Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3. Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. ”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.” Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri Liik un ta & Tie de 1/2 2 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a U SK O JA LII KU N TA KU LT TU U RI
59. Urheilu kun liikuttaa sittenkin lähinnä vain niitä, joilla on sisäinen palo kehittyä juuri urheilussa. Sielun temppeleiden remonttiryhmän voi nähdä yhtä tärkeänä toimintamuotona kuin kirkkokuorot! Seurakunnilla on merkittävä mahdollisuus tuottaa ammattimaisesti ohjattua liikuntaa ja siihen liittyvää yhteisöllisyyttä. Kun puhumme sen väestön liikuttamisesta, jonka elämäntapamuutoksilla olisi suurin vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen, puhumme suomalaisuudesta, johon ei saada kosketusta urheilun kautta. Kirkko ei ole kotonaan systeemissä, joka tuottaa kivikovaa huippu-urheilua, mutta hyvinvointiliikunta on ajassamme tarve, jonka suorastaan pitäisi olla seurakuntien kaltaisen yhteisön ydintoimintaa. Ja jatketaan, että mitä enemmän urheiluseurojen ja -järjestöjen edellytyksiä karsitaan, sitä suurempi on riski liikkumattomuuden kasvuun. S uomessa on opittu ymmärtämään liikunnan merkitys. Asetelma vaatii tarkastelemaan kriittisesti koneistoa, jolla suomalaisia liikutetaan. Se auttaa hahmottamaan kummankin yhteiskunnallista merkitystä ja perustelua täsmällisemmin. Silti, samalla, leviää myös huoli liikkumattomuuden kasvusta. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Liikuntaa ja urheilua ei pidä asettaa toisiaan vastaan, mutta eroavaisuudet olisi hyvä todeta selkeämmin. Elämme liikuntamyönteistä aikakautta. Koulumaailmassa, etenkin toisella asteella ja korkeakouluissa, olisi mahdollisuuksia. Näin toki onkin, mutta olisi hyvä tarkastella liikkumattomuutta välillä ilman urheilun näkökulmaa. Se on ihan oikein, mutta kovin usein urheilu perustelee tukitarpeitaan lähinnä liikunnan, ei urheilun, perusteluilla. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa:. Liikuntaan vähemmän motivoituneet eivät ole urheilun kohderyhmää. Yksi iso mahdollisuus on myös seurakunnissa. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Siis väkeä, jota ei tarvitse erikseen houkutella liikkumaan. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Suomen ainoa liikuntapastori Eeva-Liisa Helle-Lahti työskentelee Kuortaneen urheiluopistolla. Siellä ovat ne suomalaiset, jotka eivät ole omaa tapaansa liikkua löytäneet – eivät urheilun lähipiirissä. Asuntorakentamisessa ja kaavoituksessa mietitään yhä enemmän autojen liikettä ja pysäköintiä kuin ihmisten liikkeen lisäämistä. Vastuuta on syytä laajentaa urheiluverkoston ulkopuolelle. Samoin on työpaikoilla ja -matkoilla. Urheiluseurat ja liikuntayritykset hoitavat vain osan haasteesta. Yhteys yleiseen hyvinvointiin on laajalti tunnustettu. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Ne voisivat olla kotipesä uudenlaisille liikuntatapahtumille ja toimintamuodoille – ja juuri sille kohderyhmälle, joka erityisesti kaipaa apua liikuntansa lisäämiseksi. Urheilu on pitänyt koronan puristuksissa ääntä tarpeellisuudestaan. Korostuneen usein todetaan, että suomalaiset liikkuvat liian vähän. #KTP22 Kunto testaus paivat 6.-7 .4.2022 Helsinki Teemana: Kuntotestaus turvallisuusaloilla OLTS Liikuntatieteel/inen Seura Finnish Society of Sport Sciences Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. U rheilu ja kirkko ovat tehneetkin yhteistyötä, mutta ei seurakuntien liikuntakasvatus ole koskaan ollut vastaava taustavoima liikuntakulttuurille kuin vaikkapa seurakuntien musiikkitoiminta on ollut musiikissa. Kun liikunta ja urheilu nähdään yhä useammin eri asioina, tarjoaa se kuitenkin juuri kirkon kaltaiselle instituutiolle aiempaa luontevamman tien tulla vahvemmin myös tälle kentälle. Kuva: Juha Laitalainen P Ä Ä K I R J O I T U S Sielun temppelit kuntoon – kirkko mukaan talkoisiin JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi U rheilu liikuttaa suomalaisia, mutta kaikki liikkuvat suomalaiset eivät ole urheilijoita – eivätkä haluakaan olla. Tämä toisi yhteiskuntaan hyvinvointia, mutta antaisi myös uuden vastauksen kysymykseen siitä, mitä seurakuntalainen saakaan kirkollisverojensa vastineeksi. Urheilu kipuilee yhteiskunnallisen perustelunsa kanssa, liikunta ei. Matalan kynnyksen liikuntatarjontaa tuleekin saada paikkoihin, joissa suomalaiset muutenkin elävät arkeaan. Liikuttamiseen tarvitaankin uusia toimijoita, lähestymistapoja ja ympäristöjä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä
Urheilu pystyy tuottamaan kansantasavallan tarvitsemia maallisia yhteydenhetkiä. Futisja maratonpappikaan säväyttävät enää harvoja, bisnes-, kaljatai seksipappi varmaan hiukan useampia. ”Kisa” ja ”liikunta” eivät enää tunnu 2020-luvulla oudoilta papin määreiltä. Vaikka hiki ei ole pyhää, niin hiki ei pilaa pyhää. Evankelis-luterilaisen kirkon suhde liikuntaan ja urheiluun on tavallistunut. Tässä lehdessä näkemyksiään liikunnasta kertovat piispa, kisapappi, liikuntapappi ja teologian ylioppilas. Outi Luovan Kiinan liikuntakulttuurista kertova artikkeli sivuaa teemaa. Teemaosion artikkelit käsittelevät myös paavien ja islamilaisten oppineiden käsityksiä liikunnasta ja urheilusta. Mistä tämä kertoo. Olympiakisojen maalliset seremoniat ja rituaalit ovat kuin tehty Kiinan tarpeisiin. Ruumis on päässyt sielun rinnalle. Teksteistä löytyy lisäksi yhtymäkohtia uskonnollisuuteen ja hengellisyyteen laajempana ilmiönä. Uskontoon kielteisesti suhtautuvakaan valtio ei tule toimeen täysin ilman rituaaleja. Pekingin talviolympiakisat soveltuvat Kiinan kommunistijohdon tarpeisiin erinomaisesti, vaikka talvilajit ovatkin valtaosalle kiinalaisia outoja. Liikunnan ja urheilun varjolla on myös mahdollista välittää kommunistisen puolueen ideologisia viestejä. Usko, liikunta ja urheilu JOUKO KOKKONEN. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 2 PÄÄKIRJOITUS Sielun temppelit kuntoon – kirkko mukaan talkoisiin 3 TOIMITTAJALTA Usko, liikunta ja urheilu 4 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ: Kiinalaisen näytelmän osat jaettu 12 Arkkipiispa Luoma: Liikunnalla on myös hengellinen ulottuvuus 16 Kiina tanssii ja futaa 19 Syksyn 2021 Move!-mittaukset: Fyysinen toimintakyky heikko kahdella viidesosalla koulu laisista 24 Ylipaino ja elämän tilanteen vaikeudet selittävät heikkoja Move!-tuloksia 28 LÄHIKUVASSA: Karthik Hemanthakumar 29 LÄHIKUVASSA: Elina Mäkinen 30 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Usko ja liikuntakulttuuri 38 Uskonnon ja urheilun vuorovaikutus muuttuvaa ja monitulkintaista 43 Kirkolla ollut kasvukipuja suhteessaan ruumiillisuuteen 46 ”Paavi” ei paukuta Raamatulla päähän 49 Paaveilla pallo hallussa 52 Usko, uskonto ja urheilu 55 Islam ei sano urheilusta suoraan mitään 59 Johtaa kuin nainen -koulutus on rohkaissut naisia urheilun johtopaikoille 62 OPISKELIJA OUNASTELEE Liikunta ja uskonto: isoja eroja, mutta paljon samaa 63 POHDITTUA Liikuntapappi: luottamuksen, lohdutuksen ja armon ammattilainen 65 POHDITTUA Huomioita Move!-mittauksesta mittanauhan varresta 67 Urheilukirjavuosi 2021: Elämäkertojen kirjo kasvaa 69 ARVIOITUA 75 Stadion 50 sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 76 Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 86 Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta Tässä numerossa: U skonnot ja usko vaikuttavat liikuntaan ja urheiluun maailmanlaajuisesti, vaikka sitä ei maallistuneessa Suomessa välttämättä heti huomaa. Uskonoppien tulkinnat voivat rohkaista liikkumaan tai estää liikunnan ja urheilun etenkin naisilta, mutta myös miehiltä
Suunta on siis oikea, sanoo liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Sari anna Sipilä. Heikkisen kuudes romaani perustuu tositapahtumiin. Hankkeen toteuttivat yhteistyönä Liikuntatieteellinen Seura ja Suomen Urheiluhistoriallinen Seura. Liikuntatieteellisen tiedekunnan sijoitus listalla on noussut vuodesta 2016 lähtien, jolloin ShanghaiRanking pani liikuntatieteiden alan yksiköt ensimmäisen kerran paremmuusjärjestykseen. Vuonna 2019 listaa ei julkistettu. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 A J A S S A Antti Heikkinen. Kolmensadan parhaan yliopiston järjestys perustuu tieteellisten julkaisujen ja viittausten määrään sekä artikkeleihin laadukkaimmissa kansainvälisissä julkaisuissa. Palkinnoista päättää Urheilumuseon nimeämä valintaraati, johon kuuluvat Esko Heikkinen (pj), Juha Kanerva, Kristiina Kekäläinen, Susanna Luikku ja Mika Wickström. Vuonna 2020 tiedekunta nousi jaetulle yhdeksännelle sijalle. Kuva: Jyväskylän yliopisto Uusi bibliografia urheiluja liikuntahisto riasta verkossa HuK Tapio Roiko-Jokelan kokoama Suomen urheiluja liikuntahistorian tutkimusja julkaisubibliografia 2015–2020 on valmistanut ja julkaistu verkossa. Vertailun tekee yksityinen konsulttiyritys Shanghai Rankings Consultancy. Jyväskylän ylsi tuolloin sijalle 40. Liikuntatieteellinen tiedekunta paransi pykälän Shanghai-listalla Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on noussut kahdeksanneksi ShanghaiRanking-listalla. . Bibliografia on julkaistu ainoastaan sähköisenä Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla. Se kertoo nilsiäläisen hiihtäjä Pauli Pitkäsen (1911?1941) traagisen elämäntarinan kaunokirjallisin keinoin. Julkaisutiedot on kerätty Web of Science -tietokannasta viideltä viime vuodelta. Kuva: Otto Virtanen/WSOY ”Latu” vuoden urheilukirja Urheilumuseon asettama raati on valinnut vuoden urheilukirjaksi Antti Heikkisen romaanin Latu (WSOY). Sijoituksemme on erittäin hyvä ja se kertoo pitkäjänteisetä, laadukkaasta ja vaikuttavasta tutkimustoiminnastamme. Tapio Roiko-Jokela: Suomen urheiluja liikuntahistorian tutkimusja julkaisubibliografia 2015–2020 www.lts.fi/media/lts_julkaisut/suomenurheilu-ja-liikuntahistorian-tutkimusja-julkaisubibliografia-2015-2020.pdf. Kunniamaininnan saivat Mikko Knuuttilan Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi (Like) ja Saku Schildtin, Sami Lommin ja Jussi Talvitien Tuhannen ja yhden iskun tarinat (Docendo). Vuonna 2017 tiedekunta oli listan 36:s ja vuonna 2018 sijalla 29. Teoksen laajuus on 108 sivua. Hakusanoina olivat urheiluhistoria, liikuntahistoria, ”urheiluhistoria” ja ”liikuntahistoria” sekä vuosirajauksena 2015–2020. Bibliografian tiedot on kerätty Jykdok-, Finnaja ARTO-tietokannoista. Tavoitteenamme on olla viiden parhaan joukossa vuonna 2030. Pitkänen voitti 18 kilometrillä maailmanmestaruuden Lahdessa vuonna 1938. Vuoden urheilukirja -palkinto on jaettu vuodesta 1980 lähtien. Kirjailija Jukka Pakkanen sai kunniamaininnan pitkäaikaisesta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. Finaalissa olivat mukana lisäksi Siim Liivikin ja Aki Ollikaisen Fuck you Liivik (Siltala), Sami Kolamon, Tommi Walleniuksen, Pentti Otsamon ja Pauli Kallio Jalkapallotaktiikat (Vastapaino) ja Hannu Itkosen Liikkumisen sosiologia (Vastapaino). Arvioitavana on ollut 300 liikuntatieteiden alan yksikköä (sport-related units) ympäri maailman
. Väitöskirjan aiheena on urheilun rooli osana suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioprosessia. Englanninkielisen symposiumin teemana on ”Liikunta terveydenedistämisessä ja -hoidossa . Symposiumissa esitettäväksi ehdotettavien tutkimusten tiivistelmiä voi jättää 28. Hänelle käveleskelee mielellään kaikessa rauhassa metsäluonnossa ja rantamaisemissa. Uusi päätoimittaja harrastaa lenkkeilyä, melontaa ja pyöräilyä. Olen yrittänyt työssäni muistuttaa, että urheileminen on muutakin kuin pelkkää urheilua, se on myös yhteiskunnallinen ilmiö. Kupila on pitkän linjan toimittaja. Symposiumissa on tuotu 1990-luvun puolivälistä lähtien esiin erityisesti liikunnan käyttömahdollisuuksia terveydenhuollossa. kesäkuuta 2022. Kupilalla on lisäksi opetusalan työkokemusta, jota karttuu parhaillaan erityisluokanopettajana Kirkkonummella. AKK motorsportsin mediateko-palkinnon hän sai vuonna 2018. Kuva: Jari Kupilan kotialbumi Oululaislähtöinen ja nykyisin Kirkkonummella asuva Kupila juoksi omien sanojensa mukaan juniorisarjat läpi. Lehtiluukku-palveluun kirjautumista varten tarvitset käyttöösi tilaajatunnuksen. Hänen paras aikansa 400 metriltä on 50,07. Täydennämme arkistoa kaikki numerot vuodesta 2000 lähtien kattavaksi. Palvelusta löytyvät niin uusin lehti kuin arkistoidut numerot vuodesta 2015 lähtien. Jari Kupila. Aikaisemmin hän tehnyt MatchOn Sportsia, Veikkaajaa, Ylen Illan finaali -ohjelmaa sekä uutistoimittajan töitä sanoma lehdissä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 A J A S S A Jari Kupilasta Liikunta & Tieteen päätoimittaja LTS:n hallitus valitsi Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaksi vuosiksi 2022?2024 FM Jari Kupilan (54). www.puijosymposium.org Liikunta & Tiede Lehtiluukkuun Lehtemme verkkoversio on siirtynyt Lehtiluukku -verkkolehtipalveluun. Se löytyy kotiin kannetun Liikunta & Tiede -lehden osoitetarrasta nimen vierestä. Puijo-symposium kesäkuun lopussa Kansainvälinen Puijo-symposium järjestetään Kuopiossa 23. Saavutuksiin kuuluu kaksi junioreiden SM-viestipronssia Oulun Pyrinnön joukkueessa. Arkisto on tilaajien ja jäsenten käytössä. Kupila myös väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi hän toimii freelancer-kolumnistina ja projektiluontoisissa tehtävissä. Kupilan edeltäjänä toimi vuosina 2019?2021 LitT Sanna Palomäki. Palvelusta voi myös ostaa näköislehden yksittäisiä numeroita. Urheilutoimittajain liitto valitsi Kupilan 2017 vuoden urheilutoimittajaksi. Kokemusta urheilun parista Kupilalle on kertynyt yleisurheilun ohella myös jalkapallon fysiikkavalmennuksesta ja uintikisojen toimitsijana. LTS kiittää Sannaa hyvin hoidetusta päätoimittajakaudesta. joka on työskennellyt viimeksi Elmon ja Urheilulehden toimituspäällikkönä. tutkimusnäytöstä käytäntöön”. Kupila tarkastelee liikuntakult tuuria laajemmin kuin tuloksina ja mitaleina. www.lehtiluukku.fi/lehdet/ liikunta__tiede. kerran 27.?30. helmikuuta saakka. Ensimmäinen Puijo-symposium järjestettiin Kuopiossa vuonna 1976
Liikkuvat-palkintoja OKM jakoi yhteensä yhteensä 21 000 euroa. Sen tärkeimmät asiantuntemusalueet liittyvät iäkkäiden liikuntaan ja mielen hyvinvointiin. Järjestö kohdentaa toimenpiteitä niihin lajeihin, joissa naiset ovat aliedustettuina valmennuksessa. Hengitysliitto on vuosikausia tehnyt tavoitteellisesti liikkumisen edistämistyötä sekä järjestökentällä että eri toimialojen kanssa. Oululaisen Lintulammen asukasyhdistyksen toiminnassa kohderyhmänä ovat olleet sekä kotona asuvat että hoivan piirissä olevat ikäihmiset. Liikkuva perhe -palkinnon sai Oulujoen seurakunta, Liikkuva aikuinen -palkinnon Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelut (ESSOTE) sekä Hengitysliitto ja Ikiliikkuja-palkinnon Turun kaupungin liikuntapalvelut ja Lintulammen asukasyhdistys. Vuonna 1971 perustettu Ikäinstituutti toimi alun perin Kuntokallion kansanopiston nimellä. Molemmat olivat myös yhtä mieltä, että kansalaisjärjestöillä on nyt ja jatkossa suuri merkitys palveluiden tuottajana sekä hyvän ikääntymisen turvaajana. Paneelikeskustelu on julkaistu Ikäinstituutin verkkosivuilla. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 A J A S S A Ikäinstituutti keski-iässä Ikäinstituutti juhli 50-vuotistaivaltaan marraskuussa. hyvästä ikääntymisestä 2070-luvulla. Vastaavia toimia voidaan tehdä myös miesvalmentajia koskien lajeissa, joissa miehet ovat aliedustettuina. Piikkarit-tunnustuspalkinnot saivat Suomen Palloliitto ja Kainuun Liikunta. Ikäinstituutti on tunnettu tutkimuksista, kehittämistoiminnasta, koulutuksista ja hankkeista. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä Oulun kaupungin eri hallinnonalojen kanssa. Kataisen ja Nurmisen mielestä tulevaisuudessa korostuvat datan hyödyntäminen, eri sektoreiden innovatiivinen yhteistyö, hyvien toimintamallien monistaminen ja ikääntyneiden arvostus. Pohjatyönä ovat olleet Valmentaa kuin nainen -hanke eri palloilulajeissa ja Erasmus+-rahoitteinen SCORE-hanke. Ohjaus on suunnattu työikäisille, joilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Suunnitelman mukaan järjestö on painottanut vahvasti sukupuolten välistä tasa-arvoa toiminnassaan. Yhtenä palkintoperusteluna on Suomen Valmentajat ry:n uusi yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma vuosiksi 2021?2025. Suomen Valmentajat pyrkii sukupuolten väliseen tasa-arvoon lisäksi miettimällä arkisia valintoja sukupuolinäkökulmasta. Opiston tarkoituksena oli edistää hyvää vanhuutta. sai joulukuussa opetusja kulttuuriministeriön myöntämän Piikkarit-pääpalkinnon liikunnan sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Ikäinstituutin johtaja Päivi Topon haastattelemat Kanaoja ja Pelkonen pohtivat, miten varmistetaan iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kun vastuu on niin kunnilla kuin hyvinvointialueilla. Turun kaupungin liikuntapalvelut ovat edistäneet terveysliikuntapalveluita kehittämällä niitä poikkihallinnollisesti. Summa tulee käyttää naisten ja/tai tyttöjen aseman parantamiseen liikunnan ja urheilun alalla Suomessa. Palkintorahat tulee käyttää palkitsemisen kohteena olevan väestöryhmän liikkumisen edistämiseen. Ohjelman päätteeksi musiikkineuvos Seppo Hovi johdatteli juhlavieraat suomalaisen populaarimusiikin maailmaan. Viiden vuosikymmen kuluessa nimi on vaihtunut Ikäinstituutiksi, mutta toiminta hyvän ja aktiivisen vanhuuden edistämiseksi jatkuu elinvoimaisena. Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatuksen perheille suunnattu matalan kynnyksen ohjattu ja omaehtoinen liikuntatarjonta on jatkunut useita vuosia. Ikäinstituutin tarkoituksena on ikäihmisten toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen. Kuva: Liisa Vallin/OKM.. Saatuja kokemuksia on käytetty hyväksi kamppailulajien ja painonnoston Valmentaa kuin nainen -hankkeessa. Juhlan SOTE, HYTE ja iäkkäät -paneelikeskustelussa vieraina olivat ylisosiaalineuvos Aulikki Kanaoja ja arkkiatri Risto Pelkonen. ESSOTE:n elintapaohjauksen palvelumallissa liikkumiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen on otettu käyttöön osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Piikkarit-pääpalkinto on suuruudeltaan 7 000 euroa. Puheenjohtaja Jorma Kemppainen, toiminnanjohtaja Sari Tuunainen ja Valmentaa kuin nainen -hanketyöntekijä Sanna Erdo?an. Toisessa keskustelussa Ikäinstituutin toimialapäällikkö Katja Borodulin haastoi Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen ja kansanedustaja Ilmari Nurmisen esittämään visioita Suomesta ja Piikkarit-palkinto Suomen Valmentajille Suomen Valmentajat ry. Suomen Valmentajat on lisäksi tehnyt määrätietoista työtä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi
www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/olympiakisojen-avajaisissa-vareilee-politiikka Koronavirus ja liikunta. – Hankkeen pilottitapahtumat toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa. Uudet termit eivät kuitenkaan vakiinnu yhtä nopeasti arkikieleen. Hankkeessa laaditaan reittikuvauksia ja kehittämissuunnitelmia reittien ylläpitäjille. Sotkamon Vuokatissa on pitkät perinteet paraurheilusta maastohiihdossa. Portaalin digitaaliset reitti kuvaukset voidaan upottaa kohteen tai palveluntarjoajan omille verkkosivuille. www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/avantouinti-voi-auttaa-jaksamaan-ja-palautumaan.html Jouko Kokkonen, Olympiakisojen avajaisissa väreilee politiikka, Liikunta & Tiede 3/2021. – Molemmissa on jo runsaasti infraa valmiina, joten ne toimivat hyvinä pilottikohteina, sanoo projektipäällikkö Petri Rissanen Paralympiakomiteasta. Alueen luontomatkailuyrittäjien osaamista parannetaan, jotta he osaavat ottaa huomioon toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet. Toimintarajoitteisuuteen ja soveltavaan liikuntaan liittyvät käsitteet vaihtelevat riippuen toimintaympäristöstä ja kontekstista. Tässä & nyt Ajankohtaisia artikkeleita LTS:n verkkoarkistosta. Vanhoihin termeihin törmää vielä usein. Soveltavan liikunnan kohderyhmät käyttävät usein monien eri tahojen palveluja. Kuvailuja voi tehdä myös reiteille, jotka eivät täytä esteettömän reitin kriteerejä. Hankkeen tiedontuottamisosioon liittyy oleellisena osana saksalainen Outdooractive-palvelu. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 7 A J A S S A Esteettömään luontomatkailuun puhtia Kainuussa Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Suomen Paralympiakomitea ovat käynnistäneet vuoteen 2023 jatkuvan Luonto Kaikille Kainuu -hankkeen. Esteettömyystiedon tuottaminen tehdään mahdollisimman helpok si, jotta jatkossa palveluntarjoajat osaisivat tuottaa niitä itsenäisesti. Vuoden 2021 lopulla käynnistyneen hankkeen arvioitu valmistumisaika on syksy 2022. Hanke edistää esteetöntä luontomatkailua koko Kainuussa. Hankkeessa luodaan ensimmäinen kattava suomenja ruotsinkielinen soveltavan liikunnan sanasto. Yhteisen käsitteistön puuttuminen tuottaa ongelmia myös tutkijoille ja kansainväliselle yhteistyölle. Pilotoitavat talvija vesistöreittien kartoitukset toteutetaan Sotkamossa ja Suomussalmella. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana soveltava liikunta on käsitteenä vakiintunut alan ammattilaisten käyttöön ja korvannut erityisliikunta-sanan. On tärkeää saattaa yhteen alueella toimivat ihmiset, jotta yhteistyö sujuu myös hankkeen päättymisen jälkeen, Rissanen toteaa. Juhani Smolander, Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan, Liikunta & Tiede 1/2020. jimmasta digitaalisesta ulkoiluportaalista löytyy reittikuvauksia, kuvia ja videoita ympäri Eurooppaa, myös Suomesta. Hankkeen tavoitteena on luoda sanasto, jota voivat hyödyntää niin soveltavan liikunnan ammattilaiset kuin kaikki aiheesta kiinnostuneet. Euroopan laaKuva: Petri Rissanen Soveltavan liikunnan sanastotyö käynnistynyt Liikuntatieteellinen Seura on aloittanut Soveltavan liikunnan määrittelevä sanastotyö -hankkeen yhteistyössä Sanastokeskuksen ja soveltavan liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Toimintarajoitteista liikkujaa voi kiinnostaa myös se, millaisia haasteita tällaisella reitillä on. LTS:n teema sivusto. Termien kirjo vaikeuttaa dialogia ja kehittämistä, kun eri tahoilla ei ole yhteistä kieltä. Lisäksi sanaston tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä ja edistää dialogia toimintarajoitteisuudesta ja soveltavasta liikunnasta eri tahojen välillä. Myös käsitteen “kaikille avoin liikunta” käyttö on yleistynyt. Tavoitteena on tukea palveluntarjoajia kehittämään Kainuun esteetöntä luontomatkailua sekä edistää digitaalista tiedonsaantia luontokohteiden esteettömyydestä. Luonto Kaikille Kainuu -hankkeen aikana kartoitetaan ja digitalisoidaan vähintään 15 esteetöntä retkeilyreittiä tai -käyntikohdetta esteettömyyskuvailtuna. Lisätietoja: Liikuntatieteiden erityisasiantuntija Vilja Sipilä, vilja.sipila@lts.fi. Suomussalmella Hossan kansallispuistossa on jo esteettömiä reittejä ja kalastuspaikkoja. Soveltavan liikunnan termistö on ollut kovassa muutoksessa 1980-luvulta lähtien, kun perinteisestä biolääketieteellisestä ajatusmallista on vähitellen siirrytty vammaisuuden sosiaaliseen ajatusmalliin. www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/tutkittua/koronavirus.html
Aktiivisimpana työpaikkana palkittiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, jonka 7 000 työntekijän työpaikkaliikuntaa organisoi päätoiminen terveysliikunnan suunnittelija. Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi olivat ehdolla lisäksi Janakkala ja Seinäjoki. Lisäksi seuraan kuuluu 47 yhteisöjäsentä. Vajaan 5 000 asukkaan kunta on tarjonnut polkupyöriä maksutta kuntalaisten käyttöön. A J A S S A LTS:n jäsenmäärän kasvu jatkui Liikuntatieteellisessä Seurassa oli vuoden 2021 lopussa 1 169 henkilöjäsentä (+ 4,3 %). Kilpailuun osallistui 40 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta, joiden kaikkien tiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2021. Kuvakaappaus Joroisten kunnan verkkosivuilta. Kilpailussa toiseksi sijoittui TtM, fysioterapeutti Päivi Herranen Jyväskylän yliopistosta ja kolmanneksi FT Pirjo Komulainen Kuopion liikuntalääketieteellisestä tutkimuslaitoksesta. Joroinen on kehittänyt liikuntapaikkoja ekologisia näkökohtia painottaen. Henkilöjäsenten määrä on kasvanut vuodesta 2016 alkaen 30,2 prosentilla. Talkootyön varassa toimivan seuran lajit ovat voimistelu ja tanssi. Nuoren tutkijan palkinnon sai väitöskirjatutkija Elina Mäkinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Joroisissa on perustelujen mukaan tarjolla kuntalaisille monipuoliset, hyvin hoidetut liikuntapaikat ja liikunnanohjausta kaiken ikäisille. Päivien yhteydessä järjestetyn tutkimuskilpailun voitti liikuntalääketieteen väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumar tutkimusryhmineen Helsingin yliopistosta. Liikuntapaikat ovat maksuttomia kaikille kuntalaisille. Liikuntalääketieteen päivien tutkimuskilpailun finalistit Karthik Hemanthakumar, Päivi Herranen, Kristin Suorsa, Elina Mäkinen (vuoden nuori tutkija) ja Pirjo Komulainen. Seminaarin teemana oli ”Lisää suorituskykyä! – terve ja menestyvä urheilija”. Lisäksi lehden voi tilata normaalin aikakauslehden tapaan. Kuva: Salla Karjalainen Perhepuisto Hui-Maa on ollut käytössä Joroisissa vuodesta 2018. Liikunta & Tiede -lehden kokonaislevikki oli 1 986 kappaletta. Vuoden urheiluseura -tunnustuksen sai Oulun voimisteluseura. LTS:n jäsenet saavat Liikunta & Tiede -lehden. Liito ry:n jäsenet voivat tilata sen jäsenetuna. Omissa palveluissaan kunta keskittyy matalan kynnyksen toimintaan. Vain henkilöjäsenet 1400 1200 1000 800 600 400 200 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 914 906 885 898 898 908 980 1078 1121 1169. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Liikuntalääketieteen päivät pidettiin pandemiaoloissa Joroinen Suomen liikkuvin kunta Pohjoissavolainen Joroisten kunta sai Suomen liikkuvin kunta -palkinnon vuoden 2022 Urheilugaalassa. Päiville osallistui paikan päällä runsaat 150 henkilöä ja laaja verkkoyleisö. Liikuntalääketieteen päivät ehdittiin järjestää Helsingissä joulukuun alussa 2021 juuri ennen koronapandemian uutta aaltoa. Levikki nousi vuoteen 2020 verrattuna 0,9 prosenttia
Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2021 ja vuoden 2022 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2022 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. SANNA LENSU, FT (toksikologia) tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Ty h m ä t i e d e k y s y m y s Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pidetään tiistaina 26.4.2022 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla (Mannerheimintie 15 b B, 00260 Helsinki) sekä etäyhteyden välityksellä. Kokousjärjestelyjen ja osallistumislinkin lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen puhelimitse 010 778 6601 tai sähköpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään 20.4.2022 mennessä. Henkilöjäsen ei voi äänestää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. A J A S S A Tästä me tutkijatkin olemme kiinnostuneita. Koska mm. Suolistomikrobiston koostumus ja toiminta on monen tekijän summa. Koronanrajoitukset huomioiden noudatamme erityistä huolellisuutta kokoukseen paikan päällä osallistujien osalta. Tarvitaan paljon lisätietoa siitä, kuinka siirre onnistuisi ihmisillä ja saisi aktiivisuuden muutoksia aikaan. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata seuran toimistosta puhelimitse 010 778 6601/Valli tai sähköpostitse tuula.valli@lts.fi. On havaittu lihavien ihmisten ulostesiirteen saavan hiiret lihomaan. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Riikka Juntunen Jari Kanerva Riikka Juntunen Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2022. Ne ylläpitävät ja edesauttavat monia kehon toimintoja immuunipuolustuksesta aineenvaihduntaan. Ulostesiirtoa käytetään tällä hetkellä ihmisten veriripulin hoitoon. Ehkä näin kävisi myös ihmisillä. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2021 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2023 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2023 • Vuoden 2023 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen • Valitaan hallitusjäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2023 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättäminen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. On kuitenkin todettava, että mikrobisto pyrkii palautumaan entiseen tilaansa. Mikrobit vaikuttavat aivojen toimintaan sekä mielen hyvinvointiin. perimä, ruoka ja elämäntavat vaikuttavat mikrobistoon, olemme tutkineet ulostesiirron merkitystä liikunta-aktiivisuuteen rotilla, joiden elinolot voi vakioida. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Toki ihmisillä terveydentila ja tottumukset ohjaavat vahvasti käyttäytymistä. Muita käyttökohteita tutkitaan paljon. Rottienkin juoksuhalukkuuden muutos kesti vain muutamia viikkoja yhden siirteen jälkeen. Saimme muutettua niiden juoksuhalukkuutta eli laiskat innostuivat juoksemaan saatuaan aktiivisten ulostetta. Lihavien ihmisten insuliiniherkkyyttä on myös saatu hetkeksi parannettua terveiden ihmisten ulosteella. On sangen mahdollista, että sama ilmiö havaittaisiin ihmisissä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 9 Voisiko ulostesiirrolla saada huonokuntoisen, juoksua inhoavan keski-ikäisen innostumaan lenkille. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Valitettavasti ulostesiirroista on tällä hetkellä tietoa vielä vähän. Oleellista on selvittää myös, kuinka olot saataisiin suosiollisiksi uusille suoliston asukkaille. Tiedetään, että suolistomme pieneliöt eli suolistomikrobit ovat tärkeitä monin tavoin
Taudin kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi myös elintapatekijät, kuten liikunnan puute. Tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita vuonna 1980 ja 33–49-vuotiaita vuonna 2011. LitM Tommi Ojasen väitöstutkimus osoittaa, että varusmiespalveluksen aikana nuoren miehen fyysistä suorituskykyä pystytään parantamaan oikeanlaisella harjoittelulla eri sotilastehtävien vaatimusten mukaisesti. Tulosten perusteella olisi tärkeää viedä varusmiesten liikuntakoulutusta enemmän etenkin voimaominaisuuksia kehittävään suuntaan. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8977-4 Move!mittaukset kertovat nuorten toimintakyvystä ja terveydentilasta LitM Laura Joensuu tarkasteli väitöskirjassaan, miten liikunta, kehonkoostumus, kasvu ja kehitys ovat yhteydessä Move!-mittauksilla mitattuihin fyysisiin kunto-ominaisuuksiin sekä niiden muutoksiin murrosiän aikana. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8896-8 Liikunta auttaa ehkäisemään ikääntymisen haittoja ja Alzheimerin tautia Ikääntyminen ja perinnöllinen alttius ovat Alzheimerin taudin riskitekijöitä. Irinja Lounassalon liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Distinct life-course leisure-time physical activity trajectories and related health behaviors: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study” tarkastettiin 10.12.2021 Jyväskylän yliopistossa. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Tehtäväkohtainen voima harjoittelu kehittää varusmiehen toimintakykyä Sotilas tarvitsee hyvää fyysistä suorituskykyä, ampumataitoa sekä maastossa liikkumisen taitoa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4312-5 V ä i t ö s u u t i s e t A J A S S A. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8966-8 Vaihtoehtoiset terveydenhoitokäytännöt tähtäsivät 1900luvun alussa yhteiskunnan uudistamiseen FM Suvi Rytty tutki väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Hiirillä tehty tutkimus osoitti, että säännöllinen liikunta suojasi lihassoluja ikääntymiseen liittyvältä solustressiltä. Tutkimuksen mukaan fyysiset kunto-ominaisuudet kehittyvät luonnollisesti murrosiän aikana, mutta liiallinen kehon rasvakudoksen määrä vaimentaa kunnon kehittymistä. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 970 peruskoulun 4.–9. Elämäntapamuutoksiin liittyvien soluja molekyylitason tapahtumien ymmärtäminen auttaa edistämään tervettä ikääntymistä. Tommi Ojasen valmennusja testausopin väitöskirja “Effect of prolonged military field training and different physical training programmes on physiological responses and physical performance in soldiers” tarkastettiin 14.1.2022 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjatutkimuksen poikkeuksellisen laaja aineisto on peräisin yli 30 vuotta kestäneestä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta (LASERI). Tämän uudistuksen he näkivät alkavan ruumiillisesta terveydestä, mutta uskoivat sen korjaavan myös moraalista käytöstä ja tarjoavan lopulta ratkaisun modernisaatiokehityksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Irina Belayan molekulaarisen lääketieteen väitöskirja ”Exercise-induced cellular and molecular alterations in aging and Alzheimer’s disease” (Liikunnan aiheuttamat soluja molekyylimuutokset ikääntymisessä ja Alzheimerin taudissa) tarkastettiin 12.11.2021 Itä-Suomen yliopistossa. Käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat kokonaisvaltaiseen elämänuudistukseen. Suomalaiset elämänuudistajat, luonnonmukainen ruumiinmuokkaus ja modernisaation ongelma, 1910–1932” tarkastettiin 10.12.2021 Turun yliopistossa. luokan oppilasta. MSc Irina Belaya selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisten mekanismien kautta säännöllinen liikunta voi suojata aivoja ja elimistöä ikääntymisen haitoilta ja Alzheimerin taudilta. Lisäksi hän tutki yhteyksiä koettuun terveyteen. Suvi Rytyn historian väitöskirja ”Ruumiista reformiin. Laura Joensuun liikuntalääketieteen väitöskirja “Longitudinal study on physical fitness characteristics in adolescents with special reference to the determinants of change and associations with perceived health” tarkastettiin 14.1.2022 Jyväskylän yliopistossa. Yhteys oli vahva etenkin ravintotottumusten ja liikunnan välillä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-8681-1 Liikunta voi tukea muidenkin terveellisten elintapojen omaksumista LitM Irinja Lounassalon väitöskirjatutkimus osoitti, että lapsuudesta aikuisuuteen jatkunut säännöllinen liikunta ja liikunnan lisääntyminen myöhemmin elämässä olivat molemmat yhteydessä terveellisiin elintapoihin aikuisuudessa. Tutkimus osoitti myös, että hyvä fyysinen kunto tarkoitti yleensä myös hyväksi koettua terveyttä
Jäikö minulle päälle skeptisyys. Kahden viikon aikana jokainen näkemäni vammainen kiinalainen oli paralympiaurheilija, ei vapaaehtoinen, katsoja tai satunnainen kaupunkilainen. Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC lanseerasi syksyllä 2021 Tokion paralympialaisten aikaan #WeThe15kampanjan, jonka tavoitteena on nostaa esille 15 prosenttia maailman väestöstä, joka on jätetty marginaaliin vamman tai toimintarajoitteen vuoksi. Meidän muiden tehtävänä on näytellä omaa rooliamme tässä käsikirjoitetussa näytelmässä, jonka tavoitteena on osoittaa isäntämaan suuruutta ja ylivertaisuutta. Siinä missä olympialaisia näytetään televisiossa aamusta iltaan ja niistä kirjoitetaan sivutolkulla lehtien palstoilla, paralympialaiset jäävät pienemmälle mediahuomiolle. Voidakseen muuttaa yhteiskuntaa, pitää ensin muuttua itse. Urheilijoiden tragedioista ja vammautumisista on kirjoitettu enemmän kuin urheilemisesta, mutta olemme viime vuosien aikana nähneet muutoksen tässäkin. Helmikuun sinivalkoisten hetkien jälkeen on paralympialaisten vuoro. Ehkä nämä kisat sittenkin ovat suurempi muutoksen tekijä kuin etukäteen osaan ajatella. Nykyään paraurheilijoista kerrotaan pääsääntöisesti urheilijoina, jotka ovat kisoissa tekemässä omaa parasta suoritustaan, edustamassa maatamme. Kilpailut tullaan kisaamaan, mitalit jaetaan, korona yrittää sekoittaa pakkaa, mutta lopulta kaikki tulee sujumaan suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti, kellon tarkkuudella. Olin mukana Pekingin kesäparalympialaisissa vuonna 2008. Kiina tuli paraurheilun kentille rytinällä, sillä vuonna 2000 Sydneyssä kansantasavalta oli mitalitilaston seitsemäs, mutta on Ateenan vuoden 2004 kisoista lähtien ollut kesäkisojen ylivoimaisin maa. Näissä kisoissa jännitämme myös, kuka pääsee kisaamaan, ja kenen kilpailusuoritukset jäävät tekemättä positiivisen PCR-testin takia. Medialla on valtaa, se toimii tiedonvälittäjänä ja se vaikuttaa suoraan ihmisten asenteisiin. Hiihdon lisäksi paralympiajoukkueen lajikirjoon kuuluvat lumilautailu ja alppihiihto. Vammaisia näky vain urheilijoina. Kiinassa tästä ei ole puhuttu. Kiina oli panostanut paraurheilijoihin ja menestykseen toden teolla. Avajaisten ja päättäjäisten puheissa puhutaan ihmisoikeuksista, kiitetään kisajärjestäjiä, ollaan yhteisellä asialla. Myös IPC haluaa muuttaa maailmaa, edistää yhdenvertaisuutta ja nostaa esille YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta. Kiinalaiset pitävät huolen siitä, että kulissit ovat kunnossa. Näiden talvikisojen alla sekä Kansainvälinen olympiakomitea että paralympiakomitea ovat joutuneet kiemurtelemaan vaikeiden ihmisoikeuskysymysten edessä. Enkö uskokaan siihen, että urheilu voi olla yhteiskunnallisen muutoksen tekijä. Aiemmin paraurheilijoita on pidetty ”vammansa voittajina”. Tiettävästi edelliset paralympialaiset eivät vaikuttaneet vammaisten ihmisoikeustilanteeseen, joten suhtaudun itse skeptisesti myös näihin talvikisoihin. Kaikki he tulevat kokemaan median ja yleisön arviot omista suorituksistaan. Niitä näytetään kuitenkin televisiossa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ainoastaan liikkumisesteisille varatussa katsomon osassa ei ollut kiinalaisia katsojia, kaikki vammaiset katsojat olivat ulkomaalaisia. Vuosien työn tulos tiivistyy iltapäivälehden kuvaan ”leijona vai lammas?”. Paralympialaiset ovat vammaisurheilun näyteikkuna, jossa näkyy enemmän kuin pelkkä kilpailu mitaleista. RIIKKA JUNTUNEN, LitM LTS:n puheenjohtaja Paralympiakomitean pääsihteeri riikka.juntunen@paralympia.fi Kiinalaiset pitävät huolen siitä, että kulissit ovat kunnossa.. Linnunpesä-stadion täyttyi kiinalaisista katsojista päivä toisensa jälkeen. Ovatko isot urheiluliikkeet valmiita siihen. Voiko urheilujärjestöstä olla asenteiden muuttajaksi, yhteiskunnallisen muutoksen tekijäksi. Paralympialaisiin tähtäävä joukkue on pieni, vuosien saatossa perinteisen suomalaisen menestyslajin, hiihdon, urheilijamäärä on paraurheilussakin hiipunut. Se voitti kotikisojensa mitalitilaston suvereenisti 211 mitalilla, kun seuraavaksi tulleet Iso-Britannia ja Yhdysvallat pokkasivat 102 ja 99 mitalia. Kilpailut ovat näytös areena, niiden avulla muutetaan asenteita ja edistetään vammaisten asemaa yhteiskunnassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 1 P O L T T O P I S T E E S S Ä Kiinalaisen näytelmän osat jaettu Pekingin olympialaiset täyttävät suomalaiset olohuoneet ja sosiaalisen median helmikuussa. Paralympialaisten osalta esillä on monesti myös vammaisten asema kisojen isäntämaassa. Saamme jännittää millaisiin suorituksiin suomalaiset huippuurheilijat yltävät alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, ja kuinka monta mitalia Suomen joukkue kisoista ottaa. Vaikka korona luo oman varjonsa kisojen ylle, varmaa on, että jokainen kisajoukkueeseen valittu urheilija on vuosia tehnyt töitä oman unelmansa eteen. Jokainen heistä haluaa onnistua ja jokainen heistä on kisoissa meidän arvioivien katseidemme keskipisteessä. Talviparalympialaisissa kiinalaiset eivät ole toistaiseksi menestyneet, joten nähtäväksi jää, nouseeko Kiina myös talvikisojen menestyjiin
Seurakunnissa toimii myös 150 liikkuja-agenttia, jotka pitävät esillä liikuntaa ja urheilua. Jumala loi ihmisen maan savesta ja puhalsi häneen sielun. Raamatun luomiskertomuksen pohjalta Luoma tulkitsee, että henkeä ja ruumista ei voi erottaa toisistaan. Kristityllä usko heijastuu niin työhön, perhe-elämään kuin vapaa-aikaan. Elämää ei jaotella, vaan hengellinen elämä kulkee läpi kaiken muun elämän osa-alueiden. Seurakunta tuki joukkuetta vuoden ajan, ja sen työntekijät osallistuivat myös leireille tukien esimerkiksi ryhmäyttämistä. . Siinä mielessä uskon, että hengellisellä ulottuvuudella on iso merkitys aika monelle urheilijalle ja liikkujalle. Kun olin Peräseinäjoella pappina, niin minut kutsuttiin pitämään alkuhartaus ”Mannin matseihin”, Keijo Mannin nimeä kantavaan painiturnaukseen. Kristilliseen ihmiskuvaan liittyy se, että liikkuminen on luonnollinen osa kristityn elämää.. Vieläkin muistan lämmöllä niitä hetkiä. Kuva: Jouko Kokkonen Arkkipiispa Luoma: Liikunnalla on myös hengellinen ulottuvuus Arkkipiispa Tapio Luoma näkee liikunnan ja urheilun voivan kuulua saumattomasti kristityn elämään. Kummitoiminnassa oli mukana muun muassa Seinäjoen Jalkapalloklubin joukkueita. Arkkipiispa hänestä tuli vuonna 2018. . Seurakunnalla oli tuolloin yleensä junioritasolla toimiva kummijoukkue. . Käsitykset liikunnasta ja urheilusta heijastelevat hänen mukaansa myös suhdetta ruumiillisuuteen. Perusmyönteisen asenteen varaan rakentuu määrätietoisempi yhteistyö ja siltojen rakentaminen urheiluelämän suuntaan. Arkkipiispa myöntää, että joissakin hengellisissä piireissä on nähty urheilun ja liikunnan vievän liian paljon aikaa ihmisen elämässä ja haittaavan Jumala-suhdetta. Apostoli Paavali muistuttaa siitä, että ihmisen ruumis on Pyhän Hengen temppeli. Hän ottaa esimerkiksi nuorten miesten ja naisten kristilliset yhdistykset, jotka ovat alusta pitäen nivoneet terveelliset elämäntavat ja liikunnan osaksi toimintaansa. Joskus on tehty hyvin jyrkkä ero, mikä on ruumista, ja mikä on henkeä. Kirkko on lisäksi julkaissut kymmenen teesiä liikunnasta. Arkkipiispa Luoma painottaa, että liikunta ja urheilu eivät ole irrallaan ihmisen muusta elämästä. Yhteydet liikunnan ja urheilun parissa toimiviin antavat paljon myös kirkon työntekijöille. Luoma sanookin, että kirkossa on haluttu viime vuosina ottaa vahvemmin huomioon yhteydet liikuntaelämän kanssa. Kirkko liikunnan kentillä Luoma työskenteli vuosina 1987?2012 pappina Pohjanmaalla Peräseinäjoella, Ilmajoella ja Seinäjoella ennen kuin hänet valittiin Espoon piispaksi. . Myös Jumalan tuleminen ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa kertoo Luoman mukaan ruumiillisuuden arvosta. On hengellisiä, ei pelkästään kristillisiä, vaan myös muiden uskontojen ajatussuuntia, joiden mukaan henkiset asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin ruumiilliset. . Liikuntaan kytkeytyy valtakunnallisella tasolla Liikkuva seurakunta -toimintamalli, joka pyrkii kannustamaan seurakuntia ottamaan liikunnan ja urheilun huomioon toiminnassaan. Hänen mukaansa ihminen on luotu liikkumaan. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 L uoma sanoo, että kristillisellä uskolla on perusmyönteinen sävy liikuntaan. . Seurakuntatyössä Luoma näki, miten kirkko ja paikalliset urheiluseurat voivat tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Seinäjoella Luoma työskenteli kirkkoherrana vuosina 2002?2012. Kirkko tekee Luoman mukaan paljon yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Missään tapauksessa sitä ei pidä halveksia eikä väheksyä, vaan sille pitää antaa arvo Jumalan luomana todellisuutena
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 3
. Siitä kumpuava sisäinen rauha saattaa rentouttaa kilpailutilanteessa, kun urheilija voi ajatella ”kävi, miten kävi, niin hyvin käy”. Usko voi kuitenkin Luoman mukaan tuoda levollisuutta urheilijan elämään. Esimerkiksi sallittujen välineiden määrittelyssä eri urheilulajeissa on kyse Kuva: Jouko Kokkonen. Olen silti tärkeä ja arvokas. Siten pystymme pitämään yllä tervettä ihannetta, jossa reilun pelin hengessä kunnioitetaan kilpakumppaneita. . Kirkkohallitus on jakanut vuosittain palkinnon vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2021 palkinnon sai diakoni ja vanhusten liikuttaja Ulla Hautamäki. . Palkinnon ovat saaneet muun muassa Pertti Alaja, Aira Samulin, Stafettkarnevalen-tapahtuma, jääkiekkoseura TPS ja jalkapalloseura JIPPO. Kristitty urheilija ei kuitenkaan ole Luoman mielestä lähtökohtaisesti erilainen kuin muut urheilijat. Se tulee vastaan myös vaikkapa some-kulttuurissa, jossa nuoret voivat pahoin, kun he joutuvat vertailemaan itseään toisiin nuoriin. Ne ulottuvat lajikohtaisista keskusteluista urheilun maailmanlaajuisiin rakenteisiin. Kielteisiä ilmiöitä tulee vastaan siellä missä on ihmisiä. Luoma toteaa, että mikään inhimillisen elämän osa-alue ei ole varjopuolista vapaa. Kielteiset ilmiöt nakertavat ihanteellisuutta ja turmelevat samalla liikunnan ja urheilun sielua. Jos ajattelemme elämän olevan Jumalan lahja, niin kyseessä on arvokas lahja. Esityksen tekee kirkon liikuntaja urheiluneuvottelukunta. Luoma korostaa, että epäeettisestä toiminnasta ja kielteisistä ilmiöistä on pyrittävä eroon laajalla rintamalla. Luoma ei näe tässä suhteessa eroa harrasteliikunnan tai kilpaja huippu-urheilun välillä. Elämme aikaa, jossa oman epäonnistumisen hyväksyminen ei ole välttämättä kovin helppoa. Se on Jumalan hyvistä lahjoista huolehtimista ja ylläpitämistä. Senkin takia kielteisten ilmiöiden tunnistaminen ja torjuminen on tärkeää. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 ”Rasismi, seksuaalinen häirintä ja doping, kyllä niitä voi sanoa ihan reilusti synniksikin.” Arkkipiispa mainitsee myös John Vikström -liikuttajapalkinnon, jonka voi saada liikuntaa myönteisellä tavalla edistävä henkilö tai taho. Arkkipiispa viittaa samalla kirkon hyväksymiin teeseihin liikunnasta ja urheilusta. Tähän perustuu kristityn motivaatio pitää yllä omaa hyvinvointiaan ja omaa kuntoaan. En kykene ja pysty kaikkeen, en tavoita kaikkea, mitä haluaisin. Hän sanoo kirkon voivan olla tässä tukena, vaikka se joutuu pohtimaan omassa sisäisessä elämässäänkin, miten epäeettisiä menettelytapoja voidaan tunnistaa. Urheilun maailmassa joudutaan väistämättä tekemisiin epäonnistumisten kanssa. . Niissä puhutaan myönteiseen sävyyn voitontavoittelusta, mutta sitä ennen teeseissä neuvotaan hyväksymään epäonnistuminen. Urheiluakaan ei tietenkään voi eristää täysin puhtaaksi saarekkeeksi irralleen muusta elämästä. Urheiluun ja liikuntaan liittyy Luoman mukaan edelleen tietty ihanteellisuus. On tärkeää, että asia on näin päin. Usko itsessään ei takaa menestystä kilpaurheilussa. On hyvä tunnistaa oma rajallisuutensa ja omat puutteensa. Tällainen ajattelutapa on syytä unohtaa heti kättelyssä. . Eettisiä kysymyksiä ei voi Luoman mukaan urheilussa kaihtaa. Uskolla mielenrauhaa, ei voittoja Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu arkkipiispan mukaan kristityn elämään. Väärät teot ovat vääriä kaikkialla. Yksi yhdeksästä ehdokkaasta oli Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva. Väärät teot vääriä kaikkialla Liikuntaan ja urheiluun liittyy sen eri tasoilla lukuisia kielteisiä ilmiöitä, kuten doping, rasismi, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja sopupelit. Luoma korostaa, että ihmisen on voitava kokea olevansa arvokas ja tärkeä, vaikka hän ei menestyisi toivotulla tavalla. Se on rehtiä ja reilua, ja siinä kunnioitetaan toisia urheilijoita ja liikkujia. . Riittämättömyyden tunnetta on yhä enemmän. Varsin monet urheilijat tekevät ristinmerkin ennen asettumistaan telineisiin tai astumistaan jalkapallokentälle
Luoma arvioi, että urheilu voi tulla joissakin tilanteessa uskonnon tilalle. JOUKO KOKKONEN. Itämaisissa kamppailulajeissa kilpakumppanin arvostus ilmenee syvinä kumarruksina. Samoin kävelyretket luonnossa ovat Luomalle mieluisia. Martti Luther sanoi, että jokaisella ihmisellä on joku jumala. Pelé on sanonut jalkapalloa uskonnokseen, jonka jumala on pallo. . Liikuntaa Luoma harrastaa omaksi ilokseen. Syntiluetteloita turha tehdä Arkkipiispa Luomaa on luonnehdittu kirkossa keskitien kulkijaksi. Urheilun elämyksellinen puoli kuvaa pikemminkin sitä, miten ihminen voi kokea myös Jumalan. En pysty löytämään sellaisia liikuntatai urheilumuotoja, jotka itsessään olisivat kristillisestä näkökulmasta ongelmallisia. Luoman mielestä tällainen on ”pikkutuhmaa näpertelyä”. Luomaa viittaa lähestyviin Pekingin talviolympiakisoihin ja Qatarissa pidettäviin jalkapallon MM-kisoihin. Käsitys synnistä on 2020-luvulla arkkipiispan mukaan kovin pinnallinen. Diego Maradonan lausahduksen mukaan ”jalkapallo ei ole peli, eikä urheilua, vaan uskonto”. Hän muistuttaa, että uskonto ja urheilu pelaavat lopulta kuitenkin täysin eri tasoilla. Lenkkimaisemat ja -reitit ovat Turussa mainiot. Ateistia ei olekaan, jumala on se, jonka puoleen ihminen suurimmassa hädässä kääntyy. . Luoma hymähtää, että pesäpallossa hänellä oli vaikeuksia osua lyöntivuorollaan palloon. Ympäristön näkökulmasta muun muassa moottoriurheiluun kohdistuu ajankohtaisia kysymyksiä, joita ei ole arkkipiispan mukaan problematisoitu kovinkaan paljoa. Sen sijaan uskonnollisuus ei mahdu pelkästään ajan raameihin. Samoin jossain rock-konsertissa stadionilla yksittäinen ihminen sulautuu suureen joukkoon. Yhtä lailla harkiten Luoma pohtii kysymystä siitä, voiko urheilu olla syntiä. Arkkipiispa harrastaa kuntonsa ylläpitämiseksi mahdollisimman säännöllisesti juoksulenkkeilyä, mikä ei piispan tehtävässä aina onnistu. Lenkki on hänelle myös hengellinen kokemus: juostessa voi hiljentyä ja selkeyttää omia ajatuksiaan. Viime aikoina häntä ovat ilahduttaneet Suomen miesten ja naisten jalkapallomaajoukkueiden hyvät otteet. Ottelun jälkeen nyrkkeilijät saattavat halata toisiaan, mikä kertoo vastustajan kunnioittamisesta. . Jos synti määritellään erottautumiseksi Jumalasta elämän perustana, niin periaatteessa mikä tahansa elämän osa-alue voi Luoman mukaan paljastua synniksi. Syntiluetteloita on vaikea tehdä, koska ne perustuvat pinnallisiin yksittäisiin tekoihin tai tekemättä jättämisiin. Koko maailman tasolla voi kysyä onko oikein, että suurkisoja pidetään maissa, joissa tiedetään tapahtuvan vakavia ihmisoikeusloukkauksia. . Tällöin syntiä on niin urheilussa kuin kaikilla muillakin elämänalueilla. Jääkiekon sanotaan olevan Kanadassa uskonnon asemassa. Luoma on 12. vuonna 1890 valmistuneessa talossa asuva arkkipiispa. Pohjanmaan perinnelajeille pesäpallolle ja painille hän ei syttynyt. Kesäkuussa 60 vuotta täyttävä Luoma on alkanut kiinnittää huomiota myös lihaskuntoon. Rasismi, seksuaalinen häirintä ja doping, kyllä niitä voi sanoa ihan reilusti synniksikin. Tämän tulkinnan mukaan mikä tahansa asia voi nousta jumalan asemaan. Tältä pohjalta ei ole mielekästä pohtia, onko jokin urheilulaji syntiä. Urheilu ja liikunta ovat tärkeitä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Hän asetteleekin sanansa harkitusti kysyttäessä, onko jokin urheilumuoto epäsuotava kristitylle. Hän ei pidä tätä kuitenkaan kovin huolestuttavana. Mainosmaailman luoman kuvan mukaan suklaapatukan syöminen on pieni synti mutta suuri nautinto. Näiden suurtapahtumien isäntämaiden otteet herättävät kysymyksiä. . Aurajoen varrelle on matkaa piispantalolta vain kivenheitto. Jalkapallon on väitetty olevan jopa yleismaailmallinen uskonto. . Uskonnonomaisista piirteistään huolimatta urheilu ei ole välttämättä uskonnon korvike. Luoma arvioi minkä tahansa asian voivan tulla uskonnon korvikkeeksi, joten joku saattaa löytää elämän syvimmän tarkoituksen urheilusta. Perinteisiä epäjumalia ovat raha, maine ja valta, joiden merkitys on kasvanut huippu-urheilussakin. Kuntoilua Aurajoen rantamilla Luoma kertoo seuraavansa urheilua jonkin verran. Joukkuelajit eivät ole innostaneet, joten Luoma on liikkunut enimmäkseen yksikseen. Urheilu ja uskonnollisuus ovatkin Luoman mielestä todellisuuksia, jotka voivat elää rinnakkain yhdessä ihmisessä. Tämä on ajallisesti määriteltyä, meidän nykyisen aikamme raameissa tapahtuvaa. Pekingin olympialähetyksiä Luoma aikoo katsoa, samoin toukokuussa 2022 Suomessa järjestettäviä jääkiekon MM-kisoja. Tulee mieleen, että kisakatsomossa syntyvä elämys muistuttaa hengellistä kokemusta. Luoma hakee urheilun ja uskonnon välisiä yhtäläisyyksiä yhteisöllisyydestä, jota yleisötapahtumien osallistujat kokevat. Luoma ottaa esimerkiksi nyrkkeilyn, joka on raju kontaktilaji, mutta voi silti olla rehtiä urheilua. Sen sijaan kyse on jostain syvästi ihmisarvoa turmelevasta. Mukaan tulee ikuisuusajattelu, kysymys ihmisen ikuisesta arvosta ja merkityksestä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 5 mahdollisimman tasavertaisten kilpailumahdollisuuksien takaamisesta kaikille urheilijoille. Liikunnassa ja urheilussa hengellisen elämän läsnäolo voi olla jopa paljon suurempaa ja syvempää kuin tullaan aavistaneeksi. . Ajattelen, että ihmisten luontosuhteessa on mukana hengellinen elementti. Synti on äärimmäisen vakavaa ja ihmisyyttä turmelevaa. Omien sanojensa mukaan hän ei ole koskaan ollut niin urheilullinen, että olisi valinnut jonkin lajin omakseen. Urheilu ei ole varsinainen uskonto Usein toistetun väitteen mukaan urheilu tai jokin urheilulaji on kuin uskonto
Molemmat lajit ovat myös politiikan keskipisteessä. Pekingin talviolympialaisistakin puhutaan, mutta talvilajit eivät varsinaisesti kiinnosta. 2017) Sadan vuoden kaaoksen jälkeen, kun kommunistit nousivat valtaan 1949, uudet hallitsijat pitivät urheilua tärkeänä keinona vahvistaa Kiinan kansakuntaa. Kiinan karsiutuminen Qatarin kisoista on kansallinen häpeän aihe, varsinkin kun maa pyrkii Xi Jinpingin johdolla maailmanluokan jalkapallomahdiksi vuoteen 2050 mennessä. Länsimaiset urheilulajit tulivat Kiinaan vasta 1800-luvulla erityisesti lähetyssaarnaajien mukana. Kiinan reformit käänsivät kaupunkilaisten elämän ylösalaisin. Suurin osa kiinalaisista ei ole edes koskaan kokenut kunnon talvea. Tanssivat mummot ovat myös joutuneet käsikähmään muiden liikuntaharrastajien kanssa puolustaessaan aggressiivisesti oikeuksiaan käyttää urheilupaikkoja ja julkisia tiloja. Vain yksi uimari ehti osallistua virallisiin kilpailuihin. Kiinassa parlamentissa otettiinkin joulukuussa 2021 käsittelyyn lakialoite, joka määrää desibelirajan ja hyväksyttävän harjoitteluajan aukiotanssijoille. Muiden lajien kohdalla kesti vuosia ennen kuin johtajat tarttuivat toimeen. (Xiong 2007) Kulttuurivallankumouksen alkuvuosina sekä länsimaisten että perinteisten kiinalaisten liikuntalajien harrastaminen oli kielletty koripalloa ja pöytätennistä lukuun ottamatta. Osallistuminen vaikutti työntekijöiden bonuksiin ja poisjääminen heikensi arviota työntekijän poliittisesta suoriutumisesta. Rong Guotuan voitti Kiinan ensimmäisen maailmanmestaruuden pöytätenniksessä 1959. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Kiina tanssii ja futaa Kiinan kuumimmat urheilupuheenaiheet ovat miesten jalkapallo ja mummojen aukiotanssi. (Xiong 2007) Kiinan kansantasavalta osallistui Helsingin olympialaisiin 1952, saatuaan sinne kutsun päivää ennen kisojen alkua. (SCMP 2021) Miten ja millä tuloksin Kiinan valtio on tukenut huippu-urheilua ja massaliikuntaa. Kun Kiinan urheiluministeriö alkoi 1960-luvun alussa tukea huippu-urheilua massaliikunnan sijaan, kaupunkilaiset vapautuivat pakollisista aamujumppahetkistä. Urheilusta tuli pakollista massaliikuntaa, jotta kansalaiset pystyisivät antamaan täyden panoksensa kansantasavallan rakentamiseen. Työyksiköt eivät enää kontrolloineet työntekijöitä ja heidän perheitään, vaan kukin sai päättää missä asua ja mitä tehdä vapaa-aikana. Tanssiryhmien aiheuttama meluhaitta saa naapurustot raivon partaalle. Valtion ohjaamaa ryhmäliikuntaa ei enää järjestetty, muutoin kuin kulttuurivallankumouksen aikana (19661976) poliittisten marssien muodossa ja vallankumousta ihannoivissa tanssiesityksissä. Aamujumppaliikkeitä tehtiin koko maassa samaan aikaan kaiuttimista kaikuvan radion jumppaohjelman tahdissa. (Zhang ym. Jalkapallon edustusjoukkueen treenaamiseen löytyi heti alusta lähtien varoja, koska jalkapalloa pidettiin globaalisti arvostetuimpana urheilulajina. Reformit mullistavat kaupunkilaisten vapaa-ajan Tavalliset kansalaiset palasivat 1990-luvun alussa sankoin joukoin liikunnan pariin, tällä kertaa omasta tahdostaan. Sen sijaan jalkapallo ja aukiotanssi ovat erittäin suosittuja Kiinassa: ne herättävät kuumia tunteita kaduilla ja some-keskusteluissa. Kansantasavallan vahvistamista – puolueen johdolla aamujumppaan Kiinan perinteisillä liikuntalajeilla kuten taiji ja wushu on vuosituhansien historia. Yli miljardin ihmisen väestöstä ja valtavista rahallisista satsauksista huolimatta Kiina on vain kerran saanut kokoon jalkapallojoukkueen, joka pääsi maailmanmestaruuskisojen lopputurnaukseen. Esimerkiksi NMKY toimi aktiivisesti siellä. Osallistuminen avasi kuitenkin Kiinan johtajien silmät sille, miten tärkeää menestys kansainvälisissä urheilutapahtumissa on valtion maineelle. (Xiong 2007) Köyhässä ja sodan runtelemassa maassa ei ollut varaa rakentaa liikuntapaikkoja, joten kaupunkilaiset osallistuivat jumppahetkiin työpaikan pihalla ja jos rahaa riitti, työpaikka saattoi rakentaa koripallokentän tai pingispöytiä. (Xiong 2007) Tosin tämän jälkeen Kiinan kansantasavalta ei voinut osallistua olympialaisiin kuin vasta vuonna 1980, koska Kiinan tasavaltaa eli Taiwania pidettiin Kiinan virallisena edustajana Kansainvälisessä olympiakomiteassa vuoteen 1979 asti. Aukiotanssi puolestaan lienee Kiinan yleisin liikuntaharrastus: sitä harrastaa arviolta 100 miljoonaa kiinalaista (The Paper 2020) Kaikki Kiinassa kävijät ovat nähneet puistoissa ja aukioilla kokoontuvia tanssijoita, jotka harjoittelevat yhteistä koreografiaa kaiuttimista pauhaavan musiikin tahtiin – aamuvarhaisesta yömyöhään. Kansantasavallan urheilijat osallistuivat kuitenkin aasialaisiin ja sosialistisen leirin kisoihin ja joidenkin lajien maailmanmestaruuskisoihin. (Guo 2012) Nämä lajit olivat jostain syystä Punaisen armeijan sotilaiden suosiossa jo vallankumouksen aikana (Snow 1973) ja ne pysyivät poliittisesti hyväksyttyinä jopa kaikkein radikaaleimpina vuosina. Nopeasti nouseva elintaso sai. Lisäksi Kiina on menestynyt talviolympialaisissa toistaiseksi vaatimattomasti
Kuva: Urs Fueeler/Alamy Stock Photo Valtio ei pitkään osoittanut kiinnostusta suurten massojen liikuntaharrastuksiin, vaan panosti eliittiurheiluun.. Ulkomaisten huippuvalmentajien ostamisesta Kiinaan on kirjoitettu Suomenkin lehdissä, mutta mitä muuta Kiinassa on tehty kotimaisten pelaajien kasvattamiseksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 7 kaupunkilaiset satsaamaan itseensä ja pitämään itseään kunnossa, ei sen takia että puolue pakotti, vaan oman hyvinvoinnin ja yhteisen hauskanpidon takia. Kiinan johtaja Xi Jinping on jo yli kymmenen vuoden ajan yrittänyt toteuttaa Kiinan jalkapallounelmaa suurilla strategioilla ja budjeteilla, mutta toistaiseksi huonoin tuloksin. Naisiin panostaminen on toiminut, ja Kiinan naisurheilijat ovat vuosia keränneet enemmän arvokisamitaleja kuin miehet. Yksityisyrittäjät perustivat kuntosaleja, aerobic oli huippusuosittua, kuten myös perinteiset urheilulajit. Oma arvaukseni on, että yhden lapsen politiikan ja poikia suosivan kulttuurin seurauksena pojista on kasvatettu yksilösuorittajia, kun taas tytöt ovat saaneet yhteisöllisemmän kasvatuksen. Kiinan joukkueessa oli kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä. Vaikka naisten jalkapalloon ei satsattu paljoa, naisten maajoukkue nousi nopeasti Aasian parhaaksi ja huippupelaajia ostettiin jopa Yhdysvaltoihin. Naiset tuovat mitaleita – miesten jalkapallomenestys antaa odottaa Valtio ei pitkään osoittanut kiinnostusta suurten massojen liikuntaharrastuksiin, vaan panosti eliittiurheiluun tarkkaan valituissa lajeissa, joissa olisi parhaat mahdollisuudet saavuttaa arvokisojen kultamitalisijoja pienillä resursseilla, ja aasialaisen kehonrakenteen huomioon ottaen (matala BMI). Työttömät ja eläkeläiset käyttivät runsasta vapaa-aikaansa yhteiseen hauskanpitoon ja terveyden ylläpitämiseen tanssimalla perinteisiä tansseja ja opettelemalla viimeisimpiä liikkeitä musiikkivideoista. Työpaikkojen yhteisöllinen ryhmäliikunta koki uudelleensyntymän asuinkortteleissa, joissa vapaaehtoiset järjestivät työttömille ja eläkeläisille jumppaa, taijita ja tanssia. Tanssijoita Shanghaissa Bundin (Waitan) historiallisella alueella. Siinä yhdistyivät kansanomaisen viuhkatanssin, pakollisen sosialistisen aamujumpan ja kulttuurivallankumouksen ajan ryhmätanssien perinteet. Myös tämä näkyi Tokion kesäolympialaisissa . Syy naisten ja miesten joukkueiden suureen tasoeroon on selvittämättä. Toisin kuin miehet, naiset loistavat myös joukkuelajeissa. Näistä korttelitansseista kehittyi vähitellen se rakastettu ja vihattu aukiotanssi. (Kotzias 2018) Strategia on toiminut loistavasti ja Tokion kesäolympialaisissa Kiina sai eniten kultamitaleja pöytätenniksessä, voimistelussa ja sukelluksessa. Varma menestystekijä on ollut panostus naisurheilijoihin, koska kansainvälisesti katsottuna naisten eliittiurheilun rahoitus on vähäistä miehiin verrattuna. Kiinan sijoitus FIFAn ranking-listalla on pudonnut tuona aikana kolme sijaa. Valtion yksilölajeihin panostavassa urheilustrategiassa miesten jalkapallo tekee poikkeuksen
Poliittisen johdon aloittaman urheilukampanjan siivittämänä monet ounastelevat nyt, että päämäärätietoiset vanhemmat korvaavat nuorten koulunjälkeiset lisäkurssit urheiluharrastuksilla. Vielä ei ole odotettavissa, että jalkapalloa potkivat lapset valtaavat aukiot tanssivilta mummoilta. Hänen mukaansa poliitikot eivät pysty sytyttämään urheilukipinää ylhäältä käsin, vaan jalkapallokulttuurin pitäisi syntyä nuorten parissa ilman poliittista ja kaupallista ohjausta. & Huang, F. (SupChina 2021) Tilanne saattaa kuitenkin muuttua kahden uuden poliittisen päätöksen myötä. The Atlantic. Sen takia he kannustavat lapsiaan keskittymään harrastuksiin, jotka tukevat järkevämpiä urapolkuja. Toiseksi, koulut määrättiin lisäämään liikuntatunteja opetusohjelmaan. Helsinki: WSOY. 1973. 2012. OUTI LUOVA, dosentti yliopistonlehtori Itä-Aasian tutkimusja koulutuskeskus Turun yliopisto outluo@utu.fi LÄHTEET Gao, H. Jokaisen koululaisen pitäisi harrastaa liikuntaa tunnin verran sekä koulupäivän aikana että sen jälkeen. Tämä pitänee paikkansa myös monen muun urheilulajin kohdalla. (Xinhua 2021) Xi Jinping on osoittanut huolensa erityisesti naismaisten meikkaavien miesten suosiosta Kiinan sosiaalisessa mediassa ja nuorten ihannoimasta kulttuurista, jossa halutaan vetäytyä pois stressaavasta kilpailuyhteiskunnasta. Opetusministeriön toiveena oli, että kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa lasta osallistuisi vähintään kerran viikossa erikoiskoulujen jalkapallotunnille. Statathlon, https://statathlon.com/chinas-sportsindustry-results-from-tradition-to-modernization/ [luettu 6.1.2022] Sixthtone 2018. Erittäin harvat vanhemmat pitävät jalkapalloa hyvänä vaihtoehtona lapsilleen, koska mahdollisuudet luoda rahaisa jalkapalloura Kiinassa ovat minimaaliset. (Kiinan opetusministeriö 2019) Toistaiseksi koulusatsaukset eivät ole tuottaneet tulosta. 12.3, https://www.thatsmags.com/china/post/32428/ cameron-wilson-on-china-s-football-crisis [luettu 22.12.2021] The Paper 2020. From Mao Zedong to Jeremy Lin: Why Basketball Is China’s Biggest Sport. Punatähti Kiinan yllä. South China Morning Post. 18.8., https://www.scmp.com/news/people-culture/environment/ article/3145450/china-considers-legal-changes-curb-noise-pollution [luettu 6.1.2022] SupChina 2021. Chinese soccer 2021: A postmortem. 31.12., https://supchina.com/2021/12/13/chinese-soccer-2021-apostmortem/ [22.12.2021] That’s 2021. Lisäksi koulujalkapalloa tuettiin paikallisilla pilottiprojekteilla ja suunnitelmiin kuului myös 3 000 jalkapalloon erikoistuvan lastentarhan perustaminen. 22.2. Chinese students to have 2 hrs of daily physical activity, 25.4. http://www.xinhuanet.com/english/2021-04/25/c_139905138. Christianity and the Transformation of Physical Education and Sport in China. com/international/archive/2012/02/from-mao-zedong-to-jeremy-linwhy-basketball-is-chinas-biggest-sport/253427/ [Luettu 10.1.2022] Kiinan opetusministeriö 2019. How Square Dancing Grannies Became Capitalism’s Next Frontier, 8.10, https://www.sixthtone.com/news/1003003/howsquare-dancing-grannies-became-capitalisms-next-frontier [luettu 22.12.2021] Snow, E. NY: Routledge: Taylor & Francis Group. Valtion lisäksi nyt myös vanhemmat alkavat ehkä patistaa nuoria jalkapallon pariin. Mutta tällaisen kulttuurin syntyminen on ollut Kiinan koululaisten parissa lähes mahdotonta, koska heidän vapaa-aikansa on kulunut koulun jälkeiseen lisäopetukseen ja vanhempien arvostamiin sivistäviin harrastuksiin. 2007. Kiinan jalkapalloon perehtynyt Cameron Wilson näkee tässä kaksi ongelmaa. Kiinan johto pitää reippaita urheilutunteja oikeana ratkaisuna nuorison ryhdistämiseksi ja poikien miehistämiseksi. Lisäksi peruskoulut saivat hakea valtiolta rahoitusta jalkapallolinjan perustamiseksi. Nyt nuorilla on yhtäkkiä vapaa-aikaa. ????????????. Ensinnäkin, koulun ulkopuolisen yksityisen lisäopetuksen antaminen tärkeimmissä kouluaineissa kiellettiin. 2015–2019 [Raportti valtakunnallisesta nuorten kampusjalkapallotyöstä 2015?2019] http://www.moe.gov.cn/jyb_xwfb/s5147/201907/ t20190724_392065.html [luettu 3.1.2022] Kotzias, K. 2021. Pakolliset aamujumpat eivät aikoinaan innostaneet kiinalaisia liikkumaan, vaan oma liikunnan ilo. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Lisää urheilua kouluihin Tärkeän päämäärän edessä käyttöön otettiin taas koko ikäluokan mobilisoiminen yhteiseen massaliikuntaan. China’s Sports Industry & Results: From Tradition to Modernization. China Football Expert Cameron Wilson on the Crisis in the Game. ?????????????. Vuonna 2019 Kiinassa toimi lähes 25 000 jalkapalloon erikoistunutta peruskoulua ja niiden määrään toivotaan nousevan 30 000 vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2014 Kiinan opetusministeriö päätti liittää jalkapallon pakollisena lajina peruskoulujen liikuntaohjelmaan. 2017. htm [luettu 22.12.2021] Xiong, H. The Evolution of Urban Society and Social Changes in Sports Participation at the Grassroots in China, International Review for the Sociology of Sport 42/4, 441–471 Zhang, H., Hong F. [100 miljo onaa aukiotanssijatätiä luovat miljardimarkkinat] 25.11, https://www.thepaper.cn/newsDetail_forward_10119909 [luettu 6.1.2022] Xinhua 2021. 2018. China considers legal changes to curb noise pollution from the country’s notorious dancing grannies. https://www.theatlantic
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 1 9 Syksyn 2021 Move!-mittaukset: Fyysinen toimintakyky heikko kahdella viidesosalla koululaisista Noin 40 prosentilla viidesja kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on heikko. Tämä osoittaa, että Move!-järjestelmä on tehokkaasti juurtunut osaksi peruskoulujen liikuntakasvatusta. Positiivisia merkkejä näkyy erityisesti poikien liikkuvuudessa. Koululaisten arjen fyysisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin sekä kouluja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen. Kahdeksasluokkalaisilla kestävyyskunto on edelleen heikentynyt, mutta viidesluokkalaisilla lasku näytti tasaantuneen. Yhteiskunnallisesti tärkeää trenditietoa fyysisestä toimintakyvystä onkin kertynyt erittäin kattavasti huolimatta koronarajoitusten ja -rokotusten sävyttämästä syksystä. Kuva: Jonna Keihäsniemi/Joutsan Seutu Syksyllä 2021 Move!-mittaustuloksia tallennettiin valtakunnallisessa tiedonkeruussa noin 107 000 viidesja kahdeksasluokkalaiselta oppilaalta. Mittauksiin osallistui noin 88 prosenttia viidesluokkalaisista ja 83 prosenttia kahdeksasluokkalaisista. Move!-mittaristossa fyysinen toimintakyky on määritelty kansanterveydellisen näkökulman mukaan elimistön toiminnalliseksi kyvyksi selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista. Joutsan yhtenäiskoulun 8. Arjen fyysisiä tehtäviä ovat myös liikenteessä, erilaisissa maas. luokan pojat (vas.) Jere Mara, Aleksi Muttilainen, Antti Laaksonen, Konsta Vuori, Valtteri Virtanen ja Sampo Nikkanen punnersivat Move-testissä syksyllä 2020
luokan tytöt (sekuntia). Alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus oli pienentynyt sekä Kuvio 1. 20 metrin viivajuoksu / 5. Mittausosiossa juostaan kiihtyvässä tahdissa edestakaisin 20 metrin matkaa. luokan pojat (sekuntia). 20 metrin viivajuoksu / 8. Tässä tuloskoonnissa tarkastellaan viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan poikien ja tyttöjen mediaanituloksia sekä oppilaiden jakautumista kansallisiin viitearvoihin pohjautuviin tulosluokkiin. luokan pojat (sekuntia). Kuvio 3. Tarkemmat valtakunnalliset ja alueelliset tulostiedot sekä lisätiedot mittauksista ja viitearvoista löytyvät Move!-järjestelmän verkkosivuilta. 20 metrin viivajuoksu / 5. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 toissa ja erilaisilla alustoilla liikkuminen sekä ympäristön havainnoiminen ja tilanteisiin reagoiminen. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 3 minuuttia 44 sekuntia ja poikien 4 minuuttia 26 sekuntia. Syksyn 2021 tulokset osoittavat, että kestävyyskunto on heikentynyt kahdeksasluokkalaisilla kahden edellisen vuoden aikana, mutta viidesluokkalaisilla lasku näyttää pysähtyneen. 20 metrin viivajuoksu / 8. Kestävyyskunto Oppilaiden kestävyyskuntoa ja liikkumistaitoja mitattiin 20 metrin viivajuoksulla. Kuvio 2. luokan tytöt (sekuntia).. Kuvio 4. Kestävyyskunnon osalta tarkastellaan myös ylintä ja alinta desiiliä
Onko korona vaikuttanut haitallisesti erityisesti paljon liikkuviin ja urheiluseuratoimintaan osallistuviin yläkoululaisiin?. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 8,7 metriä ja poikien 9,5 metriä. Heittämistä, kiinniottamista, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa mittaavassa heitto-kiinniotto-yhdistelmässä heitetään 20 kertaa tennispallolla määrätyltä etäisyydeltä (7, 8 tai 10 metriä sukupuolesta ja iästä riippuen) seinään merkattuun neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen. Mediaanitulosten lisäksi on mielenkiintoista tarkastella ylimmän ja alimman kymmenyksen tuloksia ja niissä tapahtuneita muutoksia (kuviot 1–4). Motoriset taidot Oppilaiden motorisia taitoja arvioitiin kahden mittausosion avulla. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 24 toistoa ja poikien 17 toistoa. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 90,6 prosenttia ja pojista 85,1 prosenttia. Mittauksessa oppilas suorittaa mahdollisimman monta punnerrusta 60 sekunnin aikana. Myöskään tässä mittausosiossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin, tosin poikien mediaanitulos oli parantunut yhdellä toistolla. Alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus oli kasvanut molempien vuosiluokkien oppilailla, mutta erityisesti viidesluokkalaisilla tytöillä, joilla osuus oli noussut 38,5 prosentista 43,5 prosenttiin. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 93,8 prosenttia ja pojista 75 prosenttia. Tulosten perusteella ylävartalon voimassa ja kestävyydessä ei näy merkittäviä muutoksia. Olkapäiden liikkuvuudessa vasen käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 83,3 prosenttia ja pojista 69,9 prosenttia. Kyykistyksessä onnistui viidennen luokan tytöistä 90 prosenttia ja pojista 85,2 prosenttia. Esimerkiksi alaselän suoristaminen täysistunnassa ei onnistu neljänneksellä kahdeksasluokkalaisista pojista. Alaselän ojennuksessa täysistunnassa onnistui viidennen luokan tytöistä 93,9 prosenttia ja pojista 81,9 prosenttia. Mittauksissa arvioidaan kehon normaalia anatomista liikkuvuutta, erityisesti lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 10 ja poikien 13 toistoa. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 7,7 metriä ja poikien 7,8 metriä. Syksyn 2021 tulokset osoittavat, että vauhdittomassa viisiloikassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna edellisiin vuosiin. Ilahduttavasti sekä viidesettä kahdeksasluokkalaisten poikien liikkuvuus on kokonaisuudessaan hieman parantunut edellisvuoteen verrattuna. Tämä herättää pohtimaan, onko kulunut koronavuosi vaikuttanut haitallisesti erityisesti paljon liikkuviin ja urheiluseuratoimintaan osallistuviin yläkoululaisiin. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 95,2 prosenttia ja pojista 89,4 prosenttia. Tämä positiivinen muutos näkyy kaikissa osioissa. Liikkuvuus Kehon liikkuvuutta mitattiin kolmella staattisella asennolla, joissa suoritus arvioitiin kaksijakoisesti joko onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 87,7 prosenttia ja pojista 78,1 prosenttia. Esimerkiksi pojilla osuus pieneni 40,6 prosentista 37,4 prosenttiin. Tytöillä tukipisteenä toimivat polvet, pojilla varpaat. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 4 minuuttia 12 sekuntia ja poikien 5 minuuttia 40 sekuntia. Liikkumistaitoja, dynaamista tasapainoa sekä alaraajojen voimaa mittaavassa vauhdittomassa viisiloikassa loikataan yhteensä viisi kertaa siten, että ensimmäisen ponnistus tehdään tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin. Toinen lihaskuntoa mittaava osio Move!-mittaristossa on etunojapunnerrus, jossa arvioidaan ylävartalon lihasvoimaa ja -kestävyyttä sekä vartalon tukilihasten staattista kestävyyttä. Olkapäiden liikkuvuudessa oikea käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 93,3 prosenttia ja pojista 85,2 prosenttia. Tästä asennosta tehdään ääninauhan mukaisessa tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta (enintään 75 toistoa) vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat maassa olevan mittausliuskan yli. Tytöillä on kuitenkin edelleen selvästi parempi liikkuvuus kuin pojilla. Orastavana positiivisena signaalina voidaan kuitenkin pitää sitä, että sekä loikassa että heitto-kiinniottoyhdistelmässä alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus väheni viidesluokkalaisten osalta. Tulokset osoittavat, että keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä viidesettä kahdeksasluokkalaisilla oppilailla. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 26 toistoa ja poikien 22 toistoa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 2 1 tytöillä että pojilla. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 28 toistoa ja poikien 27 toistoa. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 14 ja poikien 15 toistoa. Alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus oli kasvanut erityisesti tytöillä. Suorituksessa maataan selinmakuulla polvet koukistettuina ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Esimerkiksi kahdeksannen luokan oppilailla ylimmän kymmenyksen tulokset ovat laskeneet, kun taas alimman kymmenyksen tulokset ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Lihaskunto Oppilaiden keskivartalon lihasvoimaa ja -kestävyyttä arvioitiin ylävartalon kohotuksen avulla. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 33 ja poikien 40 toistoa
2 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Kuvio 5. Kehon liikkuvuustulokset on kuvattu tarkemmin kuvioissa 5?8. Syksyn 2021 valtakunnallisten tulosten perusteella noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla, jolloin heillä voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. Poikien osalta alaselän ojennus on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että se on ainut liikkuvuusosio, jossa kahdeksasluokkalaisten tulos on selkeästi heikompi verrattuna viidesluokkalaisiin. Alueelliset erot ovat myös merkittäviä, sillä heikon toimintakyvyn oppilaiden osuus vaihtelee maakunnittain 32 prosentista 51 prosenttiin, kun huomioidaan ikäja luokkatasot. Tiedot ovat saatavilla alueel lisesti. Kuntatasolla vaihtelu on vielä suurempi. Konkreettisesti indikaattori kuvaa toimintakyvyltään heikkojen oppilaiden osuuden. Alaselän ojennus täysistunnassa.. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-palvelusta löytyvän indikaattorin laskennassa kestävyyttä, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta on painotettu yhtäläisesti. Kyykistys. Fyysisen toimintakyvyn kokonaisuus ja alueelliset erot Move!-tuloksia ja fyysistä toimintakykyä voidaan tarkastella kokonaisuutena summaindikaattoritietojen avulla. Tyttöjen osalta vastaava haaste on noin kuudella prosentilla oppilaista. Alueel lisesti ja paikallisesti raportoidut tulokset antavat Kuvio 6
Siinä työssä erityisen tärkeää on osaava ja määrältään riittävä liikuntakasvatus, joka mahdollistaa toimintakyvyn eri osa-alueissa kehittymisen sekä laajemminkin kiinnittymisen fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan. Lisäksi sillä on käyttöä valtionhallinnossa, maakunnissa ja kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden kehittämisessä ja seurannassa. Sotkanetistä löytyvien summaavien indikaattoritietojen lisäksi varsinaiset Move!-tulokset kootaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten liikunnan tietokantaan, jossa niitä voi myös tarkastella alueellisesti. Move!-mittaustietoa voidaan ensinnäkin hyödyntää peruskoulujen liikuntaja terveyskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa viidesja kahdeksasluokkalaisten laajoissa terveystarkastuksissa. Tulosten hyödyntäminen ja toimintakyvyn kehittäminen keskiöön Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! on monipuolinen pedagoginen työkalu oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi peruskouluissa. Olkapäiden liikkuvuus, oikea käsi ylhäällä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta tukevan ympäristön edistäminen sekä fyysistä aktiivisuutta tukevien varhaiskasvatus-, koulutusja sosiaalija terveyspalveluiden vahvistaminen. MIKKO HUHTINIEMI, LitM kehittämispäällikkö liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LINKIT Valtakunnalliset ja maakunnalliset Move!-tulokset: www.oph.fi/move Kuntakohtaiset Move!-tulokset: www.liikuntaindikaattorit.fi Fyysisen toimintakyvyn indikaattori: www.sotkanet.fi Kuvio 7. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 2 3 toimijoille mahdollisuuden suunnata toimenpiteitä kehittämistä vaativille toimintakyvyn osa-alueille. Move!-järjestelmän kivijalka on alusta asti ollut oppilaista välittäminen ja heidän kannustamisensa fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja liikkumisen edistämiseksi tarvitaan systeemistä lähestymistapaa ja yhdensuuntaisia sekä vaikuttavia toimenpiteitä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Kuvio 8. Koska kyse on merkittävästä kansanterveydellisestä ja myös kansantaloudellisesta haasteesta, tarvitaan sen ratkomisessa kaikkia hallinnonaloja. Olkapäiden liikkuvuus, oikea käsi ylhäällä.
Move!-järjestelmässä viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat osallistuvat koulupäivän aikana mittauksiin, joissa arvioidaan kestävyyskuntoa, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta. Lisäksi kertyy yhteiskunnallisesti merkityksellistä tietoa lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn alueellisesta ja kansallisesta tilasta. Move! on vuonna 2016 käynnistetty peruskoulujen liikunnanopetukseen integroitu valtakunnallinen tiedonkeruuja palautejärjestelmä, jonka keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Heikkojen Move!-tulosten taustalla on nuoren kokonaisvaltainen elämän tilanne, mutta erityisesti liiallisen rasvamassan kertyminen murrosiän aikana. Tulokset kertovat myös ajan mittaan tapahtuneista muutoksista, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia väestön toimintakykyyn ja terveyteen liittyviä haasteita (Opetushallitus 2021.) Joutsan yhtenäiskoulun Valtteri Virtanen viisiloikassa. Mittausten tietoa voidaan hyödyntää yksilötasolla liikunnanopetuksessa, sekä oppilaan laajassa terveystarkastuksessa täydentämään kuvaa kasvusta, kehityksestä, kypsymisestä ja terveydentilasta. Hyvät tulokset saaneet nuoret kokivat myös terveytensä hyväksi. Kuva: Jonna Keihäsniemi/Joutsan Seutu. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Ylipaino ja elämäntilanteen vaikeudet selittävät heikkoja Move!-tuloksia Liikunnanopetukseen integroitu Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä on kehitetty lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tukemiseen
Move!-järjestelmässä tämä tapahtuu vertaamalla kunto-ominaisuuksien tilaa samanikäisiin saman sukupuolen edustajiin. Päätuloksena havaittiin, että runsas rasvan määrä kehossa oli yhteydessä heikompiin tuloksiin kaikissa mittausosioissa. Poikkeuksen tekee liikkuvuus, joka on kahtia jakautuva muuttuja: mittaus on kriteerien mukaan joko onnistunut tai epäonnistunut. Move!-järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Analysointimenetelminä käytettiin regressioja rakenneyhtälömalleja, sekä koneoppimisanalytiikkaa. Euroopassa vain seitsemässä maassa on käytössä kansallinen fyysisen kunnon seurantajärjestelmä, joista vain Unkarissa oleva NETFIT® on osallistumisasteeltaan ja toimintarajoitteiden mukaan yhtä kattavasti sovellettavissa kuin Move! (FitBack 2021). Aineistona käytettiin Likesin Oppilaiden liikunta ja hyvinvointi -seurantatutkimusta (2013–2015). Näin ollen runsaasti ylipainoisille Move!-mittausten fyysiset tehtävät ovat raskaampia toteuttaa kuin normaalipainosille, ja he todennäköisesti saavat muita heikompia tuloksia. Arjessa toimimisen kannalta tämä kyky liikuttaa itseään on merkityksellistä. On kuitenkin hyvä huomioida, että rasvakudosta tarvitaan riittävästi tukemaan kehon tervettä toimintaa ja hyvinvointia. Tutkimukseen osallistui 970 nuorta (12,6 ± 1,3 vuotta, 52,4 % tyttöjä), jotka osallistuivat vuosittain Move! mittausten lisäksi kehonkoostumuksen, murrosiän vaiheen, liikunta-aktiivisuuden ja koetun terveyden mittauksiin. Väitöskirjani tavoitteena oli lisätä Move!-mittausten tulkinnan ymmärrystä. Esimerkiksi nuorella, jolla oli viisi kiloa enemmän rasvaa kehossaan kuin samanpituisella ikätoverilla, oli laskennallisesti minuutin verran heikompi tulos 20 metrin viivajuoksussa (Joensuu ym. Näin tutkittiin Laura Joensuun liikuntalääketieteen väitöskirja ”Longitudinal study on physical fitness characteristics in adolescents with special reference to the determinants of change and associations with perceived health” on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Likesin, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan sekä Exeterin yliopiston (Iso-Britannia) kanssa. Kehonkoostumusta arvioitiin bioimpedanssi-menetelmällä, murrosiän vaihetta kyselyllä Tannerin asteikon avulla, fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysanturilla, sekä koettua terveyttä neliportaisella kyselyllä. Heikkoja tuloksia selittävät useat tekijät Move!-järjestelmässä fyysistä toimintakykyä arvioidaan fyysisten kunto-ominaisuuksien kautta. Tähän määritelmään liittyy kiinteästi myös vertailu, jota yleisimmin tehdään normatiivisesti, eli vertaamalla ominaisuuden tasoa vertailujoukkoon. Palautetta annetaan kolmiportaisesti; ominaisuus ovat keskimääräistä parempi, keskimääräinen tai keskimääräistä heikompi ikätovereihin verrattuna. Tutkimustietoa tarvitaan tueksi, jotta Move!-järjestelmää voidaan hyödyntää kouluissa, terveydenhuollossa ja päätöksenteossa parhaalla mahdollisella tavalla. Fyysinen kunto kehittyy luontaisesti nuorilla iän myötä, mutta runsas rasvan määrän lisääntyminen murrosiän aikana vaimensi fyysisen kunnon kehittymistä voimakkaasti (Joensuu ym. Laura Joensuu Runsas rasvan määrän lisääntyminen murrosiän aikana vaimensi fyysisen kunnon kehittymistä voimakkaasti.. Tässä artikkelissa kuvataan väitöskirjan tieteellisiin osatöihin ja tuoreimpaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuen, mitä Move!-mittausten tulkinnasta tällä hetkellä tiedetään. Suomen sanakirjan mukaan fyysinen kunto tarkoittaa ruumiillista kelpoisuutta, valmiutta, kyvykkyyttä, ja hyvää tilaa (Kotimaisten kielten keskus 2021). Tutkimuksen tulokset on julkaistu neljässä kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisussa sekä yhteenvetona väitöskirjassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 2 5 Move!-järjestelmä tavoittaa vuosittain merkittävän määrän suomalaisia lapsia ja nuoria perheineen. 2021a). Painovoima ja fysiikan lait vaikuttavat osaltaan siihen, että mitatessa fyysistä kuntoa kehonpainoa vasten tehtävillä suorituksilla, liikettä tuottamaton rasvamassa toimii ylimääräisenä kuormana. Vuonna 2020 mittauksiin osallistui 104 899 oppilasta, eli yli 90 prosenttia ikäluokasta. Selvitimme heikkoja Move!-tuloksia selittäviä tekijöitä. 2018)
Lapsilla ja nuorilla tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä liikkua omin voimin, harrastaa ja huolehtia päivittäisistä toimista. Joissakin kunnon osa-alueissa tämä voi aiheuttaa sekaannuksia, sillä esimerkiksi kestävyyskuntoa saatetaan kuvata yhtä lailla suorituskyvyn (esim. Alan kirjallisuudessa näitä osa-alueita mitataan yleisesti suorituskyvyn, fysiologisten kapasiteettien tai kudosrakenteiden kautta. Kestävyyskunto 20 m viivajuoksu Ylävartalon kohotus Etunojapunnerrus Lihaskunto Kyykistys Alaselän ojennus Olkapäiden liikkuvuus Liikkuvuus Motoriset perustaidot Heitto-kiinniottoyhdistelmä Vauhditon 5-loikka. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Mitä Move! mittaa. maksimaalinen hapenottokyky). Caspersenin ryhmän (1985) määritelmän mukaan fyysinen kunto on joukko ominaisuuksia, joita ihmisellä on tai joita hän on hankkinut, jotka ovat yhteydessä kykyyn toteuttaa fyysistä aktiivisuutta. Move!-järjestelmässä fyysistä toimintakykyä arvioidaan kunto-ominaisuuksien kautta. Fyysisen kunnon voidaan ajatella olevan tutkimuskielellä piilevä (latentti) muuttuja, joka koostuu eri osa-alueista. Hyvä fyysinen kunto on hyvää kyvykkyyttä tehdä erilaisia fyysisiä tehtäviä. Myös ja yläja alakäsitteiden välinen jaottelu hyvä erottaa toisistaan, jotta pystymme lisäämään yhteistä ymmärrystä fyysisestä kunnosta, sekä tulkita johdonmukaisemmin esimerkiksi fyysisen kunnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Caspersenin ryhmän (1985) mukaan fyysinen kunto koostuu kestävyyskunnosta, lihasvoimasta ja -kestävyydestä, nopeudesta ja nopeusvoimasta, motorisista taidoista, liikkuvuudesta, sekä kehonkoostumuksesta. Fyysinen kunto luo valmiudet arjen fyysiselle toimintakyvylle. Fyysinen toimintakyky on elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen 1999). Tutkimusalalla on jo pitkään keskusteltu siitä, kuvaavatko kenttätestit riittävällä tarkkuudella samoja ominaisuuksia mitä laboratoriomittaukset. kenttätestejä, eli fyysisen kunnon määrällistä tutkimusta . Kyseiset mittaukset ovat ns. Taustalla keskustelua hämärtää osittain erilaiset käsitykset siitä, mitä fyysinen kunto itseasiassa on. Fyysinen kunnon määritelmä ei ole yksiselitteinen. Kouluissa toteutettaviin Move!-mittauksiin kuuluvat 20 metrin viivajuoksu (kestävyyskunto), ylävartalonkohotus ja etunojapunnerrus (lihaskunto), kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuus (liikkuvuus), sekä vauhditon 5-loikka ja heitto-kiinniottoyhdistelmä (motoriset perustaidot). Näkemys siitä, mitä eri osa-alueita fyysiseen kuntoon sisällytetään, vaihtelee tutkimusaloittain. Fyysiseen kuntoon liittyvien termien ja määrittelyjen yhtenäistäminen olisi tulevaisuudessa suotavaa. Yhdessä ne muodostavat kuvaa henkilön kokonaisvaltaisesta fyysisestä kunnosta. Move!-järjestelmän tavoitteena on arvioida oppilaan fyysistä toimintakykyä. juostessa saavutettu matka tai nopeus), kuin suorituskyvyn alakäsitteiden, kuten fysiologisen kapasiteetin avulla (esim. ilmiön muuttamista numeraaliseksi ilman laboratorio-olosuhteita. Tähän taustaan pohjautuen tässä väitöskirjassa on tehty tulkinta että Move!-mittaukset arvioivat suorituskykyä fyysisissä tehtävissä, joissa tarvitaan kestävyyttä, voimaa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta
Hyvä kunto ei siis pelkästään selitä hyväksi koettua terveyttä myöhemmin nuoruudessa (Joensuu ym 2021c). Joensuu, L., Tammelin, TH., Syväoja, HJ., Barker, AR., Parkkari, J. Keskeisiin toimiin kuuluvat terveellisen painon ylläpitäminen kasvun ja kehityksen aikana sekä tätä tukevat elintavat jo lapsuudesta saakka. & Kujala, UM. Tällä hetkellä vahvin näyttö tukee hyvän 20 metrin viivajuoksun tuloksen (kestävyyskunto) yhteyttä parempaan kudosrakenteeseen (kehonkoostumus, aivojen ja luuston rakenne), sydänterveyteen, aineenvaihduntaan, psykososiaaliseen hyvinvointiin, sekä kognitiiviseen toimintaan lapsilla ja nuorilla. Erityisesti 20 metrin viivajuoksulle on kansainvälisissä tutkimuksissa pyritty kehittämään raja-arvoja, jotka osoittaisivat terveyden kannalta riittävän kuntotason. Todennäköistä onkin, että pelkän fyysisten kunto-ominaisuuksien avulla tätä erottelua ei pystytä tekemään. Havaitsimme heikon fyysisen kunnon olevan melko pysyvä tila. Joensuu, L., Syväoja, HJ., Kallio, J., Kulmala, J., Kujala, UM. Lähetetty arvioitavaksi. Viitattu 17.10.2021. Jos fyysistä kuntoa on tarve parantaa, niin on hyvä muistuttaa nuorta, että kaikkia osa-alueita voi kehittää harjoittelulla. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaalija terveyspalvelujen koettu tarve. Kielitoimiston sanakirja. Opetushallitus. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Tutkimusemme osoitti, että hyvä fyysinen kunto tarkoitti yleensä myös hyväksi koettua terveyttä. 2021. Precision exercise medicine: predicting unfavourable status and development in the 20-m shuttle run test performance in adolescence with machine learning. Jos fyysinen kunto oli heikko kahden vuoden seurantatutkimuksen alussa, niin tilanne säilyi todennäköisesti samana seurannan ajan. Objectively measured physical activity, body composition and physical fitness: Cross-sectional associations in 9to 15-year-old children. 2021. www.edu.fi/fi/move. Näin ollen Move!-mittauksilla voi tuottaa merkittävää lisäarvoa terveydenhuollolle. Tulevaisuudessa on syytä kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään tietoa lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta elämäntilanteesta. Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. 2021. LAURA JOENSUU, LitM (väit.) projektitutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto laura.p.joensuu@jyu.fi Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetusja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö ja Jyväskylän yliopisto. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 31(2):456-464. 100(2):126-31. Rissanen, L. & Tammelin TH. Toimenpiteiden kohdentamisessa voi Move!-mittaustulosten lisäksi hyödyntää kokonaisvaltaisen elämäntilanteen arviointia. Move! terveydentilan arvioinnissa Move!-järjestelmä on kiinteästi yhteydessä laajoihin terveys tarkastuksiin, ja fyysisellä kunnolla on havaittu olevan suotuisia yhteyksiä terveyteen. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78934 LÄHTEET Caspersen CJ., Powell KE., Christenson GM. Viitattu 17.10.2021. & Tammelin TH. 1999. Joensuu, L., Kujala, UM., Kankaanpää, A., Syväoja, HJ, Kulmala, J., Hakonen, H., Oksanen, H., Kallio, J. Tukea kannattaakin suunnata heikkokuntoisimmille jo varhain. Kotimaisten kielten keskus. Physical activity, exercise, and physical fitness: definitions and distinctions for healthrelated research. European Journal of Sport Science 18(6):882-892. Toisaalta fyysinen kunto ei ennustanut tulevaa koettua terveyttä kahden vuoden seurannan päätteeksi. Tarkemmin ottaen tämä koskee ylipainoa, Move!-mittauksia, liikunta-aktiivisuutta, koulumenestystä, sosiaalisia suhteita koulussa ja kotona sekä elämäntyytyväisyyttä (Joensuu ym. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 2 7 Kun tutkimme kokonaisvaltaisesti nuoria, joille kehittyy heikko kestävyyskunto murrosiän aikana, havaitsimme ylipainon lisäksi muita tunnistettavia piirteitä. Physical fitness, physical activity, and self-rated health: Cross-sectional and longitudinal associations in adolescents. 2018. & Tammelin TH. The European Network for the support of development of systems for monitoring physical fitness of children and adolescents. Erot fyysisessä kunnossa eivät siis kaventuneet murrosiän aikana (Joensuu ym. Oulun yliopiston kirjasto.. 2021 Physical fitness development in relation to changes in body composition and physical activity in adolescence. www.fitbackeurope.eu/en-us/. FitBack. Koetun terveyden on havaittu lapsilla ja nuorilla ilmaisevan epäsuotuisia elintapoja ja -olosuhteita, sekä ennakoivan terveysriskejä jo ennen niiden ilmaantumista. 2021. Tällä hetkellä nämä raja-arvot eivät kuitenkaan riittävällä tarkkuudella erottele riskihenkilöitä muusta väestöstä. Selvitimme Move!-mittausten yhteyksiä koettuun terveyteen, joka tarkoittaa lapsen tai nuoren arviota omasta terveydentilastaan neliportaisella asteikolla erittäin hyvästä huonoon. 2021b). Longitudinal study on physical fitness characteristics in adolescents with special reference to the determinants of change and associations with perceived health on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 475. Näillä nuorilla oli haasteita yleisessä elämäntilanteessa eli fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. Move!-mittausten ja terveyden välisestä yhteydestä kertovaa tutkimustietoa on vielä vähän. 2021a; Joensuu ym. 2021b). 1985. Jos lapsi tai nuori saa heikon tulokset Move!-mittauksista, kannattaa häneltä aluksi kysyä miten mittaukset sujuivat. 2021. Public Health Reports. Heikkoon tulokseen voivat vaikuttaa fyysisen kunnon lisäksi muut tekijät, kuten motivaatio, olosuhteet ja mahdolliset poikkeavat tilanteet mittausten aikana. Viitattu 17.10.2021. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 21;7(2):e001053. Joensuu, L., Rautiainen, I., Äyrämö, S., Syväoja, HJ., Kauppi, JP., Kujala, UM
Liikuntaharjoittelu tukahdutti sen vaikutusta sydämen endoteelisoluissa. Vuonna 2013 muutin Suomeen, kun minulle avautui mahdollisuus päästä suorittamaan tutkinto translationaalisessa lääketieteessä Helsingin yliopistossa. Soluja molekyylitason yhteyksien ymmärtäminen sepelvaltimoiden verenkiertoon ja sydämen toimintaan normaalija sairaustiloissa auttaa sydänja verisuonitautien hoidon kehittämisessä. Vastaukset tiivistäen kääntänyt Jouko Kokkonen. Tunnistimme SerpinH1-geenin, jonka tiedetään osallistuvan fibroosiin, mahdolliseksi hoitokohteeksi sydämen endoteelisoluissa. Mikä toi sinut Suomeen. Sanoisin tämän olleen ensimmäinen askel, joka on motivoinut minua opinnoissa. Miksi nämä teemat kiinnostavat sinua. Liikuntaharjoittelu heikensi suurinta osaa näistä reiteistä ja kasvatti sepelvaltimoita. Tutkimuksissamme sydänja verisuonitautien riskitekijät ikääntyminen, liikalihavuus ja kohonnut verenpaine vähensivät sydämen endoteelisolujen määrää ja verisuonitiheyttä. Sydänja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolinsyy monissa OECD-maissa ja aiheuttavat kolmanneksen kuolemista. Riskitekijät muokkasivat sydämen ärsytys-supistuskytkentöjen transkriptiomaisemaa ja lisäsivät reittejä, jotka liittyvät mm. TGF-B-signalointiin ja solujen vanhenemiseen. Uskon ja oletan, että omien uraintressien edistämisessä tarvitaan sekä huolellista suunnittelua että onnekkaita sattumia. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on ollut eturintamassa translationaalisen lääketieteen kansainvälisen maisteriohjelman toteuttajana. Olen väitellyt aivan hiljattain, ja tällä hetkellä olen siirtymässä tutkijatohtorista post-doc -tutkijaksi. Syvempi ymmärrys vaikutuksista ihmiseen kiinnostaa. Vai onko sattumalla ollut osuutta asiaan. Suoritin siellä opintoni kandidaatin tutkintoon saakka. Hiljattain sain Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2021 palkinnon. Oman kokemukseni perusteella suosisin ajan käyttämistä huolelliseen suunnitteluun, koska se on konkreettista. (Translationaalisessa tutkimuksessa ketju ulottuu yhtenäisenä laboratoriosta potilaaseen. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Mistä olet kotoisin. Tärkein saavutukseni on erinomaisella arvosasanalla hyväksytty väitöskirjani, jonka kolme alkuperäistutkimusta julkaistiin arvostetuissa julkaisuissa, kuten Circulation and eLife. Entä suurimpia saavutuksia. Mitä vastauksia tutkimusteemasi voivat antaa tieteen näkökulmasta ja laajemmalle yleisölle. Mitkä tutkimusteemat työllistävät sinua tällä hetkellä. Mitkä tutkimuskysymykset ovat erityisen ajankohtaisia. Se johti tohtoritason tutkijakoulutukseen, jota mentoroivat merkittävät biolääketieteen tutkijat. Voittajatutkimus vahvistaa liikunnan parantavan endoteelisolujen terveyttä. -JK) Vuosikymmen sitten vain harvat laitokset tarjosivat maailmanlaajuisestikin diagnosointi-, ehkäisyja hoitotietoutta ja -taitoja laajentavia maisterinopintoja henkilölle, jolla ei ole lääketieteellistä taustaa. Intohimoni ja motivaationi lääketieteeseen heräsi varhaisteininä, kun opettajani tutustutti minut yläkoulussa DNA:n rakennuspalikoina tunnettujen puriinien ja pyrimidiinien molekulaariseen maailmaan. Se on tarjonnut minulle mahdollisuuden tehdä sydämen verisuonten tutkimusta. Olen syntynyt ja varttunut Chennaissa (Madras), joka on Intiassa Bengalinlahden rannalla sijaitseva suurkaupunki. Lisäksi minulle on myönnetty Marie Curie Early-Stage Research Fellowship -stipendi verenkiertojärjestelmän biologian tutkimukseen, Sydäntutkimussäätiön, Aarne Koskelon säätiön ja Biomedicumin henkilökohtaiset apurahat sekä terveystieteiden tohtorikoulun matka-apurahoja. Onko tutkijanurasi huolellisen suunnittelun tulosta. L Ä H I K U V A S S A Karthik Hemanthakumar Translationaalinen lääketiede toi Chennaista Helsinkiin Karthik Hemanthakumar voitti viime joulukuussa Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2021 -kilpailun. Serpinh1-geeni (tunnetaan myös nimellä Hsp47) lisääntyi merkittävästi ikääntymisen ja liikalihavuuden vuoksi. Tutkimustyö Wihurin tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopistossa apulaisprofessori Riikka Kivelän ja professori Kari Alitalon mentoroimana on yksi urani huippuhetkiä. Hänen tutkimusryhmänsä selvitti sydänja verisuonitautien riskitekijöiden ja liikuntaharjoittelun vaikutuksia sydämen endoteelisoluihin hiirillä. Mitkä ovat urasi huippuhetkiä. Opintokokonaisuuden runko, resurssit, tutkimus ja opettajat tuntuivat kiehtovilta ja herättivät kiinnostukseni. Toisin sanoen: liikuntaharjoittelu on kuin ”sydänlääkettä”.. Miten sinusta tuli tutkija. Ja jos kertoimet eivät ole puolellasi, niin huolellinen suunnittelu tarjoaa ainakin oppia, miten improvisoida päästäkseen halutulle urapolulle. Haluaisin jatkaa ja laajentaa tutkimusta liikuntaharjoittelun suotuisista vaikutuksista sydänja verenkiertoelimistön endoteelisiin soluihin. Kysymys on hypoteettinen. Minusta ihmisen biologisen järjestelmän käsitteiden oppiminen on oleellista pyrittäessä tutkijan uralle translationaalisessa lääketieteessä
Olen Jyväskylästä kotoisin, ja opiskelin täällä myös maisteritutkintoni biologiasta, pääaineenani solu -ja molekyylibiologia. Olen aina tykännyt harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta mitään varsinaista urheilutaustaa minulla ei ole, joten päätyminen työskentelemään liikuntatieteiden parissa tuli vähän yllättäen. Päädyin tosiaan tekemään väitöskirjaa eri tiedekuntaan kuin mistä valmistuin maisteriksi. Lisäksi suolistomikrobiston, ja etenkin suoli-aivoakselin, vaikutuksista terveyteen tiedetään vielä melko vähän, joten siinä riittää vielä paljon tutkittavaa. Hänen tutkimusryhmänsä selvitti perityn kestävyyskunnon yhteyksiä aivojen terveyteen rotilla. Mitä vastauksia alan tutkimukselta odotat. Olen tutkijaluonne ja pidän uuden oppimisesta, joten siksi yliopistossa opiskelu ja työskentely on tuntunut luontevalta. Miten ja miksi löysit uran juuri liikuntatieteistä. Millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. Koen myös, että monitieteellisyys on ollut pelkästään hyödyksi. Työskentelen tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijana. Lisäksi ottaisin enemmän tilastotieteen opintoja mukaan jo maisterivaiheen opintoihin. Olemme tehneet tutkimusta pääasiassa eläinmallilla, jotta voimme päästä käsiksi näihin ilmiöihin solutasolla. Olen ihan tyytyväinen, että sain muutaman vuoden työkokemusta ennen väitöskirjan aloittamista, sillä nyt pystyn työskentelemään jo paljon itsenäisemmin, kun on enemmän kokemusta ja näkemystä kuin suoraan maisteritutkinnon jälkeen. Olisin voinut olla hieman suunnitelmallisempi urani suhteen, ja toki osan labra-analyyseistä tekisin varmasti nyt paremmilla tiedoilla toisin. Olen pienestä asti ollut kiinnostunut luonnosta ja luonnontieteistä, ja ehkä siksi päädyinkin opiskelemaan biologiaa. Tutkimusryhmämme tekee tutkimusta liikunnan ja fyysisen kunnon vaikutuksesta aivoterveyteen, lisäksi tutkimme liikuntamotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja suolistomikrobiston, liikunnan ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä. Kävi ilmi, että peritty huono aerobinen suorituskyky ja siitä seuraava lihavuus lisäävät tulehdusta ja vähentävät aivojen muokkautuvuutta.. Mitä tekisit toisin, jos saisit mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. Urapolkuni on tähän asti ollut melko monitieteellinen ja olen päässyt työskentelemään erilaisissa mielenkiintoisissa tutkimusprojekteissa, osittain ehkä sattumankin kautta. Liikunnan, fyysisen kunnon ja aivoterveyden yhteydet kiinnostavat erityisesti siksi, että ihmiset ovat yhä passiivisempia. Miksi juuri tämä tutkimusaihe kiinnostaa. Paljon olisi vielä tutkimatta solutason säätelystä liikuntaan liittyen, ja rahoituksen saaminen näille tutkimuksille olisi tärkeää. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia nyt. Juuri nyt tutkimme perityn fyysisen suorituskyvyn ja suolistomikrobiston vaikutuksia terveyteen ja liikkumiseen, selvitimme myös, voiko suolistomikrobistoa muokkaamalla vaikuttaa esimerkiksi liikuntamotivaatioon. Jos olisin ollut suunnitelmallisempi, olisin varmasti päässyt aloittamaan väitöskirjani jo paljon aiemmin. Myös Liikuntaläketieteen päivillä saatu vuoden nuori liikuntalääketieteen tutkija -tunnustus tuntui hienolta. Mikä työllistää Sinua parhaillaan. Oikeastaan hieman sattumalta, sillä päädyin tekemään työharjoitteluni ja graduni Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa monitieteellisessä tutkimusprojektissa. Väitöskirjani on nyt noin puolessa välissä, joten sen parissa saan vielä hetken puurtaa. Elina Mäkinen Kiinnostuksen kohteena liikunnan ja aivoterveyden yhteydet Vuoden 2021 nuoren liikuntalääketieteen tutkijan palkinnon sai väitöskirjatutkija Elina Mäkinen. Ylipaino ja sen liitännäissairaudet lisääntyvät, joten mielestäni aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Ehkäpä tärkein saavutus on tähän mennessä ollut ensimmäisen artikkelin saaminen julkaistuksi. Huippuhetki urallasi, tärkeimmät saavutuksia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 2 9 L Ä H I K U V A S S A Kuka olet, miten ja missä sinusta on tullut sinä
Haastateltavat nostivat kuitenkin esiin myös uskomusten voimakkuuden vaikuttavan merkittävästi urheilijoiden harjoittamiin rituaaleihin. grounded theory) perustuvan mallin uskonnon ja urheilusuorituksen välisen yhteyden ymmärtämiseksi. Osallistujista 13 määritteli uskonnokseen islamin, viisi buddhalaisuuden, kaksi kristinuskon ja yksi hindulaisuuden. Tutkijoiden mukaan tutkimuksessa kehitettyä uskonnon ja urheilusuorituksen mallia (engl. Se voi myös auttaa valmentajia ja muita toimijoita ymmärtämään uskonnon merkittävää roolia urheilijoiden elämässä. https://doi.org/10.1080/1612197X.2021.1891123 Thai-nyrkkeilijä rukoili Buddhaa ennen ottelua Bangkokissa. Tutkijat haastattelivat 21:tä malesialaista huippu-urheilijaa useasta eri lajista. 3 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Uskonnollisuus voi vaikuttaa merkittävästi urheilusuoritukseen Young-Eun ja Syazana kehittivät ankkuroituun teoriaan (engl. Kuva: Alamy Stock Photo. Uskonnollinen kulttuuri puolestaan voi vaikuttaa urheilusuoritukseen, jos uskonnollisia elementtejä sisältyy harjoitteluun ja kilpailuun, kuten esimerkiksi taekwondossa, jossa on buddhalaisia ja taolaisia vaikutteita. International Journal of Sport and Exercise Psychology. LÄHDE Young-Eun, N., & Syazana, S. Päätekijöiden lisäksi uskonnon ja urheilusuorituksen malli sisälsi kuusi suoritukseen vaikuttavaa osatekijää: (1) uskonnolliset selviytymisstrategiat esimerkiksi suoritusahdistuksen säätelemiseksi, (2) uskonnollinen tuki, kuten toisilta uskonnollisilta urheilijoilta tai Jumalalta saatu tuki, (3) uskonnon psykologiset vaikutukset esimerkiksi Jumalalle tehtyinä lupauksina, (4) suorituksen tulosten yhdistäminen uskontoon, kuten tappion tulkitseminen osaksi Jumalan suunnitelmaa, (5) uskonnollinen ruokavalio, kuten taatelien syöminen, koska Koraani korostaa niiden hyötyjä sekä (6) mielenterveys ja parantuminen, esimerkiksi positiivisen ajattelutavan omaksuminen loukkaantumisesta toipuessa. a religion and sport performance model, RSP) voidaan hyödyntää interventio-ohjelmissa edistämään urheilusuoritusta. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat tutkijoiden mukaan merkittävästi urheilijoiden elämään ja urheilusuoritukseen. Tutkijoiden kehittämä uskonnon ja urheilusuorituksen malli koostuu kolmesta päätekijästä: uskonnon harjoittamisesta, uskonnollisten uskomusten voimakkuudesta ja uskonnollisesta kulttuurista. (2021). Uskonnon harjoittaminen viittaa erillisiin uskonnollisiin toimintoihin, kuten rukoiluun ja meditaatioon sekä uskonnollisten tekstien, kuten Koraanin, Raamatun tai buddhalaisen Sutran lukemiseen. Tutkijat uskovatkin, että uskonnon ja urheilusuorituksen mallia voidaan käyttää uskonnon ja urheilusuorituksen välisen suhteen ymmärtämisen perustana. Sitä voidaan mahdollisesti laajentaa lisätutkimuksella. Rukoileminen, mielessä toistetut värssyt ja lauseet sekä ristinmerkin tekeminen olivat yleisimpiä tapoja harjoittaa uskontoa urheilusuorituksen yhteydessä. A model for formulating the relationship between religion and sport performance: A grounded theory approach
Muutoksen aikaan saamisella valmentajat tarkoittivat kykyään vaikuttaa positiivisesti urheilijoidensa elämään. Pyrkimyksenä oli luoda luokkiin tehtäväsuuntautuneempi ilmasto, jota tukevaa TARGET-mallia hyödyntänyt interventio lisäsi opiskelijoiden inkluusion tunnetta koululiikuntatunneilla. Niiden noudattaminen antoi heidän elämälleen tarkoituksen johtaen lopulta menestykseen. Elbe tutkimusryhmineen toteutti 18-viikkoisen intervention kulttuurisesti monitahoisissa koululuokissa. (2021). Oppilaat saivat myös mahdollisuuden kehittää harjoitteita itse. Pankow ja tutkimusryhmä haastattelivat tutkimuksessa seitsemää miesvalmentajaa, jotka valmensivat naisten tai miesten palloilujoukkueita yliopistossa. (2021). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A Mikä on valmentajien menestyksen salaisuus. Henkilökohtainen kasvu koostui henkilökohtaisesta kehityksestä ja valmentajan itsensä määrittelemästä menestyksestä valmentajana. Esimerkiksi ajan varaaminen urheilun ulkopuolisille asioille, kuten perheelle ja muille harrastuksille, oli valmentajien mielestä erittäin tärkeätä. The role of mental health protection and promotion among flourishing Canadian university sport coaches. http://dx.doi.org/10.1037/spy0000277 Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto tukee kulttuurista integraatiota Liikuntatunnilla koettu motivaatioilmasto vaikuttaa opiskelijoiden psykologiseen integraatioon kulttuurisesti monitahoisissa luokissa. Kehittyminen ja menestyminen sisälsivät uusien asioiden oppimista ja itsereflektiosta saatuja oivalluksia. Sport, Exercise, and Performance Psychology. He pohtivat esimerkiksi arvoja yhdessä urheilijoiden kanssa ja panostivat henkilökohtaiseen vuorovaikutussuhteeseen ja malliesimerkkinä toimimiseen. Aikaa oli varattu riittävästi ohjeiden sisäistämiseen, päätöksentekoprosessiin ja tehtävän suorittamiseen. Opettajat kehuivat oppilaita suullisesti liikuntatunnin aikana onnistumisista, yrittämisestä ja sosiaalisesti toivottavasta käyttäytymisestä. L. Tällaisessa ilmapiirissä tavoitteena on kehittyä paremmaksi suhteessa omiin aiempiin suorituksiinsa, ei verrattuna toisiin oppilaisiin. Valmentajat kuvailivat itseään muutoksen mahdollistajiksi ja pitivät tärkeänä sen tunnistamista. Vertailuryhmien liikuntatunneilla opettajat keskittyivät tiettyjen joukkueurheilulajien harjoitteluun, mutta käytännössä ryhmät vain pelasivat pallopelejä. Tasapainottelulla valmentajat viittasivat kykyynsä hoitaa urheiluun liittyviä ja sen ulkopuolisia velvoitteita. Kaksi luokkaa toimi interventioryhminä ja kolme vertailuluokkaa jatkoi normaalia koululiikuntaa. Valmentajat uskoivat, että hyvä elämänhallinta ja selkeiden rajojen asettaminen elämän eri osa-alueiden välille minimoi mielenterveyden haasteet. https://doi.org/10.1080/1612197X.2021.2003418 Valmentajat pyrkivät tukemaan urheilijoidensa kehittymistä urheilijoina ja ihmisinä.. Menestyvät kanadalaiset yliopistovalmentajat pitivät kolmea periaatetta ja niiden mukaan elämistä menestyksensä avaimina: tasapainottelua, henkilökohtaista kasvua ja muutoksen aikaan saamista. F., & Holt, N. Parhaiten nämä kehittyivät säännöllisessä vuorovaikutuksessa toisten valmentajien kanssa. Promoting psychological integration within culturally diverse school classes: A motivational climate intervention in the physical education context. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Opettajien ja koulun muun henkilökunnan tulisi huolellisesti ohjata ja hallita integraatioprosessia ja edistää tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. He suorittivat harjoitteet pienryhmissä, joihin kuului eri taitotason, sukupuolen ja taustan omaavia oppilaita. Interventiolla pyrittiin vähentämään minäsuuntautunutta motivaatioilmastoa luokissa. Valmentajat pyrkivät tukemaan urheilijoidensa kehittymistä urheilijoina ja ihmisinä. Tutkijat uskoivat, että edellä mainittujen kolmen periaatteen mukaan eläminen tuki valmentajien vireyttä ja tyytyväisyyttä. Tehtäväsuuntautuneessa motivaatioilmastossa luokkatovereiden koetaan vastaanottavan avoimemmin ja aidommin erilaiset oppilaat. LÄHDE Pankow, K., Mosewich, A. Tutkijoiden mukaan kulttuurivähemmistöön kuuluvien oppilaiden sosiaalista ja psykologista integraatiota koululuokissa ja liikuntatunneilla ei tulisi pitää itsestään selvyytenä. Oppilaat saivat myös positiivista ja rakentavaa henkilökohtaista palautetta. D., McHugh, T.-L. & Dankers, S. LÄHDE Elbe, A.-M., Sanchez, X., Otten, S. TARGET-mallin mukaisesti oppilaat tutustuivat interventioryhmissä tehtäviin, jotka eivät olleet heille entuudestaan tuttuja
Riskejä uskalletaankin yleensä ottaa vain läheisten ystävien nähden ja turvallisiksi koetuissa ympäristöissä. Australialainen tutkijaryhmä korostaa koulujen merkitystä nuorten välisen kohtaamisen ja siten myös rajoittavien sosiaalisten normien paikkoina. Leikkien ja pihapelien pitäminen mukana ohjelmassa alakoulusta yläKuva: Antero Aaltonen kouluun siirryttäessä loiventaa muutosta ja saattaa tehdä leikinomaisesta liikkumisesta hyväksyttävämpää nuorten mielissä. Koululiikunnalla voidaan myös kompensoida monenlaisten elämänmuutosten vaikutuksia liikuntamahdollisuuksiin. Sport, Education and Society, 27(1), 41–56. Lapsellisuuden ohella vältetään heikkojen liikuntataitojen näyttämistä. Näin liikunnallisuus voi alkaa määrittää keskeisesti identiteettiä. Liikunnan liiallisen vähenemisen estämiseksi kouluissa olisi hyvä tarjota liikuntaa, joka sopii etenkin ei-urheilullista identiteettiä rakentaville nuorille. Tutkimukseen osallistuneet 22 australialaista nuorta aikuista olivat jättäytyneet pois omaehtoisesta liikunnasta 11–15-vuotiaana. Siirtymä alakoulusta yläkouluun tarkoittaa usein jyrkkää muutosta hyväksyttäväksi koetussa liikkumisessa ja liikunnallisuudessa. Mahdollinen liikunta muuttuu korostetun aikataulutetuksi, tavoitteelliseksi tai urheilulliseksi. Haastatteluaineiston keräysmenetelmänä oli elämänhistorian kalenteri (life history calendar). Liikkumista alkaa entistä selvemmin rajoittaa myös pyrkiminen omalle sukupuolelle sopivana pidettyyn ruumiillisuuteen sekä ajankäyttöön. & Parrish, AM. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Yhteiskuntatieteet ELINA HASANEN elina.hasanen@jyu.fi Sosiaaliset normit vähentävät liikuntaa siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen Nuorten yhteisesti hyväksymät sosiaaliset normit vaikuttavat vahvasti omaehtoisen liikkumisen vähenemiseen siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen 11?15-vuotiaina. Vertaisten katseiden edessä aletaan välttää lapsellisen pidettyä liikunnallista leikkiä, joka ei sovi nuoren rakenteilla olevaan aikuisempaan identiteettiin. Tällä hetkellä nuoruuttaan elävien kokemukset voivat olla jo hieman erilaisia etenkin teknologian ja median kasvaneen roolin johdosta. LÄHDE Kemp, B. ‘Not just for fun anymore’: a qualitative exploration of social norms related to the decline in non-organised physical activity between childhood and adolescence in Australia. J.; Cliff, D. (2022). DOI: 10.1080/13573322.2020.1822795 T U T K I M U S U U T I S I A. P.; Kariippanon, K. Vertaisryhmissä hyväksytyt normit kaventavat liikkumisen mahdollisuuksia, sillä normit johtavat pelkoihin erilaisuudesta, kiusaamisesta ja hylätyksi tulemisesta. Liikuntamuodoissa olisi siksi korostettava liikuntataitojen tai terveyden sijaan nuorten kiinnostuksen kohteita. Nuoruudessa on tyypillistä muodostaa entistä pienempiä ja tiiviimpiä kaveriryhmiä, jolloin vähemmän liikunnalliset nuoret hakeutuvat usein omiin ryhmiinsä ja urheilulliset omiinsa. Normien näkyvä haastaminen vaatii erityistä vahvuutta. E.; Crowe, R
LÄHDE Pedersen, H. https://doi.org/10.1177/10126902211061303 Vähemmistöihin kuuluville ei tarjota samanlaisia mahdollisuuksia kuulumisen kokemuksiin kuin valtaväestölle. Seuratoimintaan osallistuminen tuottaa tutkitusti yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Liike on hyödyntänyt saamelaisiin vähemmistöryhmänä liitettyjä stereotyyppisiä kuvitelmia poliittisena välineenä pyrkiessään saavuttamaan tunnustusta saamelaisille sekä lisäämään itsearvostusta. Andersen näkee identiteetin kuitenkin laajentuneen viime aikoina, ja liittää sen etenkin jalkapallokulttuuriin. A Sporting Nation: Creating Sámi Identity through Sport. Myönteisen vastauksen sai 67 prosenttia saksalaisnimisistä ja 54 prosenttia ulkomaalaisnimisistä. Urheilun avulla on myös onnistuttu lisäämään sekä saamelaisten yhtenäisyyttä että saamaan ulkopuolisilta tunnutusta esimerkiksi rahoituksen ja poliittisen tunnustuksen muodossa. Nobis kollegoineen havaitsi, että ulkomaalaiselta kuulostava nimi vähentää todennäköisyyttä tulla kutsutuksi mukaan jalkapalloseuraan Saksassa. https://doi.org/10.1080/09523367.2021.2002302 Ulkomainen nimi vaikeuttaa pääsyä urheiluseuraan Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt saattavat kohdata syrjintää pyrkiessään mukaan urheiluseuran toimintaan. Vähemmistöihin kuuluville ei kuitenkaan tarjota samanlaisia mahdollisuuksia kuulumisen kokemuksiin kuin valtaväestölle. Yhdenvertaisten osallistumisen mahdollisuuksien kannalta tärkeäksi nousee tutkimuksen perusteella myös kuulumisen politiikka, jota urheiluseurojen erilaiset portinvartijat harjoittavat. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä yli 1600 amatöörijalkapalloseuran valmentajalle tai johdolle sähköposti, jossa jalkapalloa harrastava poika pyysi päästä osallistumaan joukkueen harjoituksiin. The International Journal of the History of Sport, 38(12), 1210–1227. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 3 Saamelaisen urheiluliikkeen identiteetin pohjana poronhoito Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelainen urheiluliike on Helge Chr. Sivuun on jäänyt esimerkiksi saamelaisten nykykulttuuri. LÄHDE Nobis, T., Gomez-Gonzalez, C., Nesseler, C., & Dietl, H. (2021). Pedersenin mukaan pyrkinyt rakentamaan yhteistä saamelaista identiteettiä porotalouden pohjalle. (2021). Chr. Lähettäjänä oli tekaistu saksalaisen, italialaisen, puolalaisen tai turkkilaisen kuuloinen nimi. Tutkijat toteavatkin, että seurat eivät ole niin avoimia kuin niiden on oletettu olevan. Globaali laji on saanut yhdistämään perinteiseen, kapeaan käsitykseen avoimemman ja dynaamisemman näkemyksen siitä, mitä saamelainen urheilu on. (Not) being granted the right to belong – Amateur football clubs in Germany. Urheiluliike on tehnyt eroa norjalaiseen ja länsimaiseen valtakulttuuriin korostamalla saamelaisten omia lajeja kuten poroajoja, lassonheittoa ja hiihtoa. Saamelaisen identiteetin rakentamista urheiluliikkeessä voi tutkijan mukaan luonnehtia strategisen essentialismin käsitteellä. International Review for the Sociology of Sport, 10126902211061304. Osallistumisaktiivisuuden eroja väestöryhmien välillä on yleensä selitetty kulttuurisilla ja sosioekonomisilla eroilla. T U T K I M U S U U T I S I A. Saamelaisten etnisen, kansallisen ja alkuperäiskansan identiteetin kytkeminen poronhoitoon on korostanut tiettyä osaa yhteisestä menneisyydestä
Useimmissa tutkimuksissa opiskelijoiden on havaittu suhtautuvan myönteisesti opiskelijalähtöiseen opetukseen. T U T K I M U S U U T I S I A. LÄHDE Silva, R., Farias, C. Osalla on myös virheellisiä tietoja ja käsityksiä opiskelijalähtöisyyttä edistävistä opetusmenetelmistä. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Kuva: Antero Aaltonen Aloittelevat opettajat ja opiskelijalähtöisen liikunnanopetuksen ongelmat Liikunnanopettajaksi opiskelevat ja aloittelevat liikunnanopettajat kokevat kolmenlaisia esteitä ja haasteita opiskelijalähtöisen opettamisen toteuttamisessa. Aloitteleva opettaja voi suhtautua jo alun perin varauksellisesti opiskelijalähtöisyyttä korostaviin opetusmenetelmiin. Niihin yhdistyvät puutteet ryhmänhallintataidoissa ja opiskelijalähtöisyyttä edistävien pedagogisten menetelmien hallinnassa. Silti osa uusista opettajista kokee opiskelijoiden vastustuksen osallistavia ja sitouttavia opetusmenetelmiä kohtaan haasteeksi. Soveltavien taitojen kehittymisen havaitsemiseksi tarvittaisiin riittävän pitkiä opetusharjoittelujaksoja. Challenges faced by preservice and novice teachers in implementing student-centered models: a systematic review. Opettajaan liittyvät keskeisimmät esteet ja haasteet kytkeytyvät opettajalähtöiseen opetustapaan sosiaalistumiseen. Aloittelevilta opettajilta tyypillisesti puuttuu toisaalta konkreettisia taitoja edistää vertaisoppimista, jakaa päätöksentekoa opiskelijoiden kanssa sekä suunnitella kehityksellisiksi soveltuvia leikkejä ja pelejä. uskomuksina siitä, että opiskelijat eivät nauti erilaisten roolien ottamisesta ja vastuiden jakamisesta. Toisaalta opiskelijoilla on vaikeuksia suoriutua heille jaetuista tehtävistä ja vastuista, kuten opettamisesta tai tuomaroinnista, joka puolestaan johtaa tyytymättömyyteen. European Physical Education Review 27 (4), 798?816. Opiskelijalähtöisen liikunnanopetuksen on osoitettu hyödyttävän liikunnanopetuksen ydintavoitealueita eli opiskelijoiden fyysistä, kognitiivista, sosiaalista ja affektiivista toimintakykyä. Aloittelevien opettajien kokemia ongelmia selvitettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, johon sisällytettiin 29 vertaisarvioitua englanninkielistä julkaisua vuosilta 2004–2020. Tyypillisimmiksi opiskelijalähtöisten menetelmien hyödyntämisen esteeksi ja ongelmaksi koettiin liikunnanopetuksen tavoitteiden määritteleminen koulussa hyvin kapea-alaisesti sekä toisten opettajien tuen puuttuminen. Yli puolet tutkimuksista oli toteutettu Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa. Tutkimukset koskivat yleisimmin liikunnanopettajaksi opiskelevia (n = 20) ja harvemmin aloittelevia liikunnanopettajia (n = 9). 2021. Liikunnanopettajakoulutukseen kaivattaisiinkin opiskelijalähtöisyyttä edistävien opetusmenetelmien ja pedagogisten taitojen koulutusta niin teoreettisen tietämyksen kuin myös konkreettisen soveltamisen tasolla. & Mesquita, I. Ne liittyvät opettajaan, opiskelijaan (tai oppilaaseen) sekä ulkoisiin tekijöihin. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Tämä näkyy mm. Opiskelijat voivat kokea vaikeaksi hyväksyä vertaisilta tulevaa ohjeistusta. Aloittelevat opettajat kaipaavat myös tukea opettajakollegoiltaan haasteiden ja esteiden voittamiseksi. Tutkimusaineistojen laajuus vaihteli kestoltaan seitsemästä 50:een oppituntiin
On todennäköistä, että oletettu motorisen taitavuuden kynnys on riippuvainen ikäja kehitystasosta sekä kehitystä ohjaavista kulttuurillisista tekijöistä. Motorista taitavuutta mitattiin Körperkoordinationstest für Kinder -mittaristolla. Ohjelman vaikutuksia 128 oppilaan osalta selvittänyt tutkimus osoitti, että 1?6-luokkalaiset (6?12-vuotiaat) liikkuivat 9–11-minuuttia päivässä enemmän joko reippaasti tai raskaasti ohjelman aikana verrattuna päiviin, jolloin ohjelma pidettiin tauolla. Benefits of a daily physical activity program supervised by a physical and health education teacher: utility of a mixed methods study using an ecological approach, Physical Education and Sport Pedagogy (ahead of print), 1?14. Heillä on hyvä pohja muun muassa tunnistaa mahdollisuudet yhdistää liikunta ja oppiminen koulun arjessa. Liikunnanja terveystiedon opettajilla on potentiaalia kouluun integroitujen liikuntaohjelmien toteuttamiseen ja juurruttamiseen. 2021. Vähäisempien osallistumismahdollisuuksien oletetaan edelleen ajan kuluessa johtavan muun muassa alempaan liikunta-aktiivisuuteen ja kasvaneeseen ylipainoriskiin. Taitavuuden kynnys määriteltiin kyseisen mittarin ikäja sukupuolistandardoitujen pisteluokittelujen pohjalta. Testing the motor proficiency barrier hypothesis for physical activity and weight status in youth. LÄHDE Lopes, V.P., Malina, R.M., Santos, R., Stodden, D.F. Liikunnanopettaja puolestaan näki oppilaiden olevan nopeammin valmiita aloittamaan toiminnan. Monipuolisella ja -tasoisella intervention arvioinnilla voidaan kehittää ymmärrystä käyttäytymismuutosohjelmien toimintamekanismeista sekä niiden pysyvyyden ja ylläpidon kannalta olennaisista tekijöistä. Tutkimuksen tekijät korostavat määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntävän ekologisen intervention vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. proficiency barrier), jonka alle jääville lapsilla on myöhemmin kehityksen vaiheissa merkittävästi heikommat mahdollisuudet osallistua erilaisiin liikuntaja urheilumuotoihin. Oppilaiden tarkkaavaisuus oli lisäksi merkitsevästi parempi ohjelman aikana niin määrällisten mittarien kuin myös opettajille ja vanhemmille tehtyjen haastatteluiden perusteella. Nimenomaan liikunnanja terveys tiedon opettajilla on potentiaalia kouluun integroitujen liikuntaohjelmien toteuttamiseen ja juurruttamiseen. Liikunta-aktiivisuuden ja paikallaan vietetyn ajan määritys pohjautui lasten kyselypohjaiseen itsearviointiin. Samansuuntaisia havaintoja saatiin haastatelluilta lasten vanhemmilta. & Turcotte, S. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 5 Motorisen taitavuuden kynnysteorialle tukea ylipainoisuuden osalta Motorinen taitavuus, kuten hyvät tasapainoja liikkumistaidot, luovat pohjan monimutkaisempien ja lajispesifien motoristen taitojen omaksumiselle. Osallistujat jaettiin ylipainoisiin ja ei-ylipainoisiin lasten kansainvälisten painoindeksin raja-arvojen mukaan. Opettajat kokivat lisäksi lasten motoristen taitojen kehittyneen. Liikunta-aktiivisuuden ja paikallaan vietetyn ajan havaittiin kehittyvän riippumatta motorisen taitavuuden kynnyksestä. Paino ja pituus mitattiin standardoidun menetelmin. Tutkimus on ensimmäisiä, jossa testattiin motorisen taitavuuden kynnysteoriaa lapsilla. Havainto sai tukea lasten mitattujen liikkumistaitojen osalta, mutta ei koskenut välineenkäsittelytaitoja. Tulokset osoittivat, että ylipainoisuuden todennäköisyys motorisen taitavuuden kynnyksen alapuolelle kymmenvuotiaana jääneillä lapsilla oli 14-vuotiaana 2,78 kertaa suurempi verrattuna kynnyksen yläpuolelle päässeisiin lapsiin. Monitasoinen liikuntaohjelman arviointi auttaa ymmärtämään muutoksen laatua Quebeciläisen alakoulun luokanopettaja innostui liikunnan ja oppimisen yhteyden osoittavista tutkimustuloksista ja päätti sisällyttää oppilaidensa jokaiseen koulupäivään annoksen liikuntaa. LÄHDE Berrigan, F., Beaudoin, S., Dubuc, M-M., Bernier, P-M. & Rodrigues, L.P. Journal of Sport and Health Research 13(1), 103?116. Jo 1980-luvulla on esitetty, että motorisessa taitavuudessa voi olla olemassa ikäja kehitystasoon liittyvä taso tai kynnys (eng. T U T K I M U S U U T I S I A. Lopesin johtaman monikansallisen tutkijaryhmän selvitys tukee havaintoa taitavuuden kynnyksen ja ylipainoriskin kasvun yhteydestä. Vähitellen 20 minuutin päivittäisestä liikunnasta tuli osa koko koulun arkea. Viisi kuudesta luokanopettajasta koki oppilaiden keskittyvän liikuntapäivinä oppitunneilla paremmin ja kauemmin. 2021. Teorian testaamiseksi tarvitaankin lisää pitkittäistutkimuksia erilaisista kulttuureista ja eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla
Se on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se vaivaa yli kahta miljoonaa suomalaista. Isometric exercise versus high-intensity interval training for the management of blood pressure: a systematic review and meta-analysis. Tutkimukseen valikoituneissa 18:ssa isometrisen harjoittelun tutkimuksessa yksittäisen harjoituksen työmäärän kesto oli noin 10 minuuttia ja 20:sta HIIT-tutkimuksessa muutamasta minuutista 20 minuuttiin. Todellinen harjoitusaika on kuitenkin pidempi, kun palautumisajat otetaan huomioon. British Journal of Sports Medicine 2021; http://dx.doi.org/10.1136/ bjsports-2021-104642 Kuva: Antero Aaltonen T U T K I M U S U U T I S I A. Tämän vuoksi onkin hyvä tunnistaa, että myös pienemmillä panostuksilla ja erilaisilla liikuntamuodoilla merkittävä verenpaineen alentaminen on mahdollista. LÄHDE Edvards J, De Caux A, Donaldson J, Wiles J, O’Driscoll J. Suomalaisista kuitenkin vain murto-osa saavuttaa suositellun liikkumisannoksen viikoittain. Kokonaisuudessaan tämä tutkimus antaa lisää työkaluja kohonneen verenpaineen hallintaan fyysisen aktiivisuuden avulla. Kaikki eivät kykene saavuttamaan liikkumisen suositusten mukaista määrää viikoittaista aktiivisuutta. Kaikesta huolimatta lyhytkin harjoittelu kesken päivän voi auttaa hallitsemaan verenpainetta. Edwards ja työtoverit vertailivat järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessaan ja meta-analyysissään isometrisen harjoittelun ja HIIT:in vaikutuksia verenpaineeseen. Tuoreen katsauksen mukaan ajallisesti vähemmän kuormittavat harjoitusmuodot, kuten isometrinen harjoittelu sekä korkeaintensiivinen intervalliharjoittelu eli HIIT, ovat hyviä vaihtoehtoja perinteiselle kohtuukuormitteiselle fyysiselle aktiivisuudelle verenpaineen hallinnassa. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Verenpaine hallintaan pienellä panostuksella. Suhteessa harjoittelemattomiin kontrolliryhmäläisiin, isometrisen harjoittelun myönteinen vaikutus systoliseen verenpaineeseen oli yli 8 mmHg:ä ja HIIT:in noin 3 mmHg:ä. Kohonneen verenpaineen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn suositellaan kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta noin 150 minuuttia viikossa. Sekä isometrinen harjoittelu että HIIT näyttäisivät vaikuttavan myönteisesti verenpaineeseen melko vähäisellä työmäärällä. Vaikka isometrinen harjoittelu olikin verenpaineen hallinnassa tehokkaampaa, HIIT:in vaikutukset olivat samankaltaisia kuin suositusten mukaisen fyysisen aktiivisuuden aikaansaamat vaikutukset. Ehkä hieman yllättäen, isometrinen harjoittelu oli tehokkaampaa sekä systolisen että diastolisen verenpaineen hallinnassa kuin HIIT. Kohonnut verenpaine on yleisin terveitä elinvuosia karsiva tekijä
Effects of Different Doses of Exercise on Hepatic Fat and Cardiovascular Health in Adolescents with Excess of Adiposity: A Randomized Controlled Trial (The HEPAFIT Study). Tutkijat toivat esiin myös edelleen ajankohtaisen COVID-19-pandemian ja sen, että luonnollisten tappajasolujen toiminta näyttää heikentyneen COVID-19-infektiossa. Liikunnan on tiedetty tehostavan immuunipuolustusta, mutta Linin ryhmineen saamat tulokset lisäävät ymmärrystä liikunnan vaikutusmekanismeista. Kaksi ryhmää osallistui joko kevyeen ja kohtuukuormitteiseen liikuntaan tai raskaaseen liikuntaan kolmesti viikossa kuuden kuukauden ajan. Nämä tulokset osuvat yksiin myös lasten ja nuorten liikkumisen suosituksien kanssa, joiden mukaan kouluikäisten tulisi liikkua rasittavasti vähintään kolmesti viikossa. Tutkittavat satunnaistettiin joko kohtuukuormitteisen liikunnan ryhmään, HIIT-ryhmään tai kontrolliryhmään, jolle ei tarjottu erityistä liikuntainterventiota. Lin ja työtoverit tutkivat, miten kuuden viikon mittainen kohtuukuormitteinen harjoittelu sekä HIIT vaikuttavat luonnollisten tappajasolujen toimintaan nuorilla miehillä. T U T K I M U S U U T I S I A. Tuoreen tutkimuksen mukaan rasittavaa fyysistä aktiivisuutta sisältävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Näyttäisi siltä, että rasittavan monipuolisen liikkumisen lisääminen viikoittaiseen liikkumisrutiiniin vähentää kardiometabolisten sairauksien vaaraa. Gonzales-Ruiz ja työtoverit jakoivat nuoret neljään ryhmään, joista yksi toimi kontrolliryhmänä ja osallistui vain koulun pakolliselle viikoittaiselle liikuntatunnille. LÄHDE Lin M-L, Hsu C-C, Fu T-C, Lin Y-T, Huang Y-C, Wang J-S. Huolimatta siitä, että kevyen ja kohtuukuormitteisen liikunnan ryhmä ei saanut mainittavia muutoksia aikaan maksan rasvan määrässä, kevyempi liikkuminen vähensi kehon rasvapitoisuutta sekä viskeraalirasvan määrää. Exercise training improves mitochodrial bioenergetics of natural killer cells. Lisäksi maksimaalinen hapenottokyky parani molemmissa liikuntaryhmissä, mutta ei kontrolliryhmässä. LÄHDE González-Ruíz K, Correa-Bautista JE, Izquierdo M, Garcia-Hermoso A, Martinez-Vizcaino V, Lobelo F, Gonzales-Jimenes E, SchmidtRioValle J, Correa-Rodrigues M, Fernandez-Irigoyen J, PalominoEcheverria S, Santamaria E, Ramirez-Velez R. Pediatric Obesity 2021; https://doi.org/10.1111/ ijpo.12869 Rasittavaa fyysista aktiivisuutta sisaltävä liikkuminen vähentää maksan rasvaa ylipainoisilla nuorilla. Pelkkää kevyt tai kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus ei tähän riitä. Luonnollisten tappajasolujen elinvoiman ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen fyysisen aktiivisuuden avulla voi olla tärkeää infektioriskin pienentämisessä. Luonnollisten tappajasolujen toiminta tehostui molemmissa liikuntaryhmissä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 7 Liikunta parantaa luonnollisten tappajasolujen toimintaa Luonnolliset tappajasolut ovat elimistön oman immuniteetin puolustusjärjestelmän kannalta tärkeitä soluja, jotka pystyvät tappamaan esimerkiksi syöpäsoluja. Näillä muutoksilla saattaa olla merkittävä myönteinen vaikutus nuorten kardiometaboliseen terveyteen, vaikka verrattain lyhyt kuuden kuukauden interventio ei vielä vaikuttanutkaan muihin riskitekijöihin. Lasten ja nuorten ylipainon pysyessä yleisenä ja fyysisen aktiivisuuden tason matalana, rasvamaksan ja tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa jo lapsuudessa. Neljäs ryhmä osallistui kolmesti viikossa harjoitteluun, joka oli sekoitus kevyen ja kohtuukuormitteisen sekä rasittavan liikunnan harjoittelusta. Tutkittavat harjoittelivat viidesti viikossa ja tutkijat pyrkivät vakioimaan liikunnan kokonaismäärän pystyäkseen erottamaan sen intensiteetin merkityksen tutkimustuloksissa. Kaksi rasittavaa liikkumista sisältänyttä ryhmää osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi hillitä myös insuliiniresistenssiä. Tutkimuksessa havaittiin, että rasittavasti liikkuneilla nuorilla maksan rasvan määrä väheni eniten, vaikka rasva väheni myös yhdistelmäryhmässä. Lasten ja nuorten ylipainon yleistymisen seurauksena maksan rasvoittuminen on lisääntynyt myös heillä. Medicine & Science in Sports & Exercise 2021 (verkkojulkaisu ennen painoa) Rasvamaksaa vastaan rasittavalla liikunnalla Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa sekä jatkuvan kohtuukuormitteisen että korkeaintensiivinen intervalliharjoittelun (HIIT) lisäävän luonnollisten tappajasolujen sytotoksisten proteiinien ilmenemistä, vähentävän akuutin maksimaalisen liikunnan aiheuttamaa hapettumiskuormaa ja parantavan niiden mitokondrioiden toimintaa
Kuva: Riku Isohella/Lehtikuva Uskonnon ja urheilun vuorovaikutus muuttuvaa ja monitulkintaista Uskonto ja urheilu ovat vahvoja normittajia. Samoin toimivat urheiluinstituutiot, jotka keskittyvät hyvän kunnon ja ruumiillisen suorituskyvyn tavoitteluun. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i Kalle Palander laski syyskuussa 1999 Helsingin Tuomiokirkon portailla, kun hiihtoliiton alppija freestylemaajoukkueet julkistivat pääyhteistyökumppaninsa. Uskonnot ohjeistavat ihmisten tekemisiä ja opastavat norminmukaiseen käyttäytymiseen. Uskonnot ovat vaikuttaneet myös siihen, miten urheiluinstituutioita on paikannettu yhteiskuntaan.
Riittejä ja olympialaisia Sosiologian klassikkoajattelija Émile Durkheim esitti tutkimuksissaan uskontojen yhteiskuntasidonnaisuuden. Olympialaiset hän kielsi vuonna 394, joten viimeisiksi antiikin olympialaisiksi jäivät vuonna 393 järjestetyt kisat. (Behringer 2012, 74.) Modernia urheilua ja uskontoja Durkheimin kuvaus riittien seremoniallisista piirteistä mahdollistaa katseidemme suuntaamisen urheilukatsomoihin, joissa kaikuvat huudot, raikuvat laulut, soi musiikki sekä liikutaan ja tanssitaan ajoittain kiihtymyksen vallassa. Uskonnon on jopa tulkittu synnyttäneen järjestäytyneen urheilun ja kilpailemisen, sillä alkujaan urheilukilpailuja järjestettiin osana uskonnollisia juhlia (Koski et al. Jules Boykoffin mielestä Coubertin sekoitti isommin problematisoimatta uskonnollisen palon lippuja heiluttavaan nationalismiin. (Durkheim 1980, 55.) Maallistuneiden riittien seremoniallisista piirteistä hän kirjoitti seuraavasti: ”Ne saavat ihmiset kerääntymään yhteen ja kiihottumaan käymistilaan ja joskus jopa hulluuteen, joka ei ole vailla sukulaisuutta uskonnolliseen tilaan. Hänelle urheilu näyttäytyi uskontona kirkkoineen, uskonkappaleineen ja jumalanpalveluksineen. Sen sijaan kortinpeluu, biljardi, maallisen kir. Kristillinen usko, ruumiillinen terveys ja sosiaalinen vakaus nähtiin hyvän elämän perustekijöiksi. Coubertin esitti, kuinka kunnioittaakseen jumalia antiikin urheilija muokkasi ruumistaan kuten kuvanveistäjä patsastaan. Uskonnollisia tavoitteita ryhdyttiin liittämään varttuvan sukupolven ruumiinkasvatukseen. Täten samat ilmiöt ovat havaittavissa kumpaisessakin tapauksessa: huudot, laulut, musiikki, raivokkaat liikkeet, tanssit, kiihtymyksen tavoittelu, jne.” (Durkheim 1980, 337–339.) Uskonnon ja urheilun suhde oli kiinteimmillään antiikin yhteiskunnissa. Coubertain säilytti näkemyksensä urheilun ja uskonnon suhteesta. Kaikki uskonnot ovat omalla ja erityisellä tavallaan tosia, ”inhimillisten elinolosuhteiden mukaisia”. 2004, 31). Muskulaarisen kristillisyyden perustanlaskijoina on pidetty Charles Kinsley’tä ja Thomas Hughesia. Paroni sai arvovaltaisia kannattajia, sillä Yhdysvaltojen presidenttinä toiminut Theodore Roosevelt katsoi Coubertin’in saarnaavan oikeanlaista fyysisen kehityksen evankeliumia. Uskomusten ja riittien eron Durkheim tulkitsi samanlaiseksi kuin ajatusten ja tekojen suhteen. Historiallinen analyysi onkin ainoa selityskeino, mitä uskontojen muutosten selvittämiseen voidaan soveltaa. Samalla tavoin moderni urheilija kunnioittaa maataan, rotuaan ja lippuaan. (Hall 1994, 7–8.) Thomas Hughes kuvaa teoksessaan Tom Brownin kouluvuodet, kuinka päähenkilö kasvaa suotuisaan suuntaan: ”Ja niin Tom alkoi muuttua uudeksi pojaksi, ja vaikka hän usein lankesikin ja sai alati käydä kovia taisteluja itseänsä vastaan, hän varttui miehekkyydessä ja harkintakyvyssä, kuten jokaisen rohkean ja periaatteistaan kiinni pitävän pojan täytyy tehdä joutuessaan ensi kertaa tietoisesti taisteluun itseänsä ja pahaa vastaan.” (Hughes 1951, 301.) Nykyisen olympialiikkeen isänä pidetty paroni Pierre Coubertin kytki urheilun ja uskonnon tiiviisti yhteen. Lisäksi uskonnollisten yhteisöjen synnyttämiä normeja on uudistettu yhteiskunnallista todellisuutta vastaaviksi. Vielä vuonna 1935 pitämässään radiopuheessa hän kytki urheilun tiiviisti uskontoon: ”Vanhan ajan kuten nykyistenkin olympiakisojen ensimmäinen tuntomerkki on uskonnossa. Englannissa vuonna 1844 perustetun ja nykyään yli sadassa maassa toimivan järjestön alkuperäisenä tavoitteena oli saada nuorukaiset kiinnostumaan hyvistä harrastuksista ja kristinuskosta. Durkheim ohjeistaa myös uskontojen ymmärtämiseen. Moderni urheilu nousi aivan toisenlaisesta todellisuudesta kuin antiikin festivaalit. Esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa suhtautuminen sukupuolten asemaan tai lasten kasvatuskäytännöt. Juhlansa saivat ylijumala Zeus, parannustaidon, jousiammunnan ja auringon jumala Apollon sekä sekä meren, myrskyjen ja hevosten jumala Poseidon. Mutta vähitellen kokoontuvat kaikki tämän idean ympärille.” (Salimäki 2000, 93.) Urheilua on käytetty uskonnollisten liikkeiden sidostoimintana. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 3 9 T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i Uskonnon ja urheilun suhde on ollut samanaikaisesti sekä muuttuva että monitulkintainen. Ennen kaikkea urheilun tuli tuottaa uskonnollinen tuntemus. Yksi tällaisista sosiaalistamismuodoista oli muskulaarinen kristillisyys, joka syntyi 1800-luvun puolivälin paikkeilla Englannin sisäoppilaitoksissa. Urheilun ja uskonnon sukulaisuutta onkin osoitettu lukemattomissa yhteyksissä. Hänen mukaansa ei ole olemassa uskontoja, jotka olisivat silkkaa pötyä. (Higgs 2015, 71–72; 288–289.) Muskulaarisen kristillisyyden tavoitteena oli yhdistää fyysiset ponnistukset uskonnolliseen kilvoitteluun. Uskomukset ovat mielipiteitä, jotka koostuvat representaatioista. Ihminen tempautuu itsensä yläpuolelle ja etääntyy tavallisista askareistaan ja huolistaan. Ruumiillisten ponnistelujen ja itsekasvatuksen avulla nuorukaiset saattoivat torjua potentiaaliset uhat. Kreikan Olympiassa, Delfoissa, Korintissa ja Nemeassa pidetyt urheilujuhlat toimeenpantiin nimenomaan jumalien kunniaksi. Riitit puolestaan ovat määrätynlaisia toimintamuotoja. Modernin yhteiskunnan ilmenemismuotoja olivat muiden muassa kansalaisyhteiskunnan muotoutuminen, koulutuksen institutionalisoituminen ja urheiluorganisaatioiden perustaminen. Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen (The Young Men´s Christian Association / YMCA) riennoissa urheilu on ollut merkittävä toimintamuoto, jonka avulla on houkuteltu nuorisoa liikkeen suojiin. Urheilun uskonnollinen idea, Religio Athletae, on vain hitaasti tunkeutunut kilpaurheilijoiden tietoisuuteen ja monet heistä toimivat tietämättään sen mukaan. Rooman kristitty keisari Theodosius I kielsi 390-luvun alussa kaikki pakanalliset kultit. Emme voi ymmärtää uskontoja muuten kuin seuraamalla, miten ne ovat historian kuluessa kehittyneet. (Durkheim (1980, 25–26.) Durkheimin mukaan uskonnolliset ilmiöt järjestyvät kahdeksi kategoriaksi. Jo uskontojen kirjo takaa sen, että suhtautuminen urheiluun ja samalla ruumiillisuuteen on muotoutunut tavattoman kirjavaksi. (Boykoff 2016, 13–14.) Roosevelt oli myös innokas muskulaarisen kristillisyyden kannattaja. (Guttmann 1978, 20–26.) Jälkikäteen kristillinen usko on nähnyt kreikkalaiset urheilujuhlat pakanallisiksi (Kyle 2007, 114)
Samalla urheilupuhetta maustettiin uskonnollisin äänenpainoin. (Ikonen 2000, 9.) Liian vähäisen liikunnan Pihkala näki synniksi, joka johtaa kansakunnan rappeutumiseen.. Sekularisoituminen merkitsee etenkin sitä, että etenkään länsimaisissa kulttuureissa uskonnot eivät normita ihmisten elämänmenoa samaan tapaan kuin aiemmin. Harri Salimäen mukaan Pihkalan keskeinen käsite ”ponnistamisen ilo” viittaa ilosanomaan, joka tulee ponnistamisen kautta. Namikalaiset ovat kunnostautuneet etenkin koripallon levitystyössä, joka alkoi vuonna 1927 Vilho Nuorevan tuotua koripallon Suomeen YMCAn maailmankisoista Kööpenhaminasta. Nykyään seuran toiminnassa korostuu kilpaurheilun rinnalla kaikenlainen yhdessä tekeminen ja juutalaisnuorten perinteinen kasvattaminen. Gummeruksen pappissukuun kuuluneen, vuonna 1906 nimensä suomalaistuttaneen Pihkalan käyttämiä kristillisiä käsitteitä olivat muun muassa evankeliumi, ilosanoma, siunaus, synti, parannuksen tekeminen, puun tunteminen hedelmistään ja uskovainen. Muskulaariseen kristillisyyteen viittaa sekin Pihkalan näkemys, että henkinen ja sivistyksellinen kehitys voi tapahtua vain ruumiinkasvatuksen kautta. (Itkonen 1997b, 22.) Legendaarinen radioselostaja Martti Jukola kuvasi uhrautumista vuonna 1924 yhdistäen kilpakentät isänmaallisuuteen: ”Ne ovat miesten parhaita, jotka kykenevät kaatumaan kilpailussa ja jotka vielä puolikuolleina ajattelevat maansa parasta. Kuva: Ari Myllylä/Lahden kaupunginmuseo jallisuuden lukeminen sekä fyysiset harrastukset olivat alun perin kiellettyjä. Yksi näistä oli vuonna 1906 Suomessa perustettu juutalaisten urheiluseura, joka sai nimekseen Judiska Idrottsföreningen Stjärnan. Sellaisia poikia tarvitsee isänmaa aina ja sellaisiin poikiin se voi luottaa. Modernin ilmentymänä urheiluakaan ei otettu vastaan pelkästään myönteisesti. Uskonkilvoittelussa ja urheilussa onkin samankaltaisia piirteitä, jotka liittyvät esimerkiksi voittamiseen, kieltäytymiseen ja kamppailuun. Seppo Hentilän mukaan urheilun rinnastaminen uskontoon on ulottunut useiden sukupolvien tekemiin tulkintoihin. Tällöin on arvioitu, että liikunta on oivallinen työmuoto vetää lapsia mukaan seurakuntien toimintaan. Seuraavan vuosikymmenen alussa yhdistykset perustettiin Turkuun ja Vaasaan. Kiinnostava kysymys on sekin, missä määrin muskulaarisen kristillisyyden ideat vaikuttivat Pihkalan ajatteluun. Näihin ominaisuuksiin myös uskonnollisten piirien oli vaivatonta tarttua. Samalla urheilun lieveilmiöt on tulkittu ”synneiksi”. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i Ehtoollisen vietto Jukolan viestin iltakirkossa Asikkalassa vuonna 2002. Ponnistamisen ilon Pihkala liitti Amerikan matkansa jälkeen nimenomaisesti erikoisurheiluun. Uskonnollinen käsitteistö ilmeni pontevasti Lauri ”Tahko” Pihkalan kirjoituksissa. Sekularisoituminen ilmenee esimerkiksi Suomen luterilaisessa kirkossa siten, että ylhäältä sanelevan kirkon tilalle on lähdetty rakentamaan ”alhaalta kasvavaa kirkkoa”. (Hentilä 1992, 12.) Myös uskonnon ja urheilun uhrautumisessa on nähty sukulaisuutta. (Ikonen 2000, 10; YMCA:n historia) Uskonnolliset yhteisöt ovat perustaneet maailmanlaajuisesti omia urheiluseurojaan. Vuonna 1923 syntyi NMKY:lle oma urheiluliitto. Sekä urheilupuhe että uskonto ovatkin nostaneet esiin arvoja, jotka ovat olleet hyväksi tulkitun elämän rakennusaineita. (Salimäki 2000, 133; 140; 342.) Suomalaiset liittyivät osaksi kansainvälistä Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen toimintaa vuonna 1889, kun Arthur Hjelt ja Zachris Topelius perustivat Helsinkiin NMKY:n paikallisyhdistyksen. Papit, opettajat ja muut kansanvalistajat onnistuivat kuitenkin tekemään urheilusta hyväksytyn ja kohottamaan sen raittiusja sivistysuskon rinnalle. (Smolar & Hirschovits 2016, 16–17; 244–247.) Maallistumista ja kirkkojen toimia Uskontojen yhteiskunnallinen asema on muuttunut maallistumisen eli sekularisaation myötä. 2010, 87–88.) Kansallista urheilu-uskoa Suomessa yhteiskunnan modernisoituminen toteutui vähitellen ja myöhään verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. (Hentilä 1992, 13.) Urheilun yleisen hyväksynnän myötä Suomessa ryhdyttiin 1920-luvulta alkaen synnyttämään niin sanottua urheilun ”hyvän kertomusta”, jonka avainsanoja olivat järjestys, kuri, tahto, raittius, reippaus, ryhti, ilo, valo, sisu, kestävyys ja rohkeus (Itkonen 1997a, 206). Kyseessä on tiettävästi maailman vanhin keskeytyksettä toiminut juutalainen urheiluseura. (Yamane et al. Kristillisten arvojen mukaan urheilua pidettiin pikemminkin syntinä ja turhanaikaisena vouhotuksena, josta ei nähty olevan kenellekään hyötyä. 1930-luvulta lähtien seura on tunnettu nimellä Makkabi. Vain sellaiset miehet kykenevät järkähtämättä ajamaan isänmaan etua ja olemaan valmiita kaatumaan sen puolesta suurempinakin hetkinä kuin helteisinä heinäkuun päivinä Colombes’in stadionilla.” (Jukola 1924, 64.) Lainaus osoittaa oivallisesti sen kontekstuaalisuuden, jossa uskontoa, urheilua ja isänmaallisuutta kytkettiin nuoressa itsenäisessä valtiossa toisiinsa. Liian vähäisen liikunnan harjoittamisen Pihkala näki synniksi, joka johtaa kansakunnan rappeutumiseen. Yhdysvaltoihin rantautuessaan liikkeen ohjelmistoon otettiin urheilu
Pienemmät historialliset herätysliikkeet rukoilevaisuus ja evankelisuus ovat suhtautuneet Suomen itsenäisyyden alkuvuosista lähtien urheiluun samaan tapaan kuin körttiläiset. ”Kilpaurheilu ei nouse elävän uskon, vaan maailman kunnian tavoittelun pohjalta. Julkaisussa linjattiin, että kristillisen ihmiskäsityksen näkökulmasta kilpailun rinnalla tulisi korostaa keskinäistä yhteistoimintaa ja myötäelämistä, kilpailua itsensä kanssa sekä liikunnan iloa ja virkistystä. (Malkavaara 1987, 31; 48.) Kirkon urheilutoimissa on suuntauduttu 1990-luvulta lähtien verkostomaisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Evankelis-luterilaisen kirkon nettisivujen mukaan Kirkon asenne urheilun suhteen on vaihdellut. Kristilliseen käsitykseen tukeutuen korostetaan ihmisen ainutlaatuisuutta, ihmistä Jumalan kuvana ja yhteydessä Jumalaan. Vuonna 1994 Kirkon nuorisotyön keskus järjesti urheilufoorumin, jossa kartoitettiin yhteistyöhankkeita ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Vanhoillislestadiolaiset suhtautuvat kielteisesti huippu-urheiluun ja liikkeen näkökulmasta myös liian sitoutuneeseen harrastamiseen. (Ikonen 2000, 13–14; 20.) Kirkko ja urheilu oli vuonna 1987 ilmestyneen Mikko Malkavaaran ja Kirkkohallituksen asettaman työryhmän laatiman teoksen nimi. Kirkon piirissä toimii liikuntaja urheiluneuvottelukunta. Lupaava pikajuoksija Ari Niskala jätti paikkansa pikajuoksun maajoukkuevalmennettavien ringissä ”saatuaan armon huippu-urheilun tiimellyksestä”. 1980-luvun alussa SVUL:n seuroista. 1950-luvulla kirkko hakeutui yhteistoimintaan urheilun kanssa järjestämällä yhteisiä leirejä SVUL:n seurojen kanssa. Urheilu näyttäytyi kokonaisuudessaan maalliselta toiminnalta, joka vei ajatukset sivuun uskonelämästä. Se ei lisää uskoa, vaan johtaa moniin ristiriitoihin, jotka pikemminkin vaikeuttavat uskonelämää.” Vapaista kristillisistä suunnista suurin, helluntaikirkko, suhtautuu liikuntaan ja urheiluun myönteisesti. Vanhoillislestadiolainen liike hyväksyy oman kunnon kohentamiseksi harrastetun liikunnan ja harrastetason kilpaurheilun. Kirkon linjauksissa on sisäistetty liikunnan hyödyt kasvatuksen välineenä korostaen samalla hengellisyyden ohessa eheyttä, tasapainoisuutta ja sosiaalisuutta. Toisen maailmansodan jälkeen suhtautuminen liikuntaan ja urheiluun kuitenkin muuttui. Kuopion Palloseurassa ja Suomen maajoukkueessa hyvän kauden vuonna 2021 pelannut Urho Nissilä valitsi aikoinaan urheilu-uran, mikä merkitsi siteiden katkaisemista herätysliikkeen kanssa. Matkaan lähti Martti Alaja, joka oli ollut epävirallisena kisapappina Innsbruckin vuoden 1964 talvikisoissa. Vanhoillislestadiolainen liike pitää uskon ja huippu-urheilun yhteensovittamista likipitäen mahdottomana. Urheilukilpailuiden pitäminen jumalanpalvelusten aikaan ei ollutkaan suotavaa. Kirkon ulkomaanasiain toimikunta myönsi ensimmäisen kerran matka-avustuksen kisapapille, joka matkasi vuonna 1970 MM-hiihtoihin Tatralle. Eteläpohjanmaan körttiläiset suojeluskuntalaiset olivat valkoisten parhaita taistelijoita. Vuonna 1973 hiippakuntien nuorisotyötoimikunnissa aloittivat toimintansa urheiluasiain jaostot, joiden tehtäväksi asetettiin seurakuntien ja urheiluseurojen välisten yhteyksien pitäminen. Päivämies-lehden pääkirjoituksen (12.8.2020) mukaan ”liikkumisella on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin”. Niskala pohti kilpaurheilun ja uskon ristiriitaa SRK:n vuosikirjassa 2001. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteeri Juha Kaarivaara muotoili liikkeen linjan Siionin Lähetyslehden pääkirjoituksessa 8/2020 seuraavasti: ”Niin hyvä asia kuin liikuntaja urheiluharrastus onkin, siitä ei saisi tulla tärkein ja elämänvalintoja ohjaava asia. Liikkeeseen kuuluvia urheilijoita ovat olleet kävelyn Euroopan mestari Sari Essayah ja kaksi pikaluistelun EM-hopeaa saavuttanut Mika Poutala. Seuraavan vuosikymmenen alussa suhdetta urheiluun pyrittiin tiivistämään muun muassa luomalla vapaa-aikakeskuksia ja saamalla urheilukeskuksiin jumalanpalveluksia. Eniten aikaa urheiluun oli sunnuntaisin, mikä herätysliikkeiden ja myös kirkon näkökulmasta vierotti etenkin miehiä lepopäivän pyhittämisestä. Ensisijaista on omakohtainen usko ja sen hoitaminen evankeliumilla.” Nuori urheilija joutuukin käytännössä tekemään viimeistään teini-iässä valinnan, aikooko hän yrittää huipulle vai jääkö vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Koko liikuntakulttuurissa nähdään syvimmiltään olevan kysymys siitä, että pyrimme toteuttamaan ihmisyyttä, ihmisen ideaa. Sodankäynti nosti ruumiillisen kunnon arvostusta. Painin kaksinkertainen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäki kasvoi körttikodissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 4 1 T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i HERÄTYSLIIKKEET JA LIIKUNTAKULTTUURI Kaikki luterilaisen kirkon piirissä toimineet herätysliikkeet suhtautuivat voimisteluun ja urheiluun 1800-luvulla kielteisesti. Pesäpallo ja paini saivat Etelä-Pohjanmaalla lisäharrastajia körttiläisistä. Voimistelun ja urheilun sisällyttäminen kansakouluopetukseen herätti herätysliikkeissä epäilyksiä. Herännäisvaikuttaja Jaakko Elenius pelasi pesäpalloa Puna-Mustien mestaruussarjajoukkueessa 1960luvun alkupuolella. Heränneiden urheiluun kohdistamat varaukset liittyivät lepopäivän pyhittämiseen sekä liiallisen maallisen kunnian tavoitteluun. Seuraavan vuosikymmenen alussa kymmenen prosenttia seurakunnista teki säännöllistä yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. (Ikonen 2000, 11; Salimäki 1986, 37–42.) Kirkon toimissa urheilun suhteen haettiin 1970-luvulla uusia avauksia. Heränneiden suhtautuminen muuttui etenkin sisällissodan jälkeen. JOUKO KOKKONEN 19 prosenttia teki yhteistyötä seurakuntien kanssa. Urheilu-uskon pelättiin jopa korostavan liiaksi elämän fyysisyyttä ja jättävän henkiset kysymykset katveeseen. Urheilu alettiin nähdä tärkeäksi nuorison kasvatusmuodoksi, mikä näkyikin pian työntekijöiden koulutuksessa. Seurakuntien yhteyteen pyrittiin saamaan myös liikuntasali. Kisapappitoiminnan lisäksi seurakunnat ovat järjestäneet urheilukilpailujen yhteydessä kirkkopyhiä sekä hartausja rukoushetkiä. Esimerkiksi 1930-luvun Suomessa perinteisten herätysliikkeiden ja evankelioivan kristillisyyden suosion kasvaessa kilpaurheiluun osallistumista ei katsottu hyvällä
https://ort.fi/uutishuone/2016-10-14/urheilu-ja-uskontoihmisarvon-rakentajina luettu 2.12.2021) Yamane, D., Mellies, C. Jyväskylä. Suhde muuttuu yhteiskuntien mukana Uskonnon ja urheilun kytkennät nousevat esiin myös urheilijoiden ja median välittäminä. New York. Hentilä, S. Higgs, R. (toim.) Suomi uskoi urheiluun. Hall, D. Jälkimoderneissa yhteiskunnissa uskonnolliset tahot ovat halunneet verkostoitua urheilupiirien kanssa. Keskeisenä tavoitteena oli peilata urheilun ja uskonnon merkitystä ihmisarvon rakentajana ja sitä, kuinka sekä uskonto että urheilu palvelevat yleisinhimillisiä periaatteita ilon, myötätunnon, kunnioituksen, rakkauden, tasapainon ja valistuksen tuojina ja lisääjinä. Urheilun uhrit. 1978. Teoksessa Hall, D. Teoksessa Vares, V. Helsinki. Makrososiologisesti tarkasteltuna urheilun synty liittyi antiikin olympialaisten tavoin riitteihin. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 sen tehtävänä on ensinnäkin arvioida kirkon roolia ja tehtävää liikunnan ja urheilun alueella, osallistua liikuntaja urheilupoliittiseen keskusteluun, pitää esillä liikunnan ja urheilun merkitystä kirkon työssä, vahvistaa muun yhteiskunnan tietoisuutta liikunnan merkityksestä kirkon toiminnassa ja edistää tasa-arvoisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista liikunnan ja urheilun alueella. Jukola, M. 1924 Alloo, Alloo …! Kuvia ja katkelmia Pariisin olympialaisista. Sport, Religion, and the Double Movement of Secularization in America. The Nature of Modern Sport. Vielä kimurantimmaksi suhde tulee, kun tarkastelu ulotetaan länsimaisen kulttuurin ulkopuoliseen todellisuuteen. Tamburrini, C. 1951. 1980; alkup.1912. Guttman, A. Salimäki, H. E. Malkavaara, M. Antiikin urheilu – Olympian kentiltä Rooman areenoille. Muissakin uskontokunnissa on suunnattu katseita urheiluun nimenomaisesti yhteistyön hengessä. Porvoo. Jyväskylä. 1997a. & Tahvanainen, J. Teoksessa McNamee, M. www. Kulturgeschichte des Sports. 1987. Kirkossa on käynnistetty myös kristilliseen ihmiskäsitykseen perustuvaa Liikkuva seurakunta -toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä seurakuntien liikkumista sekä tehdä sitä muutoinkin näkyväksi. E., Blake, T. 2007. J. Itkonen, H. Suomen ja Skandinavian historian laitos. Esimerkiksi takavuosien nyrkkeilijä Muhammad Alin ja nykyjalkapalloilija Mohamed ”Mo” Salahin on arvioitu vaikuttaneen kannattajien kääntymiseen muslimeiksi. (toim.) Sociology of Sport and Social Theory. Atena. Uskontoelämän alkeismuodot. 2004. Molar, R. Human Kinetics. Cambridge University Press. Makkabi – Helsingin juutalaisen urheiluseuran historia. 2015. Helsinki. (toim.) Muscular Christianity – Embodying the Victorian Age. Osa urheilijoista kiittää menestyksen hetkellä myös sanoin korkeampia voimia. Kuinka liikunta tuli mukaan seurakunnan toimintaan – Tapaustutkimus liikuntainnovaation diffuusiosta Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1950–1990-luvuilla. Suomen urheilun ja liikunnan historia. Cambridge. Ikonen, S. Kirkon liikuntaja urheiluneuvottelukunta. WSOY. Vom antiken Olympia bis ins 21. Turku. Verlag C.H.Beck. Liikuntatieteellinen Seura. Pro gradu -tutkielma. Jahrhundert. God in the Stadium: Sports and Religion in America. Helsinki. E. Sport and Spectacle in the Ancient World. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 131. 1986. Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana. Salimäki, H. Kyle, D. Verso. Oxford. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. HANNU ITKONEN professori (emeritus) liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Hannu.itkonen@jyu.fi LÄHTEET Behringer, W. 2016. https://evl.fi/plus/ seurakuntaelama/kasvatus/kirkon-liikunta-ja-urheiluyhteistyo/ kirkon-liikunta-ja-urheiluneuvottelukunta (luettu 2.12.2021) Koski, S., Rissanen, M. The University Press of Kentucky. Impulssi XIV. Tammi. Durkheim, É. The ”Hand of God”. 2000. G. 2000. Hughes, T. 1992. (toim.) Urheilu ja historia. ”Jaloon uskomme urheiluun …”. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. & Hirschovits, A. Helsinki. Itkonen, H. 2010. Jyväskylän yliopisto. Tuskin etanaa elävämpi – urheilu sosiaalisena kontrollina. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asenne urheiluun sekä suhteet urheilujärjestöihin toisen maailmansodan jälkeen. Suomen ortodoksinen kirkko uutisoi vuoden 2016 lokakuussa Vatikaanissa paavi Franciscuksen johdolla järjestetystä Sport at the Service of Humanity -konferenssista, johon osallistui edustajia kaikista maailmanuskonnoista. Urheilun ja uskonnon suhde on muuttunut historian myötä. Uskonnon ja urheilun suhde on siten ollut sangen monitulkintainen. Helsinki. Teoksessa Smith, E. https://ymca.fi/historia/ (luettu 1.12.2021) T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Yksi urheiluhistorian kuuluisimmista tapauksista on Diego Maradonan vuoden 1968 jalkapallon MM-kisoissa tekemä Jumalan käsi -maali, jonka sääntöjenvastaisuus on toki herättänyt kriittistäkin keskustelua (Tamburrini 2010, 132–144.) Urheilijoilla on ollut myös uskonnollista esikuvavaikutusta. YMCA:n historia. SKSK-Kustannus Oy. 2016. Jyväskylä. Muscular Christianity: reading and writing the male social body. Teoksessa Pyykkönen, T. London. Isänmaan ja urheilu-uskon mies. Lukemattomat urheilijat osoittavat uskonnollisuuttaan tekemällä ristinmerkkejä ja suuntaamalla kiittäviä katseitaan kohti korkeuksia. Power Games – A Political History of the Olympics. 1997b. München. Helsinki. Bibliotheca Historica 62. London. Osa modernin urheilun pioneereista halusi muskulaarisen kristillisyyden, Coubertinin ja Pihkalan tavoin hyödyntää ruumiinharjoituksia uskonnollisuuden edistäjinä. Helsingin yliopisto. Tom Brownin kouluvuodet. Playing for Whom. 2010. (toim.) The Ethics of Sports. Neuvottelukunta pitää myös yhteyttä toimialansa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin sekä tekee toimialaansa kuuluvissa asioissa esityksiä kirkkohallitukselle. Routledge. From Ritual to Record. 1994. 2012. Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. Otava. Kirjokansi 116. Champaign. Kirkko ja urheilu. Columbia University Press. Boykoff, J. Blackwell. Turun Historiallinen Arkisto 51. Kentucky
Cygnaeus piti tärkeänä, että niin pojat kuin tytöt saavat koulussa myös voimistelunopetusta. Synnyttäneen naisen oli tultava kuuden viikon kuluessa papin kirkotettavaksi, jolloin hänet otettiin puhdistautuneena kirkon yhteyteen. Tanssin ja joogan kanssa kaikki eivät ole sinut kirkossa vieläkään. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 4 3 Kirkolla ollut kasvukipuja suhteessaan ruumiillisuuteen Luterilaisen kirkon käsitys ruumiillisuudesta on muuttunut ajan mittaan. Myös kirkkoveneillä otettiin mittaa venekuntien soutukyvyistä. Välillisesti kirkon asemaa vahvisti se, että vain harvat suomalaiset erosivat kirkosta uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1923. Suomussalmen kirkon seinustalla oli 1800-luvun satoja suksipareja kevättalvella. 1900-lukujen vaihteessa. (Kokkonen 2015, 56) Voimistelu ja urheilu soveltuivat myös kirkon näkökulmasta vasta itsenäistyneen kansakunnan rakentamisen välineiksi. (Lindgren 2012, 82?84; 115) Kirkko alkoi menettää Suomessa auktoriteettiaan 1800. Tilanne muuttui sisällissodan seurauksena, kun sodan voittanut valkoinen Suomi tukeutui kirkkoon. Kuva: Markku Jokela T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Raamatusta johdettu puhdistautumisrituaali alkoi kadota 1800-luvun lopulla ja muuttui harvinaiseksi 1900-luvun puolella. Ruumiillisuus kuului luonnollisena osana kirkkomatkoihin. Suomen kansakoululaitoksen merkittävin perustajahahmo Uno Cygnaeus oli myös pappi. (Kokkonen 2015, 15) Uudistusmieliset papit ymmärsivät liikunnan arvon jo 1800-luvulla. Kirkon esittämät suurimmat varaukset koskivat urheilemista sunnuntaisin aamupäivän ”kirkkoaikana” ja kohtuuttoman maineen tavoittelua urheilusaavutusten avulla. Hikoilu lakkasi olemasta hengellisyyden este viimeistään 1970-luvulla. Hän itse oli harrastanut tanssia nuorena pappina, mitä ei pidetty soveliaana. (Kokkonen 2008, 119?120) Kotimaa-lehti korosti vuonna 1922 urheilumenestyksen palvonnan vaaroja (Kotimaa 1922): Kokkolan kirkossa nähtiin ja koettiin tammikuussa 2022 Titta Tunkkarin ohjaama tanssiesitys. Hevosella taitetut kirkkomatkat muuttuivat kilpa-ajoiksi kotiin palatessa. Nousevan työväenliikkeen ohella kirkkoa arvostelivat liberaalit porvarit, jotka Ranskan esimerkin innoittamina ajoivat kirkon ja valtion eroa. Naisen kehoon suhtautumista kuvaa synnytyksen jälkeen tehty kirkottaminen. Valkoisen Suomen koti, uskonto ja isänmaa -ideologia oli kirkolle helppo hyväksyä. (Luukkanen 2012) Voimistelutunnit herättivät epäilyksiä erityisesti kaikesta maallisena pidetystä eroon pyrkineissä herätysliikkeissä (Kokkonen 2015, 47?48)
4 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 ”Ei ole langettava varsin houkuttelevaan paulaan uskotella itselleen, että urheilusaavutukset, niin paljon kaunista mainetta kuin ne tuottavatkin isänmaalle ja niin kuin niistä jokainen vilpittömästi iloitsemmekin, kuitenkaan vanhurskauttaisivat siveellisen elämän heikkoudet.” Kotimaa palasi toistuvasti myös lepopäivän pyhittämisen ja urheilun väliseen ristiriitaan. (Perttula 2010) Toisaalta Pohjanmaalla kiisteltiin vielä vuonna 1972 siitä, oliko piispa John Vikströmin soveliasta osallistua sunnuntaina järjestettyyn Botnialoppet -hiihtoon (Mustakallio 2021). Lukuisissa lasten ja nuorten kerhoissa pelattiin sählyä mitä erilaisimmissa tiloissa. Vielä enemmän liikunnallisuus on korostunut Lapissa pidettävissä vaellusrippikouluissa ja muissa liikuntarippikouluissa. Vikströmin arkkipiispakaudella hänen joukkueensa, vuonna 1990 rekisteröity Piispan Pojat otteli muun muassa kirkolliskokouksen joukkueen kanssa. Leireihin oli luontevaa yhdistää liikunnallisia osia. ”Pyhänpidossa” oli kuitenkin eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. (Esim. Tässä mielessä ruumiillisuus tuli entistä hyväksytymmäksi myös kirkossa. Sunnuntaisin tehtiin vain välttämättömät työt. Ikonen 2000, 62?64) Sähly on edelleen osa monien seurakuntien lapsija nuorisotyötä. Hiki ei ollut enää juuri kenenkään kirkossa toimivan mielestä hengellisyyden tiellä. Porvoon piispana vuosina 1970?1982 ja arkkipiispana vuosina 1982?1998 toiminut John Vikström tuli tunnetuksi liikuntamyönteisyydestään. (Esim. Aamupäivisin ei urheiltu sunnuntaina muuta kuin suurissa urheilutapahtumissa, kuten maakuntaviesteissä. Arkkipiispa Ilmari Salomiehen kerrotaan todenneen lentopallopelin jälkeen: ”Tämähän on niin hauskaa, että jos muut papit tietäis sen, niin ne varmaan kieltäis sen.” (Stenberg 2012) Lausahdus kuvaa osuvasti ruumiillisuuteen kirkossa edelleen 1940?1950-luvuilla kohdistuneita ristiriitaisia tulkintoja. (Mustakallio 2021; Vikström 2010) ”Perinteisen” liikunnan ja urheilun voikin sanoa saavuttaneen kirkon laajan tuen 1970?1980-luvuilla. Hölkkäpappina tunnettu kirkkoherra Pertti Perttula perusti vuonna 1968 Vantaalla Korson maratonin, jonka lähtömerkkinä oli kirkonkellon kumahdus. Ikonen 2000, 59 ja 63) Seurakuntien suojissa etenkin aiemmin toimineiden partiolippukuntien toiminnassa on ollut selvä liikunnallinen ulottuvuus. Lasten ja nuorten kerhotoiminnassa liikunnan asema säilyi vahvana yhteiskunnallisen murroksen vuosina. (Kokkonen 2015, 176?180) Kirkon suhtautuminen liikuntaa kohtaan muuttui entistä myönteisemmäksi, mikä näkyi myös käytännössä. Sotavuodet muokkasivat osaltaan kirkon työmuotoja. Papillista juoksua ja piispallista palloilua Suomalaisen yhteiskunnan kaupungistuminen ja siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon herättivät huolen vapaavieton sisällöstä. Maalla tapa oli tavallinen ja jatkui monin paikoin jopa 1970?1980-luvuille. NMKY:n urheiluliiton puheenjohtaja kirkkoherra Richard Hjelt korosti vuonna 1938, että ”kristillisissä piireissä ei liioin voida hyväksyä sitä, että urheilukilpailut usein järjestetään sunnuntaiksi jumalanpalveluksen ajaksi” (Hjelt 1938). Erilaisten uusien liikuntamuotojen kokeiluun liittyy T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Kuntoilutapahtumien läpimurto 1970-luvulla muutti osaltaan tilannetta ja toi liikunnan yhä enemmän osaksi koko sunnuntaita. Omasta liikkumisesta on tullut tärkeä identiteetin osatekijä. (Mustasaari 90v.) Kirkon nuorisotyössä keskeinen rippikoulu muuttui leirimuotoiseksi 1950-luvulta lähtien. Lentopallo itsessään soveltui hyvin osaksi kirkon toimintaa, sillä Suomen ensimmäiset lentopallo-ottelut oli pelattu Helsingin seurakuntien vuokraamassa Mustasaaressa 1930-luvulla. Körttiläisiin kuulunut Perttula käynnisti lukuisia juoksutapahtumia eri puolilla Suomea. Tanssi ja jooga hiertäneet Ruumiillisuuden käsittäminen on laajentunut suomalaisessa liikuntakulttuurissa etenkin 1980-luvulta lähtien. Hän piti erityisesti esillä lempilajiaan jalkapalloa. Hän toimi myös valmentajana ja osallistui Juoksija-lehden perustamiseen 1970-luvun alusKuopion piispa Matti Sihvonen (vas) ja arkkipiispa John Vikström lähdössä talvella 1986 Väinämöisen Vaellukselle, joka hiihdettiin Pogostan hiihtoa edeltävänä lauantaina. Yksi sählyn levittäytymisteistä Suomeen 1970?1980-luvuilla olivat seurakunnat. Rintamamiesten jatkosodan aikana laajalti harrastamasta lentopallosta tuli myös entistä useamman seurakunnan nuorisotyön osa. Kirkko toimi jossain määrin myös uusien liikuntamuotojen juurruttajana. Liikuntapolitiikan tavoitteeksi tuli mielekkään vapaa-ajan sisällön tarjoaminen myös aikuisille ja kansanterveyden parantaminen liikunnan avulla. Eläkevuosinaan hän on osallistunut aktiivisesti liikunnasta ja urheilusta käytävään eettiseen keskusteluun. Sen sijaan kotitarvekalastus, marjastus ja sienestys olivat hyväksyttyjä myös sunnuntaisin. Erityisen suuri huoli kohdistui lä hiöi hin muuttavaan väkeen. Sivonen/Ilomantsin museosäätiö sa. Pelin toi Suomeen Yhdysvalloista pastori Heimer Virkkunen. Kuva: Erkki A
Urheilutietäjien joulu 2012. Hän perusteli näkemystään sillä, että vaikka hengellisesti välinpitämättömien määrä oli lisääntynyt, niin myös vaihtoehtoinen uskonnollisuus oli kasvussa. Liikunnan ja urheilu valtavirta ei herätä enää suuria intohimoja kirkossa. Urheilu ja siveellisyys, Kotimaa 28.7.1922. Kansakunta kilpasilla. Juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. Lindgren, S. Liikuntasosiologian pro gradu –tutkielma. Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen sanoi ymmärtävänsä huolen, mutta näki joidenkin joogan lajien sopivan kristityille. 2019. http://www.kristanssi. Käsitys on vaikuttanut voimakkaasti etenkin herätysliikkeissä. https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ suomen-ensimmainen-kristillisen-joogan-ohjauskoulutus-alkoimukana-seurakuntien-tyontekijoita-eri/ Seppälä, O. Pertti Perttula in memoriam, Kirkko ja Kaupunki 9.3.2010. Jyväskylä. Salsaopettajana työskennellyt joensuulainen pastori Sanna Kauppinen tanssii jumalanpalveluksessa keskimäärin kerran kuukaudessa. https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ piispainkokouksen-paasihteeri-kristillinen-jooga-on-mahdollista/ Seppälä, O. Tanssin toi kirkkoon modernin tanssin kehittäjä Riitta Vainio, joka alkoi tanssia kirkoissa 196?1970-luvuilla. Ikonen, S. Liberaalit näkevät, että yksi keinoista tavoittaa ihmiset voi olla ruumiillisuuden hahmottaminen uudelleen myös kirkon näkökulmasta. Perttu, S. 2020. Ihmiset haluavat uskoa johonkin omalla tavallaan, eivät enää kirkon opettamalla tavalla. https://kansallisbiografia.fi/ kansallisbiografia/henkilo/3176 Mustasaari 90v. 2012. (Perttu 2010) Vainio itse koki kirkkotanssin johdattavan kristinuskon alkulähteille (Hirvonen 2014): ”Olemme tottuneet istumaan ja seisomaan jumalanpalveluksissa. Kirkko on joutunut määrittelemään kantaansa ruumiillisuuteen uudelleen etenkin tanssin ja joogan kautta. 2000. https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ kommentti-kristillista-joogaa-on-olemassa-ja-sita-tulee-lisaa/ Stenberg, L. 2021. Erakkomajoilta kuntosaleille. Bibliotheca Historica 119. Kokkonen, J. Pastorin pyhä tanssi: keho on hengellisyyden koti, Kotimaa 24.5.2017. (Rautaniemi 2021, 339: 370–374) Joogan suosion kasvu ja levittäytyminen myös kirkon piiriin sai konservatiivina tunnetun kirkolliskokousedustaja Pekka Reinikaisen esittämään vuonna 2012 epäilyksensä joogan sopivuudesta kirkkoon. Bazam Books: Helsinki. 2014. 2012. Kristillistä joogaa on olemassa . 2010. Konservatiivien mielestä maallistumiseen ja uushengellisyyteen on vastattava entistä väkevämmällä julistuksella. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Jooga on kehittynyt hindulaisuuden yhteydessä ja sillä on länsimaistettunakin henkinen ja hengellinen ulottuvuutensa. 2020. Tanssin ympärille mahtuu monta valhetta, Rauhan Tervehdys 19.9.2014. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 3. http://www.sci.fi/~sut/joulu2012/lentop.html Vikström, J. Liturginen tanssi perustui Raamatun teksteihin ja virsiin, mutta sai osakseen laajaa paheksuntaa. Tampereen yliopisto. 1938. Hengellisen tanssin historiaa. ”Kirkottamaton akka on kuin avonainen veräjä.” Kirkottaminen ja valta modernisoituvassa Suomessa. Vasta viime vuosikymmeninä suhde ruumiiseen on muuttunut. Kotimaa. Urheilumuseo: Helsinki. Suomen urheiluhenki terveeksi! Kotimaa 19.8.1938. Asiaa ei auttanut edes se, että vetäjänä toimi lottana palvellut, taatusti isänmaalliseksi tunnettu opettaja. (Makkonen 2017) Tanssia vielä visaisempi kysymys kirkolle on jooga, jonka suosio kasvanut viime vuosikymmenien aikana myös Suomessa. ja sitä tulee lisää, Kotimaa 20.11.2020. Kiuruveden Sulkavanjärvellä alakoululaiset liikkeelle saanut jytäjumppa oli lopetettava vuonna 1976 vanhoillislestadiolaisten vanhempien vaatimuksesta. Arkkipiispa emeritus John Vikström 90 vuotta 1.10.2021, Vartija 28.9.2021. (Seppälä 2019) Yksi kristillisen joogan näkyvimpiä harjoittajia on Turun piispa Mari Leppänen (Seppälä 2020). Vuosisatojen ajan liikkuminen on ollut ristiriitaista kirkoissa. Historian pro gradu -tutkielma. Jumppaa kritisoineet vanhemmat tulkitsivat sen tanssiksi. 2010. Piispainkokouksen pääsihteeri: Kristillinen jooga on mahdollista, Kotimaa 8.11.2012. Salmela, A. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki. Luukkanen Tarja-Liisa. Jyväskylän yliopisto. Suomalainen liikuntakulttuuri. 1922. https://www.vartija-lehti.fi/ arkkipiispa-emeritus-john-vikstrom-90-vuotta-1-10-2021/ Makkonen, R. 2017. https:// www.youtube.com/watch?v=QbdphiNKZI4 T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. https://www.mustasaarentoimintakeskus.fi/index/ mustasaari90v..html Mustakallio, M. Arkkipiispa John Vikströmin puhe oman jalkapallojoukkueensa Piispan Pojat ry:n 20-vuotisjuhlassa. fi/sites/default/files/hengellisen-tanssin-historiaa-sari-perttu.pdf Rautaniemi, M. Hänen mukaansa apostoli Paavalin kreikkalaisesta filosofiasta omaksuma ruumiin ja sielun kahtiajakoa korostava dualismi johti kristittyjenkin keskuudessa ruumiin väheksymiseen sielun kustannuksella. JOUKO KOKKONEN LÄHTEET Hirvonen, R. Kuinka liikunta tuli mukaan seurakunnan toimintaan – Tapaustutkimus liikuntainnovaation diffuusiosta Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1950–1990-luvuilla. (Salmela 2012) Ensimmäinen kristillisen joogan ohjaajakurssi järjestettiin vuonna 2019. https://rauhantervehdys.fi/2014/09/ tanssin-ymparille-mahtuu-monta-valhetta Hjelt, R. Muu liikkuminen tuntuu heti vaaralliselta. Sille osallistui kirkon työntekijöitä eri puolilta maata. Urheilu nationalismin kananvana ja lähteenä. 2008. 2015. Joogan historia. Komulaisen mielestä kirkon oli parempi ottaa riski joogabuumin keskellä ja ottaa jooga osaksi toimintaansa. Helsingin lentopallon lyhyt oppimäärä. Teologia on löytänyt tien takaisin Raamatun ja kristinuskon alkuperäiseen ihmiskäsitykseen.” Tanssin vieroksuminen selittyy sen pitämiseen synnillisenä ja holtittomaan seksuaalisuuteen johtavana. Kokkonen, J. 2012. https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ pastorin-pyha-tanssi-keho-on-hengellisyyden-koti/ Perttula, P. Heidän lapsiaan oli koululaisista noin neljännes. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 4 5 myös itämaisten kamppailulajien ja etenkin joogan osalta uushenkisyyden nousu. 2012. Suomen ensimmäinen kristillisen joogan ohjauskoulutus alkoi mukana seurakuntien työntekijöitä eri puolilta maata, Kotimaa 5.3.2019. Vainiota kiitettiin siitä, että hän toi takaisin kirkkoon kauan unohduksissa olleen julistusmuodon. 2010. Keskustelu tanssista ja joogasta liittyy laajempaan väittelyyn kirkon olemuksesta ja tulevaisuudesta
Kisapappi Leena Huovinen korona-ajan varustuksessa Oberstdorfin MM-hiihdoissa kevättalvella 2021. Kuva: Jesse Väänänen T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. ”Paaviksi” kutsutun Huovisen voi sanoa toimivan Pelastusarmeijan hengessä: tarjolla on tarpeen mukaan soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 ”Paavi” ei paukuta Raamatulla päähän Kisapappi Leena Huovisen on läsnä joukkueen arjessa. Joukkueeseen täysjäsenenä kuuluva pappi on kansainvälisesti ainutlaatuinen
Huovinen sanoo olympialiikkeen ottavan uskonnon vakavasti. Puhutaan sitten jostakin korkeammasta voimasta, kristinuskon Jumalasta tai islamin Allahista. Mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen on yksi palvelu, joka tarjotaan kisoissa urheiluväelle. Papin luo tulPUOLI VUOSISATAA KISAPAPPEJA Evankelis-luterilaisella kirkolla on kaksi kisapappia: Leena Huovinen ja paraurheilussa toimiva Olli-Pekka Silfverhuth. Huovinen voi käyttää toimintaan vuodessa 60?70 työpäivää. Urheilijat, valmentajat, johtajat ja kaikki muut joukkueen jäsenet voivat puhua asioista luottamuksellisesti. Aluksi ynseästi kisapappiin suhtautunut urheilija on saattanut ottaa yhteyttä ja tältä pohjalta on syntynyt pitkä ihmissuhde. Aluksi kisapappitoiminta oli satunnaista ja 1976 olympialaisiin Montrealiin kisapappi ei lähtenyt. Päätyötään Huovinen tekee yliopistopappina Helsingin yliopistossa. Toiminnassa ovat hyödyksi työnohjaajan ja työyhteisökonsultin taidot. Epäilevällä kannalla ovat uskontoon välinpitämättömästi tai jopa kielteisesti suhtautuvat. Keskustelujen kynnystä madaltaa papin ehdoton vaitiolovelvollisuus. Huovinen on matkannut joukkueen mukana olympiakisoihin sekä hiihdon ja yleisurheilun arvokilpailuihin. Usko näkyy esimerkiksi, kun mäkihyppääjä tekee tornissa ristinmerkin tai juoksija suutelee maata. Kisapappi ainoa joukkueen jäsen, josta kerätään palautetta henkilötasolla. Uskon näyttäminen on luontevaa niille, joille se on totta. Kisatapahtumissa pinnalle voivat nousta suoritukseen liittyvät asiat. Huovinen on tottunut myös yliopistomaailmassa kysymykseen miksi on pappi täällä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 4 7 Leena Huovinen on toiminut Suomen joukkueen kisapappina vuodesta 2004. . Valtaosa ihmisistä on jollakin tavoin hengellisesti suuntautuneita. Ihmisille tulee turvallinen tunne tutun papin läsnäolosta. Huovinen kokee olevansa paikalla kaikkia joukkueeseen kuuluvia ihmisiä varten. Huovinen kokee voivansa sparrata valmentajia ja johtajia, mitä tukee osaltaan keskustelevammaksi muuttunut kulttuuri. Paralympialaissa kisapappina on toiminut vuoden 2004 Ateenan paralympilaisista lähtien Pirkkalan seurakunnan kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth. Hellbergin seuraaja Leena Huovinen aloitti kisapappina maaliskuussa 2004. Osana Pekingin kisoihin valmistautumista Huovinen osallistuu kisatiimin ryhmäyttämiseen. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Myös Moskovassa vuonna 1980 kilpailtiin ilman kisapappia. Ja on niitä ottajia ollut. Kisakylässä toimii uskonnollinen keskus ja stadionien alla on hiljaisia huoneita. Hellberg pääsi jouk kueen mukaan myös harjoitusleireille. Joukkueen johtajana toimineen Pertti Paloheimon versio poikkeaa tästä. Se läpäisee kaiken. Pappi tarjoaa paineettoman tilan Huovinen kuvaa kisapapin tarjoavan joukkueessa suoritusvapaan alueen. Huovisen olympiakisojen jälkeen saama palaute on ollut myönteistä. Kisapapin kulut maksaa Helsingin seurakuntayhtymä. Urheilijat suhtautuvat kisapappiin valtaosin hyvin. Suhtautuminen kisapappiin saattaa muuttua, kun osoittautuu, että lempinimen ”Paavi” saanut kisapappi on ihan tolkun ihminen, joka ei kulje hakkaamassa Raamatulla päähän. Kisapappi on Suomen joukkueen akkreditoitunut jäsen. Henkilökohtaisen elämän kysymykset, kuten läheisen sairaus, kuolema ja omaan elämään liittyvät pohdinnat saavat kääntymään papin puoleen. Hän luonnehtii itseään ammattilaiseksi, joka katsoo ihmistä kokonaisuutena. Paloheimo ja Kalevi ”Kallu” Tuominen vastustivat ajatusta ja ilmoittivat hoitavansa myös sielunhoidon. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suomen hiihtoliitto ja Suomen urheiluliitto. Vihkiminen tai lapsen kastaminen syventää joukkueen jäsenen ja kisapapin välistä suhdetta. Turun seurakuntayhtymän sairaalapappina toiminut Hellberg matkusti viimeisen kerran joukkueen mukana yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin Pariisin vuonna 2003. Toki joukkueeseen mahtuu niitäkin, jotka karsastavat papin läsnäoloa. Hellberg on muistellut pyynnön olympiakomitealta tulleen niin myöhään, ettei hän olisi kyennyt tutustumaan joukkueeseen. Kisapapin liki neliviikkoisen olympiamatkan pohjustaminen tapahtuu kotimaan kamaralla. . Uskonto on Huovisen mukaan suuresti elämänlaatuun ja elämän mielekkyyden löytämiseen vaikuttava tekijä. Kisapapille riittää kysyntää läpi vuoden. Huovinen muistuttaa, että uskonto ei ole mikään erillinen saareke, vaan sen liittyy luontevasti huippu-urheiluun tai tieteentekemiseen. Tuon oman osaamiseni, ammattitaitoni ja ymmärrykseni elämästä ihmisten käyttöön. Huovinen suorittaa kirkollisia toimituksia urheiluväelle ympäri Suomea. Hihasta nykäisemistä helpottaa se, että Huovinen tekee kaikkea muutakin, kuten desinfioi tiloja. Kisapappia toivottiin keskustelijaksi, kuuntelijaksi, sielunhoitajaksi ja pitämään hartauksia. Hän oli etenkin Suomen purjehdusjoukkueen tukena Kielin olympiaregatassa. Huovista lähestytään monenlaisissa asioissa. Arkkipiispa Martti Simojoki pyysi tehtävään Hampurin merimieskirkon merimiespappi Göran Hellbergiä. Kisapappitoiminta alkoi vuonna 1972, kun Münchenin olympiakisojen järjestäjät pyysivät eri kirkkojen johtajia lähettämään kisoihin urheilusta kiinnostuneen papin. Johonkin me orientoidumme tutkimustenkin mukaan. Ne, jotka haluavat, ottavat sen käyttöönsä. Olympiakomitea vakinaisti kisapappitoiminnan vuonna 1985. Normaalioloissa eri uskontojen edustajat huolehtivat uskonnollisen keskuksen toiminnasta. Hellberg toimi Münchenin olympiakisoissa vuonna 1972 myös Yhdysvaltojen, Thaimaan ja Norjan joukkueiden kisapappina. Pandemian vuoksi fyysistä tilaa ei ollut käytössä Tokion kisoissa ja sama koskee Pekingin kisoja. Kun urheilupsykologinen osaaminen on vahvistunut joukkueissa, niin Huoviselle on jäänyt enemmän aikaa joukkueen taustahenkilöiden tukemiseen
Keskustelun lähtökohtana oli se, että yhden uskonnon edustajan mukanaolo sotii yhdenvertaisuutta vastaan. Huovisen mukaan muuttuneessakaan maailmassa elämän peruskysymykset eivät ole kadonneet. Kristillisen arvomaailman hän arvioi saavan ihmisen ottamaan huomioon toisen tarpeet niin kovassa bisnesmaailmassa kuin ankarassa huippu-urheilussa. . Huippu-urheiluun liittyy minäkeskeisyys, jota menestyksen tavoittelu ruokkii. . Kun hän palasi kisakylään, niin jo tutuksi tulleet tarkastuspisteen virkailijat kysyivät, onko Leena tulossa naamiaisista. Huovinen sanoo elävänsä ja hengittävänsä arkea joukkueen jäsenten kanssa. Ei sillä ole lupaa olla omassa nurkassaan. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 laan niin epäonnistumisen kuin toisinaan myös onnistumisenkin hetkellä. Hän kokee, että suorituskeskeisessä maailmassa kristinuskon eväät eivät ole huonot. Huovinen sanoo, että urheilulla on paikkansa, olipa siinä järkeä tai ei. Eettiset kysymykset ovat Huovisen mukaan kaikkien vastuulla, olipa ihminen kristitty, muslimi, ateisti tai muun elämänkatsomuksen omaava. Asiaan voi palata kisojen tai oman suorituksen jälkeen. Urheilulle olisi hänen mielestään hyväksi, jos yhä useammat urheilijat näkyisivät kokonaisempina ihmisinä, joilla on arvoja. Huovinen pohtii, että yhdenvertaisuutta tiukasti tarkastelemalla yliopistollakaan ei voisi olla pappia. Olympiakomitea ryhtyi SUL:n pohdintojen herättämänä tarkastelemaan kisapapin asemaa, ja tuli siihen tulokseen, että papin kuuluminen viralliseen kisajoukkueeseen on hyväksi. Torinon vuoden 2006 talviolympialaisissa Huovisella oli tasavallan presidentti Tarja Halosen vastaanotolla papin pantakaulus. Huovinen kertoi olevansa Suomen joukkueen pappi, mitä virkailijat eivät olleet uskoa. . ?Tämä maailma on yhteinen ja me olemme vastuussa siitä, miten täällä ollaan. Niin suuri urheilufani Huovinen ei ole, että tekisi kisapapin työtä päästäkseen kisoihin ja tavatakseen urheilijoita. Hänelle on tärkeintä, että kaikkien kohtaamisten jälkeen elämässä olisi vähän enemmän toivoa kuin epätoivoa. Tämä vaikutti ihmisten suhtautumiseen kisapappiin. Eettisten kysymysten käsittely on Huovisen mielestä urheilun sokea piste. Norjalaiset ovat tehneet yhteistyötä merimiespappien kanssa. Hän lähtee ristiriitaisin tuntein Pekingiin, jossa totalitäärinen valtio järjestää kisat kiillottaakseen julkisuuskuvaansa kiinalaisten ja muun maailman silmissä. Huovinen on tullut tunnetuksi sateenkaariväen oikeuksien puolustajana. Papilla pitää olla myös pelisilmää ja valmius sanoa, että kesken kisojen ei ole viisasta lähteä avaamaan liian syvällistä keskustelua, ellei se ole aivan välttämätöntä. Meidän teoillamme on merkitystä. JOUKO KOKKONEN ”Eettiset kysymykset ovat kaikkien vastuulla, olipa ihminen kristitty, muslimi tai ateisti.” T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Huovinen muistuttaa, että urheilijat eivät välttämättä ole esikuvallisia. Joillakin joukkueilla on käytössään kisapaikkakunnalle matkustanut yksi tai useampi pappi. Silloin ajateltiin usein, että kun pappi tulee paikalle, niin saapuu moraalipoliisi. Kisapapin asemaa ei suuremmin ole asetettu kyseenalaiseksi. Eettisiä ongelmia ei voi sivuuttaa Kun Huovinen aloitti vuonna 2004 kisapappina, niin Lahden MM-hiihtojen dopingkäryistä oli kulunut vasta lyhyt aika. Eettisesti väärää toimintaa tapahtuu kuitenkin kaikkialla. Suomen Urheiluliitossa pohdittiin pari vuotta sitten, onko aika ajanut kisapapin ohi. Huovinen kaipaa lisää Enni Rukajärven, Tim Sparvin ja Riku Riskin tapaisia urheilijoita, joiden esikuvallisuus ei perustu pelkästään urheilusta nousevaan sankaruuteen ja esikuvallisuuteen. Komitean hallitus asettui kisapapin tueksi. Parhaat keskustelut viriävät usein arkisissa toimissa esimerkiksi syödessä tai matkalla kisapaikalle. Osasyynä saattoi olla se, että katolisessa maassa naispappi on tuiki harvinainen näky. Se voi kuitenkin johtaa ympäristön unohtamiseen ja menestyksen tavoitteluun kaikilla mahdollisilla keinoilla. Parempaan tekemiseen pyrkiminen ei sinänsä ole väärin. Kisapappi poikkeus kansainvälisillä kentillä Joukkueeseen akkreditoituneena kuuluva pappi on ainutlaatuinen kansainvälisessä urheilussa. Huippu-urheilu menettää uskottavuuttaan, jos se haluaa pitää itsensä omassa nurkassaan väittäen, että ”me vain urheillaan”. Hän ihmettelee, miksi urheilusta nousee niin vähän esikuvia, jotka lähtisivät yhteisten ja humaanien asioiden puolestapuhujiksi. Puhe saattaa ohjautua elämän peruskysymyksiin. Yhteiskunnassa vaikuttavat kielteiset ilmiöt saavat urheilussa omat ilmenemismuotonsa esimerkiksi dopingissa, vedonlyöntirikoksissa ja seksuaalisessa häirinnässä. Joukkueen mukana liikkuva pappi voi joskus herättää hämmennystä. Yliopistolla Huovisen vastaanotolla käy paljon niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Viisas urheilija tiedostaa tämän itsekin. Kisapappi ei istu toimistolla odottamassa, että joku tulisi varaamaan sielunhoitoajan. Tarjolla on armollisuutta ja ymmärrystä siitä, että vieressä oleva kaveri on yhtä tosissaan elämänsä kanssa. Huovinen ei haluakaan, että papit nähtäisiin moraalipoliiseina urheilussa tai ylipäätään yhteiskunnassa. Huovinen muistuttaa, että urheilu ei ole irrallaan yhteiskunnasta. Venäläisurheilijat voivat kääntyä ortodoksipapin puoleen ja saksalaisten tukena on sekä protestanttinen että katolinen pappi. Hän odottaakin urheilun ottavan esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöt paremmin huomioon osana toimintansa oma-aloitteista muutosta, eikä vain pakon edessä
Paavi kertoi puolalaiselle keskikenttäpelaajalle Zbigniew Boniekille tehneensä rukouselämässään poikkeuksen ennen Puolan ja Italian välieräottelua jalkapallon MM-kisoissa 1982. Hän oli ehtinyt toimia paavina alle kaksi kuukautta, kun hänen luonaan vieraili Bolognan jalkapallojoukkue. Kuva: Giuseppe Maffia/Alamy Stock Photo T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i 1978. Kolme viimeisintä paavia ovat ottaneet vastaan lukuisia Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn, Euroopan jalkapalloliiton UEFAn ja eri maaja seurajoukkueiden lähetystöjä (Clemens 2013; Mazza 2014). Hän oli rukoillut Puolan menestyksen puolesta. Maailmanmestaruuden voittaneissa maissa katolilaisuuden asema on ollut heikoin pääuskonnoltaan anglikaanisessa Englannissa. Katolilaisuus on pääuskonto tai merkittävässä asemassa kaikissa lajin MM-loppuotteluun yltäneissä maissa Ruotsia lukuun ottamatta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 4 9 Paaveilla pallo hallussa Katolisessa maailmassa liikunnan ja urheilun suhde on näkyvämpi kuin luterilaisissa maissa. Erityisen merkittävä urheilumuoto katolisessa maailmassa on jalkapallo. Paavi rukouksesta huolimatta Italia voitti. Vuonna 1979 paavi otti vastaan muun Italian ja Argentiinan maajoukkueet sekä AS Roman miehistön. Glasgow’ssa katolisen Celticin ja protestanttien Rangersin kannattaminen on yksi kaupungin uskonnollisen kahtiajaon ilmentymä. Nykyinen paavi edeltäjineen on ottanut toistuvasti kantaa urheiluun. (Clemens 2013; Maz za 2014) Johannes Paavali II oli harrastanut nuorena jalkapalloa maalivahtina. Puolalaisesta Karol Wojty?asta tuli paavi Johannes Paavali II vuonna Roomassa pelatussa Eurooppa-liigan Lazio?Celtic -ottelussa marraskuussa 2019 glasgowlaisjoukkueen kannattajat liehuttivat Vatikaanin ja paavin kuvalla varustettuja Irlannin lippuja. Paavin sana 1,3 miljardin katolilaisen johtajana painaa urheilussakin maallistumisesta huolimatta. (Agnew 2005)
Italian jalkapallopalloliitto siirsi kaikkia otteluita Serie A mukaan luettuna paavin kuoleman vuoksi. (Clemens 2013) Franciscus uudistanut katolisen kirkon liikuntasuhdetta Paaviksi vuonna 2013 valittu argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio pelasi nuoruudessaan koripalloa ja jalkapalloa. Diego Maradona lähetti onnittelut maanmiehelleen ”Jumalan käden” nimissä. (San Martín 2012) Hänen valintansa paaviksi herätti suurta innostusta jalkapallomaailmassa. Paavi Franciscus on esiintynyt korostetun vaatimattomasti. Paavi Franciscus sai Espanjan maajoukkueelta paidan, johon kaikki pelaajat olivat kirjoittaneet nimensä. Hänen urheilutaustansa esittely on sopinut puolestaan kansanomaisuuden alleviivaamiseen suhteessa etäiseksi jääneeseen edeltäjään. Retorisella kysymyksellään hän halusi torjua näkemykset, joiden mukaan urheilulla ei ollut mitään tekemistä kirkon kanssa. Paavin oikeana kätenä toiminut Tarcisio Bertone vertasi häntä Bayern Münchenin ja Saksan maajoukkueen legendaariseen liberoon Franz Beckenbaueriin ja lausahti kirkon löytäneen Beckenbauerinsa. Paavi näki urheilun voivan tämän vuoksi tukea veljellisemmän ja yhtenäisemmän maailman rakentamista ja auttaa siten voittamaan yksilöiden ja kansojen väliset molemminpuoliset väärinkäsitykset. (Clemens 2013) Toisessa vuonna 1978 antamassa haastattelussa Ratzinger arvioi jalkapallon kiinnittyvän johonkin ihmisyydessä. Kokous määritteli, että liikunta ja urheilu auttavat yhteisöllisen harmonian luomisessa sekä edistävät ystävällisiä suhteita kaikkiin luokkiin ja rotuihin kuuluvien ihmisten välillä kaikissa maissa. Kovaan kuriin perustuvaan ruumiinkulttuuriin Ratzinger oli joutunut tottumaan nuoruudessaan Hitler-Jugendin jäsenenä. Ennen valintaansa paaviksi kardinaali Ratzinger toimi katolisen kirkon opin puhtautta valvovan uskonopin kongregaation johdossa vuosina 1981?2005. Benedictus XVI tunnustautui suureksi jalkapallon ystäväksi Saksan vuoden 2006 MM-kisojen alla (ntv.de). 5 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Katolisen kirkon kiinnostus urheilua kohtaan oli alkanut kasvaa toisen maailmansodan jälkeen. Beckenbauerin mainetta ovat tahranneet vuosien 2006, 2018 ja 2022 MM-kisa hakuihin liittyneet lahjukset. Tarinaan on tuonut lisähohtoa se, että San Lorenzon perusti 1900-luvun alussa katolinen pappi Lorenzo Massa. Ratzinger puhui urheilun ja erityisesti jalkapallon maailmanlaajuisesta vetovoimasta, mikä viittasi hänen mukaansa ikivanhojen vaistojen vaikutukseen. Paavi totesi, että urheilun on autettava urheilijaa tunnistamaan omat kykynsä, voimavaransa, ponnistelunsa ja elämänsä Jumalan lahjoina. Paidan lahjoittivat myös argentiinalaiset Lionel Messi ja Javier Zanetti. Johannes Paavali II perusti vuonna 2004 Vatikaaniin kirkko ja urheilu -osaston jatkuvasti laajentuvan urheilumaailman tarkempaa havainnointia ja kristillisen urheilunäkemyksen edistämistä varten. Urheilukeskustelu nousi uudelle tasolle katolisessa kirkossa Johannes XXII:n koolle kutsumassa Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa 1962?1965. Pelkästään suorituskykyyn keskittyvä urheilu ei täyttänyt yhteiskunnallista tehtäväänsä. Benedictus XVI:n käsitykset urheilusta heijastelivat hänen konservatiivista arvomaailmaansa. Paavi erosi vuonna 2013 talousskandaa lien ja seksuaalisista väärinkäytösten kyllästämässä ilmapiirissä. (Clemens 2013; Giving the best of Yourself 2018, 12) Johannes Paavali II:n kausi päättyi hänen kuolemaansa vuonna 2005. Uusi lähestymistapa nosti urheilun arvostusta yhtenä inhimillisen toiminnan muotona katolisessa kirkossa. Paavi Pius XII käsitteli urheilua heti maailmansodan päätyttyä Paavalin I korinttolaiskirjeen pohjalta: ”Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” Paavi ihmetteli, miten kirkko ei ollut kiinnostunut urheilusta. Samanlaisen päätöksen teki Meksikon jalkapalloliitto. Elinikäinen suhde syntyi Bergoglion ja hänen kasvuvuosiensa kotikaupunginosan Buenos Airesin Almagron jalkapalloseuran välille 1940-luvulla. Hän analysoi radiohaastattelussa Argentiinan MM-kilpailuiden jälkitunnelmissa nykyaikaisen jalkapallon ja urheilun olemusta. Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa pidettiin otteluiden alussa minuutin hiljainen hetki. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. (Kirby 2013) Vertaus on muuttunut sittemmin ironiseksi. Erityisen paljon huomiota on saanut paavin kannattama Club Atlético San Lorenzo de Almagro. Myös Bergoglion pelipaikka oli maalivahti. Hänen määritteli pelin herättämän intohimon olevan pakoa vapauteen arkielämää orjuuttavista kahleista: ”Ja vielä enemmän, se on kadotetun paratiisin kaipuuta.” (Benzoni 2013) Lausunnot osoittavat Ratzingerin olleen jo varhain hyvin selvillä urheilun voimasta ja sen katolisen kirkon työlle tarjoamista mahdollisuuksista. Paavikautensa puheissa hän korosti usein urheilun kasvatuksellista merkitystä ja mahdollisuuksia opettavaa itsekuria nuorille. (Agnew 2005) Jalkapallon ystävä opin vartijana Vuonna 2005 paaviksi valitulla saksalaisella Joseph Ratzingerilla ei ollut edeltäjänsä tapaista urheilutaustaa (Clemens 2013). (Mazza 2014) Johannes Paavali II arvioi vuonna 2000, että urheilusta oli tullut yksi ajallamme ominaisista ilmiöistä, joka tavoitti valtavia määriä ihmisiä etenkin median välityksellä maailmanlaajuisesti kansakuntien ja kulttuurien rajat ylittäen. Luonaan vuonna 2007 vierailleelle Itävallan hiihtomaajoukkueelle paavi korosti, että kaikkein vaativimpienkin urheilulajien on perustuttava kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. (San Martín 2021; Yahoo!Sports 2013.) Paavi otti elokuussa 2014 innostuneena vastaan Etelä-Amerikan mestarijoukkueiden cupin voittaneen San Lorenzon joukkueen lähetysKardinaali Bergoglion valinta paaviksi herätti suurta innostusta jalkapallomaailmassa. Ehkä kiinnostavimman lausuntonsa urheilusta hän antoi jo vuonna 1978 piispana Baijerissa
The new Pope Francis is a card-carrying San Lorenzo supporter, Yahoo!Sports 13.3.2013. CPI:n tarkoituksena on ”edistää urheilua kasvatuksen, kasvun, sitoutumisen ja sosiaalisen yhdistämisen välineenä”. Sport in the Magisterium of Benedict XVI. Franciscus näkee, että kristitylle urheilijalle pyhyys koostuu urheilussa tapaamismuodoista, persoonallisuuden muotoutumisesta, läsnäolosta ja ilosta julistaa olevansa kristitty ympäröiville ihmisille. http://www.laityfamilylife.va/content/laityfamilylife/en/documenti/ dare-il-meglio-di-se.html LÄHTEET Agnew, P. Dinamo Babel 13.4.2013. Vatican Launches Track Team of Priest and Nuns With Goal of Olympics John Paul II Foundation for Sport. The Sport Journal 28.2.2013. A document about the christian perspective on sport and the human person. Katoliseen Centro Sportivo Italiano -järjestöön kuuluu Italiassa 13 000 urheiluseuraa. The Sport Journal 15.2.2014. Pedofiliaja talousskandaaleissa ryvettyneelle kirkolle toimeliaisuus urheilussa tuo kaivattua myönteistä julkisuutta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 1 tön, joka matkusti esittelemään kiertopalkintoa Roomaan (BBC 2014). Benzoni 2013). 2013. 2021. Franciscus totesi edesmennyttä tähteä muistelleessaan tämän olleen kentällä ”runoilija, suuri mestari, joka toi iloa miljoonille Argentiinassa ja Napolissa. (John Paul II Foundation for Sport, 2018.) Katolilaisten määrä lisääntyi Britanniassa ennen Brexitiä huomattavasti Itä-Euroopasta tulleen työvoiman ansiosta. https://angelusnews.com/news/world/ after-maradonas-death-pope-francis-opens-up-and-talks-sports/ Sport at the Service of Humanity. Tapahtumaan osallistuivat Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-Moon ja Kansainvälisen olympiakomitean pääsihteeri Thomas Bach sekä useiden eri uskontokuntien johtohahmot. 2016. Maradona oli tavannut paavin vuonna 2014 Roomassa. CSI:n kirkollisena neuvonantajana toimii isä Alessio Albertini, joka AC Milanissa keskikentällä pelanneen Demetrio Albertinin veli. Vatikaani perusti konferenssin jälkeen Urheilu ihmisyyden palveluksessa -liikkeen, jonka periaatteina ovat myötätunto, kunnioitus, rakkaus, valistuminen, ilo ja tasapaino. Voi väittää, että huipputason jalkapallon ja muun urheilun on usein ihmeinä näyttäytyvine suoritukseen jopa helpompi kiinnittyä pohjimmiltaan katolisiin maihin kuin protestanttisiin kulttuureihin. 2005. https://www.bbc.com/news/world-latin-america-28865962 Clemens, J. 2013. Tällöin urheilulajeja, pelejä ja liikuntaleikkejä käytetään siten, että nuoret saadaan ymmärtämään paremmin pyhiä kirjoituksia, kirkon opetuksia tai sakramentteja. Katoliselle kirkolle liikunta on myös keino tavoittaa nuoria länsimaiden yhä enemmän maallistuneissa yhteiskunnissa. 2018. Pope had a special place in footballers’ hearts. https://dinamobabeleng.wordpress. https://sportforhumanity.com/ Yahoo!Sports. Dicastery of laity, family and life. https://www. https://thesportjournal.org/article/ sport-in-the-magisterium-of-benedict-xvi/ Giving the best of Yourself. 2018. 2019. https://www.irishtimes.com/sport/ pope-had-a-special-place-in-footballers-hearts-1.429303 Benzoni, D. After Maradona’s death, Angelus News 3.1.2021. https://sports.yahoo. Dictators and Soccer: Popes, PR and the Vatican, Cult Football 17.5.2013. Liikkeen missiona on yhdistää intohimo urheiluun uskon arvoihin inhimillisyyden palvelemiseksi. Pope Francis meets Copa Libertadores winners San Lorenzo. Benedikt XVI. Britanniassa toimii Johannes Paavali II:n nimeä kantava säätiö, joka järjestää liikuntaa lapsille ja nuorille. 2013. Mutta hän oli myös hyvin hauras ihminen.” (San Martín 2021) JOUKO KOKKONEN Katolisen kirkon liikuntaja urheilulinjauksia. 2005. A document about the christian perspective on sport and the human person. 2018. com/2013/04/13/paradise-lost-football-and-the-vatican/ BBC. (Giving the best of Yourself 2018, 6) Katolisen liikuntaja urheilukäsityksen kokoavan asiakirjan mukaan tulkinta katolisen kirkon kielteisestä suhtautumisesta liikuntaan ja urheiluun perustuu väärinymmärrykseen. johnpaul2foundation4sport.org/ Kirby, R. Irish Times 5.4.2005. (Giving the best of Yourself 2018, 42?44) Urheilu auttaa tavoittamaan lapset ja nuoret Katolisen kirkon liikunnalle ja urheilulle antamaa lisäpainoarvoa ilmentää vuonna 2016 paavi Franciscuksen johdolla järjestetty Urheilu ihmisyyden palveluksessa -konferenssi. (Giving the best of Yourself 2018, 9?10) Asiakirja määrittelee liikunnan ja urheilun tarjoavan tämän päivän vaihtelevissa kulttuurissa ympäristöissä tilan, jossa mahdollistuu harmoninen vuorovaikutus erilaisten yhteisöjen, kulttuurien ja uskontojen välillä. Vatikaanin hallinnon maallikot, perheet ja elämä -osaston vuonna 2018 julkaiseman liikuntaa ja urheilua käsittelevän asiakirjan esipuheessa paavi Franciscus toteaa, että parhaansa tekeminen urheilussa on samalla kehotus tavoitella pyhyyttä. 2013. Ntv.de. Blessed John Paul Speaks to the Athletes. http://www.laityfamilylife.va/content/laityfamilylife/en/ documenti/dare-il-meglio-di-se.html InsideHook. Jalkapallon asemasta katolilaisessa maailmassa ja Argentiinassa kertoo se, että Franciscus antoi Diego Maradonan marraskuussa 2020 tapahtuneen kuoleman jälkeen haastattelun Gazzetta dello Sport -lehdelle. Katolisessa kirkossa ihmeillä ja pyhimyksillä on tärkeä asema. ist Fußball-Fan. (Benzoni 2013) Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa urheilu on tehokas tapa tavoittaa köyhissä oloissa ja usein kaduilla elävät lapset ja nuoret (esim. Paradise lost: Vatican and the Football. Dicastery of laity, family and life. 2014. Giving the best of Yourself. Liikunnan ja urheilun on palveltava ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, ja ne voivat olla myös katolisen kasvatuksen välineitä. https://www.n-tv.de/sport/Kaiser-trifft-Papst-article161568.html San Martín, I. http://cultfootball.com/tag/ratzinger/ Mazza, C. Franciscuksen kaudella katolinen kirkko on toiminut liikunnassa ja urheilussa entistä aktiivisemmin. 2005. Kaiser trifft Papst. com/blogs/soccer-dirty-tackle/pope-francis-card-carrying-sanlorenzo-supporter-205916555--sow.html T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i
Sumerin kaupungeissa ja Egyptissä harjoitettiin samoihin aikoihin esimerkiksi painia. Ehkä urheilun tarkoituksena oli viihdyttää ja kunnioittaa jumalia. Mayat ja atsteekit pelasivat varhaisinta tunnettua pallopeliä jo yli 3 000 vuotta sitten. Pallopelillä oli sekä rituaalista että symbolista merkitystä, vaikka sitä ilmeisesti pelattiin aika ajoin myös pelkän viihteen vuoksi. Surun keskellä tapahtuva peli tai leikki saattoi olla eräs keinoista, joilla pyrittiin pääsemään yli tärkeän ihmisen menetyksestä. Onkin ymmärrettävää, että urheilullisia jumalia juhlistettiin urheilemalla ja että urheilutapahtuma huippusuorituksineen nähtiin jumalille annettavana lahjana. Urheilu uskonnollisena rituaalina Nykyaikaista urheilua muistuttavan toiminnan historia ulottuu kauas menneisyyteen. Pubissa heitetty tikka ei voi olla urheilua. Urheilijat rukoilivat jumalten apua ennen suorituksiaan. Menestyvä urheilija oli etenkin Kreikassa jumalan ominaisuuksia lähestyvä arvostettu yksilö, joten urheilun mukanaan tuoma maine ja kunnia oli tavoiteltua. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Usko, uskonto ja urheilu Tieteellis-teknistyvässä maailmassa mahdollisuudet uskoa ihmeisiin ja tilaisuudet hiljentyä pyhien asioiden äärellä ovat käymässä vähiin. Onko järkkymätön usko itseen jokaisen menestyvän urheilijan taustalla. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Vaikka uskonnon ja urheilun historiallinen suhde on kiinteä, tulee liian suoraviivaisia tulkintoja välttää. Antiikin Kreikassa ja Rooman valtakunnassa uskonto oli konkreettinen osa urheilijoiden ja urheilua seuraavien elämää. Hänen tulkintansa mukaan vaikeneminen johtuu kyseisten lajien paheellisesta kontekstista. Joistakin menestyneimmistä urheilijoista, kuten esimerkiksi Theagenes Thasoslaisesta (400 eaa.) tuli kirjaimellisesti palvottuja hahmoja. Tällainen ajattelutapa heijastelee keskiajalla erityisesti kristinuskon Kun summeri soi 28.2.1988 Suomi–Neuvostoliitto-jääkiekkopelin päättymisen merkiksi, oli tapahtunut ihme. Historioitsijat ovat nostaneet esiin useita mahdollisia syitä sille, miksi uskonnollisiin tapahtumiin alettiin liittää urheilullisia elementtejä. Mesoamerikkalaisten intiaanikulttuurien pallopeli ihmisuhreineen on yksi esimerkki siitä, miten urheiluksi ymmärrettävällä tapahtumalla oli sitä itseään huomattavasti laajempi merkitys. Ehkä tästä syystä urheilu vetoaa ihmisiin iästä, sukupuolesta, kulttuuritaustasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Nämä tapahtumat olivat usein osa uskonnollisia juhlamenoja. Roomalaisille urheilun seuraajille vastustajien kuoleman toivominen ja heidän kiroamisensa loitsuja sisältävien savitaulujen avulla oli osa arkea. Yhden selityksen mukaan uskontoon sidoksissa ollut urheilullinen kilvoittelu olisi alkanut hautajaisten yhteydessä. Urheilu tuntuu kuitenkin olevan yksi elämän osa-alue, jossa vielä satunnaisesti henki voittaa materian, tukea haetaan taivaasta ja ihmeitäkin tapahtuu. Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvaltain korkein oikeus otti pohdintaansa kysymyksen siitä, saako valmentaja rukoilla julkisesti ottelun aikana. Uskonnon ja urheilun selkeä erottaminen on seurausta maallistuneesta länsimaisesta maailmankuvasta. Se saattoi myös olla tapa, jolla kuolleiden ja elävien eroa pyrittiin korostamaan. Meille urheilukilpailut osana hautajaisia tuntuisivat todennäköisesti erikoisilta. Selkeästi organisoitujen urheilutapahtumien alkaminen voidaan jäljittää antiikin Kreikkaan 700-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Fanit voivat toki edelleen toivoa salaa vastustajan epäonnistumista ja moni sen ääneen huutaakin. Tällaisella toiminnalla voi kuitenkin ajatella olevan useita yhteisöä vahvistavia merkityksiä. Syntinen urheilu Miksi arvovaltainen The Oxford Companion to Sports and Games, joka luokittelee urheiluksi esimerkiksi kanoottipoolon, ei mainitse lainkaan dartsia tai biljardia, kysyy filosofi David Papineau. Kun jalkapallon EM-kilpailuissa pelaaja makasi elottomana maassa, hakeutuivat katsomossa kädet ristiin. Ihmiskunnan menneisyydessä, jossa uskonto on ollut olennainen osa ihmisten sosiaalista arkea, ei sen erottaminen muista tärkeistä arjen ilmiöistä ole ollut mahdollista. Onko huippu-urheilu sponsoreineen, mainoksineen ja satoja miljoonia euroja tienaavine supertähtineen modernin ajan uusi uskonto. Kun pikajuoksija asettautuu lähtötelineeseen, hän sipaisee ristinmerkin kasvojensa edessä ennen kuin nostaa katseensa kohti maaliviivaa. Tuon ajan jumalat olivat ihmismäisiä inhimillisine piirteineen ja hekin kilvoittelivat keskenään urheilulajeissa. Urheilu oli yksi tapa kunnioittaa jumalia, ja urheilemalla pyrittiin luomaan erilaisia yhteyksiä ihmisten ja jumalten välille. Urheilun maailmassa koetaan selittämättömiä, ennalta-arvaamattomia ja ennustamattomia asioita. Toisaalta monilla urheilun muodoilla oli kytkös myös väkivaltaan, sillä urheilulajit kehittivät niitä ominaisuuksia, jotka olivat hyödyllisiä sodankäynnissä. Tämä on toinen yleisesti hyväksytty selitys sille, miksi urheilu olisi ollut luonnollinen osa antiikin Kreikan uskonnollisia menoja. Varhaisimmat urheilun muodot olivat usein kiinteästi sidoksissa uskonnollisiin rituaaleihin. Historiallisesti urheilulla ja uskonnolla on ollut kiinteä yhteys, mutta mikä on urheilun ja uskonnon suhde nykyään. Sitä, kuinka paljon henkilökohtainen usko saa näkyä urheilun kentillä, ratkotaan nykyisin oikeussaleissa
Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva vaikutuksesta syntynyttä ajatusta siitä, että jumalan ylistämisen sijasta urheilu on pikemminkin syntiin johtavaa tai itse syntistä toimintaa. Näihin rituaaleihin osallistuminen herättää voimakkaita tunteita, kuten useimmat läheisen hautajaisiin osallistuneet omakohtaisesti tietävät. Toisaalta nämä säännöt tekevät urheilusta muusta todellisuudesta erillisen, lähes taianomaisen saarekkeen. Jeesuksella oli 12 opetuslasta, mutta jalkapalloilija Christiano Ronaldolla on lähes 500 miljoonaa seuraajaa. Mutta se on myös jotain muuta. On mielenkiintoista, kuinka uskonnollista urheilussa esiintyvä symboliikka itse asiassa onkaan. Vaikka urheilu miellettäisiinkin kevytmieliseksi huvitukseksi, on se kuitenkin toimintaa, joka voi muokata ihmisen luonnetta ja johtaa jopa moraaliseen kasvuun. Urheilu modernina uskontona Uskontotieteilijä Ninian Smart (1927–2001) on kuvaillut uskontoja seitsemää ulottuvuutta käyttäen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 3 Helsingin Paavalinkirkossa järjestettiin jalkapallon vuoden 2016 EM-kisojen välieräottelun Portugali. Uskontojen sosiaalinen ulottuvuus näkyy siinä, että uskonnot ovat lähes aina jollain tavalla institutioT E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Wales yhteydessä kisastudio ja futisehtoollinen. Nykyisin urheilijoilla, kuten muillakin vaikutusvaltaisilla ihmisillä, olisi mitä parhain tilaisuus toimia moraalisina esimerkkeinä. Reformaattori Martti Luther suositteli kunniallisten ja hyödyllisten liikuntamuotojen, kuten tanssin ja miekkailun harjoittamista. Tällaisen näkemyksen juuret löytyvät jälleen antiikin Kreikasta, jossa urheilijat pyrkivät fyysisen harjoittelun ohella kehittämään hyveitä eli arvostettavia luonteenpiirteitä. Siellä yleisö on kuudes kenttäpelaaja, jonka kollektiivinen voima siivittää urheilijat voittoon. Jumalan kädestä Calgaryn ihmeeseen Moderni huippu-urheilu on äärimmilleen tuotteistettua viihdettä, leipää ja sirkushuveja puhtaimmillaan. Väärin kohdeltu urheilija, jonka videotarkistus olisi voinut armahtaa, nousee marttyyrin asemaan. Se erottelee voittajat häviäjistä oman sisäisen logiikkansa eli sääntöjen nojalla. Jääkiekkoa pelataan pyhätöissä, jotka hiljenevät tappioiden hetkillä. Uskonnoille tyypillistä ovat erilaiset rituaalit: palvominen, pyhiinvaellus ja uhraaminen. Supertähtien suoritukset jäävät historiaan ja saavuttavat myyttisiä mittasuhteita Raamatun kertomusten tavoin. Osaltaan tähän kriittiseen tulkintaan saattoi vaikuttaa se, miten kristittyjä oli kohdeltu Rooman areenoilla. Esimerkiksi kärsimys, hyvitys, oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus, epäoikeudenmukaisuus sekä armahdus ovat urheilussa alati läsnä. Kristinuskon suhtautuminen urheilua kohtaan on kuitenkin ollut kautta historian varsin kaksijakoista. Omaa joukkuetta kannatetaan dogmaattisesti ja henkilöitä palvotaan. Parhaimmillaan urheilu antaa selkeitä ja lopullisia vastauksia. Yksi urheilun viehätyksistä on kenties nimenomaan siinä, että sitä määrittävät osittain muusta yhteiskunnasta poikkeavat ehdottomat säännöt, joita kuitenkin noudatamme vapaaehtoisesti. Modernin pyhimyksen rooli on silti liikaa vaadittu. Säännöt mahdollistavat universaalin tasa-arvon ihanteen, jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Kun Rauman Lukko voitti jääkiekon liigamestaruuden vuonna 2021, soitettiin kaupungissa kirkonkelloja yhteisen ilon kunniaksi. Diego Maradonan osittain Jumalan kädellä tekemä maali, Suomen jääkiekkomaajoukkueen Calgaryssa aikaansaama ihme tai Mika Myllylän suolla tapahtunut harjoittelun via dolorosa kertovat siitä, kuinka vahvaa symboliikkaa urheiluun liitämme. Niihin kuuluvat muun muassa rituaalit, kokemukset ja tunteet, sosiaalinen ulottuvuus, etiikka ja säädökset sekä aineellinen ulottuvuus. Kannattajien anteeksiannon sijasta epäonnistuneet urheilijat ristiinnaulitaan nopeasti sosiaalisessa mediassa, kuten tapahtui jalkapallon EM-finaalissa rangaistuspotkuissa epäonnistuneelle englantilaiselle Marcus Rashfordille. Nämä ulottuvuudet ovat piirteitä, jotka Smartin mukaan ovat jollain tavalla löydettävissä kaikista uskonnoista. Urheilijatkin ovat valitettavasti vain ihmisiä, vaikka uskomattomiin suorituksiin kykenevätkin
1. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 nalisoituneita ja niitä harjoitetaan usein yhteisöllisesti. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia voidaan mitata, vertailla ja laittaa paremmuusjärjestykseen suhteessa toisiinsa. Papineau, David, 2017, Knowing the Score: What Sports Can Teach Us About Philosophy (And What Philosophy Can Teach Us About Sports), Basic Books. Uskonnot sisältävät sosiaalisia normeja, jotka säätelevät niiden harjoittajien käytöstä. Entä mikä saa huipulle tähtäävään urheilijan rääkkäämään itseään äärirajoille, pidättäytymään monista elämän nautinnoista ja yrittämään yhä uudestaan toistuvien epäonnistumisten jälkeen. Onko urheilussa havaittavissa Smartin kuvailemia ulottuvuuksia. Kiinnostava kysymys on, mikä uskonnossa ja urheilussa ihmisiä viehättää. Entä urheilija. Urheilutapahtumat ovat kollektiivista rituaalista käyttäytymistä, joissa yleisöllä ja urheilijoilla on omat roolinsa. Kyllä. Psykologia voi pyrkiä selittämään, miksi tietyt urheilijat ovat psyykkisesti vahvoja ja miten psyykkisiä ominaisuuksia voi kehittää. 30–41. Moni urheilija vaarantaa terveytensä, tuhoaa ihmissuhteensa ja päätyy moraalittomiin ratkaisuihin saavuttaakseen voiton. Onko urheilun yksilölle antamissa kokemuksissa uskonnollisia piirteitä. Urheilijoissa, kuten kaikissa muissakin ihmisryhmissä, on syvästi uskonnollisia ihmisiä. Se ei ole viime kädessä rationaalinen, tieteen avulla perusteltava ilmiö. Mikä on se auktoriteetti, joka laittaa hänet noudattamaan golfin sinänsä mielivaltaisia sääntöjä. Cambridge University Press, Cambridge. Zaleski, John, 2014, “Religion and Roman Spectacle”, teoksessa Christesen ja Kyle, 667–681. Uskon, että vastaus on usko. From Archaeological Evidences to Sacred Stories”, (Garcia and Rega, 2019, Axis Mundi). Urheilu on meille pyhä asia. Oikeastaan erityisen kiinnostava kysymys ei ole se, tulisiko urheilu nähdä modernina uskontona. Jääkiekkoilija Kaapo Kakolle perustettu humoristinen kirkko tai Maradonan ympärille vitsinä kehitelty uskonto voidaan nähdä uskonnon parodioina. Entä Raamatun Job, joka järkyttävien vastoinkäymisten kohdatessa ei koskaan menetä uskoaan Jumalaan, vaan suostuu jopa uhraamaan poikansa. Aineellinen ulottuvuus ilmenee esimerkiksi uskonnoille tyypillisissä patsaissa ja maalauksissa tai rakennuksissa, kuten kirkoissa, temppeleissä ja moskeijoissa. Pukeutumiskoodi tekee eroa “meidän” ja “niiden” välillä, oli kyseessä sitten maajoukkueurheilija tai seurajoukkueen kannattaja. Jos uskonnolle välttämätön piirre on usko yliluonnolliseen, niin silloin urheilu ei täytä uskonnon kriteerejä. Mitä muuta kuin Sisyfoksen työtä on urheilijan vankkumaton usko siihen, että loputtomilla toistoilla juuri hänestä voi tulla paras kaikista. Juuri tässä mystisyydessä piileekin urheilun perimmäinen hienous. Urheilun aikaansaamat tunteet ovat parhaimmillaan tai pahimmillaan hyvin voimakkaita, kuten useimmat katsojat, valmentajat ja urheilijat tietävät. Smart, Ninian, 1989, The World’s Religions: Old Traditions and Modern Transformations. Voiko urheilun absoluuttiselle huipulle päästä ilman tällaista uskoa. Uskonnollista uskoa kiinnostavampaa on urheilijan usko itseensä. Perinteisten uskontojen merkityksen väheneminen näkyy länsimaalaisen ihmisen elämässä, jota usein leimaa merkityksettömyyden kokemus. Entä urheilijan usko. Suuri osa huippu-urheilusta tapahtuu erityisesti urheilulle pyhitetyissä paikoissa, stadioneilla ja erilaisissa halleissa. Miksi hän päättää noudattaa golfin sääntöjä silloinkin, kun kukaan ei näe. Urheilijat ja kannattajat pukeutuvat tietyllä tavalla. 13, n. Uskonnollisuuteen kuuluu epävarmuus ja hyppy uskon varassa elämiseen. Vol. Eikö jokaisessa huipulle pyrkivässä ja itseensä täysin uskovassa urheilijassa ole ripaus Jobia. Murray, Sarah, C., 2014, “The Role of Religion in Greek Sport”, teoksessa Christesen, Paul ja Kyle, Donald, A Companion to Sport and Spectacle in Greek and Roman Antiquity, Wiley-Blackwell, Chichester, 368–379. Yksittäinen onnistuminen tai epäonnistuminen on kuitenkin parhaimmillaan selittämätön mysteeri. Yksinäistä golfkierrosta pelaava harrastaja voisi puttaamisen sijasta yksinkertaisesti pudottaa pallon reikään. Kilpailut kestävät yleensä tietyn pituisen ajan ja niitä rytmittää ennalta tuttu koreografia. Rega, Maria Felicia ja García, Dora, 2019, “The Decapitation Ritual and the Ancient Maya Ballgame. Filosofi Søren Kierkegaardin (1813–1865) mukaan aidosti uskonnollinen ihminen valitsee uskomisen ilman täyttä varmuutta. Onko urheilun suuressa vetovoimassa kyse siitä, että se tekee elämästä merkityksellistä. Monille urheilulajeille välttämättömiä ovat tietynlaiset välineet. Uskova urheilija Urheilussa ja uskonnoissa on samantyyppisiä ominaisuuksia, joiden voidaan nähdä selittävän niiden vetovoimaa. Oma tulkintani on, että urheilijoiden ympärille rakennetut “uskonnot” kertovat ennemminkin siitä, että suhtautumisemme urheiluun ja urheilijoihin muistuttaa intohimoisuudessaan suhdettamme uskontoon ja uskonnollisiin hahmoihin. Antiikin tarun Sisyfos alistui jumalten rangaistukseen ja päätyi vierittämään kiveä kukkulan huipulle vain nähdäkseen sen vierivän kerta toisensa jälkeen alas. Itsensä ylittämisen mahdollisuus, voimakkaat yhteisölliset kokemukset, arvaamattomuus ja tapahtumat, joita ei viime kädessä voida selittää, ilmenevät sekä uskonnoissa että urheilussa. Uskontoja ja urheilua yhdistää se, että ne saavat meidät kokemaan voimakkaita yhteisiä kokemuksia. Sitä, mikä on urheilun sisällä mahdollista, säätelevät tarkat säännöt. Usko itseensä ja siihen, että omilla tekemisillä on jotain itseä suurempaa merkitystä. ANTTI KUUSELA, FT tutkija pummi.kuusela@gmail.com LÄHTEET Kierkegaard, Søren, 1992, Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus, WSOY, Porvoo. Voisi ajatella, että aidosti uskovainen ihminen ei ole tekopyhä kirjanoppinut, vaan valitsee vapaaehtoisesti esimerkiksi uskonnon eettisen normiston noudattamisen
Pelkästään naisille rajoitetuista uimavuoroista on keskusteltu eduskunnan täysistuntoja myöten (Eduskunta 2002, 2010). Moniääninen sunnalaisuus Mitä islam sanoo urheilusta. Tarkastelen artikkelissani islamilaisia kannanottoja urheiluun. Tuoreimmat esimerkit liittyvät uintiin. Syy on yksinkertainen: islam ei ole itsenäinen yksilötoimija – se on sosiaalinen konstruktio. Keskeinen viestini onkin, etteivät urheilua koskevat uskonnolliset linjaukset ole irrallisia laajemmista uskonnollisen auktoriteetin ja uskontulkinnan kysymyksistä. Tämä koskee myös liikuntakulttuuria. Islamin ja urheilun tutkijan onkin syytä olla tietoinen yleisistä periaatteista, joilla islamilaisia kantoja muodostetaan, ja myös näiden periaatteiden moninaisuudesta ja ajallisesta muutoksesta. Islamilaiset opit ja käsitykset eivät odota löytäjäänsä jossain platonisessa ideoiden maail massa, vaan ne syntyvät yhteisöllisten neuvottelujen T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Islam on yhä keskeisempi osa suomalaista yhteiskuntaa, ja siihen liittyvät kysymykset täytyy yhä enemmän ottaa huomioon eri tahoilla. Maailmassa on 1,6 miljardia muslimia. Ei yhtään mitään. Vaikka keskityn tässä kirjoituksessa urheiluun, sama moniäänisyyden ja yhdenmukaistumisen välinen ristipaine leimaa islamilaista tiedontuotantoa laajemminkin. Latvio 2022). Islamiin ja liikuntaan liittyvät aiheet ovat ajoittain ylittäneet uutiskynnyksen (ks. Näistä keskeisin on viime vuosikymmeninä ollut salafismi. Muslimioppineet ovat perinteisesti suhtautuneet uskonnolliseen moniäänisyyteen hyväksyvästi tai jopa myönteisesti, mutta sunnalaisuuden piirissä on esiintynyt myös yhdenmukaisuuteen pyrkiviä äänenpainoja. Keskiössä on kysymys tulkintojen monimuotoisuudesta: islamin enemmistösuuntausta, sunnalaisuutta, leimaa keskitetyn auktoriteetin puute, minkä vuoksi käytännössä kaikkiin kysymyksiin on olemassa useita uskonnollisesti perusteltuja vastauksia. Vuonna 2019 perussuomalaisten kansanedustajat tekivät kirjallisen kysymyksen ”burkinien käyttämisestä uimahalleissa” (Tavio & Purra 2019). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 5 Islam ei sano urheilusta suoraan mitään Kuva: Jonathan Goldberg/Alamy Stock Photo Muslimien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti 20 viime vuoden aikana ja on 2020-luvun alussa arviolta 120 000–130 000
esim. Fatwa ei sido sen vastaanottajaa, vaan uskova voi vapaasti päättää, toimiiko saamansa vastauksen mukaan, jättääkö vastauksen huomiotta vai kysyykö vielä toisenkin muslimioppineen näkemystä (Hallaq 2004). Pauha 2020). (Ks. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 kautta. Islam ei voi puhua, mutta ihmiset puhuvat sen puolesta (ks. Salafismi ei myöskään ole mikään yksi selvärajainen liike vaan yleisnimi useille erilaisille liikkeille ja ajattelijoille. Toisin kuin useimmilla kristillisillä kirkoilla, sunnalaisella islamilla ei ole muodollista uskonnollista hierarkiaa tai paavin kaltaista keskitettyä auktoriteettia. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Ajatuksesta tai teosta tulee ”islamilainen”, kun se määritellään sellaiseksi. (Cesari 2013, 130–131.) Jos fundamentalismi määritellään pyrkimykseksi puolustautua sosiaalisilta, poliittisilta ja eettisiltä muutoksilta palaamalla uskonnon väitetyille juurille (ks. Taira 2010). Muslim World League ja muut vastaavat wahhabilaiset lähetysjärjestöt eivät tyypillisesti perusta omia moskeijoitaan tai paikallisyhdistyksiään, vaan toimivat olemassa olevien moskeijoiden ja yhdyskuntien kautta. Yildirim 2019, 8–9.) Sunnalaista islamia onkin leimannut erimielisyys (ikhtilaf), joka on kuitenkin usein nähty hyväksyttävänä tai jopa toivottavana asiaintilana; erään tunnetun perimätiedon mukaan profeetta Muhammad on jopa kutsunut erimielisyyttä muslimiyhteisössä osoitukseksi Jumalan armosta (Schacht 2012). Tyypillisiä toimintatapoja ovat olleet muun muassa moskeijoiden rahoittaminen ja julkaisutoiminta. Islam on ikään kuin nimilappu, jonka voi liimata mitä moninaisimpiin uskomuksiin ja käytäntöihin (vrt. Ei siis ole olemassa mitään tahoa, jolla olisi yleisesti tunnustettu auktoriteetti ”puhua sunnalaisen islamin äänellä” ja antaa sitovia vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin. Tutkijoiden salafistisiksi määrittelemät muslimitahot harvemmin pitävät itseään sellaisina, vaan katsovat tyypillisemmin edustavansa yksinkertaisesti ”todellista” tai ”puhdasta” islamia (Bunt 2009, 34; Juntunen 2020, 159). Tunnetuin salafistisena pidetty suuntaus on Saudi-Arabiassa vallalla oleva islamin tulkinta, wahhabilaisuus. Erimielisyys leimaa myös urheilua koskevia islamilaisia kannanottoja. Juoksun, ratsastuksen ja jousiammunnan kaltaiset perinteiset arabialaiset lajit ovat pääsääntöisesti ongelmattomia. Idrees toteaa, että joidenkin oppineiden mukaan rahapalkinnot kilpailuissa eivät ole hyväksyttäviä, mutta hän itse ei näe niissäkään ongelmaa. Sama lappu voidaan kiinnittää jopa keskenään ristiriitaisiin käsityksiin, ja eri tapojen ja käsitysten ”islamilaisuudesta” käydäänkin jatkuvia kiistoja. (Pew 2010, 28–29.) Seurauksena tästä on se, että Euroopassa on hyvin vähän moskeijayhdistyksiä, joita voi luonnehtia salafistisiksi (Juntunen 2020, 159), mutta salafistista materiaalia on jaossa hyvin monissa (ja monenlaisissa) moskeijoissa tai niiden nettisivuilla. Tuskin kukaan heistä kyseenalaistaa fyysisen kunnon ylläpitämistä sinänsä, mutta kanta yksittäiseen lajiin tai harjoittelutapaan riippuu paljon siitä, voidaanko sille osoittaa perusteet Koraanissa tai profeetta Muhammadin perimätiedossa. Eteläafrikkalainen oppinut Zakaria Makada (2020) puolestaan kehottaa muslimeita pysyttelemään kokonaan erossa kamppailu-urheilusta, joka hänen mukaansa on ”kuffaarien [vääräuskoisten] tapojen turhaa jäljittelyä” ja johon ”liittyy koko joukko kiellettyjä asioita”. Salafismille onkin tyypillistä pyrkiä puhdistamaan islamia kaikista ”uudistuksista” (bid`a), joille ei voi osoittaa suoraa perustetta Koraanissa tai profeetta Muhammadin perimätiedossa. Viime vuosikymmeninä sunnalaista islamia on luonnehtinut ilmiö, jota Jocelyne Cesari (2013) nimittää ”salafisoitumiseksi”. Paine kohti yhdenmukaisuutta Vaikka islamin tulkintaperinnettä leimaa moniäänisyys, kaikki näkemykset eivät saa yhtä paljon näkyvyyttä. ”Hurskaat edeltäjät” viittaa profeetta Muhammadin kumppaneihin ja heitä seuranneisiin kahteen muslimisukupolveen. Erimielisyys leimaa myös urheilua koskevia islamilaisia kannanottoja. Profeetta Muhammadin kerrotaan nimittäneen näitä varhaisia muslimeita ”parhaiksi yhteisössään”, ja siksi he salafistien mukaan tarjoavat hyvän esikuvan myös myöhempien muslimisukupolvien elämäntavalle. Sunnalaisuuden piirissä ei myöskään ole ollut ekumeenisia kirkolliskokouksia vastaavia instituutioita, jotka olisivat yksikäsitteisesti määritelleet oikean uskon ja harhaopin välisiä rajoja. Kun muslimi haluaa tietää uskonnollisen spesialistin näkemyksen johonkin itseään pohdituttavaan kysymykseen, hän voi pyytää oppineelta uskonopillista kannanottoa, fatwaa. Nimitys ”salafismi” tulee arabiankielisestä termistä al-salaf al-salih, jonka voisi kääntää ”hurskaiksi edeltäjiksi”. Saudiarabilaisen imaamin Muhammad Saalih Al-Munajjidin (2000) mukaan taas kamppailulajit ovat hyväksyttäviä, kunhan niissä ei lyödä kasvoihin, kumarreta tai tehdä muista uskonnoista peräisin olevia uskonnollisia harjoitteita, esimerkiksi mietiskelyä tai hiljentymistä. Näihin uudistuksiin kuuluvat muun muassa erilaiset paikalliset tai alueelliset tavat ja perinteet. On tärkeä huomata, että salafismi on ennen kaikkea tutkijoiden termi. (Shavit & Winter 2011.) Saudiarabialaiset toimijat ovat 1970-luvulta alkaen käyttäneet runsaasti rahaa wahhabilaisen uskontulkinnan levittämiseen. Suhtautuminen muihin lajeihin on sen sijaan usein jännitteisempi. Salafistiset tulkintaperiaatteet vaikuttavat myös siihen, kuinka saudioppineet suhtautuvat urheiluun. esim. Egyptiläisen Al-Azhar-yliopiston professori `Abdul-Fattah Idrees (2021) on antanut kamppailulajeja koskevan fatwan, jonka mukaan kamppailulajeja saa harjoitella ja niissä voi kilpailla, kunhan kamppailijoiden turvallisuus on taattu. Huolimatta esimerkiksi jalkapallon suosiosta kaikkialla muslimienemmistöisessä maailmassa, moni oppinut suhtautuu jalkapalloon ja muihin moderneihin urheilulajeihin islamille vieraina uudistuksina tai jopa länsimaiden salajuonena islamia vastaan. Euben 2013, 179), salafismi on kiistatta fundamentalistinen aatevirtaus
S. Cesari, J. Uriya Shavitin ja Ofir Winterin (2011) artikkeli antaa hyvän esimerkin uskonoppineiden vaikutuksen rajallisuudesta jopa yhteiskunnissa, jotka ovat kaikkein voimakkaimmin uskonnon läpäisemiä. Salafismille on tyypillistä islamin esittäminen kokonaisvaltaisena elämäntapana, jonka vaikutus ulottuu niin työhön ja perhe-elämään kuin vapaa-aikaankin. Eri suuntiin vetävät tulkinnat Myös muut kuin salafistiset oppineet peräänkuuluttavat säädyllistä pukeutumista urheillessa ja suhtautuvat kriittisesti miesten ja naisten yhteisiin urheiluharrastuksiin. Teoksessa: G. Oppineiden virallisten kannanottojen lisäksi on tärkeä kiinnittää huomiota myös tavallisten ihmisten arjen uskonnollisuuteen ja siihen, millä kaikella muulla kuin uskonnolla on merkitystä muslimien elämässä. Bunt, G. Bowering, P. Tutkittaessa muslimioppineiden kannanottoja urheiluun kannanotot onkin tärkeää asettaa kontekstiinsa ja pyrkiä ymmärtämään, millaista tulkintaperinnettä ne edustavat. Kadi, D. McGuire 2008; Reinhart 2020; Tiilikainen 2003) tutkijat ovat korostaneet, tavallisten ihmisten arjen uskonharjoitus on usein varsin kaukana uskonnon ”virallisista” normeista ja opeista. Massiivinen mediatuotanto tuskin olisi mahdollista ilman öljymaiden mittavia resursseja. Fatwa ottaa jalkapalloammattilaisuuteen kielteisen kannan, jota se perustelee muun muassa seuraavasti: ”Urheilusta on tullut tavoite itsessään ja keino viihdyttää ihmisiä ja täten ’hukuttaa’ heidät peleihin ja viihdykkeisiin. Täysistunnon pöytäkirja 74/2002 vp. islamilaisen teologian yliopistonlehtori teologinen tiedekunta Helsingin yliopisto teemu.pauha@helsinki.fi LÄHTEET Al-Munajjid, M. Eduskunta 2010. Wahhabilaiset oppineet ovat tyypillisesti suhtautuneet huomattavan kielteisesti sekä jalkapalloon yleensä että reidet paljastaviin otteluasuihin erityisesti. New York: Palgrave Macmillan. Zaman & M. iMuslims. Why the west fears Islam. Rewiring the house of Islam. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 7 Salafismin vaikutus on erityisen voimakasta internetissä (Cesari 2013, 132–133; Juntunen 2020, 163). Kanadalainen uskonoppinut Ahmad Kutty on esimerkiksi antanut fatwan, jonka mukaan ammattilaisjalkapalloilija voi olla paastoamatta, jos hänellä on pelipäivä ramadan-kuussa. 2009. Muslimien elämää ei myöskään määrittele yksinomaan islam (Jeldtoft 2013, 85), vaan heidän arkielämän ratkaisuihinsa vaikuttavat uskonnon lisäksi monet muutkin tekijät. L. Stewart, M. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+74/2002+ke+p+1, 3.1.2022. Islam ei määritä koko arkea Islamin ja urheilun tutkijan on tärkeä pitää mielessä, että islam ei ole yksi eikä käytännössä mihinkään kysymykseen ole olemassa vain yhtä ainoaa islamilaista kantaa. 2000. Ajanviete tai mielihyvä ei salafisteille riitä liikuntaharrastuksen perusteeksi, vaan kuntoilun tulisi palvella esimerkiksi jihadiin valmistautumista. Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta. TEEMU PAUHA, FT, dos. Salafistiset ajatukset ovatkin myös muslimien itsensä piirissä muodostuneet tietynlaiseksi standardiksi, johon ei-salafistinen enemmistö helposti vertaa omaa uskonnollisuuttaan (Cesari 2013, 133). Crone, W. 2013. (Shavit & Winter 2011.) Salafistiset oppineet sitä vastoin suhtautuvat pääsääntöisesti kielteisesti kompromisseihin uskonnonharjoituksessa ja ylipäätään urheilun harjoittamiseen muussa kuin uskonnollisessa tarkoituksessa. Salafistisessa uskontulkinnassa on kuitenkin myös rakenteellisia piirteitä, jotka edesauttavat sen leviämistä; yrittäessään palata uskonnon juurille salafistit ovat pyrkineet puhdistamaan islamin kaikista paikallisista ja alueellisista ominaispiirteistä. aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+131/2010+ke+p+7, 3.1.2022. R. Silti Saudi-Arabiallakin on oma jalkapallomaajoukkue, jonka shortsit jättävät reidet paljaiksi. Tämä on omiaan piilottamaan salafististen ajatusten juuret ja johtaa helposti siihen, että satunnainen nettisurffaaja olettaa salafistitulkinnat yleispätevämmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. An exploration of Muslims in liberal democracies. Salafistiset tahot toimivat tyypillisesti muiden organisaatioiden kautta eivätkä itse kutsu omaa uskontulkintaansa salafismiksi vaan esimerkiksi ”puhtaaksi islamiksi”. Erään kollegani sanoin: salafismi matkustaa kevyesti. Tämä pätee erityisesti salafistisiin näkemyksin, koska niiden kohdalla on suurin riski luulla verrattain marginaalisia tulkintoja yleisiksi islamilaisiksi periaatteiksi. Fundamentalism. Sisäasiainministeriön hallinnonala 26. [Urheilun] pääasiallisen tavoitteen pitäisi kuitenkin olla kehittää fyysistä kuntoa jihadia varten ja turvata totuutta.” (Fatwa Center 2005.) Wahhabilaiset järjestöt eivät kuitenkaan ole tyystin torjuneet kaikkea jalkapalloon liittyvää, vaan myös hyödyntäneet sen suosiota lähetystyön välineenä. Q. Chapel Hill: The University of North Carolina Press. (Shavit & Winter 2011.) Hyvä esimerkki salafistisesta asennoitumisesta on Qatarin valtion sponsoroimalla Islamweb.net-sivustolla julkaistu fatwa, jonka aiheena on jalkapallon pelaaminen ammattina. Mirza (toim.) The Princeton T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. Jokainen elämän osa-alue on uskonnolle alisteinen. What is the ruling on playing karate. Koska salafistinen uskonnollisuus ei edellytä tietyn maan tai alueen tapakulttuurin omaksumista, se on helposti siirrettävissä ja sovitettavissa erilaisiin konteksteihin. Täysistunnon pöytäkirja 131/2010 vp. https://islamqa.info/en/answers/4259/what-is-the-ruling-on-playingkarate, 3.1.2022. Kuten niin sanotun eletyn uskonnon (lived/everyday religion; ks. Euben, R. He ovat kuitenkin yleensä salafisteja valmiimpia sovittamaan yhteen urheilun ja uskonnon vaatimuksia – ja jopa joustamaan jälkimmäisistä edellisten nimissä. Eduskunta 2002. Useat tekijät ovat auttaneet salafisteja saamaan hegemonisen aseman bittiavaruudessa. esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip. Saudirahoitteinen World Assembly of Muslim Youth -nuortenjärjestö esimerkiksi järjestää säännöllisesti kansainvälisiä jalkapalloturnauksia (Pew 2010, 27). J. 2013
& Winter, O. Bosworth, E. Washington, D.C.: Pew Research Centre. McGuire, M. Journal of Contemporary Religion 25 (3), 379–394. Dessing, N. Teoksessa: T. Kirjallinen kysymys burkinien käyttämisestä uimahalleissa. Yildirim, A. Alibaši?, J. Princeton, N.J.: Princeton University Press, 179–188. Uskonto ja oma ajattelu. Müssig, E. 2020. & Purra, R. Tavio, V. Teoksessa: P. 2. T E E M A : U s k o & l i i k u n t a k u l t t u u r i. http://www.muftionline.co.za/node/31628, 3.1.2022. Latvio, R. link.gale.com/apps/doc/CX3424600948/ GVRL?u=uhelsink&sid=bookmark-GVRL&xid=26e043fd, 30.12.2021. M. https://www. Finland. Hallaq, W. Cambridge: Cambridge University Press. Schacht, J. Kirjallinen kysymys KK 188/2019 vp. https://www.bakerinstitute.org/media/files/ files/25ca754a/cme-pub-luce-intro-031119.pdf, 30.12.2021. Pauha & J. van Donzel & W.P. Islamic Law and Society 18 (2), 250–280. Fatwa. Fatwa No: 90949. Making a room of one’s own. 2022. 2010. 2008. https://www.islamweb.net/en/fatwa/90949/professionalfootball-player-as-a-career, 30.12.2021. Heinrichs (toim.) Encyclopaedia of Islam, 2nd ed. Helsinki: Gaudeamus, 141–157. Jeldtoft, J. Idrees, `A-F. eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_188+2019.pdf, 3.1.2022. 2020. Teoksessa S. New York: Oxford University Press. 2004. Reinhart, A. Bianquis, C.E. Teoksessa: N. Teoksessa P. Lived religion. The new guardians of religion. 2020. Colloquial religion in a cosmopolitan tradition. 2013. Sports in contemporary Islamic law. Houston, TX: Rice University’s Baker Institute for Public Policy. Matkalla islamilaisessa Suomessa. B. Konttori (toim.) Suomalaiset muslimit. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Encyclopedia of Islamic Political Thought. 2021. Vallan umpisolmuja avaamassa. Professional football player as a career. S. Nielsen & L. Ra?ius, S. Lived Islam. 2012. Akgönül, A. S. Islam and authority in the Middle East. Mattar (toim.) Encyclopedia of the modern Middle East and North Africa, 2nd ed., vol. Tampere: Vastapaino. Pauha, T. http://dx.doi.org/10.1163/1573-3912_islam_ SIM_3515, 29.12.2021. Jeldtoft, N. 2020. 2011. Nielsen & O. https://aboutislam.net/counseling/ask-thescholar/sports-games/playing-karate-competitions-permissible/, 3.1.2022. The politics of classifying Wicca. Faith and practice in everyday life. Gale eBooks, 816?817. Religion as a discursive technique. Shavit, U. Taira, T. Taking up mixed martial arts or boxing as a profession. K. Scharbrodt (toim.) Yearbook of Muslims in Europe, vol. Bearman, Th. Makada, Z. Spirituality and emotions. Are Muslims permitted to participate in competitive karate. Pew Forum on Religion & Public Life 2010. Lontoo: Routledge, 85?100. 2022, tulossa. Rönni (toim.) Kuka maailmaa hallitsee. KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOKAUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n s e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä . Woodhead (toim.), Everyday lived Islam in Europe. 2019. Juntunen, M. Teoksessa: T. Leiden: Brill. & Nikanne, I. Helsinki: Gaudeamus. 13. 2003. Pauha, T. Muslim networks and movements in Western Europe. Fatwa Center 2005. Tiilikainen, M. Tampere: Vastapaino. K. 2019. Muslimit liikkujina ja liikuttajina. Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa. Leiden: Brill, 218–234. Ik?h?til?f
Naiset ovat edelleen aliedustettuja urheilun kaikilla tasoilla. Epätasa-arvo koskettaa niin valmennusta, harrastamista ja huippu-urheilu-uraa kuin osallistumista päätöksentekoelinten toimintaan paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Tyttöjen ja naisten tasa-arvoista asemaa liikunnan ja urheilun areenoilla on ajettu aktiivisesti jo 1900-luvun alusta alkaen. Euroopan Unionilla on pitkään ollut tavoite, että kansallisten järjestöjen hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia on miehiä ja naisia (European Institute for Gender Equality 2015). Yksi suosittu strategia ovat olleet sukupuolikiintiöt. Sadassa vuodessa on menty reippaasti eteenpäin, mutta maaliin ei ole vielä päästy. Kansallisten ja kansainvälisten urheiluja liikuntajärjestöjen sukupuolten välistä tasa-arvoa on pyritty edistämään esimerkiksi rakenteellisesti. Kuva: Suomen Olympiakomitea. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 5 9 Johtaa kuin nainen -koulutus on rohkaissut naisia urheilun johtopaikoille Naisten liikunnan ja urheilun pitkään historiaan mahtuu hienoja urheilusuorituksia ja esikuvia. Historiaa on kuitenkin varjostanut syrjintä, luokittelu ja ulossulkeminen. Miehet ovat hallinneet pelikenttiä, määritelleet sääntöjä ja toimineet portinvartijoina päätöksenteossa. Yksi tärkeistä kehittämiskohteista on naisten osallisuus liikunnan ja urheilun johtotehtävissä. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty sukupuolten välistä tasa-arvoa Vuoden 2021 Johtaa kuin nainen -kurssin osanottajat. (Adriaanse 2015, International Olympic Committee 2018, United Nations 2007)
Sukupuolikiintiöiden asettaminen ei yksinään riitä tasa-arvon saavuttamiseen. Osallistujat saivat runsaasti materiaalia ja konkreettisia työkaluja työn tueksi. Hankkeen tarkoituksena oli lisäksi herätellä yhteiskunnallista keskustelua tasa-arvosta ja siitä, ketkä päätyvät urheilun päätöksentekopaikoille. Muiden järjestöjen sekä aluejärjestöjen hallituksissa molemmat sukupuolet olivat tasaisemmin edustettuina kuin lajiliitoissa. Sukupuolikiintiöiden asettaminen ei yksinään riitä tasaarvon saavuttamiseen.. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 urheiluja liikuntajärjestöissä, on todettu, että harvoissa järjestöissä kuitenkaan päästään tavoiteltuun 40 prosentin sukupuolijakaumaan (Cury, de Haan, Knoppers & Sotiriadou 2018, Elling, Hovden & Knoppers 2019). Suurin osa päätyi valitsemaan mentorikseen naisen. Vielä enemmän kuin konkreettiset materiaalit koulutus tarjosi henkistä pääomaa ja turvallisen tilan kasvamiselle. Virallisten koulutusviikonloppujen välissä oli tarjolla epävirallisia tapaamisia, joissa osallistujat pääsivät kuulemaan koulutukseen jo osallistuneiden sekä mentoreiden kokemuksia. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa liikunnan ja urheilun johtamisosaamista, ja lisätä naisten tasa-arvoa johtotehtävissä. Koulutukseen osallistuvat saivat valita mentorinsa itse, eikä järjestäjä ollut määritellyt ennakkoon, kuka voi olla mentori. Mentori saattoi olla mies, nainen, nuorempi, vanhempi, tuttu, toimia urheilun parista tai tulla täysin muusta ympäristöstä. Hanke sisälsi kolme koulutusohjelmaa vuosina 2019– 2021. Monille koulutukseen osallistujille juuri vertaistuki ja mahdollisuus pohtia johtamiseen ja uraan liittyviä kysymyksiä luottamuksellisessa ympäristössä olivat koulutuksen tärkeimpiä anteja. Järjestöjen puheenjohtajista naisia oli vain 19 prosenttia (n=24) ja miehiä 81 prosenttia (n=104). Hanketta edelsi 2017–2018 pilottikoulutus, johon osallistui 20 luottamusjohtajaa. (European Institute for Gender Equality 2015, Knoppers, Spaaij & Claringbould 2021, Sotiriadou, de Haan & Knoppers 2017, United Nations 2007.) Olympiakomitean Johtaa kuin nainen -koulutus on hyvä esimerkki hankekokonaisuudesta, jossa naisten toimijuutta pyrittiin vahvistamaan erilaisia metodeja hyödyntäen. Urheiluorganisaatioiden rakenteisiin vaikuttavien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan yksilöllisiä strategioita ja ratkaisuja. Johtaa kuin nainen -koulutukseen osallistui naisia, jotka toimivat tai joiden tavoitteena on toimia liikunnan ja urheilun kansallisissa tai kansainvälisissä johtotehtävissä. Tasa-arvo suomalaisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä Likesin julkaisemassa Tasa-arvo valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä 2019 -tutkimuksessa on esitetty tiedot järjestöjen (n=128) hallitusjäsenten, päätoimisten ja osa-aikaisten työntekijöiden ja hallitusten puheenjohtajien kokonaismääristä sekä sukupuolijakauma tulosten mukaan vuonna 2019 (Likes 2019). Johtaa kuin nainen -koulutus: itsensä haastamista ja kasvua Suomen Olympiakomitean ja Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaan Johtaa kuin nainen -koulutukseen osallistui vuosina 2019–2021 yhteensä 60 liikunnan ja urheilun johtotehtäviin tähtäävää naista. Mentorointi henkilökohtaisen polun sparraajana Toinen koulutuksen kiistattomasti suosituimpia osia oli henkilökohtainen mentorointi. Tulosten perusteella vuonna 2019 kahdeksan järjestön (n=128) hallituksessa oli pelkästään miehiä. Aluejärjestöistä 13 prosenttia (n=15) ja muissa järjestöistä 22 prosenttia (n=37) olivat sellaisia, joiden hallituksissa naisten osuus jäi alle viidenneksen. Kuhunkin valittiin 20 osallistujaa hakemuksien perusteella. Tyypillistä mentoreille oli myös yhteys liikuntaja urheilualaan. Osallistujien erilaiset työtehtävät ja taustat varmistivat mielenkiintoiset keskustelut monista eri näkökulmista. Vaikka kyseessä oli 20 osallistujan koulutus, huomioitiin siinä myös jokaisen henkilökohtaiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiveet. Lähes puolessa lajiliitoista (37/76) hallituksen jäsenistä naisia oli korkeintaan 20 prosenttia. Järjestöjä, joiden hallituksiin kuului yhtä paljon naisia ja miehiä, oli kahdeksan. Koulutuksen sisällöistä vastasivat oman alansa konkarit. Koulutus oli loistava mahdollisuus tavata uusia alan toimijoita ja laajentaa verkostoja. (Suomen Olympiakomitea 2021.) Vuoden mittainen koulutus koostui viidestä koulutusviikonlopusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Kohdennettujen ohjelmien lisäksi mentoroinnin todettu vauhdittavan naisten etenemistä johtotehtäviin (Cury, de Haan, Knoppers & Sotiriadou 2018, Suomen Olympiakomitea). Kaikista tutkimuksessa tarkastelluista liikuntaa ja urheilua edistävistä järjestöistä naisten osuus oli pienin lajiliittojen hallituksissa. Järjestöjä, joiden hallituksissa naisten osuus oli 44–49 prosenttia, oli lajiliitoista kuusi (n=76), muista järjestöistä kymmenen (n=37) ja aluejärjestöistä neljää (n=15). Mentorit toimivat vapaaehtoispohjalta. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä urheilujärjestöissä, on suositeltu toimenpiteiksi esimerkiksi naisille kohdennettuja hankkeita ja koulutuksia, mentorointia, miesten kouluttamista ja aktiivista osallistumista sekä organisaation toimintamallien muuttamista. Teemoja käsiteltiin urheilun ja liikunnan toimijoiden ja toimintaympäristön näkökulmista. Viikonloppujen pääsisältöalueita olivat henkilökohtainen, ihmisten ja strateginen johtaminen, viestintä, vuorovaikutus ja esiintyminen
Luettu 17.12.2021. 7th IWG World Conference on Women and Sport. Tutkijat päättelivät, että vastustus syntyy urheiluseuroissa keskustelukulttuurissa, joka mahdollistaa tasa-arvon todellisen noudattamatta jättämisen mikrotasolla käyttämällä makrotason näennäistä monimuotoisuusdiskurssia. Women 2000 and beyond: women, gender equality and sport. Hankekokonaisuus on siten onnistunut tavoitteessaan herättää yhteiskunnallista keskustelua. & Knoppers A. VILJA SIPILÄ, LitM liikuntatieteiden erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura vilja.sipila@lts.fi Kirjoittaja osallistui Johtaa kuin nainen -koulutukseen vuonna 2021. International Olympic Committee, 2018. Kun pohtii koulutukseen osallistuneiden sekä mentoreiden lisäksi kaikkien mukana olleiden omia verkostoja ja yhteisöjä, voi koulutuksen olettaa koskettaneen välillisesti useita satoja liikunta-alan ammattilaista ympäri Suomea. Suurella osalla koulutukseen osallistuneista on ollut myös henkilökohtainen mentori. Elling, A., Hovden, J. Gender Diversity in European Sport Governance. Johtaa kuin nainen -koulutus on ollut menestyksekäs yksilötason naisjohtajuutta tukeva hanke. Facilitating women in executive board of sports organisations: structured and individual strategies. 2018. Olympiakomitea järjesti heille oman aloitustapaamisen ja myöhemmin syksyllä toisen tapaamisen, jossa mentorit pääsivät vaihtamaan kokemuksia keskenään. Seuraavaksi tarvitaan hanketta, jolla pyritään vaikuttamaan urheilujärjestöjen tasa-arvoon sisältäpäin. Koulutuksen järjestäjä arvosti mentoreiden ajallista panostusta koulutukseen ja prosessiin. Understanding and redefining the role of men in achieving gender equity in sport leadership. Gender Equality in Power and Decision-Making. LÄHTEET Adriaanse, J. Näin ollen koulutus on vaikuttanut yli sataan alan ammattilaiseen. 2021: Discursive resistance to gender diversity in sport governance: sport as a unique field. Knoppers, Spaaij ja Claringbould (2021) ovat tutkineet tasa-arvon vastustusta urheilujärjestöissä organisaatioiden diskurssin kautta. Jatkossa olisi varmasti hyvä järjestää naisten toimijuutta edistäviä koulutuksia sukupuoleen katsomatta. https://www.likes.fi/tutkimus/tasa-arvo-liikunnassa-ja-urheilussa2021-tutkimuskatsaus. Tämäkin kielii siitä, että mentorit näkivät tasa-arvon edistämisen arvokkaana asiana. Koulutuksen vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä on alettu arvioida. International Journal of Sport Policy and Politics 13:3, 517–529. Tämä ei välttämättä rohkaise tai innosta miehiä osallistumaan miesvaltaisen hallintokulttuurin muuttamiseen. Lausanne: International Olympic Committee. 2018. European Institute for Gender Equality (EIGE) 2015. Koulutettavien ja mentoreiden tarinoita eri vuosikursseilta on julkaistu Suomen Olympiakomitean sivuilla. Mentoroinnin tueksi oli tarjolla työkaluja myös mentoreille. Tarkoituksena on saada lisää tietoa, miten tällainen kohdennettu hanke vaikuttaa tasa-arvon tosiasialliseen edistämiseen suomalaisissa liikunta-alan järjestöissä. & Claringbould, I. Johtaa kuin nainen -koulutukseen osallistuneiden palautteita koulutuksesta on hyödynnetty väitöskirjatutkimuksen aineistona. 2016. Women and leadership: advancing gender equity policies in sport leadership through sport governance, International Journal of Sport Policy and Politics 11:3, 365–383. Koulutus loppuu – matka jatkuu Hankekokonaisuudessa koulutettuja 80:tä naista yhdistää halu vaikuttaa liikuntaja urheilualaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Cury, R., de Haan, D., Knoppers, A. 2019. Gender Diversity in the Governance of Sport Associations: The Sydney Scoreboard Global Index of Participation. Likes (2019): Tasa-arvo liikunnassa ja urheilussa tutkimus 2019. Tutkijat tunnistivat erilaisia diskursiivisia käytäntöjä, joita urheiluseurojen johtotehtävissä olevat hyödynsivät vastustaakseen monimuotoisuutta. Luettu 15.12.2021 Suomen Olympiakomitea, 2021: https://www.olympiakomitea.fi/ olympiakomitea/vastuullisuus/tasa-arvo/johtaa-kuin-nainen/. 2017. Knoppers, A., Spaaij, R. & Sotiriadou, P. Tulokset viittaavat siihen, että tasa-arvon toteutuminen vaatii sinnikästä työtä asenteiden, sisäistettyjen oletusten ja piilotoimintakulttuureiden muuttamiseksi. Journal of Business Ethics 137, 149–160. New York: United Nations Division for the Advancement of Women. IOC gender equality review project: IOC gender equality report / International Olympic Committee. https://library.olympic.org/Default/doc/ SYRACUSE/171304/under standing-and-redefining-the-role-of-menin-achieving-gender-equity-in-sport-leadership-popi-sot. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 6 1 Kokemukseni mukaan mentorit kokivat tehtävänsä kunniaksi ja lähtivät prosessiin mielellään mukaan. Sotiriadou, P., de Haan, D., & Knoppers, A. Luettu 16.12.2021 Sotiriadou, P. Vain naisille suunnattu koulutus lähestymistapana saattaa ylläpitää ajatusta, että sukupuolten tasa-arvo on ongelma, joka koskee vain naisia. Osa mentoreista olivat olleet mukana jo aiemmissakin koulutuksissa. Routledge 2019. Edited by Agnes Elling, Jorid Hovden, Annelies Knoppers. & de Haan, D. Parhaimmillaan mentorointiprosessissa mentorilla oli yhtä lailla mahdollisuus oppia. Esimerkiksi Cury, de Haan, Knoppers & Sotiriadou (2018) pohtivat tutkimuksessaan, että mentorointi voi olla vieläkin hedelmällisempää, jos mentori-aktori -pari ovat nainen ja mies. Koulutukseen osallistujan tehtävänä oli määritellä mentoroinnin tavoitteet ja tapaamisen sisällöt. Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States. Parhaimmillaan molemmat osapuolet oppivat tapaamisissa ja keskusteluissa. Luettu 15.12.2021 United Nations, 2007. Yksilöllisten toimintatapojen lisäksi on tärkeää tarkastella organisaatioiden toimintatapoja, jotka saattavat estää tasa-arvon toteutumista
Kamppailulajien taitajat säilyttävät opit korkeasta moraalista harjoituksen ulkopuolellakin. Siten esimerkiksi psykologian, sosiologian tai kasvatustieteen teorioihin laajeneva viitekehys tuottaa yhä enemmän tietoa kasvustamme O P I S K E L I J A O U N A S T E L E E liikunnan ja uskonnon harjoittajiksi. Moniin etenkin aasialaissyntyisiin liikuntamuotoihin sisältyy jo itsessään erottamattomalla tavalla meditaatiota ja pyrkimys henkiseen tasapainoon. Päinvastoin monet urheilutähdet rukoilevat ennen kilpailuja ja omistavat julkisesti koko menestyksensä jumalansa nimeen kieltäytyen pyhitetystä paikasta ihmisyyden yläpuolella, mihin kiihkeimmät ihailijat olisivat heidät kohottamassa. Molemmissa piilee mahdollisuus vahvistaa toimintatapoja, joiden ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi läpi elämän. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti suosittu jooga ei ollut alun perin liikuntamuoto vaan intialaisesta uskontoperinteestä juontuva menetelmä. Uskontotieteilijä Ninian Smart jakoi 1900-luvulla uskonnon ilmenemismuodot ja vaikutusalueet seitsemään ulottuvuuteen. Maailmalla uskontotraditiot näyttäytyvät huomattavasti luonnollisempana osana koko elämää kuin Suomessa, eivätkä urheilijoiden uskonilmaukset ole monissa kulttuureissa mitenkään poikkeuksellisia. kertomukset ja myytit, esimerkiksi tarinat tärkeiden henkilöiden elämästä; 4. Hengellinen lähestyminen voi auttaa selviytymään niistä. Uskonto ja urheilu vaikuttavat niin tunteiden kuin käytännön tasolla. Uskontotieteessä eräs tutkittu näkökulma liikuntaan tai urheiluun on sen tarkastelu uskonnon kaltaisena ilmiönä, jossa omistautunut lajiharjoittelu tai penkkiurheilu saavuttaa samantyyppisiä piirteitä kuin järjestäytynyt uskonto. Tunteiden ja käytännöllisyyden painotus sekä uskontojen ja urheilulajien lopulliset päämäärät eroavat ilmiselvästi. Molemmat järjestäytyvät loputtoman laajalla skaalalla pienistä paikallisista ryhmistä vaikutusvaltaisiin instituutioihin. Liikunta ja uskonto eivät edellytä toisiaan, mutta voivat elettyinä lähentyä yllättävästi. Niitä voidaan mielestäni ilman suuria ongelmia soveltaa urheiluun. Melkein kaikki urheilulajit tähtäävät puolestaan käytännössä fyysisten kykyjen kehittämiseen, mikä näkyy myös tunnetasolla. Kun kaikki on saatu ylimaallisena lahjana, eikä sankarinviitan toivossa, tulee itseriittoisuutta todennäköisemmin kanavoitua kiitollisuutta. Toiminnan luonteen joustavuus tai pysyvyys riippuu siitä, millainen rooli liikunnalla tai uskonnolla on yksilön elämässä. Molempia voidaan harjoittaa esimerkiksi tavan vuoksi tai rakkaudesta lajiin, intohimosta yhtä lajia kohtaan tai sisällyttäen elementtejä useista lajeista, yksin tai yhdessä, kotona tai erityisissä puitteissa, itsenäisesti tai jonkun toisen johdolla. Lähes kaikki uskonnot etsivät tunnetasolla pyhyyttä ja jonkinlaista ikuista totuutta, mikä ilmenee monin tavoin käytännössä. oppi ja filosofia eli sanoiksi muodostetut uskomukset, jota liikunnan näkökulmasta voisi ilmentää yksilön tai joukkueen itsemotivointi vakiintunein mantroin; 5. Liikunnan ja uskonnon suhde ei kulttuurissamme ole ilmeinen eikä välttämättä olennainenkaan, joten ammatillisen toimijuuden laajentaminen liikunnasta uskonnon pariin on suhteellisen epätyypillinen loikka. Edellä mainittu yhteys on yhä uudelleen koetuksella matkalla tavoitteisiin, suorituksen hetkellä ja erityisesti silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti. Liikunnan ja uskonnon kiistattomin yhtäläisyys on, että molempia harjoitetaan eli ylläpidetään toistuvasti ja tarkoituksellisesti. Moni ihminen harjoittaa elämässään molempia ja kuuluu samanaikaisesti useisiin ryhmiin. etiikka ja säädökset eli ohjeet oikeanlaisesta elämäntavasta; 6. Kuten kaikkeen kasvatukseen, liikuntaan ja uskontoon liittyy arvoja, tavoitteita, vuorovaikutusta sekä ristiriita pakon ja vapauden välillä. EMMA NORDVALL, teologian ylioppilas Helsingin yliopisto liikuntaneuvoja/tanssinopettaja emma.nordvall@helsinki.fi. Elämässä ja urheilussa vastoinkäymiset ovat väistämättömiä. Näin ollen uskontojen ja urheilulajien jaettuna päämääränä voitaisiin pitää mielen ja kehon luotettavaa yhteyttä. Eletty todellisuutemme on äärimmäisen moniselitteinen. yhteisöt ja instituutiot eli aiheen tiimoilta yhteen kokoontuvat yksilöt ja 7. kokemukset ja tunteet kuten merkityksellisyys tai haltioituminen yhteisessä tilaisuudessa; 3. Kuitenkin liikuntaa ja urheilua sekä uskontoa tai tiettyä katsomusta yleisemmin henkisyyttä ja hengellisyyttä, voidaan tarkastella samassa kuvassa useilla tavoilla jopa toisiaan täydentävinä. Yhteisöt ovat yksilöille parhaimmillaan turvallisia kasvualustoja ja elinikäisiä tukiverkostoja, jotka tuottavat inhimillisesti tärkeän kokemuksen kuulumisesta johonkin. käytännöt ja rituaalit, esimerkiksi vierailu tärkeissä paikoissa; 2. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Liikunta ja uskonto: isoja eroja, mutta paljon samaa Ennen teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelua työskentelin yli vuosikymmenen päätoimisena liikuntavalmentajana. Uskonnollisuus piiloutuu julkisissa tiloissa tai näkyy vain hallituin tavoin. materiaalinen ulottuvuus, esimerkiksi rakennukset, kirjat, pukeutuminen ja symbolit. Smart määritteli uskonnon ulottuvuudet seuraavasti: 1. Heidän kokemuksensa urastaan osana jumalansa palvelemista havainnollistaa hyvin uskonnon psyykkistä kantamaa. Ne muovaavat ihmisen henkilökohtaisia arvoja ja identiteettiä. Esiintyvien liikuntamuotojen, kuten sirkuksen ja tanssin taiteellinen ilmaisu edellyttää osana performanssia tunteiden onnistunutta välittämistä yleisölle. Välillisesti liikuntaharjoitteluumme vaikuttavat perinteisestä valtauskonnosta koko kalenterivuoteemme vakiintuneet juhlapyhät, jolloin liikuntamahdollisuudet saattavat rajoittua. Suomi on maallistunut yhteiskunta
Kohtaan ihmiset heidän herkimmässä iässään 14–16-vuotiaana. Usein nämä kommentit liittyvät tasavertaiseen avioliittoon. Kun pohdin sanoja liikunta ja luterilaisuus, ne eivät ole mielestäni ristiriidassa keskenään. Aina kun on liikkeellä, myös sydän sykkii tiheämpään ja tapahtuu fysiologisestikin tärkeitä asioita: verenkierto edistyy ja aineenvaihdunta kiihtyy. Tällaisiin pyyntöihin olen vastannut aina samalla tavalla: rukoilen mieluummin, ettei kukaan loukkaantuisi. Mennään sinne, missä ihmiset jo ovat ja haetaan kotoa myös se vanhus, joka ei ilman hakijaa uskaltaisi sieltä lähteä. Päätyöni on saattaa noin 400 nuorta urheilijaa ripille Suomen suurimmassa ja lajivalikoimaltaan kattavimmassa riparikesässä. Maallistuminen näkyy kuitenkin joka paikassa enemmän tai vähemmän. ”Liikunta ja luterilaisuus eivät ole mielestäni ristiriidassa keskenään.”. Suomessa on kaksi hyvin erilaista arkitodellisuutta riippuen siitä, asuuko ihminen maaseudulla vai isossa kaupungissa. Teen töitä nuorten urheilijoiden kanssa ja olen osa heidän tukiverkostoaan. Pelasin koripalloa, valmensin tyttökoripalloilijoita ja kuuluin myös partioon. Pappina minulta ei ole koskaan odotettu psyykkisen valmentajan osaamista. Kuva: Juha Laitalainen ”Voitko rukoilla, että meidän joukkueemme voittaa tänään?” Näin kysyi kerran nuori jääkiekkoilija, joka kävi koko urheilulukion ajan juttusillani. Osan kanssa kuljen pitkänkin yhteisen matkan, joka joskus huipentuu vihkitai kastepapin roolissa. Teen työtäni aina kristillisestä arvopohjasta käsin. Yhdessä liikkumiseen liittyvä sosiaalisen hyvinvointi on erityisen tärkeä ja rakas teema minulle. Jos en olisi pappi, olisin todennäköisesti diakoni, sillä heidän työnäkynsä perustuu juuri liikkeelle lähtöön. Tunnen nuorten urheilijoiden sielunmaiseman ja he tuntevat minut – tästä luottamuksen syntymisestä alkaa aina vuorovaikutus. Tässä varmasti taustana on se, että vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulun NMKY:ssä. Pidän ammattinimestäni juuri tämän takia, että voin julistaa koko sydämestäni: ihminen on luotu liikkumaan. Liikunta ja luterilaisuus eivät ole ristiriidassa Pappina olen eetikko. Suurin osa ihmisistä kuuluu kirkkoon ja lapset kastetaan seurakunnan jäseniksi melkein poikkeuksetta. Kuortane sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, joka on perinteisesti hyvin kirkkomyönteistä aluetta. Minulle toinen ihminen on aina Jumalan kuva, ei toisen ihmisen kaltainen, vaan ainutkertainen luotu, suuri ihme niin kuin yhdessä rippikoulutyön suunnitelmassa kuvataan. Pitkän työurani aikana olen joutunut myös seisomaan nuoren arkun päässä, mikä on raskasta, mutta onneksi todella harvinaista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 6 3 Liikuntapappi: luottamuksen, lohdutuksen ja armon ammattilainen P O H D I T T U A Liikuntapappi Eeva-Liisa Helle-Lahti on harrastanut nuoruusvuosinaan koripalloa, jossa hän toiminut myös valmentajana. Minut ajatellaan luottamuksen, lohdutuksen ja armon ammattilaiseksi. Suomessa kirkolla ei ole toista liikuntapappia, ja olen tittelistäni hyvin iloinen ja ylpeä. Olen kirkon kasvot urheiluopistolla ja minulle tullaan myös sanomaan, jos jokin asia kirkossa ärsyttää tai ahdistaa. Jeesuskin lähti liikkeelle ja meni etenkin sinne, mihin muut eivät uskaltaneet mennä ja rikkoi raja-aitoja eri ihmisryhmien kesken. Olen toiminut vuodesta 2006 Kuortaneen Urheiluopiston liikuntapappina. Olen pappi ja töissä urheiluopistolla
Pappina minulle on luontevaa puhua hiljentymisen ja hiljentämisen puolesta. Samat ongelmakohdat löytyvät koulumaailmasta, työpaikoiltamme sekä ihmissuhteistamme. Juuri he olisivat oikeita ihmisiä kertomaan meille levon ja palautumisen merkityksestä. EEVA-LIISA HELLE-LAHTI liikuntapappi Kuortaneen urheiluopisto liikuntapappi@kuortane.com P O H D I T T U A. Niin Hän on kantanut minua ja niin Hän myös kantaa Sinua. Olen törmännyt tilanteisiin, jossa ihmisestä on tullut tai on hyvää vauhtia tulossa kone. Uskon ja myös tiedän, että minun kasvoni ovat välittämisen ja toivon kasvot urheiluopiston arjessa ja tästä pidän kiinni. Saan mennä joka päivä sydän edellä työtehtäviini ja Jumalan siunaus kulkee kanssani. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Liikkeen vastapaino on aina lepo. Vauhtia on liikaa, mieli ja keho ovat koko ajan ylikuormittuneita ja täydellisyyden tavoittelu vie elämän ilon ja hetkessä olemisen taidon. Tunnen tällöin neuvottomuutta. Matka terveeseen ja tasapainoiseen elämään saattaa olla hyvin kivinen ja vie myös meiltä auttajilta paljon aikaa ja voimavaroja. Ihminen ei voi, eikä saa kulua eikä kuluttaa itseään loppuun, meidän ihmisarvomme ei saa olla riippuvainen siitä, mitä me saavutamme ja miten me menestymme. Kaikkia varten en voi olla, eivätkä kaikki halua minua auttajakseen, mutta jos yksikin nuori urheilija tulee autetuksi, niin silloin työni on tarpeellista. Nämä tilanteet pyrin silti hoitamaan, vaikka on tärkeää tunnistaa auttajana myös oma riittämättömyys. Pappina koen, että minulla on tärkeä viesti vietävänä etenkin silloin, kun nuori urheilija on umpikujassa: Jumala kantaa meitä, kun omat voimamme eivät riitä. Ei Jumalan rakkaus mielestäni tule missään muussa niin todeksi kuin toisen ihmisen aidossa kohtaamisessa. Koskaan ei ole nuori urheilija kieltänyt minua lausumasta hiljaista rukousta hänen puolestaan. Kukaan ei voi olla koko ajan liikkeellä, tämän tietää jokainen huippu-urheilija todella hyvin. Kirkon ja kaikkien sen työtekijöiden tulisi olla kohtaamisen ammattilaisia. Nuori urheilija ei välttämättä vielä ymmärrä levon merkitystä. Iso osa keskusteluistamme pitää sisällään ylikuormittumisen, väsymyksen ja omien rajojen asettamisen pohdintaa. Työni suurin rikkaus on aina kohtaamisessa. Kun arvomaailmat törmäävät Joskus omat arvoni ovat ristiriidassa huipulle tähtäävän nuoren urheilijan arvomaailman kanssa. Ajattelen, että huippu-urheilun pelikenttä ja säännöt ovat yhteiskunnan peilejä ja ne heijastelevat aikamme ilmiöitä ja pinnalla olevia trendejä. Liikunnan ilo on kadonnut ja tilalle on tullut pakonomainen tarve päästä huipulle hinnalla millä hyvänsä
Kuka haluaa olla se, joka ensimmäisenä lopettaa kestävyysjuoksutestin koko luokan silmien edessä. On varattava testitila, sovittava luokkakohtainen aikataulutus, tiedotettava koteja, perehdyttävä itse ja perehdytettävä oppilaat testisuorituksiin, valmisteltava suorituspaikat, järjestettävä tunteja kestävä mittaustilaisuus muiden oppituntien kustannuksella (käytännössä tila on varattava koko päiväksi, sillä suorituspaikkoja ei rakenneta ja pureta välitunnin aikana) ja lopuksi kirjattava tulokset sähköiseen tiedonkeruujärjestelmään. Liian usein käy päinvastoin. Huoltaja voi kieltää tulosten luovuttamisen kouluterveydenhoitajan käyttöön, ja näin on myös tapahtunut. Tulokset ovat vuosi vuodelta huolestuttavampia ja ongelmat yleensä jonkun muun – tavallisesti koulun – syytä. Jos oppilas kuvittelee olevansa muita huonommassa kunnossa tai ei halua nolata itseään, paineen alla on helpompaa luovuttaa ja laittaa läskiksi kuin yrittää parhaansa. Itsensä ylittäminen ei motivoi kaikkia nuoria. Monille oppilaille Move! näyttäytyy nimensä mukaisesti testinä, laboratoriomaisissa olosuhteissa mitattavina suorituksina, joista puuttuu vapaamuotoisen liikkumisen rentous ja tavallisten liikuntatuntien iloinen vuorovaikutus ja paineeton kokeilunhalu. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 6 5 Huomioita Move!-mittauksesta mittanauhan varresta Move!-mittauksien tuloksien julkaisusta on muodostunut vuosittainen aikuisten pöyristymispäivä. Oppilaan liikunnallinen toimintakyky paljastetaan ikätovereiden arvioitavaksi, mikä herättää myös kysymyksiä testauksen etiikasta. Move!-mittauksen suorittamisen velvoittavuus on ristiriidassa senkin kanssa, että tuloksia ei välttämättä saa hyödyntää oppilaan terveystarkastuksessa. Opettajana vuosia työskennelleenä ja mittauksia useita kertoja käytännössä toteuttaneena haluan tuoda esiin muutamia harvoin keskusteluun nostettuja näkökulmia. Olosuhteiden lisäksi testisuorituksia arvioidaan vaihtelevin kriteerein. Alakoululaiset ja monet yläkoululaisetkin liikkuvat koulun liikuntatunneilla sekaryhmissä, joten on erikoista, että testissä he kohtaavat sukupuoleen perustuvan jaon. Mielipideosastoilla ja sosiaalisessa mediassa todistellaan, että ”ennen oli paremmin”. Move! ei motivoi moniakaan Testin suurin ristiriita on kuitenkin sisällössä. Yksilötasolla niitä on tulkittava varauksin, sillä mittauksessa oppilas on voinut olla väsynyt, huolestunut, toipumassa loukkaantumisesta tai kokenut tilanteen epämiellyttäväksi. Muiden opettajien kanssa keskusteltuani olen havainnut, että mittauksessa on niin periaatteellisia kuin käytännön ongelmia. Kriittisen näkökulman vastapainoksi on todettava, että lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehityksen seuEtenkin yläkoululaisten on hankalaa motivoitua testiin, jolla ”ei ole merkitystä” mutta joka ”pitää vain tehdä”.. Yleisellä tasolla Move!-tulokset ovat huolestuttavia. Mittauksen perusasetelma saattaa altistaa oppilaan negatiiviselle ryhmäpaineelle. Liikunnalliset lapset ja nuoret kyllä kehittävät testissä mitattavia ominaisuuksia harrastuksissaan, mutta vakioituina teknisinä suoritteina heilläkään ei ole niistä juuri kokemusta. Kaikissa kouluissa ei ole kunnollista mahdollisuutta mittauksien suorittamiseen, koska sali voi olla liian pieni tai kahdeksasta neljään täyteen varattu. Testiliikkeet eivät ole innostavia eivätkä linkity oppilaan arkeen. En kyseenalaista tuloksia, joiden valtakunnallinen otos käsittää vuosittain kokonaisia ikäluokkia. Toteutuksen olosuhteet vaihtelevat kouluittain ja aikataulullinen kiire haittaa läpivientiä. Opettajalle testirupeaman järjestäminen on työlästä, vaikka sen tekisikin yhteistyössä kollegoiden kanssa. Tulosten mittaaminen ja kirjaaminen tuskin vähentävät painetta. Mittauksen tuomista joitain vuosia sitten kouluihin perusteltiin sillä, että se kannustaa oppilaita liikkumaan ja huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään. Rajallinen aika ja huonosti toteutukseen soveltuvat tilat voivat johtaa siihen, että oppilas ei pysty antamaan parastaan testitilanteessa. Testikokonaisuus voi viedä opettajalta kahden tai kolmen työpäivän verran työtunteja. Joskus opettaja joutuu luottamaan oppilaiden apuun suoritusten laskemisessa. Etenkin yläkoululaisten on hankalaa motivoitua testiin, jolla ”ei ole merkitystä” mutta joka ”pitää vain tehdä”. Näkemys on opettajan, joka ei opeta päätoimisesti liikuntaa mutta on liikunnasta kiinnostunut ja harrastaa vapaa-ajalla jalkapallojunioreiden valmentamista. Samalla toistellaan, kuinka ”koulussa pitäisi opettaa” yhtä sun toista. Suorittaminen vertaisten seuratessa voi aiheuttaa kielteisiä tuntemuksia ja ahdistusta. Opettajan vakuuttelu siitä, että ”mittaus ei vaikuta arviointiin”, on ristiriidassa oppimiskeskustelujen kanssa, kun ”koulussa kaikki vaikuttaa arviointiin”. Etenkin viidesluokkalaiset pitävät outona, että tytöillä ja pojilla on erilaiset suoritukset etunojapunnerruksissa. Esimerkiksi liikkeen puhtauden arvioinnissa voin vain kuvitella, miltä tuntuu viidennen luokan luokanopettajasta, joka ei opeta liikuntaa tai ole muuten P O H D I T T U A liikunnallisesti valveutunut
Koronapandemian aikana jaettavaksi aiotut lehdet jäivät hyllyyn myös vuonna 2021. Yksin ne eivät siihen pysty. Koulun keinot sen edistämiseksi ovat rajalliset, ja Move! ei ole keinovalikoiman kärkipäässä. Suomen harrastamisen malli tarjoaa mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen. Huoltajien panos kouluyhteisön kehittämisessä on yhä alihyödynnetty mahdollisuus. Move!-mittaus suoritetaan koulussa, mutta sen tuloksiin koululla on vain osittaisia mahdollisuuksia vaikuttaa, sillä testi mittaa ”elämäntapaliikkumista”. Myöskään toiminnallinen opetus tai kouluun liikettä kylvävät kampanjat eivät ole ratkaisu, jos liike loppuu vapaa-ajalla. Toisen asteen oppilaitokset ja ammatti korkeakoulut voivat tilata viime vuoden Liikunta & Tiede -lehtiä oppi materiaaliksi. Testaustapahtuma kaipaa tuunausta Sen sijaan järjestämisen kokonaisuutta kannattaa pohtia. Voisiko huoltajia tai paikallisia urheiluseuroja osallistaa. Pitkäkestoisen ja vertailukelpoisen datan saamiseksi testisisältöä ei kannata muuttaa muutaman vuoden välein. Koulujen piha-alueiden suunnittelussa tulisi huomioida paremmin matalan kynnyksen liikkumismahdollisuudet. Etenkin suurten kaupunkien koulujen pihat ja parkkipaikat ovat arkiaamuisin ruuhkaisia ja pakokaasun käryisiä turvattomuusloukkoja. Kuva: Jonna Keihäänniemi / Joutsan Seutu P O H D I T T U A. LIIKUNTA & TIEDE -LEHTIÄ JAOSSA TOISELLE ASTEELLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE Joutsan yhtenäiskoulun oppilaita Move!-mittauksissa. Liikunta & Tiede -lehteä on jaettu normaalivuosina osallistujille LTS:n omissa tilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa. Liikuntapainotteisten koulujen ovet eivät aukea kaikille halukkaille, ja urheilukouluihin pyritään erillisillä pääsykoetesteillä. Sekin on totta, että joitakin oppilaita motivoi nimenomaan mittaaminen ja (kuviteltu) kisailu fyysisissä ominaisuuksissa. Paikallisten urheiluseurojen ja nuorisojärjestöjen yhteistyötä koulun kanssa voi vahvistaa. Toimisivatko alueelliset yhteiset testauspaikat paremmin kuin opettajien jokaiselle koululle vaihteleviin olosuhteisiin rakentamat suorituspisteet. Fyysisen toimintakyvyn ylläpito linkittyy voimakkaasti oppilaan arkeen kokonaisuutena. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 raaminen tuottaa yhteiskunnallisesti arvokasta tietoa. Yhteistyössä koko kylä voi kasvattaa. Kaikille yhteinen liikuntatuntikin on yleensä vain kerran viikossa eikä se riitä täyttämään edes kyseisen päivän liikuntasuositusta. Ensimmäinen askel aktiivisemman koulupäivän vahvistamiseksi voi alkaa koulumatkasta. Tilauksia ottaa vastaan toimituspäällikkö Jouko Kokkonen jouko.kokkonen@lts.fi. HARRI KUMPULAINEN harrikumpulainen@hotmail.com Kirjoittaja on työskennellyt 15 vuotta peruskoulun opettajana ja toimii tällä hetkellä Sitouttavan kouluyhteisötyön projektiasiantuntijana. Nykyisellä mittauksella kannattaa jatkaa, kunnes selkeästi parempia menetelmiä kehitetään tai todetaan, ettei testaamista ole mielekästä jatkaa. Jotkut saavat testin myötä osakseen myönteistä huomiota, jollaista eivät luokkahuoneessa saa. Tukeeko lähiympäristö kävelyä, pyöräilyä ja potkulautailua. Liikunnallisen terveen elämäntavan vahvistaminen on Move!-mittauksen ja koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Liikuntatuntien lisäämisestä on puhuttu vuosia tuloksetta. Koulut voivat olla yhteisrintamassa edistämässä toiminnallista aktiivisuutta niin koulupäivän aikana kuin sen ohessa
Kirja on mieleen jäävä kuvaus virolaisen maahanmuuttajapojan vaiheista, joihin kuuluu yhtenä osana Suomen mestaruuteen johtanut jääkiekkoilijan ura. Määrä ei yltänyt aivan edellisen vuoden tasolle, mutta silti neljäsosa urheilukirjoiksi luokiteltavista teoksista oli elämäkerrallisia. Merkille pantavaa on, että kuten muussakin mediassa, myös kirjoissa henkilön julkisuusarvo määrittyy yhä enemmän muun kuin urheilumenestyksen perusteella. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 6 7 URHEILUKIRJAVUOSI 2021: Elämäkertojen kirjo kasvaa Elämäkerta näyttää olevan kirjallisuuden tosi-tv – ainakin urheilukirjojen osalta. Lajityyppi oli jälleen vahvasti esillä vuonna 2021. Vahvamieskisoissa menestynyt jätti Mika Törrö puolestaan kertoi äärimmäisen karun urakaarensa kirjassa Härkä – vangista vahvimmaksi (Timo Kangasluoma, Docendo). Aiemminkin tuttu genre on keskittynyt jääkiekkoilijoiden päihderiippuvuuksiin ja niistä vapautumiseen. Äänikirjojen suosion kasvu on osaltaan vauhdittanut elämäkerrallisten teosten julkaisua. Viime vuonna ilmestyneiden kirjojen päähenkilöistä tällaisia ovat niin maailmanympäripurjehtija Ari Huusela (Tahdolla maailman ympäri; Reijo Ruokanen, Otava) kuin luomukehonrakennuksessa kunnostautunut lääkäri Jan Sundell (Hippokrateen soturi, Docendo). Urheilukirjallisuus on tunnetusti miehistä aluetta, ja erityisen vahvasti maskuliinisuus näkyy näissä selviytymiskertomuksissa. Siim Liivikin ja Aki Ollikaisen kirjoittama Fuck you Liivik (Siltala) voisi päältä päin – ja etenkin kirjaa lukematta – sijoittua samaan sarjaan. Liivikin tarina nousee kuitenkin tavanomaisen lätkäjätkän muisteluiden ohi. Lisäksi muutamissa historiateoksissa lähestyttiin aihetta nimenomaan urheilijakohtaisten tarinoiden kautta. Jääkiekkoilijoiden lisäksi kirjoon kuuluu muitakin koskettavia kertomuksia urheilumiehistä, jotka ovat kiivenneet vaatimattomista oloista, kovalla työllä, ainakin oman elämänsä sankariksi. Kuva puhaltaa tiedon eloon Urheilumuseon jo vuodesta 1980 lähtien järjestämässä Vuoden urheilukirja -kilpailussa ylsi vuoden 2021 finalistien joukkoon kuusi erityyppistä kirjaa: kolme tietokirjaa, kaksi elämäkerrallista teosta sekä yksi romaani.. Lähes omalta alalajiltaan näytti viime vuonna selviytymistarinan piirteitä korostava elämäkerta. Vuonna 2021 ilmestyneistä yli kahdestakymmenestä suomalaisesta elämäkertakirjasta yhdenkään päähenkilö ei ollut olympiavoittaja, maailmanmestareitakin oli vain pari
Pihtiputaan keihäskarnevaalien perhetarinan välittää teos Sinivalkoinen keihäskaari (Tapani Salo ja Pasi Rein, Docendo). Oman tieteenalan testamentin tiivistäminen alle 200 sivuun on Itkoselta enemmän kuin kotimainen kärkitulos. Tietokirjoja moneen makuun ja tarpeeseen Toisen Vuoden urheilukirja -kunniamaininnan sai Mikko Knuuttilan kirjoittama ja Liken kustantama Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi. Erilaisten toimijoiden lyhyet tarinat valottavat aihetta monipuolisesti, kaikkia toimijoita arvostaen. Tolvasen kuvat kuuluvat suomalaisen urheilutaiteen eturiviin! Lisäksi kuvitus laajentaa taitavasti stereotyyppistä – mutta pitkälti todenmukaista – ralli-ihmisen mielikuvaa. Näin kaikki alkoi -teos kertoo tarkasti myös ruotsalaisvalmentajien vierailuista eri paikkakunnilla: myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi jää selvittää, miksi jääkiekko vakiintui toisille paikkakunnille mutta toisin paikoin valmentajavierailuilla ei ollut merkitystä. Jalkapallon MM-kisa-teemasta väitellyt mediatutkija Sami Kolamo ja tietokirjojen kustantajana työskentelevä Tommi Wallenius ovat rakentaneet kokonaisuuden, joka tuo kiinnostavaa tietoa useimmille jalkapallohistorian tuntijoille. Valkoihoisen ja ylipainoisen miehen rinnalla on erinäköisiä, erikokoisia ja erivärisiä toimijoita. Tämän kirjan olisin halunnut lukea 10-vuotiaana, mutta vieläkään ei ollut liian myöhäistä. Vuoden urheilukirja -kilpailussa kunniamaininnan saanut Tuhannen ja yhden iskun tarinat (Docendo) kuvaa tyylillä ja lämmöllä suomalaisten nyrkkeilysalien ja -kehien todellisuutta. Tuleville jääkiekkohistorian tutkijoille Björkstrandin ja kumppaneiden kirja on tärkeä lähtökohta, jonka avulla pääsee kiinni myös aiemmin huomioimattomiin lähteisiin. Nyt Pekingin talviolympialaisten vuonna Kiinan urheilun jyrä on entistä selvemmin osa antidemokraattista voimaa, jonka kasvava vaikutus ahdistaa. Viime keväänä äidin sairaalahuoneessa havainnoimaani nojaten vahvistan, että Heikkisen kirjassa on erittäin todentuntuisesti kuvattu vahvan morfiinilääkityksen aiheuttamat harha-aistimukset. Sen sijaan e-urheilua käsitellään tai ainakin esitellään, vaikka lajissa liikkuvat bittien lisäksi vain sormet ja silmämunat. Kattavat tilastot täydentävät kokonaisuuden. Kirjan kuvitus on kokeneen sarjakuvakaksikon Pentti Otsamo–Pauli Kallio käsialaa, joka tunnetaan jo pitkältä ajalta jalkapallolehdistä. Professori Hannu Itkosen kirjoittama Liikkumisen sosiologia on mestarillinen suoritus erityisesti sivumäärältään. Tarkkaan ottaen Näin kaikki alkoi -kirjassa on paljon tietoa myös siitä, miten kaikki ei alkanut. Valtava työ on nähtävissä myös Olav Björkstrandin, Markku Kasilan ja Jorma Saukkokosken kirjassa Näin kaikki alkoi – Suomi-kiekon syntyja alkuvaiheet 1908–1933. Michel – vauhtijuhlan vuodet 1981–2020. Nyt Kallion käsikirjoitus ja Otsamon piirrosjälki viimeistelevät taktiikka-aiheen käsittelyn ennenkokemattoman raikkaasti. Suomen merkittävimpiin kuuluvan ravikilpailun 40-vuotisjuhlahistoriikki tarjoaa näyttävää ulkoasua ja kiinnostavasti kirjoitettua tarinaa raviurheilusta, ihmisistä ja hevosista. Toiseksi mietin, että saattoiko edes lääkehuuruinen mieli yhdistää vuonna 1941 Tahko Pihkalaa ja salamapallo-nimistä peliä. Varhaisimmat suomalaiset jääkiekkoilijat pelasivat Euroopan kentillä ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta heidän merkityksensä jääkiekon juurruttamisessa Suomeen jäi vain yksittäisten lehtijuttujen varaan. Aiheesta ei ole suomeksi vastaavaa teosta – kuten ei kokonaisesityksiä tai vastaavia tietokirjoja muidenkaan maiden urheilusta. Lempeää kritiikkiäkin mahtuu mukaan, ja lajin tunnetuimmat tähdet saavat tasaveroisen tilan muiden kanssa. Arvostelulajin luonne pilkahtaa useammankin henkilön kohdalla ajatuksessa: ”mielestäni kuitenkin voitin sen ottelun”. Hieman samaa on Ville Toivosen kirjoittamassa raviurheilukirjassa St. Teoksen rohkea ja vaikuttavan graafinen ilme nojaa Sami Lommin ja Jussi Talvitien näyttäviin kuviin. Vaikka nyrkkeilykirja on poikkeuksellisen näyttävä teos koko kirjallisuuden kentässä, vuoden tyylikkäimmän urheilukirjan titteli kuuluu Pirita Tolvasen kuvittamalle, ja Pasi Lönnin sanoittamalle lastenkirjalle Rallitalli. Jää nähtäväksi, miten hänen tietoinen käsitteellinen irtiottonsa, liikkuminen-termi, otetaan vastaan. Sami Schildtin tekstissä haastattelut on avattu onnistuneesti osaksi kerrontaa. Keihäänheittoheimon yhteisöllistä lämpöä ja nuotioiltojen fiilistä on vaikea välittää kirjan keinoin, mutta aavistuksen siitä saa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Urheilukirjakauden piristävä yllättäjä oli jalkapallotaktiikkaa ja ylipäänsä syvempää futisymmärrystä sarjakuvan keinoin esittelevä Jalkapallotaktiikat (Vastapaino). Liikkumisen sosiologiassa ei syvennytä siihen perinteiseen liikuntaja urheilukäsitteiden rajamaastoon, jossa erityisesti moottoriurheilu toimii. Erityisesti ruotsinkielisistä lehdistä on nostettu esiin tietoa, jota aiempi jääkiekkohistorian tutkimus ei ole huomioinut. Itkosen teokseen tiivistyy pitkän uran tuoma tieto ja osaaminen. Teosta varten on käyty läpi vakuuttava määrä arkistoaineistoa ja lehtiartikkeleita myös Suomen ulkopuolella. Vuoden urheilukirjasta 2021, Antti Heikkisen mainiosta romaanista Latu, poimin pari henkilökohtaista huomiota. Knuuttilan teos on klassinen tietokirja, josta löytyy uutta tietoa varmasti jokaiselle. Vielä 15 vuotta sitten tämä teos olisi saattanut sisältää enemmän toivoa paremmasta. MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilumuseo matti.hintikka@urheilumuseo.fi
Tämä on niitä kirjoja, jotka jokaisen urheilua seuraavan ihmisen olisi hyvä lukea – ihan yleissivistyksen vuoksi. Romaanin läpi kulkee nimensä mukaisesti latu. Ei Pitkäsestä olisi pitempää kirjaa saanutkaan tikistettyä muuten kuin kilpailukuvauksia lisäämällä ja lihottamalla. Sananrieskan leipomisen pohjakoulun Heikkinen kävi Nilsiän paikallislehdessä Pitäjäläisessä vuosina 2005?2017. Tervejalkaiset ehtivät ulos luokasta. ”Käpäläinen” voitti kymmenen kilometriä ja Pitkänen sijoittui toiseksi kolme sekuntia hävinneenä. Tunnelman tavoittamiseksi kirjailija liikuskeli jalan ja suksin Pitkäsen kotimaisemissa. Matti Hintikan havainnot voi lukea vuoden 2021 urheilukatsauksen lopusta. Juuri Pitäjäläisessä Heikkinen kertoi lyhemmän version Pitkäsen tarinasta vuonna 2012. Hän otti reppua tyhjentäessään käteensä käsikranaatin, joka virittyi. Ladussa kunnalliskodin asukas Sylvi-Pukki uskoo vankasti, että hengissä pysyy, kun muistaa ”huokua”. Kiinan kokoisen tarinan sanoittaminen, kaikki ulottuvuutensa tarkasti kuvaten, on mahdoton tehtävä. Jatkosodan sytyttyä hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi kotirintaman tehtäviin. Mikko Knuuttila on onnistunut tekemään kirjan, jota lukiessa tulee mieleen, että on suorastaan merkillistä miksi tätä kirjaa ei ole kirjoitettu jo ajat sitten. Lisähöystöä hän on kerännyt Helsingin Sanomista ja Suomen Kuvalehdestä. Väljästi elämäkerrallinen romaani Pauli Pitkäsestä jatkaa sarjaa. Teatterin puolellakin Heikkinen on ehtinyt helhua. Suuri harppaus huipulle on eräänlainen peruskurssi. Knuuttila on täyttänyt suomalaisessa urheilutietokirjallisuudessa ammottavan aukon, Kiinan kokoisen. Katveeseen romaanissa jää Pitkäsen suojeluskuntalaisuus, johon peilaten kuolevan miehen perin pasifistiset pohdinnat sodasta särähtävät hiukan. Latu on sopivanmittainen teos. Voin uskoa. Knuuttila on päätynyt haasteen edessä fiksuun ratkaisuun ja keskittyKalle Jalkanen, johon Pitkänen oli tutustunut Puijon kisoissa 1932. Pöydästä ei ollut riittäväksi suojaksi ja sirpaleet repivät pahoin Pitkäsen jalat. Kirjoittaja on kulkenut toimittajana Kiinassa silmät ja korvat auki, seuraillut paikallista urheilua ja sen yhteiskunnallista roolia, ja saanut tätä kautta itselleen suomalaisessa urheilukirjoittamisessa poikkeuksellisen hyvät valmiudet juuri tämän kaltaisen teoksen tekemiseen. Pitkäsellä itsellään olisi ollut mahdollisuus heittää kranaatti ikkunasta ulos, mutta hän ei sitä tehnyt huomattuaan pihalla leikkivät lapset. Itse jäin ihmettelemään, että Kalle Jalkasta vastaan hiihtää romaanissa Garmisch-Partenkirchenin viestikilpailun ankkuriosuudella Ruotsin Iversen . Tämä ei ole kaikkien aikojen urheilukirja, mutta silti, harvoin olen huomannut suosittelevani minkään kirjan lukemista niin innokkaasti kuin juuri tämän. Jutuissa tulee vastaan jokunen tutunoloinen. Hän nakkasi kranaatin opettajanpöydän taakse. Kun tehdään kirjaa aiheesta, joka on Kiinan kokoluokkaa, ja josta ei ole aiemmin suomeksi juuri mitään kokonaisvaltaisella otteella kirjoitettu, tulee väistämättä eteen ongelma. Vuoden urheilijakirjaksi valittu Latu kertoo nilsiäläisen hiihdon MM-voittajan Pauli Pitkäsen (1911?1941) traagisen tarinan kaunokirjallisin vapauksin. Tarkka lukija pysähtyy Latua edetessään muutamassa paikassa ihmettelemään ja tuumimaan ”eihän tämä ihan näin mennyt”. Sananrieska on tuoretta . Makustellessa voi miettiä, miten paljon romaani kertoo Pauli Pitkäsestä, ja miten paljon Antti Heikkisestä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 6 9 A R V I O I T U A K i r j a Surullinen sankaritarina Antti Heikkinen: Latu WSOY 2021, 172 s. On pakko tehdä valintoja ja painotuksia. Hän kuoli Siilinjärvellä Tarinaharjun sotasairaalassa 28. Siis koko kirjavuoden, ei ainoastaan urheilukirjavuoden. Vertauskuva toimii. Isäni ja setäni leukailivat, jotta ”eehän sitä kuole, kuhan muistaa hengittee”. kuin pohjoissavolainen otrarieska uunista otettuna, makeaa ja hiukan hapanta. Pitkänen vei repun Nilsiässä suojeluskunnan käytössä olleelle kansakoululle. Liikuskelu pääosin lapsuuden ja nuoruuden vuosissa toimii erinomaisesti. Ja ehtikö Esa Rossista tulla Pitkäsen elinaikana kaksi kertaa veikkauksessa ison rahan voittanut mies. syyskuuta. Talvisodassa haavoittuneen Pitkäsen jalka halvaantui reiteen osuneen sirpaleen lähdettyä liikkeelle. Jalkanen saattaa romaanissa lopulta kilpakumppaninsa tuonilmaisiin. Tuotannosta löytyvät Juice Leskisen, Heikki Turusen, Jaakko Tepon, Kalle Päätalon, Kari Tapion ja Einari Vidgrenin elämäkerrat. Heikkisen eväät kirjoittaa Pitkäsestä ovat nilsiäläiset mielennäkymät ja luonnonmaisemat tuntevana olleet yhtä vahvat kuin Pitkäsen Vannu-siskon (Fanny). Savolaispitäjässä on riittänyt jutunkertojia, ja Tahkovuoren kupeessa on liikkunut jos jonkinlaisia julkkiksia ja mulkkiksia. Pitkänen sai komennuksen Sortavalaan, josta toi Nilsiään kaatuneen sotilaan repun. Vaan onhan rampiutuminen tietysti voinut muuttaa ladulle mielineen miehen mieltä. Like 2021, 245 s. Ja jälkisanoissa on kaksi hyvin noloa nimivirhettä. ei Norjan. Tämä kirja aiheutti kuluneen kirjavuoden hämmentävimmän henkilökohtaisen kokemuksen. Nilsiäläisyytensä ansiosta Heikkinen on saanut koottua sen muistitiedon, mitä Pitkäsestä on ollut enää saatavilla 2000ja 2010-luvuilla. Sanataiteellista jälkeä on syntynyt viiden romaanin ja kuuden elämäkerran verran. JOUKO KOKKONEN K i r j a Kaivattu peruskurssi Mikko Knuuttila: Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi. Äänikirjana Latu on kuulemma kuulokuvallinen elämys Heikkisen itsensä lukemana. Kuumehoureissa ja morfiinihumalassa vääntelehtivän Pitkäsen luona käy syyskuun alussa 1941 kaatunut reppuun kisamatkoille laittamat. Teksti soljuu yleiskielellä, mutta savolaisen silmään juoksutus näytästää lukuisine murresanoineen pohjoissavolaiselta. Tarinankertojalle työ oli mitä otollisin
JARI KUPILA K i r j a Joogan koko kirjo Martti Rautaniemi: Joogan historia . Tarkasteltavana ovat ”Intian uskontojen yhteydessä kehittyneitä menetelmiä, joiden avulla on tavoiteltu esimerkiksi tietoa todellisuuden perimmäisestä olemuksesta, vapautumista jälleensyntymien kiertokulusta ja maagisia voimia”. Joogamaailma nyt piirtämään kuvaa kokonaisuudesta, ison kuvan ja suuren pensselin avulla. Nyt kun kattava peruskurssi on tehty ja iso kuva hahmottunut aiempaa selkeämmäksi, olisi kiehtovaa päästä jatkokurssille samasta aiheesta hieman toisesta näkökulmasta – ja juuri näiden tässä kirjassa toteavasti kuvattujen urheilijakohtaloiden astetta syvällisemmän kuvauksen kautta. Samankaltaiset prosessit ovat tuttuja liikuntapalvelutuotteiden markkinoinnista ja tunnetuksi tekemisestä. Bazam Books 2020. karjamajoilta kuntosaleille. Kiinnostavuusaste nousee, kun tarkastelu etenee ajanlaskumme alkuun ja kolonialismin aikaan. Tämä ei kuitenkin vähennä pätkääkään kirjan merkityksellisyyttä. Knuuttila kirjoittaa rutinoituneen toimittajan selkeää ja soljuvaa kieltä. Psykosomaattinen jooga jakautuu menetelmäpainotusten mukaan asentoja meditaatiojoogaksi. Tulee selville urheilun rooli kiinalaisen yhteiskunnan palvelijana, mutta tulee myös kiehtova katsaus lajitason kehityskulkuihin sekä niin moniin lännessä arvoitukselliseksi jääneisiin urheilijapersooniin. Uushenkisyys korostaa uskonnon käytännöllistä puolta, ja sen edustajille uskomusten ja menetelmien vaikutukset heidän päivittäiseen elämäänsä, terveyteensä ja hyvinvointiinsa ovat dogmaattisia oppirakennelmia tärkeämpiä.” Rautaniemi kuvaa osuvasti myös joogan kaupallistamista ja brändäämistä. Perusasiat aukeavat. Tarjolla on kaikkea mahdollista joogamatoista kosmetiikkaan. Länsimaissa tänä päivänä harjoitettu jooga jakautuu tunnustukselliseksi ja psykosomaattiseksi, jonka piiriin pääosa kuuluu. Tarjolla on muihin lajeihin yhdistettyä (akrojooga, SUP-jooga, nyrkkeilyjooga), saleilta muihin ympäristöihin vietyä (saunajooga, viinijooga) ja kohderyhmämarkkinointiin perustuvaa (Äijäjooga, hevimusiikin ystäville tarjottu Musta jooga) joogaa. Joogan suosion kasvu on länsimaissa ollut sidoksissa erityisesti 1970-luvulta lähtien vahvistuneeseen uushenkisyyteen, joka Rautaniemen mukaan rakentuu yksilökeskeiselle pohjalle: ”Uushenkisyys ei oikeastaan ole yhtenäinen liike, vaan yleisempi yksilöllisyyttä ja valikoivuutta korostava suhtautumistapa uskontoon. Jos tuntuu siltä, että oma käsitys Kiinasta urheilumaana on vähän hatara, tätä kirjaa voi todellakin suositella. Rautaniemi tarkastelee joogaa kulttuurisena ilmiönä. Kiinnostus itämaisia kulttuureita kohtaan kasvoi länsimaissa 1800-luvulla. Tosin, juuri tässä tulee hieman harmistunut olo. Historiaosuus on samalla matka hindulaisuuteen, intialaiseen filosofiaan ja Intian historiaan. Joogan varhaisinta historiaa käsittelevä osuus on aiheeseen vihkiytymättömälle raskassuotuinen. 7 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 A R V I O I T U A tarinat jäävät näin toteutettuina toteaviksi ja pinnallisiksi. Aivan kuin suuren kertomuksen tueksi on ikään kuin välttämättä pitänyt ripotella kavalkadi kiinalaisia persoonia ja heidän vaiheisiinsa liittyviä yksityiskohtia. Myöhemmin myös hippiliike löysi joogan. Tosin lukijalle jää kyllä kirjasta hieman nälkä juuri näiden yksityiskohtien vuoksi. On kulttuuriteko piirtää kiinalaisen urheilun tarinasta kunnollinen kokonaiskuva suomeksi. Nämä yksityiskohdat ovat toki kiehtovia, mutta turhan monen urheilijan. Rautaniemi pyrkii vastaamaan siihen, mitä jooga on ja miten se on muuttunut aikojen kuluessa. 410 s. Tekeekin mieli toivoa, että Knuuttila ei jätä kiinalaisen urheilun tarkastelua tähän. Tämä kirja voisi olla yliopistossa Kiinan kulttuurihistorian yhtenä kurssikirjana, sen verran selkeästi kirjoittaja kuvaa urheilun, eri urheilumuotojen ja myös urheilijapersoonien tarinaa osana Kiinan suurta muutosta Helsingin olympialaisista nykypäivään. Aivan kuin ei luotettaisi siihen, että tarinan iso linja riittää tekemään kirjasta kiehtovan – vaikka se kyllä riittäisi. 2000-luvulla syntynyt postmoderni jooga on etääntynyt kauaksi joogan alkulähteistä. Moderni jooga alkoi kehittyä 1800-luvun puolivälin jälkeen intialaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutuksessa. Kiinalaisen urheilun rooli kommunistisen puolueen työvälineenä tulee hyvin kuvattua, samoin urheilun yhteiskunnallisen aseman dramaattiset vaihtelut osana Kiinan kansantasavallan poukkoilevaa poliittista historiaa. Uteliaisuus ulottui myös Intian uskontoihin ja sitä kautta joogaan. Rautaniemi tarkastelee aluksi esimodernia joogaa. Uskontotieteilijä Martti Rautaniemen Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille on yli kymmenvuotisen työn tulos. Kun aiheesta ei ole aiemmin oikein mitään suomeksi kirjoitettu, on syytä edetä näin. Yksityiskohdat ovat sittenkin tässä kirjassa vain mausteita, eivät tarinan pihvi. Siinä missä Knuuttila onnistuu erinomaisesti sanoittaessaan urheilukansan suurta harppausta isossa kuvassa, yksityiskohtien kanssa tulee hieman hätäinen maku. Akateemiseen tutkimukseen perustava kirja valottaa nykyisen joogailmiön historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia taustoja. Myös urheilun merkitys osana kiinalaisten hapuilevaa suhdetta kansainvälisen yhteisöön, niin koko globaaliin maail maan kuin kommunistiseen blokkiin, kuvataan valaisevasti. Liikuntakulttuurin kehityksestä kiinnostuneelle antoisimpia ovat kirjan kaksi viimeistä osuutta ”Mystisen idän kutsu” ja ”Hyvinvointia massoille”. Joogan yhteyteen ovat kasvaneet laajamittaiset oheistuotemarkkinat
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 7 1 A R V I O I T U A on saanut myös omat tähtensä, jotka eivät muistuta lainkaan perinteisiä guruja. Materiaalia syntyi 90 tuntia. Joogaa on jopa kehitetty urheilulajin suuntaan tavoitteena saada se olympiaohjelmaan. Välillä yritys. Joidenkin elämä nyt vaan kulkee hieman haastavampaa reittiä kuin toisten. Silti omalla kohdallaan Gustafsson näkee nyrkkeilyn olleen hänen ainoa mahdollisuutensa selvitä vaikeasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Liian moni tuore henkilökirja on ollut vain urheilijan sanelemaa tajunnanvirtaa, ilman kirjoittajan kritiikkiä. JOUKO KOKKONEN K i r j a Kovaa elämänkoulua kehässä Ulla-Maija Paavilainen: Rohkeu della Elina Gustafsson Otava 2021, 300 s. Väliin mahtuu aimo annos treenaamista, nyrkkeilyä ja matseja, ja niihin liittyen epätoivoa, kipua, uupumusta ja syömishäiriöitä. Joskus ne onnistuvat, mutta jatkuvana vuona ne rasittavat tekstiä, tai ainakin lukijaa. Se on helppo uskoa, sillä Gustafsson vaikuttaa kukkaan puhjenneelta loputtoman energiabuustin nielaisseelta ilopilleriltä. Painija Tammi 2021, 334 s. Tai voivat vaihtaa maajoukkuetta,, jos sattuu olemaan kahden maan kansalainen kuten Lia Pukkila. Kirjamessuilla 29-vuotias Gustafsson kertoo siitä, kuinka elämä tuntuu vasta nyt toden teolla alkaneen. Teoksessa kuvatut kokemukset painonpudotuksista kuulostavat kidutusmenetelmältä, jossa yhdistyy sekä fyysinen että henkinen rankaiseminen. Tämä on vahva kontrasti Gustafssonin urheilu-uralle, joka näyttäytyy teoksessa rämpimisenä takaiskusta toiseen. Televisiosta tuttu toimittaja Mikko Kekäläinen yrittää kirjallaan Petra Ollista ottaa naispainimme kärkinimestä myötäelävän niskalenkin. Kekäläinen tuntuu kyllä menevän pohjalaiseen liioittelupuheeseen liiallisella innolla ja pilaa tekstiä toistuvilla kielikuvilla. ”Ei”, vastaa Elina Gustafsson empimättä, kun kysyn häneltä Helsingin kirjamessuilla siitä, onko huippu-urheilussa mitään järkeä. Niiden välille mahtuu valtava kirjo erilaisia painotuksia ja tulkintoja.” Joogan historia on perusteellinen tietopaketti ikivanhasta intialaisesta kulttuurisesta ja uskonnollisesta ilmiöstä, joka vaikuttaa nykyisin varsin vahvasti myös länsimaissa Suomi mukaan luettuna. Nyrkkeily on toki hieno urheilulaji, mutta Gustafsson toivoisi näkevän lajin ennemminkin mahdollisuutena mukavaan liikuntaharrastamiseen kuin ammattimaiseen kilpaurheiluun. Teos on yhtä lailla nuoren tytön ja naisen tunnekuohua kuin painiuraa. Pukkila pyysi saada vaihtaa korkeampaan painoluokkaan, mutta Suomen joukkue kielsi tämän mahdollisuuden. Kirjamessuilla Gustafsson kertoo siitä, kuinka keskittyy nyt ensisijaisesti omaan hyvinvointiinsa, ja on ainakin toistaiseksi lopettanut tuulimyllyjä vastaan taistelemisen. Jyrkkään mielipiteeseen on helppo yhtyä, ainakin jos mielipiteen perustaa Gustafssonin omiin kokemuksiin nyrkkeilyurastaan. Epäinhimilliset valmennusmenetelmät, henkinen painostaminen, haukkuminen ja vähättely sekä urheilijan kohteleminen koneena ihmisen sijasta on Gustafssonin kokemuksien mukaan arkipäivää. Toki uraan mahtuu paljon onnistumisiakin, mutta ne jäävät tässä teoksessa kaiken muun jalkoihin. Osittain ongelmat vaikuttavat johtuvan epäterveestä valmennuskulttuurista ja osittain lajiin liittyvistä painonpudotuksista, jotka ovat omiaan sairastuttamaan syömishäiriöihin. Rautaniemen sujuva esitystapa helpottaa monisäikeiseen aihepiiriin tutustumista. En ylläty Gustafssonin kertoessa siitä, kuinka hän ei voisi suositella nyrkkeilyuraa kenellekään. Jooga-sanan käyttö yksistään liittää harjoituksen tähän viitekehykseen: ”Yhtenäisen, hahmottoman möhkäleen sijaan joogan uskonnollisuutta onkin parempi tarkastella spektrinä, jonka toiseen äärilaitaan voidaan sijoittaa esimerkiksi hyvin monia uskonnon piirteitä jakava bhaktijooga ja toiseen äärilaitaan niistä hyvin harvoja sisältävät kuntosalijoogan muodot. Monella tapaa hän siinä onnistuukin. Teoksen arvoa ja kiinnostavuutta lisää se, että haastattelujen lisäksi Ulla-Maija Paavilainen on saanut käyttää lähdemateriaalina Gustafssonin uran aikana äänittämiä nauhoja. Joogaan kuuluu Rautaniemen mukaan ainakin ripaus uskonnollisuutta. Heistä tunnetuin on rock-tähden elkein käyttäytyvä Bikram Choudhury, joka on muun muassa kyseenalaistanut joogaan liitetyn tietynasteisen askeesin. Ehdoton plussa Kekäläiselle siitä, että tässä ovat äänessä sekä kirjoittaja että päähenkilö. Rohkeudella Elina Gustafsson kertoo Gustafssonin elämästä alkaen lapsuusja nuoruusvuosista ja päättyen urheilu-uran lopettamiseen vuonna 2020. Gustafsson nostaa kuitenkin vielä painonvetoa suuremmaksi ongelmaksi nyrkkeilymaailman epäterveen valmennuskulttuurin. Jatkuvat nopeat painonpudotukset kuuluvat painoluokkiin perustuviin urheilulajeihin. Gustafsson kokee myös joutuneensa hiljennetyksi ja eristetyksi, kun hän yritti ottaa asiaa esille ja vaati parempaa kohtelua. Kun uransa juuri lopettaneesta urheilijasta tehdään kirja, se on yleensä uradetaljeja täynnä ja seesteisempi katsanto uraan ja ihmiseen jää syntymättä. Urheilu on sittenkin auttanut häntä kasvamaan tasapainoiseksi ja energiseksi aikuiseksi, jollainen hän tänä päivänä on. Monet sen nykyisistä käsitteistä, menetelmistä ja päämääristä nousevat hindulaiselta pohjalta. Näin tässäkin, mutta kirjassa on kyllä vereslihaa tuoreeltaan hyvällä tavalla. Nyrkkeilijät saavat jatkossakin paastota ja puristaa hikeä irti kumipuvuissaan. ANNA HOLOPAINEN liikunnanohjaaja (amk) sorvali@msn.com K i r j a Painijan tunnekuohut Mikko Kekäläinen: Petra Olli. Valmentajan kehotuksesta Gustafsson on vuosien varrella purkanut ääninauhalle tuntemuksiaan ja puhunut sillä ajatuksella, ettei kukaan niitä koskaan kuuntele. Aihe nousi hiljattain esille myös, kun nyrkkeilijä Lia Pukkila kyllästyi jatkuviin nälkäkuureihin
Siinä selitys uran äkkilopulle. Petra Olli on kasvanut erittäin tosikkomaisen ja armottoman urheilun sydämessä eikä oma perhe ole lainkaan vähentänyt tätä vaatimuspainetta. Kekäläinen ei sitä sano, mutta rohkenen arvailla, että osaksi epäinhimillinen vaatimustaso ja tosikkous sen toteuttamisessa uuvutti Petran ja tämä sairastui ”määrittelemättömään masennukseen”. Petran kehitysvuosia käydään tarkasti läpi. Tämä selittyy sillä, että Forsberg on ollut perustamassa Helsingin yliopiston Kentällä . Ilahduttavaa oli, että esteetön retkeily on muistettu ottaa esille erikseen. Viina on maistunut Petrallekin rentouttajana kovin nuoresta pitäen. Raskas laji, raskaat huvit. Keihäänheitto oli aika pitkään Petralla toinen vahva laji. Painonpudotukset ovat sairaalloisia ja viivästyttävät usein nuorten urheilijoiden puberteettia. Normikansalaisen silmin Pohjanmaan painin – Ilmajoen ja Lappajärven – sekä Ollin perheen dynamiikka on ollut vinksahtanutta ellei sairasta. Teoksen rakenne on hyvinkin kaavamainen, mikä ei haittaa, vaan helpottaa asioiden löytämistä kustakin kansallispuistosta. Varsinaisen esityksen ympäristöministeriölle allekirjoittivat Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa WWF, Greenpeace Norden, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Museovirasto. Jos on kiinnostunut siitä, miten Petra Olli harjoitteli, se ei tästä kirjasta selviä. Siinä ja painissa hän osoittaa pienestä pitäen aivan armotonta kilpailuhenkisyyttä. Muutamien kansallispuistojen kohdalla kerrotaan talviretkeilyn mahdollisuuksista ja sen erityispiirteistä. Tämä sairastuminen tuodaan avoimesti esiin kirjassa. Kielenkäyttö on törkeää ja vihanpito pitkävihaisen myrkyllistä. Sen enemmän saamme tietää tunnekuohuista pohjalaisen painin sisällä, Ollin perheessä sekä valmentaja Ahto Raskan ja Petran välillä. Mutta kirja ei kyllä houkuta ketään painin pariin. Kirjassa on monikanavainen ote. Tarjontaa näyttää siis riittävän ja ilmeisesti on myös kysyntää luontoliikuntabuumin aikana. Liikkumistavoista huomioidaan patikointi, pyöräily, melominen ja veneily. Ryhmän aloitteesta käynnistettiin keskustelu tiedekansallispuiston perustamiseksi Lammin Evolle. Paini on taatusti yksi kaikkein kovimmista urheilulajeista. Kuullaan vain että milloin treenattiin kovaa ja milloin vielä kovempaa. Kansallispuistot tutuksi -kirjan johdanto ottaa yllättävän voimakkaasti kantaa Evon tiedekansallispuistoaloitteen puolesta. Petra Olli ehti saavuttaa paljon ja sai paikan Suomen naispainin pysyvänä ikonina. Teos on selkeästi selailtava käsikirja, joka jo painonsa ja kokonsa puolesta jää pakkaamatta reppuun. Ja paini on saanut hänestä valmentajan. Jatkuvia eksoottisten, mutta ankeiden, paikkojen leirityksiähän kuvattiin rujosti myös Ylen Petra Olli -dokumentissa Kun liekki sammuu. In the Field -ajatushautomoa yhdessä evoluutiobiologi John Loehrin ja Niko Napun kans sa. Se ei ole vähän se. Kansallispuistot tutuksi -teos on koottu näistä alueellisista katsauksista lisättynä Evon, Isi-Syötteen, Oulujärven, Kylmäluoman ja Ruunaan retkeilyalueiden esittelyillä. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 menee pahasti hapoille tyyliin ”päivät valuivat kuin hapan maito Petran odotellessa”. Suomen kansallispuistoja on esitelty lähiaikoina useissa teoksissa. Ainakin junioriotteluiden kuvauksia olisi voinut jättää vähemmälle, mutta varsinkin dramaattisen maailmanmestaruusottelun Kekäläinen kuvaa hyvin hämmästyttävän tarkkanäköisen Ahto Raskan roolia myöten. Epäilen kuitenkin Kekäläisen päätelmää, että nyt aika on ”ajanut ohi maailmasta, jossa voitetaan pelkällä kovuudella, ankaruudella ja karuudella”. Alkuperäisellä kirjasarjalla on vahva yhteys Kansallispuistot tutuiksi Facebook-yhteisöön. Lopulta Petran pelastajaksi tulee monen hapuilun jälkeen virolainen, tietysti painitaustainen rakennusmies, Indrek Vassus. Vuosina 2018–2020 he kirjoittivat viisi teosta sisältävän Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarjan, joka tutustutti lukijan Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen kansallispuistoihin. Viisi vuotta sitten perustettu sivusto on kerännyt yli 200 000 seuraajaa. Kansallispuistot tutuksi -teoksen ohella nopealla haulla löytyvät Kansallispuistojen kultainen opas, Retkeilijän kansallispuistot, Kansallispuistot – Bongarin opas ja Kansallispuistot – maamme luonnon helmet. Lukemaansa voi täydentää kansallispuistottutuksi.fi -sivustoilta, Facebook-ryhmästä ja Youtube-kanavalta. Lisäksi erillisiä karttaliitteitä ei ole mukaan otettavaksi. HANNU PELTTARI K i r j a Kelpo käsikirja kansallispuistoista Pepe Forsberg & Mikko Sorsa: Kansallispuistot tutuksi Karttakeskus 2021, 336 s. Yhteys kirjan ja Facebookin väliltä löytyy QR-koodien kautta. Häviö, ainakin serkulle, olisi ollut kuolemaksi. Kun kirjassa on kyse nyt 27-vuotiaasta nuoresta naisesta, ei voi puhua onnellisesta lopusta, mutta ainakin toiveikkaan lopun Petran tarina saa. Petran totinen urheileminen nousi vielä ihan omiin kylmiin sfääreihin, kun neuvostoliittolaisen urheilukulttuurin tuote, virolainen Ahto Raska, tuli Petran valmentajaksi. A R V I O I T U A. Vuoden 2019 kohdalta löytyy synkkä lause ”vittu kun vain kuolisi pois, niin olisi kaikilla helpompaa”. Nuoren naisen seksija rakkaushuolia kirjassa käsitellään urheilukirjaksi harvinaisen avoimesti. Siihen hänellä on mistä eväitä ammentaa, kunhan ottaa opiksi Raskan kanssa käydystä puhumattomuuden peruskurssista. Kirjan kirjoittajista Pepe Forsberg on tietokirjailija ja Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja ja ympäristönhoitaja Mikko Sorsa on pitkän linjan retkeilijä. Esittelypaketti sisältää kansallispuiston historiaa, alueen kulttuurihistoriaa, kulkuyhteydet lähtöpaikoille, varsinaiset retkikohteet ja -reitit sekä yksittäisiä huomionarvoisia paikkoja
Kontion kaunokirjallinen lukeneisuus tuo oman lisänsä. Pieniä sivupoikkeamia tulee tuon tuosta, mutta tarina etenee. Mäkäräiset ja paarmat ovat viheliäisiä kanssakulkijoita – ja varmaan sääsketkin, vaikka niitä ei erikseen mainita. Samoin hallituksen eduskunnalle antamassa liikuntapoliittisessa selonteossa (2018) kestävä kehitys mainitaan, mutta taas ilman näkemystä sen sisällöstä. Joillakin käynneillä matkaan lyöttäytyi myös Kontion Hilda-tytär. Kontio on ottanut myös kirjan kuvat. Kokeneille retkeilijöille annetaan tilaa omille suunnitelmille. Vuoden 1998 liikuntalain yhtenä tarkoituksena oli liikunnan avulla ”tukea ympäristön kestävää kehitystä”. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 7 3 Kuten muissakin vastaavissa oppaissa, niin tekstit luovat mainosmaista, romanttista kuvaa kansallispuistojen luonnosta ja miljööstä. Lapissa hän ei ollut aiemmin käynyt. Tätä maastossa liikkumisen puolta Kontio kuvaa hyvin. Kirjailijan teksti kulkee kuin utelias vaeltaja. Poikansa kera Kontio tutustui Suomen kaikkiin 40 kansallispuistoon. Toki kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia on aika ajoin pyritty tuomaan esiin. Varttuneemmalla kulkijalla mielleyhtymät voivat pullauttaa esiin lapsuudenja nuoruudenmuistoja. Tekstiin verrattuna ne ovat lähempänä perinteistä kansallispuistokerrontaa. Ja ennen kaikkea: yhteyden luontoon, itseen.” JOUKO KOKKONEN S e l v i t y s Uutta potkua kestävän kehityksen ymmärtämiseen Ulla Roiha, Anne-Mari Järvelin & Katri Haila: Kestävän kehityksen edistäminen valtion liikuntaa ja urheilua edistävissä toimenpiteissä Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2022:1, 90 s. Koska kansallispuistojen tietosisältö on siirtynyt vahvasti verkkoon, olisi tekijöiden suonut lisäävän vielä yhden QR-koodin verkkolähteiden löytämisen helpottamiseksi. Itse asiassa tajunnanvirtailu kuvaa hyvin luonnossa liikkuvan mielenliikkeitä. Kenelle kirja on tarkoitettu. Ensimmäistä kansallispuistovierailua suunnittelevalle kirja on erinomainen apu. Kunnolla varustautuneena voi nauttia retkestään. Vaikka olen käynyt vain puolessa tusinassa Suomen kansallispuistoista, niin rohkenen arvioida, että Kontio tavoittaa puistoretkeilyn perustunnelman erinomaisesti. Kestävä kehitys ymmärrettiin liikunnan ja urheilun kentillä pitkään (ja osin vieläkin) vain ympäristön kestävyyteen tai vielä kapeammin luonnonsuojeluun liittyväksi. Liikuntatavoitteisiin se opittiin liittämään saman vuosikymmenen lopulla. Puistojen suurkuluttajille kirjan lopussa olevat lähteet ja lukuvinkit tarjoavat hyvän näköalan kansallispuistokirjallisuuteen ja nettilähteisiin. Ryteikössä kulku ei mieltä ylennä, autiotupa saattaa olla täynnä yösijansa jo ottaneita retkeilijöitä ja suosituimmilla reiteillä tuntuu olevan liikaa väkeä. Välillä ajatus laukkaa ja toisinaan se sukeltaa syvemmälle johonkin askarruttavaan asiaan. Onneksi mukana on myös jonkin verran kuvia, joista saa aavistuksen vaeltajan arjesta. Lapin luonto loi kuitenkin niin outoa taikaa, että Kontio oli palaava sen syliin. Näkökulmalla haluttiin korostaa puhdasta luontoa keskeisenä liikkumisympäristönä. On selvää, että harvalla riittää intoa pitkien verkko-osoitteiden näppäilyyn. Maastolenkkarit osoittautuivat huonoksi jalkinevalinnaksi. Komeita maisemia, kauniita yksityiskohtia. Kuvakerronta tukee tätä ajatusta, sillä kirjan valokuvat jäävät osin vain koristamaan sivuja. Hän nostaa esille suomalaisen eräkirjallisuuden helmiä ja laajemminkin kirjallisia viitteitä. Märässä maastossa kengät vettyivät pahemman kerran. Retket eivät ole aina riemumarssia. Kartta ja kompassi ovat GPS-aikanakin tarpeen ja kaikenlaisiin säihin kannattaa varautua. JARI KANERVA, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi K i r j a Kansallispuistot luovat outoa taikaa Tomi Kontio: Kansallispuistojen kutsu Avain 2020, 335 s. Kontio tiivistää hyvin, mikä kansallispuistossa ja ylipäätään luonnossa liikkumisessa on parasta. Vuoden 2015 liikuntalain lähtökohdaksi mainitaan muun muassa ”ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys” ilman, että kestävän kehityksen kokonaisuutta avataan edes lain perusteluissa. Korkeimmalle Kontion arvoasteikoissa nousevat kuitenkin Lapin jylhät ja karut kansallispuistot. Yleiskuva kunkin kansallispuiston reitistöstä auttaa suunnittelussa ja merkittyjen reittien alkupisteen löytämisessä. Kontio sai ensituntuman kansallispuistoihin vuonna 2015 juttukeikalla Urho Kekkosen kansallispuistoon. Esimerkiksi ohjeet, miten saavuttaa kohde joko joukkoliikenteellä tai omalla autolla, madaltavat lähtökynnystä. Yhteyden retkikumppaniin, poikaan, tyttäreen. ”Kansallispuistoissa ei aina koe seikkailuja. Jokaisesta kansallispuistosta Kontiot löysivät jotain kiinnostavaa. Lisäksi kuvatekstit olisivat voineet tukea kuvakerrontaa, nyt kuvatekstejä on käytetty satunnaisesti ja niukan toteavasti. Sen jälkeen sanaparia on liikuntapapereissa viljelty verraten huolettomasti ilman sisällön erittelyä. Hyvällä säällä napsittujen tunnelmakuvien sijaan olisi ollut tarkoituksenmukaista olla enemmän kuvia retkikohteista ja reiteistä eri vuoden aikoina ja keleillä. Mutta yhteyden niissä löytää. Hän tunnustaa, että niiden polkuja kulkiessa isästä ja pojasta on tullut vannoutuneita Lapin-ystäviä. Käytännön vinkit ovat solahtaneet luontevaksi osaksi tekstiä. ”Kestävästä kehityksestä” alettiin puhua valtionhallinnossa 1990-luvun alussa. Karhujen kanssa ei painiskella. Kirja perustuu Tomi Kontion Aamospoikansa kanssa kansallispuistoihin suuntaamiin lyhempiin tai pitempiin retkiin. Esimerkiksi Kansallisen liikuntaohjelman loppuraportissa (2008) suositeltiin Kansallisen kestävän kehityksen A R V I O I T U A
Dynamofilm Ab 2021. Seuraavan hallituksen ohjelma saatetaan rakentaa ihan uuden teeman ympärille. Elokuva ei sovellu hätäiselle katsojalle. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on ”luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä”. Tutkimuksia on löydetty mukava joukko, mutta niiden esittelyssä tyydytään yleensä tutkimusraporttien siteeraamiseen. Entä arvioinnin peruskysymys: miten OKM on pärjännyt kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien edistämisessä. Sen sijaan ilmastomuutoksen hillintä ja muut ympäristönäkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Arviointiraportti on vahvimmillaan, kun se kuvaa kestävään kehitykseen liittyviä sitoumuksia (säädökset ja strategiat), OKM:n ohjauskeinoja sekä muiden hallinnonalojen hyviä käytäntöjä. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com E l o k u v a Umpihangen kutsuun voi vastata Hangen kantama (Att bäras av snö) Ohjaus ja käsikirjoitus Kurt Skoog. Niiden avulla on pyritty kuvaamaan sidosryhmien näkemyksiä kestävän kehityksen toimenpiteiden tilasta ja teemaan liittyvästä ohjauksesta. Yksittäiset ohjelmat ja tutkimukset eivät välttämättä puhuttele hallintokoneistoa. Kestävä kehitys korostaa vastuullisuutta eli kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Liikuntasektorilla myös kuntien, järjestöjen ja yksittäisten henkilöiden valinnoilla on suuri merkitys. Sen sijaan hallitusohjelmat saavat varmemmin liikettä aikaan. Tekijät etsivät hiihdon juuria Ruotsin ja Norjan lisäksi Altailta. Sen sijaan teemaan liittyvien kotimaisten liikuntatutkimusten tarkastelu jää puolitiehen. Siksi on hyvä, että arvioitsijat tuovat perusasiat selkeästi esille. 57 minuuttia. Raportin nämä luvut yhdessä määrittelyiden ja rajausten kanssa luovat hyvän pohjan kestävän kehityksen jatkotyöstämiselle. Myös taloudelliseen kestävyyteen (mm. hallitusohjelmaan tukeutuen . Dokumenttielokuva. Ulottuvuuksilla on vahva keskinäisriippuvuus. resurssiohjauksen linjauksiin) tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se luo pohjaa sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen toteutumiselle. Kestävä kehitys lukeutuu ”hyviin asioihin”, joita kuuluu kannattaa . Arvio on teema-alueen ensimmäinen. myös oiva tilaisuus. Hieman varauksellisesti voinee suhtautua tietoihin, joita arvioitsijat ovat keränneet kyselyllä ja haastatteluilla. Merkittävä osa minuuteista kuluu suksentekoa seuratessa. Hallitusohjelmaan liittyen valtion liikuntaneuvosto (VLN) on tuottanut 4FRONT Oy:n toteuttaman arviointiraportin kestävän kehityksen edistämisestä valtion liikuntahallinnossa. Valinta on järkevä. Suositus jäi suositukseksi. Vaikka kestävä kehitys on ollut vaatimattomasti esillä, sen ulottuvuuksia on edistetty . 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 strategian periaatteiden avaamista liikuntatoimijoille ja strategian soveltamista liikuntasektorilla. Tulos on yllätys ottaen huomioon kuinka vähän teemasta on haluttu keskustella liikuntafoorumeilla. Loiva kärki toimi umpihankihiihdossa hyvin, mutta kelpo suksilta näyttivät A R V I O I T U A. Ministeriön ohjauskeinot ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät ole ainoita kestävän kehityksen suuntaajia. Haastatteluihin viitaten arvioitsijat katsovat, että ”kestävän kehityksen linjaus on OKM:n liikunnan vastuualueella jäänyt etäiseksi ja sen ohjausvaikutusta pidetään vähäisenä”. Suomi jää parin, kylläkin myönteisen, maininnan varaan. ainakin kyselyissä ja haastatteluissa. Suositusta on helppo kannattaa. Lukijaa olisi kiinnostanut myös mitä mieltä arvioitsijat itse ovat ko. Raportin perusteella ministeriö on onnistunut sosiaalisen kestävyyden (mm. Suksi tehtiin sopivasta puusta kulloiseenkin tarpeeseen. Haastatteluihin osallistui 27 liikunnan asiantuntijaa. osin tiedostaen, osin tiedostamatta. tasa-arvo, yhdenvertaisuus, eriarvoisuuden vähentäminen) saralla verraten hyvin. Kuten raportissa todetaan, aihepiirin jäsentymättömyys on vaikeuttanut kokonaisuuden systemaattista haltuunottoa ja jättänyt toimenpiteisiin katvealueita. Eikä siinä mitään, perinteisen puusuksen valmistumisen seuraaminen saa miettimään entisajan hiihdon olemusta. Korkeakärkisiä ovat Norjassa ja Ruotsissa tehdyt sukset verrattuna niihin ukin vanhoihin mäystimellisiin suksiin, joilla hiihtelin 1980-luvun alussa. Kokonaisuuden ymmärtäminen on ensimmäinen ehto, jotta kestävän kehityksen idea saadaan juurrutettua liikuntatoimijoiden arkeen. Arvioitsijat suosittavat kestävän kehityksen kokonaisuuden nykyistä parempaa jäsentämistä ja kestävän kehityksen viemistä läpileikkaavasti OKM:n resurssiohjauksen kriteereihin. Kyselyyn vastasi 147 liikunta-alan toimijaa. Kurt Skoogin ohjaama dokumentti Hangen kantama kertoo hiihdon historiasta esihistoriallista ajasta alkaen. Sosiaalinen suotavuus on hyvinkin voinut heijastua vastauksiin, sillä raportin perusteella liikuntakenttä suhtautuu varsin myötämielisesti kestävän kehityksen edistämiseen omassa toiminnassaan. tutkimusten merkityksistä kestävän kehityksen edistämistyölle. 4FRONT keskittyy arvioinnissaan kestävän kehityksen edistämisen kokonaiskuvaan syventymättä yksittäisiin osa-alueisiin. Nyt sen toteuttamiseen olisi . Elokuvassa liikutaan koneella tehtyjen latujen ulkopuolella. Päätöksenteossa ja toiminnassa kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet on huomioitava tasapuolisesti. Kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologisen, sosiaalisen (tai sosio-kulttuurisen) sekä taloudellisen
Norjalaisen suksimestarin valmistamissa suksissa kiinnitti huomiota se, että niitä ei tervattu. Dokumentin lopussa esitellään norjalainen nykytekniikkaa ja -materiaaleja käyttävä suksentekijä, joka päätyy umpihangessa laskemiseen tarkoitetun suksen kehittelyssä liki samanlaiseen perusmuotoon kuin saamelaiset tuhansia vuosia sitten. TUL-taustainen Raatikainen seurasi tehtävässä selostajalegenda Pekka Tiilikaista. Ja sopivilla suksilla voi tänä päivänäkin lähteä umpihankeen. Tällä tavoin katsotaan voitavan pitkälle palvella lehden koko lukijakuntaa. JOUKO KOKKONEN V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Talvipyöräilyä Helsingin Liisankadulla 1970-luvun alussa. Liikuntapalveluiden rakentaminen ja ylläpito oli määritelty kuntien tehtäväksi, mutta kehitysaluekuntien toimia rajoittivat niiden heikot taloudelliset edellytykset. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 2 7 5 norjalaisetkin. Hiihtäjä pystyy havainnoimaan poroja paremmin ja aistimaan merkkejä esimerkiksi pedoista. ”Rasitettua” urheilu-sanaa oli vältettävä. artikkeliväitöskirjan.” Eino Heikkinen esitteli liikuntatieteellisen tutkimuksen ensimmäisen runko-ohjelman vuosiksi 1971?1974. Radion ohjelmaneuvosto oli Raatikaisen mukaan toivonut liikuntapoliittisia ohjelmia. Ruotsi, Suomi ja Norja ovat kilpailleet maailman vanhimmat suksen omistajuudesta. Tämä ratkaisu tekee mahdolliseksi koota Stadionissa julkaistuista artikkeleista ns. ”Kuntoliikunnan markkinoinnissa on oikeastaan kysymys siitä, että ihmiset olisi saatava jonkin verran tyytymättömiksi omaan itseensä, laiskuuteensa, vähäiseen liikkumiseensa, pieneen terveydenhoidolliseen aktiviteettiinsä – tai vaihtoehtoisesti ja ilmeisesti edellistä mieluummin hakemaan uusia, entistä viihtyisämpiä liikuntamuotoja ja palveluksia, sellaisia, jotka soveltuvat juuri heille kulloisissakin olosuhteissa.” Otsikolla Säästä aikaa . Osa lukijoista toivoi lehden julkaisevan pääosin tutkimusreferaatteja ja -artikkeleita. Vähäinen asukasmäärä ja pieni asukastiheys vaikeuttivat osaltaan liikuntasuunnittelua. Porotokan seuraamisessa suksin on kuitenkin merkittäviä etuja peltipailakalla ajeluun. Stadionin haastattelema Yleisradion urheilutoimituksen tuore päällikkö Voitto Raatikainen vakuutti, että liikuntapoliittiset ja -tieteelliset näkökulmat saavat enemmän tilaa lähetyksissä. Hangen kantama on hiukan kotikutoisen oloinen sympaattinen katsaus hiihdon ja suksen historiaan. Kuva: Simo Rista/Helsingin kaupunginmuseo Stadion 50 vuotta sitten Tiedettä, politiikkaa . Kirja oli myynnissä 20 markalla (26,50 €) LTS:n toimistolla. Altailainen hiihtomies tuumii, että teidän suksenne menevät ylämäessä taaksepäin, meidän eivät. Altailla hiihtäjät käyttävät yhtä sauvaa, joka on tarpeen etenkin jyrkkiä rinteitä alas laskiessa sekä ohjailuun että jarrutteluun. Neljä numeroa noudattelee pääosiltaan lehden tämänhetkistä linjaa, kaksi sisältää pelkästään tutkimusselostuksia. Varhaisin hiihtokulttuuri saattaa olla syntynyt Altailla, jossa hiihdetään edelleen perinteiseen tapaan. ”Esimerkiksi kun vapaa-aika lisääntyy, täytyy radion osaltaan auttaa ihmisiä löytämään myönteisiä liikunnallisia tottumuksia. Kuntoliikunnan markkinointi ei toiminut Heikki Klemolan mielestä Suomessa 1970-luvun alussa. Käytössä ovat karvapohjasukset, joissa käytetään peuran-, hevosen-, mäyräntai saukonnahkaa. Hän korosti tiedotuksen merkitystä, mutta näki kuntoliikuntasanoman voivan olla sisällöltään paitsi informatiivista myös suggestiivista. vai molempia. käytä bibliografiaa Stadion mainosti Erkki Vaiston kokoamaa Suomen liikuntaja urheilukirjallisuus 1945?67 -teosta. Kokemus on taatusti erilainen kuin koneurilla. JOUKO KOKKONEN A R V I O I T U A. Dokumentti kurkistaa myös saamelaisten hiihtokulttuuriin, joka on suurelta osin kadonnut. Valtion liikuntatieteellisen toimikunnan laatiman ohjelman painopistealueita olivat (a) suomalaisten liikuntakäyttäytymisen tutkiminen, (b) liikunnan vaikutusten tutkiminen kaikilla liikuntatieteen aloilla keskeisten ongelmien selvittämiseksi, (c) liikunnan ja kulttuurin rakenteen ja toiminnan tutkiminen sekä (d) liikunnan motivaatiotutkimus. Se antaa yleiskäsityksen hiihdosta osana entisajan elämää. Jorma Viitanen käsitteli liikuntasuunnittelua kehitysalueiden näkökulmasta. Tähän kuuluu perinteisen urheilukäsitteen ulkopuolisiakin muotoja kuten liikunnallinen lomailu ja retkeily.” Hän näki puoluepoliittisten vivahteiden tuovan piristystä keskusteluun. Stadion-lehden linjasta käytiin 1970-luvun alussa vilkasta keskustelua. ”Nykyisen toimituskunnan kompromissi perusteellisen linjakeskustelun jälkeen on se, että vuonna 1972 Stadion-lehti ilmestyy kuusi kertaa. Toiset pitivät tärkeimpänä antina liikuntapoliittisia tekstejä ja keskusteluja. Lähes puolet tutkimusvaroista oli tarkoitus käyttää ihmisen biologisen ja terveydenhoidon lääketieteellisten perusteiden selvittämiseen sekä suomalaisen liikuntakäyttäytymisen tutkimiseen
Toisessa vaiheessa toteutettiin alan asiantuntijoiden teemahaastattelut. In the third phase, the analyzed data was used in curriculum development workshops with students and teachers. Seuraavat jättöajat ovat 31.3.2022 ja 30.9.2022. Liikunta & Tiede 59 (1), 76–85. & Häkkilä, E. Opetussuunnitelman rakennetta ohjaa jatkossa liikunnan ja hyvinvoinnin sekä urheilun osaamisalueet. Maria Ruutiainen, LitM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. V E R T A I S A R V I O I T U A TUNNISTETUT OSAAMISTARPEET LIIKUNNANOHJAAJA (AMK) TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖSSÄ Teemu Lehmusto, LitM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu / Liikunta ja hyvinvointi. Tavoitteena oli kuvata erilaisten osaamisten määrällinen esiintyvyys aineistossa ja peilata analyysin tuloksia osaamisten typologiaan. Asiasanat: korkeakouluopetus, liikunta-ala, opetussuunnitelmat, osaaminen, työelämälähtöisyys ABSTRACT Lehmusto, T., Laiho, T., Ruutiainen, M. Curriculum needs to reflect changing needs and it should be developed in cooperation with educational organization, working life and the students. TIIVISTELMÄ Lehmusto, T., Laiho, T., Ruutiainen, M. Haastatteluiden aineistolle toistettiin sama analyysi, jota verrattiin kyselyn tuloksiin, mutta lisäksi teemojen mukaisesti tiivistettiin eri toimintaympäristöjen tyyppivastaukset kuvaamaan liikunta-alan tulevaisuutta sekä osaamistarpeita. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Content analysis produced 506 competences that were divided into observation units and then into larger content categories. 050-4122923. Competences that occurred in the interviews were analyzed similarly and then compared with the survey results. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Liikunta & Tiede 59 (1), 76–85. The dynamic interpretation of competence-based education defines competence development as a cyclic process that is tied to the experiences of students and learning processes implemented in working life. Tiina Laiho, LitM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Sähköposti: teemu.lehmusto@haaga-helia.fi (yhteyshenkilö). P. 2022. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Kyselyn aineiston sisällön erittely tuotti 506 osaamisen kuvausta, jotka jaettiin havaintoyksiköihin ja edelleen osaamisten sisältöluokiksi. The study was utilized in Haaga-Helia UAS Degree Programme in Sports and Wellness curriculum reform. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin tutkinnon opetussuunnitelman osaamisia koskevat työpajat opettajille ja opiskelijoille. Lisäksi tutkintoon on määritelty ammattialakohtaisia opintoja ja Haaga-Helian kaikkia tutkintoja koskevia yhteisiä opintoja. Kaskelantie 10, 19120 Vierumäki. These results were compared with competence typology. Osaamisperustaisuuden dynaaminen tulkinta avaa osaamisen kehittymisen syklisesti etenevänä prosessina, joka sidotaan opiskelijan kokemuksiin ja työelämässä toteutettaviin oppimisprosesseihin. The new curriculum is structurally divided in two areas of expertise: exercise and wellbeing, and (competitive) sports. The study examines 1) future competence needs of the sport sector and 2) describes curriculum reform process. Tutkimusta hyödynnettiin osana Haaga-Helian liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon opetussuunnitelman kehittämistyötä. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. & Häkkilä, E. Ensimmäisessä vaiheessa alan osaamisia selvitettiin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. The data was collected in three phases and the study population consisted of 101 students and experts. In the second phase, theme interviews were implemented for selected participants in different sectors of sport. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kartoittaa liikunta-alan ammatillisia osaamistarpeita geneeristen ja spesifien osaamisten osalta ja toisena, kuvata liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon opetussuunnitelman kehittämisprosessia. Tunnistetut osaamistarpeet liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon opetussuunnitelman kehittämis työssä. 2022. Erkki Häkkilä, LitM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tausta käsittelee alan aiempia osaamisselvityksiä, tutkintojen viitekehyksiä sekä osaamista ja osaamisperustaisuutta. Keywords: Higher education (teaching), curriculum reform, competence, physical exercise sector, working life orientation 7 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen. Recognized competence needs in UAS bachelor’s degree curriculum reform of Sports and Wellness. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmessa eri vaiheessa ja tutkimusjoukon muodosti 101 alan opiskelijaa ja asiantuntijaa. In addition, the degree includes studies related specific competences of the sport sector and studies related to general competences that are common to all degrees of Haaga-Helia. Also, compilation answers were formed from the interviews to reflect the future of the sport sector and competence neds. Background and theory of the research deals with former reports of competence needs of the sport sector and concepts of qualification frameworks, competence and competencebased curriculum. Opetussuunnitelman tulee muokkautua muuttuvien tarpeiden mukaan ja sitä tulee kehittää yhteistyössä ammattikorkeakouluyhteisön sekä työelämän kanssa. In the first phase, a survey was used to clarify sport sector competence needs of UAS Bachelor’s and Master’s degree students
Opetussuunnitelman kehittämistyö koskee sen rakennetta, osaamistavoitteita ja sisältöä sekä kehittämistä työelämän osaamistarpeiden, opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen ja ihmisenä kasvamisen osalta. Koulutusuudistuksen taustalla vaikuttavat Haaga-Helian strategia, organisaatiomuutos sekä ammattikorkeakoulujen uudistettu rahoitusmalli. Erasmus+ -hankkeena toteutetun projektin tavoitteena oli luoda yhtenäinen tausta Euroopassa toteutettaville urheilujohtamisen koulutusohjelmien kehittämiselle sekä tehdä tutkimuksen pohjalta suosituksia opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Haaga-Helian koulutusuudistukselle määrittelemien tavoitteiden mukaisesti jatkossa hakukohteita AMK-tutkinnoille on vähemmän, opiskelijalla on enemmän mahdollisuuksia valita henkilökohtaisia oppimispolkuja ja jatkuvalle oppimiselle kehitetään dynaaminen oppimisen ympäristö vastaamaan työelämän jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita. (Laajala 2015; Lindén, Annala & Mäkinen 2016). (Wohlfart & Adam 2019; Puronaho 2019.) European Sector Skills Alliance for Sport and Physical Activity (ESSA-SPORT) -hankkeen raportti käsittelee liikunnan ja urheilun ammatteja sekä niissä edellytettävää osaamista liikunta-alan työnantajilta koottujen tietojen perusteella. Opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi alan keskeisten sidosryhmien sitouttaminen ja osallistaminen opetussuunnitelman kehittämiseen on tarpeellista (Haláz & Looney 2019, 311; Alexander & Hjortsø 2019; McKimm & Jones 2018, 521). Osaamisselvityksen mukaan kansallisesti Suomessa tärkeimmät viisi osaamista liikunta-alalla ovat yhteistyöja tiimityötaidot, asiakaspalvelutaidot, kyky työskennellä alan käytänteiden mukaisesti, ammattiin ja rooliin liittyvät tekniset tiedot ja taidot sekä ihmisten johtamisen taidot. Vastausten pohjalta tunnistettiin osaamisia. Kehittämistyön aikana tehdyn tutkimuksen tarkoituksena on 1) kartoittaa liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon geneerisiä ja spesifejä työelämäosaamisia, jotka rakentavat perustan asiantuntijuuden kehittymiselle. Ammattiryhmien osalta ammattikorkeakoulun profiiliin sopivia nimikkeitä selvityksessä ovat urheiluvalmentaja, hyvinvointija henkilökohtainen valmentaja sekä alan johtajat. New Age of Sport Management Education in Europe (NASME) -projektissa yhdeksän EU-valtion yhteinen selvitys määrittelee urheilujohtamisen (sport management) koulutusalan tulevaisuuden ydinosaamisalueet. Mulder 2011). LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 7 7 JOHDANTO Ammattikorkeakoulututkinnoille määritelty eurooppalainen viitekehys ja taso (EQF 6) kuvaa oppimistuloksia edistyneinä työtai opintoalan tietoina sekä edistyneinä taitoina alan asiantuntijatehtävissä. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Liikuntaalan työelämäosaamisiin liittyvät tutkimukset ja selvitykset Liikunnan ja hyvinvoinnin sekä urheilun työelämäosaamisiin liittyvää selvitysja ennakointityötä on tehty kansallisella tasolla viime vuosina. Lisäksi viitekehys avaa vastuuta ja itsenäisyyttä sekä valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Pääosin osaamistarveselvitykset pohjautuvat kansainvälisten hankkeiden kautta tuotettuun tietoon, josta on eriteltävissä kansalliset erityispiirteet. (Haaga-Helia 2021). Opetussuunnitelman kehittämistyötä ei voi tehdä irrallaan sen historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista kehyksistä, koska opetussuunnitelma on sidoksissa sen hetkisiin yhteiskunnallisiin ja koulutuspoliittisiin arvoihin sekä tavoitteisiin. Tärkeimmiksi ydinosaamisiksi Suomessa nousivat strateginen suunnittelu ja kehittäminen, muutosjohtaminen, organisatoriset taidot, tapahtumajohtaminen, päätöksentekotaidot, suunnittelutaidot sekä ihmisten johtamisen taidot. Taustalla hyödynnetään liikunta-alan osaamisiin liittyviä aiempia selvityksiä (Pellinen, Raasakka, Gittus & Heinonen 2019; Wohlfart & Adam 2019; Blomqvist, Mononen & Hämäläinen 2020; Nikander, Haapamäki & Tuominen-Thuesen 2020) sekä kehittämistyön aikana tehtyä tutkimusta. (Opetusja kulttuuriministeriö 2017.) Tietojen ja taitojen lisäksi on olennaista huomioida osaamisen ilmenemistä sen sosiaalisessa kontekstissa (mm. Opetussuunnitelman kehittämistyö on osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koulutusuudistusta, joka toteutetaan vuosina 2019–2023. Selvityksiä on löydettävissä niin urheilujohtamisen, urheiluvalmennuksen kuin liikunnan ja hyvinvoinnin toimialoilta. Tämä artikkeli avaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnanja vapaa-ajan koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämistyössä tehtyjä toimenpiteitä. Tämän otoksen sisällä noin 20 vastaajaa edusti joko urheiluopistojen tai liikunta-alan korkeakoulujen henkilöstöä. Kansallisella tasolla Suomessa tutkimuskyselyyn vastasi 73 liikunta-alan asiantuntijaa eri sektoreilta ja haastatteluun osallistui 9 asiantuntijaa. Prosessin tavoitteena on 2) kehittää tutkintoa vastaamaan entistä paremmin työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä tehdä myös paremmin näkyväksi opiskelijan oppimispolkujen tavoittelemaa osaamista, jota pelkistetty tutkintonimike ei aina kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä varmistaa sen, että ammattikorkeakoulu pystyy vastaamaan sille säädettyyn tehtävään asiantuntijoiden kouluttamiseksi työelämään, työelämän kehittämiseen ja ylipäätään tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa (Ammattikorkeakoululaki 2014/932 4§, 6§). Tärkeimmät kehittämistarpeet koskevat teknologian hyödyntämisosaamista, ICT-taitoja, markkinointija myyntiosaamista, strategista ajattelua sekä asiakaspalvelutaitoja (Pellinen, Raasakka, Gittus & Heinonen 2019, 55–56; EOSE 2021.) Opetusja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ylläpitämän osaamisen ennakointifoorumin asiantuntijoista koostunut ennakointiryhmä tunnisti liikunta-alan toi. Euroopan laajuisessa kyselyssä vastauksia oli noin 4000, joista Suomessa kerättyjä vastauksia oli 53. Tutkimusstrategiana hyödynnetään tapaustutkimuksen viitekehystä, jossa tutkittavan ilmiön muodostaa eri sidosryhmien näkemykset sekä aiemmat selvitykset työelämän osaamistarpeista. Tämän laissa määritellyn tehtävän toteutumiseksi opetussuunnitelmaa tulisi kehittää tunnistaen työelämästä nousevia osaamistarpeita vuorovaikutuksessa ammattikorkeakouluyhteisön sekä työelämän kanssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee tutkintojen viitekehyksiä, osaamisen paradigmoja sekä osaamisperustaisuutta. Tätä prosessia kuvataan tehdyn tutkimuksen rinnalla. Sidosryhmien nimeämien osaamistarpeiden pohjalta opetussuunnitelmaan määritellään ammattialakohtainen osaaminen, joka tukee tutkinnon tavoitteita sekä sen sisältämiä oppimispolkuja. Poikkeuksena tästä on kansallinen liikunta-alan tulevaisuuden osaamistarveselvitys ”Vierivä kivi ei sammaloidu – liikunta-ala murroksessa”. Tulevaisuuden osaamisista tärkeimpiä ovat muun muassa digitaalisuus ja viestintä, liiketoimintatiedon hallinta, laaja vaikuttavuussuunnittelu (legacy planning) sekä tuotteistaminen
Ennakointiryhmä keskittyi terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan rajaten huippu-urheilun ja valmennuksen pois, koska niiden osaamispolkujen koettiin olevan selkeitä. Yksityisen sektorin toimijoista mukana ryhmässä oli kaksi liikuntaja hyvinvointialan palveluntuottajaa. competencies) koostuu 7 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen. valmennusprosessien suunnittelu ja johtaminen, valmentaminen, toimintaympäristön tunteminen, ymmärrys urheilusta, ihmistuntemus, vuorovaikutustaidot sekä pedagogiset taidot. Lisäksi tärkeinä ydintaitoina pidettiin reflektointitaitoja ja jatkuvan oppimisen taitoja. Jokaisella tasolla tulee kuvata konkreettiset työelämäperustaiset osaamisvaatimukset. 2020.) Osaamisen ennakointityön sekä ESSA-SPORT -raportin osaamisen kehittämistarpeissa voidaan nähdä yhtäläisyyksiä digitaalisaation ja teknologian hyödyntämisen sekä liiketaloudellisten osaamistarpeiden osalta. Niitä voidaan käyttää ammatillisen työn laadun varmistamiseen ja parantamiseen, yhteiskunnan tarpeisiin, tiedottamiseen ammattilaisille, ammatillisen kehityksen suuntaamiseen ja eettisen ammatillisen käyttäytymisen tukemiseen. Koulutuksen muutostarpeina nousivat esille työelämäyhteistyön vahvistaminen, liikunta-alan ammateissa tarvittavien liikunnan perustaitojen syvällisempi opettaminen, työelämätaitojen, liiketaloudellisten taitojen ja yrittäjäosaamisen opettaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostaminen koulutuksen opetussisällöissä. Osaamisen käsitteeseen liitetään myös hiljainen tieto, joka tulee näkyville tekemisen kautta, mutta sitä on vaikea pukea sanoiksi sen tiedostamattoman luonteen vuoksi. Urheiluvalmennuksen osaamistarpeita on määritellyt valmennusosaamisen kansainvälinen organisaatio The International Council for Coaching Excellence. 2007, 19; Laajala 2015, 457.) Pirstaloitunut työelämä korostuu liikunta-alalla, jossa työllistytään eri toimintaympäristöihin sekä hyvin erilaisiin ammattinimikkein. (Mulder, Weigel & Collins 2007, 19; Laajala 2015, 455.) Osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa on tärkeää olla yleisiä ja ammattialakohtaisia osaamistavoitteita, jotta se vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin, joita ei voi ennakoida opetussuunnitelman kirjoitushetkellä. Lisäksi FiNQF:n tavoitteena on tukea elinikäistä oppimista, työllistymismahdollisuuksia sekä lähentää työelämää ja koulutusorganisaatioita. (Opetushallitus; OKM 2019, 12-13, 21.) Eurooppalaisen viitekehyksen kanssa yhteneväiset ammattialakohtaiset osaamisen kuvaukset ovat tärkeitä ammattien ja ammatillisen toiminnan sääntelemiseksi nyky-yhteiskunnassa. Oleellisia valmentajan ammattitaitovaatimuksia ovat mm. Eurooppalaisen viitekehyksen tavoitteena on ollut yhtenäistää alueen korkeakoulutusta, jotta opintojen vertailtavuus ja opiskelijoiden sekä henkilöstön liikkuminen mahdollistuisi. Ennakointityössä liikunta-alalta edustettuina olivat osa urheiluopistoverkostosta, liikunnan, urheilun ja hyvinvointialan työnantaja-, työntekijäja toimialajärjestöjä, tutkimusorganisaatioita sekä julkisen puolen toimijoista Valtion liikuntaneuvosto, Opetushallitus ja Tukes. (Nikander ym. 2019, 10– 15, 24.) Osaamisen paradigmat ja osaamisperustaisuuden tulkinnat haastavat opetussuunnitelmatyön Osaamisen käsitteen määrittely ei ole yksiselitteistä (Mulder ym. (ICCE 2016.) Suomalaisten valmentajien mukaan suurimmat osaamistarpeet kohdistuvat fysiologiaan, anatomiaan ja biomekaniikkaan, lajitietoihin ja -taitoihin, psykologiaan, pedagogiikkaan ja harjoittelun suunnitteluun (Blomqvist, Mononen, Hämäläinen 2020). (Halász 2019, 323–325.) Osaamiskuvauksista johdetaan mm. (Pellinen ym. Osaamisen tunnistamisesta hyötyy myös yksilö ammatti-identiteettiä rakentaessaan, osaamisen reflektoinnissa ja työllistymisessä. (Eraut 2011; Helakorpi 2010; Mulder ym. Tutkimuskirjallisuudessa osaaminen kiteytetään kuvaamaan yksilön käyttäytymiseen liittyviä taitoja, valmiuksia ja kykyjä, joita hän soveltaa sosiaalisessa ympäristössä, kuten työssään. Ryhmä tunnisti myös liikunta-alan koulutusta koskevia muutostarpeita sekä laati alan koulutusta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Osaamistasokuvauksista säädetään ja määrätään kansallisessa laissa tai toimivaltaisen tahon toimesta nojautuen kansalliseen lakiin. (OKM 2018.) Kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinto sijoittuu tasolle kuusi. Selkeimpänä erona näkyy ennakointiryhmän esiin nostama laaja-alainen hyvinvointiymmärrys sekä liikunnan perustaitojen syvällisempi opettaminen. EQF antaa perusteet eurooppalaisten koulutusorganisaatioiden osaamistasoille kahdeksanportaisella osaamisen tasoja kuvaavalla viitekehyksellä, joista järjestelmän tasot 6–8 ovat korkeakoulututkintojen osalta identtiset. Osaamisen käsitettä käytetään käännöksinä sellaisille englanninkielisille termeille kuin learning outcome, performance, competence, competency, qualification, knowledge ja skills (Mäkinen & Annala 2012, 130). 2007; Mäkinen & Annala 2010; Helakorpi 2010). Ensinnäkin osaaminen (competence mon. Tulevaisuudessa liikunta-alan nähtiin pysyvän vuorovaikutustyönä, jota digitaaliset viestintäkanavat sekä teknologian mahdollisuudet tukevat. (Mulder ym. Kansallinen viitekehys (Finnish National Framework for Qualifications and Other Competence Modules, FiNQF) on yhtenevä sekä EHEA:n että EQF:n kanssa ja antaa raamit ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyölle. mintaympäristön muutoksia, tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehtäviä liikunta-alalla vuosien 2019–2020 ennakointiprosessissa. Niistä selviää, mitä tutkinnon suorittanut tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Kansallisia tutkintoja ei sijoiteta suoraan järjestelmään vaan tutkinnot sisältyvät kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin (NQF), jolloin niiden vastaavuuksia peilataan EQF:n viitekehykseen. ammatillisia pätevyysluokituksia, joita koulutuksessa hyödynnetään opetussuunnittelussa ja aikaisemman osaamisen tunnistamisen prosesseissa. Puhtaasti ammattialakohtaisen opetussuunnitelman haastaa nopeasti muuttuva, vaikeasti ennustettava työelämä. Ammattikorkeakouluja edusti ainoastaan opiskelijajäsen Haaga-Heliasta. 2007.) Osaamisen käsitettä voidaan tarkemmin tarkastella sen kahden eri englanninkielisen määritelmän kautta. Myös osa-aikaisuus on selvästi lisääntynyt 2010-luvulla. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksistä Bolognan prosessi ohjaa korkeakoulututkintojen kehitystä ja sen tuottaman eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area, EHEA) jatkona on syntynyt eurooppalainen elinikäisen oppimisen viitekehysten järjestelmä (European Qualification Framework, EQF), joka kattaa kaikki yleissivistävän ja ammatillisen oppimisen tasot. Ryhmä nimesi keskeisiksi liikunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeiksi teknologiaja digitalisaatio-osaamisen, laaja-alaisen hyvinvointiymmärryksen, tiedon käsittelyn ja hyödyntämisen sekä liikunta-alan toimintojen vaikutusten ja riippuvuussuhteiden ymmärtämiseen perustuvan prosessiosaamisen
Teemahaastattelut toteutettiin joko yksilötai ryhmähaastatteluina. Opetussuunnitelmatyöltä se edellyttää osaamistavoitteiden, opetuksen toteutuksen ja arvioinnin tarkastelua kokonaisuutena oppimispolkujen ja ketjutettujen juoksutusten eli juonteiden tasolla. Opetussuunnitelman kehittämistyön tavoitteena oli määritellä liikunta-alan osaamista, kehittää opetussuunnitelman rakennetta, osaamistavoitteita ja opintojaksoja vastaamaan työelämän osaamistarpeita sekä edistämään opiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi opetussuunnitelmatyöhön nimetty opettajatiimi, jonka jäsenet edustivat kuntoja terveysliikunnan, liikuntapalvelujen sekä kilpaja huippu-urheilun toimintaympäristöjä. Osaamisperustaisuuden dynaaminen tulkinta avaa osaamisen kehittymisen syklisesti etenevänä prosessina, joka sidotaan opiskelijan aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Ammatillinen identiteetti muokkautuu ja jäsentyy edelleen näissä tilanteissa ja niitä ei opinnoissa pysty simuloimaan luokkatiloissa. Lineaariseen tulkintaan liittyy kuitenkin riski ajautua tilanteeseen, jossa korkeakoulujen ydintehtävä yhteiskuntaa kehittävien yksilöiden kasvattajana voi jäädä piiloon. Tutkimuksen aineisto kerättiin prosessimaisesti kolmessa eri vaiheessa. Opetussuunnitelman kehittämistyöltä se vaatii osaamistavoitteiden ja opetusprosessien tarkastelua osaamiskokonaisuuksien, oppimispolkujen ja tutkintojen tasolla. (Mäkinen & Annala 2012, 144–146.) Tulkinnat haastavat myös tavan, miten osaamistavoitteet kuvataan ja miten niitä tulkitaan samanaikaisesti työelämän tarpeita vastaaviksi jättäen väljyyttä osaamistavoitteiden jalkauttamiselle erilaisiin ympäristöihin sekä maailman ennakoimattomuudelle ja luovuudelle. Haastattelurungon muodostvat pääteemat, joiden osalta haastattelija kirjasi tärkeimmät havainnot ylös ja esitti tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä ymmärryksen varmistamiseksi. Väljyyttä vaatii myös opintojen liittäminen työelämäkonteksteihin, sillä toimiessaan autenttisissa työympäristöissä, opiskelija tutustuu ja kohtaa tulevan ammattiyhteisönsä uskomukset, toimintatavat, perinteen ja hiljaisen tiedon. Tutkimusjoukon muodosti 101 liikunta-alan opiskelijaa ja asiantuntijaa (Taulukko 1). (Mäkinen & Annala 2012; Heikkinen & Kukkonen 2019, 264.) Edellä mainitun lisäksi osaamisen kapea-alainen tulkinta vain näkyvänä toimintana, hämärtää tekemisen yhteyden tietoperustaan (Heikkinen & Kukkonen, 2019, 265). Lineaarisen tulkinnan etuna on osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien linjakkuus sekä ennakoitavuus ja läpinäkyvyys. Webropol kyselyja raportointisovelluksella teetetty kysely sisälsi viisi avointa kysymystä, jotka koskivat oppimispolkujen alustavia nimikkeitä, koulutuksen toimintaympäristöihin liittyviä työelämäosaamisia, toimintaympäristöistä riippumattomia ydinosaamisia, suuntautumisopintojen substanssiosaamisia sekä ajatuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi. Haastateltavat toimivat vastuullisissa ylemmän toimihenkilön tehtävissä ja jokaisella oli pitkä työkokemus liikunta-alalla. Ensimmäisessä vaiheessa liikunta-alan osaamisia selvitettiin toisen ja kolmannen vuoden alemman ja ylemmän korkeakoulun päiväja monimuotototeutuksen opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Dynaaminen tulkinta osaamisesta keskittyy yksilöiden voimavaroihin ja toimintaan, joita laadukas suoriutuminen edellyttää. Toisessa vaiheessa syvennettiin kyselyn tuottamaan tietoa toteuttamalla teemahaastattelut, joihin valittiin 13 asiantuntijaa liikunta-alan eri toimintaympäristöistä. Sosiaalistuminen ammattiyhteisöön antaa opiskelijalle raamit oman ajattelun ja tekemisen reflektoinnille. Teemat koskivat liikunta-alan tulevaisuutta ja osaamisia sekä eri toimintaympäristöjen osaamistarpeita. Pettigrew 1997; Simons 2009, 21–23). Osaaminen määritellään näin ollen usean taustatekijän monikerroksiseksi kokonaisuudeksi. Haastateltavilla oli siis syvällistä omakohtaista kokemusta ja asiantuntemusta tutkittavasta asiasta, joka on oleellista haastattelututkimuksen onnistumisen kannalta (Hirsjärvi & Hurme 2015). Tämä osaaminen luo edellytykset toimimiselle työelämässä ja ammateissa. (Kukkonen 2012, 158.) TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä, aineiston kerääminen ja tutkimusjoukko Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kartoittaa liikunta-alan työelämän osaamistarpeisiin liittyviä geneerisiä ja spesifejä työelämäosaamisia ja toisena, kuvata opetussuunnitelman kehittämisprosessia. Siihen vastasi 68 pidemmälle opiskeluissaan edennyttä opiskelijaa, joista 16 vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä päätoimisesti liikunta-alalla. Toiseksi osaaminen (competency mon. Tämä sitouttaa opiskelijaa opintoihin sekä auttaa häntä löytämään oman ammattiroolinsa yhteiskunnallisen merkityksen ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Osaamisen dynaamisen tulkinnan haasteena on ylätasoisuus ja kompleksisuus sekä sen yhteisöllinen luonne. Osaamisen dynaaminen tulkinta myös haastaa muutokseen yksilökeskeisestä opettamisen kulttuurista yhteisöllisempään suuntaan. Oppimisen perustana on tiedon rakentaminen ja oppijan intellektuaaliset kyvyt. Pelkästään työelämästä nousseilla kriteereillä tehty osaamisen tulkinta jättää huomiotta korkeakoulututkinnon yhteiskunnallisen tehtävän kasvattaa opiskelijoista innovoivia ja luovia, maailmaa ymmärtäviä muutoksen tekijöitä. Kolmannessa vaiheessa kyselyjen ja haastattelujen kautta nousseiden teemojen suunnassa toteutettiin tutkinnon opetussuunnitelman osaamisia koskevat työpajat sekä opettajille että opiskelijoille. Oppija soveltaa tietoa yhteisöjen sosiaalisessa toiminnassa, jolloin oppijan sisäinen kapasiteetti ja osaaminen kehittyvät. Osaamisperustaista opetussuunnitelmaa ja sen osaamistavoitteita voi tulkita joko lineaarisesta tai dynaamisesta näkökulmasta. Näin ollen voidaan puhua myös tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta, jonka tavoitteena on konkreettinen muutos, mutta samalla pyrkimys perusteltuun tiedon tuottamiseen (Toikko & Rantanen 2009, 22). Osallistamiskäytäntöä ovat hyödynLIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 7 9. (Martin, Gulikers, Biemans & Wesselink 2009.) Kontekstisidonnaisuutta tukee myös Mäkisen ja Annalan (2010) näkemys, jonka mukaan osaamista (competency) tulisi tarkastella kytkeytyneenä oppimiseen. Haastattelijan roolissa korostui kuunteleminen ja ymmärryksen varmistaminen. Tutkimusstrategiana hyödynnettiin tapaustutkimuksen viitekehystä, jossa ulomman kontekstin muodosti liikunta-alan osaamistarpeet ja sisemmän kontekstin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimintaympäristö tutkimuksen kohteena ollessa organisaation sisäinen muutosprosessi (mm. competencies) voidaan määritellä tietojen onnistuneeksi soveltamiseksi ammattialakohtaisessa työympäristössä. Lineaarinen tulkinta nojaa competence-paradigmaan, jossa huomio kohdentuu mitattaviin taitoihin ja niiden kehittämiseen (Mäkinen & Annala, 47). yksilön kyvyistä sekä tiedoista, taidoista ja asenteista, joita geneeristen tehtävien suorittaminen sekä ongelmien ratkaisu vaatii
Jäsennyksen taustalla on näkemys osaamisen kahdesta eri ulottuvuudesta. Opettajien työpaja järjestettiin Vierumäen kampuksella luentotilassa ja opiskelijoiden työpaja Zoom-videokommunikaatiopalvelun kautta. Tämä tuotti yhteensä 506 osaamisen kuvausta, jotka yhdistettiin havaintomatriisissa osaamisten sisältöluokkiin, joiden alla havaintoyksiköiden määrällinen esiintyvyys kuvattiin (Kuvio 1). Ryhmien tavoitteena oli määritellä oleelliset tutkinnon ydinosaamiset viidelle ensimmäisen lukuvuoden opintojaksolle, joiden nimiä tai sisältöjä ei oltu Flinga-pohjiin määritelty. täneet mm. Seitsemällä opiskelijalla oli kolmannen vuoden suuntautumisopinnot tehtyinä. Aineiston analysointi Aineiston analysointi rakentui teoriaohjaavalla analyysilla, jonka prosessissa vuorottelivat aineistolähtöisyys ja valmiit mallit (Tuomi & Sarajärvi 2018, luku 4.2). Vastausten tekstit analysoitiin sisällön erittelyn (Tuomi & Sarajärvi 2018, luku 4.4.1; Vilkka 2007, 111) avulla jakamalla osaamisen kuvaukset havaintoyksiköihin. Mukailtu: Osaamisten typologia (EU 2011). Molemmissa työpajoissa hyödynnettiin yhteisöllisen oppimisen digitaalisena työkaluna Flinga-alustaa keskustelun sekä tiedon dokumentoijana. Erityisesti palvelusektorin kasvu on synnyttänyt tarpeen ei-spesifeille taidoille (pehmeät taidot), joita on hankala mitata ja jotka liittyvät asenteisiin (EU 2011, 22.) Aineiston analyysissa geneerisiä osaamiTaulukko 1. GENEERISET OSAAMISET Osaamiset, jotka ovat sovellettavissa useimmissa organisaatioissa, ammateissa ja toimialoilla. Opiskelijoiden työpajaan osallistettiin kahdeksan opiskelijaa paikallisen opiskelijayhdistyksen kautta. Opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelman kehittämistyössä on tärkeää, joskin opetussuunnitelman kehittäjien on johdettava toimintaa. Laajalan (2015, 204–205) mukaan opettajia kannattaa osallistaa opetussuunnitelman kehittämiseen ja antaa aikaa yhteiselle keskustelulle suunnitelman sisällöistä ja pedagogisista linjauksista. Kyselyn vastaajat n Teemahaastattelujen asiantuntijat n Työpajojen osallistujat n AMK tutkinnolla opiskelevat 30 Yksityinen sektori 2 Opettajat 12 AMK tutkinnolla opiskelevat, monimuotototeutus 29 Julkinen sektori 3 Opiskelijat 8 YAMK tutkinnolla opiskelevat 19 Kolmas sektori 8 Vastaajista 16 ilmoitti työskentelevänsä liikunta-alalla (vakituinen työsuhde) 68 13 20 Taulukko 2. Vastaajat, haastateltavat ja työpajojen osallistujat. PEHMEÄT TAIDOT Taidot, jotka eivät ole sidoksissa ammattiin, ovat vaikeasti mitattavissa ja ovat läheisesti sidoksissa asenteisiin. Osaamisesta erotetaan usein geneeriset ja spesifit osaamiset. Työpajojen jälkeen opettajat olivat laajemmin mukana opetussuunnitelman rakenteen kehittämisessä sekä opintojaksojen osaamistavoitteiden sanoittamisessa uuden opetussuunnitelman hyväksymiseen asti. EU 2011, 22 ja OPH 2019, 18–20). Sekä opettajien että opiskelijoiden työpajoissa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka saivat käyttöönsä opetussuunnitelman alustavan rakenteen avaavat Flinga-pohjat sekä tiivistettyä tietoa kyselyn ja haastattelujen tuloksista. Toinen osaamiseen liittyvä ulottuvuus sisältää kovat ja pehmeät taidot. Näin jokainen opettaja on opetussuunnitelman kehittäjä, joka hyödyntää omaa kokemustaan ja kriittistä tarkasteluaan kehittämistarpeiden tunnistamisessa sekä sitoutuu opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen sekä toteutukseen. Bovil (2014) ja Laajala (2015). Kovat taidot YLEISET OSAAMISET Pehmeät taidot GENEERISET OSAAMISET SPESIFIT OSAAMISET Osaamiset, joita sovelletaan vain pienessä määrässä organisaatioita, ammatteja ja toimialaoja. Kyselyn vastausaineistoissa keskityttiin kysymyksiin, jotka kartoittivat tutkinnon osaamisia, toimintaympäristöjen työelämäosaamisia sekä liikunta-alan ydinosaamisia, joiden tulisi sisältyä kaikkien opiskelijoiden tutkintoon riippumatta valinnaisistatai suuntautumisopinnoista. Molempien työpajojen digitaalisten työkalujen lisäksi menetelmänä hyödynnettiin ryhmäkeskustelua, jonka tavoitteena oli ydinosaamisiin fokusoitu, mutta ryhmien sisällä vapaamuotoinen keskustelu, jonka lopuksi keskustelujen oleellisimmat johtopäätökset koottiin yhteisesti (Valtonen & Viitanen 2020, 118–122). Lisäksi analyysin tuloksia peilattiin osaamisten typologiaan (Taulukko 2.), joka jäsentää osaamiset kolmitasoisesti geneerisiin, yleisiin ja ammattialakohtaisiin osaamisiin (ks. Tämä tuki työpajan tavoitteita, koska opiskelijoilla oli jo kokonaiskuva opintojen rakenteesta sekä opiskelun aikana jäsentynyttä kehittämiseen liittyvää näkemystä. Kovat taidot Pehmeät taidot AMMATTIALAKOHTAISET OSAAMISET 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen. Opettajien työpajaan osallistui yhteensä 12 opettajaa. KOVAT TAIDOT Teknisiä, ammattialakohtaisia taitoja, jotka ovat helposti havaittavissa, mitattavissa, koulutettavissa ja ovat läheisesti sidoksissa tietoon. Työpajojen tavoitteena oli määritellä Haaga-Helian koulutusuudistuksen tavoitteet huomioiden tutkinnon ammattialakohtainen osaaminen, joka koskee kaikkia liikunta-alan tutkinto-opiskelijoita, auttaa kiinnittymään alaan ja toimii pohjana opintojen valinnaisuudelle sekä suuntautumisopintojen oppimispoluille
Haastattelut Työelämän asiantuntijoiden haastattelut toivat esille näkemyksen jatkuvasti pirstaloituvasta työelämäkentästä, jossa tehtäväkenttä tulee olemaan entistä laajempi ja jakautumaan liikuttamisen ammattilaisiin ja asiantuntija-kehittäjiin. TULOKSET Kysely Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksista (n = 68) liikunta-alan geneeristen osaamisten osalta ylivoimaisesti tärkeimmäksi nousi vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointitaidot. Työpajojen tuotokset dokumentoitiin Flinga-alustan kautta useammaksi pohjaksi. Aineiston analysoinnissa ja sisältöluokkien nimeämisessä hyödynnettiin Osaamisen ennakointifoorumin tuloksia ja Osaaminen 2035 -raporttia (OPH 2019) osaamisten mahdollisimman yhdenmukaiseksi nimeämiseksi. sia (pehmeät taidot) tarkasteltiin ominaan ja geneerisiä kovia taitoja yleisinä työelämäosaamisina, jotka eivät ole sidoksissa toimialaan. Paalumäen ja Vähämäen mukaan (2020) puhutaan osallisena havainnoinnista, silloin kun tutkijat kuuluvat kohteena olevaan yhteisöön. (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 158.) Työpajatyöskentelyn aikana kirjattiin havaintoja liittyen mm. Sekä opettajien että opiskelijoiden työpajassa työskenneltiin pienryhmissä, joissa keskustelun pohjalta dokumentoitiin olennaisimmat ydinosaamisiin liittyvät asiat. (Grönfors 2007, 151–153.) Kehittämisprojektin aikana havainnointia tehtiin prosessin etenemisestä. Havainnoinnissa ja havaintojen tulkinnassa on aina suuri merkitys tutkijan persoonalla. Ammattialakohtaisten osaamisten osalta tärkeimmiksi koettiin kokonaisvaltainen valmennusosaaminen, anatomian ja fysiologian tuntemus, liikuntalajien osaaminen, liikunnanohjaamisen taidot ja pedagoginen osaaminen sekä kokonaisvaltainen hyvinvointiosaaminen. Yleisistä osaamisista esille tärkeimpinä nousivat johtamisosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, asiakaslähtöinen palveluiden kehittämisosaaminen sekä verkostoja moniammatillinen osaaminen. Havainnointi on luonnollinen osa tutkijan roolia ja se kytkeytyy osallistumiseen. Tämänkaltainen yhteisöllinen työskentely luo mahdollisuuden kehittää uutta ja tarkastella kehittämiskohdetta eri näkökulmista. Kolmas tarkastelu koski spesifejä osaamisia, joissa yhdistyvät sekä kovat että pehmeät taidot. Osallisen on prosessin aikana luontevaa havainnoida etenemistä, ilmapiiriä ja vuorovaikutusta edistääkseen prosessia ja suunnitellakseen jatkotoimenpiteitä. Vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointitaidot Ihmissuhdetaidot Itsensä johtamisen taidot Motivointitaidot Organisointitaidot Ammattialakohtainen osaaminen Kokonaisvaltainen valmennusosaaminen Anatomian ja fysiologian tuntemus Liikuntalajien osaaminen Liikunnanohjaamisen taidot Pedagoginen osaaminen Kokonaisvaltainen hyvinvointiosaaminen Yleinen osaaminen Teoreettinen osaaminen Johtamisosaaminen Toimintaympäristön tuntemus Asiakaspalvelutaidot Markkinointija myyntiosaaminen Juridinen osaaminen Talousosaaminen Geneerinen osaaminen Havaintoyksiköiden lukumäärä 10 20 30 40 50 60 70. Liikunta-alan ammatilliset osaamistarpeet. Haastattelun aineistoa tulkittiin aineistoon tukeutuvalla dialogilla haastattelijoiden välillä. Hyödyntämällä työpajassa erilaisia työkaluja ja luomalla luottamuksellinen ilmapiiri, mahdollistetaan luovat ideat ja uudet näkökulmat. Syntyneitä sisältöluokkia sekä havaintoyksiköiden määrällistä esiintyvyyttä verrattiin kyselyn tuloksiin. Myös haastattelujen aineistot analysoitiin sisällön erittelyllä. Yleisten osaamisten osalta tärkeimmiksi koettiin teoreettinen osaaminen, johtamisosaaminen, toimintaympäristön tuntemus (liikunnan, hyvinvoinnin ja urheilun toimialojen rakenteet, rahoitus, päätöksenteko sekä toiminta eri sektoreilla), asiakaspalvelutaidot, markkinointija myyntiosaaminen, juridinen osaaminen sekä talousosaaminen. Ammattialakohtaiset osaamisten LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 8 1 Kuvio 1. Tästä käytettiin tutkimuksessa nimitystä ammattialakohtaiset osaamiset. Osaamiset ovat esitetty kootusti (Kuvio 1) niiden osaamisten sisältöluokkien osalta, jotka koostuivat vähintään kymmenestä havaintoyksiköstä. Onkin luonnollista, että tässä tutkimuksessa tutkijan ja opettajan roolit menevät lomittain. Tällöin syntyy luonnollista kaksisuuntaista dialogia. Haastattelun teemojen mukaisesti tiivistettiin lisäksi kutakin toimintaympäristöä edustava tyyppiesimerkki kuvaamaan liikunta-alan tulevaisuutta sekä osaamistarpeita. Tämän lisäksi esille nousivat ihmissuhdetaidot, itsensä johtamisen taidot, motivointitaidot ja organisointitaidot. Asiantuntijoiden näkemys liikunta-alan geneeristen osaamisten osalta toi yhtä lailla esille vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointitaitojen merkityksen, mutta lisäksi myös yksilön jatkuvan oppimisen ja yhteistyötaitojen merkityksen. opetussuunnitelman rakenteeseen sekä osaamisen sanoittamiseen jatkokehittämistä varten
Julkisen sektorin tyyppiesimerkki: Liikunta-ala tulee pirstaloitumaan edelleen ja tehtäväkenttä laajenemaan. Elämysliikunnan suosio kasvaa ja tapahtumateollisuus kasvaa urheiluturismin seurauksena. Ydinosaamisiksi muodostuivat liikunnan ja urheilun pedagogiikka, liikunta-alan toimintaympäristön tuntemus, toiminnallinen anatomia ja fysiologia sekä tapahtumajärjestäminen. Geneeriset osaamiset lisäävät yksilön arvoa yleisesti työmarkkinoilla, kun ammattialakohtaiset osaamiset taas lisäävät yksilön arvoa toimialan tai organisaation sisällä (EU 2011, 23). Hallintoja johtamisosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja tarvitaan. Toimintaympäristöjen välillä tämä näkyy esimerkiksi asiakaskeskeisyyden, käyttäjälähtöisyyden, ihmisen valmentamisen tai urheilijakeskeisyyden huomioimisena. Tarvitaan vahvoja yleistietäjiä, mutta samalla erikoistuneita polkuja. (2009) sekä Lindén ym. (2016) tuovat tutkimuksissaan esiin huolen akateemisen ajattelun vähenemisestä osaamisperustaisuuden koulutuksen toteutuksessa. Molemmat tiedon käyttämiseen, tuottamiseen ja oppimiseen liittyvät ulottuvuudet ovat kuitenkin yhtä tärkeitä ammatillisessa kehittymisessä. Työpajatyöskentely Opettajien työpajatyöskentelyssä ensimmäisen lukuvuoden viidelle opintojaksolle tärkeimmiksi ammattialakohtaisiksi osaamisiksi määriteltiin pedagoginen osaaminen, liikunnanohjaus ja valmennus, soveltavan liikunnan osaaminen, anatomia ja fysiologia, liikunta-alan toimintaympäristön tunteminen sekä liikunnan edistäminen ihmisen elämänkulun eri vaiheissa. Yksityisen sektorin tyyppiesimerkki: Yksityinen sektori ja liikunta-alan yrittäjyys tulevat kasvamaan, joka lisää tarvetta liiketaloudelliselle osaamiselle. Nämä määritellyt osaamiset tukivat hyvin työelämän asiantuntijoiden näkemystä ammattialakohtaisista osaamisista, joskin työelämän näkemys oli kokonaisuutena laajempi. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan teoreettinen osaaminen oli merkittävin yleisiin työelämäosaamisiin liittyvä osaamistarve. Urheilun kenttä ammattimaistuu, mutta vapaaehtoisuuden merkitys säilyy. Tämä on ymmärrettävää, sillä osaamisen soveltaminen käytäntöön edellyttää ilmiöiden ja asiayhteyk sien laajaa ymmärrystä sekä teoreettista perustelua. Osaamisten määrittelyyn vaikutti taustatutkimus sekä työpajojen tulokset, joita tehtiin näkyväksi prosessin aikana, mutta lopullinen jäsennys syntyi opetushenkilöstön keskuudessa. Mulder ym. Kysyntää on innovaatio-osaamiselle, kannattavien palveluiden kehittämisosaamiselle sekä osaamisen tuotteistamiselle. Sitran (2019) yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden tahtotilana kuvatun selvityksen mukaan, laajaan yleissivistykseen ja työmarkkinakelpoisuuteen tähtäävien tavoitteiden ei tule olla keskenään ristiriitaisia vaan toisiaan täydentäviä. osalta tärkeimmiksi nousivat liikunnanohjaustaidot, kokonaisvaltainen valmennusosaaminen sekä kokonaisvaltainen hyvinvointiosaaminen. Nämä osaamiset olivat siis yksityiskohtaisempia kuin opettajien määrittelemät ja pitivät sisällään myös yleisiä osaamisia. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamisen määrittelystä Tuloksissa geneerisistä osaamisista nousi selkeimmin esille vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointiosaaminen niin kyselyn kuin haastattelujenkin osalta, mikä on perusteltua liikunta-alalla, jossa ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Monialaisuuden, verkostojen ja kansainvälisyyden merkitys kasvaa, joka lisää tarvetta eri sektoreiden väliselle koordinoidulle yhteistyölle. somepersoonat) kanssa. Vuoden 2013 liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon edellisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen informaali oppiminen on ollut hyvin vahvasti osana työelämälähtöistä koulutusta, mutta samalla teoreettisen tiedon oppiminen on osittain jäänyt pienempään rooliin. Sidosryhmien sitouttaminen auttaa myös varmistamaan, että opetussuunnitelman kehittämistä ei tehdä vain ylhäältä alaspäin, vaan keskeiset toimijat kokevat omistajuutta ja vastuuta läpi opetussuunnitelmatyön. Kuntien ja seurojen yhteistyön merkitys voi luoda uusia toimintamalleja esimerkiksi liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen näkökulmasta. Elämänhallinnan ja hyvinvoinnin ohjaukseen tarvitaan koulutettuja osaajia, jotka pystyvät kilpailemaan henkilöbrändien (mm. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitys alalla kuin alalla korostuu ja sillä on kysyntää kaikilla kolmella sektorilla. (Tynjälä 2008.) Haláz ja Looney (2019) sekä Laajala (2015, 51) tuovat esille osallistavan toiminnan synnyttämän vuorovaikutuksen merkityksen kestävämpien ja merkityksellisempien ratkaisujen löytämiseksi. Huoli liittyy ajatukseen, jossa osaaminen korvaa tiedon, jonka merkitys vähenee erilaisten taitojen kehittämisen korostuessa. Kolmannen sektorin tyyppiesimerkki: Järjestökentällä on mahdollisuus tehdä monenlaista valmennukseen ja seuratoimintaan liittyviä töitä sekä löytää erilaisia polkuja ammatilliselle kehittymiselle. Formaalin koulutuksen merkitys on käyttää ja tuottaa näkyvää tietoa, kun taas esimerkiksi työssä tapahtuva informaali oppiminen käyttää ja tuottaa hiljaista tietoa. Kansainvälinen näkökulma on hyvä mahdollisuus kilpaja huippu-urheilussa. Vastaavasti ihmisen valmentaminen, liikunnanohjaaminen sekä liikunnan merkitys korostuvat terveysja hyvinvointiosaamisen näkökulmasta. Tulevaisuudessa vastuullisuuden merkitys on todella oleellinen osa urheilun kenttää ja tärkeää osaamista on tuntea urheilun kenttä kokonaisuudessaan. Prosessin edetessä tutkinnon ydinosaamisia (25 op) ja ammattialakohtaisia osaamisia (35 op) jäsennettiin osallistavan työskentelyn kautta. Oleellista tuntea liikunnan kenttä ja hahmottaa se kokonaisuutena. Opiskelijoiden työpajatyöskentelyssä ensimmäisen lukuvuoden viidelle opintojaksolle tärkeimmiksi ammattialakohtaisiksi osaamisiksi nousivat pedagoginen osaaminen, liikunta-alan toimintaympäristön tuntemus työllistymismahdollisuudet huomioiden, anatomian ja fysiologian tuntemus, lainsäädäntö, vastuullisuus, johtaminen sekä tiedonhaku ja kriittinen ajattelu. Esimerkiksi urheilun osaamisalueella kokonaisvaltainen valmennusosaaminen on selkeä osaamistarve urheiluvalmentajan sekä -valmennuksen kehittäjän tehtävissä. Liikunta-alan ammattilaisten on pidettävä huoli omasta roolistaan sote-uudistuksessa. Teoreettisen osaamisen varmistaminen on yksi selkeistä kehittämiskohteista uudessa opetussuunnitelmassa. Liikunta-alalla toiminnan kohde on siis lähes poikkeuksetta ihminen ja lähtökohtana ihmisen kehittäminen. 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen
Osaamisalueiden osalta opiskelija valitsee oman oppimispolkunsa kolmannen vuoden suuntautumisopinnoissa. Ammattialakohtaisiksi osaamisiksi jäsentyivät fyysisen harjoittelun perusteet, taidon oppiminen, liikuntakäyttäytyminen ja motivaatio, ravitsemus ja palautuminen, soveltava liikunta, liikuntapalveluiden kehittäminen sekä liikunta-alan asiantuntijaksi kasvaminen. Oppimisen ja osaamisen karttumisen prosessi sidotaan ajallisesti opiskelijan aikaisempiin kokemuksiin, nykyhetkeen ja mielikuviin. Samanaikaisesti niiden on oltava riittävän ylätasoisia ja joustavia, jotta soveltaminen erilaisiin työelämän tilanteisiin on mahdollista (Laajala 2015, 205.) Osaamisen kumuloitumisen tulee näkyä toisiinsa liittyvien opintojaksojen osaamistavoitteissa. Karjalaisen, Jaakkolan, Alhan ja Lapinlammen (2003, 65) mukaan onkin oleellista rakentaa toimivia kokonaisuuksia ja prosesseja, jotta oppiminen ja osaamisen kehittäminen eivät pirstaloidu. Opetussuunnitelman rakennetta ohjaa jatkossa kaksi osaamisaluetta: liikunta ja hyvinvointi sekä urheilu, jotka ovat syntyneet osana Haaga-Helian organisaatiouudistusta. Oppimispolkujen nimet mukailevat asiantuntijahaastatteluiden esille tuomien työelämätehtävien (liikuttamisen ammattilaiset / asiantuntija-kehittäjät) kuvauksia.Niiden kautta on mahdollisuus vastata monipuolisesti ja dynaamisesti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Opetussuunnitelman rakenteesta ja sen tulkinnasta Koulutuksen eurooppalaisten viitekehysten tavoitteena on edistää työelämälähtöisyyttä, mahdollistaa yksilöllisiä oppimispolkuja ja jatkuvan oppimisen, jolloin opetussuunnitelmaa on perusteltua kehittää osaamisperustaisesti (Aittola, Siekkinen, Hakanurmi & Karjalainen 2018, 29; Mäkinen & Annala 2010, 41; Heikkinen & Kukkonen 2019, 263). (Kennedy 2007, 22–25.) Osaamistavoitteiden sanoittamista tehtiin pienemmissä opettajatiimeissä ja käytiin yhteisesti läpi osana tutkinnon kehittämispäiviä. Siksi tarvitaan laaja-alaisempaa osaamisperustaisuuden tulkintaa. Osaamisen sanoittamisessa sovellettiin päivitettyä Bloomin taksonomiaa (Krathwohl & Anderson 2014, 27–63) sekä Saranpään (2012) kriteerien kriteerejä, joiden mukaan osaamistavoitteiden laadun määrittää niiden erotteluvuus, arvioitavuus, käytettävyys, ymmärrettävyys, taso ja mitoitus sekä neuvoteltavuus. Kokonaisuutena tutkimuksen tulokset sekä kyselyn että haastattelujen osalta tukivat myös aiempia liikunta-alan työelämäosaamiseen liittyviä selvityksiä (Opetushallitus 2019b; Pellinen ym. Keskiössä on lopputulos, eikä niinkään prosessi. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty osana liikunnanohjaaja (AMK) opetussuunnitelmauudistusta. Dynaaminen tulkinta osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa ilmentää oppimista kehämäisenä prosessina, joka ei tule koskaan valmiiksi, vaan saa kehittyessään uusia tulkintoja ja syventyy (Mäkinen & Annala 2012, 141). Sanoittamisen haasteena nousikin esille osaamistavoitteiden kumulatiivisuus ja tavoiteltavan osaamisen kriteerien selkeys. terveysliikunnan kehittäjän ja hyvinvointivalmentaja, 2.urheiluvalmentaja ja urheiluvalmennuksen kehittäjä ja 3. Lisäksi siinä on riittävää väljyyttä, jotta opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja ennakoimattomat polut voidaan huomioida. Perusteena tälle oli laajempi ymmärrys liikunta-alasta, sen toimintaympäristöistä ja kohderyhmistä ennen suuntautumista osaamisalueen opintoihin. molempia osaamisalueita yhdistävän liikuntaja urheilutoiminnan kehittäjä ja johtaja. Dynaamiset osaamisperustaisuuden tulkinnat heijastavat competency-paradigman mukaista näkemystä osaamisesta (Mäkinen & Annala 2010; 2012). Nämä opintojaksojen osaamiset kuvaavat kapeaa competence-paradigman mukaista osaamisen tulkintaa. Sanoittamisen lähtökohtana pidettiin tarpeeksi laveita osaamistavoitteita, joita voidaan soveltaa erilaisissa työelämäkonteksteissa sekä osana tutkinnon päiväja monimuotototeutuksia. Tässä kohtaa opetussuunnitelmatyöhön nimetty opettajatiimi nosti esille mahdollisuuden yhtenäistää osaamisalueiden ammattialakohtaisia osaamisia. Dynaamisessa tulkinnassa osaaminen on jotain, mitä on vaikeampi kirjoittaa kriteereiksi. Osaamistavoitteista Osaamistavoitteet ohjaavat opiskelijan työskentelyä sekä tekevät näkyväksi koulutuksen perustehtävää (Karjalainen ym. Käytännössä opiskelija voi valita opetussuunnitelman kehittämistyön aikana nimetyistä oppimispoluista: 1. Esimerkiksi monimuoto-opiskelijoiden henkilökohtaistetut osaamispolut ja joustavuus opintojen liittämisessä omiin työtehtäviin voivat mahdollistaa sellaisen potentiaalin realisoitumisen, mitä ei opetussuunnitelmaan ole osattu kirjoittaa. Esimerkiksi opettajien keskuudessa digitalisaatiokehitys nähtiin läpileikkaavana osana koulutusta ja työelämää, eikä se siksi noussut esille omana erillisenä osaamisenaan. Selkein ero syntyi digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaamisen osalta, joka ei noussut tässä tutkimuksessa yhtä merkittävänä osaamisena esille kuin muissa selvityksissä. Käytännössä tämä edellyttää tarkoituksenmukaista opintojen ohjausta ja eri osapuolten yhteistä näkemystä, miten opetuksen juonne rakentuu jatkumona opintojen aikana. Tulkinnassa osaaminen yhdistyy yksilön toimintaan ja on tunnistettavissa teon sanoina. 2019; Wohlfart & Adam 2019; ICCE 2016; Blomqvist ym. Osaamisen arviointi kohdistuu kriteerien mukaiseen suoriutumiseen eikä niinkään oppimiseen tai osaamisen kehittymisen kokonaisprosessiin (Mäkinen & Annala 2012; Kukkonen & Heikkinen 2019) Ammattikorkeakoulun tehtävä jää kapeaksi elinkeinoelämän tarpeiden tyydyttämiseksi, jos sieltä nousevat tarpeet määrittävät suoraviivaisesti, millaista osaamista opetussuunnitelmaan kirjataan. Se ylittää opintojaksojen rajat ja koulutuksen valmiiksi asettamat osaamisen kriteerit. Dynaaminen käsitys osaamisesta korostaa opiskelijan potentiaalia ja erityispiirteitä, kuten tietoperustaa, kykyjä, sosiaalista roolia sekä prosessia, joka sisältää ajattelun, päätöksenteon ja ongelmanratkaisun ja reflektoinnin. Sen tunnistaminen ja tunnustaminen on yhteisöjen ja verkostojen yhteinen asia. Toimivien osaamistavoitteiden lisäksi avainasemassa on onnistunut pedagogiikka ja arviointi sekä yhteinen näkemys LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 8 3. Aluksi molempien osaamisalueiden ammattialakohtaisiksi osaamisiksi suunniteltiin seitsemän opintojaksoa, joiden nimikkeet olivat hieman erilaiset, mutta tavoiteltu osaaminen hyvin saman kaltaista. 2003, 64). Liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon opetussuunnitelmassa dynaamisuutta kuvaa, ettei opintoja nähdä yksittäisinä opintojaksoina tai moduuleina, vaan osaamisen kehittyy prosessina laajemmissa kokonaisuuksissa. 2020) erityisesti liikunta-alan näkemisenä ennen kaikkea vuorovaikutustyönä, joka vaatii jatkossa enemmän johtamisosaamista, tiedon käsittelyja hyödyntämisosaamista sekä prosessiosaamista. (Mäkinen & Annala 2012; Kukkonen & Heikkinen 2019). Osaamistavoitteiden tulee olla selkeitä, tarpeeksi yksinkertaisia, saavutettavia sekä arvioitavia ja opiskelijan suuntaan ne kuvaavat myös tavoiteltavaa tulosta
Bovill, C. Tässä tutkimuksessa osaaminen nähtiin yleiskäsitteenä, joka sisältää tietoja, taitoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita. Gaudeamus. Valmentajakysely 2019. https://doi.org/10.1080/14703 297.2013.770264 Eraut, M. Development and Learning in Organizations: An International Journal, 25(5), 8–12. Ammattikorkeakoulun kontekstissa myös poliittisen ohjauksen merkityksen huomioiminen on perusteltua ja jatkossa koulutuksen kehittämisellä vastataan myös hallitusohjelmassa esitetyn jatkuvan oppimisen kehittämisen tarpeeseen esimerkiksi laajemman monimuotokoulutuksen kautta. LÄHTEET Aaltio, I. Miten työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus vastaisi paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Yhteiset osaamiset (55 op) ovat kaikkia Haaga-Helian tutkintoja koskevia opintojaksoja, joiden osaaminen liittyy geneerisiin ja yleisiin työelämäosaamisiin. org/10.1007/s10734-018-0274-x Anderson, W, L. An investigation of co-created curricula within higher education in the UK, Ireland and the USA. Alan koulutuksen kehittäminen on myös vahvasti sidoksissa liikunta-alan vetovoimaisuuteen työmarkkinoilla sekä sen yhteiskunnalliseen merkitykseen (Nikander ym. Laine, Bamberg & Jokinen 2015, 9). & Puusa, A. opiskelijan ohjaamisen prosesseista. Haettu osoitteesta: https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2019/03/ yliopistopedagogiikka-2018-no2-aittola-et-al.pdf Alexander, I. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon. Objektiivisuutta pystytään lisäämään tunnistamalla tutkijan subjektiivisuus ja reflektoimalla sitä (Aaltio & Puusa 2020, 170). Opetussuunnitelman tulee muokkautua muuttuvien tarpeiden mukaan ja siksi on oleellista saada palautetta sekä kehittää opetussuunnitelmaa yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. 2019. Informal learning in the workplace: Evidence on the real value of work-based learning (WBL). A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing: A Revision of Bloom´s. 169–180. 2020. Nopeasti muuttuvassa työelämässä ei voi täsmällisesti tietää, millaista osaamista missäkin työtehtävässä tarvitaan. Tutkimuksen toteuttanut opettajatiimi pystyi prosessin aikana käymään säännöllisesti vuoropuhelua tutkimuksen viitekehyksestä, valituista menetelmistä, toteutuksesta sekä tehdyistä johtopäätöksistä. Oleellisempaa on kehittää osaamista aidoissa työelämäkonteksteissa ja verkostoissa, jotta tuleva asiantuntija kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön työelämän kehittämistehtävissä. Opiskelijan kehittymisen näkökulmasta on oleellista varmistaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet työelämässä tapahtuvalle osaamisen kehittämiselle. Moniäänisyyttä saatiin lisää tutkimukseen sekä kehittämisprosessiin myös aineistoja menetelmätriangulaation kautta, joka on luontevaa tapaustutkimuksen viitekehyksen sisällä (mm. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Innovations in Education & Teaching International, 51(1), 15–25. Sources of complexity in participatory curriculum development: An activity system and stakeholder analysis approach to the analyses of tensions and contradictions. Tutkimuksen rajoitukset Osaamisen käsitteiden moninaisuus on esiin tuotu ja tunnistettu haaste, jonka kautta tutkimukseen sekä kirjoittamiseen liittyy valintoja sekä rajauksia. Teoksessa: Puusa, A. https://doi. s. Asiantuntijoiden haastattelujen tuloksiin vaikutti haastattelujen määrä ja haastateltavan rooli joko yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Higher Education, 77(2), 301–322. Jyväskylä. AVOT-hanke kehitti toimintamallin. 2018. & Hjortsø, C. (Mäkinen & Annala 2012, 129.) Opetussuunnitelmaan liittyvät lineaarinen ja dynaaminen tulkinta tuovat myös oman merkityksensä osaamistavoitekuvauksiin, oppimisprosesseihin ja pedagogisiin käytäntöihin (Mäkinen & Annala 2010; 2012). Aittola, H., Siekkinen, T., Hakanurmi, S., & Karjalainen, M. https://doi. Käytäntö ja jatkokehittäminen Opetussuunnitelma viedään käytäntöön opetuksessa ja toteutuksen tuloksena syntyy osaamista. Näin vuoropuhelu säilyi moniäänisenä eikä perustunut yhden ihmisen tulkintoihin. Yksityisen sektorin vastauksissa nousi esille korostetummin johtamiseen ja liiketalouteen liittyviä yleisiä osaamistarpeita, kun taas julkinen sekä kolmas sektori toivat esille selkeämmin ammattialakohtaisia osaamistarpeita esimerkiksi liikunnanohjauksen, urheiluvalmennuksen sekä hyvinvointivalmennuksen näkökulmista. Kyselyn tulosten ammattialakohtaisten osaamisten osalta eniten mainintoja sai kokonaisvaltainen valmennusosaaminen, joka viittaa siihen, että erityisesti monimuotoja YAMK-opiskelijoista vastanneista suurin osa on toiminut tai toimii järjestökentällä sekä urheiluvalmennuksen parissa. Toteutuksen osalta avainasemassa on korkeakoulun opetushenkilöstö, joka tulkitsee miten osaaminen ja osaamisperustainen opetussuunnitelma viedään käytäntöön. org/10.1108/14777281111159375 8 4 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen. Harlow: Pearson Education Limited. Kyseinen selvitys on luonteeltaan poliittinen asiakirja, joka perustuu tutkimukselliselle näytölle. Yliopistopedagogiikka 25(2). On myös hyvä tiedostaa, että kaikkia osaamisiin liittyviä tarpeita ja tavoitteita ei ole mahdollista, tai edes perusteltua, yrittää saada yhden tutkinnon sisään vaan opetussuunnitelma on aina pelkistys laajasta toimialaan liittyvästä kokonaisuudesta. Tämän rajauksen mukaan sovellettiin osaamisen typologiaa (EU 2011) aineiston analyysissa. Kaikkia opiskelijoita koskevia ammattialakohtaisia ja yhteisiä opintoja opiskelijat tulevat suorittamaan ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. 2011. Tutkimuksessa esiin nousseita tulevaisuuden osaamistarpeita on mahdollista huomioida sekä tutkinnon ammattialakohtaisten että yhteisten opintojaksojen osaamistavoitteiden kautta. 2014. Blomqvist, M., Mononen, K. & ym. 2020. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa tässäkin tutkimuksessa sen laadullinen luonne sekä tutkijoiden kaksoisrooli kehittäjinä ja tutkijoina. & Hämäläinen, K. 2014. KIHUn julkaisusarja nro 71. & Juuti, P. 2020). Liiketalous ja yrittäjyysosaaminen painottuvat aiempaa selkeämmin osana yhteisten osaamisten opintojaksoja. Kokonaisuus vastasi Vilkan (2015, luku 1) esiintuomaan näkemykseen ammattikorkeakoulun tutkimustyöstä käytännönläheisenä, työelämälähtöisenä sekä ajankohtaisena tutkimuksena. Jatkossa on oleellista tutkia ja arvioida opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta sekä sen tuottamaa osaamista huomioiden koulutusuudistuksen tavoitteet jatkuvan oppimisen, henkilökohtaisten oppimispolkujen sekä työelämän osaamistarpeita vastaavien oppimisen ratkaisujen osalta. Liikunnanohjaajatutkinnon opetussuunnitelman perustana tarvitaan molempia tulkintoja osaamisesta, johtuen liikunta-alan yhteiskunnallisesta luonteesta sekä työelämän jatkuvasta muutoksesta ja alan pirstaleisista osaamistarpeista
https://doi-org.ezproxy.haagahelia.fi/10.1111/ejed.12349 Halász, G. & Jones, P. Ryhmäkeskustelut laadullisena tutkimusmetodina. National fact sheets – Finland. (toim.) Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. E-kirja. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos). & Kukkonen, H. & Mäkinen, M. Opetusja kulttuuriministeriö. Teoksessa A. Twelve tips for applying change models to curriculum design, development and delivery. Report on the referencing of the Finnish National Qualifications Framework to the European Qualifications Framework and the Framework for Qualification of the European Higher Education Area. Säädös 120/2017. Kohti moniulotteista opetussuunnitelmaa. Haettu osoitteesta: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:uta-201406061645 Nikander, J., Haapamäki, J. Saavutettavuus. Case Study Research in Practice. https://doi:10.1080/0142159X.2017.1391377 Mulder, M., Weigel, T., & Collins, K. ja täyd. ESSA SPORT. 2020. PS-Kustannus. 2012. Kasvatus & Aika 4(4), 41–61. 2019. ESSA-SPORT. Haettu osoitteesta: https://34560e7a63fc-467f-9ec3-8c9554ad7146.filesusr.com/ugd/ dbfb00_9e2a3409404e4b2c965c217fce9d8e18.pdf Saranpää, M. Heikkinen, H. Sitran selvityksiä 146. Raportit ja selvitykset 2020:27. 2019. Tampere University Press. The concept of competence in the development of vocational education and training in selected EU member states: A critical analysis. Lindén, J., Annala, J. & Wesselink, R. https://doi-org. Finland – National conclusions and recommendations. 2015. 2019. Laine, M., Bamberg, J. Tuomi, J. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Journal of Vocational Education and Training, 59(1), 67–88. & Viitanen, M. 2021. Haettu osoitteesta: https://www.essa-sport.eu/library/resources/ national_fact_sheets/ EU. Nokelainen & P. & Sarajärvi, A. Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna. Journal of European Industrial Training, 33(8/9), 755–770. 2019. Halász, G. Wohlfart, O. Aaltola, J. 2007. What is a processual analysis. 2012. & Looney, J. K. Lapin yliopisto; University of Lapland. 2011. p.). Tutki ja mittaa. Perspectives into learning at the workplace. 2017. McKimm, J. 2012. Tutki ja kehitä (4. Haaga-Helia. Ammattikorkeakoulupedagogiikka. ezproxy.haaga-helia.fi/10.1080/13636820601145549 Mulder, M., Gulikers, J., Biemans, H. Työ ja ammattitaito. & Jokinen, P. & Tuominen-Thuesen. & Majuri, M. Tampere. & Rantanen, T. 2007. Tampereen Yliopisto. 2011. Kennedy, D. Simons, H. (toim.). uud. 1997. Tiedepolitiikka 1/2016, 19–28. Haettu osoitteesta: https://www.oph.fi/ sites/default/files/documents/Vieriva_kivi_ei_sammaloidu_liikuntaala_murroksessa.pdf Ojasalo, K., Moilanen, T. European Journal of Education, 54(3), 311-314. Teoksessa: Valli, R., Hakala, J. https://doi.org/10.1111/ejed.12351 Helakorpi, S. Mäkinen, M. SAGE Publications Ltd. Concepts and implementation. painos.). National report – Finland: Analysis of labour market realities and challenges in the sport and physical activity sector. Teoksessa Osallistava korkeakoulutus. 2019. Liikunta-alan osaamisen ennakointityön loppuraportti. & Annala, J. Lahti: Lahti University of Applied Sciences, 11–24. 2019. https://doi.org/10.1016/ S0956-5221(97)00020-1 Puronaho, K. 2007. Mahlamäki-Kultanen, P. 2010. & Annala, J. Teoksessa I. & Heinonen, H. T., Eskola, J., Vastamäki, J., Siekkinen, K., Åhlberg, M., . ESSA-SPORT: Sport Institute of Finland. https://doi.org/10.1108/03090590910993616 Mulder, M. Ireland: University College Cork. Mäkinen M., Annala J., Korhonen V., Vehviläinen S., Norrgrann A., Kalli P. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. The new competence concept in higher education: Error or enrichment. Teoksessa A. EOSE. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Korkeakoulun opetussuunnitelman kehittäminen 8 5. 2016. 2008. Puusa & Juuti, P. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Opetushallitus. 2014. Raportit ja selvitykset 2019:3. Vierivä kivi ei sammaloidu – liikunta-ala murroksessa. Mäkinen, M. Opetushallitus. Intranet. Haettu osoitteesta: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-44-8947-1 Laajala, T. and Svärd P. Teoksessa Helakorpi, S., Aarnio, H. Helsinki: Erweko. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistumiseen ja tiedontuotantoon. Luettu: 18.3.2021. . Osallistava korkeakoulutus. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulussa. 2019. E-kirja. Gaudeamus. 2009. New Age of Sport Management Education in Europe. Tapaustutkimuksen taito (3. Tieteenalakohtainen tieto ja opetussuunnitelman kriisi korkeakoulutuksessa. Ilsley (toim.) Innovations for competence management. edurev.2007.12.001 Valtonen, A. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Tammi. European Journal of Education, 54(3), 323–336. 2003. . Haettu osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2017/20170120 Opetusja kulttuuriministeriö. 2, 67–88. korj. Teacher professional competences and standards. Designing and implementing teacher policies using competence frameworks as an integrative policy tool. Tampere University Press, 127–151. & Adam, S. uudistettu painos.). Medical Teacher, 40(5), 520–526. Vilkka, H. Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 1, Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (2. 2010. 2007. Pettigrew, A. Toikko, T. Karjalainen, A., Jaakkola, E., Alha, K. Transferability of Skills across Economic Sectors: Role and Importance for Employment at European Level. Havaintojen teko aineistonkeräyksen menetelmänä. 2020. Hämeenlinna. Karjalainen (toim.) Akateeminen opetussuunnitelmatyö. 2009. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. & Lapinlampi, T. Kukkonen, H. Kohti osaamisen aikaa. Arvostan osaamista, arvioin osaamisia: Kriteerien kriteerit. Haettu osoitteesta: https:// www.oph.fi/sites/default/files/documents/report_on_the_ referencing_of_the_finnish_national_qualifications_framework.pdf Pellinen, M., Raasakka, M., Gittus, B. Sanoma Pro. The concept of competence: Blessing or curse. 2019. Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Scandinavian Journal of Management, 13(4), 337-348. Vilkka, H. Opetussuunnitelman laatiminen. 2021. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä. p.). Helsinki: Gaudeamus, 118–130. 2007. 2015. Koulutusuudistuksen yleisesittely henkilöstön käyttöön. Oulun Yliopisto: opetuksen kehittämisyksikkö. https://doi.org/10.1016/j. Leipzig University: Department of Sport Economics and Sport Management. Haettu osoitteesta: https://op.europa.eu/s/oPvd Grönfors, M. Aikuiskasvatus 4/2019, 264–275. 2015. PS-kustannus. Sitra. Osaaminen 2035 – Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. New Age in Sport Management Education in Europe (NASME) Concluding report. 2018. 2018. 2018. 2009. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. Tynjälä, P. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Torniainen, S. Educational research review, 3(2), 130–154. M. Writing and Using Learning Outcomes: A Practical Guide. & Ritalahti, J
The interviewees had also found several ways to calibrate physical exercise as a positive part of life as a whole. Tutkimukseen haastateltiin talven ja kevään 2021 aikana kahtakymmentä liikunnallista ylimmän tason johtajaa. Managerial work has been described as becoming more intense and demanding, with the active exercise background of leaders being highlighted as one of the potentially relieving factors. Liikunta & Tiede 59 (1), 86–94. Moninaisuutta pyrittiin saavuttamaan sukupuolen, lajitaustan sekä edustetun sektorin osalta. However, the negative phenomena and challenges caused by exercise were perceived to be by far the least, although without exception every leader was aware of their existence. TIIVISTELMÄ Raisio, H., Kuorikoski, T., Rantala, T. ”Ei sitä ilman enää oikeastaan voisi olla”: Haastattelututkimus aktiivisesti liikkuvien johtajien liikuntasuhteesta. Mikko Rask, FT, dosentti, Helsingin yliopisto. Based on the interviews, exercise appeared to be one of the key areas in the lives of physically active leaders. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä abduktiivista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. raisio@uwasa.fi (yhteyshenkilö). ”EI SITÄ ILMAN ENÄÄ OIKEASTAAN VOISI OLLA”: HAASTATTELUTUTKIMUS AKTIIVISESTI LIIKKUVIEN JOHTAJIEN LIIKUNTASUHTEESTA Harri Raisio, HTT, dosentti, Vaasan yliopisto. Johtamistyön on kuvattu muuttuneen entistä intensiivisemmäksi ja vaativammaksi, jolloin johtajien aktiivinen liikuntatausta on nostettu esiin yhtenä johtamistyöhön mahdollisesti huojennusta tuottavana tekijänä. The physical activity relationship of the interviewed leaders had features of both a harmoniously passionate and an obsessively passionate physical activity relationship. Liikunnan aiheuttamat negatiiviset ilmiöt ja haasteet koettiin kuitenkin huomattavasti vähäisempinä, joskin poikkeuksetta jokainen haastateltu tiedosti niiden olemassaolon. “I couldn’t really live without it”: An interview study on the physical activity relationship of sporty leaders. On kuitenkin vielä vähän tutkittua tietoa siitä, miten liikunnalliset johtajat kokevat liikuntataustansa vaikutukset johtamistyöhön ja erityisesti siitä, miten he tasapainoilevat harmonisen ja pakkomielteisen intohimoisen liikuntasuhteen välillä. 029 449 8589. The purpose of this study was to find out how sporty leaders define their physical activity relationship, what kind of resources physical activity is seen to produce for leaders, and what kind of challenges do such leaders experience. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, miten liikunnalliset johtajat määrittelevät suhteensa liikuntaan, millaisia resursseja liikuntaharrastusten nähdään tuottavan johtajille ja millaisia haasteita johtajat kokevat liikunnallisina johtajina toimimisessa. During the winter and spring 2021, twenty physically active senior leaders were interviewed for the study. & Rask, M. Liikunta & Tiede 59 (1), 86–94. Yliopistonranta 10, 65200 Vaasa. The data were analyzed using abductive, theoryguided content analysis. Tero Kuorikoski, FT, Liikuntakeskus Pajulahti. Sähköposti: harri. However, there is still little research on how physically active leaders perceive the effects of their physical activity on managerial work, and in particular, how they balance with the harmonious and obsessive relationship towards physical exercise. Asiasanat: johtaja, liikunta, liikuntasuhde, intohimo, hyvinvointi, eetos ABSTRACT Raisio, H., Kuorikoski, T., Rantala, T. Haastateltujen johtajien liikuntasuhteessa oli piirteitä niin harmonisen intohimoisesta kuin myös pakkomielteisen intohimoisesta liikuntasuhteesta. The interviewees highlighted both the intrinsic and extrinsic or instrumental value of physical activity, i.e., the physical, affective, cognitive, and social resources that physical activity brings to leaders. Haastatellut olivat myös löytäneet useita keinoja liikunnan kalibroimiseksi myönteiseksi osaksi elämän kokonaisuutta. 2022. Keywords: leader, physical exercise, physical activity relationship, passion, well-being, ethos 8 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta. Diversity was sought in terms of gender, form of exercise and sector represented. Tero Rantala, TkT, LUT-yliopisto. & Rask, M. Haastatellut toivat esille niin liikunnan itseisarvoa kuin myös liikunnan välineellistä arvoa eli liikunnan johtajille tuottamia fyysisiä, affektiivisia, kognitiivisia ja sosiaalisia resursseja. P. 2022. Haastattelujen perusteella liikunta näyttäytyi yhtenä keskeisenä osa-alueena liikunnallisten johtajien elämässä
2. myös Liimakka, Jallinoja & Hankonen 2013; Rovio ym. Myös Burtonin, Hooblerin ja Scheuerin (2012) tulokset tukevat ajatusta siitä, että liikunta toimisi eräänlaisena puskurina johtajan kokeman stressin tuottamille kielteisille vaikutuksille. Calderwood ym. Miten liikunnalliset johtajat määrittelevät suhteensa liikuntaan. Clohessy, Whelan & Paradis 2021). Limbach ja Sonnenburg (2015) tutkivat puolestaan sitä, vaikuttaako yritysten toimitusjohtajien fyysinen kunto yritysten arvoon. 2000; Loehr & Schwartz 2001). kunto, parantunut terveys ja uni), affektiivisia (esim. Pahimmillaan pakkomielteinen, liian intohimoinen liikuntasuhde voi johtaa resilienssin kehittymisen sijaan esimerkiksi johtajan loppuunpalamiseen ja merkittäviin negatiivisiin seuraamuksiin elämän muille osa-alueille (ks. Tutkimus tuottaman alustavan näytön perusteella tämä vaikutus olisi olemassa, ja että se olisi positiivinen. Kosken (2008) esittämistä liikuntasuhteen neljästä osa-alueesta tämä tutkimus painottuu tarkastelemaan erityisesti johtajien omakohtaista liikunta-aktiivisuutta (personal physical activity). (2017, 14) tavoin ”suhtautumisja kiinnittymistapojen kokonaisuutta, jonka kautta yksilö kohtaa liikunnan sosiaalisen maailman ja sen kulttuuriset merkitykset” (ks. 3. Siinä missä määrällinen tutkimus on pyrkinyt osoittamaan liikunnan ja johtamistyön positiivisia kytköksiä, on teeman laadullisessa tutkimuksessa ollut kriittisempi ote. Liikunnalla on osoitettu olevan merkitystä useiden sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. 2020). 2013). Liikunnan nähdään vaikuttavan siihen, että johtajat pystyisivät paremmin kohtaamaan johtamistyöhön liittyvät korkeat vaatimukset (Neck ym. Ensimmäisissä artikkeleissa argumentointi perustui enemmänkin aiempaan yleisemmän tason tutkimukseen sekä tunnettuja liikunnallisia johtajia koskevaan anekdoottiseen aineistoon (Neck & Cooper 2000; Neck ym. Yksi relevantti teema liikunnallisia johtajia käsitellessä onkin se, missä menee raja negatiiviseksi ja positiiviseksi koetun liikuntasuhteen välillä. Vastaavasti Dong ym. 2000). Tämä voi johtaa työntekijöiden lannistumiseen ja ylipäätään kokemukseen siitä, että johtaja tunkeutuu liiaksi heidän elämäntapaansa ja valinnanvapauteensa (Thanem 2013; Johansson & Edwards 2021). Millaisia haasteita johtajat kokevat liikunnallisina johtajina toimisessa. JOHDANTO Liikunnan terveyshyödyt ovat moninaiset (ks. Liikuntasuhteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Vanttajan ym. Millaisia resursseja liikuntaharrastusten nähdään tuottavan johtajille. Negatiiviseksi liikuntasuhteeksi voi tulkita paitsi sen, että johtaja alkaa arvottaa ihmisiä sen perusteella, missä määrin he harrastavat liikuntaa ja pitävät LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta 8 7. Sillä on myös merkittävä rooli ihmisen toimintakyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa. Lisäksi liikunta voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen mielialaan ja mielenterveyteen. Tavoitteena on syvällinen laadullinen analyysi aktiivisesti liikkuvien johtajien liikuntasuhteesta. Tutkimukseen haastateltiin kahtakymmentä liikunnallista ylimmän tason johtajaa (toimitusjohtaja, ministeri ym.). itsetunto ja henkinen kriisinkestävyys) ja kognitiivisia resursseja (esim. Neck & Cooper 2000; Quick ym. Liikunnan potentiaalisista hyödyistä (ja mahdollisista haasteista) huolimatta on liikunnallisia johtajia tutkittu vielä suhteellisen vähän – varsinkin Suomessa. Liikunnan merkitystä johtamistyön kontekstissa korostaa se, että johtamisen on jo pitkään kuvattu muuttuneen entistä intensiivisemmäksi (esim. Vaikuttavina tekijöinä näissä tutkimuksissa nousivat esille liikuntaja urheilutaustan myönteiset vaikutukset muun muassa johtajien ryhmätyöskentelytaitoihin, stressinsietokykyyn ja paineen alla toimimiseen sekä kognitiiviseen toimintakykyyn. Kausaliteetin osalta tulosten arviointi osoittautui haasteelliseksi. Artikkeleissa liikunnan hyödyt nähtiin laaja-alaisesti – hyvä fyysinen kunto ei olisi tärkeää vain johtajalle itselleen, vaan välillisesti myös johtajan edustamalle organisaatiolle ja organisaation työntekijöille. TUTKIMUKSEN TAUSTA Liikunnallisia johtajia käsittelevää kirjallisuutta on alkanut ilmestyä 2000-luvun alusta lähtien. Vallerand & Houlfort 2019). Aihepiirin määrällinen tutkimus on kehittynyt vähitellen. Esimerkiksi McDowell-Larsen, Kearney ja Campbell (2002) pyrkivät osoittamaan yhteyden aktiiviliikunnan ja yritysjohtajien suorituskyvyn välillä. (2019) havaitsivat, että hallitusten puheenjohtajien aiempi urheilutausta vaikutti myönteisesti yritysten suorituskykyyn. Lisäksi on tuotu esille, että liikunnallisuuteen liittyvän maskuliinisuuden ihanteen korostuminen ylläpitäisi johtamisen sukupuolittuneita stereotypioita. Fyysisesti hyväkuntoisilla johtajilla olisi esimerkiksi korkea resilienssikyvykkyys (Lovelace, Manz & Alves 2007). Liikunnan seuraaminen (following of physical culture) on puolestaan rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vuori 2014; Calderwood ym. myös Ghin 2019.) Negatiivisena vaikutuksena voi näyttäytyä myös johtajan korostunut innostus edistää työntekijöiden liikunnallista elämäntapaa. 2021). Liikunnan tuottamisen osa-aluetta (the production of physical activities) käsitellään tutkimushankkeen muissa artikkeleissa. tarkkaavaisuus ja muisti), joita he voisivat käyttää suorituskykynsä parantamiseen (ks. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1. 2000; Limbach & Sonnenburg 2015; Reitz ym. Liikunnallisuuden korostumisen on nähty johtavan esimerkiksi siihen, että johtajan keholle asetettaisiin liiallisia vaatimuksia, jolloin liikunnallista ihannetta vastaamattomat henkilöt suljettaisiin johtamistyön ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa teemaa käsitellään johtajien itsensä kokemana. Tarkastelu sivuaa myös liikuntaan liittyvää kulutuskäyttäytymistä sekä varsinkin liikuntaan liittyvien merkitysten ja oppien soveltamista muilla elämänalueilla (the consumption of the meanings of physical activity). 2021). Oletuksena on kuitenkin se, että liikunta tuottaisi johtajille erilaisia resursseja, kuten fyysisiä (esim. Tutkimus tuotti alustavia tuloksia siitä, että aktiivisen liikuntataustan omaavien johtajien suoriutumista arvioitaisiin positiivisemmin verrattuna niihin johtajiin, jotka eivät omaa aktiivista liikuntataustaa. (Meriläinen, Tienari & Valtonen 2015; Johansson, Tienari & Valtonen 2017; Bardon, Brown, & Puyou 2021; ks. Liikunnan aikaansaamat hyödyt ovat kuitenkin osittain riippuvaisia siitä, miten liikunnalliset johtajat kykenevät tasapainottelemaan myönteisen, harmonisen intohimoisen liikuntasuhteen ja negatiivisen, pakkomielteisen intohimoisen liikuntasuhteen välillä (ks. Nämä liikunnan terveyshyödyt ovat merkittäviä myös johtajille. myös Vartiainen & Raisio 2020). Tällä viitataan muun muassa työpäivän pituuteen, kokousten määrään, jatkuvan tarkkailun ja arvostelun kohteena olemiseen, johtajien kokemaan korkeaan paineeseen sekä stressiin ja ylipäätään toimintaympäristön kompleksisuuteen sekä epävarmuuteen (ks
Tämän jälkeen aineistoa alettiin koodata hyödyntämällä NVivo-ohjelmaa. Epäonnistuminen puolestaan tuottaa häpeää. Näistä kahdessa oli hieman alle tai yli 10 000 työntekijää. Edustetuista organisaatioista yksi oli henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna kooltaan pieni (< 50 työntekijää). Haastatellut harrastivat liikuntaa hyvin monipuolisesti. Haastatteluiden keskimääräinen kesto oli 54 minuuttia. Campbell ym. Positiivisessa, harmonisessa liikuntasuhteessa (harmonious passion) kyse on siitä, että liikuntaan kohdistettu intohimo ei ole pakonomaista, vaan liikkuja on kykenevä lopettamaan liikunta-aktiviteetin milloin tahansa. Haastatelluista nuorin oli 43-vuotias ja vanhin 64-vuotias (keski-ikä 51 vuotta). myös Tiihonen 2014). Huolenpidon eetoksessa korostuu puolestaan urheilussa syntyvät perheenkaltaiset yhteisöt sekä läheinen ihmissuhde urheilijan ja valmentajan välillä. Parhaansa tekeminen ei riitä, vaan urheilijan tulee voittaa. Tässä artikkelissa tarkastelu rajataan johtajan liikuntasuhteeseen. Yläja pääluokat muodostuivat läheisemmässä suhteessa aiempaan tutkimukseen. itsestään huolta (ks. 2021). Haastateltujen liikuntataustaa kuvataan tarkemmin tulosluvussa. Esimerkiksi Hämäläinen (2008) määrittelee urheilijoita ja valmentajia urheilun maailmassa käsittelevässä väitöstutkimuksessaan työn, menestyksen, virtuositeetin, hauskuuden ja huolenpidon eetokset (ks. Haastatelluista seitsemän toimi tai oli äskettäin toiminut johtotehtävissä julkisella sektorilla, 12 yksityisellä sektorilla ja yksi kolmannella sektorilla. 2021). Esimerkiksi alaluokat tarkkaavaisuus, ajattelun vapautuminen ja tavoitteenasettelu muodostivat yläluokan kognitiiviset resurssit. Haastateltavien valinnassa käytettiin harkinnanvaraista otantaa (ks. Haastattelut sisälsivät kolme osiota. Tulevissa artikkeleissa tarkastelu ulotetaan selvemmin liikunnan koettuihin vaikutuksiin organisaatiossa ja yhteiskunnassa. Haastattelut toteutettiin, koronakriisistä johtuen ja yhtä haastattelua lukuun ottamatta, etäyhteyden (pääosin Zoom) välityksellä. Aineisto analysoitiin käyttämällä abduktiivista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, joka korostaa teorian ja empirian välistä vuorovaikutteista suhdetta (ks. Urheilija saa nautintoa rankasta ja kurinalaisesta harjoittelusta, ja harjoittelusta itsessään voi muodostua jopa tärkeämpi asia kuin menestyksestä. Litteroitua aineistoa syntyi yhteensä 369 tekstisivua (Times New Roman 12p, riviväli 1,5). Ensimmäinen osio käsitteli haastateltavan liikuntataustaa ja -suhdetta. Haastateltujen korkean aseman vuoksi haastattelut voidaan tulkita eliittihaastatteluiksi (ks. (Hämäläinen 2008.) TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Tämä artikkeli on osa laajempaa Urheiluopistosäätiön rahoittamaa (2021–2022) Liikunnalliset johtajat kompleksisessa toimintaympäristössä -tutkimushanketta. (Costas, Blagoev & Kärreman 2016; Ghin 2019; Vallerand & Houlfort 2019; Clohessy, Whelan & Paradis 2021.) Kyse on tällöin ulkoisesta motivaatiosta eli liikuntaa motivoi ulkoiset palkkiot – tässä tapauksessa muiden osoittama arvostus liikunnallista johtajaa kohtaan (ks. Graneheim, Lindgren & Lundman 2017). Täydentävinä lajeina haastatelluilla korostuivat erityisesti jooga ja painonnosto/kuntosali. Menestyksen eetoksessa menestyksestä muodostuu kaiken urheilun tavoite. Miehiä haastatelluista oli 11 ja naisia 9. Kuuden haastatellun osalta päälajeiksi oli tulkittavissa joko hiihto, suunnistus, sulkapallo, pariakrobatia, jääkiekko tai painonnosto. Haastatelluista kaikki paitsi yksi olivat toimineet urallaan johtajana organisaation ylimmällä tasolla (ns. Hauskuuden eetoksessa harjoittelu on mukavaa ja hauskaa. Calderwood ym. Harjoitteluympäristö on turvallinen ja epäonnistumisen salliva. Kolmannen osion kysymykset liittyivät organisaatioja yhteiskuntatason vaikutuksiin. Kahden haastatellun päälaji oli golf. Liikuntaan liittyvä pakkomielteinen intohimo (obsessive passion) tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että johtaja tuntee syyllisyyttä silloin, jos ei pääse liikkumaan sovitusti ja esimerkiksi jatkaa liikuntaa sairastumisista tai loukkaantumisista huolimatta ja priorisoi liikunnan perheeseen tai työhön liittyvien tärkeiden tapahtumien edelle. Harmonisen ja pakkomielteisen liikuntasuhteen tarkastelu kytkeytyy myös erilaisiin eetoksiin. Työn eetoksessa urheilun ytimen muodostaa kova työ ja raataminen. Tarkoitus oli löytää haastateltavia, jotka toimivat (tai ovat äskettäin toimineet) ylimmän tason johtotehtävissä ja joilla on aktiivinen liikuntatausta. Hankkeessa toteutettiin talven ja kevään 2021 aikana kaksikymmentä puolistrukturoitua haastattelua. Analyysi alkoi aineistoon tutustumisella, jolloin aineistoa luettiin läpi useaan kertaan. Johansson, Tienari & Valtonen 2017), myös sen, että johtaja alkaa suhtautua liikuntaan pakkomielteisesti. Hankkeessa analysoidaan aktiiviliikunnan koettuja vaikutuksia johtajien suorituskykyyn ja välillisesti johdettuihin organisaatioihin ja työyhteisöihin sekä myös laajempaan yhteiskuntaan. Haastattelut olivat kestoltaan 29 minuutista 76 minuuttiin. Maravelias 2015). Kolme haastateltua harrasti joogaa/meditaatiota, ja samoin kolme juoksua. Yläluokat kognitiiviset resurssit, affektiiviset resurssit, fyysiset resurssit ja sosiaaliset resurssit (induktiivi8 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta. Kuuden haastatellun tämänhetkiseksi päälajiksi oli tulkittavissa triathlon. Tavoitteena on pikemminkin oppia urheilemaan eli oppia jokin asia mahdollisimman täydellisesti. Empson 2018). 2020). Kaikki haastattelut litteroitiin. Moninaisuutta pyrittiin saavuttamaan sukupuolen, lajitaustan sekä edustetun sektorin (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) osalta. Haastateltujen tausta kuvataan seuraavaksi sillä tarkkuudella, kuin se on mahdollista heidän anonymiteettinsä säilyttämiseksi. Organisaatioista seitsemän oli keskisuuria (50–249) ja 12 suuria (250–). Harjoittelu tapahtuu äärirajoilla ja pakkolepo esimerkiksi sairastumisesta johtuen on urheilijalle järkytys. Johtaja ei myöskään vaadi tällöin liikunnallisuuden osalta muilta samaa kuin itseltään (esim. Pakkomielteiseen intohimoon liittyy usein myös se, että liikuntamotivaatio syntyy arvostuksen tavoittelusta. Toiminnan ytimessä ovat ystävät ja yhdessä tekeminen. Calderwood ym. toimitusjohtajataso). Suurista organisaatioista seitsemässä oli yli tuhat työntekijää. Vallerand & Houlfort 2019; Clohessy, Whelan & Paradis 2021.) Motivaatio liikuntaan on tulkittavissa tällöin enemmänkin sisäsyntyiseksi (ks. Toisessa osiossa kysyttiin haasteltavan suhteesta johtamistyöhön sekä liikuntataustan vaikutuksista johtajan urapolkuun, johtamistyyliin ja työssä suoriutumiseen. On kuitenkin syytä huomioida, että liikuntaan kohdistettu pakkomielteinen ja harmoninen intohimo eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne usein ilmenevät intohimoisessa liikkujassa rinnakkaisesti (Clohessy, Whelan & Paradis 2021). Liikunta on joustavaa ja sopusoinnussa elämän muiden osa-alueiden kanssa (ks. Virtuositeetin eetoksessa urheillaan urheilun itsensä vuoksi eli tavoitteena ei ole kasvaa urheilun myötä johonkin itseään suurempaan. Alaluokat muodostettiin aineistolähtöisesti. Titteleinä heillä oli muun muassa toimitusjohtaja, ministeri, kunnanjohtaja ja rehtori (korkeakoulu)
Liikkuminen nähtiin varsinkin vastapainona istumistyön negatiivisille vaikutuksille, joita korona-ajan koettiin entisestään lisänneen: ”Mä en oikein voi edes kuvitella sitä tilannetta, että jos mä en liikkuisi tai joogaisi, et kuin puuroa mun pää olisi tai kuin kipeä mä olisin joka paikasta tästä mahdottomasta istumisesta” (H5). Liikunnan ja hyvän peruskunnon nähtiin tällöin auttavan (iästä riippumatta) jaksamaan paremmin niin arjessa kuin myös työssä. Yhtenä taustatekijänä lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudelle nousi esille oman perheen liikunnallisuus. Joillakin hyvin aktiivista kilpaurheilutai liikuntavaihetta on seurannut eräänlainen suvantovaihe. Liikunnan koettiin lisäksi tuottavan erityisesti ikääntyvälle johtajalle eräänlaista ”sairastumisresilienssiä” (H6) – hyvä peruskunto auttaisi selviämään paremmin mahdollisista sairastumisista. Moni haastateltu kuitenkin korosti sitä, miten liikkujan/urheilijan ja johtajan identiteetti ovat heillä yhteenkietoutuneita. Suurimmalle osalle haastatelluista liikuntaan liittyi kuitenkin edelleen tavoitteellisuutta ja jonkinasteista kilpailuhenkisyyttä. Sparkes & Smith 2014), kannustaen toisiaan pohtimaan tuloksille vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulkintoja. Tavoitteellisuuteen liittyy myös lajikohtaisia eroavaisuuksia. [Jooga] ei ole harrastus sillä tavalla, että se on, sille on osoitettu joitakin tunteja päivässä. Yläluokat liikuntaan malttia tuovat tekijät ja tasapainoilua elämän muiden osa-alueiden välillä edistävät tekijät muodostivat puolestaan pääluokan liikuntasuhteen harmonisuutta edistävät tekijät. Myös toimintaympäristön muutoksen nähtiin korostavan terveyden ja hyvän peruskunnon merkitystä: ”Siis mä luulen, että eihän tätä enää jaksa, jos et sä ole kunnossa” (H14). Haastatellut kuvasivatkin, miten liikunta oli jo pienestä pitäen ollut osa heidän elämäänsä: ”No mä olen ollut aina liikunnallinen” (H12), ”[V]oi sanoa, että koko elämänsä on monipuolisesti liikkunut” (H3). Tavoitteellisuuteen liittyvistä eroavaisuuksista huolimatta näkivät kaikki haastatellut johtajat liikunnan tärkeänä osana elämäänsä ja jopa identiteettikysymyksenä. Kaksi johtajaa totesi esimerkiksi omaavansa nykyisessä elämäntilanteessaan vahvemman liikkujan/urheilijan identiteetin kuin johtajan identiteetin. Laadulliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan analyysiprosessi oli luonteeltaan iteratiivinen. Tarkoituksena on erityisesti lisätä ymmärrystä liikuntasuhteen harmonisuutta edistävistä tekijöistä. Haastatellut pohtivat myös liikkujan/urheilijan identiteetin ja johtajan identiteetin välistä suhdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteellisuuden ja kilpailuhenkisyyden merkitys on vähentynyt ja painopiste on siirtynyt enemmänkin omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen: ”Nyt on kiitollinen siitä, että on oppinut tämmöisen toisenlaisen urheilusta tai liikunnasta nauttimisen” (H4). Kolmannessa ja neljännessä alaluvussa tarkastellaan puolestaan kriittisen linssin läpi haastateltujen johtajien tasapainoilua harmonisen ja pakkomielteisen intohimoisen liikuntasuhteen välillä. Suhde liikuntaan Haastatelluilla johtajilla oli pääosin pitkä ja monipuolinen historia aktiivisina liikkujina. Eli se on hyvin luonnollinen osa päiväarkea, minun elämää, hyvinvointia.” (H3) ”Sehän on elämäntapa. TULOKSET Analyysin tulokset esitetään seuraavaksi neljässä alaluvussa. Osa haastateltavista viittasi siihen, ettei ikääntymisen myötä esimerkiksi enää palautuisi työpäivästä samaan tapaan kuin aiemmin. Liikunnan merkitystä kytkettiin myös johtajien ikään. Erityisesti jooga ja pariakrobatia näyttäytyivät lajeina, joissa selvien tulostavoitteiden sijaan muut asiat, kuten estetiikka tai henkisyys, olisivat keskiössä. Nykyistä työelämää kuvattiin vaativaksi ja työelämän tahtia LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta 8 9. Kahden haastatellun (jooga, pariakrobatia) liikuntamäärä kohosi yli 20 viikkotuntiin. Nykyisin liikunta oli haastatelluille johtajille lähes päivittäistä. Näiden kahden alaluvun tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miksi johtajat liikkuvat. Useimmalle kyse oli suoranaisesta elämäntavasta: ”Ja pienestä pitäen, [urheilu] on jollain tavalla jo niin vahva osa itseä, että ei sitä ilman enää oikeastaan voisi olla.” (H8) ”Varmasti parhaiten omaa liikuntaharrastusta kuvaa sana elämäntapa. Muutama haastateltu esimerkiksi toi eksplisiittisesti esille sitä, että heiltä puuttui hyvin aktiivisesta liikuntataustastaan ja kilpailuihin osallistumisesta huolimatta varsinainen urheilijan identiteetti, ja että he omasivat pikemminkin aktiiviliikkujan identiteetin: ”En todellakaan voi kutsua olevani mikään triathlonisti” (H9), ”[E]n ole missään nimessä mikään urheilija” (H6). Vain kolmen haastatellun voi tulkita olleen aktiiviliikunnan osalta jossakin määrin ”myöhäisherännäinen” (H15) eli löytäneen intohimoa herättävän liikuntaharrastuksen vasta myöhemmin elämässään. Osalla kyse oli urheilukisojen voittamisesta, muut kilpailivat enemmänkin itsensä kanssa: ”[S]e tavoitteellisuus on ehkä ollut semmoista enemmän itsensä voittamista kuin, että kilpailisin kauheasti muita vastaan” (H20). Toisaalta yksi haastateltu toi esille sitä, miten johtaja voidaan ulkopuolelta käsin – esimerkiksi median toimesta – määrittää yksipuolisesti urheilun kautta: ”[O]n niin kuin stereotypisoitu jollain tavalla ex-urheilijaksi, vaikka mun [ura] nyt on kaikkea muuta kuin urheilua” (H16). Liikunnan tuottamat resurssit Fyysiset resurssit Yksi keskeinen tekijä haastateltujen johtajien liikkumisen taustalla oli halu pysyä terveenä ja hyvinvoivana nyt ja tulevaisuudessa. Ihminen nähtiin kaikkine eri osa-alueineen yhdeksi kokonaisuudeksi, josta ei voisi erottaa yksittäisiä palasia. Liikuntaa kuvattiin esimerkiksi yhtä luonnollisena asiana elämää kuin syöminen ja niin integroituneena elämiseen, ettei sitä enää edes erikseen ajattele. Toinen alaluku keskittyy puolestaan tarkastelemaan niitä resursseja, joita liikunnalliset johtajat kokevat saavansa liikuntaharrastuksistaan. Vaan se on muuttanut mun elämää täysin.” (H1) Haastatellut johtajat tekivät lisäksi eroa liikkujan identiteetin ja urheilijan identiteetin välillä. Ensimmäisessä alaluku kuvaa haastateltujen liikuntasuhdetta yleisellä tasolla. Tämänhetkisen tavoitteellisuuden ja kilpailuhenkisyyden osalta haastateltujen näkemykset vaihtelivat. He olivat jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan liikkuneet ja urheilleet eri tasoilla ja kokeilleet useita eri lajeja. Artikkelin kirjoittajat toimivat prosessin eri vaiheissa ”kriittisinä ystävinä” (critical friends) (ks. sesti noussut yläluokka) muodostivat puolestaan pääluokan liikunnan tuottamat resurssit. Tulosten esittämisessä hyödynnetään anonymisoituja suoria lainauksia (H1–H20). Vastaavasti alaluokat ikääntyminen, valmennus, hyvinvointiteknologia, liikuntalajien monipuolisuus ja suojarakenteet muodostivat yläluokan liikuntaan malttia tuovat tekijät. He harrastivat liikuntaa keskimäärin 7–12 tuntia viikossa
Tämä näkyi esimerkiksi siinä, miten haastatellut laaja-alaisesti kuvasivat sen seurauksia, jos eivät syystä tai toisesta pääse liikkumaan suunnitellusti. Tämän koettiin lisänneen kykyä toisten kohtaamiseen ja kasvattaneen ”tuntosarvia ottaa eri ihmisten erilaisuutta huomioon” (H15). Näissä nähtiin kuitenkin tärkeäksi se, että liikunta tulee aina ensin: ”Siellä ei tarvitse pelätä joutuvansa aggressiivisen myynnin kohteeksi tai jotain vastaavaa sitten näissä kuvioissa” (H17). Tavoitteenasettelu, ja siihen liittyvä mitattavuus, nähtiin liikunnassa ja varsinkin urheilussa keskeisenä piirteenä, mikä heijastuu osaltaan myös johtamistyöhön: ”[P]itää olla aina joku [tavoite] jota kohti on menossa, niin se on kyllä tullut urheilusta.” (H4). Kognitiiviset resurssit Vaikka liikunnan nähtiin yhtäältä auttavan johtajia hetkeksi unohtamaan työasiat, auttoi liikunta heitä toisaalta myös vapauttamaan – liikemeditaation hengessä – ajatteluaan työkäyttöön eli järjestelemään ajatuksiaan ja ratkomaan mielessään olevia työhön liittyviä ongelmia. Liikunta ihanteellisesti lisäisi tällöin ajattelun selkeyttä ja kehittäisi ideointikyvykkyyttä: ”Ja kyllä mä olen mun kaikki parhaat ideat saanut siellä lenkkipolulla, sen voin kyllä ihan suoraan sanoa” (H4), ”Mä olen monia isoja päätöksiä tehnyt juostessa, tai monet asiat on mulle valjennut juostessa tai pyöräillessä” (H17). Liikkumattomuus kytkeytyi erityisesti henkiseen pahoinvointiin: 9 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta. Myös toimintaympäristön kompleksisuuden ja siihen liittyvän muutosnopeuden kasvun, johtamisen reaaliaikaisuuden sekä globaalin yhteenkietoutuneisuuden nähtiin vaikuttaneen siihen, että johtajilta edellytetään yhä enemmän fyysistä ja henkistä vahvuutta: ”[Kompleksisuuden kasvu] johtaa siihen just, että yhä enemmän pitää olla niin fyysisesti kuin psyykkisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa ja ymmärtää se ja löytää ne keinot, millä sä palaudut, ettet sä pala loppuun, ettei sun suorituskyky heikkene johtajana” (H10). Esimerkiksi tiukasti aikataulutettua ulkomaan työmatkaa aikaeroineen verrattiin fyysisiltä vaatimuksiltaan jopa urheilusuoritukseen. Sitten voisi ruveta kysymään, että missä se kaikki hauskuus on. Tämä nähtiin esimerkiksi parempana kykynä keskittyä olennaiseen. Liikkumattomuuden nähtiin aiheuttavan muun muassa ärtyneisyyttä, levottomuutta, ahdistusta, ”tunkkaisuutta” ja löysän olon tunnetta. Kaksi naispuolista haastateltua pohti lisäksi myös sitä, että meriitin omaaminen urheilupuolelta olisi auttanut heitä tulemaan helpommin hyväksytyiksi ja arvostetuiksi miesvaltaisilla toimialoilla. Lisäksi liikunnan nähtiin kasvattavan johtajien henkistä kriisinsietokykyä. Tärkeää henkiselle hyvinvoinnille koettiin olevan myös liikunnan tuottama ilo: ”[K]aikki mitä ollaan puhuttu kuulostaa aika sillä tapaa laskelmoivalta, että pitää elää tietyllä tapaa, jotta pystyy antamaan parhaansa töissä ja niin edespäin. Liikunnan nähtiin erityisesti edistävän henkistä jaksamista ja lisäävän henkistä vireystilaa. Liikunnan henkistä puolta kytkettiin osittain myös yksin liikkumiseen. Mutta sitten jos ajattelee taas muuten suhdetta liikuntaan, niin mun mielestä on se aika iso ilon lähde.” (H17) Osalle haastatelluista liikuntaan liittyvää hyvää oloa lisäsi entisestään liikuntaympäristön kauneus ja viihtyisyys: ”Golfkentät ovat kuin puutarhoja, siis hienosti hoidettuja puutarhoja, toinen toistaan kauniimpia, niin kyllähän se mieli lepää” (H12). Liikunnalla koettiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös johtajien itseluottamukseen. Osaltaan tämän vuoksi haastatellut johtajat kertoivat valinneensa liikuntamuodokseen nimenomaan yksilölajeja. Jollain tavalla mä mietin, et tämä on semmoinen ominaisuus, mikä yhdistää tosi paljon näitä paljon liikkuvia ihmisiä” (H8). Tämä näkökulma korostui erityisesti kilpaurheilutaustan omaavien haastateltujen vastauksissa. kovaksi. Liikuntaa kuvattiin tällöin muun muassa henkireikänä, stressin purkamiskeinona ja tapana ”nollata ne aivot” (H18) – liikunta tarjosi haastatelluille johtajille elämään muutakin sisältöä kuin työn, auttaen ainakin hetkeksi unohtamaan työasiat. Liikunnan koettiin myös lisäävän tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Johtamistyö nähtiin sosiaalisena joukkuelajina, jolloin liikunta vastaavasti tarjoaisi johtajille omaa aikaa. Työtilanteissa jaettu kiinnostus liikuntaan ja urheiluun taasen edisti toisiin johtajiin tutustumista ja hyvän keskusteluilmapiirin sekä luottamuksellisen suhteen rakentamista: ”Niin kyllähän se on sellainen, et vaikka meillä on tosi vaikeita asioita pöydällä, niin kuitenkin, kun me aloitetaan urheilulla, niin me saadaan semmoinen hyvä fiilis” (H16). Affektiiviset resurssit Liikunnalla koettiin olevan fyysisen hyvinvoinnin lisäksi merkittäviä vaikutuksia myös psyykkiseen hyvinvointiin. Varsinkin kilpaurheilutaustan omaavat haastatellut kuvasivat sitä, miten vaativa harjoittelu ja kilpaileminen ovat kasvattaneet heidän sitkeyttään, venymisherkkyyttään ja kykyä sietää pettymyksiä: ”Urheilussa oppii siihen, että turpiin tulee mennen tullen ja palatessa, mutta ei muuta kuin ylös vaan ja uudestaan. Haastatellut johtajat kertoivatkin, miten he olivat liikuntaharrastustensa kautta oppineet tuntemaan laajasti erilaisia ihmisiä – ihmisiä, joita he todennäköisesti eivät muutoin olisi tulleet koskaan tavanneeksi. Sosiaaliset resurssit Vaikka haastatellut harrastivat pääosin yksilölajeja ja nauttivat yksin liikkumisesta, liittyi heidän liikuntaharrastuksiinsa myös merkittäviä sosiaalisia piirteitä ja näihin kytkeytyviä sosiaalisia resursseja. Ensinnäkin liikunnan nähtiin lisäävän avarakatseisuutta: ”Niin ehkä se lisää sitä avarakatseisuutta myöskin, että sulla on [liikuntaharrastuksissa] sitä eri ikäistä ja eri taustoista tulevaa populaa, koska muuten aika helposti on samankaltaistensa joukossa” (H11). Harmonisuuden ja pakkomielteisyyden häilyvä raja Tutkimusaineistosta nousi esille harmonisen ja pakkomielteisen intohimon välinen häilyvä raja, jolla haastatellut johtajat tasapainoilivat: ”Mä haluaisin sanoa, että se [suhde liikuntaan] on maltillinen ja terveellinen, mutta ehkä sitten loppupelissä se on intohimoinen ja osittain vähän pakkomielteinenkin – elämäntapa” (H7). Vastaavasti liikunta edesauttaisi myös tavoitteenasettelua. Liikunnan nähtiin edistävän vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä myös johtajien omassa viiteryhmässä. Haastatellut korostivatkin esimerkiksi sitä, että liikunta on ”tietynlainen hetki olla yksin ja rauhoittua ja rentoutua” (H10). Esimerkiksi osalle haastatelluista oli triathlonin myötä auennut uusia johtamistyön kannalta relevantteja verkostoja. Haastatellut kuvasivat, miten hyvässä fyysisessä kunnossa oleminen tai kykeneminen esimerkiksi haastaviin jooga-asentoihin tuotti henkistä vahvuutta, minäpystyvyyttä ja jopa rohkeutta: ”Siitä on tullut oikeasti semmoista niin kuin rohkeutta ja pystyvyyden tunnetta, koska siis jos sä nelikymppisenä opit seisomaan käsilläsi, mitä sä et ole tehnyt koskaan […]” (H5)
Tätä elämän eri osa-alueiden yhdistämistä kuvattiin seuraavasti: ”[…] kun ottaa sitten vielä vaimon kanssa pitkän kävelyn lauantaina ja sunnuntaina, tulee vähän sieltä automaattisesti se pohja ja samalla tulee tätä sosiaalista ja perhe-elämää hoidettua siinä samalla.” (H6) ”Tämä on mennyt jotenkin helposti, koska koko perhe urheilee. Aamuliikunta koettiinkin luontaisena tapana liikkua: ”Mä oikeastaan rakastan niitä aamutreenejä siinä mielessä, että se hyvä olo jää koko päiväksi” (H9). Liikuntakertojen poisjäänti voi havahduttaa johtajan siihen, että töissä on liian kova kiire, joten tilanne tulee rauhoittaa, jotta aikaa jää omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pahimmillaan tästä koettiin syntyvän ”moraalinen krapula” (H2). En halua myöskään sellaista kulttuuria kyllä olla rakentamassa, vaan nimenomaan sen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta.” (H5) Vaikka haastatellut johtajat arvostivatkin liikunnallisuutta ihmisessä, oli suhtautuminen muiden liikuntaan siis maltillisempaa kuin omaan liikuntaan. Johtajat kuvasivat haastatteluissaan lisäksi sitä, miten he ovat yhdistäneet työn ja liikunnan, esimerkiksi kävelypalaverien muodossa. Haastatellut toivat esille sen tärkeyttä, että kukin löytäisi itselleen sopivan lajin ja että kaikenlainen liikunta nähtäisiin hyödylliseksi: ”Mutta sen liikunnan ei tarvitse olla tavoitteellista tai Lycrat päällä, vaan se voi olla semmoista, joka tuntuu [itselle] mielekkäältä” (H7). Yhdeksi liikkuvan johtajan haasteeksi voikin muodostua se, että muilla elämän osa-alueilla toimiessa ajatukset ovat välillä liiallisesti omassa liikuntalajissa: ”[…] että siellä metsähommissa ollessa, niin oli koko ajan vähän semmoinen tunne että no, tänäänhän olisi pitänyt olla cycling tempo Z2-treeni” (H17). Malttia haasteltujen johtajien liikuntaharrastuksiin toi muun muassa ikääntyminen. Aiemman tutkimuksen ja osittain mediankin luoma kuva liikunnallisista johtajista ylisuorittajina nähtiinkin vaarallisena. Liikunta oli myös osa työmatkoja – esimerkiksi juoksulenkki toimi hyvänä tapana tutustua uuteen kaupunkiin. Pakkomielteisyyden puolelle liikunnan nähtiin menevän erityisesti niissä tilanteissa, joissa tavoitteellisuus tai kilpailuhenkisyys menisi oman hyvinvoinnin edelle: ”Et on se ylikunnon vaara koko ajan. Että se tapa, jolla mä toimin, ei suinkaan ole ainoa oikea, vaan on erilaisia tapoja toimia” (H17). Et kyllä se on semmoista, se on vähän niin kuin yli-innokasta ja joskus myös pakkomielteistä siinä mielessä” (H2), ”Eli jos lähdetään kovassa työtilanteessa harjoittelemaan ikään kuin ammattilaisen määrin ja tehoin, niin silloin vaarana on se, että tapahtuu jonkinnäköinen loppuunpalaminen” (H7). Nämä tekijät jakautuivat kahteen luokkaan sen mukaisesti, edistävätkö ne tasapainoilua elämän muiden osa-alueiden välillä vai tuovatko ne liikuntaan malttia. Liikuntasuhteen harmonisuutta edistäviä tekijöitä Johtajat kuvasivat haastatteluissaan monia sellaisia tekijöitä, joilla voi tulkita olevan vaikutusta harmonisen liikuntasuhteen kehittymiseen. Erityisesti perheen ja ystävien rooli korostui yhtenä tasapainoilua edistäjänä. Valmentaja nähtiin tasapainottavana voimana, joka tuo treeneihin järkevyyttä ja ehkäisee loppuunpalamista ja ylikuorLIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta 9 1. Toisaalta myönteisenä seikkana liikunnan nähtiin toimivan eräänlaisena ilmapuntarina. Yksi keino tähän oli sijoittaa arkipäivinä tapahtuva liikunta aikaiseen aamuun. Pikemminkin haastatellut halusivat häivyttää ajattelua siitä, että kaikkien tulisi toimia samalla tavalla. Vaikka haastatellut johtajat vaativat liikunnan osalta itseltään paljon, tämä näytti kuitenkin rajoittuvan pääasiassa vain johtajaan itseensä. Sehän helpottaa sitä sen vapaa-ajan sovittamista.” (H8) ”Mutta, että siinä [liikunnassa] on tämmöinen sosiaalinen aspekti myöskin, ja sitten toisaalta ei pelkästään perheen sisällä, vaan sitten ystävien kanssa.” (H20) Myös aikatauluttaminen nousi esiin keskeisenä tasapainoilua edistävänä tekijänä ja haastateltujen johtajien yhtenä vahvuusalueena. Elämä on pyritty tällöin aikatauluttamaan kalenteriin siten, että liikunnalle löytyy aikaa ja jopa siten, ettei liikuntaan mennyt aika olisi varsinaisesti keneltäkään pois. Johtajat toivat laajasti esille sitä, miten liikunnallisuus on osa heidän koko perhettään, mikä taasen edisti perhe-elämän ja liikunnan yhdistämistä. Myös valmentajien merkitystä tuotiin esille. Yhtä lailla haastatellut painottivat sitä, että liikunnallisuuden edistäminen ei saisi mennä tuputtamisen puolelle ja että pitäisi muistaa, että liikunta ei ole kuitenkaan ainut harrastusvaihtoehto: ”[P]itää muistaa, että eri ihmiset arvostavat eri asioita ja kaikkien pitää muistaa kunnioittaa toisiaan. Haastatellut johtajat kertoivat esimerkiksi siitä, kuinka he pyrkivät olemaan tekemättä sosiaaliseen mediaan liikuntaan liittyviä suorituskeskeisiä päivityksiä tai kuinka he jopa lyövät leikiksi oman liikunnallisuutensa. Haastatellut johtajat tunnistivat vaaran siitä, että liikunnasta saattaisi tulla liian pakkomielteistä. Tämä on näkynyt esimerkiksi tilanteissa, joissa haastatellut johtajat eivät ole päässeet tekemään kalenteriin merkittyjä treenejään esimerkiksi töihin liittyvistä aikatauluesteistä johtuen. Esimerkiksi yksi haastateltu kertoi, miten hänen ystäväpiirissään illanistujaiset oli pyritty korvaamaan muun muassa pyörälenkeillä. Vastaavasti joukkuelajien harrastaminen koettiin haastavaksi, koska niissä arjen rytmittäminen muodostuisi hankalammaksi ja joutuisi sitoutumaan yhteiseen aikatauluun: ”Joukkuelajit, niin kuin esimerkiksi vaikka joukkueessa pyöräily, niin ne tuppaavat olemaan siten, että niitä pitää sitten järjestellä silloin, kun muille ihmisille sopii” (H19). ”Ja jos flunssan tai jonkun muun takia ei pysty liikkumaan, niin kyllä siinä tulee levottomuus ja vähän semmoinen paha olo kasvaa koko ajan.” (H6) ”[K]yllä mä voin olla toki liikkumatta hetken aikaa elämästä, mutta sanotaan, että kyllä mä varmaan jollain tavalla henkisesti sairastun, jos mä en liiku.” (H8) Liikkumattomuus aiheutti haastatelluille myös jossakin määrin huonoa omatuntoa ja stressiä. Tällaisen stereotypisoinnin koettiin vain luovan vastakkainasettelua ihmisten välillä. Liikunnan pakkomielteisyys näyttäytyi haastateltujen mukaan esimerkiksi kykenemättömyytenä pitää lepopäivää tai kevyempi treeniviikko silloin, kun niille on tarve, tai pakonomaisena tarpeena tehdä päivällä tekemättä jäänyt treeni vielä myöhään illalla, jopa työillallisen jälkeen. Haastatellut kuvasivat sitä, miten ikävuosien kertyminen on lisännyt huomiota lihashuoltoon ja palautumiseen: ”Ja tuo on ehkä semmoinen asia, jonka kanssa mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä viisaammaksi tulee, elikkä nyt on oppinut ohjelmoimaan ne lepopäivät ja pitämään ne” (H19). Haastatellut korostivatkin sitä, etteivät he halua olla omalta osaltaan edistämässä liiallisen suorituskeskeistä liikuntakulttuuria: ”Enkä halua, että johtamastani organisaatiosta tulee sellainen organisaatio, että neontrikoot täällä vaan loistaa ja olet johtajana ikään kuin kelpuutettu vain siinä tapauksessa, kun rasvaprosentti on jotakin alle. Tämä koski myös ystäviä eli osa johtajista oli yhdistänyt ystävien tapaamisen ja liikunnan toisiinsa. Meillä on ikään kuin se, me yhdessä tehdään ja tavallaan lapset on kasvaneet siihen
Tällöin esimerkiksi painonnostolla koettiin olevan tärkeä rooli lihaskunnon sekä liikkuvuuden parantamisessa. Harjoittelemaan lähdetään säännöllisesti, koska johtajat näkevät liikunnan aikaan saaman hyvän. Esimerkiksi yksi johtaja totesi mitä todennäköisemmin pitävänsä triathlonista, mutta työn vaativuuden ja stressaavuuden vuoksi haluaa kuitenkin liikunnalta jotain muuta kuin lisää kierroksia ja adrenaliinia: ”Ja kyllä mä olen tietoisesti hakenut lajeja [golf ja jooga], jotka rauhoittavat” (H12). Menestyksen eetos jakoi johtajia. Herää kysymys, näyttäisikö esimerkiksi alle 40-vuotiaiden liikunnallisten johtajien liikuntasuhde armottomammalta. Johtajien liikuntasuhteessa oli piirteitä niin harmonisen intohimoisesta kuin myös pakkomielteisen intohimoisesta liikuntasuhteesta (ks. Haastateltavat toivat kuitenkin esille myös liikunnan merkittävää välineellistä arvoa eli liikunnan johtajille tuottamia fyysisiä, affektiivisia, kognitiivisia ja sosiaalisia resursseja. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että johtajien motivaatio liikuntaan oli pääasiassa sisäsyntyistä, he eivät vaatineet muilta liikunnan osalta samaa kuin itseltään ja kykenivät, yhden haastatellun sanoin, ”kalibroimaan” liikunnan osaksi elämän kokonaisuutta. Koska liikunnan osana haastateltujen työtä ja arkea pääsääntöisesti koetaan lisäävän fyysisiä, affektiivisia, kognitiivisia ja sosiaalisia resursseja, pyrkivät johtajat niiden avulla selviämään myös hetkellisesti poikkeuksellisen kuormittavista ja stressaavista tilanteista. Clohessy, Whelan & Paradis 2021). Moni liikunnallinen johtaja omasi kilpatai jopa huippu-urheilutaustan. Tällöin lähdetään yhdessä johonkin liikuntatapahtumaan, mennään jollekin salille, jossa on yhteisö – usein erilainen ja heterogeenisempi kuin työyhteisö. Tällöin jonkin tietyn liikkeen tai taidon omaksuminen itsessään tuotti iloa ja minäpystyvyyden kokemusta. Tämä johtuu sen liikunnan monipuolisuudesta, jossa päivittäiset vaihtelut uinnin, pyöräilyn, juoksun ja voimaharjoittelun välillä antavat sellaisen aika hyvän tasapainon” (H7). Toki usean johtajan kuvaukset liikuntaan kasvamisesta sisälsivät viittauksia virtuositeettiin. Toisinaan liikkuminen tarjosi mahdollisuuden yksinoloon ja omaan aikaan. Ensisijaisesti haastatteluissa nousi esille liikunnan itseisarvo – liikunta on liikunnallisille johtajille elämäntapa ja ilon lähde. Varsinkin pelkkään juoksuun panostamisen nähtiin johtavan helposti loukkaantumisiin. Liikunnallisena johtajana toimimisen haasteet eivät siten haastateltujen näkemysten mukaan ole ulkoa tulevia, esimerkiksi organisaatioiden kulttuurista heijastuvia tekijöitä, vaan ennemmin omaan tasapainoon ja kuormitukseen liittyviä haasteita. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suhteessa teemaan liittyvään aiempaan tutkimukseen (esim. Osaltaan tähän saattoi vaikuttaa se, että haastatellut korkeassa asemassa olevat johtajat olivat saavuttaneet kypsän aikuisen iän. Tällöinkin hauskuus tuli esiin, ei niinkään sosiaalisen aspektin muo. Enemmistölle menestys liikunnassa kilpailuiden tai ennätysten muodossa ei ollut keskeisimpiä tekijöitä, vaikka poikkeuksia oli. Vastaavasti toinen haastateltu johtaja koki, että ei ole uskaltanut ottaa askelta esimerkiksi joogan tai golfin suuntaan, koska pelkää innostuvansa näistä liikaa: ”[M]ä en oo uskaltanut ottaa mailaa käteen, koska mä pelkään, että mä en pääse irti siitä” (H6). Bardon, Brown & Puyou 2021). Näissäkin tapauksissa menestyksen eetoksen rooli oli usein pienentynyt. Haastellut toivat avoimesti esille niin liikuntasuhteeseensa liittyviä myönteisiä asioita kuin myös kokemiaan vaikeuksia. Liikuntasuhteen voi kuitenkin tulkita kallistuvan vahvemmin harmonisen liikuntasuhteen puolelle. Haastatteluissa tuli esille myös piirteitä kaikista Hämäläisen (2008) kuvaamista eetoksista. Myös erilaisten hyvinvointiteknologioiden koettiin muistuttavan intohimoisesti liikkuvaa johtajaa välillä hellittämään sekä nukkumaan enemmän. Esimerkiksi jo lapsuudessa tai nuoruudessa oli koettu liikunnan kautta pätevyyden tunnetta ja iloa itse oppimisesta ja suorituksesta. Työn eetos ei näyttäytynyt vallitsevana eetostyyppinä. Enemmän kyse oli kilpailusta itseään vastaan tai liikunnan mukanaan tuomista myönteisistä vaikutuksista. Harmonian puolesta puhuu myös se, että johtajat kykenivät reflektoimaan liikuntasuhdettaan realistisessa valossa kyeten tunnistamaan ja sanoittamaan omassa toiminnassaan pakonomaisia piirteitä. Varsinkin triathlonin hyvänä puolena nähtiin se, että se mahdollistaa monipuolisen harjoittelun: ”[Triathlonia varten harjoitellessa], niin mulla ei ole kertaakaan ollut minkäännäköistä rasitusta. Vaikka liikunnalliset johtajat ovat työelämässä suorittajia korkealla tasolla, tuli heidän liikuntasuhteessaan vahvasti esiin hauskuuden eetos. Liikunta näyttäytyi tällöin rikastavana elämäntapana, mutta samalla vallitsi ymmärrys siitä, että monella muullakin tapaa voi elää hyvin. Tietty kilpailullisuus oli jäänyt muistoksi, mutta se ei määrittänyt nykyhetkessä kaikkea tekemistä. 9 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta mitustilaan joutumista: ”Mutta nyt on hyvin silleen laadukasta valmennusta taustalla, että silleen valmentaja haluaa aika paljon lihashuoltoa ja kevyempää treeniä joukkoon” (H11). Eräänlaista malttia haastateltujen johtajien liikuntaan toi myös liikuntalajien monipuolisuus. Tällöin vastaan voi tulla hetkiä, jolloin tasapainon löytäminen palautumisen ja jaksamisen välillä on vaikeaa – liikunta ei hetkellisesti tarjoa resursseja työssä jaksamiseen vaan ennemmin kuluttaa niitä. Thanem 2013; Meriläinen, Tienari & Valtonen 2015; Johansson, Tienari & Valtonen 2017; Johansson & Edwards 2021; Bardon, Brown, & Puyou 2021), voi tässä tutkimuksessa nähdä muodostuneen tasapainoisempi näkemys liikunnallisten johtajien liikuntasuhteesta. Virtuositeetti nousee helposti jalustalle tietyllä tapaa jalona eetoksena, mutta se ei johtajien liikuntasuhteen kuvauksissa noussut erityisen voimakkaana esiin. Haastatellut tunnistivat itsessään myös tietynlaisia malttia tuovia suojarakenteita. Eniten se nousi esiin taitoa tai ilmaisullisuutta vaativia lajeja harrastavien johtajien kuvauksissa. Haastattelujen perusteella liikunta näyttäytyi odotetusti yhtenä keskeisenä osa-alueena liikunnallisten johtajien elämässä. Liikuntaan liittyi sosiaalinen ulottuvuus ja sitä tehtiin usein yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Joogan ja avantouinnin nähtiin puolestaan edesauttavan palautumista. Jossain määrin sitä ilmeni, mikä näkyi johtajien suhteellisen suurissa harjoitusmäärissä, olkoonkin että vaihteluväli oli iso. Haastatellut tiedostivat monipuolisuuden vähentävän loukkaantumisriskiä. Kuitenkaan puurtamisen tai ponnistelun itsearvoisuus ei erityisemmin korostunut. Haastatteluissa esiin nousseet, liikunnan aiheuttamat negatiiviset ilmiöt ja haasteet koettiin positiivisiin ja harmonisiin suhteisiin verrattuna huomattavasti vähäisempinä, joskin poikkeuksetta jokainen vastaaja tiedosti niiden olemassaolon (vrt. Liikunnallisena johtajana toimimisen näkökulmasta tarkasteltuna liikunnan aiheuttamat haasteet rajoittuivat ja henkilöityivät vahvasti johtajiin itseensä, ja niiden koettiin olevan itse aiheutettuja
Journal of International Financial Markets, Institutions and Money 59, 165–183. Sillä, että tutkimusasetelma rakentui käsittämään rajattua kohdejoukkoa, pystyttiin saamaan syvällisempi ymmärrys tarkasteltavan joukon näkemyksistä. & Walker, K. Physical activity relationship (PAR). Fotaki & A. & Edwards, M. Koski, P. Liimakka, S., Jallinoja, P. Mahdollista jatkotutkimusta hahmotellessa on syytä kysyä, mikä vaikutus liikunnallisen johtajan liikuntasuhteella on hänen ympärillään niin organisaatiotasolla kuin laajemminkin. & Liu, Y. The body, identity and gender in managerial athleticism. Supervisor workplace stress and abusive supervision: The buffering effect of exercise. & Kärreman, D. Employee physical activity: A multidisciplinary integrative review. C. Yleisten tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti ja hyvää tutkimustapaa noudattaen tutkimuksen aineistoa on käsitelty luottamuksellisesti ja sen käsittelyyn ja analysointiin ovat osallistuneet vain tämän artikkelin kirjoittajat, jotka ovat myös toteuttaneet tutkimushaastatteluja. International Review for the Sociology of Sport 43 (2), 151–163. Purposive sampling: complex or simple. Nurse education today 56, 29–34. Huolenpidon eetosta ilmeni erityisesti yhteisöllisyyden ulottuvuuden myötä. Research case examples. Akateeminen väitöskirja. Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa: Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. 2021. 2021. Työelämässä jaksaminen on kansallisen tason kysymys, johon yhdeksi lääkkeeksi tarjotaan usein parempaa johtamista. 2017. Leadership 17 (3), 318–335. & Valtonen, A. Hämäläinen, K. 2008. Ghin P.P. Cham: Palgrave Macmillan, 91–110. Johansson, J. Empson, L. Pullen (toim.) Diversity, affect and embodiment in organizing. & Rosen, C. Citius, altius, fortius: Managers’ quest for heroic leader identities. & Hankonen, N. Jos on viitteitä siitä, että aktiivinen liikunta antaa monella saralla johtajalle valmiuksia ja pääomaa toimia parempana versiona itsestään suhteessa johtamiinsa organisaatioihin ja työntekijöihin, on relevanttia pureutua jatkossakin siihen, millaisen liikuntasuhteen kautta paremmat valmiudet syntyvät. Yksi mahdollinen tutkimusaihe on myös se, onko olemassa jonkinlaista ideaalista mallia liikkuvien johtajien tasapainoisesta liikuntasuhteesta, ja miten erilaiset liikuntasuhde-eetosmallit tähän kytkeytyvät. Sitä ilmeni myös jossain määrin esimerkkinä toimimisen myötä, ikään kuin ”hyvä kiertoon” -ajatuksella eri tasoilla omasta perhepiiristä organisaatioon ja yhteiskuntaan. Aineistoon ja sen analysointiin ei ole ollut pääsyä ulkopuolisilla tutkijoilla. 2020. Haluamme osoittaa kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille johtajille. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta 9 3 dossa, vaan liikkeen tuoman ilon myötä yhteyden saamisesta kehollisuuden kokemukseen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Osaltaan tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää myös kohdejoukon keskuudessa kiinnostavan kokonaisuuden ja tutkimusasetelman rakentamista; tutkimukseen tavoitellusta kohderyhmästä suurin osa suostui haastateltavaksi. 2021. 2008. S. Dong, Y., Duan, T., Hou, W. Athletes in boardrooms: Evidence from the world. Examining the direct and indirect effects of passion and life satisfaction on organisational performance and innovativeness. Tietystä kategorisuudesta huolimatta urheilusuhteen kuvaukseen käytetty eetosmallinnus toimi hyvin pyrittäessä lisäämään ymmärrystä liikkuvien johtajien liikuntasuhteesta. Useimmin isoimman siivun sai hauskuuden eetos, mikä on sopusoinnussa sen tutkimuslöydöksen kanssa, että johtajien suhdetta liikuntaan kuvaa ilo, sisäsyntyinen motivaatio ja pääosin harmoninen passio. 2013. F. Human Relations 70 (9), 1141–1167. https://doi.org/10.1177%2F13505084211030644 (11.1.2022) Burton, J.P., Hoobler, J.M. & Scheuer, M.L. Liikunnallisten johtajien liikuntasuhde ei ollut jonkin tietyn yhden eetoksen ilmentymä, vaan ennemminkin sitä kuvaisi eetospiirakka, jossa erilaiset eetokset tulevat esiin yhteen kietoutuneina ja enemmän tai vähemmän vahvoina sekä tiedostettuina. Elite interviewing in professional organizations. Journal of Business and Psychology 27, 271–279. Artikkeli tuo lisän tähän keskusteluun. Journal of Professions and Organization 5 (1), 58–69. Journal of Management 47 (1), 144–170. Tutkimuksessa on myös pyritty kuvaamaan tutkittua ilmiötä liikunnallisten johtajien liikuntasuhteesta kokonaisvaltaisesti huomioiden sen positiivisia ja negatiivisia puolia – ja perustellusti kyseenalaistamaan mediassa esillä olevaa myyttiä ”sankarijohtajuudesta”. & Puyou, FR. Haastateltavia on haastattelutilanteessa kohdeltu tasa-arvoisesti, esittämällä haastateltaville samat kysymykset sukupuolesta, lajitaustasta tai organisaatiosta riippumatta. Organization, online first. Puurtaminen, pyrkimys menestykseen hinnalla millä hyvänsä ja pakkomielteisyys eivät painottuneet yhtä vahvasti. International Journal of Sport and Exercise Psychology 19 (5), 794–814. Tutkimusasetelman ja siitä johdetun artikkelin keskittyminen rajattuun kohdejoukkoon voidaan yllä kuvatun perusteella nähdä kokonaisuuden valossa sekä vahvuutena, että tekijänä, joka on otettava huomioon tulosten yleistettävyyden osalta. Methodological challenges in qualitative content analysis: A discussion paper. 2019. Tässä artikkelissa fokuksessa oli johtajan oma liikuntasuhde, jolloin liikunta näyttäytyi johtajille välineenä omasta mielestä ja kehosta huolehtimiseen. Teoksessa: M. 2017. Tähän jatkotutkimusaihioon kirjoittavat tulevat pureutumaan tulevissa tutkimushankkeen artikkeleissa. L., Patel, A. 2019. Calderwood, C., ten Brummelhuis, L. 2016. & Lundman, B. Clohessy, T., Whelan, E. Haluamme myös kiittää Urheiluopistosäätiötä tämän tutkimuksen rahoittamisesta. LÄHTEET Bardon, T., Brown, A. The sick body: Conceptualizing the experience of illness in senior leadership. Graneheim, U. Liikunta ja kaverit ammatillisessa oppilaitoksessa. Journal of Research in Nursing 25 (8), 652–661. H., Lindgren, B. D. 2021. Costas, J., Blagoev, B. Edelleen voi kysyä, miten liikuntasuhde elää ja miten se muovautuu suhteessa johtajana kasvamisen prosessiin. The arena of the professional body: Sport, autonomy and ambition in professional service firms. Liikutaan ja/ vai hengaillaan. & Paradis, K. Tästä huolimatta tutkimuksen tuloksia yleistettäessä on hyvä muistaa, että tutkimus on tietoisesti kohdennettu liikunnallisiin johtajiin. Tämän lisäksi tutkittavan kohdejoukon yksityisyyttä on kunnioitettu ja suojattu käsittelemällä aineistoa ja julkaisemalla tuloksia anonyymisti. Lisäksi haastatellut edustivat eri lajeja ja sektoreita, sukupuolijakauman mennessä lähes tasan. Exploring caring leadership through a feminist ethic of care: The case of a sporty CEO. M. 2018. Campbell, S., Greenwood, M., Prior, S., Shearer, T., Walkem, K., Young, S., Bywaters, D. S., Watkins, T., Gabriel, A. Scandinavian Journal of Management 32 (1), 10–19. 2012. Does passion for physical activity spillover into performance at work. Johansson, J., Tienari, J
Helsinki: Duodecim, 12–19. Helsinki: Gaudeamus. C. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Maravelias, C. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava. Observations – Fit to lead: Is fitness the key to effective executive leadership. 2007. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä aiheeseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Vallerand, R. Regular exercise correlates with higher leadership ratings in senior?level executives. Developing leaders through mindfulness practice. Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat. Fogelholm, I. The Academy of Management Executive 14 (2), 72–83. Passion for work: Theory, research, and applications. & Lautamatti, L. Thanem, T. Kirjoittaja saa taittovedoksen luettavakseen. Leadership 9 (3), 396–415. Rovio, E., SaaranenKauppinen, A., Pirkkalainen, M. opiskelevien nuorten elämänkokonaisuudessa. Human Resource Management Review 17 (4), 374–387. Quick, J., Gavin, J., Cooper, C., Quick, J. Liikunnan vaikutustapa. Jos asiantuntija näkee lähteissä tai niiden käytössä puutteita, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävät teokset ja uudet lähteet. 2015. Toimittaja lähettää kirjoittajalle ennen taittoa viimeistelyohjeet. Qualitative research methods in sport, exercise and health: From process to product. Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. 2000. Jos arvioitsija tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. 2014. & Valtonen, A. Myös plagiarismiepäilystä sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteista on kerrottava. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. 2015. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. & Thompson, E. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta ja toimivatko metodologiset ratkaisut. 9 4 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 1-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Tutkimus johtajien liikuntasuhteesta LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Journal of Management Development 39, 223–239. Does CEO fitness matter. 2014. McDowellLarsen, S.L., Kearney, L. Journal of Managerial Psychology 17 (4), 316–324. Lovelace, K. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. fi/images/liikkumattomuuden_jaljilla_verkko.pdf (11.1.2022) Vartiainen, P. https://www.econstor.eu/bitstr eam/10419/123715/1/841379122.pdf (11.1.2022) Loehr, J. & Smith, B. 2017. H. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. 2013. & Gilbert, R. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. & Rupprecht, S. Arvioitavaksi lähetään nimetön käsikirjoitus. Harvard Business Review 79 (1), 120–128. & Schwartz, T. Work stress and leadership development: The role of self-leadership, shared leadership, physical fitness and flow in managing demands and increasing job control. 2001. & Raisio, H. Teoksessa M. 2000. Kirjoittaja vastaa palautteeseen omassa lausunnossaan. More passion than the job requires. Fitness and leadership: is there a relationship. Kirjoittaja saa lausunnot käyttöönsä. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia kohtia. Lausunnon ja muokatun käsikirjoituksen pohjalta arvioitsija ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6. 2000. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertaisarviointiprosessi.html. Liikkumattomuuden jäljillä: Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. The making of a corporate athlete. (toim.) 2020. & Campbell, D. Vuori, I. Sparkes, A.C. ‘Best in class’ – Healthy employees, athletic executives and functionally disabled jobseekers. Executive health: Building strength, managing risks. Liikunta & Tiede 50 (1), 67–74. Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään. Verkkojulkaisuja 115. Lontoo: Routledge. Meriläinen, S., Tienari, J. 2002. 2013. J. Scandinavian Journal of Management 31 (2), 279–287. Kirjoittaja pidetään jatkuvasti ajan tasalla. 14–12 [rev.3]. Johtaminen kompleksisessa maailmassa: Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Monstrously transgressive leadership in the promotion of health at work. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura: Helsinki. Neck, C., Mitchell, T.L., Manz, C., Cooper, K. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. 2020. & Koski, P. Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. Toimitusryhmä laatii pääkorjaustarpeet sisältävän lausuntoyhteenvedon. C. Liikunta & Tiede 50 (6), 32–39. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Asiantuntijan tulee kieltäytyä tehtävästä, jos hänellä on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. & Houlfort, N. 2015. & Sonnenburg, F. J., Manz, C. The Academy of Management Executive 14 (2), 34–46. Tiihonen, A. The fit executive: Exercise and diet guidelines for enhancing performance. 2019. 2014. Arvioitsijaehdokas saa käyttöönsä käsikirjoituksen tiivistelmän. Cologne: University of Cologne, Centre for Financial Research (CFR). Lopullisen päätöksen tekee toimitusryhmä. New York: Oxford University Press. & Alves, J. Limbach, P. Organization 22 (1), 3–22 Neck, C. Journal of Managerial Psychology 15 (8), 833–841. Vuori & T. CFR Working Paper, No. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Reitz, M., Waller, L., Chaskalson, M., Olivier, S. https://www.nuorisotutkimusseura. & Cooper, K. Headhunters and the ‘ideal’ executive body
Siellä ovat ne suomalaiset, jotka eivät ole omaa tapaansa liikkua löytäneet – eivät urheilun lähipiirissä. Liikuntaa ja urheilua ei pidä asettaa toisiaan vastaan, mutta eroavaisuudet olisi hyvä todeta selkeämmin. Liikuntaan vähemmän motivoituneet eivät ole urheilun kohderyhmää. Urheilu kun liikuttaa sittenkin lähinnä vain niitä, joilla on sisäinen palo kehittyä juuri urheilussa. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kirkko ei ole kotonaan systeemissä, joka tuottaa kivikovaa huippu-urheilua, mutta hyvinvointiliikunta on ajassamme tarve, jonka suorastaan pitäisi olla seurakuntien kaltaisen yhteisön ydintoimintaa. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Asuntorakentamisessa ja kaavoituksessa mietitään yhä enemmän autojen liikettä ja pysäköintiä kuin ihmisten liikkeen lisäämistä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 59. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa:. #KTP22 Kunto testaus paivat 6.-7 .4.2022 Helsinki Teemana: Kuntotestaus turvallisuusaloilla OLTS Liikuntatieteel/inen Seura Finnish Society of Sport Sciences Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Urheilu on pitänyt koronan puristuksissa ääntä tarpeellisuudestaan. Se on ihan oikein, mutta kovin usein urheilu perustelee tukitarpeitaan lähinnä liikunnan, ei urheilun, perusteluilla. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Matalan kynnyksen liikuntatarjontaa tuleekin saada paikkoihin, joissa suomalaiset muutenkin elävät arkeaan. Kun puhumme sen väestön liikuttamisesta, jonka elämäntapamuutoksilla olisi suurin vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen, puhumme suomalaisuudesta, johon ei saada kosketusta urheilun kautta. S uomessa on opittu ymmärtämään liikunnan merkitys. Siis väkeä, jota ei tarvitse erikseen houkutella liikkumaan. Urheilu kipuilee yhteiskunnallisen perustelunsa kanssa, liikunta ei. Asetelma vaatii tarkastelemaan kriittisesti koneistoa, jolla suomalaisia liikutetaan. Silti, samalla, leviää myös huoli liikkumattomuuden kasvusta. Ja jatketaan, että mitä enemmän urheiluseurojen ja -järjestöjen edellytyksiä karsitaan, sitä suurempi on riski liikkumattomuuden kasvuun. Näin toki onkin, mutta olisi hyvä tarkastella liikkumattomuutta välillä ilman urheilun näkökulmaa. Samoin on työpaikoilla ja -matkoilla. Elämme liikuntamyönteistä aikakautta. Liikuttamiseen tarvitaankin uusia toimijoita, lähestymistapoja ja ympäristöjä. Korostuneen usein todetaan, että suomalaiset liikkuvat liian vähän. Yksi iso mahdollisuus on myös seurakunnissa. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Suomen ainoa liikuntapastori Eeva-Liisa Helle-Lahti työskentelee Kuortaneen urheiluopistolla. Kun liikunta ja urheilu nähdään yhä useammin eri asioina, tarjoaa se kuitenkin juuri kirkon kaltaiselle instituutiolle aiempaa luontevamman tien tulla vahvemmin myös tälle kentälle. Urheiluseurat ja liikuntayritykset hoitavat vain osan haasteesta. Sielun temppeleiden remonttiryhmän voi nähdä yhtä tärkeänä toimintamuotona kuin kirkkokuorot! Seurakunnilla on merkittävä mahdollisuus tuottaa ammattimaisesti ohjattua liikuntaa ja siihen liittyvää yhteisöllisyyttä. Kuva: Juha Laitalainen P Ä Ä K I R J O I T U S Sielun temppelit kuntoon – kirkko mukaan talkoisiin JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi U rheilu liikuttaa suomalaisia, mutta kaikki liikkuvat suomalaiset eivät ole urheilijoita – eivätkä haluakaan olla. Tämä toisi yhteiskuntaan hyvinvointia, mutta antaisi myös uuden vastauksen kysymykseen siitä, mitä seurakuntalainen saakaan kirkollisverojensa vastineeksi. Yhteys yleiseen hyvinvointiin on laajalti tunnustettu. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Koulumaailmassa, etenkin toisella asteella ja korkeakouluissa, olisi mahdollisuuksia. U rheilu ja kirkko ovat tehneetkin yhteistyötä, mutta ei seurakuntien liikuntakasvatus ole koskaan ollut vastaava taustavoima liikuntakulttuurille kuin vaikkapa seurakuntien musiikkitoiminta on ollut musiikissa. Ne voisivat olla kotipesä uudenlaisille liikuntatapahtumille ja toimintamuodoille – ja juuri sille kohderyhmälle, joka erityisesti kaipaa apua liikuntansa lisäämiseksi. Se auttaa hahmottamaan kummankin yhteiskunnallista merkitystä ja perustelua täsmällisemmin. Vastuuta on syytä laajentaa urheiluverkoston ulkopuolelle
Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. ”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.” Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri Liik un ta & Tie de 1/2 2 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a U SK O JA LII KU N TA KU LT TU U RI. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille