57 (1 ) 1/ 20 • 8 eu ro a Liikunta & Tiede T E E M A : Kylmä ja lumi KESTÄVYYSKUNNON MITTAAMINEN URHEILU JA JOHTAJUUS VUODEN 2019 URHEILUKIRJAT
Liikunta & Tiede haluaa kehittää liikuntatutkimuksen tiedeviestintää yhdessä tutkijoiden, soveltajien ja ylipäätään kaikkien tutkitusta tiedosta kiinnostuneiden kanssa. Urheiluseurat ovat kuitenkin merkittäviä lasten liikuttajia ja kasvattajia. Liikunta & Tiede -lehden toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta ulkoasu-uudistuksesta. Nuorten seuratoimintaan osallistumisen ja vanhempien tulotason välinen yhteys on tutkimuksin todettu. Joidenkin mielestä harrastamisen kohonneita kustannuksia ei pitäisi turhaan taivastella. Harrastuksilta ja valmennukselta halutaan laatua, ja se maksaa. Lehden sisältö ja toimituslinja säilyvät ennallaan, vaikka osastot on rytmitetty uudelleen. Äidin ja poikien tarina herätti ristiriitaisia tunteita. Ihailun ohessa joudun kuitenkin kysymään, onko tämä oikein ja kohtuullista ”lätkä-äidille” tai yleensä kenellekään. Äidin mukaan hän ei harrastuksen alkuaikoina ajatellut, että jääkiekko on vain rikkaiden lapsia varten. Miksi junioriurheilussa on monessakin lajissa tultu pisteeseen, jossa harrastus vaatii perheiltä uhrauksia ja pennin venyttämistä. Monet maksavista vanhemmista ovat myös tyytyväisiä toimintaan, mutta mielestäni asia ei ole yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta näin yksioikoinen. Hallitusohjelman tavoitteena on ”taata jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä”. Hyville kuvillekin voi olla käyttöä. Alimmassa tuloluokassa vastaava osuus oli alle puolet (Liikunta & Tiede 4/2016). Hän oli luvannut pojilleen, että vanhempien erosta ja Suomeen muutosta huolimatta jääkiekkoa ei tarvitse lopettaa. Tulisiko todeta, että hän valitsi ”väärin”. Joillakin paikkakunnilla on jo koulupäivien yhteydessä toimivia maksuttomia harrastusmahdollisuuksia nuorille. Useissa kunnissa liikuntapaikkamaksut on poistettu alle 18-vuotiailta, ja harrastustoimintaa pyritään mahdollistamaan kaikille tukien, sponsoreiden ja vapaaehtoistyön turvin. Edellinen uudistus tehtiin vuosituhannen vaihtuessa. Ihailin tietenkin äidin rakkautta, urheutta ja sitoutumista, jolla hän tukee poikiaan. Kansikuvan hengessä: ponnistelkaamme kohti huippua. Kun huomioidaan lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen viime vuosikymmenellä, voi olettaa, että lasten ja nuorten liikunnan eriarvoistumiskehitys on edelleen jatkunut Suomessa. Liikunta & Tiede haluaa reagoida myös ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin niin hyvin kuin se on viidesti vuodessa ilmestyvälle lehdelle mahdollista. Vuodet 2000–2019 olivat ilmeeltään pisin yhtenäinen jakso lehden taipaleella. jouko.kokkonen@lts.fi Lasten liikunnan ja urheilun kalleus on kestopuheenaihe. Kuvankäyttöä on tarkoitus jonkin verran lisätä. Lähihoitajana työskennellyt yksinhuoltaja oli itseään säästämättä turvannut kahdelle pojalleen jääkiekkoharrastuksen. Asia nousi vuoden alussa koskettavasti otsikoihin, kun alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueessa ansiokkaasti pelannut Joonas Oden kiitti äitiään. Kyseessä on seitsemäs suuri ulkoasumuutos lehden 57-vuotisessa historiassa. Taittoa on muutettu aikakauslehtimäiseen suuntaan, jotta luettavuus ja selkeys paranisivat. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Lasten urheilu maksaa monelle perheelle liikaa SANNA PALOMÄKI Kädessäsi on ensimmäinen uuden ilmeen saanut Liikunta & Tiede. Lupauksen rikkominen olisi voinut koetella äidin ja poikien välistä luottamusta, ja vienyt heiltä jääkiekon kautta saavutetun kiinnekohdan elämästä. Tavoitteena on julkaista hiukan lyhyempiä artikkeleita, mikä antaa tilaa useammille kirjoittajille. Eikä syyttä, sillä kustannukset ovat monessa lajissa kohonneet rajusti ja jopa moninkertaistuneet muutamassa vuodessa. Kyse on seurojen kannalta kysynnästä ja tarjonnasta. sanna.h.palomaki@jyu.fi Lehti loi nahkansa JOUKO KOKKONEN P Ä Ä K I R J O I T U S. Eniten maksaa kilpaurheilu, jota kenenkään ei ole terveytensä vuoksi pakko harrastaa. Harrastus on tuonut pojille varmasti urheilun iloa, pätevyyden kokemuksia, kavereita, tulevaisuuden tavoitteita ja luonut menestyshaaveita. Toki lapsille ja nuorille on tarjolla myös maksutonta tai edullista liikuntaa. En usko kenenkään hyötyvän siitä, jos osa väestöstä syrjäytetään varallisuuden perusteella seuratoiminnan ulkopuolelle. Suurituloisimmissa perheissä lähes 80 prosenttia 12–15vuotiaista harrasti urheiluseuroissa vuosina 2010–2013. Sen toteutuksesta vastaa lehden uusi graafikko Antero Airos. Taulukot ja kuvat saavat jatkossa lukijakyselyssä toivotun yhtenäisen ilmeen. Onneksi näkyvissä on myös merkkejä tasa-arvoisemmasta liikuntaja urheilukulttuurista. Artikkeli-ideat ja ajankohtaisvinkit ovat myös tervetulleita. Onko viisaampaa pitää omat lapsensa poissa liian kalliista harrastuksista. Toimitukselle voi kernaasti esittää artikkelija teematoiveita. Lehdenteon onnistuminen riippuu pitkälti avustajaja lukijakunnan aktiivisuudesta. Näin esimerkiksi ajankohtaiset aiheet ja tutkimusuutiset pääsevät paremmin esiin. Ulkoasun lisäksi myös aineiston ryhmittelyä on muutettu. Seuraan mielenkiinnolla ja toiveikkaana, mihin toimiin kirjaus käytännössä johtaa
14 Move! kartuttaa arvokasta trenditietoa 17 FinTerveys 2017: Liikuntaan käytetty aika lisääntynyt 20 Näin maailmalla: Opettajan koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia valtameren takana TEEMA: Kylmä ja lumi 22 Lumilaji tutkimus käytännön valmennuksen tukena 25 Kylmä ei kiellä liikkumasta 27 Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan 30 Kiina hakee talviurheilu osaamista Suomesta 31 Kommentti: Ei yksin sinisten silmien tähden 32 TUTKIMUSUUTISIA 38 Kuinka johtajuus katosi urheiluliikkeestä 41 Kommentti: Urheilujohtamisen kokonaiskuvaa sumentavat monet tekijät 43 Tuki aloitteellisuudelle lisää osallistumista ja liikettä 46 Hyvinvointia lukioon – jaksamista opiskelijoille 49 Liikunta työllistää yhä useampia Euroopan unionissa 52 POLTTOPISTEESSÄ: Kun liikkuminen pelottaa 53 POHDITTUA: Pakotettu ylirasittuminen heikentää päätöksen tekoa 54 POHDITTUA: Moderni urheilu johtaminen keskiössä 55 OPISKELIJA OUNASTELEE: Jokainen voi olla liikunnallinen tyyppi 56 Urheilukirjavuosi 2019: Elämäkertojen aika 58 ARVIOITUA 61 Välähdyksiä vuosien takaa: Stadion 50 vuotta sitten TUTKIMUSARTIKKELI 62 Tukea tarvitsevien lasten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, ohjattu liikunnan harrastaminen ja liikunnan esteet. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 9 Liikunta & Tiede Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. 57. Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Lasten urheilu maksaa monelle perheelle liikaa 2 Lehti loi nahkansa 4 AJASSA 7 VÄITÖSUUTISET 9 Jokaiselle löytyy sopiva kestävyyskuntotesti 12 Kestävyyskunnon mittaaminen – miksi ja miten. LTS viestii myös Facebookissa, Twitterissä (@LTSfi), Instagramissa (@LTSfi) ja Youtubessa
4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 HIFK – Stadin kingit on vuoden urheilukirja A J A S S A Vuonna 1969 jääkiekon Suomen mestaruuden voittaneesta HIFK:n joukkueesta ja sen keskushahmosta, kanadalaisesta Carl Breweristä, kertova HIFK – Stadin kingit on valittu Vuoden urheilukirjaksi 2019. Työryhmässä on lisäksi kahdeksan edustajaa kulttuurija liikuntajärjestöistä. Työryhmän toimeksianto perustuu hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan ja maksuttoman harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Palkitsemistilaisuuden yhteydessä YTT Esa Sironen vastaanotti kunniakirjan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala ja varapuheenjohtajina kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja erityisavustaja Timo Lehtinen. Työryhmä tuottaa aihepiiriin liittyvää tietoa ja valmistelee esityksen, jonka pohjalta on mahdollisuus toteuttaa hallitusohjelman kirjaus harrastuksesta koulupäivän yhteydessä. http://www.rannsoknir.is/wp-content/uploads/2015/06/Substance-use-prevention-for-adolescents-the-Icelandic-Model.pdf. Valinnan teki Urheilumuseon asettama raati. Teoksessa vaikutuksen tekee konstailematon rehellisyys ja suoruus. Joulukuussa asetettu opetusja kulttuuriministeriön työryhmä valmistelee suomalaisen harrastamisen mallia, josta on tarkoitus päättää ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Vuodesta 2015 myönnetyn Vuoden urheilupostaus -palkinnon sai pöytätennispelaajien ryhmä Pongfinity, joka on noussut YouTubessa suosituimpien suomalaiskanavien joukkoon. Palkintoa on jaettu vuodesta 1980 lähIslannin mallin Suomen version kehittely aloitettu Kuva: FC Kontun arkisto tien, joten kyseessä on jo 40:s Vuoden urheilukirja. Lisäksi on määrä vahvistaa koulujen aamuja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -kilpailussa sai Seppo Myllylän omaelämäkerta Hillitöntä menoa – judoa ja lastensuojelua. Lisäksi raati antoi kunniamaininnan TUL:lle ja sen piirijärjestöille ansiokkaiden historiateosten julkaisemisesta. Substance use prevention for adolescents: the Icelandic Model. Sironen on muun muassa toimittanut Urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjaa kahden vuosikymmenen ajan. Teoksen on kirjoittanut Harri Pirinen ja sen on kustantanut Minerva. Voittajateoksen ansioiksi raati nostaa taitavasti rakennetun ajankuvan, poikkeuksellisen ja toimivan aikarajauksen, inhimillistä lämpöä ja vilpitöntä kunnioitusta välittävän tekstin sekä hiotun ulkoasun
Myös muut kuin paralympialajien lajiliitot voivat liittyä Suomen Paralympiakomitean jäseniksi. Suomen Paralympiakomitea kokoaa valtaosan vammaisliikunnasta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja Suomen Paralympiakomitea ovat yhdistyneet vuoden 2020 alussa Suomen Paralympiakomiteaksi. Henkilöjäsenten määrä kasvoi vuodessa 10 prosentilla. Tarasti on pyytänyt selonteon pohjaksi lausuntoja olympiakomitealta, suurimmilta lajiliitoilta ja joiltakin liikuntajärjestöiltä. Kuurojen ja kuulovammaisten urheilua ja liikuntaa hoitaa Suomen Kuurojen Urheiluliitto. Uuden järjestön päätehtävänä on tarjota vammaisille henkilöille sujuva polku harrastamiseen ja urheiluun. Suomen Paralympiakomiteaan kuuluu jäsenjärjestöinä paikallisyhdistyksiä ja seuroja sekä valtakunnallisia lajiliittoja. Henkilöstö koostuu pääosasta yhdistyneiden järjestöjen työntekijöitä. Luku nousi kahdella vuoden 2019 aikana. Paralympiakomitea tekee yhteistyötä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. Paralympiakomitean pääsihteerinä työskennellyt Tero Kuorikoski siirtyy Pajulahden valmennuskeskuksen johtajaksi. Järjestö toimii kymmenen lajin, kuten maalipallon ja pyörätuolirugbyn, lajiliittona. Erillinen huippu-urheilulaki on voimassa esimerkiksi Tanskassa. Sen sijaan erillisen huippu-urheilulain tarpeellisuus on syytä selvittää. Siinä todetaan, että liikuntalakia ei ole tarpeen muuttaa. Pitkään 2010-luvulla tasaisena pysynyt jäsenmäärä on noussut lähes viidenneksellä vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tarasti laatii hallitusohjelmaan sisältyvän selvitystyön tämän vuoden puoliväliin mennessä. Paralympiakomitean pääsihteerinä toimii VAU:n toiminnanjohtajan tehtävää hoitanut Riikka Juntunen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 A J A S S A Tarasti selvittää huippuurheilulain tarpeellisuuden Ministeri Lauri Tarasti selvittää opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta, tarvitaanko Suomeen erillinen huippu-urheilulaki. ja valmennuksen ekstrapäivä 28.3., Liikuntakeskus Pajulahti Soveltavan liikunnan symposio 4.6., Allergiatalo, Helsinki Liikuntalääketieteen päivät 2.– 3.12., Original Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1000 800 600 400 200 932 890 914 906 885 898 898 908 980 1078 Liikunta & Tiede, teemat 2020 2/2020: Etiikka liikuntakulttuurissa 3/2020: Olympiakisat, EM-jalkapallo, soveltava liikunta 4/2020: Liikkumisympäristöt 5/2020: Liikuntalääketieteen päivät Liikuntatieteellisen Seuran henkilöjäsenmäärän kehitys.. Seuraan kuuluu lisäksi 48 yhteisöjäsentä. LTS:n jäsenmäärä kasvussa Liikuntatieteellisessä Seurassa oli 1078 henkilöjäsentä vuoden 2019 lopussa. Paralympiakomitean lajiryhmävastaavat Kimmo Mustonen ja Mika Vakkuri jatkavat työtään Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä. Liikuntatieteellisen Seuran tiedeseminaarit vuonna 2020 Kuntotestauspäivät 26.–27.3. Paralympiakomitea vastaa liikunta-, näköja kehitysvammaisten sekä elinsiirron saaneiden ja dialyysissä olevien henkilöiden urheilusta ja liikunnasta. Järjestöjen hallitukset jatkavat yhdistelmähallituksena vuoden 2020 syyskokoukseen asti. Liikunta & Tiede -lehden kokonaislevikki (jäsenet ja tilaajat) on 1927. Levikki on lievässä kasvussa, mutta on laskenut 2010-luvulla vajaat kymmenen prosenttia. Selvitystyö perustuu eduskunnan vuonna 2018 hyväksymään liikuntapoliittiseen selontekoon
Vuonna 2016 palvelusta tuli nykymuotoinen Sportwerk Vlaanderen urheiluministerin tuella. Merkittävä asiakasryhmä ovat erityisryhmät sekä vammaisurheilu. Kotkaniemi sai potkut saman vuoden marraskuussa. Valmentajan on osattava perustella tekemisensä urheilijoille. Sportwerk koordinoi työntekijöiden sijoittelua ja työllistymiseen liittyvää henkilöstöhallintoa. Tavoitteena on, että liikunnan ammattilainen itse kehittää työtään, palvelun tuntihintaa voidaan nostaa vuosittain ja liikunnan ammattilainen voi siirtyä muutamien vuosien kuluessa itsensä työllistäjäksi tai esimerkiksi seuran palkkalistoille. Asiakkaina on yli 1 200 organisaatiota, joihin kuuluu 400 urheiluseuraa, 400 julkista organisaatiota ja 400 muuta organisaatiota. Koko sopimusajan työntekijä kasvattaa myös eläkekertymäänsä. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 A J A S S A Liigavalmentajan työ syö monesti miestä Harri Rindellin ja Heidi Packalenin kaudella 2018–2019 tekemiin 15 liigavalmentajan haastatteluihin perustuva selvitys ”Yksinäistä työtä joukkueen puolesta” tuo esille ammatin moniulotteisuuden. Palvelu luotiin Belgian työministeriön tuella vuonna 1986. Sportwerk Vlaanderen tuottaa vuosittain yli 200 000 tuntia liikuntapalveluja. Organisaatio yhdistää nämä yhdeksi työksi. Työnkuva ei ole kaikilta osin selvä ja työhön liittyvä epävarmuus heijastuu valmentajan ja hänen lähipiirinsä elämään. Toisaalta valmentajat kokevat olevansa ammatissa, jossa he pääsevät kehittämään ja kokeilemaan kykyjään. Henkilö voi toimia esimerkiksi opettajana koulussa, valmentajana urheiluseurassa ja kirjanpitäjänä toisessa seurassa tai yrityksessä. Selvitys julkaistiin helmikuun alussa Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa. Sen päätavoitteena on edistää liikunta-alan kouluttajien, valmentajien ja liikunnanopettajien ammatillista työllistymistä Flanderissa ja koko Belgiassa. Mairit Pellinen. Organisaatioon rekrytoidaan moniosaajia kuten liikunnanopettajia sekä eri lajien erityisosaajia. Kuva: Tomi Vastamäki Sportwerk Vlaanderen on Belgian Flanderissa toimiva liikunta-alan työnvälitystoimisto. Voittoa tavoittelemattoman Sportwerk Vlaanderenin päätavoitteena on tuottaa urheilun ja liikunnan työllistämispalveluja sekä edistää uusien työpaikkojen syntyä. Uuden polven pelaajia ei voi enää valmentaa käskyttämällä ja auktoriteettiin vetoamalla. Valmentajuuden luonne on alalla pitempään toimineiden mukaan muuttunut. Sportwerk Vlaanderen tarjoaa Belgiassa liikunnan työvoimapalveluja Porin Ässien valmentaja Mikael Kotkaniemi syyskuussa 2018. Toimintaideana on yhdistää useampi tehtävä yhdeksi työksi. Sportwerkillä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 1 400 työntekijää, joista 300 henkilöllä on kokopäivätyö. Julkaisun pdf-versio on maksuttomasti ladattavissa osoitteesta lts.fi. Yhteiskunnan tukien ansiosta palvelun hinta voidaan pitää aluksi edullisena sekä säädellä sitä kysynnän mukaan. Esimerkiksi jos valmentajan palkkauksesta aiheutuvat kokonaiskulut ovat 42 euroa tunnissa, niin organisaatio pystyy tarjoamaan palvelua aluksi 26 eurolla/tunti. Työvoimapalvelujen lisäksi Sportwerk Vlaanderen toimii myös aktiivisena urheilun tietokeskuksena muille urheilun ja liikunta-alan toimijoille
Ohjelma korostaa pienenkin liikkeen olevan hyödyksi. – Ikävät ja urheilun imagoa uhkaavat ilmiöt eivät sovi urheiluliikkeen ja urheilumedioiden ylläpitämään hyvän kertomukseen. Helsingin liikkumisohjelmassa yhdistyvät laaja-alaiset, puhuttelevat, konkreettiset ja koskettavatkin teot, jotka pohjautuvat tutkimustyöhön ja tietoon, sanoo Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. Julkaisun pontimena on heidän huolensa liikunnan ja urheilun kielteisten lieveilmiöiden yleisyydestä sekä niihin kohdistuneiden reaktioiden laimeus. fi/handle/123456789/67235. Verkkojulkaisu on luettavissa Nuorisotutkimusverkoston sivuilla www.nuorisotutkimusseura.fi/. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ja nuorten kokema kiusaaminen, syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja seksuaalinen häirintä ovat yleisiä nimenomaan liikuntaja urheiluharrastuksissa. Helsinki Suomen liikkuvin kunta 2019 Helsinki on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi 2019 Urheilugaalassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 7 A J A S S A Kirjoituksia liikunnan ja urheilun varjopuolista Nuorisotutkimusverkoston julkaisema kirjoituskokoelma Siitä on pikemminkin vaiettu – Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa käsittelee laaja-alaisesti lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa tapahtuvaa epäasiallista kohtelua. ?. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kaupunkiympäristön ajallisista ja toistuvista – rytmisistä – rakenteista ja tuottaa uusia työkaluja kaupunkitutkimukseen ja -suunnitteluun. Helsingin kaupungin liikkumisohjelman tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä kaupunkilaisia iästä riippumatta asennemuutokseen. Niistä on ollut tapana vaieta, jolloin niihin ei myöskään ole koettu tarvetta puuttua, toteaa yksi teoksen toimittajista, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu. Kaupunki tuo esille tarjoamiaan mahdollisuudet arkiliikunnan lisäämiseen. Lihasten osien väliset erot EMG-aktiivisuudessa olivat riippuvaisia harjoitteesta. Vuonna 2019 loppukilpailuun pääsivät Helsingin ohella Heinola ja Lieto. Se on myös korostanut arkiaktiivisuuden hyötyjä. Helsinki on kannustanut asukkaitaan omaksumaan toiminnallisen ja liikunnallisen elämäntavan. Teos ruotii kiusaamista, syrjintää, epäasiallista käytöstä ja seksuaalista häirintää. Erityisen alttiita toistuvalle epäasialliselle kohtelulle ja syrjinnälle ovat vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Helsingin kaupungin liikkumisohjelma. Mediassa on viime vuosina raportoitu myös huippu-urheilijoiden kokemasta syrjinnästä ja seksuaalisesta häirinnästä. Tutkimustulosten mukaan kattavan lihasaktiivisuuden kuvaamiseen tulisi käyttää monikanavaista EMG:tä eikä esimerkiksi yksittäistä EMG-elektrodiparia. Puolijänteisen lihaksen osalta aktiivisuus jakautui osassa harjoitteista tasaisesti koko lihaksen pituudelta, mutta toiset liikkeet aktivoivat lihaksen keskitai proksimaalista osaa eniten. András Hegyin biomekaniikan väitöskirja ”Withinand between-muscle hamstring electromyography activity in various exercises and at different running speeds” tarkastettiin 20.1.2020 Jyväskylän yliopistossa. Aiheen tärkeyttä korostaa se, että lähes jokainen suomalainen lapsi harrastaa jossain vaiheessa lapsuuttaan liikuntaa tai urheilua. Kilpailussa palkitaan kunta, joka lisää liikkumista tekemällä yhteistyötä yli sektorija organisaatiorajojen. Kadut ja muut pääasiallisesti liikkumiseen käytetyt ympäristöt ovat keskeisimpiä kaupunkitiloja, joita ihmiset käyttävät arjessa liikkuessaan. Kokoelman ovat toimittaneet Päivi Berg, Kati Lehtonen ja Mikko Salasuo. Liikkumisen tarkastelu auttaa ymmärtämään urbaaneja prosesseja HM Jani Tartia tutki väitöskirjaansa varten toistuvan ja rutiininomaisen arkiliikkumisen merkitystä ympäristösuhteen ja -kokemuksen sekä kaupunkitilan muodostumisessa. Vakavien ilmiöiden tunnistamisesta huolimatta liikuntaja urheiluyhteisö ei ole luonut yhteisiä toimintamalleja niihin puuttumiseen. András Hegyin selvitti väitöstutkimuksessaan lihaksen sisäisiä ja lihasten välisiä eroja kaksipäisen reisilihaksen ja puolijänteisen lihaksen aktiivisuuksissa monikanavaisella pinta-elektromyografialla (EMG) mitattuna. Pääosalla harrastusilmapiiri on hyvä ja turvallinen. helsinkiliikkuu.fi/ V ä i t ö s u u t i s e t Monikanavainen mittaus tarpeen tutkittaessa aktiivisuutta lihaksen eri osissa M.Sc. Useimmissa takareisija juoksuharjoitteissa kaksipäisen reisilihaksen aktiivisuus oli pienintä lihaksen proksimaalisessa osassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyönä
Paula Harmokivi-Salorannan tuotantotalouden väitöskirja ”Käyttäjät liikuntapalvelujen kehittäjinä -käyttäjälähtöisessä palveluinnovaatioprosessissa käyttäjien tuottama tieto tutkimuksen kohteena” (User as the developers of sport services a study of the knowledge provided by users in a user-driven service innovation) tarkastettiin 17.1.2020 LUT-yliopistossa. Kirsi Kivelän hoitotieteen väitöskirja ”Terveysvalmennuksen vaikuttavuus paljon terveyspalveluita käyttäville asiakkaille perusterveydenhuollossa” tarkastettiin 13.12.2019 Oulun yliopistossa. Riitta Pykyn liikuntalääketieteen väitöskirja ”Physical activity and sedentary behaviour in young men: the determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention” tarkastettiin 5.12.2019 Oulun yliopistossa. Terveyspalveluiden suurkuluttajat hyötyvät yksilöllisestä terveysvalmennuksesta TtM Kirsi Kivelän väitöstutkimus osoitti sairaanhoitajan tarjoaman henkilökohtaisen terveysvalmennuksen parantavan asiakkaiden psyykkistä suoriutumista arjessa, lisäävän tarmokkuutta ja liikunta-aktiivisuutta sekä laskevan verenpainearvoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin jokapäiväisten luontokäyntien suhdetta mielialaan, elpymiseen ja hyvinvointiin, ja psykologisia tekijöitä, jotka selittävät näitä suhteita. Hautasaaren tutkimustulokset osoittavat yhteyden liikunnan ja aivokuoren somatosensorisen ja nosiseptiivisen prosessoinnin välillä. Tutkimuksissa havaittiin pitkäkestoisen liikuntatottumuksen olevan yhteydessä aivojen tehokkaampaan kykyyn käsitellä tarkkailun ulkopuolella olevia tuntoaistihavaintoja. Ongelmana on vähän liikkuvien kuntalaisten tavoittaminen mukaan suunnitteluun. Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella TtM Pekka Hautasaari selvitti väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin. Tytti Pasasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja ”Everyday physical activity in natural settings and well-being: Direct connections and psychological mediators” tarkastettiin 11.1.2020 Tampereen yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://lutpub.lut.fi/ handle/10024/160518. A J A S S A Seuraava Liikunta & Tiede ilmestyy 20.4.2020.. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/66356. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 L & T Jani Tartian yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja ”The Temporality and Rhythmicity of Lived Street Space” tarkastettiin 17.1.2020 klo 12 Tampereen yliopistossa. Tutkimuksessa löytyi seitsemän tiedon muotoa: deklaratiivinen, kokemuksellinen, produktiivinen, tunneja taitotieto sekä käyttäjäja yhteisölähtöinen sosiokulttuurinen tieto. Pykyn tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla LtM Riitta Pykyn väitöstutkimuksen mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2456-5. LitM Paula Harmokivi-Salorannan väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa käyttäjälähtöinen palveluinnovaatioprosessi tuottaa, ja miten sitä voidaan hyödyntää liikuntapalvelujen kehittämisessä. Toimintamallin hyödyntäminen edellyttää kunnilta uusia työskentelytapoja ja palveluiden laajempaa tarkastelua, jossa huomioidaan koko ihmisen elinkaari. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2458-9. Positiivisia muutoksia havaittiin myös fyysisessä arjessa suoriutumisessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa, kivun kokemisessa ja yleisessä terveydentilassa. Sen sijaan tupakointiin, alkoholin käyttöön ja painon hallintaan valmennuksella ei ollut vaikutusta. Lisäksi akuutin liikuntasuorituksen huomattiin muokkaavan kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tuntoja liikeaivokuorella. Luonnossa liikkumisesta helpotusta stressiin FM Tytti Pasanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että luontoympäristöissä liikkumisella on liikunnan tunnettujen hyötyjen lisäksi myönteinen yhteys sekä välittömiin arvioihin liikunnan jälkeisestä olotilasta että pidempikestoiseen hyvinvointiin. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirja ”Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain” tarkastettiin 29.11.2019 Jyväskylän ylipistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/118618. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/118176. Nämä lisäsivät käyttäjäymmärrystä ja tuottivat konkreettisia liikuntapalvelujen kehittämisideoita. Kuntalaiset liikuntapalveluiden kehittäjinä Kuntien liikuntapalveluiden kehittämisessä tarvitaan aitoa asiakasymmärrystä
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 9 K Kiinnostus kestävyyskuntoa kohtaan on Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtavan asiantuntija Ari Nummelan mukaan herännyt, kun tiedemaailmassa on oivallettu hapen merkitys kestävyyssuorituksissa. Per-Olof Åstrandin kehitti edelleen kestävyyssuorituskyvyn mittaamista. Hänen kiinnostuksensa kohteena oli maksimaaliKestävyyskunnon mittaaminen sai edelleen käytössä olevan muotonsa 1960–1970-luvuilla. Valmennuksessa kestävyyden tutkimusta alettiin hyödyntää 1950–1960-luvuilla. Ruotsin Karoliininen instituutti, Tanskassa August Krogh -instituutti ja Harvardin laboratorio Yhdysvalloissa olivat alan edelläkävijöitä 1900-luvun Jokaiselle löytyy sopiva kestävyyskuntotesti alkupuolelta lähtien. Ensimmäisenä varsinaisiin kuntotesteihin käytettiin 1800-luvulla polkumyllyä (stepping wheel), joka oli alun perin kehitetty vankien rankaisukeinoksi. Kuva: Jouko Kokkonen K u n t o t e s t a u s p ä i v ä t 2 2. Ytimessä on silti maksimaalinen hapenottokyky. Tuntemamme juoksumatto sai muotonsa 1950-luvun alussa Testaaminen ja suorituskyvyn mittaaminen on runsaat sata vuotta vanha ilmiö. Wassermann määritteli vuonna 1964 anaerobisen kynnyksen, jotka ylittämisen jälkeen veren laktaattipitoisuus kasvaa ja lihakset alkavat jäykistyä. Polkupyöräergometri otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1896 ja juoksumaton esiaste 1900-luvun alussa. Kestävyysurheilijoille soveltuva testimalli alkoi rakentua kertyvän tiedon pohjalta. Silloin on rakennettu myös ergometrin esiasteet. Niissä alettiin tehdä järjestelmällisesti kestävyyteen liittyvää tutkimusta. Ranskalainen Antoine Lavoisier havaitsi 1700-luvulla ”elintärkeän ilman” (vital air) kulutuksen kasvavan rasituksessa. Suomessa Työterveyslaitoksen tutkijat paneutuivat kestävyyteen esimerkiksi metsätyömiesten terveyden ja työkyvyn näkökulmasta 1950-luvulta lähtien. Välineet ovat kehittyneet, mikä antaa mahdollisuuden nopeampiin analyyseihin ja toimintaan kenttäoloissa. Mielenkiinto suuntautui hapenkulutukseen ja laktaatteihin. Testejä alettiin heti käyttää kestävyysvalmennuksessa. Länsi-Saksassa Karl Wassermann kehitti ajatuksen kynnysmäärityksistä. Kestävyysominaisuuksia onkin testattu 1960-luvulta lähtien edelleen käytössä olevalla periaatteella. Nykyaikainen testaaminen sai loppusilauksensa Ruotsissa. – Jo 1700-luvulta löytyy testejä, jotka voi mieltää suoritusja kestävyystesteiksi
Etenkin huippu-urheilijoilla testi pitää tehdä lajinomaisesti. Sykettä mitattiin vielä 1980-luvulla EKG:llä. Juoksija yltää korkeampaan maksimaaliseen hapenottoon juoksemalla ja pyöräilijä pyöräilemällä. Laboratorioon lapsitähtiä ei kannata kuitenkaan tuoda. Palvelujen saatavuus on helpottunut ja hintakaan ei ole harrastukseensa tosimielellä suhtautuvilla esteenä. Testaaminen on laajentunut myös terveydenhoidon suuntaan. – Kun tulin 1980-luvulla opiskelemaan, niin näiden kaikkien lajien maajoukkueet kävivät Heikki Ruskon laboratoriossa testeissä. Åstrand vertaili, mikä on hapenottokyvyn merkitys eri urheilulajeissa. Tämä asettaa mittaamiselle vaatimuksia, jotta pieniäkin eroja pystytään mittaamaan. Jo 1980-luvulla oli olemassa automaattianalysaattoreita. Suomessa on Nummelan mukaan toistakymmentä laadukkaan kuntotestaamisen kriteerit täyttävää testauspaikkaa. Käytössä ovat myös muun muassa soutuja melontaergometrit. Nummela muistelee, että 1980-luvulla puhuttiin paljon suorasta testistä. Kilpaurheilijoiden ja kuntoilijoiden testaaminen on Nummelan mukaan periaatteessa samanlaista. Tein niitä itsekin 1980-luvun lopulla, kertoo Nummela. Testattava juoksee radalla 6 x 1000 metriä nousevalla vauhdilla. – Hapenoton mittaamiseen ja laitteisiin liittyy aina virhemahdollisuuksia, joita pitää osata arvioida. Ensimmäiset kannettavat hapenkulutuksen mittalaitteet tulivat käyttöön 1990-luvulla, mikä innosti tekemään mittauksia suorituspaikoilla. Sykemittarit ovat osaltaan helpottaneet testausta. Tähän liittyy muutakin kuin maksimaalisen suoran testin tekeminen. – Laboratoriotestin etuna on se, että olosuhteet ovat vakio. Maksimaalisen hapenoton arvot vaihtelevat sen mukaan, tehdäänkö testi juoksemalla, pyöräilemällä tai hiihtämällä. Kestävyyskunnon mittaaminen keskittyi aluksi huippu-urheilijoihin. Se, mitä siihen on tullut selkeästi mukaan, on testien muokkaaminen lajikohtaisemmaksi. Rusko toi 1970-luvulla testaamisen kestävyyslajeihin: keskeisiä lajeja olivat maastohiihto, kestävyysjuoksu, suunnistus ja ampumahiihto. Keskisyke laskettiin mittaamalla se EKG-paperista otetusta pätkästä. Parhaimmillaan urheilija käy suihkussa testin jälkeen ja testitulokset valmistuvat sillä aikana. Aikoinaan tuloksia lähetettiin postitse. Åstrandin yhdessä Kaare Rådalin kirjoittama teos Textbook of Work Physiology: Physiological Bases for Exercise on yksi fysiologian perusteoksista. Myös vammaisurheilijoita on alettu testata. Jo näillä arvoilla pystytään arvioimaan kynnystasoja ja laatimaan harjoitteluohjeita. Sen mahdollistivat uudet laitteet. Pyöräilijät pyöräilevät. Jyväskylän kuntotestaajat alkoivat mitata juoksijoiden kestävyyttä radalla. Kestävyyskunnon vuosikymmeniä sitten luotu testausperusta on säilynyt. – Perusta on luotu silloin ja säilynyt hyvin. 2020-luvulla tiedot voidaan siirtää suoraan tietokoneelle. Huippuurheilijoilla mittaukset ja testaukset ovat kuitenkin laajempia. Tulokset tuovat tukea harjoitteluun. Myös suoritustekniikan hallitseminen vaikuttaa tulokseen. – Työ ja palautteen anto ovat nopeutuneet. Ei ihan vauvasta vaariin Kestävyyskuntoa voi mitata kevyillä kenttätesteillä jo lapsilla ja murrosikäisillä. Tunnetuin Åstrandin oppilaista oli Bengt Saltin, joka uransa alkupuolella tutki muun muassa kenialaisjuoksijoiden hapenottokykyä Mexicon olympiakisoissa 1968. Testissä määritettiin kynnystasot ja maksimihapenotto. – Maksimaalinen hapenotto on edelleen erittäin korostuneessa asemassa, mikä juontaa näihin tutkimuksiin. Kestävyyden testaamisessa laboratoriotesti on Rolls Royce. Testausta varten oli luotu tarkka käytäntö, protokolla. Juoksija juoksevat, hiihtäjille on tullut hiihtäminen rullilla juoksumatolla. – Kun on pitkälle kehittynyt huippu-urheilija, niin kehittymistä ei enää juurikaan tapahdu. Puhutaan muutaman prosenttiyksikön muutoksista. Eri lihasryhmät tekevät työtä, jolloin hapentarve on erilainen. Testaamisen alkuvaiheet Suomessa Heikki Rusko ryhtyi kehittelemään kestävyyden testaamista Jyväskylän yliopistossa pian saksalaistutkijoiden tulosten tultua julki. Syke mitataan ja laktaatti määritetään jokaisen vedon jälkeen sormen päästä otettavalla verikokeella. Tekninen kehitys helpottanut testausta Analyysien teko on helpottunut ja nopeutunut oleellisesti testauksen alkuvuosista. – Hengitystieoireilua ja astmaa pyritään diagnosoimaan samantapaisella testikuviolla. Tulosten tulkinnassa ja arvioinnissa tarvitaan kuitenkin koulutuksen ja kokemuksen tuomaa osaamista. Kuntourheilijalle riittää ke vyempikin testi. Kun mennään luonnollisiin ympäristöihin, niin ne vaikuttavat tuloksiin. Rajanveto on tässä suhteessa häilyvä. K u n t o t e s t a u s p ä i v ä t 2 2. Lajinomaisuus alkoi kehittyä 1990-luvulla ja on korostunut tällä vuosituhannella. Suuria muutoksia ei olekaan tapahtunut testaamisessa niiden runsaan 30 vuoden aikana, mitä Nummela on ollut alalla. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 nen hapenottokyky. Sen pohjalta on kehitelty kenttäolosuhteisiin soveltuvia testejä. – Jos kilpailee alemmalla tasolla, voi panostaa yhtä paljon harrastukseensa ja urheilusuorituksen kehittämiseen kuin huippu-urheilija. Kenttätesti riittää yleensä kuntoilijalle Myös kuntoilijat, joilla ei ole muita tavoitteita kuin juosta maraton tai sujutella pitkä hiihto, hyötyvät testaamisesta. Saadut tiedot oli kuitenkin tulostettava isoille liuskoille, joilta ne siirrettiin käsin laskemalla paperille. Juoksumatolla tehtiin testejä joko juoksemalla tai hiihtäjät sauvakävelemällä. Sittemmin testeissä on alkanut käydä myös tavoitteellisia kuntoilijoita. Kestävyyskuntotestien tekijöitä on huomattavasti enemmän, sillä testaamiseen ei vaadita sinänsä mitään koulutusta
Kuntotestauksen yhtenäistäminen työterveyshuollossa ja laadukas kuntotestaus; UKK-instituutti, Tampere 2002 Kuntotestauksen neuvottelupäivät; Valkea Talo, Helsinki 2003 Kun lihas supistuu... Kuntotestauspäivät ovat alan laajentuessa kasvaneet näistä testiasemien neuvottelupäivistä. Kuntotestaus kuntoutuksen työkaluna; Vuokatin urheiluopisto 2008 Kuntotestaus kuntoutuksen työkaluna; Siuntion Hyvinvointikeskus 2009 Ookkonää testaaja, tajuakkonää tutkimusta. – Maksimitestissä voi tapahtua jotakin kohtalokasta. Ulkopuolinen testaaja tuo kuitenkin tilanteeseen oman ammattitaitonsa. Saadusta tiedosta on hyötyä rapakuntoisellekin, jos hänellä on tavoitteena parantaa kuntoaan. On olemassa kenttäolosuhteisiin sopivia hyviä testejä, joita parhaassa tapauksessa voi tehdä jopa itse. Naiset aloittavat testit yleensä matalammalta kuormitustasolta. Testi kertoo lähtötason, jonka perusteella jokainen voi suhteuttaa kuntonsa omanikäisiinsä samaa sukupuolta oleviin. Se ei toki välttämättä vaadi menoa laboratorioon testejä tekemään. Testit soveltuvat periaatteessa kaikille. Hyvän toimintakyvyn omaava voi tulla mittaukseen ikään katsomatta. Oulun Diakonissalaitos 2010 Millit sekunneiksi ja kilot senteiksi – lajinomaisesta testauksesta tuloksiin; Liikuntakeskus Pajulahti 2011 Väestön kunto rapistuu – vaarantuuko turvallisuutemme. Jouko Kokkonen 1990 Testiasemien hoitajien koulutus ja koordinointiseminaari, Vuokatin urheiluopisto 1990 Testausasemien kokous, Varala 1991 Testausasemien neuvottelupäivät, Vierumäki 1992 Testausasemien neuvottelupäivät, Kuortaneen urheiluopisto 1993 Testausasemien neuvottelupäivät, UKK-instituutti 1994 Testausasemien neuvottelupäivät, Lapin Urheiluopisto 1995 Testausasemien neuvottelupäivät, Oulu 1996 Testausasemien neuvottelupäivät, Siilinjärven Kuntoutuskeskus 1997 Kuntotestaajien neuvottelupäivät; SLU-talo, Helsinki 1998 Kuntotestaajien neuvottelupäivät; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki 1999 Liikuntalääketieteen Päivät: Teemana Kuntotestaus terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa; Pohjola-talo, Helsinki 2000 Kuntotestauksen neuvottelupäivät, Urheilumuseo, Helsinki 2001 Kuntotestauksen neuvottelupäivät. UKK-instituutti, Tampere 2014 Back to The Roots – urheilijatestaus teoriasta käytäntöön; Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylä; Valmennuksen ekstrapäivä: Valmennus ponnistaa tutkimuksesta 2015 Lasten ja nuorten toimintaja suorituskyvyn arviointi sekä mittaaminen; Kisakallion Urheiluopisto; Valmennuksen ekstrapäivä: Lasten ja nuorten valmennus 2016 Taidon ja liikehallinnan testaaminen; Helsingin Diakonissalaitos; Valmennuksen ekstrapäivä: Taidon testaaminen, tunnistaminen ja harjoittaminen 2017 Kunnon testaus on (myös) teknologiaa, Tampereen Messuja Urheilukeskus 2018 Palloilulajien testaus 2.0; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki; Valmennuksen ekstrapäivä: Joukkuepalloilulajien fysiikkavalmennus 2019 Kuntotestaus näyttöön perustuvassa personal trainer -toiminnassa; Ammattikorkeakoulu Arcada, Helsinki; Valmennuksen ekstrapäivä: Tieteestä käytäntöön – näyttöön perustuva personal trainer-valmennus Koonnut Jonne Kamsula Kuntotestauspäivät 1990–2019 Kuntotestaajien määrän kasvaessa syntyi tarve koota alan ammattilaiset vaihtamaan tietoa ja määrittelemään alan toimintaperiaatteita. K u n t o t e s t a u s p ä i v ä t 2 2. Naisten ja miesten fysiologiassa on eroja. Hän osaa tulkita tuloksia ja antaa neuvoja harjoiteluun. Jyväskylä 2004 Liikunnan annostelu; Valkea Talo, Helsinki 2005 Kunnon keski-iästä vahvaan vanhuuteen; Fellmanni, Lahti 2006 Työura nousussa, kunto laskussa – missä menee työhyvinvointi. Jos riskitekijöitä on riittävästi, niin paikalla on oltava lääkäri. – mitä mittarit kertovat. Puolustusvoimien Urheilukoulu, Hennalan kasarmialue, Lahti 2012 Mittaa, kohtaa ja kuuntele – testaaja kipeän kehon ja tuntojen tulkkina; Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki 2013 Voiko kansan kuntoa mitata. – On motivoivaa seurata, kehittyykö kunto. Hotelli Presidentti, Helsinki 2007 Teknologia kuntotestauksessa – pyrkiikö renki isännäksi. Yläikärajaa ei testeille sinänsä ole. Testaamiseen ne eivät kuitenkaan vaikuta, suora maksimaalinen testi on molemmille biologisille sukupuolille samanlainen. Testaajan pitää kuitenkin varttuneemman kohdalla arvioida tarkemmin riskitekijöitä, joista ikä itsessään on yksi. Sen nuorempien testaus ei ole suositeltavaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 – Suosituksemme on, että ennen kuin lähdetään tekemään suoria testejä laboratoriossa, urheilijan pitäisi olla murrosiän ohittanut, 14-15-vuotias
Itse testi alkaa hyvin kevyellä kuormalla ja teho nousee portaittain testin edetessä. Monesti testi jatkuu testattavan uupumiseen saakka, jolloin oletettavasti on saavutettu maksimaalinen hapenkulutuksen taso. Mikä on oleellista kestävyyskunnon mittaamisessa. Miksi suora testi kannattaa jakaa. Tavanomaisimmat työtavat ovat pyöräergometri, sauvakävely/-juoksu tai juoksu. Kestävyyskuntoa voidaan mitata ja arvioida useammalla eri tavalla. Yksinkertaisin tapa on suorittaa niin sanottu epäsuoratesti, joka on helpompi toteuttaa kuin suora laboratoriomittaus hengityskaasuanalysaattorilla. Epäsuoran testin tulos on karkea arvio kestävyyskunnosta ja näin ollen se ei sovellu kestävyysurheilijoiden Kestävyyskunnon mittaaminen palvelee eritasoisia liikkujia. Epäsuoran testin aikana ei siis mitata hengityskaasuja, vaan testistä riippuen sykettä tai suoritettuun testiin käytettyä aikaa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että eri testien tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, joten jos haluaa seurata kestävyyskunnon kehittymistä, tulisi aina käyttää samaa testiä. Koska epäsuorat testit perustuvat suhteellisen isosta populaatiosta kerättyihin tuloksiin, testissä saavutettu tulos on enemmänkin indikaattori kestävyyskunnosta kuin absoluuttinen totuus. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 K Kestävyyskunto voidaan yksiselitteisesti määritellä elimistön maksimaalisena hapenottokykynä tai kykynä käyttää happea energia-aineenvaihdunnassa. Suora kestävyyskunnon testi voidaan suorittaa useammalla eri työtavalla. Epäsuoria testejä ovat muun muassa maksimaalinen Cooperin testi tai erilaiset submaksimaaliset pyöräja kävelytestit. hapenkulutuksen määrittämiseen. Se kuvastaa hengitysja verenkiertoelimistön kapasiteettia siirtää keuhkoissa hengitysilmasta happea vereen, ja edelleen kuljettaa happea kehon eri elinten käyttöön, kuten esimerkiksi työtätekeviin lihaksiin. Hapenkulutuksen muutokset kestävyysurheilijoilla varsinkin aikuisiällä ovat suhteellisen pieniä, eikä muutoksia pystytä epäsuoralla testillä välttämättä huomaamaan. Tätä mallia käytetään, koska testistä saatava informaatio anaerobisen kynnyksen jälkeen ei useinkaan anna harjoitteluun mitään lisäinformaatiota. Menetelmällä pystytään määrittämään maksimaalinen hapenkulutus tarkasti. Suoran testin voi myös jakaa kahteen osaan, submaksimaaliseen ja maksimaaliseen. Nykyään esimerkiksi hiihtäjillä ja ampumahiihtäjillä on mahdollisuus tehdä testi rullahiihtona. Tutkimuskeskuksessa, jossa tämän tekstin kirjoittaja toimii, käytetään nimenomaan tätä mallia, jossa testattava ensin suorittaa 4–7 submaksimaalista kuormitustasoa. Epäsuora testi on helppo suorittaa ja halpa ratkaisu. Tavalliselle ihmiselle mittaus voi kertoa kuntotason lisäksi terveyttä uhkaavista riskeistä. Näin ollen maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen ja arvioiminen on tärkeässä roolissa ei pelkästään kestävyysurheilijoiden suorituskyvyn seurannassa ja harjoittelun suunnittelussa, vaan periaatteessa kaikilla muillakin kohderyhmillä. Ku va : An te ro Aa lto ne n K u n t o t e s t a u s p ä i v ä t 2 2 Kestävyyskunnon mittaaminen – miksi ja miten?. Huippu-urheilijalle testit ovat harjoittelua suuntaava välttämättömyys. Lyhyen palautumisjakson jälkeen seuraa maksimaalinen osio. Jokaisen portaan kesto on usein 3–5 minuuttia ja kunkin lopussa otetaan verinäyte laktaattipitoisuuden mittaamista varten. Riippuen suoritustavasta kuormaa voidaan nostaa joko lisäämällä vastusta pyöräergometrissä tai juoksutai hiihtomatolla nostamalla vauhtia ja/tai nousukulmaa. Kestävyysurheilijoiden kohdalla pyritään usein tekemään testi mahdollisimman lajinomaisesti. Hyvän kestävyyskunnon on osoitettu suojaavan muun muassa monilta sairauksilta ja etenkin kestävyysurheilussa, korkea hapenottokyky on yksi tärkeimmistä edellytyksistä suorituskyvyn kannalta. Tällöin on parempi käyttää suoraa testimenetelmää, jossa kehon sisäänja uloshengitysilma analysoidaan tarkasti hengityskaasuanalysaattorilla testin aikana. Myös väsymys lisääntyy lähestyttäessä maksimaalista tasoa, jolloin mitattu maksimaalinen hapenotonarvo voi jäädä todellista arvoa matalammalle. Toisin sanoen, mitä korkeampi hapenottokyky sitä parempi kestävyyskunto
Time trial -testin suorittaminen toki vaatii, että testattava pystyy itse säätelemään nopeuttaan testin edetessä. Testejä sovelletaan usein vähemmän harjoitelleille henkilöille antamaan osviittaa kestävyyskunnon tasosta esimerkiksi kartoitettaessa eri sairauksien riskitekijöitä. Urheilijalla, jolla on matalampi hapenkulutus, on taloudellisempi. Näistä arvoista pystytään laskemaan hengitysosamäärä, jonka perusteella pystytään arvioimaan, kuinka paljon keho käyttää lihastyössään rasvoja ja hiilihydraatteja eri kuormitustasoilla. Yksi tärkeimmistä tekijöistä harjoittelun suunnittelussa suoran testin perusteella on sykkeen ja veren laktaattipitoisuuden suhde. Hengityskaasuanalysaattorin kalibrointi ja validointi ovat erittäin tärkeässä roolissa luotettavien tulosten saamiseksi. Anaerobista kapasiteettia on hankala mitata, mutta esimerkiksi suorassa mattotestissä rullasuksilla sitä voidaan arvioida, jos rullasuksien ja maton välinen kitkakerroin on tiedossa. Tätä voidaan täydentää myös erillisillä lyhyemmillä testeillä, joissa tehdään esimerkiksi vain submaksimaalinen osio (enemmän hyötyä harjoittelun suunnitteluun) tai pelkästään maksimaalinen osio (suorituskyvyn seuranta). Tätä ehkä hieman parempi vaihtoehto on niin sanottu mekaaninen hyötysuhde, joka voidaan laskea, kun tiedetään työteho tietyllä työkuormalla sekä työn tekemiseen kulutettu aerobinen energia (hapenkulutus). Mitä tietoa testistä saadaan. Vaikka anaerobisen kapasiteetin rooli kestävyyssuorituskyvyssä onkin suhteellisen pieni, on sillä luultavasti merkittävä osuus esimerkiksi ylämäkihiihdossa tai loppukirissä. Tällöin testejä tuskin tarvitsee toistaa kovin usein. Hengityskaasumittauksella mitataan käytännössä, kuinka paljon keho käyttää happea työn aikana ja miten paljon hiilidioksidia se tuottaa. Kestävyyssuorituskyvyn kannalta merkittävä tekijä on myös suorituksen taloudellisuus. Kestävyyskunnon mittaamisella on tärkeä rooli esimerkiksi sairauksien ehkäisyssä vähemmän harjoitelleilla tai harjoittelemattomilla henkilöillä. Kestävyysurheilijoille suorasta kestävyyskunnon testaamisesta on paljon hyötyä harjoittelun suunnittelussa. Kestävyysurheilijoilla testien avulla voidaan taas suunnata heidän harjoitteluaan toivottuun suuntaan ja seurata suorituskyvyn kehittymistä. Urheilija on saattanut esimerkiksi tehdä kevyet harjoitukset hieman liian kovatehoisina. K u n t o t e s t a u s p ä i v ä t 2 2. Suorassa kestävyyskunnon testissä mitataan sykkeen lisäksi usein veren laktaattipitoisuutta ja hengityskaasuja. Time trial -testin etuna on se, että se tarjoaa jonkin verran paremman arvion itse suorituskyvystä verrattuna portaittaiseen maksimitestiin. Tästä syystä tulosten vertailu eri testiasemien välillä ei välttämättä toimi yksi yhteen. Puhuttaessa epäsuorasta kestävyyskunnon mittauksesta testaustiheys riippuu yksilön tavoitteista. Urheilija, jolla on matalampi maksimaalinen hapenkulutus, on luultavasti matalampi hapenkulutus myös matalammalla työkuormalla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 Maksimaalisen testiosion voi suorittaa kahdella tavalla. Laktaattipitoisuudella yhdistettynä hengityskaasumittauksen tuloksiin voidaan määrittää tietyt kestävyysharjoittelun harjoitustehot sekä aerobisen ja anaerobisen kynnykset. Kestävyysurheilijoiden testauksesta saatavaa tietoa voidaan käyttää urheilijan harjoittelun eri osa-alueiden kehittymisen seurantaan sekä harjoittelun suunnitteluun, mikä on monen eri mitattavan muuttujan summasta koostuva kokonaisuus. Marko S. Suoran testin avulla taloudellisuutta samalla suoritustasolla olevien urheilijoiden välillä voidaan arvioida niin, että verrataan hapenkulutuksen tasoa tietyllä samalla kuormalla. Joko nostamalla kuormaa lyhyissä portaissa (esimerkiksi yksi minuutti per porras) tai time trial -suorituksena. Täten harjoittelua voidaan suunnata haluttuun suuntaan. Itse testitilan lämpötila ja tuuletus voivat myös vaikuttaa mitattaviin tuloksiin, joten nämä seikat tulisi myös kontrolloida säännöllisesti. Tätä arviointia voi toki myös parantaa veren laktaatin mittauksella harjoituksen aikana. Mekaaninen hyötysuhde toisin sanoen kuvastaa sitä, kuinka hyvin testattava pystyy muuntamaan energiaa rasvoista ja hiilihydraateista mekaaniseen työhön, koska loppuosa energiasta häviää käytännössä lämpönä. Tosin tässä arvioinnissa voi maksimaalisen hapenkulutuksen taso vaikuttaa lopputulokseen. Tiedolla voi olla tärkeä merkitys urheilijan harjoittelun suunnittelussa ja seurannassa. Testin avulla voidaan nähdä, että rasva-aineenvaihdunta ei ole halutulla tasolla. dosentti Swedish Winter Sports Research Centre, accredited by BASES Mid Sweden University Östersund Sweden Kestävyyssuorituskyvyn kannalta merkittävä tekijä on myös suorituksen taloudellisuus. Analysaattori tulisi validoida luotettavaa metodia (esim Douglas bag) vastaan 1-2 kertaa vuodessa ja analysaattori tulee myös kalibroida jokaista testiä varteen erikseen. Tällöin suoran maksimaalisen testin suorittaminen kahdesti harjoituskaudella on varsin soveliasta. Tällöin urheilija pystyy harjoituksen aikana helposti sykemittarin kanssa arvioimaan, että hän on oikealla tehoalueella. Laaksonen Liik.tiet. Kuinka usein. Kestävyysurheilussa suorituskyky koostuu pääasiassa kolmesta tekijästä: aerobisesta kestävyyskunnosta/kapasiteetista, anaerobisesta kapasiteetista sekä taloudellisuudesta. Suorassa kestävyyskunnon testissä analysoidaan siis hengityskaasuja ja tästä syystä itse hengityskaasuanalysaattorin laatu ja tyyppi voi vaikuttaa mitattaviin tuloksiin. Myös eri toimintatavat testin yhteydessä (esimerkiksi hygienia, verinäytteiden säilytys ja analysointi) on syytä ottaa huomioon. Jälkimmäisessä testattava pyrkii joko etenemään mahdollisimman pitkän matkan tietyssä ajassa tai suoriutumaan tietystä matkassa mahdollisimman lyhyessä ajassa
Kestävyyden ylempi raja-arvo on kuusi minuuttia (6,00 >), minkä jälkeen 29 prosenttia jatkaa juoksuaan. Näinä vuosina kerätyt aineistot kattavat koko maan: syksyllä 2019 mittauksiin osallistui 48 668 viidesluokkalaista ja 48 230 kahdeksasluokkalaista. Pojilla 34 prosenttia jää alimmaisen raja-arvon alle (< 4,59). Syksyllä 2019 viidennellä luokalla Move! -pioneereina aloittanut ikäluokka osallistui kahdeksannella luokalla toisen kerran valtakunnalliseen tiedonkeruuseen. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 M Syksyllä 2019 tehtyjen Move! -mittausten tulokset kertovat hyvää ja huonoa koululaisten toimintakyvystä. Koko maailman mittakaavassa luvut ovat kansallisesti poikkeuksellisen edustavia. Tytöistä 26 prosenttia juoksee 3,29 tai vähemmän ja 42 prosenttia 5,21 tai enemmän. Pitemmän ajan kuin 4,41 juosseiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta kolmella prosentilla (35 % . Ilahduttavaa on, että sekä tytöissä että pojissa löytyy yli kymmenen minuuttia juoksevia, pojissa hieman enemmän. Tässä tuloskoonnissa keskityn uusimpien tulosten (2019) vertailuun edellisen vuoden (2018) tulosten kanssa. Viidesluokkalaisilla pojilla alin raja-arvo on tyttöjä korkeampi (< 3,58). Kahdeksasluokkalaisten kestävyystulokset näyttävät vakiintuneilta, sillä kahden vuoden ajalla muutoksia ei juurikaan ole tapahtunut. Edellisestä mittauskerrasta tämän raja-arvon alle jäävien tyttöjen määrä on lisääntynyt neljällä prosentilla. Tulokset osoittavat, että vaikka ensimmäiset viivat juostaan suhteellisen rauhalliseen tempoon, niin viidennen luokan tytöistä 39 prosentilla juoksuaika on 3 minuuttia 15 sekuntia tai heikompi. Opetuksen järjestäjillä on ollut velvollisuus toteuttaa mittaukset ja tallentaa tulokset valtakunnalliseen tietokantaan parhaaksi katsomallaan tavalla. 32 %). Lisäksi Etelä-Suomen lapset ja nuoret ovat itäja pohjoissuomalaisia ikätovereitaan paremmassa kestävyyskunnossa. Opetussuunnitelman lisäksi Move! -tuloksia hyödynnetään kouluterveydenhuollon organisoimissa laajoissa terveystarkastuksissa. Edelliseen vuoteen verrattuna poikien tuloksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Osallistujamäärät kuitenkin paljastavat, että aivan kaikki eivät mittauksiin ole osallistuneet. Kestävyystulokset eivät ilahduta Kestävyyden mittarina käytössä on 20 metrin viivajuoksu. Jos juoksuaikaa verrataan 12 minuutin Cooper-juoksutestiin, vain muutama saavuttaa 12 minuutin juoksuKuva: Jouko Kokkonen. Move! kartuttaa arvokasta trenditietoa Move! eli fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä on luotu työkaluksi, jonka avulla voidaan huolehtia lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä. Ylimmän raja-arvon (7,22 >) saavuttaa 36 prosenttia. Yli kymmenen minuutin juosseita on kuitenkin vain muutama. Kaikki kahdeksasluokkalaiset tekivät mittaukset ensimmäisen kerran vuonna 2018. Vuonna 2016 käyttöönotettu valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma (2014) sitoi Move! -mittaukset osaksi viidennellä ja kahdeksannella luokalla tapahtuvaa liikunnan opetusta. Lihaskunnossa näkyy sen sijaan merkkejä paremmasta. Mediaanitulokset ja jakaumat ovat hyvin samanlaisia, joten mittausosio vaikuttaa toimivalta. Sen alle jää 42 prosenttia pojista. Tämä luku ei kata kaikkia erityistä tukea tarvitsevien viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaita. Sovelletusti mittaukset suorittaneita oppilaita oli noin 700. Kestävyyskunto on heikentynyt viidesluokkalaisilla ja on kahdella viidestä vaatimaton
Mediaanit eivät ole muuttuneet kahden vuoden aikana (tytöillä 8,7 m ja pojilla 9,5 m). Poikien raja-arvot ovat korkeammat kuin tytöillä, mutta silti sama positiivinen muutos on havaittavissa: alimman raja-arvon alle (<31 krt) jää vien osuus on vähentynyt kahdella prosentilla (34 % . Lisäksi ylimmän raja-arvon (8,8 m >) ylittäneiden määrä on lisääntynyt (47 % . Pojilla alarajan (< 9,0 m) alle olisi jäänyt 10 prosenttia ja ylärajan (10,1 m >) olisi saavuttanut 48 prosenttia. Sen vuoksi tästä osiosta on mahdollista tehdä vertailuja vuonna 1999 (Nupponen 2018) julkaistujen viitearvojen kanssa. Mittaussuoritukselle rytmiä antava ääninauha loppuu 80 toiston jälkeen. Kuvioissa on sekä viidesluokkalaisilla että kahdeksasluokkalaisilla selvästi muusta jakaumasta poikkeava piikki tässä kohtaa. Etunojapunnerruksissa vinoja jakaumia Etunojapunnerrukset kertovat ylävartalon voimasta ja kehon hallinnasta. Prosenttiosuuksien erot osoittavat tulosten heikentyneen merkittävästi. Viidesluokkalaisista tytöistä kaksi vuosikymmentä sitten alle 7,2 m loikkaavia oli 12 prosenttia ja enemmän kuin 8,1 metriä loikki 48 prosenttia. Pojilla näkyy sama trendi: alle 13 etunojapunnerruksen jäävien määrä on laskenut kahdella prosentilla (28 % . Viidesluokkalaisten poikien tavoin myös kahdeksasluokkalaisten poikien jakauma on vino, mutta 0–5 kertaa punnertavien määrä on enää noin 2 000 oppilasta. Alimmaiseen raja-arvoon (< 15 krt) jää 23. Kahdeksasluokkaisilla vertailu aikaisempiin prosenttitaulukoihin osoittaa, että tyttöjen nykyisen alimman raja-arvon alle (< 7,8 m) jää 22 ja ylärajan (8,8 m >) ylittävien vertailuprosentti on 42 (Nupponen 2018, 267). Mediaanit ovat vakiintuneet (tytöillä 27 krt ja pojilla 22 krt). 25%) ja ylärajan (31 krt >) saavuttaneiden määrä on kasvanut (39 % . 20 %). Tämä antaisi aihetta olettaa, että nämä maksimisuorituksia tekevät oppilaat ovat tavoitteellisesti harjoittelevia lapsia ja nuoria. Cooper-testi juostaan koko matkan ajan, jatkuvana suorituksena yhteen suuntaan ja suorittaja määrittää juoksuvauhdin itse. 49%). Tyttöjen alarajan (< 19 krt) alle jäävien määrä on vähentynyt (26 % . Ylävartalon kohotuksen jakaumakuviot paljastavat kiinnostavan ilmiön. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tuloksissa ei ole muutosta. 40 %). Tänä päivänä kahdeksasluokkalaisten tyttöjen tulokset ovat parempia kuin 1990-luvulla (Nupponen 2018). Jakauma on jakautunut normaalisti, minkä vuoksi erilaiset raja-arvot tytöille ja pojille ovat perusteltuja. Kahdeksannella luokalla tyttöjen tuloksissa on varovaisia viitteitä tulosten parantumisesta, sillä alimman raja-arvon alle (< 7,8 m) jäävien määrässä on yhden prosentin lasku (21 % . Poikien tulokset jäävät sen sijaan selvästi aikaisemmasta tasosta. Vauhdittoman viisiloikan tulosten taso vakiintunut Viidennen luokan tyttöjen ja poikien vauhdittoman viisiloikan tulokset eivät ole muuttuneet. Heitto-kiinniotossa välimatkaa voisi pidentää Heitto-kiinniottoyhdistelmä mittaa käsittelytaitoja eli taitoa heittää ja ottaa kiinni palloa. Tämä antaa aihetta harkita viitearvojen tai punnerrustekniikan uudelleen arviointia, sillä Move!-mittausten yksi peruslähtökohdista on käyttää osioita, joista kaikilla olisi mahdollisuus saada muu kuin nollatulos (Jaakkola ym. 2012). Tätä vatsalihasosiossa vähintään 43 kohotusta jaksaa tehdä 30 prosenttia sekä tytöistä että pojista. Suoraa vertailua ei kuitenkaan voi tehdä, koska viivajuoksu edellyttää erilaista, esimerkiksi juoksuleikeille ja pallopeleille tyypillistä juoksemisen tapaa; vauhti kiihtyy mittauksen edetessä. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vastaavasti ylimmän raja-arvon ylittävien (42 krt >) oppilaiden määrä on lisääntynyt kolmella prosentilla (36 % . Onnistunut suoriutuminen edellyttää riittäviä havaintomotorisia taitoja, kuten oikeanlaista voiman käyttöä suhteessa heittoetäisyyteen ja oman liikkumisen suhteuttamista pallon lentorataan.. Sen sijaan kahdeksasluokkalaisilla tulokset osoittavat myönteistä kehitystä. Kahta viimeistä mittausvuotta vertailtaessa, tyttöjen alimman raja-arvon alle (< 24 krt) jää 26 prosenttia. 41%). Kahdeksasluokkalaisten etunojapunnerrusten tulokset kertovat myönteisestä kehityksestä. Näitä maksimisuorituksia on viidesluokkalaisilla tytöillä ja pojilla sekä kahdeksasluokkalaisilla tytöillä reilut 2 000, kahdeksasluokkalaisilla pojilla 4 000. Pojat punnertavat polvet irti maasta. Viidesluokkalaisista tytöistä 41 ja pojista 43 prosenttia jaksaa tehdä enintään 26 kohotusta. Vauhditon viisiloikka on kuulunut myös Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaristoon (Nupponen, Soini & Telama 1999; Nupponen 2018). Viidesluokkalaisten tyttöjen ja poikien tulokset eivät ole juuri muuttuneet. Alimman raja-arvon (<5 krt) alle jää 20 prosenttia ja ylimmän raja-arvon (18 krt >) saavuttaa 48 prosenttia pojista. Pojilla vastaavat luvut ovat (< 7,5 m) 44 prosenttia ja (8,4m >) 25 prosenttia. 32%) ja ylimmän raja-arvon (57 > krt) ylittävien määrä on lisääntynyt kahdella prosentilla (32 % . Sekä tyttöjen että poikien mediaaniluvut ovat samat ja ne ovat myös pysyneet samoina (7,7 m). Pojilla vastaavat vertailuluvut olivat (< 7,5 m) 16 prosenttia ja (8,4 m >) 42 prosenttia (Nupponen 2018, 258 ja 264). 34%). Jakaumien ja mediaanilukujen samankaltaisuus antaa aiheen kriittisesti pohtia, tulisiko viidesluokkalaisten tyttöjen ja poikien raja-arvoja tarkistaa ja mahdollisesti yhtenäistää. Poikien jakauma on alkupäästään vino, mikä tarkoittaa sitä, että lähes 4 000 viidesluokkalaista poikaa punnertaa vain 0–5 kertaa. 26 %) ja yli 27 punnerrusta saavuttavien määrä on lisääntynyt kolmella prosentilla (37 % . Alimman raja-arvon alle (< 7,2 m) jää 31 prosenttia ja ylimmän raja-arvon (8,1 >) saavuttaa 34 prosenttia tytöistä. Tyttöjen viitearvot on annettu punnerruksille polvet maassa. Mediaanitulos on pysynyt sekä tytöillä (25 krt) että pojilla (17 krt) samana kahden viime vuoden aikana. 39 %). Pojilla yhden prosentin muutos on molemmissa (<9,0 m ja 10,1 m >) saman suuntainen. Lisäksi hajontajakauma on hyvin symmetrisesti ja normaalisti jakautunut. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 ajan. Ylimmän raja-arvon saavuttaa (26 krt >) 88 prosenttia tytöistä. Keskivartalon voimaa harjoitellaan Ylävartalon kohotus -osio mittaa keskivartalon lihasvoimaa sekä taitoa hallita oman kehoa
Fyysisen kunnon mittaaminen koululaitoksessa. 2018. & Kallinen, M. Kahdeksasluokkalaisilla sekä tytöillä että pojilla tulos on parantunut niukasti (1–2 %) edellisvuoteen verrattuna. Tulosten tulisi havahduttaa niin kouluissa, kouluterveydenhuollossa kuin kunnissakin poikkihallinnolliseen yhteistyöhön tarkastelemaan seikkoja, jotka vaikuttavat oman alueen lasten ja nuorten tuloksiin. Huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi vahvoilla pesäpallopaikkakunnilla heitto-kiinniotto -osion tulokset ovat huomattavasti muita alueita paremmat. Arja Sääkslahti, LitT, Dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi LISÄTIETOA Opetushalllitus, vuosittaiset valtakunnalliset Move! -tuloskoosteet. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Viidesluokkalaisilla tytöillä tulokset näyttävät vakiintuneen. & Iivonen, S. Nupponen, H., Soini, H., Telama, R. %) ja ylärajan (16 >) ylittäneitä on kaksi prosenttia enemmän. Kahdeksasluokkalaisten tuloksissa näkyy myönteistä muutosta. Kehon luonnollinen liikkuvuus herättää huolta Erilaisia koululaisten fyysisen toimintakyvyn kenttätestejä vertailtaessa Move! kiinnittää huomiota muita enemmän liikkuvuuteen. 2018. Teoksessa Keskinen, K.L., Häkkinen, K. Nykyaineistojen yhdistäminen aikaisemmin kerättyihin aineistoihin auttaisi myös vastaamaan kaikkia kiinnostavaan kysymykseen: miten nykylasten ja -nuorten tulokset suhteutuvat muutaman vuosikymmenen takaisiin tuloksiin. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. www.oph.fi/fi/move Kuntakohtaiset Move! -tulokset: liikuntaindikaattorit.fi LÄHTEET Nupponen, H. & Kallinen, M. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, 250-269. Alarajan (< 8 krt) alle jää 37 prosenttia ja ylärajaan yltää (14 >) 29 prosenttia, eikä muutoksia esimerkiksi mediaanissa ole tapahtunut (tytöillä 10 krt ja pojilla 12 krt). Tutkimuskäytössä oppilaan muihin hyvinvointitietoihin liitettynä Move! -tuloksista ja erityisesti niiden muutoksista olisi mahdollista tehdä syvällisempää analyysiä esimerkiksi eri tekijöiden yhteyksistä ja pitkittäisvertailuista. Move! – fyysisen toimintakyvyn mittaaminen koulujen perusopetuksessa. Kyykistysmittaus kertoo pohjelihasten ja rintalihasten venyvyydestä. Olkapään liikkuvuus -osion tulokset paljastavat selvän eron oikean ja vasemman puolen välillä. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, 270–277.. & Pietilä, M. Viidesluokkalaisista tytöistä 17 ja kahdeksasluokkalaisista 11 prosenttia ei onnistu suorittamaan tehtävää. Oikea kyynärpää ylhäällä -asennossa ei saa vasemmalla kädellä alakautta kiinni oikean käden sormista viidennen luokan tytöistä kuusi ja kahdeksannen luokan tytöistä neljä prosenttia. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Move! -mittauksista voisi olla myös muuhunkin. 2012. Neljän liikkeen avulla seurataan runsaan istumisen ja pitkäaikaisen staattisen lihasjännityksen seurauksena kehittyviä lihaskireyksiä ja liikerajoitteita. Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J. (toim.) Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 118. Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. Viidesluokkalaisista pojista tämä ei onnistu 15 prosentilla ja kahdeksasluokkalaisista 10 prosentilla. Tähän mennessä Move! -tulokset ovat paljastaneet merkittäviä alueellisia eroja, sillä Etelä-Suomen nuorilla on parempi kestävyyskunto kuin ikäisillään pohjoisessa tai idässä. (toim.) Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi-ja oppikirja kuntotestaajille. Tytöillä tulokset ovat pysyneet samoina: molempina vertailuvuosina molemmissa ikäluokissa alaselän ojentaminen täysistunnassa jää onnistumatta vain kuudella prosentilla oppilaista. Tyttöjen alimman raja-arvon (< 11 krt) alle jääviä on kaksi prosenttia vähemmän (33 % . Sääkslahti, A., Jaakkola, T., Iivonen, S., Huotari, P. Mediaanitulokset ovat pysyneet samoina (tytöillä 14 krt ja pojilla 15 krt), mutta sekä tyttöjen että poikien jakauma on yläpäästään vino, joten heitto-kiinniottoyhdistelmässä voisi harkita heittoetäisyyden pidentämistä. Poikien tilanne näyttää suorastaan huolestuttavalta: viidesluokkalaisista kolmasosa (31 %) ja kahdeksasluokkalaisista neljäsosa (22%) ei onnistu tekemään liikettä luonnollista liikelaajuutta kuvaavien kriteerien mukaisesti. Myönteinen muutos kertonee siitä, että opettajat ovat hyödyntäneet Move! -mittausten tarjoamia mahdollisuuksia opettajan pedagogisena työkaluna. Poikien jakauma on yläpäähän vino, joten mittausosiossa heittoetäisyyttä pidentämällä jakauman muoto saattaisi korjautua. Näissä tuloksissa on 1–2 prosentin muutos aikaisempaan. Tietoa opetuksen ja johtamisen tueksi Yhteenvetona nykyoppilaiden fyysisen toimintakyvyn trendeistä voidaan todeta, että viidesluokkalaisten tuloksissa on lievää heikkenemistä, mutta kahdeksasluokkalaisten tuloksissa on nähtävissä pieniä myönteisiä edistymisen merkkejä. Sama ilmiö näkyy pojilla: kaksi prosenttia vähemmän alarajan alle ja kolme prosenttia enemmän ylärajan ylittäneitä. 1999.Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen. Kun samaa liikettä tarkastellaan toisin päin, eli vasen kyynärpää ylhäällä, tulokset näyttävät huomattavasti heikommalta. He ovat onnistuneet motivoimaan oppilaitaan fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. 2014. Vuoteen 2018 verrattuna muutos on pieni, yhdestä kahteen prosenttia. Helsinki: Opetushallitus. Molempien luokkatasojen tytöistä yhdeksän prosenttia ja pojista 15 prosenttia ei saa tehtyä kyykistysliikettä kriteerien mukaisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Teoksessa Keskinen, K.L., Häkkinen, K. Move! -mittaukset paljastavat, että alaselän ojennus täysistunnassa ei onnistu viidesosalla (19 %) viidesluokkalaisista pojista ja 26 prosentilla kahdeksasluokkalaista. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Tutkimukseen osallistui 68,1 prosenttia kutsutuista täyttämällä lomaketietoja. Tulokset ennustavat lupaavasti, että maailman terveysjärjestön WHO:n vuoteen 2025 asettama tavoite pienentää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuutta väestöstä on mahdollista saavuttaa (WHO 2018; Wennman, Borodulin & Jousilahti 2019). Etenkin nuoret aikuiset harrastavat säännöllisesti kuntoliikuntaa. Vuonna 1982 noin 80 prosenttia miehistä ja lähes 90 prosenttia naisista kertoi, ettei harrasta vapaa-ajallaan reipasta tai raskasta kuntoliikuntaa. Tutkimukseen osallistuneet edustavat manner-Suomessa asuvaa aikuisväestöä. 2019; Borodulin & Wennman 2019; Wennman, Pietilä, Rissanen, Valkeinen, Partonen, Mäki-Opas, Borodulin 2019). Aiem pien aikasarja-analyysien mukaan erityisesti aikuisväestön vapaa-ajan liikunta on yleistynyt. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 L Liikuntaa on jo pitkään Suomessa seurattu osana laajoja väestötutkimuksia (Borodulin, Tolonen, Jousilahti, et al. FinTerveys 2017: Liikuntaan käytetty aika lisääntynyt Näin tutkimus tehtiin THL:n FinTerveys 2017 -tutkimus (Borodulin & Sääksjärvi 2019) toteutettiin kutsumalla 10 305 aikuisikäis tä (18 vuotta täyttäneitä) terveystarkastukseen, jonka avulla selvitettiin aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia ja niihin liittyviä tekijöitä. Tiedot liikunnasta ja istumisesta kerättiin kyselylomakkein. Ku va : An te ro Aa lto ne n Kävely ja kotityöt liikuttavat FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisia ympäri vuoden. Liikemittari jaettiin 940 osallistujalle, joista 97 prosentille kertyi ainakin kymmenen tuntia mittausta vähintään neljänä päivänä. Tuoreimman työikäisiin (25–64-vuotiaat) rajatun aikasarja-analyysin mukaan sekä vapaa-ajallaan riittämättömästi liikkuvien määrä että riittämätön kokonaisaktiivisuus ovat laskeneet systemaattisesti (Wennman, Borodulin & Jousilahti 2019). 2018; Borodulin & Sääksjärvi 2019). Kokonaisuudessaan liikuntaan käytetty aika on kasvussa.. Vastaavat luvut vuonna 2017 olivat miehillä 67 ja naisilla 73 prosenttia. Tässä artikkelissa kuvataan FinTerveys 2017 -tutkimuksen uusimpia liikuntatuloksia (Wennman, Borodulin & Jousilahti. Liikuntamuotoja kysyttiin erillisellä lomakkeella terveystarkastuksessa, jonka palautti 5 337 henkilöä. Liian vähän liikkuvien määrä näyttää olevan laskussa. 2016). Fyysinen aktiivisuus työmatkoilla ja työn ruumiillinen kuormittavuus ovat vähentyneet (Borodulin, Harald, Jousilahti et al. Osajoukolle tehtiin seitsemän vuorokauden pituinen liikemittariseuranta ranteessa pidettävällä ActiGraph GT9X Link -mittarilla (Wennman, Pietilä, Rissanen, Valkeinen, Partonen, Mäki-Opas, Borodulin 2019). Lisäksi 58,4 prosenttia kutsutuista osallistui terveystarkastukseen
Koko väestö Nuoret aikuiset (18–29-vuotiaat) miehet naiset miehet naiset Viisi yleisimmin raportoitua liikuntamuotoa talvikaudella* 1. kävely 54% (51–57%) portaiden nousu 67% (65–69%) kävely 53% (41–65%) kävely 73% (63–81%) 3. Aikuisväestön (yli 18-vuotiaat) terveysliikuntasuosituksiin (Liikunta. Taulukko 1. kävely 44% (41–47%) kävely 63% (60–65%) kävely 44% (33–56%) kävely 70% (61–77%) 3. kodin siivoaminen ja kunnostaminen 23% (21–26%) pyöräily 36% (34–38%) pyöräily 37% (27–49%) kodin siivoaminen ja kunnostaminen 41% (31–51%) 5. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Kun verrataan fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrää suhteessa Käypä hoito -kestävyysliikuntasuosituksiin, vuonna 2012 riittämättömästi liikkui 51 prosenttia työikäisistä miehistä ja 52 prosenttia työikäisistä naisista. kodin siivoaminen ja kunnostaminen 21% (18–23%) kuntosalija voimaharjoittelu 17% (14–19%) palloja mailapelit 25% (15–38%) kuntosalija voimaharjoittelu 36% (27–46%) 5. Erityisesti kuntosalija voimaharjoittelu on suosittua tässä ikäryhmässä. Tästä ikäryhmästä vain 13 prosenttia miehistä ja 9 prosenttia naisista ylsi terveysliikuntasuosituksiin kestävyysja lihaskuntoliikunnassa. Käypä hoito -suositus 2016) ylsi 39 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Vuonna 2017 sekä miehistä että naisista 41 prosenttia liikkui liian vähän. Viisi yleisimmin raportoitua liikuntamuotoa talvija kesäkaudella aikuisväestössä FinTerveys 2017 -tutkimuksessa. (Borodulin & Wennman 2019) Liikuntamuotojen kirjo laaja – kävely ykkönen Aikuisten suosituin liikuntamuoto on kävely (Borodulin & Wennman 2019; taulukko 1). portaiden nousu 65% (63–68%) kävely 69% (67–71%) portaiden nousu 72% (58–82%) portaiden nousu 79% (70–86%) 2. pihaja puutarhatyöt 16% (14–18%) pihaja puutarhatyöt 11% (10–13%) pyöräily 19% (11–29%) voimistelu, tanssi ja muu ryhmäliikunta 14% (9–21%) Viisi yleisimmin raportoitua liikuntamuotoa kesäkaudella* 1. Miehistä lihasvoimaharjoittelua harrastaa talvella 21 prosenttia ja kesällä 19 prosenttia useita kertoja viikossa. Iäkkäämmät saavuttivat terveysliikuntasuositukset harvemmin kuin nuoret. pyöräily 28% (25–30%) kodin siivoaminen ja kunnostaminen 45% (43–48%) kuntosalija voimaharjoittelu 40% (30–52%) pyöräily 44% (35–55%) 4. Kävelyä raportoi harrastavansa useasti viikossa tai jopa päivittäin kaksi kolmannesta naisista ja joka toinen mies. kuntosalija voimaharjoittelu 21% (19–24%) kodin siivoaminen ja kunnostaminen 44% (42–47%) kuntosalija voimaharjoittelu 41% (30–52%) kodin siivoaminen ja kunnostaminen 41% (31–51%) 4. Nuorilla naisilla vastaavat luvut olivat talvikaudella 17 ja kesäkaudella 14 prosenttia. kuntosalija voimaharjoittelu 19% (17–22%) pihaja puutarhatyöt 31% (29–34%) hölkkä ja juoksu 22% (13–34%) kuntosalija voimaharjoittelu 34% (25–44%) *3 kertaa viikossa tai useammin kutakin liikuntamuotoa harrastavien osuudet (% ja niiden 95 %:n luottamusvälit) väestössä.. Moni nuori aikuinen (18–29-vuotiaat) harrastaa vapaa-ajallaan kuntoliikuntaa: miehistä 59 prosenttia ja naisista 44 prosenttia (taulukko 1). portaiden nousu 63% (61–66%) portaiden nousu 67% (64–69%) portaiden nousu 67% (54–78%) portaiden nousu 79% (69–86%) 2. Yli 80-vuotiaat harrastivat vähiten liikuntaa. Muita suosittuja kuntoilumuotoja olivat kuntosalitai voimaharjoittelu ja pyöräily etenkin kesäisin. Kestävyysliikunnan suosituksen täytti 55 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista
Ikäihmisistä yli 80-vuotiaat harrastavat vähiten säännöllistä liikuntaa. Geneva: World Health Organization; 2018. Naisilla vastaavat luvut olivat kaksi prosenttia sisällä ja kolme prosenttia ulkona. 2019. & Jousilahti P. & Sääksjärvi K. Sen sijaan nuorimmilla, 25–34-vuotiailla miehillä ja naisilla, fyysinen aktiivisuus nousi päivän aikana kohti illan tunteja (Wennman ym. Katja Borodulin, FT, dosentti Toimialapäällikkö Ikäinstituutti katja.borodulin@ikainstituutti.fi Heini Wennman, FT Erikoistutkija THL heini.wennman@thl.fi LÄHTEET Borodulin K., H. Liikuntaan ohjaaminen on vähäistä Suomessa (Borodulin & Wennman 2019). Yli 75-vuotiaiden ryhmässä sekä miehet että naiset saavuttivat fyysisen aktiivisuuden huipputason jo aamun aikana, jonka jälkeen aktiivisuustaso laski tasaisesti kohti iltaa. Käypä hoito -suositus. Liikunta-aktiivisuus putoaa eniten siirryttäessä 70–79-vuotiaista 80 vuotta täyttäneiden ryhmään. On kuitenkin huomattava, että 80 vuotta täyttäneet miehet ja naiset osallistuvat muita ikäryhmiä useammin säännölliseen tanssi-, voimistelutai ryhmäliikuntaan. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2019. Liikuntamuotojen vuodenaikaisvaihtelu ja alueellinen vaihtelu ovat yllättävän pieniä. Poikkeuksia ovat vesiliikunta, pihaja puutarhatyöt sekä tanssiliikunta. Tilastoraportti 48/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti. Sci Rep. Miehistä 22 prosenttia ja naisista 20 prosenttia kertoi, että perheenjäsen oli kehottanut lisäämään liikuntaa. Borodulin K., Harald K., Jousilahti P., et al. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. (eds.). Suosituimpia hyötyliikuntamuotoja ovat portaiden nouseminen sekä kodin siivoaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen. Int J Epidemiol. Yli 75-vuotiaat ovat fyysisesti aktiivisimmillaan jo aamusta. Cohort Profile: The National FINRISK Study. Tyypillisimmin kehotuksen antoivat perheenjäsenet tai terveydenhoitaja. FinHealth 2017 Study Methods. Hyötyliikuntamuodot ovat ilahduttavan suosittuja myös hiukan vanhemmissa ikäryhmissä. Global action plan on physical activity 2018–2030: more active people for a healthier world. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-381-6 WHO. Alle 65-vuotiailla osallistujilla naisten päivittäinen fyysinen aktiivisuus oli korkeampi kuin miesten. Terveydenhoitajalta kehotuksen oli saanut 11 prosenttia sekä miehistä että naisista. Gender, age and socioeconomic variation in 24-hour physical activity by wrist-worn accelerometers: the FinHealth 2017 Survey. Pihaja puutarhatyössä vietetään myös runsaasti aikaa. Finnish Institute for Health and Welfare. Wennman H., Borodulin K. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 9 Hyötyliikuntaa tutkimukseen osallistujat raportoivat niin ikään hyvin usein (taulukko 1). Naiset puolestaan harrastavat kesällä enemmän juoksua, vesiliikuntaa, kävelyä ja pihaja puutarhatöitä kuin talvella. Miehet harrastavat talvella harvemmin säännöllistä kävelyä tai vesiliikuntaa kuin kesällä. Eläkeikäiset ovat muuta väestöä vähemmän aktiivisia lähes kaikissa liikuntamuodoissa. April, 2019: 9. kaypahoito.fi Borodulin K. Borodulin K. Ikääntyvillä liikunta vähenee Liikuntamuotojen säännöllistä harrastamista talvija kesäkaudella vähintään kolme kertaa viikossa tutkittiin sukupuolittain, alueittain sekä ikäryhmittäin (Borodulin & Wennman 2019). Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. & Wennman H. Terveyspalveluita vaatineita tapaturmia edeltävän 12 kuukauden aikana oli tapahtunut viidelle prosentille miehistä sekä sisäettä ulkoliikunnassa. Time trends in physical activity from 1982 to 2012 in Finland. 2019). Suurin osa miehistä (65 %) ja naisista (67 %) ei ollut saanut kehotusta lisätä liikuntaa terveyssyistä. 2016;26(1):93–100. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Helsinki. Sen sijaan 25–34-vuotiailla miehillä ja naisilla aktiivisuus nousi päivän aikana kohti illan tunteja.. Suurimmat liikunta-aktiivisuuden vaihtelut löytyvät ikäryhmien väliltä. Liikunta. Helsinki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 09.01.2020). Saatavilla internetissä: www. Tolonen H., Jousilahti P., et al. Liikemittarin kertomaa: naiset miehiä aktiivisempia Osalle FinTerveys 2017 tutkimuksen osallistujia tehtiin seitsemän vuorokauden mittainen liikemittariseuranta, josta arvioitiin vuorokauden kokonaisaktiivisuutta (Borodulin & Sääksjärvi 2019; Wennman ym. http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601 Wennman H., Pietilä A., Rissanen H., Valkeinen H., Partonen T., Mäki-Opas T., Borodulin K. 2018, 47(3):696–696i. Kuntoliikunnassa tapahtuu tapaturmia yleisemmin miehille kuin naisille (Borodulin & Wennman 2019). Report 17/2019. Pyöräilyssä havaittiin selvin ero talvija kesäkauden välillä: talvella aikuiset pyöräilevät vähemmän aktiivisesti. Scand J Med Sci Sports. 2019)
Yhdysvalloissa ei ole ainoastaan hankaluuksia rekrytoida opettajia, vaan myös suuria haasteita pitää heidät työssään. Tosiasiassa tämä ei enää pidä paikkaansa, mutta vanhemmat ja perheenjäsenet muistelevat opettamisesta kiinnostuneille aikaa, jolloin opetustyön saaminen oli vaikeaa. Tietoa opinto-ohjelmista ei ole laajamittaisesti kerätty, eikä julkaistu. Marraskuussa 2019 vierailin Jyväskylän yliopistossa tutustumassa suomalaiseen liikunnanopettajakoulutukseen, kouluihin ja opetukseen. Laadukkaiden koulutusohjelmien tarjoaminen ja kehittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet osavaltiot ovat pyrkineet ratkaisemaan opettajapulan vain laskemalla kelpoisuusvaatimuksia. On olemassa myös vaihtoehtoisia tapoja saada opettajalisenssi. Tämä tuottaa opettajia, joilla on vähemmän opetuskokemuksia ja taitoja selvitä oppilaiden kanssa. Tutkinnon suorittaneilla on takanaan paljon opetusharjoittelua kenttäkouluissa ja heitä on koulutettu ymmärtämään oppimisen yksilöllisyys ja monimuotoisuus. On vaikea edes tietää, missä kaikkialla liikunnanopettajakoulutuksen opinto-ohjelmia on. Yhdysvalloissa yli puolet vanhemmista ei halua lapsensa menevän julkiseen kouluun. Opettajat, joilla on yli 20 vuoden työkokemus, voivat ansaita yli 90 000 dollaria vuodessa. Osavaltiot johtavat omaa koulutuspolitiikkaansa, eikä Yhdysvalloissa ole perusopetuksessakaan yhtä kansallista opetussuunnitelmaa. Masonin yliopistossa olemme aloittaneet selvitystyön, jossa olemme toistaiseksi löytäneet Yhdysvalloista 430 opettajanpätevyyteen todennäköisesti varsin erilaisten opintojen jälkeen johtavaa liikunnanopettajien koulutusohjelmaa. Opettajankoulutuksen opiskelijamäärät ovat laskeneet 1970-lukuun verrattuna noin puoleen, mikä koskee suurinta osaa Yhdysvaltojen opettajakoulutusohjelmia. Myös opetuksen julkinen tuki on vähentynyt. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja Yhdysvalloilla näyttäisi olevan edessään suurin opettajapula, mitä on koettu ainakaan viimeisimmän neljän vuosikymmenen aikana. Myöskään erilaisten opettajankoulutusohjelmien tarkastelu ei ole helppoa. Asiat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin kaikkialla Yhdysvalloissa. Monet suunnitelmat laaditaan paikallistasolla, joten naapurikunnissa voidaan opettaa eri asioita. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Toimin apulaisprofessorina yhdysvaltalaisessa George Mason -yliopistossa, jossa opetan terveystietoa ja liikuntaa tuleville opettajille. Siihen, miksi nuoret eivät hakeudu opettajankoulutukseen on useita syitä. Se on Virginian suurin tutkimukseen keskittyvä yliopisto, jonka opiskelijamäärä on lähes 37 000. Samaan aikaan väestö on kasvanut 130 miljoonalla. Opettajaksi opiskelevia oli 1970-luvulla Näin maailmalla Opettajankoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia valtameren takana vuosittain noin 200 000, vuonna 2019 tämä luku on 100 000. Esimerkiksi Virginiassa Eastern Mennonite -yliopistosta valmistuu yksi opettaja vuosittain. Liikunnanopettajakoulutuksen hakijamääriin vaikuttaa se, että monet eivät pidä liikuntakasvatusta erityisen trendikkäänä tieteenalana. Näillä aloilla opiskelijamäärät nousevat nopeasti, mutta toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten ja mihin valmistuneet työllistyvät tai miten he pysyvät alalla. Monet nuorista ajattelevat ammatin olevan alipalkattu ja pitävät työnsaantimahdollisuuksia heikkoina. Masonissa opettajaksi opiskelevat saavat koulutusta esimerkiksi opetussuunnitelmamalleista, opetusmenetelmistä, arvioinnista ja toimintatutkimuksesta. Jokainen Masonissa liikunnanopettajaksi valmistunut saa tällä hetkellä työpaikan. Yksistään Virginiassa puuttui lukuvuoden 2017–2018 alussa tuhat opettajaa eri kouluista. George Mason -yliopisto sijaitsee Washingtonin lähellä. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, miten tämä tulee vaikuttamaan opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin.. Yleistä on, että nämä opettajat myös luopuvat ammatistaan ensimmäisten työvuosien aikana. Lisäksi 44 prosenttia opettajista jättää ammatin viiden ensimmäisen vuoden aikana. Urheilusta kiinnostunut nuori hakeutuu usein opiskelemaan pääaineena mieluummin liikuntatieteitä tai kinesiologiaa, jotka kuuluvatkin Yhdysvaltojen nopeimmin kasvaviin tieteenaloihin. Koulutukseen hakevien ja sieltä valmistuvien opettajien lukumäärä vaihtelee suuresti yliopistosta toiseen. Opin paljon suomalaisesta opettajankoulutuksesta ja olen voinut peilata kokemaani työkenttääni Yhdysvalloissa. Yliopisto tarjoaa yli 210 erilaista opinto-ohjelmaa, jotka johtavat kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkintoon. Lisäksi Virginia on vain yksi niistä 49 osavaltiosta, joissa voi kouluttautua liikunnanopettajiksi (Nevadalla ei ole ohjelmaa). Uskon, että ohjelmastamme valmistuu opettajia, jotka pystyvät hoitamaan työnsä hyvin ja laadukkaasti. Masonista valmistuu 14–20 opettajaa vuodessa. Ilman maisterintutkintoa aloittava uusi opettaja saa 45 000 dollarin vuosipalkan. Kaikissa osavaltiossa opettajien palkkaus ei ole näin hyvällä tasolla. Esimerkiksi Arizonassa opettajat ovat lakkoilleet ja vaatineet 20 prosentin palkankorotusta. Niin sanotut online-yliopistot kouluttavat opettajia lähinnä verkkokursseilla. George Mason on yksi 21:stä Virginian yliopistosta, jossa voi opiskella liikunnanopettajaksi. Keskimääräinen opettajan palkka Virginiassa kestää hyvin vertailun muihin aloihin. Tutkinnon suoritettuaan opettaja saa noin 5 000 dollarin palkankorotuksen
Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Henkilöjäsen ei voi äänestää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Mielessäni on pitkä luettelo suomalaisen opettajakoulutuksen sisältöjä, joita Yhdysvalloissakin kannattaisi kokeilla ja sisällyttää koulutusohjelmiin. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Mikael Fogelholm Jari Kanerva Mikael Fogelholm Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2020. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. Kahvitarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan em. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata seuran toimistosta puh. puh. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2019 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2021 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2021 • Vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen • Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2021 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättäminen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhe lin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen viimeistään 26.3.2020 mennessä. Risto Marttinen Ed.D Assistant Professor Pedagogy College of Education and Human Development rmarttin@gmu.edu Twitter: @RistoMarttinen Instagram: @mason_phed Podcast: www.anchor.fm/pwrhpe Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pidetään torstaina 2.4.2020 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla (Mannerheimintie 15 b B, 00260 Helsinki). Vastaavasti myös laadukkaissa yhdysvaltalaisissa koulutusohjelmissa on varmasti paljon sellaista, mistä suomalaiset kouluttajat ja tutkijat voisivat oppia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 Opettajankoulutuksen ja liikunnanopetuksen kulttuurissa ja ilmapiirissä on isoja eroja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. 010 778 6601/Valli tai sähköposti: tuula.valli@lts.fi. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2019 ja vuoden 2020 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2020 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Tällaisia sisältöjä voisivat olla esimerkiksi monimuotoisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus oppilasryhmissä, opetussuunnitelmamallien kehittäminen ja testaaminen liikuntakasvatuksessa sekä sosiaalisen median ja teknologian hyödyntäminen kouluissa ja opettajien ammatillisen kehittymisen tukena. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni
Yksikössä tutkitaan myös suksen liukuun vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksen viimeisessä osaraportissa voimamittauksiin yhdistettiin liikeanalyysi ns. Tämän voiman suuruus vastaa vakionopeudella hiihdettäessä hiihtosuoritusta vastustavia voimia, mitä ovat ylämäen aiheuttama gravitaation vastus, ilmanvastus sekä suksen ja lumen välinen kitkavoiman vastus. Menetelmällä pystyttiin todentamaan täsmällisemmin väsymyksen aiheuttamia muutoksia hiihtotekniikassa, jotka hidastivat hiihtovauhtia. Välineet sekä niihin vaikuttavat tekijät on tunnettava tarkoin, jotta hyvin harjoitellut urheilija voisi menestyä. Hiihto on pitkälti välineurheilua. Propulsiovoima kuvaa voimaa, joka hiihtosuorituksen aikana lopulta vie hiihtäjää eteenpäin. Propulsiovoiman laskeminen toteutettiin laskemalla suksija sauva-antureiden voimantuottojen hiihtäjän massakeskipisteeseen osuvasta ns. Tutkimuksessa käytettyjä voima-anturointeja sauvoissa (A ja B) ja suksessa (C) A B C T E E M A : K y l m ä j a l u m i. Näitä muuttujia tutkittiin erilaisissa vauhtija väsymystilanteissa hiihdettäessä Vuokatin hiihtotunnelissa. Kohteena olivat myös luisteluhiihdon syklimuuttujat, kuten hiihtosyklin kesto ja pituus sekä voimantuottojen ja palautusvaiheiden kesto. Iivo Niskanen harjoittelemassa Vuokatin hiihtoputkessa. Voimia hiihtosuorituksen aikana mitattiin erityisvalmisteisilla voima-antureilla niin sauvoista (Kuva 1 A ja B) kuin suksistakin (Kuva 1 C). resultanttivoimasta hiihtosuuntaan vievä komponentti. propulsiovoiman laskemiseksi. Tutkimus käsittelee luisteluhiihdon biomekaanisia muuttujia, kuten voimantuottoja käsillä ja jaloilla. Kuva Vuokatti Sport menetelmää. Perinteinen tapa ja propulsiovoimamenetelmä antavat samanlaiset tulokset sauvavoimista. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 L Liikuntateknologian yksikössä valmistui kesällä 2019 Olli Ohtosen luisteluhiihdon biomekaniikkaa käsittelevä väitöskirjatyö. Tutkimuksessa vertailtiin sauvoilla ja suksilla tuotettuja huippuvoimia ja voiman impulsseja samaa aineistoa käyttäen sekä perinteistä analyysia että propulsiovoimaLumilajitutkimus käytännön valmennuksen tukena Vuokatissa toimiva Jyväskylän yliopiston Liikuntateknologian yksikkö etsii uusia keinoja hiihtosuorituksen mittaamiseen. Kuva 1. Monimutkaisemman, useampaan liikesuuntaan tapahtuvan luistelupotkun analysoinnissa propulsiomenetelmä oli tarkempi
Jatkossa pro pulsiovoimamenetelmä pyritään saamaan helpompikäyttöisemmäksi, jotta sitä voidaan hyödyntää valmennustilanteissa. Kiteen koon kasvaessa kuvion muodot voivat olla harvempia. Likaisuuteen päästään käsiksi erilaisten sulatetusta lumesta tehtyjen analyysien perusteella. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 T E E M A : K y l m ä j a l u m i Uusi menetelmä jalostuu valmennuksen avuksi Tutkimuksessa löydettiin kaksi tapausta, joissa hiihtovauhti putosi merkittävästi 20 kilometrin hiihtosuorituksen aikana. Lian pohjaan tarttumiseen voidaan vaikuttaa pohjakuvion muodolla sekä voitelulla. Kuva 2. Lisäksi voimanmittausantureita pyritään kehittämään kevyemmäksi, jotta ne vaikuttaisivat vähemmän hiihtosuoritukseen. Erilaiset kuviot ja voiteet testataan omissa ”testipakoissa”, joissa sukset on pyritty valitsemaan ja testaamaan niin, että ne ovat mahdollisimman samanlaisia, jotta suksi vaikuttaisi testiin mahdollisimman vähän. Pohjan kuviointi tulee valita lumikiteiden ja nestekerroksen mukaan. Tutkimuksessa löydetyt tulokset olivat lupaavia hiihtovalmennuksen kannalta, vaikka käytetty koehenki lömäärä oli pieni sekä mittausalue lyhyt. Vesipatja 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 K it ka ke rr ro in Kuivan kitkan alue Märän kitkan alue Vesipatjan vaikutus kitkakertoimeen kuivan ja märän kitkan alueilla (Hamrock & Dawson 1981).. Tämä osoittaa, että perinteinen, vain voimien resultantin huomioon ottava menetelmä ei mittaa yhtä herkästi väsymisen aiheuttamia tekniikan muutoksia erityisesti jalkojen osalta verrattuna propulsiomenetelmään. Henkilöiden ”hyytyminen” johtui eri syistä. Välineiden merkitys maastohiihdossa Suksen luisto-ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen maastohiihdossa. Vaikka lämpötila ja vesipatja olisivat optimaalisella alueella, likainen lumi voi heikentää liukua. Paksumpi nestekerros vaatii syvempiä kuvioita. Asiaa selvitetäänkin useimmiten kokeilemalla erilaisia kuviointivaihtoehtoja. Samalla hiihtäjälle voidaan näyttää hiihtosuorituksesta reaaliaikaisesti videokuvaa sekä hiihtoon liittyviä suoritusmuuttujia, kuten sykli ja propulsiovoima. Kosteammalla kelillä kuvion tulee olla enemmän suksensuuntainen. Lumen ja pohjan välistä kitkaa pyritään minimoimaan suksien valinnalla, pohjankuvioinnilla sekä pohjan käsittelyllä eli voitelulla. Vastaavasti lämpimämmissä olosuhteissa nestekerroksen paksuuntuminen lisää kitkaa ja hidastaa liukumista. Toisella henkilöllä jalkojen tuottamat voimat vähenivät perinteisen analysointimenetelmän mukaan 20 prosenttia. Nestekerroksen paksuus on ihanteellisimmillaan luiston kannalta tavallisesti noin kolmessa pakkasasteessa. Lopulliseen kitkaan vaikuttaa lämpötilan lisäksi suuresti myös lumen laatu. Suksen kitkakerroin esitettynä U-muotoisena graafina nestekerroksen paksuuden suhteen. (Kuva 2). Kovemmilla pakkasilla ovat hyviä enemmän poikittaista muotoa sisältävät kuvioinnit – esimerkkinä havukuvioinnit. Myös lumikiteen muotoa ja kokoa pääsee tarkastelemaan helposti. Pohjan pinnan karheutta ja muotoa on suhteellisen helppoa mitata. Toisella sauvavoimat vähenivät 50 prosenttia lähtöja lopputilanteiden välillä sekä perinteistä mittaustapaa että propulsiomenetelmää käytettäessä. Kirjallisuudessa onkin todettu aikaisemmin, että propulsioja resultanttivoiman suhdetta voitaisiin käyttää hiihdon taloudellisuuden mittarina kuvaten sitä osaa tuotetuista voimista, mikä vie hiihtäjään eteenpäin. Karkea keinolumi sitä vastoin päästää nesteen pois pintojen välistä ja voi olla hyvinkin liukas, vaikka lämpötila olisi reilusti plussan puolella. Suksen liukumista vastustava kitka muodostuu mekaanisesta kitkasta ja nestekerroksen paksuuden vaikutuksesta. Sama pätee myös voiteisiin. Propulsiomenetelmälla mitattuna pudotus oli 50 prosenttia. Liian jäykillä suksilla hiihtäessä suksi ei oikene riittävästi potkujen alla, vaan painepinnat jäävät liian pieniksi. Jatkokehittelyä tekee Liikuntateknologian yksikön väitöskirjaopiskelija Shuang Zhao, joka työssään pyrkii optimoimaan välineissä ja hiihtäjässä tarvittavien tunnistinten määrää. Optimaalinen lumikiteen vaatima suksen pohjan kovuus säädetään voitelulla, jolla myös pyritään säätämään oikea hydrofobisuus, eli pohjan vedenhylkivyys. Maajoukkueet panostavat luiston parantamiseen merkittäviä summia vuosittain. Sen sijaan pintojen väliin jäävän nestekerroksen paksuutta on vaikeampaa tarkastella. Propiulsiovoimamittaukset tuodaan lisäksi sisätiloihin rullahiihtosuorituksen mahdollistavalle juoksumatolle. Liian löysällä suksella painepinnat ovat liian suuria suksen mittaan verrattuna, eivätkä ne voi jakaa painetta urheilijan potkujen alla. Optimaalisen suksen valinnan tavoitteena on pitää painealueet oikean kokoisina, vaikka paine suksen päällä muuttuisi urheilijan liikkeiden myötä potkujen ja liukujen aikana. Hienorakenteinen, kovaksi tamppautunut lumi ei päästä liiallista nestettä lumen sisälle ja läpi, vaan se jää kokonaisuudessaan pintojen väliin. Näiden lisäksi luistoon vaikuttaa lumen likaisuus. Tämä voidaan tehdä Liikuntateknologian yksikössä kehitetyllä Coachtech-järjestelmällä, joka yhdistää automaattisesti videoja analogidataa erilaisilta antureilta sekä laskee muuttujat valmiiksi lähes reaaliaikaisesti. Kylmemmällä säällä nesteen muodostumisen väheneminen kasvattaa kitkaa
Kansainvälisiä hiihtokongresseja tulosten esittelemiseksi Vuokatissa on järjestetty neljä kertaa, joista tuorein ”International Congress on Science and Skiing” järjestettiin maaliskuussa 2019.. Olli Ohtonen, LitT, projektipäällikkö Vuokatin liikuntateknologian yksikkö Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto olli.ohtonen@jyu.fi Teemu Lemmettylä, LitM, projektipäällikkö Vuokatin liikuntateknologian yksikkö Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto teemu.lemmettyla@jyu.fi Vesa Linnamo, LitT, professori Vuokatin liikuntateknologian yksikkö Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto vesa.linnamo@jyu.fi LISÄTIETOA https://www.jyu.fi/sport/fi/liikuntateknologia Taulukko 1. Tutkimustoiminnan käytäntöön viennissä yhteistyötä on tehty Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian, Vuokatin Urheiluopiston, Suomen Hiihtoja Ampumahiihtoliton, Suomen Olympiakomitean ja Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Testissä myös sauvat Suksien lisäksi hiihtäjällä on käytössä sauvat, joiden avulla hiihtäjä välittää voimaa lumeen. Putkien voimanvälityskyky voidaan selvittää puristamalla sauvaa pituussuunnassa ja mittaamalla putken läpi välittyvä voima. Tavoitteena on vastata kysymykseen, miten hiihtäjä muuttaa tekniikkaansa luiston muuttuessa. Vuokatin talviurheiluun liittyvät väitöskirjaprojektit Tutkijan nimi Tutkimuksen nimi Valmistumisvuosi tai suunniteltu valmistuminen (S) Caroline Göpfert Performance characteristics in classic and skating techniques of crosscountry skiing; effects of kick double poling and arm swing 2017 Simo Ihalainen Technical determinants of superior rifle shooting technique 2018 Olli Ohtonen Biomechanics in cross-country skiing skating technique and measurement techniques of force production 2019 Valeria Rosso Biomechanics in Paralympic Cross-Country sit-skiing; evidence-based tests for classification 2019 Christina Mishica Progress and Development of Junior Cross-Country Skiers During Sports High School 2021 (S) Teemu Lemmettylä Friction adaptations in cross-country skiing 2022 (S) Jonathan McPail Practical methods of monitoring and detecting neuromuscular fatigue, post exercise recovery and chronic training adaptation in alpine and freeski skiers 2022 (S) Shuang Zhao Factors related to treadmill cross-country skiing performance 2022 (S) Miika Köykkä Technical and physiological assessment of biathlon shooting 2023 (S) Oona Kettunen Relative Energy Deficiency and Performance in Female Cross Country Skiers 2023 (S) T E E M A : K y l m ä j a l u m i Hiihtotutkimus Vuokatissa Jyväskylän ylipiston liikuntateknologian yksikkö aloitti toimintansa Vuokatissa 2004, jolloin ensimmäiset liikuntateknologian maisteriopiskelijat aloittivat opintonsa. Erityisen ajankohtaisen työstä tekee yleisesti voiteiden lisäaineina käytettyjen fluoriyhdisteiden käytön kieltäminen maastoja ampumahiihdossa. Vuokatissa tehdyissä mittauksissa käytetään putkia, joiden mitta vastaa 155-senttisen sauvan putkea. Harrastajille tarkoitetuissa sauvoissa välityskyky laskee noin puoleen kilpailusauvoista painon normaalisti noustessa. Väitöstutkimuksessa yhdistetään suksien kitkakertoimen mittaamiseen kehitetyn lineaaritribometrin käyttö biomekaniikassa käytössä oleviin tutkimusmenetelmiin. Parhaat mitatut putket ovat välittäneet yli 1000 N voiman, kun kilpailukäyttöön tarkoitettujen putkien voimanvälityskyky on keskimäärin 850 N luokkaa. Todellisessa hiihtotilanteessa pelkän kohtisuoran voiman lisäksi putkeen kohdistuu vääntöjä ja kiertoja. Neljä valmistuneista ja kuusi tekeillä olevaa väitöskirjaa liittyvät joko maastohiihtoon tai ampumahiihtoon (taulukko 1). Vuokatissa meneillään olevan Teemu Lemmettylän välineiden ja hiihtosuorituksen välistä yhteyttä selvittävän väitöstutkimuksen aiheena on selvittää kitkan vaikutuksia hiihdon biomekaniikkaan. Tämä heikentää ainakin alkuvaiheessa kilpasuksien luistoa ennen kuin voidevalmistajat onnistuvat kehittämään täysin fluoriyhdisteet korvaavia tuotteita. Esimerkiksi sprinttihiihdon startissa voimat ovat kuitenkin 500 N luokkaa. Normaalissa hiihdossa mieshiihtäjä tuottaa voimaa noin 200–300 N huippuvoimalla sauvaa kohden. Erityisesti tohtorikoulutuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa on keskitytty talviurheiluun. Tutkimuksissa on kehitetty uusia mittausmenetelmiä yhdessä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden 2019 loppuun mennessä maistereita on yksiköstä valmistunut 75 ja tohtoreita kuusi. Sauvan suuntaisen voiman välityskyvyn mittaamisella voidaan kuitenkin hyvin arvioida sauvojen soveltuvuutta eritasoisille hiihtäjille. Vuotta myöhemmin Vuokatissa alkoi myös tohtorikoulutus. Tavoitteena on ollut ja tulee olemaan tutkimustiedon siirtäminen käytäntöön
Tämän lisäksi voitelijan käsin tekemien kevytkuviointien kehitys on jatkanut näihin päiviin asti. Toisen suuren muutoksen sukset kokivat noin kymmenen vuotta myöhemmin, kun täyspuurunko korvattiin kevyemmällä kennorakenteella. Jäähtymisen voimakkuuteen vaikuttavat ilman lämpötila, tuulenvoimakkuus ja ilmankosteus ilmassa. Siten esimerkiksi hyppysuorituksissa hyvin pieni jäähtyminen johtaa huomattavaan ponnistuskorkeuden pienentymiseen. Juha Oksa ottaa esimerkiksi Samppa Lajusen hiihdon Salt Lake Cityn vuoden 2002 olympiakisojen yhdistetyn viestissä. 2020-luvun liikkujat ovat kylmän kourissa paremmassa asemassa kuin aiemmat sukupolvet hyvien varusteidensa ansiosta. Tämä pakottaa voidevalmistajat lisäämään panostustaan korvaavien tuotteiden kehittämiseksi. – Ei ole varsinaista kynnystä, jonka jälkeen suorituskyky alkaa heiketä. Kylmä vaikuttaa erityisesti nopeisiin liikkeisiin ja nopeisiin lihasoluihin. Kaikkiin suorituskyvyn osa-alueisiin kylmä vaikuttaa heikentävästi. Vapaa hiihtotapa ja latujenteon koneellistuminen korostivat luiston merkitystä ja asettivat uusia vaatimuksia hiihtovälineille.. Fluori parantaa voiteiden liukkautta ja vähentää luistopintojen likaantumista erityisesti märissä olosuhteissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 K Hiihtolajien välinekehitys Maastohiihdossa kilpailuvauhdit ovat kasvaneet eniten kestävyyslajeista viimeisen 40 vuoden kuluessa. Ensin pohjia hiottiin ja kuvioitiin itse käyttäen hiomapaperia ja urarautoja, mutta 1990-luvulla siirryttiin tietokoneohjattuihin hiontakoneisiin. Urheilijan loukkaantumisvaara kasvaa kylmässä, jos kudos pääsee jäähtymään, koska sen joustavuus heikkenee. Pohjelihaksen päällimmäisen osan lämpötila putosi vääjäämättä. Kylmä vaikuttaa fysiologi Juha Oksan mukaan suorituskykyyn heti. Fluorin luistoa parantavat ominaisuudet ovat kuitenkin niin hyvät, että sitä käytetään tällä hetkellä kaikissa olosuhteissa luistovoiteissa ja laajalti myös pitovoiteissa parantamassa niiden ominaisuuksia. Lajunen hiihti viestin viimeisen osuuden pohkeet paljaana. Dynaaminen työ on siinä mielessä heikommassa asemassa kuin staattinen työ, että suorituskyky alkaa heikentyä välittömästi, kun keho alkaa jäähtyä, sanoo vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksella työskentelevä Oksa. Jäähtyneen kudoksen vammautumisalttius kasvaa etenkin nopeissa ja terävissä liikkeissä, joissa pyritään. Suksiin etsitään juuri hiihtäjän painolle ja tekniikalle sopivaa jäykkyyttä. Lajunen hiihti matkan minuutin hitaammin kuin normaalisti. Ensimmäinen tapahtui, kun puu korvattiin käyttämällä luistoltaan ylivoimaista muovia suksien pohjamateriaalina 1970-luvun alussa. Pukeutumisen merkitys on suuri. Tämä on loogista, koska kevyemmät välineet pienentävät liikuttamiseen tarvittavaa työmäärää. Asianmukaisesti pukeutuneena liikkuminen onnistuu hyvinkin kylmässä. Heikentyminen alkaa heti, kun keho pääsee jäähtymään pinnallisesti. Samalla huononevat nopeat, terävät ja reipasta voimaa vaativat suoritukset, kuten mäkihyppy ja sprinttihiihto. Suksien kehityksessä on kaksi käännekohtaa. Sauvojen ei myöskään tarvitse olla äärettömän jäykät, vaan joissain tilanteissa ne voivat vaimentaa värähtelyä tai varastoida työntöliikkeen aikana tuotettua voimaa suorituskyvyn parantamiseksi. Kennorakenne on edelleen käytössä, mutta suksia on edelleen kevennetty ja jäykistetty korvaamalla materiaaleja hiilikuidulla. Yksi merkittävä tekijä muutoksen taustalla on luisteluhiihdon kehittyminen ja eriytyminen omaksi tekniikakseen 1980-luvulla. Hiihdossa tähän on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Kestävyyteen jäähtyminen vaikuttaa hitaammin. Vaikutus ulottuu kestävyyteen, nopeuteen, tehoon ja voimaan. Oksa arvioi, että kintut paljaana kiitäminen vaikutti osaltaan asiaan. Urheiluvälineiden kehityksessä puhutaan yleensä kevyemmistä ja jäykemmistä tuotteista. Seuraava merkittävä muutos voiteiden käytössä on näköpiirissä, kun Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on päättänyt kieltää fluorattujen tuotteiden käytön kauden 2020– 2021 alusta. Tällä hetkellä näköpiirissä ovat koneella tehtävät kevytkuvioinnit lopputuloksen paremman vakioinnin vuoksi sekä laserilla tehtävät entistä tarkemmat ja vapaammin suunniteltavat kuvioinnit. Brittijalkapalloilijoiden tapa shortseissa säässä kuin säässä ei ole fysiologisesti viisas. Kun jäähtyminen alkaa, niin se alkaa heti näkyä heikentyneenä suorituskykynä. Voiteiden kehityksessä isoin harppaus otettiin, kun 1990-luvun alussa tuotteisiin alettiin lisätä fluoriyhdisteitä. Jäykkyys taas parantaa voiman välittymistä. T E E M A : K y l m ä j a l u m i Kylmä ei kiellä liikkumasta Kylmä vaikuttaa suorituskykyyn, mutta sen vaikutuksia voi ehkäistä ja vähentää oikealla pukeutumisella. Niiden toimintakyky heikentyy eniten, kun elimistö alkaa jäähtyä. Lämpötila oli viitisen astetta ja hiihtovauhti itsessään aiheutti tuntuvan viiman. Suksien kuvioinnissa kehitys on alkanut muovipohjaan siirtymisen myötä. Syvälämpötilan ei tarvitse pudota ja se saattaa jopa nousta. Ja vaikka kylmä kirpaisee, niin se voi myös hoitaa. Monoissa nahka on korvattu ensin muovilla ja sittemmin hiilikuidun määrä on lisääntynyt myös hiihtokengissä. Sauvojen osalta isoimmat muutokset ovat tapahtuneet, kun rottinki korvattiin ensin alumiinilla ja sitten hiilikuidulla 1970-luvulla. – Jos paljaan nahan altistat viileälle tai kylmälle, niin pitää tehdä kovasti töitä, että pinta ei jäähdy
Kylmään voi tottua, mistä hyvä esimerkki on ilmojen kylmeneminen syksyllä. Juha Oksa ottaa esimerkin työuransa alkupuolelta. Jos se pääsee jäähtymään, niin ääreisosatkin jäähtyvät varmasti. Nahka kyllä voi paleltua. Jos kylmä ei sovi urheilijalle, niin 18 astettakin on liian alhainen raja. Pakkasrajat ovat Oksan mukaan ehdottomasti paikallaan urheilussa. Perinneasuihin pukeutuneilla kului liikkumiseen paljon enemmän energiaa. Työtätekevä lihaksisto joutuu jäähtyessään käyttämään enemmän omasta kapasiteetistaan pystyäkseen tekemään saman työn. Säänmukainen vaatetus lisää osaltaan työntekijän suhteellista kuormittuneisuutta. Yksi retkikunnan jäsenistä oli tottunut nukkumaan ikkuna auki. Rakennustyömailla rajoista on sovittava työmaakohtaisesti. On yksilöllistä, miten paljon ihminen pystyy sopeutumaan kylmään. Lihaksen suhteellinen kuormitus lisääntyy päivän mittaan. Esimerkiksi käden lihaksiston lämpötila putoaa. Hiihdossa ei kilpailla, jos pakkanen on kireämpi kuin 18 astetta. Toinen kestää hyvin, toinen huonommin Kylmänsiedossa on suuria yksilöllisiä eroja. Työskentelyaikojen on kylmässä oltava lyhyempiä lisääntyneen kuormittuneisuuden ja jäähtymisvaaran takia. Lenkille ei kannata pukea kolmea kerrosta vaatteita päälle, vaikka ilma olisi kylmä. Kulunut myytti pään jäätymisestä pakkasessa ei silti pidä paikkaansa. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tehdään töitä noin neljässä asteessa kahdeksan tuntia päivässä. Kyse on sopivasta vaatetuksesta. Kylmissä oloissa on erityisen tärkeää suojata keskivartalo. Antarktis-retkikunta oli lähdössä tutkimusmatkalle Etelämantereelle. On yksilöllistä, miten paljon kylmän kynsissä pitää olla siihen tottuakseen. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 tuottamaan voimaa. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että kylmä lisää virtsaneritystä. Kaiken kaikkiaan vammariski kasvaa selvästi kylmässä. Ylipäätään muutokset lämpötilassa ovat kokonaisuudessaan niin pieniä, etteivät ne vaikuta fysiologisesti ulkona työtä tekevään ja liikkuvaan ihmiseen. Samalla työ käy raskaammaksi paksun vaatetuksen ja mahdollisen jäähtymisen takia. Nesteytyksestä on pidettävä huolta pitkään ulkoiltaessa, vaikka ei janottaisi. Vaikka ilmastonmuutos muuttaa Suomen ilmastoa lämpimämmäksi ja kosteammaksi, niin kylmä on edelleen otettava vakavasti. Työssä ei tehdä teräviä liikkeitä. Liukkaus ja jäiset paikat kasvattavat talvella osaltaan tapaturmariskiä. Kylmänhallintaa ovat helpottaneet tekniset keinokuituasut. Janontunne pysyy vaimeana, kun hiki ei tule pintaan, mutta nestettä poistuu silti. Raja asetetaan yleensä 15–20 pakkasasteeseen, mutta sitä määriteltäessä olisi huomioitava myös esimerkiksi tuulisuus. Kylmänkestävyyttä voi parantaa altistamalla itsensä riittävästi kylmälle. Kuormituksen kasvu esimerkiksi työpäivän alun 10 prosentista lopun 20 prosenttiin kasvattaa pitkän päälle tukija liikuntaelinvaivojen riskiä. Työntekijää kylmä puraisee eri tavalla Työtekoon kylmyys vaikuttaa toisella tavalla. Viileiden tullessa pannaan jo plus viiden asteen lämpötilassa paljon enemmän päälle kuin keväällä. Tarkoituksena oli tutkia kylmänsiedon muuttumista. Levossa lähes 80 prosenttia lämmöstä poistuu pään kautta. – Keskivartalo on lämmöntuoton lähde. – Kyllä pää jäätyy, jos on kuollut, mutta liikkuvalla ihmisellä eivät aivot pääse jäätymään. Työtä voi tehdä Oksan mukaan periaatteessa melkein missä lämpötilassa hyvänsä. Eläimistön ja kasvillisuuden kannalta tilanne on huonompi. – Periaatteessa fysiologiset muutokset tapahtuvat kohtalaisen nopeasti muutamassa viikossa. Vaatteiden paino ja niiden välinen kitka lisäävät kuormitusta nykyaikaisiin varusteisiin verrattuna. Suomessa ulkona voi tarvittaessa tehdä töitä kovimmillakin pakkasilla. Kylmä lisää kuitenkin kuormitusta, joten pakkasrajat ovat paikallaan. Mitä kylmempään mennään, sitä enemmän täytyy kuitenkin suojautua. – Työ pysyy samanlaisena koko työpäivän ajan, mutta kuormitus kasvaa pikkuhiljaa. Antarktiksella tehdyssä kokeessa olivat vertailtavina entisajan varusteet ja teknovaatteet. Pakkasella ulkoillessa kannattaa muistaa, että päästä haihtuu eniten lämpöä. – Normaalisti hyvin voimakas lihasvärinä alkaa noin 40 minuutin kohdalla. T E E M A : K y l m ä j a l u m i Ku va : An te ro Aa lto ne n. Keho jäähtyy työvuoron mittaan. Myös rakennustöissä kylmä vaikuttaa työn rasittavuuteen. Hän tuli kokeeseen miinus 15 asteen pakkasesta t-paidassa ja nahkatakissa. Keinoksi riittää ulkona liikkuminen sopivan ohuessa vaatetuksessa. Syynä oli se, että vanhan ajan varusteet eristävät erittäin hyvin lämpöä, mutta ovat myös raskaita. Hyvät kengät ja käsineet eivät riitä, jos vartalon verhona on ohut kerros. Kuntoliikkujaa Oksa suosittaa suojaamaan hengityksensä jo 15 asteen pakkasessa. Liikkua voi paukkupakkasillakin Perusterveelle ihmiselle ei ole Suomen oloissa niin kylmää, että liikkumista ulkona pitäisi erityisesti välttää. Tämä kaveri nukahti noin 35 minuutin kohdalla, kun toiset alkoivat väristä voimakkaasti, muistelee Oksa. Jäsenet istuivat ennen matkaa plus kymmenen asteisessa kammiossa kaksi tuntia ennen ja jälkeen retken
On myös havaittu, että sekä viileä vesi että lämpimän ja viileän veden vaihtelu nopeuttavat palautumista. Tulos koski eritoten eläkeikäisiä uimareita. Hoitokeinona käytettään pääasiassa 110-asteista kylmyyttä. Hän käy töiden jälkeen kaksi–kolme kertaa avantouintiseuran uimapaikalla saunomassa ja uimassa. Avantouinnissa järjestetään SMja MM-kisoja, joissa on kilpailtu myös pitemmillä matkoilla. Myös paljon kylmässä työtä tekevä voi tottua kylmään tavanomaista paremmin. Missään maapallolla ei ole niin kylmää, etteikö ihminen voisi liikkua kylmässä. Kylmä itsessään nostaa jonkin verran verenpainetta. Voimakkaasti kylmäallergiselle pakkassää voi olla hengenvaarallinen.. Kylmän huonot ja hyvät puolet Haitallista kylmä on astmaatikoille ja verenpaineja sydäntautia sairastaville. Inuitit sopeutuivat pääsääntöisesti lisäämällä aineenvaihduntaa, inkat pudottivat syvälämpötilaa. Esimerkki tästä on ”kalastajan käsi”. Se ei onnistu. Nykyajan metsureilla työ on edelleen raskasta, mutta vaatteiden keventyminen ja vaatekerrosten välisen kitkan pienentyminen ovat helpottaneet sitä. Tukija liikuntaelinvaivoja heillä oli hieman tavanomaista enemmän. Entisajan metsätyömiehet joutuivat tekemään kovaa töitä sarkaisissa ja villaisissa varusteissa, mikä lisäsi kuormittuneisuutta. Talviuinnista puhutaan, kun jäättömässä vesistössä uidaan alle kymmenasteisessa vedessä. Ei voi päättää, että teen sopeutumiskikan ja pistän nahan kiinni tehokkaammin kuin tavallisesti. Kylmässä vedessä uiminen voi aiheuttaa iho-oireita ja kutinaa joillekin ihmisille. Saunomatta avantoon pulahtavat tavallisesti aamu-uimarit. Kyllikki Kauppinen totesi väitöskirjassaan 1980-luvulla, että avantouimarit ovat hieman keskimääräistä tukevampia, mutta yhtä terveitä kuin vertailuväestö. Jouko Kokkonen Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan Suomessa harrastaa säännöllisesti avanto uintia noin 150 000 ihmistä. Kylmä voi auttaa palautumisessa urheilusuorituksesta. Kylmä itsessään heikentää tulehdusreaktiota vaurioituneessa lihaksessa. Sen sijaan on kertynyt paljon subjektiivisia kokemuksia myönteisistä vaikutuksista. Tämä on usein esitetty syyksi liikuntamuodon harrastamiseen. Insulatiivisessa sopeutumisessa ihonalaiset verisuonet supistuvat (vasokonstriktio) tehokkaasti. Normaali-ihmisellä verenkierto sulkeutuu käsissä nopeasti. Runsaan tunnin käyntiin sisältyy 4–6 uintikertaa. Avantouintia on tutkittu suhteellisen vähän. Pitkät uinnit vaativat erityisharjoittelua. Kylmän ja lämpimän vaihtelulla vaikutetaan aineenvaihdunnan määrään. Metabolisessa sopeutumisessa elimistö pyrkii lisäämään perusaineenvaihduntaa. Sopeutumistapoja ei voi opetella, vaan niistä joku tai jotkut tulevat, jos ovat tullakseen. Kylmä vähentää verenvirtausta ja lämmin saa veren hulvahtamaan ja samalla aineenvaihduntatuotteita poistuu. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 7 A T E E M A : K y l m ä j a l u m i Nykyiset kamppeet voittavat entiset Oksan mukaan mennen tullen. On myös ihmisiä, jotka kärsivät kylmällä ilmalla kylmänokkosihottumasta. Lämpö pyritään pitämään nahan alla pistämällä pinta kiinni. – Näistä on olemassa yhdistelmiä. Avantouinti on koko kehon kylmähoitoa, jota käytetään muun muassa reumataudeissa ja urheilijoilla palautumisessa. Hypotermisessä sopeutumisessa syvälämpötila putoaa normaalia alemmaksi. Kylmällä on myös myönteisiä puolia. Energiankulutus nousee vähintään 30 prosenttia lumessa urriessa. Sopeutumismekanismeissa onkin maanosien välisiä eroja. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa avantouimarit olivat vertailuryhmiä hyvinvoivempia ja onnellisempia. Ultrakylmähoidot voivat helpottaa joidenkin sairauksien oireita. Kylmään tottuneella verenkierto avautuu ajoittain uudelleen verenkierron reflektorisen säätelyn seurauksena, mikä säilyttää käsien lämmön ja toimintakyvyn. Lumikenkäily ja umpihankihiihto ovatkin tehokkaita kestävyysliikunnan muotoja. Oman lisänsä metsätyön rasittavuuteen voi tuoda umpihanki. Huippukylmän vaikutuksesta tässä suhteessa ei ole Oksan mukaan erityisen vahvaa tieteellistä näyttöä. Eri alkuperäiskansojen sopeutumismekanismit poikkeavat toisistaan. Avantouimarit ovatkin terveystietoisia ja kiinnostuneita itsehoitomenetelmistä.. Siksi tutkimuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, minkälaisia uimareita ne käsittelevät. Maailmalla uidaan extreme-kisoja jäävesissä sekä pitkiä matkoja kylmähköissä vesissä. Oksa on ollut tekemässä tutkimusta, jossa asvaltilta kävelyä verrattiin noin 30 sentin lumessa kahlaamiseen. Nivelvaivaisilla toimintakyvyn ylläpito ja harjoittelu onnistuu kivun vähentymisen ansiosta helpommin. Kun ihon lämpötila laskee alle 13 asteen, niin kivun aistiminen pienenee huomattavasti. Se voi myös auttaa toipumaan työkuormituksesta. Avantouinti tarkoittaa yleensä 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai uiskentelua jäähän sahatulla avovesialueella. Alkuperäiskansat ja kylmä Alkuperäiskansojen kylmään sopeutumisessa on kolme päätyyppiä: metabolinen, insulatiivinen ja hypoterminen. Tavallinen avantouimari on keskimäärin 45–55-vuotias mies tai nainen. Oksa muistuttaa, että avaruudessakin voi ”kävellä” asianmukaisessa puvussa
Avantouintia aloitteleva voi lieventää shokkireaktiota totuttelemalla vähitellen kylmään veteen kastelemalla raajoja ja kasvoja ennen avantoon menoa. Kylmään tottuminen ja sopeutuminen Fysiologisesti kylmään tottuminen (habituaatio) tarkoittaa sitä, että sama kylmänaltistus aiheuttaa vaimeamman kylmätuntemuksen. Paikallisessa sopeutumisessa kädet pysyvät kylmässä lämpimämpinä, kylmäkipu vaimenee ja käsien toimintakyky pysyy parempana. Reaktiota kutsutaan myös sukellusrefleksiksi, joka pyrkii alentamaan syketaajuutta. Ku va : An te ro Aa lto ne n. Avantouinti auttoi kolmanneksen mielestä särkyihin ja paransi unen laatua. Monesti taustalla on ollut piilevä sydänsairaus, erityisesti vasemman kammion liikakasvu. Metabolisella adaptaatiolla tarkoitetaan voimistunutta kylmän stimuloimaa aineenvaihduntaa, jossa erotetaan lihasvärinätön ja lihasvärinän aiheuttama metabolian lisäys. Ruskea rasva lämmittää Ruskeaa rasvaa on aikuisilla yleensä alle sata grammaa. Hypotermisessa sopeutumisessa lihasvärinä eli kylmätärinä alkaa myöhemmin suhteessa elimistön sisäosien lämpötilan laskuun. Verta pakkautuu elimistön sisäosiin verisuonten supistumisen, veden hydrostaattisen paineen vaikutuksesta (barorefleksi) ja kasvojen altistuessa kylmälle (trigeminusrefleksi). Näitä tapauksia voi peilata triathlonista tehtyihin tutkimuksiin. Samana vuonna iäkästä miestä oli elvytettävä Vierumäellä avantouinnin SM-kisoissa. Mies menetti tajuntansa uituaan 300 metriä. Viileässä tutkimushuoneessa joidenkin potilaiden ylävartaloissa havaittiin symmetrisiä kerääntymiä, joita ei näkynyt lämpimässä tilassa. Pitempiä matkoja uivilla esiintyy muitakin sopeutumisen muotoja, joiden kehittyminen edellyttää usein toistuvaa elimistön jäähtymistä. Omien tutkimustemme perusteella tottuminen tapahtuu jo lähes kokonaan 2–3 ensimmäisellä avantouintikerralla. Kylmäaltistuksen fysiologiaa Kylmään veteen joutuminen voi olla hengenvaarallista. Verenpaine nousee ja sydämen työmäärä kasvaa. Sitä on symmetrisesti muun muassa solisluiden yläpuolella, aortan ja kaulavaltimoiden ympärillä, rintarangan alueella ja munuaisten yläpuolella. Alle neliasteisessa vedessä voi selvitä hengissä pääsääntöisesti korkeintaan tunnin. Myös parasympaattinen hermosto aktivoituu kylmässä vedessä. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että kyseessä oli ruskea rasvakudos. Vapaista hermopäätteistä vapautuva noradrenaliini supistaa ihon verisuonia. Hyvän perusterveyden merkitystä ei voi korostaa avantouinnissa liikaa etenkin, jos harrastaja kilpailee tai ui pitkiä matkoja. Sympaattisen hermoston stimuloituessa kylmässä aktivoituu niin sanottu irtikytkijäproteiini ruskeiden rasvasolujen mitokondrioiden Avantouimarit kokevat yleisesti vastustus kyvyn paranevan ja ylähengitystie infektioiden vähenevän. Triathlonkuolemat ovat sattuneet tavallisimmin uinnin ensimmäisellä 500 metrillä. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 T E E M A : K y l m ä j a l u m i Suomen Ladun avantouintikyselyssä yli 60 prosenttia vastanneista koki stressin ja flunssien vähentyneen. Venäläinen yli 70-vuotias mies kuoli vuonna 2014 Rovaniemellä avantouinnin MM-kisoissa. Systolinen verenpaine nousee avantouinnissa minuutissa keskimäärin 40–50 mmHg ja diastolinen 10–20 mmHg, jos lähtöpaineet ovat 130/80 mmHg. Lihasvärinätön metabolinen kylmäadaptaatio johtuu pääosin ruskean rasvan aktivoitumisesta. Veteen äkillisesti pudonnut saattaa kokea kylmäshokkireaktion, jossa hengitys salpautuu tai on katkonaista. Aikaan vaikuttaa eniten lämpöä eristävän ihonalaisen rasvan paksuus. Tällöin paniikkiin joutunut ihminen saattaa hukkua. Insulatiivisessa adaptaatiossa ihon verisuonet supistuvat herkemmin muilla kuin käsien ihoalueilla. Shokkireaktio ja sukellusrefleksi yhtyneenä voimakkaaseen psyykkiseen stressiin saattaa johtaa verenkierron autonomiseen konfliktiin, joka voi altistaa henkilön vaarallisille rytmihäiriöille. Kylmätuntemukset ovat avantouimareilla viileässä ilmassa samanlaisia kuin niillä, jotka eivät mene kylmään veteen. Kuolemanriskin on laskettu olevan triathlonissa 1 per 80 000 osallistujaa ja Finlandia-hiihdossa 1/100 000. Tapausten taustalla voi olla piileviä sairauksia, mutta kyse saattoi olla autonomisesta konfliktista. Adaptaatiolla tai aklimaatiolla tarkoitetaan ärsykkeen aiheuttamaa voimistunutta tai muuttunutta fysiologista reaktiota. Kylmä ärsyttää ihon kylmäreseptoreita, mikä aktivoi sympaattista hermostoa. Avantouinti lisäsi ennen kaikkea yleistä hyvää oloa ja energisyyttä. Avovastauksessa mainittiin jopa tietynasteinen euforia – velat muuttuvat saataviksi avannossa. Kylmäadaptaation muotoja ovat paikallinen, insulatiivinen, hypoterminen ja metabolinen tai näiden erilaiset yhdistelmät. Perusmuotoinen avantouinti laskee ihon lämpötilaa, mistä seuraa lähinnä habituaatiota ja insulatiivista sopeutumista. Hän osallistui Endurance-kisaan, jossa kilpailtiin 450 metrillä. Aiemmin luultiin, että ruskeaa rasvaa on vain vauvoilla, mutta 2000-luvun alussa sitä löytyi tavallaan sattumalta syöpäpesäkkeiden kuvantamistutkimuksissa. Kylmillä suihkuilla voi pienentää shokkireaktiota, mutta veden täytyy olla riittävän kylmää (alle 15 °C)
Tämä tukee osaltaan henkilökohtaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Sykevaihtelumittauksilla selvitettiin rentoutuneisuutta valveillaolon, työpäivän ja työpäivän jälkeiseltä ajalta. https://physoc.onlinelibrary.wiley.com/doi/ full/10.1113/EP086283. Siems on nimennyt löydön solutason karaistumiseksi. Omassa tutkimuksessamme selvitimme töiden jälkeisen saunomisen ja avantouinnin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan, koettuun hyvinvointiin ja unen laatuun. Rentoutumisen määrä oli yhtä suuri työpäivien ja unen aikana kaikilla altistusviikoilla. Omien tutkimustemme mukaan plasman noradrenaliinipitoisuuden nousu 2–3-kertaiseksi avantouinnin jälkeen toistui kolmen kuukauden seurannassa mittauksesta toiseen hämmästyttävän samanlaisena. Sen sijaan vaikutusta ahdistusja masennustuntemuksiin ei havaittu. Avantouinti työpäivän päälle hyvässä seurassa on potentiaalisesti tehokas palautumiskeino. Säännöllinen avantouinti näyttäisi myös liittyvän hyvään elämänhallintaan ja terveyttä edistävään elämäntyyliin. Tipton, Collier N. Sen sijaan rentoutumista oli valveilla ollessa saunan ja avantouinnin jälkeen noin 20 minuuttia enemmän kuin vertailupäivinä. Lisäksi koehenkilöt tunsivat olonsa lämpimämmäksi ja aineenvaihdunta oli korkeampi. Ruskeaa rasvaa tutkitaan kiivaasti, koska sillä voi olla merkitystä ylipainon, metabolisen oireyhtymän ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Avantouimarit kokevat yleisesti vastustuskyvyn paranevan ja ylähengitystieinfektioiden vähenevän. Juhani Smolander FT kuormitusfysiologian dosentti Sähköposti: smolanderjuhani@gmail.com LISÄTIETOA M. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 9 T E E M A : K y l m ä j a l u m i sisäpinnalla. Saunominen ja avantouinti ei vaikuttanut työstressitasoihin eikä liikeanturilla mitattuun unen laatuun. Monet reumaatikot kokevat oireidensa lievittyvän avannossa. Muissa tutkituissa humoraalisissa tekijöissä (ACTH, adrenaliini. Tulokset viittasivat avantouimareiden immuunijärjestelmän adaptaatioon. Avantouinnin terveysvaikutukset Avantouinti muistuttaa fysiologisesti varsin paljon sairaalaoloissa annettavaa koko kehon huippukylmähoitoa, jossa potilas on erittäin kylmässä (–110 °C) huoneessa 2–3 minuuttia. J. & Harper M. Saksalainen professori Werner Siems on löytänyt avantouimareilta suurempia yksittäisten antioksidanttien pitoisuuksia kuin verrokeilla. Eräässä tutkimuksessa heillä olivat kontrollihenkilöitä korkeammat sytokiini IL-6 -, leukosyyttija monosyyttipitoisuudet. Työstä palautuminen ja avantouinti Työkuormituksesta palautuminen ja riittävä lepo ovat tärkeitä työssä jaksamisen kannalta. Terveysnäkökohtien lisäksi avantouintiin voivat kytkeytyä psykologisesti työstä irrottautuminen, ajan/ tilan/tekemisen hallinnan kokemus, mielihyvä, mielekkyys ja rentoutuminen. Mittaukset tehtiin kolmella viikolla siten, että yksi viikko oli ilman altistuksia (vertailuviikko), yksi viikko saunomista ilman avantouintia (saunaviikko) ja yksi viikko saunomista avantouinnin kanssa (avantoviikko). Ylipäätäänkin on hyvä tehdä vapaa-ajallaan työstä poikkeavia asioita. Vuonna 2014 julkaistun systemaattisen katsauksen mukaan huippukylmähoito vähentää reumapotilaiden kipuja ja nivelvaivoja sekä laskee nivelen lämpötilaa, mikä saattaa vaimentaa tulehdusta ja nivelvauriota aiheuttavien välittäjäaineiden aktiivisuutta. Tiedossa ei ole, miten tavanomainen avantouinti vaikuttaa ruskeaan rasvakudokseen. Katsauksen tekijät suosittelevat huippukylmähoitoa lääkehoidon oheen. Hoidon palautumisen edistämistä koskeva tutkimusnäyttö on kuitenkin riittämätön. Koehenkilöinä oli 27 päivisin toimistotyötä tekevää keski-ikäistä miestä ja naista, jotka harrastivat töiden jälkeen avantouintia saunan kera. Hoitoa käytetään hidastamaan tulehdusprosesseja, vähentämään kipua ja spastisuutta, lisäämään liikkuvuutta ja edistämään vammojen paranemista. Avantoja saunapäivinä mukavuuden tunne mielialassa oli ennen nukkumaanmenoa korkeampi kuin vertailuviikoilla. Urheilussa huippukylmähoidolla pyritään edistämään palautumista ja vähentämään lihaskipuja. Cold water immersion: kill or cure. Omassa tutkimuksessamme tavallinen talviuinti nosti hieman (<5 %) plasman antioksidatiivista kapasiteettia. Hollantilaistutkimuksen mukaan päivittäinen kuuden tunnin oleskelu kymmenen päivän ajan viileässä (16 °C) lisäsi ruskean rasvan aktiivisuutta. Työelämän muutos (muun muassa 24/7-ajattelu ja etätyö) on vaikeuttanut työn ja vapaa-ajan erottamista. Tämän ansiosta vetyionit pääsevät läpäisemään mitokondrioiden kalvon ilman korkeaenergisen fosfaattiyhdisteen (ATP) muodostusta, jolloin kaikki prosessissa syntyvä energia siirtyy lämmöksi. Jos suotuisat vaikutukset koetussa hyvinvoinnissa ja rentoutumisessa toistuvat usein, niin ne saattavat edistää terveyttä pitemmänkin aikaa. Soluviljelmässä stimuloitu sytokiinien vapautuminen heikkeni huomattavasti kontrollihenkilöiltä saunan ja avantouinnin jälkeen otetuissa näytteissä. Ne eivät sen sijaan vaikuttaneet työstressiin, uneen tai negatiivisiin mielialatuntemuksiin. kortisoli, beeta-endorfiini, sytokiinit, kasvuhormoni, prolaktiini, kilpirauhashormonit) ei havaittu muutoksia. Saunominen ja avantouinti edistivät tämän tutkimuksen mukaan hyvää oloa ja rentoutumista töiden jälkeen. He kaipaavat kuitenkin paremmin suunniteltuja tutkimuksia ja vahvempaa metodologiaa. Huippukylmähoito kiinnostaa erityisesti kontaktilajien urheilijoita. Avantouintiin tottumattoman vertailuryhmän tuloksen selittää mahdollisesti osittain stressireaktio, koska verrokkeja oli melko hankala saada. Hänen tutkimansa uimarit eivät kuitenkaan olleet tavallisia pulahtajia, vaan he uivat säännöllisesti 5–10 minuuttia jäävedessä. Massey H., Corbett J. Kylmää onkin perinteisesti käytetty reuman hoidossa. Experimental Physiology 102 (11) 2017. Tällä voi olla merkitystä kivun lievittämisessä. Avantouimareilla pitoisuudet puolestaan lisääntyivät
Noin 200 kiinalaisurheilijaa – maastohiihtäjiä, mäkihyppääjiä ja jääkiekkoilijoita – harjoitteli vuoden 2019 aikana Suomessa mm. Toimintaan osoitettavat reKiina hakee talviurheiluosaamista Suomesta surssit ovat sen mukaisia. Suomi oli Pekingissä lokakuussa 2019 järjestetyn World Winter Sport Expon kunniavieras. Suomalaisia on myös toiminut Kiinassa muun muassa hiihto-, jääkiekko-, lumilautailuja mäkihyppyvalmentajina. Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuosi 2019 antoi Suomelle näkyvyyttä Kiinassa. Kiinalle Pekingissä ja Zhangjiakoussa pidettävät talviolympialaiset ovat merkittävä kansallinen hanke, jolla kiillotetaan valtiollista kuvaa sekä kansainvälisen yleisön että oman kansan silmissä. Kiinan tavoitteena on menestyä jo omissa kisoissaan vuonna 2022, ja huippu-urheilijoiden valmentautumisen ympärille on rakennettu kattava valtiojohtoinen strategia. Ensimmäinen Finlandia-hiihto järjestettiin kymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa tammikuussa 2020. Kiinalaisten lähtökohtana on nostaa maansa talviurheilussakin huipulle. Kiina ei ole perinteisesti ollut vahva talviurheilumaa, joten paine menestyä kisoissa ja saada koko kansa kiinnostumaan talviurheilusta on suuri. Helsingissä huhtikuussa 2019 järjestettyihin muodostelmaluistelun MM-kisoihin Kiina osallistui ensimmäistä kertaa. Käytännössä koko talviurheilukulttuuri ja sitä tukeva infrastruktuuri täytyy luoda lähestulkoon tyhjästä. Vuokatissa ja Kuopiossa. Huippu-urheilun lisäksi Suomen talviurheiluviennin kannalta on olennaista se, että Kiinassa on 300 miljoonaa uuteen keskiluokkaan kuuluvaa kuluttajaa, jotka etsivät uusia vapaa-ajanviettotapoja. Kuva: Finlandia Ski Harbin. Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi Kiinalle vuoden 2022 talviolympiaja paralympiakisat vuonna 2015. Maailman suurimpiin kuuluvien talviurheilumessujen yhteydessä järjestettiin Pekingissä oheistapahtumana muun muassa Liikkuva Koulu -seminaari sekä seminaari kestävistä ratkaisuista talviurheilussa. Yhteistyö talviurheilussa on osa Kiinan ja Suomen välistä uudenlaista yhteistyötä, jossa osapuolet sopivat edistävänsä Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisiin liittyen talviurheilun kanssakäymistä ja olympialaisten järjestely-yhteistyötä. Toisaalta esimerkiksi pikaluistelussa ja lumilautailussa Kiina on lähellä maailman kärkeä. Suomalaista talviurheiluosaamista esitteli 30 toimijaa noin 500 neliömetrin Suomi-paviljongissa. Kiina haluaa muun kasvattaa jäähallien määrän 650:een ja hiihtokeskusten 800:aan. Sen yhteydessä Hiihtoliitto kertoi vievänsä Finlandia-hiihdon Kiinan Harbiniin. Huippu-urheilussa tärkeimmän sijan sai valmennustietämyksen jakaminen Kiinaan ja kiinalaisten talviurheilijoiden harjoittelu Suomessa. Kiinalaiset panostavat merkittävästi koululiikuntaan, kuntoliikuntaan ja massaurheilun kehittämiseen ja kilpaurheiluun. Kallaveden jäällä luisteli myös neljä kiinalaista huippuluistelijaa, joista kukaan ei ollut ennen luistellut luonnonjäällä. Teemavuosi alkoi tammikuussa Sauli Niinistön Kiinan-vierailulla. Suomeen vuosi toi kiinalaisurheilijoita harjoittelemaan ja perehtymään talviurheilun maailmaan. 3 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 V T E E M A : K y l m ä j a l u m i Vuosi 2019 nimettiin Suomen ja Kiinan väliseksi talviurheilun teemavuodeksi maiden presidenttien, Sauli Niinistön ja Xi Jinpingin, tapaamisessa keväällä 2017. Tällä hetkellä Kiinassa on noin 260 jäähallia ja noin 670 hiihtokeskusta. Tapahtumatäyteinen teemavuosi Teemavuoden aikana toteutettiin Suomessa ja Kiinassa yhteensä 62 tapahtumaa. Tämä antaa Suomelle näkyvyyttä ja kilpailuetua suhteessa muihin talviurheilumaihin ennen Pekingin 2022 olympiaja paralympiakisoja. Suomi on ensimmäinen maa, jonka kanssa Kiina on sopinut teemavuoden kaltaisesta talviurheiluyhteistyöstä. Tehtävä on vaikea, sillä esimerkiksi hiihdossa, mäkihypyssä ja jääkiekossa lähtötaso on ollut alhainen. Kiinalaisia pikaluistelijoita osallistui maaliskuussa Kuopion Finland Ice Marathon -tapahtumaan. Sopimuksen arvo on noin miljoona euroa. Kisajärjestelyissä onnistuminen onkin Kiinalle ensiarvoisen tärkeää
Kiina on itse asiassa suurelta osin varsin epätodennäköinen talviurheilumaa. Suomi toi vuoden mittaan esille osaamistaan talviurheilun taitojen opettamisessa. Kiina kamppailee globaalin liikkumattomuuden haasteen kanssa, joten maassa halutaan lisätä liikkumista myös talviurheilun keinoin. Talviurheilu on tässä suhteessa Kiinalle lähes käyttämätön voimavara. Presidentti Xi Jinping julisti vuonna 2014, että Kiinan on luotava itsestään hyvä kertomus ja päästävä paremmin yhteyteen muun maailman kanssa. Mitaleilla lujitetaan ennen kaikkea kansallista ylpeyttä, mutta viestitään vertauskuvallisesti suurvallan voimasta. Muutamat suomalaisyritykset saivat talviurheiluvuoden solmittua vientikauppoja Kiinaan. Menestysponnistukset suuntautuvat omiin talvikisoihin 2022, vaikka aika uhkaa loppua kesken. Tapahtumaan osallistui Kiinan toinen varapääministeri Sun Chunlan. Talviurheiluvuoteen kohdistui myös bisnesodotuksia. Vuoden aikana tuli esiin myös talviurheilun asema huippu-urheilun lisäksi kansanliikuntana, jolla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Yhteistyön määrä jatkua Teemavuoden tapahtumien ohella Business Finland on rakentanut talviurheilun kasvuohjelman Winter Sport Cluster. Kiinan toisen varapääministerin Sun Chunlanin vierailu Rovaniemelle talviurheiluvuoden päättäjäisiin joulukuun alussa ei noussut juurikaan esille suomalaisessa mediassa. Talviurheiluvuosi liittyy Kiinan pyrkimyksiin lisätä vaikutusvaltaansa maailmanlaajuisesti pehmeän vaikuttamisen keinoin. Se sijoittui 24 joukkueen kisassa toiseksi viimeiseksi. Asiantuntijat ovat opettaneet muun muassa koululaisia hiihtämään ja sauvakävelemään. Asiaan vaikutti todennäköisesti mediahuomion suuntautuminen Suomessa pääministerin vaihtumiseen. Ainakin Vuokatissa yhteistyö suuntautuu jo kohti tulevia olympiakisoja, sillä vuoden 2026 olympiakisoihin tähtääviä urheilijoita harjoittelee jo Sotkamossa. Sen avulla kehitetään suomalaisyrityksien yhteistyöja vientimahdollisuuksia Pekingin vuoden 2022 olympialaisia ja paralympialaisia silmällä pitäen sekä pitemmälle tulevaisuuteen. Kiinaan ei voida pelkästään viedä suksia ja sauvoja, vaan samalla tulee opettaa, miten niitä käytetään. Toisaalta ilman Kiinan valtiollisten tahojen hyväksyntää asiat eivät etene. Kiina hakee näkyvyyttä myös urheilumenestyksen avulla. Jouko Kokkonen Kuva: Opetusja kullttuuriministeriö. Jonkin verran kauppoja syntyikin, mutta helpolla sopimuksiin Kiinassa ei päästä. Kauppalehden mukaan Suomen Tekojää Oy teki ainakin kaksi miljoonaluokan sopimusta Kiinan markkinoille. Puolen miljoonan edestä ampumahiihtolaitteistoja kisoihin valmistaa Suomen Biathlon Oy. Autoritäärisen suurvallan ja pienen demokratian yhteistyössä mennään usein vahvemman ehdoilla. Kaupankäyntiin vaikuttaa vahvasti se, että Kiina kykenee kilpailuttamaan talviurheilun osaajia tehokkaasti. Vuoden haluttiin korostavan yhteiskunnan roolia urheilumahdollisuuksien tarjoajana. Maiden vuonna 2018 perustaman yhteistyötä linjaavan työryhmän toiminnan on määrä jatkua teemavuoden jälkeenkin. Suomalaisille on varattu oma osansa kiinalaisen talviurheilun tiikerinloikassa. Presidentti haluaa parantaa maakuvaa pehmeän voiman avulla. Talviurheiluvuoden koukeroiset julkilausumat tuovat mieleen neuvostoaikaiset kommunikeat. Näkyviä esimerkkejä tästä Suomessa ovat talviurheiluvuoden lisäksi Ähtärin pandat, Lumi ja Pyry. Kiina on oikeastaan talviurheiluviennin ainoa mahdollinen uusi suuri markkina-alue. Kati Mälkki-Karttunen koordinaattori Suomi-Kiina -talviurheiluvuosi sähköposti: kati.malkki-karttunen@minedu.fi Jouko Kokkonen K o m m e n t t i : Ei yksin sinisten silmien tähden Suomen ja Kiinan talviurheiluvuodessa on kyse muustakin kuin kiinalaisten kiinnostuksesta suomalaista lumija jääosaamista kohtaan. Kiinan koko ja poliittinen järjestelmä tekee siitä haastavan kumppanin. Pääkaupungissa Pekingissä on usein pakkasta, mutta lunta ei juurikaan ole. Kaukalovalmistaja Vepe toimittaa viisi huipputason joustokaukaloa olympialaisiin. Teemavuoden päättäjäisiä vietettiin joulukuun alussa 2019 Rovaniemellä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 T E E M A : K y l m ä j a l u m i Kiinan ”Ice Pearl” -joukkue oli luotu vuodessa. Hän on painottanut toistuvasti, että Kiinan nauttiman suosion olisi vastattava sen talouden painoarvoa. Tilanteeseen vaikuttaa ilmastonmuutos, joka ei helpota talviurheiluun liittyvää liiketoimintaa. Pääosa väestöstä asuu alueilla, joilla pakkasasteet ovat harvinaisia. Talviurheiluvuosi painui loppuaan kohden taka-alalle suomalaisessa julkisuudessa. Toisaalta kaikki on suhteellista: kunnon talven kokevien kiinalaisten määrä on vähintään 150 miljoonaa
3 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Liikunnan yhteiskuntatieteiden maailmasta Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Yritys tai yhdistys – toiminta voi olla yhtä ammattimaista Sveitsiläisiä hiihtokouluja tarkastellut tutkimus (Lang ym. Nowyn ja kumppaneiden (2020) tutkimuksen mukaan vuonna 2015 saksalaisista urheiluseuroista 28 prosenttia koki osallistuvansa pakolaisten integraatioon, mutta vain 14 prosenttia seuroista oli ryhtynyt konkreettisiin toimiin. Ammattimaistumista ilmensivät esimerkiksi pyrkimys strategisen suunnittelun parantamiseen, laadun kehittämiseen, palkattu henkilöstö ja viestintäkonsepti tai organisaatiokaavio. Tutkimus osoitti, että perinteinen jaottelu ei määrittänyt ammattimaisuuden astetta, vaikka yleensä yritystoiminta mielletään ammattimaiseksi. Klustereiden muodostamisen jälkeen tutkimuksessa tarkasteltiin, miten voittoa tavoittelevat ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot jakautuivat. Kolmannen klusterin hiihtokoulut olivat muita organisaatiosuuntautuneempia. Seurojen osallistumisessa pakolaisten integraatioon suuria eroja Saksassa Euroopan kohtaama pakolaistilanne on asettanut omat paineensa myös urheiluja liikuntaseurojen toiminnalle. Silti ammattimainen operatiivinen johtaminen eli toiminnan johtamiseen liittyvien välineiden käyttö oli vähäistä. Integraatioon osallistuivat yleisimmin seurat, joissa vapaaehtoisten työpanos oli suuri. Se, järjestääkö toimintaa esimerkiksi yritys tai yhdistys, ei määritä suoraviivaisesti toiminnan ammattimaistumisen tasoa tai suuntaa. Nämä hiihtokoulut olivat liikevaihdoltaan erityisen pieniä. Managing Sport and Leisure, 24:4, 208-225, DOI:10.1080/23750472.2019.1611470. Myös organisoitumisen taso, kuten suunnitteluresurssit, vahvistivat integraatiotoimia.. Kouluissa oli jonkin verran palkattua henkilöstöä. Neljännessä klusteriin kuului hiihtokouluja, joissa oli paljon vapaaehtoisia ja jonkin verran palkkaväkeä. Ammattimaistuminen tarkoitti esisijaisesti organisaation rakenteiden, prosessien ja strategisen suunnittelun parantamista. 2019) selvitti, minkälaisia ammattimaistumisen muotoja organisaatiot ovat omaksuneet. Lajissaan ensimmäinen tutkimus lisää merkittävästi ymmärrystä liikuntakulttuurin ammattimaistumisesta. Tutkimukseen osallistui yli 20 000 seuraa. LÄHDE Grazia Lang, Tim Ströbel & Siegfried Nagel (2019) Professionalization forms in mixed sport industries: is it time to rethink the stereotypes of non-profit and for-profit sport organizations. Lisäksi näissä seuroissa oli ainakin yksi palkattu johtohenkilö. Siten se kytkeytyy myös liikuntapoliittiseen keskusteluun. Tutkimukseen osallistui 71 hiihtokoulua. Ensimmäisen klusterin hiihtokoulut olivat muita markkinaorientoituneempia. Ammattimaistumisen muodot eroavat sveitsiläistutkimuksen perusteella ainakin osittain perinteisestä jaosta voittoa tavoitteleviin ja tavoittelemattomiin liikuntaorganisaatioihin. Viidennen klusteri hiihtokoulut käyttivät palkattua henkilöstöä ja niiden operatiivinen johtaminen oli ammattimaista. Toinen klusteri edusti vähäistä ammattimaistumista, eikä koulujen toimintaan osallistunut paljon vapaaehtoisiakaan. Ne pyrkivät lisäämään kysyntää ja tuloja, ja panostivat operatiiviseen johtamiseen. Suuret seurat osallistuivat keskisuuria yleisemmin. Kotouttamisessa ovat aktiivisia seurat, joiden toimintalogiikkaan kuuluu eri väestöryhmien integrointi, nuorisotoimintaan panostaminen ja liikuntapalvelusuuntautuneisuus. Seurojen osallistumiseen pakolaisten integraatiopyrkimyksiin vaikuttavat monet tekijät. Tässä klusterissa oli perinteisiä yhdistystoiminnan tunnusmerkkejä: hiihtokoulun hinnoittelu oli muita edullisempaa ja liikevaihto pieni. Näillä hinnat olivat korkeimpia ja liikevaihto muita hiihtokouluja suurempi. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi yhdistykset ja toiseen tyypillisimmin yritykset. Klusterianalyysillä muodostettiin hiihtokouluista ammattimaistumisen perusteella viisi klusteria. Hiihtokoulut olivat monessa suhteessa kirjavia klusterin sisälläkin. Kilpailuorientoituneet sekä perinteitä ja jäsenistön yhdessäoloa painottavat seurat eivät ole niin kiinnostuneita integraatiosta. Molempia organisaatiotyyppejä löytyi kaikista klustereista. Alalla toimii sekä voittoa tavoittelemattomia että voittoa tavoittelevia organisaatiota
Todellisuudessa molemmat tunnit piti sama opettaja näyttäen ensin itseltään (ikä 28 vuotta). Tähän vaikutti se, että niissä toimi jo ennestään enemmän maahanmuuttajataustaisia harrastajia kuin muissa seuroissa. Investigating Grassroots Sports’ Engagement for Refugees: Evidence From Voluntary Sports Clubs in Germany. LÄHDE Anna-Maria Strittmatter, Boris Kilvinger, Annika Bodemar, Eivind Å. LÄHDE Tobias Nowy; Svenja Feiler & Christoph Breuer (2020). Negatiivisia ennakkoasenteita herättävät myös opettajan näkyvät vammat ja fyysiset rajoitteet. Toiselle tunnille teatterinaamioitsija teki hänestä ikääntyneen näköisen. Tämän jälkeen se on ottanut askelia kohti ”kansakuntapohjaista” (nation-based) logiikkaa, jossa kansat kilpailevat toisiaan vastaan tiukkojen sääntöjen puitteissa ja menestys on tärkeää. Skille & Markus Kurscheidt (2019) Dual governance structures in action sports: institutionalization processes of professional snowboarding revisited. Avaintoimijat, kuten kisajärjestäjät (TTR, WSF, FIS) olivat halukkaita ajamaan koko lajin etua. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 Integraatio oli yleisempää jalkapalloseuroissa kuin muissa seuroissa. Oppilaat arvioivat nuoren opettajan olevan 29-vuotias ja vanhan 52-vuotias. Laji kehittyi ensin ”toimialapohjaisesta” (industry-based) pioneerilajista valtavirtalajiksi, mutta säilytti huomion luovuudessa ja toimimisen vain löyhien sääntöjen puitteissa. Journal of Sport and Social Issues 44 (1), 22–46. Sport in Society, 22 (10), 1655-1673, DOI: 10.1080/17430437.2018.1440696 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntapedagogiikan maailmasta Nelli Lyyra nelli.lyyra@jyu.fi Onko oppilailla taipumusta ikäsyrjintään. Tutkijat peilaavat tuloksia sekä sosiologiseen että kehityspsykologiseen näkemykseen, joiden mukaan oppilaiden odotukset liikunnanopettajan fyysisestä olemuksesta määräytyy kasvuympäristön sosiaalisessa kontekstissa. Molemmilla tunneilla sisällöt ja tuntien rakenteet olivat yhtenevät. Tutkimuksessa oli useita menetelmällisiä rajoitteita, joten tuloksia on tarkasteltava kriittisesti. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tuloksia opettajan ulkoasun ja fyysisen olemuksen vaikutuksista oppilaiden ennakko-oletuksiin opettajan pätevyydestä, taidoista ja jopa luonteenpiirteistä. Eriytynyt kenttä oli koettu urheilumuodon hallinnan kannalta tehottomaksi. Tutkijat kannustavatkin näiden lajien toimijoita ottamaan oppia lumilautailusta ja pyrkimään välttämään lajin sisäistä eriytymistä. Lumilautailun toimijat lähentymässä toisiaan Lumilautailu on alati kiinnostava esimerkki lajien institutionaalisista logiikoista – siitä, millaisten käsitysten ja käytäntöjen mukaan lajissa toimitaan. Oppilaiden käsitysten erot olivat pieniä ja molempiin opettajiin Ku va : An te ro Aa lto ne n. Joka tapauksessa lumilautailun kansakuntapohjaisen logiikan nähtiin edelleen vahvistuvan, mikä puolestaan ilmentää lajin pyrkimystä samankaltaisuuteen toisten lajien kanssa. Nuorekas liikunnanopettaja on oppilaiden arvion mukaan pidettävämpi, pätevämpi ja parempi roolimalli verrattuna ikääntyneeltä vaikuttavaan opettajaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan esimerkiksi ylipainoinen liikunnanopettaja koetaan epäpätevänä. Vuonna 1998 lumilautailu muuttui myös olympialajiksi. Tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia tulevien Tokion olympialaisten elämäntapalajien, rullalautailun ja lainelautailun, kannalta. DOI: 10.1177/0193723519875889. Ne ovat kuitenkin viime aikoina lähestyneet toisiaan, mikä on mielenkiintoinen vastareaktio eriytymiskehitykseen. Tähän päädyttiin yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa 188 alakoulun oppilasta jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Niistä toinen katsoi videolta nuoren ja toinen vanhemman opettajan pitämää uimatuntia. Ristiriitaiset logiikat edelleen vaikuttavat kilpa-/ammattilumilautailussa. Oppilaiden käsityksiin vaikuttaa myös se, että liikunnanopettaja mielletään usein samaan kategoriaan kuin urheilijat, jotka ovat enimmäkseen nuoria aikuisia
Eräs vastaajista jopa ilmaisi: ”tunsin vihaa ja inhosin liikunnanopettajaa”. Tutkijat painottavat, että liikunnanopettajakoulutukseen tulee sisältyä kiusaamisen problematiikkaan pureutuvia opintojaksoja. (2019). 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A suhtauduttiin myönteisesti. Suurimmalla osalla opettajista on kuitenkin selkeitä suosikkioppilaita, eivätkä liikunnanopettajat ole poikkeus. Valintaprosessin läpäisi 16 artikkelia. LÄHDE Jimenez-Barbero, J., Jimenez-Loaisa, A., Gonzalez-Cutre, D., Beltran-Carrillo, V., Lior-Zaragoza, L. (2019). Millaiset oppilaan piirteet altistavat kiusatuksi joutumiselle liikuntatunnilla. Tutkimusaineisto kerättiin 318 yliopisto-opiskelijalta, joita pyydettiin muistelemaan kouluaikaista liikunnanopetusta. He arvioivat opettajan toimintaa videon pohjalta, mikä on erittäin vaikea tehtävä alakoulun oppilaille. Valitettavasti kaikilla opettajilla ei ollut riittäviä välineitä tai toimintamalleja kiusaamistilanteissa toimimiseen. Jos vastasit kyllä, niin muuta pikaisesti toimintatapojasi.. Opettajan rooli korostui kiusaamisen ehkäisemisessä ja kiusaamistilanteisiin puuttumisessa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleisesti liikunnanopettajilla oli suosikkioppilaita, miten tämä näkyi liikuntatunneilla ja millaisia tunteita joidenkin oppilaiden suosiminen herätti. Tutkijat kehottavat jokaista opettajaa pysähtymään ja vastaamaan kysymykseen: Onko sinulla suosikkioppilaita. Oppilaiden epätasainen kohtelu liikuntatunneilla herätti kateutta, ärtymystä ja vaikutti kielteisesti luokan ilmapiiriin. LÄHDE Barney, D., Pleban, F. Yli puolet (64 %) vastaajista ilmoitti, että heidän kouluaikanaan liikunnanopettajalla oli suosikkioppilaita. On toivottavaa, että Suomessa tulokset olisivat toisenlaisia. Suosiminen konkretisoitui esimerkiksi siten, että suosikkioppilaat valittiin aina näyttämään uudet harjoitteet, heitä kehuttiin enemmän, eikä suosikkien myöhästelyyn tai huonoon käytökseen puututtu. Tutkimus herättää kuitenkin ajatuksia siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme, jos ulkoinen olemus määrittelee opettajan pätevyyden oppilaiden silmissä. Niillä varmistetaan tulevien opettajien valmiudet ehkäistä koulukiusaamista ja ratkoa kiusaamistilanteita. (2019). Onko sinulla suosikkioppilaita. Journal of Teaching in Physical Education, 38, 279-285. Tuloksissa ilmenee lisäksi, että ”nuori” opettaja antoi kaksinkertaisen määrän motivoivaa palautetta verrattuna ”vanhaan”, mikä jää nostamatta päätuloksiin. Hyvällä opettajalla ei ole suosikkioppilaita Yksi hyvän opettajan tunnuspiirteistä on oppilaiden tasapuolinen ja oikeuden mukainen huomioiminen. International Journal of Physical Education, 3, 1-9. LÄHDE Pennington, C., Curtner-Smith, M. Impact of a physical education teacher’s age on elementary school students’ perceptions of effectiveness and learning. Liikunnanopettajan rooli tärkeä kiusaamisen ehkäisemisessä Kiusaaminen on pitkäkestoista verbaalista tai fyysistä loukkaamista ja ulkopuolelle sulkemista, johon liittyy kiusaajan valta-asema suhteessa kiusattuun. Opettajan suosikit olivat hyviä urheilussa ja heidän annettiin dominoida liikuntatunneilla. Physical Education and Sport Pedagogy, 25(1), 79-100. & Wind, S. & Rui-Hernandez, J. Jos vastasit kyllä, niin muuta pikaisesti toimintatapojasi, sillä oikeudenmukaiset, tasa-arvoiset ja ammattitaitoiset opettajat ovat niitä, joita muistellaan myönteisesti vielä vuosia koulun päättymisen jälkeenkin. Toisaalta kiusaaminen liikuntatunneilla voi satuttaa erityisen paljon, sillä se kohdistuu yksilön poikkeaviin piirteisiin, kuten ylipainoon, kömpelyyteen, huonoon hygieniaan ja epäselvään sukupuoli-identiteettiin. Kiusaaminen liikuntatunneilla voi satuttaa erityisen paljon, sillä se kohdistuu yksilön poikkeaviin piirteisiin, kuten ylipainoon, kömpelyyteen, huonoon hygieniaan tai epäselvään sukupuoli-identiteettiin. Hänen taitonsa luoda kunnioittava ja turvallinen oppimisilmapiiri ehkäisi kiusaamista. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin koululiikunnan ja kiusaamisen välisiä yhteyksiä ja pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Millaisia yhteyksiä koululiikunnalla ja koulukiusaamisella on. & Dodd, A. Millainen rooli liikunnanopettajalla on tunneilla tapahtuvan kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja kiusaamisen lopettamisessa. Tutkimus oli tehty Yhdysvalloissa ja heijastelee sikäläistä arvomaailmaa. Physical education and school bullying: a systematic review. Favoritism in the physical education classroom: Selected reflective experiences. Tulokset osoittavat, että liikuntatunneilla kiusaamista on vähemmän kuin kouluympäristössä yleensä. Liikuntatunnit voivat olla otollinen ympäristö kiusaamiselle, sillä vaatetus on kevyempää ja osaaminen tai osaamattomuus julkisesti nähtävillä
Tutkimuksessa 447 valmentajana toiminutta kanadalaisopiskelijaa arvioi käyttäytymistään, tunteitaan ja mahdollisia seuraamuksia kolmessa hypoteettisessa tilanteessa, jossa he kohtaavat ujon, epäsosiaalisen tai erittäin puheliaan lapsen. Kirkpatrick selvitti tutkimusryhmineen valmentajien uskomuksia, asenteita ja reaktioita ujoja lapsia kohtaan. Haasteiksi määrittyivät tavoitteiden tuloskeskeisyys ja lyhytnäköisyys, vaikeudet käsitellä negatiivista palautta ja epäonnistumisia, lyhytjännitteisyys, hankaluudet hahmottaa yksilöharjoittelussa rakenteita ja rajoja, ajanhallinta ja vuorovaikutustaidot. Ujouden nähtiin vaikuttavan negatiivisesti sekä lasten vertaissuhteisiin ja kehittymiseen että joukkueen suoritukseen. Sukupolvi Z:ksi kutsutaan vuosina 1996–2010 syntyneitä lapsia. Stressin säätelyssä apua olisi esimerkiksi siedettävien vastoinkäymisten sisällyttämisestä harjoituksiin ja pelitilanteisiin. LÄHDE Gould, D., Nalepa, J., & Mignano, M. DOI: 10.1080/10413200.2019.1581856 Valmentajilla vaikeuksia kohdata ujoja lapsia Urheilu tarjoaa ujoille ja epäsosiaalisille lapsille monia sosiaalisia ja psykologisia hyötyjä, mutta on heille myös haastavaa. Osa valmentajista näki epäsuorien strategioiden, kuten Ku va : An te ro Aa lto ne n. Valmentajista parhaita tapoja puuttua ujouteen olivat autonomiaa tukeva valmennus ja opetusstrategiat. (2020). Gould tutkimusryhmineen selvitti sukupolvi Z:n urheilijoiden ominaispiirteitä ja haasteita keskittymisen, motivaation ja kommunikaation suhteen sekä heille erityisesti sopivia valmennusstrategioita. Teknologian, kuten tablettien ja kännyköiden hyödyntäminen visuaalisen palautteen antamisessa sopii loistavasti sukupolvi Z:n urheilijoille. Tutkijoiden mukaan syynä oli se, että liika puheliaisuus häiritsee merkittävästi joukkueen toimintaa. Tutkimukseen osallistui 12 sukupolvi Z:n juniorihuippu-urheilijoiden kanssa työskentelevää aikuista. Sukupolvi Z:n urheilijat hyötyisivät myös merkittävästi henkisen kovuuden ja sitkeyden taitojen harjoittamisesta. Tärkeää on kuitenkin myös auttaa urheilijoita kehittämään vuorovaikutustaitojaan, kuten katsekontaktin luomista ja kuuntelutaitoja. Diginatiiviuden ja motivaation suhteen mielipiteet vaihtelivat. Yksimielisyys vallitsi siitä, että sukupolvi Z:n urheilijat haluavat tietää, miksi jotain tehdään. Valmentajat ilmoittivat kuitenkin puuttuvansa herkemmin puheliaisuuteen kuin ujouteen. Valmentajista ujous oli isompi ongelma kuin epäsosiaalisuus tai puheliaisuus ja he olivat siitä eniten huolissaan. Myös vuorovaikutuksessa on syytä hyödyntää teknologiaa ja esimerkiksi lähettää tekstiviesti soittamisen sijaan. Keskittymistä voisivat auttaa urheiluympäristöä koskevat kännykänkäyttösäännöt. Sukupolveen kuuluvat eivät muista aikaa ilman internetiä tai kännyköitä. Toisaalta sukupolvi Z:aan kuuluvat saattavat ahdistua, jos heiltä kielletään täysin teknologia tai sosiaalinen media, koska he pelkäävät jäävänsä jostain paitsi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntapsykologian maailmasta Hanna-Mari Toivonen, LitM hanna-mari.h.m.toivonen@jyu.fi Millainen valmennettava on diginatiivi. Lisäksi valmentajilla oli parempi valmius puuttua häiriöihin kuin sosiaalisesti vetäytyvään käytökseen. Journal of Applied Sport Psychology, 32(1), 104-120. Heille olisi siis erityisen tärkeää luoda tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto keskittyen vahvuuksiin ja kehittymiseen tulosten sijaan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa sukupolvi Z:n vahvuuksiksi nousivat uteliaisuus, kiinnostus oppia, hyvä yleistietämys, loistava tiedonhakuosaaminen internetissä ja mahtavat visuaalisen oppimisen taidot. Ystävällinen ja tukeva valmentaja onkin avainroolissa, jotta ujo lapsi saa urheilusta kaiken hyödyn irti. Coaching generation Z athletes. Niillä on suuri merkitys diginatiiveiksi kasvaneiden elämässä, mikä vaikuttaa myös valmennustilanteisiin. Lisäksi kaikki toiminta olisi perusteltava selkeästi ja urheilijat olisi otettava mukaan arviointiin esittämällä heille kysymyksiä
Tulosten perusteella kaikissa joukkueissa johtajuus jaettiin – osassa joukkueista tasaisesti jäsenten välillä. Journal of Applied Sport Psychology, 32(1), 5-27. LÄHDE Kirkpatrick, A., Rose-Krasnor, L., Ooi, L. Sosiaalisen verkoston analyysi toi esiin sekä yksilöettä joukkuetason johtajuusverkostot. Osallistujat määrittivät jokaisen pelaajan ja valmentajan johtajuuden laadun seitsenpisteisellä asteikolla (erittäin huono johtaja–erittäin hyvä johtaja). Kudosnäytteitä eläviltä terveiltä ihmisiltä ei ymmärrettävästi ole ollut analysoitavaksi esimerkiksi aivoista, sydämestä, maksasta, munuaisista tai luusta, eikä luurankolihaslöydöksiä voi tietenkään yleistää koskemaan muita kudoksia, vaikka monesti niin tunnutaan tekevän. From autocracy to empowerment: Teams with shared leadership perceive their coaches to be better leaders. Tosin asiaan liittyen tiedot perustuvat lähes yksinomaan luurankolihakseen tai nykypäivänä myös rasvakudokseen. Mitä laadukkaammaksi koko joukkueen johtajuus arvioitiin, sitä parempana johtajana valmentajaa pidettiin. (2020). DOI: 10.1016/j.psychsport.2019.101640 Parhaat valmentajat jakavat johtajuutta Monet valmentajat pelkäävät statuksensa johtajana kärsivän, jos he jakavat johtajuutta pelaajilleen. Tutkijat tunnistivat lähes 900 geeni-ilmentymismuutosta sprinttien johdosta. Jos valmentajaa pidettiin hyvänä johtajana yhdessä johtajuusroolissa, arvioitiin hänet todennäköisesti hyväksi muissakin rooleissa. Monet näistä olivat aivan uusia löydöksiä, mutta joukossa oli myös vanhoja tuttuja. Osallistujat tutustuivat ensin neljään johtajuusrooliin: tehtäväjohtaja, motivaatiojohtaja, sosiaalinen johtaja ja ulkoinen johtaja. T., Vande Broek, G., & Boen, F. (2020). Tulosten perusteella valmentajia pitäisi kouluttaa ottamaan paremmin huomioon sosiaalisesti vetäytyvät lapset. J. Parhaat valmentajat siis omaksuvat jaetun johtajuuden mallin ja vahvistavat pelaajiensa johtajuutta. Tutkimukseen osallistui 776 naisja miespelaajaa ja 64 päävalmentajaa, joista vain yksi oli nainen. LÄHDE Fransen, K., Mertens, N., Cotterill, S. Fransenin tutkimusryhmä analysoi uskomuksen todenperäisyyttä kartoittamalla 64 jalkapallo-, lentopallo-, koripalloja käsipallojoukkueen johtajuusrakenteet Flanderin alueella. Tehtäväjohtaja johtaa joukkuetta kentällä, motivaatiojohtajalla korostuu motivointi kentällä, sosiaalinen johtaja toimii kentän ulkopuolella ja ulkoinen johtaja hoitaa yhteyksiä joukkueen ulkopuolelle. Lihasbiopsiat otettiin ennen sprinttiharjoitusta, 20 minuutin ja kahden tunnin jälkeen harjoituksesta. Johtajuusrakenne saattoi asettua myös näiden mallien välille. Eri johtajuusroolien välinen korrelaatio vaihteli kohtuullisesta korkeaan. Osassa tietty ryhmä joukkueen jäseniä piti hallussaan johtajuusrooleja. Psychology of Sport & Exercise, 47, 1-9. Coaching the quiet: Exploring coaches’ beliefs about shy children in sport. Mielenkiintoisesti geeniasiat ennustivat muutoksia luuKu va : An te ro Aa lto ne n. Uusi ruotsalaistutkimus on tiettävästi ensimmäinen, joka raportoi luurankolihaksen geenien ilmentymistä vasteena nopeusharjoitukseen. L., & Coplan, R. DOI: 10.1080/10413200.2019.1617370 T U T K I M U S U U T I S I A Liikunnan biotieteiden maailmasta Ilkka Heinonen ilkka.heinonen@utu.fi Myös lyhyet sprinttivedot aktivoivat lihaksen geenejä Kestävyysja voimaharjoitusten aiheuttamista vasteista geenien ilmentymiseen tiedetään jo melko paljon, koska kudosnäytetutkimuksia on suoritettu jo monia vuosia. Siinä 14 miestä ja naista suoritti kolme lyhyttä ja maksimaalista sprinttivetoa, 20 minuutin välein. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 tilanteen monitoroinnin ja sosiaalista kanssakäymistä vaativien tilanteiden luomisen, parhaana tapana käsitellä ujouteen liitettyjä psykososiaalisia ongelmia
kustannuksiin vedoten, mutta ne olisivat tärkeitä liikuntafysiologisten ilmiöiden tarkastelua varten. Acute sprint exercise transcriptome in human skeletal muscle. 2019;18(11):998-1008. LÄHDE Rundqvist HC, Montelius A, Osterlund T, Norman B, Esbjornsson M, Jansson E. Tutkijat analysoivat myös verta: mitatut kasvuhormonija insuliinipitoisuudet olivat yhteydessä moniin geenimuutoksiin. doi: 10.1136/jech-2019-213216. Effects of physical activity calorie equivalent food labelling to reduce food selection and consumption: systematic review and meta-analysis of randomised controlled studies. LÄHDE van der Kolk NM, de Vries NM, Kessels RPC, Joosten H, Zwinderman AH, Post B, Bloem BR. Siksi tämänkin tutkimuksen tuloksia kannattaa vielä tarkastella hieman varovaisesti, ennen kuin jatkotutkimuksissa myös aikakontrollikokeet on tehty. Uuden tutkimuksen mukaan liikunta toimii myös Parkinsonia sairastavilla potilailla, joiden motorisia oireita se lievittää. Energiansaanti ruoasta vähenee, kun sen yhteydessä on kuvattu montako minuuttia (eritehoista) liikuntaa ruoka ”sisältää” verrattuna muuten esitettyyn tai kokonaan puuttuvaan kalorisisältötietoon. Myös vapaiden rasvahappojen pitoisuudet veressä nousivat sprinttiharjoituksen jälkeen, ja myös tällä ilmiöllä oli tiettyjä yhteyksiä lihasten geenien ilmentymiseen. Fyysisesti passiivinen elämäntapa johtaa siihen, että on hankala syödä niin vähän kuin oikeasti tarvitsisi, ja siksi painoa kertyy. Uutta Lancet Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli se, että Parkinson-potilaat voivat harjoitella aerobisesti myös kotonaan, vain hyvin minimaalisen ohjauksen turvin. Vaan ihan täydellisesti suoritetulta sekään ei vaikuta. Aivosairauksien kohdalla se näyttää olevan erityisen hyvä ennaltaehkäisevä lääke.. Tästä on tosin saatu tietoa jo aikaisemminkin. Moniin aivosairauksiin ei ole käsillä tehokasta hoitavaa lääkettä kovista tutkimuspanostuksista huolimatta, vaan lääkkeet ovat usein vain oireita lievittäviä, mikä on hyvä asia sekin. Siitä puuttui nimittäin ns. pii: jech-2019213216. Liikunta näyttääkin olevan hyvä tapa konkretisoida ruoan energiasisältöä, kun ihmiset tajuavat, kuinka paljon heidän pitäisi esimerkiksi liikkua polttaakseen syömänsä munkkirinkilän. Effectiveness of home-based and remotely supervised aerobic exercise in Parkinson’s disease: a double-blind, randomised controlled trial. Uuden tutkimuksen mukaan aterioiden yhteydessä esitetyt, liikunnan määrällä kuvatut kaloritiedot, näyttävät kuitenkin johtavan siihen, että ihmiset valitsevat vähemmän kaloreita sisältävää ruokaa lautaselleen. Lancet Neurol. Tulokset ja tiedot ovat rohkaisevia, sillä potilaat pystyvät harrastamaan liikuntaa myös itsenäisesti, kunhan saisivat kannustusta ja ohjeistusta lääkäreiltä tai muilta ammattilaisilta. LÄHDE Daley AJ, McGee E, Bayliss S, Coombe A, Parretti HM. Suhteellisen ison omenan tai muun terveelliseksi mielletyn asian, kuten leipäviipaleen, syöminen kumoaa täysin useiden tuntien seisten tehdyn työn vaikutuksen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 T U T K I M U S U U T I S I A rankolihaksen massan säätelyyn liittyvissä prosesseissa, vaikka kyseessä ei ollut mikään voimaharjoitus. PLoS One. 2019 Dec 10. Munkkeja ei taideta tosin vielä merkitä näillä tiedoilla. Tarvitseeko esimerkiksi jokainen omena jatkossa kylkeensä liikuntakaloritiedot. Tämäkään ei tee välttämättä autuaaksi. Aivosairauksien kohdalla se näyttää olevan erityisen hyvä ennaltaehkäisevä lääke. doi: 10.1016/ S1474-4422(19)30285-6. Voi nimittäin olla, että esimerkiksi vapaiden rasvahappojen nousua veressä olisi tapahtunut pitkittyneestä paastosta johtuen, eikä se välttämättä ole todellinen sprinttitreenin aiheuttama ilmiö. Liikunnan sanotaan olevan lääke. Liikunnan vaatima kalorinkulutustieto voisi auttaa painonhallinnassa Painon kertyminen kehoon johtuu siitä, että energiansaanti on suurempaa kuin sen kulutus. Tutkimus on arvokas myös siinä mielessä, että potilailla suoritetut tutkimukset ovat todellista liikuntalääketieteellistä tutkimusta, josta tietoja voidaan viedä suoraan kohderyhmään, eli sairaille. J Epidemiol Community Health. 2019;14(10):e0223024. Tutkimus on kiinnostava ja toivottu lisä liikuntabiologiseen tutkimuskenttään. Jos tarkoituksena on ollut välttää istumisen vaaroja ja lisätä samalla hiukan energiankulutusta, niin pelkkä pieni välipala saattaa tehdä hallaa hyvälle ajatukselle, jos muu liikkuminen on minimaalista. Toisaalta kehon kudokset myös surkastuvat ja heikkenevät muutenkin, jos ne eivät saa riittävää rasitusta. Mutta taudin puhjettua sekin vaikuttaa olevan lääkkeiden tapaan ”vain” oireita lievittävä. aikakontrollikokeet, eli tarkastelut, mitä geenien ilmentymisessä olisi tapahtunut samoissa aikapisteissä, jos koehenkilöt olisivat vain levänneet. Liikunnan sanotaan olevan lääke. doi: 10.1371/journal.pone.0223024. Terveys ei siis ole pelkkää painonhallintaa. Aikakontrollikokeet jätetään monesti suorittamatta mm. Myös Parkinson-potilaat hyötyvät liikunnasta Aivosairaudet ovat karmaiseva ja paljon sairaudenhoitokustannuksia aiheuttava tautijoukko, jonka ennustetaan yleistyvän. Mutta toisaalta täytyyhän ihmisen syödä
Julkisen vallan toiminta oli rakennemuutoksessa hyvin ristiriitaista. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 S Suomalaisen urheiluliikkeen olemus muuttui perusteellisesti 1990-luvun rakennemuutoksessa. Tähän päättyi vahvan johtajuuden kausi urheiluliikkeessä. Avaus sysäsi liikkeelle prosessin, joka lopulta johti urheiluliikkeen perusteelliseen rakennemuutokseen. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) puheenjohtaja Jukka Uunila teki järjestönsä liittokokouksessa 1989 avauksen, joka johti suomalaisen urheiluliikkeen historian suurimpaan mullistukseen. Holkeri kutsui kesäkuussa 1992 valtakunnalliset liikuntajärjestöt pyöreän pöydän kokoukseen keskustelemaan urheilun rakennemuutoksesta. Moneen kertaan on todettu, että jotain tarttis tehdä. Prosessin aikana pyöreään pöytään kokoonnuttiin kolme kertaa. (SLU) aloitti toimintansa 1.1.1994 (Hentilä 2018 käsikirjoitus). Holkeri esitteli mallin, jonka mukaan oli tarkoitus toteuttaa tavoite yhdestä yhteisestä valtakunnallisesta, kaikkia liikuntajärjestöjä palvelevasta yhteisöstä. Liikuntaja urheiluliike oli toiminut satavuotisen historiansa ajan vapaina kansalaisjärjestöiSuomen Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja Matti Ahde Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n perustamiskokouksessa. Kuva: Urheilumuseo. Vaikutukset näkyvät edelleen. Erimieliset urheilujärjestöt eivät muutokseen pystyneet ja niinpä Valtion liikuntaneuvosKuinka johtajuus katosi urheiluliikkeestä ton (VLN) puheenjohtaja Harri Holkeri ryhtyi ohjaamaan prosessia. Samalla katosi johtajuus, joka on edelleen hukassa. Valtiovalta painosti liikettä yhdistämään toimintojaan. Julkinen valta otti ohjat Marraskuussa tarkastetussa väitöskirjassani osoitin, kuinka urheiluliike menetti johtajuutensa muutosprosessissa ja kuinka se ei ole löytänyt sitä vieläkään. Aivan ensiksi urheiluliikkeen olisi maltettava pysähtyä pohtimaan tarkoitustaan ja tavoitteitaan. Niinpä hän esitti yhdistämisneuvottelujen aloittamista SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton (TUL) välillä. Yhteiskunta joutui säästökuurille, joka ulottui myös urheiluliikkeeseen. Lopulta päästiin sopuun siitä, että uusi järjestö Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Uunilan mukaan kaksinkertaisen järjestörakenteen ylläpitäminen nieli runsaasti varoja, jotka olisi voitu käyttää suoraan liikunnan ja urheilun hyväksi (SVUL:n toimintakertomus 1989). Suomen talous romahti syvään lamaan 1990-luvun alussa. Vielä tässä vaiheessa esitys myötäili SVUL:n kantaa, mutta mitä pitemmälle prosessi eteni sitä kauemmaksi ajauduttiin Jukka Uunilan alkuperäisestä ajatuksesta. Urheiluliikkeen johtajuuden tilaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta, julkisen vallan suunnasta ja urheiluliikkeen suunnasta. Kokousten välillä rakenneuudistusta vietiin eteenpäin useissa työryhmissä
Ohjaavan tiimin perustaminen 3. (Kuvio 1) Malli kuvaa vaativan organisaation muutosprosessin etenemistä ja kertoo, mihin asioihin prosessin eri vaiheissa tulee kiinnittää huomiota. Kolmannessa pyöreän pöydän kokouksessa opetusministeriön ylijohtaja Harri Syväsalmi puolestaan vakuutti, että muutosprosessissa vapaata kansalaistoimintaa ei loukata (Kulha 1995,76). Muutosten kiireellisyyden ja välttämättömyyden tähdentäminen 2. Henkilöstön valtuuttaminen vision mukaiseen toimintaan 6. Steinerin malli (Näsi & Aunola 2004, 29) Edellytykset Suunnitteleminen Toimeenpano ja seuranta Suunnitteluohjelma Organisaation tarkoitusperät Strateginen suunnittelu Keskipitkän aikavälin ohjelmat Lyhyen aikavälin suunnittelu Missio Pitkän aikavälin tavoitteet Politiikat Strategia Alatavoitteet Alapolitiikat Alastrategiat Tarkat tavoitteet Käytännöt Taktiset suunnitelmat Ohjelmoidut suunnitelmat Or ga ni sa at io Se ur an ta Ke hi ttä m in en Mahdollisuudet Ongelmat Vahvuudet Heikkoudet Johdon arvot. Puuttumattomuutta vakuutettiin edelleen 1990-luvulla. Epäonnistumisen syitä voi analysoida myös John P. Uusien toimintatapojen juurruttaminen yrityskulttuuriin Toteutettavuuden testaaminen Kuvio 1. Kotterin kahdeksan kohdan luettelon avulla. Johtamisen kannalta katsottuna rakenneuudistus epäonnistui täydellisesti. Muutosvisiosta viestiminen 5. Vision ja strategian laatiminen 4. Lyhyen aikavälin onnistumisten varmistaminen 7. 1960-luvulta lähtien yhteiskunnan vaikutus ja taloudellinen ohjaus oli lisääntynyt, mutta liikkeen johtamiseen julkinen valta ei ollut puuttunut. Niin sitten kävikin. Vapaata kansalaistoimintaa loukattiin kuitenkin raskaalla kädellä. Myöhemmin hän uhkasi suoraan, että jos uutta keskusjärjestöä ei perusteta ilmoitettuun määräaikaan mennessä, hallitus ottaa ohjat käsiinsä ja jakaa urheilun valtionavun, noin 140 miljoonaa markkaa, uudella tavalla, suoraan seuroille (Kulha 1995, 58). Kiire, kiire, kiire – mutta mihin. Talvella 1992 opetusministeri Tytti Isohookana-Asunmaa totesi eduskunnassa vastatessaan asiaa koskevaan suulliseen kysymykseen, että ei ole hallituksen tehtävä ottaa kantaa urheiluliikkeen toimintaan. Ennen ensimmäistä pyöreän pöydän kokousta ministeri ilmoitti, että valtion rahaa ei enää jaeta entiseen tapaan keskusjärjestöille. Julkisen vallan toimintaa rakenneuudistuksessa eivät ajaneet eteenpäin liikuntalähtöiset, vaan vahvasti julkisvaltalähtöiset päämäärät. Parannusten vakiinnuttaminen ja uusien muutosten toteuttaminen 8. Vielä prosessin loppusuoralla ministeri vaati, että SVUL täytyy jättää perustettavan järjestön ulkopuolelle. Painostus alkoi jo ennen varsinaisen uudistusprosessin alkua. Rakenneuudistuksessa oli kiire päästä pois vallitsevasta tilasta, johonkin uuteen tilaan, jota ei kuitenkaan tarkemmin pystytty määrittelemään. Rakennemuutoksen tekijöiden toimintaa voi arvioida Steinerin mallin avulla. Seuraavana vuonna toista pyöreän pöydän kokousta avatessaan ministeri korosti, että urheiluliikkeen rakenteiden ja toimintatapojen muuttaminen on liikkeen oma asia. Urheiluliikkeen rakenneuudistuksessa kaikki nämä asiat sivuutettiin tai ainakaan niistä ei pystytty rakentamaan loogista kokonaisuutta tavoitteellisen toiminnan perustaksi. Kotterin mukaan organisaatiomuutoksen onnistumisen edellytykset ovat seuraavat (Kotter 1996, 18): 1. Vuoden 1992 alussa valtakunnallisten urheilujärjestöjen tulosfoorumissa ministeri Isohookana-Asunmaa totesi, että voimavaroja kulutetaan hukkaan urheilujärjestöjen hallintorakenteiden ylläpidossa (Isohookana-Asunmaan puhe). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 9 nä ja vaalinut tarmokkaasti itsenäisyyttään
Talous suhteessa yhteiskuntavastuuseen. Sekä Kotter että organisaatiotutkija Edgar H. Syntyi kulttuurityhjiö, joka johdatti järjestöt yhteistyön lisääntymisen sijasta kilpailemaan keskenään vaikutusvallasta ja resursseista (Heikkala 1998, 140). Urheilujärjestöihin oli vakiintunut vuosikymmenien aikana omat kulttuurit, joille ominaista oli vallan keskittyminen pyramidimallin mukaan. Vastaako visiomme asiakasnäkemyksiä. Tämä tarkoitti sitä, että valtionhallintoon sovellettiin liikemaailman johtamismenetelmiä. Rahanjaollaan julkinen valta tosiasiallisesti puuttuu hyvin voimakkaasti urheilujärjestelmämme johtamiseen. Kun visiota ei ollut, ei siitä voitu myöskään viestittää eikä ohjata henkilöstöä senmukaiseen toimintaan. Scheim pitää kulttuurin luomista ja sen johtamista niin merkittävänä toimintana, että asettaa sen johtajan tärkeimmäksi, jopa ainoaksi todella tärkeäksi tehtäväksi (Scheim 1980, 19–20). Mitä on opittava visiomme toteuttamiseksi. Sisäinen näkökulma Miten tavoitamme asiakkaamme. Riittävätkö resurssit vision toteuttamiseen. Opetusja kulttuuriministeri ohjaa varat suoraan eri järjestöille aina seuratasolle asti. SLU:lle ei saatu määriteltyä selkeää tavoitetta eikä toimintaohjelmaa. Tavoitteiden suhde resursseihin. Johtajuuden katoamiseen vaikutti luonnollisesti myös urheiluväen oma toiminta. helix-malliin, jossa vahvan keskusvallan korvasi heikko palveluorganisaatio. Monet rakenneuudistuksessa mukanaolleet, kuten Kalervo Kummola ja Esko Ranto sekä SLU:ssa toimineet Kirsti Partanen, Maija Innanen, Janne Ollikainen ja erityisesti Mauri Oksanen ovat kertoneet, että niin järjestön perustaminen kuin sen alkuvuodetkin olivat yhtä kaaosta ilman minkäänlaista johtamista. Näin raju kulttuurillinen muutos olisi vaatinut onnistuakseen paljon paremman valmistelun ja pitemmän siirtymäajan. Vuosituhannen alusta lähtien rahanjako ei enää lainsäädännöllisistä syistä ollut edes mahdollista. Asiakasnäkökulma Ketkä ovat asiakkaitamme, mitä he odottavat meiltä. Onko eri tasojen tavoitteet ymmärretty ja sisäistetty. Kuvio 2. Tyydyttävätkö tavoitteemme asiakkaitamme Miten asiakkaat kokevat toimintamme. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Erityisesti julkinen valta piti muutosta välttämättömänä ja kiireellisenä. Yhdysvalloista ja Britanniasta levisi muualle länsimaihin oppi uudesta julkisjohtamisesta (New Public Management, NPM) (Patomäki 2007, 29, 43), joka Suomessakin otettiin käyttöön. Ongelmaksi kuitenkin muodostui mittareiden laatiminen, koska tavoiteltavat tulokset eivät useinkaan olleet määriteltävissä numeroina (Yliaska 214, 306). Myös opetusministeriö siirtyi tulosohjaukseen ja ulotti käytännön urheiluliikkeeseen (Mäkinen 2012, 38). Onko arvot jalkautettu yhteisöömme. Varsinaista, koko prosessia ohjaavaa tiimiä ei ollut, yhteistä visiota ei ollut eikä selkeää, toimintaa ohjaavaa strategiaa saatu laadituksi koskaan. Selviääkö organisaatiomme tehtävistään. Miten noudatamme arvojamme käytännössä. Monien urheiluliikkeessä toimineiden mukaan opetusministeriö juoksutti järjestöjä väkisin keksimään yhteiskunnallisesti perusteltavia hankkeita, joita rahoitettiin, mutta jotka samalla veivät resursseja järjestöjen perustoiminnoilta. Osittain juuri kiireen vuoksi muut onnistumisen edellytykset eivät täyttyneet. Tuntevatko asiakkaamme arvomme. Sisäistämmekö yhteisen vision. Tulosohjauksen mukaan organisaation toiminnoille piti määrittää tarkat tavoitteet ja niiden saavuttamista oli mitattava ja arvioitava. Kulttuurin tunteminen auttaa tulkitsemaan organisaatiossa tapahtuvia ilmiöitä, määrittelemään asioiden tärkeysjärjestyksen ja ylipäätään hallitsemaan tapahtumia. He eivät saaneet johtamisotetta järjestöönsä. Scheim pitävät tärkeänä, että kun yrityksen tai järjestön toimintaan tehdään muutoksia, kulttuurin merkitystä ei saa unohtaa. Nyt tästä mallista luovuttiin ja siirryttiin ns. SLU:lla ei ollut toisin kuin aikaisemmin SVUL:lla ja TUL:lla rahanjakotehtävää, joka olisi antanut sille taloudellista valtaa. SLU ei saanut sellaista arvostusta, jonka se olisi tarvinnut koko urheiluliikkeen palvelujärjestönä. Kokonaisvision ja osavisioiden yhteensopivuus. Toiminta-ajatus Visio Arvot Tavoitteet Strategia Taloudellinen näkökulma Onko talouden rakenne kestävä. Samaa on sanonut opetusja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen. Miten varmistamme tasapainoisen talouden. Vuosittain yksittäisten avustusten määrä kohoaa noin 2000:een. Yhtenäisyyden sijasta koko urheiluliike pirstoutui entisestään ja ajautui tilaan, jota ei enää myöhemmin pystytty korjaamaan. Tehokkuutta haluttiin lisätä ja tämän varmistamiseksi otettiin käyttöön tulosohjaus. Toiminnasta ei voitu osoittaa mitään sellaisia onnistumisia, jotka olisivat ohjanneet muutosprosessia selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan. Organisaatiokulttuurin merkitys näyttää olleen rakenneuudistuksen tekijöille täysin tuntematon asia. Kaplanin ja Nortonin malli yhdistettynä visiomatriisiin.. Johtajuus edelleen hukassa Myös uudistuksen jälkeen julkisen vallan suhde urheiluliikkeeseen muotoutui sen omista lähtökohdista. Toimimmeko käytännössä tavoitesuuntautuneesti. Oppimisen ja kehittymisen näkökulma Riittääkö osaamisemme. On kiinnostavaa huomata, että rakenneuudistus ja rahanjakomenettelyn uudistaminen eivät lopulta olleetkaan vaihtoehtoja, vaan molemmat toteutuivat. Liikunnalle ja urheilulle suunnatut avustukset tuli jakaa toiminnassa saavutettujen tulosten perusteella. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Martin Saarikangas ja toimitusjohtajaksi Peter Tallberg
Kaikki ovat raporteissaan todenneet, että liikkeestä puuttuu johtajuus. Tapani Hautamäki, FT organisaatiovalmentaja Flamo Oy Sähköposti: tapani.hautamaki@flamo.fi Pohdin tässä kommenttipuheenvuorossa Tapani Hautamäen väitöskirjan Menestyksen ja romahduksen tie. Hän tarjoaa täyslaidallisen johtamisoppeja, strategiakarttoja, malleja ja kaavioita. Rakenteellisesti urheiluliike onkin selkiytynyt, mutta johtajuusongelmaa se ei ole poistanut. 2012. SVUL:n toimintakertomus. Mäkinen, J. Tampereen yliopisto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisu 2012:6. Käsikirjoitus. Vaikka ongelma on selvästi todettu, sitä ei ole pystytty korjaamaan. Ajolähtö turvattomiin kotipesiin: liikunnan järjestökentän muutos 1990-luvun Suomessa. Kulha, K. Prentice Hall. 1995. Puhe valtakunnallisten liikuntajärjestöjen pyöreän pöydän neuvottelussa 27.1.1993 Kotter, J. Helsinki. Urheilun rakenneuudistus 1989–1993. WSOY. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Myös epäselvä työnjako tai roolien ja resurssien hajaantuminen on koettu ongelmaksi erityisesti huippu-urheilukeskustelussa. Siinä Kaplanin ja Nortonin malli on ristiintaulukoitu Suomessa kehitetyn visiomatriisin kanssa. Apuna tässä pilkkomisessa voi käyttää kuviossa 2 esitettyä menetelmää. Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. Esimerkiksi siitä, miksi urheiluliike on olemassa, mitkä ovat liikkeen ja sen eri osien tavoitteet, missä kontekstissa se toimii, mitkä ovat sen arvot, mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit, mitkä ovat liikkeen sidosryhmiä ja millaiset suhteet niihin on. 1989.. Helsinki. K o m m e n t t i : Urheilujohtamisen kokonaiskuvaa sumentavat monet tekijät LISÄTIETOA Tapani Hautamäki, Menestyksen ja romahduksen tie: suomalainen urheilujohtaminen 1960-luvulta 2010-luvun lopulle. Yleensä ei ole savua ilman tulta. Scheim, E.H. Tampere. Yliaska, V. 1980. Johtajuuden etsimisessä olisi lähdettävä liikkeelle perusteista. Työryhmät ja ulkopuoliset konsultit selvittivät kerta toisensa jälkeen 2000–2010-luvuilla urheiluliikkeen tilaa. Kun useiden selvitysten mukaan selkeämpi johtajuus tehostaisi toimintoja, olisiko vielä tehtävä jotakin ongelman korjaamiseksi. Urheilujärjestöjen kujanjuoksu. Osa loputtoman pitkästä muutosprosessista, joka ei ole kaikkien mielestä vieläkään päätöksessä, on laitettu heikon urheilujohtamisen syyksi. 1998. Suomen Urheilumuseosäätiö, julkaisu n:o 14. Patomäki, H. Alkuperäinen teos Leading Change. Organizational psychology. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 206. 2007. Näitä ei todellakaan ole urheilujärjestöissä liikaa pohdittu, joten toivoisin järjestöjohtajien vilkaisevan edes yhtä. Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. K. P. Hentilä, S. Suomalainen urheilujohtaminen 1960-luvulta 2010-luvun lopulle antia suomalaisesta urheilujohtamisesta käytyyn ja käytävään keskusteluun. Osa tästä melko kiihtyneestäkin keskustelusta on liittynyt vuonna 2008 alkaneeseen urheilun muutosprosessiin, jonka lopputuloksena vietettiin vuorotellen urheilun keskusjärjestöjen hautajaisia, perustettiin uusia tai yhdisteltiin olemassa olevia. Publications of the University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3202-0/ LÄHTEET Heikkala, J. 2014. Muutos vaatii johtajuutta. Into Kustannus. Tehokkuuden toiveuni. Ehkä ei ole kunnolla edes yritetty, vaan ongelma on kierretty tekemällä muutoksia rakenteisiin. Työväen Urheiluliiton 100-vuotishistoria. Hautamäki tarttuukin ei vain viime vuosikymmenen vaan vuosikymmenten tapahtumiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin ulottaen väitöskirjansa tarkastelujakson 1960-luvulta nykypäivään. Oy Rastor Ab. Helsinki. Helsinki. Väitöskirja. Isohookana-Asunmaa, T. 1996. Helsinki. 2018. Englewood Cliffs. Näin on saatu kysymyksiä, joihin annettujen vastausten pohjalta voi lähteä tarkemmin pohtimaan kokonaisohjelmaa urheiluliikkeen kehittämiseksi. Jotta koko urheiluliikettä voitaisiin johtaa, tai ohjata tai koordinoida, mitä termiä halutaankaan käyttää, täytyisi monitahoinen ja vaikeaselkoinen kokonaisuus pilkkoa pienemmiksi, paremmin ymmärrettäviksi osiksi. 2000-luvulle tultaessa SLU:n kyvyttömyys oli tunnustettu ja ongelmaan yritettiin hakea ratkaisuja. Väitöskirja tuottaakin tältä osin paljon uutta ajateltavaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 Mistä johtajuus voisi löytyä. Uusliberalismi Suomessa
Jotain tunnistamatonta urheilujärjestelmässämme siis edelleen on, eikä pelkästään johtamiskysymyksenä katsottuna. Perusteena on, että toimijoina ovat aina ihmiset, jotka johtavat ja ovat johdettavina. Siis siinä työssä, joka on yritysjohtajille arkea päivällä. Johtamisella Hautamäki tarkoittaa ”järjestöjen johdossa, joko luottamushenkilöinä tai palkattuina työntekijöinä, toimivien henkilöiden tai päätöksentekoelinten sellaista päätöksentekoa, joka vaikuttaa asianomaisen järjestön toimintaan, kehittymiseen sekä sidosryhmäsuhteisiin.” Tutkimuksen kohteena on siten päätöksenteko ja ne asiat, jotka ovat vaikuttaneet – rajaavasti tai mahdollistavasti – päätöksentekijöiden toimintaan. Johtamista verrataan eri aikoina käytössä olleisiin johtamisparadigmoihin ja -oppeihin ja näkökulmassa painottuu vahvasti yritysjohtaminen. Toki käsite tutkimuksellisesti on eri asia, mutta kulloiseenkin viitekehykseen valittuna vaikuttaa oleellisesti tutkimuksen kokonaisuuteen. Kati Lehtonen, LitT erikoistutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä kati.lehtonen@likes.fi. Hautamäki tulkitsee ajanjakson kuitenkin vahvan urheilujohtamisen ajaksi, jolloin järjestöt systemaattisesti sovelsivat ja hyödynsivät johtamisparadigmoja ja omasivat strategisen ajattelukyvyn. Väitöskirjan pitkä tarkastelujakso, lähes 60 vuotta, sai minut miettimään, näyttäytyykö vuosikymmenten takainen urheilujohtaminen kirkkaammalta oikeasti, vai onko meillä vain parempi kyky ymmärtää menneisyyttä nykyisyyttä paremmin. Kun jotain käsitettä systemaattisesti toistetaan julkipuheessa, se vakiintuu. Kysyä sopiikin, miten osaaminen näkyy laajemmin liikuntaja urheilujärjestöjen toiminnassa tai edes urheilun keskusjärjestöjen toiminnassa. Toisin sanoen, oliko urheilujohtaminen yksinkertaisempaa, neuvottelukumppaneita vähemmän, opetusja kulttuuriministeriö hallittavampi ja päätöksenteko urheilujärjestelmän sisällä suoraviivaisempaa. Miten on siis mahdollista, että ostamisesta, myymisestä ja asiakkuuksista tuli urheilujärjestöjen valtavirtaa, mutta näitä oppeja käyttävien johtajien kädenjälki on heikosti tunnistettavissa urheilujärjestöjen toiminnan suunnittelussa, strategisessa ajattelussa, tiedolla johtamisessa ja tulosten mittaroinnissa. 1990-luvun alkuun astihan keskustelijoita oli tasan kaksi: SVUL ja TUL, porvarit ja työväki ja heidän edusmiehensä. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Varsinainen tutkimusaihe, tai ongelma, kuten Hautamäki asian muotoilee, on valtakunnallisten urheilujärjestöjen johtaminen Suomessa 1960-luvulta nykypäivään. Paradoksi on jäätävä, sillä juuri yritystoiminnan oppeja ryhdyttiin 1990-luvulta lähtien systemaattisesti tuomaan kansalaisjärjestöjen toimintaan ja toimintaideologiaan. Toisin sanoen rakenne jäi, mutta kansanliikkeelle ominaiset piirteet hävisivät: edustuksellinen demokratia, seurat päätöksentekijöinä, keskusjärjestö jäsenten ja seurojen edunvalvojana kuten myös vertikaalinen yhteys alhaalta ylös. Vastaavasti jo käytetyt jäävät elämään, vaikkei niillä ole todellisuuden kanssa enää tekemistä. Hän hipaisee esimerkiksi nykyjohtamistutkimuksen käsitteistöstä vuorovaikutusta, luottamusta ja verkostoja, mutta kompleksisuuden lisäksi ei etene kosketusta pidemmälle tai pohdi esimerkiksi valmentavaa johtamista tai jaettua johtamista. Kolmas mielenkiintoinen näkökulma väitöskirjassa on luonnollisesti urheilujohtamisen määrittely. Onko siis niin, ettei urheilujohtamiselle löydy sanoja, koska emme ole kyenneet yhteisesti vielä nimeämään nykyistä urheilujärjestelmäämme. Hautamäki pitää urheilujohtamista käytännön sovellutusten osalta kontekstija kulttuurisidonnaisena ja toteaa, että muutoin urheilujohtaminen ei eroa muusta johtamisesta. Järjestöjohtajien elämä ja urheilujohtaminen helpottuisivat huomattavasti, jos luopuisimme urheiluliike käsitteen käytöstä: yksittäisen organisaation johtaminen on monin verroin helpompaa kansanliikkeeseen verrattuna. Hautamäki käyttää väitöskirjassaan käsitettä urheiluliike. Pitäisikö puhua täsmällisemmin järjestöjohtamisesta, huippu-urheilujohtamisesta, Olympiakomitean johtamisesta tai urheilujärjestelmän johtamisesta. Näin on käynyt, koska järjestöt haluavat riveihinsä vaikutusvaltaa, talousosaajia, strategiantaitajia ja erityisesti johtamistyön guruja. Aloitin omankin väitöskirjatutkimukseni artikkelilla, jossa tarkastelin urheiluliikkeen ja valtion välistä systeemistä kokonaisuutta. Urheilumenestysmittarilla mitattuna ei ainakaan kovin hyvin. Talousahdinkokin on suurelle osalle järjestöistä lähes jatkuvaa ja juustohöylä kuuluu järjestöjohtajan selviytymistyökalupakkiin valtion erityisavustushakulomakkeen lisäksi. Tästä pääsenkin toiseen teemaan, jonka yhteyttä nykypäivän ”huonoon urheilujohtamiseen” ei ole pohdittu. Näkökulma on mielenkiintoinen ja olisi ehdottomasti lisäkeskustelun arvoinen. Syystä tai toisesta, urheiluliike käsitteenä kuitenkin elää ja voi hyvin. Jo 1990-luvun tutkijat kuitenkin totesivat, että urheiluliike oli ja meni SVUL:n konkurssin yhteydessä manan majoille. Ilmeisesti tätä keskustelua urheilujohtajien pitäisi hieman jatkojalostaa, niin epäselvältä tilanne Hautamäen väitöskirjan tulkintoja lukemalla vaikuttaa. Näin varmasti on, mutta kuten moni muukaan, ei myöskään Hautamäki kovin tarkasti nimeä johtamisen paradigmaa, oppia tai suuntaa, jota nyt yleisesti sovellettaisiin yritysmaailmassa saatikka urheilujärjestelmässä. Yleensä orgaani, jota yrittää johtaa, täytyy ensin tunnistaa ja piirtää sen ääriviivat, oli kyse sitten järjestöstä tai yrityksestä organisaationa, verkostosta, laajemmasta systeemistä tai jopa kansanliikkeestä. Erityisesti siitä syystä, että urheilujärjestöissä on tällä hetkellä esimerkiksi runsain määrin luottamushenkilöinä yritysjohtajia ja ”ammattijohtajia”, jotka saavat kuukausipalkkansa johtamisesta. Hän toteaa, että se on ”monitasoinen ja kompleksinen järjestelmä valtakunnallisine kattojärjestöineen, aluejärjestöineen, lajiliittoineen ja urheiluseuroineen”. Kysynkin, jos urheiluliikettä ei ole enää sanan varsinaisessa merkityksessä olemassa, voiko sitä silloin johtaa tai voiko johtamista arvioida. Jossain vaiheessa jäin kuitenkin pohtimaan, voiko sellaista käsitettä käyttää, jonka sisältöä ei oikeasti ole olemassa
Tutkimukseen osallistui yhteensä 39 oppilasta ja kaksi opettajaa. Liikuntaryhmissä on entistä useammin oppilaita, joille koululiikunta on ainoa fyysisen aktiivisuuden muoto. Osalle oppilaista liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat kaukana elämässä tärkeiden asioiden listan kärkipäästä. Tutkimukset osoittavat oppilaiden toimintakyvyn, taitojen ja fyysisen kunnon polarisoituneen (esim. Huotari 2012; Lundqvist & Jääskeläinen 2019; Rintala, Sääkslahti & Iivonen 2016; Vandorpe ym. luokka, jolle liikuntaa opetti luokanopettaja sekä pieni 11 oppilaan 7. Toiset liikkuvat monipuolisesti arjessaan ja harrastavat erilaisia urheilulajeja. Ku va : Ri itt aIlo na Hu rm er in ta. Molempien ryhmien liikunnanopetusta videoitiin kahdella kameralla useiden kuukausien ajan. Tutkimukseen valikoitui suuri, 28 oppilaan 3. Liikuntatunteja seurasi väitöskirjatutkijan lisäksi useampi pro gradun tekijä ja he kaikki kirjoittivat tunneista päiväkirjaa, jotka videoiden ohella toimivat tutkimusaineistona. Samanaikaisesti oppimisympäristöjen pitäisi olla entistä avoimempia ja monipuoliTuki aloitteellisuudelle lisää osallistumista ja liikettä sempia, ja käytettävien työtapojen oppilaiden omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta hyödyntäviä. Osallistujat valittiin tarkoituksenmukaista valintaa käyttäen. Seitsemännen luokan oppilaat olivat kaikki poikia. Yksilölliset erot oppilaiden reippaan liikunnan määrässä voivat olla suuria. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 V Lasten fyysinen aktiivisuus koulun liikuntatunneilla vaihtelee. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. luokka, jonka opettaja oli liikunnan aineenopettaja. Keskustelussa on tuotu esille, miten entistä vaativampaa tukea tarvitsevia oppilaita opiskelee yleisopetuksen ryhmissä ja miten se haastaa opettajaa opetuksen toteuttamisessa. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu runsaasti opetustyön haasteellisuudesta ja uusien opetussuunnitelmien toteuttamisesta. Huovinen seurasi kahden perusopetuksen ryhmän liikuntatunteja usean kuukauden ajan. Videoaineiston analysoinnissa käytettiin kahta erilaista systemaattisen observoinnin menetelmää: tietokonepohjaista opetustapahtuman analysointiin soveltuvaa LOTAS 2.0 -ohjelmaa (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998) sekä tätä tutkimusta varten kehitettyä Opetustapahtuman systemaattista sisällönanalyysiä (OSS-analyysi). (Kauravaara 2013; Takalo 2016.) Liikuntaa opiskellaan osallistumalla tunnilla tehtäviin harjoituksiin ja opetuskeskusteluihin sekä olemalla fyysiNäin tutkittiin Terhi Huovinen tarkasteli väitöskirjassaan oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä opettajan mahdollisuuksia edistää niitä koulun liikuntatunneilla. Myös liikunnassa heterogeenisten ryhmien on sanottu lisääntyneen. Kolmannella luokalla oli 17 tyttöä ja 11 poikaa. Toiminnan selkeä organisointi, oppilaiden aloitteellisuuden tukeminen ja opettajan aika oppilaiden yksilölliseen kohtaamiseen lisäävät koululaisten aktiivisuutta. Lisäksi opettajat ja oppilaat täyttivät jokaisen liikuntatunnin jälkeen palautelomakkeen. 2011). Videoaineisto litteroitiin tekstiksi. Oppilaiden mielenkiinnon kohteet ovat myös eriytyneet. Tekstiaineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä
Fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan liikuntatunneilla automaattisesti tarkoita oppilaan osallistumista opetukseen. Sanallisten aloitteiden lisäksi oppilaat olivat aloitteellisia kehonkielellään: he auttoivat opettajaa ja luokkatovereitaan ja ryhtyivät suorittamaan tehtävää ilman opettajan kehotusta. Sen jälkeen opettaja voi tukea osallistumista yksilöllistämällä opetusviestintää, muokkaamalla oppimisympäristöä, soveltamalla sisältöä, muuttamalla tuntisuunnitelmaa sekä tukemalla oppilaan osallisuutta esimerkiksi antamalla vastuuta tai keskustelemalla hänen kanssaan. Skinner kollegoineen (2009) on määritellyt osallistumisen liikuntatunneilla oppilaan fyysiseksi, sosioemotionaaliseksi ja kognitiiviseksi opetuksen tavoitteiden mukaiseksi toiminnaksi. Oppilasjohtoiset työtavat edistivät niin oppilaiden osallistumista kuin fyysistä aktiivisuuttakin. Viime aikoina on nostettu esille oppilaan temperamentin merkitys koulussa suoriutumiseen ja opettajilta saatuun palautteeseen (esim. Havaitsin, että heterogeenisessa oppilasryhmässä liikunnanopettajan työ sisältää runsaasti yksittäisen opOpettajan tulisikin etsiä työtapoja, joilla huomion kiinnittäminen yksittäisiin oppilaisiin onnistuu.. Keltikangas-Järvinen 2010). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajalle jää tunnin jälkeen tunne, että kaikki lapset liikkuivat tunneilla aktiivisesti. Opettajan tulisikin entistä enemmän etsiä työtapoja, joilla huomion kiinnittäminen yksittäisiin oppilaisiin onnistuu. Oppilas on siis paitsi fyysisesti, myös henkisesti läsnä liikuntatunnilla. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että ryhmätasolla oppilaat osallistuivat havainnoituihin liikuntatunteihin suurelta osin oppitunnin tavoitteiden mukaisesti. Löysin runsaasti tapoja tukea yksittäisten oppilaiden osallistumista ja ehkäistä osallistumattomuutta. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 sesti aktiivisia. 2012). Tässä tutkimuksessa ratkaisun avaimia olivat oppilasjohtoiset työtavat ja työpistetyöskentely, jossa oppilaat työskentelivät pienissä ryhmissä erilaisilla tehtäväpisteillä. Tutkimuksen havainto näistä monella tapaa aloitteellisista lapsista herättää väistämättä kysymyksen. Miten ryhmän kaikki oppilaat saadaan osallistumaan ja olemaan fyysisesti aktiivisia liikuntatunneilla. Aloitteellisuuden tukeminen edistää työrauhaa ja osallistumista Oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen ja heidän aloitteellisuutensa tukeminen osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi osallistumattomuuden ja häiriökäyttäytymisen ehkäisemisessä. Sivussa istumalla kokemukset eivät kartu ja yksin kävelylle lähetetyt oppilaat jäävät paitsi ryhmän yhteisestä tekemisestä, ehkä jopa ulkopuoliseksi koko vertaisryhmässään. 2016, 104–105.) Lisäksi opettajan vuorovaikutus oppilaiden kanssa ja hänen käyttämänsä opetusviestintä vaikuttavat tunnin ilmapiiriin, oppilaiden osallistumiseen ja oppimistuloksiin (Kuusela 2005; Louhela 2012; Siutla ym. Liikunnanopettajan toiminnalla on väliä Koulun liikunnanopetus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, joten ei ole merkityksetöntä, miten opetus toteutetaan ja millaisia osallistumisen ja fyysisen aktiivisuuden kokemuksia oppilaat saavat. Hän tekee opetussuunnitelman pohjalta – mahdollisesti oppilaita kuullen – päätökset tunnin sisällöistä, työtavoista, organisoinnista ja oppimisympäristöstä. Heterogeenisessa ryhmässä oppilasjohtoiset työtavat lisäsivät kaikkien oppilaiden liikkumista ja osallistumista: niin tunneilla yleensä vähän liikkuvien kuin muutoinkin aktiivisten oppilaiden. Opettajan käyttämät työtavat korreloivat myös oppilaiden suorittavaan osallistumiseen: oppilasjohtoisten työtapojen käyttäminen kasvatti tavoitteenmukaista osallistumista liikuntatunneilla. Tutkimus kohdistui liikunnanopetukseen tilanteessa, jossa oppilasryhmä on taustoiltaan, terveydentilaltaan, oppimisvalmiuksiltaan, taidoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan epätasainen. Aloitteellisen osallistumisen sammuttaminen ja ohittaminen sen sijaan lisäsivät osallistumattomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Vaikka nykyisen oppimiskäsityksen mukaisesti opettajan toiminnan ei voida yksin ajatella aikaansaavan oppilaan osallistumista tai fyysistä aktiivisuutta (Jin & Yun 2013), opettajalla on edelleen keskeinen rooli siinä, mitä liikuntatunneilla tapahtuu. Havaitsin kuitenkin, että tämä korkea osallistumisaste ei ollut suoraan yhteydessä korkean fyysisen aktiivisuuden kanssa. Liikuntatunneilla fyysinen aktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat juoksevat, hyppivät, heittävät tai harjoittavat muita perusmotorisia ja liikuntataitojaan. Havaitsin opetusta usein häiritsevien oppilaisen osoittavan myös paljon myönteistä aloitteellisuutta. Olisiko lasten temperamenttipiirteiden huomioiminen ja myönteisen palautteen tietoinen lisääminen näille lapsille edistänyt oppilaiden tavoitteenmukaiseen toimintaan osallistumista ja sitä myötä parantanut yleistä työrauhaa tunneilla. (Jyrhämä ym. Tässä aineistossa kyseiset oppilaat saivat vain vähän myönteistä palautetta toiminnastaan, mikä usein johti opiskelua edistävän aloitteellisuuden sammumiseen ja opetusta häiritsevään toimintaan. Samalla tunnilla osa oppilaista liikkui reippaasti yli puolet tunnista, kun taas joku ei saanut ensimmäistäkään minuuttia reipasta liikuntaa. Sekä oppilaiden suorittavan osallistumisen määrässä että fyysisessä aktiivisuudessa oli suuria yksilöllisiä eroja. Kuusela 2005; Louhela 2012) on havaittu viitteitä oppilaan kuuntelemisen merkityksestä, mutta tämä tutkimus täydentää ymmärrystä oppilaan aloitteellisuudesta liikuntatunneilla. Tunneilla, joissa fyysinen aktiivisuus jäi vähäiseksi, opettajajohtoisten työtapojen osuus oli suuri. Väitöskirjassani tarkastelin perusopetuksessa erilaisten oppilaiden liikunnan opiskelua ja sekä opettajan mahdollisuuksia edistää oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Havaitsin, että opetuksen perusasioiden (kuten järjestelyt, ohjeistus, sopivat tehtävät ja kiinnostava sisältö) täytyy olla kunnossa. Tämän aloitteellisuuden myönteinen huomioiminen edisti opetukseen osallistumista. Oppilas saattaa kirmailla ympäri salia, kun pitäisi kuunnella ohjeita tai kiipeillä puolapuilla, kun tarkoitus olisi pelata koripalloa. Aikaisemmissa tutkimuksissa (esim
(2016). Pienessä ryhmässä opettaja kykeni antamaan henkilökohtaista huomiota ryhmän vähiten huomiota saaneelle lapsellekin lähes yhdeksän kertaa jokaisella tunnilla. Oulun yliopisto. Liikunnanopetuksen tarkkailuja analysointisysteemi. Liikunta & Tiede 49 (1), 59–66. THL, Tilastoraportti 9/2019. Lapsen kokemuksena ero on suuri. Jyväskylän yliopisto. A., Kindermann T. (2013). Huotari, P. Jyväskylä: PS-kustannus. Kuntien tiukka taloustilanne on viime vuosina näkynyt kouluissa mm. Opetusviestintä heterogeenisen kolmannen luokan liikuntatunneilla. (2019). Vaikeaksi tämän tekee se, että havaintojeni mukaan opettajan olisi osattava samanaikaisesti tehdä näitä kaikkia asioita. PE teachers’ job satisfaction, turnover, and intention to stay or leave the profession. (2012). Educational and Psychological Measurement 69(3), 493-525. oppilaiden tarpeisiin nähden liian suurina ryhmäkokoina ja koulunkäynnin ohjaajaresurssien riittämättömyytenä. (2011). Väitöskirja. Liikunta & Tiede 53(6), 49–55. Opettajan didaktiikka. Liikunnanopetuksen resurssien ja opettajankoulutuksen kannalta on relevanttia pohtia tulosten merkitystä tuleviin koulua ja koulutuksen kehittämistä koskeviin päätöksiin. Louhela, V. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Pienessä ryhmässä opettaja pystyi kuuntelemaan ja jopa muuttamaan omaa toimintaansa oppilaan aloitteiden pohjalta, mikä lisäsi oppilaiden osallistumista liikuntatunneilla. Pienessä ryhmässä jokainen lapsi tulee huomatuksi Keskeisimmät tekijät, joilla opettaja voi edistää oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta heterogeenisessa oppilasryhmässä ovat tarkoituksenmukaisen oppimisympäristön luominen, oppilaan tarpeisiin vastaava opetusviestintä, jokaisen oppilaan henkilökohtainen huomaaminen ja oppilaiden aloitteellisuuden tukeminen. Liikunnanopettajien työtyytyväisyystutkimuksissa (esim. Studies in Sport, Physical Education and Health, 208. 2012. & Yun, J. Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Skinner E. Tutkimukseni havainnot opiskelun tukemisen tarpeen suuresta määrästä jokaisella tunnilla tekevät kuormittumisen tunteen ymmärrettäväksi. & Kansanen, P. (2016). Helsinki: WSOY Kuusela, M. Lisäksi on huomioitava opiskelun yksilöllinen tuki sitä tarvitseville oppilaille. Acta Universitatis Ouluensis. (2016). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 255 Jin, J. Terhi Huovinen, LitT lehtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LÄHTEET Heikinaro-Johansson, P. Lisäksi opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat olleet rajallisia. 3. & Furrer C. Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in adulthood: a 25-year secular trend and follow-up study. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. & Jääskeläinen, S. J. & Palomäki, S. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. 2005. Tämä johti usein oppilaiden osallistumattomuuteen tai toiminnan häiritsemiseen. (2014). Myös yliopistoissa on voimistuvaa painetta vähentää kontaktiopetuksen määrää. painos. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2018. Mäkelä 2014) on havaittu, että erityisesti häiritsevästi käyttäytyvien oppilaiden opettaminen on eräs isoimmista työn kuormitusta lisäävistä tekijöistä. (2009). A motivational perspective on engagement and disaffection: Conceptualization and assessment of children’s behavioral and emotional participation in academic activities in the classroom. Keltikangas-Järvinen, L. Vandorpe, B., Vandendriessche, J., Lefevre, J., Pion, J., Vaeyens, R., Matthys, S., Philippaerts, R. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Jonkin osa-alueen puutteellinen hallinta johti aineistossani opetuksen haasteiden lisääntymiseen. Three frameworks to predict physical activity behavior in middle school inclusive physical education: A multilevel analysis. Lundqvist, A. Kun oppilaita oli 28, vähäisimmälle huomiolle jääneet lapset saivat opettajalta henkilökohtaista palautetta vain joka toisella tunnilla. Temperamentti ja koulumenestys. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21, 378–388.. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 pilaan opiskelun tukemista: jokaisella tunnilla opettajat eriyttivät opetustaan jollakin tavalla keskimäärin 3-4 kertaa jokaista harjoitusta kohti. (2013). (1998). Väitöskirja. E Scientitae Rerum Socialium 130. Käyttäjän ohjekirja. Miten tuloksia voidaan hyödyntää. Suuressa ryhmässä opettajalla oli vähemmän aikaa kuunnella oppilaita, jolloin aloitteellisuuden sammuttaminen ja ohittaminen oli tavallisempaa kuin pienessä ryhmässä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 315. Takalo, S. Kauravaara, K. The KörperkoordinationsTest für Kinder: reference values and suitability for 6–12-year-old children in Flanders. Tutkimukseni osoitti, että ryhmäkoolla on suuri merkitys oppilaiden saamaan yksilölliseen huomioon. Rintala, P., Sääkslahti, A. Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassa. Mitä sitten, jos ei liikuta. Liikunnan kaltaisessa taitoja taideaineessa tällä voi olla merkitystä valmistuvien opettajien osaamiseen entistä heterogeenisempien oppilasryhmien opettajina. (2010). Väitöskirja. & Iivonen, S. (2012). Siutla H., Huovinen T., Partanen A., Hirvensalo M. Mikä nuorta liikuttaa. Jyväskylä: LIKES. Luettavissa http://urn.fi/URN:NBN:fife2019042413181 [viitattu 30.6.2019] Mäkelä, K. Adapted Physical Activity Quarterly 30(3), 254–270. University of Jyväskylä. & Lenoir, M. Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K. A. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikuntakasvatuksen laitos
Hyvinvointia lukioon – jaksamista opiskelijoille Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan tytöistä jopa 19,7 prosenttia kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Hankkeen perusidea perustuu vertaistoimintaan sekä yhteistyöhön opettajien ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Itsestä huolehtiminen on taito, jota voi oppia ja opetella. Alle kahdeksan tuntia yössä nukkuvien nuorten osuus on kasvanut sekä tytöissä että pojissa. LIKESin Hyvinvointia lukioon -kokeiluhankkeen (2019–2022) tavoitteena on edistää opiskelijoiden taitoja huolehtia omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan (kuvio 1). 2015). Muuallakin maailmassa kouluja opiskelu-uupumista havaitaan erilaisista koulujärjestelmistä huolimatta (Walburg 2014). 2008; Wang ym. Uupumus on pitkään jatkunut stressija kuormitustila Jaksamisen joutuessa pitkäaikaisesti koetukselle voi seurauksena olla tavallista väsymistilaa voimakkaampi uupuminen. Myös nuorten nukkumistottumukset herättävät huolta. Loppuvuonna 2019 julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan noin kolmannes lukiolaisista on kokenut opintojen ja muun elämän yhdistämisen jatkuvasti ongelmalliseksi. Ongelmia muun elämän ja opintojen yhdistämisessä on myös noin joka neljännellä. Uni on yleisen jaksamisen ja terveyden, muistin ja keskittymisen sekä mielen hyvinvoinnin kivijalka. Suomalaisessa koulujärjestelmässä uupumisja mielialaoireilu näyttää koskettavan erityisesti tyttöjä (Salmela-Aro & Tynkkynen 2012). Lukio-opintojen kuormittavuudesta on keskusteltu paljon viimeisimmän vuoden aikana. Kouluja opiskelu-uupumus (engl. Jatkumon toisessa päässä ovat lievät normaaliin elämään liittyvät ajoittaiset stressin tuntemukset ja toisessa toimintakykyä haittaavat uupumisoireet. Barometriin vastanneista lukiolaisista 40 prosenttia kokee opiskelunsa henkisesti raskaaksi. Niiden vahvistamiseksi tarvitaan uusia keinoja ja pysyviä rakenteita. Pojista 43,1 prosenttia ja tytöistä 41,8 prosenttia nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa hyvinvointitaitoja. Opiskelijoiden jaksaminen koetuksella Opiskelijoiden uupumus lisääntyy lukioon siirryttäessä ja samaan aikaan opiskeluinto vähenee (Salmela-Aro ym. school tai study burnout) tarkoittaa pitkäkestoista stressija kuormitustilaa, jossa on keskeis. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 L Lukio-opiskelijoiden jaksaminen, mieliala, riittämätön liikunta ja univaje ovat nousseet huolenaiheiksi. Hyvinvointi koostuu erilaisista valinnoista ja teoista. Hanketta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö
2014), kasvavaa masennusoireilua (Salmela-Aro ym. Mallia on tarkoitus kehittää niin, että se olisi helposti kopioitavissa myös muihin oppilaitoksiin. Liikuntatutor -koulutusta on yhtenäistetty vuoden 2019 aikana osana liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä 2019 -kehittämishanketta. Siksi opiskelijoiden stressija uupumusoireilu tulisi tunnistaa ja siihen puuttua varhaisessa vaiheessa, jotta vakavammalta uupumiselta vältyttäisiin. Nuorten kouluja opiskelu-uupumuksella on vakavia seurauksia. Koulutus täydentää liikuntatutor -koulutusta, joka kohdentuu suoraviivaisemmin liikkumisen edistämiseen. Asiat tuntuvat usein ylitsepääsemättömän vaikeilta. 2008), ja se on yleisempää lukiolaisilla kuin ammattikoululaisilla (Salmela-Aro ym. Uupumisoireet ennustavat muun muassa alhaisempaa subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta (Raizane ym. 2009) ja keskeyttämistä opinnoissa (Bask & Salmela-Aro 2013). Olennaista on tukea opiskelijoiden omista lähtökohdista asioita ja tekoja, jotka koetaan tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 tä uupumisasteinen väsyminen (ekshaustio), koulutyöhön liittyvä kyynistyminen ja merkityksen vähentyminen sekä riittämättömyyden ja kyvyttömyyden tuntemukset opiskelua kohtaan (Salmela-Aro 2009). 2008). Inspiroiduin koulutuksen jälkeen parantamaan esimerkiksi omia nukkumistottumuksia. Hanke käynnistyi Äänekoskella elokuussa 2019 hyvinvointitutor -koulutuksella. Tiedän kyllä, että pitäisi nukkua enemmän ja kaikkea unen hyödyistä, mutta asian vieminen käytäntöön onkin eri juttu” Veeti, hyvinvointitutor, 2. Pyrkimyksenä oli ennen kaikkea vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden hyvinvointiasenteisiin suhteessa omaan itseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Yksittäisten elintapojen sijaan huomiota kiinnitetään kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiin ja näin toimenpiteet voivat koskettaa yhtä lailla unta, liikkumista, syömistä tai rentoutumista. ”Hyvinvointitutor-koulutus oli hyödyllinen ja tarpeellinen. Lisäksi opiskelijat pitivät tärkeänä pohdintoja ja keskusteluja, jotka liittyivät hyvinvointia edistävään ympäristöön. Koulutuksen sisältämät harjoitteet ja pohdinnat liittyvät muun muassa motivaation vahvistamiseen, liikkumiseen, uneen ja lepoon sekä mielen hyvinvointiin. Sisällöistä tärkeinä ja kiinnostavina he näkivät tehtävät ja harjoitteet, jotka liittyivät tunneja vuorovaikutustaitoihin, uneen ja lepoon sekä mielen hyvinvointiin. Hyvinvointitutorit – vertaisia ja kanssakulkijoita Koulutukseen osallistui 15 opiskelijaa, apulaisrehtori, tutortoiminnasta vastaava opettaja ja terveydenhoitaja. Vakava kouluja opiskelu-uupumus on rinnastettavissa työikäisillä diagnosoitavaan työuupumukseen, joka on usein sairauslomaa vaativa tila. Koulutuspäivä päättyi tutorin roolin kirkastamiseen ja hyvinvointitoimien suunnitteluun. Se motivoi myös opiskelemaan, kun muutenkin viihtyy”, Veeti, hyvinvointitutor, 2. Tavoitteena on lisätä erityisesti yhteisöllistä hyvinvointia konkreettisten tekojen kautta sekä oppilaitoksen hyväksyvää, myönteistä ja sallivaa ilmapiiriä. Myös vertaisilla ja perheellä on yhteys uupumukseen (Salmela-Aro 2010), joka viittaa siihen, että sosiaalisella ympäristöllä on merkitystä uupumisoireilun kehittymisessä. Uupuneen ihmisen on usein vaikea suoriutua arjesta. Ei sinällään uutta asiana, mutta kyllä näitä asioita pitää muistutella. Hyvinvointia lukioon -hankkeen tausta, toimenpiteet ja tavoitteet.. ”Lukion tulisi olla sellainen iloinen paikka, jossa on mahdollista tehdä muutakin mieluista toimintaa. Uupumuksesta kärsivät enemmän menestysorientoituneet opiskelijat (Tuominen-Soini ym. Siinä kehitetään hyvinvointitutor -koulutus sekä testataan pysyvää hyvinvointiryhmä -toimintamallia, joka lisää varsinaisten oppituntien ulkopuolista vuorovaikutusta niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin välillä. TARVE Huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista mm. Hyvinvointia pyritään lisäämään vertaisten, hyvinvointitutoreiden kautta yhteistyössä koulussa toimivien opettajien ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Opiskelijat, joille koulutuspäivä oli ensisijaisesti suunnattu, kokivat koulutuksen yleisesti ottaen hyvänä (73,3 %) tai erittäin hyvänä (26,7 %). Toimintamallia kokeillaan parhaillaan Äänekosken lukiossa. Kuusituntisessa koulutuksessa käsiteltiin kokemuksellisesti ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. vuosikurssin opiskelija Tavoitteena pysyvä toimintamalli Hyvinvointia lukioon -hankkeessa luodaan uutta toimintamallia lukiolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. stressi, vähäinen uni, liikunta KEHITTÄMINEN JA KOKEILU 1) Hyvinvointitutor-koulutus 2) Hyvinvointiryhmä TAVOITTEET Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllistä hyvinvointia tukevan ilmapiirin paran ta minen pysyvän toimintamallin ja rakenteen avulla Kuvio 1. vuosikurssin opiskelija Perinteisistä lukiokursseista poiketen koulutuksessa ei asetettu tavoitteita varsinaisia tiedollisia tavoitteita. On tärkeää oppia tunnistamaan valintoja, joihin itse pystyy omassa hyvinvoinnissaan vaikuttamaan. Oireiluun liittyy tyypillisesti myös muutoksia nukkumisessa ja mielialassa sekä aktiivisuudessa suhteessa muihin ihmisiin tai harrastuksiin
Tärkeää on myös edistää toisia huomioivaa ilmapiiriä, jossa on tilaa kaikenlaisille ilontai murheenaiheille. 2012. The role of educational track in adolescents’ school burnout: A longitudinal study. Wang, M. 2009. Achievement goal orientations and well-being. https://www.otus.fi/julkaisu/ lukiolaisbarometri-2019/. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2019. Kohti muutosta – Arvoja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Nämä lähtökohdat tukevat lukion uuden opetussuunnitelman (2021) sisältöjä ja tavoitteita, jotka liittyvät erityisesti kaikki lukion oppiaineiden yhteisiin tavoitteisiin kuuluviin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin – hyvinvointija vuorovaikutusosaamiseen. European Journal of Psychology of Education 28, 511?528. Vantaa: Liikuntaja hyvinvointiakatemia oy. Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth and Adolescence 38 (10), 1316?1327. Social and Behavioral Sciences 116, 3254–3258. Salmela-Aro, K., Savolainen, H. Vastuu opiskelijoiden jaksamisesta kuuluu ensisijaisesti aikuisille – opettajille, rehtoreille ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille. Osa laaja-alaista opetussuunnitelmatyötä Hanke pohjautuu arvoja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan, jossa hyvinvointi ja muutos kytkeytyvät omien arvojen ja itselle tärkeiden asioiden tunnistamiseen (Kangasniemi & Kauranen 2016). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46. Salmela-Aro, K., Kiuru, N. Ryhmä tukee myös hyvinvointitutoreiden omaa jaksamista, sillä usein aktiiviset ja innokkaat opiskelijat saattavat kuormittua liiallisesti. Raizane, S., Pilkauskaite-Valickiene, R. 2015. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 ”Koulutuksessa oli hyvää se konkreettinen puoli, kun pohdittiin, mitä voitaisiin tässä omassa lukiossa tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi” Hilla, hyvinvointitutor, 2. & Nurmi, J-M. Psykologia 45, 5?6. Tutor on vertainen ja kanssakulkija. 2008. Learning and Instruction, 18, 251?266. 2014. www.thl.fi/fi/web/ lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. 2008. 2015. The trajectories of student emotional engagement and school burnout with academic and psychological development: Findings from Finnish adolescents. & Zukauskiene, R. School burnout and subjective well-being: evidence from crosslagged relations in a 1-year longitudinal sample. Walburg, V. & Holopainen, L. Haettu 30.12.2019. 2013. & Niemivirta, M. Nuorelle lukio-opintojen ei tulisi olla uuvuttava ja stressaava vaihe elämässä, vaan pikemminkin hyvinvointia kasvattava kokemus, joka vahvistaa omia siipiä elämässä eteenpäin. Salmela-Aro, K. Kangasniemi, A. Journal of adolescence 35 (4), 929?939. Tavoitteena on, että ryhmä kokoontuu 3–4 viikon välein keskustelemaan opiskeluyhteisön ajankohtaisista asioista ja suunnittelemaan hyvinvointia tukevia toimia. Lukiolaisbarometri 2019. Learning and Instruction 36, 57?65.. & Cooper, L.D. Keskeistä on toisen ihmisen tasavertainen kohtaaminen, muutoksen tukeminen jokaisen omista lähtökohdista käsin, sallivuus ja hyväksyntä. British Journal of Educational Psychology, 78, 663?689. Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoille. 2016. Burned out to drop out: Exploring the relationship between school burnout and school dropout. Burnout among high school students: A literature review. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, joissa opiskelijat pystyvät itse vaikuttamaan ja osallistumaan itseä koskeviin asioihin. & Salmela-Aro, K. Salmela-Aro K. Salmela-Aro, K., & Tynkkynen, L. On tärkeää, että opiskelija saa kokea kuuluvansa lukioyhteisöön ja tulee kuulluksi omana itsenään. & Kauravaara, K. Arvoja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa on hyödynnetty aikaisemmin nuorten hyvinvoinnin edistämisessä niin maailmalla (Halliburton & Cooper 2015) kuin Suomessakin muun muassa osana yläkoulun tukioppilastoimintaa (LIKES-tutkimuskeskus, ACTive Youth-hanke, OKM-rahoitus 2016–2018). Anu Kangasniemi, PsT, LitM terveyden edistämisen asiantuntija terveyspsykologian erikoispsykologi, työpsykologi LIKES-tutkimuskeskus anu.kangasniemi@likes.fi LÄHTEET Bask, M. Ryhmä koostuu tutoreiden (3–6 henkilöä) lisäksi opettajaedustajista sekä opiskeluterveydenhuollon ammattilaisista. Procedia . Helsinki: Kehitys Oy. Journal of Contextual Behavioral Science 4, 1?11. 2010. Gendered pathways in school burnout among adolescents. Tutorit toteuttavat pääasiassa erilaisia hyvinvointia edistäviä toimia omassa oppilaitoksessaan. Parhaimmillaan hyvinvointia edistetään koko yhteisössä, jossa jokainen tuo oman tietoisen panoksensa yhteisen hyvän eteen. 2009. Koulu terveys kyselyn tulokset. Children and Youth Services Review 42, 28?33. 2014. vuosikurssin opiskelija Suunnittelutyötä ja koulutuksen aikana esiin nostettujen teemojen työstämistä jatketaan läpi vuoden hyvinvointiryhmän tapaamisissa. Halliburton, A.E. Koulu-uupumus sosiaalisessa kontekstissa: koulu, koti ja kaveripiiri. & Salmela-Aro, K. Applications and adaptations of Acceptance and Commitment Therapy (ACT) for adolescents. T., Chow, A., Hofkens, T. Uusi opetussuunnitelma korostaa hyvien vuorovaikutustaitojen lähtökohtana myötätuntoa, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen
Liikunta työllistää yhä useampia Euroopan unionissa Liikunta-alan merkitys työllistäjänä Liikunta-alan työllisyys on ollut viime vuosina kasvussa Euroopan unionissa. Suomi on yksi Euroopan unionin kärkimaita, kun verrataan liikuntasektorilla työskentelevien määrää suhteessa kaikkiin työllisiin. Liikunta-alan työpaikkojen määrä on kasvanut vuosina 2011–2018 noin viidenneksellä Euroopan unionin jäsenmaissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 9 L Liikunnan ja urheilun toimiala on monimuotoinen ja usein myös alan toimijoille itselleen vaikeasti hahmotettavissa. Suomea hankkeessa edusti EOSE:n jäsenorganisaatio Suomen urheiluopisto yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. liikuntaja urheiluorganisaatioiden ammattimaistuminen ja yksityisen sektorin nopea kasvu ja merkityksen vahvistumisen. Suomi kuuluu EU-kärkeen liikunta-alan työllistäjänä. European Observatoire of Sport and Employment (EOSE) haki ensimmäisten joukossa vuonna 2016 ERASMUS+ -rahoitusta tilastotiedon keräämiseen sekä ammateissa tarvittavien kompetenssien selvittämiseen. Britanniassa liikunta-alalla työskentelee 445 365 ihmistä, mikä on lähes 200 000 enemmän kuin Saksassa. Alan työllisyystietoja on saatavilla, mutta niiden kerääminen ja yhdistely eri toimialoilta on työlästä. Alalla työskentelee unionimaissa liki 1,8 miljoonaa ihmistä. Enemmän liikunta-alle työllistyy vain Ruotsissa (1,70 %) ja Britanniassa (1,43 %). Hankkeessa selvitettiin myös liikunta-alan eri toimijoiden tulevaisuuden osaamistarpeita. Tilastohaasteeseen on tartuttu ensimmäisen kerran Euroopan unionin liikunnan ja urheilun toimialaa koskevassa European Sector Skills Alliance, ESSA-Sport -hankkeessa. Suomessa työllistyi vuonna 2018 liikunta-alalle 31 953 henkilöä ja määrä on 1,30 prosenttia kaikista työllisistä. Ku va : An te ro Aa lto ne n. Luku on alhaisin Romaniassa (0,13 %), Slovakiassa (0,39 %) ja Sloveniassa (0,39 %) (Kuvio 2). Tiedot kerättiin Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten avulla. Toimiala työllisti vuonna 2018 unionimaissa yhteensä 1 765 728 henkilöä, mikä on 0,79 prosenttia kaikista eurooppalaisista työllisistä (Kuviot 1 ja 3). Ensimmäisellä hakukierroksella vastaavan Euroopan komission rahoituksen saivat myös meijeri-, vesiviljely-, tekstiilija jalkinealat. Neljännes alan kaikista alan työntekijöistä on töissä Britanniassa, jonka EU-ero tekee siten ison loven myös liikunta-alalle. Syynä on mm. Suomessa kasvu on ollut 26 prosenttia. Kasvu oli vuoteen 2011 verrattuna koko Euroopan unionissa 19,2 prosenttia. Tavoitteena oli samalla kerätä tietoa, jota voidaan hyödyntää kansallisessa koulutussuunnittelussa. Kolmivuotiseen ESSA-Sport -hankkeeseen osallistui EOSE:n 18 kansallista jäsenorganisaatiota sekä 5 eurooppalaista liikunta-alan organisaatiota, mm työnantajajärjestö EASE sekä työntekijäorganisaatio UNI-Europa. ESSA -hankkeessa toteutettiin ensimmäinen liikunta-alan työllisyyttä Euroopan unionissa koskeva selvitys. Yhä useampi liikunta-alalla toimiva työllistyy nykyään yksityiselle sektorille. Tietojen puuttuminen on hidastanut liikunta-alan yhteistä kehittämistä ja vaikeuttanut keskustelua
39 0. 70 0. 59 0. 52 0. 82 0. 68 0. 96 1. 69 0. 50 0. 66 0. 46 0. 63 0. 05 1. 42 0. 63 0. 43 0. 57 0. 5 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Kuvio 1. 11 1. Liikunta-alalla työskentelevien määrä suhteessa kaikkiin työllisiin 2018. 57 0. 39 0. 43 1. 10 1. 79 0. 86 0. 78 0. 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 % Ro m an ia Sl ov ak ia Sl ov en ia Bu lg ar ia Un ka ri Pu ol a Be lg ia Ita lia Kr ei kk a Itä va lta Li et tu a Kr oa tia Sa ks a Ky pr os Tš ek in ta sa va lta Lu xe m bu rg Ra ns ka M al ta EU -2 8 Po rtu ga li Vi ro Al an ko m aa t La tv ia Ta ns ka Es pa nj a Irl an ti Su om i Br ita nn ia Ru ot si 0. 13. 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 M al ta Lu xe m bu rg Ky pr os Sl ov en ia Vi ro Li et tu a La tv ia Kr oa tia Sl ov ak ia Ro m an ia Bu lg ar ia Un ka ri Kr ei kk a Be lg ia Itä va lta Irl an ti Ta ns ka Su om i Tš ek in ta sa va lta Po rtu ga li Pu ol a Al an ko m aa t Ru ot si Ita lia Ra ns ka Es pa nj a Sa ks a Br ita nn ia 1 80 1 89 3 2 46 3 3 78 8 5 42 7 82 2 8 40 9 71 9 76 2 10 80 13 00 18 92 4 21 31 3 23 51 8 24 12 5 24 30 29 20 31 95 3 34 10 7 37 68 74 67 75 67 1 83 82 2 11 6 56 1 18 3 55 1 21 1 31 4 25 4 79 6 44 5 36 5 Kuvio 2. Liikunta-alalla työllistyneiden määrä eri Euroopan maissa 2018. 89 0. 30 1. 60 0
National report. Varsinaiset liikunta-ammattien työsisällöt ovat yhä sirpaleisempia. Työvoiman nuorentumisen lisäksi alan kasvu ja pirstaloituminen korostavat koulutuksen, perehdytyksen ja harjoittelun merkitystä. Alhainen koulutus ja nuoruus voivat olla yhteydessä siihen, että alalla työllistyy kohtalaisen nopeasti. Liikuntasektorin toimijoiden ei-liikuntaan liittyvissä tehtävissä (esimerkiksi toimistotyö, hallinto, kunnossapito) vaihtuvuus ei näytä olevan kovin suurta. https://www.essa-sport.eu/ Työllisyystietoa ammattija toimialaluokituksen avulla Työllisyyteen liittyvä tieto kerättiin kansallisilta tilastokeskuksilta sekä keskitetysti eurooppalaiselta tilastokeskukselta Eurostatilta kansainvälisen NACE-toimiala ja ISCO-ammattiluokitusten mukaan. Sen alaluokkia ovat 3421 urheilijat, 3422 urheiluvalmentajat, ohjaajat ja toimitsijat ja 3423 liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat. Suhteellisesti eniten (85 %) on kasvanut vuosina 2011–2018 valmentajien, ohjaajien ja toimitsijoiden (ISCO 3422) määrä. Finland. https://www.essa-sport.eu/wp-content/uploads/2020/01/ ESSA_Sport_National_Report_Finland.pdf European report. Urheiluun liittyvä pääluokka on NACE 931 urheilutoiminta, joka jakautuu luokkiin 9311 urheilulaitosten toiminta, 9312 urheiluseurojen toiminta, 9313 kuntokeskukset, 9319 muu urheilutoiminta. Analysis orf labour market realities and challenges in the sport and physical activity sector. Tähän luokkaan kuuluu 58,2 prosenttia liikunta-alan ISCO-ammattiluokkaan tilastoiduista työntekijöistä. Liikunnan ammattilaisten työllistymistietoa kerättiin myös liikunta-alan ulkopuolisista NACE 93.1 -luokista, kuten matkailusta, maataloudesta sekä opetusalalta. Kuvio 3. Ammattiurheilijoiden määrä on kasvanut 51 prosenttia vuosina 2011–2018. Sitä vastoin koko liikuntasektorin toimialalla (NACE 93.1) kasvava ikäryhmä ovat vanhimmat yli 50-vuotiaat työntekijät. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 1 Ala nuorentuu ja naisistuu Suomessa ESSA-hankkeen työllisyystutkimus osoitti, että Suomen aikaisemmin miesenemmistöinen liikunta-ala on muuttunut naisvaltaiseksi. Toimialan kokonaisuuden kannalta liikunta-alalla suurin muutos on tapahtunut nimenomaan alan ammateissa toimimisessa. Heidän osuutensa edustaa jo 6,9 prosenttia koko liikunta-alasta. Tämä koskee nimenomaan osa-aikatyötä sekä itsensä työllistämistä. Mairit Pellinen, LitM, kv-koordinaattori Suomen Urheiluopisto / Haaga-Helia ammattikorkeakoulu mairit.pellinen@haaga-helia.fi LISÄTIETOA Mairit Pellinen, Ben Gittus, Maija Raasakka. Alan koetaankin olevan murroksessa, johon vaikuttaa sillä toimivien koulutustaustan muutos. https://www.essa-sport.eu/wp-content/ uploads/2020/01/ESSA_Sport_European_Report.pdf European Sector Skills Alliance, ESSA-Sport. Yksittäisistä ammattiryhmiä koskevaa tarkempaa tietoa ei ollut saatavilla luokasta. Matalasti koulutettujen määrä kasvaa ja korkeasti koulutettujen osuus laskee. Nuorin ikäryhmä (15–24-v.) on nousemassa suurimmaksi ikäryhmäksi ohi 25-49-vuotiaitten liikunta-alan ammateissa (ISCO 342). ISCO-ammattiluokkaan 342 kuuluvat urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym. Sitä vastoin liikuntaosaamista vaativiin tehtäviin, kuten valmentajiksi ja ohjaajiksi hakeutuu nuoria työntekijöitä. Tämä heijastelee yleistä työvoiman ikääntymiskehitystä. Liikunta-alalla työskentelevien jakautuminen eri toimialoille Yhteensä Urheilutoiminnan pääluokka Urheilun ja liikunnan ammattiluokka 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1 481 306 1 548 126 1 499 826 1 562 197 1 618 743 1 688 125 1 726 301 1 765 728 1 063 818 1 071 094 1 094 645 1 176 310 1 207 718 1 252 618 1 285 060 1 319 992 417 488 477 032 405 181 385 887 411 025 435 507 441 241 455 987. Koulutuksen tärkeä tavoite onkin kehittää opiskelijan yleisiä työelämätaitoja, asennetta ja rohkeutta oppia eteen tulevista uusista haasteista. Suomessa naisia on liikunta-alan työntekijöistä 60,6 prosenttia, kun koko Euroopan unionin jäsenmaiden vastaava luku on 42,8 prosenttia Lisäksi naisten osuus alalla kasvaa edelleen. Suoritettu tutkinto ei välttämättä anna suoraan valmiuksia työtehtävien hoitoon
Hengästyminen on elimistön normaali tapa toimia liikkumisen tehostuessa. Usein erityisesti yksin liikkuminen pelottaa. Se on keskeinen osa sydänsairauksien hoitoa. Pelon voittamiseksi kannattaakin keskittyä positiivisiin asioihin kuten jaksamiseen, onnistumiseen ja rentoutumiseen. Moni sydänsairas välttelee liikuntaa varmuuden vuoksi välttyäkseen oireilta. Tämä voi jäädä saavuttamatta, jos lääkärin määräämiä lääkkeitä ei oteta. Vähitellen lenkkiä voi jatkaa ja samalla pelon selättäminen on askel askeleelta lähempänä. Tahtoa liikkua on, mutta pelko voi jopa estää liikkumisen kokonaan. Ei. Se viestii myönteisesti liikunnan rasittavuudesta. Onneksi sairastuneille löytyy liikuntaryhmiä, joissa ohjaaja tuntee sairauden erityispiirteet ja vaikutukset liikkumiseen. Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Sydänliitto Sähköposti: annukka.alapappila@sydänliitto.fi Sydänlääkkeiden yksi tarkoitus on mahdollistaa oireeton liikkuminen. Tärkeimpiä ovat kuitenkin hyvät liikkumiskokemukset sairastumisen jälkeen. Sairastuminen muuttaa tutkitusti suhdetta liikkumiseen. Sydänlääkkeiden yksi tarkoitus on mahdollistaa oireeton liikkuminen. Pelon voittamiseksi liikunnan voi aloittaa esimerkiksi viiden minuutin rauhallisesta kävelystä tai muusta kevyestä liikunnasta. Liikkujalle hengästyminen on tuttua. Keskustelu vertaisten kanssa voi myös helpottaa liikuntapelkoa. P O L T T O P I S T E E S S Ä Kun liikkuminen pelottaa… Kun liikkuminen pelottaa, se on helppo työntää sivuun ja tarttua johonkin tuttuun ja turvalliseen. Liikuntaa itsekin pelkäävältä sairastuneelta kysytään lujuutta kertoa perheenjäsenille, että liikunta on tärkeää ja osa sairauden hoitoa. Niistä pelon voittaminen lähtee. Ajatus tilanteen toistumisesta käy helposti mielessä. Tai muistaa ne minuutit, jolloin itsensä ja omien tuntemusten tarkkailu unohtui. Entä, jos sairauden oireena on hengenahdistus. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 Jokainen itseään kunnioittava ihminen liikkuu tai ainakin pyrkii liikkumaan. Hyvä esimerkki on liikunnanaikainen sydäninfarkti. Yleensä kaikki hyvältä tuntuva liikunta on hyväksi. Joillakin liikkumisen pelko ilmenee korostuneena tarpeena tarkkailla itseään liikunnan aikana, mikä saattaa lisätä pelkoa. Tämä voi jäädä saavutta matta, jos lääkärin määrää miä lääkkeitä ei oteta.. Kun liikuntakokemusta, onnistumisia ja uskallusta kertyy ryhmässä, rohkeus liikkua omin toimin kasvaa. Pelon kanssa on turha jäädä yksin, vaan sen selättämiseen tarvitaan usein toisen ihmisen apua. Etsimällä sopiva liikunnan teho oireet pysyvät yleensä poissa. Yhteinen kävelylenkki voi vakuuttaa puolison ja lapset liikkumisen sopivuudesta. Mainio tapa siirtää huomio pois pelosta on ottaa kaveri tai koira mukaan liikkumaan, jolloin ajatukset eivät pyöri vain kehon ja oireiden tarkkailussa. On joukko ihmisiä, jotka haluaisivat liikkua tai ovat aina liikkuneet, mutta jokin elämässä on muuttanut liikunnan pelottavaksi. Liikuntapelon voittaminen lähtee sen tunnistamisesta. Puoliso tai lapset pelkäävät monesti sairastuneen liikkumista yhtä paljon tai enemmänkin kuin sairas itse. Näin käy varsinkin, jos liikunta on paljastanut sairauden, jonka syy se ei kuitenkaan ole. Ammattilaisen ohjeet ja vinkit ovat tärkeitä omatoimisen liikkumisen aloittamisessa. Onko asia näin yksinkertainen. Sen sijaan hengenahdistus kertoo liikunnan olevan liian rasittavaa sairastuneelle sydämelle. Liikunnan tai terveyden ammattilaiset kohtaavat liikuntapelkoisia sairaita, joita he voivat tukea antamalla tietoa sairaudesta ja lääkkeiden vaikutuksesta liikuntaan. Sairastuneet voivat kuitenkin epäillä liikunnan sopivuutta itselleen ja pitää lepäämistä turvallisempana. Lähiympäristöstä on hyvää aloittaa: usein liikkuminen lähellä kotia tuntuu turvallisimmalta. Hengästymistä ei ole helppo erottaa hengenahdistuksesta. Sydänsairaalle onkin tärkeä terävöittää niiden ero. Tämä ei helpota liikkeelle lähtöä
Eikä ihme – maamme suurilevikkisimmän lehden toimittaja ja nimeltä mainitsematon urheilulääkäriaseman ylilääkäri päättivät lähteä vastustamaan kuntourheilua ja nimittelemään liikuntaa harrastavia ihmisiä ajokoiriksi. cub.2019.08.054. Liikuntaharjoittelun peruskulmakiviä on kuunnella ja kuulostella omaa oloaan ja väsymystään, ja harjoitella sen mukaan. Katsomoissa notkumista on vaikea mieltää varsinaiseksi urheilemiseksi. Ilkka Heinonen LÄHDE Blain B, Schmit C, Aubry A, Hausswirth C, Le Meur Y, Pessiglione M. Toimittajat kertovat asiantuntijan evästyksellä, miten pitää liikkua oikein. Harvat meistä ovat ”timoritakallioita”, jotka heräävät aamulla viideltä pelaamaan tennistä tai salitreeniin, ja ovat kello yhdeksän vetämässä palaveria – ja edustavat iltaan asti Suomen liikunnan ja urheilun johtotehtävissä. Huoli liiallisesta kuormittumisesta on toki erittäin aiheellinen. Samaan aikaan maailmaa vaivaavat liikkumattomuudesta johtuvat sairaudet ja niistä johtuvat tolkuttomat hoitokustannukset. Vähemmästäkin ihmiset hermostuvat, sillä liiallinen kuntourheilu ei ole suomalaisten ongelma, vaan liian vähäinen liikkuminen. doi: 10.1016/j. Aiheellisesti myös Helsingin Sanomissa muistutettiin juuri siitä, että stressiä ei kannata ehdoin tahdoin kasata eri lähteistä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 3 P O H D I T T U A Kohuhan siitä syntyi. 2019 Oct 7;29(19):3289-3297.e4. Älähtäjiä riitti entistä pääministeriä ja nykyistä pankkiiria Alexander Stubbia myöten. Tutkimuksen triathlonistit olivat kuitenkin ”vain” tavallisia harrastajia, minkä vuoksi jutun alkuperäisessä otsikossakin esitetty huoli erityisesti ajokoirajohtajista oli ihmeellinen. Riman voi siis alittaa monella tavalla ja keskittyä epäolennaisuuksiin ajamalla käärmettä pyssyyn liikunnan vaaroista. Jutun huolet uuvuksissa tehdyistä huonoista päätöksistä politiikassa ja taloudessa kovan ja raskaan urheilemisen seurauksena ovat kuitenkin melkoista liioittelua, sillä jokainen politiikkaa vähänkään seuraava osaa kyllä sanoa, että liiallinen liikkuminen ei kyllä ole poliitikoiden helmasynti. Tutkimuksen koehenkilöjoukko olivat triathlonistit. Saati sitten, jos joku pakottaa sinut niin tekemään. Uutisoinnin ongelmallisin kohta oli kuitenkin se, että tutkimuksessa koehenkilöt altistettiin ylirasitukselle pakottamalla heidät lisäämään sekä tehoettä määräharjoittelua 40 prosenttia, mitä ei tuotu esiin. Varsinainen juttu käsitteli ranskalaistutkimusta, jonka mukaan kovasta harjoittelusta ylirasittuminen heikentää etuotsalohkolla tapahtuvaa päätöksentekoa, erityisesti taloudellisiin päätöksiin liittyen. Kuormituksen lisäys on ihan tolkuton, eikä kukaan tervejärkinen lisäisi liikkumistaan yhtä paljon äkkipäätä. Jotkut tarvitsevat jaksamisensa arviointiin erilaisia elektronisia härpäkkeitä, mutta parasta olisi luottaa omiin tuntemuksiin. Tavallisten kuolevaisten ylikuormittuminen vaikuttaa tulevan juuri näistä muista asioista: työstä ja sen epävarmuudesta, kotitöistä ja lastenhoidosta ja lasten asioista huolehtimisesta, joiden vuoksi monet sanovat ajan olevan kortilla liikkumista varten. Curr Biol. Ei ole ihme, jos väsyy harjoitellessaan koko ajan omalle kuntotasolle liian kovaa ja rasittavasti. Todella kovien menestysurheilijoiden itsetuntemus on nimittäin huippuluokkaa. Samaa perusperiaatetta olisi myös kuntoilijoiden hyvä noudattaa. Neuro-computational Impact of Physical Training Overload on Economic Decision-Making. Helsingin Sanomien 4.11.2019 ilmestynyt juttu ”Liika kestävyystreeni uuvuttaa aivot ja vaikuttaa päätöksentekoon – ”Ihmettelen ajokoirajohtajia”, sanoo suomalainen asiantuntija” oli itse asiassa jatkumoa monille vastaaville sanomalehtiteksteille, jossa ihmisten kerrotaan liikkuvan väärin. Pakotettu ylirasittuminen heikentää päätöksentekoa. Triathlonhan on noussut trendilajiksi etenkin hyvin toimeentulevien ihmisten keskuudessa, kuten lääkäreillä ja yritysjohtajilla, kun golfista on tullut liian helppoa, ja ilmeisesti myös liian halpaa, jotta liikkumisella voi erottautua. Eiväthän liikuntaa harrastavat ihmisetkään hauku liikuntaa harrastamattomia esimerkiksi laiskoiksi. Lisäksi jopa yli 80 prosenttia myös kovakuntoisten kestävyysurheilijoiden harjoittelusta on hyvin helppoa matalatehoista liikkumista, joka ei juurikaan rasita kehoa vaan rakentaa, palauttaa ja huoltaa sitä. Esimerkiksi edesmennyt olympiavoittaja ja maailmanmestari Mika Myllylä kertoi Riisuttu mestari -kirjassaan, miten hän jo aamulla postilaatikolle kävellessään kuulosteli ja päätti, miten harjoitella, vaiko vain levätä. Onneksi edes muutamat heistä pitävät liikuntaa ja urheilua arvossaan myös työssäjaksamistaan ajatellen, ja onneksi saamme aina välillä lukea myös heistä ilman pelottelua liiallisen liikkumisen vaaroista. Entistä paremman ”tatsin” liikkumisen ja urheilemisen arvostamiseen poliitikotkin varmasti saisivat, jos he ottaisivat oikeasti liikkumisen osaksi jokapäiväisiä rutiineja, esimerkiksi työmatkaliikuntana. Jutusta välittyvä suhtautuminen ja sanavalinnat askarruttavat myös kysymään, onko toimittajalla tai haastatellulla asiantuntijalla jokin henkilökohtainen trauma tavoitteellista kuntotai kilpaurheilua kohtaan
On tehtävä työnjako, jossa Huippu-urheiluyksikölle kuuluvat pitkän ja lajiliitoille lyhyen aikavälin toimet. Urheilujohtaminen on noussut esille kaikissa huippu-urheiluselvityksissä. Henkilö brändäyksen vuoksi urheilijalla itsellään on suuri vastuu urastaan. Pienten kasvattajaseurojen tulisi luopua urheilijoistaan ja vastineeksi keskusseurojen tulisi huolehtia niiden elinvoimaisuudesta. Olisiko ratkaisuna palloilulajien kaltainen kasvattajaraha. Rajallisten resurssit pakottavat arvovalintoihin sekä huippu-urheilun hallinnon ja johtamisen että lajikirjon näkökulmista. Ensiksi on Itanin ja Tienarin mielestä lisättävä toimijoiden välistä keskustelua, jota puuttuu suomalaisesta urheilusta. Kirjoittajat haluavat saada lahjakkaat urheilijat kasvukeskuksien keskusseuroihin. Molempia yhdistää priorisointi, joka vaatii raakoja päätöksiä lajeista, joihin panostetaan. Lipponen) ja Harry ”Hjallis” Harkimon mukaan nimetyn työryhmän raportti: Valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttäminen suomalaisessa liikuntaja urheilukulttuurissa. Valtiojohtoista uudistustyötä on tehty 2000-luvulla muun muassa Tapani Ilkan (2002), Kalevi Kivistön (2004) ja Risto Niemisen (2010) johtamissa työryhmissä. Huippu-urheilun sisäinen uudistaminen ei ole uutta. Se, miten temppu tehdään jää auki. Niemisen ryhmän mietintö poiki huippu-urheilun muutostyöryhmän, jonka loppuraportti julkaistiin vuonna 2012. Työryhmä kaipasi Suomen Olympiakomitealta päivitettyä kuvausta huippu-urheilun merkityksestä 2020-luvun Suomessa. Medialisoitunut maailma edellyttää urheilujohtajalta ennakointia ja jatkuvaa viestimistä monikanavaisesti. Pakkaa sekoittavat erityisesti sukupolvierot. Jari Kanerva, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi Moderni urheilu johtaminen keskiössä. Hän voi valita järjestelmän tuen tai yksilöllisen urheilijan polun. Nyt on urheilujohtajien vuoro. Perinteinen merkkien painaminen pelipaitaan jää taka-alalle. Kirjoittajien mukaan nykyaikaisessa urheilujohtamisessa korostuu neljä toisiinsa sidoksissa olevaa tekijää, jotka ovat tieto, viestintä, tiimityö ja ammattimaistuminen. Kirjan merkittävin ehdotus koskee suomalaista seuratoimintaa. Järjestöjen on kyettävä löytämään parhaat käytänteet ja otettava ne käyttöön. Heidän johtoajatuksenaan on, että huippu-urheilu yhdistää meitä suomalaisia, ja sen polttoaineena on intohimo ja sisäinen palo. Ammattimaistuminen on seurausta siitä, että urheilijat ja valmentajat toimivat jo ammattimaisesti. Kimmo J. Vastaavatko kirjoittajat huutoonsa. Johtajasankarit ja turha pönötys ovat eilispäivää. uutta. Palstatilaa saavat myös urheilun kehitystä kriittisesti ruotineet tutkijat. Urheilijoiden sponsorointiin ja tukemiseen on löydettävä uusia tapoja. Itanin ja Tienarin näkevät kahden koulukunnan taistelevan suomalaisessa huippu-urheilussa: keskitetyn järjestelmän ja yksilökeskeisyyden, jossa ääritapauksessa urheilijaa viedään eteenpäin järjestelmästä huolimatta. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 P O H D I T T U A Suomi takaisin urheilun ykköseksi! ”Huipulle uusin eväin – urheilu ja johtaminen 2020-luvulla” kertoo, miten Suomi nostetaan takaisin urheilun huipulle. Kirja tarjoaakin aineksia myös tutkijoiden ja urheilupiirien vuoropuheluun. Raportin kiteytyksenä voidaan pitää loppulausetta: ”On kriittisen tärkeää määritellä pikaisesti, kuka johtaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta, millä strategialla ja työnjaolla se tapahtuu ja mistä resurssit tulevat.” Hjallis Harkimon johtama työryhmä ei nähnyt huippu-urheilun muutosprosessin tuottaneen merkittävää myönteistä menestyskehitystä. Keskustelun merkitys tulee vielä kasvamaan, sillä huippu-urheilulla on edessä keskittäminen ja priorisointi. Avainkysymykseksi nousee, kenelle urheillaan. Huipulle uusin eväin – urheilu ja johtaminen 2020-luvulla -kirjan ovat kirjoittaneet Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, filosofian tohtori Sami Itani ja johtamisen professori Janne Tienari. Ongelmana lienee se, että yksilölajien seurasiirroissa ei ole totuttu liikuttamaan euroja. Lipponen kiinnitti erityistä huomiota huippu-urheilun strategisiin kysymyksiin sekä johtamisjärjestelmiin. Näin mainostettiin Sami Itanin ja Janne Tienarin kirjaa suurelle yleisölle. Vuonna 2017 valmistuivat Valtion liikuntaneuvoston tilaama Menestyksen tiellä – huippu-urheilun ulkoinen arviointi (Kimmo J. Kokemustiedon rinnalle on noussut ”big data”, jota tukee digitalisaatio. Tulevaisuudessa yhteistyö eri mallien välillä on välttämätöntä. Myytti yksin puurtavasta suomalaisurheilijasta on Itanin ja Tienarin mukaan murtumassa. Raportissa esitettiin suomalaisen huippu-urheilun nykyinen mantra: urheilija keskiössä. Tilalle tulleen ajattelevan, herkän ja haavoittuvan urheilijan elämää voi seurata lähes reaaliajassa somekanavilla. Yritysyhteistyössä korostuu vastavuoroisuus – jopa niin, että urheilija nähdään sijoituskohteena. Näyttää siltä, että managereiden rooli tulee edelleen kasvamaan. Uudet sukupolvet uskaltavat vaatia inhimillisempää otetta koko huippu-urheiluun. Tiimityössä johtaminen tapahtuu monenvälisissä suhteissa ja verkostoissa. Z-sukupolvi tai diginatiivit haastavat perinteisen urheiluliikkeen johtamistapoineen
Silloin kun liikuntaa ja urheilua ei osata erottaa toisistaan, puurot ja vellit ovat menneet pahasti sekaisin. Lapsi innostuu uusien taitojen oppimisesta ja viettää suuren osan ajastaan fyysisesti aktiivisissa touhuissa, mikäli hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Meidän liikunta-alan ammattilaisten tulisi kiinnittää erityishuomiota siihen, että emme lannistaisi kenenkään liikunnallista itsetuntoa. Lapsille ja nuorille tarjottavat liikuntamahdollisuudet painottuvat vahvasti urheiluun. Uskon, että useimmiten ei-liikunnallinen minäkuva on opittu joltakin läheiseltä aikuiselta. Suurin osa osallistuukin jossain lapsuuden tai nuoruuden vaiheessa urheiluseuratoimintaan. Tämä on toki vaikeaa, sillä lapset ja nuoret osaavat vertailla itseään toisiinsa, ja heikoimmat voivat helposti alkaa ajatella olevansa ei-liikunnallisia. Jokainen voi olla liikunnallinen tyyppi. Valitettavan moni kuitenkin omaksuu lapsuuden tai nuoruuden aikana ei-liikunnallisen minäkuvan, joka muodostaa helposti itseään toteuttavan kehän. Ketään ei kannata leimata ei-liikunnallisesti. Tärkeintä olisikin tarkastella omia asenteitamme ihmisten liikunnallisuutta kohtaan. Uskon, että lasten kanssa toimivien aikuisten omat arvot ja asenteet näkyvät kaikessa toiminnassa, ja tärkeintä olisikin tarkastella omia asenteitamme ihmisten liikunnallisuutta kohtaan. Jokainen lapsi on syntymästään asti liikunnallinen tyyppi. Olli Helle, LitK Liikuntapedagogiikan opiskelija Jyväskylän yliopisto olli.helle@gmail.com Lasten kanssa toimivien aikuisten omat arvot ja asenteet näkyvät kaikessa toiminnassa. Valitettavan varhaisessa vaiheessa aikuiset alkavat suunnata lasten liikunnallisuutta omien käsitystensä mukaisesti ja vertailla lapsia toisiinsa itse asettamiensa normien perusteella. Kukaan aikuinen tuskin haluaa tietoisesti lannistaa lasten ja nuorten liikunnallisuutta, mutta silti opettajat, valmentajat ja vanhemmat välittävät usein lapsille sellaista viestiä, että joku on liikunnallinen ja joku ei. Voimme näyttää lapsille ja nuorille arvokasta esimerkkiä oikeanlaisesta suhtautumisesta liikunnallisuutta kohtaan. Kaikkia urheiluharrastus ei kuitenkaan syystä tai toisesta motivoi, ja moni lopettaa urheilun. Omaan liikunnallisuuteen liittyvät käsitykset eivät rajoita lapsen luonnollista halua liikkua. Tällöin lapsilta ja nuorilta rajataan pois valtava määrä mahdollisuuksia toteuttaa omaa liikunnallisuuttaan. Liian usein näin kuitenkin on. Asiaa vaikeuttavat ihmisten asenteet. Mikäli lapsi tai hänen perheensä mieltää liikunnan ja urheilun samaksi asiaksi, urheiluharrastuksen lopettamisesta seuraa usein myös liikunnallinen passiivisuus. Vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen mukaan yksi suurimmista nuorten liikunnan harrastamisen esteistä on se, että nuori ei koe olevansa liikunnallinen tyyppi. Liikunta-alalla toimii ammattilaisia monissa tehtävissä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 5 O P I S K E L I J A O U N A S T E L E E Jos et koe olevasi liikunnallinen tyyppi, niin liikkumaan lähteminen on hankalaa. Monet vanhemmat myös välittävät lapsilleen omaa ei-liikunnallista minäkuvaansa, ja näin viestittävät epäsuorasti, että liikunnallisuus on ominaisuus, joka joillain on ja joka vastaavasti toisilta puuttuu. Uskon, että jokainen ihminen on liikunnallinen tyyppi, mikäli hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Jos lapsi tai nuori ei innostu tavoitteellisesta harjoittelusta ja kilpailemisesta, hänet saatetaan tämän myötä leimata kokonaan ei-liikunnalliseksi. Tämä on mielestäni huolestuttavaa. Arvot ja asenteet näkyvät niin liikunnanopettajien opetusjärjestelyissä, erilaisten lasten huomioimisessa urheiluseuratoiminnassa kuin kuntien liikuntapaikkasuunnittelussa ja julkisten varojen kohdentamisessa. Saman havainnon tein omassa pro gradu -tutkimuksessani, jossa tutkin yläkoululaisten liikuntaharrastuksiin liittyviä tekijöitä
Vuonna 2019 ilmestyi parikymmentä urheiluun liittyvää elämäkertaa, vuonna 1999 kymmenkunta. Viiden muun finalistikirjan kirjoittajilla onkin toimittajatausta. Harri Pirisen kirjassa on kokonainen joukkueellinen elämäkertoja, joista jokaisella omat alkuvaiheensa, kaikilla risteyspisteenä jääkiekon Suomen mestarijoukkue 1969, ja jokaisella jälleen omat myöhemmät elämänvaiheensa. Kenestä sitten kirjoitettiin vuonna 2019. Eikä URHEILUKIRJAVUOSI 2019 ihme: 30 vuoden takaa, vuodelta 1989, eivät tietokannat tunne yhtä ainutta suomalaista urheilijaelämäkertaa. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 S Suomalaiset urheilijat eivät menesty yhtä hyvin kuin 20 vuotta sitten, mutta heistä tehdään kirjoja kiihtyvään tahtiin. Eikä tärkeintä enää ole urheilumenestys vaan vaikuttava tarina. Kunniamaininnalla palkituksi nousi judomies Seppo Myllylän muistelmakirja Hillitöntä menoa, jonka hän kirjoitti ja kustansi itse. Monen kaupallisen kustantajankin urheilukirjoja leimaa valitettavan ohut kustannustoimittaminen. Vuoden urheilukirja 2019 -kilpailun kuudesta finalistista kolme edusti elämäkertoja. Myllylän kirjan kohdalla on toisin. Mutta ei yhdestäkään naisurheilijasta. Myös voittajateos HIFK – Stadin kingit kuuluu osin samaan sarjaan. Kotimaisten urheilijaelämäkertojen määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa, kahdellakin tavalla mitattuna. Kirjoja syntyi muutamasta takavuosien olympiavoittajasta, parista jalkapalloilijasta ja jääkiekkoilijasta, valmentajasta ja urheilujohtajasta, pesäpalloilijasta ja pikaluistelijasta, formula-ajajasta ja fysiikkavalmentajasta, urheiluselostajasta ja juoksevasta kirjailijasta. Judon EM-mitalisti ja tiedetoimittaja Annikka Mutanen on hoitanut tyylikkäästi tekstin viimeistelyn. Linda Huhtisen kirjoittama Tuomari – Timo Favorinin tarina (Bazar) on rakenteellisesti rohkea teos, Elämäkertojen aika. Päähenkilöiden taustoissa riitti kirjoa. Epäilemättä taustalla vaikuttavat ennätyksellisesti myyneet Teemu Selänteestä ja Kimi Räikkösestä kertovat elämäkerrat. Lisäksi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisen urheiluväen elämäntarinoita on julkaistu lähes yhtä paljon kuin kaikkina aiempina vuosina yhteensä
Voimistelun EM-hopeamitalisti, kilpauransa jälkeenkin huippukuntoinen Jari Mönkkönen loukkaantui volttiyrityksessä vuonna 2016 ja jäi pysyvästi neliraajahalvaantuneeksi. Jotakin kertoo myös se, että maailman parhaisiin urheilun vuosikirjoihin kuuluvaa Jääkiekkokirjaa ei enää julkaistu painettuna. Kirja onnistuu avaamaan myös ulkopuolisille hevosmiesten ja hevosten maailmaa, aivan erityisesti ihmisen ja hevosen suhdetta. Vahva ostosuositus pikkukoululaisten kummeille ja muille tärkeille aikuisille! Vaikka Vuoden urheilukirja 2019 käsittelee jääkiekkoa, valtalajista ei viime vuonna kirjoitettu yhtä paljon kuin ”Tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin” Elämäkertakirjojen määrän kasvu ei ole ainoa 2000-luvulla voimistunut yksilöä arvostava ilmiö suomalaisessa urheilussa. Aiheeltaan erityisen uniikki on puolestaan Erkki Hujasen Heinäpään ravisankarit (Docendo). Yksi kaikkien aikojen koskettavimmista urheilijakertomuksista löytyy Mika Saukkosen teoksesta Viimeinen voltti – Jari Mönkkösen tarina. Teos on jo useita urheilukirjoja kirjoittaneen Kalle Virtapohjan tähänastinen pääteos. Matti Hintikka tuottaja Urheilumuseo matti.hintikka@urheilumuseo.fi. Jalkapallomaajoukkueen hankkima EM-kisapaikka ei vielä viime vuoden aikana ehtinyt kypsyttää kirjoja, mutta vuoden 2020 ennusmerkit ovat jo nyt selvät: Huuhkaja-hypeä lietsotaan myös kirjallisin keinoin. Tästä työstä järjestö myös palkittiin Vuoden urheilukirja -kilpailun yhteydessä. Jääkiekon miesten maailmanmestaruudesta toki ammensi vuonna 2019 parikin kirjaa. Oulun Heinäpään kaupunginosasta on kotoisin huomattava joukko suomalaisen raviurheilun tähtiä. TUL:n Varsinais-Suomen piirin 100-vuotishistoria 1919-2019. Vuonna 2019 sata vuotta täyttänyt TUL ja sen piirijärjestöt ovat julkaisseet useita historiantutkimuksen kriteerit täyttäviä, ammattilaisten kirjoittamia julkaisuja. TUL 100 vuotta Satakunnassa. Arvostusta välittävät myös historiateokset. Tulostilastojen suhteen Ampumaurheiluliitto edustaakin suomalaista eliittiä: niitä julkaistaan edelleen kattavasti myös liiton omassa lehdessä. Kirja on avoin ja syvä kuvaus äärimmäisen synkästä tilanteesta, jossa elämä sittenkin voittaa, perheen tukemana. Heidän tarinointinsa sijoittuu paikalliseen historiaan ja omaleimaiseen lajikulttuuriin. Samaa respect-kulttuuria edustavat Urheilugaala monine palkintoluokkineen sekä julkiset tunnustukset, ensin Pro urheilu -palkinto ja sittemmin urheilijaeläkkeet. Kirjan ja lukemisen tulevaisuuden kannalta nämä ovat vuoden tärkeimpiä urheilukirjoja. Suomen Työväen Urheiluliitto 1919–2019 (SKS) Harri Hermo: Toveruutta, urheilua, liikunnan iloa. Sata tarkkaa vuotta – ampumaurheilun historia Suomessa on Suomen Ampumaurheiluliiton satavuotisjuhlakirja. Jyrki Talonen: Vuosisata liikuntaa ja liikettä. 140 120 100 80 60 40 20 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Suomalaiset urheiluelämäkerrat vuosikymmenittäin aiemmin. Mitalit ja prenikat tosin lienevät vastaavasti menettäneet merkitystään. Mikko Mäkinen: Vakuuttavaa ja vaikuttavaa liikettä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 7 jossa puitteita luovat konkreettinen liikkuminen paikasta (jäähallista) toiseen sekä kirjailijan ja päähenkilön dialogi. Ison sivukoon ja liki 400 sivun järkäleen parasta antia ovat urheilumuodon juurien kuvaus, tekstiä elävöittävät tarinaja faktalaatikot, hallittu kuvitus sekä asianmukainen tilasto-osuus. WSOY:n mainiossa Lukupalat-sarjassa Roope Lipastin kirjoittamat ja Harri Oksasen kuvittamat Lätkä-Lauri -kirjat saivat seurakseen jalkapalloaiheisen Totti ja saksipotku -kirjan (teksti Mika Wickström, kuvitus Mari Ahokoivu). TUL-historiat Seppo Hentilä: TUL liikuttaa, kasvattaa, vaikuttaa. Suomen Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piirin vaiheet vuodesta 1919 (ilmestyi 2018). Lastenkirjojen puolella näyttää hyvältä
Teoksen päähenkilö kauppaneuvos Kalle Kaihari oli vaatimattomista oloista sisällissodan vankileirin kautta urheiluja liike-elämään ponnistanut tamperelainen tee-se-itse-mies. Turhaan ei kirjan etuliepeessä ole ”Kalle Kaiharin Tampere” -karttaa. Mitä saadaan, kun urheilutietokirjojen aikaansaava monitoimimies tarttuu kahden kaikessa mahdollisessa vuosikymmeniä mukana olleen toimenmiehen yhteiseen tarinaan. Lopputuloksena oli, että kolmen hengen huoneessa nukkui lopulta kuusi miestä. Tamperelaisten matka Lahteen kuitenkin viivästyi, jolloin Kaupunginhotellin virkailija luovutti varatun huoneen kajaanilaisille urheilijoille. Kun tähän kaikkeen vielä liitetään Kekkosen ja Kaiharin monenlaiset yhteishankkeet sekä retket ja seikkailut on kokonaisuus suorastaan hengästyttävä. Ennen kaikkea hän oli paikallisissa ja kansallisissa verkostoissa uinut taustavaikuttaja, jonka kädenjäljet näkyvät edelleen suomalaisessa urheilussa ja Kaiharin kotikaupungissa Tampereella. Sodan jälkeen Kaihari oli mukana niin Kekkosen kohua herättäneissä (nais)seikkailuissa kuin myös vuoden 1956 presidentinvaalin taustaverkostoissa. Nimittäin Tampere. Kustantaja Maahenki, 2019. Kaverukset olivat aluksi vauhdissa etenkin kisamatkoilla sekä Kekkosen Tampereen vierailuilla. Julkaisijat Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö ja Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö. Jopa Neuvostoliiton johdossa tunnettiin antelias tamperelainen vaatekauppias! Kirjan päähenkilöitä ovat tietenkin Kaihari ja Kekkonen, mutta oikeastaan kirjalla on myös kolmas päähenkilö. Tärkeintä antia on kuvaus siitä, miten hyväveliverkostot toimivat 1900-luvulla. Joukossa myös tulevat ystävykset Kekkonen ja Kaihari. Kaihari oli ennen kaikkea tamperelainen ja lähes kaikki hänen toimintansa liittyi tavalla tai toisella Tampereeseen. Urheilun, politiikan ja talouden verkostot kietoutuivat toisiinsa mitä moninaisimmin tavoin. Utelias ja aikaansaava Kalle oli lahjakas monessa lajissa menestynyt urheilija, rajat ylittävä urheilujohtaja ja menestynyt kauppias. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 A R V I O I T U A K i r j a Urheilukenttien ja saunailtojen hyvät veljet Kalle Virtapohja: Kaihari & Kekkonen – Ystävyyttä, Urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä. Tämän jälkeen Kaihari toimi presidentin luottomiehenä niin Tampereella kuin ulkomaanmatkoilla ja Lapin hiihtoretkilläkin. Kauppaneuvoksien, ministerien, kaupunginjohtajien ja presidentin saunakeskusteluista ja hiihtolenkkien erätulilta laitettiin alulle liikuntapaikkoja, liiketoimintaverkostoja ja hallituksia. Kirja kertoo myös ajasta, jolloin toimenmiesten pelikenttä oli perheen ulkopuolella. Kaihari hyppäsi seivästä Tampereen Yrityksessä (TUL), mutta oli matkannut Lahden SM-kisoihin Tampereen Pyrinnön (SVUL) joukkueenjohtajana. Kekkosen presidenttiaikana Kaihari toimi jopa valtionpään eräänlaisena suurlähettiläänä kotikaupungissaan. No tietenkin lähes 300 sivua värikästä, vauhdikasta ja yksityiskohdiltaan rikasta veijarikertomusta, jossa aiheesta vähemmän tuntevalla lukijalla on hatussa kiinnipitämistä. Kaiharin ja Kekkosen ensi tapaaminen vuonna 1924 kuuluu suomalaisen urheiluhistorian legendojen peruspainokseen. Työläisperheeseen vuonna 1899 syntynyt Kaihari oli tyypillinen 1900-luvun versio ryysyistä rikkauksiin -hahmosta. Kirjassa esitellään laajasti Kaiharin uskomattoman monipuolista toimeliaisuutta urheilijana, TUL:n ja SVUL:n urheilujohtajana, liikemiehenä, mesenaattina, taustavaikuttajana ja lopulta ”varapresidenttinä”. Koti ja perhe olivat vai. Kun tamperelaiset viimein saapuivat hotellille, ei Kaihari tyytynyt tilanteeseen vaan marssi koputtamaan huoneen ovea
https://areena.yle.fi/1-1582377. Kirjan toimitustyö on muutenkin jäänyt harmillisen huolimattomaksi. Samalla siihen kätkeytyy myös Virtapohjan kirjan suurimmat ongelmat. Alkoholi on varjostanut monen urheilijan polkua jo parhaina kilpailuvuosina, ja kierre on voimistunut uran jälkeisen tyhjiön tultua osaksi elämää. Näin käy paikoin esimerkiksi vuoden 1956 presidentinvaaleja kuvattaessa sekä Kekkosen sisällissota-ajoista kerrottaessa. Kokonaismäärä on jo liki 200 ja lisää on tulossa. Urheilulla on ylipäätäänkin vahva vaikutus monien miesten historiakäsitykseen. Tarinoihin sisältyy myös paljon jo kadonneesta maailmasta kertovia yksityiskohtia, joista varttuneempi polvi saa eniten irti. Viimeisessä osassa on mukana 18 miestä ja 1 nainen. Alaotsikko ”Ystävyyttä, Urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen Hengessä” kertoo hyvin siitä uskomattoman monipuolisesta toimintakentästä, jolla ystävykset operoivat. Samu Nyström, FT vapaa historiantutkija samu.nyström@gmail.com oli 1950–1960-luvuille saakka varattu liikuntakulttuurissa. Pienoiselämäkerrat kertovat paitsi päähenkilöstä myös ainakin jonkin verran yhteisöstä ja yhteiskunnasta hänen ympärillään. Välillä vauhtia kertyy liikaa ja faktat pyöristyvät tarinan puolelle. Toisaalta voisi kuvitella, että Urho ja Kalle olisivat arvostaneet, että heidän tekemisistään on kirjoitettu näin vauhdikas kirja. Tervosen ja Vuolteen tarinat on kirjoitettu hyvin ja ne ovat viihdyttäviä. Kaikkea on paljon, eikä tarvittavia rajauksia ja rakenteellisia ratkaisuja ole tehty riittävällä huolellisuudella. Jouko Kokkonen LISÄTIETOA Kiveen hakatut -sarja Ylen Areenassa. Uusin Kiveen hakatut käsittelee 19 henkilön elämänvaiheita. Lukijakunnan voi olettaa olevan voittopuolisesti miehistä. Miehet työskentelivät, harrastivat, matkailivat ja verkostoituivat 24/7. Lisäksi teossarja on saanut rinnalleen sisarjulkaisut taiteilijoista ja Suomen itsenäistymisvaiheiden toimijoista. Kirjapaja 2019. Tekstejä ei ole siloteltu sankaritarinoiksi, vaan päähenkilöiden heikkoudet ilmenevät teksteistä. Kaikkein tunnetuin esimerkki viinamäen pitkästä liu’usta on viimeisimmässä osassa käsitelty Matti Nykänen. Koska Kaiharista on jo julkaistu pari elämäkertaa, olisi tässä teoksessa voitu paneutua selvemmin Kekkosen ja Kaiharin suhteeseen. Virtapohjan teksti on pääosin vauhdikasta ja erinomaista luettavaa. Samat lauseet ja jopa kappaleet toistuvat paikoin pariin otteeseen eri paikoissa kirjaa. Kiveen hakatut. Yht’äkkiä TUL:n mies onkin SVULin puolella ja kivijalkakauppias automarketin omistaja. Mitään järisyttäviä paljastuksia sarja ei sisällä. Siksi kapea rooli naisille mojen ja kotiapulaisten valtakuntaa. Kuolleet urheilijat ovat hyviä tarinoiden aiheita – siinäkin mielessä, etteivät he tule väittelemään tietojen oikeellisuudesta. Toisinaan kaipaisi arkistolähteitä esitetyn tueksi tai täydennykseksi. Koko sarjassa naisia on esitelty vain kourallinen. Tekstissä on myös paljon toistoa. Asiayhteydet ovat epäilemättä olleet kirjoittajalle itsestään selviä, mutta Kaiharin tarinaa tuntemattomille yllättävät nostot aiheuttavat päänsärkyä. Urheilun unelmia ja urotekoja. Sarja kertoo myös, että menestyksenjanoinen urheilija ei välttämättä sopeudu perhe-elämän rajoihin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 5 9 A R V I O I T U A K i r j a Tarinoita edesmenneistä urheilumiehistä – ja vähän naisistakin Arto Teronen & Jouko Vuolle. Välillä lukija pysähtyy miettimään, voiko kerrottu pitää paikkaansa. Myllykirjeen sijaan kirjoittajaa olisi aikanaan voinut odottaa kutsu Lapin kevätladuille. Ääritapauksena voi pitää tuoreimmassa osassa kuvattua itseoppinutta nopeuslaskijaa Kalevi ”Häkä” Häkkistä, joka eli koko elämänsä urheilunsa, ei perheensä ehdoilla. 291 s. Vuosikymmeniä sitten edesmenneistä henkilöistä toimittajakaksikko on saanut irti toisinaan varsin vähän. Näin laaja tarinamäärä vaikuttaa väkisinkin suomalaisten käsityksiin urheiluhistoriasta ja urheilijoiden henkilöhistoriasta, vaikka tekijät eivät suoranaisesti ole kirjoittaneet urheiluhistoriaa. Jo asevelvollisuudesta kertova kantakortti olisi joidenkin kohdalla tuonut lisätietoa. Ensimmäiset 12 jaksoa kuultiin vuonna 2007 ja ensimmäinen kirja ilmestyi 2009. Teronen ja Vuolle ovat hyödyntäneet menestyksekkäästi sitä, että urheilu on ehtymätön tarinoiden lähde. Hyvä tarina on paikkansa ansainnut, vaikka sitä ei voisi aina varmistaakaan. Ensi käden muistelijoita ei enää ole ja myöhempien sukupolvien kertomien tarinoiden anti jää köykäiseksi. Kirjoittajat tekevät kuitenkin eron tarinoiden ja tosiasioiden välillä. Osaltaan asiaa selittää se, että suurin osa legendaarisista naisurheilijoista tai liikuntavaikuttajista on yhä hengissä. Radiosarjan Kiveen hakatut alkuideasta tuli viime vuonna kuluneeksi 15 vuotta. Urheilulegendojen elämäntarinat kertovat miehistä. Temaattinen rakenne on epäilemättä oikea ratkaisu, mutta ongelmana on, että monet keskeiset tapahtumat putkahtavat lukijalle sivulauseissa ja saavat laajemman selityksen toisaalla
Tarina rullaa kaksi ja puoli tuntia jäämättä junnaamaan paikoilleen. Fordin kilpa-autohanke käynnistyy, kun Ferrari hylkää tylysti yhtiön tekemän ostotarjouksen ja päätyy Fiatin omistukseen. Tarjolla on herkkiä hetkiä, komeita kuvia, tiheää toimintaa ja jokunen kohtalainen vitsikin. Miehistä kukkoilua elokuvassa riittää. Muiden onnistuneiden urheiluelokuvien tapaan Le Mans toimii, koska se onnistuu liittämään ajamisen osaksi laajempia tapahtumaketjuja. Elokuva on siinä mielessä taitavasti käsikirjoitettu, että se tarjoaa useita mahdollisia katselukulmia. Ferrarin haastaminen lisää kokonaisuuteen urheiluelokuvissa tarvittavaa kilpailullista jännitettä. Shelbylle koettaa antaa sivustatukea markkinointijohtaja Lee Iacocca (Jon Bernthal). Niistä välittyy myös ajamisen fyysinen rasittavuus. Elokuva on ehdolla vuoden 2020 Oscar-palkinnon saajaksi. Twentieth Century Fox. Yhdysvaltojen suurille ikäluokille (babyboomer’s) elokuvat tarjoaa vankan nostalgia-annoksen. Kerronta etenee sujuvasti ja kilpa-ajokohtaukset tempaisevat katsojan mukaan. Henry For II (Tracy Letts) päättää hinnalla millä hyvänsä näyttää Enzo Ferrarille (Remo Girone), että Detroitista jyrähtää. Katsojan on liiankin helppo valita puolensa. Heidän unelmanaan on rakentaa auto, jolla voi haastaa Ferrarin ja voittaa Le Mansin 24-tunnin ajon. Autoteollisuuden ja -urheilun maailmasta elokuva antaa melko kovan kuvan, mutta päähuomio suuntautuu rehtien haalariäijien ja kierojen pukumiesten kamppailuun. Autot olivat isoja ja voimakkaita, miehet komeita ja naiset kauniita. Moottoriurheilu tarjoaa kehykset, joissa tapahtuu paljon muutakin. Chernin Entertainment. Muut naiset ovat elokuvassa vain statisteja. Miles ajoi vuoden 1965 Le Mansissa, vaikka elokuvassa hän kuuntelee kilpailua radiosta verstaalla. Kesto 2 h 33 min.. Ajamista ja Le Mansin rataa oikeasti tuntevat ovat tosin todenneet, että elokuvassa nähdyllä ajotyylillä 24 tunnin kilpailua ei olisi voitettu. Nostalgiavaikutelmaa täydentää se, että elokuva näyttää kuvanlaadultaan ja sävyiltään 1960-luvulta. Milesien Peter-poika (Noah Jupe) on myös vahvasti läsnä elokuvassa. Autourheilu on pääosassa, mutta sen kautta avautuu laajempia näkymiä yhdysvaltalaiseen yhteiskuntaan. Urheiluelokuvien sarjassa Le Mans on erittäin hyvä ja laajemmassa katsannossa hyvä. Kilpa-autoiluun on liittynyt aina autojen markkinointi. Jouko Kokkonen E l o k u v a Le Mans 66 – täydellä teholla Ohjaaja: James Mangold. Myös Fordin Le Mans -menestys näyttäytyy yhdysvaltalaisen osaamisen voittona. Miesten vastapainoksi Milesin Mollie-vaimon (Caitriona Balfe) rooli on kirjoitettu näkyväksi hahmoksi. Rahoittajana toimii Ford, jonka jättimäisen yrityskoneiston kanssa päähenkilöt joutuvat hakauksiin. Iacoccasta tulee sittemmin Chryslerin pelastaja. Elokuvan päähenkilöt ovat yhdysvaltalainen autosuunnittelija Carroll Shelby (Matt Damon) ja englantilainen kilpa-ajaja Ken Miles (Christian Bale). Kokonaisuuden voi ottaa puhtaasti viihteenä ja urheiluelokuvana. Elokuva perustuu tositarinaan, josta poiketaan jonkin verran. Elokuvassa tuodaan näkyvästi esille, että sekä Shelby että Miles ovat sotaveteraaneja. Fordin markkinointijohtaja Leo Beebe (Jon Lucas) on elokuva pahis, joka inhoaa suorasukaista Milesiä ja sietää Shelbyä pakosta. 2018. Elokuvan lopputulos, voitto vuoden 1966 Le Mansissa on ennakoitavissa, mutta jos tapahtumakulku ei ole ennestään tuttu, niin juoni tarjoaa myös yllätyksiä aivan loppuun saakka. Eletään vielä viattomuuden aikaa, jota ei häiritse Vietnamin sota, puhumattakaan ilmastohuolesta tai kerskakulutuksen kritiikistä. Filmiä voi katsoa myös tulkintana 1960-luvun Yhdysvalloista. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 A R V I O I T U A James Mangoldin ohjaama Le Mans 66 on Hollywood-elokuva sanan enimmäkseen hyvässä mielessä. Tarinassa hivellään yhdysvaltalaista patriotismia
Mielenkiinto johtui toimettomuudesta työpäivän jälkeen. Tulosja pistetaulukoiden käyttö arvosanojen perustana oli kyseenalaista. Herna esitti, että vankiloihin olisi saatava kunnollisia voimisteluja kuntosaleja. Apaattisille lapsille hän arvioi soveltuvan rytmisen liikunnan. Päätoimittaja Yrjö Launosen mielestä motivointiyrityksiä häiritsi ”epäinhimillinen” tulosten mittaaminen. Ainakin toinen vuoroista oli lisäksi käytettävä voimisteluun, urheiluun ja muuhun ruumiinkunnon kehittämiseen. Lääkärit keskittyivät etenkin loukkaantuneiden maaotteluja SM-tason urheilijoiden hoitoon sekä kuntoja terveystarkastuksiin. Kuva: Urheilumuseo Otos liikuntakulttuurin historiasta vähintään tunti. Jouko Kokkonen. Niiden tilalle voitaisiin ottaa arvosana liikuntaja ilmaisukyvystä, joka kerran vuodessa todettaisiin kiitettäväksi, hyväksi tai tyydyttäväksi ajattelematta, mitä se numerona merkitsisi. Alle 21-vuotiaiden vankien oli ulkoiltava kahdesti päivässä yhteensä Laskettelurinteet alkoivat vähitellen yleistyä Suomessa 1960-luvulla. Toiminta oli päässyt vauhtiin 1960-luvun alkupuolella, kun valtio myönsi kahdelle taholle varat lääkärin ja apuhenkilökunnan palkkaamisen. Nyt kun peruskoulun liikuntakasvatusta suunnitellaan, olisi tämä kysymys otettava vakavasti ja ennakkoluulottomasti harkittavaksi. Ollila suositti ohjattua liikuntaa motorisen levottomuuden purkamiseen. Oiva Ollila toi artikkelissaan esille kehitysvammaisten liikuntaongelmia. Aikuisiässä liikunta oli Ollilan mukaan kehitysvammaisille jopa tärkeämpää psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi kuin väestölle yleensä. Liikuntaongelmia vankiloissa esitteli Matti Herna. Nykyisin on käytössä peräti kaksi arvosanaa. Ollila korosti liikunnan olevan ”erinomainen terapiamuoto kaikenikäisille nimenomaan älyllisessä kehityksessä häiriintyneille”. Vankiloissa olikin pyritty lisäämään liikuntamahdollisuuksia. Stadion oli valmis jättämään arvosanat pois. – On hämmästyttävää, ettei ole oikeastaan lainkaan saatu aikaan keskustelua liikunnan arvosanojen poisjättämisestä. Lapsuusiässä liikunta kehitti fyysistä kuntoa ja kommunikaatiokykyä. VLTT ehdotti perustettavaksi neljäntyyppisiä kilpaurheilua palvelevia urheilulääkäriasemia. Näin voisimme toivoa, että lapset ja nuoret todella vapautuisivat liikuntaan tunnilla ja että he koulun oven suljettuaan tyydyttävilläkin kyvyillään mielellään huolehtisivat niin fyysisestä kuin psyykkisestä vireydestään. Vuonna 1956 oikeusministeriön vankeinhoito-osasto velvoitti huolehtimaan, että voimisteluliikkeisiin varataan ainakin 19 minuuttia puolen tunnin ulkoilusta. Talvikaudella liikuntakasvatusta rajoitti sopivien tilojen puute. Hernan mukaan vangit olivat kiinnostuneempia liikunnasta kuin väestö keskimäärin. Jo toimivat kaksi olivat luonteeltaan terveydenhuolto-, kuntotarkkailuja tutkimusasemia, joiden lisäksi toimikunta ehdotti samanlaista Jyväskylään. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 6 1 V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Stadion 50 vuotta sitten Stadion-lehden 1/1970 pääkirjoitus käsitteli koululiikunnan motivointia. Kalpalinnan ensimmäinen hiihtohissi valmistui vuonna 1963. Ilkka Vuori käsitteli urheilulääkäritoimintaa Valtion liikuntatieteellisen toimikunnan (VLTT) mietinnön pohjalta. Alle 21-vuotiaita koski puolen tunnin voimistelupakko. Suomeen tarvittiin lisäksi osapäivätoimisesti hoidettuja terveydenhoitoja kuntomittausasemia, terveydenhuoltoasemia ja kuntotarkkailuasemia. Ainoa liikuntaa koskeva säädös oli vankeinhoitolaitoksesta koskeva asetus helmikuulta 1950. Siinä todettiin, että ”vangit, jotka eivät työskentele ulkona tai muuten joutuvat olemaan sisällä, on, jollei ole erityisiä esteitä, joka päivä vietävä ainakin puoleksi tunniksi ulkoilmaan ja on heidät tällöin harkinnan mukaan määrättävä suorittamaan voimisteluliikkeitä”. Kuntourheilijoille oli lisäksi perustettava asemia huolehtimaan ”liikunnan harrastajien terveyden ja kunnon valvonnasta sekä liikuntaan liittyvästä opastusja valistustyöstä”
Tukea tarvitsevien lasten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus, ohjattu liikunnan harrastaminen ja liikunnan esteet. The youngest children were involved more often than older ones. Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia arvioi liikkuvansa aktiivisesti vapaa-ajallaan. Lomakkeet erosivat toisistaan selkokielisyyden sekä kysymysten ja vastausvaihtoehtojen määrän suhteen. Keywords: disability, functional limitation, children, health behavior 6 2 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Tukea tarvitsevat lapset ja nuoret (n = 889), jotka opiskelivat erityiskouluissa tai erityisluokilla, vastasivat itse yhden oppitunnin aikana sähköiseen kyselylomakkeeseen, jossa oli liikuntaja terveyskäyttäytymistä koskevia kysymyksiä. The most common barriers to physical activity were: ´exercise is boring´ and ´exercise is too competitive´. TUTKA-hankkeen (Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koululaisten osallistuminen toimintakykyä ja liikuntakäyttäytymistä mittaaviin seurantatutkimuksiin, 2017–2018) osatavoitteena, sekä tämän artikkelin tarkoituksena, oli selvittää erityiskouluissa ja perusopetuksen erityisluokilla opiskelevien lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta, ohjatun liikunnan harrastamista ja niitä estäviä tekijöitä. Kyselyt ovat rajoittuneet yleisopetuksessa oleviin oppilaisiin, joista osa on ollut tukea tarvitsevia oppilaita. V E R T A I S A R V I O I T U A TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VAPAA-AJAN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS, OHJATTU LIIKUNNAN HARRASTAMINEN JA LIIKUNNAN ESTEET Vilma Pikkupeura, LitM, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. & Rintala P. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (päätoimittaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Kari L. The physical activity questions dealt with mobility restrictions children and youth experienced, the amount of physical activity and sport club participation, as well as barriers to exercising. Liikunta & Tiede 57 (1), 62–69. Jari Villberg, YTM, Jyväskylän yliopisto. Easy-toread language was available in Sand M-questionnaires, and the number of questions and the range of response choices increased from S to L. & Rintala P. Puhelin: 044-253 7735. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Liikunta & Tiede 57 (1), 62–69. Ohjattuun liikunnan harrastamiseen osallistuvia oli tutkimusjoukosta 38 prosenttia. Leisure time physical activity, organized sport participation and barriers to physical activity of children with special support needs. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa: tämän vuoden jättöajat ovat 31.3.2020 ja 30.9.2020. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Liikuntakäyttäytymisen osalta kysymykset koskivat lasten ja nuorten kokemien toimintakyvyn haasteiden yleisyyttä, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja ohjatun liikuntaharrastamisen määrää, sekä liikunnan harrastamisen esteitä. Almost half (43 %) of the children reported to be physically active every day. There were three questionnaires (S, M, L) for students with different types of special support needs. Vähän yli viidesosa (22 %) lapsista ja nuorista täytti yleiset liikuntasuositukset, eli liikkuivat päivittäin vähintään tunnin. Over a third (38 %) of children and adolescents participated in organized sport. However, only 22 % reported to meet the physical activity recommendation (at least 60 minutes of physical activity every day). Vapaa-ajalla ja ohjatussa ryhmässä liikkuminen väheni merkittävästi mitä vanhemmista oppilaista oli kyse. Pauli Rintala, PhD, Jyväskylän yliopisto. Children and adolescents who were studying in special educational schools or in special educational classes of a general school (n=889) answered electronically to physical activity and health behavior questionnaire during one class period. Health behavior of children and adolescents have been studied for decades in several nationwide surveys but children and adolescents who were studying in a special school or in a special class settings have been excluded from those studies. Lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä on tutkittu koululaisilta jo vuosikymmeniä laajoissa kansallisissa kyselytutkimuksissa, mutta erityiskoulussa tai -luokalla opiskelleet oppilaat ovat jääneet näiden tutkimusten ulkopuolelle. Urheiluseurojen, kaupungin ja muiden liikunnan järjestäjien tulisi lisätä liikuntatarjontaa ja sen saavutettavuutta, jotta myös tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla olisi vammattomiin nuoriin verrattuna tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Sport clubs, sport services of communities and other sports promoters should offer more accessible physical activity opportunities, in order to offer children and youth with disabilities equal opportunities to be physically active compared to those without any disabilities. Oppilaat vastasivat lomakkeen S, M, tai L-versioon, riippuen tuen tarpeesta. Liikunnan esteistä useimmin tuotiin esille liikunnan tylsyys ja kilpailuhenkisyys. Sähköposti: vilma.pikkupeura@gmail.com. Piritta Asunta, LitT, Jyväskylän yliopisto. Avainsanat: vammaisuus, toimintarajoite, lapset, liikuntakäyttäytyminen ABSTRACT Pikkupeura V., Asunta P., Villberg J. TIIVISTELMÄ Pikkupeura V., Asunta P., Villberg J. The project called ”Participation of pupils with disabilities and long-term illnesses in surveys of physical activity behavior (2017–2018)” (Finnish abbreviation, TUTKA), examined the amount of physical activity in leisure time, organized sport participation and barriers to physical activity of children and adolescents who were studying in special educational classes or in special educational schools
Tämä prosenttiosuus on selvästi pienempi kuin vammattomilla vertaisilla. Nämä suositukset on johdettu yhdysvaltalaisista suosituksista (U.S. Viimeisimmän tilastokeskuksen (2018) raportin mukaan Suomessa on 43 100 lasta, jotka saavat perusopetuksessa erityistä tukea. Vähäisen liikunnan harrastamisen syyt ovat moninaisia (Eriksson 2018). 2011; Shields & Synnot 2016; Skantz 2017), sekä apuja harrastusvälineiden puute ja niiden han. 2017; Rovio ym. Tukea tarvitsevista oppilaista 37 prosenttia opiskelee koko ajan erityisryhmässä tai -koulussa (Tilastokeskus 2018), jolloin he muodostavat suuren ryhmän lapsia ja nuoria, jotka ovat jääneet aikaisempien kansallisten terveyskäyttäytymistä mittaavien tutkimusten ulkopuolelle. Tukea tarvitsevien lasten joukossa oli myös useampia vähän liikkuvia kuin vammattomien ryhmässä. Viime vuosina tehdyissä koko Suomen kattavissa tutkimuksissa liikunnan harrastamisen esteiksi ilmoitetaan muun muassa harrastusmaksut, ajanpuute, koululiikunnan tylsyys tai ettei ole löytynyt sopivaa harrastusta kodin läheisyydestä. Tässä tutkimuksessa päivittäisen liikunta-aktiivisuuden mittarina käytettiin viikoittaisesta liikunnan määrästä laskettua keskiarvoa, joka on todennäköisesti antanut asiasta liian positiivisen tuloksen. Tukea tarvitsevia lapsia on myös tutkittu opinnäytetöissä. 2013). 2015; Karppinen 2018) eikä löydä sopivaa harrastusryhmää tai -kaveria (Skantz 2017). 2015; Carlon ym. Tässä artikkelissa käytetään myös kansainvälisen Washington Groupin (Unicef 2018) suosituksen mukaista termiä ”toimintarajoite”, jonka laatua ja laajuutta voidaan myös arvioida. 2013; Blick ym. 2017; Tiirikainen & Konu 2013), sekä kannustaa ja ohjaa liikunnalliseen elämäntapaan (Telama 2009). 2019b). Tukea tarvitsevalla lapsella tai nuorella voi olla erilaisia toimintarajoitteita. Suomessa lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä on tutkittu jo vuosikymmeniä (mm. 2016). Nuorten terveystapatutkimus 1977–2017, Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät 1980–2012, WHO-Koululaistutkimus 1984–2018, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus 2014–2018), mutta tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla tutkimus on ollut erittäin vähäistä. Fyysisen toimintakyvyn kohenemisen ohella urheiluseurassa harrastaminen edistää myös psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, tuottaa onnistumisen kokemuksia, kohentaa itsetuntoa (Bailey ym. Tuoreessa julkaisussa, jossa selvitettiin toimintarajoitteisten nuorten liikunnan harrastamista, käy ilmi samansuuntaisia tuloksia. 2017), luo yhteenkuuluvuuden tunnetta (Koski ym. Muun muassa Shields & Synnot (2016) raportoivat edellä mainittuja tekijöitä tutkiessaan tukea tarvitsevien nuorten liikunnan esteitä. Tutkimusten perusteella liikunta-aktiivisuuden lisääminen näyttäytyy tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeänä. 6–29-vuotiaista lapsista ja nuorista 31 prosenttia liikkui päivittäin vähintään 60 minuuttia (Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a). Vammaisista ja pitkäaikaissairaista lapsista ja nuorista käytetään erilaisia termejä riippuen asiayhteydestä. Liikunnan harrastamisen määrä harjoitusryhmässä tai seurassa eroaa kuitenkin vertailtaessa tukea tarvitsevia ja vammattomia nuoria. Harrastamisen kynnystä voi myös nostaa se, ettei luota omiin kykyihinsä liikkujana (Bloemen ym. Tuoreessa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa päästiin samanlaisiin tuloksiin. LIITU-tutkimuksen (2016) mukaan suomalaisista lapsista melkein 90 prosentti osallistuu urheiluseuratoimintaan jossain vaiheessa lapsuuttaan (Mononen ym. Department of Health and Human Services 2008). (Tuloskortti 2018.) Viimeisimmässä LIITU-tutkimuksen aineistossa vuodelta 2018 toimintarajoitteita kokevista lapsista ja nuorista alle neljännes (24 %) ilmoitti liikkuvansa liikuntasuositusten mukaisesti (Ng ym. 2019a; Hirvensalo ym. 2016; Koski & Hirvensalo 2018.) Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen liittyvät syyt ovat paljolti samoja kuin vammattomilla lapsilla ja nuorilla. Ohjattuun liikuntaharrastukseen osallistumisella on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen terveyteen. 2019). LIITU-tutkimuksessa (2018) yleisopetuksen oppilaista, joilla ei ollut toimintakyvyn rajoitetta, 61 prosenttia harrasti liikuntaa urheiluseurassa (Blomqvist ym. Tässä artikkelissa käytetään yläkäsitteenä termiä ”tukea tarvitseva”, kun puhutaan erityisopetusta saavista lapsista ja nuorista kouluympäristössä. (Hakanen ym. 2010) ja sosiaalisia suhteita (Koski ym. 2019). Näitä ovat esimerkiksi fyysiset vammat ja rajoitteet (Ahonen & Pajulahti 2017; Armila & Torvinen 2017; Bult ym. Suurin osa heistä opiskelee ainakin osin yleisopetuksen ryhmissä. 2011). 2019). 2007; Rimmer & Rowland 2008). Nykyiset suomalaiset liikuntasuositukset lapsille ja nuorille on laatinut liikunnan asiantuntijaryhmä vuonna 2008 (Fogelholm 2011). Monissa tutkimuksissa kuljetuspalveluiden puute tai muuten harrastuspaikalle pääseminen (Ahonen & Pajulahti 2017; Armila & Torvinen 2017; Bult ym. 2019), kun taas oppilaista, joilla oli jokin toimintakykyä rajoittava sairaus tai vamma, vain 45 prosenttia liikkui urheiluseurassa (Ng ym. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suomalainen tutkimus on ollut erittäin vähäistä. Ylipaino ja vähäinen liikunta on yleisempää toimintakyvyn haasteita kokevilla lapsilla ja nuorilla kuin ikätovereillaan (esim. Vasta viime vuosina jonkin vamman tai pitkäaikaissairauden omaavia yleisopetuksessa opiskelevia oppilaita on alettu tarkastella omassa ryhmässään tutkimusten tulosten tulkinnassa. Maailman Terveysjärjestö (WHO 2018) on julistanut vähäisen liikunnan ja lihavuuden yhdeksi suurimmista nykypäivän terveysriskeistä ja kuolleisuuden aiheuttajista. Erityisluokilla ja -kouluissa opiskelevat lapset ja nuoret eivät olleet mukana tässä tutkimuksessa. Suomessa seuratoimintaan osallistuminen on lasten ja nuorten keskuudessa ilahduttavan runsasta. Myös oma koettu liikunnallinen pätevyys näyttäytyy nuorten liikkumisen esteenä. Barnes ym. Vuonna 2018 julkaistussa lasten ja nuorten liikunnan tilaa tarkastelevassa yhteenvedossa tukea tarvitsevat lapset täyttivät tosin liikuntasuositukset hieman harvemmin kuin vammattomat ikätoverinsa. 2009; Koski ym. 2016). Skantz (2017) raportoi, että lapsista ja nuorista, jotka osallistuivat Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Valtti-ohjelmaan, jossa tarkoituksena oli kannustaa ja löytää tukea tarvitseville tai muuten vähän liikkuville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus, 23 prosenttia ilmoitti liikkuvansa ainakin keskiraskaasti lähes päivittäin. Lisäksi kaikkien lasten ja nuorten tulisi harrastaa kolmesti viikossa liikkuvuutta lisäävää, sekä luustoa ja lihaksistoa vahvistavaa liikuntaa (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008). Viimeisimmän LIITU-tutkimuksen mukaan vain reilu kolmasosa (38 %) Suomen nuorista liikkuu suositusten mukaisesti (Kokko ym. Barnes ym. 2011) sekä sosiaaliset esteet, kuten muiden kielteinen asenne vammaisuutta kohtaan (Shields & Synnot 2016) ja ryhmässä toimimisen haasteet (Ahonen & Pajulahti 2017; Bult ym. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta 6 3 JOHDANTO Lasten ja nuorten, kuten myös aikuisten, on todettu lukuisissa viimeaikaisissa tutkimuksissa liikkuvan terveytensä kannalta liian vähän (THL 2014). Viime vuosina tehdyissä suomalaisissa liikuntaja terveyskäyttäytymistä mittaavissa tutkimuksissa todettiin tukea tarvitsevien oppilaiden liikkuvan lähes yhtä aktiivisesti kuin vammattomat ikätoverinsa (Ng 2016; Ng ym. Suomessa liikuntasuositukset on jaoteltu 7–12-vuotiaille (1½–2 tuntia päivässä) ja 13–17-vuotiaille (1–1½ tuntia päivässä). 2013; Maher ym. 7–17-vuotiaista toimintarajoitteisista nuorista vain 21 prosenttia ilmoitti liikkuvansa päivittäin vähintään 60 minuuttia (Hakanen ym. Laineen (2014) pro gradu -tutkielma kertoo hieman erilaista tietoa; kyselyyn vastanneista erityiskoulua käyvistä oppilaista 38 prosenttia ilmoitti liikkuvansa liikuntasuositusten mukaan riittävästi. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnan esteitä voi kuitenkin muodostua rajoitteista, joita vammattomilla lapsilla harvemmin on. Ulkomaisia tutkimuksia sen sijaan on tehty, ja niistä käy ilmi etenkin kehitysvammaisten ja liikuntarajoitteisten lasten ja nuorten vähäinen liikunta-aktiivisuus (esim
Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin 0,05. ”Liikunnan harrastaminen on liian kallista”, 2. Kyselylomakkeiden kehittämisestä ja aineiston keruusta raportoitiin tarkemmin keväällä 2018 julkaistussa populaariartikkelissa (Leppä ym. Luokan oma opettaja arvioi ja valitsi, mikä lomake oli kullekin oppilaalle sopiva, käyttäen hyväksi taulukossa 1 olevaan tietoa. ”Ei ole minulle sopivaa liikuntaa tarjolla”. Lomakkeet erosivat toisistaan selkokielisyyden sekä kysymysten ja vastausvaihtoehtojen määrän suhteen. ”Ei ole kuljetusta liikuntapaikalle”, 7. Vastausvaihtoehdot olivat ”Estää erittäin paljon”, ”Estää jonkin verran” ja ”Ei estä lainkaan”. Kuinka monena päivänä olet liikkunut ainakin 60 minuuttia?” (M/L). 2015; Karppinen 2018; Skantz 2017), sekä liikuntapaikkojen puute (Armila & Torvinen 2017) voivat myös vaikeuttaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntaharrastamista. Kyselyyn vastasi yhteensä 889 oppilasta 58 eri koulusta. kala tavoittaminen (Armila & Torvinen 2017; Bloemen ym. L-lomakkeen ensimmäinen ja toinen vaihtoehto yhdistettiin, jotta saatiin samat vastausvaihtoehdot molempien lomakkeiden vastauksista (kyllä ja ei). Yleisopetuksen koulujen erityisluokat (36) valikoituivat tutkimukseen rehtorien ilmoituksella ja luokkien omien opettajien suostumuksella 166 koulusta, joille kutsu tutkimukseen oli lähetty. TUTKA-hankkeen (Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koululaisten osallistuminen toimintakykyä ja liikuntakäyttäytymistä mittaaviin seurantatutkimuksiin (2017–2018)) osatavoitteena, sekä tämän artikkelin tarkoituksena, oli selvittää erityiskouluissa ja perusopetuksen erityisluokilla opiskelevien lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta, ohjatun liikunnan harrastamista ja niitä estäviä tekijöitä. Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoituja kyselylomakkeita. 2015; Karppinen 2018) nousivat harrastamattomuuden syiksi. Mja L-lomakkeiden vastauksista muodostettiin neljä (4) luokkaa: 7 päivänä viikossa, 5–6 päivänä viikossa, 3–4 päivänä viikossa ja 0–2 päivänä viikossa. Liikunnan esteitä kartoitettiin kysymyksellä, jossa tuli arvioida kuinka paljon kysytyt asiat estävät omaa harrastamista. Koska tukea tarvitsevien oppilaiden kirjo on laaja, oli kyselylomakkeet sovellettu kolmelle eri tasolle: S-lomake, M-lomake ja L-lomake. Mittarit Tutkimus tehtiin kolmella eritasoisella kyselylomakkeella, joissa kysymysten muoto ja vastausvaihtoehtojen määrä olivat osin erilaiset. Avustajan tarve liikunnan aikana nostettiin esille myös useissa tutkimuksissa (Ahonen & Pajulahti 2017; Armila & Torvinen 2017; Bult ym. TUTKIMUSAINEISTO JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntaja terveyskäyttäytymistä selvittäneen TUTKA-hankkeen aineisto kerättiin keväällä 2018 erityiskouluista ja -luokista ympäri Suomea. Mja L-lomakkeissa väitteet olivat 1. L-LOMAKKEET (=yleiskieli) (n=148) 10–13 v/ 14–18 v M-LOMAKKEET (=selkokieli) (n=345) 10–13 v/ 14–18 v S-LOMAKE (=selkokieli) (n=396) 7–18 v 49/56 kysymystä 36/40 kysymystä 24 kysymystä haasteita liikkumisessa, kuulemisessa, näkemisessä tai käyttäytymisessä lieviä haasteita aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa lieviä vaikeuksia ymmärtämisessä ja oppimisessa suuret haasteet aktiivisuudessa ja tarkkaavuudessa kognitiiviset haasteet Tehostettu tuki Erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Tuen taso pieni Tuen taso suuri 6 4 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta. ”Ei ole avustajaa tai saattajaa liikuntapaikalle”, 6. ”Ei ole kaveria, jonka kanssa liikkua”, 5. 2018). Lomakkeissa oli myös kuvia havainnollistamassa kysymyksiä ja niiden vastausvaihtoehtoja niin, että kuvitusta oli enemmän Sja M-lomakkeissa kuin L-lomakkeessa. Lomakevaihtoehdot (L, M ja S) toimintakyvyn mukaan. Näihin kysymyksiin vastausvaihtoehdot olivat M-lomakkeessa ”Kyllä” ja ”Ei” ja L-lomakkeessa ”Estää erittäin paljon”, ”Estää jonkin verran” ja ”Ei estä lainkaan”. Kaikissa lomakkeissa ohjattua liikuntaharrastamista kysyttiin kysymyksellä ”Harrastatko liikuntaa tai urheilua jossain ryhmässä?” S ja M-lomakkeissa vastausvaihtoehdot olivat ”Kyllä”, ”En tällä hetkellä, mutta olen aikaisemmin harrastanut” ja ”En”, kun taas L-lomakkeessa vastausvaihtoehdot olivat ”Kyllä, harrastan säännöllisesti ja aktiivisesti”, ”Kyllä, harrastan silloin tällöin”, ”En, mutta olen aikaisemmin harrastanut” ja ”En”. Nuorimmat ja eniten tukea tarvitsevat oppilaat täyttivät hyvin yksinkertaistetun S-lomakkeen ja vanhimmat sekä vähiten tukea tarvitsevat täyttivät joko Mtai L-kyselylomakkeen. Tiedon puute harrastusmahdollisuuksista, palveluiden tavoittamisen vaikeus tai saatavuus (Bloemen ym. ”En ole liikunnallinen tyyppi”, 4. Aineisto analysointiin SPSS 24.0 -ohjelman avulla. Luokittelevina muuttujina tässä tutkimuksesTaulukko 1. Tilastokeskuksen (2019) mukaan Suomessa on 70 erityiskoulua, joista 31 ilmoittautui tutkimukseen. Muuttujien välistä riippuvuutta tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimella, t-testillä sekä khiin neliö -testillä. Oppilailta kysyttiin monilla eri kysymyksillä heidän toimintakykynsä haasteista. S-lomakkeesta tämä kysymys oli karsittu pois. Taulukosta 2 ilmenee, miten nämä kysymykset oli esitetty, millaisia vastausvaihtoehtoja oli tarjolla, ja miten vastauksia yhdisteltiin analysointivaiheessa. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta selvitettiin kysymyksillä: ”Pelaatko, leikitkö tai liikutko ulkona koulun jälkeen?” ja ”Pelaatko, leikitkö tai liikutko viikonloppuisin ulkona?” (S) ja ”Mieti 7 edellistä päivää. ”Terveyteni rajoittaa liikuntaa”, 3. Lomakkeissa kysyttiin myös estääkö liikunnan kilpailuhenkisyys ja ikävyys/tylsyys liikkumista. Tästä johtuen vastauksia yhdisteltiin analysointivaiheessa. Näistä kysymyksistä muodostettiin yhteinen muuttuja, jossa vastausvaihtoehdoiksi jäi ”kyllä” ja ”en”. 2011; Skantz 2017). Kyselylomakkeet olivat sähköisessä muodossa Webropol-ympäristössä, jotta niihin pystyi vastaamaan tietokoneella tai tabletilla. S-lomakkeen vastausvaihtoehdot olivat ”joka päivä”, ”joskus”, ”en koskaan”, joista analysoitaessa tarkasteltiin ”joka päivä” -liikkuvien ryhmää. Suomen kouluissa toimivien erityisluokkien kokonaismäärästä ei ole tilastotietoa
oppia asioita… 2. Rajoite Lomake Kysymys Vastausvaihtoehdot Analysoinnissa käytetty luokitus Näkemisen haasteet Fyysisen toimintakyvyn haasteet ADL-taidot S “Näetkö kunnolla?” “Pystytkö kävelemään urheilukentän päästä päähän, jos käytät apuvälinettä?” “Tarvitsetko apua syömisessä tai pukeutumisessa?” “Kyllä” “Ei” ”Kyllä” ”Ei” M & L “Onko sinulla vaikeuksia nähdä?” “Pystytkö kävelemään urheilukentän päästä päähän, jos käytät apuvälinettä?” “Onko sinulla vaikeuksia syödä tai pukeutua?” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” “Ei onnistu ollenkaan” Kommunikaation haasteet* S “Kuuletko puhetta hyvin?” “Osaatko puhua niin, että muut ymmärtävät sinua?” ”Kyllä” ”En” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” M & L “Onko sinun vaikea kuulla puhetta?” “Onko sinun vaikea puhua niin, että muut ymmärtävät sinua?” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” “Ei onnistu ollenkaan” Kognitiiviset haasteet* S** = ”Paljon vaikeuksia” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” M & L “Onko sinulla vaikeuksia... Oppilaista 604 ilmoitti kokevansa itsensä pojaksi ja 274 tytöksi. sa käytettiin oppilaiden itsensä ilmoittamaa ikää, sukupuolta, sekä toimintaympäristöä eli opiskeleeko oppilas erityiskoulussa vai erityisluokalla. ** Kognitiivisia haasteita kysyttiin vain Mja L-lomakkeissa, koska opettaja arvioi oppilailla, jotka täyttivät S-lomakkeen, olevan paljon haasteita juuri kognitiivisessa toimintakyvyssä. alakuloisuutta?” 2. hermostuneisuutta?” 3. Taulukko 2. Ikäluokat päätettiin analysoinnin yhteydessä muodostaa seuraavasti: 7–10-vuotiaat (n = 159), 11–12-vuotiaat (n = 161), 13–14-vuotiaat (n = 262) ja 15–18-vuotiaat (n = 302). kontrolloida omaa käyttäytymistäsi?” 3. hyväksyä muutoksia omiin tapoihisi?” 2. saada ystäviä?” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” “Ei onnistu ollenkaan” * Vastauksista muodostettiin summapistemuuttuja; mitä korkeampi pistemäärä, sitä enemmän oppilaalla oli kyseisiä haasteita. keskittyä… …vaikka tehtävä on mieleinen?” “Ei vaikeuksia” “Vähän vaikeuksia” “Paljon vaikeuksia” “Ei onnistu ollenkaan” Emotionaaliset haasteet* S & M ”Kuinka usein koet… 1. Täten S-lomaketta käyttävät oppilaat luokiteltiin suoraan luokkaan ”paljon vaikeuksia”. muistaa asioita… 3. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta 6 5. Toimintarajoitteet ja vastausvaihtoehtojen luokitus. Viisi (5) oppilasta ei ilmoittanut omaa ikäänsä. 1. Yksitoista oppilasta ei vastannut tähän kysymykseen. ärtyneisyyttä?” “Melkein joka päivä” “Joskus” “Harvemmin tai ei koskaan” “Melkein joka päivä” “Joskus” “Ei koskaan” L “Lähes päivittäin” “Noin kerran viikossa”, “Noin kerran kuukaudessa” “Harvemmin tai ei koskaan” Sosiaaliset haasteet S “Kyllä” ”Ei” M & L ”Onko sinulla vaikeuksia… 1
TULOKSET Tämän tutkimuksen tutkimusjoukko koostui lapsista ja nuorista, joilla on moninaisia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita. Sukupuolella ei ollut yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen: pojat ja tytöt ilmoittivat liikkuvansa saman verran. Lapsista ja nuorista 83 prosenttia raportoi liikunnan harrastamisen suurimmiksi esteiksi liikunnan tylsyyden ja kilpailuhenkisyyden. Kaikista kyselyyn vastanneista (n = 889) erityiskoulua käyvistä tai erityisluokalla opiskelevista lapsista ja nuorista 43 prosenttia ilmoitti olevansa päivittäin liikunnallisesti aktiivinen. 5-6pv 23,1 16,7 26,9 21,1 50,0 12,5 26,8 18,5 22,5 Liik. Ikäryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero ohjatun liikunnan harrastamisessa (p < 0,001), jolloin ikäryhmän vanhetessa yhä vähemmän lapsista ja nuorista harrasti liikuntaa ohjatusti. liik. Pojat % n=604 Tytöt % n=274 p-arvo Näkemisen haasteet 10,4 7,7 ns Fyysisen toimintakyvyn haasteet 2,5 2,2 ns ADL-taitojen haasteet 58,9 62,8 ns Kommunikaation haasteet Paljon haasteita 6,4 6,3 Vähän haasteita 19,2 19,3 ns Kognitiiviset haasteet Paljon haasteita 45,9 44,2 Vähän haasteita 25,4 28,1 ns Emotionaaliset haasteet Paljon haasteita 10,8 22,7 Vähän haasteita 67,0 61,0 < 0,001 Sosiaaliset haasteet * Paljon haasteita 19,7 21,0 Vähän haasteita 46,7 43,9 ns * Kysytty vain lomakkeissa M ja L, n = 487 (pojat n = 330, tytöt n = 157) Taulukko 4. Eniten raportoitiin ADLja kognitiivisten taitojen haasteita. Sukupuolella ei ollut yhteyttä organisoidun liikunnan harrastamiseen: tytöt ja pojat harrastivat liikuntaa ohjatussa ryhmässä yhtä usein. Ainut tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä oli emotionaalisten haasteiden kokemisessa. akt. 0-2pv 11,5 22,9 19,3 37,6 0,0 12,5 19,6 40,7 27,4 Ohj. akt. ei 51,9 55,4 63,1 70,3 54,5 48,6 61,0 75,7 62,5 henkisyys näyttäytyivät liikunnan harrastamisen esteinä useammin, kuin erityisluokilla opiskeleville. Tytöt raportoivat useammin emotionaalisia haasteita kuin pojat. Liikunnan harrastamisen esteistä kahdella (2) todettiin olevan tilastollista merkitsevyyttä (p < 0,001) riippuen oppilaiden kouluympäristöstä; erityiskouluissa opiskeleville oppilaille liikunnan tylsyys ja kilpailuTaulukko 3. 6 6 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta. Vastaava osuus 11–12-vuotiailla oli 54, 13–14-vuotiailla 37 sekä 15–18-vuotiailla 28 prosenttia. Erityisluokilla ja erityiskouluissa opiskelevista oppilaista 38 prosenttia oli mukana ohjatussa liikuntaharrastuksessa (Taulukko 4). liik. 3-4pv 30,8 29,2 32,8 25,6 25,0 37,5 23,2 27,2 28,2 Liik. Toimintarajoitteiden yleisyys sukupuolen mukaan (n = 878). Yleiset liikuntasuositukset, eli vähintään 60 minuuttia reipasta liikuntaa päivässä, saavutti vain 22 prosenttia lapsista ja nuorista (Mja L-lomake, n = 487) (Taulukko 4). akt. Pojat % n = 330 p-arvo Tytöt % n = 157 p-arvo yht.% Ikä 7-10 11-12 13-14 15-18 0,017 7-10 11-12 13-14 15-18 0,032 Liik. Taulukossa 3 on kuvaus siitä, miten toimintakykyrajoitteiden kirjo jakautui aineistossamme. Toimintaympäristöllä, eli opiskeleeko oppilas erityiskoulussa tai erityisluokalla, ei myöskään ollut merkitystä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen tai harrastiko lapsi liikuntaa ohjatussa ryhmässä. 7pv 34,6 31,3 21,0 15,8 25,0 37,5 30,4 13,6 21,9 Liik. Tytöt kokivat kolmen esteen haittaavan liikunnan harrastamista poikia useammin: ”ei ole kuljetusta liikuntapaikalle”, ”terveyteni rajoittaa liikkumistani” ja ”en ole liikunnallinen tyyppi” (Taulukko 5). 7–10-vuotiaista 68 prosenttia ilmoitti liikkuvansa päivittäin. Kun nuorimmassa ikäryhmässä vielä 47 prosenttia harrasti liikuntaa ohjatussa ryhmässä, vanhimmasta ikäryhmästä vastaava osuus oli vain 28 prosenttia (p < 0,001). kyllä 48,1 44,6 36,9 29,7 0,006 45,5 51,4 39,0 24,3 0,006 37,5 Ohj. Liikunta-aktiivisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,001) mitä vanhempia lapset olivat. Viikoittainen liikunta-aktiivisuus ja ohjatun liikunnan harrastaminen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. akt
Voidaan olettaa, että mitä heikompi toimintakyky, sitä passiivisempi liikkuja. Tähän vaikuttavat varmasti monenlaiset yksilölliset ja ympäristöstä johtuvat tekijät. Selvästi positiivisempiin tuloksiin päätyi Laine (2014) pro gradu -tutkielmassaan: tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista 38 prosenttia ilmoitti liikkuvansa suositusten mukaan. Vähäinen liikunta-aktiivisuus on ollut jo vuosia maailmanlaajuinen huolenaihe. 2019). Usein tukea tarvitsevien oppilaiden harrastusten ja koululiikunnan tavoitteet ovat painottuneet omien taitojen ja kykyjen kehittämiseen. (%) p-arvo Liikunta on ikävää/tylsää 84,3 80,1 82,9 ns Liikunta on liian kilpailuhenkistä 83,0 81,9 82,6 ns En ole liikunnallinen tyyppi 39,0 49,0 42,3 0,039 Ei ole minulle sopivaa liikuntatarjontaa 38,9 46,3 41,3 ns Ei ole kaveri, jonka kanssa liikkua 38,1 42,5 39,5 ns Liikunta on liian kallista 35,3 39,4 36,6 ns Terveyteni rajoittaa liikkumistani 28,9 40,0 32,6 0,016 Ei ole kuljetusta liikuntapaikalle 28,9 44,4 33,9 0,001 Ei ole avustajaa tai saattajaa liikuntapaikalle 25,3 28,3 26,3 ns LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta 6 7. Yksi mielenkiintoinen tulos oli myös sukupuolten välillä; tytöt kokivat liikuntapaikoille pääsemisen esteeksi selvästi poikia useammin. Usein vastasivat, etteivät koe olevansa liikunnallisia tyyppejä, ja ettei tarjolla ollut itselle sopivaa liikuntalajia, mikä nousi myös esille Erikssonin (2018) tutkimuksessa yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Näiden lomakkeiden erot olivat kysymysten määrässä, kysymysten asettelun selkokielisyydessä, sekä kuvien käytössä. Harrastustoimintaan osallistuvien, tukea tarvitsevien lasten osuus on selvästi matalampi kuin vammattomien ikätoveriensa; LIITU 2018 -raportin mukaan 61 prosenttia yleisopetuksessa opiskelevista lapsista ja nuorista osallistui organisoituun liikuntaharrastukseen (Kokko ym. Strukturoituja kyselylomakkeita oli tutkimuksessa kolmenlaisia: S-, Mja L-lomake. Olisi mielenkiintoista tietää tarkoittavatko lapset, että aiemmat liikuntakokemukset (kuten koululiikunta, ohjatut harrastukset ja vapaa-ajan pelit/leikit) ovat osoittautuneet tylsiksi ja ikäviksi, vai onko nuorilla muuta mielenkiintoisempaa tekemistä, joka kiilaa liikunnan edelle, ja jos on, niin mitä nämä tekemiset ovat. Todennäköisesti S-lomakkeen täyttäneet ovat juuri niitä heikoimman toimintakyvyn omaavia, jolloin heidän liikuntasuositusten toteutumistaan ei ole pystytty tässä tutkimuksessa luotettavasti selvittämään. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että erityistä tukea erityiskouluissa ja -luokissa saavat lapset ja nuoret liikkuvat miltei yhtä aktiivisesti kuin yleisopetuksessa opiskelevat vertaisensa. Olisi mielenkiintoista tietää, harrastavatko tukea tarvitsevat lapset vertaisryhmissä vai kaikille avoimissa ryhmissä, ja millaisten ryhmien he kokevat sopivan itselleen parhaiten. Este Poika (%) Tyttö (%) Yht. Tähän tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja painottaa liikunnan harrastamisen muita ulottuvuuksia, sekä tarjota enemmän matalan kynnyksen liikuntakerhoja, jossa liikunnalliset onnistumisen kokemukset ovat keskiössä. Tässä tutkimuksessa suurimmiksi esteiksi tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ilmoittivat liikunnan tylsyyden ja kilpailuhenkisyyden. 2019). POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKA-hanke selvitti erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntaja terveyskäyttäytymistä erityiskoulussa ja -luokilla opiskelevilta oppilailta ympäri Suomea. Tässä tutkimuksessa selvisi, että 43 prosenttia erityisluokassa tai -koulussa opiskelevista ilmoitti olevansa päivittäin liikunnallisesti aktiivinen. Erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista 38 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa jossain ohjatussa ryhmässä. Hakanen ym. Kuljetusongelmiin yksinkertaisin ratkaisu saattaisi olla, että liikuntaharrastuksia järjestettäisiin koulupäivän päätteeksi lähiympäristössä. Liikunnan harrastamista estävien tekijöiden kokeminen (estää jonkin verran ja estää erittäin paljon) sukupuolen mukaan (n = 889). Jos harrastuksissa ja/tai koululiikunnassa kuitenkin on paljon kilpailua ja omien kykyjen vertailua muihin (esimerkiksi oppilaisiin, jotka opiskelevat yleisopetuksessa), voi kilpailuissa usein huonosti menestyminen vaikuttaa kielteisesti liikuntaintoon. Heistä vain 22 prosenttia ylsi liikuntasuosituksiin. Tässä tutkimuksessa ei kysytty, millaisissa ryhmissä liikuntaa harrastetaan. (2019b) lasten ja nuorten vapaa-aika tutkimuksessaan. Samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet myös Hakanen ym. Viimeisimmässä LIITU 2018 -raportissa todettiin toimintakyvyltään heikompien saavuttavan liikuntasuositukset (reipasta liikuntaa vähintään tunti päivässä) selkeästi harvemmin (24 %) kuin ne, jotka eivät kokeneet toimintakyvyssään rajoitteita (34 %) (Ng ym. On kuitenkin huomioitava, että itse ilmoitettu tieto ei usein vastaa objektiivisesti mitattua tietoa ja erityistä tukea saavien oppilaiden arviointikyky voi olla heikentynyt. (2019) raportoivat sen sijaan liikunnallisen passivisuuden tulevan esiin erityisesti toimintarajoitteisten tyttöjen vastauksissa. Tämä tutkimus keskittyi aineiston osaan, jossa tutkittiin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta, liikuntaharrastamista ohjatussa ryhmässä ja liikunnan esteitä. Nämä toimintakykyrajoitteita kokeneet oppilaat olivat yleisopetuksen ryhmistä, joten heidän tuen tarpeensa ei ole niin laaja, että heitä olisi sijoitettu erityisluokalle tai -kouluun. Mahdollisesti tytöt ovat arempia kulkemaan matkoja yksin, jolloin he tarvitsisivat useammin saattajaa. Vaikka liikunnan lisäämiseksi tehdään monia toimenpiteitä, valtaosa ihmisistä ei liiku terveytensä kannalta tarpeeksi. Liikunnan kilpailuhenkisyyttä on monissa harrastuksissa ja koululiikunnassa vähennetty, kun tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei se motivoi kaikkia liikkumaan. Lomakkeiden erot, kuten vastausvaihtoehtojen eri määrät ja kysymysten asettelun erilaisuus, tuottivat jossain määrin hankaluuksia tulosten Taulukko 5. Harrastamisen väheneminen nuoremmasta ikäryhmästä vanhimpaan noudatti samaa linjaa aikaisempien tutkimusten kanssa; mitä vanhempi lapsi tai nuori, sitä vähemmän hän harrasti liikuntaa. Monet tutkimukset osoittavat, että lapsista ja nuorista reilusti alle puolet liikkuu yleisten liikuntasuositusten mukaan. Tässä tutkimuksessa sukupuolella ei ollut yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen
& de Groot, J.F. Bloemen, M.A.T., Backx, F.J.G., Takken, T., Wittink, H., Benner, J., Mollema, J. Salasuo (toim.). Teoksessa T. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2011. Developmental Medicine and Child Neurology 57, 137–148. Tietoa soveltamalla voidaan parantaa myös tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia toimia tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä luomalla heille suunnattuja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Laurea ammattikorkeakoulu. What influences participation in leisure activities of children and youth with physical disabilities. Aiempia tutkimuksia on tehty, mutta niissä ei ole ollut mukana erityisluokilla ja -kouluissa opiskelevia oppilaita tai otanta on ollut pieni. & Sorensen, C.H. Kiitokset: Kiitämme Opetusja kulttuuriministeriötä TUTKA-hankkeen rahoittamisesta. K., McDermott, S. painos. 2013. Barnes, T. Osa tukea tarvitsevista oppilaista on saanut apua kysymysten ymmärtämisessä ja vastaamisessa, jolloin ei voida olla varmoja siitä, onko avustaja vaikuttanut oppilaan vastaukseen. Myllyniemi & M. LÄHTEET Ahonen, T. Eriksson, S. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 49–55. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Myllyniemi & M. Tutkimus ja tutkimustiedon julkaiseminen ovat väylä asenteelliseen muutokseen, jonka myötä voimme kehittää toimintatapoja ja tarjontaa vastaamaan näitä tarpeita, ja sitä kautta edistää yksilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Näiden tutkimusten tarkoituksena on ollut antaa kattava kokonaiskuva Suomen lapsista ja nuorista, mutta tämä tavoite ei ole täysin toteutunut, kun erityistä tukea saavat oppilaat ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. & Kirk, D. Kokko & L. Vammaiset nuoret ja vapaa-ajan liikunta. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2. & Kokko, S. Nuorisotutkimus 35 (4), 6–20. Journal of Physical Activity & Health 10 (7), 1048–1056. 2016. Myös keskittymisen haasteet, esimerkiksi kysymysten ja vastausvaihtoehtojen loppuun lukemisessa, voivat osaltaan vaikuttaa vastauksiin. Opinnäytetyö. Yhdistelystä johtuen mahdollisesti mielenkiintoista informaatiota jäi analyysin ulkopuolelle. Teoksessa T. 6 8 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta. Effects of declared levels of physical activity on quality of life of individuals with intellectual disabilities. Yleisopetuksen piirissä opiskelevien lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä on tutkittu monilla tutkimuksilla jo kymmeniä vuosia. Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. 2017. Metropolia ammattikorkeakoulu. 2019a. & Pajulahti, S. ”Jos voisin valita vapaasti, ensimmäisenä aloittaisin tanssin”. Takuulla liikuntaa. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 62, 5–44. Teoksessa M. The educational benefits claimed for physical education and school sport: an academic review. Teoksessa S. Koska tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on paljon ja he ovat jääneet aiempien tutkimusten ulkopuolelle, tämä tutkimus tuotti arvokasta tietoa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. 2018. Valtti-ohjelman tulokset ja vaikutus erityislasten ja -nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaharrastuksen löytymiseen vuosina 2016–2017. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 346, 26–36. Teoksessa S. Kuitenkin, yhdistämällä kaikkien lomakkeiden kysymykset ja vastaukset samaan muotoon, saatiin tutkimusjoukko pidettyä suurena. 2011. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Armila, P. Research in Developmental Disabilities 37, 223–229. & Shields, N. Teoksessa S. Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet. R. 2009. Ulkopuolelle jääminen ja vähäinen liikunta, joka heikentää toimintakykyä, lisäävät riskiä entisestään. Factors associated with physical activity in children and adolescents with a physical disability: A systematic review. Jouduimme yhdistelemään Mja L-lomakkeiden vastausvaihtoehtoja melko paljon, jotta ne vastasivat S-lomakkeen suppeita vastausvaihtoehtoja. A systematic review. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Opinnäytetyö. 2017. Kokko & Anette Mehtälä (toim.). Tukea tarvitsevat lapset ja nuoret liikkuvat yhtä vähän tai jopa vähemmän kuin muut ikätoverinsa ja heidän arjessaan ohjattu liikuntaharrastaminen on erittäin vähäistä. Fogelholm, I. 2019. Armour, K. analysointivaiheessa. Oikeus liikkua. Tämä tutkimus oli ensimmäinen koko Suomen kattava otos tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Bailey, R. & Lintunen, T. Physical activity in a large sample of adults with intellectual disabilities. Salasuo (toim.). Hakanen, T., Myllyniemi S. Research Papers in Education 24, 1–28. 2015. 2019b.Takuulla liikuntaa. Teoksessa S. Vuori, & T. Samoin kiitämme LitT Kwok Ng’tä ja LitM Niko Leppää aktiivisesta roolista lomakkeiden kehittämisprosessissa, sekä Kwok Ng’tä erityisesti Washington Groupin toimintarajoitteiden kehittelystä TUTKA-hanketta varten. Erityisopetusta saavaa joukkoa tulee tutkia, jotta voisimme ymmärtää heidän tarpeitaan ja ajatuksiaan liikunnan harrastamisesta ja sen esteistä. Hakanen, T., Myllyniemi S. 2015. 2018. Rannikko. Karppinen J. Erityislasten liikuntaharrastuksiin osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä Helsingissä. Armila & A. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 36–40. Research in Developmental Disabilities 32, 1521–1529. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Salasuo M. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Oikeus liikkua, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. & Ketelaar, M. Bult, M.K., Verschuren, O., Jongmans, M.J., Lindeman, E. Vammaisuus on jo itsessään moninainen riskitekijä yhteiskuntamme tasavertaisena jäsenenä toimimiselle. Differences in habitual physical activity levels of young people with cerebral palsy and their typically developing peers: a systematic review. Fogelholm, M. Urheilu ja seuraharrastaminen. Hirvensalo, M., Jaakkola, T., Sääkslahti, A. Kokko & L. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 17–25. 2013. Tämä tutkimus on ensimmäinen koko Suomen kattava otos erityisluokkien ja -koulujen oppilaiden itse ilmoittamasta liikunta-aktiivisuudesta, liikunnan harrastamisesta ja liikkumisen esteistä, joten sitä voidaan pitää edustavana. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. Hakanen, S. Lopuksi kiitämme myös tutkimuksen aineiston keruun mahdollistaneita opettajia ja heidän oppilaitaan. L., Howie, E. 2019. Lapset ja nuoret. Hakanen, S. Vammaiset nuoret ja liikunta. Eriksson, P. Liikunnan harrastamiselle löytyy monia esteitä, jotka voivat olla hyvinkin poistettavissa ympäristöä ja tarjontaa muokkaamalla. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisen tutkimuksessa on monia asioita, jotka mahdollisesti vaikuttavat vastauksiin, ja joita on miltei mahdotonta poistaa, etenkin kun kyseessä on oppilaiden itse ilmoittama ja subjektiivinen tieto. Tässä tutkimuksessa emme myöskään tavoittaneet vaikeimmin vammaisia, emmekä ruotsinkielisiä tukea tarvitsevia oppilaita. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Carlon, S.L., Taylor, N.F., Dodd, K.J. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 61, 9–78. & Salasuo M. Disability and Rehabilitation 35 (8), 647–655. Blick, R.N., Saad, A.E., Goreczny, A.J., Roman, K. & Torvinen P. Liikuntaan liittyvät tavoitteet, toiveet ja esteet. & Mann, J. Osalla oppilaista on lukemista ja sen ymmärtämistä vaikeuttavia kognitiivisia haasteita, jolloin kysymysten ja/tai vastausvaihtoehtojen ymmärtäminen saattaa vääristää vastauksia. & Mehtälä, A. Jatkotutkimuksissa olisi myös hyvä selvittää tarkemmin erilaisia toimintakykyrajoitteita kokevien oppilaiden liikuntaja terveyskäyttäytymistä, liikunta-aktiivisuutta, liikuntaharrastamista ja liikunnan esteitä. Helsinki: Duodecim, 76–87
LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. & Asunta, P. 26-29). Developmental Neurorehabilitation 11, 141–148. Shields, N. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Koski, P., Matarma, T., Pedisic, Z., Kokko, S., Lane, A., Hartmann, H., Geidne, S., Hämäläinen, T., Nykänen, U., Rakovac, M., Livson, M. Kokko & Anette Mehtälä (toim.). Rovio, E., Lintunen, T. Rimmer, J. 2019. Physical activity. Telama, R. Ng, K., Rintala, P. Koski, P. BMC Pediatrics 16 (1), 1. Teoksessa S. Teoksessa T. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. & Rintala, P. 2019. E. Tukea tarvitsevat lapset vahvemmin mukaan lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksiin. 2009. Jyväskylä: PS-kustannus, 87–113. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/ vain-harva-suomalainen-liikkuu-tarpeeksi (viitattu 27.11.2018) Tiirikainen, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 109–115. 2016. Kokko & L. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Ng, K. Tracking of physical activity from childhood to adulthood: a review. Oppilaitosten määrä laski edelleen, yhtenäiskoulujen määrä jatkoi kasvuaan. https://www. Toimintakyvyn ja –rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon. 2008. 2013. & Salmi, O. Liikunta ja Tiede 55 (4), 13–15. Teoksessa S. T., Olds, T. Toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten liikunta (s. A., Williams, M. & Konu, A. Erityiskoulua käyvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus. https://data.unicef.org/topic/child-disability/module-on-child-functioning/ (viitattu 19.11.2019) U.S Department of Health and Human Services 2008. https://www.likes.fi/ filebank/2776-tuloskortti2018_FI_PDF_150.pdf (viitattu 7.2.2019) Unicef. & Rowland, J.L. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 67–74. 2016. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163. 2014. Ng, K., Rintala, P. who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity (viitattu 2.11.2018) LIIKUNTA & TIEDE 57 / 1-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Tukea tarvitsevien lasten liikunta 6 9. Kokko & L. & Hirvensalo, M. Ryhmäilmiöt liikunnassa. Developmental Medicine & Child Neurology 49 (6), 450–457. 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 73–78. Yhä useampi peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea. Toimintarajoitteiden yhteydet liikuntakäyttäytymiseen. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Teoksessa S. 2017. & Synnot, A. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2017. 2007. https://www.scforh.info/content/uploads/2017/03/scfh2017_verkko.pdf (viitattu 26.3.2019) Laine, E. THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Liikuntasuhde ja liikuntakasvatus. & Kokko, S. Studies in Sport, Physical Education and Health 245. Physical activity for youth with disabilities: A critical need in an underserved population. 2016. 2018. & Lane, A. Perceived barriers and facilitators to participation in physical activity for children with disability: a qualitative study. http://www.ukkinstituutti.fi/ filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (viitattu 15.11.2018) Leppä, N., Asunta, P. & Saari, A. Obesity Facts 2 (3), 187–195. https://www.stat.fi/til/erop/2017/erop_2017_2018-0611_tie_001_fi.html (viitattu 6.11.2018) Tilastokeskus 2019. Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. https://health.gov/paguidelines/2008/pdf/ paguide.pdf (viitattu: 15.11.2018) WHO World Health Organization 2018. Liukkonen & A. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3. https://www.stat.fi/til/kjarj/2018/ kjarj_2018_2019-02-12_tie_001_fi.html (viitattu 9.9.2019) Tuloskortti 2018. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Finnish Olympic Committee. 2014. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. University of Jyväskylä. Kokko & Anette Mehtälä (toim.). Maher, C. Physical activity of adolescents with long-term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors. Child Functioning. Tilastokeskus 2018. 2010. Skantz, H. Vain harva suomalainen liikkuu tarpeeksi. 2016. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtti-ohjelma lisäsi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista. Physical Activity Guidelines for Americans. Teoksessa S. Physical and sedentary activity in adolescents with cerebral palsy. Sports Club for Health (SCforH) – updated guidelines for health-enhancing sports activities in a club setting. Liikunnan merkitykset ja esteet. Jyväskylän yliopisto. Jaakkola, J. Koski, P. 2008. 2017. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 27–35. Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista murrosiässä. Jyväskylän yliopisto. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Urheilu ja seuraharrastaminen
28.3.2020 mennessä. /tapahtumat aiheena näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Teemana: Kestävyys lajien testaus Päivillä toivotaan esiteltäväksi kuntotestaamiseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Ari Nummela, LitT, dos., johtava asiantuntija, urheilufysiologia, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 10.20 Kestävyyssuorituskykyisyyden palapeli Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 11.05 Kestävyyden fysiologiaa sekä adaptaatiomekanismit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Juha Peltonen, LitT, dos., Helsingin urheilulääkäriasema ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Helsingin yliopisto 11.45 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50 Kestävyysharjoittelun vaikutus elimistön energiaaineenvaihduntaan rasituksessa Ilkka Heinonen, FT, dos. – suorituskykypro ili kliinisessä spiroergometriatestissä Rami Oravakangas, LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, ODL Liikuntaklinikka Oulu 9.15 Teho-ohjattu harjoittelu ja kontrollitestit Tero Joutsen, LitM, urheilubiomekaniikan asiantuntija, kuntotestaaja, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 9.45 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 10.15 Demonstraatiot: Kestävyyssuorituskykyisyyden testaaminen – voima, nopeus ja nopeusvoima Nikke Vilmi, LitM, liikuntafysiologi, Liikuntakeskus Pajulahti, Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 11.35 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50 Uusinta uutta tutkimuksesta • Suoran testin kynnysmääritys vs. Traditional Periodization of HIT: Two Di erent Paths to Success for the World’s Best Cross-Country Skier Guro Strøm Solli, MSc, Department of Sports Science and Physical Education, Nord University, Bodø, Norway 11.55 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 13.10 Blokkiharjoittelu kilpakuntoilijasta huippu-urheilijaan Ville Vesterinen, LitT, urheilufysiologian asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 13.50 Sykkeellä vai hapolla. Ruotsalaisten hiihtäjien ja ampumahiihtäjien harjoittelu Marko Laaksonen, LitT, Department of Health Sciences, Swedish Winter Sports Research Centre, Mid Sweden University 14.30 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 15.00 Voimaja nopeusharjoittelu kestävyyslajeissa Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 15.40 Tapering – kilpailuun valmistava harjoittelu ja erityisolosuhteet Puhuja avoin 16.20 Päivän päätös Pi dä te tä än oi ke ud et oh je lm an m uu to ks iin TORSTAI 26.3. MLSS Viivi Kainlauri, LitM, Jyväskylän yliopisto • Hyperoksiaharjoittelu Otto Loukkalahti, LitK, Jyväskylän yliopisto • Lämmittelyn vaikutus hapenoton kinetiikkaan Elina Moilanen, LitK, Jyväskylän yliopisto • Voimaja kestävyysharjoitusten yhdistäminen Oona-Mari Hakulinen, LitK ja Eero-Pekka Auvinen, LitK, Jyväskylän yliopisto 13.35 Hiihtäjien ja ampumahiihtäjien testaus Ruotsissa Marko Laaksonen, LitT, Department of Health Sciences, Swedish Winter Sports Research Centre, Mid Sweden University 14.20 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 14.50 Performance testing in endurance sports in Norway Professor Stephen Seiler, University of Agder, Kristiansand, Norway 15.40 Performance testing for Cross-Country Ski Training: from science to practise Guro Strøm Solli, MSc, Department of Sports Science and Physical Education, Nord University, Bodø, Norway 16.25 Päivän päätös PERJANTAI 27.3. Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Yhteistyössä: Liikuntakeskus Pajulahti Katso tarkempia tietoja www.lts.. Ari Nummela, LitT, dos., johtava asiantuntija, urheilufysiologia, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 9.45 Polarized training – Best Practice for Training Intensity and Duration Distribution in Endurance Athletes Professor Stephen Seiler, University of Agder, Kristiansand, Norway 10.45 Taukoliikuntaa 10.55 Block vs. aiheena näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Kestävyyden testaaminen kuntoliikkujasta urheilijoihin. Esa Hynynen, LitT, urheilufysiologian asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 14.30 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 15.00 Demonstraatiot: Suora hapenottokyvyn testi ja testipalaute Juha Sorvisto, LitM, liikuntafysiologi, Liikuntakeskus Pajulahti, Jyrki Aho, LitM, testauspäällikkö, Pihlajalinna Dextra, Helsinki, Piia Kaikkonen, LitT, Tampereen urheilulääkäriasema 16.30 Päivän päätös 20.00 Iltajuhla 8.45 Eikö kulje. sakkaako kehitys. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. LAUANTAI 28.3. Suomenkieliset abstraktit julkaistaan Kuntotestauspäivillä osallistujille jaettavassa www-materiaalissa. Turun yliopisto ja valtakunnallinen PET-keskus Turku 13.30 Voisiko kestävyystesti kestää vähemmän ja pääsisikö matalasta kynnyksestä helpommin yli. Abstraktit jätetään sähköpostitse jonne.kamsula@lts.. Posterinäyttely O H J E L M A 9.20 Tervetuloa Juha Ahtiainen, LitT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto; LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmä, Lasse Mikkelsson, LitT, toimitusjohtaja, rehtori, Liikuntakeskus Pajulahti 9.30 Lyhyt johdatus: Mitä on näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa Juha Ahtiainen, LitT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto; LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Lasse Mikkelsson, LitT, toimitusjohtaja, rehtori, Liikuntakeskus Pajulahti 9.40 Kestävyyden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan
28.3.2020 mennessä. Suomenkieliset abstraktit julkaistaan Kuntotestauspäivillä osallistujille jaettavassa www-materiaalissa. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa Juha Ahtiainen, LitT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto; LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Lasse Mikkelsson, LitT, toimitusjohtaja, rehtori, Liikuntakeskus Pajulahti 9.40 Kestävyyden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan. Abstraktit jätetään sähköpostitse jonne.kamsula@lts.. Ari Nummela, LitT, dos., johtava asiantuntija, urheilufysiologia, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 10.20 Kestävyyssuorituskykyisyyden palapeli Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 11.05 Kestävyyden fysiologiaa sekä adaptaatiomekanismit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Juha Peltonen, LitT, dos., Helsingin urheilulääkäriasema ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Helsingin yliopisto 11.45 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50 Kestävyysharjoittelun vaikutus elimistön energiaaineenvaihduntaan rasituksessa Ilkka Heinonen, FT, dos. Posterinäyttely O H J E L M A 9.20 Tervetuloa Juha Ahtiainen, LitT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto; LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmä, Lasse Mikkelsson, LitT, toimitusjohtaja, rehtori, Liikuntakeskus Pajulahti 9.30 Lyhyt johdatus: Mitä on näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. – suorituskykypro ili kliinisessä spiroergometriatestissä Rami Oravakangas, LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, ODL Liikuntaklinikka Oulu 9.15 Teho-ohjattu harjoittelu ja kontrollitestit Tero Joutsen, LitM, urheilubiomekaniikan asiantuntija, kuntotestaaja, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 9.45 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 10.15 Demonstraatiot: Kestävyyssuorituskykyisyyden testaaminen – voima, nopeus ja nopeusvoima Nikke Vilmi, LitM, liikuntafysiologi, Liikuntakeskus Pajulahti, Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 11.35 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50 Uusinta uutta tutkimuksesta • Suoran testin kynnysmääritys vs. sakkaako kehitys. Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Yhteistyössä: Liikuntakeskus Pajulahti Katso tarkempia tietoja www.lts.. MLSS Viivi Kainlauri, LitM, Jyväskylän yliopisto • Hyperoksiaharjoittelu Otto Loukkalahti, LitK, Jyväskylän yliopisto • Lämmittelyn vaikutus hapenoton kinetiikkaan Elina Moilanen, LitK, Jyväskylän yliopisto • Voimaja kestävyysharjoitusten yhdistäminen Oona-Mari Hakulinen, LitK ja Eero-Pekka Auvinen, LitK, Jyväskylän yliopisto 13.35 Hiihtäjien ja ampumahiihtäjien testaus Ruotsissa Marko Laaksonen, LitT, Department of Health Sciences, Swedish Winter Sports Research Centre, Mid Sweden University 14.20 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 14.50 Performance testing in endurance sports in Norway Professor Stephen Seiler, University of Agder, Kristiansand, Norway 15.40 Performance testing for Cross-Country Ski Training: from science to practise Guro Strøm Solli, MSc, Department of Sports Science and Physical Education, Nord University, Bodø, Norway 16.25 Päivän päätös PERJANTAI 27.3. Esa Hynynen, LitT, urheilufysiologian asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 14.30 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 15.00 Demonstraatiot: Suora hapenottokyvyn testi ja testipalaute Juha Sorvisto, LitM, liikuntafysiologi, Liikuntakeskus Pajulahti, Jyrki Aho, LitM, testauspäällikkö, Pihlajalinna Dextra, Helsinki, Piia Kaikkonen, LitT, Tampereen urheilulääkäriasema 16.30 Päivän päätös 20.00 Iltajuhla 8.45 Eikö kulje. Turun yliopisto ja valtakunnallinen PET-keskus Turku 13.30 Voisiko kestävyystesti kestää vähemmän ja pääsisikö matalasta kynnyksestä helpommin yli. Ruotsalaisten hiihtäjien ja ampumahiihtäjien harjoittelu Marko Laaksonen, LitT, Department of Health Sciences, Swedish Winter Sports Research Centre, Mid Sweden University 14.30 Kahvitauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 15.00 Voimaja nopeusharjoittelu kestävyyslajeissa Jussi Mikkola, LitM, urheilufysiologia asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 15.40 Tapering – kilpailuun valmistava harjoittelu ja erityisolosuhteet Puhuja avoin 16.20 Päivän päätös Pi dä te tä än oi ke ud et oh je lm an m uu to ks iin TORSTAI 26.3. LAUANTAI 28.3. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Ari Nummela, LitT, dos., johtava asiantuntija, urheilufysiologia, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 9.45 Polarized training – Best Practice for Training Intensity and Duration Distribution in Endurance Athletes Professor Stephen Seiler, University of Agder, Kristiansand, Norway 10.45 Taukoliikuntaa 10.55 Block vs. Traditional Periodization of HIT: Two Di erent Paths to Success for the World’s Best Cross-Country Skier Guro Strøm Solli, MSc, Department of Sports Science and Physical Education, Nord University, Bodø, Norway 11.55 Lounastauko ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 13.10 Blokkiharjoittelu kilpakuntoilijasta huippu-urheilijaan Ville Vesterinen, LitT, urheilufysiologian asiantuntija, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 13.50 Sykkeellä vai hapolla. aiheena näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Kestävyyden testaaminen kuntoliikkujasta urheilijoihin. /tapahtumat aiheena näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Teemana: Kestävyys lajien testaus Päivillä toivotaan esiteltäväksi kuntotestaamiseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita
Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Kuntotestauksen käsikirja uudistui! Hinta: 65 € (norm. Tilaukset: www.lts.fi, linda.raivio@lts.fi tai puh. 010 778 6602.. hinta) 55 € (LTS:n jäsenhinta) Opiskelijoiden ryhmätilaukset sovitaan erikseen