Urheilugaala voi osaltaan, _jos päälle liimatun makuisuus kyetään välttämään, olla vahvistamassa alan arvostusta ja lisäämässä ymmärrystä siitä, etteivät urheilun hetket ole vain ohimeneviä. Lukuisampia koskettavia hetkiä tarjotaan useammalle, _jos kyseisten seurojen muutkin ikäluokat voisivat kohdata toisensa samalla areenalla tai lähimaastossa saman viikonlopun aikana. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Toistaiseksi selkeimmin on päässyt näkyviin yksilökeskeinen ajatus "urheilijan polusta". Sen mukaanhan kulttuuri syntyy jotenkin itsestään eikä siihen voi juurikaan vaikuttaa. Toivottavasti nämä tulokulrnat, niin tärkeitä kuin ovatkin, eivä! kuitenkaan jää ainoiksi, joihin paneudutaan, sillä vähintäänkin yhtä oleellista olisi pureutua myös kuluuurisccn näkökulmaan. "kchiuamistoimct" ovat lyhytjärucisyyuåän ja kapca-alaisuunaan vuosien varrella toimineet kyseisen elämänalueen kulttuurisina vasravoi mi na. Monet, esimerkiksi talouslähtöisct. Niistä on vielä pitkä matka urheilun todelliseen ytimeen ja sen oivaltamiseen. Paikan päällä urheilun seuraaminen alkoi nuorten _joukossa jyrkästi pudota 1990-luvun alusta alkaen. Väitetään, euä sport i n äärelle on syntynyt highlight-sukupolvi, jonka kilpaurheilullinen kiinnostus ei riitä koko tapahtuman _ja sen hienouksien seuraamiseen vaan keskitytään mieluummin maalitai muihin huippuhcikien koosteisiin. Seurojen, liiuojcn _ja muiden organisaatioiden on toirniuava tietyissä oloissa _ja ralousraamcissa. Huippuja kilpaurheilun toimijat eivät tästä asiasta ole kovinkaan pal.1011 huolta kantaneet. Televisiourheilun ircndu ietoja en ole saanut käsiini, rnuua siinäkin asiassa on tapahtunut ainakin laadullisia muutoksia. Toinen maininnan arvoinen tuore kulttuuriteko oli Helsingin u lkoilmakickkotapahturna. Toivottavasti paikalla oli runsaasti alakouluikäisiä, jotka pääsivät osallisiksi muistorikkaascen tapahtumaan. Vai eleräänkö sen harhaanjohtavan pcrusolciukscn varassa, että menestys merkitsee automaattisesti myös kuluuurin vahvistumista. Ehkä sopupeli_jupakka _Ja muut urheilun kasvoja tohrmeet maialaotsaiset ratkaisut olisivat jääneet tekemä! ta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Suomen ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön Kiianlinnassa Turengissa 1950. Vai miten muuten voi tulkita monien urheilutapahtumien kchiuärnist yötä kapean segmentin, tosin maksukykyisten, "aikuisviihteeksi" tai penkkiurheilun siirtoa mediassa vain rnaksuhaluistcn lajifrukkicn palveluksi. Kilpaurhcilullistcn elämysten tarjonnassa lapset ja nuoret on sysätty marginaaliin jo vuosia sitten. Olisi helppoa vetäytyä eräänlaisen ajopuuajaiukscn taakse. Sen merkitykset ovat parhaimmillaan pi tkäkaarisia ja laajojen kansanryhmien sieluja koskettavia. On selvää, että yksi keskeisimmistä 1ulcksisra, jota ryhmän avulla tavoitellaan, on kansainvälinen kilpailurncncstys ja niin pitää ollakin. Sopivat avainkokernukset voivat kantaa pitkään _ja olla kuluuurisesu kauaskantoisia. Muua pysyvämpää menestystä tavoiteltaessa, pitää tekemisen perustua vankkaan kulu uurisecn kivijalkaan. Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Ehkä kulttuurinäkökulma tuntuu abstraktilta p vaikealta. Olisi ainutlaatuisen momentumin hukkaan heittämistä,jollei tohdita t aru ua myös kysymykseen, mikä on huippu-urheilun kulu uurincn asema maassamme tai mitä ja millaista sen haluttaisiin olevan. Ehdotan kyseisen tapahtuman kehittämistä vielä suuremmaksi kulttuuriteoksi, jos sellainen uudestaan järjestetään. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. pasi.koski@utu.fi 48. Eino Kalpalan kokoelmat. Ehdotan kuitenkin, että linjauksia tehtäessä pohdittaisiin hieman useammin ja perusteellisemmin, millaisia vaikutuksia eri ratkaisuilla on tai voi olla pitkäjänteisesti ja myös kulttuurisesta näkökulmasta. Toimialalla on jo pitkään tehty ratkaisuja, jotka eivät ole ainakaan vahvistaneet urheilun kulttuurista asemaa Suomessa. Näin kunnioitettaisiin myös koko orkesteria eikä vain eturivin ykkösviulisicja. KULTTUURINEN HUOLI PASI KOSKI Liikunta &Tiede 1/2011 uippu-urheilun muutosryhmä aloitti vaativan työnsä muutama kuukausi sitten ja ensimmäisiä kaikuja kehittämisen suunnista .J3 valituista menetelmistä on tihkunut kentällekin. Ymmärrän toki, euä yllä viittaamieni rat kaisu_jen taustalla on usein kylmiä, esimerkiksi taloudellisia, realiteetteja. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Kansallisen liikuntatutkimuksen tieto siitä, että lähes 80 prosenttia suomalaisista pitää kansainvälistä urhcilurnenestysrå tärkeänä, ei saisi riittää, sillä komeasta lukemasta huolimatta huippu_Ja kilpaurheilun ku lt tuurincn asema ei ole itsestään selvä, eikä siitä tunnu kokonaisvaltaisesti kantavan huolta juuri kukaan. Onneksi lähimenneisyydestä on löydeuavissä kulu uuriscsu myönteisiäkin esimerkkcjä. Toiveita rakenteiden uudistarniscstakin on kuulunut
.. Mikko Salasuo 19 Timo Haukilahti vei mennessään ainakin tittelin "Opettajia ja tuomareita on muitakin, mutta ei liikunta-asiainneuvoksia''. Sami Paavilainen 35 TUTKIMUSARTIKKELIT 2010 OSA 11 72 Silkasta intohimosta aiheeseen. Markku Ojanen 92 OPISKELIJA OUNASTELEE: Harrasteliikunnan ammattimaistumista itseristiriita vai erinomainen ilmiö. LUETTUA 93 Urheilukirjavuosi 2010: Pieni kustantaa kaunista. Taija Finni Juutinen TUTKIMUSUUTISIA 96 Liikuntapedagogiikan maailmasta. Kahdentoista kuukauden aikana tuli kuntoiltua yhteensä 265 tuntia eli keskimäärin viisi tuntia viikossa. Minna Polvinen 32 Urheilun oikeudellistuminen. Rainer Anttila 14 Liikunnallinen elämäntapa yksilön valinnasta yhteiskunnan tukemaksi mahdollisuudeksi. Anna-Mari Hämäläinen 30 EU sai toimivaltaa liikunnan ja urheilun alalla mitä on odotettavissa. .. Suomalainen vauvauinti liikuttaa koko perhettä puhtaasti lapsen ehdoilla. Reino AJASSA 80 Karkaavatko projektit, kasautuvatko tutkimukset. Kulttuurinen huoli. Urheilun ja oikeuden rajapinnalla tarvitaan osaajia. Jyri Pesonen 88 Suomalaisesta liikuntaosaamisesta menestystuote. Tutkijat ja tiedon tarvitsijat tapasivat seminaarissa 82 Jonne Kamsulasta LTS:n kuntotestauksen ja liikuntalääketieteen koordinaattori. Heikki Halila Kuva.· ANTERO AALTONEN POHDITTUA 84 Liikunnanopettaja on tulevaisuuden tekijä. Arja Sääkslahti 97 Liikuntasosiologian maailmasta. Tomi Mäkinen 18 POLTTOPISTEESSÄ: Sateentekijät. Kalle Vaismaa 91 EMERITUS IHMETTELEE : Aggression purkamista. Saamme vähällä rahalla paljon aikaan. Liikunnallinen elämäntapa ei ole täysin vain yksilön omasta valinnasta kiinni. Valitusvirsien sijaan voisimme vääntää rintaa rottingille. Jari Kanerva 11 Tekijää kohden tehtävää on enemmän kuin ennen. Aija Saari 88 Liikenne liikuttaa autoilijasta arkiliikkuja. Opettajan osaamista mittaa hänen kykynsä kohdata ja ohjata kutakin oppijaa yksilönä. Seuroja ja seuroissa liikkuvia on kuitenkin tullut lisää enemmän kuin vapaaehtoistyötä tekeviä. Hanna Vehmas 99 Liikuntapsykologian maailmasta. Teijo Pyykkönen 24 Uusi konteksti, vanha sisältö. Erkki Vetteniemi 95 Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Anu Kangasniemi 100 Väitösuutiset. Arja Sääkslahti 76 Pelastuiko tiedemies Reino. Helsingissä on kolme kertaa enemmän pyöräteitä kuin Kööpenhaminassa, mutta pyöräilyn kulkumuoto-osuus on neljä kertaa pienempi. Matti Hintikka 94 Paljain jaloin paratiisiin. Vapaaehtoisia on määrällisesti kuten ennenkin. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Urheilun oikeudellistuminen on edennyt nopeasti ja tavalla, joka on yllättänyt alan toimijat. Murtomaalta mutkamäkeen naiset edellä. Odotettu Euroopan komission tiedonanto jää urheilutoimivallan tulkinnan osalta heiveröiseksi. Laskutekniikoiden omaksuminen, rinteiden raivaaminen, hiihtohissien rakentaminen ja alppihiihtokilpailujen organisoituminen eriytti alppihiihdon valtakulttuurista. Pasi Koski 4 Alppihiihdon alkutaival. Nyt miehen jäädessä eläkkeelle tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Timo Haukilahden aloittaessa liikuntahallinnossa 1980-luvulla järjestöt veivät hallintoa
sivu 10 Teksti: JARI KANERVA Suomessa hiihdettiin tasamaalta murtomaalle 1900-luvun alussa, kun moderni hiihtokulttuuri teki tuloaan. Aluksi murtomaahiihto kattoi koko hiihdon kirjon, mutta laskutekniikoiden omaksuminen, rinteiden raivaaminen, hiihtohissien rakentaminen ja alppihiihtokilpailujen organisoituminen eriytti alppihiihdon valtakulttuurista. Kuin huomaamatta niissä selostettiin alppihiihtokåånnoksiä, joita ei kuitenkaan tunnistettu omaksi lajikseen, vaan osaksi uutta murtomaahiihtokulttuuria. Ensimmäisenä Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitnaiset edellä LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 / 2011 5. Tultaessa 1960-luvulle alppihiihtoja laskettelukulttuuri oli löysi paikkansa lopullisesti suomalaisessa hiihtoperheessä kilpailumuotona ja liikunnallisena vapaa-ajanviettotapana. Kartoitettuaan kotimaisen hiihdonopetuksen tason, naiset päättivät hakea oppia ulkomailta. Hiihdossa tämä tarkoitti lajin korottamista kansall isurhei luksi ja osaksi maanpuolustusta, näin yhteiskunnalliset tarpeet johtivat murtomaahiihdon paremmuuden korostamiseen tasamaahiihtoon verrattuna. 920-luvun alun Suomessa urheilu valjastettiin palvelemaan kansallisia tarkoitusperiä. Naisvoimisteluliike kiinnostui naisten hiihtotaidon kehittämisestä nykyaikaisen hiihtotekniikan vallattua alaa. Kuva: S U O M E N U R H E ILUA R K IS TO 'ks. Hiihtokulttuurin muutos edellytti mielipidemuokkausta, jota toteutettiin hiihto-oppaissa ja ennen kaikkea lehtikirjoittelussa
SNLL järjesti vuosina 1928-1950 lähes sata hiihtokurssia noin 70 paikkakunnalla ja osallistujia oli kaikkiaan noin 2 700. Uikunnallisia lajeja olivat luistelu, kelkkailu ja hiihto. Martti Jukolan mukaan keskieurooppalainen hiihtoharrastus, jonka motiivina oli huvi, ei sopinut suomalaisille, sillä suomalaisen luonteen perusominaisuuksia oli kilpailuvietti. Siinä harjoiteltiin kaikkia hiihdon elementtejä tasapuolisesti. Naisten hiihtokurssien välityksellä oppi alppihiihdossa tarvittavista käännöksistä levisi kaikkialle Suomeen. Naisten hiihtokurssien kulta-aika oli 1920-luvun lopusta aina toiseen maailmansotaan asti. Näistä merkittävimmät käytiin Puijolla Kuopiossa, Salpausselällä Lahdessa, Ounasvaaralla Rovaniemellä ja Kolosjoella Petsamossa. Lisäksi naisille kehittyivät taidot selvitä vaativimmistakin laskuista. Vielä 1900-luvun alussa vahva norjalaisvaikutus näkyi Keski-Euroopan hiihtokulttuurissa, mutta muutos alkoi näkyä selvästi 1920-luvulla. Hiihtomerkin saavuttamiseksi oli tehtävä yli kymmenen kilometrin hiihtoretkiä, hiihdettävä ilman sauvoja, hallittava mäennousutavat sekä osattava al ppihiihtokäännökset. Kurssilaiset aloittivat päivänsä hiihtovoimistelulla, jonka jälkeen harjoiteltiin hiihtotekniikkaa helpossa rinteessä. FFF:n osalta vastaavat luvut olivat 750 osallistujaa 30 kurssilla. Nykyaikaisen alppihiihdon kannalta merkittävää oli brittiläisen Arnold Lunnin kehittämät säännöt, joita käytettiin hänen organisoimissaan syöksylaskuja pujottelukilpailuissa. Suomessa voimistelun harjoittelumetodi siirrettiin Bilgerin oppeihin, joten pedagogisesta hiihdonopetuksesta tuli ensimmäinen hiihdon opetusjärjestelmä Suomessa. Suomessa syöksytään ja pujotellaan Suomalaisen syöksyja pujotteluhiihdon pioneeriaika sijoittui 1930-luvulle. Esimerkiksi brittien järjestämät kilpailut hotellivieraille olivat lähtölaukaus alppilajien kilpailulajien, syöksylaskun ja pujottelun kehittymiselle. Kanadassa pujotteluun tutustunut hiihtäjä Erkki Penttilä järjesti yhdessä saksalaisen hiihtojoukkueen kanssa Suomen ensimmäiset pujottelu kilpailut Puijolla maaliskuussa 1934. 6 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1/2011. Naisten hiihtokurssien myötä Bilgerin luoma malli levisi vähitellen kaikkialle Suomeen ja sen opetussisällöistä kirjoitettiin ahkerasti järjestöjen lehdissä ja opetusoppaissa. Naisvoimistelijoitten pysytellessä irti kilpaurheilusta, oli heillä hiihdon harjoittelun tavoitteena taitojen kehittäminen. Sitä mitattiin merkkisuoritusten avulla olihan SNLL:n merkkijärjestelmä otettu käyttöön jo 1910-luvulla. Tosin ensimmäisenä vuosikymmenenä vuosittain järjestettiin vain 4-5 kilpailua. to (SN LL) ja Svenskt fö rbund fö r fysisk fo stra n fö r Finlands kvinnor (FFF), suuntasivat katseensa Ruotsiin, m issä hiihto piirit olivat m uokanneet itävaltalaisen eversti Georg Bilgerin hiihdonopetusohjelman omia tarpeitaan vastaavaksi etenkin tunturiolosuhteisiin. Kun Suomen Voimisteluja Urheiluliiton (SVUL) hiihtojaoston lähtökohtana oli hakea ratkaisuja perinteestä ja tukeutua kotimaiseen tietämykseen, niin voimistelijanaiset hakivat ennakkoluulottomasti vaikutteita ulkomailta. Hotelliurheilu ei sovi suomalaille! Naisten hiihtokulttuurin suosio aiheutti vastakkainasettelua miehisten urheilupiirien ja naisvoimistelijoiden välillä. Alppihiihtoa pidettiin pian yhtenä talvisena vapaa-ajanviettotapana, jossa hotellivieraille järjestettiin liikunnallista ohjelmaa. Itävallassa ja Saksassa pidettiin 1900-luvun alussa useita erilaisia käännösja estelaskukilpailuja, jotka voidaan tulkita nykyaikaisten alppilajien kokeiluiksi. Tämän jälkeen SNLL ja FFF supistivat lajivalikoimaansa ja keskittyivät naisvoimistelun edistämiseen. Pujottelun myötä yhteislähdöt muuttuivat väliaikatai intervallilähclöiksi, jotka ovat käytössä nykypäivänäkin. Malli poikkesi merkittävästi Suomen Hiihtoliiton valmentajaja tuomarikoulutuksesta, jotka tähtäsivät yksinomaan kilpailumenestyksen parantamiseen maasto hiihdossa. Lopuksi tehtiin hiihtoretki vaativaan maastoon, jossa pääsi kokeileman monipuolisesti taitojaan. Lunnin oivallus oli merkitä rata lipuilla, jolloin radan selvittäminen vaati hyvää laskutaitoa ja suksien hallintaa. Tämä toimi lähtölaukauksena koko suomalaisen alppihiihdon kilpailutoiminnan käynnistymiselle. Miehiset hiihtopiirit suhtautuivat torjuvasti voimistelunaisten hiihtotoirnintaan 1920-1930luvuilla, sillä SVUL:n ja Työväen urheiluliiton (TUL) seurojen sekä Suojeluskunnan suojissa järjestettiin naisille omia hiihtokilpailuja. Martti Jukolan mukaan keskieurooppalainen hiihtoharrastus, jonka motiivina oli huvi, ei sopinut suomalaisille, sillä suomalaisen luonteen perusominaisuuksia oli kilpailuvietti. Brittien alkusysäys alppihiihdolle Brittien talvimatkailun käynnistyminen Alpeilla oli merkittävä alkusysäys talviurheilulle ja etenkin alppihiihdon kehitykselle. Kilpailemiseen keskittynyt SVUL:n hiihtojaosto ei hyväksynyt Keski-Euroopasta levinnyttä "hotelliurheilua" todelliseksi urheiluksi
Seuraavan kerran lajin sääntöjä uudistettiin vuonna 1944, jolloin suurpujottelu hyväksyttiin kilpailuohjelmaan. Alppilajien erikoisseuroissa toiminta käynnistyi 1940-luvulla, kun Fjällskidarklubb-37 sai toimintansa käyntiin ja Slalom-Seura perustettiin. Ensimmäinen pujottelijoiden ulkomaan valmennusleiri järjestettiin Saksassa vuonna 1950 ja tästä alkaen suomalaislaskijat ovat harjoitelleet säännöllisesti Keski-Euroopan Alpeilla ja osallistuneet alppihiihdon arvokisoihin. Alppilajeilla oli kokeilijoita eten kin moottoriur heilun, m äkihypyn ja voimistelun piiristä. Urheilijat halusivat kokeilla lajeja, joissa tarvittiin samoja fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia kuin omassa lajissaan. Talvimatkailun ensiaskeleet Suomessa talvimatkailu oli lapsenkengissä vielä 1930-luvun alussa. Moritzin olympialaisiin vuonna 1948. Norjan matkan innoittamana Uosikkinen julkaisi vuonna 1936 ensimmäisen suomenkielisen alppihiihto-oppaan Mutkamäenlasku, jossa oli selostettu myös kilpailusäännöt. Kevättalvella 1933 puheenjohtaja Kaarina Karin aloitteesta Suomen Naisten Liikuntaliiton tutkirnusrnatka suuntautui Länsi-Lappiin. Voimistelunopettaja ja olympiavoimistelija Martti Uosikkinen halusi saada syöksyja pujotteluhiihdon tasavertaiseksi lajiksi muiden hiihtolajien rinnalle. Maantieteellisesti Suomen Lapin matkailun alkuvaiheet sijoittuvat Pallas-Ounastunturien alueelle. Täm ä on rinnakkainen ilm iö ru otsalaisen kansatieteilijä Mats Hellspongin havainnoille. Kansainvälisiin kisoihin Toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset alppihiihtäjät Pentti Alonen ja Aimo Vartiainen osallistuvat St. Hänen työnsä ansiosta alppihiihtäjät huomioitiin myös olympiavalinnoissa. Hän oli ensimmäinen, joka haki oppia ulkomailta. Suomen ensim m äiset alppilajien mestaru uskisat järjestettiin Sallassa vuonna 1937 ja vuonna 1943 rnukaan otettiin naisten sarjat. Hänen mukaansa nyrkkeilijät Ruotsissa olivat voimistelleet tai yleisurheilleet. Alppilajeissa merkittävä kasvu alkoi, kun pujottelu otettiin mukaan sotilaspoikien lajivalikoimaan vuonna 1943. Avotunturien ryhmä houkutteli ensimmäiset turistit Pallaksen "alppimaiserruin". Vuoden 1928 talviolympialaisten jälkeen meillä alettiin etsiä Suomen St. Lehtikirjoitusten ja mainosten avulla tunturi hiihdosta luotiin raikasta ja terveellistä elämäntapaa suosivaa mielikuvaa, jota höystettiin vauhdikkuudella ja ylä-luokkaisella glamourilla. SNLL järjesti tunturihiihtokursseja Pallastunturilla vuosina 1934-1944. Voimakkaan propagandatyön ansiosta pujottelu saavutti suuren suosion poikien keskuudessa, pian maastohiihtopiireissä alettiin puhua pujotteluvaarasta. Huolimatta alppihiihdon näkyvyyden ja menestyksen lisääntymisestä maastohiihto ja mäkihyppy säilyttivät ehdottoman ylivallan Suomen Hiihtoliiton piirissä. Merkittävä tapahtuma oli Pallaksen tunturihotellin käyttöön ottaminen talvella 1938. Tunturihiihto innostus Yhteistyö Suomen Matkailijayhdistyksen, Valtion Rautateiden ja urheilujärjestöjen kesken synnytti suoranaisen matkailuboomin. Artikkeleissa korostettiin erityisesti kevätauringon terveellistä vaikutusta, hohtavia hankia ja kiireettömyyttä. Aikuisten sarjojen lisäksi otettiin mukaan nuorten sarjat, joissa nuorimmat kilpailijat olivat alle 14-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Kymmenen vuoden aikana näille kurssille osallistui noin tuhat tuuturihiihtäjäå, josta valtaosa oli naisia. Ennen sotia se oli harvojen ihmisten eksoottinen harrastus. Suomen Matkailijayhdistys (SMY) paransi matkailuoloja kotimaassa ja koitti houkutella ulkomaalaisia matkailijoita Suomeen. Moritzia, jota pidettiin talvimatkailun esikuvana. Vasta toisen maailmansodan jälkeen ur heilijat keskittyivät pelkästään alppilajeihin. Matka pohjoiseen kesti tuolloin vuorokauden ja se tapahtui junalla, linjaautolla ja poroilla. Samalla paranivat yksityisten matkailijoiden mahdollisuudet päästä nauttimaan Lapin keväthangista. 1960-luvun alkupuolella Raimo Manninen ja Ulf Ekstam nostivat suomalaisen alppihiihdon kansainväliseen tietoisuuteen, sillä he menestyivät kansainvälisissä kisoissa niin hyvin, että heille arvottiin lähtönumerot kuumaan ryhmään. Suomen Hiihtoliitto piti kurssejaan Enontekiössä, FFF Ylläksellä ja Svenska Finlands Skidförbund (SFS) Levillä. Tästä olympiadebyytistä käynnistyi Suomen Hiihtoliiton organisoima alppilajien valmennustyö. Tunturihiihtäjät löysivät tiensä muihinkin Lapin kohteisiin, kuten Äkäslompoloon ja Sirkkaan, jotka matkailu-mainoksissa tunnetaan nykyään Ylläksenä ja Levinä. SNLL:n esimerkin voimalla muut liikuntajärjestöt käynnistivät oman tunturikurssitoimintansa. Ideat kotimaan Lapin matkailuun haettiin Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Uusien lajien kokeileminen oli yleistä etenkin yleisseuroissa, jossa oli edustettuna useita eri urheilulajeja. Taustavaikuttajana toimi Suomen Urheiluopiston rehtori Tauno Juurtola sekä lajivalmentajana että Suomen Hiihtoliiton alppivaliokunnan puheenjohtajana. Lehtikirjoitusten ja mainosten avulla tunturihiihdosta ja Lapinmatkai lusta luotiin raikasta ja terveellistä elämäntapaa suosivaa mielikuvaa, jota höystettiin vauhdikkuudella ja yläLIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 7. Tunturihiihtokurssit loivat kysyntää Lapin matkailupalveluille, sillä niistä kirjoitettiin ulkomaita myöten. Nämä kaksi seuraa hallitsivat suomalaista alppihiihtoa vuosikymmeniä. Tunturihiihtokurssit käynnistyivät talvella 1934. Manninen ja Ekstam eivät kuitenkaan ehtineet mukaan täyspainoisesti vuonna 1967 alkaneeseen alppilajien maailman cupiin. Useat pojat jatkoivat pujotteluharrastusta vielä sodan jälkeen, mikä loi perustan lajin jatkumiselle. Itä-Lapin merkittävimmiksi talvimatkailukohteiksi nousivat Pyhätunturi ja Salla. Majoitusja ruokapalvelut järjestettiin SMY: n majoilla, sillä hotelleja ei tuolloin Napapiirin pohjoispuolella ollut
Talvim atkailun ensim m äinen aalto sijoittui vuosiinl934-1939. Ensin hiihtohissit ja sen jälkeen rinteiden hoito loi pohjan kansainväliselle lasketteluboomille, joka oli yhteydessä seuramatkailun yleistymiseen. Hiihtokeskusverkosto luo puitteet laskettelukulttuurille Viime vuosisadan alussa alppihiihtäjät joutuivat kapuamaan tuntikausia vuorenrinnettä ensin ylös, joten päivässä saattoi tehdä vain muutamia laskuja. Hiihtäjät kiipesivät ensin tuntikausia vuorelle tai tuntur ille, ja sen jälkeen laskettiin alas laaksoon tai kur uun. Hissiteknologia kehittyi nopeasti. Uudistunut harrastus vaati entistä laajempia rinteitä kasvavalle harrastajajoukolle. Hiihtohissit houkuttelivat uusia harrastajia rinteisiin, mutta rinneyhtiöt eivät pystyneet vastaamaan haasteeseen, sillä jo pieni hiihtäjäjoukko sai aikaan valleja ja kumpareita, joiden tasoittamiseen rinnehenkilökunnalta kului paljon aikaa. Peupaikkoja oli tuolloin tarjolla Hetassa, Kaarresuvannossa, Kilpisjärvellä, Muoniossa, Pallastuntu rilla, Pellossa, Enont ekiössä, Sirkassa ja Äkäslompolossa. 1930-luvulla kehitettiin sekä ankkuriettä tuolihissit. Ensin kehitettiin käsikäyttöisiä lumen tamppauslaitteita, mutta ongelman ratkaisi 1930-luvulla kehitetyt lumikulkuneuvot, jotka yleistyivät kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Pallaksen uusi hotelli ra kennettiin vuonna 1947, ja Lapin läänin ensim m äinen hiihtohissi valmistu i Pallakselle 1953. Ratkaisua haettiin mekaanisella apuvälineellä. Talvella 1931 Yhdysvalloissa tehtiin pienten hiihtokeskusten kannalta merkittävä keksintö. Luonnon rinteistä hiihtokeskuksiksi Talvella 1934 käyttöön otetun Kauniaisten Bad Grankullan kylpylän rinteen, samana vuonna Puijolla pidettyjen ensimmäisten pujottelukisojen sekä tunturihiihdon innoittamana kartoitettiin paikkoja, joissa Kuva: JK PROMO / PATRICK FORSBLOM \ 1 1 ~ 8 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Ennen hiihtohissiaikakautta keskieuro oppalainen alppi hiihto ja pohjoism ainen tuntur ihiihto olivat rinnakkaisia ilm iöitä. Sotaa edeltävälle tasolle majoituksen suhteen päästiin vasta 1950-luvulla. Keski-Euroopassa avuksi valjastettiin kesämatkailijoita varten rakennetut hammasja kaapeliradat, joilla oli mahdollista päästä ylös hyville laskupaikoille. Talvisota katkaisi alkaneen kehityksen, ja jatkosodan ja Lapin sodan jäljiltä Lapin matkailuelinkeinon tuho oli täydellinen. Yhdessä tunnissa hissi saattoi kuljettaa jopa 1500 ihmistä ylös rinteeseen. luokkaisella glam ourilla. Siellä kehitettiin aloittelijoille sopivia pieniä hiihtohissejä, jolla saattoi vetää laskijaa ylös muutamia satoja metrejä
Hyväkuntoiset rinteet mahdollistivat myös aloiLLelijoille harrastamisen. Suomen Latu käynnisti 1940-luvulla huhdonohjaajakoulutuksen, jossa korostettiin monipuolista hiihtotaitoa ja kaikkia hiihdon eri osa-alueiden hallitsemista. Laskettelukulttuuri syntyy Hiihtokuluuurin osalta lajien eriytyminen käynnistyi Suomessa jo 1920-luvulta. Rinnan taloudellisen kasvun, nousevan elintason, lisääntyneen vapaa-ajan ja myös matkailun vilkastumisen kanssa maahamme syntyi nykyinen hiihtokeskusten verkosto. Oppia tähän haettiin ensin Ranskasta ja myöhemmin Itävallasta. Hiihtokeskukset eivät halunneet palkata pujoueluun keskittyneitä valmentajia, vaan tilalle tarvittiin tavallisille laskettelijoille ja hiihtäjille tarkoitettua opetusta. Nyt kolme tahoa, Suomen Hiihtoliitto. Bad Grankullassa tarjottiin hiihdonopettajan palveluksia jo 1930-luvun lopulla. Laskutaitoa hiihtokoulusta Hiihtokeskuksen palveluihin liiuyivät oleellisesti hiihtokoulut. Tämä tarkoitti sitä, euä 1980-luvulta alkaen hiihtokeskukset alkoivat kehittää oheispalveluja ympärivuotisen toiminnan ylläpitämiseksi. Tällä päätöksellä Suomen Latu auktorisoi itselleen hiihdonopellajien koulutusvaatimukset, jotka olivat pääpiirteittään voimassa aina 1960-luvulle saakka. Vielä 1960-luvun ensimmäiset vuodet olivat hiljaiseloa hiihtokeskusten rakentamisen suhteen, mutta vuosina 1962-1964 alkoi laskeueluharrastuksen kasvu ja keskusten rakentaminen. Talvikaudella 1968-1969 oli maassamme toiminnassa kaikkiaan 61 hiihtohissillä varustettua hiihtokeskusta. voitiin harjoitella käännosteknukkaa. Tasamaalla murtomaalle siirryttäessä miehisten hiihtopiirien kiinnostus kohdistui maanpuolustukseen, maastohiihdon ja mäkihypyn kilpailutoiminnan kehittämiseen ja ennen kaikkea menestymisen varmistamiseen kansainvälisissä kisoissa. Tämä merkitsi sitä, että laskettelusta tuli arkinen harrastus,jossa suoriiuspaikat oli saavutettavissa yhä useammalle laskeuelijalle. Hiihdonopetuksen kehittyminen ja opetuksen saatavuuden paraneminen liittivät hiihtokoulut osaksi suomalaista hiihtokeskusta keskieurooppalaisten mallien mukaisesti. 1970-luvulle tultaessa hiihtokausi alkoi normaalisti jo marraskuun puolivälissä, mutta keskusten käyttö vilkastui vasta joulunaikaan. Hiihtokeskusten huippukausi ajoittui maalis-huht ikuulle. Sodan jälkeen suomalaisessa hiihdonopetuksessa jatkettiin ennen toista maailmansotaa omaksuttuja käytäntöä. Vuosikymmenen kuluessa laskettelu muuttui eliittilajista vapaa-ajan liikunnaksi ja hyväksyttäväksi osaksi hiihtokulttuuria. 1930-luvulla suomalaisten tietoisuuteen tulleet alppija tunturihiihto monipuolistivat hiihtokulttuuria merkittävästi. Karl Ebbin vuonna 1950 Kiianlinnaan rakentaman ensimmäisen hiihtohissin myötä levisi hissi-innostus Suomessa nopeasti. Vuosikymmenen lopulla suuret hiihtokeskukset olivat keskittyneet Lappiin. Laskettelusta ja retkihiihdosta tuli Lapin talvi matkailun selkäranka. Alppihiihdon asema vapaa-ajan liikuntana oli vielä heikko 1960-luvun alussa ja erityisesti perinteisen maastohiihtokulttuurin edustajat vastustivat lajia. 1960-lukua voidaan pitää laskettelun läpimurtovuosikymmenenä niin laskettelurinteiden ja harrastajamäärän lisääntymisen kuin asenteiden suhteen. Toisen maailmansodan jälkeen rakentamisen kohteena olivat luonnon muovaavat rinteet, joiden läheisyyteen voitiin järjestää majoituspalvelut, kuten Rukalla tehtiin. Aluksi innokkaille laskettelijoille kelpasivat luonnon muovaamat rinteet, mutta jo 1930-luvun lopussa raivattiin rinteitä kilpailuja harjoituskäyuöön. LIIKUNTA & TlEDE 48 • 112011 9. Mats Hellspongin mukaan Jokaisella urheilulajilla on omat kulttuurisesti eriytyneet suorituspaikat ja vuosikierto. laskettelijoille ei enää riittänyt yhden rinteen sahaaminen tai yksi pitkä lasku päivää kohden. Uusi koulutusjärjestelmä tuotti heti tulosta, ja talvikaudella 1968-1969 hiihdonopetusta oli järjestetty jo lähes 50 hiihtokeskuksessa. Lumitykit pidensivät laskettelukautta merkittävästi etenkin alkukaudesta. Suomen Latu hyväksyi hiihdonopettajia koskevat säännöt, joiden mukaan virallisiksi hiihdonopettajiksi voitiin hyväksyä nuoremmat voirnistelunopettajat, Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Urheiluopiston hiihdonneuvojakurssin suorittaneet henkilöt sekä muut vastaavan koulutuksen saaneet henkilöt. Yhtäältä pujouelusta ja syöksylaskusta tuli puhdasta kilpaurheilua ja toisaalta tunturihiihtokursseilla retkeiltiin ja laskettiin tunturin rinteitä. Finlands Svenska Skidförbund ja Suomen Latu, koulu uivat ohjaajia ja hiihdonneuvojiaan omien tarpeidensa mukaisesti. t.askeuelukuluuurtn syntymiseen vaikuu ivat hiihtohissien tekninen kehittyminen, turvallisuuden parantuminen sekä hiihtohissiverkoston syntyminen kahviloineen ja ravintoloineen. Asenteet muuttuivat vähitellen hiihto keskusten lisääntymisen ja välineiden saatavuuden parantumisen myötä. Tärkeälle sijalle nousi myös yhteistyö Norjan ja Ruotsin hiihdonopettajien kanssa. Kehitys johti Alppihiihdon opettajat ry:n (AHORY) perustamiseen hiihdonopetuksen etujärjestöksijoulukuussa 1965. Tällöin alo iuivat toimintansa Etelä-Suomen johtaviksi hiihtokeskuksiksi nousseet Kalpalinna, Ellivuori ja Laajavuori. laskettelijoiden määrän lisääntyessä 1960-luvulla hiihdonopettajista oli jatkuva pula. Hiihtokeskukset nousivat Suomu-, Salla-, l.uosto-, Olos-, Pyhä-, ja Levi-tunturien juurille. Tammikuu ja helmikuun alku olivat hiljaiselon aikaa. 1960-luvun puolivälissä rakentaminen keskittyi Lappiin. 2000-luvulla useassa hiihtokeskuksessa tai sen läheisyydessä on golfkenttä tai kylpylä. Talvella 1950 Suomen Latu kutsui koolle hiihdonopettajien neuvottelupäivät, joilla perustettiin toimikunta laatimaan suomalaisen hiihdonopetuksen opetusohjelma. Vuodesta 1964 vuoteen 1969 Lapin hiihtokeskusten hissinousujen määrä nousi 42000 aina 118000 nousuun vuodessa. Hiihtohissien lisääntyminen, lumetus, laskeueluvälineiden kehitys ja vuosikymmenen lopulla myös rinteiden kunnostuksen koneellistuminen mahdollistivat laskettelun lopullisen läpimurron
Suurpujottelun ensimmäiset kokeilut tehtiin jo 1940-luvulla ja laji otettiin kansainvälisiin kisoihin heti toisen maailmansodan jälkeen ja olyrnpiaohjelmaan vuonna 1952. Pujotteluja tunturihiihto Suomessa 1920-luvulta 1960-luvulle. Ski Style Sport and Culture in Rockies. Liikuntakulttuurin eriytyminen ja korostunut kaupallisuus ovat johtaneet muun muassa siihen, että liikunnan harrastamisesta on tullut pitkälti taloudellisista resursseista riippuvaista kuluttamista, jolloin heikommassa taloudellisessa asemassa olevat kansalaiset saattavat jäädä harrastamismahdollisuuksien ulkopuolelle. Lappeenranta. Se hyväksyttiin FIS:n lajiksi vuoden 1981 hiihtokongressissa. Kuvassa su/1sien tervaustaja paahtamista Siuntion hiihtokursseilla maaliskuussa 1932. 10 LI KUNTA & TiEDE 48, 1 1 2011. Itkonen, H. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. The Story of Modern Skiing. 1993. 1996. Boxningssporten i Sverige, en studie i idrottens kulturmiljö. samaalta on hiihdetty ja laskettu hiihtokeskusten markkinahumuun. University Press of Kansas. Se keräsi yhteen kaikki maailmaan parhaat laskijat, jotka ennen "Valkoista sirkusta" olivat kohdanneet toisensa vain arvokisoissa. TaLÄHTEET: Allen, J. Allen, J. Jyväskylä. *Kuva sivulla 4: Suhsien huoltaminen lwului osana naisten hiihtokurssien opetusohjelmaan. Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Teoksessa Itkonen, H., Heikkala, J., llmanen, K. From Antiquity to World War 11. Erityisesti urheilun ja liikunnan kaupallistuminen ja markkinallistuminen ilmenevät muun muassa välineiden kohdalla. & Koski, P Liikunnan kansalaistoiminta. Lajit ovat syntyneet innovaatioiden, kokeilujen ja markkinointiponnistusten kautta. Kuopio 2010. FIS:n alppihiihtomarkkinat Alppilajien kilpailujärjestelmän kehitys alkoi syöksylaskusta, pujottelusta ja alppiyhdisterystä, ja nämä lajit tulivat osaksi Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mestaruuskisoja ja olympialaisten lajivalikoimaa jo 1930-luvulla. Kansallisurheilun suuri nousu. University Press of New England. 2010. Tähän on myös alppi lajeissa tultu, sillä harrastaminen vaatii useimmiten välineet ja auton, jolla pääsee suorituspaikalle. Studies in Sport, Physical Education and Health 143. 1982. Myös medialla on ollut ratkaiseva vaikutus liikunnan Ja urheilun massailmiöille. Yhteisenä nimittäjänä näille ovat samat suorituspaikat ja yhteinen välineteollisuus. Television merkitys urheilun popularisoinnissa on ollut kiistaton. Suomen hiihtourheilun laajuus, yhteiskunnalliset tavoitteet ja merkitys 19181940. From Ski Sport to Skiing: One Hundred Years of an American Sport, 18401940. Tämän vuosituhannen uutuuksia ovat pari ki I pai I ut, su peral ppiyhd isteu y, pudotuski I pai I ut (knock out) ja joukkuekilpailut. Colemann, A.G. Liikuntamatkalla Suomessa. 2006. Maailmancupista tuli edelläkävijä, jota muut lumilajit seurasivat. Kenttien kutsu. Tampere. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 82. Vuonna 1981 FIS virallisti kolme maailmancupia, jotka olivat alppihiihto, maastohiihto ja mäkihyppy. Kansalaistoiminnan suuri linja. 2004. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Eriytyneestä ja pirstaloituneesta liikuntakulttuurista löytyy mahdollisuuksia monille liikkujille iästä, peruskunnosta ja harrastuksiin käytettävistä varoista riippumatta. Alppilajien menestymisessä keskeisellä sijalla on ollut vuonna 1967 käynnistynyt alppihiihdon maailmancup, joka mullisti kansainvälisen kilpailujärjestelmän kokonaan. JARI KANERVA, FT Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöshirjaan Alppihiihdon Alkutaival. Nordiska museets Handlingar 99. Perinteisten alppilajien rinnalle ja kilpailijaksi on noussut lukuisa joukko uusia alppihiihtoon liittyviä lajeja kuten nopeuslasku, freestyle, telemark, new school ja lumilautailu. University of Massachusetts Press, Amherst. Tampere: Gaudeamus. Supersuurpujottelu kehitettiin täydentämään lajivalikoimaa syöksyn ja suurpujottelun välissä. Suomalainen hiihtokulttuuri on kokenut suuren muutoksen viimeisen sadan vuoden aikana. (10-23). Toisaalta eriytyminen voi johtaa myös liikunnan demokratisoitumiseen siinä mielessä, että lajija organisoitumiskirjo mahdollistavat liikunnan harrastamisen suurille joukoille. Vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. 2007 The Culture and Sport of Skiing. (Kuva: Suomen Urheiluarhisto) Fry, J. Hellspong, M. Itkonen, H. University of Massachusetts Press, Amherst. Esimerkiksi alppihiihtoon on tarjo lla satoja monoja suksimalleja sekä muita varusteita tarvittiin niitä tai ei. Alppilajien kehitys pysyi maltillisena aina 2000-luvulle saakka, jolloin talvilajien välinen kilpailu koveni, etenkin televisionäkyvyyden osalta. 2000. Heikkinen, A. 1981. Vehmas, H
Liikunnan markkiKuva: ANTE RO AA LTO NEN f; LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 11. Tutkimushetkellä urheiluseuratoimintaan osall istui säännöllisesti kerran viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan 43 prosenttia lapsista ja nuorista ja 14 prosenttia aikuisista. Lukumääränä tämä tarkoittaa noin 637 000 ihmistä. man ilmoituksensa mukaan lapsista ja nuorista 92 prosenttia ja aikuisista 90 prosenttia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Seuroissa liikkui vuonna 2009-2010 yli 880000 suomalaista. Vuonna 1994 lasten ja nuorten osallistumisaktiivisuus seuratoimintaan oli 36 prosenttia ja aikuisilla 12 prosenttia. Seuroja ja seuroissa liikkuvia on kuitenkin tullut lisää enemmän kuin vapaaehtoisia tai vapaaehtoistyöhön käytettyä aikaa. Seuroissa liikkuvien määrä on kasvanut, mutta ei yhtä paljon kuin yksityisten liikuntapalvelujen käyttö. Teksti: RAINER ANTTILA KANSALLINEN LIIKUNTATUTKIMUS: Tekijää kohden tehtävää on enemmän kuin ennen Suomalaisista 15-79-vuotiaista kaikkiaan vajaa kuudesosa on mukana organisoidussa liikunnan kansalaistoiminnassa. Määrä on ollut kasvussa vuodesta 1994 lähtien. Vapaa-ajan liikuntaharrastus on vastaajien oman ilmoituksen mukaan lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1994 lähtien. Vapaaehtoisia on määrällisesti kuten ennenkin. Merkittävää on yksityisten yritysten palvelujen "markkinaosuuden" nousu
Arkikokemuksen mukaan vapaaehtoisista on puutetta ja moni toteaa ennen olleen toisin. Urheiluseurojen harrastajamäärät 3-18vuotiailla 2009-2010 vuotiaiden keskuudessa (harrastaa vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan vuodessa) Jalkapallo 217 000 Pyöräily 180 000 1995 1997-98 2001-02 2005-06 2009-10 Uinti 166 000 Juoksulenkkeily 149 000 Jalkapallo 76.000 83.000 113.000 107.000 104.000 Hiihto 147 000 Voimistelu (Svoli) 54.000 55.000 55.000 54.000 59.000 Salibandy 144 000 Jääkiekko 48.000 52.000 50.000 48.000 51 000 Luistelu 115 000 Salibandy 11.000 24.000 34.000 36.000 38.000 Kävelylenkkeily 114 000 Yleisurheilu 28.000 29.000 34.000 32.000 27.000 Jääkiekko 101 000 Uinti 13.000 15.000 14.000 19.000 20.000 Voimistelu ja aerobic 83 000 Lentopallo 18.000 15.000 16.000 16.500 18.000 Tanssi 78 000 Koripallo 19.000 18.000 19.000 17.000 15.500 Ratsastus 63 000 Ratsastus 9.000 12.500 11.000 12.500 15.000 Kuntosal iharjoittelu 63 000 Pesäpallo 16.500 14.000 13.000 11.500 14.000 Hiihto 14.000 13.000 21.000 19.000 *11.000 (Kaikki yli 60 000 harrastajaa keränneet lajit) * edellisessä tutkimuksessa alppihiihto sisältyi hiihdon lukuihin (Kaikki yli 10 000 aktiivi harrastajaa koonneet lajit) TAULUKKO 3. Samaan aikaan niin viranomaisten vaatimukset kuin eri sidosryhmien toiveet seuroja kohtaan ovat lisääntyneet. Vuodesta 1994 lähtien sekä seuroja että seuroissa liikkuvia on kuitenkin tullut lisää enemmän kuin vapaaehtoisia tai vapaaehtoistyöhön käytettyä aikaa. Harrastetuimmat lajit 3-18TAULUKKO 2. Kansallinen Liikuntatutkimus on täyttänyt paikTAULUKKO 1. Toinen keskustelun teema liittyy vapaaehtoisuuteen ja ennen kaikkea vapaaehtoisuuteen seuratoiminnassa. Tekijää kohden tehtävää on enemmän kuin ennen. Selityksiä on useita. Toinen selittävä tekijä liittyy fyysiseen aktiivisuuteen ylipäätään. Liikunta on myönteinen asia ja haastattelututkimuksissa hyvää liioitellaan ja huonoja asioita vähätellään. Elämäntapamme on liikunnallisesti passiivinen. Oman ilmoituksensa mukaan ihmiset liikkuvat yleensä ja esimerkiksi urheiluseuroissa enemmän kuin ennen. noiden kasvu on suuntautunut ennen kaikkea yksityisiin palveluihin. Samaan aikaan on todettu kunnon heikentyneen ja painon lisääntyneen. Lisääntynyt vapaa-ajan lajiharrastaminenkaan ei ole kompensoinut passivoitumista muualla. Urheiluseuroissa eri lajeja vähintään kerran 19-65-vuotiailla 2009-2010 viikossa harrastavat 19-65-vuotiaat 1994 1997-98 2001-02 2005-06 2009-10 Kävelylenkkeily 1 790 000 Pyöräily 845 000 Voimistelu (Svoli) 61.000 78.000 103.000 99.000 89.000 Kuntosa liharjoittel u 713 000 Jalkapallo 45.000 34.000 49.000 66.000 64.000 Hiihto 663 000 Jääkiekko 23.000 20.000 26.000 33.000 37.000 Juoksulenkkeily 639 000 Salibandy 18.000 28.000 29.000 41.000 34.000 Uinti 575 000 Golf 15.000 21.000 22.000 32.000 32.000 Voimistelu ja aerobic 532 000 Lentopallo 43.000 34.500 25.000 26.000 29.000 Sauvakävely 454 000 Suunnistus 28.000 18.000 23.000 25.000 20.000 Salibandy 210 000 Hiihto 17.500 17.500 21.000 22.000 *16.000 Sulkapallo 151 000 Ratsastus 4.500 8.500 7.500 8.500 12.000 Laskettelu 141 000 Uinti 6.500 10.500 7.500 9.500 10.000 Jalkapallo 140 000 Nyrkkeily 7.500 4.000 6.000 9.000 10.000 Rullaluistelu 131 000 Tanssi 7.500 5.000 8.000 8.500 10.000 Tanssi 114 000 Golf 100 000 *edellisessä tutkimuksessa alppihiihto sisältyi hiihdon lukuihin (Kaikki yli 100 000 harrastajaa keränneet lajit) (Kaikki yli 10 000 aktiiviharrastajaa koonneet lajit) 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Tämä tutkimus osoittaa, että vapaaehtoisia on määrällisesti kuten ennenkin. Harrastetuimmat lajit TAULUKKO 4. Näin on varmasti myös Kansallisessa Liikuruatutkimuksessa. Seuroissa liikkuvien määrä on kasvanut, mutta ei niin paljon kuin yksityisten palvelujen käyttö. Kansallinen Liikuntatutkimus nostaa omalta osaltaan esiin kaksi keskusteluteernaa
RAINER ANTTILA, Litl Kansallisen Liikuntatutkimuksen koordinoija 2001-2010 Kehitysjohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry Kansallisen LiikunLaLuLkimuksen julliaisuL ovat /ueLLavissa osoitteessa www.slu.fi Seniorien suosituimmat liikuntalajit Seniorien osalta lajivalikoima on selkeästi pienempi kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Liikunnan TAULUKKO 7. Yli 50-vuotiailla osallistuminen vapaaehtoistyöhön laskee. Tätä työtä tehdään jatkossa osana SLU-yhteisön Vision 2020 toteutuksen seurantaa ja opetusja kulttuuriministeriön kehittyv ää tiedolla johtam ista. Innokkaimmin vapaaehtoistoimintaan osallistuvat 36-49 vuotiaat (22 %). % Lkm. Voimistelu 121 000 2001-2002 16 509.000 Miehet 17 365.000 13 269.000 Hiihto 119 000 2005-2006 16 532.000 Naiset 13 272.000 8 171.000 Uinti 92 000 2009-2010 16 536.000 Kuntosa liharjoittelu 69 000 15-18-vuotiaat 19 50.000 13 34.000 (Kaikki yli 60 000 harrastajaa keränneet 19-25-vuotiaat 14 66.000 9 42.000 26-35-vuotiaat 15 106.000 10 71.000 lajit) 36-49-vuotiaat 22 235.000 17 182.000 50-65-vuotiaat 12 129.000 8 85.000 6679-vuotiaat 8 51.000 4 26.000 Yhteensä 15 637.000 10 440.000 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 13. 19-65-vuotiaiden keskuuKävelylenkkeily 369 000 dessa. TAULUKKO 6. TAULUKKO 5. Kuntosaliharjoittelu ja juoksulenkkeily ovat palanneet suosituimpien lajien joukkoon pienen lamakauden Jälkeen. Liikunnan kansalaistoiminnassa on mukana enemmän miehiä (365 000) kuin naisia (2 72 000). Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on aaltoliikettä. Erityisesti tyttöjalkapallon suosion lisääntyminen on lisännyt jalkapallon harrastajien määrää. Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on pitkällä aikajänteellä lisääntynyt, mutta viime tutkimuksen jälkeen käytännössä säilynyt ennallaan. Aikuisten suosituimmat liikuntalajit Aikuisten parissa suosituin liikuntalaji on kävelylenkkeily. Myös seniorikansalaisten (yli 65-vuotiaat) keskuudessa löytyy likimain yhtä paljon kansalaistoimintaan osallistuvia miehiä (21000) ja naisia (19000). Lasten ja nuorten suosituimmat liikuntalajit Lasten ja nuorten parissa suosituin liikuntalaji Suomessakin on jalkapallo. Kokonaisuutena tarkasteltuna kävely on säilyttänyt vankan aseman suomaisten omakohtaisena liikuntalajina. Liikunnan vapaaehtoistai Harrastetuimmat lajit vapaaehtoistai kansalaiskansalaistoimintaan osallistuminen 66-79 vuotiaat 2009-2010 toimintaan osallistuminen 15-79-vuotiaiden keskuudessa. kansa lajipohjaisena liikkumisen ja vapaaehtoistyön m uutosten seura nnan työvälineenä. Nuoret ovat aktiivisia, mutta aktiivisuus vähenee nuorilla aikuisilla. Keskimäärin vapaaehtoistyöhön käytetään kymmenen tuntia kuukaudessa. Juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu ovat nousseet uudestaan suosioon. Loput vapaaehtoistyöstä tehdään muissa kansalaisjärjestöissä, työpaikoilla, seurakunnissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa muissa yhteisöissä (197 000). Nuorten 15-19-vuotiaiden keskuudessa tyttöjä ja poikia on yhtä paljon (molempia 25 000) mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Tutkimuksen 2009-2010 uutena osana vapaaehtoistyötä selvitettiin myös 66-79-vuotiaiden ja nuorten 15-18-vuotiaiden osalta. Liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyö Liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyön määrää on selvitetty neljä kertaa ikäryhmässä 19-65 vuotiaat. Lukumääränä tämä tarkoittaa noin 637 000 ihmistä. Salibandy, rullaluistelu, golf ja tanssi ovat lisänneet tasaisesti suosiotaan. Tasaisesti vuodesta 1994 harrastajamääriään ovat lisänneet salibandy, ratsastus ja tanssi. seurassa Pyöräily 133 000 1997-1998 14 435.000 % Lkm. Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvista kaikkiaan 440000 toimii urheiluseuroissa. Tutkimuksen aikasarjat on tärkeää säilyttää, mutta samalla on syy tä kehittää tutkim usta myös kohti fyysisen aktiivisuuden kokonaiskuvausta ja sen muutosten seura nt aa. Kävelyn harrastus on vähentynyt vuodesta 1994, mutta samaan aikaan on syntynyt isoille massoille kokonaan uusi liikuntalaji, sauvakävely. Suomalaisista 15-79-vuotiaista kaikkiaan vajaa kuudesosa (15 %) on mukana organisoidussa liikunnan kansalaistoiminnassa. Osallistuu jossakin Osallistuu urheiluSauva kävely 157 000 % Lkm. Kävelylenkkeily ja sauvakävely ovat suosituimmat lajit
Liikunnallinen elämäntapa yksilön valinnasta yhteiskunnan tukemaksi mahdollisuudeksi. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN 14 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011
Selittävinä tekijöinä tarkasteltiin lapsuuden elinoloja, nuoruuden liikuntaa, työcloja ja aikuisiän muuta terveyskäyuäytyrnistå. (UKK-instituutti, 2009, Tammelin & Karvinen, 2008) Liikunnallisuutta ja liikkumattomuutta esiintyy epätasaisesti yhteiskunnassa. Toisaalta Työväenurheiluliitto (TUL) on myös pitkään kannustanut ja investoinut työväestön urheilun ja liikunnan edistämiseen. Viimeisimpien tulosten mukaan liikkumattomuutta esiintyy erityisesti pelkästään peruskoulun käyneiden, työntekijäasemassa olevien tai pienet kotitalouden tulot omaavien suomalaisten keskuudessa. Naiset ja miehet, joiden vanhemmilla oli matala koulutus tai matala ammattiasema, raportoivat vähemmän liikuntaa aikuisiässä kuin ne naiset ja miehet, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus tai korkea ammattiasema. Pakollinen yhdeksän vuoden pituinen peruskoulutus sisältää koululiikuntaa ja kannustaa liikkumaan myös vapaa-ajalla esimerkiksi hiihtoloman merkeissä. Merkillepantavaa on, että nämä liikunnan sosioekonomiset erot ovat Suomessa pysyneet samankaltaisina jo yli 20 vuotta (Mäkinen ym., 2009). Lapsuuden elinolot sisälsivät vanhempien koulutuksen ja ammattiaseman sekä useita terveydelle epäedullisia lapsuuden tapahtumia. Nuoruuden liikunta sisälsi mielipiteen koululiikunnasta, kilpaurheilun ja kuntoliikunnan harrastamisen. Liikkumattomuuden sosioekonomisia eroja selittäviä tekijöitä voivat olla muun muassa lapsuuden elinolot, aikaisemmat liikuntakokemukset, työolot sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijöitä (Ali & Lindström, 2006, Kouvonen ym., 2005, Popham & Mitchell, 2006, Wolin & Bennett, 2008, Burton ym., 2003, Meyer ym., 2005, Schroder ym., 2004). Vanhempien ammatti ja koulutus vaikuttavat usein siihen, minkä koulutusuran nuori valitsee. Tieteellinen tieto liikkumattomuudet sosioekonomisia eroja selittävistä tekijöistä on tähän asti ollut hyvin rajallista. L iikkumattomuudesta on 2000-luvulla tullut neljänneksi yleisin kuolemaan johtava syy (WHO, 2004). Liikunnan tulisi olla monipuolista, jotta se kehittää kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja liikehallintaa. Tämä artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin sosiaaliepidemiologian näkökulmasta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomen aikuisväestöä edustavia aineistoja hyödyntäen sitä, kuinka vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan sosioekonomiset erot ovat kehittyneet Suomessa ja sitä kuinka lapsuuden elinolot, nuoruuden liikunta, työn fyysinen ja psyykkisen rasittavuus sekä muut aikuisiän elin tavat ovat yhteydessä vapaa-ajan liikunnan sosioekonomisiin eroihin suomalaisilla. Työolot sisälsivät fyysisesti kuormituksen työuran aikana ja nykyisen fyysisesti sekä psyykkisesti rasittavan työn. Ympäri maailmaa, niin Euroopassa kuin Pohjoismaissakin, henkilöt joilla on vain peruskoulutus liikkuvat vähemmän kuin ne, joilla on ylioppilastutkinto (Mäkinen ym., 2010, Gidlow ym., 2006). Liikuntaan kannustavan kulttuurin ja yleisen koulutusjärjestelmän vuoksi liikunnan sosioekonomisia eroja ei luulisi esiintyvän Suomessa. Huolestuttavaa on se, että suomalaisista nuorista arviolta joka toinen ja aikuisista joka kolmas ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi (Fogelholm ym., 2007). Aikuisiän liikuntatottumuksiin voivat vaikuttaa yksilön koko elämänkulun aikaiset fyysiset, sosiaaliset ja psykososiaaliset tekijät ja tekijöillä voi olla monenlaisia keskinäisiä yhteyksiä (Kuh & Ben-Shlomo, 2004). Teksti:TOM I M ÄKIN EN Liikunnallinen elämäntapa ei ole täysin yksilön omasta valinnasta kiinni. Muuna aikuisiän terveyskäyttäytymisenä tarkasteltiin tupakointia, alkoholin kulutusta ja painoindeksiä (BMI) jota usein käytetään terveyskäyttäytymisen indikaattorina. UIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 15. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa koulutusuran lisäksi myös nuoren myöhempiin liikuntatottumuksiin. Suomalaisten terveysliikuntasuositusten mukaan nuorten tulisi liikkua kohtuurasittavasti vähintään yhdestä kahteen tuntia päivittäin ja aikuisten vähintään puoli tuntia päivittäin. Kaikesta huolimatta liikunnan sosioekonomiset erot ovat ajankohtaisia myös Suomessa (Borodulin ym., 2010). Lapsuuden elinolot luovat pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle Lapsuuden elinolot olivat sekä suoraan että epäsuoraan yhteydessä aikuisuuden liikkumattomuuteen eri koulutusryhmissä (Kuvio 1). Yksilöillä voi olla useita erilaisia tarpeita, syitä, haluja ja motiiveja, jotka vaikuttavat heidän liikuntavalintoihinsa (Iife choices), mutta myös tekijät kuten elinympäristö, edulliset låhiliikuntapalvelut ja liikuntataidot (life chances) vaikuttavat liikuntavalintoihin (Abel, 1991, Abel ym., 2000, Cockerham ym., 1993, Cockerham ym., 1997). Liikuntamyönteinen lapsuuden elinympäristö ja nuoruuden monipuolinen liikunta tukevat liikunnallisen elämäntavan omaksumista
MALLI 3: MALLI 2 + Työn psyykkinen rasittavuus . Kilpaurheilun harrastaminen ennusti aikuisiän vapaa-ajan liikuntaa matalasti koulutetuilla ja kuntoliikunnan harrastaminen korkeasti koulutetuilla henkilöillä. Kouluja työympäristö liikuntaan kannustavaksi Nuoruuden liikunnalla on yhteys myöhempään liikunta-aktiivisuuteen (Kuvio2). 16 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Vanhempien matala koulutus ja ammattiasema ennustavat suoraan aikuisiän liikkumattomuutta eri koulutusryhmissä. Korkeasti koulutetuilla henkilöillä sen sijaan myönteiset näkemykset kouKuntoliikunta B = 06 ~0.02;0.13) B = 0.12 (0.06;0.1ij Aikuisiän vapaa-ajan liikunta B = -0.07 t0 17;0 04) B = 0.01 (•0.08;0.0~ Mallin sopivuus indeksit: (N=1918):CFI = 1.00 ~0.96) TLI = 1.00 ~0.96), RMSEA = 0.016 (S0.05), WRMR = 0.684 (:S1 .0Q KUVIO 2. Vanhempien matala koulutus ja ammattiaseman vaikuttavat myös epäsuorasti aikuisiän liikkumattomuuteen aikuisiän matalan koulutuksen ja ammattiaseman sekä lihavuuden että tupakoinnin kautta eri koulutusryhmissä. 74;0 92) B = 0.85 (0.79;0.9' . MALLI 4: MALLl3 + työaika ja työaikamuoto . Nämä matalasti kouluttautuneet tai matalassa ammattiasemassa olevat naiset ja miehet liikkuivat vähemmän verrattuna korkeamman koulutuksen tai ammattiaseman omaaviin naisiin ja miehiin. 2.60 . B = 0.95 (0.89;1.03) B = 0.96 (0.92;1.09 B = 0.83 (0. MALLI 8: MALLI 7 + Fyysisesti kuormittava työhistoria B = 0.88 (0.81 ;0.95) B = 0.86 (0.80;0.9i B = 0.99 (0.89;1.08) B = 0.98 (0.89;1.0T B = 75 (0.66;0.82) B = 0. MALLI 7: MAW 6 + BMI ja tupakointi . Henkilöillä joilla oli matala koulutus myönteiset näkemykset koululiikunnasta (koululiikunta oli mielenkiintoista ja miellyttävää, liikuntatunneilla oppi hyödyllisiä Laitoja) ennustivat kilpaurheilun harrastamiseen nuoruudessa ja tämä liikunta-aktiivisuus välittyi aikuisiän vapaa-ajan liikuntaan. Myönteisten koululiikuntamielipiteiden epäsuora yhteys aikuisiän vapaa-ajan liikuntaan kulki matalasti koulutetuilla henkilöillä kilpaurheilun kautta ja korkeasti koulutetuilla henkilöillä kuntoliikunnan kautta. MALLI 6: MALLI 5 + koulutusja kotitalouden tulot . MALLI 5: MALLI 4 + CVD, keuhkoja TULES-sairaudet . MALLI 2: MALLI 1 + nykyinen fyysinen työ 2.00 +-1-1-1-'Työntekijäasemassa Työntekijäasemassa olevat naiset olevat miehet KUVIO 1. Osalla naisista ja miehistä vanhempien koulutus tai ammattiasema määrituvät voimakkaasti myös heidän koulutustasonsa tai arnmattimasemansa. MALLI 1: lkävakioitu 2.40 +------------' 2.20 +----------1--1-l-l--l . Korkean koulutuksen (ylioppilastutkinto tai korkeakoulututkinto) omaavilla henkilöillä nuoruuden kuntoliikunta (esimerkiksi lenkkeily, pyöräily, uinti, pallopelu.jääkiekko) ennusti aikuisiän vapaa-ajan liikuntaa. 77 (0.69;0.8$ Yleisurheilu B = 0.42 (0.23;0.62) B= 0.39 (0.28;0.59 Koulllkunta oli mielenkiintoista Ja miellyttävää Opin hyödyllisiä lilkuntataltoja koulun liikuntatunneilla B = 0.35 (0.20;0.50) B = 0.03 ,0.07;0.q Miehet, joiden vanhemmilla oli matala koulutus tai matala ammattiasema, olivat aikuisiässä lihavampia, tupakoivat useammin ja myös liikkuivat vähemmän kuin miehet,joiden vanhemmilla oli korkea koulutus tai korkea ammattiasema. Matalan koulutustason omaavilla henkilöillä aikuisiän vapaaajan liikuntaa ennusti kilpaurheilun (juoksu, hiihto, yleisurheilu) harrastaminen nuoruudessa
Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa nuoren koulutusuran lisäksi myös myöhempiin liikuntatottumuksiin. MAW 3: MAW 2 + Työn psyykkinen rasittavuus . Liikunnallisen elämäntavan sosioekonomisten erojen syntymisen taustalla vaikuttavat monitahoiset mekanismit. Nuoruus on kriittinen elämänvaihe, jolloin omaksutaan myös liikunnallinen elämäntapa. Työntekijäasemassa olevilla naisilla ja miehillä lihavuus ja tupakointi olivat yleisempiä kuin muissa ammattiasemissa olevilla. MAW 4: MALLI3 + työaika ja työaikamuoto . luliikunnasta ennustivat aktiivista kuntoliikuntaa nuoruudessa ja samat henkilöt olivat myös aktiivisia vapaa-ajan liikkujia aikuisiällä. MALLI 6: MAW 5 + koulutusja kotitalouden tulot . MALLI 5: MALLI 4 + CVD, keuhkoja TULES-sairaudet . Sen sijaan fyysisen elinympäristön vaikutusta liikkumattomuuteen eri sosioekonomissa ryhmissä on tähän mennessä tarkasteltu vain hyvin vähän. Artikkeli perustuu 3. Vapaa-ajan liikkumattomuutta ennustivat työntekijäasemassa olevilla miehillä pitkä fyysisesti kuormittava työura ja työntekijäasemassa olevilla naisilla nykyiset henkisesti rasittavat työolot. 12. Muita tärkeitä elämänvaiheita voivat olla esimerkiksi työelämään siirtyminen ja lasten saaminen. Esimerkiksi työmatkapyöräilyä voi edistää parantamalla sosiaalija suihkutiloja. Tämä tutkimus on liikkumattomuuden sosioekonomisten erojen kaventamisessa samoilla linjoilla: yhteiskunnan tulisi tukea tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia riippumatta koulutuksesta, tulotasosta tai ammattiasemasta. Vanhempien ammatti ja koulutus vaikuttavat usein siihen, minkä koulutusuran nuori valitsee. Työoloilla on yhteys liikkumattomuuteen eri ammattiryhmissä (kuvio 3). asemassa oleville lapsiperheille. 20/0 Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tarkasteltuun väitöski rjatutkimukseen Trends and Explanations Jor Socioeconomic DifJerences in Physical AcLivity [Liikunta-alitiivisuuden sosioelwnomisten erojen trendit ja selitykset]. Lihavuus ja tupakointi oli myös yleisempää työntekijäasemassa olevilla naisilla ja miehillä, jotka eivät liikkuneet vapaaajallaan. Liikunnalla voi olla myönteisiä vaikutuksia koulutusuralla menestymisessä, mutta matalasti koulutetuille henkilöillä kilpaurheiluharrastus voi tarjota vaihtoehtoista ei-akateemista menestystä. Liikunnallisuuden ja liikkumattomuuden sosioekonomisia eroja ja mahdollisia toimenpiteitä niiden kaventamiseksi on käsitelty useissa Suomalaisissa terveysja hyvinvointipoliittisissa toimissa (OPM, 2009, STM, 2008a, STM, 20086, Tolonen ym., 2010, Fogelholm ym., 2007). MAW 2: MALLI 1 + nykyinen fyysinen työ . MAW 8: MALLI 7 + Fyysisesti kuormittava työhistoria KUVIO 3. Koulutus on usein yhteydessä myös niihin fyysisesti ja/tai henkisesti raskaisiin työoloihin, joissa henkilö viettää suurimman osan päivästään. Lapsuuden elinoloja tulisi kehittää niin, että ne tukevat läpi elämän jatkuvan liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Henkisesti raskaat työolot puolestaan selittivät osittain aikuisiän liikkumattomuutta työntekijänaisilla. Miehillä aikuisiän liikkumattomuus oli yleisempää niillä, joilla oli takanaan pitkä fyysisesti kuormittava työura. UI KUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 17. MAW 1: lkävakioitu . Mahdollisuuksia työpaikkaliikuntaan tulisi puolestaan lisätä etenkin niillä työpaikoilla, joissa työolot ovat fyysisesti tai henkisesti erityisen kuormittavia. MAW 7: MALLI 6 + BMI ja tupakointi . Näyttäisi siis siltä, että koulutusura ja liikuntatottumukset ovat läheisesti yhteen kietoutuneita: koulutusura voi vaikuttaa siihen, millaisia liikuntavalintoja tehdään. Edullisia liikuntamahdollisuuksia tulisi tarjota erityisesti heikossa taloudellisessa 2.60 2.40 +-----------,t-+--2.20 +-1-t-+-t-1 2.00 +-~~------J--f--t-t-!-1.80 +-+-t-+-+-t-+-+---,-t--t-=-H-+-11.60 1.40 1.20 1.00 111 1 1 1 1 1 ·_; :1~_1 1 l 11 t 1 ;: 11 Työntekijäasemassa Työntekijäasemassa olevat naiset olevat miehet TOMI MÄKINEN, FT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Hyvinvointija terveyserot yksikkö Sähköposti: tomi.makinen@thl.fi . Epäterveellisten elintapojen kasautuminen näkyi erityisesti henkilöillä, joilla oli matala koulutus. Muilla työhön ja sosioekonomiseen asemaan liittyvillä tekijöillä ei ollut merkittävää vaikutusta liikkumattomuuden ammattiryhmittäisiin eroihin. Koulutusura kertoo liikuntaurasta Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutusuralla on merkittävä rooli liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja liikunnallisuuden sosioekonomisten erojen synnyssä. Lisäksi nuoruuden liikuntatottumukset vaihtelivat merkitsevästi koulutusuran mukaan: liikunnan kilpailuaspekti korostui matalasti koulutetuilla verrattuna korkeasti koulutettuihin henkilöihin
Huippu-urheilun muutostyöryhmän odotetaan tuovan kukoistus takaisin urheiluun. Nyt suomalainen huippu-urheilu on saanut itselleen sateentekijän. Se on kuitenkin sisällöltään mystinen olio. Tässä voikin hämmästellä "omaa juttua", joka onkin ihan jonkun toisen juttu. Se saa menestystä hulluuteen asti vaativan kansan ja sen eliitin kestämään kuivia kausia ja nauttimaan pienemmistäkin kuuroista. Kelaamalla läpi 30 eri lajin aiempien onnistujien polkuja, taidetaan päätyä uusintamaan vanhoja malleja. Muutostyöryhrnän "oma juttu" on Jukka Pekkalan mukaan siis urheilijan polku. En osaa varmasti sanoa onnistuivatko sateentekijät tuomaan sateen. Vastauksia etsivän pitääkin omata intiaani-shamaanin tavoin spiritistisiä kykyjä tai vaihtoehtoisesti hallita valtava tutkimustieto. Lopputuloksena on Cöte-LTAD -cocktail, joka on yhdistelmä psykologin ajatuksia ja käytännön sovellusta. Suomessa on paljon urheilijoita, jotka ovat onnistuneet toteuttamaan polun eri vaiheita menestyksekkäästi." Miten kuvioon sopii työryhmän nimen tärkein palikka: muutos. MIKKO SALASUO Jalkapalloa rakastava dosentti Nuorisotutkimusverkostosta Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimusverkosto.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 1 2011. Myös Irlanti teki samoista aineksista cocktailin, mutta sen vaikutuksista ei ole vielä arviointitutkimusta olemassa kannattaisiko meidän odottaa, selvittää perusteellisesti myös muita käytössä olevia järjestelmiä ja malleja. Kun urheilijan polku on muutettu monikosta yksikköön, täytyy pohtia yksilökeskeistä tulokulmaa. POLTTOPISTEESSÄ Sateentekijät A merikan alkuperäiskansojen heimoissa oli sateentekijä rainmaker. Sioux-legenda kertoo, että kuivuuden jatkuttua pitkään, liittyivät pelko, tuuli, eläimet, kasvit, lapset ja vanhukset sadetanssiin. Pelkoa ei näy missään ja tuulikin näyttäytyy ainoastaan mäkihyppääjille heille tosin aina väärästä suunnasta. Tämän sharnaanin tehtävänä oli kuivien kausien aikana tuoda sateet takaisin,jotta luonto voisi kukoistaa ja tarjota antimiaan intiaaneille. Kukoistuksen palauttavan joen tilalle on keksitty urheilijan polku. En halua naljailla Muutostyöryhmälle, sillä edessä on vaikea tehtävä ja odotukset ovat valtavat. Urheilijan polku herättää ajatuksia. Sateentekijät toimivat sen sosiaalisen kitin vahvistajina,joka sai heimon jäsenet selviämään vaikeista ajoista. Kyse on kanadalaisen professori Jean Cöten urheilijan poluista (monikossa) kyhätystä "köyhän miehen" sovelluksesta. Toisen juttua on vielä höystetty Kanadassa kehitetyllä ideologisella LTAD liikuntaja urheilumallilla. Tanssiessaan kaikki itkivät ja heidän kyyneleensä muodostivat joen, Joka palautti elämän kuivuuden keskelle. Ehkä tärkeintä ei ollutkaan sade tai kuivuus, vaan yhteinen usko parempiin aikoihin. Polku metaforaa mukaillen herää kysymys, eikö sateentekijöiden tehtävänä olisi löytää uusia polkuja, harhaan johtaneita polkuja tai vaihtoehtoisia polkujen paikkoja' Cöten poluissa on mukana Drop-out -polku. Kriittinen tarkkailija lausahtaisi tässä, että nyt olisi laajemman tutkimuksen paikka. Kukaan ei kuitenkaan itke joitakin huippu-urheilun sisäpiiriläisiä lukuun ottamatta. Se johtaa tarkastelemaan sellaisia polkuja, joilla mahdollisesti lahjakkaat nuoret eivät ole löytäneet edes ensimmäistä rastia. Kuultavaksi kannattaisi ehkä ottaa lahjakkaat pudokkaat ja etsiä heidän poluilleen tulleita esteitä. Voidaanko joidenkin polun onnistuneesti kulkeneiden kokemuksista löytää yleisempiä viisauksia. Ryhmän Internet-sivuilta ei syvällistä tarkennusta kryptiseen urheilijan polku -käsiueeseen löydy. Tällaisessa katsannossa Muutostyöryhmän rooli on symbolinen. Mutta ovatko ne realistisia. Jukka Pekkala kirjoittaa Muutostyöryhmän blogissa: "Ketkä sitten ovat urheilijan polun parhaita asiantuntijoita 7 Urheilijat
"Opetrajiaij · ~~ m,rrtruki_ ~ l11kun ta asia ·t LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 19. ::~•;·•.r..~·'_·r,::,'.:~:'l-:#.;;k~i-:u.· n jäädessä tilanne ------on kä_ä_ritY.!W.t rmi m [!l:1 TI~ mm ll\'Ol!CTeksti:TEIJO PYYKKÖNEN TIMO HAUKILAHTil. VEI MENNESSÄÄN Al~AKIN TITTELIN 1 . Timo Haukilahden aloittaessa liikuntahallinnossa 1980-luvulla järjestöt veivät hallintoa
Haukilahti on paitsi koulutukseltaan myös luonteeltaan opettaja. Ministeriön neuvotteleva virkamies Timo Haukilahti istui pöydän päähän puheenjohtajaa vastapäätä. Itse hän ei koe suorapuheisuudestaan olleen juurikaan harmia. Suomessa on liikunnan alueella valtionapujärjestöjä huomattavasti enemmän kuin vertailuun sopivissa maissa eli yli 130 järjestöä, sanoo Haukilahti. Päästäkseen omien sanojensa mukaan tarpeeksi tasokkaisiin peleihin Haukilahti ryhtyi koripallotuomariksi. Kisakeskuksen nuorisoleirien ohjaajana hän narautti hyvällä prosentilla TUL-nuoria heidän yöjuoksuillaan. Haukilahti ei katso olleensa peliparketeilla opettaja, mutta kotimaan 20 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Siis pomoksi. Toki silläkin on merkitystä, että Haukilahti on voinut sovitella valtionapua jakavan viranomaisen suulla. Letkautuslahja oli Haukilahdelle tarpeen jo lapsuudessa Kallion kotikulmilla Helsingissä. mistä, millä saavutettaisiin säästöjä, hän arvelee. Pitkällä miehellä on pitkä peliura. Haukilahti oli silloin ja on edelleen sitä mieltä, että myös virkamies saa ottaa kantaa, varsinkin jos hänellä on perusteet väitteilleen. Haukilahti osasi aikoinaan tulla valituksi helsinkiläisen Maunulan yhteiskoulun teinikunnan isännäksi, jonka luottamustehtäviin kuului muun muassa Kirka n ja Hectori n kaltaisten nousevien kykyjen hankkiminen esiintymään koulun tanssiaisiin. Virhearvioita on tullut, mutta nekin ovat olleet erehdyksiä etupäässä muiden mielestä. Esimerkiksi vuonna 2004 Haukilahti ripitti satapäisen seminaariväen edessä SLU:ta, jonka työn tulokset "eivät ensimmäisen vuosikymmenen uurastuksen jälkeen jää liikuntahistoriaan suurina kirjainmerkkeinä". Hän potkaisee mieluiten vastapalloon ja kierteellä. Kokouksessa Haukilahti puhui enemmän olemuksellaan kuin sanoilla. tä kokousta epätodennäköiseltä. Muita voidaan avustaa eruyisperusrein. Vahvuudekseen hän näkee luontaisen kyvyn päästä kontaktiin ihmisten kanssa. Toveriporukassa pärjäsi joko nyrkeillä tai nopeilla hoksottimilla. Lopullisesti johtajuuden kutsu kolahti RUK: ssa. Päätöskokoukseen saatiin yllätysvieras. Seuraavana aamuna hän oli itse ministeriössä ripiteuävänä. Haukilahti ei kaunokielistele, vaan tarjoaa totuutensa liiemmin vastaanottoa mieuimänä. Hän rajaisi avusteuavien määrän noin 80:een. Hän on "seurannut läheltä" muun muassa Suomen Voimisteluliitto Svoli:n, Suomen Liikunnan ammattilaiset SLA ry:n ja Suomen vammaisurheiluja -liikunta VAU ry:n perustarnisia. Esimiehiään tai tukijoitaan hän ei ole kaukaa viisaasti innostunut arvioimaan. Parhaana saavutuksenaan pelaajana hän pitää pääsyään TUL:n liittojoukkueeseen. Lajiliiuojen avustukset tulee hänen mielestään suunnata ensisijaisesti olympialajeihin. Ja vielä olisi yhdistämiskirveellä töitä. Kansainvälisenä tuomarina hän toimi vuosina 1974-89. Nopeasti pituutta kasvaneena Haukilahti liittyi Helsingin Kullervon koripallojoukkueeseen. Tällainen käytäntö voisi vauhdittaa myös pienten järjestöjen yhdistyKuva: LTS-ark1sto Seminaarien puhujapöntöt tulivat Haukilahdelle tutuiksi yli 30 vuoden aikana. Aikalaistensa mukaan hänellä on aina ollut taipumusta olla ohjaaja ja pomo. "Kansainvälinen johtaja" hänestä tuli jo juniorina 1960-luvun puolivälissä, kun hän otti hoitaakseen konjakki tilauksen joukkueensa osin alaikäiselle iskuryhmälle Leningradissa. Haukilahti panosti jälkimmäiseen. Peliura on jatkunut helsinkiläisten Jyryn, Visan ja TMP:n kautta nykyiseen Kisikseen. Nopeampi suustaan kuin jaloistaan Vaikka Haukilahti on iän myötä alkanut luouaa kehon kielillä puhumiseen, hänet tunnetaan parhaiten nopeasti reagoivana sanasinkona. Yleensä uppoaa. Kansalliselle huipulle hän ei kuitenkaan yltänyt. Jalat eivät riittäneet, sanovat kanssapelaajat. Tapaamisen päätteeksi osapuolet olivat yhtä mieltä toimintojen siirtämisen tarpeellisuudesta. Mies ottaa mieluusti vastaan liikuntavaltakunnan sovittelijan kaavun. Toimintojen ja organisaatioiden yhdistäminen on Haukilahdelle tuttua puuhaa. Haukilahden nuoruudessa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla urheilun yhteiskunnallinen tehtävä oli houkutella lapset pois kadulta
Jäljelle olisi jäänyt myös muodollisesti päteviä hakijoita, muun muassa Raija Mattila. Haukilahti arvioi, että nykyään liikunnan virkamiesten osaaminen vaikkapa laillisuuskysymyksissä on usein paljon paremmalla tasolla kuin esimerkiksi neuvoston kansanedustajajäsenillä. Sitten saunouiin, syötiin ja juotiin normaalit ruokajuornat, jotka tosin nykyään tulkittaisiin epänormaaleiksi. Sponsoreiden oli helpompi toimia Kuntotoimiston kaltaisen yhteenliittymän kuin keskenään kilpailleiden kurucliikuntajärjestöje n kanssa. Esittelevä ministeri, opetusministeri Kaarina Suonio suositti Haukilahdelle papereiden poisvetämistä. johtajana vuosina 2001-02ja luonnollisesti haki pomon paikkaa sen tultua hakuun keväällä 2002. Muita ei tarvita. Aina uralla eteneminen ei ole ollut helppoa. Hän tunnustaa olevansa kiitollinen työväenpuolueille uransa låhiökiidosta. Haukilahti itse ei näe olevansa "Liikunnan Lipponen", itsestäänselvyyksiä ja ympäripyöreyksiä kaihtava murahiaja, mutta silläkin nimellä häntä on kehuu u ja haukuttu. Erikoista oli, että ylimmäisenä puhemiehenä Haukilahden valinnan puolesta oli SKDL:ää edustanut TUL:n varapuheenjohtaja Lennart Kivi. Mutta onko hänellä myös katkeria entisiä tovereita. Vähemmän jyrkkä sosialidemokraatti Haukilahti tiedetään aatteellisesti vähemmän jyrkäksi sosialidemokraatiksi. Lakeja noudatetaan nyt paljon tiukemmin tulkinnoin kuin 1980-luvulla, arvioi Haukilahti. Kuntotoimistossa Haukilahti sai oppia myös kuinka liikuntaa markkinoidaan ja solmitaan yhteistyösopimuksia. Pillimiehen hommasta on Haukilahdella pelkästään hyviä muistoja Hän lopetti vain 43-vuotiaana työja perhekiireiden takia. Haukilahdella on kavereita kaikista aatesuunnista. Eläkkeelle Haukilahti lähtee liikunta-asiainneuvoksena. Valtionapuesitykset valmisteltiin hyvin etukäteen järjestöjen "isojen poikien" kesken. Haukilahdelle esittelijän taustalla ei ollut merkitystä. Ja voihan politiikkaa tehdä monin tavoin. TUL:n toimistoon Haukilahti palkattiin opeuajahommista joita hän teki vain kaksi vuotta jo vuonna 1972, ensin jaostosihteeriksi ja jo vuoden päästä jaostopäälliköksi Liitto tuki yhdessä opetusministeriön kanssa Haukilahtea muun muassa kustantamalla hänelle kurssirnatkan Belgiaan kansainvälistä FlBA:n erotuomari korttia hankkimaan. Hän ei ole ollut ehdokkaana sen enempää kunnalliskuin eduskuntavaaleissa. Haukilahti oli toiminut Liikuntayksikön vt. Virkamiesten rooli oli viedä esityspaperi ministeriöön. Olen mieluummin kuninkaan tekijä kuin kuningas, hän tiivistää. Vielä oli käytävä teruauavana hallituksen toisen pääpuolueen, Keskustan, ministerin Toivo Yläjärven luona eduskunnassa. Valtion suuntaan järjestöt vetivät yhtä köyttä. kentillä sentään joskus kouluttaja. Kuuluin vain TUL:iin, en sen ryhmiin, hän muistelee. Tie ministeriöön meinasi tyssätä sopivan korkeakoulututkinnon puuttumiseen vuonna 1983. TUL:n liittokokouksessa vuonna 1971 hänet valittiin liiton koripallojaostoon. Haukilahti oli tuomarinakin Haukilahti: tarkka oikeudenmukaisuudestaan, mutta sille päälle sattuessaan myös pelin naseva kommentoija ja pelaajien ärsyyntymiskynnystä koetteleva virnuilija. Nyt perspektiiviä saatuaan hän pitää Kuntotoimiston vuosia ensiaskeleinaan terveyttä edistävän liikunnan suuntaan. KulttuuLIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 21. Pelikenttä oli sama, joukkue vain toinen. Kommunistinen kotitausta, duunarikaupunginosan arvot ja TUL ovat määritelleet elämän lähtökohdat, mutta eivät lopputulosta. Kepu ei nähnyt syytä käyttää veto-oikeuttaan ja Haukilahti aloitti toimistopäällikkönä keväällä 1984. Kokonaan Haukilahti ei demareita jättänyt ministeriöön tultuaan, vaan on toiminut "matalalla profiililla" esimerkiksi puolueen liikuntapoliittisessa valiokunnassa, kuten toinen entinen liikuntaviranhaltija Raija Mattilakin aikaisemmin teki. Miksi Haukilahti ei sitten siirtynyt taustansa ja sanavalmiutensa turvin kokonaan politiikkaan. Haukilahti katsottiin sopivaksi vetämään kuntoliikuntajärjestöjen yhteistä palvelujärjestöä Kuntotoimistoa vuonna 1974. Naisministereiden kyydissä Uralla eteneminen on ollut Haukilahdelle tärkeää. Puolue hoiti puheenjohtajansa Kalevi Sorsan ja nimitysministeri Matti Alueen johdolla loput, ja Hauki lahdesta tuli demareiden esitys demareille pedatulle paikalle. Haukilahti ei näe, että TUL:n tai demarien suunnista hänelle olisi koskaan asetettu velvoitteita maksaa takaisin saamaansa tukea. Valtion virkamiehelle tällainen tasapaino lienee eduksi. Aina ei tarvitse olla poliitikko ollakseen poliitikon maineessa. Vaikka tuolloin sekä SVUL että TUL olivat hyvässä hapessa J3 alituiseen toisiaan nokkimassa, niin Haukilahden ei ministeriössä tarvinnut ryhtyä erotuomariksi keskusjärjestöjen välille. Valmistelutyötä harjoitetaan nykyisinkin muun muassa valtion liikuntaneuvostossa, mutta toiminta on näpertelyä entisaikoihin verrattuna. Kuntotoimisto opetti Haukilahdelle järjestöyhteistyön iloja ja suruja sekä lisäsi ymmärrystä opetusministeriön toiminnasta. Kun vaatimattomista lähtökohdista lähtee kapuamaan, ehtii kohota monta sosiaalikerrosta. Nuori mies liittyi tosin vastentahtoisesti demareihin 1970-luvun alussa. Naisministeriin tiivistyy toinenkin urakamppailu. Heitä on arkkiatrin tavoin Suomessa vain yksi, kuten Haukilahti mielellään itse muistuttaa. Haukilahti arvelee, että jos olisi jäänyt opettajaksi, politiikka olisi ehkä vienyt, mutta ministeriön työt ja hyvät harrastukset vaativat perheelämän lisäksi sen verran aikaa, että politiikkaan ei olisi voinut antautua tosissaan. Haukilahden siirtyminen Kuntoroirnistosta valtion liikuntahallintoon ei ollut niin suuri harppaus kuin paperilla saattaisi näyttää. Moni innostuneesti esitetty "meidän ryhmän kanta" ryssää virkamiesten luettelemiin reunaehtoihin. Haukilahti ei ministerin suosituksiin taipunut, vaan haki ja sai tarvittavan juridisen tuen oikeuskansleri Kai Kortteelta, joka totesi hakijoiden olevan Haukilahdelle myönnetyn erivapauden jälkeen "samalla viivalla"
Kun Haukilahti Hesarin 50-vuotishaastattelussaan kehui uutta OPM:n ja STM:n yhteistä Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaa, hän sai kestää urheilukaveriensa vinoilut. Tunteita ei kiperissäkään paikoissa saa näyttää. Silti Haukilahti uskoo myös mitalinälkäiseen urheiluun. Ammattimaisuus ja sitoutuminen tehtäviin olivat korkeaa luokkaa, hän puntaroi. Periaatepäätösten määrästä ja vaikuttavuudesta on jo ehditty olla montaa mieltä. Haukilahtea ei haittaisi sekään, että ministeriössä panostettaisiin nykyistä enemmän yhteiseen kulttuuripoliittiseen linjaukseen. Tässä työssä on ollut yksi rakennusmestari yli muiden. Hän ennakoi, että yksikössä joudutaan tekemään isoja valintoja, mikä edellyttää väkevää johtajuutta. Olimme Raijan kanssa erilaisia johtajia ja päätöksentekijöitä, vaikka ystäviä olemmekin, hän tyytyy sanomaan. Vaikka eivät ne tietenkään yllä valtioneuvoston päätösten tasolle, kun mukana ei ole sitoutumista resursseihin, Haukilahti punnitsee. Haukilahti ei näe mahdottomaksi tai edes huonoksi vaihtoehdoksi sitä, että valtionhallinto rajaa ammattimaisen superhuippu-urheilun avustusjärjestelmänsä ulkopuolelle. Senkin hän oppi jo lapsena poikaporukoissa. Toinen Haukilahtea huolestuttava ajankohtaisteema on huippu-urheilun kehittäminen. Haukilahti oli toiminut jo 1990-luvulla terveyttä edistävän liikunnan puolesta ja "hoiti kotiin" opetusministeriön osalta terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset sekä vuonna 2002 että 2008. Maija on ollut henkivakuutukseni papereiden ja ajan hallinnan suhteen koko urani ajan, hän kiittelee. Hän ei kuitenkaan osaa kuvitella poliitikkoa, jolla olisi kanttia luopua paistattelustaan miljonääriurheilijoiden vierellä. Tiedolla johtaminen on otettu kunnolla luupin alle ja rakennettu menetelmää, jolla päätöksentekoa voidaan aiempaa paremmin perustella faktoilla. Mutta oliko Liikuntayksikössä johtajavalinnan jälkeen kaikki kuitenkaan niin hyvin kuin mitä ulospäin haluttiin näyttää. Tähän suuntaan on jo menty, urheilija-apurahoja ei enää jaeta heille, jotka pärjäävät taloudellisesti hyvin muutenkin, sanoo Haukilahti. Pelkästään jo kokemuksella mitaten Liikuntayksikon osaaminen oli 2000-luvulla huipussaan. Hän on mennyt enemmän kuin puolitiehen vastaan. Erikseen Haukilahti haluaa muistaa osastosihteeriään Maija Uschanovia. Kun kaksi päällikköä ratsastaa samalla hevosella, toisen on istuttava takana. Periaatepäätösten arvo on hänen mielestään siinä, että ne tarjoavat poliittisen selkänojan asioiden edistämiselle. Ajoittain Haukilahden oli vaikea tyytyä apu päällikön rooliin. Häijyltä tuntui, mutta politiikka on politiikkaa ja Raija sai revanssinsa, Haukilahti muistelee viileyttä tavoitellen. Liikunnan päästä sillanrakennus on onnistunut parhaiten sosiaalija terveysministeriön suuntaan. Yksikössä toimi neljä pitkän valtiouran tehnyttä esittelijää: Haukilahden ja Mattilan lisäksi Mirja Virtala ja Seppo Paavola. Liikuntayksikön "viimeinen demari" näkee yksiköllä olevan uusia mietinnän kohteita 2010luvulla. • "Ulkoilureittien hallinnointi tulisi siirtää OKM:lle" riministeri Suvi Linden nimitti viimeisinä töinään johtajaksi Raija Mattilan ja Haukilahti jäi kakkospäälliköksi. Vaikka vuosien myötä olen omaksunut myös kriittisen asenteen huippuurheiluun sen lieveilmiöiden takia, joskus mitali saa 22 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011. Suuri kysymys on, miten kertyvää mahtavaa ja monitieteistä tietovarantoa aiotaan hyödyntää, kun tulosohjaus kutistaa henkilökuntaa ja arki näännyttää lisääntyvillä tehtävillä, Haukilahti pohtii. Liikunnasta on tullut terveyttä, ja mikä usein unohdetaan terveysrahoilla edistetään nykyään myös liikuntaa. Hallinnonalojen yhteistyön perään on kaihottu pitkään. Valtioneuvosto teki kaksi liikuntaan liittyvä periaatepäätöstä vuonna 2008. Miljonäärit eivät tarvitse apurahoja Haukilahti oli luomassa vaikuttavaa Liikuntayksikköä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt niissä on osin päällekkäisiä alueita. Ja samaa soppaa hämmennetään vielä hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla, katsoo Haukilahti. Urheilumies vai sauvakävelijä. Nykyään harmaan tuvan väestön ja yskivän julkisen talouden keskellä kenelläkään ei ole varaa olla sauvakävelemättä. Milloin kovasta urheilu miehestä tuli pehmo terveyden apostoli. Hän on aina ollut tarkka siitä, ettei "pokka petä". Haukilahti näkee, että toteutetut kaksi periaatepäätöstä liikunnan alueella ovat tarpeen, mutta sisällöltään niiden olisi pitänyt olla toisiaan täydentäviä. Huippu-urheilun maailmassa muutokset ovat olleet suuria, eivätkä ohjausja seurantajärjestelmät ole pysyneet perässä, hän tiivistää. Hän näkee, että nyt toimitaan osaston yhteisistä visioista ja strategioista huolimatta yksikkölähtöisesti. Haukilahtea kiitellään usealla suunnalla. Tätä hän tunnustaa itsekin miettineensä. Raija Mattila puolestaan oli virkamieskärkenä toisessa, Liikunnan edistämisen linjat -periaatepäåtöksessä. Muutostyöryhmä on hänen mielestään toistaiseksi keskittynyt näyttäytymään toreilla ja tulemaan tutuksi kaikille kuppikunnille sen sijaan, että paneutuisi työhönsä. Taide-, kulttuuri-, nuorisoja liikuntayksiköt matkivat tai ovat matkimatta toisiaan, miten milloinkin, hän summaa
Haukilahti pitää hyvänä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston uutta linjausta tutkimusprojektien avustamisessa. Asia on vaiheessa, mutta joka tapauksessa OKM:lle on hänen mukaansa jäämässä mahdollisuus tukea kansanterveysjärjestöjä projektipoh jaisesti. Samaan hengenvetoon Haukilahti ihmettelee mihin katosivat keskustelevat liikuntatieteilijät. Haukilahti johti 1990luvun suurhanketta eli Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu (LYP) -projektia.joka kymmenien tutkijoiden voimin tuotti satoja sivuja todistusaineistoa siitä, että suomalaiseen liikuntaan kannattaa sijoittaa. Ottaen huomioon ulkoilureittien merkityksen väestön liikuttajana, niiden kehittämisen tulisi ehdottomasti kuulua OKM:n Liikuntayksikölle, joka jo pitkään on tehnyt laaja-alaista liikunnan olosuhdetyötä, hän perustelee. Kunnat olivat vielä 1980-luvulla kiinteästi valtion liikuntaohjauksessa. Kuka väittelisi vastatuuleen. Tutkijalla pitäisi Haukilahden mukaan olla tietopohjansa ansiosta hyvät edellytykset väitellä myös vastatuuleen. Suomessa on vain yksi liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, mikä huolestuttaa Haukilahtea. Ulkoilureitit ovat ympäristöministeriölle sivuasia. Tutkimusta on suunnattu aiempaa isompiin tutkimuskokonaisuuksiin ja alueille, joiden selvittäminen hyödyttää myös liikuntakulttuurin kehittämistyötä. Liikuntalain tarkistaminen vuonna 2010 kaatui Haukilahden mukaan kuntia edustavan Kuntaliiton haluttomuuteen määritellä lain perusteluissa liikunnan peruspalveluja. Aika on hänen mukaansa ajanut ohi sen vaiheen, kun ministeriötä tarvittiin toteuttamaan erityisliikunnan hankkeita. Taustalla oli ajatus kansalaisten tasaarvosta. Vallalla oleva konsensusajattelu on kehityksen turma, hän tiivistää. Asia on vaivannut Hauki lahtea jo parin vuosikymmen ajan. "Poliitikot eivät uskalla luopua ammattimaisen huippu-urheilun tukemisesta" silmän kostumaan, hän tunnustaa. Valtion tulee keskittyä isoihin ja valtakunnallisesti tärkeisiin rakennuskohteisiin, hän linjaa. Tuolloin Haukilahti arvioi, että "tämä osuus on mittavaa luokkaa". Samassa haastattelussa tuoretta toimistopäällikköä askarrutti muiden kuin liikuntaan erikoistuneiden järjestöjen merkitys väestön liikuttajana. Hän on ministeriön virkamiehenä nauttinut esillä olosta: olymLIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 23. Lama opetti 1990-luvun alussa, että kaikki on voitava selittää talouden kautta. Mikäli kuntien yhdistyminen jatkuu ja pääsemme, kuten on arvioitu, jopa vain noin sadan kunnan rakenteeseen, niin valtion tuki liikuntarakentamiselle voidaan kokonaan lopettaa, uskoo Haukilahti. Kaihomielisyyden kynnyksellä Haukilahdella on ollut pitkään kysyntää. Uutta ajattelua edustavat ne suunnitelmat ja ohjelmat, joita ministeriössä on tehty muun muassa maahanmuuttajataustaisten ja liikunnasta syrjäytyneiden aktivoimiseksi. Nykyään suhde on ohut ja kunnat pitkälle itsenäisiä päätöksissään. Haukilahti on edelleen samoilla linjoilla. Omien sanojensa mukaan hän ajoi pitkään linjaa, että kansan terveysjärjestöjä tulee tukea liikuntarahoituksen kautta, koska ne tavoittavat niitä kansalaisia, joita liikuntajärjestöt eivät saa liikkumaan eivätkä ne sitä edes halua yrittää. Hän on tyytyväinen, että kehitys on kulkenut kohti laajoille väestönosille suunnattuja liikuntapaikkoja. Aloittaessaan toimistopäällikkönä vuonna 1984 Haukilahti katsoi Liikunta & Tiede -lehden haastattelussa, että ulkoilureitit kuuluisivat opetusministeriön hallinnoitaviksi. Viimeaikainen pyrkimys rajata liikunnan avustustoiminta vain liikuntajärjestöihin on Haukilahden mukaan lähtöisin RAY:stä, joka haluaa päästä eroon liikuntaja kansanterveysjärjestöjen ristiin avustamisesta "RAYja Veikkaus-väylien" kesken. Haukilahti näkee projektin suurimmat ansiot siinä, että se opetti liikuntaväen ymmärtämään liikuntaa myös yhteiskunnan näkökulmasta. Jos palvelut tuotetaan kansalaisten tarpeiden pohjalta, niin se merkitsisi oleellista muutosta avustuskäytäntöön, arveli Haukilahti päivillä. Itselleni LYP oli merkittävä projekti ja henkisen kasvun paikka, jossa liikunnan merkitys esimerkiksi terveyden osatekijänä kirkastui, hän miettii. Ministeriöllä tulee olla hallussaan kokonaiskuva ja näkemys kehittämistarpeista, mutta toteutusvastuu kuuluu kunnille, hän sanoo. Hänen mielestään tukea tarvitsevat nytkin vain pienet ja keskisuuret kunnat. Hän näkee, että LYP-projektia on syytä jatkaa ajantasaistamalla tietoja ja tulkintoja. Tasa-arvotavoitteeseen perustuu myös ministeriön näkyvä rooli erityisliikunnan alueella. Hän toivoi Liikuntakulttuurin päivillä vuonna 1988 silloiselle Liikuntakomitealle voimaa ja rohkeutta ratkaista, mitkä ovat liikunnan peruspalvelut ja perusliikuntapaikat, joita valtion tulisi tukea. Haukilahden toimenkuvaan erityisliikunnan edistäminen on kuulunut alusta alkaen. Itsetyytyväisyyden vaara on monopoli tilanteessa suuri ja jo nyt on nähtävissä, että tiedekunnan ulkopuolelta tulee päätöksentekijän kannalta usein enemmän olennaista tutkimustietoa kuin Jyväskylästä, hän arvioi. Biotieteilijöiden on syytä valmentautua pärjäämään entistä paremmin Suomen Akatemian hakuprosesseissa, hän evästää
Sankari lähtee, mutta tarinat jäävät, sanoisi Haukilahti,jos saisi pienenkin tilaisuuden. piavoiuajien vastaanottamisesta, ansiorislien jakamisesta, liikuntapaikkojen vihkimisesta, seminaarien avauksista sekä sovittelijan ja hämmentäjän roolistaan. Samoin hän on itse vuorollaan saanut kiitoksia ja kunniamerkkejä. Virkamiespeli päättyy, pidempää jatkoaikaa 65 vuolla tammikuussa täyttänyt Haukilahti ei halunnut. Ja Haukilahti on osannut vallan paikkansa käyttää, hän on nopean päätöksentekijän maineessa. 24 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Viimeisen työpäivän kynnyksellä Haukilahti tunnustaa, että vieroitusoireita varmasti tulee, vaikka asiaan on valmistautunut. Ministerit vaihtuvat, virkamiehet jäävät. Sisältöä uuteen elämänvaiheeseen Haukilahti hakee sosiaalisten verkostojensa kautta sekä metsätöistä, mökkihommista ja kirjoittamisesta. Eläkeläisen arki ei välttämättä tarjoa liukuhihnalla päätöksenteon, kiitoksen ja tilannehuumorin paikkoja Miten tämä "huumevaje" korjataan. Jo Stalin sanoi, eu ä valta on sihteereiden, mutta on se myös esittelijöiden. Hänellä on ollut myös valtaa. Ohjelmat ja työryhmät jäävät taakse lukuun ouarnaua Liikunnan edistämisen neuvottelukunnan puheenjohtajuuua, mikä tarjoaa hänelle yhden syyn reissata Jyväskylän ja Helsingin väliä. Tämä lienee joillekin lupaus ja toisille uhkaus. Kaihomielisyys kouraissee samaan tapaan kuin koripallotuomarin urasta luopuessa, hän vertaa. Teksti: ANNA-MARI HÄMÄLÄINEN EUROOPAN KOMISSION TIEDONANTO URHEILUN EDISTÄMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA: Uusi konteksti) vanha sisältö. Ehkä alan mielipidekirjoittajana kiroilla kehityksen suuntaa ja hitautta. Muistelmia en lupaa, mutta saatan niihin päätyä, hän virnistää. Muistelutyötäkin hän aikoo harjoittaa. Ja voi mies eläkkeellä muuttuakin: pitkään Haukilahden mustalla listalla ollut rotarytoiminta saattaa saada hänestä jäsenen, jos huomaavat kutsua. Muut matkasyyt ovat harrastuspoh jaisia
Myös yhteistyö kolmansien maiden, kansainvälisten Järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa mainitaan. Rahapelit ovat puhuttaneet jo jonkin aikaa. Erityisesti im m ateriaalioikeudet, kuten urheilulähetysten m ediaoikeudet ja tekijänoikeudet, ovat saaneet tiedonannossa valkoista kirjaa laajem m an käsittelyn. Lissabonin sopimuksen artiklan 165 mukaan "unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän". Odotettu urheilutoim ivallan tulkinta jää heiveröiseksi. Konteksti on kuitenkin vuonna 2011 toinen: Lissabonin sopimuksen myötä unionille annettu urheilutoimivalta on nyt voimassa, mikä mahdollistaa komissiolta uudenlaiset pelinavaukset urheilun kentällä. Kom ission heikkous liikuntapolitiikan alalla voi m erkitä m yös sitä, että järjestöjen autonom ia säilyy entistä selkeäm m in. Uutena teemana esiin nostetaan urheilun tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. Varsinaista kannanottoa kom issiolta on kuitenkin turha vielä odottaa. Kolmas kokonaisuus, urheilualan järjestäytyminen, käsittelee erityisesti ammattilaisurheiluun liittyviä erityiskysymyksiä. P itkän ja hartaan odotuksen jälkeen Euroopan komissio julkisti tammikuussa tiedonannon "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen". Artiklassa linjataan myös, että unionin toiminnalla pyritään "kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuuna sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta." Toimenpiteinä artikla mahdollistaa sellaiset edistämistoimet, "jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista", kuten esimerkiksi urheilun rahoitusohjelman. Poliittisella tasolla mahdolliseksi tulivat suositukset, joita ministerineuvosto voi antaa komission suosituksesta. Lissabonin sopimus loi puitteet yhteistyön syventämiselle Kehitys kohti tiedonantoa alkoi 2000-luvun alkupuolella, kun unionissa valmisteltiin uutta perussopimusta. Tiedonannon oheislukemisena komissio on julkistanut urheilua ja vapaata liikkuvuutta laajemmin käsittelevän valmisteluasiakirjan sekä vaikutusten arvioinnin, jonka tiivistelmä on käännetty myös suomeksi. Luku urheilun yhteiskunnallisista tehtävistä esittelee toimenpide-ehdotuksia viideltä eri osa-alueelta dopingin torjunnasta sosiaaliseen osallisuuteen. Se esittelee komission näkemyksiä tulevista EU-tason toimenpiteistä urheilun ja liikunnan alalla. Esimerkiksi komission tulkinta urheiluartiklan sisällöstä on jo ehtinyt muuttua Lissabonin sopimuksen voimaan astumisen ja tammikuisen tiedonannon julkistamisen välillä. Toinen kokonaisuus käsittelee urheilun taloudellista merkitystä. Varhaisissa tulkinnoissaan, kuten EU :SPORT: FUTU RE-projekti n päätöskonferenssissa lokakuussa 2009, komissio esitteli kaksi rinnakkaista kokonaisuutta: yhtäältä erityispiirteet, vapaaehtoiUKUNTA&TIEDE48• 1 '2011 25. Lauseet voidaan tulkita monella eri tavalla. Se seuraa vuonna 2007 julkaistua urheilun valkoista kirjaa niin teemojensa kuin rakenteensakin osalta. Urheilun kestävän rahoituksen käsittely on m erkittävä varsinkin urheilujärjestöjen kannalta. Kom issio tunnistaa urheilun huolen veikkausrahoituksen jatkum isesta. Tiedonanto rakentuu kolmen teeman ympärille kuten valkoinen kirjakin ja listaa toimenpideehdotuksia komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioille
Koulutusta lukuun ottamatta ehdotusten joukosta löytyy viittaus rajat ylittävien hankkeiden ja verkostojen sekä muiden toimenpiteiden tukemiseen. Urheilun yhteiskunnallinen merkitys yhdistetään selvin sanoin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. luottakaamme siis komissioon, että nämäkin teemat jatkavat elämäänsä valkoisen kirjan pohjalta. Sen tuloksissa päinvastaisesti ehdotettiin parhaiten lisäarvoa tuottaviksi toimenpidealueiksi ja juuri urheilun yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyviä teemoja, erityisesti terveyttä edistävää liikuntaa, vapaaehtoisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Komissio yhdistää uuden tiedonannon urheilun valkoiseen kirjaan seikkaperäisesti heti tiedonannon alussa. Lissabonin sopimuksen myötä urheiluasioille on ministerineuvostossa viralliset rakenteet epävirallisten kokousten ohella. Vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on jätetty pois urheilun yhteiskunnallisista tehtävistä. Urheilun uusi toimivalta sen sijaan ansaitsee vain muutaman ohimenevän maininnan. Muutenkin valkoinen kirja säilyy voimassaolevana lähteenä. Valmisteluihin menee useita vuosia, sillä sopimusta jouduttaneen muuttamaan ennen kuin EU:n liittyminen käytännössä onnistuu. Muut käsitellyt teemat ovat koulutus ja tutkinnot, väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäiseminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Marraskuussa 2010 Euroopan olympiakomiteoiden ja EU-toimiston seminaarissa tulkinta oli kuitenkin muuttunut selvästi. Lisäksi komissio pyrkii vahvistamaan dopingaineiden kaupan vastaisia toimia. Tiedonannon kutsuminen valkoisen kirjan jatko-osaksi alkaa vaikuttaa perustellulta, kun taas komissiolta odotettu urheilutoimivallan tulkinta jää kovin heiveröiseksi. Jäsenmaiden urheilusta vastaavien ministerien odotetaan muodostavan oman virallisen näkemyksensä tiedonannosta vuonna 2007 tuota mahdollisuutta urheilun osalta ei vielä ollut. Näiden hankkeiden tuloksia käytetään mahdollisen tulevan urheiluohjelman valmistelussa. Urheilun yhteiskunnallinen ulottuvuus -otsikon alla on kaiken kaikkiaan 14 toimenpide-ehdotusta. Rahan jyvirtärnisestä päättävät ensisijaisesti Euroopan parlamentti sekä ministerineuvosto. Vaikka yhtäläisyyksiä vuoden 2007 julkaisuun löytyykin, tällä kertaa toimintaympäristö on erilainen. Nyt annetussa tiedonannossa urheilun yhteiskunnallisten tehtävien teemoja on kolme vähemmän kuin valkoisessa kirjassa. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että komission on ollut vaikea saada sisällään läpi yhtään ehdotusta, joka vaatisi taloudellisia resursseja. suuden sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän, toisaalta urheilukilpailujen rehellisyyden ja avoimuuden, yhteistyön sekä urheilijoiden suojelun. Syksyllä 2010 julkistettiin myös Euroopan parlamentin tilaama selvitys Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä mahdollisuuksista. Tuoretta tiedonantoa onkin syytä tarkastella ajatuksella valkoinen kirja toisessa kädessä, mikäli haluaa saada selkoa siitä, mitä uutta tiedonanto tuo EU:n urheiluagendalle. Pois ovat jääneet urheilu vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä, eurooppalaisten arvojen välittäminen muulle maailmalle sekä kestävän kehityksen tukeminen. Eurooppa yrittää toipua pahasta talouskriisistä ja kriittisyys Euroopan unionia kohtaan on ollut monissa jäsenmaissa nousussa. Myös järjestys on vaihtunut. Myös taloudellinen ja poliittinen tilanne on erilainen. Tätä komissio on jo testannut käynnissä olevin valmistelutoimien muodossa. On myös hyvä muistaa, että unionin budjettikehys on jo sovittu vuoteen 2013 asti, eikä uusi toimivalta suinkaan tarkoita automaattisesti resursseja sen toimeenpanemiseksi. Urheilukilpailujen rehellisyydestä ja avoimuudesta, yhteistyöstä sekä urheilijoiden suojelusta oli tullut varsinaisia toimenpidealueita, kun taas vapaaehtoisuus sekä urheilun yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen tehtävä olivat jääneet pienellä präntätyiksi sivulauseiksi. Valmistelutoimien puitteissa rahaa on vuosina 2009-2010 jaettu yhteensä 30 hankkeelle, ja vuonna 2011 luvassa on vielä yksi hakukierros. Valkoisen kirjan jatko-osa. Tiettyjä osa-alueita ei asiakirjassa käsitellä: alaikäisten urheilijoiden suojelu, vapaaehtoisuus ja ympäristön suojelu kuuluvat niihin alueisiin, joiden osalta komissio painottaa vuoden 2007 valkoisen kirjan olevan edelleen toimintaa ohjaava asiakirja. 26 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Muotoilu jättää varaa tulkinnalle, mutta yksi mahdollinen toimenpide olisi hyödyntää lissabonin sopimuksen artiklaa 83, joka käsittelee rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta ja vähimmäissäännösten määrittelyä tällaisen rikollisuuden seuraamuksista. Tässä mallissa kaikki osa-alueet ovat yhtä tärkeitä ja niiden voidaan ajatella tarjoavan mahdollisuuksia uusiin toimenpiteisiin. Terveyttä edistävä liikunta on siirretty kärkipaikalta neljänneksi, kun taas antidopingtyö on nostettu ensimmäiseksi kohdaksi. Urheilun yhteiskunnalliset tehtävät osana Eurooppa 2020 -strategiaa Kuten mikä tahansa strategisesti toimiva organisaatio, komissiokin perustaa toimenpide-ehdotuksensa koko yhteisön strategiaan. Kyseessä on kuitenkin toimenpide, jonka toteutuminen ei ole oletettavissa aivan käden käänteessä. Antidopingtyön osalta merkittävä esitys on Euroopan unionin mahdollinen liittyminen Euroopan neuvoston antidopingin vastaiseen yleissopimukseen
Koulutusasioissa toim ivalta on kuitenkin jäsenmailla, joten Euro opan unionin mahdollisuudet vaikuttaa koululiikuntaan ovat hyv in rajalliset. Kun vapaan liikkuvuuden periaatteen aiemmin katsottiin koskevan lähinnä ammattilaisurheilua taloudellisena toimintana, on sen soveltaminen ulotettu nyt myös harrasteurheiluun. Komissio nimittäin vilauttaa mahdollisuutta esittää neuvoston suositusta vuonna 2008 julkistettujen EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen pohjalta. Myös monikielisyy den haasteet nousevat esiin, sillä tiedonannon alkuperäisessä englanninkielisessä versiossa viitataan laajem min fyy sisen aktiivisuuden edistäm iseen kouluissa, kun taas suom enkielinen versio puhuu suppeam min koululiikunnasta. Takaoven mahdollisiin positiivisiin tulkintoihin Komissio esittelee uuden tulkinnan urheilijoiden vapaasta liikkuvuudesta ja kansallisuudesta. EU:n liittyminen YK:n vammaisia koskevaan yleissopimukseen juuri ennen tiedonannon julkaisemista vaikuttanee myös toimenpiteisiin urheilun alalla. Lissabonin sopimus nimesi kahdenlaisia välineitä, joilla EU voi urheiluasioita edistää. Askelta hieman pidemmälle sen sijaan edustaa ajatus EU:n oman urheilun monitorointitoimen perustamisesta. Näyttöön perustuvan urheilupolitiikan ja urheilun kestävän rahoituksen rinnalle on saatu erilliset luvut valtiontukia sekä alueellista kehittämistä ja yhteistyötä koskien. Eikä suosituksen aikaansaaminen olekaan mikään yksinkertainen juttu: samalla tavalla kuin tiedonantoa tai urheiluohjelmaa valmisteltaessa, ennen esitystään komission on laadittava vaikutusten arviointi, jonka jälkeen esitys kulkee normaalin päätöksentekokoneiston läpi. Neljään sosiaalisen osallisuuden edistämistä käsittelevään toimenpide-ehdotukseen on puolestaan saatu mahdutettua enemmän asiaa kuin aluksi uskoisi: käsitellyksi tulevat muun muassa vammaisten osallistuminen urheilutapahtumiin, apuvälineet, naisten pääsy urheilun johtoasemiin ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien integraation edistäminen urheilun avulla. Keskustelu urheilun kestävästä rahoituspohjasta jatkuu Valkoiseen kirjaan verrattuna tiedonannossa urheilun taloudellinen merkitys on saanut lihaa luiden ympärille. Selvityksen tuloksia odotetaan tämän vuoden alkupuolella, ja ennen niitä komissiolta lienee turha odottaa selvennystä asiaan. Toimenpiteiden osalta urheilun eurooppalaiseen satelliittitilinpitoon ollaan jo valmiita ryhtymään, kun se valkoisessa kirjassa oli vielä valmisteluasteella. Siinä missä rahoitusohjelma on urheiluartiklassa nimetyistä edistämistoimista konkreettisin, on neuvoston suositus mahdollisista laillisista instrumenteista vahvin. UIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 27. Selvästi askel uuteen suuntaan on, että kun valkoisessa kirjassa komissio suostui juuri ja juuri sietämään mediaoikeuksien kollektiivista myyntiä osana niin kutsuttuja uudelleenjakomekanismeja, uudessa tiedonannossa se jopa suosittelee sitä. Koulutuksesta ja liikunnasta puhuttaessa esiin nousee säännöllisesti koululiikunt a. Urheilun kestävän rahoituksen käsittely on monella tapaa merkittävä varsinkin urheilujärjestöjen toiminnan kannalta. Näyttöön perustuvan urheilupolitiikan osalta linja on pääosin sama kuin valkoisessa kirjassa: keskeistä on tiedonkeruu ja erityisesti urheilun taloudellisten vaikutusten todentaminen. Kovin pitkälle menevää kannanottoa aiheesta komissiolta on kuitenkaan turha odottaa, puhumattakaan linjauksista rahapelimonopolien puolesta, vaan se vetäytyy viime vuonna käynnistetyn ruohonjuuritason rahoitusta koskevan selvityksen taakse. Urheilun alalla neuvoston suosituksia ei ole aiemmin annettu, eikä tiedonannossa esitetä sellaista missään muussa kohdassa. Niistä ensimmäinen voi kuitenkin osoittautua varsin mielenkiintoiseksi. Tiedonannossa komissio tunnustaa veikkaustoiminnasta urheilulle eri polkuja kulkeutuvan rahoituksen tosiasiana ja toteaa, että urheilun sidosryhmät näkevät tulovirtojen jatkuvuuden haasteellisena. Terveyden parantamiseen viitataan vain kahdessa toimenpiteessä, eivätkä ne ensilukemalta vaikuta kovin mullistavilta. Väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäisyn ja torjunnan osalta tiedonanto on pitkälti valkoisen kirjan linjoilla, mitä nyt katsojaväkivallan käsittelyä laajennetaan jalkapallosta muihin urheilulajeihin. Onkin luonnollista, että tiedonannon koulutusosiossa keskeisimm ät toimenpiteet l iit tyvät urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen sekä oppimistulosten tunnustamiseen, jotka ovat molemmat jo valkoisessa kirjassa esille nostettuja alueita. Rahapelit ja erityisesti niiden myötä urheilulle tuloutettavien tuottojen tulevaisuus ovat puhuttaneet varsinkin Suomessa jo jonkin aikaa. Erityisesti immateriaalioikeudet, kuten urheilulähetysten mediaoikeudet ja tekijänoikeudet, ovat saaneet tiedonannossa valkoista kirjaa laajemman käsittelyn. Muina jo olemassa olevina välineinä mainitaan unionin vammaisstrategia sekä Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010-2015. Saattaa kuitenkin olla, että kyseisen artiklan soveltam inen kiinnostaa muitakin kuin ur heilusektoria, joten mahdolliset antidopingsäännökset saattavat joutua odottam aan vuoro aan
Komissiolta odotettu ja pyydetty selvennystä aiheeseen useaan otteeseen. Kun aiemmin vapaan liikkuvuuden periaatteen katsottiin koskevan lähinnä ammattilaisurheilua taloudellisena toimintana, on sen soveltaminen ulotettu nyt myös harrasteurheiluun. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten urheilun EU-toimivalta voi epäsuorasti parantaa urheilun rahoitusta ilman erillistä ohjelmaakin suoraan kansallisella tasollakin, sillä jäsenmaat voivat vaikuttaa itse siihen, mihin rakennerahastojen tukia suunnataan. Järjestöjen osalta mainitaan jälleen jo itse sopimuksessakin nimetty Euroopan neuvosto. Sekä komissiolle euä Jäsenmaille suunnattu toimenpide-ehdotus kannustaa hyödyntämään EU:n rakennerahastoja urheiluun liittyvissä hankkeissa. Uutena teemana unionin urheilun asialistalla on alueellinen kehittäminen ja yhteistyö, Joka sekin on sijoiteltu urheilun taloudellisen merkityksen alle. Näin ollen esimerkiksi kansallisia urheilukilpailuja ei komission näkemyksen mukaan voi automaattisesti rajata vain tietyn maalaisille henkilöille, olkoonkin, että esimerkiksi kansalliset mestaruuskilpailut voitaisiin ehkä jättää tämän säännön ulkopuolelle. Tämän väitteen pitävyys mitataan viimeistään siinä vaiheessa, kun komissio julkaisee tämän vuoden lopussa tiedonannon, jossa se aikoo linjata alv-polit iikkaansa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Monet urheilualan järjestäytymistä käsittelevistä toimenpide-ehdotuksista viittaavat joko suunniteltuihin tai jo toteutettuihin selvityksiin, joiden tuloksia nyt tulkitaan. Viides kokonaisuus urheilualan järjestäytymistä käsittelevässä luvussa yhdistää kaksi valkoisesta kirjasta tuttua aihetta "Urheilukilpailujen integriteetti" -otsi kori alle. Selvityksiä aiotaan tehdä muun muassa kasvauajaseurasäännöistä ja pelaajasiirroista, kun taas kansallisuuteen liiuyvästä syrjinnästä urheilukilpailuissa sekä urheilumanagerien toiminnasta tehdyt selvitykset ovat parhaillaan syynissä komissiossa. Tiedonannon ote on jälleen lähinnä nykytilanteen toteava. Toimenpide-ehdotukseksi komissio nimeää vaatimattomasti kansainvälisen yhteistyön laajuuden määrittelyn. rahapelien aseman osalta tarjoaa lause, jossa urheilun kestävä rahoitus veikkaustoirninnan kautta pyydetään huomioimaan: "kun seuraavan kerran käsitellään veikkauspalvelujen tarjoamista sisämarkkinoilla, olisi otettava huomioon tarve varmistaa yksityisistä ja julkisista lähteistä saatava urheilun kestävä rahoitus ja urheilusektorin taloudellinen vakaus". Urheilualan järjestäytyminen peilaa EU-lainsäädännön ja urheilun suhdetta Komissio esittelee uuden tulkinnan urheilijoiden vapaasta liikkuvuudesta ja kansallisuudesta. Olisiko ohjeistus sitten entistä rajoittavampi vai urheilun asemaa helpottava, on mahdotonta sanoa tässä vaiheessa. Ainoa valtiontukia koskeva toimenpide-ehdotus voi kuitenkin Johtaa pitkällä tähtäimellä mielenkiintoiseen lopputulokseen komissio nimiuäin välayuää seurannan ohella mahdollisuutta asiaa koskevan ohjeistuksen laatimisesta. Vaikka tähän lukuun ei erillisiä toimenpide-ehdotuksia ole liitetty, on päällekkäisen työn välttämisen kannalta tärkeää, että tekstissä mainitaan erikseen yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa, joka on jo valmistellut yhteistyötä sopupelien ehkäisemisen alalla. Kuten aiemmin todettiin, komissio kuitenkin lupaa tiedonannon alussa, että valkoinen kirja säilyy ajankohtaisena ja voimassaolevana asiakirjana. Tässäkään ei suinkaan puhuta pelkästään valtionyhtiöiden veikkaustuotoista, muna parhaimmillaan se voi tarjota hyvin pienen vipuvarren urheilutoimijoille niiden vedotessa komissioon urheilun kestävän rahoituksen puolesta. Koska ohjeistus voidaan laatia vain, jos sen taustalla on riiuåvä määrä urheiluun liittyviä valtiontukea koskevia komission käsutelyyn tulleita tapauksia, ei tämän toimenpiteen toteutuminen lähiaikoina näytä kovin todennäköiseltä. Valkoisessa kirjassa komissio lupasi jopa puolustaa alennetun arvonlisäveron soveltamista urheiluun, mutta uudessa tiedonannossa aiheesta ei sanota halaistua sanaa. Asian taustoja avataan erillisessä valmisteluasiakirjassa, mutta sääntöjen käytännön soveltamista jouduttaneen hakemaan käytännön kokeilujen kautta. Mahdollisuudet olisivat olleet olemassa rohkeampaankin avaukseen, kuten alueellisen kehityksen osalta tehtiin nostamalla esiin rakennerahastojen parempi käyttö urheiluhankkeissa. Eräs urheilujärjestöjen rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin laajemminkin liittyvä kokonaisuus, jota tiedonannosta saa turhaan etsiä, on arvonlisävero. Jotkut asiantuntijat ovat nimenneet urheiluun liittyvän talousrikollisuuden suurimmaksi uhaksi koko urheiluliikkeelle, joten yhteistyötä tarvitaan. Taisi kuitenkin olla liikaa ajatella urheilun sisällyttämistä 28 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Yksi keskeisimmistä urheilutoimijoita viime vuosina EU-tasolla puhuuaneisia kysymyksistä on urheilun erityisluonteen määrittely. Tämä on ehkä ainoa kohta, jossa komissio oikeasti lähenee tulkintaa jostain artiklan kohdasta: se linjaa, euä tässä tarkoitetun yhteistyön tulisi ensisijaisesti kohdistuttava kolmansista maista EU:n ulkopuolisiin eurooppalaisiin maihin. Juuri nämä ovat keskeisintä sisältöä luvun neljännessä osiossa, joka kattaa siinosäännöt ja urheilumanagerien toiminnan. Tiedonanto olisi ollut luonteva tapa esittää jonkinlainen tulkinta tästä, mutta valitettavasti sellaista ei ole tarjolla, vaan komissio tyytyy lähinnä nykytilanteen esittelyyn. Viimeisenä muttei vähäisimpänä: kansainvälinen yhteistyö Vielä aivan tiedonannon viime metreillä komissio nostaa Lissabonin sopimuksen urheiluartiklan hengen mukaisesti esiin yhteistyön kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Lukuun mahtuvat ensinnäkin lisenssijärjestelmät, joiden osalta komissio toistaa valkoisessa kirjassa ilrnaist un hyväksyvän kantansa, sekä talousrikollisuuteen liittyvät haasteet, erityisesti sopupelit. Urheilun taloudellista merkitystä käsittelevän luvun kolmas teema on EU:n valtiontukisääntöjen soveltaminen urheiluun
KOM(2010) 636 lopullinen. do 7 u ri=OJ: C:2008:115 004 7 0199 Fl:PDF MUITA AIHEESEEN LIITTYVIÄ TEKSTEJÄ Garcia Garcia B .. Käynnissä olevan Unkarin puheenjohtajuuskauden keskeisimpiin tavoitteisiin urheilun alalla kuuluu neuvoston päätöslauselman muodostaminen komission tiedonannon pohjalta, toisin sanoen jäsenvaltioiden yhteisen näkemyksen muodostaminen komission ehdotusten suhteen. Vaikka suorat viittaukset tähän puuttuvatkin tiedonannosta, on komission urheiluyksikkö saavuttanut erävoiton onnistuessaan säilyttämään tekstissä viittauksen monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun. Tämän näennäisesti teknisen kirjauksen avulla komissio pystynee nimittäin perustelemaan valmistelut 2014 käynnistyvää ohjelmaa varten. LISÄTIETOJA Komission tiedonanto "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" täydentävä asiakirja "Sport and Free Movement" sekä vaikutusten arviointi ja sen tiivistelmä: http://ec.europa.eu/sport/news/news984_en. Euroopan vammaisstrategia 2010-2020. SEK(2010) 1080. Siinä on tilaisuus myös järjestöille vaikuttaa. Toisaalta urheilujärjestöjen joukosta löytyy niitäkin, jotka huokaisevat helpotuksesta komission heikkous liikuntapolitiikan alalla voi merkitä myös sitä, että järjestöjen autonomia säilyy entistä selkeämmin. Eurooppalaiset Urheilujärjestöt ENGSO Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimisto Brysseli Sähköposti: hamalainen@euoffice.eurolympic.org Peli ei ole vielä menetetty Niille, jotka odottivat urheilun toimivallan tuovan selvästi jotain uutta unionin liikuntapolitiikkaan, JOpa varmaa rahoitusta, tiedonanto oli pettymys. Kaikissa näissä elimissä istuu jäsenmaiden edustajia, Suomesta yhteensä 13 euroedustajaa ja 18 neuvoa-antavien komiteoiden jäsentä. Viimeisimmän tiedonannonkin toimenpiteet elävät; joitain niistä ei ehkä toteuteta, toisten osalta saatetaan päästä suunniteltua pidemmällekin. Miettinen S., Parrish R. Esimerkiksi jos neuvosto vaatisi komissiota esiuärnään suositusta terveyttä edistävästä liikunnasta, auttaisi tämä varmistamaan sen, euä kyseinen komission toimenpide-ehdotus myös etenee. & Siekmann R. Komission tiedonanto "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" suuntaa Euroopan unionin toimenpiteitä urheilun alalla seuraavien vuosien ajan, multa mikään ei ole lopullista.jossain vaiheessa tulee uusi komissio, uusi taloudellinen tilanne, uusi tiedonanto. Mahdollisuuksia vaikuttaa tiedonannon toimeenpanoon tarjoavat erityisesti ministerineuvosto sekä unionin muut instituutiot. htm (tiedonanto Ia vaikutusten arvioinnin tiivistelmä saatavilla suomeksi) Urheilun valkoinen kirja 2007 ja täydentävät asiakirjat: http://ec.europa.eu/sport/white-paper/index_en.htm Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (Lissabonin sopimus): http://eur-lex.europa.eu/LexU riServ/Lex U riServ. Kaikkia mahdollisia seurauksia on kuitenkin mahdotonta analysoida tai aavistaa vielä nyt tuskinpa komissio itsekään tietää vielä täysin, mitä aikoo käytännössä tehdä. Brussels: European Parliament. http://ec.europa.eu/sport/library/doc/f_studies/study_on_sports_ agents_in_the_EU.pdf LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 12011 29. unionin laajeruumis-, ulkoisen yhteistyön ja kehiANNA-MARI HÄMÄLÄINEN, LitM tysyhteistyön ohjelmiin joissa sitä toki jo nytkin Policy Officer hyödynnetään, tosin ilman erillistä mandaattia. t.isbon Treaty and EU Sports Pohcv. Tämä tarjoaa vielä mahdollisuuden jäsenmaille nostaa esiin teemoja, jotka koetaan tärkeäksi. Myös Euroopan parlamentti sekä unionin pysyvät, neuvoa-antavat komiteat alueiden komitea sekä talousja sosiaalikomitea laatincvat omat vastineensa komission ehdotuksiin. Hankalasti aukeava, EU:n lisäarvoa koskevan luvun lopusta löytyvä lause hukkuu melkein muun tekstin joukkoon, multa voi osoittautua yllättävän merkittäväksi. Kirjoittaja on työshennellyt aiemmin muun muassa Euroopan lwmission urheiluylisihössä. Hieman vahvempaa tukea urheiluohjelman valmistelulle antavat tiedonannon toimenpide-ehdotuksiin kuuluvat viittaukset rajat ylittävien hankkeiden ja verkostojen tukemiseen. Vienna: European Union Agency for Fundamental Rights. Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010-2015. http //eur-lex europa eu/LexUriServ/LexUriServ do7uri=COM:20100636FIN:Fl:PDF Study on the equal treatment of non-nationals in individual sports competitions: http://ec.europa.eu/sport/l1brary/doc/f_stud1es/study_equal_treatment_non_nationals_final_rpt%20_dec_2010.pdf Racism, ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: A comparative overview of the suuation in the European Union. Yksi asia, josta urheiluliike on kuitenkin ollut ainakin päällisin puolin melko yksimielinen, on ollut urheilun rahoitusohjelman tarve. http://fra.europa.eu/fraWebsite/attachments/Report-racismsport_EN pdf Study on sports agents in the European Union
Erona muihin aloihin on se, että liikuntasektori on Suomessa ensisijaisesti kansalaistoimintaa. Merkittävimpiä kansalliseen liikuntapolitikkaan vaikuttaneita instrumentteja ovat olleet kansainvälisen antidopingyhteistyön alalla solmitut sitoumukset, kuten Dopingin vastainen yleissopimus vuodelta 1989. Lisäksi liikuntahallinto on EU:n eri jäsenmaissa on varsin monin eri tavoin järjestetty. Päätetäänkö suomalaisen liikuntapolitiikan linjoista kymmenen vuoden päästä EU-huippukokoustasolla. Liikunta säilyy edelleen jäsenmaiden kansallisessa toimivallassa, eikä unioni voi artiklan 165 kautta antaa liikuntaa koskevaa lainsäädäntöä. Sekä eurooppalaiset että suomalaiset urheilujärjestöt ovat olleet aktiivisia EU:n toimivallan saamiseksi. Aiemmin Euroopan neuvosto ja sen urheilun johtokomitea CDDS, jossa opetusministeriön silloinen kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila pitkään vaikutti puheenjohtajana, antoi strategista tukea ja liikuntapoliittisia vaikutteita myös suomalaiseen liikuntapolitiikkaan. Valtion rooli ja ohjaustavat ovat liikunnan alalla varsin toiset kuin nuorison ja koulutuksen alalla. L issabonin sopimus tuli voimaan 1.12.2009 ja siinä urheilu liitettiin ensimmäistä kertaa virallisesti osaksi unionin toimintaa. Vaikuttaminen oli pikemminkin vientiä kuin tuontia. Hieman pidempi ajanjakso tarvitaan, ennen kuin tiedämme, mitä tämä uusi EU-yhteistyön muoto tarkoittaa jäsenmaiden kansallisille liikuntapolitiikoille. Toisaalta myös katsomoväkivallan vastaisen työn osalta suomalainen liikuntapolitiikka on vahvasti sitoutunut noudattamaan alan kansainvälisiä normeja asiaa koskevan yleissopimuksen kautta. Euroopan komissio on antanut tiedonannon tule30 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. 165). Meillä ei ole aiempaa kokemusta sellaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä, joka merkittävässä määrin ohjaisi omaa kansallista liikuntapolitiikkaamme. Sen sijaan "unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi", "unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän" lisäksi unionilla on pyrkimys ryhtyä "kehittämään urheilun eurooppalaista u!ottu.vuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti 1iaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta." Suoran EU-toimivallan puuttuessa jäsenvaltiot ovat vuosien kuluessa kannustaneet komissiota toteuttamaan liikuntaa koskevia toimenpiteitä muiden politiikanalojen kautta. Teksti: MINNA POLVINEN EU sai toimivaltaa liikunnan ja urheilun alalla mitä on odotettavissa. Euroopan neuvoston ollessa liikunnan alalla vaikutusvaltaisimmillaan, Suomi oli kokoonsa nähden varsin vaikutusvaltainen. EU-yhteistyön luonne muuttuu nyt selvästi, sillä aiemman liikuntapoliittisen keskustelun sijaan agendalle tulee nousemaan konkreettisia aloitteita, yhteisiä poliittisia tavoitteita, joilla tulee olemaan vaikutusta kansallisiin liikuntapolitiikkoihin ja liikunnan alan toimijoihin. EU:n toimivalta liikunnan alalla on vastaava kuin koulutusja nuorisoaloilla, sisältyväthän ne samaan artiklaan (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) art. Usein järjestöjen näkökulmana on ollut, että EU-toimivallan laajentaminen liikunnan alalle olisi jonkinlainen tunnustus liikunnan asemalle yhteiskunnassa.Urheiluministereiden tasolla tulevan EU: n liikuntapolitiikan sisällöstä on keskusteltu ensimmäistä kertaa toukokuussa 2010 pidetyssä urheiluneuvostossa. Tämän vuoden sisällä määritellään, mitä EU:n uusi liikuntapolitiikka todella pitää sisällään. EU-yhteistyö näillä aloilla tarkoittaa ensisijaisesti yhteisten tavoitteiden asetantaa, ja nämä tavoitteet puolestaan ohjaavat kansallista politiikantekoa. Erityisesti suomalainen erityisliikunta on saanut vaikutteita ja voinut puolestaan vaikuttaa -alan eurooppalaisen yhteistyön kehitykseen. Lissabonin sopimus muutti vaikuttamisen väyliä Koulutus, nuoriso ja liikunta ovat toimialoja, joissa EU: lla on vastaava toimivalta. Jatkossa EU:lla on toimivaltaan perustuva määräraha liikuntapolitiikan toimia varten
Talousvaikeuksien johdosta erillisen ohjelman vaihtoehdoksi on noussut myös urheilun liittäminen osaksi jotakin jo olemassaolevaa EU-ohjelmaa. Suomi on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan muodostuvan toimivallan sisältöön. Tarve erityispiirteitä koskevalle, suomalaisista lähtökohdista tehdylle tieteelliselle tutkimukselle on suuri. Erityisen tärkeää olisi, että liikuntatieteen ja urheiluoikeuden piirissä heräisi kiinnostus EU-toimivallan tuomien muutosten kartoittamiseen. Nykyinen tilanne jättää siis tulkinnanvapauden komissiolle ja viime kädessä Euroopan unionin tuomioistuimelle, eikä tällainen avoin tilanne ole toivottava. Suomen näkemyksen mukaan EU-tason yhteistyön tiivistäminen terveysliikunnan alalla tulee olla selkeä prioriteetti. Jäsenvaltioiden tehtävä on hyväksyä, hylätä tai muuttaa komission ehdotuksia. Edessämme on laajempi, osin ennakoimaton muutos. Kyse ei siis ole pelkästään liikuntasektorin vahvistuneesta yhteiskunnallisesta asemasta tai uusista rahoitusmahdollisuuksista. Suomi myös pyrkii jatkuvasti ajamaan liikunnan kansalaistoiminnan etuja. Pohjoismaissa odotetaan EU-yhteistyön suojelevan ja turvaavan nykyisiä, autonomiaan ja vapaaehtoisuuteen perustuvia liikunnan rakenteita. Suomen aloitteesta Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2006 perustettiin erillinen epävirallinen komission työryhmä edistämään liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantamista EU-lainsäädäntöön liittyvien ongelmakohtien osalta. Selvittämistä vaatii muun muassa kysymys siitä, millaisia nimenomaan suomalaisen urheilun ja liikunnan erityispiirteitä EU:n tulisi ottaa huomioon tulevassa päätöksenteossaan. Se on valmisteltu vuonna 2007 annetun urheilun valkoisen kirjan pohjalta. Tiivistä yhteistyötä ja vaikutuksia ennakoivaa tutkimusta EU-toimivallalla liikunnan alalla tulee väistämättä olemaan merkittävä ohjausvaikutus myös kansalliseen liikuntapolitiikkaan. van urheilupolitiikan sisällöstä. Työryhmä on auttanut komissiolta ymmärtämään pohjoismaiseen kansalaistoimintamalliin liittyviä erityispiirteitä. Komission sisällä on parhaillaan käynnissä linjakeskustelu muiden politiikanalojen, kuten sisämarkkinasäännösten merkityksestä liikuntapolitiikassa. Jäsenvaltioiden näkemykset toimivallan sisällöksi vaihtelevat suuresti. Pahitteeksi ei olisi, jos EU-asioissa aktiivisten joukko liikuntajärjestöissä laajenisi ja viesti EU-asioiden painoarvon kasvusta tavoittaisi myös liikuntajärjestöjen johtoa. Tuleva EU:n liikuntapolitiikka tulee kattamaan vähintäänkin vastaavan kirjon liikuntaan vaikuttavia toimialoja. Suomi on pyrkinyt pitämään yllä myös keskustelua urheilun erityispiirteistä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n liikuntapolitiikassa toteutetaan vain sellaisia toimia, joilla on selvää lisäarvoa suhteessa kansallisiin liikuntapolitiikkoihin ja olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin. Toisin kuin ennen, komission ehdotus ei ole enää ratkaiseva, vaan jäsenmaiden urheiluministerit linjaavat tulevaa urheilupolitiikkaa komission ehdotuksen pohjalta. Urheilun erityispiirteet mitä ne ovat. Eräät maat toivovat EU:lta normeja ja säätelyä ammattilaisurheilun ongelmiin. Ohjelman merkitys jäänee ainakin alkuvaiheessa määrärahojen puuttuessa pieneksi. Lisäksi komissiolta toivotaan myös ehdotusta urheilualan toimintaohjelmaksi. MINNA POLVINEN Kulttuuriasiainneuvos Opetusja kulttuuriministeriö Sähköposti minna.polvinen@minedu.fi Lfil<UNTA & 11EllE 48 • 1 /2011 31. Tällä hetkellä ei kukaan komissio, urheiluministerit tai tutkijat tiedä, millaiseksi liikunnan EU-toimiala todella muodostuu. Uusi tilanne vaatii aiempaa terävämpää kannanmuodostusta ja tiiviimpää kansallista yhteistyötä ministeriön, liikuntajärjestöjen, liikunnan koulutuskeskusten ja muiden liikunnan alan toimijoiden välille. Artiklaan SEUT 165 mukaan unioni sitoutuu myötävaikuttamaan Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet. Erityisen tärkeää olisi, että liikuntatieteen ja urheiluoikeuden piirissä heräisi kiinnostus EU-toimivallan tuomien muutosten kartoittamiseen. Tilanne on sikäli kummallinen, ettei ole olemassa mitään asiakirjaa, jossa erityispiirteet määritettäisiin. Valkoinen kirja käsitteli liikuntasektoria hyvin horisontaalisella otteella kattaen muun muassa liikunnan alan koulutuksen, vapaaehtoistyön, rahoituksen, liikunnan sisäisen hallinnon, ammattilaisurheiluun liittyvät ongelmat sekä antidopingin
S iuernmin nämä ja monet muut myytit tai virhekäsityksei ovat murtuneet. Uudet kohut nostavat esiin uusia linjauksia. Vielä puolitoista vuosikymmentä sitten arveltiin yleisesti, ettei joukkueurheilija voi olla huipputasollakaan työsuhteessa seuraansa tai ettei jääkiekkoväkivaltaan tai dopingiin liittyviä juttuja voida käsitellä tuomioistuimissa. Oikeusjärjestys on tukevasti sisällä urheilussa. Niinpä urheilussa sarjatoirnin32 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 -'2011. Eteen tulevat kysymykset ovat usein hankalia ratkottavaksi, Muilla oikeudenaloilla ei esimerkiksi tunneta pelaajaoikeuden käsitettä, siirtokorvausjärjestelrnää tai siirtoikkunaa. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Teksti: HEIKKI HALILA Oikeudellistunut urheilu Urheilun oikeudellistuminen on edennyt Suomessa ja useissa muissakin Euroopan maissa nopeasti ja tavalla, joka on yllättänyt alan toimijat. Urheilussa on kuitenkin monia sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi oikeusjärjestystä sovelletaan siihen modifioidusu. Tuomioistuimissa on jouduttu arvioimaan, ovatko ne puolustettavissa pohjimmiltaan urheilullisten eli aatteellisten syiden vuoksi
Uusimpia urheilun oikeuclellistumisen aaltoja ovat perusoikeuclellisLUminen ja mediaoikeudellistuminen. Yhä uusia aaltoja on odotettavissa, ja niillekin voi olla tunnusomaista yllätyksellisyys. Skandaalit nostavat esiin uusia ongelmia Pidin urheiluoikeuclen päivä -tilaisuudessa viime vuonna esityksen aiheesta "Skandaalit urheiluoikeuclen katalysaattorina mitä niistä opimme". nan idean mukaista ei ole se, että joukkueitten kokoonpano voisi muuttua sarjakauden aikana kokonaan. Itsesääntelystä sopimuksiin Urheilun oikeuclellistuminen on edennyt aaltoina. Avoimia kysymyksiä on muun muassa urheiluveclonlyönnissä erityisesti silloin, kun siihen liittyy sopupeliä. Ensimmäisessä aallossa havahduttiin siihen, ettei urheilun itsesääntely riitä kaikkeen sitouttamiseen. Tämän vuosisadan näkökulmasta skandaalina voi pitää sitä, miten nyreästi naisten urheiluun suhtauUrheilun ja oikeuden rajapinnalla tarvitaan osaajia U rheiluoikeus voidaan lukea osaksi liikuntatieteitä siinä missä liikuntalåäketiede ja liikuntasosiologia. Urheiluoikeuden asemesta puhutaankin usein urheilun ja oikeuden kohtaamisesta tai urheilusta ja oikeudesta, mutta urheilucikeus on toki käsitteenä vakiintunut. Yrityksen henkilökunnan osalta näin voidaan tehdä. Tämä on avannut portin kilpailunrajoituslainsäädännön soveltamiseen ammattimaiseen urheilutoimintaan yleensäkin. Idean sain ruotsalaisessa Aftonbladet-sanomalehdessä julkaistusta artikkelista, jossa käytiin lävitse kuluneen vuosikymmenen kymmenen suurinta urheiluskanclaalia maailmassa: • Terveet urheilijat paralympialaisissa vuonna 2000 • Erotuomarien lahjominen Italian Serie A:ssa vuonna 2006 • Balco-laboratorion clopingskanclaali • Lahden MM-hiihtojen clopingskandaali vuonna 2001 • Renault-tallipäällikköskandaali Formula l:ssä vuonna 2008 • Johann Muhleggin mitalien menetys vuoden 2002 olympiakisoista • KOK:n lahjusskanclaali vuonna 2002 • Tour ele Francen dopingskanclaalit eri vuosina • Tapaukset Kenteris ja Tanou vuoden 2004 olympiakisoissa • Caster Semenyanin sukupuolen määritys vuonna 2009 Urheilussa on aina ollut nurja puolensa, mutta ennen meidän aikaamme siinä ei koettu olevan sellaista oikeudellista ulottuvuutta kuin nykyisin. Urheiluoikeuden tutkiminen edellyttää riittävää tietoa urheilun rakenteista ja kilpaurheilun sisällöstä ja jossain määrin liikuntatieteistäkin. Se on kontekstisiclonnainen oikeustutkimuksen kohde, jossa kiinnostavaa on urheilun ja oikeuden kohtaaminen. Tämä on tunnustettu myös tuomioistuimissa. Kun urheilijat ja muut urheilun toimijat ovat työsuhteessa, on mukaan tullut paitsi työoikeus myös sosiaalioikeus tapaturmaja eläkelainsääcläntöineen. Euroopan unionin oikeus on niin ikään tunkeutunut liiketoimintaurheiluun. Kilpailuviranomaiset ovat voineet todeta, euä järjestäessään ylimmän sarjatason kilpailutoimintaa urheilun lajiliitro on määräävässä markkina-asemassa oleva eli n kei nonharjoi ttaj ien yhteenliittymä. Ammattimaistuminen ja kaupallistuminen toivat mukanaan uusia toimijoita kuten yhtiöityneet urheiluseurat, rnanageru, agentit, sponsorit, halliyhtiöt ja arnmauivalmentajat ja sen seurauksena kaupallisen sektorin juridiikan. Tämä on ollut tunnusomaista erityisesti Suomen oikeustieteelliselle yhteisölle. Urheiluoikeus ei ole kompakti oikeuclenala vakiintuneine yleisine oppeineen, periaatteineen ja teorioineen kuten rikosoikeus tai siviilioikeus. Niinpä doping on rehottanut 1960-luvulta alkaen, mutta vasta kontrollin kiristyttyä on nähty mittavia skandaaleja oikeuden käynteineen. Tähän toimijoiden joukkoon on moni valmis nimeämään myös urheilulakimiehet tai oikeammin urheiluoikeutta harrastavat lakimiehet. Kun urheilun oikeus kytkeytyy itse asiassa lähes kaikille perinteisille oikeudenaloille, kukaan osaaja ei voi olla ekspertti sen koko kohdealueella. Urheiluoikeudelle on tunnusomaista usean oikeudenalan yhtäaikainen läsnäolo. Sala-ammattilaisuuden ja ruskeiden kirjekuorien aika on ohi ja vero-oikeus vaikuttaa koko voimallaan myös urheilussa. Tarvittiin pelaaja-, maajoukkueja sponsorisopimuksia. Kuitenkin urheiluoikeuden luonteva tieteellinen koti on oikeustiede. Urheilun oikeus on myös teoreettisesti LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 33. Siksi onkin ollut hyvä, että eri oikeudenalojen kärkitutkijat ovat paneutuneet oman alansa urheiluun liittyviin aiheisiin
Tutkijaetiikkaan ei kuitenkaan kuulu kommenttien antaminen sellaisesta tuomioistuintai muusta ratkaisusta, josta on vain kuulopuhetta, tai vielä vireillä olevasta asiasta. Vuonna 2001 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan perustettiin ulkopuolisin varoin viisivuotinen urheiluoikeuden professorin virka. Siinä sovelletaan osaksi yleistä urheiluoikeutta, lex sportivaa, mikä tuo asiaan oman kiinnostavuutensa. Oikeussuojavajetta oli puolestaan siinä, ettei urheilijoiden oikeutta omaan nimeen ja kuvaan suojattu pitkään mitenkään. Urheiluoikeudesta on ollut mahdollista suorittaa syventävät opinnot eli tämän aineen on voinut valita pääaineeksi lakimiestutkinnossa. Urheiluoikeudesta järjestetään kansainvälisiä seminaareja ja tutkijatapaarnisia. Myrskyn silmään joutuneet järjestöt kokevat joutuvansa tekemään äkkiliikkeitä, jotka voivat osoittautua oikeudellisesti hätiköidyiksi. Oppiaine on ollut suosittu paitsi itse urheilun vuoksi myös siksi, että se on tarjonnut opiskelijoille jotain muuta kuin vanhat oppiaineet haastetta. duttiin olympialiikkeessä ja sen ulkopuolella viime vuosisadan alussa ja kauan sen jälkeenkin. Sittemmin rahoitusta jatkettiin niin, että toinen viisivuotiskausi päättyy kesällä 2011. Media odottaa pikakommentteja, ja yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän vuoksi asioista kiinnostunutta yleisöä on syytä pyrkiä palvelemaan. Muissa tutkintoaineissa näin laaja ja näkyvä opinnäytetyön esilletulo ei ole ollut mahdollinen. Sen merkittäviä rakennuspuita ovat olleet vuonna 1991 perustettu urheilun oikeusturvalautakunta, joka on ollut meille mukana olleille oivallinen yhdessä oppimisen foorumi, sekä vuonna 1994 perustettu urheiluoikeuden yhdistys, joka on kilpaillut aktiivisimman oikeudenalakohtaisen tieteellisen yhdistyksen paikasta Suomessa. Vaikka ne ovat samoja tai samantyyppisiä kansallisissa oikeusjärjestyksissä on kuitenkin eroja. Urheiluoikeuden yhdistyksellä on ollut vuodesta 1998 alkaen vuosijulkaisu "Urheilu ja oikeus". Monet kysymykset ovat tulleet esiin samanaikaisesti monissa maissa, ja keskeiset ongelmat ovat suureksi osaksi globaaleja. Urheiluoikeuden asiaa on voitu viedä eteenpäin myös SLU:n projektikohtaisissa asiantuntijatyöryhrnissä. Urheilu on kansainvälistä niin myös urheiluoikeus Urheilu ja erityisesti kilpaurheilu on kansainvälistä. Oikeusturvalautakunnan puheenjohtajina ovat olleet urheilusta hyvin perillä olevat arvostetut korkeimman oikeuden jäsenet, aluksi Erkki-Juhani Taipale ja hänen jälkeensä Pertti Välimäki. Poikkeuksena on kuitenkin urheilun ylin riidanratkaisuorgaani välimiesoikeutena toimiva Court of Arbitration for Sports. Urheilija voitiin niin ikään asettaa kilpailukieltoon häntä itseään kuulematta ja varsin pienistäkin rikkeistä. Urheiluoikeus on valinnainen oppiaine. kiintoisaa erityisesti urheilun tehokkaan itsesääntelyjärjestelmän kannalta. Meiltä tällaisena voidaan mainita pesäpallon sopupeliskandaali ja siihen liittyvä vedonlyönti. Kun jokin asia on ratkaistu jossain tietyllä tavalla, se ei merkitse sitä, että ratkaisu olisi kaikkialla muualla samanlainen. Pohjoismainen kanssakäyminen on tiivistä urheiluoikeudessa niin kuin oikeustieteessä yleensäkin. Vastaavat organisaatiot ovat myös Ruotsissa. Vedonlyöntipetoksesta on vain hovioikeustason ratkaisu eikä kysymykseen vihjetiedon hyväksikäyttämisen rangaistavuudesta ole yksiselitteistä vastausta. Tämä osoittaa lautakunnan tarpeellisuuden. Urheiluoikeuden professorin virka on ollut tehtäväalueeltaan valtakunnallinen. Opiskelijoille on ollut motivoivaa se, että tutkielmia (gradu ja) on julkaistu kymmenittäin opetusministeriön julkaisusarjassa, joka on levinnyt hyvin alan toimijoiden piiriin. Asia on osoittautunut pulmalliseksi myös oikeustutkimuksen alueella. Urheiluoikeuden ympärille on kehkeytynyt Suomessa 1990-luvun alkupuolelta lähtien asiantuntijayhteisö. Oikeusturvalautakunta, professuuri entä nyt. Urheiluoikeuden yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet ministeri Lauri Tarasti, johtaja Hannu Rautiainen ja allekirjoittanut. SLU on järjestänyt yhdessä Helsingin yli.opiston ja Urheiluoikeuden yhdistyksen kanssa jo kymmenkunta vuotta keväisin urheiluoikeuden päivän, joka on kerännyt vuosittain 50-100 alan harrastajaa tai siitä kiinnostunutta niin lakimiehiä kuin muitakin kulloinkin ajankohtaisten teemojen pariin. Oi keusturvalautakunta joutui kumoamaan Karalahdelle annetun kilpailukiellon. Oikeusturvalautakunnan juttumäärä on ollut vahvassa kasvussa. Tämä on merkinnyt sitä, että aineessa ovat tehneet opintosuorituksia vain asiasta kiinnostuneet. Tätä ei yleisö aina oivalla. Esimerkkinä voidaan mainita Jere Karalahden huurnekytkökset ja niiden puinti ensin lajiliitossa ja sitten urheilun oi keusturvalau taku nnassa. Urheilun oikeuden ongelmat joudutaan ratkaisemaan jonkin kansallisen oikeusjärjestyksen pohjalta. Usein skandaali on tuonut esiin kokonaan uuden ongelmatilanteen, johon kaivataan pikaista ratkaisua. Siksi urheiluoikeus ei voi eristäytyä kansallisesti. Skandaalit ovat voineet kalvaa urheilua pitkäänkin, mutta niillä on myös voinut olla urheilua puhdistava vaikutus. Myös urheiluoikeuden asiantuntija yliopistossa joutuu hankalaan tilanteeseen. HEIKKI HALILA Professori Helsinki Sähköposti: heikki.halila@helsinki.fi 34 Ull<UNTM TIEOE48• 1 /2011. Tämä on näkynyt myös oikeudellisella alueella sääntöjen kehittämisenä, tuomioistuinratkaisujen linjauksina sekä urheiluoikeuden doktriinin kehittymisenä. Suomi on ollut aloitteentekijänä urheiluoikeuden pohjoismaisissa symposiumeissa. Se liikkuu nyttemmin vuositasolla yli kahdessakymmenessä
Keskinen Urho Kujala Pirkko Numminen Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2010 osa 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. 42 Karoliina Kaasalainen, Kirsti Kasila, Jyrki Komulainen, Jari Villberg, Marita Poskiparta "Liikuntaa yhdessä ja erikseen" terveysliikunnan integroiminen lukiotyttöjen pakolliselle liikuntakurssille 49 Ne/Ii Johansson, Pilvikki Heikinaro-Johansson Suomalaisten vasemmistoaatteiden suhde urheiluun vuosina 1903-1923 56 Lauri Keskinen Suomalaisen naisvoimistelun kenttänäytösten tyylisuunnat. 70 70 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Päivi Atjonen Hannu Itkonen Kari L. . 63 Aino Sarje Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2011 Kirjoitusohjeet 2011 . ·················•················································ ... TUTKIMUSARTIKKELIT 2010 OSA 11 www.lts.fi Perherakenteen vaikutus suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen 36 Esa Rovio, Harto Hakonen, Kaarlo Laine, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Eino Havas, Tuija Tammelin Terveysliikunnan lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä................
ln order to enhance physical activity among parents with small children, iernpting and diverse possibiliries for physical activity should be provided. Puh: 050-4011951, sähköposti: esa.rovio@likes.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rovio E., Hakonen H., Laine K., Helakorpi S., Uutela A., Havas E., Tammelin T. Liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi lasten vanhemmille tulisikin tarjota aikaisempaa houkuttelevampia ja monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia ja vanhemman liikkumaan vapauttavaa hoiioapua. Kotitalouden suurempi koko, lasten runsaampi lukumäärä sekä erityisesti alle 7-vuotiaat lapset kotitaloudessa olivat yhteydessä vanhempien vähäisempään liikunta-aktiivisuuteen. . The Finnish adults were physically rnost acuve in the youngest (under 25-year olds) and oldest (55-64-year olds) age groups. Liikunta &Tiede 48 (1), 3~1. The questionnaire was mailed annually to 5000 randomly chosen 15to 64-year old Finnish people (n= 30000), and the response rate was on average 66 %. ln addition, the data was categorized based on the peoples physical activity levels into three groups; inactive, somewhat act ive and active. Rovio E., Hakonen H., Laine K., Helakorpi S., Uutela A., Havas E., Tammelin T. In addition, childcare help should be arranged to ease the parents' participation. Family structure and physical activity levels among Finnish adults. Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Suomalaiset olivat liikunnallisesti aktiivisimpia sekä alle 25-vuotiaina eitä 55-64-vuotiaina. The purpose of the preseru study was to derermine the amount of physical activity among Finnish adults of different ages, and especially to investigate how family structure is associated with the arnount of physical activity among Finnish men and women. Asiasanat.: liilwnla, t.erveys, aikuiset, perherakenne Key words: physical aclivity, healll,, adulls,family struclure 36 LIIKUNTA & TIEDE 48. 1 /2011 . A larger household, the amount of children, and especially the amount of children aged younger than 7 years, were associated with parerus' physical inactivity. AVTKkysely posuieuiin vuosittain 5000:lle väestörekisteristä satunnaisesti valituille 15-64-vuotiaalle suomalaiselle (n= 30000) ja kyselyyn vastasi keskimäärin 66 %. Aineisto jaettiin sukupuolen mukaan ja edelleen viiteen ikäryhmään, alle 25-, 25-34-, 35-44-, 45-54ja 55-64-vuotiaisiin sekä liikunta-aktiivisuuden mukaan kolmeen luokkaan, vähän liikkuviin, jonkin verran liikkuviin ja aktiivisiin. Liikunta &Tiede 48 (1), 3~1. Thus, the data of the current study is from 19 217 people. Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselytutkimuksen aineistoon (AVTK) vuosilta 2003-2008. . People were divided into Iive age groups; under 25-, 25-34-, 35-44-, 45-54-, and 55-64-year olds. Tutkimuksen aineiston muodostavat 19217 henkilöä. TUTKJMUSARTIKKEU. 2011. The research was based on questionnaire data collected during years 2003-2008 by the National Institute for Health and Welfare. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuutta eri ikäisillä suomalaisilla aikuisilla sekä erityisesti tutkia kotitalouden koon, lasten iän ja lukumäärän yhteyttä suomalaisten miesten ja naisten liikunta-aktiivisuuteen. Vähän liikkuvia oli eniten 25-54-vuotiaiden miesten ja 25-44-vuotiaiden naisten keskuudessa. The biggest amounts of inactive people were in the groups of 25 to 54-year old men and 25 to 44-year old women. PERHERAKENTEEN YHTEYS SUOMALAISTEN AIKUISTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN ESA ROVIO, HARTO HAKONEN, KAARLO LAINE, SATU HELAKORPI, ANTTI UUTELA, EINO HAVAS, TUIJA TAMMELIN Yhteyshenkilö: Esa Rovio, LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä, Viitaniementie 15, 40720 Jyväskylä. Perherakenne J3 aikuisten lnkonte-aktsvrsuus. 2011
2006). 2006). 2007). Perinteisiä iaustamuuuujia kuten vanhempien sosioekonominen asemaa tai koulutusta on tutkittu näkökulmasta, mikä on niiden yhteys lasten tai nuorten liikunta-aktiivisuuteen (Kantamaa 2010). TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämään Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -kyselytutkimuksen aineistoon vuosilta 2003-2008. 2002; Kinmonth ym. Esimerkiksi kohteina voisivat olla lasten ja nuorten sijasta tai ohella heidän vanhempansa, kun lapsiin ja nuoriin halutaan vaikuttaa. yksinhuoltaja vs. Tällaiseen näkökulmaan rajoittuminen antaa liian kapean kuvan ihmisen liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Koska yksilö määrittelee asennoitumisensa liikuntaan elämänkaaren aikana tärkeiden viiteryhmien kuten koulun, urheiluseuran, opiskelijayhteisön, puolison ja perheen, työyhteisön, harrastusryhmän tai eläkeläisjärjestön kautta, olisi myös näiden vaikutus tarpeen tunnistaa (Vuolle 2000). 2008; Marcus ym. 2006): 1) tietopohjaisilla lähestymistavoilla (suullinen neuvonta, kirjallinen materiaali ja mediaan perustuvat kampanjat) on pyritty lisäämään tietoa ja vaikuttamaan asenteisiin, 2) taitoperusteisilla lähestymistavoilla (ohjatut liikuntaohjelmat ja ryhmäharjoittelu) on pyritty vaikuttamaan käyttäytymisen hallintataitoihin ja luomaan vetovoimainen sosiaalista tukea antava ympäristö ja 3) ympäristöön liittyvien vaikuttamiskeinojen avulla on pyritty luomaan turvalliset ja viihtyisät fyysistä aktiivisuutta tukevat rakenteet. Koska liikuntasuhde ja liikuntaan liittyvät merkitykset luodaan lapsuuden ja nuoruuden aikana suhteessa toimintaympäristöön erityisesti vanhempien toimiessa mallina (Telama ym. Ulkoapäin tuodut ohjelmat eivät toimi, vaan ne tulee ainakin "kääntää" (ns translation research) uuteen kulttuuriympäristöön sopiviksi. 2003). vanhempien aktiivisuus, ystävien tuki) sekä fyysiseen ympäristöön (esim. JOHDANTO Fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa on kaksi yleistä paljon tieteellisesti todennettua tosiasiaa: (l) Säännöllinen liikunta edistää ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. liikuntamahdollisuuksien läheisyys) liittyviä tekijöitä. sosioekonominen tausta, vanhempien koulutus, sukupuoli, painoindeksi) psykologisia (esim. 2002). Tutkijat ovat palanneet lähtöruutuun ja oivaltaneet, että kyseessä on hankalasti ratkaistavissa oleva monitahoinen kysymys, johon vastaaminen vaatii monitieteellistä lähestymistä. He löysivät demografisia ja biologisia (esim. 2002; Marcus ym. Interventiot voidaan jaotella kolmeen lähestymistapaan (Biddle & Mutrie 2008; Kahn ym. Kuten liikuntapsykologit osuvasti toteavat, vähän liikkuvien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen tähtäävä interventiotutkimus on vasta alkuvaiheessa (Biddle & Mutrie 2008). Usein tutkimisen kohteena ovat olleet myös sellaiset psykologiset tekijät kuin yksilön motivaatio (Wang & Biddle 2001; Winters ym. Liikuntamahdollisuuksia hyödyntävät usein jo muutenkin liikkuvat. Nämä elämänkaaren erilaiset murroskohdat varusmiespalveluksen loppuminen, seurustelun aloittaminen ja vakiintuminen, opiskelun alkaminen ja päättyminen, aktiivisen urheilu-uran päättyminen, perheen perustaminen, työn aloittaminen, työpaikan vaihtaminen, työuran vakiinnuttaminen, työttömyys, muuttaminen tai parisuhteesta eroaminensosiaalisine ympäristöineen tulisi tutkijoiden, liikuntapääuäjien, erilaisten liikuntaa tarjoavien keskusten ja urheiluseurojen aiempaa paremmin tunnistaa ja hyödyntää. 2005; Kahn ym. Esimerkiksi suomalaisille on tyypillistä keski-iän tasaantumisvaiheen jälkeinen 50 ikävuoden tienoilla tapahtuva liikunta-aktiivisuuden nousu ja se, että äidin työ, koti työt ja lasten hoito sitovat hänen huomionsa kotiin, jolloin kaveriporukassa tapahtuva harrastetai työpaikkaliikunnan sijaan vaihtoehdoksi jää usein omatoiminen hyötyliikunta. kaksi vanhempaa tai sisarusten määrää) vaikutusta on toistaiseksi tutkittu vain vähän (Hesketh ym. 1997; Vuolle 2000), myös vanhempien ja perheen elämäntilanne tulisi tunnistaa. Esimerkiksi Sallis ym. Tutkimusten kohteina ovat olleet yksilöt, ryhmät ja yhteisöt kuten koulu tai työpaikka. Tutkijoiden haaste on löytää lisää tietoa esimerkiksi niistä niukasti liikkuvista, joiden liikunta-aktiivisuutta pyritään edistämään. (2007) jatkoivat tätä työtä päivittämällä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen liittyviä tekijöitä ja vetivät yhteen havaintoja 60 tutkimuksesta vuosilta 19992005. Aiempien tutkimuksien kohteena ovat olleet erityisesti lapset ja nuoret ja heidän vapaa-ajan käyttäytymisensä (Biddle & Mutrie 2008; Smith & Biddle 2008). Yksilön elämänkaaren murroskohtien ja tärkeiden viiteryhmien avulla voidaan ymmärtää, mikä on hänen liikunta-aktiivisuudessaan tapahtuvaa tarkoituksenmukaista ja suhteellisen säännöllistä iän mukaista vaihtelua ja mikä on taas muutosta yhteiskunnassa ja ihmisten käyttäytymisessä (Vuolle 2000). Fyysinen aktiivisuus ei rakennu vakaasti lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan on elämänkaaren epäjatkuvuuskohtien sävyttämää (Seefeldt ym. Sen sijaan niukasti on tutkittu lasten iän ja lasten lukumäärän tai kotitalouden koon yhteyttä vanhempien liikunta-aktiivisuuteen. Keskeisiä liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia perheeseen liittyviä tekijöitä ovat 4-12-vuotiaille minäpystyvyys (self-efficacy), vanhempien fyysinen aktiivisuus (pojille) sekä vanhempien tuki (parental social support), 13-18-vuotiaille taas omat asenteet, pystyvyys, perheen sosiaalinen tuki sekä vanhempien sosioekonominen asema ovat merkittäviä vaikuttajia (Van Der Horst ym. Kansainvälisten terveysliikunnan suositusten mukaista tasoa ei yleensä saavuteta. Fyysistä aktiivisuutta selittävien tekijöiden entistä parempi tunteminen on johtanut lukuisten erilaisten liikunta-aktiivisuutta selittävien teorioiden ja mallien sekä aktiivisuutta edistävien interventioiden luomiseen ja testaamiseen (ks. Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville rakennetaan erilaisia liikuntainterventioita tavoittamatta heidän kokemusmaailmaansa ja tuntematta heidän tarpeitaan. 2002). Aikaisempien tulosten mukaan vanhempien vaikutus lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudelle on merkittävä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on keskitytty tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen tai inaktiivisuuteen. Fyysistä aktiivisuutta on onnistuttu lisäämään jonkin verran lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutukset ovat harvoin yli puolta vuotta pitempiä (Biddle & Mutrie 2008; Foster ym. Tarkastelun kohteena on kolme liikunta-aktiivisuuden tasoa aktiivinen, jonkin verran ja vähän liikkuva sekä viisi ikäryhmää, alle 25-, 25-34, 35-44-, 45-54ja 55-64-vuotiaat. Ilmeisesti lapset perheessä vähentävät vanhempiensa etenkin naisten (Barnekow-Bergkvist ym. Kyselyyn LIIKUNTA & TIEDE 48. (2) Suuri osa länsimaalaisista ihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. 1999) liikunta-aktiivisuutta nykyään kuitenkin myös lasten hoitoon ja kotitaloustöihin aiempaa aktiivisemmin osallistuvien miesten liikunta-aktiivisuutta (Tammelin ym. AVTK-kysely postitettiin vuosittain 5000:lle väestörekisteristä satunnaisesti valituille 15-64-vuotiaalle suomalaiselle (yhteensä n= 30000). Biddle & Mut rie 2008; Seefeldt ym. 1996; Vuolle 2000; Yang ym. pystyvyyden tunne, minäkäsitys), käyttäytymiseen liiuyviä (esim. (2000) pyrkivät löytämään nuorten liikuntaaktiivisuuteen liittyviä tekijöitä ja kävivät läpi 54 tutkimusta vuosilta 1970 ja 1998. Myöhemmin Van Der Horst ym. 112011 , MKIMUSARTIKKEU, Perherakenne J8 aikuisten nkunta-axtnveuus 37. Vallitseva liikuntakulttuuri ja tarjolla olevat liikkumisen mahdollisuudet eivät puhuttele kaikkia. 2003).Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuutta eri-ikäisillä suomalaisilla aikuisilla sekä erityisesti tutkia kotitalouden koon, lasten iän ja lukumäärän yhteyttä suomalaisten miesten ja naisten liikunta-aktiivisuuteen. Perheen tilanteen ja perherakenteen (esim. Ihmisten liikunta-aktiivisuuteen kohdistuvan tutkimuksen kohde voisikin olla laajempi ja kohdistua ihmisen arkielämään ja elämänkaaressa tapahtuviin muutosvaiheisiin. TV:n katselu), sosiaalisia ja kuluuurisia (esim
Työmatkaliikuntaa kartoitettiin kysymyksellä: "Kuinlw monlCI minuuttia käveleue tai pyöräilet.le työmat.lwillanne. tarlwittaa menoja tulomat.lwan yhteensä l1äytettyä aikaa." Vastausvaihtoehdot olivat: l) en ole työssä tai työ on kotona, 2) kuljen työmatkan kokonaan mooLLoriajoneuvolla, 3) alle 15 min päivässä, 4) 15-30 min päivässä, 5) 30-60 min päivässä, 6) yli tunnin päivässä). Näin ollen lopullisen tutkimusaineiston muodostavat 19 217 henkilöä. 1) alle 7-vuotias, 2) 7-17-vuotias, 3) 18-24-vuotias, 4) 25-64-vuotias, 5) 65-vuoLLa täyttänyt. Liikunta-aktiivisuus oli vähäisintä 25-54-vuotiailla miehillä ja 25-44-vuotiailla naisilla. Kotitalouden koko oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen kaikissa ikäryhmissä (kuvio 3). Naisten 25-44-vuotiaiden ikäryhmät liikkuivat vähemmän kuin 1.5-24-vuotiaatja 45-64-vuotiaat (p<0,001). vastasi 19 707 henkilöä (66 %), joista rajattiin pois ne, jotka eivät voineet vamman tai sairauden vuoksi harrastaa liikuntaa (490 henkilöä). Työmatkaliikunta, minuuttia päivässä ei työmatkaa, matka moottoriajoneuvolla tai työmatkan kesto < 15 min Vapaa-ajan liikunnan useus (vähintään puoli tuntia kerralla, ainakin lievästi hikoillen ja hengästyen). 2009). Niin miesten kuin naistenkin nuorimmat ja vanhimmat ikäryhmät harrastivat liiTAULUKKO 1. Kun perheessä ei ole lapsia tai on vain yksi alle 7-vuotias lapsi, ovat naiset miehiä aktiivisempia liikkujia (p<0,001). Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin suhteellisten osuuksien khiin neliö-testillä, t-iesullä ja KruskallWallisin testillä. vähän liikkuva D jonkin verran liikkuva . Miesten 25-54vuotiaiden ikäryhmät liikkuivat vähemmän kuin 15-24-vuotiaat ja 55-64-vuoLiaat (p<0,001). Vastaajat jaettiin näiden kahden kysymyksen perusteella vähän liikkuviin, jonkin verran liikkuviin ja aktiivisiin (Taulukko 1). Vähän liikkuvilla oli suurempi kotitalouden koko kuin aktiivisilla (pS:0,001). Huom. Tutkitut (n= 19217) jaettiin viiteen ikäryhmään, alle 25-, 25-34, 35-44-, 45-54ja 55-64-vuotiaisiin. Vapaa-ajan liikuntaa kartoitettiin kysymyksellä: "Kuinlw usein harrastatte vapaaajan liiliuntaa vähi11tää11 puoli tuntia niin, että aincd1i11 lievästi hengästytte ja hi/wi/ette?". Vastausvaihtoehdot olivat: 1) päivittäin, 2) 4-6 kertaa viikossa, 3) 3 kertaa viikossa, 4) 2 kertaa viikossa, 5) kerran viikossa, 6) 2-3 kertaa kuukaudessa, 7) muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, 8) en voi vamman tai sairauden vuoksi harrastaa liikuntaa. Tutkittavien luokittelu vähän liikkuviin (valkoinen), jonkin verran liikkuviin (vaalean harmaa) ja aktiivisiin (tumman harmaa) vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan perusteella. Naiset olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin miehet (p<0,001) kaikissa muissa (p<0,001) paitsi alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa liikunta-aktiivisuudessa ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. Kun alle 7-vuotiaita lapsia on kaksi tai enemmän, Miehet . TULOKSET Vähän liikkuviksi osoittautui 30 % miehistä ja 21 % naisista, aktiivisiksi puolestaan 35 % miehistä ja 40 % naisista (kuviot 1 ja 2). kertaa viikossa 15-30 min yli 30 min kuntaa aktiivisimmin (p<0,001). Kotitalouden kouluikäisten lasten (7-17-vuotiaiden) lukumäärä oli yhteydessä vanhempien liikunta-aktiivisuuteen 45-54-vuotiailla: aktiivisilla oli perheessä keskimäärin hieman vähemmän 7-17-vuotiaita lapsia kuin vähemmän liikkuvilla (p<0,001). aktiivinen 15-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat Yhteensä 19% 44% 31 % 37% 32% 37% 37% 27% 34% 35% 31% 27% 32% 42% 30% 35% 35% KUVIO 1. Miesten liikunta-aktiivisuus (vähän liikkuva, jonkin verran liikkuva ja aktiivinen) ikäryhmittäin. 38 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 , T\JTKJMUSA9TIKKEU. Perherakenne J8 arku sten h1kunta-akt1Msuus. AVTK-tutkimuksen keskeisenä iavoiueena on seurata suomalaisten elintavoissa tapahtuneita muutoksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä (Helakorpi ym. Alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen kaikissa ikäryhmissä (pS:0,001) lukuun olla malta 55-64-vuot iaiden ryhmää, jossa alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä oli ymmärrettävästi erittäin vähäinen. Miesten ja naisten välinen liikunta-aktiivisuuden vertailu osoittaa, että kotitalouden koon kasvu vaikuttaisi vähentävän naisten aktiivisuutta miehiä enemmän (kuvio 4). Liikunta-aktiivisuutta mitattiin kahdella kysymyksellä. Kotitalouden kokoa ja lasten lukumäärää kartoitettiin kysymyksellä: "Kuinlw moni lwtitalout.eenne liuuluvista 011".
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 25-34-vuotiaat vähän liikkuva jonkin verran liikkuva aktiivinen 35-44-vuotiaat vähän liikkuva jonkin verran liikkuva aktiivinen 45-54-vuotiaat vähän liikkuva jonkin verran liikkuva aktiivinen 55-64-vuotiaat vähän liikkuva jonkin verran liikkuva aktiivinen -·~2, 2,4 2 8 1,0 1,0 1,0 2,6 3,5 33 3,2 . LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 , fUTKIMUSAATIKKELI, Perherakenne Ja aikuisten l11kunta•akt11visuus 39. Naisten liikunta-aktiivisuus (vähän liikkuva, jonkin verran liikkuva ja aktiivinen) ikäryhmittäin. Kotitalouden koko . jonkinverran liikkuva . Naiset . Liikunta-aktiivisuus kotitalouden koon, lasten lukumäärän ja iän mukaan ikäryhmittäin. vähän liikkuva . Alle 7 -vuotiaita . aktiivinen 15-24-vuotiaat 39 % 44 % 25-34-vuotiaat 40 % 36 % 35-44-vuotiaat 39 % 36 % 45-54-vuotiaat 42 % 40 % 55-64-vuotiaat 36 % 46 % Yhteensä 39 % 40 % KUVIO 2. 7-17-vuotiaita KUVIO 3
Tällaisia ovat esimerkiksi lasten syntyminen, kasvaminen ja kotoa poismuuttaminen. 2002). Kriittisesti arvioituna näkökulma on suppea, sillä puuttuvan motivaation taustalla voi olla sellaisia omia valintamahdollisuuksia rajoittavia pcrhetekijöuä, joita on tarkasteltu tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa suomalaisten liikunta-aktiivisuutta arvioitiin kysymyksellä vapaa-ajan ja työmatkaliikunnan harrastamisen useudesta. Keskeinen on myös välitön asuinympäristö liikuntapaikkana. Tämä ei riitä kuvaamaan ihmisen fyysistä kokonaisaktiivisuutta. 2003; Seefeldt ym. Naiset käyttävät tämän miehiä paremmin hyväksi. Kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja ikä olivat yhteydessä aikuisten liikuntaaktiivisuuteen. Liikunta-aktiivisuus lasten lukumäärän mukaan miehillä ja naisilla. Tutkijoiden on kuitenkin syytä huomata, että ihmisen elämänkaaressa on lukuisia liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia murrosja liitoskohtia mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. esim. Perherakenne ja aikuisten liikunta-aktiivisuus. Liikunnan tulisi tuottaa hyötyä (itsensä toteuttaminen), iloa (yhdessä koettua) ja pätevyyttä (osaaminen). Tässä tutkimuksessa elämänkaaren murroskohtia pyrittiin kuvaamaan lasten lukumäärällä ja iällä. Kun alle ?-vuotiaita lapsia on perheessä useampi kuin yksi, vaikuttaisi lasten lukumäärä vähentävän äitien liikunta-aktiivisuutta isiä enemmän. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa ihmisen liikunta-aktiivisuudesta siinä suhteessa, mitä kukakin tekee, missä elämäntilanteessa ja kuinka nämä tekijät vaikuttavat ihmisen valintoihin. tilastollisesti merkitseviä eroja ei enää miesten ja naisten välillä ole. Liikunta-aktiivisuus oli vähäisintä 25-54-vuotiailla miehillä ja 25-44-vuotiailla naisilla. Kuvio osoittaa myös, että ne aikuiset, joilla ei ole lainkaan lapsia ovat lapsiperheisiin verrattuna liikunnallisesti aktiivisempia (p<0,001). Lapsiperheissä kertyy vanhemmille askeleita arjen lomassa, istumiseen ei jää aikaa, pienten syli lasten kantaminen käy lähes harjoittelusta. Lapsiperheen arjen ympäristö käsittää liikkumisen asunnon, päiväkodin, koulun, työpaikan ja päivittäispalveluiden välillä. Liikuntapsykologisella motivaatiotutkimuksella on pitkät perinteet ja lukuisia teoreettisia malleja ja hypoteeseja. POHDINTA Tutkimuksen perusteella suomalaiset olivat liikunnallisesti aktiivisimpia työikäisten nuorimmissa (alle 25-vuotiaat) ja vanhimmissa (55-64-vuotiaat) ikäryhmissä. 1 /2011 • TUTKIMUSARTIKKEU. Lasten vanheneminen ja itsenäistyminen antaa myös vanhemmille mahdollisuuden omaan vapaa-aikaan ja sen myötä myös liikuntaan. Fyysisen aktiivisuuden vetovoimaisen perustan tulisi kiinnittyä luontevasti ihmisen arkielämään ja kattaa koko perheen tarpeet (ks. Miehillä inaktiivinen elämäntapa vaikuttaa ikään kuin jäävän "päälle". perheliikuntaverkosto: http://www.perheliikunta.fi/). Tutkimuksen tuloksista on vielä pitkä matka aktiiviseen liikkujaan. Liikunnan mahdollisuudet ovat erilaisia nuorille, parisuhdetta perustaville aikuisille, vauvaikäisten, päiväkotija kouluikäisten lasten vanhemmille tai vanhuksille. Tässä tutkimuksessa saatiin viitteitä ihmisen elämänkaaren liitoskohtien vaikutuksesta liikunta-aktiivisuudelle. Havaintomme naisten ja miesten eroista liikunta-aktiivisuuden kehityksessä elämänkaarella on kuitenkin syytä varmentaa pitkittäistutkimuksella. 35% 37% 35% 38% 21% KUVIO 4. . vähän liikkuva D jonkin verran liikkuva . Tutkimus vahvistaa aikaisempien selvitysten havaintoja aikuisväestön liikunta-aktiivisuudesta (Vuolle 2000): nuoret aikuiset ja eläkeiän kynnyksellä olevat suomalaisista aikuisista aktiivisimpia ja etenkin naisten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat työ, kotityöt ja lasten hoito. Oletuksena on, että muutos aktiivisuudessa saadaan aikaiseksi ihmisen käyttäytymisen motiiveja, niiden eroja ja yhtäläisyyksiä tunnistamalla sekä näihin vaikuttamalla. Perheessä, jossa on alle seitsemänvuotiaita lapsia, oli aikuisten liikunta-aktiivisuus vähäisempää. aktiivinen Lapsia (alle 7v) = Miehet Naiset Lapsia (alle 7v) = 1 Miehet Naiset Lapsia (alle 7v) = 2 Miehet Naiset Lapsia (alle 7v) = 3 tai yli Miehet Naiset 35% 39% 38% 25 40% 33% ' 1 1. 1 hmisten liikunta-aktiivisuutta on selueuy ja pyritty tulkitsemaan motivaatioteorioilla. Kodin lähiympäristöön terveysliikuttajana suunnataan yhä enenevässä määrin 40 LIIKUNTA & TIEDE 48. Viime vuosina interventioiden ja ihmisen käyttäytymisen tulkinnan perustana ovat olleet sellaiset sosiaalis-kognitiiviset teoriat kuin tavoitesuuntautuneisuusteoria (achievernent goal theories), pystyvyys(self-efficacy) tai itsemääräämisteoria (self-determination theory) (Biddle & Mutrie 2008; Carron ym. Kouluikäisten lasten (7-17-vuotiaiden) osalta vastaava ilmiö havaittiin 45-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Tätä arjen aktiivisuutta ei kyselylomakkeilla useinkaan pystytä kartoittamaan
R., & Van Mechelen, W. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. E. London: Routledge. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 9 (21, 120-127. Välittöm än asuinym päristön läheisyydessä olevat tilat, alueet ja liikuntapaikkakeskiuymät palvelevat pienellä säteellä m ahdollisim m an m onia tehokkaasti ja morukäyttöisesti eri vuorokauden ja vuodenaikoina. Circulation 114, 2739-2752. Smith, A. Factors explaining the physical activity of young adults: the importance of early socialization. 1999. J. Lancet 371, 41-48. A. Cohchrane Database of Systematic Reviews. Yang, X., Telama, R., Leino, M., & Viikari J. lssue 1. Carron, A. 2000. Teoksessa M. 2001. 2009. Preventive Medicine 37 (41, 375-381. Sallis, J. American Journal of Preventive Medicine 13 (4): 317-323. 2008. The psychology of physical activity. A review of correlates of physical activity of children and adolescents. Työterveyslaitos, Oulu. F., Prochaska, J. Liikuntatarjonnassa tulisi huomioida ihmisen arki ja elämäntilanne kuten muutokset perheessä tai työssä. 2005. Uusi suunta liikuntatutkimukseen, Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. l., & Charlton, T. Youth Physical Activity and Sedentary Behavior: Challenges and Solutions. 2010. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. Tutkimuskatsaus. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Lähiliikuntapaikat tukevat terveyttä edistävä liikuntaa, kun ne ovat esteettömästi saavu tenavia, turvallisia, kestäviä, ympäristöystävällisiä, maksuttomia ja energiatehokkaita. H. W. No.: CD003180. J. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. Seefeldt, V., Malina, R.M., & Clark, M.A. Journal of Sport & Exercise Psychology 23, 1-22. 2010. Lapsiperheitä eivät saa liikkeelle yksinomaan liikunnan yksilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin pohjautuvat perustelut. Liikuntaolosuhteita kehittäminen vahvistaa pyöräilyn ja kävelyn asemaa suhteessa henkilöautoiluun. 2008. Pefherakenne },9 aikuisten l11kunta-akt1Msuus 41. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 23-46. R., Petosa, R. lnterventions for promoting physical activity. Psychology of physical activity. R., Claytor R. l., & Biddle, S. Liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi lasten vanhemmille tulisi tarjota hoitoapua sekä houkuttelevia ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Physical activity pattern in men and women at the ages of 16 and 34 and development of physical activity from adolescence to adulthood. A., Buchner D., Daniels S. 2003. Vähän liikkuvat nuoret aikuiset alaryhmien tunnistaminen. 2008. Physical activity in childhood and adolescence as predictor of physical activitv in young adulthood. C., Yancey, A. Tammelin, T, Näyhä, S., Laitinen, J., Rintamäki, H., & Järvelin, M-R. Parhaimmillaan asuinalueen fyysinen suunniuelu luo edellytykset yhteisön sosiaalisten suhteiden luomiselle. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. Liikunta & Tiede 46 (61, 26-33. Kokkonen, J. Liikuntaolosuhteiden huomioonottaminen rakentamisessa edellyttää hallinnonalojen yhteistyötä eritysosaamista ja asiantuntemusta. F., King, A. K., Franklin B. J., & Taylor, W. scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity); Council on Cardiovascular Disease in theYoung; and the lnterdisciplinaryWorking Group on Ouality of Care and Outcomes Research. 2006. 2007. J. Champaign, IL: Human Kinetics. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 6 (61, 359-370. Kodin lähiym päristön tulee olla helppoa ja houkuttelevaa liikunnan harrastam iselle. M., Sallis, J. Physical activity intervention studies: what we know and what we need to know: a ihmiset. C. 2003. Children's television viewing and objectively measured physical activity: associations with family circumstance. Sosiaalinen ympäristön muodostavat aviopuolison, lasten, sukulaisten, ystävien, työkavereiden, päiväkodin ja koulun henkilökunnan ohella myös asuinalueen LÄHDELUETTELO Bamekow-Bergkvist, M., Hedberg, G., Janlert, U., & Jansson E. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana.Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Dissertation. A brief review on correlates of Physical Activity and Sedentariness in Youth. Using social cognitive theory to explain discretionally, "leisure-tirne" physical exercise among high school students. Helakorpi, S., Paavola M., Prättälä, R., & Uutela, A. Oulu: Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto. 2009. Kantamaa, M. J. Päälläjien, Iiikuuajien, ja tutkijoiden liikunta-aktiivisuuua edistävät interventiot tulisi suunnata ja toteuttaa erilaisten kohderyhmien tarpeet ja kokemusmaailma turmistaen ja huomioiden. 2000. Physical activity and social status in adolescence as predictors of physical inactivity in adulthood. A., Twisk, J. C. Medicine and Science in Sports and Exercise 32 (51, 963-975. Biddle, S. C. Kinmonth, A., Wareham, N., Hardeman, W., Sutton, S., Prevost, A., Fanshawe, T, Williams, K., Ekelund, U., Spiegelhalter, D., & Griffin, S. M., Dubbert, P. Foster, C., Hillsdon, M., & Thorogood, M. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1043. The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents. Liikunnan merkitys rakentuu elämänkaarella. H., Williams, D. LIIKUNTA & TIEDE 48. 1996. 2nd edition. Kahn, E., Ramsey, l., Brownson, R., Heath, G., Howze, E., Powell, K., Stone, E., Rajab, M., & Corso, P. K., & Biddle, S. Vuolle, P. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THU, Raportti 2/2009 Hesketh, K., Crawford, D., & Salmon, J. Medicine & Science in Sports & Exercise 39 (8), 1241-1250. Wang, J. 1997. New York: McGraw-Hill. Telama R, Yang X, Laakso L, Viikari J. Journal of Adolescent Health 32 (61, 436-442. Sports Medicine 32 (3): 143-168. MKIMU&A.RTIKKEU . Van Der Horst, K., Paw, M. Young People's Motivational Profiles in Physical Activity: A Cluster Analysis. V., Hausenblas, H. 2002. 2002. 1 /2011 . huom iota (Kokkonen 20 10 , 28 8 -364 ). (toim.). Art. A., & Estabrooks, P. P. Determinants, well-being and interventions. Factors Affecting Levels of Physical Activity in Adults. Efficacy of a theory-based behavioural intervention to increase physical activity in an at-risk group in primary care (ProActive UKI: a rendomised trial. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 36 (31, 1-10. 2006. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 18. H., & Mutrie, N. Winters, E. Rovio, E., Hakonen, H., Kankaanpää, A., Eskola, J., Hakamäki, M., Tammelin, T., Helakorpi, S., Uutela, A., & Havas, E. 2003. A systematic review, American Journal of Preventive Medici ne 22 (4SI, 73-107. Marcus, B. The effectiveness of interventions to increase physical activitv
Mot ivaat io ja itscarvio id ut li ikuruataidot olivat paremmat vapaa-ajan liikuntaa yli 3 kertaa viikossa harrastavilla kuin vähemmän liikkuvilla. Physical act ivit y assessment was based on leisure time physical activity and commuting time to work by walking or cycling. Evaluation of EHL among inactive groups coulcl contribute designing ancl aiming exercise counseling to sedentary people. Liikunta &Tiede 48 (1), 42-48. Menin 1he high EHL group exerciscd more and they hacl better physical fitness. TERVEYSLIIKUNNAN LUKUTAIDON YHTEYS VAPAA-AJAN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN JA FYYSISEEN KUNTOON TVÖIKÄISILLÄ MIEHILLÄ KAROLIINA KAASALAINEN, KIRSI KASILA, JYRKI KOMULAINEN, JARI VILLBERG, MARITA POSKIPARTA Yhteyshenkilö: Karoliina Kaasalainen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, Keskussairaalantie 4, PL 35(L) 40014 Jyväskylä. The samplc of t his siudy consisted of 104 mcn (mean age 49 year, SO±7.5) who completed the health behavior quesriormaire in the spring 2009. Exercise health literacy among working aged men relationship to physical activity and physical fitness. Aineisto oli osa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen ja LIKES-1u1kimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa "Sisäh ääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden lukutaiio tajua ja toimintaa?" -tut kimusta (2008-2009). Terveysliikunnan lukutaidon tason tunnistaminen voisi auttaa jatkossa liikuntaneuvonnan suunnittelussa ja liikuntainterventioiden kohdentamisessa. . Terveysliikunnan lukutaidolla oli t ilast ollisest i merkitsevä yhteys liikuntaak t iivisuutce n ja fyysiseen kuntoon. TUTKlMUS/1,RTIKKELI Terveysl11kunnan lukutarto. Keyworcls: p/Jysical activity, meri, working agecl, /Jealt/1 literacy Asiasancll: liilwnlCI, miehet, työiliäiset., terveyden lukutaito 42 Ulr<UNTA & TIEDE 48, l /2011 . The index of EHL was formulated by summing up the score of 15 EHL itcms concerning knowledge, skills ancl motivation. Further research aboul EHL and physical activity is ncecled. The prescnt data are Irorn research projcci (2008-2009) conducted by Research Centre for Health Promotion and LIKESResearch Center for Sport and Heah h Scierices. Liikunta & Tiede 48 (1), 42-48. Terveysliikunnan lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä. The airn of this study was to examine exercise rclated heali h literacy (EHL) and its relationship to leisure t ime physical act ivity and physical fitness among Finnish working aged rnen. Exercising in leisure time over 3 times in a week was relatecl to beuer exercise relatecl skills and higher motiva1ion, bu1 1here were no differences in knowledge between EHL groups. 2011. Accorcling to the score subjccts wcre dividecl into two groups (low ancl high EHL). Summapistemäärien mukaan aineisto [aeu iin kahteen ryhmään: hyvä ja huono terveysliikunnan lukutauo. Työmatkaliikunnan määrä ei ollut yhteydessä terveysliikunnan lukutaitoon. Tutkimukseen osallistui vuoden 2009 keväällä 104 työikäistä miestä. Terveyden luku taidon ja liikunta-aktiivisuuden välisistä yhteyksistä tarvitaan jatkotutkimuksia. Tui kimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko työikäisten (25-64vuotiaiden) miesten terveysliikunnan lu kuiaito yhteydessä vapaaajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Tilastollisissa analyyseissa käytettiin ristiintaulukointeja ja merkitsevyydct testattiin x 2 -testisuureella. . The data werc collected by health behavior questionnaire, Polar Own l ndexfitncss iest and Inbody 720-body cornposition analyz er. 040-8654055, sähköposti: karoliina.s.kaasalainen@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Kaasalainen K., Kasila K., Komulainen J., Villberg J., Poskiparta M. Aineisto kerått iin kolmelta paikkakunnalta icrvcyskäyt täytyrniskyselyi llä, Polar Ownl ndex-kuntomittauksi lla ja Inbody 720-kehon koostumusmittauksilla. Kaasalainen K., Kasila K., Komulainen J., Villberg J., Poskiparta M. Tcrveysliikunnan lukutaitoa arvioitiin summamuuuujalla, joka koostui 15, liikuntaan liittyviä tietoja, taitoja ja motivaatiota kuvaavast a, väittämästä. 2011. Puh. Chi-square tests inclicatecl that clifferences in physical activity and self-rcponecl physical fitness were statistically significant between low ancl high EHL groups
Liikuntakäyuäytyrniseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu oppimisja käyttäytymisteorioiden sekä ekologisten ja sosiaalisten mallien avulla (Marcus ym. Tutkimukset ovat todenneet, että miehet etsivät harvoin omaaloitteisesti tukea ja neuvontaa terveysasioihin (Näslindh-Ylispangar 2008; Saunders & Peerson 2009). 2008; Marcus & Forsyth 2009; 36-47; von Wagner ym. 2006; Marcus & Forsyth 2009, 22-34; Schwartzer 2008). Baker ym. 1 /2011 , TUTKIMUSARTIKKELI, Ierveystck uroan lukutaito 43. 2007). KKl-ohjelman tavoitteena on aktivoida yli 40-vuotiaita suomalaisia liikunnan harrastamiseen. 2008; von Wagner ym. Suomalaisten miesten suhtautuminen liikuntaan on yleensä myönteistä, mutta liikuntaharrastuksen aloittaminen ja ylläpitäminen ilman riittävää tukea voi olla vaikeaa (Pietilä 2008). 2010; Helakorpi ym. Väittämistä muodostettiin summamuuttuja, jonka pistemäärää käytettiin terveysliikunnan lukutaidon arvioimisessa. Kysymyssarjalla kartoitettiin terveyden lukutaidon viitekehyksessä ja tasojen märittelyssä esille tulleita osa-alueita, jotka tässä yhteydessä tarkoittivat liikuntaan liittyviä tietoja, taitoja ja motivaatiotekijöitä. 2007). 2005; Wolf ym. Nutbearn (2008) on jakanut terveyden lukutaidon kolmelle tasolle, joita ovat toiminnallinen, vuorovaikutuksellinen ja kriittinen terveyden lukutaito. 2005). Aineistonkeruussa käytettiin terveyskäyttäytymiskyselyä, Polar Ownlndex-kuntomittausta (www.polar.fi) ja lnbody 720-kehon koostumusmittausta (www. 2006). Valtaosa tutkimuksista on toteutettu sairaalaympäristöissä, mutta arkielämässä tarvittavan terveyden lukutaidon ja terveystottumusten välistä yhteyttä on tutkittu vähemmän (lshikawa ym. Väittämät laadittiin terveyden lukutaitoa koskevan tutkimuskirjallisuuden ja terveyden lukutaidon arviointimittarien pohjalta (mm. 2007; Wolf ym. Liikuntakäyttäytymisessä toiminnallisen terveyden lukutaidon merkitys liittyy tietoisuuden lisääntymiseen liikunnan terveysvaikutuksista ja motivaation heräämiseen liikunnan harrastamista kohtaan (Ishikawa ym. Heikko yleinen luku taito ja alhainen koulutustaso ovat olleet yhteydessä huonoon terveyden lukutaitoon, johon puolestaan liittyy huono koettu terveys, vähäinen terveyspalvelujen käyttö ja suurempi alttius riski käyttäytymiselle (Lee ym. Terveysliikunnan lukutaidon mittari Terveysliikunnan lukutaidon arvioinnissa käytettiin 15 väittämän kysymyssarjaa (ks. 2008; Poski parta ym. Terveyden lukutaidosta rajattiin "ierveysliikunnan lukutaito" -käsue kuvaamaan tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa "Sisältääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden luku taito tajua ja toimintaa?" -tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin yhteensä kolmelta 10000-100000 asukkaan paikkakunnalta. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen on haastavaa, sillä interventioiden tulokset jäävät usein lyhytaikaisiksi, eivätkä kampanjat tavoita inaktiivisia ryhmiä (Marcus ym. Liikuntaa rajoittavien taloudellisten, fyysisten ja sosiaalisten tekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen voi kaventaa liikunta-aktiivisuuden eroja (Borodulin ym. Kriittiseen terveyden lukutaitoon sisältyy ymmärrys terveyden sosiaalisista määrittäjistä, terveyseroista ja tasa-arvosta (Mogford ym. 2004; Paasche-Orlow ym. Vuorovaikutuksellinen terveyden lukutaito liittyy sosiaalisen ja fyysisen ympäristön viestien tulkintaan, erilaisissa olosuhteissa toimimiseen, tuen etsimiseen ja motivaation vahvistamiseen (Nutbeam 2008; Poskiparta ym. 2007). 2008). 2003; lshikawa ym. Tutkimukseen saatiin 104 miestä, joista noin 60 prosenttia oli kuullut tutkimuksesta työyhteisönsä kautta ja muut paikkakuntiensa liikuntaja nuorisotoimista. Aikuisväestössä yleinen lukutaito rajoittaa harvoin mahdollisuuksia vastaanottaa terveystietoa, mutta ristiriitaisen tiedon tulkinta ja soveltaminen käytäntöön on haastavaa (Linnakylä ym. 2000; Pietilä 2008). Yhteisön liikunnallinen aktivoituminen, toiminta liikuntaseuroissa tai liikuntapolitiikkaan osallistuminen kertovat myös kriittisestä terveyden lukutaidosta (vrt. Kriittinen terveyden lukutaito on sekä yksilön että yhteisön ominaisuus, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen oman ja ympäristön terveyden edistämiseen (Nutbeam 2008). Terveyden lukutaito tarkoittaa yksilön kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, jotka määrittävät motivaation ja valmiudet löytää, ymmärtää ja käyttää tietoa terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen (Nutbeam 2008). inbody.fi). Pisteytys toteutetLIIKUNTA & TIEDE 48. SuomiMies-teema on ollut mukana KKl-ohjelmassa vuodesta 2007, ja sen tarkoitus on kannustaa miehiä huolehtimaan terveydestään (www.kki.likes.fi). Aineisto kerättiin Kunnossa kaiken ikää-ohjelman osana toteutetun SuomiMies-kampanjan yhteydessä syksyllä 2008 ja keväällä 2009. Terveysliikuntaan liittyvää lukutaitoa ei ole tähän mennessä tutkittu, mutta yleistä terveyden lukutaitoa arvioineiden tutkimusten tulokset ovat antaneet viitteitä huonon terveyden lukutaidon yhteydestä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen (Ishikawa ym. 2008). 2009). Vuorovaikutuksellisen terveyden lukutaidon tasolla korostuvat yksilön kokemukset pystyvyydestä ja käyttäytymisen hallinnasta, jotka ovat tärkeitä välittäviä tekijöitä liikunnan toteutumiselle (lshikawa ym. Käsitteeseen sisältyivät myös arviot liikuntaa koskevista tiedoista, taidoista ja motivaatiosta. Viime vuosina tutkimuskirjallisuudessa on käyty keskustelua myös terveyden lukutaidosta ja sen merkityksestä terveysvalinnoille (Peerson & Saunders 2009; von Wagner ym. Toiminnallisen terveyden lukutaidon taustalla on yleinen lukutaito, joka mahdollistaa tiedon hankkimisen ja ymmärtämisen sekä selviämisen arkielämässä. Terveyden lukutauoisuuieen vaikuttavat yksilön sisäiset ominaisuudet, kuten kognitiiviset kyvyt ja ikä sekä ympäristötekijät eli esimerkiksi lähipiiri, kulttuuri, koulutus ja sosioekonominen asema (Nutbeam 2008; von Wagner ym. Terveyden lukutaito kehittyy elämänkulun aikana formaalin oppimisen ja kokemusten kautta (von Wagner ym 2008). Suomalaisten miesten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudessa on havaittu selkeitä sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja. Marcus & Forsyth 2009, 149; Nutbearn 2008; Poskiparta ym. 2008). 2010; Nutbeam 2008). 2008; Nutbeam 2008). 2004; Paasche-Orlow ym. 2009). 2003; Lee ym. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan kaikki vapaaehtoiset 25-64-vuotiaat miehet,jotka saapuivat kevään 2009 seurantamittauksiin ja vastasivat niiden yhteydessä terveyskäyttäytymiskyselyyn. Suomalaisessa yhteiskunnassa terveysinformaatiota on runsaasti tarjolla esimerkiksi koulutuksen, tiedotusvälineiden ja viranomaisten kautta. Tutkimuksen alkumittauksiin syksyllä 2008 osallistui 150 miestä. Terveyden lukutaitoon kontekstisidonnaista, joten sen arviointi tulisi suorittaa terveyskäyttäytymisen osa-alueeseen ja toimintaympäristöön liitettynä (Peerson & Saunders 2009; Pleasant & Kuryvilla 2008). 1999; Gazmararian ym. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kunnossa kaiken ikää (KKI)ohjelman osana toteutettuun SuomiMies-kampanjaan osallistuneiden 25-65-vuotiaiden miesten terveysliikunnan lukutaitoa ja sen yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. 2008; Nutbeam 2008; Pleasant & Kuruvilla 2008). kuvio 1). Kriittinen terveyden lukutaito näkyy vastuullisena terveyskäyttäytymisenä ja kykynä selvitä elintapamuutoksiin liittyvistä haasteista (lshikawa ym. 2008). 2009; von Wagner ym 2008). JOHDANTO Liikunnan lukuisista terveysvaikutuksista huolimatta 40 prosenttia suomalaisista 25-64-vuotiaista miehistä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla). 2008; von Wagner ym. Terveyden lukutaidon yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin ja sairauksia koskeviin tietoihin on selvitetty useissa tutkimuksissa (Gazmararian ym
Oen asettanut liikuntaa iqJskevia tavoitteita 5. Liikun riittävästi 10. Oen löytänyt itselleni meluisan tavan harrastaa liikuntaa 9. Terveysliikunnan lukutaidon väittämistä poimittiin erikseen tietoja (ks. Väittämien summa-asteikon sisäistä konsistenssia mitattiin Cronbachin alfakertoimella, jonka arvoksi saatiin 0,88. Työmatkaliikuntaa tiedusteltiin kysymyksellä "Kuinka monta minuuttia kävelette tai pyöräilette tyomatkoillanne?" (menoja tulomatkaan yhteensä käytetty aika). Terveysliikunnan lukutaidon mittari ja miesten (N=92) arviot liikuntaa koskevista tiedoista, taidoista ja motivaatiosta. Oen rmtivoitunut lii~rman 11. liedän, mllainen liikunta edistää hyvinvointiani 4. liedän, kuinra usein rrimn tulisi liilml 6. l p). 2008, kysymykset 73 ja 74). Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kysyttiin seuraavalla tavalla: 44 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 · MKIMUSARTIKKELI · Terveysh1kunnan lukutarto. Liikuntataitoni ovat hyvät 8. Vastausvaihtoehdot olivat: 1 = En ole työssä tai työ on kotona, 2 = Kuljen työmatkan kokonaan moottoriajoneuvolla, 3 = Alle 15 minuuttia päivässä, 4 = 15 30 minuuttia päivässä, 5 = 3060 minuuttia päivässä, 6 = Yli tunnin päivässä. tiin siten, että väittämän vastausvaihtoehdot I ja 2 eli "täysin samaa mieltä" tai "jokseenkin samaa mieltä" saivat arvon 1, vaihtoehto 3 eli "en osaa sanoa" arvon Oja vaihtoehdot 4-5 eli "jokseenkin eri mieltä" tai "täysin eri mieltä" arvon -1. Pistemäärien keskiarvon (10 pistettä (p)) mukaan aineisto jaettiin kahteen luokkaan: hyvä (p 2:10) ja huono terveysliikunnan lukutaito (p ::,9). Luokittelurajana käytettiin pistemäärien mediaaneja (tiedot 5p, taidot 4p ja motivaatio Liikunta-aktiivisuuden, fyysisen kunnon ja painoindeksin mittarit Terveyskäyttäytymiskyselyssä liikunta-aktiivisuutta arvioitiin vapaaajan liikunnan ja työmatkaliikunnan avulla. Näin haluttiin selvittää, ovatko jotkut terveysliikunnan lukutaidon osa-alueista tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen tai fyysiseen kuntoon. Mnulla on hyvät rmhdollisuudet harrastaa liikuntaa 12 Osaan hakea erilaisia vaihtoehtoja liikunnan harrastus rmhdol lis uuk; is ta 13. kuvio 1, väittämät 1-3, 5, 6), taitoja (7-9, 12-15) ja motivaatiota ( 4, 10) kuvaavat suppeammat summamuuttujat. liedän, rmen iornn jos liikunta aiheuttaa terveydellisia ongelma 97,0 t 59,4 00,1 js 73,3 -61,0 ~ 78,4 ===:l!IIIII 39,2 ~ 68,0 ~ 90,3 ra 67,0 lYIIIIII 72,5 GilJII 71,8 ~ 74,5 ~ sarma meitä . Aineisto luokiteltiin kolmeen ryhmään, jotka olivat: 1 = yli 30 min päivässä, 2 = 15-30 min päivässä ja 3 = alle 15 min päivässä. liedän, mllaisella teholla mnun tulisi liilml 7. eri meitä . Tietojen summapistemäärän vaihteluväli oli 4, taitojen 11 ja motivaation 4 pistettä. Surnrnapisteiden mukaan aineisto jaettiin kahteen ryhmään. en osaa sanoa KUVIO 1. Tietoja koskevien väittämien Cronbachin alfakerroin oli 0,69, taitojen 0,77 ja kahden mouvaauovainämän 0,66. 0% 20 % 40% 60% 80% 100% 1.liedän liikunnan terveyshyödyt 99,0 Jo 2.liedän, mtä riskejä liikunta sisältää 83,3 3. liedän, mstä voin saada tukea liikunnan harrastamseen 15. Käytetyt kysymykset olivat samoja, jotka olivat mukana Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa (AVTK) vuonna 2007 (Helakorpi ym. Fystyn järjestärTiiän arl<ieläniin asioita niin, että liikunta on rmhdollista 14
Painoindeksin (BMl = kg/rn-) määrityksessä käytettiin osallistujan itse ilmoittamaa pituutta (m) ja lnbody 720 kehon koosturnusmittausten tuloksista poimittua kehon massaa (kg). Kehon koostumusmittaus toteutettiin keväällä 2009 samoissa tilaisuuksissa Polarkuntotestin ja terveyskäyttäytymiskyselyn kanssa. Terveysliikunnan lukutaidon yhteys liikuntaaktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon Terveysliikunnan lukutaidolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen, itsearvioituun fyysiseen kuntoon LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 , TVTKIMUSARTIKKELI, Iervevslllkunnan lukutaito 45. Terveysliikunnan lukutaidon yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon (itsearviointi ja Polar-kuntoluokka) tutkittiin ristiintaulukoimalla ja rnerkitsevyydet testattiin x 2 -testisuureella. Tilastollisissa analyyseissa liikunta-aktiivisuutta tarkasteltiin sekä vain vapaaajan liikunnan että työmatkaliikunnasta ja vapaa-ajan liikunnasta muodostetun summamuuttujan avulla. Yhteenlasketun työmatkaja vapaa-ajan liikunnan perusteella aktiivisia liikkujia oli vajaa 40 prosenttia miehistä (taulukko 2). Liikunta tehon (6) arvioinnissa vastaukset erosivat enemmän toisistaan. Vastausten perusteella aineistosta muodostettiin kolme ryhmää, joista ensimmäiseen yhdistettiin luokat 1-2, toiseen luokat 3-4 ja kolmanteen luokat 5-8. Subjektiivisen mittarin lisäksi fyysistä kuntoa arvioitiin kuruorniuauksissa sykevälivaihteluun perustuvalla Polar Ownlndex-kuntotestillä (Laukkanen 2004). Vastausvaihtoehdot olivat: l = erittäin hyvä, 2 = melko hyvä, 3 = keskimääräinen, 4 = melko huono, 5 = erittäin huono. Terveysliikunnan lukutaito Vastausten jakautuminen terveysliikunnan lukutaitoa arvioiviin väittämiin on esitetty kuviossa 1. Polar-kuntotestin seitsemän kuntoluokan (l = erittäin huono, 2 = huono, 3 = välttävä, 4 = keskiverto, 5 = hyvä, 6 = erittäin hyvä, 7 = erinomainen) perusteella aineisto jaettiin edelleen kahteen luokkaan: hyvä (5-7) ja huono tai keskiverto 0-4) fyysisen kunto. Painoindeksin mukaan aineisto jaettiin normaalipainoisiin (BMI < 25 kg!m2), lievästi ylipainoisiin (BMl = 25-29,9 kglm 2) ja huomattavasti ylipainoisiin (BMl :". Miehistä 30-40 prosentilla arviot liikuntataidosta (7-9, 12-15) ja -motivaatiosta (4,10) olivat kielteisiä tai niihin ei osauu ottaa kantaa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows 17.0ohjelmalla. Yli kolmasosa miehistä kuului keski tasoiseen Polar-kuntoluokkaan, ja noin puolet arvioi itse olevansa keski tasoisessa fyysisessä kunnossa (taulukko 2). Kuntotesti toteuteuiin tutkimuksen seurantamittausten yhteydessä mittaamalla selinmakuulla leposykettä viiden minuutin ajan. Vastausvaihtoehtaustatiedot dot olivat: 1 = päivittäin, 2 = 4-6 kertaa viikossa, 3 = 3 kertaa viikossa, 4 = 2 kertaa viikossa, 5 = kerran viikossa, 6 = 2-3 kertaa kuukaudessa, 7 = muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, 8 = en voi vamman tai sairauden vuoksi harrastaa liikuntaa. TULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot, liikuntaaktiivisuus ja fyysinen kunto Miesten keski-ikä oli 49 vuotta (SO±7,5). Testi antaa maksimaalista hapenouokykyä kuvaavan Polar Ownlndex-lukeman, jota käytetään yhdessä leposykkeen ja -sykevaihtelun, pituuden, painon, iän, sukupuolen ja liikunta-aktiivisuuden kanssa kuntoluokan määrittämiseen. Tutkimukseen osallistuneiden miesten niin, että ainakin lievästi hengästytteja hikoilette?". Yhteenlasketun liikunta-aktiivisuuden perusteella aineisto jaettiin kahteen ryhmään, joita olivat: 1 = vapaa-ajan liikuntaa yli 3 kertaa viikossa, työmatkaliikuntaa yli 30 minuuttia päivässä tai molemmilla tavoin aktiivinen ja 2 = vapaaajan liikuntaa enintään 3 kertaa viikossa ja työmatkaliikuntaa alle 30 minuuttia päivässä. 2008, kysymys 77). Vapaa-ajan liikuntaa 2-3 kertaa viikossa harrastavia Ikä f % 25-34 2 2 35-44 22 22,4 45-54 51 52,0 55-64 23 23,5 Yhteensä 98 100,0 Puuttuvia 6 Koulutus Kansatai peruskoulu 18 20,5 Ammattikoulu 33 37,5 Alempi korkeakoulututkinto 26 29,5 Ylempi korkeakoulututkinto 11 12,5 Yhteensä 88 100,0 Puuttuvia 16 Työtilanne Vakinainen työsuhde 92 92,0 Määräaikainen työsuhde 2 2,0 Työelämän ulkopuolella 6 6,0 Yhteensä 100 100,0 Puuttuvia 4 Siviilisääty Naimisissa tai avoliitossa 92 90,2 Naimaton 8 7,8 Asumuserossa tai eronnut 2 2,0 Yhteensä 102 100,0 Puuttuvia 2 Painoindeksi (kg/m2) (BMI) Normaalipaino (18,5-24,9) 24 24,7 Lievä ylipaino (25-29,9) 48 49,5 Huomattava ylipaino (30-) 25 25,8 Yhteensä 97 100,0 Puuttuvia 7 miehiä oli lähes 60 prosenttia koko aineistosta, mutta työmatkoilla päivittäin yli puoli tuntia liikkuvia oli alle 15 prosenttia. Fyysisen kunnon itsearviointi toteutettiin kysymyksellä: "Millainen on mielestänne nykyinen ruumiillinen kuntonne?" (Helakorpi ym. Taustamuuttujina käytettiin sosiodemografisia tekijöitä (ikä, koulutus, työtilanne ja siviilisääty) ja painoindeksiä. Liikunnan terveyshyötyjä, riskejä, laatua ja useutta koskevat asiat olivat suurimmalla osalla miehistä hyvin tiedossa (väittämät 1-3 ja 5). Tilastollisiin analyyseihin muodostettiin vastausten perusteella kaksi luokkaa: hyväkuntoiset 0-2) ja keskimääräisessä tai huonossa kunnossa olevat (3-5). Liikuntaa koskevia tavoitteita oli asettanut hieman alle 60 prosenttia, ja riittävästi arvioi liikkuvansa noin 40 prosenttia. "Kuinka usein harrastane vapaa-ajan liikuntaa vähintään puoli tuntia TAULUKKO 1. 30 kg/m-). Valtaosa heistä oli naimisissa tai parisuhteessa, vähintään ammattitutkinnon suorittaneita ja vakinaisessa työsuhteessa.joka neljäs miehistä oli normaalipainoinen (taulukko 1). Terveysliikunnan lukutaidon summamuuttujan sisäistä konsisienssia testattiin Cronbachin alfakertoimen avulla
Terveysliikunnan lukutaidon yhteys liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Terveysliikunnan lukutaidon osa-alueista hyvät tiedot oli 63 prosentilla, taidot 43 prosentilla ja motivaatio 49 prosentilla kysymyssarjaan vastanneista miehistä (N=92). Aktiivisesti vapaa-ajalla tai työmatkoilla liikkuvista 70 prosentilla oli hyvä terveysliikunnan lukutaito. Terveysliikunnan lukutaito Hyvä Huono Yhteensä p-arvo* %(f) %(f) %(f) %(f) Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus yli 3x/vko 79,3 (23) 20,7 (6) 100,0 (29) x'= 13, 173(2) 2-3x/vko 42,4 (25) 57,6 (34) 100,0 (59) p<0,001 max 1x/ vko 26,7 (4) 73,3 (11) 100,0 (15) Vapaa-aika+työmatkaliikunta Aktiivinen liikkuja** 70,3 (26) 29,7 (11) 100,0 (37) x'=9,042 Passiivinen liikuja * * * 39,4 (26) 60,6 (40) 100,0 (66) p=0,003 ltsearvioitu fyysinen kunto Hyvä 76,3 (29) 23,7 (9) 100,0 (38) x'=16,027(1) Huono tai keskimääräinen 35,4 (23) 64,6 (42) 100,0 (65) p<0,001 Polar-kuntoluokka Hyvä-erinomainen (5-7) 65,5 (19) 34,5 (10) 100,0 (29) x'=4,345(1) Heikko-kohtalainen (1-4) 42,2 (27) 57,8 (37) 100,0 (64) p=0,037 "Merkitsevvvoet testat1u x'-testillä. Enemmistö Polar-kuntotestin hyväkuntoisista sijoittui parempaan terveysliikunnan lukutaidon ryhmään. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa arvioitiin SuomiMies-kampanjaan osallistuneiden työikäisten miesten terveysliikunnan lukutaitoa. Fyysisen kuntonsa hyväksi arvioirieista yli 75 prosenttia sijoittui hyvään terveysliikunnan lukutaidon ryhmään, mutta suurin osa huonoksi tai keski tasoiseksi kuntonsa arvioineista lukeutui huonompaan ryhmään. Tutkimukseen osallistuneiden miesten fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus Polar-kuntoluokka f % 1-3 (huono tai välttävä) 32 34,0 4 (keskiverto) 33 35,1 5-7 (hyvä tai erinomainen) 29 30,9 Yhteensä 94 100,0 Puuttuvia 10 ltsearvioitu fyysinen kunto Huono 13 12,5 Keskimääräinen 52 51,0 Hyvä 38 36,5 Yhteensä 103 100,0 Puuttuvia 1 Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus yli 3 kertaa/vko 29 27,9 2-3 kertaa/vko 60 57,7 Enintään 1 kerta/vko 15 14,4 Yhteensä 104 100,0 Työmatkaliikunta yli 30 min päivässä 13 12,9 15-30 min päivässä 15 14,9 alle 15 min päivässä 73 72,2 Yhteensä 101 100,0 Puuttuvia 3 Vapaa-aika+työmatkaliikunta Aktiivinen liikkuja** 38 36,5 Passiivinen liikuja * * * 66 63,5 Yhteensä 101 100,0 Puuttuvia 3 • *Vapaa-ajan liikuntaa yli 3x/vko ja/tai työmatkaliikuntaa 2: 30 min/päivä •••Vapaa-ajan liikuntaa enintään 3x/vko ja työmatkaliikuntaa < 30min/päivä ja Polar-kuntotestin tulokseen (taulukko 3). Taidot ja motivaatio eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työmatkoista ja vapaa-ajan liikunnasta yhteenlaskettuun liikunta-aktiivisuuteen. TAULUKKO 2. Myös motivaatiotekijät olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä yli kolme kertaa viikossa harrastettuun vapaa-ajan liikuntaan (x'=8,189 (2), p=0,017) ja hyvään itsearvioituun kuntoon (x'=l2,214 (1), p<0,001). Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yli kolme kertaa viikossa oli yhteydessä TAULUKKO 3. Hyvään terveysliikunnan lukutaitoon oli yhteydessä liikunnallinen aktiivisuus ja hyvä fyysinen kunto. Vapaa-ajallaan yli kolme kertaa viikossa liikkuvista parempaan terveysliikunnan lukutaidon ryhmään kuului lähes 80 prosenttia. Tietoja kuvaavan summamuuttujan pistemäärä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi liikunta-aktiivisuuden tai fyysisen kunnon eri ryhmissä. Merkitsevyystaso 0,05. Terveysliikunnan lukutaidolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koulutukseen, ikään, siviilisäätyyn, työtilanteeseen tai painoiudeksiin. • "veoee-eien liikuntaa yli 3x/vko ja/tai työmatkaliikuntaa 2: 30 min/päivä • • • Vapaa-ajan liikuntaa enintään 3x/vko ja työmatkaliikuntaa<30min/päivä 46 LIIKUNTA & TIEDE 48 · 1 /2011 , TUTKIMUSARTIKKELI · Terveysh1kunnan lukutarto. Taidot olivat harvoin liikkuviin tai huonokuntoisiin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi paremmat vapaa-ajallaan yli kolme kertaa viikossa liikkuvilla Cx'=l0,812 (2), p=0,004), hyväkuntoiseksi itsensä arvioivilla (x'=26,056 (1) p<0,001) ja Polar-kuntoluokkien hyväkuntoisilla (x'=4,429 (1) p=0,035). Aineisto jaettiin kahteen ryhmään, jotka nimettiin hyvän ja huonon terveysliikunnan lukutaidon ryhmiksi
Polar-kuntoluokan yhteys terveysliikunnan lukutaitoon erosi jonkin verran itsearvioidun kunnon ja terveysliikunnan lukutaidon välisestä yhteydestä, mikä viittaa siihen, että osa miehistä on yliarvioinut kuntotasonsa. 2009). Liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon voi olla yhteydessä esimerkiksi elämäntilanne, ympäristötekijät ja terveydentila, joita tämän tutkimuksen yhteydessä ei kontrolloitu. Valtaosa osallistujista oli työssäkäyviä ja vakituisessa parisuhteessa, joten sosioekonominen asema ja läheisten tuki saattoivat myös edistää terveellisten elintapojen omaksumista. Vapaa-ajallaan miehet liikkuivat aktiivisemmin kuin vastaavan ikäiset suomalaiset miehet keskimäärin, mutta fyysisen kuntonsa he arvioivat hieman harvemmin hyväksi kuin väestötasolla (Helakorpi ym. Kriittisestä terveyden lukutaidosta saatu tieto jäi vähäiseksi, sillä sen arviointi olisi vaatinut tiedon soveltamiseen, liikunnan sosiaaliseen ympäristöön ja yhteisön liikunta-aktiivisuuteen liittyvien tekijöiden tarkempaa kartoittamista. 2008). 2004). 2010; Vähäsarja ym. Tutkimukseen osallistuneet miehet olivat pääosin motivoituneita ja heillä oli hyvät tiedot liikunnasta. Ishikawan ym. Tässä tutkimuksessa liikuntataidot ja -rnotivaauo olivat yhteydessä aktiiviseen vapaa-ajan liikuntaan, mikä viittaa vuorovaikutuksellisen tason ominaisuuksien parempaan hallintaan paljon liikkuvilla. LIIKUNTA & TIEDE 48, 112011 , TUTKIMUSARTIKKEU. Terveysliikunnan lukutaidon osa-alueita arvioitaessa selvisi, että liikuntakäyttäytymistä koskevilla tiedoilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden määrään tai fyysiseen kuntoon. Moni osallistujista oli kuitenkin vähintään lievästi ylipainoinen, mikä osoitti, että miesten elintavoissa oli muutostarpeita. Tutkimustieto kriittisestä terveyden lukutaidosta ja liikunta-aktiivisuudesta on toistaiseksi hyvin vähäistä (Ishikawa ym. Tutkimuksen toteuttaminen KKl-ohjelman yhteydessä saattoi houkutella mukaan keskimääräistä terveystietoisempia ja liikuntamyönteisempiä miehiä. Liikunnan sisällyttäminen työmatkoihin voi olla osoitus terveyden lukutaidosta ja ajankäytön hallinnasta. Kun vapaa-ajan liikunnan lisäksi otettiin huomioon työmatkaliikunta, vastaavaa yhteyttä liikuntataitoihin ja motivaatioon ei löytynyt. Tulokset toivat esille terveysliikunnan lukutaidon ryhmien välisiä eroja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudessa ja fyysisessä kunnossa. Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa otoskoko ja aineiston valikoituminen terveydestä ja elintapamuutoksista kiinnostuneisiin miehiin. 1998). KKI-ohjelma on suunnattu yli 40-vuotiaille, mikä näkyi miesten ikäjakaumassa. Kaikki aineistonkeruutilaisuuksissa käyneet miehet palauttivat kyselylomakkeen, mutta terveysliikunnan lukutaidon arviointikysymyksiin oli vastannut vain 88 prosenttia. Tulokset kuvaavat paremmin keski-ikäisten kuin kaikkien työikäisten liikuntakäyttäytymistä. Myös vähän liikkuvat tiedostivat tarpeensa lisätä liikuntaa, vaikka eivät toimineet tietonsa edellyttämällä tavalla. Terveyden lukutaidon ja elintapojen välisen kausaalisen yhteyden havaitsemiseksi tarvitaan pitkittäistutkimuksia. Tulosten tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että fyysisen aktiivisuuden ja terveysliikunnan lukutaidon arvioinnit perustuivat miesten omiin käsityksiin. Motivaation vahvistaminen tavoitteita asettamalla on osa vuorovaikutuksellista terveyden lukutaitoa (Ishikawa ym. Lähes kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet olivat tietoisia liikunnan terveysvaikutuksista, vaikka riittävästi arvioi liikkuvansa vain 40 prosenttia miehistä. Osallistuminen liikuntakampanjaan kertoi kuitenkin yhteisön mielenkiinnosta liikuntaa kohtaan. 2008). Työmatkaliikunnan intensiteetti on usein vapaa-ajan liikuntaan verrattuna matala, mikä saattaa laskea kynnystä liikkumiselle (Marttila ym. To isaalta työmatkaliikunta ei aina ole mahdollista, vaikka liikuntamotivaatio ja -taidot olisivat hyviä. 2008). Jatkossa on tärkeää arvioida liikunta-aktiivisuutta monipuolisemmin sekä vapaa-ajan liikunnan että arkiliikunnan näkökulmasta. Vapaa-ajan liikuntaan liittyy sitoutumista ja voimakkaampia tunteita. Myös terveyden lukutaidon tasoja on arvioitava tarkemmilla mittareilla. Mittarin antamat tulokset eivät kerro, vastaako miesten oma näkemys tiedoista, taidoista ja motivaatiosta todellista tilannetta. Terveysl11kunnan lukutaito 47. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat lisäksi sekoittavat tekijät. Sen sijaan, liikuntataidot ja motivaatio olivat parempia vapaa-ajallaan liikunnallisesti aktiivisilla ja hyväkuntoisilla. Subjektiivisen arvioinnin luotettavuutta heikentää muun muassa vastausten tulkinnanvaraisuus, pinnallisuus ja perustuminen muistinvaraisiin tietoihin (Shephard 2003). Terveyden lukutaidon tarkastelussa on otettava huomioon, että työmatkojen liikkuminen kävellen tai pyörällä ei vaadi yhtä vahvaa omaehtoista motivaatiota kuin vapaa-ajan liikunnan harrastaminen. Polarkuntotesti on kehitetty 15-64-vuotiaita terveitä aikuisia sisältäneen laajan otoksen perusteella, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina (Laukkanen 2004 ). Kriittinen terveyden lukutauo voidaan ymmärtää pidemmälle elintapojen muutosvaiheessa edenneiden ominaisuutena, johon sisältyy vastuu terveyttä edistävän liikunnan toteutumisesta sekä vaikuttaminen liikuntakäyttäytymistä määrittäviin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin (Mogford ym. Aikaisempien tutkimusten mukaan heikkoon terveyden lukutaitoon saattaa liittyä myös häpeää, jolloin tiedon puutetta pyritään peittelemään (Parikh ym 1996). Vastaisuudessa taitojen, pystyvyyden ja motivaation laajempi tutkiminen on tärkeää. 2007). 2007). (2008) tutkimuksen mukaan hyvällä vuorovaikutuksellisella terveyden lukutaidolla on ollut yhteys säännölliseen liikuntaharrastukseen, parempiin valmiuksiin käsitellä työstressiä, aktiivisiin toimintatapoihin ongelmatilanteissa ja sosiaalisen tuen etsimiseen. Tiedon vastaanottaminen ja ymmärtäminen kuuluvat toiminnalliseen terveyden lukutaitoon, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvä toiminnallinen terveyden lukuiaito ei vielä takaa aktiivista liikunnan harrastamista (von Wagner ym. Terveysliikunnan lukutaidon arvioinnissa vuorovaikutuksellisia taitoja kuvasivat muun muassa erilaisten liikuntamahdollisuuksien ja tuen etsiminen sekä liikunnan järjestäminen arjessa. Sosiodemografisilla tekijöillä ei ollut yhteyttä terveysliikunnan lukutaitoon, mitä saattaa selittää aineiston homogeenisuus ja yleinen terveystietoisuus. 2008; Zacheus 2009). Huonoon terveysliikunnan lukutaitoon liittyi vapaa-ajan liikunnan harrastaminen enintään kerran viikossa ja huono tai keskitasoinen fyysinen kunto. 2008; Wolf ym. Fyysisen kunnon arvioinnissa käytettiin kyselyn rinnalla Polarkuntotestiä, jonka keskivirhe suhteessa laboratoriomittauksiin on ollut 6,5-15 prosenttia. Ikä tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa, sillä se voi vaikuttaa liikuntasuhteeseen, liikuntamotivaatioon ja terveyden lukutaitoon (lshikawa ym. Tämän tutkimuksen luotettavuudelle suurin haaste on terveysliikunnan lukutaidon arviointi, sillä vastaavaa mittaria ei ole aikaisemmin käytetty. Terveysliikunnan lukutaitoa tulisi tutkia suuremmalla ja hererogeenisemmalla otoksella,jotta vertailut sosiodemografisten ryhmien väli 1lä olisivat mahdollisia. 2008; Nutbeam 2008; von Wagner ym. Erityisesti motivaation ja pystyvyy den arviointi edellytti subjektiivisen mittarin käyttöä. Tulokset antoivat viitteitä terveysliikunnan lukutaidon hierarkkisten tasojen olemassaolosta. Havainnot saavat tukea aikaisemmista tutkimuksista, joissa on eri mittareilla arvioitu terveyden lukutaitoa, pystyvyyttä ja elintapoja (lshikawa ym. Puuttuvien joukossa olisi saattanut olla enemmän heikon terveyden lukutaidon omaavia. parempaan terveysliikunnan lukutaitoon. Työmatkoilla liikkumiseen motivoivat erilaiset tekijät kuin vapaa-ajan liikuntaan. Terveyden lukutaitoa on esitetty välittäväksi tekijäksi terveyttä edistävien elintapojen omaksumiselle, vaikka syy-seuraussuhdetta terveyden lukutaidon tasojen ja elintapamuutosten välillä ei ole pystytty osoittamaan (Nutbeam 2008; Peerson & Saunders 2009; von Wagner ym. Terveyden lukutaidon näkökulmasta on oleellista kyky sovittaa säännöllinen liikunta osaksi arkea
Zacheus, T. 1 /2011 . Tampere: Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 156, 81. Kallinen, M. Transteoreettinen muutosvaihemalli perusterveydenhuollon liikuntaneuvonnassa. 2008 Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007. What We Know and What We Need to Know. Y. Borodulin, K. & Rudd, R.R. Kettunen, T. Paasche-Orlow, M.K. Pietilä, 1. Liikunta & Tiede 47 141, 4-10. Daniels, S.R. Health Promotion International. Wolf, M.S. Devoght, A. 2010. Developing a measure of communicative and critical health literacy: a pilat study of Japanese office workers. The versatile nature of physical activity on the psychological, behavioural and contextual characteristics of health-related physical activity. Williams, M.W. & Wardle, J. A & Nurss J. Lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos. Kasila, K. 1999. Tampereen yliopisto. Motivating People to Be Physically active. Australia's National Men's Health Policy: Masculinity Matters Health Promotion Journal of Australia 20. King, A.C. Functional health literacy and health-promoting behaviour in a national sample of British adults. Poskiparta, M. Parker, R.M. Väitöskirja. Prättälä, R. The Prevalence of Limited Health Literacy. Erityisesti liikuntaan liittyvät taitoja rnotivaatiotekljät arvioitiin paremmiksi liikunnallisesti aktiivisilla ja hyväkuntoisilla, multa tiedoissa ei ollut eroa. Lee, S-D. Parikh, N.S. Journal of Epidemiology and. & Uutela, A. Nomura, K. 92-7. Parker, M.D. von Wagner, C. Terveysl11kunnan lukuterto. 2007. A & Baker, D.W. Häkkinen, K. Laukkanen, R. Health Promotion International 24 131, 285-296. Teaching critical health literacy as a means to action on the social determinants of health. Baker, D.W. Gazmararian, J. & Yano, E. Sato, M. Paronen 0. Sallis, J.F. Limits to the measurement of habitual physical activity by questionnaires. Patient Education and Counseling 38, 33-42. & Claytor, R.P. Pleasant, A. Baker, D.W, & Williams, M.V. Teoksessa Keskinen, K.L. Haasteena on tavoittaa työelämän ulkopuolella olevat ja syrjäytyneet, joille terveyden luku taito saattaa olla työssäkäyviin verrattuna suurempi este säännöllisten liikuruatouurnusten omaksumiselle. www.kki.likes.fi. Franklin, B.A. Psychology & Health 23 (31, 259-263. Schwartzer, R. ltoim.) Kuntotestauksen käsikirja. 48 LIIKUNTA & TIEDE 48. 2009. 2004. Liikuntamotivaatio syntyy tiedoista, ymmärryksestä, asenteista 1a uskomuksista. Health Promotion International 23 131, 269-275. American Journal of Preventive Medicine 32 (1 ), 19-24. 2009. Models of health behavior change: lntention as mediator or stage as moderator. Liikunta & Tiede 46 (41, 46-50. 2008. Social Science & Medicine 58, 1309-1321. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008. & Prättälä, R. Prättälä, R. 2004. 2008. Patient Education and Counseling 33, 29-38. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa havaittiin, että terveysliikunnan lukutaidol!a oli yhteys aktiiviseen vapaa-ajan liiku maan ja hyvään fyysiseen kumoon. Development of a brief test to measure functional health literacy. Circulation 114, 2739-2752. Williams, D.M. & Wardle, J. doi: 10.1093/heapro/daq049 Nutbeam, D. Miilunpalo, S. Williams, M.V. Helakorpi, S. Men's health behaviour, health beliefs and need for health counselling. MKIMUSARTIKKEU. Knight, K. A tale of two health literacies public health and clinical approaches to health literacy. von Wagner, C. www.inbody.fi. Liikunnan merkitykset vuosina 1923-1988 syntyneiden suomalaisten nuoruudessa. 2008. & Saunders, M. Between rocks and hard places: ldeological dilemmas in rnen's talk about health and gender. Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2008. Nielsen-Bohlman, L.T. Community Health 61, 1086-1090. 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2/2009 lshikawa, H. 1996. H & Forsyth, L.H. www.polar.fi. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Social Science & Medicine .doi: 10.1016/j.socscimed.2008.09.050 Näslindh-Ylispangar, A. Peel, J. 1998. Journal of General lnternal Medicine 120), 175-184. Shephard, R.J. 2004. 2008. Laitakari, J. 2008. Wolf, M.S. 2007. Health literacy revisited: what do we mean and why does it matter. LÄHTEET Baker, D.W. Health Education & Behavior, 2008 doi 10.1177/1090198108322819 Vähäsarja, K. 2008. Health Literacy and Health Risk Behaviours Among Older Adults. Nurss, J.R. Tampereen yliopiston julkaisuja 1329. Gazmararian, J. Polar-kuntotesti. Dubbert, P.M. Gazmararian, J.A. Health literacy and knowledge of chronic disease. A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region. Parker, R.M. Gould, L. The evolving concept of health literacy. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. Human Kinetics. 2006. 2009. Yancey, A.K. USA. Kasila, K. Mogford, E. Poskiparta, M. British Journal of Sports Medicine 37, 197-206. 2009. Peerson,A. & Kuruvilla, S. Patient Education and Counseling 51, 267-275. Helsingin yliopisto. Steptoe, A. Viitattu 10.4.2010. Viitattu 11.4.2010. & Uutela, A. Helakorpi, S. Helsinki. Arozullah, A.M. Helsingin yliopiston julkaisuja 1/2008. Saunders, M. 2003. 2005. Terveysliikunnan lukutaidon tason tunnistaminen voi auttaa jatkossa liikuntaneuvonnan suunnittelussa ja liikumaimervenuoiden kohdentamisessa. Marcus, B.H. Buchner, D. Viitattu 10.4.2010. 2008. Patient Education & Counseling 127), 33-39. Physical Activity lntervention Studies. Nupponen, R. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14. Vapaa-ajan liikuntaa ennustavat ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. 2003. Liikunta & tiede 6, 81-88. 2009. Health Literacy and Health Actions: A Review and a Framework From Health Psychology. Marttila, J. Terveysliikunnan lukutaidon kehittymistä voisi tukea yksilötasolla esimerkiksi voirnavarakeskeisellä ja motivoivalla liikuntaneuvonnalla ja yhteisöissä liikuntamyörueisellä toimintapolitiikalla. Liikunta & Tiede 46 161, 34-40. Health Promotion International 23 121, 152-158. 2th ed. Cho, Y.I. Shame and health literacy: The unspoken connection. Kaasalainen, K. Mäkinen, K. Health literacy, social support, and health research agenda. Steptoe, A. Väitöskirja. Marcus, B. 2009. & Peerson, A. Gazamarian, J.A. Paavola, M
Each student also kept a journal of her leisure-tirne physical activity for four weeks and wrote an essay about her experiences of the process, from goal seuing to pian implernentation. Keywords: high school, girls, school physical education, physical activity, engagement, joumal, action research LIIKUNTA & TIEDE 48. Keräsin tutkimuksen aineiston syksyllä 2006. The aim of this study was to pian and implement a physical education intervention which would provide high school students wuh the knowledge, skills and support to be active during their leisure tirne. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukion tyttöjen pakollisen liikuntakurssin sisällä toteutetulla terveysliikuntainterventiolla voidaan tukea opiskelijoiden omaehtoista liikunnan harrastamista. 2011."lndividual and group training" integrating health-enhancing physical education into high school girls' compulsory physical education. Niissä oli yhteensä 51 naisopiskelijaa, joista 44 palautti kurssin lopussa liikuntapäiväkirjan ja esseen. 1 /2011 • TUTKJMUSARTIKKELI. Kurssiohjelmaan kuuluivat fyysistä aktiivisuutta koskevien tavoitteiden asettaminen ja liikuntasuunnitelrnan laatiminen, liikuntapäiväkirjan pitäminen neljän viikon ajan sekä sellaisen esseen kirjoittaminen, jossa opiskelijat reflektoivat koko prosessia tavoitteiden asettamisesta suunnitelman toteuttamiseen. 2011. Of t he 51 high-school girls in the two classes, 44 girls, aged 16-17, parucipated in this study The study look an action research approach based on the ieacher as researcher ideology. Liikunta &Tiede 48 (1), 49-55. "Liikuntaa yhdessä ja erikseen" terveysliikunnan integroiminen lukiotyttöjen pakolliselle liikuntakurssille. Analysoin tutkimusaineistoa sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. The intervention required siudents to set persona! goals concerning their leisure-urne physical activity and design individual physical acuvity plans. The results indicate that the motivation of high school girls to participate in leisure-time physical activity can be increased through an interveruion which includes health-enhancing physical activity as part of regular PE classes ancl engages studerus in ihe planning, implementation ancl evaluation phases. Puh. Tulokset antavat viitteitä siitä, että terveysliikuntainterventiolla, jossa käytetään osallistavia työtapoja, voidaan tukea lähes kaikkien opiskelijoiden vapaa-ajan liikunnan harrastamista. Kohdejoukkona oli kaksi lukion toisen vuosikurssin pakollista liikuntaryhmää. ln t his stucly, seuing persona! goals, clevising individual plans and increasing knowledge of the health benefits of regular physical activity ali servecl to have a particularly positive effect on the motivation of those girls who were less consistent in their physical activity habits prior to the intervention. Liikunta &Tiede 48 (1), 49-55. Sähköposti: nelli.johansson@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Johansson N., Heikinaro-Johansson P. . "LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN" TERVEYSLIIKUNNAN INTEGROIMINEN LUKIOTYTTÖJEN PAKOLLISELLE LIIKUNTAKURSSILLE NELLI JOHANSSON*, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON * Artikkelin minämuotoinen kirjoittaja Yhteyshenkilö: Nelli Johansson, Liikuntatieteiden laitos, PL 35 (L}, 40014 Jyväskylän yliopisto. Tulosten perusteella rerveyslukuruasisältöjen integroiminen osaksi lukion pakollista liikuntakurssia, henkilökohtaisten tavoitteiden aseuaminen ja liikuntapäiväkirjan pitäminen motivoivat erityisesti satunnaisesti liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavia lukiolaistyuöjä liikunnan lisäämiseen ja oman liikuntakäyttäytymisen seuraamiseen. Asiasanat: lukio, tytöt, koululiikunta, terve-ysliikunta, fyysinen al1tiivisuus, osallisuus, päiväki,ja, toimintatutkimus Johansson N., Heikinaro-Johansson P. Data was collecied during the auturnn of 2006 from two physical education classes. . Iruervent ion suunnittelun lähtökohtana olivat terveysliikunnan sisällöt ja opiskelijoiden osallisuus. Terveyttä edistävä liikuntakurssi 49. Toimin kurssilla sekä opettajana että tutkijana (ensimmäinen kirjoittaja) toteuttaen "opettaja tutkijana" -toirni ntatutkimusperinnettä. 040-8427624. The interveruion was based on the concept of health-enhancing physical education and the studerus were engaged in the planning, implementation and evalualion phases. Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus. Both qualitative and quaruitative research methocls were used
Terveyttä edistävä liikunta tarkoittaa aktiivisuutta, joka perusakuivisuuteen lisättynä tuottaa terveyshyötyjä (Vuori 2008). (Anttila 2010.) Lukiossa liikunnan opetuksen keskeiset tavoitteet liittyvät liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja liikunnan terveyshyötyjen ymmärtämiseen. Vehviläinen 2006 ). 2005; McKenzie 2007; McKenzie ym. Lisäksi interventiot vaativat usein ylimääräisiä resursseja (esim. Perinteisesti osallisuuden käsitteeseen liittyy yhteiskunnallisen ja poliittisen vaikuttamisen ulottuvuus (Gretschel 2002), ja osallisuus kouluyhteisössä nähdään muun muassa aktiivisena oppilaskuntatoimintana (Kalkkinen 2009). (Pate ym. Tämä tutkimus kohdistuu lukion tyttöjen pakolliseen liikunnan kurssiin "Ll2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen", jonka toteutuksessa integroin terveysliikunnan sisältöjä tavalliseen liikuntaohjelmaan. MKIMUSARTIKKELI. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on lukuisia terveysvaikutuksia, jotka korostuvat lapsilla ja nuorilla. 2005.) Muita esimerkkejä onnistuneista interventioista ovat Yhdysvalloissa toteutetut laajat terveyshikuruaintervent iot, kuten "Sports, Play, and Acuve Recreation for Kids" (SPARK), "Coordiriated Approach t o Child Health" (CATCH) ja "Trial of Aci ivi ty for Adolescent Girls" (TAAG) (Dowda ym. Osallisuus koulussa tarkoittaa myös osallistavien työtapojen käyttöä yksittäisen oppiaineen sisällä, kun oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä sen tutkimiseen (Niemi 2010). (Aittasalo ym. Artikkelin tarkoituksena on kuvata, kuinka lukion terveysliikunnan sisältöjä painottavalla liikuntakurssilla osallistin oppilaita opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen Analysoin opiskelijoiden kokemuksia kurssilla käytetyistä menetelmistä ja kurssista kokonaisuutena, sekä arvioin onnistuiko kurssi tavoitteissaan. Wang ym. Lukiossa on ainoastaan kaksi pakollista liikuntakurssia. Nuorten naisten hyvinvoinnilla on keskeinen merkitys myös yhteiskunnan kannalta niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä. Sillä tarkoitetaan osallisuuden tunnetta, joka koostuu tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja vallasta vaikuttaa. JOHDANTO Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää nuoren fyysistä ja psyykkistä terveyttä (Strong ym. Vaikka osallisuudesta puhutaan paljon, suomalaista tutkimustietoa sen tuomista hyödyistä on kuitenkin niukasti saatavilla. Menetelmän rajoitteet liittyvät luotettavuuteen ja tulosten analysoinnin ryöläyteen. 2005). Suomessa terveysliikunnan näkökulmasta laadittujen fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan lukioikäinen nuori tarvitsee päivittäin vähintään 60-90 minuuttia kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormillavaa aerobista liikuntaa (Tammelin & Karvinen 2008). Toimintatutkimus muodosti tutkimukselleni viitekehyksen. Läpi tutkimukseni toimin tutkijaopettajan kaksoisroolissa (Kemmis & McTaggart 2000) suunnitellen, opeuaen ja arvioiden kurssin sisältöjä ja menetelmiä. Myös kodilla ja kavereilla sekä nuoren hyvällä itsetunnolla on keskeinen rooli uupumuksen ja masennuksen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi intervern iokoulujen tytöt harrastivat merkitsevästi enemmän fyysisesti kuormittavaa liikuntaa kuin venailukoulujen tytöt. Fyysisen aktiivisuuden miuaarnisen menetelmistä lukuruapäiväkirja sopii hyvin lukiossa käytettäväksi. (LOPS 2003, 206-208) Suomalaisen li iku nnanopctt.ajan arnmau itaitoon ja vahvaan osaamiseen luotetaan, sillä opettajan vastuulle jää terveysliikunnan teemojen suunnittelu ja toteuttaminen. Tavoitteissa mainitaan muun muassa kunto-ohjelman laatiminen ja toteuttaminen, henkilökohtainen terveyttä edistävä liikuntaharrastus ja terveyden arvostus ja ylläpito. Koulu-uupumusta lukiossa vähentävät koulun positiivinen ilmapiiri ja opettajien kannustava asenne. Menetelmän etuja opetuskäyiössä ovat myös edullisuus ja helppokäyttöisyys. 2009.) Tarkoituksenmukainen ja säännöllinen fyysinen aktiivisuus puolestaan voi parantaa nuoren itsetuntoa ja minäkuvaa sekä lisätä hyvinvointia ja olla yhteydessä hyvään koulumenestykseen (Karuornaa 2010; Strong 2005). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimukseni lähestymistapana oli toimintatutkimus ja sen sisällä Lawrence Stenhousen lansecraama "opcuaja tutkijana" -toimintamalli. 1/2011 . Tämän artikkelin toinen kirjoittaja toimi tutkimukseni ohjaajana osallistuen kurssin suunnitteluun, tekstiaineiston analysointiin ja artikkelin kirjoittamiseen. Päiväkirja antaa laajat opetukselliset mahdollisuudet, ja se sopii erityisen hyvin opiskelijan omien tavoiueiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen seuraamiseen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ahonen on laskenut, cuä nuorten ennenaikainen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jopa 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja meneteuyinä verotuloina. 2007). Metodo50 LIIKUNTA & TIEDE 48. 2008). Työterveyslaitos raportoi hiljattain, euä nuorten naisten jääminen työelämän ulkopuolelle ja masennuslääkkeiden kåyuö ovat lisääntyneet huimasti. (Salmela-Aro ym. Artikkelissa selvitän myös, miten osallistavien opetusmenetelmien käyttö lukion liikunnanopetuksessa vaikuui osallislUjien vapaa-ajan liikuntaan. Yhdysvalloissa lukioikäisille tytöille suunnatt.iin koko koulun kattava terveysliikuntainterventio nimeltään Lilestyle Education for Activu y Program (LEAP). Nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen johtaa todennäköisesti aktiiviseen aikuisuuteen (Telama ym 2006), joten on tärkeää, että nuori saa viimeistään lukiossa riiuävät tiedot ja taidot liikunnallisen elämäntavan ylläpitoon ja omaksumiseen (Pat e ym. Koulun arjen toimintatapojen kehluärniseen sekä nuorten aktiivisuuden ja vastuunkantamisen lisäämiseen pyritään osallistamalla oppilaat mukaan toimintaan. Tämä on merkittävä summa, kun sitä vertaa esimerkiksi valuonbudjetuin, joka on 50 miljardia euroa vuodessa. 2003; Ward ym 2007, 68-81) Interventioiden ongelmana on kuitenkin se, että niitä toteuttavat ulkopuoliset tahot.jolloin hyvät kaytänteet eivät välttämällä jää elämään koulun arkeen intervention loputtua. 201 0; Dollman ym. 2009; Mauhews 2002; Welk 2008.) Vaikka tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä erot fyysisessä aktiivisuudessa tiedostetaan maailmanlaajuisesti, tytöille suunnattuja terveysliikuntainterventioita on toteutettu vain muutamia (Fairclough & Strauo n 2006). Opetus tulee suunnitella siten, että oppijalla on aktiivinen rooli tiedon rakentajana ja hän saisi valmiudet tietojen ja taitojen soveltamiseen myös koulun ulkopuolella (LOPS 2003, 14). Kasvatustieteen keskustelussa on viime aikoina noussut esiin osallisuuden käsite (esim. Interventiosta saadut kokemukset olivat positiivisia, ja noin 90 % mukana olleista kouluista ilmoitti säilyuävänsä opciusohjelrnassaan terveysliikunnan sisältöjä, jotka liittyivät muun muassa tietoihin ja taitoihin, joita nuori tarvitsee voidakseen omaksua liikunnallisen elämäntavan. Kurssin tavoitteena oli lisätä opiskelijan itsenäisyyttä oman kunnon ja liikuntakayuåytyrnise n tarkkailijana ja vaikuttajana. Käsite on moniulotteinen, ja sitä käytetään monissa eri yhteyksissä. 2008; Salmela-Aro ym. Päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen tulisi sisältyä useita vähintään 10 mi nuun ia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, ja vähintään kolmena päivänä viikossa liikunnan tulisi edistää lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luuston terveyttä (Vuori 2008). Interventioiden vaikutusten pysyvyydestä ei myöskään ole r iiuävää näyttöä (Salmen ym. 2006) Lukiolaisten tyttöjen hyvinvointiin on syytä kiinnillää erityistä huomiota, sillä viidennes (20 %) suomalaisista lukiolaistytöistä kärsii koulu-uupumuksesta ja masennusoireista. Terveyttä edistävä l11kuntakurss1. Opettaja tutkijana -liike syntyi tarpeesta kehittää opetussuunnitelmia koulun sisältäpäin (Heikkinen, Kontinen & Häkkinen 2006; Stenhouse 1975). Näistä kursseista toisella, joka on nimetty "Liikuntaa yhdessä ja erikseen" -kurssiksi, tavoitteissa painottuvat perinteisten laji tietojen ja -taiiojen lisäksi liikunnalliseen elämäntapaan, terveyden edistämiseen ja vastuunkantamiseen liittyvät teemat. Tutkimusten mukaan uupumus on kohtalaisen pysyvää, johtaa usein masennukseen ja vaikeuttaa siirtymistä jatko-opintoihin
Määrällisen aineiston analysoin PASW 18.0 -ohjelmalla. Toinen opiskelija, joka ei palauttanut liikuruapäiväkirjaa, kirjoitti taustakysclyyn, ettei harrasta ikinä vapaa-ajallaan liikuntaa. Kahdessa opetusryhmässä oli yhteensä 51 oppilasta.joista 48 täyu i taustakyselyn, sillä kurssin alussa kolme opiskelijaa oli lomamatkalla. Heidän kuului myös kirjoittaa essee, jossa opiskelijat pohtivat suunnitelman toteutumiseen liittyviä tekijöitä sekä kokemuksiaan oman liikuntakäyttäytymisensä seuraamisesta ja liikuntapäiväkirjan pitämisestä. Päiväkirjan luoicuavuuua fyysisen aktiivisuuden mittaajana pyrin parantamaan opettamalla menetelmän käytön ja antamalla esimerkkejä liikuntasuoritusten kirjaamisesta. Testien avulla opiskelijat saivat tietoa omasta kuntotasosta henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman laatimista varten. Suorat lainaukset opiskelijoiden esseistä tuovat kohderyhmän äänen esiin. Tutkimuksen luotettavuutta pyrin lisäämään käyttämällä terveysliikunnan opetuksessa asiantuntijaryhmän laatimia fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Toisaalta uukija-opcuajan kaksoisroolini vaikutusta liikuntapäiväkirjan ja kirjoitelmien sisältöihin ei pidä väheksyä. Opiskelijat suoriu ivar testit pareittain ja kirjasivat itse tuloksensa. Toteutin toi mi ruat ut k irnukscn keskisuomalaisessa suuressa lukiossa syksyllä 2006. logisena lähtökohtana oli monim enetelm ällisyy s ja analysoin aineistoa sekä laadullisin että määrällisin tutkim usm enetelm in. Opiskelijat suorittivat lihaskuruotesut kurssin alussa ja juoksutcstit kurssin lopussa. Opiskelijat pitivät liikuntapäiväkirjaa kurssin aikana kirjaamalla siihen päivämäärän, liikuntamuodon, keston, kuormittavuuden sekä lyhyesti tu11temuksia, joita heillä oli liikuntasuorituksen aikana. Opettajana kiersin luokassa auttamassa ja varmistamassa, että jokainen onnistui liikuntasuunnitclman laatimisessa. Tässä tutkimuksessa interventiolla tarkoitetaan koulun arjessa, olemassa olevilla voimavaroilla toteutettua opetussuunnitelmakokeilua. Ymmärrän kuitenkin, että tehtävänäni ei ollut arvottaa opiskelijoita sen mukaan, kuinka fyysisesti aktiivisia he olivat tai syyllistää inakuivisuudesta. Suunnitteluvaiheessa painotin myös avointa mieltä uusien lajien kokeilussa sekä yhteisvastuuta tuntien ilmapiiristä. TULOKSET Osallisuutta edistävät opetusmenetelmät lukiolaistyttöjen liikunnanopetuksessa Halusin osallistaa opiskelijat kurssin suunnitteluun ja toteutukseen ensimmäisestä oppitunnista alkaen. Yksi palauttamatta jättäneistä opiskelijoista kirjoitti taustakyselyyn vihaavansa koululiikuntaa. Opiskelijan aktiivinen rooli oman fyysisen kunnon arvioijana ja liikuntakäyuäytymiscn suunnittelijana korostui kolmannella oppitunnilla, jonka järjesti n tictokoncluokassa. Ensimmäisellä oppitunnilla selvitin opiskelijoille kurssin tavoitteet, toteutuksen ja yleiset käytänteet, jotka liittyvät liikunnanopiskeluun lukiossa. Tavoitteeni oli myös tutustuttaa opiskelijat sivustoihin, jotta heillä olisi mahdollisuus seurata oman kunnon kehitystä kurssin jälkeenkin. fi/liikunta/). Kohdejoukkona olivat lukion toisen vuosikurssin naisopiskelijat ja toteutin intervention kahdessa liikuntaryhmässä. (kts. Liikuntakurssi oli lukion toisessa jaksossa, joka sijoiuui syysloman molemmin puolin ajalle 22.9.-8.11.2006. Opiskelijat arvioivat kuormittavuulla viisiportaisella asteikolla ( l= erittäin kevyt, 5= erittäin raskas). Terveyslii kuntairuervcruioon I iiuyvän liikuntapäiväkirjan ja esseen palautti kurssin lopussa +4 opiskelijaa. Teoriaosuuden jälkeen opiskelijat tarkistivat omat kuntotestituloksensa edellä mainituilta sivustoilta ja kirjasivat henkilökohtaiset vapaa-ajan liikuntaan liiuyvät tavoitteensa kurssin ajalle. Oppitunnin aluksi kävimme läpi terveyskunnon osa-alueet sekä esimerkkitapoja fyysisen kunnon eri osa-alueiden harjoittamiseen. Tehtäväni liikunnanopettajana oli opettaa liikuntakäyuäytymiseen liittyviä tietoja ja taitoja, joita opiskelija voi käyttää koulun ulkopuolella oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tästä voi syntyä vaikutelma, että liikunta on ainoa keino hyvään ja terveelliseen arkeen. Tunnin lopussa opiskelijat vastasivat alkukyselyyn, jolla sain karroueuua muun muassa heidän vapaa-ajan liikuntaharrastu ksiaan, suhtautumista koululiikuntaan sekä toiveita ja odotuksia, joita heillä oli kurssin suhteen. Ennen testejä kävimme jokaisen icsusuoruukscn ja turvallisen suoru usrckniikan yhdessä läpi ydinkohtien avulla. Tunnin lopuksi opiskelijat saivat mukaansa liikuntapäiväkirjalomakkeen, johon heidän tuli kitjata liikuntasuorituksct neljän viikon ajalta. Toirnintatutkirnus uu kimusstratcgiana asettaa rajoituksia perinteiselle tutkimuksen pätevyyden ja luotettavuuden arvioinnille (Heikkinen & Syrjälä 2006). Kahdella muulla liikuntapäiväkirjan palauttamatta jättäneellä ei ollut negatiivista suhtautumista liikuntaan. Ttukijatriangulaauo toteutui molempien kirjoittajien osallistumisclla tekstiaineiston analysointiin. Puhtaaksikirjoitin opiskelijoiden henkilökohtaiset tavoitteet ja vapaam uotoiset kirjoitelm at. Aineisto koostui kurssin ensimmäisellä tapaamisella keräämästäni alkukyselysiä, opiskelijoiden itselleen asettamista tavoitteista ja niiden pohjalta laadituista liikuntasuunnitelmista, kurssin aikana pidetyistä li ikuntapåivåki rjoista sekä kurssin lopuksi kirjoitetuista esseistä. Opiskelijat laativat suunnitelmat fyysisen aktiivisuuden suositusten pohjalta siten, että ne olisivat realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Oppilaat saivat tietoa siitii, kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa viikoittain tulisi harrastaa, jotta terveysvaikutukset olisivat optimaalisia. Esittelin terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin kehittämän liikuntapiirakan avulla. Kurssin laajuus oli 38 oppituntia, mutta lukion yhteiset tapahtumat ja koeviikko aiheuttivat muutaman tunnin eroja oppituntien määriin. Opiskelijat jatkoivat aktiivista rooliaan kurssin aikana toteuttamalla laatimaansa suunnitelmaa. Käytin tilastollisissa analyyseissä myös aikaisempaa liikuntanumeroa ja kurssilla suoritctt uja kuruotcsrituloksia. Opiskelijat tiesivät, cuei päiväkirjan täyuämiscllä tai esseillä ollut vaikutusta liikuntakurssin arviointiin. Tiedostan, että oma positiivinen suhtautumiseni liikuntaan ja käsitykseni liikunnan hyödyllisyydestä va ikuttivat tapaan, jolla esitin intervention tavoitteet ja mahdollisuudet opiskelijoille. Valitsin kyseiset kuruotesm , sillä halusin, että opiskelijat pystyvät itse tarkistamaan tuloksensa Internet-sivustoilta. Kurssin kuntorcstcinä käytin "Finnish Fitness Pian" -sivusiojcn kuniotcsrejä (http://ffp.uku.fi/kuntoneuvola/) sekä Suomen puolustusvoimien työntekijöille suunnattuja tcirniruakykytcsteja (www.mii. Tekstiaineiston analyysimenetelminä käytin sisällön erittelyä ja sisällönanalyysia (Tuomi & Sara järvi 2002, l05-107), joista ensisijaisesti luokitteluihin ja laskemiseen perustuvaa sisällön erittelyä ja sen tukena tulkitsevampaa sisällönanalyysiä. Lisäksi suunnittelimme yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin liikuntalajit ja varmistin, cuä jokainen sai vaikuttaa sisältöihin. Kaikki kurssin ensimmäisellä viikolla paikalla olleet opiskelijat (n=48) laativat itselleen vapaa-ajan liikunnan tavoitteet ja liikuntasuunnitelman yhteisillä oppitunneilla. Tekstiaineiston laajuus oli 86 A4-sivua (urnes new ro rnan, rivivåli 1,5). Liikuntapäiväkirjan pitäminen ja esseen kirjoittaminen perustuivat vapaaehtoisuuteen eivätkä vaikuuaneet kurssin arviointiin. Luotettavuutta paransi myös se, että opiskelijat olivat sitoutuneita ja motivoituneita oman ltikuruakäyttäytymisensä seuraamiseen ja liikuntapäiväkirjan pitäminen perustui vapaaehtoisuuteen. Kuruotcstaukscn lähtökohtana oli vahvistaa opiskelijan roolia oman kunnon arvioijana ja seuraajana. Tässä i ut kirnukscssa aineistoja menetelmät riangulaatio toteutuivat opiskelijoiden alkukyscly-, liikuruapäivåkirjaja esseeaineisioissa sekä eri tuikunusoueissa (Tuomi & Sara järvi 2002, l+l-142). Järjestin lihaskuntotestit toisella oppitunnilla. Kuntotestitulosten ja henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta jokainen opiskelija laati itselleen liikuntasuunnitelman lomakepohjalle, johon he kirjasivat liikuntakerral ja lajisisällöt. Johansson 2010 ) U1KUNTA & T1EOE 48, 1 2011 , TUTKIMUSARTIKKELI · Terveytta ed1stava l11kuntakurss1 51
Liikunnallinen kurssi auttoi heidät alkuun, ja he asettivat uudeksi tavoitteekseen ylläpitää vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrää ja säännöllistä liikunnan harrastamista myös kurssin päätyttyä. Tervcysliikunnan sisältöjen suunnittelussa käytin apuna Yhdysvalloissa kehiteltyä "Physical Bcst " -ohjelrnaa (Physical best activity guide 2005; Physical education lor lifelong Iuness 2005), jonka tavoitteissa on useita yhtäläisyyksiä lukion opetussuunnitelman perusteissa rnainiuui hin terveysliikun nan sisältöihin. Opiskelijoiden kokemukset oman liikuntakäyttäytymisen seuraamisesta Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opiskelijat ascu ivat itselleen kurssin alussa joko yhden tai useampia fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä tavoitteita. Onnistuneesta tavoitteiden aseuclusta kertoo myös se, cuä suurin osa opiskelijoista saavutti asettamansa tavoitteet. Luoki11elin opiskelijat kolmeen luokkaan viikoittaisen ryysisen aktiivisuuden perusteella. Suurin osa suunnitelmista vastasi fyysisen aktiivisuuden suosituksia niin määrän kuin lajien monipuolisuudenkin osalta. Satunnaisesti tai harvakseltaan liikkuville tavoitteiden asettaminen, suunnitelman laatiminen ja päiväkirjan pitäminen tarjosivat hyvän mahdollisuuden tiedostaa omaa liikuntakäyttäytymistä, ja heitä liikuntapäiväkirjan pitäminen kannusti liikkumaan säännöllisesti. Myös aion jat.lwa tavoitteeseeni pääsemistä! Olen myös mieUinyl jonlwn taistelulajin ciloitlamista." (N 13) "Liilrn11tasuw111itclmc111i totcut11i ailw liyvin,joitain liil1w1tal1ertojajäi pois, lwslw tulin l1ipcäl1si Liiln111tapäivähirjaja -suunnitelma lw1111usti liil1humaa11 rncn1111än, 111ihä oli hyvä asia." (N 16) "Suunnittelin tcl1cvä11i haulieasti lwild1ea, multa ailwaja i11110s1usta ei riittä11ytl1ää11 niin paljon lwin olin lwvitellut.Jajos ailwajoslrns oli, en vain jalisanut ottaa itseäni nislwsta liii,rni ja a/lwa toimia lwslw olin jo lwulunja liarrastuste11jäll1ec11 niin väsynyt. "(N28) Koululiikunnan yksi tärkeimmistä tavoitteista, liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, näyttäisi toteutuneen osalla opiskelijoista. Sillä jos sellainen olo tulee, ei liilrnnla ole lrnushaaja se voi viedä holw liil1l111misen ilon niin lwulussa lwin vapaa-ajcillal1i11. "Tavoit.tccnani oli lwrssin ailwna l1ehit.tää perusl1eslävyyttä ja p11dottaa pari hiloa. En hyllä osaa lwvin hyvin te/idä jumppalii/1'1citä, multa liaushaa se silli oli. Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen kurssin alussa oli keskeinen morivaat io n lisääjä ja antoi selkeän venailukohdan toteutuneille liikuntakerroille. Olen lwitenhin tyytyväinen että edes lwulussa olrn saanut liilwnlC/lunneilla liihutt.ua." (N39) Kokemukset liikuntapäiväkirjan pitämisestä ja koulun liikuntatunneista Opiskelijat kokivat liikuntapäiväkirjan pitämisen hyödyllisenä ja mielenkiintoisena. Aktiivisille oppilaille liikuntapäiväkirjan pitäminen tarjosi mahdollisuuden omien harjoit usmäärien tarkasteluun ja jaksamisen pohti111iseen. Kurssin opettajana pyrin pitäm ään m ielessä, että lukio-opetuksen ihm isja oppim iskäsitykset koro stavat opiskelijan aktiivista ro olia. "Onniswin aseuamissani tavoitteissa hyvin ja huomasin myös selvästi liilnu111a11 lisäävän vireyttä ja lwhottavan ln,ntoa. Vähäisen aktiivisuuden luokkaan (vapaa-ajan liikuntaa alle 2,5 tuntia viikossa) kuului 36 %, kohtalaisen aktiivisuuden luokkaan kuului 46 % (vapaa-ajan liikuntaa 2,5-5 lllntia viikossa), mnsaan aktiivisuuden (vapaa-ajan liikuntaa 5 tuntia tai enemmän) luokkaan 18 % opiskelijoista. Mielestäni tällaisen voisi t.ehclä lwihilla palwllisilla liilwnnan lwrsseilla, lwsha silloin tulee sellaisenl1in ihmisen liilwttua, joha ei yleensä vapaa-ajallac111 liilw." (N38) Opiskelijoiden osallistaminen koululiikunnan suunnitteluun ja vastuunkantamisen korostaminen näkyivät myös koulun liikuntalllnneilla. He kokeilivat mielellään myös uusia lajeja. Kuntosalilla liäynti oli hivcta, ja liityinl1in lnrntosalin jäscnel1si lwrssin aihana.--." (N37) "Mielestäni tämä L/2 lrnrssi sujui mulwvasti ja oli mielenl1ii11loista ja mulwvaa tehdä liilwntapäiväl1irjaa. O piskelijat toim ivat kurssilla joillakin tunneilla itsen äisesti kantaen vastuun om asta roirninnastaan ja m yös ryhm ässä, jolloin ryhm än toirnivuudcsia oli kaikilla yhteinen vastuu. Ainoastaan kaksi opiskelijaa liikkui selvästi vähemmän kuin oli suunnitellut. Luokittelin vastaukset aineistolähtöisesti kuuteen luokkaan. Samoin tyhliäsin sullwpallosla ja säl,/ystä." (N 15) "Liihw111an 2 lwrssi oli mulwva, hoslw saimme it.se vailwuaa ohjelmaan ja muutrnl1in lwrssin ilmapiiri oli rento. Poimin liikuntapäiväkirjoista viikoittaiset liikuntamäärät, liikuntakertojen kestot sekä arvioidun kuormittavuuden. Ajatuksena oli, että opettaja ei ole tällä kurssilla keskeinen päätöksentekijä, vaan pikem m inkin oppim isen ohjaaja ja mahdollisuuksien järjestäjä. Aion lrnitrnl1injatlwa liilw11taliarrast.uhsia11i, lwslw pidän niistä. "Oman liilwntasuunnitelman telw11inen oli mulwvaaja se motivoi lii/1/wmaan enemmän. Liikuntatunneistajäi myönteinen tunne,ja ainakin osa opiskelijoista sai mukavia kokemuksia uusien lajien parista. Opiskelijat pohtivat esseissään asetettujen tavoitteiden ja suunnitelman toteutumista sekä syitä siihen, ettei tavoiucira saavutettu. Lukiolaistytöt harrastivat interventiojakson aikana vapaa-ajan liikuntaa keskimäärin 3,3 kertaa viikossa yhteensä 3,7 tunnin ajan. En täysin onnistunut tavoitteessani, tunne11 perushestävyyteni hieman nousseen, mutta l1iloja en saanut harisemaan.--. Tytöistä 82 % suunnitteli liikkuvansa kurssin aikana vapaa-ajallaan kolme kertaa viikossa tai useammin. Luoki11elun rajoina käyteltiin Vuoren (2008) esittämää luoki11elua. Liikunlapäiväl1irja motivoi liililwmaanja siitä pystyi myös hyvin seuraamaan, että huinlw paljon 011 päivän tai viihon ailwna tullut liilwllua. Osa lukiolaistytöistä oli pitänyt liikuntapäiväkirjaa aikaisemminkin, 111utta suurelle osalle tämä oli ensimmäinen kena. Säännöllisesti liikuntaa harrastaville ja aktiiviharrastajille liikuntapäiväkirjan pitäminen tarkoitti harjoitusten kirjaamista, eivätkä he lisänneet liikunnan määrää jo entuudestaan aktiiviseen arkeensa. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana kaikilla tunneilla, myös niillä,joilla ei ollut aiheena oma suosikkilaji. Terveytta ed1stava l11kuntakurss1. Yleisimmin opiskelijat kirjasivat suunnitelmiinsa lenkkeilyä, lihaskuntoharjoittelua, ohjattuja ryhmäliikuntatunteja; aktiivisesti lajiaan harrastavat kirjasivat myös oman lajinsa harjoiwksia. Yleisimpiä tavoitteita olivat fyysisen kunnon parantamiseen, vapaa-ajan liikunnan lisäämiseen sekä ulkonäköön liittyvät tavoiueet , kuten laihdutus tai kiinteytys. Suu11nitelmassa11i oli monipuolisesti liilwnwa, jot.en uslwn ellä se liehiui hail1'1ia lw1111011 osa-alueilCI tasapuolisesti. "Koululiilwnnassa tyl1l1äsi11 enit.en jumpasta. Nyt.te kurssin päätyttyä olrn ottanut uudeksi tavoiueehsi l1el1itt.ää itseäni liilwnnan lwi/1illa osa-alueilla ja hylmistä säistä ja lumen tulosta huolimaua liililiua ma/1clollisimman paljon ulhona." (N6) Opiskelijoiden vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus intervention aikana Kurssille osallistuneiden lukiolaistyttöjen liikuntasuunnitel111issa oli liikuntaa keskimäärin 3,5 kertaa viikossa. 2004). Noudatin suu11nitelmac111i suurilta osin hyvin, mutta välillä oli päiviä jolloin eijal1sanut lähteä liililiumaan. Esim erkiksi palloilutunnit järjesti n useim pina kenoina pelipainotteisesti tai turn ausluonteisesti ja tunnit organisoin urheilukasvatusm allia m ukaillen (H eikinaro -Johansson & Klem ola 2007; Siedentop ym. Muutoin toteutin kurssin pohjaton sisältölähtöiseen liikunnanopetukseen (kts. Ei tullut tunnetta et.td nyt on paldw liililwa tai ellä täällä 011 nyt oltava jos haluan pois lul1iosta. Vaikka yli puolet (64 %) opiskelijoista kuului kohtalaiseen tai runsaan aktiivisuuden luokkaan, niin yli kolmannes opiskelijoista kuului vähäisen aktiivisuuden 52 LIIKUNTA & TIEDE 43, 1, 2011 , TUTKIMUSARTIKKELI. Johansson 2010), mikä on yleisin lähtökohta liikunnanopetuksessa suomalaisissa kouluissa (Heikinaro-Johansson & Hirvensalo 2007, 103). Kuormittavuuden keskiarvo oli 3,1 (taulukko 1). Terveyslii kuntaintervent io ajoittui ensimmäiselle viikolle
Opettajana olisin kaivannut hyviä suomenkielisiä kuntotestisivustoja, jotka olisivat tarjonneet opiskelijalle selkeän kuvan kuntotestien mahdollisuuksista oman kunnon kehityksen seuraamisessa. Kurssilla käytetyt kuruotesut oli suunnattu aikuisväestölle, ja lähes kaikki lukiotytöt sijoittuivat testien mukaan hyväkuntoisten luokkaan. Tietoa, menetelmiä ja valmiita opetusohjelmia löytyikin kiitettävästi ja tehtäväkseni jäi sopivien palasien löytäminen ja yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. taulukko 2). Suurin haaste sisällön suunnittelussa oli sopivien kuntotestien löytäminen. Liikuntapäiväkirjan pitäminen TAULUKKO 3. Tulos johtunee siitä, euä lukiossa suurin osa nuorista on kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista sekä liikunnan suotuisista vaikutuksista ulkonäköön. Opiskelijoiden osallistaminen kurssin suunnitteluun osoittautui hyväksi tavaksi saada opiskelijat innostumaan liikuntatunneista, ja terveysliikunnan sisältöjen opettaminen auttoi opiskelijoita näkemään koululiikunta hyvinvointia tukevana mahdollisuutena koulupäivän aikana. Tämä haastoi minut kurssin opettajana etsimään keinoja ja menetelmiä, joilla voin vastata tavoitteisiin. Yleisin liikuntamuoto oli lenkkeily,jota harrasti lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä (89 %), toiseksi yleisin lihaskuntoharjoittelu (64 %), kolmanneksi yleisin ohjatut ryhmäliikuntatunnit ( 46 %), neljänneksi venyuely/jooga/pilates (30 %), viidenneksi tanssi (23 %), kuudenneksi pyöräily (14 %) ja uinti (14 %) Muita liikuntapäiväkirjoissa esiintyneitä liikuntamuotoja olivat muun muassa ratsastus, yleisurheilu, trampoliinihyppely ja kilpa-cheerleading. 1.ryhmä 2.ryhmä 3.ryhmä F df sig. Lukiolaistytt öjen vapaa-ajan liikunnan määrä, kesto ja kuormittavuus (n=44) JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA min max ka kh Määrä (krt/vko) 0.3 6,8 3,3 1,40 Kesto (tuntia/vko) 0,3 16,5 3,7 2,87 Kuormittavuus 2,0 4,0 3,1 0,47 TAULUKKO 2. Kurssin vahvuutena oli se, että se toteutui koulun arjessa, tavallisen opetussuunnitelman sisällä ja olemassa olevilla resursseilla. Tämän kokemuksen pohjalta väitän, että koulun arkeen sijoittunut liikunnallisen elämäntavan edistäminen toimii. Halusin myös selvittää opiskelijoiden kokemuksia liikuntakurssistaja oman liikuntakåyuäytymisen arvioimisesta sekä tutkia, onnistuinko tukemaan opiskelijan vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kurssin aikana toteutetulla terveysliikuntainterventiolla. Henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien laatiminen puolestaan kannusti suurinta osaa kurssin opiskelijoista liikunnan harrastamiseen vapaa-ajalla. Opiskelijoiden kokemukset terveysliikuntainterventiosta ja koulun liikuntatunneista olivat pääosin positiivia. Tarkastelin eroja yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA). Laskin jokaiselle liikuntalajille prosenttiosuuden sen mukaan, kuinka moni lukiolaistytöistä harrasti kyseistä lajia interventiojaksolla. En löytänyt ryhmien välisessä tarkastelussa eroja vapaa-ajan liikunnan kuormittavuudessa, aikaisemmassa liikunnan arvosanassa tai kuruotestien tuloksissa (taulukko 3). Tutkimus vahvisti sitä käsitystä, euä osallistavilla iyöravoilla voidaan lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista (vrt. scheffe (n=16) (n=20) (n=B) kuormittavuus 3,0 3,2 3,1 ,900 2,41 ,414 ei eroja liikuntanumero 9,0 8,7 8,9 ,719 2,39 ,494 ei eroja cooperin testi 2127 2048 1969 ,633 2,33 ,537 ei eroja vatsalihastesti 37 35 38 ,256 2,27 ,776 ei eroja LIIKUNTA & TIEDE 48 · 112011 -TVTKlMlJS/>.RTIKKEU, Terveyttä edistävä lnkuntakurssr 53. Terveysliikunnan sisällöt ja osallistavat opetusmenetelmät osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi ja hyödyllisiksi. Omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja liikuntasuunnitelman laatiminen antoivat myös opiskelijalle konkreettisen mallin siitä, miten omaan liikuntakäyuäytymiseen ja sitä kautta hyvinvointiin ja jaksamiseen voi itse vaikuttaa. TAULUKKO 1. Tutkimusaineistossa inaktiivisia nuoria, jotka liikkuivat alle tunnin viikossa, oli 7 % ja erittäin aktiivisia, jotka harrastivat liikuntaa yli kuusi tuntia viikossa, oli 12 %. Valitsin kuruotestuuloksista tarkasteltaviksi muuttujiksi vatsalihastestin ja cooperin juoksutest in tulokset. Jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään päiväkirjoista lasketun fyysisen aktiivisuuden mukaan (Levähäinen aktiivisuus; 2= kohtalainen aktiivisuus; 3=runsas aktiivisuus) ja tarkastelin ryhmien välisiä eroja seuraavien muuttujien suhteen: vapaa-ajan liikunnan kuormittavuus, aikaisempi liikunnan arvosana ja kuntotestitulokset. Niemi ym. Eri aktiivisuusluokkien erot vapaa-ajan liikunnan kuormittavuudessa, aikaisemmassa liikunnan arvosanassa, vatsalihastestissä ja cooperin juoksutestissä, yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA). Tutkimukseni tarkoitus oli kehittää lukion liikunnanopetukseen opetusmenetelmiä, jotka vastaavat sekä terveysliikunnan tavoitteisiin, jotka on mainittu lukion opetussuunnitelman perusteissa, että lisätä opiskelijan itsenäisyyttä, akt iivisuuua ja vastuunkantamista käyttämällä osallistavia opiskelumenetelmiä. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan useita terveysliikuntaa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen liittyviä tavoitteita, mutta valmiita tapoja kurssin toteutukseen ei anneta. Lukiolaistyttöjen osuus eri fyysisen aktiivisuuden luokissa (n=44) Aktiivisuustaso luokkarajat f % vähäinen aktiivisuus <150min/vko 16 36 kohtalainen aktiivisuus 150-300min/vko 20 46 runsas aktiivisuus >300 m i n/vko 8 18 yhteensä 44 100 luokkaan (kts. 2010). Liikuntapäiväkirjoista poimin myös liikuntalajit, jotka luokittelin aineistolähtöisesu kymmeneen luokkaan. Nuorille suunnattuja testejä, joihin olisi löytynyt Internetistä kuvalliset suoruusohjeet ja oman ikäluokan kuntotestitulosten jakauma, löytyi ainoastaan yhdysvaltalaisilta "Fitness Grarn" -sivuilta (www.fitnessgram.net), mutta sivustan kayttäminen olisi vaatinut lisenssin ostamista. Halusin selvittää, olivatko vapaa-ajallaan fyysisesti aktiiviset opiskelijat juuri niitä opiskelijoita, jotka ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja hyväkuntoisia
Helsinki WSOY, 140-151. Oulun yl1op1sto. & Kohl, H.W. Yhteisöllisyys ja osallisuus. Kouluikäisten li1kunta-akti1v1suus. mät ja lähestymistavat. Effects of a phvsical ecucauon mtervenuon to improve student activity levels. 2007. Liiht111nas1a 011 t111/u1 välicmmän pahlwpullaa "(N 17) KIITOKSET Artihlieli on osa LiTM Ne/Ii Johanssonin väilösl1irja/1si tarlwillamaa wll1inrnsta, jo11/w 1ar/10il11/1sena 011 selvillää /10ululiiln11111a11 maliclollisuu/1sia 11uor/C11 fyysisCII a/1/iivisuuclen ja liyvi11voi1111i11 edistäjänä. Gretschel, A. & Hills, A.P. 2005. Lisäksi inaktiivisten oppilaiden määrä tässä tutkimuksessa oli pienempi ja erittäin aktiivisten osuus suurempi kuin Nuorten icrvcystapauu kimukscssa (Laakso ym. Dollman, J., Okely, A.D., Hardy, L., Timperio, A., Salmon, J. Kaikilla kurssille osallistuneilla ei ollut innostusta eikä m otivaatiota to teuttaa vapaa-ajan liikuntapäiväkirjaa. A hitchhikers guide to assessing young people's physical activrtv: Deciding what method to use. & Pere, L. Helsinki: WSOY, 94-113. Acta Un1vers1tat1s Ouluensis D 1043. Participatory actIon research. t.nkunta Ia tiede 47 (11. Perusraportti lukiokyselystä vuonna 2008. Lasten Ia nuorten fyysisen aktuvrsuuden arvromtr Menetelmät puntarissa. Olin itseäni 11islwsta hiinni ja en /11istc111u1 paljoa suunnitelmasta. T. Aikaisemmissa tutkimuksissa venyttelyä ei ole nimetty erikseen, sillä kysyttäessä vapaa-ajan harrastuksia vcnyuclya ei ole ehkä mielletty harrastukscksi. 2007. The role of physical activity on emot1onal and behavioural problems. Opcl11s111i11is1criö rahoi11aa projchlia ja tämän artih/1eli 011 /1irjoilcllu opclus111i11is1eriö11 ap11rn/1alwuclella. Teoksessa: P He1k1naro-Johansson & T. Jarvala. Journal of Science and Medicine in Sport 12 (51, 518-525. European Physical Education Review 14 (21. 2010. Studies ,n Sport. To1m1ntatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kantamaa, M. Jyväskylän yliopisto. 11-21. Rimpelä. P Kalkkinen. Lukiolaisten kiinnostuksen herättäminen omaehtoiseen liikuntaan. Teoksessa: P Heikinaro-Johansson & T Huovinen (toim I Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Heikinaro-Johansson, P. & Fogelholm, M. & Hirvensalo, M. 2007. Heikkinen, E. ei kuitenkaan ollut aivan ongelm atonta . M. 139-155. Heikkinen, H.L.T., Konttinen, T. Olisi houkuu avaa tietää, onko liikunta-aktiivisuus säilynyt nuorten arjessa heidän päätcuyäan lukio-opiskelunsa ja siirryttyään uuteen elämänvaiheeseen. H. Helsinki: WSOY, 42-63. 2008. Syrjälä (toim.l Toiminnasta tietoon. self-rated health and educational attainment among adolescents. Syrjälä (toim.l To,minnasta tietoon. 2006. & Klemola, U. Liian nuorena eläkkeelle. 29-44. Tulgs poikkeaa aikaisemmista tutkimustuloksista, joissa on osoitettu vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä liikuntanumeroon ja fyysiseen kuntoon (Malmberg ym. Toimintatutkimuksen menetelTämän tutkimuksen merkittävin tulos oli se, että intcrvern ioaikaisen fyysisen aktiivisuuden pohjalta muodostetuilla luokilla ei ollut yhteyttä liikunnan kuormittavuuteen, aikaisempaan li i k uruanurncroon rat kuruotcsucn tuloksiin. 2006. Kunta nuoren osalhsuusvrnpänstönä. Liikunnanopetuksen suunnittelu .. & Telama, R. Aio11 jatlwa sää1111öllistä liiln11111an l1C1rraslamista myös tämän ja/1s011 jäll1ecn. Huovinen (toim.l Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Toistaiseksi ei vielä ole löytynyt yksiselitteistä vastausta siihen, m iten vähän liikkuvat ja negatiivisesti liikuntaan suhtautuvat nuoret innostuisivat liikunnasta. Nyt lw11 olrn päässyt "hyvää vauhtiin" 011 t_url1C1 lopettaa.--. Laakso, L., Nupponen, H. 15-38. 2002. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, eitä tietoon ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin pohjautuvalla terveysliikuntainterventiolla voidaan edistää kaikkien opiskelijoiden vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta, myös niiden, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti tai eivät saa kiitettäviä arvosanoja koululiikunnasta. Helsinki: Kansanvalistusseura. Helsinki: Kansanvalistusseura. "Tavoillerni liilw1111an osalta toteutui hyvin. Osallistavien työtapojen käyttö jaopiskelijoidensitoutum inen näkyivät myös lisääntyneenä vapaa-ajan fyysisenä aktiivisuutena. 2009. Phvsical Ecucanon and sport Pedagogy 11 (11. 2007; Laakso ym. Evaluating the sustainability of SPARK physical education: A case study of translating research into practice. Peltonen & A-M. Anttila. Taustakyselyn valossa ainakin kaksi päiväkirjan palauttam atta jättänyttä opiskelijaa olisivat hyötyneet kurssista, sillä he harrastivat vapaa-ajan liikuntaa vain satunnaisesti ja suhtautuivat negatiivisesti kaikkeen liikuntaan. värtöskir]a Heikinaro-Johansson, P. Helsinki: Opetushallitus Ia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. & Häkkinen, P. Liito: Liikunnan Ia terveystiedon opettaja 10 (31, 38-40. Trends in leisure time physical activity among young people in Finland. Rigoff (toim.l Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukiossa. Teoksessa: N. Li ikunnanopettajat ja alan tutkijat ovat haastavan tehtävän edessä yrittäessään pohtia keinoja, joilla saada kaikki opiskelijat om aksum aan liikunnallinen eläm äntapa. & Stratton, G. Kur ssin aikana lukiolaistytot harrastivat vapaa-ajan liikunta a keskim äärin 3,7 tuntia viikossa ja liikuntakertoja oli keskimäärin 3,3. Helsinki: Opetushallitus. Heikkinen, H.L.T. 2000. Lukion pakollinen liikuntakurssi, joka oli tämän tutkimuksen kohteena, onnistui tukemaan lähes kaikkien opiskelijoiden säännöllistä liikunnan harrastamista, joka voi hyvinkin olla ensimmäinen askel kohti liikunnallista elämäntapaa. 2008). Denz1n & Y S Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research. LÄHTEET Aittasalo, M., Tammelin, T. K. Täm ä liikuntakurssi ei tuonut m uuto sta heidän liikuntakåyu åytyrnisccnsä. Toisaalta interventiojakso, neljä viikkoa, ei ollut riittävän pitkä, jolta säännöllinen fyysinen aktiivisuus olisi näkynyt parempina juoksutestituloksina. Physical Education and Health 85. Laakso, L., Telama, R., Nupponen, H., Rimpelä, A. Lii/1u11ta oli myös mulwvaa. Kiitohsct myös l1Urssille osallistuneille opis/1clijoillc osallisuudesta jct a/11iivisuucles1a. Teoksessa: P Heikinaro-Johansson & T Huovinen (toirn.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Tässä tutkimuksessa kuitenkin venyttely mainittiin niin usein, että liikuntapäiväkirjojen pohjalta laadituissa luokissa venyttely muodosti oman luokkansa. Dowda, M., Sallis, J.F., McKenzie, T.L, Rosengard, P. 2010. 2008), joissa lukiolaistytöt harrastivat liikuntaa keskimäärin 2,5 kertaa viikossa. Heikkinen, E.Rovio & L. Yleisimmät vapaa-ajan liikuntamuodot olivat lenkkeily, lihaskuntoharjoittelu, ohjattu ryhmäliikunta ja venyttely. Tässä tutkimuksessa tytöt olivat vapaa-ajallaan fyysisesti aktiivisempia kuin laajoissa nuorten vapaa-ajan liikunnan harrastamista sclviuäncissä t utkirnuksissa (vrt Laakso ym. Teoksessa: H.L.T. Liikuruapäiväkirjan pitäm inen neljän viikon ajan vaati m otivaatiota ja sitoutum ista. 2010. Työ, terveys, turvallisuus 4, 37-39. 2nd ed. Kemmis, S., & McTaggart, R. CA: Sage, 567-605. Rovio & L. Vä1töskiqa. To1m1nnan tutk1m1sen suuntaukset. 54 LI KU"lTA & TiEDE 48, 1 2011 , TUTKIMUSART KKEU, Terveylta ed1stäva lukuntakurss1. Research Ouearterly for Exercise and Sport 76 (11, 11-19. Yleisimpiä syitä siihen, että opiskelijat eivät noudattaneet suunnitelmaansa, olivat koulukiircct, yllättävät menot sekä syysloma, joka ajoittui keskelle liikuntakurssia. Tutkiva ote toimintaan. Johansson, N. Teoksessa: H.L.T. Liik unnanopettejan vuorovaikutusosaaminen ja opetusmallit. 2003. Fairclough, S.J. Teoksessa: M. 2006. 3976. 2004, 71; Tammclin 2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Thousand Oaks. 2010. Keräsin tutkimusaineiston neljä vuolla siuen. 2009. Tähän lienee syynä se, että fyysisen aktiivisuuden suosituksissa ja liikuntapiirakassa on mainittu noikcuua edistävä harjoiuelu.ja opiskelijat laativat suunnitelmat näiden suositusten pohjalta. Kalkkinen, P
Teoksessa P Heikinaro-Johansson, R. Promoting physical activity in children and youth A leadership role for schools. Depressive symptoms and shool burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Participation in organized sport as a predictor of adult physical activity: A 21-year longitudinal study. Liikunta ja Tiede 45 151, 8-12. 2004. 2010 Human Kinetics. Journal of School Health, 78 (12), 619-624. Helsinki: Opetushallitus. 2009. 2003. 2006. & Jokela, J. 2008. 2008. Journal of Pediatrics 146 161, 732-737. Tammelin, T. 1975. 2008. 2005. & Holopainen, L. & Karvinen, J. & Sarajärvi. & Kannas, L. Health Education & Behavior 30 (4). 184-206. A scientific statement from the American Heart Association. Pate, R.P., Davis, M.G., Robinson, T.N., Stone, E.J., McKenzie, T.L. McKenzie, T.L., Li, D., Derby, C.A., Webber, L.S., Luepker, R.V & Cribb, P. Telama, R., Yang, X. IL: Human Kinetics. (toim.) 2008. Wang, L.Y., Gutin, B., Barbeau, P., Moore, J.B, Hanes, J., Johnson, M.H., ... Vuori, 1. www.fitnessgram.net/home. Stenhouse, L. Jyväskylä: Gummerus. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 -vuotiaille. & Young, J.C. 2006. 2008. A. Kuopion yliopisto. Malm berg, J., Fogelholm , M ., Kyröläinen, H., Lepistö, P., Lipponen, J., Mäntysaari, M ., Palvalin, K., Pietilä, H., Santtila, M . Acta Universitatis Ouluensis D 771. 2005. Promoting Physical activity participation among children and adolescents. European Psychologist 1311 ), 12-23. Champaign, IL: Human Kinetics, 3-18. The role of physical activity assessments for school-based physical activity promotion. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Does school matter?The role of school context in adolescents' school-related burnout. Jyväskylä: Kopijyvä, 35-44. Welk, G.J. Ward, D.S., Saunders, R.P. Teoksessa G.J. & Raitakari, 0. McKenzie, T.L. & Trudeau, F. Journal ofYouth Adolescence 38110), 1316-1327. 2010. Opetusministeriö ja Nuori Suomi. & Dowda, M. An introduction to curriculum research and development. 2003. Circulation. Use of self-report instruments to assess physical activity. Promotion of physical activity among high-school girls: a randomized controlled trial. Hirvensalo, M. Assessing school-based phvsical activity interventions. Nuorten osallistamishankkeen hyvät käytännöt. Osallisuus koulupedagogiikan lähtökohtana. Physical activity interventions 1n children and adolescents. Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M. Helsinki: Edita Prima. (luettu 15.9.2010). 2007. Terveyttä edistävä inkuntakurssr 55. Cost-effectiveness of a school-based obesity prevention program. Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloissa. E. 2007. Siedentop, D., Hastie, P.A., & van der Mars, H. , Yin, Z. Salmon, J., Booth, M.L, Phongsavan, P., Murphy, N. Telama & E. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2003. Maintenance of effects of the CATCH physical education program: Results from CATCH-ON study. 2006. 144-159. Tammelin, T. Vehviläinen, J. Kasvatus 41 11 ), 53-62. Tuomi J. Kuntoneuvola. INTERNET-LÄHTEET http://ffp.uku.fi/kuntoneuvola. Finnish Fitness Pian. 447-462. Puolustusvoimien toirruntakvkvtestit henkilökunnalle (luettu 22.9.-8.11.2006). 76-88. Champaign, IL: Human Kinetics. Champaign. Cross-sectional and longitudinal analyses of the Northern Finland birth cohort of 1966. Niemi, R., Heikkinen, H.L.T. 1582-1587. Complete guide to sport education. Pate, R.P., Ward, D.S., Saunders, R., Felton, G., Dishman, R.K. McEvoy ltoim.) The role of physical education and sport in promoting obvsical activity and health. väitöskirja. 1 '2011 , TUTKIMUSARTIKKELI. & Suni, J. 2004. www.mil.fi/liikunta. Pedratric Exercise Science 18 11). Strong, W., Malina, R., Blimke, C.,Daniels, S., Dishman, R., Gutin, B., Hergenroeder, A., Must, A., Nixon, P.A., Pivarnik, J.M., Rowland, T., Trost, S. Physical activity from adolescence to adulthood and healthrelated fitness at age of 31. 2002. Oulun yliopisto. 12141224. (luettu 22.9 -8.11.2006). Welk (toim) Physical activity assessments for health-related research. London: Heinemann. & Timperio, A. Measurement in Physical Education and Exercise Science 12 131. American Journal of Pubhc Health 95 19). Evidence based physical activity for school-age youth. Salmela-Aro, K., Savolainen, H. & Pate, R.R. Matthews, C. LIIKUNTA & TIEDE 48. Epidemiologic Reviews 29 11). 2002. 2007
Liikunta &Tiede 48 (1), 56-62. Finnish working-class ideologies and their views on sport, 1903-1923. This phenomenon and in such a large scalc was unique to Finland. Curreru political climate and events were reflecicd in the articles, but in the long run il becarne evident that the articles emphasized class struggle and cultural connections between t he working class movement and sports. . Kcy worcls: Sports, TUL, socialism, co111111u11is111, icleology 56 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 , TUTKIMUSARTIKKELI. Sosialidemokraatit näkivät urheilun mahdollistavan sekä henkisesti että fyysisesti vahvojen yksilöiden kasvattamisen tulevaa sosialistista yhteiskuntaa varten ja sen saavuuamlseksi. Kommunistit puolestaan näkivät urheilussa suositun joukkoliikkeen, jolla houkutella jäseniä tulevaan proletaariseen vallankumoukseen. Suomalaisten työväenaatteiden suhde urheiluun vuosina 1903-1923. 1 studied ihesc in order 10 find out the different outlooks ihe working class movcrneru had on sports. However, these were left in a minority as the glorification of cornpetitive sports pervaded the cnt ire political specirurn. Keskinen L. As source materia! 1 used 73 newspaper articles which focused on sports and were written for ihc working class. Vaikka työväenliike suhtautui pääosin myönteisesti urheiluun, myös soraääniä kuultiin. Liikunta & Tiede 48 ( 1 ), 56-62. Social dernocrats viewed sports as a means of bringing up merually and physically strong individuals for the coming socialist society and in order 10 achieve it. SUOMALAISTEN TYÖVÄENAATTEIDEN SUHDE URHEILUUN VUOSINA 1903-1923 LAURI KESKINEN Yhteyshenkilö: Lauri Keskinen, Hämeenkatu 32 E 48, 20700Turku. Se miellettiin isänmaata ja militarismia korostaneen porvarillisen urheiluaatteen vastakohdaksi; aatteeksi, joka näki urheilun kapitalismin ja sosialismin välisenä taistelukenttänä. Although competitive sports were generally well-received in ihe working class rnoverncrn , also discordant notes were cxpresscd. While the bourgeoisie viewed sports as representing nationalism and militarism, the working class viewed it as a battleground for capitalism and socialism. Suomessa perustcu iin 1900-luvun alussa kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla urheiluseuroja työväenyhdistysten alaosastoiksi; näin työväenurheilu yhdistettiin ensimmäistä kertaa sosialistiseen työväenliikkeeseen. Puh. 2011. Sähköposti: lauri.keskinen@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT Keskinen L. Suomalaiset tyoväen aatteet Ja urheilu. Asiasa11at: Urheilu, TUL, sosialismi, lw111111u11ismi, aate !n Finland, in the beginning of i hc 20th century, sports were for the Iirst time connected to politics when working class sports clubs were founded as subdivisions 10 workers' associations. Lähdeaineistona käytin 73:a työväenliikkeelle suunnattua urheiluaiheista sanomaja aikakauslchi ianikkelia, joista tarkastelin erilaisten työväenaaueiden suhdetta urheiluun. Ne jäivät kuitenkin nopeasti vähemmistöön, kun kilpaurheilun ihannointi tarttui laajoihin joukkoihin puoluekantaa katsomatta. 040-7533966. Urheiluun liittyvä kirjoittelu heijasti vahvasti aikansa poliittisia kiistakysymyksiä, mutta pitkällä aikavälillä urheilukirjoitelussa tuotiin esille voimakkaimmin luokkataistelua sekä urheilun kulttuurisia merkityksiä työväenliikkeelle. Cornrnunists on the other hand saw sports as a popular mass movement with which to au ract new mernbers for t he coming violent communist revolurion. 2011
Valitsin artikkelit niin, euä ne edustavat vasemmistoaatteiden aste-eroja kautskylaisesta reformismista aina ultravasemmistolaisuuteen. Sos. Länsimaisen työväenurheilun synnyn 1800-luvun lopulla mahdollisti teollistuminen ja sen myötä syntynyt selvärajaisempi ja kasvanut vapaa-aika. Urheilulla tuli kehittää sekä ruumista että sielua ja näin ollen työläisen tietoisuutta ja hallussa ollutta pääomaa eli työtätekevää ruumista. (Riordan 1977, 56-67) Leninin näkemys konkretisoitui Neuvosto-Venäjälle vuonna 1918 perustetussa Vsevobuts-järjestelmässä, joka kontrolloi niin sotilasurheilua kuin ideologista kasvatustakin. 136/1908; Lahti 1948, 105) Lehtiartikkeleiden ja esimerkiksi Viktor Dammin puhuessa monipuolisen ja virkistävän liikunnan, pääasiassa voimistelun puolesta, aktiivisten liikunnanharrastajien tasolla tilanne oli toinen: harrastajien kiinnostus kohdistui kilpaurheiluun ja ennätysten tavoitteluun. (Wheeler 1978, 191-193) Karl Marxille urheilu oli osa ideologista ylärakennetta, joka heijasti vallitsevia tuotantotapoja. Väitän, että ensimmäinen ja hyvin pitkäkestoiseksi muodostunut kokonaisnäkemys työväenurheilun aatepohjasta muotoutui käyttämäni tarkastelujakson aikana. Tarkastelen myös minkälaisia eroja ilmeni länsimaisen sosialidemokratian ja Neuvosto-Venäjällä muotoutuneen suomalaisen kommunismin urheiluaatteiden välillä. Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon sijoittuvaa sosialistista urheilua on ansiokkaasti tutkinut useissa teoksissa James Riordan. SSN:lle tosin perustettiin vielä samana vuonna tycnjatkaja, mutta kommunistien julkinen ja maanalainen toiminta kärsivät joka tapauksessa vakavan takaiskun, eikä vähiten sen takia, että 189 SSTP:n aktiivia tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Työväenurheilun wrightiläiset juuret On harhaanjohtavaa puhua työväen poliittisesta urheiluaatteesta aivan 1900-luvun alussa, sillä tuolloin työväenurheilulle annettiin lähes pelkästään pragmaattisia, wrightiläisestä työväenliikkeestä tuttuja tavoitteita: työläisten kunnon parantaminen ja työstä palautuminen, raittius ja vapaa-ajan tervehenkinen käyttö. Tarkastelujakso käsittää koko ns. Artikkelin aikarajaus alkaa vuodesta 1903,jolloin Suomen Työväenpuolue (myöhemmin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, SDP) omaksui sosialistisen ohjelman. (Esim. Urheilu nähtiin myös keinona selättää tupakointi ja alkoholinkäyttö, edistää naisten emansipaatiota, ja valmistaa yksilöitä työhön ja maanpuolustukseen. Aikarajaus päättyy vuoteen 1923, jolloin suomalaisten kommunistien parlamentaariset ja ulkoparlamentaariset vaikutusmahdollisuudet huononivat olennaisesti. Sosialistista urheiluaatetta ovat aiemmin tutkineet TUL:n historian yhteydessä muun muassa Seppo Hentilä ja Teuvo Kolehmainen. Ns. Urheilun leviämistä ja sen suosion kasvua edistivät työläisten halu löytää virkistävä ja palauttava vapaa-ajanharrastus kuluttavan teollisuustyön vastapainoksi. Samalla urheilu tarjosi sosiaalisen yhteisön ja toveruutta sekä tervehenkistä kilpailun synnyttämää jännitystä muuten monotoniseen työelämään. Sosialistisen liikuntakulttuurin ideologiaa on yleisemmin, mutta ei Suomen osalta, käsitellyt tämän lehden edeltäjän, Stadionin, sivuilla Martti Kempas vuonna 1977. Selkeästi yliedustettuna on 1920-luvun alku, mutta tämä on myös aika, jolloin useat lehdet vasta alkoivat ilmestyä tai julistautuivat tiettyjen vasemmistoaatteiden kannattajiksi. Tasa-arvoa kaivattiin tosin käytännönkin tasolla, sillä liian kalliiksi koettujen liikuntaja urheiluseuramaksujen koettiin syrjivän työväestöä. Poliittisen urheiluaatteen muotoutumisen mahdollistivat SDP: n sosialistinen ohjelma, suurlakon jälkeinen työväenliikkeen radikalisoituminen, työväestön poliittisen tietoisuuden kasvu, seurojen LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 , TUTKIMUSARTIKKELI, Suornalarset työväen aatteet ja urheilu 57. Vasemmistososialistisesta (vasem. Näin puolue astui avoimen luokkataistelun tielle, joka samalla mahdollisti työväen liikuntakulttuurin perustamisen samoille periaatteille. Otsikossa käytetty termi 'suomalaiset työväenaaueet' viittaa kaikkiin Suomessa toteutettuihin ja sosialistisiksi miellettyihin aatesuuntauksiin. Sen tuli parantaa raskaan työn aiheuttamia fyysisiä vaivoja, kouluttaa nuorukaisista isänmaanpuolustajia, edistää raittiutta ja terveitä elintapoja sekä nostaa työläiset orjuudesta tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Tutkin minkälaiseen aateperustaan työväenliike yhdisti urheilun. vanhan työväenliikkeen ajan sekä työväenliikkeen jakautumisen reformisteihin, kommunisteihin ja lukuisiin fraktioihin näiden välille. porvaristo loi myytin suomalaisesta urheilusankarista isänmaan ja suomalaisen rodun edustajana. Aatteeseen viitattiin vain tasa-arvoista yhteiskuntaa tavoiteltaessa. Tutkimuksen alkuperäisaineisto koostuu 73 sanomaja aikakauslehtiartikkelista sekä SSTP:n, SKP:n ja TUL:n urheiluaatetta käsittelevästä aineistosta. (Itkonen & Stranius 2002, 19) Suomalaisen työväenurheilun katsotaan syntyneen vuonna 1887, kun Viktor Damm perusti työväen urheiluseura Helsingin Ponnistuksen. Artikkelien suuri määrä kyseiseltä ajanjaksolta on perusteltavissa myös puoluekentällä tapahtuneilla muutoksilla; toiminnassa oli samanaikaisesti kaksi laillista työväenpuoluetta (SDP ja SSTP) ja yksi laiton (SKP). Täten tarkasteltavaksi saadaan kolmen vasemmistopuolueen SDP, SSTP ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) näkemykset urheilusta, siihen liittyvistä aatteista sekä sen avulla saavutettavista tavoitteista. Juuri yksipuolinen kilpaurheilu tultiin jatkossa näkemään työväenliikkeen piirissä haitallisena, turhamaisenaja poliittisia voimia tuhlaavana toimintana. Sanomalehdissä 1900-luvun alkupuolella käsiteltyä politisoitua urheiluaatetta on tutkinut pro gradu -työssään Samu Karvala. Luonnollisesti asiasta taitettiin peistä myöhemminkin, esimerkiksi 1920-luvun lopussa Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean tapauksessa, mutta varsinaisia aatteellisuuden ydinkohtia ei näissä tapauksissa kiistetty. (Saarela 1996, 356) Vaikka käytän aikarajauksen määrittelyssä rajavuosia, ei niitä pidä nähdä yksiselitteisinä ja ainutlaatuisina vedenjakajina muutosta edeltävän ja seuraavan ajan välillä. (Laine 1984, 203-206; Hentilä 1982, 42,43) TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimukseni käsittelee suomalaisen työväenliikkeen ilmaisemia urheiluaatteita vuosina 1903-1923, eli aikana jona työväenliike kasvoi joukkoliikkeeksi ja tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja jolloin urheiluelämä, niin harrastajien, katsojien kuin urheiluseurojenkin määrän perusteella kasvoi voimakkaasti. sekaseuroissa porvariston kanssa. Yksinomaan tähän aiheeseen keskittyy vain Raimo Railon ja Paavo Saarisen tutkielma vuodelta 1974. sos.) Suomen Työmies -lehdestä (ST) tarkastelin vuosia 1920-23, pääosin sosialidemokraattisesta Työväen Urheilulehdestä (TU) vuosia 1917-23, Sosialistisesta Aikakauslehdestä (vasem.sos.) (SA) vuosia 1921-23, Nuori Työläinen -lehdestä (vasem.sos.) (NT) vuosia 1920-23 ja Työläisnaisten Urheilulehdestä (sos.dem.) (TnU) vuosia 1921-23. Tällöin urheilumaailma oli vielä aatteellisesti jakautumaton ja työläiset, eritoten käsityöläiset, urheilivat ns. Damm, jonka ajattelussa näkyi wrightiläisen työväenliikkeen vaikutus, näki urheilun koko kansakunnan kunnon kohottajana. Kyseisenä vuonna lakkautettiin Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) ja Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto (SSN) sekä useita niiden äänenkannattajia. JOHDANTO . Turkulainen yhtäjaksoisesti sosialidemokraattinen (sos.dem.) Sosialisti (jatkossa Sos.) on ainoa lehti, josta tarkastelin koko aikajaksoa. Lenin jatkoi Marxin näkemyksen kehittelyä ja totesi, että urheilulla on kasvatettava kokonaisia ihmisiä; seikka, jota ei kapitalistisessa yhteiskunnassa hänen mielestään huomioitu. V 1. Niiden merkitystä työväenliikkeelle ei käy kiistäminen, mutta ennen kaikkea rajavuosia hyödynnetään pragmaattisesti: niillä määriteltiin vuodet, joilta sanomalehtiaineistoa kerättiin
Lopuksi artikkelissa todettiin, että porvarillisiin ja puolueettomiin urheiluseuroihin on tehtävä pesäero, eikä enää tulisi harrastaa urheilua urheilun tähden. (Liiuokokoukset 1921-1937, s. Juuri työväenurheilun pol iiuisuuiccn ja sen omien järjestöjen muodostamiseen liittyen Sosialisti-lehdessä julkaistiin vuonna 1913 artikkeli,jonka otsikko kuvasi hyvin vallitsevan ajau eluravan sisältöä: "Suurenmoisia saavutuksia työväen urheiluliikkeen alalla Saksassa." (Sos. Yhteisen sävelen kiistakurnppanit löysivät siinä, että molemmat katsoivat urheilijoiden olevan "henkisiltä harrasruksihaan" laiskoja. Kysymys toi selkeästi esille porvariston ja työväen Ii i kkeen erot; porvaristo piti julkisuudessa urheilijan velvollisuutena edustaa isänmaataan ilman korvausta, kun taas työväenliike puolusti urheilijoitaan heidän arnmattilaistumispäätöksessään, sillä kapitalistisen yhteiskunnan huonot palkat ja raskaat työt nähtiin hyvänä syynä tavoitella parempaa toimeentuloa. (Sos. Tässä mallia otettiin Saksasta ja Itävallasta, joissa urheiluliike oli kiinteässä yhteydessä poliittisen työväenliikkeen kanssa ja täten se oli myös omaksunut sosialistiset tavoitteet. 84, TUL, SUA) Kapitalismin kritisointia jatkettiin Tukholman olympialaisten yhteydessä. Tässä asiassa, kuten muuallakin kirjoituksessaan, Pihkala päätyi korostamaan, euä "urhciluhulluus" oli vain ohimenevä vaihe yksilön kehityksessä "järkeväksi sosialidernokraatiksi". (Karvala 1999, 38) Työmiehessä syytettiin herroja muun muassa siitä, ettei kisoissa käytettyjen keihäiden mallia oltu etukäteen selvitetty, jonka takia kultamitali meni ruotsalaiselle. Juuri Työväen Urhcilulchdessä tuotiin esille keinot, joilla yhdistää toisilleen vastakkaisina nähdyt kilpaurheilu ja sosialistinen maailmankatsomus: "kireän kilpailunkin" todettiin olevan vain väline "työläisluokan taistelukuntoisuuden kasvattajana". (TU 6/1920) Oma liitto protestina porvaristolle ja välineenä kasvulle Toinen internationaali, jonka jäsen SDP:kin oli, pyrki Kautskyn ideologisessa johdossa joukkotyöväenliikkeen muodostamiseen. (H entilä 1982, 53) Tunnetu im m an ja paljonlainatun vastalauseen työväenurheilullc esiu i Sosialidem okra attisen työläisnuorisoliiton sihteeri Väinö Vankkoja vuonna 1909, kun urheiluinto,joka kohdistui etenkin kilpaurheiluun ja lajikohtaiseen, usein yksipuolisena nähtyyn harjoitteluun, oli entisestään levinnyt Ateenan väliolym pialaisten ja Lontoon olym pialaisten tähden. 109/1913) Keski-Eurooppa otettiin malliksi uudestaan vuoden 1921 liittokokouksessa, sillä edellä mainituissa maissa katsottiin sosialistisen urheilun, nimenomaan joukkoja kansanurheilun, olevan paljon kehittyneemmällä asteella kuin Suomessa. SVUL:n aiemmin edustaman puolueettoman urheilutoiminnan koeu i!n muuttuneen työväestölle vieraaseen suuntaan; SVUL suhtautui puolueellisesti työväenurheiluseuroihin, vuosisadan alun kansanurheilua korostancesra liikuntakasvatuksellisesta perinteestä luopuminen häiritsi, eikä olympialaisten yhteydessä ilmennyt yltiönationalismi sopinut työväenliikkeen ideologiaan. Urheiluliikkeen tuli ajaa työväestöä koskevia sosiaalisia uudistuksia, jotka mahdollistivat työväen liikuntakulttuurin tavoitteiden toteutumisen. Silloisten kilpaurheilusääntöjen mukaan ammattilaisurheilijat eivät kuitenkaan saaneet osallistua arvokisoihin. Vielä eräs vaikuttava tekijä oli sellaisten työväen urheiluseuro jen peru stam inen, joiden jäsenten oli kuuluttava m yös paikalliseen tyoväenyhdistykseen näitä seuroja peru stettiin ensim m äisen kerran vuonna 1902. Pihkalan vastaus ei kuitenkaan ollut porvarillisen urheilun edustajan kirjoitus vaikka Vankkoja n teksti olisikin siihen kaikessa luokkapolitiikassaan antanut aihetta vaan pikemminkin sitourumauoman. Sosialisti-lehdessä eräs kirjoittaja valitteli, että maahan on syttynyt "urheiluhulluus", ja euä "1 n Jykyajan työläisnuorison mielestä on taistelu jonkun pokaalin voittamisesta paljo tärkeämpi kuin 8 tunnin työpäivän puolesta kamppaileminen". 85/1911) Toinenkin kirjoittaja teki saman huomion, mutta koki myös, että mahdollinen työväen urheiluliitto saattaisi tuottaa urheilijoille muitakin kiinnostuksen kohteita kuin yksinomaan urheilun. 57, TUL, SUA) Porvarillinen urheilu nähtiin 1910-luvun alussa militaristisena "rappiourheiluna", eikä sen sall in u turmella työväenurheilua. (Työm ies [jatkossa Työ. 28/1913) Vasta 1910-luvun lopulla, erityisesti kilpaurheilumyönteisen Työväen Urheilulehden perustamisesta lähtien vuonna 1917, alkoivat myös kilpaurheilun kannattajat ilmaista mielipiteitään. (Sos. Tosin,jo 1920-luvun alkuun mennessä mielipiteet olivat muuttuneet; pelkkien palkintojen tavoittelua pidet tiin kunniattomana, ja tärkeimmäksi arvoksi kohotettiin saavutetut tulokset. (Hentilä 1982, 36-38) Olympialaiset ja ylipäänsä kilpaurheilu toivat esille edellä mainitun militarismin rinnalle työväenliikkeen näkökulmasta toisen puolen porvarillisesta urheilusta. (Sos. Tätä ajatusta alettiin toteuttaa kansainvälisessä työväenliikkeessä urheilun saralla vuonna 1913, kun Belgian Genlissä perustettiin kansainvälinen työläisurheilutoimisto. Käsitys työväenurheilusta ja sen yhteyksistä poliittiseen työväenliikkeeseen oli muuttunut huomattavasti sitten Vankkojan mielipiteiden. (Työ. Väitteeseen, että urheilijoiden parista ei löydy kunnollisia sosialidemokraatteja, Pihkala totesi esimerkiksi Sulo Wuolijoen ja Yrjö Sirolan harrastavan urheilua. 1 7.7.1909) Se, että Vankkojan kirjoitukseen vastasi urheilua ja työväenurheilua puolustaen juuri Lauri Pihkala, vuonna 1917 suojeluskuntia perustanut urheilun monitoimimies ja kilpaurheilun tunnetuin puolestapuhuja, kertoi porvarillisen ja työväenurheiluaatteen läheisyydestä sekä asiallisista keskusteluyhteyksistä. 6/1913) Urheilulla katsottiin voitavan houkutella suuria joukkoja työväenliikkeen pariin. Hän ei vain vastustanut urheilua, vaan totesi m yös, eu ä "työväen liike m en ett ää jokaisen jäsenensä, joka yhtyy urh ciluseura an", sillä "urheiluhullujen" parista ei löydy "kunnollisia sosialidem okraatteja". Sen periaatteellisiksi lähtökohdiksi muotoutuivat maailmanrauha, kansainvälisen solidaarisuuden edistäminen ja työläisnuorison kasvattaminen näihin tavoitteisiin urheilun avulla. Näkyvimmin asiaa argumentoivat lehtien sivuilla kilpaurheilun vastustajat. (Lahti 1948, 175-177 lainaa Työ. Liiuohankkeelle antoi usean työväen lehden lisäksi tukensa SDP:n puoluesihteeri Mat58 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 , TUTKIMUSAATIKKELI · Suomalaiset tvöveen aatteet Ja urheilu. Työväenliikkeen tuli tarjota vaihtoehto, kulttuurinen vastine kapitalistisille järjestöille. Kysymyksessä amatöörija ammattilaisurheilusta Työmies-lehti asettui usein tukemaan työläisurheilijoita, jotka olivat ryhtyneet ammattilaisiksi paremman toimeentulon toivossa. 6.7.1912) Kysymykseen amatöörija ammauiurheilijoista liittyi tiiviisti myös tasaisena jatkunut väittely kilpaurheilun roolista työväenkulttuuri n piirissä. Työmies-lehti valisti lukijoitaan kisojen luokkaluonteesta, mutta saattoi kuitenkin todeta, että tilanne on muuuurnassa ja yhä useammat työläisurheilijat vaativat sosiaalisia uudistuksia mahdollistaakseen täysipainoisen harjoittelun. (Hentilä 1982, 35-37) Vuosina 1913-14 HelsinginJyry yritt i koota kotimaisia työväenurheiluseuroja yhteen liittoon. Omaa liittoa perusteltiin muun muassa sillä, että työläisnuorisolle oli tarjottava mahdollisuus urheilla omassa, yhteisiä aatteita kannattavassa järjestössä. Järjestöstä ei tullut pitkäikäistä, sillä sen toiminnan katkaisi maailmansodan syttyminen. Vallinneen käsityksen mukaan korjauksen tarpeessa ei ollut pelkästään työläisten kunto ja vaaralliset työpaikat, vaan koko yhteiskunta. 20.7.1909) Pesäero porvarilliseen rappiourheiluun 1910-luvulle tultaessa työväenurheiluaate oli jo poliittisesti terävöitynyt ja valinnut vihollisekseen porvariston ja kapitalistisen yhteiskunnan. Työväenurheilun tehtäväksi sälytettiin oman osansa tekeminen eli sosialistisen ruumiinkulttuurin edistäminen muun työväenliikkeen yhteydessä. Järjestö vaikutti myös Suomessa työväenurheiluaatteeseen sekä työväenurheilun hyväksyttävyyteen. peru stam isen helpottum inen, urheiluun m yönteisesti suhtautuneet tyoväenlehdct sekä työväestön järjestäytym inen ennen kaikkea poliitusim järjcstöih!n eikä am m att ijärjestöihin. (Liittokokoukset 1921-1937, s. (TU 13/1919) Toisessa artikkelissa taas todettiin, euä nimenomaan kilpaurheilulla on urheiluelämässä innostava vaikutus
(TU 9/1919; ks. ( 1984, 508-509) Työväen Urheilulehti kannatti 8 lunnin työaikaa ja totesi sen mahdollistavan työläisten kehittämisen ja kchiuyrnisen kunhan harrastetaan urheilua. Välillömästi tam111ikuussa 1919 tapahtuneen TUL:n perustamisen jälkeen Työväen Urheilehdessä varoiteltiin "ennätysurheilun" vaaroista ja suositeltiin "yhteiskunnallis-sivistyksellisen ja kasvatuksellisen puolen huomioonottamista." (TU 28.2.1919; ks. Myös kova kuri ja järjcstysrniesien kasvattaminen nähtiin urheilun lähes yksipuolisesti positiivisina piirteinä. Toverihengen puute, joka ilmeni muun muassa riitoina ja jopa tappeluina yksittäisten urheilijoiden ja seurojen välillä, katsouun johtuvaksi henkisen kasvatuksen laiminlyönnistä. 113/1913) Liiuohanke ja työväenurheilu laajemmin saivat vuonna 1916 tuntuvaa tukea, kun Eino Pekkala, tuleva TUL:n ensimmäinen puheenjohtaja ja entinen kilpaurheilija, suos.ucli kirjasessaan liikunnan ottamista nuorisoliiton ohjelmaan. 75/1913) Myöhemmin samana vuonna tuotiin esille kärkevåmpiä mielipiteitä; puoluecuornaan urheiluliikkeeseen liittyen kirjoiteu iin, että "[s] e joka ei ole meidän kanssamme, hän on meitä vastaan." Artikkeli jatkui toteamalla, cuä porvarillisissa seuroissa on "luokkatietoiselle työläiselle epäilemällä liian kirjavaa porukkaa". (TU 16/1917) Linjassa edellä mainittujen näkemysten kanssa oli se, että kilpaurheilua ei mainiuu sanallakaan. puoluecuorniin" voirnistcluseuroihin. Leikkien, voimistelun ja retkeilyn lisäksi kurssiohjelmaan sisältyi luentoja muun muassa seuraavista aiheista: "yhteiskuntaluokkien ja nykyisen yh1eiskuntajärjes1el111än kehityshistoria" ja "työväenliikkeen LIIKUNTA & TIEDE 48. I09/L9l3) Puolueeuornuus-terrni alkoi juuri liiuohankkccn yhteydessä herättää laajempaa keskustelua, joka jatkui vilkkaana aina 1920-luvun alkuun saakka. (Pekkala 1916) Seuraavassa liiuokongressissaan vuonna 1917 nuorisoliitto pääni, elleivät sen jäsenet saa kuulua porvarillisiin tai puoluccn orniin järjestöihin. Sovelias yhteistyökumppani löytyi Työväen Sivistysliitosta (TSL), johon TUL liittyikin syyskuussa 1919. (Sos. Työväenurhei I uscurojen 1oi111i111aa kuvailtiin tai pikemminkin kuviteltiin todistusaineiston puuttuessa näin: "Tällainen välinpuämätön nuoriso jouduttuaan siten alinomaiseen kosketukseen työväcnaauccn kanssa, oppii myöskin itse vähitellen ajattelemaan sosialistisesti ja omaksuu ennenpitkää ikäänkuin huomaamattaan sosialistisen maailrnankarsornukscn, oppii ymrnärtåmään luokka-asemansa, sekä järjestäytymisen ja joukkotoiminnan merkityksen, ollen valmis liittymään jäseneksi myöskin työväen poliittiseen ja ammatilliseen liikkeeseen." (Liiuokokoukset 1921-1937, s. Samassa kokouksessa tuotiin esille toinenkin aspekti toverihengestä: sitä tarviu iin myös nuorison sosiaalistamisessa vase111111 isioaaucisi i n. (TU 17 /1917) Työväcnurheiluaatcua ja senhetkisiä keskustelua parhaiten valaiseva artikkeli "Sos.-dcm. Urheilun tarkoitus nähtiin samoin kuin 1900luvun alkupuolella; sen tuli parantaa työstä johtuvia ruurniinvaivoja, parantaa kykyä "työskennellä olemassaolomme puolesta", ja kehinää sielua. Porvarillisen urheilun usko11iin 111yös kasvattavan harrastajiaan "aseurheiluun ja luokkavihaan". 1/2011 , TUTKJMUSARTIKKELI. 7, TUL, SUA) Myös kilpaurheilussa nähtiin puolensa, sillä sen rooli oli houkutella urheiluseuroihin uusia jäseniä, osoittaa sosialidemokratian voima ja jalostaa joukkoja kilpailun avulla. Ensimmäisessä osassa työväen urheiluliiton tarkoituksen todcu iin olevan työläisten sivistäminen heidän omissa järjestöissään, poissa "vastapuolen holhouksen" vaikutuksesta. TUL:n lii11oneuvos10 totesi vuonna 1921, että "sosialistisia ja yhteiskunnallisia luonteita" kasvattavat parhaiten "joukkueurheilut, kuten palloilu, joukkueleikit, joukkuevies1i1 ja ennen kaikkea joukkuevoimistelu." Myös merkkijärjestelmää, jolla korvattiin palkinnot, pidettiin työväenurheiluliikkeelle sopivana vaih1oeh1011a, vaikka se oli käytössä 111yös SVUL:ssa ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa. (Sos. Työväenurheilun piirissä oli korostettu urheilun henkisiä ominaisuuksia rakentavaa puolta jo Dammista lähtien, mutta vasta TSL:ään liittyessä saatettiin ruumiillisen ja henkisen kasvatuksen todeta olevan tasapainossa. 111yös 17-18/1919) Henkisen kasvatuksen tärkeyteen ottivat kantaa myös SDP:n kansanedustajat kirjeellään, jossa he totesivat työväen sivistyksellisen toiminnan olevan puutteellista, mutta asia voitiin korjata perustamalla TSL, johon myös TUL:n tulisi liittyä. Vuonna 1913 vastaus oli: aidosti puolueettomiin saa kuulua, mutta ei porvarillisiin. Näin kotimaisen urheilun jako kahteen leiriin tuli sinetöidyksi, ja vastakkaisten urheiluaatteiden lisäksi osapuolia erotti väkivaltainen välienselvittely Tämä tuli näkymään pitkään TUL:n urheiluideologiassaja helpollamaan sen täydellistä eroa porvarillisista järjestöistä olihan "puolueeuomana" esiintynyt porvarillinen urheilujärjcstelrnä osoiuanui pe1ollisuu1ensa. (ST 24/1920) Työväenliikkeessä joukkourheilu ka1so11iin yksilöurheilua yleväm111äksi. (Hentilä 1982, 66) Sodan jälkeen marraskuussa 1918 SVUL erotu joukostaan kapinaan osallistuneet urheiluseurat. Hän uskoi urheiluharrastuksen pikemminkin vetävän työläisnuorisoa mukaan myös muihin työväenjärjestöihin kuin karkouavan sitä niistä. Samalla liitto tunnusti fyysisen kasvatuksen valuämäuomyydcn "raadannassa usein yksipuolisesti rasitci un työläisnuorison fyysillisen rappcut um isen ehkäisemiseksi." Lii1011 ohjelmaan li itcu iin myös fyysinen kasvatus; seikka, jonka Leena Laine uskoo johtuneen kiristyneestä poliittisesta ilmapiiristä ja molemmin puolin käynnissä olleesta kaarunmuodostuksesta. 85-87, 127, TUL, SUA) Urheilumaailma jakautuu, työväenurheiluaate terävöityy Kansalaissota veti mukaansa lähes jokaisen Etelä-Suomen työväen urheilijan. 5/1921) TUL:n päätavoitteena pidettiin kuitenkin 111ahdollisimman laajojen joukkojen houkuttelua liikuntaharrastusten pariin. Vas1aperuste1tu TUL haki innokkaasti yhteistyökumppaneita muista työväenjärjestöistä. Sosialistissa kysyttiin muun muassa, saako SDP:n jäsen kuulua porvarillisiin tai "ns. Urheilun todeuiin olevan muun muassa kasvattavaa toimintaa, ja ruumiillisen ja henkisen kehityksen todettiin auttavan työväenliikkeen tavoitteiden saavuttamisessa. (TU näytenumero 2/1917) Liikunnan nähtiin vetävän nuoria mukaan työväenliikkeeseen, jolloin syn1yy aatctoveruus ja tietoisuus 0111as1a asiasta. Siitä oltiin yksimielisiä, että porvaristo oli tur111ellu1 urheilun korostamalla liikaa kilpailua, yksilösaavutuksiaja palkintoja sekä kunniaa ja mainetta. Toinen osa otti kantaa tuolloin ajankohtaiseen puolueellomuus-keskusteluun. Ii Turkia. Ko1i111ainen työväenurheilu oli ajautunut ideologiansa kannalta erikoiseen tilanteeseen, jossa se toisin kuin keskieurooppalaiset työväenurheilujärjestöt h)•väksyi kilpaurheilun, vaikka juuri tämä seikka oli pitkään erottanut toisistaan porvarillista ja 1yöväenurheiluaa1e1ta. Urheilu ei voinut olla puolueetonta ennen kuin sitä hallitsee "yhteiskunnallinen ryhmä, joka omistaa itselleen tasapuolisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän saavuttamisen päämäärän." ltsckasvatus urheilun avulla taas selitettiin seuraavasti: "Mitä kehittyneemmät ovat yksilöt, sitä kehittyneempää on puolueemme niin yhteiskunnallinen kuin taloudellinen toiminta, joka taasen määrää asemamme yhteiskunnassa>' (TU 19/1917) TUL:n toisessa liittokokouksessa vuonna 1921 vaadittiin crityisesu henkisten kykyjen kehittämistä työläisurheilijoissa. (Kirje Työväen Urheiluliiton Toimikunnalle, 1919, TUL, SUA) TUL:lle luontainen yhteistyökumppani oli myös Työväen Rai11iuslii1to, jonka kanssa TUL suunnitleli yh1eisiä nuonenohjaajainkursseja. 111yös 2/1919) Ennätysurheilun ja kansanurhei lun vastakohtaisuus oli 1920-luvun alussa työväenurheiluliikkeen hallitseva keskustelunaihe tosiasiassa vuosisadan alussa alkanut keskustelu ei ollut koskaan loppunutkaan. Suomalaiset tyovaen aatteet 18 urheilu 59. Urheiluliiuo ja siitä johtuvat kysymykset" julkaistiin kahdessa osassa. (Laine 1984, 499-509) Esimerkiksi Sosialistissa esiteltiin Saksan vastaavaa liiu oa ja todeuun, että Suomessa vaan "porvarien vanavedessä kuljetaan ja hyrnistään ylistysvirsiå puoluceuornuudelle, joka työläiselle aina on 111i1ä surkeinta itscnsäpcuärnistä ja vastustajan asian ajamista." (Sos. (TUL:n liittoneuvoston kokousten esityslistat 1921-1941, s. (TU 6/1920; Sos
jokaiseen urheiluseuraan oli perustettava 3-7 hengen soluja, jotka toteuttaisivat SKP:n Urheilu jaoston antamia tehtäviä ja edistäisivät kommunististen käsitysten leviämistä. Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin Moskovassa syksyllä 1918. Tavoilleena väkivaltainen tai rauhanomainen vallankumous, joka johtaa vallitsevan _järjestelmän korvaamiseen kommunistisella tai proletaarisella ja samalla t)'Öväenluokan aseman parantumiseen. Tämän voi perustella muun muassa kommunistisen puolueen maanalaisen toiminnan vaaumauomalla vaikutuksella. (Sos. Porvarillisen urheilun suurimmiksi ongelmakohdiksi nähtiin kilpaurheilu, kaupankäynti urheilijoista, ja näitä urheilijoita kannustavan yleisön taantuminen "yksilön etuja ja kunniaa tavoittelevaksi". Tunnuspiirteenä pessimistinen suhtautuminen luokkien väliseen yhteistoimintaan, vaikka tavoitteena oli myös luokkaerojen pienentäminen. 78/1923) Kommunistinen urheilukulttuuri leviää Suomeen Kesällä 1921 kolmas eli kommunistinen internationaali, joka oli perustettu kahta vuolla aiemmin Neuvosto-Venäjän bolsevikkien johdolla, aloitti yhteisrintamataktiikan, jolla pyritt iin sosialidemokraattisten ja kommunististen joukkojen yhdistämiseen yhteiseen, vahvaa joukkovoimaa vaativaan proletariaatin vallankumoukseen. 1 /2011 , TUTKIMUSARTIKKELI · Suornalaise! työväen aatteet 1a urheilu. (Kautsky 1907, 219-228) Toisaalta annettiin myös ymmärtää, että paikan sosialistisessa yhteiskunnassa ansaitsevat vain ne, jotka pyrkivät kehtuärnään itseään ja hyväksyvät ankarankin joukkokurin. Puolue perustettiin uh ravascrnrnistolaisille opeille eli se pyrki väliuomään ja väkivaltaiseen vallankumoukseen Suomessa. Yhtenä huolenaiheena vaikuuaa olleen se, ettei TUL:ssa toimineita SSTP:n jäseniä oltu lainkaan informoitu tavoitteista koskien punaiseen urheiluiruernationaaliin liittymistä. (Steinberg 1978, 238-239) TUL: n yhteydet PUl:iin rajoittuivat kilpaurheiluun. (Saarela 1996) Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kommunistisia urheiluseuroja olisi ollut. (Esim TU 16-18/1919, 7/1921, 24/1921) SSTP hyväksyi julkilausuman perusteellisen keskustelun jälkeen. Lopuksi ohjeissa anneu iin neuvoja toiminnasta urheiluseuroissa. LUl:n tärkein tehtävä oli ensimmäisen maailmansodan rikkoman työväenliikerintaman kokoaminen sekä aidon kansainvälisen työväenliikkeen luominen. Näistä iavoiueista luovuttiin vuonna 1921, kun SKP aloitti Kominternin johdolla yhteisriruarnatakt iikan. Täten tulevat köyhälistöjoukot pikemmin kykeneviksi saavuttamaan päämääränsä." (Nygren 1968, 18) Tämä näkemys on hyvin lähellä Kautskyn käsitystä vaajåämäuä koiuavasia sosialistisesta vallankumouksesta ja se vaik utt i voimakkaasti myös Suomen työväenurheiluliikkeeseen. (Haataja 1976, 144-146) SKP ulotti vaikutuksensa SSTP:hen syksyllä 1920 ja alkoi valvoa sen toimintaa. Kominternin alaosastoksi perustettiin heinäkuussa 1921 punainen urheiluinternationaali (PUI), joka julisti haluavansa kasvattaa työläisurhcilijoisia "proletariaatin luokkataisteluun kapitalismia vastaan karaistuneita, psyykkisesti voimakkaita, puolustuskykyistä, urhoollisia ja pääuäväisiä taistelijoita" sekä paljastaa "rncnsevistisen Luzernin internationaalin" harhaoppisuuden. ja urheiluliikkeen kehityshistoria". Jo ennen kansalaissotaa perusteltiin sellaisia vasernmistososialistisia seuroja kuin Helsingin Jyry, Turun Veikot ja Maarian Kisa-Toverit. Vasemmistoradikaalien oppositio alkoi muodostua SDP:ssä vuonna 1919, _ja kesäkuussa 1920 perustivat SDP:stä erotetut vascrnrnistososialisrit Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP). Kuten tässä artikkelissa esitellyistä aineistoista voidaan todeta, TUL:n piirissä ei kannustettu vallankumoukselliseen toimintaan. (Steinberg l978, 235) LUl:n urheiluaatc, johon TUL:kin sitoutui, kuului seuraavasti: "[T[ahdornme käyttää voimistelua ja urheilua keinona työläisten henkisen ja siveellisen tason kohouamisessa ja täydellistämisessä ja siten olla mukana uuden ihmisen luomisessa. Raskauttavin todiste työväenurheiluliikkeen kommunisusuudesia sekä samalla osoitus SKP:n ja SSTP:n jaetuista tavoitteista Suomessa oli jäljennös SKP:n låhettämistä toimintaohjeista, jotka löydettiin SSTP:n puheenjohtaja Niilo Vällärin hallusta vuonna 1923. nuorisoliiton kanssa, mutta nuorisoliikkeen jakautuessa sosialidemokraattien ja kommunistien suuntariitojen takia yhteistyöhankkeesta luovuttiin. 2.Luokkataistelu: Välineenä _ja tavoitleena jatkuva _ja kaikkialle yhteiskumaan ulottuva luokkien välinen taistelu hegemoniasta. 60 LIIKUNTA & TIEDE 48. Artikkeleissa tuotiin esille seuraavanlaisia arvoja ja niiden kombinaatioita: 1. (Kansio 2659, AMP, EK-Valpo 1, KA) Todennäköisesti SKP:n antamilla ohjeilla ei ollut merkitystä käytännön urheiluseuratoiminnassa. Ohjeet toteavat urheilun yhteiskunnallisesta luonteesta seuraavasti: ensinnäkin, kuten kaikki sivistystyö kapitalistisessa yhteiskunnassa, urheilukin on sen maailmankatsomuksen mukaista, ja toiseksi, edellisestä johtuen työväenurheilu ei saa "verhoutua puoluceuornuudcn taakse". Tarkasti SKP:n urheiluaatetta rnaåriuävä ponsi kehui TUL:n siihenastista toimintaa, määritteli miten porvaristo käyttää urheilua luokkavaltansa vahvistamisessa ja kuinka urheilua tulee käyuää köyhälistön luokkavoiman ja -hengen kasvattamisessa, sekä lopuksi totesi, että "urheilu kchiuää pääuäväisyyuä, tarmoa ja ripeyuä sekä to iminnal lisuut ta ja yleensä niitä kykyjä, joita työväenluokan vallankumouksellinen toiminta vaatii." (SKP:n päätöksiä 1, SKP, KansA) Tätä vallansaamisenja henkisten ominaisuuksien yhteenpunoutumista käsiteltiin lukuisissa työväenlehtien artikkeleissa. Punaisen urheilu internationaalin ideologialla oli kuitenkin eräs reiu i, jota pitkin levitä suomalaiseen työväenurheiluun: kotimaisten ja Neuvosto-Venäjällä vaikuttaneiden suomalaisten kommunistien kauna. Otsikoita: "Ruumiillinen kasvatus ja sosialismi" (TU 4/1923), "Työväen urheiluliikkeen vaikutus luokkataisteluumme" (ST 135/1923). Vallankumous. Keskustelun kiteytti lausuma: "TUL on saatava vallankumousta puoltavaksi liikkeeksi." (SKP:n päätöksiä 1, SKP ja Pöytäkirja SSTP:n puolueneuvoston kokouksesta 6.-8.1922, SSTP, KansA) Urheilua käsiuelevä julkinen keskustelu ei jäänyt kommunistista toimintaa tutkivalta Etsivältä Keskuspoliisilta (EK) huomaamatta se keräsi kansiota nimeltä "Kommunismi työväen urheiluliikkeessä." Sisäasiainministeriön tilaamassa tutkimuksessa etsivät lainaavat muun muassa Työväen Urheilulchteä, TUL:n liiuokokouksien pöytäkirjoja ja TUL:n sääntöjä. Kautsky uskoi vallankumouksen koittavan kunhan kapitalistinen tuotantojärjestelmä on kaatunut; urheiluliike saattoi kuitenkin edistää asiaansa kehittämällä jäsentensä ruumista ja henkeä. TUL oli yksi kansainvälisen työläisurheiluliiton, Luzernin internationaalin (LUI) perustajista syyskuussa 1920. Puoluepolitiikasta ja ammattijärjestötoiminnasta irtisanoutuminen oli ominaista TUL: n toiminnalle 1920-luvun alkupuolella tämä olikin kansainvälisen työläisurheiluliiton, johon TUL:kin kuului, virallinen kanta. (TUL:n Nuortenjaoston kokous 20.12.1921, TUL, SUA) TUL:n aauccllisct periaatteet näkyivät myös yhteistyötoiveissa Suomen sos.dcrn. (Nygren 1968, 18; Hentilä 1982, 141) Kominternissä ja Kommunistisessa Nuorisointernationaalissa, johon SSN kuului keväästä 1921 lähtien, urheilu nähtiin kahdesta syystä hyödylliseksi kommunistiselle liikkeelle: ensinnäkin työväenurheilujärjestöjä voitiin käyttää työväestön houkuuclenuscksi politiikan pariin, ja toiseksi urheiluseuratoiminnan piirissä oleville työläisille voitiin osoiuaa porvarillisen urheiluliikkeen puolueettomuuden valheellisuus ja "todellinen luonne". (Steinberg 1978, 236) Se ei kuitenkaan estänyt kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsintää ja olihan työväenliikekin periaatteiltaan kansainvälinen, ylivaltiollinen liike. Urheilukirjoittelun kiinnittyminen työväenaatteisiin Tutkittavana olleista artikkeleista kävi ilmi, minkälaiselta arvopohjalta kirjoiuajat urheiluelämää lähestyivät ja minä historiallisena ajankohtana artikkelit kirjoitettiin. SKP käsitteli urheilua ensimmäistä kertaa neljännessä puoluekokouksessaan kesällä 1921 -syksyllä SSTP käsitteli samoja papereita
Sosialidemokratia, joko vanhan työväenliikkeen kaudella tai reformismin aikana, yhdistettiin siis varsin harvoin urheilua koskevaan aatteelliseen keskusteluun. Tämä ja ylempi voivat johtua vinoumasta,joka puolestaan liittyy tutkimuksessa käytettyjen vasemmistolaisten lehtien sosialidemokraattisia suurempaan määrään. Toimintaohjelman puutteesta huolimaua työväenurheilun kannattajat onnistuivat glorifioimaan ja oikeuttamaan urheilun, joka 1900-luvun alussa koki huomattavaakin vastustusta poliittisen toiminnan piirissä. Sekä urheiluettä poliittisessa maailmassa toiminta kuitenkin erosi olennaisesti puheista ja kirjoituksista. Urheilu liitettiin ennen kaikkea jokapäiväisiin ilmiöihin, eikä niinkään sosialismiin ja politiikkaan. 1 33,3/1 5/1 11/1 13/2 14/3 13/2 10 2 33,3/1 67/4 29/2 37,5/3 39/7 67/6 33/5 36/8 40/6 42 3 40/2 14/1 25/2 17/3 7/1 9 4 100/1 33,3/1 100/1 60/3 33/2 57/4 37,5/3 39/7 22/2 47/7 50/11 47/7 49 Yhteensä: 100 % 110 Otsikoita: "Porvarien sovintohornrnat" (Sos. Työväenurheilu osoitti kasvattavansa kokonaisia ihmisiä, jotka olivat vahvoja niin hengeltään kuin ruumiiltaan. Artikkeleissa esiintyneet arvopohjat Arvopoh1906 1907 1908 1911 1913 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 ja/Vuosi Vuotuinen prosenttiosuus(%)/ kpl. Neljännen arvopohjan yleisyys kertoo myös siitä, kuinka työväenliikkeen urheilukuluuuri oli kaikille työläisille sama, puoluetaustasta riippumalla. Otsikoita: "Naiset urheiluliikkeessämme" (TnU 7/1923), "Urheilu kulttuuritekijänä" (TU 7/1921) Kolme ensimmäistä voidaan yhdistää myös puoluepoliiu isi!n aatteisiin, ja järjestyksessä ensimmäisestä alkaen ne liittyivät SKP, SSTP: n ja SDP:n poliittisiin ohjelmiin. arvojoukoissa on tiettyä påållekkaisyyuå. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Urheiluaatteen kehitys 1800-luvun lopusta 1920-luvun alkuun voidaan nähdä analogiana muulle työväenliikkeelle; porvariston johtamasta työväenliikkeestä siirryttiin sosialidemokraattien ja kommunistien jakamaan työväenliikkeeseen. 257/1920), "Porvarillista hapatusta urheiluelärnässämrne" (TU 17/1922). Pikemminkin se vaikutti kaikissa työväenpuolueissa mutta ennen kaikkea työväestön laajojen joukkojen tasolla. Urheilu näyttäytyikin tässä artikkelissa samassa valossa kuin 1900-luvun alun työväenurheilun teoreetikkojen kirjoituksissa: urheilu oli kiinteä osa muuta yhteiskuntaelämää ja sellaisena se ilmensi yhteiskunnan jaeu uja arvoja. Sosialidemokraattinen ja parlameruaariseen puoluepolitiikkaan liittyvä arvopohja (3) esiintyi harvakseltaan: ensin vuonna 1911 ja sitten vuosina 1917-1921, samalla pysyen jatkuvasti marginaalisena aatteena. Tällainen selväpiirteinen toimintaohjelma päämääränmäärillelyineen urheiluliikkeeltämme puuttuu." (TUL:n liiuoneuvoston kokousten esityslistat 1921-1941, s. Se, että työväenurheiluseurojen jäsenille arkipäiväinen seuratoiminta näyttäytyi valtaosin aaueeuornana urheiluna, johtui TUL: n kykenemättömyydestä muodostaa ja toteuuaa aatteellista toimintaohjelmaa seurojen tasolla. +Työväenkuluuuri: Joukon ainoa ei-puoluepoliittinen ideologia, jolle tärkeää oli työväen aseman parantaminen, tasa-arvon edistäminen ja työväenkuluuurin jatkuvuuden takaaminen. Samalla tavoin kuin useimmat artikkelit käsittelivät aiheitaan useista eri lähtökohdista, myös em. Ensinnäkin työväenurheilu nähtiin hyvin pragmaauisena toimintana: se liitettiin kunnon kohottamiseen, raiu iuteen, terveyden ylläpitoon, "hengen" sekä yksilöllisen että toverihengen kasvattamiseen, kuriin ja järjestykseen, rentoutumiseen ja vapaa-aikaan, ja sillä taisteltiin joutenoloa ja siitä johtuvaa huliganismia vastaan. tavalliset työläiset, eivät sosialistiteoreeukot, ja artikkeleiden pääsanorna piili useimmiten jossain muussa aihepiirissä kuin aatteellisessa urheilussa. Liittoneuvosto esitti asian näin vuonna 1921: "Niinpä onkin kaikilla hyvin järjestyneillä yhteiskunnallisilla liikkeillä selvästi määritelty päämäärä sekä ohjelma,jossa on osoitettu ne keinot, joita taistelussa päämäärän saavuttamiseksi on käyieuävä. Se kertoo muutamastakin seikasta. Työväenkulnuuriin liittyvä arvopohja (4) esiintyi vahvana kaikkina aikoina. Urheiluseuroille ei ollut tarjolla sosialistisen urheilunäkernyksen toimintaohjelmaa, vain hajanaisia ja ristiriitaisia näkemyksiä eri sanomalehdistä. 3.Sosialidemokratia: Sama tavoite kuin edellisessä eli luokkaerojen pienentäminen/poistaminen, multa tähän voitiin pyrkiä myös (etenkin vuoden 1918jälkeen) luokkien välisellä yhteistyöllä. Myös luokkaraisteluun liittyvä arvopohja (2) esiintyy yhä useammin vuodesta 1919 alkaen. Katsottiin, euä köyhälistö oli työväen kulttuuris-sivistyksellisen toiminnan avulla nostettava ala-arvoisesLIIKUNTA & TIEDE. Otsikoita: "Työväenliike ja urheilu" (Sos 85/1911), "Ruumiinharjoitukset ja työläisnuoriso" (Sos. 295/1911). Tämä uskomus oli omiaan toteuuarnaan erästä sosialismin periaaueellisista vaatimuksista: tasa-arvoa. 48 · 1 /2011 , TUTKIMUSAATIKKEU • Suomelarset työväen aatteet 1a urheilu 61. Välineenä oli ennen kaikkea parlamentaarinen politiikka. Kuten taulukko 1 kertoo,vallankumouksellinen arvopohja (1) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1907, jonka jälkeen se tavataan seuraavan kerran vuosina 1919-1923. Osaltaan se vahvistaa Hentilän väitteen, jonka mukaan TUL ja oman näkemykseni mukaisesti myös kotimaiset työväenurheilupiirit laajemmin pysytteli onnistuneesti erossa puoluepolitiikasta 1920-luvun lopulle asti. Etenkin puolueiden intressit ja politiikassa vallinneet debatit näkyivät urheilukirjoiuelussa. SSTP:n ja kommunistien myötä kansalaissodan jälkeen Suomeen saapunut vallankumouksellisuus näkyi siis myös urheilumaailmaa koskevassa kirjoitelussa. Näin kävi työväen puolueissa ja työväenurheiluliikkeessä. Kyseessä saattoi myös olla työväestön peitelty tai tiedostamaton halu pitää urheilu ja politiikka erillään, sillä olihan työväenliikkeellä edustus miltei kaikilla muilla kuluuurlelämän aloilla. 6, TUL, SUA) Työväenlehtien urheilua käsiuelevissä artikkeleissa aaueellinen ohjelma oli jo pääpiirteittäin muotoiltu, multa sen implementointi käytännön toiminnan tasolla jäi vaillinaiseksi. TAULUKKO 1. Siinä missä SDP: n teoria oli luokkataisteluideologian mukainen mutta käytäntö reforrnistine n , oli työväenurheiluliikkeen teoria keskittynyt henkisesti ja ruumiillisesti vahvojen yksilöiden kasvattamiseen työväenliikkeelle, kun taas käytäntö näyttäytyi urheiluseurojen tasolla arkipäiväisenä ja urheiluun keskittyvänä. Neljännen arvopohjan mukaisia artikkeleita kirjoittivat useimmiten ns. Neljäs arvopohja on ainoa, jota ei voida liittää yhden yksittäisen puolueen ohjelmaan
Journal of Contemporary History. Polirttiset kiistat sanomalehtien urheilukirioittelussa 1906-1917 Joumalistukan pro gradu -tutkielma. Sosiahsrm.net, Tampere 2010. Steinberg, A. Jo aiemman tutkimuksen perusteella oli tiedossa, että SSTP:llä ja SKP:llä oli tiiviit välit.ja cuä SKP saneli toimintaohjeet yhdessä ja jätti harkinnanvaraa toisessa asiassa. Helsinki: Otava. Helsinki: Kansan Voima. Sosialismin k1riasto V. Tämä yllättää siksi, että 1900-luvun alkupuolella urheilun kasvattavaan ja poliiuisiakin aaueua muokkaavaan vaikutukseen uskottiin voimakkaasti koko puoluckcntallä. Arvi A. Työläisurheilu Suomessa: Tie Koiton talolle. TUTKIMUSKIRJALLISUUS Haataja, L. Kempas M. Saarela, T. LÄHTEET ARKISTOLÄHTEET: Kansan Arkisto (KansA) SKP:n päätöksiä 1, SKP Pöytäkirja SSTP:n puolueneuvoston kokouksesta 6.-8.1922, SSTP Kansallisarkisto (KAI Kommunismi työväen urheiluliikkeessä -kansio 12659), AMP EK-Valpo 1 Suomen Urheiluarkisto (SUAI Kirje Työväen Urheiluliiton Toimikunnalle, 1919, TUL Julkaisematon käsikirjoitus: "Käsikirjoitus: Työväen urheiluliiton perustaminen'; 1927, TUL Liittokokoukset 1921-1937, TUL TUL:n liittoneuvoston kokousten esityslistat 1921-1941, TUL TUL:n Nuortenjaoston kokous 20.12.1921 SANOMALEHDET Nuori Työläinen (NT) 1920-1923 Sosialisti (Sos) (vuonna 1919 Demokraatti) 1903-1923 Sosialistinen Aikakauslehti (SAI 1921-1923 Suomen Työmies (ST) 1920-1923 Työläisnaisten Urheilulehti (TnU) 1921-1923 Työmies (Työ) 771909, 20.71909, 6.71912 Työväen Urheilulehti (TUI 1917-1923 ELEKTRONISET LÄHTEET: Kautsky, K. nuorisoliitto. Karisto: Hämeenlinna. 1916. T äm än näh tiin takaavan tasaväkisen taistelu n kap italism ia vastaan sosiali stisen yh teisku n n an lu o m iseksi. Laine, L. ym. 1996. Helsinki: Sos.-dem. Väkivaltainen vallankumous puolestaan vaati työväenliikkeen iskukykyisimmän joukon eli urheilijoiden osallistumista. Toinen selitys on se, että vaikutusvallan saaminen TUL:ssa koeuiin liian vaikeana saavuttaa. Tampere: Kansan Sivistystyön Liitto. Yksi selitys on se, että TUL pyrittiin 1920-luvun lopulle asti onnistuneesti pitämään erossa suuntariidoistaja puoluepolitiikasta. Suomalaisen kornrnurusmin synty 1918-1923. 1968. Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiinkulttuurin alueella Suomessa v. 2002. ta asem astaan po rvaristo n kan ssa sam an arvo iseksi. Erturun ohjelma. 1984. 233-251. Sisäradalta lukien sosialisti, porvansherra Ja ruotsikko .. Helge, N. & P. 1999. Development of Sport and Physical Education 1n Russia and the USSR. Stranius. erittäin työläisnuorison suhteesta voirrusteluun 1a urheiluun. 1856-1917 Liikuntatieteellisen seuran julkaisu NO 93 A. Mikseivät siis Suomen vase mmistososia listit korostaneet urheilun tärkeyttä ja muokanneet kommunistien antamia ohjeita suuntaan, joka olisi lisännyt niiden onnistumisen mahdollisuutta. 191-210. Lappeenranta: Etelä-Saimaan Kustannus. 62 LIIKUNTA & TIEDE 48. Itkonen, H. 1978. Suomen työväenliikkeen historia. The Vvorkers' Sport lnternationals 1920-28. 1907 12010). Osa 1. (toim.l 1976. 13 121. TUTKIMUSARTiKKELI, Suomalaiset tvovaen aatteet Ja urheilu. Stadion 5-6/1977, 182-187 Kolehmainen, T. Punainen olympia:TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930 -luvuilla. Suomen työläisurheilun historia. Helsinki: Tammi. 1 '2011 . Mainitut sosialidemokraauiset ja kommunistiset näkemykset urheilun tarkoituksesta sekoittuivat tehokkaasti kotimaisessa keskustelussa, multa kuitenkin niin, ettei väkivaltaista vallankumousta juuri tuotu esille, mitä ilmeisemmin Etsivän Keskuspoliisin pelossa. 1978. Urheilukysymys oli yksi niistä.joissa SKP saattoi sanella julkilausumat ja toimintasuunnan SSTP:n niihin puuttumalla. SKP ei myöskään käsitellyt urheilua virallisesti ennen vuotta 1921, jolloin ult ravascrnrnistolaincn kausi oli jo ohi. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 137 Joensuu: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. Lontoo: Cambridge University Press. Wheeler, R. 1977 Sport in Soviet Society. Hän tosin istui vankilassa poliittisista syistä vuosina 1918-1920 ja näin ollen jäi päätöksenteon ulkopuolelle. K o m m u n isteill a pu o lestaan oli urheilu u n liittyen kaksijako in en ohjelm a. Kysymys on olennainen muun muassa siksi, euä SSTP:njohtajiin kuului tunnettu urheilumies Eino Pekkala. Pekkala, E. Liikettä Venäjän Karjalassa Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. 1982. ihttp://sos1al1sm1.net/blog/ca1egory/k1riasto/l Haettu 26.8.2010. Hentilä, S. 1977 Sosialistinen liikuntakulttuuri kansan l11kuntakulttuuna. Journal of Contemporary History 13 121. 1972. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. K o m m u n istisen näkem yksen m u kaan ku lttu ur ill ista "tasaväkisyyttä" ei tarvinnut odottaa, sillä vallankumous ja sosialistiseen yhteiskuntaan siirtyminen voitiin toteuttaa myös väkivaltaisesti. Työväestön. Organized Sport and Orqaruzed Labour: The Workers· Sports Movement. Karvala, S. Riordan, J
Kenuänäytökset ovat olleet naisvoimisteluliikkeemme juhlien pääohjelmia, ja juhlia on järjestetty lähes vuosittain kolmessa rinnakkaisessa naisten voimisteluliitossa. 2011. Asiasanat: u rlieilw,historia, naisten lienllä11äytöhsc1, lwreografia-a11alyysi . 09-797375, sähköposti: aino.sarje@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT Sarje A. 2011. SUOMALAISEN NAISVOIMISTELUN KENTTÄNÄ YTÖSTEN TYYLISU U NNAT AINO SARJE Yhteyshenkilö: Aino Sarje, Tiirasaarentie 2, 00200 Helsinki. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänytjanet Adsheaclin koreografiaanalyysia ja kehittämääni kuva-analyysia. The research materia! consisted of wornens sports magazines, gymnastic liicrature as well as phorographs ane! Iilm strips. Kenttänäytösten analyysi ja järjestelmällinen dokumentointi on kuitenkin laiminlyöty niiden valtavasta määrästä huolimatta. The analysis ane! systematic documernauon of mass performances have, however, been neglccied, in spiie of their vast numbers. Liikunta & Tiede 48 (1) 63-69. lt was not until the 1960's that a changc appcarecl, ane! artislic mass performances became common. Kenttänäytöksen ensimmäinen suuntaus korosti naisten terveyttä ja tasa-arvoa. ln ihe 1980's, drama, play and surprisc were adopted into the performanccs. Keskeisenä aineistona olivat lukuisten naisvoimistelijoidcn haastattelut. ln my analysis, 1 made use of the choreographic analysis by Janet Adsheacl ane! photo analysis developed by myself. Keywords: sport liiswry, womens gyinnastic ,nass pe1fonna11ces, cl,orcographic analysis LJIKUNTA & TIEDE 48 , 11201 1 , TUTKIMUSARTIKKEU , Naisvoim1slelun kenttänäytösten tyyhsuunnat 63. The general trends of Finnish women's mass gymnastics performances. Liikunta &Tiede 48 (1) 63-69. ln the article, 1 prescru the general trends of the mass performances, according to their typical stylistic solutions. 1980-luvulla kenttänäytöksiin omaksuttiin leikkiä, yllätyksellisyyttä ja esittämistä. Naisten kenttävoimistelu on kehittynyt erilaisten virtausten ristiaallokossa 1900-luvun alun avantgardistien näytöksistä 2000-luvun monimuotoisiksi spekiaakkeleiksi. Artikkelissa analysoin kenuänäytösien suuntauksia niille ominaisten tyylillisten ratkaisujen mukaan. Sarje A. The latest mass performances have bccn huge speciacles. . Tutkimusaineisto koostui naisten liikuntalehdistä, voimistelukirjallisuudesta sekä valokuvista ja elokuvatallerneista. Suomalaisen naisvoimistelun kenttänäytösten tyylisuunnat. Puh. Starting from the 1920's, the performances came to be exultant gatherings of huge crowds of gymnasts that movecl syrnrnctrically ane! with precision. Finnish women's mass gymnastics has developed i n t hc cross-well of different trencls from thc avant-garde performances of I he early 1900s to thc huge spectacles of the 2000s. The first trend of the performances preserued the importance of wornens health ane! equality. Käänne tapahtui vasta l 960-luvulla, jolloin alkoi kenttänäytöksien vapautuminen ja niiden perinteisen kaavan purkaminen. The central materia! is, howcver, the interviews with a number of female gymnasts. Aluksi yleistyivät taiteelliset näytökset. 1920-luvulta alkaen kcnuänäytöksistä muodostui suurten voirnistelijajoukkojen haltioituneita kohtaamisia, joissa oli tärkeää massojen yhdenmukainen ja täsmällinen liikkuminen. Uusimmat kenttä näytökset ovat olleet valtavia näytöskavalkadeja. The mass performances have been t he main program of ihe festivals of the womcn's gymnasties moverneru in Finland, ane! Iesuvals have been arranged almost every year and in three parallel unions
Hänen mielestään yhteisnäytöksillä oli "suuri merkitys sekä liikkeen sisällä että ulkopuolella, ja siksi niitä on vaalittava erityisellä rakkaudella." (Kari 1925, 11 l) Sitte111111in kenttänäytöksiä suunniteltiin kolmen voimtstelultiton toimesta: Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton (SNLL), Finlands Svenska Cymansukförbundm (FSG) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) naisjaoston voimin. Heidän kerto111uksistaan sain kuvaa siitä, 111itkä kenttäohjel111an pyrki111ykset ja ihanteet ovat olleet tärkeitä heille sekä voimisteluliikkeelle yleise111111inkin. Keuhkojen toimintaa rajoittavia kureliivejä pitivät monet suorastaan naisten orjuutta111isen vertauskuvana. (ks. Muller 1911, 54) Myös nuori voimistelunopettaja Anni Collan kirjoitti kriittisesti naisten muodista, joka hänestä oli "sopimattoman vaatetuksen kautta estänyt vapaata liikuntaa." 1-län vaati, että "voimistelun tulee tehdä naiset ruumiiltaan ja sielultaan niin itsenäisiksi, että kerrankin jaksavat nousta vuosisatojen muoliorjuudesta niin itsenäiseksi, että y111märtävät vaateet ainoastaan elämisen keinoiksi, eikä miksikään päämääräksi." (Collan 1910, 45) Suomen naisvoimisteluliikkeen perustajan Elin Kallion mielestä voimistelun tärkein tehtävä oli edistää terveyttä, joka puolestaan takaisi myös kauniin ulkonäön 64 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 • TUTKIMUSARTIKKEU. voi111istelijoiden lukumäärä ja osaa111istaso, 2. Vastaavasti kenuäohjelrnien koreografeja on ollut kymmeniä, ellei satoja, ja näytöksiin osallistuneita voimistelijoita satojatuhansia. l 960-1980-luvuilla suunniteltiin ekspressiivisiä ja taitoa vaativia ohjel111ia valiovoimistelijoille. 1990-luvulta alkaen eri tyylisiä kenttänäytöksiä on yhdistetty kokonaisuuksiksi, kuvaelmiksi, joiden etenemistä tuetaan musiikilla ja näyttä111öl lepa nolla. Kenttänäytösten merkiuävyydestä naisten li ikuntamuotona ja niiden suuresta määrästä huolimaua näytösten järjestelmällinen analyysi ja dokumentointi on laiminlyöty TUTKIMUSTEHTÄVÄ, TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT Artikkelissa kuvaan kenttänäytösten muurosdynamiikkaa 1900-luvun ensimmäisistä esityksistä nykypäivän näytöksiin. Na1sva.m1stelun kenttånaytosten !yyhsuunnat. Vastaavasti artikkeliin poi mimani esi merk it ovat näytöksiä, joissa jonkin tyylisuunnan uusi piirre tuli käyttöön ensimmäistä kertaa tai kyseisen tyylisuunnan ominaislaatu näkyy korostuneesti. • 1980-luvulta alkaen neljännessä kenttänäytösten suuntauksessa korostui esittä111inen, ilo ja yllätyksellisyys, eikä voimistelun puhtaus ollut enää ehdoton tavoite. Kenttänäytösten liikeanalyysin tein kehittä111äni kuva-analyysin (Sarje 2004) avulla. Etsin murroskausia, joissa uusi naisvoirrustelusukupolvi alkoi luoda uudenlaisia näytöksiä. Uuden, voimistelevan naisen kruunasi luopuminen ruumista kahlehtivasta korsetista ja nyörikengistä. (Koivusalo 1982, 72-73) Kenttänäytöksistä tuli itse asiassa hyvin suosittuja. Ymmärsin kerutänäytökset tanssiteoksien kaltaisina, jolloin oli mahdollista jäsentää niiden eri ulottuvuuksia. Laban 1966) ovat varsin pikkutarkkoja ja soveltuvat parhaiten yksittäisten tanssi teosten tutkimiseen. • Viidentenä ja nykysuuntauksena ovat suuret näytöskavalkadit. • Kol111antena suuntauksena olivat taiteelliset ja tanssilliset kenttänäytökset. JOHDANTO Kenttä näytös joukkoliikunnan muotona tunnettiin jo 1500-luvulla. Poikkeuksellisen laajan aineiston vuoksi ongel111ana oli näytösten mielekäs analyysitapa. (Suomela 1953, 156) Vuosisadan loppupuolella myös Suomen voimisteluliikkeeseen omaksuuiin saksalainen kenttänäytöskäytäntö. Kenttänäytökset olivat suurten voi111istelijajoukkojen haltioituneita 111utta kurinalaisia kohtaa111isia, joihin liittyi poliittinen paatos. Tuolloin Keski-Euroopassa ritarit ja porvarit järjestivät näyttäviä kuninkaallisia juhlakulkueita, joista 1600-luvulla kehittyi soulasparaateja. 1920-luvulla Kaarina Kari asetti kenttänäytökset naisten voi misteluli ik kee n erityisen huolenpidon kohteeksi. Myös eri pataljoonien koottujen 180 upseerin näytös sai kiitosta juhlilla. Säätyläisnaisten kenttänäytöksissä korostettiin terveyttä ja tasa-arvoa Naisten kenttänäytösperinteen aloitti 111aassa111me pieni 111utta e111ansipoitunut säätyläisnaisjoukko, jonka esittämiä ensi111mäisiä näytöksiä voidaan pitää aikansa säätyläisnaisihanteen kritiikkinä ja vastakulttuurina. Vuosikymmen myöhemmin Suomen toisen yleisen voimistelujuhlan kenttänäytökseen osallistui 225 miestä. näytöksen koreografinen so111111ittelu, 3. Laine 2004, 38-39) Jo vuonna 1897 Suomen Naisten Voimisteluliiton (SNVL) ensimmäisissä liittojuhlassa esitettiin kenttänäytös. näytöksen visuaalinen ilme: puvustus ja rekvisiitta. Brittiläisen tanssintutkijanjanet Adsheadin koreografia-analyysin (1988) metodia oli mahdollista yksinkertaistaa kokonaisen liikuntamuodon kehityksen jäsentelyyn. Valokuvanäytteitä sain 111uun 111uassa Varalan urheilu111useon ja Suomen Urheiluarkiston kokoelmista sekä elokuvamateriaalia Syke 100 -tapahtu111aa varten vuonna 1996 koostetusta tallenteesta. Kenttävoimistelu sopi hyvin maamme oloihin, sillä tuohon aikaan käytössä oli vain muuiarnia suuria voimistelusaleja, mutta ulkona voimiste lu oli mahdollista osan vuotta voirnistelernista varten rakennetuilla hiekkakentillä. Keskeisenä aineistona olivat lukuisten naisvoi111istelijoiden haastattelut. • Kenttänäytöksien toinen tyylisuuntaus kehittyi 1920-luvulta alkaen ja oli vallitsevana aina 1970-luvulle asti. Tavoitteena oli kansalaiskunnon osoittaminen. (esim. Klee111ola 1996, Laine 2000, 2004, Meinander 1996). Tut ki musrncnetel miksi valitsin koreografia-analyysin ja valokuva-analyysin, sillä niiden avulla voi eritellä tanssiteoksen keskeisiä kvalitceue]a. voimistelijoiden ilmaisun laatu, 5. Päädyin kenttänäytöksen eri tyylisuuruauksien luokitteluun ja 111äärittelyyn. mutta niistä tuli hyvin suosittuja 111aa111111e naisvoimisteluliikkeessä. Artikkelissa esittelen analyysissä tunnistamani viisi kenttänäytöksen tyylisuuntausta, jotka ovat seuraavat: • Ensimmäisenä suuntauksena olivat Suo111en autono111ian ajan säätyläisnaisten kenttänäytökset, joissa korostettiin terveyttä ja tasaarvoa. näytösten säestys sekä 6. ohjelman liike111ateriaali, 4. Yleensä koreografiset analyysimenetelmät (esim. Vuonna 1886 Suomen ensirnmäisten yleisten voirnistelujuhlien kenttänäytökseen osallistui kokonaista 209 voimistelijaa. (Jahn 1816, 223) Kl. Adsheadin menetel111ää soveltamalla erittelin kenttänäytöksen tyylisuuntien ominaispiirteitä seuraavilla ulottuvuuksilla: 1. Kenttänäytösten historian lukutapaan vaikutti tanssiruutkijan taustani. Ei olisi esimer k iksi tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan luetella kaikkia merkiuäviä kenttänäytöksiä tai edes nimetå kaikkia huomattavia koreograleja. Tuolloin myös lasten, eri-ikäisten tyttöjen sekä kuntovoimistelijoiden ohjelmiin alettiin suunnitella uudenlaisia ja rohkeita ratkaisuja. Heidän kenttänäytöksiensä välittämä ilo, terveys ja fyysinen aktiivisuus kyseenalaistivat 1800-luvulla vallinneita käsityksiä naisten passiivisuudesta ja heidän terveytensä hauraudesta. Kenttänäytökset olivat naisten voirnistelujuhlien pääohjelmia, ja juhlia on järjestetty paljon. Kenttänäytösten tyylisuuntien analyysin aineistona olivat Suomen Naisten Voi111isteluliiton juhlajulkaisut (1898-1912) ja naisten liikuntalehdet: Kisa kenttä, Työläisnaisten Urheilulehti ja FFF Lisäksi kävin läpi voimistelukirjallisuutta (esim. (Laine 1984, 146-148) Kenttänäytökset olivat siis alun perin miesten joukkoliikuntaa. Suomela pitääJahnia ei vain Saksassa, vaan koko sivistyneessä maailmassa tuolloin alkaneen kansallisro rnant t isen votrnistelukuluuurin edelläkävijänä. U. (Bie 1905, 1-16) 1800-luvulla saksalaisen voimisteluperinteen uranuurtaja f' L.Jahn yhdisti sotilasparaatit ja voimist e lijoiden näytökset nationalistisiin pyrkimyksnnsä: hän halusi voirnistelijoiden luovan kenttänäytöksessä kuvaa järjestäytyneestä ihanneyhteiskunnasta
Jo SNVL:n ensimmäisen liittojuhlan kenuänäyrökseen vuonna 1897 osallistui 64 radikaalia ja koulutettua såätyläisnaista, joista suuri osa oli voimistelunopettajia, muita opettajia ja konttoristeja. Muun muassa SNLL:n vuoden 1934 liittojuhlien kenttäohjelmaan Turussa osallistui tuhansia voirnistelijo ita. Liikkeiden painopiste oli ylävartalossa, ryhtiä korjaavassa liikunnassa ja ruumiin keskustaa vahvistavissa harjoitteissa. Telineliikkeitä esiteltiin nojapuilla, köysissä, plintillä, puomilla sekä vinoillaja vaakasuorilla tikapuilla. (Mickwitz 2006, 22) Naisvoimistelusta tuli yhä pehmeämpää, eikä hyppyjen korkeutta enää korostettu. Vuonna 1892 perustettu Unioni Naisasialiitto Suomessa ajoi naisten tasa-arvoa, ei vain naisten tavoitteena, vaan kaikkien suomalaisten asiana, joka tuli ratkaista yhdessä miesten kanssa. SNVL:n Viipurin juhlilla vuonna 1904 otettiin käyttöön esivoimistelija, koska arveltiin, ettei komento kuulunut hyvin koko kentälle. Ohjelmiin lisättiin sauvavoimistelua sekä vaativia liikkeitä, kuten hyökkäysaseruo ja jännitystaivutus toverin tukemana. (FKGF-SNVL 1898, 4-7) Voimistelijat suorittivat liikkeet vakavasti, yksinkertaisesti ja virheettömästi. Ulosmarssi tapahtui samaan tapaan mutta vastakkaisessa järjestyksessä. Telineliikkeet tikapuilla ja nojapuilla saivat aina osakseen yleisön suosiota. Kun uusi merkki on annettu, kiiruhtavat kaikki takaisin riveihin." Laululeikkien ja pallopelien esittely toi elävyyttä kenttäohjelman sotilaalliseen järjestykseen. Voimistelu eteni kaksikielisen komennon mukaan verkkaisesti tahdissa, ja liikkeiden välillä pysähdyttiin perusasentoon, mikä loi näytökseen monotonisuuua. Kenttänäytöksien massavaikutuksen luomat tunteet yhdistyivät poliittiseen arvomaailmaan ja kansalaiskunnon osoittamiseen. Malli tuki voimistelijoita liikkeiden muistamisessa ja entistä tarkemmassa työskentelyssä. Uusina koreografisina ratkaisuina olivat avorivistön rikkominen pariliikkeillä, paikkojen vaihdoilla sekä kansantansseista sovelletuilla piiriryhmittelyillä ja polskalla. Lisäksi Suomessa vallitsi kansainvälisesti poikkeuksellinen järjestys: naiset myös johtivat kenttänäytöksiään ja muutoinkin osoittivat kykynsä organisoida joukkonsa mittaviin suorituksiin. Muun muassa SNLL: n Mikkelin juhlilla vuonna 1925 laululeikki toteutettiin kolmessa laajassa sisåkkäispiirissä. (Uusi Aura 1934, 221) Kenuänäyiöksct kuuluivat ajan poliittiseen kulttuuriin niin oikealla kuin vasemmalla muuallakin Euroopassa ja näytösten massavaikutusta käytettiin poliittiseen indoktrinaatioon. He kaikki olivat harrastaneet voimistelua jo pidempään, tosin tarkoituksena oli ollut, että muutkin kuin eliittiin kuuluvat osallistuisivat. Kenuänåyiösten toiseksi suuntaukseksi muodostui samanmielisten voimistelijoiden haltioituneet joukkokohtaamiset. Yleisön mielestä voimistelijoiden ojenneuujen käsivarsien luoma näky muistutti auringonsäteissä kirnmeltävää viljapelioa. Kenttäohjelman koreografiaan omaksuttiin saksalaisesta voimisteluperinteestä järjestysliikkeitä ja käyntija marssi harjoituksia sekä ruotsalaisesta voimistelujärjestelmästä Lingin kaava, jossa liikkeet olivat fysiologisesti tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja suoritettiin sekä symmetrisesti että joka suuntaan. Voirnistelijoiden liikkeiden hämmästyttävä yhtäaikaisuus näkyykin tuon ajan valokuvissa. Näytöksistä pyrittiin saamaan massiivisia, sillä suurelle yleisölle haluttiin osoittaa voimisteluliikkeen elinvoimaisuutta. (Preston-Dunlop 1989) Suuret voirnisteluesitykset yleistyivät myös Suomessa. ja hyvän ryhdin. Ohjelman rnonipuolistuessa koko esityksen kesto kasvoi merkittävästi. (Kallio 1901, 10) Valokuvien perusteella Kallion oppilailla olikin komea ryhti, laaja rintakehä ja vahvat lihakset. (Laine 2004, 19) Kenuänäytökseen sovellettiin varsin kirjaimellisesti ruotsalaista ja saksalaista miesvoirnistelua, joka jäi tulevien näytösten perustaksi. Tosin vielä 1920-luvullakin näytöksissä saatettiin esitellä telineliikkeitä ja laululeikkejä. Naisten elämää rajoitettiin 1800-luvulla myös muilla tavoin niin heidän itsemääräämisensä, koulutuksensa kuin ornistamisoikeutensakin suhteen. Vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä naisten vapausja tasa-arvoihanteet alkoivat kuitenkin saada jalansijaa maamme säätyläisnaisten keskuudessa. Taso oli korkea. Pehmeää liikehdintää pidettiin feminiiniseen alueeseen kuuLIIKUNTA & TIEDE 48, 112011 , TI..ITKJMUSARTIKKEU, Naisvoim1stelun kenttän8ytösten tyyhsuunnat 65. (FKGF-SNVL 1898, 4) Näytösten koreografia kuitenkin monipuolistui juhla juhlalta samalla, kun näytöksiin osallistujien määrä kasvoi pariin sataan. Näytös alkoi marssilla ja järjestysliikkeillä torvisoiton tahdissa. Voimistelijat kulkivat kiertokäyntiä erilaisina riruarnina ympäri kenttää ja sitten keskelle, josta jakauduttiin pareittain ja rivit harvennettiin sivuaskelilla avorivistöksi. Collan oli varma, että "Suomen naisten kehityskulku on vienyt yhteiskunnalliseen yhdenarvoisuureen miesten kanssa; Suomessa sekä miehet että naiset seisovat ihmisinä rinnakkain" (Collan 19l2, 46, 49) Saman viestin voimistelijat ilmaisivat kenttänäytöksillään rikkomalla sosiaalisia rakenteita; he marssivat ja esiintyivät julkisella eli miesten alueella tehden kentästä näin yhteisen. Esimerkiksi yksiaskelinen vauhti hyppy kehittyi sarjaksi: rist iaskel oikealle ja hyppyjä eri suuntiin. (Kari 1932, 173) Suurista aatteellisista eroista huolimatta naisvoimisteluliitot hyväksyivät uuden, kansallisen ideologian, jonka mukaan naisten paikka oli kotona ja mielenkiinto naisten tasa-arvokysymyksiin hiipui niin poliittisesti oikealla kuin vasemmalla. Elin Kallio oli nähnyt tällaisia "vorturnereita" Nurnbergissä. Sanomalehdissä kirjoitettiin muun muassa SNLL:n voimistelijoista ihaillen: "Luoja erikoisesti suojelkoon ja kaunistakoon sitä Suomen naista, joka palvoo sielunsa ja ruumiinsa kauneutta, sillä sitä tietä luodaan kestävä Suomi ja luja kansa." (Uusi Aura 1934, 221) Naisruumiiden luonnollinen kauneus lumosi; naiset olivat kauniita, koska he olivat suomalaisia ja tulevia äitejä. (Eichberg 1977) Sääryläisnaisien SNVL:n tilalle muodostui 1920-luvulla kolme hyvin erilaista kansankerrostumaa edustavaa liittoa, joiden aatteellinen erilaisuus kävi ilmi naisvoimistelujuhlien marsseissa, puheissa ja iskulauseissa. Naiset ja tytöt herätettiin tavoittelemaan siroutta ja joustavuutta liikunnassaan enemmän kuin voimaa ja nopeulla tai muita vastaavia liikunnallisia ominaisuuksia, joita pidettiin tyypillisinä miesten valmiuksina. Kisakentässä arvioitiin, että" Suurten piirien muodostaminen ja niistä paikoilleen juokseminen menivät ihrneteltävän hyvin." (Kisakenuä 1925, 117) Suurten voimistelijajoukkojen haltioituneet kohtaamiset Naisten joukkoliikunta oli 1920ja 1930-luvulla laaja kansainvälinen ilmiö. tasapaino liikkeitä, polviasento, varvasasento ja varpailleen nousu. Myös ohjelmien rakenteeseen tehtiin merkittävä uudistus ja suunniteltiin kokonaan uusi osa, joka ohjeistettiin niin, että "merkin kuullessaan voimistelijat hajaantuvat harjoittelemaan kohontaliikkeitä, kohontahyppäyksiä ja muita hyppäyksiä tai leikkejä. Useat valtavat kenuänäytökset keräsivät jopa monia tuhansia voimistelijoita ja useiden kymmenientuhansien kokoisen yleisön. (FKGF-SNVL 1912, 15-16; Kleernola 1996, 36, 41) 1920-luvulle tultaessa vuosisadan alun ernansipoitunuua naisvoirnistelijaa alettiin kuitenkin pitää epänaisellisena, ja SNVL:n aikuisen kenuänäytökscn tyyli hiipui. Unioniin kuuluikin useita vaikutusvaltaisia miesjäseniä, muun muassa Leo Mechelin. Sanomalehti Uusi Aura ilmaisi juhlien valtavasta kenttänäytöksestä hurmiouumisensa seuraavasti: " en koskaan luullut pääseväni siihen hurmioon, mihin Suomen naisvoimistelijat minut saattoivat". Esimerkiksi Saksassa kenttänäytösten lisäksi oli muodikasta osallistua liikekuoroihin, kuten Rudolf Labanin ja Emile JaquesDalcrozen suunnittelemiin massakoreografioihin tai antroposofien eurytmianäytöksiin. Paikallislehden mukaan huomiota herätti etenkin helsinkiläisvoimistelijoiden liikkeiden kauneus ja ponievuus. (Mickwitz 2006, 13-14) Myös naisten voirnisteluliikkeessä oltiin tällä kannalla. Voimisteluosuudessa oli yksittäisiä liikkeitä kaikista Lingin kaavan liikesuvuista: käsivarsien vientiä, jalka-asentaja ja vartalon kiertoja. (Kisakenttä 5/1934, 74) Ensimmäinen kenuänäytös oli hyvin yksinkertainen, "jottei kukaan säikähtäisi osallistumista". (Kleemola 1996, 41) Voimisteluosuudet tulivat varsin monimutkaisiksi, liikkeet vaikeutuivat ja niiden taistojen määrä kasvoi
liman sitä ei yksikään johtaja voisi mitään satapäiselle joukolle. Tämä yhteiskuri kuvastaa lainkuuliaisuutta yhteiskunnassa. Mutta kyllä ne yleensä osasi. Mekaanisuus teki näytöksistä melko yksuot isia , varsinkin kun näytöksiin vaihtelua tuoneista \aululeikkien ja pelien esittelystä luovuttiin. Välineet, kuten pallo, keila, vanne ja l 960luvulta alkaen myös nauha, antoivat kenttäohjelmille näyttävyyttä. Porvarillinen Sr-Jl.Ljårjcsu muita huomattavampiajuhliaja näin myös muita liittoja suurempia kenttä näytöksiä. Anneli Nokkala kertoi, kuinka Jumpan edustus_joukkucenkin kenttänäytöksen harjoituksissa rivit menivät sekaisin. Liikkeet, kuten vauhti heitot ja pyörähdykset, vaihtoaskelcct eri suuntiin sekä hyppclyt, hypyt ja käännöshypyt tehtiin joka suuntaan ja moneen kertaan. Kcnuänäyröstcn ylucnäisyyuä kuvaa myös se, että kaikissa liitoissa otettiin käyttöön kansainvälisen mallin mukainen voimisteluasu, vaalean harmaa vyötäröllä kiristetty, polvipituinen mekko. Esimerkiksi TUL: n vuoden 1946 liitto_juhlan kenttänäytöksessä Helsingin Pallokentällä voimisteli 10000 naista. Tätä eräskin aikalainen ihaili SNLL:n Mikkelin juhlilla: "Ohjelma alkoi viivasuorilla, täsmällisillä liikkeillä, _joiden samanaikainen suoritus hiveli silmää. Sen sijaan telineliikkeiden katsou iin olevan naisille vaarallisia ja cpäuaiscllista voimistelua. (Hoffa 1931, 186-187) Naisten Ii i kuntaleluleht ien julkaisemista kent Läohjelmista ja har_joilteluohjeista päätellen myös kenttänäytökset olivat samanlaisia ja niiden koreografit yhteisiä. (Sarje 2004a, 55) Voimistelijoiden yhtäaikaisuusja kurinalainen liikkuminen komennon mukaan edellyttivät pitkäaikaista kasvatustyötä. Toisto ei ehkä ollut kovin luovaa tai inspiroivaa, mutta ohjelmien kuvioiden, kuten suorien _ja vaihwvien rivien, ympyröiden, pari piirien ja neliöiden havaitseminen oli helppoa. Me oltiin aina väärissii jonoissa, kun Hilma näki meidät ylhäältä ja me taas kentältä _ja tää oli jokapäiväinen ongelma." (Anneli Nokkalan haastattelu 15.9.2007) Vielä 1960-luvullakin kenttäohjelmat laadittiin niin suurille joukoille, etteivät ne esimerkiksi Helsingissä mahtuneet Stadionille, vaan ohjelmat vietiin Pallokentälle. (Eila Uiton haastattelu 20.10.2005) Lingin kaava oli edelleen ohjelmien voimisteluosuuden rakenteena, ja oikeaoppisen ohjelman pituus oli vähintään seitsemän minuuttia, sillä liikkeet piti toistaa molemminpuolisesti. (Laine 2004. Kopponen) kritisoi liian vaativia kcnuänäytöksiä. l luomauavan vaativatkin ohjelmat suoritettiin omalta paikalta siirtymättä. (Tamminen 1934, 133-134) Sotien jälkeen naisvoirn istcluliiuojcn välinen yhteistyö jäi vähäiseksi ja asenteet kärjistyivät. Naisvounistelun kenttanaytosten tyylisuunnat. Taimi Hirvosen suunnittelema naisten työtä kuvailcva joukkocsuys eteni Työväen marssin tahtiin. luvana ja siksi hyväksyttävänä. Hyppynaruohjelmat saattoivat olla hyvinkin raskaita ja vaikeita. On hämmästyttävää, että onnistuttiin. Vähitellen poistettiin myös monipuoliset telineliikejaksot. Elna Tamminen (myöh. Alkoi kcnttänäytöksien vähittäinen vapautuminen _ja näytöksen perinteisen muodon purkaminen. Kuriin harjoittelusta kertoo SNLL:n puheenjohtajan Karin Karin kirjoitus vuodelta 1925: "Alistuminen vapaaehtoisesti yhteiskuriin on ensi ehto yhteisnäytöksen onnistumiselle. Ohjelmien sommittelussa jouduttiin palaamaan ensimmäisten kcnuanäytöstcn yksinkertaiseen malliin ja Lingin kaavaan. TU1Kl'v1JSARTIKKELI. Esimerkiksi SNLL:n järjcstämät vuoden 1929 kansainväliset naisvoimistelujuhlat huipentuivat kenttänäytökseen, jossa 4000 si nipu kuista naista esitti tervehdyksen Suomen lipulle. Jos _joku teki väärin tai epäpuhtaasti, se erottui heti. Anneli Nokka Ja muisteli, että" 1950luvulla oli SNLL:n seurojaja TUL:n seuroja, eikä niihin ollut menoa, jos olit (poliittisesti) väärä ihminen." (Anneli Nokkalan haastattelu 15.9.2007) Tästä huolimatta kenttänäytökset olivat kaikissa liitoissa samanlaisia: edelleen suuria, selkeitä ja kurinalaisia. Valokuvien perusteella naisten kenttäohjelmien esittäminen hieman pienemmällä joukolla olisi ollut näytöksi lie eduksi. Tamminen piti ensisijaisena työtä rivivoimistelijoiden terveyden hyväksi ja totesi ironisesti, että "jos olisin valinnut vain valiovoimistelijoita, koko näytös olisi järjestynyt puolta vähemmällä työllä." Hän kysyi, tuleeko epätasaisesta massanäytöksestä karsia hyvät pois.joua saataisiin yhtenäinen kenttäesitys, eikä eroavaisuutta kauemmin ja vähemmän aikaa mukana olleiden välillä näkysi. (Anja Isotalon haastattelu 25.3.2004) Kuvioiden onnistumisessa oli keskeistä paikkamerkkicn hallinta; ei saanut sotkea jonoja tai rivejä. 1 20 1 1 . Vaikutelma luotiin yksinkertaisilla liikkeillä ja voimistelullisuudella. viivakaunista." (Klcemola 1996, 134) Myös kentälle marssia alettiin kehitellä kuviosisäänmarssiksi. Uusina, taitoa vaativina erikoisuuksina olivat välineet, etenkin hyppynaru, vanne ja pallo. Sitten oli muutama harjoitus, totuttelu kentälle ja paikkamerkit ja siitä syntyi kokonaisuus. Eloisuutta pyrittiin saamaan aikaan säestyksellä, joka oli yleensä klassisten sävellysten ja tanssija kansanmusiikkisävelmien kooste. "Oli virhe, jos ei tehnyt myös oikealle, ohjelma ei ollut oikein suunniteltu," Anja Isotalo muisteli. (Laine 2004, 30, 34) Massojen hallinta oli kenttäohjelmien laatijoille myös haaste, joka vaikutti korcografiaan; kcnuänäyröksct muotoutuivat massojen yhtenäisiksi ja kurinalaisiksi joukkosuorituksiksi. Paikkamerkkien hahmotus ei kuitenkaan ole mutkatonta. Liitoista ruotsinkielinen ITF järjesti muita useimmin juhlia ja _juhlissa oli aina myös kenttänäytös. Samalla jouduttiin luopumaan voimisteluliikkeen tasa-arvoihanteesta, jonka mukaan kaikki juhlaan osallistuvat voimistelijat esiintyisivät samassa näytöksessä ja tekisivät saman liikesar_jan. Se on askel siihen." (Kari 1925, 85) Suurissa joukkonäytöksissä kurinalaisuus näkyi jokaisen voimistelijan virheettömänä suorituksena. Hilma Jalkanen seisoi "kallioilla ja ohjas meitä sieltä. "Kaikki vanhat naiset puhuu aina tästä kcnuäohjclmasra." Eila Uitto kertoi. (Meinander 1996, 36) Sen sijaan TUL:n naisvoimistelijat esittivät melko harvoin kenttänäytöksiä, sillä miesten kanssa yhdessä 101eu1e1 ut juhlat painottuivat kilpaurheiluun. Hänestä massanaytökscssä liikkeiden tuli olla ennen kaikkea fysiologisesti vaikuttavia, vaikkei niiden ryhmittely loisikaan silmää hivclcvää näkyä. Esimerkiksi Elna Tammisen vuoden 1934 TUL: n liittojuhliin suunnittelemaa kenttäohjelmaa kiiteltiin: "Erikoista huomiota herätti jo kaunis kuviomarssi, jolla he saapuivat kentälle." (Laine 2000, 120) Samana kesänä myös SNLL:n Turun juhlilla oli uutuutena kuviomarssi. Esimerkiksi vuonna 1938 Suomen Voimistelun Suurkisoissa oli kuusi eritasoista tyttöjen tai naisten kenttäohjelmaa. Sen sijaan otettiin käyttöön "lattialiikkeitä" sekä pitkiä ja nopeita hyppysarjoja, joiden korkeat polven nostot tekivät ohjelmista erittäin rankko]a. Näytös muodostui suorastaan myyttiseksi. 1960-luvulla tapahtui käänne. Samaan aikaan muuallakin yhteiskunnassa syntyi uudistavia ryhmiä, kuten Yhdistys 9, Seta, Sadan komitea, jotka olivat puoluepolitiik66 L:IKUNTA & TIEDE 48. Mirjam Syvänen kuvasi kokemuksiaan tuhansien voimistelijoiden näytöksen kenraaliharjoituksista Helsingin Pallokentällä "Oli tosi hermostuttavaa, että muistaako ja osaako ne edes mihin suuntiin, koska näkevät toisensa vasta ensimmäistä kertaa. l lc kaikki olivat puolestaan Elli Bjorkstcnin oppilaita. Ohjelmat seurasivat l lilmaJalkasen voimistelujär_jesiclmää. Se kummallista olikin, että ympäri Suomea harjoiteltiin pienissä ryhmissä, paljon kuvioitakin, eikä pienten seurojen ryhmät aina täyttänyt edes koko kuviota. Jotta suuria joukkoja voitiin kuljettaa rationaalisesti, näytöstä hallitsivat suorat linjat ja rivistöt. Esimerkiksi SNLL:n koreografit Esteri Suomaa, Elna Kopponen, Helvi Salminen,\ liima Jalkanen ja Une Melkko suunnittelivat myös TUL:n naisten kenttäohjelmia. 30) Valtavien voimistclijajoukkojen vuoksi suuriin juhliin alettiin suunnitella eritasoisia kcnttäohjelmia, osa kuntoja osa valiovoimistelijoille. Nuorelle naisvoimisteli_jasukupolvelle näytösten poliittinen paatos ei enää ollut kovin ajankohtaista. Tämä vaiku11i mukana olleisiin." (Mirjam Syväsen haastattelu 22.3 2004) Taiteelliset ja tanssilliset valioiden kenttänäytökset Vuosikymmenien myötä kenttänäytökset olivat jähmettyneet varsin yksitoikkoisiksi ja kaavamaisiksi
1970-luvulla tuli muotiin pitää samanväristä pukua ja trikoita tai pitkää hametta, jopa haalaria. Teemana saattoi olla runo tai laulunsanat. Voimisteluasuun saattoi kuulua jokin lisäosa, kuten huivi tai nauha, esimerkiksi toisessa kädessä sininen ja valkoinen, toisessa punainen nauha. Vuonna 1986 Tellervo Perttilä suunnineli Pirkko Metsälammen kanssa näyttävän ohjelman MM-Lahteen. Ohjelmia suunniteltiin voimisteluliikkeiden ehdoilla, eikä uusi vaativa liikekieli voinut enää olla pehmeää, esimerkiksi polvet ja nilkat tuli ojentaa. Sen sijaan kenttänäytöksen puvustus ja välineet tulivat entistä tärkeämmiksi. Ryhrnuysten vaihdokset tehtiin suurilla hypyillä, pienillä liikkeillä tai juosten. Esitys sai valtavan suosion. Eila Uitto muisteli, että perusvoirniste lupuvut olivat kenuänäytöksessä asuna ensimmäistä kertaa vuonna 1961 Naisten liittopäivillä Turussa. Ensin vähenneuun liikkeiden toistamista: symmetriaa ja kertaamista joka suuntaan. Tämän jälkeen muihinkin ohjelmiin suunniteltiin kohokohta ja loppuhuipentuma. Riikkala oli valinnut Sibeliuksen pienimuotoisia kappaleita koreografiansa perustaksi. Musiikki oli hyvin valittu ja lautaset olivat näyuävä väline, kun niillä tehtiin kuvioita. Hänellä itsellään oli "sellainen lilanvärinen, kauhean paksua materiaalia, kauhean kuuma ja meni vielä niin hirveen ylhäällä kaulassakin". (Aira Ikosen haastattelu 10.5.2004) Myös Mirjam Viippolalla oli uusia, vaikeita liikkeitä ja rytmisesti vaativia ohjelmia. Lehdet kirjoiu i, että oli suorastaan uhkarohkea yritys, kun niin paljon pelattiin väreillä, mikä oli silloin aivan uuua. Uudet ohjelmat perustuivat teemaan, jota voimistelijat ilmensivät. Olisimmehan me voineet puuttua siihen, mutta säveltäjä otti niin varmasti kaikki tahdit ja näytöt, eikä meillä ollut aikaakaan. Vaikuttavia kenuäohjelrnia ja uudenlaisia koreografisia ratkaisuja alet t iin suunnitella myös lapsille, eri-ikäisille tytöille sekä kuntovoimistelijoille. Kun Viippola " käyui jotain välineuä, sen käsittely oli taatusti erilainen kuin ennen, ja aina vaikeampi. Musiikki ei tukenut voimistelua tai liikettä millään lailla," Perttilä kertoi. Uudet välineet, kuten sateenvarjo, viuhka, kuutio ja viiri, toivat liikkumiseen lisää näyttävyyuä, ja niillä pystylliin tekemään tiiviitä kuvioita. Näytöksen kuviot olivat hyvin suuria värikkään kiekon ansiosta " kehäkiekkoahan ei tarvinnut kuin nostaa ylös rivissä ja se jo antoi upean näyn. (Koskela 2004, 85) Taiteellisista kenuänäytöksistä tunnetaan ehkä parhaiten Raija Riikkalan ohjelma Suomen suvi, jossa teemana on Suomen lippu. kaan sitoutumattomia. Ohjelma sai valtavan suosion," Vilenius arvioi. Kuviot saattoivat olla liiankin vaikeita ja epäonnistuivat. Yleensä ohjelmat ilmensivät suomalaista luontoa, kuten Rauni Koskisen ohjelma Metsä ja pelto, Peppi Häggblomin ohjelma Lakeus tai Sirkka Salosen, Pirkko Castrenin ja Marketta Viitalan ohjelma Virtaavat vedet. Vuonna 1982 Suomen suvi esiteltiin Zurichisså Gymnaestrada-festivaaleilla sekä kisojen viimeisenä liikuntanumerona, joka televisioitiin eri puolille maailmaa. (Pirjo-Liisa Vileniuksen haastattelu 15.6.2004) Uusissa ohjelmissa purettiin kenuänäytöksen perinteinen muoto. Käyteu iin puheuakin. (Eila Uiton haastattelu 20.10.2005) Kenttänäytöksissä käytettiin myös sinisiä sekä kirkkaanja marjapuuron punaisia perusvoimistelupukuja. Säveltäjiä oli lukuisia, muun muassa Aura Lahonen, Toini Jalonen, Inkeri Simola-lsaksson, Sylvia Lehtoranta-Pietilä ja Eine Töyry. (Mirjam Syväsen haastattelu 22.3.2004) Taiteellisiin kenttäohjelmiin saatiin uudenlaista rytmiä voimistelijoiden pukujen väreillä. Monet heistä olivat myös taidetanssin harrastajia, elleivät suorastaan ammattilaisia ja toimivat muun muassa Ritva Arvelon ja Raija Riikkalan perustamassa Praesens-ryhmässä. Ohjelma esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1980 Tampereella pidetyissä Suomen Suurkisoissa. Se oli ennennäkemätön ohjelma. Ajateltiin, että voimakkaat liikkeet vaikuttavat myös voimistelijan kuntoon suotuisammin. Hypyt oli uusia. Näytös saattoi huipentua pukujen väreistä muodostettuun kuvioon. Myös näytösten rakenne muuttui, Vuoden 1971 Suurkisoissa Pirkko Vilppusen tyttöjen keilaohjelman loppuratkaisuna oli keiloista muodostuva kukka. (Koskela 2004, 83-84) UIKUNTA & TIEDE 48. Kiekko oli läpimitaltaan 30-40 cm ja eri puolilta oranssi tai ruskea. Voimistelijat hokivat: minä, sinä, hän, me, te, he, ja Elli yllytti, että piti oikein huutaa se me-sana. Ohjelma esiteltiin kahteen kertaan, jolla kaikki 5000 tyuöä pääsivät voimistelemaan. Ohjelmiin ei enää suunniteltu aaltoliikkeitä ja klassisia naisvoimistelun hyppyjä, sillä kuntoliikunta muuttui aerobista tehoa ja lihaskuntoa kehittäväksi, mikä vaikutti kenuänäytösten liikekieleen. Uudet tanssilliset nyanssit toivat ohjelmiin keveyttä, mutta edellyuivät voimistelijoilta aikaisempia kerutänäytöksiä huomattavasti vaativamman liikekielen hallintaa. Vanneohjelma neljänvärisille voimistelijoille ja Antti Westmanin hyvin moderniin musiikkiin oli tekijöilleen vaativa haaste. "Me istuttiin nenä polvissa ja ihmiset huomasi, euä lippu muodostui valkoisista ja sinisistä jonoista. Vuonna 1966 TUL:n Naisten liiuopäivillä Jyväskylässä Elli Särkän Suomen lippu -ohjelmassa lippu muodostui voimistelijoiden pukujen väreistä: osalla voirrustelijoista oli valkoiset ja osalla siniset puvut. TUiKIMUSARTIKKEU, Naisvoimistelun kenttänäytösten tyy!isuunnat 67. Kenuänäyiöksiin alett iin pyytää musiikkia myös nykysäveltäjiltä. Tekstin antamat mielikuvat innoittivat koreografeja suunniLLelemaan liikekieltä ja keksimään uusia liikeyhdistelmiä. Esimerkiksi Elli Särkkän vuonna 1969 TUL:n 50-vuotisjuhlaan suunnittelema valioiden ohjelma Linnut oli Aira Ikosen mukaan vaikea, sillä siinä oli "uusia ja erilaisia liikkeitä, tanssillisia ja nopeita. Lisäksi ohjelmien kuvioista pyriLLiin saamaan monipuolisempia. (Aira Ikosen haastattelu 10.5.2004) Kenttäohjelmien taueelhsuuua korosti konserttimusiikin käyttö. Ensiksi luovuttiin Lingin kaavan noudattamisesta ja ohjelmat lyhenivät. Kyllä se (musiikki) oli ihan looginen, vaikkei kovin melodinen. Päivi Koskelan Sateenvarjo -ohjelma pikkutytöille SNLL:n Tampereen Suurkisoissa vuonna 1980 oli heleä ja kevyt. Liikekielenä oli aaltoliikettä ja perinteistä, joilla kuvau iin laineita ja sinistä," Aira Ikonen muisteli. 1 /2011 . Seuraavaksi vaihdeltiin kaavan järjestystä aloittamalla vaikkapa tasapainolla. Varsinkin 1970-luvulla joissakin suurissa ja rohkeissa voimisteluseuroissa uudisteu.iin voimistelukulttuuria muutenkin, eikä kenttänäytösten suunnutelussa toiminut enää keskitetty johtajuus. (Tellervo Perttilän haastattelu 23.10.2004) Esitystä seuranneen Päivi Koskelan mukaa vaikutelma oli silti hieno. Koreografiat vapautuivat korkeista esteeuisistä ja formalistisista vaatimuksista. Ohjelma oli lähtökohtana myös vuonna 1983 Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen avajaisja pääLLäjäisnäytöksille. Siinä oli muistaakseni spagaattikin ja vaikeita tasapainojuuuja, ei enää pelkästään vaaka". Kyllä me sitä laskettiin ja juostiin kentällä. Ohjelman varjot olivat kanan pojan keltaisia ja puvut oransseja, molemmat ihania lasten värejä. Joihinkin ohjelmiin sävelleu iin ihan oma teoksensa. (Kleemola 1996, 206-207) Esittävät kenttänäytökset Tultaessa 1980-luvulle naisvoimisteluseuroissa rohkaisruu iin toimimaan omilla ja paikkakunnan ehdoilla. Kuului lehahdus, kun sateenvarjot avaniin nopeasti. Voimistelijoiden asuina olivat liehuvat valkoiset, siniset ja vihreät hameet, joilla Riikkala maalasi kuvioita ja suuria pintoja kentälle. Kenuänäytöksen kolmannen suuntauksen, taiteellisten kenuänäytösten, tunnusmerkkejä olivat värisommitelmat, esteettisyys ja tanssillisuus. Lautasohjelma Lahdessa vuonna 1974 oli kokonaisharmoninen, taiteellinen ja esteettinen. Kunnianhimoiset nuoret naisvoimistelijat alkoivat luoda värikylläisiä ja tanssillisia kenuäohjelnua valiovoimistelijoille. Seuraavana vuonna Viippola ja Tuula Luhtanen suunniuelivat noin sadan voirnistelijan kehäkiekko-ohjelman Berliinin Gymnaestrada-festivaalille Suomen edustajaksi. Koreografiat suunniteltiin välineen ehdoilla. Liikkeinä oli vauhtiheiLLoja eri tasoissa ja hyppyjä, joilla muodostettiin näyttäviä kuvioita ja kaanonia. Se oli kuin uuden ajan airut," Pirjo-Liisa Vilenius kertoi. "Kuuntelin musiikkia ja mietin, miten me tästä selvitään. Tuolloin sen esitti 768 valiovoimistelijaa 88 seurasta maan eri osista
Esimerkiksi Raija Nurmi käytti ohjelmassaan välineenä varsinaisesti fysioterapian tarpcisioon kuuluvaa oranssia kahvapalloa ja Pirjo-Liisa Vilenus vaaleanpunaisia, helposti venyviä kurninauhoja, jolla voimistelijat loivat väricfekicjä. 1 /2011 . Naisvo1m1stolun ken1tanay1osten tyyhsuunnal. 2000-luvulla kcnttänäytöksen tulee olla taiteellinen ja näy1tävä, mutta kaupallisista syistä voimistelua myydään. Kaikki mahdollinen voimistelun liikekieli ja mitkä tahansa välineet, kuten viuhka tai sateenvarjo, tulivat kenLtänäytökseen hyväksyttäväksi materiaaliksi ja mikä tahansa mukaansatempaava sävelmä saa11oi olla näytöksen äänimaailmana. Näyttävän kcnuäohjclman suunnitteleminen kuntovoimistelun liikesanastolla ei ole kovin helppoa. Vasta 1980-luvulla hyväksyuiin ilo ja yllätyksellisyys ja oli lupa luopua korkeista esteettisistä ja formalistisista vaatimuksista. Eteläinen ja pohjoinen työryhmä olivat itsenäisesti luoneet kaksi erilaista kcrutäohjelmaa Anja Kaurasen runornuotoon kirjoittamaan librcuoon. Vuosisadan alkupuolen näytöksille oli tunnusomaista ankara formalismi, jota sini harmaat voimistelupuvuL korostivat. Vähitellen eri ryhmille, esimerkiksi valiot, kuntovoimistelijat, lapset ja seniori!, suunniteltiin omat ohjelmansa. Ohjelmassa oli perinteisiä työliikkeitä, kuten niiuoa, haravointia, kylvöä, lyhteiden korjaamista, kutomista ja jauhamista. Näytöksiin osallistui tuhansia ja taas tuhansia voimistelijoita. 68 LIIKUNTA & TIEDE l8. Sama kurinalainen tunnelma jatkui vuosikymmeniä suurissa massanäytöksissä, vaikka 1920-luvulta alkaen sauvaja telineliikkeet korvaLtiin pehmeällä vapaavoimistelulla ja pianosäestyksellä. joissa rytmi muuttui. Kullakin naisvoimistelupiirillä oli oma vuodenaikansa kcnuänäytöksensä teemana. Syntyi kuvael mia, joiden etenemistä tuettiin musiikilla. Ensimmäisten kenttänäytösten liikemateriaalina oli klassisia vapaa-, sauvaja telineliikkeitä,jotka suoritettiin komennon mukaan vakavasti, yksinkertaisesti ja virheettömästi. Liikkeet olivat sitten kuitenkin vaikeampia kuin luulimme." (Anja Järvisen haastattelu 7.8 2004) Suuret näytöskavalkadit Kenuänäytöksen viides suuntaus, suuret näyiöskavalkadu, yleistyi 1990-luvun yhteistyötä suosivassa naisvoimistelukulttuurissa. Voimistelijat kuvasivat ihmisen työtä ja yleensäkin elämää konccllistuvassa yhteiskunnassa. Syntyi yhä yksilöllisempiä ohjelmia. Koreografuyöryhrnä suunnitteli luontoaiheisen ohjelmakokonaisuuden, johon kukin työryhmän jäsen liitti luonto-teemaa kuvaavan oman osansa: sade, aurinko, tuuli ja tuuliviiri, humiseva metsä, pyörremyrsky sekä tuli. Anja Järvinen ja Maija-Liisa Pitkä suunniuclivat kuntoja valiovoimistelijoille yhteisen kcnuäohjclrnan Työn sinfonia, joka esitettiin SAK:n 75-vuotisjuhlassa vuonna l982. 1960-luvulla valiovoimistelijoille alettiin luoda tanssillisia ja eksprcssiivisiä mutta vaativan liikekielen hallintaa edellyttäviä ohjelmia. KentLänäytös on muuttunut hitaasti, mutta muutoksia on odoteLtavissa myös tulevaisuudessa. Musiikin piti olla mukaansa tempaavaa, jotta esiintyjät ja katsomo innostuisivat. Hänen kertomansa mukaan sävellystyössä oli haastavaa saada sujuviksi ohjelmien vaihiokohdat. (Hellberg & Uitto 2004, 76-77) Myös seuraavana vuonna SNLL:n Suurkisoissa esitettiin ryhmätyönä suunniteltu näytöskava\kadi yhtenäiseen musiikkiin. (Aira Ikosen haastattelu 10.5.2004) Eila Uitto suunnitteli jokaiselle näytöskavalkadin kenuaohjclmal!e sen teeman mukaisen kuvion taka katsomoon, jossa l500 valkoiseen t-pauaan ja lippalakkiin pukeutunutta eläkeläistä 101eu11iva1 ne neljästä päävärisi ä koostuvien viuhkojcn avulla. Ohjelmiin alettiin tehdä yhä rohkeampia ratkaisuja, kun koreograkilla oli vapaat kädet suunnitella ohjelmien kulkua ja voimistelijoiden ryhmittelyä kentälle. Ajankohtaiseksi tuli naisvoirnistcluliiuojcn yhdistyminen lajiliitoksi,jonka nimeksi tuli Suomen voimisteluliitto (Svoli) Voimien yhdistämisen toivottiin varmistavan suomalaisen naisvoimistelun asemaa muuttuvassa li ikuntakulu uutissa. Lapset lauloivat vapautuneen iloisesti tullessaan kentälle ja liikkuivat lapsivoirnistclun mukaisesti, mutta silti täsmällisesti ja musiikkia kuuntelevasti. 1990-luvulta alkaen erilaiset voimistelijat ovat taas esiintyneet samassa näytöksessä, suurissa kavalkadeissa, multa kukin ryhmä tekee itselleen sopivaa liikekieltä. Yleisön mielenkiinnon säilymiseksi voirnistclujuhlissa tuli tavaksi minimoida puheet ja väliohjelmat. Efektejä luotiin hienoilla kuvioilla, puvuilla ja näyttämöllepanolla. Anja Järvinen pohti, että "ohjelma vaati paljon enemmän harjoittelua kuin olimme kuvitelleet. Myös seniorivoimistelijoille alettiin suunnitella näyttäviä kcn u äo h jclrnia. Jälki modernissa liikuntakuluuurissa haasteena on saada voimistelijat innostumaan. Näytöksissä alettiin käyttää muun muassa populaari musiikkia ja lastenlauluja. 1990luvulla naisvo irnisteluliikkccssä tapahtui murros; voimistelijoiden määrät vähenivät vuosi vuodelta, eikä enää ollut itsestään selvää edes saadaanko kokonainen kentällinen tyttöjä tai naisia voimistelemaan samaan ohjelmaan. Gymnacsua da-Icsuvaaletlle vietiin hauskoja kunto-ohjelmia. Uusina välineinä olivat pallo, keila ja hyppynaru. Pelkästään avajaisissa esiintyi noin 8000 voimistelijaa. Markku Silander sävelsi kokonaisuuteen musiikin. Liikekieli oli lähinnä leikkimistä. Kuvioilla lisättiin ohjelmien tehoa ja vangiu iin yleisön huomio ohjelmien vaihtuessa. Kenttänäytökset suunniteltiin ryhmätyönä ja eritasoisia kcnuänayröksiä yhdistettiin yhdeksi suureksi kavalkadiksi. Näytökset kehiuyiväL yhä yksilöllisemmiksi. TUTKIMUSARTIKKELI. (Pirjo-Liisa Vileniuksen haastattelu 15.6.2004) Kenttäohjelmien vapauruncisuus kuului myös uudenlaisena äänimaailmana. Vuosikymmenien mittaan näytökset vapautuivat väri kylläisiksi ja yllätyksellisiksi näytösten idean mukaisten asujen avulla. (Pirjo-Liisa Vileniuksen haastattelu 15.6 2004) Naisten kenttänäytösten muutosdynamiikka Vaikka kenttänäytös oli alun perin miesten liikuntamuoto, naisvoimistelijat onnistuivat kehittämään siitä omannäköisensä yhdistämällä joukkoliikunnan ja taiteen aikansa populaarikuluuuriksi. Esimerkiksi Pirjo-Liisa Vileniuksen ja Saara Fråndi n suunnittelemassa pikkutyttöjen ohjelmassa oli Soili Perkiön mainioita sovituksia lasicnlauluista ja -Ioruisia sekä vihellystä. Pianosäestyksestä siirryttiin kascu imusiikkiin. Näin luovuttiin kenttänäytöksen perinteiseen muotoon kuuluneista mutta aikaa vievistä kenuänäyröksen tuloja poistumisjårjcstayt ymisistä. Myös SVUL:n Suurkisoissa samana vuonna SNLL:n kenuänäyiöskoostccssa Donna Mobilc esiintyi kaikkiaan 13800 voimistelijaa Matti ja Pirjo Bergströmin säveltämän musiikin tahdittamina. Näytöksiin vakiintui myös näyttävä finaali, johon kaikki voimistelijat osallistuivat. Eevi Kaasisen suunnittelemassa "äiti ja lapsi" -ohjclrnassa lapsen iloisuus sekä äidin ja lapsen yhteispeli tekivät vaikutuksen. Valiot esittivät robotteja ja heidän osuutensa oli hyvin konemaista liikkumista. Viestinä oli, että ihminen tarvitsee työntekoon myös iloa, mutta koneet voivat viedä ihmiseltä työn ilon. Ensimmäinen näytöskavalkadi esitettiin vuonna 1989 TUL:n l iitiojuhlassa. Alun perin kaikki voimistelijat esittivät saman ohjelman yhteisessä näytöksessä. Edelleen vuonna 1996 Svolin 100-vuotisjuhlan Syke 100 -tapahturnan sekä avajaisettä pääjuhlassa esitettiin ohjelmakooste. (Pirjo-Liisa Vileniuksen haastattelu 15 6.2004) Uutta oli yhdistää eritasoisia voimistelijoita samaan esitykseen. Kenuänäytös oli lähes puoli vuosisataa, 1920-luvulta l 960-luvulle suomalaisnaisten itsestään selvä liikuntomuoto. Myös naisvoimistelujuhlat kokivat muutoksia. Ohjelmien välillä ei ollut taukoja; kun edellinen ohjelma loppui, seuraava ryhmä jo aloitti osuutensa. Myös katsomo saatettiin ottaa mukaan esityksiin. Sun Svoli -tapahtumassa vuonna 2006 onnistuttiin, sillä siellä esitettiin näytöskavalkadin lisäksi usei1a yksittäisiä kenttänäytöksiä. Syntyi valtavia spektaakkeleja. Lisäksi luovuttiin näytösten rutiinina alusta alkaen olleista kentälle tuloja poistumismarsseista sekä voimisteluosuuden suorittamisesta Lingin kaavan mukaan. Vaikutteita saatiin musiikkividcoista ja show tuli kysymykseen
Helsinki: Lrikuntatreteellinen Seura. Sarje, A. Jyväskylän yliopiston tiikuntaneteiden laitos. Hundra år trnlandssvenska gymnastik. 1 Gymnastikfesten 1897 i Björneborg Ensimmäinen voirnistelujuhla Porissa 1897. Collan, A. The Nazi Thmqspeil: theatre for the masses In fascism and proletarian culture. Kisakenttä 11-12/1934, 220 221 Miiller, 1. Jyväskylä. Meinander, H. Uitto, Eila (s 1945). Hellberg, M. ja Sarje, A. voimistelujuhlat naisten oman liikuntakulttuurin ilmentäjinä. Laine, L. Kisakenttä 8/1934, 133-134. & Uitto, E. Bie, 0. Pionjärtiden och rösträtten. 1911 Järjestelmäni naisille. 1901. (toim I Naisvoirnistelun juhlaa. Kisakenttä 9-10 1932, 170-177. Miksi SNLL ei harrasta kitpaurheilua. Berlin: Mard Marquardt. Voimistelu maamme oppikoulujen opprameena vuosina 1843-1917 Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu No 83. Naisten ruumiinrakenne Ja liikuntakasvatus. 186-193. 2004. Helsinki Kustannusosakeyhtiö Otava. (rec.): 100 år av jämställdhet. Ekenäs. 1982. Kari, K. Kleemola, 1. HAASTATTELUT (haastattelijana Aino Sarje) Ikonen, Aira (s 1942). Suomalaisen naisvoimistelun kenttänäytökset 1900-luvun ensrmrnäismä vuosikymmeninä. Teoksessa Laine, L. L. Great Brrtain: Macdonald and Evans LTD. Suurten vhteisnävtöksien merkityksestä Kisakenttä 5/1925, 110-112. S.N.L.L:n 111 Vorrnistelujuhlat Mikkelissä 30/5-1/6 25, 112122. Helsingfors, 45-56. L. New German Critique 11 Spring, 130-150. 1 Mickwitz. Nokkala, Anneli (s 19331. 1996. A. Laine, L. Teoksessa Laine. Isotalo, Anja (s. vorrmstelusta kasvatuskeinona naisille. Laban and the Nazis: Towards an understanding of Rudolf Laban and the Thrrd Reich. 1816. 1931 ). Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston lukuntatieterden laitos. Naisvoimistelun käsikirja. Berlin. (toim.) Naisvoimistelun juhlaa. 2004. 2006. ja Sarje, A. Massaesityksetkö paras jättää pois. Helsinki: Otava. 1a Sarje. A. Finska Kvinnors Gymnastikförbund 1 Suomen Naisten Voimisteluliitto. Koivusalo 1. (Ed.) 1988. Kari, K. 2000. Laban, R. Kisakenttä 6/1925. Na.sliikuntaa 100 vuotta. Berlin: Die Literatur Sammlung lllustnerter Emzeldarstellungen herausgegeben von Georg Brandes. (toirn.) Naisvoimistelun Juhlaa. Ja Sarje, A. Helsinki. von Essen. Laine, L. Uusi Aura. Lappeenranta: l.nkuntatieteellinen Seura. 41-55. E .. 2004. Preston-Dunlop, V. Naisvoimistelun kentlänäytosten tyyhsuunnat 69. Kisakenttä 5/1934, 74. 1 vihko. Perttilä, Tellervo (s 1930). Tamminen, E. 1921). Muistoja TUL:n liittojuh'ien kenttänäytöksien suunnittelusta ja opetuksesta. 2004. 11 nide. 1931. Sarje, A. Vilenius, Pirjo-Liisa (s 19411 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 .12011. 1966. 1856-1917 Liikuntatieteellisen Seuran rulkaisu No 93 A-8. 2004a. Kustannusosakeyhtiö Otava. Jyväskylän yliopisto liikuntatieteiden laitos. Teoksessa Laine, L. & Eiselen, E. FKGF-SNVL 1898. Teoksessa Heikki Ro1ko-Jokela, Esa Sironen & Ossi Viita (toim.): Olympialapset. Dance Analysis: Theory and pracnce. Vapaaehtoisten iäriestöien kehitys ruurnunkulttuurin alueella Suomessa v. VII. Voimistelujuhla Tampereella 1911 Helsingfors. 1996. 51-70. Helsinki: Yrjö Weilin & Kumpp. 1910. Deutsche Turnkunst. Jahn, F. Syvänen, Mirjam (s. 1905. Valokuvat naisvoirmstetun pertemä. Suomen urbeuuhistortalhsen seuran vuosikrqa 2004, 161-170. P. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. (toim.) Naisvoimistelun juhlaa Jyväskylä. 73-79. Teoksessa Laine, L. Choreuncs. U. Hoffa, L. Kisakenttä 8/ 1931. London Dance Books. 1977. 1932. 1989. Tutkrrnuskirjallisuus Adshead, J. Muistelen SNLL:n kenttäohielrma 19701a 1980-luvulla. FKGF-SNVL, 1912. Helsingfors. Eichberg, H. 1934. 11 vihko, 11 nide. Finlands Svenska Gymnastikförbund 1896-1996. Koulu ja luonteenkasvatus. FKGF-SNVL 1912. Työväen urheiluliikkeen naiset. Finska Kvinnors Gymnastikförbund VII Suomen Naisten Voimisteluliitto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston liikuntatreteiden laitos, 15-50. Koskela, P. 1984. FKGF-SNVL, 1910. Das Ballett. 1912. Kallio, E. TUTKIMUSARTIKKELI. LÄHTEET KIRJALLISUUS Aikalaiskirjallisuus Collan, A. 1953. Mickwitz, M. Sahlgrens förlag Ab. Helsingfors. 1925) Järvinen, Anja (s. 1925. Lik martallen som rågfältet. Suomela, KI. Dance Theatre Journal 6 (21 /1989, 4-7. Urheilun maailmanhistoria. M., Nordgren. 81-89
Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Lisäksi voidaan artikkelin kiitososassa mainita henkilöt.jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. Otsikkosivu lähetetään sähköisessä muodossa erillisenä tiedostona. 70 LIIKUNTA& TIEDE48, 1/2011. Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjoittajiksi ilmoitetuilla on rnerktuävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suu nnit teluu n tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Lisätietoja: Pasi Koski Pää toimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 111111, fontti Times New Roman ja Ionuikoko 12 pis. Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä uedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköpostin liitteenä yhdessä ieksuuedoston kanssa. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. 3. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 15.4.2011 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eieläkaarrc, 00250 Helsinki. Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivul le. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraportteja suomeksi. icmje. Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperäistutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. TUTKIMUSARTIKKELIT 2011 Kirjoitukset toimitukseen 15.4.2011 mennessa. Kirjoituskutsu LIIKUNTA & TIEDE -lehti julkaisee tieteelliseen asiant.untija-arviointiin perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita. Käsikirjoitukseen on liitettävä saate kirje, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. org). Käsikirjoituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä,johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä taueuaessa. Sähköposti: toimisto@lts.fi. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2011 kirjoitusohjeet 1. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan myös sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran Internet-sivuilla www .lts.fi Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -Iehden toimitukseen (os. Kirjoitusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numeroissa 6/2010 ja 1/2011 sekä niitä voi tiedustella myös lehden t oimit uksesta Liikuntatieteellisestä Seurasta. Käsikirjoituksen otsikoinnissa suositellaan noudatettavan soveltaen seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Kokonaislaajuuteen kuuluvat otsikkosivu, tiivistelmät, kuviot ja lähteet. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan ensisijaisesti Liikunta & Tiede -Iehden vuoden 2011 viimeisessä numerossa sekä LTS:n Internet-sivuilla (www.lts.fi). Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, ctcläkaarre, 00250 Helsinki) 15.4.2011 mennessä. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjoitustekstin sisälle. lausuntojen perusteella. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattunaja ilman tavutusta. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkimuseettisen ncuvokunnan ohjeet 2002, www .tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, www. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Käsikirjoitukset lähetetään lehden tounuukseen sekä kolmena paperikopiona että sähköisenä tallenteena. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www.icmje.org. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. 2. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. Lehti voi julkaista myös arviointiprosessissa hyväksyttyjä katsausartikkelcita
Vuori & S. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Komiteanmietintö 1976: 42. Lähteet lueueloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumalla niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Rovio, E. Helsinki: WSOY Lerner, R.M. 2000. European Journal af Physical Education 5 (2), 147-157. WHO-Koululaistutkimus 1986-1998. Liikunta&: Tiede -lehden tutkimusartikkelit 10 vuotta. 2002). pdf. Jyväskylän yliopisto. fi/jyk/kokoel mat/sa rjaohjeet. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. Lisätietoja: Pasi Koski Paatoimiuaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa tutkimusartikkelin kirjoittamisesta saa myös artikkelista Itkonen, H. Uronen, V 2003. 2002. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. OPINNÄYTTEET Mikkelsson, M. Dimensionen sportmotorischer Leistungen. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puoli pisteellä, esim. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Pulkkinen, L. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. Concepts and theories af human development, 2nd ed. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Yksityiskohtien tulee olla ruuävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Pehkonen 1999, 69).Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. Lähdelueuelo Taulukot kuviot ja kuvatekstil 4. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön yrnmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähcleviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Artikkelin pdf löytyy LTS::n Internet-sivuilla. World Health Organization Technical Report Series 516. Turun yliopisto. Schorndorf: Hoffmann. Jyväskylän yliopisto. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA Oja, P 1995. Kirjallisuusviittaukset Alkuperäisarti kkelissa lähdeviiuausten määrä voi olla enintään 40. 5.Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdelueuelossa, l.ähdelueuelossa noudatetaan Jyväskylän yliopisiosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54-68. & Mechling, H. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Welsman, J. & Tynjälä, J 1998. (Roberts & Ommundsen 1996). LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 71. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Liikunta & Tiede 35 (4), 4-10. New York, NY: Random House. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, voi. 1982. 1983. Liikuntakasvatuksen laitos. Teoksessa: 1. Nuoruuden kasvuympäristö! ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee väluäa. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. (toim.) 2003. Report af a WHO study group. 161/18.2.1972 RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. &: Kokkonen J. 6. Helsinki Valtion painatuskeskus. Väitöskirja. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. 7. SARJAJULKAISUT Penttinen, S. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. 1986. Liikunnan ja kansanterveyden Julkaisuja 133. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoiueesta h ttp://ki rjasio.jyu. Liikunta &: Tiede 4 7 (1), 32-34. 4. Väitöskirja. Self-control and continuity from childhood ta late adolescence. (Telama ym. & Armstrong, N. 2010. Geneve. Lisensiaatintutkimus. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä ieksuuedoston kanssa. Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös, K. 1998. (Ducla 2001; Lintunen 2000). Joukkueellinen yksilöitä Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jaåkrekkojoukkueessa. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.7.1952. Teoksessa: PB. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, euä. Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T & Kytökorpi, L. Kuvioiuen takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. Asiasanal 3=8 kpl )ohdanlo Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdinta ja johtopäätökset Tämän osan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisiajatkotutkimustarpeita sekä mitkä ovat tulosten mahdollisia käytännön sovelluksia. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä teksutiedoston kanssa. 2003. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. Prospective 1-year follow-up study. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisernaton". New York: Academic Press, 63-105
72 LIIKUNTA& TIEDE48• 1 /2011
Hänen tulostensa mukaan vanhemmat olivat kokeneet vauvauinnin erinomaisena kuntoutuksen muotona omalle lapselleen. Aihepiirin ensimmäinen gradun tekijä, Sirpa lnkilä ( 1987), haastatteli vauvauintiin osallistuneiden erityislasten vanhempia. Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Silkasta intohimosta aiheeseen Vuosi 2011 on suomalaisen vauvauinnin 30-vuotisjuhlavuosi. He aloittivat vauvauinnin ohjaamisen vuonna 1981. Tuloksista opittiin, että vesi ja vauvauinti tarjoavat lapselle erinomaisen oppirnisympäristön, joka tukee vauvan motorista kehitystä. (Sääkslahti 1993.) Tästä interventiogradusta käynnistyi seitsemän vuotta kestävä pitkittäistutkimus, joka osoitti, että alle ko lmevuot iai lla lapsilla vauKuva: PIKKUDELFIINIT OY/ AV/ STUDIO OY LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 73. Vauvauinnin toivat Suomeen tiedekunnan oman kasvatit, hikunnanopeuajakoulutuksen saaneet Kenneth Karlsson ja Pirkko Karvonen. Vauvauinti alkoi hyvin nopeasti kiinnostaa myös tutkimuksellisesti, sillä vain kuusi vuotta toiminnan alkamisesta aiheesta valmistui Jyväskylän yliopiston silloiselle Liikuntakasvatuksen laitokselle ensimmäinen pro gradu -tutkielrna. He toivat ensimmäistä kertaa esiin myös sen, että tässä oli harrastus, johon koko perhe pääsi tasavertaisesti mukaan. Heidän liikuntapedagoginen pohjakoulutuksensa on kiistatta vaikuttanut siihen, että heti alkuajoista asti vauvauinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja sen tukemiseen. Seuraava pro gradu -tutkimus ilmestyi vuonna 1993. Gradussani raportoin yhdeksän kuukautta kestävän vauvauinti-intervention yhteyksiä lasten motoriseen kehitykseen. Juhlavuoden alkuun otettiin varaslähtö lokakuun lopussa järjestetyssä kansainvälisessä vauvau i ntisem i naa rissa, jossa kansainvälinen osallistujajoukko yllättyi kuulemastaan: suomalainen vauvauinti liikuttaa koko perhettä puhtaasti lapsen ehdoilla! S uomalaisella vauvauinnilla on ollut "suhde" Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteellisen tiedekunnan kanssa koko sen historiansa ajan
vauintiin osallistum inen näkyi verro keita parem pina havaintom otorisina taitoina (H uttunen 1994). Tyypillisen kymmenen tunnin uimakoulun aikana entiset vauvauimarit pääsevät siis heti oppimaan uintia, kun muut vielä keräävät rohkeutta kastella kasvojaan (Säakslahti, Numminen & Koivunen 1997.) Anttinen ja Tarkkio (1994) selvittivät kyselylomaketietoihin perustuvassa gradussaan vanhempien motiiveja vauvauinnin aloittamiseen. Karvonen ja Hyvin ja huolellisesti tehdyt gradut voivat auttaa meitä kehittämään kansallisesti omaa liikuntakulttuuriamme. Aineisto kerättiin työajan ulkopuolella silkasta uteliaisuudesta. Vertailemalla kerran ja kaksi kertaa viikossa vauvauintia harrastaneita vauvoja ja heidän kehitystään verrokkei hin, huomasimme että 3-4 kuukauden iässä aloitettu vauvauinti näytti edistävän motorista kehitystä enemmän kuin esimerkiksi se, kuinka monta kertaa viikossa vauvat uivat. Sykemittareita hyödyntämällä pitkittäistutkimusasetelmassa saimme selville, ettei vauvauinti stressaa vauvauimareita (Numminen & Sääkslahti 1994; Sääkslahti & Numminen 1997). (Anttinen ja Tarkkio 1994.) Tutkimukset toivat uutta tietoa lapsen kehityksestä, mutta niiden avulla saatiin myös tärkeitä näkökulmia vauvauinnin ohjaajien työn tueksi. Varhaisessa vaiheessa saadut virikkeet saattoivat ajoittua hermoston kehityksen näkökulmasta johonkin kriittiseen aikaan. Gradu paljasti, että vauvauintiin osallistujilla on tavattoman suuret odotukset ohjaajia kohtaan. Rahoitusvaikeudet eivät kuitenkaan sammuttaneet uteliaisuutta, vaan aloitimme yhdessä Pirkko Nummisen kanssa niin sanotun "kuutamokeikkailun" tässä tapauksessa ehkä kuvaavampi termi olisi kuitenkin "viikonloppututkimusten teon". Hänen tutkimustuloksensa kannustaa ohjaajia tutustumaan lapseen tarkemmin ja etsimään lapsen käyttäytymisestä vihjeitä, miten lasta tulisi paitsi lähestyä myös sukelluttaa. Muita syitä olivat lapsen kehityksen tukeminen (18 %) sekä yhteisen harrastuksen saaminen koko perheelle (18 %). Hän myös toivoi ohjaajalle erityistä sensitiivisyyttä huomata ja tulkita lapsen viestejä. Vain sillä tavalla ohjaajat voivat parhaiten tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Huomionarvoista on myös, että erityisesti isät kokivat vauvauinnin vaikuttaneen myönteisesti vanhemman ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen. Yhden vauvauintivuoden aikana määrätyin ajoin analysoitujen videoaineistojen perusteella saimme selville, että lapsilähtöisesti ohjattu vauvauinti näytti aktivoivan lapsia olemaan vedessä fyysisesti aktiivisia (Numminen & Sääkslahti 1994). (Numminen & Sääkslahti 1999.) Kolme ja puolivuotiaille tutkimuslapsille järjestetyssä uimakoulussa saatiin vahvistusta sille, että varhainen vauvauintikokemus näkyi uimaan oppimisessa: entisten vauvauimareiden kanssa päästiin heti opettelemaan uimataitoa, kun muuten suuri osa uimakoulusta menee lapsen veteen tutustuttamiseen ja sen myötä tarvittavan rentouden saavuttamiseen. Vauvan kokemuksilla on jo väliä Koska vauvauintia on ollut Suomessa jo kolmekymmentä vuotta, myös nuorten aikuisten kokemuksia on voitu tutkia retrospektiivisesti. Rautajoen (2005) videoitujen vauvauintituokioiden analysoimiseen perustuva tutkimus keskittyi vauvauintituokioiden vuorovaikutustilanteisiin. Kaiken kaikkiaan tutkimukset korostavat perheiden ja lasten huomioimista yksilöinä. Vaikka suomalaisista lapsista reilut kymmenen prosenttia osallistui jo tuolloin vuosittain vauvauintiin, tutkimusrahoitusta aihepiirin hankkeille oli vaikeaa saada. Vaiston ja Variksen (2007) gradutyö toi näkyväksi, miten lasten vanhemmat olivat kokeneet eri ohjaajien erilaiset ohjaustyylit. Riskala (2008) selvitti gradussaan vauvan yksilöllisen temperamentin yhteyttä siihen, miten lapsi kokee sukelluttamisen. Vauvauinnin ohjaajat tietävät sen toki itsekin, mutta nyt saatiin myös tutkimukseen perustuvaa tietoa heidän käsitystensä tueksi: vauvaperheiden ohjaaminen on erityisen vaativaa työtä. Heidän mukaansa vanhemmat nostivat tärkeimmäksi tavoitteeksi opettaa lapselleen luontevaa suhtautumista veteen (30 %). Tanhuanpään (2004) gradun johtopäätösten perusteella ohjaajalla voisi olla mahdollisuuksia toimia myös terveyskasvattajana. M yöhem m in m uiden ym päristötekijöiden m erkitys näytti nousevan aikaista uintikokem usta m erkittäväm m äksi (järnsen 2000) ja kehityksen todettiin olevan hyvin yksilöllistä riippumatta siitä, olivatko lapset osallistuneet elämän ensimmäisen vuoden aikana vauvauintiin vai eivät (Tanhuanpää 2000). Vauvauinti antoi siis isillekin mahdollisuuden osallistua tasa-arvoisesti pienen vauvan elämään. Hän päätyi korostamaan ohjaajille katsekontaktin, vartalon asentojen ja erilaisten otteiden merkitystä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Vedenalaisvideokuvamateriaalia analysoimalla huomasimme, että vaikka kasvun ja kehityksen mukaisesti lasten liikkeet olivat vedessä aluksi refleksipobjaisia, ne muuttuivat tahdonalaisiksi vauvauintitoiminnan myötä (Numminen & Sääkslahti 1995). Vauvauinti näkyy uimaan oppimisessa Gradujen ohjaajana kiinnostukseni aihepiiriin syveni. Pieni voi olla kaunista, mutta myös hyvin hyödyllistä! 74 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011
Early experiences and learning to swim. Vauvaja perheuinti perheen terveyttä edistävänä toimintana. Tanhuanpää, S. Atlanta 18.-23.10.1994. 1994. Sääkslahti, A., Numminen, P. lnkilä, S. Vaikka tällaisista muistelutuloksista ei pidä mennä tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, saatiin kuitenkin vahvistusta sille, että lapsuudessa koettuihin uintihetkiin saattoi jäädä jonkinlainen tunneside. & Koivunen, M. 1.8.1997. 1994. Numminen, P. & Sääkslahti, A. Tutkimus vanhempien kokemuksista ja käsityksistä Vaisto, L. 1995. Pieni voi olla kaunista, mutta myös hyvin hyödyllistä' ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi LÄHTEET: Jyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteellisessä tiedekunnassa ilmestyneet pro gradu tutkielmat: Anttinen, U. Muut: Numminen, P. Vauvauintia harrastaneiden ja harrastamattomien lasten motorinen kehitys 1-3-vuotiaana. vauvauinnin teoriaa ja käytäntöä. Analysis on the motor activity in infant swimming. Vauvauinti vammaisen lapsen ja perheen näkökulmasta. Hyvin ja huolellisesti tehdyt gradut voivat auttaa meitä kehittämään kansallisesti omaa liikuntakulttuuriamme. Karvonen, P. Vauvauinti ja 1-7-vuotiaiden lasten havaintomotorinen kehitys. & Varis, P. 1994. He kuvasivat suhdettaan veteen voimakkaan tunnepitoisesti. Varhaisessa lapsuudessa saadut myönteiset kokemukset voivat siis kantaa myöhemminkin elämässä. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 75. Jämsen, M. 1987. 1999. 2005. Keskinen, P Komi & P Hollander (toim.) Biomechanics and Medicine in Swimming VIII. 1997. Huttunen, P. 1993. 2000. & Sääkslahti, A. Teoksessa K. Helsinki: Lasten keskus. VII International symposium of Biomechanics and Medicine in Swimming. Heille oli yllätys se, että miten paljon jostain ilmiöstä voi saada irti ilman suuria tutkimusmäärärahoja silkasta intohimosta aiheeseen. Vauvaikäisten lasten reaktioita sukeltamiseen. Riskala, P. Yks Kaks ja sukellus. 2004. Motoristen perustaitojen kehitys vauvauintia harrastaneilla ja ei-vauvauintia harrastaneilla lapsilla. 2007." Melkoinen ruljanssi altaalle lähteminen on mutta se kannattaa" Vauvauintiin osallistuneiden vanhempien odotuksia ja kokemuksia. 2008. Vauvan ja vanhempien vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät vauvauinnissa. Sääkslahti (2003) pyysivät 20-vuotiaita nuoria muistelemaan omia vauvauintikokemuksiaan. &Tarkkio, 1. Aivan ensimmäisten vuosien aikana (1981-1983) vauvauintia harrastaneiden joukosta tavoitettiin kymmenen prosenttia. Tämän kyselytutkimukseen ja avoimiin kysymyksiin perustuneen tutkimuksen tulosten perusteella ensimmäisistä vauvauimareista oli kehittynyt fyysisesti aktiivisia nuoria aikuisia, joiden elämässä vedellä ja veteen liittyvillä harrastuksilla oli vielä aikuisenakin hyvin erityinen merkitys. Water as a stimulant for infant's motor development. lnfants in waterly environment. Uinti 5/2003, 60-61. & Sääkslahti, A. Tarua ja totta vauvauinnista. Tanhuanpää, S. Varhainen vauvauintikokemus näkyi uimaan oppimisessa: entisten vauvauimareiden kanssa päästiin heti opettelemaan uimataitoa, kun muuten suuri osa uimakoulusta menee lapsen veteen tutustuttamiseen ja sen myötä tarvittavan rentouden saavuttamiseen. Vauvan kokemuksillakin on jo väliä! (Karvonen & Sääkslahti 2003.) Tällaisen tutkimushistoriamuistelun jälkeen, kansainvälinen vauvauintiseminaariväki oli hämmentynyt. 2003.Vauvauimariperheiden muistoja ja kokemuksia. Vauvauinnin motiiveista, sosiaalisista yhteyksistä ja vaikutuksista. XVth Congress of the international Society of Biomechanics. 1997. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, 489-491. Tämä intohimo on tietysti edellyttänyt "suhdetta" yliopistoon, mahdollisuutta kertoa tällaisesta liikuntakulttuurimme mielenkiintoisesta perheliikuntailmiöstä ja saada sitä myötä opiskelijoita kiinnostumaan aiheesta pro gradu tutkimuksiaan varten. Sääkslahti, A. IAPESGW -kongressi, Lahti 27.7. & Sääkslahti, A. Jyväskylä 2.-6.7.1995. Sääkslahti, A., & Numminen, P. 2000. Rautajoki, H. Numminen, P
Henkilökohtaisen harjoitusohjelman laati työtoveri, tutkija Tuomas Zacheus. Kun Reino, Pasi Koski, Tuomas Zacheus, Ano Tiihonen ja Olli Heinonen tammikuussa tapasivat asialistalla oli kaksi kysymystä: aloittaminen ja jatkaminen. Aloittaminen on se ensimmäinen vaikeus monessa muussakin asiassa. Tuossa ajassa olisi ehtinyt kävellä Helsingistä Kuusamoon ja takaisin. Heinonen, sosiologi Arto Tiihonen sekä teologi Antti Kylliäinen. uosi sitten tiedemies Reinoa pelastamaan lähieneessä monitieteisessä joukkueessa häntä ovat kannustaneet liikuntapsykologian professori Taru Lintunen, liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja terveysliikunnan professori Oli i J. On totuuden aika! ahdentoista kuukauden aikana tuli kuntoiltua yhteensä 265 tuntia eli keskimäärin viisi tuntia viikossa. Niihin kun 76 LIIKUNTA & TIEDE 48 • l /2011. Paavo Nurmi -keskuksessa tehdyn kehon koostumusanalyysin mukaan Teksti: LEENA NIEMINEN "Löytyi kelvollinen tapa aloittaa" Näin tiivisti Reino uuden läheisyyden suhteessaan liikuntaan. Jatkaminen se toinen. Siinäpä se. Reino on nyt tieteellisesti mitattu ja punnittu. Vuoden mittainen kuntokuuri on päättynyt. Oletin aloittaessani, että kuntoillessa rasva sulaa ja lihasta tulee tilalle. Pelastakaa tf edemf es ·Reino· Kuva: PASI KOSKI Pelastuiko tiedemies Reino
Pikkuhiljaa kevään mittaan kuntoilu muuttui arkiruuiniksi, johon ei liittynyt suurempia tunnekuohuja. Kesän aikana kuntoliikuntaan tuli uusia vivahteita, kun kävely vaihtui pyöräilyksi. Sosiologin vinkkinä oli etsiä ja löytää liikkumiselle sosiokultelämäntapojen muuttaminen yleensä taitaa kompastua, jos on kornpastuakseen. Vuoden mittaan suhtautumiseni liikuntaan muuttui moneen kertaan. Kun kokemuksistaan vielä sai käydä kirjeenvaihtoa eri asiantuntijoiden kanssa, hanke alkoi puhutella todenteolla. Oman liikuntasuhteen virittämisestä tuli pienimuotoinen tutkimusmatka. Liikuntapsykologin ohjeena oli kokeilla erilaisia liikurualajeja ja etsiä vähitellen itselle mieluisa kuntoilumuoto. Satunnaisia kontakuyruyksiä toki oli. Reino oli laskujensa mukaan jo kuuden vuoden ajan altistunut keskimääräistä jykevämmälle l iikuntapuheelle. Koko aikakauden liikuntasuhde oli toinen. Maltillisempikin liikkuminen riittää kun tavoitteena ei ole olla muita parempi. Sana on työtovereittenkin todistuksen mukaan miehellä hyvin hallussa. Parin ensimmäisen kuukauden ajan raahauduin lenkille lähinnä siksi, että olin julkisesti luvannut niin tehdä. Siinä joukkue lähetetään etsimään Normandian maihinnousun melskeisiin kadonnutta sotamies Ryania. Kuvaan tuli sääntöjä, suorittamista, kilpailua. Kouluiässä suhde alkoi muuttua. Olen tässä prosessin aikana itse asiassa tainnut jututtaa enemmän heitä, kuin he minua näistä liikkumisen merkityksistä. Reinon tapauksessa taipaleelle ei lähdetty viranomaisten eikä varsinaisesti tutkimuksenkaan vaatimuksesta. Aivan umrnikko Reino ei sentään ole. Matkan varrella sain lukuisia neuvoja asiantuntevilta työkavereiltani ja kolumneihini vastanneilta eri tieteenalojen ammattilaisilta. Lapsuus 1960luvulla täyttyi luontevasti riehakkaista pihaleikeistä. Hänhän edustaa väestönosaa, jossa tutkitusti liikutaan monia muita ryhmiä enemmän. Olin siinä se kuittailija, Kyseenalaistin, että onko tuossa mitään järkeä. Kuittailija altistui liikuntapuheelle Hankkeen nimi lainattiin Steven Spielbergin elokuvasta Pelastalrna sotamies Ryan. Usein teki mieli jäädä sohvalle television ääreen, mutta sosiaalinen paine potki miehen liikkeelle. "Persona! trainerini" mukaan maksimaalinen hapenkulutus ei kuulu tavallisen pulliaisen oleellisimpiin kuntoa mittaaviin ominaisuuksiin, mutta senkin osalta tulokset olivat kiitettävällä tasolla. Liikunta sinänsä ei puhutellut.julkisesti työtovereille annettu lupaus sitten pakotti liikkeelle. Se, että tässä oli mahdollisuus kirjoittaa ja että näitä pohdintoja julkaistaisiinLIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 77. Kuntoliikunta teki vasta tuloaan eikä töiden jälkeen juoksulenkeille säntääviä aikuisia juuri näkynyt. Kirjoittaminen on Reinolla lähellä sydäntä. Reinon tulokulma keskusteluihin oli toinen. Rasvaprosentti putosi kyllä suositusten mukaisiin lukemiin, mutta lihasmassaa ei tullut tilalle. Sittemmin Reinon opiskelun, työn ja perhe-elämän yhtälöstä ei enää löytynyt joutilasta aikaa työmatkapyöräilyä kiihkeämmälle vakituiselle liikuntasuhteelle. Syksyllä huomasin olevani jopa jonkinlaisessa kuruoilukoukussa. Keski-ikäisellä miehellä onsutjakka olemus, koulutusta, ura, harrastuksia ja liikuntamyönteinen työyhteisö. Lihaskunto sen sijaan koheni tuntuvasti. Terveysliikunnan tietäjä puolestaan kehotti miettimään omia tavoitteitaan ja muistamaan, ettei terveyden edistäminen vaadi urheilijoille tyypillistä kovaa suorittamista. Samalla tunsin ensi kertaa myös satunnaisia liikunnanilon pilkahduksia. Miksi muka pitäisi juosta kun kävellenkin ehtii perille. Kaiken kaikkiaan testitulokset osoittivat kiistatta kunnon kohentuneen kaikilla osa-alueilla, vaikka kuntoiluni onkin ollut pääasiassa reipasta kävelyä ja kevyttä lihaskuntoharjoittelua. Liikuntatietäjien kommentit osoittivat, kuinka liikuntaa voi tutkailla monesta eri kulmasta. l.oppumiuauksessa mauohappolukemat ja syke olivat samassa rasituksessa selvästi matalammat kuin alkumitiauksessa. Etäiseksi liikunta silti on jäänyt eikä Reino sitä suuremmin ole elämäänsä kaivannutkaan. Alkumittauksen aikana helmikuussa sijoitun lihaskuntotestissä ikäluokkani keskivälille, mutta yhdeksän kuukautta myöhemmin kuuluin jo kärkikaartiin. Varastoon oli kertynyt vuosien varrella erilaisia käyttämättömiä kuntoiluvälineitä. Liikunnasta oli tullut kelvollinen tapa viettää vapaa-aikaa. Alkuun todettiin, että Reinoa voi pitää aika haasteellisena tapauksena. Myös polkupyöräergometrillä tehty kuormituskoe osoitti kunnon kohentuneen huomattavasti. Alku oli sinniuelyä. Samalla hän muistutti liikuntaan liittyvän myös monenlaisia tunteita, joilla on oma yhteytensä siihen, millainen suhde syntyy liikunnan harrastamiseen peri lajeihin. Liikunta ja Reino olivat kasvaneet erilleen. Homma lähti käyntiin ei niinkään liikunnasta vaan siitä että olen kärsinyt univaikeuksista ja mietin ääneen Pasille, että olisiko liikunnasta jotain apua. Se kävi ilmi jo ensimmäisestä raportista Laiskan miehen liikuntatesti (Liikunta & Tiede l/2010). Eikä jos oikein tarkkoja ollaan itse liikunnan houkuttelemanakaan. Kuudennella luokalla sukset jo unohtuivat kotiin koulun hiihtokilpailupäivänä. Pasi Kosken ja Tuomas Zacheuksen kanssa lounasja kahvitaukojen jutunaihe löytyi usein tuoreista tai menneistä liikuntakokemuksista, -suorituksista, -tavoiu.eista tai liikunnan olemuksesta yleensä. oletus piti vain puolittain kutinsa
Tätä yksilön toimijuutta voidaan rakentaa ja tukea. Tällaista kartoitusta on tehty muun muassa iäkkäiden parissa. Liikunnan kytkeminen asioihin, joista jo muutenkin pitää, vaikkapa ystävyyssuhteiden ylläpitoon, voisi olla toinen. Terveysliikunnan näkökulmasta Reino onkin mallikelpoinen esimerkki. Niillä ei nosteta kuntoa. "Löytyi kelvollinen tapa aloittaa", kuvaa osuvasti juuri tätä, summasi Arto Tiihonen. Rennompi ote liikuntaan ja yleensäkin elämään johtaa todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin armoton puurtaminen ja itseruoskinta. Monille ikätovereille ajankohtainen painonhallintakaan ei ollut liikunnan suuntaan kiskomassa. Aloittamiseen vaikuttavat monet tekijät. Merkityksiä metsästämään Liikkumiselle rakentui nyt Reinoon purevaa sosiaalista painetta. Kaikkien mielestä liikunnan tulisi olla hauskaa ja tuottaa iloa ja nautintoa. Heinonen. Kaveriporukan sulkisvuoroilla tai hiihtolenkeillä tärkeintä kun ei aina ole hiki ja syke, vaan samalla vaihdetut kuulumiset, yhteiset elämän ja maailman menon päivittelyt. Säännöllinen liikunta paransi kuntoa, virkeyttä, jaksamista ja aktiivisuutta. Reino näet oli jo aloittaessaan aikalailla hoikemmassa kunnossa kuin ikäisensä suomimiehet keskimäärin. Puuttuuko osaamista, perustai lajitaitoja, onko kynnyksenä ja hakusessa sopiva liikuntapaikka, -porukka tai laji, jossa tuntee olevansa kotonaan 7 Tunnistettuja kynnyksiä voi madaltaa, muistutti Arto Tiihonen. Facebookissa ja sosiaalisessa mediassa ylipäätään liikunnasta omasta ja ystävien käydyt keskustelut voisivat olla yksi tällainen uusi merkityksellistäjä, Arto Tiihonen pohti. Kesäiset luontokokemukset pyörän selässä olivat Reinolle niitä. Sillä miksi lähtisi tekemään sellaista, millä ei ole merkitystä itselle eikä läheisille. Minun tai kenenkään muunkaan suosituksesta ei silti ole apua, elleivät he itse koe liikkumista tarpeellisena. Hänkin neuvoi kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja yksin liikkumisen ohella harrastamaan liikuntaa myös ystävien ja perheen kanssa. Tätä mieltä tuntuivat olevan muutkin asiantuntijat. Mitkä asiat estävät liikkeelle lähdön. Niitten rakentamiseen Reino sai Artolta työkaluja jo matkan varrella. Jatkossa hän tulee jo nappailemaan liikuntaa ilman ohjeitakin. Merkityksiä pitää olla. Tuntui, että oli tullut eteen kelvollinen tapa aloittaa. Reino ei ollut liikuntaa kaivannut. -Liikkumisesta voi ja pitää tulla osa arkea muistakin kuin terveyssyistä. Potilas on meidän diilereitten avustuksella kokeillut ja koukussa. Liikuntaprojektini kokemukset ovat olleet alkukankeuden jälkeen pelkästään myönteisiä. Itse kunkin pitää löytää se oma, juuri hänen elämäntilanteeseen istuva tapa aloittaa ja liikkua. ltseluottamuskin saattoi kohentua piirun verran. Miten se rakentuu, on tärkeätä selvittää. Ympäristö, perhe, ystävät, työyhteisö ja ihmissuhteet ylipäätään ovat tässä keskeisiä. Silloin liikunnastakin tulee helposti vakavamielistä itsensä kurittamista, jonka avulla etsi.tään muiden hyväksyntää. Ehkä meillä suomalaisilla on taipumus suhtautua elämään ja itseemme tur han ankarasti. tuurisia merkityksiä yhdistämällä se muihin itselle tärkeisiin ja ehkä arkipäiväisiinkin asioihin. Kokemukseni perusteella voin siis suositella varauksetta lenkkipolulle lähtöä kaikille sohvan syleilyyn juuttuneille. Olemme itse kukin elämämme toimijoita. Kullakin kun on oma kulttuurinsa ja antinsa, ihan itsetuntemustakin avartavina ja syventävinä kokemuksinakin, Tiihonen kannusti. Siitä huolimatta kuntotestit kertoivat huomattavista muutoksista parempaan. Maailmassa on kuntoilun ohella lukuisia muitakin harrastuksia, joilla saattaisi olla ihmisten elämän ja kin tykkäsin siitä ajatuksesta oikeastaan enemmän kuin ajatuksesta liikkumisesta. Terveyden edistäminen on tärkeä, järkevä ja liikunnan perusteluista käytävää keskustelua hallitseva asia, vaan ei sellaisenaan läheskään kaikkia puhutteleva motiivi. Käytämme eri tavoin yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita, mutta emme välttämättä yksin. Elämäntilanteestani johtuen kuntoiluun löytyi suhteellisen helposti aikaa. Teologin kirjoittama mainio vastine avasi taas yhden uuden ikkunan liikunnan maailmaan. Toinenkin näkökulma tulee puheeksi. Nyt liikkuminen sai myös muita merkityksiä. Se ei olekaan terveysliikunnan päätavoite, muistutti 78 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Yksinkertainen totuus on, ettemme yleensä tee vapaaehtoisesti sellaista, jonka emme koe olevan tärkeää ja merkityksellistä puuhaa. Kokeillut ja koukussa. Vuoden viimeisessä kolumnissa hipaistiin elämän suuria kysymyksiä kummastelemalla muun muassa liikunnan ja uskonnon yhteisiä piirteitä. Sama logiikka pätee muissakin elintaparemonteissa. Ja kokeilla eri lajeja. Liikuntaväki on toisinaan kritisoinut terveysliikuntasuosituksia. Kuin suoraan oppikirjasta, totesi Olli J. Jouduin liikunnan vuoksi vähentämään ainoastaan television katselua, joten kovin raskaasta uhrauksesta ei voi puhua. Reinon kanssa ollaan hyvässä jamassa. Hän on etsinyt mallin, joka toimii hänelle, maistellut liikuntaa ja saanut terveyshyötyjä. Tukea kannattaa rakentaa tietoisesti
terveyden kannalta myönteisiä vaikutuksia, mutta silti monet eivät niitä harrasta. Se, että liikunnan yhteiskunnallisena perusteluna käytetään taloutta ja tuottavuuden lisäämistä ei oikein puhuttele. Mitä surkeampi keli, sitä uhmakkaampi olo. Tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on, mikä kannustaisi hoitamaan suhdetta edelleen. Kun oikein vihmoi Reino tunsi outoa mielihyvääkin. Jatkossa Reino voi halutessaan alkaa laajentaa repertuaariaan, kokeilla eri lajeja. Päätalolaista uhmaa vai tavoitteellista puolimaratonia. Liikunnasta on tullut kelvollinen tapa viettää vapaaaikaa. Terveyshyötyjä pienin panoksin ja ilman riskejä. Mikä olisi Reinolle se palkitseva juttu, joka pitäisi liikuntasuhteen vireänä. Voisihan yhtä hyvin tavoitteena olla, että kaikkien kansalaisten on vaikkapa soitettava haitaria vähintään kolme kertaa viikossa tunti kerrallaan! Liikuntasuhteeni saatiin asiantu ntijoiden tuella elvytettyä. Paikat kyllä kestävät, kunhan muistaa hitaasti kiiruhtamisen, Heinonen lisäsi. Juoksun ja maratonin omakseen kokeva Tuomas Zacheus arvioi, että erakkoluonteeksi tunnustautunutta kollegaa motivoisi jatkossakin itsellinen ja tavoitteellinen liikkuminen. Elämänmittainen maraton ei kuulosta kovin kevyeltä tavoitteelta näin laiskalle miehelle! Matkan varrella pitäisi olla myös välietappeja, joita kohti jaksaisi ponnistella. Huomasin kuntoilujaksoni aikana, että itseäni alkoi kiinnostaa erityisesti se, millaisia testeissä havaittavia muutoksia vuoden aikana tapahtuu. Silkkaa piinaahan ne olivat alussa. Kuntoilumotiivini ei siis oikeastaan liittyn yt itse liikuntaan vaan lähinnä sen vaikutusten mittaamiseen ja seuraamiseen. Liikunnan olemus ja anti kun on paljon enemmän. Toisaalta olisi ehkä syytä oppia erilaisten elämäntapagurujen neuvoa noudattaen nauttimaan matkasta eikä vain haaveilemaan maaliin pääsystä. Reino on saavuttanut sen, mitä on terveysliikunnasta hakenutkin. Poika kannusti. Puolimaraton ja siihen valmistautuminen voisi olla sopiva lähi tavoite. Sillä niitähän terveysliikunnalla haetaan, eikä niinkään kovaa kuntoa. Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on epäilemättä monille merkittävin syy harrastaa kuntoliikuntaa. Henkilökohtaisen valmentajan Tuomas Zacheuksen laatima harjoitusohjelma oli etenkin alussa tärkeä kannustaja, Kun kerran lukujärjestyksessä oli kävelylenkki niin sillehän lähdettiin, vaikka taivaalta sataisi nyrkin kokoisia kiviä, kuvasi Reino keväällä. Vastaus on lupaava. Vatsalihasliikkeitä tehtiin kannat vastakkain, kilpaa. Vaikka liikuntakokeilu onnistuikin kaikin puolin hyvin, en ole silli vakuuttunut siitä, pelastui ko tiedemies Reino lopullisesti. Vireyttä, jaksamista ja aktiivisuutta on tullut lisää. Nehän näyttivät, että parantamisen varaa oli joka alueella, vaikkei Reino ikäisekseen mitenkään rapakunnossa ollutkaan. Jatkossa motivointi on sitten jo toinen juttu. Saas nähdä. Jossain vaiheessa se sitten alkoi tuntua jo ihan mukavaltakin se rutistaminen. Terveysliikkujaksi ryhtymiselle ikäkään ei ole este. Liikunnan kanssa on syntynyt sinunkaupat. "Persona! trainerin i" mielestä kuntoilussa kuten muissakin "projekteissa" täytyy olla jokin tavoite, sillä muuten ei löydy motivaatiota tehdä sitä ainakaan pitkään. Reino Heinonen, vaan saada lisää fyysistä aktiivisuutta ja siitä tulevia terveyshyötyjä juuri niiden arkeen, joilla tarve on suurin. Itse koen tarvitsevani myös lyhyen aikavälin tavoitteita. Motivaatiolle tuli akuuttia kysyntää varsinkin lihaskuntoharjoituksissa. Entä kuntotestin tulokset sitten. Yllättäviä tuntemuksiakin alkoi tulla. Testeissä näkyvät muutokset alkoivat kiinnostaa. Huomasin haluavani parempia lukemia. Mikä sitten piti Reinon liikkeellä. Pelastui ko Reino 7 Univaikeudet ovat lientyneet. Samaa löytyy Kalle Päätalon kuvauksissa työnteosta ankarissa oloissa. Oman hyvinvoinnin piiristä nousevat motiivit tuntuvat Reinosta läheisimmiltä. On kertynyt uusia, yllättäviä ja mukavia kokemuksia. Ponnistamisen iloa ei tosin heti kannata kurotella täyden maratonin suunnalta. Eurokieltä kuitenkin tarvitaan kun puhutaan päättäjien kanssa, nyökkäilivät asiantuntijat. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 79. Tuulessa ja tuiskussa tarpeessa viima nosti mieleen takaumia lapsuuden koulumatkoista tolkuttomissa pakkasissa, lumija vesisateissa. Ainakin nyt ne motivoivat. Suorittamisen ja tehokkuuden eetosta on tarpeeksi liikkeellä muutenkin. Kuntoilusta pitäisi tietysti tulla elämäntapa, jos haluaisi myönteisten vaikutusten olevan pysyv ämpiä. Löytyykö se kuntotavoitteista, yhteisestä ajasta ja tekemisestä läheisten kanssa, ponnistamisen ilosta, luontokokemuksista vaiko kenties yhteiskunnallisesti suotavasta vastuunotosta omasta terveydestä ja työkyvystään
80 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, alan. Hallinto, tutkijat, järjestöväki ja vanhemmat vrlttävät kukin tahoillaan liikuttaa lasta ja . Lasten ja nuorten liikunnassa on paljon erilaisia tavoitteita ja toimijoita. Sovellettavuuden korostaminen tutkimussuunnitelmassa ei auta päätöksentekijöitä, ellei huolehdita tutkimustiedon siirtymisestä päätöksentekijöille. Tutkijoiden, ohjaajien, valmentajien ja vanhempien käsitykset tavoiteltavasta liikunnasta saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. AJASSA 1 HANKEYHTEISKUNTA LASTEN JA NUORTEN LIIKUTTAJANA Karkaavatko projektit kasautuvatko tutkimukset. Eri "pelikenttien" yhdistäminen on jäänyt puheiden tasolle, todettiin Liikuntatieteellisen Seuran (LTS), opetusja kulttuuriministeriön (OKM) ja valtion liikuntaneuvoston (VLN) liikuntatieteen jaoston järjestämässä kehittämisseminaarissa 9.2.2011. Jaosto voisi vauhdittaa tärkeimpien aiheiden tutkimista julistamalla niitä hakuun kilpailuttamalla, totesi professori (emeritus) Risto Telama. Kuvac: JARI KANERVA 1~----Liikunnalla ei enää ole itsestään selvää asemaa lasten ja nuorten elämässä. . Scmi11llari11 tll11sta111atcrillali ja ylitccnvcto ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. kehittämistyötä ja tutkimusta leimaa edelleen hajanaisuus, irrallisuus, lyhytjänteisyys ja pinnallinen seuranta. Olen OKM:n ja liikuntatieteen jaoston kanssa samaa mieltä, että tutkimusta tulee kohdistaa yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. ymmärtää nuorta
Vakiintunutta, pysyvää organisaatiota ei jostain syystä pidetä kykenevänä hoitamaan kehittämistehtäviä. Tutkimus on korvattu konsulteilla, joilla on usein olematon tutkijakoulutus, toteaa dosentti Mikko Salasuo (Nuorisotutkimusverkosto). Lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä koulutusja kehittämistoiminta on hankkeistunut, totesi professori Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto). Koulutuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja toteuttamiseen hankkeet eivät kuitenkaan riitä. Liikunnan toimijakentän työeetosta sävyttää kaikki muu paitsi tutkimus. LIIKOOA& TIEDE48• 1 /2011 81. Tåmä on välttämätöntä, koska ainakin näin vierestä katsoen näyttää, että perinne pitää yllä tasokasta tutkimusta tuolla, kokemusperäistä väsäystä täällä ja valtavaa osaamisresurssien hukkausta joka puolella. Selvää on, että tutkim uksen johtopäätökset pitää johtaa tuloksista, m utt a pohdinnassa voisi olla räväkkyyttä, sanoi kehitysjohtaja Jukka Karvinen (Nuori Suomi). Kehittämistyö kohdistuu nykyisellään vain osaan lasten ja nuorten liikkumiskulttuuria, totesi professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Soveltajia kiinnostaa millainen muutos tarvitaan, minkälaiset toimenpiteet ovat tehokkaita, keiden pitäisi aktivoitua jne. Samoin tutkimuksen vastaanotossa on rajoitteensa: tutkijoiden tarjoama lisääntynyt ymmärrys ja tulkinta ei aina miellytä kaikkia päätöksentekijöitä ja toimijoita. -Tutkimuksen edellytykset ovat rajalliset. Tutkimusja kehittämistyötä tulee tehdä nykyistä enemmän yhteistyönä. Liikuntatutkimuksessa kannattaa luopua reviirija hegemoniataisteluista ja panostaa aitoon verkostoitumiseen. Vaikka tieteen kieli tuntuu olevan englanti, tutkimustuloksista on ehdottomasti laadittava ainakin pitkä tiivistelmä suomeksi. Nyt viimeistään on aika tunnistaa ja tunnustaa kansalaistoiminnan eriytyminen, lapsiliikunnan kirjava tavoitteellisuus ja tutkimuksen monimuotoisuus. Tutkijoiden tulkinta loppuu yleensä siinä, m issä liikuntaväen kiinnostus alkaa
Heinonen liikuntalääketieteen valiokunnan puheenjohtajaksi L iikuntatieteellisen Seuran hallitus on valinnut liikuntalääketieteen ja kuntotesiauksen koordinaattorin toimeen 36-vuotiaanJonne Kamsulan Helsingistä. Lisätietoja: jonne.lwmsula@ltsfi L iikuntatieteellisen Seuran liikuntalääketieteen valiokunnan puheenjohtajana vuonna 2011 toimii ylilääkäri Ollij. Liikuntalääketieteen valiokunnan kokoonpano on luettavissa osoitteessa www.ltsJi Lisätietoja: jonne.kamsula@ltsfi KALEVI HEINILÄ I:?\·~ El.Äl\lÄÄ VASTAVIRTAAN•'·,, ~ ',.. Kamsula aloitti tehtävässään 10.1.2011. Aiemmin hän on toiminut tiiviisti kuntotestauksen, työhyvinvoinnin sekä terveysliikunnan ja ravitsemuksen parissa asiantuntijana, kouluttajana ja projekti päällikkönä. Heinonen Paavo Nurmi -keskuksesta Turusta. ·"t<;.:~;?w' .,.,. Kuntotestausvaliokunnan kokoonpano 2011 on luettavissa osoitteessa www.kuntotestaus.net. Uusina jäseninä kuntotestausvaliokunnassa aloillavat Jussi Mikkola Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta sekä Juha Peltonen Helsingin Urhei lulääkäriasemalta. Lisätietoja: jonne.kamsula@ltsfi Juha Ahtiainen LTS:n kuntotestausvaliokunnan puheenjohtajaksi L iikuntatieteellisen Seuran kuntotestausvaliokunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu LtT Juha Ahtiainen. -~-" , .. Kalevi Heinilä liikunta• ja urheilukulnuurimme Eilen • tänään • huomenna Kalevi Heinilän tuoreimmat teokset tilattavissa Liikuntatieteellisen Seuran kautta Kalevi Heinilä: Elämää vastavirtaan (2009), 22 €+toimituskulut Kalevi Heinilä: Liikuntaja urheilukulttuurimme: Eilen-tänään-huomenna (2010), 22 €+toimituskulut Tilaukset: tuula.valli@lts.fi 82 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Kamsula on valmistunut liikuntatieteiclen maisteriksi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta vuonna 2003 pääaineenaan liikuntafysiologia. AJASSA Jonne Kamsulasta LTS: n liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koordinaattori Olli J. 1 , •. Juha Ahtiainen toimii valmennusja testausopin yliassistenttina Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. 1
Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Lisäksi arvioinnin tuloksena on joukko suosituksia liikuntapolitiikan tavoitteenasettelun ja tiedonkeruumenetelmien kehittämiseksi. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti: kylli.marttala@lts.fi. Lisätietoja: VLN pääsihteeri Antti Vesala, antti.vesala@minedu.fi, puh. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen 14.3.2011 mennessä. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Ii/O PM/J ulkaisut/20 l lNal tion_li iku ntaneuvoston_arvioinnit_2010. AJASSA Liikuntapolitiikan arvioinnille työkalu L iikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointihanke on valmistunut, ja sen tulokset sisältävä arviointijulkaisu on luettavissa opetusja kulttuuriministeriön sivuilla osoitteessa http://www. TERVETULOA! tj;LTS LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Antti Uutela Kari Keskinen puheenjohtaja pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 48 • l /2011 83. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. minedu. puh. Luodun mallin avulla on myös tarkasteltu vuosina 2003-2009 tehtyjen liikuntapoliittisten toimien vaikutuksia. h trnl Arviointihankkeen ensisijaisena tavoitteena oli toistettavissa olevan arviointimallin rakentaminen valtion liikuntaneuvoston käyttöön. Kokouksen alussa klo 15 SOSTE ry:n varapuheenjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen kertoo "Millainen liikuttaja on uusi sosiaalija terveysjärjestö SOSTE ry" Käsiteltävät kokousasiat: vuosikertomus vuodelta 2010 vuoden 2010 tilit ja tilintarkastajien kertomus tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2010 ja vuoden 2011 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2011 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisö jäsenellä. 09 160 77242 Liikuntatieteellisen Seuran kevätkokous 2011 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 21.3.2011 klo 15 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, Sali 505, Helsinki
Hän ~k'åiKk ihe vahvuuksineen ja ttajaksi kehittymiseen jopa enemmän kuin muoheikkouksineen muiden tarkkailun ja havainnoinnen opettajakoulutus (Lortien 1975, 1-24). minta hyvinvoinnin asiantuntijana edellyttäisi aiernOpiskelijarekrytoinnin lisäksi myös liikunnanopeimasta poikkeavaa näkökulmaa. nin kohde. Monej,ii.~etseen verrattuna Iiia rf 1996; Korthagen ym. Mi-v ten tavoitamme koululiikunnan k noin näm;I lapset, kun e ole siinä tähän astikaan·~mnistu~t. 2001). "Vastaanotolla" siitä, miten tulisi toimia lasten ja nuorten passivoiolisi 20-30 erilaisen, opettajan huomiosta kilpailetuvalle elämäntavalle ja vähäiselle liikkumiselle. Opetuksen tavoite saattaa olla liikkuvan rakentamiseen o ilaan sijaan liikutettava luokka. Käsitykset kuntatunnilla yksitt~nop-pilas on tahtomattaa'l iaineista, opettajista ja opetuksesta vaikuttavat paljaasti esillä. Vahvitu a oppii rkeen n mukaan koulutukseen valittavien aikokemus ja esimerkiksi koulukokernukLitkunnanopettajan ö~o~istuminen edell~ä avat hänen ajatteluunsa ja toimintaansa vahvaa tartuntapin p~clen arkeen (Bailey ynl stetusti kuin tiedostamattaan (Korthagen 2008, 12). Liikunnanopettajan toilukuntatunneista olivat epämiellyttäviä. Esimerkiksi oppilaan ylipainoa ki kömkoulutukseen valittavan opiskelijan käsityksiin pelyyttä on vaikea peittää liikuntatuil.IllM'aikaisesta unnasta oppiaineena ei ole välttämättä helppo toiminnasta. Hänellä on kuitenkin oikeus onnistumivaikuttaa, vaikka ne olisivat vääriäkin (vrt. Kilvan lapsen sijaan ensisijaisesti yksittäisiä autettavia. Liikunnanopettajan tajakoulutusta tulisi tarkastella kriittisesti. POHDITTUA Teksti: JYRI PESONEN -~· iikunnanope tta ja QD: iul~vaisuuden t~~jj(ir" ~ television ohjelmataqonta' ja tietokoneet peleineen, n jotka "koukuttavat" @),ttäjänsä p 1 ssiivisuuteen. Koululiitoimenkuva hyvinvoinnin asiantuntijana tulisi muiskunnan asiantuntijat ovat pitkään olleet epätietoisia tuttaa enemmän lääkärin toimintaa. pailu lasten vapaa-ajasta on liikkumisen lisäämisen Suurille ja heterogeenisille ryhmille annettavan näkökulmasta epätasainen. ~ meko tyytymässä koulutuksessa ajatukseey e · unnanopettaja hallitsee,oppiaineens'f' än os rganisoida tehokasta fyysistä toimintaa. Siksi oppilaiden erilaisuuden huomioivan ja ._,..,-hyvän koululiikkujan pätevyyttä lisänneet kokeheidän kehittymistään tukevan oppimisympäristön mukset oppituntien sisällöllisistä ja opetuksellisista rakentaminen on toistuva haaste opettajalle. Pajares seen ja kehittymiseen hänen omista lähtökohdistaan 1992; Hauglusteine-Charlier 1997). Ongelmana on vain se, nen kyvyllään kohdata ja ohjata oppijaa. Vastassa on muun rnuas"massaopetukse n" asemesta liikunnanopettajan tusa nuoriin kohdistettu massiivinen viihdeteollisuus, lisi pyrkiä auttamaan kutakin oppijaa yksilönä. (Hakala 1999, ~ä~alle parhaigen , 10-13.) ~kali huorµio,ll, ttyy ensisijaisesti heidän koulutta~sa ryhmään, yksi tä~en~pllaan o i~kokemul<set tä asiasta, sillä o~ , ~ eivät välttämät ä edistWnen its ~aan, inhirnilmerkittävässl Iista kasvuaan, iikä tu riittävästi liikunnallisEsimerkiksi · ta elämäntapaansa. Työn · uteen sisältyy~ ,_illliii n orttan f oppisislflföjä ja å on laafa-alaista koul ,nMMnllc ~ pettaJ~ osaamista mi •·~ohjata 1 kutaki ·. \~ 84 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 1 2011. i ;0.3.00 :IMl~llllliUa pi~:~~t~än ohraa t ~ !,la lähes 100000 oppijaa (Armour 2006). irninnallisesti tehokkaan tunnin organisoija huo· oi kyllä ryhmän, mutra ei ehkä riittävästi yksittäist,r1akerravat tulevatppijaa. ratkaisuista siirtyvät mitä todennäköisimmin hänen Opettajan ammatillinen osaaminen mitataan hätoimintaansa opettajana. Epäilen, ettei koulutettava välttämättä kykene samaistumaan ettei koululaisten oppimisen ohjauksessa ole vielä niihin ikätovereihinsa, joille kokemukset samoista tehty kaikkea tarpeellista. Esimerkiksi käsin
tulisi olla lapsen taustat ja oppimisen tarpeet huolellisesti kartoittavaa, ja oppimisen ohjauksen kuuluisi olla mahdollisimman yksilöllistä, systemaattista ja pitkäjänteistä. Syynä nen ja väsyttävä ttajan osaarnistarpeita voisesti. (Telama & P Liikunnanopettajan kykyihin e moraalista ajattelua tulisi kiinnittä siksi, että osa kilpaurheil leista, k Bred si mor de e1 ei ~ kouluttaa sellaisia ~ .. Tehtävässä helppoa. 2000; Rauste-von Wright ym. 2003, 71-81). utkimusten on oppilaiden välillä kuitenkin lista ajattelua kehittävää vuorov tietoisesti paneuduta. kunta ta "Sla ~osiaahseen vu vaikutuk morn muu ame. Mikäli tutkijoiden esitykset työssä oppimisen merkityksestä halutaan ottaa vakavasti, tulee pohtia, minkälaisia yksilöitä opettajiksi rekrytoimme ja millaisilla ajattelemisen valmiuksilla heidät varustamme. Asiaa tulisi punnita myös opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta. Koulutettavien rekrytointi lajitaitoja testaamalla ei tuo esille sitä kykypoteruiaalia, jota tuleva opettaja työssään erityisesti tarvitsee. liikunnanopettajakoulutuksessa ei substanssin hallintaa ja inhimillisiä elämäntaitoja ole syytä asettaa vastakkain. Elinikäisen oppimisen ja asiantuntijana kehittymisen kannalta tärkeämpää kuin mitä oppii, on se, miten oppii ja miten oppimaansa kykenee soveltamaan (Kirjonen ym. Mikäli oppiaineen fyysistä, toiminnallista puolta korostetaan voimakkaasti, oppijan ihdllie'nfC~isen mahdollisuus voi jäädä hyödynufnättä. , avaa onnistumisen mahdollisuuksia rtyös vuot aikutukseen, oppi.laiden kohtaamiseen jå heidän ppimisensa ohjaamiseen (Korthagen &Va~2 hän menettä taan. Työelämän muuttuneiden osaamisvalmiuksien lisäksi keskeistä on se, millaisia oppimisen taitoja ja malleja koulutettavat saavat. Tämä siksi, että opettajan toimintaan vaikuttavat hänen ymmärKwa: ANTERO AALTONEN ryksensä itsestään ihmisenä, ympäröivästä maailmasta ja toisista (Tickle 1999; Tusin 1999; Konhagen, Kessels, Koster, Lagerwerf & Wubbels 2001). liikunta ei kuitenkaan sellaisenaan ole automaattisesti kasvgi'lklllte,l). njuutensa syveneenpäin. Kysymys on enemmänkin siitä, että niiden merkityksestä tulisi keskustella rohkeammin. Esimerkiksi lajitaidoista ja tiedoista ei koulutyössä ole haittaa, mutta kuinka hyvin tämä osaaminen vastaa oppilaiden ohjaamisen tarpeeseen. Se, että koulutettava tiedo.staa syvällisenunin tt .. Liikunta on erinomainen kasvatuksen väline pyrittäessä terveeseen itsetuntoon. lhmistuntijuudessa on mielestäni kuitenkin opetustyön ydin. Opettajakoulutuksen painopistettä tulisikin uskaltaa siirtää substanssista kohti koulutettavien inhimillisen kasvun ohjaamista ja ammatillisen identiteetin rakentamista (Niemi 2000, 189-190). Nyt asiantuntijan on osattava tarttua myös mahdollisuuksiin (Kosonen 2001), toimia 1110LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 85. oulutus ja työelämässä taisivat, tulisi koulutusta '· Kehittämistarvetta puolkset, joissa 80 prosentti sista opittaisiin muua uksessa (Marsick & 1999, 94) Fullan t mistä samansuu9tai , 23 ) mukaan opettajuu~ prosenttia muodostuu onnistuneesta asta ja opettajakoulutuksesta ja 75 prosenttia siitä, että ammatilliseen kehittymiseen luodaan mahdollisuus informaalisti työssä oppimisena. Asiantuntija osaa tarttua mahdollisuuksiin Aiemmin asiantuntijuuteen riitti vankka ymmärrys substanssista. Koulutukhteisön vaikutus hin ja käytän• pettajan tiedollista ja taidollista asianon koulutuksella helpompi lisätä kuin "ihmistuntijuutta". (Telanr 1999.) / Kilpaurheilun roolimallit k,2?ttelevat kasv ~nanopettaJan kykyyn edis sosiaMistl vastuuta seka opet tulisi ~nnittää 1~ enemm Yffi.f 2008, 8-10). Mitä paremmin koulutettava tuntee itsensä, myös yksityiselämän osalta, sitä paremmin kokemushistoria ja siihen liittyvät päätökset voidaan soveltaa hänen opettajana kehtttymisessään (Hamachek 1999, 209; Tusin 19~ 7). Sen lisäksi, että liikunnanopettaja olisi mahdollisimman kyvykäs ohjaamaan oppilaita yksilöinä, hänen taitoonsa ylläpitää oppimiselle suotuisaa ilmapiiriä tulisi kiinnittää lisää huomiota
Siksi koulutettavien ammatillista identiteettiä olisi rakennettava aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä yliopiston ja työelämän osaajien kanssa. 2001. Keskeistä on se, että valmistuessaan opettaja kykenee autonomiseen, kriittiseen järjen käyttöön ja ongelmien ratkaisuun. DallAlba, G. Education and mind in the knowledge age. 2005, 82-83). Aikuisten henkilökohtaiset Ja työelämälähtöiset oppimistarpeet,ja osaamisen yhteinen rakentaminen edellyttävät yliopistolehtoreilta uudenlaista suhtautumista koulutettaviin. Tällaisilla koulutusratkaisuilla saavutetaan varmasti jonkinlaista hetkellistä tulosta. Väitöskirja. 2008. K. Heitä tulisi rohkaista esimerkiksi havainnoimaan työpaikalla olevia mahdollisia kehiuamismahdolltsuuksia, mutta myös epäkohtia. Kallas. The educational benefits claimed for physical education and sport: an academic review. 2010. Silti konkreettiset toimenpiteet opettajien työssä oppimisen systemaattiseksi tukemiseksi puuttuvat. Tarvittaessa heillä tulisi olla valmiuksia toimia myös oman työyhteisön kriittisenä ja autonomisena muutosvoimana (Fullan & Hargreaves 1993; Fullan 2001) Liikuntatieteiden laitoksen ja työelämän asiantuntijoiden tulisi rohkaista tulevia opettajia kokeilemaan ja kehittämään ammatillisesti uutta (vrt. Hänellä tulee olla uskallusta kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä asioita. & Sandford, ammatilliselle kehittymiselle. Research Papers in Education 2008, 1-26. & Barnacle, R. K .. 203-207 Armour, K. Sen sijaan syvällisempään ammatilliseen kehittymiseen, puhumattakaan muutoksista, ne eivät valmista (Armour 2010). Ammatillista kehitystä kuvataan myös elinikäisenä ja dynaamisena oppimisprosessina, johon liittyy erilaisia syklejä ja jossa kehitysprosessi voi olla hyvinkin yksilöllinen (järvinen 1999). or ... Buchberger. Tiedon yhteinen rakentelu ja ongelmien yhteinen ratkaisu ovat keino uuden tiedon ja osaamisen kehittärniseksi (Fullan 2001, 272; Hakkarainen ym. Tämä lisännee aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia myös liikuntatieteiden alalla. Armour. 1-13. 2007 An ontological turn for higher education. R. why'12 weeks paid holiday'will never be enough. B.P. F., Campos. Studies ,n Higher 86 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Palonen, Hakkarainen, Talvitie & Lehtinen 2003). Mieli paloi muualle openajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin rakentuminen. JYRI PESONEN Liikuntapedagogiikan lehtori Pätevöittämiskoulutus Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jyri.pesonen@sport.jyu.fi Artikkeli pohjautuu osin kirjoittajan valmisteilla olevaan väitöstutkimukseen: Opettajat oppijoina -toimintatulliimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen liäynnistämisestäja hehittämisestä. Erityisen merkityksellistä on se, että opettajien monipuolinen osaaminen ja kokemus tulisivat hyödynnetyksi yhteisesti kaikkien prosessiin osallistuvien kesken. Bailey, R .. Bereiter, C. Green paper on teacher education in Europe. Divergence in children's moral reasoning about issues in daily life and sport specific contexts. Yliopistokoulutusta tullaan asiakirjojen mukaan kehiuårnåan tulevaisuudessa siten, että se nykyistä paremmin tukee osaamisen påiviuämistä, kehittämistä ja uudelleen suuntaamista. The physical education profession and its professional responsibility. 2004, 57-63; Laine 2009, 57) Koulutuksen tulee valmistaa opettajat kohtaamaan opettajuuden ja koulut yön arkeen liittyviä ongelmatilanteita (Sitra 2005; Dall'Alba & Barnacle 2007; Gordon, Petocz & Reicl 2009). Fakultetsnämnden för lärarutbildning. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 128. Liikunnanopettajien täydennyskoulutusta voisi tulevaisuudessa rakentaa sen mukaan, missä uran vaiheessa he ovat. Liikunnanopettajakoulutuskaan ei saisi olla kertaluonteista. High quality teacher education for high quality education and tra,ning. Bredemeier. D. Armour. niarnmaullisesti ja ylittää organisaatioita ja tieteenaloja (Howells 1998; Hakkarainen ym. Koulutuksen tulisi valmentaa opettajia myös osaamisen yhteiseen rakenteluun. Physical Education and Sport Pedagogy 15 11 ). & Stephenson. 2008. Tutkijat kritisoivat esimerkiksi lyhytkestoisten täydennyskoulutusten merkitystä liikunnanopettajan LÄHTEET Aikuiskoulutuspoliti,kka Suomessa 2010-luvun alkuvuosina 2008, 15-16, 43-46 Almiala, M. Kirk, D., Jess, M., P,ckup, 1. Physical Education and Sport Pedagogy 11 131. J. Osaamisen päivittämiseen, kehittämiseen, uudelleen suuntaamiseen Opettajuus tulee nähdä oppimisen matkana ja jatkumona (Opettajakoulutus 2020, 46). International Journal of Sport Psychology 26, 453-463. 1995. The BERA Physical Education and Sport Pedagogy Special lnterest Group. Siksi täydennyskoulutusta olisi tärkeätä tarkentaa myös sen mukaan, millaisia yksilöllisiä oppimisja kehittymistarpeita heillä on. Physical education teachers as career-long learners: a compelling research agenda. Heitä tulisi ohjata kokeilemaan perinteisistä liikunnanopetuksen toimintamalleista poikkeavia ratkaisuja, sen sijaan euä he vain sopeutuvat kriuikiuömäsu traditioon. Myös uudenlaisia oppuuntirakerueita tulisi uskaltaa kokeilla ja opettajaresursseja kohdentaa uudella lavalla. Thematic network on teacher education in Europe. 2002. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum. (Aikuiskoulutuspolitiikka Suomessa 2010-luvun alkuvuosina 2008, 15-16, 43-46; Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008, 31, 54; Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011, 6.) Mahdollisuuksien näkeminen, saati uudistusten tekeminen vakiintuneessa toimintakulttuurissa näyttää vielä melko etäiseltä tavoitteelta. 2006. Hänen tulee kyetä tarkastella myös itseään ajattelljoina ja toimijoina, ottaa oppimista edistäviä riskejä ja uteliaisuutta jatkaa elinikäisenä oppijana. B. Opettajan urakehitystä koskevassa tutkimuksessa viitataan usein elämänkaarimalliin, jossa opettajana ja aikuisena kypsyminen kulkisivat ajallisesti rinnakkain (Huberman 1992). Umeå universitet
uudistettu painos.) Helsinki: WSOY Santavirta. A. Opettajankoulutuksen kehrttarms ohjelman 2001-2005 loppuraportti. painos.) New York: Teachers College Press. 2001. Ivössäoppirrun en tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta. Suomen Akatemian Julkaisuja 2, 141-167 Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. & Soini. Opettajuus Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä 7 Väitöskirja. Kuinka liikunta ja urheilu tukevat kasvua ja sosiaalista kehitystä kouluiässä. Laine. A. Helsinki: Edita. Piesanen. Tickle, L. Teoksessa T Laine & A. New York: State University of New York Press. 2003. L. 2005. Oxford: Elsevier. Mikkola, A. & Lagerwerf, B. Biddle, M. Jyväskylän yliopisto. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4, 21-29. 679-691. Koulutuksen tutkirnustartos. Malinen (toim.) Elävä peilisali. Koulutusja tiedepolitiikan osasto. The case of conceptions of learning. Teoksessa R. Palonen, T, Hakkarainen, K., Talvitie, J. Teoksessa A. Aikuiskasvatus 23 (11. 2006. B. Korthagen. painos.) Oxon: Falmer Press. New York: State University of New York Press. M. Teoksessa A. (toirn.) 1993. S., Petocz. P A. Etfective teachers: what they do. Työpoliittinen tutkimus 325. Väitöskirja. M. Aittola, E., Niskanen, P, Pasanen, 1., Tuominen, K. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkirnusseura, 187-200. Durand & R. student in focus. Vanden Auweele, F Bakker, S. 27. 2000. 9-35. Pohjonen. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus, 55-79. Teoksessa R. Teacher development and instructional mastery. 1999. 2005. European Journal of Teacher Education 20 13), 227-242. 2005. & Hargreaves. Koulutuksen kulmakiviä. Why do we want to change teachers' beliefs and how could we support these changes. Työvoima 2025. 1992. Mitä merkitystä on kuperkeikalla 7 Jyväskylä: PS-kustannus. Raportti peruskoulun Ia lukion opettajien työympäristöstä, työtyytyväisyydestä Ia työssä jaksamisesta. Howells. Kosonen. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollis uuksia. & Polvi. Opettajankoulutus 2020. Filander. Opetusministeriön työryhmämuistioita Ia selvityksiä 38. Moral development. Käsitteellisiä ja filosofisia avauksia ohjauksen tehtäviin ja asiantuntijuuden haasteisiin. R. 1999. Teoksessa R. Teacher self-appraisal and appraisal of self. 2006. Nyt riittää. & Valkonen, S. 1990. Engelwood Clitts. Tampereen yliopisto. Opetusministeriö. 2007 Täystyöllisyys, korkeatuottavuus ja hyvät työpaikat hvvrnvomrun perustana työikäisen väestön vähentyessä. The new meaning of educational change. von Wright. Oppiminen työssä Ia pääoman uudet muodot. taitoa. Opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998-2005. 2007 Facilitating Prosocial Behavior in Physical Education. Champaign, IL: Human Kinetics, 321-342. Vereijken, D. & Wubbels, T 2001. Fleck (torrn.) Exploring expertise: issues and perspectives. Hakala, L. & Lehtinen. Opetusministeriön tvörvhmärnuistiona ja selvityksiä 32. Teoksessa R. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. P Lipka & T M. 1996. 13. T 2003. Raivola (toim.) Vaikuttavuutta koulutukseen. Opetusministeriö. Telama. Heikot ja vahvat verkostosidokset tiimiorganisaatiossa esimerkkinä teleala yritysympäristö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. London: Macmillan. G. Eteläpelto & P Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. N .. Kirjonen, J., Mutka. D. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 173. Fullan (toim.) Understanding teacher development. Brinthaupt (toirn.) The role of self in teacher development. Marsick. Rauste-von Wright, M . 265-285. F. Opettajan matkakirja tulevaan. Opettajan ammatillinen kehitysprosessi ja sen tukeminen. 2004. Tampereen yliopisto. P 2001. Laine. Helsinki: Kansanvalistusseura. R. Vaherva, T 1999. J. 2001. & Lipponen. 1999. Teacher development and educational change. J. Tusin, L. Linking practice and theory: the pedagogy of realistic teacher education. Huberman. Fullan, M. Bnnthaupt (torrn.) The role of self in teacher development. Luukkainen. Communities of networked expertise. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. how they do it, and the importance of self-knowledge. 47-71. Opettajankoulutuksen vaikuttavuus. Fullan. S. & Solovieva, S. Schoolteacher. 122-140. 1999. & Vasalos A. A. Porvoo WSOY Hakkarainen, K., Palonen, T, Paavola, S. Management and hybridization of expertise in network design. Teoksessa T Laine & A. Sitra 2005. F A. Faulkner & J. Helsinki: Kansanvalistusseura, 37-63. Liikunta Ia oppiminen. P Lipka & T M. Aikuiskasvatuksen 43. Niemi, H. 1998. J. Onko opettajankoulutus yhteiskunnallinen vaikuttajaj Teoksessa P Sallila & A. Williams, W. Työministeriö. 14-27. Helsinki: WSOY. Henkilöstökoulutuksen rajat Ia mahdollisuudet. U. 2001. Teoksessa J. Aljderman & Y Theodorakis (toirn.) Psychology for physical educators. 2009. Chicago & London: University of Chicago Press. Brinthaupt (toirn.) The role of self in teacher development. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Teacher & Teaching: Theory and Practice 2 (2), 161-190. Suomen Akatemian julkaisuja 2. 2009. NJ: Erlbaum. K. A sociological studv. Review of Educational Research 62 (31. 83-101. 169-194. K , Lonka. vuosikirja. Seiler (toim.) Psychology for physical educators. J. Gordon. 12. Helsinki. 1997. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 87. 2008. P & Reid, A. F A. Teoksessa R. 2004. Eteläpelto & P Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. B. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011. KoulutusJa tiedepolitiikan osasto. London: Routledge. 2007 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 44. Professional and educational perspectives. Teoksessa M. Earli. Kasvatustieteiden laitos 986. Hamachek, D. 1992. Periaatekolmikko toimintaa ohjaamassa. Jyväskylä: PS-kustannus. & Lehtinen, E. Opettajakoulutuksen kehittarrus ohjelman seuranta ja arviointi 2005. Teacher & Teaching: Theory and Practice 11 (11. Refraiming the relationsrnp between teacher thinking and teacher behaviour: levels in leerrun q about teaching. Telama. K. T 2009. V & Watkins, K. Teoksessa Y. Järvinen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen synnyttäjinä. 1975. Malinen (toim I Elävä peilisali. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Tutkimusselosteita 29. 2007 Opetusministeriö. Lortie. Kilpailukykyinen innovaatioympäristö kehittämisohjelman loppuraportti. Teoksessa R. Raivola ttoirn.) Vaikuttavuutta koulutukseen. & Valkeavaara. NewYork:Teacher College Press. 3-5. P Lipka & T M. New York: State University of NewYork Press. Malinen (toim.) Opettajuus muutoksessa. Opettajankoulu tus tietoa. 2004. T 2000. Pajares. 189-224. F 1999. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. E. Oppiminen ja koulutus. R. Suomi innovaatiotutkimuksen kärkimaaksi. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11 tutkimuskatsaus. Teoksessa A. Luukkainen, 0. Koulutusja tiedepolitiikan osasto. 121-141. Hakkarainen. 51-87 Korthagen. Helsinki: WSOY, 258-274. Telama. Ammattikasvatuksen tutkirnuslartos 844. Hauglusteine-Charlier. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Deciding to teach. 10-13. 2001. M. Liukkonen, Y Vanden Auweele. T & Malinen. Education 32 161. Tutkiva oppiminen. Campaing IL: Human Kinetics, 85-99. What makes a "qood" statistics student and a "good" statistics teacher in service courses 7 The Montana Mathematics Enthusiast 1 & 2 161, 25--40. 1999. Levels in reflection: core reflection as a means to enhance professional growth. J., Kessels, J., Koster, B., Lagerwerf, B. Teachers' beliefs and educational research: cleaning up a messy construct. 307-332. Korthagen, F A. Hargreaves & M. Koulutusja tiedepolitiikan osasto. C. Helsingin yliopisto. lnformal and incidental learning in the workplace. E., Kiviniemi, U. tulevaisuutta. Innovaatio-ohjelma. (9
Lisäksi sosiaalinen epätasa-arvo ei väluämäuä tule edes esille perinteisissä määrällisissä tutkimuksissa. Grattonin käyttämien Eurobarometrin ja Compass-tutkimusten aikaan päivittäisen 20-minuullisen saattoi Suomessa kerätä palasista. "Equal socieues almost always do better." Hyvä Suomi' Tällaisen avauksen jälkeen suomalaisena oli varsin miellyttävää liikkua flandersilaisen kongressitilan käytävillä. Osallistumisvertailujen tuloksiin vaikuttaa käytetty terminologia. Liikunnan harrastamisesta voisi tehdä uuden vientituotteen koululaitoksen PISA-hehkutuksen rinnalle. Julkishallinnon innovaatioista olisi vähintäänkin syytä esitellä kuntien erityisliikunnanohjaajat. Esimerkiksi britit käyuävät liikunnallisen elämäntavan määritelmänä "three-times-thirty-participation" eli kolme kertaa viikossa minimissään 30 minuutin kertasuorituksia. Ajatuksiamme poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja urheilun vapaaehtoistoiminnasta oli helppo saada läpi työpajojen loppuyhteenvetoihin. Ja päättää vierailu eksoottisesti Metsähallituksen poluilla, vaikkapa Vaattunkikönkään esteettömillä laavuilla. Ulkopuolisin silmin ja eurooppalaisten vertailujen valossa koko Suomi näyttäisi omaksuneen terveysliikunnan minimit. AIJA SAARI Toimialapäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: aija.saari@vammaisurheilu.fi 88 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Urheilun Suomi-vientiä tarvitaan, koska olemme kaukana Euroopan ytimestä. Oivallusmatkoja vapaaehtoisuuden ja kansalaistoiminnan ytimeen! Kehu tuntui hyvältä, sillä me suomalaiset emme yleensä itseämme kehuskele, päinvastoin. Ja samalla saadaan meille tärkeitä arvoja mukaan yhteisen urheilupolitiikan päätöksentekoon. Onhan se kova juttu, että Suomi nousee Sport for ali -rniuareissa ykköseksi, mutta tuottavatko mittaukset oikeasti vertailukelpoista dataa. POHDITTUA Teksti: AIJA SAARI Suomalaisesta liikuntaosaamisesta menestystuote lipa mukava lämmitellä Suomi-loisteessa , kun European Conference on Local Sport Participation (12.-14.10.2010, Leuven, Belgia) seminaarin avauspuhuja Chris Gratton vertaili urheiluun ja liikuntaan osallistuvien määriä eri Euroopan maissa. Meillä rationaalisilla suomalaisilla voisi olla paljon annettavaa ja toki myös opittavaa. Lisäksi ihmettelimme (myös ääneen) missä ne liikunnasta sosiaalisesti syrjäytyneet itse ovat. Pieni kehuskelu ja toimivien ratkaisujen esittely avaa väyliä eurooppalaisiin työryhmiin. Ja lisätä mukaan tutustumismatkoja kuntiin katsomaan, miten kunnan ja urheiluseuran yhteistyö sujuu juohevasti. Grattonin kiinnostavin väite oli seuraava: Liikkumissuositukset saavutetaan parhaiten tasa-arvoisissa ja reiluissa yhteiskunnissa. Suomessa nousisi haloo, jos toimenpiteitä käynnistellään kohderyhmien ohi heitä kuulemalta, leimaavasta asenteesta puhumattakaan. Miten olisi, jos räätälöisimme ulkomaisille delegaatioille paripäiväisiä Suomiurheilu -pakeueja vapaaehtoisuuden ja kansalaistoiminnan ytimeen. Tarjonnasta voisi valita perhe Karvisen vauvasta vaariin -pikakurssin Nuoren Suomen ja l käinstituutin ohjelmiin. Valitusvirsien sijaan voisimme vääntää rintaa rottingille. Tutkijoiden vaihtuminen voi tuottaa uudenlaisia painotuksia keräuävään dataan. Puhettamme kuunneltiin kiinnostuksella. Siksi tarvitaan myös laadullisia työkaluja. Suomalaisnaisten osallisturniskäyrät liikkuvat aivan omilla korkeuksillaan, kun vertaillaan keski-ikäisiä ja sitä vanhempia liikkujia. Saamme vähällä rahalla paljon aikaan. Eteläisissä Euroopan maissa naisten ja miesten liikkumismäärät eroavat olennaisesti toisistaan, luonnollisesti miesten hyväksi
Uusia askelia lihasvoimalla Pyöräilyn tärkeyteen on monissa maissa havahduttu vasta 2010-luvulle tultaessa. POHDITTUA Teksti: KALLE VAISMAA Liikenne liikuttaa autoilijasta arkiliikkuja Suomen kunnissa on otettu uusia askelia lihasvoimaisen liikkumisen edistämisessä liikennesuunnittelun keinoin. Terveyshyötyjen lisäksi pyöräilyllä on myös muita vaikutuksia. Suomessa autoliikennehankkeiden h/k-suhde on vaikea saada yli kahden. Suomen kunnissa on otettu uusia askelia lihasvoimaisen liikkumisen edistämisessä liikennesuunnittelun keinoin. Kun Tanskassa ja Norjassa on laskettu hyötykustannussuhteita kävelyja pyöräilyverkon investoinneille, on päädytty jopa lukemaan 33. Raportin yhteenvedossa todetaan, että tutkimusten tulokset vahvistavat pyöräilyn edistämisen tärkeyttä kansanterveyden parantamisessa. Siinä on ansiokkaasti koottu 16 aiemmasta tutkimuksesta pyöräilyn terveyshyötyjen tieteellinen näyttö. Hankkeessa on mukana neljä ministeriötä ja kahdeksan kaupunkia sekä Liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto. Tutkimushankkeiden tuloksena on todettu jo yli kymmenen vuolta sitten, että pyöräily vähentää rnerkiuåvästi sairastumisriskiä muun muassa sydänja verisuonitauteihin, aikuisiän diabetekseen sekä tukija liikuntaelinsairauksiin. Tampereen teknillisessä yliopistossa on meneillään kaksivuotinen PYKÄLÄ-hanke, jonka tavoitteena on saada pyöräily ja kävely aidosti osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. New Jerseyn Rutgers -yliopiston kaupunkisuunnittelun professori John Purcher on vertaillut yli 14 maan tietoja ja todennut, että ylipainoisten kansalaisten määrä on suoraan verrannollinen pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoio-osuuteen. Myös Suomessa on viime vuosina noussut entistä suurempi kiinnostus pyöräilyn edistämistä kohtaan. Samoin Skaftkärrin suunnittelun yhtenä lähtökohtana on LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 89. Parhaassa tapauksessa pyöräilystä ja kävelystä on tehty helpompaa ja nopeampaa kuin autoilusta. Tanskalainen Andreas Rohl on tutkinut, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja vastaavasti henkilöautoilukilometri maksaa yhteiskunnalle 0,10 €. Pekka Oja on ollut tekemässä vastavalmistunutta tutkimusta Health benefits of cycling. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoakaan pyöräilyn laatutasosta. Helsingissä on kolme kertaa enemmän pyöräteitä kuin Kööpenhaminassa, mutta pyöräilyn kulkumuoto-osuus on neljä kertaa pienempi. Suomalainen pioneeri on ollut FT Pekka Oja, joka on ollut mukana useissa kansainvälisissä tutkimusja työryhmissä. Esimerkkeinä ovat muun muassa Marja-Vantaan alue Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tuntumassa sekä Porvoon uusi energiatehokas Skaftkärrin asuinalue. Henkilöauromatkoja halutaan korvata pyöräja kävelymatkoilla, minkä vuoksi eri kuntien suunnitelmat on tehty uudelta pohjalta. Mitä enemmän matkoja tehdään pyörällä ja kävellen, sitä vähemmän on ylipainoisia ihmisiä. Pyöräilyn ei tarvitse olla kehon rasittarniseen tähtäävää kuntoliikuntaa, vaan hyötyjen saavuttamiseksi riittää kolme Lumia pyöräilyä (tai kävelyä) viikossa. Marja-Vantaalla pyritään nykyaikaisella suunnittelulla saamaan pyöräilyn kulkumuoto-osuus 20 prosenttiin. Ruuhkat pienenevät, melu ja päästöt minimoituvat ja liikenneturvallisuus paranee. Liikenneja viestintäministeriö valmistelee vuoteen 2020 ulottuvaa kävelyn ja pyöräilyn strategiaa, johon Liikennevirasto tekee toimenpidesuunnitelmaa ministeriöille, El V-keskuksille ja kunnille. A systematic review. Kävelyja pyörätiehankkeissa laskelmia ei tehdä. Se vähentää ympäristökustannuksia ja lisää kaupunkikeskustojen ja asuinalueiden viihtyisyyttä. P yöräilyn terveysvaikutuksista on tehty laajoja tutkimuksia jo 1990-luvulta lähtien
Pyöräilyverkkoa suunnitellaan liikaa osana kävelyväylien suunnittelua, vaikka pyöräilijä ei ole kävelijä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (KKI) on tehnyt yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston ja Kuntaliiton kanssa vastavalmistuneen Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen. Oulussa pyöräilyn nopeutta autolla liikkumiseen nähden on lisätty hyvällä suunnittelulla ja pyöräilyä edistävä suunnittelu on lisääntynyt myös edellä mainituissa esimerkeissä pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa. Kun kunnissa tehdään pyöräilyn edistämisohjelmia tai liikkumisen ohjaukseen liittyviä ohjelmia, arkiliikuntanäkökulmien on hyvä olla esillä. Euroopan parhaimmissa esimerkkikaupungeissa maankäyttö ja liikennejärjestelmä on suunniteltu niin, että polkupyörä on aito vaihtoehto henkilöautolle suurimmalla osalla matkoista. Yhteistyön ei tule rajoittua vain eri työryhmäpalavereihin, vaan liikennesuunnittelijoiden tulee kiinnostua arkiliikunnan edistämisestä ja samoin liikuntatoimen työntekijöiden nähdä liikenneja yhdyskuntasuunnittelun merkitys ihmisten liikkumisen ohjauksessa. Heidän mukaansa 59 prosentissa kunnista on laadukkaat pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi. Sitä varten eri hallintokuntien on kuntatasolla syvennettävä yhteistyötä. Pyöräilyja kävelytiet on Suomen ylivoimaisesti suosituimpia liikuntapaikkoja, minkä vuoksi on hyvä, että niiden suunnittelussa pidetään liikuntanäkökulrna esillä. Samoin mahdollisen arkiliikunnan edistämisohjelman laatimisessa on liikenteen ja maankäytön suunnittelijoiden hyvä olla myös mukana. Kun maamme pyörätlyverkon laatua, kattavuutta ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, olosuhteet näyttävät paremmilta kuin mitä todellisuus on. Paras keino korvata henkilöautornatkoja pyörämatkoilla on tehdä pyöräilystä nopeampaa ja helpompaa kuin autoilusta. Liikunta ja liikenne uuteen suhteeseen Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry myönsi vuonna 2000 ensimmäisen Valtakunnallisen avainvalinta -tunnuksen yhteisesti Liikenneja viestintäminis90 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Yli puolet (58 %) tutkimuksen vastaajista kokee, että pyöräily on Suomen kunnissa tasa-arvoinen kulkumuoto muiden rinnalla. Pyörä on ajoneuvo. Todellisuutta kuitenkin on, että pyöräilijät joutuvat suurimman osan matkastaan pyöräilemään jalkakäytävätasoisilla väylillä. Liian tyytyväiset suomalaiset Pyöräilyn asema maassamme on kuitenkin edelleen liian huono. Tulevaisuudessa erityisesti liikuntatoimen ja liikennesuunnittelun tulee entistä enemmän lyödä kättä päälle, jotta suomalaiset saadaan liikkumaan. Laadukkaassa liikenneympäristössä pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto: yhtä loogisesti, sujuvasti ja turvallisesti. PYKÄLÄ n tavoitteena on edistää pyöräilyn ja kävelyn asemaa osana kaupunkien liikennejärjestelmää. Vuonna 2005 tuloksena syntyi Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina -selvitys, jossa mietittiin keinoja, miten Iukuntanåkökulrna voitaisiin ottaa paremmin mukaan pyöräilyn ja kävelyn suunnitteluun. Tämän jälkeen Tiehallinnon koolle kutsuma laajapohjainen työryhmä mietti liikunnan huomioon ottamista kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja eri hallinnonalojen yhteistyössä. TELl-työryhmien hyvät suunnitelmat arkiliikunnan järjestämiseksi jäävät raporttien sivuille, elleivät ne jalkaudu kunnissa käytännön tasolle. KeskiEuroopan huippupyöräilykaupunkeihin verrattuna ero on suuri. Olemme vasta kehitysvaiheessa laadukkaiden pyöräilyolosuhteiden luomisessa. teriölle sekä silloiselle Tielaitokselle kevyen liikenteen väylistä. KALLE VAISMAA, Dl, TM Projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: kalle.vaismaa@tut.fi Kirjoittaja on Tampereen teknillisen yliopiston liihennetekniilrnn tutkija ja PYKÄLÄ-hanhkeen proje/1tipäällikhö. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys osoittaa myös, että kunnissamme on pyöräilijöitä varten melko paljon väyliä. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi onkin valtakunnallisella tasolla tehty jo pitkään laaja-alaista yhteistyötä, jotta liikuntaa suosivia yhdyskuntarakenteita ja arki ympäristöjä voidaan kehittää. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoakaan pyöräilyn laatutasosta. Suomen pyöräilyverkosta noin 90 prosenttia on yhdistettyjä jalankulkuja pyöräilyväyliä. lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen. Kuitenkaan pelkästään pyöräilyja kävelyväylien suunnittelulla ei päästä pitkälle, vaan on pohdittava laajalla pohjalla, miten koko yhdyskuntarakenne edistää arkiliikuntaa. Suomessa on viime vuosina pyritty edistämään joukkoliikennettä vaihtoehtona autoilulle, mutta pyöräily on harvoin päässyt samaan asemaan. Vielä kun poliittiset päätöksentekijät saadaan samaan rintamaan, niin maailma näyttää valoisammalta ja kestävämmältä. Kyselyyn vastaajat olivat aivan liian tyytyväisiä vallitseviin pyöräilyolosuhteisiin. Se vaatii koko liikennejärjestelmän ja maankäytön tarkastelua. Helsingissä on kolme kertaa enemmän pyöräteitä kuin Kööpenhaminassa, mutta pyöräilyn kulkurnuoto-osuus on neljä kertaa pienempi. Alueelta pääsee pyörällä ja kävellen suoraan keskustaan, mutta autolla pitää kiertää. Kuitenkin pyöräilyn asema Suomen liikennejärjestelmässä on kaukana vaikkapa Hollannin, Tanskan ja Saksan tasosta
Aggression purkaminen liittyy yleisesti vallitsevan tulkinnan mukaan urheiluun ja liikuntaan kahdella tavalla. Siinä kaksi henkilöä voi yhdessä purkaa stressejään. Toinen tappelijoista sanoi, euä hän olisi ollut täysi vellihousu, jos ei olisi suostunut tappelemaan. Tappelut pitää kostaa ja keinoja kyllä löytyy. Sitä ovat psykoanalyytuset tulkinnat vahvistaneet. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: MARKKU OJANEN Aggression purkamista K ahden jääkiekkoilijan välinen tappelu sai paljon julkisuutta ja herätti keskustelua. Lapsille ja nuorille viesti on ikävän kaksinaismoraalista: toisaalta väkivalta ja tappelut ovat paha asia, mutta toisaalla kovaan peliin pitää kuitenkin vastata samalla mitalla tarvittaessa siis väkivallalla. Se on inhimillistä ja vaikeata välttää, sanovat näitä purkauksia ymmärtävät. Tulkitsen nämä tutkimukset niin, että tappelut ovat omiaan lisäämään mailalla koukkimista ja selkääntaklauksia. Toiseksi raju fyysinen suoritus purkaa a) kaikille ihmisille ominaisia aggression varastoja ja b) lievittää arkisia stressejä. Sosiaalipsykologisten tutkimusten mukaan "aggressioiden purkaminen" pikemmin lisää aggressiivisia purkauksia kuin vähentää niitä. Entä jos vasta tappelusta kieltäytyminen edellyttäisi todellista rohkeutta. Ensinnäkin on luonnollista, että fyysinen ja psyykkinen kuumeneminen ja kiihottuminen johtavat väkivaltaisiin purkauksiin. Tappelut ovat tärkeä osa sitä epävirallista koodistoa, joka puhdistaa lajia varsinaisilta vaaratekijöiltä. Väkivalta on asia,jonka tekeminen opitaan sitä paremmin, mitä enemmän sitä harjoitellaan. Tätä tehtävää palvelee mikä tahansa intensiivinen liikunta, mutta kaikkein parhaiten aggression varastoja purkaa väkivaltaa muistuuava toiminta, kuten vaikkapa hiekkasäkin lyöminen. Tutkijat ovat ottaneet aggression purkamisen vakavasti, koska se on niin suosittu idea. Sigmund Freud uskoi psyykkisen energian häviämäuörnyyteen. Esimerkiksi Bushmanin työryhmä havaitsi, että ne tutkimukseen osallistuneet henkilöt, jotka uskoivat, että hiekkasäkin lyöminen vähentää stressiä, olivat halukkaampia myöhemmin rankaisemaan niitä, jotka olivat heitä loukanneet. Kiinnostavin oli toimittaja Pelleri Sihvosen kommentti, jonka mukaan "tappelut kuuluvat ehdottomasti jääkiekkoon. Tappelut poistavat ylilyöntejä, kuten mailalla iskuja ja selkääntaklauksia" (Aamulehti, 8.1.). LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1120 11 91. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampere Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Väkivalta on asia, jonka tekeminen opitaan sitä paremmin, mitä enemmän sitä harjoitellaan. Aamulehden kartoituksen mukaan vain Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola suhtautui näihin tappeluihin jyrkän kielteisesti. Kun nämä henkilöt sitten oikeasti saivat mäiskiä hiekkasäkkiä, sekin lisäsi halua rangaista. Kaikkein karmeirnrnat tappelut tapahtuvat usein nuorten otteluissa. Kieroutunut miehen kunniakäsitys ei näköjään ole lopullisesti kadonnut. Ikivanha katarsisidea elää sitkeästi. Myös nyrkkeily sopii mainiosti tähän tarkoitukseen. Tällaiset reaktiot kuuluvat ihmisluontoon. Tälle idealle ei kuitenkaan ole olemassa tieteellistä tukea. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia
SAMI PAAVILAINEN Opiskelija Haaga-Helia AMK Sähköposti: legionarius1927@gmail.com 92 LJIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Kuinka suuri osa harrastajan kokemuksesta on oikeasti sitä parempaa liikunnan opetusta vai ostetaanko rahalla suurelta osin seuran imagoa ja mukavampia puitteita. Siitä pitäisi pitkässä juoksussa syntyä hyvää tulosta ja hyötyä kaikille, jos asiat tehdään oikein. Jos ammattilainen on kallis, hänen ajatellaan olevan myös pätevä ja tasokkaampi kuin halvempi. Olen viime aikoina joutunut pohtimaan kuitenkin asian Loista puolta. Harrasteliikunnan ammauimaistuminen on itseristiriita. Ilman sen tarkemmin määriteltyä syytä olen suhiaunut trendiin positiivisesti. Vapaaehtoistoiminnalla on aina rajoitteensa, jotka vai n ammattimaiseen Loi mintaan siirtyminen ratkaisee. Ajatus roirninnanjohtajista ja arnrnatt ivalrneruajista on kaunis, mutta kuka tämän kaiken maksaa. Liikuntakuluuurin nimissä olisi hienoa,josammattirnaisuuteen pyrkivät seurat tekisivät kotiläksynsä strategiansa suunnittelun osalta ja pohtisivat toimintansa ydintä, sitä mikä on oikeasti tärkeää ja sitä mihin suuntaan halutaan mennä. Tuottaako laminaateilla päällystetty vastaanotto ja erikoiskahvinkeitin tiskin takana parempia urheilijoita kuin vedenkeitin ja nescafe betonialustalla. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: SAMI PAAVILAINEN HARRASTELIIKUNNAN AMMATTIMAISTUMINEN itseristiriita vai erinomainen ilmiö Ien seurannut viime vuosina monistakin syistä liikunnan ammattimaistumista. Onko harrasteliikunnan ammauimaistuminen oikeasti tarpeell ista 7 Ammattimainen on terminä vaikea määritellä. Tavoite ei kuitenkaan saa olla kehityksen ammattirnaistuminen vaan amrnattimaistumisen tulisi olla seurausta toiminnan kehittymisestä. Kallis ostoskeskuksessa oleva tanssistudio uskottavampi kuin halpa pomrnisuojassa toimiva ry. Amrnau irnaisuuden ajatellaan parantavan toiminnan laatua ja tarjoavan käyttäjälle paremman elämyksen, josta mielellään ollaan valmiita suorittamaan isompi rnaksusuori tuskin tarjoajalle. Itse en olisi ihan samalle viivalla lähtenyt kuin Lance Armstrong, vaikka pyöräilijäammauilainen olinkin. Ammattimaisuutta seuraava kaupallistaminen ja tuotteistaminen mutkistavat asioita, eikä liikunnan harrastaja enää tarkalleen tiedä, mistä hän maksaa ja minkä tasoista opetusta saa. Vai onko ainoastaan kyseessä sama tuote paremmassa pakkauksessa. Tämän mahdollistamiseksi mahdollisimman monille on tehtävä vielä paljon työtä. Tottahan se oli edellämai nitsemani määritelmän mukaan. Kaikesta liikuntaan liittyvästä voi maksaa. Ammattilaisuus ei voi olla sitä, euä panostetaan toiminnan ulkoasuun ja imagoon, sillä kilpailu markkinoilla ylläpitää myös tiettyä tasoa. Valmentaminen tai seuran toiminnan pyörittäminen päätoimisesti tarkoittaa käytännössä sitä tekevällä henkilölle enemmän aikaa keskittyä itse tekemiseen. Harrastajan tulisi tällä hetkellä itse joko tietää, kokeilla tai vertailla, jotta saisi itselleen ja tavoite tasolleen sopivan liikuntaharrastuksen, jossa hinnan ja laadun suhde on oikeanlainen. Halutaanko tarjota harrastajille ammattimaisia palveluita vai ammattilaisille parasta valmennusta ja testausta. Lähes kaikkeen on tuote. Jos seura haluaa oikeasti kehittyä on päätoimisuuden ja ammattimaisuuden valitseminen väistämättä edessä. Päätoiminen valmentaja ei automaattisesti tee parempaa työtä kuin vapaaehtoinen. Moni harrastaja ei maksa harrastuksestaan ylimääräistä ammattilaiselle, ellei hän koe saavansa siitä jotain enemmän. Nopea määritelmä on itsensä elättäminen kyseessä olevalla tekemisellä. Onko kallis jalkapalloharrastus isossa seurassa parempaa kuin halvempi harrastus pienessä seurassa. Ei tunnu todellakaan olevan mitään rajaa tai rajoitetta mistä voi liikunnan nimissä pyytää maksun. Harrastajaseurat voivat tarjota paremman tasoista liikuntaa kuin ammattimaisesti toimiva liikuntajärjestö. Ovatko kalliit valmentajat parempia kuin halvat. Vai onko seuran yleensäkään tarve kehittyä. Takaako ammattimaisuus autornaatLisesti hyvän ja laadukkaan palvelun, joka on tuon kohonneen kustannuksen arvoinen. Ammattimainen ja ammattilainen ovat kaksi eri asiaa eivätkä ne kohtaa välttämättä samassa ihmisessä tai organisaatiossa. Muistan elävästi kun aikoinani pyöräläheu inä toimiessani yrityksen toimitusjohtaja huudahti huoneestaan: "Hei, mehän olemme arnmattipyöräil ijöitä! "
Taitoluistelun lumo välittyy kirjan sivuille lajirakkautta huokuvana tekstinä ja lajin ilrnaisuvoirnaa korostavina kuvina. Viisikymppistcn urhcilumiestcn sukupolvelta ilmestyi vuonna 2010 kaksi erityisen mielenkiintoista elämåkcrrallista teosta. Paavo Nurmen kirjoituksista koottu, Erkki Yettenniemen roimiuarna Täpärin voittoni avaa suurena vaikenijana tunnetusta Nurmesta vähemmän tunnetun puolen. Lauri Järvinen on kunnostautunut MIKKO HEIKKILA » THOMAS JOHANSON » TEOS KOVA KIERROS THOMAS JOHANSON/N KILPAPURJCHDUS MAAILMAN YMPJRJ seurahistoriikkien ja takavuosikymmenten suomalaisten urheilutähtien elårnäkertojen kirjoittajana. Martti Merran Pihalla päätyyn Espoon jäähie/wn tarina kertoo yhtä aikaa sekä kirjoittajan kiekkouran juniorista päävalmeruajaksi että Suomen toiseksi suurimman kaupungin jääkiekkoilun vaiheet. Seppo Eskanen puolestaan julkaisi vuonna 2010 suuriyonsä TUL:n nyrkkeilyn historian Loisen osan Viisi kamppailun vuosihymmcntä. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi UHUNTA & TIEDE 48, 1 /2011 93. Kova kierros sai kunniamaininnan Vuoden urhcilukirja -kilpailussa. Hienoa että kysyntää riittää toivottavasti innostusta riiuää lukemisesta tekoihin. Toinen kirjailijana debytoineista olympiakultamitalisreista on purjehtija Thomas Johanson, joka kirjoitti yhdessä Mikko Heikkilän kanssa teoksen Kova liierros Thomas Jolwnsonin kilpapurjehclus maailman ympäri Näyttävä purjehduskirja kokoaa kansiensa väliin avomeripurjehduksen liki kansauereellista kuvausta, maailmanympäripurjehduksen perusteellisen selostuksen sekä menestyneimmän suomalaisen kilpapurjehtijan elärnäntannan. Onneksi nykytekniikka mahdollistaa laadukkaan painojäljen ornakustanteissa. Leena Lehtolaisen ja Kaisa Viitasen kirjoittaman teoksen on kustantanut tuore tulokas Kustannusosakeyhtiö Paasilinna. Taitoluistelun suomalainen historia on esitelty onnistuneen rohkeasti fiktiivisen sukutarinan kautta. Urheilukirjallisuuden kärki on kuitenkin säilyttänyt tasonsa pienten kustannustalojen kunnianhimoisten ja onnistuneiden kirjaprojekuen ansiosta. Takavuosilta tuttuja, ulkoasultaan näytravia kirjasarjoja ei ole viime aikoina enää ilmaantunut. Eniten on seurojen tai järjestöjen kustantamia, historiikin omaisia kirjoja. LUETTUA Teksti: MATTI HINTIKKA URHEILUKIRJAVUOSI 2010: PIENI KUSTANTAA KAUNISTA V uosittain ilmestyy satakunta suomalaista urheilukirjaa. Vuoden urheilukirjaksi 2010 valittu Taitoluistelun lumo on urheilu kirjojen joukossa kaunis kuin koru samalla tapaa kuin taitoluistelu kaikkien urheilumuotojen joukossa. Mikko Yannin teos Elämäni Contra pwi/1tus on ainutlaatuista kuvausta urheilujärjestöjen ja suurtapahtumien kulisseista ja kabi neieista. Omakusrarueiden arvo urheilukirjallisuudessa näyttää korostuvan, kun suurkusiaruajat keskittyvät ilmeisesti myymään oppikirjoja. Hän hallitsi juoksemisen lisäksi analyyttisen ja rikkaan kirjallisen ilmaisun taidon. Suurten kustantajien panostus puolestaan näyttää yhä vähäisemmältä. Vaikka urheilukirjallisuudessa näyttää olevan hiipumisen merkkejäkin, ku nto iluoppaita ilmestyy suorastaan hengästyuävää Lahtia. Viime vuosien johtavaksi suomalaiseksi urheilukirjakustantajaksi noussut Teos julkaisi viime vuonna kahden olympiavoiuajan tekstejä. Uusi mielenkiintoinen aluevaltaus urheilukirjavuoden aikana oli Marika Kakon kirjoittama Läthässä hielilwperlicen elämää. Teos tarkastelee merkutäviruä suomalaista ammattiurheilulajia jääkiekkoa perheiden ja puolisoiden näkökulmasta
Tässä asiassa Christopher McDougall tekisi äänekkään protestin. Siinä vertailussa ei kaiketi ollut mieltä: 1990-luvun testin juoksi "joku muu", Shapiro esittää. Kuluvan vuoden juoksuteokset ovat käännöskirjoja. Kyse on silti reportaasista, ja koska kielellisiä tehokeinoja on lainattu fiktiosta, kuvaus 50 mailin juoksusta kuohauttaa munaskuita myöten. Satuin muuten kokeilemaan Cooperin testiä pitkän tauon jälkeen juuri ennen kuin tartuin Shapiron kirjaan. Basam Books. Suom. Tuon sanottuani varmistan kriitikon selustani korostamalla, että McDougallin tarahumarat ovat stereotyyppisiä "jaloja villejä". 304 s. Molemmilla kirjoilla on edeltäjänsä. Moiselle mekanismille on olemassa elämän taito-oppaistakin LUttu nimi: positiivisen ajattelun voima. Kunhan nujerramme tunteemme ja otamme ympäristön vastaan sellaisena kuin se on, iso este juoksunauunnolta on poistunut. Tekijä hankkiutui varnrnakierteestä eroon luopumalla lenkkikengistä, ja selväksi käy, että sille valinnalle on fysiologisiakin perusteluja. Tietenkin vertasin tulostani aikaisempiin Cooper-metreihin. Tuota ihmistä ei enää ole olemassa." Juoksemaan tuomittu kansa. Shapiro pyrkii liittämään zenasenneua k ilpatapahturniin kahden luvun pituudelta. Shapiron tekstin ironisointi olisikin helppoa. Haluan uskoa eeppiseen koiiokscen, joka tapahtuu vailla sponsoreita ja televisiota; tahdon myös uskoa ultrajuoksun suuruuksiin, jotka vaeltavat tuhansia kilometrejä saadakseen asettaa kenkiin verhotut jalkansa samalle viivalle sandaalijalkaisten tarahumarojen kanssa. "Se on tarve samalla Lavoin kuin uni on tarve. Hänen kirjansa nimi viittaa paitsi tarahumaroihin myös meihin muihin, jotka olemme (väitetysti) luotu juoksemaan. Docendo. Suom. Larry Shapiro: Zen ja juoksemisen taito. Elämää ilman juoksua "Ajattelin, että jos pystyisi juoksemaan sata mailia, saavuttaisi zeniläisen mielentilan ja olisi kuin joku saatanan 94 Li.KUNTA & TIEDE 49 • 1 2011. Christopher MeDougall on journalisti, jonka kirK.in\Jin,ällnen mene,tuteu! Syntynyt juok se 111aa ,., Christopher McDougall oocenoo ja juoksemisen taito jassa Syntynyt juoksemaan haetaan apua Meksikon alkuperäisasukkailta. Niinpä voimme lukea, että esimerkiksi kaamosajan aamut eivät sinänsä ole "ankeita" tai "torjuvia". Kirjassa toistuvat tutut kliseet sivilisaation katveeseen jääneestä kansasta, joka olisi nyt joutumassa teollisen massakuluuurin uhriksi, ja jonka ainoa pelastus kai olisi ottaa jalat alleen. 232 s. K untojuoksuhuuman myötä Suomenkin markkinoille tuotetaan alan kirjallisuutta jatkuvalla syötöllä. Kerronta poukkoilee Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä, anekdootteja ja huimia henkilöitä vyörytetään luvusta toiseen, kunnes kaikki huipentuu 50 mailin kisaan Sierra Madren kanjoneissa. Askelten painoa tunnustellaan ja polkua reunustavaa maisemaa katsellaan lapsen silmin, kuin luomisen aamuna. Heli Ruuhinen. Larry Shapiro taas on yliopisrofilosoIi, jonka teos Ze11jajuo/1semisen taito ammentaa Kaukoidän viisaudesta. Vitsi vain on siinä, että kirjoittaja vaatii saada olla naiivi. Juoksuvarusteiden osalta zen suosii niukkuuden filosofiaa, mutta jalkineet ovat näköjään itsestäänselvyys. Lauri Porceddu. Miten zeniin sitten soveltuu tavoitehakuinen liikunta, kuten kilpajuoksu, jossa ruumista rasitetaan sekuntien, minuuttien ja mahdollisesti palkintojcnkin tähden. Yhdysvalloissa paljasjalkajuoksusta on jopa virinnyt pienimuotoinen kansanliike, jolle on suunnattu aivan omat opaskirjansa (esim. Takakansi puhuu romaanista ja kirjastoluokituskin osoittaa kaunokirjallisuuteen. Sierra Madren tarahumara-kansan kyvyistä kohistiin kautta 1900-luvun, enimmäkseen "juoksevan kansan" uskomustarinaa toistellen (Plymire 2006) Suppea zenbuddhalainen johdatus juoksenteluun ilmestyi puolestaan takavuosien hölkkärnuodin yhteydessä (Rohe 1975) Kaamosjuoksun kauneudesta "Paras vertaus, jonka olen keksinyt kuvatakseni, mitä juokseminen minulle merkitsee, on nukkuminen", Larry Shapiro kirjoittaa. "On parempi matkustaa hyvin kuin saapua perille", hän siteeraa Buddhan, ja seuraavaksi olisi vain saatava massamararonien osallistujat uskomaan siihen aforismiin. McDougall ei tee ensisijaisesti paljaiden jalkaterien käyttöopasta: hänen tekstinsä on lehrijutusta kirjaksi laajentunut seikkailu kertomus. Jos kaikki tunnustaisivat tämän, maailma olisi kaunis ja rauhallinen paikka." Sitä mieltä voivat vannoutuneet juoksijat todella olla, mutta juoksuuskosta osattomien vakuuttaminen on eri asia. Sinänsä on tietysti erikoista, että liikkurnistavasta, jota pidetään "luonnollisena" ja "kaikille sopivana", väsätään yhä uusia käyttöoppaita. Sandler 2010). Teksti: ERKKI VETT EN NIEMI PALJAIN JALOIN PARATIISIIN Christopher McDougall: Syntynyt juoksemaan. "Tämä johtuu siitä, että zen kieltää sinun olevan nyt sama ihminen kuin olit kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten
BIOMEKANIIKKAA LIIKUNNAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Kari Kauranen, Niina Nurkka: Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 166 ISBN 978-951-8982-81-7, ISSN 0356-746X J okainen tieteenala tarvitsee suomenkielisen teoksen, joka tekee alaa tunnetuksi ja palvelee myös oppikirjana. .. Monessa kohtaa perusteksti jää ilman biomekaanista kontekstia, kuten esimerkiksi H-refleksiä esiteltäessä. Komi, jota voidaan pitää suomalaisena biomekaniikan pioneerina. Sandler, Michael 12010; with Jessica Lee) Barefoot Running. Alkuperäislähteet kunniaan! Kirjan alussa esitellään historiaa Aristoteleestä GA Borelliin ja AF Huxleyiin, ja kerrotaan myös kansainvälisen biornekanii kkajärjestön ISB:n perustamisesta vuonna 1973. Tieteenalan edustajana olisinkin toivonut tähän historialliseen biomekaniikan suomenkieliseen kirjaan myös välähdyksiä siitä mitä biomekaniikan saralla juuri nyt kullakin aihealueella tehdään. Sitä on täydennetty poimin noilla englanninkielisistä kirjoista kuten Enoka, Robertson ym. Kenties. Random House. Kirja yhdistää jo olemassa olevaa suomenkielistä tietoa muun muassa luustosta ja nivelistå, hermostosta ja perusfysiikasta. Kuitenkin lihasmekaniikan osuus jää kirjassa varsin vähälle, vaikka kappaleessa neljä käsitelläänkin lihasvoimien laskemista. ja Willmore & Cost ill, jotka ovat tuttuja monelle biomekaniikan pääaineopiskelijalle. buddha, joka toisi maailmaan rauhaa ja hymyä", McDougallin muuan sivuhenkilö tilittää. "Tartu tähän uuteen elämään ja ole onnellinen, että tunsit sen juoksijan, joka olit." ERKKI VETTEN NIEMI Tutkija Sähköposti: ersavett@jyu.fi Teksti:TAIJA JUUTINEN FINNI VIITT EET Plymire, Darcy 120061 "The Legend of the Tarahumara: Tourism, Overcivilization and the White Man's lndian" The International Journal of the History of Sport nro 2. Rohe, Fred 119751 The Zen of Running. Komiin olisi voinut kirjassa viitata esimerkiksi kuvassa 3.37 lihaksen voima-nopeus-suhteesta, joka voisi olla hänen vuonna 1973 julkaisemasLIIKUNTA & TIEDE 48 • l /2011 95. Tähän kohtaan olisi mahtunut myös kertomus biomekaniikasta Suomessa. Entä mitä lohtua zenistä olisi lukijalle, joka on ehkä ollut valaistumisen porteilla, mutta joka on tämän tai tuon syyn vuoksi vieraantuneet juoksusta. Nimensä mukaisesti biomekaniikkaan kuuluu myös mekaniikka. RunBare Publrshmq. Kaurasen ja Nurkan teoksen ottavatkin varmasti monet alaa opiskelevat tyytyväisenä vastaan. Molempia virkoja on hoitanut nykyinen professori emeritus Paavo V. Larry Shapiron oppeihin nojaamalla on lupa uskoa, että haikailu menneen perään ei kannata. Nyt kirja jää valitettavasti vanhan tiedon esittelijäksi eikä avaa monipuolisesti näkökulmia biomekaniikkaan ja sen uusimpiin tutkimuksiin. )." Menivätkö tuhannet kilometrit tällöin hukkaan. "Minun tapauksessani se ei toiminut niin olen sama vanha paskiainen kuin ennenkin(. Helposti muodostuukin yleiskuva, \likuonan ja tcrveydcnhuollon 1111mattllai~illc että kirja on paitsi jonkinlainen synteesi, myös paljolti käännös jo olemassa olevasta kirjallisuudesta, sillä lähdeluetteloon on valikoitunut vain muutamia alkuperäisiä tieteellisiä artikkeleita.jotka nekään eivät ole tältä vuosituhannelta. Ihmisen liikkeestä esitellään pääasiassa kävelyä, joka perusliikkumisessa on erittäin tärkeä myös kuntoutuksen näkökulmasta. Pilkahduksia kliinisestä ja urheilubiomekaniikasta olisi voinut korostaa, sillä konkreettiset esimerkit siitä, mihin biomekaanista tietoa voidaan tarvita, auttavat lukijaa hahmottamaan tieteenalan merkitystä myös tavallisessa elämässä. Monissa maissa biornekaniikan opiskelu sisältää paljon matematiikkaa ja fysiikkaa, joita käytetään esimerkiksi lihasvoimien ja vääntömomenttien laskemiseksi erilaisten mallien avulla ihmisen liikesuorituksista. Liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan perustettiin anatomian ja kinesiologian apulaisprofessuuri vuonna 1965 ja biomekaniikan professuuri vuonna 1987. Lihaksen mekaanisista malleista kirja esittelee rheologisen mallin, vaikka valittavana olisi ollut monia muitakin geometrisesta äärcl lisi en elementtien menetelmään
Karger, Basel. Bere ym. ovat ainoat ci-i nvasiiviset elektrodit, joten elektrodien asentamiseen ei tarvita erityisiä lupia tai koulutusta." (s. Relationship between rnuscle tension. l9 9 7) . & Brug, J. Huippuluokan asiantuntemusta löytyy metdänkin maassamme niin anatomiasta, luustosta, rustoisia, lihaksista, jänteistä kuin hermostosta biornekaanisessa viitekehyksessä. On epäilty, että arkiliikuntaa lisäämällä saataisiin myös vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta johtuvat kielteiset tekijät vähenemään. J Neurophysiol. 1988 Oct;20(5 Suppl):S135-45. Toisena poimintana tarkentaisin lausetta "Pintaelektrodit .. 2011 The association between cycling to school and being overweight in Rotterdam (The Netherlands) and Kristiansand (Norway). Toinen lukijaystävällinen seikka on fysiikkaa käsittelevän kappaleen selkeys. 1997 Jun:77(6):3226-36. keräsivät lähes 2 500 14-vuotiasta koululaista kattavan aineiston Hollannista sekä Norjasta. Uuden lain lääketieteet I isestä tutki rnukscsta (opetustilanteet ovat eri asia ainakin toistaiseksi) tultua voimaan l.10.2010 kaikki fyysiseen koskcrnauornuutccn kajoavat mittaukset,joihin myös EMG kuuluu, tarvitsevat lausunnon lakisääteisellä eettiseltä toimikunnalta. Esimerkiksi Golgin [änne-ellrnen vaste ei ole yksinomaan inhibitorista vaan se voi olla myös kiihdyttävää (excuaiory) (Prochazka et al. Alkeisfysiikkaa opettaneena tiedän monen opiskelijan pelot yhtälöihin ja laskutoimituksiin ja uskon, etteivät tässä kirjassa esitetyt perusasiat ole kenellekään ylitsepääsemättömiä. Biomekaniikan sanastoa suomeksi Kirjan ansio on rnielestäni siinä, että biomekanii kassa vi I iscviä vierasperäisiä sanoja on selitetty suomeksi. Neural adaptation to resistance training. voi 1, 596-606, 1973. taan raportista "Relationship beiween muscle tension, EMG and velocity of contraction under concentric and eccent ric work". Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Koulumatkan pyöräileminen ennaltaehkäisee ylipainoa . New developments in electromyography and clinical neurophysiology. Prochazka A, Gillard D, Bennett DJ. Näiltä suomalaisiin 8-luokkalaisiin peruskoululaisiin rinnastettavilta oppilailta kysyttiin heidän tyypillisin tapa tulla kouluun ja yhdistettiin ne tiedot heidän laskennalliseen painoindeksi i nsä (BM 1). , Oenema, A. On kuitenkin hyvä, että kirja sisältää myös autenttisia kuvia miuausularueista ja mitatuista signaaleista, vaikkakaan kuvan 5.24 signaali ei voi olla kuvatekstin väittämää tasasuunnattua EMG-käyrää, ainakaan ilman suodatusta tai muuta käsittelyä. Tutkijat epäilivät tämän johtuvan pyöräilijöiden liikunnallisemmasta elämäntavasta ja halusivat selvittää, että ovatko pyöräillen kouluun tulevat myös muuten fyysisesti aktiivisempia kuin muut. Sale DG. Kaiken kaikkiaan kirja ei juuri sisällä asiavirheitä, koska se pohjautuu jo olemassa olevaan kirjallisuuteen, mutta epätarkkuutta kylläkin. Itsekin opiskelijana tuossa viidakossa olleena muistan tukeutuneeni lääketieteen opiskelijoille tarkoueuuihin suomenkielisiin kirjoihin erityisesti hermostoa ja aivoja koskevia tenttikirjoja lukiessani. Tulokset osoittivat, että koulumatkansa pyöräillen kulkevilla nuorilla oli alhaisempi painoindeksi ja pyöräilijöiden joukossa oli selvästi vähemmän ylipainaisia kuin muilla tavoin koulumatkansa kulkevissa. Muun fyysisen aktiivisuuden vakioimisen jälkeen tulokset paljastivat koulumatkapyöräilyllä olevan muusta liikunnan harrastamisesta riippumattoman itsenäisen yhteyden painoon. Med Sci Sports Exerc. Tätä taustaa vasten on pyritty selvittämään erilaisten nuorten koulumatkan kulkutapojen ja ylipainon mahdollista yhteyttä. Toisena esimerkkinä siitä, ettei kirja kunnioita alkuperäislähteitä voisi mainita kuvan 3.3 9 hermoston ja lihaksen adaptaatiosta voirnaharjoutelun yhteydessä, joka on perua Sai en julkaisusta " Neural adaptation to resistance training". Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21, 48-53. Mela-analyysi osoitti, että tulokset ovat kuitenkin olleet hyvin ristiriitaisia ja siksi tarkempi tutkimus oli tarpeen. Kevään tullen opettajat siis voivat perustella oppilailleen koulumatkapyöräilyn hyödyllisyyttä paitsi ekologisesta myös painonhallinnan näkökulmasta' VIITE: Bere, E., Seiler, S., Eikemo, T.A. TAIJA JUUTINEN FINN! Kinesiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taija.finni@jyu.fi LÄHTEET: Komi PV. JE Desmedt. EMG and velocity of contraction under concentric and eccentric work. Laajasti nähtynä fyysisen aktiivisuuden määrän vähenemisen ajatellaan johtuvan arkiliikunnan vähenemisestä. 30 7) . Ed. Särmää, syvyyttä ja monipuolisia näkökulmia kirjan toiseen painokseen kannattaa hakea haastattelemalla eri puolilla Suomea vaikuttavia biornekaniikan tutkijoita. Positive force feedback control of muscles. 96 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011
Lasten urheiluharrastamiseen kohdistuu erilaisia odotuksia ja tavoitteita. Tutkimusaineistoa tulkittiin diskurssianalyysin keinoin. Samanaikaisesti lapset ovat kuitenkin myös urheilun objekteja, kun vanhemmat, valmentajat ja urheiluorganisaatiot kohdistavat heihin kilpaurheilun tavoitteita. Opettajan henkilökohtaiset arvot ja mieltymykset vaikuttavat opetussuunnitelman toteuttamiseen . Edistyksellis-kehityksellisessä puhunnassa lasten urheilun keskeisenä tavoitteena pidettiin yhtäältä lapsen fyysisen, sosiaalisen ja LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 97. Oppilaiden haastatteluissa tämä näkemys ei tullut esiin, sillä oppilaat kertoivat arvostavansa tietoainesta huomattavasti enemmän kuin miten opettaja oli asian kokenut. . Näin suomalaisesta näkövinkkelistä opettajien lienee syytä alkaa valmistautua siihen, että myös liikunnanopetuksen olosuhteiden puolesta on jossain vaiheessa nostettava keskustelua ainakin paikallisesti. netball, jalkapallo, rugby) hallintoja koordinointihenkilöstöä. VIITE: Zhu, X., Ennis, C.D. & Chen, A. Johtopäätöksissään tutkijaryhmä päätyy esittämään, että vaikka rehtorilla on tärkeä rooli opetussuunnitelman toteuttamisessa, koulun rakenteet, tilat ja resurssit määrittelevät myös hyvin paljon opetussuunnitelman toteutumista. Konstruktivististista oppimisteoriaa on pidetty toimivana teoreettisena perustana uusille opetussuunnitelmakokeiluille. Tutkijaryhmä haastatteli Uuden-Seelannin suositumpien lapsiurheilulajien (verkkopa\lo 1. Se minkälaiset arvot ja asenteet opettajan omassa opetusfilosofiassa nousevat tärkeimmiksi, näkyvät juuri siinä kohtaa, kun opettaja yllättävissä ja muuttuvissa olosuhteissa joutuu soveltamaan ja tekemään valintoja opetussisältöjen suhteen. Tutkimuksen tulokset kuitenkin paljastivat, että opetussuunnitelman toteuttaminen oli hyvin haastavaa. "Dr Loves Healthy Heart" (aihekokonaisuus joka liittyy hengitysja verenkiertoelimistön toiminnan opettamiseen), "Mickey's Mighty Muscles" (lihasten voima ja kestävyys) sekä "Flex Ccolbodys Fitness Club" (liikkuvuus, ravitsemus ja energiatasapaino). Lapset itse määrittävät urheilemistaan omista subjektiivisista ja kokernuksellisista lähtökohdistaan. Liekö edellä mainitut seikat alkaneet turhauttaa opettajaa, sillä ajan kuluessa opettaja alkoikin muuttaa asennettaan ja alkoi ajatella: "Liian paljon ajateltavaa Oppilaat haluavat vain pitää hauskaa". Zhun aikaisempi tutkimus oli osoittanut, että tämä SPEM -opetussuunnitelma johti parempiin oppimistuloksiin kuin perinteinen liikunnan opetussuunnitelma. Tavoitteiden ja odotusten ristiriitaisuus voivat hämmentää lapsen urheilusuhdetta, millä puolestaan on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lapselle itselleen että myös huippuurheilussa menestymiselle ylipäätään. 2011. Esimerkkeinä SPEM aihekokonaisuuksista mainittiin mm. Koulun aikataulukäyrärueet: oppituntien alun viivästyminen opettajasta johtumattomista syistä, oppituntien väliin jäänyt riittämätön aika tarvittavien välineiden organisoimiseen eri-ikäisten opetusta varten, koulun rutiinikäytänteiden toteuttaminen, retket ja koulun yhteiset tapahtumat hankaloittivat kaikki opetuskokonaisuuksien läpivientiä. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan 6-11 -vuotiaiden lasten sekä heidän vanhempiensa ja valmentajiensa suhtautumista pelaamiseen. Lähtökohdat uuden opetussuunnitelman toteuttamiselle olivat siis erittäin hyvät. Tutkimus osoitti myös sen, että meidän opettajien on suhteellisen nöyrin mielin muistettava tarkkailla omia käsityksiämme ja opetusfilosofiaamme, ettei se pääse liiaksi peittoamaan oppilaiden näkökulmaa. lmplementation challenges for constructivist physical education curriculum. Tutkimukseen osallistunut opettaja oli kokenut ja innostunut uuden integraatiota sisältävän opetussuunnitelman sisällöistä. Tutkijat havaitsivat, että lasten urheilusta puhuttiin kolmella eri tavalla. Zhu tutkijaryhmineen tutki etnografisen tapaustutkimuksen avulla yhden opettajan terveystietopainotteisen liikunnan opetussuunnitelman (Science, PE and Me [SPEM]) toteuttamista. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Tutkimuksessa nousi selvästi näkyviin myös opetuskielen ymmärtämisen merkitys: opettajan oli haastavaa löytää sopivia käsitteitä kertomaan aiheeseen liittyvästä tietoaineksesta. Onko voitto aina tärkeintä. Jossakin menee siis sekin raja, minkälaisissa olosuhteissa liikunnanopettajilla on edes teoriassa mahdollisuus onnistua työssään! Toiseksi merkittäväksi tematiikaksi nousi opettaja itse. Physical Education and Sport Pedagogy 16 (1), 83-99. Koulun liikunnanopetukseen varatut tilat eivät aina olleet tarkoituksenmukaisia suunnitellun aihekokonaisuuden läpiviemiseen opettajalla oli jopa suoranaista tilan puutetta
Sen sijaan harrastamisen muodot vaihtelivat tyypeittäin. Tutkimus herättää pohtimaan, miten eri puhuntojen yhteentörmäyksistä aiheutuvia ristiriitoja eri puolilla maailmaa selvitetään ja minkälaisia seuraamuksia eri puhunnoilla on lapsille ja huippu-urheilulle ylipäätään. Lapset luokiteltiin joko hyviksi, paljon peliaikaa saaviksi pelaajiksi tai huonoiksi, vähän peliaikaa saaviksi pelaajiksi. Selkeimmin eläkeläisten tyytyväissyyttä elämään näytti kuitenkin ennustavan tyytyväisyys elämään ennen eläkkeelle siirtymistä. Sairaudet ja puolison kuolema puolestaan rasittavat toisten eläkkeelle siirtymistä. Tutkijaryhmä tarkasteli 430 yhdysvaltalaisen eläkeläisen vapaa-ajan aktiivisuutta, kun eläköitymisestä oli kulunut enintään viisi vuotta. VIITE: Walters, S.R., Payne, D., Schluter, P.J. Leisure Sciences, 31: 37-52. Liikunnan ja urheilun lisäksi eläkeläiset harrastivat muun muassa vapaaehtoistyöja seuratoirnintaa, puutarhanhoitoa, uskonnollista toimintaa sekä ystävien ja sukulaisten luona vierailua. Jatkuvuusteorian mukaan sen sijaan eläkeläisten vapaa-aika on jatkumoa työelämän ajan vapaa-ajan harrastuksille. Vastaavasti hajauttajat (12 %) kertoivat hajauttaneensa harrastamistaan aikaisempaa useampaan toimintaan mutta alhaisemmalla intensiteetillä kuin työaikana. Työiän tyytyväisyys ennustaa tyytyväisiä eläkepäiviä . Routledge. emotionaalisen kasvun edistämistä ja toisaalta lasten sitouttamista lajiin urheilijoina, jotka oppivat taitavalta pelaajalta vaadittavat taidot, jolloin koko laji säilyy elinvoimaisena ja suosittuna. Tutkimustulosten mukaan tyyppien ja taustamuuttujien välillä ei ollut merkittävää yhteyttä. Toista suhtautumistapaa ilmensi kilpailupuhunta, jolle oli tyypillistä lyhyen tähtäimen voittamisen korostaminen pitkän aikavälin urheilullisen kehittymisen sijaan. Toisille työelämästä poisjäänti on odotettu elämänvaihe, josta halutaan nauttia esimerkiksi isovanhempana. Myös ne valmentajat, jotka puhuivat hauskan pidosta, suhtautuivat valmennettaviinsa lapsina eivätkä pelaajina tai urhei I ijoi na. Eläköityminen muuttaa ihmisen elämää monin eri tavoin. Huipputason urheilulla voidaan tavoitella muutakin kuin pelkkiä voittoja, kuten esimerkiksi jyväskyläläinen jalkapalloseuraJJK on osoittanut. Kirjoituksia arjen ilmiöistä. Competing discourses in children's sport in New Zealand. Noin puolet (51 %) vastaajista oli harrastamisensa vähentäjiå, jotka ilmoittivat vapaaajan aktiivisuutensa vähentyneen tai pysyneen samalla tasolla kuin työssäoloaikana. Huippu-urheilun tulevaisuuteen katsottaessa olisikin tosissaan pohdittava sitä, voisiko lapsen etujen mukainen urheilupuhunta olla itse asiassa myös urheilumenestystä parhaiten edistävä tapa suhtautua pelaamiseen, kilpailemiseen ja urheilemiseen. Sopiva vapaa-ajan toimeliaisuus ja myönteiset ihmissuhteet epäilemättä helpottavat eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa elämän muutosta. Toisaalta aktiivisen vapaa-ajan merkitys yksilön hyvinvoinnille näyttäytyy selkeimpänä nimenomaan sosioekonomisesti hyväosaisten keskuudessa. On kuitenkin hyvä pohtia, kuinka hektistä tai kiireistä eläkeläisten elämän tulee olla. (2010) Yksi pianoa vai kymmenen lehmää. andThomson, R.W. European Journal for Sport and Society 2010, 7 12), 105-116. Kuten Antti Karisto tuoreessa (2010) arjen ilmiöitä käsittelevässä kirjassaan pohtii, voidaan kysyä onko vanhuutta(kin) ladattava kaikenlaisella tekemisellä. (2010) lt's all about winning, isn't it. and Kleiber D.A. (2009) Expanding, recucing, concentrating and diffusing: activity patterns of recent retirees in the United States. Gaudeamus, Helsinki HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi 98 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Harrastamistaan työssäoloajasta lisänneitä oli reilu viidennes (21 %). Kolmatta puhuntaa leimasi hauskanpito. Ylipäätään eläköitymistä seuraavat muutokset ihmissuhteissa saattavat vaikeuttaa eläkkeelle sopeutumista. Liikunnallisen elämäntavan terveyshyödyt tiedetään, mutta mielenkiintoisen tutkimuskohteen tarjoaisi se, minkälaiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen normijärjestelmään eläkeläisten vapaa-aika (7) loppupeleissä nojaa. Eläkeläisten vapaa-ajan osallistumista on tutkittu eri näkökulmista. Karisto, A. Keskittyjät (16 %) ilmoittivat keskittyvänsä työelämään verrattuna harvempiin aktiviteetteihin, mutta entistä intensiivisemmin. VIITTEET: Nimrod, G, Janke M.C. Useiden tutkimusten mukaan ikääntyvän väestön hyvinvointi on yhteydessä aktiiviseen ja sosiaaliseen vapaa-aikaan. Nimenomaan lapset itse puhuivat pelaamisestaan hauskanpitona. Tyytyväisyys elämään oli melko yhdenmukaista eri tyyppien välillä, joskin osallistumisensa keskittäneet olivat hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut tyypit
2010. Psykologisella joustavuudella viitataan yksilön kykyyn sopeutua erilaisiin elämään kuuluviin haasteisiin tai vaatimuksiin ajattelun, tunteiden tai käyttäytymisen tasoilla. Jotta nämä strategiat tukisivat psyykkistä terveyttä myönteisellä lavalla, tulisi oman käyttäytymisen pohjautua itselle tärkeisiin asioihin tai elämän arvoihin. Tässä reviewartikkelissa (Kashdan & Rotterberg, 2010) nostetaan esiin psykologisen joustavuuden käsite ja sen tärkeys osana psyykkistä terveyttä. Tutkimuksen teoriatausta pohjautui itsernååräärnisteoriaan (SDT; Deci & Ryan, 2000). Psyykkisten sairauksien kohdalla joustavuutta havaitaan puolestaan hyvin vähän tai ei ollenkaan ja elämä ohjautuu enemmän jäykkien sääntöjen tai rajoitusten sanelemana. Tutkijaryhmän mukaan autonomiaa tukevalla kommunikaatiotavalla tarkoitetaankin käytännössä sitä, että korjaavan palautteenannon yhteydessä korostetaan urheilijan näkökulmaa ja valinnanvapautta siitä, miten virheisiin voitaisiin puuttua tai niitä välttää. Korjaavan palautteen vaikutuksia motivaatioon on kuitenkin ollut tähän mennessä melko epäselvää ja vähän tutkittu palautteen osa-alue. Elämään kuuluu olennaisena osana erilaiset vastoinkäymiset, ristiriidat ja kamppailut, joiden vaikuLIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 99. ,Lens, W, Vansteenkiste, M. Artikkeli toi esille tärkeän käsilleen, joka sopii hyvin täydentämään psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmaa alati muuttuvassa yhteiskunnassamme. Tulosten perusteella keskeistä motivaation kannalta oli myös se, että korjaava palaute koettiin myös urheilijoiden mielestä oikeutetulta. Tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta käsitettä on ollut aikaisemmin vaikea määritellä tarkasti, sillä siitä on käytetty useita eri nimityksiä (vrt. self regulation, ego-resiliency, executive control). Perinteisesti psyykkisen terveyden peruspilareina on pidetty positiivista ajattelua ja tunteita, voimavaroja sekä psykologisten perustarpeiden, kuten yhteenkuuluvuuden, pätevyyden ja autonomian tunteita. Urheilusuorituksen kehittymisen näkökulmasta on hyvin merkityksellistä se, millaista korjaavaapalautetta urheilija saa valrnentajaltaan, sillä sen avulla hänen on mahdollista korjata sen keskeiset virheet tai heikot kohdat. Mouratidis, A. Lapsi, joka ei kykene sopeutumaan tai löytämään mielekkäitä toirniruapoja , katsotaan usein kyvyiltään puutteelliseksi. Tämä lähestymistapa palautteen antamisen yhteydessä tukee oppimisprosessia monipuolisella tavalla, sillä urheilijaa tuetaan omaan ajatteluun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Mouratidis, Lens & Vansteenkiste (2010) tutkivatkin tässä tutkimuksessa korjaavan palautteen yhteyttä urheilijan motivaatioon ja hyvinvointiin kreikkalaisilla urheilijoilla (n=337). Tutkimusten mukaan psykologinen joustavuus kulkee usein käsi kädessä muiden positiivisten ominaisuuksien, kuten itseluottamuksen kanssa. Millaista palautella tulisi antaa ja miten, jotta se tukisi urheilijan harjoittelumotivaatiota ja hyvinvointia. Valmentajan tulisi palauiteessaan tuoda esiin ratkaisevat perussyyt virheellisen suorituksen kannalta, mutta samalla kuitenkin tukea urheilijan itsearviointia siitä, miten suoritusta voitaisiin muuttaa paremmaksi. Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Palautteen laadulla on vaikutusta urheilijan motivaatioon ja hyvinvointiin . Journal of Sport & Exercise Psychology ,32, 619-637 Terveyden perustaksi tarvitaan myös psykologista joustavuutta . Tällä hetkellä sopeutumiskykyä ja joustavuutta tarvitaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien ja muutoksiin siedätys jatkuu läpi nuoruusvuosien aina aikuisuuteen saakka. Jo pelkästään koulumaailmaa pohtiessa tulee eteen runsaasti tilanteita, joissa vaaditaan oppilailta kykyä joustaa ja sopeuttaa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla. VIITE How You Provide Corrective Feedback Makes a Difference: The Motivating Role of Communicating in an Autonomy-Supporting Way. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään hyvin jo se, millainen vaikutus on positiivisella ja negatiivisella palautteella urheilijan motivaatioon ja esimerkiksi pystyvyyden tunteeseen. Kiistämättä näiden tekijöiden tärkeyttä psyykkiselle hyvinvoinnille, on kuitenkin todettava, että pelkkien myönteisten tunteiden voimalla ei pärjää alati muuttavassa maailmassa ja päivittäisten elämän haasteissa. Tutkimustulosten mukaan autonomiaa tukeva palautteen antotyyli oli positiivisesti yhteydessä sinnikkyyteen ja hyvinvointiin jatkossa, kun taas kontrolloiva kommunikaatiotyyli oli yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin. Tämä puolestaan saattaa johtaa lapsen psyykkistä kehitystä negatiiviiseen suuntaan
2010. Matalasti koulutetuilla kilpaurheilun harrastaminen nuoruudessa ja korkeasti koulutetuilla kuntoliikunnan harrastaminen varhaisaikuisuuclessa ennusti aktiivista vapaa-ajan liikuntaa aikuisena. Mäkinen löysi kuitenkin useita tekijöitä, jotka suojelivat 'liikkumartomuudelta'. Tutkimuksiin on osallistunut yhteensä yli 113 000 suomalaista. Elinikäisen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen näyttävät vahvasti vaikuttavan lapsuuden ja nuoruuden aktiivinen liikunta ja yleisesti terveelliset elämäntavat. Elelitroninen ju/liaisu ja väitösLiivistelmä: hLLp:llumfi!URN.· ISBN:978-952-245-352-5 Murrosikäiset tytöt tarvitsevat säännöllistä liikuntaa M.Sc. Aikuisiällä aktiivista liikuntaa tukevat suotuisat työolosuhteet, jotka eivät rasita liikaa fyysisesti tai henkisesti. Tomi Mäkinen selvitti väiiöstutkimuksessaan, miten vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan sosioekonomiset erot ovat kehittyneet suomalaisilla aikuisilla vuosina 1978 2002. Vähäinen liikunta näyttää kasaantuvan vähän koulutusta saaneisiin ja pienituloisiin. 020 610 8690, sähhöposli: tomi.mal1i11e11@tl1l.fi VäiLöshirja on julliaistu sarjassa Research. & Rottenberg, J. Mäkisen tutkimuksen mukaan suomalaisten liikunnassa on selviä heidän omaansa ja vanhempiensa koulutukseen, ammattiasemaa n ja tulotasoon liittyviä eroja. Muussa tapauksessa he voivat helposti omaksua elämätavan, jossa liikunta on hyvin vähäistä, ja johon yhdistyvät muut epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi ja ylipaino. Osteoporoosi on toinen merkittävä vanhemman iän terveysongelma, joka voi saada alkunsa jo lapsuudessa. ja 18. Ylipainoisesta lapsesta tulee todennäköisesti ylipainoinen aikuinen, jolla on myöhemmin elämässä lukuisia lihavuuteen liittyviä terveysongelmia. iukset riippuvat siitä, miten niihin suhtaudutaan ja millaisia rakentavia toimintatapoja niissä löydetään. Erityisen tärkeää olisi huolehtia siitä, että tarjolla on riittävästi edullisia liikuntamahdollisuuksia pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille. ikävuo100 LIIKUNTA & TIEDE 48, 1 /2011. . . Clinical Psychology Review 30, 865-878 ANU KANGASNIEMI, LitM, laillistettu psykologi Tutkija ja psykologi LIKEStutkimuskeskus ja liikuntalääketieteen klinikka Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Väitökset Hyvät liikuntamahdollisuudet voivat murtaa liikunnan harrastamisen sosio-ekonomiset rajat VTM Tomi Mäkisen kansanterveystieteen väitöskirja "Liikuntaaktiivisuuden sosioekonomisten erojen trendit ja selitykset" tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 3.12.2010. Useimmat tytöt pysyivät 11. Tutkimuksessa verrattiin myös bioimpedanssia (BIA) ja kaksienergistä röntgenabsorptiota (DXA) rasvan ja rasvattoman massan arviointimenetelminä. Siksi Mäkisen mukaan olisi tärkeätä lisätä työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia erityisesti sellaisilla työpaikoilla, joissa on paljon matalasti koulutettuja työntekijöitä ja fyysisesti tai henkisesti kuormittavat työolot. Psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten löytää erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja itselle mielekkäällä tavalla. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea TH L:n keräämää koko Suomea edustavaa poikkileikkausaineistoa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyitäytyminen ja terveys -tutkimus 1978-2002, FINRISKI -tutki mus 2002 ja sen liikunta-alaotos sekä Terveys 2000 -tutkimus. Luun huippumassan saavuttaminen kasvuiässä oikean ruokavalion ja riittävän fyysisen aktiivisuuden avulla on keskeinen keino osieoporoottisten murtumien ehkäisyssä. Lihavuus ja osteoporoosi ovat kehon koostumuksen häiriöitä, joiden yleisyys on kasvussa. B. Psychological flexibility as a fundamental aspect of health. Väitöshirjaa myy National lnslilule for Health and Welfare (THL), Sale of publicalions, www.Lhl.fi/hi1jaliauppa. Vastaväittäjänä toimi professori Thomas Aabel, 1 nstitute for Social and Preventive Medicine, Svietsi, ja kustoksena professori Ossi Rahkonen. Eszter Völgyin liikuntalääkeueieen väitöskirja "Liikunnan vaikutus murrosikäisten tyttöjen luu-, rasvaja lihaskudoksen kasvuun" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.12.2010. Tulokset osoittivat, että kehon eri osien pituuskasvu oli loppunut 18 vuoden ikään mennessä, mutta kehon paino ja osien leveydet lisääntyivät edelleen, joskin hitaammin. Kuntien ja valtiovallan tulisi luoda lapsille ja nuorille sellaiset elinolot, joissa heidän on helppoa harrastaa liikuntaa, ja jotka tukevat liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Lisätietoja: Tomi Mähinen, puh. VIITE: Kashdan, T. Liikunnan sosioekonomiset erot näyttävät pysyneen samankaltaisina jo yli 20 vuotta. Eszter Völgyi määritti tutkimuksessaan kehon osien sekä luuston, rasvakudoksen ja lihasmassan kasvumalleja ja selvitti vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden vaikutusta luu-, rasvaja lihasmassan kertymiseen murrosiässä. Vastaväittäjänä toimi professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto ja kustoksena professori Sulin Cheng
Lisätietoja: Tiina Heikkinen, puh. 040 567 0174. Eläkkeellä olevat liikkuivat enemmän kuin työssä käyvät. Sähköposti: tiina.heikkinen@uef.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 101. Arkija hyötyliikuntaa lisäsi omakotitalossa asuminen. Liikunlamotivaatio muodostuu liikunnallisesta pääomasta TtM Eveliina Korkiakangaksen kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja "Aikuisten l iikuntamotivaatioon vaikuttavat" tarkastettiin Oulun yliopistossa 10.12.2010. Käsitteen avulla voidaan tarkastella aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavia tekijöitä erilaisissa elämäntilanteissa. Terveydelliset tekijät olivat ikääntyvien elämässä keskeisiä. Pysyvä aktiivinen liikuntaharrastus kyseisellä aikavälillä oli yhteydessä luuston ja rasvattoman massan kasvuun ja vähäisempään rasvan kertymiseen. Liikkumista rajoittavia tekijöitä olivat kustannukset, pitkä matka sekä liikuntakaverin puuttuminen. Luun mineraalitiheys mitattiin DXA: n ja perifeeristen luiden kvantitatiivisen tietokonetomografian (pQCT) avulla. Ikääntyvät toivoivat kuntien taholta enemmän terveystarkastuksia, kuntotestauksia ja säännöllistä terveyden seurantaa. Tutkimuksen mukaan liikuntamotivaatio muodostui liikunnallisesta pääomasta, jossa on neljä toisiinsa vaikuttavaa osa-aluetta: liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena, liikunta voimavarana sekä elämäntilanteen kokeminen liikkumiselle suotuisana. den välillä sam oissa luun, rasvan ja rasvattoman massan mukaan jaetu issa ryhm issä. Ympäristön tarjoamat palvelut ja liikuntamahdollisuudet sekä arkiympäristöön liittyvät velvollisuudet ohjasivat liikunnan ja ajankäytön muotoja. Liikunnallinen pääoma tarjoaa myös aikuisille uuden näkökulman tarkastella liikuntamotivaatioonsa vaikuttavia tekijöitä ja sen myötä löytää motivaatiota omaan liikkumiseen: aina ei tarvitse yltää liikuntasuositusten tasolle, vaan kaikki lisäys liikunnan määrään on askel eteenpäin. Tavoitteena oli tutkia, miten ja paljonko ikääntyvät itäsuomalaiset liikkuvat, mitkä tekijät selittävät liikuntakäyttäytymistä ja miten elämän muutosvaiheet vaikuttavat liikkumiseen. Liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveydelle, työkyvylle ja hyvinvoinnille on paljon tietoa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Heikki Tikkanen, Urheilu lääketieteen säätiö ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Markku Alen, Lääkinnällinen kuntoutus, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto. Vastaavanlaisia myönteisiä tuloksia todettiin tytöillä, joiden aktiivisuus lisääntyi seurantajakson aikana. Pelkkä tieto ei selvästikään riitä motivoimaan aikuisia liikkumaan, sillä edelleen suuri osa suomalaisista liikkuu liian vähän. Lisätietoja: Eszte» Völgyi, puh 040 817 4898, eszte1:volgyi@ gmail.com. . Fyysinen aktiivisuus määritettiin kyselylomakkeen avulla ja kehon koostumus BIAja DXA-laitteilla. Elintapamuutos edellyttää asennemuutosta ja toimenpiteet liikuntakäyttäytymisen muuttamiseksi tulisi suunnitella yksilöllisistä lähtökohdista. Luum assa lisääntyi lineaarisesti 15 vuoden ikään asti, jolloin kasvunopeus hidastui. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa kaivattiin henkilökohtaisiin sairauksiin liittyvissä kysymyksissä ja itselle sopivan liikunnan suorittamisessa. Rasvaton massa lisääntyi käyräviivaisesti 16 vuoden ikään asti, mitä seurasi tasannevaihe. ja 18. Yhteiskunnan kannalta haastavin on se ryhmä, jota liikunta ei kiinnosta lainkaan ja joka ei tiedosta omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa terveyteensä. Lisätietoja: Väitöskilja on jullwistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis, Medica, D 1084 ISBN 97895.1-42-6375-0, ISSN 0355-3221, ISBN 978-951-42-6376-7 (PDF), ISSN 1796-2234 (Online) URN: ISBN:9789514263767. Heikkisen väitöstutkimuksen aineistona oli vuosina 2005-2007 neljässä itäsuomalaisessa kunnassa kokonaisille ikäluokille tehty postikyselytutkimus. DXAja BIA-laitteiden välillä havaittiin systemaattisia, sukupuolesta, painoindeksistä ja fyysisestä aktiivisuudesta riippuvia eroja. Tupakointi, ylipaino, alakuloinen mieliala sekä huonontunut liikkumiskyky olivat yhteydessä vähäiseen kiinnostukseen liikuntaa kohtaan. Tiina Heikkisen väitöstutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien itäsuomalaisten liikkuminen painottui arkija hyötyliikuntaan ja naiset liikkuivat enemmän kuin miehet. Tutkittavina oli 396 alussa 1013-vuotiasta tyttöä, 255 äitiä, 159 isoäitiä ja 82 miestä. Tutkimuksen tuloksena syntynyt uusi liikunnallisen pääoman käsite tarjoaa työvälineen motivoivaan elintapaohjaukseen ja liikuntaneuvontaan. Teos on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education, and Health numerona 160, 77 s., Jyväskylä 2010, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-4135-2. Mistä aikuiset liikkujat ammentavat motivaatiota 7 Väitöstutkimuksessa selvitettiin aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Rasvan massa lisääntyi jatkuvasti 11. Sairaudet koettiin voimakkaasti liikuntaa rajoittavana tekijänä ja liikkumista lisäsi huoli terveydestä. Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtaja Riitta Luoto UKK-instituutista ja kustoksena professori Anja Taanila. Tilaukset myynti@library.jyu.fi. Iältään 58-68-vuotiaita tutkittavia oli lähes 2000. Tutkimus tuo esille uusia näkemyksiä murrosiän fyysisen kasvun monitahoisista ja dynaamisista malleista ja korostaa asianmukaisen liikunnan ja ravinnon merkitystä kyseisenä aikana. Liikkumiseen motivoivat tekijät ja liikkumista rajoittavat tekijät ilmenivät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina tekijöinä. http://herkules.oulu.fi!isbn9789514263 767 / isbn9789514263767 pdf Suuri osa ikääntyvistä harrastaa liian vähän liikuntaa FM Tiina Heikkisen liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "Ikääntyvien itäsuomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä" tarkastettiin 16.12.2010 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Lisäksi selvitettiin ikääntyvien toiveita ja tarpeita liikunnan, liikuntaneuvonnan ja kunnan järjestämien liikuntapalvelujen suhteen. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljästä osaaineistosta: Oulun Voimisteluseuran liikuntaryhmissä käyviltä naisvoimistelijoilta, pienten lasten vanhemmilta sekä tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiltä, jotka osallistuivat Suomalaisen Diabeteksen ehkäisytutkirnuksen seurantaan Oulussa tai Työterveyslaitoksen toteuttamaan Elvira Counseling -hankkeeseen. Säännöllistä vapaa-ajan liikuntaa vähintään 3-4 kertaa viikossa harrasti alle puolet ikäryhmästä, mistä voidaan päätellä, että suurin osa ikääntyvistä ei harrasta liikuntaa terveyden kannalta riittävästi. . ikävuoden välillä, mutta hitaammin seurantajakson loppupuolella
Sara Mutikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksia sydämen sähköiseen toimintaan sekä sydämen sähköisen toiminnan yhteyksiä vapaa-ajan liikuntaan, kävelykestävyyteen ja kuolleisuuteen iäkkäillä henkilöillä. Sähköposti: sara.mutikainen@jyu.fi. Vastaväittäjänä toimi professori Dusan Hamar (Department of Sports Medicine, Faculty of Physical Education and Sport, Comenius University, Slovakia) ja kustoksena professori Keijo Häkkinen. Tällaisella erolla on jo kliinistäkin merkitystä, sillä korkea leposyke on yhteydessä esimerkiksi suurentuneeseen kuolemanriskiin. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Lakka (ItåSuomen yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala. -Kaikissa tutkituissa muuttujissa ympäristötekijät selittävät 28-100 prosenttia yksilöiden välisistä eroista sydämen toiminnassa, joten esimerkiksi elintavoilla on merkitystä siihen, miten sydän toimii, Mutikainen totesi. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 161, 113 s., Jyväskylä 2011, ISSN: 0356-1070, ISBN 978-951-394157-4. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 159, 84 s., Jyväskylä 2010, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-4125-3. 014-260 4656 tai 050 369 0624. Kehon rakenteen ja toiminnan muutokset sekä sydänja verisuonitautiriski alkavat kasvaa jo 10-15 vuotta ennen tyypin 2 diabeteksen diagnosointia. Lihavuus ja liikkumattomuus sekä usein myös ikääntyminen aiheuttavat terveydelle epäedullisia aineenvaihdunnallisia ja toiminnallisia muutoksia: verenpaine ja veren kolesterolipitoisuudet nousevat ja glukoosiaineenvaihdunta häiriintyy. Kestävyysja voimaharjoittelun aiheuttamia positiivisia muutoksia havaittiin myös glukoosivaihdunnassa. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä ehkäisemään sairastumiselle altistavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa ennen oireiden ilmenemistä. Korkea leposyke kertoo suurentuneesta kuolem anriskistä TtM Sara Mutikaisen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Lepo-EKG -muuttujien periytyvyys sekä yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, kävelykestävyyteen ja kuol leisuuteen iäkkäillä henkilöillä" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.12.2010. Lisätietoja: Elina Sillanpää, puh. Moni koehenkilö kertoi harjoittelun parantaneen työssä jaksamista ja tuoneen lisää iloa elämään. . Liikunnan aiheuttamat positiiviset muutokset sydämen toiminnassa voivat puolestaan vaikuttaa myönteisesti tulevaan terveydentilaan ja elinajan pituuteen. (014) 260 4594. Naisilla kestävyysharjoitteluryhmän kokonaiskolesteroli ja huonolaatuinen LDL-kolesteroli laskivat ja hyvälaatuinen HDL-kolesterolipitoisuus nousi 21 viikon harjoittelujakson aikana. Vaikka perimä siis selittääkin melko voimakkaasti sydämen toiminnassa havaittavia eroja yksilöiden välillä, niihin voidaan silti vaikuttaa merkittävästi elintavoilla, kuten säännöllisellä vapaa-ajan liikunnalla. Miehillä verenpaine laski sekä kestävyysryhmällä että voimaryhmällä. Liikuntaa harrastavien kaksosten leposyke oli lähes 10 lyöntiä minuutissa alhaisempi kuin liikuntaa harrastamattomien kaksosten. Erityisen voimakkaasti perimä selittää eroavaisuuksia leposykkeessä ja sydämen vasemman kammion relaksaatiovaiheessa.Näihin sydämen toimintaa kuvaaviin tekijöihin vaikuttavat myös ympäristötekijät. . Sähköposti: elina.x.sillanpaa@jyu.fi. Sekä pelkkä kestävyysharjoittelu että yhdistelmäharjoittelu paransivat koehenkilöiden koettua terveyteen liittyvää elämänlaatua, jota tutkittiin RAND36 kyselylomakkeella. Elina Sillanpää vertaili väitöskirjassaan kestävyysja voimaharjoittelun sekä yhdistetyn kestävyysja voirnaharjoittelun vaikutusta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten ja miesten kehon koostumukseen, metaboliseen terveyteen, fyysiseen suorituskykyyn ja elämänlaatuun. 102 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011. Vastaavasti koko kehon nousujohteisella voimaharjoittelulla voitiin parantaa maksimaalista lihasvoimaa jopa 20 prosenttia eli saman verran kuin ikääntymisen myötä voimaa keskimäärin menetetään 15 vuodessa. Tilaukset myynti@jyu.fi. Yhdistelmäharjoitteluryhmän koettu tarmokkuus lisääntyi enemmän kuin muilla harjoitteluryhmillä tai kontrolliryhmällä. Tätä näkemystä vahvistaa Mutikaisen tutkimusryhmän tekemä havainto siitä, kuinka pitkäaikaisesti ja säännöllisesti harrastettu vapaa-ajan liikunta alensi huomattavasti liikuntaa harrastavien henkilöiden leposykettä verrattuna liikuntaa selkeästi vähemmän tai ei lainkaan harrastaviin henkilöihin. Tämä on seurausta sekä liikunnan aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista, että ryhmässä tapahtuneen harjoittelun aiheuttamasta sosiaalisten kontaktien lisääntymisestä. Havaittu yhteys oli vielä voimakkaampi, kun perimän ja lapsuudenaikaisten ympäristötekijöiden vaikutus huomioitiin. Lihasmassan lisääntyminen helpottaa painonhallintaa sekä parantaa glukoosiaineenvaihduntaa. Liikunnan vaikutusta leposykkeeseen ja muihin sydämen toimintaa kuvaaviin muuttujiin tutkittiin kaksospareilla, joista kaksosparin toinen jäsen oli harrastanut vapaa-ajan liikuntaa selkeästi enemmän kuin oma kaksossisarus yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksessa korkeimpaan leposykekolmannekseen (yli 73 lyöntiä minuutissa) kuuluneilla henkilöillä oli kaksi ja puoli kertaa suurempi riski kuolla kahdeksan vuoden seurannan aikana verrattuna alimpaan leposykekolmannekseen (alle 62 lyöntiä minuutissa) kuuluneisiin henkilöihin. Mutikaisen mukaan sekä perimä että ympäristötekijät selittävät yksilöiden välisiä eroja iäkkäiden sydämen toiminnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa liikuntainterventioita, joiden tarkoitus on ennaltaehkäistä ikääntymiseen, liikkumattomuuteen tai ylipainoon liittyvien toiminnanvajavuuksien ja sairauksien syntyminen. Tilaukset: myynti@library.jyu.fi Yhdistetty voimaja kestävyysharjoittelu parantaa terveyttä, suorituskykyä ja elämänlaatua. Lisätietoja: Sara Mutilwinen, puh. LitM Elina Sillanpään valmennusja testausopin väitöskirja "Kestävyys-, voimaja yhdistelmäharjoittelun vaikutus kehon koostumukseen, terveyden riskitekijöihin, ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä ja ikääntyvillä terveillä miehillä ja naisilla" tarkastettiin 14.1.2010 Jyväskylän yliopistossa. Vertailemalla kaksosia toisiinsa pystyttiin huomioimaan perimän ja myös lapsuudenaikaisten ympäristötekijöiden vaikutus, joten liikunnalla näyttäisi olevan perintötekijöistä riippumatonta, itsenäistä vaikutusta leposykkeen tasoon. Kaksi kertaa viikossa toteutettu 21 viikon kestävyysharjoittelu johti merkittävään maksimaalisen hapenottokyvyn kasvuun sekä kehon rasvamäärän vähenemiseen sekä miehillä että naisilla
Esimerkiksi ikääntymisen tai eri sairauksien aiheuttamasta lihasmassan vähenemisestä eli sarkopeniasta kärsivien tulisi huomioida, että kestävyyden harjoittaminen rinnakkain voimaharjoittelun kanssa saattaa joissakin tapauksissa jopa estää lihaskasvun. Fleck ( Colorado College, Yhdysvallat) ja kustoksena on professori Keijo Häkkinen. Murtomaahiihdon läpimurto tapahtui 1920-luvulla, jolloin myös hiihtooppaissa kerrottiin nykyaikaisesta hi ihtoteknii kasta. Suomalaisen tasamaatradition hylkääminen ja mallien hakeminen ulkomailta synnyttivät ristiriitoja urheilujohtajien ja naisvoimisteluliikkeen johtohahmojen välillä. Aluksi kurssilaisille kelpasivat luonnon muovaamat rinteet, mutta 1930-1 uvun lopussa raivattiin rinteitä kilpailuja laskeuelukäyttöön. Karavirta tutki yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun vaikutuksia ikääntyvien miesten ja naisten hengitysja verenkiertoelimistön sekä hermo-hhasjärjestelmän toimintaan ja sydämen autonomiseen säätelyyn. Suomalaiset hiihtokeskukset syntyivät aluksi murtomaahiihdon kilpailupaikkakunnille. Pujottelu ja tunturihiihto Suomessa 1920-luvulta 1960-luvulle" tarkastettiin 21.1.2011 Helsingin yliopistossa. Vain harvat paransivat huomattavasti sekä kestävyyssuorituskykyä että voimantuotto-ominaisuuksia samanaikaisesti. Media terveyden lähteillä FM Ulla Järven journalistiikan väitöskirjan "Media terveyden lähteillä Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa" tarkastettiin 29.1.2011 Jyväskylän yliopistossa. Väitöshi rjaa myy väittelijä. 0356-1070, ISBN 978-95 J -39-4141-3. Kestävyysharjoittelu vaikutti suotuisimmin sydämen autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan säätelyyn pienentäen siten sydänja verisuonisairauksien riskiä. Suomessa hiihdettiin kilpaa ensimmäisen kerran 1800-luvun lopussa, silloin kilpailtiin tasamaalla tai merenjäällä. 0500 839044. Alppihiihdosta oli muotoutunut oma lajinsa, jossa toiminta keskittyi pujottelurinteisiin. Koska kestävyysja voimaharjoittelulla on erilaiset fysiologiset vaikutukset suorituskykyyn ja terveyteen, nykyiset Iiikuntasuositukset ikääntyvälle väestölle sisältävät sekä kestävyysettä voirnaharjoittelua kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Talvimatkailun seurauksena syntyi Ruotsin esimerkin mukainen tunturihiihto, joka oli vastine keskieurooppalaiselle alppihiihdolle. Kanervan väitöstutkimus on analyyttinen esitys alppihiihdon alkuvaiheista Suomessa. 014-260 2079 tai 040 7157012. Sähköposti: jari.hanerva@lts.fi. Teos on jul/wistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 162, 108 s., Jyväsliylä 2011, ISSN. Kauniaisissa sijainneen Bad Grankullan kylpylän rinteen rakentamisen, ensimmäisten pujottelukisojen ja tunturihiihdon innoittamana kartoitettiin paikkoja, joissa voitiin harjoitella käännöstekniikkaa. lnterventiotutkimukseen osallistui yhteensä kaksisataa vapaaehtoista 40-67-vuotiasta miestä ja naista Jyväskylän seudulta. Talvinen Lapin matkailu Suomessa käynnistyi SNLL:n aloitteesta kevättalvella 1933. Vastaväittäjänä toimi professori Steven J. Tutkimuskohteena on suomalainen hiihtokulttuuri ja erityisesti alppihiihto ja siihen liittyvät ilmiöt kansatieteen näkökulmasta. Vastaväittäjänä toimi dosentti Sanna Kaisa Spoof Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mika Lavento. Harjoittelun fysiologisissa huomattavaa telua, vaikka aikaansaamissa muutoksissa oli yksilöllistä vaihkaikki toteuttivat saman, tarkasti kontrolloidun yhdistetyn kestävyysja voimaharjoitteluohjelman. Myös oikeanlaisella harjoittelun rytmittämisellä voitaisiin päästä parempiin tuloksiin. 20110 Jyväskylän yliopistossa. Tunturihiihto muuttui Suomessa toisen maailmansodan jälkeen retkihiihdoksi, jossa korostui merkityillä latureiteillä hiihtäminen. Kestävyysja voimaharjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä LitM Laura Karavirran valmennusJa testausopin väitöskirja " Yhdistetyn kestävyysja voirnaharjoittelun vaikutukset hengitysja verenkiertoelimistön sekä hermolihasjärjestelmän toimintaan ja sydämen autonomiseen säätelyyn ikääntyvillä miehillä ja naisilla" tarkastettiin 26.1. Kestävyysharjoittelun positiiviset vaikutukset voivat ilmetä jo kahdella viikoittaisella harjoittelukerralla, kun harjoittelun intensiteetti on riittävä. Lisätietoa: Jari Kanerva puh. Suomen Naisten liikuntakasvatusliiton (SNLL) 1920-luvun lopussa kehittämä naisten pedagoginen hiihdonopetus poikkesi totutusta. Alppihiihdon alkutaival. Tilauhset myynti@Jyu.fi. Taudeille annetaan mediassa usein hirualappuja, kun kerrotaan, kuinka kalliiksi esimerkiksi diabetes, LIIKUNTA & TIEDE 48 • 1 /2011 103. Karavirran tutkimuksen perusteella harjoitteluohjelmien yksilöllisyyteen tulisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota pitäen mielessä terveyden kannalta tärkeimmät tavoitteet. Lisätiewja: Laura Karavirta, puh. Vasta rinteiden raivaaminen, hiihtohissien rakentaminen ja alppihiihtokilpailujen organisoituminen synnytti eroja tunturihiihdon ja alppihiihdon välille. Kestävyysharjoiuelu ei merkittävästi paranna lihasvoimaa eikä voimaharjoittelu kestävyyssuorituskykyä, joten Karavirta suosittelee ikääntyville edelleen sekä kestävyysettä voimaharjoittelua terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Karavirta havaitsi, että vain erikseen toteutettu voimaharjoittelu johti merkittävään lihassolujen koon kasvuun. Kun SVUL: n hiihtojaoston lähtökohtana oli hakea ratkaisuja perinteestä, voimistelijanaiset hakivat vaikutteita ulkomailta. . Ikääntyvien ihmisten kestävyyden ja voiman yhtäaikainen harjoittaminen on hyvin yksilöllisistä ja haasteel Iista. Sähhöposti:laura.Jwravirta@Jyu.fi. Sydämen autonomista säätelyä tutkittiin epäsuorasti sydämen sykevaihtelua mittaamalla. He toteuttivat ohjatusti 21 viikon ajan joko pelkää kestävyystai voirnaharjoittelua kahdesti viikossa, yhdistettyä kestävyysja voimaharjoittelua yhteensä neljästi viikossa tai kuuluivat kontrolliryhmään, joka säilytti fyysisen aktiivisuutensa ennallaan. . Vastaväittäjänä toimi professori Esa Väliverronen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Salokangas. . Se oli 1940-l950-luvuilla lähes yksinomaan kilpaurheilua. Murtomaahiihdon ja alppihiihdon tiet erosivat lopullisesti toisen maailmansodan jälkeen. Pujottelu ja tuntur ihiihto Suom essa 1920-luvu lta 1960-luvu lle FM Jari Kanervan kansantieteen väitöskirja "Alppihiihdon alkutaival. Tarmokas yhteistyö Suomen Matkailijayhdistyksen, Valtion Rautateiden ja urheilujärjestöjen kesken synnytti suoranaisen matkailuboomin, jonka kruununa oli Pallastunturin tunturihotellin vihkiminen käyttöön talvella 1938
Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina 1904-1979" tarkastettiin 1 iä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 5.2.2011. 050 559 7964. fi. Potilaiden haastatteluissa rahan ja sairauden liitto kuitenkin vaietaan kuoliaaksi, vaikka vakava sairaus voi viedä keskituloisenkin ihmisen perheineen taloudelliseen ahdinkoon. SähhöposLi: ulla.jarvi®fimnet. Uusien lajien leviämisen myötä Kuopioon perustettiin uusia uinnin, talvi uinnin ja urheilusukelluksen lajiseuroja. Media on antanut sairauksille sanat. Uinnin kansalaistoiminta on historian kuluessa muuttunut jatkuvasti, mikä on näkynyt myös kuopiolaisen uinnin nousuissa ja laskuissa. Tutkimus osoittaa uinnin toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön eriytymiskehityksen. Samalla uimaseuroissa uintiurheilun muodot alkoivat eriytyä lajijaostoiksi, Uinnin kansalaistoiminnan varhaisena tavoitteena oli edistää ensisijaisesti uimaopetusta ja hengenpelastusta sekä toissijaisesti kilpaurheilua. masennus tai sydäntaudit tulevat yhteiskunnalle. 209 s.,.Jyväshylä 2011, ISSN: 459-4323; 150, ISBN 978-95.1-394183-3. Järven mukaan terveysjournalismi on edistänyt potilaiden oikeuksien haltuunottoa suomentaessaan ja selittäessään lääketieteellistä terminologiaa. Tutkimuksen aineistona ovat olleet muun muassa vuoden 2004 sai rausai heiset tiedotteet, kaksi lääketieteen toimittajien kyselyä, Helsingin Sanomien läsk ikapina-kampanja, Ylen Elämä pelissä -ohjelrnasarja sekä Hyvä Terveys -Iehden potilastarinat. Työläisurheilun näkökulmasta vielä 1970-luvulla kilpaurheilun nähtiin kahlitsevan tiukoilla säännöillään liikunnan monipuolisuutta. . Matkaniemi tarkastelee tutkimuksessaan kuopiolaista uintia paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä. L900-luvun alussa uinnin kansalaistoimijoiden tärkeänä toiminnan motiivina oli filantrooppinen arvopohja, jonka mukaisesti yläluokkaiset miehet halusivat saattaa uimataitoa tavallisen kansan, erityisesti nuorten, keskuuteen. Uintitoiminta vauhditti osaltaan kansalaisyhteiskunnan syntyä Filosofian lisensiaatti Tero Matkaniemen Suomen historian väitöskirja "Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä. matlwn iem i®lahtifi 104 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 11201 1. Kuntouinnin harrastaminen eriytyi kansalaistoiminnan ulkopuoliseksi, ihmisten omaehtoiseksi toiminnaksi. Helsingin Sanomien läski kapinaa ja Ylen Elämä pelissä -ohjelmasarjaa tutkinut Järvi havaitsi median katseen kohdistuvan yksilöön. jutut uusista sairauksien tutkimusJa hoitomenetelmistä, lääkkeistä tai tutkimukset tautien synnystä ovat tämän lajityypin journalismia. Lisätietoja: Ulla.Järvi, puh. 040 73 78614. Median ansaintalogiikkaan tosin sopii, että ihmiset saadaan syyllistymään ja ostamaan omin varoin kalliita terveyttä edistäviä tuotteita tai palveluita, joita media itse mainostaa. Suunta on ollut myös päinvastainen. Sähköposti: tero. Järven mukaan tällainen hokema on omiaan lisäämään sairauksiin liittyvää stigmaa ja häpeää. FL Tero Matkaniemen väitöstutkirnus osoittaa, että uinnin "toiminnallisen eliitin" aktiivinen verkostoituminen vaikuui huomattavasti liikunnan kansalaistoiminnan paikalliseen kehitykseen. Sota on aina hyvä bisnes, ja sota läskiä vastaan erityisen hyvä bisnes,Järvi väittää. Tieteellinen terveysjournalismi sitoutuu asiantuntijuuteen ja sen keskeinen arvo on t iedeusko. Uintiin kuten muihinkin liikuntaharrastuksiin kuuluvat toiminta-aktiivisuuden vaihtelut, jotka kytkeytyvät usein elintapojen muuttumiseen. Matkaniemen tutkimus osoittaa, että kiinnostus uinnin moniin muotoihin, kuten kuntouintiin, korostui kuopiolaisen uinnin kansalaistoiminnassa 1960-luvulta alkaen. Terveystaloustiedeuå ja esimerkiksi lääkeyhtiöitä ja muita terveydenhuollon yrityksiä koskevat jutut kuuluvat tähän lajityyppiin. jyufi. Päätös uimahallin rakentamisesta Kuopioon syntyi kansalaistoimijoiden ja julkisen hallinnon pitkällisen vuorovaikutuksen tuloksena. Median näkökulma on usein, että "sairas käy kaikkien kukkarolla". Väitöskirjassa Järvi jakaa terveysjournalismin kolmeen lajityyppiin. Vaikeistakin sairauksista kuten syövästä tai masennuksesta voidaan nykyisin puhua niin työpaikan kahvipöydässä kuin sukujuhlissa. Taloudellisen terveys journalismin juuutyyppejä ovat uutiset ja taustajutut terveydenhuollon hallinnosta ja valtakunnallisesta terveyspolitiikasta. Inhimillinen terveysjournalismi kumpuaa individualismin arvoista tukeutuen pelon ja toivon retoriikkaan. Tyypillisiä inhimillisen terveysjournalismin juttutyyppejä ovat sairaustarinat eli potilaiden kuvaukset itsestään Ja elämästään kumppaninaan Joko sairaus tai vamma. Nykyisessä terveyspoliittisessa keskustelussa korostuu yksilön velvollisuus huolehtia terveydestään. Lisätietoja: Tero Matlwniemi, puh. Tuolloin työläisurheilijat toimivat ponnekkaasti kuntouinnin edistämiseksi, mutta nämä pyrkimykset syrjäytettiin kilpaurheilun tieltä. Vaikka uinnin kansalaistoiminta perustui vapaaehtoisuuteen, Kuopion kaupunki oli liikuntakuluuurissa vahva toimija. Teos on julhaistu sarjassa .Jyväshylä Studies in /-lumaniLies no 150. Matkaniemen mukaan kuopiolaisen uinnin kansalaistoiminnan taival vuosina 1904-1979 osoittaa paitsi seuratoiminnan historiallisen merkityksen myös uinnin kansalaistoiminnan tarpeellisuuden tulevaisuudessa. Uinnin kansalaistoiminnan muutokset heijastelevat pienyhteisön, liikuntakulttuurin ja koko suomalaisen yhteiskunnan yleistä kehitystä. Kun harrastajakierto eteni ja yhteiskunta keskiluokkaistui, uinnin kansalaistoimintoihin ohjautui uudenlaista väkeä. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kalervo llmanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Arto Nevala. Useat aktiiveista olivat tärkeitä vaikuttajia monissa urheilujärjestöissä. Taloudellisen terveysjournalismin arvoksi nousee yhteisöllisyys, mikä ilmenee lajityypin suosimassa yhteisen uhan ja hyödyn retoriikassa. Media on siten rakentanut yhteistä kieltä potilaiden ja lääkäreiden välille. Uinnin kansalaistoimijat ovat välittäneet aatteita, ideoita ja ajatuksia ympäröivästä yhteiskunnasta. Näin sivuutettiin esimerkiksi elintarviketeollisuuden, työnantajien, koulun, valtiovallan ja jopa terveydenhuollon yhteisöllinen vastuu terveyden edistämisestä. Kun media vaikenee sairauksien taloudellisista vaikutuksista ihmisten elämään ja pitää esillä vain sairauksien kansantaloudelle aiheuttamia kustannuksia, hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus yhteisvastuusta hämärtyy. Tieteellinen terveysjournalismi perustaa faktansa ja kielensä tieteelliselle tutkimukselle. Järvi muistuttaa väitöskirjassaan myös suomalaisen terveysjournalismin ansioista. Tilauhset: myy11Li®lilm11y
. . Etunimi. . ~ C ctl :::, ... . . . Muuta palautetta . . C c:::, :: :::::i c:::, 0.... Etunimi. 1c:::, PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1 /2011 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 . Finnish Soctety of Sport Sciences r lt ·;• •• ·-~ ~•-\ \:r,:, ;· ~~ --~•--t' ';/~·-., . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. sivulla. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. Sähköposti . sivulla Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (11-3112.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. (1) ca "' => :::::i ~ ca -"= CI) Voi "' ca ~ (1) !:i -"= .§ L.U ca LJ.J C ::c E ui (/) CI) ':3 :,.:: C 0.. ..... . 2011 alkaen Peruutan tilaukseni Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. Postitoimipaikka .. sivulla .. 1<untmest 1. 3 . Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaaja rekisterin ylläpitoon. ; ~.,~-::·,i;t, :~·-}f-:;~Hi:<:. .·;tf siti .... . Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. ) 4>,,, 4>,,. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 8.4.2011 mennessä. al'"i; 1.,~ ' ,''..-· ... Sähköposti. . . . ................... Postinumero .. . 10 %:n alennus seuran Julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa). Itselleni D Lahjaksi Ovuositilaus 37 euroa/2011 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi Opiskelijatilaus 22 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan Jäseneksi 36 euroa/2011 DYhteisöjäseneksi 160 euroa (kysy lisääl) Opiskelqejäseneksi 21 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani Muutan tilaukseni jatkuvaksi Muutan osoitteeni ./. . ~ Q) c:r ::::, => .sl .'.r; ~ (/) :,.:: -~ g (1) <( 'lijLnC[ ~ 111> i== C :::::ic-, :::::i C c:::, (/) ..::,(. . . Myös muu palaute on tervetullut. a~1<ser' Cir' 11]8 ) . . <( == c:r (1) . ..... Puhelin. . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. . ~~. . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2011 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . Jakeluosoite
Posterit voivat olla joko tietedlisli, kiydnnöJliail/ammatillisia tai menetelmii/hankkeita aittelevii. Sen jilkeen tehdyisti peruumksisca vdolmaan koko seminaarimakau . 010 778 6606, jenne -kamsnla@lts.fi Taala Valli (ilmoittautuminen} puh. fJ:.Ja•t•n•~ Viimeinen vdoitukscton peruutuspiivi on perjantai 11.3.2011. ~ ,Joaae 1<a...a. (ohjelma) puh. 2hh: 88€ / vrk Kiintiön viimeinen varauspäivi on ma 14.2.2011 Hotelli M1111a Klaa, Rautatienbtu 21, 15110 Lahd puh. Ilmoita varausta tehdasäå varaustunnus "Kuntocatauapii'Vit•. 1 778 6601, tuula. VUmeinen ilmoittautum.ispiivi on maanantai 7.3.2011. valli@lcs.6). ~ Osallistujat varaavat ja maksavat majoitukset itae. Osallimunismaks lulwtetaan ctukiteen. Osallistuj ille on varattu kiintiöt sewu.vim hotdleista. Scandic Lahti, Vaijärvenkatu 1, 15100 Lahd, puh. 03 339 3911, mikko.heinonen@scandicbotels.com lhh: 78€ / vrk. Mukaan mahtuu 130 ilmoittautum.isjirjcstyksessä. Maksu veloitetaan myös siini tapaulcaessa, etti peruutusta ei ole tehty eiki oallisruja ole saapunut paikalle. Osallimuniscn voi silrtlli toildle henkilalle (siirrosta ilmoitus tuula. ~ ' •• 1 Väestön kunto rapistuu :i.-24.:i.20'1'1 Puolustusvoimien Urheilukoulu Hennalan kasarmialue, Lahti Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa S 1: ~VII Ni\i\111 N TII: D OT ttmD ,tt, fhfl1b:m Osallisnun ismak.su 220 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenct 170 € (yhteisöjäsenilti eddlytetiän yhteisilmoinauaunista) LTS:n opiskdijajäsenct (opiskdijakortrl tai vastaava aitettivi) 140 € Hinnat sisiltivit scminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltadlaisuuden buffet-illalUsen. Abstrakti t Jätetiin osoiteessa WW1U11D 1"1111111 1 act perjantaihin 18.2.2011 klo 16.00 mennessä. Laskun maksamatta jittimisti d tulkita peruutuksena. [T1m.fJFM i 1 111ft 1 [:) 11 Ilmoittaudu osoineasa ~ tai puhelimitse 010 778 6601. 03 544 9000, inro(tmustalåssa.com 1 hh: 63€ / vrk. 2 hh: 76€ / vrk Kiintiön viimeinen varauspiivi on ma 28.2.2011 ITl:tlt#l~ Piivilli voi aitdli kuntocestumiseen llluyvii tuddmustulobia sekä hankkeita. Suomenkieliaet abstrabit julkaistaan KuntotestauSpiivilli oaallistujille Jacttav-a matcriawla. valli@lrs.fi
vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos Testaajakoulutus Puolustusvoimissa liikunrasuunnirtelija Kai Pihlainen, Pääesikunta Turvallisuusalojen kommenttipuheenvuorot edellisiin luentoihin (poliisitoimi, pelastusala, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos) LOUNAS Terveydellisten riskien arviointi ja testin valinta kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm, Työrerveyslai tos VlRKISTYSTAUKO Demonstraatiot (3 x 25 min klo 15.00, 15.30 ja 16.00) osallistujat jaetaan 3 ryhmään ja kukin ryhmä osallistuu kaikkiin demonstraatioihin • savusukellustestirata videolta (auditorio) vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos • lihastasapainokartoitus (luokka Viren) fysioterapeutti Sari Räsänen, Puolustusvoimien Urheilukoulu • varusmiesten lihaskuntotestit (pallosali) kapteeni Pertti Laamanen, Puolustusvoimien U rhei I ukoul u • demonstraatioiden yhteenveto klo 16.30 (auditorio) 17.00 Aikaa liikkua 15:00 Ohjattu Milirary-rraining pallosalissa klo 17.15 18.00. Kuntosali, kamppailusali ja saunat käytettävissä. 1(1:Sl(l\fl 11(1(0 2:t:i.20'1'1 09:00 09:30 09:35 09:45 10:00 10:40 11.20 12:00 13:00 Posreri näyttely TYÖKYKY 13:30 Kuntoja terveysmuuttujat työkyvyn osatekijöinä Rajavartiolaitoksen ylilääkäri evp Pertti Asplund 14.00 14:30 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI Avaus kun rorestausval iokunnan puheenjoh raja Puolustusvoimien johdon tervehdys henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Katumaa Urheilukoulu esittäytyy Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Reima Kuursa Työn vaatimukset ja toimintakyvyn edellytykset turvallisuusaloilla mitä ja miksi testataan. 20:00 Iltatilaisuus Lahden upseerikerholla t&; LTS Uikuntatietee/1/nen Seura ,, " 1 TDHSTi\124.:i.20'1'1 I .• ERITYISOLOSUHTEET 09:00 Kuumissa olosuhteissa työskentelevien kuntotestaus ja kuumatyöstä palautuminen vanhempi tutkija Juha Oksa, Työterveyslaitos 09:45 Univaje ja vireystila sekä niiden testaaminen ja tutkiminen puhuja avoin 10:30 VlRKISTYSTAUKO SEURANTATUTKIMUKSET 11.25 11.50 11 :00 Kuntotestit TULE-sairauksien ennustajana varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus väitöskirjarutkija Henri Taanila, UKK-instituutti & Sotilasläaketiereen Keskus Reserviläisten fyysinen kunto, kehon koostumus ja terveys sekä niiden väliset yhteydet professori Heikki Kyröläinen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Fyysisten suorituskykytestien ennustearvo suhteessa palomiesten koettuun työkykyyn erikoistutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos 12:15 LOUNAS HARJOITTELUN OHJELMOINTI JA SEURANTA 13:15 14:00 14:45 Nettipohjainen harjoittelun seuranta liikunnanopettaja, merivartija Jouni Kähkönen, Rajaja rnerivalvontakoulu FireFit-testitulokset harjoitusohjelmaksi esimerkki pelastusalalta fysioterapeutti Juha Koskela, Tampereen Urheilulääkäriasema tuotepäällikkö Ari Mänrräri, UKK Terveyspalvelu Oy Yhteenveto Pidärerään oikeuder ohjelman rnuuroksiin
Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmista. Ihmisen biomekaniikkaan keskittyvää suomenkielistä oppikirjaa alalla ei kuitenkaan ole ollut. Biomekaniikkaa hyödyntävät työssään erityisesti liikunnanopettajat, valmentajat, lääkärit, fysiologit ja fysioterapeutit. Kirjauutuus! Kari K N·· auranen una Nurkka tM!Jli&rtlJJlfkml unnan Ja terveydenhuoll on ammattil . 010 778 6601. LTS Liikuntatietee/1/r,en Seura ' www.lts.fi p. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille -kirja perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä. ill ars e Biomekaniikkakoulutusta on annettu Suomessa vuosikymmeniä. Lopuksi näkökulmat yhdistetään yhtenäiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi