TANSSI AVAA POLKUJA OMAAN ITSEEN ASVAMINEN IN . TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 OSA 11. . .
Vastaavaa käytäntöä olisi syytä levittää kouluihin, työpaikoille ja tilanteisiin, jossa ihmiset joukolla istuvat. Eli kirkonmenot ovat olleet aikaansa edellä jo vuosisatoja. Pohdinnassa on muun muassa se, kuljeuuani voin vakuuttaa, eua istumiseen kykeneekö luonto tai ihminen saamaan nopekuluu päivässä tosi paljon aikaa, vaikka sitä asti kiihtyneen kasvun hallintaan. myös keskiajalla koetun musta surman eli Suhteellisen uusi Lieto on se, eua istumisen massiivisen ruuoepidernian "iervehdyuävä" tauouarninen on tärkeää aineenvaihdunnan vaikutus tuolloiseen väestön kasvuun En paljasta kirjan juonen käänteitä tämän enempää, muna kirjan tematiikka tarjoaa sopivan aasinsillan. .. hetkelliseksi aktivoimiseksi. .. Geenit eivät ole muuu uneet, muua olemme luoneet lepuuuajien elinympäristön. ellei kuvun art1kke/1ssa eruvtsesu viitata 51. pasi.koski@utu.fi PS Huonot käytännöt eivät saisi legitimoida huonoja kåytäruöjä millään elämänalueella. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Kyse olisi vain uudenlaisten käytäntöjen ideoinnista Ja käyttöönotosta Itse olen pyrkinyt muuttamaan esimerkiksi kokouskäytäntöjä siihen suuntaan, että JO esityslistaan merkitään tietyt asiakohdat, joiden käsiuely hoidetaan pystyasennossa Suunnitteilla on myös spinning-, uima-altaan syvänpään ja juoksumauokokoukset. Astronauttien terveyden Ja fyysisen suorituskyvyn on huomattu kärsivän nopeasti painottomuuden seurauksena harjoiuelusia huolimatta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Mikko Julin Kari Kalliokoski Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Arja Sääkslahti Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Gorilla / Andreas Bylund Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Esillä on tietoisesti yrittäisikin vältellä. Nähtäväksi jää onko tiedosta elarnäruapojcn muuuajaksi. Istuminen on meidän päivittäinen painottomuuden tilamme, joka saa aikaan vastaavia seurauksia kehossamme ja sen toimintakyvyssä. Paino: Forssa Print 2014 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@\ts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa L11kunta & Tiede -lehdessä «evtetviss« kuv1tuskuv1ssa es11ntyv1l/ä henk1/ö1/lä e1 henkilö,nä ole yhteyttä esisntuntusettikkeleiss« käs1telty1hin a1he1s11n. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan tunnin aikana pitäisi nousta pari kolme kertaa vähintäänkin seisomaan. Arto Pesola on kuvannut, kuinka lepuuuamiscn halu on meidän geeneissämme eli esi-isiemme kannatti levätä aina, kun oli mahdollista, sillä hengissä pysyminen edellytti muuten jatkuvaa liikeuä. Miksei siis myös reauereihin, elokuvateattereihin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. .. Eli Liikunta & Tiede -lehdessä kaihdetaan edelleen kaksoispassiivia "alkaa tekemään" Kielitoimiston kummallisesta päätöksestä huolirnaua. mauornan liikakasvun Muutaman päivän akuivisuusmiuari lanteilla äärelle. KOKOUSKAYTANTOJA PASI KOSKI Liikunta &Tiede 1/2014 an Brownin uusin jänOleellinen huomio on siinä, euei suhteellinäri lnferno johdattelee sen aktiivinenkaan liikunnan harrastus kykelukijansa ihmiskunnan ne ehkäisemään istumisen haittoja, vaan siisuuren huolen eli maahen tarvitaan sellaista arjen aktiivisuutta, joka pallon väestön hallitseoikeasti vähentää istumiseen käyteuyä aikaa. konsertteihin, näytöksiin ja kokouksiin. Kehuyskeskusielut ja muu kahdenkeskinen mentorointi voidaan hyvin toteuttaa kävellen tai miksei hölkäicn, jos molempien osapuolten fysiikka vielä sellaisen mahdollistaa. Pahimmillaan ympäristö on painouornana. Opuksen asetelma sai nirniuäin miettimään, olisiko nykyajan "runo", jolla ihmiskunta karsii kasvuaan, jo päässyt leviämään laajalle Fyysinen inakuivisuus ja pelkästään istumisen yleistyminen ovat nimittäin nousseet kuoleman riskitekijöiden listalla korkealle. Alueen tutkimus onkin tuottanut aivan viime vuosina uudenlaista tietoa, Jonka luulisi vaikuttavan myös toimintatapoihimme Ja arjen valintoihimme
Erkka Pönni AJASSA 69 Lasten ja nuorten liikuntatutkimus 2000-2012: Katsauksen antina kokonaiskuva ja katvealueiden kartta. Se tapahtuu ihmisessä. Marja Kokkonen, Suvi Poutanen, Juha Kokkonen 56 Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen koulun liikuntatunnilla systemaattisella LOTASobservointimenetelmällä ja Actigraph WGT3X+ kiihtyvyysmittarilla. Maastohiihdon valtikka on Norjassa ja Ruotsissa. Mariana Siljamäki 20 "Meillä tanssii koko koulu, uskokaa tai älkää!''. Birgitta Burger 26 Kävitkö ottelussa, miltä kuulosti. Hanna Vehmas, Jukka Lahti 35 TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 OSA 2 36 Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien valmistelussa. Musiikilla, yleisön ja kentän äänillä on tärkeä rooli urheilutapahtumissa. Risto Telama, Mirja Hirvensalo, Xiaolin Yang 10 Keski-iän vapaa-ajan liikunta suojaa muistisairauksilta. Pertti Vuorela TUTKITTUA 88 Tutkimusuutiset 94 Väitösuutiset. Lauri Tarasti 16 Tanssi avaa polkuja oman itsen ja eri kulttuurien ymmärtämiseen. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. 71 Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan liikunnan yhteistyössä tavoitteena hyvinvointi ja pysyvät verkostot. .. Jenni Kulmala, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto 15 POLTTOPISTEESSÄ: Keskitystä huippuurheiluun, hajautusta liikuntaan. Minkälaisessa toimintakulttuurissa rakentuu itseluottamus, joka mahdollistaa itsensä haastamisen ja ylittämisen. Samalla kun ihminen liikkuu, hän aistii, nimeää havaintojaan ja antaa niille merkityksiä. Kimmo Koto; Santeri Mäkelä, Mirja Hirvensalo 50 Alakoululaisten itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden sukupuolierot ja yhteydet liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. Hannu Itkonen 72 Ski and Science 2013: Lumilautailussa piilee vamma riski. Musiikkilaji, rytmi ja musiikin herättämät tunteet vaikuttavat tapaan, jolla käytämme kehoamme. Riitta-Maija Hämäläinen, Tiia Villa 44 Liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteys alakoululaisilla pojilla. Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa kulkevat lapset ja nuoret näyttävät olevan fyysisesti aktiivisia myös aikuisena. Eeva Anttila 24 Musiikki tuottaa liikettä. Harrastusyhteisö voi tarjota myös voimaantumisen kokemuksia, oman itsen ja kehon hyväksymistä. Sonja Stenfors LUETTUA 84 Urheilujulkisuuden pinnan alle. Matti Hintikka 86 "Raudanlujaa kuntoa Karkkilan urheiluhistoria 1900-2012''. Jari Kanerva 76 IN MEMORIAM: Esa Rovio POHDITTUA 77 Liikkumattomuus ei aina ole laiskuutta. .. Pasi Koski 4 Liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa. Opetusteknologian avulla ei voida ulkoistaa oppimista. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo 20-30 vuotta ennen kuin tauti voidaan todeta. Jukka Tiikkaja 80 NÄIN MAAILMALLA: Koulukulttuuriin tutustumassa Yhdysvaltain keskilännessä. Lumilautailu kuuluu Yhdysvalloissa kymmenen loukkaantumisherkimmän lajin joukkoon. Taru Lintunen 71 Fyysinen aktiivisuus ja oppimisen edellytykset monitieteisen tutkimuksen kohteena. Jari Kanerva 74 Ski and Science 2013: Paljonko norjalaiset ja ruotsalaiset maastohiihtäjät harjoittelevat. Kaj Ahlsved 31 Yhä useampi suomalainen harrastaa juoksua ja matkustaa juoksemaan. Kokouskäytäntöjä. Terhi Huovinen, Mirja Hirvensalo, Janne Kulmala, Sanna Palomäki; Tuija Tammelin, Pilvikki Heikinaro-Johansson 64 Vuoden 2014 aikataulu ja kirjoitusohjeet Kuva: LILLI RANNIKKO 66 EMERITUS IHMETTELEE: Väestön liikunnan edistäminen valistusta vai politiikkaa. Pekka Puska 68 OPISKELIJA OUNASTELEE: Lajitaidoista motorisiin taitoihin suuria muutoksia vai ei. Markku Ojanen 78 Valmentaminen murroksessa. Jokaisella lajilla on oma kannatuskulttuurinsa ja äänimaisemansa
Teksti: RISTOTELA MA, MIRJA HIRVENSALO, XIAOLIN YANG Liikunnallisen elällläntavan eväät alkavat rakentua varhain lapsuudessa 4 LIIKUNTA&TlEDES'•l/2014
L iikuntakasvatuksen tärkein tavoite Suomessa ja useimmissa muissakin maissa on antaa eväät liikunnalliselle elämäntavalle. LASERl-tutkimuksen kolmen vuosikymmenen seuranta osoitti myös, että pojat harrastivat liikuntaa enemmän kuin tytöt nuoruudessa ja nuorena aikuisena. Vaikka jatkuvan liikuntaharrastuksen tavoite on niin yleinen eri maissa, on varsin vähän tutkittua tietoa siitä, miten tärkeimmät lapsuudessa ja nuoKuva: VASTAVALO!DOMIN/OUE WENDELIN LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 5. Pysyvyys tarkoittaa sitä, että henkilöt, jotka ovat aktiivisia tietyllä hetkellä, ovat sitä myös vuosien kuluttua. Tämä ajatus perustuu ensiksi oletukseen, että koululiikunnalla samoin kuin muillakin 1 i ikun ta-aktiivisuuteen Ii ittyvillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä on myöhempään elämään ulottuvia vaikutuksia ja toiseksi, että liikunta-aktiivisuudella on jonkinlaista pysyvyyttä. Esimerkiksi naimisissaolo oli liikuntaa vähentävä tekijä 30-33-vuotiailla naisilla, mutta liikuntaa lisäävä tekijä 36-29-vuotiailla naisilla. Aktiivisesti, kävellen tai pyöräillen koulumatkansa kulkevat lapset ja nuoret näyttävät olevan fyysisesti aktiivisia myös aikuisena. Työn osuus kokonaisaktiivisuudesta on jatkuvasti vähentynyt ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen osuus lisääntynyt. Iän ja elämäntilanteen myötä erot tasoittuvat. Miesten liikuntaan parisuhde ei vaikuttanut missään vaiheessa. Liikunnallisen elämäntavan käsitteen vastine tieteellisessä tutkimuksessa on ollut yleensä fyysinen aktiivisuus, mikä koostuu työn, arkiaskareiden eli niin sanotun hyötyliikunnan ja vapaa-ajan harrastusten sisältämästä aktiivisuudesta. Hyötyliikunnasta merkittävin lienee såännöllisyytensä vuoksi päivittäisten matkojen kuten kouluja työmatkojen kulkeminen aktiivisella tavalla
Äideiltä kysyttiin muun muassa lapsen leikkimisaikoja ulkona ja sisällä kesällä ja talvella sekä aktiivisuutta verrattuna muihin lapsiin. Lisäksi äidin arvio korreloi lapsen omaan arvioon nuoruudessa ja nuoren aikuisen iässä, mikä lisää äidin arvion luotettavuutta. Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit -tutkimuksen (LASER!) viimeisessä liikuntaharra stuksen pysyvyyden (tracking) tutkimuksessa on seura ttu liikunta-aktiivisuutta sam oill a henkilöillä vartt uneempien tutkittavien lisäksi myös kolmen vuoden iästä 30 vuoden ikään ja vastaavasti kuuden vuoden iästä 33-vuotiaaksi (Telam a ym . 2014). LA SERl-tutkimuksen ainutlaatuinen piirre on se, että mittauksia on suoritettu lukuisill a eri-ikäisillä ja eri elämänvaiheissa olevilla henkilöill ä, minkä vuoksi on mahdollista tarkastella, miten liikunta vakiint uu eläm änur an aikana. Liikunnallisella elämäntavalla varhaiset juuret Tietoa siitä, kuinka hyvin esikouluiän liikunta ennustaa myöhempää liikuntaa on kovin vähän eikä tuloksia esikouluiän ja aikuisiän välisestä liikunnasta ole juuri lainkaan. LASERl-tutkimuksessa äidin arvio lapsen liikunnasta kolmevuotiaana korreloi positiivisesti lapsen omaan arvioon pojilla 15-vuotiaana ja tytöillä 21 vuoden iässä. Kuuden vuoden (1980-1986) pysyvä aktiivinen koulumatkan kulkeminen ennusti liikunta-aktiivisuutta aikuisiässä 27 vuotta myöhemmin sekä tytöillä että pojilla (Yang ym. Myös koulu matkan kulkeminen jalan tai pyörällä oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen aikuisiässä. Tulokset osoittavatkin, että äiti on varsin hyvin tietoinen lapsensa fyysisestä aktiivisuudesta ja pystyy arvioimaan sitä kohtalaisen luotettavasti. Naisten liikunnallisuus epävakaisempaa kuin miesten Suomessa sukupuolierot liikuntaharrastuksen määrässä ovat pienempiä tai olemattomia verrattuna moneen muuhun maahan. Yhteys lapsuuden ja nuoruuden koulumatkan kulkemisen ja aikuisiän liikuntaaktiivisuuden välillä kuitenkin osoittaa jonkinlaista taipumusta liikunnallisuuteen jo kouluiässä. Yhteys ei ollut riippuvainen asuinpaikasta eikä vanhempien sosiaalisesta asemasta. Äidin arvio lapsen liikunnasta kolmevuotiaana ja myöhemmin kuusivuotiaana korreloi vahvasti, mikä osoittaa, että äidin käsitys lapsen liikunnasta ei ollut sattumanvarainen vaan melko pysyvä. 1985) suunnittelemaa kyselyä äideille. Vastaavasti kuusivuotiaan liikunta ennusti pojilla liikuntaa 18-vuotiaana ja tytöillä 27-vuotiaana. Yhdeksänvuotiaiden ja sitä vanhempien liikunnallisuudesta on kysytty liikuntaa kouluja työm atkoill a sekä vapaa-ajan liikuntaharrastusta (Yang ym . Yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä mutta matalia. Koulumatkat omin voimin liikkuvat lapset ja nuoret liikkuvat enemmän myös vapaa-aikanaan. Kolrnija kuusivuotiaan liikunta ei korreloinut suoraan aikuisiän liikuntaan 27 vuotta myöhemmin. Kyllä äiti tietää Kolmeja kuusivuotiailta ei liikuntaa voi kysyä heiltä itseltään, joten tutkimuksessa käytettiin SirenTiusasen (Telama ym. LASERin tulosten muTyömatka-aktiivi harrastaa liikuntaa myös vapaa-ajallaan. 2013). Sen sijaan kun rakenneyhtälömallin avulla selvitettiin kolmeja kuusivuotiaan liikunnan epäsuoraa yhteyttä (välissä olevien vuosien kautta) aikuisiän liikuntaan havaittiin, että esikouluiän liikunta ennustaa pojilla merkitsevästi liikuntaa 30ja 33-vuotiaana. 6 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. Vielä vähem män on tieto a siitä, kuinka hyv in varhaiset, jo esikouluiässä saadut kokem ukset, heijastuvat aikuisiän liikunt aan. 2013 ). Tiedon vähäisyy s johtuu lähinnä siitä, että tiedon hankkim inen edellyttää suur itöistä monivu otista seura ntatutkimusta. Lasten liikuntaindeksi on siis arvio lapsen fyysisestä aktiivisuudesta yleensä, kun taas varttuneemmilta kysyttiin lähinnä vapaa-ajan liikuntaharrastusta ja liikuntaa koulutai työmatkoilla. ru udessa vaikuttavat liikuntaan sosiaalistavat tekijät, kuten koululiikunta, perhe, kaveripiiri ja nuorisourheilu vaikuttavat liikuntaan aikuisiässä. Tämä on lohdullista tutkimuksen kannalta, sillä äidiltä voidaan saada pienestä lapsesta muutakin tietoa kuin vain neuvolassa kirjatut havainnot. Näistä muuttujista laskettiin lasten liikunnan indeksi. Pojilla liikunta yhdeksänvuotiaana ennusti merkitsevästi aktiivisuutta 36-vuotiaana ja liikunta 12 vuoden iässä sekä pojilla että tytöillä ennusti liikuntaa 39 vuoden iässä. Koulumatkan kulkemistapaan vaikuttavat tietysti monet ympäristötekijät, joten on vaikea puhua yksilöllisestä elämäntapavalinnasta
Sen sijaan liikunnan pysyvyys on naisilla heikompi kaikissa elämän vaiheissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että monet elämän muutokset, kuten naimisiin meno ja pienet lapset voivat vaikuttaa liikuntaharrastusta vähentävästi, ja että vaikutus voi olla suurempi naisilla kuin miehillä. 2008; Yang ym. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuuden vuoden seurantajakson aikana suurempi osa naisista kuin miehistä on joko vähentänyt tai lisännyt liikuntaansa. Esimerkkinä olosuhdetekijöiden merkityksestä naisilla ja miehillä eri ikävaiheissa on LASERin tulos, jonka mukaan naimisissa olo oli liikuntaa vähentävä tekijä 30-33-vuotiailla naisilla, mutta liikuntaa lisäävä tekijä 36-29-vuotiailla naisilla. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että naisille on enemmän kuin miehille liikuntaa rajoittavia tekijöitä ja että naisilla riittää enemmän intoa aloittaa tai lisätä liikuntaa uudestaan esteiden poistuttua kuin miehillä. Erittäin havainnollisen kuvan naisen arjesta ja sen suhteesta liikuntaan saa uudesta juuri ilmestyneestä Impulssijulkaisusta "Liikuntakynnyksen yli" (Rovio ym. Aktiivisesti koulutai työmatkan liikkuneiden prosenttiosuudet iän ja mittausvuoden mukaan. Naisten heikompi liikunnan pysyvyys on havaittu muissakin tutkimuksissa eri maissa, mutta ei johdonmukaisesti (Telama 2009). 1999). (Allender ym. kaan pojat harrastivat liikuntaa enemmän kuin tytöt nuoruudessa ja nuorena aikuisena (1980-luvulla). 2007). Ajan mukana tapahtuneet muutokset näkyvät päällekkäisten käyrien välisinä eroina kunkin ikävuoden kohdalla. Tästä olosuhteiden Mittausvuosi ---1980 -+-1983 1986 --2001 -.-2007 27 Ikä Naiset % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 9 12 15 18 21 24 30 33 36 39 42 Mittausvuosi 45 -.-1980 -+-1983 1986 _...._2001 ---2007 12 15 18 21 24 27 Ikä 30 33 36 39 42 45 KUVIO 1. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 7. 2014 ). Miesten liikuntaan parisuhde ei vaikuttanut missään vaiheessa (Yang ym. Naisen asema on kulttuurisidonnainen ja ilmeisesti myös liikunMiehet % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 9 nan pysyvyys riippuu kulttuuriympäristöstä ainakin jossain määrin. Iän myötä erot tasoittuivat ja vuonna 2007 naiset harrastivat hieman enemmän tai yhtä paljon kaikissa ikäluokissa (30-48-vuotiaina)
Tämä selittyy mielenkiintoisella tuloksella, jonka mukaan työmatka-aktiivien vapaa-ajan liikuntaharrastuskin oli korkeammalla tasolla kuin ajoneuvolla kulkevilla. 2013) LASERln tulokset kuvaavat hyvin, miten liikunnallisesti aktiivinen kouluja työmatkan kulkeminen muuttuu iän mukana (Kuvio 1). LASERln mukaan koulumatkan kulki 1980-luvun alkupuolella 9ja 12-vuotiaista tutkittavista kävellen tai pyöräillen noin 80 prosenttia ja 15-vuotiaista noin puolet (Kuvio 1.). 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. Aktiivisen kulkutavan valinta on luonnollisesti yhteydessä matkan pituuteen. 3596) lapsilta ja nuorilta. Niin kuin liikuntaharrastuksessakin, väheneminen on suurinta ikävuosien 12 ja 15 välillä. Ainoastaan vuonna 1983 juuri aikuistuneet 21-vuotiaat nuoret olivat aktiivisempia kuin samanikäiset vuonna 1986. 15ja 18vuotiailta (n. LASERl-tutkimuksen ainutlaatuinen piirre on se, että mittauksia on suoritettu lukuisilla eri-ikäisillä ja eri elämänvaiheissa olevilla henkilöillä. Työmatkaliikunnassa naiset ovat jopa miehiä hieman aktiivisempia (kuvio 1). Liikunnanosuudesta ovat vastanneet Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos ja LI KES-tutkimuskeskus. (Yang ym. Kouluja työmatkaliikunta tärkeä, mutta vähenevä elämäntavan osa Säännöllinen viisi kertaa viikossa tapahtuva kävely tai pyöräily kouluun tai töihin voi olla merkittävä osa yksilön fyysistä aktiivisuutta. Aktiivisesti työmatkansa liikkuvien kokonaisaktiivisuus oli selvästi suurempi kuin ajoneuvolla kulkevien kokonaisaktiivisuus. Vuosien 1998-2011 henkilöliikenne tutkimuksen mukaan 7-15-vuotiaiden aktiivinen koulumatkojen kulkeminen väheni edelleen vuosituhannen vaihteen jälkeen. psykologiaa, ravitsemustiedettä ja genetiikkaa. Väheneminen selittynee lähinnä koulun vaihtumisella alakoulusta yläkouluksi, mutta voi hieman heijastella myös yleistä liikunta-aktiivisuuden vähenemistä. Jo lapsilla ja nuorilla koulumatkan aktiivisesti kulkevilla oli vapaa-ajan aktiivisuus korkeammalla tasolla kuin ajoneuvolla kulkevilla. 2011). Johdonmukaisia ajassa tapahtuvia muutoksia ei LASERI aineistossa juuri näy. Tutkimusta ovat olleet toteuttamassa kaikki viisi yliopistollista lastenklinikkaa ja lukuisia muita yliopistollisia laitoksia edustaen mm. Myös LASERln tulokset osoittavat, että työmatkaliikunta on iso osa fyysistä aktiivisuutta. Näyttää siltä, että 9ja 12-vuotiaiden aktiivinen koulumatkan kulkeminen oli 1980-luvun alussa yleisempää kuin samanikäisillä Laps Suomen -tutkimukseen osallistujilla 2000-luvun alussa (Nupponen ym. Liikunta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Siksi on mahdollista tarkastella, miten liikunta vakiintuu elämänuran aikana. LASERln koordinaattoreita ovat professorit Olli Raitakari ja Jorma Viikari. Tutkimuksissa on todettu kouluja työmatkaliikunnan ja erityisesti pyöräilyn vaikutuksia kuntoon ja terveyteen (Lubens ym. Työmatkaliikunta ei siis näytä korvaavan vapaa-ajan liikuntaa, mikä viittaa liikunnalliseen elämäntapavalintaan. Liikkuva koulu -tutkimuksen pilottivaiheessa vuosina 2010-2012 Lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskit (LASERI} -tutkimus Lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskit (LASERI) -tutkimus on monitieteinen projekti, jossa vuonna 1980 mitattiin kaikki yleisimmät sepelvaltimotaudin riskitekijät 3-, 6-, 9-, 12-. epätasa-arvosta huolimatta naiset sinnittelevät lähes miesten tasolle liikunnan määrässä ja iän mukana myös epätasa-arvo vähenee. 2013,129). Mittaukset on toistettu heille vuosina 1983, 1986, 1989, 1992, 2001, 2007 ja 2010-11
2011. Saaranen-Kauppinen, A. DO1: 10.1016/j.ypmed. & Foster, C. 12014) Tracking physical activity from early childhood through youth to adulthood. Sen jälkeenkin pyöräja k äv ely u et ovat lisääntyneet jatkuvasti. Huolimatta olosuhteiden paranemisesta on kuitenkin työmatkojen kulkeminen aktiivisella tavalla vähentynyt viime vuosikymmenien aikana Suomessa ja joissakin muissakin maissa Kaiken kaikkiaan tulokset viittasivat siihen, että liikunnallisen elämäntavan eväät alkavat rakentua jo varsin varhain lapsuudessa. Telama, R. 119991 Factors explaining physical activity of young adults; the importance of early socialization. 2008. Leino, M. 2008. Pehkonen, M. Havas, E. & Suoninen P. Parkkisenniemi, S. Hakonen, H. Liikunnan ja Kansanterveyden julkaisuja 271 Yang, X. Hutchinson, L. Turpeinen, S. & Tammelin, T. LIIKUNTA& TIEDES1 • 1/2014 9. Jyväskylä, Liikunnan ja Kansanterveyden Julkaisuja 239. & Pulkki, L. Arteriosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. & Raitakari, 0. Yhteenveto vuoden 2001-2003 menetelmistä ja tuloksista. Yang, X. Hirvensalo, M. Sähköinen versio julkaistu lokakuussa 2013. Halme,T. suurin osa 4-6-luokan oppilaista kulki lyhyet koulumatkat jalan tai pyörällä mutta keskipitkiä, 3-5 km matkoja kulki jalan tai pyörällä vain 28 prosenttia koululaisista (Turpeinen ym. X. Laakso, L. L., Pietikäinen M. Life-change events and participation in physical activity: a systematic review. &Tammelin, T. MUUT LÄHTEET Allender, S. Rovio, E. Telama, R. Obesity Facts, The European Journal of Obesitv, 3, 187-195 Telama, R. Thirty-year trends of physical activity in relation to age, calendar time and birth cohort in Finnish adults. 12013) Active commuting from youth to adulthood and as predictor of physical activity in early midlife: the Young Fin ns Study Preventive Medicine. Medicine & Science in Sports & Exercise. & Foster C. Lakanen, L. Acta Paediatr Scand 318 ISuppl) 16980, 1985. 12013) Matkalla kouluun. Telama, R. E. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 9, 120-127. The relationship between active travel to school and health-related fitness in children and adolescents: a systematic review. 2013 10 019. Leskinen, E. & Viikari, J. Keltikangas-Järvinen, L. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 811 ):5. 2008). Health Promotion International 23121: 160-172 Borodulin, K. 12010) Laps Suomen -tutkimus. Tammelin, T. Nuoruusvaiheessa liikunnan pysyvyys ei ole parhaimmillaan varsinkaan tytöillä, mutta aikuisiässä ja keski-ikää lähestyttäessä liikunnallinen elämäntapa alkaa vakiintua. Kävellen ja pyöräillen koulumatkansa kulkevat lapset ja nuoret näyttävät olevan aikuisena fyysisesti aktiivisempia kuin koulumatkansa moottoriajoneuvolla kulkevat nuoret. 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Laatikainen T. 2013 ). Yang, X. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Lubans, D. European Journal of Public Health 1813):339-44. Myös koulumatkan käveleminen tai pyöräillen kulkeminen näyttää ennustavan aktiivista elämäntapaa. R., Boreham C. & Pyykkönen, T. Jyväskylä. Viikari, J., Välimäki 1., Siren-Tiusanen H., Åkerblom H.K., Uhari M., Pesonen E., Lähde P. 12014) Liikuntakynnyksen yli -ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. Acta Kinesiologiae Universitatis Tartuensis, 12, 129-146. & Jousilahti P. Leisuretime physical activity. A., Kelly P. Yang, X. & Raitakari, 0. Viikari, J. Helsinki, Liikuntatieteellinen Seura, Impulssi nro 28, 13-25. Kankaanpää, A Hirvensalo, M. Sähköinen versio julkaistu lokakuussa 2013. (2009) Tracking of physical activity from childhood to adulthood; A review. Viikari, J. (2007) Determinants of adult physical activity: relative importance of youth physical activity and demographic, psychological, behavioural, and environmental factors in adulthood. RISTO TE LAMA, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: risto.r.telama@jyu.fi MIRJA HIRVENSALO, LitT Liikuntakasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@jyu.fi XIAOLIN YANG, LitT Tutkijatohtori LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: xiaolin.yang@likes.fi PERUSLÄHTEET Telama, R. Suomessa toteutettiin 1980-luvulla monien hallinnonalojen yhteistoimintana Suomi pyöräilee -kampanja, minkä huomattavimpana tuloksena oli kevyen liikenteenväylien lisääminen. Telama, R. Juolevi A. Tammelin, T. Vähenevä suunta näyttää vallitsevan niin kouluikäisten aktiivisissa kulkutavoissa kuin aikuisväestön työmatkoissa (Borodulin ym. Nupponen, H
10 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014
2009; Erickson ym. 2013). Dementian ja Alzheimerin taudin kaikkia syitä ja aiheuttajia ei edelleenkään tunneta. On arvioitu, että ApoE 4 geeni selittää noin puolet dementia ja Alzheimerin tauti tapauksista (Raber ym. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo 20-30 vuotta ennen kuin tauti voidaan todeta. Teksti: JENNI KULMALA , TIIA NGANDU, MIIA KIVIPELTO Keski-iän vapaaajan liikunta suojaa muistisairauksilta Keski-iän vapaa-ajan liikunta antaa suojaa muistisairauksilta. 2004), ja yhteys tämän geenin ja dementian ilmaantumisen välillä on voimakkaampi iäkkäillä miehillä kuin naisilla (Qiu ym. Geeneistä erityisesti apolipoproteiini E i,4 (ApoE 4) on yleisesti tunnustettu merkittäväksi taudin riskiä kasvattavaksi tekijäksi. Se kuitenkin tiedetään, että joillakin henkilöillä on geneettinen alttius sairastua muistia heikentäviin sairauksiin. Liikunnan ohella tärkeää on muistaa myös muut terveelliset elintavat. V äestön ikääntyessä ja keskimääräisen eliniän kasvaessa myös muistisairaudet lisääntyvät. Tästä syystä on alettu puhua elinikäperspektiivistä muistihäiriöiden ehkäisyssä, ja riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa ovat saaneet entistä enemmän huomiota. 2012; Wang ym. Tämän hetken arvioiden mukaan joka vuosi Suomessa yli kymmenen tuhatta ihmistä sairastuu muistisairauteen, jonka oireina ovat muistin ja muiden kognitiivisten kykyjen heikentyminen. Suomalaisessa väestössä toteutettu Cardiovascular Risk Factors and lncidence of Dementia (CAIDE) -tutkimus on yksi ensimmäisistä laajoista väestöpohjaisista tutkimuksista, joissa on tutkittu liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen yhteyttä dementian ja Alzheimerin taudin.ilmaantumiseen. 2011; Erickson ym. 2012). Nämä arviot viittaavat siihen, että elinolojen, paremman koulutuksen ja elämäntapaan liittyvien terveellisten valintojen kautta muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa. 2004). Koska perimä vaikuttaa vain osaltaan riskiimme sairastua dementoiviin sairauksiin, on luonnollisesti elämäntapojen ja ympäristön vaikutus merkittävä. Muutokset aivoissa alkavat kehittyä varhain Viime vuosikymmenien laajat, väestöpohjaiset seurantatutkimukset ovat antaneet positiivista kuvaa siitä, että omilla elämän aikaisilla valinnoilla elintapojen, ravitsemuksen ja liikunnan suhteen sairastumisriskiä voidaan vähentävää merkittävästi. Geenin kantajuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen välttämättä sairastuu dementiaan, vaikkakin sen riskiä kasvattava vaikutus on yleisesti tiedostettu. liikunta vaikuttaa suotuisasti myös verenkiertoon ja aivojen verisuoniston kuntoon ja rakenteeseen, mikä on tärkeää erityisesti verisuoniperäisten muistisairauksien mutta myös Alzheimerin taudin ja sekamuotoisen dementian ehkäisyssä (Aarsland ym. Riskitekijöihin keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa on siksi alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Alzheimerin taudin pitkän kehityskaaren vuoksi tarvitaan pitkäaikaisia seurantatutkimuksia valottamaan taudin riskija suojatekijöitä. CAIDE tutkimus pohjautuu 70-luvulla aloitettuihin PohjoisLIIKUNTA & TIEDE 51 • 112014 11. Liikunnan ja muistisairauksien välistä yhteyttä on tutkittu monissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa sekä Suomessa että muualla maailmassa. 2013; Matthews ym. Useat viimeaikaiset katsausartikkelit ympäri maailmaa ovat tuoneet selkeästi esille sen, että elämän aikainen liikunnan harrastaminen on yhteydessä pienenpään riskiin sairastua dementoiviin sairauksiin (Erickson ym. 20126). Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on paremmalla tasolla kuin aiemmin ja muistisairaiden suhteellinen osuus vanhusväestöstä on laskusuunnassa (Christensen ym. 2010). Vaikka väestö ikääntyy ja muistisairaiden ihmisten määrä on kasvussa, ei tilanne kuitenkaan ole toivoton. Yhteyden on havaittu johtuvan muun muassa liikunnan suotuisista vaikutuksista aivojen hippokampuksen tilavuuteen sekä aivojen aineenvaihduntaan (Erickson ym. Nykyisin tiedetään myös, että Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo 20-30 vuotta ennen kuin tauti voidaan todeta
Liikunnan ja pienentyneen dementiariskin välisiä mekanismeja tutkittaessa havaittiin, että liikunta oli voimakkaasti yhteydessä suurempaan aivojen harmaan aineen tilavuuteen sekä aivojen kokonaistilavuuteen (Rovio ym. 2004; Ruitenberg Elämänaikainen liikunnan harrastaminen on yhteydessä pienenpään riskiin sairastua dementoiviin sairauksiin. Tupakoinnin haitalliset vaikutukset muistisairauksien riskiin ovat lähes kiistattomat. 2008; Eskelinen ym. 2010), mitkä osaltaan selittävät fyysisesti aktiivisten pienempää riskiä sairastua dementiaan. Tämän lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen tutkimuksen aikana on voitu luotettavasti osoittaa elämäntapoihin liittyviä dementialta suojaavia tai sille altistavia tekijöitä. Liikkumattoman riski puolta suurempi Liikunnan merkitykseen dementian ehkäisyssä on kiinnitetty CAIDE-tutkimuksessa erityistä huomiota. 2005). 2010; Mangialasche ym. Minna Rusasen vuonna 2013 julkaistun väitöskirjan tulokset osoittivat, että säännöllisesti tupakoivilla henkilöillä riski sairastua dementoiviin sairauksiin oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin henkilöillä, jotka eivät tupakoineet. 2009). Alkoholin runsas käyttö lisää muistisairauksien riskiä, mutta vähäinen kohtuullinen käyttö on yhdistetty pienentyneeseen riskiin (Anttila ym. Vuonna 2008 valmistunut väitöskirjatyö (Rovio 2008) käsitteli vapaa-ajan ja työmatkaliikunnan merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä. 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1/2014. Liikunnan harrastamisen lisäksi myös ylipainon on todettu olevan yhteydessä suurentuneeseen dementiariskiin (Tolppanen ym. Karjala -projektiin ja FINMONlCA-tutkimukseen, joissa samoja henkilöitä on seur attu keski-iästä lähtien useita vuosikymmeniä. Koska ApoE 4 riskigeenin kantajat sairastuvat usein dementoiviin sairauksiin nuoremmalla iällä, liikunnan hyödyt dementian ehkäisyssä saadaan näkyviin lyhyemmässä ajassa. 2007). Muista nautintoaineista kahvin käyttö saattaa jopa suojata muistisairauksilta (Eskelinen ym. 2011). Alustavat tulokset näyttävät siltä, että ApoE 4 geenin merkitys dementian riskitekijänä vähenee, kun seuranta-aika pitenee. Uusimmat vielä julkaisemattomat tutkimustulokset viittaavat siihen, että liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon vaikutus dementian ehkäisyssä on merkittävää myös henkilöillä, joilla ApoE 4 riskigeeniä ei ole, jotka elävät pidempään ja sairastuvat dementiaan varsin myöhäisellä iällä. Ruokavaliolla ja terveellisillä elämäntavoilla samantasoisia vaikutuksia Vaikka tutkimukset osoittavatkin fyysisen aktiivisuuden hyödyllisyyden, on liikunnan harrastaminen kuitenkin vain pieni osa terveellistä elämää ja tehokasta dementian ehkäisyä. Liikunnasta hyötyä myös varsin myöhäisellä iällä sairastuneille Liikunnan ja muistisairauksien yhteyksien selvittely CA lDE aineiston avulla on jatkunut tiiviinä myös viime vuosina. Riski oli erityisen suuri niillä henkilöillä, joilla oli perimässään APOE E4 (Rusanen ym. 2009). Seuranta-ajan kasvaessa myös liikunnan ja dementian välisissä yhteyksissä on havaittu tapahtuvan joitakin muutoksia. Seurantaajan pidentyminen on mahdollistanut pääsyn käsiksi myös myöhäisemmän iän dementiatapauksiin, jotka eivät kahdenkymmenen seurantavuoden aikana vielå olleet näkyvissä. Riskigeeniä kantamattomilla taas tarvitaan pidempi aika suojaavan vaikutuksen esiin saamiseksi. 2005; Kivipelto ym. 2011; Rusanen 2013). Kasviksia ja hyviä rasvoja sisältävällä ruokavaliolla näyttää olevan dementialta suojaava vaikutus (Eskelinen ym. Myös korkean kolesterolin havaittiin lisäävän dementiariskiä merkittävästi (Salomon ym. CAIDE tutkimus osoittaakin, että liikunnan ja fyysisen kunnon merkitys dementian ehkäisyssä on tärkeää riippumatta siitä, onko henkilöllä perimän kautta saatu alttius sairastua. 2013). CAlDE tutkimuksessa on myös havaittu, että verestä mitatut suuremmat Eja B-vitamiini sekä foolihappopitoisuudet ovat yhteydessä pienempään sairastumisriskiin (Hooshmand ym. 2008). Useat CAIDE aineistoon pohjautuvat tutkimustulokset osoittavat, että samantasoisia vaikutuksia dementiariskiin voidaan saavuttaa muillakin terveellisillä elintavoilla (Kivipelto & Salomon 2008; Salomon ym. Aineiston seuranta-aika on pidentynyt jo lähes kolmeenkymmeneen vuoteen ja viimeisin seuranta on tehty vuosina 2005-2008. 2013). 2013). Henkilöt, jotka kantoivat ApoE 4 riskigeeniä eli olivat perimänsä vuoksi suuremmassa sairastumisriskissä, näyttivät hyötyvän liikunnan harrastamisesta eniten (Rovio ym. Tutkimustulokset toivat selkeästi esiin liikunnan hyödyt; henkilöillä, jotka harrastivat noin 50-vuotiaana vapaaaikanaan vähintään kaksi kertaa viikossa hengästymiseen ja hikoiluun johtavaa liikuntaa vähintään 2030 minuuttia kerrallaan, oli seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 50 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan ja 60 prosenttia pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin henkilöillä, jotka olivat liikunnallisesti passiivisia vapaa-aikanaan (Rovio et al. Työmatkaliikunnalla ja työhön liittyvällä liikunnalla samanlaista vaikutusta ei havaittu, mikä voi osittain johtua sosioekonomisista tekijöistä (sekoittava tekijä) tai liikunnan erilaisesta intensiteetistä (Rovio ym
2012a). Myös sosioekonomisen aseman ja sosiaalisten verkostojen on todettu olevan yhteydessä pienentyneeseen muistisairauksien riskiin. Lisätietoja: http://www. Håkansson ym. ym. Christensen K, Thinggaard M, Oksuzyan A, Steenstrup T, Andersen-Ranberg K, Jeune B, McGue M, & Vaupel JW. Anttila T, Helkala EL, Viitanen M, Kåreholt 1, Fratiglioni L, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J, Nissinen A, & Kivipelto M. Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild FINGER-tutkimuksessa 60-77-vuotiaat koehenkilöt lisäsivät liikuntaa asteittain, muuttivat ruokavaliota terveyttä ja muistia tukevaksi, heidän sydänja verisuonisairauksiaan hoidettiin ja he tekivät muistiharjoituksia. Muistihäiriöiden kehittyminen vie pitkään, joten tarvitaan luultavasti myös lisäseurantaa, jotta intervention koko vaikutus saadaan näkyviin (Kivipelto ym. Lancet 382(9903), 1507-1513. Korkea koulutus saattaa jopa puolittaa dementiariskin (Ngandu ym. On kuitenkin epäselvää onko alkoholilla itsessään suojaavaa vaikutusta, vai johtuvatko havaitut erot siitä, että kohtuullisesti alkoholia käyttävien henkilöiden elintavat ja terveydentila ovat muutoinkin paremmat. 386-395. A systematic review. Ensimmäisiä tuloksia elämäntapaja liikuntaintervention vaikutuksesta rnuistihäiriöiden ehkäisyyn saataneen jo vuoden 2014 aikana. th l.fi!fi_Fl!web!filtuth imusl hanhheet!finger ja tuthimusjohtaja Miia Kivipelto miia.hivipelto@hi.se cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population based study. 2013. JENNI KULMALA, TtT Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto sähköposti: jenni.kulmala@jyu.fi TIIA NGANDU, LT Asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos {THL) Sähköposti: tiia.ngandu@thl.fi MIIA KIVIPELTO, LT Professori, tutkimusjohtaja, geriatri Karolinska lnstitutet, Tukholma Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Sähköposti: miia.kivipelto@ki.se FINGER-tutkimus tarttuu elämäntapoihin liittyviin riskitekijöihin C AIDE-tutkimuksen tuloksia riskija suojatekijöistä sovelletaan Suomen Akatemian rahoittamassa FINGER-tutkimuksessa. Aging & Mental Health 14 (4). 2013). 2010. 2002). ls physical activity a potential preventive factor for vascular dementia. Väestötutkirnuksiin perustuvien tulosten pohjalta näyttääkin siltä, että vanhuuden muistitoimintojen ja dementian linkittyminen elämäntapatekijöihin on monimutkainen prosessi, jossa huomiota tulisi kiinnittää yksittäisten riskitai suojaavien tekijöiden sijaan kokonaisvaltaiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. 2009). Tutkittavilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen yhdessä Itä-Suomen, Oulun ja Helsingin yliopistojen kanssa toteuttama Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkirnus (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive lmpairment and Disability, FlNGER) on maailmanlaajuisestikin merkittävä interventiotutkimus, joka tarttuu elämätapoihin liittyviin dementian riskitekijöihin. 2004. julkaisivat vuonna 2009 CAIDE aineistoon pohjautuvan tutkimuksen, joissa havaittiin, että henkilöt, jotka olivat naimisissa tai asuivat toisen henkilön kanssa, olivat pienemmässä riskissä sairastua dementiaan kuin henkilöt, jotka asuivat yksin (Håkansson ym. Tutkimus alkoi vuonna 2009 ja intensiivinen tutkimusjakso on saatu lähes päätökseen. Tutkimuksen päätarkoituksena on saada selville, voidaanko kahden vuoden monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muistija ajattelutoimintojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. LÄHTEET Aarsland D, Sardahaee FS,Anderssen S, & Ballard C. 539. Physical and cognitive functioning of people older than 90 years: A comparison of two Danish cohorts born 10 years apart. Hyvinvointia tukevat valinnat, jotka kohottavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, parantavat mielialaa, ja tuottavat juuri sillä hetkellä hyvää oloa, näyttävät johtavan myös pitkällä aikavälillä terveempään vanhuuteen ja parempana säilyvään muistiin. LIIKUNTA& TIEOE51 • 1/2014 13. BMJ 329(7465). Lisäksi tavoitteena on ylläpitää osallistujien toimintakykyä, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää masennusoireita, terveyspalveluiden tarvetta sekä sydänja verisuonitautien riskejä. Alzheimer's Society Systematic Review group. 2007b; Wang ym. Koulutuksen ja aktiivisen elämäntavan suojaava vaikutus pohjautuu todennäköisesti suurempaan aivojen reservikapasiteetin, joka auttaa kompensoimaan ja selviytymään pidempään ilman dementia-oireita
Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 108(7), 3017-3022. Smoking, Pulmonary and Heart Diseases and the Risk of Cognitive lmpairment and Dementia: An Epidemiological Approach. 2009. Mangialasche F, Solomon A, Kåreholt 1, Hooshmand B, Cecchetti R, Fratiglioni L, Soininen H, Laatikainen T, Mecocci P, & Kivipelto M. Neurobiology of Aging 25151, 641-650. Håkansson K, Rovio S, Helkala EL, Vilska AR, Winblad B, Soininen H, Nissinen A, Mohammed AH, & Kivipelto M. 2013. Rovio S, Kåreholt 1, Helkala EL, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A, & Kivipelto M. 2010. Neurology 75116), 1408-1414. 2007a. 281-286. The Effect of Physical Activity and Other Lifestyle Factors on Dementia, Alzheimer's Disease and Structural Brain Changes. ApoE genotype accounts for the vast majority of AD risk and AD pathology. 2007 Work-related physical activity and the risk of dementia and Alzheimer's disease. 1428-1435. Aerobic fitness is associated with hippocampal volume in elderly humans. Ruitenberg A, van Swieten JC, Witteman JC, Mehta KM, van Duijn CM, Hofman A, & Breteler MM. Erickson KI, Weinstein AM, & Lopez OL 2012. 2002. Heavy smoking in midlife and long-term risk of Alzheimer disease and vascular dementia. Tolppanen AM, Ngandu T, Kåreholt 1, Laatikainen T, Rusanen M, Soininen H, & Kivipelto M. The Finnish Geriatric lntervention Study to Prevent Cognitive lmpairment and Disability IFINGER): Study design and progress. 2007b. A two-decade comparison of prevalence of dementia in individuals aged 65 years and older from three geographical areas of England: Results of the cognitive function and ageing study I and 11. 2004. Kopijyvä Oy, Joensuu. Lancet 35919303). Risk and protective effects of the APOE gene towards Alzheimer's disease in the Kungsholmen Project: Variation by age and sex Journal of Neurology, Neurosurgery, and Psychiatry 75(6), 828-833. Stockholm. Biochimica Et Biophysica Acta 1822(31, 482-491. 2009. Kivipelto M, Rovio S, Ngandu T, Kåreholt 1, Eskelinen M, Winblad B, Hachinski V, Cedazo-Minguez A, Soininen H, Tuomilehto J, & Nissinen A. Karolinska lnstitutet. 1030-1039. The Journal of Nutrition, Health & Aging 12(11. International Journal of Geriatric Psychiatry 2317). Solomon A, Kivipelto M, & Soininen H. Lancet Neurology 4111 ), 705-711. Solomon A, Kåreholt 1, Ngandu T, Wolozin B, Macdonald SW, Winblad B, Nissinen A, Tuomilehto J, Soininen H, & Kivipelto M. BMJ 339, b2462. 2009. Alzheimer's & Dementia 9161, 657-65. Leisure activities, cognition and dementia. Wang HX, Gustafson DR, Kivipelto M, Pedersen NL, Skoog 1, Windblad B, & Fratiglioni L 2012a. 89S94S. Eskelinen MH, Ngandu T, Helkala EL, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, & Kivipelto M. Rusanen M. Midlife and late-life body mass index and late-life dementia: Results from a prospective populationbased cohort. Neurobiology of Aging 30161, 1006-1009. Publications of the University of Eastern Finland. Kivipelto M & Solomon A. Erickson KI, Voss MW, Prakash RS, Basak C, Szabo A, Chaddock L, Kim JS, Heo S, Alves H, White SM, Wojcicki TR, Mailey E, Vieira VJ, Martin SA, Pence BD, Woods JA, McAuley E, & Kramer AF. 2013. 2009. Experimental Gerontology 48112). Education halves the risk of dementia due to apolipoprotein epsilon4 allele: A collaborative study from the Swedish brain power initiative. International Journal of Geriatric Psychiatry 22191, 874-882. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Serum total cholesterol, statins and cognition in nondemented elderly. The effect of midlife physical activity on structural brain changes in the elderly Neurobiology of Aging 31111 ), 1927-1936. 2010. Education and dementia: What lies behind the association, Neurology 69114), 1442-1450. 2013. Rovio S. 2012b. Midlife coffee and tea drinking and the risk of late-life dementia: A population-based CAIDE study. Archives of Medical Research 43181, 615-621. Rusanen M, Kivi pelto M, Quesenberry CP Jr, Zhou J, & Whitmer RA. Association between mid-life marital status and cognitive function in later life: Population based cohort study. 2008. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Thesis. Hooshmand B, Solomon A, Kåreholt 1, Leiviska J, Rusanen M, Ahtiluoto S, Winblad B, Laatikainen T, Soininen H, & Kivipelto M. Journal of Cellular and Molecular Medicine 12I6BI, 2762-2771. Archives of lnternal Medicine 17114), 333-339. 2011. 2008. Rovio S, Spulber G, Nieminen LJ, Niskanen E, Winblad B, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, & Kivipelto M. Physical activity, brain plasticity, and Alzheimer's disease. Ngandu T, von Strauss E, Helkala EL, Winblad B, Nissinen A, Tuomilehto J, Soininen H, & Kivipelto M. Journal of Alzheimer's Disease 1611 ), 85-91. Prevention of Alzheimer's disease: Moving backward through the lifespan. Erickson KI, Prakash RS , Voss M W , C haddock L, Hu L, M orri s KS , W hite SM , W ojcicki TR , M cA uley E, & Kram er A F. Alzheimer's disease the ways of prevention. Dissertation on Health Sciences, no 152. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders Extra 111 ), 103-112. Kivipelto M, Solomon A, Ahtiluoto S, Ngandu T, Lehtisalo J, Antikainen R, Backman L, Hänninen T, Jula A, Laatikainen T, Lindström J, Mangialasche F, Nissinen A, Paajanen T, Pajala S, Peltonen M, Rauramaa R, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, & Soininen H. Matthews FE, Arthur A, Barnes LE, Bond J, Jagger C, Robinson L, & Brayne C, on behalf of the Medical Research Council Cognitive Function and Ageing Collaboration. Neurobiology of Aging 33151, 1007e1-1007e7 Wang HX, Xu W, & Pei JJ. Rovio S, Kåreholt 1, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A, & Kivipelto M. 2008. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 23131, 140-149. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: A population-based CAIDE study. 2013. Ngandu T, Helkala EL, Soininen H, Winblad B, Tuomilehto J, Nissinen A, & Kivipelto M. Lancet 38219902), 1405-1412. 14 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014. 2011. Thesis. Apolipoprotein E epsilon4 magnifies lifestyle risks for dementia: A population-based studv. Journai of Alzheimer's Disease 33 Suppl 1, S465-9. Qiu C, Kivipelto M, Aguero-Torres H, Winblad B, & Fratiglioni L 2004. Alcohol consumption and risk of dementia: the Rotterdam Studv. 741-747 Eskelinen MH, Ngandu T, Tuomilehto J, Soininen H, & Kivipelto M. Raber J, Huang V, & Ashford JW. Alcohol drinking and cognitive functions: Findings from the cardiovascular risk factors aging and dementia ICAIDE) studv. Midlife healthy-diet index and late-life dementia and Alzheimer's disease. 2008. Universitetsservice US-AB. 2013. Serum levels of vitamin E forms and risk of cognitive impairment in a Finnish cohort of older adults. Homocysteine and holotranscobalamin and the risk of Alzheimer disease: A longitudinal studv. Eskelinen MH, Ngandu T, Tuomilehto J, Soininen H, & Kivipelto M. 2005. Hippocampus 19(10). 2011. Journal of Alzheimer's Disease 3811 ), 201-209. 2013
Tänäänkin pyritään keskittämään kuntahallintoa, rahoitusta sote-uudistuksessa, tuotantoa useissa yrityksissä jne. Mutta samaan aikaan perustetaan lähiruokakauppoja, hajautetaan hallintoa maakuntiin jne. Tätä rintamaa kannattaa koko ajan laajentaa, jos koko kansaa aiotaan liikuttaa! LAURI TARASTI Ministeri Helsinki Liikunnan toimipisteitä tulee olla mahdollisimman paljon ja monella alalla. Sitä ovat toteuttaneet toistaiseksi lTS, Soveli, Suomen latu, Suomen Kuntoliikuntaliitto, KKI-ohjelma, Reserviläisurheiluliitto, Viherympäristöliitto ja Opiskelijoiden liikuntaliitto. Näin saadaan kosketusta laajaan osaan väestöä ja kenties siihenkin osaan, joka muutoin jää kokonaan liikunnan ulkopuolelle. Entistä aktiivisemmin on nostettava esille liikunnan seurauksia, joilla on yhtymä pintoja muiden hallinnonalojen tavoitteiden kanssa." Olen itse ollut myös johdonmukaisesti sillä kannalla, että liikunnan edun mukaista on hajautettu malli. Liikunnassa ja urheilussa keskittäminen on ollut viime vuosien vahva suuntaus. Vastaavasti SlU:n lopettamisessa Kuntoliikuntaliiton ja Nuori Suomen toiminnot keskitettiin Valo ry:hyn. Olen itse johdonmukaisesti kannattanut huippu-urheilun keskittämistä Olympiakomiteaan, vaikka sekin on suhteellista yli 70 lajiliiton keskellä. Valtion liikuntaneuvoston erinomaisessa julkaisussa (2013:8) Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007-2011 on lausuttu muun muassa "Arviointi vahvistaa näkemystä siitä, että riittämättömän liikunnan ongelmaa ei ratkaista yksin liikuntapoliittisilla toimilla. Olinkin mukana laatimassa sääntöjä huippu-urheiluyksikön perustamiseksi Olympiakomiteaan. Näin saadaan kosketusta laajaan osaan väestöä ja kenties siihenkin osaan, joka muutoin jää kokonaan liikunnan ulkopuolelle. Niiden merkitys on tärkeä, mutta suhteellisen kapea liikunta-aktiivisuuden kokonaiskehityksessä. Myös henkilötasolla Suomen Olympiakomitean ja Valo ry:n puheenjohtajuus keskitettiin Risto Niemisen käsiin. --Liikuntasektorin tulee suuntautua aktiivisesti muiden hallinnonalojen puoleen ja tarjota asiantuntemustaan yhteistoiminnallisten ratkaisujen löytämiseen. HUMU-työryhmän ehdotukset huippu-urheilun keskittämisestä ovat paljolti jo toteutuneet tai ainakin toteutumassa. liikunnassa ja urheilussa keskittämistä ja hajauttamista on tarkasteltava ei trendin mukaan vaan rationaalisesti. Olen pitänyt viime vuosikymmenten liikuntapolitiikkamme parhaimpana saavutuksena naisten liikunnan ohella terveysliikunnan voimakasta kehitystä liikunnan ja sosiaalija terveysalojen yhteiseksi toimeksi, mihin sisältyy seniorien, vammaisten ja muiden ryhmien saama huomio. Huippu-urheilussa keskittämisestä on selvää etua. POLTTOPISTEESSÄ Teksti: LAURI TARASTI Keskitystä huippu-urheiluun, hajautusta liikuntaan Y hteiskunnassa käydään jatkuvaa kampanjaa keskittämisen ja hajauttamisen kesken. Tämä ajatusmalli ei kuitenkaan sovellu liikuntaan yleensä. Olin mukana tuomassa Suomeen Liiku terveemmäksi -projektia, mikä lähti liikkeelle Maailman terveysjärjestön WHO:n toimin. liikunnan toimipisteitä tulee olla mahdollisimman paljon ja monella alalla. Erilaisten tukien, lääkinräpalveluiden, leirityksien ja harjoituskeskusten keskittämisellä on saavutettavissa monenlaista hyötyä. 51 • 1 /2014 15. Sen idea on juuri edellä mainittu: liikunnan yhdistäminen terveysja myös yleisemmin yhteiskuntapolitiikkaan. Yleinen trendi on kuitenkin keskittämisessä, koska sen uskotaan lisäävän tehokkuutta, mikä tosin usein jää vain uskomuksen tasolle. Paras valmennustieto olisi usein yhteistä monille lajeille, mutta se on jäänyt paljolti yhden lajin sisään. Olympiakomitea on huippu-urheiluun erikoistunut organisaatio. LIIKUNTA & TIEDE
Voiko tanssin harrastaminen lisätä kulttuuritietoisuutta ja purkaa kulttuurisia stereotypioita. Sellainen oli esimerkiksi "oman ulkomaalaisen taustan" tarkastelu suhteessa toisesta kulttuurista peräisin olevan tanssimuodon harrastamiseen. Tanssinharrastajat pohtivat suomalaisen kulttuurin ja sille tyypillisenä pitämiensä tanssimuotojen eroja ja samanlaisuuksia oman kehonsa ja harrastamansa tanssimuodon kautta. Pidän tärkeänä pohtia eri tanssimuotojen sosiaalisten ja kulttuuristen taustojen vaikutusta tanssin opettamiseen Ja harrastamiseen Suomessa. Ilman erittäin pätevää opettajaamme en pystyisi varmaanhaan tel,emään liiliJieistä mitään. Flarnenco, länsiafrikkalaiset tanssit ja itämainen tanssi ovat muokkautuneetjo omissa "kotimaissaan", kuten Espanjassa, Guineassa ja Egyptissä. Tutkimuksessani selvitin, millaisia arvoja tanssinopetuksen avulla opetetaan ja opitaan, ja miten tanssinopetus voidaan nähdä kulttuuri kasvatuksena. Kärjistetysti sanottuna toiseus on sitä, että näemme maailman jakautuvan meihin ja muihin. Tällaista keskustelua on viime aikoina käyty runsaasti myös mediassa. Muun muassa näitä kysymyksiä pohdin loppuvuonna 2013 valmistuneessa liikuntapedagogiikan väitöskirjassani "Kulttuurinen kiinnostus heräsi tanssiharrastukseni myötä. (Länsiafri/1/ialaisten tanssien harrastaja.) Vaikka toiseus ymmärretään tutkirnuskirjallisuudessa usein niin, että jotakuta itsestä poikkeavaa tai 16 UIKUNTA&TlEDE51 • 1.'2014. Siirtyessään uusiin paikkoihin, kuten Suomeen, ne ovat edelleen jatkaneet muuttumistaan. Suomessa harjoitetaan yhä laajemmin taustoiltaan erilaisten tanssien kirjoa. Myös eri kulttuureista lähtöisin olevat tanssimuodot ovat tulleet maassamme yhä suositummiksi jo aikaisemmin vakiintuneiden tanssimuotojen, kuten nykytanssin ja baletin rinnalle. Tällöin "meidän" näkökulmastamme jostakusta tehdään toinen. Tanssikulttuurin moninaisturnisesta huolimatta suomalainen keskustelu ja tutkimus tanssista ovat viime vuosiin saakka painottuneet edelleen länsimaiseen taidetanssiinja tanssin ammattilaisten näkökulmiin. Siksi päätin tarttua väitöskirjatutkimuksessani ajankohtaiseen aiheeseen, jolla näen olevan myös laajempaa kulttuurista merkitystä. Tutkimani tanssi muodot siirtyvät maasta ja maanosasta toiseen saaden vaikutteita muista kulttuureista ja vaikuttaen toisiin kulttuureihin. Tunnen olevani rytmillisesti ylisinliertainen jäyliliänä suomalaisena. Kulttuurit ja uskonnot saatetaan nähdä selvärajaisina ja jähmeinä, erilaisten tapojen ja perinteiden ryppäänä, joiden avulla ihmisten välisiä eroja on helppo perustella, jakaa ihmisiä "meihin" ja "toisiin". (Vrt. Laukkanen 202, 212.) Toiseus ja identiteetti Tutkittavat tanssinharrastajat kuvasivat runsaasti tanssimiseen liittyviä toiseuden kokemuksia. Flamenco, itämainen tanssi ja länsiafrikkalaiset tanssit tanssinopettajien ja -harrastajien kokemana". Huolestuttavaa on, että kulttuurien välisten raja-aitojen rakentaminen ei näytä viime aikoina ainakaan madaltuneen. Muutos näkyy myös koulussa ja liikuntakasvattajien työssä oppilaiden kiinnostuksen myötä. Tutkimusaiheeni liittyy myös yhä vilkkaampaan keskusteluun monikulttuurisuudesta ja kulttuurien rinnakkainelosta. Miten tanssi voisi tukea voimaantumista 7 Millaisia ovat tanssinharrastajien toiseuden kokemukset. Kulttuurikasvatuksen tavoitteina pidän muun muassa kulttuuritiedon lisäämistä ja kulttuurienvälisen ymmärryksen kehittymistä. Lähes jokainen tanssinharrastaja tutkiskeli omalla tavallaan toiseuteen liittyviä teemoja. Kullakin tutkimukseen valitsemallani tanssimuodolla on omat etniset ja kulttuuriset juurensa, mutta tutkin niitä myös niin sanottuina ylirajaisina tanssimuotoina. Eri kulttuureista lähtöisin olevia tansseja harrastaville monenlaisen naiseuden arvostaminen, tunteiden ilmaiseminen ja harrastusyhteisö voi tarjota myös voimaantumisen kokemuksia, oman itsen ja kehon hyväksymistä. Tunnen itseni tietynlaise!isi turistilisi silisi, että liililieet ja tanssit eivät ole minulle todellaliaan itsestään selvyylisiä, liuten afrililialaisille. S uomalainen tanssikulttuuri ja tanssin harrastuskenttä ovat viime vuosikymmenten aikana moninaistuneet. Teksti: MARIANA SILJ AMÄKI Tanssi avaa polkuja oman itsen ja eri kulttuurien ymmärtämiseen Liikkeen ja tanssin avulla voidaan laajentaa kulttuurista ymmärrystä
Kulttuurin ihanteiden vuoksi suomalainen ja länsimainen tanssi tapa vaikuttavat tanssijoiden tanssikokemuksiin, vaikka he eivät olisi niitä itse tanssineetkaan. Siis miten ihana onkaan, lwn ei tarvitse olla nykyvaatimusten mukainen nuori, hoikka, muhkuraton jne. Tanssi harjoittelu antoi tanssijoille mahdollisuuden elää identiteettiään, joka näytti olevan joustava ja dynaaminen. Näinä hetkinä tanssijoille ei noussut merkitykselliseksi kansallisuus tai maantieteellinen sijainti, vaan kulttuurien väliset etäisyydet menettivät merkityksensä ja henkilökohtainen ilmaisu oli tärkeintä. Liikkeet näyttävät suomalaiselta niin kauan kunnes niihin ryhtyy saamaan muhaan keski.vartalon ja ahsentoinnin. (Länsiaf rilikalaisten tanssien opeuaja.) Konkreettisesti opettajat pyrkivät avartamaan tanssijoiden kulttuurikuvaa paitsi kertomalla eri kulttuureista myös tanssimalla. Tällainen tiedostaminen voi mahdollistaa muiden ihmisten avointa kohtaamista haittaavien omien stereotyyppisten ajatusmallien kyseenalaistamisen. Myös kehon sisäisten viestien kuunteleminen olivat voimaantumisen muodostumisessa tärkeä. Lähestyin voimaantumista hyvinvointia luovana kokemuksena. (Itämaisen tanssin opettaja.) Tutkimukseen osallistuneiden opettajien pyrkimyksenä oli laajentaa tanssijoiden kulttuurikuvaa, joka koski sekä tanssimuotoa että sen kulttuuritaustoja. Kulttuurikasvatuksen periaatteita opettajat toteuttivat myös pohtimalla tanssijoiden kanssa kriittisesti esimerkiksi kulttuurisia kehoideaaleja ja kulttuureihin liittyviä voimaantumista estäviä arvoja. Opettajien tavoitteena oli stereotypioiden, eksotiikan, erilaisuuden mielikuvan ja yleistävien kulttuurikäsitysten vähentäminen. (vrt. Kulttuurikasvatuksen ja voimaantumisen yhteys Se koko lwlttuuri, joo. Ajoittain tanssijat identifioituivat enemmän paikalliseen suomalaiseen kulttuuriin, jolloin he selittivät tanssimisen vaikeutta kansallisuudella. Sillä ei ole merkitystä, että olen suomalainen. Hall 1999, 63-64.) Tällöin maantieteelliset etäisyyden kutistuivat, kansallisuudella ei ollut suurta merkitystä ja tanssijat nauttivat erityisesti omasta ilmaisustaan. Kehollisessa oppimisessa oppimisen ajatellaan tapahtuvan koko kehossa, koko ihmisessä ja ihmisten välisessä sosiaalisessa ja fyysisessä toiminnassa. Semmoistakin elämisen tapaa jotenkin yritän vähän valaista, jotta ne ei ois niin kovin, hovin rasistisia tai muuten uskomulisia täynnä ne ihmisten mielikuvat. ulkomuotonsa hyväksymisessä. Toisena hetkenä tanssijoiden identiteetti taas kytkeytyi vahvemmin tanssimuodon "kotikulttuuriin" tai vielä laajemmin maailmanlaajuiseen kulttuuriin (Vrt. Tällaisesta nähtiin esimerkkinä muun muassa länsimainen hoikkuuden ja nuoruuden yliarvostaminen. Opettajien mukaan kulttuurikuva laajenee kehollisen tekemisen ja tanssiharjoittelun avulla, kun tanssijat tutustuvat oman kehonsa kautta syvemmin tanssimuotoon ja sen kulttuuri taustoihin. Mulle tää tanssin opettaminen rupee muodostumaan entistä enemmän niin, että se kulttuuri on se asia, ei ne liikkeet ja kahdeksikot. voidakseen tanssia ja esiintyä, tuntea itsensä hauniilisi,ja nauttia omasta kropastaan!! (Itämaisen tanssin narrastaja.) Kulttuurikuvan laajenemiseen liittyivät näin tanssijoiden pohdinnat kehon ja kehollisuuden kulttuurisidonnaisuudesta. Opettajien huolena oli, että yleistävät ja yksinkertaistavat käsitykset tanssimuodoista voivat laajentua koskemaan myös niiden taustalla olevia kulttuureita ja niiden piirissä eläviä ihmisiä. Keski vartalo on vain jotain, mistä jalat ja hädet sojottavat ja niillä tanssitaan. Kulttuurisen ymmärryksen laajeneminen kytkeytyi mielenkiintoisella tavalla tanssijoiden kokemaan voimaantumiseen. Siitä huolimatta hän vertasi "suomalaista" tapaa liikkua siihen, millaista tapaa taas l1amencotanssissa pyritään tavoittamaan. Tutkittavat pitivät itseään heikom pina tanssijoina nim enom aan kansallisuutensa ja kulttuurinsa vuoksi. Koen, että vain pitkäjänteisellä tanssiin tutustumisella ja vuosien myötä omaan tanssiin löytyy syvyyttä, tunnetta ja intohimoa. Voimaantumista tukivat esimerkiksi kehon kuuntelu, liikkeiden aistiminen ja tunne kokonaisvaltaisesta läsnäolosta, jossa on mukana sekä mieli että keho. Keholliseen toimintaan liittyvät sekä liikkeessä että 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1/2014. Yhteistä kaikille tutkimukseen osallistuneille opettajille oli se, että he hyödynsivät osin kehollisen oppimisen periaatteita, vaikka eivät oppimiskäsitystä käsitteellisesti tunteneetkaan. Opettajat tukivat voimaantumista monin tavoin ja monesta oppimiskäsityksestä käsin. Ne ilmenivät tanssijoille ominaisuuksina, joita ei aina heidän kokemuksensa mukaan Suomessa riittävästi arvosteta tai pidetä suotavana näyttää. Jotenkin suomalaiseen hansantanssiin liittyy minulla häsitys sellaisesta jalkaja häsikeskeisestä tekemisestä. Itämainen tanssi on myös auttanut itsensä ts. Mahlakaarto 2010, 21-22). (Flamencotanssin narrastaja.) Edellä olevan kuvauksen kirjoittaja ei ollut koskaan itse harrastanut suomalaisia kansantansseja. erilaista pidetään itseä alem piarvoisena, liittyivät tanssinharr astajien to iseuden kokem ukset ennen kaikkea huonom m uudentunteeseen heidän verra tessaan itseään harr astam ansa tanssim uodon kulttuureissa asuviin tanssijoihin. Esim erkiksi keskivartalon liikkeet tu ottivat tanssijoill e välillä vaikeuksia, ja he ajattelivat syy n olevan siinä, että keskivartalon liike ei vain suom alaisel ta luonnistu. Kulttuurirajat ylittävien tanssimuotojen rikkautena pidän sitä, että oman kehollisuuden ja tanssimisen avulla voi tulla tietoiseksi omasta kulttuuritaustastaan p identiteetistään. Välillä tanssijat kertoivat löytäneensä luottamuksen tanssimiseensa, jolloin he painottivat oman tyylin löytämisen tärkeyttä. Myös monenlaisen naiseuden arvostaminen, vahvojen tunteiden ilmaiseminen ja yhteisöllisyyden kokeminen olivat tanssijoille voimaantumisessa tärkeitä. Voimaantumiseen kytkeytyvät muun muassa elämänlaadun paraneminen ja itsensä arvokkaaksi tunteminen. Alun tanssin ilo syvenee todelliseksi onneksi! (Itämaisen tanssin oarrastaja.) Edellä olevalle tanssijalle tanssimisen ainutkertaisuus ja oma itse olivat keskeisiä
Suom. Landis, D., Bennett, J. Albany, N.Y State University of New York Press. Työssä käytettiin käsitettä kulttuurikuva, joka tarkoitti paitsi kulttuuritietoutta, myös asennoitumista tai suhtautumistapaa omaan ja toiseen kulttuuriin. Anttila (toim.) taiteen jälki. Human science for an action sensitive pedagogy. Mahlakaarto, S. Herkman. Löytty, 0. Helsinki:Teatterikorkeakoulu, 151-173. 2004. Hall, S. Tanssiopettajien lisäksi tutkimukseen osallistui 36 tanssinharrastajaa. Siljamäki, M. 2013). J. J. Lehtonen & J. Acta Scenica 37. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Artikkelit on julkaistu tanssintutkimuksen, kasvatustieteen, liikunta-alan ja kulttuurintutkimuksen lehdissä vuosina 2010-2012 (Siljamäki ym. Tanssi osana liikuntakasvatusta Koulussa tanssia opettavat ensisijaisesti liikunnanopettajat, joilla on hyvät mahdollisuudet opettaa taitojen lisäksi tutkimukseni tanssinharrastajillekin tärkeäksi osoittautunutta kulttuuritietoisuutta ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä. painos. (Esim. 2013. 2013. Koko koulu tanssii 11 Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä. 2012. 2. Esimerkiksi Afrikka esitetään usein köyhänä ja kurjana maanosana, johon liitetään ennemminkin sodat ja nälänhätä kuin positiiviset asiat. painos. Selected readings. Löytty 2005.) LÄHTEET Anttila, E. Metodologiset lähtökohdat kumpusivat fenomenologiasta ja fenomenografiasta. lntercultural communication: A current perspective. Opettajan toiminnalla on tärkeä merkitys oppilaiden voimaantumisen tukemisessa tai toisaalta voimaantumisen estämisessä. Tampere: Vastapaino. Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka. Liikuntaa ja tanssia opettavat opettajat tarvitsevat yhä enemmän sellaista koulutusta, joka antaa aineksia "maailman avaamiseen" ja kulttuuriseen dialogiin. Tällaisia yleistäviä kulttuurikäsityksiä opettaja voi tanssia opettaessaan kriittisesti käsitellä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 394. Etnografisia kohtaamisia itämaisessa tanssissa. J. M. Löytty (toim.) Suomalainen vieraskirja. Toiseus. 4. Boston: lntercultural Press, 134. University of Jyväskylä. Kirjoittamisen tapa perustui Max van Manenin (2003) muotoamaan hermeneuttis-fenomenologiseen tutkimusotteeseen. Tanssi voi toimia sillanrakentajana yleistävien kulttuurikäsitysten ja stereotypioiden vähentämisessä. Stereotypiat saattavat kuitenkin muuttua ongelmallisiksi, jos emme enää rekisteröi niiden takana olevia yksilöitä, vaan näemme ihmiset yhtenäisenä ryhmänä ennakko-oletustemme määrittelemien silmälasiemme lävitse. LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 19. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. van Manen, M. ja toim. Stereotypioiden avulla voidaan jäsentää maailmaa hallittavissa olevalla tavalla. & Bennett, M. Handbook of intercultural training. Tutkimukseen osallistui seitsemän kokenutta tanssinopettajaa eri puolilta Suomea. Liikuttavat erot. Turun yliopiston julkaisuja C355. kehossa tapahtuvat aistimukset, kokemukset ja fysiologiset muutokset (Anttila 2011; 2013, 15-17.) Keskeistä kehollisessa oppimisessa ja samalla myös voimaantumisessa oli kokonaisvaltaisuus. 1999. 1998. MARIANA SILJAMÄKI, LitT Yliopistonopettaja Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mariana.siljamaki@jyu.fi NÄIN TUTKITTIIN V äitöskirjatutkimus "Kulttuurinen kiinnostus heräsi tanssiharrastukseni myötä. Tutkimusaineisto muodostui teemahaastatteluista, kokemuspäiväkirjoista ja videoaineistosta. Tanssinharrastajat pitivät päiväkirjaa tanssimisen kokemuksistaan. Studies in Sport, Physical Education and Health 199. Tulisiko liikunnanopettajan ottaa kriittisemmin kantaa esimerkiksi voimaantumista estäviin kulttuurisidonnaisiin arvoihin, kuten hoikkuuden ihannointiin ja keskustella sen kulttuurisidonnaisuudesta oppilaiden kanssa. "Kulttuurinen kiinnostus heräsi tanssiharrastukseni myötä': Flamenco, itämainen tanssi ja länsiafrikkalaiset tanssit tanssinopettajien ja -harrastajien kokemana. Yksipuolisiin käsityksiimme ovat voineet vaikuttaa muun muassa julkisuudessa esitetty tieto etenkin kauempana sijaitsevista kulttuureista. Huttunen & 0. Anttila, E. 2005. Identiteetti. Teoksessa M. Bennett (toirn.) Basic concepts of intercultural communication. 2010. Tampere: Vastapaino, 161-189. Teoksessa E. Yksi keskeisimmistä kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän kasvatuksen tavoitteista on oikeudenmukaisuuden ja samanarvoisuuden edistäminen. London: Sage. Tutkimukseni perusteella eri kulttuureista lähtöisin olevia tanssimuotoja harjoittamalla oppilaat voivat tulla paremmin tietoisiksi myös omasta kulttuuritaustastaan ja identiteetistään. Identiteetin vahvistuminen ja laajeneminen näyttävät kytkeytyvän voimaantumiseen ja hyvinvointiin. (Bennet 1998; Landis, Bennet & Bennet 2004.) Esimerkiksi kulttuuriset stereotypiat ovat tavallisia ja niiden olemassaolo on inhimillistä. Henkilökohtaisten kokemusten lisäksi tanssijoille oli myös tärkeää tanssiyhteisön eli opettajan ja muiden ryhmässä tanssivien tuki sekä myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Kokonaisvaltaisuuden tunne syntyi monista tekijöistä, kuten liikekielen, ilmaisun ja musiikin keskinäisestä yhteydestä ja niiden yhdistämisestä tanssimuodon kulttuuritaustaan. Bennett, M. Identiteettiä rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa. Subjektiksi työssä. Research lived experience. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tanssijoilla oli kokemusta oman tanssimuotonsa harjoittamisesta 4-20-vuoden ajalta. 2011. Laukkanen,A. Kuinka tutkia kohtaamisia ja valtaa. Flamenco, itämainen tanssi ja länsiafrikkalaiset tanssit tanssinopettajien ja -harrastajien kokemana" koostuu neljästä, vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista ja yhteenveto-osasta. University of Jyväskylä. Teoksessa A Rastas, L. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, esittävien taiteiden tutkimuskeskus. Myös opettajakoulutuksessa tulisi tarjota opettajaksi opiskeleville riittävät eväät kulttuurikasvattajana toimimiseen. 2003
20 LIIKUNTA& TIEDE 51, 1/2014
K oko koulu tanssii! -hanke toteutettiin vuosina 2009-2013 Kartanonkosken koulussa Vantaalla, osana valtakunnallisen Taikalamppu -verkoston toimintaa. Tällaisessa yhteisöllisyydessä yksilön kehollinen kokemus kietoutuu yhdessä tekemisen iloon. Yhteys toisiin ihmisiin rakentuu ajassa ja tilassa, ja todellistuu niin omana kuin jaettunakin kokemuksena. Kehollinen oppiminen ei ole kieleen sidottua, mutta se tuottaa kieltä, merkityksiä ja oivalluksia. On ilmeistä, että tällaisilla kokemuksilla on laajempaakin merkitystä myötätunnon ja suvaitsevaisuuden rakentumisessa. Koko koulu tanssii! -hankkeen ja siihen liittyvän tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että kaikille oppilaille ulotetulla tanssinopetuksella oli suuri merkitys koulussa vallitsevan ilmapiirin rakentumisessa kohti uudenlaista yhteisöllisyyttä. Myös koulun opettajille järjestettiin tanssiin ja keholliseen oppimiseen liittyvää koulutusta ja omia tanssitunteja. Se tarkoittaa myös sitä, että kehollinen toiminta on oleellinen osa oppimistapahtumaa. Oman kehollisen ilmaisun vapautuminen heijastuu hyväksyvänä ja kannustavana suhtautumisena toisiin. Yhteyttä tanssin esittävänä taiteena rakennettiin kuitenkin aktiivisesti. Toiminnassa ihminen kohtaa fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden oman kehollisuutensa kautta. Hankkeen keskeisenä arvoperustana oli tasavertaisuus ja demokraattisuus, ja siten eräänlainen "pakko tanssia" aivan kuten koulussa on "pakko" lukea, laskea, kirjoittaa ja piirtää. Kehollinen toiminta viittaa sekä näkyvään liikkeeseen että kehossa tapahtuviin aistirnuksiin, kokemuksiin ja fysiologisiin muutoksiin, eli sisäiseen liikkeeseen. Samalla kun ihminen liikkuu, hän aistii, nimeää havaintojaan ja antaa niille merkityksiä. Kompositiotehtävillä, esiintymisellä ja esitysten katsomisella syvennettiin ymmärrystä tanssin monista muodoista ja merkityksistä yhteiskunnassamme ja eri kulttuureissa. Ajatuksen ja kokemuksen vastavuoroinen virta tuottaa uutta, yllättävääkin toimintaa sekä luovaa kieltä ja ajattelua. Ulottamalla tanssinopetus kaikille oppilaille, mahdollisimman moneen aineeseen integroiden haluttiin antaa jokaiselle mahdollisuus saada omakohtainen kokemus tanssista osana normaalia koulupäivää ja avartaa käsitystään tanssista osana kulttuuria ja yhteisöllistä elämää. Yksilön kehollinen kokemus nousee erityisen merkitykselliseksi, kun se peilautuu sosiaaliseen todellisuuteen, ja kun siihen liittyy tietoisuus yhteisestä kokemuksesta. Hankkeeseen liittyi laaja tutkimus, jonka tarkoituksena oli seurata ja arvioida hankkeen toteutumista sekä taltioida oppilaiden ja opettajien kokemuksia tanssista ja kehollisesta oppimisesta osana koulun arkea. Näin haluttiin myös purkaa tanssiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja keholliseen ilmaisuun liittyviä estoja ja sosiaalista painetta. Kehollinen oppiminen viittaa siihen, että oppiminen tapahtuu koko kehossa ja ihmisten välisessä sosiaalisessa ja fyysisessä todellisuudessa. Viimeaikainen neuroja kognitiotieteellinen tutkimus tukee käsitystä sosiaalisen tietoisuuden kehollisesta perustasta ja kasvokkaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä yhteisön rakentumisessa (Hari & Kujala 2009; Sajaniemi &: Krause 2012). Näin toteutuu myös kulttuurinen näkökulma oppimiseen (ks. Fyysinen, aktiivinen toiminta, johon liittyy vuorovaikutusta ihmisten välillä tuottaa kokonaisvaltaista oppimista, jossa mukana on koko ihminen ja hänen sosiaalinen ja fyysinen todellisuutensa. Hankkeen poikkeuksellinen luonne heijastuu tämän kirjoituksen otsikossa, joka on ote koulun rehtorin haastattelusta (Anttila 2013, 169). Oppilaiden lahjakkuutta, kiinnostusta tai harrastuneisuutta ei käytetty puntareina esimerkiksi tanssiin liittyvässä esitystoiminnassa. Koululla toimi neljän vuoden ajan päätoiminen tanssinopettaja, ja tanssinopetus integroitiin koulun opetussuunnitelmaan siten, että kaikki koulun oppilaat osallistuivat siihen. Kehollinen tieto on kehosta nousevan, ei-symbolisessa muodossa olevan informaation käsittelyä tietoisuudessa, jolloin se voi muuntua myös symboliseen muotoon, kuten kieleksi. Koko koulu tanssii! -hankkeen pedagoginen ja tutkimuksellinen perusta kiinnittyy tällaiseen perinteistä oppimiskäsitystä laajempaan käsitykseen oppimisesta, eli keholliseen oppimiseen. Oppimisen perusta on kehollinen Kehollinen oppiminen on muotoutumassa oleva, uudenlainen oppimiskäsitys, jonka mukaan oppiminen tapahtuu kehollisuuden mahdollistamana ja rajoittamana (Anttila 2011; 2013; Katz 2013; Rouhiainen 2011). Tutkimuksen tavoitteena oli myös tarkentaa käsitystä oppimisen kehollisesta perustasta sekä herättää keskustelua kehollisuudesta osana ihmisen oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä. Tämä tietoisuus näyttää riisuvan oppilailta estoja, ennakkoluuloja ja pelkoja omaa kehollista ilmaisua ja esiintymistä kohtaan. Jokaisen ihmisen kokemukset, tulkinnat ja merkitykset ovat yksilöllisiä, mutta yhteinen toiminta jaetussa sosiaalisessa todellisuudessa avaa mahdollisuuden myös merkitysten rakentamiseen yhteisesti. Kun oppilaat tiedostavat kaikkien osallistuvan tanssinopetukseen, rakentuu yhteinen kokemus, jotain, minkä kaikki jakavat. Kun oma keho aktivoituu ja sen kokemuksellinen ulottuvuus tulee tietoisemmaksi, ja kun samanaikaisesti sosiaalisessa todellisuudessa tapahtuu omiin kokemuksiin suhteutuvaa kehollista toimintaa, syntyy jaettu kokemuksellinen maailma. Bruner 1996). Se tapahtuu sosiaalisessa kontekstissa ja kolmiulotteisessa, dynaamisesti muuttuvassa maailmassa. Tällä tavoin toteutettiin ja koeteltiin käsitystä oppimisesta kehollisiin kokemuksiin perustuvana ilmiönä eli kehollista oppimista. Kehollinen oppiminen perustuu kehossa syntyviin, liikkeen ja toiminnan tuottamiin aistirnuksiin , havaintoihin ja kokemuksiin. Kehollinen oppiminen on kehollisen tiedon luomista, käyttämistä ja käsitteellistämistä. Oppilaita rohkaistiin tuottamaan omaa liikettä ilman painetta teknisistä tai lajisidonnaisista taidoista. Koko koulu tanssii! -hankkeen ja siihen liittyvän LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1 /2014 21. Kehollisen ja yhteisöllisen kokemuksen kietoutuminen yhteen on oppimisen ja inhimillisen kehityksen näkökulmasta kiinnostava ja merkittävä ilmiö
(Ks. Tanssin tuntu on oppilaille mielekäs kokemus, joka muuttaa koulun arkea, ja "tuottaa iloa". Monet opettajat kertoivat saaneensa ja kehittäneensä hankkeen kuluessa uusia pedagogisia keinoja, joiden avulla he voivat toteuttaa kehollista oppimista oman aineensa opetuksessa, omassa luokkahuoneessaan. Kasvava ihminen tulee nähdä kokonaisuutena: fyysinen kehitys ja terveys kulkevat käsi kädessä oppimisvalmiuksien ja muun kehityksen kanssa. Käsitys opettajan autonomiasta vaikuttaa istuvan tiukassa koulujärjestelmässämme. Tanssin vaikutus ulottui myös siihen tapaan, miten koulussa ollaan ja koulun ilmapiiriin tuoden siihen positiivista energiaa ja yhteishenkeä. Heidän käsityksensä tanssista näyttivät laajenevan hankkeen kuluessa: toiveet "oikean tanssin" oppimisesta nousivat alkuvaiheessa monen oppilaan kokemuksissa esiin. Koko koulu tanssii! -hanke avarsi oppilaiden ja opettajien, ja myöskin vanhempien käsityksiä tanssin "soveltuvuudesta" pojille, ja onnistui vapauttamaan ja innostamaan myös murrosikäisiä oppilaita sommittelemaan ja esittämään omia tanssejaan. Kokemukset tanssista ja kehol22 LIIKUNTA& TIEDE51 • 112014. Tanssin tuntu tempaa mukaansa niin pojat kuin tytötkin: vastoin ennakkokäsityksiä myös pojat nauttivat tanssista. tutkimuksen lähtökohtana oli koko kouluyhteisön osallistuminen toimintaan ja toiminnan arviointiin. Nähdyksi tuleminen ja esiintyminen luovat yhteisen kokemuksen, jolloin yhteisöllisyys voi alkaa rakentua. Kaikki opettajat eivät kuitenkaan innostuneet kokeilemaan kehollisuuden mahdollisuuksia. Tanssin tuntu syntyy liikkeestä, haasteista ja ilosta. Oppilaat kokivatkin mahdollisuuden suunnitella tansseja itse ja yhdessä toisten oppilaiden kanssa erityisen tärkeäksi ja mielekkääksi. Oppilailla näyttää olevan myös intuitiivinen käsitys oppimisen kehollisesta perustasta tai siitä, miten toiminta ja liikkuminen tukevat oppimista. Aikapula ja ainejakoisuus opettajien yhteistyön esteinä Kehollinen oppiminen oli hankkeen alkaessa monille opettajille ilmeisen vieras ajatus. Esiintymisessä itseluottamus myös kytkeytyy yhteisöllisyyteen. Oppilaiden maailmassa on tilaa tanssille Tutkimuksesta ilmenee, että oppilaiden kokemuksissa tanssi erottuu omanlaisenaan ilmiönä. Liikkumisen ja oppimisen yhteys oli monille opettajille periaatteessa tuttu ilmiö, mutta toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö jää usein käytännön opetustyössä taka-alalle. On ilmeistä, että koulussa ei ole riittävästi aikaa eikä tilaa opettajien yhteiselle työskentelylle. Toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kasvava merkitys digitaalistuvassa maailmassa Koko koulu tanssii! -hanke toi tanssin osaksi Kartanonkosken koulun arkea. Heidän oppimiskäsityksissään toiminnallisuus kytkeytyy erityisesti erilaisiin oppimistyyleihin, erilaisten oppijoiden tukemiseen sekä alkuopetukseen. Myös yläkouluikäiset oppilaat kohtaavat suuria paineita ja kehollisen ilmaisun sulkeutuminen ilmenee toisaalta varovaisuutena, toisaalta välinpitämättömyytenä. Anttila 2013). Yhteisöllisyys vahvistui erityisesti yksittäisten luokkien sisällä, mutta yhteisten tapahtumien ja esitysten myötä se laajentui koko koulua koskevaksi ilmiöksi. Sopivat haasteet ja ilon tunne muuntavat arkisen liikkumisen tanssiksi. Esiintyminen tulee mahdolliseksi, kun itseluottamus kehittyy, toisaalta esiintyminen kehittää itseluottamusta edelleen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös artikuloida, mitä kehollinen oppiminen tarkoittaa ja mikä on sen merkitys koulun todellisuudessa. Toiminnallisuutta, kehollisuutta ja tanssia pidettiinkin melko yleisesti oppimisen tukena, ei kuitenkaan välttämättä oppimisen ytimenä. Tämä herättää kysymyksen koulumaailman rakenteiden jäykkyydestä ja opettajankoulutuksen merkityksestä kollegiaalisen opettajayhteisön tukemisessa. Kollaboratiivisen toimintatutkimuksen ja kommunikatiivisen arviointitutkimuksen menetelmiin nojaava tutkimus tuotti jatkuvaa palautetta hankkeen kehittämiseksi sen kuluessa. Suurin osa opettajista antoi kuitenkin oman aineensa tunteja tanssinopetukseen, mutta erityisesti yläkoulun aineenopettajat eivät nähneet yhteyttä tanssin, kehollisuuden ja heidän aineensa välillä. Poikien mahdollisuuksia kokea tanssin ilo ja ilmaista itseään kehollisesti rajoittaa sosiaalinen paine ja kulttuurissamme vallitsevat sukupuolierot suhteessa keholliseen ilmaisuun ja tanssiin. Ainerajojen ylittäminen ja yhteisöllisen työskentelyn malli tulisi kuitenkin lähteä opettajista. Näin he voisivat antaa entistä monipuolisempia yhteisöllisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja kehollisen ilmaisun malleja myös oppilaille. Esteinä tanssinopetuksen toteuttamiselle mainittiin aikapula, opetussuunnitelman tiukkuus ja ainejakoisuus, sekä opettajien ammatillinen autonomia. Siksi mahdollisuuksia opettajien keskinäiseen yhteistyöhön olisi syytä laajentaa. Toiminnallinen, kehollinen oppiminen on hauskaa itsessään, mutta se motivoi myös siksi että oppilaat kokevat sen auttavan heitä oppimaan, sillä "se minkä on kokenut itse, jää mieleen". Tavallinen liike ei "tunnu tanssii ta". Esiintyminen näyttää olevan tärkeä väylä kohti oman kehon tiedostamista ja itseluottamuksen vahvistumista. Tämä toive näytti kuitenkin tyydyttyvän, kun taito ja rohkeus tehdä omia ja esittää omia tansseja vahvistuivat
lhmiskeho on mitä hienovaraisin ja haavoittuvaisin teknologia. liman tätä elementtiä ei tietoisuus yhteisestä, jaetusta kokemuksesta olisi todennäköisesti syntynyt, eikä oppilaiden vapautuminen ja rohkaistuminen esiintymään, tulemaan nähdyksi, olisi noussut näin merkittäväksi ilmiöksi. 2011. Bruner, J. https://helda. Brain Basis of Human Social lnteraction: From Concepts to Brain lmaging. (03.02 2014). Acta Scenica 37. Aivot. http://physrevphysiology.org/content/89/2/453. Moving ldeas: Multimodality and Embodied Learning in Communities and Schools. Hari, R. Oppimisympäristöjen digitalisoimisen perusteena ei kuitenkaan pidä käyttää sitä, että vain näin saadaan oppilaat viihtymään koulussa ja kiinnostumaan oppimisesta. Kaikista osista ja niiden yhteistoimnnasta pitää huolehtia tarkoin, ja kaikkia osia pitää harjoittaa ja kehittää. Nämä järjestelmät ovat paljaalle silmälle vaikeammin näkyviä, toisin kuin vaikkapa ylipaino ja huono ryhti. Liikunta ja oppiminen. Muistiot 2012:1, 8-21. Samaan ajankohtaan osui tuoreimman PISA-tutkimuksen tulosten julkistaminen. oppimisen valmiudet ja koulunkäynti Neuroja kognitiotieteellinen näkökulma. 2012. (toim.) 2013. Teoksessa Teija Kujala, Christina M. Syväoja et al. Oppijan aktiivinen toiminta ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa ovat edelleen oppimistapahtuman ytimessä, vaikka maailma ympärillämme muuttuukin. Toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen on panostettava vähintään saman verran resursseja kuin digitaalisiin oppimisympäristöihin ja menetelmiinkin, jotta tasapaino näiden välillä säilyisi. The Culture of Education. Toiminnallinen pedagogiikka on tärkeää nyt, ja se tulee olemaan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. New York: Peter Lang. Keskustelussa oppimistulosten heikkenemisen syistä on toiminnallisuuden ja liikunnan merkitykseen oppimisvalmiuksien rakentumisessa kiinnitetty hämmästyttävän vähän huomiota. Kasvava ihminen tulee nähdä kokonaisuutena: fyysinen kehitys ja terveys kulkevat käsi kädessä oppimisvalmiuksien ja muun kehityksen kanssa. Miten mitataan ihmisen aivojen organisoitumista ja sensomotorisen sekä kognitiivisen järjestelmän kehitystä. Katz, M. 2012, 11). & Kujala, M. Opetushallitus. Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Miten kehollinen oppiminen ja kehollinen ilmaisu voisi tulevaisuudessa olla osa kaikkien koululaisten arkea, ja miten opettajat ja päättäjät voisivat ymmärtää niiden merkityksen oppimisen ja tasapainoisen kehityksen tukena. Muistiot 2012: 5. http://www.oph.fi/download/138958_Aivot_oppimisen_valmiudetja_koulunkaynti.PDF. oph. Se vaatii keskittymistä, läsnäoloa ja huomion suuntaamista omaan kehoon sekä liikkeen ja vuorovaikutuksen laatuihin. Oppimisen palapeli. (0302.2014). Fenomenologinen näkemys oppimisesta taiteen kontekstissa. Vielä vähemmän keskustelussa nousee esiin huoli tulevaisuudesta: mitä tapahtuu, kun lapsuusja nuoruusiän fyysinen aktiivisuus vähenee entisestään. Rouhiainen, L. Yhteinen luova toiminta on paitsi hauskaa ja motivoivaa, se myös rakentaa oppimisvalmiuksia kokonaisvaltaisesti ja tukee kaikkea oppimista. 1996. & Krause, C. Cambridge: Harvard University Press. 2012. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Vaikka tutkimuksessa ei seurattu oppimistulosten kehitystä hankkeen aikana, ei mitään viitteitä siitä, että tanssin integrointi tietoaineisiin olisi heikentänyt oppimistuloksia noussut esiin. V. Se on monimutkainen järjestelmä, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Tämä huomio on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa liikunnan määrää kouluopetuksessa on lisätty (ks. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Siiven, Timo Jaakkola & Kari Nyyssölä (toim.). Oppimisympäristöjen uudistamisessa ei pidä unohtaa ihmisen evoluution hitautta, ja sitä, että "viimeinen dramaattinen muutos aivojen rakenteessa tapahtui kymmeniä tuhansia vuosia sitten" (Sajaniemi & Krause 2012, 19). Koulun arjessa tällainen toiminta on vaikeaa sekä sen vaatiman ajan että rauhallisen ympäristön kannalta, ja mobiililaitteiden mukanaan tuoma lyhytjänteisyys tuottaa uusia haasteita tanssinopetukselle, jossa välineenä on pelkästään oma keho. Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka. Uhat lasten fyysiselle terveydelle pystytään vielä mittaamaan ja ennakoimaan, mutta huoli oppimisvalmiuksen heikkenemisestä ei näytä saavan päättäjien, tutkijoiden eikä opettajien huomiota. Ne edellyttävät omakohtaisen, myönteisen tai mielihyvänsävyisen kokemuksen tanssimisesta, kehollisesta ilmaisusta ja esiintymisestä. fi/download/144 729_Liiku ntaja_oppiminen_2 .pdf (03 .02 .2014). 2009. Perustana tällaisille kokemuksille on kehontietoisuus, jonka kehittäminen kiihkeätempoisessa ja runsasvirikkeisessä ympäristössä on erittäin haasteellista. M. (03.02.2014). Teoksessa Eeva Anttila (toim )_ Taiteen jälki. Tilannekatsaus lokakuu 2012. Koko koulu tanssii I Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä. Opetusteknologian avulla ei voida ulkoistaa oppimista. Luovuus ja toiminnallisuus ovat vähintään yhtä voimakkaita motivaattoreita. Tällainen osaaminen ulottuu yli oppiainerajojen ja yli koulumaailman rajojen, sillä se liittyy yhdessä olemisen ja elämisen taitoihin, itsensä ja toisten hyväksymiseen, luovuuteen ja yhteisöllisyyteen. Sajaniemi, N. http://www. 2013. lista oppimisesta heijastuivat oppilaissa luontevana suhtautumisena omaan kehollisuuteen, keholliseen ilmaisuun, keholliseen vuorovaikutukseen ja esiintymiseen. fi/handle/10138/42322. Teatterikorkeakoulu, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus. Miten näitä taitoja koulumaailmassa arvostetaan ja vaalitaan. Se tapahtuu ihmisessä, nimenomaan koko ihmisessä, ei pelkästään aivoissa. EEVA ANTTILA, KL, TanssitT Tanssipedagogiikan professori Teatterikorkeakoulu Sähköposti: Eeva.Anttila@teak.fi LÄHTEET Anttila, E. On ilmeistä ja itsestään selvääkin, että vapautuminen, rohkaistuminen ja ennakkoluulojen hälveneminen vievät aikaa. Ihmisten välinen toiminta kiehtoo ja kiinnostaa kaiken ikäisiä oppijoita, vaikka digitaalinen maailma vetääkin heitä puoleensa enenevässä määrin. Anttila, E. Teoksessa Eeva Anttila (toim.). Physiol Rev, 89, 453-479. 2011. Koko koulu tanssii' -hankkeen vaikuttavuus perustui siihen, että kaikki osallistuivat tanssinopetukseen. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 151-173. &TammelinT. Opetushallitus. UIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 23. Syväoja, H., Kantamaa M., Laine K., JaakkolaT., Pyhältö K. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 75-94. Koko koulu tanssii 1 -hanke osoitti, että lapset ja nuoret kaipaavat aktiivista, yhteistä toimintaa, jossa he saavat käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Hanke päättyi toukokuussa 2013, ja tutkimusjulkaisu ilmestyi joulukuussa 2013. helsinki
Musiikin aikaansaama liike rakentuu sekä havaitsemisesta että motorisesta aktiivisuudesta. Miten musiikin eri ominaispiirteet vaikuttivat liikkumiseen 7 Oletimme, että rytmi vaikuttaisi liikkumiseen voimakkaimmin. Koehenkilöitä pyydettiin liikkumaan 30 eri musiikkikatkelman aikana haluamallaan tavalla. Musiikkikatkelmat edustivat eri musiikkigenrejä; teknoa, poppia, latinaa, funkia ja jazzia ja olivat kukin 30 sekunnin mittaisia. Havainnointi ja toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Teksti: BIRGITTA BURGER Käännös: LEENA NIEMINEN Musiikki tuottaa liikettä Musiikin aikaansaamat spontaanit liikereaktiot ovat osa arkeamme. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikkeiden tyypillisimpiä ominaisuuksia, kuten kehon asentoa sekä liikkumisen nopeutta ja monipuolisuutta. Teknomusiikin tahdissa liikuttiin paljon, mutta vähän ympäröivää 24 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014. Musiikkilaji, rytmi ja musiikin herättämät tunteet vaikuttavat tapaan, jolla käytämme kehoamme. Musiikin äänispektrin vaihdellessa tiheästi koehenkilöt liikuttivat päätään ja käsiään nopeammin. Tutkimukset, jotka koskevat vastasyntyneitten kykyä reagoida kehollaan musiikkiin, antavat viitteitä siitä, euä ihmisellä on luontaiset valmiudet rytmiseen liikkumiseen musiikin tai muun säännöllisen äänen tahdissa (Zentner & Eerola, 2010; Eerola ym., 2006). Kehon liikkeet voivat heijastaa,jäljitellä, auttaa jäsentämään tai ymmärtämään musiikin rakennetta, sen rytmirakenteita, melodiaa, sointia tai jopa tunnemerkityksiä. Liikkuessaan rock-musiikin tahtiin koehenkilöiden pään liikkeet olivat nopeita ja he käyttivät liikkuessaan vain vähän ympäröivää tilaa. usiikki saa liikkeelle. Selkeä rytmi aktivoi Väitöstutkimuksessani tallennettiin kuudenkymmenen kokeeseen osallistujan spontaani liikkuminen musiikin tahtiin käyttämällä liikkeenkaappaustekniikkaa. Samalla liikkumisessa näkyy myös henkilökohtaisia, yksilöllisiä piirteitä. Keho on oleellinen osatekijä oppimistapahtumassa ( Lakoff & Johnson, 1980, 1999; Shapiro, 2011; Varela ym., 1991). Koko kehon liikkeet näyttäisivät siis ilmaisevan musiikin kokonaisvaltaista rakennetta, kun taas tietyn kehonosan liikkeitä voidaan käyttää osoittamaan yksityiskohtaisempia piirteitä, kuten esimerkiksi muutoksia musiikin rytmissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset liikkuvat musiikin Lahtiin (Keller & Rieger, 2009; Lesaffre ym., 2008) ja että musiikin mukaan liikkumiseen liittyy mielihyvää (lanata ym., 2012), sillä se antaa mahdollisuuden itseilmaisuun. Tarve liikkua musiikin mukaan liittyy aivojen liikekeskusten aktivoitumiseen musiikkiin liittyvissä toiminnoissa (Zatorre ym., 2007). Siksi tarkastelimme etenkin erilaisia rytmiin liittyviä piirteitä. Millaisia suhteita musiikin ja liikkumisen välillä sitten voi esiintyä 7 Musiikin aiheuttamat liikkeet näyttävät olevan yhteydessä musiikin ominaisuuksiin. Myös musiikkiin reagoimista ja tapaa, jolla se saa meidät käyttämään kehoamme voidaan tarkastella kehollisena oppimisena. Musiikki ja tanssi (tai yleisemmin musiikin tahtiin liikkuminen) ovat useimmissa kulttuureissa kehittyneet yhtä matkaa (Cross, 2001) ja ovat olennaisia kollektiivisen sosiaalisen käyttäytymisemme elementtejä (Brown ym., 2000). Tällaiset liikkeet muistuttavat punkja metallimusiikkikonserteissa harrastettavaa moshausta. Erilaiset ihmiset liikkuvat eri tavoin. Analyysit osoittivat, että koehenkilöt liikuttavat koko kehoaan, erityisesti lantiota ja olkapäitään, kun musiikissa oli selkeä rytmi. Musiikin kuuntelemisen ja liikkumisen välillä on vahva yhteys: musiikilla on kyky käynnistää ihmisessä kehollisia reaktioita kuten liikkumista. Liikkeet ovat yhteydessä musiikin rytmiin ja tunneominaisuuksiin. Oppimisen perustana on mielen ja aivojen, aistien, kehon ja ympäristön jatkuva vuorovaikutus. Nettl (2000) on todennut, että useimmissa kulttuureissa on kehittynyt koordinoituja tanssiliikkei tä musiikkiin, jonka rytmi on ennustettavissa. Käsitys ympäristöstä rakentuu aistihavaintojen ja ympäristön muutoksiin reagoimisen vuorovaikutuksessa
Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 107 113), 5768-5773. UIKUNTA8 TIEDE51, 1/2014 25. Special issue Musical movement and synchronization. Embodied cognition. Latinom usiikin tahdissa puolestaan liikuttiin laajem m alla alueella ja pään liikkeet olivat hitaita. Nature Reviews. Metaphors we live by. Journal af Experimental Psychology: General, 141 11 ), 54-75. Lakoff, G. Wander1ey, M.M., Vines, B.W., Middleton, N., McKay, C. Krumhanslin (2002) mukaan musiikin vaikutus tunteisiin on ensisijainen motiivi musiikin kuuntelulle. Psychology of Music, 39 11 ), 18-49. Musiikin aikaansaamat spontaanit liikereaktiot ovat osa jokapäiväistä arjen ilmiötä, jonka useimmat ihmiset kokevat itselleen tärkeäksi. Addessi, R. Lakoff, G. Miten musiikin sisältämä tunne ilmenee liikkeessä. Cambridge, MA: MIT Press, 463-472. Janata, P., Tomic, S.T. When the brain plays music: Auditorymotor interactions in music perception and production. Myös persoonallisuus vaikuttaa kuulijan tapaan ilmaista itseään kehollisesti. tilaa käyttäen. Cambridge, MA:' MIT Press, 3-24. Teoksessa: N.L. A comparison af the discrete and dimensional models of emotion in music. 1991. & Johnson, M. Music, cognition, culture, and evolution. 2007. 2011. Brown (toim.)The origins of music. Costa ltaim.) Proceedings of the 9th International Conference on Music Perception and Cognitian. 1999. 1980. Teoksessa: M. Music Perception, 26 15), 397-400. Musiikki välittää tunnetta tunne heijastuu liikkeisiin Tunteet ovat keskeinen osa myös musiikkia. An ethnomusicologist contemplates universals in musical sound and musical culture. Tähän kysymykseen etsimme vastausta erillisessä kokeessa, jossa 38 koehenkilöä arvioi musiikkikatkelmien tunnesisältöä. Vaikutti siltä, ett ä koehenkilöt käyttävät liikkum isessaan m usiikinlajeill e tyypill isiä liiketyy lejä sekä erityisiä tanssiaskel eita, joita käytetään esim erkiksi salsassa ja ru m bassa. Näiden arvioiden tuloksia verrattiin tanssijoiden liikkeisiin. & Eerola, T. Iloiseksi koetun musiikin mukana pyörittiin ja liikuttiin monimutkaisia liikesarjoja hyödyntäen, kun taas vihaiselta kuulostavaa musiikkia ilmaistiin nytkähtelevin liikkein. Nettl, B. Merker & S. Philosophy in the flesh: The embodied mind and its challenge to western thought. Musiikin aiheuttama liikkuminen heijastaa monia tekijöitä: musiikillisia ominaisuuksia kuten rytmin selkeyttä, musiikin lajityyppiä ja tunnesisältöä. Baroni, A.R. Eerola, T., Luck, G. Tunnistamme musiikin eri lajeja ja niille tyypillisiä erilaisia tapoja liikkua. & Rieger, M. Rhythmic engagement with music in infancy. Krumhansl, C.L. Chicago: University of Chicago Press. Musiikki käynnistää liikettä kaikenikäisissä. Herkältä kuulostavaa musiikkia ilmaistiin puolestaan sulavin ja hitaasti etenevin liikkein. Brown ltaim.) The origins of music. Surullisen musiikin tahtiin liikuttiin varsin vähän ja yksikertaisesti. Journal of New Music Research, 3411), 97-113. Useat arviointikokeet ovat osoittaneet, että kuuntelijat havainnoivat ja tunnistavat tunnesisältöjä musiikissa (Eerola & Vuoskoski, 2011). 45-50. 2010. 2012. Neuroscience, 8 17), 547-558. Varela, F.J., Thompson, E. & Hatch, W. Shapiro, L. Cross, 1. Esimerkiksi musiikkiesityksissä pelkästään äänen tuottamisen lisäksi liikettä käytetään viestimään ja ilmaisemaan musiikin tunteita (Wanderley ym., 2005). Annals of the New York Academy of Sciences 930, 28-42. Liikuntatilanteissa kuultava musiikki voi motivoida, vaikuttaa tunnetiloihin, edistää oppimista ja siten myös hyvinvointia. Zatorre, R.J., Chen, J.L. The embodied mind: Cognitive science and human experience. An investigation of pre-schoolers' corporeal synchranization with music. & Wallin, N.L. Musiikin mukaan liikkuminen tuottaa mielihyvää. & Martens, J.-P. & Rosch, E. New York, NY: Basic Books. 2001. Sensorimotor coupling in music and the psychology of the groave. 2011. & Johnson, M. & Haberman, J. Teoksessa: N.L. Lesaffre, M., de Voogdt, L., Leman, M., de Baets, B., de Meyer, H. BIRGITTA BURGER, FT Tutkijatohtori Musiikin laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: birgitta.burger@jyu.fi Lisätietoja: M.A. Birgitta Burgerin musiikkitieteen väitöskirja "Musiikin ominaispiirteiden, musiikin herättämien tunteiden ja persoonallisuuden vaikutus musiikin aikaansaamaan liikkeeseen" tarkastettii.n 07.12.2013 Jyväskylän yliopistossa. Ulospäin suuntautuneet koehenkilöt, jotka olivat avoimia, sovinnollisia tai tunnollisia, liikkuivat enemmän kuin ne, joilla nämä persoonallisuuspiirteet olivat vähemmän voimakkaita. 2008. 2000. Journal of the American Society for lnformation Science and Technology, 59 15), 695-707. Bologna, ltaly: University of Bologna, 472-476. Eerola, T. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 215, 79 s., Jyväskylä 2013, ISSN: 1459-4323, ISBN: 978-951-39-5465-9 (nid.), 978-951-39-5466-6 (pdf). 2006. 2000. Caterina & M. Tiedustelut: myynti@library.jyu.fi Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https:/ljyx.jyu.fi/ dspacelhandle/123456789/42506 LÄHTEET: Brown, S., Merker, B. Cambridge, MA: MIT Press. M. An introduction to evalutianary musicology. Musiikillisia tunteita välittää myös liike. & Vuoskoski, J.K. Keller, P.E. Music: A link between cognition and emation. 2009. Current Directions in Psychological Science, 11 12). Merker & S. Zentner, M. Wallin, B. 2002. Wallin, B. 2005. Haw potential users of music search and retrieval systems describe the semantic quality of music. The musical significance of clarinetists' ancillary gestures: An exploration of the field. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Keller (MARCS Institute, University of Westem Sydney) ja kustoksena professori Petri Toiviainen. London, UK/NewYork, NY: Routledge. Musiikkimieltymyksillä voisi siis olla tärkeä rooli myös liikuntaan aktivoimisessa. & Toiviainen, P. & Penhune, V.B
Joissakin lajeissa kuten tenniksessä, golfissa ja 26 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. Kuulemallamme musiikilla, yleisön ja kentän äänillä on tärkeä rooli urheilutapahtumissa. Ne muovaavat tunnelmaa ja ottelukokemustamme. Jokaisella lajilla on myös oma kannatuskulttuurinsa ja äänimaisemansa. V aikka yleisö ei aina tietoisesti kuuntelisikaan, se hahmottaa miten erilaiset äänimaisemat vaikuttavat tapaan, jolla katsojien odotetaan käyttäytyvän ja osallistuvan tapahtumaan äänellään. Teksti: KA J AHLSVED Käännös: LEENA NIEMINEN Kävitkö ottelussa, miltä kuulosti
Kun niitä on sivuttu, näkökulmana on ollut Jalkapallo ja yleisön ääni Euroopassa jalkapalloon yhdistetään yleisesti kannatuslaulut, kuten Les Back toteaa artikkelissaan "Sounds in the Crowd." Ilman yleisöstä lähteviä ääniä jalkapallon äänimaisema olisi enemmän hi-fi, se paljastaisi selvemmin itse jalkapallon pelaamisen perusääniä; esimerkiksi pallon potkaisemisen ääniä sekä pelaajien, valmentajien ja katsojien yksittäisiä huutoja. Sekä hi-fi että lo-fi ympäristöt vaikuttavat yleisöjen haluun ja kykyyn antaa osansa tapahtuman äänimaailmaan. Käytän seuraavassa esimerkkejä suomalaisen jalkapallon, pesäpallon ja jääkiekon otteluista ja jäljitän tapoja, joilla yksittäisen ottelun äänellistä tasapainoa voidaan muuttaa tunnelman muovaamiseksi ja joskus jopa pelin lopputulokseen vaikuttamiseksi. Kuuntelija on vuorovaikutuksessa kahden muun komponentin kanssa. Vaikka urheilu onkin merkittävä osa monen arkielämää, urheilun äänimaisemia ei ole juurikaan tutkittu. Muutamat tutkijat ovat käsitelleet nauhoitetun musiikin käyttöä urheilutapahtumissa (McLeod 2006; 2011, Oriard 1981, Bale 1994), mutta yleensä fanien "musiikin" ja kaiuttimista soitetun nauhoitetun musiikin erottelu on ollut epäselvä. Eurooppalaiseen jalkapalloon stereotyyppisesti yhdistettyä, ja television kautta välittyvää äänimaisemaa ei Suomessa esiinny, paitsi ehkä Huuhkajien kotiotteluissa. Mikä sitten on äänimaisema ja mikä on sen suhde urheilun tuottamiin ääniin. Keskimääräinen jalkapalloyleisö on "varsin maltillinen" ja yleisön ja faniryhmien välinen LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 27. Suurin osa katsojista ei luultavasti kuitenkaan huomaa peleissä tai kisoissa soivan musiikin suurta määrää. "Levyltä" soitettu musiikki on monissa lajeissa kaikkialla läsnä oleva, olennainen osa urheilutapahtumaa. Kannattajajoukon laulamalla omalla versiolla kappaleesta "Go West" ja tapahtuman DJ:n soittaman levytetyn version välillä on luonnollisesti huima ero. Yhtä tärkeää on tutkia nauhoitetun musiikin suhdetta äänimaiseman kokonaisuuteen. Murray Schaferin (1994/[1977]) äänimaisemakonseptiin viitaten, että kuulija on aina läsnä äänimaisemassa. Kun ääniympäristö on tasapainoinen (hifi) äänen, kuuntelijan ja ympäristön välillä välittyy enemmän tietoa. Vaikka musiikin soittaminen urheilutapahtumissa ei ole uusi ilmiö esimerkiksi Pietarsaaressa ja Kokkolassa vanhat jalkapallofanit muistavat jopa FF Jaron edeltäjän IF Drottin tai GBK:n otteluissa 1950ja 60-luvuilla soitettujen kappaleiden nimet nykyisin luotetaan yhä enemmän nauhoitettuun musiikkiin. Hi-fi ja lo-fi käsitteiden avulla on mahdollista ymmärtää urheilutapahtuman äänellisten avainelementtien pelaajien, yleisön ja järjestäjien (yleensä ottelun DJ) keskinäiset valtasuhteet ja joukkuelajien ottelutapahtumissa nykyisin yhä hallitsevamman nauhoitetun musiikin rooli. Barry Truax (1984, 9-10) toteaa R. Kuva: LEHTIKUVA/RON/ REKOMAA biljardissa äänimaisema on perinteisesti hyvin hiljainen. Useat lajit luottavat nauhoitetun musiikin tehoon tunnelman luojana. 1/. Pääsylippuahan ei ole ostatettu musiikin kuuntelemiseksi. Usein kaupunkimaisissa lo-fi ympäristöissä taas on enemmän äänten päällekkäisyyttä. Tunnelman luominen on yleisön vastuulla. Jääkiekossa ja jalkapallossa se taas on varsin äänekäs. Truax ja Schafer käyttävät termiä hi-fi kuvaamaan ympäristöjä, joissa äänet voi kuulla selkeästi. Ei pelkästään kuuntelijana vaan myös ääntä tuottavana. I • \~ ~ fanien tuottama äänimaailma (Back 2003, Kytö 2011, Tuovinen 2007). On oleellista erottaa fanien laulaminen ja tapahtuman järjestäjien soittama musiikki puhuttaessa urheilun äänimaisemista. Selkeä hi-fi äänirnaisema, joka mahdollistaa äänen ja siihen liittyvän informaation kuulumisen selkeästi, voi toisinaan olla toivottavaa, mutta kotijoukkueen kannalta katsottuna sillä ei luoda hyvää ottelutunnelmaa. Vaikka nauhoitetun musiikin käyttö yleisön aktivoimiseksi ja innostamiseksi ennen vapaatai kulmapotkuja ei ole kiellettyä, se rikkoisi pelin kirjoittamattomia sääntöjä
Näin ei aina ole. Pesäpallon ja baseballin merkittävä ero on pystysyöttö. Gaffney ja Bale (2004, 30) ovat todenneet, että katsomokokemusten tunnelma nousee kollektiivisesti tuotetusta äänestä. Suomessa jalkapallokulttuuriin kuuluvia ääniä ja lauluja on tutkittu olettaen, että paikalla on hurraavia kannattajia sekä toivon mukaan myös vierailevan joukkueen "huutosakki". TPS ja eräs yhteistyökumppani ideoivat hiljattain mahdollisuuden ostaa hiljaisuutta ja lahjoittaa se kannattajaryhmille. Ulkokentällä pelaava joukkue joutuu vastaamaan lyöjän valintoihin ja pelistä muodostuu henkien taistelu. Vieraileva joukkue ja heidän kannattajansa taas voivat olla hiljaiseen tai oikeastaan "hiljennettyyn" yleisöön hyvin tyytyväisiä. Joukkueitten kommunikaation kuuluminen kentältä katsomoihin voi olla kiinnostavaa, mutta sitä ei todennäköisesti koettaisi hyväksi tunnelmaksi. Muusikin ja äänimaisemien tutkijana haluan korostaa yleisön roolia jalkapallon ääni maiseman ja tunnelman luomisessa. Nämä mielenosoitukset kohdistuvat harvoin pelaajiin. Kirjassaan näiden joukkueiden välisen symbioosin ja kilpailun kehittymisestä kirjailija Mika Wickström (2012, 17) kuvaa kuinka " .... Järjestäytyneet kannattajaryhmät voivat ilmaista tyytymättömyyttään olemalla laulamatta tai jopa tulematta paikalle. mekkala vaihtoaition takana oli niin hirmuinen, Äänitapahtumien määrä otteluissa näyttää kasvavan. Vedon otteluissa yleisöä taas oli vuonna 2012 keskimäärin 2087. Kotijoukkueen näkökulmasta liian hiljaista stadionia ei ole yleensä koettu myönteisenä äänimaisemana. Vimpelin Vedon miesten joukkueella on aktiivinen ja asiantunteva kannattajajoukko. Eräs varsin nokkela esimerkki tällaisesta on peräisin HIFK:n ja Töölön Vesan legendaarisesta uusintaottelusta vuodelta 1967. Myös yleisö voi omalla panoksellaan tehdä tapahtumasta onnistuneemman, iloisemman ja elävämmän. Asukkaita paikkakunnalla on vain noin 3 200. Syöttökaarella seisovien pelaajien välinen jatkuva kommunikaatio vaikuttaa pesäpallon äänimaisemaan. Videotaululla annettiin tieto, milloin musiikkitapahtumista vapaa hetki oli tulossa ja näin kannattajat saivat äänensä kuuluviin. Äänitetyn musiikin käyttöä välttävä käytäntö altistaa jalkapallon äänimaiseman hiljaisuudelle. Tämä vaikuttaa ottelukokemukseen, siihen miten "yleisö näkee ja kokee itsensä" sekä siihen, miten yleisö kokee oman äänensä, tunnelman jonka se luo (Gaffney ja Bale 2004, 28). Tämä tekee pesäpallon sisäkenttäpelistä vaihtelevampaa, nopeampaa ja antaa pelille enemmän taktisia ulottuvuuksia kuin baseballissa. Hiljainen, passiivinen yleisö voi heijastaa esimerkiksi joukkueen suoritusta kentällä tai yleistä kiinnostuksen puuttumista. Saksalaisten fan ien protesti Ohne Stimme keine Stimmung joulukuussa 2012 oli valtava manifesti. Yleisön yhtenäiset huudot tekevät äänimaisemasta enemmän lo-fi -tyyppisen, mikä vaikeuttaa vierailevan joukkueen keskinäistä kommunikaatiota. 28 LIIKUNTA 8, TIEDE 51 • 1/2014. Vedon pelaaja Mikko Rantalahti kertoi sanomalehti Ilkan haastattelussa (5.9.2013), että kun yleisö on hyvin äänekäs vierailevan joukkueen taktiset "väärä" -huudot eivät kuulu kenttä pelaajille asti. Pallon lyöminen sekä sen lennon pituuden ja suunnan kontrollointi on helpompaa. Silloinen HIFK:n jääkiekkojaoston puheenjohtaja Göran Stubb piti huolen siitä, että kaikki liput Töölön Vesan vaihtoaition takana oleville paikoille myytiin HIFK:n kannattajille. Hän huomautti myös, että tapahtuman onnistuminen ei riipu vain pelaajista tai ottelusta. Katsojien täytyy virittäytyä seuraamaan sitä, mikäli he haluavat saada enemmän irti ottelukokemuksestaan. Pesäpallo ja taktinen äänenpito Toisin kuin jalkapallossa, joukkueitten kommunikaation jatkuva kuuntelu on pesäpallon ottelukokemuksen tärkeä osa. Veikkaa ja -lehden artikkelissa Johanna Nordling (2013, 20-25) kuvasi, kuinka Borussia Dortmundin stadionin Signal lduna Parkin valtasi outo hiljainen mumina, kun 80000 katsojaa yritti olla kannustamatta. Taktista melunpitoa, jonka tarkoituksena on härnätä tai häiritä vastustajan keskittymistä kuullaan jossain muodossa käytännöllisesti katsoen jokaisessa urheilutapahtumassa. He tähdentävät, että ellei yleisö voi täyttää kenttää ja katsomoa äänellä, esimerkiksi jos areena on liian suuri, "ääntä täydeltä tuntuvan tilan tunteen puuttuminen voi saada katsomon tuntumaan tyhjältä." Tyhjät paikat katsomossa voivat vaikuttaa tunnelmaan kielteisesti kaikissa urheilulajeissa. Yleisö ei häiritse pelkästään lyöjän keskittymistä, vaan myös vierailevan joukkueen pelaajien keskinäistä kommunikaatiota syöttö kaarella. Kahden Saksan korkeimman sarjatason seurojen fanit korostivat rooliaan otteluiden tunnelman luojina ja oikeuttaan osallistua turvamääräyksistä käytävään keskusteluun 12 minuutin ja 12 sekunnin hiljaisuudella (Timmons 2012). Suomessa juoksuratojen ympäröimillä kentillä yhteys paitsi kentän tapahtumiin myös kentän toisen laidan yleisöön heikkenee. ero on siksi suur i, to tesi Veikkausliigan toim itu sjohtaja Timo Marjamaa (henkilökohtainen haastattelu 14.11.2012)
Nauhoitetun musiikin käyttö yleistyy monissa lajeissa. Siksi LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 29. Tässä yhteydessä lo-fi ei viittaa teknologiaan ja nauhoitetun musiikin soittamiseen vaan yleisön ääniin. Järjestäjien taholta molempia joukkueita kohdellaan näin tasapuolisesti. Tämä äänen tuottamisen tasapainon siirtyminen voi muovata myös yleisön kokemusta lajista. Suuri osa kannattajien panoksesta voi myös jäädä musiikin varjoon. DJ:n musiikkivalinnoilla välittyvät viestit voivat myös olla räväkämpiä, kuin mitä ottelun juontajalta sallittaisiin, mutta musiikin osana ne saatetaan ehkä kokea viihdearvoa lisäävinä. Vaikka tarkoitus olisi enemmän tai vähemmän viaton musiikin käyttö heikentää kommunikaatiota äänimaisemassa. Saarikentällä musiikkia kuullaan vain ennen pelin alkua, lämmittelyn tai taukojen aikana. Otteluiden äänimaisema sisältää runsaasti ääni tapahtumia, jotka rakentuvat nauhoitetusta musiikista, videoista, mainoksista jne. Ääni maisemasta tulee jälleen hi-fi ja kannattajien vuorovaikutus ympäristön kanssa paranee. Järjestäytyneet kannattajaryhmät voivat ilmaista tyytymättömyyttään olemalla laulamatta. Radiopuhelimella ja videotaululla annettiin tieto, milloin musiikkitapahtumista vapaa hetki oli tulossa ja näin kannattajat saivat äänensä kuuluviin. Se tuo muidenkin kuin järjestäjien tuottaman äänen paremmin kuuluville. Vedon kotikentän äänimaisemakulttuurista poiketen yhä useammat pesäpallojoukkueet ovat alkaneet soittaa musiikkia myös itse pelin aikana. Yleisön odotetaan nyt reagoivan paitsi itse pelitapahtumiin myös ottelussa soitettavaan musiikkiin. Musiikkia käytetään yleisön aktivoimiseen, mutta myös kotijoukkueen kannattajien koordinoimiseen. Yleisö on melullaan pyrkinyt tekemään vierailijoiden keskinäisen sanallisen viestinnän mahdottomaksi. Niiden tarkoitus on viihdyttää yleisöä pelin taukojen aikana. Siksi on syytä kiinnittää huomiota käytäntöihin ja luoda sääntöjä. Mihalkasin (2012, 50) mukaan tiukimmat musiikin käyttöä peleissä koskevat säännöt löytyvät tällä hetkellä baseballin pääliigasta Yhdysvalloista. Se myös osoittaa kuinka jääkiekko-otteluiden äänimaisema on nykyisin tiiviisti yhteydessä äänentoistoteknologiaan. Hän totesi, että tunnelma otteluissa on niin hyvä, ettei musiikillisille "tehosteille" ole tarvetta. Yhä mediallisempaan urheiluun siirtyminen on viemässä äänen tuottamisen tasapainoa kohti järjestäjiä. Hän epäili myös, ettei yleisö reagoisi myönteisesti, jos musiikkia käytettäisiin sen aktivoimiseksi (henkilökohtainen haastattelu 11.12.2012). Matthew M. Vedon otteluissa yleisö luo äänellään tunnelmaa samoin kuin jalkapallossa. Musiikkia käytetään yleisön aktivoimiseen, mutta myös kotijoukkueen kannattajien koordinoimisen. Kun kotiyleisö kehittää huutomyrskyn, johon vieras joukkueen taktiset huudot häipyvät ja tekee äänimaisemasta enemmän lo-fi -tyyppisen sitä pidetään kotikenttäetuna. TPS ja eräs sen pitkäaikainen yhteistyökumppani ideoivat hiljattain mahdollisuuden ostaa hiljaisuutta ja lahjoittaa se kannattajaryhmille. Kannattajaryhmillä on tärkeä rooli merkityksellisen äänen ja hyvän tunnelman tuottamisessa. Äänitapahtumien määrä otteluissa näyttää vain kasvavan. etteivät Vesan valmentaja, taustajoukot ja pelaajat kuulleet edes omia ajatuksiaan." Taktisen melunpidon perinnettä on, ennen kuulokkeiden käyttöä, esiintynyt myös amerikkalaisessa jalkapallossa. Samalla se korostaa kannattajien tärkeää roolia hyvää tunnelmaa luovien äänielementtien tuottajina. Kujala ei myöskään soita musiikkia vierasjoukkueen lyöntivuorojen aikana, koska sitä voidaan hänen mukaansa pitää jossain määrin häiriköintimusiikkina. Miten musiikin lisääminen näissä avaintilanteissa sitten tulkitaankin, sen käyttö muovaa samalla autenttista pesäpallokokemusta. Musiikkia ei käytetä vain kotijoukkueen ollessa lyömässä vaan myös vierasjoukkueen lyöntivuorossa. Joukkueet voivat käyttää lauluja vitsailuun vierasjoukkueen kustannuksella. Tämä muovaa otteluiden äänimaisemaa. Huumori voi luonnollisesti antaa lisäarvoa ottelukokemukselle, mutta kun yleisö kuuntelee vierasjoukkueen keskusteluja sellaisten kappaleiden kuin "Älä tyri nyt " tai "Ota löysin rantein" soidessa taustalla voi olla kyseenalaista kohdellaanko joukkueita tasapuolisesti ottelun äänimaisemassa. lkonisten maalilaulujen tai kollektiivisesti hyväksyttyjen joukkuehymnien laulamista lukuun ottamatta huutosakit laulavat harvoin mukana ottelun muussa musiikissa. Yhteistyökumppani lahjoitti järjestäjien ja kannattajien käyttöön myös radiopuhelimia (http://hc.tps.fi/ uu tiset-u u tisarkisto-syksy _2012-vm p_group_luovutti_oman_mainosaikansa_tpsn_kannattajil le luettu 28.1.2014). Mihalkan (2012, 44) väitöstutkimuksen mukaan yleisön melua ei baseballissa pidetä samalla tavalla vaikuttavana, sillä peliohjeet välitetään käsimerkein. Jääkiekko ja tulevaisuuden äänimaisema Jääkiekossa ei enää ole kyse siitä soitetaanko musiikkia vai ei, vaan mikä musiikki sopii parhaiten kuhunkin tilanteeseen. lajin säännöissä on muutamia musiikin käyttöä koskevia kohtia. Jalkapallon tapaan jääkiekossa kannattajien huutosakeilla on omat paikkansa katsomossa, usein kaarteissa maalien takana. Vedon toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala on vastuussa kotiotteluissa soitetusta musiikista. Kun kotijoukkue on sisävuorossa, yleisö yhtyy rytmikkääseen taputukseen, jota ei ole koordinoitu soittamalla musiikkia
onkin paradoksaalista, että suuri osa heidän aktiivisuudestaan jää nauhalta soitetun m usiikin varjoon. Vimpelin Vedon kannattajat todennäköisesti protestoisivat, jos Veto muuttaisi ottelun alkaessa soitettavan "Die Alte Kameraden" joksikin muuksi. Wickström, M. HC TPS. Seuran nettisivuston mukaan "soittolista mahdollista sen, että äänikokemuksen ottelun paikanpäällä seuraamisesta voi viedä kotiin PNC Areenalta". Väkivallan uhka. 2006. 1981. Väitöskirja. "We are the Champions": Masculinities, Sports and Popular Culture. HIFK-Jokerit. Nauhoitetun musiikin ja muiden äänitapahtumien määrän kasvaessa se antaa myös mahdollisuuden tunnistaa äänimaiseman luomisen valtasuhteet. Bull & L. Edellä oleva esimerkki jääkiekosta suunniteltuine rituaaleineen vahvistaa toteamuksen. "Kanonisoituja" kollektiivisesti hyväksyttyjä kannustuslauluja käytetään joukkueissa paikallisen identiteetin vahvistamiseen. Vermont: Destiny Books Timmons, T. 2007. Suomen etnomusikologinen seura, Helsinki. Lauluja käytetään innostamaan ja luomaan jännitettä. Carolina Hurricanes esimerkiksi tuottaa faneille Spotify -soittolistoja areenalla soitettavasta musiikista internetsivuillaan. KAJ AHLSVED, FM Tohtoriopiskelija Åbo Akademi, musiikkitiede Sähköposti: kahlsved@abo.fi Kirjoittaja on valmistelemassa artiklieliväitöskirjaa arkemme musiikista ja erityisesti siitä miten nauhoitettua musiikkia käytetään eri urheilutapahtumissa. 2012. Helsinki: Tammi 30 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014. Journal of American Culture 4 131, 27-41 Schafer, R.M. Niitä soitetaan usein strategisina hetkinä, esimerkiksi joukkueiden esiinmarsseissa tai kotijoukkueen tehtyä maalin. Yleisölle äänen tuottaminen on tapa osallistua. Professional football as cultural myth. http://hurricanes nhlcom/club/page.htm ?id=92523 (luettu: 9.1.2014) Gaffney, C. Teoksessa: The Auditory Culture Reader. M. 2013. Musiikin käytön lisääntyessä on kuitenkin tarpeen tunnistaa musiikin soittamisen taustalla olevat syyt. The Tuning of the World. Fanilaulut jalkapallokannattajien identiteetin rakentajana. "VMP Group luovutti oman mainosaikansa TPS:n kannattajille': http://hc.tps.fi/uutiset-uuti sa rki sto-syks y _2012-vm p _g rou p _I u ovutti_ oma n_m a i n osa i kansa_ tps n_ka n natta j i 11 e 11 uettu 28.1.2014) likka 5.9.2013. com/pockets-of-resistance-the1212-protests-in-the-bundesl iga/ (Luettu 3.1.2014) Truax, B. & Bale, J. Etnomusikologian vuosikirja 2013. Sounds in the Crowd. Twitter, Spotify ja kannattajat äänimaiseman arkkitehteinä Kuten Truax toteaa, kuulija ei ole vain kuuntelija vaan myös äänen tuottaja. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, että teknologia tai Dj:t pitäisi poistaa areenoilta. Yleisöllä on mahdollisuus ehdottaa sopivaa musiikkia Dj:lle. http://www.ilkka.fi/urheilu/saarikentan-yleison-apu-voi-olla-ratkaiseva-1.1457202 (Luettu 6.9.2013) Kytö, M. Popular Music and Society, 29 151. 2011. Mcleod, K. Äänillä on merkittävä rooli urheilun kokemisessa ja tunnelman luomisessa. Back, L. Ashgate. 1984. Nordling, J. Musiikki, 37 (3), 7-32. Soccer and Society, 12 111, 77-93. Monet TPS:n jääkiekko kannattajat eivät voisi kuvitella joukkueen ottelua ilman "Hunajata" tai "Tepsi tekee kohta maalin" kannustuslaulua. Ablex Publishing Corporation. Landscapes of modern sport. http:// bu ndesligafanatic. Taistelu Helsingin herruudesta. John Bale (1994, 141) on kirjoittanut, että "täysin modernisoitu urheilu tulee muuttamaan stadioneiden ja areenoiden äänimaiseman luonteen" ja että "sähköisesti vahvistettu ääni tulee lisääntymään ja vähentää siten yleisön laulujen ja sävelmien spontaanisuutta". Ne voivat myös muodostaa tärkeän osan joukkueen brändistä. Vaikka nämä laulut ovat kannattajille erittäin tärkeitä esimerkiksi jääkiekossa tai salibandyssä voidaan otteluissa lisäksi soittaa jopa 60 muutakin kappaletta. Back (toim.) Oxford: Berg. Leicester: Leicester University Press Carolina Hurricanes. 2004. Sensing the Stadium. 2003. Teokessa: Sites of Sport. 1994/11977]. 2013. Omat laulut osa brändiä Stadioneiden musiikkia ei voi käsitellä ottamatta lyhyesti esille nauhoitettuja kannustuslauluja. "Det är hernrnaplansfavör!" Strukturerna i tre sporters ljudlandskap studerade ur ett hi-fi/lo-fi-perspektiv. USA:ssa jääkiekko-otteluissa on pitkä perinne vahvasti vuorovaikutteisesta urkumusiikin soittamisesta ja soittajista. University of Minnesota. 2012. Yhä yleisempi tapa nivoa kannattajat äänimaiseman rakentamiseen, vaikuttamaan siihen mitä ottelussa soitetaan, on mahdollistaa vuorovaikutus ottelun DJ:n kanssa esimerkiksi twitterin välityksellä. From the Hammond Organ to "Sweet Caroline": the Historical Evolution of Baseballs Sonic Environment. Space, Place, Experience. 1994. We are the rebellious voice of the terraces, we are Carsi: constructing a football supporter group through sound. Niillä viihdytetään, mutta myös aktivoidaan yleisöä tuottamaan enemmän ääntä. Pohjois-amerikkalaiset Dj:t eivät ehkä siksi ole niin anonyymejä kuin suomalaiset. Oikean kappaleen valinta eri tilanteita varten on tärkeää. 2011. LÄHTEET: Ahlsved, K. We are the Champions: The Politics of Sports and Popular Music. Pockets of Resistance The 12:12 Protests in the Bundesliga. 311-327. Bale, J. 531-547. Acoustic Communication. FF Jaro käyttää myös kyseistä sävelmää osana aloitusseremonioita, vaikka nuorimmat kannattajat eivät ehkä hahmotakaan sitä kunnianosoituksena vanhemmille pelaajasukupolville. Mihalka, M. Tuovinen, P. 2012. P Vertinsky & J Bale (toim.) Routledge: London and New York. Sen sijaan, että järjestäjät pohtivat mitä musiikkia missäkin tilanteessa soitetaan, olisi syytä tiedostaa myös miksi musiikkia soi te taa n ja miten se vaikuttaa äänimaisemaan, tunnelmaan ja ottelukokemukseen kokonaisuutena. Mcleod, K. Veikkaaja 3/2013 Oriard, M. 2013. Jotkut joukkueet etenkin NHL:ssä antavat myös tietoa kulloinkin soitettavasta musiikista
Kansainvälisistä maratontapahtumista on tullut suosittuja matkakohteita. Kansainväliset tilastot juoksun harrastajista ja juoksutapahtumista tukevat käsitystä universaalista liikuntamuodosta, sillä juoksijoita ja juoksutapahtumia löytyy lähes kaikkialta maailmasta. Kuva: JARI KA NERVA Teksti: HANNA VEHMAS, JUKKA LAHTI Yhä useampi suomalainen harrastaa juoksua ja matkustaa juoksemaan Juoksubuumi mielletään usein keski-ikäisiä aikuisia liikuttavaksi ilmiöksi, mutta harrastuksen suosion kasvu ei rajoitu ainoastaan aikuisväestöön. Eritasoisille juoksijoille suunnatut juoksutapahturnat houkuttelevat satoja tuhansia harrastajia testaamaan kuntoaan ja aistimaan urheilutapahtumien tunnelmaa. Juoksulenkkeily on perusliikuntamuoto, jonka harrastaminen on ainakin periaatteessa helppoa. Juoksuinnostus näkyy myös ulkomaanmatkailussa. Monissa kansainvälisissä massajuoksutapahtumissa tavalliset kuntoilijat ja amatöörit pääsevät kilpailemaan maailman huippujuoksijoiden ja ammattilaisten kanssa. Suosio on noussut myös nuorten ja etenkin tyttöjen harrastuksena. Moniin UIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 31. J uoksulenkkeily on yksi suosituimmista liikuntamuodoista eri puolilla maailmaa
(Kansallinen liikuntatutkimus 2010a, 63-64.) Ikääntyessä vauhti hiljenee ja hölkkä vaihtuu kävelyksi. Kun poikien harrastajamäärä vuosina 2009-2010 oli 60 000, tyttöjen vastaava harrastajamåärä oli 89 000. Pintakatsantoa syvempi tarkastelu osoittaa, että itse asiassa juoksuharrastusta selittävät monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Esimerkkinä suomalaisesta juoksuhurmiosta voidaan mainita Tage Lernströrnin, Kalevi Saukkosen ja Ritva Vallivaara-Paston TKRryhmä, jonka tavoitteena on, että kukin juoksee sata maratonia vuoden aikana. Juoksua ja sen ympärille syntyneitä tapahtumia voidaan näin ollen pitää varsin yleismaailmallisina liikuntailmiöinä. Ikääntyvien selvästi suosituin liikuntamuoto on kävely (61 % vastanneista). Juoksun toinen aalto Juoksun harrastaminen on Suomessa kasvattanut suosiotaan etenkin 2000-luvulla, sillä ainoastaan kävelyn, pyöräilyn, kuntosalien ja hiihdon harrastajia on ollut juoksijoita enemmän. (Kansallinen liikuntatutkimus 2010b, 9-12.) Ikääntyvän väestön keskuudessajuoksulenkkeilyn suosio on harrastamisen keskitasoa. Ensimmäinen into juoksuharrastukseen koettiin 1980-luvulla. Yleismaailmallisuudestaan huolimatta eri maissa, kulttuureissa ja yhteiskunnissa on piirteitä.jotka luovat juoksun harrastamiselle toistaan suosiollisempia edellytyksiä. Esimerkiksi Bostonin maratonilla oli vielä 1960-luvulla vain muutamia satoja osanouajia. 2010). Kaksi prosenttia 66-79-vuotiaista ilmoitti harrastavansa juoksulenkkeilyä. Vuosina 2009-2010 juoksulenkkeily oli suomalaisten lasten ja nuorten (3-18-vuotiaat) neljänneksi suosituin liikuntamuoto, kun se vielä vuonna 1995 oli vasta 11. Nykyään Suomessa on vuosittain noin 600-700 erikokoista juoksutapahtumaa. 32 LIIKUNTA & TIEDE 51, 1/2014. (Kansallinen liikuntatutkimus 2010a.) Juoksubuumi mielletään usein keski-ikäisiä aikuisia liikuttavaksi ilmiöksi, multa harrastuksen suosion kasvu ei rajoitu ainoastaan aikuisväestöön. Saksassa on myös nähtävissä samankaltainen kehityslinja. Euro opassa on nähtävissä samankaltaista juoksuinnostusta. Harrastajamäärät ovat kasvaneet eniten (17 %) vuodesta 2005-06 ja osuus on noussut vuoden 1995 kuudesta prosentista vuoden 2009-10 tutkimuksen 15:sta prosenttiin. (TKR 2014.) Juoksutapahtumien määrä lisääntynyt huomattavasti Suomalaisten juoksuinnostus on näkynyt erikokoisten ja -tasoisten juoksutapahtumien määrän kasvuna 2000-luvulla. Ryhmän jäsenistä Kalevi Saukkonen on juossut jo yli 1650 maratonia. Juoksulenkkeily on erityisesti tyttöjen suosiossa. Hollannissa puolestaan kerran viikossa hölkkäävien määrä oli noussut vuosien 1999 ja 2007 välillä 1,5 miljoonalla. Suomen ensimmäisenä juoksukilpailuna voidaan pitää Laukaassa PeuJuoksuharrastus ja sen satoja tuhansia osallistujia keräävät tapahtumat ovat globaaleja liikunnan ja urheilun ilmiöitä. Nykyisin juoksuharrastus pitää pintansa myös talvella, jolloin sitä ilmoittaa kerran viikossa harrastavansa 28 prosenttia naisista ja 37 prosenttia miehistä. suosituin harrastus. Juoksutapahtumissa on kuitenkin veteraanisarjoja, ja maratoneja juoksevat jopa 100-vuotiaat. (Bottenberg ym. Juoksumotiiveikseen he lisäksi toteavat itsensä voittamisen, rajojen etsimisen ja "itsensä kurittamisen". Yksinomaan eri maiden urheiluhistorialla on vaikutuksensa siihen, minkälaiseksi juoksukulttuuri running cultures kuten brittisosiologi John Bale (2004) kuvaa, on kehittynyt. Viimeisimmän kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010) mukaan 639 000 aikuista ja 149 000 suomalaista lasta ja nuorta harrasti säännöllisesti juoksua. Tämä siitä huolimatta, että juoksu harrastusta ja sen ympärille syntyneitä satoja tuhansia osallistujia kerääviä ja miljoonaluokan bisnestä pyörittäviä tapahtumia voidaan hyvällä syyllä kutsua globaaleiksi liikunnan ja urheilun ilmiöiksi. Juoksuharrastus oli näin ollen viimeisimmässä kansallisen liikuntatutkimuksen mittauksessa suosituin tyttöjen liikuntamuoto (19 % lapsista ja nuorista). Juoksulenkkeilyä enemmän harrastajamäärät ovat kasvaneet ainoastaan kuntosaliharjoittelussa 36 prosentilla (189 000 harrastajalla). Trendi myötäilee eurooppalaista niin sanottua "second wave of running" -aaltoa, Juoksulenkkeilyn harrastajamäärät kasvoivat vuosien 2005-2006 ja 2009-2010 välillä 29 prosentilla (143 000 harrasiajalla). muihin kuntoilumuotoihin verrattuna juoksu on suhteellisen edullinen harrastus ja sitä voi harrastaa erityyppisissä maantieteellisissä ja ilmasto-olosuhteissa. Siellä juoksutapahtumiin osallistui 970000 juoksijaa vuonna 1998, kun vuonna 2008 osanottajia oli jo yli kaksi miljoonaa. Kun vielä 1970-luvulla juoksutapahtumia järjesteltiin vuosittain noin 200, on niiden lukumäärä tällä vuosituhannella selkeästi lisääntynyt. Satavuotisjuhlamaratonilla vuonna 1996 Bostonissa oli jo yli 38000 juoksijaa. Iso-Britanniassa oli vuosina 2007-2008 tehdyssä tutkimuksessa vähintään kerran viikossa juoksevien määrä noussut muutamassa vuodessa 258000:lla. (Kansallinen liikuntatutkimus 2010a, 16.) Tilastojen valossa suomalaisten juoksuharrastamisessa on tällä hetkellä meneillään toinen buumikausi. Ryhmä kertoo juoksevansa maratoneja keräilyn huumasta, jossa metsästetään asioita, saavutuksia, kokemuksia ja elämyksiä
Suomalaisen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän ja liikkumiseen kannustavan kulttuurin näkökulmasta juoksun kaltaisessa perusliikunnan harrastamisessa ei olettaisi esiintyvän eroja eri väestöryhmien välillä. Vuonna 2009-2010 noin 640 000 aikuista ilmoitti harrastavansa juoksua ja noin 60 000 osallistui juoksutapahtumiin katsojina. Kymmenen eniten suomalaisia osanottajia keränneet maratonit on esitetty kuviossa 4. Suomalaisen kestävyysjuoksun kulta-aikana 1900-luvun alussa laji ei ollut suosittu harrastusmuoto. Kaupunkiympäristöissä juoksukilpailuja alettiin järjestää 1880-luvulta lähtien. Tukholma 3102 Berliini 756 Tallinna 217 Amsterdam 211 Kööpenhamina 196 Pariisi 168 Riika Frankfurt Budapest Praha 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 KUVIO 1. (Fixx 1979, 311.) Juoksuharrastus laimeni hieman 1980ja 1990-luvun alussa, mutta virisi uuteen nousuun 1990-luvun lopussa. (Vettenniemi 2006, 40-41, 51.) Ensimmäinen hölkkätapahtuma järjestettiin Paraisilla vuonna 1966. Pelkästään peruskoulun käyneet, työntekijä-aseman ja pienet tulot omaavat raportoivat harrastavansa vähemmän liikuntaa kuin korkeamman koulutuksen, johtavan ammattiaseman ja keskimääräistä korkeammat tulot hankkineet suomalaiset. 2010). Heti sen jälkeen Akateeminen urheiluliitto alkoi järjestää juoksutapahtumia kaikentasoisille juoksun harrastajille. Kestävyyslajien vahvalla asemalla juuret historiassa Useat eri tekijät selittävät suomalaisten kiinnostusta juoksuharrastukseen. Merkillepantavaa on, että tuolloin suomalaisten juoksuharrastus lähti voimakkaaseen nousuun, mikä ilmeni sekä harrastajien että juoksutapahtumien määrän kasvuna. Edelleen 1970-luvulla Lasse Virenin johdolla Suomi nousi kestävyysjuoksun suurmaiden joukkoon. (Vettenniemi 2006; Viita 2003.) Historiallisen taustansa lisäksi juoksulenkkeilyn suosiota voidaan selittää sosio-kulttuurisilla tekijöillä. Eniten suomalaisia oli mukana Tukholman maratonilla, jonne osallistui maastamme 3 102 juoksijaa. Pitkäjänteistä harjoittelua ja sitoutumista vaativa harrastus tavoitteineen ja palkintoineen ilmentää työn ja vapaa-ajan hämärtynyttä suhdetta. Helsingissä järjestettiin niin sanottuja Akilles-kilpailuja,joissa kilpailtiin eripituisilla juoksumatkoilla. (mm. Ranskalaissosiologi Pierre Bourdieun kenttäteoriaa soveltaen juoksijoiden habitukseen vaikuttaa yksilöllisten motiivien ja valintojen rinnalla myös yhteiskunnan rakenteet, vapaa-ajan funktiot sekä kulttuuri-ilmasto ja merkitysrakenteet. Varsinkin 2000-luvulla, kestävyysjuoksun "toisen aallon" aikana, harrastajien ja juoksutapahtumien määrä on lisääntynyt. Ensimmäiset Akilles-kilpailut järjestettiin syyskuussa vuonna 1882. Vuonna 2013 kymmenen ulkomaista maratonia keräsi yhteensä 5 092 suomalaista suoritusta. Kestävyysjuoksu tuottaa kulttuurista, sosiaalista, symbolista ja jopa taloudellista pääomaa, joilla voidaan ilmentää omaa identiteettiä ja elämäntyyliä. Juoksu on sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyväksytty harrastus, joka parhaimmillaan tuottaa harrastajalleen arvostusta ympäröivästä yhteisöstä. Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kansainvälinen menestys oli kuitenkin omiaan yhdistämään suomalaisten kansallisen identiteetin vahvistamisen nimenomaan kestävyysurheiluun, mikä on osaltaan luonut myönteistä suhtautumista juoksua kohtaan. Suomalaiset osallistujat kansainvälisissä maratoneissa vuonna 2013 (Juoksija 2014) runkajärven jäällä talvella 1878 juostua tapahtumaa, johon osallistui 13 miestä ja seitsemän naista. Sosioekonomisella taustalla on kuitenkin Suomessa merkittävä vaikutus kansalaisten liikuntaharrastuneisuuteen (Borodulin ym. Kansainvälisistä maratontapahnimista on tullut suosittuja matkakohteita, joissa juoksun innokkaimmat harrastajat voivat yhdistää juoksuja matkailukokemuksiaan. Esimerkiksi juoksu näyttää houkuttelevan nykyään erityisesti hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia. Kahma 2011.) Suomalaiset naiset ovat mukana työelämässä ja korkeasti koulutettuja, mikä on ollut yhtenä tekijänä LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 33. Suomalaisten juoksuinnostus näkyy myös ulkomaanmatkailussa. Lisäksi tiettyjen liikuntamuotojen ja yhteiskuntaluokan välillä on nähtävissä yhteyksiä. Historiallisesti tarkasteltuna aina 1900-luvun alkuun saakka juoksun katsottiin vievän aikaa tähdellisemmiltä askareilta ja sopivan lähinnä lasten leikkeihin
Vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Juoksija. 2010a. 2011. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. & Jones, 1. Lisäksi urheilutapahtumista haetaan elämyksiä, viihdettä ja karnevaali tunnelmaa, mikä on osaltaan lisännyt juoksutapahtumien suosiota. Historiallisesti tarkasteltuna protestanttisen etiikan mukaan kova työ ja ahkeruus olivat merkkejä yksilön sielun pelastumisesta kuoleman jälkeen. http://www.tkr2014.fi/ Vehmas, H. Mäkinen, J. 2006. 2014. Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. TKR. 2004. Kansallinen liikuntatutkimus. Dont rniss the next boat: Europes opportunities and challenges in the second wave of running. http://www.slu. Aktiivinen juoksuharrastus ilmentää mielenkiintoisella tavalla yhtä aikaa sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä pyrkimyksiä ja tavoitteita. Viita, 0. Running cultures. Fixx, J. slu.fi/@Bin/3244703/Liikuntatutkimus_nuoret_2009_2010.pdf (Vii taltu 29 1.2014). Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :15. Pauliina Husu, Olavi Paronen, Jaana Suni & Tommi Vasankari. Kasvua varojenkäytössä vuosien 2006-2006 ja 2009-2010 mittausten välillä oli 178 euroa. Juoksukirja. 2010b. Juoksun harrastamisesta on tullut keino sekä itsensä toteuttamiseen että yhteisölliseen kiinnittymiseen. Lisäksi naisten osuus yksityisten liikuntapalvelujen käyttäjinä on lisääntynyt viime vuosien aikana (ks. 2003. Mäkinen, T. International Review for the Sociology of Sport 48 (31, 259-276. 2010a. Volume 28. 2014. Shipway, R., Holloway, 1. Stebbins, R. New directions in the theory and research of serious leisure. Kansallinen liikuntatutkimus. http://www. Aikuiset. Bottenberg, M., Scheerder, J. Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen sankaruus porvarillisessa Suomessa. 2011. Juoksuharrastukseen sitoutuminen esimerkiksi viime vuosina suosituiksi tulleissa maratonkouluissa voi toimia sosiaalisen identifioitumisen ja yhteisöllisyyden väylänä. Mäkinen, T. 2013; Stebbins 2001; Vehmas 2010.) HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport Management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi LÄHTEET Bale, J. 2013. Racing in time and space. Hymyilevä Hannes. Routledge. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kuriositeettina mainittakoon, että juoksulenkkeilyyn käytetään varoja enemmän kuin esimerkiksi hiihtoon (671 euroa), jossa kuitenkin varusteita tarvitaan enemmän kuin juoksussa. Jyväskylä. Harrastuksiin heittäytyminen aikana, jolloin monet perinteiset sosiaalisen pääoman muodot, kuten perhe, uskonto ja työ ovat menettäneet merkitystään yhteisöllisyyden lähteinä, on tehnyt muun muassa juoksun harrastamisesta keinon sekä itsensä toteuttamiseen että yhteisölliseen kiinnittymiseen. A. Vapaa-ajan liikuntaa ennustavat ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Mellen studies in sociology. Studies in sport, physical education and health 143. Borodulin, K. New Studies in Athletics. 2010b. Vettenniemi, E. (Viitattu 29.1.2014). (Kansallinen liikuntatutkimus 2010b, 17-19.) Kurinalaisuutta, säännöllisyyttä ja sitoutumista vaativaa juoksuharrastusta voidaan selittää myös protestanttisen etiikan mukaisista kulttuurisista piirteistä. Joutavan juoksun jäljillä: kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa. Sosiaalitieteiden laitos. Liikunta & tiede 4, 4-10. 2001. Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activitv, Helsinki: Helsingin yliopisto. Jyväskylän yliopisto. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. 2010. Viitattu 31.1.2014. JUKKA LAHTI, LitM Tohtorikou lutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti:jukka.p.lahti@jyu.fi 34 LJIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. mahdollistamassa aktiivisen ja itsenäisen toiminnan myös vapaa-aikana. Helsinki: Otava. Helsinki: Otava. 2010. Postmodernissa ja sekularisoituneessa yhteiskunnassa uskonto ei sinällään enää ohjaa ihmisten elämää, mutta se on saattanut jäädä kulttuuriseksi piirteeksi, joka korostaa aktiivista, rationaalista sekä tavoiteja hyötyorientoitunutta elämäntyyliä ja vapaa-aikaa. fi/@Bin/3244699/Liikuntatutkimus_vapaaehtoistyo_2009_2010.p df (Viitattu 29 1.2014). The Edwin Mellen Press. Englanninkielinen alkuteos The complete book of running. KIHU:n julkaisusarja nro 17. & Prättälä, R. 1979. Lapset. OKM. & Hover, P. Yhteiskuntaluokka ja maku. 25, 125-143. Organisations, practices, actors and events: Exploring inside the distance running social world. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry & Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry & Nuori Suomi ry & Suomen Olympiakomitea & Helsingin kaupunki. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry & Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry & Nuori Suomi ry & Suomen Olympiakomitea & Helsingin kaupunki. Kahma 2011; Mäkinen 2010a; Mäkinen 2010b; OKM 2011.) Juoksulenkkeily on harrastuksiin käytettävien varojen näkökulmasta hieman keskikastin yläpuolella. Vuosina 2009-2010 siihen käytettiin arviolta 819 euroa vuodessa, kun keskimäärin liikuntaharrastuksiin käytettiin 570 euroa. Liikuntamatkalla Suomessa. http://wwwjuoksija-lehti.fi/TapahtumaVMaratontilasto.aspx Kahma, N. (Shipway ym
TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 OSA 11 www.lts.fi Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien valmistelussa Riitta-Maija Hämäläinen, Tiia Villa 36 Liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteys alakoululaisilla pojilla Kimmo Korpi, Santeri Mäkelä, Mirja Hirvensalo 44 Alakoululaisten itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden sukupuolierot ja yhteydet liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan Marja Kokkonen, Suvi Poutanen, Juha Kokkonen 50 Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen koulun liikuntatunnilla systemaattisella LOTAS-observointimenetelmällä ja Actigraph WGT3X+ kiihtyvyysmittarilla Terhi Huovinen, Mirja Hirvensalo, Janne Kulmala, Sanna Palomäki, Tuija Tammelin, Pilvikki Heikinaro-Johansson 56 Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2014 64 Kirjoitusohjeet 2014 64 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Hannu Itkonen Kari L. Keskinen Urho Kujala Lauri Laakso Tutkimusartikkelit 2013 osa 11 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi
Terveyttä edistävän liikunnan po lit iikkatoirnissa prosessiin vaikuttivat tutkirnust iedon saatavuus ja tutkimustiedon tarpeet sekä tiedon ymmärrettävyys suhteessa käsiteltävään asiaan. Five HEPA policy docurncrus and serni-structured intcrviews of policy makers were analysed in Finland. Timely research, focus ane! reliability were the key success fac1ors for the use of research evidence. 029 524 7464, sähköposti: riitta-maija.hamalainen@thl.fi. Use of research evidence in health enhancing physical activity policy making in Finland. TIIVISTELMÄ ABSTRACT Hämäläinen R-M. Liikunta & Tiede 51 (1 ), 36-43 . Johtopäätökset: Tutkimuksen perusteella voidaan todeta verkostojen ja epävirallisen vuorovaikutuksen olleen yksi tärkeä vaikuttamisen keino. Tutkimustiedon käyttö pol it iik katoirnissa perustui asiantuntijoiden toimintaan ja verkostoihin, joka asetti vaatimuksia asiantuntijalle, mutta myös politiikkatoirnien vastuuhenkilöille ja -organisaatioille. & Villa T. Keywords: health enlwncing physical activity, policy, policy ma/1i11g, research evidence 36 UIKUNTA& TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKEU • l.nku'Ylan ~tllkkatome1 J8 tutkmusttelo. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selviuää vähän tutkittua aihetta: mikä on tutkimustiedon käyttö, rooli ja mahdollisuudet terveyttä edistävänä liikunnan politiikkatoimissa. Methods: The use of research evidence in HEPA policy making was studied in an international research involving six EU mernber states and Canada (Research into Policy lO enhance Physical Activuy (REPOPA)). This study examined the use, role ane! potential of research evidence in health enhancing physical activity (HEPA) policy making. HEPA policy making was influenced by the availabili ty, urnely delivery of ane! needs of research evidence ane! reliabiliiy of information in relation to the topic in policy making. Tutkimustietoa käyieuun perusteluissa, mutta politiikkatoimien muissa osissa tutkimustiedon avoin käyttö ei ollut ilmeistä, vaikka yleisesti tiedetty asia saattoi olla uukimusperusreista. Results: The use of research evidence in HEPA policy making showed thai the research evidence was used for justification of the HEPA policy. TUTKIMUSTIEDON KÄYTTÖTERVEYTTÄ EDISTÄVIEN LIIKUNNAN POLITIIKKATOIMIEN VALMISTELUSSA RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN, TIIA VILLA Yhteyshenkilö: Riitta-Maija Hämäläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mannerheimintie 166, 00271 Helsinki. Suomessa analysoitiin viisi politiikkatoimen asiakirjaa ja haastateltiin politiikkatoimen valmisteluun osallistuneita. Menetelmät: Tutkimustiedon käyuöä terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoirnissa tut k itt iin kansainvälisessä kuuden EU:njäsenmaan ja Kanadan hankkeessa (REsearch into POlicy t o enhance Physical Activity (REPOPA)). Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien valmistelussa. Tausta: Tutkimustiedon ja muun tiedon käytön suhde polu iikkaroimissa herättää kriittisiä ja kiisteltyjä kannanottoja. The analysis on HEPA policies at national, regional and local levels provided possibility 10 show, how research evidence was used on different levels of the HEPA policy making ane! role of research evidence and other type of evidence in policy making. Conclusions: Although the use of research evidence in policy making is promoted, one of the most imponant means of innuence was networks ane! informal interaction. The use of research evidence in policy making raises critical and controversial staternents. 2014. ln addition, communication skills, use of media, and possibilities 10 use electronic research evidence retrievals hae! an impact on 1he use of research evidence in HEPA policy making. Lisäksi viestintätaidot, media ja sähköiset tiedonhaun mahdollisuudet vaikuuivat tutkimustiedon ja muun tiedon suhteeseen liikuntaan liittyvien politiikkatoimien valmistelussa. Background: The use of research evidence ane! other type evidcnce for policy making are relauvely seldom reported. Asiasanat: liiliunnan politiililwtoimel, Lcrveyttd edisldvd liilwnta, tuthimustiew Hämäläinen R-M. Niin kansallisessa kuin eurooppalaisessa päätöksenteossa vedotaan yhä useammin tutkimustiedon käyttöön politiikkatoimien valmistelussa ja päätöksenteossa. Liikunta & Tiede 51 (1 ), 36-43 . The use of research in HEPA policy making was based on the activities ane! networ ks of experts. & Villa T. Tutkimustiedon ajankohtaisuus, keskeisyys ja luotettavuus olivat keskeisiä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Puh. Tulokset: Tutkimustiedon käyttöä politiikkatoirnissa ja erityisesti terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien valmistelussa edistivät eri toimijat eri tavoin. Boih national and European policy making increasingly relies on the use of research evidence in policy making. 2014
Politiikkatoimet ja tutkimustiedon käytön mahdollisuudet Englannin kielellä korostetaan eroa sanojen "po litics", "policy" ja "polity" välillä. (Palonen 2003, Hänninen & Junnila 2012) teensovittamisesta. Saavalainen 2.4.2013). 2009). Tällöin tutkimustiedon välittäjinä voivat toimia verkostot, jotka saattavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä yhteen ja edistävät tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa (Kothari ym. Viimeaikaisessa kotimaisessa julkisessa keskustelussa poliitikot ovat suhtautuneet tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottamaan tietoon kriittisesti, ellei jopa skeptisesti (mm. Politiikkaa ja politiikkatoimia tutkitaan yleensä politiikkatieteen näkökulmasta. Merkitykseltään ratkaisevaa on ero "politiikan" (politics) ja "politiikkatoimen" (policy) välillä (Hänninen & Junnila 2012), joita Taulukko 1 esittää. Kansainvälisesti tutkimustiedon käyttöön terveyttä edistävässä liikunnassa ovat vaikuttaneet mm. Tämän artikkelin tehtävänä on kuvata tutkimustiedon ja muun tiedon käyttöä terveyttä edistävään liikuntaan liittyvien politiikkatoimien asiakirjoissa Suomessa 2000-luvulla. Tutkimustiedon ja muun tiedon käyttö päättäjien.julkisen sektorin virkamiesten ja asiantuntijaryhmien kesken vaihtelee tiedon tarpeen ja saatavuuden mukaan, joihin vaikuttavat yleinen yhteiskunnan nopea muutos ja kansainväliset vaikutteet (Jalonen ym. Usein puhutaan politiikkatoimien, kuten hallitusohjelmien, periaatepäätösten ja strategioiden tehostamisesta ja vaikuttavuuden lisäämisestä käyttämällä tutkimustietoa politiikkatoimien suuntaamisessa (Heikkala & Oravainen 2006; Valtioneuvoston kanslia 2011; Opetusja kulttuuriministeriö 2013). 2013). Myös tutkimustiedon välittäjät ja tulkitsijat voivat edistää tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien asiakirjoissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään tutkimustiedon ja muun tiedon käyttöä politiikkatoimien asiakirjojen laatimisessa. Säännöllisessä vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa tavoitteena tulisi olla päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen sekä erilaisten kokeiluja kehittämishankkeiden käynnistäminen tutkimustiedon soveltamiseksi julkisessa hallinnossa (Treuthardt & Nuutinen 2012). Epävarmuus yhteiskunnan tilasta, taloudellisista mahdollisuuksista, toimintaympäristön liikkeistä sekä asioiden yhteisvaikutuksesta ja ennakoitavuudesta luo kysyntää erilaiselle tiedolle. Politiikkatoimen valmistelu koostuu neuvotteluista, ennakoinnista, taivuttelusta ja eri ryhmien tarpeiden, valintojen ja vaihtoehtojen yhPolity = valtio, hallintojärjestelmä; areena politisointiin ja asioiden politisointiin Policy = politiikkatoimi; linja politikointiin ja linjaa politiikkatoimen riippumattomaksi siitä, mitä tapahtuu; politiikkatoimi sisältää tulevaisuusorientaatio, jolla politiikkatoimen oikeutusta ja tuloksellisuutta arvioidaan Politics = politiikka; ihmisten ja ryhmien toiminta, jolla pyritään vaikuttamaan heitä koskevien asioiden tilaan ja kulkuun Politiikkatoimi = toimet, jotka liittyvät poliittiseen ja strategiseen päätöksentekoon ja niiden täytäntöönpanoon Politiikkatiede = tutkimuksen kohteena voidaan yhtä hyvin pitää politiikkaa kuin politiikkatoimea, siis yhtä hyvin politiikan tutkimusta kuin politiikkatoimen analysointia. JOHDANTO TAULUKKO 1: Valtion, politiikan ja politiikkatoimen käsitteet Tutkimustiedon käyttö päätöksenteossa ja politiikkatoimien asiakirjoissa on tällä hetkellä keskustelun aiheena kansallisesti ja kansainvälisesti. tutkimuksen tulokset voidaan suhteellistaa politiikkatoimen asiakirjojen tarpeisiin niin yhteiskunnallisesti, taloudellisesti kuin muilla tavoin (Kothari ym. 2010). 2005). Eduksi oli myös se, että edustaja oli saanut tietoa tutkimuksesta mediasta, tiedotteista tai seminaareista. Vuorovaikutteinen toiminta varmistaa tutkimustiedon siirtymisen päätöksentekijöille heidän tarpeitaan vastaavana ts. Suomen Akatemian tieteen tilaa koskeneessa julkaisussa vaadittiin tutkijoita viestimään tutkimuksesta kansantajuisesti ja tuomaan tutkimuksen merkitys esille erilaisissa päätöksentekotilanteissa ja politiikkatoimien valmistelussa. Sitä pidetään tärkeimpänä vaikuttamisen kanavana politiikkatoimien, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä. Harvoin päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, ja osallistuvat asiantuntijat, poliitikot ja muut päättäjät tähtäävät useimmiten pieniin muutoksiin politiikkatoimien parantamisessa ja valmistelussa, jotta saadaan paras mahdollinen hyväksyntä muutokselle (Walt 1994). Tuloksena oli, että parhaiten kansanedustajien käyttöön päätyy tutkimus, joka on ajankohtainen ja merkittävä, ja siinä on selkeitä toimenpide-ehdotuksia ja tiivistelmä. Jussila (2012) tarkasteli kuinka kansanedustajat käyttävät tutkimustietoa päätöksenteossa. Politiikkatoimien ja niiden sisältämien ideoiden siirtyminen ja UIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSAATIKKELI • Liikunnan politiikkatoimet ja mtcmcsneto 37. Tutkimustietoa hyödynnettiin myös, jos tutkimus tuki edustajan ajamaa politiikkaa ja se oli kirjoitettu hänen äidinkielellään. agenda setting) politiikkatoimen muotoiluun, hyväksymiseen, toteuttamiseen ja arviointiin (Kingdon 2003) ei välttämättä ole yksisuuntainen. Tiedon hyödyntämisen esteitä ja helpottavia tekijöitä löytyy sekä päätöksentekijöistä että tiedon tuottajista, kuten tutkijoista, konsulteista ja mediasta. Silti tutkimustieto on vain yksi osa politiikkatoimen valmistelua (Mela & Kivimaa 2008, llmakunnas ym. 2006; emt. Liikunnan päätöksenteon halutaan perustuvan asiantuntijoiden ja tutkijoiden tuottamaan näyttöön (Ojajärvi ym. Tutkijoilla ja tutkimustiedolla olisi runsaasti annettavaa politiikkatoirn ien asiakirjojen valmisteluun, mutta monet politiikkatoimen ympärillä vaikuttavat tilanteet, kuten ajankohta, politiikkatoimen päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välinen yhteisymmärrys, arvot, media ja ympäristö, johtavat erilaisiin mahdollisuuksiin hyödyntää tutkimustietoa (Lomas 2007). 2012). Tutkimuksen kohteena ovat politiikkatoimien asiakirjat, jotka ovat suomeksi esimerkiksi strategioita, valtioneuvoston periaatepäätöksiä, suuntaviivoja ja suunnitelmia. Euroopan komissio (2008; 2010) ja Maailman terveysjärjestö (World Health Organization 2004; emt. Ketteryyden ja poluiikkatoirruen valmistelun nopeuttamiseksi konsulteista ja muista tiedon tuottajista ja osaajista on tullut tärkeitä vallan käyttäjiä poliittisen päätösten valmistelussa (Kuusela & Ylönen 2013). Keskusteluun otetaan mukaan uusia näkökulmia, jätetään pois joitakin näkökulmia, vaihdetaan näkökulmia ja vaikutetaan keskustelun sisältöön, ideoihin ja näkökulmiin sekä koko valmistelun prosessiin (Lomas & Brown 2009). Toisaalta tutkimustiedon käyttö osana politiikkatoimen valmisteluprosessia ja prosessin dynamiikkaa vaatii vuorovaikutusta (Kingdon 2003). Politiikkatoimen prosessimainen eteneminen vaiheittain sisältökeskusteluista (ns. 2008). Politiikkatoimien asiakirjoja voidaan tutkia niiden sisällön ja prosessin kautta. Pienin askelin etenevät politiikkatoimetja -prosessit on opittu kokemuksen ja virheiden kautta aikaisemmista po Ii ti i k ka prosesseista. Päätöksenteon tietopohjaa ja tutkimustiedon hyödyntämistä voidaan tehostaa, mutta on myös huomioitava päätöksenteon ja tutkimuksen lähtökohtaiset erot tiedon tarpeissa ja tuottamisessa. Politiikkatoimen valmistelun prosessi ja sisältö vaihtelevat osallistuvien mielipiteiden ja tehtyjen päätösten mukaan
Suomesta on analysoitu seuraavat viisi liikuntaan liittyvää politiikkatoimen asiakirjaa: Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista, Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia 2009-2020 ja Lahden kaupungin Terveysliikuntastrategia 2007. Liikunnan politiikkatoimien asiakirjojen analyysissa etsittiin viitteitä tutkimustiedon ja muun tiedon hyödyntämisestä terveyttä edistävän liikunnan pohuikkatoimen asiakirjoissa. Nämä kolme tekijää ovat yhteydessä toisiinsa ja esimerkiksi poliittisen tahtotilan puutetta voidaan kompensoida tieto-taidolla (Lengerke ym. Tutkimusaineiston käsittely perustui loogiseen päättelyyn ja tulkintoihin, jossa aineisto ensin hajotettiin osiin, sitten käsiueelltstetuin ja koottiin uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi (Tuomi & Sarajärvi 2002). Daugbjerg ym. matkaaminen ajasta ja paikasta toiseen on myös merkittävää politiikkatoimien valmisteluprosessissa (Dolowitz & Marsh 1996; Dolowitz 2003). Tutkimuslaitokset investoivat tutkimustiedon välittämiseksi päätöksentekijöille, mutta tarvitaan vahvempaa tutkimustiedon siirtämisen ja vastaanottamisen tieto-taitoa ja viestintää tutkimuslaitoksista päätöksentekijöille (Lavis ym. Politiikkatoimien asiakirjojen analyysissä sisällön analyysin keinoin etsittiin teernoittain (politiikkatoimen valmisteluvaihe, toimijat, sytykkeet, sektorien välinen yhteistyö, liikunnan eri kohderyhmät, tilivelvollisuus, seuranta ja arviointi) tutkimustiedon käyttöä ja muun tiedon käyttöä politiikkatoimen valmistelussa. Tässä raportoidaan osahankkeen tulokset terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien asiakirjoista ja tutkimustiedon käytöstä niiden laatimisessa Suomessa. 38 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSAATIKKELI • Lukunnan pol1t1ikkal0tmet Ja nncmcstetc. 2004). (2009) tutkivat liikunnan poliuikkatoirnia Euroopan maissa ja löysivät puutteita eri sektorien välisestä yhteistyöstä, erityisryhmien huomioimisesta sekä prosesseista, arvioinnista ja seurannasta. Politiikkatoimen valmisteluun ja koko prosessin läpivientiin vaikuttavat osallistujien tieto-taito, lähestymistapa ja ratkaisut sekä poliittinen tahtotila. Näin tapahtuu, kun tutkimustieto tai käytäntö on vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä, jolloin oppimisen, sopeutumisen ja omaksumisen kautta uusia ideoita ja mahdollisuuksia huomioidaan politiikkatoimissa. Maailman terveysjärjestön ravinnon, liikunnan ja terveyden strategia (2007) painotti tutkimuksen aseman vahvistamista liikunnan politiikkatoimissa. Tutkimustiedon käytön, roolin ja tarpeen selvittämiseksi etsittiin liikunnan politiikkatoimien toimijat, politiikkatoimien sytykkeet (eli mistä syistä ko. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä olivat tutkimustiedon käyttö, rooli ja tarve terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien asiakirjoissa ja miten tutkimustietoa voitaisiin käyttää liikunnan politiikkatoimissa enemmän ts. Merkittävästi prosessiin vaikuttavat kuitenkin yksittäiset henkilöt, jotka on kutsuttu, nimitetty tai muutoin osallisia politiikkatoimen valmisteluprosessissa. Tutkimuksen puiteohjelma. (2006) mukaan liikuntasektorin pitäisi hyödyntää enemmän tutkimustietoa ja toimia tutkimustiedon hyödyntämisessä yhteistyössä kansanterveystyön kanssa ja edistää tutkimustiedon käyttöä liikunnan politiikkatoimissa. Tehtävä osoittautui vaikeaksi palapelimäiseksi haastattelujen ja politiikkatoimien asiakirjojen ja niiden tausta-asiakirjojen tutkimiseksi, sillä tutkimustieto usein liudentui ja heikentyi voimaltaan arki tiedoksi ja politiikkatoimien asiakirjoissa tutkimustieto sekoittui muun tiedon joukkoon. Tutkimustehtävä, aineisto ja metodit Käynnissä olevassa tutkimushankkeessa (REsearch into POlicy to enhance Physical Activity REPOPA) tavoitteena on integroida tutkimustieto ja asiantuntijoiden tieto-taito liikunnan politiikkatoimiin, jotta voidaan lisätä synergiaa terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn kestävällä tavalla. tilastot, raportit, tausta-aineistot); systemaattiset vertaisarvioidut artikkelit; muut vertaisarvioidut artikkelit, raportit ja kirjat; selvitykset, jotka oli sovellettu paikalliseen kontekstiin sekä standardit ja oppaat (kansainväliset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset). maininnat kuulemistilaisuuksista, työpajoista ja seminaareista. Haastattelukysymykset seurasivat samoja teemoja kuin politiikkatoimien asiakirjojen analyysi, täydentäen asioita, joita ei voitu selvittää politiikkatoimien asiakirjoista, julkisista taustadokumenteista ja työryhmäraporteista. Schöppen ym. (2002) tutkimustapaa mukaillen tutkimustiedon eksplisiittiseksi käytöksi katsottiin väestötai tilastotiedot (mm. Tulosta voidaan myös tulkita, että olemassa olevaa tutkimustietoa ei hyödynnetty politiikka toimien laatimisessa. Myös toimenpiteiden aikataulutus ja rahoitus olisi voinut olla paremmin määritelty. Ensinnäkin liikunnan terveysvaikutuksia tulisi arvioida erilaisin mittarein ja arviointia tuoda vahvemmin esiin päätöksenteossa. Artikkelin kirjoittajat tekivät suunnatut teemahaastattelut terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien valmistelun keskeisille toimijoille. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä järjestäen aineisto teemoihin ja alateemoihin. Haastateltaviksi valittiin vähintään kolme keskeistä ja vaikuttavaa politiikkatoirnen toimijaa kustakin politiikkatoirnesta. Ojan ym. Liikunnan politiikkatoimet ja tutkimustieto Liikunnan politiikkatoimien valmistelu on prosessi, jonka aloitus riippuu ulkoisista tekijöistä ja kunnan, maakuntien tai ministeriöiden reagoinnista esimerkiksi kansainvälisiin linjauksiin. Vuosituhannen alussa terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimia oli harvoissa maissa ja siksi sen asema ja vastuunkanto eri maiden eri tasoilla oli epäselvää. Yhteensä haastatteluja tehtiin 15, joista kukin oli kestoltaan 60-90 minuuttia. Liikuntaan liittyvät politiikkatoimien asiakirjat valittiin kaikissa maissa kansalliselta, alueja paikallistasolta mahdollisimman rikkaan asiakirjamateriaalin analysoimiseksi vuonna 2012 voimassa olleista asiakirjoista. miten tutkimustietoa siirrettäisiin tehokkaammin päätöksentekijöille. Muiden maiden tulokset julkaistaan myöhemmin kansainvälisissä ja kansallisissa artikkeleissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtamassa osahankkeessa tutkitaan liikunnan politiikkatoimien asiakirjoja ja miten tutkimustietoa ja muuta tietoa on niiden laatimisessa käytetty. Lavis ym. joista yksi politiikkatoimen asiakirjan valmistelun vastuuorganisaatiosta. Muun tiedon kategoriaan kuuluivat mm. Verkostojen oppiminen on tärkeää politiikkatoimissa tiedon siirtymisen, tutkimustiedon käytön sekä tiedon luomisen kannalta (Freeman 2006; Freeman & Maybin 2011). Oppimista tapahtuu, kun tieto siirtyy kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle. 2003). Merkittävää prosessissa on, kuka oppii keneltä, mitä opitaan, miten asiat hyödynnetään ja miten hyödynnetyt asiat sopivat ja sopeutuvat uuteen ympäristöön ja miten ne vaikuttavat koko politiikkatoimen prosessiin (Freeman & Maybin 2011). politiikkatoimen asiakirja laadittiin), tutkimustiedon ja muun tiedon käyttö (viitteet ja muun tiedon käytön selvittäminen haastatteluin) sekä tutkimustiedon käyttöä edistävät ja estävät tekijät. Politiikkatoimet ovat usein aloitteiden soveltamista paikasta toiseen: innovaatiot leviävät oppimisen kautta läheisessä kanssakäymisessä kunnasta, alueelta ja maasta toiseen (Dolowitz 2003). Koska tutkimustiedon käytön jäljittäminen voi usein olla pelkkien asiakirjojen pohjalta mahdotonta, täydennettiin asiakirjojen analyysia haastatteluilla. (2004) ja Lengerke ym. Viisivuotinen tutkimushanke on kuuden Euroopan unionin jäsenmaan ja Kanadan yhteishanke, jota rahoittaa Euroopan komission 7. (2010) mukaan pitäisi kehittää strategioita tiedon levittämisen ja kulkeutumisen tueksi sekä ohjeita myös jo ennestään tutkimustietoa sisältävien kansainvälisten politiikkatoimien hyödyntämiseksi. (2004) tutkimusten mukaan liikunnan politiikkatoimien seuranta ja arviointi oli usein puutteellista samoin kuin roolien ja vastuun jako. Asiakirjoja valittiin myös niin, että tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien asiakirjoissa voidaan verrata eri maiden välillä. Toisaalta Cavill ym
Erityishuorniona on, että paikallistason politiikkatoimien asiakirjoissa viittausten määrä tutkimustietoon kaikissa vaiheissa oli yleisempää kuin kansallisen tai alueellisen tason politiikkatoimien asiakirjoissa, erityisesti Suomessa, Italiassa ja Hollannissa. Vaikka niiden ei nähty olevan erityisen kiinnostuneita terveyttä edistävästä liikunnasta, sen uskottiin olevan tulevaisuudessa suuri mahdollisuus järjestöjen kasvulle. Useissa haastatteluissa korostui roolijako liikunta-alan ja muiden sektoreiden välillä politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa. Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa asiakirjojen ja haastatteluiden analyysin perusteella tietolähteet voitiin luokitella seuraavasti: tutkimustieto, muu tieto, median tuottama tieto, yhteisUIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKEU , IJ1kunnan polrt1ikkat~met Ja futcmcsteto 39. Monien haastateltavien keskeiset haasteet terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimille liittyivät valtion ja kunnan väliseen vastuunkantoon sekä toisaalta eri toimialojen tai sektoreiden väliseen tilivelvollisuuteen ts. Terveyttä edistäviä liikunnan politiikkatoimien asiakirjoja valmisteltiin yleensä työryhmissä, joissa keskustelut ja asiaruuntijaesitykset veivät työtä eteenpäin. Tämä voisi vähentää päällekkäistä toimintaa ja parantaa yhteistyötä eri sektorien rajapinnoilla. Yleisesti haastateltavat pitivät ministeriöiden virkamiesten toimijuutta mandaattien ja sääntöjen säätelemänä. Lisäksi joidenkin haastateltavien kokemus oli, että kun terveyttä edistävän liikunnan poliriikkatoimissa tarvittiin kaikkia liikuntatoimijoita, syntyi helposti taistelua niukkojen resurssien käytöstä ja vastuunkanto sekä tilivelvollisuus kärsivät. Useat haastateltavat näkivät liikuntakulnuurin olevan eriytynyuå ja jakautunutta seuraja huippu-urheilutoimintaan sekä toisaalta terveyttä edistävään liikuntaan. Tutkimustiedon käyttö politiikkatoimien valmisteluprosesseissa Lavis ym. vastuukysymyksiin terveyttä edistävän liikunnan edistämisestä. Ternaauiseen koodaukseen käy teu u n Ritchie & Spencerin (2002) mallintamaa tapaa. Katsottaessa tutkimustiedon käyttöä eri politiikkatoirnien asiakirjojen kokonaisuuksissa havaittiin, että politiikkatoimien taustassa viitattiin tutkirnusperusteisiin julkaisuihin avoimesti, kun muissa politiikkatoirnien asiakirjojen kokonaisuuksissa pääsääntöisesti epäsuorasti ilman viittauksia. Politiikkatoimien asiakirjoissa kansainvälisen tason sytykkeitä olivat muun muassa Maailman terveysjärjestön ravinnon, liikunnan, ylipainon ja terveyden strategiat (World Healih Organization 2004; emt. jorkut haastaiehavista toivoivat kunnille valtiolta paljon nykyistä enemmän ohjeistusta paikallistason toiminnan järjestämiseksi. Erityisesti vastuunjako mainittiin sosiaalija terveyssektorin sekä opetusja kulttuurisektorin välillä, vaikka myös esimerkiksi teknisellä sektorilla ja ympäristösektorilla oli suuri rooli olosuhteiden luojana. Enimmäkseen sytykkeet liittyivät tutkimusperusreisesu kansalaisten liikkumauornuudesia johtuvaan terveydentilaan, vaikka kaikissa tapauksissa sitä ei nähty riittäväksi perusteluksi, vaan tueksi tarvittiin ympäristöja ilrnastonmuutosnäkökohtia, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn politiikkatoirnen asiakirjassa. Joidenkin haastattelujen analyysin perusteella terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoirnien taustalla vaikutti myös liikunnan resurssien niukkeneminen kuntataloudessa. 2008); EU:n valkoinen paperi liikunnasta, ravinnosta, ylipainosta ja terveydestä (Commission of the European Cornmu nities 2007; ernt. Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien asiakirjojen valmisteluprosessi ja toimijat Politiikkatoimien asiakirjojen perusteella ja haastattelujen täydentämänä terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa toirnijaverkoston keskeisiä tahoja olivat ministeriöt (erityisesti opetusja kulttuuriministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenneja viestintäministeriö sekä maaja metsätalousministeriö) ja niiden monet neuvottelukunnat ja työryhmät. Sytykkeet terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimille Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien valmistelun syiykkeet tulivat yhtälailla kansainvälisiltä kuin kansallisilta toimijoilta. Joidenkin haastateltavien mukaan seurat ja järjestöt olivat jäseniään varten, mutta yhä useammin ne olivat sopimussuhteessa kuntaan liikunnan järjestäjinä. 2012). Anonymiteetin turvaamiseksi emme ole tarkastelleet ammattija taustaorganisaatiokohtaisia tietoja tai eroja. Toisaalta suurin osa alueja paikallistason haastateltavista korosti, että eri toimijat tekivät samoja asioita omasta näkökulmastaan käsin ja että tarvetta oli vastuun selkeämmälle jakamiselle eri toimijoiden välillä. Viimeisessä vaiheessa näistä näkökulmista yhdistettiin tutkimustiedon ja muun tiedon käytön yleiset periaatteet ja tarkasteltiin eri tiedon muotojen välisiä suhteita. Haastateltavien tunnistarnauomuuden takaamiseksi suoria puheotteita haastatteluista ei käytetä. 2008; European Commission 2008) sekä EU:n sitovat ilmastostrategiaan liittyvät päätökset. (2002) tutkimustapaa mukaillen terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien asiakirjoista etsitti in eksplisiittistä tutkimustiedon käyttöä ja haastatreluiden osalta tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien asiakirjojen valmistelevissa prosesseissa. 2. maininnat mediasta, internetistä tai kollegoilta saadut tiedot. Tutkimuseeuisistä syistä haastatteluista poistettiin kaikki haastateltavii n ja mainittuihin nimiin viittaavat tunnistetiedot.joihin laadittiin erillinen koodausavain. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja muut koulutuslaitokset toimivat sekä tiedon välittäjinä että tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen toimijoina. Aineiston kvantifiointi ei tuo välttämättä lisätietoa tai erilaista näkökulmaa tutkimustuloksiin. 1. Tutkimukselle on saatu THL:n eettisen toimikunnan tutkimuslupa (Edwards ym. Samoin sukupuoli ja ammattiasema ovat tarkastelun ulkopuolella. Useiden haasiaueluiden mukaan näyttäisi siltä, että mikäli tutkimustietoa haluttaisiin järjestelmällisesti hyödyntää, siihen tarvittaisiin työryhmien ulkopuolista tieto-taitoa, sillä työryhmien jäsenten resurssit eivät riitä tiedonhakuun ja sen hyödyntämiseen asiakirjojen valmisteluprosessin aikana. Monet haastateltavat näkivät kunnat joustavampina toimijoina, joilla oli paljon omaa vastuuta terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisessa. 2006; erm. Samalla yhteistyö sektoreiden välillä tiivistyi ja liikuntakäsite laajentui terveyttä edistävän liikunnan suuntaan. Jotkut haastateltavat mainitsivat kunnissa olevan paljon esimerkkejä eri sektoreiden välisen yhteistyön laajentumisesta terveysliikuntaan. Toisaalta monet haastateltavat pitivät järjestöjä ja seuroja liikuntakulttuurin toteuttajina ja muokkaajina. Muita toimijoita olivat kansalliset, alueelliset ja paikalliset liikuntasekä sosiaalija terveysjärjestöt, sekä yksittäiset asiantuntijat ja tutkijat. Liikunnan politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa yksittäisten ihmisten aloitteet ja määrätietoinen toiminta sekä verkostotuntemus, näkemykset ja/tai pitkän linjan liikunnan politiikkatoimien valmistelukokemus olivat tärkeitä. Kuntaliitto sekä kunnat (joista erityisesti sosiaali-, terveys-, sivistysja tekninen ala) toimivat paikallisella tasolla. Kun liikuntasektorin resurssit olivat pienentyneet kuntien taloustilanteessa, sosiaalija terveyssektori tuki liikkumisen edistämistä. Politiikkatoimien asiakirjojen mukaan kansallisen tason sytykkeitä olivat hallitusohjelmar , ympäristöja ilrnastopoliittiset linjaukset, aiemmat liikuntaan ja ravintoon liittyvät linjaukset sekä terveys-, liikuntaja liikermetutkimukset. Kilpaja huippu-urheilun korostus muuttui terveyttä edistävän liikunnan suuntaan. Esimerkiksi muun tiedon kategoriaan kuuluivat mm. Liikunnan politiikkatoimien valmisteluprosessi ja toimijat Kaikista politiikkatoimien asiakirjoista voitiin eritellä sisältö eri kokonaisuuksiksi, kuten tausta, politiikkatoimen näkymät ja tehtävät, tavoitteet, politiikkatoimen varsinainen sisältö esimerkiksi kohderyhminäin, talous, seuranta ja arviointi
Tiedotusvälineiden tuottama tieto, erityisesti internetin vaikutus politiikkatoimien asiakirjojen suunnittelussa ja tietovarantona oli merkittävä, samoin kuin median nostamat trendit sekä erilaiset uutiskirjeet ja julkaisut, erityisesti kuntaja aluetason päättäjille. Jotkut haastateltavat korostivat verkostoja osallistuvien asiantuntijoiden takana ja niiden vaikutusta lopputulokseen; tärkeää politiikkatoimien suunnittelussa oli viestintä ja tiedon tuotanto tutkijoiden ja politiikkatoirnen asiantuntijoiden välillä. Yhteiskunnalliseen viitekehykseen liittyvä tieto, kuten lainsäädäntö, asiakirjat ja linjaukset, hallituspolitiikka sekä talous yleisesti ja erityisesti liikuntasektorilla toimivat myös merkittävinä tekijöinä politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa. tutkimustiedon käytännön sovellutusten esiintuomisesta politiikkatoimien hyödyksi. Lähes kaikkien haastateltavien mukaan politiikkatoimien valmistelu oli monimutkaisempaan kuin pelkän tutkimustiedon jakaminen tai välittäminen politiikkatoimien asiakirjoja valmisteleville asiantuntijoille. Useat haastateltavat parantaisivat tiedonkulun mekanismeja ja tutkimustiedon helpompaa hyödynneuävyyuå, ts. Monien haastattelujen analyysien perusteella tutkimustiedon käyttö koettiin tarpeelliseksi politiikkatoimien uskottavuuden kannalta, mutta politiikkatoimien päätökset lähtivät liikkeelle alun perin poliittisesta tahtotilasta, johon oli sekoittunut tutkimustiedon lisäksi hallinnon ja [ärjesioelärnän kokemustietoa, liikuruakuluuurin kokernust ietoa yleensä sekä olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. Joidenkin haastateltavien mukaan politiikkatoimissa johtajuus ja prosessin luonne vaikuttivat asioiden eteenpäin viemiseen ja lopputulokseen. Monien haastateltavien mukaan kyseisenlaista tutkimustietoa oli paljon tarjolla, mutta lisää tietoa kaivattiin terveyttä edistävän liikunnan tulevaisuuden näkymistä, ohjauskeinoista ja niiden vaikuuavuudesta. Usein terveyttä edistävien politiikkatoimien asiakirjojen kirjoittajista riippui, missä määrin llltkimustietoa käytettiin työryhmien rahioulan perusteiksi kirjoiuamisvaiheessa. Useat haastateltavat mainitsivat, että käytetty tutkimustieto liittyi useimmiten suosituksiin siitä, kuinka paljon pitäisi liikkua, liikuntaaktiivisuuden nykytasoon sekä toimintaympäristön muutoksiin. tutkimustiedon välittämistä pitäisi tehostaa ja kehittää. Suomessa erityiVäestötulkimukset TIiausja tapaustutkimukset TutkimusJa selvltysraportlt Seurantaja arvlolntlselvltykset Suositukset Ja ohJelstukset Erilalset tutkimusja kehltUimishankkeet Hallltuspolltllkka Tiedon soveltamlsen työkalut Talous Vertalsarvloidut tutklmusartlkketlt Arvot Politllkkatolmlen asiakirjat ja llnjaukset Tutklmuskonferenssit ja seminaarit Perinteet Lait, asetukset Tllastolllset selvitykset Ja tutkimukset Kansalaisten mieltymykset Ja tarpeet Yhteiskunnallinen viitekehys Tutkimustieto Arkltieto, intuitio Terveyttl edlsUlvln lllkunnan polltilkkatolmlen käyttämä tutkimustieto ja muu tieto Päattäjien yksilölliset ominaisuudet Media Kiinnostus Ja Inspiraatio Sanomalehdet ja muut paperljutkalsut Muu tieto Mlellplteet Internetin tietolähteet Hyvät käytännöt ja toimivat mallit Kokoukset, tapaamiset ja keskustelut ArkiJarkl, mutu-tuntuma Verkostojen vällttamä kokemustleto Halllnnollinen, järjestö· ja muu työtehtäviin liittyvä kokemus Konsultaatiot ja kuulemistilaisuudet KUVIO 1:Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien asiakirjoissa käytetty tutkimustieto ja muu tieto 40 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /'l014 • TUTKIMUSARTIKKEU • l.Hkunnan pohtRkkatcwnet Ja tutkimustieto. Monissa haastatteluissa ilmeni toive tutkimustiedon popularisoimisesta ts. Työryhmään osallistuneiden asiantuntijoiden tieto oli usein suodattunut kokemuksissa ja ajatuksissa useaan kertaan niin, euei siitä voitu enää eritellä esimerkiksi tutkimuksen alkuperää. Tutkimustiedon käyttöä helpottavat ja rajoittavat tekijät Haastattelujen analyysin perusteella voidaan todeta, että tutkimustiedon käyttöä helpottavat tekijät liittyivät hallinnon tukeen llltkimustiedon käytössä, relevantin tutkimustiedon saavutettavuuteen ja yhteistyösuhteisiin tutkijoiden ja eri sektorien kanssa. Jotkut haastateltavat kertoivat tasapainoilusta tutkimus_ja muun tiedon välillä ja niiden välisestä kuilusta politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa sekä niiden arvioinnissa ja seurannassa. kunnallisen viitekehyksen tieto sekä arki tieto ja intuitio. selvityksiä, tilaustutkimuksia, tilastotietoja ja väestöpohjaisia tutkimustietoa. Haastatteluissa eri toimijat kertoivat, että liikunnan politiikkatoimien asiakirjoissa tutkimustieto oli taustalla läsnä, mutta tutkimusten systemaattista erittelyä ei juuri esiintynyt politiikkatoimien asiakirjojen kehittämisprosessien aikana eri työryhmissä. Toisaalta useissa haastatteluissa ilmeni, ettei myöskään kuntien tai muiden tahojen keskuudessa ollut halukkuutta ja resursseja perehtyä suureen määrään tutkimustietoa liikunnan politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa, vaan enemmän liikunnan politiikkatoimien asiantuntijoilta odotettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Muu tieto politiikkatoimen asiakirjoihin saatiin verkostoista, kokouksista ja tapaamisista, hyvistä käytännöistä ja toimivista esimerkeistä sekä konsultaatioista ja kuulemistilaisuuksista. Tutkimustietoa käytettiin sekä selkeän näkyvästi että sivuuttaen tutkimustiedon lähteet, vaikka asia olisikin huomioitu tutkimuksellisena tosiasiana. Tutkimustietona käyteuun mm. Myös puoluepoliiuinen kannatus, kansalaisten mieltymykset ja tarpeet, arvot, kiinnostukset, inspiraatio, poliittinen tahto ja arki tieto vaikuttivat politiikkatoimen asiakirjojen valmisteluun (Kuvio 1). Usein muuhun kuin tutkimustietoon perustuvan asian seuranta vaati uusia mittareita tai menetelmiä
Ympäristöja ilmastomuutoksen torjumiseksi oltiin kiinnostuneita kävelyn ja pyöräilyn lisäämisestä kaupunkimaisilla alueilla sekä sektorien välisestä yhteistyöstä. Lisäksi sähköisellä medialla ja yleensä internetin tietolähteillä on varmasti entistä tärkeämpi rooli nykyisten politiikkatoimien valmistelussa ja siten sähköisten tietolähteiden merkitystä ja hyödyntämistä pitäisi tarkemmin selvittää. POHDINTAA Politiikkatoimiin liittyy paljon muuta tietoa, kuten arkitietoa ja verkostoihin, työtehtäviin tai konsultaatioihin liittyvää tietoa, jota hyödynnetään politiikkatoimien valmistelussa. Näihin erilaisen tiedon käytön valintoihin vaikuttavat normit ja arvot pitäisi suhteuttaa tutkimusnäyttöön ja tehdä perusteltuja päätöksiä. M erkityksellisen tutkim ustiedon saavutettavuuteen vaikuttivat soveltavan tutkim uksen saatavuus ja tutkim ustiedon riittävyy s suhteessa käsiteltävään asiaan. Ministeriöissä toteutettiin pääasiassa politiikkatoimet, joille hallitusohjelma antoi perustelun. Kansalliset liikunnan politiikkatoimet olivat saaneet sytykkeensä sekä Suomen kontekstista että kansainvälisiltä toimijoilta, kuten Maailman terveysjärjestö ja Euroopan unioni. Myös asiantuntijat tai yhteisöt voivat määritellä, mitä huomioidaan ja keneltä tullut tieto huomioidaan politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa. Joka tapauksessa tähän tutkimukseen haastatellut jakoivat yhtenevän näkemyksen siitä, että terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimet lisäsivät yhteistyötä yli sektori rajojen ja avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia ehkä jopa hämärsivät sektorirajoja, jolloin terveyttä edistävän liikunnan toiminta tehostui. Tutkimus on saanut rahoitusta Euroopan yhteisön seitsemännestä puiteohjelmasta (FP?/2007-2013) avustussopimuksen nro (281532) mukaisesti ajalla lokakuu 201 ]-syyskuu 2016. Tutkimustietoa oli paljon saatavilla, mutta sen läpikäyminen ja politiikkatoimen valmistelun tarpeisiin valikoiminen koettiin haasteelliseksi. Aktiivisuutta heikensivät ajankäyttöön liittyvät voimavarat sekä tiedon saatavuuden ja saavuttamisen ongelmat. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKJMUSARTIKKEU ,UikurYlan poht1ik.kat01met ja tutkimustieto 41. Tutkim ustiedon käytön taustalla vaikuttivat erityisesti organisaation painoarvo yleen sä, poliittiset vaikuttim et tutkim ustiedon käytölle sekä tutkim ustiedon sekoitt um inen poliittiseen tahto tilaan. Yhteistyösuhteista tutkijoiden kanssa oli m erkittävää hyötyä politiikkatoim ien asiakirjojen tutkim uksellisille peru steille, erityisesti yhteistyöhankkeiden ja suorien suhteiden kautta. Oppiminen, tiedon siivilöityminen ja siivilöinti sekä tutkimustiedon käytön vahvistaminen terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa muun taisi jatkumoa mahdollisesti uudella tavalla. Tämä siirtää huomion pois arvoista ja ideologiasta, jotka pääasiassa määrittävät politiikkatoimia ja politiikkatoimien valmistelua myös liikuntasektorilla ja muilla läheisillä sosiaali-, terveysja koulutussektoreilla. Yhteistyö koettiin tarpeelliseksi, mutta prosessit saattoivat helposti luisua enemmän omien tonttien vartioimiseksi kuin todelliseksi yhteisymmärrykseksi ja -toiminnaksi. Jos asiat päätetään ainoastaan tutkimustietoon perustuen, unohdetaan kysyä miten tutkimustieto on saatu, missä ympäristössä ja millaisella prosessilla. sesu hallinnon tuki määritteli tutkim ustiedon käyttöä taloudellisten ja ajankäyttöön liittyvien voim avaro jen sekä pro sessien seura nnan kautta. Politiikkatoimien asiakirjat koettiin heikommiksi ohjenuoriksi kuin monet muut käytännön tietoa sisältävät oppaat ja kirjat. M yös tutkijoiden tiedon välittäjän ro oli sekä kuulem isten kautta saatu muu tieto avoim ista tilaisuuksista hyödyttivät politiikkatoim ien asiakirjojen valm istelua. eri tahoilta saatava tutkimustieto, arkielämän kokemukset, verkostot, poliittisesti valittujen päätöksentekijöiden mielipiteet, henkilöiden ominaisuudet ja media. Päätelmät tutkimustiedon käytöstä terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa Vaikka terveyttä edistävän liikunnan toirnijaverkosto ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on voimavarojen niukkuudessa laajentunut, käytiin rajanvetokamppailua yhä pitkälti liikuntasekä sosiaalija terveyssektorien välillä. Voim avaro ista yleisesti ajan puute ja osaaminen tutkimustulosten hyödyntämiseksi päätöksenteossa esti tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimen asiakirjoissa. Mikäli tietoa hyödynnettiin järjestelmällisesti, riippui hyödyntäminen usein yksittäisen politiikkatoimeen osallistuvan asiantuntijan aktiivisuudesta. Terveyttä edistävän liikunnan ja yhteiskunnallisen keskustelun taustalla on hyvinvointivaltioja hyvinvointiyhteiskuntanäkemyksen ideologinen ero siitä, mikä tulisi olla yksilön vastuulla ja mikä julkisen hallinnon vastuulla. Politiikkatoimien perustasta löytyi vain vähän eksplisiittistä tutkimustietoa, sillä useimmiten tieto oli yhdistynyt erottelemattomaksi osaksi kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja poliittista tahtotilaa. Toisaalta voidaan pohtia mikä on ja mikä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa ja mitä tulee huomioida ja mitä jättää huomioimatta riittämättömänä tutkimustietona päätöksenteossa ja politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa. Myös yhteisten kriteerien ja näkökulmien puute tutkimustiedon käytölle vaikeuttivat tutkimustiedon käyttöä. Toisaalta yleinen näkemys oli se, etteivät esimerkiksi kuntapäättäjät tai toimeenpanevat osapuolet olleet halukkaita tai heillä ei ollut tarpeeksi voimavaroja käydä läpi runsasta tutkimustiedon tarjontaa ja soveltaa sitä politiikkatoimiin, vaan he toivoivat tutkimukselta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia politiikkatoimen valmistelun tueksi. Lisäksi vertailun vaikeus eri tutkimusten välillä sekä päätöksentekijän ominaisuuksiin liittyvät tekijät, kuten kiinnostus tutkimustiedon käyttöä kohtaan vaikuttivat tutkimustiedon käyttöön politiikkatoimien asiakirjojen valmistelussa. Tutkim usten sovellettavuus riippui tutkim uksen teoreettisuudesta. Haastatteluiden m ukaan tu tkim ustiedon käyttöä rajoittavia tekijöitä olivat päätöksentekopro sessien luonne, poliittinen tahto tila, tutkim usten ja päätöksenteon erilainen aikajänne, tutkim ustiedon sovellettavuus, sekä resurssien ja yhteisten tutkim ustiedon käytön kriteerien puute. Samaan aikaan kunnissa ja järjestöissä käytäntö ohjasi toimintaa ja kaivattiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tämän keskustelun kehittyminen vaikuttanee paljon tulevaisuuden terveyttä edistävän liikunnan toimijoiden vastuunjakoon. Tutkim ustulosten teoreettinen raportointi saattoi olla este tulosten soveltam iseksi politiikkato im en asiakirjaan. Päätökset kaikilla hallinnon tasoilla syntyvät monipolvisissa prosesseissa, joissa sekoittuvat erilainen tieto, strategiset asiakirjat, voimavarat, monet erilliset toisiaan seuraavat päätösketjut ja päätösten käsittely julkisuudessa. Politiikkatoimien valmisteluun vaikuttivat mm. Viitetietojen käytöllä politiikkatoimissa parannettaisiin toimien läpinäkyvyyttä sekä arvioitavuutta, helpotettaisiin toimien tulkittavuutta, sopeuttavuutta sekä muutoksen suunnan hahmottamista. Jullwisussa ilmaistut mielipiteet ovat l1irjoittajien omia, eikä Euroopan komissio tai huiman sitä edustava henkilö vastaa julkaisun sisällön käytöstä. Perinteinen työryhmätyöskentely ohjasi politiikkatoimien asiakirjojen valmisteluvaihetta ja uusien toimijoiden roolia terveyttä edistävän liikunnan valmisteluprosesseissa vielä haettiin. Jos tutkimustiedon eksplisiittistä käyttöä politiikkatoimissa halutaan lisätä, voidaan myös erilaisen tutkimustiedon käyttöä varten luoda vaatimuksia ja määritellä tutkimustiedon perustalta suositusten vahvuutta sekä oikeutusta. Kansallisen tason liikunnan politiikkatoimet perustuivat hallitusohjelmien linjauksiin niin toimeenpanossa kuin uusien politiikkatoimien valmistelussa. Siten tutkimustiedon lisäarvo ja lisääntyvä käyttö politiikkatoimissa voisi luoda innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja ja näkökulmia terveyttä edistävään liikuntaan. Millä toimintatavoilla voidaan lisätä tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimien valmistelussa
Abel, T. Legault, F. Skovgaard, T. A policy-maker's guide to policy transfer. (toim.) 2012. Valente, A. Research utilization and the impact of health promotion policy. Mcleod, C.B. Research and advice giving: A functional view of evidence-informed policy advice in a Canadian Ministry of Health. 2004. Harmokivi, P. Hänninen, S. 2009. 33-51. Lavis, J.N. 2013. Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Evidence & Policy 7121, 155-170. Kingdon, J.W. 2003. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Scientific evidence for policy making. 2012. Syed, A. 2010. 2002. VATI-julkaisuja 47. 2006. Edwards, N. Heikkala, J. 2005. European Commission, Directorate-General for Research, Socio-economic Sciences and Humanities. Maclean, L. Miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita I Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Freeman, R. Evidence & Policy 1 131, 291-304. Novak, JD. 2003. Kahlmeier, S. Jalonen, H. 2013. (toim.) 2008. Political Studies 44 121, 343-357. Kothari, A. Strategisen tiedolla johtamisen kehittäminen liikunnan valtionhallinnossa. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Physical activity recommendations for health: what should Europe do. Päätöksenteon tukena vai hyllyssä pölyttymässä 1 Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyttö eduskuntatyössä. The Milbank Ouarterly 80 111, 125-154. Commission of the European Communities. Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia 2009-2020. COM (2007) 279 final. Tieteessä tapahtuu 28 121. & Marsh, D. Who learns what from whom 1 A review of the policy transfer literature. 2010. Dolowtiz, D.P. Vinck, J. Verkkojulkaisu: http://ec.europa.eu/sport/news/eu-physical-activity-guidelines_en.htm Tarkistettu 3.12.2013. 2006. Hallinnon tutkimus 31121, 138-147. Helsinki: Nord Print Oy. European Commission, Directorate-General for Research, Socio-economic Sciences and Humanities. Luxembourg: Ottice for Otticial Publications of the European Communities. Konsulttidemokratia. Rodriguez Diaz, J.A. 42 LIIKUNTA 8 TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKEU • U1Kuman pohtnkkatounet ,a tutklmustfetO. & Maybin, J. The Milbank Ouarterly 87 141, 903-926. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020. EU Physical Activity Guidelines. van de Goor, L.A.M. Brussels, 30.5.2007. Freeman, R. Martin, B. Recommended policy actions in support of health-enhancing physical activity Approved by the EU Working Group "Sport & Health" at its meeting on 25 September 2008. REPOPA konsortion jäsenet: Hämäläinen Riilla-Maija, Villa Tiia (1), Aro Arja R.,Jalwbsen Mette W, Loncarevic Natasa, Gulis Gabriel, Larsen Maja, Ibsen Bjarne (2), Bianchi Fabrizio, Cori Liliana (3,8), Castellani Tommaso, Valente Adriana (3), Chereches Räzvan (4),Jansenjan, Dorgelo An11emiel1 (5), Glumer Charlotte,J0rgense11 Torben (6,11), van de Goor L.A.M., Spitters H.PE.M., Quanjel Marcel (7), Juel Lau Cathrine (6), Rus Diana, Sandu Petru (4,9), Slwvgaard Thomas (2,10), Edwards Nancy, Viel1beck Sarah, Roelofs Susan (12), Aitlien Sarah, Wichbold Clare (13) 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, He/sin/ii, Suomi 2) University of Southern Denmar/i, Unit for Health Promotion Research, Esbjerg, Tanska 3) Institute for Research 011 Population and Social Policies, National Research Council, Rooma, Italia 4) Babes-Bolyai University, College of Political, Administrative and Communicat.ion Sciences, Cluj School of Public Health, Cluj-Napoca, Romania 5) Dutc/1 Institute for Healthcare Improvement (CBO), Utrecht, Hollanti 6) Research Centre for PrevenUon and Health, The Capital Region of Denmar/1, Glostrup, Tanslw 7) Tranzo, Tilburg University, Hollanti 8) Institute of Clinical Physiology, National Research Council, Pisa, Italia 9) University of Medicine and Pharmacy Iuliu Hatieganu, Department of Public Health, Cluj-Napoca, Romania 1 O) University of Southern Denmar/1, Institute of Sports Science and C/inical Biomechanics, Odense, Tanslw 11) Deparunent of Health Science and Teclmology, Aalborg University, Aalborg, Tanslw 12) School of Nursing, University of Ottawa (uOttawa), Kanada 13) Herefordshire Counci/, Hereford, Iso-Britannia Internet-sivu: www.repopa.eu LÄHTEET Cavill, N. & Uusitalo, R. COM (2007) 391 final. Helsinki: Liikenneja viestintäministeriö. Bull, F.C. Tieteen ja politiikan monimutkainen suhde. White paper on sport. Hamel, N. Robertson, D. 2009. Agendas, alternatives and public policies. Promotion of physical activity in the European Region: content analysis of 27 national policy documents. & Rantala, M. Hämäläinen, R-M. Commission of the European Communities. llmakunnas, S. Challenges of ethical clearance in international health policy and social sciences research: experiences and recommendations from a multi-country research program.Public Health Reviews 34111, 156-173. Pyykkönen, T. & Ylönen, M. Healthcare Ouarterly 10 131, 16-19. Teema 15. Rutten, A. Fogelholm, M. & Kivimaa, P. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:20. An evidence-based approach to physical activity promotion and policy development in Europe: contrasting case Studies. Liischen, G. & Lönnqvist, A. 2009. lncreasing capacity for knowledge translation: understanding how some researchers engage policy makers. Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus -projekti. Lomas, J. 2008. Kannas, L. Ross, S.E. The Political Ouarterly 74111, 101-108. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. IHMC (Institute for Human and Machine Cognitionl. Campbell, B. Verkkojulkaisu: http://cmap.ihmc.us/Publications/ResearchPapers/TheoryCmaps/TheoryUnderlyingConceptMaps.htm. Viehbeck, S. Mill, J. & Martin, B.W. 2012. Decision support: A new approach to making the best healthcare management and policy choices. Brajtman, A. & Valaitis, R. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 121. Fostering interactions: the networking needs of community health nursing researchers and decision makers. Tietojohtaminen osaksi kunnan strategista johtamista. Examining the role of health services research in public policymaking. Documents, practices and policy. Tampere: Tampereen yliopisto. A practical guide for researchers in socio-economic sciences and humanities. & Hurley, J.E. The theory underlying concept maps and how to construct and use them. Laihonen, H. Lomas, J. Päijät-Hämeen liitto A 174. Mela, H. & Valtonen, S. 2006. & Oravainen, T. Communicating research for evidence-based policymaking. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi, 27. New York:Longman, Kothari, A. White paper. Oja, P. Oja, P. 2008. Racioppi, F. Foster, C. Luxembourg: Publications Ottice of the European Union. Journal of Health Politics, Policy and Law 31 111, 51-70. Confirmed by EU member state Sport Ministers at their meeting in Biarritz on 27-28 November 2008. 2007. 1996. Rus, D. Brussels, 11.7.2007. & Edwards, N. Jussila, H. Liikenneja viestintäministeriö. 2003. & Abelson, J. Journal of Physical Activity and Health 6, 805-817. Helsinki Opetusministeriö. How can research organizations more ettectively transfer research knowledge to decision makers. Lavis, J.N. Woodside, J.M. Oja, P. Martin-Diener, E. P. Social and Preventive Medicine 49131, 185-97. Junka, T. A strategy for Europe on nutrition, overweight and obesity related health issues. Evidence & Policy 5111. 2011. Vaikuttavaa tutkimusta. Liikuntalaiva tietomerellä navigointia politiikan ja julkisuuden tuulissa. 33-39. & Junnila, M. BMC Public Health 10 1101 Ojajärvi, S. Kuusela, H. Lengerke, T. 2008. Helsinki: Gaudeamus. 2012. The work the document does: research, policy and equity in health. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. 2008. & Brown A. 2011. & Martin, B.W. Tarkistettu 17.11.2013. & Bull, F. Dolowitz, D. Promotion & Education 13121, 104-111. & Van der Zee, J. The Milbank Ouarterly 81 121, 221-248. Vaikuttavatko politiikkatoimett Sosiaalija terveydenhuolto vaikuttavuusarvioinnin kohteena. & Aro, A.R. Edwards, N. Daugbjerg, S.B. & Caiias AJ
Lahden kaupungin terveysliikuntastrategia 2007. Suomen Akatemian julkaisuja 6/12 Helsinki: Suomen Akatemia. 1996. Ministeriö valikoi mieleisensä tutkimustiedon. Valtioneuvoston kanslia. (toim.) Analysing qualitative data. 04-0002. World Health Organization. 2.4.2013. Opetusministeriö. Palonen, K. Teoksessa M. Helsinki: Tammi Oy. 2004. World Health Organization. Tuomi, J. hs. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Opetusministeriön julkaisuja 2009:17 Helsinki: Opetusministeriö Opetusja kulttuuriministeriö. Taylor & Francis e-Library, 305-330. (toim.) 2012. Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittämishanke -tvörvhrnä. Kurunmäki, K. International review of national physical activity policy. London: Zed Books Ltd. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. & Bull, F. 2003. 2009. 2002. Lahti: Lahden kaupunki. Treuthardt, L. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan Ja ravinnon kehittämislinjoista. t i/kotimaa/M i n isteri % C3 % B6+vali koi +m ieleisens % C3 %A4+tutkimustiedon/a 1364783524676. European Charter on counteracting obesity. Oualitative data analysis for applied policy research. Geneva: WHO. J. NSW Centre for Physical Activity and Health. Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen tavoitteet todeksi. Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittäminen. A literature review. Sosiaalija terveysministeriö. A guide for population-based approaches to increasing levels of physical activitv implementation of the WHO global strategy on diet, physical activity and health. World Health Organization. Ritchie, J. 2007. EUR/06/5062700/8 16 November 2006. Global strategy on diet, physical activitv and health. 61995. Tampere: Vastapaino Oy, 467-518. Politiikka. Health policy: An introduction to process and power. Palonen, T Pulkkinen. 2006. Verkkoi u lkaisu: http ://www. 2004. Helsingin Sanomat. Schöppe, S. Geneva: WHO. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisäJlönanalyysi. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. & Nuutinen, A. 2008. Geneva: WHO. World Health Organization. R.G. CPAH Report No. A. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2011. Global Recommendations on Physical Activity for Health. Saavalainen, H. Tieteen tila 2012. Hyvärinen. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 2008: 10. Packalen, L. Teoksessa Bryman. & Burges. Istanbul: European Ministerial Conference on Counteracting Obesity. 2007. Ministeri Jari Koskinen: Kai omillakin aivoilla saa ajatella. Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti. Sauman, A. Lahti: Sivistystoimiala liikuntapalvelut Sosiaalija terveystoimi. Opetusja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita Ja selvityksiä 2013:4. UI KUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TVTK!MUSAATIKKEU , Lnkunnan pohtakkatomet Ja tutkimustieto 43. H Stenius (toim.) Käsitteet liikkeessä. 2002. 2013. 2010. 2011. Tarkistettu 17.11.2013. Helsinki Edita Oy Walt, G. & Spencer, S.L
Kolmannen ja neljännen luokkatason oppilaita oli mukana 52 kuudelta eri luokalta ja viidennen ja kuudennen luokkatason oppilaita 55 viideltä eri luokalta. For primary school teachers it is necessary to become aware of the relauon between weak physical competence ancl the role of rejecied. The selectecl tests were: Ilarningo stancling test, figure-8 dribbling tesi, shuule-run test , accuracy throwing tesi, side to side jumping test, forward bencling test and sianding longjump iest. . Kyselylomaketta käytettiin myös sosiaalisen aseman määrittämisessä. The stucly revealed a clear connection between measured ancl peer perceived physical competence (r = 0,65; p < 0,01). Sosiaalinen asema käsittää tässä tutkimuksessa suositun, torjutun ja johtajan roolit. Physical competence was also counterpointed with peer perceptions. Tutkittavien ilmiöiden yhteyksiä tarkasteltiin koko tutkimusjoukossa jakamalla tutkittavien joukko nuorempiin (3.-4.-luokkalaisiin) ja vanhempiin (5.-6.-luokkalaisiin) oppilaisiin. Physical competence was measurecl by selecting appropriate iests for primary school boys from a test bauery (Nupponen et. The target group consistecl of 117 Finnish studerus on grade levels three, four, Iive ancl six. Peer perceived physical cornpetence was also relatecl wu h popularity (r = 0,55; p < 0,01) and conversely with the role of rejected (r = -0,30; p < 0,05) among third and fourth graclers. Key words: Physical competence, social status, boys peer group Asiasanat: Liilm11tal1y/1yisyys, sosiaalinen asema, poi/1ie11 vertaisryhmä 44 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014 • TVTKIMUSARTIKKEU • l...sku'lt~Ja soscaahneflasana. 2014. Saatujen tulosten mukaan vertaisten havaitsema ja mitattu liikuntakykyisyys olivat selvästi yhteydessä toisiinsa (r = 0,65; p < 0,01). & Hirvensalo M. The relations were measurecl by using Pearson ·s correlation coefficient. Research data was collecred in the spring of 2011 with a questionnaire (n= 107, 92%) and by measuring the physical competence of the paruciparus (n= 104, 89%). 2014. & Hirvensalo M. Sähköposti: kimmo.a.korpi@student.jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Korpi K., Mäkelä S. Liikuntakykyisyys jaettiin mitauuun ja vertaisten havaitsemaan l iikuntakykyisyyteen. Tämän artikkelin tarkoituksena oli selvittää suomalaisten alakoulun poikien liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteyttä. Tutkimuksen kohderyhmä oli 117 Hämeenlinnan nonnaalikoulun 3.-6.-luokkalaista poikaa keväällä 2011. Yhteyksien selvittämiseen käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Liikunta &Tiede 51 (1), 4~9. Tutkimusaineisto muodostui 107 kyselylomakkeen vastauksesta (92 prosenttia) ja 104 kuntotestituloksesta (89 prosenttia). The relations were observed within ihe whole group ancl within two subgroups: younger (third and fourth graclers) ancl older (Iifth and sixth graclers) students. LIIKUNTAKYKYISYYDEN JA SOSIAALISEN ASEMAN YHTEYS ALAKOULULAISILLA POJILLA KIMMO KORPI, SANTERI MÄKELÄ, MIRJA HIRVENSALO Yhteyshenkilö: Kimmo Korpi, Keskussairaalantie 11 a 4, 40600 Jyväskylä. The physical cornpetence was subdivided into two categories: measured and peer perceived physical competence. Mitattua liikuntakykyisyyttä täydennettiin vertaisten havaitsemalla liikuntakykyisyydellä, joka selvitettiin kyselylomakkeella. Puh. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntakykyisyydellä on selvä rooli alakoulu n poikien sosiaalisten suhteiden määrittäjänä. 050-5718 887. Nämä testit olivat vauhditon piiuushyppy, 8-kuljetus, edestakaisin hyppely, tarkkuusheiuo, eteentaivutus, sukkula juoksu ja flamingoseisonta. The relation between physical competence and social status. Vertaisten havaitsema liikuntakykyisyys oli yhteydessä sosiaaliseen suosioon (r = 0,55; p < 0,01) ja käänteisessä yhteydessä torjutuksi tulemiseen (r = -0,30; p < 0,05) kolmasja neljäsluokkalaisilla. Liikuntakykyisyyttä mitattiin Koululaisten kunnon ja liike hallinnan mittaaminen -tesusiöstä (Nupponen ym 1999) valituilla testeillä. 1999). al. Korpi K., Mäkelä S. The aim of i he study was to explain the relation between physical cornpetence and social status of Finnish primary school boys. Liikunta &Tiede 51 (1), 4~9. Alakoulun opettajien olisi syytä tiedostaa etenkin heikon liikuntakykyisyyden ja torjutuksi tulemisen yhteys. . ln conclusion, the study shows t hat physical cornpetence has anoticeable role in cletermining social relations ancl roles of young boys. In this study social status was comprisecl of the roles: popular, rejected and leacler. Liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteys alakoululaisilla pojilla
Näitä odotuksia kutsutaan maskuliinisuuden ihanteiksi. Lease ym. Vaikka jokaisessa poikaryhmässä poikana olemisen ihanteet ovat erilaiset, näyttäisi olemassa olevan useita yhteisiä ihanteita. Tutkimuksessa oppilaat jaettiin luokkatason mukaan kahteen ryhmään. Mannisen (2010, 87) mukaan tyuömäinen tai liian lapsellinen käyttäytyminen, itkerninen, pelon näyttäminen ja passiivisuus liikunnassa ovat poikien kohdalla piirteitä, jotka saattavat johtaa alisteiseen asemaan. Samanikäisillä tytöillä ja kahdeksasluokkalaisilla pojilla vastaavat yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä, multa lievempiä. Vertaisryhmällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yhden tavallisen peruskoululuokan poikien muodostamaa joukkoa. Pojat, jotka eivät tavoitelleet näitä ihanteita, nähtiin erilaisina, ja heidän sosiaalinen asemansa oli heikko. Tässä tutkimuksessa oppilaiden liikuntakykyisyyden miuariksi valittim Nupposen ym. Onko luokhatovereissasi johu poika, jota et haluaisi bussissa viereesi istumaan (torjuttu, negatiivinen valinta). (Anderson, ym. Koululaisten kannalta keskeisimmät fyysisen kunnon osa-alueet ovat nopeus, kestävyys, voima ja notkeus. Toisaalta Manninen (2010, 90) muistuttaa, että vain vertaisryhmän arvostamassa urheilulajissa osoitettu taitavuus vaikuttaa sosiaaliseen suosioon. Kuntotesti tulokset jäivät tekemättä kolmelta viidesluokkalaiselta pojalta pitkäaikaisten poissaolojen vuoksi. Testistö on ollut käytössä suomalaisessa liikunnan opetuksessa jo useita vuosia, ja siten vak iin nuttanut paikkansa luotettavana iesustönä. Tässä tutkimuksessa Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen -testistöstä (Nupponen ym. Mannisen (2010, 80) tutkimuksessa suositut pojat osoittivat rnaskuliinisuuuaan urheilussa, leikkitappeluissa, uetokonepelaarnisessa ja olemalla lojaali kaveri ryhmää kohtaan. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 117 Hämeenlinnan normaalikoulun 3.-6.-luokkalaisla poikaa, joista 107 osallistui tutkimukseen. (1999) Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen -testistö. Jos hävisi niin, että luohharetl1elle lähtiessä opettajan pitäisi yllättäen mennä toisessa bussissa retkipaihkaan kuin luol1kan11e oppilaat, niin l1elä oppilasta sinä ehdotat luolwltasi opettajan sijaisehsi bussimatlwn ajal1si7 Valitse yhsi pojista (johtajavalinta). Caravita ym. 2011, 672-677; Chase & Dumrner 1992, 418-42l;Jago, ym. Koska tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yksilön sosiaalista asemaa ja liikuntakykyisyyttä suhteessa omaan vertaisryhmään, oli erikokoisiin vertaisryhmiin kuuluvat pojat saatava keskenään vertailukelpoisiksi. Sosiaalisen suosion ja hyväksynnän tarve on ymmärrettävää, sillä se vaikuttaa yksilön kognitiivisiin ja emotionaalisiin kokemuksiin ja siten yleiseen hyvinvointiin (Anderson ym. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, jolla mitattiin vertaisten havaitsemaa liikuntakykyisyyttä ja sosiaalista asemaa luokassa. (Anderson ym. Liikuntakykyisyys koostuu fyysisestä kunnosta ja liikehallinnasta. Liikuruakykyisyys tarkoittaa elimistön ohjaavien ja toteuttavien järjestelmien toimintakykyä liikuruatehtävissä. Havaittu liikuntakykyisyys selviteltiin pyytämällä oppilasta kirjoittamaan "niiden kolmen pojan nimet omalta luokalta, jotka ovat mielestäsi parhaita liikunnassa. Vertailukelpoisiksi ryhmät saatiin standardoimalla eri testien tulokset. 2009; Kahila 1993, 18; Manninen 2010, 80; Nupponen ym. (2011, 672) havaitsivat neljäsluokkalaisten poikien joukossa liikuntakykyisyyden (athletic abiluy) korreloivan suosittuun (popular) asemaan (r = 0,57; p < 0,01) ja ihailt uun (admired) asemaan (r = 0,68; p < 0,01). (2002) Sosiaalista asemaa arvioitiin kysymyksillä: Lähdette luolian kanssa retl1elle bussilla, kenen vieressä istuisit mieluiten. 2001, 117.) Toiseksi asemaa määrittävät oleellisesti ryhmän sisäiset arvostukset ja kiinnostuksen kohteet. Vastaavaan menettelyyn on päätynyt mm. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2011 mittaamalla liikuntakykyisyyttä liikuntatunneilla ja teettämällä kyselylomake luokkahuoneissa. Aina kun oppilaan nimi mainittiin vastauslomakkeessa, hän sai yhden pisteen. Suomalaisten lasten ja nuorten statuksen määr iuymistä tutkineet Caravita ym. 1991, 102; Ommundsen ym 2010, 390; Weiss & Duncan 1992, 178-179). Pojat tiedostavat, että menestyminen fyysisyyttä vaalivissa peleissä ja leikeissä vahvistaa heidän suosiotaan poikajoukossa (lago ym. Kolmansia, neljänsiä ja viidensiä luokkia oli mukana kolme ja kuudensia kaksi. Oppilaiden saamat pistemäärä! laskettiin samoin kuin edellä kuvatun vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden pisternäärät. Liikehallinnassa liikettä ohjaavien hermostoja aistijärjestelmien toimivuus on keskeistä. Järjestyksellä ei ole merl1itystä". Yksilön sosiaalisen aseman määrittymiseen voidaan havaita kaksi yhteen kietoutuvaa mallia. Tutkimusaineisto muodostui 107 kyselylomakkeen vastauksesta (92 prosenttia) ja 104 kuntotesti tuloksesta (89 prosenttia). Yhden luokan pojat (10 poikaa) jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Standardoinnissa muuttujan arvosta vähennettiin ryhmän keskiarvo ja saatu erotus jaettiin hajonnalla (Metsämuuronen 2003, 359-360). (Manninen 2010, 32, 66-69.) Tällaisia ovat esimerkiksi urheilullisuus, paremmuus suhteessa muihin, väkivallan normalisoituneiden muotojen hyväksyminen, voima, kontrolli, kilpailullisuus, rohkeus, itseluottamus ja seikkailunhalu (Manninen 2010, 32; Swain 2005, 220) Useat tutkimukset ovat osoiuaneet , että poikien liikunnallinen kyvykkyys on vahvassa yhteydessä sosiaaliseen suosioon omassa vertaisryhmässä (111111. Ensiksi sosiaalinen asema määnuyy yksilöstä käsin. Chasen & Dummerin (1992, 418-421) tutkimuksessa 60 prosenttia pojista valitsi taitavuuden liikunnassa ja urheilussa tärkeimmäksi sosiaalisen aseman määrittäjäksi. 3.-4.-luokkalaisia oli yhteensä 52 poikaa ja 5.-6.-luokkalaisia 55 poikaa. Tytöillä vastaava osuus oli 8 prosenuia. JOHDANTO Peruskoululuokkien arjessa on käynnissä jatkuva näkymätön kamppailu sosiaalisesta tilasta, vaikutusvallasta, suosiosta ja kavereista (Koskenniemi 1977, 115; Manninen 2010, 13-14). 1999) valittiin 3.-6.-luokkalaisille soveltuvat, monipuolisesti liikuntakykyisyyden eri osa-alueita mitLIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2{)14 • TIJTKIMUSARTIKKELI .l..Jikl..lf1takykylsyys J8 sosiaahner, asema 45. 2009). 2001, 116). Persoonaan kuuluvat ominaisuudet ja piirteet yhdessä sosiaalisten taitojen kanssa luovat pohjan yksilön arvostukselle ryhmässä. Liikehallinnalla tarkoitetaan hermoston, aistien ja lihaksiston kykyä vastata liikeja liikuntatehtäviin tarkoituksenmukaisella tavalla. 2001, 118; Weiss & Duncan 1992, 178) Manninen (2010, 67) on todennut, että tietyssä koulussa hankittu korkea sosiaalinen asema ei välttämättä synny samoin eväin toisessa koulussa. On otettava huomioon, että yksilön ominaisuudet ja piirteet saavat eri ryhmissä erilaisia arvostuksia. Lopuksi pistemäärät standardoitiin, jotta niistä saatiin vertailukelpoisia. Nimeä lwlme, järjestyksellä ei ole merkitystä (suosittu, positiivinen valinta). (Ropo 2007, 91-94). Maskuliinisuuden ihanteet määrittyvät sosiaalisissa prosesseissa ja ne ovat luonteeltaan muuttuvia. Poikien vertaisryhmissä esiintyvää statustavou ielua tutkinut Manninen (2010) toteaa korkean sosiaalisen aseman omaavien poikien täyttävän parhaiten poikana olemiseen kohdistetut kulttuuriset odotukset. Jokainen koululuokka luo sisäänsä toisistaan poikkeavia sanattomia ja melko pysyviä arvorakennelmia, joissa menestyminen nostaa tai laskee yksilön asemaa. Liikehallinnan osakyvyt ovat tasapaino, voimaerouelu, nopeuserottelu, ajoitustarkkuus, suuntatarkkuus, yhdistely ja muuntelu. (Holopainen 1990, 23; Nupponen 1997, 17.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Koulun kuruotestisiöllä mitatun liikuntakykyisyyden ja kyselylomakkeella kysytyn, vertaisten havaitseman, liikuntakykyisyyden yhteyttä sosiaaliseen asemaan alakoulun poikien keskuudessa. Oletuksena aiemman tutkimustiedon perusteella on, että sekä poikien mitattu että havaittu lukuruakykyisyys ovat yhteydessä alakouluikäisten poikien sosiaalinen asemaan
2. Tulosten mukaan Hämeenlinnan normaalikoulun 3.-6-luokkaTAULUKKO 1. Tarkasteltaessa lähemmin vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden ja liikuntakykyisyysmittariston eri testien korrelaatioita huomataan, että sukkulajuoksun, edestakaisin hyppelyn, vauhdittoman pituushypyn ja 8-kuljetuksen kohdalla yhteydet ovat selvästi muita testejä voimakkaampia. Miten mitattu liikuntakykyisyys on yhteydessä vertaisten havaitsemaan liikuntakykyisyyteen. Tavoitteen pohjalta muodosteniin kolme tutkimuskysyrnystä.joita jokaista tarkasteltiin myös jakamalla kohdejoukko nuorempiin (3.-4.-lk) ja vanhempiin (5.-6.-lk) oppilaisiin. Korrelaatiota pidettiin korkeana, kun korrelaauokertoimen arvo oli välillä 0,60-0,80, kohtuullisena välillä 0,40-0,60 ja lievänä välillä 0,20-0,40 (Metsämuuronen 2003, 305,466). Merkitsevyystasoina käytettiin melkein merkitsevää(*), jolloin korrelaatio eroaa nollasta alle 5 prosentin riskitasolla, merkitsevää(**), jolloin korrelaatio eroaa nollasta alle l prosentin riskitasolla ja erittäin merkitsevää(***), jolloin korrelaatio eroaa nollasta alle 0,1 prosentin riskitasolla. Vertaisten havaitsemaa liikuntakykyisyys oli 3.-4.-luokan pojilla kohtalaisesti yhteydessä sosiaaliseen suosioon (r = 0,55; p < 0,01) ja lievässä negatiivisessa yhteydessä (r = -0,30; p < 0,05) torjutun asemaan. 3. Vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu yhteyttä 5.-6.-luokkalaisilla pojilla (taulukko 3). TULOKSET Liikuntakykyisyyden summamuuttujaa verrauiin vertaisten havaitsemaan liikuntakykyisyyteen (taulukko 1). Mitattu liikuntakykyisyys ei ollut yhteydessä johtajavalintoihin kummallakaan luokkatasolla. Mitatun ja vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden yhteys. Liikuntakykyisyyden ja oppilaan johtaja-aseman välillä ei löytynyt yhteyttä. Testien tuloksista muodostettiin summamuuttuja, joka kuvasi oppilaan mitattua liik u ru a k y k y isyy u ä. Miten vertaisten havaitsema liikuntakykyisyys on yhteydessä sosiaaliseen asemaan, Yhteyksien tarkasteluun käytettiin jatkuvien muuttujien analysointiin tarkoitettua Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroinla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten liikuntakykyisyyttä mittaavat erilliset testit korreloivat oppilaan sosiaaliseen asemaan (taulukko 2). Yhteys tutkittujen ilmiöiden välillä oli molemmilla ikäryhmillä (3.-4.-luokkalaiset ja 5.-6.-luokkalaisel) vahva ja tilastollisesti merkitsevä. (taulukko 1). Yhteys oli kohtuullinen nuoremmilla pojilla (r = 0,42; p < 0,01) ja hieman matalampi vanhemmilla pojilla (r = 0,31; p < 0,0) Myös edestakaisin hyppely -testi oli yhteydessä sosiaaliseen suosioon, mutta yhteys oli lievä (r = 0,25; p < 0,05). Vanhemmilla oppilailla yhteys oli hieman voimakkaampi (r = 0,68; p < 0,01), kuin nuoremmilla (r = 0,61; p < 0,01). Liikunnallisuutta mittaavissa testeissä menestyneitä oppilaita pidettiin hyvinä liikunnassa. Tarkasteltaessa mitatun liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen suosion yhteyksiä luokkatasoittain huomattiin, että sosiaalisesta suosiosta kertova positiivinen valinta oli jonkin verran voimakkaammassa yhteydessä liikuntakykyisyyteen nuoremmilla oppilailla (r = 0,36; p < 0,01) kuin vanhemmilla oppilailla (r = 0,19; p > 0,05). Mitattu ja vertaisten havaitsema liikuntakykyisyys olivat molemmat positiivisessa yhteydessä oppilaan sosiaaliseen suosioon ja negatiivisessa yhteydessä oppilaan torjuttuun asemaan luokassa. p<0,05* 46 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUS,A,RTIKKELI • I.J1kuntakykylsyys ia sosiaalinen asema. Miten mitattu liikuntakykyisyys on yhteydessä sosiaaliseen asemaan. Heikko menestyminen liikuntakykyisyystesteissä oli yhteydessä torjutun asemaan, mutta vain 3.-4-luokan pojilla (r = -0,26; p < 0,05). Mitattu liikuntakykyisyys oli lievässä yhteydessä oppilaan suosioon, Pearsonin korrelaatiokerroin oli 0,27 (p < 0,01) (taulukko 2). Sukkulajuoksun tulos oli yksittäisistä testeistä selvimmin yhteydessä sosiaaliseen suosioon. 1. taavat testit. Vertaisen havaitsema Vertaisen havaitsema Vertaisen havaitsema liikuntakykyisyys liikuntakykyisyys liikuntakykyisyys 11-4 -lk, n=52) 15 -6-lk, n=52) (kaikki, n= 104) Vauhditon pituushyppy 0,54** 0,62** 0,58** 8-kuljetus 0,54** 0,58** 0,56** Edestakaisin hyppely 0,55** 0,64** 0,60** Tarkkuusheitto 0,16 0,22 0,19 Eteentaivutus -0,06 0,26 0,10 Sukkula juoksu 0,61** 0,65** 0,63** Flamingoseisonta 0,25 0,24 0,24* Liikuntakykyisyys 0,61** 0,68** 0,65** (kaikki testit) p<0,01 ••. 5.-6.-luokan pojilla. Oppilaan liikunt akykyisyys muodostui sukkulajuoksun, edestakaisin hyppelyn, vauhdittoman puuushypyn, eteeruaivutuksen, 8-kuljetuksen tarkkuusheiton ja flamingoseisonnan yhteistuloksena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia yhteyksiä on mitatulla liikuntakykyisyydellä, vertaisten havaitsemalla liikuntakykyisyydellä ja sosiaalisella asemalla alakoulun 3.-6.-luokkalaisten poikien keskuudessa. Nuoremmilla oppilailla heikot tulokset sukkulajuoksussa (r = -0,31; p < 0,05) ja tarkkuusheitossa (r = -0,29; p < 0,05) olivat lievässä yhteydessä torjutun asemaan. Vauhditon pituushyppy oli negatiivisessa yhteydessä johtajuusvalintaan (r = -0,28; p < 0,05). Ryhmien välisen vertailun mahdollistamiseksi jokaisen testin tulokset standardoitiin. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteyttä alakouluikäisten poikien vertaisryhmässä
2009, 65-66) ja etenkin pojilla liikunta-aktiivisuuden lasku on dramaattista ikävuosina 11-15 (Aira ym. Tämä saattaa selittää 8-kuljetuksen ja vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden kohtalaisen vahvaa yhteyttä. Mitatun ja vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden yhteyden yhtenä heikentäjänä saattaa olla erilaiset kriteerit muuttujien välillä. lk Suosittu 5.-6. Liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman iän mukana heikkenevän yhteyden voidaan ajatella ilmentävän yleistä trendiä liikunnan arvostuksen kokonaisvaltaisesta heikkenemisestä murrosiässä. (2011, 672) tutkimus löysi vahvan korrelaation neljäsluokkalaisten poikien ihaillun aseman ja liikuntakykyisyyden väliltä (r = 0,68; p < 0,01) ja Chasen ja Dummerin (1992, 418-421) tutkimuksessa 60 prosenttia pojista valitsi taitavuuden liikunnassa ja urheilussa tärkeimmäksi sosiaalisen aseman määrittäjäksi. Liikunta-aktiivisuuden on todettu jo vuosien ajan vähenevän murrosiässä (Kalaja ym. Vauhditon pituus0,14 0,00 0,05 0,10 0,11 -0,28* 0,12 0,05 -0,12 hyppy 8-kuljetus 0,19 -0,20 0,09 0,15 0,00 -0,14 0,17 -0,10 -0,03 Edestakaisin 0,31* -0,19 0,12 0,18 -0,10 0,03 0,25* -0,14 0,08 hyppely Tarkkuus-heitto 0,07 -0,29* -0,03 -0,10 -0,01 -0,12 -0.02 -0,15 -0,08 Eteentaiv. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella liikuntakykyisyyclellä ja sosiaalisella asemalla oli selvä yhteys nuorempien poikien vertaisryhmässä, ei mitattu liikuntakykyisyys ollut enää vanhemmilla pojilla tilastollisesti merkitsevä. Myös nuoremmilla pojilla yhteys liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman välillä oli aiempiin tutkimuksiin verrattuna hieman vähäisempi. Lisäksi edellä mainittujen lajien asema koululiikunnassa, välituntileikeissä ja poikien vapaa-ajassa on merkittävä. Tuoreessa Nuorisotutkimusverkoston pamflettikokoelmassa Katja Rajala ym. Alakoulun pojat arvostavat todennäköisesti kyvykkyyttä jalkapallossa, salibandyssä ja jääkiekossa, koska nämä lajit lukeutuvat suornalaispoikien harrastetuimpien lajien joukkoon (Rintala ym. Liikunnassa osoitettua pätevyyttä on pidetty merkittävänä sosiaalisen aseman selittäjänä poikien vertaisryhmässä (Caravita ym. 3 -4 -lk(n=52) 5.-6.-lk (n=52) Kaikki (n= 104) Suosittu Torjuttu Joht. Näissä Hämeenlinnassakin vahvasti edustettuina olevissa lajeissa korostuvat voimaja nopeusharjoutelu. 0,18 -0,15 -0,13 0,11 -0,13 -0,03 0,14 -0,14 -0,08 Sukkula-juoksu 0,42** -0,31* 0,04 0,31* -0,07 0,01 0,36** -0,19 0,03 Flamingo-seisonta 0,20 0,04 0,19 0,13 0,06 -0,03 0,16 0,05 0,08 Mitattu liikunta0,36** -0,26* 0,08 0,19 -0,03 -0,12 0,27** -0,14 -0,03 kykyisyys p<0,01 **, p<0,05* TAULUKKO 3. 1991, 102; Ommundsen ym. Vastaavasti testeissä heikommin menestyneet pojat olivat usein torjutun asemassa. Tulosten mukaan liikunnallisina pidetyt oppilaat menestyivät parhaiten kuntokykyjä, kuten voimaa ja nopeutta mittaavissa testeissä. lk Torjuttu 3.-4. lk Torjuttu 5.-6. Tarkasteltaessa lähemmin mitatun ja vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden yhteyttä näyttää siltä, että 3.-6.-luokkalaiset pojat yhdistivät liikunnalliseen kyvykkyyteen vain osan liikuntakykyisyyclen osa-alueista (taulukko 1). Oppilaiden on todettu arvostavan kyvykkyyttä heille merkityksellisissä liikuntasuorituksissa ja -taidoissa (Swain 2000, 95-109). 2010, 70; Rintala ym. Esimerkiksi Caravitan ym. 2013, 17). 2013, 42). Vertaisten liikunnallisiksi arvioima! pojat eivät sen sijaan menestyneet muita paremmin liikehallintaa ja notkeuua mittaavissa testeissä. Suosittu Torjuttu Joht. Tässä tutkimuksessa liikuntakykyisyystesteissä menestyneet oppilaat olivat usein luokan suosittujen poikien joukossa. Toisaalta tämän tutkimuksen tulos vastaa Nupposen ym. (1991) saamaa tulosta liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman välisen suhteen heikkenemisestä luokkatason noustessa. Suosittu 3.-4. Hämeenlinnalaisen alakoulun 3.-6.-luokkalaisten poikien mitatulla ja vertaisten havaitsemalla liikuntakykyisyydellä oli merkitystä sosiaalisen aseman määrittymisessä. 2010, 390; Weiss & Duncan 1992, 178-179). TAULUKKO 2. Poikkeuksena tästä oli liikehallintaa mittaava 8-kuljetustesti, jossa liikunnallisiksi arvioidut pojat pärjäsivät hyvin. Mitatun liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteys. 2011, 672-677; Chase & Dummer 1992, 418-42l;Jago, ym. Vertaisten havaitseman liikuntakykyisyyden yhteys sosiaaliseen asemaan. 2004, 24; Yli-Piipari ym. Näyttää siltä, että liikuntakykyisyyden rooli sosiaalisen aseman määrittäjänä ja liikunta-aktiivisuuden lasku ajoittuvat samaan ikävaiheeseen. 2009; Kahila 1993, 18; Nupponen ym. 1999) kanssa. Suosittu Torjuttu Joht. lk Mitattu liikunta0,36** -0,26* 0,19 -0,03 kykyisyys Vertaisen havaitsema 0,55** -0,30* 0,12 -0,05 liikuntakykyisyys p<0,01 **, p<0,05* laiset pojat arvioivat vertaistensa liikuntakykyisyyttä yhtäpitävästi Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen -testistön (Nupponen ym. (2013, 27) tuovat esiin nolouden kulttuurin, joka passi voittaa yläLIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTK!MUSAATIKKELI Uikuntakyk'yisyys J8 SOSlaahnen asema 47
Who attains social status 7 Effects of personality and attractiveness in social groups. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia A:146. Poikien arvostuksen kohteeksi voi myös nousta aivan uusia ominaisuuksia. Tutkim u ksen ko hd ejo u k ko asu i pääo sin kesku stan alu eella, jo llo in on m ah d o ll ista oleu aa m u rro siän m erkkien ja esim erkiksi no lo u d en ku lu u u ri n tavo ittavan jo alak o u lu n ylälu o killa olevia po ikia. & Thompson, J. 2007. Nuorisotutkimusverkosto. & Watt, A. Sosiaalinen kasvatus koulussa. Turun yliopisto. 2011. Rajala ym . A. C. 2009; Nupponen ym. S., Pöyhönen, V. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 2001. Teoksessa: P Harinen & A. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. Opetusmenetelmän merkitys prososiaalisessa oppimisessa. S. Rannikko ltoim.) Tässä seison enkä muuta voi. Iso, vahva, rohkee kaikenlaista. Friendship groups and physical activity: qualitative findings on how physical activity is initiated and maintained among 10-11 year old children. On mahdollista, euä minäkäsityksen monipuolistumisen kautta tuossa iässä nousee esille myös muita inhimilliseen elämään liiuyvlä osa-alueita, jotka määrittävät liikuruataiiojen ohella yksilön sosiaalista asemaa. & Mjaavatn, P. R., Cartwright, K., Page, A. Chase, M. Research Reports on Sport and Health 118. 2010. Rannikko ltoim.) Tässä seison enkä muuta voi. 1991, 102). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2010. 2002. Lintunen (2007, 153) on todennut oppilaiden noin 10 vuoden iässä alkavan vertailla fyysisten ominaisuutensa lisäksi myös psyykkisiä kykyjään. 1993. 2013. Likability, perceived popularity, and social dominance. Tutkittavia ilmiöitä tarkasteltiin ainoastaan yhden koulun sisällä. 1997. Koskenniemi, M. 2013. Jago, R., Brockman, R., Fox, K. 9-16 -vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Nupponen, H. Omaehtoisuudesta urheilun kilpaetu. Fourth graders' social standing with peers: a prospective study on the role of first grade physical activity, weight status, and motor proficiency. The role of gender, enjoyment, perceived physical activity competence, and fundamental movement skills as correlates of the physical activity engagement of finnish physical on hyvä tiedostaa liikuntakykyisyyden merkitys poikien sosiaalisten suhteiden määrittäjänä Liikuntatunneilla opettajan tulisi erityisesti huomioida liikuruakykyisyydehään heikommat oppilaat. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalisen aseman ja vertaisten havaitseman liikuruakykyisyyden yhteys oli useimmiten voimakkaampi kuin sosiaalisen aseman ja mitatun liikuntakykyisyyden. Verkkojulkaisuja 65, 47-52. Metsämuuronen, J. Social development 11 14), 508-533. Scandinavian Journal of Educational Research 54 14), 377-394. Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Physical Eoucatron and Health 29. Kahila, S. & Kokko, S. Toisaalta voidaan ajatella myös mittarin muanneen sitä liikuniakykyisyyuä tai niitä liikuntataitoja, jotka ovat 3.-6.-luokkalaisille pojille merkityksellisiä. Pätevyydenkokemukset liikunnassa. Manninen (2010, 80) nostaa yhdeksi uudeksi sosiaalisen suosion seltttäjäksi tietokoneja konsolipelaamisessa osoitetun taituruuden. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Kalaja, S., Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Kring, A.M. Nuorten vaihtoehtoliikunnan viehätys. Musgrove, K.T. Porvoo: WSOY Manninen, S. 2009. Tässä tutkimuksessa mitatulla liikuruakykyisyyde llä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä johtajavaliruoihin. & Pehkonen, M. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Tuloksen ja un kimusteorian mukaan 3.-4.-luokkalaisten poikien tavoittelemiin maskuliinisiin ihanteisiin kuuluu oleellisena osana liikuntakykyisyys (Manninen 2010, 80). Dimensions of social status in preadolescent peer groups. Tulos voi kertoa siitä, että oppilaat arvioivat oman kaverinsa tai muuten suosittuna pidetyn pojan paremmaksi liikkujaksi kuin hän todellisuudessa oli. Koululaisten kunnon 1a liikehallinnan mittaaminen. 48 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSAATIKKELI • l..J1kuntakykyisyys 1a sosaerco asema. Tesustössä mittauksen ulkopuolelle jäävät lajitaidolliset osa-alueet, joilla voi olla merkitystä, kun oppilaat arvioivat luokkaiovereideusa liikuntakykyisyyttä. Yhteyden puuttumista voidaan pitää aiempien tutkimusten valossa ristiriitaisena tuloksena (Jago ym. 2013. 2003. Liikanen, V. 1991. M. The arcbitecture of high status among Finnish youth. Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. & Rannikko, A. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 162. Erityisesti 9-10-vuotiaat pojat näyuavät arvostavan liikuntaa, ja siinä menestyminen vaikuttaa heidän asemaansa oman luokkansa poikien keskuudessa. Lease,A.M. E. The role of sports as a social status determinant for children. Huovinen ltoim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Y ksi m ahd o llisu u s liik u n n an ja liik ku m isen arvo stu ksen nostam iseen lien evät orn aeh to isu u den ja vaih to eh to isten liik u n tam u o tojen tu kem isessa (A arr eso la 20 13 , 5758 ; Li ikan en & Rannikko 2013, 47-51). Lintunen, T. Lisensiaatintutkimus. Anderson, C., John, O.P., Keltner, D. Kaikki kunnossa 7 Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. education students. 1990. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 1992. & Dummer, G. (20 13 , 27) ovat hu o lissaan siitä, että ak tiivisen eläm än tavan sijaan "co o lina" näh d ään hengailu hen ki. Tarkistettu 24.9.2013. Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Caravita, S. Holopainen, S. Rajala, 1. A. Teoksessa: P Harinen & A. Nuorisotutkimusverkosto. L. Alakoulun opettajan LÄHDELUETTELO Aarresola, 0. Huotari, P. & Salmivalli, C. Tutkimuksen kohteena olleessa kouluyhteisössä saataisiin varmasti samalla menetelmällä eri vuosina erilaisia tuloksia ryhmien vaihtuvuuden seurauksena. Teoksessa: P HeikinaroJohansson & T. Ommundsen, V., Gundersen, K. 1999. Y läko u lu laisen statu kseen ku u lu u tehd ä vain sellaisia asio ita, jo tka näyttävät m u id en silm issä hyvältä. ko u lu laisia. International journal of behavioral nutrition and physical activity 611 ). ijbnpa.org/content/6/1/4. Nyky-yhteiskunta tarjoaa nuorille jatkuvasti monenlaisia uusia tilaisuuksia hankkia sosiaalista pätevyyttä ja arvostusta. Tutkimus antaa tarkan kuvan kohteena olleen koulun sen hetkisestä tilanteesta, muna saatuja tuloksia ei voi yleistää koskemaan suurempaa joukkoa. Nupponen, H., Soini, H. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013: 3. 2004. & Telama, R. Opettajan tulee tarjota oppilailleen monenlaisia menestymisen ja onnistumisen mahdollisuuksia. http://www. Tuloksen mukaan voidaan päätellä, euä alakoulu ikäiset pojat arvostavat johtajassaan muita ominaisuuksia kuin liikuntakykyisyyuä. Scandinavian sport studies forum 1, 69-87. Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Physical Education and Health 26. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikuntakykyisyystesteissä menestyvän 3.-4-luokan pojan on helpompi hankkia sosiaalista suosiota ja hyväksyntää vertaisryhmältään kuin litkuntakykytsyystesteissä heikommin menestyvän pojan. Research Ouarterly for Exercise and Sport 63 14), 418-424. 1977. Verkkojulkaisuja 65, 55-59. Koululaisten liikuntatardot. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. 2010. Tutkimuksessa käyteuy liikuntakykyisyyden mittari ei välttämällä ole ajanrnukaisin tapa tarkastella sosiaalisen aseman ja liikuntakykyisyyden yhteyttä. British journal of Developmental Psychology 29 13), 668-679. Helsinki: Methelp. &Axelrod J.L. Journal of Personality and Social Psychology 81 11 ), 116-132. Research Reports on Sport and Health 106
Weiss, M. Connell ltoim.) Handbook of Studies on Men and Masculinities. & Kannas, L. 2000. & Laine, K. Aaltola & R. Valli ltoim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin l Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Rintala, J., Palomäki, S. Koululaisten fyysisen aktiivisuuden seuranta 6. & Heikinaro-Johansson, P. Masculinities in Education. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret liikunnan harrastajina. Liikunta & Tiede 50 111, 38-44. Rajala, K., Turpeinen, S. 2005. Teoksessa: M. 1992. The relationship between physical competence and peer acceptance in the context of childrens sport participation. Tampere: Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 163. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Notkeampi koulu aktiivisempi koulupäivä. Ryhmäilmiöt lrikunnassa. W. Journal of sport & exercise psychology 14 121, 177-191. Mieluisat ja epämieluisat koululiikuntalajit yhdeksäsluokkalaisten kokemina. British Journal of Sociology of Education 21 11 ), 95-109. Liikunta & Tiede 46 161, 61-67. 2013. "The Money's Good. Hearn & R. luokalta 8. Rannikko ltoim.) Tässä seison enkä muuta voi. Thousand Oaks: Sage, 213-229. Teoksessa: J. & Salmi, 0. luokalle. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 112014 • TUTKIMUSARTIKKELI, lJ1kuntakykylsi')IS Ja sosiaalinen asema 49. Ropo, E. & Duncan, S. Verkkojulkaisuja 65, 24-28. 2013. The Farne's Good, The Girls are Good': the role of playground football masculinity in a junior school. Swain, J. S. 2007 Sosiometriset menetelmät kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. 2009. Rovio, E., Lintunen, T. Swain, J. Rintala, P., Välimaa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J. & Liukkonen, J. Nuorisotutkimusverkosto. Yli-Piipari, S., Jaakkola, T. 2009. Kimmel, J. Teoksessa: P Harinen & A. 2004. Juva: PSkustannus, 87-101. Liikunta & Tiede 41 16), 21-26
Liikunta &Tiede 51 (1), 50-55. . & Kokkonen J. & Kokkonen J. Key words: school physical eclucation, prosociality, antisociality, pupil assessment, self-rating Avainsanat: lwululiilwnta, prososiaalisuus, antisosiaalisuus, oppilasarviointi, itsearviointi 50 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKELI • scseaireo patevyys !8 l1kurman cootasarvonn. ALAKOULULAISTEN ITSE ARVIOIDUN SOSIAALISEN PÄTEVYYDEN SUKUPUOLIEROT JA YHTEYDET LIIKUNNAN TVÖSKENTELYTAITOJEN ARVOSANAAN MARJA KOKKONEN, SUVI POUTANEN, JUHA KOKKONEN Yhteyshenkilö: Marja Kokkonen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos, 40014 Jyväskylän yliopisto. Tutkimusaineisto koostui Liikuntatunnit kaikille aktiiviseksi CDG-malli opetuksen tukena -hankkeeseen osallistuneen Jyväskylän normaalikoulun 4.6.-luokkalaisten (N=l86; tyttöjä 77, poikia 109) kyselylomakevastauksista, joita analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimien, riippumattomien otosten t-resun ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia sukupuolten välisiä eroja ilmeni alakoululaisten liikuntatunneilla itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueissa eli prososiaalisuudessa (empatia kyky, yhteistyotaidot) ja antisosiaalisuudessa (impulsiivisuus, häiritsevyys). Itse arvioitua sosiaalista pätevyyttä ilmentävät yhteistyötaidot ja empatiakyky korreloivat positiivisesti liikunnan työskentelytaitojen arvosanan kanssa. . Itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueista vain yhteistyötaidot osoittautuivat sellaiseksi tekijäksi, joka selitti tilastollisesti merkitsevästi liikunnan työskentelytaitojen arvosanan hajontaa (tytöillä 25 %, pojilla 32 %). Self-rated impulsivity was negatively associated with the work skills assessment in boys. Sähköposti: Marja.Kokkonen@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Kokkonen M., Poutanen S. 2014. This study examined gender differences and predictive strength of two dimensions of self-rated social competence, namely prosocial behavior (ernpathy, cooperation) and antisocial behavior (impulsivity, disruptiveness) in relation to a work skills assessment in physical education for 186 pupils (77 girls, 109 boys) in the 4th, 5th, and 6th grades. Elementary school pupils' self-rated social competence in school physical education: Gender differences and relations with work skills assessment. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, kuinka itse arvioitu sosiaalinen pätevyys oli yhteydessä koululiikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. Liikunta & Tiede 51 (1 ), 50-55. 2014. Self-rated cooperation was the only social cornpeterice indicator that accounted for the variance of the work skills assessrnent in physical education (25% in girls, 32% in boys). Self-reported quesuonnaire data was analyzed using Pearson product-rnoment correlation, independent sarnples t-test, and linear regressio n. Puh: 040-8053 954. Tulokset osoittivat tyttöjen arvioivan itsensä liikuntatunnilla poikia empatiakykyisemmiksi ja poikien saavan tyttöjä parempia liikunnan työskentelytaitojen arvosanoja. Self-rated ernpathy and cooperation were positively related to the work skills assessmeru in bot h genders. Kokkonen M., Poutanen S. Alakoululaisten itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden sukupuolierot ja yhteydet liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. Itse arvioitu impulsiivisuus korreloi negatiivisesti työskentelytaitojcn arvosanan kanssa ainoastaan pojilla. Results showed that girls scored higher in self-rated ernpaihy than boys, whereas boys received higher work skills assessments than girls
Koska tytöt ja pojat voivat saada liikunnan arvosanansa erilaisin perustein ja painotuksin (Lentillon ym. Poikien otaksuimme mielestään käyttäytyvän tyttöjä impulsiivisemmin ja häiritsevämmin (Junttila ym. Arviointi voi kohdistua sekä ainekohtaisiin taitoihin että työskeruelytauoihin eli siihen, kuinka oppilas suunnittelee, säätelee, toteuttaa ja arvioi omaa työtään, kuinka vastuullisesti hän työskentelee ja toimii yhteistyössä toisten kanssa (POPS 2004, 264). Liikuntatunnin alussa tutkija ohjeisti oppilaita ja muistutti heitä tutkimuksen luottamuksellisuudesta noin kymmenen minuutin ajan, minkä jälkeen oppilailla oli noin 35 minuuttia aikaa vastata kyselyyn tutkijan läsnä ollessa ja vastatessa oppilaiden mahdollisiin kysymyksiin. Antisosiaalinen käyttäytyminen, joka pojilla on yleisesti ottaen tyttöjä yleisempää (Else-Quest ym. Oletimme aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella tyttöjen arvioivan itsensä poikia empaattisemmiksi ja yhteistyötaitoisemmiksi (Garaigordobil 2009; Junttila ym. Liikuntatunneilla häiritsevänä käyuäytymisenä on tutkittu esimerkiksi toisten tönimistä, vähäisestä sitoutumisesta kertovaa liikuntavarusteiden unohtelua, tarkkaamattomuutta ja ohjeiden seuraamattomuutta, kiroilua, tunnilta myöhäsielyä ja huonoa itsehallintaa osoittavia kiukunpuuskia (Kulinna ym. Häiritsevä käyttäytyminen tuhlaa sekä oppilaiden että liikunnanopettajien mielestä opetukseen käytettävissä olevaa aikaa, häiritsee oppimista, karsii opetussisältöjä ja vaikuttaa kielteisesti liikunnanopettajan suhtautumiseen oppilaisiinsa (Cothran ym. 2006; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 94-98, 121), arvelimme itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueiden liittyvän eri tavoilla eri sukupuolten liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. 2008). Monet sosiaalista pätevyyttä heijastelevat taidot, kuten empaattisuus ja yhteistyötaidot , ovat tytöille tyypillisempiä kuin pojille (Garaigordobil 2009; Junttila ym. Eräs opettajien haastavimmista tehtävistä on arvioida oppilaidensa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista osaamista. Liikuntaa arvioidaan edelleen yleisesti vain yhdellä arvosanalla (Heikinaro-Johansson & Telama 2005), jonka on suomalaisaineistoissa raportoitu olevan yhteydessä muun muassa yläkoululaisten myönteiseen asenteeseen ja innokkuuteen koululiikuntaa kohtaan (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 75-77, 96-97), koululiikuntaa kohtaan koettuun mielenkiintoon, koululiikuntaa koskeviin suoriutumisuskomuksiin (Kokkonen ym. 2011; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 72-73). 2013) ja koettuun fyysiseen pätevyyteen (Jaakkola ym. Liikuntatunneilla ilmenevää sosiaalista käyttäytymistä on kuitenkin tutkittu pääsääntöisesti yläkouluissa. 2006) ja näin ollen saavan poikia parempia liikunnan työskeruelytauojen arvosanoja. 2010). 2003). 2012), masentuneisuuteen, syrjäänvetäytyvyyteen ja muihin tämänkaltaisiin niin sanottuihin sisäänpäin suuntautuneisiin ongelmiin (Burt ym. 2009). 2006). 2011), ilmenee lapsilla tyypillisesti esimerkiksi impulsiivisuutena ja toisia ihmisiä häiritsevänä käyuäyrymisenä (Farrington 2005). 2006). LiikuntaLIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014 •TUTI<JMUSARTIKKEU ,-.,,pä1evw,~"'1.manOl)piasar,1(,nu 51. Koulumenestyksen näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa kouluikäisten sosiaaliset taidot ovat olleet yhteydessä parempiin oppimistuloksiin (Milsom & Glanville 2010). 2006; myös liikuntatunneilla ks. Tämä tutkimus pyrki selvittämään, kuinka alakouluikäiset tytöt ja pojat erosivat toisistaan liikuntatunneilla itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueiden eli prososiaalisuuden (empatiakyky, yhteistyötaidot) ja antisosiaalisuuden (impulsiivisuus, häiritsevyys) suhteen. 2006), jotka ennustavat lasten parempaa psyykkistä hyvinvointia (Holopainen ym. Toinen aiemman koululiikuntatutkimuksen ilmeinen puute on se, että tutkimus ei ole kohdistunut sosiaalisen käyttäytymisen rooliin liikunnan oppilasarvioinneissa. 2006). Oppilaat, joiden jakautuminen eri luokille sukupuolittain ilmenee taulukosta 1, osallistuivat vapaaehtoisesti Jyväskylän yliopiston opettajan koulutuslaitoksen ja liikuntakasvatuksen laitoksen yhteistyössä toteuttamaan Liikuntatunnit kaikille aktiiviseksi CDG-malli opetuksen tukena -interventiotutkimuksen alkurnutaukseen marraskuussa 2011. Jyväskylän normaalikoulu oli kyseisen interventiotutkimuksen kontrollikoulu, jossa liikuntaa opetettiin valtakunnalliseen liikunnan opetussuunnitelmaan pohjautuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Sosiaaliset taidot liittyvät myös vähäisempään myöhemmin koettuun yksinäisyyteen, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen, pelokkuuteen (Junttila ym. -luokkalaisten oppilaiden (N = 186, tyttöjä 77, poikia 109) kyselylomakevastauksista. Sosiaalisten taitojen liittäminen osaksi koulujen opetussuunnitelmia on maailmanlaajuisesti yhä yleisempää. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto muodostui Jyväskylän normaalikoulun 4.-6. Sosiaalisen pätevyyden myönteistä sosiaalista käyttäytymistä (prososiaalisuutta) kuvaavan ulottuvuuden osoittimista alakoulun opettajat pitävät erityisen tärkeinä yhteistyötaitoja (Meier ym. 2006). Luonteeltaan tiedollisten tai toiminnallisten, muiden ihmisten arvostamien sosiaalisten taitojen tai niiden puuttumisen perusteella on perinteisesti määritelty yksilöiden niin sanottu sosiaalinen pätevyys (engl. Koska liikuntakasvatuksen kaksoistavoitteena on liikkumiseen kasvattamisen ohella liikunnan avulla kasvattaminen (Laakso 2007), koska tutkimusnäyttö osoittaa, että liikuntakasvatuksen avulla on mahdollista tukea liikuntataitojen lisäksi myös lasten myönteistä sosiaalista käyttäytymistä (ks. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, kuinka itse arvioitu sosiaalinen pätevyys oli yhteydessä koululiikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. koonti Kokkonen & Klemola 2013) ja koska työskentelytaitojen arviointi voi tapahtua myös oppiainekohtaisesta arvioinnista erillisenä (POPS 2004, 264), joissakin kouluissa on katsottu tarpeelliseksi arvioida erikseen oppilaiden liikuntataitoja ja liikunnan työskentelytaitoja ja saada näin entistä tarkempaa tietoa siitä, kuinka oppilaat ovat onnistuneet saavuttamaan koululiikunnan erilaiset tavoitteet. Toisaalta sosiaalisen pätevyyden merkkinä pidetään myös sitä, että yksilö ei käyttäydy sosiaalisesti kielteisellä tavalla eli antisosiaalisesti (Junttila ym. Varhaiset sosiaaliset taidot kytkeytyvät lasten parempaan sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ennustamalla esimerkiksi sitä, kuinka pidettyjä lapset ovat luokkatoveriensa mielestä (Blandon ym. Esimerkiksi reilun pelin hengessä toimimaan opetteleminen ja yhteistyötaidoissa harjaantuminen kuuluvat koululiikunnan kasvatustavoitteisiin valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteissa (POPS; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 248), johon lisäksi kirjatun oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä korostavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteena on esimerkiksi se, että oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä (POPS 2004, 38). JOHDANTO Lapset hyötyvät sosiaalisista taidoistaan aiemman tutkimuksen valossa kiistattomasti. Joidenkin koulujen arviointikäytänteissä tapahtuneista muutoksista huolimatta kotimainen koululiikuntatutkimus on tähän mennessä keskittynyt ainoastaan liikuntataitojen ja työskentelytaitojen oppimista yhdellä arvosanalla ilmentävän liikunnan arvosanan ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tutkimukseen nimenomaan yläkouluissa. social competence; Rose-Krasnor 1997). 2006; Junttila ym. Toisaalta vähäisten sosiaalisten taitojen on osoitettu altistavan lapsia esimerkiksi kiusaamiselle (Fox & Boulton 2005). Suomessa lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen opettaminen ja vahvistaminen on nimetty myös yhdeksi koululiikunnan tehtäväksi. 2012) ja kouluviihtymistä sekä vähäisempiä ongelmia muiden oppilaiden ja opettajien kanssa (Milsom & Glanville 2010). Myös aiempi koululiikuntatutkimus on havainnut tyttöjen olevan poikia yhteistyötaitoisempia (Proios 2011) ja halukkaampia auttamaan oppilastovereitaan liikuntatunneilla (Kokkonen ym. Oppilaat täyttivät kyselyn liikuntasalin lattialla liikuntatuntinsa aikana. Garn ym
Alakoululaisten itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden ja liikunnan työskentelytaitojen keskiarvot (ka), -hajonnat (kh) ja niissä ilmenevät sukupuolierot Muuttujat Kaikki (n= 186) Tytöt Pojat t p Cohenin d (n=77) (n=109) ka kh ka kh ka kh Yhteistyötaidot 3,21 .47 3,24 .46 3,19 .47 .71 .481 .lOa Empatiakyky 3,40 .50 3,51 .50 3,31 .49 2,71 .007 .40b Impulsiivisuus 1,71 .61 1,80 .65 1,65 .57 1,70 .092 .25b Häiritsevyys 1,44 .41 1,40 .43 1,47 .40 -1,13 .261 -.17a Työskentelytaidot 4,74 .84 4,54 .84 4,87 .83 -2,36 .020 -.39b Huom. luokka Yhteensä n(%) n(%) n(%) n(%) Tytöt 23 (30) 31 (40) 23 (30) 77 (41) Pojat 35 (32) 36 (33) 38 (35) 109 (59) Yhteensä 58 (31) 67 (36) 61 (33) 186(100) Sanallinen liikunnan tyoskeruelyrauojcn arvosana muutettiin aineiston tallennusvaiheessa myös numeraaliseksi. Sen Cronbachin a oli .67. Numeraalinen arvosana vaihteli asteikolla J = välttävä, 2 = lwl11a/aincn, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = hiitettäväja 6 = erinomainrn. Riippumattomien otosten t-testillä selvitimme muuttujien keskiarvoissa esiintyviä sukupuolieroja. Sen sisäistä yhtenäisyyttä kuvaava Cronbachin alfakerroin (a) oli . Itse arvioitua sosiaalista pätevyyuä mittasimme Junttilan ym. Luottam uksellisuutta painotettiin oppilaille m yös kirjallisesti kyselylom akkeen ensim m äisen sivun ohjeistuksessa lauseella "Vasw u/isiasi eivät pääse luliemaan muut oppilaat, opett.ajat tai kenenkään vanhemmat, eikä antamillasi vastaul1silla ole myösl1ään vailwtusta saamaasi liiliunnan arvosanaan." Tutkimukseen osallistuneita oppilaita ei palkittu minkäänlaisin etuuksi n tutkimukseen osallistumisesta. Oppilaat ilmoittivat itse edellisessä todistuksessaan (kesäkuu 2011) olleen liikunnan työshentelytaiwjen arvosanan, joka painottui oppilaiden vastuunottamisen, aktiivisuuden ja itsenäisten työskentelyn laatuun. Empatiahyl1yä mittaava keskiarvosummamuuttuja muodostui 3 väittämästä (esim. Sen Cronbachin a oli .77. Välttävän liikunnan työskeruelytauojen arvosanan saivat oppilaat, jotka esimerkiksi osallistuivat ryhmän toimintaan vastahakoisesti, tulivat usein tunnille myöhässä, innostuivat helposti asiaankuulumattomista virikkeistä, eivät osallistuneet yhteisvastuullisiin järjestelyihin, käyttäytyivät välinpitämättömästi tai saivat helposti aikaan eripuraa. Koska normaalikoulun erityistehtäviin kuuluu tutkimustoiminta, oppilaiden vanhemmat antavat halutessaan ensimmäisen kouluvuoden syksyllä lapsiaan koskevan tutkimusluvan koulussa tehtäviä kyselyitä varten. Efektikokoa ilmaisemaan laskimme Cohenin ei-arvot. Oppilaat vastasivat 8 prososiaalisuutta ja 7 antisosiaalisuutta mittaavaan väittämään vastausasteikolla 1 = En lwskaan, 2 = Harvoin, 3 = Usein ja 4 = Erilläin usein sen mukaan, kuinka usein väittämät kuvasivat oppilaan toimintaa liikuntatunnilla. Sen Cronbachin a oli .68. (2006) Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -itsearvioinnilla, joka pohjautuu Merrellin ja Gimpelin (1998) School Social Behaviour Scale (SSBS) -mittariin. TULOKSET Oppilaiden liikuntatunnilla ilmenevän itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden ja liikunnan työskentelytaitojen sukupuolierot Taulukko 2 kokoaa yhteen tutkimusmuuttujicn keskiarvot ja -hajonnat sekä muuuujissa ilmenneet sukupuolierot. Erinomainen arvosana edellytti oppilailta muun muassa kykyä itsenäiseen harjoitteluun ilman opettajan läsnäoloa, osallistumista ryhmän toimintaan tehokkaasti myönteistä ilmapiiriä luoden, sopimusten noudattamista, saapumista tunnille täsmällisesti ja asiallisesti varustautu neena, toisten neuvomista, auttamista ja kannustamista sekä palautteen ja avun myönteistä vastaanottamista. TAULUKKO 1. "Saan raivokohtauksia ja kiukunpuuskia" ). Tytöt arvioivat itsensä liikuntatunneilla poikia empatiakykyisemmiksi, kun taas pojat ilmoiuivat saaneensa tyttöjä parempia liikunnan työskenTAULUKKO 2. Cohenin efektikoon suositukset (Metsämuuronen 2009, 478) a ei efektiä (Idi< 0,2), b pieni (0,2 $Idi< 0,5), c kohtalainen (0,5 s ld]« 0,81, d suuri (Idi;::: 0,8) 52 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKELI • Sosaaalnen patw,-ys ia lkuman oppilasarvo nt1. Tutkirnusmuuuujia kuvailimme keskiarvojen ja -hajoruojen avulla. Tutkijaryhmä oli etukäteen sähköpostitse varmistanut normaalikoulun rehtorilta, että oppilaiden tutkimusluvat olivat tutkimushetkellä voimassa ja kattoivat myös kyseessä olevan kyselylomaketutkimuksen. Ii/opetus-ja-opiske I u/opetussu u n n i te I ma/ops_pe rusopet us/ Lii kunnan_arvioinnin_perusteet_05_2010. Cronbachin alfakertoirnet olivat suuruudeltaan kohtalaisia, mutta hyväksyttävissä (a > .60) erityisesti otettaessa huomioon keskiarvosummamuuttujiin sisältyneiden väittämien vähäinen määrä, minkä tiedetään laskevan alfakertoimien suuruutta (Metsämuuronen 2009, 148, 549). "Otan huomioon muiden oppilaiden tunteet"). lmpulsiivisuuua mittaava keskiarvosurnrnarnuuuu]a koostui 3 väittämästä (esim. luokka 6. Tutkimusluvan voimassaolo vahvistetaan keskimäärin kahden vuoden välein. Aineiston analysoimme IBM SPSS for Windows (versio 19.0) -ohjelmalla. Yhteistyötailoja kuvaava kcsk iarvosumrnamuuttuja koostui 5 väittämästä (esim. Yksittäisistä väittämistä muodostimme neljä keskiarvosummamuuttujaa. Muuttujien välisiä yhteyksiä ILltkimme Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroimilla. luokka 5. 75. Tutkimukseen osallistuneet ala koululaiset luokka-asteittain ja sukupuolittain sekä lukumäärinä (n) että suhteellisina osuuksina (%) Oppilaat 4. Häirilsevyyllä kuvaava keskiarvosumrnarnuuuuja koostui 4 väittämästä (esim." Häiritsen ja ärsytän muita oppilaita" ). "Tarjoan apuani muille oppilaille"). pclf ). Liikunnanopettajien yhteistyössä laatima arviointiasteikko esitellään yksityiskohtaisesti normaalikoulun kotisivuilla (www.norss i .j yu. Liikunnan työskeruclytauojcn arvosanan selittymistä oppilaan itse arvioidulla sosiaalisella pätevyydellä selvitimme lineaarisella regressioanalyysillä (pakotettu malli). Aineistossamme oppilaat arvioivat omaa prososiaalisuuttaan myönteisesti, mutta anusosiaalisuuuaan he raportoivat vain vähäisissä määrin. tunnin lopussa tutkija keräsi kyselylom akkeet kirjekuoreen ja näin ollen viesti m yös toim illaan sitä, ett ä kyselylom akkeet eivät jääneet liikunnanopeuajan nähtäviksi
Ensinnäkin poikien työskentelytaidot olivat saattaneet kehittyä järjestäytyneeseen liikuntaan osallistumisen ansiosta. Lisäksi on mahdollista, että poikien tyttöjä paremmat liikunnan työskentelytauojen arvosanat johtuvat oppilaiden muistinvaraisesta arvosanojen raportoimisesta. "Häiritsevyys" jäi regressioanalyysissä lähtökohtaisesti pois, sillä se ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä liikunnan tyoskeruelytauojen arvosanaan (ks. Ehkäpä tyttöjen, jotka ovat keskimäärin poikia ujompia (Else-Quest 2006) ja jotka opettaja-oppilas-suhteita selvitelleissä tutkimuksissa ovat osoittautuneet poikia riippuvaisemmiksi opettajista (Gregoriadis & Tsigilis 2008), on ollut liikuntatunneillaan poikia vaikeampaa toimia oma-aloiueisesti ja harjoitella itsenäisesti ilman opettajan läsnäoloa, mitä parhaimpiin liikunnan työskentelyiauojen arvosanoihin olisi kuitenkin edellytetty Aloitekyvyuörnille, ujoille, toimintaa mieluummin sivusta seuraaville ja opettajasta riippuvaisille tytöille tutkimuskoulurnrne liikunnan iyöskeruelytauojen arviointiperusteet eivät välttämättä ole eduksi. Itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueiden yhteydet toisiinsa ja liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan Taulukko 3 osoittaa alakoululaisten itse arvioitujen prososiaalisuuden (yhteistyötaidot ja empatia kyky) ja antisosiaalisuuden (impulsiivisuus ja häiritsevyys) osa-alueiden korreloivan positiivisesti keskenään ja negatiivisesti toisiinsa. Neljäs selitys poikien paremmille liikunnan työskentelytaitojen arvosanoille saattaa piillä erillisryhmissä (aktiivista) ryhmässä toimimista eri tavoin mahdollisravissa tunt isisällöissä ja opetusmenetelrnissä. 2011) arvosanoja. Tutkimme lineaarisella regressioanalyysillä (pakotettu malli) sukupuolittain oppilaiden liikunnan työskentelytaitojen arvosanan selittymistä heidän kolmella itse arvioitua sosiaalista pätevyyttään ilmentävällä keskiarvosummamuuttujalla. junttila ym. Empatiakyky . Tyttöjen alhaisemmat häiritsevyyden ja korkeammat yhteistyötaitojen keskiarvot eivät eronneet aineistossamme tilastollisesti merkitsevästi poikien keskiarvoista, vaikkakin ne olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa (esim. 2006) ja matematiikan (Mullola ym. Työskentely.51*** .37** -.07 -.19 taitojen arvosana p<0.001 = ***, p<0.01 = **, p<0.05 = * TAULUKKO 4. TAULUKKO 3. Sekä tytöillä että pojilla ainoastaan itse arvioidut yhteistyötaidot selittivät tilastollisesti merkitsevästi liikunnan työskeruelytauojen arvosanaa; tytöillä yhteistyötaidot selittivät 25 prosenttia ja pojilla 32 prosenttia liikunnan työskentelytaitojen arvosanan vaihtelusta (taulukko 4). Impulsiivisuus -.24* -.39** .49*** -.26* 4. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, kuinka itse arvioitu sosiaalinen pätevyys oli yhteydessä koululiikunnan työskentelytaitojen arvosanaan. Muuttujien väliset yhteydet olivat voimakkuudeltaan kohtuullisia (korrelaatiokertoimen arvo välillä 0.40-0.60) tai korkeita (korrelaatiokertoimen arvo välillä 0.60-0.80; Meisärnuuronen 2009, 371). Miksi poikien liikunnan työskentelytaidot olivat parempia kuin tyttöjen. Häiritsevyys -.31 ** -.54*** .51 *** -.13 5. Tutkimusmuuttujien välisten yhteyksien tarkastelut osoittivat, että UIKUNTA & TIEDE 51 • 1 '2014 •TUTKIMUSARTIKKEU ,SosiaabnenpatfN'{fSJ3lnkl.l'lnan~11 53. Pojilla itse arvioitu impulsiivisuus oli heikosti yhteydessä alhaisempaan työskeruelytaitojen arvosanaan. Itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden ja liikunnan työskentelytaitojen väliset yhteydet tytöillä (diagonaalin alapuolella) ja pojilla (diagonaalin yläpuolella) 1. Liikunnan työskentelytaitojen arvosanan selittyminen itse arvioiduilla yhteistyötaidoilla YhteistyöKorjattu R 1 t-arvo p-arvo F beta taidot Tytöt 24,8 4.45 .000 19,79 .51 Pojat 31,5 6,54 000 42,80 .57 telytaitojen arvosanoja; tilastollisesta merkitsevyydestään huolimatta nämä tulokset ovat kuitenkin efekti kooltaan pieniä. Toisaalta tutkimuskoulumme hyvien, kiitettävien tai erinomaisten liikunnan työskentelytaitojen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta painottavat arviointiperusteet ehkä palvelivat paremmin poikia, jotka tutkimusten valossa ovat temperamentillaan tyttöjä aktiivisempia (Else-Quest 2006) sekä kiinnostuneempia koululiikunnan fyysisesti aktiivisista haasteista (lohansson ym. 3. 2006) . 2. Kolmanneksi opettajat ovat saattaneet arvioida poikia myönteisemmin kuin tyttöjä; aiemmin on osoitettu opettajien arviointikäytänteiden olevan siinä määrin erilaisia, että pojat saavat esimerkiksi tyttöjä parempia liikunnan (Lentillon ym. Itse arvioitu prososiaalisuus oli kohtuullisesti ja positiivisesti yhteydessä oppilaiden liikunnan työskentelytaitojen arvosanaan; mitä useammin oppilaat osoittivat mielestään liikuntatunneillaan yhtetstyötaitoja ja empatiaa, sitä parempi oli heidän liikunnan työskentelytaitojensa arvosana. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tytöt ja pojat erosivat toisistaan alakoulun liikuntatunneilla itse arvioidun sosiaalisen pätevyyden osa-alueiden eli prososiaalisuuden (empatiakyky, yhtcistyötaidot) ja antisosiaalisuuden (impulsiivisuus, häiritsevyys) suhteen. 2006), että tytöt arvioivat itsensä empatiakykyisemmiksi kuin pojat. Kenties pojat eivät ole muistaneet noin viisi kuukautta aiemmin saamaansa arvosanaa yhtä hyvin kuin tytöt tai ehkä he ovat käyttäytyneet sosiaalisesti suotavasti ja raportoineet kyselyssä kaunistellun, todellista paremman arvosanan. Keskiarvovertailujen valossa näyttää siis siltä, että vaikka poikien itse arvioitu prososiaalisuus oli vähäisempää kuin tyttöjen, pojat olivat onnistuneet toimimaan liikunnan korkeimpien työskeruelyiauojen tavoitteiden ja arviointiperusteiden edellyttämällä tavalla eli esimerkiksi toimimaan aktiivisesti ja oma-aloitteisesti, harjoittelemaan itsenäisesti ilman opettajan läsnäoloa, noudattamaan sopimuksia, auttamaan, neuvomaan ja kannustamaan kavereiiaan erilaisissa liikuntatilanieissa, ottamaan myönteisesti vastaan saamansa avun ja palautteen sekä tulemaan yleensä tunnille ajoissa ja asiallisesti varustautuneena. Poikien liikuntatuntien sisällöt näyuävät yhä koostuvan [oukkuelajeista suuremmassa määrin kuin tytöillä, kun taas tytöt harjoittelevat poikia enemmän pareittain ja itsekseen esimerkiksi kuntopiirin ja tanssin parissa (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 87).Joukkuelajien tiimellyksessä poikien on kenties ollut helpompaa auttaa, neuvoa ja kannustaa kavereitaan kuin itsekseen toimineiden tyttöjen. Sukupuolten väliset vertailut osoittivat aiempien tutkimusten tavoin (Garaigordobil 2009; Junttila ym. Yllätykseksemme pojat saivat tyttöjä tilastollisesti merkitsevästi parempia liikunnan työskentelytaitojen arvosanoja. 50*** -.36*** -.44*** .50*** 3. 1. 4, 5. taulukko 3). Yhteistyötaidot .74*** -.43*** -.32** .57*** 2. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n teettämän kansallisen liikunratutkirnuksen (2009-2010, 14) mukaan alakouluikäiset pojat osallistuvat urheiluseurojen toimimaan tyttöjä enemmän, jolloin heille tarjoutunee myös mahdollisuuksia harjoitella liikunnan kontekstissa monia tämän tutkimuksen keskiössä olleita työskentelytauoja tyttöjä useammin. 2011) ja kontaktilajeista (Hill & Cleven 2005)
2011), joten aineistomme alakoululaiset ovat saattaneet vastata myös sosiaalista pärevyyuään koskeviin väittämiin sosiaalisesti suoravasti. Saattaisikin olla tarpeen pohtia sitä, missä määrin lasten ja nuorten synnynnäisiä temperamerutipiirteitä, kuten impulsiivisuutta, on perusteltua ja eettisesti kestävää käyttää maassamme yhdellä arvosanalla arvioidun liikunnan osaamisen perusteena. Tutkimuksemme olisi ollut menetelmällisesti vahvempi ja tarjonnut monipuolisemman kuvan alakoululaisien koululiikuntatunneilla ilmenevästä sosiaalisesta pätevyydestä, mikäli olisimme keränneet sosiaalisesta pätevyydestä lisätietoa opettajatai toveriarvioiden avulla tai havainnoimalla lasten käyttäytymistä. 2006, 2012) ja kielellisiin ja matemaanisiin taitoihin, joita on mitattu testeillä, ei matematiikan tai kieliaineiden arvosanoilla (Iunuila ym. 2007). Lisäksi pidämme tervetulleena myös yleisempää keskustelua työskentelyn arvioinnin kanssa osittain päällekkäisestä käyttäytymisen arvioinnista, johon liikuntaa opettavat opettajat myös kouluissaan osallistuvat. Lisäksi itsearvioiruien käyttäminen oli luontevaa koulussa, joka tavoiueellisesu ohjaa oppilaitaan itsearviointitaitoihin osana oppilaan vahvuuksien ja itsetunnon vahvistamista. 2000). Uskomme, että lisätutkimuksen ja arviointikriteerien kehittämisen myötä liikuntataitojen ja liikunnan työskentelytauojen erikseen arvioiminen saattaisi helpottaa liikunnanopeuajien oppilasarviointia, auttaa koululaisia ymmärtämään arviointiperusteita aiempaa paremmin ja tukea heidän kokonaisvaltaista kehittymistään. Koska liikuntaa arvioidaan edelleen yleisesti vain yhdellä liikuntataitoja ja työskentelytaitoja yhteisesti arvioivalla numerolla, aikaisempi tutkimus ei ole kohdentunut yhtä tarkasti työskentelytaitojen arvosanaan yhteydessä olevien tekijöiden selvittämiseen. itse arvioitu prososiaalinen käyuäytyrninen korreloi positiivisesti liikunnan työskeruelytauojen arvosanan kanssa molemmilla sukupuolilla; mitä empauakykyisernmiksi ja yhtetstyotaitoisemrniksi oppilaat itsensä arvioivat, sitä paremman työskentelytaitojen arvosanan he olivat kyselyä täyuäessään raportoineet. Kuten McLoughlin ym. Regressioanalyysi korosti entisestään itse arvioitujen yhteistyötaitojen merkitystä; ne selittivät 25 % tyttöjen ja 32 % poikien liikunnan tyoskeruelytauojen arvosanan vaihtelusta. MASK-minaria on aikaisemmin käytetty kansainvälisesti koululiikunnan kontekstissa Kreikassa, jossa Goudas ja Magotsiou (2009) tutkivat intervention vaikutusta siihen osallistuneiden alakouluikäisten yhdessä toimimisen taitoihin. Tutkimuksemme tuo maassamme ensimmäistä kertaa MASK-mittarin taitoja taideaineiden tutkimusmenetelmäksi, tuottaa puutteistaan huolimatta uutta tietoa lasten itse arvioidusta sosiaalisesta pätevyydestä nimenomaan koululiikunnan kontekstissa ja osoittaa MASKmittarin käyttökelpoisuuden myös silloin, kun lasten koulusuoriutumista mitataan kouluarvosanojen avulla. Lisäksi tutkimuksemme eroaa aiemmista koululiikuntatutkimuksista siten, euä keskityimme tutkimaan nimenomaan alakoulun liikunnan työskentelytaitoja selittäviä tekijöitä. 2012;Junttila ym. (2006) muistuuavai, lasten käyttäytymistä koskevat odotukset ja vaatimukset ovat kotona hyvin erilaiset kuin koulussa, joten muiden arvioitsijoiden käyttäminen on tarpeen saadaksemme mahdollisimman monipuolisen kuvan lasten sosiaalisesta käyttäytymisestä. (2011) ja Junttila ym. Myös ikänsä puolesta yli 8-vuotiaita lapsia pidetään kykenevinä arvioimaan itseään kyselylomakkeen avulla (mm. luokalla ja päättöarvioinnissa. Lopez-Pastor ym. Koska Jyväskylän normaali koulu on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluva harjoiuelukoulu, jonka tehtävänä on järjestää opetuksen ja koulutuksen rinnalla ohjattua opetusharjoiuelua, kehittämis-, kokeiluja tutkimustoimintaa sekä opettajien täydennyskoulutusta, koulun opettajat ovat monessa suhteessa valikoituneita. Jatkotutkimuksissa olisikin mahdollisuuksien mukaan tarpeellista arvioida lasten sosiaalista pätevyyttä myös sekaryhmissä, käyttää erilaisia arviointija havainnointimenetelmiä ja pyrkiä saamaan lasten muistinvaraisia liikunnan työskeruelytauojen arvosanoja luotettavampi arviointitieto esimerkiksi koulun rekistereistä. Havaitsemamme empatiakyvyn sukupuolten välinen keskiarvoero saattaa esimerkiksi heijastaa iisearvioita täyttäneiden lasten stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia tyttöjen ja poikien pitäisi olla, ei siis välttämällä todellista sukupuolten välistä eroa (Hastings ym. Tut kirnustuloksiarnrne tarkastellessa täytyy kuitenkin muistaa, euä tuloksemme eivät ole yleistettävissä maamme muihin alakouluihin, sillä aineistonkeruumme nojautui ainoastaan yhden harkinnanvaraisesti tutkimukseen valitun ja luonteeltaan erityisen alakoulun oppilaiden tekemiin itsearvioirueihin. 2013) ja kotimaassa Junttila (2010) kysyy, onko oppilaiden hyvinvoinnin, oppimisen ja motivaation kannalta järkevää käyttää kaikkien oppiaineiden arvostelukriteerinä sosiaalisia taitoja vaativia asioita. Milsom & Glanville 2010) kanssa ja ymmärreuäviä tutkimuskoulumme liikunnan työskentelytaitojen arviointiperusteiden ja yhteistyötaitoja mittaavien väiuämien samankaltaisuuden valossa. luokkien liikunnanopetuksesta vastaavat liikunnan aineenopeuajat. Lopuksi toivomme tutkimuksemme rohkaisevan liikunnanopettajia, opettajankouluttajia, opetushallinnon viranomaisia ja päättäjiä tarkastelemaan liikunnan oppilasarviointia aiempaa kriittisemmin. 6. Työskentelytaitojen arvosana ei huomioinut lasten motoristen perustaitojen osaamista tai eri liikuntamuotojen/lajitaitojen ydinkohtien hallintaa. 2007). Tulevaisuudessa toivoisimme myös interventiotutkimusten, jotka nykyisellään keskittyvät etupäässä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, tähtäävän myös sosiaalisten taitojen tukemiseen liikunnan avulla. Normaalikoulun erityistehtävään kuuluvan vilkkaan tutkimustoiminnan takia päädyimme keräämään aineistomme oppilaita ja opettajia mahdollisimman vähän kuorrniuavilla itsearvioi nneilla. Tuloksemme ovat yhdensuuntaisia aiempien sosiaalisten laitojen ja parempien oppimistulosten välisistä yhteyksistä raportoineiden tutkimusten (mm. 2000). 54 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1 /2014 • MKIMUSAATIKKEU • Sooaahnen patevyysia~lkunnanopplla.sar.,o(lt1. Toisaalla tutkijan suullisesta ja sanallisesta ohjeistuksesta huolimaua lapset ovat saattaneet kaunistella vastauksiaan epäillessään vastaustensa vaikuttavan heidän myöhempään liikunnan arviointiinsa. Myös lasten vanhemmilta kysyttäessä oppiainekohtaista arviointia tulisi kehittää oikeudenmukaisemmaksi tekemällä arviointi aiempaa riippumattomammaksi oppilaan muista taidoista ja kåynäytymispurterstä (jurutila 2010). Alakoululaisten edelleen kehittyvät kognitiiviset kyvyt ja esimerkiksi luetun ymmärtämisessä ilmenevät erot aiheuttavat lisäksi vaihtelua heidän antamiinsa kyselylomakevastauksiin ja saattavat heikentää niiden luoieuavuuua (Borgers ym. Tuore kansainvälinen kirjallisuus kritisoi erityisesti oppilaiden asenteisiin, yritteliäisyyteen ja liikuntavaatetukseen pohjautuvia liikunnan arviointiperusteita (mm. Yläkouluja lukioikäisten nuorten urheilijoiden itsestään tekemien prososiaalisuus -arvioiden on osoiieuu olevan yhteydessä sosiaaliseen suotavuutee n (Ruuen ym. Korkeimpien työskeruelytauojen kriteerit edellyuivät muun muassa aktiivista osallistumista ryhmän toimintaan myönteisessä hengessä sekä loisten neuvomista, auttamista ja kannustamista, kun taas yhteistyötahoja mittasivat sellaiset väittämät kuin 'tarjoan apuani muille oppilaille', 'osallistun innokkaasti ryhmän toimintaan' ja 'teen yhteistyötä muiden oppilaiden kanssa'. Toisekseen liikunnan työskentelytaitojen arviointi ja sitä myötä liikunnan avulla kasvattamiseen liittyvät kasvatustavoitteet heijastuvat mielestämme liian vähäisessä määrin liikunnan hyvän osaamisen kuvauksiin 4. Borgers ym. Jyväskylän normaalikoulu poikennee useimmista maamme alakouluista esimerkiksi siinä, että alakoulun 4. ltsearvio innein kerätyllä aineistolla on kuitenkin heikkoutensa. Suomessa MASK-mittaria ei ole aikaisemmin käytetty koululiikunnan eikä minkään muunkaan niin sanotun taitotai taideaineen tutkimuksessa, vaan sillä on kerätty tietoa yleisesti koulukontekstissa ja yhteydessä eri tyyppisesti arvioituun hyvinvointiin (Holopainen ym. Tämä vaikeuttaa osaltaan työskentelytaiiojen arviointia ja viittaa sellaiseen liikunnanopetuksen arvopohjaan, jossa liikunnan sosiaaliset tavoitteet ovat alisteisia liikuntataitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyville tavoitteille
B. Multisource assessment of children's social competence. Utendale, W. Journal for Educational Research Online 4111, 73-98. K. Parents and teachers make different contributions to a shared perspective on hyperactive-impulsive and inattentive symptoms: A multivariate analysis of parent and teacher ratings on the symptom domains of ADHD. Y. B. Heilä-Ylikallio, N. International Journal of Applied Sports Sciences 23 121, 421-440. Heikinaro-Johansson, P. Heikinaro-Johansson, P. Burt, K. Helsinki: WSOY, 16-24. M. Bulletin de Methodologie Sociologique 66. Kasvatus 5/2013, 522-532. The social skills problems of victims of bullying: Self, peer and teacher perceptions. Jyväskylä: Bookwell Oy, 161-176. & Van Hulle, C. Vammalan Kirjapaino Oy. & Telama, R. & Liukkonen, J. Development of an instrument to measure student disruptive behavior. Schuengel, C. Suortamo, G. Laitinen & A. De Leeuw, E. 294-315. Martin, J. & Sullivan, C. Junttila, N. S. Opetushallitus. D. Lentillon, V. LÄ HD ELUETT ELO Blandon, A. 2005. Measurement in Physical Education and Exercise Science 7 (1). & Kaestner, M. Journal of Psychoeducational Assessment 26 121, 108 -120. S. Educational and Psychological Measurement 66, 874-895. Rijsdijk, F. 2011. Sulonen, R. The effects of a cooperative physical education program on students' social skills. Junttila, N. European Journal of Psychology of Education 22 111. Teaching and Teacher Education 27 (51. Hilmola ttoim.) Taitoja taideaineiden oppimistulokset asiantuntijoiden arviointia. The role of social competence in the psychological well-being of adolescents in secondary education. H. Gender differences in temperament: A meta-analysis. 2006. Opetushallitus, 237-248. Holopainen, L. Meier, C. Cothran, D. 2009. & Kuntsi, J. A comparison of 9th grade male and female physical education activities preferences and support for coeducational groupings. Hastings, P. & Vauras, M. Attributions for and consequences of student misbehavior. Jaakkola, T. Goudas, M. Garn, A. & Garrahy, D. & Hox, J. lnjustice in physical education: gender and the perception of deprivation in grades and teacher support. Remedial and Special Education 31 141, 241-251. Gerber (toirn.) International comparison of physical education. 2007. Hastings (toirn.) Handbook of socialization: Theory and research. Junttila, P Kola-Torvinen, T. 15-17 Else-Ouest, N. 2011. 2003. Teoksessa: J. Mahwah. Teoksessa: S. SLU:n julkaisusarja 7/2010, Suomen Liikunta ja Urheilu. Grimm, K. Kulinna, P. Lappalainen, K. Helsinki: International Methelp Oy. Keane, S. Junttila, N. A. Cogerino, G. Telama, R. Applicability of the Student Teacher Relationship Scale ISTRSI in the Greek educational setting. & Glanville, J. Lipsanen, J. Ropo, M. Vauras, M. E. Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon. Koululiikuntaan liittyvät suoriutumisuskomukset ja arvostukset liikunnan arvosanan selittäjinä. Teoksessa: U. L. Kirk, D. Borgers, N. & Laakkonen, E. Long, J. Biesta, G. 2009. & Palomäki, S. & Liukkonen, J. The interplay of social competence and psychopathology over 20 years: Testing transactional and cascade models. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja, nro. 2009. 2006. & Oster, M. 187-198. 2008. McCaughtry, N. 2006. Testing a developmental cascade model of emotional and social competence and early peer acceptance. Kokkonen, M. Physical Educator 62 141. Fox, C. W. Lorente-Cataliln, E. Laakso, L. & Heikinaro-Johansson, P. 2009. Garaigordobil, M. Social goals in urban physical education: Relationships with effort and disruptive behavior. 2011. Koulutuksen seurantaraportit 2011 :4. & Masten, A. Kokkonen, M. J. Sääkslahti (toirn.) Liikuntapedagogiikka. Asherson, P. Liikunta &Tiede 43 (61, 18-25. 41-61. Milsom, A. The socialization of prosocial development. 2007. P. Journal of Applied Sport Pedagogy 21131, 356-364. Stams, G. & Regualos, R. NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Children as respondents in survey research: Cognitive development and response quality. Hill, G. Sport. Obradovic, J. Rose-Krasnor, L.1997. C. Education and Society, 1-20. M. Conceptualization. Liikunta tunneja ihmissuhdetaitojen opettamisen välineenä. Johansson, N. Opetushallitus. C. Kaukiainen, A. Clinical Psychology and Psychotherapy 12131, 177-190. Scandinavian Journal of Educational Research, DOl 10.1080/00313831.2011.628692 Kokkonen, J. & Savolainen, H. Lopez-Pastor, V. Grusek & P D. Cothran, D. H. Calkins, S. Kokkonen, M. Multisource assessed social competence as a predictor for children's and adolescents· later loneliness, social anxiety, and social phobia. Liukkonen & A. J. 2007. 2006. 942-951. & Tsigilis N. Social Psychology of Education 9, 321-339. 2013. Social Development 20 (21. 2010. Hyde, J. 2012. 2011. D. Palomäki, S. 2011. Merrell, K. Social skills of children and adolescents. Raportit ja selvitykset 2011 :11. British Journal of Educational Psychology 75 121, 313-328. Farrington, D. 2010.Vanhempien kokemukset lastensa perusopetuksesta. 2005. Teachers' behavior and pupils' achievement motivation as determinants of intended helping behavior in physical education. 217-235. lmportance of social skills in the elementary grades. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen. A. Voeten, M. Concepts, problems, prospects. & Hoeksma, J. Oxford: Meyer & Meyer Sport, 252-271. & Boulton, M. Soini, M. Tutkijalaitos. 1998. Behavior Genetics 41 151, 668-679. Ravaja, N. J. laitos. Education andTreatment of Children 29131, 409-419. Factors mediating the relationship between social skills and academic grades in a sample of students diagnosed with learning disabilities or emotional disturbance. Jokela, M. Child Development 79 (21, 359-374. J. Puhse & M. Shen, B. 2012. P. J. & Magotsiou, E. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. MacPhail, A. 2011. Predictors of antisocial and prosocial behavior in an adolescent sports context. A. DiPerna, J. H. 0. A. Junttila, N. Teoksessa: K. Metsämuuronen, J. 2005. 2006. 2008. Associations of student temperament and educational competence with academic achievement: The role of teacher age and teacher and student gender. T. 2013. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010. Dirks, E. Scandinavian Journal of Educational Research 56 121, 199-212. Relationship between student perceived conduct in physical education settings and "unfair " play. A comparative analysis of empathy in childhood and adolescence: Gender differences and associated socio-emotional variables. Social Development 611), 111-135. Huovinen & L. Physical Education and Sport Pedagogy 14 (21. Knubb-Manninen & E. Laine, E. & Laakkonen, E. Korkeakoski (toirn.) Esija perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014 •MKlMUSARTIKKEU .$osaaainet'1 pålevyys)aliklMal)0ppila.~arv1omt1 55. & Gimpel, G. 2010. Goldsmith, H. Mullola, S. & Macdonald, D. Kohtaavatko peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteet ja oppilaiden kiinnostus liikunnanopetuksessa. Gregoriadis A. R. Jaakkola, J. Jyväskylä: PS-kustannus, 204-235. M. Childhood origins of antisocial behavior. & Fahlman, M. Teoksessa: T. Helsinki: Opetushallitus. & O'Brien, M. Physical education in Finland. International Journal of Psychology and PsychologicalTherapy 9 (21. Vauras, M. The role of parenting self-efficacy in children's social and academic behavior. A. 6075. & Klemola, U. J. 2012. Junttila, N. Kokkonen, J. 2011. Alternative assessment in physical education: A review of international literature. Kytökorpi ltoim.l Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & Yli-Piipari, S. Journal ofTeaching in Physical Education 30, 410-423. Hintsanen, M. M. 25-41. D. Niemi, P. New York: Guilford Press, 6386-64. Alatupa, S. 52. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010: Lapset ja nuoret. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Proios, M. J. 2011. Kulinna, P. Rutten, E. 4. 2000. McLoughlin, G. 2004. T. & Cleven, B. Development and Psychopathology 22, 737-748. & Keltikangas-Järvinen, L. Teoksessa: P Heikinaro-Johansson, T. J. assessment, treatment. The nature of social competence: A theoretical review. 2005. L. Psychological Bulletin 132 111, 33-72
2014. The reliability was goocl in both repeatecl observation and two researchers' independently performecl observation. The correlations between the methocls were weak in the observation periocls which consistecl of stretching, static muscle conclitioning and stancling. lk 90 min) kahdella kameralla. The reliability was examined by repeaied observation (intraobserver reliability) and by comparing the agreement of two researchers (interobserver reliability). FYYSISEN AKTIIVISUUDEN MITTAAMINEN KOULUN LIIKUNTATUNNILLA SYSTEMAATTISELLA LOTAS -OBSERVOINTIMENETELMÄLLÄ JA ACTIGRAPH WGT3X+ KIIHTYVYYSMITTARILLA TERHI HUOVINEN, MIRJA HIRVENSALO, JANNE KULMALA, SANNA PALOMÄKI, TUIJA TAMMELIN, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Yhteyshenkilö:Terhi Huovinen, Liikuntakasvatuksen laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Puh. Menetelmien väliset korrelaatiot jäivät heikoiksi observoiru ijaksoilla, joiden sisältönä oli venyuelyä, staattisia lihaskuntoliikkeitä ja seisomista. PEAS, Physical Education Observation and Analyzing Systcrn), and ActiGraph wGT3 + acceleromcter, as well as the reliability of LOTAS observation for mcasuring physical activity. & Heikinaro-Johansson P. The correlation was the strongest in the observation periods consisting of ball games. Measuring physical activity in a school physical education lesson by using systematic LOTAS observation and Actigraph wGT3 + accelerometer. Opetukseen osallistui yhteensä 39 oppilasta, jotka käyttivät tunnilla lantiolle kiinnitettyä ki i ht yvyysan tu ria. Reliabiliteettia arvioitiin toistetun observoinnin (intraobserver reliability) ja kahden tutkijan yksimielisyyden (iruerobserver reliability) avulla. Samanaikaisvaliditeetti oli keskiarvoja verrattaessa hyvä. Kcyworcls: pliysical activity, systematic observalion, acceleromelel; LOTAS, ActiGraph 56 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKEU • Fyys.sen akbMSlA.'defl m1ttaam ire,. The concurrent validity by comparing the mean values of physical activity was goocl. The physical act ivit y was classified by using the SOFIT5 classification systern. luokan liikuntatunneilta kuvaamalla molemmilta luokilta yksi liikuruaiunti (3 lk 45min, 7. The observations were carried out in three 10-minute periods. Liikunta &Tiede 51 (1), 56-63. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen koulun liikuntatunnilla systemaattisella LOTAS -observointimenetelmällä ja ActiGraph wGT3X+ kiihtyvyysmittarilla. Parhaiten menetelmät korreloivat observointijaksoilla, joiden sisältönä oli pelaamista. 040-8053947, sähköposti: terhi.huovinen@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Huovinen T., Hirvensalo M., Kulmala J., Palomäki S., Tammelin T. . The accelerometer ancl the observation data categorizecl the students' physical activity into different activity categories in a similar way. Huovinen T., Hirvensalo M., Kulmala J., Palomäki S., Tammelin T. Korrelaatiotarkasrelussa samanaikaisvaliditeetti oli erittäin aktiivisen liikunnan osalta hyvä, mutta liikkumattomuuden, kevyen ja kohtuullisen liikkumisen luokissa osittain puutteellinen. Tutkimusaineisto kerättiin perusopetuksen 3. Kiihtyvyysmittarin ja observoinnin antama tulos oppilaiden fyysisen aktiivisuuden jakautumisesta eri aktiivisuusluokkiin oli samansuuntainen. 2014. Liikunta & Tiede 51 ( 1 ), 56-63. This research siudy investigated ihe concurrent validity between the syst ernat ic LOTAS observation method (Engl. LOTAS-observointia voidaan pitää luotettavana menetelmänä fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa liikuntatunneilla. Samanaikaisvaliditeettia tutkittiin Pearsonin korrelaation ja MannWhitneyn U-testin avulla. Asiasa11a1.: [yysine« al1tiivisuus, systemaattinen obscrvointi, //iihtyvyysmiuari, LOTAS, ActiGraph . The concurrent validity was examined by using Pearsons correlation and the Mann-Whitney U-test. Observointi suoritettiin kolmessa kymmenen minuutin jaksossa. Aliogether 39 siuderus panicipated in the lessons, using accelerorneters attached to their hips. Kymmenen satunnaisesti valitun oppilaan (5 tyttöä ja 5 poikaa) fyysinen aktiivisuus observoitiin videolta tietokonepohjaisella, SOFIT5 -luokitteluun perustuvalla LOTAS-observointiohjelmalla. Observoinnin reliabiliteeui sekä toistetussa observoinnissa että kahden tutkijan itsenäisesti suorittamien observointien osalta oli hyvä. The data was collcctcd in 3rd and 7th grade physical education classes in basic eclucation by vicleotaping one physical eclucation lesson (3rd grade 45 min, 7th grade 90 min) of both classes with two cameras. Tässä tutkimuksessa selvitettiin systemaattisen LOTAS-observoint imcncrelrnän luotcuavuuua tutkimalla observoinnin ja ActiGraph wGT3+ kiihtyvyysmittarin välistä samanaikaisvaliditeettia sekä LOTAS-observoinnin reliabiliteettia fyysisen aktiivisuuden mittauksessa. The correlation coefficients between the objective measurement and the observation of physical activity were goocl in the 'vigorous physical activity' category, but partly weak in the 'physically inactive', 'light physical activity" ancl "moderate physical activity" categories. & Heikinaro-Johansson P. ja 7. LOTAS observation can be considerecl a valid method for measuring physical activity in physical education lessons. The physical activity of ien randomly sclecied siuderus (5 girls and 5 boys) was observed from ihe video by using computer-basecl LOTAS observation software
2008; Krishnaveni ym. Yksimielisyys lasketaan tutkijoiden yksimielisesti luokittamien yksiköiden suhteesta kaikkiin luokiteltuihin yksiköihin (Siedentop 1991, 308-310). 2009) Observointitutkimuksen reliabiliteettia eli satunnaisvirheettömyyttä kohottavia tekijöitä ovat yksiselitteisen luokittelujärjestelmän käyttäminen, observoijan kyky havaita luokittelujärjestelmän mukaisia toimintoja, mittaustilanne ja observoinnin kohde (Metsärnuuronen 2005, 63-65; Thomas ym. LOTAS-menetelmä puolestaan on havaiuu luotettavaksi verrattaessa observoinnin tuloksia oppilaiden mitattuun sykkeeseen (Breilin 2005; Parkkinen & Sipiläinen 2007; Lyyra ym. 1991). Observoinnin reliabiliteettia tutkitaan vertaamalla saman tutkijan eri aikoina tekemien observointien yksimielisyyttä (intraobserver reliability) sekä eri tutkijoiden itsenäisesti tekemien observointien välistä yksimielisyyttä (interobserver reliability). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto kerätuin syksyllä 2012 perusopetuksen kolmannen ja seitsemännen luokan liikuntatunneilla. Onko LOTASobservoinnin reliabiliteetti riiu ävä kahden tutkijan välillä ja saman tutkijan toistetussa observoinnissa. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTK!MUSARTIKKELI ,Fyysisen akt1MSUUden m~taam1noo 57. 2010, 9; USDHHS 2011). 2012; Darst ym. lk) ja liikuntalcikit (3. 2008) luotettavista objektiivisista fyysisen aktiivisuuden mittareista. Tutkija voi itse määritellä ohjelmaan haluamansa observointikategoriat. lk). Tunnit sisälsivät myös verryttelyä ja lihaskuntoharjoittelua. 2006; McKenzie ym. Tutkija koodaa havaintonsa painamalla observoinukategoriaa kuvaavaa numeronäppäintä, jolloin ohjelmaan rekisteröityy kyseinen tapahtuma ja samalla käynnistyy kello tapahtuman keston mittaamiseksi. Heath ym. LOTAS-menetelmää ei kuitenkaan aikaisemmin ole validoitu väestötasoisissa fyysisen aktiivisuuden tutkimuksissa yleisimmin käytettyyn (Evenson ym. Kello pysähtyy tutkijan painaessa uudestaan samaa näppäintä. Tuntien aiheina olivat koripallo (7. Väestötasoisissa epidemiologisissa tutkimuksissa objektiivista kiihtyvyysmittausta pidetään parhaana menetelmänä (Corder & van Sluijs 2010), mutta koululiikunnan tutkimuksessa subjektiivisiin menetelmiin luokiteltava systernaauinen observoiru.i on edelleen yksi täsmällisimmistä ja virheeuömimmistä fyysisen aktiivisuuden miuausmenerclmistä (McKenzie 1991; Pope ym. 2011; Wadsworth ym. Observoinnin etuna lisäksi mittaamisen edullisuus ja vaivattomuus: havainnointi ei vaadi hankittavaksi erillisiä mittalaitteita, eikä oppilaan liikuntatunnille osallistumista häiritä teknisillä laitteilla. LOTAS-observoinnissa käytetyt fyysisen aktiivisuuden SOFlT5-luokat on perusteltu luotettavasti alan tutkimuskirjallisuudessa (mm. Observoinnin sarnanaikaisvaliditeettia voidaan tutkia vertaamalla eri menetelmien antamia tuloksia (Buue ym. Opettajille ei annettu erillisiä ohjeita tunnin toteuttamiseen, vaan opetus järjestettiin tavanomaisesti voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. 1991; Pope ym. Huovinen & Heikinaro-Johansson 2006; Lyyra ym. Mittari valittiin, koska se on yksi yleisimmin käytetyistä (Evenson ym. 2010; Rowe ym. Fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata subjektiivisilla ja objektiivisilla menetelmillä (Aittasalo ym. 2011). ActiGraph on langaton ja sen voi kiinni nää joko lantiolle tai ranteeseen. (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998; Palomäki 1999) SOFIT 5 on kansainvälisesti yksi käytetyimmistä fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmistä koulun liikuntatunneilla (Lonsdale ym. 2013) ja vaikka menetelmä perustuu aikaväliotantaan, sen viisiportaista luokittelua suositellaan käytettäväksi myös tietokonepohjaisten, kestonrekisteröintiin perustuvien suorien observointimenetelmien luokiuelujarjestelrnänä (Heath ym. 2012). Knhtyvyysmittari mittaa sen kehonosan kiihtyvyyttä, johon se on kiinnitetty. Jotta luokitusjärjestelmä olisi validi, observoitavat toiminnat on oltava selkeästi havaittavissa ja niille tulee olla rationaaliset perustelut (Darst ym. Kansainvälisen suosituksen mukaan vähintään puolet liikuntatunnin kestosta tulisi olla fyysisesti aktiivista aikaa (Graham ym. Korreloivatko observoitu oppilaan fyysinen aktiivisuus ja kiihtyvyysanturilla objektiivisesti mitattu oppilaan fyysinen aktiivisuus eri aktiivisuustasoilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella LOTAS-observointimenetelrnän luotettavuutta koululaisten liikuntatunneilla tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden miuaamisessa. Observoinu tavoittaa objektiivisia mittareita paremmin oppilaan liikuntakäyttäytymiseen liittyvän fyysisen aktiivisuuden, joten menetelmä sopii myös täydentämään objektiivisten mittareiden antamaa tietoa (Schuna ym. JOHDANTO Perusopetuksen liikunnan tärkeä tavoite on tarjota oppilaille monipuolisia liikuntakokernuksia, jotka kehittävät oppilaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen (Opetushallitus 2004, 249). LOTAS-observoinnit perustuvat sekä keston että tapahtumien rekisteröuuiin. 2007; Palomäki 2003; 2009), tarve menetelmän luotettavuuden tutkimiselle on olemassa. 2010; Faison-Hodge & Poretta 2004) aktiivisuuden mittaamisessa sekä useassa eri liikuntamuodossa tapahtuvan (Cardon ym. Koska LOTAS:ta käytetään yleisesti suomalaisen koululiikunnan tutkimuksessa (mm. 1983; Siederuop 1991). 2013) ja ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden (Capio ym. Kokemusten lisäksi yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi koululiikunnassa on noussut riittävä fyysinen aktiivisuus liikuntatunnilla (HeikinaroJohansson ym. 2009) kiihtyvyysmittaukseen. SOFIT5-menetelmässä oppilaiden fyysinen aktiivisuus jaetaan viiteen havaintoluokkaan: 1 ; oppilas makaa, 2; oppilas istuu, J; oppilas seisoo, 4; oppilas kävelee ja 5; oppilas on erilläin a/Hiivinen (McKenzie ym. 2002; Wadsworth ym. Obscrvointitutkirnuksessa sekä observoija että käytetty menetelmä luokuusjärjestelmineen muodostavat miuavälineen. 2008; Evenson ym. 2008) ja luotettavimpana pidettyyn (Abel ym. Lapsilla tulosten on osoueuu olevan luotettavimpia, kun mittari on kiinnitettynä lantiolle suoliluun yläpuolelle (Cliff ym. 2013). 2006). 2010; Vanhees ym. Tässä tutkimuksessa LOTAS-observoinnin tuloksia verrataan ActiGraph wGT3X+ kiihtyvyysmittarin tuloksiin. Opetuksen laadun kehittämiseksi tarvitaan luotettavia miuausmenetelrniä, joilla voidaan tarkastella oppilaiden fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. 2004; Sharma ym. 2004; Chow 2008; 2009) fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa. 1983; Siederuop 1991). Kyseiset liikuntamuodot ovat tavallisia koulussa opetettavia liikuntamuotoja (Heikinaro-Johansson & Telama 2005; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 85-87) ja noudattavat voimassa olevaa opetussuunnitelmaa (Opetushallitus 2004). Jokainen observointikategorian aloituksen ja lopetuksen välinen aika kertyy Kokonaisailw-tiedostoon ja jokainen tapahtuma tallentuu Esiintymät-tiedostoon. 2013). Kolmannen luokan liikuntatunti oli yksöistunti ( 45 min) ja seitsemännen luokan liikuntatunti kaksoisturui (90 min). Molemmilta luokka-asteilta videoitiin kahdella kameralla yksi liikuntat unu. 2005). 2012; Opetusministeriö 2010; Tarnmelin ym. 2007). 2002), joten valitun menetelmän käsitevaliditeeuia voidaan pitää hyvänä. (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998.) LOTAS-menetelmän luokittelun pohjana oleva SOFIT5 -järjestelmä on osoitettu luotettavaksi eri-ikäisten (Capio ym. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan tahdonalaisten luustolihasten tuottamaa liikettä, joka nostaa energiankulutusta (Bouchard & Shephard 1994 ). (Chin & Ludwig 2013; Perlman & Pearson 2012.) Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella systernaauiseen liikuntatunnin havainnointiin on kehitetty professori Pilvi kki Heikinaro-Johanssonin johdolla Windows-ympäristössä toimiva LOTAS-menetelmä, jossa oppilaan fyysistä aktiivisuutta observoidaan perustuen SOF1T5-menetelmän luokitteluun. Tutkimukseen osallistuneissa luokissa oli yhteensä 39 oppilasta (10 tyttöä, 29 poikaa), joista 28 oli kolmannen luokan oppilaita ja 14 seitsemännen luokan oppilaita
Venyttely (10 min) perushyppyjä. Jokaista oppilasta havainnoitiin kolme 10 minuutin pituista jaksoa: liikuntatunnin aloitusjakso, keskijakso sekä päätösjakso. pallopeliä Osa oppilaista pelaa, osa istuu vaihdossa. Jakso 2: Ohjeiden kuuntelu seisten tai istuen. Tieto purettiin mittareista ajantasaisella Actilife 6 -ohjelmalla ja käsiteltiin sekä analysoitiin csv.muodossa exceliin tarkoitusta varten räätälöidyllä ohjelmalla. Observoitu 3. Observoitujen kymmenen minuutin jaksojen sisältö. Observoitujen jaksojen sisällöt on esitetty taulukossa 1. ja 7. 2012). Oppilaiden keskimääräinen fyysinen aktiivisuus liikuntatunneilla kahdella eri menetelmällä mitattuna. Kiihtyvyyttä tallennettiin 30 Hz:n keräystaajuudella. Tutkimuksessa käytettiin Evensonin ym. Käytetyllä TAULUKKO 1. mittarilla on mahdollista mitata kiihtyvyyttä kolmeen liikesuuntaan, mutta analysoitavaksi valittiin vain pystysuuntainen kiihtyvyys, sillä on vielä kyseenalaista saavutetaanko kolmisuuntaisella mittauksella fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa etua yksisuuntaisesti mittaaviin antureihin nähden (Butte ym. Kuvauksen alkaessa kukin oppilas näytti oman tunnistenumeronsa kameralle,jotta mittarilla saatu aineisto ja observointiaineisto kyettiin yhdistämään. Observointi suoritettiin jälkikäteen videolta. Kolmasluokkalaisilla tämä tarkoitti koko liikkumiselle jääneen ajan observointia, sillä vaatteiden vaihto ja mittareiden asettaminen vei osan oppitunnista. Kiihtyvyys keskiarvoistettiin kymmenen sekunnin tarkkuudelle. Oppilaan käyttämä aika eri SOFIT Oppilaan käyttämä aika eri SOFIT-luokissa Yksimielisyys -luokissa LOTAS -observoinnissa LOTAS-observoinnissa (min:sek) % (n=1) Observointikerta 1 Observointikerta 2 SOFIT 1: Oppilas makaa 0:00 000 100 SOFIT 2 Oppilas istuu 3:43 343 100 SOFIT 3: Oppilas seisoo 1:22 111 86,6 SOFIT 4: Oppilas kävelee 0:58 0:49 84,5 SOFIT 5: Oppilas erittäin aktiivinen 3:57 4:16 92,6 58 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014 • TUTKIMUS,A,ATIKKEU • FY'fSJsen akt1Msuuderl rrutaemren. lk aktiivinen aktiivinen aktiivinen (n=10) LOTAS 5,86 min 7,56 min 8,54 min 8,23 min 30 min 20 % 25 % 28 % 27 % 100 % Actigraph 5,82 min 7,17 min 6,92 min 10,10 min 30 min 19 % 24 % 23 % 34 % 100 % Mann-Whitney U-testi p=.796 p =912 p =218 p =.280 TAULUKKO 3. Samanaikaisvaliditeettia tutkittiin vertaamalla LOTAS-analyysin kestonrekisteröinnin tulosta kiihtyvyysmittarilla mitattuun eri aktiiTAULUKKO 2. Kiihtyvyysmittarit ja oppilaat oli numeroitu. Koko aineisto Liikkumaton Kevyesti Kohtuullisesti Erittäin Yht 3. Yhden tutkijan peräkkäisinä päivinä tekemien observointien välinen yksimielisyys (intraobserver reliability) LOTAS-ohjelmalla eri SOFITluokissa, kun on observoitu yhtä oppilasta 10 minuuttia. luokka jakso Jakso 1: Ohjeiden kuuntelu istuen. Kuvauksia tehdessä oikea kellonaika tarkistettiin käyttämällä täsmällisen ajan ilmoittavaa http://time.is/ -palvelua. istuen. Pareittain vastunnin loppuosa Norsupallo-peli, jossa keskellä takkain syöttelyä. Observointia varten kahden kameran kuvat yhdistettiin ja kuvaan lisättiin kuvaushetken aito kellonaika, joka oli tallentunut myös kiihtyvyysmittariin. Observointia varten kultakin liikuntatunnilta valittiin satunnaisesti viisi oppilasta. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus observoitiin LOTAS 2.0 ohjelmalla käyttäen observointikategorioina SOFIT 5-luokittelua: 1= oppilas malwa, 2 = oppilas istuu, 3 = oppilas seisoo, 4 = oppilas hävelee ja 5 = oppilas on erittäin ahtiivinen. HippaVerryttely: juoksua tunnin aloitus leikki, jossa kiinnijäänyt tekee haarapiirissä. maata pitkin Osuman saanut tekee 1 ihaskuntol i i kkeitä: 1) istumaannousu 2) punnerrus 3) selkälihasliike vatsallaan Jakso 3: Ohjeiden kuuntelu seisten. Jokaisen oppilaan fyysinen aktiivisuus mitattiin vyötärölle asennettavalla kiihtyvyysmittarilla (ActiGraph wGT3X+ ). (2008) tutkimuksessa raportoituja raja-arvoja LOTAS-menetelrnän intensiteettiluokitteluun sovelletusti: < 100 count/minute (cpm) liikkumaton aika (makaa, istuu), 100-1178 cpm hyvin kevyt liikehdintä (seisoo), 1179-3095 cpm kävely 3,2 km/h-4,8 km/h ja > 3096 cpm erittäin aktiivinen liikkuminen. Koripallon pientunnin keskiosa Polttopallohippa, jossa kaikki vrittäpeliä 3 vs 3 yhteen (10 min) vät polttaa kaikkia lyömällä palloa koriin. luokka 7. Observointiaineisto käsitti siis viiden kolmasluokkalaisen (tyttöjä) ja viiden seitsemäsluokkalaisen (poikia) observoinnin, yhteensä 300 min. (10 min) olevaa suurta voimistelupalloa Koko kentän koripommitetaan pienillä palloilla
JAKSO 1: LOTAS LOTAS LOTAS LOTAS tunnin aloitus 10 min makaa, istuu seisoo kävelee erittäin aktiivinen r r r r ActiGraph: -,060 ,158 -,188 -,047 liikkumaton ActiGraph: ,846*** -,560* -.447 ,079 kevyt aktiivisuus ActiGraph: -,006 ,354 -,375 -,333 kohtuullinen aktiivisuus ActiGraph: -,592* ,140 ,607* ,167 erittäin aktiivinen JAKSO 2: LOTAS LOTAS LOTAS LOTAS tunnin keskiosa 10 min makaa, istuu seisoo kävelee erittäin aktiivinen ActiGraph: ,662* -,105 -,649* -,006 liikkumaton ActiGraph: -.402 ,898*** ,374 -,816** kevyt aktiivisuus ActiGraph: -,132 .489 ,517 -,717** kohtuullinen aktiivisuus ActiGraph: ,119 -,809** -,353 ,940*** erittäin aktiivinen JAKSO 3: LOTAS LOTAS LOTAS LOTAS tunnin päätös 10 min makaa, istuu seisoo kävelee erittäin aktiivinen r r r r ActiGraph: ,644* ,237 -593* -,042 liikkumaton ActiGraph: -005 -,051 ,362 -,140 kevyt aktiivisuus ActiGraph: -337 -,194 ,751 ** -,259 kohtuullinen aktiivisuus ActiGraph: -085 ,047 -454 ,276 erittäin aktiivinen p<,001***, p<,01**, p<,05* visuustasoilla suoriteuuun fyysisen aktiivisuuden aikaan. Analyysiä varten SOFIT5-luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi "oppilas liihhumaton", mikä vastasi ActiGraphin intensiteeuiluokiuelua. Oppilaan käyttämä aika eri SOFIT Oppilaan käyttämä aika eri SOFIT -luokissa Yksimielisyys -luokissa LOTAS -observoinnissa LOTAS -observoinnissa [min.sek) % (n=11 Tutkija 1 Tutkija 2 SOFIT 1: Oppilas makaa 0:00 000 100 SOFIT 2 Oppilas istuu 304 2 55 95.4 SOFIT 3 Oppilas seisoo 127 112 83,1 SOFIT 4 Oppilas kävelee 1 54 132 81,1 SOFIT 5 Oppilas erittäin aktiivinen 339 4 23 83,2 TAULUKKO 5. Näiden korrelaatiotestien tulokset poikkesivat Pearsonista kuitenkin erittäin vähän. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • MKIMUSARTIKKEU -Fyysisen aktir.isuuden metaamreo 59. Vertailussa käytettiin Pearsonin korrelaatiota (!-suuntaisena), sillä sitä suositellaan käyteuävåksi jatkuvien muuuujien lineaarisen riippuvuuden tarkastelussa ja analysoinnissa. LOTAS -observoinnin ja ActiGraph wGT3X+ kiihtyvyysmittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden väliset korrelaatit koko aineistossa (N=10). Parametrittomilla testeillä (Kendall's Taub ja Spearmanin järjestyskorrelaatio testi) pyrittiin vahvistamaan tulosten luotettavuus, koska otoskoot olivat pieniä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin arvoa p < 0,05. Merkitsevyys testattiin yksisuuntaisella testauksella, koska mittarien oletetaan mittaavan fyysistä aktiivisuutta samansuuntaisesti (Metsämuuronen 2005, 343). Fyysisen aktiivisuuden keskiarvojen jakautumista koko aineistossa eri menetelmillä testattiin Mann-Whitneyn U-testillä. Kahden tutkijan välinen yksimielisyys (interobserver reliability) eri SOFIT-luokissa, kun on observoitu yhtä oppilasta 10 minuuttia LOTAS-ohjelmalla. TAULUKKO 4. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttämällä IBM SPSS Statistic -ohjelman versiota 19
Menetelmien välisissä keskiarvoissa eri akriivisuusluokissa ei ollut eroa. lnakt iivista aikaa molemmat menetelmät rekisteröivät noin viidesosan tunnin kestosta. Samanaikaisvaliditeetti osoittautui yksilötasolla osittain puuueelliseksi. (Taulukko 6.) Heikoin samanaikaisvaliditeetti saavutettiin seitsemäsluokkalaisTAULUKKO 6. Kolmasluokkalaisten observoiruijaksolla 2 (polttopallohippa) havaittiin korkeat korrelaatiot aktiivisen liikkumisen (r= 0,949, p< 0,01) ja kohtuullisen aktiivisuuden (r= 0,850, p< 0,05) luokissa. 3. LOTAS-menetelmän re liabiliteeu i osoittautui riittäväksi sekä toistetussa observoinnissa että eri tutkijoiden itsenäisesti tekemissä observoinneissa. Haasteellisin koodattava oli luokka SOFIT4 (oppilas l1ävelee), johon koodattiin oppilaan kevyt liikkuminen: kahden observoijan välinen yksimielisyys oli 81 prosenttia ja toistetussa mittauksessa yksimielisyys oli 85 prosenttia. Kiihtyvyysmittarilla mitattu kevyt aktiivisuus korreloi jaksoilla 1 ja 2 sekä observoituun istumiseen (r= 0,846, p< 001) euä seisomiseen (r= 0,898, p< 0,00l). Yksimielisimmin koodattiin luokka SOFITl (oppilas mahaa), jossa yksimielisyys oli sekä toistetussa että observoijien välisessä mittauksessa 100 prosenttia. Tällä jaksolla 3.-luokkalaisten observoitu liikkumattomuus oli yhteydessä kiihtyvyysmittarin kevyen aktiivisuuden kanssa (r= 0,916, p< 0,05). Toistetussa observoinnissa yksimielisyys vaihteli eri SOFIT-luokissa 84-100 prosentin välillä (taulukko 3). Observoitu seisominen (SOFIT3) korreloi ActiGraphin kevyeen liikkumiseen (r= 0,944, p< 0,01) ja negatiivisesti erittäin aktiiviseen liikkumiseen (r= -0,855, p< 0,05). lk (n=5) LOTAS: LOTAS: LOTAS: LOTAS: Polttopallohippa makaa, istuu seisoo kävelee erittäin aktiivinen r r r r ActiGraph: -,922* ,051 ,322 ,170 liikkumaton ActiGraph: ,916* ,586 ,052 -,724 kevyt aktiivisuus ActiGraph: ,393 ,850* ,548 -952** kohtuullinen aktiivisuus ActiGraph: -,542 ·,844* ,450 ,949** erittäin aktiivinen 7. Reliabiliteetti tarkastelussa LOTAS-ohjel man aktiivisuusluokittelu säilytettiin 5-portaisena. Koko aineistossa LOTAS -observoinnin ja ActiGraph -kiihtyvyysmittarin antamien tulosten välinen korrelaatio oli korkein jaksoilla 2 ja 3 oppilaan liikkumattomuudessa (r= 0,662-0,664, p< 0,05) ja jaksolla 2 erittäin aktiivisessa liikkumisessa (r= 0,940, p< 0,00 l ). Eri tutkijoiden itsenäisesti tekemien observointien yksimielisyys vaihteli eri SOFITluokissa 81-95 prosentin välillä (taulukko 4). LOTAS-observoinnin ja ActiGraph wGT3X+ kiihtyvyysmittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden väliset korrelaatit pelijaksolla (observointijakso 2: liikuntatunnin keskiosa, 10 min). lk (n=5) LOTAS: LOTAS: LOTAS: LOTAS: Koripallo, pienpeli makaa, istuu seisoo kävelee erittäin aktiivinen r r r r ActiGraph: -,134 ,815* -,371 -,776 liikkumaton ActiGraph: -,110 ,944** -,392 -,900* kevyt aktiivisuus ActiGraph: ,565 ,260 ,226 -,454 kohtuullinen aktiivisuus ActiGraph: ·,216 -,855* ,181 ,927* erittäin aktiivinen p<,001***, p<,01**, p<,05* 60 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKELI • FyySIS8!l akllM~ m11taam1nen. TULOKSET LOTAS-observointi antoi ryhmätasolla samansuuntaisen tuloksen liikuntatunnilla tapahtuneesta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden ajan jakautumisesta eri aktiivisuusluokkiin kuin ActiGraph wGT3X+ -kiihtyvyysmittarilla mitattuna (taulukko 2). Tällä jaksolla myös kohtuullisen liikkumisen korrelaatio oli melko korkea (r= 0,517, p= 0,06), mutta se ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kohtuullinen negatiivinen korrelaatio havaittiin jaksolla 1 observoidun liikkumattomuuden ja kiihtyvyysmittarilla mitatun erittäin aktiivisen liikkumisen välillä (r= -0,592, p< 0,05). Intensiteetiltään vähintään kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (MVPA) oli molempien menetelmien mukaan yli puolet tunnista (LOTAS 55 % ja ActiGraph 57 %). (Taulukko 5.) Samanaikaisvaliditeetti oli paras observointijaksoilla, joiden sisältönä oli aktiivista pelaamista Positiivinen korkea korrelaatio havaittiin eri menetelmien välillä sekä liikkumattomuuden (r= 0,662, p< 0,05), kevyen liikkumisen (r= 0,898, p< 0,001) että erittäin aktiivisen liikkumisen (r= 0,940, p< 0,001) osalta. Observoinnin reliabiliteettia tutkittiin määrittelemällä kahden tutkijan itsen äisesti tekemän observoinnin välinen yksim ielisyy s LOTAS-observoinnissa (interobserv er reliability) sekä artikkelin ensimmäisen kirjoittajan samasta oppilaasta peräkkäisinä päivinä tekemien observointien välinen yksimielisyys (intraobserver reliability). Polttopallohippa-jaksolla havaittiin korkea negatiivinen korrelaatio (r= -0,922, p< 0,05) LOTAS -observoinnin liikkumattomuusluokan (SOFlTl + SOFIT2) ja kiihtyvyysmittarin liikkumattomuuden välillä. 7.-luokkalaisten observointijaksolla 2 (pienpeli) LOTAS -mittauksella saatu erittäin aktiivinen liikkuminen (SOFIT5) korreloi kiihtyvyysmittarilla mitattuun erittäin aktiiviseen liikkumiseen (r= 0,927, p< 0,05) ja negatiivisesti kevyeen liikkumiseen (r= -0,900, p< 0,05)
8 .. Yhdenmukaisimmin eri menetelmät mittasivat koko aineistossa erittäin aktiivista liikkumista (r= 0,859, p=0,001) (kuvio 1). 2010, 9; USDHHS 2011) liikuntatuntien fyysisestä aktiivisuudesta. . Eri rmuausrnenetelmät antoivat ryhmätasolla samansuuntaisen tuloksen oppilaiden kokonaisaktiivisuudesta. Koska kolmasluokkalaisten tunnista meni aikaa vaatteiden vaihtoon ja rniuareiden pukemiseen, liikkumiseen jäi 45 minuutin tunnista vain 30 minuuttia. 2012). 2 4 6 8 10 12 LOTAS observoitu KUVIO 1. Toisaalta taas observoija havaitsee oppilaan staattiset lihaskuntoliikkeet, kuten hoover-asermossa olemisen tai puolapuilla roikkumisen ja koodaa LOTAS-ohjelmaan kategorian SOFIT5 (oppilas 011 erittäin aktiivinen). Reliabiliteettia arvioitiin vain yhden oppilaan osalta, mitä voidaan pitää tutkimuksen puutteena. Liikuntatunneilla kolmasja seitsemäsluokkalaiset oppilaat kuitenkaan harvoin istuvat liikkumatta. Tämän ikäisille lapsille on tyypillistä, että he istuessaan heiluvat ja nojailevat kavereihinsa, jolloin aktiivisuusmittari havaitsee kiihtyvyyttä ja sijoittaa oppilaan aktiivisuuden kevyen aktiivisuuden luokkaan. Kenties suuremmalla aineistolla ja observointiaikaa pidentämällä menetelmien välillä olisi havaittu enemmän tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita (Thomas ym. lnaktiivisuuden sekä kevyen ja kohtuullisen liikkumisen luokissa havaitt ii n kuitenkin jonkin verran odotuksista poikkeavia korrelaatioita tai menetelmien välillä ei löytynyt kaikilla observointijaksoilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tilastollisen merkitsevyyden puuttumiseen saattaa vaikuttaa pieni aineisto ja lyhyt observointijakso. Observointitutkimuksessa satunnaisvirheettömyyden vaatimuksena on vähintään 75-80 prosentin yksimielisyys (McKenzie 2003; 2010; Siederitop 1991, 310-311). ja 7 lk) haluttiin analysoida yhtä pitkä aika. Korkeaa reliabilueeu ia selittää luokiuelujärjestelmän ykstseliueisyys: eri toimintaluokat on selkeästi eroteltavissa videolta. Yksilötasolla samanaikaisvaliditeetti havaittiin osittain puuucelliseksi. 2011). Menetelmien väliset ristiriidat seliuyvät todennäköisesti lapsille tyypillisellä tavalla liikkua. ten 1. LOTAS-observoinnin ja ActiGraph wGT3X+ kiihtyvyysmittarilla mitatun aktiivisuuden välinen yhteys koko aineistossa erittäin aktiivisen liikunnan luokassa (n=10). 1991). 1991) pohjautuvan Jyväskylän yliopistossa kehitetyn tietokonepohjaisen LOTAS-observoinnin (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998) luotettavuutta perusopetuksen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa. Liikuntatuntien sisällöissä on runsaasti tehtäviä, joissa pyöritään, kieritään tai muuten kehon liike LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TL/TKIMUSARTIKKELI, Fwsset aktiivisuuden m1ttaam1r.en 61. Näppäilyvirheet, kuten väärän numeron painaminen, ovat mahdollisia. Molempien menetelmien mukaan oppilaat olivat liikuntatunneilla yli puolet tunnin kestosta vähintään kohtuullisella intensiteetillä fyysisesti aktiivisia (MVPA) ja saavuttivat näin kansainväliset suositukset (Graham ym. 2012), joissakin tapauksissa kolmisuuntainen mittaus saattaisi tavoittaa paremmin koululiikunnalle tyypilliset tavat olla fyysisesti aktiivisia. Staattisessa voimaliikkeessä kiihtyvyyttä ei kuitenkaan synny, jolloin oppilas luokitellaan kiihtyvyysmittarilla liikkumattomaksi. Vaikka kolmisuuntaisen kiihtyvyyden mittauksen paremmuudesta suhteessa yksisuuntaiseen kiihtyvyyteen ei vallitsekaan yksirnielisyyuä (Buue ym. Tällä jaksolla ei havaittu lainkaan tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota eri menetelmien välillä. Tässä tutkimuksessa, jossa observoinnin suoritti menetelmän käyttöön harjaantunut tutkija, näppäilyvirheiden osuus jäi hyvin pieneksi. Erittäin aktiivinen liikkuminen 18 16 14 ::, :: 12 !!! .E 10 .J: a. Molemmat menetelmät luokittelivat yhdenmukaisesti erittäin aktiivisen toiminnan ja korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä. observointijaksolla, joka sisälsi sekä aktiivista liikkumista (juoksua) että venyuelyä. Virheet pystyy tarkistamaan observoinnin päät yltyä LOTAS-raportista ja aikajanalta. Kolmasluokkalaisten liikuntatunti analysoitiin kokonaisuudessaan ja seitsernåsluokkalaisten liikuntatunnista valittiin 30 minuutin näyte tunnin eri vaiheista. POHDINTA Fyysinen aktiivisuus on monipuolinen ilmiö, jota voidaan tutkia ja luokitella sekä laadullisesti että määrällisesti monella tavalla (Buue ym. Tässä tutkimuksessa selviteltiin SOFIT5-luokiltcluun (McKenzie ym. Esimerkiksi ohjeita kuunnellessaan oppilaat istuivat, jolloin oppilaan toiminta koodauiin LOTAS-ohjelmaan luokkaan SOFIT2 (oppilas istuu). Tässä tutkimuksessa molemmilta luokkatasoilta (3. Tässä tutkimuksessa yksimielisyys oli korkea sekä saman tutkijan eri päivinä tekemän liikuntajakson observoinnissa (i11traobserver reliability) että kahden tutkijan itsenäisesti tekemissä observoinneissa (interobserver reliability). Samanaikaisvaliditeeu.ia tutkittiin Pearsonin korrelaation ja Mann-Whitneyn U-testin avulla vertaamalla LOTAS-observoinnin tuloksia fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa parhaana pidettyyn menetelmään (Corder & van Sluijs 2010), ActiGraph wGT3X+ -kiihryvyysmiuarilla mitattuun aktiivisuuteen. LOTAS-observointiohjelman kåyuåminen vaatii observointikategorioiden sisäistämisen lisäksi teknistä harjoiuelua, sillä observointi tapahtuu koodaamalla havaittu toiminta numeerisesti tietokoneelle. Alkuperäisen SOFIT-ohjeiston mukaisesti erittäin aktiivinen toiminta koodataan energiankulutuksen ylittäessä tavallisen kävelyn tason (McKenzie ym. Reliabilueeu!a tutk itt iin toistetun observoinnin ja kahden tutkijan yksimielisyyden avulla. Reliahiliteeu iin vaikuttaa myös tutkijan perehtyneisyys menetelmän käynämiseen (Darst ym.1983). • . l5 i; 6 -,: 4 2
Pelatessa liikkuminen on edellä mainittuja liikuntamuotoja selkeämmin ylös-alas suuntautuvaa: pelatessa seisotaan paikallaan ja katsotaan, mihin kannattaisi liikkua, minkä jälkeen liikkuminen tapahtuu kävellen tai juosten. Applied Physiology, Nutrition. Todennäköisesti samanaikaisvaliditeetti olisi ollut korkea myös sellaisilla liikuntatunneilla, joiden sisältönä olisi ollut vaikkapa suunnistusta tai aerobiciä. International proceedings and consensus statement. KIITOKSET Aineiston keräämisessä auttoivat merliittävällä tavalla amanuenssi Esa Nyliänen Jyväskylän yliopiston liiliuntatieteellisestä tiedeliunnasta sehä liihuntapedagogiilian opiskelija Pasi Tirri, jaha myös suoritti rinna/1/rnisobservoinnin yhden oppilaan osalta (interobserver re/iability). Darst, P. Journal of Teaching in Physical Education 27 (11, 38-50. Copeland & Esliger 2009; Freedson ym. J. Validation of the Kenz Lifecorder EX and ActiGraph GT1 M accelerometers for walking and running in adults. 2005. Methodological considerations in using accelerometers to assess habitual physical activity in children aged 0-5 years Journal of Science and Medicine in Sport 12 (51, 557-567 Copeland, J. Medici ne & Science in Sport & Exercise 37 (Supplement 11 ), S523-S530. H. Medicine & Science in Sports & Exercise 44 (1S), S5-S12. Published online ahead of print May 16, 2013. 11-19. Freedson, P., Poper, D. NXb4kSeqLM40dvuOLCmr0ueprJSsa24TLOWxWXS&ContentCustomer=dGJ yMPGqtU%2B3prFJuePfgeyx%2BEu3q64A&D=s3h [viitattu 25 9.20131 Chow, B., McKenzie, T. Physical activity, fitness. Raja-arvoista ei kuitenkaan vallitse täyttä yksimielisyyttä: niiden määrittelemiseksi on tehty useita tutkimuksia (esim. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat myös kiihtyvyysmittarille asetetut eri aktiivisuusluokkien raja-arvot (counts per minute). 2012. 2013. West Point. Tällaisia tehtäviä ovat erilaiset lihaskuntoliikkeet, voimistelun ja tanssin liikkeet sekä vaikkapa erilaiset venyttelyliikkeet, joita kaikkia esiintyi myös tässä aineistossa. American Journal of Eprdernioloqv 171 (101. 2008. Teoksessa C. & Okely, A. LÄHTEET Abel, M., Hannan, J., Sell, K., Lillie, T., Conlin, G. Physical activity measurement using MTI (ActiGraph) among children with cerebral palsy. B. 2004. Physical activity levels on elementary-school physical education: A comparison of swimming and nonswimming classes. 2008. Tässä tutkimuksessa kiihtyvyysmittarin tallentama kiihtyvyys keskiarvoisrettiin 10 sekunnin tarkkuudelle, vaikka tulokset ajettiin myös 1 sekunnin keskiarvolla. fi/dspace/handle/123456789/9427 lviitattu 9420131 Butte, N., Ekelund, U., & Westerterp, K. & Zakrajsek, D. lncreasing chiloren's physical activity during school recess periods. 2008. Aittasalo, M., Tammelin, T. Liikkumattomuuden ja kohtuullisesti kuormittavan liikunnan osalta eri menetelmät antavat osittain toisistaan poikkeavia tuloksia. & Janz, K. & Ludwig, D. & Esliger, D. & Louie, L. Physical activity and environmental influences during secondary school physical education. Calibration of accelerometer output for children. Cliff, D. 2010. 2009. Luettavissa http://content.epnet.com/pdf29_30/pdf/2013/ APH/01 Jul 13/87693301.pdPT = P&P=AN&K=87693301 &EbscoContent=dGJyM JOHTOPÄÄTÖKSET LOTAS-observoinnilla voidaan luotettavasti arvioida reippaan liikunnan määrää liikuntatunneilta. 2009. 252-263. Breilin, 0. 2005) vertaamalla kiihtyvyysmittarin antamia lukemia energiankulutukseen. Oppilaiden toiminta, fyysinen aktiivisuus ja kokemukset yläasteen palloilutunneista. Luettavissa https ://jyx .jyu. Systematic observation instrumentation for physical education. Faison-Hodge, J. Journal of Teaching in Physical Education 23 (31. Journal of Teaching in Physical Education 28 (1). Bouchard, R. P., Reilly, J. & De Bourdeaudhuij, 1. Shephard & t. 2010. suuntautuu muualle kuin ylös-alas liikkeeseen. & McMurray, R. NY: Leisure Press. & Poretta, D. 1065-1068. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 91 (81. W., Mancini, V. 62 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TUTKIMUSARTIKKELI • FyyS1S011 akt1Msuuden m1ttaarrunen. LOTAS sopii käytettäväksi tutkimuksessa liikuntatunneilla tapahtuvan oppilaan fyysisen aktiivisuuden arviointiin, mutta menetelmän validiteettia tulisi vielä tutkia vertaamalla observoinnin antamia tuloksia hengityskaasujen mittaamisella saatuihin tuloksiin. & van Sluijs, E. healthy older adults. 2012). Champaign, IL: Human Kmetics, 77-88. Tässä tutkimuksessa sovellettiin Evensonin kollegoineen (2008) määrittelemiä raja-arvoja, koska heidän tutkimuksensa kohdejoukkona olivat lapset ja raja-arvot oli määritelty samantyyppisiä liikuntamuotoja, kuten koripalloilua, juoksua ja haara-perushyppelyä käyttäen kuin tässä tutkimuksessa. Evenson, K., Catellier, 0., Karminder, G., Ondrak, K. & Louie, L. Journal of Sports Sciences 26(14), 1557-1565. J. American Journal of Public Health. & Abernethy, B. 21-37. Kiihtyvyysmittarilla tavoitetaan LOTASobservointia paremmin oppilaiden paikallaan tapahtuva liikehdintä (istuen tai seisten heiluminen), kun taas observoinnilla havaitaan erittäin aktiiviset staattiset lihaskuntoliikkeet. Adapted Physical Activity Ouarterly 21, 139-152. D. Sekä observointi että kiihtyvyysmiuaus antavat kuitenkin samansuuntaisen tuloksen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden jakautumisesta liikuntatunneilla eri aktiivisuusluokkiin. 2004. Paras samanaikaisvaliditeetti saavutettiinkin observointijaksoilla, jonka sisältönä oli pallopelejä. Kenties korrelaatio LOTAS-observoinnin ja ActiGraph wGT3X+ -kiihtyvyysmittarin antamien tulosten välillä olisi ollut erilainen, mikäli aktiivisuusluokkien raja-arvot olisi määritelty toisin. 1994. LOTAS-menetelmällä voidaan havainnoida satunnaisvirheettömästi oppilaan liikkumista eri liikuntamuodoissa ja eri aktiivisuustasoilla. Tutkijat ovat päätyneet toisistaan poikkeaviin, vaikkakin samansuuntaisiin raja-arvoihin (Loprinzi ym. Corder, K. (2008) tutkimuksessaan käyttämää tarkkuutta (15 sek). Chow, B., McKenzie, T. Assessing physical activitv using wearable monitors: Measures of physical activity. 2005. Stephens (toim.) Physical activity, fitness. Children's physical activity and environmental influences during elementary school physical education. Eri menetelmien väliset korrelaatiot molemmilla tarkkuuksilla olivat kuitenkin yhdensuuntaisia, joten tarkasteluun valittiin 10 sekunnin keskiarvoistus, mikä vastasi paremmin Evensonin ym. and health. Bouchard, C. Physical activity levels of students with mental retardation and students without disabilities. and Metabolism 33 (6), 1155-1164. M., Sit, C. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. & Shephard, R. & Fogelholm, M. & Anderson, D. Lämmin kiitos molemmille. Journal of Aging and Physical Activity 17 (1), 17-30. Calibration of two objective measures of physical activity for children. lnvited commentary: Comparing physical activity across countries current strengths and weaknesses. Chin, J. 2009. 1983. J. 1283-1290 Cardon, G., Verstraete, S., De Clercq, D. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi Menetelmät puntarissa Liikunta & Tiede 47 (1 ). 2010. Accelerometer assessment of physical activity in active. and health: The model and key concepts. H. Capio, C
Measuring physical activity in preschoolers: Heliabrlitv and validity of the system for observing fitness instruction time for preschoolers (SOFIT-P). L. 2010. Relationship between physical activity measured using accelerometers and energy expenditure measured using doubly labeled water in lndian children. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Physical activity of active and inactive students in regular PE lessons. McKenzie, T. European Journal of Clinical Nutrition 63 (111, 1313-1319. European Journal of Cardiovascular Prevention & Rehabilitation 12121. & Parker, M. Palomäki, S. 2012. Champaign, IL: Human Kinetics. Loprinzi, P., Lee, H., Cardinal, B., Crespo, C., Andersen, R. Sharma, S., Chuang, R.-J. & Nader, P. Using momentary time sampling to estimate minutesof physical activity in physical education: validation of scores for system for observing fitness instructional time. Siedentop, D. & Silverman, S. 2004. 2011. McKenzie, T. 195-205. 95-99. School health guidelines to promote healthy eating and physical activity. Metsämuuronen, J. University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences. USDHHS. 2007. NY: McGraw-Hill. 1999. Validity of a Revised System for observing fitness instruction time (SOFIT). & Liebert, M. McEvoy (toim.l The role of physical education in promoting physical activity and health. Lyyra, M., Heikinaro-Johansson, P. The relationship of accelerometer cut-points for estimating physical activity with selected health outcomes: results from NHANES 2003-06. 2007. & Lubans, D. Research Ouarterly for Exercise and Sport 83 131, 422-430. (2nd ed.) Champaign, IL: Human Kinetics, 207-226. Schuna, J., Lauersdorf, R., Behrens, T., Liguori, G. painos. & Heath, E. The Global Journal of Health and Physical Education Pedagogy 1 (4), 283-294. 5. 2011. laitos. Helsinki. Väitöskirja. & Pearson, P. Atlanta, GA: U.S. 2002. Developing teaching skills in physical education. 3rd ed. ldentifying Diverse Means for Assessing Physical Activity. Pertman, D. 2011. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010. 2006. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. ln G.J. Heikinaro-Johansson, P. Ennis (eds.) Student learning in physical education. 2011. Tietokonepohjainen observointi liikunnanopetuksen analysoinnin tukena. M., Coleman, K. 2013. Jyväskylän yliopisto. Luettavissa http:// wwwcdc.gov/mmwr/pdf/rr/rr6005.pdf [viitattu 11.4.2012[ Vanhees, L., Lefevre, J., Philippaerts, R., Martens, M., Huygens, W., Troosters, T. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos. 2012. 2013. Helsinki Opetushallitus. 2009. & Fox, S. Liikunnanopettajaksi opiskelevat oman opetuskävrtävtvmisen tutkijoina ja kehittäjinä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010 4. Jyväskylän yliopisto. 4/2007. & Varstala, V. 22-24. & Fallon, J.A. A systematic review and meta-analysis of interventions designed to increase moderate-to-vigorous physical activity in school physical education lessons. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010-2012 loppuraportti. Centers for Deasease Control and Prevention. 1991. Research Ouarlerly for Exercise and Sport 77(1 ), 142-146. Jyväskylän yliopisto. Thomas, J., Nelson, J. Meyer & Meyer, 252-271. Graham, G., Shirley, A. 2013. Measurement in Physical Education and Exercise Science 15 141, 257-273. & Gell, N. 1991. A Reflective Approach to Teaching Physical Education. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Research methods in physical activity. Strategies: A Journal for Physical and Sport Educators, 25 (71. Opetusministeriö. SOFIT: System for observing fitness instruction time. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. How to assess physical fitness. Opetuksen reflektointi Didaktisen observoinnin -kurssilla. 2004. Palomäki, S. Use of direct observation to assess physical activitv. Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä. 2006. Te lama & E. Journal ofTeaching in Physical Education 11 121. 2003. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus Ia koettu rasittavuus koululiikunnassa. (toim.) 2012. Parkkinen, J. Tammelin, T., Laine, K. Opettajiksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. M. Lonsdale, C., Rosenkranz, R., Peralta, L., Bennie, A., Fahey, P. & McEvoy, E. & Skala, K. 2010. Welk (Ed.) Physical activity assessments for health-related research. Measuring Students' physical activity levels: Validating SOFIT for use with high-school students. & Heikinaro-Johansson, P. & Beunen, G. Jyväskylä. ln S. & Kurpad, A. 2003. P., Coleman, K. Promoting health through physical education and physical activity in Finnish schools. & Palomäki, S. Opetushallitus. & Sipiläinen, J. 2005. Physical education in Finland. Teoksessa U. Liikkuva koulu -hanke. Children Moving. Department of Health and Human Services. ln P Heikinaro-Johansson, R. 2005. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 • TVTKIMUSARTIKKELI, FyysJsen akt1Msu ud en m1ttaa m11'\81'1 63. Journal of School Health 83 151. Jyväskylän yliopisto. Käyttäjän ohjekirja. Research Reports No. Journal ofTeaching Physical Education 23 131, 235-251. Heikinaro-Johansson, P. J., Gonzalez, E. Silverman & C. & Telama, R. Heath, E. An objective assessment of children's physical activity during the Keep lt Moving ! after-school program. P0hse & M. 1998. Wadsworth, D., Robinson, L., Rudisill, M. Preventive Medicine 56121, 152-161. Liikunnanopetuksen tarkkailuja analysointisysteemi. Health-related physical education: Physical activity, fitness, and wellness. Recommendations and Reports voi. Krishnaveni, G., Veena, S., Kuriyan, R., Kishore, R., Wills A., Nalinakshi, M., Kehoe, S., Fall, C. Pediatric Exercise Science 14, 135-146. 2009. 2012. Champaign, IL: Human Kinetics, 179-195. Koulutuksen seurantaraportit 2011 :4. 6. Helsinki : International Methelp. Helsinki: Opetushallitus Määräys 1/011/2004; 2/011/2004; 3/011/2004. 60, no. UK. MMWR, Morbidity and mortality weekly report. The effect of physical education climates on elementary students' physical activitv behaviors. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. McKenzie, T., Sallis, J. & Heikinaro-Johansson, P. J., Lensegrav, T. How to assess physical activitv. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. C., Barron, F. 2002. 3. Palomäki, S. Heikinaro-Johansson, P., Lyyra, N. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Company. New York. 102-114. Journal of School Health 83121, 105-111. Pope, R. & Smit, E. Gerber (toim.) International comparison of phvsrcat education. Lisensiaatintutkimus. 2005. Proceedings of the 2006 AIESEP World Congress held on 5-8 July 2006 in Jyväskylä, Finland. Huovinen, T. 306-313. & Turpeinen, S. Liikunta & Tiede 43 161, 33-39. Rowe, P., van der Mars, P., Schuldheisz, J. Luettavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1999798202 [viitattu 9 4 2013] Palomäki, S
Kirjoitusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2013 sekä niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntatieteellisestä Seurasta. Näiden perusohjeiden laiminlyönnit johtavat siihen, ettei käsikirjoitusta kelpuuteta arviointiprosessiin. Kirjoituskutsu LI !KUNTA & TIEDE -lehu julkaisee tieteelliseen asiantunt ija-arvioi nti in perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran Internetsivuilla www.lts.fi. Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperälstutkirnuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari. keskinen@ltsJi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2014 kirjoitusohjeet 1. Paperikopioiden osalta riittää posuleirna, sähköinen versio on lähetettävä viimeistään 11.4. Lisäksi voidaan artikkelin kiitososassa mainita henkilöt,jotka ovat edesauuaneet tutkimuksen toteuttamista. Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjontajiksi ilmoitetuilla on merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunnitteluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin joituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan 64 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraporueja suomeksi. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 mm, Iontt i Times New Roman ja Ionu ikoko 12 pts. Sähköposti: toimisto@Its. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä iiedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköpostin liiueenä yhdessä ieksuuedoston kanssa. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan ensisijaisesti Liikunta & Tiede -lchde n vuoden 2014 viimeisessä numerossa sekä LTS:n Internetsivuilla (www.lts.fi). Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki 11.4.2014 mennessä. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www.icmje.org Käsikirjoitukseen on liitettävä saate kirje, jolla ktrjoiuajat lisäksi vahvistavat, euä muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -lehdentoimitukseen (os. 3. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Kokonaislaajuureen kuuluvat otsikkosivu, tiivistelmät, kuviot ja lähteet. Aikataulu Käsikirjouukset toimitetaan 11.4.2014 mennessä lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -Iehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjouustekstin sisälle. Ii. lausuntojen perusteella. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen sekä kolmena paperikopiona että sähköisenä tallerueena. Tutkijoille ja tutkijakouluteuaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. Käsikirjoituksen otstkoinnissa suositellaan noudatettavan soveltaen seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnu), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivulle. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Otsikkosivu lähetetään sähköisessä muodossa erillisenä tiedostona. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Käsikirkuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä, johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä taiteuaessa. TUTKIMUSARTIKKELIT 2014 Kirjoitukset toimitukseen 11.4.2014 mennessä. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasauuna ja ilman tavutusta. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkimuseettisen neuvokunnan ohjeet 2002, www.tenkJi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, www.icmje.org). 2. tieteenalan kotimaista ansioitunutta unkijaa.julkaisernisesta påänää lehden toimitusryhmä em
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. Mikäli artikkeli LUVUT KOKOOMATEOKSESSA on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi Oja, P 1995. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä tekstitiedoston kanssa. Teoksessa: PB. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Welsman, J. VOITETTUA ARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. (Telama ym. Väitöskirja. 1998. (Duda 2001; Lintunen 2000). Pulkkinen, L. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Jos kirjoiuajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisernaton". Concepts and theories of human development, 2nd ed. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Lerner, R.M. Kirjallisuusviittaukset Alkuperäisartikkelin lopussa lueteltujen käytettyjen lähteiden määrä voi olla enintään 40. 2010. Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T & Kvtökorpr, L. 1982. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että .. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, mittaus. 6. World Health Organization Technical Report Series 516. RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdevi ittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Lisensiaatintutkimus. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä teksuuedosion kanssa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. 147-157 SARJAJULKAISUT Penttinen, S. Schorndort: Hoffmann. 2002). Liikunta & Tiede -lehden turktmusarttkkelit 10 vuolla. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. Geneve. Komiteanmietintö 1976: 42. OPINNÄ YTTEET Mikkelsson, M. 4-10. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. European Journal of Physical Education 5 (2). Kuvioitten takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. New York, NY: Random Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAHouse. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.71952. & Tynjälä, J 1998. (Roberts & Ommundsen 1996). 2000. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. Turun yliopisto. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. 4. Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Pehkonen 1999, 69). Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puoli pisteellä, esim. Dimensionen sportmotorischer Leistungen. (toim.) 2003. Helsinki Kustannus Oy Duodecim, 54-68. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 1/2014 65. Ii/jyk/ko koe! rna i/sarjaohjeet pdf. Liikuntalääketiede. Baltes & O.G.Brim (toim) Life-span development Pasi Koski and behavior, voi. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Lähdelueu elossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille anneuuja ohjeita. 1983. Report of a WHO study group. Artikkelin pdf löytyy LTS::n Internet-sivuilta. Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös, K. Näkökulmia lukuntapedaooqiikkaan. & Mechling, H. Teoksessa: 1. Taimela (toim.) milloin osoite on tarkistettu. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. New York: Academic Press, Päätoimittaja 63-105. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta h ttp://ki rjasto.j yu. & Armstrong, N. 161/182.1972. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa uukimusan ikkelin kirjoittamisesta saa myös artikkelista Itkonen, H. A siasan at 38 kp l Jo h d an to Tutk im u sain eisto ja -m en etelm ät Tulo kset P o h d int a ja jo h to p äätö k set T äm än osan to iv o taan sisältävän m y ö s ly h y eh k ö n tau sto itt avan arv io n siitä, m iten esitety t tu lo k set ja jo h to p äätö k set täyd en tävät tai kyseen alaistavat aiem p aa tu tk im u sti eto a, m itk ä ovat m ah d o llisia jatk o tu tk im u starp eita sek ä m itk ä ovat tu lo sten m ah d o llisia käy tän nö n so vellu k sia. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. 2002. L äh d elu eu elo T au lu k o t ku v io t ja k u v atek stit 4. Prospective 1-year follow-up study. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. WHO-Koululaistutkimus 1986-1998. Julkaisemauomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperi kopiota. " Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Uronen, V. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. 5. Vuori & S. Liikunta & Tiede 47 (1), 32-34. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Rovio, E. & Kokkonen J. Joukkueellinen yksilöitä. 7. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa Liikunta & Tiede 35 (4). Väitöskirja. Helsinki WSOY. Self-control and continuity from Lisätietoja: childhood to late adolescence. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 2003. Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. Jyväskylän yliopisto Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. 2003. 1986
Liikunnan kasvava merkitys Liikunta on siis niin meillä kuin maailmanlaajuisesti keskeinen terveystyön kohde. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana nämä taudit ovat lisääntyneet voimakkaasti myös kehitysmaissa ja nousseet myös useimmissa kehitysmaissa suurimmaksi kuolleisuuden aiheuttajaksi. Riittävä liikunta vaikuttaa terveyteen kovin monella muullakin tavalla. Kokouksen poliittinen julkilausuma kehotti vahvistamaan eri tahoilla työtä näiden tautien torjunnassa painottaen ennalta ehkäisyä, suuntautuen juuri ravintoon, liikuntaan, tupakkaan ja alkoholiin. Kansanterveyden kannalta paljon kustannustehokkaampaa ja mielekkäämpää on niin sanottu integroitu ehkäisy. Olennaista on, että ne liittyvät läheisesti eräisiin elintapoihin. Kaikissa on liikunnalla tärkeä merkitys. Uraauurtava ja aikanaan kritiikkiäkin herättänyt ratkaisu oli valita liikunta Maailman Terveyspäivän vuoden 2002 teemaksi otsikolla "Move for Health". Tätä terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen isoa asiaa on alalla lähestytty monelta kannalta. Liikunnan merkitys suomalaisen kansanterveystyön strategiassa on viime vuosina korostunut. Maailman Terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuisessa kroonisten tautien torjuntastrategiassa on jo pitkään korostettu ehkäisyn ensisijaista merkitystä. Liikunnan vaikutukset monien tautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä on vahvasti dokumentoitu. K rooniset elintapasairaudet ovat jo pitkään olleet niin Suomessa kuin muualla länsimaissa ylivoimaisesti suurin terveysongelma. WHO korostaa, kuinka näiden ei-tarttuvien tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen ohjelmat pitäisi suunnata juuri näihin elintapatekijöihin, jotka vaikuttavat hyvin monien tautien syntyyn sekä terveyteen ja hyvinvointiin yleisesti. Samaan aikaan työn luonteen muutoksen ja liikkumisen motorisoinnin myötä väestön fyysinen aktiviteetti on dramaattisesti vähentynyt. Ja asiassa on 66 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. Tähän on hyvä uutinen, että liikunta ja muut terveet elin tavat ovat kustannusvaikuttava ja kestävän kehityksen tie kansanterveyden parantamiseksi. Miten väestö liikkumaan. Esimerkiksi sydäntaudin ja diabeteksen sekä myös monien muiden elintapasairauksien ehkäisyohjeet ovat hyvin pitkälle samansuuntaiset. Se on erityisen huolestuttavaa lasten ja nuorten kohdalla. Kansanterveyden kannalta "tuhannen taalan kysymys" on, miten saada väestö liikkumaan. Tämä kehitys johtuu paljolti juuri elintapojen "Iänsimaistumisesta" ja menestyksestä tartuntatautien torjunnassa. Vaikka näiden tautien syntymekanismeissa on vielä paljon tutkimista, niiden vahvat kausaaliset riskitekijät tiedetään jo varsin hyvin. Kansainvälinen työ vahvistuu Ei-tarttuvien tautien ehkäisy on aivan viime vuosina noussut kansainvälisessä terveystyössä hyvin keskeiseen asemaan erityisesti syyskuussa 2011 YK:ssa asiasta pidetyn valtionpäämiestason kokouksen päätösten perusteella. Väestön fyysisen aktiviteetin väheneminen on ollut keskeinen tekijä ylipainon ja lihavuuden yleistymisessä. Tämä johtuu osin siitä, että monen perinteisen riskitekijän, kuten tupakoinnin ja veren kolesterolin suhteen on saavutettu huomattavaa edistystä. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: PEKKA PUSKA Väestön liikunnan edistäminen valistusta vai politiikkaa. Se suuntautuu juuri elintapatekijöihin, jotka ovat hieman eri tavoin painottuen kuitenkin yhteisiä monille elintapasairauksille. Ja ehkäisystrategian keskeinen tavoite on vaikuttaa väestötasolla seuraaviin neljään elintapatekijään: tupakka, ravinto, liikunta ja alkoholi. Niin ikään tieteellinen näyttö liikunnan terveysvaikutuksista on entisestään vahvistunut ja monipuolistunut. Niin sanottuja vertikaalisia eli tautikohtaisia ohjelmia, kuten sydäntaudin, diabeteksen tai syövän torjuntaohjelmia, toki tarvitaan. Kansanterveyden kannalta keskeistä on saada melko laaja hyvin vähän liikkuva väestönosa ainakin vähän tai mielellään kohtuullisesti liikkumaan. Terveyden kannalta olennaista on riittävä päivittäinen ja monipuolinen fyysinen aktiviteetti. Globaalin poliittisen huomion lisääntyminen johtuu paljolti siitä, että elintapasairauksien taakka kehitysmaissa ei ole pelkästään kansanterveysongelma, vaan merkittävä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen este. On kuitenkin tärkeä korostaa, että painonhallinta ei suinkaan ole ainoa liikunnan tavoite ja hyöty
On kuitenkin tärkeä oivaltaa, että poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavat terveysargumenttien ohella kovin monet muutkin seikat: väestön/äänestäjien mielipiteet, muita kuin terveysnäkökohtia koskevat faktat (varsinkin ehdotettujen toimenpiteiden kustannukset). LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014 67. Väestön liikunnan lisääntyminen voi toteutuessaan olla vain laajan sosiaalisen muutosprosessin tulosta. Avainkysymys onkin, miten vaikuttaa tässä suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Eli jos elintavat ovat yksilöiden vastuulla, niin voidaan sanoa, että sairastuminen olisi yksilön syy. Aivan keskeistä on kuitenkin väestön tuki sen pyrkimykset ja toiveet sekä niiden esille tuominen mediassa. Yhteiskunnan vastuuta korostaa myös nykyinen perustuslakimme: "Julkisen vallan on ... Liikunnan ja terveyden edistämisessä tulisi päätöksentekijöiden syyttelyn sijaan pohtia keinoja, joilla poliittisiin päätöksiin voidaan vaikuttaa. Siinä poliittinen päätöksenteko vaikuttaa väestön elintapojen muutoksiin ja ne puolestaan poliittiseen päätöksentekoon niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Yhtä tärkeää on oivaltaa edellä mainittu ympäristön merkitys. Vanhaa terveyskasvatusta on kritisoitu sanoma! la, että se merkitsee sairastuneiden syyttämistä ("blame the victirn"). Hyvät faktat, jotka koskevat niin terveyttä kuin muitakin myönteisiä seurauksia, ovat aina tärkeitä. Tästä asiasta hyvänä esimerkkinä on tupakka-asiassa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut valtava sosiaalinen muutos. Ihmisten liikkuminen ja elintavat yleensä ovat vahvasti riippuvaisia elinympäristön sosiaalista ja fyysisistä tekijöistä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on niin sanottu ekologinen näkökulma korostunut. Tällainen valistus on edelleen tärkeää ja voi rohkaista monia muutoksiin. Terveyskasvatustyössä on tärkeä oivaltaa, että yksin tieto ja rationaaliset terveysargumenti t harvoin johtavat muutoksiin. Joku onkin todennut, että väestön lihominen on elinympäristön muutoksen luonnollinen seuraus. Nyt on tilanne toinen: koneet tekevät työn, autot ja hissit kuljettavat, lapset kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin jne. Tässä suhteessa järjestöillä ja kansalaistoiminnalla on tärkeä tehtävä kuten myös liikunnan asiantuntijoilla muutosagentteina. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikutukset lasten oppimistuloksiin, työssä olevien toimintakykyyn ja työurien pituuteen ym. Miten vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. PEKKA PUSKA Professori Helsinki Kirjoittaja toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitohsen pääjohtajana vuosina 2009-2013 ja THL:n edeltäjän Kansanterveyslaitohsen pääjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Väestön genetiikka tai ihmisen peruspsykologia eivät ole muuttuneet elinympäristö on. Tämä koskee muun muassa kaupunkisuunnittelua, kevyen liikenteen väylien rakentamista, kauppojen sijoittamista, liikuntapaikkoja, puistoja, rakennusten suunnittelua, koulupäivän järjestämistä jne. Väestön liikunnan lisääntyminen voi toteutuessaan olla vain laajan sosiaalisen muutosprosessin tulosta. Samaa asiaa on usein lähestytty myös kysymällä, onko riittävä liikunta yksilön vai yhteiskunnan vastuulla. Valitettavan usein taloudellinen hyöty koituu kuitenkin myöhemmin, eikä sillä hetkellä auta budjettiongelmissa. Vaikka terveys kiinnostaa, ihmiset tarvitsevat muutoksiin tukea ja emotionaalisten tekijöiden huomioon ottamista. Vanhaan aikaan elinympäristö johti automaattisesti liikkumaan. Perinteinen terveyskasvatus pyrkii antamaan ihmisille tietoa, ohjeita ja kannustamaan muutoksiin. Mielestäni yksilön omaa vastuuta on aina syytä korostaa. Toisaalta nykyiset terveyden edistämisen kokoukset usein vaikuttavat "poliitikkojen syyttelyltä" ("blame the politician"). Liikunnan ja terveyden edistämisessä tulisi päätöksentekijöiden syyttelyn sijaan pohtia keinoja, joilla poliittisiin päätöksiin voidaan vaikuttaa. Yhteiskunnan vastuulla on toteuttaa politiikkaa, jossa elinympäristö tukee liikkumista. myös kiintoisaa historiallista kehitystä. Ja varsin usein kaupallinen lobbaus. edistettävä väestön terveyttä"
On vääjäämättä selvää, että suuri vastuu on myös liikunnanopettajien koulutuksella, jonka on pysyttävä ajan hermoilla. Kaiken kaikkiaan liikunnanopetuksen uudistaminen on ehdottomasti paikallaan, mutta uudistusten viemisessä käytäntöön on oltava tarkkana. Sirkus ja siihen liittyvä kaikenlainen temppuilu ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan lasten ja nuorten keskuudessa. V anhusten toimintakykyä pitäisi ylläpitää ja mielellään parantaa. Crossfit, nuorten ja aikuisten keskuudessa suureen suosioon noussut liikuntamuoto, täyttää sisältöjensä puolesta motoristen taitojen kehittämiseen tähtäävät tavoitteet. Toisekseen suunnitteluprosessissa ei riitä, että asioita tarkastellaan suhteessa nykypäivän tilanteeseen pitäisi pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Sirkusmaailman ideologiaan vahvasti kuuluva hauskanpito ja kokeilemisen kulttuuri pyrkivät siihen, että jokainen oppilas voi kehiuää omia taitojaan turvallisessa ilmapiirissä oman taitotasonsa mukaan. Harjoiteltavia liikkeitä voidaan myös helpottaa jokaisen taitoja kuntotasolle sopiviksi. Hypitään narua, kiivetään köysissä, kävellään käsillä ja tehdään liikkeitä oman kehon painolla tai vapaita painoja hyödyntäen; keskiössä ovat oman kehon liikuttamiseen ja hallintaan vaadittavat perustaidot. Koululiikunnan tavoitteena on tarjota pätevyyden kokemuksia kaikille oppilaille taitotasosta riippumatta. Paljon olisi siis liikunnan saralla tehtävää. Tämänkaltaisella lähestymistavalla läpi elämän kestävän liikuntakipinän synnyttäminen saattaa helpottua. Herääkin kysymys: mitä tällainen motorisista taidoista lähtevä liikunnanopetus voisi käytännössä pitää sisällään 7 Otetaanpa muutama konkreettinen esimerkki. Treenisalilla harjoitellaan pareittain tai yhtenä ryhmänä, kokeneiden harrastajien antaessa vinkkejä vähemmän harjoitelleille. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: ERKKA PÖNNI Lajitaidoista motorisiin taitoihin suuria muutoksia vai ei. Opetussuunnitelman muutoksen seurauksena opettajille jää enemmän pelivaraa opetuksensa toteuuamiselle ja monipuolisten lajisisältöjen kokeilemiselle. Missään nimessä vanhoja, hyvin toimineita käytänteitä tai tuttuja liikuntalajeja ei pidä kertaheitolla kouluissa sivuuttaa, vaan uudistukset on tehtävä maltilla. Toivon, että opetussuunnitelman muutosten myötä nykyiset ja me tulevat liikunnanopettajat rohkaistuisimme kokeilemaan uusia liikuntamuotoja, lähestymään entuudestaan tuttuja lajeja uusista näkökulmista ja sitä kautta viemään liikunnanopetusta uuteen, opetussuunnitelmassa linjattuun suuntaan. Muun muassa suunnistus, telinevoimistelu ja hiihto tullaan ainakin mediatietojen mukaan korvaamaan opetussuunnitelmissa tasapaino-, liikkumisja käsittelytaidoilla. Jo ajatuskin suunnistuksen ja hiihdon, perinteisten koululiikuntalajien, poisjättämisestä kuulostaa mielestäni hurjalta. Jongleeraus tarjoaa haasteita kaikentasoisille oppilaille ja kehittää oppilaiden silmä-käsi-koordinaatiota. Eriyttäminen, fyysinen kuormitus, kannustava ja turvallinen toimintailmapiiri, monipuolinen ja kaikille haasteita tarjoava liikuntamuoto, joka ei vaadi erityisiä lajitaitoja eikö juuri tällaisia asioita koululiikunnan toivota sisältävän. Opetussuunnitelmaa suunnitteleva työryhmä onkin kovan mietinnän edessä, kun kyseisiin haasteisiin pitäisi pystyä vastaamaan. Edellä mainitut haasteet ovat tapetilla, kun valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita parhaillaan uudistetaan. ERKKA PÖNNI Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: erkka.r.j.ponni@student.jyu.fi 68 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. Uuden opetussuunnitelman tavoitteissako tullaan painottamaan lajitaitojen sijasta motorisia taitoja. Akrobatiassa oppilaat puolestaan pääsevät haastamaan omaa tasapainoaan ja kehonhallintaansa sekä harjoittelemaan pariakrobatian keinoin myös sosiaalista kanssakäymistä ja vastuun kantamista. Koululiikuntaan varatuilla tuntirnäärillä emme pysty ratkaisemaan suoraan toimintatai työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä ongelmia, multa uskon, että pitkäjänteisellä ja systemaattisella toiminnalla voimme olla jouduttamassa myönteisten kehitysaskeleiden ottamista; liikunnan tuomaa riemua kuitenkaan sivuuttamatta. Oppilaita pitäisi pystyä kannustamaan liikunnan pariin, jotta lasten ja nuorten vähentynyt liikunta-aktiivisuus saataisiin taas nousuun. Työssäkäyvien työkyky pitäisi saada pidettyä mahdollisimman korkeana, työn tehokkuutta pitäisi lisätä, eläkeiän korottamiseen liittyvistä paineista nyt puhumattakaan. Uskon, että etenkin heikomman taitotason oppilaat hyötyvät vapaamuotoisesta motoristen taitojen harjoittamisesta, sillä perustaitojen hallinnan jälkeen spesifimpien lajitaitojen opettelu helpottuu. Onneksi kyseiset lajit eivät varmastikaan tule liikunnanopetuksesta kokonaan poistumaan, sillä niiden avulla pystytään kuitenkin harjoittelemaan edellä mainittuja motorisia taitoja
Yhtä laajoja tarkasteluja ei ole tehty Suomessa aiemmin, vaan katsaukset ja mela-analyysit kohdistuvat yleensä suppeammille alueille. Kansainvälistä tutkimusta koostavat white paper -tyyppiset katsaukset rajoittuvat myös tietyille etukäteen valituille teema-alueille (esim. Työn alkuvaiheessa valittiin kuusi teema-aluetta, joille sijoittuvasta tutkimuksesta tehtiin tarkempia yhteenvetoja määrällisen kuvauksen Iiitteeksi. Hedstrom & Gould 2004). AJASSA L 2000-2012:. -~ ~~i:l!.S : • ~ N LIIKUN S l n8uva • ' ~ • ti • liJ JS::.ll' • .... Teemoja ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria käsittelevät 1) liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseen pyrkivät interventiotutkimukset, 2) fyysinen aktiivisuuden, liikunnan ja urheilun yhteys LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 69. Emme myöskään tiedä, millaisia vähän liikkuvien lasten ja nuorten alaryhmiä on mahdollisesti olemassa. LaNu ensimmäinen lajissaan LaNu -katsaus on kokonaisvaltainen ja laaja yhtä elämänvaiheita lapsuutta ja nuoruutta koskeva tarkastelu. Mukaan valittiin tutkimuksia, jotka olivat käyneet läpi tieteellisen vertaisarvioinnin. A mmatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa tai lukioissa opiskelevista ei juuri lainkaan tutkimustietoa, eikä tietoa ole myöskään ernisyydestä ja alueellisista liikuntaeroista. Katsauksen systemaattisesti kerätty aineisto (n=347 julkaisua) muodostuu eri alojen suomalaisissa yliopistoissa tehdyistä vaitöskirjatutkirnuksista, suomenkielisistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä kansainvälisesti Julkaistuista artikkeleista, joissa oli ainakin yksi Suomessa työskennellyt kirjoittaja ja jossa käytettiin ainakin osaksi suomalaista aineistoa. Tällainen kuvaileva tieto olisi tärkeää esimerkiksi kun halutaan kehittää vähäistä liikuntaa purkavia i n terve n tioi ta. Katsauksen tilanneella opetusja kulttuuriministeriöllä oli toiveena saada tutkimustietoa päätöksentekijöiden käyttöön. Katsaus tarjoaakin kokonaiskuvan lasten ja nuorten liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta, siitä mitä on tutkittu, miten ja millaisia trendejä on havaittavissa. _., ~ -~ ~ ~ ~ ~ iiC #! Stvaz ----Lasten ja nuorten liikuntatutkimus -katsauksessa (LaNu) koottiin ja analysoitiin Suomessa vuosina 2000-2012 julkaistua tutkimustietoa. Samalla se tuo näkyviin myös tietoaukkoja, katvealueita ja pohjustaa tietä tulevalle tutkimukselle. Katsaus palvelee päätöksentekijöiden lisäksi myös liikunta-alan käytännön toimijoita, tutkijoita ja opiskelijoita, koska raporttiin on koottu systemaattisesti kaikki kyseisenä ajanjaksona tietyt kriteerit täyttävät tutkimusjulkaisut. --
Olemassa on myös monia laajoja valmiita aineistoja arkistoituna Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tutkimuskäyttöä varten. PÄIVI BERG, VTT Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: paivi.berg@nuoristutkimus.fi 70 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1I2014. Nuoria itseään on harvoin kuultu osana liikuntapolitiikkaa. Aineistossa oli erittäin vähän tutkimusta myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikunnasta, seksuaalisista vähemmistöistä ja sukupuolesta sekä ylipäätään yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Tutkimuksia liikunta-aktiivisuuden pysyvyydestä ja muutoksesta on raportoitu jopa viidestä suomalaisesta seurantaaineistossa, kattavasti ja vakuuttavasti, tosin vasta yhdeksänvuotiaista lähtien. terveyteen, 3) eriarvoisuus ja polarisaatio liikunnan kontekstissa, 4) liikunnan merkitykset ja osallisuus liikunnassa, 5) liikuntaan yhteydessä olevat tekijät sekä 6) tiedonkeruuhankkeet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden yleisyydestä. Eniten oli tutkittu fyysisen aktiivisuuden määrää tai intensiteettiä. Tutkimukset korostavat selkeästi, että monipuoliseen liikunta-aktiivisuuteen tulee kannustaa lapsia ja nuoria koko kouluiän ajan. Näissä haasteena lienee esimerkiksi se, että samoista asioista saatetaan käyttää eri aloilla eri nimiä (käsitteitä) tai eri asioista samoja nimiä ja toisaalta yhteistä kieltä ei ole ehkä lainkaan. Näin on varmistettu, että hanke on tilaajan toiveiden mukainen. ltsji!julkaisut!ltsn-tutki muksia-jaselvityhsi %C3%A 4-sarja Tutkija Maarit Piirtola: Liikunnan ja terveyden yhteydet vahvasti esillä L aNu-katsauksen aineistossa yli puolet tutkimuksista käsitteli liikunnan yhteyttä terveyteen. Aineistossa ei esimerkiksi ollut kansainvälisesti lainkaan näkyvää tutkimusta sukupuolen, etnisyyden ja yhteiskuntaluokan tai sosioekonomisen aseman yhtäaikaisesta tarkastelusta (intersektionaalisuus) liikunnan kontekstissa Tutkimuksen suuntaamisessa tulisi jatkossakin korostua monitieteisyys sekä myös reippaasti totuttuja tieteiden välisiä raja-aitoja rikkovat avaukset. (2004) Research in Youth Sports: Critical lssues Status. Lisäksi alle kouluikäisten lasten liikuntaaktiivisuudesta ja sen variaatioista tiedetään varsin vähän. Laadullisen tutkimuksen pieni osuus (20 %) aineistossa yllätti, samoin se, että erilaisia uusia, teknologisia tai muita sovelluksia ja menetelmiä oli käytetty tutkimuksissa varsin harvoin. Näitä olisi hyvä hyödyntää enemmänkin. LÄHDE Hedstrom R. Tällaisia yhteistyöhankkeita ja niiden vaikuttavuutta tulisi tutkia enemmän. Lapsia ja nuoria on päätöksenteossa kuultu harvoin. LTS 011 vastannut hankheen hallinnoinnista. Hankkeen ohjausryhmässä oli vahva edustus opetusja kulttuuri.ministeriöstä ja hanlietta on esitelty säännöllisesti valtion liiliuntaneuvoston liihuntatieteen jaostolle. & Gould D. Katsauksen laatimisesta ovat vastanneet osa-aikaiset tutkijat VTT Päivi Berg ja FT Maarit Piirtola. (http://www.educ.msu.edu/ysi/project/CriticallssuesYouthSports.pdf) TARU LINTUNEN LaNu-työryhmän puheenjohtaja Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taru.lintunen Lisätietoja: Katsaus on luettavissa Liihuntatieteel/.isen Seuran intemetsivuil.la osoitteessa: http:llwww. Katsaus on laadittu ajalla l.5.2012-31.12.2013. Olemassa olevan aineiston perusteella terveydenhuollon, koulun, seuratoiminnan ja vanhempien välisellä yhteistyöllä voidaan tukea lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä elämäntapamuutoksia. Ikäryhmittäin katsottuna tietoaukot ovat aineiston perusteella tällä tarkasteluvälillä alle kouluikäisten liikkumisessa, ikään ja koulutusasteeseen liittyen toiseen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien tarkastelussa erillisenä ryhmänä tai vertaamisessa esimerkiksi lukiolaisiin. MAARIT PIIRTOLA, FT Tutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti UKK-instituutti, Tampere Sähköposti:maarit.piirtola @helsinki.fi Tutkija Päivi Berg:Tietoaukkoja alle kouluikäisten lasten liikunnassa E n osannut odottaa terveyteen ja liikuntaan liittyvän tematiikan olevan aineistossa näin laajasti edustettuna. Tämän päivän yhteiskunnassa tällainen perusolettamus ei enää välttämättä pidä paikkaansa. Kohtuullisella liikunnalla näyttää olevan monilta kroonisilta sairauksilta suojaava vaikutus. Yllättävää kylläkin, lapsilla ja nuorilla ei ole omaa Liikunnan Käypä hoito-suositusta. Oletuksena lienee se, että pieni lapsi liikkuu luonnostaan. White Paper Summaries of the Existing Literature
Esimerkki projektiyhteistyöstä on vuoden 2013 alussa käynnistynyt "Cross-border Move for Health -projekti. Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan liikunnan yhteistyössä tavoitteena hyvinvointi ja pysyvät verkostot Liikunnan ja urheilun organisoinnissa on siirrytty lisääntyvässä määrin projektien aikaan. Vuoden 2013 aikana toteutettiin Joensuussa erityisliikunnan seminaari ja Sortavalassa liikunnan organisoinnin kysymyksiin paneutunut seminaari. ItäSuomen Liikuntaopiston hallitsemassa projektissa on mukana kahdeksan suomalaista ja viisi venäläistä partneria, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia projektin hallinnoinnille ja koordinoinnille. M onitieteisessä tutkimushankkeessa on kolme osahanketta ja lähestymistapaa. Oyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos). Tutkimusohjelma kestää vuoden 2017 loppuun. Neurotieteiden näkökulmasta tutkitaan, miten fyysisesti aktiivinen tai inaktiivinen elämäntapa on yhteydessä oppimisen ja kognitiivisen toiminnan kannalta merkittäviin aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Näin on tapahtunut myös itäisen Suomen ja Venäjän Karjalan välisessä yhteistyössä. Liikuntaepidemiologisessa tutkimuksessa selvitetään, miten fyysisessä aktiivisuudessa ja kunnossa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintaan ja akateemiseen suoriutumiseen elämänkulun eri vaiheissa. Kolmivuotinen hanke on osa Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa hyödynnetään laajojen väestöpohjaisten kohorttitutkimusten aineistoja. Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) -tutkimusohjelmassa rahoitetaan 10 miljoonalla eurolla kaikkiaan 19 ryhmää 11 tutkimushankkeessa. Koulutusaineistojen LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1 /2014 71. Neurobiologisessa osiossa selvitetään eläinmallien avulla, miten peritty fyysinen kunto ja liikuntaharjoittelu kasvuiässä vaikuttavat kognitioon ja mitkä ovat mekanismit näiden vaikutusten taustalla. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likesfi Tutkimusjohtaja Tiina Parviainen, psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto, tiina.m.parviainen@Jyufi Professori Heikki Kainulainen, liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, heikki. E NPl-projektin tavoitteeksi on asetettu laajaalainen terveys ja hyvinvointi, jota tavoitellaan urheillen ja liikkuen. Pitkään valmisteltu Euroopan unionin rahoittama ENPl-projekti (European Neighbourhood and Partnership lnstrument) on lähtenyt aivan uusista lähtökohdista synnyttämään urheilun ja liikunnan kansainvälistä yhteistyötä. (www.healthmove.fi/3.) Kaksivuotinen liikunnan ja urheilun ENPl-hanke poikkeaa aiemmasta toimintakäytäntöjen suhteen. Hankkeessa toteutetaan myös kohderyhmäajattelua, sillä projektissa tähdätään nimenomaan lasten ja nuorten sekä erityisryhmien liikunnan ja urheilun kehittämiseen. Projektiyhteistyö on edellyttänyt runsaasti yhteissuunnittelua sekä vallitsevan liikuntakulttuurin tilan selvittämistä rajan molemmin puolin. ENPl-projektin toteuttamisessa tärkeä sija on sekä järjestettävillä seminaareilla ja koulutustilaisuuksilla että tuotettavilla koulutusaineistoilla. kainulainen@jyufi. (jyväskylän yliopisto, psykologian laitos, monitieteinen aivotutkimuskeskus. (LIKES-tutkimuskeskus). AJASSA Teksti: HANNU ITKONEN Fyysinen aktiivisuus ja oppimisen edellytykset monitieteisen tutkimuksen kohteena Tånä vuonna käynnistynyt Active, fit and smart (AFIS) -tutkimushanke selvittää liikunnan ja oppimisen välisiä yhteyksiä ja taustalla olevia biologisia mekanismeja neurobiologian, neurotieteiden ja epidemiologian keinoin. Seitsemän päätavoitteen joukkoon lukeutuvat kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, urheilun ja liikunnan toimijoiden osaamisen parantaminen sekä pysyvien yhteistyöverkostojen synnyttäminen
Taitojen kehittäminen esimerkiksi hiihtokoulussa on suositeltavaa etenkin aloittelijoille. Aluksi osin hallitsemattomasta muuttoliikkeestä ja myöhemmin tiukan valtiollisen keskusjohtoisesta liikunnan ja urheilun organisoinnista on siirrytty alueiden väliseen yhteistyöhön. Tilastollisesti noin 300 000 lumilautailijaa loukkaantuu ja loukkaantumiset maksavat noin 450-3 000 miljoonaa euroa vuosittain eli laskennallisesti 1500-10000 euroa loukkaantumista kohden. Lisäksi lihaskuntoharjoittelu ennen laskukautta pienentävät vammautumisen mahdollisuutta. Ounastella sopii sitäkin, että uusia yhteisryöavauksia tullaan jatkossakin tekemään. Etenkin projektimaisessa yhteistyössä toiminnan yhteinen suunnittelu ja toteutus sekä tekemisten arviointi ovat aivan avainasemassa. 6 miljoonaa lautailijaa), Saksa (n. Kolme suurinta maata harrastajamääriltään ovat USA (n. miljoonaa). Loukkaantumisia tapahtuu noin neljä tuhatta laskupäivää kohden. Muutoksen pysyvyys Itäisen Suomen ja Venäjän Karjalan liikuntakulttuurisen kanssakäymisen pitkän linjan tarkastelu osoittaa painokkaasti, kuinka yleisemmät yhteiskunnalliset olosuhdetekijät vaikuttavat myös liikuntaan ja urheiluun. Varmaa on kuitenkin se, että raja-alueiden erityisyys tulee sävyttämään myös tulevaa itäisen Suomen ja Venäjän Karjalan välistä yhteistoimintaa. Alati muuttuvissa yhteiskunnallisissa käytännöissä tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi Lisätietoja: Projehtipäällikhö Katja Isoaho, katja.isoaho@islo.jns.fi, http://www. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen lak72 LIIKUNTA & TIEDE 5· • 1/2014. AJASSA Lumilautailussa piilee vammariski Lumilautailu kuuluu Yhdysvalloissa kymmenen loukkaantumisherkimmän lajin joukkoon.Tilastojen mukaan vammat kohdistuvat lähinnä ranteisiin ja polviin. Tällaisessa yhteistyössä kyetään ottamaan aiempaa paremmin huomioon alueelliset erityispiirteet ja toimijoiden väliset intressit. Laskennallisesti rinteillä vietetään vuodessa noin 75 miljoonaa lumilautailupäivää. påäsisåltöinä ovat terveyden edistäminen liikunnan avulla, erityisryhmien liikunta sekä liikunnan Ja urheilun erilaiset organisointikäytännöt. 3 miljoonaa) ja Kanada (n. Esimerkiksi liikuntamatkailun alueella on useita orastavia virityksiä, jotka voivat osaltaan edistää kansalaisten terveyuä ja lisätä hyvinvointia. L ajiin liittyvien loukkaantumisten vähentämiseksi on ehdotettu valistusta rinnesääntöjen tuntemiseksi ja suojien käytön lisäämistä. Lumilautailussa neljä loukkaantumista tuhatta laskupäivää kohden On arvioitu, että maailmassa on noin 15 miljoonaa lurnilautailijaa. healthmove.Ji. Projektin onnistumisen yksi kriteeri on, synnyttääkö hanke pysyviä yhteistyök äytäntöjä ja -verkostoja
Vammojen ennaltaehkäisyä valistuksella ja harjoittelulla Mitä on tehtävissä vammojen ehkäisemiseksi vapaaajan laskettelussa ja lurnilautailussa. Belgialaisessa tutkimuksessa selvitettiin, että voidaanko loukkaantumisriskiä alentaa ennakkoharjoittelulla. Noin 19-28 prosenttia kaikista lumilautailussa sattuvista loukkaantumisista kohdistuu ranteeseen ja useimmiten kaatumisen yhteydessä. Ensimmäisenä on hiihdon turvallisuusmääräysten ymmärtäminen ja toisena ovat käyttäytymissääntöjen ja riskien ymmärtäminen. Laskettelulomaan valmistautumiseen ei tarvita mitään erityistä räätälöityä ohjelmaa vaan perusharjoittel u riittää. Yleisin vammamekanismi on, että laskija kaatuu taaksepäin ja ottaa kämmenellä vastaan koko kehonsa painon. LIIKUNTA& TIEOE51 • 1/2014 73. Saadun datan avulla voidaan analysoida esimerkiksi rinteen levyttä tai tapahtumaajankohtaa suhteessa onnettomuusmääriin. Lisäksi tutkimusaineistosta löytyi tarpeesta nostaa laskijoiden taitotasoa. Ranteet ja polvet alttiina vammoille Keski-Euroopassa lapset ja aloittelijat kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Loukkaantumisiin vaikuttavat useat tekijät, kuten tottumattomuus lumielementtiin. Vamman vakavuuteen vaikuttavat ranteeseen kohdistuva voima, sen suunta ja mihin kohtaan rannetta se kohdistuu. Englantilaistutkimuksen mukaan kokemattomuudesta johtuen näillä laskijoilla on kohonnut riski loukkaantua, etenkin ensimmäisinä laskupäivinä. Liikuntalääketieteellisissä julkaisuissa oli ennaltaehkäiseviä ohjelmia urheiluvammojen torjumiseksi, sisältäen erityisiä harjoitteita, mutta vapaa-ajan liikuntaan tällaisia ei ollut löydettävissä. Rinneturvallisuutta keskitetyllä tiedonkeruulla Italialaisissa hiihtokeskuksissa käytetään useista lähteistä olevaa tietoa laskijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Lasketteluun ja lumi lautailuun liittyvien vammojen riskitekijöiden analyysissä riski on suurempi miehillä kuin naisilla ja yli 60 vuoden ikä lisää vamma riskiä. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että ensimmäiset päivät hiihtokoulussa ovat raskaat, sillä siinä rekrytoidaan sellaisia lihasryhmiä, johon keho ei ole adaptoitunut. Englannissa ei ole tyypillistä harrastaa hiihtoa, mutta koulujen retket Alpeille on nyt suosiossa ja se on suurin uusi laskijaryhmä. Hissilippujen käytön mukaan voidaan määritellä rinteen ruuhkaisuutta. Järjestelmällä voidaan ennustaa ruuhkahuiput rinteessä ja välittää tiedot rinnehenkilöille ja asiakkaille vaikkapa matkapuhelimen avulla. Hiihtokeskuksessa järjestelmä toimii niin, että rinnepartio raportoi tehtävänsä järjestelmään, joka erittelee tehtävän luonteen, seuraukset ja paikan. Mallia otettiin liikenteen riskien hallintajärjestelmästä, jossa kartoitettiin kaupungin kolarialttiimmat risteykset. Suomessa hoidetaan vuosittain noin 600 lautailussa sattunutta rannemurtumaa. Lumilautailussa vammariskit ovat hieman korkeammat kuin suksilla laskiessa, sillä 60 prosenttia hoitoon hakeutuvista laskettelijoista on käyttänyt lumilautaa. koehenkilöinä oli 15 yliopisto-opiskelijaa, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta alppilajeista. Kaksi kolmesta hoitoon hakeutuvista lautailijoista ovat alle 30-vuotiaita miehiä, jotka ovat kaatuneet kovasta vauhdista rinteessä tai hyppyrissä ottaen kaatuessa kädellä vastaan. Italialaisen selvityksen mukaan lounasaikaan tapahtuu eniten onnettomuuksia. Suomessa julkaistun tilaston mukaan lautaillessa vammat tulevat useimmiten ranteeseen (50 % kaikista lautailuvarnmoista), kyynärja olkapäähän (15 %), päähän (10 %). Tutkimuksen mukaan käsi iskeytyi lumeen noin 2 700 Newtonin voimalla kun murtumiseen tarvitaan vain 2000-2500 N. Saksalaisessa tutkimuksessa kuvattiin 30 mallilla kaatumismekanismi, jolloin pystyttiin mittaamaan käteen kohdistuva voima kaaduttaessa taaksepäin. Liikuntalääkäri Tapio Kallion katsauksen mukaan Suomessa noin 2 000 lautailijaa joutuu hakeutumaan lääkärin hoitoon vammojen takia vuosittain. Tapio Kallion katsauksen mukaan lumilautailussa radalla laskeminen, freeride ja toisaalta akrobaattitemppuilu hyppyreissä ja kouruissa ovat esimerkkejä lajin kirjasta ja mahdollisuuksista monenmoisiin vammamekanismeihin, mutta vain viisi prosenttia lautailijoiden vammoista tapahtuu lautailijoille rakennetuilla streeteillä, kuten halfpipessä, reileissä tai hyppyreissä, joissa vauhti ei ole niin kova ja joissa keskittyminen omaan suoritukseen on huolellisempaa. Myös väsymys rankan laskettelupäivän loppuvaiheessa lisää tapaturman mahdollisuutta. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että liikunta WHO:n liikuntasuosituksien mukaisena riittää vapaa-ajan laskettelussa. Ohjeita sopivaan fyysiseen harjoitteluun ei löytynyt. Samalla alennetaan loukkaantumisriskiä, kun lihaksisto on paremmassa kunnossa. Ranne on tällöin taittuneena ja luiden murtumisriski on ilmeinen. Osasyiksi vammoihin löydettiin puutteita rinnekäyttäytymisen ja -sääntöjen tuntemuksessa sekä koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan kirjallisuudessa oli mainintoja ja suosituksia vammojen ehkäisemiseksi välineiden ja olosuhteiden parantamisen avulla ja vammamekanismien tuntemisella. Rinne alueen ja olosuhteiden tuntemus vähentää vamma-alttiutta. Vasta satanut lumi ilmeisesti hidastaa vauhtia ja pehmentää kaatumista, koska vammariski ja vammojen vakavuus vähenevät. Ruotsissa tehtiin systernoitu katsaus vammoja ehkäisevistä ohjelmista. Sähköiseen karttaan tulee merkintä loukkaantumisista ja riskipaikoista. Ennen matkaa tapahtuvalla valistamisella voidaan ehkäistä osa onnettomuuksista. tapankin tilastoissa Suomessa on noin 40 000-50 000 lumilautailun harrastajaa. Suksilla liikkuvista aurakoululaiset ovat suurimmassa loukkaantumisvaarassa, jolloin loukkaantumisriski on jopa 30 prosenttia. On hyvä, että laskettelumatkalle lähtijöille suositellaan liikuntaa, jotta matkasta tulisi nautittavampi
Laskettelurinteessä sattuneet vammat ovat useimmissa tapauksissa helposti torjuttavissa. Normaalimatkojen hiihtäjä harjoittelee noin 800900 tuntia vuodessa, josta 85 prosenttia on aerobista harjoittelua. Nykyisen kilpailujärjestelmän johdosta on tullut kahtiajako normaalimatkojen hiihtäjäjiin ja sprinttereihin. Markkinoilla on monen mallisia suojuksia, jotka luokiteltiin tutkimuksessa. Holmbergin mukaan maastohiihdon tutkimuksen kautta voidaan oppia jatkuvasti uusia asioita kehon maksimaalisesti rasittamisesta ja kuormittamisesta, esimerkiksi verenkierto-, hengityselinten toiminnasta ja lihasten aineenvaihdunnasta. Harjoittelua jopa 900 tuntia vuodessa Norjan ja Ruotsin hiihtäjät harjoittelevat määrällisesti paljon. laskijoista kypärää käyttää reilu kolmannes ja vain yksi laskija kahdestakymmenestä käyttää rannesuojaa. Suojaavatko suojukset loukkaantumiselta. Etenkin nuorten laskijoiden keskuudessa lautailusuojusten käyttö on verraten vähäistä, kuitenkin asianmukaisten suojainten käyttö vähentäisi rannevammoja noin 11-42 prosentilla. Näiden kahden ryhmän harjoittelu poikkeaa nykyisin merkittävästi toisistaan. A Focus on the Lower Extremities 1995-2010 Lehner, Stefan: Calculation of Stress Distribution in the Radius During Snowboard Related lnjuries Michel, Frank: Wrist Protection in Snowboarding Oesterhelt, Verena: Evaluation of the lmplementation of an Educational Concept of Snow sports in Schools Stanley, Michelle: lnvestigating Ski Readiness on Secondary School Trips in England AJASSA Teksti: JARI KANERVA Paljonko norjalaiset ja ruotsalaiset maastohiihtäjät harjoittelevat. The International Society for Skiing Safety (ISSS) on käynnistänyt hankkeen, jossa määritellään minimi vaatimukset lumilautailun rannesuojuksille. Valtaosa eli noin 300-350 harjoitusta (500-600 tuntia) tehdään alhaisella syketasolla, joka on noin 60-80 prosenttia maksimisykkeestä. International Congress of Ski and Science 2013 (St, Christoph, Itävalta), luennot: Aerenhouts, Dirk: Energy Expenditure in Novice Skiers and Snowboarders Filippi, Riccardo De: Sicurskiweb: A Geoict Platform for Skiing Safety Data Hebert-Losier, Kim: A Survey of the Exercises Prescribed to Prevent lnjuries During Recreational Alpine Skiing and Snowboarding Kruger, Andreas: Snowboard lniuries. Esimerkkinä on rullalusteluun tarkoitettujen suojusten eurooppalainen standardi. Maastohiihdolle on tunnusomaista kokonaisvaltaisuus, jolloin koko keho rekrytoidaan työhön. Duodecim 2011; 127:350-4. 12011 ): Hiihto-, lasketteluja lumilautailuvammat. Sveitsiläisen raportin mukaan ne, jotka eivät käytä suojuksia, pitävät niitä tarpeettomina ja epämukavina. Maastohiihdon valtikka on tukevasti Norjassa ja Ruotsissa niin ladulla kuin tutkijakammoissakin. Esimerkiksi ruotsalaisen huippuhiihtäjän Johan Olssonin vuosittainen lajiharjoitteluannos on noin 74 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. Kokonaismäärä sisältää noin 60-70 harjoitusta kovalla teholla, jolloin syke on yli 90 prosenttia maksimista ja noin 30-40 harjoitusta teholla, jossa kuormitus on noin 80-90 prosenttiamaksimisykkeestä. JARI KANERVA, FT Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi LÄHTEET Kallio, T. R uotsalaista H-C Holmbergia pidetään tällä hetkellä maailman johtavana maastohiihdon tutkijana maailmassa. Suojilla ei ole omaa standardia, mutta kuitenkin urheiluvälineitä koskeva yleinen standardi koskee myös näitä suojuksia. Kehitteillä on laskijan henkilökohtainen järjestelmä, jolla voidaan mitata sijaintia rinteessä tai tarvittaessa elintoimintoja riskiryhmään kuuluvilla laskettelijoilla. Rannesuoja, kyynärsuoja ja kypärä ehkäisevät tehokkaasti tapaturmia. Rannesuojaksi kannattaa valita malli, jossa tukija pehmusterakenne on sijoitettu kåmrnenpuolelle. Hiihtäjän suoritukseen vaikuttavat kestävyys, voima, tekniikka ja välineet. Hän toimii liikuntatieteiden professorina Mittuniversitetet Östersundissa, jossa on Ruotsin talviurheilun tutkimuskeskus. Tuloksena oli, että vain muutama malli ehkäisi vammoja. Hän on myös Ruotsin Olympiakomitean kehityspäällikkö
Pitkistä hiihtomaratoneista on tullut tasatyöntäjien juhlaa, mutta olympialajeissa ollaan kiinnostuneita tasatyönnön lihasaktivoinnista sprintissä. Erityisesti tämä on tullut esiin sprinttihiihdossa, jossa tulee toistoja lyhyellä palautuksella. Laitekokonaisuudessa älypuhelimen välityksellä kootaan data, joka voidaan langattomasti yhdistää pilvipalveluihin. Tämä selittyy sillä, että sprinttihiihtäjien hiihtomatkat ovat lyhyitä ja niissä ei ole pitkiä ja uuvuttavia nousuja. Loput 40 prosenttia ajasta harjoitellaan tasamaalla. Noin 300 harjoitusta ( 450-500 tuntia) alhaisella syketasolla, joka on noin 60-80 prosenttia maksimista. Tutkimuksen mukaan tasatyönnössä ylävartalon aktivointi on kolme kertaa korkeampi kuin alavartalon. Nykyaikaisessa hiihtotekniikassa ylävartalon voimalla on yhä tärkeämpi merkitys. Teknisesti "high heels" ja "high hands" mahdollistaa tehokkaimman tasatyönnön. Urheilijoiden olemukseen onkin tullut suuri muutos, kun vielä 1970-luvulla hiihtäjät olivat kuivakan sitkeitä niin, nyt tarvitaan lihaksikasta ylävartaloa. Losnegard, Thomas: Physiological Differences between Sprint and Distance Specialized Cross-Country Skiers Myklebust, Håvard: How Accurate Approximate Movements of OS Sacrum Movements of Centre of Mass Ski Skating Wills, Sarah: Double Poling Muscle Activation and Fatigue during a Simulated Classic Sprint Cross-Country Skiing Competition LIIKUNTA & TIEDE 51 • 112014 75. Tarkkaa mittaamista ulkona ja sisällä Hiihdon tutkimuslaitoksissa ja harjoituskeskuksissa on luotu laboratorioon olosuhteet, joissa voidaan tehdä tarkkoja mittauksia, mutta laitteet eivät ole enää vain mittaamista varten. Suoritusta voidaan tarkastella ja analysoida suoraan älypuhelimesta, joten urheilijoilla on käytössään reaaliaikainen data omasta suorituksestaan "my skilab" hiihtopuvun taskussa. Etenkin ylävartalon voimaharjoitteluun on kiinnitetty huomiota tasatyöntötekniikan käytön lisääntymisen myötä. Sisällä voidaan kohdistaa harjoittelu juuri haluttuihin ominaisuuksiin vakio-olosuhteissa. Kuitenkin liike lähtee jalkojen ponnistuksesta ylös ja mitä korkeammalle hiihtäjä nousee niin sen tehokkaammaksi hän saa työnnön. Sprintterit harjoittelevat vastaavasti noin 750-850 tuntia vuodessa, josta on 85 prosenttia aerobista harjoittelua, sisältäen 50-60 harjoitusta kovalla teholla (syketaso on yli 90 % maksimista) ja vain 25-30 harjoitusta teholla, jossa kuormitus on noin 80-90 prosenttia maksimisykkeestä. Hän hiihtää lumella noin 400-500 tuntia ja loput on harjoittelua rullasuksilla maantiellä tai laboratorio-olosuhteissa. Myös kenttäolosuhteissa voidaan mitata nykyään luotettavasti. Lisämausteena perinteisen tyylin sprinteissä osa hiihtäjistä ei käytä lainkaan pitovoiteita, vaan hiihtävät ylämäet tasatyönnöllå. Olssonin harjoittelusta on noin kolmannes tehosta ja puolet ajasta on ylämäkiharjoittelua ja vain kymmenen prosenttia sujutellaan alamäkeen. Voimaa tasatyöntöön Voimaharjoittelu on tullut mukaan huippuhiihtäjien ohjelmaan. Nykyisin mattoa käytetään enemmän harjoitteluun kuin mittaamiseen. luennot: Holmberg, H-C: lntegravite Biomecanics and Physiology in C-C Skiing. Fysiologisesta näkökulmasta sprinttereillä on suurempi absoluuttinen hapenottokyky ja kapasiteetti kuin normaalimatkojen mies hiihtäjillä, mutta normaalimatkojen hiihtäjillä on parempi hapenottokyky suhteutettuna kehonpainoon. Tutkijat ovat hiihtotekniikassa erityisen kiinnostuneita tasatyönnöstä. Käytössä on esimerkiksi globaalit paikannusjärjestelmät, jolla saadaan rekisteröityä hyvinkin yksityiskohtaisesti aika, matka, nopeus ja antureiden välittämä tieto verrattuna pilvipalvelusta saatavaan aikaisempaan dataan. Leveällä juoksumatolla voidaan tehdä esimerkiksi simulaatioita olympiakisojen hiihtoradoista ja näin harjoitella vauhdinjakoa ja maksimaalista suoritusta sekä variaatioita eri tekniikoiden välillä valituissa "maaston kohdissa". Suomalaisesta hiihtotutkimuksesta voit lukea professori Vesa Linnamon kirjoittamasta artikkelista Liikunta teknologia tuliee talviurheilun valmennusta, joka on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2013 JARI KA NERVA, FT Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura sähköposti: jari.kanerva@lts.fi LÄHTEET International Congress of Ski and Science ISt, Christoph, Itävalta). Holmbergin mukaan sprinttihiihtäjät ovat suhteessa vahvempia ja painavampia kuin perinteisten matkojen menijät. 700 tuntia. Kannettavat mittalaitteet (An lnerial Measuring Unit (IMU)) ovat mahdollistaneet mittaamisen luonnollisissa olosuhteissa
Esa oli ihmisenä erityisen avoin, lämmin ja toisia aidosti kuunteleva ja voisi kai sanoa myös savolainen mies parhaimmillaan. Vuodesta 2008 alkaen Esa keskittyi vähän liikkuvien ihmisten tutkimukseen, mistä tuli hänelle suuri intohimo. Tutkijana Esa ei päästänyt itseään eikä kollegoitaan helpolla. Liikunta-aktiivisuuden edistäminen ei tapahdu vain liikunnan, vaan myös arjen ymmärtämisen kautta. Kirjoja hän toimitti ja kirjoitti myös ryhmäilmiöistä ja työnohjauksesta. Esa työskenteli tutkijana sekä Jyväskylän yliopistossa, tyoterveyslaitoksella että viimeksi LIKES-tutkimuskeskuksessa. Hän tahtoi myös ravisuttaa liikuntapolitiikan vallitsevia ajattelutapoja etenkin vähän liikkuvien asiassa. Esa otti työnsä tosissaan. Vaikka usko ja toivo olivat välillä koetuksella, yksi ei muuttunut: periksi ei anneta. Vielä viimeisenä päivänään hän halusi tarkistaa "Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen"-raportin. Hän toimi myös tutkimusja julkaisupäällikkönä Liikuntatieteellisessä Seurassa. Valtavirta ei ollut Esaa varten. Esa ymmärsi rakentaa ryhmän työnsä ympärille. Liikuntatieteiden lisäksi Esa pääsi sisään ortodoksiseen pappisseminaariin. Myös tutkimusta koskevat keskustelut onnistuivat Esan kanssa mainiosti, sillä hän osasi tehdä vaikeita kysymyksiä ja kuunteli mielellään myös niitä näkökulmia, jotka erosivat hänen omasta näkemyksestään. Pappia Esasta ei tullut, mutta hyvä maallikkosaarnamies kuitenkin. Liikuntatutkirnuksen ohella hän toimi organisaatioiden työnohjaajana, jossa keskittyi tavoitteenasetteluun ja ryhmän toiminnan kehittämiseen. Vastavirrassa väsyy joskus jokainen. Esan poismeno jätti paljon asioita kesken; lohdullista kuitenkin on, että hänen työnsä jälki jäi ja muut jatkavat hänen viitoittamallaan tiellä. Tutkijoita Esa patisti keskittymään, ei vain mittaamiseen ja nykytilan kuvaamiseen, vaan myös liikuntakäyttäytymisen muutosprosessin tutkimiseen. Ryhmäilmiötutkijana Esa halusi purkaa lurneyhteisöllisyyttå, jota hän näki liikunnan eri kentillä. Aidon yhteisöllisyyden vaalimisen sijaan liikunnan organisaatioissa pelataan valitettavan usein omaan pussiin, eristäydytään ja kilpaillaan. Esa näki, että liikunnan edistämistyö kaipaa tuekseen aikaisempaa laajempaa ymmärrystä ihmisten elämästä, mihin toimintaja ryhmäilmiötutkimus osaltaan antoivat uusia näkökulmia. Esa oli ryhmäilmiömies ja elåmäruapajalkapalloilija, joka aloitti uransa Kuopion Palloseuran junioreissa, jossa hän kaksoisveljensä Vesan kanssa saavutti menestystä valtakunnallisella tasollakin. Liikunta & Tiede -lehden lukijoille tulivat tutuiksi Esa n voimakkaasti kantaaottavat, poleemiset ja kuvia kunnioittamattomat kolumnit. Esa ei tyytynyt tavanomaisiin ratkaisuihin työssä tai elämässä yleensä. Esa ei uskonut, että nykyisillä menetelmillä vähän liikkuvat saataisiin liikkuviksi siihen hänen kenttätyönsä näiden ryhmien parissa antoi vahvat perustelunsa. Tutkijana Esan erikoisalaa olivat liikunnan ryhmäilmiöt ja vähän liikkuvien aktivointi, joilla molemmilla hän teki uraauurtavaa työtä. Esa ei kissoja pelännyt. Esa tarjosi moneen paikkaan moottorisahaa ratkaisuksi. "Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle"-hanke oli Esan viimeinen suu76 LIIKUNTA & TIEDE 51, 1/2014. Muutoksen tielle hän uskoi päästävän vasta, kun joku nostaa kissan pöydälle. Liikunnalla on suhde arjen sidonnaisuuksiin. Välillä yhden miehen sota uuvutti ja turhautti Esaa. Esa Rovio valmistui Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi 1999 pääaineenaan li ikuntapsykologia. Esa osallistui myös suomalaisen toirnintatutkirnusta käsittelevän oppikirjan koostamiseen. ln Memoriam Esa Rovio 1972-2013 E rikoistutkija, LitT Esa Rovio kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 9.12.2013 Tampereella. Vähempi ei kuulemma riittänyt, sillä "liikuttajien liha on sitkeää". luovaa syntyi Esan mielestä paremmin vastavirrassa. Väitöskirjansa hän teki 2002 ryhmän toiminnan kehittämisestä joukkuelajeissa. Väitöskirjassaan hän kertoo joutuneensa vaihtopenkkimieheksi useiksi vuosiksi, jolloin päätös opiskelusta tuli ajankohtaiseksi. Ei siis ollut ihme, että Esa oli suosittu tutkijakollega, opin näytteiden ohjaaja ja muiden eri asioita kehittävien työryhmien jäsen. Esa halusi uudistaa liikuntatutkimuksen menetelmiä suuntaan, jolla paremmin tavoitettaisiin kulloisenkin kohderyhmän ääni. Silloin hän ei itsekään tiennyt, oliko hän määrätietoinen vai jääräpäinen, lempeä vai kiivas, innostava vai saarnaava, nokkela vai pisteliäs, tiennäyttäjä vai hukassa. Hän saattoi soittaa pitkiä puheluja tai tupsahtaa työkaverin pöydän ääreen aloittaen keskustelun, joka säännönmukaisesti alkoi toisen lämminhenkisellä kehumisella ja halulla tietää, mitä toiselle oikeasti kuului. Rovio oli 41-vuotias, syntynyt 19.10.1972 Kuopiossa
Kyseessä on henkilö, joka kärsii aikapulasta. Sellaisen henkilön, jolla on riittävästi väljyyttä ajan, talouden, ihmissuhteiden ja henkisen tasapainon suhteen, on vaikea ymmärtää tällaisen ahtaalle joutuneen ihmisen tilaa. Ikävintä ja äärettömän surullista on se, että Esa ei päässyt nauttimaan kauempaa hänelle niin tärkeästä perheestä. Esan siunaustilaisuus pidettiin vuoden lyhyimpänä päivänä Rautalammin ortodoksisessa kirkossa. Vahva ihminen syyttää usein näitä ihmisiä luonteen heikkoudesta, vaikka kysymys on elämäntilanteiden aiheuttamasta vaihtoehtojen kapeutumisesta. Mitä merkittävämpää pienten lasten isä voisi jälkeensä yhteiskuntaan jättää. En voinut olla hymyilemättä, sillä sana laiska kuulosti hullunkuriselta hänen suustaan, sillä hän on ahkera ja tekee jatkuvasti kyrnmentuntisia päiviä. Taru Lintunen, Eino Havas, Anita Saaranen-Kauppinen, Teijo Pyykkönen ja Arto Tiihonen Kirjoittajat ovat Esa Rovion ystäviä ja työtovereita Li ilwntatieteel I isestä tiedelwnnasta, LI KES-tu tk i m us lusku ksesta, Liikuntatietee/lisestä Seurasta ja muista Esalle tärkeistä ryhmistä. Hän oli sen hyödyllisyydestä samaa mieltä kanssani. Jokainen, joka on ollut edistämässä mielenterveyden ongelmista kärsivien liikuntaa, tietää, että vaikeudet ovat suuria. LIIKUNTA&TIEDE51 • 1/2014 77. Puute voi olla ajasta, rahasta, ihmissuhteista tai mielen tasapainosta. Kun tuollaisen päivän jälkeen tulee väsyneenä kotiin, jaksaako silloin lähteä lenkille. joulukoristeisiin sisustetussa kappelissa koettiin yksi surullisimmista, mutta kauneimmista hetkistä, mitä kuvitella saattaa, kun puoliso, lapset, vanhemmat ja ystävät jättivät viimeiset jäähyväiset avonaisessa arkussa läheisten tuomien muistoesineiden kanssa makaavalle, Kuopion Palloseuran verryttelyasuun puetulle "Nallekarhulleen" ja rakkaalle ystävälleen. Tuo asia vaatii kaiken energian. Nämä ihmiset ovat elämänkohtaloidensa vuoksi joutuneet sellaiseen kierteeseen, että siinä ei ole tilaa liiTerveyden ja liikunnan edistämistä ei voida irrottaa taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä. Näille ihmisille joita on paljon ei kannata hokea liikunnan hyödyllisyyttä, koska he sen jo tietävät. K eskustelin hiljattain ystäväni kanssa liikunnan tarpeellisuudesta. Hän sanoi olevansa patalaiska, koska ei tee mitään kuntonsa eteen. Niukkuudesta kärsivien ihmisten on vaikea ajatella muuta kuin sitä asiaa, josta heidän elämässään on puutetta. Liikunta ei taida tulla ensimmäisenä mieleen. Ainoa tapa päästä eteenpäin on korjata puutetilaa ja se taas ei ole helppoa. Isää ja puolisoa jäivät kaipaamaan vaimo Päivi ja neljä pientä lasta. POHDITTUA Teksti: MARKKU OJANEN Liikkumattomuus ei aina ole laiskuutta ri kehitelmä. Huomio kiinnittyy siihen, mistä on puutetta: miten saisin tehtäväni hoidettua, mistä saisin ystäviä, mistä riittävästi rahaa, mistä sellaista mielenrauhaa, että jaksaisi n ajatella muutakin kuin omaa tilaani. Sen pyrkimyksenä ei ollut eikä ole vähempää kuin sisällyttää neuvolatoimintaan keskeiseksi elementiksi äitien yhteinen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja liikkumisen lisäämiseen tähtäävä rakenne. Tämä on yksi liikunnan edistämisen suurimpia haasteita
POHDITTUA Teksti: JUKKA TIIKKAJA Valmentaminen murroksessa S uomalaisessa urheilussa ovat viime vuosina puhaltaneet muutoksen tuulet. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän sellaisia projekteja ja ohjelmia, joiden kautta tällaista tukea voidaan tarjota. Terveyden ja liikunnan edistämistä ei voida irrottaa taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä. Jälkimmäiseen ongelmaan voi löytyä helpotusta sosiaalisesta liikunnasta. Elämän kapeuturninen on merkittävä liikunnan harrastamisen este. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Elämän kapeutuminen on merkittävä liikunnan harrastamisen este. Hänelle se on periaatteessa mahdollista, koska ei kukaan ole pakottanut häntä noin raskaisiin päiviin, mutta koska hän on pätevä ja hyväntahtoinen ihminen, liikunta ja muutkin harrastukset kärsivät. Mitalisateen hiipuminen varsinkin perinteissä menestyslajeissa on toiminut kimmokkeena erilaisten työja kehitysryhmien perustamiselle, joiden yhteisenä tavoitteena on ollut huippu-urheilun rakenteiden uudistaminen ei pelkästään urheilullisen menestyksen, vaan myös laajemmin kansallisen liikuntainnostuksen palauttamiseksi. Köyhyyden ja yksinäisyyden lievittäminen on vaikeaa. Miten hän voisi saada nykyistä väljemmän aikataulun. Liikuntaa edistävissä ohjelmissa tämä täytyy ottaa huomioon. Molemmat ryhmät hyötyvät tuesta ja ohjauksesta. Yhä vaativammaksi käyvä yhteiskunta johtaa helposti sellaiseen elämän kapeutumiseen, joka vaikeuttaa oman itsensä hoitamista ja huoltamista. Sama pätee myös ystävääni. Puhuttiinpa työelämästä, koulumaailmasta tai urheilusta, yksilö Suomi on uurastettu nousuun ja kukoistukseen asenneilmapiirissä, jossa aito omistautuminen ja tekemisen riemu on ollut toissijaista. Suomi on uurastettu nousuun ja kukoistukseen asenneilmapiirissä, jossa aito omistautuminen ja tekemisen riemu on ollut toissijaista. Sama pätee myös mielenterveyden ongelmista kärsiviin henkilöihin. Keskittyminen vain liikunnan ohjaukseen ei enää riitä. Puhuttiinpa työelämästä, koulumaailmasta tai urheilusta, yksilö on nähty paremminkin passiivisena toimenpiteiden kohteena kuin aktiivisena, ajattelevana ja kehittyvänä toimijana. Suorittamisen kulttuurinen taakka Suomalaisen valmennuskulttuurin kehittymistä toisen maailmansodan jälkeen ovat leimanneet niin taylorilaisen tuotantojärjestelmäajattelun pohjalta kehittyneet johtamisen ja työnteon käytänteet kuin kestävyyslajien menestyksen selittäjänä keskeinen liikuntabiologinen tutkimusja valmennusperinne. Edellinen edellyttää yhteiskunnan aktiivisia toimenpiteitä. Liikunta on usein ensimmäinen asia, joka kärsii. 78 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. kunnalle, eikä monille muillekaan tärkeille asioille. Huippu-urheilun rakenteita onkin uudistettu perustamalla vuoden 2013 alusta olympiakomitean yhteyteen huippu-urheiluyksikkö, jonka osaamisohjelman kautta on alettu kehittää myös valmennustoiminnan laatua urheilijan polulla määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista tukevaksi
Jos näin on, niin miljoonan dollarin kysymys lienee, miten niitä voidaan tunnistaa ja vahvistaa. flow) olettaa selittävän luovien yritysten menestystä (vrt. Miksi lumilautailijat tuntuvat pääsevän kuin itsestään huippusuoriutujille tyypilliseen flow-tilaan, joka toivottavasti on läsnä mahdollisimman monen arjessa erilaisina omistautumisen ja pätevyyden kokemuksina 7 Vaikka en asiasta empiiristä tutkimusta ole nähnyt, voiko "työn imun" (ts. Kuten aina muutoksessa, vallitsevat käytännöt ja toimintatavat istuvat tiukassa. Minkälaisessa toimintakulttuurissa rakentuu itseluottamus, joka mahdollistaa itsensä haastamisen ja ylittämisen kovimmalla mahdollisella hetkellä. Urheilijan polkua koskevan määrittelytyön myötä myös valmennustoimintaa on lähdetty määrittelemään uusista lähtökohdista, joissa urheilija nähdään kokonaisvaltaisesti kehittyvänä, aktiivisena toimijana eikä passiivisena valmennustoiminnan kohteena. Valmentajalta edellytetään niin ikään hyviä itsensä kehittämisen ja itsensä johtamisen valmiuksia, jotta toimintaa voidaan kehittää erilaisten odotusten ristipaineesta huolimatta. Joukkuelajeissa toimintamallin kautta päädytään usein tilanteisiin, joissa valmentajat ja pelaajat elävät omissa todellisuuksissaan ja usein ymmärryksen tasolla prosessin myötä vain erkaantuvat toisistaan. Perinteisimmillään valmennustoiminta rakentuu täysin valmentajakeskeisesti, jolloin urheilija kohdataan yksinomaan valittujen asiakokonaisuuksien kautta (vrt. Kun muutokseen ollaan lähdössä tai sen toteuttamisessa törmätään odottamattomiin haasteisiin, ratkaisumalleja haetaan usein periytyvistä toimintatavoista. Miten perinteisten lajien toimintaa tulisi kehittää, jotta urheilijalla olisi motivaatiota ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen useita tunteja päivässä viikosta ja vuodesta toiseen. Voiko olla, että niin liike-elämässä, opiskelussa kuin urheilussakin menestymisen taustalta on löydettävissä yhteisiä elementtejä. Asiaeli urheiluosaamisen lisäksi urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen tukeminen edellyttää valmentajalta hyviä ihmissuhdetaitoja, joiden kautta on mahdollisuus vaikuttaa urheilijan motivaatiotekijöihin ja urheilijana kehittymisen valmiuksiin. JUKKA TIIKKAJA Koulutusohjelmajohtaja HAAGA-HELIA AMK Sähköposti: Jukka.Tiikkaja@haaga-helia.fi Ki1joittaja on HMGA-HELIA ammattikorkeakoulun lwulutusohjelmajohtaja ja Suomen Jääl1ie/1koliito11 lwulutuspäälli khö. Niin myös viime aikoina PISA-tutkimuksen tulosten julkistamista seuranneissa jälkimainingeissa, joissa peräänkuulutettiin aasialaisesta ja suomalaiselle koulumaailmalle 1950-80-luvuilla tyypillisestä, suori tuskeskeisestä, toimintakulttuurista ratkaisua opintomenestyksen palauttamiseen. Lopuksi Enni Rukajärven olympialaiseen hopeamitaliin päättynyttä slopestyle-finaalia seuratessani päädyin jälleen pohtimaan toimintakulttuurieroja perinteisten menestyslajien ja uusien "elärnåmapalajien" välillä. peliala) siinä, missä se kiinteästi liittyy huippusuoritukseen urheilussa. Minkälaisessa toimintakulttuurissa rakentuu itseluottamus, joka mahdollistaa itsensä haastamisen ja ylittämisen kovimmalla mahdollisella hetkellä. lajin valmentaminen, fysiikkavalmennus ja psyykkinen valmennus). Satu Kasken (2013) tuore väitöskirja nosti esiin huolen valmentajan voimavarojen riittävyydestä ja työssä jaksamisesta, joista pahimmillaan muodostuu pullonkaula koko valmenn ustoi minnalle. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 79. Urheilija keskiöön myös valmennustoiminnassa Urheilu heijastelee vallitsevia yhteiskunnallisia käytänteitä valmentajien ja urheilijoiden välisen vuorovaikutuksen ja monien muiden toimintakulttuuristen tekijöiden kautta. Työyhteisöissä työn mekanisointi toimenkuvien, kellokorttien ja resurssimallien avulla helposti passivoi yksilön siinä, missä koululaitoksen suorituskeskeinen, toimintaa määrittävä ja tiukasti tuntikehykseen sidottu opetussuunnitelma ei lähtökohtaisesti tue oppimismotivaatioon ja positiiviseen ilmapiiriin nojaavaa syväoppimista. on nähty paremminkin passiivisena toimenpiteiden kohteena kuin aktiivisena, ajattelevana ja kehittyvänä toimijana
Liikuntavälineitä on usein myös rajallisesti. Koulut päättävät itse, mihin he laittavat rahaa. Monesti luokkahuoneiden teknologia on huipussaan, kun taas esimerkiksi liikuntasalin koko on puolet siitä, mitä liikuntasalit Suomen kouluissa ovat. Yksityiset koulut saavat rahoituksen lukukausimaksuista tai muilta yksityisiltä tahoilta, kun taas Julkiset koulut on rahoitettu julkisin varoin. Useimmiten turvallisuus ja koulun tarkat säännöt ovat syynä siihen, miksi vanhemmat haluavat lasten käyvän yksityistä koulua. Koulut toimivat paineen alla: matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä on saatava hyviä tuloksia. Yhdysvalloissa toimii kuitenkin NASPE (National Association For Sport and Physical Education), joka on asettanut standardit koululiikunnan opetukselle. Kouluissa huomaa hyvin helposti sen, mihin koulu on halunnut panostaa. Jos oppilaat menestyvät huonosti, on syy opettajassa, ja se näkyy heti paikassa tai jopa erottamisena koulusta. Myös liikunnan vaikutuksen ymmärtäminen terveyteen ja muihin elämän osa-alueisiin on mainittu. Erään kerran meidän piti yliopiston liikunnanopetuksen kurssilla suunnitella toiseen oppiaineeseen integroitu liikunnan tuntisuunnitelma. Ien päässyt vaihtovuoteni aikana tutustumaan yhdysvaltalaiseen koulukulttuuriin seuraamalla oppitunteja viidessä eri kou1 ussa Missourin osavaltiossa Kansas Cityn alueella. NÄIN MAAILMALLA Teksti: SONJA STENFORS Koulukulttuuriin tutustumassa Yhdysvaltain keskilännessä Koulut toimivat paineen alla: matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä on saatava hyviä tuloksia. Suurella osalla kouluista on hyvin pienet tilat ja puutteelliset välineet käytössään. Opettaja kuitenkin totesi, että älkää integroiko liikunnantuntia kuvataiteeseen, musiikkiin tai ierveysuetoon, koska nuo aineet yhdessä liikunnan kanssa ovat sellaisia, mitä ei opeteta, jos ei ole pakko. Kansallisia standardeja on viisi, ja NASPE:n mukaan liikunnanopetuksen tärkein tehtävä on kasvattaa oppilaasta "a physically literaie individual" eli fyysisen lukutaidon omaava kansalainen. Näihin oppiaineisiin panostaminen aiheuttaa sen, että taitoja taideaineiden opetus kärsii. Kaikki havaintoni perustuvat siis omiin näkemyksiini, joita olen kerännyt viimeisen puolen vuoden aikana. OECD:n (Organization [or Economic Co-operation Development) vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Yhdysvallat on yhä yksi kärkimaista, kun puhutaan koulutukseen suunnattavista varoista. Kansallisissa standarcleissaan NASPE määrittää liikunnanopetukseen kuuluvan muun muassa oppilaan motoristen taitojen ja tiedon kehittämisen. Urheilua harrastetaan koulun joukkueissa varsinaisen koulupäivän jälkeen. Myös rahalla on suuri merkitys koulujen mahdollisuuksissa toteuttaa opetustaan. Koululiikuntaa "tärkeiden" aineiden puristuksessa Oppilaiden jatkuva testaus on suuri syy koululiikunnan vähäisyyteen yhdysvaltalaisissa kouluissa. Se, kuinka hyvin koulu pystyy toteuttamaan opetustaan eli millaiset ovat koulun tilat ja välineet, ei kuitenkaan ole aina riippuvainen siitä, onko koulu yksityinen vai julkinen. Koulut päättävät mihin panostavat Koulut Yhdysvalloissa ovat joko yksityisiä tai Julkisia. Yhdysvaltain koulujärjestelmä on kuin suuri palapeli: kouluissa kohtaavat sadat erilaiset kulttuurit ja toimintatavat. Opettajia arvioidaan oppilaiden testitulosten perusteella. Täällä kouluja nähtyäni, on minun kuitenkin ihmeteltävä, mihin Yhdysvallat tuon rahan laittavat. Koulut siis keskittyvät vain "tärkeiden" aineiden tulosten parantamiseen liikunnan ja muiden taitoja taideaineiden kustannuksella. Standardisoidut testit hallitsevat opetusta. Jokin asia voidaan tehdä toisessa koulussa täysin eri tavalla kuin toisessa. NASPE:n, saati osavaltion 80 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1/2014. Kansallisten standardien lisäksi on kuitenkin olemassa jokaisen osavaltion omat standardit. Puitteet ja opetusvälineet saattavat joissain julkisissa kouluissa olla paremmat kuin yksityisissä, ja päinvastoin. Oppilaita testataan koko ajan ja opettajat ovat vastuussa testien tuloksista. Myös kilpailulla on suuri vaikutus Yhdysvaltain koulujärjestelmään. Tämä rajaa taas lisää liikkumatilaa liikuntasalista. Ainakin kolmessa koulussa olen nähnyt välineitä säilytettävän liikuntasalin reunoilla, ei siis missään varastoissa. Näihin oppiaineisiin panostaminen aiheuttaa sen, että taitoja taideaineiden opetus kärsii
Urheilua harrastetaan koulun joukkueissa eli kaikki harrastus tapahtuu koulussa varsinaisen koulupäivän jälkeen. Lapset kulkevat koulumatkat joko koulubussilla tai vanhempien kyydillä. Lapset tekevät hyvin armeijatyylisen alkulämmittelyn joko opettajan johdolla tai omasta muistista. Liikuntatunnin aloitus on mielestäni ollut kovin erikoinen jokaisessa koulussa. NASPE:n suositus viikottaisesta liikuntarnäärästä kouluvuoden aikana on 150 minuuttia alakoululaisille ja 225 minuuttia yläkouluihin ja lukioihin, mutta hyvin harvassa koulussa nuo suositukset toteutuvat. Jokaisella tunnilla toistuu sama tunnin aloitus, aina ensimmäisestä luokasta kuudenteen luokkaan. Poikkeuksen tekevässä koulussa oppilaat juoksevat aina silloin tällöin koulun takana kulkevaa yhden mailin (n. Tämä recess tosin paransi loistavasti oppilaiden keskittymistä matematiikan tehtäviin. Myös välituntikulttuuri on täällä erilainen kuin meillä Suomessa. Jokaisessa koulussa, jossa olen Kansas Cityn alueella vieraillut, on lukujärjestyksessä tietty määrä liikuntaa jokaiselle ikäluokalle. Valmentajat ovat useimmiten koulun ulkopuolelta ja kilpailuissa edustetaan koulun joukkuetta. Scooter board on muovinen alusta, jossa on käsille paikat ja neljä pyörää alla. Pallopelejä scooter boardilla Alakoulujen liikuntakulttuuriin eivät täällä kuulu erilliset liikuntavaatteet. Vain 16 osavaltiota (31%) vaatii kouluilta tietyn minuuttimäärän liikuntaa viikossa. Rullalautojen käyttö toistuvasti tuntuu omituiselta sellaisella liikuntatunnilla, jossa ei ole mukana erityistä tukea tarvitsevia oppilaita,jotka lautaa oikeasti tarvitsevat liikkuakseen. 1,6 km) pituista polkua. Puitteet ja opetusvälineet saattavat julkisissa kouluissa olla paremmat kuin yksityisissä, ja päinvastoin. Liikuntaväline, joka jokaisesta vierailemastani koulusta on löytynyt, on scooter board eli rullalauta. Minuuttimäärät vaihtelevat 45 minuutista kahteen tuntiin liikuntaa viikossa. Valtaosassa kouluja on liikuntaa kerran viikossa yhden oppitunnin verran. Yhdysvaltalaisessa koulussa juuri kumpikaan ei toteudu. Liikkeiden oikeanlaiseen suorittamiseen ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota. joukkuLIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 81. Toisaalta scooter board:ien käyttö voisi tuoda Suomessakin liikunnanopetukseen vaihtelua aina silloin tällöin käytettynä. Vasta yläkoulussa ja lukiossa opettajat vaativat oppilaita vaihtamaan vaatteet liikuntatuntia varten. Meillä Suomessa koululiikunnan lisäksi painotetaan välituntija koulumatkaliikunnan tärkeyttä. Niillä oppilaat pelaavat erilaisia pallopelejä välillä istuen, välillä mahallaan laudan päällä. omien standardien noudattaminen ei kuitenkaan ole valvottua. Liikuntatunnit, joita olen päässyt seuraamaan, ovat olleet hyvin pitkälti erilaisten pelien pelaamista koulun liikuntasalissa. Täällä tuntien välissä on usein vain viisi minuuttia aikaa vaihtaa luokkahuonetta. Opettajien mielestä ulos meneminen ei ole turvallista ja vastuu oppilaista kasvaisi liian suureksi. Koulut päättävät itse, mihin he laittavat rahaa. Idea on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen. Täällä kyllä tunnetaan sana "recess" eli välitunti, mutta sillä tarkoitetaan kesken oppitunnin pidettävää pientä taukoa. Siinä missä minä miellän lenkkitossut oikeiksi kengiksi liikuntaa varten, hyväksytään täällä niin kangaskengät kuin jopa talvikengät liikuntatunneilla. Liikkumiseen tarkoitetut kengät ovat useimmiten suositeltavat, mutta raja liikuntakenkien ja tavallisten kenkien välillä on melko häilyvä. Valmiiksi vähäiseen liikkumisaikaan annetaan siis vielä helpotusta tekemällä lapsille istuinalusta, jotta ei tarvitse käyttää omia jalkoja juoksemiseen. Jokainen näkemäni liikuntatunnin aloitus on sisältänyt tietyn määrän x-hyppyjä, vatsalihasliikkeitä, punnerruksia sekä venytyksiä. Tämä on toki suuressa maassa turvallisuuskysymys, enkä ole kuullut yhdessäkään vierailemissani kouluissa olevan oppilaita, jotka kulkisivat matkan kävellen tai pyörällä. Pieni ekaluokkalainen punnertamassa selkä pahasti notkolla ei ole mukava näky. Urheileva nuori harrastaa koulunsa joukkueessa Siinä missä Suomessa koululiikunnan ulkopuolinen urheiluharrastus tapahtuu seuroissa ja kerhoissa, ovat täällä urheilujoukkueet sidoksissa kouluun. Niinpä NASPE:n vuonna 2012 tekemän kansallisen selvityksen mukaan esimerkiksi vain 75 prosenttia osavaltioista vaatii liikunnanopetusta alaja yläkouluissa sekä lukioissa. Se varmasti lisäisi oppilaiden mielenkiintoa ja olisi erinomainen tasapainotaitoa ja keski vartalon lihaskuntoa harjoitettaessa. Täällä tosin koulupäivät ovat jo valmiiksi pitkiä (useimmiten klo 8-15.30), ja vielä pidemmän niistä tekevät oppilaiden urheiluharrasiukset. Ulkoliikuntaa ei yhtä koulua lukuun ottamatta ole ollut ohjelmassa. Esimerkiksi ekaluokkalaisten matematiikan tunnin "recess" oli laskutehtävien keskeyttäminen hetkeksi, kahden musiikkikappaleen kuunteleminen ja niiden tahdissa tanssiminen oman pulpetin vieressä. Kertaakaan en ole myöskään kuullut opettajan muistuttavan, että hiusten pitäisi olla kiinni ponihännällä liikuntatunnin aikana
Joka ikinen keskiviikko myös opettaja muisti kuulostella pieneen liikuntasaliin ahtautuneiden noin 80 oppilaan tekemistä. Parhaimmillaan alkujumppa aloitettiin uudelleen kolme kertaa, jolloin siihen kului yhteensä lähes puolet liikuntatunnista. Vierailin itse kyseisessä koulussa siis joka keskiviikko noin kahden ja puolen kuukauden ajan. eet harjoittelevat yhtä usein kuin Suom essa seurojen joukkueet. Yksi ryhmä meni seinäkiipeilemään (koulu oli ostanut PE4Life -ohjelmaan osallistumisesta saaduilla rahoilla noin luokkahuoneen seinän verran matalaa seinäkiipeilyseinää), yksi ryhmä pelasi salin keskellä scooters -rullalaudoilla käsipallopeliä, yksi ryhmä oli "kuntosalihuoneessa" polkemassa kuntopyöriä, nostamassa kevyitä käsipainoja, juoksemassa juoksumatolla tai tekemässä vatsaja selkälihasliikkeitä sekä viimeinen ryhmä liikuntasalin lavalla pelaamassa videopelejä (Wii-pelikonsolin tanssi-, nyrkkeily-, veneilyja juoksupeliä). Silti salissa oli kerrallaan 70-80 oppilasta (poikkeuksena isoin ryhmä 86 oppilasta) ja salin koko oli noin 200-250 neliömetriä. Toteutus tässä kyseisessä koulussa oli kuitenkin mielestäni hieman puutteellinen. luokkalaiset ja 5.-6. Ohjelmaan osallistuvat koulut saavat tietyn määrän rahaa, jolla koulu voi ostaa uusia välineitä. Lukion jälkeen urheiluharra stus ja etenkin m enestys om assa lajissa ovat usein valttikortti eli stipendi parem paan ja kalliim paan yliopistoon. hjelman tarkoituksena on kehittää oppilaiden kuntatasoa, koululiikunnasta nauttimisen tasoa, testituloksia ja työrauhaa sekä lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta kouluajan ulkopuolella. Myös enemmän vaihtelua. 82 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1/2014. Pienellä kehittämisellä PE4Life olisi kuitenkin oiva liikunnan lisääjä yhdysvaltalaisissa kouluissa. Jos joku hiiskui kesken alku jumpan, aloitettiin koko sarja alusta. Viikosta toiseen PE4Life-aamupäivän ohjelma oli samanlainen. Tuossa kyseisessä koulussa joka viikon keskiviikkoaamu oli niin sanottu PE4LiIe-aarnupäivä. Urheilujoukkueet luovat kouluihin om an ilm apiirinsä: koko koulu on henkeen ja vereen m ukana joukkueiden peleissä ja kilpailuissa. Alkulämmittelyn jälkeen opettaja jakoi oppilaat neljään eri ryhmään. Vertaisin ohjelmaa Suomen Liikkuva koulu -hankkeeseen. luokkalaiset). SONJA STENFORS Opiskelija Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitoksen yksikkö Sähköposti: sokrst@utu.fi Kirjoittaja opiskelee luokanopettajahsi ja on tällä hetliellä vaihto-opiskelijana Yhdysvalloissa. Lapsille ei tullut montaa minuuttia liikkumisaikaa, sillä suuri osa ajasta meni jonottamiseen. Voisiko täm ä olla kokeilun arvoinen asia m eill ä Suom essakin. Ohjelman avulla pyritään lapsille muodostamaan liikunnasta läpi elämän jatkuva harrastus. PE4Life -påivänä oppilaat tulivat kolmessa eri osassa liikuntasaliin (1-2. Sama alku lämmittely ja samat neljä kiertopistettä joissa oppilaat työskentelivät. PE4Life-ohjelma tarjoaa liikuntalisää Yhdysvalloissa on kehitetty PE4Life (Physical Education For Life) -ohjelma lisäämään lasten liikkumista ja kiinnostusta liikuntaa kohtaan. Ajatuksena PE4Life on erittäin nerokas etenkin maassa, jossa liikunnallisia elämäntapoja kaivattaisiin kipeästi pikaruokakulttuurin rinnalle. Lapsille PE4Life-erikoisaamupäivä oli toki iloinen asia ja sellainen se kuuluukin olla. PE4Life ideana on kerrassaan loistava. Toisaalta taas veikkaan, että tässä kyseisessä koulussa lapset saavat kuitenkin enemmän tehokasta liikkumisaikaa omalla tavallisella liikuntatunnillaan. Olen nähnyt PE4Life-ohjelman toteutuksen ainoastaan yhdessä koulussa. Jokaisen ryhmän tuokio kesti noin 50 minuuttia ja sitä oli ohjaamassa kolme vastuuopettajaa sekä saliin tulivat myös luokkien omat luokanopettajat. Syy jonottamiselle oli se, että pelikonsoleita ja seinäkiipeilyseiniä oli vain yksi. Uskon, että tällainen yhdessä tekem isen m eininki ja kannustam inen m yös lisäävät lasten m ielenkiinto a liittyä ur heilu joukkueeseen. luokkalaiset, 3.-4. Jokainen tuokio alkoi samalla tavalla: yksi ohjaajista ohjasi alkujumpan (x-hyppyjä, punnerruksia, selkäja vatsalihaksia ja venytyksiä)
Julkaisut ovat Liikuntatieteellisen Seuran Ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteistuotantoa. Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. 23.-25.10.2014 toa~aian Co Me ume a nce 1n 5ports 2 Hilton Helsinki Kalastajatorppa ·a: www.lts.fi ja www.sportsci Esa Rovio, Teijo Pyykkönen Vähän liikkuvatjuoksuttavat päättäjiä ja tutk/}olta Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26, 54 sivua, 2011. 010 778 6602 Vähän liikkuvat LTS Ulkuntotl,u,:,:Jlln,:n seura LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 83. Tutkimuksellisesti on syytä luopua ajatuksesta, että vähän liikkuvien kohdalla kyse on liikuntarurkimuksesta siinä mielessä kuin sitä on harjoitettu. Våhän liikkuvien aktivointi on enemmän kuin liikuntakysymys. Kun näemme arjen ison kuvan, ymmärrämme myös sen osien dynamiikkaa ja jotain myös liikunnan lisäämisen mahdollisuuksista. Suhde liikuntaan rakentuu osana ihmisen elämän kokonaisuutta. Esa Rovio, Anita Saaronen-Kauppinen, Teijo Pyykkönen Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28, 48 sivua, 2014. Hinta: d 15 € + toim.ku/ut. Olennaista liikuttamisessa on ymmärtää liikuntasuhde laveasti. Ihmisen liikuntasuhteessa on paradoksaalisesti kyse kaikesta muusta kuin suhteesta pelkästään liikuntaan
Elämäkerrallisia urheilukirjoja ilmestyi viime vuoden aikana koko joukko. Yksittäinen urheilukirja ei myy enää samoja painosmääriä kuin muutama vuosikymmen sitten. Vaikka jo vuosikymmenten ajan on ilmestynyt vuosittain keskimäärin satakunta suomalaista urheilukirjaa, uusia aiheita löytyy jatkuvasti. Valintaa voi pitää huomionosoituksena koko suomalaiselle urheilukirjallisuudelle: Tieto-Finlandiaa on jaettu vuodesta 1989 alkaen, ja kyseessä oli vasta loinen kerta, kun urheilukirja on yltänyt ehdokkaiden joukkoon. Henkilöhistorioiden ja erimittaisten elämäkertojen suosio tuntuu vahvistuvan entisestään suurten ikäluokkien saavutettua muisieluiän. Selittelemätön, vaikuttavan itsekriittinen ja myönteisellä tavalla subjektiivinen teos antaa myös kuvauksen harrastajille lukuisia arvokkaita vinkkejä. Erityisesti jääkiekkoilijat olivat hyvin edustettuina. Lajinsa kokeneiden osaajien kirjoittama Vapaalasku pääsi ehdokkaaksi myös Tieto-Finlandia-kilpailussa. MASTER 5PDRTA IVI11 lll~W YLI-HFINNUKSELFI Vuoden 2013 urheilukirja on Marko Yli-Hannuksela Master Sporta. Perusteellisen lajihistoriikin ja esittelyn toteuttivat viime vuonna Suomen keilailijal ja miekkailijat. U rheilukirjavuotta 2013 leimasi monissa teoksissa ilmenevä pyrkimys valottaa urheilun todellisuutta pintaa syvemmältä. Lajiliittojen juhlakirjat ja historiateokset kuuluivat myös vuonna 2013 näyuävirnpiin urheilukirjoihin. Marko Yli-Hannuksela Master Sporta avaa huippu-urheilun todellisuuden myös sitä tuntemattomalle lukijalle poikkeuksellisen avoimesti, totesi Suomen Urheilumuseosäätiön asettama raati perusteluissaan. Viime vuonna uusia urheilu-uria aukoneita teoksia olivat erityisesti Vapaa lasku ja Urheilukuvaus. Kokonaisuuden täydentää tietokirjan looginen ja toimiva rakenne. Teksti: M ATT I HINTIKKA LUETTUA Urheilujulkisuuden pinnan alle JARKKO RLA-HUIKKU ,. Antiikin urheilu voitti Tieto-Finlandian vuonna 2005 ja tuli tuolloin valituksi myös Vuoden urheilukirjaksi. Niin ikään teos on poikkeuksellisen perusteellinen kuvaus urheilumuodon olosuhteista. Niinpä suuret kustantajat julkaisevat urheilukirjoja hyvin varovaisesti. Kunnostamattomien rinteiden ulkopuolella harrastettavasta lajista kertova Vapaalasku on poikkeuksellisen näyttävä urheilukirja. Kookkaissa juhlakirjoissa on huolella mietitty visuaalinen ilme.jota on elävöueuy laadukkaita esinekuvilla (Miekkailu Suomessa) ja skannatuilla asiakirjoilla (Keilailuliiton 75-vuotishisloria). Omista vaiheistaan kirjoitti Juha Rantasila kirjassa Puolustaja, ja Jerry 84 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1/2014. Vesa Koivusen kirjoiuarna ja ennen kaikkea kuvaama Urheilukuvaus puolestaan on ensimmäinen urheilu valokuvausta tarkasteleva suomalainen kirja. Lauri Järvisen, Hannu Kauhalan ja Jane Chapmanin kirjoittama Atlantin takana kertoo suomalaissiirtolaisten Albert Pudaksen ja Pentti Lundin matkan ensimmäisiksi suomalaissyntyisiksi NHL-pelaajiksi. Vastaavasti pienkustantajien teosten ja jopa ornakustanteiden ulkoinen laatu on koko ajan parantunut. Teoksen on kirjoittanut Jarkko Ala-Huikku ja kustantanut SportCam Oy
Allez! (toim. Niinpä jo 1901 perustettiin Voimisteluja Urheiluseura Wilpas, jonka lajeina olivat muun muassa voimistelu, hiihto, nyrkkeily, luistelu ja U,<UNTA& TIEDE51 • 1 2014 85. Salmen värikästä elämää kirjasivat teokseen Pelimies Jerry Salmi, Ano Teronen ja Jouko Vuolle. Preesensissä etenevä kerronta ja osuvat näkökulman vaihdokset rakentavat kirjallista draamaa. Vuoden urheilukirja -kilpailun kärkikaksikko sukeltaa vieläkin syvemmälle urheilun pintajulkisuuden alle. 2013. Jo sen lähtöasetelma on ainutlaatuinen: naapurin poika ja painin Euroopan mestari kirjoittamassa henkilökuvaa lajinsa maailmanmestarista. Autonomian ajan lopulta lähtevä kuvaus ulottuu aina vuoteen 2012 ja käsittää kaikki erikoislajit yleisurheilun lisäksi. Saman kaksikon käsialaa ovat Kivenhakatut-kirjat, Ylen radio-ohjelman pohjalta syntynyt kirjasarja, jonka neljäs osa ilmestyi viime vuonna. Vuoden urheilukirjaksi 2013 Urheilumuseon raati valitsi Jarkko Ala-Hui kun kirjoittaman teoksen Marko Yli-Hannuksela Master Sporta. Kokonaisuutena Master Sporta on avoimen rehellinen ja suurella sydämellä luotu teos. VUODEN URHEILUKIRJA 2013: Marko Yli-Hannuksela Master Sporta (kirjoittaja Jarkko Ala-Huikku, kustantaja SportCam) KUNNIAMAININTA: Kiven kovat (Harri Laiho, Juha Luotola ja Tapio Neva, Satakunnan Kansa) MUUT LOPPUKILPAILUUN VALITUTTEOKSET: Liisankadulta maailman huipulle. ISBN 978-952-67476-7-5 RAUDANLUJAA KUNTOA K arkkilan urheilun 415-sivuinen historiikki yli sadan vuoden ajalta on järkälemäinen tietoteos runsaine valokuvineen. Urheilu järjestäytyi puolisalaa. Kunniamaininnan saanut teos Kiven kovat kertoo Porin Ässien liigajoukkueen tarinan jääkiekkokaudelta 2012-13. Pelättiin myös, että urheilijoista varttuisi usenäisyystaistelijoita. Satakunnan Kansan kustantaman ja lehden urheilutoimittajien kirjoittaman kirjan viimeistelee vaikuttava ulkoasu. Yksilöiden kokemuksista ja kertomuksista rakentuu yhteisön, joukkueen huikea nousu Suomen mestaruuteen. Autonomian ajan lopulla 1900-luvun alussa Venäjän tsaarin hallinto suhtautui nihkeästi urheilujärjestöjen toimintaan. Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. En garde! Prets. Högforsin patruuna Walter Ramsay oli suopea työväen liikuntaa kohtaan, sillä tehdas tarvitsi hyväkuntoisia työläisiä. Ala-Huikku onnistuu upeasti olemaan samalla sekä vaikuttavan subjektiivinen että kiihkottoman tarkasteleva. Tekijät eivät pyri tarkkaan pienoiselåmäkertaan vaan etsivät muistijälkiä ja mielikuvia, kokonaista elämää urheilijatarinan takana. Suomen Keilailuliitto 75 vuotta (Esa Sulkava, Suomen Keilailuliitto) Miekkailu Suomessa. Harvoin on suomalaisessa urheiluelärnäkerrassa kerrottu yhtä suurella tarkkuudella yksityiskohtia, jotka ovat lajin läpikotaisin hallitsevien hyvin tuntemia mutta suurelle yleisölle tuntemattomia. Niiden katsottiin kasvattavan kansallisuusja itsenäisyysaatetta. Markku Varjo, AquaGeo) Urheilu kuvaus (Vesa Koivunen, Docendo) Vapaa lasku (Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen ja Kai Arponen, Kustannus Oy Vapaa lasku) LUETTUA Teksti: PERTTI VUORELA URHEILUA JA POLITIIKKAA KARKKILASSA Kyösti Suonoja: Raudanlujaa kuntoa Karkkilan urheilun historia 1900-2012
On myös muistettava, että pienellä paikkakunnalla nuorison riennot olivat rajoittuneita. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen 1968 Karkkilan Sisu ja Karkkilan Työväen Urheilijat yhdistyivät Karkkilan Urheilijoiksi. Mitaleita on tullut olympialaisissa, maaotteluissa sekä MM-, EM-, PM-, SM-, ja TUL-kilpailuissa. Lisäksi työväenpuolueiden keskinäinen valtataistelu TUL:ssa oli saatu sovittua. Kansalaissodan jälkeen urheilutoiminta virisi uudelleen. Uusiksi vahvoiksi lajeiksi nousivat koripallo ja suunnistus ja myöhemmin myös lentopallo. Karkkilan urheiluelämä on ollut ja on edelleen vahvaa ja vireätä. Ennen vapaaehtoiset pyörittävät kilpailuja, rakensivat, kaivoivat perustuksia, myivät merkkejä jne. Käytyään läpi mitallissateen Kyösti Suonoja toteaakin, että Karkkila "on väkiluvultaan pieni, mutta rautainen kaupunki". Tämä Suomen urheilun tiukka jakautuneisuus kahtia kestikin sitten aina 1990-luvulle, jolloin syntyi kattoja palvelujärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry. Vaikka Väkän lajivalikoima oli laaja, paini oli sen tärkein urheilulaji. Myös talkootyö on vähentynyt voimakkaasti aiemmista ajoista. Aikaa myöten vanhat lajit, yleisurheilu, paini, hiihto ja pyöräily sen sijaan alkoivat taantua. Riidat ja kahtia jako urheiluelärnässä olikin kestänyt ainakin kaksi sukupolvea. Karkkilan urheiluseurojen historiassa näkyy selkeästi erikoisseurojen syntyminen. Väkä lakkautettiin kuitenkin kommunistisena järjestönä 1931. Suomen Työväen Urheiluliitto (TUL) perustettiin 1919 ja samana vuonna senjäsenseuraksi liittyi Voimisteluja Urheiluseura Väkä. Nykyään toiminta on ammattimaisempaa. Pöytäkirjat ja vuosikertomukset kertovat koruttomasti lukuisista äänestyksistä ja johtokuntien vaihdoista Karkkilan urheiluseuroissa. Menestystä ja mitaleja Karkkilan vireä urheilu toi myös menestystä. Urheilun aate voitti politiikan. Oli vain koulu, työväenopisto ja tanssi, joten urheilu oli luonteva harrastus. Urheilijoista ehkä tunnetuin on ollut Karkkilassa vuosina 1937-1947 asunut poliisi Kaarlo Tuominen, Politiikka ja urheilu ovat käyneet vuoroin käsi kädessä, vuoroin käsirysyssä. Sen jatkajaksi perusteltiin nopeasti 1931 Karkkilan Kisa, jonka valtalaji oli edelleen paini. Karkkilassa on nykyisin yli 20 urheiluseuraa, joka on osoitus siitä, että urheiluelämä jatkuu edelleen voimakkaana, vaikka televisio, internet ja sosiaalinen media ovatkin tulleet vahvasti ajankäyttöön mukaan. Jo 1906 oli perustettu myös Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL). Karkkilan urheiluelämä jatkui kuitenkin voimakkaana. Karkkilan Työväen Urheilijat perustettiin 1951 myös yleisseu raksi, mutta nyt lajikirjo laajeni entisestään. Samat ilmiöt ja tapahtumat ovat olleet esillä muissakin kaupunkimaisissa työläisyhdyskunnissa, mutta tuskin yhtä näkyvinä ja selkeinä. Karkkilan Pojat jatkaa edelleen toimintaansa. Aiemmin innostus liittyä urheiluseuraan ja urheilu oli paljolti myös sosiaalista toimintaa yhdistyneenä poliittiseen aktiivisuuteen. Periaate oli, että on hyvä olla urheilija ja työläinen, mutta vielä parempi on olla urheilija ja sosialisti. Ruotsalaisen kummikunnan Öxelundin kanssa kisattiin useasti. Se oli jo leimallisesti työväen seura. Vireää seuratoimintaa Karkkilan urheiluseuroilla oli vuosien saatossa kuitenkin yhteistoimintaa erityisesti silloin kun oli kyse kansallisista kilpailuista tai tärkeistä otteluista muita vastaan. Kansalaissodan jälkeen SVUL erotti kaikki "kapinaan osallistuneet seurat". Vuonna 1933 perustettu Karkkilan Pojat harjoittivat aluksi pesäpalloa, yleisurheilua, hiihtoa ja voimistelua sekä suunnitusta. Uusina lajeina kuvaan tulivat pikaluistelu ja jääkiekko 1950-luvulla. erityisesti paini. Sitä ei koskaan hyväksytty yhdistysrekisteriin, koska seuraa pidettiin kommunistisena järjestönä. Samoin yhteistoiminta ulottui Karkkilan Talvikisoihin 1-111 vuosina 1950-1953 sekä pikaluistelukilpailuihin 1951. Menestyjien ja mitalistien lista on hengästyuävän pitkä ja lajikirjo laaja. Vasta SLU:n perustamisen myötä ja tultaessa 2000-luvulle jakautuminen työväen ja porvarillisiin seuroihin alkoi väistyä. Kisaa toimi vain pari vuolta. TUL:ssa mittaa toisistaan ottivat "leskiläiset'' ja "skogilaiset", Myös kommunistien ja sosiaalidemokraattien välillä käytiin tiukkaa valtataistelua. Perinteiset, vanhat seurat jäivät muutaman lajin seuroiksi. Sosiaalinen paine piti huolen siitä, että naapurikin liittyi työväen urheiluseuraan. Yleisseuroista ovat erkaantuneet muun muassa jalkapallo, suunnistajat, lentopallo ja koripallo. Vuonna 2012 Karkkilassa toimi yli 20 urheiluseuraa. Sen toimintaa jatkoi Työväenyhdistys Tarmon nuorisojaosion seura Yrin. Sosiaalidemokraattien sisäiset riidat erityisesti 1950-luvulla repivät urheiluelämää ja heijastuivat myös Karkkilaan. Hyppyrimäen vihkivät 1949 Karkkilan Pojat ja Karkkilan Sisu yhdessä. 86 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014. Se oli edelleen yleisseura, jossa yleisurheilun ja hiihdon rinnalla harrastettiin työväelle ominaisia lajeja kuten painia, nyrkkeilyä ja pyöräilyä. Lakkautettujen seurojen tilalle perustettiin 1933 Karkkilan Sisu, joka liittyi TUL:oon
Hän voitti vielä kultaa veteraanien EM-kisoissa 1999 Unkarissa niin ikään painonnostossa. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. MMpainonoston kultaa toi ikärniessarjassa Mikko Karppinen 1977 Puolasta. Missä määrin Karkkilan urheiluhistoria Raudanlujaa kuntoa on yleistettävissa muihin kuntiin. Antin ja hänen perheensä tarina elävöittää urheiluhistorian kerrontaa ja tuo hyvin esiin eri ajanjaksojen arkielämän. Maailman vahvin mieskilpailuissa Baharnasaarilla 1995 Mikko Varalahti sijoittui kolmanneksi. MM-hopeaa toi myös Petteri Gustafsson motocrossin joukkueajosta 1997. t&jjLTS Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Voisi vei kata, että lähes jokainen karkkilalainen löytää historiasta jonkun tuttavansa, sukulaisensa tai jopa oman nimensä. Tyyppi on suurella todennäköisyydellä mahdollinen. Henkilögalleria tuloksineen tuntuu kattavalta, ja laaja lajikirjo piirtyy näkyviin yllättävän monipuolisena. Vertailuja tekemättä voisi päätellä, että samat ilmiöt ja tapahtumat ovat olleet esillä muissakin kaupunkimaisissa työläisyhdyskunnissa, mutta tuskin yhtä näkyvinä ja selkeinä. Sen urheiluelämä näyttää olleen poikkeuksellisen vahvaa ja vireää ja monipuolista. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY TARU LINTUNEN puheenjohtaja Kari L.Keskinen pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1 /2014 87. PERTTI VUORELA, VTT Espoo Sähköposti: perttivuorela@pp.inet.fi Kirjoittaja toimi Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1998-2001. On syytä muistaa, että Karkkila on ollut ja on edelleen yksi Suomen vasemmistolaisimmista kunnista. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. joka voitti Berliinin olym pialaisissa 1936 hopeam itallin 3000 m etrin estejuoksussa. Seurojen toiminta johtokuntineen tulee myös kattavasti esiin. Jarkko Huovila suunnisti maailmanmestariksi 2001 viestisuunnistuksessa ja MM-hopealle 2004. Tässä urheilukontekstissa ideaalityyppi toimii hyvin. puh. Sen kirjoittaminen runsaine henkilöja tulostietoineen sekä 365 valokuvan kokoaminen on ollut valtava urakka. Kyösti Suono]a käyttää aikakausien kuvauksiin varsinaisen leipätekstin lomassa ns. Kirja on tilattavissa kirjoittajalta sähköpostiosoitteesta suonoja@gmail.com LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN KEVÄTKOKOUS 2014 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 25.3.2014 klo 15.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 505, Helsinki. EM -kisoissa Pariisissa 1938 hän oli sam alla m atkalla neljäs. Myös teoksen taitto on onnistunut ja elävöittää tiukkaa tekstiä. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: , Hallituksen kertomus 2013 toiminnasta • Toimintavuoden 2013 tilit ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille tilien ja hallinnon osalta • Neuvottelukunnan kokoonpanon täydentäminen kaudelle 2014-2015 • Muut hallituksen valmistelemat, kokouskutsussa mainitut asiat Kevätkokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2013 ja vuoden 2014 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2014 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Perusteellinen urheiluhistoria ideaalityypin avulla Raudanlujaa kuntoa on perusteellinen ja yksityiskohtainen historiikki Karkkilan vahvasta ja värikkäästä urheiluelärnästä. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Sen avulla kunkin aikakauden tapahtumia tarkastellaan yksityisen ihmisen näkökulmasta. numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen viimeistään 18.3.2013. 010 778 6601 Nalli tai sähköposti: tuula.valli@lts.fi. ideaalieli viitetyyppiä. Politiikka ja urheilu ovat käyneet siellä vuoroin käsi kädessä, vuoroin käsirysyssä. Karkkilassa syntynyt ja siellä koulunsa käynyt Markku Alen voitti ralliautoilussa FIA-Cupin 1978, joka sai myöhemmin MM-kilpailun arvon
2013. Tästä syystä opettajien kannattaa harkita tarkoin, missä määrin liikuntatuntien aikaa kannattaa uhrata teoriaopetukseen,jos saman oppimisen voi saavuttaa kotitehtävillä ja samalla säästää aikaa liikkumiselle. Tutkimusasetelmaan liittyi myös se heikkous, ettei oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattu kurssin aikana millään tavalla. Tavanomaisesti tämän liikuntakurssin tunneista (10x90-min) noin puolet oli käytetty teoriaopetukseen ja toinen puolet toiminnallisiin ja fyysisiin harjoituksiin. Oppilaille annetut kotitehtävät voivat edistää heidän ymmärrystään lihaskuntoon ja kestävyyteen liittyvissä asioissa. Williamsin ym. Tulosten mukaan oppimistulokset eivät eronneet koulujen välillä tilastollisesti merkitsevästi. Enkä usko, että ilmiö on kovin yleinen kansainvälisestikään. Voisiko liikunnan kotitehtävistä olla hyötyä perusopetuksessa, etenkin yläkouluiässä, kun monen oppilaan liikunta-aktiivisuus on laskusuunnassa. Teoriaopetuksen sijaan oppilaat saivat kymmenen lihaskuntoa ja kestävyysharjoittelua koskevaa kotitehtävää. Joka tapauksessa tutkijat päätyivät johtopäätökseen, että oppilaille annetut kotitehtävät voivat edistää heidän ymmärrystään lihaskuntoon ja kestävyyteen liittyvissä asioissa samassa määrin kuin oppitunnilla annettu teoriaopetus. Toivon, että tällaisia toiminnallisia kotitehtäviä kehitellään esimerkiksi Liikkuva koulu-hankkeen kouluissa, tai että joku innokas opiskelija tarttuu pro gradu -tyossään aiheeseen, siten että liikunnan kotitehtävien mahdolliset vaikutukset oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen voidaan todentaa objektiivisia menetelmiä hyödyntäen. S uomessa oppilaat saavat verrattain harvoin, jos koskaan kotitehtäviä liikuntatunneilta. Lukijana petyin hieman siihen, että tutkimuksessa käytetyt liikunnan kotitehtävät olivat muodoltaan kovin perinteisiä (lukemista ja kysymyksiin vastaamista). Kotitehtävien suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä ei pidetty tarkkaa kirjanpitoa, vaikkakin opetusharjoittelijat olivat ne arvioineet ja palauttaneet oppilaille. LÄHDE: Williams, S.M., McGladrey, B.W., Silva, A. Toisessa koulussa toteutus pysyi alkuperäisen kaltaisena (puolet teoriaopetusta ja puolet fyysistä harjoittelua). Teoriaopetuksen vaihtaminen kotitehtäviin ei näyttänyt heikentävän oppilaiden tiedollista oppimista. Toki muutamat, asiasta innostuneet liikunnanopettajat ovat meidänkin kouluissamme kotitehtäviä laatineet ja toteuttaneet, ja etenkin lukiossa liikunnan kursseihin saattaa sisältyä esimerkiksi kotitehtäväesseitä tai harjoituspäiväkirjan pitämistä. 88 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. Kurssin opettajina toimivat kolme opetusharjoittelijaa, jotka olivat erikoistuneet opinnoissa terveysja kuntoliikuntaan. Comparison of Classroom lnstruction Versus Use of Homework Assignments on Cognitive Knowledge Acquisition in Physical Education. Kotitehtävät sisälsivät tekstejä ja niiden perusteella laadittuja tehtäviä. 206-220. Kolmannessa koulussa käytettiin samoin puolet ajasta fyysisiin harjoituksiin ja puolet teoriaopetukseen, mutta sen lisäksi oppilaat saivat myös kotitehtävät. Kaikkien koulujen oppilaat paransivat tulostaan alkuiestistä lopputestiin, mutta silti useimmat oppilaat eivät läpäisseet lopputestiäkään hyväksytysti! Mahdollisesti opetusharjoittelijoiden antama opetus ei ollut riittävän laadukasta tai oppilaiden motivaatio kotitehtävien tai testien suorittamiseen oli heikko. Entä millaisia ovat hyvät kotitehtävät, ja oppivatko oppilaat koti tehtävien avulla jotakin. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: SANNA PALOMÄKI Kotitehtäviä liikunnasta. Edes johtopäätöksissä ei otettu esiin sitä, että kotitehtävät olisivat voineet olla sekä monipuolisempia että toiminnallisempia ja kannustaa oppilaita liikkumaan myös vapaa-ajalla. & Hannon, J.C. tutkimuksessa selvitettiin, minkälaista tiedollista oppimista saavutetaan liikunnan koti tehtävien avulla ja poikkeaako se luokkaopetuksella saavutetusta oppimisesta. Tutkimusta varten yhdessä koulussa koko kurssin tuntimäärä käytettiin fyysisiin harjoituksiin. The Physical Educator 70. Oppilaiden tiedollista oppimista mitattiin alkuja lopputesteillä, jotka sisälsivät 50 monivalintakysymystä. Tutkimus toteutettiin Yhdysvalloissa kolmessa eri koulussa 15-17-vuotiaiden oppilaiden (n= 178) kanssa, jotka osallistuivat Fitness for Life -liikuntakurssille. Siksi voidaan vain arvella, että ryhmä, joka käytti koko kurssin liikkumiseen, saavutti eniten fyysistä aktiivisuutta tunneilla
Englantilainen tutkija Ashley Casey halusi selvittää, miten liikunnanopettajat ovat kokeneet uudet liikunnan opetussuunnitelmamallit ja mitä opetuksen pedagoginen ja sisällöllinen kehittäminen opettajalta vaatii. Caseyn selvityksen lähtökohtana olleet kansainväliset opetussuunnitelmamallit (mm. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voi todeta, ettei liikunnan opetus uudistu pelkästään opetussuunnitelmaa uudistamalla. Opetussuunnitelmauudistukset ovat valitettavasti välillä muistuttaneet "kiven heittoa kanalan katolle" (Macdonald 2003). Opetussuunnitelmat uudistuvat uudistuuko liikunnan opetus. Uudistus synnyttää aluksi paljon melua (keskustelua) ja jännittynyttä ilmapiiriäkin, mutta tovin kuluttua tilanne rauhoittuu ja arki palaa uomiinsa sillä seurauksella, että juuri mikään ei muutu. Mode-based practice: great white hope or white elephant. Lisäksi opettajat tarvitsevat tuekseen yhteisöjä ja yhteistyötä (esimerkiksi yliopistojen ja tutkijoiden kanssa) niin, että he voivat jakaa kokemuksiaan ja käsitellä vastaan tulevia haasteita. Tutkimus herätti myös kysymään, miten meidän Suomessa tulisi suhtautua erilaisiin kansainvälisiin liikunnanopetuksen malleihin. Opettajat kuvailivat, että uuden opetussuunnitelman omaksuminen vaati heiltä uskallusta astua noviisin saappaisiin ja kykyä toimia alueella, josta ei ollut aikaisempaa kokemusta. Toisaalta uudet mallit olivat tarjonneet virkistystä ja mahdollisuuden kehittää opetustaan, multa toisaalta ne olivat vaatineet paljon työtä, vieneet aikaa ja energiaa. Palkitsevana he olivat kokeneet tulosten näkemisen käytännössä eli opetuksen ja oppimisen tehostumisen. Useista malleista on toki käyttökokemuksia Suomessakin ja jotkut opettajat toteuttavat liikunnanopetustaan enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti niihin tukeutuen. Tulosten mukaan opettajat olivat kokeneet uudet mallit sekä palkitsevina että kuormittavina. Kansainvälisille malleille puolestaan on tyypillistä se, että jokin tai jotkin tavoitteet nostetaan keskiöön ja niitä painotetaan voimakkaammin kuin muita. Suomessa esimerkiksi Liikkuva koulu -hankkeessa on todettu, että sellaiset koulujen liikunnallistamisen muodot, jotka ovat liian raskaita ylläpitää arjessa tai muuten "istuvat" huonosti koulun toimintakulttuuriin häviävät aikaa myöten. Kouluissa uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016. Hienot ja innostavatkaan ideat eivät vielä riitä, ellei ideoista kehitetä kestäviä arjen käytänteitä. Valtakunnallinen opetussuunnitelma on merkittävä asiakirja, sillä lain mukaan koulun ja sen opettajien on annettava opetussuunnitelman mukaista opetusta. LÄHDE Casey, A. Tutkimuksessa todettiinkin, että tarvitaan pitkäjänteisempää työskentelyä, jotta muutokset integroituisivat osaksi opettajan arjen käytäntöjä. Lisäksi tarvittiin käsitteellistä pohdintaa siitä, mitä liikunnan opettaminen ja oppiminen on, oman opettajuuden uudelleen jäsentämistä ja toimintatapojen muokkaamista. Aineistona toimivat systemaattisella haulla valikoituneet 45 referoitua tutkimusartikkelia. Miten mallit suhteutuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelmaamme, Joka ensisijaisesti toimii meillä opetuksen lähtökohtana, ja jonka pohjalta paikal1 iset opetussuunn i te! mat laadi taa n 7 Keskeisin ero suomalaisen liikunnan opetussuunnitelman ja mallien mukaisen opetuksen välillä lienee se, että meillä liikunnanopetuksen tavoitteet on haluttu nähdä hyvin monipuolisina, huomioiden niin psyko-motorinen, kognitiivinen kuin sosiaalis-affektiivinenkin oppiminen. S uomessa uudistetaan parhaillaan valtakunnallisia opetussuunnitelmia niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessakin. Hienot ja innostavatkaan ideat eivät vielä riitä, ellei ideoista kehitetä kestäviä arjen käytänteitä. Osalla opettajista mallien käyttö oli jäänyt lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Sport Education, Teaching games for Understanding, Cooperative learning, Teaching Persona! ane! Social Responsibility) eivät ole kovin yleisesti käytettyjä suomalaisessa liikunnanopetuksessa, mutta artikkelin tulokset antavat myös laajemmin näkökulmia siihen, millä edellytyksillä liikunnanopetus uudistuu. 2014. Uudistumista ja ammatillista kehittymistä tulee tukea opettajien ja koulujen käytäntöjen tasoilla. SANNA PALOMÄKI, LitT Yliopiston lehtori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 51 , 1 /2014 89. Physical Education and Sport Pedagogy 19 (1 ), 18-34. Opettajat tarvitsevat asianmukaista koulutusta sekä yliopisto-opintojensa aikana että myöhemmin täydennyskoulutuksena
Naisten ja miesten välillä oli merkitsevä ero niiden keskuudessa jotka harrastivat liikuntaa: miehet 1,8 tuntia ja naiset 1,2 tuntia päivässä. Sukupuolen lisäksi liikunnan harrastaminen oli yhteydessä siviilisäätyyn. Tutkijat Hiromi Taniguchi ja Frances L. Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistoiminnan syyt ja motiivit ilmentävät kahden rinnakkaisen vapaaehtoiskulttuurin olemassaoloa. Tutkijat havaitsivat, että ajankäytöllä työelämässä, kotitöissä ja henkilökohtaisissa askareissa oli selvä yhteys liikunnan harrastamiseen, miehillä yhteys oli voimakkaampi. 12014). Yhtäältä vapaaehtoiset kiinnittyvät kollektiiviseen ja perinteiseen kulttuurin, jonka parista löytyy tapahtumissa säännöllisesti vapaaehtoistyötä tekeviä, yleensä seuratoiminnassa muutenkin aktiiveja, keskimääräistä iäkkäämpiä ja ansiotasoltaan paremmassa asemassa olevia miehiä. Erityisesti naisten asema ja mahdollisuudet harrastaa liikuntaa miesten kanssa tasapuolisesti huolestuttavat asiantuntijoita eri puolilla maailmaa. Ajanpuute on merkittävin syy myös eurooppalaisten liikunnan harrastamattomuudelle. Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Amerikkalaisilla ei ole aikaa harrastaa liikuntaa L iikunnan harrastamisen hyödyt fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäjinä ovat yleisesti tiedostettuja eri puolilla maailma. Tapahtumaan osallistumismotivaatiota tutkittiin 20 Likert-asteikollisen väittämän avulla. Toisaalta vapaaehtoisuutta ilmentää refleksiivinen, joustava kulttuuri, jossa vapaaehtoistyötä tekevät 90 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. Tulokset herättävät kuitenkin pohtimaan sitä, millä tavalla työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän ajankäyttörakenteita tulisi muokata ja muuttaa, jotta liikunnan harrastamiselle ja luontaiselle liikkumiselle jäisi riittävästi aikaa. Amerikkalaistutkimuksen tulokset eivät sinällään ole yllättäviä. Norjalaistutkijat Wollebaek, Skirstad ja Hanstadt syventyivät vapaaehtoisten motivaation tarkasteluun vuoden 2010 maastohiihdon MM-kisojen testitapahtumassa Norjan Oslossa. Tutkimustuloksia tarkasteltiin jakamalla vapaaehtoiset neljään eri ryhmään sen perusteella, oliko heillä aikaisempaa kokemusta vapaaehtoisena toimimisesta urheilutapahtumissa ja olivatko he mukana organisoidussa liikuntatai urheilutoiminnassa. Siitä huolimatta monissa länsimaisissa harrastamisessa on merkittäviä eroja kansalaisten kesken. & Shupe, F.l. 65-84. Gender and family status differences in leisure-time sports/fitness participation. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2010 Yhdysvaltain kansallisesta ajankäyttötutkimuksesta (American Time Use Survey/ATUS), johon vastasi 5 089 miestä ja 6 708 naista (yhteensä n=ll 797) Ajankäyttötutkimuksen mukaan 84 prosenttia amerikkalaisista ei ylipäätään harrastanut mitään liikuntaa vapaa-aikanaan. Muun muassa sukupuoli, rotu, siviilisääty, koulutus, tulot sekä elämäntapa ovat yhteydessä liikunnan harrastamiseen. Kansainväliset urheilun suurtapahtumat puolestaan houkuttelevat vapaaehtoisia tapahtuman tunnelman ja vapaaehtoistyöstä saadun välillisen hyödyn vuoksi. Tämä on johtanut huoleen siitä, miten erityisesti pieniä ja keskisuuria urheilutapahtumia voidaan menestyksekkäästi järjestää, jos talkooväen rekrytointi ja motivointi on vaikeutunut. Urheilutapahtumiin mahtuu monenlaista talkooväkeä U rheilutapahtumien järjestäminen vaatii vapaaehtoista talkooväkeä. International Review for the Sociology of Sport 49 11 ). Pienimuotoisissa paikallisissa tapahtumissa vapaaehtoiset ovat yleensä innokkaita seuratoimijoita, jotka omaksi ilokseen ja yhteisön hyväksi auttavat kisajärjestäjiä ilman taloudellista tai muuta aineellista korvausta. Tutkimusaineistoa kerättiin Internet-kyselyllä tapahtuman 1 045 vapaaehtoiselta, joista 800 vastasi kyselyyn. LÄHDE: Taniguchi, H. Shupe Louisvillen yliopistosta tarkastelivat sitä minkälainen yhteys yhdysvaltalaisten ajankäytöllä palkkatyössä, kotitöissä ja muissa henkilökohtaisissa askareissa on liikunnan harrastamiseen miesten ja naisten keskuudessa. Naimisissa olevien amerikkalaisten ajankäyttö jakaantui naimattomia selkeämmin palkkatyöhön ja kotitöihin, mistä syystä heillä oli vähemmän aikaa liikunnan harrastamiseen. Vaikka urheilun suurtapahtumat, kuten esimerkiksi olympialaiset tai kansainväliset jalkapalloturnaukset houkuttelevatkin tuhansia vapaaehtoisia jopa siinä määrin, että vapaaehtoisten rekrytointi tänä päivänä muistuttaa monelta osin työnhakuprosessia, on toisaalta myös nähtävissä, että vapaaehtoistyön tekemisen motiivit ovat muuttuneet viime vuosina ja vuosikymmeninä
Jäykkä syömisen rajoittaminen tarkoittaa, että painoa pudotetaan tai hallitaan tiukkojen ohjelmien tai dieettien avulla. Eating behaviors. & Karhunen, L. Ylipaino on ollut lähinnä aikuisväestön ongelma, mutta se koskee nykyisin yhä useammin myös lapsia ja nuoria. Mitä enemmän joustava syömisen rajoittaminen lisääntyi, sitä parempia tulokset olivat painon hallinnan osalta ja sitä enemmän psykologinen oireilu (stressi ym.) väheni. Se taas on merkittävää, koska ylipainoisten ja lihavien keskuudessa esimerkiksi masennusoireilu on yleisempää. LÄHDE: Sairanen, E., Lappalainen, R., Lapveteläinen, A., Tolvanen, A. Between two volunteer cultures: Social composition and motivation among volunteers at the 2010 test event for the FIS Nordic World Ski Championships. Tämä lähestymistapa näyttäisi olevan yhteydessä myös psyykkisen hyvinvoinnin kohentumiseen. http://authors.elsevier.com/sd/article/ S1471015314000221 LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 91. Miten hallita omaa painoaan ja estää painon nouseminen pitkällä aikavälillä on keskeinen kysymys useiden terveyteen liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemisessä. (2014, in press) pyrkivät tutkimuksellaan selvittämään, miten muutokset joustavassa ja jäykässä syömisen rajoittamisessa liittyivät onnistuneeseen painon hallintaan, hyvinvointiin sekä käyttäytymisen joustavuuteen. Myös seurantamittauksissa ilmeni, että jäykän syömisen rajoittamisen väheneminen vaikutti myönteisesti psyykkiseen hyvinvointiin. 22-41. HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport Management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta TEKSTI: ANU KANGASNIEMI Joustava syömisen rajoittaminen tukee painonhallintaa ja edistää hyvinvointia L iikuntaja terveysalan ammattilaisilta kysytään neuvoja ja ohjeita vähäisen fyysisen aktiivisuuden lisäksi ylipainoon ja lihavuuteen. (2014). ovat yleensä ensimmäistä kertaa urheilutapahtumissa mukana olevia nuoria, alempien tuloluokkien naisia, jotka eivät välttämättä ole seuratoiminnassa muutoin mukana. Urheiluseurat ja koko liikuntaväki ovat suurten haasteiden edessä, sillä ilman vapaaehtoisia urheilutapahtumien järjestäminen ja organisoidun liikunnan harrastaminen ylipäätään vaikeutuisi merkittävästi. Joustavalla syömisen rajoittamisella taas tarkoitetaan rennompaa "more or less" tyyppistä lähestymistapaa. International Review for the Sociology of Sport 49 (1 ). Jyväskylän yliopiston tutkija Essi Sairanen ym. Se tarkoittaa käytännössä siirtymistä tiukoista sääntöjen tai neuvojen noudattamisesta rennompaan painonhallintaan. Norjalaistutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseenkin liikunnan ja urheilun parissa tehtävään talkootyöhön. Urheilun suurtapahtumat houkuttelevat tuhansia vapaaehtoisia niin, että rekrytointi muistuttaa monelta osin työnhakuprosessia. Perinteistä seuratyötä tekevä aktiiviväki on ikääntymässä, ja haasteeksi on noussut nuorten sitouttaminen yhteisen hyvän nimissä tehtävään palkattomaan ja usein aikaa vievään talkootyöhön. Tutkimukseen osallistui ylipainoisia aikuisia (n=49), jotka osallistuivat painonpudotus/hallintainterventioon. Tulokset antavat viitteitä siitä, että syömisen kontrolloimisessa kannattaisi suosia enemmän joustavaa syömisen rajoittamista. (in press.) Flexibility in Weight Management. Perinteistä seuratyötä tekevä aktiiviväki taas on ikääntymässä. Tulosten mukaan joustava syömisen rajoittaminen oli yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. LÄHDE: Wollebaek, 0., Skirstad, B., Hanstad, D.V. Tutkimusaineisto koostui kyselykaavakkeista, alkuja loppumittauksista sekä seurantamittauksista 8-9 kuukauden kuluttua intervention päätyttyä. Haasteena on nuorten sitouttaminen yhteisen hyvän nimissä tehtävään talkootyöhön
Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Tästä on saatu jo aikaisemmin näyttöä koeeläintutkimuksissa, mutta nyt norjalaiset osoittivat kaksoissokkoasetelmalla tehdyssä tutkimuksessaan, että vitamiinilisä esti muutamien aineenvaihdunnan kannalta tärkeiden proteiinien lisääntymisen harjoittelun vaikutuksesta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tunteilla on tärkeä rooli osana yksilön liikunta-aikomuksia ja hänen päätöksissään harrastaa liikuntaa. Erityisesti osallistujien kokema käyttäytymisen kontrolloiminen ja asenteet ennustivat merkitsevästi liikuntaaikomuksia koko aineistoa analysoitaessa. Urheilijat pyrkivät tietysti välttämään sairastumista kaikin keinoin ja vanha hyvä keino on ollut vitamiinija antioksidanttikuuri. Negatiiviseen manipulaatioon osallistuneet tutkittavat raportoivat lisäksi enemmän liikuntaharjoittelulle epäsuotuisia asenteita verrattuna muihin ryhmiin. N äin olympiatalvena urheilijoiden pienistäkin sairastumisista uutisoidaan hanakasti. Tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan näyttää nimittäin siltä, että Cja E-vitamiinilisä saattaa häiritä lihassolujen energiantuotantokeskusten, mitokondrioiden sopeutumista kestävyysharjoitteluun. Ryhmien tunnetilaa manipuloitiin joko positiivisesti, neutraalisti tai negatiivisesti elokuvapätkien avulla. Psychology of Sport and Exercise, 14, 275-282. Muissa TPB:n mukaisissa osioissa ei havaittu eroja ryhmien välillä. Myönteisistä ajattelutavoista huolimatta myös tunteet vaikuttavat toimintaamme. Kysely pohjautui Ajzenin (1991) suunnitellun toiminnan teoriaan (Theory of Planned Behavior, TPB), jonka mukaan liikunta-aikomuksia selittävät erityisesti asenteet, sosiaaliset normit ja minäpystyvyys. Saatamme joskus käyttäytyä vastoin rationaalista järjen ääntä "Lähden tänään lenkille" tunteiden mukaisesti "Ei huvita, väsyttää" ja huomaamme jäävämme sohvan nurkkaan lepäämään. The role of atfect in the decision to exercise: Does being happy lead to a more active lifestvle. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat kyselyiden perusteella fyysisesti melko aktiivisia, suurin osa tutkittavista oli harrastanut liikuntaa viimeisen kolmen päivän aikana. Kokeelliseen tutkimukseen osallistui yliopisto-opiskelijoita, jotka satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään. Tutkimusjoukko koostui kuitenkin melko nuorista ja aktiivista opiskelijoista. Osallistujat, jotka oli satunnaistettu positiivisesti ja negatiivisesti latautuneeseen ryhmään, raportoivat vähemmän aikomuksia harrastaa liikuntaa verrattuna henkilöihin, jotka oli satunnaistettu neutraalituntemuksien ryhmään. Tutkittavat altistettiin 11 viikon hoitojaksolle, jonka aikana he tekivät 3-4 harjoituskertaa viikossa sekä kohtuukuormitteista 92 LIIKUNTA& TIEDESl • 1/2014. Tutkimuksessa oli mukana 54 tervettä miestä ja naista, jotka satunnaistettiin plaseboryhmään tai vitamiinilisäryhmään. 2013. &Yang, Z.J. Miten erilaiset tunteet tai tunnetilat vaikuttavat liikunta-aikomuksiin 7 Saavatko positiiviset tunteet meitä liikkeelle helpommin 7 Tutkijaryhmä Allen Catellier & Yang (2013) selvittivät tutkimuksessaan, millainen vaikutus on erilaisilla tunteilla ja tunnetiloilla liikunnan harrastamiseen liittyviin aikomuksiin. Toisaalta, vitamiinilisällä ei ollut kuitenkaan negatiivista vaikutusta kunto-ominaisuuksiin, jotka kehittyivät molemmilla ryhmillä samalla tavoin. ANU KANGASNIEMI, LitM, Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Kannattaako kestävyysurheilijoiden syödä vitamiinilisiä. Tulosten mukaan negatiivisilla tuntemuksilla saattaisi olla erityisen haitallinen merkitys. Lukijana jäin pohtimaan, miten erilaiset tunnetilat vaikuttavat vähän liikkuvien liikunta-aikomuksiin, kun heiltä saattaa puuttua myös myönteinen asenne liikkumista kohtaan. Sen jälkeen osallistujat vastasivat liikunta-aikomuksiin liittyviin kysymyksiin. L iikuntaan liittyvät myönteiset kognitiot ajatukset ja aikomukset näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti liikuntakäyttäytymiseen. Erityisesti C-ja E-vitamiinin voimaan uskotaan vahvasti ja onhan siitä olemassa tieteellistä näyttöäkin. LÄHDE Allen Catellier, J.R. Miten tunteet vaikuttavat liikunta-aikomuksiin. Positiiviset tunteet eivät yllättäen toimineetkaan liikunta-aikomuksia edesauttavasti
Tutkittaville tehtiin kaksi koetta. The effects of high-intensity exercise on neural responses to images of food. LÄHDE: Obertin DJ, Mikus CR, Keamey ML, Hinton PS, Manri• que C, Leidy HJ, Kanaley JA, Rector RS, Thyfault JP. Vitamin C and E supplementation hampers cellular adaptation to endurance trainingin humans: a double-blind randomized controlled trial. Toisen vuorokauden aluksi olisikin tarvittu uusi annos liikuntalääkettä korjaamaan glukoositasot edellisen päivän terveemmille lukemille, mutta tässä tutkimuksessa sitä ei tutkittaville suotu. Wiig H, Ulseth ET, Garthe 1, Blomhoff R, Benestad HB, RaastadT. One bout of exercise alters free-living postprandial glycemia in type 2 diabetes. Tähän toivottavasti saamme jo piankin lisävalaistusta. LÄHDE: Crabtree DR, Chambers ES, Hardwick RM, Blannin AK. American Journal of Clinical Nutrition, 99:258-267. Amerikkalaistutkijat selvittivät kuinka pitkään yksittäisen tunnin aerobisen harjoituksen vaikutukset veren glukoositasoihin säilyvät. Tästä herääkin mielenkiintoisia jatkokysymyksiä, kuten tapahtuuko aivoissa näin myös esimerkiksi lihavillaja/tai onko tämä reaktio jotenkin yhteydessä esimerkiksi liikunnan aiheuttamaan mielihyvään. Toisella kerralla heidät pantiin juoksemaan tunti noin 70 prosentin teholla aerobisesta maksimitehosta ja toisella kerralla he saivat lepäillä vastaavan ajan. 2014. aerobista kestävyysharjoittelua että aerobista iruervalliharjoittelua. LÄHDE Paulsen G, Cumming KT, Holden G, Hallen J, R0nne• stad BR, Sveen 0, Skaug A, Paur 1, Bastani NE, Ostgaard HN, Buer C, Midttun M, Freuchen F. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24492839 Tyypin 2 diabeetikko tarvitsee päivittäistä treeniä L iikuntasuositukset ovat onneksi menossa siihen suuntaan, että pysyäkseen terveenä treenata pitäisi joka päivä. Tutkijat suosittelevatkin näiden tulosten perusteella kestävyysurheilijoille aikaisempaa maltillisempaa linjaa Cja E-vitamiinilisien käytössä kestävyy sharjoittelun yhteydessä. Ensimmäisen 24 tunnin keskimääräinen glukoosipitoisuus oli selkeästi alhaisempi treenin kuin levon jälkeen, mutta toisena vuorokautena eroja ei enää havaittu. Sitä vastoin meidän kaikkien, olimme sitten terveitä tai sairaita, kannattaa ottaa neuvosta vaarin ja harrastaa liikuntaa päivittäin. Ennestään tiedettiin, että tämäntyyppinen liikunta vaikuttaa ruokahaluun jopa pari tuntia kuorrn ituksen jälkeen, minkä oli selitetty johtuvan suolistosta vapautuvien ruokahalua säätelevien hormonien vapautumisen muutoksesta. Molempien näiden jälkeen heille näytettiin sarja kuvia erilaisista ruokalajeista satunnaisessa järjestyksessä ja kuvattiin aivoja toiminnallisella magneettikuvauksella. Toisena päivänä nämä glukoosipitoisuudet näyttivät olevan jopa aavistuksen koholla. Tätä tukee hyvin liikuntaihmisten korkealle arvostamassa Medicine and Science in Sports and Exercise -lehdessä julkaistu tuore tutkimusraportti. Tutkittavina olleilta yhdeksältä tyypin 2 diabeetikolta mitattiin veren glukoositasoa jatkuvalla mittauksella kahden vuorokauden ajan joko tunnin treenin tai tunnin levon jälkeen. http://wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24305681 KARI KALLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi UIKUNTA& TIEOE51 • 1/2014 93. Tänä kahden vuorokauden aikana tutkittavat söivät kuusi ateriaa täsmälleen samalla tavalla lepoja treenipäivän jälkeen. Medicine and Science in Sports and Exercise, 46:232-238, 2014. Journal of Physiology, in press 2014. Tähän johtopäätökseen tuli kansainvälinen tutkijaryhmä,joka selvitti asiaa terveillä nuorilla miehillä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23872939 Liikkujan aivot himoavat parempilaatuista ruokaa V aikka asiasta ei vielä treenitutkimuksia olekaan tehty, niin ainakin akuutisti tunnin reipas liikuntasuoritus näyttää lisäävän aivojen palkitsemisjärjestelmän aktivoitumista terveysruokien näkemiseen ja vähentää aktivoitumista kaloripommien kuvien katseluun. Tulokset osoittivat, että aterianjälkeinen veren glukoosipitoisuus oli alentunut ensimmäisen päivän aikana, vaikkakin tilastollisesti merkitsevästi vain toisen aterian jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella myös aivojen aktivaatiossa tapahtuu selkeitä muutoksia, mitkä omalta osaltaan selittävät samaa ilmiötä kovan lenkin jälkeen ei heti ruoka maistu
Kun huomioitiin muut riskitekijät, autonominen säätely ei kuitenkaan ollut yhtä vahva itsenäinen ennustaja kuin matala-asteista tulehdusta kuvaava herkkä CRP. Lisätietoja: Jaana Karjalainen puh: 020 7574600, h ttp:l /u rn .fi!u m: i sbn: 9 78952 6202 723 Joka kolmas lasten kyynärvarren murtuma trampoliinihyppelystä Lääketieteen lisensiaatti Juha-Jaakko Sinikummun lastenkirurgian alaan kuuluva väitöskirja "Lasten kyynärvarren murtumat" tarkastettiin Oulun yliopistossa 13.12.2013. . Autonomisen säätelyn häiriö on yleinen komplikaatio sepelvaltimotaudissa, ja sen tiedetään olevan itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikko fyysinen kunto ja vähäinen päivittäinen fyysinen aktiivisuus ovat vahvimpia heikentynyttä sydämen autonomista säätelyä selittäviä tekijöitä sepe Iva I t i mo tauti potilailla. Fyysisen aktiivisuuden ja suorituskyvyn merkitys" tarkastettiin Oulun yliopistossa 13.12.2013. Diabetesta sairastavilla sepelvaltimotautipotilailla, joiden autonominen säätely on heikentynyt, oli noin kaksinkertainen riski saada sydänja verisuonitautitapahtuma kahden vuoden seurannan aikana verrattuna potilaisiin, joiden autonominen säätely toimii normaalisti. Kyynärvarsimurtumien voimakkaalle lisääntymiselle on monia syitä. Muutos johtuu erityisesti eräästä uudesta hoitomuodosta, joustavien ydinnaulojen käytöstä. Tutkimuksessa selvitettiin potilaiden kliininen toipuminen sekä luiden paraneminen röntgenkuvissa. Pitkän ajan seurannassa, reilut kymmenen vuotta vamman jälkeen, myös ilman leikkausta hoidetut murtumat paranevat vähäoireisiksi ja heidän selviytyminen arkiaskareista on yhtä hyvä kuin terveillä vertailuhenkilöillä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kyynärvarren keskialueen murtumien leikkaushoito on lisääntynyt kolminkertaisesti verrattuna perinteiseen hoitoon. http:!ljultiha.oulu. Lasten kyynärvarren vakavien murtumien esiintyvyys on lisääntynyt Pohjois-Suomessa nelinkertaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin verenkiertoelimistön sairaus ja se aiheuttaa vuosittain useamman kuin joka viidennen kuoleman. Valtaosa lasten kyynärvarsimurtumista tapahtuu kesäaikana, yleisimmin elokuussa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintaa selittäviä tekijöitä ja sen ennustearvoa 1060 sepelvaltimotautipotilaalla, joista puolet sairasti lisäksi tyypin 2 diabetesta. fi!Recordlisbn978-952-62-0300-3 Nuorten alkoholin käytössä ja tupakoinnissa Kiinassa ja Suomessa on eroja KM, LitM Yang Liun terveyskasvatuksen alan väitöskirja "Adolescerus' 94 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1/2014. Heikko fyysinen kunto ja vähäinen fyysinen aktiivisuus näyttävät vaikuttavan luultua merkittävämmin sydämen autonomiseen säätelyyn sepelvaltimotautipotilailla Päivittäinen fyysinen aktiivisuus ja säännöllinen liikuntaharjoittelu ovatkin tärkeitä hoitomuotoja niin sepelvaltimotaudissa kuin tyypin 2 diabeteksessakin. Lasten koulunkäynnillä tai kesälomalla ei sinänsä ole merkitystä murtumariskiin, toisin kuin aiemmin on oletettu. Yksilöllisellä liikuntaohjelmalla pystyttiin lisäämään sepelvaltimotautipotilaiden rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrää ja parantamaan heidän fyysistä suorituskykyään. Maksimaalinen suorituskyky, fyysinen aktiivisuus, ikä, tyypin 2 diabetes ja sydämen vasemman kammion pumppaustoiminta osoittautuivat merkittävimmiksi sydämen autonomista säätelyä selittäviksi tekijöiksi sepelvaltimotautipotilailla. Lasten ja nuorten kyynärvarren keskialueen murtumat on perinteisesti hoidettu ilman leikkausta, asennon korjaamisella ja kipsaamisella. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Huikuri. Vastoin yleistä oletusta rnopoilun aiheuttamat murtumat eivät ole lisääntyneet. Joka kolmas murtuma johtuu trampoliinihyppelystä ja trampoliinitapaturmien määrä kasvoi koko 2000-luvun alun. Joka kymmenes murtuma tapahtuu lasten ja nuorten ohjatussa urheilussa. Lisätietoja: Julrn-Jaa/1'10 Sinilwmpu, puh: 08 315 5835. Pohjois-Pohjanmaan lasten lisäksi tutkimukseen kuului Vaasan keskussairaalassa hoidettuja lapsipotilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä. Väitöstutkimuksessa arvioitiin kaikki Oulun yliopistollisessa sairaalassa kyynärvarren murtuman vuoksi hoidetut lapset ja nuoret vuosina 1997-2009. . Väitökset Heikko fyysinen kunto ja vähäinen fyysinen aktiivisuus riskitekijöitä sepelvaltimotautipotilaiden sydämen terveydelle Terveyslieteiden maisteri Jaana Karjalaisen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja "Sydämen autonominen säätely sepelvaltimotautipotilailla ja sepelvaltimotautipotilailla, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta. Sydämen autonominen säätely ilmenee sykkeen muutoksina, joilla voidaan kuvata sydämen terveyttä. Ennenaikaisen kuoleman ja sydänja verisuonitautitapahtumien riski on kasvanut etenkin tyypin 2 diabetesta sairastavilla sepelval ti motau ti poti lai 1la, joiden sydämen autonominen säätely on heikentynyt. Leikatuilla potilailla on 50 prosenttia vähemmän ongelmia toipumisessa. Muita yleisiä murtumaan johtavia syitä ovat pyöräily, rullatai potkulautailu ja leikkikenttätapaturmat. Sen sijaan sää vaikuttaa murtumariskiin kesäpäivinä merkittävästi: poutasäällä riski on 50 prosenttia suurempi kuin sadepäivänä. Vastaväittäjänä toimi dosentti likka Helenius Turun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Willy Serla. Sään vaikutuksesta lasten murtumien ilmaantuvuuteen on niukasti tutkimuksia ja tämä väestöpohjainen tutkimus on ensimmäinen,jossa murtumariskiä on arvioitu päivittäisten säämittausten suhteen yhteensä noin kahden tuhannen päivän ajanjaksolla. Leikkaushoidon kehittyminen on parantanut potilaiden selviytymistä, sillä entiseen hoitoon liittyi runsaasti ongelmia: puolelle pelkästään kipsatuista potilaista tulee komplikaatioita ja joka kolmas joutuu uusintahoitoihin. Elokuun esiintyvyyshuipun selitystä ei tiedetä. Toinen väitöstutkimuksen keskeinen tulos on, että poikkeava autonominen säätely ennustaa lyhyen aikavälin sydänja verisuonitautitapahtumia vain sepelvaltimotautipotilailla, jotka sairastavat lisäksi tyypin 2 diabetesta. Näistä potilaista valittiin satunnaisotannalla puolen vuoden liikuntaohjelmaan yhteensä 83 potilasta
Kyselyn ja tutkimuksen prosessi voidaan nähdä pilottina tulevalle HBSC-kou I ula istu tk i m usp ro j ek Li 11 e Kiinassa. Aikakautta leimasi molemmissa yhteiskunnissa kaupungistuminen ja modernisoituminen. Lisäksi se oli Helsinkiä enemmän riippuvainen valtiotason ohjelmista ja rahoituksesta sekä etenkin yksityisistä toimijoista. Sodan jälkeisestä kaupungistumisesta, esikaupungistumisesta sekä organisoidusta joukkueurheilusta ja liikunnan eri muodoista on tehty historiallista tutkimusta, mutta näitä seikkoja yhdistävää tai etenkin kansalliset rajat ylittävää tutkimusta on tehty vähemmän. Paikallishallinnon rooli kasvoi liikuruapaikkojen tarjonnassa suuremmaksi Helsingissä kuin Dublinissa. Teos on julliaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education, and Health numerona 200, 135 s.,)yväsl1ylä 2013, ISSN: 03561070, ISBN: 978-951-39-5460-4. Väitostutkirnuksen toisena tavoitteena on ollut tutkia FAS (Family Affluence Scale perheen varallisuusindeksi) -rniuarin avulla määriteltyjen sosioekonomisten indikaauorien ja nuorten alkoholin käytön ja tupakoinnin välisiä yhteyksiä kiinalaisilla ja suomalaisilla nuorilla. Verrattuna kehittyneisiin maihin kiinalaisten nuorten rerveyskäyttäytymistä on kartoitettu laajemmin vain hyvin harvassa tutkimuksessa tai Iokusoitu siten, euä vertailu muihin maihin on ollut mahdollista. Tarkastelemalla liikunnan eri muotoja ja paikkoja laajemmin osana kaupunkien kehitystä saadaan uusia mahdollisuuksia tulkita miten eri yhteiskunnissa suhtauduttiin liikuntamahdollisuuksien tarjoamiseen osana julkisia palveluita. Tämä laaja tutkimusohjelma mahdollistaa nuorten koetun terveyden, terveyskäyttäytyrnisen ja elintapojen tutkimisen yhteisen kansainvälisesti käytetyn tutkirnusprotokollan avulla. Tutkimuksessa vertaillaan liikuntapaikkojen kehitystä Helsingissä ja Dublinissa 1940-luvulta 1980-luvulle. Molemmissa kaupungeissa seurattiin ulkomaisia esikuvia liikuntapaikkojen kehittämisessä, muna paikallishallinnon voimavarat ja yhteiskunnassa vallinneet näkemykset julkisten toimijoiden merkityksestä liikuntakulttuurissa vaikuttivat yhtä vahvasti tehtyihin ratkaisuihin. Sitä saa)yväshylän yliopiston hirjaston julliaisuyhsihöstä, puh. Sosioekonomisen epätasa-arvon merkityksen vertaileminen suhteessa nuorten alkoholin käyttöön ja tupakointiin paljasti tieuyjä eroja tutkittujen kahden maan välillä. Esimerkit muun muassa uimahallien ja ulkokenttien rakentamisesta osoittavat, että molemmissa kaupungeissa yksittäisten liikuntapaikkojen kehittämiseen osallistui kirjava ryhmä eri toimijoita. Wl+Ovkoululaistutkimus nuorten elintavoista (HBSC Health Behaviour in School-aged Children Study) on käytössä jo yli 40:ssä Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa. alcohol use and smoking in Beijing, China: lmplementing the HBSC Study and comparing socioeconomic inequalilies with Finland" tarkastettiin 18.12. euä HBSC-kysely on käyttökelpoinen Pekingissä, Kiinassa. Lisätietoja: Yang Liu, puh. Vertailevassa tutkimuksessa yhdistetään kaupunkija urheiluhistorian näkökulmia. LIIKUNTA& TIEDE51 • 1/2014 95. Tulokset osoittivat. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Ero oli selkeä etenkin sisäliikuntapaikkojen kohdalla. Dr Ruth McManus (Dublin City University) ja kustoksena professori Henrik Meinander. Tarkasteltavat paikallishallinnon toimijat ovat Helsingin kaupunki sekä Dublinin kaupunki ja kreivikunta. Tässä väitöskirjatyössä tutkiu iin myös sosioekonomiseen epätasa-arvoon liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä näiden nuorten alkoholin käytössä ja tupakoinnissa. Holstein (National Institute of Public Health, University of Southern Denmark, Tanska) ja kustoksena professori Lasse Kannas. Yksityiset toimijat ja urheiluseurat vaikuttivat sinänsä kuntajohtoiseen liikuntapolitiikkaan Helsingissä, mutta samalla paikallishallinto oli mukana yksityisissä projekteissa. . Vastaväittäjänä toimi professori Bjorn E. 050 805 3571 tai 044 544 9997, yang.liu@jyu.fi . Dublinin paikallishallinto kesk iuyi toimissaan pitkälti sosiaalisen asuntotuotannon alueille. Sen sijaan varallisuudeltaan alemmasta ja keskimmäisestä FAS-ryhmästä tulevat suomalaiset tytöt kertovat muita todennäköisemmin olevansa päiviuäin tupakoivia. . Vertailututkimus alkoholin käytöstä osoiui, että Kiinassa, Pekingissä varallisuudeltaan ylemmästä FASryhmästä tulevat nuoret kertoivat muita todennäköisemmin käyuävänsä alkoholia kuukausi nai n ja että tytöillä käyttö alkoi nuorempana, kun taas pojilla humalatilaan juominen alkoi nuorempana. Yang Liun väitöskirjatutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on ollut selvittää HBSC-tutkimuksen toteuieuavuuua Kiinassa sekä arvioida valikoitujen kyselyosioiden luotettavuutta kiinalaisessa kontekstissa. Kiinalaisten tyttöjen ja suomalaisten poikien osalta kolmen FAS-ryhmän ja kaikkien neljän tupakointia kuvaavan muuttujan välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. 2013 Jyväskylän yliopistossa. Dublinissa nämä kyikökset eivät saaneet yhtä institutionaalist uneita muotoja ja tutkitulla aikakaudella yksityiset investoijat sekä urheiluseurat toimivat itsenäisemmin liikuntapaikkojen rakentamisessa. Tutkimuksessa argumentoidaan, että 1980-luvulle tultaessa liikuntamuodot yhienäistyivät Helsingin ja Dublinin välillä, mutta liikuntapaikkoja koskeva kaupunkipolitiikka pysyi erilaisena. Helsingissä sodanjälkeistä politiikkaa tuli ohjaamaan enemmän liikuntaa kaikille -idea. Tutkimus on ensimmäinen mannerKiinassa tehty tutkimus, jossa käytettiin HBSC-tutkimusprolokollaa. Vertailututkimus tupakoinnista taas osoitti, että varallisuudeltaan alemmasta ja keskimmäisestä FASryhmästä tulevat kiinalaiset pojat ovat rodennäköisesu vähemmän päivittäin tupakoivia. Sen sijaan Suomessa kohderyhmäksi pitäisi valita sekä tyttöjä euä poikia kaikista sosioekonomisista luokista, kun pyritään vähentämään heidän alkoholinkäyttöään ja tupakointiaan. Vastaväittäjänä toimi Dr. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että suunniteltaessa ja toteutettaessa sellaisia interventioita ja ohjelmia, joiden tavoitteena on vähentää nuorten juomista ja tupakointia Kiinassa, kohderyhmänä pitäisi olla erityisesti varakkaammista perheistä tulevat nuoret. Sen sijaan suomalaisten nuorten osalta kolmen FAS-ryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja alkoholin käyttöä kuvaavien muuttujan välillä. Liikunta ja tila kaupunkipolitiikassa: Helsinki ja Duhlin 1940-luvulta 1980luvulle FM Suvi Taljan väitöskirja "Sport, Recreation and Space in Urban Policy Helsinki and Dublin [rorn the 1940s lO the l 980s" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 17.1.2014
Tutkimuskohteena ovat sosiaalisissa tilanteissa näkyvät liikkumisen apuvälineet sekä kodin esteettömät t ilaratkaisut Jacobson näkee käyttäjät aktiivisina ja kekseliäinä suhteessa apuvälineisiinsä. Lisätielojc,: Satu Kc,shi, puh. Tilc,usosoite: Verklw/1irjc,lwuppc, Grcrnum, hllp:I/ grnnw11 uta.fi, tc,i e-mail: l1irjc,myy11!i@ juvcnes.fi. Identiteettiä ilmaistaan muun muassa tuunaamalla apuvälinettä oman tyylin mukaiseksi, jolloin siitä tulee luonteva osa esimerkiksi pukeutumista. Hyvinvoiva valmentaja nauti ii työstään, kokee sen mielekkääksi, on ylpeä siitä ja on sinnikäs vastoinkäymistenkin hetkinä. Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työn ohella valmentavat. Kyselytutkimukseen vastasi 499 valmentajaa.joista suurin osa valrnensi SMtai maajoukkuetasolla olevia urheilijoita. Apuvälineiden muotoilussa keskitytään tuotteiden avustaviin toimintoihin. Kun valmentajien työoloissa on puutteita, riski uupua on suuri. . ISBN 978-951-44-9308-9, ISSN 1455-1616. Väilösl1i1jc, ilmestyy myös säliilöisc11ä sa,jc,ssa Actc, Electroniw Univcrsitc,tis Tc,mpcrcnsis; 1370, Twnpere University Press 2013. 96 LIIKUNTA 8 TIEDE 51 • 1. Ne valmentajat, jotka ovat ylisiiout uneita työhönsä, ovat riskiryhmä terveysnäkökulmasta. Toisaalta työn voimavarat, ennen kaikkea työn haasteellisuus, voivat suojata korkeaan ylisitoutumiseen ja liiallisiin työn vaatimuksiin liittyviltä kielteisiltä seurauksilta. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jari Hakanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ulla Kinnunen. Personalisoitu apuväline voi vähentää erilaisuuden leimaa TaM Susanne Jacobsonin muotoilun alan väitöskirja "Pcrsonalised Assistive Proclucts: Managing Stigma ane! Expressing the Sclf" tarkastettiin 31.1.2014 Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. 050 590 4235, sc,t u.lwski@c/ec,nni11cl.fi, www.clearmi11cl.fi. Väuöstutktmus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka aineisto koostuu apuvälinetyytyväisyyttä mittaavan kyselyn vastauksista, käyttäjien apuvälineidcoua sisältävästä internettietokannasta sekä asiantuntijoiden ja käyttäjien haastatteluista. Väitöslii1jc111 tilaullsct Aalto-yliopiston taiteiden ja s11t11111iuelu11 /10rl1cal10ulu11 ve,·/1/whi,jalwuppc,: boolis.aalto.fi, ticclustelut: c,rtsbool1s@aalw.fi, puh. Lisätietoja: Suvi Talja, suvi .lalja@helsi n l1i .fi. Hyvinvoiva valmentaja on varmasti koko suomalaisen urheilun etu. 1 2014. . Psykologisen tiedon hyödyntäminen alan ammattilaisten avulla on urheilussa etu, jota kannattaisi käyttää hyväksi. Hyvät työolot luovat ja pitävät yllä hyvinvointia ja halua pysyä työssä. 050 313 7086. Apuvälineiden herättämiä mielikuvia ei useinkaan pohdita. Tämä riski korostuu heikoissa työoloissa, joissa työvclvouteita on paljon ja joista ylisitoutuneen valmentajan on vaikea irrottautua. Työ osoittaa, että muotoilulla voi olla merkittävä rooli apuvälincisiin liitetyn leiman vähentämisessä ja siinä, miten käyttäjät näkevät itsensä _ja tulevat nähdyksi.Esittelemällä personalisoituja apuvälineitä ja niiden muitakin kuin avustavia toimintoja tutkimus ehdottaa, että apuvälineet tulisi ja ne myös voidaan nähdä kuten mitkä tahansa tuotteet. Samaan aikaan suurin osa kokee myös työn imua, joka kuvaa hyvinvointia työssä. Lisäksi puutteet työoloissa ja jaksamiscssa lisäävät valmentajan halua vaihtaa työpaikkaa. Väitösllirjc, ilmestyy sc,1jc,ssc, Actc, U11iversitc,tis Tc,mperC11sis; 1888, Tc,mpere University Press, Tc,111pere 2013. YI isitoutunut ihminen aliarvioi työn vaatimukset ja yliarvioi oman kapasiteettinsa. ISBN 978-951-44-9309-6, ISSN 1456-954X. He hallitsevat leimaa esimerkiksi peittämällä tuoteominaisuuksia, jotka koetaan leimaaviksi tai herättävät kielteiseksi koettua huomiota. Ylisitoutuminen lisää valmentajilla riskiä uupua. Urheiluorganisaatioissa myös johtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä siihen satsaaminen edistää myös valmentajan hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Lisät ieio]a: Susnune Jacobso11, susan11e.jc,cobson@aal10.fi. Ylisitoutumiseen liittyy myös kyvyttömyyttä irrottautua ja vetäytyä työstä. ht lps:!llielcla. Heillä on vähemmän työn voimavaratekijöitä, kuten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon ja työtahtiin, ja enemmän työn vaatimuksia, kuten rooliristiriitaa, mikä selittää osittain heidän hyvinvointinsa tilaa. Vastaväittäjänä toimi dosentti, VTT Päivi Topo Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ilpo Koskinen. Jacobson tutki miten nuoret aikuiset, joilla on liikuntavamma, kokevat apuvälineiden muotoilun käytössä sekä millainen on apuvälineisiin liittyvä leima. liclsi11lli.filha11dlell 0138142468 Neljännes suomalaisista urheiluvalmentajista kokee työuupumusta Psl Satu Kasken psykologian alaan kuuluva väitöskirja Urheiluvalmentajien työhyvinvointi Suomessa tarkastettiin 24.J..2014 Tampereen yliopistossa. Tutkimuksen mukaan valmentajista neljännes kokee työuupumusta ja vajaa kolmasosa uupumusasteista väsymystä, joka on työuupumuksen ydinoire
D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 40 euroa/2014 D Kestotilaus 38 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 25 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 39 euroa/2014 DYhteisöjäseneksi 180 euroa/2014 (kysy lisääl) D Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n Jäsenyydestä ............. sivulla. UJ U) ~ C/) :,.:: c:: ><t: «o c:: ~ .ro 0) ·.::: ::::, >2 C/) (f) :,.:: •ro :.'2 <t: -°"' ro ~ ~ ro ;:::: +-' cu C/) Q) ~ ~ +-' a.. ........................................................................... Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi (0 LTS Liikuntatieteellinen Seura Fintn ,h Society of Sport Sct ~ce,. 10 %:n alennus seuran Julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS n jäsenille 65 eurolla (normaalihinta noin 84 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Muuta palautetta . Puhelin Sahkopost1 Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. sivulla Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. 3 ... sivulla Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (1.1.-3112.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. Etunimi. Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka. PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 1/2014 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 .. -C: Q) (f) -~ c c:: ::::, ~ 8 ~ =i Q) 0. Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 31.3.2014 mennessä. Ilmoita palautekortin kohdassa Muuta palautetta kumman kirjan valitset, mikäli voitat. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena.nieminen@lts.fi Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2014 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Etunimi. Myös muu palaute on tervetullut
Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. Kiintiö on voimassa 20.02.2014. OIO 778 6602 Peruutusehdot Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on maanantai 10.3.2014. Ilmoittaudu osoitteessa www.lrs.fi/koulurus. Osallisrumismaksu laskutetaan etukäteen. Urheilijatestaus t~orias.ta ja käytäntöön ~· t, . Lisätietoja linda.raivio@lts.fi, p. Ilmoita varaus ta tehdessäsi varaustunnus 13448851. 010 778 6606 jonne.kamsula@lts.fi Linda Raivio (ilmoittautuminen) puh. 010 778 6602 linda.raivio@lrs.fi Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin Järjestäjät: Yhteistyössä:. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. Suomenkieliset abstrakti: julkaistaan Kuntorestauspaivilla osallistujille jaettavassa materiaalissa. ~ SEMINAARITIEDOT Seminaarin hinta Osallistumismaksu 220 € LTS:n henkilöja yhreisöjäsenet 170 € (yh reisöjäsenil tä edell yrerään yh reisi] moirrauturnista) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) 140 € Hinnat sisältävät serninaarirnareriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä ilrarilaisuuden buffet-illallisen. Abstraktit jätetään sähköpostitse jonne.kamsula@lrs.fi 24.2.2014 klo 16.00 mennessä. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus linda.raivio@lts.fi). Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. Lisätietoja: Jonne Kamsula (ohjelma) puh. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoirtauturnispaiva on maanantai 3.3.2014. Majoittujat varaavat majoituksensa it: sähköpostilla jyvasky1a@scandichorels.com tai puhelimitse numerost 014 330 3000. Seminaaripaikka Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta (Liikunta), Keskussairaalantie 4, 40100 Jyväskylä LTS ~ .._... Majoitus OsaJlistujille on varattu kiintiö Scandic Jyväskylä =hotellista (Vapaudenkatu 73,40100 Jyväskylä). Posrerir voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Posterinäyttely Päivillä voi esitellä kunrotestaarniseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruuruksena. Hinnat: 1 hh 100€ / 2hh 120€. 19&312013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1.IIKUr,,.'TATIETEELUNEN TIFOEKUNT A lltatilaisuus Ilrarilaisuus järjestetään Agorassa torstaina 20.3.2014 klo 20.00 alkae (Mattilanniemi 2,40100 Jyväskylä)
Esa Hynynen, KI HU Urheilufysiologian asiantuntija, LitM Jussi Mikkola, KI HU 15.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 15.30 Tutustumiskierros sekä demonstraatiot Liikuntabiologian laitoksen ja Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen testilaboratorioissa 17.30 Päivän päätös 20.00 lltatilaisuus Lauantain seminaaripäivä on maksuton ja kaikille avoin. TORSTAI 20.3.2014 9.00 Räjähtävyyttä vai isoja rautoja. 15.30 Yhteenveto 15.45 Seminaarin päätös IJ!!\'M§A\!.~{~tiW~lffif!ifi·lf-11!'4filP.V@älll 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa Yliopisrorutkija, Lir'T, Juha Ah tiainen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Valmennusja testausopin professori, Lir'T, Keijo Häkkinen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Johtaja, LitT, Jukka Viitasalo, KIHU 10.00 Hapottaako. Lounas on omakustanteinen. Seminaaripäivään tulee kuitenkin ilmoittautua etukäteen. Viimeinen ilmoirtaurumispäivä on maanantai 3.3.2014. anaerobinen kapasiteetti pintaa syvemmältä Yliopisrorutkija, Lir'T, Juha Ah tiainen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos 10.45 Virkiscystauko ja näyttelyyn tutustuminen 11.15 Nopeuskestävyyden testaaminen: MART-testi Johtava asiantuntija, LitT, Ari Nummela, KI HU 12.00 Lounas 13.00 Suoran VO 2 m•• testin anatomia perusteista palautteeseen Urheilufysiologian asiantuntija, LitM Jussi Mikkola, KI HU Urheilufysiologian asiantuntija, LitT, Esa Hynynen, KIHU 14.15 Hiihtotestaus nykyaikaan suoran testin hiihtosovellukset Urheilufysiologian asiantuntija, u.r. Ohjelmaan merkityt kahvit tarjoillaan Liikunnalla kolmannen kerroksen aulassa, 8.45 Tervetuloa 9.00 Voimaharjoittelun perusteet ja ohjelmointi Yliopisrorurkija, LitT, Juha Ahtiainen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos 9.30 Korkeushyppääjän harjoittelu Lajivalmenraja, LirM, rohtorikoulutettava, Juha lsolehto, SUL ja Jyväskylän yliopisto, Liikunrabiologian laitos 10.00 Pikaluistelijan voima harjoittelu Testausbiomekaanikko, LirM, Teemu Rauhala, Kuorraneen Urheiluopisto 10.30 Kahvi 11.00 Nopeuskestävyysharjoittelu Liikuntafysiologian professori, Lir'T, Antti Mero, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos PERJANTAI 21.3.2014 11.30 Painijan harjoittelu näkökulmana voimakestävyys Lajiryhmävascaava kamppailulajic, LicM, Pasi Sarkkinen, Suomen Olympiakomitea 12.00 Lounas 13.00 Nykyaikainen kestävyysharjoittelu Lajiryhmävasraava kestävyyslajir, LirM, Olli-Pekka Kärkkäinen, Suomen Olympiakomitea 13.30 Vuoristoharjoittelu Johtava asiantuntija, Lir'T, Ari Nummela, KI HU 14.00 Kahvi 14.30 Voimaja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Valmennusja cescausopin professori, Lir'T, Keijo Häkkinen, Jyväskylän yliopisto, Liikunrabiologian laitos 15.00 Voimaja nopeusharjoittelu hiihdossa Urheilufysiologian asiantuntija, LitM Jussi Mikkola, KIHU 15.30 Päivän päätös. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi /koulutus. Urheilubiomekaniikan asiantuntija, LitM, Tapani Keränen, KIHU Projekti tutkija, LirM, Olli Okkonen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 10.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 Voima-nopeustestit pikaluistelussa Testausbiomekaanikko, LirM, Teemu Rauhala, Kuortaneen Urheiluopisto 12.00 Lounas 13.00 Posterinäyttely 13.30 Uudet teknologiat mitä mahdollisuuksia ja käytännön sovelluksia suorituksen seurantaan eri signaaleilla Professori, Lir l, Vesa Linnamo, Jyväskylän yliopisto, Liikuncabiologian laitos 14.15 Tutkimusraportointia tuoreeltaan Testausta vai harjoituksen seurantaa. vastuslaicceen merkitys nopeusvoimaharjoitteessa Tutkija, Heikki Peltonen, LitM, rohrorikoulutertava, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Submaksimaalisen testin käytettävyys Tutkija, Ville Vesterinen, LitM, rohrorikoulutertava, KI HU 14.45 Paneelikeskustelu: Mitalipallilta kuntopolulle kuinka urheilijatestausta kannattaa hyödyntää kuntotestauksessa. maksimija nopeusvoiman teoriat ja testaaminen Yliopistorutkija, Lir'T, Juha Ah tiainen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos 9.45 Optimitehon määritys jalkakyykyssä miten tuloksia tulkitaan
Kirja on yhdeksän suomalaisten asiantuntijan kirjoittama perusteos. Urheilupsykologian perusteet ja Ryhmäilmiöt liikunnassa edulliseen yhteishintaan: norm. hinta 84 € (erikseen tilattuina 708 €); LTS:njäseni/le 72 € (93 €); opiskelijoille 58 € (75). hinta), 50 € (LTS:njäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta) t \.,c,, \ ''i" • i 51 • , \ Leena Matikka ja Martina "%;;:r; Urheilupsykologian Perusteet • I tikunra,,,,,ee/t,,,e,, Seura , Tilaa samalla Ryhmäilmiöt liikunnassa (toimittaneet Esa Rovio, Taru Lintunen, Olli Salmi). Hinnat: 60 € (norm. Urheilupsykologian perusteet on hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Jokaisen on hyvä ymmärtää mitä reittejä kulkien urheilussa voi päästä huippusuorituksiin ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. p. hmäRy ···t ;1m10 liikunnassa Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163,338 sivua, 2009 Hinnat: 48 € (norm. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169,363 sivua, 2012. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa, Jossa viihdytään Ja Jota halutaan harrastaa elämänkulun eri vaiheissa. Se on suunnattu valmentajille, liikunnan opettajille Ja erilaisten ryhmien ohjaajille sekä liikunta-alan opiskelijoille. ldft11_ff11111fl:afifaamHID) allJff tRRi, Urheilupsykologian perusteet (toimittaneet Leena Matikka & Martina Roos-Salmi) on 24 alan asiantuntijan kirjoittama perusteos. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi. Teos auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. hinta), 43 € (LTS:n jäsen -hinta), 35 € (opisk.hinta) + toimituskulut LTS Liikuntatieteellinen Seura Fmnisti Soctety of Sport Sciences Tilaukset: www.lts.fi ,