58 (1 ) 1/ 21 • 10 eu ro a T E E M A : Liikkujan ja urheilijan mieli ELÄMÄKERRAT JYLLÄÄVÄT URHEILUKIRJOISSA MITEN VOI SUOMALAINEN URHEILUJOURNALISMI. EXTREMEURHEILUN OUTO LUMO KOUKUTTAA
Liiallinen, pakonomainen liikunta uuvuttaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 58. Erityisesti luonnossa liikkuessa tunnen usein myös kiitollisuutta ja saan voimaa siitä, että voin liikkua itselleni mieluisilla tavoilla, suomalaisissa kauniissa ja puhtaissa metsissä. Edellä kuvatut tuntemukset ovat monelle liikunnanharrastajalle tuttuja. Mielen hyvinvoinnin näkökulmasta näyttäisi tarkoituksenmukaiselta, että urheilijalla olisi hieman ”muutakin elämää” tai ainakin ajatuksia ja suunnitelmia siitä, mitä tapahtuu, jos ura esimerkiksi äkillisesti loukkaantumisen seurauksena päättyy. Se johtaa helposti oireiden peittelyyn tai niiden tunnistamiseen turhan myöhään, jolloin avunsaanti viivästyy. Interventioissa liikunnalla on saatu hyviä tuloksia etenkin masennusoireiden hoidossa ja se onkin sisällytetty osaksi Käypä hoito -suositusta. Valmentajien, läheisten ja terveydenhuollon tuen rinnalle Kaski kollegoineen ehdottaa matalan kynnyksen urheilupsykologista tukea. Kiinnostava havainto raportissa on myös se, että urheilu-uran aikana sisäistetyt normit, käsitykset ja pakot voivat vaikuttaa vielä uran päätyttyäkin. Harmillista on, että urheilussa tuntuu edelleen elävän kapeakatseinen ajatus siitä, että henkinen pahoinvointi on yksilön heikkoutta. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Jos elämässä on paljon muitakin kuormitustekijöitä ja stressiä, on viisasta säätää liikunnan intensiteettiä rauhallisemmaksi ja levätä enemmän. Urheilijoiden oireilu ei yllätä, kun ottaa huomioon sen, millaista itsensä äärimmilleen viemistä huippu-urheilu vaatii ja kuinka moninaisten paineiden alla urheilijat työtään tekevät. Joulukuussa Liikuntatieteellinen Seura julkaisi tutkimusraportin ”Miten huippu-urheilijan mieli voi?” Kirjoittajat Satu Kasken johdolla totesivat, että suomalaiset huippu-urheilijat voivat keskimäärin hyvin, mutta samaan aikaan urheilijoilla näyttäisi esiintyvän varsin runsaasti nukkumisongelmia, ylikuormittumista, masennusta, ahdistusta ja syömisongelmia. Onkin ristiriitaista, että se mitä urheilu-uran aikana pidetään jopa tavoiteltavana eli ”olla urheilija 24/7” voi uran päättyessä olla iso identiteettikysymys: mitä minä nyt olen. Turhat huolet ovat poissa ja kiireet asettuneet mittasuhteisiinsa. Identiteetin muuttaminen urheilijasta ”rivikansalaiseksi” on monelle haastava prosessi ja siksi siirtymävaiheeseen tarvittaisiin tukea. Siinä, miten liikunnan psyykkiset vaikutukset koetaan, on kuitenkin paljon yksilöllisiä eroja, eivätkä kaikki liikuntakerratkaan tuota aina samanlaista hyvää oloa. 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 SANNA PALOMÄKI Keho liikuttaa myös mieltä P Ä Ä K I R J O I T U S Olo on virkistynyt ja tyytyväinen. Mekanismit, joiden kautta liikunta vaikuttaa mieleemme, ovat monimutkaisia eivätkä vielä kaikilta osin selviä. Kuitenkin liikkumisen tiedetään lisäävän aivojen verenkiertoa, nostavan mielihyvää tuottavien hormonien määrää ja vähentävän stressihormoni kortisolin erittymistä. Mikäli suomalaista huippu-urheilumenestystä pidetään edelleen kulttuurisesti arvokkaana ja tavoiteltavana tulisi myös urheilijoiden henkiseen hyvinvointiin panostaa nykyistä enemmän. Psyykkisesti hyvinvoivalla urheilijalla on voimavaroja kovaan harjoitteluun ja paremmat edellytykset suoriutua kilpailutilanteista, käsitellä paineita tai epäonnistumisten tuomia pettymyksiä. Näin voisin kuvailla oloani silloin, kun takana on vaikkapa hyvin kulkenut hiihtolenkki tai yhdessä treenikavereiden kanssa hikoiltu lihaskuntotunti. sanna.h.palomaki@jyu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Mieli on levollinen, mutta samaan aikaan innostunut ja energinen
Jokin saa kuitenkin osan meistä ylittämään rajansa ja asettamaan itsensä jopa vaaraan. Lumen valkaisema maailma houkuttelee liikkumaan, ja laduilla on tungosta vanhaan malliin. Kirkollisissa piireissä urheilua pidettiin aikoinaan liiankin hauskana. Henkisten rajojen hakeminen kuuluu liikuntaan ja urheiluun. Ilon ja rohkeuden lisäksi liikunnan ja urheilun todellisuuteen liittyy toisenlaisia tunteita, kuten epävarmuutta, riittämättömyyttä, surua ja yksinäisyyttä. jouko.kokkonen@lts.fi Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Keho liikuttaa myös mieltä 3 TOIMITTAJALTA : Liikunnan ilot, urheilun surut. Kun kaikki yleisötapahtumat ovat pakkotauolla ja sosiaalinen elämä on supistunut, niin ulkoilu tarjoaa henkireiän pandemia-arkeen. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. 50 Urheilijan mieli – punakoneesta sisäiseksi sankariksi 53 Näin maailmalla: Arto Gråsten Tasmaniassa moni asia on toisin 56 Kadonneen hiihto-oppaan jäljillä 59 Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä 62 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen Nappi-hankkeessa 65 Urheilukirjavuosi 2020: Kaunokirjallisuudessa laatua – elämäkerroissa laajuutta 67 POHDITTUA: Hengityslihas harjoittelu – kenelle ja miksi. Lauri ”Tahko” Pihkala intoili ponnistamisen ilosta, eikä aivan väärässä ollutkaan. 68 POHDITTUA: Lipsahtiko suusta sammakko. Toisaalta runsas lumentulo on vaikeuttanut lumilajeja lukuun ottamatta niidenkin lajien harrastamista, joiden harjoituksia on pystytty jatkamaan ulkona. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kaikki liikkujat ja urheilijat eivät voi hyvin. 9 Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio: Liikunnan moninaisuus ei ole keneltäkään pois 13 Syksyn 2020 Move!-mittaukset: Istuva elämäntapa näkyy tuloksissa 17 Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle 21 Selvitys liikkumisen edellytyksistä kertoo: Keski-Pohjanmaalla kelpaa liikkua 24 Liikuntatutorit opiskelijoiden vertaisliikuttajina 28 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikkujan ja urheilijan mieli 36 Huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia kannattaa tukea 38 Miten kilpaurheilu vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Liikunnan merkityksen henkisen jaksamisen kannalta voi olettaa korostuneen koronapandemian aikana. Arkkipiispa Ilmari Salomiehen väitetään sanoneen lentopallosta, että ”tämähän on niin hauskaa, että jos muut papit tietäis, niin ne varmaan kieltäis sen”. Erityisesti 12–20-vuotiaiden lasten ja nuorten jaksaminen on kovilla. 41 Urheilu voi vahvistaa hyvää mielenterveyttä 44 Psyykkiset voimavarat määrittävät aktiivisuutta vanhuudessa 47 Mitä mieltä on extreme-urheilussa. Rakas harrastus tai ammatti on voinut eri syistä muuttua henkiseksi taakaksi. Oman ryytinsä rokkaan antaa talvi. 4 AJASSA 6 VÄITÖSUUTISET 8 POLTTOPISTEESSÄ: Terveet elintavat, terveempi mieli – vai olisiko toisinpäin. Liikunta ja urheilu tuottavat usein silkkaa mielihyvää. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 70 EMERITUS IHMETTELEE: Meitä on moneksi – onneksi on liikunnastakin 71 POHDITTUA: Oppivelvollisuus pani lapset liikkeelle 72 ARVIOITUA 76 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 77 Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 86 Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. LTS viestii: @LTSfi @LTSfi JOUKO KOKKONEN Liikunnan ilot, urheilun surut. Hiihto ja luistelu eivät välttämättä nappaa pulkkamäestä puhumattakaan. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Sivusta katsottuna äärisuorituksissa ei aina näytä olevan mitään mieltä. Ääritilojen tavoittelu kertoo ihmismielen moninaisuudesta. Perinteisen käsityksen mukaan liikunta on liki aina hyvä ja suorastaan riemullinen asia
Sosiaalija terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisivat saada ja analysoida dataa rahapelihaittojen arvioinnissa ja seurannassa, mikä tehostaisi haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Romaani käsittelee seksuaalista hyväksikäyttöä urheilumaailmassa. Vankan pohjan kirjalle antoivat kolme vuotta jalkapallotoimittajana Englannissa. Veikkauksella olisi oikeus käyttää tietoja esimerkiksi haitalliseen pelaamiseen puuttumiseen yksittäistapauksissa. Sundelin työskentelee toimittajana Ilta-Sanomissa. Urheilumuseo on jakanut Vuoden urheilukirja -palkinnon vuodesta 1980 lähtien.. Ulkomaille suuntautuvaa pelaamista on tarkoitus vähentää ottamalla käyttöön maksuliikenne-estot yksinoikeusKoronapandemia on vähentänyt Veikkauksen tuloja satoja miljoonia euroja. Magga on myös SM-tasolla otteleva thainyrkkeilijä. Arpajaislaki tulossa eduskuntaan kesäkuussa Sisäministeriö käynnisti 7.1.2021 lausuntokierroksen raha pelaamista sääntelevän arpajaislain uudistamisesta. Lisäksi dosentti Kalervo Ilmanen sai kunniamaininnan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. 1976) kirjastaan ”Brittifutis”. 1983) on koulutukseltaan taiteen maisteri ja kirjallisuustieteen maisteri. Raha-automaattien sijoittelussa tulisi erityisesti pitää silmällä rahapelaamisen haittoja alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Arpajaislain uudistuksessa ei oteta kantaa veikkausvoittovarojen jakoon. Kunnianmaininnan sai Saku-Pekka Sundelin (s. Muussa pelaamisessa tunnistautuminen alkaisi viimeistään vuoden 2023 alussa. Arpajaislakiin on tarkoitus kirjata pakollinen tunnistautuminen, jonka Veikkaus otti käyttöön raha-automaattipelaamisessa vuoden 2021 alussa. Laki säätelisi myös tunnistautumisen myötä lisääntyvän pelija pelaajadatan käyttöä. Pelihaittoja on tarkoitus vähentää kiinnittämällä enemmän huomiota peliautomaattien sijoitteluun. Maggan teos on saanut osakseen laajalti kiitosta. Magga (s. Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa niistä rahapeliyhtiöistä, jotka suun taavat markkinointia Manner-Suomeen, ja joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää. Ånasin mukaan teoksen kaunokirjallinen arvo ei muodostu yksistään sanomasta, vaan nousee ilmaisusta ja tarinan kaaresta. Kirjan on kustantanut Like. Kuva: Jouko Kokkonen järjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estämiseksi. Markus Ånas arvioi Suomen Kuvalehdessä, että ”Varjonyrkkeilijä on onnistuneimpia kaunokirjoja, mitä Suomessa on urheilusta koskaan kirjoitettu”. Lausuntokierros päättyi 5.2.2021. 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A J A S S A Inga Maggan ”Varjonyrkkeilijä” on vuoden 2020 urheilukirja Urheilumuseon nimeämä raati on valinnut vuoden 2020 urheilukirjaksi Inga Maggan esikoisromaanin Varjonyrkkeilijä. Hän työskentelee kuvataideja erityisopettajana. Neljä aikaisempaa Urheilumuseon palkitsemaa proosateosta ovat Jukka Pakkasen Viimeinen kilometri (1984) Mika Wickströmin Kunniakierros (1998) Tuomas Kyrön Urheilukirja (2011) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015). Raaputusarpojen osalta käytäntö tulisi voimaan vuoden 2024 alussa. Hallituksen esitys uudek si arpajaislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2021. Maggan romaani on viides Vuoden urheilukirja -tunnustuksen saanut kaunokirjallinen teos. Teoksen on kustantanut Tammi. Lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin yksinoikeusjärjestelmään
Lehden teemanumero Urheiluja liikuntakulttuurien muutos ilmestyi joulukuussa 2020. Turtiainen avaa teemanumeron pääkirjoituksessa urheiluja liikuntakulttuurin viimeaikaisia, koronapandemian aiheuttamia, muutoksia. Samalla syntyi ajatus aihealueelle omistetusta Kulttuurintutkimus-lehden teemanumerosta. Sipilä arvioi, että liikuntatieteellinen tiedekunta tulee saamaan näkyvyyttä listauksen kautta. Liikunta & Tiede julkaisee tässä numerossa kolme Kulttuurintutkimuksen teemanumerossa julkaistuihin artikkeleihin perustuvaa tutkimusuutista. Tanskalaisen tutkimuksen vahvuudesta kertoo se, että Etelä-Tanskan yliopisto (Department of Sports Science and Clinical Bio mechanics) löytyy sijalta seitsemän. Tiedekunnassa on kehitetty systemaattisesti tutkimustoiminnan laatua ja tutkimustulosten laadukasta julkaisemista kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, sanoo tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Sarianna Sipilä. Turtiainen pitää Kulttuurintutkimuksen ja Liikunta & Tiede -lehden kaltaisten suomenkielisten tiedejulkaisujen panosta merkittävänä, kun halutaan jalkauttaa tutkittua tietoa takaisin ”kotimaiselle kentälle”. Viime vuonna vertailua ei julkistettu. Hänelle uuden tiedon tuottamisen tavoitteena ei ole yksinomaan tutkijakollegoiden käsitysten haastaminen tai vahvistaminen, vaan ympäröivään kulttuuriin ja käytäntöihin vaikuttaminen. ShanghaiRanking julkaisi liikuntatieteitä koskeva listauksen ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin liikuntatieteellisen tiedekunnan sijoitus oli 40. Kulttuurintutkimus-lehden numero 3–4/2020 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa journal.fi/ kulttuurintutkimus.. Hänen mukaansa tiedekunnan tavoitteena on nousta eurooppalaiseen kärkiviisikkoon. Järjestämällä työryhmän Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan tutkimuksen päiville joulukuussa 2019 hän halusi kartoittaa mahdollisia uusia avauksia aihepiirin parista. – Menestyminen Shanghai-listalla kertoo tiedekunnan tutkimustoiminnan erinomaisesta laadusta, sen kansainvälisyydestä sekä hyvästä tieteellisestä vaikuttavuudesta. Lehden muiden artikkelien ”kuolemanlinja” oli jo keväällä 2020 valmiuslain käyttöönoton aikoihin, joten niissä ei ymmärrettävästi keskitytä koronan vaikutuksiin, vaan muutostarkasteluja tehdään pidemmällä aikajänteellä. Luetteloon sisältyy 300 liikuntatieteiden alan yksikköä (sport-related units) yliopistoista ympäri maailman. Numeron on toimitanut erityisesti mediaurheilun tutkijana tunnettu Riikka Turtiainen, joka työskentelee digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Rankingin kärjessä on Kööpenhaminan yliopisto (Department of Nutrition, Exercise and Sports Institute of Sports Medicine). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 A J A S S A Liikuntatieteellinen tiedekunta korkealla Shanghai-rankingissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on rankattu yhdeksänneksi ShanghaiRanking-listalla. ShanghaiRanking’s Global Ranking of Sport Science Schools and Departments 2020 www.shanghairanking.com/Special-FocusInstitution-Ranking/Sport-Science-Schoolsand-Departments-2020.html Kuva: Martta Walker/Liikuntatieteellinen tiedekunta Kulttuurintutkimus julkaissut teemanumeron liikuntaja urheilukulttuurin muutoksista Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka on erikoistunut kulttuuriin kohdistuvaan tutkimukseen. Tällä hetkellä se on eurooppalaisessa vertailussa sijalla seitsemän. Turtiaisen mukaan urheiluja liikunta-aiheiden käsittely on kotimaisen kulttuurija mediatutkimuksen piirissä ollut perinteisesti melko vähäistä. Kärkikymmenikössä on myös kolme australia laista liikuntatieteiden yksikköä. Vuonna 2017 tiedekunta oli listan sijalla 36 ja vuonna 2018 sijoitus oli 29. Toiseksi on rankattu Norges idrettshøgskole. Teemanumero sisältää kuusi tutkimusartikkelia ja kolme katsausartikkelia. Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilta löytyy näiden lisäksi kolme muuta uutista
Varmistetaan laadukas liikuntaneuvonnan palveluketju ja siinä sujuva yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi arvioineet nuoret liikkuivat välitunneilla vähemmän ja pysyttelivät muutoinkin enemmän paikallaan. 4. www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/ verkostot/liikkujan-polku-verkosto/ yhteinen-vaikuttaminen/ liikkujan-polku-kuntavaalit-2017 V ä i t ö s u u t i s e t Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on LitM Katja Rajalan mukaan yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon Vuorela suoritti vuonna 1972. Vuorela kutsuttiin LTS:n kunniajäseneksi vuonna 2008.. Kuntien merkitys on erityisen suuri liikunnan ja liikkumisen olosuhteiden toteuttajina sekä soveltavan liikunnan järjestäjinä. Väitöskirjan verkkoversio: https://erepo.uef.fi/bitstream/ handle/123456789/24150/ 16098306791827293307.pdf In memoriam: Pertti Vuorela Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1998–2001 toiminut Pertti Vuorela kuoli 2. elokuuta 1943 Rovaniemellä. 3. Samalla hän muistutti Euroopan unionin laajentumisen ja maahanmuuton lisääntymisen vaikutuksista Suomessa. Tämän jälkeen Vuorela työskenteli Kymenlaakson AMK:n ensimmäisenä rehtorina Kotkassa vuoteen 2004, jolloin hän joutui jäämään sairauden takia eläkkeelle. Erja Mustosen väitöskirja ”Telephonebased health coaching for chronic disease patients: evaluation of shortand long-term effectiveness of health benefits and costs” tarkastettiin 15.1.2021 Itä-Suomen yliopistossa. Tuetaan liikunnallista elämäntapaa varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskelussa. Puheenjohtajana Vuorela osallistui aktiivisesti strategiatyöhön, jossa hän korosti sähköistä tiedonvälitystä ja liikuntakulttuurin arviointija konsultointityötä. Vuorela kuului LTS:n hallitukseen vuosina 1994–1996. Verkosto on valinnut neljä kuntavaaliteemaa: 1. Hän toimi työurallaan muun muassa Helsingin yliopiston täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen johtajana vuosina 1991–1996. Kahdeksan vuotta kestänyt pitkäaikaisseuranta osoitti, että sosiaalija terveydenhuollon kustannukset pienenivät. Liikunnan ja liikkumisen edistäminen otetaan kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi. Niissä valitaan 309 kunnan valtuustot. Hän toi seuraan erityisesti yhdyskuntasuunnittelun osaamista. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/01/Väitöskirja_KATJA-RAJALA_verkkoon.pdf Terveysvalmennus parantaa kroonisesti sairastavien elämänlaatua TtM Erja Mustonen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kokonaisvaltainen, vuoden kestänyt terveysvalmennus parantaa tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyttä ja elämänlaatua. Sosiaalisessa hierarkiassa itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan kuin nuoret, jotka kokivat sosiaalisen asemansa matalaksi. Säästöä kertyi noin viisi miljoonaa euroa. Ne tukevat myös liikunnan kansalaistoimintaa. lokakuuta 2020 Espoossa. Kuva: Anne-Mari Hietanen Vuorela toi strategiavalmistelussa toistuvasti esiin, että liikuntakulttuuri oli sirpaloitumassa. Vuorela oli syntynyt 29. Säilytetään seuraja yhdistystoiminnan elinvoimaisuus. Vuorela kirjoitti ylioppilaaksi Parkanon yhteiskoulusta. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Hän valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta sosiologia pääaineenaan vuonna 1968. 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A J A S S A Liikkujan polku -verkoston kuntavaaliteemat Liikkujan polku -verkosto on koonnut verkkosivuilleen kuntavaaleihin liittyvää aineistoa. Seuran toiminnassa 1990–2000-luvuilla mukana olleet muistavat Vuorelan ystävällisenä, ymmärtäväisenä ja kompromissihakuisena puheenjohtajana. 2. Lapsuusja nuoruusvuotensa hän vietti Satakunnan Kihniössä. Liikkujan polku: kuntavaalit. Vuorela väitteli tohtoriksi vuonna 1980 aiheenaan kaupunkimaan omistus ja maankäyttörakenne Suomessa. LitM Katja Rajalan liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja ”Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen” tarkastettiin 29.1.2021 Jyväskylän yliopistossa
Väitöskirjan tiedote: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/osalla-verenpainelaakkeista-yhteys-akillesjannevammoihin.. Sini Siltasen väitöskirja "Psychological Resources as Modifiers of the Association Between Mobility Decline and Activity in Old Age" tarkastettiin 11.12.2020 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että harjoittelun ja/tai energiavajeen seurauksena syntyvät muutokset kehonkoostumuksessa ovat yhteydessä suotuisampaan sydänja verisuonitautien riskitekijöiden tasoon. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 A J A S S A Ylipaino voi johtua häiriintyneestä syömis käyttäytymisestä TtM Marjukka Nurkkalan väitöskirjatutkimuksessa häiriintyneen syömiskäyttäytymisen oireita ilmeni joka kymmenennellä kutsuntaikäisellä miehellä. Ennestään tiedetään, että eräiden antibioottien käyttöön liittyy kohonnut akillesjännerepeämäriski. Oireita oli useimmiten ylipainoisilla. Marjukka Nurkkalan kansanterveystieteen väitöskirja "Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, paino ja fyysinen aktiivisuus. Sovellettu pilates tyyppinen harjoittelu vähentää naishoitajien selkäkipuja Liikuntaharjoittelu on ainoa, yksittäinen keino selkävaivojen kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta oikeanlaisen harjoittelun sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Nuoret miehet ja ylipainoiset työikäiset" tarkastettiin 15.1.2021 Oulun yliopistossa. Jaakko Hentilän väitöskirja "Muscle physiology and proteostasis – Effects of changes in muscle size and exercise" tarkastettiin 12.11.2020 Jyväskylän yliopistossa. THM Annika Taulaniemen kokeellisen fysiatrian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa esitetään selän asennon hallintaan tähtäävä lihaskuntoharjoitusohjelma, joka vähensi tutkimuksessa tehokkaasti raskasta fyysistä hoitotyötä tekevien naisten selkäkipua. LitM Tuuli Nissisen liikuntafysiologian väitöskirja osoittaa, että lihaskadon esto pidentää kokeellista syöpää sairastavien hiirien selviytymistä. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/72512. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/123829. jyu.fi/handle/123456789/72997. Väitöstutkimuksessa todettiin aiemmin tuntematon yhteys verenpainetaudin hoitoon käytettävien lääkkeiden (ACE-II-reseptoriantagonistien) ja akillesjännerepeämän välillä. Voimaharjoittelu lisää solumateriaalin kierrätyskapasiteettia lihaksessa LitM Jaakko Hentilän liikuntafysiologian väitöstutkimuksen mukaan voimaharjoittelulla on suotuisia vaikutuksia lihaskasvun ja -voiman lisääntymisen lisäksi myös lihassolujen toimintaan. Heikki Sarinin väitöskirja "Body composition, exercise training, and energy availability as determinants of immune system and cardio metabolic signatures" tarkastettiin 4.12.2020 Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimuksessa voimaharjoittelu lisäsi lihaksissa ”kierrätysja hajotuskoneistojen” eli autofagosomien määrää, jotka kierrättävät ja hajottavat solujen toiminnan kannalta haitallista solumateriaalia. Osalla verenpainelääkkeistä yhteys akillesjännevammoihin Akillesjänteen repeämä on yleinen vamma ja sen ilmaantuvuus on toistaiseksi tuntemattomista syistä ollut viimeisten vuosikymmenien aikana nousussa. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/320705. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2813-6 Lihasmassan ylläpidosta lisäaikaa sairauden hoidolle Lihasmassa vähenee merkittävästi monissa sairauksissa, ikääntyessä ja tilanteissa, joissa ravinnonsaanti tai fyysinen aktiivisuus laskevat. LL Timo Nyyssönen tarkasteli lääketieteen väitöskirjassaan akillesjänteen repeämiseen vaikuttavia tekijöitä ja vamman hoitoa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx. Tuuli Nissisen väitöskirja "Molecular and physiological effects of muscle wasting and its treatment by blocking myostatin and activins" tarkastettiin 18.12.2020 Jyväskylän yliopistossa. Annika Taulaniemen väitöskirja "Neuromuscular Exercise for Low Back Pain – Efficacy among female healthcare workers in biospychosocial framework" tarkastettiin 11.12.2020 Tampereen yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72337. Nuorilla miehillä ja etenkin lihavuuden hoidossa syömishäiriöoireet voivat kuitenkin jäädä helposti tunnistamatta. Liikunta, energiavaje ja kehonkoostumus vaikuttavat myös normaalipainoisten sydänja verisuonisairauksien riskiin ETM, LK, Heikki Sarin tutki lääketieteen väitöstutkimuksessaan, miten merkittävä painonpudotus ja painon uudelleenpalautuminen sekä voimaharjoittelu ja siihen liittyvät kehonkoostumuksen muutokset vaikuttavat systeemibiologiaan entuudestaan terveillä normaalipainoisilla ihmisillä. TtM Sini Siltasen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja osoittaa, että ihmisen sisukkuus voi mahdollistaa aktiivisen elämän varhaisen vaiheen liikkumisvaikeuksista huolimatta. Timo Nyyssösen väitöskirja "Achilles tendon rupture" (Akillesjänteen repeämä) tarkastettiin 30.10.2020 Itä-Suomen yliopistossa. Väitöstutkimuksessa hiiriä hoidettiin lihaksia kasvattavalla kasvutekijäreseptorilla, joka esti sekä syövän että kemoterapian aiheuttaman lihaskadon. Sisukkuus pitää ikäihmiset aktiivisina Ikääntyessä liikkumisvaikeudet yleistyvät ja se saattaa rajoittaa arjen aktiivisuutta. Väitöstutkimuksen mukaan mielen sitkeys ja joustavuus lisäävät aktiivisuutta, koettuja liikkumisen mahdollisuuksia ja laajentavat elinpiiriä
Tämä tuo liikunnan ja terveellisten ruokatottumusten edistämiselle mielenkiintoisen ja tärkeän näkökulman: hyvän mielen, stressinhallinnan ja jaksamisen edistäminen eri tavoin tuovat ihmisille voimavaroja, joiden avulla on helpompi tehdä päätöksiä ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista elintavoista. Jos tuntuu hyvältä, on ihan ookoo liikkua kymmenen tuntia reippaasti viikossa ja noudattaa vegaaniruokavalioita. Mutta kuinka paljon tämä kertoo syyseuraussuhteesta. Joskus mielen piristyminen alkaa siitä, että on ylipäätänsä saanut itsensä liikkeelle väsymyksestä tai kurjasta säästä huolimatta. Myös vähäisempi sairastelu voi olla mielen terveyden kannalta todella tärkeää. Vaikka uskon vahvasti siihen, että fyysistä terveyttä parantavat elintavat myös edistävät mielen terveyttä, on pari asiaa hyvä pitää mielessä. ”Mens sana in corpore sano” eli ”Terve sielu terveessä ruumiissa” on tuttu sanonta ajanlaskumme alun Roomasta. Joillekin taas tärkeää on sähäkkä peli hyvässä porukassa tai rautojen nostelu salilla. Mutta yhteisen ruokapöydän välitön merkitys varmaan tuntuu, vaikka tarjolla ei olisi kuin olutta ja sipsejä. Kun jaksaa paremmin päivän töissä ja askareissa, tuntuu varmaan paremmalta kuin jos on koko ajan fyysisesti uupunut olo. Kun lähtee ulos metsään, katselee ympärilleen, haistelee kaikkia mahdollisia tuoksuja, liikkuu mäkiä ylös ja alas, pitkin kapeita polkuja ja leveämpiä uria, hengästyy ja palautuu – kaikki tämä on monille kerrassaan voimaannuttavaa. Tämä on kuitenkin vain uusi tulkinta, sillä alkuperäinen teksti kertoo siitä, että Jumalalta tulisi erityisesti rukoilla tervettä sielua terveessä ruumiissa. Mikä on liikaa ja pakkomielteistä, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Mutta jos hyppään uimahallissa altaaseen ja olen siellä enemmän kuin viisi minuuttia, fiilikseni pikemminkin putoavat. Ruokailu sinänsä on tietysti mitä tärkein yhteisöllinen tapahtuma ja kaikkea muuta kuin mitätöntä terveyden kannalta. 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 P O L T T O P I S T E E S S Ä Terveet elintavat, terveempi mieli – vai olisiko toisinpäin. Kaltaiselleni luonnontieteen tutkijalle syy-seuraussuhteen pohtiminen on kuitenkin aina kiinnostavaa. Monien mielestä se viittaa siihen, että terve ruumis on edellytys terveelle sielulle – toisin sanoen, terveen ruumiin ja mielen välillä olisi syy-seuraussuhde. Reipas kävely on hyvä yleisresepti useimmille fyysisen terveyskunnon kohentamiseksi. Liikuntasuoritus sinänsä voi virkistää mieltä. Mutta virkistyykö mieli, jos ei pidä kävelystä. Fyysisen terveyden ja mielenterveyden yhteydessä on lopulta aina muistettava myös vahva todennäköisyys kaksisuuntaisesta syy-seuraussuhteesta. Mutta ei näitä pidä härkäpäisesti tavoitella. Mahdollisia mekanismeja voi olla useita: Liikunnan ja terveellisen ruokavalion aiheuttama parempi fyysinen terveys ja kunto ehkä edistävät hyvää oloa ja mieltä. On hyvä muistaa, että fyysisen terveyden kannalta jo pari tuntia viikossa liikuntaa kohtuullisella kuormituksella ja joustava kasvisvoittoinen ruokavalio ovat riittäviä. Olen itse tunnetusti intohimoinen kestävyysliikkuja ja saan useiden tuntienkin pyöräilystä valtavia kiksejä. Ystävät ympärillä ovat tässä tärkeämpiä kuin salaatti. Nämä taas parantavat eri tavoin mielen terveyttä. Ensiksikin toimiva ”resepti” lienee hyvin yksilöllinen. Ravitsemuksessa itse terveellisestä suorituksesta ei niin selkeästi ole odotettavissa voimaannuttavia vaikutuksia. Ainakin väestötutkimuksissa tulokset terveyden elintapojen yhteydestä mielen terveyteen ovat melko johdonmukaisia: ne joilla on terveet elintavat ja parempi fyysinen terveys, ovat myös mielen terveyden näkökulmasta vahvempia. Toiseksi on muistettava kohtuullisuuden periaate: jos terveyden tai kunnon tavoittelusta tulee pakkomielteistä, kaikki mahdolliset mielenterveyden hyvät vaikutukset rapisevat nopeasti pois. Parhaimmillaan meillä on käsissä hyvin positiivinen oravanpyörä. Tiedän kuitenkin vesipetoja, joiden tuntemukset ovat ihan päinvastoin. MIKAEL FOGELHOLM ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto LTS:n puheenjohtaja mikael.fogelholm@helsinki.fi Hyvä mielen, stressinhallinnan ja jaksamisen edistäminen tuovat voimavaroja, joiden avulla on helpompi tehdä päätöksiä ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista elintavoista.
– Olen inkluusioihminen. Samalla on edistetty liikuntakulttuuria laajalla rintamalla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 9 Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio: Yhdenvertaisuus on edennyt pitkin harppauksin Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana. Paraurheilijan etu ei ole ristiriidassa koko liikunnan ja urheilun kanssa. Liikunnan moninaisuus ei ole keneltäkään pois Kuva: Iris Rautio. Näin arvioi Suomen Paralympiakomitean uusi puheenjohtaja Sari Rautio. Homma toimii parhaiten silloin, kun me ymmärrämme liikuntakulttuurin moninaisuuden
Rautio on myös kokenut kuntapoliitikko. Rautio arvelee, että pieniä rutinoita voi kuulua, kun kuherruskuukausi on ohi ja arki koittaa. Rautio ponnisti puheenjohtajaksi muutenkin vankalta liikuntajärjestöpohjalta. Suurempi vaikutus oli sillä, että hän oli toiminut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n hallituksen varapuheenjohtajana 2015–2018. Puoluekannalla ei ole Raution mielestä ollut merkitystä. – Perinteinen suomalainen ajattelutapa lähtee resurssien lisäämisestä. – Toivon, että Paralympiakomitea on entistä kiinnostavampi kumppani niin liikunnan ja urheilun kentillä kuin koko yhteiskunnan yhteisvertaisuuden kehittämisessä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon hän on kuulunut vuodesta 2005. – Huomattiin, että tuen tarpeesta riippumatta edistettävät asiat ovat aika samanlaisia, muistelee Rautio. Pesti jatkui vuoteen 2012, jolloin Nuori Suomi sulautui Valoon. Minulle on tärkeää, että lähdetään tavoitteista liikkeelle. Isona edistysaskeleena Rautio mainitsee sen, että Suomi sai lopulta hyväksyttyä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. 1 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Suomen Olympiakomitean puheenjohtajavaali oli yksi liikuntakulttuurin isoista uutisaiheista syksyllä 2020. Järjestöjen on mietittävä ratkaisuja, joilla ne pystyvät saamaan lisää niin rahaa kuin myös muita voimavaroja.. Katse suunnattiin voimavaroihin vasta lopuksi. Hän päätyi töihin liittoon, mikä johti yhteistyöhön vammaisurheilujärjestöjen kanssa. Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Näkövammaisten Keskusliiton (NKL) liikuntatoimi, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU) olivat yhdistyneet syyskuussa 2009 VAU ry:ksi. Samaan aikaan Suomen Paralympiakomitean vuosikokous valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution. Paralympiakomitea on valmis tekemään yhteistyötä moniin eri suuntiin. Vaikka Suomessa on menty yhdenvertaisuudessa paljon eteenpäin, niin tekemistä riittää. Hän kokee tulleensa valituksi liikuntakulttuurin ja vammaisurheilun osaajana. Rautio näkee Paralympiakomitean ja VAU:n yhdistymisen aikaisemmin tapahtuneen yhdentymisen luontaisena jatkumona. Rautio näkee Paralympiakomitean olevan joka tapauksessa keskeinen osa liikuntaja urheiluyhteisöä. Suomella on myös paljon opittavaa eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen yhteinen vuosi sujui Raution käsityksen mukaan Paralympiakomiteassa hyvin. – Yhdenvertaisuus on yhteinen eurooppalainen näkökulma, jonka merkitys on suuri. Vaalin voitti lopulta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Yhdistymisvaiheissa ratkaisuja ei ole jyrätty läpi, vaan keskustelut ja niiden pohjalta tehdyt valmistelut ovat näkyneet lopputuloksessa. Kahden kokoomuslaisen valinta liikuntaja urheilujärjestöjen johtoon oli Raution mukaan sattuma. Liitossa ei ollut liikuntaja urheilutoimintaa, jota ikänsä liikunnan kanssa touhunneen Raution oli luontevaa lähteä kehittämään. Hän muistuttaa kumppanuuden olevan molemminpuolista. Hän asettuu ehdolle kevään kuntavaaleissa. Raution on myös Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, Hämeen maakuntaliiton varapuheenjohtaja ja Euroopan unionin alueiden komitean jäsen. Raution kausi kestää tämän valtuustokauden loppuun. Yksi lähiajan tehtävistä onkin uuden puheenjohtajan mielestä varmistaa, että vuorovaikutus kentän kanssa säilyy. Autismija Aspergerliitosta Rautio siirtyi vammaisliikuntajärjestöjen Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeen projektikoordinaattoriksi. Hänen järjestöuransa alkoi 2000-luvun alussa Autismija Aspergerliitossa, jonka toimintaan hän hakeutui halusta auttaa autistista poikaansa. Tehtävään kuului muun muassa vaikuttamisinvestointien tarkastelu kokonaisuutena, jossa tavoiteltava asia purettiin osiin, jotta nähtiin mitä välivaiheita vaikuttavuuteen pääseminen vaatii. – Australialaiset olivat päättäneet, että maassa ponnistetaan kaikille avoimen liikunnan pohjalta. Rautio sanoo tutustumisen Australian inkluusiopolitiikkaan vuonna 2007 antaneen uusia virikkeitä. Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeen päätyttyä Rautio siirtyi Nuoren Suomen hallituksesta kehittämispäälliköksi koordinoimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikuntaa. Rautio uskoo, että yhdenvertaisuuden merkityksen kasvun ansiosta järjestö on kiinnostava kumppani myös liike-elämälle. Samaa asennetta toivoisin Suomeen. Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista oli VAU ry. Rautio toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2013 ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen. Kumppanuksien tarvetta lisää valtion resurssien rajallisuus. Sille on myös tarve, ettemme ala luokitella ihmisiä tai jopa kansakuntia. Vaikuttuvuuden arviointia – ja vaikuttamista Raution työura jatkui Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa (SITRA) vanhempana neuvonantajana. Päätoiminen hallituksen puheenjohtajuus alkoi 2020 alusta. Ylimenokauden 17-jäseninen hallitus jäi vuoden 2021 alussa historiaan ja toimintaa suuntaa seitsemänjäseninen hallitus. Pyytämisen ohella pitää olla valmis antamaan jotakin. Ja urheiluunhan se istuu hyvin, sanoo Rautio. Liikuntakulttuurin puolella Rautio kuului Valtion liikuntaneuvoston ennakointijaostoon vuosina 2015–2019. Paralympiakomitean asiat hyvällä tolalla Suomen Paralympiakomitea syntyi vuoden 2020 alussa Paralympiakomitean ja VAU:n yhdistyessä. Se tie on kuljettu loppuun, koska resursseja voidaan lisätä periaatteessa määrättömästi vanhaan koneeseen, jos emme uskalla muuttaa vanhoja systeemejä. Tie vei myös Nuoren Suomen hallitukseen vammaisurheilujärjestöjen edustajana. Vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen on sujunut Raution käsityksen mukaan hyvin
Menneisyys pitää Raution mukaan tuntea, mutta tulevaisuuden polun määritteleminen on vielä tärkeämpää. Yksin toimimalla tulee vähemmän ja huonompaa jälkeä kuin yhdessä tekemällä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 1 Yhteistoiminta on suorastaan elinehto, vaikka joku saattaa vierastaa sitä, että lopputuloksen perässä ei seiso hänen puumerkkinsä. Megatrendien ymmärtäminen on tärkeää, mutta yhtä lailla on löydyttävä herkkyyttä heikoille signaaleille, jotka voivat kertoa merkittäväksi nousemassa olevista asioista. Liikunnan ja urheilun toimijoiden yhteistyötä tarvitaan Raution mukaan lisää. – Että ei itkettäisi, kun sukankärjet ovat vähän märät. Kuva: Iris Rautio. Yhteiskehittämisestä seuraa se, että asiat eivät ole kenenkään omia, vaan ne ovat yhteisiä. Vammaisurheilusta liikuntakentän valtavirrassa kulkevat voivat oppia ainakin sen, että on paljon asioita, joista rutiseminen on turhaa. Ja jättävät tekemättä ne asiat, joihin voisi vaikuttaa. – Tulevaisuusorientaatio iskostui päähän SITRAssa. Järjestöt kehittävät hänen mukaan toimintaansa edelleen helposti liikaa historiaansa peilaten. Ihmiset käyttävät valitettavasti paljon aikaa murehtiakseen niitä asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Katse tulevaisuuteen Raution mielestä liikuntakentän toimijoiden on opittava katsomaan yhä enemmän tulevaisuuteen. – Kun maailma on monimutkainen ja muuttuva, niin yksintekemisen aika on ohi
– Kannatan vahvasti ajatusta siitä, että kaikilla pitää olla oikeus liikkua ja urheilla. Hän ihmettelee, miksi liikunnan ja urheilun toimijat puukottavat toisiaan, kun pistely heikentää samalla itseä. Vain mahdollisimman laajalla liikkujajoukolla saamme myös huippuja. Hyvät olosuhteet ovat koko seuran ylpeydenaihe. Paralympiakomitea on omaltaan osaltaan valmis toimimaan tiedonjakajana. Nuoren Suomen perusideologia oli oikea. – Hienoa on, että siellä ei ole mitään parasysteemiä, vaan kaikki ovat samassa paikassa. Rautio ottaa esimerkiksi Hämeenlinnan Ampumaseuran, johon kuuluu paraurheilijoita. Rautio muistuttaa myös, että urheilu kiinnostaa tavalla tai toisella hyvin monia. On vanhakantainen ajatus luulla, että heti nähtäisiin, kenestä tulee huippuja. Rautio näkee, että vaivaton pääsy helpottaa ihan kaikkien liikkumista kansallispuistossa. Asenteet ovat muuttuneet tässä suhteessa ratkaisevasti viimeisimmän 20 vuoden aikana. Tiedonjakaja ja mahdollistaja Käytännön tietoa vammaisurheilusta ja soveltavasta liikunnasta tarvitaan edelleen lisää. Hänen mukaansa ymmärrys liikuntamahdollisuuksien laaja-alaisen tarjoamisen hyödyistä on lisääntynyt. Nuori Suomi sai aikoinaan osakseen paljon kritiikkiä muun muassa jääkiekkotoimijoilta. Nämä ovat asioita, jotka tuottavat ihmisyyden suurimpia riemuja, kun niihin satsataan ja niissä onnistutaan. Tärkeässä asemassa on urheiluseurojen kanssa tehtävä yhteistyö, kuten asiantuntemuksen ja koulutuksen tarjoaminen, jotta paraurheilijat voivat harjoitella lähellä kotipaikkaansa. Metsähallituksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Paralympiakomitean luontoliikuntahanke on Raution mukaan koitunut Hämeessä kaikkien eduksi, kun olosuhteet ovat kohentuneet esimerkiksi Torronsuon kansallispuistossa. Jos pystymme tuottamaan inkluusion hengessä hyvää kaikille, niin se lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja resursseja myös vammaisille. Siitä on mielipide myös niillä, jotka väittävät, etteivät he välitä urheilusta pätkän vertaa. Vaikka vammaisurheilun julkisuus on muuttunut, niin tiettyä turhaa paraurheilusankarien jalustalle nostamista esiintyy. Ei siellä auta remeltää takki auki, vaan on oltava nöyrä, sanoo Rautio. Ne molemmat on tunnistettava, jolloin kumpikin voi viedä liikuntakulttuuria eteenpäin. Sama riitelyherkkyys näkyy usein myös paikallistasolla. Toimiessaan HPK:n juniorijääkiekon hallituksen puheenjohtajana Rautio halusi pitää ajattelutavasta kiinni, vaikka perinteisemmät ”lajiniilot” sitä vastustivat. Liikunnalla ja urheilulla on Raution mukaan sekä itseisettä välinearvo, jotka ovat olemassa yhtä aikaa. Järjestötoiminta on samanlaista yhteistyötä kuin mikä muu tahansa toiminta. Tällaisten positiivisten seuratarinoiden kautta on mahdollista vaikuttaa asenteisiin, sanoo Rautio. – Liikunnassa ja urheilussa ollaan ihmisyyden ytimessä. Liikunta kuuluu urheilun ohella Paralympiakomitean toimenkuvaan. Ollaan valmiita tekemään enemmän kuin on tarpeen ja pistämään itsensä likoon. Sinne on saatu hissi, inva-vessa ja kolme ampumapaikkaa siten, että tauluille ei ole tarpeen lähteä kelaamaan. Jotkut vammaisaktiivit ovat kuitenkin kokeneet, että toimien olisi kohdistuttava vain vammaisille. JOUKO KOKKONEN ”Jos pystymme tuottamaan inkluusion hengessä hyvää kaikille, niin se lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja resursseja myös vammaisille.”. Liikuntakulttuurissa Rautio palaa mielellään Nuori Suomi -ajatteluun, jonka ydin on hänestä edelleen toimiva. Enemmän yhdessä tekemistä liikuntakulttuuriin Raution mielestä liikuntaja urheiluväki kampittaa naapuria ja nahistelee edelleen liikaa keskenään. Aspa-säätiön kanssa toteutettavassa yhteishankkeessa tavoitteena on lisätä palveluasunnoissa asuvien, paljon tukea tarvitsevien vammaisten liikkumista. Ampumaseura on muuttanut sisäratansa esteettömästi saavutettavaksi. Raution mielestä tilanne normaali, kun paraurheilijakin saa olla ihminen kaikkine inhimillisine heikkouksineen ja vahvuuksineen. – Ihmiset, jotka hoitavat oman työnsä hyvin, muuttuvat seuraverkkarit päälle pantuaan ihan pöljiksi. Rautio kuului jonkin aikaa Ampumahiihtoliiton hallitukseen lasten ja nuorten urheilun tuntijana. Toisaalta Suomessa on runsaasti hyvin toimivia seuroja, jotka haluavat tarjota laadukasta seuratoimintaa myös erityistä tukea tarvitseville urheilijoille. Hyvänä esimerkkinä Rautio mainitsee Valtti-toiminnan, jossa vammaisia lapsia autetaan löytämään oma urheilulaji. – Siinä ollaan minusta kansanterveystyön ytimessä. Asukkaiden fyysisen aktiivisuuden ohella myös avustajien liikkuminen on lisääntynyt. Kun laji-ihmiset alkoivat kahista keskenään, niin hän totesi, ettei häntä tarvita jäsentenvälisiin kiistoihin. 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Toisaalta Rautio odottaa aikaa, jolloin paraurheilijoita pidetään ”vain” urheilijoina
Valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn seurantaja palautejärjestelmä Move! otettiin käyttöön syksyllä 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 3 Syksyn 2020 Move!-mittaukset: Istuva elämäntapa näkyy tuloksissa Move!-mittausten kertoma suomalaisten koululaisten fyysisestä toimintakyvystä on karua. Koronakin on voinut osaltaan vaikuttaa vuonna 2020 heikentyneeseen kestävyyskuntoon. Syksyllä 2020 mittaukset toteutettiin viidesluokkalaisille oppilaille viidennen ja kahdeksasluokkalaisille kolmannen kerran. Viitearvot ja tertiileittäin muodostetut tulosluokat on rakennettu Move!-järjestelmän kehittämisvaiheessa pilottiaineistojen pohjalta (Jaakkola ym., 2012). Uudistuneeseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään tallennettiin yhteensä 104 899 oppilaan tulokset. Tässä tuloskoonnissa tarkastellaan viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan poikien ja tyttöjen mediaanituloksia sekä oppilaiden jakautumista kansallisiin viitearvoihin pohjautuviin tulosluokkiin. Toimintarajoitteisten oppilaiden osalta mittauksia toteutettiin sovelletusti, mutta varsinaisia tuloksia ei tallennettu valtakunnalliseen rekisteriin tietosuojasyistä johtuen. Lihaskunto junnaa paikallaan ja kestävyyskunto heikkenee. Kuva: Anu Lehikoinen/Pielisjokiseutu. Haastavasta koronarajoitusten täyteisestä syksystä huolimatta mittausten kattavuus oli poikkeuksellisen korkea. On hyvä huomata, että tämän tuloskoonnin tarkastelu perustuu kuvaileviin keskilukutietoiKontiolahden kirkonkylän koulun viidesluokkalaisia viiva juoksutestissä syksyllä 2016. Kolmesta tulosluokasta tässä keskitytään alimmaiseen, jossa asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaisesti oppilaan mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja toimintakykyä kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista
luokan oppilaista. Ylävartalon lihasvoiman ja -kestävyyden osalta käytettiin etunojapunnerrusta (Jaakkola ym., 2012), jossa oppilas suorittaa mahdollisimman monta punnerrusta 60 sekunnin aikana. Tulokset ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuosien kanssa (kuvio 3). Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 35 ja poikien 42 toistoa, joka on ilahduttavasti 1–2 yksikköä enemmän edellisiin vuosiin verrattuna. Siinä oppilas makaa selinmakuulla polvet koukistettuna ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Kestävyys – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. Ylävartalon kohotuksen jakaumaa tarkasteltaessa huomio kiinnittyy voimakkaaseen piikkiin maksimituloksen 75 kohdalla. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa. Kohtalaisen suuri joukko, 39 prosenttia tytöistä ja 41 prosenttia pojista, jäi alimman tulosrajan (?25 toistoa) alle. Alimpaan tulosluokkaan kuului 25,7 prosenttia tytöistä ja 30,6 prosenttia pojista (kuvio 4). Viidennen luokan oppilailla alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus (kuvio 1) on kasvanut viiden vuoden aikana merkittävästi sekä tytöillä (32 % . luokan oppilaista. Tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Tytöistä alimpaan tulosluokkaan (?15 toistoa) jäi 23 prosenttia ja pojista (?5 toistoa) 19 prosenttia. Lihaskunto Oppilaiden lihaskuntoa mitattiin kahdella osiolla. Kestävyyden lisäksi osio mittaa myös liikkumistaitoja. Myös koronapandemian aiheuttamat rajoitukset voivat olla yksi osatekijä tulosten laskussa, erityisesti kahdeksasluokkalaisten osalta. Kahtena edellisvuotena (2018 ja 2019) mediaanitulokset ovat pysyneet samoina, mutta syksyn 2020 tuloksissa myös kahdeksasluokkalaisilla nähdään heikennystä. Tytöillä tukipisteenä toimivat polvet, pojilla varpaat. Samalla alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus (kuvio 2) on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna sekä tytöillä (26 % . Yksi keskeinen selittävä tekijä on arjen fyysisten vaatimusten väheneminen. Sekä viidennen että kahdeksannen luokan oppilaiden kestävyyskunto on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Kestävyyskunto Oppilaiden kestävyyskunnon mittarina käytettiin 20 metrin viivajuoksua (Jaakkola ym., 2012). 10 20 30 40 50 20 m viivajuoksu 5.lk / tytöt 20 m viivajuoksu 5.lk / pojat % 2016 2017 2018 2019 2020 Kuvio 1. 41 %) että pojilla (36 % . Tytöillä mediaaniaika on heikentynyt 14 ja pojilla 13 sekuntia. 37 %). Syksyn 2020 tuloksissa tyttöjen mediaani oli 27 ja poikien 22 punnerrusta. Esimerkiksi kahdeksannen luokan pojista noin viidennes on yltänyt tähän tulokseen. Kestävyys – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. Alimmassa tulosluokassa viidennen luokan tytöt juoksivat korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä ja pojat korkeintaan noin 4 minuuttia eli 580 metriä. Mikäli. Kahdeksannen luokan osalta tuloksissa ei myöskään näy suuria muutoksia. Keskivartalon lihasvoimaa ja -kestävyyttä arvioitiin ylävartalon kohotuksen avulla (Jaakkola ym., 2012). Syksyllä 2020 viidennen luokan tyttöjen mediaaniaika oli 3 minuuttia 44 sekuntia ja poikien 4,19. Tästä asennosta tehdään ääninauhan mukaisessa tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta (max. 75 toistoa) vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat mittaliuskan toiseen reunaan. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 hin, sillä tarkempiin tilastollisiin analyyseihin ei ole vielä ollut mahdollisuutta. Osittain tämä selittyy hyväkuntoisten oppilaiden tuloksilla, jotka kasaantuvat maksimituloksen kohdalle, mutta myös mittausosion suorittamisen ja valvomisen haasteilla. 30 %) että pojilla (34 % . Noin neljännes tytöistä ja pojista kuuluu alimpaan tulosluokkaan, jonka yläraja tytöillä on 19 ja pojilla 13 punnerrusta (kuvio 4). Ylävartalon kohotuksessa eli vatsarutistuksessa viidennen luokan tyttöjen ja poikien mediaanitulos oli 30 toistoa. 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % 20m viivajuoksu 8.lk / tytöt 20m viivajuoksu 8.lk / pojat Kuvio 2. Edellisvuoteen verrattuna on kuitenkin nähtävissä lievää positiivista kehitystä (kuvio 3). Punnerruksessa viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 25 ja poikien 17 toistoa. Mittausosiossa oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. 45 %). Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 4,26 ja poikien 5,53. Mediaanitulokset ovat laskeneet tasaisesti koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan, yhteensä 28 sekuntia tytöillä ja 27 sekuntia pojilla
Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 8,7 ja poikien 9,5 metriä. Alimpaan tulosluokkaan kuului 38 prosenttia tytöistä ja 41 prosenttia pojista (kuvio 5). Vauhdittomassa 5-loikassa viidennen luokan tyttöjen ja poikien mediaanitulos oli 7,7 metriä. 5-loikka 8.lk / tytöt 5-loikka 8.lk / pojat Heitto 8.lk / tytöt Heitto 8.lk / pojat 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % Kuvio 6. Alimpaan tulosluokkaan jäi 21 prosenttia tytöistä ja 36 prosenttia pojista (kuvio 6). Motoriset taidot – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. 5 2016 2017 2018 2019 2020 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Vatsat 5.lk / tytöt Vatsat 5.lk / pojat Punnerrus 5.lk / tytöt Punnerrus 5.lk / pojat Kuvio 4. Mediaanitulos on pysynyt hämmästyttävän tasaisena koko viiden vuoden mittaushistorian ajan. Lihaskunto – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. Motoriset taidot Oppilaiden motorisia taitoja arvioitiin kahden mittausosion avulla. luokan oppilaista. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 14 ja poikien 15 toistoa. Myöskään heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Alimmassa tulosluokassa oli 34 prosenttia tytöistä ja 31 prosenttia pojista (kuvio 6). Kuvio 3. Liikkumistaitoja, dynaamista tasapainoa sekä alaraajojen voimaa mittaavassa vauhdittomassa 5-loikassa oppilas loikkaa yhteensä viisi kertaa siten, että ponnistaa ensimmäisen ponnistuksen tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin (Jaakkola ym., 2012). Motoriset taidot – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. luokan oppilaista.. 2016 2017 2018 2019 2020 5-loikka 5.lk / tytöt 5-loikka 5.lk / pojat Heitto 5.lk / tytöt Heitto 5.lk / pojat 10 20 30 40 50 % Kuvio 5. Lihaskunto – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 5 Vatsat 8.lk / tytöt Vatsat 8.lk / pojat Punnerrus 8.lk / tytöt Punnerrus 8.lk / pojat 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % suoritettava liike on oppilaille vieras tai ryhmän kanssa toteutetun mittaustilanteen valvonta on vaikeaa, voivat tulokset olla liian ruusuisia. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 10 ja poikien 12 toistoa. luokan oppilaista. luokan oppilaista. Syksyllä 2020 alimpaan tulosluokkaan jäi viidesluokkalaisista tytöistä 32 prosenttia ja pojista 43 prosenttia (kuvio 5). Heittämistä, kiinniottamista, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa mittaavassa heitto-kiinniotto-yhdistelmässä oppilas heittää 20 kertaa tennispallolla määrätyltä etäisyydeltä (7, 8 tai 10 metriä sukupuolesta ja iästä riippuen) seinään merkattuun neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen (Jaakkola ym., 2012)
Jyväskylä: PS-Kustannus, 367–387. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. & Sääkslahti, A. (toim.) Liikuntapedagogiikka. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 91,1 prosenttia ja pojista 84,1 prosenttia. Lisäksi tulosten pohjalta on syksyn 2020 aikana kehitetty uusi toimintakyvyn summaindikaattori, jonka laskennassa kestävyyttä, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta painotetaan yhtäläisesti. Olkapäiden liikkuvuudessa vasen käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 82,7 prosenttia ja pojista 68,4 prosenttia. Olkapäiden liikkuvuudessa oikea käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 92,9 prosenttia ja pojista 83,9 prosenttia. Kummankin vuosiluokan osalta muutokset kehon liikkuvuudessa ovat pieniä edellisiin vuosiin verrattuna. Punnerruksessa mediaanitulos on tytöillä noussut kahdella (25?27, + 8 %) ja pojilla kuudella toistolla (16?22, + 38 %). Tämän lisäksi Move!-järjestelmän tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää valtionhallinnossa, maakunnissa sekä kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimien kehittämisessä ja seurannassa. Move! – pedagoginen työkalu toimintakyvyn edistämiseen. Opettajilta kerättyjen kokemusten sekä kattavan tiedonkeruun valossa näyttää siltä, että Move!-järjestelmä on hyvin jalkautunut peruskoulujen hyvinvointityön työkaluksi. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 95,2 prosenttia ja pojista 88,9 prosenttia. Yleisesti tulokset osoittavat, että tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla. & Iivonen, S. Onkin mielenkiintoista tarkastella, miten tämän ikäluokan tulokset ovat kehittyneet niissä mittausosioissa, joissa suorituskriteerit ovat pysyneet samoina. Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-palvelusta löytyvä indikaattori kuvaa osuuden niistä oppilaista, joiden toimintakyky on heikko. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! on lähtökohtaisesti pedagoginen työkalu oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi peruskouluissa (Huhtiniemi 2017). 2017. Esimerkiksi viidesluokkalaisten osalta Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset olivat melkein kaikilla osa-alueilla koko maan mediaanituloksia parempia, kun taas Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset olivat pääosin mediaanituloksia heikompia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2012. Helsinki: Opetushallitus.. Kahdeksannen luokan poikien osalta voidaan kuitenkin nostaa esiin lievä positiivinen kehitys, sillä olkapäiden liikkuvuudessa vasen käsi ylhäällä onnistuneiden suoritusten osuus on noussut 72,4 prosentista 77,6 prosenttiin viiden vuoden aikana. Teoksessa Jaakko, T., Liukkonen, J. Takareisien ja alaselän kireystiloista sekä lonkan alueen liikkuvuushaasteista kertovassa alaselän ojennuksessa onnistui viidennen luokan tytöistä 93,8 prosenttia ja pojista 79,9 prosenttia. Liikkuvuusosioiden tuloksissa näkyy istuvan elämäntavan sekä liian yksipuolisen liikkumisen vaikutukset. Viidennen ja kahdeksannen luokan välillä, kolmen vuoden aikana, on 20 metrin viivajuoksun mediaani parantunut tytöillä 21 sekuntia (4,05?4,26, parannus 9 prosenttia) ja pojilla 73 sekuntia (4,40?5,53, + 26 %). Jatkossa tulisi kuitenkin kiinnittää entistä voimakkaammin huomiota tulosten monipuoliseen hyödyntämiseen. Molemmilla sukupuolilla yläraajojen välillä näkyy selkeitä puolieroja. Tuloksia hyödynnetään monipuolisesti osana liikuntaja terveyskasvatusta, mutta myös esimerkiksi kouluterveydenhuollossa osana viidesja kahdeksasluokkalaisten laajoja terveystarkastuksia. Muutosten tulkinnassa on syytä pitää mielessä, että oppilaat ovat tässä ikävaiheessa murrosiän eri vaiheissa, joka luonnollisesti vaikuttaa heidän fyysiseen kasvuunsa ja kehitykseensä. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 93,6 prosenttia ja pojista 73,7 prosenttia. 2014. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Suoritukset arvioitiin joko onnistuneiksi tai epäonnistuneiksi. Vauhdittoman 5-loikan mediaani on tytöillä parantunut 7,7 metristä 8,7 metriin (+ 13 %) ja pojilla 7,7 metristä 9,5 metriin (+ 23 %). Tuloksissa on myös selkeitä alueellisia ja paikallisia eroja, joita on syytä analysoida tarkemmin tulevaisuudessa. MIKKO HUHTINIEMI, LitM kehittämispäällikkö liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Move!-järjestelmä ja tulosraportit: www.oph.fi/move Kuntakohtaiset Move!-tulokset: www.liikuntaindikaattorit.fi Toimintakykyindikaattori: www.sotkanet.fi LÄHTEET Huhtiniemi, M. Mittausten toteuttamisesta tulosten laajaan hyödyntämiseen Move!-mittausten tulokset osoittavat, että 5.ja 8.-luokkalaisten oppilaiden kestävyyskunto on heikentynyt, kun taas muilla toimintakyvyn osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Move!-tulokset kootaan vuosittain valtakunnalliseen lasten ja nuorten liikunnan tietokantaan (www.liikuntaindikaattorit.fi), jossa niitä voi tarkastella kuntatasolla. Kyykistyksessä, jossa näkyy muuan muassa pohjelihasten ja akillesjänteen kireystilat, onnistui viidennen luokan tytöistä 89,7 prosenttia ja pojista 83,2 prosenttia. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Liikkuvuus Kehon normaalia anatomista liikkuvuutta arvioitiin kolmella staattisella asennolla, jotka mittaavat lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta (Jaakkola ym., 2012). Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 87,4 prosenttia ja pojista 77,6 prosenttia. Kahdeksasluokkalaiset toista kertaa valtakunnallisessa tiedonkeruussa Syksyllä 2020 mittauksiin osallistuneet kahdeksasluokkalaiset ovat osallistuneet mittauksiin kolme vuotta aiemmin syksyllä 2017 ollessaan viidennellä luokalla
Kansallisesti media on seurannut alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä lajeja, kuten Pohjanmaalla painia ja pesäpalloa. Kriittistä sanaakin kaivataan. Kun aiemmin urheilutoimittajat erikoistuivat edustamiensa välineiden luonteen mukaan, niin 2020-luvulle tultaessa ammatillisen osaamisen alueet ovat lähentyneet. Urheilujournalismi on suosinut miesten urheilua, kilpaja huippu-urheilua sekä kansallisesti suosittujen lajien seuraamista naisurheilun, liikunnan ja vähemmän suosittujen lajien kustannuksella. Sittemmin päätoimisuus laajeni radion ja televisioon. Väline on viesti Urheilujournalismia on tehty ammattimaisesti 1920-luvulta alkaen, ensin alan erikoislehdistössä, ja pian myös päivälehdissä. Puhtaiden ”lajiniilojen” aika on ohi. Menestys on kohottanut otsikoihin myös naisia, mistä hyvä esimerkki on ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Myöhempienkin aikojen urheilutoimittajien on pitänyt vähintään pitää urheilusta, että ovat alalle tulleet. He katsoivat velvollisuudekseen urheilun juurruttamisen Suomeen. Kun urheilun asema on ollut vahva, urheilujournalismille on ollut kysyntää, sitä on kulutettu ja siihen on panostettu mediataloissa. Monet urheilutoimittajat olivat kilpaurheilijoita, jotka saattoivat tehdä juttuja kilpailumatkoiltaan. Teemu Pukin kohdalla suomalainen julkisuus hurahti fanittamaan Valioliigan Norwich Cityssä pelannutta jalkapalloilijaa, kun tämä onnistui hyökkääjänä alkukaudella 2019–20. Tästä sidoksesta nuoremman polven urheilutoimittaja Timo Innanen on käyttänyt termiä ”vanhan liiton fanitoimittaminen” (Fair Play -lehti 2/2019). Urheilu-uutiset olivat keskeinen tekijä muun muassa päivälehtien muuttumisessa seitsemänpäiväisiksi: sunnuntait tuottivat urheilua maanantain lehtiin runsaasti ja helposti. Kun Pukin maalihana tyrehtyi ja Norwich putosi sarjasta, ylisanat vaihtuivat vaivautuneeseen hiljaisuuteen. Juuri menestys on kuitenkin nostanut suosituimpien lajien rinnalle valokeilaan satunnaisesti vähemmän kansallisesti näkyviä lajeja, kuten curlingin 2000-luvun alkupuolella. Urheilutoimittajista valtaosa on miehiä. Tämän päivän urheilutoimittaja kirjoittaa, kuvaa ja tuottaa elävää kuvaa. Yle ja Helsingin Sanomat sanovat kuitenkin panostavansa naisurheiluun ja naisiin urheilujournalismin kuluttajina (Fair Play -lehti 3/2019). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 7 Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle Suomalainen urheilujournalismi oli pitkään asialleen omistautuneitten toimittajien toimintakenttä. Vasemmistolehdissä tilanne oli sama, vaikkakin painopiste oli TUL-urheilijoissa ja -lajeissa. Yhteen tai muutamaan lajiin perehtyneet journalistit olivat urheilun asialla. Naiskatsojat ja -tilaajat kelpaisivatkin varmasti mediataloille, mutta vaikea on nähdä, että esimerkiksi naisten jääkiekkoliiga saisi yhtä paljon näkyvyyttä ja palstatilaa mediassa kuin miesten Liiga. Suomessa seurattavimmat lajit olivat pitkään yleisurheilu ja hiihto, – lajit, joissa on saavutettu eniten kansainvälistä menestystä. Työn alla olevassa väitöskirjassani silmäilen suomalaisen urheilujournalismin historiaa seuraavasti: se on ollut vahvasti sidoksissa siihen, millainen asema kilpaja huippu-urheilulla on ollut maassamme. Urheilutoimittajat ovat lisäksi olleet monin tavoin lähellä urheilupiirejä. Alan ensimmäisen polven toimittajat olivat osa urheiluliikettä. Otsikoissa näkyvät yleensä miehet Urheilujournalismi on elänyt kilpaja huippu-urheilusta, jolloin tärkeintä eri lajien ja urheilijoiden seuraamisessa on ollut urheilumenestys. 1990-luvulta lähtien urheilujournalismi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Sittemmin urheilutapahtumien painopiste on siirtynyt perjantaihin ja lauantaihin penkkiurheilijoiden kulutustottumusten vuoksi
Hän puhuu uutisista, mutta on huolissaan, löytävätkö lukijat verkosta ”henkilökuvat ja tutkivan journalismin tuotteet”. Verkkojulkaiseminen koostuu kirjoitetusta tekstistä, kuvista sekä elävästä kuvasta, kuten Aamulehden Elina Paasonen on kertonut (Fair Play -lehti 1/2017). Lisäksi tein kirjoitusta varten sisällönanalyysiä eräiden tiedotusvälineiden urheilujournalismista. 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 toisiaan monimediatuotannossa. Toinen hyve on ollut nopeus työssä välinekohtaiset vaatimukset muistaen: suoran pelitapahtuman selostaminen radioon ja televisioon on eri asia kuin otteluselostuksen tekeminen ja taittaminen sanomalehteen. Aiemmin urheilutoimittaja saattoi keskittyä vain muutamaan lajiin. Epäkohtien esille nostamisen on oletettu pitävän urheilun terveenä – mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Työskentelen itse tällä hetkellä urheilutoimittajana, joten tiedän jotain suomalaisesta urheilujournalismista vuonna 2020. Lempinen toteaa haastattelussa, että urheilutoimittajuus on hänelle ”elämäntapa” ja ”verkko ykkösasia”. Kuva: Jussi Eskola. Lempisellä on urheilijatausta eikä juuri alan opintoja, mikä on historiallisesti kuulunut urheilutoimittajien alkuprofiiliin. Avaukseksi sopii täydellisesti niin hyvässä kuin pahassa urheilutoimittajien omassa Fair Play lehdessä (1/2017) julkaistu urheilutoimittaja Marko Lempisen haastattelu. Samassa Fair Play -lehdessä (1/2017) Vuoden urheilujournalismi -palkinnon 2016 voittanut Elina Paasonen kertoo, miten hänen tehtävänsä oli ”kehittää Aamulehden digitaalisia kerrontatapoja”. Ja onhan voittava fanittaminen aina parempi asia kuin jatkuva turpiin ottaminen, kysykää vaikka pitkäaikaisilta Huuhkajat-faneilta tai pitkän linjan jalkapallotoimittajilta. Toisaalta lähestymistavasta on varoittanut Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) viestintäpäällikkö Susanna Sokka, joka pelkää kielteisen julkisuuskuvan vaikuttavan urheilun suosioon (Fair Play -lehti 1/2019). Yksi tällainen kerrontataJalkapallon A-maajoukkueen kapteeni Tim Sparv toimittajien haastateltavana elokuussa 2020. Yksi syy tähän ”lajiniilouteen” oli ja on, että urheilutoimittajien ammattihyveenä on aina pidetty urheilutietämystä. Hyviä esimerkkejä ovat Turun Sano mien formulaykkösistä kirjoittanut Heikki Kulta ja Keskisuomalaisessa jääkiekkoon erikoistunut Ilkka Kulmala. Mutta analyysiin pitää lisätä tutkijoiden ja muiden urheilutoimittajien näkemys. Alalle hän pääsi pienempien julkaisujen kautta päätyen lopulta Sanoma Oy:n palvelukseen. Toki toimittajilla on edelleen seurattavia suosikkilajeja. Toimitusten sittemmin ohennuttua ja lajien menestysodotusten muututtua tämä ei enää ole mahdollista. Oletus hyvällä asialla olemisesta Toimittajien on lisäksi toivottu pitävän yllä urheilun hyvää eetosta nostamalla esille urheilun epäkohtia ja urheiluun kuulumattomia ilmiöitä, kuten doping, rasismi, epäurheilijamaisuus ja seksuaalinen häirintä. Useimmille urheilutoimittajille on nimittäin selvää, että urheilussa on yhteiskunnan kannalta myönteisiä ja kannatettavia arvoja, kuten (kansan)terveys, suomalaisen osaamisen (menestys) näkyvyys maailmalla sekä kasvatukselliset tekijät (kuten pitkäjäteisyys, tavoitteellisuus ja yhteisöllisyys). Tätä on toivonut Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani (Fair Play -lehti 1/2019). Siksi urheilua kannattaa suosia ja siitä pitää huolta
Päivittäinen sivutila on kutistunut 10– 16 broadsheet-sivusta 3–5 tabloid-sivuun. Ja aina voidaan kysyä, millaisen ”viestin” Ylen ajankohtaisohjelmissa iltauutisten jälkeen vierailevat, valtaa pitävät poliitikot saavat läpi. Kollegoille ja kustantajille tuntuu olevan tärkeää ainakin puhua tutkivasta journalismista, vaikka todellisuudessa sen osuus julkisuudesta on häviävän pieni. STT täydentää tätä kansallisilla ja kansainvälisillä jutuilla, joita lehdet käyttävät tarpeen ja valintansa mukaan. Kun tutkin tätä kirjoitusta varten seitsemää painettua mediaa (Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva ja Savon Sanomat) analyysin tulos on selvä. Uotilan mielestä objektiivisuus ja riippumattomuus eivät kuulu urheilujournalismiin, kun ”pidetään omien puolta”. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja Panu Uotila kirjoittaa Suomen Lehdistössä (3/2019), miten urheilua ei tarkastella kriittisesti politiikan tapaan. Digijulkaiseminen on tullut urheilujournalismiin jäädäkseen. Tämän ”viestin” esitti muuten aikoinaan jo SUL:n puheenjohtaja (1983–1990) Tapani Ilkka, joka piti dopingista ”kriittisesti” kirjoittaneita urheilutoimittajia ”oman pesän likaajina”. Kun urheilutoimitukset mediatalouden puristuksessa pienenevät, kutistuvat myös mahdollisuudet tutkivan journalismin tekemiseen. Lempinen on toimittajana hyvä ajan kuva. Painettuna aluelehdissä ilmestyy paikallisia urheilujuttuja isot ja suositut sarjat sekä lajit huomioiden. Mutta yhä urheilujournalismissa sallitaan esimerkiksi suomalaisten menestyksen kritiikitön fanittaminen ja urheilijoiden hehkuttaminen, mikä politiikkajournalismissa olisi ennen kuulumatonta. Jälkimmäistä kritiikittömänä ja kantaaottavana riippumatta siitä, ”voittaako” vai ”häviääkö” Suomi Marinin hallitusohjelmalla. Tutkivaksi sanottu urheilujournalismi saattaa täyttää yhteiskunnalliset tavoitteet päätoimittajien ja kustantajien mielestä, mutta asiakassuhteiden hoitoon se on turhan raskas ja tehoton työkalu. Uotilan mukaan urheilutoimittajat ovat hyviä tapahtumaselostuksissa, henkilöjutuissa, tulosuutisoinnissa ja analyyseissä, mutta urheilun rakenteisiin pureutuvat jutut ”vaatisivat toisenlaista työtapaa”. Valtaosa urheilujournalismia on edelleen tuloksia, kilpailuselostuksia, muita uutisia sekä henkilöhaastatteluja kuvineen. Mikä erottaa urheilujournalismin muusta journalismista. Ilta-Sanomien toimittaja Juha Kanerva myötäilee samassa Suomen Lehdistön numerossa Uotilaa toteamalla, että urheilujournalismissa näyttäisi olevan kaksi linjavalintaa, fanittaminen ja hehkuttaminen sekä tutkiva ja analyyttinen. Itse käytän tästä sanaparia, jossa pitkään paino oli sanalla urheilu, nykyisin yhä enemmän sanalla journalismi. Silloin tällöin tehdyt tutkivan journalismin iskut myyvät huonommin kuin päivittäinen lukijoiden, katsojien ja kuuntelijoiden palveleminen. Kaupallisen median osalta vastauksen pitäisi olla kaikille selvä. Vaikka eiväthän urheilutoimittajat dopingia urheiluun tuoneet eivätkä sitä paljastaneet. Samaa harhaa urheilujournalismin painopisteistä pitävät yllä myös tutkijat. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 9 pa on podcast, äänitiedosto, joiden tekemisestä urheilussa on kertonut muun muassa Uusimaa-lehden urheilutoimittaja Toni Degerlund (Fair Play -lehti 3/2018). Edellistä lausetta pidetään normaalina ja jopa toivottavana, kun Suomi voittaa jalkapalloottelunsa. Selostaja Mikko Innanen voi sanoa, että jalkapallomaajoukkueen valmentaja Markku Kanerva oli laatinut otteluun loistavan taktiikan. Kun arkielämässä kulttuuri ja urheilu nähdään usein janan eri päissä, journalistisesti kulttuuri ja urheilu ovat lähellä toisiaan: kumpikin muun muassa arvottaa asioita, ja tietää, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Esimerkki osoittaa, että journalismeille on erilaisia ehtoja ja odotuksia, vaikka esimerkiksi Journalistin ohjeet eivät tätä eroa tee. Uotilan mukaan valtaa pitävien viesti välitetään urheilussa usein ilman tutkivaa otetta. Hän kirjoittaa myös urheiluaiheisia kirjoja, mikä on nykytoimittajille tavallista: kirjankustantajat ovat tulleet median kupille nopeasti tehtävien, henkilökeskeisten urheilukirjojen kautta. Onko Suomessa tutkivaa urheilujournalismia. Helsingin SanoValtaosa urheilujournalismia on edelleen tuloksia, kilpailuselostuksia, muita uutisia sekä henkilö haastatteluja kuvineen.. Onkin syytä kysyä journalismille kaikkein olennaisin kysymys: kenelle ja mitä varten urheilujournalismia tehdään. Ei siis ihme, jos Urheilutoimittajien liitto vastasi vuonna 2018 ”koulutuskyselyn toiveisiin” järjestämällä useita sosiaalisen median koulutuksia. Maksavalle yleisölle, valmentajille, urheilijoille, urheilujohtajille, kasvattajille vai yhteiskunnan suurista linjoista päättäville. Monella tapaa urheilujournalismi on ammattimaistunut. Yksikään television politiikan toimittaja ei voi kuitenkaan lausua suorassa lähetyksessä, että pääministeri Sanna Marin on laatinut hallitukselle loistavan ohjelman. Toinen Lempisen esille nostama asia on tutkiva journalismi
Viime aikoina urheilujournalismi on kohdannut kaksi uutta asiaa, koronan ja e-urheilun. Myös tv-kanavilla on verkkotoimintaa, joka tukee niiden perinteistä ohjelmapalvelua. 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 mat, Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat valtakunnallisia julkaisuja, minkä vuoksi ne eivät ole niin paikallisia (pk-seutu). Urheilujournalismia selittävät parhaiten edelleen menestys ja kansallisesti suositut lajit. Viime aikojen lajivoittajia ovat jalkapallo Huuhkajien menestyksen vuoksi ja golf lajin korona-aikaisen suosion kasvun sekä maailmalla aika ajoin voittavien pelaajien ansiosta. Urheilujournalismin pahin vihollinen on muu kuin toimittajien tuottama journalismi ja julkisuus. Vain rotaatiota hän ei käynnistä. Ylen, MTV:n ja Nelosen urheilu-uutisoinnissa korostuvat valtalajit (muun muassa ralliautoilu, jääkiekko, jalkapallo, pesäpallo ja yleisurheilu), tosin Ylellä on mahdollisuus tehdä iskuja myös valtakulttuurin ulkopuolelle. E-urheilu on joutunut lisäksi ”perustelemaan” itsensä urheiluna. E-urheilu liittyy myös digitaalisuuteen, mikä nykyisin on keskeinen osa urheilutoimittajien arkea. Jos välillinen urheilutapahtumien kuluttaminen koronan takia lisääntyy, se on huono uutinen seuroille ja tapahtumajärjestäjille, mutta hyvä uutinen mediataloille. Jos ja kun tällainen viestintä on kohdennettua ja sillä seuraajia tarpeeksi, voidaan kysyä, mihin pian tarvitaan niin sanottua perinteistä urheilujournalismia, joka aikojen alussa oli se ainoa kanava urheiluliikkeelle saada viestinsä julkisuuteen. Ne ovat joutuneet ja joutuvat haastamaan vanhat lajit. Kun esimerkiksi seura julkaisee uutisen Twitterissä, sen ei tarvitse järjestää tiedotustilaisuutta ja se voi näin yrittää saada viestinsä läpi sellaisenaan. Tämä saattaa näkyä jatkossa, vaikka tulosurheilun alettua uudelleen, se palasi myös mediaan. Kun korona lopetti joksikin aikaa kokonaan urheilutapahtumat, toimittajat joutuivat tekemään enemmän henkilöja ilmiöjuttuja. Jo aiemmin tekninen kehitys yhdisti lehdenteonvaiheet niin, että yksi toimittaja voi kerätä aineiston ja kuvata kohteen, kirjoittaa jutun ja saattaa kuvat järjestelmään, taittaa kokonaisuuden sekä valmistaa sivun painettavaksi. Ylen verkkotoimintahan on tunnetusti ollut painetun median hampaissa, koska monopoliyhtiön katsotaan tekevän verovaroilla verkossa sellaista, joka ei kuulu sen toimenkuvaan. Televisiossa aika suosii keskeisten valtalajien rinnalla pienessä tilassa tapahtuvia lajeja, joihin saadaan draamallinen, helposti ymmärrettävä finaali, jos kilpailee mielellään urheilija toista vastaan. Miesten ja aikuisten urheilulla on edelleen enemmän painoa kuin naisten, juniorija senioriurheilulla tai paralympialajeilla. Missä mennään 2020-luvun urheilujournalismissa. Samaan aikaan konserniyhteistyö lisääntyy, kun saman konsernin lehdet tekevät yleisluontoisia juttuja yhteisesti käytettäväksi. Siinä onkin mietittävää Urheilutoimittajien liitolle. Yksi keino uudella lajilla päästä kansalliseen julkisuuteen on ollut kansainvälinen menestys, kuten lumilautailulla. Nekin suosivat valtalajeja ja tunnetuimpia urheilijoita omine mausteineen. Samanlaisia lajeja on ollut aina, esimerkiksi salibandy, futsal, lumilautailu, freestyle-hiihto, frisbeegolf ja kaikki uudet olympialajit. Ilmiö ei ole uusi. Kilpailulla pitää olla rajallinen kesto, ettei se sotke ohjelmakaavioita venymisellään. Ne sitovat työvoimaa, vievät palstatilaa ja ovat osin päällekkäisiä verkkotarjonnan kanssa. Tätä kirjoitettaessa jääkiekko näyttäisi olevan koronan vuoksi Suomessa köysissä, kun yleisö ei uskaltaudu katsomoihin ja arvokisat ovat vaarassa. Yksi tällainen on Keskisuomalainen-konsernin konsepti, jossa Etelä-Suomen Media, Etelä-Suomen Sanomat, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat tekevät yhteistyötä konserniin kuulumattoman Karjalaisen kanssa juttuja sivunvaihdon sekä urheilun suurtapahtumien osalta. Tällä hetkellä Urheilutoimittajien Liitto hyväksyy e-urheilun palkintokategoriaansa mutta vain urheilupelien osalta. Mutta osaa Ylekin hyödyntää kansalliset ja kansainväliset tv-sopimuksensa. Käytännön työssä mennään yhä useammin verkko edellä: uutinen ja juttu julkaistaan verkossa ennen painamista. E-urheilu on tässä jutussa esimerkkinä mistä tahansa uudesta lajista, joka tulee vaatimaan medianäkyvyyttä. Sitä on aiheuttanut myös monimediatuotanto: kun ennen juttu tehtiin vain seuraavan päivän printtiin, nyt aiheesta voidaan tehdä video, radiosähke ja -haastattelu sekä verkkojuttu. Lehtitaloissa pohditaan parhaillaan tulosten julkaisemisen mielekkyyttä. Mutta näin ei ole. Jääkiekon osalta paluu myönteiseen arkeen tapahtuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Urheilussa toimivat tahot, kuten liitot, seurat ja urheilijat tuottavat yhä enemmän itse julkisuutta, pääsääntöisesti verkkoon. Kovimmat haastajat tulevat kehän ulkopuolelta Loppuun voisi viisastella sanomalla, että urheilujournalismin pahin vihollinen on se itse. SEPPO PÄNKÄLÄINEN, FL urheilutoimittaja Keskisuomalainen seppo.pankalainen@keskisuomalainen.fi. Kaupalliset tv-kanavat ovat lisäksi vahvasti sidoksissa niihin lajeihin, joiden tv-oikeudet niillä on. Kun käytössä ovat lisäksi Facebook, Instagram, Youtube, Snapchat ja Linkedin (tällä hetkellä), usein uutinen onkin ensin somessa, josta perinteiset urheilutoimittajat ne siirtävät editoimalla omiin kanaviinsa. Tosin onko niin, että e-urheilun toimijat menestyvät myös – ja ennen kaikkea – ilman perinteistä mediaa. Tämä liittyy liikkuvan kuvan käyttömahdollisuuteen mutta myös kanavan profilointiin ja promoamiseen. E-urheilu on ongelmallinen medialle siksi, että sitä suosivat nuoret – tulevaisuuden maksavat katsojat ja digitilaajat. Samalla tv-tekniikka tuo uusia elementtejä kilpailusuorituksiin, kuten on tehnyt VAR-järjestelmä jalkapallossa. Uutinen monistuu eri muotoihin Kun sanomalehtien urheilutoimituksissa toimittajien määrä ennemmin vähene kuin kasvaa, toimittajakohtaisen työn määrä lisääntyy
Myös kasvava joukko muistisairaita tarvitsee nyt ja jatkossa esteettömiä palveluja (Mäkisalo-Ropponen 2018, 63). Vastauksista ilmenee, että esteettömyyttä ajatellaan pääasiassa liikkumisen näkökulmasta. Esteettömän ympäristön rakentaminen ei ole kalliimpaa kuin muukaan rakentaminen, jos se huomioidaan jo suunnittelun alkuvaiheesta lähtien (Mäkisalo-Ropponen 2018, 65). Useat vastaajat mainitsivat myös, että uusissa liikuntapaikoissa esteettömyys huomioidaan hyvin ja vanhoissa paikoissa asia otetaan huomioon viimeistään peruskorjausvaiheessa. Liikuntapalveluiden tulisi olla niin kohtuuhintaisia, etteivät ne muodosta estettä liikuntaharrastukselle (Mäki-Opas 2016, 107–108). 2020, 128). Esteettömyys hyväksi kaikille Kuntien liikuntapalveluissa korostuvat vähän liikkuvien kuntalaisten tarpeet. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 2 1 Selvitys liikkumisen edellytyksistä kertoo: Keski-Pohjanmaalla kelpaa liikkua Liikkumisen edellytykset ovat Keski-Pohjanmaalla keski määrin kunnossa. Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota liikuntapalveluiden esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Koronaviruspandemia on lisännyt liikunnan polarisaatiota. Samaan aikaan Keski-Pohjanmaalla on nähtävissä, että vaikeimmassa asemassa olevien huomioiminen kunnan liikuntapalveluissa on vähäistä. Esimerkiksi palveluiden läheisyys, lähiliikuntapaikat, puistot, viheralueet, toimiva joukkoliikenne ja laadukkaat kevyen liikenteen väylät edistävät päivittäistä liikkumista ja ne ovat helposti kaikkien saavutettavissa. Lisäksi laadukas liikuntaneuvonta mahdollistaa tuen kohdistamisen erityistä tukea tarvitseville. Tulevaisuuden kehittämistarpeissa korostuvat liikuntapaikkarakentamisen lisäksi liikunnanohjaajien palkkaaminen ja kouluttaminen. Vähän liikkuvien liikunta on vähentynyt entisestään ja samalla paljon liikkuvat ovat löytäneet keinoja liikunnalle myös muuttuneissa olosuhteissa (Kantomaa 2020). Myös liikuntaneuvonnassa on parantamisen varaa. Keski-Pohjanmaalla on liikuntapaikkoja asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Esteettömyyden huomioiminen ei palvele vain pientä joukkoa, vaan kaikkia kuntalaisia elämän eri vaiheissa. Kuntien liikuntapalveluissa kehittämistä vaativat erityisesti liikuntapalveluiden esteettömyys ja yhden vertaisuus. He kertoivat muun muassa esteettömistä kuluista hissien ja liuskojen avulla, erityisliikunnanohjaajasta, esteettömästä luontopolusta, pysäköintialueen inva-paikoista ja pesutuoleista. Esteettömyys on kuitenkin muutakin kuin liuskoja ja hissejä. Siksi esteettömyys olisi tärkeää huomioida aina liikuntarakentamisessa. Esteettömyyteen kuuluvat myös sosiaaliset, psyykkiset ja toiminnalliset ulottuvuudet, kuten hyväksyvä asenne erilaisuutta kohtaan, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä helppokäyttöiset tietoja viestintätekniset ratkaisut (Kari ym. Yhdenvertaisuus liikuntapalveluissa koostuu monista tekijöistä Liikkumiseen kannustavilla asuinympäristöillä on suuri merkitys erityisesti matalan sosioekonomisen aseman ryhmissä (Mäki-Opas 2016, 104). Neljännes vastanneista kuntien liikuntasihteereistä ilmoitti, että esteettömyys toteutuu huonosti tai että sen tilasta ei ole tietoa. Keski-Pohjanmaan kunnista 86,5. Keski-Pohjanmaalla 76 prosenttia liikuntasihteereistä (n = 21) arvioi, että kunnan liikuntatilojen esteettömyys on huomioitu vähintään tyydyttävästi. Kyseessä ovat ne ihmiset, joita on kaikkein vaikein aktivoida liikkumaan ja osallistumaan liikuntapalveluihin tai hyödyntämään itsenäisesti kunnan liikuntamahdollisuuksia. Esteettömien ulkoja sisätilojen rakentaminen mahdollistaa ihmisten yhdenvertaisen mahdollisuuden asua, tehdä töitä, opiskella, harrastaa ja hoitaa asioitaan (Kilpelä 2019, 7; Kuosma 2018, 87). Näkemisympäristön esteettömyyttä parantavat muun muassa valaistus ja selkeät opasteet, kuulemisympäristön esteettömyyttä hyvä akustiikka ja toimiva äänentoisto sekä ymmärtämisen esteettömyyttä esimerkiksi helposti hahmotettavasti tilat ja symbolien käyttö opasteissa (Kilpelä 2019, 8). Suurimmassa osassa kuntia on meneillään kuntalaisten terveysliikuntaan tai hyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita, jotka liittyvät erityisesti liikuntapaikkarakentamiseen sekä elintapaja liikuntaneuvontaan. Erityistä tukea tarvitsevat ja vähän liikkuvat tulisi kuitenkin tuoreen maakunnallisen liikunta kartoituksen mukaan huomioi da entistä paremmin
Soveltava liikunta on tärkeä osa liikkumisen yhdenvertaisuudessa. Kartoituksessa oli mukana 22 kuntaa: Kokkola, Pietarsaari, Ylivieska, Kalajoki, Pedersöre, Nivala, Uusikaarlepyy, Haapajärvi, Kruunupyy, Kannus, Larsmo, Pyhäjärvi, Sievi, Kaustinen, Veteli, Toholampi, Perho, Reisjärvi, Alavieska, Kinnula, Halsua ja Lestijärvi. Ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan etuina ovat kustannustehokkuus ja ryhmän muodostama vertaistuki. Reisjärven Petäjämäen ulkoilualue tammikuussa 2021. Yleisimmin liikuntatilojen käyttäminen on normaalia edullisempaa tai maksutonta alle 18-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille. 2018, Miten tutkittiin. Liikuntaneuvonta näyttää yleistyvän, mutta on yhä monen kuntalaisen saavuttamattomissa.. Keski-Pohjanmaalla soveltavaa liikuntaa tarjoaa 68 prosenttia kunnista (n = 22). Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteuttaman Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset -kuntakyselyn (2019) mukaan vuonna 2018 liikuntaneuvontaa tarjottiin työikäisille 151 kunnassa (49 %). Neuvonnasta apua liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen Moni kuntalainen tarvitsee tukea ja ohjausta liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen. Monissa kunnissa soveltava liikunta on hyvin pienimuotoista ja sen tarjonta on saattanut loppua kokonaan koronatilanteen vuoksi. Vastaavantyyppiset kartoitukset on tehty vuosina 2013 ja 2003. On tärkeää, että opastus perustuu ohjattavan omaan kokemusmaailmaan ja arkeen (Itkonen ym. Määrä oli kasvanut 17 kunnalla vuoteen 2017 verrattuna. Opinnäytetyö on tehty Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n (Kepli) toimeksiannosta. Neuvonnan avulla vähän liikkuvalla on mahdollisuus löytää motivaatiota liikunnan lisäämiseksi ja konkreettisia omaan arkeen sopivia ratkaisuja. Opinnäytetyössä kerättiin tietoa aiemmin julkaistuista tutkimuksista ja selvityksistä, Lipas-tietokannasta sekä Keplin toiminta-alueen kuntien liikuntasihteereille lähetetyllä kyselylomakkeella. Myös niissä kunnissa, joissa on tarjolla soveltavaa liikuntaa toiminta voi olla hyvin suppeaa. Käyttömaksujen huojennus voisi kohdentua myös sosiaalisiin tekijöihin, kuten työttömyyteen, mutta tätä kunnissa ei ole tehty. Liikuntaneuvontaa voi toteuttaa eri tavoilla, ja se voi sisältää myös muita hyvinvoinnin ja osa-alueita. Suuri osa ihmisistä tarvitsee jossakin vaiheessa elämäänsä soveltavan liikunnan palveluja esimerkiksi ikääntymisen, pitkäaikaissairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Soveltavan liikunnan palvelutarjonta on Keski-Pohjanmaan kunnissa melko vähäistä, sillä lähes kolmasosassa kuntia sitä ei ole lainkaan. Kuva: Teijo Haapaniemi 129). Esimerkiksi Toholammella soveltavaksi liikunnaksi tilastoidaan uimahallikuljetukset erityisryhmille, ja Alavieskassa on kerran viikossa erityisryhmien liikuntatunti. Keski-Pohjanmaan kunnista 43 prosenttia (n = 21) tarjoaa kuntalaisilleen liikuntaneuvontaa ja 19 prosenttia suunnittelee sen aloittamista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa Keplin strategiatyön pohjaksi selvittämällä Keski-Pohjanmaan liikunnan ja urheilun nykytilaa sekä liikkumisen mahdollisuuksia. 2 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 prosenttia (n = 22) subventoi liikuntatilojensa käyttömaksuja
& Aarresola, O. Kari, O., Laakso, S., Niskanen, T. Yhteistyö kunnan ja kuntalaisten välillä on tarpeen. Liikkumattomuuden syyt ovat moninaiset, eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin haasteisiin. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. 2018. ANNA HOLOPAINEN, liikunnanohjaaja (amk) sorvali@msn.com Holopainen, A. 2020. & Seppänen, M. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 2 3 Kuntalaiset mukaan kehittämistyöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2020b) mukaan kuntalaisten kuuleminen liikuntapalveluiden järjestämisessä on yleistynyt. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Keski-Pohjanmaan liikuntakartoitus http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323764 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pidetään keskiviikkona 21.4.2021 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla (Mannerheimintie 15 b B, 00260 Helsinki) sekä etäyhteyden välityksellä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. Kansallinen liikuntafoorumi. 2019. Tilastoraportti 42/2020 27.10.2020. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Sanoma Pro. Esteetön rakennus ja ympäristö. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata seuran toimistosta puhelimitse 010 778 6601/Valli tai sähköpostitse tuula.valli@lts.fi. 2020. Jos vähän liikkuviin kuntalaisiin saadaan yhteys liikuntaneuvonnan kautta, voi tätä yhteyttä hyödyntää myös kunnan liikuntapalveluiden kehittämisessä. Helsinki. 2020. 2018. Rakennustieto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitois. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. KKI-ohjelma 2019. Liikunta kuuluu kaikille – liikuntapolitiikan mahdollisuudet sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisessä. Webinaari. Kunnissa käytetään muun muassa asukasja asiakaskyselyitä, asukaskohtaamisia sekä otetaan palveluiden käyttäjiä mukaan kunnan toimielimiin. & Karvonen, S. Epävarmaa on, kuinka hyvin äänensä saavat kuuluviin erityisesti vähän liikkuvat ja erityisjärjestelyjä kaipaavat kuntalaiset. EU. Kilpelä, N. Henkilöjäsen ei voi äänestää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Atharnot. Vammaistyön käsikirja. Atrain&Nord. Koronanrajoitukset huomioiden noudatamme erityistä huolellisuutta kokoukseen paikan päällä osallistujien osalta. Mäki-Opas, T. Kuosma, T. Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset. (toim.) Missä mennään. 27.10.2020. Valtakunnalliset liikuntapoliittiset linjaukset alihyödynnettyjä kuntien työkaluna. FT, dosentti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansainväliset vammaisoikeudet. Helsinki. Puheenvuoroja. Kantomaa, M. 2018. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100983553. Muistiystävällisen Suomen rakentaminen edellyttää esteettömyyden uudelleen määrittelyä! Teoksessa Kajannes, K. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Mikael Fogelholm Jari Kanerva Mikael Fogelholm Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2021 LÄHTEET Itkonen, H., Lehtonen, K. Mäkisalo-Ropponen, M. Jyväskylä. Oulun Yliopisto. (toim.), Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus – lähestymistapoja ja ratkaisuja. 2016. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan -raportin julkaisu. Helsinki. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2020 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2022 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2022 • Vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen • Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Valitaan neuvottelukunta sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2022 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättäminen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2020 ja vuoden 2021 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2021 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Teoksessa Sihto, M. (toim.). Kokousjärjestelyjen ja osallistumislinkin lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen puhelimitse 010 778 6601 tai sähköpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään 7.4.2021 mennessä. Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2020
Liikuntatutorointiin on ryhdytty oppilaitoksissa usein hankerahoituksen turvin osana Liikkuva opiskelu -toimintaa. Selvitys on osa Liikkuva opiskelu -ohjelman tutkimusta, seurantaa ja arviointia. Se oli yleisin hankkeiden suunnittelemista toimista. Tavoitteena on lisätä liikkumista ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Liikuntatutorointi nousi tarkemman selvityksen kohteeksi lukuvuoden 2019–2020 Liikkuva opiskelu -hankkeiden toimintasuunnitelmakirjausten perusteella. Avustusta saaneista hankkeista 72 prosenttia (n = 103) oli kirjannut hankkeen yhdeksi toimenpiteeksi liikuntatutor-toiminnan järjestämisen. Tämä artikkeli pohjautuu liikuntatutor-selvityksen osana kerättyihin kyselyja haastatteluaineistoihin sekä hankeseurantatietoihin. 2020). Aluehallintoviranomaiset jakoivat hankeavustusta Liikkuva opiskelu -toimintaa toteuttaville toisen asteen koulutuksenjärjestäjille 2,8 miljoonaa euroa, ja hankkeita käynnistyi yhteensä 144. Liikuntatutoroinnin tavoitteena on edistää opiskelijoiden osallisuutta ja liikunnallisten toimintojen vakiintumista oppilaitoksiin. Vaikka joissakin paikoin toimintamallit ovat jo vakiintumassa, useimmissa oppilaitoksissa toiminta on vielä käynnistymisvaiheessa. Kuva: Hannu Soini. Tutorit suunnittelevat ja toteuttavat aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa toisille opiskelijoille. Keväällä 2020 toteutettiin Liikkuva opiskelu -ohjelmaan liittyvä selvitys liikuntatutoroinnista toisen asteen oppilaitoksissa (Turunen ym. Teksti luotaa tutortoimintaan Savonlinnan lyseon lukion liikuntatutoreita koulutuksessa Rantasalmella talvella 2018. 2 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Liikuntatutorit opiskelijoiden vertaisliikuttajina Liikuntatutor-toiminta on opiskelijoiden vertaisliikuttamista. Liikkuva opiskelu -ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista eli Liikkuvat-ohjelmista
Organisointi voi olla erityisesti vaikeaa oppilaitoksissa, joissa on monia yksiköitä. Joissain oppilaitoksissa liikuntatutoroinnin ympärille on rakennettu kurssi, ja joissain se on sisällytetty osaksi liikuntatai yrittäjyyskurssia. Oulun seudun ammattiopistossa pilotoitiin liikuntatutorointia vuonna 2013 (MopoTuning 2015). Artikkelin pääasiallisena pohjana on tutortoimintaa kartoittava kysely, joka toteutettiin Liikkuva opiskelu -hankkeille huhti–toukokuussa 2020. Lukuvuonna 2018–2019 SAKU ry järjesti yhteensä 19 koulutusta: 14 harrastetoiminnan tutorkoulutusta ja 5 liikuntatutor-koulutusta. Kirjausten on havaittu vakiinnuttavan hankkeiden toimintaa. Tämä toimintamalli havaittiin toimivaksi (Miettinen 2020). He osallistuvat myös oppilaitosten käytävien ja opetustilojen muokkaukseen fyysistä aktiivisuutta tukeviksi. Liikuntatutorointi nähdään yleensä myönteisesti ja hyödyllisenä oppilaitoksille ja opiskelijoille. Puhelinhaastattelut ja sähköpostitse toteutetut tiedonkeruut toteutettiin kevään 2020 aikana. Liikuntatutoroinnin mahdollisuuksia ja haasteita Lukioissa uusien opetussuunnitelmien laatiminen syksylle 2021 antaa mahdollisuuden miettiä liikuntatutor-toiminnan kirjaamista. Liikuntatutor-toiminnan nykyvaihe Kyselyn perusteella oppilaitokset ovat liikuntatutor-toiminnan käynnistämisja alkuvaiheessa. Kirjaamisen voi tehdä myös oppilaitoksen toimintatai hyvinvointisuunnitelmaan. Samana vuonna liikunnan aluejärjestöt aloittivat liikuntatutor-koulutukset. Oppilaitosten perinteisen liikuntatoiminnan koettiin tavoittavan lähinnä liikunnallisesti aktiiviset, kun taas vertaisopiskelijoiden toteuttaman toiminnan arveltiin saavan paremmin mukaan myös vähän liikkuvia. Vuonna 2008 Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) koordinoimassa hankkeessa järjestettiin liikuntakoulutusta perinteisille opintonsa aloittavia ohjaavien tutoreiden kouluttajille (OLL 2015). Vastauksia saatiin 55 hankkeesta (vastausprosentti 53), joista 42 oli käynnistänyt suunnitellun liikuntatutor-toiminnan. Näyttää siltä, että. Toiminnasta vastaavat ovat myös kokeneet opiskelijoiden liikkumisen lisääntyneen ja paikallaanolon vähentyneen. Liikuntatutoreiden toteuttama toiminta on yleisimmin liikuntatuokioita oppituntien ulkopuolella sekä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. SAKU ry on kouluttanut ammatillisen koulutuksen puolella vertaistutoreita eri painotuksilla pilottikoulutuksestaan vuodesta 2004 lähtien. Liikuntatutor-toiminnan alkuvaiheita Ajatus opiskelijoiden vertaisliikuttamistoiminnasta toisella asteella ja korkeakouluissa kypsyi konkreettisiksi toimenpiteiksi vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Niiden avulla selvitettiin yksityiskohtia liikuntatutor-toiminnan taustoista. Kokeiltua toimintamallia ei pidetty toimivana, koska kaikilla tutorkouluttajilla ei vaikuttanut olevan kiinnostusta liikuntatiedon jakamiseen. Toiminnan onnistumiset liittyvät yhteisöllisyyden vahvistumiseen sekä liikuntatutoreiden omaan oppimiseen ja kokemuksen saamiseen. Osassa oppilaitoksia liikuntatutorit saavat opintosuorituksen liikunnan valinnaisiin opintoihin. Aluejärjestöt järjestivät yhteensä 54 koulutusta, joihin osallistui 892 opiskelijaa. Kaikkiaan SAKU ry koulutti 294 opiskelijaa. SAKU ry:n koulutuskoordinaattorin mukaan osa oppilaitoksista on tilannut koulutuksen mieluummin harrastetutor-koulutuksen nimellä (Hasari 2020). Vertaisliikuttamisen kehittämisen taustalla vaikutti huoli vähän liikkuvien opiskelijoiden tavoittamisesta (Miettinen 2020; SAKU ry 2020). 2020). Etäopiskelun aikana liikuntatutorit olivat noin puolessa hankkeista siirtyneet toteuttamaan toimintaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai etätunneilla. Vastuuhenkilöille on varattava myös riittävästi työaikaa liikuntatutoreiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Liikuntatutoreiden on ehkä helpompi tavoittaa ja saada tukea yksikkökohtaisilta vastuuhenkilöiltä. Opiskelijat saivat liikuntatutorina toimimisesta kurssisuorituksen 83 prosentissa hankkeista. Hankekyselyyn vastanneista liikuntatutortai liikuntatuutori -nimikettä käytti 90 prosenttia. Kaikissa hankkeissa ei ole ollut yksikkökohtaisia vastuuhenkilöitä liikuntatutor-toiminnalle. Liikunta-sanaa on häivytetty nimikkeestä toiminnan houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vuosikelloon voidaan merkitä esimerkiksi liikuntatutoreiden rekrytoinnin ja koulutusten ajankohdat. Vuonna 2009 Oulun korkeakoululiikunnassa aloitettiin kokeilu, jossa liikuntatutoroinnille järjestettiin omat koulutuksensa ja vastuuhenkilöt organisaatiossa. Oppilaitokset valitsevat itse, millä nimellä vertaisliikuttajia kutsutaan. Vuosikello on yksi käytännön tapa tehdä suunnitelmat näkyviksi, seurata niiden toteutumista ja luoda jatkuvuutta. Kysely lähetettiin hankkeiden koordinaattoreille ja liikuntatutor-vastaaville. Liikunnallisen toiminnan järjestämisessä haluttiin hyödyntää paremmin olemassa olevaa resurssia eli opiskelijoita (Miettinen 2020). Vuonna 2019 Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeissa joka viides ammatillinen oppilaitos ja kaksi viidestä lukios ta oli hyödyntänyt opiskelijoita vertaisliikuttajina (Moilanen & Vehviläinen 2019). Muita nimikkeitä olivat liikuttajat ja hyvinvointitutorit. Useissa oppilaitoksissa tutorit ohjaavat taukoliikuntaa. Vaikka joissain oppilaitoksissa toimintamallit ovat jo vakiintumassa, useimmissa oppilaitoksissa liikuntatutor-toiminta on käynnistynyt ensimmäistä kertaa lukuvuoden 2019–2020 aikana. Syynä voi olla liian korkeat odotukset opiskelijoiden valmiuksista. Ensimmäisiä kertoja liikuntatutor-koulutuksia pilotoitiin vuonna 2004 osana Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU ry:n hanketta (SAKU ry 2020). Hankevetoisuus ja henkilökeskeisyys tekevät toteutuksesta herkästi lyhytkestoista ja uuden lukuvuoden liikuntatutor-toiminnan käynnistämisestä hankalaa. Osa vastuuhenkilöistä koki, että opiskelijat eivät ole riittävän omatoimisia toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Liikuntatutor-opiskelijoiden tarvitsemaa tuen määrää ei ole aina osattu ennakoida. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 2 5 liittyviä kysymyksiä tämän päivän näkökulmista ja luo silmäyksen aiempiin vaiheisiin (Turunen ym
Nuorten liikkumisen vähäisyys voi liittyä siihen, etteivät kaveritkaan harrasta liikuntaa. Miettinen, I. Oulunseudun ammattiopisto, Virpiniemen Liikuntaopisto, Oulun kaupunki. Liikuntatutorit opiskelijoiden vertaisliikuttajina. Jatkossa on tarpeen tutkia opiskelijoiden omia kokemuksia liikuntatutorina toimimisesta. Toimintakertomus 2012–2013. Urheilullinen nuori voi olla intoa täynnä, mutta vähän liikkuvan on vaikea samastua hänen kokemusmaailmaansa. Vertaistukea on helpointa ottaa vastaan aidosti vertaiselta. Vain mielenosoituksissa liikkuneet hämyt katosivat kampuksilta. 2020. Suurin osa hankekyselyn vastaajista suunnitteli jatkavansa liikuntatutor-toimintaa. & Laine, K. Liikuntatuutorointi & korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välinen palveluketju – kahden toimivaksi osoittautuneen terveysliikuntamallin levitystyö 2012–2014. Pakko johti keplotteluun liikuntamerkinnöillä, eikä johtanut toivottuun tulokseen. Etenkin ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla liikunnan harrastamisessa korostuvat sosiaaliset suhteet ja vertaistuki. ESR-hanke. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä. JOUKO KOKKONEN. Jos omaa intoa liikkumiseen ei löydy, niin väkisin sitä ei voi nostattaa. Viitattu 22.12.2020. Historia. & Vehviläinen, H. Sotien jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa ja Turun yliopistossa voimassa ollut liikuntapakko on onneksi jäänyt historiaan. Vähäisen liikunnan isot haitat ovat vielä edessä kaukaiselta tuntuvassa keski-iässä. Korkeakouluissa koitti uusi aika viimeistään, kun sählysukupolvi tuli opiskelemaan 1980-luvulla. Opiskelijahaastatteluiden ja -kyselyjen avulla voidaan selvittää muun muassa opiskelijoiden omia kokemuksia toiminnan organisoinnista, järjestämisestä ja heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. Nuorilla terveyden merkitys liikuttajana on vielä pienempi. Ensimmäisen vuosikurssin teekkareilla pakko jatkui 1960-luvun lopulle saakka. He tuntevat oppilaitoksensa tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja tietävät ongelmakohdat, mistä on hyötyä liitettäessä liikuntaa osaksi opiskelupäivää. Selvitys liikuntatutortoiminnasta Liikkva opiskelu -hankkeissa. 2020. Puhelinhaastattelu 18.3.2020. Esimerkki: Oulun seudun ammattiopisto. Kommentti Liikuskelija on uskottava tutor Osaamme kaikki kerkeästi lausua liikkuvamme terveyden tähden, mutta harvalla se yksin riittää liikkumisen innoittajaksi. MopoTuning. Yksi liikkumiseen innoittavista syistä on sosiaalisten verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Moilanen, N. Likes. Uudet kaverit ja uudet ympyrät voivat muuttaa tilannetta. Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeiden toteutus vuosina 2017–2019. Tutorit voivat osaltaan höylätä liikkumisen kynnystä matalammaksi. 2020. 2015. Liikuntatutorointi voi osaltaan helpottaa tutustumista uusiin ihmisiin. SAKU ry. Sähköpostitiedonanto 21.4.2020. Opiskelijoiden liikuntaliitto. Toteutetun selvityksen perusteella saatiin hankeja oppilaitostason tietoa toiminnan koordinoinnista ja organisoinnista. Liikuntatutorointi on yksi nuorille tarjottu mahdollisuus astua liikkujan polulle. 2020. Iso askel on otettu, jos liikuntatutor pystyy kertomaan ja näyttämään, että liikunnassa ei ole kyse mistään ylimaallisen vaikeasta asiasta, vaan jokainen voi liikkua omalla tavallaan. (toim.). Ketkä sitten ovat parhaita liikuntatutoreita. asteen oppilaitokseen. Liikuntasuosituksiin juuri ja juuri yltävä liikuskelija on luultavasti uskottavampi vertainen liikunnan polkuja harvemmin tallaavalle kuin sporttihirmu. Likes. Onnistunut tutorointi puhuttelee ihmisten tarvetta kuulua johonkin yhteisöön. Kovin ryppyotsaisesti tutorointiin ei kannata suhtautua, eikä siihen ole syytä ladata liian korkeita odotuksia. Liikuntatutor-toimintamallin levittäminen 2. 2 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 opiskelijoiden tukemiseen ja motivoimiseen on panostettava kaikissa vaiheissa. MARIANNE TURUNEN, TtM tutkija Likes marianne.turunen@likes.fi KATARIINA KÄMPPI, LitM tutkija Likes katariina.kamppi@likes.fi VIRPI INKINEN, FM, LitM data-asiantuntija Likes virpi.inkinen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT tutkimusjohtaja Likes kaarlo.laine@likes.fi LÄHTEET Hasari, T. korostaakin osuvasti, että liikuntatutorilta ei vaadita niinkään liikunnallisuutta, vaan sosiaalisia taitoja ja halua edistää toisten opiskelijoiden hyvinvointia. 2015. 2020. Opiskelijoiden äänen kuuluviin saaminen on tärkeä osa kokonaiskuvan rakentamista. https://sakury.net/ saku-ry/historia Turunen, M., Kämppi, K., Inkinen, V. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU ry
Samoista asioista on kyse urheilussa, kun valmentaja pyrkii auttamaan pelaajaa ja koko joukkuetta puhumisen avulla. painos) Hinta 25 € (+ toimituskulut) Tilaukset: www.tiedekirja.fi Valmentajan eniten käyttämä työväline on puhuminen ja tärkein työväline harkitusti puhuminen.” Urheiluvalmentajien ja perheterapeuttien työssä on samankaltaisia piirteitä, mikä ilmenee mm. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 2 7 Mitä osaavampi valmentaja on kyseessä, sitä paremmin hän osaa ohjata voimavarojen kautta ja selittää miten pitää pelata – ei miten ei pidä pelata.” Seuratoiminnan käytännöt tuntuvat kehittyvän siihen suuntaan, että seurojen olisi pikaisesti syytä tiivistää yhteistyötään sosiaalityön ja terapeuttisen työskentelyn osaajien kanssa.” ”On parempi tietää syyt voittamiseen kuin häviämiseen.” Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 172 (2. Harkitut sanat ovat tie ihmisläheiseen ja voimavarakeskeiseen valmennukseen – ja voittamisen kulttuuriin. urheilupuheessa: ”joukkueemme on kuin yhtä perhettä.” Terapeutti auttaa perhettä työvälineenään puhuminen. Harkitut sanat, -kirja (116 sivua) on. Oleellista on mitä ja miten kannattaa sanoa ja milloin. Heidi Packalenin kirjoittama parempi valmennus urheiluväkeä haastava puheenvuoro: olisiko jo aika tiivistää yhteistyötä psykoterapeuttien ja työnohjaajien kanssa
Myös entisen urheilijan kumppani osallistui tähän tapaamiseen ja sai tietoa masennuksesta ja käyttäytymisen aktivoinnista pystyäkseen tarjoamaan tarvittavaa sosiaalista tukea. Parhaat valmentajat ymmärsivät tunteita ja säätelivät omia tunteitaan paremmin kuin huippuvalmentajat. Lisäksi tehostetapaaminen sovittiin kuukauden päähän. Selvisi, että ex-urheilijalla oli vaikeuksia sopeutua vapaa-aikaan ja muihin kuin suorituskeskeisiin tehtäviin. Lundqvist painotti taustajoukkojen yhteisen ennaltaehkäisevän tuen merkitystä huippu-urheilijoille. Myös liiallinen suorituskeskeisyys voi vaikeuttaa niin päivittäistä elämää kuin vapaa-ajan viettämistä. Käyttäytymisen aktivointi on yksilöity psykologinen hoitointerventio, joka keskittyy käyttäytymisen ja tunnetilojen muuttamiseen pienin askelin. The Sport Psychologist, 34, 329-336. Tunteiden ymmärtäminen ja säätely auttavat valmentajia motivoimaan urheilijoita ja luomaan yhteyden heihin sekä reagoimaan erilaisiin tilanteisiin tehokkaasti ja käsittelemään paineita onnistuneesti. Maailman parhaina voi pitää valmentajia, joiden johdolla harjoitelleet urheilijat ovat yltäneet olympiamitaleille. Käyttäytymisen muutoksella pyrittiin muuttamaan tunnetiloja. Hoito koostui neljästä kerran viikosta järjestetystä tapaamisesta sekä kuukausi myöhemmin järjestystä tehostetapaamisesta. Elämänlaatu oli parantunut. Tapaamisen lopuksi ex-urheilija määritteli itselleen pieniä luonnollisesti palkitsevia tehtäviä, kuten ystävien tapaamista, kevyttä liikuntaa ja aikaa kirjoittamiselle, joita hän seuraavan viikon aikana teki päivittäin aikataulutetusti. Tämän vuoksi hän oli passivoitunut, vähentänyt harjoittelua, vastenmielisten tunteiden määrä oli lisääntynyt ja hän oli eristänyt itsensä. DOI: 10.1123/tsp.2019-0152 Parhaat valmentajat ovat yhteistyökykyisiä Olympialaisia pidetään maailman haastavimpana ja maineikkaimpana urheilukilpailuna. Tutkituista 21 oli valmentanut urheilijansa olympiamitaleille, joten heidät luokiteltiin maailman parhaiksi valmentajiksi. Neljännessä tapaamisessa ex-urheilijan masennus ja ahdistus olivat edelleen alhaisella tasolla ja elämänlaatu hyvä, joten tapaamiset päätettiin lopettaa. Käyttäytymisen aktivointi on yksi keino päästä eroon urheilu-uran jälkeisestä masennuksesta. Hän loi itselleen liian joustamattoman päivärytmin eikä viettänyt aikaa ystäviensä kanssa. Selvisi, että palkitsevien kokemusten määrä oli vähentynyt urheilu-uran päätyttyä. Ominaisuudesta on hyötyä yhteistyössä urheilijoiden, toisten valmentajien ja muiden taustahenkilöiden kanssa. 2 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntapsykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Käyttäytymisen aktivointi voi auttaa urheilijan eroon masennuksesta Moni huippu-urheilija masentuu lopetettuaan uransa. Kotitehtävänä oli jatkaa käyttäytymisen aktivoinnin taitoja ja ottaa kumppani mukaan prosessiin. Ennen sitä hän kuitenkin loi itselleen ylläpitosuunnitelman, jotta hän ei palaisi tapoihinsa ja masentuisi uudelleen. Ending an elite sports career: Case report of behavioral activation applied as an evidence-based intervention with a former Olympic athlete developing depression. Parhaat valmentajat osoittautuivat merkittävästi yhteistyökykyisemmiksi kuin vähemmän menestyneet huippuvalmentajat. Siirtyminen tavalliseen arkeen ei onnistu kivuttomasti, kun urheilu-uran aikana iskostuneet rutiinit ja tavat ohjaavat käyttäytymistä. Toisessa tapaamisessa Lundqvist laittoi uransa lopettaneen urheilijan miettimään arvojaan huippu-urheilun ulkopuolella, mitä hän ei ollut koskaan tehnyt. Yhtenä syynä on palkitsevien kokemusten vähentyminen. Valmentajista 15 ei ollut saavuttanut olympiamitalia, joten heidät luokiteltiin huippuvalmentajiksi. Hän oli myös ahdistunut ja arvioi elämänlaatunsa matalaksi. Lisäksi maailman. He selvittivät, löytyykö maailman parhaiden ja lähes heidän tasoistensa huippuvalmentajien väliltä eroja näiden psykologisten tekijöiden osalta. Ensimmäisessä tapaamisessa uransa lopettaneen urheilijan masennus diagnosoitiin lievästä keskivaikeaksi. Myös valmentajaa pidetään menestyneenä, kun hänen valmennettavansa pääsevät olympialaisiin. Lundqvist tutki käyttäytymisen aktivointia entisen olympiaurheilijan masennuksen hoidossa. Kotitehtävänä oli jatkaa käyttäytymisen ja tunnetilojen seurantaa. Kolmannessa tapaamisessa ex-urheilijan masennus ja ahdistus olivat selvästi laskeneet, eikä häntä enää määritetty kliinisesti masentuneeksi tai ahdistuneeksi. Vuosi tutkimuksen jälkeen ex-urheilijalla ei ollut lainkaan masennusta tai ahdistusta ja hän arvioi elämänlaatunsa erinomaiseksi. (2020). Tulokset perustuvat Cookin johtaman ryhmän tutkimukseen, jossa kohteena olivat 36:n olympiaurheilijoita valmentaneen uintivalmentajan persoonallisuus ja tunneäly. LÄHDE Lundqvist, C. Mielenterveysongelmien ilmetessä hän suosittelee vakiintuneiden kliinisen psykologian hoitojen, kuten käyttäytymisen aktivoinnin, käyttämistä myös huippu-urheilijoille. Monitorointi osoitti, että ex-urheilijan käyttäytymiseen liittyi usein negatiivisia tunnetiloja ja pyrkimys päästä eroon hetkellisestä ahdistuksen tunteesta. Kotitehtäväksi entinen urheilija sai monitoroida käyttäytymistään ja siihen liittyviä tunnetiloja
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 2 9 T U T K I M U S U U T I S I A tarvetta mukauttaa rooleja. He saattavat pyrkiä palauttamaan pelaajan mahdollisimman pian takaisin aiempaan rooliinsa. & Peyrebrune, M. Yksi valmentaja toi esiin yliopiston järjestämän viikoittaisen loukkaantuneiden urheilijoiden tapaamisen, jossa he saivat toisiltaan vertaistukea. Tutkijoiden mukaan valmentajat hyötyisivät ohjelmista, joissa heille opetetaan tunneälyä ja itsetuntemusta. DOI: 10.1123/tsp.2019-0148 parhaat valmentajat olivat vähemmän narsistisia ja manipuloivia kuin huippuvalmentajat. LÄHDE Cook, G. The Sport Psychologist, 34, 198-208. Valmentajat nostivat lisäksi esiin avoimuuden merkityksen. Loukkaantumisen jälkeen voi olla Jalkapallon A-joukkueen valmentaja Markku Kanerva on saanut kiitosta yhteistyökyvyistään. J., & Bruner, M. Psychology of Sport & Exercise, 53. A., Benson, A. W. Valmentajat voivat myös jättää hänet kokoonpanon ulkopuolelle. Tässä on tutkimisen ja toteuttamisen arvoinen idea. Van Woezik ja tutkimusryhmä haastattelivat kymmentä kanadalaisyliopistoissa ammatikseen valmentavaa koripallovalmentajaa. Päätökseen vaikuttavat esimerkiksi loukkaantumisen kesto, joukkueen menestys, kauden vaihe ja pelaajan paineensietokyky. M., Fletcher, D. psychsport.2020.101876 Pelaajan loukkaantuminen vaikuttaa aina joukkueeseen Pelaajan loukkaantuminen vaikuttaa koko joukkueeseen, jonka sisäiset roolit muuttuvat. Joukkuetoverien on puolestaan saatava tietoa kuntoutumisprosessin etenemisestä. Loukkaantunut pelaaja jättää aina tyhjän roolin, mikä valmentajan tulee tunnistaa. Loukkaantumishetkellä valmentajan tulisi pysyä mahdollisimman tyynenä. Olympic coaching excellence: A quantitative study of psychological aspects of Olympic swimming coaches. Tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää, miten loukkaantumiset näyttäytyvät valmentajille joukkueessa. Loukkaantuneen pelaajan kuntouduttua valmentajien toimintatavat vaihtelevat. Valmentajien mukaan loukkaantuneen pelaajan status ja joukkueen kypsyys vaikuttavat joukkueen reaktioon. Next one up! Exploring how coaches manage team dynamics following injury. Toisena kohteena oli tutkia, miten valmentajat käsittelevät joukkuetta loukkaantumishetkestä urheilijan paluuseen pelaavaan kokoonpanoon. Kuva: Jussi Eskola Tunteiden ymmärtäminen ja säätely auttavat valmentajia moti voimaan urheilijoita ja luomaan yhteyden heihin.. LÄHDE Van Woezik, R. Valmentajat myös kertoivat pitävänsä tärkeänä joukkueen merkityksen korostamista yksittäisen pelaajan sijaan. Jonkun pitää täyttää paikka omien kykyjensä mukaan. (2020). Valmentajan osaamista ja sosiaalisia taitoja tarvitaan, jotta loukkaantunut urheilija säilyttää yhteyden joukkueeseen. DOI: 10.1016/j. Heidän mukaansa on tärkeää, että kommunikointi loukkaantuneen pelaajan, joukkueen ja lääkintähenkilökunnan kanssa on jatkuvaa ja läpinäkyvää koko kuntoutusprosessin ajan, jotta jokainen osapuoli tietää roolinsa, vastuunsa ja tilanteen. Niin loukkaantunut pelaaja kuin hänen korvaajansakin tarvitsevat sosiaalista tukea. Valmentajat pitivät erittäin tärkeänä, että loukkaantunut pelaaja säilyttää yhteyden joukkueeseen myös kuntoutusprosessin aikana. Tukea tarvitsee myös hänen korvaajansa. (2020)
Joint associations of accelero-meter measured physical activity and sedentary time with all-cause mortality: a harmonised meta-analysis in more than 44 000 middle-aged and older individuals. Br J Sports Med. Neljässä eri maassa kerättyyn yhdeksään eri kohorttitutkimukseen pohjautuvan tutkimuksen mukaan hieman vähempikin määrä näyttää kuitenkin riittävän. Istumisen haittojen kumoamisessa sekä liikunnan teho että määrä ovat tärkeitä. Vaikka kevyt liikkuminenkin saattaa olla hyväksi ja riittävää istumisen vaarojen eliminoimisessa, niin kohtuuja reipaskuormitteinen liikunta on tutkitusti yleensä tehokkaampaa. Toivottavasti pienempi vaatimustaso madaltaa liikuntakynnystä yhä suuremmalle osalle maapallon ihmisistä. Yhteensä 44 000 ihmisen terveysja liikkumistiedot käsittävän aineiston pohjalta saadut tulokset osoittivat nimittäin, että vain 30-40 minuuttia kohtuutai reipaskuormitteista liikkumista päivässä riittää istumisen vaarojen kumoamiseen. Mielenkiintoisesti kyseisen tutkimuksen tekijät eivät kehotakaan ihmisiä vain nousemaan ylös seisoskelemaan, vaan harrastamaan reipasta liikuntaa kaksi kertaa enemmän kuin mitä nykyisten suositusten alaraja on. Monet asiantuntijat antavat ymmärtää, että istumisen terveyshaittoja ei voi kumota liikunnalla. Tämä ei toki pidä paikkaansa, vaikka runsasta yhtäjaksoista istumista kannattaa varmasti myös liikunnanharrastajan välttää. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen istumisja liikkumiskäyttäytymistä seurattiin objektiivisesti liikemittarilla, eikä kyselyiden avulla. Tutkimustulokset ovat oletettavasti siis entistä tarkempia, eikä liikkumismäärän raja siirtynyt kauemmas vaan liikahti onneksi alaspäin. 2020 Dec;54(24):1499-1506.. 3 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Biotieteet ILKKA HEINONEN ilkka.heinonen@utu.fi Kuva: Antero Aaltonen Istumisen terveyshaitat voi kumota reippaalla 30-40 minuutin liikunnalla Runsas päivittäinen istuminen ei ole hyväksi terveydelle. Rima on siis laskettu entistä alemmas. Tämä tarkoittaa siis 300 minuuttia kohtuutai reipaskuormitteista liikuntaa viikossa, mikä lienee hyvä ohjenuora kaikille terveysvaikutuksia ajatellen. LÄHDE Ekelund U, Tarp J, Fagerland MW, Johannessen JS, Hansen BH, Jefferis BJ, Whincup PH, Diaz KM, Hooker S, Howard VJ, Chernofsky A, Larson MG, Spartano N, Vasan RS, Dohrn IM, Hagströmer M, Edwardson C, Yates T, Shiroma EJ, Dempsey P, Wijndaele K, Anderssen SA, Lee IM. Mitä liikkumisen määrään tulee, niin aikaisemman, kyselyaineistoon pohjautuvan tiedon mukaan, kohtuutai reipaskuormitteista liikuntaa pitäisi kertyä reilu tunti päivässä (noin 75 min), jotta istumisen kielteiset terveysvaikutukset saisi kumottua
Endurance and Sprint Training Improve Glycemia and VO2peak, but only Frequent Endurance Benefits Blood Pressure and Lipidemia. Kuitenkin vain matalatehoinen harjoittelu paransi diastolista verenpainetta, vähensi vatsanseudun rasvaa ja paransi ruokailunjälkeisiä veren rasva-arvoja. Koska harjoittelu oli kestävyyspainotteista, on luonnollista, että muutoksia tapahtui enemmän hitaissa lihassoluissa. Ne koostuvat nimittäin erilaisista lihassäikeistä. Med Sci Sports Exerc. Nat Commun. Kovatehoinen, lyhyisiin intervalleihin perustuva harjoittelu on saavuttanut suosiota kuntoilijoiden keskuudessa. Harjoittelun kesto oli molemmilla ryhmillä kuusi viikkoa. Molemmat harjoitustavat paransivat maksimaalista hapenottokykyä (matalatehoinen 15 % ja intervalliharjoittelu 5 %) ja sokerinsietoa sokerirasitustestissä (20 % molemmat). Deep muscle-proteomic analysis of freeze-dried human muscle biopsies reveals fiber type-specific adaptations to exercise training. Vasteena 4 kertaa viikossa 1 tunnin (75–90 % teholla maksimisykkeestä) pyöräilyharjoitteluun 12 viikon aikana he huomasivat, että liikuntaharjoittelu muutti 237 proteiinin ilmaantumista hitaissa lihaksissa, ja 172 proteiinin ilmaantumista nopeissa lihaksissa. Vaikka itse lihassoluista tiedetään nykyisin jo aika paljon, harjoitusvaikutusten rakentumisesta erityisesti nopeissa tai hitaissa lihaksissa ei ole vielä tiedetty kovinkaan paljoa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A Lyhyesti ja kovaa – vai useammin ja maltillisemmin. Sillä on saatu myös hyviä terveysvaikutuksia, mutta uusia tutkimuksia ilmestyy aiheesta silti kaiken aikaa. Muuttuville proteiineille ainakin on tilaa, sillä kaiken kaikkiaan tutkijat pystyivät tunnistamaan yli 4 000 eri proteiinia lihaksissa. Petrick ja kumppanit vertailivat kolmesti viikossa tehdyn lyhyihin vetoihin perustuvan intervalliharjoittelun ja viidesti viikossa tehdyn matalatehoisemman harjoituksen vaikutuksia. doi: 10.1249/MSS.0000000000002582. Ilmeisesti he ovat samalla optimoineet jo terveysvaikutuksetkin suosimalla välillä kehoa palauttavaa ja rakentavaa matalatehoista harjoittelua ja välillä kovempaa rääkkiä. Lihakset eivät kuitenkaan ole vain yksi ”möntti” kuten niitä tunnustellessa voisi ajatella. Palautus vetojen välillä oli kaksi minuuttia. Kyse ei olekaan siitä, kumpaa harjoittelutapaa tulisi suosia, vaan molempia kannattaa tehdä. Urheilijat ovat tienneet tämän jo kauan, mitä tulee kunnon kehittämiseen. Intervalliharjoittelu paransi puolestaan verisuonivastetta, mitä matalampitehoinen harjoittelu ei tehnyt. Verensokerin tasapaino oli parempi matalatehoisen harjoittelun myötä. Molemmat harjoittelutavat tuovat siis terveysvasteita, jotka ovat osin erilaisia. Tutkittavaksi ja nähtäväksi jääkin, kuinka paljon muutoksia tapahtuu nopeissa lihassoluissa, jos harjoittelu on voittopuolisesti nopeustai voimaharjoittelua. LÄHDE Petrick HL, King TJ, Pignanelli C, Vanderlinde TE, Cohen JN, Holloway GP, Burr JF. Kestävyysharjoittelu vaikuttaa eri tavoin lihassolutyyppeihin Lihakset saavat aikaan ja niihin kohdistuu monia terveysvaikutuksia. Tulokset perustuvat uusiin menetelmiin, joilla tutkijat pystyivät analysoimaan harjoitusvaikutuksia lihassoluspesifisesti. Intervalliharjoitukset koostuivat 4–6 kertaa suoritetuista 30 sekunnin vedoista, joissa kuorma oli noin 170 prosenttia kestävyystestin suurimmasta kuormasta. Luultavasti syynä oli se, että liikuntapäiviä oli tässä ryhmässä enemmän viikkoa kohti. 2021 Jan 12;12(1):304. LÄHDE Deshmukh AS, Steenberg DE, Hostrup M, Birk JB, Larsen JK, Santos A, Kjøbsted R, Hingst JR, Schéele CC, Murgia M, Kiens B, Richter EA, Mann M, Wojtaszewski JFP. Ilmeisesti urheilijat ovat optimoineet terveys vaikutukset suosimalla välillä kehoa palauttavaa ja rakentavaa matala tehoista harjoittelua ja välillä kovempaa rääkkiä.. Verisuonten jäykkyys ei parantunut kummassakaan ryhmässä vielä kuuden viikon harjoittelun seurauksena. Online ahead of print. 2020 Dec 11. Matalampitehoinen harjoittelu sisälsi kuormitusta 30–40 minuuttia 60 prosenttia teholla kestävyystestin maksimikuormasta. Tyypillisimmin nämä jaetaan hitaisiin ja nopeisiin lihassoluihin, jotka nimensä mukaisesti ovat ominaisuuksiltaan taipuvaisia enemmän kestävyyden tai nopeuden suuntaan. Uusi tutkimus tuo kuitenkin lisävalaistusta asiaan
Heitä seurattiin yhteensä kahden vuoden ajan. Sen sijaan liikunnan lopettaminen heikensi koulumenestystä. Osallistuminen maalija verkkopeleihin, baseballiin, ja SSG-lajeihin heijastui epäsuorasti fyysisen kunnon kautta koulumenestykseen yhdeksännellä luokalla. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 30(8), 1471–1482. Nuorten osallistuminen liikuntaharrastuksiin, liikuntamuoto, koulumenestys ja fyysinen kunto mitattiin lähtötilanteessa ja kaksi vuotta myöhemmin. Relationship of participation of specific sports to academic performance in adolescents: A 2-year longitudinal study. 3 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntapedagogiikka KASPER SALIN kasper.j.salin@jyu.fi Liikunnan harrastaminen edistää koulumenestystä lajista riippumatta Fyysistä aktiivisuutta pidetään hyödyllisenä käyttäytymisenä kognitiivisen toiminnan ja koulumenestyksen parantamiseksi nuorilla. Tarkempi liikuntamuotojen tarkastelu osoitti, että mailapelit vaikuttivat suoraan myönteisesti koulumenestykseen seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla. Kamppailulajien harrastaminen näkyi marginaalisena positiivisena yhteytenä koulumenestykseen seitsemännellä luokalla. Liikuntaa harrastavien parempi koulumenestys on havaittavissa liikuntamuodosta riippumatta. Kuva: Antero Aaltonen. Tutkimustulokset osoittivat, että osallistumisella liikuntaan oli positiivinen suora yhteys koulumenestykseen yhdeksännellä luokalla. Vaikka hengitysja verenkiertoelimistön kunto on välillisenä tekijänä koulumenestyksessä, monimutkaista motorista taitoa vaativat liikuntamuodot olivat myös suoraan yhteydessä kouluaineissa pärjäämiseen. Ishiharan tutkimusryhmän tulosten perusteella liikunnan harrastaminen vaikuttaa myönteisesti tulevaan koulumenestykseen. LÄHDE Ishihara, T., Nakajima, T., Yamatsu, K., Okita, K., Sagawa, M., Morita, N. Useisiin liikuntamuotoihin osallistumisella oli yhteydessä myös myönteisesti suoraan koulumenestykseen seitsemännellä luokalla. Tutkimus keskittyi erityisesti monipuolisiin motorisiin taitoihin ja yksilöja joukkuelajien välisiin eroihin. Sekä yksilöettä joukkuelajeilla oli epäsuora yhteys fyysisen kunnon kautta koulumenestykseen yhdeksännellä luokalla. Tämän lisäksi osallistuminen moneen liikuntalajiin voi tuottaa lisähyötyjä kouluaineista suoriutumiseen. Yhteensä 463 seitsemäsluokkalaista (227 tyttöä ja 236 poikaa) nuorta osallistui tutkimukseen. Liikunnan lopettaminen heikensi suoraan ja epäsuorasti huonomman fyysinen kunnon kautta koulumenestystä yhdeksännellä luokalla. Vertailua tehtiin myös yksinkertaista motorista taitoa vaativien lajien (senttimetrit, sekunnit, grammat, =SSG-lajit) ja monipuolista motorista taitoa vaativien lajien välillä (esimerkiksi kamppailulajit, mailapelit, joukkuelajit). Koska todisteet eivät kuitenkaan ole vielä riittävän vakuuttavia, Ishihara (2020) kollegoineen loi tutkimusasetelman, jonka tarkoituksena oli määrittää erilaisten liikuntamuotojen ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä nuorilla ja arvioida hengitysja verenkiertoelimistön kunnon välillistä vaikutusta näissä liikuntamuodoissa. Osallistuminen monimutkaista motorista taitoa vaativiin liikuntamuotoihin oli positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen yhdeksännellä luokalla. (2020)
Urheiluseuratoiminta houkutteli mukaansa enemmän kokeneita (kilpa)harrastajia, joiden motiiveina toimivat taitojen kehittyminen ja sosiaaliset tilanteet. Hyndman (2020) kollegoineen selvitti, miten liikunnanopetusta on käsitelty kansainvälisesti mediassa viiden vuoden ajanjaksolla. Ulkonäkö oli tärkeämpi motiivi urheiluseurassa ja organisoimattomissa liikuntaympäristöissä liikkuneille kuin epävirallisissa liikuntaympäristössä liikkuneille. Kertyneen tiedon analysointi osoitti, että terveysdiskurssi oli keskeinen liikunnanopetuksen mediajulkisuudessa. Kyselyyn vastasi yli 900 hollantilaista 18–30-vuotiasta aikuista. PLOS One 13:10;e0205198. Tästä huolimatta liikunnanopettajan työn julkisuuskuvaa on tutkittu melko vähän. (2020). Eri maiden välillä oli myös eroja. Joissakin maissa liikunnanopetuksessa näyttää olevan keskeistä urheilun edistäminen. Tulosten mukaan erilaisten liikuntaympäristöjen käyttäjät erosivat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan, motiiveiltaan ja tavoitteiltaan. Näin ollen erilaisten liikuntaympäristöjen rakentaminen on tärkeää, jotta mahdollisimman monia ihmisiä voidaan saada liikkumaan. Tulosten perusteella erilaiset liikuntaympäristöt ovat tärkeitä, koska ne houkuttelevat erilaisia ihmisiä liikkumaan. Oppiaineen tarkoitus ja käsitteelliset epäselvyydet nousevat usein puheenaiheeksi. Siihen liittyvät terveelliset elämäntavat, lihavuuden ehkäisy ja ajatus ”liikkeestä lääkkeenä” ovat vahvasti esillä mediassa kansainvälisesti. Physical education across the international media: a five-year analysis. Esimerkiksi Intiassa teemasana ”Sport” oli yleisin, mutta monessa muussa maassa se ei noussut viiden yleisimmän teeman joukkoon. Mediakuva eri puolilta maailmaa kertoo, että liikunnanopetuksessa ja sen tehtävän käsittämisessä on maailmanlaajuisesti varsin suuria eroja. Sen sijaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamisen käsittely opetuksen, oppimisen ja ohjelmien kautta puuttui uutisista käytännössä kokonaan. Sports participation in sports club, gyms or public spaces: how users of different sports settings differing their motivations, goals and sports frequency. LÄHDE Hyndman, B., SueSee, B., McMaster, C., Harvey, S., JeffersonBuchanan, R., Cruickshank, V., Barnes, M., Pill, S. Erilaisten liikunta ympäristöjen rakenta minen on tärkeää, jotta mahdollisimman monia ihmisiä voidaan saada liikkumaan.. Näiden lisäksi liikunnanopetusta säätelevät käsitteet, kuten vaatimukset, raportointi ja laki, esiintyivät varsin usein uutisissa. Vastaavasti organisoimattomissa ja epävirallisissa liikuntaympäristöissä liikkuneet kokivat terveyden ylläpidon keskeiseksi motiivikseen. LÄHDE Deelen, I., Ettema, D., & Kamphuis, C.B. Deelen kollegoineen (2018) halusi selvittää, miten erilaisissa liikuntaympäristöissä liikkuvat ihmiset eroavat motiiveiltaan, tavoitteiltaan, sosiodemografisesti ja liikuntataustoiltaan. Teemat keskittyivät käsitteen ”fyysinen” ympärille mukaan lukien aktiivisuus, terveys, lihavuus, ja harjoittelu. Korkeampi kontrolloitu motivaatio ennusti vähäisempää aktiivisuutta. (2018). Liikkujat, joilla oli korkeampi omaehtoisuuteen perustuva autonominen motivaatio, liikkuivat useammin. Liikunnan fyysinen puoli nousi laajasti esiin mediassa. Liikuntaa voidaan harrastaa muun muassa ohjatussa seuratoiminnassa, organisoimattomasti rakennetuissa liikuntaympäristöissä, kuten uimahalleissa ja kuntosaleilla, ja epävirallisissa liikuntaympäristöissä esimerkiksi julkisissa puistoissa. Liikunnanopetuksen mediakuva rakentuu terveyden edistämisen ympärille Liikunnanopetus on yleinen keskustelunaihe mediassa. Myös selkeät terveydelliset tavoitteet ennustivat korkeampaa harrastamisastetta. Myös heidän motiivinsa tai tavoitteensa poikkeavat toisistaan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 3 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntaympäristöjen laaja kirjo lisää liikkumista Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi erilaisissa ympäristöissä tarvitaan enemmän tietoa siitä, millaisin tavoittein tai motiivein ihmiset liikkuvat sekä miten ne ovat yhteydessä liikkumisen yleisyyteen. Sen sijaan liikunnanopetuksen muut päämäärät, kuten sosiaaliset ja psyykkiset tavoitteet tai liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen, jäivät vähemmälle huomiolle. He hyödynsivät Leximancer-tiedonlouhintaohjelmaa avainkäsitteiden ja teemojen selvittämiseksi. Tutkijat analysoivat Google-uutisten (Google News) artikkeleita, jotka oli julkaistu tammikuun 2013 ja maaliskuun 2018 välillä. Sport, Education and Society 25(3), 274–291
Aho on itse aiemmin toiminut sisäpyöräilytuntien ohjaajana ja hän on myös suorittanut sykkeenseurantateknologian käyttöön keskittyvän sisäpyöräilyohjaajakoulutuksen. LÄHDE Aho, K-R. Hänen mielestään ei ole samantekevää, mitä suuntautumiskoneistoja liikuntakulttuurissa suositaan ja mihin suuntautumisen linjoihin ohjaaja työssään sitoutuu. 2020. 3 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Yhteiskuntatieteet ANTTI LAINE antti.laine@jyu.fi Itsensämittaamisteknologia muuttaa ryhmäliikuntaohjaamista Sisäpyöräilystä tuli 1990-luvulla osa kuntokeskusten tuntivalikoimaa, kun markkinoille tuotiin uusia ryhmäliikuntalajeja. Polar-teknologia ohjaa tuntien kulkua kolmeen suuntaan: kilpailuun, visuaalisuuteen ja kyvykkyyden ihanteeseen. Se pohjautuu Ahon kahdeksalta sisäpyöräilytunnilta osallistujana keräämään etnografiseen kenttämateriaaliin ja yhden kokeneen ohjaajan haastatteluun. Tutkimus kohdistui Polar-sykkeenseurantajärjestelmää hyödyntäviin Polar Club -sisäpyöräilytunteihin. Haastateltavat olivat iältään 29–56-vuotiaita ja heistä puolet oli miehiä ja puolet naisia. Jälkiurheilullinen näkökulma näyttää liikkumisen kulttuurin avoimena rakenteena, jonka toiminta ei määKuva: Antero Aaltonen. Matti Tainio jäljittää artikkelissaan tämän päivän kestävyysjuoksuharrastusta urheilun jälkeisen liikuntakulttuurin kehyksessä. Urheilun jälkeinen liikuntakulttuuri -ajattelun taustalla on käsitys modernista urheilusta rajaamisen ja luokittelun välineenä, mikä pakottaa urheilijan kehon kapeaan henkilökohtaisen kokemuksen vastaiseen muottiin. Analyysin perusteella Polar Club -sykkeenseurantajärjestelmä näyttäytyy suuntautumiskoneistona, joka raamittaa ohjaajien työtä ja suuntaa ymmärrystä sisäpyöräilytunneista. Tästä jälkiurheilullisesta viitekehyksestä käsin Tainio lähestyy liikkumisen ympäröivästä maailmasta tuottamia, kulttuurisesti tulkittuja ja mielekkääksi koettuja esteettisiä aistikokemuksia. Samalla ohjaajat muokkaavat liikkujien käsityksiä hyvinvoinnista ja liikkumisen tavoitteista. Tutkimusaineisto koostuu 12 kokeneen kestävyysjuoksun aktiiviharrastajan haastatteluista, jotka on toteutettu ”juostaan ja jutellaan” -tekniikalla juoksulenkeillä. Tämä on syytä tuoda ilmi taustatietona, sillä itse tutkimus on metodologialtaan fenomenologinen. Aho suhtautuu tällaiseen ryhmäliikuntakulttuurin mukanaan tuomien konseptien ja lajityypillisten konventioiden normalisoivaan valtaan, kuten mittaamiseen perustuviin sisäpyöräilytunteihin, kriittisesti. Artikkelillaan Aho tuo keskusteluun ryhmäliikuntakulttuurin kehitystyössä harvemmin esille nostettavia näkökulmia ja merkityksiä. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/91134/58179 Esteettisiä juoksukokemuksia etsimässä Perinteiseen urheiluun pohjautuvan liikuntakulttuurin arvot ovat sivuosassa elämyksiä tavoittelevassa vapaamuotoisessa liikkumisessa, jota harjoitetaan suurelta osin yhdistysmuotoisen tai kaupallisen liikuntajärjestelmän ulkopuolella. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 3–17. Tutkijan mukaan nämä ovat piilo-opetussuunnitelman kaltaisia julkilausumattomia viestejä, joilla normalisoidaan liikkumistyylejä ja normitetaan vuorovaikutustapoja. Haastateltavat tutkija on tavoittanut sosiaalisen median juoksuryhmistä. Kaisa-Riitta Aho on tutkinut, miten kuntokeskusten konseptoiduilla sisäpyöräilytunneilla käytetty itsensämittaamisteknologia muuttaa ryhmäliikuntaohjaamista. Itsensämittaamisteknologia osana ryhmäliikunnan ohjaamista sisäpyöräilytunneilla. Perinteisen liikuntakulttuurin suorittamisen, mittaamisen ja kilpailun sijaan urheilun jälkeinen liikuntakulttuuri siirtää liikkumisen painopistettä kohti elämäntapaa, identiteetin rakentamista, monimuotoisuutta, antihierarkkisuutta ja tasa-arvoa
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/91117/58180 Suomalainen liikuntakulttuuri liikuntapoliittisten asiakirjojen heijastamana Julkinen liikuntapolitiikka tarkoittaa valtion yhdessä sidosryhmien kanssa liikuntakulttuurille kohdistamia tavoitteita ja politiikkatoimia sekä toimijoita. Tämä on yksi osoitus perustavanlaatuisesta ristiriidasta, joka Lehtosen mukaan vaivaa suomalaista liikuntapolitiikkaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 5 T U T K I M U S U U T I S I A räydy modernistisen urheilun sääntöjen ja lajirajojen mukaan. Vuosina 2015–2018 hegemoninen liikuntakulttuuri alettiin ottaa valmiiksi annettuna, näkymättömäksi ymmärrettynä taustakokonaisuutena. Artikkelin keskiössä on, mitä ja minkälaisia asioita liikuntakulttuuriin on yhdistetty ja mihin asiayhteyksiin liikuntakulttuuri on asiakirjoissa liitetty. Tainio pohtii aiheellisesti, ovatko jälkiurheilullisuuteen liitetyt löydökset seurausta kulttuurisesta muutoksesta vai tutkimukseen valitusta menetelmästä. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90759/58183 Juoksemista määritteli vät omat mieltymykset. Jälkiurheilullinen liikkuminen on limittynyt vanhojen perinteiden kanssa muodostaen kulttuurisia kerrostumia, joiden havaitseminen edellyttää Tainion mukaan tietoista otetta. Lehtosen mukaan liikuntakulttuuri näyttäytyy muovattavana objektina, jota kehitetään, edistetään ja parannetaan erilaisin julkisen politiikan toimenpitein. Kati Lehtonen käsittelee artikkelissaan Suomen valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa vuosina 2007–2018 tuotettuja ymmärryksiä ja tulkintoja liikuntakulttuurista sekä sitä, miten nämä ymmärrykset ja tulkinnat suhteutuvat liikuntaja urheilujärjestelmän perusrakenteena pidettyyn pyramidimalliin. Asiakirjoissa tunnistetaan ja toistetaan lukuisia liikuntakulttuurin sisäisiä kehityssuuntia, mutta rakenteellisesti palataan toistuvasti ajatukseen kansalaisjärjestöistä liikuntakulttuurin rakenteena sekä sen sisältöjen ja arvojen määrittelijänä. Toisaalta Tainio kysyy perustellusti, onko yleinen kuva liikkumisen kulttuurista oikea vai vääristävätkö urheilututkimuksen ja liikuntatieteen näkökulmat sitä. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta, vuosina 2007, 2008, 2010, 2015, 2017 ja 2018 julkaistusta, valtionhallinnon liikuntapoliittisesta asiakirjasta. Tutkimusta varten kerätystä aineistosta löytyi runsaasti tällaisia piirteitä. Juoksemisen tapoja määrittelivät omat mieltymykset. Vain muutama informantti osallistui urheiluseuratoimintaan. Urheilun pyramidimalli liikuntakulttuuristen tulkintojen ja ymmärrysten kehysrakenteena valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa. Liikuntajärjestöjen ja urheilun pyramidirakenteen valta-asema on toisin sanoen sisäänkirjoitettu julkiseen liikuntapolitiikkaan. Esteettisiä kokemuksia etsimässä. Hän esitti haastateltaville kysymyksiä kokemusestetiikan näkökulmasta, minkä myötä myös liikkumisesta piirtyy terveysvaikutuksien sijaan sen laadullisia merkityksiä korostava kuva. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 33–46. Näistä viisi on opetusja kulttuuriministeriön asettamien työryhmien tuotoksia ja viimeisin valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 18–32. Aineistolöydöksien perusteella vuodet 2008–2010 olivat murroskohta liikuntakulttuurin sisällön määrittelyssä julkisen liikuntapolitiikan näkökulmasta. Kattavasta määrittelystä on siis siirrytty kohti kohdennettua liikuntakulttuuria. Ohjattu ja ennalta määrättyihin raameihin puristettu harrastaminen oli vaihtunut itse määriteltyyn juoksuharrastusten kirjoon. 2020. Huippu-urheilu alkoi näyttäytyä alisteisena osakulttuurina hegemoniselle liikuntakulttuurille. Aineiston analysoinnissa Lehtonen on käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Asiakirjojen laajuus on yhteensä runsaat 400 sivua. LÄHDE Lehtonen, K. Tutkijan mielestä liikuntakulttuurissa on tapahtunut 2000-luvulla jälkiurheilulliseen liikkumiseen kytkeytyviä muutoksia, joita perinteinen liikuntatutkimus ei ole kyennyt tuomaan esiin omasta liikunnan ja urheilun kertomuksestaan käsin. 2020. Tutkimuksen yleistulos on, että liikuntakulttuurin eri osa-alueiden huomiointi kapea-alaistui asiakirjoissa 2010-luvulle tultaessa. Tässä vaiheessa synnytettiin Lehtosen mukaan lopullinen käsitteellinen jakolinja hyvinvointiin tähtäävän liikuntakulttuurin ja huippu-urheilun välille. Mitattavat tulokset olivat sivuseikka ja terveydelliset vaikutukset itsestäänselvyys. LÄHDE Tainio, M. Kaikissa asiakirjoissa säännönmukaisesti kuvaillaan monisanaisesti liikuntaa ja urheilua, sen merkityksiä, rajoituksia tai tulevaisuuden näkymiä eli tuotetaan havaintoja liikuntakulttuurista itsestään, mutta viimeisimmissä asiakirjoissa liikuntakulttuuria on tulkittu ja ymmärretty entistä vahvemmin tapauskohtaisesti. Kestävyysjuoksuharrastus ja liikuntakulttuurin muutos. Mitattavat tulokset olivat sivuseikka ja terveysvaiku tukset itsestäänselvyys.
Kaski, ym. 2020) mukaan hyvinvoinnin lisäksi myös pahoinvointia ja mielenterveyden oirehdintaa ilmeni huolestuttavan paljon. Aktiiviurheilijat kokivat kuitenkin hyvinvointinsa heikommaksi kuin entiset urheilijat. Hädässä oleva ei osaa apua hakea, sitä tulee hänelle aktiivisesti tarjota. Vastaajista 52 prosenttia oli kokenut syvän urheiluun liittyvän epäonnistumisen. Niiden avulla olemme pystyneet muun muassa katkaisemaan ylikuormitusja loukkaantumiskierteitä, joita aiempina vuosina urheilijalla on ilmennyt. Yleisimpiä pahoinvoinnin oireita olivat masennus ja ahdistus, joista molempia erikseen koki vajaa neljännes. mm. Oma vaikutuksensa on urheiluun liittyvillä vaatimustekijöillä, joihin kuuluvat esimerkiksi menetyspaineet. Huippu-urheilussa ei voi välttyä epäonnistumisilta, mutta siihen liittyvän traumatisoitumisen voisi välttää, mikäli siihen osattaisiin oikea-aikaisesti ja ammattitaidolla puuttua. Tässä tutkimuksessa käytettiin kliinisiä ja valideja psykologisia mittareita (BDI ja BAI), joiden luotettavuus on korkea, joten siinä mielessä tulos on huomionarvoinen ja viittaa siihen, että apua tarvitsevia urheilijoita on ajateltua enemmän. esim. Mielenkiintoinen ja tärkeä huomio on kuitenkin se, että urheilussa koetut vaatimukset vaikuttavat edelleen uran päättymisen jälkeen lisäten erilaista oirehtimista. Juuri julkaisemamme tutkimuksen (ks. Toisaalta on tutkimusnäyttöä, että urheilijat voivat salata traumaoireet esimerkiksi pyrkimällä hallitsemaan tunteitaan psyykkisen valmennuksen keinoin, mikä voi estää traumaoireiden tunnistamisen (Lanius, Vermetten & Loewenstein, 2010; Scott, Scott, Bedic & Dowd, 1999). 3 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia kannattaa tukea Suomalaiset aktiiviurheilijat ja myös uransa jo lopettaneet huippu-urheilijat voivat keskimäärin suhteellisen hyvin. Tuloksemme vastaavat kutakuinkin kansainvälisiä urheilijoista tehtyjä tutkimuksia (ks. Urheilijan henkisen terveyden kartoitus kannattaa Tutkimuksessamme merkittävää oli myös huomata, että urheiluun liittyvät vaatimukset olivat useammin yhteydessä hyvinja pahoinvointiin kuin voimavarat. Syömisongelmia ilmeni seuraavaksi eniten. Tällaisia kartoituksia tehneenä voin todeta, että niiden hyöty, merkitys ja anti on ollut tärkeää niin urheilija– valmentaja-parille kuin terveydenhuollon henkilöstölle. Huolimatta haasteista urheilijoilla tulisi olla mahdollisuus matalan kynnyksen kliiniseen urheilupsykologiseen henkisen terveyden tukeen, jossa esimerkiksi lievään pahoinvointiin voitaisiin puuttua ennen kuin ongelmat syvenevät ja pahenevat. Tutkimuksemme mukaan traumaattisen kokemuksen oli kohdannut urallaan 61 prosenttia vastaajista, joista 10 prosentilla oli edelleen siitä johtuvia psyykkisiä oireita. Yhtä lailla henkisen terveydenhuollon matalan kynnyksen palvelujen tuominen lähell urheilijan arkea voisi olla yksi tärkeä askel kohti urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Avun hakeminen ei ole aina helppoa On myös valitettava tosiasia, että mielenterveysongelmiin liittyy urheilussa edelleen stigma ja sitä pidetään liian hankalana asiana, vaikka asenteet ovatkin muuttuneet. Isomaa, Isomaa & Marttunen, 2009). Lienee hyvä myös muistaa, että urheilijat kieltävät ja vähättelevät syömisongelmiaan todistetusti enemmän kuin niin kutsuttu normiväestö (Sundgot-Borgen & Torsatveit, 2004). Avun hakeminen ei siis ole aina helppoa. Hyviä malleja on jo olemassa, joten kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen. Reardon, ym, 2019). Näin urheilijoille voitaisiin tarjota psykososiaalista tukea vaatimustekijöiden hallinnan parantamiseksi. Siksi olisikin tärkeää kehittää osaamista niin sanottujen vähältä piti -tilanteiden ja urheiluun liittyvien pettymysten ja epäonnistumisten kohtaamiseen ja hoitamiseen. Syynä voi olla aktiiviurheilijoiden tyytymättömyys urheilun rakennetekijöihin, kuten valmennusjohdon tuen puutteeseen. Tämänkin vuoksi terveydenhuoltohenkilökunnan jalkautuminen lähemmäksi urheilijan arkea olisi tärkeää. Monessa lajissa kehon koostumuksella on merkitystä suorituksessa, joten altistuminen syömisen häiriintymiselle on ilmeisempää urheilussa kuin muualla. Niitä oli 17 prosentilla tutkimukseen osallistuneista urheilijoista, mikä on enemmän kuin keskimäärin suomalaisilla (ks. Suomalaisessa urheilijoiden terveydenhuollossa olisi hyvä tehdä systemaattisia henkisen terveyden kartoituksia, joissa voidaan kartoittaa koetut vaatimusja voimavaratekijät, jotta merkit potentiaalisista riskitekijöistä ja pahoinvoinnista voidaan tunnistaa mahdollisimman varhain. Tämä. Toisin sanoen vaatimukset kuluttivat urheilijaa enemmän kuin voimavarat vahvistivat, joten koettujen vaatimustekijöiden käsittelyyn kannattaa urheiluorganisaatioissa panostaa. Se, että vaatimusja voimavarojen kohdalla yhteyksiä löytyi enemmän aktiiviurheilijoiden kuin jo uransa päättäneiden urheilijoiden joukossa, lienee luonnollista, sillä urheilulla ei ollut enää samaa merkitystä entisille urheilijoille kuin urheilun parissa aktiivisesti toimiville. Rahoitus lienee tässä myös suuri ongelma, mikäli urheilijalla ei ole omaa varallisuutta tai vakuutusta
(2007). British Journal of Sports Medicine, 53, 667–699. Athletes’ career transition out of sport: a systematic review. Jatkossa urheilijoiden mielenterveyteen kannattaa panostaa nykyistä enemmän. K. D., Gorczynski, P., Gouttebarge, V., Grander, M. Ne, jotka voivat vielä huonommin vai ne, jotka voivat hyvin. M., Currie, A., Derevensky, J. Sport Psychologist, 13, 57–68. Emotion modulation in PTSD: clinical and neurobiological evidence for a dissociative subtype. SATU KASKI, PsT toimitusjohtaja UTHA satu.kaski@utha.fi Miten urheilijan mieli voi. Identiteetin muuttaminen urheilijaminästä tavalliseksi kansalaiseksi on vaikea prosessi, varsinkin, jos urheilu-ura päättyy suunnittelemattomasti tai sen päättymistä ei ole käsitelty (Arvinen ym., 2015; Lally, 2007; Park, Lavallee & Tod, 2013). L., Glick, I. M., Baron, D., Baum, A. Hyviä malleja on jo olemassa, esimerkiksi Urheilijoiden, taiteilijoiden ja huippusuorituksen parissa työskentelevien henkisen hyvinvoinnin ja terveyden asemalla (UTHA)on kehitetty ryhmämalli psykososiaaliseksi tueksi. Nykyisten ja entisten huippuurheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. & Torsatveit, M. L., Hainline, B., Aron, C. Scott L. International Review of Sport and Exercise Psychology, 6(1), 22–53. P., & Dowd, J. & Parkkari, J. European Eating Disorder Review, 17,199–207. 2020. Identity and athletic retirement: A prospective study. M., Scott D., Bedic S. Kuva: Antero Aaltonen T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i nostaa esille kysymyksen, miten urheilussa muodostuneet ja uran aikana eläneet sisäiset normit, pakot ja käsitykset voivat vaikuttaa vielä uran päättymisen jälkeen. Park, S., Lavallee, D., & Tod, D. 2015. Tämän vuoksi esitettyihin yleisyyslukuihin hyvinja pahoinvoinnista on suhtauduttava varovaisesti. Reardon, C. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/ lts_selvityksia/lts_huippu-urheilijan_mieli.pdf LÄHTEET Arvinen-Barrow, M., Nässi, A., & Ruiz, M. D., & Spiegel, D. Lanius, R. 2004. A., Han, D. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 7 Taitoluistelija Kiira Korpi on uransa jälkeen tuonut esille suomalaisen valmennusjärjestelmän epäkohtia. Mental health in elite athletes: International Olympic committee consensus statement. Prevalence of eating disorders in elite athletes is higher than in the general population. Psychology of Sport and Exercise,8(1), 85–99. Kun vamma päättää, milloin ura loppuu. Henkisellä hyvinvoinnilla on väliä. Lopuksi lienee hyvä todeta, että tutkimukseemme vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 259 urheilijaa. 167(6), 640–647. Clinical Journal of Sport Medicine, 14(1), 25–32.. Vaikka urheilijat näyttivät voivan keskimäärin hyvin, myös pahoinvointia ilmeni. The prevalence, incidence and development of eating disorders in Finnish adolescents: a two-step 3-year follow-up study. J., Brand, B., Schmal, C., Bremner, J. Lally, P. L., Marttunen, M., Kaltiala-Heino, R., & Björkqvist, K. Sundgot-Borgen, J. Isomaa, R., Isomaa, A. A., Vermetten, E., Loewenstein, R. 2009. Liikuntatieteellisen seuran tutkimuksia ja selvityksiä, 18. 1999. The effect of associative and dissociative strategies on rowing ergometer performance. 2013. Tästä herää väistämättä kysymys siitä, kuka jätti vastaamatta ja miksi. Miten huippu-urheilijan mieli voi. The American Journal of Psychiatry. H., McDuff, D., Mountjoy, M., Polat, A., Purcell, R., Putukian, M., Rice, S., Sills, A., Stull, T., Swartz, L., Zhu, L. Tämän vuoksi olisikin tärkeää rakentaa selkeä psykologinen tuki siirtymävaiheeseen. 2019. 2010. J., & Engebretsen, L. Kaski, S., Arvinen-Barrow, M., Kinnunen, U. Valideilla psykologisilla mittareilla mitatut masennusja ahdistusoireet sekä syömisongelmat olivat yleisempiä urheilijoilla kuin väestössä keskimäärin. Liikunta ja tiede, 52(6), 45–49. L., Bindra, A., Budgett, R., Campriani, N., Castaldelli-Maia, J. C
esim. Parhaimmillaan liikuntaharrastus tukee ja vahvistaa mm. 3 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Miten kilpaurheilu vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin. Näin urheiluharrastuksessa lapsille mahdollistuu parhaimmillaan mahdollisuus oppia tuntemaan itsensä, omat tarpeensa ja rajansa. itsetuntoa, pystyvyyden tunnetta ja itseluottamusta. Tutkimusten mukaan urheilevat lapset ja nuoret todennäköisemmin omaavat terveemmät elintavat ja heidän itseluottamuksensa sekä sosiaaliset taitonsa ovat paKuva: Antero Aaltonen remmat kuin ei-urheilevilla. Urheilevat lapset ja nuoret kokevat väkisinkin monenlaisia epämiellyttäviä ja miellyttäviä tunteita, mikä taas parhaimmillaan kehittää resilienssikyvykkyyttä ja itsesäätelytaitoja. Breistøl, ym. He joutuvat tai pääsevät harjoittelemaan konflikteista selviämisen taitoja (ks. Yleisesti ottaen liikunta tukee lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Kilpaurheilu tukee lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia ja opettaa heille taitoja, joista on hyötyä elämässä laajemminkin. Kilpailulliseen ja tavoitteelliseen urheiluun liittyy kuitenkin riskitekijöitä, joita urheilussa mukana olevien aikuisten on tärkeä huomioida. Annesi, ym., 2007), henkistä kuin sosiaalista hyvinvointia (mm. 2013). Griffits, ym., 2010) T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. mm. Liikuntaharrastus voi tarjota myös sosiaalisen tukiverkoston, ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä kokemuksen siitä, että joku välittää. Tutkimuksista tiedetään, että urheilu edistää niin fyysistä (mm. 2017). Urheilussa lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan pettymyksiä, olemaan johdettavina ja johtamaan toimintaa. Merkel, 2013). Liikunnan on todettu myös suojaavan mielenterveysoireilta, kuten masennukselta (Eime ym. Nämä suotuisat vaikutukset voivat näkyä niin kilpaurheilussa kuin harrasteliikunnassakin (ks
Mm. Ongelmia ja riskitekijöitä syntyy siitä, millä ehdoilla ja toimintaperiaatteilla toimitaan. Se kuitenkin tiedetään yleisesti, että urheilussa toimivilla aikuisilla on merkittävä rooli lapsen ja nuoren henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukijoina. Itseohjautuvuusteorian mukaan omaehtoisuus, siis autonomia, kyvykkyys eli pätevyys, sekä yhteenkuuluminen eli yhteisöllisyyden ja läheisyyden tunne ovat hyvinvoinnin perusta (Ryan & Deci, 2000). Heidän psyykkiseen hyvintai pahoinvointiinsa vaikuttavat myös ystävyyssuhteet, koulu, perhe, elämäntapahtumat, sekä tietysti perimä. Näin ollen niin sanotulla motivaatioilmastolla on suuri merkitys nuoren käsitykseen omasta itsestään ja mahdollisuuksistaan liikkujana. Missä vaiheessa esimerkiksi parhaan mahdollisen suorituksen tavoittelu lähenee haitallista perfektionismia. Hän tuntee pärjäävänsä ja osaavansa tehdä haluttuja asioita (kyvykkyys) ja hänellä on tunne, että hänestä välitetään (yhteisöllisyys). Urheilevat lapset ja nuoret ovat myös kasvavia lapsia ja nuoria. Weinberg & Gould 2015 ja Faskunger & Sjöblom 2017). Kun urheiluharrastuksessa otetaan huomioon lapsen perustarpeet riittävällä tavalla, kilpailullisuus ja tavoitteellisuus luovat hyvän pohjan kehittyä valitussa lajissa. Mielenterveyshäiriöt ja -oireet ovat kuitenkin yleisiä huippu-urheilijoilla (IOC 2019) ja esimerkiksi syömishäiriöt ja masennusoireilu on jopa yleisempää urheilijoiden keskuudessa (Kaski, ym., 2020). Se tiedetään, että lapsuudenaikaiset myönteiset ja monipuoliset oppimiskokemukset vaikuttavat siihen, miten nuori liikkuu ja hahmottaa oman kyvykkyytensä urheilussa. Jo se, että pyritään huippusuorituksiin tai voittamiseen ja toimitaan stressaavassa kilpailullisessa ympäristössä, voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten vaikkapa voimakasta kilpailujännitystä (Lundqvist 2011). Lisäksi monet “hyvän urheilijan” -ominaisuudet ovat hyvinkin lähellä niitä samoja piirteitä, jotka aiheuttavat psyykkistä pahoinvointia (Thompson & Sherman, 1999). Varhainen erikoistuminen ja siihen mahdollisesti liittyvät haasteelliset tekijät voivat aiheuttaa myös aikaista drop outia, minkä jo itsessään on todettu olevan yhteydessä myös henkiseen pahoinvointiin (ks. Psykologiassa on useampia henkisen hyvinvoinnin teorioita, mutta perusajatus on kutakuinkin sama: ihminen voi hyvin, • kun hän kokee tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on, • kun hän kokee oppivansa ja kehittyvänsä sekä • olevansa tärkeä osa yhteisöä. Faskunger & Sjöblom 2017). Myös varhaiseen erikoistumiseen liittyy tutkimusten mukaan omanlaisiaan haasteita, kuten mahdollinen yksipuolinen ja liiallinen harjoittelu, uupuminen, suurempi loukkaantumisriski, kapeat sosiaaliset normit ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä kohentunut riski fyysisille ja psyykkisille väärinkäytöksille (ks. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 9 Kilpailullisen ja tavoitteellisen liikuntaharrastuksen hyödyt: • Itsesäätelytaitojen kehittyminen – lapsi oppii kohtaamaan omat hankalat tunteet ja rauhoittamaan tai aktivoimaan omaa vireystilaa tilanteen vaatimalla tavalla • Sitkeys, pitkäjänteinen tekeminen – lapsi huomaa, että pystyy itse vaikuttamaan taitojen kehittymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen • Pystyvyyden tunne, fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen kehittyminen ja onnistumisen kokemukset • Ystävyyssuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne • Yhteistyötaitojen kehittyminen • Terveys ja terveellisten elämäntapojen harjoittaminen • Paineensietokyky ja keskittymisen taito • Epäonnistumisten sietäminen ja niistä oppiminen Urheilu voi parantaa hyvinvointia Kilpailullisuus ja tavoitteellinen toiminta ei siis sinänsä ole haitaksi lapsille ja nuorille. Myös urheilevat lapset ja nuoret voivat voida huonosti On hyvä muistaa, että ihmisen henkinen hyvinvointi vaihtelee luonnostaan. Se, mitä toisessa toimintaympäristössä pidettäisiin sairaalloisena, saatetaan urheilussa pitää lajinomaisena. mm. Tai milloin harjoitteluun sitoutuminen menee liialliseksi harjoitteluksi ja ylikuormittumiseksi. Parhaimmillaan urheilussa lapsi innostuu ja kokee asian itselleen tärkeäksi (autonomia). Tämä tekee esimerkiksi syömishäiriön tunnistamisesta haastavampaa urheilijoiden keskuudessa (Thompson & Sherman, 1999). Henkisen hyvinvoinnin riskitekijät urheilussa: • Pyrkimys huippusuorituksiin • Varhainen erikoistuminen, yksipuolinen harjoittelu • Stressaava kilpailullinen ympäristö, paineet ja aistiärsykkeet, haitallinen kilpailujännitys • Pitkäjänteinen pyrkimys kohti epävarmaa tulosta • Liiallinen harjoittelu ja uupuminen • Loukkaantumiset ja niiden suhteellinen merkitys identiteetille ja päivittäiselle tekemiselle • Drop out T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. He kamppailevat yhtä lailla ikävaiheisiin liittyvien muutosten sekä haasteiden kanssa, kuten itsenäistymisen, oman identiteetin tutkimisen ja kehossa tapahtuvien muutosten kanssa. Suomessa nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Jokainen kokee elämänsä aikana parempia ja huonompia päiviä sekä jaksoja. Suomessa ei kuitenkaan tietääksemme ole kattavaa selvitystä suomalaisten kilpaurheilevien lasten ja nuorten mielenterveydestä. Kilpaurheiluun sisältyvät riskit Kilpailulliseen sekä tavoitteelliseen liikuntaan liittyy useita riskejä sekä kuormitustekijöitä, jotka tuovat omat haasteensa psyykkiselle hyvinvoinnille
Muistilista tavoitteellisessa ja kilpailullisessa urheilussa mukana olevalle aikuiselle: • Osoita kiinnostusta lasta kohtaan laajasti, huomioiden myös muut elämänalueet kuin urheilu. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology, 5(1), 28–38. Champaign. 2017. Faskunger, J. & Raanaas, R. Se, että nuorella on tavoitteita eri elämänalueilla ja hänen käsityksensä itsestään on monipuolinen, vahvistaa myös henkistä hyvinvointia. US National Library of Medicine National Institutes of Health. Youth Sport: Positive and Negative Impact on Young Athletes. Open Access Journal of Sports Medicine. & Gould, D. 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Miten huomioida riskitekijät ja tukea henkistä hyvinvointia. & Faigenbaum, A.D. • Kysy ja kuuntele, mitä urheilijalla on sanottavana, kehu usein ja anna tarvittaessa aikaa ja tilaa. https://mieli.fi/fi/blogi/ nuorelle-urheilijalle-turvallisuutta-ja-kasvun-mahdollisuuksia. En vetenskaplig översikt av idrottsrörelsens mervärden för individ och samhälle. K. Vaikka kilpailullinen ja tavoitteellinen urheilu sisältää riskitekijöitä, näiden ei kuitenkaan tarvitse muodostua ongelmallisiksi. 2017. Human Kinetics. Jotta tämä olisi mahdollista, hän tarvitsee turvallisia aikuisia ympärilleen, huolenpitoa, rajojen asettamista ja ehdotonta rakkautta, joka ei ole sidoksissa hänen taitoihinsa tai saavutuksiinsa. On tärkeää, että lapsi ei jää yksin. Lapsen ja nuoren psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä panostaa siihen, ettei hänen identiteettinsä perustu yksistään urheiluun. 2010. Eime, R., Young, J., Harvey, J., Charity, M. • Opeta arkielämän taitoja ja kannusta pohtimaan lapselle itselleen merkityksellisiä asioita. T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. • Jos lapsen käytös muuttuu tai hän oireilee, ota asia puheeksi lapsen ja/tai hänen vanhempiensa kanssa. 2020. Mikäli urheilijan käytös muuttuu huolestuttavalla tavalla, hän vaikuttaa ahdistuneelta, stressaantuneelta, surulliselta tai vihaiselta, hän vetäytyy tai hänen suorituksensa heikkenee, kannattaa aikuisen ottaa asia puheeksi ja kysyä lapselta tai nuorelta, miten hän voi. Urheilussa mukana olevat aikuiset voivat yleensä parhaiten tukea nuorta urheilijaa, mutta tarvittaessa apua tulee hakea terveydenhuollon ammattilaisilta. International Journal of Clinical and Health Psychology 7: 641–659. Weinberg, R. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 7: 1–12. Eating Disorders: The Journal of Treatment & Prevention, 7(3), 181–190. T. • Osoita välittämistä ja elä mukana – muista, että lapsi on arvokas aina, lopputuloksesta riippumatta. 1999. A., & Sherman, R. • Huolla ja turvaa lepo sekä palautuminen. • Huolehdi turvallisuudesta, rajojen asettamisesta ja sääntöjen sekä sopimusten noudattamisesta. Foundations of Sport and Exercise Psychology. 2013. Idrottens samhällsnytta. Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement. ”Good athlete” traits and characteristics of anorexia nervosa: Are they similar. L. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 10(98). 2020. & Parkkari, J. 151–160. Merkel, D. 2019. Mieli ry. 2015. ANNA AHTO, PsM, KTM anna.ahto@shortum.fi SATU KASKI, PsT satu.kaski@utha.fi LÄHTEET Annesi, J.J., Westcott, W.L. Nykyisten ja entisten huippuurheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. & Dezateux, C. Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia. Vaikka valmentajan perustehtävä ei ole vanhemmoida, hänen antiansa urheilevalle nuorelle ja hänen henkiselle hyvinvoinnille ei kannata väheksyä. Associations between sport and screen-entertainment with mental health problems in 5-year-old children. Tämä toteutuu parhaiten psyykkisesti turvallisessa ympäristössä, jossa lapsi on suojassa kiusaamiselta, häirinnältä ja epäasialliselta käytökseltä (ks. Thompson, R. Ryan, R. Urheileva nuori voi olla urheilija, mutta samalla hän on myös koululainen tai opiskelija, jonkun lapsi, sisarus ja ystävä. Keskeistä on huolehtia siitä, että lapset ja nuoret nauttivat tekemisestä, palautuvat kunnolla, kokevat pärjäävänsä lajissaan ja saavat tukea ympärillä olevilta aikuisilta. Sixth edition. Association Between Participating in Noncompetitive or Competitive Sports and Mental Health among Adolescents – a Norwegian Population-based Cross-sectional Study. Kaski, S., Arvinen-Barrow, M., Kinnunen, U. Griffiths, L.J., Dowda, M. American Psychologist, 55(1), 68–78. 2007. Effects of the Youth Fit For Life protocol on physiological, mood, self-appraisal, and voluntary physical activity changes in African American preadolescents: Contrasting after-school care and physical education formats. Well-being in competitive sports – the feel-good factor?: A review of conceptual considerations in well-being research, International Review of Sport and Exercise Psychology, 4(2), 109–127. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and WellBeing. IOC. Miten huippu-urheilijan mieli voi. Psyykkisen pahoinvoinnin oireita ei ole aina helppoa tunnistaa ja se vaatiikin erityistä valppautta urheilussa mukana olevilta aikuisilta. myös Mieli ry 2020). & Sjöblom, P. Joskus hyvä valmentaja korvaa muissa lähi-ihmissuhteissa olevia aukkoja. Breistøl, S., Clench, J., Van Roy, B. & Payne, W. 2013. 2000. Lundqvist, C. Riksidrottsförbundet. Lapsen ja nuoren perusoikeus on tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, kehittää omanlaisensa identiteetti ja hakea omia rajojaan. Parhaimmillaan kilpaileminen on hauskaa, innostavaa, haastavaa ja monella tapaa myönteinen asia (Weinberg & Gould, 2015). A systematic review of the psychological and social benefits of participation in sport for children and adolescents: informing development of a conceptual model of health through sport. Liikuntatieteellisen seuran tutkimuksia ja selvityksiä 18. & Deci, E. 2011
(Schein 2004, Jones 2013). Kulttuuri rakentuu arvojen ja uskomusten ympärille, mutta se näkyy ihmisten tapoina, rutiineina, periaatteina ja toimintamalleina. (Deci, Ryan 2000). Joillekin ihmisille liikunta on myös omin tapa selviytyä arjen kriiseistä. Kulttuurin ytimeen mentäessä voikin kysyä: ”Mitä teemme, kun uskomme että kukaan ei katso?” (Denison 2012). Sen johtaminen on yhteisten rituaalien, symbolien ja merkitysten ymmärtämistä ja luomista. Suosituslistan pohjalta voi esimerkiksi kysyä, kuuluuko omaan viikkoon toisten auttamista. Ihmisten väliset suhteet seurassa vaikuttavat olennaisesti siihen, vahvistaako vai heikentääkö seurassa toimiminen mielenterveyttä. Toimintakulttuuriin voi myös kehittyä alakulttuureja (Cameron, Quin 2006). Erityisen tärkeä on pitää huolta valmentajien ja urheilijoiden välisistä suhteista. Urheiluseuroilla on paljon potentiaalia edistää mielenterveyttä. Jos käyttäi. Kuuden maan (Belgia, Bulgaria, Espanja, Kreikka, Saksa ja Suomi) yhteishankkeeseen sisältyvät kirjallisuuskatsaus, hyvien käytäntöjen keruu, verkkotyökalu valmentajille ja valmentajakoulutusta koskevat suositukset. Miten voi kokea pätevyyttä. Olympiakomitealla ja lajiliitoilla on meneillään Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma (Olympiakomitea 2020). Mielenterveyden vaalimiseksi ja vahvistamiseksi 1) pidä yhteyttä toisiin ihmisiin, 2) ole fyysisesti aktiivinen, 3) opi uusia taitoja, 4) auta muita ja 5) kiinnitä huomiota nykyhetkeen (mindfulness). Miten oma ääni ja valinnat saavat tilaa. Mielenterveystaidot kohottavat valmennuksen laatua Merkityksellisyyden kokeminen on tärkeä osa hyvää mielenterveyttä. Todellisia arvoja voi peilata siihen, mihin seurassa käytetään aikaa, energiaa ja rahaa. Pienet teot ja sanat, joita ihmiset kohtaavat urheilussa, voivat ohjata elämää tulevaisuudessa. Eurooppalaisen urheilujärjestön (ENGSO, 2020) kolmivuotisen SPIRIT-projektin keskiössä on hyvä mielenterveys (mental well-being). Se kiteytyy lauseeseen ”näin meillä on tapana tehdä”. Sports Club for Health (SCforH) -hankkeessa (Koski ym. Se tarkoittaa organisaatiossa jaettuja arvoja ja normeja sekä tapoja toimia keskenään ja sidosryhmien kanssa. Syvimmällä näkymättömissä ovat kuin annettuina omaksutut uskomukset ja olettamukset, usein alitajuiset, joista keskustellaan harvoin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 4 1 Urheilu voi vahvistaa hyvää mielenterveyttä Hyvin johdetun urheiluseuran toimintakulttuuri voi vahvistaa kaikkien toimijoidensa mielenterveyttä. Itsemääräämisteorian mukaan olosuhteita sisäisen motivaation syntymiselle ja säilymiselle luodaan, kun kolme psykologista perustarvetta huomioidaan: 1) autonomian kokemus, 2) pätevyyden kokemus ja 3) sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemus. Vuorovaikutus on vastavuoroista ja jokainen osapuoli tarvitsee mielenterveystaitoja. Toimintakulttuuri on urheiluseurassakin johtamiskohde, vaikka sitä on monesti haastavaa hahmottaa. Syvemmällä erottuvat vielä henkilökohtaiset arvot ja asenteet. (Schein 2004, Denison 2012, Jones 2013). Valmentajan harkitut sanat ja punnitut teot vievät kohti menestystä niin urheilussa kuin elämässä. Seurassa toimiva kohtaa ihmisiä, on fyysisesti aktiivinen, oppii uusia taitoja, auttaa vapaaehtoistyössä ja lisäksi liikuntasuoritus vie ajatukset nykyhetkeen. Terveyttä edisT E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i tävä liikuntaseura -tutkimushankkeiden tavoin (Johnson ym. Kannattaakin kysyä, miten omassa urheiluseurassa ja valmennuksen arjessa voi kokea arvostusta, kunnioitusta ja kuulumisen tunnetta. Yksi sen viidestä painopisteestä on turvallinen toimintaympäristö, johon liittyvät ilon ja myönteisten kokemusten tuottaminen. Kulttuuri lähtee arvoista ja uskomuksista. 2010) kehitystyötä tarkastellaan urheiluseuran rakenteiden, johtamisen ja valmennuksen tasoilla sekä myös toimintakulttuurin näkökulmasta. Oleellista on myös kiusaamisen, häirinnän tai muun epäasiallisen käytöksen poiskitkeminen. Osaava valmentaja voi tietoisesti vahvistaa mielenterveystaitoja osana hyvää valmennusta. Yksi peruspilareista terveyspotentiaalin hyödyntämisessä on, että urheiluseura tarjoaa toimintaansa osallistuville myönteisiä kokemuksia vaalimalla motivaatiota sekä luomalla myönteisen ja turvallisen sosiaalisen ympäristön. Urheiluseuran toimintakulttuurin suhde mielenterveyteen Urheiluseura voi tärkeänä lähiyhteisönä vahvistaa toimintaansa osallistuvien mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja vähentää sitä uhkaavia tekijöitä. 2017) koottiin liikunnan keskeisiä terveyshyötyjä, joihin sisältyi mielenterveysvaikutuksina liikunta muun muassa masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena on kehittää osallistavaa seuratoimintaa ja valmennusta. National Health Service (NHS 2019) luettelee verkkosivuillaan kansainvälisesti tunnustetut mielenterveyden edistämiskeinot. Veden pinnalla näkyvät käyttäytyminen, normit ja erilaiset fyysiset ilmentymät. Vertaus jäävuoreen jäsentää kulttuurin eri tasoja
(WHO 2004, Vorma ym. Se on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Mielenterveystaitoihin sisältyvät myös arjen taidot, itsessä ja muissa olevien psyykkisten voimavarojen tunnistaminen sekä niiden hyödyntäminen tasapainon rakentamisessa työn, opiskelun, levon ja vapaa-ajan välillä. Tausta-ajattelussa sovelletaan Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriaa korostaen turvallista toimintaympäristöä, ihmissuhteita, aikaansaamista sekä uppoutumista, myönteisyyttä ja merkitystä. Katsaus tuo esiin sen, että parhaat ruohojuuritason valmentajat ovat omaksuneet jaetun johtajuuden ja vahvistavat pelaajiensa johtajuutta. Ne ovat joustavuutta selviytyä elämänkriiseistä ja kykyä säädellä kuormitusta ja stressiä. Suotuisissa oloissa mielenterveyden voimavara voi kasvaa. (Vorma ym. Mielenterveys on voimavara, joka voi karttua tai vähentyä. Mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muotoutuu koko elämän ajan. Hyvän mielenterveyden indikaattoreita olivat onnellisuus, tyytyväisyys elämään, resilienssi, itsetunto, itseluottamus, minäkäsitys, itsetehokkuus ja kehonkuva/tyytyväisyys. 2005), vaikka ne jäävät usein diagnosoimatta. Valtakunnallisen mielenterveysstrategian (Vorma ym. (MIELI 2021) Hyvän valmentajan ominaispiirteitä SPIRIT-projektissa International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE 2021) kokosi järjestelmällisen kirjallisuusja tutkimuskatsauksen aikuisten valmennuksen ja hyvän mielenterveyden suhteesta ruohonjuuritason urheiluseuratoiminnassa. Riskitekijöitä ovat lapsen kaltoinkohtelu, vanhemman mielenterveysja päihdeongelma, heikko opintomenestys, krooninen unettomuus tai kipu, päihdeongelma, yksinäisyys sekä heikko stressinsieto. Mielenterveys ei ole vanhanaikaisesti ajatellen vain sairauden puuttumista. Epäsuotuisissa se voi kulua enemmän kuin mitä sen luontainen uusiutumiskyky on. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia hyviin ihmissuhteisiin sekä opinnoissa ja työelämässä onnistumiseen. 2020). Asianmukaista hoitoa saaneena on mahdollista voida T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i hyvin, vaikka mielenterveyden häiriö olisi diagnosoitu. 2020, MIELI 2019). MIELI Suomen Mielenterveys ry on parikymmentä vuotta rakentanut mielenterveystaitojen asemaa, sisältöjä ja koulutusaineistoja varhaiskasvatukseen ja kouluihin sekä laajentanut toimintaansa muun muassa urheiluun. Useimmiten mielenterveyden häiriöt parantuvat hyvällä hoidolla ja joskus hoidottakin. (THL ja linkit luokituslähteisiin 2019). Hyvään mielenterveyteen kuuluvat kyky ihmissuhteisiin ja mielekkääseen toimintaan, itseluottamus, taito ratkaista ongelmia ja palautumiskyky vastoinkäymisten jälkeen (Vorma ym. Ryffin (2014) mukaan resilienssi on kykyä ylläpitää tai palauttaa hyvinvointia vastoinkäymisten jälkeen. Ympäristön ja yhteiskunnassa mielenterveyttä suojaavia rakenteellisia tekijöitä ovat esimerkiksi vähemmistöjen integraatio, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toimivat sosiaalipalvelut ja yhteisön tuki. 2020). Kuva: Antero Aaltonen. Vastaavasti mielenterveytensä voi kokea heikentyneen ilman sairauttakin esimerkiksi kuormittavassa elämäntilanteessa. 2020) mukaan mielenterveystaidot ovat tunne-, tietoisuusja vuorovaikutustaitoja. Niihin kuuluu myös kyky hallita ja säädellä impulsseja, jotka voisivat johtaa haitalliseen päihteiden käyttöön tai muuhun vahingolliseen elämää hallitsevaan toimintaan. Lapsuudessa on jonkin verran myös käyttäytymishäiriöitä. Nuori Mitä on mielenterveys. Mielenterveyttä suojaavat yksilöllisesti ja lähisuhteissa esimerkiksi turvallisuuden tunne, positiivinen varhainen vuorovaikutus, myönteinen minäkuva ja itseluottamus, oppimiskyky, vuorovaikutustaidot, ystävien ja perheen tuki sekä stressinhallintataidot. Mielenterveyden ja sen heikkenemisen puheeksi ottaminen on osa mielenterveystaitoja, samoin kuin valmius arvioida omia voimavarojaan ja ammattiavun tarvetta. Mielenterveys on voimavara ja sen vahvistaminen elämäntaito (MIELI 2019). Mielenterveystaitoihin kuuluvat kyky luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. mieli urheilussa -hankkeessa (2020–2022) MIELI pyrkii liikuntajärjestöjen kanssa kehittämään urheiluharrastusta asenteiltaan ja ilmapiiriltään lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaksi. Sen voimavaroja voi vahvistaa yksilön omilla sekä yhteisön ja yhteiskunnan toimilla. Mielenterveyden häiriötä on länsimaissa noin joka toisella jossain vaiheessa elämää (Kessler ym. 4 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 simme yhtä paljon aikaa ja energiaa vuorovaikutuksen opiskeluun kuin vaikkapa golflyönnin harjoitteluun, maailma voisi olla parempi paikka. 2020). Näitä ovat esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt (kuten sosiaalisten tilanteiden pelko), mielialahäiriöt (kuten masennustilat) sekä riippuvuushäiriöt (kuten alkoholismi). Se vaikuttaa kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin ja koko elämän kulkuun. Seuraavia havaintoja valmentajan käyttäytymisestä ja valmentaja–urheilija -suhteesta ei ole vielä julkaistu tutkimusraporttina. (Vorma ym. Riskitekijöitä ovat köyhyys, helppo päihteiden saatavuus, työttömyys, väkivalta, syrjintä ja työstressi
Myös kurinalaisuus voi olla sekä rajoittavaa että mahdollistavaa. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot Urheillaan ihmisiksi. Nämä kaikki tukevat valmentajan hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tukeva valmennustyyli vaikuttaa myönteisesti valmentajan ja urheilijan suhteeseen. Se saattaa aiheuttaa huonovointisuutta tai haitallisia terveysvaikutuksia: syömishäiriöitä, masennusta, uupumusta, fyysisiä oireita ja epäsosiaalista käyttäytymistä. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma 2020–2024. 2006. International Council of Sport Science and Physical Education. Helsinki: Suomen Olympiakomitea. Viitattu 13.1.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Koski, P., Matarma, T., Pedišic, Z., Kokko, S., Lane, A., Hartmann, H., Geidne, S., Hämäläinen, T., Nykänen, U., Rakovac, M., Livson, M. Psychological Well-Being Revisited: Advances in the Science and Practice of Eudaimonia. National Health Service (NHS). Kessler, R.C., Berglund, P., Demler, O., Jin, R., Merikangas K.R., Walters, E. SPIRIT (Sport & Psycho-social Initiative for Inclusive Training) project 2020–2022. World Health Organization. Revised edition. 227–268. Viitattu 13.1.2021. 2017. Department of Mental Health and Substance Abuse in collaboration with the Prevention Research Centre of the Universities of Nijmegen and Maastricht: A Report of the World Health Organization, osat 1–2. 2013. Foreward by Edgar H. Valmentajien tunteet, kuten onnellisuus tai viha, vaikuttavat urheilijan tunteisiin. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sen tulisi tarjota mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, turvalliseen työskentelyyn ja työja yksityiselämän tasapainoon. Tällaiselle suhteelle on tunnusomaista tunnepitoinen läheisyys, sitoutuminen ja empatia sekä itsekontrolli. ENGSO, The European Non-Governmental Sports Organisation. 2013. Tämä parantaa urheilijan kehotyytyväisyyttä ja itsetuntoa. Hyvä suhde valmentajaan vähentää urheilijan epäonnistumisen pelkoa. Measuring Sports Clubs’ Health Promotion Efforts: A Modified Delphi study. https://mieli.fi/ fi/blogi/nuorelle-urheilijalle-turvallisuutta-ja-kasvun-mahdollisuuksia Rato Barrio M., Ley C., Schomöller A., Dumon, D. 2019. 11, No. 4, s. Valmentajan ja urheilijan välinen läheinen suhde tukee valmentajien yrityksiä säännellä urheilijoiden tunteita. Iso-Britannia. Schein, E. 2014. 2021. Effective interventions and policy options. Suomen Olympiakomitea. Jossey-Bass, 33–58. Leading Culture Change in Global Organizations. Psychological Inquiry, Vol. 2020. T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Valmentajan psykologinen perus tyytyväisyys on ratkaisevan tärkeää sekä hänen oman että urheilijan henkisen hyvinvoinnin kannalta.. 2004. Lifetime Prevalence and Age-of-Onset Distributions of DSM-IV Disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Erasmus+ Sport project co-funded by the European Commission. Jones, G. R. Mielenterveyshäiriöiden diagnosoinnissa käytetään kahta psykiatrista tautiluokitusjärjestelmää -linkit verkkosivustolla. https://www.nhs.uk/conditions/ stress-anxiety-depression/improve-mental-wellbeing/ Cameron, K.S., Quin R.E. Huono valmennus, kuten aggressiivinen valmennustyyli, saattaa estää urheilijan mielenterveystaitojen kehityksen nakertamalla itsevarmuutta, vähentämällä motivaatiota sekä joukkueen yhteishenkeä. The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. The Jossey-Bass Business & Management Series. Valmentajien ja joukkuetovereiden antama sosiaalinen tuki, suullisen ja sanattoman palautteen avulla edistää urheilijan henkistä hyvinvointia ja tukee hänen sietokykyään. Organizational Culture and Leadership. 2000. Seventh Edition, 30–31. Ryff C.D. 2019. Sports Club for Health (SCforH) – Ohjeistusta urheiluseuroille terveysnäkökulman hyödyntämiseen. Tämä asettaa valmentajalle haasteen luoda tarvittaessa sekä mahdollisuuksia ja valinnanvapautta että rajoituksia ja kontrollia. A Wiley Imprint. Valmennusympäristö vaikuttaa valmentajien käyttäytymiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry. Mielenterveyden ensiapu 1. 2021. Kontrolloiva käyttäytyminen, kuten määräilevä kielenkäyttö, haittaa psykologisten perustarpeiden täyttämistä. Prevention of Mental Disorders. WHO. Aligning Culture and Strategy. & Savola, J. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 6:14–16. Valmentajan psykologinen perustyytyväisyys on ratkaisevan tärkeää sekä hänen oman että urheilijan henkisen hyvinvoinnin kannalta. San Francisco, 34–35. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 4 3 Urheilijan itsenäisyyttä suhteessa urheilijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin tukeva valmennustyyli luo voimaannuttavaa ilmapiiriä, lisää urheilijan hyvinvointia ja vaikuttaa myönteisesti psykologisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Valmentajien tulisi olla tietoisia joukkuetovereiden urheilijalle antamasta täydentävästä tuesta. World Health Organization. ICSSPE:n julkaistua artikkelin LTS lisää julkaisun verkkoversioon linkin artikkelista. (unpublished). 2005. Psychother Psychosom 83:10–28. Valta voi olla sekä rajoittavaa että tuottavaa. Pearson Education Limited. https://www.olympiakomitea.fi/2020/02/24/urheillaan-ihmisiksiurheiluyhteison-vastuullisuusohjelma-on-julkaistu Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., Kosloff, A. Valmentajien tulisi kannustaa urheilukulttuuriin, joka keskittyy myönteiseen kehonkuvaan eikä kehon ulkonäköön. Uudistettu painos, 5–12. Painopisteen tulisi olla kehon kyvyssä eikä estetiikassa. 3. painos. 2020. Mental health action plan 2013–2020. Valmentajan onnellisuus ja se, että hän kokee saavansa tukea, on tärkeää kontrolloivan käyttäytymisen estämiseksi. Mielenterveyshäiriöt. 2020. Viitattu 13.1.2020. Jossey-Bass. Health Education & Behavior, 47 (1), 78–90. Systematic review on sport coaching for mental well-being. Deci, E.L., Ryan, R.M. Diagnosing and Changing Organizational Culture. Schein. https://www.engso.eu/spirit-project Johnson, S., Vuillemin, A., Geidne, S., Kokko, S., Epstein, J., Van Hoye A. 2012. 2019. Denison, D., Hooijberg, R., Lane, N., Lief, C. Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia. Archives of General Psychiatry 62(6):593–602. Organizational Theory, Design, and Change. EILA RUUSKANEN-HIMMA tutkija ja koordinaattori Spirit-hanke yrittäjä, Eila Vie eila@eilavie.fi LÄHTEET 5 steps to mental wellbeing. Mielenterveys elämäntaitona. WHO. Viitattu 13.1.2021. Lawrence Erlbaum Associates, Inc. Based on the Competing Values Framework. MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2004. Viitattu 13.1.2021
Väitöskirjassani tutkin psyykkisten voimavarojen roolia. Jotkin kognition osaalueet, kuten sanavarasto, voivat taas säilyä muuttumattomina tai jopa parantua iän karttuessa. Lihasvoiman ja tasapainon heikennyttyä rappukäytävän portaita ei pääsekään enää kulkemaan ketterästi, eikä raskasta ulko-ovea saa auki rollaattorin kanssa. 4 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Psyykkiset voimavarat määrittävät aktiivisuutta vanhuudessa Aktiivisuus ei ole vain fyysistä toimintaa, vaan siihen vaikuttavat myös henkiset voimavarat. Psyykkiset voimavarat viittaavat yksilöllisiin reserveihin, jotka edistävät henkistä hyvinvointia ja voivat auttaa selviytymään stressitilanteista. Kognitiivinen toimintakyky kertoo aivojen kyvystä ajatella ja käsitellä tietoa. Nimensä mukaisesti sinnikkyys viittaa periksiantamattomuuteen tilanteessa, jossa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen hankaloituu. Hän oli omissa tutkimuksissaan nimittäin havainnut, että monet keskitysleireiltä selviytyneet henkilöt kokivat voivansa hyvin äärimmäisistä koettelemuksistaan huolimatta. Normaalin ikääntymisen seurauksena kognitiivinen toimintakyky heikentyy hieman niin, että erityisesti lyhytaikaisessa muistissa ja tietojenkäsittelynopeudessa on havaittavissa kielteisiä muutoksia. Mahdollisuudet mielekkääseen aktiivisuuteen voivat heikentyä ikääntyessä. Selviytymiskeinoja voivat olla esimerkiksi sinnikkyys ja joustavuus omien tavoitteiden suhteen. Nämä kuuluisat löydökset käynnistivät uuden tutkimussuunnan, jossa keskityttiin selvittämään, millaiset tekijät luovat hyvinvointia ja terveyttä ihmisen kohdatessa vastoinkäymisiä. Salutogeneesi-teorialla Antonovsky pyrki kääntämään perinteisen tutkimusongelman ”mitä seurauksia sairastumisella on?” ylösalaisin. Usein tämä johtuu siitä, että kehon luonnollisten vanhenemisprosessien seurauksena fyysinen toimintakyky heikkenee. Aktiivisuus on osa jokaisen arkea. Toisin kuin kognitiivinen toimintakyky, joka usein hieman heikkenee, resilienssi voi vahvistua iän myötä. Myös aktiivisuuden suhteen on havaittu, että siinä missä hyväkuntoiset henkilöt saattavat olla passiivisia ja paikoillaan olevia, monet toimintakyvyn heikkenemisestä ja liikkumisvaikeuksista kärsivät pysyvät hyvinkin aktiivisina. Psyykkisten voimavarojen tutkimus käynnistyi kunnolla 1970-luvulla, kun professori Anton Antonovsky esitteli teoriansa salutogeneesistä, eli terveyttä tukevista tekijöistä. Monenlainen aktiivisuus edellyttää kuitenkin kotoa poistumista ja riittävää liikkumiskykyä. Niiden merkitys aktiivisuuden ja liikkumisvaikeuksien edistäjänä ei ole ollut selvä, vaikka viitteitä psyykkisten voimavarojen terveyttä edistävistä vaikutuksista on saatu jo monen vuosikymmenen ajalta. Sen sijaan, että tavoitteesta luovuttaisiin heti,. Psyykkiset voimavarat ja ikääntyminen Tutkin väitöskirjassani psyykkisinä voimavaroina kognitiivista toimintakykyä ja resilienssiä. Aktiivisuus näyttäytyykin usein monien päivittäisten toimintojen ja harrastusten, kuten ystävien tapaamisen, kaupassa käynnin ja muun asioinnin kautta. Kognitiivista toimintakykyä tarvitaan moniin päivittäisiin toimintoihin, kuten ruuanlaittoon ja pukeutumiseen, sekä ulkona liikuttaessa navigointiin ja liikenteen havainnointiin. Samoihin aikoihin huomattiin myös, että jotkut hyvin heikoissa oloissa sodan aikana kasvaneet lapset menestyivät ja voivat hyvin myöhemmällä iällä. Virkeiden aivojen merkitys korostuu liikkumisen kannalta ikääntyessä. Mikä voisi selittää yksilöiden välisiä eroja aktiivisuudessa, jos vastaus ei löydy terveydestä ja toimintakyvystä. Se viittaa kaikkeen toimintaamme, ja sisältää paljon muutakin kuin vain liikkumista tai liikuntaa. Palveluiden pariin tai läheisten luo pääseminen ei ole itsestään selvää ja henkilön elinpiiri, eli se alue, jolla hän päivittäisessä elämässään liikkuu, pienenee. Resilienssi (mielen sitkeys) viittaa kykyyn palautua erilaisista koetuksista kuminauhan tavoin. Tämän vuoksi kotoa poistuminen ja ulkona liikkuminen vaikeutuvat. Väitöskirjassani halusin paneutua tähän paradoksiin. Merkittävä osa resilienssiä ovat selviytymiskeinot (coping-keinot), jotka viittaavat erilaisiin kompensaatioja sopeutumiskeinoihin stressaavissa tilanteissa. Sinnikäs ja sitkeä ikäihminen voi säilyttää toimeliaisuutensa, vaikka liikkumiskyky heikkenisi. Aktiivisuutta ohjaavat henkilökohtaiset tavoitteet ja mieltymykset, ja se voi näin ollen tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Psyykkiset voimavarat luovat hyvinvointia Viime aikoina on kuitenkin alettu puhua ikääntymisen paradoksista, eli ilmiöstä, jossa kaikista ikääntymisen tuomista muutoksista ja menetyksistä huolimatta monet ikäihmiset säilyttävät elämänlaadun ja onnellisuuden
Sen sijaan henkilöt, jotka eivät olleet sinnikkäitä eivätkä joustavia, kertoivat rajoituksista elinpiirissä ja koetuissa ulkona liikkumisen mahdollisuuksissa. Vaikka joustavuus ja sinnikkyys ovat täysin erilaisia tapoja sopeutua haasteisiin, niitä voidaan hyödyntää yhdessä ja vuorotellen. Jos jokin tavoite muuttuu mahdottomaksi toteuttaa, joustava henkilö voi luopua siitä ja asettaa sen tilalle jonkin helpommin saavutettavan päämäärän. Mielen sitkeyskään ei kannattele loputtomasti Hieman samankaltainen oli havainto siitä, että siinä missä kävelyvaikeudet laskivat aktiivisena vanhenemisen tasoa, mielensitkeys nosti sitä. Toisaalta sitkeydestä ei enää ollut apua aktiivisena vanhenemisen suhteen henkilöillä, jotka eivät pystyneet kävelemään kahta kilometriä ulkona itsenäisesti. Kävelyvaikeuksien todennäköisyys oli lähes kahdeksankertainen heikentyneen kognition ja fyysisen toimintakyvyn ryhmässä verrattuna hyvän toimintakyvyn ja kognition ryhmään. Väitöstutkimuksessani selvisi myös, että tavoitteidensa suhteen sekä sinnikkäillä että joustavilla henkilöillä oli suurin elinpiiri ja korkein ulkona liikkumisen autonomia. Voidaan siis ajatella, että aktiivisuuteen tarvitaan ruumiillisen kunnon ja kyvykkyyden lisäksi myös vireitä aivoja. Aktiivisuuteen tarvitaan vireitä aivoja ja sitkeyttä Tutkimuksessani halusin selvittää, edistävätkö kognitiivinen toimintakyky tai selviytymiskyky ikäihmisten aktiivisuutta – siitäkin huolimatta, tai ehkä juuri silloin, kun liikkumiskyky heikkenee. Päätuloksina havaitsin, että kävelyvaikeuksista kertoivat kaikkein todennäköisimmin henkilöt, joiden sekä fyysinen että kognitiivinen toimintakyky olivat heikentyneet. Jos henkilöltä löytyi mielen sitkeyttä, niin edes kävelyvaikeudet eivät estäneet aktiivisuutta.. Muutokset näissä vastemuuttujissa olivat kuitenkin hyvin marginaalisia. Itse asiassa sen vaikutukset liikkumiskykyyn olivat jopa ristiriitaisia: fyysinen toimintakyky parani koeryhmässä, mutta koetut ulkona liikkumisen mahdollisuudet heikkenivät. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 4 5 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Kuva: Jaana Selander / Kiuruvesi-lehti sinnikäs henkilö pyrkii muokkaamaan ympäröiviä olosuhteita niin, että tavoitteeseen on jälleen mahdollista päästä. Toinen tavoite oli tutkia, voiko omaehtoisen motivaation tukemiseen keskittyvä neuvonta interventio edistää liikkumiskykyä ja mielen sitkeyttä ikääntyessä. Kontrolliryhmälle lähetettiin vain yleistä terveystietoa postitse muutamia kertoja tutkimusvuoden aikana. Vaikutti jopa siltä, että toimintakyvyn eri muotojen huonontuminen vahvisti molempien muutosten kielteistä vaikutusta. Mielen sitkeys ei siis näytä yksinään riittävän kompensoimaan toimintakyvyn vajauksia silloin, kun ne alkavat rajoittaa yksilön itsenäisyyttä. Koeryhmään kuuluneet henkilöt saivat henkilökohtaista neuvontaa, sosiaalista tukea sekä käytännön vinkkejä liittyen uusien aktiivisuustavoitteiden asettamiseen. Joustavuus puolestaan kuvastaa kykyä muokata omia tavoitteita muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti. He siis paitsi kokivat mahdollisuutensa liikkumiseen parhaiksi, myös liikkuivat aktiivisimmin ja suurimmalla alueella. Interventio ei edistänyt aktiivisena vanhenemista, mielen sitkeyttä eikä fyysistä aktiivisuutta tai liikkumiskykyä. Väitöskirjani viimeisessä osatyössä tarkastelin omaehtoisen motivaation tukemiseen ja aktiivisuuden edistämiseen keskittyvää interventiota. Mielen sitkeys myös vaikutti kävelyvaikeuksien ja aktiivisena vanhenemisen väliseen yhteyteen: jos henkilöltä löytyi sitkeyttä, niin edes kävelyvaikeudet eivät estäneet aktiivisuutta
Tutkimusta rahoitti Euroopan tiedeneuvosto. Ne myös ohjaavat keskustelua vanhenemiseen liittyvistä menetyksistä ja heikkenemisestä ikäihmisissä piilevään potentiaaliin ja hyvinvointiin. Rajoitteistaan huolimatta löydökset tarjoavat hyvän ponnahduslaudan monialaisille tutkimuksille. Löydös voi olla erityisen osuva juuri tässä kyseisessä kulttuurisessa kontekstissa, sillä onhan sisukkuus kaikille meille suomalaisille tuttua. Väitöstyöni tulosten perusteella niihin olisi kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessa. On kuitenkin syytä todeta, että ikäihmisten käyttäytymisen muuttaminen ei ole helppoa. Abraham Lincolnin sanoin: “Merkitsevää ei lopulta ole elettyjen vuosien määrä, vaan eletty elämä vuosien varrella.” SINI SILTANEN, TtT tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sini.siltanen@thl.fi Siltanen hyödynsi väitöskirjassaan ”Psychological resources as modifiers of the association between mobility decline and activity in old age” Jyväskylän yliopiston kahta laajaa kohorttiaineistoa: Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri -aineistoa ja Aktiivinen vanhuus -aineistoa. Psyykkisten voimavarojen hyödyntäminen, erityisesti sinnikkyys ja sitkeys, voivat auttaa ikäihmisiä pysymään toimeliaina liikkumiskyvyn heiketessä. Ennen kaikkea löydökset kuitenkin korostavat sitä, että myös vanhuudessa elämäänsä voi ja pitää elää täysillä – liikkumisvaikeuksistakin huolimatta. Väitöskirjani perusteella jäi nimittäin epäselväksi, voiko aktiivisuutta edistää suhteellisen terveiden, hyväkuntoisten ja valmiiksi aktiivisten ikääntyneiden keskuudessa, ja jos voi, niin miten. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72512 KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOKAUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n s e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä .. 4 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Pyrkimys mielekkääseen toimintaan Päätulosten pohjalta voi päätellä, että psyykkiset voimavarat liikkumiskyvyn ohella selittävät ikäihmisten välisiä aktiivisuuseroja. Toivon, että tulevat tutkimukset tarttuisivat tähän kysymykseen. Itse koen, että myönteisiä muutoksia aktiivisuudessa saataisiin aikaan todennäköisemmin kohderyhmässä, joka jo valmiiksi kokee tarvetta muutokseen. Tähän mennessä psyykkisiä voimavaroja ei juuri ole huomioitu liikkumiseen ja aktiivisuuteen liittyvässä tutkimuksessa tai toimenpiteissä. Toisaalta osoittautui, että riittämättömät psyykkiset voimavarat tai niiden heikko hyödyntäminen yhdistettynä liikkumiskyvyn heikentymiseen voivat entisestään rajoittaa mahdollisuuksia mielekkääseen aktiivisuuteen. Tutkittavat olivat yli 75-vuotiaita Jyväskylän alueella kotonaan asuvia henkilöitä
Paul Rozin (Rozin ym. Tämä vastasi tuolla asteikolla ”jonkin verran nautintoa” tuottavaa kokemusta. Vaikka aivot antavat viestin, että ”älä tällaista tee”, se voidaan voittaa. Ja vaikka jokin motiivitulkinta olisi uskottava, toimintaan voi samanaikaisesti vaikuttaa muitakin tekijöitä. Persoonallisuuden merkitystä korostavilta tutkijoilta voi jäädä huomaamatta tilannetekijöiden suuri vaikutus. Nämä luokiteltiin kahdeksaan ryhmään, jotka olivat: • Surullisuus (esimerkiksi elokuvat) • Polttavat aistimukset (voimakkaat mausteet) • Inhottavat asiat (näppylöiden puristaminen) • Pelko (hurjat laitteet) • Kivuliaat lämpötilat (avantouinti) • Voimakkaat pahat maut (alkoholi) • Ankara uupumus (maraton) • Kitkerät maut (voimakas kahvi) Kyselyn mukaan opiskelijoista 50 prosenttia arvioi nämä keskimäärin 0–100 -asteikolla lukuun 50. Motiivitulkintojen ongelmana on, että niitä on vaikea osoittaa oikeiksi. Sen viesti kuuluu: älä mene ja jos menet, T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. Miksi nämä lajit ovat niin suosittuja. Eivätkö näiden lajien harrastajat tiedä, miten vaarallista heidän harrastuksensa voi olla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 4 7 Mitä mieltä on extreme-urheilussa. Oman kehon hallinta on aina kiehtonut ihmistä. Persoonallisuuden piirteiden merkitys extreme-urheilussa McEwan, Boudreau, Curran & Rhodes (2019) tekivät meta-analyysin tutkimuksista, joissa oli mukana persoonallisuuden piirteitä. Monet suomalaiset nauttivat avantouinnista, vaikka kyse on asiasta, josta keho sanoo ainakin noviisille painavan sanansa. Harrastajat osaavat toki itsekin sanoa, mitä ovat heidän motiivinsa, mutta tavallisesti tutkijat tekevät myös näistä kuvauksista riippumattomia päätelmiä. Ovatko näiden lajien harrastajat poikkeuksellisia, jopa mielenterveyden ongelmista kärsiviä henkilöitä. Kuvaan myös, millaisia tulkintoja extreme-urheilun harrastajien motiiveista on esitetty ja mitä ovat heille ominaiset persoonallisuuden piirteet. Tulokset ovat arkiajattelun mukaisia ja kumoavat samalla ne näkemykset, joiden mukaan harrastuksen taustalla olisi psyykkisiä ongelmia. Selitystä extreme-urheilun harrastamiselle on haettu motiiveista, persoonallisuudesta ja niistä kokemuksista, joita harrastuksen aikana tai heti sen jälkeen syntyy. Motiiveja yleensä on päätelty haastattelujen avulla (Brymer & Schweitzer 2017). Tätä kysyn, kun näen riippuliitoa, vuorikiipeilyä tai laskettelua vuorilla. Rozin innostui aiheesta, kun hän huomasi, että kaksi miljoonaa ihmistä nauttii polttavasta chili-pippurista. Kielteisiä tuntemuksia kokevan on päätettävä, että kyse ei ole todellisesta vaarasta, vaan testitilanteesta, jota voidaan hallita. Eri asioissa jopa 25–60 prosenttia valitsi äärivaihtoehdon eli sellaisen kokemuksen, jonka juuri ja juuri sietävät. Opiskelijat arvioivat asteikolla nollasta (en lainkaan) sataan (pidän erittäin paljon) kuinka paljon he pitivät näistä kokemuksista. Miksi ihmeessä ihmiset tekevät tuollaista. Mikä silloin on motiivi. Syntyy kokemus ”mieli voittaa kehon”, jota ei horjuta aivotutkijan kommentti, että mieli on yhtä lailla aivojen tuotosta kuin tuo kipureaktio. Tässä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti niitä kokemuksia, joita syntyy lajin suorittamisen yhteydessä. Rozin laati luettelon, jossa oli 26 periaatteessa negatiivista asiaa tai kokemusta. Jos asuu hienon jyrkän kallion vieressä ja näkee muiden siinä kiipeilevän, voi innostua lähtemään mukaan. Suurin vaikutuksen voimakkuus oli ärsykehakuisuudella (0,80), joka siis oli melko selvästi erotteleva ominaisuus. Väestöön verraten korostuivat etenkin ärsykehakuisuus (sensation seeking), ekstroversio ja impulsiivisuus sekä vähäinen neuroottisuus. Mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa (39) suosituimmat lajit olivat riippuliito ja vuorikiipeily. Vaikka extreme-lajien harrastajat eivät ole yhtenäinen joukko, tutkimuksessa tuli esiin muutamia selvästi erottuvia piirteitä. Tätä halukkuutta saada nautintoa kielteisinä pidetyistä asioista Rozin nimitti käänteiseksi mielihyväksi (hedonic reversal). Ovatko he varmoja, että heille ei satu mitään. 2013) päätyi termiin lempeä masokismi (benign masochism) kuvatessaan masokismin myönteisiä muotoja. Todennäköisesti kyse ei ole yhdestä, eikä kahdestakaan motiivista, vaan selitystä on haettava monista eri tekijöistä
On kuin olisi aivan toisessa maailmassa, irti keinotekoisesta maailmasta. Samalla aistien herkkyys lisääntyy moninkertaiseksi. Sen voi kokea vain aistien kautta. Kuva: Antero Aaltonen T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. Kokemusta ei voi edes verrata mihinkään muuhun.” 3. Kyse ei ole yksinäisten puurtajien harrastuksesta ja aivan yksin se olisikin vaarallista. Moni avantouimari kuvaa uimisen addiktiivisena. Se on parempaa kuin mikään muu kokemus, seksi mukaan lukien. Voimaantuminen: ”On kuin kehon jokainen solu värisisi ja olisi elossa. 4 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 tule äkkiä pois. Ihmiset kiipesivät vuorille haastaakseen ja testatakseen itseään, kokeakseen katarsista (puhdistumista), saadakseen tunnustusta, nauttiakseen hallinnan tunteesta ja löytääkseen uusia kokemuksia. He erottivat yhdeksän motiivia: hallinta, nautinto, psykologinen kunto (kestävyys, tasapaino), fyysinen kunto, liittyminen, muiden odotukset, kilpailu, vertigo (huimaavat kokemukset, riskit ja vaarat) ja katarsis (jännityksen purkaminen). Mahdottomuus kuvata sanoilla: ”Sanat eivät voi tätä kokemusta kuvata. Nämä kokemukset vuorikiipeilijä Lionel Terry pelkisti osuvasti (Bastian 2019, 136): ”Persoonallisuuteni jätti minut, yhteydet maanpäälliseen katkesivat; en enää ollut pelokas tai väsynyt; tunsin kuin olisin siirtynyt ilman läpi, olin näkymätön, mikään ei voinut minua pyMoni avantouimari kuvaa uimisen addiktiivisena. Schweitzer (2017) haastattelivat 15 extremelajin harrastajaa ja päätyivät kolmeen teemaan: 1. Kun sitä on jonkin aikaa tehnyt, ei malta enää lopettaa. Näistä tuloksista syntyy kuva vauhdikkaista, uusia ärsykkeitä etsivistä henkilöistä, jotka nauttivat haasteista ja vaaroista, mutta jotka haluavat muiden tietävän, mitä he tekevät. Tämä pätee myös todella vaarallisiin extremelajeihin. Eric Brymer ja Robert D. Motiivien ja kokemusten näkökulma Varhainen tutkimustulos vuorikiipeilyn syistä (Ewert 1985) ei tuottanut yllätystä. Transsendenttiset kokemukset: ”On kuin siirtyisi aivan toiseen todelliseen todellisuuteen, jota fyysisen ja psyykkinen ei pysty kuvaamaan. Kyse on äärimmäisellä rajalla liikkumisesta.” 2. Kun sitä on jonkin aikaa tehnyt, ei malta enää lopettaa. Tosin tämä viesti vaimenee, kun avannossa käydään toistuvasti. Zhou, Chlebosz, Tower ja Morris (2020) haastattelivat Kiinassa 14 extreme-lajien harrastajaa. Itsestä löytyy aivan uusia voimia. Kokemuksen aikana olen siirtynyt johonkin, josta ei voi tulla takaisin. Tämä sama pätee myös todella vaarallisiin extreme-lajeihin. Haastattelu tähtäsi heidän motiiviensa selvittämiseen
(2013). (2017). (2019). Glad to be sad, and other examples of benign masochism. Ewert, A. – Kipua ei enää nähdä selvästi. Ihmiset tulivat tietoiseksi itsestään uudella tavalla, joka muutti heidän kokemustaan sekä menneestä että tulevasta. Mielihyvä toki syntyy yleensä vasta, kun tulee kylmästä vedestä pois. Monissa asioissa on paljon positiivista ja hiukan negatiivista tai paljon negatiivista ja hiukan positiivista. Evoking the ineffable: The phenomenology of extreme sports. Silloin hyppy olisi kuin pudottautuminen pöydältä patjalle. Sydän hakkaa myös jännityksestä, tietoisuudesta, että upea kokemus on tulossa. MARKKU OJANEN, PsT psykologian professori (emeritus) markku.ojanen@tuni.fi LÄHTEET Bastian, B. Carla Willig (2008) havaitsi, että kärsimys, hallinnan kokemus ja taitavuus sekä tietoinen läsnäolo olivat tekijöitä, jotka saivat ihmiset harrastamaan näitä lajeja. Osallistujat arvioivat kivun asteikolla yhdestä seitsemään (ei lainkaan–erittäin paljon) arvoon 4,15, joka siis kallistui kivun puolelle. (2008). Harrastajat siirtyvät suorituksen aikana toiseen maailmaan, mikä näissä lajeissa on kaikkein kiehtovinta. Mielihyvän arvioiksi tuli vastaavalla asteikolla 6,13/7, jonka mukaan kyse oli hyvin nautinnollisesta asiasta. Kun juoksee ja juoksee, siitä tulee lopulta meditatiivista. (Bastian 2019, 12). Brymer, E., & Schweitzer, R. Journal of Leisure Research, painossa. Bastian on osoittanut niiden liittyvän toisiinsa yllättävillä tavoilla. Lisäksi meillä on liian kapea kuva kivusta, sillä me liitämme sen pelkästään fyysiseen kokemukseen. Juuri sen vuoksi kokemus on niin kiehtova. (2020). Extreme-laji vie täysin harrastajan tarkkaavaisuuden. (2019). Unohdamme, että mielihyvä ja kipu usein liittyvät toisiinsa. Journal of Health Psychology, 13, 690–702. Why people climb: The relationship of participant motives and experience level to mountaineering. Aivan neutraaleja kokemuksia on lopulta vähän. McEwan, D., Boudreau, P., Curran, & Rhodes, R.E. Jos kyse olisi vain pelosta, hyppy jäisi tekemättä. Käänteisessä mielihyvässä kielteinen kokemus tuottaa lopulta mielihyvää. Journal of Research in Personality, 79, 83–93. Olisiko kokemus lainkaan sama, jos pelkoa ei olisi. Pelosta huolimatta liitäjä ei jähmety, vaan syöksyy liitämään pelosta huolimatta. Olemme sokeutuneet sille. T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i. Kun valmistautuu liitoon, sydämenlyönnit alkavat tihetä. Kyse on muuttuneesta tietoisuuden tilasta, johon liittyy uusia tapoja kokea aikaa ja ympäristön ärsykkeitä. Kyse voi olla myös henkisyyden tavoittelusta pitkän ja kuormittavan suorituksen avulla. Jos näin ei olisi, äidit eivät voisi unohtaa synnytyksen tuskaa. Me liitämme kivun fyysisiin ja psykologisiin vaikeuksiin emmekä pidä sitä erillisenä psykologisena tilana. Journal of Leisure Research, 17, 241–250. Riippuliito on järisyttävä kokemus verrattuna tavanomaiseen liikuntaan. Kielteiset ja myönteiset tunteet vahvistavat toisiaan. Embracing a more fearless approach to living. An exploratory study of motives for participation in extreme sports and physical activity. Samalla jää huomaamatta, että fyysisellä kivulla on läheisiä yhtymäkohtia muihin kielteisiin kokemuksiin, kuten emotionaalisen kipuun ja sosiaaliseen kipuun. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 4 9 säyttää, olin saavuttanut juopumuksen ja materiattomuuden tilan.” Tämä yhteys tietoisen läsnäolon ja kuilun reunalla olemisen välillä auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset harrastavat extreme-urheilua ja nauttivat siitä. Extreme-lajeille on olennaista se, että positiivinen jännitys voittaa negatiivisen pelon. Tai puoliksi kumpaakin. Näin vastasi ultramaratonien juoksija Keira Henninger kysymykseen, miksi hän tällaista harrastaa: ”Kuka tahansa voi lähteä juoksemaan ja puhdistaa sen avulla mieltään, vapautua stressistä, mutta kun juoksee 100 mailia – se puhdistaa sielusi, se on parasta maailmassa” (Bastian 2019, 136). Bastianin mukaan “kipu ja mielihyvä ovat saman kolikon eri puolia”. A Phenomenological Investigation of the Experience of Taking Part in `Extreme Sports’. Extreme-urheilussa uhka vaihtuu huippukokemukseksi. Tämä helpotus on aito mielihyvän lähde. Extreme-urheilulle on ominaista, että pelon, ahdistuksen ja kivun jälkeinen helpotus on suuri. Vesi tuntuu kylmältä, vaikka kyse ei vielä olekaan avantouinnista. Ne tekevät kokemuksesta ainutlaatuisen. Riippuliitoon liittyvä pelko heikkenee ajan myötä, mutta tuskin koskaan täysin häviää. Lontoo: Penquin books. & Morris, T. Laura Ferris teki tutkimuksen uimareista, jotka polskuttelivat 11-asteisessa vedessä (Bastian 2019, 53). Psychology of Consciousness: Theory, Research, and Practice, 4, 63–74. Jos se katoaa, hyppyjä tuskin enää tehdään. (Bastian 2019, ix-x). Judgment and Decision Making, 8, 439–447. Monissa extreme-lajeissa on mukana sekä kipua että mielihyvää. Willig, C. The other side of happiness. Mitä voimakkaampi kokemus, sitä paremmalta tuntuu, kun se on voitettu. Kipu ja mielihyvä kietoutuvat toisiinsa Brock Bastian (2019) on kirjassaan The other side of happi ness pohtinut laajasti kivun (mielipahan) ja mielihyvän välistä suhdetta. Mikä tahansa kielteinen kokemus nähdään vahingollisena. Jokin sinänsä kielteinen asia voidaan kokea myönteisenä, jos sen avulla selviytyy jostakin vielä pahemmasta. Zhou, L., Chlebosz, K., Tower, J. Kukapa ei luopuisi jostakin vaivasta, vaikka hoito olisi kivuliasta. (1985). Personality traits of high-risk sport participants: A meta-analysis. Rozin, P., Guillot, L., Fincher, K., Rozin, A., & Tsukayama, E. D. Useimmiten kyseessä ovat suuret nopeudet ja vaaralliset tilanteet. Voimakkaat kielteisten ja myönteisten kokemusten vaihtelut tekevät elämästä mielenkiintoista ja mielekästä
Sekä psyykkinen että fyysinen puoli ihmisestä tiivistetään usein toteamukseen, jonka mukaan voittajan valmistautumisessa kaikki oli mennyt kohdilleen. Häviäjän kilpailuun valmistautuminen oli epäonnistunut. Tarkoittaako tämä ontto puhe lopulta muuta, kuin sitä, että yksilöiden välillä oli jokin olennainen ero, mikä lopputuloksen selittää. Tuskinpa urheilija tätä aina itsekään ymmärtää. Mistä johtuu, että loppusuoralla kamppailevista yksilöistä vain toinen kykenee ottamaan itsestään kaiken irti ja toisen kohtalo on kokea kirvelevä muutaman sekunnin tappio. Urheilun ja liikunnan filosofinen tutkimus on Suomessa ja kansainvälisestikin nuorta. Voittaja oli fyysisesti valmiimpi loppukiriin, hän oli säästänyt voimiaan eivätkä maitohapot lihaksissa päässeet yllättämään loppurutistuksessa. Toinen, edelleen vankasti tieteeseen perustuva, selitys voisi olla se, että voiton napannut urheilija oli psyykkisesti valmiimpi. Tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta voi tuntua houkuttelevalta sanoa, että urheilijoiden ero perustuu fysiologiaan. Liikuntatieteellinen Seura kantoi kortensa kekoon organisoimalla Liikunta ja filosofia Kuva: Antero Aaltonen. Tällainen puhe on nykyisin suosittua. Suomen ensimmäinen liikunnan filosofisia ongelmia tarkastellut seminaari järjestettiin vuonna 1971. Tavallisen lenkkeilijän on mahdotonta ymmärtää, miten maratonjuoksija kykenee vielä loppusuoralla nopeuttamaan askeleitaan. 5 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Urheilijan mieli – punakoneesta sisäiseksi sankariksi Urheilun maailma on suurten tunteiden, dramaattisten tapahtuminen ja usein epäinhimillisiltä vaikuttavien suoritusten näyttämö. Tuolla sisukkaalla yksilöllä oli ”kovempi voitontahto”. Miten muuten kuin fysiologian ja psykologian avulla tätä eroa voisi yrittää ymmärtää
Hän saa kehonsa taipumaan, venymään ja kiihtymään sellaiseen, mikä ei-urheilijalle näyttäytyy käsittämättömänä. Seminaari ei kuitenkaan johtanut filosofien ja muiden tutkijoiden lähentymiseen. On tietysti paljon filosofeja, jotka kiistävät tällaisen näkemyksen. Konemielikuva sopii reduktiiviseen maailmankuvaan, jossa kaikki on lopulta fysiikkaa. Tiedämme, että tietyn NHL-pelaajan pistekeskiarvo on 0,67 ottelua kohden. Ihmisen ajattelukyvyn rajallisuutta voi olla vaikea hyväksyä. Sen tutkiminen auttaa ymmärtämään ihmisenä olon problematiikkaa laajemminkin. Psyykkisiä voimavaroja korostava puhe voi muodostua kuitenkin myös taakaksi. Maailmassa, jossa tulokset ratkaisevat, on finaaliottelussa houkuttelevaa laittaa rangaistuslaukausta suorittamaan pelaaja, joka tilastojen valossa onnistuu lähes aina. Urheilusuorituksia ruodittaessa kuulemmekin usein seuraavanlaisia toteamuksia valmentajilta ja pelaajilta: ”Peli ratkesi tällä kertaa henkisellä puolella. Urheilija koneena on mielikuva, mitä on haluttu ja halutaan edelleen vaalia, vaikka ihmisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen kuuluukin entistä enemmän urheilun ja valmennuksen arkeen. Viime vuosikymmeninä aihepiirin filosofinen tutkimus on ollut vähäistä, vaikka liikunnan arvoista aika ajoin keskustelua herääkin. Urheilija – tuo pikku Newton Filosofi Colin McGinn (2008, 112) on todennut, että urheilu on ihmisorganismin tanssia mekaniikan peruslakien säestyksellä. Kysymys mielen ja kehon, tietoisuuden ja aivojen tai sielun ja ruumiin suhteesta on perinteinen filosofinen ongelma, jota Arthur Schopenhauer (1788–1860) kutsui ”maailmansolmuksi”. Psykologian merkitystä urheilijan toiminnalle ja toiminnan ymmärtämisessä ei tule väheksyä, mutta voiko omaa tai toisen mieltä oikeasti ohjata tai täydellisesti ymmärtää. Väheksymättä tieteen roolia urheilusuorituksen ymmärtämisessä ja selittämisessä, haluamme ehdottaa, että voittamisen mysteeriin ja urheilijan mielen ymmärtämiseen juuri filosofia voisi tuoda sellaista kokonaisuuden ymmärtämistä, jota nykykeskustelusta tuntuu välillä puuttuvan. Ihminen voi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i tutkimussymposiumin vuonna 1989. Ketä hän tällöin syyttää. Toivottavasti ei itseään. Tämä ”puhe” sopii myös nykyajan illuusioon, että kaikki on itsestä kiinni ja kuka tahansa voi menestyä, kunhan vain haluaa tarpeeksi ja löytää sisäisen sankarinsa. Tahdon voimalla Psyykkisestä valmennuksesta ja urheilijan psyykkisistä ominaisuuksista sekä taidoista puhutaan nykyisin paljon. Descartesin suureksi ongelmaksi muodostui sen selittäminen, miten täysin aineeton mieli voisi saada kehon liikkumaan. Esimerkiksi urheilijan epäonnistumista selitettäessä turvallinen vastaus löytyy usein mielen sopukoista: ”Pää ei vaan tänään kestänyt.” Yksi uuden ajan tärkeimmistä filosofeista, Rene Descartes (1596–1650) ajatteli ihmisen mielen olevan ikuinen ja vapaasti leijuva ilmiö, joka ei ole sidottu aineelliseen maailmaan. Monet filosofit ajattelevat, että ihmisen mieli on tällainen ilmiö. Muun muassa mielenfilosofi Daniel Dennett on vakaasti sillä kannalla, että niin ihmisen tietoisuus kuin tahdonvapauskin tulevat lopulta saamaan luonnontieteellisen selityksen. Filosofian soveltaminen urheilun ilmiöihin on jäänyt yksittäisten tutkijoiden, kuten Jyri Puhakaisen työn varaan. Toisaalta myös ”mentaalisten sparraajien” viittaukset sisäisiin voimavaroihin tai henkisiin vahvuuksiin ovat mystisiä. Urheilusuoritus huipputasolla on samantyyppinen solmu, jossa mieli ja keho yhtyvät. Kone ei voi uskoa ihmeisiin eikä se voi muuttaa kurssia, mikä sille on asetettu. Urheilija kirjaimellisesti tuntee nahoissaan fyysisen maailman rajoitukset ja reunaehdot, mutta toisaalta myös sen, miten nämä rajat voidaan tietyllä hetkellä ylittää. Tämä urheilijan kyky herättää meissä ihailua muistuttaen taiteilijan kykyä luoda jotain, mihin emme itse kykene tai hyveellisen ihmisen kykyä sellaiseen jalouteen, joka on ulottumattomissamme. Nykyihmisen näkökulmasta Descartesin aineeton mieli jää mysteeriksi. Vastakkainen näkemys sen sijaan väittää, että maailmassa on aidosti emergenttejä ilmiöitä, joita ei voida alempien tasojen ilmiöillä selittää. Tällaiseen mieleen nykyajan ihmisen on vaikea uskoa. Sitä vahvistavat urheiluun olennaisesti kuuluvat mittaaminen, tilastot ja ennustettavuus. Jokainen tarvitsee kannustusta ja toisen kehu tuntuu hyvältä. Emme olleet valmiita kamppailemaan voitosta.” Filosofin kysymys kuuluu: ”Mikä on tämä henkinen puoli?” Usein henkisistä ominaisuuksista ja taidoista puhuttaessa annetaan esimerkkejä, kuten ajatukset, tarkkaavaisuus tai motivaatio, mutta on hyvin epäselvää, mitä nämä ilmiöt itseasiassa ovat. Mutta ihminen ei ole kone. Urheilija kirjaimellisesti tuntee nahoissaan fyysisen maailman rajoitukset ja reunaehdot, mutta toisaalta myös sen, miten nämä rajat voidaan tietyllä hetkellä ylittää.. Heidän puheensa tyydyttää kuitenkin monen urheilijan ja valmentajan kaipuun siihen, että mielen avulla voi merkittävästi vaikuttaa fyysiseen suoritukseen. Miltä tuntuu sellaisesta urheilijasta, jota on marinoitu positiivisella minäpuheella jo juniorivuosista alkaen ja joka ei pääsekään flow-tilaan uransa tärkeimmässä kilpailussa. Reduktiivisen maailmankuvan mukaan psykologia selittyy biologialla, joka puolestaan selittyy kemialla, joka taasen pohjautuu fysiikkaan. McGinnin lisäksi esimerkiksi tunnettu kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky väittää, että kognitiivisista rajoituksistaan johtuen ihminen ei koskaan tule ymmärtämään kaikkea. Voitaisiin sanoa, että urheilija on oppinut manipuloimaan fyysistä todellisuutta. Urheilijoilla on taustajoukoissaan fysiikkavalmentajien lisäksi psykologeja sekä ”mentaalisia sparraajia”
Helsinki: Art House. Urheilu osoittaa, että kykenemme hallitsemaan todellisuutta, emme koskaan täydellisesti, mutta hetkittäin, silloin kun kaikki onnistuu. Emme tiedä, mutta hyvä niin. A. 2008. McGinn, C. Tampere: Tampereen Yliopisto. Stocksfield: Acumen Pub. Helsinki: WSOY. Totuus on kuitenkin se, että kun loppusuora aukeaa, kaikki on avoinna. McGinn, C. Aivotutkimus on valjastettu tämän ihmiskäsityksen palvelukseen, flow’ta pukkaa ovista ja ikkunoista. Vallalla on pitkään ollut käsitys, jonka mukaan urheilija on biologinen kone, joka tarkasti suunnittelulla harjoittelulla viritetään optimisuoritukseen. 1875. 1999. Brockhaus, Leipzig.. Dennett, D. 1997. Etenkin nuori urheilija saattaa huomaamattaan päätyä toteuttamaan sitä ihmiskäsitystä, mikä hänen ympäristössään vallitsee. ANTTI KUUSELA, FT lehtori, Tikkurilan lukio aokuusel@gmail.com RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM tiedeviestijä (opintovapaalla) Liikuntatieteellinen Seura pummikuusela@gmail.com LÄHTEET Chomsky, N. Sport. Schopenhauer, A. Dennett, D. Miksi fyysisesti ja psyykkisesti huippukuntoisen urheilijan mieleen ilmestyy kuin tyhjästä epävarmuuden ajatus, joka saa hänet epäonnistumaan. Tässä tilanteessa ihminen helposti unohtaa todellisen voimavaransa, yksilöllisen ja ainutkertaisen mielensä, mitä ei voida tyhjentävästi selittää aivoja tutkimalla eikä myöskään psykologisen tutkimuksen keinoin. Miten mieli toimii. Kohti Ihmisen Valmentamista. 5 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 T E E M A : L i i k k u j a n j a u r h e i l i j a n m i e l i Urheilun ja ihmisenä olon mysteeri Urheilua ja siihen liittyviä ilmiöitä pohdittaessa lipsutaan helposti mustavalkoiseen ajatteluun. Se arvaamattomuus, mikä tekee elämästä ainutkertaista ja merkityksellistä saa meidät viehättymään myös urheilusuoritusten äärellä. The Mysterious Flame: Conscious Minds in a Material World. 1995. Emme ole pelkästään sokeiden luonnonvoimien pelinappuloita, vaan myös näillä voimilla pelaajia. Puhakainen, J. Tiede kuvaa yleisiä lainalaisuuksia – ja hyvin sen tekeekin – mutta yksilöllinen kokemus on jotain, mikä jää objektiivisen tieteen ulottumattomiin. F. Tietoisuuden selitys. Myös Suomen valmennuskulttuurin juuret ovat tukevasti mekanistis-biologisessa perinteessä. Urheilu on sidoksissa aikaansa ja heijastaa laajempaa käsitystä siitä, mitä ihminen on. 2000. New York: Basic Books. Urheilussa meitä kiehtoo epätäydellisyys ja ennustamattomuus. Über die vierfache Wurzel des Satzes vom zureichenden Grunde. Mekanistisen ihmiskuvan perinteestä päädytään helposti toiseen ääripäähän, yksilöllisyyttä ja psyykkisiä ominaisuuksia korostavaan ihmiskäsitykseen. 1999. Cambridge: Cambridge University Press. Neuvostoliiton punakoneen systemaattisuutta ihailtiin ja toisaalta sen käsitystä yksilöstä kauhisteltiin. New Horizons in the Study of Language and Mind
Muita autoja ei näkynyt, hiljensin vauhtia. Pysyvää työtä ei ollut näköpiirissä ja into nähdä maailmaa sai hakemaan töitä ulkomailta. Karkeasti laskettuna lähetin tuhat hakemusta kahden vuoden aikana eripuolille maailmaa, lähinnä Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja Australiaan. Maailmankolkka oli osittain tuttu, olinhan viettänyt kolme kuukautta Victorian yliopistossa, Melbournessa, väitöskirjaa valmistellessani. Lapsenuskoni julkaisujen ja aiemman kokemuksen merkityksestä koki jonkinlaisen kolauksen. Väitökseni jälkeen olin työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa postdoc-tehtävissä. Lieneekö kohtalon ivaa, että päädyin ensimmäiseen varsinaiseen yliopistolliseen opetustyöhöni juuri tuolle mystiselle vankisaarelle, jolle brittiläinen imperiumi lähetti samaan tapaan vankeja 1800-luvun alussa kuin koko Australiaan. Tuuli puhaltaa kuitenkin toisinaan Etelänavalta vähintään raikkaasti. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 3 Näin maailmalla: Arto Gråsten Tasmaniassa moni asia on toisin Kansainvälisyys on ollut yliopistollisia iskusanoja 2000-luvun alusta lähtien. Toki kuivempiakin jaksoja talveen mahtuu. Mieleen on myös jäänyt erikoinen elokuinen työmatka. Pestejä maailmalle ja artikkeleita englanniksi. Talvikausi (kesä–elokuu) on Tasmaniassa usein viileä ja sateinen. Asunnot ovat yleensä heikosti eristettyjä, koleina talvipäivinä sisällä tuli pukeutua lämpimästi. Kesäkuussa 2016 sain sähköpostiini ilahduttavan viestin, minut oli valittu Tasmanian yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan liikunnan ja terveystiedon lehtoriksi. Kun ajat entiset palaavat jossakin muodossa, niin on hyvä muistaa, että maailmalle lähteminen kysyy joustavuutta. Tasmaniassa on neljä vuodenaikaa, mutta ne eivät ole Suomeen verrattuna yhtä jyrkkiä – talviöinä voi olla muutama pakkasaste. Minua huvitti tai enemmänkin hirvitti katsoa lapsia odottamassa koulubussia talvikuukausina, pahimmillaan t-paidassa ja shortseissa jopa parissa pakkasasteessa. Upea luonto ja puhdas ilma ovat ehdottomasti saaren parhainta antia. Arto Gråsten Boat Harbour Beachilla Tasmanian pohjoisrannikolla. Tasmania oli tuntematon, sillä ensimmäisellä Australian reissullani saari oli jäänyt väliin ajan puutteen vuoksi. Kävin muun muassa päivän reissulla Wisconsinissa, mikä ei johtanut sopimukseen, onnekseni jälkeenpäin katsottuna. Kuva: Arto Gråstenin kotialbumi Ilman suurempia ennakko-odotuksia aloitin työni Launcestonissa tammikuussa 2017. Tasmaniaa kuvaillaan usein Australiaksi pienoiskoossa, sillä saarelta löytyy sademetsiä, vuoria, jokia, järviä, hietikoita, rantoja, koralleja ja havumetsää, lähes kaikkea mitä Australian mantereeltakin. En ikinä unohda sitä näkyä, kun menin eräänä koleana talviaamuna kysymään jotain kollegaltani, joka istui kylmässä toimistossaan pipo syvälle päähän vedettynä, toppatakki päällä, höyryävä teemuki hyppysissään ja shortsit jalassa. Noin kymmenen yliopistoa eri puolilta maailmaa haastatteli minut joko paikan päällä tai videoyhteyksin. Huomasin, että ulkomaisiin yliopistoihin ei ole helppo päästä töihin ilman kontakteja. Tasmanian osavaltion toiseksi suurin kaupunki Launceston on yksi Australian vanhimmista kaupungeista (perustettu 1806). Aamulla yliopistolle ajellessani huomasin poliisin viittoilevan tien laidassa. Ironista on, että minä suomalaisena kylmään tottuneena, olin toinen liikuntarakennuksen lehtoreista, joka piti lämpöpatteria päällä toimistossaan. Tasmania tarjosi tilaisuuden Lopulta Tasmanian yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa löytyi yhteinen sävel. Toinen kaista on tukossa: maailmalle ei käytännössä pääse. Hakeminen vaati sinnikkyyttä
Työnkuvaani kuului ensisijaisesti liikuntapedagogiikan ja -psykologian kurssien sisältöjen laatiminen ja opettaminen sekä tutkimus. Australialainen yliopistokoulutus nojaa voimakkaasti brittiperinteisiin, jossa arvosanoilla on suuri rooli. Lisäksi koululiikunta sisälsi paljon ulkoliikuntaa, pallopelejä ja leikkejä, esimerkiksi krikettiä ja ”footya” eli australialainen jalkapalloa ilman kontakteja. Tutustuessani kouluihin opetusharjoittelijoiden kanssa tuli selväksi, että australialaiset ovat ulkoliikuntakansaa. Liikunnanja terveystiedonopettajakoulutuksessa meitä oli viisi lehtoria: itseni lisäksi kolme paljasjalkaista tasmanialaista ja yksi jenkki. Tämä osoittautui hyväksi neuvoksi, mutta sai minut miettimään vakavasti arvioinnin mielekkyyttä. Liikunnanopettajakoulutus poikkeaa melkoisesti suomalaisesta koulutuksesta, sillä jokainen opettajanurasta haaveileva nuori voi hakeutua koulutukseen ilman pääsykokeita. Ensimmäisen lukukauden jälkeen sain moitteita, koska annoin liian hyviä kurssiarvosanoja opiskelijoille. 5 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 ja kohta huomasin tiellä valtavan merinorsun. On jopa kouluja, joissa liikuntaa ei opeteta erillisenä oppiaineena. Laina maksetaan takaisin valmistumisen jälkeen, mutta vasta kun palkkatyö löytyy. Liikunnanja terveystieteiden opettajakoulutus on sijoitettu Launcestoniin. Koulujen salit olivat melko heikosti varusteltuja suomalaisiin verrattuna. Hallinto on Hobartissa, Tasmanian pääkaupungissa. Tehtävä Tasmaniassa: opettaa pedagogiikkaa ja psykologiaa Tasmanian yliopisto toimii neljässä toimipisteessä, joista kolme on Tasmaniassa ja yksi Sydneyssä. ”Liian hyviä arvosanoja” Työ ei sinällään poikennut suomalaisesta yliopisto-opetuksesta. Opinnot ovat maksullisia, mutta osavaltio takaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella. Aiempi koulutus ja menestys vaikuttaa hiukan, mutta käytännössä kaikki maksukykyiset opiskelijat ovat tervetulleita. Yleensäkin perheet tuntuivat viettävän paljon vapaa-aikaa ulkoharrastuksissa, mikä tietenkin ilahdutti vierailevaa liikuntatutkijaa. Kurssirakenne vastasi suomalaista järjestelmää, sisältäen luentoja ja harjoituksia. Ensimmäiselle liikuntapsykologian kurssilleni osallistui noin sata opiskelijaa, sillä edellisenä vuonna kurssia ei oltu järjestetty. Suurin ero suomalaisen ja australialaisen yliopiston välillä on se, että kurssisisältö pilkuntarkkoine arviointikriteereineen ja tehtävineen piti olla opiskelijoiden saatavilla jo hyvissä ajoin ennen kurssia. Luonto on todellakin lähellä Tasmaniassa. Tämä oli outoa, mutta jotenkin sain omat kurssini järjestettyä niin, että opetus onnistui ilman liikuntasaliakin. Launcestonin halki virtaava Tamar-joki laskee mereen saaren pohjoispuolella. Maassa maan tavalla, kuten sanonta kuuluu. Liikunnanopetustilat eivät vastanneet 2000-luvun vaatimuksia. Luentoja kannustettiin pitämään online-luentoina, sillä useimmat opiskelijat tekivät töitä opintojen ohessa. Käytössä oli yksi tila, joka näytti samalta kuin suomalainen liikuntasali 1970-luvulla. Hyvä tavoite, mutta monesti opiskelijat katsoivat kurssin alussa pakolliset arviointiin vaikuttavat tehtävät (assessment tasks) ja jättivät kaiken muun, sekä luennot että harjoitukset väliin. Lisäksi teimme paljon yhteistyötä terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Suomalaisen opettajakoulutuksen käyneenä arvosanojen ylistys oli minulle vaikea pala nieltäväksi, mutta turha oli yrittää taistella tuulimyllyjä vastaan. Poissaoloja ei voinut ottaa huomioon mitenkään arvioinnissa, jos sitä ei ollut kirjannut lähes raamatullisessa asemassa olevaan ”unit outlineen.” Tästä viisastuneena lisäsin tuon virkkeen seuraavana vuonna kurssikuvaukseen. Kollegat neuvoivat minua noudattamaan Gaussin käyrää, niin säästyisin ikäviltä jälkipuheilta. Tyyli voi olla vapaa, mutta tietty jämptiys ja ryhdikkyys ovat hyväksi opettajan ammatissa. Cataract Gorge Reserven ulkoilualue Launcestonissa. Huonona puolena on se, että osa opiskelijoista ei todellakaan ollut opettaja-ainesta. Järjestelmän voisi sanoa olevan jonkinlainen amerikkalaisen ja suomalaisen yliopiston välimuoto. Lukuvuosi meni aina kalenterivuoden mukaan: syyslukukausi helmikuun lopusta toukokuun loppuun ja kevätlukukausi heinäkuun lopusta lokakuun loppuun. Lähivuosina tiedekunta on tosin saamassa uudet liikunnanopetustilat paikallisen University of Tasmania Stadiumium yhteyteen rakennettavalle kampukselle. Minulle kerrottiin jo ensimmäisen lukukauden alussa, että salivuoroja oli lähes toivotonta yrittää saada. Kuva: Arto Gråsten. Opiskelijat olivat tulevia terveystiedonja liikunnanopettajia sekä fysioterapeutteja. Vaikka liikunta sisältyy Australian kansalliseen opetussuunnitelmaan, niin sen toteutus vaihtelee suuresti koko maassa. Hallinnollisia tehtäviä ei aluksi juurikaan sysätty, sillä uudessa työssä oli riittävästi opettelemista ilman niitäkin. Ei ole kuulemma tavatonta, että nämä suuret merinisäkkäät erehtyvät joskus suunnasta ja kulkeutuvat sisämaahan. Brittiläisen perinteen mukainen hillitön byrokratia sai välillä puremaan hammasta, mutta kaikesta selvisin ystävällisten kollegoideni avustuksella. Ainakin Tasmaniassa lapset vaikuttivat melko liikunnallisilta eli ulkoilmaelämässä oli puolensa
Työtoverini saapuivat usein töihin kymmenen maissa, mutta olivat sitten vastaavasti iltapäivästä pitempään. Australialaiset ovat avoimia ja sosiaalisia, siellä ei ole outoa jutella tuntemattomalle bussipysäkillä, eikä australialainen yleensä ole yhtä sanaton kuin suomalainen hississä. Lopulta asiaa pohdittuamme pysyvän oleskeluvan saamishaasteet saivat palaamaan. Joskus se voi olla jopa taakka, jonka syitä voi vain arvailla. Omavastuuosuudet klinikkakäynnistä olivat lähes suomalaista yksityislääkäritasoa. Kunkin luokan varsinaiset opettajat valvoivat tunteja ja antoivat kykyjensä mukaan palautetta opettajaopiskelijoille. Vaikka yleisesti ottaen palkkataso on Australiassa jonkin verran korkeampi kuin Suomessa ja verotus hieman kevyempää, niin elinkustannukset korkeine vuokrineen, sähkölaskuineen ja ruokakuluineen pitävät huolen, että liikoja ei taskuun jää, varsinkaan työviisumilla maassa työskentelevälle. Aluksi oli vaikea käsittää sikäläistä tapaa kouluttaa liikunnanopettajia. Ja suomalaisten sosiaalinen jäykkyys ja jossain määrin negatiivinen ilmapiiri tuntuivat hämmentäviltä. Täytyy sanoa, että ikävä tuli omia harjoitteluaikoja suomalaisessa opettajakoulutuksessa, jolloin pidettiin ja seurattiin kukin vuorollaan silmä kovana omia ja toisten opiskelijoiden tunteja. Edesmennyttä Jörn Donneria mukaillen voi hyvällä syyllä sanoa, että matkustaminen kannattaa aina. tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto liikuntatieteellinen tiedekunta agrasten@jyu.fi Vaikka usein Suomessa puhutaan kansain välisestä kokemuksesta, sitä ei todellisuudessa aina arvosteta. Yliopistojen palkat ovat ehkä hieman korkeampia kuin monella muulla alalla ja palkalla tulee kyllä toimeen, mutta toisaalta vierastyöläinen joutuu maksamaan tuloveroa huomattavasti enemmän kuin saa takaisin erilaisina yhteiskunnan palveluina. Työaikoja ei yliopistossa sen ihmeemmin seurattu, kunhan työt hoituivat mallikkaasti. Meille lapsen kokopäivähoito olisi maksanut noin 90 dollaria päivässä, mikä pakotti järjestämään työt niin, että jompikumpi oli aina kotona. Koululuokat vastaavasti siirtyivät lennossa opettajaharjoittelijalta toiselle, jokaisen tunnin aikana noin kymmenen oppilasryhmää oli toimissaan eri opetuspisteissä, ulkona ja sisällä. Vaikka usein Suomessa puhutaan kansainvälisestä kokemuksesta, sitä ei todellisuudessa aina arvosteta. Opetus tapahtui paikallisessa noin 500 oppilaan alakoulussa yhtenä päivänä viikossa kolmen viikon ajan. Tämä ei kaikilta osin ole reilua vierastyöläisiä kohtaan. Meidän perheen kohdalla, koska meillä oli työviisumit, ei pysyvää oleskelulupaa, osavaltio ei tarjonnut mitään tukea päivähoitoon. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että päätös oli oikea, sillä maailmanlaajuinen pandemia on kurittanut australialaisia yliopistoja isolla kädellä. Täytyy myös sanoa, että palaaminen Suomeen oli jonkinlainen kulttuurishokki. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kolme liikuntatuntia motorisiin taitoihin liittyen. Tämä on hyvin yleistä Australiassa, emmekä sinänsä olleet poikkeus. Opiskelijat oli jaettu kahteen ryhmään, aamuja iltapäiväryhmiin. Kummassakin vuorossa, opiskelijat työskentelivät pareittain, toinen opetti ja toinen avusti. Vaikka olisimme jääneet Tasmaniaan, ei ole kirkossa kuulutettu, että työpaikkani yliopistolla olisi säilynyt. Opetusharjoittelun toteutus oudoksutti Työssäni opetusharjoittelut olivat itselleni uusia kokemuksia. Kolmen vartin päästä vaihtui roolit ja ryhmä. Kaiken kaikkiaan, olen perheeni kanssa ollut erittäin iloinen ja tyytyväinen, että päädyimme juuri Tasmaniaan. Opetusharjoitteluja olisin halunnut viedä Tasmaniassa ammattimaisempaan suuntaan, mutta mielipiteilläni ei juuri ollut merkitystä. Näin on tehty ja tullaan luultavasti aina tekemään, joten tyydyin vain hoitamaan oman osuuteni mahdollisimman hyvin. Lupa olisi ollut yliopiston sponsoroimana mahdollista saada, mutta sen jälkeen olisimme olleet sananmukaisesti vankina Tasmaniassa. Perheellisenä yritin itse mennä aamulla aikaisin töihin, jotta ehdin viettää iltapäivällä aikaa lapsen kanssa. Terveydenhoito sen sijaan onnistui Suomen ja Australian välisen sopimuksen vuoksi kitkattomasti, ei tosin ilmaiseksi. Opetin liikuntapedagogiikkaa toisen lukuvuoden opiskelijoille, joiden ensimmäinen varsinainen kouluharjoittelu kuului minun kurssini sisältöön. Minun tehtäväni oli ohjata tuntien suunnittelua ja tarvittaessa antaa tukea opetustilanteissa. ARTO GRÅSTÉN FT, KM liikunnanja terveystiedon lehtori Tasmanian yliopisto 2017–2019. Ammatillisesti reissusta jäi paljon taskuun, mistä voin jatkossa ammentaa tuleviin työtehtäviini, olivatpa ne sitten Suomessa tai ulkomailla. Kolmen vuoden työsopimuksen lähestyessä loppuaan minun ja perheeni oli päätettävä, jäämmekö Tasmaniaan vai katsommeko muita vaihtoehtoja. On sanomattakin selvää, että henkilökohtainen palaute opiskelijoille oli hyvin ylimalkaista, kun kymmenen opetusryhmää operoi samaan aikaan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 5 Työkulttuurissa ja arjessa totuttelemista Työtovereina australialaiset kollegani olivat avoimia ja sosiaalisia, mutta työkulttuuri poikkesi jonkin verran Suomessa totutusta. Päivähoito on yksityistä ja päivähoitomaksut ovat tähtitieteellisiä. Kolmessa vuodessa oli ennättänyt muodostua laaja ystäväpiiri ja viihdyimme kaupungissa, joten palaaminen Suomeen ei ollut itsestään selvää. Lapsiperheille, erityisesti alle kouluikäisten lasten vanhemmille, Australia osoittautui haasteelliseksi. Ensiksi, oman alani työtilanne ei kolmessa vuodessa ollut juuri parantunut. Asuminen tuolla historiallisella vankisaarella oli unohtumaton kokemus, puhumattakaan monista ystävistämme, joihin tuona aikana ehdimme tutustua. Joskus se voi olla jopa taakka.. Tasmaniaan vai Suomeen
Vuonna 2005 yhdysvaltalaisen Plymouthin yliopiston emeritusprofessori E. E. E. E. Allen silmäili ranskalaista vuorikiipeilylehteä vuodelta 2003 ja törmäsi ensimmäisen kerran lähdeviitteeseen K. Lopulta opas julkaistaan englanninkielisenä käännöksenä Yhdysvalloissa. Eimeleuksen kirjoittamasta hiihto-oppaasta. Frankin vuonna 2009, hän pyysi tätä auttamaan oppaan löytämisessä. Tämä johti neuvotteluihin harvinaisten kirjojen kauppiaiden kanssa Pietarissa. Kun Allen tapasi venäjän kielen taitoisen ampumahiihtotutkijan William D. Kirja saatiin hankituksi ja vuonna 2017 Jyväskylän hiihtokongressissa syntyi päätös hiihto-oppaan kääntämisestä englanniksi ja siihen liittyvän kommentaarin laatimisesta. E. Lisäksi hänen tavoitteenaan oli kartuttaa Uuden Englannin hiihtomuseoon perustetun kirjaston kokoelmia. Alkaa kirjeenvaihto pietarilaisen antikvariaatin kanssa. B. Lähes sata vuotta myöhemmin K. B. Eimeleuksen Hiihto sotilastarkoituksia varten (Lyzhi v voennom dele) -hiihto-opas pulpahtaa suomalaisten tutkijoiden tietoisuuteen amerikkalaisten tutkijoiden löytämänä. 5 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Kadonneen hiihto-oppaan jäljillä Hiihto sotilastarkoituksia varten -teoksen etsiminen ja löytyminen on kuin suoraan salapoliisiromaanista. Amerikkalaistutkijat alkavat metsästää suomalaisen kirjoittamaa venäjän kielistä hiihto-opasta vihjeiden perusteella. John B. Allenilla oli käynnissä tutkimus hiihdon kulttuurisesta merkityksestä. Kuva: Le Petit Journal / Alamy. Haavoittuneiden ja sairaiden kuljetusta Venäjän–Japanin -sodassa 1904
Vuosina 1919–1925 hän toimi tasavallan presidentti K. Hän käytti terminologiaa, jolla ei ollut koskaan aiemmin kuvattu venäjäksi harvojen keisarikunnassa tuntemia hiihtoliikkeitä. Aejmelaeus-Äimä sai sotilaskoulutusta Pietarissa Keisari Nikolain ratsuväkiopistossa vuosina 1906–1908 sekä Miekkailuja voimistelukoulussa 1914. Runsas viitteiden käyttö osoittaa, että taustojen selvittäminen on tehty perin pohjin. Viimeisissä luvussa Aejmelaeus käy läpi hiihdon soveltuvuuden sotilastarkoituksiin. Aejmelaeus-Äimä toimi Nikolain ratsukoulun urheilun ja voimistelun opettajana vuodesta 1912 alkaen. Englanniksi “Skis in the Art of War” E. Allenin ja Frankin mukaan Aejmelaeus oli hiihtokoulutuksen asiantuntijana aikaansa edellä Venäjän armeijassa. Teoksessa on noin 100 kuvaa. Hän oli innokas urheilumies, joka harrasti erityisesti miekkailua. Lisäksi kirja antaa hyvän käsityksen Mikä mies oli hiihtooppaan kirjoittaja. Samana vuonna hän suoritti myös Keisarillisen arkeologisen instituutin loppututkinnon. Työn aikana on vaihdettu artikkeleita, lähetetty lähdemateriaaleja, vastattu kysymyksiin ja ennen kaikkea autettu kääntämällä lähdeaineistoa. Hänet ylennettiin everstiksi 1925. B. Lopussa on ”biografi-sarja”, joka auttaa ymmärtämään hiihtotekniikan saloja. Kirjan tekijät ovat tehneet yhteistyötä itävaltalaisten, virolaisten, suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten, sveitsiläisten, turkkilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Amerikkalaistutkimuksessa Eimeliuksena mainittu hiihto-oppaan kirjoittaja on suomalaiselta nimeltään Carl Bror Emil ”Kalle” Aejmelaeus-Äimä. Sen sijaan meillä on kyllä tiedetty K. Vuodesta 1933 alkaen Aejmelaeus-Äimä palveli Viipurin komendanttina. Kirjoitus päättyy haikeaan kommenttiin: ”Teosta silmäiltäessä täyttää kateus mielen muistellessa, että meillä itsellämme ei ole vielä tällaista tarpeen täysin vaatimaa kirjaa.” Myös Hufvudstadsbladet mainitsi julkaisemisesta lyhyellä uutisella. Suomessa Aejmelauksen oppaan julkisuus jäi muutamaan uutiseen. Nikolain Ratsuväkikoulun opettaja, luutnantti Carl Bror Emil Aejmelaeus-Äimä. Hiihto sotilastarkoituksia varten -teos oli 148-sivuinen opas. E. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 7 Yllättävää on se, että missään suomalaisessa hiihtohistorian lähteessä ei Eimeleusta tai hänen opastaan ole aikaisemmin mainittu. Aejmelaeus-Äimä kuoli heinäkuussa 1935 aivoverenvuotoon ollessaan virkalomalla Kielissä. John B. Viiteapparaatti itsessään muodostaa oman tutkimuskertomuksen 1900-luvun alun hiihtohistoriasta ja sen lähteistä. J. Esitellyksi tulevat myös hiihdon historia, erilaiset suksimallit (hiihtotarpeet ja suomalaiset innovaatiot sotilaskäyttöön), hiihtotavat, hiihtopurjehdus, ajohiihto, vuoristohiihto, mäenlasku ja hiihtoennätystilastot. Suomen itsenäistymisen jälkeen AejmelaeusÄimä liittyi armeijan palvelukseen elokuussa 1918. Vuonna 1923 hän oli mukana perustamassa Helsingin Miekkailijoita. Kirjan avaavassa Hiihdon hygieeninen merkitys -luvussa pohditaan hiihdon terveydellisiä tekijöitä. E. Kuva: Museovirasto. Hiihto-oppaan tekstit on käännetty kokonaan ja kuvituksesta on julkaistu suurin osa. Vuosina 1919–1921 Aejmelaeus edusti Suomen armeijaa Suomen Olympiakomiteassa. Hän syntyi Porvoossa 20.5.1882 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1901. Kommentaariosuus on syntynyt harvinaisen tiiviin kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Ståhlbergin ensimmäisenä adjutanttina. Teoksessa on 30 lukua, joista 14 keskittyy hiihtotekniikan opastamiseen. Aamulehti kirjoitti 28.12.1912, että ”äskettäin on Venäjän armeijassa palveleva kansalaisemme, Nikolaijewskin junkkarikoulun voimistelun ja urheilun opettaja, K. Millaisen oppaan Aejmelaeus laati. Se sisältää myös suunnitelmia joukkojen käytöstä suksilla. B. Allenin ja William D. Aejmelaeuksen (myöhemmin Aejmaelaeus-Äimä) olleen Venäjän armeijassa upseerina palvellut urheilumies, joka teki sotilasuran itsenäisessä Suomessa. Frankin Skis in the Art of War -teos koostuu johdannosta 1900-luvun alun hiihtokulttuuriin ja lyhyestä Aejmelaeuksen (käännöksessä siis Eimeleus) elämäkerrasta. Aejmelaeus julkaisut 150 sivua käsittävän teoksen Hiihto sotilastarkoituksia varten, joka on omistettu Venäjän armeijalle”. Aejmelaeus-Äimä toimi Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa vuosina 1926–1928 ja Lontoossa 1929–1931. Hän edusti Venäjää vuonna 1912 Tukholman olympialaisten nykyaikaisessa viisiottelussa mutta keskeytti kilpailun kahden lajin jälkeen. Tutkijan kannalta antoisin on käännöstä seuraava kommentaariosuus. Nykyaikaiseen viisiotteluun saivat tuolloin osallistua vain sotilaat, joten Aejmelaeus-Äimän oli kisoihin päästäkseen kilpailtava Venäjän lipun alla
Kirja löytyy muun muassa Venäjän kansalliskirjastosta. Allen, E. 1905 Crisis Year for Military Skiing. Myöhemmin hiihto-oppaita julkaisseet henkilöt, kuten Seth Vesa ja Ranne Roni tulivat suojeluskuntaliikkeen piiristä, eikä missään heidän teoksistaan ole mainintaa Eimeliuksen opeista. Suomen armeijan taktista osaamista täydensivät Erkki Raappanan kirjoittama Talvisotakirja (1928) ja Kustaa Tapolan Talvitaktiikka (1929). Suomen armeijan hiihtokoulutus syntyi sisällissodan jälkeen valkoisen armeijan kokemusten pohjalta. Allen ja Frank päättelevät, että Suomen armeija käytti Aejmelaeuksen ensimmäisenä ehdottamia ideoita hyödyntäessään liikkuvia hiihtojoukkoja pitämään puna-armeijan loitolla talvisodan aikana 1939– 1940. JARI KANERVA, FT pääsihteeri jari.kanerva@lts.fi Käännetty alkuperäisteos: ???????. B. Teoksessa Roiko-Jokela, Heikki & Holmila, Antero (toim.), Urheilun kriisejä. ??. Aejmelaeuksen kirja unohdettiin Suomessa täysin sen ilmestymisen jälkeen. 5 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 aika kautensa uusimmista tekniikoista Skandinaviassa ja Suomessa. Slavic, East European and Eurasian Studies. Hannula kirjoitti seuraavana vuonna ehdotuksen jalkaväen hiihtoharjoitussäännöksi. ??????. ???. Amerikkalaisten tutkijoiden löytö on merkittävä suomalaisen hiihtohistoriantutkimuksen kannalta. Helsinki: Suomen Urheiluhistoriallinen Seura. ??. ???????. : ??. ??., 1912. Suojeluskuntajärjestö julkaisi vuonna 1933 oppaan Talvi ja suojeluskuntainsotilaskoulutus. / ?????????. ???. ???????. Sivut 39–56. Suomessa unohdettu opas Teoksen käännös ja kommentaariosuus osoittaa, että Aejmelaeuksen hiihto-opas seurasi aikanaan uusimpia kansainvälisiä hiihdonopetuksen virtauksia. ??. ; ??. John B. Armeijan ponnistelut keskittyivät suksien hankintaan ja latujen siirtämiseen metsään, koska talvisaikaan joukkojen oli pysyttävä etenemään tiettömässä maastossa. Vaikka Aejmelaeuksen kirja ei muuta kokonaiskuvaa, niin se osoittaa jälleen kerran, kuinka tiukasti meillä on aina katsottu länteen ja unohdettu mitä Venäjällä ja yleensä slaavilaisessa kulttuurissa on tutkittu ja kirjoitettu. Erkki Hannula korosti teoksessa Jalkaväki suksilla (1922) hiihtojoukkojen nopeaa liikkumista ja yllätyshyökkäyksiä vihollisosastoja vastaan niiden pitämiseksi teillä. Kyselyt suomalaisista kirjastoista eivät tuottaneet tuloksia – lähin saatavilla oleva laitos lienee Venäjän kansalliskirjastossa, Moskovassa. Siitä ei ole mainintoja missään suomalaisessa hiihtohistorian tutkimuksessa. ??????????. Kuitenkaan näyttöä ei ole Aejmelaeuksen hiihto-oppaan vaikutuksesta Suomen armeijan talviseen sodankäyntiin. & Frank, William D. ??????. Franck 2019: Skis in the Art of Wars. Aejmelaeuksen hiihto opas seurasi uusimpia kansainvälisiä hiihdon opetuksen virtauksia. ???????.-??????. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2019–2020. Myöskään Suomen liikuntaja urheilukirjallisuus 1697–1944 -bibliografia ei tunne teosta. Sotaväen ratkaisuihin vaikuttivat merkittävästi Tahko Pihkalan ideat ja toiminta. Suomessa sotataktisia pohdintoja enemmän painopiste asetettiin sotilashiihdolle, jossa jokainen nuori asevelvollinen hiihti armeijan tai suojeluskunnan harjoituksissa merkittävästi enemmän kuin vapaa-aikanaan. ?.?. Kommentaarin kirjoittajien mukaan Aejmelaeuksen työ on varhainen esimerkki urheilutiedon siirrosta Skandinaviasta Venäjälle. . On totta, että suksilla liikkuneet osastot olivat talvisodassa avainasemassa. : ??. 148, II ?., 1 ?. Pihkala kirjoitti hiihtotaidon merkityksestä sodankäynnissä jo sisällissodan aikana. Allen & William D. Suomalaisessa hiihtokulttuurissa nojattiin muutenkin pääosin kotimaiseen osaamiseen, sillä kansainvälisiä lähteitä tai innoittajia löytyy vasta vuonna 1925 julkaistussa Ronin murtomaahiihtoteoksessa. ???????. ?????-????????. Se oli jatkumoa Hugo Sandbergin kirjalle Hiihtourheilu Suomessa (1890) ja rinnakkainen esimerkiksi itävaltalaisen Mathias Zdarskyn vuonna 1905 julkaiseman Alpine (Lilienfelder) Skilauf-Teknik -oppaan kanssa. The Russo-Japanese War. Voi myös kysyä tiedettiinkö oppaasta yleensä Suomen armeijassa vai unohtuiko se kielen takia. John. LÄHTEET E. 2020. ???. Talvisodan aikana ilmestyi Sotilaan talviopas
Australiassa on tehty pitkään töitä esteettömyyden ja kaikille avoimien julkisten tilojen eteen. Julkinen liikenne toimii pyörätuolin käyttäjälle erittäin hyvin, mutta myös muut esteettömyysnäkökulmat on huomioitu esimerkiksi puhuvin hissein ja kohokuvioinnein. Kuva: Kirjoittajaryhmän albumi. Yhdyskuntarakentaminen ja julkinen liikenne Perthissä kaupungilla liikkuminen oli helppoa ja vaivatonta, sillä tiet ja tienylitykset oli suunniteltu hyvin pitkälti esteettömiksi. Tienylityskohdissa on luiskamaiset kulut ja kohokuviointeja ennen suojatietä. Lisäksi kevyenliikenteen väylät ovat tasaisia ja tarpeeksi leveitä. Yksi matkan tarkoituksista oli saada ideoita esteettömien liikuntapaikkojen ja oppimisympäristöjen suunnitteluun tutustumalla paikalliseen ympäristöön. Matkamme aikana näimme Perthissä runsaasti erilaisia esteettömyyden toteuttamiseksi tehtyjä ratkaisuja. Pysäkeille pääsee kulkemaan itsenäisesti kelaten, busseissa on laskeutuvat rampit, ja tarvittaessa kuljettaja auttaa sisälle bussiin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 9 Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä Yhdyskuntien esteetön rakentamistapa ottaa huomioon ihmisten moninaisuudet ja yksilölliset erot. Arjessa Repo pärjää itsenäisesti, mutta tarvitsee apua esimerkiksi harjoitellessaan keihäänheittoa ja käydessään kuntosalilla. Perthin kaupungissa toteutetut ratkaisut osoittavat, että esteetön ympäristö tarjoaa parhaimmillaan osallistumismahdollisuuksia tasapuolisesti jokaiselle toimintakyvystä riippumatta. Perthin kaupungissa on lisäksi muutama maksuton bussilinja, joiden pysäkkitolpat kerHelmikuussa 2020 kahdeksan suomalaista liikuntaihmistä vieraili Perthissä Länsi-Australiassa. Esteettömyyden havainnointi oli helppoa, sillä yksi matkaseurueemme jäsenistä, Jasmine Repo, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja parayleisurheilija, käyttää manuaalipyörätuolia liikkumisen apuvälineenä
Tällöin ihmiset pääsevät paremmin itse valitsemaan, mihin he menevät istumaan. Esimerkiksi, jos pääovella on portaat, löytyi ramppi tai kynnyksetön sisäänpääsy heti nurkan takaa. Stadionin suunnittelussa ei keskitytty vain kriteerien täyttämiseen, vaan haluttiin luoda malli esimerkki esteettömästä urheiluareenasta. Junaan pääsee pyörätuolin kuvalla merkityistä ovista itsenäisesti kyytiin, sillä raiteen ja junan väliin ei jää rakoa. Esimerkiksi viime kesänä Ed Sheeranin keikalla istuin yksin, sillä avustajan piti istua sivummalla, Repo muistelee. Julkiset rakennukset: ostoskeskukset, kahvilat ja muut yleiset tilat Vierailemamme julkiset rakennukset oli hyvin suunniteltu ja esteettömyys oli huomioitu monipuolisesti. Ne ovat "normaalikokoisia", mutta seiniin on asennettu tukikaiteita. – Bussiin menevä ramppi oli välillä melko jyrkkä, eli jos olisin matkustanut yksin, olisin pyytänyt bussikuskia auttamaan minut kyytiin. Mielestäni se jo lisää itsenäistä liikkumistani, että voisin kulkea bussilla yksin, koska kuski on valmis auttamaan. Monesti kuskit tarjosivatkin apuaan, vaikka kuljimme isolla porukalla. Esteettömyysja inkluusioryhmä osallistui alussa suunnitteluun ja lisäksi sen jäsenet arvioivat suunnitelman toteutumista rakennustyön edetessä. Esimerkiksi Jyväskylässä on myös busseja, joiden lattia laskee lähelle kadun tasoa, mutta niissä kulkeminen edellyttää, että on avustaja mukana, sillä kuskit eivät ole velvoitettuja avustamaan busseihin nousussa. 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 tovat ääneen nappia painamalla esimerkiksi sen, milloin seuraava bussi saapuu. Jokaiseen kauppaan, kahvilaan ja ravintolaan on järjestetty esteetön sisäänpääsy. Näimme matkallamme myös vessoja, jotka on suunniteltu pienempiä apuvälineitä (kuten kyynärsauvoja) käyttäville. Usein inva-varustellut vessat toimivat sähkökäyttöisellä ovella. Mieheni pääsi istumaan invakatsomoon viereeni ja katsomossa oli myös anniskeluoikeus, jota harvoin löytyy invakatsomosta. – Urheilutai keikkatapahtumaan en voi lähteä nauttimaan kaveriporukan kanssa, koska invapaikalle pääsee vain yksi avustaja. Isoimmista vaatekaupoista löytyi erikseen extrasuuri sovituskoppi, jonne mahtui hyvin apuvälineen kanssa. – Olin Helsingissä Telia 5G -areenalla katsomassa keikkaa mieheni kanssa ja rupesin ihan itkemään, koska esteettömän katsomon suunnittelu oli tehty niin hyvin. Kuva: Kirjoittajaryhmän albumi Optus Stadiumin suunnittelussa ei keskitytty vain kriteerien täyttämiseen, vaan haluttiin luoda malliesimerkki esteettömästä urheiluareenasta.. Autistisille ja muille rauhallista tilaa kaipaaville on järjestetty lepohuoneita. Esimerkiksi invakatsomoita sijoitettiin ympäri stadionia eri kerroksiin ja eri hintaryhmiin. Hyviä kokemuksia löytyy onneksi myös Suomesta. Optus stadium – malliesimerkki esteettömästä areenasta Perthin uuden Optus Stadiumin, joka valittiin vuonna 2019 maailman kauniimmaksi urheilustadioniksi (Most Beautiful Sports Facility in the World in the Prix Versailles 2019 international architecture awards), suunnitteluja rakennusprosessissa oli mukana useita eri käyttäjäryhmiä. Invapaikoille pääsee yhden avustajan lisäksi myös koko kaveriporukka. Tosin 5G -areenallekaan en olisi voinut mennä kaveriporukan kanssa, sillä katsomoon pääsi vain yksi avustaja. Käyttäjäryhminä on huomioitu hyvin kaikki toimintarajoitteiset. Opasja avustajakoirien käyttäjille on tarjolla koirien juottopisteitä. Stadionilta löytyy kaikkiaan 70 esteetöntä unisex-vessaa. Suunnittelussa pyrittiin huomioimaan esteettömyyden lisäksi myös se, että osallistuminen ja yhdenvertaisuus toteutuisivat. Myös mahdollisuus housujen sovitukseen on huomioitu erillisen tason avulla. Julkisia vessoja on hyvin saatavilla ja ne on lähes poikkeuksetta suunniteltu erilaisia esteettömyysratkaisuja tarvitseville. Olen myös törmännyt siihen, että kaikki kuskit eivät edes tiedä, että avustajani saa kulkea kanssani ilmaiseksi bussilla, vaikka se lukee selvästi Jyväskylän kaupungin nettisivuilla, Jasmine Repo kertoo. Juna-asemalla kyltit ja ohjeistukset ovat selkeitä, kohokuviointi maassa johdattaa oikealle reitille ja portaiden tukikaiteet jatkuvat niiden jälkeenkin. Kohokuvioinneilla on huomioitu näkövammaiset. Apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria käyttäviä varten on kaikkialla hyvin suunniteltuja invavarusteltuja isoja vessoilla. – Näin pystyin sovittamaan vaatteita samaan tapaan ja samanaikaisesti muiden kanssa, Repo kuvaa
https://optusstadium.com.au/ the-stadium/facilities/accessibility Disability Access and Inclusion Plan 2016–2020. www.valineet.fi Kuva: Kirjoittajaryhmän albumi. https://www.der.wa.gov.au/our-work/ consultation/392-draft-disability-access-and-inclusion-plan-2016-2020 Liikuntapaikkarakentaminen. Optus Stadium disability access concerns rejected. Esteettömyydessä pyritään Perthissä selvästi siihen, että monenlaiset ihmiset pystyvät toimimaan kaupungissa ja sen liikuntapaikoilla itsenäisesti ilman apua. TERHI HUOVINEN, LitT lehtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto terhi.huovinen@jyu.fi JASMINE REPO Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Parayleisurheilija HEIDI SKANTZ tohtorikoulutettava liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto DOSENTTI SIMON WALKER, LitT yliopistontutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto PIRITTA ASUNTA, LitT tutkija Likes Kiitokset Ahos-säätiölle, jonka apuraha mahdollisti suomalaisryhmän Australian-matkan. Tuoli myös kelluu, joten meressä oleminen onnistuisi sillä. Accessibility. Perth Now 27.1.2018. Suomessa rantahietikolla tai lumessa liikkumiseen sopivan apuvälineen voi vuokrata www.valineet.fi palvelusta. https://minedu.fi/ liikuntapaikkarakentaminen Toimintaja apuvälineiden vuokrauspalvelu. Joka puolella kaupunkia on opasteita, joissa on kuvia ja ääniohjaus. https://www.perthnow.com.au/news/wa/ optus-stadium-disability-access-concerns-rejected-ng-b88726666z Optus Stadium. Portaalista löytyy myös monenlaisia muita soveltavan liikunnan välineitä, esimerkiksi erilaisia polkupyöriä tai talviliikunnan välineitä. Perthissä havaitsimme esteettömyyden olevan huomioitu laajasti eri kohderyhmille. Rantakäyttöön suunnitelluissa pyörätuoleissa on paksummat renkaat, jolloin ne kulkevat helposti myös hiekassa. Ne on kuitenkin varattava hyvissä ajoin etukäteen, sillä välineitä ei ole jokaisessa kaupungissa. Aivan mereen asti ei omalla pyörätuolilla päässyt, mutta rannoille voi vuokrata tai lainata erillisen tuolin, jolla pääsee mereen saakka avustettuna. Spontaanin uintiretken mahdollisuus siis edelleen puuttuu. Suomessa esteettömyys ymmärretään usein vain apuvälineen käyttäjien näkökulmasta ja vielä niin, että ympäristöä pidetään esteettömänä, mikäli sinne pääsee avustajan kanssa. – Jyväskylässä en pystyisi lähtemään kavereiden kanssa yhdessä uimaan, sillä täällä yhdelläkään rannalla ei ole rakennettu luiskaa järveen tai mahdollisuutta lainata tai vuokrata pyörätuolia, jolla pystyisi liikkumaan rantahiekassa, Repo sanoo. Government of Western Australia. Kaupunkirakentamisessa on huomioitu kontrastivärien ja erilaisten pintamateriaalien käyttö. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 6 1 Luontokohteet ja uimarannat Ehdimme vierailla matkamme aikana myös muutamalla uimarannalla. Suomessa uusiin kaupunkeihin ei ole niin helppoa lähteä, koska pitäisi etukäteen selvittää, minne pääsen liikkumaan yksin, missä pääsee syömään ja mistä invavessat löytyvät, Jasmine Repo toteaa. Saarelta löytyy myös esteetön ulkokäymälä. Noin puolet saaresta on saavutettavissa apuvälineen kanssa. – Perthin kaupunkiin ja sen luontokohteisiin todellakin uskaltaisi lähteä yksin seikkailemaan myös pyörätuolilla liikkuen. Australiassa vierailimme myös Penquin Islandin luonnonsuojelualueella, jonne on rakennettu parin kilometrin mittainen silta, jota pääsee kelaamaan pyörätuolilla tai kulkemaan helposti lastenvaunujen kanssa. Rannoille oli rakennettu esteetön reitti lähelle merta
Harrastusten puute ja vähäinen aktiivisuus lisäävät erityistä tukea tarvitsevien nuorten yksinäisyyttä (Pyykkönen & Rikala 2018; Kaski ym. 2012). Hanke kehitti uusimaalaisten harraste-, liikuntaja urheiluseurojen, erityisoppilaitosten ja kuntien vammaispalveluiden kanssa toimintamalleja edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveyttä ja liikunnallisia elämäntapoja. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämäntavat tieteel lisessä kirjallisuudessa. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveysongelmien riski on suuri, mikä johtuu mm. Yksi hankkeen tavoitteista oli myös normalisoida suhtautumista erityisyyteen kouluissa, oppilaitoksissa, terveydenhuollossa, liikuntatoimessa ja asumisympäristöissä. 2011). Sisältö keskittyi erityisryhmien kuvaukseen, liikunnan ja kuntoutuksen tavoitteisiin, erilaisiin sairauksiin ja vammoihin sekä niiden oireisiin, erilaisiin erityisryhmille hyviksi todettuihin liikuntamuotoihin, sekä liikunnan tuottamaan hyötyyn niin fyysisen, sosiaalisen kuin henkisen hyvinvoinnin ja kehityksen osalta. Kehitysvammaisten asumisyksikön nuorten elämäntavat. Opiskelijaryhmät etsivät Nappi-hankkeen rajauksiin sopivia ja opintojakson oppimistavoitteita tukevia tutkimusongelmia. Se edistää terveyttä, lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta, vahvistaa luustoa ja parantaa sekä hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa että unen laatua (UKK-instituutti 2019). Liikunta lisää myös voimaantumisen tunnetta eri elämänalueilla, sillä se tarjoaa erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan yhdessä muiden kanssa (Brittain 2004; Anderson 2009). Rakenteilla olleen, kehitysvammaisille nuorille tarkoitetun asumisyksikön tulevien asukkaiden liikunta-, lepoja ravintotottumuksia selvitettiin vanhemmille lähetetyllä anonyymillä internet-kyselyllä. Nappi-hankkeeseen osallistuneet opiskelijat kartuttivat osaltaan tietoisuutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten asioista yhteiskunnassa. Liikunnalla voidaan parantaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten itsevarmuutta, itsetuntoa, itsetietoisuutta, omiin kykyihin uskomista sekä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta (Koski ym. 6 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen Nappi-hankkeessa Mahdollisuus liikuntaan on kaikille suomalaisille kuuluva perustuslakiin sisältyvä kulttuurinen oikeus. Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima Nappihanke sai sosiaalija terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahaa vuosina 2018–2020. Säännöllisen liikunnan on todettu olevan tehokas keino lihavuuden ja ylipainon ehkäisyssä (Duodecim 2020; Teiska ym. Varmistaakseen nuorten sujuvan siirtymän uuteen asumismuotoon vanhemmat toivoivat myös mah. Samalla pyydettiin kehittämisehdotuksia. Nämä nuoret jäävät muita ikäisiään helpommin puutteellisten tukitoimien vuoksi liikuntaharrastusten ulkopuolelle. 2008). Tulosten perusteella asumisyksikön henkilöstön koulutus on tärkeää. 2017; Rintala ym. Näiden pohjalta ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat kuusi osatutkimusta, joiden tuloksia hyödynnettiin Nappi-hankkeen toiminnan suunnittelussa sekä sen järjestämissä tapahtumissa ja julkaisuissa. Tradenomiopiskelijat erityisnuorten tarpeita selvittämässä Eri alojen opiskelijat saattoivat osallistua hankkeeseen opintojaksointegraatioilla. Näiden kuuden tutkimuksen pääpiirteet esitellään seuraavassa. Aineistosta nousi esille viisi eri teemaa: 1) lepo, 2) liikunta, 3) ravinto, 4) ympäristön merkitys ja 5) tuen tarve. Tämä artikkeli kuvaa Laurean tradenomiopiskelijaryhmän Nappi-hankkeelle Tutkimusja kehittämismenetelmät -opintojaksolla vuonna 2018 suunnittelemaa ja toteuttamaa kuutta tutkimusta. Nappi-hanke selvitti mahdollisuuksia edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikkumista ja terveellisiä elämäntapoja. Sen tavoitteena oli tarjota erityistä tukea tarvitseville nuorille mahdollisuus liikunnalliseen elämäntapaan ja edistää heidän terveyttään, hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Edellytykset liikkua eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Etenkin Espoon ja Lohjan liikuntatoimien osallistuminen ja alueiden oppilaitosten opiskelijayhteistyö olivat erityisen tärkeitä uusien toimintatapojen jalkauttamisessa. Opiskelijaryhmä toteutti kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitettiin, miten erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveitä ja liikunnallisia elintapoja käsitellään tieteellisessä kirjallisuudessa. epäterveellisistä ruokailutottumuksista, kroonisista perussairauksista sekä vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Vanhemmat toivoivat, että nuoria aktivoidaan heidän yksilöllisiä tarpeitaan kunnioittaen. 1. 2
Kummassakin haastattelussa painottui pyrkimys ottaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret osaksi koripalloperhettä mahdollisimman tasavertaisesti. Tulosten pohjalta harrastuskirjo painottui perinteisiin urheilulajeihin kuten ohjattuihin yksilölajeihin, pallopeleihin ja erityisesti sisällä toteutettavaan yksilöliikuntaan. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunta harrastusmahdollisuudet – Espoo, Helsinki, Karkkila, Lohja, Nummela, Vantaa ja Vihti. Tarkoituksena oli ymmärtää ratsastusharrastuksen vaikutuksia erityisnuorten elämään. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 6 3 dollisuutta seurata yksikön toiminnan kehittämistä sekä nuorten osallistamista arjen askareisiin – muun muassa ruuanlaittoon. 4. Unifiedkoripallo tukemassa liikunnallisen ja terveen elä mäntavan muodostumista. Tuloksissa tunnistettiin 60 tutkimusrajauksen mukaisia palveluita tarjoavaa seuraa, joista Helsingissä toimi 18, Vantaalla 17, Espoossa 15 ja Lohjan alueella 10. Tutkimuksen aikana selvisi, että uutisointi oli vähäistä, joten seurantaa laajennettiin kaikkeen erityistä tukea tarvitseviin nuoriin liittyvään uutisointiin, kuten erityisnuorille tarjottuihin elämyksiin. erityisnuorten työkokeilu, erityisopetus ja liikuntamahdollisuudet olivat esillä. Mediaseurannalla selvitettiin erityistarpeita tarvitseville nuorille suunnattua uutisointia terveellisistä elämäntavoista. Internet-hauilla selvitettiin tahoja, jotka tarjoavat liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia näissä seitsemässä kunnassa. Haastattelemalla kahta koripallotoiminnassa aktiivisesti toimivaa henkilöä haettiin vastauksia tutkimuskysymykseen, miten koripallo lajina tukee liikunnallisen ja terveen elämäntavan muodostumista. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret uutisissa. Tiedonkeruumenetelminä ryhmä käytti haastatteluja, havainnointia ja kyselyä. Kuva: Heidi Jokinen Harrastuskirjo painottui yksilö lajeihin, pallopeleihin ja eri tyisesti sisällä toteutettavaan yksilö liikuntaan. Myös mm. 5. Haastateltavat näkivät, että kaikki liikunta on ylipäätään hyväksi. Sosiaalisessa mediassa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n (nykyisin Suomen Paralympiakomitea) todettiin olevan aktiivinen toimija, jolla yhteistyötahoineen on tarjolla monipuolisia urheiluja liikuntamahdollisuuksia vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Ratsastusharrastuksen vaikutukset erityisnuoren elämään. Ryhmä päätteli, että luonnossa liikkumiselle ja erätaitojen opettelulle voisi olla enemmän tarvetta. Heidän mielestään koripallo lajina tukee monella tavalla nuorten liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan muodostumista, sillä se kehittää monipuolisesti kehon hallintaa ja fyysisiä ominaisuuksia sekä myös sosiaalisia taitoja. Luonnossa liik kumiselle ja erätaitojen opettelulle voisi olla enemmän tarvetta.. Liikunnan riemua Nappi-hankkeen liikuntalajikokeilussa Lohjan Tennarissa talvella 2019. 3. 6
Physical Activity of Children With and Without Long-Term Illness or Disability. Välitön ja lämmin ilmapiiri saavat erityistä tukea tarvitsevat nuoret viihtymään liikunnallisen harrastuksen parissa. Suomen CP-liitto ry. Nuorten harrastusmahdollisuuksia on jatkossakin hyvä laajentaa ja tukea. Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä. & Kannas, L. https://docplayer.fi/3234416Liikuntaa-liikkujille-soveltaen-sopivaksi-minna-teiska-toim-suomencp-liitto-ry.html, 29.9.2020 UKK-instituutti. 2008. 2017. Lajit ja liikunta vetävät puoleensa, kun toiminta on kivaa – liikunnalliset ja elämäntapahyödyt tulevat positiivisina sivutuotteina. Liikuntaa liikkujille – soveltaen sopivaksi. & Pihko, H. Laitinen, J., Meristö, T., Jokinen, H., Ruoslahti, H., Repo Jamal, H. doi:10.1080/13573320420001 75827, 29.9.2020 Kaski, M., Manninen, A. Liikunnan vaikutukset https://www. NAPPI-vinkkejä erityistä tukea tarvitsevan nuoren liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Koski, P., Matarma, T., Pedisic, Z., Kokko, S., Lane, A., Hartmann, H., Geidne, S., Hämäläinen, T., Nykänen, U., Rakovac, M., Livson, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2. 6 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Tulosten mukaan ratsastusharrastuksella on tutkittaville henkilöille paljon positiivisia vaikutuksia, osittain jopa samankaltaisia kuin ratsastusterapialla. Laurea julkaisut | Laurea Publications. The role of schools in constructing self-perceptions of sport and physical education in relation to people with disabilities. fyysisen kunnon kehittyminen) ovat vain positiivinen sivutuote. Journal of Physical Activity and Health, 2011, 8 (8), 1066-1073. Kehitysvammaisuus. Hyödyt tulevat mukavan tekemisen sivutuotteina Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaajien ja henkilöstön koulutukseen on kaikkien näiden kuuden pienoistutkimuksen perusteella syytä kiinnittää huomiota. & Suhonen, M. 2018. Kohderyhmän nuoret tarvitsevat yksilöllisiä tarpeitaan kunnioittavaa erityistä tukea ja apua oman toiminnan ohjaukseen ja aktivoitumiseen. Rintala, P., Välimaa, R., Tynjälä, J., Boyce, W., King, M., Villberg, J. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Mukavat harrastukset vetävät puoleensa ja siten myös muodostuvat osaksi liikunnallista ja tervettä elämäntapaa. Aktiivinen toiminnan kehittäminen luo pohjan tarjota laadukkaita palveluita liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan juurruttamiseksi. Urheilu, liikunta ja niiden parissa koettu välitön, lämmin ilmapiiri edesauttavat nuoria viihtymään. http://web.a.ebscohost.com/ehost/ pdfviewer/pdfviewer?vid=1&sid=4e114289-fb45-49a3-b8c902aa05a506a4%40sessionmgr4008, 29.9.2020 Teiska, M., Rintala, P., Salminen, J., Huttunen, H., Jokitalo-Trebs, M., Durchman, K., Tero, S., Mattila-Rautiainen, S., Huovinen, P. NAPPI-vinkkejä erityistä tukea tarvitsevan nuoren liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. & Rikala, S. Adolescent girls’ involvement in disability sport: Implications for identity development. 2020. doi:10.1177/0193723509350608, 29.9.2020 Brittain, I. Forssan kirjapaino. Kiitämme teitä hyvin tehdyistä osatutkimuksistanne. 2020). (2009). Sport, Education and Society, 9, 75–94. https://www.theseus.fi/handle/10024/346379 Duodecim. 2004. Heidän kanssaan on suositeltavaa keskustella harrastuksista, päivittäisestä ruuasta, levosta ja jaksamisesta (Laitinen ym. https://www.theseus.fi/handle/10024/346379 LÄHTEET Anderson, D. Lihavuus. Journal of Sport & Social Issues, 33, 427–449. 2020. Sports Club for Health (SCforH) – updated guidelines for health-enhancing sports activities in a club setting. 2011. https://www.scforh.info/content/uploads/2017/03/ scfh2017_verkko.pdf, 27.8.2020 Laitinen, J., Meristö, T., Jokinen, H., Ruoslahti, H., Repo Jamal, H. Kaikista ratsastusharrastuksen hyödyistä huolimatta johtopäätös oli, että Kartanon ratsastajien tallille tullaan ratsastamaan, koska se on kiva harrastus, jonka hyödyt (mm. ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset, 28.9.2020 Kuva: Heidi Jokinen. Erityistä tukea tarvitsevia nuoria on myös tärkeä osallistaa muun muassa keskustelemalla harrastuksista ja päivittäisistä elintavoista. 2020. 5. 2012. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/ hoi50124, 29.9.2020 Pyykkönen, T. Finnish Olympic Committee. uudistettu painos. HARRI RUOSLAHTI, FT lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu harri.ruoslahti@laurea.fi HEIDI JOKINEN, TtM lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu heidi.jokinen@laurea.fi Kiitokset: Artikkelin toteutukseen ovat myötävaikuttaneet 2018 Tutkimusja kehittämismenetelmät opintojaksolla opiskelleet: Joonatan Saarinko , Eero Akkola , Jani Suominen, Sami Pokka, Laura Hyppönen, Kira Laihorinne, Juhani Mäkinen, Veikko Pullinen, Pirita Vuorisalo, Markus Kasperi, Tuomas Jyry, Juha Penttinen, Onni Eho, Toni Karalahti, Petteri Lottanen, Jari Pesola, Johanna Eerola, Susanna Haarala, Satu Krok, Meri Mickos, Essi Paltamaa, Ville Grönlund, Erkka Nieminen, JuhaPekka Puska, ja Mika Tanskanen. Laurea julkaisut/Laurea Publications. 2019
Etenkin urheilijaelämäkertoja tehtaillaan enemmän kuin koskaan. Miesten EM-lopputurnaus siirtyi mutta kirjoja ehti syntyä odotetusti. Mona-Liisa Nousiaisen, monilahjakkaan harmonikkamestarin ja maailmancup-voittoon yltäneen hiihtäjän, tarinan kirjoitti toimittaja ja päähenkilön ystävä Laura Arffman. Vuoteen 1969 mennessä suomalaisia urheiluelämäkertoja oli julkaistu kolmisenkymmentä – saman verran kuin vuoden 2020 aikana. Lukukokemus on poikkeuksellisen intensiivinen, kun taustalla on jo ennakkoon tieto vakavasta sairaudesta ja elämän päättymisestä 36-vuotiaana. Aikojen alusta laskettuna on ilmestynyt noin 350 suomalaista urheilukirjaa, jotka voi luokitella elämäkerraksi. Viime vuonna sitä edusti Hannes Hyvösen elämäkerta Häkissä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 6 5 Urheilukirjavuosi 2020: Kaunokirjallisuudessa laatua – elämäkerroissa laajuutta Painetun kirjan kuolemaa on ennustettu koko tämän vuosituhannen. Suomen yhdistetyn hiihdon päävalmentajana tunnetun Petter Kukkosen romaani Oliivipuut eivät koskaan kuole (Docendo) on hämmästyttävä, 759-sivuinen järkäle. Urheilija tuntuu muuttuvan lukijoiden ja sitä myöten kustantajien silmissä sitä kiinnostavammaksi, mitä enemmän elämässä on tapahtunut dramaattisia käänteitä. olympiadin kisoja 364 eKr esitetään waltarilaisella, Raamatun Saarnaajan kirjasta alun perin lainatulla poljennolla. Urheiluelämäkertojen painopiste on siirtynyt jatkuvasti enemmän urheilun ulkopuolelle. Jalkapallo ohitti jääkiekon kirjasarjassa Vuoden 2020 piti olla suuri suomalainen jalkapallovuosi. Kukkosen romaanin päähenkilö on ateenalainen painija, jonka käänteet kohti 104. Mo naLiisa-kirjan lisäksi kokonaisen elämän käsitti myös teos Arto Tolsa – yksi yhdestätoista (Kimmo Muttilainen, VK-Kustannus), jossa kuvataan suoraan mutta kunnioittavasti aikansa parhaan suomalaisen jalkapalloilijan lopulta itsemurhaan päättyneet vaiheet. Teoksen rakenne ja kerronta on poimittu suoraan Mika Waltarin historiallisista romaaneista, joissa päähenkilö seikkailee menneessä maailmassa ja kertoo vaiheistaan vanhanaikaisella tyylillä. Aivan oma tragiikkansa on kirjassa MonaLiisa – urhei lija, muusikko, ihminen. Helsingin Sanomien toimittaja Ari Virtasen Oi Suomi on! kuvasi yksityiskohtaisesti ja sisäpiiristä käsin Vuoden urheilukirja 2020 -finalistit.. Suurin osa urheiluelämäkerroista kirjoitetaan varsin nuorista ihmisistä, juuri kilpauransa päättäneistä. Vuoden urheilukirjaksi valittu romaani Varjonyrkkeilijä (Inga Magga, Like) kertoo urheilun synkimmästä puolesta, valmentajan vallasta ja urheilijan hyväksikäytöstä. Urheiluaiheinen kaunokirjallisuus ponnisti vuonna 2020 suorastaan uudelle tasolle. Vuoden urheilukirja -kilpailun finaaliin ylsi peräti kolme lajityypin edustajaa, kaksi romaania ja yksi runoteos. Tiedot ovat urheilukirjatarjonnan perusteella ennenaikaisia. Kirjavuosi 2020 toi kelpo elämäkerrat urheilumuotojensa suurimmista tähdistä, kolminkertaisesta Vuoden urheilijasta ja keihäsmiehestä Tero Pitkämäestä, suunnistuskuningattaresta Minna Kaupista sekä suomalaisen paraurheilun suurimmasta nimestä Leo-Pekka Tähdestä. Elämäkertojen ohella suomalaista urheilukirjavuotta 2020 leimasi kaunokirjallisuuden vahva panos. Suorastaan oma lajityyppinsä alkaa jo olla entisten jääkiekkoilijoiden päihteiden käyttöä käsittelevä teos. Oikeutettujen elämäkertakirjojen sarjaan kuuluu myös Suomen vanhimman elossa olevan olympiavoittajan ja -mitalistin Siiri Rantasen elämäkerta, jolle tuskin olisi voinut edes harkita muuta nimeä kuin Äitee (Jari Porttila, Docendo)
Urheilumuseon tuottama Kivinen kisamatka puolestaan käsitteli koko Suomen miesten maajoukkueen historiaa kattavine tilastoineen (kirja-arvio Liikunta & Tiede 5/2020). Historiasarjan kärjessä naisten hiihto Seura-, järjestöja lajihistoriat ovat yksi urheilukirjallisuuden peruslaji. Sama kirjoittaja Hennariikka Lonka oli asialla 20 vuotta aiemmin kirjalla Tuuliajelulta Hornan Kuu seen – Kalevan Rasti 1950–2000. Lopuksi erityismaininta: aikana, jolloin jopa jääkiekon vuosikirjan painamisesta on luovuttu, Jääpallokirjan tekijät painavat kaasua. Saleillakaan ei jumppamaton vieressä ole näkynyt kirjoja, mutta puhelin siihen sopii. Kirjan juuret museonäyttelyssä ilmeisesti näkyvät englanninkielisissä osuuksissa, jotka on ryhmitelty ranskalaisin viivoin. Harmillisesti teoksen tekstiosuus täyttyy kilpailuista ja tuloksista, jotka kuitenkin olisivat omimmillaan tilastoliitteissä. 6 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Huuhkajien tien kohti karsintapaikan varmistumista. 600-sivuinen mammutti laventaa välillä kovin kauas Tapparan miehestä, mutta joka tapauksessa Mennander nostaa esiin suomalaisen jääkiekon vähemmän tunnettuja käännekohtia, joista monessa oli mukana juuri Numminen. Pettymykset ja ilon aiheet Erkki Alajan kirjaan Olympiastadion kohdistui ainakin itselläni suuret ennakko-odotukset. Merkillepantavaa on myös se, että sisaruksista kumpikin on itse kilpaillut lajin huipulla – harvinaista sekin urheilukirjoittajien joukossa. Kirjan kuva-aineisto on monipuolinen ja osin suorastaan upea, mutta turhan suuri osa kuvista on lipsahtanut mukaan aivan liian pienellä tarkkuudella digitoituina. Korona-aika lienee muuttanut yhden urheilukirjallisuuden lajityypin aseman pysyvästi. MATTI HINTIKKA tuottaja Urheilumuseo matti.hintikka@urheilumuseo.fi. Kirjassa käydään läpi Suomen naisten maastohiihtomenestys, mutta pääosaan nousevat monipuoliset teemaluvut, kuten hiihtoasut, naisten harjoittelumahdollisuudet ja roolit mediassa. Edustavan poikkeuksen edelliseen sääntöön tarjoaa joensuulaisen suunnistusseura Kalevan Rastin historian jatko-osa Hornankuusesta maailman huipulle – Kalevan Rasti 2001–2020. Jääkiekko on edelleen maan suosikkilaji mutta viime vuonna kiekkokirjojen määrä putosi MM-vuodesta 2019. Tärkeän aukon urheilukirjahyllyssä täytti Suomen Kuurojen Urheiluliiton satavuotishistoriikki Voitto ja kunnia, jonka kirjoitti kuurojen salibandymaajoukkueessa pelannut Salla Fagerström. Vuoden urheilijaksi 2019 valitusta Teemu Pukista ilmestyi kaksikin kirjaa, joista Mika Wickströmin kirjoittama ja Arto Nyyssösen kuvittama Teemu Pukki Baby osuu maaliin noin kymmenvuotiaiden sarjassa. Kaiken kaikkiaan jalkapallosta julkaistiin vuonna 2020 kirjoja monipuolisesti: tuli junioripelaajille suunnattu Matkani futaajaksi (Johanna Harkkila & Ari Virtanen, Tammi, arvio Liikunta & Tiede 5/2020), tuli miesten maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanervan valmennusfilosofiaa ja henkilökuvaa avannut Markku Kanerva – näin valmennan voittajia (Alpo Suhonen & Risto Pakarinen, Into, arvio Liikunta & Tiede 3/2020), tuli jalkapallohistoriaa niin Lapista (Poron voimalla – napapiirin jalkapallon historia) kuin eteläisimmästä Suomestakin (Palloliiton Uuden maan piirin historiikki Pelintekijät). Sivumäärä säilyi melkeinpä ennallaan – siitä vastasi Ari Mennanderin järkäle Leijonakuningas – Kalevi Nummisen tarina (Docendo). Harvoin nimittäin lukijalla on käytettävissä aiempia historiateoksia, ja harvoin vuosikymmenten takaisissa historiikeissa on myöskään luotu kovin kokonaisvaltaista kuvaa tapahtumista. Teijo Pyykkösen arvostelu kirjasta oli osuva ja suora (Liikunta & Tiede 4/2020). Vuoden lopulla ilmestynyt Jääpallokir ja 2021 on peräti kovakantinen. Vaikka mäkihyppy on mukana teoksen nimeä myöten, ja ampumahiihdostakin kerrotaan, alppihiihtoa ei käsitellä naisten tunturihiihtokursseja enempää. Historiakirjojen sarjassa kunnostautui vuonna 2020 Hiihtomuseon teos Suomen naiset ladulla ja mäessä. Suvi Kuisman ja Tiina Jantusen kirjoittama kirja perustuu Hiihtomuseon kymmenen vuoden takaiseen näyttelyyn. Lähes päätoimisesti urheilukirjoja viime vuosina kirjoittaneen Kalle Virtapohjan historiateos Keravan Urheilijat – liikettä jäsenille vuodesta 1918 on tyylikäs esitys, johon onneksi on otettu tiiviinä koosteena mukaan myös seuran historian ensimmäiset 50 vuotta eli edellisessä historiikissa käsitelty ajanjakso 1918–1968. Taittotyö etenkin pienten kuvien osalta herättää kysymysmerkkejä: miksi tunnettu laadukkaiden urheilukirjojen kustantaja Teos ei panostanut enempää. Nyt lukijalle jää vastuu poimia sivumassasta todelliset helmet, joihin muiden muassa kuuluu kuvaus yleisurheiluvalmentajana maailman huipulla toimineen Tapani Ilkan ja Nummisen ystävyydestä ja yhteistyöstä. Kun lisäksi ulkoasusta on molemmissa historiateoksissa vastannut kirjoittajan sisko Annariitta Kottonen, ratkaisu itsenäisestä jatko-osasta toimii. Huolellisemmalla toimitustyöllä ja tiivistämisellä Nummisen elämäkerta jatkaisi ja vieläpä parantaisi Mennanderin Jari Kurri ja Teemu Selänne -kirjojen komeaa ketjua. Viime vuosi ei tuottanut näiden osalta mitään mullistavaa. Oivaltava, humoristinen piirrosjälki ja vaativiakin urheilutermejä sopivasti annosteleva teksti maistuvat myös vanhemman lukijan sisäiselle pikkupojalle. Kotikuntoiluun saa vinkkejä videolta helpommin ja luontevammin kuin kirjasta. Pettymys oli, että tapahtumaluettelot ja Stadionsäätiön toimintakertomukset nousevat niin suureen osaa ohi Alajan mestarillisesti hallitsemien pikkutarinoiden. Kuvitukseltaan naisten hiihtohistoria on upeaa jälkeä, vain uudempien aikojen sankarien kronologisten kasvokuvagallerioiden kohdalla jää parantamisen varaa
Thresholdia käytetään enemmän kliinisissä ympäristöissä hengityssairauksien hoidossa (Chang ym. Ihmisen fysiologia. (Hajhganbari ym. DOI: 10.1111/jocn.13841. Hengityslihakset ovat poikkijuovaisia lihaksia, joihin pätevät samat harjoitteluperiaatteet kuin mihin tahansa luurankolihaksiston poikkijuovaiseen lihakseen (Kauranen 2014, 378). Suurimmassa osassa hengityslihasten voimaharjoittelututkimuksista harjoitteita teetettiin useammin kuin kerran viikossa alkaen 3–4 kerrasta jopa 14 kertaan viikossa. Niiden pääasialliset erot ovat kuormitustasoissa. 2013. Chest. Lihasrakenne, toiminta ja voimaharjoittelu. Korona vaikuttaisi joissakin tapauksissa heikentävän keuhkojen toimintakykyä. 87, No. 107 (3): 331 – 346. Hajhganbari, B., Yamabayashi, C., Buna, T.R., Coelho, J.D., Freedman, K.D., Morton, T.A., Palmer, S.A., Toy, M.A., Walsh, C., Sheel, A.W. Inspiratory Muscle Conditioning Using a Threshold Loading Device. & Guo, S.E. Urheilijat ja terveet henkilöt eivät yleensä harjoita erityisesti hengityslihaksiaan. (Haug ym. 2014. Hengityslihasten harjoittelussa toteutetun harjoittelun tulisi tapahtua 60–80 prosentin kuormalla maksimilihasvoimasta optimaalisten tulosten saamiseksi (Hajghanbari ym. 1985. & Troosters, T. Hengityslihasten voimaharjoittelu perustuu laitteiden aikaansaamaan kuormitukseen sisäänja uloshengityksessä. (Verkkouutiset, 2020.) ROBIN HILL fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulu ONNI TOIVANEN fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulu KARI KAURANEN yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulu LÄHTEET Brumagne, S., Gayan-Ramirez, G., Goossens, N., Hermans, G., Janssens, L., Jonas Raymaekers, J., McConnell, A.K. Kymmenen viikon tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden (n = 4) sisäänhengityspaine nousi keskimäärin noin 50 cmH2O harjoittelujakson aikana, kontrolliryhmän (n = 4) tulokset eivät muuttuneet (Clanton 1985). The effects of threshold inspiratory muscle training in patients with chronic obstructive pulmonary disease: A randomised experimental study. Hengityslihasharjoittelua hyödynnetään Suomessa useimmiten keuhkosairauksien, kuten keuhkoahtaumataudin, yhtenä hoitokeinona. Porvoo: Werner Söderström Oy, 347-349. POWERbreathe soveltuu hoidon lisäksi urheilusuorituksien parantamiseen korkeamman kuormitustasonsa ansiosta (McConell & Romer, 2004). 2013.) Useimmat tämänhetkiset sisäänhengityslihasten harjoittelumenetelmät pohjautuvat Tom Clantonin 1985 julkaistuun tutkimukseen. Harjoituskertaan sisältyi 1–5 sarjaa. 1: 62–66. 1994. On siis mahdollista, että hengitysvoimaharjoittelua tullaan käyttämään aiempaa enemmän koronan jälkihoidossa ja tutkimaan lisää tulevaisuudessa. Levossa ihmisen ei tarvitse käyttää uloshengityslihaksia. Hänen kehittämänsä menetelmän avulla kyetään lisäämään sisäänhengityslihaksien voimaa ja kestävyyttä porrastetun kuormituslaitteen avulla. Järkyttävä koronatieto kertoo pysyvistä keuhkovaurioista. 2013.) Korona on tehnyt hengityslihasharjoittelusta ajankohtaisempaa, koska osana koronan hoitoon kuuluu hengitysfysioterapia. Haug, E., Sand, O., Sjaastad, O. 2017). Porrastetuista kuormituslaitteista Threshold ja POWERbreathe ovat eniten tutkittuja. Tarkkaan ei kuitenkaan vielä tiedetä, jättääkö koronavirus keuhkoihin pysyviä vaurioita. Chang, H.Y., Chuang, H.Y., Fang, Y.Y. & Reid, W.D. 2013. Sisäänhengitystä avustavat kaulan lihaksista päänkiertäjäja nyökkäyslihas sekä kylkiluiden kannattelijalihakset. Respiratory Medicine. Thomas.C., Gerald.D., Janice.D., James.G. Sisäänhengityslihaksiin kuuluvat pallea ja ulommat kylkivälilihakset. Hengityslihakset jaetaan sisäänja uloshengityslihaksiin. Liikuntatieteellinen Seura ry. Useimmiten fyysinen harjoittelu keskittyy kehittämään lihasvoimaa, kestävyyttä ja räjähtävyyttä raajalihaksissa. The assessment of inspiratory muscle fatigue in healthy individuals: A systematic review. Uloshengityslihakset aktivoituvat, kun uloshengitystä joudutaan tehostamaan, jolloin työhön käyvät kylkivälilihakset ja vatsanseinämän lihakset. Vol. 2013). DOI: 10.1519/JSC.0b013e318269f73f. P O H D I T T U A Hengityslihasharjoittelu ei ole Suomessa kovin yleistä, eikä se yleensä kuulu urheilijoiden säännöllisiin harjoitusohjelmiin. Tampere: Tammerprint Oy, 378. & Toveru K. Kaikissa tutkimuksissa harjoittelumetodit ovat kuitenkin samat, eli riittävän korkea vastus (60–80 % maksimista) ja 20–30 sisäänhengitystä yhden sarjan aikana. Journal of clinical nursing, 23-24: 4830-4838. Effects of respiratory muscle training on performance in athletes: A systematic review with meta-analyses. 2017. Terveitä yksilöitä käsittelevä systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi toteaa, että 50–80 prosentin kuormalla maksimilihasvoimasta toteutettu sisäänhengityslihasten voimaharjoittelu lisää hengityslihasvoimaa aktiivisilla ja ei-aktiivisilla henkilöillä (Janssens ym. Verkkouutiset. Luettu 15.9.2020. Vol. DOI: 10.1016/j.rmed.2012.11.019. https://www.verkkouutiset.fi/jarkyttavakoronatieto-kertoo-pysyvista-keuhkovaurioista/#8ce1ceea. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 6 7 Hengityslihas harjoittelu – kenelle ja miksi. 1994, 348–349.) Markkinoilla on useita erilaisia hengityslihaksia harjoittavia laitteita. Kauranen, K
Sanaparien avulla liikuntatyöläisen ja liikkujan välistä vuorovaikutusta voidaan ajatella tuoreesta suunnasta. Vastavuoroisuuden vaikeus Minä–Sinä viittaa perustavasti erilaiseen suhteeseen. Se vaatii tasalaatuistamista: Toisen oleminen jähmetetään Minän rakentamaksi kuvitelmaksi, jonka pohjalta Toista puhutellaan. Minä–Se -suhteiden kiihtyvä lisääntyminen on Buberin mukaan modernin ajan vitsaus. Maailma järjestetään omiin (ammatillisiin) intresseihin sopivaksi. Tällöin kaksi persoonaa kohtaa toisensa ilman objekti-subjekti -asetelmaa. Liikunta-ammattilaiset tekevät työtään ainutkertaisissa, epävarmoissa ja monimutkaisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka sisältävät ristiriitaisia arvoja ja enemmän kuin yhden näkökulman siihen, miten tulisi toimia. Osaaminen lunastetaan tilannekohtaisesti Kansainvälisen #Metoo-kampanjan jalanjäljissä suomalaiset urheilijat ja liikkujat ovat rohkaistuneet epäasiallisen kohtelun julkituomiseen. Jokainen ihminen kaipaa Minä–Sinä-suhteen yhteyttä, sillä Minä–Se-suhteet voivat tuntua epäinhimillisiltä ja kylmiltä teknisen asenteensa vuoksi. Se kysyy voimavaroja, joten pelkässä läsnäolossa ei voi elää. Minä–Sinä-suhteet heräävät hetkessä, joten ne eivät voi kestää loputtomasti. Tällöin ihmisen toimintaa luonnehtivat hyötynäkökulmat, tekninen ja luokitteleva perspektiivi sekä esineellistävä suhtautuminen Toiseen. Toisen kohtaaminen Sinänä vaatii kuitenkin omistautumista, kykyä heittäytyä tuntemattomaan ja sietää epävarmuutta. Dialogisen suhteen syntyminen vaatii, että ammattilainen osaa kuunnella liikkujaa; sitä, millaisesta maailmanjäsennyksestä käsin tämä tarkastelee liikuntaa. 6 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Lipsahtiko suusta sammakko. Kaksi eivät todella kohtaa, vaan muodostuu monologinen keskustelu itsen kanssa Toisesta. Hänen ainutlaatuisuutensa pelkistetään luvuiksi ja mittaustuloksiksi. Kuntosaliliikunnassa syntyneitä liikkujakokemuksia tutkiessani olen havainnut, että kuntoilijat odottavat ohjaajilta ja valmentajilta ennen kaikkea inhimillisyyttä. Mielipaha jäi. Dialogi tarjoaa ammattilaiselle ikimuistoisia oivalluksia ja työn mielekkyyttä. Mitä jos uinninvalvoja olisi saanut koulututusta Sinä-muotoiseen läsnäoloon. Lopuksi tarjotaan kaavamaisia ratkaisuja, jotka tuskin istuvat hänen elämäntilanteeseensa ja mieltymyksiinsä. Yhtenä tällaisena laajaa julkisuutta saaneena tapauksena salolainen kaupunginvaltuutettu kertoi tulleensa nöyryytetyksi uimahallissa (ks. Kor poraatio, Radio Rock 12.11.2020). Se kuluttaisi työntekijän loppuun. Vuorovaikutuksessa on kyse alituisesta heiluriliikkeestä, jossa dialogiset ja esineellistävät suhteet vaihtelevat. P O H D I T T U A kimppu nimettyjä ominaisuuksia, vaan Toinen kohdataan kunnioituksella ja uteliaisuudella koko olemisessaan. Liikkuja luokitellaan ulkokohtaisesti vaikkapa laihduttajaksi. Liikunnan vuorovaikutusosaamista olisikin tarkasteltava valmiutena aitoon dialogiin, ei pysyvänä saavutuksena tai tietovarantona. Ammattilainen ei analysoi tai arvota Toisen ominaisuuksia matkan päästä vaan tulee tarpeeksi liki, jotta yksityiskohdat sumentuvat. Tulkitsen uimahallikohua kuntouimarin, urheilijan, huoltajan, uinninvalvojan sekä suuren yleisön keskinäisenä neuvotteluna, jossa punnittiin hyötynäkökulmien ja huomioiduksi tulemisen tunteiden ristivetoa. Toinen ei ole enää vain kuvailtava. Sitä luonnehtii aito kiinnostus Toisen erityislaatuisuuteen. Se oli täysin epäasiallista.” Näin kertoo väitöstutkimukseeni haastattelemani liikkuja, jonka viesti on selvä: Treenin jälkeen mielenterveyskuntoutuja ei kaipaa liikunnanohjaajalta kommentteja ulkonäöstä. Ammattilaisuus pitää lunastaa joka kerLiikuntavuorovaikutuksen hankaluuksista ”`Ootpa sä punanen!` Se vaan katso mua ja totes tän mulle. Altaan reunalla selviteltiin symbolisesti sitäkin, mikä tekee työntekijästä asiansa osaavan ammattilaisen. Yhdysviivoin rakennetut sanaparit konkretisoivat, miten Minä ja Toinen ovat aina yhteydessä tavalla tai toisella. Vuorovaikutus ei mennyt nappiin. Olin mykistynyt, miten ammattilainen tommosta kommentoi. Ehkä silloin hän olisi voinut auttaa kaikkia osapuolia (myös itseään) kuuntelemaan Toista, kyseenalaistamaan normatiivisia oletuksia ja lievittämään eripuraisia tunteita. Ehdotan, että liikuntatyön kehittämisessä kannattaakin keskittyä valtasuhteiden ja olemisen eri tyylien tiedostamiseen. Asiakastapaamisten virrassa hän on tyyppinsä edustaja. Filosofi Martin Buber (1995) esittää, että ihmiselämä perustuu kahtalaisiin vuorovaikutussuhteisiin: Minä– Sinäja Minä–Se -suhteisiin, jotka tuottavat erilaisia toimintaedellytyksiä. Itseriittoisuuden vitsaus Sanapari Minä–Se viittaa asenteeseen, jossa havaitsemisen, tiedonmuodostuksen ja moraaliharkinnan keskus on itseensä kääntynyt Minä
1995. Näitä suhtautumistapoja voi ajatella skaalan kahtena ääripäänä, joiden välissä on lukematon määrä aste-eroja. & Huumonen, H. Joskus liikuntatyö organisoituu tavalla, joka pakottaa ammattilaisen hyväksymään rajallisuutensa ja toimimaan vastoin periaatteitaan. Asiakastyön kehittämisessä on tärkeää fokusoida työoloihin, jotka joko mahdollistavat tai ehkäisevät Sinä-muotoisia kohtaamisia. Aikuiskasvatus 40 (4), 320-327. Pedagogisen tajun terävöittäminen edistää liikunnanohjaamisen vastuullisuutta. Vasta kun siirrymme nykyhetken välittömyydestä etäisempiin Minä–Se-suhteisiin, asiat ovat ryhmiteltävissä ja analysoitavissa. On helpompi tehdä palautteen antajasta naurunalainen kuin tarkastella kriittisesti oman työyhteisön tapakulttuuria. Aho & Huumonen 2020.) Työolot vaikuttavat vuorovaikutussuhteisiin Kyky toimia ammattimaisesti vaatii riittäviä toimintaresursseja. Uupuneena, nälkäisenä tai stressaantuneena on vaikea olla avoinna kuuntelemaan liikkujan tarpeita. Tuttu, turvallinen status quo saa puolustajansa, sillä liikkujan toisin tietäminen horjuttaa ammattilaisen paremmin tietäjän paikkaa. Kokemuksensa julkituonut liikkuja pyrittiin vaientamaan leimaamalla hänet noloksi mielensäpahoittajaksi. Haaste ei ole puhtaan individualistinen vaan työyhteisöjen kollektiivinen peiliin katsomisen paikka. Jos työn puitteet kasaavat enemmän esteitä kuin houkuttimia vastavuoroisuuden syntymiselle, työntekijä todennäköisesti valitsee helpon reitin ja minimisuorituksen. Pietilä. Eettinen vuoropuhelu ohjaustilanteessa edellyttää, että ammattilainen tiedostaa vallankäyttönsä sekä käyttämiensä kohderyhmäluokitusten, ohjauskaavojen ja mittausmenetelmien taipumuksen pakottaa liikkujaa tiettyyn muottiin Minä-Se -suhteen tapaan. Alan kehittyminen edellyttää, että ammattilaisilla on valmius sietää oman toiminnan kriittistä tarkastelua. Organisaatio palkitsee määrälliset tavoitteet saavuttaneet, mutta sivuuttaa ohjaustilanteiden laadunvarmistuksen. Liukumia etäisyyden ja likeisyyden välillä Ero esitettyjen tyylien välillä kiteytyy kysymykseen ”Välitänkö tietoa vai välitänkö ihmisestä?”. Osaaminen näkyy siinä, miten ainutkertainen Toinen huomioidaan tilannekohtaisesti. (ks. Valmentaja toimii yrittäjänä kuntokeskuksen laatimien linjausten mukaisesti painiskellen jatkuvasti ylhäältä asetettujen myyntitavoitteiden kanssa. 2020. ”Olen havainnut, että kuntoilijat odottavat ohjaajilta ja valmentajilta ennen kaikkea inhimillisyyttä.”. Jos rahavirta ratkaisee, palveluun pettyneet asiakkaat korvataan uusilla. Tähän päähän on tultava, kun vaaditaan ennakointia ja reflektointia. WSOY. Minä ja Sinä. Liikkujan palaute on tilaisuus uudistaa ammattiosaamista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 6 9 P O H D I T T U A ta uudelleen, kun liikkuja hakeutuu kohtaamiseen. Valitettavan usein liikuntatyöläisten taukohuonekeskustelutkin noudattavat tätä kaavaa. Minä–Se-suhteet eivät siis ole pahasta niin kauan, kun ammattilainen tunnistaa esineellistävät tekonsa ja pystyy perustelemaan ne. Sitkeät neuvottelut uudistavat Olennaista uimahallijupakassa ei ollut se, kuka on oikeassa: omalle kokemukselleen tunnustusta hakeva liikkuja, tulosorientoitunut urheilija huoltajineen vai uinninvalvoja. Ajatellaan esimerkiksi personal trainereita, jotka työllistyvät usein yksityisiin kuntokeskuksiin alihankintatai yhteistyösopimuksella. Kun Sinän kutsuun ei vastata liikkujaa vakavasti kuuntelemalla, alan totuttuja toimintatapojakaan ei tarvitse muuttaa. Se on kutsu Minä-Sinä -suhteeseen, jossa ammattilainen ja maallikko voivat kohdata toisensa ilman hierarkkista asetelmaa toisistaan uutta oppien. Buber, M. J. Ihmisen kyky Sinä-suhteisiin on rajallista. Tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen nähden riittävä palkallinen työaika, mahdollisuus palautua työsuorituksista ja vaikuttaa päätöksentekoon helpottavat asiakaspalvelussa onnistumista. Liikuntapolitiikka kaipaa intersektionaalista ohjausta. Suom. KAISA-RIITTA AHO, FM tohtorikoulutettava Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Turun yliopisto kariah@utu.fi LÄHTEET Aho, K-R. Minä-Sinä-suhteeseen astuminen liikkujan kanssa ei siis ole pelkkä asennekysymys tai arvovalinta. Asetelma ei kuitenkaan ole kaksinapainen. Skaalan toisessa päässä Se-suhteet antavat hengähdystauon Sinä-suhteiden intensiivisyydestä ja vastuullisuudesta. Neuvottelu on valtapeliä. Sen sijaan kiinnostavaa on se, millaiseksi julkinen neuvotteluprosessi muotoutui ja mitä vaikutuksia sillä on vallitseviin käsityksiin liikuntaosaamisesta ja asiakaspalvelun laatutekijöistä
Nyt, yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin, nuo erot tuskin enää ovat yhtä suuria, suomalaisistakin on tullut enenevässä määrin myös joukkuepelaajia, kaikilla tasoilla. Monipuolisuus on hyväksi niin itse liikunnassa kuin siihen motivoinnissakin. Ymmärrän liikuntaorganisaatioiden huolen erityisesti sisätiloissa tapahtuvan ryhmäliikunnan rajoituksista ja sen, että liikunnan sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen vaatii tänä poikkeuksellisena aikana myös poikkeuksellisia toimenpiteitä. Niin asiantuntijat kuin ihmiset itse ovat korostaneet henkistä hyvinvointia, paluuta perusasioiden äärelle, jopa ”liikuntameditaatiota” ja ”metsäterapiaa”. Avovastauksissa varsin suuri osa suomalaisista kuitenkin ilmoitti perustelukseen sen, että ”saa liikkuessaan olla yksin”. Yksi merkittävä havainto tuolloin, yli neljäkymmentä vuotta sitten oli ”terveys”-käsitteen monimerkityksisyys ihmisten mielissä. Ulkona ja luonnossa, yhdessä tapahtuvan harrastamisen lisääntyminen on arvokas asia sinänsä, mutta samalla se kertoo myös liikunnan tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Sitä eivät amerikkalaiset olleet edes huomanneet laittaa vaihtoehdoksi. Jokainen voi oikealla opastuksella löytää itselleen sopivan tavan harrastaa, ja jos jokin tapa syysErityisen ihastuttavaa vanhan liikuntapedagogin näkökulmasta on ollut perhekunnittain tapahtuvan liikunnan lisääntyminen pandemian aikana.. Usein haasteelliset olosuhteet kuitenkin tuottavat myös uusia ratkaisuja, toivottavasti nytkin. Epäilemättä terveysperustelut, liikuntareseptit ja aktiivisuusmittarit myös saavat ihmisiä liikkeelle. Emeritus ei voi muuta kuin tyytyväisenä ihmetellä, kuinka korona-aika on nostanut tämän tuloksen entistä voimakkaammin esiin. Fyysisen kunnon ja terveyden edistäminen ovatkin tietysti juuri se liikunnan omin alue, ja siihen liittyvistä faktoista on kehittyneen liikuntatutkimuksen ansiosta entistä enemmän kerrottavaa. Toinen kiinnostava, vanha tutkimustulos liittyi liikunnan sosiaalisuuteen. Vastaavasti on kuitenkin myös niitä, jotka etätyön ja -koulun vuoksi viettävät päivänsä samojen naamojen kanssa neljän seinän sisällä lähes kellon ympäri ja saattavat siksi jossain vaiheessa jo kaivata omaakin aikaa. On jokseenkin ymmärrettävää, että yksin asuva ihminen, joka lisäksi on hautautunut kotiinsa etätyöhön, kaipaa edes harrastuksiinsa sosiaalisuutta, seuraa. Viime aikoina nuo vanhat havainnot ovat kuitenkin nousseet uudella tavalla mieleeni, kun olen seurannut koronapandemian aikaansaamia liikuntakeskusteluja. ”Fyysinen terveys” ei lopulta osoittautunutkaan niin merkitykselliseksi tekijäksi kuin pikainen päätelmä olisi antanut aiheen olettaa. Liikuntaa voi onneksi käyttää moneen tarkoitukseen. Mahdollisuus lähteä vaikkapa lenkille ihan itsekseen voi yhtäkkiä tuntua kullanarvoiselta vaihtoehdolta. Ilmiöllä on yleisempääkin merkitystä. Sen on voinut havaita ihan silmämääräisesti erilaisilla ulkoliikuntapaikoilla leikkipuistoista hiihtolatuihin ja luontokohteisiin saakka. Eivät ne tämän päivän näkökulmasta tarkasteltuna varmaankaan kovin yllättäviä olleet, ajatuksia herättäviä kuitenkin. Päätulosten lisäksi erityisesti avoimet vastaukset tuottivat muutamia kiinnostavia tuloksia. Samassa yhteydessä halusimme myös tutkia pienemmällä näytteellä sitä, mikä sai ihmiset harrastamaan liikuntaa, ”motiiveja” kuten ilmaus tuolloin kuului. Haastatteluissa käytimme niin valmiisiin vaihtoehtoihin pohjautuvia asteikkoja kuin avoimia kysymyksiä, joihin tutkittavat saattoivat itse muotoilla omat vastauksensa. Myös koronakeskustelut ovat voimakkaasti tuoneet esiin huolen sosiaalisten suhteiden säilymisestä vaikeina aikoina. Itse asiassa jo varsin pitkään on liikunnan markkinoinnissa korostettu lähes yksinomaan sen biomedisiinisiä vaikutuksia. Haastateltaville tarjottiin, lähinnä yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin pohjautuen, valmiita vastausvaihtoehtoja, joissa tiedusteltiin muun muassa uusien tuttavuuksien solmimista liikunnan avulla ja yhdessä harrastamista. Yllättävän monelle liikunta tarjosi ennen kaikkea ”mielen terveyttä”, virkistystä, rentoutumista, ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. On kuitenkin syytä muistaa, että liikunta tuottaa terveysvaikutuksensa, olipa syy liikkeelle lähtemiseen mikä tahansa. Ainakin merkkejä siitä on olemassa. Vaikka suurin osa tutkittavista tuolloinkin vastasi harrastavansa liikuntaa edistääkseen terveyttään, vastaukset saivat uuden sisällön, kun henkilöitä pyydettiin tarkemmin määrittelemään, mitä he sillä tarkoittavat. 7 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 E M E R I T U S I H M E T T E L E E Meitä on moneksi – onneksi on liikunnastakin Toteutin Risto Telaman ja Pauli Vuolteen kanssa 1970 -luvulla (onko siitä todella niin kauan) ensimmäisen koko Suomen aikuisväestöä edustaneen liikuntatutkimuksen, jonka pohjalta syntyi lopulta kirja ”Näin suomalaiset liikkuvat”. Tulos kertoi epäilemättä tuon ajan kulttuurieroista. Erityisen ihastuttavaa vanhan liikuntapedagogin näkökulmasta on ollut perhekunnittain tapahtuvan liikunnan lisääntyminen pandemian aikana
Harvaanasutuilla alueilla lapset saivat pitkän matkan vuoksi vapautuksen oppivelvollisuudesta. Suuri osa lapsista liikkui talvella paljon vähemmän kuin voisi kuvitella. Lisäksi siirtymäaika oppivelvollisuuteen oli pitkä. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin tehtävää hän hoiti 2002–2005. Laki vaikutti merkittävästi myös lasten liikunnan määrään. Kun tämä kielto vihdoin kohta päättyy, motivaatiota ei tarvitse kaukaa hakea, ilon kautta! LAURI LAAKSO Kirjoittaja toimi vuosina 1985–2011 liikuntapedagogiikan apulaisprofessorina ja professorina Jyväskylän yliopistossa. Itse olen tätä kirjoittaessani ollut pienen operaation jäljiltä kohta viikon treenauskiellossa, karanteenia kaOppivelvollisuus pani lapset liikkeelle Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta oppivelvollisuuslain voimaantulosta. Olen toisen intohimoisen harrastukseni, näyttelemisen, kautta tutustunut moniin nuoriin ”kollegoihin”, joiden asenne liikuntaan, tai jopa terveellisiin elämäntapoihin ylipäätänsä, on välinpitämätön, ellei suorastaan negatiivinen. Kansakoulun voi sanoa tehneen suomalaisista hiihtäjiä. Kansakoulua käyvien määrä kasvoi nopeasti itsenäisyyden alkuvuosina. Vuonna 1921 kansakoululaisia oli noin 300 000, noin 68 prosenttia oppivelvollisuusikäisistä. Urheilun suosion kasvu ja seuratoiminnan levittäytyminen koko maahan tukivat osaltaan liikunnanopetusta, kun vanhempien asenteet sitä kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi. Kesällä liikettä kertyi paljon enemmän erilaisissa töissä ja myös ulkoleikeissä. Samalla heidän elämäntapansa muuttui liikkuvammaksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 1 tä tai toisesta rajautuu pois, on aina tarjolla lukuisia muita vaihtoehtoja. Maalaiskuntien oli järjestettävä kouluolonsa lain määrittelemiksi 16 vuoden kuluessa, kaupungeille annettiin aikaa viisi vuotta. Pulpettivoimistelua varten oli olemassa lehtori Fanny Stenrothin laatimia oppaita, mutta likikään kaikki opettajat eivät niistä innostuneet. Hiihto korostui osin olosuhteiden pakosta. Hyvin harvalla lapsella oli polkupyörä 1920-luvulla. ”Vanha ukko” on kai jo niin voimakkaasti addiktoitunut, että saa heti pahoja vierotusoireita. Oppilaille kertyi liikettä lisäksi välitunneilla, joilla oli aikaa erilaisiin leikkeihin. Uni ei tule, ruokailuja pitää arvioida uusiksi ja joka paikkaa kolottaa. Hiihto sisällytettiin opetussuunnitelmaan 1920-luvulla. Monet koulut aloittivat tilapäistiloissa, joissa ei mahtunut liikkumaan sisällä. Oppivelvollisuuteen siirtyminen suuntasi huomiota opetussuunnitelmiin, mikä näkyi myös liikuntakasvatuksessa. Lapsille tarkoitettuja luistimia, suksia ja kelkkoja oli lähinnä varakkaamman väen jälkikasvulla. Ja kas, liikunnasta onkin tullut iloinen asia. Laakso oli Suomen Akatemian varttunut tutkijana vuosina 2007–2008. Leikin ja voimistelun nähtiin kehittävän niin ruumiillisia kuin henkisiä kykyjä. Isänmaallisena ja suomalaiskansallisena pidetystä liikuntamuodosta tuli liikuntakasvatuksen ylivoimainen ykköslaji talvisin. JOUKO KOKKONEN P O H D I T T U A. ranteenin päälle. Etenkin harvaanasutulla maaseudulla koulunkäynti laajensi leikkikavereiden piiriä. Kannustaminen omasta instrumentistaan huolehtimiseen on saanut jonkun miettimään asioita uudelleen. Uusi kansallispeli levisi koulujen kautta nopeasti eri puolille Suomea. Kymmenen vuotta kansakoulujen penkkejä kulutti yli 400 000 lasta. On vältetty kaikkea perinteiseen urheiluun viittaavaa, niin itse tekemisessä kuin varsinkin puheessa. Toteutuksen taso oli kuitenkin vaihteleva. Oppaiden tuhansiin nousseiden painosten perusteella voi kuitenkin olettaa pulpettivoimistelun olleen 1920–1930-luvuilla melko yleistä. Pääosa lapsista pääsi kuitenkin kouluun 1930-luvun alkuun mennessä. Koulukyyti oli järjestettävä, jos koulumatka oli yli viisi kilometriä. Meillä on harhakäsitys menneiden aikojen lasten liikuntamääristä. Olo alkaa olla jokseenkin surkea. Liikunta oli osa opetusta kansakoululaitoksen perustamisesta eli 1860-luvulta lähtien. Valtaosa suomalaisista oli köyhiä, eikä likikään kaikilla lapsilla ollut kunnollisia talvivaatteita tai -jalkineita. Ajatuksena oli liikkua pulpettien vieressä niin ettei niitä tarvinnut siirtää seinustoille. Ihan heti kaikki lapset eivät kouluun päässeet. Vielä parempaan lopputulokseen, nimenomaan liikunnan kannalta, on kuitenkin yleensä johtanut se, kun koko asia on paketoitu uudelleen. Laakso on esiintynyt näyttelijänä eri teattereissa sekä lyhytja sarjafilmeissä. Oppilaat osallistuivat myös koulun siivoukseen ja lämmittämiseen. Hän on toteuttanut myös sooloesityksinä monologeja, runoja ja lauluja. Eläkevuosinaan hän on toiminut puoliammattilaisena esiintyvänä taiteilijana. Koulumatkat oli yleensä kuljettava omin voimin jalkaisin tai hiihtäen. Syksyisin ja keväisin isommista kansakoululaisista tehtiin pesäpalloilijoita. Oppivelvollisuus, joka koski aluksi 7–13-vuotiaita lapsia, sai nopeasti liki koko ikäluokan uudella tavalla liikkeelle
Hän hyödyntää Lolan ja toisen nuoren tytön halua menestyä ja tulla hyväksytyksi. Lukukokemus ei ylennä mieltä, mutta saa ajattelemaan – ja antaa lopussa hivenen toivoa. Varjonyrkkeilijä taustoittaa myös Barren elämänkulkua. Se luotaa urheilun pimeää puolta, joka vasta viime vuosina on tullut esiin. Magga antaakin taitavasti vihjeitä tapahtumien kulusta, mutta jättää tulkintoja auki, mikä pitää lukija tiukasti otteessa. Rebekan ilmestyminen opiskelijaksi saa Lolan kipeät muistot heräämään. Barresta on tullut rikkinäinen ihminen, joka nauttii äärimmäisestä vallankäytöstä, ja hakee toisaalta toisten ihmisten hyväksyntää. Barre oikeuttaa tekojaan tarjoamallaan kovalla valmennuksella ja tytöiltä saamallaan ihailulla. Magga tuo alleviivaamatta esille, että kuka tahansa voi olla muuta kuin miltä näyttää ja tehdä muuta kuin voisi olettaa. JOUKO KOKKONEN. 7 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A R V I O I T U A K i r j a Kun salaisuuksien verkko repeää Inga Magga: Varjonyrkkeilijä Like 2020, 352 s. Paula-äiti jää tarkoituksella taustahenkilöksi; syy selviää romaanin loppupuolella. Maggalla on kuitenkin taito solmia tarinan säikeet yhteen. Vuoden urheilukirjaksi ansaitusti valittu Inga Maggan Varjonyrkkeilijä on ennen kaikkea hyvä romaani ja samalla ansiokas urheilukirja. Tarina ei kehyksen ansiosta hajoa, vaikka Magga kertoo sitä kahdesta ja välillä useammastakin näkökulmasta. Osa vuorosanoista kangistuu hiukan paperinmakuisiksi. Loppua kohti vauhti kiihtyy ja kerronnan taso hiukan notkahtaa. Huomaan odottavani, saako paha palkkansa ja Lola kostonsa. Magga ei syyttele eikä osoittele sormella, vaan kerii auki urheilun synkkää todellisuutta kuin nyrkkeilijän käsisiteitä ottelun jälkeen. Lapsena ja nuorena hän on kokenut kovia. Magga kuvaa hyvin Lolan kautta junioriurheilijan ajatuksia. Rebekka on menestynyt nyrkkeilijä, jota hänen isänsä valmentaa. Vajaalla kahdeksalla eurolla saa täysipainoisen romaanin. Yhtä lailla hän kirjoittaa uskottavasti aikuisen urheilijan arjesta ja menestyksen tavoittelun vaatimasta ehdottomuudesta. Maggan kertoma tarina on kova ja raaka. Hänen kauttaan avautuu vähitellen, miten isän käytös on muuttunut koko perheen taakaksi. Neljätoistavuotias Lola syyttää tapahtuneesta itseään, kuten myös toinen raiskatuista, samanikäinen Anna. Isä ja veli voivat ahmia Rebekan syntymäpäiväkakkua ja kumota konjakkeja, kun hänen itsensä on ottelupainoa tavoitellessaan tyydyttävä mustaan kahviin. Väkevä teos kertoo kaunistelemattomasti hankalasti kaunokirjalliseksi teokseksi taipuvasta aiheesta. Suomessakin on eletty pitkälti Urho Karhumäen Avoveteen-romaanissaan maalaamassa ihannemaailmassa, jossa huonoille teille joutunut sankari pelastuu kunnon kansalaiseksi urheilun avulla. Romaanin puolessavälissä romaani siirtyy reaaliaikaan ja kertojaksi vaihtuu Rebekka. Kehyskertomuksena toimii Lolan vetämä taidekurssi, jolle häntä hyväksikäyttäneen nyrkkeilyvalmentajan Roman Barren tytär tulee. Valmentaja raiskaa molemmat tytöt saavutettuaan heidän luottamuksensa. Aikuisena hän on yhteiskunnan tukipylväs, joka on mukana urheiluseurassa, seurakunnassa ja pyrkii myöhemmin kunnallispolitiikkaan. Musta huumorikin häivähtää urheilun vaativuuden kuvauksessa. Romaanissa riittää yllättäviä käänteitä, jotka hipovat ajoittain uskottavuuden rajoja. Romaanin keskeisiä henkilöitä ovat lisäksi Rebekan Risto-veli ja poikaystävä Tom. Kehyskertomus on läsnä myös Rebekan ollessa äänessä. Kirjan lyhyestä elinkaaresta Suomessa kertoo se, että keväällä 2020 ilmestynyt romaani löytyy jo kirjakauppojen alelaareista. Punaisena lankana romaanissa juoksee Barren valmennusosaamisellaan ja monipuolisena yhteisötoimijana saavuttama auktoriteettiasema, jota hän käyttää hyväkseen kaikissa ihmissuhteissaan
Eriarvoisuuden kasvu selittää myös poliittisessa käyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia. Liikuntatieteellinen Seura tarttuu Jouko Kokkosen ja Kati Kauravaaran toimittamassa ja kaksitoista artikkelia sisältävässä julkaisussaan tärkeään aiheeseen. Eriarvoisuus on ajankohtainen yhteiskunnallinen ja tieteellinen ongelma. Se on harmi, sillä kilpaurheilu paljastaa liikuntaan sisältyviä eriarvoisuuden mekanismeja. Näissä tilastollisia menetelmiä soveltavissa artikkeleissa hyödynnetään myös muoti-ilmiöksi nousseita (ranne)mittareita. sijoittaa omaksi eriarvoisuutta selittäväksi tekijäksi. Keskellä on kantasuomalainen, terve, normaalipainoinen ja korkeasti koulutettu toimihenkilömies, jolla on varaa harrastaa haluamiaan lajeja. Ainakin liikuntatutkimuksen ulkopuolelta tulevaa lukijaa olisi palvellut myös se, että teoksen kolmisenkymmentä kirjoittajaa olisi esitelty kootusti yhdessä kohtaa. Kilpaurheilussa esiintyy myös suoranaista syrjintää ja rasismia. Artikkeliin sisältyy ”intersektionaalisuuskiekko”, jossa on yksitoista liikunnan harrastamista määrittävää sektoria. Taloudelliset resurssit estävät monen lahjakkaan nuoren liikuntaharrastuksen kehittymistä yhä tavoitteellisempaan kilpaurheiluun. Liikuntatieteellinen Seura 2020, 251 s. Kirjan artikkelit on jaettu kolmeen ryhmään: 1) liikunnan ahtaat normit, 2) institutionaalinen toiminta ja eriarvoisuus sekä 3) elämänehtojen eriarvoisuus. Vähän koulutettu, ikääntynyt maahanmuuttajanainen ei ole liikuntakulttuurin keskiössä. Kyse ei siis ole suuresta ryhmästä eikä historian institutionaalista painolastia kantavasta perinteisestä lajista. Eriarvoisuutta lähestytään kirjassa monista näkökulmista. Havaittujen erojen ja varsinaisen eriarvoisuuden terävämmällä erittelyllä aiheesta olisi saatu vielä enemmän irti. Koulutus sisältyy kulttuuriseen eriarvoisuuteen, vaikka se voitaisiin . myös kirjan tulosten perusteella . Ammattimaisesti toteutettu Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa tulee varmasti tarpeeseen analysoidessaan monipuolistuvaa liikuntakulttuuria ja siihen sisältyviä ongelmia. Saatesanoissa kirjan kerrotaan saaneen alkunsa Kati Kauravaaran ja Eva Rönkön keväällä 2019 esittämästä ideasta. Alueelliset erot, koulutus, ammatti, ikä ja etnisyys nousevat esiin useissa artikkeleissa. Kun lapsen urheiluharrastus katkeaa tai ei pääse edes alkamaan vanhempien varattomuuden tai asuinpaikan vuoksi, ollaan hyvinvointivaltion peruskysymysten äärellä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 3 A R V I O I T U A K i r j a Liikunnan kirjava eriarvoisuus Jouko Kokkonen & Kati Kauravaara (toim.): Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Ne mahdollistavat tutkittavien kohdalla esimerkiksi aikaisempaa tarkemman fyysisen aktiivisuuden ajoittamisen vuorokauden sisällä. Esimerkiksi perinteisessä yleisurheilussa on usein ylhäältä päin lähdetty murtamaan niin kilpailutoimintaan kuin eriarvoisuuteen ja vammaisuuteen liittyviä raja-aitoja. Hän nostaa esiin kuusi eriarvoisuuden ulottuvuutta: taloudellisen, alueellisen, sukupuolten välisen, sukupolvittaisen, kulttuurisen ja etnisen eriarvoisuuden. Ainakin osa elämänehtoja käsittelevistä artikkeleista olisi voitu sijoittaa kirjan alkupuolelle, jotta lukija olisi saanut heti alkuun yleisemmän kuvan eri väestöryhmien liikkumisessa havaituista eroista. Myös yhteiskuntaa koskevassa tutkimuksessa globaali ja maiden sisällä havaittava eriarvoisuus on jälleen noussut keskeiseksi tutkimusaiheeksi. Kuva on kuitenkin monipuolistumassa, ja myös kilpaurheilussa näkyy yhteiskunnan yleisempi muutos. He myös kokoavat päätösartikkelissa yhteen kirjassa esitettyjä tutkimustuloksia. Yhteiskuntien vaurastumiseen on liittynyt myös varallisuuserojen kasvua, eikä tasa-arvoistuminen ole ollut suoraviivaista. Myös uudemmassa nuorisokulttuurissa näkyvät eriarvoisuuden kasvot ja osallistumisen esteet. Artikkeli saakin lukijan pohtimaan yhteiskunnan muutokseen liittyviä jatkuvuuksia ja katkoksia. Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä ja tukevat havaintoja ja tutkimuksia koulutuksen ja sosioekonomisen taustan vaikutuksista. Tutkimuksen kohteena on lumilautailu ja parkour. MATTI HANNIKAINEN Helsingin yliopiston talousja sosiaalihistorian dosentti. Liikuntaan ja terveyteen liittyvissä politiikkatoimissa pitäisi ottaa vapaa-ajan liikunnan lisäksi aikaisempaa paremmin huomioon fyysisesti raskaan työn aiheuttama väsymys ja erityisesti toimihenkilötyöhön liittyvä liikkumattomuus. Marko Kanasen ulkomaalaistaustaisia jalkapalloilijoita käsittelevä artikkeli on kirjan ainoa varsinaisesti kilpaurheiluun keskittyvä artikkeli. Anni Rannikon ja Päivi Armilan artikkeli vammaisten nuorten asemasta nuorisokulttuurissa avaa eriarvoisuuteen liittyviä uudempia näkökulmia ja ongelman moniulotteisuutta. Pääkaupunkiseutulaisten urheilijanuorten tuskaillessa ahtaissa liikuntahalleissa ja heidän vanhempiensa pilviin karkaavien harrastusmaksujen kanssa on syrjäseutujen nuorten tai painoaan pudottavien kuntoilijoiden kokemusmaailma tyystin erilainen. Ulkomaalaistaustaisten urheilijoiden kohdalla korostetaan fyysistä lahjakkuutta mutta samalla urheilupuheessa tuodaan esiin kyseenalaisia kulttuuriin tai vaikkapa joukkuepelaamiseen liittyviä olettamuksia. Johdantoartikkelissa Hannu Itkonen kuvaa tasa-arvoa lisäävien instituutioiden kehitystä ja eriarvoisuuden tutkimuksen laajempaa kenttää. Kirjan toivoisi löytävän lukijoita myös varsinaisen liikuntatutkimuksen ulkopuolelta, sillä artikkelit kertovat myös yleisemmin eriarvoisuuden muodoista ja väestöryhmien liikkumiseroja selittävistä tekijöistä
Äiteen elämäkerran ehdottomasti kiinnostavimmat urheilun taustatarinat liittyivät Hiihtoliiton päävalmentaja Veli Saarisen toimintaan Cortina d’Ampezzon olympialaisissa 1956, jolloin Hiihtoliiton toimihenkilöt myivät Äiteen vara-Järviset saadakseen matkavaluuttaa. Minullakin oli sukset jalassa. Toista oli Neuvostoliiton ammattiurheilijoilla, jotka Rantasen mukaan järkyttyivät kuullessaan, etteivät suomalaiset hiihtäjät saaneet palkkaa harjoittelusta. LHS:n johtokunnalle tämä ei sopinut. Rantanen myös vauhditti lahtelaisten nuorten urheilijoiden menestystä, kun hän vetäytyi vuonna 1962 Lahden Hiihtoseuran viestijoukkueesta tietäen voiton tulevan ilman häntäkin. Urheilutulokset on kirjattu teokseen hyvin yksityiskohtaisesti myös muiden urheilijoiden osalta. Rantasen puoliso otti poikkeuksellisen paljon vastuuta kodista ja lapsista, jotta Äiteellä oli mahdollisuus kiertää viikonloppuisin kansallisissa kisoissa. Ja sitten mentiin. Rantanen oli koko uransa puhdas amatööriurheilija, joka yhdisti perheen, työn ja urheilu-uran poikkeuksellisen menestyksekkäästi. Väistämättä tulee pohtineeksi, että Äiteen tarina olisi pitänyt saada kansiin jo aikaisemmin, sillä sanavalmiin kertojan tarinoita urheilu-uran taustalta olisi ollut kiinnostavaa lukea enemmän. Rantasen menestyksen ja naisten urheilemisen oikeutusta puolustaneen toiminnan ansiosta nuorten naishiihtäjien oli helpompi tulla mukaan maajoukkuetoimintaan ja taistella myöhemmin arvokisoissa menestyksestä. Maajoukkueleirejä varten Rantanen joutui ottamaan töistä erikseen vapaata. 28 min. Olen tavannut Siiri ”Äitee” Rantasen kerran, Helsingin Kivikon hiihtohallin avajaisissa syksyllä 2008, kun tein tapauksesta juttua Mellunkylä-lehteen. Rantasen kotikaupungissa Lahdessa hiihtäjän saavutuksia ei huomioitu Äiteen oman kertomuksen mukaan aktiiviuran aikana. Rantasen ohella paikalla oli silloinen kansanedustaja Juha Mieto. Hiihto oli mukavaa yhteistä aikaa perheen kesken ilman tavoitteellista harjoittelua. Olen aina kunnioittanut Äiteen saavutuksia, jotka nousevat uudelle tasolle hänen kertomanaan. Sen sijaan lapsuudesta ja nuoruudesta tai sitä varjostaneesta sota-ajasta Äitee puhuu vain lyhyesti. Siiri Rantasen kunnioitettava ura alkoi poikkeuksellisesti vasta omien poikien syntymän jälkeen. Muita yhdistäviä kokemuksia minulla ei Äiteen kanssa olekaan, sillä Rantasen uran aikana naisten urheilua ei juurikaan arvostettu edes oman lajin sisällä. Naishiihtäjistä suurin osa lopetti uransa varsin nuorena perhesyistä, mutta Rantasella se jatkui omana aikanaan poikkeuksellisen pitkään. Itsenäisyyspäivän juhliin Äitee sai kutsun vasta uransa jälkeen tasavallan presidentti Mauno Koivistolta. Muutenkin Rantasen oma ääni jää teoksessa varsin pintapuoliseksi. Naishiihtäjien suksihuollosta vastasivat yhdistetyn miehet. Vasemman jalan amputoinnista toipuva Äitee aikoo vielä palata jalkalenkeille proteesin turvin. Samalla tavalla Siiri Rantaselle hiihto oli 1930-luvulla leikkimistä ja kilvoittelua mäenlaskusta naapurin poikien kanssa. Miedolle lainasin pipon, jonka kävin myöhemmin eduskunnasta hakemassa. Isäni voiteli meidän sukset ja hiihdimme Tuusulanjärven jäätä pitkin eväät repussa. Äitee ei ollut pelkästään urheilija, vaan myös ladunraivaaja meille nuoremmille. Jari Porttilan ja Osmo Kärkkäisen Äitee – Siiri Rantasen tarina painottuu Äiteen aktiivivuosien ympärille. Halli otettiin käyttöön tietysti hiihtämällä. 7 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A R V I O I T U A K i r j a Pintaraapaisu suomalaisen naisurheilun ladunraivaajan elämästä Jari Porttila ja Osmo Kärkkäinen: Äitee – Siiri Rantasen tarina Docendo 2020, 214 s. Äitee – Siiri Rantasen tarina kertoo suomalaisen urheilun ammattimaistumisesta 1900-luvulla, mutta myös urheilun epätasa-arvosta ja liikuntakulttuurin miesvaltaisuudesta. Hiihtohallin silloisen radan varsin jyrkät töppyrät ja kiperät mutkat eivät menoa haitanneet. RIIKKA ROITTO hankekoordinaattori Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi T e l e v i s i o Eläviä kuvia Äiteen elämästä Jani Wallenius Äitee – Sisulla voittoon Promedia Finland 2020. Saarinen oli teoksen mukaan autoritaarinen valmentaja, jolle naishiihtäjät eivät uskaltaneet sanoa vastaan, koska pelkäsivät oman uransa tai arvokisaedustuspaikkojen puolesta. Kuntoliikkujana hiihtoa 95-vuotiaaksi harrastanut Rantanen on esimerkki kaikenikäisille. Siksi hän saikin joukkuesisariltaan lempinimen Äitee, kun hän piti muiden naishiihtäjien puolia. Harjoittelunsa hän sovitti arkeen esimerkiksi juoksemalla töihin. Talvet olivat 1990-luvulla vielä etelässä pitkään lumisia ja hiihto kuului perheemme harrastuksiin muiden lajien ohella. Sama mutkattomuus välittyy Ylen uudenvuodenaattona esittämästä kuvallisesta Rantasen elämäkerrasta,. Rantanen oli poikkeus. Rantasella oli ikää jo liki 84 vuotta, mutta vauhti oli reipasta. Se määräsi vastoin seuran toiveita toimineen Äiteen kilpailukieltoon. Naisten Cortinan olympialaisissa voittama viestikulta jäi mieshiihtäjien suoritusten varjoon, eikä heitä juhlittu Suomessa. Naisten urheilun arvostuksesta kertoi myös se, ettei päävalmentaja Saarinen vaivautunut antamaan harjoitteluohjeita naisille. Rantanen sijoittui kolmanneksi Lydia Widemanin ja Mirja Hietamiehen jälkeen. Suomalaiset saavuttivat legendaarisen kolmoisvoiton 10 kilometrillä, joka oli naisten ainoa hiihtomatka. ”Äitee” tokaisi Miedolle ja minulle ”eiköhän myö lähetä hiihtämään”. Naisten hiihto oli mukana olympiaohjelmassa ensimmäisen kerran Oslossa vuonna 1952
Kuurojen urheilun tai kuurojen yhteiskunnallisen aseman kehityskaaret eivät oikein piirry esiin vuosikymmen kerrallaan etenevässä tarkastelussa. Jani Walleniuksen ohjaama elokuva käy pikakelauksella läpi Rantasen elämänvaiheet. JOUKO KOKKONEN. Helsingin Kuuromykkien Voimisteluja Urheiluseura aloitti toimintansa vuonna 1904. Historiikkien teettäjien toivoisi oivaltavan, että yksinomaan järjestöaktiiveista koostuva toimituskunta ei yleensä pysty etääntymään tutkimusaiheesta, eikä myöskään ohjaamaan kirjoittajaa esimerkiksi käsittelytavan tai näkökulmien valinnassa. Jäykähkö osuus on vähän päälle liimatun tuntuinen. Asut ja suorituspaikat ovat 2020-luvulla perin toisenlaisia kuin vuosisata sitten. Viipurissa toiminta käynnistyi vuonna 1920. Osa haastattelupätkistä jää tämän vuoksi irrallisiksi. Radat, välineet ja asut olivat tuolloin tyystin toisenlaisia. Isoksi ansioksi voi lukea henkilöhakemiston, joka usein puuttuu historiikeista. Historiikin sivuilta löytyy runsaasti näyttäviä kuvia, joista osan digitointitaso ei ole valitettavasti riittävä aukeaman täyttäviksi. Kaikkia tuloksia ei kannata 2020-luvulla välttämättä painaa, vaan niistä voisi koota verkkojulkaisun. Samalla mieleen hiipii kysymys, miksi kirjan koostamisessa ei ole käytetty historian ammattilaisten asiantuntemusta. Kuuroilla on vahva viittomakieleen perustuva kulttuurinsa, jonka vuoksi he ovat halunneet vaalia itsenäistä urheilutoimintaansa. Jo tätä ennen oli perustettu ruotsinkielinen seura, mutta sen taival katkesi alkuunsa. JOUKO KOKKONEN K i r j a Perinteinen historiikki maan vanhimmasta vammaisurheilujärjestöstä Salla Fagerström Voitto tai kunnia. Voitto tai kunnia -teosta lukiessa käy selväksi siihen käytetty suuri työmäärä ja innokas paneutuneisuus. Satavuotisjuhlansa kunniaksi SKUL julkaisi Salla Fagerströmin kirjoittaman historiikkijärkäleen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 5 joka on tiivistetty pidemmästä dokumenttielokuvasta. Seuratoiminta alkoi ennen Suomen itsenäistymistä myös Kuopiossa, Kymenlaaksossa, Tampereella ja Turussa. Ylen esittämä versio on katsottavissa Areena-palvelusta. Helsinkiläisseura järjesti kuuromykkien pohjoismaiset urheilukilpailut vuonna 1909. SKUL ei ole tähän mennessä halunnut liittyä vammaisurheilujärjestöihin, mutta toiminnanjohtaja Eetu Keski-Levijoen historiikkiin kirjoittamien loppusanojen mukaan asia nousee lähivuosina yhä enemmän keskusteluun. Tulosten kuormittamat kilpailuraportit tekevät teoksessa varsin raskasta luettavaa, mikä korostuu etenkin historiikin loppupuolella. Sen perusteella saa varsin hyvän yleiskuvan Rantasen urasta ja merkityksestä suomalaisen liikuntakulttuurin toimijana. Arkistofilmit havainnollistavat, miten erilainen laji hiihto oli Rantasen huippuvuosina 2020-luvun latukamppailuihin verrattuna. Fagerström on ryhmitellyt aineiston liitosta vuosikymmenittäin kertoviksi luvuiksi, joita seuraavat saman ajanjakson urheilutapahtumat. Kuviin ja puhuttuihin sanoihin tukeutuva elämäkerta on vetävämpi kuin kirjana ilmestynyt. Vähemmän tunnettua on se, että Rantanen ylsi SM-kultaan 1960-luvulla myös maastojuoksijana ja maantiepyöräilijänä. Suomen Kuurojen Urheiluliitto 100 vuotta 1920–2020 SKUL 2020, 430 s. SKUL:n historiikki asettuu kokonaisuutena perinteisten järjestöhistoriikkien sarjaan: tapahtumat seuraavat toisiaan, mutta niiden laajempaa merkitystä ei juurikaan pohdita. Paikallistoiminnan pohjalta oli mahdollista perustaa oma urheiluliitto. Hyvät neuvot eivät ole ilmaisia, mutta ne näkyvät lopputuloksessa. ”Äitee” on ollut ennen kaikkea käytännön toimija, joka on ottanut kantaa etenkin hiihdon ajankohtaisiin kysymyksiin. Puntaroitavaksi tulevat yhteistyön edut ja kuurojen urheilun omaleimaisuuden säilyttäminen. Rantanen vierailee elokuvanteon tiimoilta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä. Suomen Kuurojen Urheiluliitto (SKUL) on maamme vanhin vammaisurheilujärjestö. Toinen vaihtoehto olisi ollut koota tuloksia liitteenä loppuun. Myös arkistokuvat, radiolähetyksistä otetut katkelmat ja filmivälähdykset kertovat päähenkilöstä sekä laajemminkin urheilusta ja yhteiskunnasta. Äiteen tarina on tulossa tänä vuonna täysimittaisena elokuvateattereihin. Ydinlukijakuntaa SKUL:n historiikki epäilemättä tyydyttää suurelta osin, mutta teos jää etäiseksi laajemmalle yleisölle, kuten vammaisurheilun historiasta kiinnostuneille. Ratkaisu panee miettimään, olisiko muu jaksottelu ollut toimivampi. Moitteen sanoista huolimatta Voitto tai kunnia on liiton jäsenistöä hyvin palveleva järjestöhistoriikki. Fagerström taustoittaa hyvin kuurojen urheilutoiminnan alkuvaiheet Suomessa. Runsas kuvitus kertoo omaa tarinaansa urheilun ja liikunnan muutoksista. Fagerström käy liki kaksikiloisessa ja 430-sivuisessa teoksessa yksityiskohtaisesti läpi liiton vaiheet vuosikymmen kerrallaan. Teos on perusilmeeltään näyttävä. Puhuvia päitä vilahtaa alle puolessa tunnissa paljon, mikä johtunee osittain siitä, että aineistosta on määrä julkaista laajempi elokuva. Dokumentin kiinnostavinta antia ovat elokuvan tekoaikaan 95-vuotiaan Äiteen haastatteluosuudet, joissa hänen rehevä ja suorasukainen ilmaisunsa pääsee oikeuksiinsa
Forssaan oli kuitenkin suunnitteilla kuplahalli, vaikka Ruotsissa saadut kokemukset eivät sen rakentamista puoltaneetkaan. JOUKO KOKKONEN Lapsia lähdössä hiihtäen koulusta kotiin Tuusulassa talvella 1950. Siihen olisi koottu silloisten keskusjärjestöjen SVUL:n, TUL:n, TUK:n ja CIF:n toiminnot. – Urheilujohtajamme ovat aivan liian vanhoja, todetaan uudelleen ja uudelleen. 7 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Stadion 50 vuotta sitten Osaavatko suomalaiset keskustella. Elettyjen vuosien lukumäärää järkevämpi mitta luultavasti on ajatusten ja koko ajatusmaailman ikä. Heinilä esitteli myös oman ehdotuksensa, jossa SUK:n rinnalle olisi perustettu Kuntoliikunnan Edistämisjärjestö (KEJ). Lisäksi Heinilän mallissa urheilun keskusjärjestö olisi rakentunut SVUL:n pohjalle. Rauno Laakso ruoti Stadionissa 1/1971 suomalaista keskustelukulttuuria. Mikä etu on uudistusten toivossa vaihtaa henkilö nuorempaan, jos ajatukset ovat molemmilla samanikäiset. Alustavasti on liikuntatieteen vuorovaikutuksen lisäämiseksi pitemmällä tähtäyksellä käyty keskusteluja, jotka myöhemmin johtanevat yhä pitemmälle; suomalaisten taholta on toivottu mm. DDR:n valtuuskunnan käynti perustui maiden hallitusten hyväksymään kulttuurin, kasvatuksen ja tieteen aloja koskevaan kulttuurinvaihtopöytäkirjaan. mahdollisuuksia laajentaa toimintaa koskemaan luennoitsijoiden ja opiskelijain vaihtoa. Vireillä olleita jäähallisuunnitelmia käsitteli Risto Heino, jonka mukaan Suomessa oli suunnitelmien toteutuessa määrä olla kymmenen jäähallia 1970-luvun lopussa. Heikki Klemola kertoi Saksan demokraattisen tasavallan viisihenkisen urheiluvaltuuskunnan vierailusta Suomessa. Kuva: Pekka Kyytinen/Museovirasto. Mielipiteitä riitti, mutta keskustelua ei syntynyt. Lisäksi Suomeen olisi perustettu Suomen Urheilun Keskusvirasto hallinnoimaan julkista liikuntakenttää. Vaihdoksia vaaditaan! Nuoret tilalle! Lähes kaikilla tahoilla näin menetellään ja hyvin tuloksin. Liikuntatieteellisen Seuran urheilun valtakunnanorganisaatiosta helmikuun alussa 1971 järjestämä keskustelutilaisuus oli ajautunut tutuille urille. Vuonna 1971 Suomessa oli kolme jäähallia – Helsingissä, Raumalla ja Tampereella. Ruotsissa yleistyneiden kuplajäähallien sijaan Suomessa oli valittu Heinon mukaan ”Rauman malli”, mikä tarkoitti kylmien kevytrakenteisten hallien rakentamista useimmiten jo olemassa olevien tekojääratojen katteeksi. Saatetaan jopa melko oikeutetusti kysyä, eikö nuori ja vitaalinen ihminen vanhoine ajatuksineen ole kilpailijaansa merkittävästi vaarallisempi, pohti Laakso. Kalevi Heinilä esitteli LTS:n järjestämässä tilaisuudessa Paavo Seppäsen laatiman mallin Suomen Urheilun Keskusjärjestön (SUK) perustamiseksi. Osallistujat olivat puhuneet Laakson mielestä toistensa ohi. Joskus tulee miettineeksi, millä ikää pitäisi mitata silloin kun harkitaan ratkaisuja iän perusteella. – Kuten tiedetään, DDR:ssä on liikuntatieteen taso korkea ja sen palvelukset sekä huippu-urheilulle että kuntoliikunnalle varsin arvostettuja
2021. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa: tämän vuoden jättöajat ovat 31.3.2021 ja 30.9.2021. Liikunta & Tiede 58 (1), 77–85. & Ryba T.V. To evaluate success features of the sports high school´s environment, 48 support staff members (e.g., teachers, coaches, principals, physiotherapists) and 21 student-athletes participated in the online survey. A. The European sport policy has been focused on fostering links between sport and education systems with the aim to establish an integrated dual career pathway for athletes who attempt to combine their athletic careers with education or work. Suomalaisten urheilulukioiden, joita voidaan pitää koulutuspohjaisina kaksoisuran kehitysympäristöinä, menestystekijöitä tutkittiin kyselytutkimuksella, johon osallistui 21 opiskelijaurheilijaa ja 48 opiskelijaurheilijoiden tukiryhmään kuuluvaa henkilöä (esimerkiksi opettaja, valmentaja, rehtori, fysioterapeutti). Liikunta & Tiede 58 (1), 77–85. Erasmus+ projektin “Ecology of Dual Career” (ECO-DC, 2017) tutkimusryhmän määritelmän mukaan tämä urheilun ja koulutuksen/työn yhdistävä kaksoisuraa tukeva kehitysympäristö (Dual Career Development Environment, DCDE) on tarkoituksenmukaisesti kehitetty järjestelmä, joka pyrkii auttamaan urheilijoita tavoitteellisen urheilu-uran ja opiskelun tai työn yhdistämisessä (Morris ym. The current study drew on national data with the aims to identify the different types of DCDEs in Finland and to evaluate the prevalence of different DCDE success features in Finnish sports high schools. 2021. Urheilulukioiden menestystekijöiksi tunnistettiin erityisesti opiskelun ja urheilun yhdistämisessä auttava tukiryhmä, asiantuntijapalveluiden hyvä saatavuus, voimaannuttava lähestymistapa henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä joustavat kaksoisuraratkaisut. Partners of the collaborative Ersamus+ sport project entitled “Ecology of Dual Career” (ECO-DC) conceptualized dual career development environments (DCDEs) as purposefully developed systems that aim to facilitate athletes’ investment in combining their competitive sporting career with education or work, and, therefore include both (sporting and educational or vocational) career aspects within them (Morris et al. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. 2020). Eurooppalaisessa urheilupolitiikassa on viime vuosikymmenten aikana kasvavassa määrin pyritty tukemaan urheilu-uran yhdistämistä opiskeluun ja työuraan. TIIVISTELMÄ Nikander J. O., Saarinen M., Aunola K., Kalaja S. A. Milla Saarinen, LitM, Jyväskylän yliopisto. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (päätoimittaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Kari L. Sähköposti: tatiana.ryba@jyu.fi (yhteyshenkilö). PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Avainsanat: urheilijan kehitys, kaksoisura, urheilulukiot, arviointi ABSTRACT Nikander J. Suomalaisia kaksoisuraympäristöjä tunnistettiin yhteensä 12. Ryba, FT, Jyväskylän yliopisto/ Psykologian laitos. Kaisa Aunola, PsT, Jyväskylän yliopisto. Tatiana V. O., Saarinen M., Aunola K., Kalaja S. Strengths of the Finnish sports high schools, as evaluated by the support staff and student-athletes, were dual career support team, access to expert support, empowerment approach and flexible dual career solutions. Ne voitiin luokitella kolmeen erilaiseen kategoriaan: koulutuspohjaisiin, urheilupohjaisiin ja työelämäpohjaisiin. Sami Kalaja, LitT, EduFutura. The support staff evaluated the whole person approach, flexible dual career solutions and care of dual career athletes’ mental health and well-being higher compared to student-athletes’ evaluations. Keywords: Athlete development, dual career, sports high schools, assessment. Twelve types of DCDEs were identified which can be categorized into sports based, education based and workbased environments. 2020). & Ryba T.V. Tässä tutkimuksessa kuvataan suomalaiset kaksoisuran kehitysympäristöt sekä selvitetään kyselytutkimuksen avulla kehitysympäristöjen erilaisten menestyspiirteiden esiintymistä suomalaisissa urheilulukioissa. Integrating an athletic career with school in Finland: Dual career environments and success factors of sport high schools. Urheilu-uran yhdistäminen koulutukseen: Kaksoisuraympäristöt ja urheilulukioiden menestystekijät Suomessa. V E R T A I S A R V I O I T U A LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 7 7 URHEILU-URAN YHDISTÄMINEN KOULUTUKSEEN: KAKSOISURAYMPÄRISTÖT JA URHEILULUKIOIDEN MENESTYSTEKIJÄT SUOMESSA Aku Nikander, LitM, Jyväskylän yliopisto. Tukiryhmä arvioi kokonaisvaltaisen lähestymistavan opiskelijaurheilijan elämään, joustavien kaksoisuraratkaisujen mahdollistamisen sekä opiskelijaurheilijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen esiintyvän urheilulukioissa vahvemmin kuin mitä opiskelijaurheilijat arvioivat
2013). Urheilijoiden elämä koostui pitkälti harjoittelusta, syömisestä, läksyjenteosta ja koulunkäynnistä, mikä ei tue kaksoisuran kokonaisvaltaisen kasvun (esimerkiksi identiteetin muodostuminen, tulevaisuuden suunnitelmien pohtiminen) näkemystä (ECO-DC, 2017). Samainen tutkimusryhmä tutki eurooppalaisia kaksoisuraympäristöjä tunnistaen kahdeksan erilaista kaksoisuran kehitysympäristöä (Morris ym. HEA siirtää huomion yksilöllisistä tekijöistä kehitysympäristöön sisältäen niin urheilun, opiskelun kuin yksityiselämän. Nikanderin ym. Onnistuneen kaksoisuran on ajateltu mahdollistavan yksilön täyden potentiaalin saavuttamisen elämässä, turvaavan urheilijoiden hyvinvointia ja helpottavan urasiirtymiä (Euroopan komissio 2012; Henry 2013; Stambulova ym. 2018; Lupo ym. 2015) ja motivaatio molempia uria kohtaan (Aunola ym. Lisäksi Erasmus+ projektin (ECO-DC, 2017) tutkimusryhmä tutki HEA:n avulla eri kaksoisuran kehitysympäristöjä Euroopassa (Ruotsi, Suomi, Belgia, Espanja, Tanska, Iso-Britannia ja Slovenia) ja määritti tämän pohjalta kymmenen kaksoisuran kehitysympäristön menestyspiirrettä (Taulukko 1) sekä kehitti kehitysympäristöjen toimintaa arvioivan kyselyn. 2018; Ryba ym. Tapaustutkimuksessa suomalainen urheilulukio havaittiin tehokkaaksi siinä suhteessa, että nuoret valmistuvat ja kehittyvät urheilussa, mutta se ei ollut toimiva urheilun, koulutuksen ja muun elämän tavoitteiden ja kehitystehtävien tukemisessa. 2018), urheilijaja opiskelijaidentiteetin tasapaino (Stambulova ym. Koulun tehtävänä oli joustaa urheilun tarpeiden mukaan, mutta urheilu ei joustanut samassa määrin. ”Urheilu ensin” -kulttuuri aiheutti sen, että opiskelevat urheilijat olivat valmiita jättämään luentoja väliin urheilun takia. (2020) tutkivat HEA:n avulla urheilijaystävällistä tanskalaista yliopistoa ja nostivat esille menestyksekkään kaksoisuran kehitysympäristön piirteiksi muun muassa kaksoisuraa koordinoivan tukiryhmän olemassaolon, kommunikaation eri toimijoiden välillä, opiskelijaurheilijoiden kaksoisurataitojen kehittämisen, joustavuuden urheilun ja opiskelun yhdistämisessä sekä roolimallien kannustavan asenteen kaksoisuraa kohtaan. Stambulovan ja Wyllemanin (2019) mukaan keskeinen puute eurooppalaisessa kaksoisuratutkimuksessa on kokonaisvaltaisen koko kehitysympäristön huomioivan näkökulman puuttuminen. Urheilupsykologian teoreettiseksi viitekehykseksi on tämän tutkimuksellisen aukon täyttämiseksi hyväksytty holistis-ekologinen lähestymistapa (Holistic Ecological Approach, HEA) (Henriksen & Stambulova, 2017). 2020; Knight ym. Vaikka opiskelijaurheilijoilla olisi riittävät yksilölliset taidot ja osaaminen menestyksekkääseen kaksoisuraan, vaikuttaa myös ympäristö, jota he eivät voi kontrolloida, kaksoisuran onnistumiseen. Onnistuneen kaksoisuran kannalta yksilöllisiä valmiuksia ovat esimerkiksi urasuunnitteluun liittyvät valmiudet (De Brandt ym. 7 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät TAUSTA Urheilijan kaksoisuralla tarkoitetaan urheilu-uran yhdistämistä opiskeluun tai työhön (Stambulova ym. 2015). (2020) tapaustutkimus osoitti, että suomalaisessa urheilulukiossa urheilu ja koulutus olivat epätasapainossa, opettajat ja valmentajat olivat ylityöllistettyjä ja opiskelijaurheilijat kokivat haasteita arjen tasapainottamisessa sekä jaksamisessa. Aikaisempi kirjallisuus koskien yksilöllisiä tekijöitä nostaa esille, kuinka tärkeää on tarkastella urheilijoiden kehitystä kokonaisvaltaisesta elämänkaaren näkökulmasta (Wylleman ym. Lisäksi koulun ja urheilun toimijat eivät kommunikoineet keskenään ja urheilijat jäivät haasteiden edessä ilman tukea. Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on muun muassa tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi yksilöiksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (Opetusja kulttuuriministeriö, 2020). (2020) tapaustutkimus osoitti, että lahjakkuuksien kehittämisympäristöt saattavat markkinoida itseään kaksoisuraympäristöinä houkutellakseen lahjakkaita urheilijoita. Keskeinen kysymys eurooppalaisessa urheilupolitiikassa ja -tutkimuksessa onkin viime aikoina ollut se, kuinka nuorten urheilijoiden urheilullinen kehitys, yksilöllinen kasvu, hyvinvointi ja yhtäläiset oikeudet niin koulutukseen kuin urheiluun voitaisiin turvata erilaisilla kaksoisurapoluilla (Henry 2013). Kaksoisuran onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa ovat sekä yksilöön että ympäristöön liittyvät tekijät. Suomessa urheilulukiotoiminta on hyvä esimerkki kaksoisuraa tukevasta vakiintuneesta toimintamallista. Ryba ym. Esimerkiksi valmennuksen laatu, kulttuuri, yhteistyö ja työnjako ympäristössä sekä usko koulutuksen tärkeyteen ympäristössä vaikuttavat kaksoisurien onnistumiseen (Henriksen ym. Niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessakin kontekstissa koulutusja urheiluympäristöt ovat perinteisesti olleet erillään urheiluseurojen vastatessa tavoitteellisen kilpaurheilun organisoinnista ja koulutusympäristöjen opinnoista. Nikanderin ym. Katsauksensa pohdinnassa he nostivat esille kysymyksen siitä, minkälaisia mahdollisuuksia nuorilla urheilijoilla on valita oman kiinnostuksensa mukaisia koulutusja urapolkuja sekä rajoittuvatko polut vain muutamaan ennalta annettuun vaihtoehtoon. EU:n julkaisemat kaksoisuraa koskevat suuntaviivat (2012) painottavat kulttuurisen kontekstin huomioimista kehitettäessä eri maiden kaksoisuriin liittyviä toimintamalleja sekä palveluita. 2020): (1) urheilumyönteiset oppilaitokset, jotka tukevat huippu-urheilua mahdollistamalla urheiluharjoittelun osana koulupäivää/muuta opetussuunnitelmaa, (2) urheiluoppilaitokset, jotka tarjoavat tukea sekä urheiluun että opiskeluun (esimerkiksi urheiluvalmennus osana tutkintoa), (3) yhdistetty kaksoisurajärjestelmä, joka pyrkii mahdollistamaan opiskelun ja urheilun yhdistämisen (esimerkiksi urheiluakatemiat), (4) kansalliset urheiluohjelmat, jotka tarjoavat opiskelumahdollisuuksia sekä uraja opintoneuvontaa urheiluympäristössä, (5) Puolustusvoimat, joka on työelämäpohjainen ohjelma, (6) pelaajayhdistykset, jotka tarjoavat ohjausta opiskelun ja ammatillisten koulutusten suhteen rekisteröityneille jäsenilleen, (7) urheiluystävälliset yliopistot, jotka tarjoavat urheilijoille akateemista joustavuutta harjoitella ja kilpailla omassa urheiluympäristössään ja (8) ammattilaisseurojen ohjelmat, jotka tarjoavat tukea opiskeluun ja työelämän tavoitteisiin. Henriksen ym. Korhosen ym. 2018; Stambulova ym. (2020) mukaan kulttuuri. 2020). 2016a). Tämä lähestymistapa huomioi urheilijana kehittymisen lisäksi myös akateemisen, ammatillisen, psykologisen, psykososiaalisen sekä taloudellisen kehityksen. 2020). 2020). Kaksoisuran kehitysympäristön menestyspiirteet ovat tekijöitä, jotka auttavat ja ohjaavat menestyksekkään kaksoisuraympäristön rakentamisessa ja toiminnan ylläpitämisessä. Huomioitaessa nämä tekijät voidaan pyrkiä välttämään niitä haasteita, joita voi esiintyä yksinomaa urheilu-uraan keskityttäessä, kuten pelkän urheilijan identiteetin omaksuminen, mielenterveyden ongelmat tai vaikeudet sopeutua urheilu-uran jälkeiseen elämään (Koivusalo ym. Kaksoisuran kehitysympäristöllä (Dual Career Development Environment, DCDE) tarkoitetaan koulutuksellista tai ammatillista järjestelmää (esimerkiksi Suomessa urheilulukiot), joka pyrkii auttamaan urheilijaa tavoitteellisen urheilu-uran ja opiskelun tai työn yhdistämisessä (Morris ym., 2020). (2016b) avasivat katsauksessaan kaksoisuratutkimuksen tilannetta Suomessa sekä esittelivät suomalaisen version huippu-urheilijan uramallista
Nämä sata väittämää lähetettiin ECO-DC tutkijaryhmälle arvioitavaksi sekä kommentoitavaksi. Koska kaksoisura käsitteenä ei tarkoita vain ajanjaksoa urheilulukiossa vaan koko urheilu-uraa, urheilulukioiden arvioinnin lisäksi pyrimme antamaan lukijoille tarkan kuvan urheilijoiden kaksoisurapoluista kartoittamalla, minkälaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä Suomessa on, ja mihin urheilulukio kaksoisuran näkökulmasta urheilijan urapolulle sijoittuu. = ,781 ja ympäristön kehittäminen . Ensiksi asiantuntijaryhmä kehitti suuren määrän väittämiä mittaamaan kutakin ECO-DC (2017) projektin aiemmin tunnistamaa kymmentä kaksoisuran kehitysympäristön menestyspiirrettä (Taulukko 1). Luokittelu esitettiin useaan kertaan suomalaisen tutkimusryhmän sisällä sekä lisäksi se esitettiin lukuisille eri tehtävissä kaksoisuralla (urheiluoppilaitokset, urheiluakatemiat, lajiliitot, Olympiakomitea) toimiville asiantuntijoille luokituksen vahvistamiseksi. Tutkimusasetelma ja tutkittavat Tutkimus on osa Opetusja Kulttuuriministeriön rahoittamaa (2018–2020) Jyväskylän yliopistossa toteutettavaa tutkimushanketta ”Nuorten hyvinvoinnin, oppimisen ja huippu-urheilijana kehittymisen optimointi kaksoisuraympäristössä” (WeLive DC), joka on linkittynyt kansainväliseen Erasmus+ -tutkimushankkeeseen ”Ecology of dual career: Exploring dual career development environments across Europe (ECO-DC, 2017). TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -AINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoitteena on arvioida suomalaisten urheilulukioiden menestystekijöitä kaksoisuran kehitysympäristöinä DCDE arviointityökalun (ECO-DC, 2017) avulla ja verrata urheilijoille keskeisten tukihenkilöiden (mm. Linkki kyselyyn jaettiin urheilulukioiden avainhenkilöille (rehtoreille ja akatemioiden johtajille) ja he jakoivat linkin asianosaisille omassa ympäristössään. Tukihenkilöistä 18 oli valmentajia, 1 vanhempi, 6 opettajia, 2 rehtoria, 7 kaksoisurakoordinaattoria ja 14 muuta (esimerkiksi 2 fysioterapeuttia, 4 opinto-ohjaajaa, koulupsykologi, koulukuraattori, 2 apulaisrehtoria, 1 ravitsemuksen asiantuntija). Arviointiin pohjautuen neljä positiivista väittämää ja yksi negatiivinen väittämä piirrettä kohti sisällytettiin seurantatyökaluun. Kaksoisuraympäristöjen tunnistamisessa tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla, millaisia kaksoisuraympäristöjä Suomessa on. = ,811, yhteistyö ja työnjako ympäristössä . = ,808.. Vertaisarvioinnin jälkeen asiantuntijaryhmä hyväksyi kutakin piirrettä kohti kymmenenväittämää, joista kahdeksan väittämää muodostettiin positiivisiksi ja kaksi negatiivisiksi. Tämän vuoksi halusimme arvioida laajemmin urheilulukioiden toimivuutta ja kykyä vastata kaksoisuriin liittyviin haasteisiin sekä tukea opiskelijaurheilijoiden hyvinvointia ja tasapainoa elämässä. Kaksoisuran kehitysympäristöjen menestystekijöitä arvioitiin ECO-DC tutkimusryhmän kehittämällä DCDE seurantatyökalulla, jonka kehityksessä ja validoinnissa viitekehyksenä käytettiin Boatengin ym. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että urheilulukiolaisia kannustettiin lukion jälkeen ammattilaisurheilijoiksi kaksoisuran sijaan. ECODC tutkii kaksoisuran kehitysympäristöjä Euroopassa sekä pyrki tarjoamaan ohjeistusta kaksoisuran kehitysympäristöjen kehittämiseen ja optimointiin siten, että ne tukevat huippu-urheilijoiden pyrkimyksiä menestyä yhtäaikaisesti urheilussa ja opinnoissa. Urheilulukioiden menestystekijät kaksoisuran kehitysympäristöinä. = ,714, ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukemisesta . ”Meidän ympäristössämme on nimetty työntekijä tai työryhmä, joka on vastuussa kaksoisuran tukipalveluista”; ”Opiskelijaurheilijat ovat epävarmoja siitä, keneen heidän pitäisi olla yhteydessä tarvitessaan apua”), joita arvioitiin 7-portaisella Likert-asteikolla (1 = ”täysin eri mieltä”; 7 = ”täysin samaa mieltä”). Dokumentteihin tutustumisen lisäksi tietoja täydennettiin kahdellatoista puhelimitse ja kasvokkain tapahtuneella haastattelulla kaksoisuralla eri tehtävissä toimivien kanssa. Kaksoisuraympäristöjen luokittelua kehitettiin ja täydennettiin haastattelujen edetessä. Urheilulukioiden arviointi toteutettiin Suomessa internetpohjaisella kyselytutkimuksella SurveyMonkey -ohjelmistoa käyttäen. Suomalaisen kilpaja huippu-urheilujärjestelmän tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittaisivat toisen asteen tutkinnon (Olympiakomitea, 2020). Haastattelut dokumentoitiin laatimalla jokaisesta haastattelusta huolelliset muistiinpanot ja lisäksi osa kasvokkain tapahtuneista haastatteluista nauhoitettiin. = ,670, kokonaisvaltainen lähestymistapa . 2016a; Ryba ym. Kyselyyn vastasi 69 henkilöä (keski-ikä 35 vuotta, vaihteluväli 15–66) kuudesta eri urheilulukiosta. Ennen tutkimuksen aloittamista sen tutkimussuunnitelma sekä tutkittavien suostumusja kyselylomakkeet hyväksytettiin koordinaattorina toimivan yliopiston eettisellä toimikunnalla. Tutkimusta koordinoi Liverpool John Mooresin yliopisto Iso-Britanniasta. Ennen varsinaiseen tutkimustehtävään vastaamista kartoitetaan, minkälaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä Suomessa voidaan tunnistaa urheilijan polun eri vaiheissa, ja mihin polun vaiheeseen urheilulukio kaksoisuran kehitysympäristönä sijoittuu. = ,770, asiantuntijapalveluiden saatavuus . = ,826, voimaannuttava lähestymistapa . Tässä artikkelissa käytetään ECO-DC -tutkimusprojektin aineistoa Suomen osalta. Cronbachin alfa reliabiliteetit eri alaskaaloille näiden kahden osion poistamisen jälkeen olivat: kaksoisuran tukiryhmä . = ,685, joustavat kaksoisuraratkaisut . Kyselyssä ECO-DC:n kehittämän seurantatyökalun 50 väittämää esitettiin satunnaistetussa järjestyksessä. = ,694, roolimallit ja mentorointi . Tutkimusprojekti toteutettiin aikavälillä 2018–2020 ja siinä mukana olivat Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Belgia, Slovenia, Espanja sekä Iso-Britannia. Vastaajista 38 oli miehiä ja 31 naisia. = ,831, opiskelijaurheilijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen . Suomenkielisen mittarin alaskaalojen luotettavuuden tarkastelussa alkuperäisestä kyselystä poistettiin kaksi negatiivista väittämää, jotka osoittautuivat aineistossa toimimattomiksi. Kaksoisuraympäristöjen kartoitus. Haastateltavista neljä toimi asiantuntijatehtävissä Olympiakomiteassa, kaksi tutkimusja asiantuntijatehtävissä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa, kolme asiantuntijaja kehittämistehtävissä urheiluakatemioissa, yksi kaksoisuravastaavana pelaajayhdistyksessä, yksi valmentajana toisen asteen oppilaitoksessa ja yksi valmennuksen johtajana Puolustusvoimissa. Vastanneista 48 luokiteltiin tukihenkilöihin ja 21 opiskelijaurheilijoihin. 2016b). Kartoitusta varten tutkijat tutustuivat erilaisiin julkisiin, aiheesta saatavilla oleviin kaksoisuraympäristöjä koskeviin dokumentteihin (KIHU, 2019; Nieminen ym., 2019; Olympiakomitea, 2020) sekä aiheesta kirjoitettuihin akateemisiin julkaisuihin (Lämsä ym. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 7 9 muuttuu hitaasti, eikä kyseisen kehittymisympäristön kulttuuri vastannut kaksoisuriin liittyviä suosituksia. Lopputuloksena syntynyt lopullinen mittari koostui 50 väittämästä (esim. (2018) suosituksia. 2014; Manninen, 2014; Ryba ym. valmentajat, vanhemmat, opettajat, rehtorit) ja opiskelijaurheilijoiden näkemyksiä kaksoisuran kehitysympäristön toimivuudesta. Suomalaisessa kontekstissa urheilulukiot ovat vanhimpia ja kehittyneimpiä kaksoisuran kehitysympäristöjä
Piirre Kuvaus Vastakkainen puoli Kaksoisuran tukiryhmä Nimetty työntekijä tai työryhmä, joka on vastuussa urheilun ja opiskeluiden koordinoinnista. Tämä saattaa tarkoittaa opintojen tai urheilun joustavuutta sekä joustavuutta esimerkiksi opintojen arvioinnissa. Keskittyminen henkilökohtaiseen kehittymiseen. Opiskelijaurheilijat kokevat ristiriitaisia vaatimuksia – esimerkiksi, valmentajat neuvovat urheilijoita keskittymään urheiluun ja opettajat opintoihin. Koulun ja urheilun toimijat kilpailevat opiskelijaurheilijoiden rajallisesta ajasta. Kommunikaation puute. Kaksoisuran tukiryhmä jakaa inspiroivia kaksoisuratarinoita. Perhe, valmentajat, opettajat, vertaiset ja muut ymmärtävät, tunnistavat ja tukevat urheilun ja koulun yhdistämistä. Kaksoisuran kehitysympäristön menestyspiirteet ECO-DC tutkimusryhmän mukaan. Palvelut voivat olla järjestettyjä urheilun tai koulun toimesta. Tukiryhmällä on yhteyspiste, jotta opiskelijaurheilijat tietävät mistä saavat tukea. Asiantuntijapalveluiden saatavuus Opiskelijaurheilijalla on käytettävissään asiantuntijoita ja palveluita liittyen ravitsemukseen, urheilupsykologiaan, fysioterapiaan ja lääketieteeseen. Toimivia ratkaisuja kaksoisurien haasteisiin ei käytetä inspiraation lähteinä. Yhteistyö ja työnjako ympäristössä Urheilun ja koulun toimijat kommunikoivat ja tekevät yhteistyötä koordinoidusti. Kun urheilijaopiskelijat kohtaavat vaikeuksia, asiaankuuluvat henkilöt (esim. Ympäristön käytänteet pitävät sisällään eettiset ohjeet urheilijoiden suojelemisesta ja tukisysteemeistä. 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät. Opiskelijaurheilijat piilottelevat heikkouksiaan. Roolimallit ja mentorointi Ympäristöstä löytyy sopivia roolimalleja ja mentoreita. Keskittyminen on vain urheilussa ja opiskelutaidoissa, ei kaksoisuraosaamisessa. Laajempi ympäristö ei ymmärrä kaksoisuriin liittyviä vaatimuksia. Ympäristö ei tunnista vastuutansa opiskelijaurheilijoiden tasapainoisesta elämästä tai mielenterveydestä. Selkeä ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukemisesta Ympäristö mahdollistaa urheilijaopiskelijoille urheiluun ja opiskeluun keskittymisen eri ajankohtina. Voimaannuttava lähestymistapa Opiskelijaurheilijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja resurssejaan, jotta he voivat suoriutua kaksoisuristaan ja tulla omatoimisiksi. Toimijat eivät puutu tilanteisiin huomatessaan epäasiallisia käytänteitä. Ristiriitaiset tavoitteet. Oppimismahdollisuudet muilta opiskelijaurheilijoilta, jotka ovat valmiita jakamaan tietoa. Eri tason ja koulutuksen opiskelijaurheilijoilla on läpäisemättömiä rajoja. Urheilijaopiskelijoilla ei ole käytettävissään yksilöllisiä palveluita, vain vakioratkaisuja. Opiskelijaurheilijoita ei oteta mukaan päätöksentekoon. Opiskelijaurheilijat, jotka tarvitsevat asiantuntijoiden tukea, eivät tiedä miten saada apua. Opiskelijaurheilijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Kaksoisuria toteutetaan sosiaalisesti vastuullisesti. Jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle ja arvioinnille ei ole aikaa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa Ymmärrys eri toimialojen vaikutuksesta urheilijoiden elämään ja keskittyminen urheilijan holistiseen kehitykseen riippumatta minkä polun he valitsevat. Liiallinen kontrolli. Urheilijat eivät jaa tietoa tai kokemuksia. Taulukko 1. Tietoa saatetaan jakaa tiimin sisällä, mutta pyrkimystä horisontin laajentamiseen ei ole. valmentajat, opettajat, kaksoisuran tukiryhmä) käyvät jatkuvaa keskustelua sopivien ratkaisujen löytämiseksi. Kaksoisuraympäristön toimijat tunnistavat vastuunsa urheilijoiden hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Opiskelijaurheilijoilla ei ole käytössään asiantuntijoita. Useat yhteyspisteet saavat opiskelijaurheilijat epävarmoiksi mistä hakea tukea ja heitä neuvotaan ottamaan yhteyttä useaan henkilöön. Koulun toimijat ilmaisevat, että urheilu on este opinnoille, ja urheilun toimijat sekä joukkuekaverit pitävät opintoja esteenä urheilusaavutuksille. Avoin ja ennakoiva lähestymistapa ympäristön kehittäminen Kaksoisuran tukihenkilöt pyrkivät jatkuvasti kehittämään omaa ympäristöään ja osaamistaan, esimerkiksi kouluttautumalla, tutustumalla tieteellisiin julkaisuihin, osallistumalla palveluiden arviointiin. Urheilun toimijat keskittyvät vain urheiluun ja koulun toimijat keskittyvät vain opiskeluun. Joustavat kaksoisuraratkaisut Tunnustetaan, että eri urheilijaopiskelijat ovat erilaisia yksilöitä ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja tukemaan heidän kaksoisuriansa
Valintavaiheessa nuorilla ovat vaihtoehtoina urheilulukion lisäksi myös koulutuspohjaisina kaksoisuran kehitysympäristöinä toimivat ammatilliset urheiluoppilaitokset sekä urheilumyönteiset oppilaitokset tai vastaavasti urheilupohjaisina kaksoisuran kehitysympäristöinä toimivat urheiluopistot/valmennuskeskukset. Näistä selkeästi eniten tunnistettiin koulutuspohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä, yhteensä kuusi eri ympäristöä: peruskoulujen liikuntapainotteiset luokat, yläkoulujen urheiluluokat, toisen asteen urheilumyönteiset oppilaitokset, urheilulukiot, ammatilliset urheiluoppilaitokset ja kolmannen asteen urheilumyönteiset oppilaitokset. 2013). Tunnistetut ympäristöt olivat jaoteltavissa ympäristön päätarkoituksen mukaan (a) koulutuspohjaisiin (oppilaitos, joka tarjoaa tukea urheilulle ja harjoittelulle), (b) urheilupohjaisiin (urheiluympäristö, joka tarjoaa koulutusta tai tukee koulutusta) ja (c) työelämäpohjaisiin (työympäristö, joka tarjoaa tukea urheilulle ja harjoittelulle). Urheilulukion jälkeen huippuvaiheessa urheilijoilla on valittavana lajista riippuen joko urheilupohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä, kuten pelaajayhdistykset sekä huippu-urheilijoiden uraohjelmat, tai koulutuspohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä, kuten urheilumyönteiset korkeakoulut. Lopuksi verrattiin kaksoisuran kehitysympäristöjen tukihenkilöiden ja opiskelijaurheilijoiden antamia vastauksia toisiinsa kunkin piirteen osalta riippumattomien muuttujien t-testillä. Tilastolliset menetelmät Tulosten analyysissa muodostettiin ensin kullekin kymmenelle piirteelle oma keskiarvosummamuuttujansa kuvastamaan piirteen voimakkuutta. 2016b) LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 8 1. Työelämäpohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä tunnistettiin vain yksi: Puolustusvoimat. Kaksoisuraympäristöjen tunnistamisessa tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla minkälaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä Suomessa voidaan tunnistaa urheilijan polun eri vaiheissa, ja mihin polun vaiheeseen urheilulukio kaksoisuran kehitysympäristönä sijoittuu. Ennen urheilulukiota urheilun aloittamisvaiheessa alaja yläkouluikäisillä kaksoisurien kehitysympäristöinä toimivat peruskoulujen liikuntapainotteiset luokat sekä yläkoulun urheiluluokat. Urheilupohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä tunnistettiin yhteensä viisi: yläkoululeiritys, urheiluakatemiat, urheiluopistot/valmennuskeskukset, pelaajayhdistykset sekä huippu-urheilijoiden uraohjelma. 2016b; Wylleman ym. Kartoituksen avulla tunnistettiin yhteensä 12 erilaista kaksoisuran kehitysympäristöä. Pelaajayhdistys 19 Ikä Psykologinen kehitys Lapsuus Nuoruus (Varhais) Aikuisuus Sosiaaliset suhteet Vanhemmat Sisarukset Opettajat Kaverit Kaverit Valmentaja Vanhemmat Opettajat Valmentaja Puoliso Ystävät Perhe Ystävät Työkaverit (Valmentaja) Urheiluura Urheilu-uran aloittaminen Erikoistuminen Huippuvaihe (ammattilaisuus) Huippu-urheilun lopettaminen Koulutus ja työ Esikoulu (1 vuosi) Alakoulu (6 vuotta) Yläkoulu (3 vuotta) Lukio Korkeakoulu Ammattiopisto Taloudellinen tuki ja resurssit 20 6 7 12 15 10 25 30 18 DCDE Urheilulukio Ammatillinen urheiluoppilaitos Armeija/ siviilipalvelus (6-12kk) Puolustusvoimien urheilukoulu Työelämä Liikuntapainotteinen peruskoulu (9 vuotta) Urheiluakatemia Urheiluopisto/ valmennuskeskus Yläkoululeiritys Perhe Urheiluseura Lajiliitto Urheiluakatemia Olympiakomitea Sponsorit Työnantaja Apuraha Urheilumyönteinen korkeakoulu Yläkoulun urheiluluokka Urheilumyönteinen oppilaitos Uraohjelma Puolustusvoimat Kuvio 1. Koulutuspohjaisia kaksoisuran kehitysympäristöjä on Suomessa tarjolla urheilu-uran aloittamisvaiheesta huippuvaiheeseen saakka. Lisäksi urheilijalla on valintasekä huippuvaiheessa vaihtoehtona hakeutua työelämäpohjaiseen kaksoisuran kehitysympäristöön eli Puolustusvoimiin. Tämän jälkeen kaksoisuraympäristöjen vahvuuksia ja kehityskohteita arvioitiin riippuvien otosten t-testillä, jossa piirteitä kuvaavien keskiarvosummamuuttujien keskiarvoja aineistossa verrattiin toisiinsa. Kuviosta nähdään, kuinka suurin osa kaksoisuran kehitysympäristöistä, mukaan lukien urheilulukiot, sijoittuu Suomessa urheilu-uran erikoistumisja huippuvaiheeseen. TULOKSET Suomalaiset kaksoisuran kehitysympäristöt. Kuvio 1 esittää tunnistetut suomalaiset kaksoisuran kehitysympäristöt sijoitettuna urheilijanpolun eri vaiheisiin urheilijan kokonaisvaltaisen urakehityksen mallissa (Ryba ym. Suomalaiset kaksoisuran kehitysympäristöt (DCDE) sijoitettuna urheilijanpolun eri vaiheisiin urheilijan kokonaisvaltaisen urakehityksen mallissa (mukauteltu Ryba ym. Urheilupohjaisista kaksoisuran kehitysympäristöistä yläkouluikäisillä urheilijoilla on valittavanaan myös yläkoululeiritys, joka tarjoaa leirimallista mahdollisuutta urheilun ja opiskelun yhdistämiseen
Tutkimuksen tavoitteena oli testata DCDE arviointityökalua, arvioida urheilulukioiden menestystekijöitä ja heikkouksia kaksoisuran kehitysympäristöinä sekä tunnistaa erot tukihenkilöiden ja opiskelijaurheilijoiden ympäristöistä tekemien arvioiden välillä. Kokonaisvaltaisuus 7. Joustavuus 9.Mielenterveys 10. Keskiarvoilla, jotka eivät eroa toisistaan, on sama yläindeksi ja keskiarvot, jotka eroavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, on eri yläindeksi. Suomalaisten urheilulukioiden menestystekijät kaksoisuran kehitysympäristöinä. Keskiarvojen väliset erot esitetty yläindeksein a ja b . Muissa piirteissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Kaksoisuran kehitysympäristöjen eri piirteiden keskiarvot (Ka) ja keskihajonnat (Kh) erikseen tukihenkilöille ja opiskelijaurheilijoille sekä ryhmien väliset erot piirteissä riippumattomien otosten t-testillä testattuna. Tukihenkilöiden (N = 48) ja opiskelijaurheilijoiden (N = 21) arvioiden välisiä eroja kaksoisuran kehitysympäristöjen piirteissä verrattiin riippumattomien muuttujien t-testillä. *** p < ,001 Taulukko 3. Jos piirre arvioitiin vahvaksi, sitä nähtiin esiintyvän ympäristössä; jos heikoksi, silloin piirrettä ei tunnistettu ympäristössä tai piirre oli vain vähän näkyvissä. Piirre Tukihenkilöt Ka Kh Opiskelijaurheilijat Ka Kh t p Tukiryhmä 5,32 0,98 5,15 1,18 0,62 ,54 Yhteistyö 4,66 0,93 5,10 0,95 1,77 ,08 Ymmärrys 4,83 0,77 4,66 0,98 0,80 ,43 Roolimallit 5,00 0,89 5,04 0,71 0,14 ,89 Asiantuntijat 5,32 0,83 5,12 0,84 0,93 ,35 Kokonaisvaltaisuus 5,00 0,81 4,50 0,74 2,47* ,02 Voimaannuttava 5,27 0,72 4,98 0,49 1,67 ,10 Joustavuus 5,43 0,83 4,90 0,44 3,48*** ,001 Mielenterveys 5,28 0,81 4,70 0,69 2,84** ,006 Kehitys 5,00 0,84 4,65 0,58 1,73 ,09 ***p < ,001, **p < ,01, *p < ,05 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät. 1.Tukiryhmä 2.Yhteistyö 3.Ymmärrys 4. Kaksoisuran kehitysympäristöjen eri piirteiden keskiarvot (Ka) ja keskihajonnat (Kh) sekä piirteiden vahvuuksien keskinäiset erot riippuvien otosten t-testillä testattuna. Tulokset osoittivat, että tukiryhmä arvioi kokonaisvaltaisen lähestymistavan opiskelijaurheilijan elämään, joustavat kaksoisuraratkaisut ja opiskelijaurheilijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen tilastollisesti merkitsevästi vahvemmaksi urheilulukioiden piirteeksi kuin opiskelijaurheilijat. Taulukko 2.) osoittivat, että piirteistä kaksoisuran tukiryhmä, asiantuntijatukipalveluiden saatavuus, voimaannuttava lähestymistapa henkilökohtaiseen kehittymiseen ja joustavat kaksoisuraratkaisut oli arvioitu tilastollisesti merkitsevästi vahvemmiksi kuin yhteistyö ja työnjako ympäristössä, ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukeminen sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa. Taulukko 2. Piirteiden voimakkuudet kyselyvastauksiin perustuen on esitetty Taulukossa 2. Piirteitä arvioitiin 7-portaisella Likert-asteikolla (1 = ”täysin eri mieltä”; 7 = ”täysin samaa mieltä”). Roolimallit 5.Asiantuntijat 6. Lisäksi kaksoisuran tukiryhmä, asiantuntijapalveluiden saatavuus, voimaannuttava lähestymistapa ja joustavat kaksoisuraratkaisut oli arvioitu merkitsevästi vahvemmiksi kuin ennakoiva ja avoin lähestymistapa ympäristön kehittämiseen. Voimaannuttavuus 8. Tulokset on esitetty Taulukossa 3. Riippuvien otosten t-testin tulokset (ks. Kehitys Ka 5,26 a 4,79 b 4,78 b 5,02 ab 5,26 a 4,85 b 5,18 a 5,27 a 5,11 ab 4,89 b Kh 0,13 0,12 0,10 0,10 0,10 0,10 0,08 0,09 0,10 0,09 Parivertailut (vain tilastollisesti merkitsevät): 1 vs 2: t(68) = 4,69*** 5 vs 2: t(68) = 3,80*** 7 vs 2: t(68) = 3,65*** 8 vs 2: t(68) = 3,43*** 1 vs 3: t(68) = 4,18*** 5 vs 3: t(68) = 4,55*** 7 vs 3: t(68) = 3,93*** 8 vs 3: t(68) = 4,36*** 1 vs 6: t(68) = 3,28*** 5 vs 6: t(68) = 4,05*** 7 vs 6: t(68) = 3,89*** 8 vs 6: t(68) = 4,17*** 1 vs 10: t(68) = 3,35*** 5 vs 10: t(68) = 4,16*** 7 vs 10: t(68) = 3,54*** 8 vs 10: t(68) = 3,74*** Huom
Asiantuntijapalveluiden saatavuus arvioitiinkin tässä tutkimuksessa urheilulukioiden vahvuudeksi. Suomalaisissa urheilulukioissa ei kuitenkaan ole samanlaista kaksoisuran tukihenkilöä tai tukiryhmää kuin muualla Euroopassa (Henriksen ym. Opiskelijaurheilijat voivat kokea tarvitsevansa lisää joustavuutta, vaikka systeemi jo itsessään antaa heille erivapauksia muihin opiskelijoihin verrattuna, kuten opintosuoritusten kerryttämisen lajiharjoituksista sekä mahdollisuuden suorittaa vähemmän pakollisia kursseja. Suomalaisessa kaksoisuramallissa urheilulukioiden urheilusta vastaavat urheiluakatemiat ovat urheilijan tukipilareja, jotka tarjoavat asiantuntijapalveluita, harjoitusolosuhteet ja valmennusta urheilulliseen kehittymiseen. Vastaajat arvioivat suomalaisten urheilulukioiden vahvuuksiksi opiskelujen ja urheilun yhdistämistä koordinoivan tukiryhmän, asiantuntijapalveluiden saatavuuden, voimaannuttavan lähestymistavan henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä joustavat kaksoisuraratkaisut. läsnäolovelvollisuus) kurssien suorittamiseksi, eivätkä opiskelijaurheilijat välttämättä tiedosta näitä vaatimuksia. Suomalaisessa mallissa opintojen suorittamista ohjaa opetussuunnitelma, joka asettaa tietyt vaatimukset (esim. valmentajat, vanhemmat, opettajat, rehtorit) ja opiskelijaurheilijoiden näkemyksiä. Tukihenkilöt arvioivat tukevansa opiskelijaurheilijoita kokonaisvaltaisesti niin urheilussa, opinnoissa kuin muussa elämässä, mutta opiskelijaurheilijat kokivat, että toimijat keskittyvät enemmän omaan toimialaansa. Esimerkiksi Saarinen ym. Ronkainen ym. Joustavat kaksoisuraratkaisut arvioitiin urheilulukioiden vahvuudeksi, mutta tukihenkilöt arvioivat tämän esiintymisen vahvemmaksi kuin opiskelijaurheilijat. Tästä voidaan päätellä, että sekä koulun että urheilun puolelta on nimetyt toimialakohtaiset tukihenkilöt, joilta opiskelijaurheilijat voivat hakea apua. Heikkouksina näyttäytyivät puolestaan urheilun ja koulun toimijoiden yhteistyö ja työnjako, ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukemisesta, kokonaisvaltainen lähestymistapa opiskelijaurheilijan elämään sekä ennakoiva ja avoin lähestymistapa ympäristön kehittämiseen. (2018) osoittivat, että kaksoisuralla on usein instrumentaalinen rooli ja valmentajat retorisesti tukevat kaksoisuraa, mutta heillä ei välttämättä ole työkaluja tai koulutusta auttaa urheilun ja opintojen yhdistämisessä. Ottaen huomioon koulutuspoliittiset päätökset (Suomen opetusja kulttuuriministeriö, 2017) koskien lukion päättötodistuksen painotusta kolmannelle asteelle haettaessa, tukihenkilöiden on tärkeää tukea opiskelijaurheilijoita opinnoissa sekä käydä merkityksellisiä keskusteluja urheilijoiden kanssa heidän tulevaisuuden haaveistaan (Ryba ym. POHDINTA Tässä tutkimuksessa arvioitiin suomalaisten urheilulukioiden menestystekijöitä kaksoisuran kehitysympäristöinä ja verrattiin tukihenkilöiden (mm. Voidaan myös pohtia mahdollistavatko urheilulukiot esimerkiksi talvilajien urheilijoille intensiivisemmän opiskelun kilpailukauden ulkopuolella ja onko paljon matkustavilla kansainvälisen tason opiskelijaurheilijoilla käytössään etäopiskelumahdollisuuksia tai vaihtoehtoisia kurssien suoritustapoja. Niin ikään opiskelua ja urheilua koordinoiva tukiryhmä arvioitiin urheilulukioiden yhdeksi vahvuudeksi. Lisäksi on oleellista miettiä, antaako urheilu joustavuutta koulun suorittamiseen esimerkiksi koeviikkojen aikana. Toisaalta kokonaisvaltainen lähestymistapa ja ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista arvioitiin heikkoudeksi eli valmentajat ja opettajat eivät välttämättä ymmärrä koulun tai urheilun vaikutusta opiskelijaurheilijan elämään, mikä saattaa edelleen heijastua mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tuloksista nähdään, että voimaannuttava lähestymistapa henkilökohtaiseen kehittymiseen arvioitiin urheilulukioiden menestystekijäksi, mikä kertoo, että valmentajilla tai opettajilla on taitoja rohkaista ja kannustaa opiskelijaurheilijoita omalla kentällään. Tärkeää olisi, että esimerkiksi urheilun toimijat olisivat kiinnostuneita opiskelijaurheilijoiden opinnoista ja vastaavasti koulun toimijat olisivat kiinnostuneita opiskelijoiden urheilusta. Menestyksekkään urheilu-uran ja opiskeluiden yhdistämisen kannalta tärkeää olisi myös urheilulukion jälkeisen kaksoisuran tukeminen ja kaksoisuraympäristöjen kehittäminen kolmannelle asteelle. Tätä tukevat myös Korhosen ym. Kearney ja Hayes (2018) osoittivat, että nuoruuden menestys ei ennusta aikuisiän menestystä, minkä vuoksi olisi tärkeää, että kaksoisuran tukihenkilöt saisivat koulutusta, miten he voivat tukea opiskelijaurheilijoita heidän kaksoisurassaan ja muun elämän kehityksessä. Lisäksi opiskelijaurheilijat kokivat, että ympäristö ei huolehdi yhtä hyvin heidän hyvinvoinnistaan ja mielenterveydestään kuin mitä tukihenkilöt arvioivat. (2020) havaitsivat, että motivaatioilmasto vaikuttaa urheilulukiolaisten kaksoisurakäyttäytymiseen: opiskelijaurheilijat kokivat, että valmentajien sitoutuminen koulutuksellisiin tavoitteisiin oli rajoitettua, eivätkä he pitäneet koulutusta tai elämän muiden asioiden kokemista yhtä tärkeänä kuin urheilua. Kaksoisuran kehitysympäristöjen menestyspiirteet on kehitetty kaksoisuraan liittyvien suositusten ja tutkimusten mukaisesti (Euroopan komissio, 2012; Henriksen ym. Tukiryhmä muun muassa keskustelee opettajien kanssa kokeiden järjestämisestä sekä luo mahdollisuuksia etäopiskeluun, kun urheilijat ovat leireillä tai kisamatkoilla. 2020; Stambulova & Wylleman, 2019). (2020) ja Nikander ym. Tämän vuoksi kaksoisuraympäristöjen on hyvä arvioida, pitävätkö ympäristön käytänteet sisällään eettiset ohjeet urheilijoiden kokonaisvaltaisesta tukemisesta ja toteutetaanko kaksoisuraa sosiaalisesti vastuullisesti. Lisäksi Nikander ym. (2020) tutkimustulokset: lahjakkuuksien kehittämisympäristöjen muutos toimivaksi kaksoisuraympäristöksi vaatii muutosta myös perusolettamuksissa eli uskomuksissa ja asenteissa. Tukihenkilöt arvioivat kokonaisvaltaisen lähestymistavan opiskelijaurheilijan elämään, joustavat kaksoisuraratkaisut ja opiskelijaurheilijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen esiintyvän kaksoisuraympäristössään vahvemmin kuin mitä opiskelijaurheilijat arvioivat. (2020) havaitsivat, että vaikka opiskelijaurheilijoilla olisi urheilun ulkopuolisia haaveita ja tavoitteita, ympäristön urheilua korostavaan kulttuuriin sosialisoituminen ohjaa heidän ajatteluaan ja käyttäytymistään. 2016b). Menestyksekkäästi suoritetut opinnot eivät vielä takaa opiskelijaurheilijoille paikkaa toiveammatissa, vaan heidän pitää osata lisäksi valita oikeat kurssit jo lukion alussa. Esimerkiksi Tanskan urheiluystävällisessä yliopistossa kaksoisuran tukiryhmä neuvoo ja tukee opiskelijaurheilijoita yksilöllisesti haasteiden ilmaantuessa sekä auttaa järjestämään opinnot joustavasti urheilu-uraa tukien. 2020), mikä saattaa heijastua siihen, että ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukemisesta sekä koulun ja urheilun yhteistyö arvioitiin esiintyvän heikommin verrattuna kehitysympäristöjen muihin piirteisiin. Jotta urheilijaa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että ympäristö tarjoaa riittävää tukea, ymmärrystä ja asenneilmastoa nimenomaa kaksoisuraa kohtaan. Tässä vaiheessa nuoret siirtyvät urheilullisesti aikuisten sarjoihin ja opiskeluiden tai LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 8 3. Tämä voi rajoittaa urheilijoiden mahdollisuuksia tutkia erilaisia uramahdollisuuksia urheilukontekstin ulkopuolella. On hyvä huomioida, että tukihenkilöt arvioivat osaltaan omaa työtään, mikä voi vaikuttaa heidän vastauksiinsa
L. Opiskelijaurheilijoiden vastausmäärä (n = 21) oli melko pieni. Teoksessa: J. Athletic identity foreclosure. 2013). W. Lisäksi urheilijoiden kestäviä uraratkaisuja rakennettaessa urheilijat tarvitsevat uraneuvontaa, joka mahdollistaisi ja helpottaisi työelämän ja urheilun yhteen sovittamista. A., Melgar-Quiñonez, H. 2017. Mittarin toimivuutta olisikin hyvä testata tulevissa tutkimuksissa laajemmalla otoksella. 2015. Jotta yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ymmärrystä kaksoisuran ongelmakohdista sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa opiskelijaurheilija elämään voidaan kehittää, on tärkeää, että kaksoisuran kehitysympäristöissä olisi nimetty henkilö, joka on vastuussa opiskelun ja urheilun yhdistämisestä (Henriksen ym. Ecology of dual career – Exploring dual career development environments across Europe (ECO-DC). K., Kuettel, A., Linner, L. 2006. & Stambulova, N. Henriksen, K., Storm, L. Kiitokset: Tutkimusta ovat rahoittaneet opetusja kulttuuriministeriö ja Euroopan komissio. J. 2018. Tämä tutkimus osoittaa, että kaksoisuran kehitysympäristöissä vaikuttavien organisaatioiden on hyvä arvioida ja seurata toimintaansa ja siihen DCDE-seurantatyökalu on toimiva väline. Guidelines on dual careers of athletes recommended policy actions in support of dual careers in highperformance sport. Jotta urapolut eivät rajoittuisi vain muutamaan ennalta annettuun vaihtoehtoon ja urheilijoilla olisi mahdollisuus valita oman kiinnostuksen mukaisia koulutusohjelmia ja työuria, on tärkeää, että lajiliitot, akatemiat ja oppilaitokset toisivat näitä vaihtoehtoja esille. Frontiers in Public Health 6, 149, doi:10.3389/fpubh.2018.00149 Braun, V. 2017. Urheilulukion jälkeisessä siirtymävaiheessa onkin osoitettu piikki urheilun lopettamista koskevissa tilastoissa (Park ym. & Young, S. Usein urheilullinen potentaali saavutetaan vasta aikuisiässä (Kearney & Hayes, 2018) ja urheilullisen kehittymisen kannalta olisikin tärkeää, että urheilulukion jälkeiset vaihtoehdot tukisivat kaksoisuria. Jotta suomalaisten nuorten sosiaalisesti vastuullista kasvamista ja kehittymistä voidaan tukea, tutkimuspohjainen päätöksenteko ja ympäristöjen arviointi ovat erityisen tärkeää nyt, kun opetusja kulttuuriministeriö investoi kaksoisuraympäristöihin. 2020. 2020; Nikander ym. Creating optimal environments for talent development: A holistic ecological approach. & Defryuit, S. London and New York: Routledge, 271–284. Wattie (toim.) Routledge handbook of talent identification and development in sport. Lisäksi ympäristöjen on hyvä arvioida toimintaansa eri piirteiden näkökulmasta ja pohtia, mistä erot tukihenkilöiden ja opiskelijaurheilijoiden arvioissa johtuvat. Tutkimuksen rajoituksena voidaan pitää myös otokseen liittyviä tekijöitä. 2017. Tulevaisuudessa olisi hyvä, että vastaavanlainen arvio tehtäisiin laajemmin suomalaisissa urheilulukioissa sekä myös muissa ympäristöissä ja uran eri vaiheissa. 2010. & Stambulova, N. 2018. Qualitative Research in Psychology 3 (2), 77–101, doi:10.1191/1478088706qp063oa Brewer, B. & Clarke, V. 2020). Tukihenkilöistä valmentajat, opinto-ohjaajat, rehtorit ja kaksoisurakoordinaattorit olivat tutkimuksessa hyvin edustettuina, kun taas opiskelijahuollon asiantuntijoiden lisäksi vanhemmat ja opettajat olivat aliedustettuina. A Holistic approach to athletic talent development environments: A successful sailing milieu. 2020; Saarinen ym. 2014. 2012. Lähteet Aunola, K., Selänne, A., Selänne, H. The role of adolescent athletes’ task value patterns in their educational and athletic career aspirations. Exploring the factor structure of the dual career competency questionnaire for athletes in European pupil-and student-athletes. Tämän tutkimuksen puutteena voidaan pitää sitä, ettei tutkimukseen osallistunut laajemmin kyseenomaisissa ympäristöissä toimivia opiskelijahuollon asiantuntijoita (vain yksi koulupsykologi ja yksi koulukuraattori vastasi kyselyyn). Schorer, and N. ECO-DC viitekehyksen avulla on mahdollista kehittää koulutusta eri tasoille, mikä tarjoaisi ohjeistusta kaksoisuran kehitysympäristöjen kehittämiseen ja optimointiin siten, että ne tukevat huippu-urheilijoiden pyrkimyksiä menestyä yhtäaikaisesti urheilussa ja opinnoissa. Henriksen, K., Stambulova, N. International Journal of Sport and Exercise Psychology, doi: 10.1080/161297X.2018.1511619 European Commission. 2020). työn yhdistäminen urheilu-uraan on yhä haastavampaa. & Capranica, L. R. Athlete development, athlete rights and athlete welfare: A European Union 17 perspective. Vaikka DCDE seurantatyökalu osoittautui tutkimuksessa luotettavuudeltaan riittäväksi, kolmen menestystekijän osalta (ymmärrys kaksoisuran ongelmakohdista ja tukemisesta, asiantuntijapalveluiden saatavuus ja voimaannuttava lähestymistapa) reliabiliteetti jäi tutkimuksessa suhteellisen alhaiseksi (< ,70). Psychology of Sport and Exercise 11 (3), 212–222, doi:10.1016/j.psychsport.2009.10.005 Henriksen, K. & Roessler, K. Psychology of Sport and Exercise 47, doi:10.1016/j.psychsport.2019.101637 Henry, I. Current Opinion in Psychology 16, 118–122, doi:10.1016/j.copsyc.2017.05.004 Cosh, S. & Petitpas, A. A holistic ecological approach to sport and study: The case of an athlete friendly university in Denmark. 2018. The International Journal of the History of Sport 30 (4), 356–373, doi:10.1080/09523367.2013.765721 8 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät. Kinesiologia Slovenica 21 (3), 151–160. O., Neilands, T. Kuitenkin on huomioitava, että tässä tutkimuksessa löydetyt tulokset ovat linjassa suomalaisissa urheilulukioissa tehtyjen laadullisten tutkimusten kanssa (Korhonen ym. Urheilun vaatimusten lisäksi kasvavat myös vaatimukset opiskelussa kolmannella asteella. Tämä on syytä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. https://ec.europa.eu/assets/eac/sport/library/ documents/dual-career-guidelines-final_en.pdf , 12.6.2020) European Commission. Best practices for developing and validating scales for health, social, and behavioral research: A primer. Brussels: Sport+ ERASMUS. Toisaalta kehitysympäristön arviointi sisälsi myös opiskelijahuollon eli opiskelijaurheilijat arvioivat myös sen tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi suomalainen kaksoisuraympäristöjen kartoitus auttoi tunnistamaan ne kaksoisurapolut, jotka urheilijalla on urapolkunsa eri vaiheissa mahdollista valita ennen ja jälkeen urheilulukion. Dual career of European student athletes: A systematic literature review. “All I have to do is pass”: A discursive analysis of student athletes’ talk about prioritizing sport to the detriment of education to overcome stressors encountered in combining elite sport and tertiary education. Kyselyn vastausprosentista ei ole tietoa, sillä ei ole varmuutta, kuinka monelle kyseenomaisten kehitysympäristöjen avainhenkilöt lähettivät kyselyn tai kuinka moni vastaanotti kyselyn. V. Tukihenkilöt saattavat luulla, että heidän ympäristönsä toimii optimaalisesti, jolloin toimenpiteitä ja avointa kehitystyötä ei tehdä kaksoisuran näkökulmasta. & Ryba, T. B., Frongillo, E. Guidotti, F., Cortis, C. Kuten tässä tutkimuksessa tehty kaksoisuran kehitysympäristöjen kartoittaminen osoittaa, Suomessa opiskelijaurheilijoilla on laajasti mahdollisuuksia erityisesti opintojen ja urheilun yhdistämiseen, mutta vain rajoitetusti mahdollisuuksia yhdistää työelämä ja urheilu. Cobley J. 2013. K. & Tully, P. Learning and Individual Differences 63, 34–43, doi:10.1016/j.lindif.2018.03.004 Boateng, G. Psychology of Sport and Exercise 15, 180–189, doi:10.1016/j.psychsport.2013.10.015 De Brandt, K., Wylleman, P., Torregrossa, M. Using thematic analysis in psychology. Baker, S
& Ryba, T. & Ceci . International Journal of Sports and Exercise Psychology. & Kalaja, S. Athletes´ career transition out of sport: A systematic review. A taxonomy of dual career development environments in European countries. “I was excited to train, so I didn’t have problems with the coach”: Dual career athletes’ perceptions of (dis)empowering motivational climate. International Review of Sport and Exercise Psychology 6 (1), 22–53, doi:10.1080/1750984X.2012.687053 Research Institute for Olympic Sports (KIHU). 2015. A new perspective on adolescent athletes’ transition into upper secondary school: A longitudinal mixed methods study protocol. https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/ urheiluakatemiaohjelma/kaksoisura/ , 11.6.2020) Opetusja kulttuuriministeriö. “School, family, and then hockey!”: Coaches’ views on a dual career in ice hockey. European Journal of Sport Science 15 (2), 1–10, doi:10.1080/17461391.2014.940557 Lämsä, J., Korhonen, A., Nenonen, J., Manninen, T., Puhakka, A. & Lindahl, K. European Sport Management Quarterly, doi:10.1080/16184742.2020.1725778 Nieminen, M., Mononen K. https://minedu.fi/ documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitta?misen+toimenpiteet_20170817.pdf/09af5b53-2658-4866-8a4e c6aeda33be84/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitta?misen+toimenpiteet_20170817.pdf , 10.6.2020) Opetus– ja kulttuuriministeriö. Urheilun ja opiskelun yhdista?minen nuoren urheilijan ela?ma?ssa. V. https://www.urheilututkimukset.fi/media/urtu/julkaisut/2014_lam_ kuinka_hit_sel43_95465.pdf , 12.6.2020) Manninen, T. V., Selänne, H. J. 2016a. International Journal of Sports Science & Coaching 13 (1), 38–45, doi:10.1177/1747954117712190 Ryan, C. Pro gradu -tutkielma. 2020. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 88–95. J., Rintala, H. & Nurmi, J-E. What can gender tell us about the pre-retirement experiences of elite distance runners in Finland?: A thematic narrative analysis. 2020. 2020. Psychology of Sport and Exercise 22 (1), 37–45, doi:10.1016/j.psychsport.2015.06.003 Ronkainen, N. Exploring the life form of a student-athlete afforded by a dual career development environment in Finland. Excelling at youth level in competitive track and field athletics is not a prerequisite for later success. B., Ryba, T. R. Urheilijoiden kaksoisuraan liittyva?n tutkimuksen ta?ma?nhetkinen tilanne Suomessa [The current status of dual career research in Finland]. A. Urheiluyla?koulukokeilun arviointi, lukuvuosi 2018–2019. Sotiaradou & V. 2019. & Ryba, T.V. Kearney, P. kiinnostaako ja jaksaako!” Jyva?skyla?n yliopisto. psychsport.2018.11.013 Stambulova, N. V., Ronkainen, N. 2013. & De Knop, P. 2014. & Hayes, P. 2020. Saarinen, M., Ryba, T. Kuinka hitaita urheilijat ovat. 2020. From athletic talent development to dual career development: A case study in a Finnish high performance sports environment. doi:10.1123/cssep.2020-0005. V. 2016. Opettajankoulutuslaitos. V. psychsport.2018.06.007 Korhonen, N, Nikander, A. Teoksessa: P. Supporting adolescent athletes’ dual careers: The role of an athlete’s social support network. B. Factors impacting carded athlete’s readiness for dual careers. 2014. psychsport.2015.04.008 Ryba, T. V., Aunola, K., Ronkainen, N., Selänne, H. V., Wylleman, P., Henriksen, K., Ramis, Y., Lindahl, K. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_nie_urheiluylk_ sel40_89002.pdf , 10.6.2020) Nikander, A., Ronkainen, N., Korhonen, N., Saarinen, M. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 8 5. J., Ryba, T. 2019. & Ryba, T. 2017. 2020. B., Engström, C., Franck, A., Linne, L. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehitta?misen toimenpiteet 2017–2020. 2018. E. & Capranica, L. Psychology of Sport and Exercise 42, 74–88, doi:10.1016/j. Journal of Sport Sciences 36 (21), 2502–2509, doi:10.1080/02640414.2018.146 5724 Knight, C. Morris, R., Cartigny, E., Ryba, T. Se on enemma?n asenteesta kiinni, etta. 2013. urheiluakatemiaympa?risto?ssa?: ”Urheilijoilla on valmiudet hoitaa koulu asiallisesti. J., Watkins, I. & Aunola, K. Searching for an optimal balance: Dual career experiences of Swedish adolescent athletes. & Henriksen, K. & Sellars, P. https://minedu.fi/lukiokoulutuksen-tavoitteet, 12.11.2020) Park, S., Lavallee, D. G. 2018. Psychology of Sport and Exercise 38, 137–147, doi:10.1016/j. Psychology of athletes’ dual careers: A state of the art critical review of the European discourse. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2019_nie_urheiluluk_sel34_59015.pdf , 10.6.2020) Ronkainen, N. V., Aunola, K., Kalaja, S., Selänne, H., Ronkainen, N. New York: Routledge, 159–182. Cogent Psychology 3: 1142412, doi:10.080/23311908.2016.11 42412 Ryba, T. De Bosscher (toim.) Managing high performance sport. Lupo, C., Guidotti, F., Goncalves, C. Psychology of Sport and Exercise 21, 4–14, doi:10.1016/j.psychsport.2014.08.009 Stambulova, N. International Journal of Sport and Exercise Psychology, doi:10.1080/1612197X.2020.1737836 Wylleman, P., Reints, A. 2018. & Kainulainen, J. 2014. Motivation towards dual career of European Student-athletes. Case Studies in Sport and Exercise Psychology 4 (1), 108–116. KIHUn julkaisusarja nro 68. Lukiokoulutuksen tavoitteet. Psychology of Sport and Exercise 21(4), 91–97, doi:10.1016/j. Urheilulukiot, seurantatiedot vuosilta 2008–2018. KIHUn julkaisusarja 47. 2016b. Sport in Society 23 (4), 629–644, doi: 10.1080/17430437.2019.1669322 Stambulova, N. 2015. & Tod, D. A developmental and holistic perspective on athletic career development. & Wylleman, P. Career development and transition of athletes: The international society of sport psychology position stand revisited. Erpi ?, S. J., Harwood, C. & Littlewood, M. 2019. Accepted, 6.10.2020 Olympiakomitea. & Aarresola, O
Tuloksia voidaan hyödyntää, kun toisen asteen oppilaitokset suunnittelevat liikkumista lisääviä toimenpiteitä opiskelijoille ja haluavat erityisesti huomioida vähän liikkuvat opiskelijat. & Tammelin T. Liikunta & Tiede 58 (1), 86–94. 81 %). TIIVISTELMÄ Siekkinen K., Kujala J., Kallio J., Hakonen H. TOISEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN MIELIPITEET LIIKUNNASTA JA SEN LISÄÄMISESTÄ OPISKELUPÄIVÄÄN Kirsti Siekkinen, TtM, Likes. Tuija Tammelin, FT, Likes. It also explored different means to integrate physical activity into the school day. Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä. & Tammelin T. Harto Hakonen, FM, Likes. Tuloksissa tarkasteltiin eroja naisten ja miesten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien sekä vähän ja enemmän liikkuvien opiskelijoiden välillä. Physical activity benefits health, well-being and learning in many ways. Students in GUSE were more open to include different types of physical activity into the school day compared to students in VE. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden mielipiteet liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. This study is part of the ‘Students’ physical activity, functional capacity and well-being study’ that is related to the Students on the Move programme. 050-3685250. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden mielipiteitä liikunnasta ja erilaisista keinoista, joilla opiskelupäivään voidaan lisätä liikettä. Vähän liikkuviksi luokiteltiin ammattiin opiskelevista 36 prosenttia ja lukiolaisista 18 prosenttia. Ammattiin opiskelevien fyysinen aktiivisuus oli vähäisempää kuin lukiolaisten (p<0,001). The results were compared between male and female students and all students in upper secondary education (GUSE) and in vocational education (VE). 70 %) tai että liikunta on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta (53 % vs. Tutkimus on osa Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimusta ja liittyy Liikkuva opiskelu -ohjelman tutkimukseen ja seurantaan. Students’ opinions towards physical activity were generally positive, and 75% of students wanted to increase their physical activity. Vähän liikkuvat opiskelijat kokivat muita harvemmin, että liikunta tukee opiskelua (48 % vs. P. Avainsanat: liikunta-aktiivisuus, opiskelija, vähän liikkuva, mielipide, lukio, ammatillinen oppilaitos ABSTRACT Siekkinen K., Kujala J., Kallio J., Hakonen H. Jouni Kallio, LitT, Likes. Johanna Kujala, VTM, Liikkuva opiskelu -ohjelma, Likes. Kyselyyn vastasi vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 888 suomalaista toisen asteen opiskelijaa, jotka olivat 15–20-vuotiaita. This crosssectional study examined upper secondary school students’ level of physical activity, as well as their opinions on physical activity in general. 2021. Physical activity levels were, in general, lower among VE students: 36% of students in VE and 18% of students in GUSE were classified as physically inactive (p< 0.001). There is still very little information available on the opinions of upper secondary school students regarding the inclusion of physical activity in the school day. An online survey was responded to by 888 Finnish students aged 15 to 20 years. Females, more often than males, considered alternative ways of sitting, the use of peer activators and personalized physical activity counselling as convenient ways to increase physical activity in the school day. The opinions about the benefits of physical activity on studying or about the necessity of physical activity to stay in good physical fitness were less positive among physically inactive students. Liikunta & Tiede 58 (1), 86–94. Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja oppimiseen. Opiskelijoiden suhtautuminen liikkumiseen oli yleisesti varsin myönteinen, ja 75 prosenttia opiskelijoista raportoi haluavansa liikkua nykyistä enemmän. On kuitenkin vielä vähän tutkittua tietoa siitä, mitä toisen asteen opiskelijat ajattelevat liikkumisesta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Lukiolaiset suhtautuivat hieman ammattiin opiskelevia myönteisemmin erilaisiin opiskelupäivän aikaisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin. These results can be used by schools when developing actions to enhance physical activity, especially among the least active students. Naiset pitivät miehiä yleisemmin mielekkäinä erilaisia keinoja, joilla voidaan lisätä liikettä opiskelupäivään, kuten istumisen vähentämistä oppitunneilla, taukoliikuntaa oppitunneilla, vaihtoehtoisia tapoja istua ja yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Sähköposti: kirsti.siekkinen@likes.fi (yhteyshenkilö). Keywords: physical activity, student, sedentary, opinion, general upper secondary education, vocational education 8 6 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. Upper secondary education school students’ opinions on physical activity and its addition to the school day
Itseraportoitua liikunta-aktiivisuutta kysyttiin kysymyksellä: ”Mieti 7 edellistä päivää. Koulupäivän aikaisella liikunnalla onkin suurin merkitys juuri vähiten liikkuville oppilaille (Siekkinen ym. Lukioista tutkimukseen kutsuttiin kaikki opiskelijat, mutta kaksi oppilaitosta osoitti tutkimukseen pääasiassa ne opiskelijaryhmät, joilla oli tutkimusajankohtana oppiaineena liikuntaa tai terveystietoa. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?” Ennen varsinaista kysymystä liikunta määriteltiin seuraavalla tavalla: ”Seuraavassa kysymyksessä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, matkalla opiskelupaikalle tai liikuntatunneilla. Lähtökohtana on, että jokainen oppilaitos ja opiskeluyhteisö toteuttaa liikkuvampaa opiskelupäivää omalla tavallaan. Vuonna 2017 Liikkuva koulu -ohjelma laajentui käsittämään peruskoulujen lisäksi myös toisen asteen oppilaitokset. Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti erityisesti lasten tiedolliseen toimintaan, kuten työmuistiin, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen. Kysymystä on käytetty aiemmin SuoLIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen 8 7. Liikkuva opiskelu -ohjelman kokeiluhankkeissa mukana olleet toisen asteen oppilaitokset ovat kehittäneet aktiivista toimintakulttuuria, mikä näkyy liikkumisen mahdollisuuksien kohentumisena. Terveysvaikutusten lisäksi liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös nuorten oppimisen edellytyksiin (Esteban-Cornejo ym. JOHDANTO Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä myötävaikuttaa monien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon (Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016; Poitras 2016). Ammattiin opiskelevista vastaajista 79 opiskeli tietoja viestintätekniikkaa, 109 logistiikkaa, 219 sosiaalija terveysalaa ja 129 muita ammatillisen peruskoulutuksen aloja. Oppilaitoksen yhteysopettaja välitti tiedotuskirjeen Wilma-järjestelmän kautta opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa luettavaksi. 2005; Prochaska ym. Ammatillisesta koulutuksesta tutkimukseen kutsuttiin mukaan opiskelijoita kolmesta peruskoulutusalasta, jotka olivat tietoja viestintätekniikka, logistiikka sekä sosiaalija terveysala. Kyselyyn vastasi yhteensä 888 suomalaista toisen asteen opiskelijaa, jotka olivat iältään 15–20-vuotiaita. Kysymyksen reliabiliteetti ja validiteetti on tutkittu aikaisemmin (Vuori ym. Aikaisemmissa toisen asteen opiskelijoihin kohdistuvissa tutkimuksissa on tarkasteltu liikuntasuhdetta, liikkumisen motiiveja ja merkityksiä (mm. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, jonka opiskelija täytti joko oppilaitoksessa opiskelupäivän aikana tai vapaa-ajallaan. 2014; Ruiz ym. 2018). 2017). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimus on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaan liittyvää Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimusta. Oppituntien aikaisilla liikunnallisilla tauoilla, opetukseen integroidulla liikunnalla, liikuntakerhoihin osallistumisella ja muulla koulupäivän aikaisella liikunnalla on havaittu olevan positiivinen yhteys koulumenestykseen. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien nuorten mielipiteitä liikunnasta ja erilaisista keinoista, joilla opiskelupäivään voidaan lisätä liikettä. Tutkimukseen osallistui lisäksi pienempi määrä muiden ammatillisten peruskoulutusalojen opiskelijoita. Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on antanut puoltavan lausunnon tutkimuksen toteuttamisesta. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus Liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin kahta erillistä kysymystä, joista toista on yleisesti käytetty lasten ja nuorten tutkimuksissa ja toista aikuisten tutkimuksissa. Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on jo kymmenen vuoden ajan ollut aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Liikkuva opiskelu -ohjelmassa on kehitetty Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalu (www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/nykytilan-arviointi), jonka avulla oppilaitokset arvioivat toimintakulttuurinsa tilaa liikkumisen näkökulmasta. Lukiolaisista 90 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 87 prosenttia oli ensimmäisen tai toisen lukuvuoden opiskelijoita. Huolimatta liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja oppimiseen, osa toisella asteella opiskelevista nuorista liikkuu hyvin vähän. Nämä alat edustivat suurimpia ammatillisia peruskoulutusaloja aloittavien opiskelijoiden määrään suhteutettuna (Suomen virallinen tilasto 2019). Opiskelijat ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajat antoivat kirjallisen osallistumissuostumuksen. 2001), ja sen on todettu olevan nuorille soveltuva. Tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2017 ja 2018 aikana neljästä lukiosta ja viidestä ammatillisesta oppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa liikkuvia oli lukiolaisista 27 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 43 prosenttia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019). Ei myöskään tiedetä eroavatko mielipiteet sukupuolten ja vähän liikkuvien ja enemmän liikkuvien välillä. 2019). Liikkuva opiskelu -toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä kehittämällä aktiivisuutta tukevaa toimintakulttuuria oppilaitoksissa (www.liikkuvaopiskelu.fi). Vastaajista oli lukiossa opiskelevia 352 (167 miestä ja 185 naista, ikä keskimäärin 17,3 vuotta, keskihajonta 0,8 vuotta) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia 536 (288 miestä ja 248 naista, ikä keskimäärin 17,5 vuotta, keskihajonta 1,0 vuotta). Kauravaara 2013; Liimakka ym. (Kantomaa ym. Tutkimustietoa puuttuu kuitenkin siitä, mitä mieltä toisen asteen opiskelijat ovat erilaisista oppilaitoksissa yleisesti tehdyistä toimenpiteistä liikkumisen lisäämisestä opiskelupäiviin. Opiskelijoita ja heidän huoltajiaan informoitiin kirjallisesti ennen tutkimuksen aloittamista. Lisäksi tutkittiin, miten nämä mielipiteet erosivat naisten ja miesten välillä, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä sekä vähän ja enemmän liikkuvien opiskelijoiden välillä. Oppilaitokset valittiin tutkimukseen maantieteellinen sijainnin ja riittävän opiskelijamäärän perusteella. Liikuntaa on esimerkiksi juokseminen, ripeä kävely, rullaluistelu, pyöräily, tanssiminen, rullalautailu, uinti, laskettelu, hiihto, jalkapallo, koripallo ja pesäpallo.” Vastausvaihtoehdot olivat 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 päivänä viikossa. 2013; Kostamo ym. Opiskelijoilla on ollut käytössä aiempaa enemmän liikuntavälineitä ja -tiloja, opetustiloja on kalustettu seisomapöydin, opiskeluun on tarjottu vaihtoehtoisia istuimia tai opetuksessa on pidetty liikettä lisääviä taukoja. 2010). (Moilanen & Vehviläinen 2019.) Liikkuva opiskelu -ohjelman erityisenä tavoitteena on vähiten liikkuvien opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen (Opetusja kulttuuriministeriö 2020, Liikkuva opiskelu -avustukset koulutuksen järjestäjille, ohjeet). Linkki verkkokyselyyn välitettiin niille opiskelijoille, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Tavoitteena oli saada tietoa, jota toisen asteen oppilaitokset voivat soveltaa suunnitellessaan liikkumista lisääviä toimenpiteitä ja kehittäessään liikkumista tukevia olosuhteita oppilaitoksissa – huomioiden erityisesti vähän liikkuvat opiskelijat
Vapaa-ajan liikunnan harrastamisen määrää ja intensiteettiä kysyttiin seuraavasti: ”Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana. 2013; Koponen ym. Vähän ja enemmän liikkuvien tuloksia tarkasteltiin siten, että lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien tuloksia tarkasteltiin yhtenä ryhmänä, mutta tulosten vakioinnissa huomioitiin oppilaitos ja sukupuoli. Tilastollinen analyysi Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla (versio 25.0). Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista vastaavasti fyysisesti inaktiivisia oli 29 prosenttia opiskelijoista (miehet 36 %, naiset 21 %) sekä osaamisaloittain tarkasteluna tietoja viestintätekniikkaopiskelijoista 57 prosenttia, logistiikan opiskelijoista 36 prosenttia ja sosiaalija terveysalan opiskelijoista 18 prosenttia. ammattiin opiskelevat) testattiin ?2-testillä. Lopullisessa analyysissä tarkasteltiin niiden osuutta, jotka vastasivat olevansa ”Täysin samaa mieltä” tai ”Samaa mieltä”. Opiskelijat vastasivat väittämään valitsemalla vastauksen viidestä vaihtoehdosta, jotka olivat: ”Täysin samaa mieltä”, ”Samaa mieltä”, ”Ei samaa eikä eri mieltä”, ”Eri mieltä” ja ”Täysin eri mieltä”. liikuntasali), 8) liikunnalliset kerhot opiskelupäivän yhteydessä sekä 9) yksilöllinen liikuntaneuvonta ja kannustaminen. Tutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin: ”Mitä mieltä olet seuraavista liikuntaan liittyvistä väittämistä?” Väittämät olivat a) minulla on riittävästi aikaa liikuntaan, b) minua kiinnostavat liikuntaharrastukset maksavat liikaa, c) minulle sopivat paikat liikkumiseen ovat liian kaukana, d) tiedän hyvin alueeni liikuntamahdollisuuksista, e) koen liikunnan välttämättömäksi, jotta pysyn kunnossa, f) minulle on tärkeä liikkua yhdessä kavereiden kanssa, g) haluaisin liikkua nykyistä enemmän, h) koen, että liikunta tukee opiskeluani, i) en pidä liikunnasta tai liikkumisesta ja j) koen liikuntataitoni riittäviksi. Lukiolaiset kokivat myös ammattiin opiskelevia yleisemmin liikuntataitonsa riittäviksi (69 % vs. 2013) ja LIITU-tutkimuksessa (Kokko ym. Mielipiteet liikuntaan liittyen Kun liikuntaan liittyviä mielipiteitä vertailtiin eri oppilaitoksissa opiskelevien kesken, huomattiin, että lukiolaiset kokivat ammattiin opiskelevia yleisemmin, että liikunta on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta (84 % vs. Liikuntaan liittyvät mielipiteet Opiskelijoiden liikuntaan liittyviä mielipiteitä selvitettiin väittämillä. 2018). Opiskelupäivän liikettä lisäävien toimenpiteiden mielekkyys Tämä kysymysosio muodostettiin listaamalla niitä toimenpiteitä, joita on toteutettu yleisesti peruskoulun Liikkuva koulu -ohjelman paikallisten hankkeiden peruskouluissa liikettä lisäävinä ja paikallaan oloa vähentävinä toimenpiteinä (Kämppi ym. Muihin vastausluokkiin vastanneet luokiteltiin fyysisesti aktiivisiksi. 2018) sekä muokkaamalla kysymyksiä toisen asteen opiskelijoille sopiviksi. 59 %, p<0,001) ja tietävänsä hyvin 8 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. (Grimby ym. Väittämät muodostettiin muokkaamalla kysymyksiä Huismanin (2004) peruskoulun yhdeksäsluokkaisiin kohdennetusta kyselytutkimuksesta (kaverit ja liikuntaharrastus, liikunnasta pitäminen, liikunta ja kunto, liikunta ja ajan käyttö, liikunnan koetut hyödyt) sekä laatimalla itse väittämiä, joilla saatiin tietoa opiskelijoiden liikuntaan liittyvistä resursseista, kertyneistä kokemuksista ja asenteista. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista vähän liikkuvia oli 36 prosenttia, kohtuullisesti liikkuvia 36 prosenttia ja paljon liikkuvia 28 prosenttia. Opiskelijoilta kysyttiin: ”Opiskelupäivään voidaan lisätä liikettä monin eri tavoin. 2015.) Lopulliseen analyysiin luokkia yhdistettiin siten, että ne, jotka vastasivat ensimmäiseen vastausvaihtoehtoon ”Vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti” luokiteltiin fyysisesti inaktiivisiksi. Ammattiin opiskelevat miehet olivat naisia yleisemmin vähän liikkuvia, mutta toisaalta myös paljon liikkuvia oli miesten keskuudessa enemmän. Mielipiteitä kuvaavien vastausten jakaumia tarkasteltiin eri ryhmissä ristiintaulukoimalla, ja ryhmien väliset erot (naiset vs. Lopullisessa analyysissa tarkasteltiin vastausvaihtoehtojen ”Hyvä” tai ”Erittäin hyvä” osuuksia. Ammattiin opiskelevien liikunta-aktiivisuus oli vähäisempää kuin lukiolaisten (p<0,001). Kun verrattiin eroja mielipiteissä vähän liikkuvien ja enemmän liikkuvien välillä, hyödynnettiin logistista regressioanalyysiä ja tulokset ilmoitettiin OR-lukuina ja 95 prosentin luottamusväleinä (LV). miehet ja lukiolaiset vs. 2005), Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvissä tutkimuksissa (Tammelin ym. 65 %, p<0,001) ja että liikunta tukee opiskelua (71 % vs. Kun fyysisen aktiivisuuden vastauksia tarkasteltiin aikuisväestön tutkimuksissa käytetyn kysymyksen perusteella, lukio-opiskelijoista 14 prosenttia (miehet 13 %, naiset 15 %) luokiteltiin fyysisesti inaktiivisiksi. Opiskelijat arvioivat opiskelupäivän aikaista liikettä lisäävien toimenpiteiden mielekkyyttä valitsemalla viidestä vastausvaihtoehdosta (”Erittäin hyvä”, ”Hyvä”, ”Kohtalainen”, ”Huono” ja ”En osaa sanoa”) itselleen sopivimman. messa peruskouluikäisten WHO-Koululaistutkimuksessa (Vuori ym. Alle 18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (60 min päivässä, seitsemänä päivänä viikossa) täytti yhdeksän prosenttia lukiolaisista ja kuusi prosenttia ammattiin opiskelevista. 58 %, p<0,001). Myöhempää tarkastelua varten muodostettiin vielä kaksi ryhmää: 1) vähän liikkuvat (0–2 päivänä vähintään tunnin päivässä liikkuneet) ja 2) enemmän liikkuvat (3–7 päivänä viikossa). jumppapallo), 5) liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla (esim. 2018). liikuntatuutorit ja kerhot), 7) mahdollisuus käyttää liikuntatiloja opiskelupäivän aikana (esim. Osaamisaloittain tarkasteltuna vähän liikkuvia oli eniten tietoja viestintätekniikan opiskelijoissa (51 %) ja vähiten sosiaalija terveysalalla (30 %) ja muilla aloilla (30 %). Miten arvioit seuraavien keinojen mielekkyyttä?” Vastauskohdat olivat: 1) istumisen vähentäminen oppitunneilla käyttämällä toiminnallisia opetusmenetelmiä, 2) taukoliikunta oppitunneilla (esim. Koska tutkimusjoukon nuorista osa oli yli 18-vuotiaita, kyselyyn otettiin mukaan lisäksi kysymys, jota on yleisesti käytetty aikuisväestön FINRISKI ja FinTerveys-tutkimuksissa Suomessa. TULOKSET Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista vähän liikkuvia oli 18 prosenttia, kohtuullisesti liikkuvia 39 prosenttia ja paljon liikkuvia 43 prosenttia (Kuvio 1). Jos se vaihtelee paljon eri vuodenaikoina, merkitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa keskimääräistä tilannetta.” Vastausvaihtoehtoja oli neljä. pingispöytä, leuanvetotanko, pallot), 6) vertaisliikuttaminen eli opiskelijat ohjaavat toisiaan (esim. taukoliikuntapelit), 3) mahdollisuus seisomatyöskentelyyn, 4) vaihtoehtoiset tavat istua (esim. Analyysissä luokkia yhdisteltiin ja muodostettiin ensin kolme ryhmää: 1) vähän liikkuvat (0–2 päivänä vähintään tunnin päivässä liikkuneet), 2) kohtuullisesti liikkuvat (3–5 päivänä viikossa) ja 3) paljon liikkuvat (6–7 päivänä viikossa). Tämä mahdollisti nuorten aikuisten liikunta-aktiivisuutta kuvaavien tulosten vertaamisen aikuisten tuloksiin (Borodulin ym
Koen liikunnan välttämättömäksi, jotta pysyn kunnossa 73 84 85 84 0,753 65 73 58 <0,001 <0,001 f. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen 8 9. Kuvio 1. Minulla on riittävästi aikaa liikuntaan 69 66 55 79 <0,001 71 64 76 <0,001 0,183 b. Koen liikuntataitoni riittäviksi 63 69 63 76 0,008 59 54 63 0,032 0,003 Khii 2 -testi ristiintaulukko; p-arvo 1 , ero sukupuolten välillä; p-arvo 2 , ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä (yhteensä miehet ja naiset). Ammatillisen koulutuksen eri koulutusaloja kuvaavat lyhenteet: DATA=tietoja viestintätekniikka, LOGI=logistiikka, SOTE=sosiaalija terveysala sekä MUU=muut alat. En pidä liikunnasta tai liikkumisesta 9 7 4 9 0,072 10 4 15 <0,001 0,070 j. Liikuntaan liittyvät mielipiteet lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla naisilla (N) ja miehillä (M). Koen, että liikunta tukee opiskeluani 63 71 78 63 0,002 58 67 51 <0,001 <0,001 i. Minua kiinnostavat liikuntaharrastukset maksavat liikaa 25 20 25 15 0,016 29 33 25 0,062 0,003 c. Tiedän hyvin alueeni liikuntamahdollisuuksista 77 84 81 88 0,081 72 71 73 0,546 <0,001 e. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien fyysinen aktiivisuus: vähän liikkuvien (vähintään 60 minuuttia liikuntaa 0–2 päivänä viikossa), kohtuullisesti liikkuvien (3–5 päivänä viikossa) ja paljon liikkuvien (6–7 päivänä viikossa) prosentuaaliset osuudet. 19 16 18 33 39 36 51 46 30 30 41 37 39 41 32 36 35 38 38 30 39 47 43 26 30 28 14 17 32 40 NAISET (N= 185) MIEHET (N= 167) YHTEENSÄ (N= 352) NAISET (N= 248) MIEHET (N= 288) YHTEENSÄ (N= 536) DATA (N= 79) LOGI (N= 109) SOTE (N= 219) MUU (N= 129) LU KI O A M M A TI LL IN EN Vähän liikkuvat Kohtuullisesti liikkuvat Paljon liikkuvat Taulukko 1. Väittämät Yhteensä kaikki, n=888 Lukiolaiset, n=352 Ammattiin opiskelevat, n=536 Yhteensä N M p-arvo 1 Yhteensä N M p-arvo 1 p-arvo 2 a. Minulle sopivat paikat liikkumiseen ovat liian kaukana 18 17 18 16 0,715 19 21 17 0,240 0,436 d. Minulle on tärkeää liikkua yhdessä kavereiden kanssa 56 55 49 61 0,032 57 56 59 0,479 0,428 g. Niiden opiskelijoiden osuudet (%), jotka vastasivat väittämiin olevansa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Haluaisin liikkua nykyistä enemmän 74 76 83 68 0,001 72 82 64 <0,001 0,176 h
71 %) (Taulukko 2.) Liikettä lisäävien keinojen mielekkyys Iso osa toisen asteen opiskelijoista arvioi seuraavat keinot mielekkäimmiksi keinoiksi lisätä liikettä opiskelupäivään: liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla (70 %), vaihtoehtoiset tavat istua (65 %) mahdollisuus käyttää oppilaitoksen liikuntatiloja opiskelupäivän yhteydessä (64 %) ja istumisen vähentäminen oppitunneilla käyttämällä toiminnallisia opetusmenetelmiä (59 %). Minulla on riittävästi aikaa liikuntaan 60 72 0,51 (0,37–0,70) b. enemmän liikkuvat) a. 15 %, p=0,016). (Taulukko 3.) Vähän liikkuvat arvioivat lähes kaikki toimenpide-ehdotukset vähemmän mielekkäiksi kuin enemmän liikkuvat (Taulukko 4). 9 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. 61 %). Vähän liikkuvat kokivat muita useammin sopivien liikuntapaikkojen sijaitsevan liian kaukana (23 % vs. Tulokset olivat samanlaisia sekä lukiossa (79 % vs. Kun tuloksia tarkasteltiin sukupuolittain, miehet vastasivat naisia useammin, että heillä on riittävästi aikaa liikuntaan. Koen liikuntataitoni riittäviksi 48 69 0,43 (0,31–0,58) Tulokset on vakioitu seuraavilla muuttujilla: sukupuoli, oppilaitos (lukio vs. (Taulukko 3.) Lukiolaiset suhtautuivat hieman ammattiin opiskelevia myönteisemmin erilaisiin opiskelupäivän aikaisiin liikettä lisääviin keinoihin. 46 %). Haluaisin liikkua nykyistä enemmän 81 71 1,95 (1,34–2,83) h. Ammattiin opiskelevat olivat lukiolaisia useammin sitä mieltä, että heitä kiinnostavat liikuntaharrastukset maksavat liikaa (29 % vs. 80 %). Koen, että liikunta tukee opiskeluani 48 70 0,43 (0,32–0,59) i. 81 %) ja että liikunta tukee opiskelua (48 % vs. Väittämät Vähän liikkuvat, n=256 Enemmän liikkuvat, n=632 OR-luku (95 % LV) (vähän vs. Lukiossa opiskelevat miehet puolestaan pitivät lukiossa opiskelevia naisia useammin tärkeänä liikkumista yhdessä kavereiden kanssa (61 % vs. Vähän liikkuvat kokivat muita yleisemmin, että he eivät pidä liikunnasta tai liikkumisesta (14 % vs. 49 %, p=0,032). Tiedän hyvin alueeni liikuntamahdollisuuksista 68 80 0,56 (0,40–0,79) e. 55 %, p<0,001) että ammattioppilaitoksessa (76 % vs. Vähän liikkuvien ja enemmän liikkuvien välillä ei havaittu merkitseviä eroja mielipiteissä, jotka liittyivät vaihtoehtoisiin tapoihin istua (58 % vs. (Taulukko 1.) Naiset vastasivat miehiä yleisemmin, että he haluaisivat liikkua enemmän ja he kokivat myös miehiä yleisemmin, että liikunta tukee opiskelua. Vähän liikkuvat pitivät myös muita harvemmin kavereiden kanssa liikkumista tärkeänä (44 % vs. Sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijat arvioivat liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla mielekkäimmäksi toimenpiteeksi. 68 %), vertaisliikuttamiseen (26 % vs. Naiset pitivät sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa miehiä useammin mielekkäinä keinoina toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöä istumisen vähentämiseksi, vaihtoehtoisia tapoja istua, taukoliikuntaa, seisomatyöskentelymahdollisuutta, vertaisliikuttamista sekä yksilöllistä liikuntaneuvontaa ja kannustamista. En pidä liikunnasta tai liikkumisesta 14 6 2,33 (1,42–3,82) j. 62 %), taukoliikunta oppitunneilla (39 % vs. 53 %) ja liikunnalliset kerhot opiskelupäivän yhteydessä (23 % vs. 70 %) (Taulukko 2). 32 %). Eri vastausvaihtoehdoista vähän liikkuvat kokivat erityisesti seuraavat muita vastaajia vähemmän mielekkäiksi: istumisen vähentäminen oppitunneilla käyttämällä toiminnallisia menetelmiä (50 % vs. Minua kiinnostavat liikuntaharrastukset maksavat liikaa 30 23 1,31 (0,94–1,83) c. 6 %), mutta toisaalta he tunsivat muita useammin haluavansa liikkua nykyistä enemmän (81 % vs. Minulle sopivat paikat liikkumiseen ovat liian kaukana 23 17 1,50 (1,04–2,17) d. 35 %) tai yksilölliseen liikuntaneuvontaan ja kannustamiseen (39 % vs. (Taulukko 1.) Vähän liikkuvat kokivat muita harvemmin, että aikaa on riittävästi liikuntaan (60 % vs. Ammattiin opiskelevat miehet kokivat ammattiin opiskelevia naisia harvemmin liikunnan välttämättömäksi kunnossa pysymisen kannalta (58 % vs. alueen liikuntamahdollisuudet (84 % vs. 20 %, p=0,003) (Taulukko 1). Lukiossa opiskelevat naiset vastasivat lukiossa opiskelevia miehiä useammin, että heitä kiinnostavat liikuntaharrastukset maksavat liikaa (25 % vs. LV, luottamusväli. Taulukko 2. 72 %), että liikunta on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta (53 % vs. 64 %, p<0,001). Koen liikunnan välttämättömäksi, jotta pysyn kunnossa 53 81 0,30 (0,22–0,42) f. 72 %, p<0,001). Esitetyistä vastausvaihtoehdoista vähiten kannatusta saivat vertaisliikuttaminen (33 %) ja liikunnalliset kerhot (29 %). Minulle on tärkeää liikkua yhdessä kavereiden kanssa 44 61 0,45 (0,33–0,62) g. ammattiin opiskeleva). Niiden opiskelijoiden osuudet (%), jotka vastasivat väittämiin olevansa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä. Myös nämä tulokset olivat samanlaisia sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa. 4 %, p< 0,001). Liikuntaan liittyvät mielipiteet vähän liikkuvilla ja enemmän liikkuvilla toisen asteen opiskelijoilla. 73 %, p< 0,001) ja vastasivat ammattiin opiskelevia naisia useammin, että he eivät pidä liikunnasta (15 % vs. 17 %), ja he arvioivat tietävänsä muita harvemmin alueen liikuntamahdollisuudet (68 % vs
Vaihtoehtoiset tavat istua 65 74 84 62 <0,001 59 71 49 <0,01 <0,001 5. Vaihtoehtoiset tavat istua 58 68 0,74 (0,54–1,01) 5. Taukoliikunta oppitunneilla 49 58 67 47 <0,001 43 54 34 <0,001 <0,001 3. Yksilöllinen liikuntaneuvonta ja kannustaminen 44 53 63 43 <0,001 37 46 29 <0,001 <0,001 Khii 2 -testi ristiintaulukko; p-arvo 1 , ero sukupuolten välillä; p-arvo 2 , ero lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä (yhteensä miehet ja naiset). Niiden opiskelijoiden osuudet (%), joiden mielestä toimenpiteen mielekkyys on hyvä tai erittäin hyvä. Mahdollisuus käyttää liikuntatiloja opiskelupäivän aikana 64 80 84 76 0,061 54 61 49 0,004 <0,001 8. Vertaisliikuttaminen eli opiskelijat ohjaavat toisiaan 33 42 48 35 0,001 26 28 25 0,517 <0,001 7. Yksilöllinen liikuntaneuvonta ja kannustaminen 39 46 0,87 (0,64–1,19) Vakiointi: sukupuoli, oppilaitos (lukio vs. Taukoliikunta oppitunneilla 39 53 0,60 (0,44–0,83) 3. Istumisen vähentäminen oppitunneilla käyttämällä toiminnallisia opetusmenetelmiä 59 62 71 52 <0,001 57 67 48 <0,001 0,106 2. Liikunnalliset kerhot opiskelupäivän yhteydessä 23 32 0,66 (0,47–0,94) 9. Toimenpide Vähän liikkuvat, n=256 Enemmän liikkuvat, n=632 OR-luku (95 % LV) (vähän vs. Liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla 70 82 81 84 0,452 62 65 59 0,162 <0,001 6. Mahdollisuus käyttää liikuntatiloja opiskelupäivän aikana 55 68 0,71 (0,52–0,97) 8. enemmän liikkuvat) 1. LV, luottamusväli. Liikunnalliset kerhot opiskelupäivän yhteydessä 29 35 44 25 <0,001 26 28 24 0,354 0,004 9. Toisen asteen opiskelijoiden arvio opiskelupäivään liikettä lisäävien toimenpiteiden mielekkyydestä vähän liikkuvilla ja enemmän liikkuvilla. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen 9 1. Toisen asteen opiskelijoiden arvio opiskelupäivään liikettä lisäävien toimenpiteiden mielekkyydestä lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla naisilla (N) ja miehillä (M). Toimenpide Yhteensä n=888 Lukiolaiset, n=352 Ammattiin opiskelevat, n=536 Yhteensä N M p-arvo 1 Yhteensä N M p-arvo 1 p-arvo 2 1. Taulukko 4. Niiden opiskelijoiden osuudet (%), joiden mielestä toimenpiteen mielekkyys on hyvä tai erittäin hyvä. Mahdollisuus seisomatyöskentelyyn 43 54 0,74 (0,54–1,00) 4. Taulukko 3. ammattiin opiskeleva). Mahdollisuus seisoma työskentelyyn 51 63 70 55 0,002 43 48 39 0,042 <0,001 4. Vertaisliikuttaminen eli opiskelijat ohjaavat toisiaan 26 35 0,73 (0,52–1,02) 7. Istumisen vähentäminen oppitunneilla käyttämällä toiminnallisia opetusmenetelmiä 50 62 0,64 (0,47–0,87) 2. Liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla 62 73 0,71 (0,52–0,98) 6
Tässä tutkimuksessa vähän liikkuvat kokivat muita harvemmin, että liikunta tukee opiskelua tai että se olisi välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta. Ammattiin opiskelevien keskuudessa havaittiin varsin suuria eroja fyysisessä aktiivisuudessa eri koulutusaloilla. Erot fyysisessä aktiivisuudessa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä ovat samankaltaiset kuin aiemmin nuorilla ja aikuisilla havaitut erot koulutusryhmien välillä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Kantomaa ym. Paljon liikkuvia miehiä oli enemmän kuin paljon liikkuvia naisia sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa. 2011). Fyysinen inaktiivisuus oli yleisempää tietoja viestintätekniikan (57 %) ja logistiikan (36 %) opiskelijoiden keskuudessa verrattuna sosiaalija terveysalan opiskelijoihin (18 %). Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on määritelty ammatillisiin perustutkintoihin eri osaamisaloille pakollisena tutkinnon osana työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen kahden opintopisteen opintokokonaisuus, jossa tavoitteena on muun muassa edistää liikunnan avulla omaa opiskeluja työkykyä sekä hyvinvointia (https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/). Muilla opiskelijoilla inaktiivisten osuus oli vertailuryhmiä pienempi. Jos fyysinen työkuormitus ylittää toistuvasti työntekijän yksilölliset ominaisuudet ja työntekijän fyysinen kunto ei ole kuormitukseen suhteutettuna optimitasolla, kasvaa kuormittuneisuuden riski. Toisaalta samassa tutkimuksessa korkeammin koulutetuilla kevyttä liikuntaa kertyi vähemmän ja paikallaanoloa enemmän kuin matalammin koulutetuilla. Vähän liikkuvien joukossa liikunnasta ei pitänyt 14 prosenttia. Vähäinen liikkuminen voi olla myös seurausta vallitsevasta kulttuurista ja rakenteista siinä ympäristössä, jossa toimii. Terveys, hyvinvointi ja liikunta-alan opiskelijat edustivat sekä miehissä että naisissa ryhmää, joilla oli ”ideaalinen terveydentila”. Vanttajan ym. Opiskelualan ja fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä ovat selvittäneet Murphy ym. Tässä tutkimuksessa vastaavat osuudet olivat lukiolaisista miehistä 13 prosenttia ja naisista 15 prosenttia sekä ammattiin opiskelevista miehistä 36 prosenttia ja naisista 21 prosenttia. 2019), mutta tämän tutkimuksen mukaan lukiolaisista vain yhdeksällä prosentilla ja ammattiin opiskelevista vain kuudella prosentilla. Näin saataisiin lisää tietoa siitä, millaisia kunkin alan kannalta merkityksellisiä sisältöjä koulutukseen voitaisiin sisällyttää liittyen fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon sekä niiden merkitykseen tulevalle työkyvylle. tutkimuksen mukaan teini-ikäisille (14–18-vuotiaat) itselle sopivan lajin puuttuminen ja laiskuus olivat yleisimmät perustelut oman liikuntaharrastamisen vähäisyydelle, kun vastaavasti nuorilla aikuisilla (19–28-vuotiaat) ajan puute nousi suurimmaksi perusteluksi (Vanttaja ym. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden määrä ammatillisen oppilaitoksen eri koulutusaloilla oli pieni, joten tulosten vertailua eri koulutusalojen välillä voidaan pitää vain suuntaa antavina. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lukiossa opiskelevat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat. Opiskelijan vähäisen liikkumisen taustalla on siis muita syitä kuin lähtökohtaisesti kielteinen suhtautuminen liikuntaan. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä parempaan työkykyyn ja palautumiseen työkuormituksesta (Heiskanen ym. Koska toisen asteen opiskelijat sijoittuvat iältään täysi-ikäisyyden molemmin puolin, tarkastelimme fyysisesti inaktiivisten opiskelijoiden osuuksia suhteessa suomalaiseen aikuisväestöön. Vertailun mukaan inaktiivisten miesten osuus ammatillisessa oppilaitoksessa oli suurempi kuin FinTerveys 2017-tutkimukseen osallistuneilla aikuisilla miehillä. (2019), joiden tutkimuksessa tutkimusjoukkona oli eri oppiaineen yliopisto-opiskelijoita. Aikuisten FinTerveys 2017 -tutkimuksen fyysisesti inaktiivisiksi luokiteltiin nuorimman ikäryhmän (18–29-vuotiaat) miehistä 21 prosenttia ja naisista 26 prosenttia sekä kaikista aikuisista miehistä 26 prosenttia ja naisista 30 prosenttia (Borodulin & Wennman 2019). 2016). Mielipiteet liikuntaan liittyen Tuloksista herää kysymys, miksi nuori ei liiku, vaikka liikunnan edulliset vaikutukset terveyteen ja oppimiseen ovat hyvin tiedossa. (Kauravaara 2013, 221–229). Kuitenkin ammatillisessa oppilaitoksessa oli vähän liikkuvia miehiä enemmän kuin vähän liikkuvia naisia. 2017, 73–78). Koulutusalojen välisiä eroja liikuntaan ja liikkumiseen liittyvissä tiedoissa, taidoissa ja asenteissa olisi tärkeää selvittää tarkemmin laajemmalla otoksella. Jopa neljä viidestä vähän liikkuvasta opiskelijasta haluaisi liikkua enemmän. Tässä 9 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. Tutkijoiden mukaan kaikille opiskelijoille olisi tärkeää tarjota kursseja, joissa käsitellään hyvinvointiin liittyviä asioita, ei vain niille, jotka opiskelevat alaa. Lisäksi tarvitaan kannustusta ja ohjausta monipuolisin keinoin, jotta opiskelijat oppivat huolehtimaan fyysisestä kunnostaan ja saavat myönteisiä kokemuksia liikunnasta. On siis tärkeää, että opiskelijat saavat opiskeluaikana tietoa liikunnan vaikutuksista yleiseen terveyteen, fyysiseen kuntoon sekä opiskeluja työkykyyn. Ammattiin opiskelevista nuorista miehistä kertova Kauravaaran (2013) etnografinen tutkimus osoitti, että nuorten keskuudessa vähäinen liikkuminen voidaan nähdä myös mielekkäänä valintana, jonka avulla pääsee mahdollisimman vähällä ponnistelulla eikä joudu altistumaan muiden asettamiin velvoitteisiin tai tavoitteisiin. Tiedetään, että liikkumisen esteitä on monenlaisia ja ne muuttuvat hieman iän myötä. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus Toisen asteen opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus on vähäisempää kuin peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailla. Suomalaisessa nuorten aikuisten tutkimuksessa ne, joilla oli pidempi tai korkeamman tason koulutus, liikkuivat muita enemmän, kun liikuntaa kuvattiin kiihtyvyysantureilla mitatun reippaan liikunnan määränä (Kantomaa ym. Myös vähän liikkuvista opiskelijoista neljä viidestä haluaisi liikkua enemmän, vaikka kokivat muita harvemmin, että liikunta tukee opiskelua tai että liikunta on välttämätöntä kunnossa pysymisen kannalta. Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden minimisuositus (Opetusministeriö & Nuori Suomi ry 2008), vähintään tunti reipasta liikuntaa joka päivä, toteutuu yhdeksännen luokan oppilaista 19 prosentilla (Kokko ym. 2016). Naiset puolestaan kokivat miehiä yleisemmin, että he haluaisivat liikkua enemmän ja että liikunta tukee opiskelua. Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvien osuus oli miehissä suurin matemaattisten ja tietoteknisten aineiden opiskelijoiden keskuudessa ja naisissa sosiaali-, kauppaja oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa. Toisen asteen opiskelijoiden suhtautuminen liikkumiseen oli yleisesti myönteinen, ja 75 prosenttia opiskelijoista ilmaisi haluavansa liikkua nykyistä enemmän. Tässä tutkimuksessa vain yksi kymmenestä vastaajasta ei pitänyt liikunnasta. Miehet kokivat naisia useammin, että heillä on riittävästi aikaa liikuntaan. Mielekkäimmiksi tavoiksi liikkeen lisäämiseksi opiskelupäiviin opiskelijat arvioivat liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla (70 %), vaihtoehtoiset tavat istua (65 %) ja mahdollisuuden käyttää oppilaitoksen liikuntatiloja opiskelupäivän yhteydessä (64 %). Fyysisen aktiivisuuden vähäisyys on erityisen huolestuttavaa niillä ammattiin opiskelevilla, jotka valmistuvat fyysiseltä kuormitukselta keskiraskaille tai raskaille aloille
liikuntaneuvonta, vertaisliikuttaminen, vaihtoehtoiset tavat istua). & Tammelin, T. Onkin todennäköistä, että liikkumisen esteet ja motiivit ovat opiskeluiässä erilaisia miehillä ja naisilla. 2004. 2018a. Ajan riittämättömyyttä liikkumiseen on pohtinut myös Thing ym. Lukiossa liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisen painopiste voisi olla enemmän opiskelukyvyn tukemisessa ja paikallaanolon katkaisemisessa, kun taas ammatillisessa koulutuksessa kehittäminen voisi keskittyä opiskelukyvyn tukemisen lisäksi myös ammattialakohtaisen fyysisen työkyvyn tukemiseen. S. (2013) esittää, että erityisesti omatoimiliikkujille liikunnan vapaamuotoisuus ja omaehtoisuus ovat tärkeitä. L. https://www.oph.fi/sites/ default/files/documents/189075_koulupaivan_aikainen_liikunta_ja_ oppiminen-2.pdf , 27.3.2020. Etnografinen tutkimus nuorista miehista?. Heiskanen, J., Kärkkäinen, O-P., Hakonen, H., Lindholm, H., Eklund, J., Tammelin, T. 2016. Ammatillisessa koulutuksessa on osaamisaloja, joissa on selvästi enemmän joko miehiä tai naisia opiskelijoina. Aikuisva?esto?n liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Lähteet Borodulin, K., Saarikoski, L., Lund, L., Juolevi, A., Grönholm, M., Helldán, A., Peltonen, M., Laatikainen, T. Tutkijat Whitehead & Biddle (2008) ehdottavat artikkelissaan, että tytöille pitäisi tarjota liikuntaa, joka ei olisi niin totista tai muodollista vaan jossa tavoitteena olisi yhdessä tekeminen ja hauskanpito. Kostamo ym. Opetushallitus. 2013. & Vartiainen, E. Jyva?skyla?: LIKES-tutkimuskeskus. Tuloksia koulutusalojen välisestä vertailusta voidaan pitää vain suuntaa antavina. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että nuoret ovat pakotettuja priorisoimaan ajan käyttöään, ja opiskeluun liittyvät tehtävät nähdään priorisoinnin kärjessä. Tämän vuoksi myös erilaisissa liikunta-aktiivisuutta ja liikkumista lisäävissä toimenpiteissä tulisi huomioida nuorten erilaiset liikuntamotiivit. Tilastoraportti 48 | 2019. Journal of Science and Medicine in Sport 18 (5), 534–539. Vapaus ulkopuolisista aikatauluista oli tutkimuksen mukaan keskeinen syy liikunnan harrastamiseen. Oppimistulosten arviointi 1/2004. https://www.likes.fi/filebank/635-Suomalaisen_tyoikaisen_ kestavyyskunto_-kirja.pdf , 27.3.2020. sitten, jos ei liikuta. Hyvin monet vähän liikkuvista pitivät liikettä lisäävien olosuhteiden kehittämistä, mahdollisuutta käyttää liikuntatiloja opiskelupäivän aikana ja vaihtoehtoisia istumistapoja mielekkäinä toimina. PLoSONE, 11(7), 0158902.DOI: 10.1371/journal.pone.0158902 Kauravaara, K. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-053-5 , 27.3.2020. Liikunnassa kannattaisikin heidän tutkimuksensa mukaan painottaa rentoutumista, arjesta irti pääsemistä ja parempaa jaksamista. Näin liikunta ei veisi niin paljoa aikaa muilta nuorille tärkeiltä toiminnoilta, eikä etäisyys liikuntapaikalle olisi esteenä harrastamiselle. Corr ym. & Saltin B. Näillä aloilla liikkumisen edistämisessä on tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet, jotta keinot vastaisivat nuorten miesten ja naisten toiveita ja tarpeita. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 25(suppl.4), 119–125. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Tämän tutkimuksen mukaan miehet liikkuivat jonkin verran aktiivisemmin kuin naiset, mikä on havaittu myös peruskoululaisten tutkimuksissa. Grimby, G., Börjesson, M., Jonsdottir, I.H., Schnohr P., Thelle D. Toisen asteen opiskelijoiden liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjille on kannustavaa, että opiskelijat näkevät liikunnan varsin myönteisessä valossa. Mita. Tuloksissa havaittiin, että sukupuolten välillä on eroja liikunnallisten toimenpiteiden mielekkyyden kokemisessa (mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koulupa?iva?n aikainen liikunta ja oppiminen. Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. Liikkumisen mahdollistaminen opiskelupäivän lomassa ja oppilaitoksen erilaisten liikuntatilojen avaaminen opiskelijoiden käyttöön voisi olla yksi keino madaltaa liikkumisen esteitä. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että yksilöt tulkitsevat liikunnan yksilöllisesti ja monimuotoisesti. Naiset pitivät miehiä useammin vaihtoehtoisia tapoja istua, vertaisliikuttamista ja yksilöllistä liikuntaneuvontaa mielekkäänä keinona lisätä liikettä opiskelupäivään. Näitä toimenpiteitä opiskelijat pitivät mielekkäinä sekä lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. 2019. Adolescent girls’ perceptions of physical activity: A systematic review of qualitative studies. Helsinki: Opetushallitus. Liikettä lisäävien keinojen mielekkyys Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää, kun toisen asteen oppilaitokset suunnittelevat liikkumista lisääviä toimenpiteitä, joissa huomioidaan erityisesti vähän liikkuvat opiskelijat. Liikunta nähdään kyllä myönteisenä asiana, mutta arjen monet vaatimukset eivät aina mahdollista aikaa liikunnalle. tutkimuksessa vähän liikkuvat kokivat muita harvemmin, että aikaa on riittävästi liikuntaan. Suomalaisen tyo?ika?isen kesta?vyyskunto. Myöskään oppilaitoksia ei ole satunnaisesti valittu edustamaan maan kaikkia lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. M., Sallis, J. & Wennman, H. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen 9 3. F., & Veiga, O. Esteban-Cornejo, I., Tejero-Gonzalez, C. 2015. Physical activity and cognition in adolescents: A systematic review. 2011. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247. Lukiossa opiskelevat miehet vastasivat naisia useammin, että heillä on riittävästi aikaa liikuntaan. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601 , 27.3.2020. M. 2019. Raportti 2013/22. (2014) laadullisessa tutkimuksessaan, jossa hän ryhmähaastatteluihin perustuen toi esille näkökulmia nuorten suhteesta liikuntaan yhdistettynä kokemuksiin arjen aikapaineista. American Journal of Health Promotion, 33(5), 806–819. 2013. Huisman, T. Osa I: Tutkimuksen toteutus ja menetelma?t. Miesten ja naisten välillä oli myös eroja heidän mielipiteissään suhteessa liikuntaan ja keinoihin liikkeen lisäämiseksi opiskelupäivään. (2019) esittivät systemaattisessa katsauksessa tyttöjen vähäisen liikkumisen syiksi liikunnan kilpailuhenkisyyttä, motoristen taitojen puutetta, muiden tuen puutetta sekä muita aikaa vieviä toimintoja. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. & Tammelin, T. Kantomaa, M., Tikanmäki, M., Kankaanpää, A., Vääräsmäki, M., SipolaLeppänen, M., Ekelund, U., Hakonen, H., Järvelin, M-R., Kajantie, E. (2017) tuovat esille, että osalle nuorista liikuntaan liittyvät myönteiset kokemukset jaksamiseen, terveyteen ja hyvään oloon ovat tärkeitä motiiveja. Corr, M., McSharry, J., & Murtagh, E. The “Saltin-Grimby Physical Activity Level Scale” and its use in health research. Vähän liikkuvien kynnystä harrastaa liikuntaa voisi madaltaa se, että oppilaitoksen liikuntatiloja tarjotaan opiskelijoiden käyttöön opiskelupäivän aikana tai välittömästi sitä ennen tai jälkeen. Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa opiskelijoiden näkemyksistä liikunnasta ja toimenpiteistä, joilla liikuntaa voidaan lisätä opiskelupäivään. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Myös miesten ja naisten vastauksissa oli eroja. Nuorten liikuntasuhdekategorioita tutkinut Liimakka ym. Borodulin, K. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus. Tutkimuksen heikkoutena on, että tutkimusjoukko oli pieni ammatillisen koulutuksen eri koulutusalojen väliseen luotettavaan vertailuun. Accelerometer-Measured Physical Activity and Sedentary Time Differ According to Education Level in Young Adults. 2015. Vähän liikkuvat vastasivat myös yleisemmin itselle sopivien liikkumispaikkojen sijaitsevan liian kaukana. & Havas, E. Yhdeksa?sluokkaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen
Are young people caught in the time bind. Va?ha?n liikkuva nuori yla?koulussa. Liikunta & Tiede 42 (6), 39–46. & Hankonen, N. 2013. Kostamo, K., Vesala, K. European Physical Education Review, 14(2), 243–262. Liikkumattomuuden ja?ljilla?. Liikunta ja kaverit ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten ela?ma?nkokonaisuudessa. https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/vahan_liikkuva_nuori_ ylakoulussa_210x297_2019_ web_01.pdf , 27.3.2020. The Journal of Pediatrics 157 (6), 917–922. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien rekistero?itymistilastot. & Woods, C. BMC Public Health 19:121. 2019. Kämppi, K., Inkinen, V., Hakonen, H., Aira, A., Turpeinen, S. & Kannas, L. & Koski, P. (toim.). & Mehtälä, A. hoito -johtoryhma?n asettama tyo?ryhma?. Pitkitta?istutkimus va?ha?n liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Archives of Paediatrics & Adolescent Medicine 155, 554–559. Jyva?skyla?: Likes-tutkimuskeskus. Whitehead, S., & Biddle, S. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. & Laine, K. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. 2016. Opetusministeriö & Nuori Suomi ry. & Tremblay, M. 2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50075 , 27.3.2020. & Martin, L. 2014. & Turpeinen, S. Ruiz, J., Ortega, F., Castillo, R., Martín-Matillas, M., Kwak, L., VicenteRodríguez, G., Noriega, J., Tercedor, P., Sjöström, M., & Moreno, L. A physical activity screening measure for use with adolescents in primary care. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 41 (6), 197–239. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. & Long, B. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluika?isille 7–18-vuotiaille. https://minedu.fi/avustukset/ avustus/-/asset_publisher/liikkuva-opiskelu-avustukset-lukio-jaammatillisen-koulutuksen-jarjestajille , 27.3.2020. Liikunta & Tiede 50 (6), 32–39. 9 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 1-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. ISSN=1799-196X. Leikista. Liikunta-aktiivisuutta koskevien kysymysten stabiliteetti WHOkoululaistutkimuksessa. Helsinki: Tilastokeskus. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/ , 27.3.2020. Aktiivisuutta ja opiskelukykya?. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 15–21. & Koskinen, S. 2020. A. liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Systematic Review of the Relationships between Objectively Measured Physical Activity and Health Indicators in Schoolaged Children and Youth. Suomalaisen La?a?ka?riseuran Duodecimin ja Ka?ypa. Thing, L., Frydendal Nielsen, S. Tammelin, T., Laine, K. Helsinki: Suomalainen La?a?ka?riseura Duodecim, 2016. FinTerveys 2017 -tutkimus. Murphy, J., MacDonncha, C., Murphy, M., Murphy, N., Timperio, A., Leech, R. Vuori, M., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J., Välimaa, R. 2008. https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/nykytilasivut.pdf , 27.3.2020. Psykologia 52 (01), 23–37. 2008. Teoksessa Kokko, S. 2017. https://app.powerbi. Liikunta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 373. 2018. 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 , 27.3.2020. Käypä hoito -suositus. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkumattomuuden_jaljilla_verkko.pdf , 27.3.2020. 2001. http://www.stat.fi/til/aop/ index.html , 27.3.2020. Prochaska, J., Sallis, J. Likes-tutkimuskeskus. Physical activity, fitness, weight status, and cognitive performance in adolescents. Jyva?skyla?: Likes-tutkimuskeskus. Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeiden toteutus vuosina 2017–2019. & Vehviläinen, H. 2010. LIKEStutkimuskeskus 2018. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Liikkuva opiskelu -avustukset lukioja ammatillisen koulutuksen ja?rjesta?ja?lle. 2017. Liikutaan ja/vai hengaillaan. 2005. (toim.). & Ottesen, L. Moilanen, N. (toim.). Jyva?skyla?: LIKES-tutkimuskeskus. https://doi.org/10.1186/ s12889-019-6453-6 Opetusja kulttuuriministeriö. 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media seka. Siekkinen, K., Tammelin, T., Aira, A., Turpeinen, S. A sociological analysis of how young people in an upper secondary school view the issue of finding time to do sports or exercise in their spare time. harrastukseen, hyo?tyyn ja pelailuun: liikunnan merkitysten muutokset nuorten kilpakirjoituksissa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 115 2017, Tiede. & Hankonen, N. Identification of health-related behavioral clusters and their association with demographic characteristics in Irish university students. & Laine, K. Liimakka, S., Jallinoja, P. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Lasten ja nuorten liikuntaka?ytta?ytyminen Suomessa: LIITUtutkimuksen tuloksia 2018. 2013. com/view?r=eyJrIjoiMmM5MWYwMmEtMDdkNy00NzRiLThjNmYtM2ViNDc5MTk3ZDRiIiwidCI6IjA3MjlmNzA0LTIwMTktNGY2ZC05MmU0LTMzNjdiMmRhOWMxMSIsImMiOjh9 , 27.3.2020. Annals of Leisure Research, DOI: 10.1080/11745398.2014.924075 Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa. (toim.). Adolescent girls’ perceptions of physical activity: A focus group study. Poitras, V., Gray, C., Borghese, M., Carson, V., Chaput, J., Janssen, I., Katzmarzyk, P.,Pate, R., Connor Gorber, S., Kho, M., Sampson, M
Webinaarin aiheena on kestävyyden testaaminen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. webinaari 16.4.2021 Kuntotestauksen Teemana kestävyyslajien testaus Webinaarin viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 9.4.2021. /tapahtumat. Katso tarkempia tietoja ja ilmoittaudu mukaan: www.lts.. Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Yhteistyössä: Liikuntakeskus Pajulahti Kuntotestauspäivät 2021 korvataan 16.4.2021 järjestettävällä, kaikille avoimella ja maksuttomalla webinaarilla koronavirustilanteen vuoksi
Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. ”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.”. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3