiset. Tyypillinen tavoite on parempi olo, yleinen jaksaminen ja stressin hallinta. Ensimmäisenä kuntovalmentajia alettiin palkata jääkiekon pariin 90-luvun lopulla. Urheilussa toimii nykyisin jo kymmeniä kuntovalmentajia, suurin osa tosin sivutoimisina. SM-liigaseurat olivat ainoita organisaatioita, joilla oli taloudellisia resursseja valmennuksen laaja-alaistamiseen. Toimivassa valmennussuhteessa asiakas on usein valmis jatkuviin, ympärivuotisiin ja vuosia kestäviin yhteistyömalleihin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on myös mahdollista pitää halutulla tasolla, kun sinne on ensin päästään. Persona! training on kokonaisvaltaista kuntovalmennusta, joka perustuu asiakkaan ja valmentajan väliseen vahvaan luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Joku haluaa pudottaa painoaan, toinen oppia liikkumaan turvallisesti ja tehokkaasti. P ersonal trainer -palveluita on ollut maassamme saatavilla vasta hieman toistakymmentä vuotta. Pääosin urheilun ulkopuolella toimivia koulutettuja kuntovalmentajia on paljon enemmän, muutamia satoja, mutta heistäkin pääosa sivutoimisina. Tyypillinen tavoite on yksinkertaisesti parempi olo. Kuntokeskusten persona! trainer-palvelut käsittävät yleensä suppeamman palveluvalikoiman verrattuna LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 73. Ammattinimike ei ole millään tavalla suojattu. Ammattinimike ei ole millään tavalla suojattu. Asiakkaiden motiivit ovat hyvin moninaiset. Tällöin asiakas sitoutuu valmennukseen ja siitä muodostuu esimerkiksi 1-2 kertaa viikossa tapahtuva odotettu tapahtuma, joka rikkoo arki rutiineista, työstressistä ja kiireestä koostuvan viikon. Samannimisiä palveluita voi tarjota alan huippuammattilainen, jolla saattaa olla 4-6 vuoden koulutus ja vuosien kokemus valmentajan työstä yhtä lailla kuin esimerkiksi muutaman päivän kuntosaliohjaajakurssin tai persona! trainer-lisenssin suorittanut henkilö. Osa henkilökohtaisen kuntovalmentajan työtä tekevistä on yksityisyrittäjiä ja huomattavasti suurempi osa työskentelee kuntokeskusten palkkalistoilla. Vielä muutamia vuosia sitten henkilökohtaisen kuntovalmentajan palvelujen käyttämiseen liittyi hieman elitistinen kaiku, sillä tarjontaa oli vähän ja toki hinnoittelukin oli keskimäärin ehkä tavallisen kuluttajan kipurajan yläpuolella. Persona! trainer, eli henkilökohtainen kuntovalmentaja, on liikuntaja valmennusalan ammattilainen, joka on onnistunut tuotteistamaan oman erikoisosaamisensa. Persona! traineriksi voi kutsua itseänsä kuka tahansa, mikä asiakkaan on hyvä muistaa. Itse uskon että paljon on saavutettavissa, mikäli valmentaja pystyy luomaan asiakkaalleen kuvan mielenkiintoisesta koulutuksellisesta valmennuksesta, jossa asiakkaan kehittyminen on pitkä prosessi, johon mahtuu monta vaihetta ja joka on monipuolinen ohjelmakokonaisuus. Henkilökohtaisiksi kuntovalmentajiksi voidaan laskea persona! trainerit ja myös kilpaurheilun parissa toimivat kuntovalmentajat. SM-liigaseurojen perässä tulivat sitemmin muutkin palloilulajit
Jokaisella meillä on pienempi tai suurempi tarve kehittää ja ylläpitää kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Lisätietoja: http://www.faf.fi * Trainer4you koulutukset Lisätietoja http ://www. Silti monet ihmiset tarvitsevat apua elämäntaparemontissaan. ph p/persona I-tra ine r-kou I utus 74 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Molempien koulutusten hinta on noin 2500€. * Kuntoliikuntaliitto on järjestänyt FISAF (Federation of International Sports, Aerobics and Fitness) persona! trainer -koulutuksia 1990-luvun alusta lähtien. trai ner4you. Lisätietoja: http ://www.kunto.fi/kou I utu kset/f isaf _ku ntosa Ii kou I utu kset/f isaf _persona I_ tra i ner _koulutus/ FISAF (Federation of International Sports, Aerobics and Fitness) on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on aerobicja fitness -alojen kehittäminen. FAF:n koulutuksia järjestetään mm. Tällöin valmentajalla on laaja tietopohja puhtaan liikkeen opettamiseen, kuntoutukseen, voiman, kestävyyden, liikkuvuuden, tasapainon Ja koordinaation kehittämiseen. PEKKA REPONEN Opiskelija, Liikunnan ylempi AMK, Haaga-Helia PR-Coaching oy Sähköposti: pekka.reponen@pr-coaching.com KUNTOVALMENTAJAKSI VALMENTAVAT MM. FAF (Fitness Academy of Finland) aloitti Suomessa ensimmäisenä persona! trainer -koulutuksen tarjoamisen 1997. Huippuvalmentajalla tulisi olla 3-6 vuoden peruskoulutus liikunta-, valmennusja hyvinvointialalta ja sen lisäksi persona! trainer -työn erikoiskoulutus, joka tyypillisesti kestää 4-12 kuukautta monimuoto-opiskeluna. Suomalaiset haluavat elää terveemmin, energisemmin ja pidempään ja haluavat osittain "ulkoistaa" tämän tavoitteen. Uskon että lähivuosina persona! trainer -palvelut erikoistuvat myös senioreihin ja ylipainoisiin nuoriin ja lapsiin. FISAF keskittää pt-koulutuksensa Varalan urheiluopistolle Tampereelle. Ulkomailla, etenkin USA:ssa on tarjolla pt-koulutuksia pilvin pimein. Tämä koulutus sisältää 120 Iähiopetustuntia ja hima on 2900€. Viime vuosina moni suomalainen kuntovalmeruaja on kouluttautunut myös kehonhallinnan/pilateksen ammattilaiseksi.joka onkin lyömätön yhdistelmä valmentajalle. Tilanne on valmentajalle ideaalinen. alan yrittäjiin, joill a on keskim äärin kattavam pi kou1 utustausta alalle. Kuntourheiluliitto järjestää alan kansainvälisen kilpailuja koulutusjärjestön FISAF:n (Federation of International Sport, Aerobics and Fittness lncorporations) persona! trainer-koulutusta, joka sisältää 150 lähiopiskelutuntia. Tällöin persona! trainer huolehtii koko henkilöstön ohjauksesta, valmennuksesta, kuntotestauksesta ja luennoinnista yhdessä sovituin ehdoin. FISAF -sertifikaatit hyväksytään noin 40 maassa. FAF:n koulutus kestää noin puoli vuotta, sisältäen 100 lahiopiskelutuntta, yleensä 2-3 päivän jaksoissa. fi/i ndex. Yhä useampi haluaa elää terveemmin Osa persona! trainer -yrittäjistä suuntaa palvelunsa kokonaan yrityksille. Niitä on kuitenkin äärimmäisen hankala vertailla, pääosin sisällöt ovat samankaltaisia kuin Suomessakin. Lisätietoja: http://www.fisaforg/contenVblogcategory/16/179/ * Fitness Academy of Finland FAF Persona! Trainer® koulutus. Näiden lisäksi arvostetuksi pt-kouluttajaksi voidaan laskea Trainer4you-yritys, joka kouluttaa ympäri Suomea. Tietoa terveysliikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista on helppo saada. Suomikin lihoa kovaa vauhtia ja kansa jakaantuu selkeästi hyväkuntoisiin/normaalipainoisiin, terveyden kannalta riittävässä kunnossa oleviin/lievästi ylipainoisiin ja fyysisesti erittäin huonossa kunnossa oleviin/ylipainoisiin. Näin on jo USA:ssa, missä liikunta-alan huippuvalmentajat ovat sekä persona! trainereitä että pilates-ohjaajia. Hän oppii tuntemaan asiakkaansa kunnolla ja asiakassuhde on riittävän pitkä. l tse uskon, että persona! trainerin työ tulee jatkossa entistä lähemmäksi jokaista kansalaista. Hyvällä valmentajalla on hyvä liikuntaalan peruskoulutus; esimerkiksi liikunnanohjaaja (3-3,5v), fysioterapeutti tai ammattivalmentaja. Suomalaiset ovat lisäksi alkaneet kuluttaa aiempaa enemmän myös palveluita, suuret ikäluokat eläköityvät, kuntokeskuksia syntyy koko ajan lisää, terveys ja liikunta ovat megatrendejä kaikissa medioissa. Jokaisessa ryhmässä on potentiaalisia asiakkaita persona! trainerin palveluille. Suomen urheiluopistolla Vierumäellä sekä Siuntiossa. Millainen persona! trainer -koulutuksen sitten tulisi olla
Musiikin tahdissa tehtävän ryhrnäliikunnan tarjonta on viime vuosikymmeninä laajentunut, kun liikuntakeskukset ovat ottaneet ohjelmistoonsa yhä enemmän erilaisia valmiita standardisoituja konsepLIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 75. N ykyisin työnhaussa ohjaajan persoonallisuus nousee monessa tapauksessa jopa tärkeämmäksi kuin koulutus. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella ohjaajilla edellytetään olevan tietynlaisia persoonallisuuden piirteitä. Myös ohjaajien ulkonäölle asetetaan yhä useammin vaatimuksia, sillä ohjaajan ulkonäkö on osa heidän ohjaamansa lajin ulkoista imagoa. Kuva: ANTE RO AALTO NEN Teksti: RIITTA PIRINEN LIIKUNTAA OHJAAVIEN MONET ROOLIT: Koulutetuin ohjaaja ei ole aina sopivin ja pätevin Ryhmäliikunnan tuotteistaminen ja liikunnan muuttuminen yhä enemmän osaksi elämysteollisuutta ovat muuttamassa ohjaajilta vaadittavia ammatillisia tietoja ja taitoja
Standardisoitujen ryhmäliikuntamuotojen koulutuksen maksaa joko ohjaaja itse tai se liikuntakeskus, jossa ohjaaja työskentelee. Koulutuksen pituus ja laajuus vaihtelee. Nykyisin liikunt ayrityksissä yleisimmin käytetty konseptitu ote on uusiseelantilaisen Les Mills Int ern ational yhtiön tuottam at ryhmäliikuntatunnit, joista suositu im pia ovat BodyPump® , BodyCombat® , BobyStep® ja BodyBalance® . Monen Les Millsin tuntien ohjaajan taustana onkin se, että he ovat olleet LM -tuntien vakioasiakkaita, jotka ovat halunneet tunneilla käymisen lisäksi ohjata tunteja ja ovat ilmoittaneet liikuntakeskuksen johdolle halukkuutensa ohjaajakoulutukseen. Ohjaajakoulutuksen ja lisenssin ohella konseptituotteiden ohjaajat voivat joutua allekirjoittamaan sopimuksia, jotka sisältävät ohjaustyötä koskevia rajoituksia. 76 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Les Millsin tu nt ien lisäksi muita ryhm äliikunnan konseptitu nteja ovat esim erkiksi, ChiB all® , Balletone® , HotJooga® sekä tällä hetkellä Suom essa muotilajiksi tullut Zumba® Fitness. Esimerkiksi Les Millsin ohjaajakoulutus koostuu viikonlopun kestävästä peruskoulutuksesta, jonka lisäksi lisensoidun ohjaajan on käytävä joka vuosi lyhyillä jatkokursseilla. Konseptituntien ohjaaminen on siten nuorille usein hyvä keino lyhyellä koulutuksella hankkia lisäansioita. Standardisoinnin aste eli se kuinka paljon ohjaajat voivat itse vaikuttaa tuntien sisältöön, liikkeiden valint aan tai musiikkiin vaihtelee eri tuotteiden kohdalla. Ohjaajan ulkonäön on oltava uskottava Tutkimusten mukaan asiakastyössä toimivien henkilöiden ulkonäölle, ruumiin muodolle sekä vaatetukselle asetetaan nykyisin entistä enemmän erityisiä vaatimuksia, sillä työntekijöiden ulkoisen olemuksen nähdään olevan osa yrityksen julkista imagoa. Ohjaajat eivät saa tehdä muuto ksia ohjelm iin, heidän tehtäväkseen jää keskittyä valmiina saadun tunnin ohjaam iseen. Lyhytkestoisen koulutuksen ongelmana on se, että siihen sisältyy liian vähän tietoa liikunnan vaikutuksista, ikääntyvien liikunnasta, liikuntavammoista, anatomiasta ja fysiologiasta. Balletone), joissa tuotteen kehittänyt yritys on määrittänyt liikevalikoim an ja tunnin kulun, mutta ohjaajilla on vapaus valita tunnilleen liikevalikoim asta ne liikkeet, joita tunnilla haluaa käyttää sekä tuntien musiikin. Esim erkiksi Les Millsin tunnit ovat kaikkein pisim m älle stanclardisoituja eli yhtiön om at asiantu ntijat suunnittelevat kunkin lajin ohjelmien liikkeet, koreogra fian ja musiikin ja lähettävät valm iit ohjelmat lisensoiduille LM -ohjaajille. Konseptitunteja ohjaamaan vain konseptikoulutuksen kautta Standardisoidut ryhmäliikuntatunnit ovat muuttaneet ohjaajien koulutusvaatimuksia. Konsepti tuotteissa liikkeet ja koreogra fia on pyritty tekem ään yksinkertaisiksi, jotta kaikentasoiset kunto ilijat voivat päästä lajiin sisälle. titunteja. Vain lyhytkestoisen konsepti koulutuksen käyneille ohjaajille, joilla ei ole muuta liikunta-alan koulutusta, voi olla vaikea esimerkiksi ohjata ikääntyviä asiakkaita tai asiakkaita, joilla on nivelissä erilaisia vammoja. Usein liikuntakeskus maksaa konseptituotteen ohjaajan koulutuksen, joten ohjaajaksi haluavalla ei tarvitse olla ohjaajakoulutusta työhön hakeutuessaan. Tuotesuojattujen konseptituntien liikkeet peru stuvat jo olemassa oleviin liikuntamuotoihin, esim erkiksi Balletonen liikkeet pohjautu vat balettiin, Zum bassa yhdistyy erilaisia musiikkija tanssityylejä kuten latinorytm it, hiphop ja afro , BodyBalance perustu u taijihin, pilatekseen sekä joogaan ja BodyCombatissa käytetään erilaisten taistelulajien liikkeitä. Lisäksi tuntien sisältö toistuu samanlaisena usean viikon ajan ennen uuden ohjelman vaihtum ista, mikä osaltaan myös helpottaa liikkeiden om aksumista. Konseptitunteja voivat ohjata vain konseptin oman koulutuksen käyneet ohjaajat. Esimerkiksi ohjaajia voidaan kieltää ohjaamasta muita ryhmäliikuntatunteja, jotka ovat samanlaisia kuin tuote, jonka lisenssin ohjaaja on saanut. Näin ollen liikuntakeskuksissa ryhmäliikuntatunteja pitävien ohjaajien liikunta-alan tietoja taitotaso vaihtelee suuresti. Konseptilajien ohjaajakoulutuksesta vastaa konseptin kehittänyt yritys, joka määrittää mitä taitoja ja tietoja yhtiön tuotteiden ohjaajat tarvitsevat. Standardisoiduille ryhm äliikuntatuotteille on tyypillistä se, että tuotteen kehittänyt yritys määrittää ja suunnittelee tuntien sisällön, liikkeet, koreografian sekä musiikin. Vähemmän standardisoituja ovat konseptitunnit (esim . Konseptituntien ohjaajakoulutus antaa näin mahdollisuuden päästä lyhyellä koulutuksella ryhmäliikunnan harrastajasta konseptituntien ohjaajaksi. Koulutuksessa keskitytään yrityksen tuotteiden ohjaamiseen ja siten konsepti lajien koulutus antaa valmiudet lähinnä vain yhtiön omien ryhmäliikuntalajien ohjaamiseen. Osalla konseptituntien ohjaajista on vain konseptilajien koulutus ja osalla on lisäksi muuta liikunta-alan koulutusta. Liikuntakeskuksissa ohjaajien työ keskittyy asiakastyöhön, joten koulutuksen ja työkokemuksen ohelle Liikuntakeskuksissa ryhmäliikuntatunteja pitävien ohjaajien liikunta-alan tietoja taitotaso vaihtelee suuresti. Moni konseptituntien , esimerkiksi Les Millsin ryhmäliikuntatuntien, ohjaaja toimii sivutoimisena ohjaajana samalla kun opiskele joko terveydenhoitoalan ja liikunta-alan oppilaitoksissa tai on muun alan koulutuksessa
Ohjaajan olemus antaa asiakkaille lupauksen ulkonäöstä, jonka hekin voivat saavuttaa kun käyvät ahkerasti tunneilla. L. Aesthetic labour, skills and training in the 'nsw' economy. Nickson, D., Warhurst, C., Cullen, A.M. Lloyd, C. Journal of Education and Work 2113) 175-195. Näitä olivat 111111. Haastattelussa ja kyselyssä tiedusteltiin myös mielipiteitä siitä, miten ohjaajan ulkonäkö vaikuttaa työssä. RIITTA PIRINEN, YTT, Liik.tiet.lis. Ohjaajien persoonallisuuden korostus tulee esille myös Les Mills lnternationalin ryhmäliikuntakonseptissa. Persoonallisuus tärkeämpää kuin koulutus Liikuntakeskuksissa toimivien ohjaajien työssä keskeisenä on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, joten ohjaajilta vaaditaan koulutuksen ja työkokemuksen ohella hyviä sosiaalisia taitoja. Kiinnostavaa oli se, että osassa työhönhakuilmoituksista painotettiin hakijan luonteenpiirteitä enemmän kuin koulutusta. Elämyksellisyyden korostus näkyy myös liikuntakeskusten tiloissa. & Cunningham, G.B. Liikuntakeskuksiin siis halutaan työtekijöiksi tietyn tyyppisiä henkilöitä, jotka keskus sitten tarvittaessa kouluttaa ohjaajaksi. Ohjaajan on tällöin esikuvana näytettävä terveeltä, hyväkuntoiselta ja sporttiselta. 2007 Weight discrimination, hiring recommendations, person-job fit, and attributions: Fittnessindustry implications. 2008. Kuntoliikunta ei ole vain ryppyotsaista puurtamista vaan se voi olla myös hauskaa. 2007 Grooving to the same tunes. LMI suunnittelee ja valmistaa eri lajien tuntiohjelmat, joten tuntien sisällöt ovat samanlaisia ohjaajasta riippumatta. Elämyksellistä kunnonkohotusta Les M ills mainostaa musiikin tahdissa tehtäviä ryhmäliikuntatuntejaan tehokkaiksi ja elämyksiä tuottaviksi. rakentamalla erikoissaunoja sekä erillisiä rentourustiloja, joissa asiakkaat voivat istua rentoutustuoleissa ja lukea lehtiä. Näin ollen LM-ohjaajan työ alkaa muistuttaa enemmänkin esiintymistä ja tunnelman luomista kuin varsinaista liikunnanohjausta. Journal of Education and Work 16 12): 185-203. Liikuntakeskuksiin ei tarvitse joka kerta tulla edes kuntoilemaan, niihin voi mainosten mukaan tulla työn jälkeen vain rentoutumaan, lukemaan lehtiä tai virkistaytymään yruikylvyssä. Toisaalta vastauksista tuli esille se, että on keskuksia, jotka tarkoituksella palkkaavat myös ylipainoisia ohjaajia, jotta ylipainoisten naisten kynnys tulla ryhmäliikuntatunneille alenisi. 2003. Learning, training and productive systems in the aerobics studio. & Watt, A. Tampereen yliopistossa toimiva Liikunnan tuotteistaminen -projekti keräsi vuonna 2009 haastattelun ja kyselyn avulla tietoja liikunnanohjaajien työoloista ja samalla tiedusteltiin käsityksiä siitä, miten ohjaajien ulkonäkö vaikuttaa rekrytointitilanteessa. Sartore, M.L. Näkyvillä on viitteitä, että tämä elämyksellisyyden korostus on leviämässä muuhunkin ryhmäliikuntaan. Tällöin ohjaajien tehtävänä on luoda omalla persoonallisella ohjaustavallaan erilaisia tunnelmia standardisoiduille tunneille ja tuottaa ryhmäliikuntatuntien asiakkaille elämyksiä. Vastauksista tuli esille se, että ryhmäliikunnan ohjaaja mielletään ohjaamansa tunnin symboliksi ja esikuvaksi asiakkaille. Kyselyn ja haastattelun vastauksista ilmeni, että li ikuntakeskuksissa esiintyy ristiriitaista suhtautumista ohjaajien painoon rekrytointitilanteessa. Ohjaajan ulkonäön oli vastaajien mielestä oltava uskottava ja asiakkaita liikuntaan kannustava. Journal of Sport Management 21 12):172193. Work, Employment and Society 21121 189-208. Bringing in the Excluded. Yhtäältä ohjaajien, jotka olivat ylipainoisia tai liian laihoja, oli vaikeampaa saada töitä kuin normaalipainoisten. Näin liikunnanohjaajaksi saattaa päästä työpaikkakoulutuksen kautta ilman edeltävää liikunta-alan koulutusta. Ilmoituksissa saatettiin kertoa, että koulutus ja kokemus nähdään eduksi, mutta valinnassa ratkaisee hakijan persoona. heidänkin ulkonäköönsä kiinnitetään huomiota rekrytointivaiheessa, erityisesti huomion kohteena on ohjaajan paino. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 77. & Unwin. Ylipainoisten ohjaajien nähtiin antavan väärän kuvan liikunnan tehokkuudesta ja siten heitä pidettiin huonoina esikuvina asiakkaille. ulospäin suuntautuneisuus, yhteistyökyky, pirteys, iloisuus sekä energisyys. Recruiting for fitness: qualifications and the challenges of an employer-led system. Esimerkiksi vuonna 2009 netissä olleissa työhönhakuilmoituksissa määriteltiin usein hyvinkin tarkasti millaisia luonteen ominaisuuksia ja sosiaalisia taitoja liikunnanohjaajalta vaadittiin. Monien liikuntakeskusten kanta-asiakkaille on tarjolla aamupala, kerhornarkoja, teernailtoja, kosmetologien palveluja sekä erilaisia luontaishoitoja. Tutkija Historiatieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Sähköposti: riitta.pirinen@uta.fi LÄHTEET Felstead, A., Fuller, A., Jewson, N., Kakavelakis, K. Les Millsin konseptissa korostuu se, että ohjaajan persoonallisuus on tärkeää ja koulutuksessakin rohkaistaan ohjaajia löytämään oman persoonallisen tyylinsä ohjaamisessa. Ryhmäliikuntatunneille houkutellaan asiakkaita mainoksilla, joissa kerrotaan tuntien parantavan kuntoa ja muovaavan kehoa tehokkaasti ja lisäksi tunnit ovat hauskoja. Työhönottotilanteessa henkilön luonteenominaisuuksia saatetaan pitää jopa tärkeämpänä kuin koulutuksen ja työkokemuksen kautta hankittua ammattitaitoa. Monet keskukset ovat panostaneet asiakkaiden viihtyvyyteen mm
Kehon kurittamisen lisäksi sain tehtäväkseni rasittaa myös päänuppia miettimällä, millainen merkitys liikunnalla on ollut elämässäni eli sanalla sanoen oli pohdittava liikuntasuhdettani. Samalla otin yhteyttä Turussa toimivaan Paavo Nurmi -keskukseen sopiakseni kehon koostumuksen mittauksen ja kuntotestauksen ajankohdasta. Liikuntasuhteen kannalta tilanne muuttui 1960-luvun lopulla, kun kotiimme hankittiin televisio. Ennen kouluikää liikkuminen oli leikkiä ja hauskanpitoa. Vähäinen liikkuminen ei paatunutta sohvaperunaa ehkä vaivaisikaan, ellei samaan työyhteisöön olisi sattumalta rantautunut kaksi "liikuntaevankelistaa", jotka ovat vähitellen saaneet syyllisyydentunnon heräämään. Perheessäni kukaan ei harrastanut liikuntaa ja urheilua vapaa-aikanaan, joten esimerkkiä ei tullut ainakaan sieltä suunnalta. Tämän vuoden alussa hän aloitti omasta aloitteestaan kokeilun, jonka aikana hän määrittää suhdettaan liikuntaan uudelleen. Ainoastaan välituntipelit koulun pihalla olivat enää omaehtoista ja vapaata toimintaa. Pelastakaa tiedem ies Reino Kuluvan vuoden aikana Liikunta & Tiede -lehden lukijat saavat tutustua nimimerkillä kirjoittavaan tiedemies Reinoon. Syntinenhän ei huomaa tarvitsevansa parannusta, ellei joku valaistuksen kokenut sitä hänelle kerro. Koulujen pihoilla juoksi 70-luvun alkupuolella monta vireniä, väätäistä ja vasalaa. Ehdotin aluksi noin puolen vuoden seurantajaksoa, mutta lopulta kokeilu päätettiin venyttää kokonaisen vuoden mittaiseksi. Miksi minusta ei ole tullut aikuisena aktiivista liikunnanharrastajaa, vaikka lapsena liikuin suhteellisen paljon riehakkaissa pihaleikeissä ja peleissä, kuten monet muutkin 1960ja 1970-luvuilla kakaravuosia viettäneet ikätoverini. Ehkä liikuntasuhteen muutoksesta kertoo jotain se, että vielä ensimmäisellä luokalla koulussa sijoituin hiihtokilpailussa toiselle sijalle, mutta jo kuudennen luokan hiihtokilpailuista lintsasin "unohtamalla" sukset kotiin. Kaverit innostuivat ajatuksesta siinä määrin, että heidän mielestään kokeiluun piti liittää vielä erilaisia alkuja loppu testejä, jotta saataisiin omakohtaisten subjektiivisten kokemusten lisäksi myös kovaa faktatietoa liikunnan vaikutuksista. Opettaja lähetti minut ennen kilpailua koulun suksi varastoon etsimään sopivia suksia ja sain tärvättyä siihen puuhaan niin paljon aikaa, että lopulta lähtöalueelle saavuttuani 78 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Jostain syystä kuntoliikuntaa vieroksuvassakin perheessä seurattiin säännöllisesti urheilukilpailuja televisiosta. Laiskan miehen liikunta testi unnustan syntini. Niinpä ryhdyin tämän vuoden alussa käytännössä toteuttamaan laadittua kunto-ohjelmaa. Olen jo muutaman vuoden ajan kuunnellut "liikuntavimrnaisten" työkaverieni puheita säännöllisen liikunnan tärkeydestä ja eduista, mutta en ole silti saanut aloitettua kuntoliikuntaa. Liikkumisesta tuli ohjattua toimintaa, jossa oli monenlaisia sääntöjä ja rajoituksia. Koulussa suhde liikuntaan alkoi muuttua. Saamme seurata Reinon mietteitä matkan varrelta. Yleensä vältän hikoilua ja lihasten rasittamista. Vain arkinen hyötyliikunta oli sallittua liikuntaa. Oikeastaan kuulun nykyisin niin sanottuihin liikunnan vieroksujiin, koska en myöskään seuraa urheiluohjelmia tai lue urheiluuutisia, enkä osallistu liikunnan kansalaistoimintaan. Liikunnanilo alkoi pikkuhiljaa hävitä ja tilalle tuli suorittaminen, kilpailu, armeijamainen kuri ja pakko. Löytyisikö selitys kasvuyrnpäristöstä. Keski-ikäinen Reino kuuluu siihen ryhmään suomalaisia, joiden suhde liikuntaan on päässyt etääntymään tai jäänyt aktivoitumatta. Television kautta lapset ja nuoret saavat myös virikkeitä ja urheilullisia esikuvia. Lisäksi eri alojen asiantuntijat seuraavat ja kommentoivat Reinon taivallusta . En ole aktiivinen liikunnanharrastaja. Vaikka televisiota on usein syytetty passivoivaksi välineeksi, joka halvaannuttaa ihmiset kotisohville, ei asia ole aivan niin yksiulotteinen. Näiden liikuntaevankeliumin saarnamiesten julistusta kuunnellessa ja oman kunnon rapautuessa syntyi ajatus, että entä jos he laatisivat minulle kokeeksi kunto-ohjelman ja raportoisin kokeilun tuloksia ja tuntemuksia Liikunta ja Tiede -lehdessä nimimerkillä Reino. Näin kävi myös minulle ja monille kavereilleni. Toisaalta tuohon aikaan pienessä kyläyhteisössä töiden jälkeen juoksulenkille lähtevä kansalainen olisi saanut kylähullun maineen. En ole aiemmin tuumaillut elämääni liikunnan näkökulmasta, joten asian selvittäminen vaatii pientä aikamatkaa menneisyyteen. Pienviljelijä-duunari perheessä vanhemmilla riitti tekemistä leivän hankkimisessa
Kolmas perustarve on liittymisen tarve, tarve kuulua joukkoon, tuntea olonsa turvalliseksi, olla osaksi ryhmää ja tulla nähdyksi omana itsenään. O len toki useam m ankin kerra n yrittänyt aloittaa kunto liikunnan harr astam isen ja vuosien saatossa vara stoon on kertynyt erilaisia liikuntavälineitä, jotka lojuvat käyttäm ättöm inä. Voi myös kerätä itse ryhmän jossa viihtyy ja jolla on samanlaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Äijäjoogasta tai lenkkisaunaporukasta saattaa löytyä sopivaa vertaistukea, jonka paine kiskoo sohvalta ja joka houkuttelee mukaan siksi, että on niin mukavaa yhdessä. Koululiikuntakokemuksiisi liittyy kilpailu, kuri ja pakko. Li ikuntasuhteeni on siis pikkuhiljaa ajautu nut karill e, sillä viim e vuonna en enää harr astanut liikuntaa juuri lainkaan. Koska aktiivisen liikunnanharr astam isen aloittam inen ei ole om in voim in tu ntunut onnistuvan, tu rvaudun tällä kertaa "liikuntasuhdeneuvojien" apuun ja poraudun laiskuuden ytim een. Koululiikuntaan liittyy kiinnostavia paradokseja. Olen vankasti sitä mieltä, että lisäksi on syytä kehittää ammattitaitoista aikuisliikuntapedagogiikkaa vastaamaan kansanterveydelle tärkeisiin liikkumattomuushaasteisiin. M yöhem m in teini-iässä yksi syy vähäiseen liikuntainnostu kseeni oli se, että loukkasin polveni pariinkin otteeseen niin, m issäpä m uuallakaan kuin koulun liikuntatu nnilla eikä jalka loukkaantum isten jälkeen kestänyt kovaa ra situsta ja vääntöä. Jälki-istu nnossa oli aikaa m iettiä kannattiko sulkeut ua suksivarastoon kisojen ajaksi. Tuttuja elämyksiä maisemien vaihtumista ja tuulen tuomia tuoksuja voi ryydittää vaikkapa kuuntelemalla kuulokkeilla podcasteja. Juoksulenkille lähtö näyttäytyi tarpeettomana voimien tuhlaamisena. Tutkimusten mukaan koululiikunta on kautta vuoLIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 79. Ajan niukkuuden lisäksi kysym ys oli kieltäm ättä m yös laiskuudesta sekä itsekurin ja m otivaation puutteesta. Niinpä keskiikäinen ihminen joutuu tekemään identiteettityötä ja luomaan ihan itse aktiivisesti valikoiden oman kuntoliikuntasuhteensa. Hiihtäjät ja juoksijat olivat sankareita, jotka huipputeknologinen uutuus televisio toi kaikkien nähtäville. Työpaikan him oliikkujiin verrattuna olen tietysti liikkunut aina jokseenkin yhtä paljon kuin Paavo Nurm en patsas, m utta ainakin pyöräily on kuulunut jollakin tavalla eläm ääni kouluikäisestä aikuiseksi saakka. Suomi oli urheiltu maailmankartalle. Vain välitunneilla oli tilaa omaehtoisuudelle. kilpailu oli jo saatu päätökseen . Omaehtoisuutta on syytä suosia ja julkisella päätöksenteolla luoda liikuntamahdollisuuksia. Autonomiankokeminen on yksi perustarve. Kaikkea kannattaa kokeilla. Otan liikuntasuhteeni tu tkim uskohteeksi ja seur aan m itä vaikutu ksia liikunnalla on eläm ääni. Jatkuu seura avassa num ero ssa Reino 8.2.2010 Parahin Reino irjoituksesi ja kokemuksesi virittivät minut pohtimaan liikunnanharrastusta historiallisena, omaa aikaansa kuvastavana ja siten muuttuvana ilmiönä mutta samalla aina myös osana omaa elämänkulkua. Aiemmin sille ei ollut juuri tarvetta. Jollei koe osallisuutta saattaa jättäytyä toiminnan ulkopuolelle. Lukion jälkeen liikunta alkoi pikkuhiljaa jäädä taka-alalle. Liikunta herättää myös helposti voimakkaita tunteita ja koskettaa syvimpiä tarpeita tulla nähdyksi, saada vaikuttaa ja kokea onnistumisia. Maalasit kuvan 1960ja 1970-luvun maaseudusta liikuntaympäristönä. Nuorelle on kuitenkin tärkeää saada valita ja päättää, olla osallisena ja vaikuttaa. Aikeita kunto ilun aloittam iseksi on siis todistettavasti ollut , m utta yleensä rehkim inen on alkanut kyllästyttää jo vajaassa kuukaudessa. Oli hienoa olla urheilija! Tavallisten ihmisten elämässä liikuttiin luonnollisesti, matkat kuljettiin usein jalan tai pyörällä. Moni teki fyysisesti raskasta työtä. Kuvaan astu ivat opiskelu, työ ja perhe-el äm ä, joiden keskellä aikaa ja energiaa säännölliseen liikunnan harra stam iseen ei tu nt unut jäävän. Juoru lehtien kulunutta ilm aisua lainaten, kasvoim m e erilleen. Harvalla oli lähipiirissä malli aktiivisesta kuntoliikkujasta, joka olisi hehkuttanut liikunnan iloja. Samalla on tietenkin täydellisen vapaa etsimään itselleen sopivia tapoja liikkua suvun kuntoliikuntaperinteet ja -periaatteet eivät paina tai velvoita. Pyykkejä pestiin käsin ja huuhdeltiin avannossa. Kannattaa etsiä liikuntaharrastuksia, joissa nämä toteutuvat. Sen lisäksi on tärkeää saada pätevyyden kokemuksia, niin että kokee osaavansa, oppivansa ja olevansa hyvä jossain. Kuntoliikunnan käsitekin varsinaisesti syntyi vasta 1960-luvulla. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitu s testata, saadaanko liikuntasuhde aktivoitua liikuntatohtorien ohjeill a vai onko välirikko lopullinen. Löytyykö minusta keskittyvä, tarkkuuslajista nauttiva golfinpelaaja vai vaihtelevista askelkuvioista ja toisten ihrnisten lähelläolosta nauttiva seuratanssija. Asiaan voi suhtautua kuin tuntemattoman mantereen valloitukseen. Työmatkapyöräilystäkin saattaa löytyä uusia vivahteita. Ehkä en silti ole aivan toivoton tapaus. Tarvitaan lisää osaamista siinä miten luodaan innostavia ja turvallisia oppimisympäristöjä aikuisliikuntaan. M enneinä vuosina pyöräilin usein työm atkat m utta nyt sekin on jäänyt
Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Koululiikunta on julkista ja kaikki on toisten nähtävillä, suoritukset, epäonnistumiset ja myös se miltä näyttää. Muut jäävät ihmettelemän, että mikä sille tuli. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme kokoukseen osallistuvien ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen Kylli Marttalalle 12.3.2010 mennessä. Keskinen puheenjohtaja pääsihteeri 80 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 12010. Yleensä oppilas on joko hiljaa, kärsii ja kehittää koululiikuntakammoa tai käyttää toiminnan kieltä ja painelee pukuhuoneeseen mutisten jotain sopimatonta. TARU LINTUNEN Liikuntapsykologian professori Sähköposti: taru.lintunen@sport.jyu.fi LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN KEVÄTKOKOUS 2010 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 22.3.201 klo 15 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 312, Helsinki. Oppilaan pitäisi siis osata kertoa miltä tuntuu. Oppilaan pitäisi myös uskoa, että tulee kuulluksi ja että ongelmaan tartutaan ja että sille voi tehdä jotain. He hallitsevat monipuolisia opetusmenetelmiä ja käyttävät esimerkiksi monenlaisia ryhmiinjakotapoja, eivät viljele laajasti huutojakoa, johon huonot koululiikuntakokemukset kiteytyvät ja tuntuvat kiinnittyvän. Samaan aikaan saattaa yhdellä oppilaista olla epämukavaa tai pelottavaa, mutta opettajan on vaikea huomata tätä suuresta joukosta. Opettaja näkee koko luokan innokkaita kasvoja ja kovaa yrittämistä. Usein ne ovat innostavia, liikunnan suolaista ydintä, hetkiä, jolloin tuntee vahvasti elävänsä, innostavia ja voi maannuttavia. sien ollut eräs suosituimmista usein se suosituin kouluaine. Syynä ristiriitaisuuteen saattaa olla koululiikunnan luonne. Nämä ehdot eivät aina toteudu. Hyvä työrauha ja se, että ristiriidat ratkotaan, liittyy myös toimivaan ryhmän vuorovaikutukseen. Samaan aikaan moni kertoo huonoista koululiikuntakokemuksista. Tällaisessa ryhmässä uskaltaa olla oma itsensä ja ilmaista omat tarpeensa, tunteensa ja ajatuksensa avoimesti. Rakentavasti toimivassa ryhmässä myös lasketaan leikkiä ja siellä on hauskaa. Koulun liikuntatunneilla koetaan siis paljon myönteistä. Siinäpä sitä on haastetta liikunnanopetukselle ja itse kullekin oman elämän ryhmäilmiöissä tarpeessa. l hanneryhrnässä tuntee olevansa arvostettu ja siinä kannustetaan yrittämään. (&['LTS Yhteisö jäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Uskallan väittää, että lnkunnanopettajat ovat jo kauan aikaa saaneet hyvän koulutuksen ja ovat keskimäärin erityisen pätevää opettajaporukkaa. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY ANTTI UUTELA KARI KESKINEN Antti Uutela Kari L. Samalla ne voivat jonain hetkenä itse kullekin olla pelottavia ja epämukavia. Liikunnassa myös tulee hiki, kastuu, hengästyy ja kokee muitakin ruumiintuntemuksia. Kuvaavaa on myös se, mitä Teemu Mäen ja Kalle Pullin liikuntapedagogiikan pro gradutyössä todettiin, eli että kun verrattiin koululiikuntakokernuksia historian ja liikunnanopiskelijoilla oli liikunnanopiskelijoilla enemmän negatiivisia koululiikuntakokemuksia tosin myös positiivisia. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti: kyl Ii .ma rtta la@lts.fi. Miksi sitten edelleen internetin palstat täyttyvät kurjista koululiikuntakokemuksista. Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Käsiteltävät asiat: vuosikertomus vuodelta 2009 vuoden 2009 tilit ja tilintarkastajien kertomus tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta Neuvottelukunnan jäsenten valitseminen kaudelle 2010-2012 Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2009 ja vuoden 2010 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2010 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Kevätkokouksen alussa klo 15, emeritusprofessori Pauli Vuolle pitää esitelmän "Liikunnasta väitelleet tohtorit ja heidän sijoittumisensa työelämään" Kevätkokousasioiden käsittely alkaa esitelmän jälkeen klo 15.30. Se on yllättävän vaikea taito. Omaa ruumista tai tapaa liikkua ei ole arvostettu, liikuntaan liittyy noloutta ja häpeää ja pelkoja. Turvallisessa ryhmässä otetaan kunkin jäsenen tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Opetuksen haasteena onkin luoda turvallisia ja innostavia oppimisympäristöjä, joissa pätevyyden, autonomian ja yhteenkuuluvuuden perustarpeet täyttyvät ja joissa on turvallista olla
Urheilun ja liikunnan oma tekeminen. Kuolleisuus sydänja verenkiertoelimistön tauteihin on vastaavasi 80 prosenttia suurempi. Maailman Terveysjärjestö kehottaakin kansakuntia ottamaan liikunta mukaan kansanterveyden edistämiseen. Vääristyneen julkikuvan sijaan omakohtainen liikunta on pantava takaisin urheilun keskiöön. Suomessa urheilu ja liikunta ovat valtava kansalaistoiminnan ja sosiaalisen pääoman käyttövoima. Kuka muu kuin tamperelainen lätkäholisti enää jaksaa tuosta innostua 7 Median kiihottaman hurmoksen lisäksi tv-urheilun ylenmääräinen katsominen vaarantaa terveyden. Ja bonuksena hyvä kunto ja terveys. Pömpöösi juhla parhaaseen lähetysaikaan aiheuttaa katsojalle lähinnä suurta myotähäpeää. Normaalin jo ylitsevuotavan urheilutarjonnan lisäksi Vancouverin talviolympialaiset ovat kaatuneet tuubista päälle jo viikkokausia terästettynä vanhojen huippusaavutusten märehdinnällä. Tv-urheilu ja huippujen näyttävä juhliminen eivät sitä tee. Parin tunnin tv-urheilu roskaruoan kanssa tuottaa helposti tuon määrän. Missä on oma osallistuminen. Missä tämä näkyy. Pidetäänkö näitä toimijoita ja tekijöitä juhlan arvoisina. Myöskään vuoden 2002 Kansainyhteisön kisat Manchesterissa eivät vaikuttaneet seuranneen vuoden aikana väestön säännölliseen liikuntaan. Ja nämä kuolleisuusluvut olivat riippumattomia liikunnan määrästä. Omakohtainen liikunta ja urheilu tekevät sen. Osallistumisaktiivisuus oli alhaisempaa kisojen jälkeen kuin niitä ennen. Kuinkahan monta kertaa vuoden 1995 (15 vuotta sitten!) "ihanaa ihanaa" jääkiekon maailmanmestaruuskin on ruudussa kelauu. Siis lisäliikunta ei kompensoi istumisen terveysriskejä. Miten näitä asioita arvostetaan. Olemme myös terveysliikunnan mallimaa. Minusta paljon suomalaisempi tapa olisi muistaa näitä suorituksia hillityn arvokkaasti jo olemassa olevassa urheilumuseossa. TV-urheilu altistaa tietysti myös lihavuudelle vähentämällä energiankulutusta ja lisäämällä energiansaantia varsinkin silloin kun urheiluelämystä ruuditetaan limsalla, kaljalla, sipseillä ja pitsalla. Euroopan Unioni puolestaan pitää terveyden edistämistä urheilun ja liikunnan tärkeimpänä yhteiskunnallisena perusteluna. Suuret urheilutapahtumat ovat siis edelleen pelkästään "leipää ja sirkushuveja" kansoille. Amerikkalaisen arvion mukaan sikäläinen lihavuusepidemia olisi voitu ehkäistä pitämällä päivittäinen energiansaanti 500 kilokaloria pienempänä. Oman yrittämisen, ponnistamisen, suoriutumisen ja onnistumisen kokeminen. Ja (tätä kirjoittaessa) varsinaiset kisat ovat vielä edessä! Myös maailman mestaruuksia on juhlittu takautuvasti televisiossa. Ja sitten vielä suunnitellaan urheilijoiden hooloffeimiä! Eli taas matkitaan pohjoisamerikkalaista kimallusta. Eiköhän moneen kertaan juhlitut ja palkitut urheilijat olisi aika jättää jo rauhaan. Urheilun ja liikunnan yhteiskunnallinen uskottavuus perustuu siihen kuinka ne tuottavat lisäarvoa ihmisten ja kansojen hyvinvoinnille. PEKKA OJA Sähköposti: pekka.oja@uta.fi Kirjoittaja on elählieellä oleva entinen UKK-instituutin tutkimusjohtaja LIIKUNTA, & TIEDE 47 • 1 /2010 81. Uutta television urheilugaalaa perustellaan sillä, että urheilijoiden suoritukset antavat yleviä elämyksiä katsojille ja siksi niitä pitää palkita näyttävästi. Ei ainakaan valtamediassa. Kaupallistuneessa urheilussa menestyjät palkitaan jo ruhtinaallisesti ja se riittäköön. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: PEKKA OJA Liikunta takaisin urheiluun M edia vedättää suomalaisia istumaan ja katsomaan huippu-urheilua televisiosta. Tämä kaikki antaa huolestuttavan signaalin urheilukansalle; riittää kun istutaan ja katsotaan ja juhlitaan. Australialainen tutkimus osoitti, että kokonaiskuolleisuus on lähes 50 prosenttia suurempi yli neljä tuntia päivässä televisiota katsovilla verrattuna alle kaksi tuntia katsoviin. Sen sijaan useat kävelyn ja pyöräilyn edistämistapahtumat tai -kampanjat osoittavat pysyvää liikunnan lisääntymistä kohderyhmissä. Huippu-urheilun näkyvyyden perusteluksi sanotaan myös, että se innostaa kansaa liikkumaan. Se varsinainen urheilun ja liikunnan ydin. Väestön liikunta-aktiivisuutta seurattiin ennen ja jälkeen vuoden 2000 Sydney'n olympialaisia. Huippu-urheilua nostetaan kansakunnan kaapin päälle muutenkin
Kuinka monen liikuntaharrastus on uhattuna tänä päivänä taloudellisten syiden takia. Taloudelliset syyt saattavat nousta liikunnan harrastamisen esteiksi yhä useammille. Liikuntalajien harrastamisen jakautuminen tulotason mukaan on tosiasia Suomessa. Käyttövuorot ja varustehankinnat, sekä mahdollisesti kilpailuharrastuksesta aiheutuvat kisamatkat ja lisenssimaksut saattavat tehdä kustannuksista harrastuksen esteen monille lapsille ja nuorille. Joukkoirtisanomiset ja lomautukset ovat lähes päivittäisiä uutisia. Kaupungin uimahallien ja kuntosalien kunto sekä viihtyvyys vaihtelevat. Kaikella kansalla ei ole varaa harrastaa golfia tai hevospooloa, eikä näiden lajien elitistinen maine ole rakentunut tyhjän päälle. Osa kunnista tarjoaa seuroille ilmaiseksi junioreille kohdistuvat liikuntatilojen käyttövuorot kaikissa kunnissa alennuksia ei kuitenkaan tunneta. Mitkä oikeastaan ovat ne liikunnan peruspalvelut, joiden harrastamiseen olisi tarjottava mahdollisuus kaikille. Liikunta määritellään kansalaisten perusoikeudeksi, mutta takaako se kansalaisten taloudellisen tasa-arvon liikunnassa ja urheilussa. Esimerkiksi liikkumisvapaus on säädetty perustuslaissa melko eksaktisti, miksei voida määritellä myös liikunnan vapautta. Latujen ja kevyen liikenteen väylien kunnosta valitellaan jatkuvasti keskustelupalstoilla, mutta ainakin nämä palvelut ovat pääsääntöisesti kaikkien käytettävissä korvauksetta. Tuloerojen kasvu konkretisoituu usein liikuntaharrastuksissa. Harrastajien maksettavaksi jäävät liikuntamaksut vaihtelevat paljon valtakunnallisesti, samoin kuin tarjottavat liikuntapalvelut. Olisiko liikunnan peruspalveluiden sisältöä syytä määritellä. Opintoja asumistuki kattoivat hädin tuskin pakolliset menot, eikä opintolainan nostaminen liikuntaharrastuksen turvaamiseksi houkutellut. Likviditeettiongelmat eivät kuitenkaan estäneet lenkkeilyharrastustani piti vain nöyrtyä soittamaan kotiin, josta löytyi sponsori uusille lenkkareille. E nsimmäistä vuotta opiskellessani olin saanut edellisen kesän säästöt hupenemaan kevääseen mennessä. Juniorit harrastavat eniten jalkapalloa, pyöräilyä, uintia, hiihtoa, luistelua, jääkiekkoa, salibandya sekä kävelyja juoksulenkkeilyä. Uusiin lenkkareihin ei ollut varaa, mutta lenkille teki mieli. Myös osa kaiken kansan lajeista on kohonneiden kustannusten takia monelle harrastajalle saavuttamattomissa. SAIJA BORODAVKIN, sotatieteiden kandidaatti, liikuntatieteiden kandidaatti Opiskelija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: saija.borodavkin@jyu.fi 82 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Perinteiset pienituloisina pidetyt ryhmät, kuten eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat sekä monikkoja yksinhuoltajaperheet, ovat varmasti joutuneet pohtimaan liikunnan kustannuksia jo nousukauden vuosina ja sopeuttamaan liikuntaharrastuksensa maksukykyynsä, mutta taloudellisen taantuman myötä liikunnan kustannukset puhuttavat varmasti muitakin. Tietysti voidaan edelleen hokea mantraa kansalaisten perusoikeudesta liikuntaan, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Postmodernissa yhteiskunnassa liikuntaharrastus on nähty yhdeksi erottautumisen ja identiteetin rakentamisen väyläksi. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: SAIJA BORODAVKIN Onko liikunta perusoikeus. Kuinka paljon liikuntapalvelut saavat maksaa, jotta ne olisivat kaikkien saatavilla tulotasosta riippumatta. Pitäisikö kuntien autonomiasta tinkiä ja etsiä mahdollisuuksia kansalaisten tasavertaisten liikuntamahdollisuuksien takaamiseen asuinkunnasta riippumatta. Vanhat lenkkarit olivat parhaat päivänsä nähneet, ja jalat kipeytyivat niillä juostessa. Suomalaisen aikuisväestön suosituimpia liikuntalajeja ovat kävelyja juoksulenkkeily, sauvakävely, pyöräily, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu. Parin euron käyttömaksu ei varmaankaan estä ainakaan palvelujen satunnaista käyttöä, mutta esimerkiksi uimahallimaksujen kohotessa viiteen euroon tai jopa sen yli saattaa maksukyky estää harrastuksen aloittamisen tai jatkamisen
Kyseessä on kaikkien kannalta WIN-WIN lopputulos, Mattila lisää. Suomessa toivomme aktiivista innostusta niin liikuntajärjestöjen, kuntien kuin koulutuslaitosten piiristä. Liikuntatapahtumia järjestetään läpi vuoden eri puolilla Suomea ja tiivistetysti toukokuun alussa 1.-16.5. Nyt on luotu erinomaiset yhteydet YK:hon. Australiassa järjestettävän maailmankongressin ohella mm. aktiivinenkunta.fi). Toivon, että pystymme vahvistamaan naisten omaa uskoa osaamiseensa ja halua pyrkiä tehtäviin, joissa vaikutetaan liikuntakulttuurin kehittymiseen. Teksti: EEVA TULISALO ja SINIKKA WALLEN O...k-r11vir1P ,-, kunta Liiku terveemmäksi teemana Aktiivinen kunta Liiku Terveemmäksi päivän teemana on tänä vuonna "Aktiivinen Kunta" ja päätoimijana Suomen Kuntoliikuntaliitto. SLU:n hallituksen päätös hakea puheenjohtajuutta ja kongressi-isännyyttä oli johdonmukainen jatko koko SLU:n olemassaolon ajan jatkuneelle kansalliselle ja kansainväliselle tasa-arvotyölle. OPM liikuntayksikön johtajan tehtävästä viime vuoden lopulla eläkkeelle siirtynyt Mattila aloittaa puheenjohtajakautensa kesäkuussa. Erityisesti SLU:n naisten aktiivinen rooli tasa-arvon edistäjänä on jo vuosia saanut arvostusta ja kiitosta kansainvälisillä kentillä, toteaa Mattila. L iiku Terveemmäksi -päivää vietetään perinteisesti 10. Haluamme kuitenkin jatkaa myös koti kenttämme aktivointia monipuolistamaan ja moniarvoistamaan liikuntakulttuuriamme kaikki huomioonottaviksi. Haasteet täsmentyvät Sydneyn maailmankongressissa. Tästä näkyy jo merkkejä oma-aloitteisina yhteydenottoina. Tämä kansainvälisesti juhLIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 83. Vuoden päätoimijana on Suomen Kuntoliikuntaliitto ja teemana on "Aktiivinen Kunta" (www. strateginen kumppanuus YK: n ja sen alajärjestöjen kanssa sekä naisten liikunnan tukeminen erityisesti Oseanian alueen maissa. Panostuksemme kansainvälisiin urheilujärjestöihin tulee vahvistumaan, haluamme luoda uusia kumppanuuksia tasa-arvon edistämiseksi. Näkisin tärkeäksi kehittää toimintatatapoja, joilla voimme tukea eri puolilla maailmaa asuvien naisten toimintaa myös kongressien välisenä aikana. IWG verkoston lähivuosien keskeisiä tavoitteita ovat 20-23.5. Se edellyttää uusia verkostomaisia työtapoja, tiedon systemaattista kokoamista ja jakamista sekä yhteisiä kohtaamisia, Mattila toteaa. Teeman myötä kunnan eri toimijoita halutaan kannustaa yhdistämään voimansa terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi. toukokuuta. Kuva: OPM/llpo Vainionpää K ansainvälinen naisliikuntaverkoston (International Working Group on Women and Sport) IWG tavoitteena on edistää tyttöjen ja naisten tasa-arvoa ja osallistumista kaikilla liikunnan ja urheilun alueilla maailmanlaajuisesti. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:lle myönnettiin järjestön puheenjohtajuus vuosille 2010-2014 ja siihen liittyvän IWG:n kansainvälisen konferenssin järjestäminen Helsingissä vuonna 2014. AJASSA Raija Mattila kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n puheenjohtajaksi 2010-2014 Raija Mattila on valittu kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n puheenjohtajaksi kaudelle 2010-2014. Tavoitteena on samalla nostaa naisten arvostusta liikunnan päätöksenteossa
Päivä voi rakentua esimerkiksi venyttelytuokioista, ruokatuntikävelyistä, pyöräretkistä, liikuntaleikeistä, palloiluturnauksista, leikki mielisistä urheilukisoista, liikunnan terveysvaikutuksista kertovista keskustelutilaisuuksista tai liikuntatilojen ja välineiden esittelyistä. 8.5.2010 www.eucapa201O.org 84 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 1 /2010. Tapahtumansa 16.5. 6.5.2010 European Congress of Adapted Physical Activity (EUCAPA) Jyväskylän Paviljonki ja Agora 6. Liikkumaan voi innostaa etenkin sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai jotka liikkuvat vain vähän. mennessä tapahtumakalenteriin ilmoittaneiden kesken arvotaan palkintoja! Erityisliikunnan g~vät Jyväskylän Paviljonki 5. Järjestäjätahot voivat ilmoittaa tapahtumansa Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämille sivuille: www.liikuterveemmaksi.fi. who.int/m ovefo rhealth/en/ ). littava päivä on saanut alkunsa M aailm an terveysjärjestön W HO:n aloitteesta vuonna 2002 (http://www . Liiku Terveemmäksi -päivää voi viettää työpaikoilla, kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kerhoissa ja liikuntatai urheiluseuroissa. Kaikki mukaan! Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumia voivat järjestää niin työpaikat, erilaiset yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Ilmoita LiikuTerveemmäksi -tapahtumasi Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumat kootaan kampanjan verkkosivuille. Suomessa ensim mäistä Li iku Terveemm äksi -päivää päästiin viettäm ään vuonna 2005. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monia toimijoita ja yhteisöjä niin valtakunnan kuin paikallistasollakin Olennaista on, että tapahtumassa joko liikutaan itse, kerrotaan kunnan liikuntamahdollisuuksista tai liikunnan terveysvaikutuksista tai edistetään muutoin liikuntaa. Liiku Terveemmäksi -päivän tarkoitu ksena on puhutella kunnan poliittisia päättäjiä, virkamiehiä ja kuntalaisia monella liikkumaan edistävällä tavalla: järjestämällä tapahtu m ia, välittämällä tietoa terveyttä edistävästä liikunnasta, motivoimalla ihm isiä liikkumaan ja tehostamalla kunnan liikuntaresur ssien tehokasta käyttöä lisääm ällä verkostoja ja tehostamalla niiden toim intaa. "Aktiivinen Kunta" teem alla haetaan kuntiin lisää liikunnan hyvinvoint iosaamista ja yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kesken
Lauri Järvisen kirjoittamia u rhei I ijaeiärnä kertateo ksia ilmestyi vuoden 2009 mittaan peräti neljä: painonostaja Eino Mäliisestä, pikaluistelija Toivo Salosesta, hiihtäjä Kalevi Hämäläisestä sekä ampuja Väinö Heusa/asta. Kirjassa elävöitetään historiallisia, perusteellisesti pengottuja tapahtumia, fiktion keinoin. Kun lisäksi samassa yhteydessä palkittiin Urheilujournalismin sarjassa niin ikään kirja, on perusteluita todeta, että viime vuonna ilmestyi erityisen tasokkaita urheilukirjoja muidenkin kuin Vuoden urheilukirja -valintaraadin mielestä. Isät ja pojat Elämäkertojen ohella toinen urheilukirjavuoden 2009 ominaispiirre olivat romaanit. Lasse Erotan kirjoittama Kelie Rosbergin elämä ja ajot puolestaan valottaa Suomen urheiluhistorian merkittävimman moottoriurheiluhahmon taustaa ja toimia. Tuomas Kyrön 700 grammaa ja Miiha Nousiaisen kirjoittama Maanikavaara rakentuvat molemmat valmentajaisän ja urheilijalapsen ympärille. Urheilu ilmiönä syventyy inhimillisesti tulosten ja kilpailujen taakse, ja urheilijoiden taustalta löytyvät perhe-elämän kipukohdat ja ilonaiheet. Elämäkertoja ilmestyi muutenkin harvinaisen rikas kertymä Pentti Nikulasta (kirjoittaja Urho Salo) Jarli/10 Niemiseen. Vuosi oli kuitenkin erityisesti elämäkertojen. Maaninkavaara sai toisen kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -kisassa. Laadukasta työtä edustavat myös GBK:n ja KaiPan historiateokset sekä Vexi Salmen kirjoittama HPK: n historiikki Huuto kuului Hauholle saakka. Teoksesta ilmestyi loppuvuodesta myös saksankielinen versio, jota myytiin Keski-Euroopassa useita painoksia lyhyessä ajassa Ahosen kamppailtua jälleen kerran mäkiviikon voitosta. Sama teos voitti myös Urheilugaalassa jaetun Urheilukulttuuriteko-pal kinnon. Kustannusosakeyhtiö Teos julkaisi vuoden 2009 aikana Kuningaskotkan lisäksi kaksi jalkapalloilijaelämäkertaa: Erlihi Alajan kirjoittaman Monsieur Magic Aulis Rytkönen -teoksen sekä Jari ''jallu" Rantasen kirjan Sata kiloa Jallua. Perheteema ja autoritäärinen isä löytyvät myös Vuoden urheilukirjan keskiöstä. Raevuori piirtää laajaa kaartaa niin autoritäärisen isän kasvatusmallin pehmentymisestä kuin suomalaisen keihäänheittovalmennuksen vuosisadan mittaisesta perinteestä. Suurimman huomion saavuttu Janne Ahosesta kertova Kuningaskotka, jonka kirjoittajana on Ahosen lisäksi Pelika Holopainen. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 85. Seurahistorioita finalistien joukossa edusti Seppo Martiskaisen HKV: n satavuotishistoria Voittoon kuin luotu (kirja-arvio Liikunta&Tiede 2-3/2009), joka luo suorastaan uuden, tavoiteltavan esikuvan kattavasta urhei luseurahistoriasta. Järviset kertoo ensimmäisen suomalaisen yleisurheilun olympiamitalistin Verner "Isä" järvisen ja hänen urheilijapoikiensa joiden joukossa kaksi olympiamitalistia ja maailmanennätysmiestä tarinan. lffifNOAARINfN SIIOMAIAINfN !RHflllJAPfRHf P eräti kahdeksan teoksen nimeäminen Vuoden urhei1 ukirja -fi nalistei ksi i Imaisi omalta osaltaan tasoa. Teos on perhe-elämäkerta, mutta siinä hyödynnetään kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia tyylikkäästi. Teksti: M ATT I HINTIKKA LUETTUA KAIKKIEN AIKOJEN URHEILUKIRJAVUOSI 2009 Tammikuussa 2010 oli Suomen Urheilugaalan palkintokategoriassa Urheilukulttuuriteko ehdolla pelkästään kirjoja. Matti Hannuksen teos Olaveihin Suomi luotti on teräväpiirtotarkkuudella kuvattu puolen vuosisadan takaisten huippumailerien tarina, joka ei valitettavasti ole saanut ansaitsemiaan ulkoisia puitteita. Molemmissa kirjoissa on erityisen kattavat tilastot, ja tyylikkäästi taitettu Monsieur Magic saavuttikin kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -kilpailussa. Suomen Urheilumuseosäätiön asettama raati nimesi Vuoden urheilukirjaksi 2009 Antero Raevuoren kirjoittaman teoksen Järviset Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe
Elimistö on alati liikekannalla; ruumista rasitetaan ja se sopeutuu; kaikki hoidot vitamiineista hormonikuureihin kiihdyttävät sitä prosessia. Nykyisellään antidoping pönkittääkin vain "illuusiota" siitä, että urheilu olisi "pohjimmiltaan moraalinen ja terveellinen" harraste, Meller jyrähtää. Ajatusleikki sikseen: liikuntaja terveystieteiden tiedekunta asettui talven 2001 hiihtohuumassa kollektiivisesti antidopingrintamaan, eikä sitä päätöstä ole peruttu. Teksti: ERKKI VETT ENNIEMI ANTIDOPINGIN ANTI MODERNI VALUVIRHE Tara Magdalinski: Sport, Technology and the Body. Routledge 2009. (Puhakainen puhui "voittamisen tekniikoisKulmakivet murenevat Möllerin käsittelyssä antidopingin kulmakivet murenevat yksi kerrallaan. Menestyvällä urheilijalla on varaa hankkia menestykseen vaadittava lääkelaukku. Terveys ei ole numeroilla mitattava suure, jonka sairaus tai suorituskyvyn virittäminen "epänormaaliksi" vaarantaisi, ja johon ruumis toivuttuaan palaisi. Kun Tara Magdalinski tarkentaa katseensa australialaisen urheilun juhlapuheissa kiillotettuun antidopingkilpeen, rinnastus Suomeen rakentuu kuin kellopeli. 187 s. Tarkoitan Juha Hei lilw/aa, Jyri Puhakaista ja 1990-lukua. "Australialaisen urheilijan syyttäminen suorituskyvyn luvattomasta kehittämisestä on kuin syyllistäisi koko kansakunnan, koska yksilössä ruumiillistuu kansanluonne." Ikään kuin ohimennen Magdalinski kumoaa antidopingväen vanhentuneet terveyskonseptit. Siinä missä australialaistutkija purkaa "luonnollisen", "puhtaan" ja "normaalin" kaltaisia kategorioita, tanskalainen tiedemies ottaa askeleen eteenpäin. ERKKI VETTEN NIEMI Tutkija Sähköposti: erkki.vettenniemi@webinfo.fi 86 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. 165 s. ta".) Miksi urheilijan ruokavaliota, varusteita ja vaatet ustak in pyritään säätelemään tiettyjen tahojen toimesta. The Nature of Performance. Tietyissä ilmansuunnissa ollaan tunnetusti poikkeuksellisen moraalisia. Tavoitehan on kaunis, mutta kuten jo Juha Heikkala ja Jyri Puhalrni11e11 joutuivat tunnustamaan, systeemi on kehittänyt oman liikevoimansa, jolloin pohdiskelijoiden ääni jää kaikumaan tutkijan kammion nurkissa. Ylimpänä perusteluna mainitaan tavallisesti urheilijan terveys, mutta silloin olisi loogisinta valvoa suonensisäisen liputuksen sijasta (sitä tarvitaan rasituksesta toipumiseen) esimerkiksi alppimajan käyuoä (joka voi nostaa veriarvoja kohtuuttomasti). Verner Möller:The Ethics of Doping and Anti-Doping. Suomeen sovellettuna asetelma tietäisi sitä, että opetusministeriö tukisi Jyväskylän yliopistossa tehtävää liikuntatieteellistä tutkimusta, joka haluaisi horjuttaa antidopingin oikeutusta. Routledge 2009. Puhakaisen käynnistämä keskustelu veriarvojen kohentamiseen keksityn alppimajan etiikasta on esillä sekä Tara Magda/insliin teoksessa Sport, Technology and the Body että Verner Möi/erin kirjassa The Ethics of Doping and Anti-Doping. Möllerin tekstissä korostuu sama ajatus, tosin sillä erotuksella, että hän myöntää antidopingia arvostelleiden urheilijoiden jääneen mietteineen yksin. Redeeming the Soul of Sport. Meller viittaa siinä yhteydessä "modern iteeti n pelkoon", josta näkyvimpänä esimerkkinä on 1960-luvulla virinnyt antidoping. Kun Puhakainen kiivaili moista kapistusta vastaan, Magdalinski ja Möller havainnollistavat alppi majalla antidopingin umpikujaa: suorituskyvyn manipulointi on kierre, jota ei kielloilla ja sanktioilla pysäytetä. Näin ollen Heikkalan ja Puhakaisen ponnistelut ilmaisuvapauden puolesta tutkimuksen tällä sektorilla näyttäisivät valuneen hangelle kuin hiki tippa hiihtäjän nenästä. lipakerranvuosikymmen, jolloin urheilusosiologi ja urheilufilosofi pohtivat Suomessa polttaviksi koettuja kysymyksiä tavalla, joka ei kunnioittanut vallitsevia totuuksia eikä akateemisesti hillityn ilmaisun maneereja. Päätöslauselmissa kyllä ollaan urheilijan puolella, mutta heti kun urheilija harjoittaa itsenäistä filosofointia, hänen "moraalinen mittapuunsa" kyseenalaistetaan. Myös Suomi on "aina" ollut antidopingin edelläkävijä, Suomessakin osataan sujuvasti syyllistää "niitä toisia", ja täälläkin tekevät omat hairahdukset hetken kipeää, kunnes koittaa "puhdistumisen" uusi huomen. Verner Möller mielisi reivata antidopingia ainakin sen verran, että urheilijoiden holhoaminen ja kurittaminen ei saisi enää suurinta huomiota. Meidän tuntemamme urheilu on kuitenkin "läpeensä teknologinen tuote", Madgalinski huomauttaa, ja näin on urheilijan ruumiista suorituspaikkoihin asti. Magdalinskin artikkeleissa paneudutaan "suoritusteknologioiden" kiisteltyyn rooliin urheilussa. Kun tarpeeksi kauan pauhataan, että doping on urheilun syöpä, juuri se puhetapa saavuttaa hegemonisen aseman. Kuten Juha Heikkala taannoin totesi, uskomus tiettyjen lääkkeiden pahuudesta on kehäpäätelmä. Suorituskyvyn supistamisen ystävät katsovat vaalivansa urheilun ikimuistoisia hyveitä, vaikka "taistelu dopingin käyttöä vastaan tarkoittaa taistelua moderniteetin ideaa vastaan", Meller täsmentää. Möller muuten vaikuttaa Århusin yliopistossa urheilututkimuksen professorina ja hänen käsikirjoituksensa englanninnoksen kustansi Tanskan kulttuuriministeriö. Antidopingin muita ansoja ovat urheilijoiden liikkumisvapautta kahlitseva kontrolli, yleinen epäilyn ilmapiiri, ja kilpailijoiden välisen epätasa-arvon lisääntyminen. Viitisentoista vuotta myöhemmin samoja aiheita pyöritellään kansainvälisessä tutkimuksessa. Heikkala yllynikin urheilijoita astumaan esiin ja ottamaan kantaa
LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 87. Teksti: PÄIVI ATJONEN TEPSIIKÖ TERVEYSTIETO. Miksiköhän esimerkiksi oppimisen itsesäätely, tiedonrakentelu, yhteisöllinen tai strateginen oppiminen sekä hajautetut kognitiot monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa on jätetty kokonaan käsitte le rnattå. Jyväskylän yliopisto. Näin terveystiedon monipuolisuus ja -tieteisyys tulevat hyvin esille. Se on esillä monessa artikkelissa, joskin osin turhaa toistoa aiheuttavalla tavalla, mutta oppisisältöjen esittely antaa kirjalle ryhtiä ja fokusta. Jo 1980-luvun alussa luokanopettajakoulutuksen opiskelijana työläännyin siihen, että opetettavien aineiden monialaisissa opinnoissa tentittäviksi määrätyt didakriikan kirjat toistivat pinnallisesti yksi toisensa jälkeen professori Erkki Lahdeksen didaktiikassa ja yleisen didaktiikan opintojaksoissa jo kertaalleen syvällisesti käsiteltyjä asioita. Toinen ultrakriittinen huomautukseni kolhaisee muitakin kuin tätä ainedidaktiikan alaan kuuluvaa kirjaa. 2009. Oppimisympäristöjen esutelyssä jäin hieman kaipaamaan tietoja viestintäteknisten näköalojen avausta, ja toiminnallisuus viipyilee liikaa yleisessä sosiaalipsykologisessa kuvailussa. Terveystietoa oppimoon jo opettomoon Ella ftron,n RailiVilimaa Heli Tyrvälntn Hanna Maijala !<oim.) J yväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat taruuneet yhteisvoimin ja monitieteisesti perusopetuksen oppiainekartan "tulokkaan" eli terveystiedon opetukseen ja oppimiseen. Oppimistyyleihin tutkijat suhtautuvat nykytietämyksen perusteella kriittisesti, ja vaikkapa Kolbin ympyrä tulkinnallisine epätarkkuuksineen on vuosikymmenien aikana melkoisesti virttynyt. Ideointia opetussuunnitelman koulukohtaisiin ja paikallisiin painotuksiin olisi voinut tehdä nykyistä enemmän. Opetussuunnitelma kuuluu kiistatta yleissivistävän koulun opetusta ja oppimista käsit televäan kirjaan. Näin voidaan edistää erilaisten ja vaativien nykyoppilaiden opiskelua virittävää motivaatiota ja tuloksekkaaseen oppimiseen johtavaa volitiota. Ehkäpä parhaimmillaan kirja on opetuksen toteutusta koskevassa osassa. Yhtäältä siis käsitellään vaikkapa liikunta-, ravitsemusja päihdekasvatusta ja toisaalta henkisen hyvinvoinnin, ihrnissuhteiden ja sosioemotionaalisen tasapainon merkitystä yksilön elämänkaaressa. Kirjan tulokulma terveystiedon pedagogiikkaan on opetus-, opettajaja opetussuunnitelmavetoinen. Takakansi lupaa kirjan soveltuvan opettajankoulutukseen terveystiedon didaktiikan oppikirjaksi ja ylipäätään niille, joita terveystieto kiinnostaa opettamisen ja koulun kannalta. Kirjan tehtävä olisi mielestäni ollut markkinoida juuri terveystiedolle erityistä luonnetta ja sen ilmi saattamisen didaktisia keinoja. Kirja kuljettaa sekä "kovan" että "pehmeän" terveysoppimisen teemat läpi artikkeleiden. Eila Jeronen, Raili Välimaa, Heli Tyrväinen ja Hanna Maijala (toim.)Terveystietoa oppimaan ja opettamaan. On hassua, että kasvatustieteilijänä joudun juuri "liiasta kasvatuksellisesta otteesta" moittimaan! Ainedidaktiikan kirjan pitää lähteä kainostelematta oppiaineesta, jonka kauna siivilöidään ja käsitteellistetäån kasvatukselliset ja didaktiset neuvot ei toisinpäin. Tarkoitus on tietysti ollut nostaa kasvatuksellista näkökulmaa esille ja välttää kritiikkiä, että koulussa opetetaan ensisijaisesti oppilaita eikä ainetta. Kärjistäen rohkenen väittää, että tässä teoksessa terveystieto-sanan voisi korvata vaikkapa historialla, kuvataiteella tai englannilla. Olisiko vielä joku muu lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen ammatikseen töitä tekevä taho, jonka äänelle olisi voinut antaa kuuluvuutta ja kirjalle lisasärmää. Teksti kumpuaa kouluarjesta ja kiinnittyy suoraan terveystiedon substanssiin, mikä on avuksi noviisiopettajille ja opettajaksi opiskeleville. Lukijaa kiedotaan sormen herisyttelyyn sortumatta näkemykseen, että lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveystavat ja -tottumukset ennustavat elinikäistä terveysviisautta. Ensimmäinen niistä on oppiminen, jonka käsittely jää pariin otteeseen toistetuksi, kevyeksi behaviorismi-konstruktivismiesittelyksi. Jokainen oppiaine tarvitsee tietenkin paitsi tiedetaustan ja opettajakoulutuksen niin myös oppimateriaaleja, tässä tapauksessa opetus-opiskeluoppimisprosessin perusteisiin vihkivän didakriikan kirjan. Tämän tehtävän kirja ainakin kohtuullisesti täyttää, joskin painotus on yleissivistävässä koulussa. Ainedidaktiikkaa kainostelematta oppiaineesta Kahteen asiaan kiinnittäisin erityistä kriittistä huomiota. "Pehmeässä" teemassa olisi voinut muistaa nykytekstiä huomaavaisemmin muiden oppiaineiden vaikutuksen; terveystiedon ei tarvitse ottaa yksin vastuuta mittavista pedagogisen hyvinvoinnin vaatimuksista. Kaksi viimeksi mainittua ovat terveystiedon tärkeitä ominaispiirteitä; niiden avulla oppilaita voidaan osallistaa kullekin ikäkaudelle tärkeiden ja kiinnostavien aiheiden käsittelyyn. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Tavoitevetoinen ja taksonomiakorosteinen opetuksen suunnittelun kuvaus luo kuvaa, josta akateeminen opettajankoulutus on jo ainakin kaksi vuosikymmentä sitten alkanut ottaa selvää etäisyyttä. Esimerkiksi pedagogisen sisältötiedon käsitettä ja sitä kautta opettajan pedagogisen ajattelun käsittelyä ei soisi nyt tapahtuneella tavalla ohitettavan. Moniammatillinen yhteistyö kouluterveydenhoitajan näkökulmasta on hyvä lisä julkaisussa. Julkaisuja 4. Se pureutuu oppimisympäristöihin, toiminnallisuuteen ja dialogisuuteen. ISBN 978-951-39-3668-8. Seitsenosainen teos kuvaa terveystiedon didaktis-pedagogista kehystä, sen teorioita, opetussuunnitelmaa, opetuksen suunnittelua, opetuksen toteutusta, arviointia ja alan opettajien osaamisen kehittymistä. Jo heti kirjan kaksi ensimmäistä osaa jäävät irti substanssista ja asettuvat turhaan kilpasille esimerkiksi kehityspsykologian oppikirjojen tai kaikkien aineiden opettajille peruskoulutukseen kuuluvien pakollisten pedagogisten opintojen annin kanssa
Ikääntyvien oppikirjalähteiden ru nsaudesta päädytään helposti esiuelevyytecn, jossa terveystiedon esim erkeille ja sovelluksille jää vain koristeluro oli. Tutkijat päättävät laajan artikkelinsa toteamukseen, että opetuksen yleisten kasvatuksellisten keskustelujen seuraaminen on opettajille hyödyllinen työkalu. & Gillespie, L. Terveyden ja pedagogisen hyvinvoinnin edistämisessä maassam m e on paljon työsarkaa, kun katsoo vaikkapa tietoja ylipainoisuuden lisääntym isestä, liikunnan vähenemisestä, masennuksen yleistym isestä ja henkisen väkivallan arkipäiväistym isestä. Yksi lisäsyy löytyy teoksen kirjallisuusluettelosta. Tässä työssä on paikkansa myös kirjalla "Terveystietoa oppim aan ja opettamaan". Sieltä kum puaisi pedagogisesti peru steltu ja näkemyksiä, joille tässäkin kirjassa liikkeellä olevat asiantuntijakirjoittajat voisivat antaa pontta ja legitim iteettiä. 2009. Mikä olisikaan parempi lähtökohta kenenkään työlle. Penneyn ym. 88 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 112010. Oppimisen, opettamisen ja arvioinnin toisiinsa yhdistyneinä Aitoa oppijalle merkityksellistä oppimista Pedagogista kehittämistyötä, joka nousee tutkimuksista ja laajemmista asiantuntijayhteisöistä Kirjoittajat korostavat, että laadukkaassa opettamisessa tulee huomioida kognitiiviset seikat ja ajatteluun liittyvä puoli, hyvä oppimisympäristö sekä merkityksellisyys. mukaan laadukas opetusohjelma on sellainen, jossa Liikunnan opetussuunnitelma myötäilee yleisen opetussuunnitelman henkeä Opetussuunnitelma perustuu oppilaslähtöisiin tavoitteisiin ja niiden pohjalta nostettuihin oppimistuloksiin. Nyt esittäm iini kriittisiin kohtiin kannattaa uudessa painoksessa pureutua, kun esim erkiksi maassam m e jo työn alle otetu t opetu ssuunnitelman valtakunnalliset peru steet edellyttänevät sisältöjen tarkistam ista muutenkin. Penney ym. Yleinen keskustelu osoittaa liikunnalla olevan ainutlaatuinen panos lasten kokonaisvaltaisessa kasvattamisessa ja hyvinvoinnissa. PÄIVI ATJONEN Kasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: paivi.atjonen@uef.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Laadulla on tunnusmerkkinsä myös liikunnanopetuksessa . Kotim aiset ja kansainväliset tutkim usartikkelit olisivat ehtymätön aarreaitta esimerkiksi oppiainesta pro blematisoivan uuden tutkimustiedon käsittelylle tai opetuskokeiluiden ja niiden vaikuttavuuden tarkastelulle. Ne eivät ole valitettavasti vain aikuisten huolia, vaan myös lapsista ja nuorista tilastoituja faktoja. Tarvitsem me kipeästi avara katseisia terveysoppimisen edistäjiä sekä heille ajantasaisia koulutusja oppimateriaalivaihtoehioja. VIITE: Penney, D., Brooker, R., Hay, P. Curriculum, pedagogy and assessment: three message systems of schooling and dimensions of quality physical education. Artikkelissa muistutetaan että oppilaat oppivat parhaiten, kun Rohkaistaan oppilaiden reflektiivistä ajattelua ja toimintaa Opetuksessa haetaan ja tehdään yhteyksiä Oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen Helpotetaan jaettua oppimista eli yhteisöllistä oppimista Lisätään uuden asian opettamiseen laajempiin asiayhteyksiin liittämistä Luodaan oppimista tukeva oppimisympäristö Arvioinnin näkökulmasta tulee huolehtia, että siinä on Nykyistä parempi yhteys myönteisiä oppimiskokemuksia edistävään opetussuunnitelmaan Siirrytään arvioimaan asioita suhteessa standardeihin ja kriteereihin Siirrytään kohti koululähtöistä arviointia eli arvioinnin tulisi olla suhteessa koulunkäynnissä ja arkielämässä tarvittaviin tietoihin, taitoihin ja vaatimuksiin. Meidän tulisi päästä pois heti, kaikki näkyviin tässä ja nyt -periaatteesta. tarkastelee laajassa artikkelissaan liikunnanopetuksen laatua opetussuunnitelman, pedagogiikan ja arvioinnin näkökulmista. Se antaa oppilaan valita niin opetuksen sisältöjä kuin arviointitapojakin Oppiminen on kehityksellisesti tarkoituksenmukaista ja se ottaa huomioon yksilölliset oppimisen tarpeet ja -tyylit Kaikki ohjelman sisältöalueet integroituvat keskenään joiltakin osin Pedagogiikan tulee huolehtia, että laadukas opetus sisältää: Pedagogisia mahdollisuuksia tukea pitemmällä aikavälillä tunnistettavia oppimistarpeita. Sport, Education and Society 14 (4), 421-442
Lisätietoja: arja.saakslahti@sport.jyu.fi Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Urheiluyleisön neljä tyyppiä . Armour toteaa: " opettajilla on ammatillinen vastuu oppimisestaan oppilaittensa oppimisen vuoksi." Tätä vastuuta tulisi tukea paremmin. Armour toteaa, että opettajat menevät kouluun "opettamaan". Nykyiset jatkuvasti heikkenevät resurssit tekevät opettamisesta jatkuvasti haasteellisempaa ja vaikeampaa kuin aikaisemmin. Doupona Topic and S. Tutkimustulosten mukaan urheiluyleisön motiivit jakaantuivat neljään eri tyyppiin. Vapaa-ajan määrää ja tekemisen puutetta pidettiin sen sijaan vähiten tärkeinä motiiveina urheilun seuraamiselle. Apollonisen tyypin urheilun seuraamisen motiivit liittyivät muun muassa urheilutulosten ennustamattomuuteen, aktiiviseen ja henkilökohtaiseen osallistumiseen, esteettiseen vaikutelmaan, urheilun viehätykseen sekä urheilijoiden henkilökohtaisen elämän tuntemiseen. Potentiaaliselle tyypille tärkeää oli urheilun kansallinen merkitys ja oman maan urheilijoiden menestys, joukkueen tai yksittäisen urheilijan kannattaminen, kilpailullisuus, taistelun ja voiton halu sekä mielenkiinto urheilusaavutuksia kohtaan. . Liikunnan opetuksen tulisi olla terveyttä edistävää ja sen tulisi tähdätä lasten ja nuorten elämånikäisen fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen ja toisaalta sen synnyttämiseen niille, joilta kipinä on jostain syystä päässyt katoamaan. or ... Valitettavasti opettajilla ei tällaiseen kuitenkaan ole nykyisellään mahdollisuuksia. Licen (eds.) Sport & Culture & Society: an Account of Views and Perspectives on Social lssues in a Continent (and Beyond), 128-131. The structure of Motives of sporting Event Spectators in M. Koulutusjärjestelmät pitäisi siis pystyä luomaan sellaisiksi, että ne loisivat edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiselle oppimiselle. Opettajat väsyvät työssänsä. Lääketiede ja terveystiede tuottavat nopeasti uusiutuvaa tutkittua tietoa terveyttä edistävästä liikunnasta ja opettajien pitäisi pystyä omaksumaan se nopeasti samalla, kun heidän pitäisi jo pystyä opettamaan sitä oppilailleen pedagogisesti mielekkäästi. Painopisteen muutos tarkoittaisi sitä, että opettajia tulisi jo opettajankoulutuksen aikana järjestelmällisesti ohjata kohti elinikäisen oppimisen ideologiaa. Hän jatkaa vielä: "Ajattelutavan muutoksella voidaan opettajan työn harmauteen saada jotain uutta ... Vain sillä Lavalla järjestelmät voivat tukea opettajien ammatillisen vastuun toteuttamista. Slovenialainen tutkijaryhmä Pori, Hosta, Jost ja Pori tarkasteli urheilutapahtumien seuraamiseen motiiveja. Hedonistiselle tyypille urheilun seuraamisen motiiveissa korostuivat mielihyvä, urheilusta ylipäätään pitäminen, viihteellisyys sekä vapaa-ajan hyödyllinen käyttö. Lisäksi tällä tyypillä oli runsaasti vapaa-aikaa, jolloin urheilun seuraaminen tyydytti aktiivisuuden tarvetta sekä lisäsi itsevarmuuden tunnetta kansallisen urheilumenestyksen kautta. Tämän perusteella voidaan esittää tulkintoja urheilu yleisön aktiivisesta ja emotionaalisesta suhtautumisesta urheilun seuraamiseen, jossa myös kansallisen identiteetin ylläpitämisellä tai vahvistamisella on sijansa. Physical Education and Sport Pedagogy 15 (1 ), 1-13. Tärkeimmiksi yksittäisiksi urheilun seuraamisen motiiveiksi slovenialaisaineistosta nousi urheilusta ylipäätään pitäminen ja slovenialaisten urheilijoiden menestys. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 89. Mikä opettajan työssä on sellaista, että sen paras puoli on siitä eroon pääseminen. Opettajille järjestettävät täydennyskoulutukset ovat satunnaisia ja aivan liian lyhytaikaisia. 2010. why ·12 weeks paid holidav' will never be enough. Kesälomako parasta liikunnanopettajan työssä. Alansa asiantuntijoina esimerkiksi liikunnanopettajien työhön kohdistuu suuria odotuksia. Näin valmistuvat liikunnanopettajat eivät kuvittelisi olevansa valmiita, vaan heillä olisi käsitys siitä, miten nopeasti tieto vanhenee ja kuinka aktiivisesti omia tietoja ja taitoja tulisi päivittää. Tutkimusaineisto koostui 1727 satunnaisotannalla valitusta yli 18-vuotiaasta slovenialaisesta. niin ettei työn paras puoli enää olisikaan työstä pois pääseminen vaan itse työn tekeminen". Armour kritisoi, että opettajat lukevat liian vähän uusinta tutkimustietoa. Neljännen tyypin tutkijat nimesivät ei-aktiivisen elämän kompensaatiotyypiksi, jolle urheilun seuraamisen motiivit liittyivät urheilumenestyksen kautta erilaisten ongelmien selvittämiseen, tekemisen puutteeseen ja muiden mukana urheilun seuraamiseen. VIITE: Pori, M, Hosta, M., Jost, B. and Pori Primoz (2008). Se ei kuitenkaan ole pelkästään opettajien vika, vaan opettajan työn kannalta oleellisen tutkimustiedon löytäminen on tavalliselle opettajalle lähes mahdotonta. Kun opettajilta kysytään, mikä on parasta heidän työssään, suuri osa ehkä jopa suurin osa opettajista vastaa: "kesäloma!". VIITE: Armour, K. Tähän ongelmatiikkaan Armour ehdottaa ratkaisuksi, että kääntäisimme ajattelumme ja asenteidemme suuntaa "opettamisesta" "oppimiseen". Nykyaikainen huippu-urheilu on viihdeteollisuuden tuote, jonka tekijöinä ovat urheiluorganisaatiot, media, sponsorit ja urheilua seuraava yleisö. Kathleen Armour pohtii artikkelissaan, miksi näin on. Ne eivät tue riittävästi ammatillista kehittymistä. The physical education profession and its professional responsibility ..
Golfin suosion kasvusta huolimatta (liikunta)sosiologinen tutkimus lajin sisäisestä organisoitumisesta ja sosiaalisista yhteyksistä ympäröivään yhteiskuntaan on ollut vähäistä. Toiseksi golf vaatii äärimmäisen hyvää keskittymiskykyä ja itsekuria. Sisäisen eriytymisen myötä perinteisten elitististen "sikariporras"-golfareiden rinnalla golfia harrastetaan myös alemmissa ammattija toimihenkilöryhrnissä, työaikana tai töiden jälkeen. VIITE Schwark, J. Myös julkisin varoin ylläpidettävien klubien määrä on lisääntynyt. Juttinq. Schwark jättää artikkelissaan avoimeksi esittämänsä kysymyksen sosiaalisten verkostojen muodostumisesta golll<entillä. Harrastaminen ei myöskään enää välttämättä edellytä gol!ldubin jäsenyyttä. Ovatko golfiin liitetyt välineelliset tavoitteet hävinneet lajin eriytyessä ja popularisoituessa. "Networking without checks" golf as a calculated business assessorv. Bourdieun kenttä teoriaa soveltaen Schwark pohtii sitä, miten ja missä golfiin liitetty sosiaalinen pääoma muodostuu ja kenellä siihen on pääsy. Muller (eds.) Local sport in Europe. B. Waxmann, 124-133. ln D.H. Golf saa näkyvyyttä urheilusivuilla ja se toimii myynninedistäjänä muun muassa autoteollisuudessa, kiinteistö-, pankkija it-alalla sekä ylellisyystuotteiden, kuten muotivaatteiden, korujen ja virvokejuominen markkinoinnissa. Lisätietoja: hanna.vehmas@sport.jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI 1+1=2 tai enemmänkin . Vaikka usein käy niin, että yksi plus yksi on paljon vähemmän kuin kaksi, uuden kreikkalaistutkimuksen tulokset diabeteksen hoidossa osoittavat, että aina näin ei tarvitse olla. Golfia pidetään lähtökohtaisesti lajina, joka erottelee liikunnan harrastajia ylellisten maantieteellisten olosuhteidensa ja sosiaalisen pääoman luomisen ja kartuttamisen kautta. Esteettisyys ja fyysinen koskemattomuus korostuvat golfissa. (20081. Klubeilla voi pelata vierailijana. Golfilla tavoitellaan taloudellista pääomaa . Pelisuorituksen lopputulos selviää vasta useiden tuntien ponnistelun jälkeen. Schultze, U. Monen muuttujan osalta muutos oli suurempi sekä tablettiettä liikuntalääkettä saaneilla kuin yksittäistä hoitoa saaneiden muutokset yhteenlaskettuna jos tällainen hiukan karkea yhteenlasku hyväksytään. Gol!harrastajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Hoitosuositusten kannalta tärkeää oli myös se, että liikunta esti rosiglitatsonihoidon aiheuttamia yleisiä sivuvaikutuksia eli painonnousua ja kolesteroliarvo90 LIIKUNTA & TIEDE 47, 1 /2010. Golfin harrastajien ja golfklubien määrien räjähdysmäisen kasvun seurauksena golf on eriytynyt sekä sisäisesti että suhteessa ympäröivään maailmaan. Golfin pelaaminen voidaan rinnastaa nykyajan työelämän vaatimuksiin, joissa edellytetään äärimmilleen vietyä keskittymiskykyä ja täydellisyyden tavoittelua, valmiutta hyväksyä vastoinkäymisiä ja halua jatkaa itsensä kehittämistä. Tällä hetkellä golfin harrastajia arvioidaan olevan yli 60 miljoonaa ympäri maailmaa. Minkälaisia keinoja lajin harrastajat ovat kehitelleet hyötyäkseen suorasti tai epäsuorasti golfkentillä toimimisesta myös silloin, kun golfia ei enää pelata perinteisissä suljetuissa golfklubeissa. Schwarkin mukaan kuitenkin myös valtaosaa "uusia" ja kansanomaisia golfin muotoja luonnehtii taloudellisen pääoman tavoittelu. Tässä katsannossa saksalaistutkija lurgen Schwark avaa väylän vähän tutkitulle viheriöille. Golfin yläluokkaisuutta ja "sivistyneisyyttä" lajina kuvastaa ensinnäkin se, että golf ei ole kontaktilaji, jossa keho joutuisi suoraan kontaktiin vastustajan kanssa. Neljä kertaa viikossa toteutettu 45-60 minuutin aerobinen harjoittelu yhdistettynä perinteiseen diabeteslääkitykseen (rosiglitatsoni) paransi sydänja verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä enemmän kuin kumpikaan yksistään. Golfin ulkoinen eriytyminen ilmenee siten, että talouselämä "tuottaa" golfia urheiluvälineja tuoteteollisuuden, maisema-arkkitehtuurin ja matkailun kautta. Tällöin ei-taloudellisinkin pyrkimyksin golfkentille saapuneiden on vaikea olla joutumatta kaupallisuuden kohteeksi. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, mikä merkitys verkostoitumisella ja erilaisilla kulttuurien pääomien muodoilla olisi esimerkiksi suomalaisilla golfkentillä
http://dx.doi.org/doi 10.1016/j.metabol.2009 09.002 Paastoa, jos haluat polttaa rasvavarastojasi . http://hyper.ahajournals.org/cgi/content/abstract/55/1/33 Lisätietoja: kari.kalliokoski@tyks.fi LIIKUWA & TIEDE 47 • 1 /2010 91. Metabolism, in press. jen huononemista. Tämä löydös omalta osaltaan tukee viime vuosien merkittäviä uusia löydöksiä tehokkaan, mutta lyhytkestoisen intervalliharjoittelun vaikutuksista elimistön aineenvaihduntaan. He rekrytoivat tutkimukseen mukaan 10 normaalipainoista kestävyysharjoitellutta ja 10 normaali painoista harjoittelematonta sekä 7 lihavaa harjoittelematonta. Molempien interventioiden viimeisen vuorokauden tutkittavat vieuivat huoneessa,jossa energiankulutus voitiin mitata tarkkaan. Tähän johtopäätökseen tulivat Denverin yliopiston ravitsemustutkijat. van de Laar RJ, Ferreira 1, van Mechelen W, Prins MH, Twisk JW, Stehouwer CD. Exercise training ameliorates the effects of rosiglitazone on traditiona! ane! novel cardiovascular risk factors in patients with type 2 diabetes mellitus. Melanson EL, Gozansky WS, Barry DW, Maclean PS, Grunwald GK, Hill JO. Tulevaisuuden liikuntasuositukset voivatkin poiketa radikaalisti nykyisistä. Liikuntaa pidetään tehokkaana rasvanpolttokeinona, mutta se ei yksi riitä, vaan tueksi tarvitaan oikeanlaista ravintoa. When energy balance is maintained, exercise does not induce negative fat balance in lean sedentary, obese sedentary, or lean endurance-trained individuals. Tutkittavat osallistuivat kahteen neljän päivän mittaiseen interventioon, jonka aikana ravinnon koostumus oli tarkkaan vakioitu. Jos liikunnan aiheuttama energiavaje täytetään päivän mittaan, elimistö ei poltakaan rasvoja normaalia enempää, vaan voi polttaa jopa hiukan vähemmän. J Appi Physiol, 107:1847-1856, 2009. ?. Hypertension, 55(1 ):33-39, 2010. Pääasiassa tämä löydös selittyi positiivisilla vaikutuksilla muihin sydänja verenkiertoelimistön sairausriskeihin, kuten kolesteroliarvoihin. Tutkimuksessa seurattiin terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä asioita vuodesta 1977 vuoteen 2000 alkujaan 13-vuotiailta lapsilta. Tämän tutkimuksen perusteella rosiglitatsonihoidossa olevien potilaiden kannattaa ehdottomasti liikkua säännöllisesti ja hoitavien lääkäreiden tulee kannustaa potilaita liikkumaan. Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti verisuonten joustavuuteen, mutta on ollut epäselvää, vaikuttaako kaikki liikunta samalla tavalla. Lifetime vigorous but not light-to-moderate habitual physical activity impacts favorably on carotid stiffness in young adults: the amsterdam growth and health longitudinal studv. Tutkijoiden mukaan nämä löydökset selittävät hyvin esimerkiksi niitä tutkimuksia, joissa liikunnalla on saatu vain vähäisiä vaikutuksia painoon, kun ei ole panostettu samanaikaisesti ravinnon energiamäärän rajoittamiseen. Asiaan on saatu lisävalaistusta tuoreesta hollantilaistutkimuksesta, jonka tulokset osoittavat, että erityisesti tehokas liikunta on yhteydessä joustavampiin vallimeihin. Kadoglou N P, Iliaclis F, Sailer N, A thanasiadou Z, Vitta I, Kapelouzou A, Karayannacos PE, Liapis CD, Alevizos M, Angelopoulou N, Vrabas IS. myos ver1suon11n . Rasvaa paloi toki paljon rasituksen aikana, mutta 24 tunnin seurannan aikana poltettu rasvamäärä ei eronnut millään ryhmällä lepotilanteessa mitatusta, vaan näytti jopa olevan alempi, vaikkei ihan tilastollisesti merkitsevää eroa löydettykåän. Jälkimmäisellä kerralla tutkittavat pyöräilivät kuntopyörällä tunnin "lenkin", jonka aiheuttama energiankulutuksen lisä kompensoitiin suuremmalla ravinnon energiamäärällä, mutta kuitenkin ravintoaineiltaan samassa suhteessa kuin muutenkin interventioiden aikana. Alkuvaiheessa tutkimuksessa oli n. http://jap.physiology.org/cgi/content/abstract/107 /6/184 7 Liikunnan tehollakin on merkitystä . Tulokset osoittivat, että ne, joilla oli jäykemmät valtimot olivat liikkuneet vähemmän kovalla teholla. 600 lasta ja vuonna 2000 tehtyihin verisuonten rakennetta ja toimintaa selvittäviin ultraåänitutkirnuksiin osallistui yhteensä 373 silloin 36-vuotiasta miestä tai naista
. Sitä saa Jyväskylän yliopiston hirjaston julhaisuylisiköslä, puh. 92 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Länsimaisten vapaiden valitsijoiden vapaa-ajan valintojen perustelut ilmensivät korostuneesti kuluuamista ja elämyshakuisuuua. Lisätietoja: Hanna Vehmas, hanna.m.vehmas@jyu.fi Väitöshirja onjullwisw sarjassa Studies in Sport, Physical Eclucalion ane/ Health numerona 143, 205s., Jyväshylä 2010, ISSN 0356-1070; 143) ISBN 978-951-39-3737-9. Mielenkiinnon kohteina olivat erityisesti opiskelijoiden pedagoginen ajattelu ja opetusharjoi uel u kokemukset. Tulokset osoittavat. (014) 260 3487, myynli@jyu.fi. Op e t us ha rjo i u e l u k o k e m uksil la on erityistä merkitystä opettajaksi kasvussa ja opeuajan urarnouvaauon kehittymisessä. Hanna Vehmas tarkasteli tutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset liikuntamatkailijat perustelevat vapaa-ajan valintojaan ja miten nämä perustelut ilmentävät vakavaa vapaa-aikaa. (014) 260 3487, myy11Li@libra1y.jyu.fi Suorittaminen leimaa suomalaisten vapaa-aikaa VTM Hanna Vehmaksen liikuruasosiologian väitöskirjan "Liikuntarnatkalla Suomessa vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa" tarkastetuin 23.1. Vapaa-ajan vakavoituminen kuvasi selkeimmin veivollisuudentuntoisia suorittajia, joille liikunta, matkailu ja muut harrasteet merkitsivät työmäisten käytäntöjen siirtymistä vapaa-aikaan. Vehmas jakoi liikuntamatkailijat neljään tyyppiin. Ihmissuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys korostui tåmän tyypin työssä, arjessa ja vapaa-ajassa. Sanna Palomäki tarkasteli tutkimuksessaan opettajaksi opiskelevien ammatillista kehiuyrmstä liikunnano penajakoulutuksen aikana. Protestanttinen eeLOs ja vapaa-ajan valinLOjen rationaalisuus ilmensivät eri Lavoin liikunlamatkailijoiden vapaa-ajan valintojen perusteluja. Neljättä tyyppiä luonnehti seurallinen liikkuminen. LOTAS on osoittautunut hyödylliseksi ja mielekkääksi työkaluksi sekä koulutuksessa cuä tutkimuskäyiössä. Vapaa-ajan vakavoitumisella tarkoitetaan tyornäisten piirteiden siirtymistä vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa perustellaan hyötynäkökulman, sosiaalisen paineen, kulttuurisen normiston sekä samaistumisfunktion kautta. että erilaisten observoi ntimenetel 111 ien avulla voidaan laajentaa opiskelijan näkökulmia opetukseen ja tarjota konkreettisia välineitä sen kehiuämiseen, Palomäki sanoo. . Lisäliet.oja: Sanna Palomäki, sanna.palomaki@sport.jyu.fi Teos on jullwistu sarjassajyväsliylä Studies in Sport, Physical Eclucalion ane/ Health numerona 142, 118 s., Jyväshylä 2009, IISN:0356-1070; 142, ISBN: 979-951-39-3702-7. Uskon opiskelijoiden todella hyötyvän siitä, että tämä harjoittelu muoto saaliin osaksi liikunnanopettajien koulutusta kokeiluvuoden 2003-04 jälkeen, Palomäki sanoo. Erityisesti matkailuun kuuluva kuluttaminen miellettiin länsimaisen yksilön perusoikeudeksi. Tarkastelu perustui tutkimusleorioille sekä 14 suomalaisen liikuntamatkailijan empiiriseen LeemahaastatLeluaineistoon. Esimerkiksi surnulated recall -menetelmää voisi hyödyntää apet usharjoi uel ussa ohja uskeskustel u jen tukena. Olen ollut kehiuärnässä liikunnanopetuksen tarkkailuun ja analysointiin tarkoitettua LOTAS -observointiohjelmaa professori Pilvikki Heikinaro-Johanssonin johtamassa projektissa. Opetusharjoiuelijat suuntasivat enemmän huomiota opettaja-oppilas vuorovaikutukseen. Hän uskoo, että videopalautetta olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin opeuajankoulutuksessa. Vaikka uskonnolla ei sinällään ole enää entisenkaltaista vaikutusta ihmisten elämässä, on työn ja vapaa-ajan säätelyssä protestanttisia piirteitä. Palomäen mukaan koulutuksen loppupuolella olevien opetusharjoutelijoiden pedagoginen ajattelu oli vähemmän opeuajakeskeistä kuin aikaisemmin aineopintojen vaiheessa. Opetuksen videointi ja analysointi on tehokas keino lisätä opettajaksi opiskelevien tietoisuuua sekä omasta opetuskäyttäytymisestä että oppilaiden tuntitoirninnasta ja oppimisesta, sanoo Palomäki. Vastaväit tåjinå toimivat professori Päivi Atjoncn (Joensuun yliopisto) sekä emeritusprofessori Risto Telama (Jyväskylän yliopisto), ja kustoksena professori Pilvikki Heikinaro-Johansson. Luonnon kokijoille mahdollisuus viettää aikaa luontoympäristössä toimi vapaa-ajan valintojen keskeisenä kriteerinä. Luontoon mentiin ensisijaisesti virkistäytymään, hiljentymään ja hakemaan työja arkielärnälle vastakkaisia kokemuksia. -Ohjattu kummiluokkaharjoiuelu antoi opiskelijoille hyvät mahdollisuudet oppilaantunternuksen ja opettaja-oppilas -vuorovaikutuksen kehiuärnlseen sekä teoria-käytäntö yhteyksien muodostamiseen. Oppilasnäkökulman vahvistuminen näkyi sekä opeLUstilanteeseen liittyvässä ajattelussa että opetusta koskevissa käsityksissä. Väitökset Opetusharjoittelu kehittää vuorovaikutustaitoja LiLL Sanna Palomäen li ikuruapedagogiikan väitöskirjan "Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehiuyminen liikunnancpettajakoul utuksessa" tarkastettiin 21.11.2009. Sitä saa Jyväshylän yliopiston hirjaston julhaisuyhsiliöstä, puh. Onnistuminen opetustehtävissä ja oppilaiden kanssa toimiessa sekä ohjaavalta opettajalta saatu tuki ja kannustus olivat merkittäviä tekijöitä myönteisten harjoiuelukokernusten syntymisessä. Vapaa-ajan vakavuus ilmeni sosiaalisen pääoman kartuttamisen ja Lyön ja vapaa-ajan sekoillumisen kautta. Vastaväittäjänä toimi professori Antti Karisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen
. . Vähäinen liikunta, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien alhainen sosioekonominen asema liittyivät huonoon koettuun LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010 93. Päivi Berg tarkastelee sukupuolta ryhmärajojen ulottuvuutena koulun 1 i ik un tatu n nei l la. Joka kolmannen seuran tavoitteissa terveyden edistäminen näkyi varsin niukasti. Tutkimuksessa sekä oppilaat että opettajat toistivat puheessaan sukupuolesta erojen luontaisuuden, johon myös erot palautettiin.Bergin mukaan miesruumis on koululiikunnan normi, minkä kautta miehet liikunnanopettajina saavat erityistä arvostusta. Vaikka terveyden edistäminen näkyi seurojen tavoitteissa kohtalaisen hyvin, vain joka neljäs seura täytti erittäin hyvin terveyttä edistävän seuran kriteerit. Valmentajat kokivat oman valmennustoimintansa pääosin terveyttä edistäväksi. Seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan käymään läpi terveyteen liittyviä asioita vaihtelevasti. Sitä saa Jyväsliylä11 yliopiston /1i rjasto11 julhaisuyhsil1östä, puh. Pääsy osaajaksi ei näytä olevan koululiikunnassa sosiaalisesti ja materiaalisesti tasaisesti jakautunutta. Pääsy tiettyjen valintojen tekemiseen edellytti aikaa ja rahaa. Mukana oli seuroja jääkiekosta, jalkapallosta, hiihdosta sekä yleisurheilusta. Perheen asema on siis yhteydessä vapaa-ajan käytön elämäntavalliseen rakentumiseen. Liikuntatunneilla mukaan ottamisen ja ulos sulkemisen kriteerit kietoutuivat liikunnallisiin taitoihin ja kaverisuhteisiin, hierarkioihin, jotka tulevat näkyviksi liikuntatuntien pelaajavalinnoissa. Helsingin yliopistossa. (014) 260 3487, myy11ti@libra1y.jyu.fi. Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastusta pidetään yleisesti terveyttä edistävänä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan yhteyksiä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Kun kolme neljästä valmentajasta totesi käyneensä läpi sairaana urheilemisen riskeihin sekä uneen ja lepoon liittyviä asioita nuorten kanssa useita kertoja kauden aikana, vain puolet nuorista oli samaa mieltä. Tavoite on tutkia niitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka suuntaavat tyttöjen ja poikien ruumiin liikuttamisen tapoja heidän kasvaessaan miehiksi ja naisiksi 2000-luvun peruskoulussa. Kaikkien perheiden lapsilla ei ole mahdollisuutta kalliisiin liikuntaharrastuksiin. Vastaväittäjänä toimi professori (rnvs.) Katri Komulainen (joensuun yliopisto) ja kustoksena on professori Klaus Helkama. Myös seuroilla on käytännön tasolla parannettavaa. Terveyteen liittyviä asioita käsiteltiin hyvin silloin, kun ne liittyivät suoraan harjoitteluun tai kilpailuun, kuten sääntöjen, tuomareiden ja vastustajien kunnioittamiseen. Päihteisiin liittyvistä asioista valmentajat olivat keskustelleet nuorten kanssa yllättävän harvoin. etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta" tarkastettiin 30. Kokko selvitti lähes sadan seuran terveyden edistämistoimintaa. Berg teki tutkimuksensa peruskoulun yläasteen 7.luokkalaisten liikuntatunneilla etnografisin menetelmin; havainnoimalla yhden lukuvuoden liikuntatuntien arkea viidessä liikuntaryh rnässa ja haastattelemalla oppilaita (N=27) sekä heitä opettaneita liikunnanopettajia (N=2). Teoreettisesti ilmaistuna tavoite on selvittää, kuinka sosiaalinen kirjautuu ruumiiseen koululiikunnan kontekstissa. Eri lajien välillä ei ollut suuria eroja, mutta seurakohtaiset erot lajien sisällä olivat suuria. Terveyden edistäm isellä vi el ä m atkaa seurojen käytäntöihin TtM Sami Kokon terveyskasvatuksen väitöskirja "Health promoting Sports Club Your sports clubshealth promotion profiles, guidance, and associated coaching practice, in Finland" tarkastettiin 23.1 Vastaväittäjänä toimi professori Lawrence W. Kun ne liittyivät muuhun seuratoimintaan, kuten yhteisiin ruokailuihin, käsittely oli vähäisempää. Nuoret sitä vastoin totesivat terveyden edistämisen olleen selvästi harvemmin esillä. Työ sijoittuu sosiaalipsykologisen ryhmäturkimuksen kenttään. Vähäinen liikunnan harrastaminen liittyi tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin, ajatusja tarkkaavuushäiriöihin sekä sosiaaliseen käytöshäiriöön. . Väilösl1i rja 011 lueltavissa osoilteessa: http:!lurn. Sami Kokko tutki väitöstutkimuksessaan ensimmäisenä Suomessa, missä määrin terveyden edistäminen on esillä lasten ja nuorten urheiluseurojen tavoitteissa ja käytännön toiminnassa. Myös seurat ja lasten vanhemmat korostavat mielellään seuraharrastuksen terveyttä edistävää luonnetta. Lisätietoja: Päivi Berg, paivi .berg@helsi11hi.fi. Green, (Department of Epidemiology and Biostatics, Medical School, University of California at San Francisco, USA) ja kustoksena professori Lasse Kannas. Suomessa peruskoulun yläasteen liikunnanopetus toteutetaan pääosin tyttöjen ja poikien erillisissä ryhmissä. Vanhempien korkea sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Vastaajina toimivat seuran toimihenkilöt, valmentajat sekä 14 16-vuotiaat nuoret. fi!URNISBN:978-952-10-5995-7 Liikunta tukee nuorten mielenterveyttä ja koulutusta Kasvatustieteen maisteri Marko Kantamaan kansanterveystieteenväitöskirja " Liikunnan vaikutus nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen" tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 13.2. Lisäksi selvitettiin liikunnan, terveyteen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden, sekä perheen sosioekonomisen aseman keskinäisiä suhteita. Lisätietoja: Sami Ko/1'10, sa111i.p.hohl10@jyu.fi Väitös 011 jullwistu sarjassa)yväsl1ylä Studies in Sport, Physica/ Eclucation a11cl Health 11umem11a 144, 147 s., Jyväsliylä 2010, 1SSN·0356-1070; 144, ISBN: 978-951-39-3703-4. Puolet nuorista sanoi, ettei heidän valmentajansa ollut keskustellut nuuskasta eikä dopingin käytön ennaltaehkäisystä kertaakaan kauden aikana. l. Nuoren Suomen si neri n omaavat seurat olivat huomioineet terveyden edistämisen muita paremmin. Vastaväittäjänä toimi professori Taru Lintunen Qyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Anja Taanila. Sukupuoli määrittää liikuntaa ja ryhmäjakoja koululiikunnassa Valtiotieteiden maisteri Päivi Bergin sosiaalipsykologian väitöskirja "Ryhmärajoja ja hierarkioita
Tutkimusaineistona oli PohjoisSuomen syntymäkohortti 1986 (N ; 9432). Tulokset eivät siis kannusta urheilijoita tai kuntoilijoita käyttämään näitä epäspesilisesu verenvirtausta lisääviä potenssilääkkeitä, sillä ne saattavat vain huonontaa tuloksia kilpailuissa. verenpainetaudista ja siksi sen perusfysiologisen taustan selvittämiseksi on jo käynnistetty lisätutkimuksia. Lisäksi liikunnallinen aktiivisuus, vähäiset käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat toisistaan riippumatta yhteydessä nuorten hyvään koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin. terveyteen. -Kovakaan kestävyysharjoittelu ei kuitenkaan näytä johtavan ylisuureen verenvirtausreserviin sydämessä, Heinonen toteaa. Sen terveydellisen merkityksen valottamisesta annettiin lääketieteen Nobel-palkinto kolmelle tutkijalle vuonna 1998. sydänja verisuonitautien ja diabeteksen kehittymisen taustalla. On mahdollista, että monipuolisen, ikäja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä. Liikunta-aktiivisuus, perheen sosioekonominen asema, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden esiintyvyys, koettu terveys ja koulumenestys selvitettiin postikyselyllä 15-16-vuotiaana vuosina 2001-2002. Joitakin yleisiä verenvirtausta lisääviä lääkkeitä, kuten potenssilääke Viagraa, on esitetty kiellettäväksi urheilijoilta, koska niillä voisi olla dopingvaikutuksia. Tulokset osoittavat myös, että lihaksen verenvinaus tehostuu rasituksen koventuessa, koska uusia verisuoniyksikoitä otetaan käyttöön, jotta lihaksen hapen ja ravinteiden saanti paranisi rasituksessa. Tästä näyttää kuitenkin olevan seurauksena heikentynyt verenvirtaus ja epätaloudellinen energiamuotto fyysisessä rasituksessa. 94 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 1 /2010. Hyvä lihasten verenvinauskapasiteetti, jota liikunta kasvattaa, lisää 1 i haksen ai neenvaihduntareservejä rasituksessa ja johtaa hyvään fyysiseen suorituskykyyn. Toisaalta etenkin maastohiihtäjillä usein tavattavat kovaa rasitusta kestämään rakentuneet paksut sydämen seinämät saattavat johtaa sydämen purnppauksen epätaloudellisuuteen levossa. Monet verisuonitauteja sairastavat henkilöt syövät säännöllisesti pieniä määriä samanlaisia tulehduskipulääkkeitä estääkseen äkillistä veritulpan muodostumista. Lisät.ietoja: i/lilia.hei11o11e11@utu.fi ja ilhlia.heinonen®tyl?s.fi Väitösliirja 011 luellcivissa osoil.leessa: hups·//oa .cloria .fi!ha11cllell 0024/5897 4 Ju/liaisulieclot: ISBN 978-951-29-42091 (PRINT), ISBN 978-951-29-4210-7 (PDF), ISSN 0355-9483, Myynti: Turun yliopisto11 liirjaliauppa, tylil,@ ut.u.Ji, lai Turun yliopislo11 hirjasto http:///, i rjaslo. llmiö on tuttu 111111. Tulehduskipulääkkeet lisäävät lihasten hapenkulutusta Typpioksidi on verisuonia laajentava tekijä elimistössämme. Huipputason hiihtäjiä tutkittaessa havaittiin kuitenkin, että levossa sydämissä virtaa enemmän verta kuin mitä sydämen tekemä työmäärä antaisi aihetta olettaa. Rasituksessa lihaksen verenvirtaus voi nousta jopa satakertaiseksi ja sen säätely ja jakautuminen lihaksissa on tärkeää optimaalisen hapensaannin kannalta. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Michael Joyner (Rochesterin Mayo Clinic, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Jaakko Hartiala. Luontaista, rasituksenkaltaista verenvirtausta ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan voida edesauttaa lääkeaineilla, sillä lääkeaineella aiheutetun verenvirtauksen lisäyksen aikana kudosten aineenvaihdunnallinen tarve ei säätele verenvirtausta ja veri virtaa suurelta osin lihaksesta ohi. Uusi havainto oli myös se, että tavallinen tulehduskipulääke lisää lihaksen hapenkutusta rasituksessa. Tämä voi johtua siitä, että urheilijan sydämessä happea ei irtoa sydämen käyttöön levossa yhtä paljon kuin normaalisti, ja happi reserviä jäisi näin hyödynnettäväksi kovaan rasitukseen. LitM iikka Heinonen tutki väitöstyössään veren virtausta liikuntasuorituksen aikana. Kestävyysharjoittelu ei paranna sydämen omaa verenvirtauskapasiteettia, vaan verisuonitus kasvaa sopuscinnussasydärnen seinämien paksuunturnisen kanssa. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä, et tå typpioksidin muodostuksen estäminen vaikuttaa lihaksen hapenkulutukseen ja verenvirtauksen jakautumiseen. ulu .fi!ju l hai supalvel ut/ , julh111yy11t.i@utu..fi. Lisäliet.oja: Marlw J<a11toma, marl10.lia11to111aa@nuorisuomi..fi Väitosliirja 011 luellavissa osoitteessa hllp:!/herl1u lcs.ou lu.Ji! isbn9789514261077/ isb119789514261077.pclf Ju/liaisuLieclot: Acta Universitalis Ouluensis, Medica, D 1043, ISBN 97895.1-42-6106-0, ISSN 0355-3221, Lääkkeillä tehostettu veren virtaus lihaksessa ei anna parempaa suorituskykyä LitM likka Heinosen väitöskirja "Luurankoja sydänlihaksen verenvirtauksen säätely ihmisellä Tutkimuksia positroniemissiotomografialla erityishuomiona liikunnan, adenosiinin ja typpioksidin vaikutukset" tarkastettiin 19.2.2010 Turun yliopistossa. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysi lla. . Tästä huolimatta oman terveytensä vuoksi lääkkeet on silti syytä nauttia ja liikuntaa on hyvä harrastaa, likka Heinonen sanoo. Typpioksidin vähäinen määrä verisuonissa tai sen toimintaan liittyvät häiriöt ovat tärkeitä syitä 111111. Tulokset osoittavat, että vähäinen liikunta on yhteydessä nuorten tunneelämän ja käyttäytymisen häiriöihin sekä huonoon koettuun terveyteen, kun taas liikunnallinen aktiivisuus liittyy hyvään koulumenestykseen
. . . sivulla. > ··················· ... . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. en ca u, ::, = ~ ca ~ ~ CI) en u, ca en w !:i ~ E ca w C :::c E -~ C/) CI) '5 :><::: C <( :.: ""' en Q. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2010 Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi . . . . . ..~ . .. . ....... \ . Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Finnish Society of Sport Sciences. . . C C'CI = ... Myös muu palaute on tervetullut. . . ........ 1Q Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1/2010 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 3 Muuta palautetta .... . ,. >-. • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. ..... . . . . ' . ·.. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa). . . .,-i •. . sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 31.3.2010 mennessä. . . sivulla. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2010 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 35 euroa/2010 DYhteisöJäseneksi 155 euroa (kysy lisää 1) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2010 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti untor tauti# {# 18 , A · " . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. ~ a:; ""' :::::, ::, ~.'.n~ C/) -~§en :><::: <( "lii i.n et ~ u, > ~ c=M === C/) ~§§ c...
mrntm•VJ! Tiina Heinonen p. m, illfilllt.n 1 111ff I tihl Viimeinen ilmoitrautumispäivä on maanantai 8.3.2010. Osallisrumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus LTS:lle). 010 778 6606 riina.heinonen@lts.fi www .kuntorestaus.net. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Hinnat sisältävät aamiaisen. 03 8855205, pirjo.tillonen@pajulahti.com. Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden aterian. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. Ilmoittaudu osoitteessa www .kuntotestaus.net, puhelimitse 010 778 6601 tai sähköpostilla tuula.valli@lts.fi. 03 8855209, sandra.salke@pajulahti.com tai Pirjo Tillonen p. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. " .•.· · t t, kukkeik,i f ift kilot ,ei.teik,i :~ lajinomaisella testauksella tuloksiin (:b nfl ,ttl aJi(ifJ;01 Osallistumismaksu 220 € LTS:n henkilöja yhreisöjäsener 170 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhrelsilmoitraurumista) Kysy edullisia opiskelijahintoja ryhmille. Varaukset: Liikuntakeskus Pajulahti, Sandra Sälke p. Opistotaso 2-3 hh 60 €/hlö Opistotaso 1 hh 85 €/hlö Horellitaso 2 hh 80 €/hlö Horellitaso 1 hh 105 €/hlö (Rw t• oit-tJ:iI!tn Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on perjantai 12.3.2010. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. ~ Osanottajat varaavat ja maksavat majoitukset itse
L TIISTAI 23.3.2010 Palloiluhalli Palloiluhalli Tennishalli Palloiluhalli Nikula-halli 09:00 Avaus kuntotestausvaliokunnan puheenjohtaja Sirpa Lusa 09:10 Harjoittelun seuranta ja testaaminen meillä ja muualla Jukka Lahtinen, Sierra Nevadan huippu-urheilukeskus 09:45 Palautumisen ja kuormittumisen hallinta kestävyysurheilussa liikuntalääketieteen erikoislääkäri, LT, Arja Uusitalo, HUSLAB, Helsingin yliopisto ja Helsingin urheilulääkäriasema 10:30 VIRKISTYSTAUKO Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa projektitutkija, LitM, Ville Vesterinen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Fyysiset ja lajinomaiset testit tenniksessä tenniksen koulucuspäällikkö, LitM, Pekka Kainulainen, Liikuntakeskus Pajulahti 12:30 LOUNAS 11:00 11:45 13:30 Fyysiset ja lajinomaiset testit tenniksessä demonstraatio tenniksen koulutuspäällikkö, LitM, Pekka Kainulainen, Liikuntakeskus Pajulahti valmennuksen kouluttaja ja tesraaja, LitM, Marko Haverinen, Liikuntakeskus Pajulahti 15:00 VIRKISTYSTAUKO 15:30 16:00 17:00 Testiasema Ikä kalenterista vai kehosta. tutkija Esa Hynynen KIHU ja tuotepäällikkö Ari Mänttäri UKK Terveyspalvelut Oy Suora maksimaalinen hapenkulutuksen mittaus juoksumatolla demonstraatio (ryhmään mahtuu 20 hlöä, ilmoittaudu etukäteen) testauspäällikkö Eija Salonen, Liikuntakeskus Pajulahti 20:00 Buffet-illallinen Ravintola Iso-kukkanen, Liikuntakeskus Pajulahti KESKIVIIKKO 24.3.2010 Liikuntahalli Palloiluhalli 09:00 Lajiominaisuuksien testaaminen ja harjoittaminen tutustu eri urheilulajien lajinomaisiin kenttätestausmenetelmiin keihäänheitto, valmentaja Leo Pusa, lentopallo, valmentaja Petri Väli metsä 10:15 VIRKISTYSTAUKO 10:45 Lajiominaisuuksien testaaminen ja harjoittaminen jatkuu judo, valmentaja Arto Raekorpi, paini, valmentaja Juha Lappalainen 12:30 LOUNAS 13:30 Joukkue testissä esimerkkinä jalkapallo päävalmentaja Ilkka Mäkelä, FC Lahti 14:15 Liika on liikaa kohtuus liian vähän. Urheilijan näkökulma harjoittelun ja kuormittumisen seurantaan kävelijä Jarkko Kinnunen 15:00 Yhteenveto Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin Pajulahti dl~ Tavoitteista totta A Finnish Society of Sport Sciences. Kehon Ikä -kartoitus uusi näkökulma toimintakykyisyyteen työikäisillä. LL, Mika Liukkonen, Liikuntakeskus Pajulahti Fyysisten ominaisuuksien testaaminen vammaisurheilussa case-esimerkkeinä pöytätennis, maalipallo ja jalkapallo valmennuksen kouluttaja ja testaaja, LitM, Marko Haverinen, Liikuntakeskus Pajulahti Tutustu hapenkulutuksen mittausmenetelmiin: (valitse toinen) "Mistä niitä Mettejä oikein tulee?" Tutustu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ja arviointiin
6.5.2010 Osallistumismaksu 225 € LTS:n henkilöja yhreisöjäsenet 175 € (yhteisöjasenilta edellytetään vhreisilmoittautumista, max 5 henkilöä/yhteisö) Kysy edullisia opiskelijahincoja ryhmille. Osanottajat varaavat ja maksavat majoitukset itse. VII Erityisliikunnan päivät Jyväskylän Paviljonki s. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus LTS:lle). Linkin majoitusvarauksiin löydät osoitteesta www.erityisliikunta.fi. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden aterian. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. Eritysliikunnan Päivät ja EUCAPA 2010 yhteensä 400 €. Toni Piispanen coni.piispanen@lts.fi, p. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruuruksena. 010 778 6601. Seminaari ja ilratilaisuus järjestetään Jyväskylän Paviljongissa (Messukatu 10, 40100 Jyväskylä) www.jl<lpaviljonki.fi Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 16.4.2010. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on keskiviikko 21.4.2010. Ilmoittaudu osoitteessa www.erityisliikunca.fi, puhelimitse 010 778 6601 tai sähköpostilla tuula.valli@lts.fi. 010 778 6610 www.erityisliikunta.fi Tuula Valli tuula.valli@lts.fi, p
. lntegraatiotyötä järjellä ja sydämellä 11.00 Kahvi, demonstraatiot ja näyttelyt Zirkustelua sosiaalisessa sirkuksessa Täysillä eteenpäin lkämotossa Ota hyvä asento ja nauti tauosta videosessiossa Malleja ja ratkaisuja ideatorilta Oppia järjestökentälle koulutusdemossa Järjestönäyttely 12.30 Lounas 14.00 Disabiliry Sport: From Sport for All to Elite Sport, President Sir Philip Craven, International Paralympic Committee (IPC) Commentary by Petri Pohjonen, President of Finnish Paralympic Committee 15.00 Kahvi 15.30-17.00 Teemaseminaarien yhteenvedot ja VII Erityisliikunnan päivien päätössanat liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti, opetusministeriö Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Vammaisliikunnan tulevaisuus ja uusi järjestö 3. Lasten ja nuorten soveltava liikunta 5. . Iäkkäiden soveltavan liikunnan erityishaasteet 6. Antti Uutela, Liikuntatieteellinen Seura Opetusministeriön linjaukset soveltavassa liikunnassa Johdatus Päiville Maukan matkassa 10.30 Mitä tiedämme tulevaisuudesta. Erityisliikunta muuttuvassa kuntakentässä 2. Kohti tasa-arvoisempaa erityisliikuntaa 14.30 Kahvi 15.00-16.30 16.45-18.00 20.00-23.00 Teemaseminaarit jatkuvat Dernonstraatiot Tanssin tahtiin Kilpaurheilun kentiltä Erityisliikunnan ilta ~ 8.30 Teemaseminaarit 4-6 4. ja mitä se tarkoittaa liikunnan kannalta. Päivitetty ohjelma on osoitteessa Finnish Society of Sport Sciences __ _ ,._ .. ' ~, . , ' ~-OPETUSMINISTERIÖ Jyväskylän kaupunki. ,, ·• ' .. ~ 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi 10.00 Erityisliikunnan Päivien avaus pj. pääsihteeri Jukka Pekkala, Suomen Liikunta ja Urheilu Liikunta pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti 11.45 Lounas 13.00 Teemaseminaarit 1-3 1
Jouko Kokkonen: Valtio liikuntarakentamisen linjaajana (1930-2010); Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 165. . 1 1 • . Teos tarjoaa näköaloja tukipäätösten taustalle. Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä intohimojaan ovat halukkaasti liikuntahallinnolle esitelleet kunnat, urheilun keskusjärjestöt ja lajiliitot, poliitikot ja nyttemmin myös yksityiset rakentajat. k~NS Kä1 ~i iL iSSA Valtio liikuntarakentamisen linjaajana -kirja kuvaa kuinka hapuilevasta ohjailusta on edetty tiukan ohjauksen kautta moniarvoiseen ja kumppanuutta korostavaan avustuskulttuuriin. www.lts.fi. . Valtion linja on muotoutunut näiden intressitahojen ristiaallokossa