AIVOT AKTIVOIVAT ~!.IIKKUMAAN tLIIKUNTA AKTIVOI Liikunta&T,ede 1 ss3-2013 i l ;TUTKIMUSARTIKKEUT 2012 OSt 11 / '. // un a-;',TIEDE UUSI URHEILU YKSILÖLLISESTI YHDESSÄ ,I ... -,.
Sama LOteamus pätee aikakauslehden aikajanalla. 1 Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Ennen uuua lehteä alan kirjoittelun nähtiin olevan liian itsestään selvää. Tämä luvau iin toteuttaa esittelemällä urheiluun ja liikuntakasvatukseen kohdistuneita tutkimuksia Ja tutkimustuloksia tarkastelemalla eri tavoin alueella esiin nousevia ajankohtaisia ongelmia. ,:· ,., . artikkelissa erityisesti viita t · 50. Lehden pyrkimyksenä oli alkuvaiheen hahmotusten mukaan löytää tuosta laajasta ainesrnäärästä olennainen, muokata sitä ja tallentaa se sen hetken ja huomisenkin päivän lukijan tarpeeksi. STADIONIN ENSIASKELEISTA 50VUOTTA Kuva: MJJMäkmen Liikunta &Tiede 1/2013 PASI KOSKI ~., ~ , .. Tämän päivän kiikareilla asiaa tarkasteltaessa joutuu nöyränä ottamaan laki n päästä ja kunnioituksella toteamaan lehden taustajoukkojen olleen kaukaa viisaita ja aikaansa edellä. • hmiselämässä 50 vuolta on pitkä aika. "Urheiluelämää koskeuelevan keskustelun vapaata foorumia on kaivattu jo kauan". 1 \ Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä : kuvitusku,vissa esiintyvillä henkilöillä, _ 1\ e, henkdoma ole yhteytta as1antunt11a-1 ;, artikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ~ ~ ellei kuviin. Tämä silmiesi alla oleva julkaisu on Liikunta & Tiede -lehden 50:nnen vuosikerran ensimmäinen numero. ' t, . Lehti on vuosien varrella muotoutunut alan merkutäväkst kansalliseksi foorumiksi. "', .. Näytenumeron alkuteksteistå heijastuu epävarmuus siitä, että löytyisikö liikuntatieteelliselle urheilun ja liikuntakasvatuksen säännöllisesti ilmestyvälle erillisjulkaisulle sijaa ja lukijakuntaa. "'-.l ' . Heti alkuun korostettiin, että Suomen mahdollisuudet liikuntatieteiden alalla ovat rajalliset ja tästä syystä lehden oli syytä pitää lukijakuntansa perillä myös muiden maiden urheilututkirnuksesta ja kansainvälisen kehityksen tasosta. Jää on kantanut jo puolen vuosisadan ajan. Eila Huuskanen-Himrna , Mikko Salasuo ,· Arja· Sää kslahti '\ ~ ) , Kannen,kuva: . .,. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki .. Joukossa on sellaisia nimiä kuten Lauri Pihkala, Hilma Jalkanen, Paavo Teräsvirta, Kalevi Heinilä, Aarni Koskela ja jukka Wuolio. Lehden påätarkoitukseksi muotoiltiin Kailan sanoin "koko liikuntakasvatuksen Ja urheilun alueen kåsittåvän tiedon ja teorian kartuttaminen". "Urheilusta kirjoitetaan valtavasti", "Jotta määrästä päästäisiin laatuun, tarvitaan seuloja". Kiitos kuuluu alkuvaiheen taustajoukkojen lisäksi myös liikuntatieteistä kiinnostuneelle lukijakunnalle ja erityisesti aktiiviselle kirjoutajajoukolle, joita ilman ei näin urhea taivallus olisi ollut mahdollista. Lehden ensimmäisen päåtoimittajan Osmo L Kailan mukaan ensin kokeiltiin kepillä jäätä, multa seuravassa numerossa hän jo vakuuui jään olevan kantava ja turvallinen. pasi.koski@utu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti; toimisto@lts.fi internet: www.Jts:fi . 1, .-...,, '··Folio RM/Eva Ankarvall :,,j;' Ulkoasu: Leijart ·~~) Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura r 1 y Liikunta & Tiede on myös · Liikunnan jaTer~ey§tiedon., opettajat rf n jäsenetulehti: t. Se ei kartoittanut, eikä eritellyt toimialaan liittyviä ongelmia. Näyienumeron kirjoiuajakurna on kavalkadi suomalaisen liikuntakuluuurin ja liikuntatieteen historiaa. Lehden ensimmäinen varsinainen vuosikerta ilmestyi Stadionnimisenä vuonna 1964, multa sitä ennen julkaistiin jo vuotta ennen yksi näytenumero. vuosikerta \ ISSN-L 0358-7010 ~ '11 ·1. Paino: ,· Forssa Print 2013 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euro~ ·--..
Jaana Kari, Jyrki Komulainen, Pilvikki Heikinaro-Johansson 60 Yleisopetuksessa olevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suornälaisnuorten vapaa-ajan liikuntasyyt. Kalervo llmaf;Jb 108 Hiihtosau sta golfmailaan liikunta~ kulttuurin ähihistoriaa. 30 Kisojen televisiointi puhutti. R11tta-Ma11a åmålåinen 102 IN MEMOR1IAM Paavo Seppänen 103 IN MEMOR I AM Mikko Pehkonen POHDITTUA 104 Lumeyhtei öllisyys eristää, masentaa ja tappaa. "Millä tavoin urheilu kaiken kaikkiaan vaikuttaa ja myös jatkuvasti muuttuu tässä tämän hetken televisio ~ ~a ~ n tekniikan luvatussa maailmassa" kvsv ·· . Pasi Kos¾i 4 Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos. r Joanna Rintala, Sanna Pelotneki, Pilvikki Heikinaro-Johansson 45 Kertomuksia koululiikunnasta suoritta-c.L> misesta yhdenvertaisuuteen. Pauli Rintala, Lilja Grönroos, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Marja Kokkonen AJASSA ~ 98 Mirjcl Hirve salosta liikuntapedagogiikan professori 98 Sarianna S pilästä liikuntagerontologian B .$. Markku Ojanen s26 --.. Markku Jokisipilä TUTKITTUA 110 Tutkimusu 117 Väitökset 3+. professori 98 Tieteen ka sallinen termipankki. Vilppi ja vedonlyönti eivät ole uusia ilmiöitä. Matti Hintikka~ 107 Tuh.ti tieto irja urheilulajeista. sa Rovio LUETTUA 106 Tarinaa Tar on taipaleesta. Marjo Rinne ;::-24 POLTTOPISTEESSÄ: Lupaus Kari Kesk~ 24 Liikunta & Tiede 50 vuotta. Channel 4: kisatelevisiointi herätti kansainvälistä ihail Toni Piispanen, David Legg 32 Terveyslehti opastaa, kannustaa j asiapitoisesti. D \ yhdeksäsluokkalaisten kokemina. Tiina Kujala 52 Liikunnan sivuaineopintoihin integroitu ohjattu harjoittelu luokanopettajaksi opiskelevien ammatillisen kehittymisen tukena. Uudempi L.ifjk~~ n urheilun taloudellisen perustan rapautu~n: Hannu Itkonen · 15 Ikääntymiseen liittyvää muistitoimintojen heikkenemistä voidaan torjua liikunnalla. i i) Mikko Piispa • 10 Urheilun riskit, uhat ja uhrit. dollarin arvosta. Lauri Laaks 29 Lontoon paralympialaiset kuinka he se 1---------+------------------tekivät. 99 REPOPA-ha~ nke kartoittaa tutkimustiedon käyttöä liik nnan politiikkatoimissa. pääkirjoituksessa vuonna 1963_ 95 EMERITUS IHMETTELEE: Minne menet .,,-..,,,,-suomalain n yliopisto. Toimintatu kimukseen osallistuneen perheenäidin liikun asuhde osana identiteettiä. TÄSSA NUMEROSSA 2 PÅÅKIRJOITUS. Stadionin ensiaskelf?3 50 vuotta. Lontoon paralympialaisiin myytiin ~ yli 2,7 miljoonaa lippua, yhteensä yli 70 rry~ . Esa Rovio, nita Saaranen-Kauppinen, Marjukka P kkalainen, Liisa Lautamatti 75 Teknologia käyttö ja vaikuttavuus aikuisten liikuntaan iittyvissä interventiotutkimuksissa järjestel ällinen katsaus. Joko kohta olisi ai~ 26 Paralympiaurheilusta innovatiivisen pe~ keskustella ulkisesti siitä, mihin Suomen soroinnin alue. Aino Sarje rv-) 93 Kirjoitusku su ja aikataulu 2013 94 Kirjoitusoh eet 2013 37 TUTKIMUSARTIKKELIT 2012 OSA 11 38 Mieluisat ja epämieluisat koululiikun a1/J. Tuulikki Sjögren, Minna Haa akoski, Sirkku Kosonen, Ari~ ein nen 86 Naisten tel nevoimistelu 1900-luvun ,0 ) Suomessa. Pirjo Koinutsit: n 20 Aivot aktivoivat liikumaan, liikunta aktivqiZ.._ Q aivoja. Toni Piispanen, David Leg yliopistolait sta ollaan kuljettamassa ja miksi. Kurinalaisen, vain voittoon tähtäävän kilpailemisen sijaan yhteisölliset, eläm~kselliset ja este~~ aspektit ovat nousseet uuteen arvoon. 2 Säännöllinen liikunta yoi pienentää Alzheim~ taudin vaaraa jopa 45 prosenttia. Aivot tarvitsevat koko kehon aktivoim~a/ hyvän toimintakyvyn ia hyvinvoinnin säilyttämiseksi. ~ 60 Mikä sieni hmasto siellä alla piileekään. Toni Piispanen, David Leg
Muuttunut Suomi, muuttuva Suomi Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt merkittävän murroksen, jonka käännekohta on reilun 20 vuoden takana. Tämän artikkelin pohdinnat nousevat nukimusaincistornmc analyysista ja siten myös väliraportin teemoista (Piispa 2013a & h), sekä omista havainnoistani nuorisouukljana ja urheilun seuraajana ja tarkkailijana. Suomalaisen urheilun maisema on muuttunut merkittävästi viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Tutkimusta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 125 laadullisesta clämäkcrtahaastuuclusm, 1 Iaastatclluista 81 on suomalaisia huippu-urheilijoita. Siten tama kirjoitus on yhdistelmä tutkimusartikkelia ja aikalaisdiagnoosia (Noro 2000). T ässä artikkelissa käsittelen suomalaisen urheilukulttuurin muutosta pohjatcn Nuorisotutkimusseuran puitteissa toteutettavaan tutkimushan kkccsecn ,'v1rncstyjic11 clä111ii11/wllw selittäviä tchi_jöitii /111ippL1-L1rlici/i_joidc11 ja lwltt1H11foscwjie11 elämässä. 15 huipun kynnyksellii lopcuancua urheilijoita ja 29 menestyneitä taiteilijoita. Hankkeen puitteissa on jo julkaistu väliraportti (Piispa & Huhta 2013). iJ 1 1 Tämä on seurausta laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka heijastuu niin urheilun jokapäiväiseen harrastamiseen kuin huippu-urheiluunkin. Tätä murrosta, siirtymää "vanhasta Suomesta uuteen Suomeen", Mikko Kuva: VASTAVALO!MATTI KOUTONEN LIIKUNTA 8 TIEDE 50, 1 /2013 5. il Kurinalaisen, vain voittoon tähtäävän kilpailemisen sijaan yhteisölliset, elämykselliset ja esteettiset aspektit ovat nousseet uuteen arvoon
Joukkuelajeissa onnistumisen selkärankana eivät ole yksinäiset lenkit pururadoilla, suojuoksu tai askellustekniikka.Joukkuelajeissakin "työkaluna" on oma keho ja niissä menestyminen vaatii määrätietoista harjoittelua, mutta kehoa ei tarvitse samalla tavoin kurinalaisesti hioa huippuunsa kuin yksilölajeissa. Siten joukkuelajit ja elämäntapalajit ovat kasvattaneet suosiotaan ja nousseet perinteisten lajien rinnalle, useissa suhteissa jopa ohi. Hiihdon lisäksi modernin logiikan mukaisesti orientoitunutta perinteistä yksilöurheilua edustavat tyypillisesti yleisurheilulajit. Monet haastattelemarnme joukkueurheilijat kertoivatkin urheilun alkaneen kaveriporukassa pelatuissa pihapeleissä. yksilöllisen (pakko)valinnan ja projektiyhteiskunnan kautta (mm. Tämä ei tarkoita vain sitä, että uudet urheilulajit nousevat suosiossa, vaan myös sitä, että muut harrastukset haastavat urheilua (Myllyniemi 2009; Piispa 2013a). Siirtymää edeltänyttä vanhaa Suomea voisi luonnehtia modernin logiikan kautta. Uudessa Suomessa moderni logiikka on alkanut ontua ja se heijastuu myös urheiluun. Maaseudun Suomessa tilanne oli ja on yhä eri: kylissä tai maaseudulla jo pelkät etäisyydet pakottavat urheilemaan yksin tai pienemmissä porukoissa ja liikkumaan usein pitkiäkin matkoja harjoituspaikoille. Näissä on jäänteitä agraariajan Suomesta, jossa tai vei Ja hi ihdettiin, muulloin juostiin kouluun. Urheilu tarjosi myös näennäisen sivistyneen kilvoittelun kentän ja yhteisöllisten tunteiden kanavan, jonka kautta kylät, kaupungit ja kansakunnat mittelivät edustajiensa kautta. Joukkuelajien kutsu Lapsille ja nuorille joukkuelajit näyttäytyvät usein houkuttelevina, sillä niissä harjoittelu ja kilpaileminen on sosiaalista ja leikkisää. Salasuo ja Tommi Hoikkala (2013) kuvaavat osuvasti. Yhä useammat suomalaisnuoret ovat syntyneet ja asuneet koko ikänsä kaupungeissa. Lamanjälkeisen Suomen elämää ja sen muutoksia on pyritty kuvailemaan muun muassa elämänpolitiikan. Suomessakin urheilulla oli vahvasti kansallinen tehtävänsä, jossa "hiihtotaito ei ollut pelkästään liikunnallinen hyve, sillä oli myös vahva maanpuolustuksellinen juonne" (Salasuo & Hoikkala 2013). Vaikuttaakin siltä, että modernin logiikalla operoivat perinteiset yksilölajit eivät enää näyttäydy uuden Suomen kulttuuriseen maisemaan kasvaneille yhtä houkuttelevilta kuin aiemmin. Modernissa kaikki oli näennäisen selkeää: yhteiskunta nähtiin suhteellisen itsenäisiin saarekkeisiin jakautuneena ja kaikki nämä saarekkeet toteuttivat omaa f unktiotaan. Mikäli tätä joku epäilee, voi verrata vaikkapa jääkiekkoilijan ja arnpumahiihtäjän kesälomien pituutta ja sisältöä. Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) tyypittelen urheilijat perinteisten yksilölajien, joukkuelajien ja elämäntapalajien (kuten lumilautailu ja skeiuaus) urheilijoihin. Elämän on oltava "sisäisesti kaunis", itsessään palkitseva ( Aapola & Ketokivi 2005). Kaupungistumiseen tiiviissä yhteydessä ovatkin nuorisokulttuurien muuttuminen ja nuorten hakeutuminen erilaisten harrastusten pariin kuin aiemmin. Urheilun saareke istui modernin kehykseen mainiosti, urheilussa kun paremmuus havainnollistuu helposti mitattavien lukujen kautta. Karisto 1998; Hoikkala & Paju 2008; Sulkunen 2009). Sen myötä lapset ja nuoret kasvavat pihapiireissä ja naapurustoissa. Samalla nuorten.ja muidenkin, elämänkulkuun ja harrastusvalintoihin vaikuttaa yhä vahvemmin informaatioteknologinen vallankumous sekä viihdeja kulutuskulttuurin nousu (Salasuo & Hoikkala 2013). Tämä mahdollistaa vapaamman elämäntavan ja siten vaatii vähemmän kompromisseja myös nuoruudessa. Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elärnänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Ilmeisintä on median kiinnostus television ja internetin välityksellä, ja sitä kautta rahavirtojen keskittyminen joukkuelajeihin. Zacheus 2008). Urheilu ei kuitenkaan väistämättä jää tappiolle. Tällöin luovempi toiminta on usein kutsuvampaa kuin kurinalainen raataminen. Siispä kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin, eli houkuttelevampaa on ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Mediatilaa joukkuelajit valtaavat niiden spektaakkelinomaisuuden vuoksi. Siinä missä nuoret ja ihmiset muutoinkin hakevat elämältään sisäistä palkitsevuutta muun muassa yhteisöllisyyden ja elämyksellisyyden muodossa, niitä voi löytyä myös urheilusta. Joukkuelajeissa vallitsee myös yksilölajeja laajempi "taiteellinen vapaus", jos nyt ei täydellisen sooloilun sallien, niin ainakin luovia ratkaisuita suosien. Tämä näkyy muun muassa siinä, että edellä mainitut perinteiset lajit ovat joutuneet tekemään tilaa muille lajeille sekä harrastajamäärissä että mediah uomiossa mitattuna (mm. Tähän ovat vaikuttaneet ainakin kaupungistuminen, nuorisokulttuuriset muutokset, (urheilu)kulttuurin estetisoituminen ja urheilun voimakas ja globaali kaupallistuminen ja vii hteellistyminen. Tutkirnushaastatteluissamme tulikin usein esille se, että monet joukkueurheilijat kokivat eläneensä suhteellisen "normaalin nuoruuden", aikaa vievästä ja tavoitteellisesta urheiluharrastuksesta huolimatta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1/2013. Tässä kaupungistuminen on ollut merkittävässä roolissa. Urheilussa heijastuu myös modernille tyypillinen edistysusko, tuleehan kaikki tehdä nopeammin, korkeammalta ja kovempaa. Kaupungistuminen ja nuorisokulttuurinen muutos Eräs urheiluun keskeisesti vaikuttaneista viime vuosikymmenten yhteiskunnallisista muutoksista on ollut kaupungistuminen. He paikantavat siirtymän 1980-luvulle ja sitä seuranneen 1990-luvun alun laman paikkeille. Nuorisokulttuurinen muutos on puolestaan osa laajempaa tendenssiä, jossa nuoret etsivät elämältään erilaisia asioita kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Toisin sanoen joukkueurheilijan elämä ei vaadi yhtä suuria uhrauksia ja yhtä voimakasta kurinalaisuutta kuin yksilöurheilijan
On houkuttelevampaa ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. (Ks. Toisekseen sellainen kisailija, joka näyttää hapan ta naamaa vielä kilpailun jälkeenkin, eikä ole valmis paiskaamaan kättä kilpakaverinsa (joka usein on muutoinkin kaveri) kanssa, ajautuu pian lajikulttuurin sisällä hylkiöksi. Elämåntapalajit ovatkin eräänlainen kilpailemisen ja pakkomenestymisen yhteiskunnan sisäinen vastaveto. Tämä koskee niin perinteisiä yksilölajeja, joukkuelajeja kuin elämäntapalajejakin. Tämä tuli vahvasti esille tutkimushaastatteluissamme. Lajin kanssa vietettävä aika on pikemminkin "tekemistä" tai "olemista". (Piispa 2013b.) Elämäntapalajien esiinnousu Elämäntapalajit ovat vielä joukkuelajien suosion kasvua selkeämmin yhteiskunnallisen muutoksen ilmentymä. Joukkuelajien suosion taustalla lienee myös se, että ihmisten on helpompi samaistua kotikaupunkiaan tai -rnaataan edustaviin joukkueisiin kuin yksilöihin ja siten kannustaa ja seurata heitä. Kulttuurinen pääoma ja estetisoituminen Tutkimuksemme (Piispa & Huhta 2013) kertoo siitä, että menestyvät urheilijat tulevat usein hyvistä sosioekonomisista ja demografisista taustoista. Elämänrapalajeissa tekemisen vapaus ja elämyksien etsiminen nousevat kuviteltuja yhteisöllisyyksiä, kurinalaisuutta ja kilpailemista tärkeämmiksi. Samalla kyseenalaistuvat kilpailemisen ja ylhäältä annettujen sääntöjen mielekkyys. Oikeastaan elämäntapalajien ympärille on kehittynyt LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 7. Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää (111111. Tämän pääoman muodostumisessa olennaista on myös lajikulttuurin sisäistäminen. Joukkuelajeissa, jotka ovat modernin spektaakkelin yksi selkeimmistä ilmentymistä, (liikkuvalla) kuvalla on ollut jo pitkään keskeinen sijansa, mutta nyt se on suurempi kuin koskaan. Vaikka sopimukset ovat usein lyhyitä, vain yhden tai muutaman kauden millaisia, ne takaavat suhteellisen varman kuukausipalkan. Elärnäntapalajit nimensä mukaisesti tarjoavat elämälle muutakin kuin vain urheilulajin: ne tarjoavat laajempaa sisältöä, jonka ytimessä ovat individualismi, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys, jopa identiteetin luominen. Haastatteluaineistornrne perusteella menestyneet joukkueurheilijat vaikuttavat olevan urheilijoista keskimäärin tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa. 2006; Hänninen 2012.) Useat haastanelernamrne elämäntapalajien urheilijat kertoivat, että heille harjoittelu on hieman vieras käsite. Siinä merkittävässä roolissa on lajin kuluttaminen ja sen esillepano (vrt. Ensinnäkin siitä kärsisi koko tekemisen Ilow, sen mielekkyys ja nautinto, estetiikkakin. Taloudellisen pääoman merkitys vaihtelee lajista riippuen (verrattakoon vaikka skeittauksen ja lumilautailun kustannuksia), mutta kulttuurinen pääoma on selkeästi kaupunkilaista, nuorisokulttuurista pääomaa. Kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin. Totta kai myös elämäntapalajeissa kisaillaan ja niidenkin piirissä tehdään rahaa,mutta varsinkin suhde kilpailemiseen on erilainen. liikuntasuhde, Koski 2004; Zacheus 2008). Televisio-oikeuksilla tehdään omaisuuksia ja kuvanlaadun parantuessa ohjaajat ja kuvaajat herkuttelevat jollain, mihin heidän alallaan ei aiemmin ollut mahdollisuuksia samassa mittakaavassa: estetiikalla. Elärnäntapalajeissa sosioekonomisen hyvinvoinnin lisäksi korostuvat kulttuuriset pääomat (Bourdieu 1986; Thorpe 2004). Aivan kuten joukkuelajeissa, myös elämäntapa lajeissa meclioituminen on ollut merkittävässä roolissa. Muutamat haastatellut kertoivat tyystin vieroksuvansa kilpailemista, eikä muillekaan kilpaileminen ole koskaan naama irvessä voittamisesta taistelua. Wheaton 2004; Harinen ym. Vaikka elämäntapalajeissa korostuu lajikulttuuri ja sosiaalisuus, ne antavat tilaa myös individualismi lie ja taiteelliselle toteutukselle. Tätä kautta elämäntapalajeissa maailmankansalaisuus ja toveruus muodostuvat usein kansallista edustamista tärkeämmiksi. Teknologisen kehityksen myötä urheilun näyttävyys (tai ainakin sen esillepano) on kehittynyt ja siten joukkuelajien on helpompi kerätä yhä lisää suosiota. Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Modernin edistyksen ja kilpailun normit, jotka vielä ovat vallalla useissa perinteisemmissä lajeissa, haalistuvat ja usein menettävät tyystin merkityksensä elämäntapalajikuluuureissa. Se on kuin sisäistetty koodista, joka kertoo mitä arvostaa, mitä tavoitella ja miten sen saavuttaa. Lajin harrastajat seuraavat omaa lajiaan enemmän, ja siten lajista on enemmän seurattavaa tarjolla, mikä vaikuttaa edelleen harrastajamääriin, ja niin edelleen, kertaantuen. Aivan huipulla palkalla voi todella rikastuakin. myös esim. Wheaton 2004). Usein palkkatuloista jää säästöjä uran jälkeiseen aikaan. Vaikka elämäntapalajit ovat pääsääntöisesti yksilölajeja, niiden harjoittaminen on korostetun sosiaalista. Niissä korostuu luovuus ja yhdessä tekeminen. Rahavirtojen suuntautuminen joukkuelajeihin näkyy myös urheilijoiden palkoissa
Se tallentaa spektaakkel in , on nykyään käytännössä kaikkien saatavilla ja sillä voi esteettisesti ikuistaa esteettisen toiminnon. Koko elärn äntapalajien taloudellinen ydin rakentuu esterisoinnille, tyyliu elylle, näyttävyy delle ja sen taltioinnille. He eiväl ole miLään vanhan Suomen reliikkejä, vaan yksinkertaisesti löyLäneeL kuLsumuksensa omasta lajistaan. Urheileminen on kasvavasti myös identiteetutyötä, tyylittelyä, esteLiikkaa ja mitä lähemmäs huippua mennään, spektaakkelia. Tästä skeittaus on loistava esimerkki: sen parissa pienelläkin rahalla harrastajat tuottavat esteettisesti korkeatasoisia valokuvia ja elokuvia. aivan uudenlainen urheilua ja kuvaa yhdistävä visuaalinen kuluuuri, jota ei enää pysty erolla maan itse lajitoirn innosta. Aikamme murros näkyy siis myös urheilussa. Samalla kun elärnäntapalajien parissa toteutetut elokuvat visualisoival esteettisen, ne saatLavat takoa suuriakin summia tekijöilleen. Mitä urheilu on suomalaisille. Urheilun kuva on muutLUnut ja toisaalta menestyminen ei enää määrity samalla tavoin kuin aiemmin. Se ei kuitenkaan ole millään muotoa pois kyseisten lajien urheilijoilta. Kyseisillä lajeilla on myös edelleen merkittävä harrastajapohjansa, vaikka se onkin kaventunut vuosikymmenten kuluessa. Loppuun onkin syylä huomauuaa, ellä yhteiskunElämäntapalajit ovat eräänlainen uuden kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä. Vastaavasti normaalina näyttäytyy elärnäntapalajeista tuttu "sisäisen kauneuden" rationaliteetti, Yllättäen perinteinen onkin poikkeavaa. Kärjistäen voisi todeta, että urheilusta on tullut välineurheilua enemmän kuin koskaan, muna tärkeimpiä välineitä eivät ole enää mailat, kengät tai puvut. Juniorija harrastajatasolla urheilulta haetaan yhä enernrnän yhteisöllisiä ja elämyksellisiä aspekteja, ei niinkään voittoon tähtåäviå. Se muistuttaa myös siitä, euä urheilu ei ole muusta inhimillisestä todellisuudesta erillinen saarekkeensa. Tätä korosLaa ja vahvistaa se, eltä liikunla on nykyään yhä vahvemmin kulutusvalinta (Salasuo &: Ojajärvi 2013). Erityisen selkeästi tämä pätee perirueisten yksilölajien edustajiin. Elärn äntapalajeissa estetiikka rn erkitsee usein myös urheilullista m en estystä, muna nuo kaksi ovat myös toisistaan irrotettavissa. EriyLyneen liikuntakultLUurin sukupolvi (Itkonen 1996; Zacheus 2008) sopiikin kuvaamaan nykypolvea, sillä sen keskuudesla on paikannettavissa useampikin toisisLaan poikkeava liikuntaorientaatioLyyppi. Paluuta vanhaan ei ole ja urheiluliikkeen sisällä lienee hyvä esittää kysymys, mitä uuden Suomen huippu-urheilulta ja urheilulta ylipäätään haluLaan. Tällä tarkoitan sitä, että urheilija on valmis uhraamaan tai lykkäämään sellaisia asioita kuten perheen perustaminen, vakaa elanto ja vapaa-aika. Tällaisessa puheessa kun unohtuu kaksi tärkeää seikkaa: ensinnäkin suomalaisten joukkueja elämäntapaurheilijoiden menesLyminen ja Loisekseen se, euä perinteisten yksilölajien harraslajapohja ja resurssil ovat aiempaa kapeammat, jolloin myös menesLyjiä tulee luonnollisesli harvemmin. Huippu-urheilusta puhuttaessa tuntuu myös usein kohLUutLOmalta, että jos suomalaiseL perinLeisLen lajien urheilijat eivät menesty yhLä hyvin kuin aiemmin, puhutaan laajemminkin suomalaisten urheilijoiden menesLymättömyydestä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, ellä perinteiset yksilölajit kärsivät yhLeiskunnallisesla ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta. Perinteisten lajien urheilijat ovaL joutuneet silmätikuiksi, joiden menestymisen syynääminen suurennuslasin kanssa ei välLLämättä ole omiaan paranlamaan heidän suorituksiaan. Tutkimusartikkelissani (Piispa 20136) esitän, että huipulle tähtäävää urheilijaa ohjaa normaalista poikkeava rationaliteetti. myös Piispa 2013a). Kuva myös kertoo, että sen ottajalla on ollut aikaa ja halua muuhunkin kuin raatamiseen. Kamera, ja sen halventuminen yhä useamman ulottuville, on elämäntapalajeille vähintään yhtä tärkeää kuin spektaakkelimaisuus joukkuelajeille. Tässäkin suhteessa elämäruapalajit ovat eräänlainen uuden Suomen kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, multa jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä (vrt. 8 LIIKUNTA& TIEDE 50 • 1/'2013. Tämä näkyy niin harraslajatasolla kuin huippu-urheilussakin. Tärkein väline on kamera. Suurimmalle osalle urheilua harrastavista se lieneekin ennen kaikkea fyysisesti ja henkisesti hyvää toimintaa, joka nostaa kuntoa ja mielenterveyttä. Lopuksi Tässä arLikkelissa kuvallu urheilukuluuurin muulos välittää rennompaa suhtauLUmista kilpailuun sekä yhteisöllisyyden ja luovuuden arvoja. Kameran tuottama kuva todistaa sisäisesti tyy dyuävåstä elämästä, se vieslittää katsojalleen ja ottajalleen arvoista, jotka eivät puhtaasti palaudu ympäröivän yhteiskunnan hengästyttävään kilpailemisen ja pärjäämisen logiikkaan. Se on leikkiä, peliä, sosiaalista kisailua ja yhä enemmän luovaa toimintaa. Pienoinen paradoksi toki muodostuu siuä, että tyylittclyn ja esteusoinnin myötä raha tunkeutuu alueelle, missä juuri sisäisen palkiLsevuuden pitäisi olla Lärkeintä
Piispa & Huhta 2013 Koski, P. & Rautopuro, J. 12000) Aikalaisdiagnoosi sosiologian kolmantena lajityyppinä. MIKKO PIISPA, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.piispa@nuorisotutkimus.fi lena Huhta ltoim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Sukupolvitutkimus ja nuorisopolitiikka. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Noro, A. 12009) The saturated society. Jyväskylä studies in humanities 191. Harinen, P. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. London: Routledge. & Hoikkala, T. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. (2013a) Pitkä ja mutkainen tie vilkaisu suomalaisten huipputaiteilijoiden elämänkulkuihin Teoksessa Mikko Piispa & Heja urheilun tasa-arvoinen tukeminen mahdollistaisi uuden urheilukulttuurin parissa menestymisen ja sen arvojen omaksumisen myös niille, jotka eivät saa parhaita eväitä kotoaan. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja nro 159. Uusi urheilukulttuuri opettaa yhteisöllisyyttä ja luovuutta, mutta ei välttämättä tavoita enää yhteiskunnan heikko-osaisimpia. (2013b) "Vapaasti olen saanut valita eikä mihkään ole pakotettu" katsaus suomalaisen huippu-urheilijan elämänkulkuun. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Salasuo, M. Helsinki: Nuorisotutkimusverskosto/Nuorisotutkimusseura. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää. led ) 12004) Understanding lifestyle sports consumption, identity and difference. Karisto, A. Tutkimus skeittareista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. nan eriarvoistuessa myös urheilu on eriarvoistunut (Myllyniemi 2012). (toim.) 12013) Epätavallisia elämänkulkuja. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto. 12008) Entä nuoremmat sukupolvet. 12009) Aika vapaalla. Turun yliopiston julkaisuja C 268. (1996) Kenttien kutsu. verkkojulkaisuja 53. (2013) Sukupolvet liikkeessä fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikumattomuuteen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston tutkimuksia 3, 189-207 Myllyniemi, S. (toim.) 12005) Polkuja ja poikkeamia. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. (Ilmestyy toukokuussa 2013.) Sulkunen, P. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 57-77 Salasuo, M. Helsinki: Gaudeamus. Teoksessa John G. Tampere: Liikuntatieteellinen seura. Aikuisuutta etsimässä. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. (toirn.) 12012) Monipolvinen hyvinvointi. Suurten ikäluokkien tarina. Regulating risk & lifestyle in a consumer culture. (19981 Pirstoutuvan elämän politiikka. Bourdieu, P. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Heidän mahdollisuutensa liikkua ja urheilla ovat heikkenemässä ja voi olla, että he eivät myöskään koe tyylittelyä korostavaa urheilukulttuuria omakseen. Hoikkala, T. Nuorisobarometri 2012. Hänninen, R. (2012) Puuterilumen lumo. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. (2006) Asfalttiprinssit. Lasten ja nuorten liikunnan KIRJALLISUUS: Aapala, S. & Ojajärvi, A. Teoksessa J.P Roos & Tommi Hoikkala ltoim.) Elämänpolitiikka. Zacheus, T. Tutkimus lumilautailukulttuurista. Helsinki: N uorisotutkimusverkosto/N uorisotutkimusseura, 13-55. London: Sage. New York: Greenwood Press, 241-258. 11986) The forms of capital. Piispa, M. 12008) Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Myllyniemi, S. Thorpe, H. Gaudeamus, Helsinki, 270-294. & Paju, P. Itkonen, H. Wheaton, B. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 56. Piispa, M. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 145-156. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 9. Teoksessa Semi Purhonen & Tommi Hoikkala & J.P Roos (toirn.) Kenen sukupolveen kuulut. Teoksessa Kalervo llmanen (toim.) Pelit ja kentät. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Sukupolvet, ruokailu ja liikunta Päijät-Hämeessä. Turku: Turun yliopisto. Junctures 3/2004, 31-42. Helsinki: Gaudeamus, 54-75. 12013) Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. (2004) Liikuntasuhde. (2004) Snowboarding bodies: dressing for distinction. Sosiologia 37:4, 321-329 Piispa, M. & Itkonen, H. & Ketokivi, K. Urheiluliikkeellä voisikin olla sauma vaikuttaa takaisin yhteiskuntaan, olla iänikuisen meritokraattisen mantransa arvoinen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127. Richardsson (toim.) Handbook of theory and research for the sociology of education. & Huhta, H. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Teoksessa Antti Häkkinen, Anne Puuranen, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi (kirj.) Sosiaalinen albumi
Uudempi uhka on urheilun taloudellisen perustan rapautuminen. Huippu-urheilun tarjotessa maailmanlaajuisia näyttämöitä myös tuotteitaan mainostavista suuryrityksistä saattaa tulla urheilun voittajia. Voittamisen tavoittelu on rinnastettu yksilölliseen menestykseen ja yhteisölliseen kilpailukykyyn. Kansakunnat ovat nostaneet kaappiensa päälle esikuvia, jolloin urheilumestareiden ylevöittäminen ja palkitseminen on valjastettu yhteisön kyvykkyyden osoittamiseen. Uusina tulokkaina 10 LIIKUNTA & TIEDE 50, 112013. U rheilua on määritelty myönteiseksi ilmiöksi usein eri perustein. Urheiluorganisaatiot joutuvat jatkuvasti normittamaan toimintojaan vastatessaan esiin nousseisiin haasteisiin. Urheilussa saavutetut taloudelliset voitot rinnastuvat muuhun kilpailukykyyn muistuttaen järjestelmien ja organisaatioiden toimivuudesta. Myös urheilun identiteettejä rakentava merkitys on aiempaa monimutkaisempi. Vilppi ja vedonlyönti eivät ole uusia ilmiöitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa urheilu kiinnittyi organisoituessaan 1900-luvun alussa kansanvalistuksen arvoihin ja oli olennainen osa kansakunnan rakennustyötä (Hentilä 1989, 213-216). Urheiluareenoiden voittajiin lukeutuvat myös urheiluorganisaatiot, joista Kansainvälisen Olympiakomitean ja Jalkapalloliiton kaltaiset järjestöt tekevät jättimäisiin talouslukuihin yltävää bisnestä. Taloudellisten kiihokkeiden myötä riskinotto on lisääntynyt. Nykyurheilussa kilpakenttien voittajia ovat luonnollisesti menestyneet urheilijat. Heidän voittojaan ei kuitenkaan ylevöitetä pelkästään mitaleilla, pokaaleilla ja muilla esinepalkinnoilla, vaan entistä enemmän sievoisilla rahasummilla. (llmanen 2012, 178-180.) Tänä päivänä media viestii huikeiden urheilusuoritusten lisäksi myös tähtitieteellisistä raha palkkioista. Ammattilaisuus näyttäytyi etenkin suomalaisille urheilujohtajille vastenmieliseksi lompakkourheiluksi. Urheilukentillä on arveltu opittavan yhteiskuntaelämässä tarvittavaa sääntöjen kunnioitusta ja kurinalaisuutta. Globalisoitunut huippu-urheilu on samanaikaisesti lisääntyneiden voittajien esiinmarssin kanssa tuottanut uudenlaisia riskejä, uhkia ja uhreja. Aivan uudenlaisia perusteluja kaivataan sille, miksi suomalaisten pitäisi menestyä kansainvälisillä kilpakentillä. Viime vuosisadan alkukymmeninä urheilu kelpasi kansalaisten kasvatustyöhön ja kansakunnan kyvykkyyden osoittamiseen edellyttäen, että urheiltiin amatöörihengessä. Norrnitettuna toimintana urheiluun on liitetty ajatus tekemisen läpinäkyvyydestä. Kilpailun kiristyminen on tuonut urheiluun lisää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Teksti: HANNU ITKONEN Urheilun riskit, uhat ja uhrit Globalisoitunut huippu-urheilu on tuottanut uudenlaisia riskejä, uhkia ja uhreja. Suinkaan kaikki eivät ole urheilun voittajia. Yhteiskunta, urheilu, arvot Urheilun yhteiskunnalliset kytkennät todistavat paitsi urheilun perusolemusta myönteisenä toimintana myös kertovat urheilun historiallisesta arvovastaavuudesta. Samalla synnytettiin urheilun hyvän kertomus, jonka mukaan urheilun katsottiin toimivan etenkin nuorison kaikinpuolisena kasvattajana (Itkonen 1997, 220)
U IK U N'T A & TI E DE 50 • 1 /20 13 11
Urheilun viihteellistyminen on suunnannut yleisön odotuksia, jolloin "raakalaismaiset" lehtereillä istujat ovat kaivanneet "verta kentälle", Riskejä ja uhkia Urheilun historia on osoittanut, että aina kaikki asiat eivät ole toteutuneet suunnitellun jouhevasti. Esimerkiksi Brasiliassa vuonna 2014 järjestettävien jalkapallon MMkilpailujen vuoksi alkuperäisasukkaita on häädetty asuinsijoiltaan ja asuntoja on purettu rakennusja tiehankkeiden tieltä (Ort.iz 2012). Urheilun suurtapahtumat ovat vaikeuttaneet myös paikallisen väestön elämää. (Itkonen 1996, 231-250.) Viihteellistyrnisen seurauksena huippu-urheilutuotteet käyvät ankaraa kamppailua suosiosta ja medianäkyvyydestä. Huippu-urheilusta on tullut maailmanlaajuista viihdebisnestä. Kohuja shokkiuutisoinnin aikakaudella osa urheilutuotannosta ratsastaa lisääntyvän väkivallan ratsuilla. Erityisesti dopingin koetaan uhkaavan urheilun reilun pelin normistoa. (jarvie 2012, 310-318). Kun kilpailumenestyksen lisäksi tavoitellaan taloudellisia voittoja, urheilun uhkaksi astelevat myös ulkopuoliset toimijat. Doupaiut urheilijat saavat huomattavaa etua suhteessa luomulinjaan luottaviin kanssakilpailijoihinsa. Etenkin mammuttimaiset huippu-urheilun suurtapahtumat ovat kirvoittaneet ympäristökeskustelua. Urheilun uhreja Urheilujohtajat toistavat puheissaan ja kirjoituksissaan urheilun hyvän kertomusta, jossa urheilu nähdään niin terveyden lähteeksi kuin kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Niinpä väkivallasta onkin tullut urheilun uhka. Tällä hetkellä tiedetään, että lukuisat maailman huipputason jalkapalloseurat kamppailevat suunnattomissa rahavaikeuksissa. Kisojen jälkeen kaikille rakennuksille ei ole löytynyt käyttöä, jolloin niistä on tullut omanlaisiaan ongelmia. Urheilijoiden suorituskykyä lisäävästä dopingista on tullut kilpakenttien kestotakiainen. Doping voidaan nähdä myös merkittäväksi urheilun riskiksi. Useiden suurkisojen jättimäiset rakennushankkeet ovat vahingoittaneet sekä fyysisiä että sosiaalisia ympäristöjä. Kun yksittäisen urheilijan kyvykkäät suoritukset tuottavat menestystä urheiluyhteisölle, on vaarana alistaa urheilijan etu palvelemaan laajempia järjestelmän pyrkimyksiä. Myös tuotteitaan mainostavista suuryrityksistä saattaa tulla urheilun voittajia. Niinpä urheiluorganisaatiot joutuvat jatkuvasti normittamaan toimintojaan vastatessaan esiin nousseisiin haasteisiin. (Simula 2012, 11-17.) Urheilun uhkaksi on noussut järjestöjen välinpitämätön suhtautuminen ympäristökysymyksiin. Huippu-urheiluun rahojaan sijoittavat ottavat suuria riskejä, sillä tuottojen saaminen sijoituksille on entistäkin epävarmempaa. Sivullisen tarkkailijan silmiin pistää, että samanaikaisesti kun valtioilla tekee tiukkaa yhteiskunnan perustehtävien hoitamisen suhteen, huippupalloilijat kahmivat miljoonien vuosituloja. Urheilun uhkia ja riskejäjäljitettäessä katseet kohdistuvat ensimmäiseksi kilpailun kiristymiseen. Räikeimmillään välineellistäminen kohdistuu lapsiin ja nuoriin, jotka ovat puolustuskyvyttömiä pelinappuloita aikuisjohtoisilla urheiluareenoilla. Dopinguhkan kimppuun on käyty mittavin kontrollitoimin, jolloin urheilijat ovat käytännöllisesti katsoen koko ajan järjestelmän valvovan silmän alaisina. Tiedetään, että esimerkiksi anabolisten steroidien runsas käyttö on saatellut urheilijoita tuonpuoleiseen. Lahjonta ja kilpailuiden etukäteinen sopiminen on kuulunut urheiluun koko sen historian ajan. Urheilijat pelaavat uhkapeliä oman elimistönsä kestävyyden kanssa ryhtyessään manipuloimaan keinotekoisesti suorituskykyään. Urheilun välineellistäminen ei toki ole pelkästään yksilöihin kohdistuvaa, sillä kautta aikain kilpakentillä viihtyviä on valjastettu myös poluuisten vankkureiden vetämiseen (Lindström 2008, 37-41). Myöskään urheilujärjestöjen johtajat eivät ole voineet ummistaa silmiään ympäristöasioiden suhteen. Myös taloudellisen perustan rapautuminen uhkaa urheilua. Etenkään huippu-urheilu ei useinkaan tuota terveyttä ja ylläpidä toimintakykyä. urheiluun ovat rantautuneet suoranaiseen vastustajan vahingoittamiseen tähtäävät väkivaltalajit ja suorituskyvyn äärirajoja koettelevat lajit. Huippu-urheilu tarjoaa maailmanlaajuisia näyttämöitä. Urheilun historiaan katsahtaessarnrne havaitsemme, että vilpillinen vedonlyönti ei ole aivan uusi ilmiö. Joidenkin urheilujohtajien mielestä manipuloidusta vedonlyönnistä on tullut jo dopingiakin suurempi uhka. Ankaran ja totaalisen kilpailun oloissa voittoa ja menestystä tavoitellaan keinoja kaihtamatta. He pyrkivät rahastamaan urheilusta epärehellisiä keinoja kehitellen. Kovimmillaan huippu-urheilu on jatkuvaa tasapainoilua elimistön kestokyvyn rajarnaastossa. Urheilijoiden välineellistäminen on urheilun hyvää moraalia uhkaava tekijä. Nykypäivänä urheiluun sisältyy omat riskinsä ja monet uhat varjostavat toimintojen sujumista. Huippu-urheilutuote yhdessä median ja markkinoiden kanssa muodostaa tiiviin kolmiyhteyden, jossa kaikki kolme osapuolta tarvitsevat toisiaan. Viime vuosikymmeninä ympäristökysymykset on otettu huomioon lähes kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Väkivaltaurheilu puolestaan voi pahimmillaan viedä urheilijan hengen. Etenkin huippu-urheilussa liikkuvat rahasummat ovat nousseet käsiuärnäuömiin mittasuhteisiin. 12 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013
Philosophical investigations into the nature of sport. & Rensman, L. llmanen, K. Huippu-urheilun markkinallistuessa ja mediallistuessa sen maailmanlaajuinen kiinnostavuus on lisääntynyt. Urheilun sisäpiiriläiset korostavat urheilun myönteisiksi katsottuja piirteitä. Tuskin etanaa elävämpi urheilu sosiaalisena kontrollina. Urheilu on tuottanut omat uhrinsa, joita on sen seitsemän lajia (Itkonen 1997, 7-13). S. Vastustajia voidaan vahingoittaa joko sääntöjen sallimissa rajoissa tai niitä rikkomalla. Gaudeamus: Helsinki. Routledge: Oxon. (toirn.) Liikunnan areenat. Jarvie, G. Kaikkien aikojen kalleimmat kisat. Gaming the World. (1997). Itkonen, H. (2008). Kilpa-autoja on suistunut katsomoihin tuhoisin seurauksin. Ylenmääräiset tiskinottajat eivät tunne pelkoa ja sananmukaisesti "urheilevat hengellään". Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot. (toim.) Kansa liikkeessä. Markovits, A. Turku. HANNU ITKONEN YTT, dosentti Liikuntasosiologian professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi Artikkeli perustuu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2012 pidettyyn esitykseen. Jukola, M. Liikuntakasvatuksen laitos. & Stenius, H. Jyväskylä. Globaalissa maailmassa urheilun identiteettejä rakentava merkitys on aiempaa monimutkaisempi (Markovits & Rensman 2010, 8-13). Yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Lindström, S. (2010). An introduction. (2012). Yhteiskunnallinen urheilu Urheilua määritellään useasta suunnasta. Samalla urheilun riski-, uhkaja uhrivalikoima on laajentunut ja saanut uusia sävyjä. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 13. (1989). Tutkimuksia 1/2012. How sports are reshaping global politics and culture. Bokförlaget Atlas: Stockholm. & Vehmas, H. Itkonen, H. ylevöiuää (jukola 1943). Teoksessa Alapuro, R., Liikanen, 1., Smeds, K. Rooliuhrit joutuvat kokemaan huippu-urheilun varjoisan puolen johtuen omasta asemastaan urheiluorganisaatiossa. McFee, G. Urheilu, kansakunta ja luokat. Det stora sveket Den olympiska rörelsen i diktaturens tjänst. Turun Historiallinen Arkisto 51. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi XIV. Tällöin urheilunkin piiristä löytyvät omat riskinsä, uhkansa ja uhrinsa. Vastustajan vahingoittamat ovat puolestaan joutuneet kokemaan kanssakilpailijansa tyrmäyksen tai muun vahingonteon. Keinoja kaihtamattomat ovat tietoisesti lähteneet vilpin tielle, jolloin esimerkiksi suoritusta parantaviin lääkeaineisiin turvautumisella tai riskinottamisella kilpailutilanteissa on ollut karut seuraukset. (1996). Ortiz, F. Kohuja shokkiuutisoinnin aikakaudella osa urheilutuotannosta ratsastaa lisääntyvän väkivallan ratsuilla. Osin tätä urheilun ylevöittämistä pyritään edelleen tuottamaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muotouneen urheilun hyvän kertomuksen hengessä. Teoksessa Maailman kuvalehti 3/2012. Vilpistely onkin muodostunut yhdeksi urheilun legitimiteettiä voimallisimmin uhkaavista tekijöistä (McFee 2004, 118-121). Tällöin urheilu näyttäytyy monenmoisen hyvän ja myönteisiksi määriteltyjen asioiden edistäjäksi. Aivan uudenlaisia perusteluja kaivataan sille, miksi suomalaisten pitäisi menestyä kansainvälisillä kilpakentillä. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Urheilun eriytynyt moraaliperusta. Uhrisankarit puolestaan uhrautuvat yhteisen hyvän nimissä, sillä urheilukentilläkin uhrautumalla voi itseään ja yhteisöään LÄHTEET: Hentilä, S. (1943) Laakeriseppele Pyrähdyksiä kotimaassa ja maailmalla. (2012). Studies in sport, physical education and health 182. Jyväskylän yliopisto. Myös huliganismi ja katsomoväkivalta ovat tuottaneet omat uhrinsa. Helsinki. Urheilijain kustannus: Helsinki. Simula, M. Urheilun tutkaileminen yhteiskunnallisena ilmiönä osoittaa, että monessa suhteessa se ei poikkea muista maailmanmenon tapahtumista. Myös monet urheilu-uransa lopettaneet ja kaltoin kohdellut henkilöt voidaan katsoa lukeutuvan rooli uhrien joukkoon. Sport, Culture and Society. Teoksessa llmanen, K. Urheilujohtajia on murhattu. (2004). (2012). Itkonen, H. Väkivallasta on tullut urheilun uhka. Diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista. Kenttien kutsu. Princeton University Press: Princeton. Urheilu tuottaa myös yleisöuhreja. Jyväskylän yliopisto. Routledge: London. (2012). (19971 Urheilun uhrit. Teoksessa Vares, V (toim.) Urheilu ja historia Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Kirjayhtymä: Vaasa. Sport, Rules ans Values. Urheilussa tapahtuu myös erilaisia ennakoimattomia onnettomuuksia, jolloin kyseessä ovat sattuman korjaamat urheilu-uhrit. Jyväskylä
14 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 112013
Väestö ikääntyy koko ajan ja samalla muistisairaiden määrä moninkertaistuu: vuoteen 2040 mennessä dementiaa sairastavien määrän on arvioitu lisääntyvän nykyisestä 30 miljoonasta yli 80 miljoonaan koko maailmassa (Hampel ym. Naisilla kestävyyskuntoa parantavaan harjoitteluun liittyvät kognitiiviset hyödyt ovat mahdollisesti suurempia kuin miehillä, ja hyötyjä voidaan saavuttaa vielä 80-vuotiaanakin. 2011). 2010) sekä ennustaa alhaisempaa dementiakuolleisuutta (Liu ym. Normaalin ikääntymisen myötä uuden oppiminen ja mieleen palautus hidastuvat, mutta muutokset ovat sinänsä vähäisiä eivätkä vaikuta itsenäiseen selviytymiseen. 2011). Koska liikunnan terveysvaikutuksia ei voi varastoida, paras hyöty saavutetaan säännöllisellä liikunnalla. Jo varhainen kognition heikentyminen aiheuttaa ongelmia kävelyyn ja sen myötä lisää kaatumisriskiä. Inhimillisten kärsimysten lisäksi muistisairaudet aiheuttavat vuosittain merkittävät kustannukset kansantaloudelle. Niillä hidastetaan tai jopa estetään ikääntymiseen ja sairauksiin liittyvää liikuntaja toimintakyvyn heikentymistä ja turvataan itsenäistä selviytymistä. Teksti: PIRJO KOMULAINEN Muistitoimintojen heikkenemistä voidaan ehkäistä liikunnalla Kestävyysliikunnalla on myönteisiä vaikutuksia huomiokykyyn, tiedonkäsittelyyn, toiminnan ohjaukseen, muistiin ja kielelliseen toimintaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että yksittäiset verisuonisairauksien riskitekijät tai niiden kasautuminen keski-iässä lisäävät riskiä myöhemmin kehittyvään muistitoimintojen heikentymiseen ja dementiaan (Kalaria 2010). Huolehtimalla sydämen terveydestä huolehditaan aivojen terveydestä, mutta liikunnan hyödyt saattavat liittyä myös aivojen hermoverkkojen muovautumiseen. Toisaalta, liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti korkean verenpaineen ja kolesterolipitoisuuden, heikentyneen sokerinsiedon, lihavuuden sekä sydänja aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ja alentavan kuoleman riskiä (Wen ym. Pelkästään Euroopassa dementian kokonaishoitokustannukset ovat yli 177 miljardia euroa (Wimo ym. Yli 65-vuotiaille suunnattujen liikuntasuositusten mukaan kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2,5 tuntia tai rasittavaa kestävyysliikuntaa 75 minuuttia viikossa ja lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta parantavaa harjoittelua kahdesti viikossa normaalien arkirutiinien lisäksi (Physical activity guidelines for Americans 2008). Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtava aivosairaus 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Hyvä kardiorespiratorinen suorituskyky suojaa metabolisen oireyhtymän kehittymiseltä, auttaa siitä parantumisessa (Hassinen ym. 2012). 2011). Iän ja geenien LIIKUNTA& TIEDES0• 1/2013 15. Dementiaan johtavat muistisairaudet ovat vakavimpia kansanterveyden ja -talouden ongelmia Suomessa ja koko maailmassa. Tauti rappeuttaa muistin kannalta aivojen keskeisimpien alueiden, otsaja ohimolohkon, hermorakenteita johtaen vähitellen itsenäisen elämän menettämiseen. L iikunnan ja fyysisen kunnon ylläpidon merkitys korostuu iän ja mahdollisten sairauksien myötä. Fyysisen kunnon ylläpito ja parantaminen ovat keskeisiä myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Jo teini-iän liikuntatottumukset vaikuttivat positiivisesti vanhuusiän kognitiiviseen suoriutumiseen
Liikuntaa missä tahansa elämän vaiheessa säännöllisesti harrastaneiden naisten todettiin menestyvän yleistä kognitiivista tasoa mittaavassa Mini-Mental -testissä paremmin kuin epäsäännöllisesti liikkuneiden ikätovereiden (Middleton ym. Liikuntaan liittyvä tieto on useimmiten kerätty muistinvaraisilla validoimattomilla kyselyillä ja aineistojen luokittelu perusteet vaihtelevat. 2010; Sofi ym. Puoli vuotta kestänyt ohjattu kestävyysliikuntaharjoiuelu 50-60 minuuttia kerrallaan neljästi viikossa paransi toiminnanohjausta kognitioltaan terveillä ja aiemmin liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä, joilla oli glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, kun heitä verrattiin venyttelyharjoittelua suorittaneisiin (Baker ym. Säännöllinen liikunta voi pienentää myöhemmin uhkaavaa Alzheimerin taudin vaaraa jopa 45 prosenttia (Hamer ym. 2007; Liu-Arnbrose ym. Kestävyysliikunnalla todetaan olevan positiivisia vaikutuksia huomiokykyyn ja informaation käsittelynopeuieen, toiminnan ohjaukseen, muistiin ja kielelliseen toimintaan kognitiivisesti terveillä henkilöillä. 2011). 2011). Mela-analyysin mukaan rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli 38 prosenttia pienempi riski kognition heikentymiseen liikuntaa harrastamattomiin verrattuna ja vastaavasti kevyen tai keskiraskaan liikunnan harrastaminen vähensi riskiä 35 prosenttia (Sofi ym. 2005). Kerran tai kahdesti viikossa lihasvoimaharjoittelua suorittaneilla ikääntyneillä naisilla vuoden kestäneessä kontrolloidussa interSäännöllinen liikunta voi pienentää myöhemmin uhkaavaa Alzheimerin taudin vaaraa jopa 45 prosenttia. 2010, a). Lisäksi, kognition mittaamiseen on tavallisimmin käytetty vain yleistä kognitiivista tasoa ilmaisevaa mittaria tai hajanaisesti kognition eri osa-alueita mittaavia testejä. (2011) julkaisema tutkimus. lisäksi sairastumisen todennäköisyyttä voimistavat epäsuotuisat elämäntavat kuten vähäinen liikunta, huono fyysinen kunto ja epäterveellinen ravinto. 2010; Snowden ym. Kontrolloidut tutkimukset harvassa kestävyysja lihasvoimaharjoittelulla lisähyötyjä. Tilastoanalyyseissa sekoittavien tekijöiden käyttö vaihtelee ja vain harva on raportoinut erikseen miesten ja naisten tuloksia. 2011). Laajoja, väesiöpohjaisia ja pitkäkestoisia kontrolloituja interventiotutkimuksia kestävyysliikunnan yhteyksistä muistitoimintoihin on vähän (Colcombe & Kramer 2003; Smith ym. 2011). Naisilla kestävyyskuntoa parantavaan harjoitteluun liittyvät kognitiiviset hyödyt ovat mahdollisesti suurempia kuin miehillä, ja hyötyjä voidaan saavuttaa vielä 80-vuotiaanakin (Colcombe & Kramer 2003). Erityisesti teini-iän liikuntatottumuksilla oli positiivinen yhteys vanhuusiän kognitiivisen suoriutumisen kanssa. 2010). Säännöllisen liikunnan avulla geneettisesti Alzheimerin taudille altistuneet henkilöt voivat mahdollisesti jopa tasoittaa oman riskinsä geneettisesti altisturnauornien tasolle. Esimerkiksi viimeaikaisissa katsauksissa ei-dementoituneiden tutkittavien määrä vaihtelee 27-10308, seurantaaika l-l2 vuotta ja ikä 35-85 vuotta tai vanhempia (Paterson ym. 2009). Epidemiologisia tutkimuksia liikunnan ja kognition välisistä yhteyksistä on tehty varsin paljon. 2013; Barnes ym. Ikääntyneillä miehillä suoriutuminen parani muistia ja kielellistä toimintaa mittavissa testeissä puoli vuotta kestäneen kohtuukuormitLeisen tai rasittavan lihasvoimaharjoittelun seurauksena verrattaessa kerran viikossa venyttelyä ja kevyttä harjoittelua suorittaneisiin (Cassilhas ym. 16 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. 2003) hillitsevän tehokkaasti kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ikääntyvillä ei-dementoituneilla henkilöillä. Kuitenkin tutkimusten laadussa on huomattavaa vaihtelua niin aineistojen kuin menetelmienkin suhteen, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Liikunta on hyödyllistä myös geneettistä riski tekijää (ApoE e4) kantavilla henkilöillä (Rovio ym. Myös myöhemmällä iällä aloitettu liikunnan harrastaminen pienensi riskiä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen verrattaessa liikunnallisen passiivisuutensa säilyttäneisiin vaikkakaan vaikutusta ei ollut yhtä tehokkaaksi kuin teini-iässä aloitetulla liikunnalla. Toisaalta, suurin itseraportoitu liikuntamäärä ei suojannut kognition heikentymisen todennäköisyydeltä viiden vuoden aikana verrattaessa vähiten liikkuviin (Middleton ym. 2012). Tutkimukset antavat viitteitä harjoittelun myönteisistä vaikutuksista huomiokykyyn, toiminnan ohjaukseen ja muistiin sekä aivojen muovautuvuuteen terveillä 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä (Cassilhas ym. Samassa aineistossa todennäköisyys kognition heikentymiseen oli pienin henkilöillä, joilla objektiivisesti mitattu kokonaisaktiivisuuden energiankulutus oli suurin. Tämä aiheuttaa vaihtelua tutkimustuloksiin, mistä hyvänä esimerkkinä on Middletonin ym. 2011). Riski sairastua Alzheimerin tautiin neljän vuoden aikana oli kaksinkertainen niillä, jotka liikkuivat vähiten verrattaessa eniten liikkuviin, kun liikunnan määrä rekisteröitiin liikeaktiviteettimittarilla (Buchman ym. Myös lihasvoiman yhteyttä muistitoimintoihin on tutkittu vähän. 2007). Epidemiologiset tutkimukset liikunta ja hyvä kunto tasoittavat perimän haittaa Epidemiologiset seurantatutkimukset osoittavat liikunnan (Paterson & Warburton 2010; Sofi ym. 2011) ja hyvän kardiorespiratorisen kunnon (DeFina ym. 2010; Snowden ym
Subjektiivisia muistiongelmia raportoineilla henkilöillä Adas-Cog -tesripatterin pistemäärä ja sanalistan viivästetty muistaminen paranivat liikuntaharjoitteluryhmässä verrokkei hin nähden (Lautenschlager ym. 2011). 2010, b) lnterventiotutkimuksiin liittyy seurantatutkimusten kaltaisia heikkouksia. Liikunta näyttäisi olevan hyödyllistä myös muistitoimintojen häiriöiden hoidossa. Toisaalta yli kolmannes tutkimuksista ei ole raportoinut poisjääneiden määrää. Kuitenkin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, joten näyttö liikunnan vaikuttavuudesta jää vähäiseksi, eikä täsmällisiä liikuntasuosituksia rnuistitoimintojen turvaamiseksi voida antaa (Daviglus ym. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa interventiotutkimuksissa tutkittavien määrä vaihtelee 14-269, tutkimusten kesto 8-72 viikkoa, tutkittavat ovat olleet 43-86 -vuotiaita kotona asuvia miehiä ja/tai naisia (Smith ym. 2010). Lisäksi useimmiten raporteista puuttuu intention-to-treat -analyysi (kaikki satunnaistetut tutkittavat mukana analyyseissa), jolla pyritään väluärnään tutkimuksesta poispudonneista mahdollisesti aiheutuvaa harhaa tuloksiin. Ryhmien välisiä muutoksia on raportoitu harvoin, sen sijaan on raportoitu ryhmien sisäisiä muutoksia. 2004). Laajan väestöpohjaisen liikuntaja ravintointerventiotutkimuksen puolivälissä havaittiin vahva positiivinen yhteys kardiorespiratorisen suorituskyvyn ja muistitoimintojen välillä, joskaan tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan kognition suhteen (Komulainen ym. Elämänaikaisen liikunnallisuuden vaikutukset kognitiiviseen toimintakykyyn ovat moniulotteisia ja toistaiseksi vielä osittain tuntemalla. Aktiivinen liikunnan harrastaminen ylläpitää aivojen kokonaistilavuutta sekä isoaivokuoren pääosin muodostavan harmaan aineen ja aivojen sisemmän osan muodostavan valkean aineen tilavuutta terveillä iäkkäillä henkilöillä (Rovio ym. 2010; Snowden ym. Kaksi vuotta reipasta kestävyysliikuntaa harrastaneilla 55-80 -vuotiailla henkilöillä muistin kannalta yhden keskeisen aivorakenteen, hippokampuksen, tilavuus kasvoi kaksi prosenttia ja vastaavasti venyttelyä sekä muuta kevyttä harjoittelua suorittaneilla verrokeilla hippokampuksen volyymi pieneni lähes saman verran (Erickson ym. Toisaalta liikunnalla ja hyvällä fyysisellä kunnolla voi olla itsenäisiä vaikutuksia aivotoimintoihin ja -rakenteisiin. 2011). 2010). Liikunta ei kuitenkaan näytä vaikuttavan samalla tavalla kaikkiin aivoalueisiin, toisaalta muutokset kognition eri osa-alueilla tapahtuvat eriaikaisesti, Liikunnan hyödyt saattavat liittyä niin ikään aivojen hermoverkkojen muovautumiseen. Aiemmin liikuntaa harrastarnauornat naiset, joilla oli lievää kognitiivista heikentymistä, suoriutuivat kuuden kuukauden intervention jälkeen paremmin toiminnan ohjausta mittavista testeistä kestävyysharjoiueluryhmässä verrattaessa venyttelyharjoittelua suorittaneisiin (Baker ym. Lisäksi, kontrolloiduissa tutkimuksissa myös verrokit ovat monesti saaneet jotain käsittelyä, mikä oletettavasti vaikuttaa tuloksiin. 2010). Interventio-ohjelman toteutumista on raportoitu harvoin, joten tutkimuksen aikana toteutuneen liikunnan määrä jää avoimeksi, eikä tuloksia näin ollen voi tarkastella esimerkiksi yleisten liikuntasuositusten näkökulmasta. 2011). 2009). Aivojen hyvinvoinnin mekanismit moninaisia Koska dementiaan ja Alzheimerin tautiin liittyvät neuropatologiset muutokset alkavat kehittyä aivoissa jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen taudin varsinaisten oireiden ilmenemistä, primaari prevention kannalta on tärkeää aloittaa säännöllinen liikunta mahdollisimman varhain. Yksinkertaistaen sanottuna, huolehtimalla sydämen terveydestä huolehditaan myös aivojen terveydestä. On esitetty, että liikunnan myönteiset vaikutukset aivojen terveyteen voidaan saavuttaa niiden hyötyjen kautta, joita liikunta saa aikaan sydänja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Aerobisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia on useimmiten havaittu toiminnan ohjaukseen, multa myös muistiin ja muihin kognition osa-alueisiin. Vastaavanlaisia havaintoja on myös lihasvoimaharjoittelun vaikutuksista, tosin vähäisemmässä määrin (Liu-Ambrose ym. Tutkimuksista poisjääneiden osuus on 20 prosenttia, jopa enemmänkin. Liikunta lisää aivojen muovautuvuuden kannalta keskeisen aineen, aivoperäisen herrnokasvutekijän (BDNF), erittymistä hippokampuksessaja muilla oppimisen ja muistin kannalta keskeisillä aivoalueilla (Rasmussen ym. Meta-analyysin mukaan kestävyysliikuntaja lihasvoimaharjoittelu yhdessä tuottavat mahdollisesti enemmän hyötyä aivotoimintoihin kuin kestävyysliikunta yksinään (Colcombe & Kramer 2003). venuotutkimuksessa toiminnan ohjausta kuvaavan Stroop-testin suoritus parani verrattaessa kahdesti viikossa tasapainoa ja kehon hallintaa harjoitteleviin (Liu-Ambrose ym. 2011). Toisaalta interventiotutkimusten tulokset ovat myös ristiriitaisia epidemiologisten seurantatutkimusten kanssa, jotka osoittavat selvemmin liikunnan hyödyt muistitoimintoihin. 2008). Rohkaisevaa on, että liikunta näyttäisi olevan hyödyllistä myös muistitoimintojen häiriöissä, dementia mukaan lukien (Denkinger ym. 2012; Heyn ym. BDNF on keskeinen välittävä aine neurogeneesissä, osallistuu hermosolujen tuojahaarakkeiden, dendriittien, haaroittumiseen ja synapsien UIKUNTA& TIEDES0• 1/2013 17. 2010, Snowden ym. Myös hyvän fyysisen kunnon yhteys valkoisen ja harmaan aineen tiheyieen on havaittu ikääntymisen ja kognitiivisen heikentymisen kannalta uhanalaisimmilla aivoalueilla (Szabo ym. 2010)
Satunnaistettuja kontrolloituja interventiotutkimuksia on vähemmän ja niiden tulokset ovat ristiriitaisia. 2005) ja täten hidastaa muistitoimintojen kannalta keskeisten aivoalueiden rappeutumista. 2003. NIH State-of-the-Science Conference Statement: Preventing Alzheimer's Oisease and Cognitive Decline. 569-579. (e) Baker L, Frank L, Foster-Schubert K, Green P, Wilkinson C, McTiernan A, Plymate S, Fishel M,Watson S, Cholerton B, Duncan G, Mehta P, Craft S. 459-465. Buchman AS, Boyle PA, Yu L, Shah RC, Wilson RS, Bennett DA. Aerobic exercise improves cognition for older adults with glucose intolerance. Cassilhas RC, Viana VA, GrassmannV, Santos RT, Santos RF, Tufik S, Mello MT. Total daily physical activity and the risk of AO and cognitive kuntaharrastuksen turvallisuuden, säännöllisyyden ja jatkuvuuden takaamiseksi tulee liikuntaohjelma räätälöidä yksilöllisesti kulloisenkin terveysja elämäntilanteen mukaan. Psychological Science 14 (21125-130 Daviglus ML, Bell CC, Berrettini W, Bowen PE, Connolly ES, Cox NJ, Dunbar-Jacob JM, Granieri EC, Hunt G, McGarry K, Patel D, Potosky AL, Sanders-Bush E, Silberberg D, Trevisan M. NIH Consens State Sci Statements 27(41 (Epub ahead of printJ. Liikunnan myönteiset vaikutukset voivat myös yhdistyä muihin aivotoimintoja stirnuloiviin aktiviteetteihin kuten koulutukseen ja työhön sekä sosiaaliseen ja kognitiiviseen aktiivisuuteen (kognitiivinen reservi). Hippokampuksen BDNF-pitoisuus on suorassa yhteydessä parempaan oppimiseen ja muistiin. 2013. 2010. Neurology 78 (171. Tutkimustietoa kaivataan lisää myös ravinnon vaikutuksista sekä liikunnan ja ravinnon yhteisvaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin, samoin kuin aivotoimintojen älyllisen harjoittamisen ja sosiaalisen aktiivisuuden vaikutuksista aivojernme hyvinvointiin. 2010. Medicine and Science in Sports and Exercise 39 (81, 1401-1407 Colcombe S, Kramer F. 1323-1329. Alentunut plasman BDNF-pitoisuus on yhteydessä muistitoimintojen heikentymiseen ikääntyvillä naisilla (Komulainen ym. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. toimintaan sekä suojaa hermosoluja tulehdukselta ja tuhoutumiselta. 2010. a risk factor for Alzheimer's disease. Effects of aerobic exercise on mild cognitive impairment: a controlled trial. lbl Barnes DE, Yaffe K, Satariano WA, Tager IB. Näyttöä vahvistamaan kaivataan perusteellisesti tehtyjä riittävän laajoja ja pitkäkestoisia kontrolloituja interventiotutkimuksia tai epidemiologisia kohorttitutkimuksia, jotta tarkkoja liikuntasuosituksia muistitoimintojen ylläpitämiseen ja hoitoon voitaisiin antaa ja täten maksimoida liikunnan hyödyt kognitiivisiin toimintoihin. Paras hyöty saavutetaan säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla, mutta liikunnan aloittaminen myös myöhemmässä elämänvaiheessa kannattaa, kohdistetaanpa se sitten dementian vaaratekijöihin tai itse tautiin. 2008). Paras hyöty saavutetaan säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla, mutta liikunnan aloittaminen myös myöhemmässä elämänvaiheessa kannattaa, kohdistetaanpa se sitten dementian vaaratekijöihin tai itse tautiin. Liikunta turvallinen ja edullinen menetelmä Huolimatta monista avoimista kysymyksistä, nykytiedon perusteella voidaan todeta, että liikunta on turvallinen ja edullinen ei-lääkkeellinen menetelmä, jolla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi dementiariskiin sekä jo olemassa oleviin dementian oireisiin eri mekanismien välityksellä ja viimekädessä lisätä laatua tulevaan vanhuuteen. Liikunta saattaa myös vähentää Alzheimerin taudille tunnusomaisen proteiinin (~-amyloidi) kertymistä aivoihin (Lazarov ym. 2003. The association between midlife cardiorespiratory fitness levels and later-life dementia: a cohort study. LiiLÄHTEET: Baker L, Frank L, Foster-Schubert K, Green P, Wilkinson C, McTiernan A, Cholerton B, Plymate S, Fishel M, Watson GS, Duncan G, Mehta P, Craft S. Liikuntaharjoittelun annostelun yleisperiaatteena pidetään 'mitä enemmän, sitä parempi'. Journal of the American Geriatrics Society 51 (41. 2012. Journal of Alzheimer's Disease 22 (2). A longitudinal study of cardiorespiratory fitness and coqrutive function in healthy older adults. Lisäksi on epäselvää miten eri liikuntamuodot vaikuttavat aivotoimintoihin ja -rakenteisiin, onko joku liikuntamuoto toistaan tehokkaampi ehkäisemään muistitoimintojen heikkenemistä, vai tarvitaanko niitä yhdessä ja miten liikuntaharjoittelu tulisi ajoittaa. BDNF-pitoisuus on puolestaan alentunut liikunnallisesti inaktiivisilla henkilöillä sekä diabeetikoilla, metabolista oireyhtymää sairastavilla ja depressiivisillä henkilöillä. DeFina LF, Willis BL, Radford NB, Gao A, Leonard D, Haskell WL, Weiner MF, Berry JO. Kuitenkin, tämän käsityksen taustalla on valtaosin epidemiologisista seurantatutkimuksista saatu tieto kestävyystyyppisen liikunnan yhteyksistä kognitiivisiin toimintoihin. 71-79. 2007 The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. 18 LIIKUNTA& TIEOES0• 1/2013. Archives of Neurology 67111. PIRJO KOMULAINEN, FT, TtM, ft Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Sähköposti: pirjo.komulainen@uef.fi decline in older adults
825-832. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. The ettect of midlife physical activity on structural brain changes in the elderly. Annals of lntern al M edicine 158131.162 doi: 10.7326/0003-4 819-1583-201302050-00005. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 85 1101. Ettect of exercise on cognitive performance in community-dwelling older adults: review of intervention trials and recommendations for public health practice and research. 2010. 107-117. 2010. 545-553. Psychological Medici ne 39 111 3-11. 2011. Exercise. Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P, Beattie Bl, Ashe MC, Handy TC. International Journal of Geriatric Psychiatry 26 181. 1251-1257 Middleton L, Barnes D, lui LV, Yaffe K. Cardiorespiratory Fitness as a Predictor of Dementia Mortality in Men and Women. Physical activity guidelines for Americans 2008. 2012. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Evidence for a release of brain-derived neurotrophic factor from the brain during exercise. Rasmussen P, Brassard P, Adser H, Pedersen MV, Leick L, Hart E, Secher NH, Pedersen BK, Pilegaard H. Neurobiology of Aging 31 111). 253-259. 2008. Paterson D, Warburton D. Journal of the American Geriatrics Society 58171. Medicine and Science in Sports and Exercise 44 12). lazarov 0, Robinson J, Tang Y-P, Hairston IS, Korade-Mirnics Z, leeVM-Y, Hersh LB, Sapolsky RM, Mirnics K, Sisodia SS. Archives of lnternal Medicine 171 114). Wimo A, Jönsson L, Gustavsson A, McDaid D, Ersek K, Georges J, Gula'csi L, Karpati K, Kenigsberg P,Valtonen H. 2010. Liu R, Sui X, laditka JN, Church TS, Colabianchi N, Hussey J, Blair SN. The ettects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Diabetes Care 33 17).1655-1657 Heyn P, Abreu B, Ottenbacher K. Experimental Physiology 94 1101. Sofi F, Valecch D, Bacci D, Abbate R, Gensini GF, Casini A, Macchi C. 2009. 170-178. Middleton L, Manini T, Simonsick E, Harris T, Barnes D, Tylavsky F, Brach J, Everhart J, Yaffe K. Physical activitv over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age. Hampel H, Prvulovic D, Teipel S, Jessen F, Luckhaus C, Frölich L, Riepe MW, Dodel R, leyheT, Bertram L, HoffmannW, Faltraco F for the German Task Force on Alzheimer's Disease IGTF-ADI. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Szabo AN, McAuley E, Erickson KI, Voss M, Prakash RS, Mailey EL, W6jcickiTR, White SM, Gothe N, Olson EA, Kramer AF. Nutrition Reviews 68 ISuppl 21. Vascular basis for brain degeneration: faltering controls and risk factors for dementia. 2011. Neurobiology of Learning and Memory 90 141,596-603. 2011. Journal of lnternal Medicine:269 111. Cell 120 151. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 7 1381. 1027-1037. 2011. 2011. BDNF is a novel marker of cognitive function in ageing women: the DR's EXTRA Study. 2009. 2012. Hassinen M, lakka TA, Hakola L, Savonen K, Komulainen P, Litmanen H, Kiviniemi V, Kouki R, Heikkilä H, Rauramaa R. 1694-1704. Rovio S, Kåreholt 1, Helkala E-l, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A, Kivipelto M. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 108 171 3017-3022. 2010. 2005. 2010. 2008. doi: 10.1186/1479-5868-7-38. Minimum amount of physical activity for reduced mortality and extended life expectancy: a prospective cohort study Lancet 378197981.1244-1253. 701-713. Komulainen P, Pedersen M, Hänninen T, Bruunsgaard H, lakka TA, Kivi pelto M, Hassinen M, Rauramaa TH, Pedersen BK, Rauramaa R. 2004. Kalaria RN. 2010. Archives of lnternal Medicine 170 121. Physical activity for the prevention of cognitive decline: current evidence from observational and controlled studies. Leisure Time Physical Activity at Midlife and the Risk of Dementia and Alzheimer's Disease. Exercise training increases sizs of hippocampus and improves memory. wwwhealth.gov/PAguidelines. Environmental Enrichment Reduces Ai3 Levels and Amyloid Deposition in Transgenic Mice. US Department of Health and Human Sevices. Rovio S, Spulber G, Nieminen LJ, Niskanen E, Winblad B, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, Kivipelto M. 2011. 2005. Activity energy expenditure and incident cognitive impairment in older adults. Snowden M, Steinman L, Mochan K, Grodstein F, Prohaska TR, Thurman DJ, Brown DR, Laditka JN, Soares J, Zweiback DJ, little D, Anderson LA. fitness and cognition a randomized controlled trial in older individuals: the DR's EXTRA study. Cardiorespiratory fitness and metabolic syndrome in older men and women: the DR's EXTRA study. Lancet Neurology 41111. 2010. 120111 The future of Alzheimer's disease: The next 10 years. Ettect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. Erickson KI, Voss MW, Prakash RS, Basak C, SzaboA, Chaddock L, Kim JS, Heo S, Alves H, White SM, Wojcicki TR, Mailey E, Vieira VJ, Martin SA, Pence BD, Woods JA, McAuley E, Kramer AF. The economic impact of dementia in Europe in 2008 east estimates from the Eurocode project. 74-87 Komulainen P, Kivipelto M, lakka TA, Savonen K, Hassinen M, Kiviniemi V, Hänninen T, Rauramaa R. Journal of the American Medical Association 300 191. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. European Geriatric Medicine 1 151, 266-272. Hamer M, Chida V. Journal of the American Geriatrics Society 59 14). 1 /2013 19. Zeitschrift fur Gerontologie und Geriatrie 4511111-16. 1322-1326. Neuropsychology 25 151. 1062-1069. 1927-1936. Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L, Foster JK, Bockxmeer FM, Xiao J, Greenop KR, Almeida OP. Progress in Neurobiology 95 141, 718-728. 704-716. 2011. Psychosomativ Medicine 72 131, 239-252. 2010. 705-711. Cardiorespiratory fitness, hippocampal volume, and frequency of forgetting in older adults. UIKUNTA & TIEDE 50. Denkinger MD, NikolausT, Denkinger C, LukasA. Wen C, Wai J, Tsai M, Yang V, Cheng T, Lee MC, Chan H, Tsao C, Tsai S, Wu X. Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM, Cooper H, Strauman TA,Welsh-Bohmer K, Browndyke JN, Sherwood A. Physical activity and risk of cognitive decline: ametaanalysis of prospective studies
Aivot aktivoivat liikkumaan) liikunta aktivoi aivoja f ,~ ~~ ; I . ~ ~ 20 LIIKUNTA& TIEDES0• 1/2013
Liikettä aloitettaessa osa asentoa ylläpitävistä lihaksista aktivoituu ennakoivan säätelyn avulla jo ennen liikettä aikaansaavien lihasten aktivoitumista. Liikkumisen kannalta keskeiset alueet liikeaivokuorella ovat primäärinen ja premotorinen liikeaivokuori sekä supplementaarinen motorinen kuorikenttä. Lisäksi isojen aivojen kahta puoliskoa yhdistää poikittaiset hermoradat (kommissuraalisyyt), joiden muodostamista radoista keskeisin on noin kahden miljoonan aksonin muodostama aivokurkiainen (corpus callosum). Liikunta vaikuttaa lisäksi kognitiivisiin toimintoihin kuten tarkkaavaisuuteen, tiedonkäsittelyn nopeuteen ja muistiin. Hermosolujen lisäksi aivoissa on suuri määrä tukieli gliasoluja sekä muita apu rakenteita kuten kalvostoja, nestetiloja ja verisuonia. Nämä rakenteet muodostavat toiminnallisen hermoverkon, joka käsittelee ja siirtää hermoimpulssien välityksellä aistinjärjestelmistä saapuvia viestejä keskushermostoon ja sieltä vastaavasti kohde-elimiin, kuten luurankolihaksiin. Aivot tarvitsevat koko kehon aktivoimista hyvän toimintakyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Lisäksi tarvitaan arvio siitä, mitä vaatimuksia liike edellyttää sekä miten liike vaikuttaa ympäristöön ja ihmiseen itseensä. Vastaavasti supplementaarinen motorinen kuorikenttä aktivoiKuva: ANTE RO AALTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 21. Se aktivoituu erityisesti monimutkaisissa liikkeissä, joissa toimitaan suhteessa ympäristöön. Tahdonalaisen liikkeen aloittamiseksi ihminen tarvitsee aistitietoa ympäristöstä ja tavoitteesta. U usilla kuvantamismenetelmillä on viime aikoina pystytty selvittämään liikkumisen ja liikunnan vaikutuksia aivojen rakenteisiin. Teksti: MARJO RINNE Keskushermosto, ääreishermosto ja lihasten saumaton yhteistyö on toimintakyvyn ja sujuvan liikkumisen perusta. Ne sijaitsevat aivokuorella otsalohkon takareunassa ja säätelevät lihasten yhteistoimintaa tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti. Niiden avulla opitaan uusia liikkeitä ja hallitaan niitä tietoisesti. Harjoittelu kehittää aivojen hermoverkostoa, ja hermoverkoston toiminta vahvistuu myös aikuisiällä. Premotorinen aivokuori osallistuu tahdonalaisiin massaliikkeisiin, kuten vartalon ja raajojen lihasten koordinaatioon ja asennon ylläpitoon. Liikeaivokuori antaa ohjeita, pikkuaivot säätävät liikkeitä Primäärisen liikeaivokuoren tehtävä on ohjata kehon eri osien liikkeitä ja osallistua liikkeen tarkkaan ohjaukseen. Vastaavasti aivot ja hermostollinen ohjaus tuottavat sen perusteella kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen motorisen vasteen eli liikevasteen. Ihmisen aivoissa on noin sata miljardia neuronia, ja näillä vastaavasti tuhansia synapsisia yhteyksiä muihin neuroneihin. Tahdonalaisen liikkumisen ja liikkeiden hallinnan käskytys on ensisijaisesti keskushermoston (aivot, selkäydin) ja ääreishermoston hermosolujen, neuronien, vastuulla
2005) Ikääntyneiden hidastunut kävelynopeus ja tasapainoon liittyvät ongelmat ovat olleet viime vuosina monissa seurantatutkimuksissakin selkeästi toimintakyvyn heikkenemistä ennustavia tekijöitä. Isojen aivojen lisäksi liikettä säätelevät ja korjaavat pikkuaivoista lähtevät käskyt. Tahdonalainen liikekontrolli muuttuu ja liikettä ohjaavan hermoverkon lisäksi liikkeen säätelyyn osallistuu kognitiivisenkin alueen rakenteita. Kantasolujen ja hermosolujen uudismuodostuksen (neurogeneesin) fysiologista merkitystä ihmisen keskushermostossa ei vielä täysin ymmärretä, mutta sillä on todettu olevan merkitystä muistitoimintojen kannalta tärkeän rakenteen, niin sanotun hippokampuksen, hermojen kasvun kautta ihmisen oppimisprosessissa. Liikunta aktivoi aivojen hippokampusten solujen tuotantoa ja kasvattaa niiden kokoa. Uutta näkemystä aivotutkimuksesta Liikkeen säätelyn kannalta aivotutkimus ja uudet kuvantamismenetelmät ovat tuottaneet mielenkiintoisia havaintoja viime vuosina. Mitä enemmän aisti-informaatiota ja kognitiivisia toimintoja liikkumisessa tarvitaan yhtäaikaisesti, sitä hitaammaksi tiedon käsittely ja liikevasteet ja liikkuminenkin muuttuvat. Tämä tuo uusia ulottuvuuksia motorisen oppimiseen ja mentaaliseen harjoitteluun, kun toisen henkilön sujuvaa liikettä tarkkaillessa peilisolujen jäljittely synnyttää aivoissa vastaavien hermosolujen aktivoitumista. Iäkäs ihminen siis tuottaa pelkällä motorisella hermoverkolla heikommin säädellyn liikkeen kuin nuori. Ne pystyvät ennustamaan jopa liikeratoja, vaikka liikettä ei loppuun asti tehtäisikään. Ilmiötä pidetään tällä hetkellä varsinkin ihmisen empatiakyvyn perustana ja siitä syystä peilisoluja kutsutaan myös empatianeuroneiksi. Toisaalta tällä alueella tapahtuu myös keskimääräistä suurempaa iän tuomaa surkastumista. Nykykäsityksen mukaan supplernentaarinen alue osallistu u myös monim utkaisten liikkeiden ohjelmointiin, missä myös tyv itum akkeiden (basaaligangliat) osuus on tärkeä liikkeiden eheyden säädössä sekä asennon ja lihastonuksen ylläpitäm isessä. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että kävelylläkin on ollut suotuisia vaikutuksia Aivot jäljittelevät peilisolujen avulla muiden liikkumista. Toinen mielenkiintoinen havainto koskee aivoissa havaittuja hermosolujen kantasoluja. tuu suunniteltaessa liikesarjaa tai tehtäessä monim utkaisempaa liikesarjaa. Ne pystyvät myös ennustamaan liikeratoja vaikka liikettä ei loppuun asti tehtäisikään. Pikkuaivojen ro oli on tärkeä erityisesti liikkeen ajoituksen ja liikesuoritu sten yhteensovittamisessa. Otsalohko on äärimmäisen tärkeä hahmottamisen, abstraktin suunnittelun ja toiminnanohjauksen säätelijä. Keskushermostossa alem m alla tasolla oleva aivoru nko tuottaa myös asennon hallintaan ja tasapainon säilyttämiseen tarvittavia liikkeitä. Niiden avulla voidaan jäljitellä toisen ihmisen tai olennon tekemistä, arvioida toisen henkilön kasvojen tunnetilaa ilmaisevia liikkeitä ja välittää tietoa tunteista vastaaviin aivojen ydinalueisiin. 1 kääntyessä aivojen säätelymekanismeissa tapahtuu muutoksia. Liikkeen säätely hidastuu ikääntyessä Normaaliin ikääntymiseen liittyy suhteellisen vähäistä aivokuoren atrofiaa eli solukatoa. Jopa vain ajateltaessa liikesarjaa täm ä alue aktivoitu u itsenäisesti, mikä tukee mielikuvaharjoittelun merkitystä uusien liikkeiden oppim isessa. Aivojen eri alueetkin vanhenevat hieman eri tahtiin. Apinoilla tehtyjen havaintojen perusteella aivoissa on pystytty paikallistamaan niin sanottuja peilisoluja (rnirror neurons), jotka reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Tämän tiedon avulla tunnistamme paikkoja, joissa olemme olleet, ja voimme esimerkiksi liikkua paikasta toiseen eksymättä. 22 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. (Yao ym. Keskushermoston aktiivisuudessa havaittiin eroavaisuuksia: iäkkäämmät aktivoivat enemmän aivojen aistijärjestelmien tietoa käsitteleviä ja kognitiivisten toimintojen alueita, mutta nuoremmilla henkilöillä aktivoituminen näkyi pääasiassa liikeaivokuorella. Selkäydintason rakenteet osallistuvat heijasteiden ja peru sliikkeiden toim intaan. Ne ovat myös yhteydessä alentuneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn. Aivot säätelevät myös heijastetoim intaa (refleksitaso) ja ohjaavat alempien liikehermoketjujen aktiviteettia. 2012) Hippokampus tallentaa ja käsittelee myös tilaan liittyvää avaruudellista tietoa ympäristöstä. 2007) Neurotieteet ovat tuoneet uutta näkemystä myös neuroniverkoston muovautumisherkkyyteen ja uudelleen organisoitumiseen. (Gallese ym. Peilisolut antanevat loogisen selityksen moniin mielikuvaharjoittelun peruskysymyksiin. Aivot siis jäljittelevät peilisolujen avulla tiedostamatta muiden tekemisiä ja jakavat näin myös muiden kokemuksia. (Heuninckx ym. Esimerkiksi nuorten aikuisten ja iäkkäiden henkilöiden aivojen kuvantamistutkimuksessa selvitettiin toiminnallisella magneetikuvauksella (fMRI) sekä positroniemissiotomografialla (PET) aivojen eri osien aktivoitumista yhden käden tai molempien käsien syklisten liikkeiden aikana. Näin saadaan aikaan ajatustasolla itselle vastaava tuntemus. Peilisolut aktivoituvat aivoissa liikkeiden ja liikkumisen aikana, mutta aktivoituvat myös silloin, kun jonkun muun nähdään tekevän liikkeitä
2012;3(4):251-61. aivojen toimintaan, jopa niinkin päin, että kognitiivisella harjoittelulla on ollut suotuisia vaikutuksia kävelyvauhtiin (Yerghese ym. 2010). Epub 2010 Jul 19. Heidän liikunta-aktiivisuuttaan ja kognitiivista suorituskykyä seurattiin yhdeksän vuoden ajan ja aivojen rakenteita kuvannettiin MRl:lla tutkimuksella. Aivojen eri alueilla on havaittu endorfiinien lisääntyvän kahden tunnin juoksulenkin jälkeen ja kiinnittyvän sellaisiin aivojen osiin, jotka säätelevät mielialaa.Juoksun lisäksi myös muut rytmiset liikuntamuodot, kuten hiihto tai tanssi, näyttävät stimuloivan aivojen mielihyväkeskusta. 2005) Samoin Smithin ym. 2012) MARJO RINNE, TtT, ft Tutkija UKK-instituutti Sähköposti: marjo.rinne@uta.fi LÄHTEET Erickson KI, Weinstein AM, Sutton BP. (Erickson ym. Liikunta säilyttää muistitoimintoja Suomalaisessa, useamman vuosikymmenen kestäneessä seurantatutkimuksessa havaittiin, että keskiiässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta voi pienentää merkitsevästi dementian ja Alzheimerin taudin vaaraa myöhäisiässä. Samansuuntainen havainnon oli amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittavat olivat jo tutkimuksen alussa yli 65-vuotiaita. Tämä näyttäisi olevan selitettävissä sillä, että jopa vähäinenkin liikunta kolmesti viikossa lisää BDN F-kasvutekijän (brain-derived neurotrophic factor) määrää aivoissa, edistää uusien hermosolujen kantasolujen aktivoitumista ja niiden neurogeneesiä sekä vahvistaa hippokampusta (Erickson ym. Aivojen verenkierto pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisimman vakiona kaikissa olosuhteissa, vaikka rasituksessa lihasten verenkierto sekä sydämen iskutilavuus lisääntyy huomattavasti. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Epub 2010 Oct 13. (2010) tekemässä mela-analyysissa käytiin läpi satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli selvitetty kestävyystyyppisen (aerobisen) liikunnan vaikutusta neurokognitiiviseen toimintaan. Liikunnalla monia vaikutuksia aivoihin Kestävyysliikunnassa elimistön verenkierto vilkastuu ja vaikuttaa myös aivoverenkiertoa tehostavasti. Lance! Neurol. Epub 2012 May 2. Useat liikuntalajit parantavat lihastoiminnan koordinaatiota ja oman kehon hahmotusta, ja vastaavasti toiset liikuntalajit, esimerkiksi pallopelit tai suunnistus, ovat älyllisesti vaativia ja edellyttävät aivojen kognitiivisia toimintoja. Gallese, V., Eagle M.E., and Migone P. Mitä pidempiä matkoja tutkittavat olivat kävelleet ja mitä useammin viikoittain, sitä paremmin aivojen harmaa aine ja kognitiiviset kyvyt näyttivät säilyneen. Effect of cognitive remediation on gait in sedentary seniors. Yao J, Mu Y, Gage FH. Erickson KI, Kramer AF Review Aerobic exercise effects on cognitive and neural plasticity in older adults.Br J Sports Med. UIKUN"A & TIEDE 50 • 1/2013 23. Hyvin vähän kuitenkin tiedetään vieläkin molekyylitasolla niistä mekanismeista, joilla liikunta vaikuttaa ihmisen aivoissa. doi: 10.1002/brb3.30 PMCID: PMC3343297 Erickson KI, Miller DL, Roecklein KA. Protein Cell. The aging hippocampus: interactions between exercise, depression, and BDNF Neuroscientist. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. 2010;65(12):1338-43. 2009; 43(1):22-4. 2012; 2(1) 32-41. 2012;18(1):82-97. Meta-analyysissa käytetyillä hakusanoilla kertyi kaikkiaan 5 538 tutkimusta. Neural stem cells: mechanisms and modeling. Toisena välittömänä liikunnan ja fyysisen rasituksen vaikutuksena on havaittavissa endorfiinien, aivojen tuottamien luontaisten morfiinin kaltaisten hormonien, erityksen lisäys. Toisaalta aivojen mikroverenkierron muutokset ovat riippuvaisia monista tekijöistä kuten kehon kokonaisrasvapitoisuudesta, viskeraalisen rasvan määrästä ja sukupuolihormoneista. Kuitenkin vain 29 tutkimusta täytti mukaanottokriteerit. Heuninckx S, Wenderoth N, Debaere F, Peeters R & Swinnen SP. J Neurosci 2005;20:25(29):6787-96 Rovio S, Kåreholt 1, Helkala EL, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, ym. lntentional attunement: Mirror neurons and the neural underpinnings of interpersonal relations. Lisäksi iän myötä verisuonten seinämien toiminta heikkenee ja kapillaarien verenpaine kasvaa, mikä on mitattavissa muun muassa heikentyneenä vasodilataatiovasteena. Nature. (Erickson ym. Psychosom Med 2010; 72:239-52 Verghese J, Mahoney J, Ambrose AF, Wang C, Holtzer R. Prakash RS, Voss MV, Chaddock L et al. Erickson KI, Raji CA, Lopez OL, Becker JT, Rosano C, Newman AB, et al. Liikuntamuotoina näissä tutkimuksissa oli pääasiassa ollut reipas kävely, pyöräily tai hölkkä. JAPA 2007;55: 131-176. (Rovio ym. Epub 2011 Apr 29. Neural basis of aging: the penetration of cognition into action control. 2011). 2010;19;75:141522. Meta-analyysin perusteella pystyttiin osoittamaan, että kestävyystyyppinen liikunnalla oli kohtalaisen suotuisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, tiedonkäsittelyn nopeuteen, toiminnanohjaukseen (liittyy aivojen etuotsalohkon toimintaan) sekä muistiin. Kestävyysliikunta on siis osoittautunut säilyttävän aivojen toimintoja. Viimeisimmissä tutkimuksissa on osoitettu, että liikunnan myötä parantunut kestävyyskunto ei vaikuta ainoastaanparantuneen verenkierron avulla, vaan on yhteydessä ikääntyneillä myös aivojen rakenteiden säilymiseen ja hermokudoksen hyvinvointiin aivokuoren etuosassa sekä siten parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn. Physical activity predicts gray matter volume in late adulthood: the Cardiovascular Health Study.Neurology. 2011). Beyond vascularization: aerobic fitness is associated with N-acetylaspartate and working memory Brain Behav. 2005;4(11) 70511. Näistä 68 tutkimusta päätyi tarkempaan arvioitiin liikuntaaktiivisuutta koskevan tiedon ja neurokognitiivisten testien perusteella. Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM, Cooper H, Strauman TA, Welsh-Bohmer K, et al
Se kiinnostuu urheilusta erityisesti silloin kun oman maan edustaja menestyy, mutta turhautuu, jos odotukset eivät täyty. Toivon kipinä on kaikesta ennakkoporusta huolimatta sytytetty toiminnassa mukana olevien mieliin, vaikka suuri yleisö suhtautuukin tilanteeseen paljon skeptisemmin. Sen yhteydessä annettiin lupaus suomalaisen huippu-urheilun palauttamisesta takaisin kansainväliselle huipulle. Lupauksen antajasta paljolti riippuu, miten annettu lupaus toteutuu vai toteutuuko lainkaan. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Liikunta & Tiede 50 vuotta 1960-luku STADION Tavoitteista Mutta minkälainen on esimerkiksi televisiosta noita kisoja seuraavan toki ne sentään televisioidaan . Tähän ruuhkaan esillä oleva aikakauslehti haluaa käydä käsiksi. Päätoimittaja Osmo 1. Muutos ei synny julistamalla eivätkä ohilaukaukset muutu osumiksi taikauskolla vaan realismiin perustuvalla toiminnalla. Jos on, miten sitä voitaisiin parantaa. Liikunnan järjestökenttä on valmistautumassa suureen harppaukseen, mutta on myös huolestunut uuden organisaationsa omaksumista toimintatavoista. Koko joukko mielenkiintoisia kysymyksiä eikö vain hyvä lukija urheilun monitahoisesta kentästä tuossa yllä. Kevään 2013 aikana Valo päättää säännöistään ja vahvistaa rakenteensa haasteellisen tavoitteen "Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa" saavuttamiseksi. Valo syntyi sulauttamalla yhteen kolme aiemmin itsenäistä organisaatiota. Suomalainen urheiluyleisö on samanaikaisesti sekä kriittinen että kunnianhimoinen. KARI L. Onko se huono. Pystyykö uusi organisaatio vastaamaan koko kansan liikuttamisesta siinä mitassa kuin asetettu tavoite edellyttää. suomalaisten koululaisten kunto. Millä tavoin urheilu kaiken kaikkiaan vaikuttaa ja myös jatkuvasti muuttuu tässä tämän hetken television ja muun tekniikan luvatussa maailmassa. Näkyvin muutos kummassakin uudessa organisaatiossa näyttää olevan se, että niiden keskijohto on tukevoitunut, mutta toiminta seuroissa ja kansan keskuudessa jatkuu niin kuin ennenkin omaehtoisesti ja harrastajavoimin. Kaila Stadion-lehden tavoitteista pääkirjoituksessa lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1963. Sekä kansanliikunnan että huippu-urheilun maineenpalautus on aloitettava varsinaiseen toimintaan panostamalla ja käyttämällä hyväksi kaikki se osaaminen ja asiantuntemus, jota Suomessa on saatavilla. Vaikka muutostyön loppuraportti on vasta ilmestynyt ja uuden huippuurheiluorganisaation työ vasta käynnistymässä, on sen mahdollisia aikaansaannoksia jo ehditty ruotia hyvinkin kriittisin äänenpainoin. Toinen suuria odotuksia herättänyt organisaatiomylläys oli uuden valtakunnallisen liikuntaorganisaation Valon perustaminen. Muta kuitenkin pelkkä murto-osa siitä valtavasta ongelmaja kysymysruuhkasta, joka koko ajan lisääntyen häilyy urheiluja liikuntakasvatustoiminnan vaiheilla. 5~ Liikunta & Tiede POLTTOPISTEESSÄ Lupaus V uodenvaihteesta on kulunut niin paljon aikaa, että silloin annetuista lupauksista on moni ehtinyt realisoitua teoiksi ja toiminnaksi tai alkanut vähitellen unohtua. 24 LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. Vuodenvaihteen tienoille huipentui Suomen huippu-urheilun muutokseen tähdännyt suurisuuntainen valmistelutyö
. Mainosmiehillä on luonnollisesti tuntuma tuotteiden markkinointia koskeviin kysymyksiin, mutta tämä ei riitä, jos tarkoituksena on muuttaa ihmisten käyttäytymistä heille esitettyjen tutkimusten avulla. Tällöin on aluksi. Joel Juppi pääkirjoituksessa Tiede huippu-urheilua ko. Aarni Koskela Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien merl1ityksestä Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät kiertokyselyssä, Stadion-lehti 111968. Kalevi Römpötti artikkelissa Nykynuorison fyysinen hvaliteetti IV osa, Stadion-lehden numerossa 3/1964. Nykynuorison fyysinen kvaliteetti Jos hyväksymme ajatuksen, että "nuorison kunto heikentyy huimaa vauhtia", merkitsee se myös sitä, että koulujen, suurten urheilun keskusjärjestöjen ja monien muiden urheilun ohjelmaansa liittäneiden nuorisojärjestöjen , tuhansien urheiluseurojen ja kymmenien tuhansien miesten ja naisten työ nuorisomme fyysisen kunnon hyväksi on viimeisten 3040 vuoden aikana mennyt tyystin hukkaan. tarkasteltava kysymyksiä, jotka liittyvät tulosten tehokkaaseen tiedottamiseen. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön Tutkimustulostensoveltamisen ensimmäisenä edellytyksenä on, että käyttäjät voivat saada ne tietoonsa ja omaksua ne. Luontevammalta vaikuttaa ajatus, jonka mukaan nykyihmisen kunnon säilyttäminen ja parantaminen vaatii yhä uusia toimenpiteitä eri suunnilta. Tällaisen keskustelun aikaansaamista ja yhteisestä julkilausumasta sopimista voitaneen pitää melkoisena saavutuksen valitettavan eripuraisessa yhteiskunnassamme. Stadion-lehden numerossa 111968 . Tutkimusten tulosten julkisaattaminen ja niiden mahdollinen yhdistely sekä laajojen johtopäätösten teko olisi mitä toivottavinta. Asian tultua selvitetyksi, voitaisiin yleisölle tarkoitettua tiedotustoimintaa kehittää siten, että tehottomaan tai liialliseen informaatioon ei enää uhrattaisi aikaa eikä varoja. Edellä esitetty merkitsee sitä, että rinnan tutkimuksen edistämisen kanssa tulisi kehittää yhteistyötä tietoa hankkivien ja sitä soveltavien kesken. Ellei asiaan kiinnitetä riittävää huomiota, voi tutkimustyö joutua kestämättömälle pohjalle. Osmo l. Aarni Koskela artikkelissa Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön Stadion-lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1963. . Kaila pääkirjoitllksessa Stadion-lehden numero 2/1964. Tiedotuksen tehokkuuden tutkiminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Kunnon alamäki Nykyisen melko vähäisenkin liikuntatieteellisen tutkimuksemme toimesta on tiettävästi kuntoa tutkittu eri tahoilla ja tasoilla. Tietoa siitä, kuinka paljon informaatiota tarvitaan, jotta saataisiin aikaan toivottu tulos, ei ole käytettävissä. . Nämä toimenpiteet antaisivat painavan lisän meneillään olevaan kuntokeskusteluun. Ensimmäiset Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 1967 Marraskuussa vuonna 1967 järjestetyillä Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä istui saman pöydän ääressä keskustelemassa edustajia useilta hikuntakulttuurimme osa-alueilta ja monista intressipiireistä. Lisäksi on huomattava, että olemme saavuttamassa ajankohdan, jolloin eri puolilla maailmaa suurella nopeudella lisääntyvä teoreettinen tieto ja sen elävässä elämässä tapahtuva käyttökelpoisuuden todentaminen ovat vaarassa etääntyä kauaksi toisistaan. LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013 25. . Ennen näiden tietojenkin saantia tuntuu arveluttavalta nojautua ajatukseen, että kansan ja sen nuorison kunto nousisi käsi kädessä korkealle kipuavan elintason myötä ja että kunto olisi nyt riittävän hyvä ja sellaisena pysyisi
Niitten sijaan vammaisuus ja vammaisurheilu markkina-alueena ja uusien innovaatioiden pohjana voisi olla tuore ja käyttökelpoinen lähestymistapa. Ollaanko paralympiakulttuurissa menossa samaan suuntaan. K anadalainen pyörätuolikoripallopelaaja Danielle Peers voitti kultaa Ateenan kisoissa 2004 ja viimeistelee nyt väitöskirjaansa Albertan yliopistossa. (Popham, 2012). Kuva: AN U PIISPANEN Paralympiaurheilusta IIEN•s 10011 TSl FINAL 2 263~ DU PREEZ p 3 2539 NAVARRO SAN Teksti:TONI PIISPANEN, DAVID LEGG Onko paralympia-aatteessa jotakin, jota ei vielä ole osattu käyttää eduksi. Paralympiakisojen markkinoinnissa on luovuttu aiemmista raskaista rakenteista, mutta samalla markkinointi on saanut vaikutteita eräänlaisista "Inikkinäytöksistå". Onkin tärkeää pohtia millaista markkinointistrategiaa kansalliset paralympiakomiteat voisivat käyttää kehittääkseen parhaalla tavalla maansa paralympialiikettä. Nykyiset paralympiaja olympiaurheilun vertailuun tai urheilijoiden selviytymistarinoihin perustuvat sponsoroinnin lähtökohdat ovat voimissaan. Lontoon kisojen mainoksissa ormeuomuuksien 26 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 !2013. Eli keskitytään traagisiin tarinoihin ja sankari kerrontaan ja jätetään itse urheilu toissijaiseksi. Monesti luullaan, että friikki show hyvällä tahdolla on viihdettä. Hän tähdensi The Independent -lehdessä, että paralympiaurheilijat ja -kisat nähdään nyt markkinoinnissa aiempaa keskeisempänä ja sopivampana kohteena. Tällaisia elementtejä löytyy muun muassa sairaalasarjoista, joissa onnettomuuksilla herkutellaan
Miten tutkimus paralympiaurheilijoista voi lisätä ymmärrystä tasapainosta ja siten edistää kaatumisten ehkäisyä. Ne eivät enää riitä tämän päivän markkinoinnissa. Tukeudutaanko vielä entisiin rnarkkinointipohjiin ja ollaan tyytyväisiä, kun paralyrnpiaurheiluun saadaan jo olympiaurheilusta tuttuja sponsoreita. Paralympiaurheilun yhteydessä puhutaan paljon rohkeudesta ja esteistä. Tällaisessa näyteikkuna ja innovaauoasetelrnassa vammaisurheiluorganisaatioiden tulisi kehittää innovaatioesimerkkejä ja saatava uusia sponsoreita osoittaakseen vammaisurheilijoiden ja -organisaatioiden hyödyn kaikille kansalaisille. tra agisuus ja vam ma jätettiin usein pois. Itse asiassa Lontoon 2012 kisoissa löytyi niin paljon hurjia ja inspiroivia kertomuksia urheilijoista, että niitten perusteella monien varnmaisurheilijoiden pitäisi olla sponsorointimiljonäärejä. Eikö paralyrn piaurheilusta voisi puhua ilman että puhuttaisiin kehon vajavaisuudesta tai menetyksistä. Tarvitaanko esimerkkejä. Vammaisurheilun toimijat tarvitsisivat edelleen vakuuttavia ja selkeitä esimerkkejä siitä, miten paralympialiike on ollut edistämässä apuvälineitten teknistä kehitystä, väestön liikuntatottumuksia ja yleistä sosiaali politiikkaa. Keskityttiin ur heiluun ja tuloksiin. Kolmas pohjautui institu tionaaliseen syy llistämiseen vertailem alla para lym piaurheilua sitä parem m in tuettuun ja näkyv äm pään olympiaurheiluun. Elämme aiempaa pitempään. Tärkeänä kysymyksenä voidaan nähdä, onko paralympia-aatteessa jotakin, jota ei vielä ole osattu käyttää eduksi. Paralympialiike toimisi näin jokaista ihmistä koskevan kehityksen etulinjassa tuomalla esiin ja uudistamalla jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa tekniikkaa ja palveluja. (Popham, 2012) Tämä kr iittisyys johti Kanadan paralym piakom itean puheenjohtaja David leggin kokoaman asiantunt ijaryhm än pohtimaan Lontoon kisojen aikana para lympiaurheilun markkinointia. Lähestymistavat kolme ja neljä olympialaisten pikkuserkkuna oleminen ja vammaisten selviytyrnistarinat ovat ilmeisesti nekin saavuttaneet kehityksensä lakipisteen. Tarpeettomiksi ne voivat jäädä, mikäli seitsemäs, eli vammaisuus ja vammaisurheilu markkina-alueena ja uusien innovaatioiden pohjana lähestymistapa kävisi toteen. Viidennessä tavassa koro stettiin mielikuvaa siitä, että vam maiset nähtäisiin positiivisena yhteiskunnallisen a brändinä. Pääosassa paralyrn piaurheilijoista kertovissa artikkeleissa kerro taan tra aginen kertom us siitä, miten heistä tuli vammaisia. lienee selvä, että yhteinen olympiaja paralympiamarkkinointi on molempia hyödyttävää. Ikäihmisillä kaatumiset aiheuttavat suuren määrän sairaalavuorokausia. Jos he kerran ovat urheilijoita, miksi vamm aisuus on tärkein heistä kerro ttava asia. Miten vammaisurheilu voi olla elämänlaatua parantavan tutkimuksen ja innovaatioiden koekenttänä esimerkiksi proteesien kehittämisessä. lienee niin, että lähestymistavat viisi ja kuusi (yhteiskunnallinen brändi ja epäsuora markkinointi) ovat edelleen paikallaan. On jo nähty, että tukiyritykset sitoutuvat molempiin: paralyrnpiaja olyrnpiaurheiluun. Lähestymistavan, jossa vammaisuus nähtäisiin luonnollisena osana ihmiselämää ja vammaisuus ja vammaisurheilu markkina-alueena ja mahdollisuutena, voi olettaa yleistyvän jatkossa. Tällöin vam maisuus nähtäisiin laajempana markkina-alueena ja para lympiaurheilu vammaisuuden näyttäm önä, lippulaivana ja uusien innovaatioiden pohjana. On tärkeää, että pysyisimme terveinä mahdollisimman pitkään. Ikääntyminen koskee meitä kaikkia. Ensim m äinen lähestym istapa oli keskittyä valtion ja yhteiskunnan tukipolitiikkaan ja luoda stra tegia, joka pohjautui siihen kuinka yhteiskuntam me kohtelee vammaisia yleisesti. Miten paralyrnpiaurheilu ja sen ympärillä syntyneet innovaatiot saataisiin käännettyä paremmaksi terveydeksi ikääntyessärnrne. Palaan edellä mainittuun seitsemänteen tapaan lähestyä markkinointia. Paralympiakomiteoiden tehtävänä ei ole tehdä tai rahoittaa tutkimusta, mutta tutkimuksen suojelijana ja sinettihyväksyjänä paralympiakomiteoilla voisi olla annettavaa. Vaihtoehtoja on paljon, mutta useim miten ne juontavat juurensa paralym piahistoriaan. Toinen lähestymistapa pohjautui sääliin: pyy täm ällä hyvänt ekeväisyysapua niille, joilla asiat eivät ole hyv in. Sen sijaan tulisi puhua riskeistä ja palkitsemisista ja tehdä yhteistyötä sellaisten johtavien yritysten kanssa, jotka rutiininomaisesti ottavat riskejä pyrkiessään maailman parhaaksi. Neljännessä lähestym istavassa kerro ttaisiin maailm alle siitä, kuinka hyv in vam maisurheilijat ovat pärjänneet elämässään ja m iten paljon uhra uksia se on vaatinut. Millaista m arkkinointistra tegiaa kansalliset para lym piakomiteat voisivat käyttää kehittääkseen parhaalla tavalla m aansa paralyrn pialiikettä. Ensim mäinen tehtävä on asettaa paralym piaur heilu liikunnan ja ur heilun yleiseen kontekstiin. Leggin asiantuntijaryhmän oletus oli, että ensimmäinen ja toinen lähestymistapa (vammaisten kohtelu yleisesti, sääliin pohjautuva markkinointi) ovat väistymässä. Kuudes oli epäsuora n markkinoinnin lähestymistapa, jossa yritysten oletetaan suunt aavan markkinointiaan vam m aisill e ja heidän läheisilleen. Monet vammattomien valmentajat seuraavat vammaisuimareitten harjoittelua ja saavat paljon tietoa muun muassa mekaniikasta heitä seuraamalla. Tarinoiden puhuttelevuudessa paralympialaisten ei tarvitse tyytyä olympialaisten pikkuserkkuna olemiseen. Lähestymistavan hyväksyminen vaatii avointa keskustelua ja analyysiä. Seitsem äs lähestym istapa peru stu i siihen, että kaikki ihm iset ikääntyv ät ja saavat jossakin vaiheessa jonkinlaisen vamm an tai haitan. Paralympialiike voisi luonnollisesti olla hyvä kurnpLIIKUNTA & TIEDE 50, 112013 27. Niitä voidaan soveltaa jatkossakin, mikäli valtion tukipolitiikkaan, säälii n, paralympiaja olympiaurheilun vertailuun tai selviytymistarinoihin perustuvat strategiat ovat voimissaan. Markkinointistrategioiden tunnistaminen on tärkeää Kansallisilla paralympiakomiteoilla ja muilla vammaisurheilusta vastaavilla tahoilla tuntuu nyt olevan etsikkoaika
Huolimatta näistä haasteista arvioin, että etenernme nopeasti kohti aiemmin esittämääni lähestymistapaa, jossa keskitytään innovaatioihin ja ihmisten jokapäiväisen elämän laadun parantamiseen. Muussa tapauksessa voi olla mahdollista, että ne mielletään sponsorimarkkinoilla jatkossa vain joukkueen kisoihin lähettävänä toimistona. jotka sponsoroivat olympiakisojen lisäksi osaltaan myös paralympiakisoja. Jos aiemmin ajateltiin, että paralympiakisat ovat kaukana jäljessä olympiakisoja, asenteet muuttuivat Lontoon paralympialaisten päätösseremoniaan mennessä. Miljoonat TV:n välityksellä kisoja seuranneet ja 2,7 miljoonaa myytyä lippua puhuvat puolestaan. Mukanaan olivat maailmanlaajuiset yhteistyökumppanit, kuten Coca-Cola, AT&T, Mattel, Lions Club International ja Hilton. Oli taustalla sitten strateginen suunnittelu tai luonnollinen yhteiskunnallinen kehitys, paralympiaurheilijat nähdään nyt kansallisina ja kansainvälisinä tähtinä. (The Economic Magazine, 2012) Syksyllä 2012 Kanadassa pidetyssä markkinointikongressissa (Western Sponsorship Congress, Calgary 2012) julkaistiin kuluttajien sponsorointi ranking (CSR 2012). Kansainvälisellä paralympiakomitealla (IPC) on neljä maailmanlaajuista yhteistyökumppania (Visa, Atos, Samsung, Ottobock) ja yksi kansainvälinen kumppani (Allianz) sekä tietysti lukemattomia yrityksiä kuten Proctor and Gamble, Coca-Cola ja McOonalds. Mukana ovat tunnetut merkit kuten Coca-Cola, Proctor & Gamble, Wal-Mart, AT&T ja Mattel (Special Olympics 2012). Jotkin yritykset, kuten Sainsburys neuvottelivat sponsorointisopimuksen yksinomaan paralympialaisiin ja jäivät talousluvuissa vain vähän alle tiukkojen Kansainvälisen Olympiakomitean (IOC) sponsorointimääräysten. Äänen ja kuvan tunnistaminen, osallisuus, esteettömyys ja saavutettavuus ovat esimerkkejä innovaatioalueista, jotka voisivat olla sekä kaupallisia sponsoreita että paralympialiikettä yhteisesti palkitsevia. Festivaalit, jääkiekko ja syöpä nähtiin tärkeimpinä ja tunnetuimpina sponsorointi kohteina. Tutkimus osoitti selviä trendejä. Vielä emme kuitenkaan ole tilanteessa, jossa meidän monien mielestä jo tulisi olla tasavertaisina vammattomien urheilijoiden rinnalla. Tämä oli vaikuttavaa ja kommentoinnin arvoista multa verrataanpa tätä sitten toiseen merkittävään tapahtumaan vammaisurheilun alueella kehitysvammaisten Special Olympics tapahtumaan. Käynti heidän kotisivuillaan näyttää heti 32 sponsoria. pani yrityksille, joiden tuotteet on suunnattu varta vasten vammaisille. Joka neljäs vuosi järjestettävä Special Olympics tapahtuma järjestettiin viimeksi vuonna 2011 Ateenassa. McDonald's, Coca-Cola, Molson, Air Canada ja Ford olivat eniten sponsorointitukea antavia brändejä omalla alallaan. Kansallisilla paralympiayhteisöillä onkin syytä aktiiviseen otteeseen. Tulokset osoittivat, että hyväntekeväisyys on edelleen vaikuttavin yksittäinen ominaisuus brändayksen tukena. 28 LIIKUNTA& TlEDESO• 112013. Yhdysvalloissa Special Olympics on nimetty maan suurimmaksi ja arvokkaimmaksi hyväntekeväisyyskohteeksi (Special Olympics Kentucky, 2012) Kertaalleen herää kysymys, pitäisikö huippu-urheilustrategian sijaan kuitenkin painottaa hyväntekeväisyyttä. Lopulta olisi kenties mahdollista siirtyä samaan kuin olympialaisten ja muun tv-urheilun sponsoroinnissa, jossa kohde sinällään ei ole tärkeintä vaan se, että tuotteet käyvät kaupaksi ja urheiluviihde tyydyttää katsojien tarpeet. Paralympiaurheilijat tulivat väestön ja median valtavirran tietoisuuteen. Taidetta ja kulttuuria tukevien yritysten kanssa asioisi 53 prosenttia kanadalaisista. Tämän suoraa markkinointia lähtökohtana pitävän lähestymistavan voisi arvioida toimivan noin vuosikymmenen ajan. Minkään mainitun lähtökohdan ei tarvitsisi olla tulevaisuuden ydinstrategia. Ehkä ei, mutta tilanne on hyvä tiedostaa. Lähes 70 prosenttia kanadalaisista harjoiuaisi liiketoimintaa sellaisten yritysten kanssa, jotka tukevat syöpätutkimusta. Vain vajaa 45 prosenttia vastanneista halusi olla liiketoiminnassa suosikkiurheiluaan tai -joukkuettaan tukevien yritysten kanssa. Lontoon kisojen jälkeen oli aihetta miettiä, mihin Lontoon paralympialaiset asettuvat laajemmassa kehityskaaressa. Esimerkiksi suorasta vammaisurheiluun ja urheilijoihin kohdistuvasta kaupallisesta lähestymistavasta voidaan siirtyä erilaisten haittojen tai vammaisuuden vaatimien innovaatioiden tunnistamiseen kasvavaksi markkinaalueeksi, JOSsa paralympiaurheilu voidaan nähdä johtavana kehitystyön ja innovaatioiden näyttämönä. Paralympiaurheilusta uusi vihreä sponsoroinnin alue "The Economist Magazine" julkaisi syksyllä 2012 artikkelin "Ovatko paralympialaiset uusi vihreä sponsoroinnin alue?" Artikkelissa todettiin, että paralympialiikkeeseen satsaamisella yritykset voisivat erottua positiivisesti kilpailijoistaan. Onko paralympiaurhcilussakin siis syytä miettiä uudelleen hyväntekeväisyysja huippuurhei lunäkokulrnat sponsoreiden saamiseksi. Tutkimuksessa oli mukana yli tuhat kanadalaista keskivertokuluttajaa. Telekom m ukaatioyri tykset, rahoitusorganisaatiot ja virvoitusjuomayhtiöt valtasivat kymmenen kärkisijaa tunnetuimpien brändien listalla Kanadassa
Kuva: PARALYMPIAKOMITE/VMA/JU TORVINEN Lontoon paralympialaiset kuinka he sen tekivät. Mikä ikinä syy olikaan, katsomot olivat täynnä äänekkäitä ja innostuneita katsojia. Järjestelytoimikunta vannisti myös, että kaikki Kansainvälisen Olympiakomitean (IOC) yhteistyökumppanit tunnustivat paralyrnpiaoikeudet ja noudattivat tarkoin Kansainvälisen Olympiakomitean ja Kansainvälisen Paralyrnpiakomitean (IPC) sopimia linjauksia. L ontoon paralympialaisiin myytiin yli 2,7 miljoonaa lippua, yhteensä yli 70 miljoonan dollarin arvosta. ,,. Lisäksi kisoissa oli esillä ennennäkeLIIKUNTA& TIEOES0• 1/2013 29. Vain kaksi brittiläistä yhteistyökumppania Sainsburys ja Ottobock saivat yksinoikeuden paralympiasponsorointiin. Sen arvo oli 20 miljoonaa puntaa ja se sisälsi erityisiä paralympialaisiin liittyviä toimia ja kisoja edeltäneen soihtuviestin. Hyvä tulos johtui kisojen järjestelytoimikunnan (LOCOG) toimitusjohtajan Paul Deightonin mukaan hinnoittelussa. Olympiaja paralympiabrändit yhdistettiin Lontoossa kisojen järjestelytoimikunta (LOCOG) integroi täydellisesti olympiaja paralympiabrändit. Kaikkia kotimaisia ja kansainvälisiä sponsoreita vaadittiin sitoutumaan siihen, että paralympiaja olympiakisoihin liittyvät sopimukset tehtiin yhtenä integroituna pakettina. Yli puolet lipuista maksoi kymmenen puntaa tai vähemmän ja kolme neljäsosaa vähemmän kuin 20 puntaa ja 95 prosenttia alle 50 puntaa. LOCOG muotoili heille erillisen yhteistyöpaketin paralyrnpiakisoja varten
He kilpailivat myös Pistoriuksen tavoin molemmissa kisoissa Lontoossa. Itse pidin paralympialaisten näkymistä lehdissä jopa hyvänä. Pistorius ja inklusiiviset kisat Keskustelu vammaisurheilijoiden inkluusiosta olympiakisoihin puhutti. Vastaavia eroja nähtiin myös Uudessa-Seelannissa. Myös Proctor & Gamble sekä Samsung saivat mainoskampanjoistaan erinomaisia arvosanoja. Urheilijoista uutisoitiin urheilijoina vaikka vammaisnäkökulma ja vammalähtöisyys olivatkin uutisoinnissa mukana. Nykyisin ketjulla on noin tuhat liikettä, jotka palvelevat noin 22 miljoonaa asiakasta viikossa ja joissa työskentelee noin 150 000 työntekijää. Keskustelu varnmaisurheilijoiden välineistä sai taas uuden muodon. Kisojen televisiointi puhutti Televisioyhtiö Channel 4:n kisatelevisiointi herätti kansainvälistä ihailua. Itse asiassa vammaisurheilijoita on osallistunut olympialaisiin ainakin vuodesta 1904 lähtien. Toni Bruce (2012) oli toista mieltä. Useat näkivät Pistoriuksen alkuerät 200 metrillä ja epäilivät olisiko kenelläkään mahdollisuutta voittaa häntä. m ätön m äärä (65 vira llista lisen ssiä) para lym pialisenssillä varu stettu ja tuotteita ja jälleenm yyjiä. Pistorius oli yrittänyt kilpailla molemmissa kisoissa jo vuonna 2008, mutta karsiutui lopulta. Kyse on päivittäiskauppatavaraketjusta, joka perustettiin vuonna 1869. Mielenkiintoisia olivat myös jokaisena iltana lähetetyt talk show:t. Kanadassa olympialaisista oli arviolta 332 etusivun juttua ja paralympilaisista taas 22 (laffer, 2012). Pistorius toki pyysi anteeksi purkauksensa huonoa ajankohtaa, mutta ei purkauksensa syytä. Suurimmassa osassa paralympiaurheilijoiclen kuvista varnmalla, kuten puuttuvalla majalla tai pyörätuolilla, oli keskeinen sija. Olympiakisat toki näkyivät laajemmin ja paremmin, esimerkiksi etusivun uutisina. Heidän arvoihinsa kuuluivat yhteisöllisyys, asiakkuus ja viestintä ja heistä tuli paralympiatuotteiden merkittävin jälleenmyyjä. Katsomossa olisi kuullut nuppineulan putoamisenkin, niin hiljaa 80 000 paikalla ollutta katsojaa olivat. Lähinnä kyse oli Oscar Pistoriuksen osallistumiskelpoisuudesta. Tämä siitäkin huolimatta, että Kanadan paralympiaurheilijat saavuttivat 13 mitalia enemmän kuin olympiaurheilijat. L ontoon paralympialaisten kisa tapahtumia televisioitiin suorana pitkin päiviä. Hekään eivät olleet ensimmäisiä, jotka olivat kilpailleet kaksissa kisoissa. Toinen vammaisurheilija etelä-afrikkalainen uimari Natalie du Toit taas oli mukana, samoin myös puolalainen pöytätennispelaaja Natalia Partyka. Siellä kolmen sanomalehden uutisoinnissa Lontoon olympialaisista oli 4 7 kertaa enemmän kuvia kuin paralympialaisista. Moni kansallinen paralympiakomitea oli samoilla linjoilla omissa esittelyvideoissaan. Se mitä sitten tapahtui, sai isot mittasuhteet. Vammaisuus ei pelkästään normaalia vaan superia Kansainvälisen Paralympiakomitean puheenjohtaja Sir Craven oli jo ennen Lontoon kisoja ottanut keskusteluun "vammais" sanan jättämisen pois koko kisojen kuvasta ja keskittymisen urheilullisiin seikkoihin. Niissä esimerkiksi vammaisuutta käsiteltiin tavalla, joka ei olisi vielä mahdollista monissakaan kulttuureissa. Lontoon olympialaisille haluttiin antaa "lnclusive Games" tunnuslause todennäköisesti siksi, että Lontooseen jokainen osallistujamaa lähetti myös naisurheilijoita, mutta ehkä myös siksi, että Oscar Pistorius oli nmkana myös olympiakisoissa. 30 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Vammaisuus ei ollut pelkästään normaalia vaan "superia". Urheilutoimittajat olivat koko ajan tietoisia kisatapahtumista ja osoittivat suurta kiinnostusta urheilijoihin ja suorituksiin. Lontoon sanomalehtien etusivut täyttyivät paralympiaurheilijoista, etenkin brittien omista mitalisteista. Hän vertasi paralympialaisten ja olympialaisten lehdistöuutisointia Kanadassa, USA:ssa ja Uudessa Seelannissa. Finaalissa Pistorius juoksi hopeaa. Channel 4 toi asian esiin näyttävästi mainonnassaan käyttämällä slogania "Meet the superhumans". Avajaisseremoniaan sisältyi joidenkin mielestä ehkä liikaakin vammaisuuteen liittyvää ideologiaa, mutta se pohjautunee kisojen arvoperustaan. Alan akateemikko, entinen paralyrnpiaurheilija, tohtori David Howen mielestä paralympiaurheilijat oli määriteltävä samoin kuin muut urheilijat (Somerville, R 2012). Pistorius väitti ironisesti, että häviön syynä oli voittajan liian pitkät proteesit. Sainsbury s sopim us oli m erkittävä. (Legg, Burchill,Jarvis & Sainsbury, 2009) Monien mieleen on jäänyt se, että Pistorius oli Etelä-Afrikan lipunkantajana olympialaisten päättäjäisissä ja kaksi viikkoa myöhemmin paralympialaisten avajaisissa . Kisatapahtumia puitiin sekä urheilun näkökulmasta että myös kevyemmin vitsaillen. Myös lehdistön tapa tuoda esiin vammaisurheilijoita oli tärkeä
Sosiaalinen media oli menestys. Yhdysvalloissa ja Kanadassa kisojen televisioinnin puutteellisuutta kritisoitiin. Why do we hold separate Paralympic and Olympic events. Englannissa sen sijaan Channel 4 käytti kisalähetyksiin enemmän kuin 400 tuntia, joista 150 tuntia lisäksi suosituimpaan katse! uai kaan. Paralympiakisoista sama tuotantoyhtiö lähetti digitaalisesti 580 tuntia suoraa kuvaa (Legg, 2012) Kanadassa TV välitti paralympialaisten avajaisja päättäjäisseremonian sekä tunnin mittaisen päivittäisen yhteenvedon mitalisteista ja tapahtumista. The new green. Siellä televisioyhtiö NBC televisiot paralympiakisoja kaikkiaan vain 5,5 tuntia (Sports lllustrated, 2012) ja tähän määrään sisältyi myös kaksi lähetystä kisojen jälkeen. Tässä joukossa olivat muun muassa Apple, Google, Kelloggja Volvo (McCabe, 2012). http://bellmediapr.ca/olympics 29.1.2013 Somerville, R. p27 http://www.independent.eo.uk/ sport/olympics/paralympics/paralympics-sold-like-a-freak-showsays-coach-8100743.html1 29.1.2013 Rouse, R. Paralympics sold like a freak show, sats coach, The lndependent, 2.9.2012. Yhdysvalloissa ja Kanadassa syitä huonoon televisionäkyvyyteen yritettiin etsiä taloudellisista lähtökohdista. Kisojen televisioinnista vastaavista 27 yhtiöstä Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi vain Pakistan omasi oikeutensa kansallisen paralympiakomiteansa kautta. Sama ero näkyi USA:ssa. C4 Paralympics Slots Attract Big Advertisers, Retrieved October 9, 2012 from http://www.brandrepublic.com/ bu l letin/brandrepublicnewsbu lletin/a rticle/l 146312/c4-pa ralympicad-slots-attract-big-advertisers/1OC M P= E MC-CO N Brand Republicdailynewsbulletin 29.1.2013 sellaista sponsoria, jotka eivät olleet olympialaisten sponsoreita hakemaan mainospaikkoja lähetyksiinsä. http://blogs.ucl.ac.uk/events/2012/08/17 /why-dowe-hold-separate-paralympic-and-olympic-events 29.1.2013 Sports lllustrated 12012). DAVID LEGG Apulaisprofessori Department of Physical Education and Recreation Mount Royal University Calgary Kanada Kirjoittaja on Kanadan paralympiakomitean puheenjohtaja. lt's the Biggest After Party on Record as 75 Million Canadians watch the London 2012 Olympic Closing Ceremony. Kansainvälinen paralympiakomitea IPC raportoi lähes kahden miljoonan ihmisen vierailleen www.paralympic.org sivuillaan ja melkein yhdeksän miljoonaa ihmistä katsoi kisoihin liittyviä videoklippejä Youtubesta. 12012, Aug 13). http:// www.athens2011.org 29.1.2013 LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013 31. http://www.specialolympics.org/meet_our_partners.aspx 29.1.2013 World Summer Games Athens 2011. Paralympics receiving minimal TV coverage in US http://sportsillustrated.cnn.com/more/news/20120823/ paralympics-broadcasting/ 29.1.2013 Special Olympics. TONI PIISPANEN, litM Koordinaattori liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi Kirjoittaja on European Federation of Adapted Physical Activity (EUFAPA) varapuheenjohtaja ja Lontoon paralympialaisten 100 metrin kelauksen T51 kultamitalisti. 12012). http://www. Kanadan Paralympiakomitea. 2012. Olympiakisojen lähetyksiä taas seurattiin TV:ssä lähes vuorokauden ympäri kolmen viikon ajan. Se sai runsaat 50 KIRJALLISUUS Bruce, T 12012) http://athletesfirst.ca/2012/08/22/us-and-them-themedia-treat-paralympians-differently-depending-on-where-they-arefrom/ 29.1.2013 Canadian Paralympic Committee 12012). 12012) Henkilökohtainen tiedonanto 2711.2012. Channel 4 on erinomainen esimerkki tästä. Sponsors. Olympiakisojen aikana lähetettiin yhteensä 5 500 tuntia digitaalista suoraa kuvaa Kanadan olympiakomitean tuotantoyhtiön kautta (Rouse, 2012). Nämä yritykset ovat myös jo tehneet jatkohakemuksen vuoden 2016 Paralyrnpialaisista Brasiliassa. (n.d.) Meet our sponsors. IPC:n virallinen facebookryhmä kasvoi 130 prosenttia ja yli 300 000 ihmistä seurasi Samsungin järjestämiä urhei lijablogeja. 120121. Follow Your Team: Canadian Paralympic Committee Announces Complete Broadcast Schedule of 2012 Paralympic Games Coverage, http://www.paralymp1c.ca/en/London-2012/London-2012-News/Follow-Your-TeamCanadian-Paralympic-Committee-Announces-Complete-BroadcastSchedule-of-2012-Paralympic-Games-Coverage.html 29.1.2013 The Economist magazine 12012). McCabe, M. Popham, P. mobi najaffer ca/coverage-of-the-paralympic-games 29.1.2013 Legg, D. (n.d.). economist.com/node/21562229 29.1.2013 Jaffer 12012). http://www. Paralympialaisiin lähettää kuitenkin joukkueitaan niin laaja joukko maita, että sen uskoisi antavan mahdollisuuksia markkinointiin myös valtavirrasta poikkeavalle urheilulle. Mielenkiintoista myös oli se, että Yhdysvalloissa ja Kanadassa maiden paralympiakomiteat olivat virallisia lähetysoikeuksien haltijoita, koska yksikään yksityinen TV-yhtiö ei ollut tuotteesta kiinnostunut
Siinä suhteessa he olivat esikuvallisia. Kansien ohella myös liikuntaja kunto-ohjelmien mallit ovat useimmiten naisia (poikkeus Kunto & Terveys). Ehkäpä kurjalta näyttävän henkilön kuva kannessa ei herättäisi lukuhaluja. Mukana on paljon haastatteluja, laajoja kirjoituksia tärkeistä aiheista, yksityiskohtaisia ohjeita, tiivistelmiä tutkimuksista ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Onneksi näissä lehdissä kuvatut julkkikset olivat kuntoaan hoitavia henkilöitä. Arvioinnissa olivat mukana seuraavat lehdet: Hyvä terveys, Voi Hyvin, Kotilääkäri, KuntoPlus, Kunto & Terveys, Fit , Me Naiset Sport, Kauneus & Terveys. Muutamat terapiaideat herättivät hiukan epäilyksiä, mutta tuskin niidenkään käytöstä on kenellekään vahinkoa, pikemminkin päinvastoin. Liki seitsenkymppisen maalla kasvaneen miehen ajatukset näistä asioista olisivat turhan kriittisiä ja yksipuolisia. Tosin lehtien käyttämät asiantuntijat olivat usein miehiä. Jätin tarkastelun ulkopuolelle sellaisia rajatumpia lehtiä kuten Terveyslehti, Luoniaisterveys, Latu & Polku, Muscle Fitness,Juoksijaja Bodylehti. Jätän kauneuteen liittyvät asiat arviointini ulkopuolelle. Otaksun, että 90 prosenttia näiden lehtien lukijoista on naisia. Mutta entäpä jos nämä 32 LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. Niissä on jo kahden numeron perusteella valtavasti tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Kotilääkärin mieskolumnisti oli samaa mieltä. Kävin jokaisesta lehdestä läpi kaksi uusinta numeroa. Tuskin. Ovatko näitä lehtiä lukevat ohjeiden tarpeessa vai onko niin, että niiden lukeminen kertoo keskimääräistä paremmasta terveyden hoitamisesta. Onko heillä vastaavia vaihtoehtoisia tiedonlähteitä. Kun pidän luentoja onnellisuudesta ja hyvinvoinnista, kuulijoista on usein tuo sama 90 prosenttia naisia. Kaikissa 16 lehdessä oli kannessa kaunis nainen. Vaikka epäilin, että joukossa olisi myös "huuhaa"-juttuja, sellaisia ei juuri ollut. Ohjeet ovat useimmiten hyvin yksityiskohtaisia ja selkeitä. Edellistä tulkintaa tukee tulos, jonka mukaan hymyilevän kauniin naisen kuva pankin esitteessä tehosi juuri miehiin. Millaisista aiheista lehdet kirjoittavat. Lehtien ulkonäköön on panostettu paljon. Myös sisältö kertoo naisvaltaisesta lukijakunnasta. Houkutteleeko nainen kannessa myös miehiä, vai kertooko se siitä, että nyt olemme naisten maailmassa. Evoluutiopsykologien mukaan kauneus kertoo myös hyvinvoinnista. Yleiskuva näistä lehdistä on myönteinen. Kun tarjolla on myös ulkomaisia lehtiä, määrä tuntui suuremmalta. Terveys, ravinto ja liikunta kuuluvat naisille. Niissä esiintyvät naiset olivat nuoria, kauniita ja trimmattuja. Lehtihyllyjä katsellessa on usein tuntunut siltä, että terveyteen liittyviä lehtiä on todella paljon. Tässäkö selitys kuvien valintaan. Kallistun tälle jälkimmäiselle kannalle. Saako näistä lehdistä myös tieteellisesti kestävää tietoa. Millaiselle lukijakunnalle lehdet on suunnattu. Teksti: MARKKU OJANEN Terveyslehti opastaa, kannustaa ja viihdyttää asiapi toisesti Suomessa ilmestyy paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä lehtiä. Jäävätkö miehet vaille terveyteen liittyviä ohjeita. Ne ovat värikkäitä ja monipuolisia. Nainen kannessa on edullinen senkin vuoksi, että nykyisin naisia pidetään fiksumpina kuin miehiä (Baumeister, 2010). Tällainen kuva houkutteli miehiä ottamaan 4,5 prosenttiyksikköä suurempaa korkoa (Brafman, 2008). Kunto ja Terveys saattaa olla poikkeus. Kun on käynyt läpi näiden kahdeksan lehden sisältöjä, oikein järkyttyy ohjeiden paljoudesta. Ajat ovat muuttuneet, vaikka tietenkin kauneus on asia, josta ihmiset ovat olleet aina kiinnostuneita. Luettelo on suppeampi kuin aluksi ajattelin. Mitä teemoja ne painottavat. Mukana ei ollut edes "näin oli ennen näin on nyt" -kuvauksia, jotka voisivat antaa uskoa aloittelijalle. T arkastelen tässä artikkelissa sellaisia lehtiä, jotka eivät ole ammattitai tiedelehtiä, vaan joiden kohderyhmänä on yleinen lukijakunta. Osa lehdistä haastatteli julkisuuden henkilöitä, mutta mukana oli myös niin sanottujen tavallisten ihmisten haastatteluja. Hyvässä kunnossa oleva henkilö on nähtävästi noudattanut esittelemiään ohjeita. Terveys, ravinto ja liikunta kuuluvat naisille missä vastaavat tietolähteet miehille
Brafman, 0. Sway. The irresistible pull of irrational behavior. Kuitenkin olisi järkevää suosia kotimaista ruokaa ja vähentää lihan syöntiä ekologisista syistä. Niitä lukiessa syntyy kuva, että suomalaisten asiantuntijoiden laatimat mallit eivät kiinnosta ja innosta ketään. New York: Doubleday. Oli mukava lukea kirjoituksia henkilöistä, jotka todella paneutuvat omiin liikuntaohjelmiinsa ja saavat liikunnalla tuloksia aikaan. Poikkeuksena oli kirjoitus vapaaehtoistyöstä. Tällaisia kirjoituksia ei nyt ollut mukana, mutta hiukan rajatietoa oli tarjolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa uskontoon liittyvät kysymykset ovat yksityisasioita. Ravitsemisasiat kaaoksen partaalla Sen sijaan ravinto-ohjeista on syytä olla huolissaan. Jos näin saadaan lisää liikunnasta innostuvia ihmisiä, se on vain hyvä asia. On hienoa, että yksilöllisyyttä korostavat ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä. Toki näkemyksiä voidaan lukea rivien välistä, mutta esimerkiksi uskontoja sivuavia kirjoituksia oli vain yksi tai kaksi. Kaipasin myös enemmän kitjoituksia siitä, miten voimme ilahduttaa ja tukea toinen toisiamme. Onhan tämä ihmiselämä ihmeitä täynnä. (Olisi outoa, jos aikaisemmissa numeroissa niitä ei olisi ollut.) Tarjonta oli paljon kirjavampaa kuin fyysisen terveyden alueella. Joskus hyvä aikomukset riittävät pitkälle. Melkein kuka tahansa voi antaa ohjeita mielenterveydestä tai onnellisuudesta. Kummastakaan ei ole tieteellisiä mela-analyysejä. ohjeet lannistavat perusteellisuudessaan ja kuvatessaan noita kauniita ja trimmattuja ihmisiä. Kaipa uskonnolliset ihmiset myös näitä lehtiä lukevat vai lukevatko. 12010). (20081. Epäilen, ettei monikaan. Tavallisen ihmisen elämässä kaikki on vähän niin ja näin. Ravitsemusasiat alkavat jo lähestyä kaaosta, kun vielä huomioidaan allergioiden vaikutukset monien ihmisten ruokavalioon. How cultures flourish by exploiting men. Toiseksi kiinnittää huomiota se varovaisuus, jolla arvoista puhutaan. Emme tiedä, kuinka moni jonkin kirjoituksen luettuaan on saanut kipinän aloittaa liikkumisen, luopua tupakasta, lisätä yöunta, syödä terveellisemmin ja vähentää alkoholinkäyttöä. Saatamme hämätä itseämme ajattelemalla, että hyvin aiottu on jo puoliksi tehty. Jokainen näistä lehdistä ansaitsee tunnustusta. ls there anything good about men. & R. Asiaan kuin asiaan löytyy "valmentajia" Pari asiaa kiinnitti huomiota. Viime vuonna eräässä lehdessä (ei ollut yksi näistä kahdeksasta) oli juttu koivujen halaamisen terapeuttisuudesta ja unien tulkinnasta. Ohjeita ja malleja paljon ja perusteellisesti Jos liikunta ja terveys on malleista ja ohjeista kiinni, tämän parempia ohjeita ei taida muualta olla saatavilla. Tässäpä aikamoinen paradoksi: Mitä enemmän on alettu puhua elämän hallinnasta, itsensä toteuttamisesta ja autonomiasta, sitä avuttomammiksi ihmiset tulevat. Näiden ihmisten koulutus on hyvin kirjavaa. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi KIRJALLISUUS: Baumeister, R.F. Positiivista on se, että liikuntamuotojen kirjo koko ajan kasvaa. Moni varmaan ajattelee, että eihän näistä ole kenellekään haittaa ja joillekin voi niistä olla aidosti iloa. Milloin syödään runsaasti kasviksia, milloin lihaa tai sitten tarjolla on Välimeren seudun eksoottisia ruokia. Tavallisen ihmisen elämässä kaikki on vähän niin ja näin. Mutta entäpä jos ne lannistavat perusteellisuudessaan ja kuvatessaan kauniita ja trimmattuja ihmisiä. Liikuntaohjeet ovat useimmiten hyvin yksityiskohtaisia ja selkeitä. Unien analyysi voi johtaa ihan mihin vain, jopa vahingollisiin tulkintoihin. Yhä enemmän on henkilöitä, jotka ilmoittautuvat jonkin asian valmentajiksi. Psyykkinen hyvinvointi sai aika paljon tilaa, joissakin lehdissä jopa enemmän kuin fyysinen puoli. Sekä ohjauksen tarjonta että kysyntä lisääntyvät. Stressi oli suosittu aihe, mutta esimerkiksi syömishäiriöistä ei ollut yhtään pidempää juttua. Onneksi yhdessä lehdessä suositeltiin keittoja. Ei sinänsä ole ihme, että tällaiset asiat kiinnostavat. Sanomalehtien kirjoitukset ovat harvoin yhtä perusteellisia. Muutamissa lehdissä oli vierekkäisillä sivuilla dieettiohjeita ja kaloripitoisia herkkuja. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 33. Silti asia voi jäädä mieleen hautumaan. Ehkä niin, mutta parempaakin on tarjolla. Liikuntaa esitteleviä lehtiä erottaa toisistaan myös se, että osalle kelpaavat sana kunto ja terveys, pari on ottanut käyttöön vetävärnpiä termejä, kuten fit ja sport. New York: Oxford University Press. He tarvitsevat opastusta rahankäyttöön, kynsien hoitamiseen, koiran kasvatukseen, puutarhan hoitoon ja kotiensa kalustamiseen, onnellisuudesta ja liikunnasta puhumattakaan
Hän kantoi huolta lapsista ja perheistä. Tarjolla oli tietenkin myös runsaasti kauneudenhoitoon ja muotiin liittyviä ohjeita. Haastattelut liittyivät mielenterveyteen ja elämässä pärjäämiseen. Terveyttä ja mielenterveyttä sivuavia kirjoituksia oli vain muutama. Lehden nimessä kauneus on selvästi isommalla kuin terveys. Liikuntaan liittyvät aiheet olivat näissä kahdessa numerossa aika niukkoja, samoin muut terveyteen liittyvät kirjoitukset. Kummassakin numerossa oli kymmenkunta juttua liikunnasta ja puolisen tusinaa ravinnosta ja laihduttamisesta. Lisäksi tarjolla oli monipuolinen kysymys ja vastaus -osasto. Muoti ei kysele terveyden perään. Lehdissä oli useita eri asioiden tyypittelyjä. Kauneus & Terve s kauneus pääosassa Kauneus & Terveys on monipuolinen, hyvin toimitettu lehti. Ihoa voidaan käsitellä kauneuden nimissä arveluttavilla aineilla eivätkä korkeat korot edistä jalkojen terveyttä. Siinä tuli esiin niitä ongelmia, joita liikuntaja ravinto-ohjelmien toteuttamiseen liittyy. Niistä viisi perustui haastatteluihin. Silti esimerkiksi kauniit ja hyvin hoidetut hampaat kuvaavat myös terveyttä. Ravintoa käsitteleviä juttuja oli viisi. Hänen mukaansa vanhempia saa syyllistää, jos nämä eivät ota riittävästi vastuuta lapsistaan. Miten kauneus ja terveys liittyvät yhteen. Lähes puolet jutuista perustui julkisuuden henkilöiden liikuntaohjelmien esittelyyn. Kokonaisvaltaisia hoito-ohjeita oli aika paljon (shaklitanssi, naurujooga, sahaja jooga, avantouinti). Liikuntaa käsittelevät jutut olivat selkeitä ja asiapitoisia. On hieno asia, että monet heistä ovat tajunneet liikunnan merkityksen työnsä kannalta. Onnellisuutta pohdittiin kahdessa kirjoituksessa, joista toinen oli pääkirjoitus. Muutama juttu liittyi matkailuun ja luontoon. Hyvä ravitsemus, riittävä yöuni ja tasapuolinen liikunta edistävät sekä terveyttä että kauneutta. Tämän lehden nimessä puolestaan kunto on suuremmalla kirjasimella kuin terveys. Ne kiinnostavat ihmisiä, sillä on jännittävää katsoa, mihin tyyppiin kuuluu, vaikka sillä ei käytännössä olisi merkitystä. Niissä käsiteltiin kehon kokemista, kiirettä, anteeksiantoa, transvetismia ja menestykseen liittyviä haasteita. Yksi kuvasi erilaisia syömisen tyyppejä, joista yksi oli tunnesyöminen. Ravintokirjoitukset painottivat erilaisia dieettejä. (Kielteiset tunteet todellakin lisäävät syömistä.) Myös elämänrnuutosta käsittelevä juttu joulukuun numerossa oli kiinnostava. Terveyteen liittyvät kirjoitukset käsittelivät skolioosia, närästystä, kauneuspistoksia ja viljatuotteisiin liittyviä ongelmia. Yhdessä todettiin, että kuntoilija ei tarvitse lisäravinteita. Yksi koskettava haastattelu kuvasi kiusaamista ja masennusta. Niistä vilahteli hiukan oudompiakin ideoita, kuten värähtelevä energia ja si34 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Jumppaohjeet oli tuettu hyvin havainnollisin kuvin. Suurin osa niistä kuvasi jotakin yksin suoritettavaa "jurnppaa", johon usein liittyi painoja tai muita yksinkertaisia välineitä. Mukana oli paljon tarkkoja, selkeästi kuvitettuja ohjeita. Ojasen kahdeksikko terveyslehtiä tutkijan silmin Fit keskittyy liikuntaan ja ravintoon Lehden vahvuutena ovat asiantuntemuksella laaditut liikuntaohjeet, joissa riittää valinnanvaraa. Parisuhteeseen ja seksiin liittyviä aiheita oli kaksi kummassakin lehdessä. Kunto & Terve s valttina monipuolisuus Lehden valttina on monipuolisuus ja tavallisten ihmisten haastattelut. Perheja pariterapeuttijaana Pajusen haastattelu oli virkistävää luettavaa. On helppo luetella asioita, joi.ta tehdään kauneuden nimissä, mutta jotka eivät edistä terveyttä ei ainakaan fyysistä terveyttä. Samalla ne kertoivat myös heidän työstään ja elämästään. Laskin, että kahdessa numerossa oli yhteensä 13 liikuntaan liittyvää kirjoitusta
Lehdessä oli myös muutamia lomavinkkejä. Alkoholinkäyttöä sivusi myönteinen juttu viineistä. Niissä kerrottiin hyvinvointiin liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lernpääläisen innokkaan liikkujan ja liikuttajan Antero Korhosen haastattelu oli mukava lukea. KuntoPlus eroaa muista siinä, että lyhyitä, parin kappaleen mittaisia tietopalstoja oli paljon. säisen viisauden hyödyntäminen. Traditionaalisten liikuntamuotojen harrastaja oppii monenLIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 35. lehden nimi on napakasti valittu. Yksi haastattelu kuvasi Amnestyn toiminnassa mukana olevaa henkilöä. Siinä tuli konkreettisesti esiin myös se, millaiset asiat voivat olla liikkumisen esteenä, vaikka mieli tekisi pelata vaikkapa lentopalloa. Myös psyykkinen hyvinvointi oli hyvin esillä. Hän tosin ei käy kuntoilun esikuvaksi, mutta hänen mielipiteensä ovat aina yhtä värikkäitä. Varsinkin uneen liittyvät kirjoitukset olivat perusteellisia. Pitempiä ja lyhempiä liikuntajuttuja oli yhteensä toistakymmentä ja ravitsemukseen liittyi saman verran kirjoituksia. Terapiaan liittyi kaksi kirjoitusta, joista toinen käsitteli hypnoosia ja toinen lentopelkoa. Vaikka lehden nimi viittaa liikuntaan ja kuntoiluun, mukana oli runsaasti myös psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää ainesta. Lehdessä oli myös tieteellisesti laadukkaita kirjoituksia epigenetiikasta ja testeistä. Tällainen on esimerkiksi enneagrammi. Useissa kirjoituksissa nämä molemmat teemat olivat mukana. Liikunta-aiheisia kirjoituksia oli yksi kummassakin numerossa (lasken tässä joogan mukaan). Liikuntaan liittyi yhteensä neljä kirjoitusta (muun muassa kahvakuulan käyttö), ravitsemukseen samoin neljä ja unen laatuun kaksi. Oli mukava lukea kirjoitus parisuhteesta, jonka mukaan "jokainen suhde pitää elää kerrallaan, jotta elämäänsä voi olla tyytyväinen eikä tarvitse valehdella". Asiantuntijat vastaavat ilmeisesti joka numerossa lukijoitten kysymyksiin. H vä Terve .s sairauksiin liittyvää tietoa Monipuolisessa sisällössä terveyden eri alueet olivat hyvässä tasapainossa. Kohtuuden puolustaminen on nykyajan kulutuskeskeisessä kulttuurissa paikallaan. Mukaan on mahtunut juttuja muun muassa Amnestyn työstä ja vapaaehtoistoiminnasta. Ketogeeninen ruokavalio on parannettu versio Atkinsin dieetistä. Lehdessä oli psyykkinen puoli vahvasti esillä. Myös tutkimukseen perustuvaa tietoa on kiitettävästi tarjolla. Ravintoon ja uneen liittyi muutama kirjoitus. Haastatteluja oli puolisen tusinaa. Vaikka eräät esitellyistä menetelmistä herättävät kysymyksiä, ne todennäköisesti käynnistävät lumevaikutuksia. KuntoPlus selkeästi naisille suunnattu lehti pyrkii tarjoamaan lukijaa houkuttelevia uutuuksia ja erikoisuuksia. Lume-sana johtaa harhaan, sillä kyse on aivoissa näkyvistä psykologisista ja sosiaalipsykologisista mekanismeista. Yhteiskuntakriitikko, esseisti ja suomentaja Antti Nylenin haastattelu oli erityisen virkistävä. Tutkijalääkäri Heikki Peltolan haastattelu oli mielenkiintoinen ja antoi paljon uutta tietoa kulkutaudeista. Mielenterveyttä, selviytymistä ja hoitoa esittelevät kirjoitukset käsittelivät muun muassa rohkeutta, mindfulness-terapiaa, äänen hoitamista, elämyspedagogiikkaa, kiinalaista migreenin hoitoa ja enneagrammia. Molemmissa numeroissa oli sairauksiin liittyviä kirjoituksia (allergiat, suun hygienia, vatsavaivat, osteoporoosi). Hoitoasioissa on tilaa monenlaisille yrittäjille ja lähestymistavoille. Voi H uin psyykkinen hyvinvointi kuvassa mukana Lehdessä käsitellään laajasti hyvinvointiin liittyviä asioita. Toinen arvoja käsittelevä aihe liittyi vapaaehtoistyöhön, joka tutkimusten mukaan kohottaa myös omaa onnellisuutta puhumattakaan siitä, miten tärkeä asia tämä on apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kannalta. Hyvä terveys painotti nimensä mukaisesti sairauksiin liittyvää tietoa. Monet menetelmät elävät sitkeästi, vaikka niistä ei ole tieteellistä tutkimusta. KuntoPlus on suunnattu naisille jopa niin selvästi, että otsakkeet ja kuvat viittaavat naisiin (uhmaa äitisi vaivat, shoppaile edullisesti, kutsu äiti kahville, tee kasvonaamio)
Asiantuntijoita ei enää kukaan kuuntele". 36 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 2013. Kummassakin numerossa kehotettiin nousemaan tuolista ylös, mitä ohjetta myös tutkimus tukee. Ruokaohjeissa korostui välimerellinen ruoka. Liikuntaja ravinto-ohjeissa painottui laihdutus ja kehon kauneus. Nuku selälläsi, niin vältät kasvoryppyjä (lähteenä American Academy of Dermatology). Lehti rohkeni esittää myös tilastotietoja. Sielukas seksi ja jooga täydentävät toisiaan, sillä joogaharjoitus saa seksuaalieli elärnänenergian virtaamaan kehossa". Yksi juttu kehotti opettamaan aivot onnelliseksi. "Kipuranteiden" hoitamisesta oli perusteellinen kirjoitus, samoin glaukoomasta ja diabeteksesta. Myönteistä on se, että haastatellut eivät yleensä olleet julkkiksia. Kolme henkilöä etsi ihanneminää valmentajan avulla. Mukana oli myös aika kriittinen kirjoitus liikunnan bisneksestä. Prana flow -jooga ja Bollywood-tanssi edistivät kirjoitusten mukaan sekä ruumiin että sielun hoitamista. Toisin kuin monissa muissa lehdissä, tarjolla oli myös konkreettisia neuvoja liikunnan määristä. Eräs haastatelluista perusteli vähäistä lihansyöntiään juuri ekologisilla syillä. Tämä viittaus aivoihin kuulostaa hiukan oudolta, mutta sellainen näyttää lisääntyvän. "Laita kännykkä pois" on hyvä ohje, kun keskustellaan. Se tarkoitti yhteyksien pitämistä, Iiikuntapäiväkirjan julkistamista ja tarjolla olevien ohjelmien hyödyntämistä. Kauhun katsominen polttaa kaloreita, mikä keino ei isommin houkuttele. "Hiuksetta hieno" antaa varmasti itseluottamusta ja rohkeutta niille, joilla on tämänkaltaisia ongelmia. Julkisuuden henkilöiden haastatteluja oli useita ja lisäksi kummassakin numerossa oli tunnettujen sporttihenkilöiden kuvagalleria. Lehti on jo otsakkeen mukaan naisille suunnattu, mutta antoi aika paljon tilaa myös miehille. Niistä suurin osa oli aivan järkeviä. Ohje perustui tutkimukseen. Lehti kehottaa joustavaan kasvi.sruokavalioon, jossa on varaa aina välillä syödä muutakin. harjoitetaan kestävyyttä ja treenataan vatsalihaksia, saadaan pyykkilautavatsa. Monet muutkin kuin Jane Fonda ovat tienanneet ohjelmillaan paljon rahaa. "Stressi tarttuu", "musiikki hoitaa", "hiljaisen viisauden voima" olivat esimerkkejä psyykkiseen hyvinvointiin liittyvistä jutuista. Liikuntaan liittyi tammikuun numerossa haastattelu, jossa "liikutaan yhdessä netissä". Muissa lehdissä harvinainen hengellisyyden teemakin oli mukana. Ravinto-ohjeissa korostui hiilihydraattien välttäminen. Lehdessä oli lisäksi runsaasti kauneuteen ja vaatteisiin liittyviä tuote-esittelyjä. Aikaisemmin kirjailijat (yleensä miehet) istuivat ravintoloissa, mutta nyt he (esimerkissä kylläkin kaksi naista) käyvät yhdessä liikkumassa. Lehdissä oli paljon haastatteluja henkilöistä, jotka ovat selviytyneet jostakin sairaudesta. Mukana oli myös matkaohjeita. laisia uutuuksia: harjoita kehoa 40 asteen lämmössä, kokeile aerial joogaa (ilmassa riippuen), venyttele itsesi ylös aamulla. Uusina lajeina esillä oli ViPR (ison kumi.putken heiluttelu) ja myös vanhasta kunnon sauvakävelystä muistutettiin. "Voimaa kosketuksesta" on aivan oikealla asialla, sillä tutkimus on osoittanut, että kosketus ja hieronta edistävät hyvinvointia. Myös meditaatiota esiteltiin. "31 ohjetta tammikuulle" sisälsi kuukauden jokaiselle päivälle jonkin hyvinvoinnohjeen, kuten leivo sokeriton kakku, ajattele myönteisiä ajatuksia, irrottaudu verkosta. Kotilääkäri hyvinvoinnista laaja-alaisesti Kotilääkäri on laaja-alainen hyvinvointia käsittelevä julkaisu. Uusia hoitoja mielihyväideoita olivat shindovenytys ja bollywood-tanssi. Sehän tekee elämästä helvettiä. Itämaiset opit ovat yhä suositumpia kuivan läntisen tieteen vaihtoehtona. Tuore mela-analyysi osoitti, että jooga todella voi lievittää psyykkisiä oireita. Joogaamisesta löytyy apuja myös parisuhteeseen: "Jooga tarkoittaa yhteyttä. Aiheena olivat muun muassa suorituspaine, valehtelu ja muistaminen. Me Naiset S ort myös miehille Me Naiset Sportin sisältö on hyvin monipuolinen, jopa kirjava. Kumpaankin aiheeseen liittyi kymmenkunta juttua. Ravintoaiheisissa jutuissa suosittiin pikemminkin kasviksia kuin lihaa. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä kirjoituksia oli paljon. Toimittajat olivat löytäneet myös cheerleaderitja keksineet idean "sokkona sporttitreffeille", josta oli monisivuinen juttu. Kuinka moni toimii niiden mukaan, on toinen asia. Psykologiset jutut olivat kiinnostavia. Ei haitanne, vaikka tuloksellisuutta selitettiin "energiavirtauksilla ja -tiehyeillä tai chakroilla". Kun syödään niukasti "hiilistuotteita". Myös ravinnosta oli tarjolla kriittinen Heidi Heinon kirjoitus.josta on syytä lainata muutama rivi: "Kaikki tietävät, miten syödään oikein. Kokonaisuus oli monipuolinen ja ohjeet olivat järkeviä
Keskinen Urho Kujala Pirkko Numminen Tutkimusartikkelit 2012 osa 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. ·······•··········· 94 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Hannu Itkonen Kari L. Mieluisat ja epämieluisat koululiikuntalajit yhdeksäsluokkalaisten kokemina 38 Joanna Rintala, Sanna Palomäki; Pilvikki Heikinaro-Johansson Kertomuksia koululiikunnasta suorittamisesta yhdenvertaisuuteen 45 Tiina Kujala Liikunnan sivuaineopintoihin integroitu ohjattu harjoittelu luokanopettajaksi opiskelevien ammatillisen kehittymisen tukena 52 Jaana Kari, Jyrki Komulainen, Pilvikki Heikinaro-Johansson Yleisopetuksessa olevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suomalaisnuorten vapaa-ajan liikuntasyyt 60 Pauli Rintala, Lilja Grönroos, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Marja Kokkonen Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään?Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä 67 Esa Rovio, Anita Saaranen-Kauppinen, Marjukka Pirkkalainen, Liisa Lautamatti Teknologian käyttö ja vaikuttavuus aikuisten liikuntaan liittyvissä interventiotutkimuksissa, järjestelmällinen katsaus 75 Tuulikki Sjögren, Minna Haapakoski, Sirkku Kosonen, Ari Heinonen Naisten telinevoimistelu 1900-luvun Suomessa 86 Aino Sarje Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2013 93 Kirjoitusohjeet 2013
Liikunta & Tiede 50 ( 1 ), 38-44. Tutkimusaineisto on osa Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen keräämää Liikunnan oppimistulosten seuranta-arvioinnin 2010 aineistoa. Finnish baseball and dance and music activities were included in top three of most pleasant activities within girls in ali grade classes. Poikaryhmien liikunnassa puolestaan korostui palloilun opetus. Sähköposti: joanna.rintala@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rintala Joanna, Palomäki Sanna, Heikinaro-Johansson Pilvikki 2013. Suomesta ei löytynyt merkittäviä alueellisia eroja mieluisten koululiikuntalajien perusteella. The sport activities students stated pleasant differentiated in relation to the students physical education grade. . The average age of the students was 15 years (74 percent). ln groups consisting of only boys the teaching of bali games dominated. Oppilaskyselyyn vastasi 1619 yhdeksäsluokkalaista, joista tyttöjä oli 800 ja poikia 819. Pojille salibandy oli mieluisin liikuntalaji kaikissa arvosanaluokissa. The results showed that sport activities taught in physical education classes partially varied in different kinds of study groups. This study examined which sport activities secondary school students are being taught in different kinds of physical education groups (single sex groups and co-education). MIELUISAT JA EPÄMIELUISAT KOULULIIKUNTALAJIT YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN KOKEMINA JOANNA RINTALA, SANNA PALOMÄKI, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Yhteyshenkilö: Joanna Rintala,Lintulammenkatu 5 B A 17, 04250 Kerava. Mieluisat ja epämieluisat koululiikuntalajit yhdeksäsluokkalaisten kokemina. Key words: physical education, spori activity, teaching group 38 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUT'KIMUSARTIKKEU • Mieluisat Ja epamtelulsat koiJMikunt.aJai1t. Tämän artikkelin tarkoituksena oli selvittää, mitä liikuntamuotoja perusopetuksen yläluokkien oppilaille opetetaan erilaisissa liikunnan opetusryhmissä (tyuö-, poikaja sekaryhmät) sekä tarkastella yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien nimeämiä mieluisia ja epämieluisia koululiikuntalajeja suhteessa oppilaan liikunnan arvosanaan sekä koulun maantieteelliseen sijaintiin. Tytöille opetettiin muita ryhmiä runsaammin tanssia ja aerobicia. Asiasanat: lwululii/nrnta, liihunnanopetus, liilwntalaji, lii/nmtamuoto, opetusrylnnä Rintala Joanna, Palomäki Sanna, Heikinaro-Johansson Pilvikki 2013. . Jääkiekko miellytti eniten kiitettävän saaneita poikia, ja pesäpallo hyvän tai sitä heikomman arvosanan saaneita poikia. Ninth grade students' opinions of pleasant and unpleasant school sport activities. Ryhmän liikuntaohjelmaa suunniteltaessa ja liikuntamuotoja valittaessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää liikunnassa heikompien oppilaiden oppimiseen ja viihtymiseen tunneilla. Skating was rnost unpleasant activity to students with average or lower grades in physical education. When choosing sport activities and teaching methods special attention should be paid on passive studerus or studerus with low motor skills and their learning and enjoyment in physical education classes. Liikunta &Tiede 50 (1), 38-44. Luistelu oli epämieluisinta tyydyttävän tai heikomman arvosanan omaaville tytöille ja pojille. Girls, on the other hand, were taught dance and aerobics more often than oiher groups. Tulosten mukaan koululiikunnassa opetettavat liikuntamuodot olivat osin erilaisia ryuö-, poikaja sekaryhmissä. Taking notice of students' preferences and planning physical education activities together with the students are ways in which the teacher can encourage a lifelong habit in physical activity. Epämieluisimpien lajien joukosta löytyivät sekä tytöillä että pojilla hiihto, uinti, suunnistus ja luistelu. 044-0250287. Pesäpallo sekä tanssi ja musiikkiliikunta kuuluivat tyttöjen kolmen mieluisimman koululiikuntalajin joukkoon kaikissa arvosana luokissa. Oppilaiden toiveiden kuunteleminen ja liikunnanopetuksen yhteissuunnittelu oppilaiden kanssa ovat keinoja, joilla opettaja voi osaltaan tukea kasvua liikunnalliseen elämäntapaan. There werent any significant geographical differences in pleasant school sport activities. Among boys floorball was the most pleasant sport activity in ali grade classes. Oppilaiden nimeämät mieluisat liikuntalajit erosivat jonkin verran oppilaan liikunnan arvosanasta riippuen. Puh. The data used is part of a Iollow-up evaluation of physical learning outcomes which was collected by the National Board of Education and the Department of Sports Sciences at the University of Jyväskylä in spring 2010. Additional aim of the study was to explore pleasant and unpleasant sport activities stated by ninth grade girls and boys in relation to students' physical education grade and schools geographical location. Both girls and boys stated cross-country skiing, swimming, orienteering and skating as most unpleasant activities. The student questionnaire was completed by 1619 ninth grade students: 819 boys and 800 girls
(Telama ym. (Palornäki Sr Heikinaro-Johansson 2011, 81.) LIIKUNTA & TIEDE 50. ) Koululiikunnan sisältötutkimuksessa todettiin, että 1980-luvun alussa palloilun osuus oli jo 40 prosenttia naisliikunnanopettajien opettamista tunneista ja 65 prosenttia miesliikunnanopettajien opettamista tunneista (Varstala 1996, 77). Couturier, Chepko ja Coughlin (2007) havaitsivat, että 11-20-vuotiaat amerikkalaistytöt valitsivat kahdeksi mieluisammaksi koululiikuntalajikseen useimmiten tanssija kuntoliikuntalajeja, kun taas samanikäiset pojat valitsivat useimmin kilpailullisia joukkuepelejä tai yksilöliikuntalajeja. 2008; Puhse &: Gerber 2005). Opetussuunnitelman perusteissa ei määrätä eri liikuntamuotoihin käytettävää aikaa, mikä antaa opettajalle väljyyttä suunnitteluun. Riittävä liikunta nuorena edistää terveyttä kouluiässä, mutta lisää myös todennäköisyyttä liikunnan harrastamiseen aikuisiällä. Keväällä 2010 yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 87 prosenttia sai opetusta tyuöryhmässä ja pojista 82 prosenttia poikaryhmässä. Yleisin liikuntalaji koululiikunnassa oli salibandy. JOHDANTO Peruskoulun liikunnanopetuksen keskeisenä tavoitteena on oppilaan kasvattaminen kohti liikunnallista elämäntapaa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 248-249). Epämieluisimpia liikuntamuotoja oppilaiden keskuudessa olivat suunnistus, jonglööraus ja rivitanssi. (Lundvall, Meckbach &: Wahlberg 2008.) Yhdysvalloissa, Kaliforniassa, toteutetussa kyselytutkimuksessa suosituimpia koululiikuntalajeja olivat koripallo, amerikkalainen jalkapallo, keilailu, softball/baseball, uinti ja lentopallo. Joukkuepelit ovat hyvin keskeinen osa koululiikuntaa myös useissa muissa maissa, esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa (Annerstedt 2008; Larsson &: Redelius 2008; Mears 2008). Lisäksi opetussuunnitelman perusteissa mainitaan opetettavina sisältöinä toimintakyvyn seuranta ja kehittäminen sekä lihashuolto, hypyt, juoksu ja heitot eri liikuntamuodoissa, uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen sekä liikuntatietous. Tärkeä koululiikunnan sisältöihin vaikuttava tekijä on valtakunnallinen opetussuunnitelman perusteet. Yksilölajeja suosi hieman alle neljännes nuorista ja kahden hengen pelejä noin joka kahdeksas nuori. Ruotsissa toteutetussa koululiikuntatutkimuksessa (Shola Idrott Hälsa 2007) tyttöjen ja poikien suosituimmat liikuntamuodot erosivat siten, että pojat pitivät eniten pallopeleistä ja -leikeistä, mailapeleistä sekä voimaharjoittelusta. Useissa muissakin maissa on saatu vastaavia tuloksia, jotka viittaavat siihen, että pojat viihtyvät joukkuelajien parissa ja tytöt suosivat myös yksilölajeja (Puhse &: Gerber 2005). Suomessa koululiikunnan yleisimpiä liikuntamuotoja ovat erilaiset palloilulajit. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 65 prosenttia ja pojista 78 prosenttia on kertonut pitävänsä koululiikunnasta paljon tai erittäin paljon (Palomäki&: Heikinaro-Johansson 2011, 69). Wilkinsonin ja Bretzingin (2011) tutkimuksen mukaan 74 prosenttia yläkoulun tytöistä piti enemmän kuntoliikuntaan painottuneesta koululiikuntajaksosta kuin perinteisestä urheilupainotteisesta koululiikunnasta. Koululiikunnan pidetyirnpiä lajeja olivat yhdeksäsluokkalaisten poikien keskuudessa salibandy, jalkapallo ja jääkiekko. (Palomäki &: Heikinaro-Johansson 2011, 86.) Koululiikunnan yleisimmissä lajisisällöissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla, vaikkakin salibandyn ja ultimaten osuudet opetussisältöinä näyttävät vahvistuneen viime vuosina (Heikinaro-Johansson, Karjalainen &: Johansson 2003; Heikinaro-Johansson &: Telama 2005; Huisman 2004, 97-98; Palomäki&: Heikinaro-Johansson 2011, 86). Monissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa liikuntatunnit toteutetaan yhteisopetuksena eli tyttöjä ja poikia opetetaan sekaryhmissä (Annerstedt 2008; Larsson &: Redelius 2008; Lundvall ym. (Nupponen 1979, 29-30. Voimassa olevan opetussuunnitelman perusteiden mukaan keskeisimmät liikunnassa opetettavat liikuntamuodot perusopetuksessa ovat voimistelu, pallopelit, suunnistus ja retkeily, talviliikunta, uinti ja vesi pelastus sekä musiikkija ilmaisuliikunta. Pilates -harjoittelua, aerobicia, kuntonyrkkeilyä ja keskivartalolihasten hallintaa. Aikuisiän liikunnalla puolestaan on merkittäviä vaikutuksia yksilön terveyteen ja toimintaja työkykyyn. Koska tiedetään, että positiiviset koululiikuntakokemukset ovat yhteydessä oppilaan liikkumiseen vapaa-ajalla (Graham 2008), on tärkeää selvittää, mitä liikuntamuotoja koululiikunnassa opetetaan, ja mistä liikuntalajeista oppilaat pitävät. Salityöskentelyn ja voimisteluun osuus oli tytöillä 23 prosenttia ja pojilla 11 prosenttia. Tuolloin peruskoulun ja lukion liikuntatunneista käytettiin tytöillä palloilun opetukseen noin 30 prosenttia ja pojilla noin 50 prosenttia. Pohjoismaissa eri palloilulajien lisäksi yleisiä liikuntamuotoja ovat voimistelu, kuntosalityöskentely, kuntoliikunta ja yleisurheilu. Tyttöjen ja poikien liikuntamieltymykset erosivat siten, että näiden lajien lisäksi pojat pitivät kuntosali harjoittelusta ja tytöt modernista tanssista. Nuorten liikuntalajimieltymykset näyttäisivät olevan koululiikunnassa melko pysyviä (Frömel, Formånkovå &: Sallis 2002) Opetushallitus ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos toteuttivat keväällä 2010 Liikunnan oppimistulosten seuranta-arvioinnin, johon osallistui yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja poikia 51:stä koulusta ympäri Suomea. (Heikinaro-Johansson, Palomäki&: Kurppa 2011.) Tässä artikkelissa julkaistavat tulokset ovat kyseisen seuranta-arvioinnin aineistosta tehtyjä jatkoanalyysejä. 1 /2013. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 249-250.) Opetettavat liikuntamuodot ovat nuorille tärkeä kiinnostusta määrittelevä tekijä koululiikunnassa (lohansson, Heikinaro-Johansson &: Palomäki 2011; Rikard &: Banville 2006). (Hill&: Cleven 2005.) Zengin, Hipscherin ja Leungin (2011) mukaan yli puolet amerikkalaisnuorista piti koululiikunnassa eniten joukkuepeleistä. Tyypillistä on myös se, että tyttöryhmiä opettavat naisliikunnanopettaja; ja poikaryhmiä miesopettajat. Epämieluisimpina liikuntamuotoina ruotsalaiset pojat pitivät tanssia, aerobicia, välinevoimistelua ja suunnistusta.Ruotsalaiset tytöt pitivät vähiten suunnistuksesta, yleisurheilusta, luistelusta ja välinevoimistelusta. Tavoitteen tekee erityisen merkittäväksi se, että suomalaisista nuorista yli puolet harrastaa terveytensä kannalta liian vähän liikuntaa (Luopa, Lammi, Kinnunen &: Jokela 2010, 33). Tytöt puolestaan suosivat eniten pesäpalloa, tanssia, musiikkija ilmaisuliikuntaa sekä salibandya. TUTl(]MLJSARTIKKEU •Mlelusal ~ ep/meusal ko.ilkuilaia!t 39. Pohjoismaat poikkeavat useista muista maista siinä, että ulkoliikuntalajit ovat suosittuja kaikissa Pohjoismaissa (Annerstedt 2008). 2005.) Vaikka osa nuorista liikkuu vähän vapaa-ajallaan, on koululiikunta ollut jo pitkään erittäin suosittu oppiaine (Heikinaro-Johansson, Varstala &: Lyyra 2008; Huisman 2004, 79-80; Nupponen &: Telama 1998, 33). Tytöt pitivät pallopelien ja -leikkien sekä mailapelien lisäksi tanssista. Nuorten suosituimmat koululiikuntalajit poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissa, mikä johtunee kansallisen urheiluja liikuntakulttuurin omaleimaisuudesta. Keväällä 2010 tehdyn liikunnan seuranta-arvioinnin mukaan kymmenestä yleisimmin opetetusta liikuntamuodosta kuusi oli joukkuepallopelejä. Kun liikuntatuntien lajisisältöjä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, voidaan todeta palloilulajien vähitellen vieneen enemmän tilaa voimistelulta, siten että palloilulajit ovat alkaneet hallita etenkin poikien liikunnanopetusta jo 70-luvun puolella. Suomalaisissa yläkouluissa liikuntaa opetetaan enimmäkseen sukupuolen mukaan jaetuissa erillisryhmissä. Opettaja voi myös halutessaan ottaa liikuntaohjelmaan muita sisältöjä edellä mainittujen keskeisten sisältöjen lisäksi. Se on määräävä asiakirja, jossa päätetään perusopetuksen kasvatusja opetustyöstä. Kuntoliikuntajakso sisälsi mm. Sekaryhmäopetukseen osallistui 15 prosenttia oppilaista. Tavoitteet ja sisällöt ovat samat tytöille ja pojille, mutta opetussuunnitelman perusteissa kehotetaan kuitenkin ottamaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Muiden keskeisten liikuntamuotojen osalta tyttöjen ja poikien liikuntatunnit jakautuivat likipitäen samalla tavalla: perusliikuntaan 19 prosenttia, uintiin 3-4 prosenttia ja hiihtoon noin 4-5 prosenttia tunneista
Liikunnan oppimistulosten seuranta-arvioinnin perusteella tiedetään, että kiitettäviä arvosanoja saaneiden oppilaiden kiinnostuksen taso koululiikuntaa kohtaan on korkeampi kuin muiden oppilaiden. Tyuoryhmtssa oli oppilaiden ilmoituksen mukaan opetettu keskimäärin 21,5 eri liikuntamuotoa, ja sekaryhmissä saman verran. Jääkiekkoa puolestaan opetettiin sekaryhmissä vähemmän kuin poikaryhmissä mutta enemmän kuin tyuöryhmissä. Eri liikuntamuotojen opetuksen useuclen keskiarvoeroja erilaisissa liikunnan opetusryhrnissä tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Vastaukset ryhmittyivät 28 luokkaan kyselyssä annetun liikuntamuotojen listan mukaisesti. Arvosanan kahdeksan oli saanut lähes yhtä suuri joukko oppilaita: tytöistä 42 prosenttia ja pojista 37 prosenttia. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että suomalainen yläkoulun liikunnanopetus on liikuntamuotojen osalta monipuolista, riippumatta siitä annetaanko opetusta tyuö-, poikavai sekaryhmässä. Mieluisat koululiikunta lajit ja oppilaan liikunnan arvosana Oppilaat luokiteltiin liikunnan arvosanan mukaan kolmeen luokkaan: kiitettäviä arvosanoja saaneet (10-9), hyvän arvosanan saaneet (8) sekä tyydyttävän tai heikomman arvosanan saaneet (7-5). Tutkimusotanta suunniteltiin ja tehtiin Opctushallituksessa, siten että mukaan kutsutut koulut edustivat kattavasti eri läänejä, kuntaja kieliryhmiä sekä erikokoisia kouluja. Arvosanan 8 saaneet pojat pitivät myös salibandysta ja jalkapallosta, multa kolmanneksi suosituin liikuntatuntien sisältö heidän keskuudessaan oli pesäpallo. Taulukossa l esitettävät eri liikuntamuotojen opetuksen useuua kuvaavat tunnusluvut ovat keskiarvoja em. Parivertailutesti osoitti, että tyttöryhmille opetettiin aerobicia, tanssia sekä musiikkija ilmaisuliikuntaa, ringetteä, suunnistusta ja reruoutumisharjo ituksia tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin sekatai poikaryhmille. (Metsämuuronen 2009.) Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisct. Tällöin yhdelle havainnolle voitiin tallentaa useita arvoja ja analyysissa oli mahdollista huomioida kaikki kolme oppilaan mainitsemaa mieluisaa tai epämieluisaa liikunta muotoa. Jokaisen liikuntamuoclon kohdalle oppilas merkitsi, oliko sitä opeteltu hänelle yläkoulun aikana useita kertoja(= 3), muutaman kerran (= 2) tai ei opetettu lainkaan (= 1). Perusvoirnistelu , telinevoimistelu tai parkour, koripallo, lentopallo, sulkapallo, maastohiihto, retkeily ja lenkkeily olivat liikuntamuotoja,joita oli opetettu kaikentyyppisissä opetusryhmissä keskimäärin yhtä runsaasti. Tunnilla opetettava liikuntalaji oli kuitenkin oppilaan arvosanasta riippumatta tärkein asia, joka teki tunnista kiinnostavan. Lisäksi arviointien avulla tarkastellaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista maassamme ja tuloksia käytetään opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Tyttöjen ja poikien liikuntanumeroiclen keskiarvot eivät eronneet toisistaan, sillä molemmilla sukupuolilla keskiarvo oli 8,3. asteikosta. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, mitä liikuntamuotoja perusopetuksen ylä luokkien oppilaille opetetaan erilaisissa liikunnan opetusryhmissä (tyuö-, poikaja sekaryhmät) sekä tarkastella yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien nimeämiä mieluisia ja epämieluisia koululiikuntalajeja suhteessa oppilaan liikunnan arvosanaan. Tyydyttävä tai heikompi arvosana liikunnasta oli noin 19 prosentilla oppilaista. TULOKSET Liikuntamuodot erilaisissa opetusryhmissä Oppilaiden ilmoittamia liikuntamuotoja vertailtiin iyuo-, poikaja sekaryhmien välillä (taulukko 1). Oppilaskyselyyn vastasi 800 tyttöä (49,4 prosenttia), ja 819 poikaa (50,6 prosenttia) eli yhteensä 1619 oppilasta. Sekaryhmät sijoin uivat monen liikuntamuoclon suhteen tyttöja poikaryhmien väliin. Parivertailutestinä käytettiin Tukeyn testiä niiden muuttujien osalta, joissa ryhmien varianssit olivat yhtä suuret ja Dunneus T3 -tesuä niiden muuttujien osalta, joissa ryhmien varianssit olivat crisuuret (merkitty taulukkoon yläviitteellä ei). Esimerkiksi aerobicia ja ringetteä sekaryhmissä opetettiin vähemmän kuin ryuöryhmissä mutta enemmän kuin poikaryhmissä. Lisäksi poikaryhmille opetettiin useita muitakin palloilulajeja (jalkapallo, salibancly, tennis, ultimaie, käsipallo) enemmän kuin tyuöryhrnille. Parhaita arvosanoja (10-9) liikunnasta saaneet pojat pitivät mieluisimpina koululiikuntamuotoina salibandya, jalkapalloa ja jääkiekkoa. Kaikissa muissa liikuntamuodoissa ryhmien keskiarvot erosivat toisistaan. Oppilas saattoi myös kirjata kohtaan "muu, mikå?" jonkin muun lajin ja merkitä, kuinka usein sitä oli opetettu. Oppilaiden mieluisimpia ja epämieluisimpia liikuntamuotoja eri arvosanaluokissa ja lääneissä tutk itt iin suorittamalla ristiintaulukointi analyysiohjelman multiple response-toirninnon avulla. Sekaryhmät erosivat muista opetusryhmistä siten, että niissä opetettiin merkitsevästi enemmän kuruosalityöskentelyä ja merkitsevästi vähemmän pesäpalloa ja uintia kuin tyttötai poikaryhmissä. (johansson, Heikinaro-Johansson & Palomäki 2011.) Artikkelissa tarkastellaan lisäksi tyttöjen ja poikien mieluisia koululiikuntalajeja eri puolilla Suomea, vuosien 1997-2009 läänijaon mukaisilla alueilla. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 40 prosenttia ja pojista 44 prosenttia ilmoitti liikunnan numerokseen kiitettävän (9-10). Heikoimpia arvosanoja (7-5) saaneiden poikien suosituimmat sisällöt olivat puolestaan salibancly, pesäpallo, koripallo ja suunnistus. Liikunnanopetuksen lajisisältöjä selvitettiin 28 liikuntamuodon luettelolla. liikuntamuotojen luetteloa apuna käyttäen. TUTKIMUSAINEISTO JA-MENETELMÄT Tutkimuksen aineisto on osa Liikunnan oppimistulosten seurantaarvioinnin 2010 tutkimusaineistoa, jonka keräämisestä Jyväskylän yliopiston Liikuntat ieteiden laitos vastasi Opetushallituksen toimeksiannosta. Tutkimusaineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin PASW Stai istics 18 ohjelmistoa. Oppilaista suurin osa (74 prosenttia) oli keväällä 2010 kyselyyn vastatessaan 15-vuotiaita. Tukeyn testi vertailee kaikkia keskiarvoja toisiinsa ja on hyvä konservatiivinen testi, Dunneus T3 on puolestaan suunniteltu käytettäväksi tilanteissa, joissa ryhmien varianssit ovat erisuuret (Metsämuuronen 2005, 735) Mieluisimmat ja ikävimmät koululiikuntamuodot olivat avoimia vastauksia, joten ne luokiteltiin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, jossa kartoitettiin oppilaan liikuntatietämystä, liikunnan harrastamista ja fyysistä aktiivisuuua, käsitystä liikunnan oppimisesta sekä suhtautumista kouluun ja koululiikuntaan. Varianssien yhtä suuruutta tutkittiin Levenen testillä. Koululiikunnan mieluisimpia ja epämieluisimpia liikuntamuotoja selvitettiin pyytämällä oppilasta kirjoittamaan kolme mieluisinta ja kolme epämieluisinta liikuntamuotoa, em. Poikaryhmien liikunnassa puolestaan korostui jääkiekon opetuksen osuus, jota opetettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän poikaryhmille kuin tyttötai sekaryhmille. Poikaryhmissä oli opetettu keskimäärin 20,6 li ikuruamuotoa, mikä poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tyttöja sekaryhmien sisältöjen määrästä (p<0,001/Dunnett T3). Salibandy oli siis poikien mieluisin koululii40 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 112013 • MKIMUSA.RTIKKEU • MIEUSat Ja epatl'll0USa t kOI.Ulki.rltalajlt. Tutkimuksessa oli mukana oppilaita 51 eri koulusta, joista neljä oli ruotsinkielisiä kouluja. Kansallisten oppirnist ulosarviointien tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten opetussuunnitelman tavoitteet on opetuksessa saavutettu. Käsitteitä liikuntamuoto ja liikuntalaji käytetään artikkelissa synonyymisesti, vaikkakin liikuntamuoto voidaan mieltää laajempana ja sallivampana käsitteenä kuin liikuntalaji
LIIKUNTA 8, TIEDE 50 , 1 /2013 • MKIMUSARTIKKEU • MWsat 18 epärnelU1sa! koululnkuntalairt 41. Eri liikuntamuotojen opetuksen useus keskiarvoina, ja keskiarvojen erot tyttö-, poikaja sekaryhmissä (ANOVA & Tukey/Dunnett). Jääkiekko miellytti eniten kiitettävän saaneita poikia, ja pesäpallo hyvän tai sitä heikomman arvosanan saaneita poikia. Tytöille pesäpallo oli mieluisin koululiikunnan sisältö kiitettävän tai hyvän arvosanan saaneiden keskuudessa. Heikoimpia arvosanoja saaneet pojat eivät pitäneet luistelusta. Muita pidettyjä sisältöjä olivat näissä arvosana luokissa jalkapallo, tanssi ja musiikkiliikunta sekä salibandy Alimmassa arvosanaluokassa (7-5) suosituimmat sisällöt olivat tanssi ja musiikkiliikunta, salibandy, pesäpallo ja lentopallo. Perusvoimistelud 2, 12 2, 17 2,14 1,304 ,272 Kuntovoimistelu/kuntopiirid 2,19 2,37 2,14 18,647 ,000 2>1*** Telinevoimistelu/parkour 1,98 1,99 1,95 ,412 ,663 Kuntosali työskentely 2,06 2,00 2,22 12,210 ,000 3> 1 ***,2*** Tanssi/musiikkija ilrnaisul.. Kahdeksan tai heikomman arvosanan omaavilla tytöillä salibandy oli kolmen mieluisimman liikuntalajin joukossa, mutta korkeimmassa arvosanaluokassa jalkapallo sai tytöiltä salibandyä enemmän mainintoja. 1,35 1,25 1,44 14,560 ,000 2<1 *** ,3*** lurnilautailus 1,13 1,12 1,21 5,246 ,005 luistelu'' 2,55 2,68 2,58 10,377 ,000 2>1*** Jääkiekko 2,50 1,80 2,25 170,541 ,000 1 >2*** ,3*** 3>2*** Ringetted 1,29 1,98 1,56 236,390 ,000 2> 1 *** ,3*** 3>1*** Jääpa I lo/kauka lopal lod 1,88 1,83 2,05 7,433 ,001 3>2** Yleisurheiluv 2,58 2,66 2,47 12,464 ,000 2> 3*** Suunnistus 2,44 2,54 2,47 13,654 ,000 2> 1 **,3*** Retkeilyd 1,17 1,14 1,18 1,036 ,355 Lenkkeily kävellen/juosten 2,16 2,19 2,21 ,808 ,446 Uinti 2,21 2,28 1,77 52,888 ,000 3<1 *** ,2*** Rentoutusharjoi tukset'' 1,52 1,87 1,65 64,605 ,000 2> 1 ***,3*** Huom. TAULUKKO 1. d= Dunnett's T3 testi erisuurten varianssien vuoksi ***p:,;0,001, **p:,;0,01 kuntalaji oppilaan arvosanaluokasta riippumatta. 1,96 2,16 1,98 23.410 ,000 2> 1 *** ,3*** Jalkaoallo'' 2,72 2,59 2,63 13,491 ,000 1>2*** Koripallo 2,66 2,65 2,68 ,363 ,696 Pesäpallod 2,71 2,70 2,56 9,493 ,000 3<1***,2*** Lentopallod 2,52 2,58 2,55 2,023 ,133 Sähly/salibandyd 2,79 2,64 2,77 18,620 ,000 2<1 ***,3*** Sulkapallo 2,13 2,20 2,18 2,554 ,078 Tenn is/squash/pöytätenn is 1,68 1,52 1,65 12,307 ,000 2<1*** Ultimated 1,78 1,62 1,89 22,472 ,000 2<1 ***,3*** Käsipallo 2,07 1,93 2,14 12,669 ,000 2<1***,3*** Maastohiihto'' 1,76 1,78 1,72 ,436 ,647 Laskettelu. Keskiarvot laskettu asteikosta 1=ei opetettu lainkaan, 2=opetettu muutaman kerran ja 3=opetettu useita kertoja. Keskitason oppilaat nimesivät epämieluisten lajien joukkoon myös telinevoimistelun. Pesäpallo sekä tanssi ja musiikki liikunta kuuluivat siis tyttöjen kolmen mieluisimman koululiikuntalajin joukkoon arvosanaluokasta riippumatta. Liikuntaryhmän koostumus Liikuntamuoto (1) (2) (3) F p Tukey/ poikia tyttöjä seka ryhmä Dunnett n=669 n=696 n=244 Aerobic'' 1,24 1,94 1,62 316,516 ,000 2> 1 *** ,3*** 3> 1 ... Epämieluisat koululiikuntalajit ja oppilaan liikunnan arvosana Kiitettäviä arvosanoja (9-10) saaneet pojat pitivät epämieluisimpina koululiikuntalajeina suunnistusta, tanssia ja musiikkiliikuntaa sekä telinevoimistelua. Hiihto ja uinti olivat epämieluisia sekä arvosanan 8 saaneille pojille että arvosanoja 7-5 saaneille pojille
Tässä tutkimuksessa sekaryhmät sijoittuivat kuitenkin tyuöja poikaryhmien väliin useiden liikuntamuotojen opetuksen määrässä (aerobic, jääkiekko, ringene). POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Koululiikunnan lajisisällöt osoittautuivat osin erilaisiksi tyuö-, poikaja sekaryhmien välillä. Etenkin silloin kun tarkasteluun otettiin mukaan poikien ja tyttöjen viisi suosituinta lajia, havaittiin samankaltaisuuksia läänien välillä huomattavasti enemmän kuin eroja. Näin ollen katsotaan, ettei uinnin opetuksen järjestämiseen ole mahdollisuutta. Tämän tarkastelun perusteella alueelliset erot oppilaiden suosikki lajeissa eivät näytä Suomessa kovinkaan suurilta. Ulkomaisten tutkimusten mukaan on tavallista, että sekaryhmien liikuntatuntien sisällöt muotoutuvat enemmän poikien kuin tyttöjen mielenkiinnon perusteella (Redelius, Fagrell & Larsson 2009; Gibbons & Hurnbert 2008). Sulkapallo oli kiilannut tyttöjen kolmen suosikin joukkoon Oulun ja Etelä-Suomen läänissä, ja lentopallo Itä-Suomen läänissä. Hiihto, uint i, suunnistus ja luistelu olivat siis koululiikuntalajeja, jotka löytyivät sekä poikien että tyttöjen epämieluisten lajien kärjestä. Nykyisin monet nuoret pelaavat salibandya myös vapaa-ajallaan, mikä mahdollistaa taitojen kehittymisen paremmiksi. Uinnin vähyyteen voi vaikuttaa myös se, että uinti tunneilla nuoret tytöt ja pojat ovat hyvin vähissä vaatteissa, mikä saattaa tuntua joistakin nuorista kiusalliselta. Kolme mieluisinta koululiikuntalajia lääneittäin. Toisaalta tulokset osoittivat, että sekä tytöille että pojille opetetaan keskimäärin yli kahtakymmentä lajisisältöä yläkoulu n aikana, joten yksipuolisuudesta koululiikuntaa ei voi moittia. Sekaryhmän opettaminen liikunnassa vaatii opettajalta ymmärrystä sekä tyttöjen että poikien liikuntakulttuurista. Uinnin vähyyttä voi selittää se, että sekaryhrnäopetus on tavallista pienissä kouluissa ja pienillä paikkakunnilla, joissa ei välttämättä ole omaa uimahallia. Sekaryhmissä opetettiin erillisryhmiä vähemmän uintia. Lajisisällöiltään monipuolisen opetussuunnitelman vahvuutena nähdään se, että tunnit tarjoavat "jokaiselle jotakin" ja palvelevat tällä tavalla oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita. Tyttöjen suosituin koululiikuntamuoto oli Oulun ja Lapin lääneissä salibandy ja Eielä-, Itäja Länsi-Suomen lääneissä pesäpallo. Uinti tunteja tulisi kuitenkin järjestää myös sekaryhmille vaikkapa sitten opettamalla tyttöjä ja poikia poikkeuksellisesti erillisinä ryhminä. Mieluisat koululiikuntalajit eri puolilla Suomea Poikien mieluisimmat koululiikuntamuodot olivat kaikkialla Suomessa palloilulajeja (kuvio 1). Salibandy oli suomalaisten poikien suosikkisisältö liikuntatunnilla riippumatta siitä, mikä oppilaan liikunnannumero oli. Oppilaat saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntalajeihin, ja saavat myös taidollisia virikkeitä monipuolisesti. Tytöille puolestaan opetettiin muita ryhmiä runsaammin tanssia, aerobicia, rentouturnisharjoituksia, ringetteä ja suunnistusta. Tyttöjen mieluisimmissa liikuntalajeissa oli jonkin verran enemmän vaihtelua: joukkuepelien lisäksi kolmen suosituimman joukkoon mahtui tanssia ja musiikkiliikuntaa, sulkapalloa sekä suunnistusta. Garn, Cothran ja Jenkins (2011) totesivat tutkimuksessaan, että monipuolinen sisältölähtöinen opetussuunnitelma voi jopa jossakin määrin estää oppilaiden kiinnostuksen kehittymistä liikuntaa kohtaan, jos se ei tarjoa taidollisesti heikommille oppilaille riittävästi mahdollisuuksia oppimiseen ja pätevyyden kokemiseen. Myös tytöillä salibandy oli suosituimpien liikuntamuotojen joukossa kaikissa arvosanaryhmissä. Varjopuolena monipuolisen lajivalikoiman koululiikunnassa on kuitenkin se, euä yhteen liikuntamuotoon voidaan käyttää hyvin rajallinen määrä tunteja ja tällöin ehditään oppia kyseisestä lajista kovin vähän. Salibandyn suosion syynä voi olla pelin vauhdikkuuden lisäksi suhteellisen matala aloittamiskynnys: kentällä liikutaan juosten, välineen hallinta ja peliin osallistuminen on kohtuullisen helppoa. Kuntosali työskentely sopinee sekaryhmien opetukseen hyvin, koska se mahdollistaa melko helposti opetuksen eriyttämisen ja yksilöllisen, itsenäisen harjoittelun järjestämisen. Vaikka jääkiekko on samantyyppinen mailalla pelattava maalipe42 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • MKIMUSARTIKKEU • Mie!U1sat Ja eoemeusat kOOuli1kunta1ai11. Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan salibandy oli yksi niistä lajeista, joiden harrastajamäärät olivat lasten ja nuorten keskuudessa kasvaneet eniten viimeisen neljän vuoden aikana (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, 9). Näyttäisi siis siltä, että tyttöjen ja poikien yhteisopetuksessa on pyritty huomioimaan molempien sukupuolten toiveita ja tarpeita lajivalinnoissa. Luistelu oli epämieluisinta tyy dyttävän tai heikomman arvosanan omaaville tytöille ja pojille. Kuntosalityöskentelyä opetettiin sekaryhmissä runsaammin kuin muissa opetusryhrnissä. Alimmassa arvosanaluokassa oppilaat pitivät vähiten hiihdosta, uinnista ja luistelusta. Tytöt kokivat hiihdon, suunnistuksen ja uinnin epämieluisimmiksi liikuntalajeiksi sekä ylimmässä (9 10 ) että keskimmäisessä (8 ) arvosanaluokassa. Salibandy ylsi poikien kolmen mieluisimman koululiikuntalajin joukkoon kaikissa lääneissä ja jalkapallo neljässä läänissä. Tyttöja poikaryhmien välisiä eroja liikuntamuodoissa selittää varmasti pitkälti sekä oppilaiden että opettajienkin kiinnostuksen suuntautuminen tiettyihin liikuntalajeihin.Jossakin määrin stereotyyppinen ajattelu siitä, että pojat ovat palloilijoita ja tytöt tanssijoita tai voimistelijoita, näyttää elävän varsin vahvana koulujen liikuntasaleissa. Pesäpallo ja jääkiekko olivat poikien kolmen suosituimman listalla puolestaan kolmen läänin alueella. esäpallo tanssi/ musiikkiliikunta sulka pallo KUVIO 1. Poikaryhmien opetuksessa korostui jääkiekon ja muun palloilun opetuksen määrä
Vaikka m onien ilm iöiden kohdalla puhut aan, ett ä ne leviävät Suom essa etelästä pohjoiseen, sellaista ei ole näkyv issä suositu im pien koululiikuntam uotojen osalta. (H eikinaro -Johansson, Palom äki & K ur ppa 2011. ) M yös ulkom aisissa tutkim uksissa on havaitt u liikunnan ilon (enjoym ent) koululiikunnassa syntyv än hyvin sam ant yyppisistä asioista. Pesäpallossa on joukkuepelinä m yös vahva sosiaalinen puolensa, ja sitä pelataan usein loppukeväästä ilm an ollessa läm m in ja aurinkoinen. Tott um attom uus tai luistinten epäsopivuus aiheutt avat sen , ett ä ne painavat jalkoja epäm iellyttävästi. Li ikunnan oppim istulosten seur anta-arvioinnin m ukaan m yönteiset liikunt akokem ukset ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus olivat oppilaiden yleisim m in m ainitsem ia m ieluisia asioita, liikuntalajin jälkeen. Tanssi tai m usiikkiliikunt a oli suosituin koululiikunt am uoto keskivert oa heikom pia liikunnan arvosanoja saaneiden tyttöjen keskuudessa. M yös m uissa arvosanaryhm issä se kuului tyttöjen suosituim pien liikunnan sisältöjen joukkoon. Toisaalta tässä tu tkim uksessa kysym yksenasettelu ja aineisto n luokitt elu eivät juur i huom io liikuntatrenclien pienem piä nyansseja. M ieluisa koululiikunt atu nt i sisältää to ki m uitakin elem entt ejä kuin m ieluisan liikunt alajin. Koska liikunnanopetuksen tavoitt eena on kaikkien nuort en LIIKUNTA & 7EDE 50 • 1 /2013 • TVTI<IMUSARTIKKEU ,M .. Li ikunnassa keskivert oa heikom m at pojat saattavat pitää suunnistuksessa siitä, että m etsässä saa liikkua ra uhassa itsekseen tai pareitt ain, eikä tarvitse kisailla m uiden kanssa. Toki oppilaat jatkuvasti vert aavat itseään luokkatovereihinsa, m utt a harvem m in opett aja esim erkiksi pisteyttää oppilaiden suorituksia. H eikoille uim areille uinti tunnit voivat olla jännitt äviä, jopa pelottavia tilant eita. Koulusuunnistuksessa voi saada onnistum isia m yös sellainen oppilas, joka on kognitiivisesti taitava ja hallitsee kart anluvun, vaikka ei m uuten olisikaan liikunnallisesti lahjakas tai hyv äkunto inen. Ii kuin salibandykin, vaatii kent ällä liikkum inen ja kiekon hallinta m yös hyv ää luistelu taitoa. Koululiikunnan lajisisältöjä selvitett iin tässä tutkim uksessa kysym ällä oppilailta, m issä liikunt am uodoissa he olivat saaneet opetusta. Tanssitunneilla kuunnellaan m usiikkia ja pääosin oppilaista on m ukavaa liikkua viim eisim pien hitt ikappaleiden tahtiin. Koulun lainaluistinten kunto ei aina ole para s m ahdollinen ja sen vuoksi taitojen harjoitt elu niillä voi olla vaikeaa. G arn , Cothran ja Jenkins (2011) tutkivat 12-15-vuotiaiden nuort en kiinnostusta koululiikunnassa, ja havaitsivat, että pätevyyden kokem ukset olivat tärkeitä kiinnostu ksen ylläpitäjiä liikunnassa oppilaan taitotasosta riippum atta. H eikom m alla luistelijalla kylm ettym isen riskiä voi lisätä m yös se, ettei hänen välttäm ättä tule liikuttua jäällä riittävästi. Suunnisrustuntien ajoittam inen kevääseen olisi usein säiden suhteen syksyä parem pi vaihtoehto. Pelissä on m ahdollista om aksua hiem an erilaisia ro oleja, eikä oppilaan tarvitse juosta paljoa, jos ei halua. usat ~ epån,elusa1 ""'-'--"< ltl1alal'l 43. O ppilaiden kokem ukset suunnistuksen epäm ieluisuudesta voivat puolestaan johtua esim erkiksi siitä, että he ovat joutuneet suunnistam aan huonokulkuisissa, risuisissa tai m ärissä m aastoissa, sää on ollut sateinen tai kylm ä ja kartt a on ollut vanha tai liian vaikealukuinen. Pesäpallo oli suosituim pien liikunt am uoto jen joukossa tytöillä kaikissa arvosanaluokissa, ja pojilla kahdessa arvosanaluokassa. Leuto ina talvina hiihtoa ei voi harrastaa eteläisim m ässä Suom essa, jolloin taidot ra pistuvat ja kynnys hiihtäm iseen seuraavina talvina kasvaa. M aasto hiihto on olosuhdeja välinelaji. Yksi selitys voi olla se, että eri lajeihin liittyy oppilailla erilaisia pätevyy den kokem uksia. Jos om ia välineitä ei ole, oppilas voi m ahdollisesti lainata sukset koululta tai vaihtoehto isesti harra staa jotain korvaavaa liikuntaa. Välineongelm aan yksi ra tkaisu ovat joillakin paikkakunnilla toim ivat suksikirjastot.joista oppilas voi lainata varsin hyv äkunto iset välineet oppitunnin ajaksi. H iihto ja uinti koett iin epäm ieluisina koululiikunt am uotoina useissa arvosanaryhm issä sekä tyttöjen ett ä poikien keskuudessa. Tulos on kiinnostava, koska kaikkien oppilaiden keskuudessa suunnistus koetaan keskim äärin yhdeksi epäm ieluisim m ista sisällöistä. Pesäpallossa vaaditaan m otorisia taito ja erityisesti lyöntisuorituksessa, pallon kiinni saam isessa ja heitt äm isessä. Pierre (2009) löysivät am erikkalaisja englantilaisnuoria haastatellessaan. M usiikkija elokuvateollisuus sekä television tanssiohjelm at ja erilaiset tanssi pelit vahvistavat osaltaan kuvaa tanssista trendikkäänä liikuntaja taidem uoto na. O petuksen m onipuolisuus, oppilaan autonom ia ja m ahdollisuus om iin valinto ihin, uusien asioiden oppim inen ja pätevyy den kokem ukset, hyvä ja kannustava opettaja sekä hyv ät olosuhteet olivat m uita oppilaille m ieluisia koululiikuntakokem uksia tuott aneita tekijöitä. N oin 17 pro sentt ia yhdeksäsluokkalaisista oppilasta arvioi, ettei osaa uida yhtäjaksoisesti 200 m etriä, jota voidaan pitää uim ataidon kriteerinä (Palom äki & H eikinaro -Johansson 2011 , 91). K oululiikunt aan täm ä voi heijastua siten, ett ä tasoero t ryhm issä kasvavat, eikä lajia harrastam ato n poika pysy harrastajien tahdissa kent ällä. Suunnistuksen opettam inen on m yös opett ajalle haasteellista, sillä lajin opetusym päristö ja kognitiiviset haasteet poikkeavat varsin paljon m onista m uista liikuntalajeista. Tavallisesti oletetaan, että oppilaalla on liikuntatunnilla om at hiihtovälineet, ja ne on voideltu niin, että oppilas pystyy hiihtäm ään. Li ikuntalaji on tutkim ustulosten (J ohansson, H eikinaro -Johansson & Palom äki 2011 ) m ukaan nuorelle m ieluisan ja epäm ieluisan liikuntatunnin keskeinen m itt ari m utta m iksi. Ylim itoitetut suunnistustehtävät tai liian pitkä ra ta aiheutt aa helposti sen, että ra stit jäävät löytym ättä ja onnistum iset kokem atta jopa eksym isen pelko voi hiipiä oppilaiden m ieleen. Jatkossa olisi m ielenkiintoista haastatella liikunnanopett ajia, ja kysyä heiltä m ill aisia liikunt am uotoja he opett avat kouluvuoden eri vaiheissa, ja m iten he suunnitt elevat ja toteutt avat tietyn lajisisällön oppitunnit. Etenkin yläkouluikäiset tytöt ovat usein tarkkoja ulkonäöstään, eivätkä kaikki pidä siitä, ett ä tukka ja m eikit kastuvat kesken koulupäivän. Tanssin erikoispiirre on se, ett ä siihen ei sisälly liikuntatunneilla varsinaista kilpailua. Vaikka suunnistus urheilum uotona on vaativa kestävyy slaji, voi oppilas koulun suunnistustunnilla usein valita haluaako hän juosta vai kävellä. Li ikuntatunteja observoim alla voitaisiin syv entää ym m ärry stä siitä, m iten erilaisia liikunt am uoto ja opetetaan, ja m itkä seikat tekevät joistakin koululiikuntam uodoista m uita suositum pia. Kouluissa luistelua opetetaan tavallisim m in ulkojäillä.joten oppilaan pukeutum isen tulisi olla säänm ukaista. Syy nä luistelun epäsuosioon tässä oppilasryhm ässä voivat olla sekä heikot taidot että om ien välineiden puute. Vaikka palloon osum inen on joskus hankalaa, siihen ei aloittelijalla vaikuta esim erkiksi kehon paino tai kestävyyskunto. Ainoastaan korkeim pia arvosanoja saaneet pojat eivät pitäneet kyseisiä liikunt am uotoja erityisen epäm iellyttävinä. U intitunnilla oppilas joutuu olem aan vähissä vaatt eissa ikätovereiden edessä, m ikä saatt aa m onista tuntua epäm ukavalta. O pettajan asenne ja persoonallisuus, opettaja-oppilas-vuoro vaikutus, opetusm enetelm ät, pätevyy den kokem ukset, sosiaalinen kanssakäym inen oppilaiden kesken, tunnin sisältö ja harjoitt eet sekä liikunnanopetuksen organisointi ja oppim isym päristöt olivat tekijöitä, joita tutkijat Sm ith ja St. Sekä tyttöjen ett ä poikien suositu im m at koululiikuntam uodot olivat hyvin sam anlaisia koko Suom essa. M yös liikunnallisesti taitavat oppilaat nim esivät lajeja, joissa he eivät kokeneet olevansa erityisen hyv iä. Esim erkiksi 2010-luvun alussa nuort en suosiossa oleva zum ba on luokiteltu kuuluvaksi tanssija m usiikkiliikuntaan. Suunnistus oli kolm anneksi m ieluisin liikunt am uoto heikoim pia arvosanoja (7-5) saaneiden poikien keskuudessa. N äin pesäpallo m ahdollistaa osallistum isen ja onnistum iset eritasoisille pelaajille. Jääkiekko ja jalkapallo ovat m yös suositt uja vapaa-ajan harra stuksia, ja etenkin m onet yläkouluikäisistä pojista harjoittelevat näitä lajeja urheiluseuro issa jo useita kert oja viikossa. Luistelua pitivät epäm ieluisana liikunnassa keskivert oa heikom m an num ero n saaneet tytöt ja pojat. Positiivisten liikunt akokem usten synty estyy varsin tehokkaasti, jos oppilas pelin aikana tuskin pääsee koskem aan palloon tai kiekkoon
& Leung, R. UK: Meyer & Meyer Sport. Nupponen, H. 2004. Oppimistulosten arviointi 1/2009. 303-318. Oxford, UK: Meyer & Meyer Sport, 252-271. High school qirls' perceptions of selected fitness activities. Wilkinson, C.& Bretzing, R. Perusopetuksen oppimistulosarviointien ja -seurantojen menetetrnäratkarsut Opetushallituksessa. Liikuntamuotojen valintatilanteissa opettaja voi tarjota vaihtoehtoja, joissa vuodenajat, kansallinen liikuntaperinne, perusliikuntataidot ja uudet muotilajit otetaan huomioon sopivassa suhteessa. A comparison of 9th grade male and female phvsical education activities preferences and support for coeducational groupings. 2006. research and on teacher and coach preparation. Pierre, P. Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan Ia kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen. 58-66. & Humbert, L. Huisman, T. 11-16. Rikard, L. 152-159. Heikinaro-Johansson, P., Karjalainen, 1., & Johansson, N. tioned current situation and future directions. 1996. Concepts. Graham, G. 2011. Meckbach, J. Liikunnanopetuksen on tärkeää kohdata lasten ja nuorten oma elämysmaailma ja elää ajan hermolla. & St. Varstala, V. Phvsical Education & Sport Pedagogy 13 141, 381-398. & Telama, R. kasvattaminen liikunnalliseen elämäntapaan, tulisi erityishuomio k iinnittäa liikunnassa heikkojen tai passiivisten oppilaiden oppimiseen ja viihtymiseen liikuntatunneilla. 2008. Liikunnassa oppilaiden mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun aikaisempaa enemmän voisi olla yksi tulevan opetussuunnitelman tärkeistä pcrraaueista. Physical Educator 64 131. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2008. Sena Lino, R. & Jenkins, J.M. A qualitative analysis of individual interest in middle school physical education: perspectives of earlyadolescents. Canadian Journal of Education 31111, 167-186. Smith, M. Toisaalta on syytä muistaa, että taitavalla eriyttämisellä useat eri liikuntamuodot voidaan saada oppilaita motivoiviksi, vaikka opetusryhmä olisikin heterogeeninen. & Jokela, J. & Larsson, H. Jyväskylä: Gummerus. Couturier, L.E., Chepko, S. 2004. Puhse & M. Svensk ldrottsforskning 4, 17-22. Physical education in Scandinavia with a focus on Sweden: a comparative perspective. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Oppilaiden itsensä esiuelemät ja opettamat liikuntamuodot lisäävät aitoa osallisuutta, sitoutumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Carreiro da Costa & M. Johansson, N., Heikinaro-Johansson, P. Metsämuuronen, J. Teoksessa S Laitinen & A Hilmola (toirn.) Taitoja taideaineiden oppimistulokset asiantuntijoiden arviointia. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain noin 20 prosenttia sijoittuu liikunnan arvosanansa mukaisesti tyydyttävän ja välttävän osaamisen luokkaan. Lundvall, S .. 2008. Cothran, D.J. Helsinki: Opetushallitus. Koululiikunnassa viihtyminen 9-luokkalaisten mielipiteitä liikunnanopetuksen mieluisuudesta Ia sekaryhmäopetuksesta Teoksessa S Laitinen & A Hilmola (toim.) Taitoja taideaineiden oppimistulokset asiantuntijoiden arviointia. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. 2005. 2008. Kohtaavatko peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteet ja oppilaiden kiinnostus liikunnanopetuksessa. 2011. Secondary students' perceptions of enjoyment ,n physical education: An American and English perspective. Heikinaro-Johansson, P., Palomäki, S. Silloin oppilaat, joiden LÄHDELUETTELO Annerstedt, C. (eds.). 2009. Helsinki: Yliopistopaino. Raportit ja selvitykset 2011 :11. 2008. Tästä voi seurata se, että näiden vähemmistöön jäävien heikompien liikkujien toiveet eivät toteudu liikuntatunneilla, vaikka oppilaiden mielipidettä lajivalinnoissa kuunneltaisiinkin. Physical Educator 62141. Attitudes of high school students toward physical education and their sport activity preferences. What are middle-school girls looking for in physical education. Luopa, P., Lommi, A., Kinnunen, T. lnnovation and new technologies in physical education, sport. Gendered perspectives on middle and secondary school physical education. Metodit arvioinnin apuna. Nupponen, H. Pieron (toirn.). Puhse, U. Liikunta & Tiede 45 161, 31-37. & Sallis, J. Gibbons, S.L. Redelius, K., Fagrell, B. Physical education in Finland. CD-Rom. Hill, G. Helsinki: Opetushallitus. Suomen Gallup Oy SLU:n julkaisusarja 7 / 2010. Symbolic capital in physical education and health: to be or to know. 2003. & Raitakari, 0. & Banville, D. Larsson, H. 2008. Opettajien tulisikin valita liikuntamuotoja, jotka tukisivat erityisesti heikkojen oppilaiden osallistumista koululiikuntaan. & Palomäki, S. Sport, Education and Society 11141 385-400. & Redelius, K. 1979. Kouluterveyskysely 2000-2009. Zeng, H., Hipscher, M. 2007. Koululiikunnan oppisisäilöt ja niiden käytön edellytykset. 2005. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Opettajien tulisi myös tiedostaa, kenen tahdon mukaan liikuntatuntien lajit ja sisällöt valitaan, ja ketä tunnit palvelevat esimerkiksi silloin, kun oppilaiden enemmistö saa päättää liikuntalajeista. Goal-onented versus content-oriented approach to phvsical ecucanon programs in Finland. Gerber (toirn.) International comparison of phvsical education. problems, prospects. 2008. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Opettajan toiminta ja oppilaiden liikunta-aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. That ,s the gendered question. Heikinaro-Johansson, P. Jyväskylä: Yliopistopaino. 2002. Opetushallitus, 237-248. & Gerber, M. & Wahlberg, J. Lärandets form och innehåll lärares och elevers uppfattning on lärande och kompetens inom ämnet idrott och hälsa, SIH 2001 tili SIH 2007. American Journal of Preventive Medicine 28 131. Sport. Journal of Social Sciences 7 141, 529-537. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Trindade Ornelas, F. Koulutuksen seurantaraportti 2011 :4. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16 -vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. & Lyyra, M. 1998. Education and Society 14 121, 245-260. Palomäki, S. Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus on parhaillaan käynnissä. Garn, A.C .. Physical Education and Sport Pedagogy 13 141. Raportit ja selvitykset 2011: 11. 2011. Physical Educator 66 141, 209-221. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Frömel, K., Formånkovå, S. 2005 Physical activity from childhood to adulthood: A 21-year tracking study. 2011. Metsämuuronen, J. & Heikinaro-Johansson P. 2011. Heikinaro-Johansson, P., Varstala, V. & Telama, R. Physical Educator 65 141, 195-207. Curriculum diversity and young adult physical activity: reflections from high school physical education. Teoksessa L. Lapset ja nuoret. Teoksessa U. Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Physical Education and Health 45. 44 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TlJTKIMUS/IJHIKKELI • lv'elUISat ,a eparrnel usa ! i(Ql.åJl~ll11alajrt. 2005. Helsinki: Yliopistopamo. Physical Education and Sport Pedagogy 16 131, 233-236. & Cleven, B. 267-273. 2005. Helsinki: Opetushallitus. Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, 1., Wanne, 0. 2009. Gymnica 32 111. 187-198. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 8. International comparison of physical education. Mears, D. Pbvsical activity and sport preferences of 10 to 14-year-old children: A 5-year prospective study. 2009. The Elementary School Journal 108 131, 241-249. Liikunnan seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010. 2010. & Kurppa, J. Acta Universitatis Palackianae Olomucencis. & Coughlin, M.A. Physical Educator 68 121. Children's and adults' perceptions of elementary school physical education. Opetushallitus, 249-258. Whose gym is it. 2011. Swedish phvsrcat educatron research quesliikkumista pitäisi eniten tukea, pääsevät harvemmin toivomiensa liikuntamuotojen pariin ja saavat mahdollisesti myös vähemmän positiivisia liikuntakokemuksia. High school students' attitudes about physical education
Kehyskertomuksen variointi osoitti, että epäonnistunut koululiikunta näyttäytyy ensisijaisesti suorituskorosteisena, kun taas onnistunut koululiikunta perustuu monipuolisuuteen ja saa aikaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua. Kertoessamme koululiikunnasta tulkitsemme uudelleen olemassa olevia, kulttuurin tarjoamia kertomuksia, jolloin kokemus ei ole enää pelkästään yksityinen. The stories about Perforrnance condensed into descriptions of specific competition sports centric approach, year to year repeuuveness of the contents, as well as the experiences of inequality and discomfon caused by the constant presence of the childrens ability differences. Suoritus-, monipuolisuusja terveyspuhetapa olivat kolme eniten tutkimusaineistossa esiintynyttä puhetapaa. Opiskelijat tulkitsivat monipuolisuuden lähes yksinomaan eri lajien monipuoliseksi kokeiluksi. Liikunta &Tiede 50 (1), 45-51. Tällöin tutkimuskohteeksi ei enää ymmärretä pysyvää todellisuutta, vaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuotokset. The task was, based on a framework provided, write about PE which either inspires or demotivates the children. When we tell about Physical Education (PE) in schools we reinterpret the existing culturally provided discourses, causing the experience not to be only a private one. . Terveys lähtökohtana nähtiin abstraktina ja vieraana lasten ja nuorten liikunnan kontekstissa. The discourses of the stories were sought using analysis, covering both the classification and coding of the story details as well as opening the story Iines. . Tehtävänä oli kirjoittaa kehyskertomusten pohjalta koululiikunnasta, joka onnistuu tehtävässään tai koululiikunnasta, joka ei siinä onnistu. Liikunta &Tiede 50 (1), 45-51. Analyysissä kertomukset tyypiteltiin sen mukaan, mistä liikunnan puhetavasia ne olivat sisältönsä pääasiallisesti ammentaneet. Sähköposti: tiina.h.kujala@uta.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Kujala, T. The students interpret the diversity in PE to be solely trying out many different sports. 2013. ln their stories the studerus utilized mainly three dorninating discourses: ihe Performance, the Diversity and the Health discourses of PE. The goal was to find out what PE discourses ihe studerus had in their repositories and what features the students associated with successful and unsuccessful PE. Puh. My research data consists of ernpathy based stories written by elementary level teacher studerns (n= 91). Kertomukset suorituspedagogiikasta tiivistyivät kuvauksiin oppilaiden osaamiserojen esillä olosta ja tästä aiheutuvasta eriarvoisuuden kokemuksesta. Keywords: discourses in sport, physical education (PE), meanings, equality, method af empathy based stories (MEB) Asiasanat: liiliunnan puhetavat, lwululiihunta, merl1ityhset, yhdenvertaisuus, eläytymismenetelmä LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013 • Tl.JTl<lMUSARTIKKELI , K&100k.lksla ~ ta 45. The variation of the framework story indicated unsuccessful PE being perceived primarily as performance centric while successful PE was perceived to base on fun through diversity and equal opportunities to participate. 050-3436296. Tutkimusaineistonani toimivat luokanopeuajaopiskelijoiden kirjoittamat eläytymiskertomukset (n = 91). Merkitysten maailman tutkiminen on relevanttia, kun tutkimuskohteena on ihminen ja ihmisen elämismaailma. The Health approach ernerges as abstraci and alien in the context of childrens PE. 2013. Stories about physical education from performing to equality. Kertomuksia koululiikunnasta suorittamisesta yhdenvertaisuuteen. Kujala, T. Mitä piirteitä informantit liittävät kerronnassaan onnistuneeseen ja epäonnistuneeseen koululiikuntaan. KERTOMUKSIA KOULULIIKUNNASTA SUORITTAMISESTA YHDENVERTAISUUTEEN TIINA KUJALA Yhteyshenkilö: Tiina Kujala, Kasvatustieteiden yksikkö, Åkerlundinkatu 5, 33014 Tampereen yliopisto. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat niitä puhetapoja, joista tutkimuksen informantit ammentavat, kun he kertovat koululiikunnasta
Puhetavan ytimessä ovat laji tekniikoiden osaaminen ja lopputuloksiin eli performansseihin kiinnittyvä huomio (Daniel 1996). Marginaalissa ovat helposti ne lapset ja nuoret, joilla on jokin vamma tai haitta, ylipainoa, huono kunto, heikot liikunnalliset taidot, jotka ovat kömpelöitä tai joilla ei ole mitään kokemusta tietyistä suomalaiskansallisista liikuntamuodoista kuten hiihdosta tai uinnista. Tällöin tutkimuskohteeksi ei enää ymmärretä pysyvää todellisuutta vaan keskiöön asettuu ihmisten välinen vuorovaikutus ja sen tuotteet kuten keskustelut, diskurssit tai kertomukset (Burr 1998, 2-5; Saastamoinen 1999). Toiminnan ja ryhmien ulkopuolelle saattavat helposti jäädä myös sosiaaliselta kompetenssiltaan rajoittuneet tai mielenterveysongelmista kärsivät nuoret. Liikunnan yhdenvertaisuuspuhe on laajentunut "erityisen tuen tarpeesta" uudenlaiseen polarisaatiokehitystä ruotivaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka kiinnittää huomiota esimerkiksi vanhempien koulutustason ja lasten liikunnan harrastamisen laadun ja määrän väliseen yhteyteen (Autio ym. Kun tutkimuskohteena on ihminen ja ihmisen elämismaailma, on relevanttia tutkia merkitysten maailmaa. Esimerkiksi Kosken ja Tähtisen (2005, 13) aineistossa lähes kaksi kolmasosaa nuorista piti terveellisyyttä tärkeänä tai erittäin tärkeänä liikuntaan kiinnittyvänä merkityksenä. (Cheek 2008; Kujala ym. (vrt. Kyseessä on samalla esimerkki niistä usein negatiivissävytteisistä tarinoista, joita koulun jälkeisessä elämässä koululiikunnasta kerrotaan (vrt. Zacheus & Järvinen 2007). Mitä piirteitä informantit liittävät kerronnassaan onnistuneeseen ja epäonnistuneeseen koululiikuntaan. Terveyden edistäminen on koululiikuntaan koko sen historian ajan vahvimmin kohdistunut odotus. Hän tuo esiin leikin yhtenä ominaispiirteenä sen vapauden ja mahdollisuuden aina keskeyttää tai lopettaa leikki. Toisaalta Huizingan (1947, 13-23) määrittämät muut leikin ominaispiirteet, kuten jännitys ja sääntöjen noudattaminen, löytävät taas helposti yhtymäkohtia liikuntaan ja urheiluun. Tämänkaltainen kielteisyyteen kiinnittyvä puhetapa on ristiriidassa sen kanssa, että liikunta-oppiaine on yksi suosituimmista tai suosituin koulun oppiaine kysyttäessä oppiainepreferenssejä kouluaikana (esim. Laissa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ihmisten samanarvoisuutta riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansallisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Se käsittää niin tavoitteellisuuden, välineellisyyden kuin vertailun (Koski & Tähtinen 2005, 9). Kun siis kerrotaan koululiikunnasta, hyödynnetään toiston ja variaation kautta kiteytyneitä puhetapoja eli diskursseja sekä sosiaalista tarinavarantoa ja niistä tuotettuja tulkintamalleja kerronnan resurssina. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö terveyspuheella olisi edelleen sijaa yhtenä koululiikunnan merkittävänä perusteluna. Ne haastavat perinteistä retoriikkaa ja pyrkivät jäsentämään ilmiöitä, joiden olemassaolo voidaan palauttaa siirtymään modernista postmoderniin yhteiskuntaan ja elämäntapoihin. Urheilun suoritusja kilpailupuhetta ovat perinteisesti määrittäneet muun muassa päämäärärationaalinen valmistautuminen tulevaan, huippujen kasvattaminen, menestykseen tähtäävä valikointijärjestelmä tai hauskanpidosta luopuminen menestyksen kustannuksella (Honkonen & Suoranta 1999, 8-10). JOHDANTO Jokaisella meillä on mitä todennäköisimmin lähipiirissämme henkilö, joka on ollut koululiikunnassa "se viimeisenä pesäpallojoukkueeseen valittu". Nuorten ylipainoisuus on kolmenkym46 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • MKIMUSA.RTIKKEU • KertOl'Tll.l(Sla kOUuliikl.tlnasta. Suoritusja kilpailupuheen niin sanottuna vastanarratiivina voi nähdä hauskuuspuheen. Kulttuurimme sisältää omat mallitarinansa eli julkiset narratiivit, jotka toimivat kerronnan resursseina, kuten alun konstruktio, "viimeisenä pesäpallojoukkueeseen valittu" osoitti. 2008, 51-59). (Kujala 2011, 54.) Retoriikka "erityisen tuen tarpeesta" hiipi vuosituhannen vaihteessa koululiikuntaan kiinnittämään huomiota tukea tarvitsevista lapsista liikuntaympäristön muokkaamiseen kaikille sopivaksi (Saari 2011, 31). Oman aikamme terveyspuhe läpäisee niin koko yhteiskunnan kuin yksilöiden elämän. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä ovat niitä puhetapoja, joista tutkimuksen informantit ammentavat, kun he kertovat koululiikunnasta. Käsillä olevassa artikkelissa tarkastellaan, mitä ja miten koululiikunnasta kerrotaan. Muutoksen ydin palautuu kysymykseen siitä, mitkä tahot ovat omineet terveyteen liittyvän puhevallan. Nykyaikaisen urheilun syntyvaiheissa urheilulla oli hauskanpidon leima. Filosofi Johan Huizinga (194 7) tarjoaa hauskuuspuheen tarkasteluun oivan käsitteen, leikin. Yläkoulun aikana liikkumisen määrät kuitenkin romahtavat. Tiivistän myös tutkimustuloksia, joilla kuvataan koululiikunnan onnistumista. Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). 2012; Wright & Burrows 2004.) Lisäksi aikamme terveyspuheelle on tyypillistä siihen kietoutuvien huolenaiheiden tarkoitushakuinen paisuttelu retorisin keinoin (esim. Hämäläinen (2008, 123-124) jäljiuää hauskuuden ja työnteon välisen ristiriidan alkuperää historiaan. Terveys-käsitteen saamat merkitykset ovat ajan saatossa muuttuneet. On ilmeistä, että vapaa ja tarkoitukseton leikki ja päämäärärationaalinen liikunta ovat ristiriidassa keskenään. Urheiluun käytetty energia oli toisaalta pois tarpeellisemmasta työnteosta, mutta toisaalta uhrautuvaisuudella ja kovalla työllä suomalaiset urheilijat nostattivat kansallista itsetuntoa. Nykymuotoisen terveyspuhetavan juuria voidaan palauttaa kulutusyhteiskunnan ja individualismin nousuun 1980-luvulla. Ilmaus on esimerkki sosiaalisesti tuotetusta ja vakiintuneesta kerronnan resurssista, johon tukeudutaan, kun kuvataan kokemusta koululiikunnasta. Artikkelin lopuksi kiteytän keskeisiä löydöksiä ja avaan niiden antia liikuntaa opettavien opettajien koulutukseen. Kyse oli leikistä, kisailusta ja huvista, joka saattoi myös kääntyä kovaksi kamppailuksi. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa koettelevan kansanterveysongelman tulisi olla monia (tieteen)aloja työllistävä ja askarruttava kysymys, vaikuttaa siltä, että terveyshuoleen liittyvässä keskustelussa äänivaltaa käyttävät lääketiede, erilaiset biotieteet sekä hyvinvointiin, terveyteen ja kauneuteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myyjät ja kehittäjät. Onnistuneen koululiikunnan keskeisiä tekijöitä Suomalaiset 11-vuotiaat tytöt ja pojat ovat maailman huippua vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien vertailussa (Husu ym. Keskeisiä lasten ja nuorten liikuntaan kiinnittyviä puhetapoja Postmodernit puhetavat valtaavat yhä enemmän alaa lasten ja nuorten liikuntaa sivuavissa aiheissa. Thorpe 2010). Hänninen 1999, 78; Ricoer 1991, 196, 198.) Hahmottelen aluksi jäsennyksiä lasten ja nuorten liikuntaan kiinnittyvistä merkityksistä ja puhetavoista. Koululiikunnassa vallitsee tilanne, jossa osa oppilaista jää toiminnan ulkopuolelle. 2011). Samalla kun hauskuuden ja työnteon välinen jännite tunnistetaan, tiedetään, että ilon, virkistyksen, rentouden tai paineiden purkamisella on keskeinen merkitys nuorten liikkumisessa (Koski & Tähtinen 2005, 13; Lehmuskallio 2007). Aikaa kestänyt keskustelun keskiössä oleva lasten ja nuorten liikunnan puhetapa on suoritusja kilpailupuhe. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain kymmenen prosenttia ylsi nykyisen liikuntasuosituksen mukaiseen fyysiseen aktiivisuuteen, vähintään tuntiin liikuntaa viikon jokaisena päivänä (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). Vauhdittajana tässä toimi vuoden 2004 yhdenvertaisuuslaki. Esittelen edelleen empiirisen aineiston ja sen pohjalta saadut tulokset tulkintoineen. Samalla niin sanottujen yksityisten kokemusten ymmärretään palautuvan sosiaaliseen
Edellisiä tutkim uksia yhdistää käsitys siitä, ett ä koululiikunnan nähdään tyy dytt ävän tai ehkäisevän kolm ea psykologista peru starvett a: pätevyy den , autonom ian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarvetta. Tämä on myös lukutapa, johon eri luentakerroilla tukeuduttiin. Tutkimuksen informantteina toimivat yliopistossa opiskelevat luokanopettajaopiskelijat (n= 91). Liilihumattomuudesta johtuvat lwnsanterveydelliset ongelmat ovat räjähtäneet käsiin. Kirjoittamistilanteessa tuotiin esiin, että tekstit tulevat pelkästään tutkimuskäyttöön. Myös se, että kirjoittajien anonymiteetti tullaan säilyttämään tutkimuksen kaikissa vaiheissa, kerrottiin kirjoittamistilanteessa. Laajan aineiston koodaaminen ei ole ongelmatonta, pyrkimyksenä onkin todettu olevan aineiston riittävä koodaus (Eskola & Suoranta 2003, 157). M ikäli näm ä tarp eet tyy dyttyv ät, oppilaat viihtyv ät tunneilla. Tutkim uskohteina ovat olleet esim erkiksi oppilaiden liikuntam otivaatio, koett u fyy sinen pätevyy s ja tavoiteorientaatio Qaakkola 2002), liikunt atunt ien sosioem otionaaliset ilm astot ja näiden yhteys liikunt atunt ien fyy siseen aktiivisuuteen ja niill ä viihtym iseen (Soini 2006), opett ajan ja oppilaiden to im inta tunneilla Q aakkola 2002; K okkonen 2003) sekä oppilaiden suoriutum isuskom usten yhteys koululiikunta-arvostuksiin, m otivaatioon ja liikunta-aktiivisuuteen (Y li-Piipari 2011 ). Tarkastelun kohteena on siis se, mikä vastauksissa muuttuu, kun osa tutkimusjoukosta kirjoitti onnistuneesta, osa epäonnistuneesta koululiikunnasta. Eläytymisrnenetelrnän mukaisesti opiskelijan odotettiin eläytyvän hänelle osoitettuun kehyskertomukseen ja kirjoittavan siitä annetussa ajassa (20 minuuttia) oman kertomuksensa. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä tutkim ukset ovat osoitt aneet liikunnan olevan koulun suosituin oppiaine. Kvalitatiivisen tutkimuksen tapaan myös käsillä olevassa tutkimuksessa aineiston analyysi osoittautui suuritöisemmäksi kuin aineiston kerääminen. He saivat syyslukukauden 2011 luennolla tehtäväksi kirjoittaa annettujen kehyskertomusten pohjalta koululiikunnasta. Opiskelijoiden kirjoittamien kertomusten pituudet vaihtelivat käsin kirjoitetusta puolen sivun A4-paperista molemmin puolin kirjoitettuun A4-paperiin. Yhtenä hiitohsen hohteena 011 houluliihunta. Toki herää m yös kysym ys esim erkiksi siitä, m iksi viisikym m entä pro sentt ia tytöistä ei haluaisi lisää liikunt atunt eja. (Soini 2006, 63-65.) Laadukkaan koululiikunnan keskeiset tekijät tunnistetaan ja ne voidaan tiivistää seura avasti: liikuntatunt ien riitt ävä m äärä, kohtuulliset ryhm äkoot, laadukas liikunnanopett ajakoulutus sekä koululiikuntaa tukeva koulu ja vanhem m at (Yli-Piipari 2011 , 24). Eläytyrnismenetelrnän analyysissä mielenkiinto kohdistuu siihen, mikä vaikutus kehyskertomusten varioinnilla on. (vrt. m enen vuoden aikana kolm inkert aistunut ja ylipainoisista nuorista noin kahdeksankym m ent ä pro senttia on ylipainoisia m yös aikuisiässä (Stigm an 2008, 68). Kuvitellaan, että eletään vuotta 2030. Luento osoittautui otolliseksi tilanteeksi eläytymiskertornusten kirjoittamiselle, onhan se tilanne, johon joka tapauksessa tullaan ja jossa mahdollisesti on lisäksi varauduttu kirjoittamaan. Taulukko 1.) Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ja liikunnan sivuaineopiskelijoiden LIIKUNTA & TIEDE 50, 112013, 1\/Tl(JMl/SARTIKKEU ,Kert'"'-""' ~ 47. Näitä teemoja olivat esimerkiksi liikuntaa opettava opettaja, koululiikunnan sisällöt, arviointi tai koululiikunnan olosuhteet. Esimerkiksi liikuntaa opettava opettaja -teema jakautui seuraaviin onnistumista kuvaaviin koodeihin: keskittyy oppilaisiin, kannustaa, innostaa, kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja ottaa työnsä tosissaan. Jokainen opiskelija sai yhden kehyskertomuksen; joka toinen kirjoitti onnistuneesta ja joka toinen epäonnistuneesta koululiikunnasta. Eskola & Suoranta 2003, 114.) Opiskelijoita kirjoittamaan kutsuvat kehyskertomukset olivat seuraavat: Kuvitellaan, että eletään vuotta 2030. H uom io koulun liikuntatunneilla tulisi olla niillä viihtym isessä ja odotukset koululiikunt aa kohtaan tulisi suhteutt aa edellä kuvattuihin koululiikunnan laadun kriteereihin, m ikäli halutaan koululiikunnan osaltaan ra tkaisevan liikkum attom uudesta johtuvaa kansant erveysongelm aa. Aineiston analyysi aloitettiin lukemalla eläytymiskertomuksia huolellisesti läpi. Teemat jakautuivatjatkoanalyysissä koodeiksi, jotka kuvaavat yksityiskohtaisemmin niiden sisältöjä. Tutkimusjoukosta 64 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 27 kolmannen ja neljännen vuoden liikunnan sivuaineen valinneita opiskelijoita. Toinen näistä nimettiin resurssipuhetavaksi (koulun tulee saada lisäresursseja saavuttaakseen jonkin sille asetetun tavoitteen) ja toinen omakohtaisuuspuhetavaksi. Kuitenkin kiinnostus paitsi laadulliseen myös määrälliseen analyysiin perustelee aineiston suurta kokoa. Eläydy tähän tilanteeseen ja /ierro minliälaista houluliihunta on ollut, hun se on onnistunut sytyttämään lasten ja nuorten liihuntahipinän. 2007, 159.) O ppilaiden on todett u viihtyv än liikunt atunneilla kohtalaisen hyv in, pojat viihtyvät jonkin verra n tytt öjä parem m in. Eläydy tähän tilanteeseen ja herra, minliälaista lwululiiliunta 011 ollut, hun se ei ole onnistunut sytyttämään lasten ja nuorten liihuntahipinää. Suom alainen liikuntapsykologinen tutkim us ant aa ru nsaasti tieto a liikuntatuntien onnistum isesta. (Palom äki & H eikinaro -Johansson 2011 , 29.) Täm än voi nähdä indikoivan sitä, että koululiikunnan toteutuksessa on onnistutt u. (Li ukkonen ym . Aineisto on tiedonkeruutapaan suhteutettuna suuri. Tämän jälkeen aineisto järjestettiin puhetapojen mukaisesti ja kertomus nimettiin sen puhetavan mukaan, josta se pääsääntöisesti ammensi. (ks. Merkittävämpää on kokonaisvaltaisen huomion kiinnittäminen kertomuksissa piileviin tarinalinjoihin, juonirakenteisiin sekä näiden pyrkimykseen luoda koherenssia, sisäistä logiikkaa. Peru sopetuksen oppilaista tytöistä viisikym m entä pro sentt ia ja pojista peräti seitsem änkym m entä pro sentt ia haluaisi lisää liikuntatunteja. O dotukset ongelm an ra tkaisem iseksi kohdistuvat m yös kouluun ja koululiikuntaan. Kyseinen vaihe poikkeaa eläytymismenetelmässä usein käytetystä tavasta jakaa aineisto aluksi kehyskertomuksen mukaan kahteen osaan. Näiden lisäksi aineistosta voidaan erottaa kaksi muuta puhetapaa. Eskola 2001). Tehtäväsuuntautuneen m otivaatioilm aston on todett u olevan yhteydessä viihtym iseen, viihtym isen taas m otivoitum iseen ja täm än fyysisen aktiivisuuden m äärään sekä itse liikuntatunneilla ett ä vapaa-ajalla. Vastaavasti epäonnistumista kuvaavia koodeja olivat: keskittyy sisältöihin, komentaa, vaatii, suosii taitavia oppilaita tai osoittaa välinpitämättömyyttä. Tutkimuksen informantit ammensivat pääasiallisesti suorituspuhetavasta, monipuolisuuspuhetavasta ja terveyspuhetavasta. Näyttää siltä, että liihhumattomuusongelma on rathaistu ja lwnsanterveydelliset uhhaliuvat ovat väistyneet. Tämän jälkeen kertomukset jäsennettiin puhetapa kerrallaan teemoihin sen mukaan, millä tavalla kirjoituksissa kuvattiin onnistunutta ja epäonnistunutta koululiikuntaa. Lisäksi kirjoittajia ohjeistettiin siten, että kirjoittaminen on pakollinen oppimistehtävä, mutta sen palauttaminen ei ole pakollista. Eskola 2011). Saturaatiopiste olisi saavutettu luultavasti molempien kehyskertomusten tuottaman 10-15 vastauksen jälkeen, kuten eläytyrnisrnenetelrnäaineistojen kokoa koskevissa viittauksissa on todettu (esim. Eläytymismenetelmällä kerätyn aineiston analyysi ei pelkisty mekaaniseen yksityiskohtien pilkkomiseen ja uudelleen ryhmittelyyn. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ Tutkimuksen aineisto kerättiin eläytymismenetelmän mukaisesti (vrt. Syyttävän sormen yhtenä hohteena on lwululiihunta. M yös rehtoreista yli puolet sekä koulujen liikunnanopettajat lisäisivät yhteisen liikunnan m äärää. Jälkimmäisessä löytyy yhtymäkohtia niin kutsuttuihin selviytymiskertomuksiin. Länsim aita koskettava liikkum att om uudesta aiheutuva kansanterveydellinen ongelm a on osa suom alaista to dellisuutt a
Tämän kaltainen moderniin kiinniuyvä opeuajadiskurssi, jota seuraava sitaatti kuvaa, tuottaa opeuajaa.jota luonnehtii kilpaurheilusta lainatun valmentajamaisen toiminnan jäljittely. Lahjalihaat ja liilwnnasta innostuneet ovat päässeet loistamaan ja liehittämää11 lahjojaan entistä pare111mi/1si." Aineiston suorituspuhetavassa kilpaurheilun ja koululiikunnan symbioosi nähdään sekä vahvana että ongelmallisena. Onnistunut opettajan toiminta kuvataan aineistossa kiinnostuksena ensisijaisesti oppilaita, ei oppiainetta eikä etenkään liikuntalajeja, kohtaan. Eskola & Suoranta 2003). Puhetavan sisältä nouseva kritiikki perää yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaikille riippumatta muun muassa oppilaiden taitotasosta. Thorpe 2010, 135). Mitä pide111pää11 samaa lrnavaa toistetaan, sitä tylse111mäl1si ja luovuutlCI tappavahsi muuttuu opetus. "Opellaja seisoo lwlmosen ladun varressa l1ellon kanssa". Tämä on johtanut oppilaiden lwhUajahautumiseen. Tulosten tarkastelu ja niiden tulkinta tapahtuvat vuoropuheluna muodostaen näin herrneneuuisen kehän tai päättelyprosessin (vrt. Lapsen 011 helppo tu11tea itsensä huo110111111ahsi liuin muut, vailiha /iän olisi perusterve ja reipas. Myös oppiaineen arviointiin kiinniu yvä pohdinta ja kilpaurheiluun verrannolliset toimintatavat kuten vertailu, tulosten kerääminen ja kirjaaminen, saavat sijansa kerronnassa. Jos 011 pa/1ho osallistua yhteiseen peliin, se voi pidc111111ä11 päälle t.unt.ua ei-niin-taitavasta pelaajasta palwlta. Urheilun ja kansallisen identiteetin suhde ulottuu pitkälle historiaan, aina modernin urheilun alkuun asti. Erilaisia lajeja l1yllä hoheillaan, muua haava on tuslwstullavan sa111a luolilw-asteesta riippumatta eli liilwnwtunnit peruslwulun e11sim111äisestä luolwsta luhion palwllisiin liihunnan lwrsseiliin asti toistavat samaa kaavaa. Koululiikunnasta puhuminen suorittamisen kautta on tavanomainen kulttuurinen puhetapa. Olisi parempi.jos liiku1taisii11 lii/1kumisen ilosLCI eil1ä suoritusten t.ahia' I" Suorituspuhetavasta ammentavassa edellisessä sitaatissa annetaan ymmärtää, että sisältöjen toistuminen saman kaavan mukaan vuodesta toiseen tekee koululiikunnasta puuduttavaa. Aineiston eläytymiskertomuksissa liikuntaa opettavan opettajan kuva saa voimaansa suuresta liikunnanopettaja-kertomuksesta, jonka mukaan Wrench ja Garretl (2011, 15-16) toteavat opettajan näyttäytyvän vastakohtaisuuksien kautta ja tietyllä tavalla karikatyyrinomaisesti. Edellinen hiihtotuntiin viittaava suaau i antaa viitteitä or ieruaat iosta, joka on enemmän sisältökuin oppilaslähtöinen. eläytymiskertomukset eivät ryhminä poikenneet toisistaan. Alasentie 2011 ). Opettaja kerrotaan muusta koulunpidosta irrallisena, yksinäisenä, omat valintansa ja ratkaisunsa tekevänä toimijana. Lahjakkaat ja taitavat oppilaat kerrotaan liikuntatunteja dominoivina ja taidoiltaan heikot alistuvina, häiriköivinä tai toiminnasta syrjäytyneinä. Suorituspuhetavan sisältä nouseva kritiikki haastaa suorittamisen, testaamisen ja vertailun sekä kilpailun liiallisen painottumisen koululiikunnassa. Suorituspuhetavan retoriikkaan voidaan lukea koululiikunnan sisältöjen perinteisyys ja niiden toistuminen lukuvuodesia Loiseen. "SUL 011 herännyt hei/1/10011 menestyhseen Daegun MM-kisoissa 2011. Jou/1lwclajit voivat olla hyvin eriarvoistavia". Suoritusdiskurssista ammentavat kertojat kokevat koululiikunnan suurimmaksi ongelmaksi ja epäonnistuneen koululiikunnan piirteeksi sen, että kilpaurheilusta juontuva liikuntalajien harjoittelu ja niiden osaamisen arviointi asettavat oppilaat eriarvoiseen asemaan: osa oppilaista kykenee osallistumaan täysipainoisesti opetukseen, osa oppilaista taas ei. Suorituspuhetavan kritiikin kärki osuu niihin koululiikunnan käytänteisiin, jotka asettuvat ristiriitaan yhdenvertaisuuden vaatimuksen kanssa ja ajavat osallistumisen mahdollisuuksia sulkevasti osaa lapsista ja nuorista liikunnan marginaaliin. TAULUKKO 1. Tällöin liikuntatunnit sisältävät enemmän viihtymistä sisältäviä elementtejä. "Eri url,eilulajitjalwvat väistämättä lapset ja nuoret hyviin ja huonoihin. Juuri opettajan pääkiinnostuksen kohde, se, ovatko toiminnan lähtökohtana oppilaiden tarpeet vai opetettavan sisällön vaatimukset, näyttäytyy yhtenä kchyskertornusien varioinnin tuotteena: kertomuksissa.joissa kuvataan epäonnistunutta koululiikuntaa, opettajan orientaatiota määrittää paljolti kiinnostus itse liikuntaa kohtaan. Kilpaurheilu näyttäytyy edelleen ikään kuin koululiikunnan kruununa, sen ihanteita ei kyseenalaisteta eivätkä sen lieveilmiöt himmennä siihen yleisesti liitettyä hohtoa (vrt. Opettajan sisältökeskeisyyden nähdään tuottavan suoruuskorosteista ja liikuntalajeihin keskiuynyuä koululiikuntaa. Tällöin keskiöön asettuu muun muassa pohdinta liikuntaa opettavasta opettajasta.joka on kiinnostunut enemmän opetettavista sisällöistä kuin oppilaista. Suorituspuhetavasta ammentavat aineiston kertojat näkevät poikkeuksetta oppilaiden eriarvoisuuden suhteessa koululiikunnan sisältöihin ja toimintatapoihin ongelmana ja suorituskorosteisen koululiikunta-orientaation epäonnistuneena. Jatkossa tuloksia tarkastellaan kolmen eläytymiskenomuksissa eniten esiintyneen puheravan mukaan. Koululiikunnan puhetavat luokanopettajaopiskelijoiden kirjoittamissa eläytymiskertomuksissa (n= 91) Annettu kehyskertomus Puhetapa, josta Epäonnistunut Onnistunut kirjoittaja ammensi f koululiikunta koululiikunta Suoritus 32 26 6 Monipuolisuus 27 1 26 Terveys 10 2 8 Resurssi 7 4 3 Omakohtaisuus 6 5 1 Muut 9 5 4 Yhteensä 91 43 48 TULOKSET Tutkimuksen aineistossa inforrnanu ie n kerrontaa dominoi kolme puhetapaa: suorituspuherapa, monipuolisuuspuhetapa ja ierveyspuhetapa. Ongelma ei itse asiassa ehkä olekaan sisältöjen toistumisessa, vaan niiden lajikeskeisessä toteutustavassa, joka itse asiassa on vastoin opetussuunnitelmassa eksplikoitua liikunnan ideaa. Opettajan toiminnan keskiössä näyttäytyvät liikuntalajit. "Koululii/11.111/a ei ole ollut wrpeehsi monipuolista ja liiinnostavaa. Koululiihunnasta 011 t.ullut enemmän suorituslieskeistä ja l1ilpaurheilua palvelevaa Yhteinen leili/1i ja lii/1u,111a11 riemu ovat jääneet vähemmälle. Onnistunutta koululiikuntaa kuvaavissa kertomuksissa taas opettajan pääkiinnostuksen kohteena ovat oppilaat. Odotus, että koululiikunta toimisi ponnahduslautana tuleville olympiavoittajille, ei ole vieras tänäkään päivänä (vrt. Kun koululiikunta on tarjonnut kokonaisia ikäluokkia liikuttavana instituutiona perustaa kilpaurheilulle, on vastuu kansallisen identiteetin rakentumisesta tätä kautta ulottunut myös koululiikuntaan. Moni48 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 .'2013 • iUTKIMUSARTIKKELI • Ka1ornuksia k;QU(.Ö;I.J'Y'clSta
Tulkinta saa resurssinsa laajemmasta kulttuurisesta kertomuksesta "sohvaperunoista", jotka ovat neuiaddikteja ja menettämässä sosiaaliset taitonsa. Monipuolisuuskäsilleen yksioikoinen tulk inta koululiikunnassa on yksi aineiston silmiinpistävä piirre. Informanttien tuottamat kertomukset voidaan Ricoeurin (1991) tapaan ymmärtää UIKUmA& TIEDE 50, 1/2013 ,TUTI<IMI.JSARTIKKEU -xetcnxsa kcu.Jlku"nasta 49. Samalla kun terveyspuhetavasta ammentavan kertojan mukaan kouluinstituutio luo tarkat rajat sille, milloin on vapaan, spontaanin ja todellisuudesta irtiottavan leikin aika (vrt. Tähän peilaien käsillä olevassa tutkimuksessa terveyspuhetapa saa vain vähän huomiota. Opettajat vetävät yksitoil1'10isia perustunteja ja oppilaat l1ammol1suvat liikuntaa". Koululiikunnan toteutuksessa monipuolisuus avaa kertojien tarinoissa portin liikunnalliseen elämäntapaan. puolisuus, valinnaisuus ja oppilaslähtöisyys esitetään kertomuksissa suori tuspedagogi i kai le vaihtoehtoiseksi lähestymistavaksi. Yllä olevan sitaatin kirjoittajan tulkinta taas perustuu kuluuuriseen narratiiviin edistysuskosia, joka arvostaa lapsia ja nuoria (myös opettajia) edellisiä sukupolvia taitavampina teknologian käyttäjinä. Sama ilmiö esiintyy käsillä olevan tutkimuksen aineistossa. Sony ja Microsoft ovat huomanneet innostul1sen ja toe/elia nähneet vaivaa pelien liehittelyyn. Narratiivi tuottaa nuoret teknologian käyttäjät innovatiivisina, nopeina, näppärinä ja hoksaavina. 2009.) "Oppilaat ovat i1111ostu11eet roolipeleistä. Heillä ei tämän narrat iivin mukaan ole aikaa liikunnalle tai terveellisille harrastuksille. Edellisessä sitaatissa tavoitetaan lasten vapaan ja tarkoituksettoman leikin ja pakollisen ja tavoitteellisen koulun välillä vallitseva ristiriita. Huizinga 1947), se myös ikään kuin lopettaa lapsuuden riemun ja huolettomuuden. Koulussa 011 vierail/utjääl1iel1'10ilijoita, menestyneitä tanssijoita, hiihtäjiä, sun muita kiinnostavia ja roolimalleiksi sopivia ihmisiä liertomassa omasta lajistaan ja innostamassa oman lajinsa l10heiluu11." Kun kirjoittaja viittaa jakoon "tyttöjen ja poikien lajeihin" ja toivoo molempia opetussisällöiksi monipuolisuuden lisäämiseksi, voisi päätellä, että toive kohdistuu sukupuolijaouehm purkamiseen lajien välillä niin, että pojat harjoittelisivat myös "tyttöjen lajeja" ja tytöt "poikien lajeja". Liian suuret tavoitteet ailwan 11ähclen ovat aiheuttaneet oppilaille suorituspaineita ja tehneet liiliunnasta mörön. Leivo ym. Toinen tulkintani on se, että niin tyttöjen kuin poikien liikuntatuntisisällöt ovat painottuneita joukkuepalloilulajeihin, minkä vuoksi kirjoittaja kaipaa monipuolisuutta. Kertojat pitävät terveyspuhetta aikuisten omaisuutena ja näkevät koululiikunnan terveyslähtökohdan olevan ristiriidassa sen kanssa, mikä oletus heillä on lapsesta luonnostaan leikkivänä ja liikkuvana (vrt. Leivo ym. Mitä piirteitä informantit liittävät kerronnassaan onnistuneeseen ja epäonnistuneeseen koululiikuntaan. 2009.) POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Artikkelin tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat niitä puhetapoja, joista tutkimuksen informantit ammentavat, kun he kertovat koululiikunnasta. "Koululiihunnassa on /10/ieiltu ja testaillu monipuolisesti eri lajeja, myös yl1silölajeja ja selkeästi "tyttöjen ja poikien" lajeja. Terveyden edistäminen on ajassamme vahvimmin koululiikunnan tärkeyttä ja sen määrän lisäämistä perusteleva argumentti. Monipuolisuus-tarinoiden logiikka avautuu muun muassa seuraavin argumentein: kun lajikirjo on laaja • jokaisen on mahdollista löytää sopiva laji harrasteuavaksi vapaaajalla • todennäköisyys onnistua jossakin lajissa osuu useammalle oppilaalle kuin kapeassa lajikirjossa • joukossa on myös muita kuin perinteisiä koululiikuntalajeja, mistä seuraa ajantasaisuutta • opettaja tarvitsee apuun asiantuntijoita, jolloin opetuksen taso nousee • opettaja saattaa tarvita avukseen oppilaita, mikä purkaa auktoriteeuisuhteita • valinnaisuuden ja oppilaiden äänen esiin tulo on mahdollista toteutua paremmin kuin silloin, kun pieni sisältömäärä hallitsee liikuntatunteja • mielenkiinnon opetukseen kerrotaan säilyvän, kun yllätyksen mahdollisuus on olemassa • iaitoerot tasaantuvat, ryhmähenki paranee ja viihtyvyys lisääntyy vaihtelevissa tilanteissa Seuraava sitaatti antaa aiheen luentaan sukupuolen kannalta, kun kirjoittaja kertoo onnistuneesta koululiikunnasta. Opettajat ajattelevat, et turha ecles yrittää, ei näistä löl1äpöl1syistä mihinkään ole. Lisäksi monipuolisuus koululiikunnassa voisi tarkoittaa erilaisia opetusmenetelmiä tai -tyylejä, erilaisia ryhmityksiä tai erilaisia oppimisympäristöjä. "Kahclen viikl10tu11nin ailwna on yritetty lwrvata se ailw,jonlw lapset ja nuoret viett.ävät sohvalla meclialaitteiclen ääressä löhöten. Näiden sisällä on tarkasteltu piirteitä, joita kertojat ovat liittäneet onnistuneeseen ja epäonnistuneeseen koululiikuntaan. Opettajat ovat valveutuneet asiassa ja liihuntatunneilla harjoitellaa,1 motorisia taitoja.joita oppilaat peleissä tarvitsevat". Jälkimmäistä tulkintaa tukevat Huismanin (2004, 97-98) ja myöhemmin Palomäen ja Heikinaro-Johanssonin (2011, 85) selvitykset joukkuepalloi lulajien suuresta määrästä liikuntatuntien sisältöinä. Edellä on avattu opiskelijoiden monipuolisuuden odotukseen liittyvaä kerrontaa, joka kuitenkin redusoituu yksinomaan monipuolisesti eri lajeihin tutustumiseen ja niiden kokeiluun. Kertomuksissa monipuolisuus ei tavoita esimerkiksi kehon monipuolista käyttöä, eri kuntoja liikehallintakykyjen kehinårnistä tai perusliikkeiden (kiipeäminen, pyöriminen, heittäminen ja niin edelleen) harjoittamista minkä tahansa sisällön keinoin. Siitä kerrotaan joko itseisarvona tai keinona saavuttaa viihtymisen ja onnistumisen ilmapiiriä. Kone antaa tehtävän oppilaan kehitystason muhaan. Kasvattajien asemoituminen 2000-luvulla liikuntakasvatuskeskusteluissa esiin nousseeseen teknologian ja koululiikunnan keskinäiseen suhteeseen on häilyvää. Näin oppi/aie/en on helppo löytää oma l1iinnostul1sen lwhcle". "Lajeja on monipuolistettu. Lapset, jotka elävät tätä hetkeä, miettimällä sen enempää tulevaisuutta, eivät saa liil1untatu1111eilla l10/1ea liihunnan riemua ja itsensä toteuttamista". "Se, mikä josl1us oli lapsille leikhiä, muuttui ajan kuluessa val1avaksi ja vakavasti otettavaksi kansanterveyteen liittyväksi abstraktiksi höpi11äl1si. Kertojat yhdistävät teknologian käytön koululiikunnassa aineistossa esiintyvään ierveyspuheeseen: toisaalta se nähdään suurimpana syyllisenä lasten ja nuorten liikunnan määrän vähenemiseen, toisaalta siitä kerrotaan osana liikkumattomuusongelman ratkaisua. Koulujen liikuntatunteja leimaa vakavuus ja terveyden eclisläminen tulevaisuutta varten. (vrt. Tarkastelu on fokusoitunut kolmeen aineistoa dominoivaan puhetapaan: suorituspuhetapaan, monipuolisuuspuhetapaan ja terveyspuhetapaan. Huizinga 1947). (vrt. Ei enää vain pesäpalloa ja jääkiehkoa, vaan myös seinäl1iipeilyä, keilaustaja muita marginaalisempia lajeja. Monipuolisuus on ilmaus, joka esiintyy aina, kun opiskelija kirjoittaa onnistuneesta koululiikunnasta. Edellisessä sitaatissa teknologia ja liikunta nähdään toisensa poissulkevina
Toisin sanoen koululiikunnasta puhutaan edelleen niin kuin siitä on totuttu puhumaan riippumatta esimerkiksi muutoksesta testaamistai julkisesta vertailun kulttuurista yhdessä oppimisen ja viihtymisen kulttuuriin. Koululiikunnan arvopohjan tulee kummuta kasvatuksen arvoista, jolloin lapset ja nuoret kehollisinaja aistivina olentoina viime kädessä saavat mahdollisuuden keksiä koululiikunnan uudelleen omista lähtökohdistaan. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Honkonen, R. Nuorten elinolot -vuosikirja 2008. LÄHTEET Alasentie, M. Aineiston kertojat tarkoittivat monipuolisuudella lähes yksinomaan monipuolisia lajikokeiluja, ei esimerkiksi monipuolista liikehallinnan kehittämistä, mikä on ensimmäisen vuosikurssin keskeistä liikunnan opintojen sisältöainesta opettajankoulutuksessa. Teoksessa R. Vaikka postmodernin moniarvoisuudesta vääjäämättä tulee kumpuamaan uusia tarinamalleja, on opettajankoulutus avainasemassa niiden synnyttämisessä. Pohdittaessa sitä, miksi aineiston kirjoittajien diskursiivinen repertuaari oli kuvatulla tavalla kapea-alainen, ei voida täysin sivuuttaa tiedonkeruumenetelmän ominaisuuksia, muun muassa sen tapaa mahdollisesti houkutella esiin stereotyyppistä ajattelua. Toisin sanoen kyse näyttäisi olevan sellaisista oppilaista, joilla ei ole sitä kehollista, kulttuurista tai sosiaalista pääomaa, jota koululiikuntaan osallistuminen edellyttää ja jonka jokaisen oletetaan lähtökohtaisesti omaavan. Towards a rationale for a socio-constructivist approach. Honkonen & J. 2011. Teacher trainingin physical education. On myös mahdollista, että tarinamallit pitävät sitkeästi pintansa, vaikka niiden todellisuuspohja horjuisi. Koululiikunnan tarkoituksena voidaan nähdä postmodernissa maailmassa siihen osallistuvien kehollisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamisen. (vrt. 1998. Polarisoituva nuoruus. Kun kilpaurheilu näyttäytyy vieraana, myös koululiikunta saattaa jäädä vieraaksi. Lontoo: Routledge. Burr, V. Alasentie (2011) on tutkinut huippu-urheilun strategia-tekstejä ja toteaa, että vaikka huippu-urheilu on kaupallistunut, ammattimaistunut ja viihteellistynyt ja siihen on pesiytynyt monenlaisia lieveilmiöitä, urheilu esitetään yleisesti samanlaisiin amatörismin arvoihin nojaavana ilmiönä kuin sata vuotta sitten. Myös huippu-urheilijat kuvataan edelleen lähes varauksetta esimerkillisinä esikuvina nuorille. 2011. Valli (toim.l Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Siinä, mitä tarinaa opettajankoulutus tuleville opettajille kertoo, piilee koululiikunnan muutoksen mahdollisuus. 2003. Jyväskylän yliopisto. Kirjoittajat olivat myös taipuvaisia kohtuullisen kapea-alaisesti ymmärretyn monipuolisuuspuhetavan glorifiointiin. Junioriurheilun monet totuudet. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielrna. (toim.). Tutkimus suomalaisen huippu-urheilun strategioista. 1999. Liikuntatieteiden laitos. Samalla se diskursiivinen repertuaari, jolla lasten ja nuorten arkea ja liikuntaa osana sitä tarkastellaan, laajenee. Healthism: A new conservatism 7 Oualitative Health Research 18 (71. rekonstruktioina, joissa kierrätetään ja muokataan olemassa olevia, valmiita kulttuurin tarjoamia kertomuksia omaan käyttöön. Tätä puhetapaa kirjoittajat hyödynsivät kertomustensa resurssina vähän, kun peilataan siihen, miten suuressa määrin terveyspuhe on saatavilla ajassamme. Jotta tarinavaranto muuttuisi tai karttuisi, dominoivat tarinamallit vaativat rinnalleen uudenlaisia tarinoita. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Autio, M., Eräranta, K. & Suoranta, J. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Tätä ei voida pitää yllätyksenä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koululiikunnan onnistumisen tärkein kriteeri on se, missä määrin se onnistuu luomaan yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet kaikille koululiikunnan osallisille. Samalla toiston myötä vakiintuneet kertomukset tulevat y lläp id ety ik si yhä uudelleen. Opettajankoulutuksen liikunnasta, opettamisesta ja opeuajuudesia välittämä kuva tulee olla vahva ja johdonmukainen, jotta se syrjäyttää aikansa eläneet tarinat. Aaltola & R. Kasvatustieteiden opinnot linkittyneinä liikunnan opintoihin luovat oivalliset puitteet eettisten ja arvokysymysten pohdintaan opiskeluaikana. Myös korostunut terveyden edistämisen esillä olo voidaan tulkita yhdeksi eriarvoistavaksi tekijäksi. Kertomukset sisältävät näin ollen samanaikaisesti jotakin pysyvää ja jo olemassa olevaa, mutta myös jotakin uutta ja omaperäistä. Analytic Teaching 16 (21. Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus. 90-101 Eskola, J. 6. Kirjoittajien käytössä ollut diskursiivinen repertuaari osoittautui kapeaksi sen keskittyessä suorituspuhetapaan ja tämän kritisoimiseen. Eskola 2011.) Vaikka kyse olisi osittain tästä, tulkitsen repertuaarin kapeaalaisuuden johtuvan pääsääntöisesti siitä, että kulttuurissamme vallalla oleva tapa puhua koululiikunnasta on urautunutta samojen tarinoiden toistoa, jotka palautuvat yksilöllisen kokemuksen sijaan kulttuurisiin tarinamalleihin. 2008. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa vahvaksi tarkoitettu liikunnan rnonipuolisuusdiskurssi ei ole kyennyt laajentamaan monipuolisuuden käsitettä, vaikka monipuolisuus nähtiin onnistuneen koululiikunnan tärkeimpänä kriteerinä. Eskola, J. Perehtyminen lasten ja nuorten elämäntapoihin ja arkeen harjoittelujaksoilla paitsi kouluissa, myös esimerkiksi nuorisokodeissa, perhe kodeissa tai lasten ja nuorten vapaa-ajalla, laajentavat valmiuksia kohdata monenlaisia lapsia ja nuoria myös koululiikunnassa. Jyväskylä: PS-Kustannus, 133-157. Cheek, J. 2008. Tampere: Vastapaino. Nuorisotutkimusverkosto. Kun terveyspuheesta ammennettiin, kerronta lähinnä kyseenalaisti terveyden läh tök o h iaisuuden lapsia ja nuoria koskevan liikuntakasvatuksen kontekstissa. Aineistossa kertojien tuottamat toistuvat ilmaukset antavat vahvoja viitteitä julkisten narratiivien, toisin sanoen usein toistettujen ja vakiintuneiden koululiikuntakertomusten, olemassaolosta kerronnan resurssina. Paradigman muutos siihen, että opetetaan lasta eikä liikuntaa on entistä ajankohtaisempi. Daniel, M-F. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Vastaavaan diskurssien staattisuuteen viittaa se, että kulttuurissamme vahvana esiintyvä terveyspuhetapa ei ole lyönyt itseään läpi opiskelijoiden kerrontaan ja syrjäyttänyt näin esimerkiksi yhä uudelleen vahvaksi osoittautuvaa liikunnan suoritusja kilpailupuhetapaa. 974-982. Cheek 2008). 1996. Tämän tekee ymmärrettäväksi se, että nykymuotoinen terveyspuhe on saanut ilmiasun, joka ikään kuin antaa luvan ja jopa kannustaa erottelujen tekoon sen suhteen, mitkä asiat nähdään terveyttä edistävinä ja mitkä taas sitä heikentävinä (vrt. Teoksessa J. & Myllyniemi, S. Kerrontaan kutsuvissa kehyskertomuksissa oli ehdolla ierveyspuhetapa. Huoli yhdenvertaisuuden toteutumisesta on relevantti niiden lasten kohdalla, jotka eivät harrasta vapaa-ajalla liikuntaa ja jotka eivät ole perinteisellä tavalla taitavia, liikunnallisia tai sosiaalisia. painos. Sen sijaan yllättävänä voidaan nähdä se, että opiskelijoiden ulottuvilla olivat vain ilmeisimmät ja eniten toistetut julkiset kertomukset. Urheilumenestyksen merkitys kansalliselle identiteetille globalisaation aikana. Sen tulee antaa tuleville opettajille ennen kaikkea eettisesti kestävä arvopohja, johon nojata. Se, että liikunnan opinnoissa kolmannelle ja neljännelle vuodelle edenneiden eläytymiskertomukset eivät poikenneet ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kertomuksista, antaa aihetta pohdintaan. & Suoranta, J. Suoranta (toim.l Höntsyä vai tehovalmennusta 7 Kirjoituksia 50 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • 11.JTKlMUSA.9TlKKEU • Ka1omuksia ~ ta. (Alasentie 2011, 76.) Mikäli koululiikunta rinnastuu oppilaiden elämismaailmassa kilpaurheiluun, ajaa se osallistumisen mahdollisuuksia sulkevasti osaa lapsista ja nuorista liikunnan marginaaliin. Onnistuneen ja epäonnistuneen koululiikunnan kuvailu kilpistyy aineiston kertomuksissa kysymykseen yhdenvertaisuuden toteutumisesta koulun liikuntatunneilla. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. An introduction to social constructionism
Changes in students' exercise motivation, goal orientation, and sport competence as a result of modifications in school physical education teaching practices. leivo, T., Mutanen, M. Kuopion yliopiston selvityksiä E. 2010. Eskola (toim.) Hegelistä Harreen. 2007. 2006. Education and Society 8 (2). Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 68-70. 2011. Nuoret arvostavat koululiikuntaa Usko omiin kykyihin lisää liikunta-aktiivisuutta. & Vasan kari, T 2011. & Garrett, R. Liikunta & Tiede 48 14), 20-24. Huisman, T. Hämäläinen, K. (toim.). Teoksessa J. Koulutuksen seurantaraportit 2011 :4. and helping behaviour as a result of modifications in school physical education teaching practices. Leikkivä ihminen. 2011. 3-21. "Being Healthy" · The discursive construction of health in New Zealand chiloren's responses to the National Education Monitoring Project. 1-19. Wood ltoim.) On Paul Ricoeur. Thorpe, S. Nuorisotutkimus 23 11 ). Enemmän samaa ei yksin riitä. & Burrows, L. 2009. Jaakkola, T. Turun yliopisto. Zacheus, T & Järvinen, T 2007. Huovinen ltoim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Tampereen yliopisto. 2012. Sarja C 263. & Heikinaro-Johansson, P. fores ig ht. Saastamoinen, M. physical education and health 127. Studies in sport. Tämä hetki vai tulevaisuus koululiikunta murroksessa. Saari, A. Helsinki. Teoksessa D. Helsinki. Hänninen, V. Lasten ja nuorten asiantuntijaryhmä 2008. Wrench, A. & Tähtinen, J. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa: tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta Jyväskylän yliopisto. Liikunnan Ja kansanterveyden julkaisuja 120. Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa: eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Studies in sport. Teoksessa P Heikinaro-Johansson & T. Liikunta & Tiede 4812-3), 18-23. 2011. 2003. 1999. Wright, J. 52-55. 171-181. pdf, 1 u ettu 28 01.2012. Yhteiskuntatieteet 10, 165-192. Diginatiivit, työ, kansalaisuus. 2005. Jyväskylän yliopisto. Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseen. Kasvatus 38 11 ), 17-28. Narratiivinen sosiaalipsykologia teoriaa ja menetelmiä. Opetushalhtus Huizinga, J. Lontoo: Routledge. LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, TUTKIMUSARTIKKELI ,Kertomuksia kouluh1kunr.asta 51. f i/wp-co n te nt/uploads/2009/12/Di g i na t i ivi t. Jyväskylän yliopisto. Sport. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Narrat,ve identrtv. 2008. 2004. lehmuskallio, M. Helsinki: Foresight.fi. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education 25 (2). Tampere: Taju, 7-16. Helsinki: WSOY, 157-170. fi/fi/laki/ajantasa/2004/ 20040021, luettu 17.09.2012. joukkueurheilun tehovalmennuksesta. Crisis discourse in physical education and the laugh of Michel Foucault. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 131. Jyväskylän yliopisto. Opetushallitus Ricoeur, P. Koski, P. Sport, Education and Society 17 11 ). 2007. Changes in students' perceptions of task-involving motivational climate. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Helsinki: WSOY. Kansallinen ennakointiverkosto. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -katsaus: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti. Stigman, S. Kasvatus 4312). Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja -nuorten liikuntasuhteessa. Jyväskylän yliopisto. 2011. narratiivista nudistiin. Liikunnan merkitykset nuoruudessa. Narrative and interpretation. 131-151. 2004. finlex. Kujala,T., Hakala, L. http ://www. 1991. Yhdenvertaisuuslaki 2004. 1999. Palomäki, S. & Nieminen-Sundell, R. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010. Liikunta Ia Tiede 48 14). Husu, P., Paronen, 0., Suni, J. 2008. 2002. Kujala, T. Yli-Piipari, S. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 138. 211-230. & Soini, M. Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. 1947. teacher's leadership style. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. physical education and health 174. Soini, M. ldentity work: stories told in learning to teach physical education. 2012. Liukkonen, J., Jaakkola, T. "Opettaja pisti suksisauvalla selkään': Vuosina 1923-1988 syntyneiden suomalaisten kielteisiä koululiikuntakokemuksia. Kokkonen, J. http://www. Lihavuus. Acta Universitas Tamperensis 696. & Asanti, R. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa
The results showed that in their learning diaries the pre-service teachcrs discussed thcir professional development in ali of the three sections of Pickle·s professional development theory. The purposc of this siudy was to ideru ify how t his new teaching practice rnodel supponed the professional developmcnt of the pre-service teachers. Tulokseksi saatiin, että opiskelijat käsiuclivär päiväkirjoissaan ammatillista kehittymistään kaikilla Picklen mallin ammatillisen kehittymisen osa-alueilla. Kajaanin opcuajankoulutusyksikössä ohjattiin luokanopeuajaopiskelijoiden liikunnan ainedidaktinen harjoittelu uudella tavalla keväällä 2010. 044-7101634. Liikunta & Tiede 50 (1 ), 52-59. Puh. Ajattelun taitojen osalta kirjoitettiin opetuksen suunnittelusta ja reflektoinnista, ohjattiin omaa arnrnat ill ista kehittymistä ja pohdittiin amrnau ict iikkaa. Liikunta & Tiede 50 (1), 52-59. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, 111i1ä amrnatill isccn kehittymiseen liittyviä asioita opiskelijat käsittelivät oppimispäiväkirjoissaan ja miten uusi harjoittelumalli tuki liikunnanopcuajuudcn arnrnaulllsta kehittymistä. The teaching pracucc was transformed Irorn a Iourweek 10 a nine-week period and intcgrated with the theoretical and pracucal st udics of physical education. Harjoittelun ajan opiskelijat kirjoittivat o ppi mispäiväk irjaa, jossa he pohtivat liikunnanopetrajuurcnsa kchiuyrnistä. Subject didactics and professional and didactical competency were often 111entioned as basic professional skills. Asiasanat: ammatilli11c11 hchi11ymi11c11, /iik111111c111 opc11ami11c11, luolu111opcttajalw1,lutus, ohjatt11 lw,joittc/11 Kari J., Komulainen J., Heikinaro-Johansson P. ln conclusion, the i111plementation of the practicing period provided comprehensive suppon to developing the pre-service teachers· teaching profession in physical education, but many parts related to a teacher"s professional development were left without concern. ln regard to cognitive skills the pre-service teachers wrote about planning the teaching, reflected upon their own teaching, discussed ethical questions of teaching and set goals for their learning. . Liikunnan sivuaineopintoihin integroitu ohjattu harjoittelu luokanopettajaksi opiskelevien ammatillisen kehittymisen tukena. jotta koulutuksen kokonaisuudesta tulee opiskelijoita laajasti ja syvällisesti ammatilliseen kehittymiseen haastava. During ihe practicing period prc-scrvicc ieachcrs were writing learning diaries in which they discussed their professional development through their experiences. Kcy words: physical ed11calio11, professio11cd dcvclopment, teac/1er eduwtion, tcachi11g practice 52 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 112013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Amma11ll1nen k.eh1t!yrn1f)P.11 ol11atussa harpttelussa. Laadullinen aineisto analysoitiin ensin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. . 2013. A new modcl of rcaching praciice for pre-scrvice teachers in physical educat ion was pilored in Kajaani Dcpartrneru of Teacher Educat ion in 2010. There is a need for close co-operation between the different study uni ts to make the teacher education more versatile and to cncourage and challenge the pre-service teachers for more extensive and deeper professional development and growth. Teaching practice integrated into minor subject studies of physical education supporting professional development of preservice teachers. Ammatillisista perustaidoista esillä olivat ainedidakiiikka ja aineenhallinta. 2013. The residual data were analyzed abductively using Pickle·s theoretical model for teacher professional devclopmcnt. Johtopäätöksenä todetaan, että vaikka harjoittelu luki opiskelijoiden litkunnanopcuajuuden kehittymistä, yhden opinrojakson tarjoa111a näkökulma opeuajuuieen on rajallinen. Tässä vaiheessa aineistoa rajattiin ja siitä poimittiin tutkimukseen kaikki opettajan ammatillista kchiuynustä käsittelevä materiaali. Tämän jälkeen sisällönanalyysin tuloksia tarkasteltiin Picklen opettajan ammatillisen kehittymisen kolmijaon kehyksessä. Opettajankoulutukseen tarvitaan yhteistyötä eri opintojaksojen välille. The data consisted of the pre-scrvicc tcachers· lcarning diaries (N=l2, 120 A4 pages). The qualitative data werc analyzed using qualitative content analysis and inductive classification. Tutkimuksen aineistona oli 12 oppimispäiväkirjaa (120 sivua). LIIKUNNAN SIVUAINEOPINTOIHIN INTEGROITU OHJATTU HARJOITTELU LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA JAANA KARI, JYRKI KOMULAINEN, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Yhteyshenkilö: Jaana Kari, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Aikopa, PL 51, 87101 Kajaani. Related Lo the teacher"s personality the pre-service teachers wrote about strengthening professional selfesteem and self-knowledge. Sähköposti: jaana.kari@aikopa.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Kari J., Komulainen J., Heikinaro-Johansson P. This study showed that one study unil will only offer a limited view of the teaching profession. Opettajan persoonallisuuteen liin ycn kerrottiin amrnat illisen itsetunnon vahvistumisesta ja itsetuntemuksen edistymisestä. Harjoittelu muutcu iin pitkåkestoiseksi ja integroitiin liikunnan sivuaineopintojen yhteyteen. Thereafter the data were delimited 10 the materia! related to the pre-service teachers· professional development
2007; Palomäki 2009; Pesonen 2011). Opiskelijoita pyydettiin pohtimaan päiväkirjassaan liikunnanopettajuuttaan ja sen kehittymistä harjoiuelukokemusten ja sivuaineessa oppimansa teoreettisen tiedon lävitse. Tutkimuksessa on edetty kehitystä kuvaavista vaiheteorioista, kuten liikunnanopettajuuden kehittymistä selittävistä Siedentopin (1991, 11-12) ja Kaganin (1992) malleista, ammatillisen kehittymisen kuvaamiseen prosessina, jossa keskeistä on opettajan ajattelun ja toiminnan välisen yhteyden kuvaaminen. Tässä artikkelissa luokanopettajaopiskelijoiden liikunnanopeuajuuden ammatillista kehittymistä tarkastellaan Picklen (1985, 55-59) opettajan ammatillista kehiuynustä selittävän mallin lävitse, missä kehittyminen merkitsee 1) opettamiseen liittyvien tietojen ja -taitojen oppimista 2) opetus-oppimistilanteeseen liittyvien ajattelun taitojen laajenemista ja syvenemistä sekä 3) opeuajapersoonallisuuden kehittymistä (Pickle 1985, 55-59.) Picklen (1985) mukaan nämä kolme osa-aluetta voivat kehittyä sekä yhtä aikaa että erikseen ja jokin osaalueen kehittyminen voi jäädä hyvin vähäiseksi. Picklen (1985) mallin vahvuus opettajankoulutuksen kontekstissa on, että mallin avulla sekä opiskelijat itse että heitä ohjaavat opettajat voivat hahmottaa ammatillista kehittymistä ja tunnistaa eri osa-alueiden kehittämistarpeita. Saadun vastauksen pohjalta artikkelissa tulkitaan sitä, miten luokanLIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013 • TUTKIMUSARTIKKEU -Ammal1B1nen Kellrttymlnef'l ()11atussa harpttelussa 53. Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida uuden harjoiuelurnallin toteutumista opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen näkökulmasta ja vastata tutkimuskysymykseen: Mitä ammatilliseen kehittymiseen liittyviä asioita opiskelijat käsittelivät harjoittelun aikana kirjoittamissaan oppirnispäiväkirjoissa. Ohjatun harjoittelun yleisenä tavoitteena on, euå opiskelija luo yhteyksiä teorian ja opetuksen käytännön välille ja oppii toimimaan erilaisissa opetusja kasvatust ilanteissa (Curtner-Smith & Sofo 2004; Komulainen 2010, 211-218). (Väisänen & Silkelä 2003.) Opettajankoulutus on ammatillisen kehittymisen kannalta ainulaatuista aikaa, sillä silloin kehiuymiseen pyritään tietoisesti ja tavoitteellisesti vaikuttamaan. Opiskelijat oppivat konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen soveltuvia opetusmenetelmiä, tuntevat liikunnan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen perustan ja tiedostavat opettajan työn eettisen vastuun. Tavoitteet ovat laajasti hyväksyttyjä, multa koulutuksen toteutusta on moitittu siitä, euä se painottaa liikaa teknisen puolen hallitsemista, eikä haasta riittävästi opiskelijoita pohtimaan arvojaan, asenteitaan ja toimintatapojaan (Cunner-Smith & Sofo 2004; Garret & Wrench 2008; Timken & van der Mars 2009). Harjoittelussa tiivistettiin teorian ja käytännön suhdetta: sivuaineopinnoissa huomioitiin käynnissä oleva harjoittelu ja harjoitteluun liiteuiin sivuaineeseen liittyviä tehtäviä. Tarkastelun kohteena ovat opiskelijoiden yksilölliset ja yhteisölliset oppimisprosessit. Malli muistuttaa paljon opettajan ammatillisen kehittymisen mallia, jonka Väisänen (2005, 171) on luonut opetusharjoittelun ohjausta koskeneiden tutkimustensa pohjalta. 2008; Garrett & Wrench 2008; Stran & Cun ner-Smith 2009) perusteella, voidaan todeta, että ohjattu harjoittelu vaikuttaa useimmiten myönteisesti liikunnanopeuajan ammatilliseen kehiuymiseen ja ravistelee opiskelijoiden käsityksiä hyvästä liikunnanopettamisesta. Kokonaisuudessaan harjoittelumallin kehittämisessä pyrittiin lisäämään opiskelijoiden mahdollisuuksia oman opettajuutensa reflektioon ja liikunnanopettamiseen liittyvään ammatillisen tietoisuutensa syventämiseen. Lisäksi harjoittelussa kiinnitettiin huomiota opiskelijoiden vertaisoppimiseen: opiskelijoilla ohjattiin käyttämään koko nelihenkistä tiimiään opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kehitystyössä tukeuduuiin Väisäsen ja Silkelän (2003, 29) opettajankoulutuksen periaatteisiin, jotka on johdettu kognitiivis-konstruktivistisesta oppirnisja tietokäsityksestä sekä humanistisen psykologian ihmiskäsityksestä ja kasvu teoriasta. Opettajuuden kehittymistä, opetusharjoittelun ohjausta ja ohjatun harjoittelun merkitystä opettajan ammatillisen kehittymisen tukena on tutkittu Suomessa melko runsaasti (Palomäki 2009, 98-103), mutta hyvin vähän liikunnanoppiaineen näkökulmasta (ks. 2008; Behets & Vergauwen 2006; Dowling 2006; Garreu & Wrench 2008; Heikinaro-Johansson 2005). Ammatillinen kehiuyrninen alkaa jo omien kouluvuosien aikana ja jatkuu läpi työuran. Päiväkirjan vähimmäispituudeksi asetettiin asetettiin sivu/ harjoitteluviikko eli yhteensä 9 sivua. Ainedidaktisessa harjoittelussa opetusta ja oppimista tarkastellaan tietyn aineen näkökulmasta huomioiden aineeseen liittyvät tiedolliset, taidolliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Opiskelijoita kannustettiin persoonallisen tekstin tuottamiseen eikä päiväkirjaan tarvinnut liittää kirjallisuutta. Opettajan ammatillista kehittymistä voidaan selittää erilaisten mallien ja teorioiden avulla (Niikko 1998). Taulukossa 1 on kuvattu uuden harjoiuelumallin tavoitteita ja toteutusta. Kajaanin uudessa harjoittelumallissa ainedidaktinen harjoittelu muutettiin pitkäkestoiseksi hajauuaen opetusiunnu neljältä viikolta yhdeksän viikon ajalle. Lisäksi didaktikko oli joustavasti käytettävissä tuntien suunnittelun apuna. Myönteisiä oppimiskokemuksia on saatu pitkäkestoisista harjoitteluista ja harjoitteluista, joissa integratiivisen pedagogiikan (Tynjälä 2007, 28-31) mukaisesti harjoittelu kytketään muihin opettajankoulutuksen opintoihin. Lisäksi on kritisoitu, että koulutuksessa keskitytään liikaa eri liikuntamuotojen ja -lajien opettamiseen, jolloin opinnot voivat jäädä opiskelijan omakohtaiseksi liikkumiseksi ja liikuntataitojen harjoittamiseksi (Atjonen 2008; Kari 2011; Palomäki 2009, 79; Pesonen 2011, 145). Näin ollen kysymys onkin siitä, millainen opettajankoulutus tarjoaa opiskelijalle tilanteita, joissa hän voi kohdata oman keskeneräisyytensä, tunnistaa ammatillisen kehittymisen tarpeitaan ja motivoitua itsensä kehittämiseen (MacPhail 2011, 438). Ohjauksen muuttuessa pääosin viikoittaiseksi ryhmäohjaukseksi opiskelijat saivat liikunnandidaktikon ohjausta saman ohjausresurssin puitteissa seitsemän kertaa aiemman kahden kerran sijaan. Hyvä harjoittelu kehittää myös opiskelijoiden eettistä sensitiivisyyttä (Atjonen 2005). Ohjattu harjoittelu ammatillisen kehittymisen tukena Luokanopettajaopiskelijoiden liikunnan opintojen laadun parantamiseksi päätettiin Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä liittää ainedidakunen ohjattu harjoittelu entistä tiiviimmin liikuntaan erikoistuvien opiskelijoiden sivuaineopintojen (25 op) yhteyteen. Liikuntaa opettavan ammatillisen kehittymisen haasteet Liikunnanopettajien koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittyvät liikuntapedagogiikan ja fyysisen hyvinvoinnin asiantuntijoiksi. JOHDANTO Opettajan ammatillinen kehittyminen on pitkäkestoinen monimutkainen oppimisja sosiaalistumistapahtuma, jossa pedagogisdidakusien taitojen oppimisen lisäksi ammatillinen minäkäsitys vahvistuu ja opettajan ajattelun taidot kehittyvät. Dowlingin (2006) mukaan opeuajankouluuajat ohjaavat opiskelijoita vastaamaan kysymyksiin, jotka alkavat kysymyssanoilla mitä ja miten, kun opiskelijat pitäisi saada vastaamaan kysymykseen miksi. Monet opettajankoulutuksen tutkijat kuitenkin toteavat, että olennaisinta koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa on opiskelijan oma aktiivisuus ja halu kehittyä (Palomäki 2009, 75; Pesonen 201 l, l44-145; Vartiainen 2011, 180). Nieminen ym. Opiskelijat kirjoittivat koko harjoittelun ajan oppirnispäiväkirjaa. (Curtner-Smith ym. (Heikkinen 2007, 91-92.) Oppijat nähdään ammatillisen kompetenssinsa aktiivisina rakentajina, joita opettajankoulutus tukee itseohjautuvaan ja reflektiiviseen oppimiseen (Väisänen & Silkelä 2003). Viimeinen muutos koski ohjausta. Opiskelijat saivat opettaa koko harjoittelun ajan samaa liikuntaryhmää; aiemmin opiskelijoille "kerättiin" opetustunnit useista ryhmistä. Kansainvälisten tutkimusten (Cloes ja Mouton 2012; Curtner-Smith ym
Loput ilmaukset.jotka käsittelivät pääasiassa koululiikuntaa oppiaineena ja toteutetun harjoittelun arviointia, rajattiin pois tutkimuksen aineistosta. Liikunnan sivuaineopintoihin integroidun ohjatun harjoittelun tavoitteet ja toteutus. • Jokainen opiskelija opettaa yhden oppitunnin yksin, muuten opetus hoidetaan pareittain tai tiiminä. Ennen varsinaista analyysiä tutkijat tutustuivat aineistoon ja analysoivat toisistaan riippumatta osan aineistoa. (Norton 2009, 69-86.) Tässä kehittämisessä yhteistyössä olivat Kajaanin normaali koulun ja opeuajankouluiusyksikön henkilöstö ja myös opiskelijat. • Harjoittelun päätyttyä pidetään ohjaajien ja opiskelijoiden yhteinen päätösseminaari. TAULUKKO 1. Luokittelua ja ieernoittelua tehdessään tutkijat palasivat tarvittaessa alkuperäiseen aineistoon tarkastaakseen luokituksen oikeellisuuden. Tässä tutkimuksessa aineiston syntymiseen on vaikuttanut päiväkirjojen kirjoittamiseen annetut ohjeet, vaikkakin ohjeissa korostettiin vapautta persoonalliseen asioiden käsittelyyn. Lisäksi tutkirnusprosessi on pyritty kuvarnaan yksityiskohtaisesti. Kajaanissa opettajankoulutuksen kehittämisen pontimena olivat aiemmissa tutkimuksissa esitetyt liikunnanopettajan ammatillisen kehittymiseen liittyvät haasteet, samansuuntaiset käytännön opettajankoulutuksessa havaitut ilmiöt sekä halu kehittää luokanopettajakoulutuksen ohjattua harjoittelua. Toimintatutkimuksessa edettiin Nortonin (2009) kuvaaman kehittämissyklin mukaan: suunniteltiin ja toteutettiin uusi opiruojakso, arvioitiin jakson toimivuutta sekä kehitettiin opintojaksoa seuraavan opintovuoden tarpeita ajatellen. vuosikurssin luokanopenajaopiskehjaa, joista J 4 palautti oppimispäiväkirjan sovitusti harjoittelun päätyttyä. Kolmas tutkija osallistui ohjaajana ja kriittisenä asiantuntijana. LIIKUNNAN AINEOIOAKTINEN OHJATTU HARJOITTELU Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu tavoitteellisessa ja menetelmällisesti monipuolisessa opetustyössä ja perehtyy aineen opetussuunnitelmaan ja sen kehittämiseen. Harjoittelu käynnistyi loppusyksystä 2009 perehdyttämisseminaarilla, ja opiskelijat aloittivat opetusjakson vuoden 2010 alussa. opettajakoulutuksen liikunnan sivuaineopintoihin integroitu ohjattu harjoittelu tuki opiskelijoiden liikunnanopettajuuden ammatillista kehittymistä. • Harjoittelu alkaa perehdyttämisseminaarilla (6h). Aineiston syntymiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös se, että päiväkirjat palautettiin harjoittelua ohjanneelle tuikijaopeuajalle. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Opiruojakson suunnittelua, toteutusta ja arviointia voidaan luonnehtia toimintatutkimukseksi, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi (Ladkin 2007). Luotettavuutta lisättiin myös seuraamalla aineiston saturaatiopisteen saavuttamista, mikä saavutettiinkin seitsemän päiväkirjan analysoinnin jälkeen. jossa opiskelijat esittävät tehtäviensä tuotokset ja arvioidaan harjoittelua. Näin tehtiin siksi, että toiselle kirjoittajalle Picklen (1985) teoreettinen malli oli niin tuttu, että hänen oli vaikea sulkeistaa sitä aincistolähtöisen tarkastelun ajaksi. Tutkimusaineisto analysoitiin kahden tutkijan yhteistyönä. Teoriasidonnaisen tarkastelun avulla nähtiin, mihin ammatillisen kehittymisen osa-alueelle opiskelijoiden pohdinnat painottuivat ja mitä opiskelijat eivät käsitelleet påivåkirjoissaan. jossa opiskelijoille kerrottaan harjoittelun tavoitteet ja tehtävät, jaetaan opiskelijat harjoittelutiimeihin ja perehdytään liikunnan arviointiin. Toimintatutkimukseen kuuluu tutkittavien ja tutkijoiden välinen tiivis yhteistyö ja aktiivinen rooli uuden tiedon tuottamisessa, toiminnan uudistamisessa ja arvioinnissa. Pelkistetyt ajaruskokonaisuudet olivat pituudeltaan yksittäisiä lauseita tai muutaman lauseen kokonaisuuksia. Klemola 2009, 41). • Harjoitteluun kuuluu kaksi henkilökohtaista tehtävää, joiden avulla opiskelija tarkastelee kehittymistään liikuntaa opettavana opettajana: 1) yksin pidetyn, videoidun oppitunnin didaktinen observointi (ks Palomäki ja Heikinaro-Johansson 2003) 2) oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Harjoitteluun osallistui yhteensä 16 samanaikaisesti liikunnan sivuaincua (25 op) opiskelevaa 3. Osa tästä taulukosta on esillä taulukossa 2. Toteutus: • Opiskelijat toimivat nelihenkisissä tiimeissä. Tämän jälkeen tutkijat vertasivat analyysejään ja tarkensivat analyysitapaa. Toisaalta päiväkirjoja ei kirjoitettu pelkästään tutkimustarkoitukseen, vaan ne olivat oppimtsrnenerelmä ja usereflekuon väline. Läpi kehittärnissyklin artikkelin ensimmäinen kirjoittaja toimi iurkijaopeuajan kaksoisroolissa (ks. Tutkimuksen pätevyyttä lukija pääsee arvioimaan lukemalla raporttiin poimittuja 54 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Amma tilhnQ1 kehttym1r.en ohjatussa har}omeiussa. • Ohjaus hoidetaan viikoittaisena ryhmäohjauksena (ryhmässä 4-6 opiskelijaa) yhdessä liikunnan didaktikon ja harjoittelukoulun luokanlehtorin kanssa. • Suunnitteluviikolla opiskelijat tutustuvat opetusryhmiinsä, laativat jaksosuunnitelman ja esittävät suunnitelmansa seminaarissa, jossa ovat paikalla harjoitteluun osallistuvat opiskelijat, normaalikoulun luokanlehtorit ja liikunnan didaktikot. Seuraavaksi tutkijat yhdessä ryhmittelivät jäljelle jääneet ilmaukset alaluokkiin ja edelleen laajempiin teemoihin tiivistäen samalla ilmaukset taulukkoon. Näin tutkijoille varmistui, mikä tutkimuksessa on yleistä, toistuvaa ja mikä erityistä, harvoin esiintyvää. • Harjoitteluun kuuluu kaksi opetustiimeittäin suoritettavaa tehtävää: 1) liikuntaryhmän vuorovaikutuksen kehittäminen 2) oppilasarvioinnin suorittaminen. • Tiimi vastaa 9 viikon ajan yhden Kajaanin normaalikoulun (1-6 lk) liikuntaryhmän opetuksesta. Tärkeintä on, että tutkijat tiedostavat tutkimuksellisten ratkaisujensa taustalla olevat vaikutteet ja raportoivat kaiken sellaisen tiedon, joka on vaikuttanut tutkimukseen. Ohjausryhmän kokoonpano on sama koko harjoittelun ajan. Aineistolähtöisen analyysin jälkeen tuloksia tarkasteltiin abduktiivisesti Picklen (1985) ammatillisen kehittymisen osa-aluejaon kehyksessä. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kuului opintojakson hyväksyttyyn suorittamiseen eikä tutkimukseen osallistumattomuus vaikuttanut opiskelijoiden opintoihin. Vaikka päiväkirjoja ei arvioitu, opiskelijat ovat voineet antaa itsestään myönteisen ja asiat osaavan kuvan eivätkä välttämättä kirjoittaneet kaikista epäonnistumisen kokemuksista. Opetusta on 2 h viikossa. Sitten tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja pelkisti aineistolähtöisesti aineistossa olevat ajatuskokonaisuudet. Opiskelijoista 12 antoi luvan päiväkirjansa tutkimuskäyttöön, joten un kimusaincistoksi tuli 12 päiväkirjaa (120 A4 sivua tekstiä, riviväli 1,5 ja kirjain koko 12 pts). Toimintatutkimus tutkimusstrategiana asettaa rajoituksia perinteiselle tutkimuksen pätevyyden ja luotettavuuden arvioinnille (Heikkinen & Syrjälä 2006). Tutkirnusrncnctclmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Aineisto tuotti 159 erilaista pelkistettyä ilmausta, joista 95 liittyi ammatilliseen kehittymiseen. Aineiston analyysin luotettavuutta parannettiin tutkijatriangulaatiolla (Tuomi & Sarajärvi 2009) hyödyntämällä analyysissä kahden eri tieteenalan edustajan, kasvatust ieteilijän ja liikuntapedagogin osaaminen
Tutkimuksessa oppilaantuntemus tuli esiin opetuksen tasa-arvoisuuden ja eriyttämisen näkökulmasta ja sitä käsitellään opettajan ajattelun taitojen yhteydessä. Artikkelissa aineistositaattien perässä oleva merkintä sulkeissa viittaa kirjoiuajaan ja hänen sukupuoleensa (ks. lyhyet toimintaohjeet X X X X X X X X Toimintojen organisointi X X X X X X X X Mallisuoritusten näyttäminen ydinkohdat X X X X X huomioiden Oppilaiden motivointi X X X X X X X X X Oppilaiden oppiminen ja onnistumisen X X X X X X X X X X kokemukset Oppilaiden suoritusten havainnointi ja X X X X X X X X X X X X palautteenanto Runsas liikkuminen liikuntatunnilla X X X X X X X X LIIKUNTA & TIEDE 50 · 1 /2013 , TUTKIMUSARTIKKEU -Amma t~1ner, kehlttyrmnen cöanssa harp"elussa 55. Siinä yhdistetään aiempaa kokemusperäistä tietoa teoreettiseen tietoon ja kehitetään ajattelun keinoin ammattitaitoa. Opiskelijat kirjoittivat paljon suunnittelusta ja siitä, kuinka tärkeää oppilaiden oppimisen edistämiseksi on suunnitella opetus tavoitelähtöisesti. Ammatillisiin perustaitoihin liittyen opiskelijat kirjoittivat runsaasti siitä, kuinka he yhteistyössä toimien laajensivat didaktista osaamistaan kokeilemalla erilaisia opetusmenetelmiä. TULOKSET Ammatilliset perustaidot Eniten pelkistettyjä ilmauksia aineistossa oli liittyen opettajan ammatillisiin perustaitoihin. aineistoesimerkkejä. "Ryhmässä on helpompi /10/ieilla jotain uutta, jolw ei hyvällä todennäköisyydellä tule onnistumaan=). -Ajatus,jossa oppilaan taitoja pyritään /1ehittämään motorisiin taitoihin kesliittymällä, on todella tärlieä lwululiikunnassa, jonka tavoitteilisi en niinkään alakoulun puolella näe tiettyjen lajitaitojen hiomisW, vaan oppimista liikkumaan monipuolisesti." (2/m) Opiskelijat totesivat, että harjoittelu on opettanut suunnittelua ja pitivät sitä tärkeänä osana ammatillista kehittymistään. LIIKUNTATUNNIN OMINAISUUS OPISKELIJA Pelkistetty ajatuskokonaisuus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 n m n m n n n n n m n n Opetuksen hyvä suunnittelu X X X X X X X X X Tavoitteellinen opettaminen tehtävän X X X X X X selittämisen sijaan Hyvät. Suunnitteleminen kehittää ajattelun taitoja Picklen (1985) luokituksessa opettajan ajattelun taitojen osa-alue sisältää opetukseen liittyvän näkemyksen syntymisen, ammau ieetuset pohdinnat, oman ammatillisen kehittymisen ohjaamisen sekä opetuksen reflektoinnin. Tässä vaiheessa harjoittelu tunt.ui todella hyödylliseltä. Voidaan sitten yhdessä miettiä, miksi ei toiminut tai toimi." (5/n) Myös aineen hallintaan opiskelijat saivat tukea ja oppia toisiltaan: "Ryhmässä toimiminen toi minulle paljon itseluottamusta ja varmuutta /ii/iunnanopettajan työhön. Suunnitteleminen on ajatuksellista etukäteistyötä, jossa opiskelija käy mielikuvien avulla läpi opetustilanteen tai -jaksokokonaisuuden. Oppilaiden puolestaan pitää liikkua paljon, oppia liikuntataito]a ja saada onnistumisen kokemuksia. Liikuntatunnin toteuttamiseen liittyvien piirteiden esiintyminen aineistossa, (x=pelkistetty ajatuskokonaisuus opiskelijan päiväkirjassa, nenainen, m=mies}, aineistolähtöinen tarkastelu. Tässä tutkimuksessa myös opetuksen suunnitteleminen luokiteltiin opettajan ajattelun taitoihin kuuluvaksi osa-alueeksi. Opiskelijoilla näytti olevan yhdenmukainen kuva, miten liikuntatunti pitää teknisesti toteuttaa. Opiskelijoiden näkemykset teknisesti toimivasta liikuruatunnista eivät ole ristiriidassa liikuntapedagogisen kirjallisuuden kanssa (Graham 2008; Rink & Hall 2008; Rink 2010), mutta tällainen teksti ei kerro opiskelijoiden pedagogisesta tai eettisestä suhtautumisesta oppilaisiin tai kyvystä reflektoida opeuajuuuaan syvällisemmin. Aineiston analyysitaulukosta (taulukko 2) voi nähdä, miten lähes jokainen kirjoittaja toi esiin, kuinka opettajan pitää antaa lyhyet ohjeet toimintaan, organisoida toiminta hyvin, havainnoida oppilaiden suorituksia, antaa palautetta ja näyttää mallisuoritukset liikkeiden ydinkohtia painottaen. Opettajan pitää myös motivoida oppilaita ja ohjata oppimista pelkän tehtävien selittämisen sijaan. taulukko 2). Harjoittelussa opiskelijoita ohjattiin huolelliseen suunnitteluun, mikä näkyi päiväkirjateksteissä. Aineisto toi kuitenkin esiin sen, että useimmat opiskelijat olivat valmiita pohtimaan ammatillisuuttaan laaja-alaisesti ja syvällisesti. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat, että on tärkeää suunnitella opetettavien taitojen liikekehiuelyt., mikä tarkoittaa liikuntataidon opettamista ydinoppimisen mukaisesti lähtien liikkeen helposta ja yksinkertaisesta alkeismuodosia edeten sopivin ja motivoivin askelin kohti tavoitteena olevaa taitoa (Gallahue & Donnelly 2003). Täydensimme ryhmässä toisammeja aina/1in minä opin valtavasti." (7/n) Ammatillisiin perustaitoihin kuuluu oppilaantuntemus ja opetuksen järjestäminen oppilaiden tarpeiden mukaan. Varsin/1in telinevoimistelun suunnittelu olisi ollut minulle yhsin todella haastavaa, sillä kokemusta ei juurilwan ollut. "Haluaisin myös oppia opetwmaan liikuntaa siten, että taitojen opeuamisen ei tar"Vitsisi lähteä itse lajeista. Vahvimmin esillä oli teema, jossa kuvataan opettajan toimintaa liikuntataitojen opettajana ja ryhmän hallitsijana. Liikuntataitojen oppimisen näkökulmasta opetuksen hyvään suunnitteluun kuului päiväkirjojen mukaan oppimista edistävien mielikuvien keksiminen ja tunnin rakentaminen niin, että tunnilla on riittävästi aikaa uusien asioiden harjoiuelemiseen. Suunnittelun TAULUKKO 2. Haastavirnpana näkökulmana opetuksen suunnittelussa oli liikunnanopetuksen irrottaminen lajilähtöisyydestä, minkä muutama opiskelija toi esiin päiväkirjassaan
Kymmenessä päiväkirjassa opiskelija ohjasi omaa oppimistaan asettamalla itselleen harjoitteluun tavoitteita ja arvioimalla tavoitteisiinsa pääsemistä Tavoitteet liittyivät pääosin opettajan ammatillisiin perustaitoihin ja tarkemmin tunnin tekniseen toteuttamiseen. Vaikka itsellä oli takana lähes huippu-urheiluura ja erinomaiset laji taidot opettavassa liikuntalajissa, opettaminen ei välttämättä ollutkaan helppoa: "/-luomasi n, ellä vaiklw oma! lajilaidol ovat lwhclallaan, se ei Lalwa onnistunutta tuntia. Ensimmäisen ja pienemmän ryhmän muodostivat opiskelijat, jotka ajattelivat, että oma kilpaurheilu-ura antaa erinomaiset lähtökohdat opettaa liikuntaa ( 4 opiskelijaa). "Olen itse hyvin liilrnnnallinen ja erittäin hilpailuhenliinen. Muutama opiskelija asetti itselleen myös opettajan persoonallisuuteen liittyviä tavoitteita. . Oppilaantuntemus on eriyttämisen lähtökohta, mihin pitkäkestoinen harjoittelu loi hyvät mahdollisuudet: "Minun oli paljon helpompi opcuaa, hun tunsin oppilaani. ''Tunnin pitäminen oli erittäin mulwvaa ja nautin paljon opellamisesta ja esillä olemisest.a" (11/n). Kail1'1i eivät liuitenl1aa11 ole samanlaisia lwin minä ja huomioin sen opetul1sessani. Millainen opettaja olen, mitä vahvuuksia minulla on liikuntaa opettavana opettajana ja millaiselta opettaminen ja oppilaiden kohtaaminen minusta tuntuu, saivat vastauksia opiskelijoiden päiväkirjoissa. Leili/1imieliset hisailut ovat hyviä, mull.a niiden täytyy olla sellaisia, ettei heililwjen ja taitavien oppilaiden erot tule liian selheäsli esiin. Kuitenhin lehtori itsel1in joutui myöntämään, ellä tämän jal1son edetessä tasoerot olivat wdella paljon tasaantuneet, jopa useimpien lwhclalla kadonneet, jos motorisia taitoja ajauelce." (1/n) Oman ammatillisen kehittymisen ohjaaminen Opettajan ajattelun taitojen kehittymiseen liittyy opiskelijan oma ammatillisen kehittymisen ohjaus. Erityisesti minulla on vai/1euksia toimia oppilaiden lwnssa, jotlw ovat haluttomia huunlelemaan minua ja haluttomia harjoittelemaan. Yksi opiskelija piti harjoittelua etukäteen jopa tylsänä ja hieman turhana, koska opetlavana aineena oli pelkkää liikuntaa: "Maisluu/10 pelkän liikunnan opettaminen puult.al" ( L0/m). "Ammatin vaikeimpia puolia on toimia tasapuolisesti kaihliia lwhtaan. Opiskelijat pohtivat, pitääkö oppilaita arvioida absoluuttisesti taitoja mitaten vai suhteellisesti oppimista ja kehittymistä arvioiden. oppimisen kokemukset eivät rajoittuneet vain yksittäisten tuntisuunnitelmien tekemiseen, vaan myös laajempiin jaksoja lukukausisuunnitelmien hahmottumiseen ja suunnittelun oppilaskeskeisyytcen. Kaikki opiskelijat saivat harjoittelussaan onnistumisen kokemuksia, mutta monet joutuivat pohtimaan myös epäonnistumisen syitä. "Opellaminen jännittää alul1si näissä ha,joiu.eluissa jonhin verran, lwslw tuntia on arvioimassa niin paljon muita opislielijoita ja opettajia Varsinl1in liiliunlalunneilla opellaja joutuu näyttämään itse aiha paljon liiliheitä ja minua ainal1in mielityllää meneehöhän suoritus aivan oi/1ei11." (8/n) Näiden tuntemusten tietoiseksi tekeminen ja käsitteleminen auttavat ymmärtämään niitä oppilaita, jotka tuntevat samoin liikuntatunnilla. Myös arvioinnin tasapuolisuus oli esillä. Toisen aineistossa vahvemmin edustetun ryhmän opiskelijat (8 opiskelijaa) totesivat päiväkirjojensa alussa liikunnan opettamisen olevan haastavaa ja jännittävää: "Liilwnnan opetuhsesla minulla ei ole lwul1easti lwhemusta ja hiulian jänniUäähin, multa onne/1s i ei pelota." (6/n) Pitkäkestoinen harjoittelu antoi mietittävää molempiin ryhmiin kuuluville opiskelijoille. Noora ei alul1si ollul kovin innostunut Viiman auu.amisest.a, mulla kun huomasi voivansa toimia apuopellajana Vilmalle, hän oli tyytyväinen rooliinsa." (1/n) Sama opiskelija pohti opettajan eettisyyttä ja tasa-arvoisuutta arvioimalla kriittisesti ohjaajanaan toimineen luokanlehtorin toimintaa: "Yksi asia, mikä minua mietitytli koko ha,joillelun ajan, oli se, että luolic111lehtori heti alussa luelleli, /1ethä olivat hyviä liihunnassaja /1etl1ä huonoja. Pyrin huomioimaan yksittäiset oppilaat paremmin ja nimenomaan heilwimpia liililiujia." (8/n) Yhdessä päiväkirjassa kerrottiin tavoitteellinen eriyttämisen esimerkki, kuinka eritasoiset oppilaat voivat toimia yhdessä ja tasa-arvoisesti eri rooleissa oppitunnilla: "Koetin panostaa myös siihen, että eritasoiset oppilaat saisivat 1ul1ea Loisislaan. Oman taidon sovellaminen muidenkin hyöclyl1si ei olluthaan helppoa." (5/n) Opiskelijat kirjoittivat (5 opiskelijaa), että jännitystä opettamiseen tuo liikunnan erityisyys oppiaineena, jossa opettajakin on ruumiillisesti ja liikkuen katseiden kohteena. "Loppuvaiheessa liarjoittelua alkoi Lodella huomata oman kehityksen. Epäonnistunut tunti pakotti miettimään omaa toimintaa syvällisesti: "Tämä viihlw oli todella opetlavainen, hosha tunti ei omasta mielestäni sujunut hyvin. Tärlieä osa työtäni on lwhdatajolrninen lapsi yhsilönä, kohonaisvaltaisesti. Tiet.oisesti yritin ja varmasti onnislui11l1i11 sivuuu.amaan oman asenleeni ja olemanaan kannustava myös "laishempia" oppilail.a 110/11.aan." (5/n) Kymmenen opiskelijaa kirjoitti siitä, kuinka he ovat nähneet oppilaittensa oppivan opetuksestaan ja pitivät tätä merkkinä ammatillisesta kehittymisestään. Kaksi opiskelijaa tunnisti opettamisen ja esilläolon tuotavan mielihyvää: "Nautin olla esillä ja näyllää oppilaille lailOni" (4/m). Tästä johtuen jouduin itse pohtimaan, mihin itsessäni en ollut tyytyväinen." (5/n) Opettajan ajattelun taitojen kehittymisestä viesti se, euä päiväk irjoissa tavoiteltiin entistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä koulun liikuntakasvatuksesta: "Olen alhanul l1iinnillää huomiola siihen, että liiliuntaan oppiminen ei Larhoita vain lajitai liililwmistaitojen oppimista, vaan myös asenteellista ja elämäntapojen oppimista." (2/m) Samoin kuin Vartiaisen (2011) tutkimuksessa opiskelijat kokivat harjoittelun oman opettamiseen liittyvän näkemyksen syvenemisenä. 56 LIIKUNTA & TIEDE 50 • '/2013 • TUTI<IMUSARTIKKEU • Amma1dl!nen k.ehttyrrnne,1 °"8,tussa harprttl3tUSSa. Opiskelijat pyrkivät oppilaiden tasa-arvoiseen kohteluun eriyttämällä opetustaan. .. Liikunnan opettamiseen liittyy liikuntataitojen näyttäminen ja esillä oleminen, mikä voi aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Tuntisuunnitelmien Lekeminen allwi tunlUa enemmän rutiininomaiselta ja oppi huomioimaan elukäteen lunnin kulliuun liittyviä merl1iUäviä asioita, lwlen oppilaiden jalw ryhmiin, harjoilulisen mahdollisel ongelmalwhclat ja oppilaiden henl1ilöl10l1Laisel haasteel." (5/n) Tasa-arvoinen opettaja Opettajan tasa-arvoisuus oli päiväkirjojen ammattietiikan vahvin aihepiiri. Siten he innostivat, motivoivat ja tukivat oppimista. Opiskelijat (9 päiväkirjassa) pohtivat, kohtelevatko he oppilaitaan tasa-arvoisesti ja keneen he kiinnittävät huomionsa. (3/n) Opettajan persoonallisuuden kehittyminen Opettaminen jännittää Opettajan työssä oman persoonan käyttäminen on keskeistä ammatillista osaamista ja on tärkeää, että opiskelijat voivat kehittyä opintojen aikana persoonallisessa työolteessaan. Myös epäonnistumisista kirjoitettiin reflekuivisesu ja ne nähtiin mahdollisuuksina ammatilliseen kehittymiseen. Tasa-arvoon liittyi myös kahdessa päiväkirjassa ollut pohdinta kilpailusta koululiikunnassa. Viesteihin suhtaudun varaul1sel/isesli lwululiiliunnassa, hoslw huonosti organisoidussa viestissä heilwl oppilaat paljastuvat ja saavat negatiivisia l10hemul1sia liiliunnasta." (8/n) Opetuksen eriyttäminen oli esillä yhdeksässä päiväkirjassa. "Olen ymmärtänyt opinlojeni ailwna vähitellen, ellä mahdollinen ruleva tehtäväni liiliunlaa opellavana opellajana on paljon laajempi kuin liilwnlatailojen opettaminen lapsille. Näin voin paremmin ymmärlää lasta hänen omista lählökohclislaan l1äsin ja lukea hänen lervellä fyysistä, älyllistä, emotionaalisia ja sosiaalista lwsvuaan parlrnalla mahdollisella tavalla. Opiskelijat jakautuivat karkeasti kahteen ryhmään siinä, miten he kokivat harjoittelun alussa omat lähtökohtansa opetlaa liikuntaa
Myönteisenä asiana voi pitää sitä, että opiskelijat suuntasivat teksteissään tulevaisuuteen ja kuvasivat, millaisia opettajia he haluavat tulevaisuudessa olla. Integroinnissa on tärkeää, että eri opmtojaksot tavoittelevat samaa päämäärää. f-larjoittelu on ollut pitkä ja opet.tavainen." (6/n) Palomäen (2009, 62) tutkimuksessakin opiskelijoiden mielestä harjoittelun pitkäkestoisuus oli avain ammatilliseen kehittymiseen, sillä se johti syvälliseen oppilaantuntemukseen ja oppilaiden oppimisen näkemiseen. Toinen puolestaan kirjoitti, että "Tunnin pitäminen pareittain ja ,yhmissä helpottaa opetusta, mutta myös hanlrnloittaa ainal1in omasta puolestani. Osa opiskelijoista tunnisti itsessään tunteita, joita erilaisten oppilaiden kohtaaminen heissä herättää. Opettajan ja oppilaan kohtaaminen Opiskelijat käsittelivät päiväkirjoissaan kolmella eri tavalla opettajan ja oppilaan kohtaamista liikuntatunnilla. Tulos on samansuuntainen Timkenin ja van der Marsin (2009) ja Garrettin ja Wrenehin (2008) tutkimusten kanssa, joissa harjoittelu auttoi osaa opiskelijoista laajentamaan liikuntapedagogista näkemystään ja kyseenalaistamaan perinteisiä opetusmenetelmiä, kun taas osa opiskelijoista jäi reflektiossaan lähinnä opetuksen teknisen toteutuksen tasolle. Opiskelu on kasvamista aikuisuuteen, identiteetin etsimistä ja koulutusaikana pitää saada etsiä ja kokeilla omaa opettajuuttaan Opiskelijat pitivät myönteisenä sitä, että koulutuksessa kannustetaan pohtimaan omaa opettajuutta ja siihen vaikuttavia asioita, ja kirjoitetaan ja keskustellaan liikuntakulttuuriin liittyvistä ja koululiikuntaan heijastuvista asioista. Pitkäkestoisuus mahdollisti tavoitteellisen opetuksen toteuttamisen oppilaiden tarpeiden mukaan. Harjoittelussa opiskelijat olivat toistensa suhteen tasa-arvoisia vertaisoppijoita,jolloin heille ei tullut paineita matkia toistensa opetusta ilman asian reflektoirnista. Toinen opiskelijoista kirjoitti, että hänellä oli harjoittelun suhteen korkeammat tavoitteet kuin muulla ryhmällä ja tämä hankaloitti hänen opiskeluaan. Tynjälän (2007, 28-31) mukaan opettajankoulutuksessa tulee luoda yhteyksiä harjoittelujen ja muiden kurssien välille. Ammatillisen itsetunnon vahvistuminen on olennaista opeuajapersoonallisuuden kehittymiselle. Kehittyneintä pohdintaa oli teksti, jossa opiskelija pohti, miten opettajan erilaiset toimintatavat, sanavalinnat ja tunteiden ilmaukset vaikuttavat oppilaisiin. Ammatillinen kehittyminen nähtiin haasteena ja tavoiteltavana asiana myös työelämään siirtymisen jälkeen. Monet opiskelijat toivat tämän päiväkirjoissaan esille: "Uihcli11 heti alusta lähtien harjoitteluun sillä mielellä, että opin niin paljon kuin itse haluan ja panosta n tähä11 ja niin paljo11 Imin tähän pa11ostan saan tästä irtikin,ja näin l1ävihi11" (L'n) Tutkimuksen tulosten perusteella tehdään kolme johtopäätöstä huomioitavaksi opettajankoulutuksessa. Ensinnäkin opettajan arnmaLIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, nJTI(IMUSARTIKKELI -Ammatlinen kehtttym1nenohfa1ussa harjolllelUSM 57. Esimerkiksi mouvoitumauornan oppilaan kohtaaminen ahdisti ja teki neuvottomaksi. Opiskelijoille oli tarpeellista riittävän autonomian ja vastuun saamisen harjoittelussa. Opettajan ajattelun taidoista esillä olivat opetuksen suunnittelu, oman opetuksen reflektoirui (lähinnä teknisen/ didaktisen onnistumisen), oman ammatillisen kehittymisen ohjaus oppimistavoittein, pohdinnat liikunnasta oppiaineena ja ammattieettiset pohdinnat, erityisesti opetuksen tasa-arvo. Yksittäisistä sivuaineopintojen opintojaksoista eniten mainintoja sai opettajan vuorovaikutustaitoihin keskittyvä cpintojakso. Ja miten t.ämä vailwttaa lapsen persoonan l1ehittymiseen ja terveen minäja rnumiillisuusl1uva11 l1ehittymiseen?" (1/n) Opiskelijat kokivat, että harjoittelussa heidän opetustaiionsa vahvistui. Yl1si11ää11 olisin jäänyt ilman ryhmän tukea sekä uusia mielipiteitä ja 11äl1ökulmia." (6/n) "Ryhmässä olen saanut uusia 11ä'1ö'1ulmia /iiliu1111anopellajuuclesta ja esimerl1iksi oppilaisiin suhtautumisessa" (12/n). Tulokseksi saatiin, että harjoittelu herätti opiskelijat pohtimaan ammatillista kehittymistään kaikilla Pieklen (1985) esittämillä opettajan ammatillisen kehittymisen osa-alueilla. "Piclin siitä, että harjoittelu tehtiin rylunässä. Aineistosta oli luettavissa, kuinka liikunnan sivuaineen opinnot olivat antaneet opiskelijoille käyttöön käsiueitä.joiden avulla he reflektoivat omaa ja oppilaidensa toimintaa teoreettisesti ja eettisesti. Miten voi l1e/1ittyä, jos ei anneta tehtäviä sillä tasolla, että pääsee yrittämään. Kahden opiskelijan päiväkirjasta saattoi lukea ryhmätai parityöskentelyn olevan myös haasteellista. Muutamat opiskelijat näkivät liikunnan opetuksen lapsen hyvinvointiin vaikuttavana kokonaisuutena, johon opettajan toimilla puheilmauksineen ja eleineen on vaikutuksensa. Teksteissä oli myös yksittäisiä mainintoja tärkeistä ammatillisen kehittymisen näkökulmista. Opettajan tehtävä on opettaa didaktisesti mallikkaasti ja oppilaiden tehtävä on suorittaa annetut tehtävät ja oppia niistä. (2011) ja Vartiainen (2011, 177) tutkimuksissaan. Päiväkirjoja analysoidessa tuli esiin, kuinka tärkeässä asemassa opiskelijan oma tahto ja halu kehittyä ovat koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa ja merkittävien oppimiskokemusten syntymisessä (Palomäki 2009, 75-76; Vartiainen 201 l, 180). Yksin opettaessa minulla 011 valta olla äänessä l10l10 ajan, mutta parin kanssa pitää miettiä myös sitä, että antaa tilaa toiselle osapuolelle"( 11/n). Kahden opiskelijan kohdalla pohdinta jäi pääasiassa käytännön opetustyön onnistumisen kuvaamiseen. Opettajan persoonallisuuteen liittyen päivä kirjoissa kerrottiin ammatillisen itsetunnon vahvistumisesta ja ammatillisen itsetuntemuksen edistymisestä. Opiskelijat erosivat toisistaan siinä, mihin heidän reflektionsa suuntautui ja painottui. "Etukateen leimatut oppilaat (opettaja 011 jalrn11ut oppilaat taitaviin ja heikkoihin liikkujiin) 011 mielestäni yksi vailwtt.aja lapsen minälwvan ja persoonan kehittymisessä. Päiväkirjoissa tuli esiin oman opetustiimin merkitys opettajan persoonallisuuden kehittymisessä. Ammatillisista perustaidoista päiväkirjoissa käsiteltiin liikunnan opetus-oppimistapahtuman didaktiikkaa ja uusien opetusmenetelmien kokeilemista sekä raportoitiin aineenhallinnan kehittymisestä. POHDINTA Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää uusi malli luokanopettajakoulutukseen sisältyvään ainedidaktiseen ohjattuun harjoitteluun, toteuttaa harjoittelu ja arvioinnin jälkeen kehittää harjoittelua edelleen. Osa ei pohtinut omaa toimintaansa tästä näkökulmasta lainkaan tai tuonut esille, että opettajan toiminnalla voi olla muuta kuin opetuksellista vaikutusta oppilaisiin. "Menneet lwulrnuclet harjoittelun parissa ovat lisänneet luottamuswni siihen, etl.ä olen löytämässä omaa tehtävääni opettajana ja lwsvattajana. Opiskelijat pohtivat päiväk irjoissaan, millaisia opettajia ja liikkujia he ovat ja miten he suhtautuvat erilaisiin oppilaisiin. Opiskelijat raportoivat myös suoraan, miten sivuaineen opinnot olivat tukeneet harjoittelua ja kuinka ne saivat uutta syvyyttä harjoittelukokemuksista. Tavoitteena oli tulkita, miten toteutettu harjoittelu tuki opiskelijoiden liikunnan opettamiseen liittyvää ammatillista kehittymistä. Samoin kuin Klemolan (2009) tutkimuksessa opiskelijat tunsivat tarpeelliseksi oppia ja harjoitella konkreettisia taitoja, joita käyttää vaikeilta tuntuvissa vuorovaikutusti lanteissa. Ryhmänä toimiessaan opiskelijat tukeutuivat toisiinsa opetuksen eri vaiheissa ja toisen opetuksen näkeminen ja yhteisessä opetustilanteessa oleminen auttoi hahmottamaan omaa tapaa olla opettaja. Varmasti 011 paljon opettajia, jotka eivät eriytä oppilaille sopivia t.el,täviä ja näin oppilaat voivat leimautua niin, etteivät he osaa mitään, civätl1ä sen vuol1si piclä liilw1111ast.a ja ahdistus liiku11tatu1111eilla kasvaa. Tässä artikkelissa tarkasteltiin ensimmäisenä toteuttamisvuonna harjoitteluun osallistuneiden opiskelijoiden oppirnispäiväkirjoista, millaisia ammatilliseen kehittymiseen ja osaamiseen liittyviä asioita opiskelijat toivat esiin. Pääosalla opiskelijoista pohdinta liittyi edellisen lisäksi opettajuuclen lähtökohtiin, kuten omiin liikuntatauoihin, harrastuneisuuteen tai luonteenpiirteisiin ja niiden vaikutukseen opettajana toimimisessa. Samansuuntaisia ryhmätyöskentelyn hyötyjä ovat raportoineet myös Tynjälä ym
O'Sullivan (Eds I The handbook of physical education. (Väisänen & Silkelä 2003, 36.) "Kaihhi saivat sanoa ja sanoivatl1in sanansa ja lwik/1ien ideat punniUiin tarl1asti. Tutkimusta arvioitaessa todetaan, euä valituilla menetelmillä saatiin vastaus esitettyyn kysymykseen. tiilista kehiuymista ei voi liiaksi yksinkertaistaa asteittain eteneväksi malliksi, jossa vasta opetusiaidon perusteiden hallitsemisen jälkeen opiskelija on valmis reflektoimaan syvällisesti opetustilanrecseen vaikuttavia muita asioita. Teoksessa C. 39-60. Opiskelijat eivät pohtineet lasten kehityksellisiä tarpeita tai itseään sosioeettisenä kasvattajana, jonka toimintaan vaikuttaa syvällisesti oma henkilökohtainen kasvatusja kasvu historia. 247-263. 57-82. Väitöskirja. Behets, D. Atjonen, P. London: Sage, 407-424. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja 3. Seale. Opetusharjoittelun ohjauksen eettisiä haasteita. Ladkin, D. Learning to teach in the field. Heikkinen, H. L.T. Physical education teacher educators' professional identities. & Kinchin, G.D. Opiskelijoiden keskinäissuhtcet ja vertaisohjaus auttavat myös edistämään opiskelijoiden ystävyyttä, yhteisyyden ja ryhmään kuulumisen tunneua ja tukee opiskelijoiden psykososiaalista hyvinvointia. Syrjälä (toirn.) Toiminnasta tietoon. Becoming a master teacher. London: Sage, 478-490. Tästä huomataan, että yksi opiruojakso sisältää aina rajatun näkökulman opeuajuuieen. 67-84. Garrett, R. Heikkinen, E. Päiväkirjoissa ei esimerkiksi käsitelty opctusryhrnän sosiaalista tai psykologista dynamiikkaa, ei tarkasteltu lasta elämänpiirinsä kokonaisuudessa tai koulua osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Physical Education and Sport Pedagogy 16 141, 435-451. 3. Action research. lnfluence of a critially oriented methods course and early field experience on preservice teachers' conceptions of teaching. Gubrium & D. ln D. & Syrjälä, L. Helsinki: Kansanvalistusseura, 144-162. Toisenlaisella tutkimusouee lla, esimerkiksi lukemalla päiväkirjoja yksilötasolla opiskelijoiden henkilökohtaisina kehuyskertornuksina, aineistosta olisi saatu todennäköisesti erilaista tietoa. Klemola. 2008. MacPhail, A. Rovio & L. Silverman ltoim.l Oualitive research practice. Professional growth among preservice and beginning teachers. Sport. 2008. Päiväkirjat toivat hyvin esiin sen, euä vaikka opiskelija tunsi epävarmuutta opetustatdoissaan ja vasta harjoiueli opetuksen käytäntöjä, hän saattoi olla hyvinkin taitava käsittelemään liikunnan opetusja oppumstapahiumaan vaikuttavia eettisiä, kuhtuurista, t ieroteoreett isia ja opettajan persoonaan liiuyviä lähtökohtia. & Vergauwen, L. 115-142. Teoksessa P Väisänen & P Atjonen (toim.) Kohtaamisia ja kasvunpaikkoja opetusharjoittelussa. Pelittääkö pedagogiikka. Postmodernin uetokåsityksen ymmärtäminen on kriittisen ja jatkuvasti kehittyvän opcuajuuden olennainen lähtökohta, joka kannustaa tutkivaan iyöoueeseen ja itsensä kehittämiseen. Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena. 2007. Sport. Connections. Education and Society 13111. Tutkimuksen arviointi. Tutkimuksessa tarkastelun tasona oli opiskelijaryhmä ja ryhmän tuottama aineisto kokonaisuutena. 58 LIIKUNTA & TIEDE 50 • t /2013 • TUTKIMUSARTIKKEU • Ammat1IMr.er, kehittyminen ohfatussa haf]Olttelussa. 129-169. Lisäksi aineistossa on hyvin vähän mainintoja opettajasta oppimismateriaalien, välineiden ja tilojen kehittäjänä. J. 2007. Champaign, IL: Human Kinetics. Studies in Sport, Physical Education and Health 139. 2008. & Tamminen, S. & Mouton, A. Dowling, F. 2011. & Donnelly, F. 2003. Heikinaro-Johansson, P. 2006. Näin opeuajuuieen kasvamisesta tulee aidosti omakohtainen ja konstruktiivinen prosessi, eivätkä ammatilliset perustaidotkaanjää ulkoa opituiksi tai kopioiduiksi toimintatavoiksi, vaan nekin ovat henkilökohtaisesti puntaroit u]a ja tietoisesti omaan opcuajuutecn liitettyjä aineksia. Developmental physical education for ali children. 2009. Toiseksi tutkimuksesta huokuu opiskelijoiden myönteinen kokemus yhteisöllisen, ryhmässä oppimisen merkiuävyydestä opeuajuudcn kehittymisessä. 2008. & Soto, S. Graham, G. Kari, J. harjoittelu ei avannut opiskelijoiden pohdittavaksi kaikkia opettajan ammatilliseen kehittymiseen liittyviä näkökulmia. D. 2006. Acta Urnv Oulu E 96. Tuloksia tarkastellessa selviää, euä opiskelijoita ei huolettanut opettajan työssä jaksaminen tai riittämättömyys vaikeissa tilanteissa. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. painos. 63-64. Cloes, M. Teaching children physical education. Opettajankoulutuksessa opiskelijoilla tulee olla heti opintojen alkuvaiheesta asti mahdollisuus tunnistaa omaan opeuajuuteensa vaikuttavia elämän historian ja ympäröivän kulttuurin asioita ja ohjata omaa oppimistaan (Kari 2011). U. Oulun yliopisto. 2011. Liikunnanopettajakoulutus tunnistaa huomisen haasteet. Education and Society 13 111. Komulainen, J. 2010. Gobo. 2004. Nieminen, P., Ahonen, R. G. Macdonald & M. Champaign, IL: Human Kinetics. Oulun yliopisto. Yhdessä tekeminen mahdollistaa moniäänisen tiedon rakentamisen ja tarjoaa kokemuksen postrnodernista tiedon ja totuuden suhteellisuudesta ja kulttuurisidonnaisuudesta. Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede 48 161, 46-54. Liikunta & Tiede, 42 131. Väitöskirja. Opettajankoulutukseen tarvitaankin jatkuvasti tiivistä vuoropuhelua eri toimijoiden ja eri opintojaksojen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien välille, jolla opiskelijat saavat mahdollisuuden kehtttää openajuuuaan laaja-alaisesti. Education and Society 9111. 2005. Tutkimus tuoui toirniruatutkimukselle tyypillisesti rajatusta ilmiöstä käytännönläheistä tietoa, jota voitiin hyödyntää omassa kontekstissaan ja jota voidaan soveltaa muualla opettajakoulutuksessa. Review of Educational Research 62 121. Tutkimus paljastaa, euä vaikka opiskelijat kertovat päiväkirjoissaan ammatillisesta kehittymisestään monipuolisesti ja ajoittain syvällisestikin, LÄHTEET Atjonen, P. Professional learning as a physical education teacher educator. Yhdessä tekeminen on tärkeää myös arnrnaui-ideru iteetin kehittymisessä, ja se tuottaa kokemuksen itsestä osana opettajien kollegiaalista ryhmää. 2005. Opettajaksi opiskelevien vuorovaikutustaitojen kehittäminen liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. 97-117 Curtner-Smith, M.D. Väitöskirja. & Wrench, A. Liikunta & Tiede 45 141. Tässä vaiheessa tuntui ensimmäisen herran, miltä tuntuu opettajan /10/legiaa/inc11 tulli" (7/n) Kolmanneksi huomataan, että harjoittelussa keskityttiin tavoitteensa mukaisesti liikunnanopettamiseen oppitunnilla. lnfluence of occupational socialization on beginning teachers· interpretanon and delivery of sport education. Students' and staff's opinions about the reflective practice process implemented in a preservice physical education teacher programme. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia liikuntaa opettavien opettajien ammatillista kehittymistä pukiuäistutkimuksella opiskelijoiden yksilöllisiä oppimiskokemuksia tutkien. Teoksessa H.L.T. Lisäksi koulutusta tulee tutkia systernaauisesu, jolla vallitsevia käytäntöjä voidaan tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa perustellusti muuttaa. continuing professional development and the issue of gender equality. Curtner-Smith, M.D., Hastie, P.A. Kirk. Heikkinen, E. Opeuajankouluuajille tämä merkitsee sitoutumista oman toiminnan tutkimiseen, avoimuutta muiden opeuajankouluuajien ideoille sekä yhteisöllistä työskentelyä yhdessä kollegojen ja opiskelijoiden kanssa (Väisänen & Silkelä 2003). Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Nel1ä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopetta1aopintojensa alussa. Physical Education and Sport Pedagogy 11 131. pedagogy and alternative possibihties in primary physical education. 5-9. 2012. Asian Journal of Exercise & Sport Science 9(11. Täydennyskoulutus kainuulaisten opettajien kokemusten valossa. 1992. 2007 Matkalla opettajuuteen. 2006. Kagan, D. Sport. Gallahue, D. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat
& Kiviniemi, U. 1998. 167-187. Niikko, A. Väitöskirja. Norton, L. Tuomi, J. & van der Mars, H. New York: McGraw-Hill. Pesonen, J. 3036. Jyväskylä: Gummerus. LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, TUTKIMUSARTIKKELI ,Ammat1ll1nen kehittyminen ohtatussa l'lar)ottelussa 59. Kotila, A. Pickle, J. 2007. Aineenopettajaopiskelijan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa. Turun yliopisto. Tanss,pedagogiikan opiskelijoiden kokemuksia lastentanssin opetushaqoittelukurssista. Teaching physical education for learning. Joensuun yliopistopaino, 27-42. Kasvatus 42 141, 302-315 Vartiainen, K. & Silkelä, R. 2009. Toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen käynnistämisestä ja kehittämisestä. Developing teaching skills in phvsical education. Turun yliopiston julkaisuja C 325. Palomäki, S. Joensuun yliopisto. 2011. Väisänen, P. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Company. Palomäki, S. Tynjälä, P., Heikkinen, H. Liikunnanopettajaksi opiskelevat oman opetuskäyttäytymisen kehittäjinä didaktisen observoinnin kurssilla. 2008. Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Väitöskirja. 2009. Liikunta & Tiede 40 15-6), 10-15. A practical guide to conducting pedagogical research in universities. The Elementary School Journal 108 131, 207-218. L.T. & Curtner-Smith, M. 2009. Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi. Timken, G.L. Luokanopettajaksi opiskelevien ammatillinen kasvu ja kehittyminen pitkäkestoisessa ohjauksessa tutkimushankkeen teoreettisen mallin ja menetelmien kehittelyä. Physical Education and Sport Pedagogy 14121. Toward teacher majurity Journal of Teacher Education 45 121. 140-146. 1991. Opettajat oppijoina. 2009. Tynjälä, P. Volanen (toirn.) Taidon tieto. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Action research in Teaching and Learning. S. & Heikinaro-Johansson, P. Sport, Education and Society 14 131, 339-352. 2005. Mutanen & M-V. 1985. Opettajaksi kehittyminen ulkoisena ja sisäisenä prosessina Näkökulma vaihe-, oppimisja sosiaalisiin teorioihin. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Teoksessa P Väisänen & P Atjonen ltoim.) Kohtaamisia ja kasvunpaikkoja opetusharjoittelussa. The effect of case methods on preservice physical education teacher' value orientations. Helsinki Edita, 11-36. 2010. Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja 71. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:o 1. Jyväskylän yliopisto. & Hall, T. New York: Routledge. Väisänen, P. 2003. Rink, J.E. 2003. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja 3, 155-179. painos. Teoksessa: R. lntegratiivinen pedagogiikka opetusharjoittelussa opettajan autonomisuuden tukena. Studies in Sport. Stran, M. Research on effective teaching in elementary school physical education. lntegratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Siedentop, D. Physical Education and Health 165. lnfluence of two preservice teachers' value orientations on their interpretation and delivery of sport education. J. Teoksessa H. 2011. 6. Rink, J. Väitöskirja. 2011. & Sarajärvi, A. 2009. Liikunta & Tiede 44 (61. Silkelä Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Ohjaajien ja vertaisoppijoiden monet roolit opetusharjoittelussa. E. Jyväskylän yliopisto
Kertynyttä aineistoa analysoitiin ristiintaulukoidcn, pääkornponentt ianalyysin , järjestyskorrelaatiokertoimien ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Especially the reasons thc boys reponecl were important in explaining their physical activity. Liikunta & Tiede 50 (1 ), 60-66. Li ikuntasyitå kartoitettiin Reasons for Exercise lnventory (REI) -mittarilla. YLEISOPETUKSESSA OLEVIEN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN SUOMALAISNUORTEN VAPAA-AJAN LIIKUNTASYYT PAULI RINTALA, LILJA GRÖNROOS, RAILI VÄLIMAA, JORMA TYNJÄLÄ, MARJA KOKKONEN Yhteyshenkilö: Pauli Rintala, Liikuntakasvatuksen laitos, PL 35 (L),40014 Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede 50 ( 1 }, 60-66. Puh. !n boys rcasons for exercise explainecl 18% ancl in girls 10% of the variation of physical activity. The purpose of this survey was to describe (1) the physical activity level, (2) reasons for exercise, ancl (3) the amount of variance thai was explained by clifferent rcasons for cxercise in young Finnish people wit h long-term illness o r disabi liiy who attencl general eclucation. 2013. Nuorten liikunnan harrastamisen lisäämiseksi on tärkeää tietää miksi nuoret liikkuvat. 0400-247424. 2013. lt is important lO know the reasons for which young people exercise in order lO increase their panicipauon in sport and exercise. The sample consisted of 561 studerus (243 boys, 3l8 girls), agcd 13 ancl 15, wit h a long-term illness or disabiliiy cliagnosecl by a medical doctor. l t secrns thai ihe reasons for exercise within young peoplc who have a long-term illness or clisability arc very similar lO those reponccl previously by other young peoplc. Data were analysecl using cross-tabulations, principal componeru analysis, rank orcler correlations, ancl lincar rcgression. . Reasons for Exercise l nveruory (REI) was usecl lO invesugaie reasons for exercisc. Sähköposti: pauli.rintala@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rintala P., Grönroos L., Välimaa R., Tynjälä J., Kokkonen M. There were more diffcrcnces beiween sexes t han agc. Yleisopetuksessa olevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suomalaisnuorten vapaa-ajan liikuntasyyt. The three main rcasons for exercise were health, fitness ancl having fun. Liikuntasyyt seliuivät 18 prosenuia poikien ja 10 prosenttia tyttöjen liikunta-aktiivisuuden vaihtelusta. Tutkimus oli osa kevään 2006 WHO-Koululaistutkimusta (t-lealth Behaviour in School-aged Children study, HBSC). Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yleisopciuksessa olevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuutta, heidän vapaa-ajan liikkumiselleen antamiaan syitä sekä sitä, miten paljon eri liikuntasyyt selittävät liikunta-aktiivisuuden vaihtelua. Sukupuolten välillä oli enemmän eroja kuin luokka-asteiden välillä. Key words: adaptecl pfiysical activiry, reaso11s for exercise, physiccil acrivity, young people, /011g-ter111 illncss, clisability Asiasanat: crityisliikunta, liiku1111a11 harrastamisen syyt, liilw11r.a-a/Hiivisuus, nuoret, pitl,äaikaissairaus, vamma 60 LIIKUNTA& TIEDE 50 • 112013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Rtk.aa1kaJssa.ratden1.9 vammaist61 nuortef1 li1kuntasyyt. . Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että Suomessa tavallista peruskoulua käyvien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikuntasyyt ovat samansuuntaiset kuin aiemmissa väestötason tutkimuksissa liikuntasyitään raponoineiden nuorten. Rintala P., Grönroos L., Välimaa R., Tynjälä J., Kokkonen M. Tutkimukseen osallistui 561 seitsemäsja yhdcksäsluokkalaista nuorta (243 poikaa, 318 tyttöä), jotka kaikki ilrnoiu ivat , että heillä oli jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai vamma. Reasons for leisure-time exercise of young, Finnish people with long-term illness or disability in general education. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten kolme tärkeintä liikuntasyytä olivat terveys, kunto ja hauskanpito. This research was pari of The Hcalth Behaviour in School-Agecl Chilclren Siudy (HBSC) concluctecl in spring 2006. Etenkin poikien liikkumiselleen antamat syyt olivat tärkeitä heidän liikuntaaktiivisuuttaan selittäviä tekijöitä
Nuorten pitkäaikaissairauksien ja vammojen tilastointi ei ole kuitenkaan kanavaa, joten yleisyyttä on vaikea arvioida. Terveys, ulkonäköön vaikuuarninen sekä nautinto ovat nuoruudessa yhtä tärkeitä liikuntasyitä molemmille sukupuolille, mutta terveys näyttää muuttuvan naisilla miehiä tärkeämmäksi liikuntasyyksi kahdenkymmenen ikävuoden vaiheilla (Cagler ym. Furnham ym. Lisäksi sairauteen liittyy sopeutumista sairauden ennakoimattomaan kulkuun (Hat her ill 2007). Silbersiein ym. opiskelijoillaJonason 2007). 2004) tutkimuksia,joissa pitkäaikaissairauksien esiintyvyysluvut ovat olleet lähellä 20 prosenttia. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret tarvitsevat liikuntaa saman verran kuin heidän ikätoverinsa pitääkseen yllä ja kehiuääkseen fyysistä kuntoaan ja terveyttään. Joidenkin suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan nuorista noin kymmenesosalla on jokin pitkäaikainen päivittäistä elämää rajoittava vaiva (Luopa ym. Tutkimuksen avulla on selvitetty 11-, 13ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyskäyuäytyrnistä ja terveyttä vuodesta 1982 lähtien. (1994) jakavat liikurnasyyt neljään luokkaan: 1) kunto/terveys, 2) ulkonäkö/paino, 3) stressin ja mielialan hallinta sekä 4) vuorovaikutus. Erityiskoulut eivät olleet tutkimuksessa mukana. JOHDANTO Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikunnan harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka niiden huomioonottaminen on tärkeää yksilölle mielekästä liikuntaa suunniteltaessa (Gil! & Overdorf 1994). Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat syyt viittaavat niihin syihin, joita yksilö antaa liikkumiselleen (esim. Allergista nuhaa oli 1990-luvun loppupuolella 20-25 prosentilla ja hengityksen vinkumista 13-20 prosentilla nuorista (Haahtela 2005, 217). Tässä tutkimuksessa käytämme Ojalan ym. Myöskään sairausja vammaryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä liikunta-aktiivisuuden eroja (Rintala ym. Esimerkiksi hengityksen vaikeuksia aiheuttavat erilaiset keuhkosairaudet, joista yleisin on asuna. 2010; Yeo & Sawyer 2005). 2005), kun taas pojille on tärkeämpää lihasmassan kasvattaminen (111111. 61. Liukkonen ym. Tosin kummankaan ryhmän liikunta-aktiivisuus ei yltänyt liikuruasuositusten tavoitteisiin. Motivaatiolla puolestaan tarkoitetaan toimintaan johtavien yksittäisten motiivien kokonaisuuua. Pitkäaikaissairaiden henkilöiden sairastavuuteen liittyvät tutkimukset käsittelevät usein esimerkiksi sairauden kestoa tai vakituista lääkkeiden käyttöä. 2006 ). Suomalaisten vanhempien ilmoituksen mukaan 17 prosenttia nuorista sairasti jotain pitkäaikaissairautta (Salonen ym. 2008). On myös sekä ulkomaisia (Newacheck ym. 2012). Kaikkiaan U1,(UNTA & TIEDE 50 · 1 /2C13 · TVTKIMUSARTIKKEU · Pi~ Ja vatnn'\81S !Erl ruort en Wo.11tasyy1. Syömistään rajoittavat opiskelijatytot rnotivoituvat liikkumaan ja pudottamaan painoaan normaalisti syöviä yleisemmin ulkonäköön litttyvistä syistä (Vartanian ym. 2008). 2005), kun taas ulkonäköön liiuyväi liikkumisen ja painon pudottamisen syyt sekä syömisen rajoittaminen seliuåvät nuorten naisten omaa kehoa kohtaan tuntemaa tyytymättömyyttä (Vartanian ym. 2002; Mond & Calogero 2009; Zmijewski & Howard 2003). (2005) ja Vuoren ym. Lehmuskallio (2007) esittää alan tutkimuskirjallisuuteen perustuen, että motiivit virittävät, ohjaavat ja ylläpitävät yksilön käyttäytymisen suuntaa. Vamma taas viittaa fyysiseen tai psyykkiseen toimintakyvyn rajoitukseen. Myös kansainvälinen vertailu on haasteellista, sillä tutkimusmenetelmät, joilla pitkäaikaissairauksien ja vammojen esiintyvyyttä mitataan, ovat vaihdelleet eri vuosina ja eri maissa (van der Lee ym. 2004). Nuoret naiset myös liikkuvat sitä useammin kuntoja terveyssyistä, mitä tyytyväisempiä he ovat omaan painoonsa (Sabiston ym. Toisaalta hengitystä voivat vaikeuttaa myös erilaiset allergiat, jotka ovat Suomessa yleisiä (Haahtela ym. Astmaa sairastaa suomalaisista aikuisista 8-10 prosenttia, lapsista noin 5 prosenttia (Haahtela ym. Se voi olla myös pitkäkestoista jonkin elimen tai elintoiminnon rakenteellista tai toiminnallista poikkeavuutta. 2007). 2007). Lisäksi liikunnalla on monia sairauksia ennaltaehkäiseviä ja niitä hoitavia vaikutuksia (Fogelholm ym. 1998) euä muita suomalaisia (Rintala ym. Terveys, liikunnan kivana kokeminen sekä virkistyminen ja rentoutuminen ovat korostuneet liikuntasyinä myös muissa tutkimuksissa (Karvonen ym. Tytöt liikkuvat poikia yleisemmin pudottaakseen painoaan (Kilpairick ym. Pitkäaikaissairaus tarkoittaa yleensä vähintään kuuden kuukauden pituista jatkuvaa lääkinnällistä hoitoa edellyttävää ja pysyvästi henkilön påiviuäiseen elämään muutoksia vaativaa tilaa. 2012). Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikuntasyistä on olemassa vain vähän tutkimustietoa, minkä vuoksi tämän tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla yleisopetuksessa olevien pitkäaikaissairauden ja vamman ilmoittaneiden suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuutta, selviuää millaisia syitä he valitsevat vapaa-ajan liikkumiselleen sekä sitä miten paljon eri liikuntasyyt selittivät heidän liikunta-aktiivisuutensa vaihtelua. 2008). Tutkimuksen otos poimittiin Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kehittämällä otantaohjelmalla, jossa perusjoukon muodostivat suomenkieliseen yleisoperukseen osallistuneet oppilaat. (Lehmuskallio 2007, 38-39.) Motiivien ja motivaation sijaan liikuntapsykologisessa tutkimuksessa on siirrytty käyttämään ja tutkimaan käsitteitä tavoueorientaauo ja motivaatioilmasto (esim. Liikunnalla ja liikunta-aktiivisuudella on yksilöille erilaisia merkityksiä, jotka heijastelevat myös liikuntakulttuurissa keskeisiä arvostuksia, kuten terveys, elärnyksellisyys ja rentoutuminen (Koski & Tähtinen 2005). Liikunnan taustalla voi olla myös monia erilaisia motiiveja tai syitä, joita tutkimuksissa määritellään ja mitataan monin eri lavoin (Plonczynski 2000). 2004). 2002; ks. Pitkäaikaissairaus tai vamma voi olla synnynnäinen tai seurausta syntymän jälkeen tapahtuneesta tapaturmasta tai sairaudesta (Dorland's lllustrated Medical Dictionary 2003). 2004, 2011). Cash ym. WHO-Koululaistutkimukseen vuonna 2006 vastanneiden suomalaisnuorten, sekä tyttöjen että poikien, kolme tärkeintä liikuntasyytä olivat kunto, terveys ja hauskanpito (Vuori ym. Liikunta tarjoaa monia fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä terveysvaikutuksia niin pitkäaikaissairaille ja vammaisille kuin muillekin nuorille (Durstine ym. (2007) lapaan 'Iukuruasyyt -termiä', vaikka se ei olekaan suomen kieleen vielä täysin vakiintunut. Erilaisten käsitteiden käyttö ei ole kuitenkaan vakiiruunutta, sillä "motiivi" ja "syy" -terrnejä käytetään usein synonyymeinä. 2009). Koko maata edustava aineisto kerättiin maalistoukokuussa 2006 strukturoiduilla kyselylomakkeilla koulutuntien aikana. Nuorten liikuntasyyt ovat kuitenkin monenlaiset; uusimpien liikuntalajien, kuten rullaja lumilautailun, harrastajia motivoivat itseilmaisu ja yhdessäolo (Vuori ym. Vuoden 2002 WHO-Koululaistutkirnukseen osallistuneiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuus ei kuitenkaan eronnut tilastollisesti merkitsevästi heidän ikätovereidensa liikunta-aktiivisuudesta (erityiskoulut eivät olleet mukana tutkimuksessa). 2000). Jos pitkäaikainen sairaus tai vamma rajoiuaa nuoren mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, fyysinen aktiivisuus saauaa jäädä hyvin vähäiseksi ja fyysinen kunto heikkenee (Dursune ym. Väestön ylipainon lisääntyessä painonhallintaan liittyvät liikuntasyyt ovat periaatteessa myönteisiä, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkonäköön liittyvät liikuntasyyt, kuten painonhalliuta, pakkomielteenomainen ja epäterveellinen liikunnan harrastaminen sekä vartalon kiinteys ja viehättävyys, voivat liittyä syömishäiriöihin (Furnham ym. Nämä syyt olivat olleet tärkeimpiä jo 20 vuotta aiemmin tehdyssä WHO-Koululaistutkimuksessa (Wold 1989). 1988 ). 2008). 2000). 2011; Halla! ym. TUTKIMUSAINEISTO JA MITTARIT Tutkimus oli osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta, joka Suomessa tunnetaan nimellä WHO-Koululaistutkimus
Alkuperäinen REl-mittari kehitettiin kehotyytyväisyyden tarkasteluun, eikä se nojaa liikuntamotivaat io-teoriaan. p, 7. lk (11=120-123) 7. lk 0,784, 9. 2001.) Tässä artikkelissa puhutaan tietoisesti liikunnan harrastamisen syistä eikä liikuntamotiiveista. Aikaisempien tutkimusten (esim. Myös MVPA:n reliabiliteetin on todettu olevan korkea (Cronbachin alfa> 0,90). Liiliunta-alitiivisuulla arvioitiin kysymällä, kuinka monena päivänä nuori on edellisen seitsemän päivän aikana liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä vähintään kohtalaisella intensiteetillä (engl. Kämppi ym. 2005). lk 9. Liikuntaa on esimerkiksi juokseminen, ripeä kävely, rullaluistelu, pyöräily, tanssiminen, rullalautailu, uinti, laskettelu, hiihto, jalkapallo, koripallo ja pesäpallo". Erittäin Melko Ei ole Erittäin Melko Ei ole p, lk:n Erittäin Melko Ei ole Erittäin Melko Ei ole p, lk:n 7. Nuorelle kerrottiin, että "liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa sinut hetkeksi hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, koulumatkalla tai koulun liikuntatunneilla. moderate-to-vigorous intensity physical activity; MVPA) (Prochaska ym. Vastausvaihtoehdot olivat nollasta seitsemään. 2008.) Aineistosta poimittiin ne 561 suomalaisnuorta (22,7 % 13jal5 -vuotiaiden aineistosta), jotka ilmoittivat, että heillä oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma. (1994) myöhemmin muokkaamaan Reasons for Exercise lnveruory (REI)-mittariin (Ojala ym. lk tärkeä tärkeä tärkeä tllrkell tärkeä tärkeä välillä törkeä tärkeä ttirkeä tärkeä tärkeä tärkeä välillä haluan pitää 67,5 29,2 3.3 52,5 40,2 7,4 0.044 60,7 37,1 2,1 51,4 45,1 3.4 0,240 0.362 0.266 hauskaa haluan olla hyvä 39,2 45,8 15,0 32,5 37,4 30,1 0,019 35,9 55,6 8,5 26.3 52,6 21,1 0,005 0.146 0,032 urheilussa haluan voittaa 12,5 36.7 50,8 17,2 38,5 44,3 0,470 7,9 30,7 61,4 5,7 25,1 69,1 0,347 0.186 <0.00I haluan saada uusia 29,2 58,3 12,5 20,7 51,2 28.1 0,009 36,2 47.5 16.3 26.4 50,0 23,6 0.105 0.217 0.452 kavereita haluan parantaa 59,2 38,3 2,5 56,9 36,6 6,5 0,324 72,5 26,8 0,7 77,1 22,3 0,6 0,641 0.054 <0,001 terveyttäni haluan tavata 61,3 32,8 5,9 41,3 46,3 12,4 0,006 56,0 35,5 8,5 46,6 44,8 8,6 0,217 0,589 0,479 kavereitani haluan päästä 62,5 33,3 4,2 53,7 38,2 8,1 0,251 68,3 31,7 0.0 73,1 26,3 0,6 0.393 0,043 <0.001 hyvään kuntoon haluan näyttää 27,7 47,1 25,2 32,8 46,7 20.5 0,578 47,2 41,5 11,3 58,9 31,4 9,7 0,110 0,001 <0,001 hvvältä nautin liikkumisen aikaansaamista 37,8 51,3 10,9 46,3 40,5 13,2 0.246 48,9 42,6 8.5 48,6 44,6 6,9 0.837 0,196 0,181 tunteista ja tuntemuksista haluan miellyttää 13,4 39,5 47,1 8,3 29,8 62,0 0,061 0,7 31,7 67,6 2,9 24,6 72,6 0,163 <0,001 0,049 vanhempiani haluan olla "cool" 5,0 31,1 63,9 8,9 28,5 62,6 0,480 4,9 19,0 76,1 1,1 15,4 83,4 0.079 0.074 <0,001 haluan hallita 23,5 51,3 25,2 26,2 43,4 30,3 0,467 50,3 37,8 11,9 53, 1 36,6 10,3 0,847 <0,001 <0,001 painoani liikunta on jännittävää ja 43,3 45.8 10,8 36,9 44,3 18,9 0.194 44,7 43,3 12,1 37, 1 50,3 12,6 0,381 0.901 0.298 innostavaa haluan laihtua 14,2 33,3 52,5 5,8 34,2 60,0 0,092 31,0 33,8 35,2 44,6 29,1 26,3 0,041 0,002 <0,001 haluan saada lisää 38,5 50,4 11,1 47,5 41,8 10,7 0,347 20,3 46,9 32,9 31,4 42,3 26.3 0,073 <0,001 0,001 lihasmassaa 62 LIIKUNTA& TIEDE 50 • 1/2013 • TUTKJMUSARTIKKEU • Prtkaaikalssalriav.mnaistenru::tten WIU'ltas'f(I. Heistä 243 (43 %) oli poikia ja 318 (57 %) tyttöjä. lk (n=l 17-120) 9. Tätä tutkimusta vastaavan vuoden 2002 aineiston perusteella nuorten yleisimpiä vaikeuksia olivat hengittämiseen liittyvät vaikeudet (34,3 %) kuten astma, liikkumiseen (8,9 %), näkemiseen ( 4,8 %), esineiden käsittelemiseen ( 4,0 %), kuulemiseen (3,9 %) ja puheen tuottamiseen (2,3 %) liittyvät vaikeudet (Rintala ym. Käytetyn mittarin on todettu olevan validi mittaamaan liikunta-aktiivisuutta, sillä se korreloi kohtalaisesti objektiivisen mittarin kanssa (r=0,40). Tytöistä seitsemäsluokkalaisia oli 143 (26 %) ja yhdeksäsluokkalaisia 175 (31 %). ja 9. (n) pv 1 pv 2 pv 3 pv 4 pv 5 pv 6 pv 7 pv Yhteensä % % % % % % % % % Pojat 227 4,8 9,7 11,5 13,2 16,3 15,4 11,9 17,2 100,0 Tytöt 302 2,6 7,3 9,9 18,9 17,5 19,5 9,9 14,2 100,0 p (luokkatasojen välillä) pojat 0,050, tytöt 0,815 p (sukupuolten välillä) 7. 2001; Roberts ym. lk (11=174-175) sukupuolien sukupuolien viilill!i viilillii Liikun, koska ... TAULUKKO 1. Kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä harrastaneiden prosenttiosuudet viimeksi kuluneen seitsemän päivän (pv) aikana 7. luokkalaisilla pojilla ja tytöillä. 2004). (Ks. Yli puolella kaikista pitkäaikaissairaista ja vammaisista oppilaista oli jokin pysyvä lääkitys. lk (n=l40-143) 9. (1988) kehittämään ja Cashin ym. Pojista oli seitsemäsluokkalaisia 120 (21 % kaikista osallistujista) ja yhdeksäsluokkalaisia 123 (22 %). 2004). Poikien ja tyttöjen liikuntasyyt luokka-asteen mukaan eroteltuna, % POJAT TYTÖT p. Haugland & Wold 2001) perusteella voidaan myös todeta, että nuoret ymmärtävät, osaavat arvioida ja raportoida luotettavasti omaa terveydentilaansa ja siihen liittyviä oireita. Tässä tutkimuksessa käytettiin 13ja 15-vuotiaiden osa-aineistoa (1671 poikaa ja 1796 tyttöä). Tästä syystä saatuja havaintoja ei ole mielekästä verrata liikuntamotiivitutkimusten (esimerkiksi tavoiteorientaatio) tulokTAULUKKO 2. (Prochaska ym. lk 0,422 tutkimukseen osallistui 5334 nuorta, joiden vastausprosentti oli 85. Vapaa-ajan liil1u11tasyitä kartoittava mittari perustuu Silbersteinin ym
Seitsemäsluokkalaisien poikien mielestä halu olla "cool", halu lailitua ja halu voittaa eivät olleet tärkeitä liikkumisen syitä. Liikuntasyysummamuuttujien yhteydet toisiinsa ja liikunta-aktiivisuuteen Pojilla nautintoon ja yhdessäoloon, kestävyyteen ja ulkonäköön sekä terveyteen ja painonhallintaan liittyvät liikuntasyysummamuuttujat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen (taulukko 3). Korrelaatiot olivat kuitenkin alhaisia (korkein korrelaatiokerroin 0,26). Yhdeksäsluokkalaisten poikien tärkeimmät liikuntasyyt olivat halu parantaa terveyttään, halu päästä hyvään huntoon ja halu pitää hauslwa. Sosiaalisten odotusten täyttämisen ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Kyselylomakkeessa oli eriteltynä 15 erilaista vapaa-ajan liikuntasyytä (ks. Mittarin kaksi viimeistä liikuntasyytä (haluan laihtua, haluan lisää lihasmassaa) lisättiin suomalaiseen kyselyyn vuonna 2006 (Ojala ym. Vastaavasti seitsernäsluokkalaiset tytöt pitivät yhdeksäsluokkalaisiin ryuöihin verrattuna tärkeämpänä halua olla hyvä urheilussa, sen sijaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä suurempi osa kuin seitsernäsluokkalaista piti erittäin tärkeänä syynä liikuntaan halua laihtua. (2004) aikaisemmassa tutkimuksessa saatuun tulokseen, jossa pojat ja tytöt eivät juurikaan eronneet liikunta-aktiivisuudeltaan eivätkä liikkuneet riittävästi suosituksiin verrattuna. Nuorten vapaa-ajan liikuntasyiden tärkeyttä ja liikuntasyiden eroja sukupuolen ja luokka-asteen mukaan selvitettiin r ist iintaulukoinnilla ja ryhmien välisiä tilastollisia eroja testattiin Khiin neliötestillä. Pojilla liikunta-aktiivisuutta selittäviksi muuttujiksi valiuiin korrelaatioiden perusteella nautinto/yhdessäoloja kestävyys/ulkonäkö -summamuuttujat. (2006). Tilastollisesti merkitseviä eroja liikunnan harrastamisessa ei esiintynyt poikien ja tyttöjen eikä seitsemäsja yhdeksäsluokkalaisten välillä (taulukko 1). POHDINTA Tutkimuksen päätarkoituksena oli kuvailla pitkäaikaissairaiden ja vammaisten suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuutta, selvittää millaisia syitä he antavat vapaa-ajan liikkumiselleen sekä sitä, miten paljon eri liikuntasyyt selittävät heidän liikunta-aktiivisuuden vaihteluaan. Toisaalta myös muut kuin LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, TUTKIMUSARTIKKEU, Pitkäaikaissairaiden J8 vammaisten nuorten liik1J1tasyyt 63. Pojilla liikuntasyyt selittivät 18 % ja tytöillä 10 % liikunta-aktiivisuuden vaihtelusta. Kuitenkin poikkeuksena tässä tutkimuksessa seitsemäsluokkalaisten poikien kolmen tärkeimmän liikumasyyn joukossa oli terveyden sijaan kavereiden tapaaminen ja yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä hauskanpidon sijaan ulkonäön parantaminen. Vähiten tärkeiksi liikuntasyikseen tytöt ilmoittivat halun olla "cool", halun miellyttää vanhempia ja halun voittaa (taulukko 2). He kokivat tärkeimmiksi liikuntasyikseen kunnon kohottamisen, terveyden parantamisen sekä hauskanpidon (ks.Vuori ym. Lineaarisen regressioanalyysin avulla tutkittiin , miten paljon summarnuuuujat selittivät liikunta-aktiivisuuden vaihtelusta. Heille vähiten tärkeitä liikuntasyitä olivat halu olla "cool", halu miellyttää vanhempia ja halu voittaa (taulukko 2). Tulokset ovat yhdenmukaisia Rintalan ym. Tytöille sen sijaan oli poikia yleisempää halu laihtua, halu hallita painoa ja halu näyttää hyvältä. Tytöt liikkuivat poikia yleisemmin parantaakseen terveyttään ja kuntoaan, joskin pojillekin nämä liikuntasyyt olivat yleisesti eriuäin tärkeitä. 2005). Aineisto analysoitiin SPSS for Windows (versio 15 ja 18) -ohjelmalla. Tutkimukseen osallistuneiden tavallista peruskoulua käyvien pitkäaikaissairauden tai vamman ilmoiuaneiden nuorten liikuntasyyt ovat samankaltaisia kuin muidenkin nuorten. siin. 2007). Mittarin pysyvyyttä voidaan pitää kohtalaisena, varsinkin tytöillä, sillä Ojala ym. taulukko 2). Yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä kolme tärkeintä liikuruasyytä olivat halu parantaa terveyttään, halu päästä hyvään kuntoon ja halu näyttää hyvältä. 2011; Halla! ym. Pojille oli kummallakin luokkatasolla tyttöjä tärkeämpää halu saada lisää lihasmassaa. Itselle tärkeissä liikuntasyissä oli enemmän sukupuolten välisiä kuin luokka-asteiden välisiä eroja (taulukko 2). Mitä tärkeämmiksi pojat kokivat edellä mainitut liikuntasyyt, sitä yleisemmin he harrastivat liikuntaa hengästymiseen asti. Joka päivä tunnin verran liikkui vain 17 % pojista ja 14 % tytöistä. Tärkeimmät liikuntasyyt. Liikunnan terveysvaikutusten merkitys saattaa korostua pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntasyissä, koska liikunnalla on myönteisiä terveysvaikutuksia eri sairauksien ja vammojen hoidossa (Fogelholm ym. Seitsemäsluokkalaiset pojat pitivät yhdeksäsluokkalaisiin poikiin verrattuna tärkeämpinä syinä liikuntaan halua tavata lwvereita ja halua saada havereita. Tytöillä yhdessäoloon ja mielihyvään liittyvät liikuntasyyt olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Halu olla "cool", halu miellyttää vanhempia ja halu laihtua eivät olleet tärkeitä liikunnan syitä yhdeksäsluokkalaisille pojille. Merkitse kunkin syyn kohdalle, kuinka tärkeä se on sinun omalle liikkumisellesi." Nuoren tuli ottaa kantaa kunkin liikuntasyyn tärkeyteen asteikolla 1 =erittäin tärheä, 2=mellw tärlieä ja 3=ei ole tärkeä. Aineiston tiivistämiseksi tehdyssä pääkomponenuianalyysissä liikuntasyyt jakautuivat molemmilla sukupuolilla neljälle pääkornponentille. Seitsernäsluokkalaisten tyttöjen tärkeimmät liikuruasyyt olivat halu parantaa terveyttä, halu päästi! hyvään kuntoon ja halu pitää haushaa. TULOKSET Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikunta-aktiivisuus Pitkäaikaissairaista ja vammaisista nuorista yli 60 prosenttia harrasti kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa (MVPA) vähintään tunnin päivässä, ainakin neljänä päivänä viikossa. Ne selittivät pojilla 61,5 prosenttia ja tytöillä 57,9 prosenttia mittarin kokonaisvaihtelusta. Tytöillä liikunta-aktiivisuutta selittäviksi muuttujiksi valikoituivat korrelaatioiden perusteella yhdessäolosekä mielihyvä -sumrnarnuuuujat. Lineaarisella regressioanalyysillä (pakotettu malli) selvitettiin liikunta-aktiivisuuden selittymistä liikuntasyillä, jotka valittiin malliin Spearrnanin järjestyskorrelaauokertoimien avulla. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikunta-aktiivisuus ei ole Suomessa käytössä olevien liikuntasuositusten mukaan riittävää, sillä 39 % sekä pojista että tytöistä liikkui vähintään yhden tunnin päivässä harvemmin kuin neljänä päivänä viikossa. Vastausohje oli seuraava: "Alla on erilaisia syitä, joiden vuoksi nuoret liikkuvat vapaa-aikanaan. Kaikkien liikuntasyysummamuuttujien välillä oli tilastollisesti merkitsevä multa voimakkuudeltaan heikko yhteys (korrelaatiokertoirnet vaihtelivat 0,13-0,31 välillä). Korrelaatiot olivat kuitenkin alhaisia; korkein havaittu korrelaatiokerroin oli 0,37. Pääkomponenttianalyysin pohjalta muodostettiin poikien ja tyttöjen liikuruasyistä neljä keskiarvoon perustuvaa summamuuttujaa (niiden kuvaus on esitetty taulukossa 3), joiden välisiä yhteyksiä toisiinsa ja liikunta-aktiivisuuteen selviteltiin Spearmanin järjestyskorrelaauokertoimien avulla. (2005) saivat kahden eri mittauskerran välisiksi korrelaatioiksi pojilla 0,66-0,80 ja tytöillä 0,64-0,91. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikuntasyyt Tarkasteltaessa nuorten erittäin tärkeinä pitämiä liikuntasyitä seitsemäsluokkalaisren poikien tärkeimmät liikuntasyyt olivat halu pitää hauslwa, halu tavata havereita ja halu päästä hyvään kuntoon. Kaikki liikuntasyysummamuuttujat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa; korrelaatiokertoirnet vaihtelivat välillä 0,18-0,56
Mielihyvä--> tärkeää ,71 ,31 *** 1,00 3. 2. Voi olla, että nuorten vastauksissa terveysja kuruosyyt nousivat tärkeiksi juuri siksi, että ne ovat paljon esillä ja niiden korostaminen on myös sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin esimerkiksi "cooliudcn" tavoittelu. 2. Nautinto/yhdessäolo _, tärkeää ,77 1,00 2. TAULUKKO 3. Yhdessäclo ctärkeää ,71 1,00 2. 1. Terveys/ painonhallinta (haluan hallita painoa, haluan laihtua, haluan päästä hyvään kuntoon, haluan parantaa terveyttäni). Myönteiset tunnekokemukset ovat omiaan lisäämään sisäistä liikuntamotivaatiota (Biddle 200l; Whitehead & Corbin l997), ja näin myös pitämään yllä liikunnan harrastamista. 1 4. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet liikuntasyysummamuuttujien ja liikunta-aktiivisuuden välillä 7. Myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret, etenkin tytöt, ovat yhteiskunnan kauneusihanteiden "puristuksessa" samalla tavoin kuin muut ikäisensä. l.iikunta-aktiivisucs caktiivinen ,37*** ,36*** ,15* -,05 1,00 Tytöt 1. ja 9. Yhdessäoloon ja myönteisiin tunnekokemuksiin liittyvät liikuntasyyt olivat tutkimukseen osallistuneille nuorille tärkeitä. (2008) tutkimuksen perusteella korostuneen 2000-luvun nuorten liikunnan harrastamisessa yleisesti. Seuscmäsluokkalaistcn vastauksissa korostuivat yhdeksäsluokkalaisia enemmän liikunnan sosiaaliset syyt ja Koivulan (1999) tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että sosiaalisiin suhteisiin liittyvien liikunrasyiden merkitys vähenee iän myötä. 2007). Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikunnassa korostuvat helposti liikunnan terveydelliset merkitykset. Tytöillä yhdessäoloon muua myös mielihyvään liittyvät liikuntasyyt selittivät 10 prosenttia liikunta-aktiivisuudesta. Furnham ym. Liikunta-aktiivisuus--> aktiivinen ,26*** ,26*** ,02 ,04 1,00 * P<,05; ** p<,01; *** p<,001 Poikien summamuuttujien kuvaus: Nautinto/yhdessäolo (haluan pitää hauskaa, haluan tavata kavereitani, haluan saada uusia kavereita, liikunta on jännittävää ja innostavaa. Länsimaissa vallitseva hoikkien naisten ja lihaksikkaiden miesten ihannointi asettaa kasvaville nuorille haasteita. Liikuntasyiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen. Kestävyys/ulkonäkö (haluan voittaa, haluan olla hyvä urheilussa, haluan näyttää hyvältä, nautin liikkumisen aikaansaamista tunteista ja tuntemuksista, haluan saada lisää lihasmassaa). Sosiaalisten odotusten täyttäminen _, tärkeää ,43 ,14* ,16** ,22** 1,00 5. Liikuruat ilanteissa saadaan ystäviä ja liikunnan parissa vietetään ystävien kanssa vapaa-aikaa. Tämä johtuu pääosin ulastomaternaauistsia syistä, sillä sumrnarnuuuujat hävittävät aina jonkin verran yksittäisen muuttujan tuottamaa informaatiota, vaikka tämä yksittäinen muuttuja olisi yksinään merkityksellinen. Pojat Cronbach a 1. On arvokasta, että liikunta on pitkäaikaissairaille ja vammaisille nuorille muutakin kuin fyysisen terveyden parantamiseen tähtäävää, sillä liikunnalla on myös psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistävä merkitys. Tyttöjen summamuuttujien kuvaus: Yhdessäolo (haluan tavata kavereitani, haluan saada uusia kavereita, haluan pitää hauskaa) Mielihyvä (liikunta on jännittävää ja innostavaa, haluan olla hyvä urheilussa, nautin liikunnan aikaansaamista tunteista ja tuntemuksista, haluan voittaa) Terveys/ulkonäkö(haluan hallita painoani, haluan laihtua, haluan näyttää hyvältä, haluan päästä hyvää kuntoon, haluan parantaa terveyttäni, haluan saada lisää lihasmassaa) Sosiaalisten odotusten täyttäminen (haluan olla "cool". Ulkonäköön liittyvät syyt vaikuttaisivat ainakin Karvosen ym. 5. Mielekästä liikuntaa suunniteltaessa on kuitenkin tärkeää ouaa huomioon jokaisen yksilölliset liikuntasyyt (Gill & Overdorf 64 LIIKUNTA & TIEDE 50 • l /2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Pnkaaikarssanaoen Ja venmasteo nuort en l11kun1asyy1. Iervevs/ulkonäkö >tärkeää ,74 , 13* ,31*** 1,00 4. Sosiaalisten odotusten täyttäminen (haluan olla "cool". 1. 2002; Jonason 2007). Kestävyys/ulkonäkö--> tärkeää ,74 ,45*** 1,00 1 Terveys/painonhallinta _, tärkeää ,71 ,34*** ,56*** 1,00 4. Seitsemännellä luokalla nuorilla voi olla suurempi tarve saada uusia ystäviä, koska seitsemännelle luokalle tultaessa koulu ja luokkatoverit usein vaihtuvat. 1 4. haluan miellyttää vanhempiani). luokkalaisilla pojilla ja tytöillä sekä liikuntasyysummamuuttujien Cronbachin O:t. Tytöt kokevat poikia yleisemmin tarvetta laihduttaa, kun taas pojat kokevat yleisemmin tarvetta kasvattaa lihasmassaa (ks. Sosiaalisten odotusten tävttärninen=tärkeää ,54 ,18** ,29*** ,30*** 1,00 5. Liikunnan terveyttä ja kuntoa koheruavista vaikutuksista puhutaan paljon tiedotusvälineissä ja koulussa muun muassa liikunnan ja ierveysuedon tunneilla. haluan miellyttää vanhempiani) pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret pitävät terveyssyitä erittäin tärkeinä liikuntasyinä (Vuori ym. Toisaalta 13-14-vuotiaana nuoret liikkuvat useimmin urheiluseuroissa (Lärnsä & Mäenpää 2002, 5-6), mikä voi osaltaan myös korostaa liikunnan sosiaalista merkitystä. Tässä tutkimuksessakin tyttöjen vastauksissa korostuivat ulkonäköön ja painon hallintaan liittyvät syyt, mutta myös pojille lihasmassan kasvattaminen oli tärkeää. On mielenkiintoista, euä terveyden parantaminen oli seitscmäsluokkalaisilla ja yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä ja pojilla neljän tärkeimmän yksittäisen liikuntasyyn joukossa, mutta terveyteen liittyvät liikuntasyyt eivät silti selittäneet liikunta-aktiivisuutta. Yhdeksännellä luokalla kaveripiirit ovat jo vakiintuneempia. 5. Nautintoon ja yhdessäoloon sekä kestävyyteen ja ulkonäköön liittyvät liikuntasyyt selittivät pojilla 18 prosenttia liikunta-aktiivisuudesta. Ojalan (2011) tutkimuksessa ulkonäkösyyt olivat tärkeämpiä tytöille kuin pojille
(esim. Tutkimuksessa ei selvitetty tarkemmin, mitä pitkäaikaissairauksiaja vammoja tutkimukseen osallistuneilla nuorilla oli. Finnish Allergy Programme 2008-2018 time to act and change the course. &Wells, J. 2001. Huttunen, S. Saarijärvi: Saarijärven offset Oy, 216-221. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. Tarkempi pitkäaikaissairauksien ja vammojen erittely olisi antanut mahdollisuuden etsiä selkeämpiä eroja pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntasyissä, mutta tässä tutkimuksessa tyydyu iin tarkastelemaan eroja vain sukupuolen ja iän suhteen (ks. Lisäksi se, että tutkimukseen osallistui vain peruskoulun yleisopetuksessa olevia pitkäaikaissairaita ja vammaisia LÄHTEET Biddle, S. Pitkäaikaissairauksien ja vammojen tarkempi tilastointi antaisi niin tutkijoille kuin päälläjillekin paremman kuvan siitä, minkälaisia pitkäaikaissairauksia ja vammoja suomalaisnuorilla on. Journal of Adolescence 2415), 611-624. 2007 Psychiatric aspects of chronic physical illness in adolescence. Mittari ei kuitenkaan tarkastele kattavasti nuorten liikkumisen taustalla olevia liikuntasyitä. Huonosti suunniteltu liikunta voi aiheuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle terveysriskejä, joten liikunnan suunnittelussa on oltava mukana asiantuntijoita, jotka osaavat arvioida liikunnan turvallisuutta jokaiselle yksilöllisesti. Durstine ym. Sekä pojilla että tytöillä kolmessa neljästä komponentista Cronbachin alfakertoimia voitiin pitää luotettavina (a > 0,60; ks. Neljännen komponentin alfakertoimen alhaisuus johtui molemmilla sukupuolilla todennäköisesti siitä, että komponenteissa oli kussakin vain kaksi muuttujaa. Health Behaviour in Schoolaged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survev. Continuing Medical Education 2515), 212-214. Sports Medicine 36, 10191030. Tutkimuksessa käytettyjen mittareiden oli osoitettu soveltuvan nuorille (Ojala ym. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että etenkin myönteisiin tunnekokemuksiin ja yhdessäoloon liittyvät liikuntasyyt selittävät pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunta-aktiivisuutta. 2005). Hatherill, S. Champaign: Human K,netics, 59-82. 1994; Ojala ym. 2002. Fogelholm, M., Vuori, 1. 2007. LIIKUNTA& TIEDE 50 · 112013 · TUTKIMUSARTIKKELI -~aidenJal/clfM\alSIIJlf'O'Jrtenllkl.tllasy,1 65. , von Hertzen, L., Mäkelä, M., Hannuksela, M. Helsinki: WSOY, 114-124. Vuoden 2006 WHO-Koululaistutkimuksessa keskityttiin erityisesti nuorten painon kokemisen tarkasteluun (Ojala 2011), joten valittiin mittari, joka tarkasteli liikuntasyitä tästä näkökulmasta. Perceptual and Motor Skills 78 (2), 539-544. 1994. Sports Medicine 3013), 207-219. Panostamalla keinoihin,joilla pitkäaikaissairaita ja vammaisia nuoria rohkaistaan kiinnostumaan liikunnasta liikunnan itsensä tuottaman ilon vuoksi, ja asettamaan tavoitteita, jotka eivät perustu vertailuun, edistetään nuorten sisäistä motivaatiota liikuntaan (ks. (toim.) Suomalaisten terveys. nuoria, ei erityiskoulua käyviä nuoria, vaikuu i varmasti tuloksiin. Lisäksi nuorten pitkäaikaissairauksien ja vammojen määristä on olemassa vähän tietoa. Cash, T.F., Novy, P. Teoksessa A. Liikuntasyiden huomioiminen voisi omalta osaltaan ehkäistä nuorten liikunta-aktiivisuuden vähenemistä. Metsämuuronen 2005, 69). Teperi, J. & Grant, J.R. Allergia! ja astma. (toim.). pdf (Viitattu 5 9 2009) Currie, C., Zanotti, C., Morgan, A., Currie, D., de Looze, M., Roberts, C., Samdal, 0., Smith, O.R.F & Barnekow, V. 2000. Why do women exercise7 Factor analysis and further validation of the Reasons for Exercise lnventory. & Demir, M. Kuitenkin voidaan olettaa, kuten neljä vuolla aiemmin, samanlaisella otannalla kerätyssä aineistossa, euä noin kolmasosalla vastaajista oli hengitykseen (kuten astma) liittyviä oireita. 2008. Liikunnanopetuksen yksilöllinen suunnittelu. & Vasankari, T. Tutkimuksen otos oli suuri ja kysely toteutettiin valvotusti luokkatilanteessa. Adolescent physical activity and health: a systematic review. Vaikka pitkäaikaissairaita ja vammaisia nuoria on yhä enemmän tavallisissakin kouluissa (Huovinen & Heikinaro-Johansson 2007), ei tutkimus iavoiuanut vaikeimmin sairaita ja vammaisia nuoria. http://www.euro.who.int/Document/E91416_prelim_ch1. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten liikuntaa suunniteltaessa olisikin tärkeää muistaa, euä liikunnan pitäisi olla hauskaa ja mielekästä, ei vain fyysistä terveyttä edistävää. 30th edition. Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee huomattavasti viidenneltä luokalta yhdeksänteen luokkaan (Currie ym. 2004). Durstine, J., Painter, P., Franklin, B., Morgan, D., Pitetti, K. & Wold, B. 2012, 236; Yli-Piipari 2011, 37), vaikka se ei tässä aineistossa näkynyrkään. & The Allergy programme Working Group 2008. 2003. 2000; Sonstroern 1997). HBSC international report from the 2005/2006 survey Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. 2001. Terveysliikunta, 2. Journal of Human Kinetics 22,83-90. Tutkimuksen toteutuksen arviointi ja luotettavuus. Journal of Sport Behaviour 17 12), 87-97 Haahtela, T. Hallal, P. Dorland's lllustrated Medical Dictionary. Physical Activity for the Chronically 111 and Disabled. Cagler, E., Canlan, Y. From motivation to well-being. REl-mittari on alun perin kehitetty tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nuorten liikuntaharrastuksen yhteyttä kehotyytyväisyyteen, itsetuntoon ja laihduttamiseen (Silberstein ym. Haugland, S. Teoksessa K.R. Liikkumista haittaavia ongelmia saattoi olla noin joka viidennellä. 2008, 106-107; Currie ym. Onnistumisen kokemukset liikunnassa ovat myös omiaan lisäämään nuoren iisearvostusta (Durstine ym. G.,Azevedo M. C., Victoria, C. Whitehead & Corbin 1997). 2000.) Hyvin suunnitellun ja nuoren henkilökohtaiset liikunnan harrastamiseen liittyvät syyt huomioivan liikunnan avulla voidaan nuorille tarjota turvallinen ja terveellinen harrastus pit käai kaissai raudesta tai vammasta huolimatta. Erityiskoulujen oppilaiden liikuntasyiden ja koettujen esteiden selvittäminen olisi myös tärkeää. 2007). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Recreational exercise motives of adolescents and young adults. 2006. & Overdorf, V. K. The Journal of Psychology 136(6), 581-596. & Sneade, 1. 6. Allergy 63,634-645. Lasten ja nuorten liikkumisen syitä olisi tärkeä selvittää myös laadullisella tutkimuksella, jolloin nuoret voisivat itse kertoa heille merkityksellisiä syitä liikkua. McDougall ym. Body image dissatisfaction: Gender differences in eating attitudes, self-esteem and reasons for exercise. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, & T Huovinen. Koskinen, & J. R. uudistettu painos. & Barnekow, V. Vaikka terveydestä ja kunnosta huolehtiminen oli tärkeää pitkäaikaissairaille ja vammaisille nuorille, liikunta-aktiivisuuteen olivat yhteydessä nimenomaan nautintoon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät liikuntasyy t. Subjective health complaints in adolescence reliability and validity of survey methods. Cognitive theories of motivation and the physical self. 1988). Currie, C., Gabhain, S., Godeau, E., Roberts, C., Smith, R., Currie, D., Picket, W., Richter, M., Morgan, A. 2011. & Roberts, S. 2009. & Heikinaro-Johansson, P. Haahtela, T. C. Fox (toim.) The physical self. 5. J. 2005; Vuori ym. REl-mittarin 15 liikuntasyytä lataut uivat pääkomponenttianalyysissä pääosin luontevasti neljään komponenttiin sekä pojilla että tytöillä, ja komponentit olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa (Cash ym. l 99 4 ). lnequallties in young people's health. 2005. Elsevier. Huovinen, T. Aromaa, J. Furnham, A., Badmin, N. lncentives to exercise in younger and older women. 2012 (eds.) Social determinants of health and well-being among young people. Gill, K. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 1994
11-, 13ja 15-vuotiaiden liikunta ja tärkeimmät liikuntasyyt WHO-koululaistutkimuksessa vuonna 2006. & Mäenpää, P. Miten suomalainen koululainen voi. The development of students' physical education motivation and physical activity-A 3.5 -year longitudinal study across grades 6 to 9. health motives for exercise and for weight loss. Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus katsaus nykytilaan. & Kannas, L. 1998. 2011. 2008. & Green, E. & Jokela J. 2011. Turku: Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C osa 263. Nuorisotutkimus 1 /2005, 3-21. Kämppi, K., Välimaa, R., Tynjälä, J., Haapasalo, 1., Villberg, J. 2005. Yli-Piipari, S. Appearance vs. College students' motivation for physical activity: Differentiating rnen's and wornen's motives for sport participation and exercise. Jonason, P. 2000. Currie, C. Nuorten painon kokeminen Ia laihduttaminen Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study ja WHO-Koululaistutkimus. lngledew , D. Tynjälä, J. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & M arkland, D. , McPherson, M., McManus, M., Lauver, C., Fox, H. trendeihin ja ennusteisiin. A physical activity screening measure for use with adolescents in primary care. Doctoral thesis. & Bartholomew, J. Schuengel, C., Voorman, J., Stolk, J., Dallmeijer, A., Vermeer, A. Helsinki WSOY. & Kannas L. 2007. Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja -nuorten liikuntasuhteessa. Liikunta & Tiede 42 161, 30-38. 2007. 2004. Kilpatrick, M., Hebert, E. & Sawyer, S. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret liikunnan harrastajina. Koski, P. & Välimaa, R. An evolutionalry psychology perspective on sex differences in exercise behaviors and motivation. Karvonen,T., Rahkola,A. Helsinki: International Methelp. Health Education Research 15(6), 695-705. Plonczynski, D. Disability and Rehabilitation 28(20), 1251-1258. R., Wharton, C. 2004. & Arango, P. An epidemiologic profile of children with special health care needs. Smith, W. Self-esteem in children and youth the role of sport and physical education. http://dx.doi.org/10.1016/j.psychsport.2011.12 .005 Vuori, M., Kannas, L., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J. Sport participation: differences in motivation and actual participation due to gender typing Journal of Sport Behaviour 22 (31, 360-380. 2010. B. Vuori, M., Tynjälä, J., Villberg, J., Välimaa, R., Ojala, K. Eating Behaviors 4(21, 181-195. & Soini, M. 1989. Jyväskylä: Studies in Sport, Physical Education and Health 170. 2005. Saavutetaanko liikuntasuositukset. Prochaska, J.J., Sallis, J.F. Vartanian, L. 2007. Reasons for Exercise lnventory koulukyselyssä: Mittarin reliabiliteettija rakennevaliditeettitarkastelua. K. Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. Morgan, R. British Medical Journal 330,721-723. Newacheck, P.W., Strickland, B., Shonkoff, J.P., Perrin, J.M. 2005. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Yeo, M. Kuinka moni lopettaa 7 Tietoja ja näkemyksiä nuorten urheiluharrastuksen aloittamisesta ja lopettamisesta. Psychology and Health 23 (7), 808-828. Rintala, P., Väli maa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J. Viidennen luokan laajennetun terveystarkastuksen keskeisiä löydöksiä. Salonen, P., Aromaa, M., Rautava, P., Suominen, S., Alin, J. Samdal, & V Barnekow Rasmussen (toim .) Young people's health in context. Journal of Sport Behavior 28(1 ), 668-687. & Nupponen, H. & Kannas, L. Journal of Social Psychology 147(11, 5-14. Rintala, P., Välimaa, R., Tynjälä, J., Boyce, W., King, M., Villberg, J. Liikunta & Tiede 41 (3), 5-9. B. & Offringa, M. 2007. Denmark: WHO, 90-97. Luopa, P., Lammi, A., Kinnunen, T. & Liuksila, P-R. 2009. Koululaiskysely 20092010. 2005. 2008. Jyväskylä: Studies in Sport, Physical Education and Health 167. 2004. 2004. Lehmuskallio, M. Pediatrics 102, 117-123. J. Physical activity of children with and without long-term illness or disabilitv. Journal of American College Health 54(21, 87-94. Champaign: Human Kinetics, 175-203. Examining currentideal discrepancy scores and exercise motivations as predictors of social physique anxiety in exercising. Ojala, K. Whitehead, J. Liukkonen, J., Jaakkola, T. McDougall, J., King, G., De Wit, D., Miller, L., Hong, S., Offord, D., Laporta, J. WHO-koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994-2006. 2002. The role of motives in exercise participation. ABC of adolescence. A systematic review. 66 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TVTKIMUSARTlKKEU • Pnkaa~alden 1c1 varrrna,sten ru:tlen lrok1.llla5'f,1. & Rodin, J. Metsämuuronen, J. & Tähtinen, J. 2006. Chronic illness and disability. Wold, B. 157-170. 1988. 2011. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. Chronic physical health conditions and disability among Canadian school-aged children a national profile Disability and Rehabilitation 26 (1), 35-45. R. Self-worth, perceived competence, and behaviour problems in children with cerebral palsy. Health Behavior in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Definitions and measurement of chronic health conditions in childhood. Helsinki THL. (20071. Archives of Paediatrics and Adolescent Medicine 155, 554-559. 2008. Väitöskirja. Väitoskiria. Roberts, A. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. & Long, B.A. Teoksessa K. & Meyer, K. Liikunta & Tiede 41(6), 21-26. Measurement of motivation for exercise. Psychology of Sport and Exercise 13, 251-256. Väitöskirja. "En ole liikunnallinen tyyppi" sanoo aiempaa useampi kouluikäinen. 2004. Zmijewski, C. Sex Roles 19.219-232. Mond, J., & Calogero, R. Physical activity Teoksessa C. Koivula, N. 1997. ja 9. Ojala, K., Vuori, M., Välimaa, R., Villberg, J. 2005. M. Nuori Suomi: SLU-paino. Settertobulte, 0. Liikunta & Tiede 44 (21, 10-14. & Munroe-Chandler, K. Peruskoulun 5, 7. & Komkov, A. A theoretical and empirical analysis of socialization among children and adolescents. 2011. & Kannas, L. van der Lee, J., Mokkink, L., Grootenhuis, M., Heymans, H. THL Raportti 20 / 2010. Roberts, C., Tynjälä, J. 2003. Lifestyles and physical activity. & Becher, J. Duodecim 120,563-569. & Howard, M. Liikunnan merkitykset nuoruudessa. From motivation to well-being. Liikunta & Tiede 45 (61, 9-12. Lämsä, J. JAMA 297 (24), 2741-2751. Excessive exercise in eating disorder patients and in healthy women. Silberstein, L.R., Striegel-Moore, R.H., Timko, C. Behavioral and psychological implications of body dissatisfaction: Do men and women differ. Fox (toim.) The physical self. Sabiston, C., Crocker, P. 1999. Journal of Physical Activity and Health 8, 1066-1073. & Corbin, C. 2005. 2001. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, & T Huovinen. University of Bergen: Faculty of Psychology. & Kannas, L. Australian & New Zealand Journal of Psychiatry 43(31, 227-234. Exercise dependence and attitudes toward eating among young adults
. The data werc analysed by narrative analysis ancl theme identifying. Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään. Nopeita ratkaisuja suomalaisten liikuttamiseksi ei ole olemassa. ldentiteettityö asetti haasteita ryhmän ohjaamiselle: ohjaaminen on tasapainottelua yksilöja ryhmäprosessin välillä. What lies beneath a fungal thread. Tutkimuksen aineisto koostui perheenäidin neljästä teernahaastauelusia sekä tutkijan ja äidin välisestä sähköpostiviestinnästä. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen on usein hyvin henkilökohtainen asia, joka kytkeytyy monimutkaisella tavalla yksilön omaan elämänhistoriaan, ihmissuhteisiin ja arjen lähiympäristön normatiivisiin käytäntöihin. Asiasanat: liilwnta-aluiivisuus, ic/entileetli, liihuntasuhc/e, toimintatuthimus, narratiivisuus. The research data consisted of four theme interviews ancl ernails between the researcher and the research subject. Liikunta & Tiede 50 (1 ), 67-74. 050-4011951. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen suuntasi perheenäidin syvälliseen ideruiteeuityöhön, joka kohdistui hänen elämäänsä ja arkeensa: menneisyyteen, perheen käytäntöihin, äitiyteen, arvoihin, työhön ja ihmissuhteisiin. The prornotion of physical activity directed the mother ioward deep iclentity construction that focused on the rnothers current and past life: her family customs, motherhood, values, work, and social relationships, The research highlighted the turning point and change in physical activity relationship. Liikunta &Tiede 50 (1), 67-74. The mothers identity construction set challenges for tutoring the group: tutoring means balancing betwecn individual and group processes. TIIVISTELMÄ ABSTRACT Rovio E., Saaranen-Kauppinen A., Pirkkalainen M., Lautamatti L. Sähköposti: esa.rovio@likes.fi. Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Tutkimus toi näkyväksi liikuntasuhteen murrosja muutoskohdan ja sen, ettei liikuntasuhde ole vain suhde liikuntaan. The purpose of the current study was to describe the identity construction of a mother who improved her own physical activity, and to estimate the challenges associated with supporting the process of change. An identity construction of a mother who participated in an action research. MKIMUSAATIKKEU -l!tktxlta.siilde osana~ da'lrneett'3 67. . There are no quick soluuons to prornotc physical activity within the Finnish socieiy Key worc/s: physical activity, ic/enlity, physical aclivity relationship, aclion research, narralivc approac/1. Puh. Rovio E., Saaranen-Kauppinen A., Pirkkalainen M., Lautamatti L. 2013. Physical activity relationship does not mean only ones attitude towards physical activity. MIKÄ SIENIRIHMASTO SIELLÄ ALLA PIILEEKÄÄN. TOIMINTATUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEEN PERHEENÄIDIN LIIKUNTASUHDE OSANA IDENTITEETTIÄ ESA ROVIO, ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, MARJUKKA PIRKKALAINEN, LIISA LAUTAMATTI Yhteyshenkilö: Esa Rovio, LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a 40720, Jyväskylä. LIIKUNTA & TIEDE 50, 1.'2013. 2013. Analyysimenetelmiä olivat narratiivinen analyysi ja teernoiuelu. Promoting physical activity can be very persona! and is cornplicaredly connected to an individuals life history, relationships, and everyday lifcs normative cusioms. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata toimintatutkimusryhmään osallistuneen liikunta-aktiivisuuttaan edistävän perheenäidin identiteettityötä ja arvioida muutosprosessin tukemiseen liittyviä ohjaamisen haasteita
Tutkittava oli keski-ikää lähestyvä perheenäiti, joka oli jäsenenä kahdeksan hengen vertaisryhmässä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vähäisen liikunta-aktiivisuuden ilmiöstä ja rnuurospyrkimyksistä yhden kohderyhmää edustavan tapauksen analyysin avulla. Tutkimus on tuottanut erilaisia liikunta-aktiivisuusrnalleja (Noland & Feldman 1984) ja teorioita (Salmela 2006), jotka ovat olleet perustana liikuntainterventioille. Jokaisella ihmisellä on liikuntasuhteensa (Koski 2004; Uusi suunta liikuntallltkimukseen 2009). 2011), ja omaa liikuntasuhdeua sovitellaan laajempaan kertomukseen itsestä. 3) Tämän myötä tarkoituksena oli auttaa yksilöä liikunta-aktiivisuuden edistämisessä. Tutkimuksellisesti interventiossa tuotcu iin aineistoa ryhmään osallistujien liikuruasuhtecsta. Toimimat u t kimus on yhteinen rcflcktion prosessi, jossa ymmärrys ja tulkinta lisääntyvät vähitellen. Aiempi tutkimus on kohderu unut väestöryhmien liikunta-aktiivisuuden miuaarnisecn (Husu ym. Liikuntasuhde on osa yksilön minuutta ja identiteettiä. Liikkumista puntaroidaan suhteessa elämäntapaan ja erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin (Saaranen-Kauppinen ym. Tutkimuksessa keskitytään yhteen tapaukseen, jonka avulla tehdään näkyväksi identiteetin ryöstämistä ja sen yhteyttä liikuntasuhteeseen. Yksityiskohtaisia kuvauksia tavallisen suomalaisen elämäntavoista, arjen valinnoista, elämää ohjaavista rakenteista, arkea määrittävistä ihmissuhteista, asenteista, arvoista ja merkityksistä ei ole. Muutos passiivisesta aktiiviseksi liikkujaksi on usein jonkinlaista identiteettityötä vaativa ja haastava prosessi, jossa voidaan karkeasti erottaa myös erilaisia vaiheita, aivan kuten muissakin elämäntapamuutoksissa (Prochaska & Velicer 1997). Tutkimuksen näkökulma on sosiologinen ja sosiaali psykologinen, yksilön idenuteeuuyötä tulknscva, sekä toisaalta myös sosiaalipsykologinen ja pedagoginen, ryhmäilmiötä ohjaamisen näkökulmasta analysoiva. Kompastuskiviä on ollut useita, kuten yksilön irrouaminen arjen ryhmistään ja ympäristöstään, suunnitelmien liiallinen tutkijaja asiantuntijalähtöisyys sekä interventioiden lyhytkestoisuus (Rovio & Pyykkönen 2011). Yksilön tietoisten ja tiedostamattomien käsitysten muuuaminen vaatii sisäistä työskentelyä, turvallisuutta ja suhteellisen paljon aikaa. Suhde liikuntakuluuuriin ja liikkumiseen määriuyy monimutkaisella tavalla sosiaalisen maailman erilaisten ryhmäjäscnyyksien kautta. Toimintatutkimus (Heikkinen 2006) kiteytyy hyvin sosiaalipsykologi Kurt Lewinin ajatukseen: "Jos haluat ymmärtää jotain, yritä muuttaa sitä". 2002). Identiteetin työstäminen onkin vuoropuhelua persoonallisen ja sosiaalisen välillä: sen pohtimista, kuka ja millainen on ja miten erilaiset sosiaaliset roolit ja ryhmäjäsenyydet tätä määriuävät (Woodward 2002). Keskeinen lähestymistapa on ollut liikkumiseen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen (Trost ym. Läheiset tai esimerkiksi vertaisryhmä voivat toimia merkittävänä identiteettija liikuntasuhdetyöskentelyn sosiaalisena tukena. 2011) ja objektiivisten mittareiden kehiuärmsccn (Aittasalo ym. Tieto on myös kentällä havaittujen käytännön ongelmien ratkaisemista. JOHDANTO Kansalaisten vähäisestä liikunta-aktiivisuudesta on tullut länsimaissa suuri tulevaisuuden haaste. Talousvaikutusten arvioita korotetaan toistuvasti. Suhteesta liikkumiseen voidaan käydä pitkiä psyykkis-sosiaalisia, sisäisiä ja julkisia, neuvotteluita. Riittämätön liikunta-aktiivisuus rapauttaa ihmisten kuntoa, lisää kansansairauksia, sairauspoissaoloja työstä ja terveydenhoitokuluja. Jos suhde liikuntaan on rakentunut useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana, myös suhteen muuuuminen vie aikaa. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tässä tutkimuksessa tarkastellaan liikunta-aktiivisuutta edistämään pyrkivän perheenäidin idcnrueeuuyörä ja toimintatutkimuksellisen intervcntion ohjaamisen haasteita. Liikuntasuhde on oivaltava liikuntasosiologinen käsite, mutia sitä voisi myös laajentaa voimakkaammin psykologiseen ja sosiaali psykologiseen suuntaan. Ryhrnårapaarrusia oli yhteensä kaksitoista, ja lisäksi kunkin ryhmän jäsenen kanssa oli yksi tapaaminen Yhteisillä tapaamisilla oli kolme tavoitella: 1) Ryhmässä tehtiin näkyväksi ja jaettiin elämäntilanneua vertaisten kanssa, 2) pyritt ii n lisäämään elämänhallintaa ja itsetuntemusta auuamalla kutakin ryhmän jäsentä tietoisten valintojen tekemisessä ja tavoitteiden asettamisessa hyvän ja tasapainoisen elämän saavuttamiseksi. Kohderyhmän jäsenet osallistuvat kchiuämiseen ja samalla aineiston tuottamiseen. Ehkäpä yllättäen vähän liikkuvia on tavoiteltu niukasti tutkimuksen kohteeksi. Liikunta-aktiivisuuden perustan etsimisessä on pitkät perinteet rnotivaauotutk irnukscssa (Soini 2006). Itseen li iu yvän kertomuksen, narratiivin, rakentamisen voidaan nähdä olevan keskeinen osa identiteetlityötä, ja toisinaan identiteeui saatetaankin käsittää sekä sisäiseksi cuä kerrotuksi narrat iiviksi itsestä (Heikkinen & Syrjälä 2002; MeAdams 1993; McAdams ym. Myöskään erilaisissa interventioissa ei ole kuvauu liikunta-aktiivisuuden muutosprosessia. Edellinen tapaaminen tuolli materiaalia seuraavaan,ja 68 UIKUNTA & lEDE 50 • 1 2013 • TUTKIMUSARl;KKEU • L, ... Vähän liikkuvien elämänkaaren aikana liikuntaan vaikuttavat epäjatkuvuusja murroskohdat ovat vielä tunnistamatta. Identiteetin voidaan ajatella rakentuvan ja muuttuvan yksilön ja muiden ihmisten välisissä suhteissa, sillä yksilö peilaa ja vertaa itseään toisiin kaiken aikaa (Mead 1962). Muutosta voi tukea muiden ihmisten apu kerrotun tarinan työstämisessä astuminen mukaan tarinan rakentamiseen. Ideruuccuuyotä tarkastellaan perheenäidin toimintatutkimusintervention yhteydessä tuouarnicn kerronnallistcn aineistojen avulla. Kriittisesti arvioiden vähän liikkuvien tutkimus on vielä lähtöruudussa (Biddle & Mutrie 2008). Yksilö määrittää omaa suhdettaan liikkumiseen yhä uudelleen ja uudelleen erilaisissa elämäntilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa. 2007). Kohdattujen ongelmien vuoksi suunnitteilla onkin ollut kokonaisvaltaisia ja monitasoisia ekologisia malleja (Gorely ym. Ohjaaminen perustui sosiodynaamiseen tapaan (Peavy 1997) ja prosessikonsultaation ideaan (Schein 1999). !J1 tdSUhde vSana perheenaon "0011 :eet:.a. Toimiruat ut kirnust a tehdään siis käytännönläheisesti toimijoiden keskuudessa: Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yksittäisten toimijoiden merkuysrakcrueista, ja tarkoituksena on tavoittaa tutkittavien näkökulma. Tärkeitä sosiaalistajia ovat koti, kaverit ja ystävät, media, koulu, asuinympäristö ja liikuntaseurat (Lehmuskallio 2007). (Heikkinen 2006.) Tutkimuksen taustana ollut laajempi rouniruatutkimukse llinen interventio perustui kahden tutkijan vetämään vertaisryhmään, joka kokoontui kerran kuukaudessa vuoden ajan. 2010). Yksilö myös pyrkii identiteettityössään sekä luomaan että uusintamaan kielellistä kertomusta itsestään ja suhteestaan muihin ihmisiin, erilaisiin ryhmiin ja yhteisöihin. Toimintatapana olivat ryhmäkeskustelut ja erilaiset yksilöja r)'hmäharjoitteet. Tutkimisen ja jakamisen kohteita tapaamisissa olivat etenkin arki, ajankäy1tö, ihmissuhteet, elämänvaihe ja liikuntatotlumukset. Interventiot eivät ole kuitenkaan pystyneet löytämään viisasten kiveä, jolla ihmiset saataisiin liikkeelle. Yritys muuttaa tutkimuksen kohderyhmänä olevien aikuisten liikuntatottumuksia tuo esiin syitä heidän terveyden kannalta riittämättömään liikunta-aktiivisuuteensa ja tuottaa uutta tietoa. 2006; Hänninen 1999). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vuoden millaiseen toimintatutkimusryhmään osallistuneen, liikurua-aktiivisuuuaan edistämään pyrkineen perheenäidin idenuteeuityötä ja arvioida muutosprosessin tukemiseen liit tyviä ohjaamisen haasteita. Jos kyseessä on ohjattu ryhmä, yksilön liikuntasuhteen ja identiteetin rakentamisesta tulee myös ohjaajan pedagoginen haaste. Tarkoituksena on myös pohtia muutoksen tukemisen haasteita sekä herättää keskustelua siitä, kuinka nykyinen liikunta-aktiivisuuteen li iuyvå keskustelu ja toiminta vastaavat näihin haasteisiin
Toisaalta tapaamisia tulisi olla riittävän harvoin, jollei ryhmä veisi liikaa aikaa. Ryhmän tehtävään ja sen jäsenien välisiin sosiaalisiin suhteisiin liiuyvä vetovoima (vrt. Hän myös luki t utkirnusteksti n , hyväksyi sen sisällön (nk. Aivan ryhmäprosessin alkuvaiheessa ryhmässä nousi esiin asia, jonka päätin tarkistaa. Tuloksissa kulkevat rinnan kaksi teemaa: perheenäidin identiteetin työstäminen ryhrnäiruervem ion yhteydessä ja tutkijan ryhmäinterventioiden ohjaaminen. Toimintatutkimus on pääasiassa laadullisen tutkimuksen ai neisionhankiruaja analyysimenetelmiin perustuva llltkimisen tapa, johon liiuyy omia erityispiirteitä. 2 Puhujien lyhenteistä "T" tarkoittaa tutkijaa ja "M" Mari-nimellä kutsuttavaa perheenäitiä eli tutkittavaa. Tapaamisia llllisi olla riittävän usein, jolla ryhmästä tulisi vetovoimainen ja turvallinen ja jotta keskusteluissa ja tehtävissä voisi päästä myös henkilökohtaiselle tasolle. Äiti ryhmän toisella tapaamiskerralla hämmennystä aiheulli istunnon lopussa Marin [ nimi muuteltu I haluttomuus aseuaa henkilökohtaista tavoitella. Tutkijoiden ja tutkittavan välillä on ollut tutkimuksen aikana luottamuksellinen ja arvostava suhde, ja tutkimuksessa on pyritty vaalimaan tätä tinkimättömästi. Parhaimmillaan toirnintatutkirnus tuottaa uutta luovia yllätyksiä (Heikkinen ym. Tutkimuksen aineisto koostuu yhden perheenäidin neljästä teemahaastattelusta (alkuhaastauelu, kaksi väli haastattelua ja loppuhaasiauelu) sekä pää tutkijan (ensimmäinen kirjoittaja) ja äidin välisestä sähköpostiviestinnästä. Toisilleen 1untemallomis1a ihmisistä muodoste1ulla interventioryhmällä ei tässä tapauksessa ollut sitovaa rakennetta, joka pitäisi sen koossa, verrauuna esimerkiksi jääkiekkojoukkueeseen tai koululuokkaan. Joissakin hakasulkeissa on myös selittävää kerrontaa lainauksen ymmärtämisen helpottamiseksi. Yllätys eli tulos voi joskus olla vain yksi havainto ja siitä juontuva ajallisesti etenevä havaintojen ja tulkintojen ketju. Kiireisessä arjessa tapaamiseen tulisi löytää aika ja sitoutua ryhmän toimintaan. Kolmannessa vaiheessa näistä aineistoista rakennettiin aineistoa edustava ja tiivistävä narratiivi kertomus tutkittavan ideruucetutyöstä ja ohjaajan roolista sen kannauelernisessa. ] Eilen tunsin oloni hieman vaivautuneeksi pohdin edelleen sitä, ellä mitä teen täällä, miksi halusin lähteä mukaan 1 .. Kuitenkin yksikin llltkimuksellisin keinoin tehty havainto voi olla merkityksellinen, sillä se lisää ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Kysyinkin tätä sähköpostilla: T2: [ ... TULOKSET Edessä on mahdoton tehtävä Vähän liikkuvien ryhmien koossapitäminen ja tapaamisiin sitoutuminen vuoden millaisen intervention ajan oli ohjaajan ja tutkijan näkökulmasta haastava tehtävä. Jos ryhmän tehtävä, ohjaaminen, ohjaaja tai muut itselle tuntemauomat ryhmän jäsenet eivät miellytä, tilalle löytyy muuta tekemistä. Hakasulkeet osoittavat katkaistuja lainauksia. Aineistojen analyysin ensimmäisessä vaiheessa tutkiuavaan liittyvä teksi imassaltaan suuri aineisto koot ti in yhteen tiedostoon. 2006a). Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuloksiin. muotoa, jolla viitataan asiayhteydestä riippuen joko kahteen ohiaajaan ja heidän yhdessä tekemiinsä ohjausratkaisuihin tai vaihtoehtoisesti artikkelin kaikkiin kirjoittajiin. ] Kieltämällä jäin aika paljonkin pohtimaan asioita eilisen jälkeen, samoin kävi silloin ensimmäisen kokoontumiskerranjälkeen 1 ... Totta on se, mikä toimii. Lopputulos toimiruat utkirnu ksessa on lopulta useiden yksinäisten tulosten myötä syntynyt syvempi ymmärrys ilmiöstä, mikä mahdollistaa usein entiseen verrattuna parempien ja toimivampien käytäntöjen luomisen (Heikkinen ym. Tutkimus on siis löytöretki, jonka tulos voi olla uusi näkökulma ja avaus ilmiön tarkastelemiseen totutusta poikkeavalla tavalla. Seuraavaksi aineisto luettiin huolellisesti läpi, minkä jälkeen pääteltiin tutkimuksen analyysia kohderuavista kahdesta teoreettisesta avainteemasta: perheenäidin ideruueeuityö sekä ohjaamisen problematiikka. Sinulta haluaisin kuitenkin vielä kysyä, ellä jäikö sinua jokin asia painamaan7 M: [ ... Tekstissä käytetään myös monikon /. Toimintatutkimusintervention taustalla minu!Jal oli pelko, ellä ryhmän jäsenet eivät sitoudu toimintaan ja näin ei myöskään synny tutkimusaineistoa. Tutkimuksen tulokset perustuvat tulkittavaan liittyvien aineistojen ja tutkijan ohjaajan rooliin kohdistuvien päiväkirjamerkintöjen analyysiin sekä näiden keskusteluuarniseen teorian kanssa. Tässä tutkimuksessa ei kuvata koko toimintatutkimusprosessia, vaan pelkistetään analyysin perusteella keskeisiksi määriteltyjä "etappeja" yhdestä tapauksesta toirnintatutkirnuksellisen ryhmäintervention kontekstissa. esim. 2005) tulisi koeteltua etenkin ensimmäisillä tapaamiskerroilla. Neljännessä vaiheessa narratiivia ideru iteeuuyosrä ja ohjaajan roolista ryhmäintervention ohjaamisessa ja ideruueeuuyön tukemisessa sidotuin aiempaan teoreettiseen keskusteluun. osallistujavalidoint i) ja antoi luvan tekstin lähettämiseksi tieteelliseen lehteen. Oheisja tukiaineistona on käytelty jonkin verran myös ryhmatapaamisten tu nusuu n nitelrnia ja kenuäpaiväkirjoja (jokaisesta tapaamisesta oli 2-3 sivun millainen tuntisuunnitelma sekä 1-3 sivun millainen kenttåpätväkir]a). Ohjaajien tehtävänä oli auttaa tekemään arkea näkyväksi ja tukea muutoksessa. Tässä tutkimuksessa yksityisyyden suojan turvaaminen (ks. LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013 • TUTKIMUSARTIKKELI, l.Jikuntasuhoe osana perheenatdtn ident~eett0 69. [Minulla on periaate, ellä ryhmätapaamisten ulkopuolella en vaivaisi teitä. 1 Tunnistan itsessäni tunteen, euä oman jaksamisensa eteen täytyisi jotain tehdä 1 Vaikka ryhmän ohjaajia oli kaksi, tulososio on kuitenkin kerrottu yksikön ensimmäisessä persoonamuodossa ensimmäisen kirjoittajan kokemana. Kuula 2006) vaati tarkkaa tapauskohtaista arviointia, sillä tutkimus perustui hyvin henkilökohtaiseen aineistoon. Haasteena on, euä tutkija voi helposti meneuää teoreettista ja metodologista uskouavuuua, sillä perinteisen systemaattisen havaintojen tuottamisen sijaan toiminta voi vaikuttaa sauuruanvaraiseha. Tulososion selkiyuärniseksi kerronnan ajallista etenemistä on hajotettu ja kertomus on rakenneltu valiuujen temaau isren elemenuien ympärille. Kaiken kaikkiaan näistä aineksista rakentuu analyyttinen jäsennys ja tulkinta, jossa kerrotaan ideruueeunyostä ja sen tukemisesta toimintatutkimusprosessin yhteydessä. Aineiston, teorian ja llltkijoiden vuoropuhelusta syntyy oivalluksia, joiden siirrettävyydestä ja sovellettavuudesta voidaan yhdenkin tuloksen perusteella tehdä maltillisia päätelmiä ja joita voidaan jatkossa koetella lisää. Keskusteluista on poistettu sähköpostiaineistoon liittyvät tervehdykset Ja keskusteluotteita on lyhennetty. Tulkittavalta pyydettiin lupa hänen henkilökohtaisten aineistojensa julkaisemiseen. Anonymiteetti varrnisteu iin jättämällä pois tutkittavan ja hänen ryhmänsä tunnistamiseen liittyviä tietoja ja harkitusti joitakin hyvin henkilökohtaisia tiedonantoja. kiinteyden käsite, Carron ym. Näin myönteiset ryhmädynaamiset voimat lähtisivät kantamaan toimintaa. Äidin arki koostuu lukernauornasta määrästä erilaisia tehtäviä ja velvollisuuksia (Rovio & Pyykkönen 2011). Tapaamisia tulisi kuitenkin olla riiuävän pitkäkestoisesti, jolla yksilöja ryhmäprosessi (Ojanen & Keski-Luopa 1995) saisivat riittävästi tilaa ja aikaa muutokselle yksilön arjen rakenteissa. 2006b). Otteista on myös poistettu toistoJa ja täytesanoja, ja lisäksi voimakkaat murteellisuudet on muutettu yleisk1el1siksi. osallistujat olivat oman arkensa asiantuntijoita. Yksittainenkin tulos voi myös kertoa jostakin yleisemmästä. Haastattclualneistoja kertyi yhteensä 42 sivua ja sähköpostiainerstoja 15 sivua (rivi väli 1, Ionui 12). verrattuna esimerkiksi useista informarueisra koostuvaan aineistoon saattavat toimiruat ut kimuksen yhteydessä syntyvät tulokset vaikuttaa toisinaan niukoilta. Edessä olikin tasapainottelua ryhmän ohjaamisen rakenteilla ja sisällöillä, ehkäpä jopa mahdoton tehtävä
Siitä siuen [ paikkakunta] seudulla oon asunut 10 vuotta. Mulle ei ole jäänyt tarttumapintaa ihmisiin. Musta tuntu joskus talvella, että mä en viitti mennä pihalle tai lähteä lenkille. Olen tällainen asioiden "rnärehujä" ja varmaan kotimarttyyrikin. Marin perheellä ei ole riittåvåst i sosiaalista tukea, sillä perheen sosiaaliset verkostot ovat heikot. Tämä oli mahdollisuus ymmärtää Marin tarpeita ja päästä syvemmälle tutkimassamme ilmiössä. Kuulisi, että oli [ miehen etunimi I semmoinen lapsena tai olis edes jotain vertailujuttua jostain. Musta se on kamalan raakaa peliä, kissan hännän nostamista [ ... Esimerkiksi agraariaikana yhdessä tai toistensa läheisyydessä asuneet sukuyhieisöt tarjosivat tukea lasten hoidossa ja kasvatuksessa, kun taas nyt tietoja palveluyhteiskunnassa saman suvun perheet asuvat yhä useammin toisistaan erillään palkkatyön ja siinä tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi. ... ] Kun teimme sitä verkostotehtävää [sosiaalisten suhteiden ja itselle tärkeiden viiteryhmien arvioiminen], niin huomasin kuinka oikeasti rajoittunutta elämäni on tällä hetkellä. Itseenhän se kaikki kilpistyy Sähköpostiviestinnän lisäksi päädyin Marin haastatteluun. ] kaikki 70 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 112013 • MKIMUSARTIKKELI • l..J1ktJitaSUhde osana peneenatdtti oeuneetta. Mari kertoi elämäntilanteestaan ja pohdiskeli omaa paikkaansa ryhmässä. Ollaan nykyään ihan asiallisissa väleissä, mutta sillä on ollut hirveän suuri vaikutus mun koko elämään. Marin perheen tilanne heijastelee lukuisten muidenkin suomalaisten perheiden arkea suku ei välttämättä ole nykypäivän ihmisten ja heidän arkensa kantava peruspilari. Kotiin suuntautumiseen on vaikuttanut myös lasten saaminen ja vanhemmaksi tuleminen. Hän voi puntaroida henkilökohtaisia ja muiden ihmisten arvoja, käsityksiä, asenteita, tavoitteita ja motiiveja. Marin tulkinnan mukaan hänen kykyään toimia kasvattajana oli kyseenalaistettu. Ryhmässä pitäisi kuitenkin yrittää palvella molempia ja yhdistää yksilön ja ryhmän tarpeet ryhmän yhteiseksi tehtäväksi. Sähköpostittelun myötä siirryimme keskusteluissamme Marin kanssa henkilökohtaiselle tasolle. Siinä välissä tuli se [paikkakunta] keikaus (2 vuotta), jossa syntyi vanhin lapsi. Lähdin ryhmään hieman "kahta kättä heilutellen" [ ... ... ] Tapaamiskerrat ovat saaneet minut havahtumaan elämäni äärelle, päänsisäinen prosessi on saanut tilaa. [ ... Haen ehkä osallistumiseni kautta jotain rationaalista selitystä sille, että oman ajan ottaminen liikuntaan olisi taas ok. Sit oon asunut yksin. Haastattelun myötä sain lisättyä ymmärrystä siitä, euä Marilla liikunta-aktiivisuuteen on vaikuttanut esimerkiksi suuntautuminen kotiin, johon ovat puolestaan vaikuttaneet etenkin lukuisat asuinpaikan vaihdokset. Olet tärkeiden asioiden äärellä. Vaikka eletään niin kutsuttua verkostoaikaa, saattavat arjen sosiaaliset verkostot olla kuitenkin hataria. Sit mä muutin hetkeks ta kas kotii. Sit me on taas muutettu [paikkakunta]. Nainen voi käydä vuoropuhelua äitiyden lisäksi kulttuurisen naiseuden tai "naisiapaisuuden" (jokinen 2005, 50-51), puolisona olemisen ja työntekijyyden kanssa ja koettaa sovittaa näitä minän eri osa-alueita ja sosiaalisia rooleja yhteen. ] Lukion jälkeen menin ensi ks vuode ks kansanopistoon. [ Renttu äiti, joka on pitkiä päiviä töissä ja lähtee vielä illalla lenkille sen päälle. Elämä pohdituttaa muutenkin nyt ilmeisen paljon, minulla on selkeästi ikäkriisi (40 v. Nyt ei ole mitään. Ovelasti ryhmåtapaarniset ovat saaneet kokonaisvaltaisen ajatusprosessin liikkeelle mitä en odottanut, ehkä en vain tajunnut sen mahdollisuutta. ] . Sitten me on muutettu takasin [ paikkakunta [. Koettiin, että en ole hyvä kasvattaja. Sanoi ta näitä tarpeitasi ääneen. Ohjaajana oivalsin, että ryhmätapaamisissa henkilökohtaisuuden tavoittamisen saattaa estää ryhmän kehityksen vaihe, ryhmän suuri koko tai se, että käsiteltävät teemat eivät väluärnäuä kohtaa yksilöä. Riskinä on, että toimintatutkimuskin rypistyy erilaisten suunnitelmien lisäksi alkuja loppumittaukseksi, jolloin kaikki muu jää marginaaliin. ] Kiitos, että jaoit näitä asioita, sillä ne poistavat kysymysmerkkejä, joita olen viimeisen vuorokauden työstänyt vai pitäisikö sanoa "märchunyt". [ ... [ ... Hän myös kuvasi, että vaikka hän oli jossain määrin kyseenalaistanut ryhmään kuulumistaan ja ryhmän merkitystä itselleen, olivat kokoontumiset kuitenkin sysänneet liikkeelle monenlaisia tärkeitä pohdintoja. Tämä saattaa aiheuttaa voimakasta velvollisuuden, riittämättömyyden, kyvyttömyyden ja syyllisyyden tunnetta ja väsymystä (j o k i nen 1996) -, mikä puolestaan heijastuu omaan toimintaan ja identiteettiin naisena ja äitinä. Jos yksilöprosessiin ei pystytä ryhmässä vastaamaan, heijastuu tämä todennäköisesti yksilön sitoutumiseen. ryhmän muotoutumisen vaihe, Tuekman 1965). Jos tapaamisia on harvoin, saattaa myös ryhmä varsinkin kehitysprosessin alussa lähteä tapaamisissa kerta toisensa jälkeen aina uudelleen tunnustellen liikkeelle (vrt. Siitä tuli semmoinen totaali breikki ja mä niin kun ajattelin, että me hoidetaan tämä meidän oman perheen kesken. ] Se on hirveätä kilpajuoksua aikuistenkin kesken, äitiyden paremmuudesta. Erityisen ongelmalliseksi Mari esittää puutteelliset tai ristiriitaiset suhteet sukuun. Mun sisko asetti mulle kaapin paikan lapsen kasvatuksen suhteen. Trost ym. ] Miehellä ei ole vanhempia elossa. [ Mä edelleenkin oon hirveän arka sen asian suhteen. [ Toivon, että me ohjaajat voisimme ottaa huomioon sinun tarpeesi ja tukea sinua päämäärissäsi. Jos vielä suhteet olemassa oleviin suvun jäseniin ovat ristiriitaiset tai suku on kooltaan pieni, ei "luontaista" sosiaalista tukea ole tarjolla: M: Tietyllä lailla tähän liittyy se äitiyskin aika paljon. ] tätä omaa kriittistä puhetta olen alkanut päässäni käydä yhä enemmän ja enemmän .. T En oikein tiedä mistä aloittaisin. Sit mä jäin taas uudestaan äitiyslomalle. Mari kuvasi välirikon sisarensa kanssa vaikuttaneen merkittävästi hänen ja hänen perheensä elämään. kokoontumiskerran jälkeen ryhmän merkitys on muuttunut yllättäen astetta syvemmäksi. Se kääntää mua sisään. 1 ajattelin, että ryhmästä saan vinkkejä liikuntatottumusten muuttamiseksi. 2002): M: Olen tietyllä lailla käpertynyt kotiin ja kääntänyt itseni sisäänpäin. "Hyvästä äitiydestä" voi muodostua naiselle tavoite, johon hän ei koe koskaan yltävänsä. Nykypäivää luonnehtii voimakas yksilöja suorituskeskeisyys, ja pyrkimys hyvään vanhemmuuteenkin voi olla toisinaan rajua psyykkistä kilpailua. ] siellä saadaan taas vettä myllyyn f ... Silloin on haastavaa tietää, millaisessa vaiheessa tai kohdassa ryhmä ja sen yksilöt ovat monimuotoisissa prosesseissaan. [ ... Että ei hoida ja kasvata lastaan [ .. Meidän vanhin lapsi on ollut hirveän haastava temperamentti. Siellä me asuttiin vaan kaks vuotta. Tu t kimusmetodologisesti toi mintatutkimuksessa hen kilökohtainen taso jää helposti saavuttamatta. Äidin rooliin astunut nainen siis rakentaa käsitystä itsestään suhteessa muihin, ja samalla hän voi pohtia myös suhdettaan liikkumiseen: M: Vanhimman lapsen parhaan kaverin vanhemmat on hyökännyt meitä kohti. Usein yksilöproscssi kulkee omaa tietään ja ryhmä prosessi omaansa. Palasin siihen vanhaan työhön, mutta se projekti loppu. häämöttää) enkä halua kuolla sydänkohtaukseen seuraavan 10 vuoden sisällä vain sen vuoksi, että minulla on surkea kunto ja liikaa stressiä. 1 .. Olet ottanut ison askeleen liittymällä ryhmään [ ... Vain näin voimme suunnata toimintaa [ ... Me ollaan muutettu monta kertaa. [ ... Nyt sen kaverin äiti näkee, että siellä se taas menee [ ... Meillä ei ole ketään sukulaisia tai muita, että sais yhtään kasvatustukea. Sit muutin [ paikkakunta] siskon luo ja takas muutamaks kuukaudeks vanhempien luokse, jonka jälkeen pääsin [paikkakunta] opiskelemaan. Siihen on monta muutakin syytä miks. Siitä tuli isompikin polemiikki sitten. Olenkohan väärässä porukassa, siis tässä ryhmässä, sen vuoksi, että elämäni tuntuu nyt kamalan monimutkaiselta ja minulla on koko ajan kauhea stressi päällä. Yhteys lapsuuden ja nuoruuden sosiaalisiin viiteryhmiin sekä liikuntaympäristöihin oli katkennut, mikä onkin yksi keskeinen liikunta-aktiivisuuteen vaikuttava tekijä (esim. Hän oli kolmevuotias, kun tuli semmoinen et käperryin enemmän kotiin. ] Nyt 2
Mut ei se enää riitä. Sepä on hyvä, et sil on hyvä harrastus ja rentoutuu siellä ! ... ] Se on uskomatonta havaita, miten sitä tietyllä lailla valahtaa niihin samoihin lapsuudessa opittuihin toimintatapoihin, vaikka on aikuinen ihminen. Aluks tuntuu, kun pistää oven kiinni, se hoitaa iltapalan yksinään. Mari koki, että puhuminen olisi muutoksessa ratkaisevaa se tuottaisi asioihin uusia näkökulmia. Toimintatutkimusinterventio ja lähestyvä keski-ikä saattoivat olla keskeiset oman minän työstämisen liikkeelle sysänneet tekijät muutostarve aktivoi vuoropuhelua oman itsen ja muiden kanssa: M: Viime viikolla mä rupesin hirveästi pohjustamaan, mä meen illalla lenkille. ] En ilmoittautunut ryhmään sen vuoksi että pääsisin kokeilemaan jotain uutta liikuntalajia, kuten seinäkiipeilyä, vaan ennemminkin se on jotain muuta [ ... Identiteetti voi olla sisäinen tarina,johon kertoja palaa yhä uudelleenja jota hän rakentaa yhä uudestaan ja uudestaan. Kauhean vaikea nostaa niitä jalkoja siitä lattiasta ! ... J Se avas sen portin siihen elämän koko kirjoon missä mä meen. Oon kauheen kiinni siinä vanhassa ajattelumallissa, mihin on ajautunut ja siitä on hirveen vaikee päästä irti. Jotenkin tuntuu et tarpoo sitä tietynlaisessa siirapissa, joka on lattialla. Toimin kuin äitini tai miten mun suhde on ollu omaan äitiin. Liikuntakynnyksen ylittämisestä tuli haastava tehtävä. Siitä tulee hyvä mieli, kun saa tehtyä niitä asioita. Mies on taas semmoinen ihminen, se pystyy suodattamaan hirveesti. J Uskon omalla kohdallani, euä LIIKUNTA & TIEDE 50. Se on myös tietynlainen rooli, josta voi olla omin avuin vaikeaa päästä pois. ! ... Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään. Seuraavalla kerralla se on edelleen yhtä vaikeeta. [ ... Se tulee se huono omatunto ja kehittää jotain tekemistä kotona. ! ... Et ei tule niinku taisit mä on eläkkeellä ja sitkään ei tuu varmaan. Itse hoitaa kodin. 1 Sehän on ihan fuulaa [ ... Ehkäpä tässä elämänvaiheessa olevalla perheenäidillä, Marilla, ei ollut aiemmin aikaa ja tilaisuutta identiteettipohdinnoille. J Yritän korostaa niitä hyvän äidin arvokkaita puolia, laitto ruokaa ja leipo ja oli niin ku se kotiäiti, jolla ei ollu mitään ulkopuolista. Se vaan purkautuu semmosena huutamisena ja turhaut umisena ja väsymyksenä. ! Se liittyy äitiyteen ja äitiyden kokemukseen. Jos mä olisin paikalla, ei se sitä tekis, vaan mä tekisin. Mä oon tottunu siihen 1 ... Tää on tapahtunut hirveen pienillä askelilla. Jotenkin ajattelee, et voiko äiti lähtee nyt. ! ... ] Mä 0011 ollu hirveen aktiivinen tietyssä elämänvaiheessa, mutta en oo ollu silloin äiti. Itseenhän se kaikki kilpistyy. ] Teen niitä samoja asioita, mitä äiti on tehny. J Tietyllä lailla kaappaa itselleen sen tekemisen siellä kotona. Sen lisäksi, että Mari toi säh k öp o steissaa n ja haastatteluissa esiin sosiaalisiin verkosto ihin liittyv iä puutteita, hän analysoi myös omaa menneisyy ttään. Perustehtävä tulisi olla aika ajoin tehtävä uusi löytö Syksyn ryhmätapaamisessa Mari toivoi ryhmän kanssa syvällisempiä keskusteluja, kun taas muiden toiveissa olivat pikemminkin erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen. Oon oivaltanut, et hitsi vie mä on jossain BO-luvussa kiinni ! ... J Mies sano, et mikset sä voi vain mennä. Tämä voi lisätä kuormittuneisuuden tunnetta entisestään. Mut yhtäkkiä mä huomaan, et hitsi vie mä 0011 ihan siinä samassa tilanteessa. Hän voi hoitaa harrastukset. Sitten kun 0011 tullu äidiks, mä oon tietyllä lailla ruvennu toteuttamaan sitä historiallista äidin kaavaa. 1 ... [ Mä tietyllä lailla korostan oman äidin hyviä puolia, sillä ku se on ollut siellä kotona. En haluu tuottaa pettymystä kenellekään, en miehelle enkä lapsille. Henkilökohtaisten sähköpostikirjeenvaihtojen ja yksilöhaastaueluiden perusteella liikunta-aktiivisuuden edistäminen kietoutui siis Marilla monimutkaisella tavalla hänen elämänsä kokonaisuuteen ja merkittäviin tapahtumiin: lukuisiin asuinpaikan vaihdoksiin, "käpertymiseen" kotiin, sosiaalisten suhteiden haasteisiin, äitiyteen, lasten kasvatukseen ja omaan äitisuhteeseen. 1 /2013 • TIJTKIMUSARTIKKEU .l..Jlki.Jit a&Jlde osana~ denllteenia 71. Sukuyhteisöjen tuen puuttuessa muiden perheiden ja äidiksi tulleiden naisten tarjoama vertaistuki saattaakin olla erittäin kaivattua ja luoda yhteisöllisyyden tunnetta. Hän rakensi kertomusta, jossa hänen oma äitinsä saa hyvin keskeisen merkityksen. Se johtuu ihan siitä omasta kotoa, vaikkei mulle oo kukaan sanonu niin. Kyl se selviää, on se ennenkin selvinnyt. Se on tuolla takapiruna se rooli, se malli. Taas tekee saman perusteluringin. Kaikki liittyy kaikkeen. ] Mä kyllä kestän pettymykset, mä kestän et multa jää joku juttu. Rooli on hienovarainen ja monimutkainen rooli-vastarooli -asetelmien kokonaisuus (Niemistö 1998), jota arjen ihmisten odotukset, ympäristön normatiiviset käytännöt ja henkilökohtaiset kokemukset ja merkitykset pitävät yllä. Se on semmoinen kokonaisvaltainen vyyhti. En koe sitä itsekkäänä, et mies menee harrastuksiin. Mies sanoo, että mene nyt. Työskentely oman identiteetin kanssa vaatii turvallisuutta ja aikaa sisäiselle työskentelylle. Se on niin helppo, että nyt onkin iltapala-aika, et en mä voikaan mennä. Se yllättävää, miten se tulee läpi! ... Oon siinä roolissa, vaikkei mun tarvii olla. ! ... Silti se niin kun tulee et en mä voi, et mun paikka on kotona. Merkitykselliset toiset, muut samankaltaisessa elämäntilanteessa elävät ja tärkeiksi koetut ihmiset, voivat toimia arjen ja samalla koko yksilön persoonallisen ja sosiaalisen ident iteetin tärkeinä peilauspintoina. Mä 0011 niin ku eri ihminen ku mun äiti. Yksilön identiteetti on persoonallinen, arka, tietoinen ja osittain tiedostamaton kokemus itsestä suhteessa muihin. Mä oon lapsena, vaan niin tulkinnu [ ... ] Mä nää n liikunnan hirveesti semmosena pään selviytymisen keinona, niin ku ajatukset liikkuu[ ... On ennekin jääny. Varmaan se tulee just siitä, että on käpertynyt sinne perheen sisälle. Kuten Marin tilanteessa, ilman sosiaalista tukea ja vertaistukea äiti voi jäädä vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvien haasteiden kanssa helposti yksin. Sullahan on kaikki illat aikaa, kun vain menisit. Ilta on niin lyhyt, kun on töissä. Olen huomaamatta alkanut toteuttaa jonkinlaista roolia, joka tulee omasta historiasta ! ... No okei mä meen. Se on sellasta, niinku sellasta mössöö. Olimme sähköpostikeskustelussa tehtäväongelman äärellä: M: [ ... Se on ihan hirvee tunne, et minäpä tästä nyt lähden harrastamaan ja nyt sille joku muu joutuu pettymään ! ... 1 ... Voiko mitään purkaa palasiin. Mun on hirveen vaikee repiä iueä siitä. ] Annan kaikille periks ja sit pidän vähä niin ku ei tässä mitään, et muilla menee hyvin. Se on hirveän helppo se roolitus. Mulla ne jää tänne pyöriin. Se on sitä omaa tekemistä. J Todellakaan ei ole pelkkä liikunta, vaan se lonkeroituu sen kautta joka paikkaan. Silti mä en toteuta sitä, mitä mä kaipaan. ] Oon aina ajatellu sen, et kyl mä pärjään, et mun aika tulee sit jossain vaiheessa. Oon tietyllä lailla kasvanut siihen rooliin. Täytän 40 vuotta puolentoista vuoden kuluttua. Et sitä käy koko ajan semmoista juupas eipäs ja perustelua. Varsinkin kun on ollut näitä jaksoja, että on ollut kotiäitinä ja mies on ollut töissä. J Mä niin ku annan kaikessa periksi. Nyt se niin ku kilpistyy siihen, et ei se tuu koskaan, jos mä teen sitä lopun ikääni. Mä tiedän, et se on ihan normaaliakin ajanpuutetta, mut mä jaan sen ajan väärällä lailla. Ehkä mulla se osu tää ryhmä myös siihen pohdintaan. 1 ihan tuhoon tuomittu homma. 1 ... Mut mä en haluu sitä toisille aiheuttaa. Sä oot monta kertaa sanonut, että sä menet. ] Mä oon aina painanu niitä omia tarpeita alas. Sit kun sinne lähtee liikuntaa suorittamaan niin sit hetken päästä on hyvä olo. Mari koki oivaltaneensa sukupolvien väliset sidokset ja "sosiaalisen perimän" omassa toiminnassaan ja äidin roolissaan: M: Ensimmäiseks tulee mieleen ajanpuute. semmoiset seikat käänt ää sisäänpäin tai sekin on luontaisen piirteiden summa, miten sitä reagoi. Vähäinen liikunta-aktiivisuus näyttäytyy osana yksilön elämän kokonaisuutta ja identiteettiä. Irtaantuminen siitä ja se uusroolitus on kauhean vaikeaa. ] Mun äiti ei ollu millään lailla liikkuvainen ihminen. Sekin on rnulle sellainen rajapyykki, ikäkriisi. Näen äidin roolin suhteessa minuun hirveen hyvänä [ ..
Tämä asetti vaatimuksia ohjaamiseen. myös Rovio ym. Toivon vain sitä, että oikeasti muutosta saan aikaan ettei se vain jäisi sille pohdinnan tasolle ... Vaikka ryhmä toimintatapoineen ei palvelisi yksilön tarpeita, se on kuitenkin rakenteena olemassa vähintäänkin yksilön mielessä. Yhden ryhmään osallistuneen perheenäidin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyimme kaikkien ryhmän jäsenten haastatteluihin. T: 1 ... Lohdullista siis lienee se, että heikostikin yksilöiden tarpeisiin vastaava ryhmä voi palvella yksilön tarpeita jopa ainoastaan sen vuoksi, että ryhmä on olemassa rakenteena. 1 T: 1 ... 1 mikä on ryhmän funktio ryhmän eri jäsenille ja miksi on ryhmään hakeutunut) Minulla se mitä ilmeisimmin on siis jotain muuta kuin uusi liikuntalaji [ ... Nyt olen saanut paljonkin. 1 Jos nyt ajattelen omaa polkua maaliskuusta tähän päivään, niin paljon on ajattelussa tapahtunut. En usko, että nyt pohtisin asiaa näin paljon, jollen olisi ryhmään tullut mukaan.] .. Toisinaan vuorovaikutussuhde ryhmän ohjaajaan voi olla yksilölle hyvin merkityksellinen: M: Ryhmä on auttanut minua omissa ajatuksissa kuitenkin eteenpäin, tai itse asiassa en tiedä onko se kuitenkaan ryhmä koska ne keskustelut turhauttavat. Jos olisin käynyt pelkästään ryhmätapaamisissa (enkä olisi kirjoittanut tai jutellut näistä asioista) en olisi vielä ryhmästä saanut mitään irti. Meidän pitää vain löytää keinot, jolla ryhmä ja ohjaamisen tavat voivat sinua tukea. Valmiiden mallien sijaan ohjaamisen keskeinen tavoite oli kannatella (vrt. M: Helpottavaa kuulla, etten ole mielestäsi ajautunut ryhmästä ulos. 2009). Jotenkin selkeyttää kun kirjoitan niistä. ... Parhaimmillaan tutkimuksen kohteesta tulee vertainen tutkijan kanssa. Varmaan tämä tilanne, että olen päässyt liikuntatottumusten pohtimisen kautta johonkin laajempaan (eli siihen "sicnirihmastoo n") johtaa siihen turhautumisen tunteeseen, jota koen ryhmässä. Jos nyt on pohdinnan aika, niin sitten on. Toteuttamassamme ryhmässä koettelimme tarkoitustarrune toistuvasti. 2006) ja oivalluksia. Olenko sitten irrallinen ryhmästä vai pohtivatko muut ryhmän jäsenet samoja asioita. 1 Ryhmän ohjaamisen haaste on erilaiset tarpeet, jotka ovat hyvin perusteltuja, kuten Mari sinun esittämäsi. ajatusiyö ja usein ääneen pohtiminen tuottaa oivalluksia 1 ... Ryhmän näkyvän toiminnan pinnan alla yksilöllä on hienovarainen ja dynaaminen suhde ryhmän tarkoitukseen, osatavoitteisiin sekä sen jäseniin ja ohjaajaan. Mari pohti omaa aluksi horjuvaa suhdettaan ryhmään ja sen tehtävään, jakoi tämän keskustelun ohjaajan kanssa, tuli mukaan määrittelemään ryhmän tehtävää ja kiinnittyi lopulta ryhmään: M: Voiko niin käydä, että olen puhunut ja pohtinut itseni ulos ryhmästä kun kerran koen ryhmätapaamiset turhauttaviksi vai onko tämä nyt vain jokin vaihe) 1 .. Kuuluminen sosiaalisiin ryhmiin on ihmisen perustarve. Ehkä olen liian "tuloshakuinen". Tehtävän uudelleen määrittely arvioimalla toimintaamme ja keskustelemalla siitä yhteisesti oli mahdollisuus tehdä uutta luovia yllätyksiä (vrt. 1 Ääneen sanominen vaatii hirveästi voimia, silloin ääneen sanottu tulee todemmaksi kuin vain oman pään sisäinen puhe, tosin kirjoittaminenkin toimii. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. 1 Nyt pitää hioa toimintaiapojamme.] ... 1 Ryhmä olisi vain hyvä paikka tälle ääneen puhumiselle, mutta tuntuu että itse en kuitenkaan näistä tilanteista paljon irti saa ja keskustelu jää hyvin pinnalliseksi. Nyt viittaan niihin kesän oivalluksiin, joita 111111. Pyrimme kartoittamaan liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tunnistimmekin niitä kattavasti. 1 ... Yleensä erilaiset ryhmätoiminnan myötä heräävät tunteet ja ajatukset kätketään ohjaajalta ja ne jäävät tiedostamatta. Ne ovat niin henkilökohtaisia, että olen niistä sanonut vain miehelle. Marin avautuminen oli rohkea teko, sillä kynnys kertoa oma todellinen mielipiteensä ryhmässä on usein yllättävän korkea etenkin suhteessa ohjaajaan, joka voi toimia yksilön mielessä esimerkiksi ikään kuin hyvän tai pahan vanhemman roolissa merkittävänä varhaisten lapsuudessa koettujen tunteiden siirron (transferenssin) kohteena ja kehitysobjektina (Rovio ym. Meidän tulisi löytää tapa, joka tukisi yksilön prosessia. 1 Olet tosi tärkeiden kysymysten äärellä, joihin vastaamiseen tarvitset sopivaa peilausta. I Sanon tämän nyt ihan rehellisesti koska toivoit palautetta. Ilmeisesti ryhmä rakenteena, eli se, että ryhmä oli olemassa, tuki Marin prosessia liikunta-aktiivisuuden edistämisessä. Kätkettyjen tunteiden, ajatusten ja tarpeiden myötä ryhmässä voi syntyä helposti harha yhtenäisestä, hyvin tehtäväänsä suorittavasta, kaikkivoipaisesta ryhmästä ja ohjaajasta (vrt. Tämän vuoksi ryhmän toiminta, etenkin perustehtävä ja dynamiikka, on syytä ottaa aika ajoin yhdeksi tutkimisen kohteeksi. Kuuluminen ryhmään, sen jäsenyys, pakottaa tai ainakin houkuttelee pohtimaan ryhmän tarkoitusta. 1 Ajattelen asiaa ryhmän perustehtävän määrittelyn haasteena. Mari, kuten huomaat sinun henkilökohtainen kokemuksesi on tärkeä ja herättää ryhmämme toiminnan kannalta jopa perustavanlaatuisia kysymyksiä 1 ... Kun puhutaan ,ylimästä, se voi tuoda mieleen toiminnan muodon ja rakenteen, jonka oletetaan palvelevan kaikkia sen jäseniä. Kun yksilö alkaa kokea ryhmän itselleen tärkeäksi, hylätyksi tulerninen tai ryhmän ulkopuolelle joutuminen voi alkaa pelottaa. En tiedä, voiko ryhmässä itse asiassa puhua niistä asioista, joita pyörittelen päässäni. M: Ymmärrän niin hyvin sen, että kaikkien lähtökohdat ovat oikeasti tosi erilaiset 1 .. Tämä oli erinomainen 72 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUTKIMUSAATIKKEU • l..Jkulla&Me osana~ dentrteema. Liikettä ainakin päässä tapahtuu paljon, todennäköisesti ihan hyvä asia tosin vie aika paljon voimavaroja. Se voisi toimia, että varsinaiset teemakeskustelut olisivat ihan "pöydän ääressä" keskustelua ja liikkuminen kenties erikseen. 1 Alkuhaastattelujen perusteella saimme hyvän kuvan arjesta, mutta liikuntaan liittyviä seikkoja emme varsinaisesti kartoittaneet. [ ... 2009) ja mahdollistaa tätä määrittelytyötä. Juuri tämän jälkimmäisen kohdan kanssa sinä Mari painiskelet. Sinä kaipaat ja varmaan muillekin voisi olla hyötyä syvemmistä keskusteluista. Perustehtävän tulisi olla aika ajoin tehtävä uusi löytö, jonka äärelle ryhmän tulisi havahtua (Hyyppä 2000). 1 ... Ohjaajalle turvallinen alue, johon keskustelu on hyvä suunnata, on ryhmän toiminnan ja olemassaolon tarkoitus eli perustehtävä. Tässä joitakin kysymyksiä ensi hätään: onko ryhmä liian iso, pitäisikö jakautua pienempiin ryhmiin, mitkä voisivat olla keskustelu teemoja, voiko keskusteluja olla kevyen liikunnan yhteydessä, tulisiko osa tapaamisista pyhittää kokonaan keskusteluille, riittääkö tapaamisten määrä ja istunnon pituus ryhmän kehittymisen kannalta, voisiko osa keskusteluista olla ohjaajan kanssa. Silti ryhmä on tärkeä, koska se on antanut tilan laittaa asia raameihin. Heikkinen ym. Jotenkin sellaiset syvällisemmät keskustelut ryhmässä omasta mielestä ja näitten kokemuksien jälkeen vaativat ilmeisesti ohjaamista. containerfunktio, Bion 1970; ks. Bion 1979, perusolettamustila). Toisinaan, ehkäpä liiankin usein, kriittinen ryhmän jäsen, joka haastaa ohjaajan ja ryhmän tehtävän, saatetaan leimata hankalaksi tyypiksi. 1 siitä olen varma, että jos et olisi laittanut silloin toisen tapaamisen jälkeen minulle kyselyä siitä, että jäikö jokin asia vaivaamaan niin en usko että olisin nyt tässä vaiheessa pääni prosessointia kuin nyt olen. Edellä esitetty kuvaus keskustelusta yhden ryhmän jäsenen kanssa osoittaa myös toirnintatutkirnuksen yhden keskeisen tavoitteen saavuttamisen: toimijoiden mukaan ottamisen arvioimaan ja kehittämään toimintaa. summa summarum hyvä, että ryhmä on vasta puolessa välissä. Ryhmän koon kasvaessa tarpeet laajenevat ja keskustelu siirtyy helposti sivuraiteille. Tässä on yksi selvä ryhmän vahvuus. Tämä johtuu kahdesta asiasta: 1) ajattelimme, että arki ja sen asettamat ehdot määrittävät ja selittävät liikunta-aktiivisuutta, 2) Toimintatutkimus on keino saada liikuntaan liittyvät asiat näkyväksi (pyrkimys muutokseen tuo näkyviin sitä estävät ja edistävät tekijät). 1 Mari, minusta et kyllä ole puhunut itseäsi ulos ryhmästä, vaan pikemminkin tosi sisään tai ajatuksesi ainakin vaikuttavat merkittävällä tavalla tulevaan toimintaamme. juoksulenkillä sain. Onko peilinä ryhmä, pienryhmä, ohjaaja vai kenties joku arkesi tärkeä henkilö on minulle vielä kysymysmerkki
Myös ohjaaja on inhimillinen ja tunteva ihminen. Kun jokin ei toimi tai ryhmän jäsen reagoi voimakkaasti, ohjaaja yr iuää eläytyä ja ymmärtää asiaa, mutta tarkastella samalla tilannetta myös ulkopuolisen silmin. Hyvä, jos tiedämme kuka vähän liikkuva on (Rovio & Pyykkönen 2011). Tekemällä näkyväksi liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä testasimme myös perustehtäväämme. Se, kuvataan ko itseä asioihin aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivänä "päähenkilönä" vai kenties perimän, olosuhteiden ja muiden ihmisten toiminnan uhrina, "sivu henkilönä", kuvastaa ja rakentaa omalla tavallaan yksilön suhdeua itseensä. Haastattelujen myötä ohjaaja sai myös tukevamman maaperän tulkita yksilöä ryhmätilanteissa. Tutkittava rakensi ja toi esiin puhumalla ja kirjoittamalla kertomusta itsestään ja suhteestaan muihin. Keskiarvotasolla tapahtuvat muutokset ja yhteydet ovat kieltämällä arvokasta tietoa. Oman elämän ja identiteetin työstämistä kertomuksellisin keinoin, kuten esimerkiksi kuntoutuksessa ja terapiat yössä on tehty (ks. Vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen kohdistuva nykyosaaminen perustuu erityisesti liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen, mittareiden kehittämiseen ja erilaisten tilastollisten yhteyksien todentamiseen. Jo kertomuksen ääneen lausuminen tai kirjoittaminen voi auttaa yksilöä jäsentämään ajatuksiaan ja tunteitaan, millä on todettu olevan suotuisia vaikutuksia terveydelle (Pennebaker 1997). Mittari ei tavoittanut perheenäidin käsityksissä, asenteissa, arvoissa ja merkityksenannoissa tapahtuvia muutoksia objektiivinen mittari ei tavoittanut subjektiivista totuutta. Kenties vielä haastavampi kuin tutkijan rooli on muutosagentin eli tässä tapauksessa ohjaajan rooli. Liikunta-aktiivisuutta edistämään pyrkivä interventio voi parhaimmillaan antaa tarinan kcrronnallc kaivatun ajan, paikan, yleisön ja tuen. Ohjaamisen tapoja olivat sähköposti, erilliset ryhmätapaamisten ulkopuolella tapahtuvat yksilökeskustelut ja -haasiauelut ja varsinaiset pienryhmän tapaamiset. Tarinan kerronta voi sysätä liikkeelle pidemmän ja syvemmän yksilön sisäisen tarinan muutosprosessin. edellä yksilöja ryhmäprosessi) Haastattelut myös osoittivat, kuinka jäsenet olivat edistyneet tavoitteissaan ja muuttaneet arkeaan. Kerronnan tapa, logiikka ja kertomuksen sisällöt ovat osaltaan yhteydessä myös siihen, millaiseksi yksilön liikuntasuhde on muotoutunut. Kyse ei ollut ainoastaan yksilön elämästä irrotettavan osatekijän eli liikuntasuhteen pohtimisesta, vaan laajemmasta elämäntavan, arjen ja identiteetin tarkastelemisesta. Ohjaamisen näkökulmasta iutkiuavan, perheenäidin, liikunta-aktiivisuuden edistäminen oli tasapainottelua yksilöja ryhmäprosessin välillä. Kenttätyö on antoisaa, mutta myös kuluttavaa. Yksi kiinnostava ja relevantti näkökulma voisi olla omasta elämästä kerrottujen tarinoiden juonirakenteiden tarkastelu. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Toimintatutkimus ja sen pyrkimys edistää vähän liikkuvien perheenäitien liikurua-akuivisuuua suuntasi Marin aktiiviseen ja julkilausuttuun identiteettityöhön, joka kohdistui hänen elämäänsä: nykyiseen arkeen, menneisyyteen, perheen käytäntöihin, äitiyteen, arvoihin (kasvatus, terveys), työhön ja ihmissuhteisiin. Mari oli yksi liikunta-aktiivisuutta edistävän ryhmän jäsen. Ohjaajan oli tarpeen huomioida aktiivisesti erilaiset taustat, tarpeet ja toiveet. Emme kuitenkaan ole ymmärtäneet vähäisen liikunnan ilmiön todellista luonnetta ja juurtumista tavallisten suomalaisten arjessa ja kuluuurissa. Tunteiden tutkiminen on toiminnan reflektiota ja mahdollisuus tehdä uutta luovia oivalluksia. Liikkumallomuuskeskustelunja -tulkintojen edistäminen edellyttäisi uusia tutkirnusaineistoja esimerkikLIIKUNTA & TIEDE 50, 112013 · TUTKIMUSARTIKKEU ,l..J1Kl1llaslh:le osana perheenatdm oeweena 73. Uudet ratkaisut voivat toisinaan vaatia lukuisia sähköpostiviestejä, keskusteluja muiden tutkijoiden kanssa ja lopulta päätöksen toiminnan muuttamisesta. Elämä voi alkaa tuntua cheärnmältä ja merkityksellisemmältä. Ilmeisesti elämänkulun rnurroskohdassa, keski-iän kynnyksellä, oli otollinen hetki pohtia omaa elämää ja sitä, kuka ja millainen oikeastaan on. Perheenäiti sai mahdollisuuden kertoa tarinaansa ja myös peilin kerronnalleen. Hahmotimme selkeämmin, mitkä asiat kuuluvat toimintamme tarkoituksen ytimeen ja mitkä eivät. Tarinan juonesta voi muodostua ikään kuin tragedia, jossa epäonnistumiset ja vaikeudet seuraavat toinen toistaan eikä tunnelin päässä näy valoa, tai vaihtoehtoisesti tarina voi kuvastaa esimerkiksi eräänlaista sankaritai selviytymistarinaa, jossa päähenkilö on voittanut haasteita ja uskoo tekevänsä näin myös jatkossa (Murray 1989). Tämä osoittautui tärkeäksi ryhmässä jatkamista ja oman liikunta-aktiivisuuden edistämistä tukevaksi asiaksi. Niiden avulla oli mahdollista iavoiuaa yksilön arjen "sienirihrnastoa", kuten tutkittava asian ilmaisi, ja ne edistivät yksilön sitoutumista ryhmäprosessiin. Toisaalta kerrottua tarinaa voidaan myös lähteä työstämään yhdessä aktiivisesti. Ohjaajalta vaadittiin myös kykyä tehdä erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja käyttää joustavasti ohjaajan roolia. Passiivisesta voi kertomuksen työstämisen myötä tulla vähitellen aktiivisempi, omaan elämäänsä enemmän vaikuttamaan pyrkivä ja tiedostava toimija. Kuitenkin kysymykset muuttuvat ja täsmentyvät kenttätyön aikana, kuten tässä tapauksessa ryhmän liikunta-aktiivisuuden edistäminen johti perheenäidin identiteettityöhön. mahdollisuus, koska interventioryhmissä oli koeteltu omaa liikuntakynnystä pitkän prosessin aikana eli liikunta-aktiivisuuteen liittyvät seikat olivat arjen haasteissa tulleet näkyviksi ja ornakohtaistuneet. Työtätekevällä äidillä on arjessa runsaasti toistensa kanssa kilpailevia asioita, joten hän jää hyvin nopeasti pois tapaamisista, jotka eivät kohtaa hänen tarpeitaan. Yksilöhaastatteluissa oli mahdollisuus saavuttaa henkilökohtainen taso ja päästä syvemmälle, sillä yksilöllä oli tila ja aika kertoa ainoastaan itsestään. Jos yksilön tarpeet jäävät kohtaamalla, heijastuu tämä väistämäuä sitoutumiseen. esim. Pääsimme liittämään yksilön kokemusta ryhmän yhteiseksi tehtäväksi (vrt. Yksilön tarina kertoo henkilökohtaisen kertomuksen lisäksi väistämättä myös yhteisöistä, yhteiskunnasta ja kulttuurista, ja tarinan kertomisessa hyödynnetäänkin monin tavoin sosiaalista ja kulttuurista tarinavarantoa (Hyvärinen 2004; Hänninen 1999). Kerrottu ja sisäinen tarina (Hänninen 1999) myös muovaavat toinen toisiaan. Jatkuva toiminnan ja tunteiden reflektoirninen voi ottaa koville. Tässä tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin alkuja loppumittauksena kiihtyvyysmittarilla. Sekä muutostarve, kuten keski-iän lähestyminen lisääntyvine terveysriskeineen, että toisaalta toimintatutkimukselliseen interventioryhmään liittyminen, virittivät perheenäidin syvällisiin identiteettipohdintoihin, mitkä taas puolestaan lisäsivät muutostarvetta ja sitouttivat muutokseen. Tulevissa ryhmätapaamisissa syvensimme työskentelyä näissä yksilöhaastatteluissa tuotetuissa teemoissa esimerkiksi tutkimalla arjen tehtäväroolia tai ajankäyttöä. Aineistonhankintatapoja oli suunnattava kiihtyvyysanturista ja tut k imuspäiväkirjoista sähköpostikeskusteluihin ja haastatteluihin. Vertaiset ja ryhmän ohjaaminen kannattelivat muutoksessa. Tutkijan näkökulmasta tutkimusaineiston tulisi olla asetettujen tuikimuskysymysten mukaista. Niin sisäisessä kuin kerrotussakin tarinassa yksilö luo oman versionsa ja tulkintansa elämästään ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kenuätyötä tekevä toimintatutkija on vaativassa kaksoisroolissa. Tehtyjä tulkintoja menneisyydestä ja nykyisyydestä sekä tulevaisuuteen liittyviä näkymiä voidaan esimerkiksi sopivan keskustelukumppanin tai useamman avulla koetella ja pyrkiä hienovaraisesti muuttamaan tai korjaamaan. Kielellisesti kerrotut tarinat omasta elämästä voivat avata yksilön arvoja, asenteita, ristiriitoja, pelkoja ja toiveita tuoda näkyväksi suhdetta omaan itseen ja muihin ihmisiin. Pyrkimys hyvään, herkkyys ja avoimuus, kun joku asia ei toimikaan, myös satuttaa. Myönteisten tunteiden ohella hän kokee pelkoa, epävarmuutta ja epäonnistumisia. Hänninen & Valkonen 1998; Hänninen & Koski-Jännes 2000), voisikin hyödyntää eri tavoin 1 i i kunta-aktiivisuuden edistämisessä
Miettinen ltoim I Johtajuus ja organisaatiodynamiikka. Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R., Kakkori, L., & Tynjälä, P. L. P. 2006. 1962. & Koski-Jännes, A. Tampere Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. Oevelopmental sequence in small groups. Vähän liikkuva voikin tarvita liikuttajan ja kannustajan lisäksi tai jopa sijaan kuuruelijaa tarinalleen. L. A. Rovio, & L. T., & Syrjälä. 1993. 1-47. "Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen" Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus. 2006. Husu, P., Paronen, 0., Suni J., Vasankari, T. Teoksessa H. Hyvärinen, M. Oulu: Metanoia Instituutti, 126143. llmanen ltoim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. 2006. The health belief model: A decade later. Uusi suunta liikuntatutkimukseen. 2006. 2010. W.1997. Suortamo ltoim.) Yliopisto-opetus. Group dynamics in sport. Teoksessa H. Rovio, & L. Heikkinen, H. Syrjälä (toim I Toiminnasta tietoon. Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. 1995. ltoim.) 2002. 2000. Bion, W. Tämän tutkimuksen tulokset perustuvat tutkijan ja yhden tutkittavan keskusteluihin. 1997. H. Näemme kuitenkin, että esittämämme havainnot ja tulkinnat kertovat myös laajemmin kuin vain tutkittavan osalta jotakin oleellista suomalaisten aikuisten ja perheenäitien liikunta-aktiivisuudesta. Teoksessa K. Understanding identity. Aikuisten arki. 2004. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Trost, S.G., Owen, N., Bauman, A.E. Heikkinen, H. Kyseessä lienee myös ensimmäinen esimerkki LÄHOELUETTELO Aittasalo, M., Tammelin, T., & Fogelholm, M. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26. Teoksessa D. Patterns of sedentary behaviour and physical activity among adolescents in the United Kingdom: Project STIL. P. Victoria: Trafford Publishing. Koski, P. Helsinki: Otava, 197-226. lntroduction. Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Minussa elää monta tarinaa. Tehtävä mielessä. Sosiologia 41 141, 297-309. Heikkinen , E. Psychology of physical activity. Teoksessa A. Teoksessa J. L. L. Aatola & M. Soini, M. Teoksessa H. L. & Feldman, R. Helsinki WSOY Peavy, V. 1996. T. Pennebaker, J. T. Kunnon tarinoita: tarinallinen näkökulma kuntoutukseen. Teoksessa H. 2006b. London: Arnold Publishing. 1965. Ojanen, S. (toim.l 1998. 2007. Teoksessa E. Helsinki: Kansanvalistusseura, 78-93. Kuula, A. Gorely, T., Marshall, S., Biddle, S., & Cameron, N. A scientific approach to insight in psycho-analysis and groups. T. Totuuden ongelma. J. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, 283-316. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura ja LIKES-tutkimuskeskus. New York, NY: Addison-Wessley. Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Nopeita ratkaisuja suomalaisten liikuttamiseksi ei ole. American Journal of Health Promotion 1211 ), 38-48. F. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 3/2004, 189-208. Creating self in narrative. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys Tampere: Vastapaino. Syrjälä ltoim.) Toiminnasta tietoon. 1970. P McAdams, R. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Carron A., Hausenblas, H., & Eys, M. Liikunta & Tiede 48 (61, 18-23. Svrjälä ltoim.) Toiminnasta tietoon. Opening up. 2005. Lisäksi havainnot muista toimintatutkimusryhmistä jäsenineen osoittavat, ettei tässä tapauksessa ole kyse poikkeuksesta. Saaranen-Kauppinen, A., Rovio, E., Wallin, A. Woodward, K. Correlates of adults' participation in physical activity: review and update. Teoksessa J. Heikkinen, H. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Koski-Jännes, A. Väitöskirja. Hänninen, V. Niemistö, R. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen voi olla hyvin henkilökohtainen asia, joka kytkeytyy monimutkaisella tavalla yksilön omaan elämänhistoriaan, ihmissuhteisiin ja arjen lähiympäristön normatiivisiin käytäntöihin. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Process consulting revisited. Lasten 1a nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi Menetelmät puntarissa. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Ohjaaminen ja ryhmäilmiö. 2nd edition. 2002. Toirruntatutkimuksen menetelmät 1a lähestymistavat. P. & Josselson, R. 2011. 2004. (suom Syrjälä, L.I 1979. Shotter & K.J. Health Education Ouarterly 11(11. Vapautumisen tarinat. Hänninen, V. Mind, self and society Edited by CW Morris. 2005. Journal of Behavioral Medicine, 30(61, 521-531 Janz, N., & Becker, M. Construction of identity in the narratives of comedy and romance. Väitöskirja. 2006. 1984. Väitöskirja. Korkeakoulupedagogiikan haasteita. Helsinki: Gaudeamus. 1999. Turun yliopiston julkaisuja 266. 1984. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Jokinen, E. Jussila & V. Jyväskylän yliopisto. Bion, W. Työryhmäksi kehittymisen tärkeys pienryhmäopetuksessa. Liikunta & Tiede 47 11 ), 11-21. Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja -nuorten liikuntasuhteessa. Chydeniusinstituutin tutkimuksia 1/2006. Helsinki: Kansanvalistusseura, 16-38. Hyyppä, & A. L. Jokinen, E. 1998. T. Rovio, T. Factors related to the leisure exercise behavior of returning women college students. Murray, K. McAdams, D. New York: William Morrow. Helsinki: Gaudeamus. Tällaista suomalaisen perheenäidin arki haasteineen voi olla. Rovio, E., & Pyykkönen, T. Hänninen: Miten riippuvuus voitetaan. 1989. Heikkinen., E. Josselson & A. McAdams, D. 0., & Velicer, W. Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä. Oeterminants, well-being and interventions. Medicine & Science in Sports & Exercise, 1996-2001, 34 1121 Tuckman, B. 2002. London: Sage, 176-205. 2006a. Biddle, S. & Keski-Luopa, L. Lintunen, & 0. si vähän liikkuvan elämäntavasta, arjesta, suhteista ja instituutioista sekä näiden dynamiikasta. Psychological bulletin, 63, 384-399. Espoo: Weilin & Göös. Salmela, J. Rovio, & L. Noland, M. & Mutrie, N. Kokemuksia ryhmistä. Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. & Valkonen, J. Hyyppä, H. 3 painos. Kirjoituksia opettajuudesta. Sallis, J.F., & Brown, W. Mead, G.H. Tutkimusetiikka. L. Jyväskylän yliopisto. Chicago and London: The University of Chicago Press. London: Tavistock Publications. Prochaska, J. Tuloksia ei voi yleistää tilastollisesti suomalaiseen väestöön, eikä se ole tarkoituskaan. R. London, Ontario: Fitness lnformation Technology. 2008. The transtheoretical model of health behavior change. The stories we live by. & Eskola, J. H .. 12007). 2009. Väsynyt äiti. Gergen ltoim.) Texts of ldentity. Salmi ltoim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: 15. Lehmuskallio, M. Eletty ja kerrottu kertomus. Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosina. 2011. Opetusministeriön julkaisuja 2009:18. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. L.T., Rovio, E., & Kiilakoski, T. Schein, E. Heikkinen., E. liikunta-aktiivisuuttaan edistävän perheenäidin identiteettityöstä. The healing power of expressing emotions. Studies in Sport, Physical Education and Health 120. New York: Guilford. Health education, 15 12), 32-36. American Psychological Association: Washington, 3-11. Helsinki: Kansanvalistusseura, 163-183. Helsinki: Kansainvalistusseura. 1997. Attention and interpretation. Jyväskylän yliopisto. Interventioissa liikunnallisten virikkeiden ja esimerkiksi toiminnallisten yksilöja ryhmäharjoitteiden tai -tehtävien lisäksi omasta elämästä eri tavoin kertominen voi olla ratkaisevan tärkeää. & Lieblich, A. 2000. Rovio, E., Nikkola,T., & Salmi, 0. Toimintatutkimus prosessina. Lieblich (toim.) ldentity and story. 2011. London: Routledge. Turun yliopisto. 74 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TVTKIMUSARTIKKEU • LJ1kuntasurde osana oeree-aoo oeomeena. Sociodynamic Counselling, A Constructivist Perspective for the Practice of Counselling in 21 st Century
TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ JA VAIKUTTAVUUS LIIKUNTAAN LIITTYVISSÄ INTERVENTIOTUTKIMUKSISSA JÄRJESTELMÄLLINEN KATSAUS TUULIKKI SJÖGREN, MINNA HAAPAKOSKI, SIRKKU KOSONEN, ARI HEINONEN Yhteyshenkilö:Tuulikki Sjögren. The technologies used were telephone (n= 5), computer (n= 3), mobile phone (n= 2), and combined use of telephone and cornputer (n= 2). One study suggests that paper feedback was more cost-effective than feedback based on mobile technology. Tulevaisuudessa kustannustehokkuuteen liittyvän arvioinnin tulisi olla osana tutkimusta. Asiasanat: tekr10/ogia, mobiilitelrnologia, vailwttavuus, liilwntainterventio, järjestelmällinen katsaus Sjögren T., Haapakoski M., Kosonen S., Heinonen A. Teknologiaa hyödynnetään kuntoutuksessa, terveydenhuollossa ja harrastetoiminnassa, vaikka luotettava tieto teknologian ja etenkin mobiiliteknologian vaikuttavuudesta on vähäistä. Neljässä tutkimuksessa teknologiaa/ mobiiliteknologiaa hyödyntävän ryhmän tulokset olivat parempia vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa (n=2), energian kulutuksessa (n=2), toteutuneen harjoittelun määrässä (nd) ja maksimaalisessa hapenouokyvyssä (n=l) kuin vertailuryhmässä. . Four studies reported that the groups using technology or mobile technology benefited from the use of these technologies in recreational physical activity (n= 2), energy consumption (n= 2), amount of exercise (n= 1), and maximal oxygen uptake (n= 1) when compared to the control groups. Analyysissä käytettiin "vote counung" -menetelmää, joka perustuu tilastollisesti merkitsevien tulosmuuttujien summaan. Käytetyt teknologiat olivat puhelin (n=5) tietokone (n=3), matkapuhelin (n=2) sekä puhelin ja tietokone (n=2). Literature searches of relevant research articles were conducted in Ovid MEDLINE and CINAHL databases [or ihe period extending Irorn the year 1996 until January 2012. Tarvitaan lisää RCT -tutkimuksia ennen kuin teknologiaan/ mobiiliteknologiaan perustuvia liikuntainterventioita voidaan varmemmin suositella käytettäväksi osana kuntoutusta, terveydenhuoltoa tai harrastetoimintaa. Puh. Yhdessä tutkimuksessa kirjallinen palaute havaittiin kustannustehokkaammaksi kuin mobiiliteknologiaa hyödyntävä palaute. 2013. Use of technologies and their effectiveness as depicted in intervention studies concerning physical activity of adults: A systematic review of RCT studies. Liikunta &Tiede 50 (1), 75-85. Viidessä tutkimuksessa teknologian vaikuttavuutta ei voinut erottaa intervention muusta sisällöstä. Twelve RCT studies rnet the study inclusion criteria (n= 2067, age range: 28-76 years). Tämän järjestelmällisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää satunnaisieuujen kontrolloitujen tutkimusten (RCT) perusteella teknologiaa hyödyntävien liikuntainterventioiden vaikuuavuuua. Sähköposti: tuulikki.sjogren@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT SjögrenT., Haapakoski M., Kosonen S., HeinonenA. In the future, assessment of east effectiveness should be included in the studies. Physical activity and health care professionals should have access to sufficient research-based inforrnat.ion on the effectiveness of such technologies to support their decision-making and actions. 040-7476394. A larger number of RCT studies will be needed until technology or mobile technology based physical activity interventions can be recommended with greater certainty for the use of rehabilitation, health care or recreational activities. Vote counting methods was used [or the analyses. Kahdessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden välillä ei ollut eroa. . Vertailuryhmät olivat: ei ohjausta (n=5), saman ohjaus ilman teknologiaa (n=4), eri ohjaus ilman teknologiaa (n=2), eri teknologia (n=l), sama teknologia, mutta eri ohjaus (n=l). 2013. The effect of technologies could not be separated from the other methods of intervention in five studies. Ammattilaisilla tulisi olla käytettävissä päätöksenteon ja toiminnan tukena vaikuttavuutta vertailevia tutkimuksia. Technology is used in rehabilitation, health care, and recreational act ivities, although reliable inforrnation on the effects of technology use, parucularly mobile technology use, on health and well-being is scarce. Interventioiden kesto vaihteli neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Tiedonhaussa löytyi 12 RCT-tutkimusta (n=2067; ikä/vaihteluväli: 28-76 vuotta). Teknologian käyttö ja vaikuttavuus liikuntaan liittyvissä interventiotutkimuksissa järjestelmällinen katsaus. The control groups were the following: No guidance (n= 5), same guidance but without the use of technologies (n= 4), different guidance without the use of technologies (n= 2), different technology (n= 1), the same technology but different guidance (n= l).The duration of the interventions ranged from 4 to 12 months. Liikunta & Tiede 50 (1 ), 75-85. Two studies showed no differences in recreational physical activity between the experimental and control groups. The method is based on the sum of the outcorne variables that are statisucally significant. Keywords: technology, mobile technology, the effecliveness of exercise or physical activity, a systematic review LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, TUTKIMUSARTIKKEU, Tel<nologlan kayttb blkunt81'118fVel"ltoosa 75. The purpose of this systematic review was to examine the effectiveness of iechnology based interventions on physical activuy, health, and wellbeing by Iocusing on studies ihat have used randomized controlled trials (RCTs). Tutkimusartikkeleita etsiuun Ovid MEDLINEja CINAHLtietokannoista vuosilta 1996-1/2012
Daviesin ym. Tarkempaan tarkasteluun valittiin RCT-tutkimukset. Artikkelissa on mukana kaksi liikuntainterventiota, joissa oli käytetty teknologiaa ja/ tai mobiiliteknologiaa, mutta näiden tutkimusten vaikuttavuutta ei ollut arvioitu järjestelmällisessä katsauksessa erikseen. 2011; Shorin ym. Neljässä RCT-tutkimuksessa ja yhdessä "ennen jälkeen"tutkimuksissa raportoitiin tilastollisesti merkitseviä positiivisia vaikutuksia toteutunutta harjoittelua ja vapaa-ajan fyysisistä aktiivisuutta kuvaavissa muuttujissa, kuten energian kulutuksessa, askel ien määrässä ja METminuuteissa. Lisäksi suoritettiin käsi hakua katsausten sekä yksittäisten tutkimusartikkeleiden lähdeluetteloista. 201]; Daviesin ym. Järjestelmällisissä katsauksissa harjoittelun tai vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä on käsitelty usein yhdessä muiden aihealueiden kanssa (Burke ym. Esimerkiksi Burke ym. 2011; Daviesin ym. Teknologiaan liittyvää tutkimusta on määrällisesti ja laadullisesti julkaistu eniten diabeteksen hoitotasapainon hallintaan liittyvällä aihealueella (Eysenbach ym 2004; Krishna ym. JOHDANTO Nopean teknologisen ja /tai mobiiliteknologisen kehityksen myötä erilaiset tekniset sovellukset liikunnan ohjauksessa ja seurannassa ovat lisääntyneet. 2011; Shorin ym. 2009; Liangin ym. Lisäksi kirjallisuushauissa rajoituttiin englannin-, ruotsin-, saksanja suomenkielisiin tutkimuksiin. Mela-analyysin mukaan internetin käyttö interventioissa lisäsi liikunta-aktiivisuutta, mutta vaikutus arvioitiin pieneksi. Tutkimukseen otettiin mukaan RCT-tutkimukset,joissa interventiona oli liikunta. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusartikkeleita, joissa oli käytetty teknologiaa ja/tai mobiiliteknologiaa kuntoutuksen, terveydenhuollon ja harrastetoiminnan interventiossa etsittiin Ovid MEDLINEja CINAHL-tietokannoista vuodesta 1996 alkaen vuoden 2012 tammikuun ensimmäiseen viikkoon asti järjestelmällisesti. 2011). järjestelmällisiin katsauksiin on otettu mukaan tutkimusasetelmaltaan hyvin erilaisia tutkimuksia (Burken ym. 2009) käsittelevissä järjestelmällisissä katsauksissa teknologiaperusteisicn interventioiden vaikuttavuuteen liittyvät tulokset eivät olleet yhtä johdonmukaisia kuin diabeteksen hoitotasapainon osalta. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa tavoitteena oli tarkastella teknologiaa ja/tai mobiiliteknologiaa hyödyntävien liikuntainterventioiden vaikuttavuutta aikuisilla. 2011; Daviesin ym. Myös interventioiden pitkäaikaiset vaikutukset jäivät epäselviksi. 2011),järjestelmällisissä katsauksissa ei ole arvioitu erikseen teknologian ja/tai mobiiliteknologian vaikuttavuutta (Burkcn ym. Vaikuttavuusanalyysissä käytettiin "vote counting"-menetelmää (Mohagheghi & Conradi 2004; Moseley ym. Tutkimuksen laatu arvioitiin Cochrane Handbook for Systematic Reviews of lnterventions -teoksen kolmen laatukriteerin kautta (Cochrane Handbook for Systematic Reviews of lnterventions, 2008). Laihduttamista (Burke ym. (2009) järjestelmällisessä katsauksessa oli yksi liikuntaan liittyvässä RCT-tutkimus, jossa teknologiaa sisältävän koeryhmän tulokset olivat parempia esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden ja istumisen määrässä sekä kehon koostumuksessa verrattuna kontrolliryhmään, joka sai suullisia ohjeita vastaanouokäynneillä. 2012; Krishnan ym. 2011) tai vertailuintcrvcnuon sisällön raportointi ei ole ollut riittävällä tasolla (Liangin ym. Kohdejoukko ja intervention sisältöä rajattiin niin, että tutkimus kohdistui aikuisiin ja intervention tuli olla liikuntaa (kuvio 1). Tutkimuksen luokittelu ja vaikuttavuusarvio perustui kahden tutkijan tekemään arvioon. Krishnan ym. Analyysissä huomioitiin lisäksi käytetty teknologia ja/ tai mobiiliteknologia sekä vertailu intervern ion sisältö. 2009) ja liikuntaa (Burke ym. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa oli yksi fyysiseen aktiivisuuteen ja laihdutukseen liittyvä RCT-tutkimus. Tutkimusartikkeleiden valinta perustui kahden tutkijan itsenäisesti tekemiin arvioihin. Kuviossa 1 on kuvattu tarkemmin kirjallisuushaku, tutkimuksesta poissuljetut tutkimukset sekä tähän tutkimukseen hyväksytyt RCT-tutkimukset. Yhteenvetona voidaan todeta, euä aikaisemmissa järjestelmällisissä katsauksissa on ollut tutkimusasetelmaan tai raportointiin liittyviä heikkouksia. 2011). 2009), jossa vaikuttavuuden arviointi perustui tilastollisesti merkitsevien tulosrnuuuujien yhteenlaskettuun summaan. (2011) järjestelmällisessä katsauksessa oli tutkittu mobiiliteknologiaperusteisten interventioiden vaikuuavuutta diabetesta (tyyppi l ja 2 ) sairastavien henkiöiden verensokerin hallintaan sekä laajemmin omaehtoisen hoidon tukemiseen. Teknologian ja/tai mobiiliteknologian vaikuttavuutta ei ollut arvioitu tässä järjestelmällisessä katsauksessa erikseen, vaikka arviolta kymmenessä intervent iossa oli käytetty teknologiaa ja/tai mobiiliteknologiaa. Liikunnan ja terveydenhuollon amrnau ilaiset sekä päättäjät tarvitsevat toimintansa ja päätöksentekonsa tueksi tutkimusta, jossa on selvitetty erilaisten teknologisten menetelmien vaikuuavuuua liikuntakäyttäytymiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin. 2011; Fry ja Neff 2009; Krishna ym. 2009; Liangin ym. Tupakoinnin lopettamiseen liittyviä yksittäisiä tutkimuksia niistä oli neljä. (2011) järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin yksilöllisten kirjallisten ohjeiden vaikutusta henkilökohtaisessa ohjauksessa. (2011) analysoivat 22 laihduttamiseen liittyvää tutkimusta, jossa keskeistä oli omaseurannan vaikuttavuuden arviointi. Tulokset perustuivat meta-analyysiin. Short ym. (2012) järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin 35 internet -perusteisren interventioiden mahdollisuutta lisätä fyysisen aktiivisuuden tasoa. Tutkimuksessa ei ollut kuitenkaan hyödynnetty teknologiaa. 2004; Fry ja Neff 2009), tupakoinnin lopettamista (Eysenbach ym. 2004; Krishna ym. Mobiiliteknologiaa sisältävien koeryhmien, etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavien joukossa, verensokeri n hallinta ja omaehtoinen hoito olivat paremmalla tasolla kuin kontrolliryhmissä. Järjestelmällisessä katsauksessa oli mukana artikkeleita, joissa oli käytetty internetin ja sähköpostin yhdistelmää, internetiä ja sähköposteja. 2009; Liang ym 2011) Esimerkiksi Liangin ym. Tässä järjestelmällisessä tutkimuksessa tulokset luokiteltiin kolmeen luokkaan seuraavasti:l) tutkimuksissa oli tilastollisesti merkitsevä positiinen ero yhdessä tai useammassa tulosmuuuujassa koeryhmän eduksi verrattuna kontrolliryhmään (+), 2) tutkimuksessa ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa tulosmuuu ujassa tai -muuttujissa koeja kontrolliryhmän välillä (0), 3) tutkimuksessa oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen ero tulosrnuuuujassa tai -muuuujissa kontrolliryhmän eduksi verrattuna koeryhmään (-). Krishnan ym. Käytetyt kriteerit olivat seuraavat: 1) Oliko satunnaistamismenetelmä pätevä 2) Tutkimuksen keskeyttäneiden määrä 3) Tutkimuksen kes76 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • MKIMUSARTIKKEU • Teknologian kaytto klkun:8111terventossa. Interventioiden tarkkoja sisältöjä ei ole kuvattu artikkelissa, mutta osa interventioista sisälsi ravitsemukseen ja laihduttamiseen liittyvää neuvontaa ja/tai toimintaa. järjestelmällisen katsauksen kirjoittajien mukaan koeryhmä, jonka interventio sisälsi matkapuhelimen ja tekstiviestien käyttöä, saavutti tupakoinnin lopettamisessa parempia tuloksia kuin kontrolliryhmä, joka ei käyttänyt teknologiaa. 2012; Fry ja Neff 2009; Krishna ym. 201 l; Eysenbach ym. Lisäksi analyysissa käytettiin kysymysmerkkiä (7), jos tutkimusraportista ei voitu tehdä varmaa päätelmää tuloksen suunnasta ja suuruudesta. Fryn ja Neffin (2009) järjestelmällisessä katsauksessa liikuntaan ja teknologiaan liittyviä tutkimuksia oli kahdeksan, joista seitsemän oli RCT-tutkimuksia. Muut arviot perustuivat 1-2 tutkijan arvioon. (2009) järjestelmällisessä katsauksessa tutkiuiin matkapuhelimien käyttöä terveydenhuollossa. Tutkimuksessa havaittiin, että fyysisen aktiivisuuden seuranta tehostaa laihdutusta, lisää harjoittelumäärää ja vähentää koettuja vaikeuksia harjoittelun aikana. 2009; Short ym. Keskeisemmät hakusanat liittyivät terveydenhuoltoon, kuntoutukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä kommunikatiiviseen teknologiaan (tarkemmat hakupolut ovat saatavissa kirjoittajilta). 2012; Krishnan ym
1997). 2009; Sevic ym. n=233 111 vaihe Hylätyt tarkemran koko artikkelin analyysin perusteella, n=4 ei interventiotutkirms, n=I ei liikunta interventiona. 2009). 2003; Fjeldsoe ym. n=2 KUVIO 1. Viidessä interventiossa käytetty teknologia oli puhelin (Conn ym. 2008; Rimmer ym. 2008; Napolitano ym. 2008), kolmessa tietokone/ internet ja sähköposti (Marshall ym. 2003; Prestwich ym. 2008) ja yksi tutkimus ei saanut yhtään pistettä (King ym.2008). 1997; Hurling 2007 ). keyuäneiden huomiointi tilastoanalyyseissä (intention-to-treat -periaate). 1997; Presiwich ym. Teknologiaa hyödyntävien tutkimusten kontrolliryhmien sisällöt vaihtelivat paljon. 2003; King ym.1988; Marshall ym. Ki rjal lisuushaut ( 199& l/ 20 12) Ov id M ED LJ N E, n= l56 ONAHL, n=240 11=394 1 Ovid MEDLINE 1 vaihe: Hylätyt otsikon ja abstraktin perusteella , n=135 aihe ei tutkimiksen kannalta relevantti 11 vaihe: Hylätyt koko artikkelin perusteclla,n=9 ei liikuntaa. 2009) ja vähän liikkuvat yli 60-vuoliaat (Jarvis ym. TULOKSET Tiedonhaussa löytyi 12 sisäänottokriteerit täyttävää RCT-tutkimusta (Conn ym. Kirjallisuushaku, tutkimuksesta poissuljetut tutkimukset sekä tähän tutkimukseen valikoituneet teknologiaan liittyvät RCTtutkimukset, jossa liikunta interventiona (n=12). Interventiosta kolmen kesto oli alle yhdeksän viikkoa, kolmen 9-12 viikkoa ja kuuden yli 12 viikkoa. laadullinen tutkirrus, n= 2 ei interventiotutlcirrus, n=I käyttäjälähtöinen kehittämistutlcirrus. 2010; Hurling 2007;Jarvis ym. 2007). 2008; Rimmer ym. 2008; Kinmonth ym. Tämän tutkimuksen kannalta löydettiin seuraavat vertailuryhmät: Sama ohjaus ilman teknologiaa (Conn ym. Tutkimuksen laatu oli vaihteleva (0= heikoin arvio, 3=paras arvio). 2008; Rimmer ym. n=4. 2007), kahdessa matkapuhelin (Fjeldsoe ym.2010; Prestwich ym. 2008; Kinmonth ym. 2008; Prestwich ym. 2003; Prestwich ym. 2003; King ym.1988; Kinmonth ym. Henkilöt olivat pääasiassa niin sanottuja "terveitä aikuisia" mutta neljässä tutkimuksessa tutkimukseen osallistuvat oli rekrytoitu sairaalan kautta, jolloin kohdejoukkona oli synnyttäneet äidit (Fjeldsoe ym. 1997; King ym.1988; King ym. 2008; Marshall ym. n=2 RCT --tutkirmkset, joissa liikunta ei kontrolliryhmää. 2009; Sevic ym. 2008), ylipainoiset, joilla oli liikkumiseen liittyviä ongelmia (Rimmer ym. 2003) eri teknologia (Prestwich ym. 1 /2013 , MKIMUSAATIKKEU , Tekrologlan kay1IO l11kulta1nt8l'\'effi.lOISS 77. 2003; Sevic ym. 2009), ei ohjausta (Fjeldsoe ym. 11=1 ONAHL 1 n= 17 1 1 vaihe: Hylätyt otsikon ja abstraktin perusteella. 2003; Napolitano ym. Teknologiaa hyödyntävien liikuntainterventioiden vaikuttavuuden analyysissa havaittiin, että neljässä RCT-tutkimuksessa (Conn ym.2003; King ym.1988; King ym. 2007; Jarvis ym.1997; Marshall ym. 2007 ), eri ohjaus ilman teknologiaa (King ym. 2003; Napolitano ym. Teknologiaa hyödyntävien liikuntainterventioiden pituus vaihteli neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. 2008) teknologiaa/mobiiliteknologiaa hyödyntävän ryhmän tulokset olivat parempia ohjatun harjoittelun määrän toteutuksessa (n=l), muun vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrässä (n=2), energian kulutuksen tasossa (n=2) ja maksimaalisessa hapenottokyvyssä kuin saman tutkimuksen vertailuryhmässä (sama ohjaus ilman teknologiaa, n=2, eri UI KUNTA & TIEDE 50. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat seitsemässä RCT-tutkimuksessa Yhdysvalloista, kolmessa Isosta-Britanniasta ja kahdessa Australiassa. 2010), vähän liikkuvat aikuiset, jotka kuuluivat diabeteksen riskiryhmään (tyypin 2 diabetesta lähisuvussa) (Kinmonth ym. Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä naisten keskimääräinen osuus oli 73 prosenttia (vaihteluväli 43-100%). n= 1 interventiona, n=l2 Katsausartikkelit, n=6 kirjallisuushaku, n=7 Käsihaku, 11=6 1 Kaksoiskappaleet. 2003), viisi tutkimusta yhden pisteen (Conn ym. n= 1 anikkeli kertoi tulevasta rutkirruksesta. 2008; Rimmer ym. 2003; King ym.1988; Kinmonth ym. Kriteereissä käytettiin arviointia: kyllä, ei, ei mainintaa. Laatuarvioinnissa kolme tutkimusta sai kolme pistettä (Fjeldsoe ym.2010;Rimmer ym.2009; Sevic ym.2007), kolme tutkimusta kaksi pistettä (Hurling ym. 2008) ja kahdessa puhelimen ja tietokoneen yhteiskäyttö (Jarvis ym. 2003; King ym. Laadun kokonaisarvioinnissa on käyieuy kyllä pisteiden summapistemäärää (minimi-O, maksimi= 3). 2008; Napolitano ym. RCT-tutkimuksissa oli tutkittavia yhteensä 2067, joiden keskiarvoon perustuva iän vaihteluväli oli 28-76 vuotta. 2008), sama teknologia, mutta erilainen ohjaus (Prestwich ym. 2010; Hurling 2007;Jarvis ym
Tutkimus/ tavoite/ Koeja kontrolliryhlntervention kuvaus Vertailuryhmän lnterventiossa Koeja vertailuryhmän Kokonais-arvio laatu män koko / maa luokitus käytetty tekvertailu teknologian vainologia ja/ Tilastollisesti merkitsevä ero kutuksesta (+/0/tai mobiilitekja tutkijoiden vaikuttavuuden /?)*) nologia arvio (+/0/-/?I *) King ym n= 52 lntervention kesto: Sama ohjaus Puhelin lntervention jälkeen (6kk) ryhTeknologiaa hvö(1988) 1: 29 6 kk ilman teknologiaa (phone) mien välillä ei ollut eroa. 78 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUTKJMUSARTIKKELI • Teknobgian kaY,tO ~1kU!ltamtervenl!Olssa. c) Ne naiset, jotka liikkuivat siko viikoittainen vähiten alkumittauksissa (ei teknologiaperusSeuranta: kävelyä) lisäsivät viikoittaisia tainen kontakti yhkävelyminuutteja eniten. Maksimaalinen hapenot+ 3) lntertion ta treat tokyky -analyysi ei mainintaa 12: Sama harjoittep= ns (6 kk) luohjelma. jonka harteknologiaa lun hyväksymistä ja Naisia 50 % taan liittyvä puhelinjoittelua tuettiin puhelinkonylläpitoa. hyödyistä ja ohjeet, Tutkijst» miten aloittaa kävelyEi voida sanoa, oliharrastus. 3) lntention to treat liikkuvia yli 60-vuotiketieteellinen hoito ja heen alimmalla tasolla (1/5) -analyysi: Kyllä aita. Maa: USA tyneitä säännöllisen a) Koko ryhmässä: oli vaikuttavampaa Osallistujat: liikkumiseen, kuten p= ns niillä naisilla, joilla Laatu: 2/3 kävelyyn (viikoittainen TutkijatO liikunnan määrä 1) Satunn. dyntävä intervenK23 tion on vaikuttaTavoite: Arvioida 11: Ohjeet kesiraskaaTutkimuksesta 12 kk seurannassa maksivampaa kuin sama strategioita, jotka Ikä 49 seen kotiharjoitteluun. teknologiaperusliikunnallisessa intervähän liikkuvia ikääntainen interventio ventiossa. muutosva i hema 11 i p<0,02 (viisi muutoksen tasoa) Iutkijet» . K touch -tone sai tavanomaista lääketienen hoito. kontakti (keskimäärin takteilla verrattuna ryhmään, Teknologian posiMaa USA 10 kontaktia. Tutkijat+ Molemmat ryhmät: Harjoittelun määrä (6 kk) Alussa 30 min ahP= ns jeistus Tutk1jat.O Seuranta: 12kk lntervention strategia: ltseohjattu käyttäytymisstrategia Jarvis ym. TAULUKKO 1. mutta ei p<0.005 (12 kk) puhe I inkontakteja. 12 parempi ryhmässä. 5min/ jotka eivät saaneet harjoittetiivinen vaikutus **) Laatu: 1/3 kontakti) lun tueksi puhelinkontaktia voidaan erottaa 1) Satunn. Vähän K: Tavanomainen lääalkumittauksissa muutosvaiuksissa alhaisin. tiosta 2) Keskeyttäneet: sekä siihen liittyvä tuki 6 kk.n = 8 /12 kk, n = 3 ja ohjaus. Ei lääketieteelohjaus (ei ole kuvattu tapahtui parannusta muutosTulokset peruslisiä estetä kävelyyn tarkemmin sisältöä) valmiudessa liikuntaan kohtuvat teknololiittyen distuvissa asenteissa (1-4, 1 giaperustaisen Molemmat ryhmät = pohdinta, 4 = ylläpito) intervention ja ei saivat kirjallisen ohjauksen vertamateriaalin kävelyn p<0,05 ukseen. n= 52 lntervention kesto: Tavanomainen Puhelin ja Interaktiivista kommuniteknologiaperus(1997) 1: n= 20 3 kk ohjaus (ei ohjaustietokone kointia käyttävien ryhmässä tainen interventio Kn=32 ta fyysisen aktiivisuuden taso oli kaikkia tutkittaTavoite: Käyttää inIkä l:lnteraktiivinen Koehenkilöt: (kävelyminuutit / vko) ei ollut via tarkastellessa teraktiivista telekom1 66 matkapuhelin ja tietoTutkimuksesta Matkapuhelin intervention jälkeen suurempi yhtä vaikuttavaa munikointi tekniikkaa, K 67 konekommunikointi, analysoidut ver(telephone kuin vertailuryhmässä, joka kuin tavanomaitutkia tekniikan käyjonka tavoitteena oli tailut: 1 verr. kuvattu.: Ei Osallistujat: Terveitä Aiheet: LiikuntainterHarjoittelun määrässä ei ollut muusta intervenmainintaa miehiä ja naisia vention toteutuminen eroa ryhmien välillä. analysoidut vermaalinen hapenottokyky oli interventio ilman parantavat harjoitteHarjoittelun seurantailut: 11 verr.. Liikuntaan liittyvien RCTtutkimusten tavoitteet, tutkittavat, koe· ja vertailuryhmien sisältö ja laadun arviointi sekä teknologiaan ja/tai mobiiliteknologiaa sisältävän intervention vaikuttavuus (p· arvot ja p-arvoihin liittyvä "vote counting" luokittelu). kuvattu Ei Osallistujat: Rekkontakti) tai asenne liikunmainintaa rytoitu sairaalan b) Niillä naisilla, jotka olivat taa oli alkumitta2) Keskeyttäneet: n = potilaista. mutta tettävyyttä ja vaikusta Naisia: 76% rohkaista ja motivoida keypad) teellistä hoitoa. tä tehokasta kuin lntervention teoria: muuten toteutettu Transteoreettinen Kävelyminuutit / vko ohjaus
K: Liikuntaan motivoinilman teknologiaa. Tutkijat: . tö oli sama, mutta kirjallisia ohjeita. Seuranta: Yhdistelmäohjaus ei ollut tehokkaampaa, lntervention teoriat: kun sitä verrattiin Transteoreettinen yksittäisiin ohjaustamuutosvaihemalli poihin. n= 190 lntervention kesto: Sama interventio Puhelin (Phone) Puhelinja kirjekontakTeknologiaa hvö(2003) 3 kk ilman teknologiaa tit (esim tiedotuslehti) dyntävä intervenRyhmien kokoja ei saavuttivat harjoittelution on vaikuttaTavoite: Verrata eriole mainittu 1 1) Motivoiva haasTutkimuksesta analytavoitteen ja lisäsivät vampaa kuin sama laisten interventioiden tattelu ja viikoittaiset soidut vertailut: fyysisen aktiivisuuden interventio ilman vaikutuksia toiseen Ikä muistutukset puhe11 ja l 3verr. mutta ei viiecke PA. sissa inaktiivisten -analyysi Ei Osallistujat: naisten tuloksissa Yliopiston työnteKokona isakti ivisu us oli erisuuntaisia kijöitä p= 0,04 tuloksia. 53 % vat inaktiivisia alkutiKyllä K:50 % Seuranta :lanteessa lisäsivät itse 2) Keskeyttäneet: raportoitua liikunnan Alaryhmäanalyyn= 12 +5 Maa Australia lntervention teoria: Ei määrää kirjallisten sissa alkumittauk3) lntention ta treat mainintaa ohjeiden ryhmässä. haastattelua aktiivisuus (Houston >60-vuotiaat, kyky Physical Activty Scale kävellä ilman käveK ): Ei motivoivaa 0-7) lyapuvälineitä, ei haastattelua eikä viip = 0,03 säännöllistä liikunkoittaisia muistutuksia Tutkijat:+ taharrastusta Lisäksi kaikki osallisMotivoiva haastattelu tuivat ryhmätoiminei vaikuttanut tuloksiin taan ja kahteen yksip = 0,75 lölliseen käyntikertaan Tutkijat. Laatu: 2/3 Naisia 51 % ti, kirjalliset ohjeet a) Henkilöt. K p= 0,52 intervention sisältioon, jossa käytettiin K43 Tutkijat. jotka oli1) Satunn. Sosi okogn iti ivinen p = 0,56 teoria Tutkijat: Suunnitellun käyttämisen teoria Marshall ym. kuvattu: l. n=655 lntervention kesto: Sama ohjaus ilman Tietokone Ryhmien välillä ei ollut Teknologian käyttö (2003) 1 n=327 8 vko teknologiaa (Internet) eroa itse raportoidussa interventiossa ei K328 liikunnan määrässä eronnut vertailuTavoite: Verrata tek1 Liikuntaan motivoinTutkimuksesta analyryhmän tuloksiin nologiaa hyödyntävän lkä43 ti, ohjeet nettisivussoidut vertailut: Kokonaisakti ivisuus verrattuna, jossa interventiota interven143 tolta. b) Henkilöt, jotka olivat inaktiivisia alkutilanteessa vähensivät itse raportoitua isturniseen käytettyä aikaa i nterne tpe rus tai sessa ryhmässä Kokona isakti ivisuus P= 0,03 Tutkijat.+ LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. 12 verr.I3 Laatu: 1/3 K 2) 76 1 2): Motivoiva haasHarjoittelumäärä (Ba1) Satunn kuvattu.: tattelu. 1 verr. interventioon tai 11)75 limella tai lähetty 12 ja K ryhmiin, joilla tätä kontrolli-ryhmään 12) 75 materiaali kontaktia ei ollut. + K 1)74 11 verr. tasoa, verrattuna teknologiaa. TUTKIMUSAATIKKELI · Teknologian käytlö l11kuntainterveit101ssa 79. Conn ym. harjoittelun Kyllä Naisia, n= 190 koittaisia muistutuksia määrä / vko x rninuu2) Keskeyttäneet: ei (100 %) tit/ harjoittelukerta) mainittu 1 3) Viikoittaiset rnuisp = 0,04 3) lntention ta treat Maa USA tutukset puhelimella Tutkijat.+ -analyysi: ei mainittu tai lähetty materiaali, Osallistujat: mutta ei motivoivaa Kokona i sfyysi nen Iäkkäät naiset
Napolitano ym n= 65 lntervention kesto 12 vko Ei ohjausta Tietokone lnterventioryhmässä teknologia(2003) 1 n= 30 (Internet) motivaation taso ja fyyperustainen K:n= 35 1: Fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät Tutkimuksesta sinen aktiivisuus oli suuinterventio on Tavoite: Verrata tekverkkosivut ja viikoittaiset fyysiseen analysoidut rempaa, kuin ei ohjausta vaikuttavamnologiaa hyödyntävää Ikä 43 aktiivisuuden teemoihin liittyvät vertailut: saaneessa ryhmässä. paa verrattuna interventiota Naisia, n= 56 (86%) sähköpostikontaktit. perustainen 3) lntention to treat Kohtuukuormittava liikontakti yhtä -analyysi: Ei kunta minuutteina tehokasta kuin 1 kk p<D,05 (+) muuten toteuTutkijat.+ tettu ohjaus. kuvattu: "terveitä", Mittaukset: 1 kk ja 3 kk sivujen käyttö Ei mainintaa ei aktiivisia 3kk p<D.01 (+) ja viikoittainen 21 Keskeyttäneet: lntervention teoria: SosiokognitiiviTutkijat.+ teknologia1 kk.n = 6+3 3kk.2+2 nen teoria. Motivaation taso liiKoeasetelman kontrolliryhmään. odotuslistalla olevaan Naisia: kontrolliryhmään. Graafinen esitys 1 verr. n= 77 lntervention kesto: Ei ohjausta Tietokone lnterventioryhmässä teknologia(2007) 1 n=47 3 vko alkumittaus, 9 vko interventio (Internet) vapaa-ajan fyysinen perustainen K n=30 Tutkimuksesta ja matkaaktiivisuus ja kohtuuinterventio on Tavoite: Verrata 1: Internetin ja matkapuhelimen analysoidut puhelin kuormittava liikunta vaikuttavamteknologiaa hyödyntäIkä 40 käyttöön perustuva fyysisen aktiivivertailut: yhdiste!sekä kehon koostumus paa, verrattuna vää interventiota suuden ohjelma 1 vert K mä parantuivat verrattuna ei ohjaukseen. 3kk p = ns (Dl 7 Tutkijat D Kävelyaika minuutteina 1 kk p<D,001 (+) Tutkijat.+ 3kk p<D.05 (+) Tutkijat.+ Hurling ym. kontrolliryhmään 1: 64 % K: ei interventiota (odotuslista) Koeasetelman K: 70 % Kiihtyvyysanturimittaukperusteella ei Laatu: 2/3 Seuranta: siin perustuvat mittaukvoida sanoa, 1) Satunn. BMI b) vapaa-ajan fyysinen toteutettu 19-30 kg/m2 aktiivisuus ohjaus p = 0,02 Tutkijat.+ 7 Itse raportoitu liikunta: a) kohtuukuormittava liikunta p = 0,03 Tutkijat.+ b) voimakkaasti kuormitlava liikunta p = ns Tutkijat. K ei ohjaukseen odotuslistalla olevaan toteutuneesta liikunnasta. Maa USA kuntaan perusteella ei Osallistujat: sairaaK: Ei interventiota (odotuslista) 1 kk p<D,5 voida sanoa, Laatu: 1 /3 lan työntekijöitä, Tutkijat.+ olisiko verkko1) Satunn. kuvattu: Maa: Iso-Britannia set (MET min / vko) olisiko interneEi mainintaa Teoria: ei mainintaa teoriasta, mutta a) Kokonaisfyysinen tin ja matkapu2) Keskeyttäneet: Osallistujat: rekrytoimintatapa on kuvattu sanallisesti aktiivisuus helimen käyttö n=D toitiin puhelintutkip = ns yhtä tehokasta 3) lntention to treat muksen asiakkaista, Tutkijat kuin muuten -analyysi: Kyllä ei aktiivisia. Istuminen: kokonaisaika, yhteensä p = 0,03/ viikolla p = 0,08/ viikonloppuna p = 0,04 Tutkijat.+ Kehon koostumus: "rasvaprosentti": P= 0,04 Tutkijat.+ 80 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Teknologian kavtto l11kuntarnterventossa
kuvattu: Ei annettiin standardi giankulutus (p = 0,05) tiosta mainintaa Maa: USA liikunnan lisäämiseen Iutkijet:« 2) Keskeyttäneet: Osallistujat: rekliittyvä koulutusma+ Ei mainintaa rytoitiin lehtien teriaali ja ohjattiin Energiankulutus koh3) lntention to treatkautta, askelmittarin käyttö. TVTKIMUSARTIKKEU · Teknologla'l käytto llkuntanter.-enooissa 81. Sevic ym. tuukuormittavassa fyyanalyysi: Ei mainintaa, >50-vuotiaita, ei sisessä aktiivisuudessa ei voi arvioida fyysisesti aktiivisia, K: Standardi liikunnan p<0,003 "terveitä" lisäämiseen liittyvä Iutkijet:» kirjallinen koulutusmateriaali Seuranta Näkökulma: Sosiokognitiivinen LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. 12 lisempaa toimintaa, jos interventio, jossa teknolog iaperustaisen 11) 45 sissa materiaalia, jossitä verrattiin ryhmään, käytettiin kirjallisintervention kustan12) 43 sa kuvattiin tutkimukjoka sai palautteen ta palautetta nusvaikuttavuutta. interventio ilman vention vaikutusta 1 61 voitteena oli fyysisen 1 vert. kuvattu: 11): 85 % raskasta liikuntaa) ja Kyllä 12)75 %: ohjeita, miten tavoite 2)Keskeyttäneet: K 86 % voidaan saavuttaa. K 45 sen liikuntamäärän puhelimen välityksellä. tavoite (5 päivänä/ 30 Laatu 3/3 Naisia: min. vähintään keski1) Satunn. n= 37 lntervention kesto: Eri ohjaus ilman Tietokone lnterventioryhmässä viiTeknologiaa (2008) 1 n= 19 8 vko teknologiaa (kämmentietokoittainen aktiivisuus oli hyödyntävä interK n= 18 kone) suurempaa kuin kirjailivention on vaikutTavoite: Arvioida tieto1: Tietokoneavusteinen Tutkimuksesta sen koulutusmateriaalin tavampaa kuin eri koneperusteisen interIkä: ohjelma, jonka taanalysoidut vertailut: saaneen ryhmässä. n= 239 lntervention kesto: Sama ohjaus ilman Puhelin (phoOsallistujien aktiivisen Teknologiaperus(2007) 11) n= 80 12 kk teknologiaa ne) elämäntyy lin saavuttainen interventio I2)n=8 1 tamisessa interventio, on kustannusteTavoite: K 78 Molemmat ryhmät: Tutkimuksesta analyjossa sai palautteen hokkuudeltaan Arvioida ei kasvokInterventioryhmät 1 ja soidut vertailut: kirjallisesti, oli taloudelheikompaa kuin kain tapahtuvan ja Ikä 2 saivat alkumittauk11 verr. Naisia: misen kannustaminen. K teknologiaa standardiin inforK:60 aktiivisuuden seura nta Fyy sisen aktiivisuus mimaatioon saaneisiin ja aktiivisuuden lisäänuutteina (p = 0,048) Teknologian pesikontro lleihin. n=O 3) lntention to treat Maa USA Lisäksi interventio-analyy si: Kyllä Osallistujat: ryhmiltä 1 ja 2 selviterveitä, mutta tettiin säännöllisesti vähän liikkuvia liikunnan määrää, motivaatiota ja pystyvyy den tunnetta (Palaute luotiin tietokoneen avulla) 11 ): Sai palautteen selvityksistä puhelimella (kontakti puhelimella) 1 2) Sai palautteen kirjallisena (kontakti postitse) K: Sai palautetta, mikä ei liittynyt liikuntaan Seuranta: 6 kk ja 12 kk Teoria: Sosiokognitiivinen teoria, transteoreettinen muutosvaihemalli King ym. Tutkijat.'+ tiivinen vaikutus 1:42 % voidaan erottaa Laatu: 0/3 K:44 % Lisäksi ryhmäläisille Keskimääräinen enermuusta interven1) Satunn
(2008) n= 155 lntervention kesto: 4vko Sama teknoMatkaTeknologia perusta is issa Teknologiaa logia, mutta puhelin interventioryhmissä 12 ja hyödyntävä interTavoite: 11) n= 29 11) Ryhmäläiset lukivat motivaatioerilainen ja teksti3) ei ollut tilastollisesti vention on vaikuttaTestata voidaanko 12) n= 29 teoriaan pohjautuvan tekstiviestin ohjaus viestit merkitsevää eroa, jos vampaa kuin sama tekstiviesteillä vah13) n= 31 ja sen jälkeen heitä pyydettiin täyt11 verr.ja 12 (Mobile tuloksia tarkasteltiin pääinterventio ilman vistaa liikuntakäytK1) n= 31 tämään, miten he aikovat toteuttaa ja 13 phone and vaikutuksien kautta. kontrolliryhmään (K1 ja löiden, jotka käytei liikkunut ollenK2). KI Ja K2 1 nterventioryhmässä. 11.12 ja 13 sa havaittiin. Lisäksi tekstiviestin lukemisen Ei ohjausta sages) Tutkijat: AlaryhmäanalyysisLaatu: 1/3 Ikä 24 jälkeen heitä pyydettiin päättämään. liikuntamuistutuksen 13) molempia teknolon= 1 Maa: Iso-Britannia tapahtui itseraportoidun giamahdollisuuksia, 3) lntention to treat 12) Ryhmäläiset lukivat motivaatiokohtuukuorm ittavan niin näiden käyttäji-analyysi: Ei Osallistujat: teoriaan pohjautuvan tekstiviestin liikunnan määrän Iien liikunnan määrä YI iopisto-opiskeja sen jälkeen heitä pyydettiin täytsääntymistä (p=O 02) oli suurempaa kuin lijoita, tämään, miten he aikovat toteuttaa verrattuna yhdistettyyn vain niiden henkiosallistujista 40 % liikuntaan liittyvän aikomuksensa. K1) Ryhmäläiset osallistuivat vain motivaatiomittauksiin. Kaikki ryhmät: kaikille osallistujille postitettiin esite, jossa kerrottiin liikunnan lisäämisen hyödyistä Seuranta: lntervention strategia: Itsesäätelyn strategiat Prestwich ym. ne henkilöt, jotka mainintaa Naisia: 58 % limeen viesti, joka muistuttaa heitä jossa osallistujat saivat käyttivät hyväkseen 2) Keskeyttäneet: liikunnasta. teknologiaa täytymistä Kl)n=34 liikuntaan liittyvän aikomuksensa text mes. Vastaavia tuloksia tivät vain liikunnan kaan. sekä tämän jälkeen kuukausittainen tiosta. 12 Laatu: 1 /3 1 2): Puhelimeen perustuva intervenverr. Kinmonth ym n= 365 lntervention kesto 1 vuosi Eri ohjaus Puhelin Ei ryhmien välistä eroa Enemmän teleolo12008) 1 1) n= 120 11 ): Henkilökohtaiset tapaamiset ilman tekno(Phone) fyy sisessä aktiivisuudessa giaa hyödyntävä 12)n= 124 kotona (neljä tunnin mittaista kologiaa p>0,53 interventio ei ole Ta voite Arvioida K n= 121 tikäyntiä ja kaksi 15 min mittaista Tutkijat vaikuttavampaa käyttäytymiseen tukipuhelua intervention intensiiviTutkikuin enemmän kasliittyvän intervention Ikä 41 sessä vaiheessa sekä tämän jälkeen muksesta vokkain tapahtuvat tehokkuutta liikunnan Naisia: 62 % kuukausittainen 30 min mittainen analysoidut ohjaus tai postitse lisäämisessä. K Teknologian vai1) Satunn. menetelmiä käyttävän ryhmän ( 1) tarkastelussa Seuranta: havaittiin, että muistutusviesti lisäsivät liikunnan Teoria: Kaikissa ryhmissä käytettiin määrää IP= 0,03). Tutkijat Kontrolliryhmät yhdisteltiin a) Molempia teknologisia analyysissa. kuvattu Ei Osallistujat: tio (neljä 45 min puhelua ja kaksi kulusta ei voida mainintaa Rekrytointi yleis15 min mittaista tukipuhelua interselvästi erottaa 2) Keskeyttäneet: lääketieteiden vention intensiivisessä vaiheessa muusta intervenn=8/n=12/n=13 vastaanotolla. tiin erottaa muusta Tutkijat+ interventiosta. sen jälkeen heitä pyydettiin päättäliikunnan toteuttamiseen mään, milloin heille lähetetään rnatliittyvä suunnitelmia 12) Teknologian positiikapuhelimeen viesti, joka muistuttaa (p=0,046) vinen vaikutus voiheitä liikunnasta. Edellä kuvatut muutokset + olivat samansuuntaisia K2) Ryhmäläiset lukivat matkapuheryhmässä. jossa käytettiin limestaan motivaatioviestin, joka oli molempia menetelmiä (1) muotoiltu käsittelemään suojelumo(p=0,08). Maa: Iso-Britannia -11 verr. että 1) Satunn kuvattu.: Ei milloin heille lähetetään matkapuheverr. tivaatioteorian jokaista osatekijää. 3) lntention to treat Vähän liikkuvat postin kautta tapahtuva kontakti -analyysi: Ei aikuiset, joilla oli vuode loppuun). K:Lyhyt neuvonta alussa. sukuriski diabetekseen. seurantapuhelu vuoden loppuun) vertailu: lähetetty esite. suojelumotivaatioteoriaa (Protection Iutkijet:« motivation theory, Rogers, 1975) 82 LIIKUNTA & TIEDE 50 • t/2013 • TVTKlMUSARTIKKEU • Tekr'ologan kaytto Wo..i1taln!erventlOISSa. 1 3) Ryhmäläiset lukivat motivaatiooli myös ryhmässä, jossa suunnitteluun liittvteoriaan pohjautuvan tekstiviestin ja osallistujat kirjasivat vää toimintoa
Osallistujille oli nimetty Kesto (min / vko) halukkaita osaltukihenkilö, jolle he lähettivät kaksi (p = 0,05) listurnaan termatkapuhelinviestiä / vko. Lisäksi eri ohjaus tuvan ryhmän tulokset. tuva interventio K 59 osallistujat saivat käyttöönsä työkaluilman teknologiaa Laatu 3/3 pakin ja heille lähetettiin kuukausittain 11 verr. Rimmerym. n= 92 lntervention kesto: 6 kk IutkirnukPuhelin Korkean tuen ryhmän osalTeknologian käyttö (2009) I1)n=31 sesta ana(phone) listujien terveyteen liittyvät ryhmätoiminnssa 12) n= 31 1 1) Matalan tuen ryhmä lysoidut tulokset on tehokkaampaa Tavoite: Testata yksiK:n= 30 Osallistujat osallistuivat viikoittaiseen vertailut: (puhelin ja ryhmä) olivat kuin teknologian löllistä puhelinteknopuheli nneuvottelun terveydenhuollonparempia kuin matalan tuen käyttö yksilöllisessä logiaan perustuvaa Ikä henkilökunnan kanssa. = verrattuna **)Laadunarviointi: 1) Oliko satunnaistamismenetelmä pätevä. K short ohjausta ja neuvontaa. Tutkijat+ Seuranta: Kesto (min / vko) (p = 0,006) Teoria: Sosiokognitiivinen teoria Tutkijat *)+Tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus koeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään; ei vaikutusta, eli koeja kontrolliryhmässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa negatiivinen vaikutus, eli tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus koeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään,. erottaa teknologiaa nologisen laitteen käytön opettelun. raportin perusteella ei voitu tehdä selvää johtopäätöstä I= Interventioryhmä; K= kontrolliryhmä; ns= ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa; vko= viikko; verr. Fjeldsoe ym n= 88 lntervention kesto: 12 vko Ei ohjausta Matkapulnterventioryhmässä kohTeknologiaa hyö(2010) 1: n= 45 helimen tuullisesti tai voimakkaasti dyntävä interventiK:n= 43 1: Interventioryhmä Tutkitekstikuormittava fyysinen akon oli vaikuttavamTavoite: Arvioida Kolmen kerran ohjaus sisälsi liikunnan muksesta viestit ( tiivisuus oli korkeammalla paa kuin ei ohjaus. Kaksi 1) Kohtuullisesti tai voimakKyllä K: 100 % kontaktia tapahtui henkilökohtaisena takaasti kuormittava fyysinen . TukihenkiTutkijat.·+ veyteen liittyviin löiden tehtävänä oli tukea tavoitteiden projekteihin saavuttamisessa. 3) lntention ta treat Osallistujat: Frekvenssi (päivät/ vko) -analyysi Kyllä Synnyttäneitä Lisäksi osallistujat saivat viikoittain (p = 0,02) naisia (<12 kk 3-5 yksilöllistä matkapuhelin viestiä Tutkijat.+ synnytyksestä), sekä 11 tavoitteiden tarkasteluun liitjotka olivat tyvää viestiä. kuvattu: 1:100 % suunnittelussa ja seurannassa. 12 Painoindeksi (p<0.1) 1) Satunn kuvattu.: Naisia: tiedote. message muusta intervenLaatu: 3/3 Naisia: Laitetta hyödynnettiin oman harjoittelun service) tiosta 1) Satunn. K Fyysisen aktiivisuuden . IvökalupakTutkijat.+ ki sisälsi mm. Neuvottelun Sama ryhmän tulokset (puhelin) neuvonnassa tai intervention vaiku11) 59 tarkoituksena oli suunnitella ja ylläpitää teknologia, tai vain ohjaukseen perusohjaukseen perustusta. Osallistujat eivät saanee muuta valmennusta. 2) Tutkimuksen keskeyttäneiden määrä 3) Tutkimuksen keskeyttäneiden huomiointi tilastoanalyyseissä (intention-to-treat -periaate) Lähde: Cochrane Handbook for Systematic Reviews of lnterventions (2008). matkapuhelinviesIkä lisäämiseen liittyvän kirjallisen mateanalysoitu Mobile tasolla kuin kontrolliryhtien vaikutusta ja 128 riaalin, liikuntatavoitteen asettaminen vertailu: telephone män, joka sai minimaalista Tuloksista ei voida käytettävyyttä K: (tavoite 6kk) sekä interaktiivisen tek1 vert. Seuranta: lntervention teoria: Ei mainittu. giaa Tutkijat+ interventiosta Maa: USA Lisäksi he osallistuivat kuukausittain 11 verr K 3) lntention ta treatOsallistujat: harjoittelua tukevan ryhmäohjauksen, 12 verr. Disability Scale (PADS) kumisen ongel(p<0,5) mia, ylipainoisia K) Tietoon perustuva ryhmä (BMl>27kg/m2) Lääkäri suositteli liikuntaa, osallistujat 11) alentui 39 % saivat tietoa sisältävän esitteen liikun12) lisääntyi 30 % nasta ja työkalupakin liikuntaohjelman K) lisääntyi 13 % aloittamista varten. 11) alentui 7.4 % Tuloksista ei voida Kyllä 11) 94 % Eri ohjaus 12) lisääntyi 0,2 % selkeästi erottaa 12)94 % 12) Korkean tuen ryhmä ilman K) lisääntyi 1,6 % teknologian vai2) Keskeyttäneet: K: 97 % Osallistujat saivat saman ohjauksen teknolokutusta muusta n=8 / n=3 / n=3 ja neuvonnan kuin interventioryhmä 1. 12) 59 liikuntaohjelmaan osallistumista. 2) Kävelyharjoitus: K: Minimaalinen kontakti Frekvenssi (päivät/ vko) Ei ylimääräistä kontaktia tai huomi(p = 0,01) ointia. analyysi Kyllä potilaita, itse jonka tavoitteena oli antaa tukea ja määrä (Physical activity and raportoituja liikrohkaisua. LIIKUNTA & TIEDE 50 · 112013, TUTKJMUSARTIKKEU • Teknologlan käyttö ~ikuntaintEWVe<1tlOlssa 83. 2) Keskeyttäneet: Maa: Australia paamisena ja yksi puhelimen välityksellä aktiivisuus: n=5/n=11 (6kk tavoitteiden tarkistus). askelmittarin, päivittäisen liikkumisen seurantalomakkeen ja ohjeet sykkeen seuraamiseen
20 l l; Eysenbach ym. 2007; Jarvis ym.1997; Napolitano ym. Nämä ovat menctelrnällisiä parannuksia aikaisempiin järjestelmällisiin katsauksiin verrattuna (Davies ym. Davies ym. 2011 ). 20 l l; Davies ym 2012; Fry ja Neff 2009; Krishna ym. 2007) teknologiaa sisältävää ohjausta verrattiin kontrolliinterventioon, jossa oli " sama ohjaus ilman teknologiaa". Journal of Medical Internet Research 9121, 1-13. 2003. Jarvis, K. (1988) tutkimuksessa keski-ikäisten miesten ja naisten maksimaalinen hapcnouokyky parantui 1 ml/kg/min (32 / 3 l) ja Connin ym. Oliveira, 8. Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa sekä harrastctoi min nassa , vaikka aikaisempien järjestelmällisten katsausten ja tämän järjes1elmällisen katsauksen perusteella luote11ava tieto teknologian ja mobiiliteknologian vaikuttavuudesta terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelussa on melko vähäistä. 2009; Shon ym. International Journal of Behav,oural Nutntion and Phys,cal Activitv 9, 52-104. Kingin ym. Women·s Health 7 11), 24-29. Powell, J. 2008. 2011; Eysenbach ym. Haskell, W. Tämän järjestelmällisen katsauksen vahvuutena oli, että analyysiin otettiin mukaan vain RCT-tutkimuksia. fmaner/pdf (14.1220121 Conn, V. Vandelanotte, C. 2004; Fry ja Neff 2009) ja tupakoinnin lopettamisessa (Eysenbach ym. & Marshall, AL. 2010. Tällaisen vertailuasetelman avulla voidaan selkeimmin erottaa teknologian ja/ tai mobiiliteknologian vaikutus intervention muusta sisällöstä. Spence, J. 2007. Self-monitoring in we,ght loss: a systernanc review of the literature. (2003) tutkimuksessa ikääntyneillä naisilla viikoittainen harjoiuclu lisääntyi 25 minuuttia (37/ l2). Catt, M. MobileMums: A Randomized controlled trial of an SMS-based physical activity intervention. Castro, C. Hurst, T. 2009) ei ole käytetty li ik unt airuerveru iota itsenäisenä menetelmänä, joten tämän katsauksen ja edellä mainittujen katsausten tuloksia ei voida verrata keskenään. Cochrane Book Series Edited by Julian PT Higgins and Sally Green. 2003; Rimmer ym.2009) teknologian vaikuttavuutta ei voinut erottaa selkeästi intcrvcru io n muusta sisällöstä. Rizo, C. Pro84 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 t2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Teknologian kaytto ~1kuntJmterventK>1SS,1. Fjeldsoe, 8S. Taulukossa l on kuvattu tarkemmin järjestelmällisen katsauksen liikuntaan liittyvien RCT-tutkimusten tavoitteet ja laadun arviointi, tutkittavat henkilöt, koeja vertailuryhmien sisältö sekä teknologiaan ja/tai mobiiliteknologiaa sisältävän intcrvcnuon vaikuttavuus. BMJ 328(74491, 1-6. & Cullinane, P. Minor, M & Mehr, D. 2003) vapaaajan fyysisen aktiivisuuden välillä ei ollut ryhmien välistä eroa (eri ohjaus ilman teknologiaa, n;l, sama ohjaus ilman teknologiaa, n;J)_ Yhdessä RCT-tutkimuksessa (Sevic ym.2007) palauuccn antaminen kirjallisesti todettiin kustannustehokkaammaksi kuin mobiilucknologtaa hyödyntävä palaute (sama ohjaus ilman teknologiaa, n;l). Using ,nternet and mobile phone technology to deliver an automated phys,cal act,v,ty program: randomized controlled trial. & Sodhi, J. Näissä edellisissä t ut kirnuksissa vertailuryhmänä oli sama ohjaus ilman mobiiliteknologiaa. Meta-analys,s of internet-delivered mtervennon to ,ncrease phvsical activrtv levels. Miller, YD. Tulevaisuudessa tulisikin kiinni11ää huomiota enemmän tulosten kliiniseen merkittävyyteen, 1utkimustulosten sovellettavuuteen sekä kustannusvaikuttavuusanalyyseihin. 2009. De 8oni, M. 2003; King ym.1988; Marshall ym. Eysenbach, G. Caperchione, C.& Mummery, W. King, A. 2003; Sevic ym. 2012; Burke ym. Ahn, D. Toisaalta kahdessa RCT-tutkimuksessa (Kinmonth ym 2008; Marshall ym. Strategies for ,ncreasing early adherence to and long-term ma,ntenance of home-based exercise training in healthy middle-aged men and women. 2011; Short ym. Journal of the Arnerican Dietenc Assocratron 111 (11, 92-102. Health related virtual cornrnuruties and electronic support groups: svsternauc rev,ew of the efiects of online peer to peer interactions. Heeren T. Tämä tutkimus vahvisli edelleen ajatusta, että tarvitaan lisää laadukkaita RCT-1u1kimuksia sekä mela-analyysejä, ennen kuin teknologiaa voidaan varmemmin suositella käytettäväksi enemmän kuntoutuksessa ja terveydenhuollossa sekä harrastetoiminnassa. Friedman, R. & Neff, R. Diabeteksen hoitotasapainon hallinnassa (Eysenbach ym. 2012. 2004; Fry &:Neff 2009; Krishna ym.2009; Liang ym. Myös tässä järjestelmällisessä katsauksessa vain kahdessa tutkimuksessa kahdestatoista oli raportoitu seurantamittausten tuloksia. Arvio perustuu neljään laadultaan heikoimpiin tutkimuksiin (0-1 / 3). & Debusk, R. Wang, J & Sevick, M. & Gardner, C. & Stren, A. Randomized tnal of 2 mtervennons to mcrease older women ·s exercise. 2009; Liang ym.2011 ), laihduttamisessa (Burkc ym. Viidessä RCT-tutkimuksessa (Fjeldsoe ym.2010; Hurling ym. arvioivat myös, että internetiä hyödyntävien interventioiden pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä riittävästi. 2004. Esimerkiksi Davies ym. 2004; Krishna ym. 2007. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin aikaisempaa paremmin käytetty teknologia ja/tai mobiilircknologia sekä vcrtailuintervcnuon sisältö sekä tutkimuksen laatu. hnp://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/97804 70712184. ohjaus ilman teknologiaa, n;l, ei ohjausta n;l). Richardson A. Katsauksen heikkoutena oli käytettyjen tietokantojen vähäisyys ja kirjallisuushakujakson rajaus. The society of Behavioral Medicine.39, 101-111. LÄHTEET 8urke, L. 2008. King, A. Fairley, 8. Analyysin tulos vaikuttavuudesta on samansuuntainen aiempien liikuntaa ja teknologiaa käsittelevien järjestelmällisten katsausten kanssa (Bur kc ym. 2004; Krishna ym. The Cochrane Collaboration. Taylor, C. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen "vot c counting"menetelmällä tehdyn yhteenvedon perusteella voidaan todeta, että teknologia ja/tai mobi ilueknologiaperustcistcn liikun tai rucrvcnt ioiden positiivinen vaikutus liikuntaan ja terveyteen on vähäistä. Periodic prompts and reminders in health promotion and health behavior intervention: systematic review. Useimmat aikaisemmat kirjallisuushakuajanjakson järjestelmälliset katsaukset ja myös tämä katsaus perustuu yhteenvetoihin ilman mela-analyysiä. Older women and phys,cal act1v11y: Using the telephone to walk. Arnerican Journal of Health Behav,oural 27141, 380-388. (2012) arvioivat, että internetin käyttö lii k untai nterveru ioissa lisää liikunta-aktiivisuutta, mutta vaikutuksen suuruus on pieni. Atienza, A. Lisäksi vain neljässä RCTtutkimuksessa (Conn ym. Lisäksi tutkimusta tulisi kohdentaa myös lapsiin, nuoriin, erityisryhmiin ja riskiryhmiin. 2011. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa tutkimuksen stsäänouokriieerit täyttäviä RCT-tut kirnuksia oli vähän, joten aineistomme perusteella emme voi sanoa, ovatko teknologian yhdistelmämenetelmät tehokkaampia kuin vain tietokonetta/ internetiä tai puhelinta/ rnobiiliteknologiaa hyödyntävät menetelmät. 201 l). 8urks, K. Cochrane Handbook for Systematic Reviews of lnterventions. Englesakis, M. Davies, C. Tulokset perustuivat irucrvcnuon jälkeen tehtyihin mittauksiin, lukuun ottamatta Kingin ( l 988) tuloksia, jotka olivat seurantamittauksia. Hurling, R. Liikuntaan liittyvien RCT-tutkimusten melko vähäisen määrän, aineiston heterogeenisyyden ja tutkimusten heikon laadun vuoksi kliinisen merkittävyyden arvioiru i in on suhtauduttava kuitenkin kriittisesti. Journal of Medical Internet Research 11121, 16-37. Murray, P. American Journal of Cardiology 61181, 628-632. Fry, J. 1988
2009. 2008. Leslie, E. Rimmer, JH. Leslie, E. & Gu, D. Annals of Behavioral Medicine 25121. A randomized controlled trial. Herberta, R. & Marcus BE. Wang, 0. Perugini , M. Fotheringham, M. Williams, K. & Balas, EA. 41-48. Prevenuve Medicine 48. Chen , J. ISESE'6, September 21-22. Rauworth, A. Cao, J. Prevost, T. Liang, X. & Owen, N. Griffin, S. Wareham, N. 2007. Prestwich, A. 2011. Ekelund, U. Owen, N. 2009. 2006. Can the effects of implementation intentions or exercrse be enhanced using text messages. 88-94. rnotmq physical activity thro ugh hand-held com puter technology. Moseley, A. Elkins, M. 2003. 2009. Bauman, A. 2008. Marshall, A. Sciamanna, C. Vote-Counting or Combing Ouantitative Evidence from Empirical studies an example. 138-142. Napolitano, M. Lancet 371. Fanshawe, T. Papandonatos, GD. Wang, E. Yang, J. Efficacy of a theory-based behavioral intervention to increase physical activity in an at risk group in primary care IProActive UKI: a randomised trial. American Journ al of Preventive M edicine 34121. & Sherrington, C. Healthcare via cell phones: a systernanc review. LIIKUNTA & TIEDE 50 · 1 /2013 · TIJTKIMUSARTIKKELI, Teknologian kaytto h,kwta.nterventossa 85. Krishna, S. Napolitano, MA. 92-99. Telemedicine Journal& E-heath 15131, 231-240. Wang L. Boren, S. Hardeman, W. Cost-effectiveness of alternative approaches for motivat,ng acnvitv in sedentary adults: Results of Projects STRIDE. Mahera C. & Spiegelhalter, D. Lorraine, M. Print versus website physical activitv programs. 2003. Kinmonth, A. & Hurting R. Mohagheghi, P. Tate, D. Evaluation of an internet-based physical activity intervention: a prelim,nary investigation. Sutton, S. Mo, X. 473-479. Huang, J. Heckerting, S. Psychology and Health 24 161, 667-687. Cochrane reviews used more rigorous methods than non-Cochrane reviews: survey of systematic reviews in physiotherapy. A randomized trial to increase pbvsrcal activrtv and reduce in a predominantly African American group of women with mobility disabilities and severe obesity. Journal of Clinical Epidemiology 62, 1021-1030. Effect of mobile phone intervention for diabetes on glycaem,c control: a meta-analysis Diabetic Medicine 28. Preventive Medicine 45, 54-61. & Conradi, R. Sevic, MA. 455-463. Gordon, AJ. & Gerber BE. Bauman, A & Marcus, B. Marcus B. American Journal of Preventive Medicine 25121
2013. The article describes the apparatus that has been in use, the kind of apparatus movements that have been practiced, and the kind of kinetics and techniques that have been appreciaied in different gymnastics trends. . Eri koulukuntien välinen kamppailu siitä, kuka saa määritellä naisten telinevoimistelun luonteen ja aseman, jatkui 1920-luvulta 1970-luvulle. Naisten telinevoimistelu 1900-luvun Suomessa. Lisäksi koulukuntien merkitysjärjestelmiä selviteltiin haastattelemalla voimistelun vaikuttajia ja sen iorivoi mistelijoita. Women's apparatus gymnastics in 20thcentury Finland. Artikkelissa kuvataan eri koulukuntien, klassisen voimistelun, muokkausvoimistelun, uuden suomalaisen naisvoimistelun ja taitovoirnistelun koulukunnan, arvostamia kineettisiä valmiuksia ja tekniikoita. Tutkimusaineistona on käytetty tyttöjen ja naisten telinevoimistelun ohjelmistoja ja niiden kuvituksia sekä valokuvia ja elokuvatallerueua. Liikunta &Tiede 2013 (1), 86-92. Viitteitä telinevoimistelun yhteiskunnallisista yhteyksistä saatiin urheiluja voimistelulehdistä. Se ei kuitenkaan soveltunut itsenäisen Suomen koko kansan voimisteluksi, vaan joutui kilpailemaan modernin liikuntakulttuurin uusien virtausten kanssa. Liikunta &Tiede 2013 (1), 86-92. References to the social implications of the gymnastics programs were examined in sports ancl gymnastics magazines, and through interviews with senior gymnasts. . NAISTENTELINEVOIMISTELU 1900-LUVUN SUOMESSA AINO SARJE Yhteyshenkilö: Aino Sarje, Tiirasaarentie 23, 00200 Helsinki. The fight between different schools of thought about who defined the character and status of wornen's apparatus gymnastics continued from the 1920s to the 1970s. 09-797375. ln the article, the process and argumentation whereby women's classical apparatus gymnastics changed into modern apparatus gymnastics, is described. Keywords: women'.s and girls' apparatus gymnastics, sport history, 20th-century Finland, the change in the Finnish gymnastics culture Avainsanat: naisvoimistelu, tyttöjen ja naisten telinevoimistelu, urheilunhistoria, 1900-/uvun Suomi, liikuntalwlttuurin muutos 86 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 • TUTKIMUSARTIKKEU • N81Sten telinevotm 1stelu 1000-ltMJlla. The starting point for the analysis is the idea that exercise is not independent of value, but tied to different kinds of attitudes and goals, characterisuc of each trend. Analyysin lähtökohtana on ajatus, että liikunnan muodot eivät ole arvovapaita vaan sidoksissa erilaisiin merkitysjärjestelmiin, jotka sisältävät niille ominaisia uskomuksia, asenteita ja tavoitteita. !n the 1920s and 1930s classical apparatus gymnastics was not, however, suited to be the exclusive gymnastic form for the eruire nation of independent Finland, but it had to cornpete with new trends. Artikkelissa kuvataan sitä prosessia ja argumentaatiota, jonka välityksellä naisten klassinen telinevoimistelu muuttui moderniksi tai tovoirn istel uksi. At the beginning of the 20th century, classical apparatus gymnasties was one of the main exercise forms for Finnish gentlewomen. Klassinen telinevoimistelu oli autonomian ajan Suomessa säätyläisnaisten keskeisiä liikuntamuotoja. Puh. The research materia! consisted of girls' and women's manuals of apparatus gymnastics, photographs and film recordings. Sähköposti: aino.sarje@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT Sarje A. 2013. Sarje A. Analyysin perustana ovat sekä tyttöjen kouluvoimistelussa että naisten seuravoimistelussa käytössä olleet telineet ja niillä harjoitetut telineliikkeet
Suomalaisnaisten antama telinevoirnistelunäytös vuoden 1912 Tukholman olympiakisoissa oli taidoissa lähes muiden Pohjoismaiden ohjelmien veroinen (Vartia 1924, 435-436). Arvioimme kunkin voimistelusuuntauksen telineiden valintaa sekä telineliikkeiden vaativuustasoa. Tuolloin "pienimmät salit täyttyivät tytöistä. Suomela 1942, 196). Oppaiden ohjelmistoja analysoin yhteistyössä liikunnanopettaja Anneli Nokkalan kanssa. Voimisteluja urheiluliikkeen auktoriteetit, kuten Viktor Heikel ja Lauri Pihkala, kyseenalaistivat naisten telinevoimistelun mielekkyyden. TELINEVOIMISTELUN KAUDET Tyttöjen ja naisten klassinen telinevoimistelu 1900-luvun alussa naisten telinevoimistelu oli hyvin suosittua säätyläisnaisten keskuudessa. Naisten telinevoirnistelua ja sen kehityslinjoja on tutkittu vähän. Keskeisiä kysymyksiä olivat telinevoimistelun tehtävä, telineiden valintaperusteet sekä voimistelun suhde kilpailemiseen. Viitteitä voimisteluohjelmistojen yhteiskunnallisista yhteyksistä hain pääasiassa urheiluja voimistelulehdistä, kuten Kisakenttä, Työläisnaisten Urheilulehti, FFSG sekä Kouluvoimistelu ja -urheilu. 1990-luvulla ei enää pystytty telinevoimisteluun ottamaan kaikkia halukkaita, vaikka olosuhteet paranivat," Satu Munonen Suomen Voimisteluliitosta kertoi. Taas tuottamisen identiteetin mallille on ominaista kilpailu ja tulokset, ja näin ollen kilpaurheilu. Tutkimusaineiston vanhin teos, Elin Kallion laatima Naisvoimistelun käsikirja, oli vuodelta 1901 ja uusin, Kaarina Karin opas Puolapuuliil1keitä, vuodelta 1972. 1930-luvulla uusi suomalainen naisvoimistelu alkoi muodostua naisten liikunnan hallitsevaksi suuntaukseksi. Niistä kävi ilmi, mitä telineitä on ollut käytössä ja millaisia telineliikkeitä on harjoiteltu kouluja seuravoimistelussa. Naisten voimisteluliikkeen eri koulukuntien välinen kamppailu siitä, kuka saa määritellä naisten telinevoimistelun luonteen ja aseman, alkoi 1920-luvulla ja jatkui aina 1970-luvulle asti. TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusaineistona ovat ensinnäkin tyttöjen ja naisten telinevoimisteluohjelrnistor. Myös naisten omassa voimistelu liikkeessä klassinen telinevoimistelu joutui kilpailemaan liikunnan uusien virtausten kanssa. Liiton valiojoukkue antoi näytöksen jopa vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa. Lisäymmärrystä telinevoimistelusta ja sen tavoitteista sain voimistelun vaikuttajien ja seniorivoimistelijoiden kanssa käymistäni keskusteluista. Uusi naisvoimistelu edellytti lantion liikkuvuutta ja liikehdinnän virtaavuutta, mihin oli vaikeaa, lähes mahdotonta yhdistää telineliikkeitä, joten telinevoimistelu suurelta osin syrjäytyi naisvoimisteluliikkeessä. Modernissa kulttuurissa ruumista, sen ulkonäköä ja liikkeitä on opittu hallitsemaan kulttuurisia merkityksiä sisäistämällä. Karin mielestä oli ajankohtaisempaa poistaa työn leima ihmisistä. 1920-luvulla itsenäisessä porvarillisessa Suomessa maan poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat myös naisten telinevoimistelun asemaan. Eichberg erottaa modernissa yhteiskunnassa kaksi nationalistista liikuntamallia: integraation identiteetin ja tuottamisen identiteetin mallit. Vastaavasti liikuntakulttuurissa kulloinkin vallitsevat yleiset käyttäytymismallit, pedagogiset muodot ja ideologiat ovat määritelleet erilaisilla järjestelyillä liikkujien välisiä suhteita sekä ylläpitäneet käsityksiä liikkujista ja siitä, millainen liikunta on normaalia. Artikkeli etenee voimistelusuuntaus kerrallaan. Syynä tähän saattaa olla se, ettei telinevoimistelu kuulunut porvarillisen naisvoimisteluliikkeen valtavirtaan. Naisten telinevoimistelun muutoksen analyysin lähtökohtana on ajatus, että kunkin vuosikymmenen liikunta kytkeytyy keskeisellä tavalla politiikkaan ja valtaan. Artikkelia varten kävin läpi 1900-luvulla ilmestyneen voimistelukirjallisuuden aina 1970-luvun loppuun asti. JOHDANTO 1900-luvun alussa telinevoimistelu oli säätyläisnaisten keskeisiä liikuntamuotoja. Hän pyrki muol1kausvoimistelun avulla vapauttamaan voimistelijat kankeudesta, jännityksestä ja ryhtivirheistä. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä telinevoimistelua käsitteleviä tai sivuavia oppaita ja metodikirjoja julkaistiin kymmenkunta, mutta 1920-luvulta alkaen harvemmin. Integraation identiteettiä vastaavan liikunnan mallille on ominaista kehittää kansalaisten järjestystä ja kuntoa ja näin ollen joukkoliikuntaa. Artikkeli on jatkoa Aino Sarjen Suomen autonomian ajan naisten telinevoimistelun kuvaukselle (Sarje 2011). Myös Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella naisten telinevoimistelu kohosi arvoon, jollaista se ei koskaan aikaisemmin eikä myöhemminkään ole saanut (vrt. Mutta muitakin telinevoimistelun vastaisia argumentteja esitettiin. Muun muassa juuri perustetun Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton (SNLL) puheenjohtajan Kaarina Karin linjaus tähtäsi aikaisempaa suuremmassa määrin kansanterveydellisiin päämääriin eikä korkeatasoisen liikuntataituruuden savuttamiseen. Telinevoimistelun muutokset tapahtuivat tyttöjen ja naisten voimistelussa eri tahdissa, ja siksi artikkelissa niitä käsitellään omina ryhminään. Taitovoimistelu edellytti aivan erilaista ruumiinhallintaa: voimaa, ketteryyttä ja tasapainoa. Hilma ]alkanen kehitti perinteistä naisten vapaavoimistelua yhdistämällä siihen keskustaliikuntaa. Artikkelissa kuvataan, kuinka 1900-luvun aikana klassisen telinevoimistelun linjaukset purettiin osatekijä kerrallaan sekä niitä perusteluja, joihin kulloinkin nojattiin. Artikkelissa selvittelen naisvoimistelun eri koulukuntien telinevoimistelun kriteerejä, toisin sanoen mitä telineitä on ollut käytössä, millaisia telineliikkeitä on harjoiteltu sekä millaisia kineettisiä valmiuksia ja tekniikoita on arvostettu. Henning Eichbergin (2004) mukaan liikunnan muodot eivät ole arvovapaita vaan sidoksissa erilaisilla merkitysjärjestelmillä kyllästettyihin poliittisiin identifioitumisiin, joihin yhdistyy niille ominaisia uskomuksia, asenteita ja tavoitteita, ja kääntäen erilaiset identifioitumiset suosivat erityyppistä liikuntaa. (Murtonen, haastattelu 2011) Nykyään tavatonta ei ole pikkutyttöjenkään osallistuminen temppu kouluihin ja taiturointi telineillä. Aluksi kuvataan muutoksen lähtökohtaa klassista telinevoimistelua ja sen jälkeen modernin liikuntakulttuurin suuntauksia: muokkausvoimistelua, uutta suomalaista naisvoimistelua ja lopuksi taitovoimistelua. Suomen Naisten Voimisteluliitossa telinevoimistelua harjoiteltiin kunniahimoisesti. Telineharjoitteiden suoritustapaa tutkin erilaisista kuva-aineistoista, kuten oppaiden kuvituksista, liikuntalehtien ja arkistojen kokoelmien (esim. 1980-luvulla alkoi telinevoimistelun "arvon palautus". Telinevoimistelun LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013, TUTKIMUSARTIKKELI ,Naisten t~inevoim1stelu 1900-luvulla 87. 1950-luvun alussa tapahtui käänne, kun miesten johtama Suomen Voimisteluliitto (SVL) ryhtyi valmentamaan myös tyttöjä ja naisia telinevoimistelussa ja yleensä kilpailumielessä. Kysyttiin, saako naisella ylipäänsä olla voimakasta yläruumista, eivätkö rohkeutta ja taitoa edellyttävät liikkeet ole miesmäisiä, entä onko naisten telinevoimistelu edes esteettistä. Artikkelissa kuvaan sitä prosessia ja argumentaatiota, jonka kuluessa klassinen telinevoimistelu muovautui moderniksi taitovoimisteluksi. Klassisen telinevoimistelun tavoitteina oli edistää ruumiillisia taitoja ja lisätä terveyttä. Hän piti klassista telinevoimistelua liian vaikeana koko kansan liikunnaksi, eikä telineitä yksinkertaisesti ollut saatavana kaikille. Varalan urheilumuseo) valokuvista sekä joistakin Naisliikuntaa 100 vuotta -koosteen elokuvatallenteista (Svoli, Syke 100 -tapahtuma, 1996). Vaikka lukuisat naiset olivat taitavia telinevoimistelijoita, klassisen liikuntakulttuurin periaatteiden mukaisesti voimistelulla kilpaileminen ei tullut kysymykseenkään. Naisten käytössä oli toistakymmentä erilaista telinettä, jotta ruumista olisi ollut mahdollista vahvistaa monipuolisesti
Bjorkstenin oppilaat Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella hallitsivat erinomaisesti muun muassa nojapuuja kohontaliikkeet sekä telinehypyt (Syke 100 -elokuvakooste) ja veivät osaamisensa kouluihin ympäri maata. Useimmiten niitä rakensivat taitavat paikalliset puusepät. Eichberg (2004, 10) kuvaa tätä kehitystä modernin liikuntakulttuurin identiteeteillä. (Pihkala 1924, 49) Myös SNLL:ssa Kari oli vakuuttunut, että kilpaileminen on miehelle luonteenomaista, melkein elinehto. 1920-luvulla kouluihin hankittiin klassisia telineitä. Naisvoimistelun pioneeri Elin Kallio esitteli Naisvoimistelun häsil1irjassaa11 laajan telineliikekokoelman sekä tarkat ohjeet siitä, kuinka liikkeet tuli suorittaa. (Ahlbäck 2004; Laine 1992B, 205-206) Linjauksissa seurattiin kansainvälisiä virtauksia. Sen sijaan urheilunationalismi oli syynä kansallisiin intohimoihin ja kateuteen Olympiakisoissa, joidenka alkuperäisenä ihanteena oli kasvattaa ja kehittää ihmistä. Telinevarastoon kuuluivat tikapuut, kohoniapuu, köydet, renkaat, pystytanko, nojapuut, rekki, puolapuut , pujouelupuu, hevonen, korkeushyppytelineet, hyppyarkku ja satula. Muutos liittyi laajempaan modernisaatioprosessiin ja porvarillisen yhteiskunnan miesja naiskansalaisen luomiseen. Muun muassa Kallion luotto-oppilas ja sittemmin ensimmäinen tyttöjen kouluvoimistelun tarkastaja Anni Collan oli näillä linjoilla. Raahen seminaarin naisten liikunnan lehtori (1956-197l) Eeva-Maija Leskinen kertoi, että jopa niissä kansakouluissa, joissa voimisteltiin koulun suuressa puutyöhuoneessa, oli aina telineitä. Tuottamisen identiteetille oli ominaista kilpailu ja tuloksien tavoittelu, voittamista korostava kilpaurheilu. (Heikel 1916, 23; 1926) Liikunnalla kilpailemisesta naisvoimistelijat olivat Heikelin kanssa samoilla linjoilla. Koululiikunnan nimittäin suunnittelivat perinteisen voimisteluliikkeen johtonaiset. Telineet taas saatiin etupäässä saksalaisesta järjestelmästä. Nämä olivat 1800-luvun voimistelun päälinjauksia, jossa arvostettiin ennen kaikkea hyvää terveyttä ja ryhdikästä olemusta. Ruotsalaista järjestelmää seurattiin etenkin siinä, että liikkeet jäsen nettiin niiden vaikutuksen mukaan eikä telinelähtöisesti, kuten saksalaisessa voimistelussa oli tapana. Kasvatustehtävän logiikan mukaisesti integraation identiteettiin ei yhdistynyt kilpaileminen. Hei kelin mielestä tosiurheilumaa oli sellainen, jossa suurin osa väestöä elämäntapanaan harrastaa monipuolista voimistelua ja urheilua ennätyksiin pyrkimättä. korkeasta tasosta huolimatta Suomen Naisten Voimisteluliitossa ei harjoiteltu kilpailumielessä, vaan klassisen voimistelukulttuurin ajattelutavan mukaisesti voimistelulla kehitettiin terveyttä ja ystävyyttä hyvässä hengessä. Ruotsalaisessa voimistelussa ei ollut erityistä telineliikkeiden ryhmää, vaan telineliikkeet sisältyivät eri liikesukuihin ohjenuorana Lingin kaava, jota seuraamalla varmistui ruumiin kehittyminen monipuolisesti ja tasapuolisesti. Naisten omaksuma kansallisen integraation identiteetin mukainen liikuntakulttuuri pyrki yhtenäistämään kansakuntaa ja edistämään kansalaisten fyysistä kuntoa. Hän kiitti kirjeessään Elli Björksrerulle tämän uudistamaa naisvoimistelua ja piti sitä merkittävämpänä kuin Paavo Nurmen ennätykset, huolimatta siitä kuinka paljon niitä ylistettiinkin. Valokuvista voi nähdä, että Kallion voimistelijoiden habitus oli voimakas url10tar, jolla oli hyvä ryhti, laaja rinta kehä ja vahvat lihakset. Klassisen telinevoimistelun suosiota kuvastaa se, että käsikirjasta otettiin viisi painosta. Tuolloin Bjorksien julkaisi korjatun painoksen Kvin11ogy11111aslih-teoksensa toisesta osasta (1932). On siis hyvä että voirnistclussa on ruvettu käyttämään korkeampaa tasapainopuuia." (Collan 1932, 243) Voimisteluja urheiluliikkeen uudet linjaukset Kilpaurheilusta tuli olyrnpiavoiuojen myötä 1900-luvun alussa muutamassa vuodessa hallitsevaa miesten liikuntakulttuuria. (esim. Naisten harjoittama klassinen voimistelu sovitti yhteen ruotsalaista ja saksalaista filantrooppista voirnistelujårjestclmää. Collan rohkaisi tähän tyttöjen voimisteluntarkastajan asemasta sekä julkaisemalla perusteellisen voimistelutelineitä esittelevän teoksen Voimistelutelineopas sel1ä urheiluja leili/1ivälineopas (1926). Voimistelijat olivat aikansa itsenäisiä naisia, jotka kannattivat sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tavoittelivat omaa työuraa. Hänen mukaansa "oli aivan selvää, että naisten on turha koettaa kilpailla miesten kanssa voimassa, kestävyydessä ja liikkeiden vaikeudessa, ja että naisvoirnisielun tulee soveltua erikoisesti naisluonteelle, siis sisältää pehmeätä, kaunista ja siroa liikehtimistä." (Tanner 1929, 140) 88 LIIKUNTA & TIEDE 50 • l /2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Naisten tehnevomstelu 1900-llMJl!a. Kehityshistorialla selitettiin, ei ainoastaan miesten kyvykkyys urheiluun, siis voimaa ja taitoa edellyuavåän liikuntaan, vaan myös naisten täydellinen kyvyttömyys vaativiin ruumiinharjoituksiin. Collan kuitenkin piti telinevoimistelulle puolustuspuheen SNLL:n äänenkannauajassa Kisahentässä,jossa muun muassa lausui: "Telinevoimistelu kohontapuulla tarjoaa harjoitusta tahdolle esimerkiksi kohorualiikkeissä ja tasapainoharjoituksissa, ja varsinkin vaikeissa sellaisissa. (Leskinen, haastattelu 2012) Vielä 1930-luvun alussa Björ ksien ja Collan puolustivat klassista telinevoimistelua. Koulujen telinekokoelmaan kuului vähintään kolme puolapuuta, hyppyarkku, rekki, pujouelupuu, köydet sekä penkki, jota käytettiin myös rynnäkkösiltana ja punnerruspuuna. Jo 1900-luvun alusta alkaen klassista telinevoimistelua oli harjoiteltu myös kouluissa. Se kuului tyttöjen koululiikuntaan edelleen 1920-luvulla oppivelvollisuuden koululaitokseen tuomista suurista muutoksista huolimatta. Hänestä kansakunnalle ei ollut mitään merkitystä muutaman yksilön erinomaisella hypyllä tai heitolla. (Laine 1992A, 118) Tunnettu voimisteluvaikuttaja Lauri Tanner vahvisti tämän voirnisteluliikkeessä jo yleisesti hyväksytyn kannan. Hänen mielestään edelleen olisi ajankohtainen jo Helleenien olympialaisten periaate, jonka mukaan naisten läsnäolo urheilukilpailujen katsomossakin oli kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. Kallion kantana oli, että useimmat telineliikkeet soveltuvat yhtälailla miehille kuin naisille. Sen sijaan naiselle se ei sopinut, ei etenkään kilpaileminen miesten kanssa. Kari 1932, 174) Porvarillisessa Suomessa urheiluliikkeen johtajat puolustelivat sosiaalidarvinistisia oppeja ihmisen kehityshistorian avulla. Ajan johtava klassisen voimistelun teoreetikko Viktor Heikel vastusti kilpaurhcilua ja raa'an fyysisen voiman ihailua, koska se ei kehittänyt ruumiin kokonaisvaltaista hallintaa. Nimestään huolimatta metodikirjan II osassa telineliikkeet oli jäsennelty koulutyttöjen eri luokkatasojen tuntiohjelmiin. Tosin Collan myönsi, "että hempeys ja sulo ovat naisen kaunistus, että avioliittoon useakin joutuu, että äitiys on naisen luonnon korkein ilmaus, vaan etupäässä täytyy muistaa hänen olevan ihminen, jolla voi olla muitakin tehtäviä" (Collan 1910, 45). Miehille jaettiin nationalistisen tuottamisen tehtävä ja naisille kansallisen integroinnin tehtävä. Kilpailu tapahtui miesten kesken ja naiset toimivat ainoastaan miesten taustatukena. Vuonna 1924 Tahko Pihkala ilmaisi näkemyksen kärjistyneesti. Teos ei kuitenkaan tullut yleisemmin kouluvoimistelun käyttöön, sillä sen suomentamista ei enää tuohon aikaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Niissä miehille lankesi taistelijan ja valloittajan rooli. Itsenäisen Suomen voimisteluja urheiluliikkeen uudet ideologiat, nationalismi ja darvinismi, vaikuttivat naisten klassisen telinevoimistelun asemaan. Hänen mielestään naisvoirnistelun päämääränä ei voinut olla yksinomaan hempeys ja sulo tai avioliitto ja äitiys. Filantroopisten ihanteiden mukaisesti hän arvosti voimistelijoiden komeaa ryhtiä ja piti ison ja liikkuvan rintakehän kehittämistä voimistelun päätarkoituksena, jota ei koskaan saanut unohtaa (Kallio 1915, 75). Esimerkiksi Helsingin yliopiston voimistelu laitoksen johtavan naisvoimistelun opettajan Elli Björkstcnin laaja ja yksityiskohtainen metodi kirja Kvi1111ogym11astih/ Naisvoimistclu (I osa 1918/ 1920 ja II osa 1923/ 1926) sisälsi kaikki ruotsalaiset telineet
Lisäksi Kari oli jättänyt pois kouluoloihin liian vaikeita tai aikaa vieviä harjoiueita. Rivivoimistelijoiden muokkausvoimistelua alettiin kuitenkin esittää voirnistelujuhlilla, niin poliin isesti oikealla kuin vasemmalla. Näin hän joutui luopumaan klassisen voimistelun keskeisestä linjauksesta, Lingin kaavasta. Voimistelijajoukkojen kasveuua kcnuänäytöksiin perinteisesti kuulunut telinevoimistelu oli korvattava vapaavoimistelulla, varsinkin kun esuyspaikkojen organisointi juhlakentällä oli vaikeaa, suorastaan mahdotonta. Taas Kari, muokkausvoimistelun puolestapuhuja, piti uulla naisvoimistelua liian yksipuolisena ja keholti voimisteluyhdistyksiä vaalimaan telineliikkeitä, vaikka ne eivät enää olleetkaan muodissa. Karin kantana oli, että kohontaliikkeet voitiin jättää pois ruumiillisen työn tekijöiltä, mutta ei konttoristeilta, konekirjoittajilta, opettajilta ym. W. istumatyöntekijöiltä. (Hoffa 1931, 186-193) Keskustelut käsiuelivät myös telinevoimistelun terveellisyyuä. Telineet eivät olleet ilmaisuvoimistelun harrastajien suosiossa. (Kari 1938, 4, 6) Kirjasessa oli paljon liikkeitä puolapuilla, LIIKUNTA & TIEDE 50. Ennen telinevoimistelun harjoittelua hän halusi poistaa ihmisistä työn leiman: jäykkyyden, lihasvoiman epäsuhtaisuuden ja kömpelyyden. Kari 1925, 81). Karin opas oli havainnollisesti kuviteltu ja kullekin telineelle oli laadittu liikkeiden kehittelyja vaikeuttamisohjeita. Lisäksi telinevoimistelun oleteltiin pienentävän naisten lantiota ja muullavan luustoa vahvemmaksi ja karkeammaksi, minkä katsolliin aiheuuavan miehiseen ruumiinrakenteeseen lähentymistä. SNLL kiteytti naisvoimistelulle uudet naiseuden rnääriueet, jotka perustuivat kotiäiti-ideologiaan. Vuonna 1938 hän julkaisi oppaan Teli11elii/1'1eitä eri ikäisille, jossa oli yhtä laaja telineliikevarasto kuin Björkstenin Naisvoimisteluteoksessa. Naisvoimisteluliikkeeseen omaksuttiin maamme koululaitoksessa yleistynyt reformipedagogiikka. Hän teki jopa tutustumismatkoja Saksaan ja kehitti saamiensa oppien pohjalta telinevoimistelua aikansa olosuhteiden mukaiseksi. Naisvoimisteluliikkeen johtava aukiorueeui, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtaja Kaarina Kari kannatti muolilwusvoimistelua ja hyödynsi siinä vain joitakin telineitä. (Kari 1925, 10,21,34) Perusvoimistelua ei naisvoimistelupiireissä pidelty erityisemmin kauniina, eikä siksi soveliaana näytösvoimisteluksi (esim. Massanäytöksissä kenttää hallitsivat suorat linjat ja rivistöt, ja suurissakin esityksissä kaikki voirnistelivat yhtäaikaisesti saman ohjelman mukaan. Hänestä tavallisissa kohontaliikkeissä eivät sydän tai keuhkot joutuneet sen suurempiin ponnistuksiin kuin ruumiillisessa työssä, jota useat naiset suoriltavat tuntikaupalla. Ol kaat te naiset vaatimuksissanne miehiä kohtaan yhtä ankaria, muuten ei keskinäisessä suhteessa säily se korkea taso, joka kiihottaa luonnollista valintaa, ja sen kiristyessä vaikuttaa parantavasti rodun ja suvun ominaisuuksiin." (Jukola 1925, 87) Kiistelyä telinevoimistelun puolesta ja vastaan 1930-luvulla Våiuely telinevotrntstclusta kävi 1930-luvulla kuumana Kisakentässä. Muokkausvoimistelunäytökset olivat yksinkertaisia mutta klassisia koreografioita vauhdikkaampia ja liikkuvampia. 1920-luvulla monet voirnistelunopeuajat ja valiovoimistelijat olivat matkustaneet mannermaalle, etenkin Saksaan, perehtymään ilmaisuvoimistelun ja rytmillisen voimistelun uusiin virtauksiin. (Kari 1925, 10) Oppaassaan Primitiivinen eli perusvoimistelu (1922) Kari otti käyttöön tanskalaisen voirnisteluteorcetikon Niels Bukhin ruotsalaisesta voimistelusta kehittämää perusvoimistelua. Valtavista voimistelujuhlista tuli poliuusen arvomaailman ja kansalaiskunnon osoittajia, kun kenuänäytöksun osallistujien määrä oli jopa monia tuhansia voimistelijoita. Kari kirjoitti: "Omassa maassamme olemme jo tarpeeksi monta kertaa nähneet, mihin johtaa se kun kankeiia, tauarnauornia ihmisiä pannaan suorilla maan suuria ruumiillisia kykyjä vaativia liikkeitä. Liikkeet tehtiin rytmillisesti, tehokkaasti ja yhtäjaksoisesti. 1 /2013, TVTK!MUSA9TIKKEU -Nasten lel,nevomslelu lOOJ-kMJla 89. Hänen mielestään kohontaliikkeel kaiken lisäksi tukivat uuden voimistelun kokonaisliikunnan periaatetta. (Jansson, haastattelu 2005) Kari pysyi sitkeästi telinevoimistelun kannalla. Ei pidetty sopivana, ellä naiset harjoiuelivat "miesmäisiä" telineliikkeitä. Foersterin (18691966) näkemykset vetosivat porvarillisen naisvoimisteluliikkeen johtohenkilöihin. Valokuvista päätellen seurojen rivivoimistelijoiden kunto oli heikko vielä 1920-luvulla. Uutta Karin oppaassa oli telineliikkeiden ryhmiuely saksalaisittain telinekohtaisesti eikä Lingin kaavaan noudauaen, niin että ruumista harjoitellaisiin mahdollisimman monipuolisesti. Hänestä näiden tulisi harjoitella kohontaliikkeitä niin, että jokaisessa ohjelmassa olisi yksi riipuntaja yksi nojaliike. Kysyttiin, onko tällainen sukupuolten toisiinsa lähentäminen toivoltavaa, vai olisiko vastakohtien tehostaminen kulttuurille edullisempaa. Kari korosti, ettei sellainen lepääminen, johon oli voimistelussa totuttu, tullut enää kyseeseen. Naisten kuntoa kohottava muokkausvoimistelu sopi hyvin yhteen nationalististen ihanteiden kanssa. Naisille kuului terveiden uusien sukupolvien synnyttäminen ja kasvauarninen ja näin ollen vain kohtuullisuus liikunnassa (Laine 1992B, 205-209). Perusteena oli se, että monessa koulussa oli vähän telineitä, ja silloin oli käyteuävissä olevilla telineillä osallava opeuaa paljon erilaisia liikkeitä. Tosin ohjelmiin kuului vain pari tclinelukeuä ja sellaisia, joita suuri osa voimistelijoista saattoi suoriuaa yhtä aikaa, esimerkiksi puolapuilla tai kohontapuulla. Hänen mukaansa "vain kyllin terve ja ruumiillisesti täysin kehittynyt nainen on oikeutettu tulemaan äidiksi. Taas naisen kapeat hartiat aiheuttivat vaaratilanteita nojapuuvoimistelussa. He kannallivat tanssillista voimistelua. (Kari 1930, 380) Kallion voimistelijat olivat olleet komeita urhouaria, joilla oli voimakas rintakehä ja vahvat lihakset. Myös riippumista pidettiin arveluuavana, etenkin ojennettujen säärien hidasta nostoa riipunta-asennossa. Tämä opetti, euä "rakkaus ja auuavaisuus pienessä ja suuressa on tyttöjen ja koko naissuvun voima: siinä on heidän ihmeellinen lahjansa ja kykynsä" (Foerster 1908, 6, 285). Sen mukaan tytöt tuli kasvattaa kodin ja perheen hoitajiksi sekä ornistautuviksi äideiksi. (1930, 379-380) Vaikka Kari esiui ajatuksensa SNLL:n puheenjohtajan paikalta, muun muassa tyltökouluisla poistettiin kohontapuut, joilla oppilaat olisivat voineet vahvistaa yläruumistaan. Uudistus helpolli käytännön työtä, etenkin jos saatavana oli vain vähän telineitä. Vuonna 1925 Kisakentässä julkaistiin Martti Jukolan sosiaalidarvinismin hengessä pitämä puhe, jossa hän arvioi naisvoimistelun linjauksia. Muille se on rikos ihmiskunnan onnellisuutta vastaan. Hoffa 1931, 186-193) Kari vastasi samalla mitalla. Ensin on poistettava ruumiilliset esteet, ennen kun voi vaatia ja ajatellakaan" esimerkiksi telineliikkeiden vapautunuua suorittamista. Ensinnäkin esiteltiin, että naisen rintakehän kapeuden vuoksi hänellä on miestä vähäisempi sydämen ja keuhkojen toiminta, ja tästä syystä nopeat, voimaa kysyvät harjoiueet, kuten eräät telineliikkeet, vahingoittivat erityisesti naisen sydäntä. Hän oli tutustunut Bukhin järjestelmään Tanskaan suuntautuneella opintomatkallaan vuosina 1920-1921. Naisten voimistelussa yleistyi muokkausvoimistelu Naisten seuravoimistelussa muokkausvoimistelu jatkoi klassisen voimistelun ruumista korjaavaa tehtävää. (esim. Klassista telinevoimistelua alettiin pitää epänaisellisena, sillä uuden naisen tuli olla myös "naisen" näköinen, ei ainakaan millään tavalla "miesmäinen". Hänestä naisten ruumiinharjoitukset olivat tärkeitä heidän luonteensa ja ulkonäkönsä vuoksi, multa ennen kaikkea tulevien sukukunt ien onnen ja menestyksen vuoksi. Etenkin reformi pedagogiikan merkittävistä kehittäjistä F. Itsenäisessä Suomessa voimistelun tuli olla ei vain säätyläisnaisille, vaan kaikille yhtälailla mahdollista, eikä se näin ollen voinut edellyuää kalliita telineitä tai vaikeita telineliikkeitä. Suppeaan liikevarastoonsa Bukh oli ruotsalaisesta voimistelusta hyväksynyt myös telineliikkeitä, lähinnä kohornaliikkeitä ja telinehyppyjä
Se oli sellaista hupiohjelmaa, ei mitään hurjaa, joskus ehkä puola puille kiivettiin." (Nikki, haastattelu 2008) Eevi Kaasinen muisti, ettäjalkanen piti telineistä tärkeimpinä puolapuita ja penkkiä. "Hän suhtautui sovittelevasti meihin. Lisäksi 1950-luvun alussa yhä oletettiin naisten voimakkaan harjoittelun telineillä aiheuttavan heille erityisiä fysiologisia ongelmia (Nokkala, haastattelu 2011). Savonlinnan poikalyseon rehtori piti tytöille telinevoimistelukerhoa ja kunnosti heille telineet miesten varastosta, sillä naisten telineitä ei ollut saatavana. Eniten arvosteltiin sitä, että olimme miesten kanssa samoissa harjoitustiloissa. Jalkasen oppilas Arna Nikki muisteli, ettäjalkasen tunneilla kuitenkin käytiin läpi tavallisimmat telineet, vaikkakin ajan myötä yhä harvemmin, sillä "ei Hilma haaskannut tunteja telineliikkeisiin. Tosin ne eivät suuresti poikenneet 1940-luvun vaatimuksista. Kilpailutoimintaa jatkettiin aina vuoteen 1960 taitovoimistelun harrastuksen hiipumiseen asti. Niissä poikien ja tyttöjen yhteisiksi telineiksi nimettiin puola puut, nojapuut, köydet, renkaat ja vain tyttöjen ielineiksi penkki, kohontapuu ja satula (Voi, I ja II 1947). Samana vuonna järjestettiin ensimmäiset mestaruuskilpailut. Telineinä olivat matto, puomi, renkaat, nojapuut ja hyppyarkku. Opettajat olivat hyvin päteviä, esimerkiksi Samuli Kangas, SVL:n telinevoimistelun valmentaja. Sotien jälkeen jatkui kamppailu siitä, kuka saa määrittää naisten telinevoimistelun suunnan. Karin toiminnasta huolimatta relinevoirn istelu joutui paitsioon naisvoimistelun valtavirrassa. Naisten kilpavoimistelutelineitä olivat puomi, nojapuut, hyppy ja vapaaliike. Vaikka nämä hänen mielestään tekivätkin liikkeet nautiuavasti, naisten voimallisen /iihehdinnän telineillä hän kuitenkin tuomitsi erikoisuuden tavoitteluksi. Suomen Voimisteluliitossa (SVL) ryhdyttiin tyttöjen ja naisten taitovoimistelun valmentamiseen poikien valmentajan Martti Leskisen johdolla. Nämä telineet olivat 1940-luvulla käytössä vanhoissa kansaja oppikouluissa. Myös SNLL:oon perustettiin vuonna 1950 relinevoirnistelujaosto uudelleen virinneen harrastamisen sekä lähestyvien olympialaisten vuoksi. Jalkasen voimistelijat muodostuivat suorastaan suomalaisen naisvoimistelukulttuurin symboliksi vuoden 1936 Berliinin olympialaisissa esittämällään kenttänäytöksellä. (Kari, Kopponen, Kiljunen 1952, 9; Vainio 1948, 91-109). Tyttöjen telinevoimistelu jäi pois koululiikunnasta. Hän oli harjoitellut nelisen vuotta telinevounistelua. Vain puomi oli uusi teline; se hankittiin meille." (Kleemola 1976, 509-511,Jokela, haastattelu 2012) SVL etsi lahjakkaita telinevoimistelijatyttöjä ympäri maata edustamaan Suomea kansainvälisesti: Vuonna 1951 nämä osallistuivat ensimmäiseen pohjoismaiseen maaotteluun sekä Firenzen voimistelujuhlille. Sitä paitsi monessa koulussa oli vain pari kolme telinettä, yleensä penkki, puola puut, nojapuut, köydet tai joustinlauta. Huonot käsivoimat olivat suurin ongelma," Anneli Nokkala muisteli. Kari otti jo tuolloin käyttöön myös eritasonojapuut, maton ja joustinlaudan tulevalle tairovoirnistelulle tyypilliset telineet. Neuvostoliiton edustajien taituroinnin telineillä selostaja arvioi edustavan naisellista mutta kovaksi keitettyä suuntaa. Ongelmana olivat suuret ryhmät ja erikokoiset oppilaat sekä telineiden siirtelyt tunnin ajankäytön puitteissa. Helsingin olympiakisoissa Suomi oli ensikertaa mukana naisten telinevoimistelukilpailuissa. Osa opettajista oli "vanhan" koulutuksen saaneita ja hallitsivat telinevoimistelun. Meitä ruvettiin arvostamaan vasta, kun edusumme Suomea kansainvälisissä kilpailuissa." (Lampinen, haastattelu 2011) Vuonna 1956 otettiin käyttöön uudet Suomen Oppikoulujen Urheiluliiton tyttöjen telinevoimistelun taitomerkin vaatimukset (SOUtt 1955). Ei Kankaan asema ollut helppo. Vuonna 1948 nauhoiietusta Kansainvälisen naisvoimistelunäytöksen elokuvatallenteesta (Svoli 1996) käy ilmi suomalaisen naisvoimistelun ja muokkausvoimistelun valta-asema. Uudessa suomalaisessa naisvoimistelussa ]alkanen ei pyrkinytkään yhdistämään harmonista keskustaliikuntaa ja telineliikkeitä, koska nämä edellyttivät aivan erilaista ruumiinhallintaa ja liikkeen painopistettä. penkillä, nojapuilla ja kohontapuulla, mutta kaikki muutkin klassiset telineet olivat vielä ajankohtaisia. Telinevoimistelu oli muutenkin ristiriidassa klassistisen esteettisyyden tavoittelun kanssa. Telinevoimistelun harrastuksen uudelleen viriäminen taitovoimisteluna Vuoden 1948 Lontoon olympialaisissa suomalaismiehet olivat menestyneet telinevoimistelussa loistavasti: saaliina oli kuusi kultamitalia (Tiilikainen 1951, 305-310). Forssan lyseon käynyt liikunnanopettaja Anneli Nokkala kertoi, että hänen koulussaan oli nämä telineet, ja hänen opettajansa "veti erittäin hyvin kouluhallituksen telinevoimisteluvaatimukset" (Nokkala, haastattelu 2011). (Nokkala, haastattelu 2011) Jalkasen kouluttamat liikunnanopettaja! veivät uuden suomalaisen naisvoimistelun kouluihin ympäri maata. Ensimmäisissä mestaruuskilpailuissa muun muassa Raija Jokela sijoittui hyvin. Asiaan vaikutti Hihnan asenne. Olimme hyvin vähän telineillä. Vaikka useimmilla oli råmäpäistä rohkeutta, naiset olivat aika avuttomia. Samaan aikaan liittoon perustettiin naisvaliokunta liikunnanopettaja Annikki Karvosen johdolla. Uusi suomalainen naisvoimistelu 1930-luvun klassismia ihannoivassa suomalaiskansallisessa ilmapiirissä Hilmajalkanen alkoi kehittää nimenomaan "suomalaisen" naisvoimistelun tyyliä. Näytöksen selostaja vakuutti, että naisten fysiikka ei ole luotu atletiilihaa varten. Oltiin aina mustelmilla, kun tultiin harjoituksista. Hän kuvasi, kuinka suomalaisessa naisvoimistelussa on otettu huomioon naisen fysiikka ja naisellisuus ja kuinka se vaati voirnistelijalta "jäntevyyttä, joustavuutta ja pitkän harjoituksen antamaa sulavuutta ja ajatuksen keskittymistä, ja voi monen mielestä olla liiankin tanssillista." Toisaalta hän totesi telinevoimistelunkin olevan hyvää, kunhan pysyttelee naisellisella linjalla, kuten telinehypyissä ja kohontaliikkeissä. Hän yhdisti opettajansa Elli Björksienin klassistiseen voimisteluun saksalaisen ilmaisuvoimistelun keskustaliikuntaa. Joukkuevapaaliikkeessä sijoit u imrne viidenneksi. Tämä vaikutti myös naisten telinevoimistelun statukseen, varsinkin kun naisten telinevoimistelu oli saanut Keski-Euroopassa ja Ruotsissa jo pysyvän aseman. Vuonna 1952 olivat vuorossa Helsingin olympialaiset ja vuonna 1954 MM-kilpailut Roomassa. Selostaja arvosteli Ruotsin joukkueen telinevoimisteluesitystä miesmäiseksi ja kertoi, että Ruotsissa niin miehet kuin naiset suorittivat suurin piirtein samoja telineliikkeitä. Vuosikurssilla oli aina kourallinen telinevoimistelun hallitsevia, mutta loput olivat aika aloiuelijoita. Uusi naisvoimistelun tyyli sisälsi vapaan tanssin vaikutteita, ja niitä pideu iin naiselliseen alueeseen kuuluvina ja siksi hyväksyttävinä naisten voimisteluun. Satu Munosen arvion mukaan merkkivaatimukset olivat monipuoliset niin taidon, rytmin ja notkeuden kuin voiman ja lihashallinnan suh90 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 .r2013 • TUTKIMUSA9TIKKEU • Naisten tellnevotrrustelu 10C.0-h.Mlla. "Treenasimme miesten telineillä, joidenka aisat olivat jäykät. (Teräsvirta 1960, 94-95, 102) Edustusjoukkueen jäsen Raili Lampinen kertoi kokemistaan voirnisteluliiuojen välisistä ristiriidoista. Pari vuotta myöhemmin ]alkanen valittiin johtavaan asemaan Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella, jossa hän jatkoi 1950-luvun loppuun asti. Sotia seuranneena jälleenrakentamisen kautena ei telineiden hankinta ollut kouluissa ensimmäisenä ajankohtaista. SNLL:ssa "ne tykkäs, että pitää olla naisellista ja pehmeää. (Teräsvirta 1960, 78) SVL toimi yhteistyössä Suomen Oppikoulujen Urheiluliiton kanssa, jonka puitteissa myös Kari ajoi telinevoimistelua koululiikuntaan muun muassa vuoden 194 7 Valtion oppikoulujen liikuntakasvatusohjelmien taustahahmona. (Kaasinen, haastattelu 2012) Varsinainen telinevoimistelu tapahtui telinetunneilla, joilla oli oma opettajansa ja ideologiansa, mutta tunteja oli vähän. Aina oli jotain tällaista. Sen sijaan lapsivoirnistelua voimistelulaitoksella opettanut Thyra Montell korosti telineitä enemmän, ja hänelle pidettyihin näytetunteihin tuli sisältyä telineliike
1960-luvulla yleistyivät naisten omat telineet: eritasonojapuut, puomi, permanto ja telinehyppy. Naisten taitovoimistelun uudet tavoitteet olivat monella tavalla ristiriidassa 1900-luvun alun naisten klassisen telinevoimistelun periaatteiden kanssa. Noihin aikoihin alkoi myös voimistelupatjojen uusiminen, kun uudet materiaalit yleistyivät (Nokkala, haastattelu 2011). (Eskola 2006) Juuri näihin seikkoihin vedoten telinevoimistelu oli kielletty joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Myös Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella tapahtui suunnanmuutosta, kun Elna Kopponen valittiin Jalkasen seuraajaksi. Lingin kaavan hylkäämiseen johtivat käytännön syyt: klassisia telineitä ei ollut saatavana riittävän monipuolisesti. Esim erkiksi Kouluvoimisteluja -urheilu -lehden 1950-luvun numeroissa oli vain yksi kuva ja sekin mainoksessa eikä yhtään artikkelia tyttöjen voimistelusta telineillä. 1950-luvulla on osattu," M unonen totesi. Naisvoimisteluliike oli sitoutunut liikunnan integraation ideruiteetLIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. Kun oli tottunut, että tunnilla on järjestys ja sitten joku oppilas sanoi, että en mä tee, en mä ... Kaiken lisäksi ei ollut muodikasta olla liikunnallinen, eivätkä oppilaat ottaneet mitä tahansa käskyjä vastaan. Tähän liittyi oleellisena muutoksena voirnistelulla kilpailemisen salliminen, suorastaan kilpailemiseen pyrkiminen. Karin mielestä ikä ei ollut mikään este telinevoimistelulle," Enckell muisteli. Kopponen oli telinevoimistelun tuntija jo 1930-luvulla ja Karin läheinen työtoveri. Ohjaajat olivat valmentajia ja harrastamiseen liittyi kilpailutoiminta. Puolapuut olivat Karin lempi teline ja vielä 1970-luvulla hän puhui niiden puolesta. Keskustelussa keskiössä olivat kotirouvainstituutio, perhekäsitykset ja seksuaalinen tasa-arvo. Liikunnanopettaja Pirjo-Liisa Vilenius kertoi, kuinka "jurnppatunnille yritettiin laittaa farkkuja jalkaan ja kaikkee sellaista. 1970-luvulla peruskoulussa telinevoimistelun opettaminen kuitenkin vaikeutui, kun liikunnanopetuksen tuli soveltua koko ikäryhmälle. niin kyllä se hirvitti." Sen sijaan "harrastustoiminta seurassa oli vapaaehtoista, ja siellä oltiin mielellään, vaikka toiminta oli kurinalaista ja tavoitteellista." (Vilenius, haastattelu 2004) Varsinainen taitovoimistelu ei enää kuulunut koululiikuntaan, vaikka tyttöjen taitovoimistelu sai 1960-luvun alusta lähtien paljon lisää harrastajia sekä suosiota koulunuorison keskuudessa. Vuonna 1961 Kopponen julkaisi Heli Kurvisen kanssa Tyttöjen voimistelu ja /eililii -kirjan,jossa oli vapaavoimistelun ja leikkien lisäksi telinevoimistelua vuonna 1952 julkaistuin kirjan mukaisesti. (Kari 1972, 5, 27) 1970-luvulla Kari harjoitti puolapuuvoimistelua ihan käytännössäkin. Muutos ruumiskeskeisestä telinekeskeiseen voimisteluun merkitsi taidon kehittämisen korostamista korjaavan voimistelun sijaan. Klassisissa voimistelujärjestelmissä telineet olivat miehille ja naisille yhteiset. Ensinnäkin liikevalinnan periaatteet muuttuivat: Modernissa taitovoimistelussa ei enää sovellettu ruotsalaiseen voimisteluun kuulunutta ruumiin tasapuolisen kehittämisen ideaalia, eikä näin ollen telineiden valintaa enää määrittänyt harjoitteiden vaikutus ruumiiseen. (Enckell, haastattelu 2008) KLASSISESTA TELINEVOIMISTELUSTA MODERNIIN TAITOVOIMISTELUUN: PÄÄTELMIÄ Artikkelissa kuvattiin sitä prosessia ja argumentaatiota, jonka välityksellä tyttöjen ja naisten klassinen telinevoimistelu kehittyi moderniksi taitovoimisteluksi. Sen sijaanjalkasen kehittämään uuteen suomalaiseen naisvoimisteluun ei kuulunut juuri lainkaan telineitä. Nyt asennoituminen taitovoimisteluun muuttui vapaammaksi, eikä sen harrastamisesta enää oletettu aiheutuvan kehityshaiuoja (Linnalahti 1964, 7). Niistä ensimmäinen oli varsin perinteinen. Vuonna 1952 nämä olivat julkaisseet erinomaisen pedagogisen metodikirjan Naisten te/inevoimistelu. "Varalan salissa yli 70-vuotiaita tätejä roikkui puolapuissa pää alaspäin. (M unonen, haastattelu 2011 ) Käytännön koulutyössä tyttöjen tel inevoim istelu oli kuitenkin harvinaista. Täm ä on nykyisen kilpavoim istelun alkeistaso. Naisten telineillä harjoiteltiin ketteryyttä, voimaa ja vauhtia vaativia liikkeitä, muttei punnerrusta tai muuta voimakasta lihasten käyttöä. Kopposen linjauksena oli monipuolisuus telinevoimistelu mukaan lukien. Samalla klassiseen voimisteluun kuuluneet toistakymmentä erilaista telinettä vähennettiin murto-osaansa. Ohjekirjassa sovellettiin ryhmävoimistelujärjestelmää penkillä, nojapuilla, puolapuilla ja kohontapuulla tehtäviin liikkeisiin. Kari ennusti, että tulevaisuudessa puolapuut ovat kodeissakin käytettävissä, kunhan arkkitehdit oivaltavat kotivoimistelun merkityksen. Kun klassinen telinevoimistelu oli lähes tyystin syrjäytetty ja sisältö näin "tyhjennetty", 1950-luvulla alkoi vähittäin naisten telinevoimistelun "arvonpalautus", mutta ei klassisessa muodossaan vaan modernina taitovoimisteluna. 1900-luvun alussa klassinen telinevoimistelu oli säätyläisnaisten keskeisiä liikuntamuotoja. Linnalahdelta ilmestynyt opas Eritasonojapuut (1964) sisälsi parisataa ja Tapio Hirsikankaan opas Voimistelua eritasonojapuil/a (1966) sataviisikymmentä erilaista eritasonojapuuvoimistelun liikeosaa. Liikkeiden valinnassa alettiin toimia saksalaisella periaatteella telinelähtöisesti. Myös muokkausvoimistelussa hän hyödynsi jonkin verran telineitä. Ne sopivat paremmin kuin klassiset telineet naisten kokoon ja lihaksistoon. Uudet telineet edellyttivät notkeutta, taitoa ja vauhdinhallintaa, mutta ei huomattavan suuria käsivoimia. SVL alkoi julkaista 1960-luvun alussa myös tyttöjen telinevoimistelun oppaita. Taitovoimistelu muodostui seurojen valioiden lajiksi ja koululaisten ja seurojen rivivoimistelijoiden kuntoa kohottava telinevoimistelun harjoittelun hylättiin. Kari kannatti telinevoimistelua tyttöjen koululiikunnassa. Kallion voimistelijoiden tapaista voimakasta yläruurnista ei enää pidetty "sopivana". Muokkausvoimistelu ja uusi suomalainen naisvoimistelu syrjäyttivät naisten klassisen telinevoimistelun, mutta se säilyi tyttöjen koululiikunnassa aina 1930-luvun loppuun asti. (Munonen, haastattelu 2011) Koulujen telinevoimistelun ohella myös Karin kehittämä muokkausvoimistelu hiipui, kun puolapuut katsottiin tarpeettomiksi, eikä niitä enää rakennettu voimistelusaleihin ja vanhojakin poistettiin (Nokkala, haastattelu 2011). Nojapuut korvattiin eritasonojapuilla ja kohontapuu puomilla, jolle tosin oli huomattavasti miellyttävämpää astua. Sen sijaan uudet taitovoimistelua käsittelevät oppaat muistuttivat menetelmiltään poikien ja miesten telinevoimisteluoppaita ja laatijatkin olivat kokeneita miesvoimistelijoita. Telinevoimistelun muutos ei ollut sattumanvaraista vaan sidoksissa suomalaisen voimistelukulttuurin modernisoitumiseen ja uusien voimistelusuuntauksien ideologisiin merkitysjärjestelmiin. "Täm än päivän poru kka ei pystyisi tekem ään tällaista ollenkaan kouluvoim istelun puitteissa. Modernissa taitovoimistelussa otettiin käyttöön naisten omat telineet, mikä vaikutti myös liikevalintoihin. Helena Enckell kertoi Karin noihin aikoihin ohjanneen iäkkäiden voimistelua. Sai motivoida. 1960-luvulla käytiin lehdistössä laajaa tasa-arvokeskustelua, jota suuri yleisö seurasi tiiviisti. 1980-luvulla tyttöjen telinevoimistelusta tuli liittojohtoista toimintaa seuroissa. Hän julkaisi aiheesta iäkkäiden liikuntaan painottuvan oppaan Puolapuuliihlieitä (1972). Oppaassa oli jopa puolapuusarjoja, joita saattoi useammankin suorittaa peräkkäin, jopa musiikin tahdissa. Kari sai puolapuista irti hyvin monenlaisia harjoitteita, ja harjoitteet olivat lisäksi teknisesti turvallisia. 1900-luvun alussa naiset voimistelivat esimerkiksi tikapuilla, köysissä ja tangolla, jotka edellyttivät vahvaa yläruumista ja suuria käsivoimia. TUTKIMUSARTIKKEU ,Naisten tehne,10tmistelu 19(X)-h.MJ~ 91. teen. 1920ja 1930-luvulla itsenäisessä porvarillisessa Suomessa klassinen telinevoimistelu joutui kilpailemaan modernin liikuntakulttuurin uusien virtausten kanssa. Annikki Karvosen ja Eeva-Maija Jäderholmin laatima Voimistelu11johtaja11 opas (1963) sisälsi koulutyttöjen vapaaja telineliikeohjelmia Lingin kaavan mukaan. Muutos henkilöityi SNLL:n puheenjohtajaan Kaarina Kariin ja Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen johtavaan naisvoimistelun opettajaan Hilma Jalkaseen
Eichberg, H. 1952. Suomen voimisteluliitto 1900-1960. 2011. 1930. Kari, K., Kopponen, E. Teoksessa: T Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluun. Voirnistelunjohtajan opas. 92 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1/2013 • TUTKIMUSARTIKKELI • Naisten tel1nevo1m1 st8u 190'.l-h.M.dla. 1925. Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino. (Voi) Valtion oppikoulujen Liikuntakasvatusohjelma II tytöt. 1932. 1925. Helsinki Otava. 1948. Jansson, Brita, Ruotsalaisen tyttölyseon voimistelun lehtori, Kauniainen, 13.5.2005. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 131. Teräsvirta, P. Kari, K. 1955. Heikel, V. Pelit ja kentät. Voimistelutelineopas sekä urheiluja leikkivälineopas. Tiilikainen, P. 2004. Teoksessa L. 1916, (1904). Porvoo: WSOY Kari, K. LÄHTEET AIKALAISKIRJALLISUUS• VOIMISTELUOHJELMISTO T. Jvväskvlä: Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosia ahueteiden laitos, 9-29. 170-177 Pihkala, L. 1947. llmanen, K. 135-165. Kisakenttä (5). Suomela, KI. Eritasonojapuut. Ruumiinharjoitusten monet muodot. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton julkaisu n:o 36, Helsinki. suomentanut Rope Kojonen. 243-244. 1931. & Jukola, M. 1992A. Miksi SNLL ei harrasta kilpaurheilua. Antiikkisen ajan urheilu sekä yleisurheilu nykyajan Olympialaisissa. & Jäderholm, E.-M. Pohdintoja ruumiillisesta liikunnasta, poliittisista ideologioista ja olympialaisesta humanismista. Sarje, A. Puotapuulnkkeitä. Vartia, A. 1908. Suomen Naisten Voimisteluliitto. & Kiljunen, E. SVolin puheenjohtaja 1992-1997, Hämeenlinna, 18.6.2004. & v. (toim ) 2004. 1965. Identiteetin ilmaisemisen ristiriitaiset mallit. Helsinki Raittiuskansan Kirjapaino Oy. Teoksessa: T. Eskola, K. Könsrollsdebatten i tidningarna på 1960-talet. Eskelin (toim.) Kotilieden laakärikirja Porvoo WSOY 136-150. Naisten telinevoimistelu. Tairovoirnistclu sisälsi tuottamisen identiteetin, joka oli aikaisemmin kuulunut vain miesvoimisteluun, tosin naisten telinevoimistelun muutoksen taustalla olivat juuri miehet. 1926. 1915. Collan, A. Där pojkar blir män. 1961. HAA STATTELUT. Nikki, Arna, Jalkasen oppilas, Helsinki, 23.10.2008. Helsinkr: VAPK-kustannus, 183-214. Teoksessa: K. Manlighetskonstruktion i finländska tidsknfter för värnpliktiga 1890-1940. Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjelmistoissa. (toim) 1960. 41-55. 1951. Kisakenttä (12), 194-197. Jukola (toim I Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924. Kari, K. Voimistelua entasonojapuilla. Kari, K. Hirsikangas, T. VI voimistelujuhlat 1909 Oulussa. Kopponen, E. 1972. Urheilu valtaa mielet. Murtonen, Satu, Suomen Voimisteluliitto, naisten telinevoimistelun lajipåållikkö, Turku, 31.3.2011. Pelit ja kentät. (red.) 2006. U. Teoksessa Pihkala, L. Helsinki: VAPKkustannus, 101-131. Jukola, M. Naisvoirms te!u. Karvonen, A. Primitiivinen eli perusvoimistelu. Osaatko elää7 Kirja pojille ja tytöille. Voimistelun teoria. Lampinen, Raili, olympiavoimistelija, Mikkeli, 15.6.2011. Liikunta ja tiede 48, (6) 2011. Kisakenttä 181, 183-196. 1992B. Helsin ki: Otava. Jokela, Raija, liikunnanopettaja, Savonlinna, 20.3.2012. Vilenius, Pirjo-Liisa, liikunnanopettaja. toinen, laajennettu painos. Helsinki Otava. Essen A. Nokkala, Anneli. Porvoo: WSOY TU TKIMUSKIRJALLISUUS Ahlbäck, A. Porvoo: WSOY Heikel, V. Teoksessa: llmanen, K. 1976. 1926. Porvoo Helsin ki: WSOY (Voi) Valtion oppikoulujen Liikuntakasvatusohjelma I pojat. 1938. Lorua: Kisakalliosååtro. Kallio, E. 1942. Teoksessa: Mickwitz, M, Nordgren, E. 2006. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, 9-29. Kaasinen, Eevi, Jalkasen oppilas, Helsinki, 23.3.2012. Pyykkönen (toim.) Suom, uskoi urheiluun. 1929. Olympiakisat 1896-1948. Kirje Elli Björkstenille 6.6.1926. Haastattelijana toimi Aino Sarje Enckell, Helena, Jalkasen oppilas, Tampere, 15.4.2008. Jalkasen oppilas, Lohja, 13.1.2011. MUU AIKALAISKIRJALLISUUS Collan, A. & Kurvinen, H. Laine, L. 100 år av jämställcbet. Foerster, F. Laine, L. (toim.) 2004. Telineliikkeitä eri ikäisille. 2004. Tvttojen voimistelu Ia leikki. Osa 1, 413-445. Helsinki Kirjapaino A. Naisten ruumiinrakenne ja liikuntakasvatus. (toirn.) Olympialaiskisat, ennen ja Pariisissa 1924. 1932. Kisakenttä 19-10). Helsingfors. Helsinki Otava. Alakuloisuuden kirot, Kisakenttä 151, 1925, 84-88. Helsinki Otava. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino. Leskinen, Eeva-Maija, Raahen seminaarin naisten liikunnan lehtori (19561971 ), Iisalmi, 20.3.2012. Lontoon ja Tukholman Olympialaisten voirrus telukifpaitut ja suomalaisten osanotto niihin. 1947. tiin ja nimenomaan vastustanut kilpailemista. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 131. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö. 1964. (SOUtt) Suomen Oppikoulujen Urheiluliiton taitomerkki telinevoimistelussa. 1 osa. 1 vihko, 11 nide. Histonsk udskrift för Finland 12). 1926. Björksten, E. Helsinki Kustannusliike Olympiakirja. Vainio, L. 1910. Telineliikkeet "uuden" voimistelun periaatteiden valossa. Voimistelu ja urheilu. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton historia 1896-1975. 1924. 1924. Voimistelusta kasvatuskeinona naisille. Toinen osa. Viktor Heikel Ia naisvoimistelumme. 1963. Porvoo WSOY Linnalahti, 0. Elli Björkstenin kirjekokoelma 19. Voimistelun käsikirja. Kari, K. Helsinki. Porvoo: WSOY Collan, A. Kisakenttä (joulu), 377-380. W. Kleemola, 1. 100 vuotta "suomalasien voimistelun" isän syntymästä. Sahlgrens förlag Ab, 66-84. Porvoo: WSOY 1-256 Tanner, L. Voimistelu ja kasvatus 111. Åbo Akademis bibliotek, Handskriftssamlingar Hoffa, L. Helsinki Kustannus Oy Kivi. Pihkala Ia M. Kouluvoimistelun opetusopas
Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjoutajiksi ilmoitetuilla on merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunniueluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjoitusiekst in sisälle. LIIKUNTA & TIEDE 50. Näiden perusohjeiden laiminlyönnit johtavat siihen, ellei käsikirjoitusta kelpuuteta arviointiprosessiin. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. 3. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Paperikopioiden osalta riittää postileima, sähköinen versio on lähetettävä viimeistään 12.4. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki 12.4.2013 mennessä. 1 /2013, TVTI<JMUSARTIKKEUT 93. Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperäistutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. 2. Käsikirjoituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. lausuntojen perusteella. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 mm, fontti Times New Roman ja Ionu ikoko 12 pts. Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivulle. Sähköposti: toimisto@lts. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liiuää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa Ll!KUNTA & TIEDE -lehdentoimitukseen (os. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www .icmje.org. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraporueja suomeksi. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa.julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 Kirjoitukset toimitukseen 12.4.2013 mennessä. Käsikirjoituksen otsikoinnissa suositellaan noudatettavan soveltaen seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös väli lyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Hyväksytyt artikkelit julkaistaan ensisijaisesti Liikunta & Tiede -lehden vuoden 20l3 viimeisessä numerossa sekä LTS:n Internetsivuilla (www .lts.fi). Kokonaislaajuureen kuuluvat otsikkosivu, tiivistelmät, kuviot ja lähteet. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 12.4.2013 mennessä lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Käsikirjoitukseen on li itettäva saate kirje, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin www.icmje.org). Otsikkosivu lähetetään sähköisessä muodossa erillisenä tiedostona. fi. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Kirjoituskutsu UI KUNTA & TIEDE -lehti julkaisee tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran Internet-sivuilla ww w.lts.fi. Tutkijoille ja tutkijakoulureuaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkimuseeuisen neuvokunnan ohjeet 2002, www.tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2013 kirjoitusohjeet 1. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä uedosioina (mieluiten iiff-rnuodossa) sähköpostin hiueenä yhdessä ieksuuedoston kanssa. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen sekä kolmena paperikopiona että sähköisenä tallerueena. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä,johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä iaueuaessa. Lisäksi voidaan artikkelin kiitososassa mainita henkilöt.jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Kirjoitusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2012 sekä niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuruatieteellisestä Seurasta. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasauuna ja ilman tavut usta. muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa
Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T & Kytökorpi, L. fi/j y k/ko koe I ma Lisa rj ao hj eet. Kuvioiuen takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Prospective 1-year tollow-up studv. Artikkelin pdf löytyy LTS::n Internet-sivuilta. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. World Health Organization Technical Report Series 516. Pulkkinen, L. pd f. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. Dimensionen sportmotorischer Leistungen. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. & Kokkonen J. Fyysinen 1a terveyskunto sekä niiden mittaus. 1982. WHO-Koululaistutkimus 1986-1998. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puoli pisteellä, esim. 161/18.2.1972. 2000. 7. & Mechling, H. (Roberts Sr Ommundsen 1996). European Journal of Physical Education 5 (21, 147-157. Teoksessa: 1. Asiasanat 3-8 kpl johdanto Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdinta ja johtopäätökset Tämän osan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisiajatkollltkimustarpeita sekä mitkä ovat tulosten mahdollisia käytännön sovelluksia. 5.Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. Väitöskirja. 2010. 2002). 2003. Taimela (toim 1 Liikuntalääketiede. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.7.1952. Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. 1983. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. New York, NY: Random House. Jyväskylän yliopisto. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Jyväskylän yliopisto. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä tekstitiedoston kanssa. 2003. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki WSOY. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA Oja, P 1995. 1998. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Schorndorf: Hoffmann. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. New York: Academic Press, 63-105. Turun yliopisto. & Tynjälä, J. 94 UIKUNTA& TIEDE 5().1/2013 ,T\/Tl(IMUSARTIKKELIT. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. SARJAJULKAISUT Penttinen, S. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54-68. Report of a WHO study group. Lähdeluettelo Taulukot kuviot ja kuvateksti\ 4. Liikuntakasvatuksen laitos. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. Rovio, E. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Vuori & S. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Yierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Nuoruuden kasvuympäristö! ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Liikunta & Tiede -Iehden tutkimusartikkelit 10 vuotta. & Armstrong, N. K. OPINNÄ YTTEET Mikkelsson, M. " Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Kirjallisuusviittaukset Alku peräisarti kkeli n lopussa I uetel tu j en käytettyjen lähteiden määrä voi olla enintään 40. Komiteanmietintö 1976: 42. 6. Lerner, R.M. Concepts and theories of human development, 2nd ed. Joukkueellinen yksilöitä. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Welsman, J. 4. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaise.maton". 1986. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että ... Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä tekstitiedoston kanssa. Lisensiaatintutkimus. (Duda 2001; Lintunen 2000). Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Pehkonen 1999, 69). KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. (Telama ym. Geneve. RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. Teoksessa: PB. (toim.) 2003. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Liikunta & Tiede 35 141, 4-10. 2002. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, voi. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa tutkimusartikkelin kirjoittamisesta saa myös artikkelista Itkonen, H. Liikunta & Tiede 4 7 (1), 32-34. Uronen, V. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Väitöskirja. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. 1998. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta http:/ /k i rj as to .j yu
Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo kuvaa tilannetta Suomen Kuvalehden haastattelussa sanomalla, että "tämä on yritysmalli, mutta yliopisto ei vain ole yritys". L iikunta & Tiede -lehden palstoilla on viime vuosina varsin vähän käsitelty yleisiä tiedepoliittisia teemoja. Tämä toive kuitenkin sivuutettiin ja niin yliopistoihin rakennettiin muun muassa ylhäältä alaspäin ohjautuva johtamisjärjestelmä, joka varsin huonosti sopii asiantuntijaorganisaatioihin. Uusi yliopistolaki astui voimaan 2010. Yliopistojen henkilöstö olisi halunnut käydä laajempaa keskustelua erityisesti uudistuksen niistä kohdista, jotka heijastuvat suoraan yliopistojen arkeen. Uudistuksia on tapahtunut muun muassa lainsäädännössä, hai Iin torakenteissa, rahoitusperusteissa, kiinteistöhallinnossa, työskentelyolosuhteissa, työsuhteissa ja palkkausjärjestelmässä, puhumattakaan kaikista organisaatioja menetelmäuudistuksista, joita lisäksi päivitetään parin vuoden välein. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 95. Ja jos joku taho, kuten Suomen Kuvalehti (26.10.2012) uskaltaa tarttua aiheeseen, keskustelu vaientuu alkuunsa. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: LAURI LAAKSO Minne menet suomalainen yliopisto. Joko kohta olisi aika keskustella julkisesti siitä, mihin Suomen yliopistolaitosta ollaan kuljettamassa ja miksi. Samassa artikkelissa siteerataan Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta -työryhmän raporttia, jonka mukaan yliopistoja on alettu johtaa "hätäisesti kyhättyjen ja tieteellisesti perustelemattomien muotikäsitteiden pohjalta". Aikaisemmin heidät valittiin kollegiaaliseen luottamukseen perustuvilla vaaleilla ja asioiden valmistelu perustui argumentointiin, kuten professori Jussi Välimaa toteaa (2012). Ja tästähän esimerkiksi monissa rahoituspäätöksissä on kysymys. Se runnottiin kiireellä läpi protestoinneista huolimatta. On tietysti henkilöistä ja organisaatiosta itsestään kiinni, miten viesti kulkee yliopiston sisällä, mutta uusi hallintomalli antaa mahdollisuuden siihen, että väliportaan hallinnosta, tiedekuntaja laitostasosta tulee vain keskushallinnon päätöksiä toimeenpaneva elin eikä yliopiston akateemista ja kollegiaalista päätöksentekoa tai edes valmistelua enää ole. Erityisesti koko 2000-luvun ajan on yliopistomaailma ollut voimakkaiden muutosten kourissa. Linjaorganisaatiossa voidaan tehokkuuden nimissä argumentointia vähentää ja tarvitKeinotekoisesti ja valikoivasti rakennetut vertailut ja puutteellisiin kriteereihin pohjautuvat taloudelliset palkitsemisjärjestelmät ovat johtaneet näennäistoimintaan, sepitekulttuuriin ja moraaliongelmiin. Itsekin olen kirjoittanut useita kolumneja ja ne kaikki ovat käsitelleet liikuntakulttuuriin liittyviä asioita. Itselleni ei ole avautunut, mihin perustuu oletus, että joku hierarkian huipulla oleva ammattijohtaja, koulutuksesta riippumatta, kykenee linjaamaan jonkun toisen tieteenalan kehityspiirteitä ja painotuksia kuulematta tämän alan huippuosaajia. Erittäin arveluttava se on valtakunnan korkeinta tieteellistä asiantuntemusta edustavissa yliopistoissa. Ongelma ei ole lehden eikä edes liikuntatieteiden, sillä yleisen tason tiedepoliittisia kannanottoja tai pohdintoja ei pitkiin aikoihin ole näkynyt juuri muualla kuin korkeakoulualan tutkijoiden ja ammattijärjestöjen julkaisuissa. Uudessa mallissa tiedekuntaja laitostason johtohenkilöt ovat ylemmän tahon nimittämiä. Varsinainen työaika kun on jo vuosien ajan kulunut kaikkeen muuhun kuin perustehtävien hoitamiseen. Ei siis ihme, että monet yliopistotyöntekijät ovat sekä ammattijärjestöjensä kautta että henkilökohtaisesti ilmaisseet huolensa koko yliopistolaitoksen toimintakyvyn puolesta
Yliopistot voivat puolestaan käyttää "katteensa autonomisesti". Yliopistolain voimaantulon myötä opetusministeriön valtuutus menetti merkityksensä. Konserni kehottaa karsimaan rönsyjä Yliopistojen ja opetusministeriön välinen suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton. Jyväskylään keskitetyt liikuntatieteet on oiva esimerkki siitä, miten koko tieteenalan asema muuttui. Ministeriö ostaa ja korkeakoulut myyvät, tutkintoja ja tutkimusta. Koko toimenpiteen tavoitteen on siis täytynyt olla jokin muu. Yliopistojen kannalta vaikutus oli se, että näin saatiin yliopistoille "omaa pääomaa" ja voidaan sanoa, että ne eivät enää ole riippuvaisia opetusministeriön rahoituksesta. Varmaankin, mutta kysymys kuuluu: kenen autonomiaa ja suhteessa mihin. Mitä yliopistouudistuksessa sitten saavutettiin. Liikuntatieteellinen tiedekunta on nyt Jyväskylän yliopisto -konsernin yksi yksikkö ja yliopiston johto voi "yhtiön" edun nimissä poistaa "rönsyt", eikä kyseinen tieteenala ole Suomessa enää sen jälkeen edustettuna. Yliopistohallinnossa mukana ollessani Jyväskylän yliopiston johto kehotti useaan otteeseen tiedekuntaamme "karsimaan rönsyjä", suomeksi sanottuna lopettamaan "kannattamattomia" koulutusja tieteenaloja. Joka tapauksessa valtion rahaa siirtyi yliopistojen pääomittamisen kautta sijoitusmarkkinoille loppujen lopuksi yhteensä 836 miljoonaa euroa. Jos tulosta tarkastellaan yliopistoittain, saadaan parempi kuva keräyksen merkityksestä. Laessa puhdistaa päätöksenteko toisinajauelijoista. Vaikka opetusministeriö kasvattikin summaa 2,5-kertaisella vastinrahalla, voi jokainen omassa päässään ynnäillä, mihin tällaisen pääoman, siis esimerkiksi JY:n 15 miljoonan, tuotto riittää. Ehkä sillä rahalla saadaan muutama ihminen palkatuksi. Siitä, miten ne itsemääräämisoikeutensa käyttävät, on vaikea saada tietoa, sillä valtion laitoksille ominainen avoimuus katosi samassa rytäkässä itsenäistymisen kanssa. Ministeriön mahdollisuudeksi jää tarviuaessa koettaa rahalla suostutella alan uudelleen käynnistäminen, mikäli se katsoo kokonaisuuden niin vaativan. Sen sijaan ministeriön mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja valtakunnallisesti kokonaisvaltaisen tiedepolitiikan tekemiseen rajoitettiin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto onnistui kasaamaan 4,3 miljoonaa ja Lapin yliopisto 1,3 miljoonaa. Ero näyttäytyy siis lähinnä ministeriön ohjausroolissa. Kenen autonomiaa, suhteessa mihin . Korostan vielä, että keräyksen tuotto ei siis mennyt yliopistojen toimintaan, vaan sijoitettavaksi pääomaksi, jota nyt sitten otaksuttavasti joku salkunhoitaja vartioi. Lakiuudistuksen vauhdittamiseksi toimeenpantiin pääomakeräys, joka jo itse prosessina sisälsi kaikenlaisia väärinkäsityksiä. Valtiovalta, opetusministeriön suulla oli kuitenkin 50 vuotta sitten valtuuttanut tiedekuntamme valtakunnalliseen vastuuseen liikuntatieteiden kehittämisestä. Tosiasiassa yliopistojen talous on edelleen yhtä riippuvaista opetusministeriön kanssa käytävistä tulosneuvotteluista kuin ennenkin, mutta nyt neuvotteluissa käydään kauppaa. Se, että riippuvuus markkinoista ja yritysrahoituksesia mahdollisesti lisääntyi, ei tunnu olevan autonomian kannalta huolestuttavaa. Kun en ole taloustieteilijä, en pysty sanomaan, mikä merkitys pääornakeräyksen kokonaistuotolla, vastinrahoineen siis kaikkiaan yhdellä miljardilla oli sijoitusyhtiöiden kannalta. Keräyksen kokonaistuotto päätyi 293,4 miljoonaan euroon. Joku koiranleuka ehti jo tuoreeltaan kommentoida, että uudistuksessa lisääntyi yliopistojen johdon autonomia, se kun ei enää ole riippuvainen sen enempää opetusministeriöstä kuin omista työntekijöistäänkään. 96 UIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Rahaa kun ei kerättykään mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, vaan yliopistojen pääomittamiseen. Autonomiaa sekin. Yliopistolain astuessa voimaan, totesin muuttuneeni yhdessä yössä oman alani valtakunnallisesta Mihin perustuu oletus, että joku hierarkian huipulla oleva ammattijohtaja, koulutuksesta riippumatta, kykenee linjaamaan jonkun toisen tieteenalan kehityspiirteitä ja painotuksia kuulematta tämän alan huippuosaajia. En ole kovin vakuuttunut, että se on näin pienessä maassa pelkästään hyvä asia. Tärkeimpänä argumenLLina muistutetaan edelleen, että uudistuksella lisättiin yliopistojen autonomiaa. Suoranainen riippuvuus purettiin, mutta ministeriö edelleen päättää, mitä rahoitetaan ja mitä ei. Muutosvaatirnuksista huolimatta puutetta ei ole korjattu. Sen verran on kuitenkin tihkunut tietoja julkisuuteen, että ainakin rehtorien palkat ovat nousseet huimasti, muillekin hallintoelinten jäsenille, myös ulkopuolisille, on ryhdytty maksamaan palkkioita ja ainakin yhdelle yliopistolle on vuokrattu aitio SM-liigan jääkiekko-otteluihin. Kun ennen ministeriö rahoitukseensa liittyen suunnitteli ja koordinoi yliopistojen toimintaa, se on nyt kuin kuka tahansa ostaja, joka pitää vain huolen siitä, että saa rahoilleen vastinetta. Lainmuutoksen "perusteellisuuua" kuvaa se, että siitä puuttuu maininta, jonka mukaan julkisoikeudellisissa yliopistoissa yliopistoyhteisön ryhmät valitsevat henkilöstön näkemyksiä edustavan yliopistokollegion jäsenet
Huoleni ei koske "arvon alenemista", vaan sitä, että kun vielä edellisenä vuonna saatoin tehdä itsenäisesti suunnitelmia oman alani valtakunnallisesta kehittämisestä. Kokonaissumman tuotolla on jo varmasti käytännön merkitystäkin. Samalla romuttui myös ajatus tasapuolisuudesta. Joka tapauksessa muissakin yliopistoissa valtion virkamiehistä tuli yritysten palkka työläisiä, joita velvoittavat työnantajan määräykset ja rajoitukset. johtavasta vastuuhenkilöstä yhden maakunnallisen yliopistoyrityksen työläiseksi. Opetusministeriö suuntasi kertaheitolla yhteen yliopistoon yli kaksinkertaisen rahoituksen verrattuna kaikkien 14 julkisoikeudellisen yliopiston rahoitukseen yhteensä (vastinraha muille yhteensä 241,3 miljoonaa), käyttäen kriteerinä yksityisten rahoittajien julki lausumattomia perusteita. Yhtäkkiä olinkin riippuvainen siitä, mitkä ovat firmani johdon linjaukset, mikä sopii yrityksemme brändiin ja millaiset suhteet konsernillamme on ulkopuolisiin rahoittajiin, tässä tapauksessa pääosin maakunnallisiin yrityksiin. Akateemista kilpailua ruokitaan tällä hetkellä kaikilla tasoilla. Kuvasin edellä kahden maakuntayliopiston pääomakeräyksen tuotot. Huonoimmillaan heitä uhkaavat "taloudelliset ja tuotannolliset irtisanornisperusteet". Samaan aikaan koululiikunnasta pyritään karsimaan epätervettä kilpailua, koska on voitu osoittaa, ettei se motivoi kaikkia liikkumaan. Joko kohta olisi aika keskustella julkisesti siitä, mihin Suomen yliopisiolaitosta ollaan kuljettamassa ja 111 i ksi. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 97. Suomen yliopistoissa on siis tapahtunut 2000-luvulla suuria muutoksia. LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylä Sähköposti: lauri.laakso@jyu.fi Kehitys on kääntynyt tietoiseksi tieteenalojen, sukupuolten ja maan eri alueiden eriarvoisuuden lisäämispolitiikaksi, joka heijastuu niin instituutioiden kuin yksilöiden tasolle. Toki tieteen tekemiseen sisältyy aina "kilpajuoksua", eikä sitä varmaan kukaan halua siitä poistaa, mutta keinotekoisesti ja valikoivasti rakennetut vertailut ja puutteellisiin kriteereihin pohjautuvat taloudelliset palkitsemisjärjestelmät ovat korkeakoulututkijoiden mielestä jo nyt johtaneet näennäistoimintaan, sepitekulttuuriin ja moraaliongelmiin (Aittola & Saarinen 2012). Numeerisiakin tietoja tapahtuneista muutoksista on. Aalto-yliopiston lukemat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa. Ehkä muutos on teoreettinen, toivottavasti, ja ehkä se ei näyttäydy näin dramaattisena aloilla, jotka ovat edustettuina useissa yliopistoissa. Lisääntyikö tässä tutkijan "autonomia", voi perustellusti kysyä. Kuten edellä totesin, sen jälkeisestä ajasta ei julkista tietoa ole saatavissa. Yliopistoja "rankeerataan" kansainvälisesti ja kansallisesti, tiedekunnat ja laitokset kilpailevat tutkintojen tuottamisessa, julkaisuissa ja hankitussa rahoituksessa ja yksilöt kehuvat kilvan itseään päästäkseen palkkauksessa seuraavalle vaatimustasolle tai henkilökohtaiselle lisälle. Yllätys ei liene se, että kärki palkkoja ansaitsevien joukossa oli runsaasti luonnontieteilijöitä ja it-alan edustajia, eikä 20 eniten tienaavan joukossa yhtään naista. Epätasa-arvo on lisääntynyt muillakin tasoilla. Itse keräys tuotti Aallolle 196,8 miljoonaa, minkä lisäksi kertyi ministeriön vastinrahaa 492,2 miljoonaa. Ministeriö ostaa ja korkeakoulut myyvät, tutkintoja ja tutkimusta. 1900-luvun loppupuolella vallalla ollut tasa-arvokehitys on kääntynyt tietoiseksi tieteenalojen, sukupuolten ja maan eri alueiden eriarvoisuuden lisäämispolitiikaksi, joka heijastuu niin instituutioiden kuin yksilöiden tasolle.Johtaako tämä myös opiskelijoiden eriarvoistumiseen ja koulutusmahdollisuuksien kaventumiseen, on pienen maan osaamispääoman kannalta seuraava kriittinen kysymys. Liikuntapedagogin näkökulmasta jopa tragikoomisena näyttäytyy suomalainen nyky-yliopisto, jossa keskeisenä, jollei suorastaan ainoana rnotivointikeinona nähdään kilpailu ja siihen perustuva taloudellinen palkitseminen. Kun yliopistot vielä 1900-luvun loppupuolella tunnettiin periaatteestaan "samasta työstä sama palkka", oli esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009 professoreiden korkeimman ja alimman kuukausipalkan ero 4800 euroa (Keskisuomalainen 14.7.2012). Näennäistoimintaa ja sepitekulttuuria Yksi yhteinen piirre viimeaikaisille yliopistouudistuksille on ollut kilpailun lisääminen kaikilla tasoilla
Termipankki on semanttinen MediaWiki-alusta, johon eri tieteenalojen asiantuntijat tuovat tietoa alansa erikoissanastosta: termien suomenkielisiä nimityksiä ja käännösvastineita, määritelmiä ja selityksiä, havainnekuvia ja linkkejä tekstiesimerkkeihin. Lisätietoja: www.tieteentermipankki.fi, sähköposti: tieteentermipankhi-injo@helsinki.fi 98 UIKUNTA& TIEDE 50• 112013. Asiantuntijaryhmät keskustelevat ja päättävät oman alansa termeistä ja niiden määritelmistä. Kuvat: TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN Tieteen termipankki rakentaa avointa termitietokantaa T ieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteistä, avointa ja jatkuvasti päivitettävää termitietokantaa tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Professuuri on sijoitettu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan liikuntakasvatuksen laitokseen. Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto. Sipilä on toiminut myös Berner Oy:n aluejohtajana sekä Gerontologian tutkimuskeskuksen johtajana vuodesta 2007 lähtien. tammikuuta 2013 alkaen. Hanke toimii Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa. Mirja Hirvensalo on aiemmin toiminut Ii iku n nanopettaja na, liiku ntasihteeri nä, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina ja yliopettajana sekä Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksessa lehtorina, erikoistutkijana ja professorina. Sarianna Sipilä on aiemmin toiminut Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksessa tutkimusapulaisena, assistenttina, tohtoriopiskelijana sekä Likes-tutkimuskeskuksessa post doc -tutkijana. tammikuuta 2013 alkaen. Wikityöskentely tapahtuu rajoitetun talkoistamisen periaatteella: asiantuntijaryhmien jäsenet voivat muokata kaikkea alansa termitietoa; lisäksi kuka tahansa omalla nimellään (etunimi ja sukunimi) termipankkiin rekisteröitynyt internetin käyttäjä voi osallistua termeistä käytävään keskusteluun. Hirvensalo ja Sipilä professoreiksi liikuntatieteelliseen tiedekuntaan Liikuntatieteiden tohtori Mirja Hirvensalo on nimitetty liikuntapedagogiikan professorin tehtävään 1. Professuuri on sijoitettu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan terveystieteiden laitokseen. Filosofian tohtori, dosentti Sarianna Sipilä on nimitetty liikuntagerontologian professorin tehtävään 1
Paikallistasolla taas voidaan toimia suhteellisen oma-aloitteisesti. Politiikkatoimien valmistelu ja poliittinen päätöksenteko ja valmistelu perustuvat usein laaja-alaiseen tietoon. L iikkumattomuuteen liittyvät sairaudet, kuten lihavuuden ja diabeteksen yleisyys, lasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisaatio, masennus, väestön ikääntyminen ja liikkumisen vaikeudet muodostavat terveysja sosiaalipalveluille lisääntyvää kustannusja palvelutarpeen kasvua niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Hankkeella on neljä tutkimustehtävää: 1) tutkimustiedon ja muun tiedon käytön selvittäminen politiikkatoimien laatimisessa; 2) interventiotutkimus politiikkatoimien muutosvalmiudesta sekä sektorien välisen yhteistyön edistäjistä ja esteistä; 3) vaikuttavuustutkimus tutkimustiedon käytöstä politiikkatoimien laatimisessa johtamisen näkökulmasta; sekä 4) tutkimus saatujen tulosten soveltuvuudesta politiikkatoimiin toimijoiden näkökulmasta, jotta voidaan toteuttaa työvälineitä ja ohjausta tutkimustiedon lisääntyvälle käytölle politiikkatoimissa. Yhteistyö koetaan tarpeelliseksi, mutta toimintaprosessit saattavat helposti luisua enemmän omien tonttien vartioimiseksi kuin todelliseksi yhteisymmärrykseksi ja -työksi. Toisaalta kansallisen tason liikuntaan liittyvät politiikkatoimet nojaavat usein hallitusohjelmiin, jotka ovat saaneet sysäyksen usein kansainvälisiltä toimijoilta, kuten Maailman terveysjärjestö ja Euroopan komissio. Politiikkatoimien taustalta löytyy lopulta vähän systemaattisesti eriteltyä tutkimustietoa, sillä useimmiten tieto on yhdistynyt erottelemattomaksi osaksi kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja poliittista tahtotilaa. Vuonna 2011 alkaneessa viisivuotisessa tutkimushankkeessa (Research into policy to enhance physical activity REPOPA) tutkitaan liikunnan politiikkatoimiin liittyviä asiakirjoja ja sitä, miten tutkimustietoa on niissä käytetty. UIKUNTA & TIEDE 50 • l /2013 99. AJASSA Teksti: RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN ja TIIA VILLA REPOPA-hanke kartoittaa tutkimustiedon käyttöä liikunnan politiikkatoimissa EU-maissa Sekä kansalliset että kansainväliset hallitukset ja organisaatiot kannustavat tutkimustiedon käyttöön politiikkatoimien laatimisessa. Käytetty tieto tukee yleensä jo tehtyjä valintoja, jotka pohjautuvat usein poliittisiin tai ideologisiin perusteisiin. Liikuntaja sosiaalija terveysalojen välinen keskustelu tiivistä Alustavien tulosten mukaan terveyttä edistävän liikunnan toimijaverkostot ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on laajentunut ja tiiveintä keskustelua käydään liikunta-alan sekä sosiaalija terveysalojen välillä. Tulosten pohjalta on lopulta tarkoitus kehittää indikaattoreita, joiden avulla tutkimuksen ja politiikkatoimien integraatiotyötä voidaan jatkossa kehittää edelleen. Hanke on kuuden Euroopan unionin jäsenmaan ja Kanadan yhteishanke, jota rahoittaa Euroopan komission seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma. Hankkeen tavoitteena on integroida tutkimustieto ja asiantuntijoiden tieto-taito liikunnan politiikkatoimi in, jotta lisätään synergiaa terveyden ja sairauksien ennaltaehkäisyyn kestävällä tavalla. Kuilu tutkimuksen ja liikuntaan liittyvien politiikkatoimien välillä johtuu muun muassa tiedon välittämisen mekanismien, yhteistyön sekä yhteisymmärryksen kehittämisen tarpeesta. Päätöksenteon ja valmistelun eri vaiheissa erilaisilla tietovarannoilla, johtamisjärjestelmillä ja vuorovaikutuksella on tärkeä rooli, jotta tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja systemaattisesti niin tiedon tuottajien kuin käyttäjien kesken. Hanke sisältää osiot myös tutkimustiedon levittämiseen ja välittämiseen sekä hankkeen sisäisen arvioinnin. Yhteiskunnan kehityksen jatkuvuutta varmistetaan huomioimalla aikaisemmista politiikkatoimista saadut kokemukset sekä hyödyntämällä arviointija tutkimustietoa systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamiseen
Yleisesti tutkimustiedon käyttö on sirpaleista, symbolista ja epäselvää. Tutkimustiedon käyttöä on arvioitu etsimällä politiikkatoimien asiakirjoista selkeitä viittauksia tutkimustietoon ja -tuloksiin. Lisäksi erilaisia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja voidaan käyttää perusteluina eri tavoin. RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN, FT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: riitta-maija.hamalainen@thl.fi Lisätietoja: www.repopa.eu ja erikoistutkija Riitta-Maija Hämäläinen, sähköposti:riitta-maija.hamalainen@thl.fi TIIA VILLA, YTM Tutkimusassistentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: tiia.villa@thl.fi 100 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Käytetty tieto tukee yleensä jo tehtyjä valintoja, jotka pohjautuvat usein poliittisiin tai ideologisiin perusteisiin. Tutkimustietoa käytetään politiikkatoimien perusteluna, sektorien välisen yhteistyön motivointina sekä yhteistyön vahvistamiseksi valmisteltaessa tausta-asiakirjoja erilaisissa työryhmissä ja konsuliaauoissa. Hierarkiassa ylemmän tason politiikkatoimet pyritään huomioimaan paikallistason politiikkatoimissa, mutta vaihtelu olosuhteissa on suurta ja paikallistason on tehtävä omat painotuksensa omat olosuhteet huomioiden. Epäselvää tutkimuksen käyttöä esiintyy väitteissä ja uskomuksissa, jotka esitetään valintojen ja etusijalla olevien asioiden pohjaksi tällöin harvoin käytetään viittauksia aikaisempiin tutkimuksiin tai niiden pohjaa on vaikea todentaa. Prosessin eri vaiheissa kiinnostus ja asenteet käyttää tutkimustietoa vaihtelevat. Monet politiikkatoimien asiakirjoista käyttävät epidemiologista tai muuta tilastotieteellistä tietoa terveyttä määrittävistä tekijöistä sekä erilaisia hyviä käytäntöjä. Sirpaleista, symbolista ja epäselvää Politiikkatoimien valmistelu prosessiin liittyy useita tekijöitä, jotka vaikuttavat tutkimustiedon -, asiantuntija-, arviointija tilastotietojen sekä selvitysten käyttöön. Joissakin tapauksissa tutkimustieto voi asettaa asioita etusijalle esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä ja erilaisten toimijoiden osallistumisessa. Politiikkatoimien taustalta löytyy lopulta vähän systemaattisesti eriteltyä tutkimustietoa, sillä useimmiten tieto on yhdistynyt erottelemattomaksi osaksi kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja poliittista tahtotilaa. Systemaattinen tiedon hyödyntäminen on usein tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden aktiivisuudesta riippuvaista. • Viisivuotinen hanke päättyy 30.9.2016. Usein tutkimustulokset ovat muotoutuneet yleistajuisiksi ja siten on vaikea osoittaa erityisesti tutkimuksen käyttöä päätösten perusteluina. Tutkimustietoa on paljon saatavilla, mutta sen läpikäyminen ja valikoiminen liikunnan politiikkatoimien valmistelemisen tarpeisiin koetaan haasteelliseksi. vaikuttavat tutkimustiedon käyttöön. • Hankkeessa arvioidaan tutkimustiedon tarpeita, roolia ja käyttöä terveyttä edistävässä liikuntapolitiikassa ja arvioidaan, miten tutkimustietoa voitaisiin käyttää perusteina liikuntapolitiikan eri prosesseissa ja päätöksenteossa eri menetelmin ja käytännöin. REPOPA tutkimushankkeen lopulliset tulokset raportoidaan vuoden 2013 aikana. Haasteisiin voidaan vastata yhteydenpidolla tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä, säännöllisellä vuorovaikutuksella sekä selkeällä viestinnällä. Toimijoiden aktiivisuutta heikentävät rajattu aika politiikkaprosessiin ja muut samanaikaiset tehtävät sekä tiedon saavuttamisen ongelmat. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma. Myös politiikkaprosessin johtajuus ja osallistujien verkostot REPOPA (RESEARCH INTO POLICYTO ENHANCE PHYSICAL ACTIVITY) Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävässä liikuntapolitiikassa kuudessa EU-maassa ja Kanadassa. Haasteisiin voidaan vastata muun muassa yhteydenpidolla tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä, riittävällä ja säännöllisellä vuorovaikutuksella toimijoiden kesken, selkeillä viesteillä ja viestinnällä, tutkimustiedon ja päätöksenteon oikea-aikaisuudella sekä poliittisten prioriteettien ja arvojen ymmärtämisellä ja niihin vastaamisella
Asia käy ilmi uudesta opetusja kulttuuriministeriön rahoittamasta ja Nuorisotutkimusseura ry:n toteuttamassa tutkimuksesta. numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen viimeistään 13.3.2013. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: Hallituksen kertomus 2012 toiminnasta Toimintavuoden 2012 tilit ja tilintarkastajien kertomus Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta Neuvottelukunnan kokoonpano 2013-2015 Muut hallituksen valmistelemat, kokouskutsussa mainitut asiat Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2012 ja vuoden 2013 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2013 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Mukana oli myös erityisliikunnan harrastajia. Tutkimuksen aikana esiinnousseista kehittämisehdotuksista noin kolmannes toteutui heti tai syksyn 2012 aikana ja yhteensä 40 prosenttia jossakin vaiheessa. puh. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti kylli marttala@lts.fi. Kuntalaiset liikuntapaikkoja arvioimassa -tutkimuksen lähtökohtana oli kehittää liikuntapaikkoja yhteistyössä eri-ikäisten kuntalaisten ja päättäjien kanssa, hankkia tietoa liikuntapaikkojen tilasta eri väestöryhmien näkökulmista sekä luoda kunnallisten palvelujen arviointiin toimintamalli. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Tutkimukseen valituissa kolmessa kunnassa, Mikkelissä, Oulaisissa ja Vantaalla yhteensä lähes parisataa kuntalaisia lapsista ikäihmisiin osallistui kuntansa liikuntapaikkojen arviointiin. Julkaisu on l.uettavissa osoilleessa: http:llwww.liilwnta11euvosto.fi!j u lkaisut/va I tion_l ii kunta neu voston_julkais usa rja!k unta la isten_holiemustieto _/ i i /mn tapai kkojen_l aadu n_arvioin ni ssa. TERVETULOA! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Antti Uutela Kari Keskinen puheenjohtaja pääsihteeri UIKUNTA&TIEDES0• 1/2013 101. Kuntalaisia ei kuulla riittävästi liikuntapaikkojen kehittämisessä K ansalaisten mielipiteitä kuntien liikuntapaikkojen ja -palveluiden kehittämisestä kerätään kunnissa puutteellisesti. 491.news Liikuntatieteellisen Seuran kevätkokous 2013 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.3.2013 klo 15.00Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 404, Helsinki. ~LTS Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh
Hyvä ystävä, ikätoveri ja "aseveli" sodan ja urheilun areenalla jätti niin rikkaan muiston, ettei mikään muistokirjoitus pysty sitä valottamaan. Naapurilaitosien assistentteina meillä oli paljon yhteisiä intressejä: yhteistä tutkijakoulutusta, yhteistä Porthanian lentopalloilua ja yhteistä väitöskirjan kehittelyä. Yhdessä Paavo Seppäsen kanssa olimme suunnittelemassa Helsingin yliopiston opiskelijoiden liikuntajärjestelmää ja yhdessä käynnistämässä vuonna 1967 valtion liikuntatieteellisen toimikunnan toimintaa. Sulkavan maalaispojan koulunkäynti oli jäänyt peruskoulu tasolle, mutta rintamalla osoitettu "kelpoisuus" johti Syväriitä upseerikouluun ja yhteiselle kurssille, jota harventuvin rivein vuotuisilla kurssilounailla on muisteltu. Todettakoon vain Seppäsen poikkeuksellisen pitkä ja ansiokas kausi valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 1974-84 ja Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksessa. Järjestöväki muistaa hänen tiukan kantansa muun muassa urheilumme liiallisesta byrokratisoitumisesta ja keskusjohtoisuudesta LTS:n liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä vuonna 1983: "järjestöistä itsestään on tullut itsetarkoituksia, joiden ylläpito ja paisuttaminen näyttää päämåärältä sinänsä". Paavossa löysin samalla tosi urheilumiehen, joka itse entisenä piirin kymmenottelun mestarina nautti ponnistamisen riemusta, mutta oli myös vankkumaton reilun pelin ja oikean urheiluhengen puolustaja. Maamme liikuntaja urheiluelämä on menettänyt professori Paavo Seppäsen myötä arvojohtajan , joka yhteiskuntatutkijana tunsi läpikotaisin myös urheilun ja oli sisäistänyt sen terveen perustan ja joka rohkeasti toi myös käsityksensä perusteluinaan julkisuuteen. Mutta yliopiston perinteinen vapaus totuuden etsinnässä säilyi. Tästä on osoituksena muun muassa Seppäsen valinta vuonna 1971 valtakunnanliittohankkeen alkuvetäjäksi, mikä kuitenkin kariutui sittemmin TUL:n vastustukseen. Paavo Seppäsen moni lahjakkuuteen kuului myös huumori, joka pelasti meidät Moskovassakin "hotellikuolemalta". Tämä nuoruudessa opittu kiintymys liikuntaan ja urheiluun säilyi ja sen ansiosta Paavo Seppänen omisti paljon aikaansa omien vaativien virkatehtävien ohessa myös liikuntaja urheilukulttuurimme kehittämistyöhön. Kalevi /-leinilä Liikuntasosiologian emeritusprofessori Espoo 102 LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. Erityisen ansiokasta olivat hänen analyysinsä kansainvälisen huippu-urheilun kytköksistä yhteiskunnallisiin arvosuuntautumisiin. Paavo lähti isänmaan asialle ikäluokkansa mukana vuonna 1942. Seppänen muistetaan myös Tahko Pihkalan "turpakäräjillä" pitämästään ja Suomen Kuvalehdessä julkaisutusta esitelmästään, jossa hän riemukkaalla tavalla rienaa autokuskin valintaa vuoden urheilijaksi. Yhteisissä riennoissamme opimme tuntemaan toisemme läpikotaisin. Paavo Seppänen tuli tunnetuksi kriittisistä, syväluotaavista urheilun tilannekatsauksistaan. ln Memoriam Professori Paavo Seppänen (1924-2013) n hämmästyttävää, miten monet yliopistomiehet oman erityisalansa ohessa ovat antaneet merkittävän panoksensa liikuntaja urheilukuluuur imme kehitystyössä. Yhdessä saimme myös opetusministeriöltä vuonna 1986 kutsun viralliseen edustustehtävään Neuvostoliittoon, joka perustui maittemme välillä solmittuun kulttuurivaihtoon. Samaan teemaan liittyvät myös hänen rohkeat analyysinsa olympiakisojen pyhästä lehmästä: "kisoissa ei ole tärkeintä kansainvälinen reilu peri, rauha ja yhteisymmärrys, vaan kansallinen ornaetu (self-interest) ja kunnia" (1984) Kun Helsingissä järjestettiin vuonna 1982 suuri kansainvälinen kongressi Sport and international understanding, Seppänen oli itseoikeutettu kongressin esitelmöitsijä. Muuta selitystä emme keksineet. Mitään "kulttuurivaihtoa", ei edes rnielipidevaihtoa matkan virallisesta tarkoituksesta: "urheilu ja kansain välinen rauhanliike", ei kuitenkaan viikon vierailun aikana toteutunut. Tiedekunnassaan Seppänen koki samat poliittisen radikalismin kumoukselliset haasteet kuin itsekin Jyväskylän yliopistossa. Huolimatta kriittisistä puheenvuoroistaan Paavo Seppäsen asiantuntemus sai myös tunnustusta. Sodan jälkeen yksityinen opintie avautui Paavolle, joka ennätysajassa suoritti ylioppilastutkinnon jatkaen menestyksellisiä opintojaaiz valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Isäntämme eivät tulleet edes vastaanottamaan virallisia vieraitaan, saati keskustelemaan itse asiasta! Meidät tunnettiin naapurissa kriittisinä tutkijoita. Se oli samalla parasta aikaa koko yliopistouralle: työtä vuorotta, mutta aitoa intoa ja uskoa nuorekkaan sosiaalitutkimuksen missi0011 yhteiskunnan rakennustyössä. Primus inter pares on ollut Helsingin yliopiston sosiologian emeritusprofessori Paavo Seppänen, joka sai 17.1.2013 kutsun viimeiseen iltahuutoon. Itse menetin tosi ystävän
Paitsi itse huipputason voimistelijana, Mikko tunnettiin nuorten innostajana, valmentajana ja Taipumattomat ry:n perustajajäsenenä ja tulisieluisena vetäjänä. Toinen, vähintään yhtä tärkeä elämänalue Mikolle oli telinevoimistelu. Vuonna 2000 hän väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa aiheenaan Liikuntataitojen oppiminen ja opettaminen: Telinevoimistelutaidot ja peruskoulun liikunnanopetus. Toimipa hän kansainvälisenä voimistelun arvostelutuomarinakin vuodesta 1981 lähtien. rimme, liikuntatieteiden tohtori Mikko Timo Ensio Pehkonen poistui luotamme 26.1.2013 60 vuoden ja 16 päivän ikäisenä. Myös yliopistouransa loppuvaiheen aikana Mikon teemana oli luontolukunta, luontomatkailu ja niiden edistäminen. Mikko liikkui Lapin luonnossa perheen, opiskelijoiden ja ystävien kanssa meloen, hiihtäen ja patikoiden. ln Memoriam Mikko Pehkonen -Akäsjoen ajattelija Y stävämme, työtove. Mikon mökki Åkäsjoen varrella on nyt ilman isäntää. Se oli ainoa 2000-luvun taitteessa toimineen Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskuksen (LINKln) julkaisema väitöskirja. Sen jälkeen Mikko osallistui moniin laajoihin liikuntakasvatuksen pitkäaikaisiin poikittaisja pitkittäistutkimuksiin. Uskomme, että laaja ystäväpiiri voi yhtyä monien arvioon Mikosta: Läpitte humaani mies. Eräs hänen englantilainen ystävänsä kirjoitti: Mikko was a lovely friend and amazing teacher. Mikkoa kaipaamaan jäivät läheiset Maija, Saana, Kati sekä tyttärentytär Ai nu, jonka laulu toi hymyn Mikon huulille viime vaiheidenkin aikana. Heimo Nupponen ja Seppo Penttinen Kanssalwlkijat LIIKUNTA & TIEDE 50 • 112013 103. Häntä luonnehdittiin kollegana ajatuksien herättäjäksi, opiskelijoihin tahdikkaasti suhtautuvaksi sekä luontoa monin tavoin painottavaksi persoonaksi. Valtakunnallisissa voimistelujärjestöissä Mikko toimi vuosien ajan pyyteettömänä vaikuttajana aivan viime metreille asti. Suoritettuaan liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinnon vuonna 1976 Mikko jatkoi liikuntatieteiden maisteriksi 1977, lisensiaatiksi 1982 sekä kasvatustieteiden maisteriksi 1981. Näitä olivat muun muassa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiössä toteutettu LAPS SUOMEN -tutkimus ja viimeisimpänä Rauman opettajankoulutuslaitoksessa toteutettu 1980-luvulla alkanut 24-vuotinen Koululiikunnan vaikuttavuus -tutkirnus. Tutkijana Mikkoa voi luonnehtia huolelliseksi, itsenäiseksi aineistojen kerääjäksi, tarkkasilmäiseksi tutkimustekstien tuottajaksi ja läpikåyjäksi, tieteellisten artikkelien vertaisarvioitsijaksi sekä voimistelun tieteellisten artikkelien kirjoittajaksi. Mikko ohjasi uransa aikana useita kymmeniä pro gradu -tutkielmia sekä osallistui joidenkin lisensiaatintutkirnusten ja väitöskirjojen ohjaamiseen. Mikko toimi suurimman osan urastaan liikunnan didaktiikan lehtorina Lapin yliopistossa. Opettajan tehtävänsä lisäksi Mikko toimi monissa Lapin yliopiston ja sen Kasvatustieteiden tiedekunnan luottamustehtävissä muun muassa yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsenenä. Vähemmän tunnettua Mikon toiminnassa ovat hänen harrastuksensa runojen kirjoittajana, syvällisenä ajattelijana sekä hänen pitkäaikainen valokuvausharrastuksensa. Kuten Mikon muistotilaisuudessa monet Mikon ystävät toistivat, hän oli humanistinen, huumorintajuinen, viisas ja herkkä ihminen
Kuin tilauksesta Liikunta & Tiede -lehden edellisessä numerossa (6/2012) Claes Andersson kiteytti kolumnissaan ihmisen kehittymisestä olennaisen: "liman toisia ihrnisiä emme ole mitään. Sitoutumisen tapa työorganisaatioihin on muuttunut. Kilpailu johtaa voittamiseen keinoja kaihtamatta. Urheilukenttien ja -salien lapset ja nuoret ovat otollinen maaperä kasvatukselliselle otteelle. Pitkäkestoinen ryhmä pakottaa jäsenensä kohtaamaan itsensä, kielteisetkin tunteensa. Kilpailu ja kiire kun ei anna aikaa pysähtymiselle. liman kiintymistä, kosketuksia, välittämistä meistä tulee yksinäisiä, onnettomia ja ehkä katkeriakin." Kehittyäkseen ihminen kaipaa laadukkaita ihmissuhteita ja ryhmään kuulumista. Myös urheiluryhmät edustavat nykyään pinnallista lurneyhteisöllisyyuå, joissa korostuu kilpailu ja itsekkyys. Liikunta & Tiede -lehden edellisessä numerossa (6/2012) Claes Andersson kiteytti kolumnissaan ihmisen kehittymisestä olennaisen: "liman toisia ihmisiä emme ole mitään. POHDITTUA Teksti: ESA ROVIO Lumeyhteisöllisyys eristää, masentaa ja tappaa '' Istuminen tappaa" on aikamme liikuuajien suosikkisloganeita. Rinnalle ja ohikin on syytä nostaa "lumeyhteisöllisyys eristää, masentaa ja tappaa". Vaikka nykyään vannotaan yksilöllisyyden nimeen, ihminen ei elä ja kehity tyhjiössä, vaan suhteessa toiseen ihmiseen. Todellinen ryhmäjäsenyys on varmuutta toisen varauksettomasta tuesta ja avusta sitä tarvittaessa. Elämme itsekkyyden aikaa ja perustarpeita yritetään paikata pinnallisella yh teisöl lisyyshötöllå. Ja mikä surullisinta, lapset kasvatetaan kilpailuun. Huonot suoritukset ja aidot tunteet kuten pettymys, kateus, viha tai epätasa-arvo sekä niiden oikeanlainen käsittely ovat ryhmää yhteen sitovia palkitsevia kokemuksia. Lapsi rakentaa todellisen minänsä ympärille valheellisen ulkokuoren, joka selittelee, valehtelee ja mitätöi toisia sekä korostaa omaa erinomaisuuttaan. Valitettavasti kentän laidalla joutuu nykyään usein toteamaan, kuinka vieraita edellä mainitut asiat ovat. liman kiintymistä, kosketuksia, välittämistä meistä tulee yksinäisiä, onnettomia ja ehkä katkeriakin." 104 LIIKUNTA& TtEDE50• 1/2013. Ryhmässä on mahdollisuus "epäonnistumisen onnistumisille". Liikunnan ryhmätilanteet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille kasvun ja kasvatuksen kysymyksille: mikä on moraalisesti oikein/väärin, millainen olen (minäkuva ja itsetunto), mitä osaan tai en osaa, tulinko kuulluksi, huomattiinko ja hyväksyttiinkö minut (valmentajaja ryhmäsuhde), millainen ryhmä olemme (vuorovaikutus, valta, roolit) jne. Haetaanpa hieman syvyyttä ja vahvistusta muutamalta ihmiselämän asiantuntijalta. Vanhemmat ovat tässä kisassa sokeasti mukana ja jopa aloitteen tekijöinä. Lapsi kilpailee ollakseen arvostettu vanhempiensa silmissä. Pinnalliset ryhmäkokemukset, kilpailu ja yksinäisyys eivät ainakaan poista tyhjyyden, masentuneisuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Todellinen liikuntaryhmä ei hajoa alta eikä siitä poistuta heti, kun ensimmäiset pettymykset tulevat vastaan. Pitkäkestoisessa, tavoitteellisessa ryhmässä on mahdollisuus kokea aitoa elämää yläja alamäkineen. Elämän millaisten yhteisöjen sijaan ihminen on itseään loputtomassa kilpailussa kiillottava tuote; ennen paremmuudesta kilpailivat yhteisöt, nyt ihmiset yhteisöjen sisällä. Netti on täynnä erilaisia ryhmiä, joihin kiinnitytään ja kuulutaan löyhästi. Niistä myös erotaan helposti. Lasten ja nuorten liikunnassa yhteisöllisyyden kokemuksen tavoittamisessa olisi tilaisuus, jos ryhmät nähtäisiin kilpailun sijaan myös kasvatuksen välineenä, kuten Lauri Laakso muistutti tässä samassa lehdessä (5/2012). Vanhemmat eivät tätä arjen kiireissään tunnista. Jokaisen halutaan juoksevan henkensä edestä, mutta samalla hylätään se, mikä pitää ihmisen liikkeessä eli yhteisöllisyys. Hyvässä ryhmässä kohdataan kasvokkain, katsotaan silmiin, puristetaan kättä ja pyydetään anteeksi. Itsekkyyden aakkosten opettaminen aloitetaan jo päiväkodissa. Vanhemmat vertailevat keskenään lasten saavutuksia
Ryhmässä on mahdollisuus "epäonnistumisen onnistumisille". Lapsen ja nuoren ääni jää kuulematta. Perustarpeita ei kukaan voi paeta. Nimittäin valmentajan poistuminen paikalta ja ryhmän siirtyminen kasvattamaan itseään. Eipä taida ehtiä pysähtyä asian äärelle, kun pitää tehdä tulosta. geronorn el.dyl Du viii tordjupa elin yrkeskompetens och arbota rned kr avande oxpert-. ~Gemensam ansökan 4.3-3.4.2013. idrottsmstruktör. socionom. Todellinen liikuntaryhmä ei hajoa alta eikä siitä poistuta heti, kun ensimmäiset pettymykset tulevat vastaan. Toive ihmisen minää tukevasta yhteisöllisyydestä on edelleen olemassa mielen piilotajunnassa. Liikunnan ja urheilun ohjaustyöstä vastaaville yhteisöllisyyden palauttamisessa olisi erinomainen mahdollisuus, jonka myös vanhempien soisi havaitsevan ja samalla tarkentavan omia arvojaan. Ruumis on sielun koti. Kerrataanpa vielä: ihminen syntyy ja kehittyy suhteessa toiseen ihmiseen. -----··---WAKE U PAN D Mc1sterstud1emc1 kan gcnomtoras vrd s1cl:111 av Iörvarvs.ubete Mer mformat.on om ansokan och vara utbrldrungsprograrn hrttas pa www.arcada.fi EXPLORE LI FE. Lähes poikkeuksetta valmentajat syöttävät lapsille häiritsevällä tavalla piilotajuisia arvojaan. Mihin hävisi liikunnasta ja urheilusta kasvatus. Kasvun ja yhteisöllisyyden kokemuksiin ei löyhisså ja lyhytkestoisissa ryhmissä ole mahdollisuutta. Liikunta & Tiede (49) 5/12, 39-40. utvcckhngsoch ledaruppgitter. HÖGSKOLAN FÖR LIVET. GOOD MORNING. VIITTEET: Andersson, C. Liikunta & Tiede (49) 6/12, 76. ergo eller tysrotcrapcut halsovardare. ESA ROVIO, LitT, Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: esa.rovio@likes.fi Kiitoliset Teijolle (Pyyhliöne11) ja Anitalle (Saaranen-Kaupoinen), niin ja kriittiselle vaimolle. Siinä samassa urheiluliikekin voittaisi, ja suomalaisista saattaisi tulla maailman liikkuvin kansa. Laakso, L. Niinpä niin. Kehittämisen vauhdissa tätä ei vain tunnista. Lapsen ja nuoren ääni jää kuulematta. olisi jäänyt tehemällä. liman teitä tämäkin teest. 2012. Lopuksi vielä lukijalahja uudelle vuodelle: vähään keskittyminen tuottaa parhaimmat tulokset. ..,ARCADA LIIKUNTA&TIEDESO•l/2013 105. MASTERPROGRAM Högre yrkeshogskoleexarncn ( master) c11 avsccd for d1g sorn Jr utbildad sjukskötare. Hän tarvitsee kuulumista ryhmään, aitoja tunteita, niiden jakamista, kokemista ja kohtaamista. Laakso, L. Mitähän tämäkin tarkoittaa. Tähän on olemassa ratkaisu, jonka toimivuuden olen testannut. 2012
Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2012. Seurahistorioiden väliin sijoittuvat muun muassa Itkosen väitöskirja Kenttien kutsu tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta (1996) ja Nevalan teos Agitatsioonia, vaikuttamista ja yhteistyötä vuosisata varkautelaista iyövaenjärjestötoirnintaa (2003). Kuvissa esiintyvien henkilöiden tunnistaminen on yksi työteliäs osa-alue seurahistoriankin teossa. Yhdistystoimintaan liki elimellisesti kuuluvista ristiriidat käsitellään kauniisti ja kaiketi silotellenkin. Visuaalisesti Tarmon taipale on komea. Tilannetta paikkaa kolmiloikan piirinmestarin muistelo yllätysmenestyksestään TUL:n mestaruuskilpailuissa, mikä nostaa mukavalla tavalla esiin tunnetta, ajankuvaa ja urheilun arkea. Yhdessä suhteessa Tarmo on kuitenkin ainutlaatuinen: seurasta on tehty kaksi tutkimuksellisesti merkittävää historiateosta. Tutkijaparin suvereenin osaamisen seurahistoriansa aihepiirissä takaa myös muu tutkimus. Lukujen alkuun sijoitetut isot kuvat onnistuvat erinomaisesti luomaan ilmeen aihepiirilleen. Eikä pettymykseen ole aihetta. Lukijan odotukset ovat siis korkealla avatessaan Tarmon taipaleen. Syntyy tunne että tukiranka on kunnossa ja kokonaisuus jäntevä mutta lihaksia saisi olla lisää hienhajua, voitonhalua, katkeria pettymyksiä; tunnetta ja tuloksia. Loppuun tiivis rnenesiysulasto: lista arvokisaedustajista, SM-mitalisteista ja Tarmoa edustaneista paikkakunnan parhaista urheilijoista. Havainnollinen liite osoittaa Varkauden Tarmon lajivalikoiman muutoksen satavuousella taipaleella. Linjaksi valittu pieteeu i puolustaa kuitenkin paikkaansa. 106 LIIKUNTA & TIEDE 50, 1 /2013. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi Seuran varcissii ei e11iiii kjlpajl]a 111011cssa vanhass» mr-ncstvslajissa 111ut1a so u rah ist otioiclcu \'iilisessii kilpailussa Tarmo kuuluu edelleen mcsturuussarjun k iirkccu. Tarmon taipaleessa piirtyy ammattimiesten koostama kuva seurasta ja seuratoiminnasta omassa ympäristössään. Tarmo taipale koostuu kymmenestä temaattisesta "kurkistusikkunasta", jotka näyttäytyvät hyvin sommiteltuina ja tutkimuksellisesti selväpiirieisinä näyteikkunoina. LUETTUA Teksti: MATTI HINTIKKA TARINAA TARMON TAIPALEESTA Hannu Itkonen ja Arto Nevala:Tarmon taipale -Varkauden Tarmon sata vuotta urheilun ja liikunnan yleisseurana 1912-2012. Seuran väreissä ei enää kilpailla monessa vanhassa rnenestyslajissa multa seurahistorioiden välisessä kilpailussa Tarmo kuuluu edelleen mestaruussarjan kärkeen. Rakenne edellä etenevä historiallissosiologinen tarkastelutapa tuottaa huomattavan eron tyypillisiin seurahistoriikkeihin, joissa kerrataan aikajärjestyksessä isompia ja pienempiä tapahtumia. Entä olisiko kokonaisuuteen ollut liiteuävissä pieni lisämyönnytys urheilun tåht iku lti lle, jota nyt on hallitusti hirnmenneuy. Rivilukija tai historiallisia deraljeja metsästävä 1 jää kuitenkin kaipaamaan hieman lisää. ISBN 978-952-93-1240-5 TARMON TAIPALE 1912-2012 S atavuotias Varkauden Tarmo lienee varsin tavanomainen keskikokoisen suomalaisen teollisuuskaupungin urheiluseura. Samaan tapaanhan näitä tavataan yleensä käsitellä seurahistorioissa, mutta nyt kun analyyurnen ja ymmärtävän kriittinen lähestymistapa avaa todellisuutta, ueuy roso ja moniäänisyys kiinnostaisivat ulkopuolista. Teoksen taustalla vaikuttaa Tarmon tarina (1992), jossa sama kirjoittajapari pyrki paikantamaan paitsi Tarmoa myös suomalaista urheiluseuraa yleensäkin laajempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen. Pienempien kuvien kuvatekst it näyuavät syntyneen pikaisesti. Viimeisessä ikkunassa "Tarmon tarinoita" lihaksia on haettu mutta lopputulos muisiuuaa vähän toukokuussa aloitettua raruakuruokuuria. Hannu Itkosen ja Arto Nevalan kirjoittama Tarmon taipale Varkauden Tarmon sata vuotta urheilun ja liikunnan yleisseurana 1912-2012 edustaa u rhei I useurah is torioiden eliittiä. Toki on ymmärrettävä, että tällainen lihasten kasvattaminen paisuttaisi sivumäärän ja jättäisi valitun tutkimuslinjan osin varjoonsa. Hyvässä kirjassa on hyvin suunniteltu ja toimiva rakenne. Tarkastelutavan tutkimukselliset ansiot ovat kiistattomat
Tekijöiden olisi kannattanut rajata otsikko käsittämään modernin ajan olympiaurheilun lajien syntyä. Kirjoittajat esittelevät jokaisesta lajista ensin kansainvälisen kehityskaaren ja paneutuvat sen jälkeen siihen, miten lajit rantautuivat Suomeen. Se olisi ollut palvelus aihepiiristä lisää tietoa haluaville ja noudattanut myös akateemisen tutkimusetiikan sääntöjä. Kirjoittajat pohtivat teoksen alussa käsitteiden määrittelyn ja urheilulajien runsaudesta johtuvaa rajauksen ongelmallisuutta. 496 s. Ylipäätään monet urheiluun liittyvät epätarkat ja arkiuetoon pohjaavat oletukset täsmentyvät, kun tarkistaa asioiden oikean laidan Kanervan ja Tikanderin ueroteoksesta. Urheilusta mukaan lukien olympiaurheilu on tullut globaalia viihdebisnestä, jossa lajit joutuvat muokkaamaan kilpailujaan ja sääntöjään markkinoiden ehdoilla. Teos on tuhti tietokirja kaikille urheilusta kiinnostuneille. Teoksen sisältämää tarkkaa lajiesittelyjen määrää on työläs laskea käsiternääriuelyn ongelmallisuuden vuoksi, minkä tekijät itsekin toetavat. Itse asiassa se luo lukijalle sellaisia odotuksia, joita teos ei pysty täyttämään. Eikö olisi jo hyvää lukijan palvelua, että keskeiset lähteet olisi mainittu niin, että ne olisi voinut yhdistää johdantoluvun kulloiseenkin tekstikohtaan. "Urheilulajien synty" -kirjan johdantoluku on tekijöille kunniaksi. Lajiesittelyt etenevät kirjassa siten, että esimerkiksi pääluvun "Luistelu" alle on otettu alaotsikoiksi mukaan olympiakisojen eri luistelulajit sekä lisäksi muodostelmaluistelu, jossa suomalaiset ovat menestyneet viime vuosina. Suomela julkaisi WSOY:n kustantamana lähes 700-sivuisen teoksen "Urheilun maailmanhistoria", jossa lajien syntyä tarkastellaan luonnonkansojen urheiluista lähtien. Kirjan antia olisi lisännyt, jos tekijät olisivat esitelleet hieman aikaisempaa urheilulajien syntyyn liittyvää kirjallisuutta. Eli keskittymään urheilun moderniin vaiheeseen ja pääasiassa olympiaurheiluun. Lukijalle on hyödyksi avata brittiläisen urheilun perintöä, amatörismin ja olympialiikkeen yhteyksiä sekä lajien synnyn suomalaista kehityslinjaa. He pohtivat kysymystä, mikä on urheilulaji ja tulevat tulokseen, ettei laji ole selkeä käsite. Jo kirjan nimi "Urheilulajien synty" on ongelmallinen. Koska kyseessä on urheilun tietokirja, niin on yllättävää, etteivät Kanerva ja Tikander missään yhteydessä mainitse tai hyödynnä vuonna 2001 ilmestynyttä ja käsitykseni mukaan mittavinta urheilulajeihin liittyvää teosta "World Sports Encyclopedia". Toki tekijät ovat käyttäneet ja lähteissään maininneet Martti Jukolan klassikon "Urheilun pikkujättiläinen", joka ilmestyi 1950-luvun alussa. KALERVO ILMANEN Liikuntahistorian dosentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kalervo.ilmanen@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 107. Samoihin aikoihin Klaus U. Akateemisesta näkökulmasta teoksen johdantoluku olisi voinut olla tehtyä laajempi. Toki johdantoluvussa olisi voinut esitellä tai ainakin mainita ne keskeiset tutkimukset, joiden varaan kirjoittajat tietonsa perustavat. Suomelan lähtökohtana on vahva kulttuurihistoriallinen näkökulma, jota vasten Kanerva ja Tikander olisivat voineet pohtia omia ratkaisujaan. Tällöin olisi myös näkökulman valinta ja rajaus tullut perustelluksi. Siinä puolalainen historioitsija Wojciech Liponski esittelee yli 3 000 lajia, mukaan lukien eri kansakuntien perinteiset urheilut. Kanervan ja Tikanderin teoksen ansio ja samalla myös sen käyttökelpoisuus esimerkiksi opetustarkoituksiin on siinä, että he käyvät valitsemiensa urheilulajien kehityskaaren läpi yhteiskunnallista taustaa vasten. Asia selkenee parhaiten esimerkillä. Liponski tarkastelee teoksessaan urheilulajien muotoutumista yhteiskuntien kulloistakin historiallista kehitysvaihetta ja kulttuuria vasten. Samalla jatkuvasti kehittyvät uudet teknologiset innovaatiot haastavat ainakin niiden urheilulajien päättäjiä, valmentajia ja urheilijoita, joissa välineillä on merkitystä suorituksessa. Rohkenen suositella teosta kaikille urheilusta ja miksei myös ylipäätään liikunnasta kiinnostuneille kotiin hankittavaksi lähdeteokseksi, jota voi hyödyntää esimerkiksi kotikatsomossa urheilua televisiosta seuratessa. Teoksen sivuilla urheilulajien kehitys käydään läpi varhaisista kokeiluista niiden nykyiseen muotoon asti. Kaikkiaan kirjan sivuilla käydään läpi runsaasti enemmän kuin päälukujen 47 urheilumuotoa. ISBN 978-951-851-345-5 ~ URHEILlJ LAJIEN /YNTY J uha Kanerva ja Vesa Tikander ovat "Urheilulajien synty" -kirjaansa valinneet kaikki olympialajit ja omien sanojensa mukaan liudan muita kiinnostavia lajeja. Voidaan kysyä, riittääkö se, että tutkimukset mainitaan päälähteinä sivulla 486. Sillä on kiistattomat ansionsa. Viimeksi mainitusta syystä mukana ovat myös jääpallo, moottoriurheilu, pesäpallo ja salibandy. Näinhän he sitten kirjan johdantoluvussa joutuvat valtaisan tehtävänsä rajaamaan. Näin ainakin itselleni kävi siihen tutustuessani. "Urheilulajien synty" -teos on tuhti tietokirja urheilulajeista. LUETTUA Teksti: KALERVO ILMANEN TUHTI TIETOKIRJA URHEILULAJEISTA Juha Kanerva & Vesa Tikander: Urheilulajien synty. Kustannusosakeyhtiö Teos. Nykyurheilu on modernin ajan ilmiö, jossa varsinkin viimeisimpinä vuosikymmeninä nopea teknologinen kehitys ja kaikkialle ulottuva globalisaatio hallitsevat
Rajauksen riskinä on vähän historiallisia lähdejälkiä jättävän ihmisten omaehtoisen liikunnan jääminen todellista merkitystään vähemmälle huomiolle. Kuntodoping-kirja asettaa tutkirnusaineistoon perustuen dopingin todellisiin yhteiskunnallisiin kehyksiinsä. Kokkonen nojaa suureen määrään aiempaa liikuntatieteellistä sekä urheilua ja liikuntaa käsittelevää historiallista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, punoen olemassa olevan tiedon langoista eheän ja oivaltavan synteesin suomalaisen liikuntakulttuurin kehityksestä ja nykytilasta. Hän osoittaa, että useimmiten liikuntakulttuuri ei suinkaan kehity omalakisesti, vaan heijastaa ympäröivän yhteiskunnan laajempia trendejä, niihin reagoiden ja sopeutuen. Liikunnan käsite sulkee -sinänsä monentasoista toimintaa ja toimijaa. Kokkosta ei tästä synnistä voi syyttää, sillä hänen lähestymistapansa on päinvastainen. Teksti: MARKKU JOKISIPILÄ HIIHTOSAUVASTA GOLFMAILAAN LIIKUNTAKULTTUURIN LÄHIHISTORIAA Jouko Kokkonen: Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. 108 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Vaikka Kokkonen myöntääkin painopisteen olevan järjestäytyneellä sektorilla, onnistuu hän kuitenkin kuvaamaan myös laajempia liikuntaan liiuyviä trendimuutoksia ja liikunnan paikkaa ihmisten elämässä. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria. Tämän jälkeen hän on laajentanut näkökulmaa huippu-urheilusta suomalaisen liikunnan kokonaisuuteen, jota hän tutkii Urheilumuseosäätiön tutkimushankkeessa Liikuntaja urheilukulttuurin juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. Vuoden urheilukirja -raati myönsi kunniamaininnan Mikko Salasuon ja Mikko Piispan kirjoittamalle teokselle Kuntodoping Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Varsinkin urheiluhistoriallista tutkimusta vaivaa usein kontekstin puute, jolloin kohdella tarkastellaan itseisarvoisesti, ympäröivästä todellisuudesta irrallisena saarekkeena. Tutkimus on tarpeellinen ja tervetullut lisä suomalaiseen yhteiskuntahistorian tutkimukseen, jossa liikunta harvemmin on päänäkökulmana. Siukonen on ollut vastaavana toimiuajana tai kirjoittajana yli 80 urheilukirjan taustalla. Kokkosen näkökulman keskiössä on järjestäytynyt liikunta, jonka ytimessä ovat valtion ja kuntien liikuntapolitiikka sekä valtakunnallisten organisaatioiden ja urheiluseurojen muodostama kansalaisjärjestötason toimintakenuä. ] 948) luovutettiin kunniakirja pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. Dopingiin liittyvistä ongelmista keskusteltaessa huomio kiintyy yleensä vain marginaaliseen huippu-urheiluun. LUETTUA URHEILULAJIEN SYNTY VUODEN URHEILUKIRJA S uomen Urheilumuseosäätiön asettama raati on nimennyt teoksen Urheilulajien synty Vuoden u rheilukirjaksi 2012. Vuonna 2012 Siukoselta ilmestyi 13:s osa Suuri Olympiateos -sarjaan sekä jo 33:s Urheilun vuosikirja. Markku Siukoselle (s. Vuoden urheilukirja -palkintoraatiin kuuluvat llilla Blomberg, Susanna Luikku, Kai Gardberg ja Mika Wickström. Urheilulajien synty onnistuu erityisen kiinnostavalla tavalla kertomaan, miten eri urheilumuotojen historiaan ovat vaikuttaneet niin kulttuuriset, poliittiset kuin kaupalliset tekijät unohtamatta lajinimien ja lajitermien kieli historiaa. Sen ovat kirjoittaneet Juha Kanerva ja Vesa Tikander ja kirjan on kustantanut Teos. Nyt julkaistu suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoriaa 1960-luvulta nykyhetkeen valot tava Liikuntaa hyvinvointivaltiossa on tämän hankkeen ensimmäinen osa. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o2 Otavan kirjapaino, Keuruu 2013 ISBN 978-952-6644-02-8 HYVINVOINTIVALTIOSSA V uonna 2008 Jouko Kokkonen luotasi liikuntasosiologian väitöskirjassaan urheilun p nationalismin liittymäkohtia 1900-luvun alusta Helsingin olympialaisiin
Liikuntakulttuurin historiallisen kehityksen kartoituksen ohella teos toimii hyvin myös yleisempänä suomalaisen elämäntavan, elinympäristön ja maailmankuvan muutoksen kuvaajana. Martti Vainion doping-käryn ja Malli Nykäsen ulkourheilull isien edesouamusien myötä. Kasinotalouden ja kulutusjuhlien 1980-luvulla ajan henki näkyi myös liikuntakult tuurissa. l 970-luvun kuru.oiluternpauksista ja omaehtoisesta pururadalla hölkkäilystä on siirryuy globalisoituneeseen ja kaupallistuneeseen li ikuniakuluuuriin, jossa liikunnasta on monelle tullut identiteetin rakentamisen ja imagon luomisen väline. Samaan aikaan ihmisten halu vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan kuitenkin on laskusuunnassa. Politiikan tai keskusjärjestöjen sijaan liikuruakuluuuria ohjaavat impulssit tulevat yhä useammin kaupallisilta palveluntarjoajilta tai ihmisten omaehtoisen liikunnan piiristä. Urheilupolitiikasta kiinnostunuua lukijaa kirja palvelee hyvänä johdatukseria menneiden vuosikymmenten ankariin vääntöihin, jotka monen nuoremman lukijan mielestä varmastikin vaikuttavat kaikessa tosikkomaisuudessaan vähän koomisilrakin. Läpi teoksen kulkee joukko mielenkiintoisia teemoja, joissa suomalaisen lukuruakuluuurin omintakeisuus tulee hyvin esiin. Vaikka Kokkonen nimeääkin konsensushakuisuuden suomalaisen liikuruakuluuur in perusorninaisuudeksi, on viime vuosikymmenten er ilaisturnisja pirstalouurniskehitys asettanut yhden ohjaavan näkemyksen tarpeen ja olemassaolon vahvasti kyseenalaiseksi. Elintason noustessa ja kansainvälisten vaikuueiden lisääntyessä suljettu yhtenäiskuluuuri sai myös liikunnan alalla antaa tilaa monimuotoisernmalle todellisuudelle, jota leimasivat erikoisseurojen määrän kasvu sekä uudet, elitistisinäkin pidetyt lajit kuten alppihiihto ja golf. Mitalinostalgian kultaamalla 1970-luvullakaan kattojärjestöjen toiminnan li ittymåkohtaa varsinaiseen urheiluja valmennustoimintaan ei ollut aina helppo hahmottaa. Hiihdon ja yleisurheilun nimiin vannoneille traditionalisteille teki tiukkaa hurrata Keke Rosbergille tai Harry Harkimolle. Lumilautailun ja skeiuauksen kaltaiset uudet lajit ottivat etäisyyttä kilpaurheilun perinteiseen arvopohjaan korostaen liikunnan roolia elämäntapana ja osana yksilön identiteetin ilmaisua. Huippu-urheilu on saanut antaa tilaa terveys! i i kunnalle, kasvatuksellisille tavoitteille, elämyksellisyydelle ja yhteiskunnan palvelemiselle. Kirja kuvailee suomalaisen liikuntakulttuurin polun kilpaurheilun hallitsemalta 1960-luvulta 1970-luvun laajenevaan liikuntapalvelujen tarjontaan, 1980-luvun elintason nousun tuomaan rnon imuotoist u rniseen , 1990-luvun poliuusun, taloudellisiin ja [ärjestokernän mullistuksiin sekä lopulta uuden vuosituhannen aiempaa hajaaruuneernpaan ja tulevaisuudennäkymiltään epävarmempaan tilanteeseen. Perinteinen urheiluseuratyö on hankaluuksissa ammau irnaistuneessa ja erikoistuneessa yhteiskunnassa. Ihmiset toki olivat liikkuneet aiemminkin, multa vain harvoille oli ollut kyse itsetarkoituksellisesta ja tavoiueellisesta toiminnasta. Tarkoituksellisesta ja tavoitteellisesta liikunnasta on 40 viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut jatkuvasti näkyvämpi osa elämäämme ja yhteiskuntaamme. Liikunnan yhteiskunnallisia vaikutuksia korostetaan aiempaa voimakkaammin ja valtiovalta toivoo kolmannen sektorin liikuruatoirnijoilta apua muun muassa sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä maahanmuunajien kotouttamiseen. 1990-luvulla Suomi koki laman ja Nokia-vetoisen uuden nousun, suomalainen liikunta keskusjärjestöjen aikakauden päätöksen, kaupallisten liikuntapalvelujen nopean lisääntymisen ja huippu-urheilussa lisääntyneen mediajulkisuuden saatteleman arnmauilaisturmsen sekä sponsorien merkityksen kasvun. Kirja kuvaa hyvin myös yleisen liikuntaideologian muutosta siteeraamalla liikunnan asemasta, tehtävästä ja tavoitteista käytyä keskustelua eri vuosikymmeniltä. Kokkonen käyuää paljon sivuja kuvatakseen liikuntaalan järjestökeruän evoluutiota. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 109. Ensimmäisen MM-kullan myötä jääkiekko nousi lopullisesti lajikentän kuninkaaksi, kansallisten perinteiden vaalijoita taas koeteltiin sekä pesäpallon sopupeliskandaalilla että sauvakavelyn läpilyönnillä. Liikuntapalvelut pyrittiin poliittisin päätöksin tuomaan mahdollisimman monen kansalaisen ulottuville ja aikakautta leimasi verorahoitteisen liikuntapaikkarakentamisen voimakas kasvu. Uutta vuosituhaua on leimannut valtio-ohjauksen löystyminen ja jo aiemmin alkaneen keskusjohtoisuuden purkamisen loppuun saauaminen. 1970-luvun liikuntakuluuurin tietyt piirteet, esimerkiksi naisurheilijoiden saavutuksia systemaattisesti tytöttelemällä tai kokonaan vaikenemalla vähätellyt Hiihtosauvan vaihtuminen golf1naaihnaan ja seurapipon korvautuminen kuntosalin vuosijäscnyydcllä kertovat paljon muust akiu kuin vain liikuututottumusten muutoksesta. Ihmisiä valisteuiin liikkumaan monenlaisin kampanjoin ja tempauksin, mikä tuotti ki n tulosta kuntoliikunnan kasvauaessa suosiotaan. Suuresta muutosta ja murroksesta vaurastuvaan ja sirpaloituvaan Suomeen 1970-lukua voi monessa mielessä pitää nykyisen kaltaisen liikuntakulttuurin ensimmäisenä vuosikymmenenä. Kokkonen tarkastelee liikuntakulttuuria myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Toisaalta kuva huippu-urheilusta puh toisena ja esikuvallisena puuhana alkoi saada säröjä mm. Kuntien liikuntatarjonta jatkui kasvuaan ja Veikkauksen rahasampo jauhoi keskusjärjestöille lisää pelirnerkkejä. Hiihtosauvan vaihtuminen golfmaailmaan ja seurapipon korvautuminen kuruosalin vuosijäsenyydellä kertovat paljon muustakin kuin vain liikuntatou.urnusten muutoksesta. Veikkauksesta saatujen tulojen myötä keskusjärjestöt, joita pieneen maahan oli siunaantunut peräti viisi (SVUL, TUL, TUK, CIF ja SPL), alkoivat arnmatt imaistua ja laajensivat orga n isaatioi taa n
Toiseksi, suurin osa Galdhopiggerennettin hiihtäjistä oli 25-35-vuotiaita ja keski-iältään 33-vuotiaita. 110 LIIKUNTA& TIEDE50• 1 1 2013. urheilujourn alismi, vaikuuavar nykynäk ök ulm asta varsin sovinistisilta. Keskimäärin hiihtäjät ansaitsivat 497 000 kruunua (64 000 €) vuodessa, kun norjalaisten keskiansio oli 395 000 kruunua (51 000 €) vuodessa. Tämä toi toimintakulttuuriin myös huomattavaa jähmeyttä ja dynaamisuuden puutetta. Ajan kulumisen tuomalla jälkiviisaudella uskaltaa nyt jo veikata, että tämä tavallisten ihmisten vaihtelevin muodoin toteuttama ruohonjuuritason liikuntakulttuuri tulee pitkässä historiallisessa tarkastelussa osoittautumaan kabinettipolitikointia merkittävämmäksi tekijäksi. MARKKU JOKISIPILÄ, VTT Tutkija, akateeminen johtaja Baltic Sea Region Studies Turun yliopisto Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Telemark-hiihto norjalaista erottautumista . Länsimaissa liikunta on pitkälle eriytynyttä vapaaajan toimintaa. Norjalaistutkijat Breivik ja Skille lähtivät Bourdieun kenttäteoriaa soveltaen selvittämään, voidaanko telemark-hiihtoa pitää tietyn yhteiskuntaluokan erottautumiskeinona vai onko kyseessä pikemminkin norjalaisten yleisesti suosima perinteikäs hiihtomuoto. Tästä on seurannut muun muassa se, että harrastamismuotojen ja sosio-ekonornisten taustatekijöiden välisiä yhteyksiä on ollut entistä vaikeampi ennustaa. Liikuntalajien suosioon vaikuttavat monet eri tekijät. Kuten Kalervo Kummola vuonna 1993 totesi, rakenteiden ravisteluun vaadittiin SVUL:n talouskurirnusta, koska "vanhat patut eivät olisi niin vain luopuneet asemistaan"! Ei vain liikunnan muutoksesta Liikuntaa hyvinvointivaltiossa on selkeästi kirjoitettu ja johdonmukaisesti esitetty kuvaus suomalaisen liikuntakulttuurin viime vuosikymmenistä, jonka kauna lukijalle itse aiheen ohella tarjoutuu puhuttelevia oivalluksia myös siitä, kuinka paljon Suomi maana ja suomalaiset ihmisinä ovat tuona aikana muuttuneet. Sama pätee myös liikunt aorganisaatioiden icim ijarakeru eeseen, sillä niin keskusjärjestöissä kuin lajiliito issakin päätösvalta oli pitkään yksinomaan miesten käsissä. Kolmanneksi, koulutustaustaltaan tutkimukseen osallistuneet hiihtäjät olivat selkeästi korkeammin koulutettuja kuin väestö keskimäärin. Sen sijaan hiihtäjien keski-ikä koko väestössä oli kyselytutkimuksen aineistoon verrattuna alhaisempi (30 vuotta). Peräti 44 prosentilla hiihtäjistä oli vähintään viiden vuoden ja 33 prosentilla neljän vuoden korkeakoulutus, kun vastaavat osuudet Norjan koko väestöstä olivat seitsemän ja 21 prosenttia. Yksilöllisten motiivien ja mieltymysten rinnalla yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri säätelevät sitä, mitä lajeja eri puolilla maailmaa harrastetaan. Välillä tekijä vaikuttaa myös antautuneen lähdeaineistonsa vietäväksi ja käärii sanomansa liikuntajärjestöjen ja opetusministeriön strategialausumista tuttuun kankeaan ja turhaan jargoniin. Parhaimmillaan teos on kuvatessaan liikunnan roolia osana suomalaista elämänmuotoa. Samansuuntainen telemark-hiihtäjien sukupuolijakauma oli nähtävissä myös Norjan väestötilastossa, joskin ero naisja mieshiihtäjien välillä on viime vuosina kaventunut. Tutkimustulokset osoittivat ensinnäkin, että telemark-hiihto on miehinen laji, sillä peräti 73 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista oli miehiä. Tutkimusta varten selvitettiin telemark-hiihtäjien sosio-ekcnomisia taustoja, joita verrattiin norjalaiseen väestöön yleensä. Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna hiihtäjien profiili oli samansuuntainen telemark-hiihtäjien profiilin kanssa yleensä. Samat herrat pitivät urheilun avainpaikkoja hallussaan vuosikymmeniä, elleivät sitten käyttäneet niitä ponnahduslautanaan valtakunnanpolitiikkaan. Kiireinen lukija pystyy saamaan hyvän kuvan teoksen pääsisällöstä lukemalla kappaleiden loppuun sijoitetut yhteenvedot, joskin kirjaa sivu sivulta lukevaa tällainen toisto saattaa häiritäkin. Erityiskiitoksen kirja ansaitsee runsaasta ja värikkäästä kuvituksestaan, joka tarjoaa aikakauden omakohtaisesti kokeneille melkoisia nostalgiatrippejä suomalaisen liikunnan lähihistoriaan. Merkillepantavaa on myös se, että keskiansiota enemmän ansaitsevien osuus oli nimenomaan telemark-hiihtäjien keskuudessa muuta väestöä suurempi. Telemark-hiihto on laskettelun sekä maastoja vaellushiihdon jälkeen neljänneksi suosituin hiihtolaji Norjassa. Tärkeimpiä yksittäisiä tapahtumia ja kehitystrendejä on nostettu erillisiksi tietolaatikoiksi, mikä tekstin sujuvuuden kannalta on ollut hyvä ratkaisu. Aineistona käytettiin vuonna 2010 Galdhopiggerennettissä, Norjassa yli l ö-vuotiaille hiihtäjille tehtyä kyselytutkirnusta (n=200) sekä Norjan virallista väestötilastoa (Norsk Monitor). Neljänneksi, tutkimuksesta ilmeni myös, että telemark-hiihtäjien tulotaso on muuta väestöä korkeampi. Teoksen kokonaisuudessa keskusjårjestöpuoli saa loputtomine kädenvääntöineen ja poliittisine suhmurointeineen kenties liiaksikin huomiota
Seura oli paininut rahoitusvaikeuksissa 2000-luvun alussa, joten tennisliiton tarjoama "rnuutosrahoitus" otettiin avosylin vastaan. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 111. Tutkimuskohteeksi valittiin vuonna 1880 perustettu perinteikäs, suur-Lontoon alueella toimiva noin 500 jäsenen West Regency Tennis Club (WRTC), jonka tulokasjäseneksi tutkija soluttautui "salaisesti" kymmenen kuukauden ajaksi. Näin ollen lajia harrastamalla ilmennetään myös omien elämänvalintojen yksilöi. Seuran säännöt koostuivat pitkästä listasta yksityiskohtaisia ohjeita liittyen muun muassa pukeutumiseen, kenttien varaamiseen, etikettiin sekä vieraiden kohteluun. Erityisesti valmentajilla ja seuraaktiiveilla onkin tässä suhteessa tärkeä rooli. Robert J. European Journal for Sport and Society 2012, 9 (4), 269-286 Kuinka vaikeaa on päästä tenniksen kentille Iso-Britanniassa. Thev treat me like I'rn scum': Social exclusion and established-outsider relations in a British tennis club. Sen sijaan, että tulokkaita olisi opastettu seuran sääntöihin ja toimintatapoihin, heidän epäonnistuneita sosiaalistumisyrityksiänsä käytettiin yleensä entisestään vahvistamaan seuran hierarkiaa. LÄHDE: Lake, R.J. LÄHDE: Breivik, G & Skille E.Å (20121 Telemark Skiing: The Ultimate Norwegian sport and a Class Phenomenon. Liikunnan harrastamisen edistämistä ja reunaehtoja pohdittaessa on hyvä myös Suomessa tiedostaa, minkälaisia lajikulttuurisia, usein näkymättömiä esteitä seuratoimintaan voi liittyä. HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Lajikulttuuri englantilaisessa tenniksessä on yhä sosiaalisesti sisäänpäin kääntynyttä ja uusia jäseniä vieroksuva. (2013). Tutkijan havaintojen mukaan monet seuran vanhat jäsenet kokivat asemansa uhatuksi uusien lisyyttä ja valtavirroista poikkeavia piirteitä, mikä toimii Bourdieun teorian valossa kulttuurisen erottautumisen keinona. Telemark-hiihto näyttää sosioekonomisten taustatekijöiden valossa uusintavan norjalaisessa liikuntakulttuur issa ja erityisesti hiihtolajeissa vallitsevia perinteisiä tren dejä. Taloudellisten tekijöiden lisäksi tulokasta saattaa olla vastassa sellainen sosiaalinen ja kulttuurinen ilmapiiri, joka vaikeuttaa uuteen lajiin sisälle pääsyä. Lake tutkimusryhmineen selvitti etnografisen tutkimuksen keinoin sitä, miten tennisliiton (LTA) toimenpiteet näkyivät yhden yksittäisen brittiläisen tennisseuran toiminnassa. Oleellista oli, että jokainen tiesi "oman paikkansa" hierarkiassa, jolloin konflikteilta vältyttiin. 112-128. Erityisesti Britanniassa tennis on ilmentänyt yhteiskuntaluokkien välisiä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia eroja. Maan tennisliitto (Lawn Tennis Association/LTA) on erityisesti 1990ja 2000-luvuilla muokannut toimintatapojaan ja rakenteitaan tenniskentille pääsyn sosiaalisten esteiden poistamiseksi. Tästä huolimatta lajikulttuuri tenniksessä on yhä sosiaalisesti sisäänpäin kääntynyttä ja uusia jäseniä vieroksuva. Jäsenten sisäinen hierarkia määräytyi jäsenvuosien ja luottamustehtavien, peli taidon sekä kulttuurista pääomaa ilmentävän seuraetiketin hallitsemisen perusteella. International Review for the Sociology of Sport 48 (11. Ehtona rahoitukselle oli kuitenkin se, että seura keventäisi tiukkoja jäsen vaatimuksiaan, paikkaisi valmentajia, suuntaisi yhteistyötä kouluihin sekä rekrytoisi uusia jäseniä. Niin kutsuttu Club Vision lanseerattiin vuonna 2000 tavoitteenaan seuroille osoitetun rahoituksen turvin muuttaa tenniskulttuuria aikaisempaa avoimempaan ja sallivampaan suuntaan. Toisaalta, telemark-hiihtäjien pro fiili poikkesi sukupuolen, koulutuksen ja tulotason perusteella melko selvästi muiden hiihtolajien harrastajaprofiileista. jäsenten ja erityisesti lasten rekrytoituessa seuraan. Tenniksen elitistisestä maineesta halutaan kuitenkin päästä Britanniassa eroon. Sääntöjä kuitenkin noudatettiin hyvin sattumanvaraisesti. Vaikka lajikulttuuriset piirteet ja perinteet ovatkin monissa lajeissa tärkeitä ja sinällään vaalittavia, eivät ne saisi sulkea ovia uusilta harrastajilta. Tenniksellä on historiallisesti ollut yläluokkaisen urheilulajin maine
Tutkimuksessa oli mukana 285 eri videoklippiä 27 eri maasta. Tutkimuksessa mukana olleista videoista yleisimmät Youtube-sivustolle ladatut liikuntatuntivideot olivat pallopelitunneilta. Tutkimuksen oppilaat osallistuivat kaikille pakolliseen liikunnanopetukseen kaksi kertaa viikossa. Tanssituntien videoissa oppilaiden kasvoilla on useimmiten hymy, mutta joidenkin oppilaiden kasvoilta näkyy myös esitystilanteen epämukavuus. Oppilaiden osallistuminen tutkimukseen perustui vapaaehtoisuuteen. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ANNA-MARIA NURMI Youtube-sivusto voi toimia liikunnanopetuksen arkistona . Toisen vaiheen kysely toteutettiin neljä viikkoa myöhemmin ja se piti sisällään fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä kysymyksiä. Oppilaat eivät osallistuneet tekemiseen täysillä. Physical Education and Sport Pedagogy 1811 ), 42-59. Tutkijat saivat koulun johtajilta tietoa oppilaiden sosioekonomisista taustoista ja koulun johtajien mukaan koulut sijaitsivat keskiluokkaiseksi luonnehditulla alueella. Pallopelien jälkeen yleisimpiä olivat ku ruoharjoiuelu, voimistelu ja tanssi eri muodoissaan. 2013. Tanssi-teema puolestaan esiintyi jopa 20 prosentissa tutkimuksen videoista. Tutkimukseen valitut Youtube-videot olivat joko liikunnanopettajien tai oppilaiden kuvaamia. Kävelyyn liittyi usein keskustelu kaverin kanssa. Quennerstedtin tutkimus osoittaa miten Youtube-sivuston videoita voi täyttää tutkimusaineistona. Oppilaat olivat 12-18 -vuotiaita. Tutkimukseen osallistui 397 virolaista ja espanjalaista oppilasta, joista 175 oli poikia ja 222 tyttöjä. Urheilu-teema pitää sisällään "todellisen" urheilun eli oikean tekniikan ja säännöt. Tanssivideoissa opetellaan joko tiettyä tanssityyliä (hiphop, reggae) tai tanssiaskeleita usein ensin opetiajajohtoisesti ja sen jälkeen ryhmissä. Tämä teema pitää sisällään myös "ei niin todellisen" urheilun, jossa lajia muokataan kouluun soveltuvammaksi sääntöjä tai pelivälineitä muuttamalla. Tulokset osoittivat, että osallistuminen liikuntaan liikuntatunneilla tapahtuu neljän eri teeman; urheilun, yrittämisen ja hauskanpidon, kuruoharjoiuelun ja tanssin kautta. PE on Youtube investigating participation in physical education practice. Taitojen kehittyminen ei ole tämän teeman ytimessä vaan yrittäminen ja tunnilla viihtyminen. Vastakohtana edelliselle teemalla yrittämisen ja hauskanpitämisen teema tuo esiin liikunnan ilon ja osallistumisen halun. Ensimmäisen vaiheen kysely piti sisällään suunnitellun käyttäytymisen teorian osia kuten asenteita, aikomuksia ja koettua identiteettiä. Kuntoharjoittelu-teema sisältää niin juoksun, kävelyn, kuntosaliharjoittelun, voimaharjoittelun, venyttelyn kuin aerobicinkin. LÄHDE: Ouennerstedt, M. Suunnitellun käyttäytymisen teoriaa on käytetty paljon yritettäessä ymmärtää fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää päätöksentekoa. Tähän teemaan liittyi useimmin liikunnan "näennäinen" harjoittaminen. Oppilaat toteuttavat ja osallistuvat koulun liikuntaan monin eri tavoin. 112 LIIKUNTA& TIEDE50• 1/2013. Sen mukaan aikomukset toteuuaa jotakin tiettyä käyttäytymistä ennustavat vahvasti toteutunutta käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida oppilaiden monia eri osallistumistapoja koulun liikuntaan. Fyysinen aktiivisuus osana identiteettiä ennustaa liikkunnallista nuoruutta . Ryhmätyöskeruelyyn liittyi usein oman koreografian kehittely ja sen esittäminen muille oppilaille. Ruotsalainen Mikael Quennerstedt valitsi tutkimuksessaan tavanomaisesta poikkeavan metodin tutkia oppilaiden osallistumista liikuntatunneilla: hän observoi tutkimuksessaan Youtube -sivustolle ladattuja videoita liikuntatunneilta. Oppilaat vastasivat liikuntatunneilla nimettömästi kyselyyn kahdessa eri vaiheessa. Liikuntatunneilla oppilaat osallistuvat täysillä, jättäytyvät ulkopuolelle, pelaavat, leikkivät, ottavat rennosti ja pitävät hauskaa. Tutkimuksen valituista videoista Quennerstedt tekee johtopäätöksen liikunnanopetuksen laajemmasta kansainvälisestä diskurssista. Näissä videoissa oppilaat useimmin kävelivät tai juoksivat urheilukentällä tai metsässä. Oppilailla pitää olla myös riittävät lajitaidot , jotta he voivat osallistua "todelliseen" urheiluun. Ries, Hein, Pihu ja Armenta tarkastelivat tutkimuksessaan koetun identiteetin roolia nuoruuden fyysisessä aktiivisuudessa suunnitellun käyttäytymisen teorian valossa. Tutkijan toiveena on, että muutkin tutkijat ymmärtäisivät sivuston laajan arkiston merkityksen kokonaisen uuden tutkimusmaailman avaapna
Journal of Physical Activity and Health 9 (1 ), 33-4 l ANNA-MARIA NURMI, LitT Yliopistonopettaja Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: annmaki@jyu.fi maailmasta Tyytymättömyys omaa kehoa kohtaan lisääntyy urheilu-uran lopettamisen jälkeen . Toinen merkittävä syy liikkumattomuudelle oli etäisyys liikuntamahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan koettu identiteetti ennustaa LÄHDE: Ries, F., Hein, V., Pihu, M. 2013. Koettu identiSelf-identity as a component of the theory of planned behaviour teetti ennustaa vahvasti tulevaa käyttäytymistä ja in predicting physical activrtv. Ryhmissä keskusteltiin yhden aikuisen johdolla koulupäivän jälkeisestä liikunnasta ja niistä asioista, jotka siihen lasten mielestä liittyvät. ihmisiin, ovat todennäköisesti fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka eivät koe fyysisen aktiivisuuden olevan osa omaa identiteettiä. M., Boshoff, K. Kolmas liikuntaa eniten rajoittava oli sää erityisesti kesäkuukausina, jolloin ulkona on liian kuuma. & Dollman, J. 2012. Urheilija-uran lopettaminen on usein haastava elämänvaihe monille pitkään kilpaurheilua harrastaneille. Suurin osa lapsista ei uskaltanut lähteä koulupäivän jälkeen ulos tuntemattomien ja vaarallisten ihmisLiiku ntapsykologian Teksti: ANU KANGASNIEMI Len takia. Myös kaverit, vanhemmat ja aika olivat tekijöitä, jotka vaikuttivat koulun jälkeiseen liikuntaan. Organisoidut liikuntamuodot olivat monelle lapselle mahdottomuus pitkien välimatkojen takia. Uran päättyminen koskettaa koko identiteettiä ja sitä, millaiseksi itsensä uudestaan määrittelee. & Arm enta, J. Australialainen tutkijaryhmä tarkasteli laadullisessa tutkimuksessaan lasten käsityksiä tekijöistä, jotka vaikuttavat heidän osallistumiseensa koulun jälkeen tapahtuvaan liikuntaan. He pyrkivät selvittämään, miten urheilijat kokivat urheilu-uran päättymisen ja sen vaikutukset omaa kehoa kohtaan tuntemaansa tyytyväisyyteen ja painoa kontrolloivaan käytökseensä. M. Aika koulupäivän jälkeen on tutkijoiden mielestä "kriittinen", koska lapset yleensä päättävät itse miten tämän ajan käyttävät. Tutkijat Stirling, Cruz ja Kerr (2012) olivat erityisen kiinnostuneita rytmisen kilpavoimistelun lopettamiseen liittyvistä haasteista. Tutkijat haastattelivat kahdeksaa kansainvälisellä tasolla kilpaillutta naisurheilijaa, joiden ikä vaihteli 18 vuodesta 24 vuoteen. LÄ HDE:Stanley, R. European Physical Education Review nuoret,jotka identifioivat itsensä fyysisesti aktiivisiin 18 (2). A qualitative exploration of the "critical window": factors attecting Australian children's after-school physical activity. S. Painoa kertyy tyypillisesti lisää erityisesti niille urheilijoille, joissa laji on suosinut erityisen pientä kehon painoa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulupäivän jälkeisellä ajalla lapset voivat parhaimmillaan liikkua jopa 50 prosenttia koko päivän liikuntasuosituksesta. 322-334. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää niitä tekijöitä, jotka lasten mukaan estävät heitä harrastamasta liikuntaa koulun jälkeisellä ajalla. Ne lapset, jota liikkuivat koulupäivän jälkeen, määrittelivät syiksi, että he liikkuvat koska ovat siinä hyviä ja koska se on heistä hauskaa. Tutkimukseen osallistui 54 australialaista 10-13 -vuotiasta lasta. merkittävästi fyysistä aktiivisuutta. Tulokset osoittivat, että yleisin rajoite lasten koulupäivän jälkeiselle liikunnalle oli turvallisuus. Usein tätä koko muutosvaihetta pyritään helpottamaan esimerkiksi valmennustehtäviin siirtymisellä, jotta kosketus samaan kulttuuriin ja yhteisöön säilyisi. Urheilijat edustivat eri seuroja. Tutkimusta varten luotiin yksitoista sukupuolittain jaettua ryhmää, jotka kokoontuivat koulupäivän aikana. Rankan fyysisen harjoittelun väheneminen näkyy usein myös konkreettisesti kehon koostumuksessa. Huoli turvallisuudesta rajoittaa australialaislasten liikuntaa koulupäivän jälkeen . Lapset pelkäsivät myös vaarallisia eläimiä kuten käärmeitä. Tutkimusmenetelmänä käytetLIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 113
He kokivat syyllisyy u ä painon nousemisesta, lihasmassan vähenem isestä ja syöm iskäyttäytymisestään. Meillä on kuitenkin vähän tutkimustietoa siitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla elämäntapaohjelmilla on terveyttä mittaavaan elämänlaatuun (HRQOL). Ne urheilijat, jotka jatkoivat lajin parissa esimerkiksi valm entajina, olivat erityisen tyytym ättömiä om aan kehoonsa. Vastaavasti kulttuuri, jossa kontro lloidaan ja tarkkaillaan voim akkaasti painoa tai joka ei muilla Lavoin tue ur heilijan hyv invointia, saattaa jopa pahent aa luontaista kriisivaihetta ura n päättyessä. Painon pudottaminen ja liikunnan lisääminen parantavat elämänlaatua . Tutkim ustu lokset vahvistivat aikaisempia tuloksia siitä, että urheilu-ura n päättäm inen aiheuttaa usein tyytym ättömyyttä omassa kehossa tapahtuvia muutoksia kohtaan. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella sitä, mitkä tekijät ennustivat muutoksia koetussa elämänlaadussa. Tutkijoitten mukaan sill ä kulttuurilla, jossa ur heilija elää, on tärkeä merkitys. Urheilijan kannattaa säilyttää kosketus tuttuun ja turvalliseen yhteisöön, mikäli hän on kokenut ympäröivän kulttuur in itselleen hyväksi ja mikäli se tukee edelleen urheilijan hyvinvointia. (2011) pyrki selvittämään, miten painonpudotus, liikuntaohjelma sekä niiden yhdistelmä vaikuttivat elämänlaatuun ja psykososiaalisiin tekijöihin. Tulosten mukaan rytmisen kilpavoirn istelun lopettaneet urheilijat olivat aiempaa tyytym ättömämpiä om aan kehoonsa lopettamisen jälkeen. Tutkimukseen valitt iin ylipainoisia tai lihavia naisia (ikäka=58 vuotta), jotka satunnaistettiin 12 kuukautta kestävään tutkimusohjelmaan, joko ravintopohjaiseen painonpudotusohjelmaan (n=l 18), liikuntaohjelmaan (n=ll 7), niiden yhdistelmään (n=l 17) tai kontrolliryhmään (n=87). Aik aisemm ista käsityksistä poiketen tutkimus nosti esiin sen, että valmentaminen ei kaikissa tapauksissa toim ikaan entisen urheilijan hyvinvointia tukevalla tavalla, vaan voi jopa pahentaa lopettam isesta koitu via kielteisiä vaikutuksia. He laskivat kaloreita, käyttivät laksatiiveja ja harjoittelivat liiallisesti kuluttaakseen energiaa. Interventio-ohjelman sisällöstä riippumatta painon pudottaminen ennusti parempaa fyysistä toimintakykyä ja hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja psyykkistä hyvinvointia. Epäterveellisten painonhallint akeinojen käyttäminen myös paheni ur an lopettamisen jälkeen . Tutkimuksessa tarkasteltiin vain rytm isen kilpavoim istelun lopettaneiden ur heilijoiden kokemuksia, mutta tätä kysym ystä on hyv ä pohtia kaikissa lajeissa. Tutkimustulosten mukaan elämäntapaohjelmat, joissa pyritään vaikuttamaan useaan tekijään yhtä aikaa, näyttäisivät toimivan paremmin painon pudottamisessa, veren lipidiarvojen parantamisessa ja 11 tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä. LÄHDE: Stirling, A.E., Cruz, L.C. 2012. tiin puolistrukturoitua haastattelutapaa. Tutkijat pääuelivät, että elämäntapaohjelma, jossa Voisiko osa elämänlaadun parantumisesta liittyä myös interventio-ohjelman pituuteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja saadun tuen määrään. lnfluence of Retirement on Body Satisfaction and Weight Control Behaviors: Perceptions of Elite Rhythmic Gymnasts, Journal of Applied Sport Psychology, 24:2, 129-143. Terveyteen Ii i ttyvää elämänlaatua ennustavia tekijöitä analysoitiin puolestaan regressioanalyysin avulla. Terveyteen liittyvää elämänlaatua, koettua stressiä, depressiota, ahdistuneisuutta ja sosiaalista tukea mitattiin lähtötilanteessa ja 12 kuukauden kuluttua intervention aloittamisesta. Pelkän liikuntaohjelman ryhmän ja kontrolliryhmän välillä ei todettu eroa terveyteen liittyvässä elämänlaadussa. Tutkittua tietoa tarvitaan myös siitä, millaiset tekijät välittävät elämänlaadun paranemista. & kerr, G.A. Ravintopohjainen painonpudotusohjelma paransi elämänlaatua yhdellä osa-alueella verrattuna kontrolliryhmään. Tutkittavat raportoivat kontro lloivansa ja rajoittavansa syömistään. Ravintopohjaisen painonpudotusohjelman ja liikuntaohjelman yhdistelmä paransi mittarin neljällä eri osa-alueella elämänlaatua ja koettua stressiä verrattuna kontrolliryhmään (p<0.01). Tutkijaryhmä lmayama ym. Aerobinen kunto puolestaan ennusti parempaa fyysistä toimintakykyä. 114 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Tutkimustulokset analysoitiin kovarianssianalyysil lä. Myös myönteiset muutokset depression ja stressin kokemisessa sekä sosiaalisen tuessa vaikuttivat itsenäisesti parempaa elämänlaatuun, kun painoja aerobinen kunto oli otettu mallissa huomioon
Valitseeko laitoshoidon vai selviääkö omillaan. Urheilijoiden maksimaalinen hapenottokyky oli keskimäärin lähes kaksinkertainen verrattuna liikkumattomiin ja oli noin nelikymppisten inaktiivisten miesten tasolla. 2011. LÄHDE: Trappe S, Hayes E, Galpin A, Kaminsky L, Jemiolo B, Fink W, Trappe T, Jansson A, Gustafsson T, Tesch P. lnt J Behav Nutr Phys Act. Lukijana women: a randomized controlled trial. Dietary weight loss and exercise intervenliikuntaan. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Pitääkö vanhuksen viettää loppuelämänsä 1 aito ksessa. Voisiko osa elämänlaadun LIKES-tutkimuskeskus parantumisesta liittyä myös interventio-ohjelman Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi pituuteen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja saadun tuen määrään. nlm.nih.gov/pubmed/23065759 Urheilijoiden maksimaalinen hapenottokyky oli keskimäärin lähes kaksinkertainen verrattuna liikkumattomiin ja oli noin nelikymppisten inaktiivisten miesten tasolla. on mukana sekä painon pudottam inen että liikunta LÄHDE: lmayama, 1., Alfano, C.M., Kong, A., Foster-Schubert, saattaisi lisätä elämänlaatua paremmin kuin ohjelma, K.E., Bain, C.E., Xiao, L., Duggan, c., Wang, C.Y., Campbell, K.L. Nämä tulokset vahvistavat entisestään sitä tunnettua tosiasiaa, että vaikka aikakonetta tai "ikuisen nuoruuden lähdettä" ei olekaan vielä keksitty, biologista kelloa voi todella kääntää monta kymmentä vuotta taaksepäin pitämällä huolta itsestään liikkumalla säännöllisesti. kiinnitin huomiota siihen, että yhdistelmäohjelma s. joka tähtää yksistään joko painon pudottamiseen tai & Blackburn, G.L. Oivallinen lisäosoitus tästä saatiin tuoreessa amerikkalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa, jossa verrattiin yli kahdeksankymppisiä ikänsä kestävyyslajeja harrastaneita urheilijoita samanikäisiin terveisiin liikkumattomiin. (ravinto/painon pudottaminen ja liikunta) oli myös ohjelmista laajin. http//www.ncbi. New records in aerobic power among octogenarian lifelong endurance athletes. Tulos siis rohkaisee edistämään laajations effects on qualitv of life in overweight/obese postmenopausal alaisesti ihmisen terveyskäyttäytymistä. Yksi yhteiskunnallisen keskustelun kuumista puheenaiheista on vanhusten hoito, tai hoitamauomuus, johon syylliseksi huudetaan hallitusta, eduskuntaa ja kuntia. Kun muistetaan että muun muassa kuopiolaisten tekemien tutkimusten mukaan maksimaalinen hapenottokyky on erittäin tärkeä kuolleisuutta ja sairastuvuutta ennustava tekijä, niin tämänkin sinänsä yksinkertaisen mittauksen tulokset saavat tärkeän merkityksen. Usein jää kuitenkin unholaan, että jokainen määrää hyvin pitkälti omalla vanhuutta edeltävällä elämällään sen millaisena viimeiset vuodet ja vuosikymmenet viettää. 11s. Tutkittavilta otettiin myös lihasnäytteitä, joista määritettiin aerobisen aineenvaihdunnan keskeisten entsyymien pitoisuuksia ja parin tärkeän geenin ilmentymistä. . LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1/2013 115. Journal of Applied Physiology, 114: 3-10, 2013. Se sisälsi eniten ohjausta, sosiaaANU KANGASNIEMI, LitM, lisen tukea ja vuorovaikutusta verrattuna muihin Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi interventio-ohjelmiin. Näissäkin oli huimat erot ryhmien välillä: entsyyrnipitoisuudet olivat urheilijoilla noin 50 prosenttia korkeammat ja geenien ilmentymisessä oli jopa yli sadan prosentin ero urheilijoiden hyväksi
Kilpailutilanteessa käy kuitenkin usein niin, että lähtopaikalle on mentävä hyvän aikaa ennen suoritusta p lämmittelyn vaikutukset ovat vaarassa kadota. Näytteistä määritettiin radiohiilipitoisuus ja huomattiin, että se ylitti selvästi näytteenottohetkellä (vuonna 2000) ilmassa mitatun radiohiilen pitoisuuden ja vastasi melko hyvin heidän syruymävuotenaan ilmassa rnitauua pitoisuuua. hnp//www ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22935735 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Akatemiatutkija, dosentti, Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi 116 LIIKUNTA& TIEOES0• 1/2013. Uuden mielenkiintoisen tanskalaistutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että jännekudos uusiutuu todella hitaasti jos ollenkaan aikuisiällä. . Kjaer M. Reducing Muscle Temperature Drop after Warm-up lmproves Sprint Cycling Performance. Neljältä tutkiuavaha otettiin myös lihasnäyie samana ajankohtana, mutta sen radiohiilipitoisuus vastasi hyvin lähelle näytteenoton ajankohtana ilmasta mitattua arvoa. Tutkijat käyttivät hyväksi radiohiiliajoitusta ja vuosien 1955-1963 aikana tehtyjen useiden atom i pom mikokeiden aiheuttamaa radiohi i Ien ( C-14) pitoisuuden dramaattista nousua ilmakehässä. Tutkijat totesivat, että jännekudos uusiutuu todella hitaasti, mutta lihaskudos nopeasti. Tesukerrat erosivat vain 30 minuutin lepojakson osalta niin, että tutkittavat pukeutuivat JO ko normaaliin verryttelyasuun, lämpöeristettyihin urheiluhousuihin tai lämpöeristettyihin urheiluhousuihin, joissa oli erilliset lämmiryse!ementit. Heinemeier J, Magnusson S P. LÄHDE: Heinemeier KM, Schjerling P. Yleensä nämä urheilijat riisuvat monia vaatekerroksia juuri ennen suoritusta, mutta tämän tutkimuksen perusteella kannattaisi harkita jopa jonkinlaisten lämmityselementit sisältävien vaatteiden käyttöä. LÄHDE: Faulkner SH, Ferguson RA, Gerrett N, Hupperets M, Hodder SG, Havenith G. FASEB Journal, in press 2013. Tässä tutkimuksessa 11 kilpapyöräilijää teki kolme kertaa samanlaisen protokollan, joka sisälsi 15 minuutin lämrniuelyjakson, 30 minuutin passiivisen levon ja 30 sekunnin anaerobisen suorituskyvyn testin (Wingate-testi). Verryttelyssä kohonnut lihasten lämpötila saatiin ylläpidettyä parhaiten viimeksi mainituilla housuilla ja samalla sekä huipputeho että keskimääräinen teho olivat noin kymmenen prosenttia korkeammat Wingate-testissä. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan passiivisella låmrnityksellä voidaan ylläpitää lihasten lämmittelyssä kohonnutta lämpötilaa ja suoriutua ainakin sprinttipyrähdyksestä huomattavasti paremmin. hnp://www.fasebj.org/content/early/2013/02/11 /fj.12-225599. Medicine and Science in Sports and Exercise, 45:359-365, 2013. Selittääkö jännekudoksen hidas uusiutuminen huonoa hoitovastetta. Kunnollinen lämmittely ennen urheilusuorituksia on olennainen osa suoritusta edeltävää valmistautumista. Tätä löydöstä voidaan soveltaa erityisesti teholajien urheilijoihin, jotka joutuvat usein tekemään suorituksensa pitkän ajan kuluttua lämmittelystä. abstract Pidä lihakset lämpimänä suoriudut paremmin . Lack of tissue renewal in human adult Achilles tendon is revealed by nuclear bomb 14C. Ravinnon myötä radiohiili joutuu myös ihmiseen ja mittaamalla sen pitoisuuksia kudoksissa voidaan arvioida kudosten uusiutumisnope4tta. Vuosien 19451983 välillä syntyneiltä 28 ameri~kalaiselta rikoksen uhrilta, ja sen vuoksi ruumiinavaukseen joutuneelta, otettiin näyte akillesjänteen ydinosasta. Tämä vaikuttaa tietysti jännevaivojen hoitoon ja kannustaa ehkäisemään näitä huonosti paranevia vammoja kaikin keinoin. jannevaivat ovat yleisiä ja paraneminen on usein huonoa. Jo yhdenkin prosentin parannus suorituskyvyssä merkitsee urheilijalle huimaa etua. Ydinkoejakson jälkeen syntyneiden näytteitä analysoitiin vielä tarkemmin ja tutkijat totesivat, että tulokset sopivat hyvin yhteen sellaisen mallin kanssa, että jännekudos muodostuu pituuskasvukauden aikana ja eikä uudistumista sen jälkeen tapahdu käytännössä ollenkaan
OSTPRE-tutkimus alkoi vuonna 1989, jolloin kaikille Kuopion läänin 4 7-56-vuotiaille naisille läheteu u n postikysely. Väitöskirjassa tarkastellaan kahden opettajan pedagogista kehittämistyötä omassa liikunnanopetuksessaan kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta. Heiltä mitattiin myös muun muassa fyysistä toimintakykyä, maksimaalista lihasvoimaa ja kehon koostumus eli rasvaja lihaskudoksen määrä. Heille suoritettiin viiden vuoden välein DXA-luuntiheysmittaukset reisiluun sekä lannerangan alueelta, joiden tulokset edustavat koko luuston terveyttä. Tulokset osoittivat pitkäaikaisen ja säännöllisen liikunnan ehkäisevän luukatoa rnerkiuäväsu reisiluun kaulan alueella, muna samalla hieman nostavan aktiivisten naisten tapaturmaista rannemurtumariskiä. Vastaväittäjänä toimi professori Ari Heinonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger. Kyseessä on väestöpohjainen seurantatutkimus, joka selvittää elintapojen ja periytyvien tekijöiden merkitystä osteoporoosiin, taudin etenemiseen ja murtumiin. Rannemurtumia tuli eniten liukastumisen seurauksena talvisin. Laihduttamiseen tähtäävän liikkujan onkin suositeltavaa sisältää ohjelmistoon myös säännöllinen voimaharjoittelu. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013 117. . Jo runsaat kaksi tuntia liikuntaa viikossa edistää luuston terveyttä. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selviuåä, missä määrin liikuntatottumukset ja lihasvoiman säilyuärninen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luukadolta ja siihen li it tyvältä murtumariskiliä. Lisätietoja: Väitöshirja on luettavissa osoitl.eessa http://jultilw.oulu.fi!Record/ isbn978-951-42-9996-4 Liikunta ja lihasvoiman ylläpito ehkäisevät vaihdevuosien luukatoa TtM Toni Rikkosen kirurgian alan väitösunkimus "Fyysisen aktiivisuuden ja lihasvoiman yhteys ikääntyvien naisten luukatoon ja murtumiin" tarkasteltiin 15.12. Tutkimusaineiston muodostivat Kuopion Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisyeli OSTPREprojektin osallistujat. Väitökset Kuulluksi tulemisen pedagogiikka yhteistä opettajuutta ja inklusiivista koululiikuntaa Kasvatustieteen maisteri Virpi Louhelan kasvatustieteen alan väitöstutkimus Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassa" tarkastettiin Oulun yliopistossa 1.12. On entistä tärkeämpää löytää ratkaisuja lasten ja nuorten aktivoimiseen liikkeelle. Tutkimusprosessissa kehiteltiin opettamisen ja ohjaamisen tapa, joka on nimetty kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi. Vähintään noin 2-2.5 tunnin viikoiuaisella harrasteliikunnalla oli edullisia terveysvaikutuksia luustoon. . Alhainen lihasvoima ja laihduuaminen taas lisäävät yhdessä merkittävästi luukadon riskiä. Inkluusion ja lähikouluperiaatteen vahvistumisen myötä opettajat ovat haasteen edessä. Naisilla, joilla oli todettu osteoporoosi, lihasvoimataso sekä lihasmassan suhteellinen määrä olivat mer kiuäväsu muita alempia. Tulosten perusteella laihduttamiseen tähtäävän liikkujan kannauaakin sisållyuää ohjelmaansa myös voirnaharjoiuelua. Naiset hyötyivät vaihdevuosien aikana sekä niiden jälkeen merkittävästi kevyestä liikunnasta ja yleisistä toimintakykyä ylläpitävistä aktiviteeteista, kuten kävely, lenkkeily, hiihto, pyöräily ja voimistelu. Lihasvoimaansa ylläpitäneet naiset säilyttivät vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen luuntiheytensä paremmin. Tutkimus on toteutettu kerronnallisena eli narratiivisena toimintatutkimuksena, ja aineisto koostuu opettajien ammatillisista elämäkerroista, oppitunneilla kuvatusta videornateriaal ista ja yhteisesti tuotetusta pedagogisesta päiväkirjasta. Kysely uusittiin viiden vuoden välein vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2009. Millaisia ne ratkaisut ovat oppiaineessa, jossa töitä tehdään julkisesti omalla keholla. Opettajien välisessä suhteessa kuulluksi tulemisen merkityksen ymmärtäminen lisää tyoviihtyvyyuä ja työssä jaksamista. Lihasvoiman säilyttäminen suojasi naisia tehokkaammin myös menopaussin ja laihduttamisen haitallisilta yhteisvaikutuksilta. Yhä harvempi lapsi ja nuori liikkuu päiviuäin riittävästi kasvaakseen ja kehittyäkseen terveeksi aikuiseksi. Kuulluksi tulemisen pedagogiikka on väylä omaehtoisen liikkumisen halun ja liikunnan riemun löytämiseen koulun liikuntatunneilla. Kaikkiaan 14 220 naista sai kyselyn, joka kartoitti osteoporoosin syntyyn tyypillisesti vaikuttavia elintapoja sekä muita riskitekijöitä. Huolestuuavat seikat liittyvät suomalaislasten fyysisen aktiivisuuden määrään, kouluviihtyvyyteen, päihdekäyttäytymiseen ja ruokailutonumuksiin. Vastaväittäjänä toimi professori Markku Jahnukainen, Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Eila Estola. Kouluikäisten lasten masennusoireet, ylipaino, käyttäytymis-, oppimisja syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Alhaisen lihasvoiman ja painon pudotuksen taas havaittiin yhdessä lisäävän luukatoa. Millaisia pedagogisia ratkaisuja tarvitaan yhä moninaisempien opetusryhmien opetuksessa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikan ytimessä ovat väliuävät ja vastavuoroiset vuorovaikutussuhteet kaikkien ryhmän jäsenten välillä niin opettaja-oppilassuhteissa kuin oppilaiden välisissä vertaissuhteissa ja ryhmän aikuisten välisissä suhteissa. Vuorovaikutussuhteiden laatu nähdään keskeisenä tekijänä oppilaan tukemisessa fyysisesti aktiiviseksi osallistujaksi. Koulu on ainoa instituutio, joka kohtaa ikäluokkansa jokaisen lapsen ja nuoren. Säännöllinen liikunta ja lihasvoiman ylläpitäminen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luuston haurasturniselta, osoitti terveystieteiden maisteri Toni Rikkosen väitöstutkimus. 2012 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Opetusryhmä yhdistcu ii n yleisopetuksen ja erityisopetuksen opetusryhmistä, ja sitä opetcu iin luokanopettajan ja erttyisluokanopeuajan samanaikaisopettajuutena. Kuulluksi tulemisen hetket koululiikunnan kontekstissa lisäävät oppilaiden osallistumisrohkeuua ja omaehtoista liikkumishalua. Tarkempiin oheisrniuauksi!n osallistuneista valittiin satunnaisotoksella 3222 naista. 2012. Tutkimustulokset antoivat vi itt eitå myös murrosiän kynnyksellä tapahtuneen säännöllisen koulukävelyn edullisista luustovaikutuksista aina vaihdevuosiin saakka
Jouni Kallion väitöstutkirnuksessa selviteltiin ikääntymisen aiheuttarnia muutoksia tasapainon ja liikunnan kannalta tärkeässä leveässä karualihaksessa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa baletinopetuksee n ja pyrkimys dialogiin tekee opettajan tietoisemmaksi opetuksensa monista merkityksistä °\'pilaan elämässä. 040 805 3825, 111yynti®libra1y.jyufi. Tutkimukseen osallistui nuoria (2030v) ja vanhoja (65-S0v), fyysisesti aktiivisia miehiä, jotka suorillivat nilkan ojennuksia dynamometrissä istuen. Vastaväiuäjinä toimivat Ph.D, professori Pirkko Markula University of Albertasta ja FT, professori, Veli-Malli Värri Tampereen yliopistosta. Seurantatutkimusten avulla voidaan saada iäkkäide6 ihmisten liikkumiskyvyn heikkenemiseen liiuyvistä tekijöistä tietoa, joka aultaa ennaltaehkäisevien ja kumouuavien toimenpiteiden kehiuämisessä. . Eri miuaustavat eivät kuitenkaan tuollaneet aina yhteneviä LUloksia, ja kaikis118 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 1 /2013. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu muutoksia myös yksiköiden aktivoinnissa. On todennäköistä, euä hitaiden yksiköiden määrän suhteellinen kasvu on syynä havaittuun yksiköiden aktivaauouheyden laskuun. Kallion tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää lihastyötavan ja iän vaikutusta motoristen yksiköiden kontrolliin pohjelihaksistoon kuuluvassa soleus-lihaksessa. Kauppila esiuää, euä baletin teknisten taitojen opettamisen lisäksi nuoren henkilökohtaisen kasvun tukeminen auttaa sekä taiteilijuuden kehiuymisessä euä itsetuntemuksen lisääntymisessä. Kauppila on opettanut balen ia useita vuosia pienistä alle kouluikäisistä tanssinharrastajista TeaKin maisterin opintoja tekeviin opiskelijoihin asti. Tilaukset yliopiston /1i1jaston jullwisuyl1si/1hö, pu/i. Vastaväittäjänä toimi professori Seppo Koskinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki) ja kustoksena professori Ari Heinonen. Vastaväiu äjänä toimi professori Catherine Disselhorst-Klug (Institute of Applied Medical Engineering, Germany) ja kustoksena professori Vesa Linnamo. . Tutkimus on toteutettu opettamalla ja kirjoillamalla. 050 5717 597, heli.lwuppi/a@teakfi. Kauppila avaa työssään omaa kehitysprosessiaan taidepedagogina ja kehittää samalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa baletinopetukseen. Lisätietoja: Heli Kauppila, puh. Sitä myy Teattcrikorhcalwulun /1irjas10 pu/1: 0400 792 096, säldiöposti: libra1y®teal1Ji. Tavoitteena oli saada tietoa motoristen yksiköiden kontrollista tasapainon ja liikkumisen kannalta tärkeällä lihaksella ja näiden kannalta oleellisilla lihastyötavoilla mittaamalla soleus-lihaksen motoristen yksiköiden syuynustä dynaamisessa lihastyössä ja suurilla voima tasoilla. Sähköst imulaat io n tulokset tukevat olettamusta, !jonka mukaan lihaksen kontrollia muokataan ikääntymisen myötä siten, euä lihassolujen supistusnopeuden hidastuessa myös niiden syu ymisuheyuä lasketaan. Liikkumiskyvyn heikkeneminen iäkkäänä rajoillaa päiviuäisiä toimintoja, sosiaalista ja kuluuurista osallistumista sekä liikuntaharrastuksia. Kustoksena toimi taiteellisen tutkimuksen professori Leena Rouhiainen esittävien taiteiden tutkimuskeskuksesta Tut kesta. . Motoristen yksiköiden aktiivisuuua rekisteröitiin lihaksen sisään lai tellavi l la Jan kaelektrodei l la. Nämä muutokset saattavat lisätä ikääntyneiden kaaturnisja loukkaaruumisriskiä. Hänen omat kokemuksensa ensin tanssin opiskelijana ja myöhemmin ranssinopet ta jana Suomessa ja ulkomailla ovat olleet kimmokkeena pedagogisten periaatteiden syvempään tarkasteluun ja kehittämiseen taiteellisen tutkimuksen muodossa. Lihasvoiman ja voimaruuouonopeuden pieneneminen ovat seurausta lihassolujen koon ja määrän vähenemisestä, erityisesti suurimpien yksiköiden kohdalla. Lisäksi tavoit teena oli tut kia ikääntymisen ja lihastyöravan vaikutuksia selkäydin tason aktivaat iohcrkkyyieen (l-i-rcflcksi) ja motoristen yksiköiden aktivaatioon dynaamisissa ja isometrisissä lihassupistuksissa ja vertailla motoristen yksiköiden syttymistiheyden ja voiman kontrollia ikäryhmien välillä. Tanssinopeuajalla on mahdollisuus tukea nuoren tanssinharrastajan kasvua ja hyvän elämän kokemusta monin tavoin. Useat hermolihasjärjestelmässä tapahtuvat muutokset ovat todennäköisesti syynä siihen, euä myös kyky ylläpitää tasaista voimaa oli heikompi ikääntyneiden ryhmässä, Kallio kertoo. Tanssitaiteen maisteri Heli Kauppilan väitösuukimus "Avoimena auki kiertoon Opettajan näkökulma kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan baleunopet uksessa" tarkastettiin 19.12.2012 Teauerikorkeakoulussa. Tulokset osoittavat selkeän eron motoristen yksiköiden syuymisnheydessä nuorten ja ikääntyneiden välillä. Neljästä opetustapahtumasta koostuvat käytännön osat keskittyvät tanssinopiskelijan oman kokemuksen kunnioiuarniseen ja itseyden ideaali n vaalimiseen. Tulokset osoiltivat, että liikkumiskyky heikkeni iän mukana sekä tutkiuavien itsearviointien euä toimintatestien perusteella, ja erityisesti vanhimpien ikäryhmien naisilla. Teos 011 julliaistu sa,jassa Studies i11 Sport., Physical Eclucation ane/ Health numerona 189, 125 s.,Jyväskylä 2013, ISSN:0356-1070, ISBN: 978-951-395059-0. Tanssinopett aja voi tukea tanssinharrastajan kasvua m onin tavoin rilwrheahoulun Acta Scenica -sa,jassa. Lisätietoja: Jouni Kallio, jouni.lwllio@likesfi, puh: 0503245993. Väitöstutl1imuksen /1i1jallinen osa 011 julkaistu TeatteLihasten kontrolli muokkautuu iän myötä LitM Jouni Kallion biomekaniikan väitöskirja " Motoristen yksiköiden aktivointi ja selkäydintason aktivaatioherkkyys nuorilla ja vanhoilla miehillä isornetrisessä ja dynaamisessa lihastyössä" tarkasteltiin 9.2.2013 Jyväskylän yliopistossa. Liikkumiskyvyn heikkeneminen iäkkäänä on monen tekijän tulosta THM Ritva Sakarin fysioterapian väitöskirjan" Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvyn ongelmat ja niihin yhteydessä olevat tekijät" tarkastustelliin 15.2.2013 Jyväskylän yliopistossa. Tämä käy ilmi tanssipedagogi, tanssitaiteen maisteri Heli Kauppilan väitöstutkimuksesta "Avoimena auki kiertoon Opettajan näkökulma kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan baletinopetuksessa". Ritva Sakari selviui 65-84 -vuotiaan väestön liikkumisvaikeuksia, liikkumiskyvyn heikkenemistä sekä heikkenemistä ennustavia tekijöitä 5-16-vuoden seurannan aikana
Englannin kieltä käytetään useisiin tarkoituksiin: sen jokapäiväiseen käyttöön ei aina kiinnitetä huomiota, mutta siitä voi kehittyä varsin omaperäisiä kielellisiä mutaatioita. Erityisesti Kytölä llltki ei-yleiskielisen englannin käyttöä kuten tahallisen huonoksi tyyliteltyä pilailuenglantia sekä englannin oikeakielisyyteen liittyvää arvottavaa keskustelua. Näihin ilmiöihin liittyvä keskustelu paljastaa, että monilla futisforumisteilla on hyvin kehittynyt englannin nyanssien taju. Näistä elementeistä rakentuu myös monipolvista sisäpiirihuumoria: uusiokäytettynä oikeissa paikoissa huonosta englannista tuleekin haluttu ja arvostettu viestintätyyli, Kytölä jäsentää. LIIKUNTA & TIEDE 50, l /2013 119. Teos on jullwistu sarjassa Studies i11 Spo,-t, Physical Education and Health numerona 190, 121 s., Jyväskylä 2013, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-395062-0. Samu Kytölä tutki, millaista monikielisyyuä suomalaisten Futisforumien keskusteluissa ilmenee ja millaisia keskusteluja kielenvalinnasta ja kielenkäytöstä kumpuaa. Väitöstilaisuus 22.2. Lisätietoja: Samu Kytölä, samu.l1ytola@jyu.fi, puh. Suomalaiset jalkapallointoilijat käyuävät suosituilla Futisforumeilla kieltä luovasti hienovaraisten sosiaalisten merkitysten luomiseen. Tutkimuksessa käytettiin myös yhteispohjoismaisen NORA-tutkimuksen (Nordic Research on Aging) aineistoja. Aistija psykomotorisista toiminnoista liikkumiskyvyn heikkenemistä viiden vuoden aikana ennustivat polven ojeruajalihasten maksimaalinen voima, seisomatasapaino, näöru arkkuus, reaktioaika sekä lo n k k aja polvinivelten liikerajoitukset. Lisätietoja: Ritva Sakai-i, puh. Vastaväittäjänä professori Alexandra Georgakopolou-Nunes (King's College, Lontoo) ja kustoksena professori Sirpa Leppänen. Artikheliväitösl1i1jan osia on ju/liaistu 2012 kansainvälisten lwlwomateosten lukuina. Artikl1eliväitösl1i,ja lwostuu viidestä tieteellisestä tutkimusartihkelista seliä käsitteistöä ja viite/1ehystä erittelevästä yhteenveto-osiost.a. Vaikka suurin osa Futisforumien keskusteluista käydään suomen kielellä syntyperäisten kesken, jalkapallofoorumi on omalla tavallaan monikielinen. Iäkkäiden ihmisten kuntoutuksessa keskeistä on lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää alaraajojen nivelten liikkuvuuteen ja näkökykyyn. siirtyy vastaväittäjän vakavan esteen vuoksi. Tilaukset yliopiston liirjaston julliaisuyksilikö, puh. 040 8053 195, 0414378041. Vääränlaiseksi leimattu kielenkäyttö jalkapalloa koskevassa asiakeskustelussa voi johtaa kärkevän aggressiivisiin vastauksiin, kiusaamiseen ja kielimuotojen pilkkaamiseen. -Kielellinen sosiaalinen toiminta Futisforumeilla ei kuitenkaan ole pelkkää virtuaalinokittelua ja piikittelyä. Väitösl1i1jan liaikl1ia osia voi tiedustella väittelijältä. Pilan, kiusan ja piikikkään huumorin kohteeksi voi joutua esimerkiksi televisiotoimittajan kömmähdys suorassa lähetyksessä, jalkapallovalrnentajan kangerteleva "rallienglanti", julkkiksen englanninkielisen tatuoinnin kielivirheet, turkkilaisen keskustelijan idiosynkraattinen englannin ilmaisu tai Liverpoolin murteella kirjoitettu fanitusenglanti. Keskustelujen otsikoinneissa, jäsenten käyttäjänimissä sekä julkisten käyuäjäprofiilien muokattavissa osissa käytetään esimerkiksi saksaa, espanjaa, italiaa, portugalia, katalaania, hollantia, venäjää ja puolaa jopa ei-yleiskielisinä vivahteina kuten murteina. sa ikäryhmissä oli myös henkilöitä, joilla liikkumiskyky parani kahden seurantakerran välillä. Lihasvoiman lisääminen ei välttämättä vähennä kävelyvaikeuksia, jos riittävän pitkien askelten ouam inen on vaikeaa nivelten liikerajoirusien takia. Ruotsin kieltä esiintyy foorumeilla etenkin ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen jalkapalloon liittyvissä aiheissa, mutta ruotsia käytetään niin ikään irvailuun, tyylittelyyn ja rehvakkaaseen huumoriin. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin yhteistä Ikivihreät-projektia, jossa selvitettiin iäkkäiden ihmisten terveyuä ja toimintakykyä. Englanninkielisistä elementeistä koostuvaa sisäpiirin huumoria muokataan ja kierrätetään varsin luovilla tavoilla. Liikkumiskyvyn heikkeneminen ei näyttäisi olevan aina suoraviivaista ja peruuttamatonta. 040 805 3591, rit va.sakari@jyu.fi. Jalkapallokirjoittajat pelaavat kielillä verkkokeskusteluissa FM Samu Kytölän englannin kielen väitöskirja "Monikielisyyttä ja metapragmaattista refleksuvisyyuä internetin suomalaisilla [alkapallofoorumeilla. Muita vieraita kieliä ei juuri käytetä itse keskusteluissa, mutta erilaisissa kehystysja jäsennysfunktioissa niitä esiintyy runsaasti. Kielten, tyylien ja genrejen kirjo Futisforumeilla on usein hyväntahtoista, opettavaista ja viihdyttävää. Etenkin englanninkielisiä elementtejä hyödynnetään keskusteluissa useilla tavoilla, mutta foorumien monikielisyyden koko kirjo sisältää paljon muutakin kuin suomea ja englantia, Kytölä tiivistää. 040 805 3825, myynti@libra,y.jyu.fi. Näillä monikielisyyden ilmenemistavoilla voi olla yhteyksiä jäsenten monikulttuurisiin taustoihin ja kannattajaidentiteetteihin, usein myös huumoriin ja leikittelyyn. Näkökykyä tarvitaan liikkuessa erityisesti tasapainon ennakoivaan säätelyyn. Futisforumit ovat luoneet hienon pohjan suomalaisten jalkapallofanien yhteisöllisyydelle ja suomalaisen jalkapallokulttuurin nousulle, ja sivutuotteena tulikin dokumentoitua palanen suomalaista kulttuurihistoriaa. Jos halutaan saada kattava kuva iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvystä, tulee mittausten sisältää sekä itsearviointeja että toirniruaiestejä. Englannin kielen käyttö ei-suomenkielisten foorumistien huomioimiseksi on vain yksi monista englannin ilmenemistavoista Futisforumeilla; suurin osa englannin ja vieraampien kielten käytöstä tapahtuukin suomenkielisten kesken. Globalisaatiososiolingvistinen näkökulma". Englannin kielen variaation ja vivahteiden ymmärtäminen kytkeytyy myös vallankäyttöön ja syrjintään. Alkuperäinen Futisforum ja sen sittemmin syrjäyttänyt Futisforum2 ovat internetin suurimmat suomalaiset jalkapallokeskustelufoorumit, joita kuka tahansa voi lukea ja joille kuka tahansa voi rekisteröidä nimimerkin. . Tukija liikuntaelinsairaudet, sydänja verisuonisairaudet sekä viiden vuoden seurannan aikana sairaalahoidossa vietettyjen päivien lukumäärä (15 päivää tai enemmän) ennustivat liikkumiskyvyn heikkenemistä. Kyllä voi sanoa, että tämä on iso osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää, Kytölä korostaa. Futisforumilla oli parhaimmillaan tuhansia kirjoittajia ja kymmeniätuhansia keskusteluketjuja; Futisforum2 on muutamassa vuodessa kasvanut vielä sitäkin suuremmaksi
sivulla. sivulla. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena. Puhelin . en ctl "' ::J = ~ ctl .:,,: CI) CI) "' ctl I:= en !:i .:,,: .§ 1.1.1 ctl LU C :c E 'lii U') CI) ':3 ~ C 0.. Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti . Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. <( :.: ..,. Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 28.3.2013 mennessä. Myös muu palaute on tervetullut. sivulla Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (l l-3112) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka . 3 Muuta palautetta . ..................... r, LTS Liikuntatieteellinen Seura mm h socte y •f Sport Scwnce,. 2 . .............................................. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2013 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. nieminen@lts.fi. D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 40 euroa/2013 D Kestotilaus 38 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 25 euroa/2013 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 38 euroa/2013 DYhteisöjäseneksi 175 euroa/2013 (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2013 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2013 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen rnaksaja / vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite .. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS n jäsenille 63 eurolla (normaalihinta noin 81 euroa). en ··················· ~ iii ::!: ::::, ::J ~ Ln ~ U') .!!! § en ~ <( iii Ln ~ ~ Cll > i== C ::, M === U') ~§§ D CL ....1 1Q Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1 /2013 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1.. ··················· ~ = ctl ::, ..
Liikuntapedagogiikan kansainvälinen tutkijaseminaari AIESEP Scientific Research Seminar "The Role of Physical Education Teacher Education in Ensuring Quality PE in the Classroom Explorin Best Practice" 10.-11.10. 8.-18.1 . Yleisötapahtuma Liikuntailta tanssija liikuntaesityksiä 10.-12.10. Fysioterapian tiedesymposium 20.-28.4. Yliopistopäivät liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 10.10. Urheilu kansakunnan rakentajasta viihdespektaakkeliksi 10.1 O. International symposium: Biomechanics from basic research to practical applications 5.12. Liikuntaleikkikiertue esikouluryhmissä 13.2., 19.2, 22.2. Liikunnan tanssiaiset Lisätietoja: Riikka Hämylä, riikka.e.hamyla@jyu.fi www.jyu.fi/sport/tapahtumakalenteri t ....,. 1863 perustettiin Jyväskylään maamme ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari. Liikuntakasvatuksen laitoksen avointen ovien päivä Paneelikeskustelu: Vastaako liikunnan opetus tulevaisuuden haasteisiin. Liikuntatieteellisen tiedekunnan alumnitapahtumia 11.10. JO ISO VUOTTA TULEVAISUUDESSA LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 50 VUOTTA KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN MENESTYSTARINA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON liikuntatieteellisen tiedekunnan toiminta käynnistyi vuonna 1963 liikuntakasvatuksen opintosuuntana. Alakoululaisten liikuntapäivä kummikouluille 26.2. JUHLAVUODEN AIKANA liikuntatieteellinen tiedekunta esittelee toimintaansa monin eri tavoin ja tapahtumin. Kasvatusopillisen korkeakoulun muututtua Jyväskylän yliopistoksi 1966 liikuntakasvatuksen opintosuunnasta muodostui liikuntatieteellinen tiedekunta 1968. Liikunnan palloilutapahtuma LIPAT 20.3. Tapahtumat ovat myös osa Jyväskylän yliopiston 150-vuotisjuhlavuotta. International symposium: Physical activity and health promotion during life course 4.-22.2. Liikuntatieteen päivät 12.-14.9. International Winter School in Sport Sciences 12.1. Tieteen päivät Helsingissä: Mustia pilviä. Liikuntatieteellisen tiedekunnan publiikki 12.-13.6. Kallis urheilu -seminaari Alateemat: Liikunnan romahtanut tasa-arvo. Liikunnan ja urheilun kriisit -seminaari 21.-23.1. Terveystieteiden laitoksen IX Tieteen päivä 4.6. Liikunnan ja urheilun kriisit -seminaari 11 .4. Opiskelijoiden 6-lajiset SM-kisat Jyväskylässä 23.4. Liikuntatieteellinen tiedekunta 50-vuotta pääjuhla 21 -23.11. 17.4. 196312013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA. Tieteen päivät Jyväskylän yliopistossa: Mustia pilviä
0wU et fD ll;tff!UID UKK-instituutti, Kaupinpuisronkatu l, 33500 Tampere lltarilaisuus järjestetään Finlaysonin Palatsissa (Kuninkaankaru 1, 33210Tampere) keskiviikkona 20.3.2013 klo 20.00 alkaen. 010 778 6601 ew;, l I [ll Ei:!JI:.lro Viimeinen veloicukseron peruutuspäivä on maanantai 11.3.2013. Osallisrurnisrnaksu laskutetaan etukäteen. Suomenkieliset abstraktit julkaistaan Kunrotesrauspäivillä osallistujille jaettavassa materiaalissa. Puhelin (03) 339 8000 varaukset puhelimitse tai sähköpostitse 6.3.2013 mennessä, tamperestation@scandichotels.com lhh 109€, 2hh 129€ {varaustunnus: LII200313) l;lttn:)~ Päivillä voi esitellä kunroresraarniseen liitryviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Osallistujille on varattu kiintiö Scandic Tampere Starion -horellista, Ilmoita varausca tehdessäsi varaustunnus. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. 010 778 6606 jonne.kamsula@lts.fi Tuula Valli (ilmoittautuminen) puh. Abstraktit tulee lähettää sähköpostitse jonne.kamsu1a@lrs.fi perjantaihin 1.3.2012 mennessä. ~ Osallistujat varaavat ja maksavat majoitukset itse. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. SEMINAARITIEDDT E:tmfJ I tt 1 ILtJftim1 Osalliscumismaksu 220 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 170 € (yhteisöjäsenilrä edellytetään yhteisilrnoirraururnisra) Opiskelijat 160€, LTS:n opiskelijajäsenet 140 € (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden buffet-illallisen. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. [!WITT,fl-ll Jonne Kamsula (ohjelma) puh. 010 778 6601 tuula.valli@Its.fi Pidärerään oikeudet ohjelman muutoksiin. mru, mxw, 1,ifl ,xa , , Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 4.3.2013. Lisätietoja tuula.valli@lcs.fi, p. Scandic Tampere Station Rarapihankaru 37, 33100 Tampere. Ilmoittaudu www.lts.fi/koulutus. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruuruksena, Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus tuula.valli@lts.fi)
• Liikuntalakia uudistetaan mikä on tutkijoiden panos prosessissa. Liikuntatieteellinen Seura Vain aasi liikkuu \\h kegil/äja /Jorlikanalla, liikuntatieto vain vuorovaikutuksessa Tutkijat ja soveltajat kohtaavat XIII Liikuntatieteen Päivillä 12.-13.6.2013 Jyväskylässä liikuntatieteellisessä tiedekunnassa • Vähän liikkuvat puhuttavat edelleen saadaanko heitä liikkeelle liikuntatieteiden avulla. • Liikuntatieteellinen tutkimuskilpailu Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä opetusja kulttuuriministeriö. • Mikä on liikuntatieteen suunta valtion liikuntaneuvoston näkökulmasta. • Vaikuttaako tutkimustieto. Millainen on tiedonpolku tutkijalta loppukäyttäjälle