Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 €. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. TEEM A: Tiedolla johtaminen Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Liik un ta & Tie de 1/2 3 TIE D O LL A JO H TA M IN EN 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja
Kaikessa. 60. Aina. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Hiihdonopettajat Jenni Lehtinen (vas.) ja Ida Moisio harrastavat myös e-fatbike-talvipyöräilyä Laajiksen pyöräreiteillä Jyväskylässä. Ei ole Sitran, poliitikkojen tai yritysjohtajien tehtävä määritellä sitä, mihin 2030-luvun Suomessa tarvitaan liikuntaa tai urheilua. Liikunnan ja urheilun on itse osattava rakentaa 2030-lukunsa siten, että sen tarpeellisuus tulee muulle yhteiskunnalle ilmeiseksi. Sen kanssa on siksi syytä käyttää järkeä, notkeaa, joustavaa ja kimmoisaa lähestymistapaa – pelitilanteeseen ei pidä syöksyä raivoisalla vimmalla taistellen, jääräpäisellä uholla heittäytyen. Ainakin toimijalle, joka aidosti pyrkii ennakolta hahmottamaan muutosvoimia ja -suuntia, ja niiden synnyttämiä tarpeita muuttaa omaa toimintaansa. Nindl, University of Pittsburgh Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.3.2023: www.lts.fi/tapahtumat/ktp23 Turvallisuusalojen testaaminen Useimmissa turvallisuusalojen ammateissa vaaditaan hyvää fyysistä toimintakykyä vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Mitä ja miksi testataan vuonna 2023. Silti taisimme kuitenkin täällä lintukodossa jo erehtyä tottumaan ajatukseen, jossa tulevaisuutta kohti edetään jotenkin automaattisesti parempaan vievien voimien kyydissä. Pitäisi. Ei syöksytä suin päin isompia voimia vastaan, vaan otetaan vahvemman vastustajan voima vastaan ja käännetään taitavilla ohjausliikkeillä oman suorituksen tueksi. Tulevaisuutta ei voi voittaa, mutta sen kanssa voi liittoutua. Muutosvoimiin voi törmätä, mutta ne voi kanavoida myös omaksi voimaksi, oman tekemisen energiaksi. Physiological Biomarker Monitoring of Resilience During Arduous Tactical Training: Maintaining Readiness and Occupational Performance Professori Bradley C. Kysymyksen siitä, miten liikuntaja urheiluväki ottaa 2030-luvun haltuunsa, siis miten se hahmottaa uhkansa ja mahdollisuutensa ja sitä kautta muutostarpeensa, pitäisi nyt olla kaiken strategiatyön ja johtamispuheen ytimessä. Tulevaisuus pitää kohdata judosta tutulla taktiikalla. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen hahmottelee tässä lehdessä omasta näkökulmastaan tulevaisuutta, jota kohti maailma matkaa. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Tulevaisuus pitää tehdä ihan itse. Maailma, Suomi ja suomalaisen liikuntakulttuurin paikalliset toimintaympäristöt kulkevat kaikki kohti tulevaisuutta, jonka kohtaamiseen ei kannattaisi ajautua ilman ennakointia. Se, että on koettu pandemiaa ja sotaa, ja sen seurauksena inflaatiota ja korkojen nousua, ei sinänsä ole maailman historiassa millään tavalla ihmeellistä. Mutta miten liikuntakulttuuri tätä tulevaisuutensa rakennustyötä oikeastaan tekee. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. E nnustaminen on mahdotonta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuuteen voisi valmistautua. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Jos varmaa on kaiken epävarmuus, pitää epävarmuutta tutkia, ei kauhistella varmaan tappioon alistuen tai todellisuudelta silmät sulkien ja entisiin ajatuksiin, toimintamalleihin ja rakenteisiin tarrautuen. Kuntotestauskäytäntöjä ja työkykyä tukevia liikuntasuosituksia määrittävät yhä useammin tehtäväkohtaiset vaatimukset. Vastaavaa tehdään monissa muissakin organisaatioissa. Viime vuosina on mieliimme palautettu se tosiasia, että elämme koko ajan muuttuvassa ja yllätyksellisessä maailmassa, jossa mitään ei pidä erehtyä pitämään itsestään selvänä. Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi turvallisuusalojen testaamisesta Kuntotestauspäiville 29.–30.3.2023. Se on hyvä herätys se. Kaikessa tässä tulevaisuuspohdinnassa kuuluu kuitenkin oudon vähän liikuntakulttuurin ihmisten ääntä. ?. Alan huippupuhujia! 29.–30.3.2023 | Arcada AMK, Helsinki Implications for Physical Employment Standards (PES) Professori Sam Blacker, University of Chichester Physical Fitness Assessments & Evidence-Based Training in Tactical Populations Professori Rob Orr, Bond University Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila RuuskanenHimma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tulevaisuus haltuun L iikuntakulttuuri on täynnä monenlaista kiirettä ja vääntöä, mutta kaiken puuhailun keskel lä olisi syytä pysähtyä hetkeksi ja nostaa katse päivittäin päälle kaatuvien tilanteiden yläpuolelle. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Elämäntapaamme haastavat nyt niin isot muutosvoimat, että moni taho on havahtunut pohtimaan miten niiden voimien kanssa olisi viisainta toimia ja minkälaiseen 2030-lukuun olisi syytä valmistautua. Kaikkien. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. S e, että tulevaisuudessa odottaa monenlaista epävarmaa muutosvoimaa, voi tietysti huolestuttaa, mutta toisaalta muutos on aina myös mahdollisuus. Tapahtumaan voi osallistua myös etäyhteydellä. Tapahtuma järjestetään Arcada ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingissä. On syytä kuunnella tutkimuslaitoksia ja muun yhteiskunnan päätöksiä ja linjauksia, mutta lopulta vastuu on kuitenkin omissa käsissä ja aivoissa. Tulevaisuus on asia, johon on viisainta valmistautua. On herättävä siihen itsestäänselvyyteen, ettei elämässä lopulta ole mitään muuta pysyvä kuin muutos. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille
Outi Aarresola 75 POHDITTUA | Tulkinta, tavoitteet ja toimet – kysymyksiä suomalaisten liikunnasta Mikael Fogelholm 77 POHDITTUA | Arviointia huippu urheilun arvioinnista Lauri Tarasti 78 EMIRITUS IHMETTELEE | Liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia toimia Kari L. Ryba & Milla Saarinen TEEMA: Tiedolla johtaminen 38 Tiedolla johtamisen paradoksi julkisessa liikuntahallinnossa Minttu Korsberg 40 Ovatko kuntien liikuntahallinnot valmiita johtamaan muutosta tiedolla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 1/2023 14 Sa lla Ka rja la in en An te ro Aa lto ne n Po liis i 26 62 14 Jyrki Katainen: Johtamisessa tarvitaan tiedon lisäksi arvoja Jouko Kokkonen 17 Tieto ei ratkaise johtamisen perushaasteita Jari Kupila 20 LTS 90: osa 1 Jouko Kokkonen 22 Näin suomalaiset ulkoilevat Marjo Neuvonen 26 Sukupuolinäkökulman huomioimisessa urheilijan uralla tarvitaan monitieteistä otetta Tatiana V. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 13 POLTTOPISTEESSÄ | Tiedolla toimi minen johtamisen tukena Arto Hautala 29 LÄHIKUVASSA | Niko Tynkkynen: "Elintapojen ja epäsuotuisan perimän vaikutus ikään kiinnostaa" Jouko Kokkonen 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Elina Hasanen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin 74 POHDITTUA | Osataanko johtaa tiedolla. Keskinen 81 ARVIOITUA 92 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 95 Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa. Päivi Pelkonen, Timo Ståhl & Vesa Saaristo 45 Käyttäjälähtöinen toiminta kuntien liikuntapalveluissa Paula Harmokivi-Saloranta & Laura Nokkala-Ikonen 48 Suomi pärjää kansainvälisesti lasten ja nuorten liikunnassa Katariina Kämppi, Piritta Asunta, Milja Leskinen & Tuija Tammelin 51 Ketterä neljäs sektori vahvistuu liikunnassa Harri Raisio, Kati Lehtonen & Harri Jalonen 55 Tiedolla johtamisen avauspotkuja Suomen Palloliitossa Mihály Szeróvay, Hannu Itkonen, Kerkko Huhtanen, Tom Nevanpää & Ville-Pekka Inkilä 58 Valtion liikuntapolitiikka liukunut tulosohjauksesta kohti tiedolla johtamista Jarmo Mäkinen & Jari Lämsä 62 Kyky toimia arvossaan turvallisuusaloilla Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Janne Halonen, Mikael Sallinen, Kai Pihlainen, Tommi Ojanen, Jyri Raitasalo, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Jorma Isohanni & Jani Miettinen 67 Epäasiallinen kohtelu jää liian usein piiloon liikuntakulttuurissa Marko Kananen 69 Tietoa tarjolla liikkumisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa Katariina Kämppi, Harto Hakonen & Katja Rajala 79 Katsahdus urheilukirjavuoteen 2022 Matti Hintikka 90 Liikunta & Tiede 60 Jouko Kokkonen 2 PÄÄKIRJOITUS | Tulevaisuus haltuun Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Onks tietoo
Ostarille rakennettu uimahalli on harvinaisuus. Liikuntapolitiikalla ei niu kaksi jäävän liikunnan haittoja poisteta. Jos vähäisen liikun nan kustannukset kiinnostaisivat oikeasti, niin SOTEuudis tustakin olisi tehty toisella otteella. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kaikilla aloilla tietoa ei liikaa ollut. Yksi päätuloksista on, että liikuntapalve luiden saavuttavuudessa on otettava huomioon paljon muu takin kuin niiden sijainti, esteettömyys ja hinta. On myös ihmetelty miksi liikuntapolitiikka ei nouse isoksi vaaliteemaksi. Tämä viesti on syytä sisäistää ennen kuin lähdetään liikuttelemaan ihmisiä, joille liikunta saati urheilu ei ole se juttu. Liikuntaa on edistetty niin penteleesti vuosikymmeniä, ja tilanne ei tunnu kohentuvan. Liikkumisen lisäämiskeinoista on puhuttu perin vähän. Kyse oli sananmukai sesti hiljaisesta tiedosta. ”Suomenhevoset on jalostettu tekemään pitkään matalasykkeistä työtä. Koirien ulkoiluttajia tassuttelee tuon tuosta vastaan. Kivikosta, Myllypurosta ja Itäkeskuk sesta löytyy lisää liikuntapaikkoja. . Liikkumisen vähentyminen on yleismaailmallinen ilmiö. Futiskenttiä on kolme teko nurmella ja yksi luonnonnurmella. Tavoitteena on kävellä 15 000 askelta päivässä. P imeää pulloa tiedusteltiin aikoinaan kysäisemällä vai vihkaa ”onks tietoo”. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Liikuntatiedosta ei ole 2020luvulla puutetta. Onks tietoo, miksi näin on päässyt käymään. Suomi on joutumassa täyteen turmioon, jos nyky meno jatkuu. L iikuntapoliittinen keskustelu näyttää vaalien lähestyessä typistyneen älämölöksi liikkumattomuuden hirmuisesta hinnasta. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö hankkeen tutki jat ovat liikkuneet kotikulmillani Kontulassa ja myös Jyväs kylän Huhtasuolla. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Suomen tilanne ei edes ole maailmanmitassa huono, vaan pikemminkin kohtalainen. Hyvinvointialueet ovat paljastumassa jotenkinvointialueiksi, joilla ennaltaehkäisevä työ uhkaa jäädä pieneen sivuosaan. Kontulassa yli 30 vuotta asuneena, asukas ja urheiluseu ratoimintaan osallistuneena ja aluetta tutkineena voin hyvin olla samaa mieltä tuloksista. Tosin tulevaisuuden ennustaminen vuosikym menien päähän tämän päivän testituloksilla on mahdotonta. Työskentely reippaassa käynnissä polttaa tehokkaasti rasvaa.” Mutulla päättelen, että maltillinen hevoskuuri toimii myös kaksijalkaisella savolaisten kaskenpolttajien ja kivenkerääjien geenit saaneella. Kolmannes kontulalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, koulu tus ja tulotaso ovat alhaisia, työttömyysaste korkea ja ikäih misten osuus on liki 20 prosenttia asukkaista. Vastauk sia voi löytyä lähiöistä. En ihmettele yhtään. Jos ainoana keinona on nykyisen liikuntajärjestelmän lisära hoittaminen, niin suurta muutosta ei ole luvassa. Talojen väliin jää isojakin metsiköitä ja puistoja. Hevoshieroja Miisa Wikman (Helsingin Sanomat 21.12.2022) on havainnut suo menhevosten keventäjäksi sopivan parhaiten rauhallisen lii kunnan. Yleensä oli. Laduille suuntaa varttunutta väkeä tuulipuvuissaan ja muutama vuosikymme nen sitten valmistetut sukset kainalossa. Liikunnan har rastaminen ei välttämättä olekaan likikään kaikille Kontulassa ja Huhtasuolla päällimmäisin asia, kuten Yhdenvertainen liikunnallinen lähiön tutkijatkin ovat havainneet: ”Huolestuttavaa on, että mentaaliset esteet, kuten yksinäisyys ja mielenterveyshaasteet, näyttäisivät ainakin tutkimuslähiöissämme kasautuvan tietyille sosioekonomisille ryhmille: vieraskielisille, pienituloisille kotitalouksille, yksinhuoltajille ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville asukkaille.” Toisaalta erilaisia liikkujia näkyy paljon. Liikkumisen hyödyistä on tarjolla tietoa yhtä paljon kuin olutmerkkejä hypermarketin hyllyillä. Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) 2020–2022. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Onks tietoo. Eri asia tehosiko se. Silti me suomalaiset emme älyä liik kua terveytemme kannalta riittävästi. Väestönsuo jeluluolista löytyvät sekä skeittihalli että punttisali. Kevyen liikenteen väyliä riittää ja Kivikon ulkoilupuistossa pääsee liikkumaan poluilla ja metsässä. Liikuntaneuvoksikin riitti kehotus ”ylös, ulos ja lenkille”. https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainenliikunnallinenlahio. Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö hanke toi esille miten monimutkaista on yrittää vaikuttaa liik kumisen määrään. Ja liikuntapaikoista ei Kontulassa tosiaankaan ole pula. Jouko Kokkonen . L oppukevennyksenä voin kertoa, että olen aloittanut hevos kuurin. Astelen ajatuksissani hevosten jäljillä
Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto www.lts.fi/ media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/soveltavanliikunnanja paraurheilunsanasto.pdf. Käsitteet on pyritty määrittelemään siten, että niitä voi daan käyttää yhden mukaisesti. – Kunto kohoaa ja vaaratekijöissä, kuten verenpaineessa ja veren rasvaarvoissa, tapahtuu suotuisia muutoksia, tiivistää suo situsryhmän puheenjohtaja ja fysioterapian apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiede kunnasta. Kilpailussa toiseksi sijoittui Päivi Herranen, kolmanneksi Niko Tynkkynen ja neljänneksi Laura Joensuu. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Kuva: Laura Kanerva Liikunnallinen sydänkuntoutus toimii Suomen Fysioterapeuttien Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus fysioterapiasuositus on päivitetty. Kuntoilu vähentää mer kittävästi potilaiden sepelvaltimotaudista johtuvia sydäntapah tumia, jolloin elämänlaatu kohenee verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon. . . www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/ammatinkehittaminen/ fysioterapiasuositukset/sepelvaltimotautipotilaanliikunnallinenkuntoutus Soveltavan liikunnan ja para urheilun sanasto valmistunut Sanasto esittelee soveltavaan liikuntaan ja paraurhei luun liittyvien keskeis ten käsitteiden sisällöt. Sanasto on tarkoitettu työvälineeksi soveltavan lii kunnan ja paraurheilun parissa työskenteleville. Voit tajatutkimuksen otsikko oli Pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuus ikääntyvien henkilöiden fyysiseen toimintakykyyn ja kipuun polven tekonivelleikkauksen jälkeen: Satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Maarit Janhunen tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikunta lääketieteellinen tutkimus 2022 kilpailun. Liikunnallinen sydänkuntoutus parantaa elämänlaatua ja pie nentää terveydenhuollon kustannuksia. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja riittävä arkiaktiivisuus ovat potilaan iästä ja sukupuolesta riippumatta keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumista läpi elämän. Liikuntalääketieteen päivien 2022 yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 36 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Lii kuntatieteellisen Seuran ja Sanastokeskuksen vuonna 2021 aloittaman hankkeen tuloksena valmistunut sanasto on julkaistu saavutettavana pdftiedostona, painettuna sekä Sanastokeskuksen ylläpitämässä TEPAtermipankissa. Se antaa suositukset suomenkielisestä ter mistöstä ja suomen kielisten termien vas tineet ruotsiksi ja eng lanniksi. Kaikki palkitut tutkijat ovat Jyväskylän yliopistosta. Finalistikä sikirjoitukset arvioivat professori Tero Järvinen Tampereen yliopistosta, professori Timo Lakka ItäSuomen yliopistosta ja professori Sari Stenholm Turun yliopistosta. Liikuntalääketieteen tutkimuskilpailun voitti Maarit Janhunen Jyväskylän yliopistosta ajassa Laura Joensuu, Niko Tynkkynen, Päivi Herranen ja Maarit Janhunen palkittiin Vuoden liikuntalääketieteellisessä tutkimuskilpailussa
Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät ItäSuomen yliopistoksi vuonna 2010. Hyvää hallintotapaa räikeästi rikkovat esimer kit urheilumaailmasta nousevat säännöllisesti esille mediassa ja julkisessa keskustelussa. Koulutuksen juuret ovat avoimessa yliopisto opetuksessa, joka alkoi Kuopion yliopiston kesäyliopistossa vuonna 1982 approbaturin laajuisena. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 ajassa Urheilun hyvän hallinnon tutkimuksen pyöreä pöytä Tampereella Opetusja kulttuuriministeriön Urheilun eettisten asioi den neuvottelukunta järjesti liikunnan ja urheilun hyvästä hal linnosta kiinnostuneille tutkijoille pyöreän pöydän tilaisuuden Tampereen yliopistolla tammikuussa. Jatkoopis kelijoita oppiaineessa on kymmenkunta. Liikuntalääketieteen opetusta 30 vuotta ItäSuomen yliopistossa Ensimmäiset liikuntalääketieteeseen suuntautuneet terveydenhuollon opiskelijat aloittivat Kuopion yliopistossa vuonna 1992. Yhteensä 15 vuotta kestäneen hankkeen loppu yhteenvetona ilmestyi vuonna 1992 Suomi uskoi urheiluun – Suomen urheilun ja liikunnan historia teos. Oppiaineesta vastaa biolääketieteen yksikkö. Koulutuksesta vastasi silloinen fysiologian laitos. Liikuntalääketiede pääaineenaan oli väitellyt syksyyn 2022 mennessä 22 henki löä pääosin fysiologian laitoksen ja Kuopion Liikuntalääke tieteen tutkimuslaitoksen alaisuudessa. Tutkintorakenne muuttui vuonna 2020, jolloin myös uudistettiin terveysliikunnan perus ja aineopinnot. . Kaikkein näkyvimpien tapaus ten ohella hyvä hallinto viittaa monimuotoiseen ja tahoiseen ilmiöön, johon kuuluu päätösten läpinäkyvyyteen, eturistiriitoi hin, sponsorointiin, eriarvoisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Suuri osa opiskelijoista oli suorittanut kuntohoitajan, lää kintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkin non. Professori Vesa Vares esitelmöi naisten jalkapal losta. He toivoivat mahdollisuutta jatkaa opintoja maisteriksi asti. https://blogs.uef.fi/uefllt/2022/11. Tosin Heikki Pekkarinen loi ensim mäisen verkkojakson jo vuonna 2000, muistelee ItäSuomen yliopiston liikuntalääketieteen yliopistolehtori Mika Venojärvi. Liikuntakulttuurin laajuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityk sestä huolimatta urheilun hyvästä hallinnosta on olemassa vain melko vähän suomalaista tutkitustietoa. Yhä useam mat opiskelijat suorittavat opinnot perusopinnoista alkaen päätoimisena tutkintoopiskelijana. Seura kutsui kunniajäsenek seen vuosikirjansa pitkäaikaisen toimittajan Esa Sirosen. Vuonna 1988 koulu tus laajeni 2020luvun aineopintoja vastaavaksi kokonaisuu deksi. Oppiaineen vastuuhenkilönä toimi lähes 20 vuoden ajan dosentti Heikki Pekkarinen. Vilkkaassa keskustelussa osallistujat pohtivat, mitkä ovat kes keisiä kehityssuuntia urheilun hyvässä hallinnossa, ja miten niitä tulisi tarkastella tieteellisestä tutkimuksessa. Paneelikeskustelun aiheena oli Häirintä, valta ja vallankäyttö urheilussa. – Verkkoopetus ei ollut vielä muodissa, vaan opetusta perus ja aineopinnoissa järjestettiin iltaisin ja viikonloppui sin useilla paikkakunnilla. He ovat työllistyneet hyvin aikojen saatossa. Monelle tutkinto on ensimmäinen, vaikka oppiaine on yhä suosittu myös tervey denhuollon AMKtutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Oppiaineesta on valmistunut 239 terveystieteiden maiste ria. ItäSuomen yliopiston liikuntalääketieteen historiaa ja 30vuotisjuhlatunnelmia. Liikuntalääketieteen perus opintoja opiskeltiin parhaimmillaan yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. SUHS perustettiin Liikuntatieteellisen Seuran joh taman Suomen liikuntahistoria hankkeen jälkitunnel missa. Tilaisuudessa alustivat professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Hannele Harjunen Jyväsky län yliopistosta. Mikä selittää hyvää hallintoa tai sen puuttumista liikunnassa ja urheilussa. Oppiaine sai ensimmäisen pro fessorinsa vuonna 2015, kun Heikki Tikkanen aloitti teh tävässä. Puheenjohtaja Heikki Roiko-Jokela kertoi SUHS:n vai heista ja varapuheenjohtaja Kalle Virtapohja esitteli seuran vuosikirjoja. Urheiluhistoriallinen seura täytti 30 vuotta Suomen urheiluhistoriallinen seura (SUHS) juh listi joulukuussa 30vuotista taivaltaan seminaarilla. Kuopion yliopistossa aloitti vuonna 1992 liikuntalääke tieteen suuntautumisvaihto. Samalla koulutus työllisti laajan joukon lii kuntalääketieteen asiantuntijoita
Selvityksen pohjana olleeseen kyselyyn vastasi 114 kuntaa, joissa liikuntaneuvontapalvelu on vakiintunut tai se on aloitettu hankemuotoisesti vuonna 2020 tai aiemmin. Oma varainhankinta ja muu tuki ovat nyt entistä tärkeämpiä oljenkor sia. . Suurimmassa osassa kunnista (72 %, n = 81) liikuntaneu vontaan ohjauduttiin selvityksen mukaan terveydenhuol lon ammattilaisen lähetteellä omatoimisen ohjautumisen lisäksi. Liikkuva aikuinen. Kyselyyn vastanneet henkilöt toi mivat alueellaan joko liikuntaneuvojina tai liikuntaneuvon tapalvelun kehittäjinä. Vuonna 2021 liikuntaneuvontaa järjestä viä kuntia oli yhteensä 168. Tämä vuoksi opetus ja kulttuuriministeriö ei ottanut hakemusta käsitte lyyn. Vastanneista kunnista 48 prosenttia (n = 54) hyödynsi kirjaamiseen potilastietojärjestelmää ja hieman yli puolet tilastoi liikuntaneuvonnan asiakasmääriä vuosittain. Kaikkien iäkkäiden tulisi saada ohjausta kaatumisten ehkäisyyn ja liikuntaan. Paralympiakomitean pää sihteeri Riikka Juntunen jätti valtionavustushake muksensa päivän myöhässä. Suositukset painottavat yksilöllistä riskinarviointia ja ehkäisyn suunnittelua. Age and aging lehden julkaisemien suositusten tarkoituk sena on auttaa iäkkäiden parissa työskenteleviä terveydenhuol lon ammattilaisia arvioimaan ja kaatumisriskiä ja ehkäisemään kaatumisia. . Juntunen toimii myös Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana. Myös terveysarvojen, kuten verenpaineen ja verikokeiden seuranta, oli liikunta neuvonnassa vielä satunnaista. Suurin osa vastanneista kunnista (83 %, n = 84) käytti liikun taneuvonnan arvioinnissa osaa valtakunnallisten suositus ten mittareista, mutta vain neljässä kunnassa olivat käytössä kaikki suositusten mukaiset mittarit. Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022 https://liikuntaneuvonta.fi/wpcontent/uploads/sites/3/2022/11/ Liikuntaneuvonnan_nykytilaselvitys_2022.pdf Paralympiakomitean valtionavustus hakemus myöhästyi Suomen Paralympiakomitea jäi ilman opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämää valtiona vustusta vuodelle 2023. Kotona asuvien iäkkäiden aiemmat kaa tumiset pitäisi selvittää rutiininomaisesti ja säännöllisesti riskin arvioimiseksi. 2022. Hankaluuksia aiheuttivat esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön vaihtuvuus sekä tiedonkulku.. Suosituksiin sisältyvällä mallilla kaatumisriski voi daan luokitella matalaksi, kohtalaiseksi tai korkeaksi, mikä antaa lähtökohtia ehkäisytoimien yksilölliseen suunnitteluun. Vuonna 2022 Paralympiakomitean yleisavustuk sen suuruus oli 2 062 000 euroa ja koko vuosibud jetti 3 360 000 euroa. Global Guidelines for Falls in Older Adults, worldfallsguidelines.com Liikuntaneuvonnan nykytilaselvityksen mukaan liikun taneuvontaa sai koko Suomessa vuosina 2017–2021 lähes 4 000 asiakasta vuosittain. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn maailman laajuinen suositus Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on laatinut ensimmäiset globaalit iäkkäiden kaatumisen ehkäisysuositukset. Heidi Leppä, Essi Nirhamo, Inna Karapalo & Sari Kivimäki. – Jonkin verran toimintaa pystytään toteutta maan hankkeiden kautta, mutta se paikkaa vain pie nen osan kokonaisuudesta. Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen ItäSuomen yliopis tosta osallistui suositusten laatimiseen työryhmässä, joka tarkas teli monilääkityksen ja kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden huo mioimista kaatumisten ehkäisyssä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 Selvitys liikuntaneuvonnan tilasta Liikuntaneuvonnan toteuttamisessa oli eroja erityisesti kirjaamis ja tilastointikäytänteissä sekä liikuntaneuvonnan arvioinnissa. Paralympiakomitean halli tus antoi Juntuselle kirjallisen varoituksen, koska virheellä on erittäin merkittävä vaikutus järjestön talou teen ja toimintaedellytyksiin. Hallitus velvoitti Juntu sen käynnistämään viipymättä toimet, joilla pide tään avustuksen saamatta jäämisen aiheuttamat vahingot mahdollisimman pieninä. Sen lisäksi säästämme sieltä mistä voimme, siirrämme joitain asioita tuleville vuosille ja keski tymme vain kaikkein olennaisimpaan, pääsihteeri Juntunen sanoo. Kyseessä on kui tenkin ollut inhimillinen virhe, eikä toimintaan liity väärinkäytöksiä tai rikosta. Osassa kunnista yhteistyö terveydenhuollon kanssa toimi hyvin, mutta monissa kunnissa yhteistyön kehittämi seen kaivattiin tukea
Esimerkiksi katsekontaktit, nyrkkiter vehdykset ja yksinkertaiset kysymykset, kuten miten menee, toimivat mainiosti. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Vuoden 2022 Move!-tulosten mukaan peruskou lun 5. ja 8.luokkalaisten fyysinen toimintakyky on pysynyt edellisvuoden tasolla. Elinympäristön virikkeet ratkaisevat.” Opettaja Harri Kumpulainen, Twitter 14.12.2022, @harrikumpulaine ”Aina kun mahdollista, valmentajan olisi hyvä kohdata lapset jo ennen treenien alkua. Ikävän vuoksi juok sen 200 kilometriä kuukaudessa, otan kylmiä suihkuja, nostan penkistä sata kiloa ja luen klassikoita. Käynti tiloihin tapahtuu tornin vie ressä sijaitsevan vierailijakeskuksen kautta. Lasten ja nuorten toimintakykyä ja liikkumista on Move!tutkijoiden mukaan tärkeä edistää jatkossa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyönä. Henkilökunnan puhe linnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Lisäksi maaseudulla on monesti pitkät etäisyydet koulu ja harrastuspaikkoihin, mikä aiheuttaa paljon autossa istumista, arvioi Move!järjestelmän kehit tämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yli opiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Teknologian kehitty minen auttaa tässä tiedonsiirrossa, jos se on valjastettu ajoissa käyttöön, mutta tarvitaan myös konkreettista opettamista esim. Uusi postiosoite on Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki. Tulosten perusteella maaseutumaisissa kunnissa on enemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintaky vyn heikko taso voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Ne auttavat tuntemaan äärimmäisesti, kurkottamaan sinne, minne alkoholi minut aiemmin vei.” Rockmuusikko Ville Malja, Helsingin Sanomat 19.1.2023 ”Olisiko aika myöntää, että seuratoiminta ei ratkaise lasten liikkumattomuuden ongelmaa. Viimeisten viiden vuoden aikana luki jat ovat kuitenkin alkaneet paljon enemmän vaatia syventäviä, pitkiä juttuja, joissa pituus ei ole itseisarvo.” Iltalehden julkaisupäällikkö Tuukka Matilainen Fair Play 4/2022. Seurat tekevät tärkeää työtä, mutta isotkaan seuraharjoitustunnit eivät täytä viikoittaista lii kuntasuositusta. mestari–kisälli mallilla.” Hartola Golfin toimitusjohtaja ja Suomen Liikunnan Amattilaiset SLA ry:n hallituksen jäsen Tere Heinonen, Liikunnan ammattilainen 4/2022 ”Aiemmin verkossa toimi todella hyvin silppumainen nopea ja lyhyt uutisrullatarjonta. ”Tieto on kuin lanta, se vaikuttaa parhaiten levitettynä.” Rovasti Veli-Matti Hynninen, Facebook 11.1.2023 ajassa. Move!mittaustuloksia: www.oph.fi/fi/koulutusja tutkinnot/movemittaustuloksia MOVE!tulokset: arjessa jaksamisessa voi olla ongelmia 40 prosentilla oppilaista Kuva: Jonna Keihäskoski LTS muutti Olympiastadionille Liikuntatieteellinen Seura on muuttanut Olympiastadio nin pohjoiskaarteeseen. Hyvällä valmentajalla on sekä vuorovai kutus että esiintymistaitoa, kykyä olla positiivinen ja samalla vaativa.” Palloliiton nuoruusvaiheen kehittämispäällikkö Markus Paananen, Valmentaja 5/2022 ”Liikuntapaikkojen hoidossa, liikunnanohjauksessa ja liikun tapaikkojen johdossa on paljon hiljaista tietoa, jota kirjataan/ hyödynnetään eri paikoilla vaihtelevasti. – Alueelliset erot fyysisessä toimintakyvyssä voi vat johtua esimerkiksi siitä, että kaupungeissa on enemmän liikkumis ja harrastusmahdollisuuk sia oppilaiden lähiympäristössä kuin maaseudulla. Noin 40 prosentilla oppilaista toimintakyky voi haitata arjessa jaksa mista. . Kuva: Jouko Kokkonen Muualla sanottua ”Ikävöin nousuhumalan kauneutta, krapulan raastavaa rumuutta, haltioitumisen tunnetta, pelottavan sattumanva raisia hetkiä ja orgastista inspiroitumista
Minulla ei ole ratkaisua esittämääni globaaliin uhkakuvaan. Paradoksaalisesti parhaiten on kisaisäntäongelman onnistunut tois taiseksi ratkaisemaan epädemokraattinen KOK. Oppiminen ja tieto eivät saisi jäädä vain yksittäisten henkilöi den omaisuudeksi. Lopuksi lisätään annos yhdenvertaisuutta, tasaarvoa ja läpinä kyvyyttä. Sitä vastaan taistellessa ei kai auta kuin jatkaa amerikkalaisten kolajuomien nautti mista. Joka tapauksessa liikunnan ja urheilun alalla voidaan miettiä myös seuraavia tie dolla johtamisen askelia. Koko maailma ei riennä arvos telemaan Qataria, Kiinaa tai Venäjää, vaikka länsimaissa näitä urheilu kilpailujen isäntiä on perustellusti kritisoitu. Idealistisessa visiossa ei ole vikaa mutta kulkeeko todellisuus parhaillaan aivan eri suuntaan. Olemme vieneet kehitysyhteistyönä demokratiaa, tasaarvoa ja koulutusta, ja toki on tullut onnistumisiakin. Olkoon se vaik kapa oppimisen ekosysteemi. Sama koskee kaikkia isoja kansainvälisiä lajiliittoja. Liikunta ja urheilualan toimintakulttuu rissa arvostetaan tietoperustaista toimin taa. Luemme urheilun suurta kertomusta jotenkin niin, että ensin oli lei kinomaista harrastelua, sitten kilpailtiin ja päädyttiin ammattiurhei luun. Oma etu, oman maan ja sen urhei lun etu sekä oman lajin etu kietoutuvat toisiinsa. Mutta jos myynti kasvaa epädemokraattisissa maissa ohi län simaiden lukemien, markkinatalouden reaktion voi arvata. Jopa dopingpykälien kohdalla siinä on onnistuttu mutta rahan ja poliittisen vallan alueella peli vasta muuttuukin kovaksi. Alan tutkimustoimintakin on melko laadu kasta. Tähän asti bisnekselle on ollut edullista edistää yhdenvertaisuutta ja yksilön oikeuksia. Samalla on todettava, että liikunnan ja urheilun alueella tietoperustainen toiminta on moniin muihin politiikkaalueisiin verrat tuna jopa erinomaista. Oppimisesta tiedolla ja ymmärryksellä johtamisen edellytyksenä ei ole liikunta ja urheilupolitiikassa, kuten ei juuri mui denkaan yhteiskunnan politiikkaaluei den osalta juurikaan keskusteltu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.. JARI STENVALL, HT hallintotieteen professori Tampereen yliopisto jari.stenvall@tuni.fi Väärin äänestetty – menettääkö länsimaailma valta-asemansa urheilussa. Alalla on useita toimijoita (kuten LTS), jotka tekevät hyvää työtä tiedon kokoami sessa, välittämisessä ja viestittämisessä. Poliitti sen vallan lisäksi avainasemassa ovat suuret kaupalliset toimijat. ”Tiedämme siitä vähän, josta emme ole oppineet.” Richard Freemanin viisitoista vuotta sitten esittämä näkemys on epäile mättä ajankohtainen edelleen liikuntapo litiikankin tiedolla johtamiselle. Samalla on uskottu, että valintaprosessia viilaamalla voitaisiin välttää ongelmalliset isäntämaat. Päätöksistä äänestettäessä suuri enemmistö tulee maista, joissa korrup tio kuuluu kiinteästi vallankäyttöön. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 9 Tyhmä tiedekysymys Voiko tiedolla johtaa ilman oppimista. Kolmet seuraavat kesä olympialaiset (Pariisi 2024, Los Angeles 2028 ja Brisbane 2032) sekä tal violympialaiset (Milano 2026 ja vuoden 2030 kisojen hakijat Salt Lake City ja Sapporo) järjestetään ihmisoikeuksien ja korruption kannalta turvallisessa ympäristössä. On silti selvää, että kehitettävääkin on paljon esimerkiksi tiedollisen katvea lueiden täyttämisessä, monitieteellisyy dessä ja tiedon hyödyntämisessä. Freemanin väite sisältää ajatuksen siitä, että hyvä tiedolla johtaminen edellyttäisi systemaattisen oppimista koskevan järjes telmän kehittämistä. MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com LUKIJAN SANA Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Mutta miten luoda korruptoituneeseen, epätasaarvoiseen ja ihmis oikeuksia rikkovaan maailmaan oikeudenmukainen järjestelmä – edes urheilussa. Demokratian, ihmisoikeuksien ja vähäisen korruption keskellä elää selvä vähemmistö maailman ihmisistä. Valitettavasti Kiina on ajanut vaikutusvallassa ohi: pääoma, infrastruktuurin rakentaminen ja työpaikat houkuttelevat enemmän kuin inhimilliset vientituotteemme. Ettei vain urheilumaailmassa olisi käymässä kuin länsimaailmalle näyttää tapahtuneen monien Afrikan maiden kanssa. Se joka lupaa eniten, saa äänet. Viimeksi mainittu tarkoit taisi, että tiedolla johtaminen kehittyisi ymmärryksen suuntaan. Liikuntaalalle voitaisiin kehittää eräänlainen oppimisen ekosysteemi, jossa hyödynnettäisiin digi taalisuuden, erityisesti tekoälyn mahdol lisuuksia. Tarvittaisiin sekä käy täntöihin liittyvää että ajatteluun kytkey tyvää oppimista. Paraniko tilanne, kun päätös jalkapallon miesten MMkisojen järjes täjästä siirrettiin pois FIFA:n läpikorruptoituneelta hallitukselta järjes tön kongressille
Hän kuului myös Scandinavian Journal of Sport Sciences lehden toi mituskuntaan 1980 ja 1990luvuilla. Hän työskenteli voimistelunopettajana Porin lyseossa vuo desta 1959 ja Helsingin Normaalilyseossa vuosina 1961– 1965. Vuosina 1985–1991 hän toimi Liikunta ja tiede lehden pää toimittajana. Seuran hallitus kutsui hänet tuolloisen käytännön mukaisesti jäseneksi helmikuussa 1966. Telamalle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Jyväskylään Kasvatustieteiden tutkimuskeskukseen liikuntatutkijaksi 1965. Kaikissa tehtävissään Telama osoit tautui demokraattiseksi, humaaniksi ja huumorintajuiseksi esimieheksi, opettajaksi ja työtoveriksi, joka halusi tasapuo lisesti kuunnella myös opiskelijoiden mielipiteitä. Vuodesta 1975 läh tien hän toimi eri tehtävissä Association Internationale des Écoles Supérieures d’Éducation Physique järjestössä, joka oli alun perin kansainvälinen liikuntakorkeakoulujen liitto. Risto Telamaa jäivät kaipaamaan vaimo Tuula ja pojat perheineen sekä lukuisat ystävät ja työtoverit. Hän toimi fyysisen aktii visuuden ja liikunnan asiantuntijana monitieteisessä METELItutkimuksessa, terveystieteellisessä Nuorten terveystapatutkimuksessa ja lääketieteellisessä Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin ris kitutkimuksessa (Laseri tutkimus 1980–). AIESEP kehittyi myöhemmin liikuntapedagogisen tutkimuk sen merkittäväksi tiedeorganisaatioksi. Telama oli LTS:n kunniajäsen. Hänen väitöskirjansa Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset valmistui 1972 ja hänestä tuli ensim mäinen Suomessa väitellyt liikuntatieteiden tohtori. Jo ensimmäisillä Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä 1967 Telama piti yhden pääalustuksista otsikolla Liikuntakasvatuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Telama teki mittavan kansainvälisen tieteellisen uran. Kotimaassa Telama osallistui aktiivisesti Liikuntatieteel lisen Seuran (LTS) toimintaan. Risto Telama syntyi 1.8.1936 Johan neksessa Karjalankannaksella. Telaman kaudella yleis tajuisten tekstien määrä lisääntyi leh dessä. LIKEStutkimus keskuksen kanssa Telaman yhteistyö jatkuikin useiden vuo sikymmenten ajan. Projektissa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa samojen yli 2 000 hengen fyysistä aktiivisuutta objek tiivisten mittausmenetelmien avulla vuosina 2007, 2011 ja 2018–19. Telama oli yksi 1980luvulla järjestettyjen Joutsan lapsiliikuntaseminaarien kantavista voimista. Telama oli merkittävä liikuntakasvatuk sen tutkija ja Jyväskylän yliopiston lii kunnanopettajakoulutuksen kehittäjä. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 ajassa IN MEMORIAM: RISTO TELAMA Ensimmäinen Suomessa väitellyt liikuntatieteiden tohtori Liikuntapedagogiikan professori Risto Telama menehtyi 86vuotiaana 14. Tässä virassa hän toimi eläk keelle jäämiseensä saakka. Monipuolinen lii kuntaharrastus vei hänet opiskelemaan Helsingin yliopiston voimistelulaitok selle, ja opiskelutovereiden innoittamana hän aloitti myös psykologian opinnot Helsingin yliopistossa. Telama johti henkilökohtaisesti moniosaista Koululiikun nan sisältötutkimusta sekä Nuorten urheilijoiden sosiaali eettistä kehitystä käsitellyttä tutkimushanketta ja oli keskei sessä roolissa Väestön liikuntakäyttäytymis tutkimuksessa, jossa ensimmäistä kertaa saatiin koko väestöä edustavalla näytteellä monipuolinen kuva suomalaisten liikuntaharras tuksista. Risto Telama ohjasi monen opiskelijasukupolven opin näytetöitä ja lukuisia väitöskirjoja. marraskuuta 2022 Jyväskylässä. Näin tutkimus antoi tulevien liikunnanopettajien koulutukseen käytännönläheistä tietoa koulujen arjesta. LAURI LAAKSO liikuntapedagogiikan apulaisprofessori ja professori 1985–2011 MIRJA HIRVENSALO liikuntapedagogiikan professori 2011–2020 Kuva: LTS:n arkisto. Telaman tutkimusaiheet käsittelivät monipuolisesti liikuntakäyttäytymisen eri osaalueita. Virallisesti työnantaja oli Kasvatustieteiden edistämis seura, jonka jatkajaksi perustettiin vuonna 1970 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES). Perhe muutti evakkona Lahteen, jossa Risto kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1955. Lisäksi hän toimi useaan otteeseen Liikuntakasvatuksen laitoksen johtajana ja myös tiedekunnan dekaanina. Lisäksi hän oli mukana Unescon ja Euroopan Neuvos ton tutkimus ja asiantuntijatehtävissä. Laseritutkimuk sen artikkelit liikuntaharrastuksen pysyvyydestä kiinnosti vat kansainvälistä tutkijamaailmaa ja yltivät hyvin korkeisiin viittausmääriin. Telama valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1959 ja myöhemmin myös humanististen tieteiden kandidaatiksi. Risto Telama oli viime vuosiin asti aktiivisesti mukana tutkimusryhmän toiminnassa. Hän osallistui useisiin vertaileviin hankkeisiin Suomen edus tajana. Vuonna 1974 Telama nimitettiin liikuntapedagogiikan apulaispro fessoriksi ja 1981 professoriksi. Koululiikunnan sisältötutkimus käsitteli opettajien ja oppilaiden toimintaa, liikuntatuntien tavoitteita ja sisäl töjä sekä koululaisten fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa
Käyttäjät haluai sivat kuitenkin myös saada digitaaliselta valmentajalta entistä personoidumpaa ja ohjaavampaa palautetta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9264-4 Harjoitusja palautumistiedon mittaaminen voi hyödyttää kuntoliikkujaa LitM Olli-Pekka Nuuttila tutki erilaisten kestävyysharjoitus ten ja harjoitusjaksojen vaikutuksia kuntoliikkujien palautu miseen ja suorituskykyyn. Rakennetulla ympäristöllä onkin tärkeä rooli iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen ylläpitä misessä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9280-4 Liikunnasta saatava ilo lisää liikuntaa tehokkaimmin TtM Virpi Kuvaja-Köllner tutki väestötasolla kustannusvaikut tavimpia keinoja liikunnan lisäämiseksi. Hankalia ovat tilanteet, joissa koettu palautumistila ja syke mittarin tulos eivät kohtaa. Digitaalisen valmentajan käyttäjät kokivat val mennuksen vaikuttaneen pääosin myönteisesti omaan liikun nalliseen minäpystyvyyteen ja motivaatioon. Olli-Pekka Nuuttilan valmennusja testausopin väitöskirja "Monitoring recovery and training responses from different types of endurance exercises and training protocols in recreational runners – implications for individual training prescription" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10.12.2022. Hyvinvointiin vai kuttavat muiden osoittama arvostus sekä mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ja muokata omia työskentelyta poja. Tulosten mukaan liikunnanopettajat tekevät aktiivisesti töitä työhyvinvointinsa eteen. Erityisesti levähdystauot, apuvälineen käyttö ja kävelyn hidastaminen olivat tutkimuksessa yhtey dessä laajempaan elinpiiriin ja parempaan koettuun ulkona liikkumisen autonomiaan. Vuoden kestäneellä ohjatulla kotiharjoittelulla pystyttiin vähentämään myös sosi aali ja terveyspalveluiden käyttöä harjoitteluvuonna ja sitä seuranneen vuoden aikana henkilöillä, joilla oli lähtötilan teessa gerastenia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4717-8 Digitaalinen valmentaja vaikuttaa liikuntamotivaatioon ja minäpystyvyyteen KTM, LitM Eeva Kettunen tutki kokemuksia digitaalisesta val mentajasta ja sen vaikutuksista liikuntakäyttäytymiseen ja motivaatioon. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9228-6 Matalatehoinenkin liikkuminen ylläpitää terveyttä ja kävelykykyä ikääntyessä TtM Tiina Savikangas tutki fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kehonkoostumukseen ja fyysiseen kuntoon ikääntyvillä, vähän liikuntaa harrastaneilla henkilöillä. Lisäksi hän selvitti liikunta ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia fyysiseen. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9256-9 Pitkäkestoinen kuntoutus kohentaa ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua TtM Sara Suikkasen tutkimuksen mukaan fysioterapeu tin ohjaama kotiharjoittelu parantaa ikääntyneiden fyysistä suorituskykyä ja ylläpitää elämänlaatua. – Experiences of digital coaching supporting physical activity and exercise" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 15.12.2022. Yksitoistavuotinen seurantatutkimus osoitti, että kuntien käyttämät resurssit lii kuntaan eivät automaattisesti lisää liikkumista. Tämä oireyhtymä heikentää toimintaky kyä ja hidastaa esimerkiksi tulehduksista toipumista. Eeva Kettusen tietojärjestelmätieteen väitöskirja "Can my personal trainer be digital. Virpi Kuvaja-Köllnerin terveystaloustieteen väitöskirja ”Economic aspects of physical activity promotion” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.12.2022. Niitä enem män liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat yksilötekijät. TtM Heidi Lepän mukaan kävelymodifikaatiot saattavat auttaa ylläpitämään ulkona liikkumista. Heidi Lepän gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Walking Modifications as Facilitators for Mobility in Old Age" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 2.12.2022. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 1 Väitösuutiset Kehittymisja vaikutusmahdollisuudet työssä lisäävät liikunnanopettajien hyvinvointia LitM, KM Henry Lipponen tutki, mitkä seikat ovat pitäneet työhönsä tyytyväiset liikunnanopettajat hyvinvoivina koko työuran ajan. Tulosten perusteella harjoitus ja palautumistiedon mittaaminen voi hyödyttää kuntoliikkujia. Myös hyvä esihenkilötyö on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Väitös kirjan osatutkimusten perusteella liikunnasta saatu ilo kan nustaa liikkumaan ja lisäämään mukavaksi koetun liikunnan joukkoon myös terveyttä edistävää liikuntaa. Henry Lipposen liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Jaksaminen ei ole iästä kiinni! Ammatissa pitkään työskennelleiden liikunnanopettajien keinoja työhyvinvointiin” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.1.2023. Yksittäisen mittarin sijaan palau tumista kannattaakin tarkastella laajempana kokonaisuu tena. Sara Suikkasen fysioterapian väitöskirja "Home-Based Physical Exercise Among Older Adults with Signs of Frailty – Emphasis on Days Lived at Home, Utilization of Social and Health Care Services, Quality of Life, Physical Functioning, and Severity of Frailty" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 9.12.2022. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/84173 Kävelyä helpottavat muokkaukset auttavat iäkkäitä ihmisiä liikkumaan ulkona Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ja heikentynyt toimintakyky voivat muuttaa liikkumisen tapoja ja vähen tää kodin ulkopuolisen liikkumisen määrää
Tämä sel visi LitM Sari Sloten tutkimuksessa, jossa arvioitiin lasten motoristen perustaitojen, hengitys ja verenkiertoelimistön kunnon ja lihaskunnon yhteyttä painoindeksiin ja kehonkoos tumukseen matalaenergiseen röntgensäteilyyn perustuvalla DXA (dualenergy absorptiometry) menetelmällä. Mata latehoinenkin liikkuminen voi auttaa ylläpitämään tervettä kehonkoostumusta ja kävelykykyä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9212-5 Motorisilla perustaidoilla yhteys lasten kehonkoostumukseen Paremmat motoriset perustaidot ovat yhteydessä pienem pään koko kehon ja vatsan alueen rasvan määrään. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edusta jan, jolla on kaksi (2) ääntä. Tulosten mukaan liikkuminen voi parantaa alakoululaisten hyvinvoin tia ja oppimista, sillä pääosa oppilaista ja opettajista koki lii kunnan lisäämisen myönteisesti. Kokousjärjestelyjen, osallistumislinkin, valtakirjan sekä tarkempien saapumisohjeiden lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen säh köpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään 5.4.2023 mennessä. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuo den 2022 ja vuoden 2023 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Sirpa Sneckin kasvatustieteen väitöskirja "Moving Maths: effects and experiences of physical activity integrated into primary school mathematics lessons" tarkastettiin Oulun yliopistossa 4.11.2022. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata seuran toimistosta puhelimitse 010 778 6601/Valli tai sähköpostitse tuula. Henkilöjäsen ei voi äänes tää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Riikka Juntunen Jari Kanerva Riikka Juntunen Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2023. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2022 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myön täminen hallitukselle ja muille tili ja vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2024 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakor vausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2024 • Vuoden 2024 toimintasuunnitelman ja talousarvion vah vistaminen • Valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä halli tusjäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukai sesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2024 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättä minen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia halli tuksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. Koronatilanteen huomioiden noudatamme erityistä huo lellisuutta kokoukseen paikan päällä osallistujien osalta. KM Sirpa Sneck tutki miten liikkumisen lisääminen kolmasluokkalaisten matema tiikan tunneille vaikutti lasten oppimistuloksiin ja miten oppi laat ja opettajat kokivat liikunnalliset oppitunnit. Tulosten perus teella liikuntaohjelmalla voidaan saada pysyviä muutoksia vähän liikkuneiden iäkkäiden ihmisten aktiivisuuteen. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 aktiivisuuteen sekä tarkasteli toiminnanohjauksen ja moni sairastavuuden yhteyksiä harjoitusvasteisiin. Tiina Savikankaan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Physical activity among community-dwelling older adults: Relationships with body composition and physical capacity, and the effects of physical and cognitive training, multimorbidity patterns, and executive functions" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 4.11.2022. valli@lts.fi. Tutkimus oli osa Likesin Liik kuvaa matikkaa tutkimushanketta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526234175 ajassa Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pide tään keskiviikkona 19.4.2023 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla, Olympiastadionilla (Paavo Nur men tie 1, 00210 Helsinki) sekä etäyhteyden välityksellä. Motoristen perustaitojen ja kehonkoostumuksen välinen yhteys on tärkeä havainto, sillä etenkin vatsan alueen lihavuudella on havaittu olevan epäsuotuisa vaikutus terveyteen jo lapsuudessa. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9151-7 Oppitunneilla liikkuminen voi parantaa hyvinvointia ja oppimista Liikkumisen sisällyttäminen koulupäiviin ja oppitunneille on yksi keino lisätä liikettä lasten arkeen. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Sari Sloten liikuntapedagogiikan väitöskirja "Fundamental movement skills, cardiorespiratory and muscular fitness in association with adiposity in eight-year-old children" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 4.11.2022
Jokainen meistä on itsensä johtaja, josta rakentuu perusta sille, miten ja mistä kukin meistä hankkii, analysoi ja hyödyntää tietoa arjen päätöksen teossa olipa kyse sitten henkilökohtai sesta – tai työelämästä. Johtamista on kuvattu myös palveluamma tiksi, jossa muutos ja sen hallinta on ainakin jossain määrin läsnä. Lopulta on tärkeää muistaa, että johtaminen ei ole vain päätösten tekemistä, vaan ylipäätään tärkeä osa vuorovaikutustaitoja ja jaettua ymmärrystä. Pysähdyttävä kysymys kuuluukin: jos et osaa johtaa itseäsi, kuinka voit johtaa muita. Varmastikaan näin ei ole. Ehkä kuitenkin niin, että tiedon systemaattisella analysoin nilla, tiedolla toimimista voidaan käyttää johtamisen tukena. Syntyvän tiedon avulla voidaan kehit tää hoidon ja palvelujen laatua kaikkialla Suomessa. Johtamisessa tieto tuo mukanaan vastuuta ja se voi toimia tehokkaana työkaluna johtamista tukien. Tutkittu tieto ohjaa toimintaa, mutta arkivaikuttavuuden ja arkikus tannusvaikuttavuuden osoittamiseen ja arviointiin tarvitaan myös laaturekistereitä. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat jo ole massa olevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansalliset laaturekisterit. Johtamisen arvomaailma haastaa pohdiskelemaan tie dolla toimimista osana johtamisen prosessia. . Pitäisikö meidän ymmärtää tiedolla johtaminen peruste luksi kaikkien päätösten taakse. Moderni tekninen järjestelmätaso ja koneoppimisen työkalut voivat auttaa halutun tietovarannon eli datan keräämisessä ja ehkä myös osittain tiedon analyysissä ja tulkinnassa. Ja miten arvioimme tiedon lähteitä ja tiedon oikeellisuutta. Niin itsensä kuin muidenkin henkilöiden johtamisessa armollisuus ja lempeä avarakatseisuus voi toimia tärkeänä voimavarana. Tämä onkin varsin selkeä ydintavoite. Hyvässä johta misessa täsmennetään, viestitään ja konkretisoidaan johta misen arvot ja periaatteet yhtenäiseksi tavaksi toimia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 3 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Tiedolla toimiminen johtamisen tukena T ieto haastaa ja huvittaa meistä jokaista tämän päi vän arjessa. Johtamisen arvomaailmassa korostuvat luottamus, arvostus, innostus ja älyllinen haastaminen.. Yritän kuunnella ymmärtääkseni, en vastatakseni. Kasvavan digitalisaation myötä kaikenkat tavat kanavat pursuavat tiedon tulvaa, mutta mihin tie toa käytämme. Johto päätökset voivat tuottaa ongelmanratkaisun, joka perustelee ja tukee päätöksentekoa. Opin polulla muistutan itseäni myös siitä, että keskustelutaitoon ei kuulu vain oikeiden asioiden sanominen oikeassa paikassa, vaan myös väärien asioiden sanomatta jät täminen tunteiden kuohussa houkuttelevalla hetkellä. Prosessi tuottaakin yleensä lisää tietoa ja rakentaa perus teluja ratkaisujen ja päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi selkärekisterin raportista pääsee vertaamaan selkäleikkauksen aikaisia haittatapahtumia suo malaisissa sairaaloissa. Toimivaan ja laadukkaaseen sosiaali ja terveydenhuol lon palveluiden uudistukseen on kytketty vahvasti tiedolla johtaminen. Ei ole yllättävää, että johtamisen arvomaailmassa korostuvat luot tamus, arvostus, innostus ja älyllinen haastaminen. Myös ongelmanratkaisussa tai haasteellisiin kysymyksiin vastauk sia haettaessa tiedon hankinnan ja sen analysoinnin kan nustin on vahva. Tiedolla johta minen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Johtami nen on vuorovaikutteista tavoitesuuntautunutta toimintaa ihmisten kanssa. Len tokonetermein voitaisiin todeta siten, että laita ensin happi naamari itsellesi ja sitten vasta muille. Käyn itse joka päivä koulua oppiakseni aidon dialogin edellytyksiä paremmin. Tässä yhteydessä tiedolla johtamisella tarkoite taan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa järkiperäistä pää töksentekoa, jossa rutiinit ja toimen piteet on huomioitu. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Sinä itse olet tärkein johdettavasi. Professori Antti Malmivaara toteaa mainiossa tulevaisuuteen katsovassa kirjassaan ”Vaikuttavuus sosiaali ja terveydenhuollossa”, että kaiken sosi aali ja terveydenhuollon toiminnan tulee tähdätä arjen suoriutumisen edistämiseen
Erottamaton osa hyvää päätöksentekoa ovat arvot.. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Jyrki Katainen: JOUKO KOKKONEN Kuvat: Salla Karjalainen Johtamisessa tarvitaan tiedon lisäksi arvoja Tietoperustaisuus on Jyrki Kataisen mukaan korostunut johtamisessa epävarmuuden aikana. Paraskaan tieto ei yksin riitä
Eri puolilla maata toimiviksi havaitut ratkaisut olisi saatava käyttöön kaikkialla. Tämän voi tulkita koskevan myös liikuntaa, jossa keskustelu kiertää kehää liian vähäisen liikkumisen ihmettelyssä. Hän näkee yritysten tehneen jo valintansa. – Megatrendit kuulostavat dystooppisilta. Tulevaisuudessa riittää tekemistä Sitra julkaisi tammikuussa 2023 vuosittaisen megtrendiensä päivityksen, joka tiivistyy viiteen muutosvoimaan. Epätäydellisten ratkaisujen tekeminen vaatii taitoa, jota Kataisen mukaan tarvitaan valtion päätöksenteon lisäksi koko yhteiskunnassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 5 – T iedolla voi ja sillä pitää voida johtaa. Ilmastonmuutoksen rinnalla korostuu luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Paneelien osallistujat valitaan satunnaisotannalla, ja johtopäätökset kanavoituvat päätöksentekoon. Katainen näkee, että ihmisten kokema omistajuus demokratiaa kohtaan on liudentunut. Kokonaiskuva on ensisilmäyksellä synkkä: kamppailu demokratiasta kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy, talouden perusta rakoilee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja luonnon kantokyky on romahtamassa. Suomesta Katainen ottaa esimerkiksi sote-uudistuksen, joka johti lopulta hyvinvointialueiden perustamiseen. Toisinaan ratkaisuihin kytkeytyvät päättäjien taustaryhmien edut. Tämä aika vaatii paljon tiedolla johtamiselta, sanoo vuodesta 2020 Sitran yliasiamiehenä työskennellyt Katainen. Pääja valtiovarainministerinä Katainen näki, että erityisesti talouspoliittisessa päätöksenteossa tieto ja arvot kamppailevat. Katainen korostaa, että yksin tieto ei riitä päätöksenteossa, vaan siinä tarvitaan ehdottomasti myös arvoja. Liikuntajärjestöissä syntyy sosiaalisia verkostoja ja ne ovat yksi väylä täysipainoiseen elämään. Kansanvaltainen järjestelmä vaatii puolustamista, mutta myös kehittämistä. – Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli radikaali uudistus toistasataa vuotta sitten. Vanhalla mallilla ei voitu jatkaa ja hyvinvointialueet ovat hyvä alku uuteen, mutta eivät ratkaisu kaikkiin alan ongelmiin. Kun isoa ongelmaa ratkaistaan, niin se johtaa ainakin tilapäisesti joihinkin pienempiin, jolloin seurannaisvaikutukset on pystyttävä hoitamaan. – Toiminta liikuntajärjestöissä on sekä fyysistä että henkistä. Kaikkiin on kuitenkin olemassa ratkaisuja. Tarvitaan uudenlaisia tapoja, jolla ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon ja ilmaista mielipiteensä ilman että on pakko radikalisoitua. Yksittäistä keinoa lisätä ihmisten osallistumismahdollisuuksia ei ole, vaan todellisen osallisuuden kasvattamiseen tarvitaan erilaisia tapoja. Katainen ottaa esimerkiksi uudenlaiset kansalaispaneelit, joita Sitra kehittää hyvinvointialueiden kanssa. Talouden perustaa horjuttaa julkisen talouden velkaantuminen, jonka Katainen näkee olevan hoidettavissa. Talouden toimintalogiikkaa on muututtava, jotta kasvu ja ekologinen vastuullinen on mahdollista yhdistää. Demokratia on joutunut autoritääristen hallintojen haastamaksi ja demokraattiset valtiot kipuilevat Yhdysvalloista alkaen sisäisesti. Talouskasvu ja hyvinvointi arvioitava uudelleen Kilpailua digivallasta kiihdyttää datan merkitys nopeimmin lisääntyvä raaka-aineena, jonka hyödyntäminen lisääntyy. Kysymyksestä datan käytön ehdoista tulee yhä tärkeämpi: määrittelevätkö edelläkävijäyritykset ehdot vai pystytäänkö lainsäädännöllä luomaan reilut pelisäännöt datan jakamiseen ja hyödyntämiseen. Vaikka tavoitteista oltaisiin yhtä mieltä, niin keinoista ei. "Toiminta liikuntajärjestöissä on sekä fyysistä että henkistä.". Kaikki ovat yksimielisiä työllisyyden parantamisen tarpeellisuudesta, mutta toimenpiteistä vallitsee erimielisyys. Megatrendit vaikuttavat ihmisiin, yrityksiin ja valtioihin. Katainen ennakoi luontokadon torjunnasta tulevan viiden vuoden sisällä taloudellisesti ja poliittisesti yhtä ison kysymyksen kuin ilmastonmuutoksesta. Vaikkapa ilmastonmuutokseen vastaamisesta tulee jatkossa yhä selvemmin osa taloudellista toimintaa. Rakenteellisesti merkittävämpi ongelma liittyy talouskasvuun. Maailmanlaajuisesti ihmisten, yritysten ja valtioiden keskinäisriippuvuudet vaikuttavat päätöksentekoon. – Toivoisin tietoperustaisuuden saavan enemmän jalansijaa valtion päätöksenteossa niin, että siihen kytketään arvot. Ne haluavat olla historian oikealla puolella ja torjua ilmastonmuutosta ja yhä enemmän myös luontokatoa. Euroopan unionin komissiossa tiedolla johtamisella saa enemmän sijaa, sillä poliittista kamppailua on vähemmän. – Talouskasvun pitää olla kestävää. Etuajattelu on minulle vieraampaa. Silloin se on terveellä pohjalla. Liikunnan kansalaistoiminnalla on Kataisen mielestä merkittävä tehtävä niin yhteiskunnallisen osallistumisen kanavana kuin kansalaisten liikuttajana. Erityisesti tällaisena aikana, jolloin tulee yllätyksiä, pitää johtaa parhaalla käytettävissä olevalla tiedolla. Monimutkaisten ongelmien ratkaisut ovat Kataisen mukaan aina epätäydellisiä. Vaikka on ilmeistä, että vanhoilla keinoilla ei voida lisätä liikkumista kovin paljon, niin niihin takerrutaan. – Maailmassa, joka on mustavalkoistunut ja polarisoitunut, epätäydellisen kompromissin puolustaminen on erittäin vaikeaa, kun tarjolla on populistisia helppoja ratkaisuja. Poliittisessa päätöksenteossa epätäydellinen ratkaisu on yleensä kompromissi, jota poliitikkojen pitäisi puolustaa. Vielä kymmenisen vuotta sitten oli vähemmän muuttujia, jotka piti ottaa huomioon. Kolmannen sektorin rooli on täysin korvaamaton etenkin lasten ja nuorten liikunnassa. Ratkaisut eivät ole yhä monimutkaisemmaksi käyneessä maailmassa helppoja tai täydellisiä. Ne ovat muutosvoimia, joita on mahdollista työntää toivottuun suuntaan, uskoo Katainen. Esimerkiksi vihreä siirtymä aiheuttaa hiilikaivosten sulkemisia, mistä seuraa paikallista kurjistumista. – Se on normaalia poliittista kamppailua
Yhteiskunnallisesti on oleellista pohtia, miten yhteiskunta voisi helpottaa liikkumista. Kataisen arkeen kuuluu tennistä, juoksua, kuntosalia ja kävelyä koiran kanssa. . Tällä hetkellä käyn kuntosalilla. Mustavalkoinen ajattelu hyvästä ja huonosta liikunnasta ei tue Kataisen mielestä muutosta. Omaa elämäänsä Katainen seuraa Oura-sormuksella. – Sormus osoittaa, että arkiliikunnalla, koiranulkoiluttamisella tai ylimääräisellä bussipysäkin välin kävelyllä saa yllättävän paljon hyvää aikaiseksi. Kansalaisjärjestöjen merkitys on suuri. Hän pohtii, että arkiliikunta ei tunnu välttämältä juuri miltään liikuntaa hiukankin enemmän harrastavista. 1971) • Sitran yliasiamies 2020–2022 • EU:n työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari 2014–2019 • EU:n talous ja rahaasioista vastaava komissaari 2014 • pääministeri 2011–2014 • valtiovarainministeri 2007–2011 • Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014 • kansanedustaja 1999–2014 • yhteiskuntatieteiden maisteri 1998 Katainen on ilmoittanut siirtyvänsä kesäkuun alussa suomalaistaustaisen kansainvälistyvän kasvuyrityksen osakkaaksi.. Lisääntyvät mielenterveyden ongelmat ovat suurin liian varhaisen eläköitymisen syy. Syksyllä metsästän. Yritykset tietävät, että vastuuttomuus on erittäin suuri taloudellinen riski. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 – Edelläkävijyys on kasvun moottori. Hyvinvointiyhteiskuntaa onkin Kataisen mielestä uudistettava siten, että hoivaa on tarjolla kaikille. Liikunnan ja urheilun vaikutus luontoon nousee vääjäämättä yhä useampien ihmisten ajatuksiin. – Liikunnassa voi painottaa ekologisesti kestäviä muotoja. Katainen sanoo seuranneensa keskustelua esimerkiksi tekonurmien täytteenä käytettävästä kumirouheesta, jota kulkeutuu paljon kenttien ulkopuolelle ja jauhautuu mikromuoviksi. Palloliitto ja UEFA etsivät rouheelle korvaavia ratkaisuja. Luontokato etenee nopeammin kuin aiemmin, mikä vaikuttaa terveyteen, talouteen ja yhteiskuntiin. Katainen ottaa esiin kevyen liikenteen väylät liikkumisen lisääjinä. Ihmisten tietoisuus elintapojen vaikutuksesta hyvinvointiin on melko hyvä, mutta liikkumisen liittäminen osaksi arkea vaatii mietintää ja usein kompromisseja. Neuvojen kysymistä ammattilaiselta Katainen pitää tärkeänä aloittaessaan kokonaan uuden harrastuksen tai palatessaan vanhan pariin pitkän tauon jälkeen. Yritykset voivat listautua kumppaneiksi ja tarjota pisteillä ostettavia palkintoja. Pienikin liike kannattaa Liikunnalla on iso merkitys Kataisen omassa elämässä. Hän sanoo oman ja perheensä liikunnallisen elämäntavan olevan osa hyvää elämää. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ulkoliikunnan olosuhteisiin. Mittausdata kertoo kuitenkin sen vaikuttavan fysiologisesti ja parantavan esimerkiksi unen laatua. – Jos liikuntajärjestöjen toiminta vähenisi vaikkapa viidenneksellä, niin vaikutus kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen olisi massiivinen. Kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Hän myöntää, ettei tämä ole kaikille taloudellisesti mahdollista. Ja niitäkin liikuntaja urheilumuotoja, joista syntyy päästöjä tai luontotappioita, voi muuttaa. Vaikka joku haluaisi kääntää junaa toiseen suuntaan, niin yritykset eivät sitä tee. – Tennistä harrastan ympäri vuoden, muita liikuntamuotoja sen mukaan, kun hyvältä tuntuu. Taloudelliset kannusteet voivat osaltaan innostaa työssäkäyviä liikkumaan. Digisovellukset voivat osaltaan Kataisen mukaan tukea liikkumista. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on hyviä esimerkkejä niin hyvistä ja taloudellisesti tehokkaista kuin huonoista ratkaisuista. Asiaa voi Kataisen mukaan miettiä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Hän ottaa esimerkiksi singaporelaisen puhelimeen ladattavan sovelluksen, jolla voi kerätä terveyspisteitä terveellisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja haasteita suorittamalla. Haasteista näkyvin on väestön ikääntyminen, joka muuttaa huoltosuhdetta epäedullisempaan suuntaan. Hyvinvointialueiden perustaminen ei yksistään riitä, elleivät sisällöt muutu. Puoli vuotta sitten juoksin paljon. – Tämä voisi kannustaa ihmisiä pienempiin ja suurempiin terveystekoihin, mikä tukisi vapaaehtoista terveyden edistämistä ja liikuntaa. Ylipäätään liikunnan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen pitää Kataisen mukaan löytää ratkaisuja, sillä se on osa yhteiskuntaa. Liikunnan ja liikkumisen laaja-alainen tarkastelu on osa hyvinvointikeskustelua. Luonnon kantokykyä koettelevat maapallon yli kahdeksaan miljardiin noussut väestö, ekologista tasapainoa horjuttava ympäristönmuutos ja globaalin luonnonvaroja käyttävän talouden kasvu suuremmaksi kuin koskaan. Jyrki Katainen (s. Hyvinvointi käsitteenä joutuu Kataisen mukaan uudelleenarvioitavaksi
Pelkkä hokeminen ei riitä Ajatus tiedolla johtamisesta tietämättömyyden sijaan on tietysti kannatettava. Yksi sellainen muotihokema on ajatus tiedolla johtamisesta. Tieto ohjatkoon toimintaamme – asenteiden, luulojen ja tietämättömyyden sijasta. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme tiedolla johtamisesta. Kuva: Pixabay. Se toi tullessaan ajatuksen ja hokeman tiedolla johtamisesta. Onko ajatus tiedolla johtamisesta vain muoti-ilmaisu, ilman mitään yhteyttä todellisiin johtamistilanteisiin. Johtamisen kulttuurihistoria tuntee huonompiakin muoti-ilmauksia kuin tiedolla johtaminen. On varmasti yksilöiden, yhteisöjen, yritysmaailman, julkisen vallan ja kaikkien mahdollisten toimijoiden yhteinen etu, jos päätöksenteko nojaa vahvemmin tutkittuun tietopohjaan. Taustalla ajassamme syntynyt tunnelma siitä, että johtaminen – ja sitä kautta päätöksentekomme ja toimintamme – nojaa liikaa erilaisiin käsityksiin, asenteisiin, tuntemuksiin ja ties mistä syystä vakiintuneisiin käytäntöihin, joilla ei saada aikaan parasta mahdollista toimintaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 7 JARI KUPILA I nhimilliseen elämänmenoon kuuluu ilmiö, joka nostaa säännöllisin välein keskustelun pintakuohuihin erilaisia uusia ja ajan henkeen sopivia hokemia. Ilmauksella on sanoitettu 2000-luvulla pintaan noussutta yleistä tarvetta saada johtamista ja päätöksentekoa aiempaa tietopohjaisemmaksi, siis tutkittuun ja täsmälliseen tietopohjaan nojaavaksi – ja sitä kautta argumentaatioltaan kestävämmäksi – kulttuuriksi. Tieto ei ratkaise johtamisen perushaasteita On herännyt tarve nostaa aidon tietopohjan arvostusta, vaatia syvällisempää huomiota siihen, millä perustelemme erilaisia päätöksiä ja valintojamme
Ei tieto sinänsä voi mitään johtaa. Johtaminen ja päätöksenteko perustuu sittenkin aina kokonaiskuvan hahmottamiseen ja sitä kautta syntyviin johtopäätöksiin. Tämä olisi hyvä ymmärtää, kun pyrymme luomaan tiedolla johtamisen kulttuuria. Ei se ota kantaa siihen, mitä sen perusteella pitäisi tehdä. Kun luonnonsuojelualueen lähelle suunnitellaan kaivosta, tapaavat niin hankkeen puolustajien kuin vastustajienkin argumentit olla tietopohjaisia. Se, että tunnistetaan tarve, omassa toiminnassa oleva puute, on vain tarpeen ja puutteen toteamista, ei vielä muutos mihinkään suuntaan. Tavoite johtaa johtajaa Tieto on tietoa ja johtaminen on johtamista. Siksi on jokseenkin harhaisaa ajatella, että arkipäivän päätöksenteko voisi missään muuttua sellaiseksi, missä pelkkä tieto sinänsä ikään kuin automaattina tuottaisi selkeitä linjauksia siitä, miten missäkin tilanteessa on viisainta edetä. Kuulostaako itsestään selvältä. Miten tiedolla ihan käytännön johtamistilanteissa voisi johtaa. Ehkä, mutta näitä sanoja olisi silti hyvä maistella hetki. Jos tässä ristiriitaisen informaation todellisuudessa annettaisiin pelkän tiedon johtaa, ajautuisimme täydelliseen sekamelskaan, tiedonjyvien sisällissotaan, joka ei tuottaisi kokonaisuudelle mitään hyvää. Tieto on vain tieto. Ja kun tavoite johtaa, johtaa se kovin usein käytännön tilanteissa toimintaan, jossa tiedon sijasta aletaan toimia valikoidun tiedon perusteella – siis tavoitetta palvelevan tiedon perusteella. Sitä kautta päätöksenteossa on aina mukana inhimillinen elementti. Löytyy paperia ja laskelmaa, on kalvoa ja käppyrää, joista päästään tasan päinvastaisiin lopputulemiin. Tehdään painotuksia, valintoja. Tätähän näkyy arjessamme koko ajan. Mitä tämä kiva sanapari lopulta käytännön elämässä oikeasti tarkoittaa. Siis pelkkä tieto sinänsä alkaisi näyttää meille mitä milloinkin on tehtävä. Siksi mikään yksittäinen tiedonsiru sinänsä vielä voi ottaa johtajuutta kokonaisuudesta. Tiedeyhteisö on tuottanut hyllykilometreittäin tutkimustietoa, joka kertoo vaikkapa välttämättömyydestä liikkua enemmän, syödä terveemmin ja käyttää maapallon luontoresurssia kohtuullisemmin, mutta ei tämä tieto kovin paljon päätösten perusteiksi valikoidu. Tämä voi tuntua nopeasti ajatellen ihan hyvältäkin idealta, mutta pohjimmiltaan ajatus on melkoisen mekanistinen ja elämälle vieras. Tieto on materiaa Edelliseen liittyy se, että tiedon käyttäminen päätösperusteena on aina luonteeltaan valintaa. Ei se ota kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä.. Ilmastokriisiä ei sillä saada haltuun, että termi kirjataan erilaisiin toimintasuunnitelmiin – eikä tiedolla johtamisen tarpeen mainitseminen vielä tarkoita, että tieto johtaisi toimintaa missään sen enempää kuin ennenkään. Tieto on parhaimmillaankin vain työkalu, päätöksenteon raaka-aine, mutta vähissä ovat tilanteet, joissa se voisi ottaa aidosti johtajuuden. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme tiedolla johtamisesta. Ei, koska niin moni yhteisö tai yksilö tavoittelee arjessaan asioita, jotka tuhoavat maapalloa, kansanterveyttä ja yksilöiden hyvinvointia. Ei tieto sinänsä voi mitään johtaa. Tieto on tärkeä väline tavoitteen tavoittelussa, sitä voi käyttää monin tavoin, mutta ei tieto minkään yhteisön tai yksilön toimintaa sinänsä johda. Tiedolla johtamisen hokemista kun kannattaisi rajoittaa senkin takia, että hokema sivuuttaa kokonaan sen, mitä sanaparin jälkimmäinen osa tarkoittaa. Tieto on vain tieto. Tavoittelemme jotakin, tiedostamme sitä tai emme. Ja vaikka ottaisikin, samaan asiakokonaisuuteen voi liittyä toinen tieto, joka ohjaa toiseen suuntaan. On tärkeää, että se päätöksenteon työkaluna oleva fakta on tutkittua ja kestävää, että sitä kunnioitetaan päätöksenteossa, mutta ei tieto sinänsä silti mikään päättäjä ole. Toki tiedämme, että maito on valkoista ja hiili mustaa, mutta kun jokin organisaatio alkaa kerätä omaan toimintaansa vaikuttavista erilaisista elementeistä tietopohjaa, lisääntynyt ja tarkentunut tieto ei välttämättä helpota päätöksentekoa. Valitaan ensinnäkin sitä, mitä tietoa ylipäänsä uskotaan aidoksi tiedoksi ja mitä ei, mutta sitäkin olennaisempaa on se, miten tietopohjaa päätöksenteossa käytetään ja painotetaan. Tavoite johtaa. Tiedon sijasta kaikkea johtamista johtaa sittenkin toiminnan tavoite. Tieto ei johda, ihminen johtaa Tiedon lisääminen päätöksenteon perusteena on varmasti tarpeen, mutta jos alamme puhua tiedolla johtamisesta, tarkoitammeko siis sitä, että tieto ikään kuin ottaa johtamisen haltuunsa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Tästä huolimatta tämänkin hokeman kohdalla olisi syytä muistaa pysähtyä kysymään peruskysymyksiä. Johtaminen on toimintaa, jota pohjimmiltaan ei määritä se, mitä tietoa meillä on käytettävissä, vaan se, mihin sillä toiminnalla, jota johtaminen johtaa, pyritään. Vaikka tiedolla johtamisen vaatiminen yleistyy vauhdilla, ei tämän näppärän sanaparin mainitseminen juhlapuheissa ja julkilausumissa vielä tee mistään johtamisesta aiempaa tietopohjaisempaa. Yksittäinen tiedonjyvä voi olla sataprosenttista faktaa, mutta usein tieto on jo itse itsensä kanssa hieman ristiriitaista – puhumattakaan siitä, miten erisuuntiin ohjaavista tiedonsirpaleista erilaiset asiakokonaisuudet tapaavat koostua. Kaikki yksilöt toimivat jostakin syystä. Ja tässä tulee tämän tiedolla johtamisenkin kohdalla eteen perushaaste. Kaikki organisaatiot ovat olemassa jostakin syystä
Todellinen johtajuus on toiminnan tavoitteella ja se tavoite taas on muodostunut toimintaa pyörittävän taustayhteisön ihmisten arvoperustasta. Se on yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka ei valmistu välttämättä koskaan, mutta jota kohti voisi silti kulkea astetta ripeämminkin. Tiedeyhteisö on ollut tiedolla johtamisen lisäämistä vaatiessaan hieman sokea johtamisen arkitodellisuudelle. Ensinnäkin, mitä johtamisen taustakulttuureissa voitaisiin painottaa toisin – ja auttaa siten johtajuutta vastaanottamaan tietoa päätöksensä taustaksi nykyistä tehokkaammin. Tullaan konkreettisiin, arkipäivän johtamisen tee moi hin. Arki on epätäydellinen. On kovin tavallista taivastella johtajien typeryyttä ja ihmetellä miksei jotakin tuhoisaa päätöstä tehtäessä otettu huomioon sitä tai tätä näkökulmaa. Tieto on päätöksenteon materiaa. Arjen epätäydellisyys on fakta Pysytäänpä hetki vielä johtamisen arjessa toisestakin näkökulmasta. Silti pitää ymmärtää, että jos haluamme luoda kulttuuria, jossa tieto alkaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vaikuttaa päätöksentekoon, ei pelkkä tiedosta itsestään puhuminen riitä. Ja se miksi ollaan tavoittelemassa sitä mitä ollaan tavoittelemassa, taas johtuu arvoista ja niiden eroista, niiden tuottamasta prioriteettijärjestyksen päinvastaisuuksista. Samaa tietopohjaa käytetään erilaisin painotuksin ja se johtaa erilaisiin johtopäätöksiin. Kun johtamisen arki on puutteellisen tiedon ja ajan kanssa painimista, miten tähän todellisuuteen saataisiin lisää tietoa. Tieto ei ole aikamme ongelma. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 9 Toisten tietopohja tuottaa johtopäätökseksi sen, että kaivos pitää rakentaa, toisten tieto kertoo toista. Toiseksi, kaikessa pitäisi astetta realistisemmin hahmottaa johtamisen arkitodellisuus. Kun tässä kohdin aletaan yhtäkkiä vaatia tiedolla johtamista, huudellaan kyllä aika kunnianhimoista vaatimusta. Se, miksi kumpikin osapuoli on päätynyt painottamaan sellaista tietoa mitä on päätynyt, johtuu tietysti toiminnan tavoitteista. Sivuutan tässä kohdin kokonaan sen, että joku käyttäisi välineenään tietoisesti väärää tietoa. Ja, ennen kaikkea, mitä tietoa tuottava yhteisö voisi itse tehdä toisin saadakseen viestittyä tuottamaansa tietoa päätöksentekoon tehokkaammin – ja herätettyä koko yhteiskunnassa laajaa pohdintaa ja arvokeskustelua siitä, miksi emme käytä tietoresurssejamme nykyistä fiksummin. Kumpikaan osapuoli ei välttämättä valehtele. On helppoa vaatia tutkimuspapereidensa seasta johtamista huomioimaan tietopohjaa paremmin, jos ei nähdä sitä, miten hektistä ja reaktiivista käytännön johtamistilanteissa toiminta sittenkin kovin usein on. Johtamisen suurin haaste tapaa olla siinä, että on koko ajan tehtävä päätöksiä puutteellisen tiedon ja kiireisen aikataulun kanssa. Ensinnäkin pitäisi kaikessa pohtia tiedon luonnetta ja sitä, miten suhtaudumme siihen. Ihmetellään miksi prosessia ei pysäytetty pohtimaan asiaa vähän perusteellisemmin ja varmistettu että päätöksien taustaksi on varmasti kaikki mahdollinen tieto. Jos haluamme lisätä kokonaisvaltaisen tiedon käyttämisen kulttuuria, olisi vaikutettava ennen kaikkea johtamisen kulttuuria ohjaavaan arvomaailmaan. Noukitaanko tiedosta vain omaa ennakkokäsitystä tukevaa materiaalia vai rohjetaanko nähdä tieto kokonaisuutena, myös niiltä osin kuin se sotkee omaa suoraviivaista reittiä toiminnan tavoitetta kohti. Kyllä tiedolla johdetaan jo nyt, turhan usein vain aika puutteellisella. Ristiriita kun voi syntyä aivan rehelliseltäkin tietopohjalta. Päinvastoin, on tärkeää, että johtamisen tietoperusteisuutta lisätään. Tästä herää kysymys kahteen suuntaan. Pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä Tätä kaikkea ei pidä nyt tulkita siten, että vähättelisin jotenkin tiedolla johtamisen ideaa. Johtamisessa, kaikkein vilpittömimmin parhaaseen tietopohjaan pyrkivässäkin, joudutaan kovin usein tekemään päätöksiä puutteellisen tiedon ja puutteellisen ajan kanssa. Johtaminen olisi kovin helppoa, jos erilaiset prosessit voisi noin vain pysäyttää hetkeksi tutkimusprosessin ja sitä seuraavan laaja-alaisen ja syvällisen pohdiskelun ajaksi, mutta johtamisen maailma ei toimi näin. Se pitää ottaa huomioon, jos yritetään uskottavasti tehdä tietopohjaisempaa maailmaa. Haaste on toimintaa ohjaavissa tavoitteissa – ja toimintaa pyörittävien taustatahojen arvomaailmassa. Uuden tiedon pitää haastaa vanhaa, tiedon ja ymmärryksen lisäämisen prosessia pitää koko ajan vahvistaa, mutta silti tieto itsessään ei ole johtamisen tärkein haaste. Jos vaadimme tietopohjaisuutta lisää, pitää hyväksyä tämäkin fakta. Voi kysyä onko tässä järkeä, mutta sellaisen maailman ihmiskunta on itselleen luonut. Tämä ihmettely on usein ihan perusteltua, mutta siinä sivutetaan samalla se, mitä käytännön johtamistyö usein on. Toinen osapuoli vain korostaa enemmän ekonomisia ja toinen ekologisia faktoja. Kun ihminen toimii näin, omista ja omien viiteryhmiensä tavoitteista ja arvoista käsin, ei puhdas arvovapaa tieto – ja siihen liittyvä koko tieto – pääsee koskaan johtamaan yhtään mitään. Toimintaympäristö pakottaa siihen. Jos haluamme tietoa vahvemmin johtamisen ohjaajaksi, olisi myös tiedeyhteisön syytä miettiä toimintamalliensa tarkistamista. Pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä tiedon yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamiseksi. ?. Jos arkiseen päätöksentekoon halutaan lisää tietopohjaa – minkä suurin osa johtajuutta sittenkin edukseen kyllä ymmärtää – olisi pohdittava konkreettisia keinoja helpottaa tiedon ja päättäjien kohtaamista arjen hektisessä epätäydellisyydessä
Voimistelunopettajat eivät olleet siihen tyytyväisiä ja kokivat tarpeelliseksi perustaa yhdistyksen tekemään näkökantojaan tunnetuksi. Aloitteen tehneestä Vartiasta tuli Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja vuosiksi 1933–1955. LTS:n ensimmäinen julkaisu ilmestyi vuonna 1954 seuran toimiessa vielä Suomen Urheiluakatemiana.. helmikuuta 1933, kun kahdeksan liikunnan asiantuntijaa kokoontui hotelli Charltoniin Helsingin Keskuskadulle perustamaan uutta yhdistystä. Uusille urille seura lähti 1960-luvulla. Voimistelunopettajan koulutuksen saanut Vartia johti tarkastajan virkansa ohella Valtion urheilulautakuntaa. Liikuntatieteellisen yliopisto-opetuksen järjestämisestä ryöpsähti vilkas keskustelu, jossa ehdotettiin muun muassa tiedekunnan perustamista Turun suomalaiseen yliopistoon. Valtiovalta ei kuitenkaan tarttunut esitykseen, vaan tyytyi Voimistelulaitoksen toiminnan pieneen ajanmukaistamiseen. Alkuhistoriaan mahtuu muuttuminen Suomen Urheiluakatemiaksi. JOUKO KOKKONEN Liikuntatieteellinen Seura oli aluksi harvojen ja valittujen keskustelukerho. Mukana oli myös joitakin lääkäreitä. Liikuntakasvatuksellisen Seuran perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1932 Oppikoulukomitean mietinnön seurauksena. Komitea päätyi esittämään tiedekunnan sijoittamista Helsinkiin. Myös muut toiminnan käynnistäjät olivat pääasiassa liikuntakasvatuksen asiantuntijoita. Kouluhallituksen voimistelun ja tervey denhoidon tarkastaja Arvo Vartia kutsui joulukuussa 1932 koolle neuvottelukokouksen. Laitoksella ei tehty tutkimusta, eivätkä siltä valmistuneet voineet edelleenkään väitellä tohtoriksi. Käsite liikuntatieteellinen nousi julkiseen keskusteluun vuoden 1925 lopulla, kun komitea sai tehtäväkseen selvittää alan opetuksen järjestämistä Suomessa. I. Liikuntatieteellinen tuli sanana joka tapauksessa tutuksi. Tuuma kääntyi toimeksi 18. Karjala 28.2.1934 kertoi LTS:n näkemyksistä stadionsuunnitelmista. Seuraan pääsi liittymään kutsuttuna ja jäsenmäärä oli 1930-luvulla enimmillään 27. Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksen toiminta oli jäänyt ajastaan jälkeen. Sorjonen ja Arvo Vartia toimittivat Urheilija-lehteä, jonka numerossa 3/1933 ilmestyi kuva LTS:n perustamiskokouksesta. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 A jatuksen liikuntakasvatukseen keskittyvästä keskusteluseurasta oli esittänyt Suomen Urheilulehdessä Lauri Pihkala vuonna 1920. LTS 90 osa 1 Liikuntatieteellisen Seuran perustajiin kuuluneet Lauri Pihkala, T
. Suomelan kirjoittaman Iwar Wilskmanin elämäkerran. Korkealentoinen Urheiluakatemia jäi torsoksi LTS:n toiminta keskeytyi sotavuosiksi lähes kokonaan. LTS otti alkuperäisen nimensä uudelleen käyttöön vuonna 1956. LTS toi myös julki huolensa liikuntatieteellisen tutkimuksen tilasta. Kuva: Aarni Koskela Pääkaupungin lehdet julkaisivat LTS:n perustamisesta pikku-uutisen. Arvo Vartia jatkoi puheenjohtajana, mutta toiminnan ideoinnista vastasi sihteeri Toivo Okkola. Stadionin näytenumero ilmestyi vuonna 1963 ja ensimmäinen täysi vuosikerta 1964. Ajatusrakennelma kaatui kuitenkin liian suureellisena ennen etenemistä toteutukseen. Rikala arvosteli suunnitelmia siitä, että stadionlinnaan oli varattu tilat urheilumuseolle, mutta ei liikuntatieteelliselle laboratoriolle tai harjoitussaleille. Kuvassa (vas.) Osmo I. Stadion-säätiön puheenjohtaja Erik von Frenckell tulkitsi Rikalan puheenvuoron intoiluksi. Kuukausikokouksiin toivat uutta sisältöä kotija ulkomaiset asiantuntijat. U. LTS aktivoitui 1960-luvun puolivälistä alkaen yhteiskunnallisena keskustelijana. säveltäjä Yrjö Kilpisen ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen. Sen jäsenet olivat sotien jälkeen valmistuneita voimistelunopettajia, jotka eivät olleet tyytyväisiä alan koulutukseen. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2013–2014. Mukaanpääsy vaati edelleen kutsun. Silloinen Jyväskylän korkeakoulu vei voiton. Toiminta alkoi suuntautua uusille urille, mitä vauhditti sivutoimisen pääsihteerin palkkaaminen. Helsinki-keskeinen seura muuttui kaksinapaiseksi. Oman jännitteensä toimintaan loi kysymys alan korkeakouluopetuksen sijoituspaikasta. www.suhs.fi/wpcontent/uploads/2017/04/ RoikoJokelaHeikkiKuuliainensieluterveruumisSUHSvsk2013 2014IK.pdf Vuonna 1962 LTS toteutti Tesvisio-kanavalle kaksiosaisen Onko liikunta tiedettä. Kirjoituksia kertyi niin paljon, että LTS:n oman lehden perustaminen tuntui järkevältä. Lisää LTS:n perustamisvaiheista: Roiko-Jokela, H. Heikki Savolaisen muotoilemat aloitteet urheilulääkäritoiminnan aloittamisesta ja lääkärin nimeämisestä seuraamaan Berliinin olympiavalmennettavien terveydentilaa eivät johtaneet tulokseen. Urheiluakatemiaan oli tarkoitus perustaa eri tieteenalojen ja taiteen jaostoja. Vuonna 1962 seura toteutti Tesvisio-kanavalle kaksiosaisen Onko liikunta tiedettä. -ohjelman.. Vuodesta 1946 alkaen seura heräili jälleen toimintaan. LTS:n toiminta koostui 1930-luvulla kuukausikokouksista, joissa joku jäsenistä alusti keskustelun. Kuuliainen sielu, terve ruumis. LTS:n julkaisutoiminnan akatemia ehti kuitenkin aloittaa vuonna 1954 julkaisemalla Kl. Urheilu ja urheilukasvatus osana isänmaan rakentamista. Seuran toimintaan vaikuttivat rotuopit, joiden suomalaisen tulkinnan tavoitteena oli kasvattaa terveitä, isänmaallisia, raittiita ja maataan puolustamaan kykeneviä kansalaisia. Urheilussa, jonka päätoimittaja Vartia oli, ilmestyi perustamiskokouksen osallistujista kuva. . Kouluvoimistelun ja -urheilun liitteenä alkoi ilmestyä liikuntatieteellinen liite. Jäsenikseen akatemia kutsui mm. Jäsenensä Lauri Pihkalan aloitetta hiihtoloman saamiseksi kouluihin seura luonnollisesti tuki. -ohjelman. Aiheet käsittelivät usein koulujen liikuntakasvatusta. Kaila, Kalevi Römpötti, Heikki Klemola, Jukka Wuolio, Martti J. Karvonen, Aarni Koskela, Yrjö Launonen, Kalevi Heinilä, Esko Palmio, Vesa Laakkonen ja Ilmari Järvinen. Alustuksen viesti levisi sanomalehtien välityksellä kautta maan. Julkaisutoimintakin vilkastui. Osastosta tuli LTS:n toimintaa ideoinut varjohallitus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 2 1 LTS:n toimitusosastolaisia kokoontui vuonna 1992 Työterveyslaitokselle. Hän esitti ajatuksen seuran muuttamisesta Suomen Urheiluakatemiaksi, mikä tapahtui vuonna 1949. Toimitusosasto panee tuulemaan Ryhmä uudistushenkisiä seuran jäseniä perusti vuonna 1960 Toimitusosaston, jonka tarkoituksena oli sekä panna vauhtia toimintaan että tuottaa tekstejä Kouluvoimisteluja urheilu -lehteen. Seura julkaisi muun muassa valikoiman Lauri Pihkalan tekstejä teoksessa Tahkon latu. Rikala vastasi liikuntakasvattajien asiantuntemuksen jääneen käyttämättä stadionin suunnittelussa. 2014. Heikoiksi määritellyiltä ihmisiltä oli tässä ajattelussa oikeutettua estää mahdollisuus lisääntyä. Laboratorio ja harjoittelutiloja valmistui stadionille 1930-luvun lopussa. Innoittajana oli Suomen Akatemian perustaminen. Paljon enemmän julkisuutta LTS saavutti vuonna 1934, kun Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksen johtaja Kalle Rikala käsitteli kuukausikokouksessa toteutukseen edenneitä Stadion-suunnitelmia. Seurassa oli tuolloin 55 jäsentä. Merkittävä osa vähitellen muotoutuneen liikuntatieteellisen tiedekunnan henkilöstä oli LTS:n jäseniä. Tehtävää hoitivat vuosina 1956–1966 muun muassa Kalevi Heinilä, Jukka Wuolio, Pekka Oja, Pekka Kiviaho ja Mauri Oksanen, jotka kaikki tulivat sittemmin tunnetuksi liikuntakulttuurin tai -tieteen kentillä. Akatemia sai vuodesta 1950 tukea veikkausvoittovaroista
Lähiluonto on tärkeä niin fyysisen kuin psyykkisen kunnon kannalta. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 MARJO NEUVONEN, YTM tutkija Luonnonvarakeskus Biotalous ja ympäristö Virkistys ja luontoarvot marjo.neuvonen@luke.fi Näin suomalaiset ulkoilevat Ulkoilututkimus 2019–2021 kertoo ulkoilun suosion säilyneen Suomessa. Kuva: Antero Aaltonen
Ikäryhmässä 15–24-vuotiaat ulkoiluaktiivisuus on 97,2 prosenttia, 25–44-vuotiaissa 97,6 prosenttia, 45–64-vuotiaissa 95,9 prosenttia, 65–74-vuotiaissa 93,1 prosenttia ja 75–80-vuotiaissa 88,8 prosenttia. Riittävä fyysinen aktiivisuus vähentää monien sairauksien riskitekijöitä (Lee ym. Näitä harrastivat erityisesti naiset (7,6 %). Retkeilyn suosio on selvästi lisääntynyt 20 vuodessa: vähintään 10 kilometrin tai korkeintaan päivän mittaisen patikoinnin tai retkeilyn ilmoittaa tehneensä 37 prosenttia. Yksittäinen ulkoilukäynti näyttäisi hieman lyhentyneen 20 vuodessa. 2022). Tilastokeskus toimi aineistonkeruun yhteistyökumppanina. Aikuisväestöstä 57 prosenttia kerää luonnonmarjoja ja 40 prosenttia sieniä vähintään kerran vuoden aikana. Retkeily oli suosituinta 25?44-vuotiaiden keskuudessa. Suomalaisista 4,7 prosenttia (noin 200 000) oli sähköpyöräillyt. Luonto tarjoaa puitteet lisätä fyysistä aktiivisuutta, hallita stressiä ja kohentaa mielialaa sekä mahdollisuuden olla yhdessä toisten kanssa (Hartig ym. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI3) tuotti tietoa suomalaisten ulkoilusta ja esimerkiksi lähes 90 eri ulkoiluaktiviteettiin osallistumisesta väestötasolla eri sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan luokiteltuna. 2018). Luonnossa yöpyi telttaillen tai laavussa 14 prosenttia aikuisväestöstä (v. Suomalaista aikuisväestöä (20–69-vuotiaat) koskevassa tutkimuksessa reilu neljännes (26 %) täytti liikkumisen suosituksen sekä kestävyysliikunnan että lihaskuntoja liikehallintaliikunnan osalta (Husu ym. Ryhmäliikuntaa luonnossa, esimerkiksi puistojumppaa, joogaa tai tanssia, harrasti 4,4 prosenttia (noin 164 000). 2010 13 %, v. Ulkoilua harrastavien osuuden kasvu vanhimmassa ikäryhmässä johtunee yhä terveemmästä ja aktiivisemmasta ikäihmisten joukosta. Vuonna 2020 vähintään yhden yöpymisen sisältävän patikointiretken tai vaelluksen teki 12 prosenttia aikuisväestöstä (v. Suosituin ulkoiluharrastus, käve ly luonnossa, liikuttaa 3,4 miljoonaa suomalaista. Tiedonkeruut toteutettiin joulukuun 2019 ja heinäkuun 2021 välisenä aikana. 2000 8 %). 2012) sekä on näistä koituvia terveydenhuollon kustannuksia. 2000 8 %). Vastaava luku vuonna 2010 oli 27 prosenttia ja vuonna 2000 23 prosenttia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 2 3 L uonnossa liikkuminen ja pelkkä luonnossa oleskelu vaikuttavat monin tavoin myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Lähivirkistyskerta oli kestoltaan vuonna 2000 keskimäärin 2,7 tuntia (mediaani 1,5), vuonna 2010 keskimäärin 2,1 tuntia (mediaani 1,3) ja vuonna 2020 keskimäärin 1,8 tuntia (mediaani 1,2). Ulkoilualueiden ja -metsien merkityksestä kertoo se, että Suomessa kertyy yhteensä jopa 740 miljoonaa ulkoilukertaa vuodessa. 2010 10 % ja v. 2022) on jatkoa vuosina 1998–2000 ja 2009–2010 toteutetuille vastaaville väestötason ulkoilua käsitteleville tutkimuksille. Noin neljä viidestä suomalaisesta oli ulkoillut vähintään kerran viikossa. Ulkoilun vanhat ja uudet trendit Ulkoilua harrastavien osuus on säilynyt korkeana 20 vuoden aikana. Ulkoiluharrastuksissa monien perinteisten aktiviteettien suosio on säilynyt. Keskimäärin suomalaiset ulkoilivat 3,5 kertaa viikossa (mediaani 2,8 kertaa) eli lähes joka toinen päivä. 2018). Kolmas luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimus (Neuvonen ym. Laajassa selvityksessä liikkumattomuuden kustannuksiksi on arvioitu 3,2 miljardia vuosittain Suomessa (Kolu ym. 2022). Vaikka kävelyn suosio oli kasvanut, niin sauvakävelyä harrasti harvempi kuin vuonna 2010. Kansainvälisessä tutkimuksessa viheralueen läheisyyden on myös todettu tasaavan terveyseroja, jotka liittyvät heikompaan sosioekonomiseen asemaan tai matalampaan tulotasoon (Michell & Popham 2008). Metsähallituksen Luontopalveluiden toteuttama kävijäseuranta kertoo retkeilyn suosion kasvusta kansallispuistoissa jo ennen koronapandemiaa (Konu ym. Vanhemmalle väelle kertyy ulkoilukertoja keskimäärin hieman enemmän kuin nuoremmille. Tutkimukseen osallistui 8 673 vastaajaa (vastausprosentti 36,1 %). Myös ikäihmisten suhteellinen osuus väestöstä on kasvanut 20 vuodessa. Vastaavat luvut olivat 10 vuotta sitten naisilla 177 kertaa ja miehillä 163 kertaa. Vahvistuvia ja heikentyviä ulkoilumuotoja Luontoharrastuksista esimerkiksi luontokuvauksen ja -maalauksen tai lintuharrastuksen suosio on kasvanut. Yli 2,1 miljoonaa suomalaista liikkuu luonnossa pyöräillen. Luonnossa ulkoilee ainakin kerran vuoden aikana 96 prosenttia suomalaisista, mikä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ulkoilijaa aikuisväestössä. Ulkoilukertojen määrissä näkyi kasvua: naisilla oli vuonna 2020 keskimäärin yli 190 ulkoilukertaa vuodessa ja miehillä hieman yli 170 kertaa. Tutkimusta varten poimittiin kuusi erillistä 4 000 henkilön satunnaisotosta 15–80-vuotiaasta väestöstä. Lintujen tarkkailua, merkintää, lasSuomessa kertyy yhteensä jopa 740 miljoonaa ulkoilukertaa vuodessa.. Luontoympäristöt, kuten metsät, ovatkin suomalaisille tärkeitä virkistäytymisen ympäristöjä (Tyrväinen ym. Naiset osallistuvat ulkoiluun hieman useammin kuin miehet: naisista 96,5 prosenttia ja miehistä 95,0 prosenttia ulkoilee vuoden aikana. Vain neljä prosenttia ilmoitti, ettei ulkoile vuoden aikana lainkaan. 2021). (2022) tutkimus osoitti, että useimmiten liikuttiin luontoympäristöissä ja kevyen liikenteen väylillä. Vuonna 2020 luontovalokuvausta tai -maalausta harrasti 28 prosenttia, vuonna 2010 24 prosenttia ja vuonna 2000 8 prosenttia aikuisväestöstä. Yli 65-vuotiaiden ulkoilu on lisääntynyt 20 vuodessa, vaikka ulkoilevien osuus on edelleen korkein alle 45-vuotiaiden keskuudessa. 2014, Tyrväinen ym. Miesten osuus oli tutkimuksen mukaan 1,2 prosenttia. Liikkumisen ympäristöjä selvitettäessä Husu ym
Kävely, geokätköily, maastopyöräily, polkujuoksu, ret kiluistelu, maastohiihto, uinti luonnonvesissä, melonta, suunnistus ja puistojumppa ovat esimerkkejä luontolii kunnan laajasta kirjosta. Lumija jääolot vaikuttavat niistä riippuvaisten aktiviteettien harrastajamääriin. Luontoliikunnassa motivaation lähteenä voi olla fyysisen kunnon kohentaminen, taito jen harjoittelu tai terveydentilan tavoitteellinen paran taminen (Sievänen & Neuvonen 2018). Vastaava luku vuonna 2010 oli kahdeksan prosenttia ja vuonna 2000 viisi prosenttia. Vuonna 2020 eteläisen Suomen lumitilanne oli heikko, ja esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä ei ollut mittaustiedon perusteella marraskuusta 2019 maaliskuuhun 2020 yhtään päivää, jolloin lumitilanne olisi mahdollistanut hiihtämisen luonnonlumella. Tutkimusjaksolle osunut koronapandemia lisäsi ulkoilua harrastavien ulkoilukertojen määrää. Ainoastaan lumikenkäilyn suosio oli kasvanut, vaikka sen osallistujamäärä on vielä verrattain pieni maastohiihtoon verrattuna. Käsi tettä luonnon virkistyskäyttö käytetään, kun painote taan luonnonvarojen tai alueiden, kuten metsän, maan ja vesistöjen, käyttämistä virkistykseen. Maastohiihdon suosion väheneminen kertoo ulkoilijoiden sopeutumisesta muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Luonto tarjoaa monipuolisen harrastusympäristön liikunnalle. Veneilyn suosio oli hieman laskenut, sillä soututai moottoriveneellä liikkuneiden osuus oli pienentynyt vuodesta 2010. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaaaikana tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luontoympäristössä virkistäytymistarkoituksessa (Sievänen & Neuvonen 2019). Lähivirkistyskertoja kertyi suomalaisille keskimäärin 18 prosenttia enemmän keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin LVVI3-mittauksen muina ajankohtina. Viimeisimmän vuoden aikana oli veneillyt 42 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2020 uintia luonnonvesissä harrasti 68 prosenttia suomalaisista, ja kymmenen vuotta aiemmin 70 prosenttia ilmoitti uineensa luonnonvesissä. Lähiluonnosta haetaan kuntoa ja mielenrauhaa Yli 60 prosenttia vastaajista piti viimeisimmän ulkoilukäynnin osalta erittäin tärkeänä tai tärkeänä fyysisen kunnon ylläpitämistä sekä rentoutumista ja palautumista. Ulkoilussa voi hyödyntää retkeilyreit tejä, virkistysalueita, kansallispuistoja, retkeilyalueita tai talousmetsiä. Yli puolet suomalaisista oli myös oleskellut rannalla esimerkiksi aurinkoa ottaen tai pelaillen vaikkapa rantalentopalloa. Ulkoilun mahdollisuuksien kannalta keskeisiä ovat lähimetsät, hyvät reittiverkostot ja ulkoilua palvelevat rakenteet ja opasteet sekä ulkoilukohteista saatavilla oleva tieto. Lumiolojen salliessa hiihtoa harrastavien määrät voivat olla korkeita, ja heikkoina lumitalvina yhä harvemmalla on mahdollisuus hiihtää tai opetella hiihtotaitoja luonnonlumella. Ulkoilureittejä ovat esimerkiksi luonto ja kuntopolut, maastopyöräilyreitit tai hiihtoladut. Kuva: Antero Aaltonen. Suosituin vesiympäristöjen virkistyskäyttömuoto on uinti. Ulkoilu on vapaaaikana tapahtuvaa liikkumista lihas voimin, esimerkiksi jalan, hiihtäen, pyöräillen tai soutaen. Sen sijaan melonta kanootilla tai kajakilla (10,8 %) tai SUP-lautailu (11,7 %) näyttäisi lisääntyneen. Luonnosta etsittiin rauhaa ja hiljaisuutta, omaa aikaa, kauniita maisemia ja luontokokemuksia sekä yhdessäoloa perheen tai ystävien kanssa. Ensimmäistä kertaa tutkimukseen sisällytetyistä aktiviteeteista esimerkiksi frisbeegolf (19 %) ja maastotai polkujuoksu (18 %) ovat erityisesti nuoremman ikäryhmän harrastamia. Maastopyöräilyn suosio on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa: vuonna 2020 maastopyöräilyä harrasti 12 prosenttia (noin 490 000). Maastohiihdon, laskettelun, lumilautailun, pilkkimisen, moottorikelkkailun, potkukelkkailun tai luistelun (retkiluistelu tai pitkän matkan luistelu, muu luistelu) harrastajia oli vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Ulkoilu lisääntyi kaupungin ulkoilualueilla, rakennetussa ulkoympäristösMitä on luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu. Käsitettä ulkoilu käytetään pääosin, kun puhutaan väestön vapaaajan virkistäytymisestä luon nossa ja siihen liittyvästä harrastamisesta. Tästä näkökul masta tarkasteltuna luonnon virkistyskäyttöä on myös motorisoitu liikkuminen luonnossa, kuten moottorikelk kailu tai moottoriveneily, sekä lomaasuminen, mat kailu ja luonnossa järjestettyihin tapahtumiin osallistu minen siltä osin kuin niihin liittyy virkistystoimintaa. Suurin osallistumisosuus (17,4 %) oli ikäryhmässä 25–44-vuotiaat. Vastaava luku oli vuonna 2010 22 ja vuonna 2000 14 prosenttia. Virkistys tai ulkoiluympäristö tarkoittaa ympäristöä, jossa virkistäytyminen tai ulkoilu tapahtuu. Tutkimuksessa ulkoiluympäristöiksi määriteltiin asuina lueen metsäalueet, puistot, peltoalueet ja virkistyskäyt töön varatut ulkoilu, retkeily ja luonnonsuojelualueet, vesialueet ja niiden rannat sekä kulttuuri ja luonnon maisemaalueet. Se voi tarkoittaa myös oleskelua, luonnon tarkkailua tai maisemien ihailua tai luonnonantimien hankkimista tai muuta vastaavaa harrastusta ulkona luonnossa. Maastohiihtoa harrasti 30 prosenttia suomalaisista aikuisista, kun vuonna 2010 luku oli 42 prosenttia ja vuonna 2000 40 prosenttia. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 kentaa tai ruokintaa ilmoitti vuonna 2020 harrastaneensa 24 prosenttia. Miesten osuus maastopyöräilijöistä oli lähes kaksinkertainen naisten osuuteen verrattuna (naiset 8 %, miehet 15,6 %). Luonnon virkistyskäyttöä on kaikki jokamiehe noikeudella tapahtuva liikkuminen ja oleskelu, retkei lyreittien käyttö, metsästys ja osa jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävästä vapaaajankalastuksesta
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. & Popham, F. Tyypillisesti ulkoilemaan lähdettiin kotoa. 35: pp. 2008. Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 -raportissa virkistyskäytön tavoitteiksi määriteltiin lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyydestä huolehtiminen virkistyskäytössä, voimavarat ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuuden vaaliminen (Kansallinen luonnon… 2022). Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla. Osalle vastaajista korona ei tuonut muutosta tavanomaiseen ulkoiluun. Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. Luonnon virkistyskäytön hyöty näkyväksi Luonnon virkistyskäyttöä edistävät valtion ja kuntien useat eri hallinnonalat, Metsähallitus, joka vastaa valtion maista ja tuottaa retkeilypalveluja, sekä esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset. & Komulainen J. Päätöksenteossa onkin tärkeää tunnistaa virkistyskäytön mahdollisuuksien kehittäminen investointina kansalaisten hyvinvointiin. Uusien aktiviteettien myötä ulkoilu voi levittäytyä uusille alueille. Kiinnostus ulkoilua kohtaan säilynee, sillä lähes kolmannes (31,7 %) pandemia-aikana tutkimukseen vastanneista arvioi, että tulee jatkossa viettämään luonnossa enemmän aikaa kuin ennen pandemiaa (Neuvonen ym. Lasten ja nuorten, ikääntyneiden ja muualta Suomeen muuttaneiden tarpeiden tunteminen ja ulkoilun esteettömyyden huomioiminen parantaa ulkoilun tasa-arvoa. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:13. 2021. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Erilaisten luonnossa liikkumisen tukipalvelujen kehittäminen voi olla tarpeen erityisesti vähän liikkuvalle väestölle. Liikuntatieteellinen Seura ry. Käyttäjämäärien kasvu taas vaikuttaa ulkoilukohteiden luontoon ja ekologiseen kestävyyteen. 131 s. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:33. 372 (9650): 1655–1660. Suomalaisista 46 prosenttia ilmoitti luontomatkailleensa vuoden aikana. Luonnon virkistys käyttö 2020. Vol. 2019. Epidemiol Community Health 2022. Näitä ovat esimerkiksi luonnon arvostus, terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen kasvu, käytettävissä oleva vapaa-aika, etätyömahdollisuudet, väes tön ikärakenne, asuinalueen ulkoilumahdollisuudet ja ilmastonmuutos. Luontomatkoista noin 18 prosenttia tehdään kuntien ylläpitämille alueille. 2014. . & Frumkin, H. Valtio neuvoston periaatepäätös. Ulkoilupalvelujen ja -alueiden tarjonta, suunnittelu, hoito ja niihin varatut resurssit tarvitsevat tuekseen tietoa ulkoilun harrastamisesta. Lancet. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Physical Activity Series Working Group: Effect of physical inactivity on major noncommunicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Lee, I.M., Shiroma, E.J., Lobelo, F., Puska, P., Blair, S.N. Kokkonen, J. LÄHTEET Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. Kodin läheiset virkistysmahdollisuudet, monesti taajamien läheiset virkistysmetsät tai muut luontoalueet, ovat kuntien omistamia. Helsinki. 117 s. Luonnonvara ja biotalouden tutkimus 41/2022. 112 s. 2022. 2022. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134(13): 1397–403. Suomen kansallispuistojen virkistyskäyttö 2000–2019. Michell, R. Hieman ulkoilun ja luonto liikunnan historiasta ja käsitteistä. Tutkimuksessa arvioitiin myös eri alueille kohdistuvien virkistyskäyntien osuutta kaikista virkistyskerroista. 111 s. Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A-M., Store, R. Lancet, 380 (9838): 219–229. Niistä 58 prosenttia suuntautuu yksityisten omistamille maille tai vapaa-ajan asunnoille. Omalle harrastukselle sopiva alue voi sijaita kauempana, mikä voi vaatia matkustamista ja kasvattaa tästä koituvaa hiilijalanjälkeä. Luonnonvarakeskus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 2 5 sä sekä maaseudun luontokohteissa, kuten kansallispuistoissa. 2022. Sievänen, T. Liikunta raportti. Helsinki. 2022). & Vasankari, T. Vähäisestä liikkumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tietoa tukemaan kansalaisten yhdenvertaisuutta luonnossa liikkumisen ja sen tuottamien terveyshyötyjen saamiseksi. Valtion omistamien alueiden osuus ulkoilukerroista kasvaa 26 prosenttiin yli vuorokauden kestävistä, ulkoilun ja luonnossa virkistäytymisen vuoksi tehdyistä matkoista. Tutkimuksessa yli kymmenen prosenttia vastanneista oli löytänyt pandemian aikana itselleen uuden luontoharrastuksen, lähes joka toinen koki (48,5 %) arvostuksen luontoa kohtaan lisääntyneen. & Tyrväinen, L. Konu, H., Neuvonen, M., Mikkola, J., Kajala, L., Tapaninen, M. Ulkoilumetsät ja lähiluonto ovat tärkeä virkistäytymisen ja liikkumisen ympäristö: ulkoiluun sopiva metsä sijaitsee puolella suomalaisista 300 metrin päässä kotoa. 76: 677–684. (toim.). Liikuntatieteellisen Seura tutkimuksia ja selvityksiä nro 15. 28 s. 207–228. Sarja A 236. Enintään kymmenen kilometrin päässä sijaitsi 85 prosenttia ja etäisyys oli pitempi 15:een prosenttiin kohteista. Kolu, P., Kari, J.T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. Ulkoilualueiden käyttöön vaikuttavat jatkossakin yksilö-, väestöja ympäristötekijät. Valtioneuvosto, Helsinki. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Naiset kokivat pandemian aikana luonnon ja ulkoilun merkityksen itselleen miehiä voimakkaammin. Nature and Health, Annual Review of Public Health. 2012. Tulosten mukaan 57 prosenttia alle vuorokauden kestävistä virkistyskäynneistä suuntautui kuntien omistamille alueille, 8 prosenttia valtion alueille ja 35 prosenttia muualle, esimerkiksi yksityisten omistamille maatai vesialueille. Pitkäaikainen seurantatieto luonnon virkistyskäytöstä kertoo, että koronapandemian aikana esille nousseen luontobuumin taustalla on jo pidempään jatkunut ulkoilun suosion kasvu. Tyrväinen L., Lankia T., Sipilä R. LVVI-tutkimuksen mukaan puolet korkeintaan päivän kestävistä ulkoilukerroista suuntautuu kohteeseen, joka sijaitsee korkeintaan kilometrin päästä lähtöpaikasta. Metsähallitus, Luontopalvelut. 2018. & Tyrväinen, L. Vantaa. & Neuvonen, M. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Liikunta. & Vasankari, T. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ulkoilun ympäristövaikutukset, jotta ulkoilu ei kuluta ympäristöä liikaa ja ulkoiluympäristöistä voidaan pitää huolta. & Katzmarzyk, P.T
Muutos vaatii tuekseen kriittistä tutkimusta. Kuva: Antero Aaltonen. RYBA, FT Yliopistotutkija Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto tatiana.ryba@jyu.fi Sukupuolinäkökulman huomioimisessa urheilijan uralla tarvitaan monitieteistä otetta MILLA SAARINEN, FT Tutkijatohtori Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto milla.s.a.saarinen@jyu.fi Urheilua hallitsee yhä vanhakantainen miehisyys. Näiden arviointitutkimusten sekä vuodesta 2015 jatkuneen nuorten, lahjakkaiden urheilijoiden kehitysympäristöihin keskittyneen (esimerkiksi urheilulukioita) seurantatutkimuksemme pohjalta vaikuttaa silTATIANA V. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 O petusja kulttuuriministeriö on hiljattain toteuttanut useita sekä sisäisiä että ulkoisia arviointitutkimuksia suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän nykytilasta tavoitteenaan vaikuttaa sekä olympiaettä paralympialajeissa viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneeseen suoritustason laskuun
Sen sijaan että pyrimme vain naisten ja muunsukupuolisten lisäämiseen urheilun eri kentillä ja tehtävissä, meidän tulee pyrkiä muuttamaan niitä kulttuurisia ja systeemisiä olosuhteita, jotka tukevat sukupuolisyrjintää urheiluorganisaatioissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 2 7 tä, että sukupuolinäkökulma tulisi ottaa huomioon entistä voimakkaammin kansallisessa huippu-urheilussa sekä sen johtamissuosituksissa. Yhä useampi huippu-urheilija jatkaa harjoittelua raskauden aikana ja luo menestyksekästä urheilu-uraa myös synnytyksen jälkeen huolimatta siitä, että huippu-urheilussa vallitsevat ihanteet ja arvot usein uusintavat ajatusta siitä, että urheilu ja äitiys eivät sovi yhteen. Lisäksi yhä useampi urheileva äiti puhuu avoimesti patriarkaalisessa kulttuurissa matkallaan kohti huippusuoritusta kokemistaan ongelmista, jotka yhä edelleen vaikuttavat heidän urheiluun osallistumiseensa, taloudelliseen turvaansa ja psykologisen hyvinvointiinsa. Tapoja olla mies ja menestynyt urheilija on lukuisia. Sen sijaan että heistä kasvatettaisiin avarakatseisisa miehiä, heidät opetetaan rakentamaan itsensä väheksymällä muita sukupuolia. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomessa yksi keskeinen yhteiskunnallinen arvo, niin suomalaiset naisurheilijat ovat pitkään olleet aliedustettuina taloudellisen tuen saajissa Opetusja kulttuuriministeriöltä sekä Suomen Olympiakomitealta (Lehtonen ym., 2022; Turpeinen ym., 2012). Urheilijan äitiyttä katsotaan yhä karsaasti Naisurheilun sekä tasa-arvokysymysten ollessa valokeilassa on ajankohtaista tarkastella urheilijoiden urheilu-uria, terveyttä ja hyvinvointia sukupuolittuneena ilmiönä. Näin ollen yksikään yksilö ei tule koskaan olemaan tarpeeksi kulttuurissa, jossa valtaa pitävät diskurssit kannustavat aggressioon, pilkkaavat haavoittuvuutta, ihannoivat suorituksia hinnalla millä hyvänsä ja loppujen lopuksi heteropatriarkaalista ylivaltaa. Tuore, kansallista ja kansainvälistä mediahuomiota herättänyt tutkimusteema käsittelee urheilijoita, jotka uransa aikana ovat tulleet äideiksi. Aikaisemmasta tutkimuksesta sekä omista kokemuksistamme miesvaltaisissa työympäristöissä tiedämme, että naisten on usein pakko sopeutua ja omaksua mielentila, jossa he ovat ”yksi miehistä” tullakseen hyväksytyiksi ja selvitäkseen ammatillisesti. Sukupuolinäkökulman mukaan ottaminen on erityisen tärkeää, sillä urheiluorganisaatioihin ja -instituutioihin sisäänrakennettu heteropatriarkaalinen sukupuoli-ideologia haittaa yhä edelleen sekä naisten että muunsukupuolisten urheilijoiden mahdollisuuksia rakentaa ammattimainen urheilu-ura. Don McPhersonin mukaan (2019) miesurheilijat joutuvatkin mukautumaan rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin ja uskomuksiin saadakseen patriarkaalisen kulttuurin etuoikeudet. Niin kaun kuin ihanneurheilija yhdistetään patriarkaaliseen maskuliinisuuteen, jatkuu myös alistamisen ja väheksymisen kulttuuri naisurheilijoita sekä muunsukupuolisia urheilijoita kohtaan, ja sanaton, heteroseksuaalien poikien ja miehien emotionaalisen eheyden nujertaminen ja hiljentäminen. Mielenkiintoista on myös se, että kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu kuinka naisurheilijoiden halu luoda urheilu-uraa äitiyden ohella usein kyseenalaistetaan, kun taas vastaavasti miesurheilijat saavat hyväksyvää kommentointia heidän käyttäessään aikaa isänä olemiseen. Kuten tuore tutkimus harvoista naisvalmentajista huippu-urheilussa osoitti (Norman & Simpson, 2022), yleisin naisvalmentajien kokema syrjinnän muoto oli sukupuolittunut mikromitätöinti, joka piti sisällään monenlaista tarkastelua, valvontaa sekä naisvalmentajien ammattitaidon kyseenalaistamista. Onkin tärkeää huomata, että nämä feminiinisinä pidetyt ominaisuudet ovatkin itseasiassa inhimillisiä ominaisuuksia. Tämä osoittaa, että vanhemmuuteen liittyvät odotukset urheilusNaisten halu luoda urheilu-uraa äitiyden ohella kyseenalaistetaan usein.. Tavoitteena oli saada nämä urheilun ”vähempiarvoiset” kokemaan itsensä ulkopuolisiksi sekä vieraiksi huippu-urheilumaailmassa. Urheilukulttuurin miehiset ehdot Tutkimus on laajalti osoittanut, että urheilukulttuuri rakentuu suurelta osin sille ajatukselle, että tytöt ja naiset sekä muunsukupuoliset urheilijat ovat vähempiarvoisia kuin miehet. Ennakkoluulojen sisäistäminen omaa sukupuoli-identiteettiä kohtaan sekä feminiinisen energian virran tukahduttaminen välittävien tekojen, ystävällisyyden ja emotionaalisen älykkyyden kautta eivät kuitenkaan edistä sosiaalista ja kulttuurista muutosta. Naisurheilijoiden määrä on tasaisesti kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta vuonna 2017 Suomen ammattilaistason urheilijoista vain 1,6 prosenttia (Lämsä, 2018) ja vain noin neljännes ammattivalmentajista oli naisia (Suomen valmentajat, 2022). Scott ja kollegat (2022) totesivatkin, että raskaana olevat ja perheelliset huippu-urheilijat kohtaavat usein sekä syrjiviä ja epätasa-arvoisia poliittisia linjauksia että käytännön ratkaisuja, jotka yhä edelleen heijastelevat isompia sosiaalisia sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä ongelmia yhteiskunnassa. Huippu-urheiluympäristöjen kehitykseen ei tulisikaan tarjota vain yhtä mallia, vaan pyrkiä kohti systeemistä kulttuurista muutosta jokaisella urheilun tasolla siten, että merkityksellisten lopputulosten saavuttaminen on mahdollista kaikille osapuolille tasa-arvoisesti, myös sukupuolinäkökulma huomioon ottaen. Silti urheilussa kapea-alaisesti nähty maskuliinisuus sekä siihen liittyvät, itsestäänselvinä pidetyt mielleyhtymät ylivertaisesta suorituksesta tekevät tämän ”totuuden” vastustamisesta vaikeaa. Pojat sosiaalisestaan urheilussa siihen, että he eivät saa olla nynnyjä. Vastustaakseen kokemaansa mikromitätöintiä sekä haastaakseen kokemaansa seksismiä monet naisurheilijat ja -valmentajat pyrkivätkin olemaan ”vielä parempia” ja ilmentävät niinkutsuttua ”supernaisen” narratiivia (Ryba ym., 2021; Saarinen ym., 2022). McPherson (2019) kutsuu tätä osuvasti ”maskuliinisuuden mandaatiksi, suoritukseksi, lupaukseksi ja valheeksi”
Ne kuitenkin havainnollistavat, kuinka tärkeää toiminta on retoriikan sijaan pyrittäessä varmistamaan ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten oikeus työhön ja vapaa-aikaan, sekä oikeus sukupuoli-identiteettiin sekä vanhemmuuteen. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. Psychology of Sport and Exercise, 53, 101844. 2012. 2015. Selling vs. Implications of the identity position for dual career construction: Gendering the pathways to (Dis) continuation. LÄHTEET Lehtonen, K., Oja, S., & Hakamäki, M. Soveltamalla monitieteistä lähestymistapaa kehitämme sukupuolinäkökulman huomioivia tapoja tukea työuria, terveyttä, ja hyvinvointia urheilussa. Norman, L., & Simpson, R. Ryba, T. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163828 Lämsä, J. R., McMahon, J., & Price, J. R. Sukupuolten tasaarvon nykytila ja muutokset Suomessa. Äitiurheilijat kokevat myös Suomessa monia ongelmia. Nämä esimerkit tarjoavat vain pienen tarkastelukulman monimutkaisiin sosiaalisiin rakenteisiin, jotka vahvistavat ja uusintavat patriarkaalista urheilukulttuuria. E., & Giles, A. 2022. Lisäksi meidän on oltava valmiita päästämään irti tämänhetkisistä ”parhaista toimintatavoista” ottamalla huomioon ja käyttämällä sukupuolinäkökulman huomioivia lähestymistapoja. Polk, M. Gendered microaggressions towards the “only” women coaches in highperformance sport. V., Ronkainen, N. https://www. Valmentaa kuin nainen. Suomen Valmentajat. Vaikka Suomessa ei olekaan tehty aiempaa empiiristä tutkimusta äitiurheilijoiden kokemuksista, monet urheilumediassa esillä olleet uutiset piirtävät aiheesta samanlaista kuvaa. 2022. Tämän lisäksi naisurheilijoiden sopimuksista puuttuvat usein selvät sopimukset raskauden, synnytyksen ja lapsen saannin jälkeiselle ajalla, eikä lajiliitoilla tai Suomen Olympiakomitealla ole ohjeistusta siitä, miten naisurheilijoiden talous tulisi tänä aikana turvata (Scott ym., 2022). “Women easily feel that they have lost a year if they don’t ski faster”: Finnish ski coaches’ discursive constructions of gendered dual career pathways. https://kihu.fi/arviointijaseuranta/ammattiurheilijoidenmaara tasaisessakasvussa McGannon, K. Sports Coaching Review, 1–21. 2018. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 sa ovat yhä edelleen sukupuolittuneita (McGannon ym., 2018). Communication & Sport, 21674795221103415. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Becoming an athlete father: A media analysis of first time father tennis star Andy Murray and the implications for identity. 2021. Naisten ja muunsukupuolisten terveydessä ja hyvinvoinnissa on iso ongelma se, että urheilujärjestelmät ja -hallinto, jonka pitäisi tukea heitä sekä luoda inklusiivisia ympäristöjä, epäonnistuu yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamisessa. Kuten Polk (2015) toteaa, monitieteiseen vaikuttamiseen liittyy sidosryhmien korkea osallistuvuus ja sitoutuminen, ja se rohkaisee ja tukee tiedon yhteensovittamista ja refleksiivistä oppimista erilaisten sektoreiden ja alojen välillä. . Supporting Motherhood: How Corporate Sponsors Frame the Parenting Experiences of Elite and Olympic Athletes. 2022. Saarinen, M., Ryba, T. Jotta voimme vaikuttaa myönteisesti urheilijoiden ja urheiluympäristössä toimivien jokapäiväiseen elämään, meidän tulee kehittää strategioita, jotka yhdistävät kriittisen tutkimuksen käytäntöön. 2023. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 16(6), 670–687 McPherson, D. Scott, T., Smith, S. Tämä korostaakin tarvetta tuottaa tietoa monitieteisesti. Transdisciplinary coproduction: Designing and testing a transdisciplinary research framework for societal problem solving. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/75383/OKM33.pdf?sequence=1. 2018. Vaikka isäurheilijoiden kokemukset isyyden ja urheilun yhteensovittamisesta ovat suomalaisessa urheilumediassa harvinaisia, poikkeavat harvat tarinat äitiurheilijoiden vastaavista: miesten kohdalla keskitytään usein siihen, miten hieno kokemus isyys on heille ollut (Yle Urheilu 12/2021). Liikunnan ja urheilun tasaarvo Suomessa 2021. Muutokseen tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa Monitieteisen tiedontuotannon lähestymistapa yhtäältä sisältää ja toisaalta ylittää erilaisia sidosryhmiä (tieteellisiä ja ei-tietellisiä), jotka tekevät yhteistyötä ratkaistakseen sosiaalisesti relevantteja ongelmia tuottaakseen käyttökelpoisia ratkaisuja. suomenvalmentajat.fi/yhdistys/hankkeet/valmentaakuinnainen/ Turpeinen, S., Jaako, J., Kankaanpää, A., & Hakamäki, M. He menettävät Olympiakomitean taloudellisen tuen raskauden ja lastensaannin myötä (Yle Urheilu 3/2022), lykkäävät äitiyshaaveitaan urheilu-uran takia (Yle Urheilu 7/2019; 1/2021), piilottelevat raskauttaan sopimuksen menettämisen pelossa (Yle Urheilu (3/2017) ja saavat vähän sosiaalista tukea halutessaan yhdistää urheilun ja perheen (9/2013; 5/2022). J., Douglas, K., & Aunola, K. Liikunta ja tasaarvo 2011. Futures, 65, 110–122. Psychology of Sport and Exercise, 64, 102322. Ammattiurheilijoiden määrä tasaisessa kasvussa. 2022. Akashic Books. V., Kavoura, A., & Aunola, K. On myös tarpeen oppia niiden henkilöiden kokemuksista, jotka ovat onnistuneesti huomioi neet sukupuolinäkökulman urheilu kontekstissa. 2019. You throw like a girl: The Blind Spot of Masculinity. Näin toimiminen mahdollistaisi paikallisten kulttuurien toimintavat huomioonottavan tilanneriippuvaisen, monesti globaalissa diskurssissa ylenkatsotun tiedon tuottamisen. Urheilupiireissä on tullut tavaksi luottaa kokemukseen ja osaamiseen strategioiden kehittämisen käyttöönotossa tutkimuksen kustannuksella. Mielestämme tutkimukseen panostaminen on kriittisen tärkeä pohja käyttöönoton kehittämisessä sekä tuloksien ja prosessien käyttöönoton arvioinnissa. V., Darroch, F
Hän kertoo kaikenlaisen biologian olleen aina lähellä sydäntään. Tynkkynen kokee näihin hetkiin kiteytyneen ajatuksen siitä, että hän on tekemässä arvokasta tutkimusta, jonka muutkin huomaavat. Tynkkynen kertoo alan kehittyneen nopeasti viime vuosina. Tynkkynen sai Vuoden nuoren tutkijan palkinnon Liikuntalääketieteen päivillä marraskuussa 2022. Parhaillaan teen tutkimusta pitkäikäisyyden perinnöllisyyteen liittyen. Aihe kiinnostaa Tynkkystä, sillä se antaa mahdollisuuden tehdä elinikään ja sairauksiin liittyvää geneettistä tutkimusta. Minua kiinnostaa, miten paljon ihminen voi omilla elintavoillaan pienentää epäsuotuisan perimän aiheuttamaa eliniän lyhenemisriskiä. Kaiken lisäksi oli hienoa päästä väitöskirjatutkijaksi liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, sillä liikunta on ollut minulle tärkeää nuoruuden yleisurheilutaustan ja terveyden ylläpidon takia. Osana väitöskirjatyötä hän saa kehittää tilastotieteeseen ja data-analytiikkaan liittyviä taitojaan, joilla on varmasti käyttöä tulevaisuudessa. JOUKO KOKKONEN Niko Tynkkynen: ”Elintapojen ja epäsuotuisan perimän vaikutus ikään kiinnostaa” FM Niko Tynkkynen tutkii geneettisen perimän vaikutusta sairastavuuteen ja eliniän pituuteen. Samalla hän voi opetella geneettisen riskin arvioimisen uusimpia analyysimenetelmiä. Tutkimusryhmän käyttämiä menetelmiä ei ole juuri hyödynnetty liikuntatieteellisessä tutkimuksessa. – Lapsuudessani asuessani maalla olin hyvin kiinnostunut tutkiskelemaan luontoa, lukemaan biologiaan liittyviä kirjoja ja katsomaan eri biologian aiheisiin liittyviä dokumentteja. Toinen huippuhetki oli Vuoden nuori tutkija -palkinto vuoden 2022 Liikuntalääketieteen päivillä. Tutkijanura onkin alkanut suotuisissa merkeissä. – Jos saisin palata ajassa taaksepäin, opiskelisin paljon enemmän tilastotiedettä ja bioinformatiikkaa. Jotakin Tynkkynen tekisi toisin, jos voisi. Kiinnostuksen kohteena on perimän vaikutus sekä elintapoihin, kuten terveyskäyttäytymiseen – esimerkiksi fyysiseen aktiivisuuteen että sairastumisriskiin ja eliniän pituuteen. . Tynkkynen yhdistää tutkimuksessaan biologian ja lääketieteen samaan kokonaisuuteen. Ensimmäisenä on jäänyt mieleen Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto pro gradu -tutkielmasta myöntämä apuraha. Näitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa tutkimuksessa entistä enemmän. Tynkkynen kertoo, että väitöskirjassaan hänellä on tarkoituksena tutkia, miten geneettinen perimä vaikuttaa sairastavuuteen ja eliniän pituuteen. Olisi ollut myös mielenkiintoista jatkaa yleisurheiluharrastusta pidemmälle, nähdäkseni miten rahkeeni siinä olisivat riittäneet. – Itselleni ajankohtaisia kysymyksiä ovat, kuinka laajasti ihmisen perimä määrittää elinikäämme, ja välittyykö geneettinen riski sairastavuuden kautta. Valmistumisen jälkeen hän oli jonkin aikaa töissä professori Tiirolan tutkimusryhmässä. Pro gradu -tutkielmaan tehdessään Tynkkynen toimi tutkimusavustajana Keski-Suomen keskussairaalan patologian osastolla keuhkosyöpätutkimuksessa. Väitöskirjani aihe, geenien ja elintapojen vaikutukset kardiometabolisten sairauksien riskiin ja pitkäikäisyyteen, on houkutteleva, sillä se käsittelee omia mielenkiinnon kohteitani. – Perimä voi vaikuttaa sairastumisriskiin joko suoraan tai välillisesti elintapojen kautta. Lukion jälkeen Tynkkynen pääsi opiskelemaan soluja molekyylibiologiaa Jyväskylän yliopistoon. Työsuhteen päätyttyä Tynkkynen haki töitä eri tutkimusryhmistä liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän oli kuullut tehtävän myös biologisia tutkimuksia. Kuva: Laura Kanerva. Tynkkynen kertoo opintoihinsa ja alkavalle tutkijanuralleen mahtuvan kaksi huippuhetkeä. – Yllätyksekseni minulle tarjottiinkin väitöskirjapaikkaa apulaisprofessori Elina Sillanpään tutkimusryhmässä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 2 9 lähikuvassa T ynkkynen (28) on kotoisin Punkaharjulta Savonlinnasta, jossa hän kävi peruskoulun ja lukion. Hän valmistui kesällä 2020 filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselta pääaineenaan soluja molekyylibiologia. Odotan tutkimusten tarkentavan, mitkä geenit ovat kausaalisissa yhteyksissä elinikään ja pitkäikäisyyteen. Jo maisteriopintojen aikana hän työskenteli kesällä professori Marja Tiirolan syöpätutkimusta tehneessä tutkimusryhmässä tutkimusapulaisena
Runsaampi liikkuminen yöllä ja hyvin aikaisin aamulla puolestaan kasvatti sydänja verisuonitautien riskiä. Tuoreessa tutkimuksessa aamupäivisin harrastettu runsaampi liikkuminen vähensi sepelvaltimotaudin vaaraa sekä aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Ajatus liikunnan terveysvaikutusten optimoinnista ajoittamalla liikkuminen tiettyyn aikaan päivästä on kuitenkin kiehtova. E., van Heemst, D. https://doi.org/10.1093/ eurjpc/zwac239 Tarvitaanko verifikaatiotestiä maksimaalisen hapenottokyvyn mittaamisessa. On kuitenkin syytä muistaa, että nämä havainnot saattavat liittyä esimerkiksi yötyöhön ja riittämättömään uneen. Albalakin ja kumppaneiden tutkimus ei myöskään tue ”voittajatunnin” erinomaisuutta, koska liikkuminen yöllä ja varhain aamulla eivät ainakaan edistäneet sydänterveyttä. Albalakin ja kumppaneiden yli 85 000 aikuisen osallistujan tutkimuksessa sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriön riski oli matalampi runsaammin liikkuvilla osallistujilla kuuden vuoden seurannan aikana. 2022. Aamupäivän tunteina liikkuneilla oli matalampi sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriön riski myös silloin, kun kokonaisliikunnan määrä oli huomioitu analyyseissä. Aamuinen liikunta saattaa auttaa hillitsemään ruokailunjälkeistä verensokerin ja rasvojen nousua ja siten vähentää sydänja verisuonitautien vaaraa. W., Atsma, D. Sopiva määrä liikkumista mihin aikaan tahansa on kiistatta terveydelle edullista. & Noordam, R. Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa keuhkojen ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea työskenteleville luustolihaksille ja niiden kykyä hyödyntää happea enerKuva: Antero Aaltonen. Ajoittamalla liikkumisen ihanteellisesti voi tehostaa liikunnan merkitystä sydänterveydelle. 3 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Aamujumppa edistää sydänterveyttä Sydänja verisuonitaudit heikentävät toimintakykyä ja lisäävät huomattavasti ennenaikaisten kuolemien määrää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että myös vähän liikkuvilla myöhäisaamupäivän tunteina mitattu runsas liikkuminen vähensi sepelvaltimotaudin vaaraa. European Journal of Preventive Cardiology 2022. Setting your clock: associations between timing of objective physical activity and cardiovascular disease risk in the general population. LÄHDE Albalak, G., Stijtjes, M., van Bodegom D., Jukema, J
Maza työtovereineen tutki, onko altistuminen sosiaaliselle medialle yhteydessä toiminnallisella magneettikuvauksella mitattuun aivojen toiminnalliseen kehitykseen kolmen vuoden seurannan aikana yhteensä 169 iältään 12-vuotiaan nuoren aineistossa. Mantelitumakkeen aktiivisuus kuitenkin kasvoi usein sosiaalista mediaa käyttäneillä, mutta laski harvoin some-tilansa tarkistavilla. Tutkimukseen osallistui kymmenen nuorta miestä. Vaikka maksimaalinen hapenottokyky on yksi käytetyimmistä liikuntafysiologisista suureista, todellisen maksimaalisen aerobisen kapasiteetin mittaamisen luotettavuudesta kiistellään edelleen. Maksimaalinen hapenottokyky on yhdistetty muun muassa pienempään valtimosairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman vaaraan. Tutkittavaa siis riittää edelleen. Verifikaatiotestillä on pyritty varmistamaan, onko todellinen maksimaalinen aerobinen kapasiteetti saavutettu. & Telzer E. Siksi tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. J. Methodological considerations for the determination of VO 2max in healthy men. Mantelitumakkeen toiminta liittyy sosiaalisten signaalien havaitsemiseen, muistiin sekä mielihyvän kokemiseen. Sosiaalisen median käyttö muokkaa nuorten aivoja Sosiaalinen media on läsnä lähes kaikkien kännyköissä, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ärsyketulvan. On myös mahdollista, että supramaksimaalisella testillä myös heikompikuntoisten hapenkulutuksen taso olisi voinut myös nousta nousujohteissa kuormituskokeessa saavutettuja arvoja korkeammiksi. 2022.4924.. Perinteisen nousujohteisen kuormituskokeen täydentäminen erillisellä verifikaatiotestillä on yleistynyt viime vuosien aikana. LÄHDE Maza, M. C. European Journal of Applied Physiology 2023;123:191–199. 2023. Nuoret jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka usein he tarkistivat Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa tapahtuvaa toimintaa. Harvoin sosiaalisen median sisältöjä tarkistavien aivot näyttäisivät kontrolloivan paremmin impulsseja ja siksi auttavan hallitsemaan esimerkiksi sosiaalisen me dian jatkuvaa käyttöä. Erityisesti hyväkuntoisilla miehillä nousujohteinen kuormituskoe tuotti korkeammat maksimaalisen hapenottokyvyn arvot. T., Fox, K. doi:10.1001/jamapediatrics. Tutkittavat suorittivat maksimaalisen nousujohteisen kuormituskokeen juoksumatolla kahdesti. Useasti sosiaalisia medioitaan tarkistavien mantelitumakkeen aktivaatio sosiaalisen palkitsemiseen liittyvän tehtävän aikana oli matalampi kuin harvoin tarkistavilla tutkimuksen alussa. Sosiaalisen median käyttö näyttää muovaavan nuorten aivoja, mutta tämän tutkimuksen perusteella ei ole vielä mahdollista sanoa, liittyvätkö havaitut aivotason muutokset mukautumiseen digitaaliseen elämäntapaan vai heikentävätkö ne mahdollisesti aivoja mielenterveyttä. Sosiaalisen median käytöllä on ajateltu jo pitkään vaikuttavan haitallisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Molempien testien jälkeen koehenkilöt suorittivat verifikaatiotestin, joka vastasi 90 prosenttia maton nopeudesta ja 50 prosenttia maton kulmasta nousujohteisessa testissä. J., Benitez, B., Kwak, M. A., Kwon, S-J, Flannerly, J. Huolimatta eroista testien välillä, maksimaalinen hapenottokyky oli hyvin toistettava molemmissa testimuodoissa. 2023. H. Liikuntatutkimuksen näkökulmasta olisi myös mielenkiintoista tietää, muovaako liikunta sosiaalisen median käytön ja aivojen toiminnan välisiä yhteyksiä. Sosiaaliseen mediaan liittyy usein tarve seurata ja tarkistaa uusien päivitysten, kommenttien ja tykkäysten tila. E., Lidquist, K. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 1 giantuotossa. Tuoreessa aivotutkimuksen menetelmiä hyödyntäneessä tutkimuksessa sosiaalista median käyttö näyttää todella muovaavan nuorten aivojen kehitystä. Association of Habitual Checking Behaviors on Social Media With Longitudinal Functional Brain Development. JAMA Pediatrics 2023. LÄHDE Succi, P. Vaikka tämän tutkimuksen mukaan verifikaatiotesti ei olisi tarpeen maksimaalisen hapenottokyvyn todentamisessa, on tuloksia syytä tarkastella kriittisesti. & Bergstrom, H. Succi ja kumppanit havaitsivat, että nousujohteisessa kuormituskokeessa saavutettu maksimaalinen hapenottokyky oli yhtä korkea tai korkeampi kuin verifikaatiotestissä saavutettu maksimaalinen hapenottokyky. On mahdollista, että tässä tutkimuksessa verifikaatiotestissä käytetty kuormitustaso oli liian matala. Tutkimuksen merkittävin löydös liittyi kuitenkin nousujohteisen kuormituskokeen ja verifikaatiotestin yhteneväisyyteen erikuntoisilla koehenkilöillä. Matalampikuntoisilla koehenkilöillä (<52 mL x kg x min) ) verifikaatiotestin tulos oli lähes identtinen nousujohteisen kuormituskokeen tuloksen kanssa, mutta parempikuntoiset koehenkilöt saavuttivat selvästi korkeampia hapenkulutuksen arvoja nousujohteisessa kuormituskokeessa. A., Prinstein, M. Usein sosiaalisen median sisältöjä tarkistavien nuorten aivot vaikuttavat puolestaan herkistyvän sosiaaliselle palautteelle ja siitä saatavalle mielihyvälle. Samanlainen muutos havaittiin myös toiminnanohjauksen kannalta tärkeässä aivojen otsalohkossa
LÄHDE Kiviluoto K., Tapio P., Tuominen A., Lyytimäki J., Ahokas I., Silonsaari J. Joskus on oiottu analysointimenetelmässä, esimerkiksi selvitetty maahanmuuttotaustan yhteyttä johonkin mutta jätetty huomiotta muiden mahdollisten tekijöiden rooli. Toiseuttamaan voi erehtyä jo tutkimuskysymyksiä asettaessaan. https://doi.org/10.1080/16138171.2022.2136128 Viisi kävelyn ja pyöräilyn skenaariota Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattaminen kaupungeissa on liikenteen kestävyysmuutoksen oleellinen palanen. Tutkimuksissa on lähdetty selvittämään esimerkiksi joidenkin tekijöiden vaikutuksia tietyn kulttuuritaustan omaavien liikuntakäyttäytymiseen ilman, että aiemmin olisi todettu juuri kulttuuritaustan selittävän erilaisuutta käyttäytymisessä. Towards sustainable mobility – Transformative scenarios for 2034. Uuden tiedon tulisi puhua myös tähän asti marginaaliin jätettyjen äänellä. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 tutkimusuutisia Liikunnan yhteiskuntatieteet ELINA HASANEN elina.hasanen@jyu.fi Tutkimus voi toiseuttaa uuden tiedon sijasta Tutkimusprosessin vaiheissa on vaara ajautua tahattomasti toiseuttamaan kohteena olevaa väestönosaa. Tähän on tarvittu iso poliittisen ilmaston muutos EU:sta lähtien. Ulkomaalaistaustaisten tarkasteluun tutkijat suosittelevat näkökulman laajentamista: tulee tarkastella esimerkiksi vallitsevien normien uusintamista ja ulossulkemisen prosesseja. Tulevaisuuskuvat osoittavat kestävän liikenteen tavoittelun vaativan perusteellisia yhteiskunnallisia muutoksia. Vaarana on myös piilevä hierarkia, jossa kantaväestön kulttuuri ja kontaktit kantaväestöön ovat arvokkaimpia. Tina Nobisin ja Nihad El-Kayedin havainnot keskittyvät ulkomaalaistaustaisten tutkimukseen saksankielisissä julkaisuissa, mutta päähuomiot ovat tulkittavissa yleisemmin. Viides kuva lienee pessimistisin: elämäntavat nojaavat yhä yksityis autoiluun, vain tiiviissä keskustoissa on kunnolliset edellytykset kevyelle liikenteelle ja pyöräilytaidotkin heikkenevät. Toiseuttavaa on myös tutkia liikunnan kotouttavia vaikutuksia ilman, että olisi todettu kohderyhmän erityisesti tarvitsevan niitä. Ensimmäisessä skenaariossa kehitys etenee pitkälti entiseen tapaan: kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet hiukan, mutta yksityisautoilun valta-asema liikennejärjestelmissä ja päätöksenteossa on säilynyt. & Schwanen, T. Kolmas tulevaisuuskuvista maalaa ”pehmeiden kulkutapojen aikakauden”: ihmiset suosivat ilmastoystävällisiä ja terveellisiä elämäntapoja, yksityisautoilu on vähentynyt ja kävelyn, pyöräilyn sekä bussija raideliikenteen asema on kohentunut. LÄHDE Nobis, T., & El-Kayed, N. Toiseuttaa voi jo tutkimuskysymyksillä.. European Journal for Sport and Society, aheadofprint, 1–19. 2022. Toiseuttamisen välttämiseksi on tärkeää tiedostaa, että sosiaalisten kategorioiden käyttämiseen sisältyy aina stereotypioiden vahvistamisriski. Katariina Kiviluoto tutkijakollegoineen on muodostanut liikennealan asiantuntijoiden näkemysten pohjalta vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat tälle muutokselle vuoteen 2034 mennessä. Siinä kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet hieman enemmän, raideliikenne on kasvanut ja asutus tiivistynyt junaratojen varsille. Integroinnin ja maahanmuuttajuuden käsitteet yhdistetään usein toisiinsa kyseenalaistamatta niiden yhteyttä, integroinnin tarvetta ja tavoitteita. Ylikorostamisen ja hierarkisoinnin kompastuskivet uhkaavat myös tutkimuksen empiirisissä vaiheissa sekä tuloksia esitettäessä ja tulkittaessa. Hierarkisointia taas on esittää tutkittujen arvot ja käyttäytyminen haitallisina tai puutteellisina normista poikkeamisina. Transportation Research Interdisciplinary Perspectives. Ulkomaalaistaustaisia on monesti verrattu kantaväestöön ilman aineistoa tästä kontrolliryhmästä. Toinen vaihtoehto on nimetty ”bussiliikenteen kuolemaksi”. Tutkimus voi esimerkiksi perustua oletukseen siitä, että liikuntaseurojen toimintaan osallistumattomuus osoittaa ulkomaalaistaustaisilla olevan puutteita ja ongelmia. 2022. Neljännessä skenaariossa pääosaan on noussut julkisen liikenteen käyttö ja sen verkoston laajentaminen. Silloin erehdytään korostamaan oletettua erilaisuutta sen sijaan, että uuden tiedon olisi mahdollista osoittaa aiempia käsityksiä vääriksi. Othering in sportrelated research: How research produces and reproduces images of ‘the immigrant Other’. Tuloksissa on hairahduttu antamaan maahanmuuttotaustalle isompi painoarvo selittäjänä kuin mihin aineiston selitysvoima ulottuu. Delfoi-menetelmällä tuotetut skenaariot voivat olla hyödyksi liikennesuunnittelussa ja -politiikassa ja niiden avulla voidaan tunnistaa käytännön keinoja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Lisäksi tutkimuskysymyksissä asetetaan usein ongelmaksi liikuntaan osallistumattomuus sen sijaan, että tutkittaisiin ongelmina liikunnassa ilmeneviä ulossulkevia ilmiöitä kuten rasismia. Dec 1;16:100690. Tarkkuutta vaaditaan myös teoreettisen viitekehyksen ja käsitteiden määrittelyssä
Politiikka huo mioisi esimerkiksi ihmisten erilaiset pyöräilyintressit, -taidot ja -tyylit sekä paikkojen roolin hyvinvoinnin tuntemusten taustalla. Uudessa kehyksessä pyöräilyn hyvinvointivaikutuksia tutkittaisiin posthumanistisen ajattelun mukaisesti ja huomioiden paikkojen merkitykset. Maantieteellisessä viitekehyksessä polkeminen ja pyörällä eteneminen nähdään hyvinvoinnin lähteinä jo ilman rasituksesta seuraavia vaikutuksia. LÄHDE Waitt, G., & Buchanan, I. https://doi.org/ 10.1111/gec3.12672. Tutkijoiden mukaan tällainen tutkimus tuottaisi pohjaa myös hyvinvointipolitiikalle, jossa pyöräily nähtäisiin moninaisemmin kuin vain aktiivisena kulkumuotona ja nopeuden sekä tehokkuuden ihanteiden kautta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 3 Kuva: Antero Aaltonen Maantieteestä uutta tietoa polkemisen hyvinvointivaikutuksista Gordon Waitt ja Ian Buchanan tarjoavat tutkimuskatsauksen pohjalta uuden näkökulman pyöräilyn hyvinvointivaikutusten tarkasteluun. Yleensä hyvinvointivaikutuksia käsitellään biolääketieteellisen tiedon pohjalta, jolloin terveysvaikutusten nähdään johtuvan esimerkiksi fyysisen rasituksen intensiteetistä ja kestosta ja olevan mitattavissa esimerkiksi painona tai verenpaineena. 2022. Velomobilities: Cycling geographies and wellbeing. Se myös tunnistaisi vaihtoehtoisia infrastruktuurin muotoja, mikä voisi tukea moninaisia polkemisen ja hyvin voimisen muotoja. Geography Compass, e12672. Maantieteellinen tieto voisi siten laajentaa ymmärrystä siitä, missä, miten ja miksi pyöräillen vietetty aika tuottaa terveysja hyvinvointivaikutuksia. Tutkimusteemoihin kuuluisivat esimerkiksi kulkureittien ja liikenteen herättämät tunteet haavoittuvuudesta turvallisuuteen ja vapauteen sekä liikennetilan sosiaaliset hierarkiat
Edustettuina olivat sekä yksilöettä joukkuelajien urheilijat. Käänteisessä Everest-profiilissa muut mielialat olivat keskitason yläpuolella paitsi tarmokkuus, joka oli keskitason alapuolella. Sukupuolesta riippumatta väsyneiden urheilulukiolaisten kouluarvosanat olivat alhaisempia. Everest-profiilissa ero tarmokkuuden ja muiden mielialojen välillä oli kuitenkin selvästi suurempi kuin jäävuoriprofiilissa. Sekä Everest-profiilissa että jäävuoriprofiilissa tarmokkuus oli keskitason yläpuolella, mutta muut mielialat olivat keskitason alapuolella. Lisäksi tutkijat selvittivät inkluusion tuen vaihtelua suhteessa osallistujan omaan identiteettiin, transsukupuolisen yksilön biologiseen syntymäsukupuoleen ja urheilukontekstiin. Kumpikin löytyi noin 13 prosentilla urheilulukiolaisista. https://doi.org/10.1080/1612197X.2022.2161109 Transsukupuolisten osallistumisen hyväksyivät useammin naiset.. Tutkimukseen osallistui 444 lukion toista luokkaa käyvää urheilulukiolaista ympäri Suomea. LÄHDE Goldbach, C., Chambers-Baltz, S., Feeser, K., Milton, D. Jäävuoriprofiili ja Everest-profiili olivat harvinaisempia. Osallistujat vastasivat sähköiseen kyselyyn. & Knutson, D. LÄHDE Heikura, E. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Jäävuorija Everest-profiilit olivat selvästi tyypillisempiä miespuolisilla urheilulukiolaisilla. Studentathletes’ mood state profiles: The role of sports, sex, and performance level in sports and in school. Esimerkiksi transmiehestä puhuttaessa osa tutkittavista luuli sen tarkoittavan mieheksi syntynyttä henkilöä, vaikka todellisuudessa kyse on naiseksi syntyneestä henkilöstä, joka identifioi itsensä mieheksi. C., McDurmon, P. Yliopistourheilijat myös uskoivat transsukupuolisten urheilijoiden ja etenkin transnaisten omaavan urheilullisen etulyöntiaseman, vaikka tutkimuksissa suoraa fysiologista etua ei ole tunnistettu. & Selänne, H. Tutkijat totesivat, että naisopiskelijoilla saattaakin olla suurempi riski mielialahäiriöille ja suorituksen heikkenemiselle, joten eritoten he tarvitsevat tukea koulunkäynnin ja urheilun yhdistämiseen. V. https://doi.org/10.1080/10413200.2022.2158250 Transsukupuolisten urheilijoiden inkluusiota tuetaan vaihtelevasti Yliopistourheilijoiden asenteet transsukupuolisia yksilöitä kohtaan olivat yleensä myönteisiä, mutta heidän osallistumistaan urheiluun ei koettu yhtä myönteiseksi. Tyypillisin oli lähes 40 prosentilla urheilulukiolaisista esiintynyt pintaprofiili. Vahvasti uskonnolliset henkilöt tukivat epätodennäköisemmin transsukupuolisten yksilöiden osallistumista ja kokivat olonsa epämukavammaksi heidän seurassaan. 2022. Lähes puolet yliopistourheilijoista olivat sitä mieltä, että transsukupuolisten yksilöiden ei tulisi saada pelata kilpajoukkueissa, vaikka kolme neljännestä heistä uskoikin pystyvänsä kilpailemaan samalla tasolla transsukupuolisten urheilijoiden kanssa. Transsukupuolisten yksilöiden osallistumisen hyväksyivät useammin naiset ja henkilöt, joilla oli kokemusta sekajoukkueista. Käänteinen Everest-profiili kuvasi kolmannesta urheilulukiolaisista. Yliopistourheilijat tukivat transsukupuolisten inkluusiota yksilöinä, mutta vastustivat sitä instituutiotasolla. Pintaprofiilissa kaikki mielialat olivat keskitasoa, mutta tarmokkuus jonkin verran muita alhaisempi. Transgender inclusion in competitive sport: Athletes’ attitudes toward transgender athlete participation in intercollegiate sport. Tutkijat huomauttavat, että murrosikäiset nuoret ovat usein aikuisia taipuvaisempia negatiivisille mielialoille kehitysvaiheessa tapahtuvien merkittävien psykologisten, fysiologisten ja sosiaalisten muutosten vuoksi. E., Aunola, K., Tolvanen, A, Ryba, T. Vastaukset olivat usein epäjohdonmukaisia, mikä saattoi tutkijoiden mukaan liittyä tietämättömyyteen ja väärinymmärryksiin transsukupuolisiin urheilijoihin liittyvän terminologian ja tiedon suhteen. Heikura ja tutkimusryhmä tutkivat suomalaisten urheilulukiolaisten mielialaprofiilien lisäksi miten sukupuoli, laji, arvosanat ja urheilusuoritus liittyvät tunnistettuihin profiileihin ja mielialahäiriöihin. Sitä tukivat myös aiemmin transsukupuolisten yksilöiden kanssa joko urheilussa tai muutoin tekemisissä olleet. Miesopiskelijoiden mielialat näyttäytyivät myös myönteisimpinä kuin naisopiskelijoiden urheilulukiolaisten mielialat. Goldbach ja tutkimusryhmä selvittivät Yhdysvalloissa toteutetussa poikkileikkaustutkimuksessa 270 nykyisen ja entisen yliopistourheilijan asenteita transsukupuolisia yksilöitä kohtaan sekä heidän suhtautumistaan transsukupuolisten yksilöiden inkluusioon urheilussa. Journal of Applied Sport Psychology. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 tutkimusuutisia Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hannamari.hm.toivonen@jyu.fi Urheilulukiossa opiskelevien miesten mielialat myönteisempiä kuin naisten Suomalaisilla urheilulukiolaisilla löytyy neljänlaisia mieli alaprofiileja. 2023
Avoimuus ja rakentava konfliktien ratkominen olivat tutkimuksessa merkittävimpiä korkean psykologisen turvallisuuden edellytyksiä. Psychology of Sport and Exercise, 65. Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä ryhmän jäsenet viihtyvät paremmin, ovat omia itsejään ja saavat itsestään enemmän irti. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 5 Riskinotto edellyttää psykologista turvallisuutta Vapaasti mielipiteensä ilmaisemaan pystyvät urheilijat, jotka osaavat kommunikoida tehokkaasti ja kykenevät ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja rakentavasti, tuntevat todennäköisemmin olonsa psykologisesti turvalliseksi joukkuetovereidensa seurassa. A., Zhao, C. Jowett tutkimusryhmineen tutki psykologisen turvallisuuden luomisen edellytyksiä ja seurauksia kilpaurheilussa. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2022.102363 Kuva: Antero Aaltonen. Psykologinen turvallisuus vaikutti merkittävästi urheilijoiden ja valmentajan väliseen yhteyteen, minkä vuoksi siihen kannattaisi aina panostaa. LÄHDE Jowett, S., Do Nascimento-Júnior, J. Tutkijat korostivat, että psykologisesti turvallinen ilmapiiri riippuu sekä valmentajan että urheilijoiden vuorovaikutusosaamisesta. virheiden tekemisen, ongelmien esiin nostamisen, vaikeiden kysymysten esittämisen ja erilaisuuden arvostamisen. Valmentajan ja urheilijoiden välinen itsensä ilmaisemiseen kannustava ilmapiiri saattaa levitä joukkueen tai ryhmän sisällä mahdollistaen mm. Creating the conditions for psychological safety and its impact on quality coachathlete relationships. Avoimuuteen sisältyi mm. mielipiteiden ilmaisu, palautteen antaminen ja omien tunteiden ilmaisu. tunteiden säätelyä, kärsivällisyyttä sekä pyrkimystä kuunnella ja ymmärtää valmentajaa. R. Tutkimukseen osallistui 379 monissa lajeissa eri tasoilla kilpailevaa urheilijaa. & Gosai, J. Psykologisen turvallisuuden tunne vaikuttaa myönteisesti ihmissuhteiden laatuun ja mahdollistaa henkilökohtaisten riskinoton ilman pelkoa häpeästä tai nöyryyttämisestä. Konflikteja ratkominen puolestaan edellytti urheilijalta mm. 2023. Urheilijoiden ja valmentajan välinen kommunikointi on avainasemassa kollektiivisen psykologisesti turvallisen sosiaalisen ympäristön luomisessa
Mercier kollegoineen halusi selvittää, miten oppilaiden asenteet ovat yhteydessä heidän liikkumiseensa. Tämä tarkoittaa mm. LÄHDE Mercier, K., Simonton, K., Centeio, E., Barcelona, J. Tulokset osoittivat, että tyttöjen ja poikien käsitykset liikunnasta ja koululiikunnasta ovat erilaisia. Oppilaiden päätöksiin vaikuttavat paljon olemassa olevat asenteet koululiikuntaa ja liikkumista kohtaan. Myönteisen asenteen ylläpito ja sen edistäminen korostuu iän myötä erityisesti tytöillä. 29(1), 125–144. Jatkossa olisi tärkeää pyrkiä ylläpitämään myönteisesti liikuntaan suhtautuvien oppilaiden asenteita ja lisäämään ylipäätään liikuntaa. Harjoitusaika vaihteli kahdesta viikosta jopa 14 viikkoon. He löysivät yhteensä 16 hakutermeihin sopivaa tutkimusta. & Garn, A. Middle school student’s attitudes toward physical activity and physical education, intentions, and physical activity behavior. Muut tutkimukset osoittivat, että käänteinen oppiminen voi lisätä motoristen taitojen oppimista ja autonomiaa oppitunneilla. European Physical Education Review. Tutkimusten sisältö ja metodit vaihtelivat melkoisesti, mutta suurin osa niistä keskittyi motivaatioon ja oppimiseen. 2022. Østerlie (2022) kollegoineen tekivät kartoittavan katsauksen (scoping review) käänteisen oppimisen käytöstä liikunnanopetuksessa. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 tutkimusuutisia Liikuntapedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Asennoituminen liikuntaan voi olla ympäristösidonnaista Lasten vähentynyt fyysinen aktiivisuus on huomattu kouluissa, jotka pyrkivät aktiivisemmin lisäämään liikuntaa ennen koulupäivää, sen aikana ja jälkeen. Flipped learning in physical education: A scoping review. Tutkimukseen osallistuneita 6.–8-luokkalaisia oli 948. Myönteisiä ja kielteisiä asenteita liikuntaa ja koululiikuntaa kohtaan tulisi tulkita erillisinä osatekijöinä ja niitä tulisi siksi mitata erikseen. European Physical Education Review 29(1), 40–54. Tutkimuksissa hyödynnettiin erilaisia digitaalisia alustoja, joissa oppilaat pääsivät näkemään ennalta mm. Koska osa negatiivisesta suhtautumisesta liikuntaan johtuu koulusta, tulisi pohtia millaisia mahdollisuuksia on tarjota liikuntaa myös koulupäivän ulkoKuva: Antero Aaltonen puolella ja sitä kautta vahvistaa positiivista asennoitumista liikuntaa kohtaan. Varsinaisella tunnilla hyödynnetään tehokkaasti käytettävissä olevaa aikaa ja keskitytään tarkemmin sisältöön, johon oppilaat ovat tutustuneet jo aiemmin. He vastasivat kysymyksiin liikuntakäyttäytymisestä, liikunnan harrastamisen innokkuudesta ja asenteista liikuntaa sekä koululiikuntaa kohtaan. LÄHDE Østerlie, O., Sargent, J., Killian, C., Garcia-Jaen, M., GarciáMartínez, S., & Ferriz-Valero, A. Käänteinen oppiminen näyttäisi vaikuttavan positiivisesti oppimiseen ja sen käyttöä joidenkin sisältöalueiden oppimiseen olisi aiheellista pohtia. erilaisia harjoitusvideoita. Lisäksi käänteinen oppiminen voi lisätä myönteistä asennoitumista tai tyytyväisyyttä liikunnanopetukseen. Yksi lisääntyvä didaktinen lähestymistapa on käänteinen oppiminen (flipped learning), joka hyödyntää digitaalisia lähteitä antaen vinkkejä tai ohjeita ennen varsinaista oppituntia. 2022. Kymmenessä tutkimuksessa raportoitiin käänteisen oppimisen vaikuttaneen positiivisesti oppilaiden motivaatioon ja yhdeksän tutkimusta osoitti kuinka käänteinen oppiminen voi tukea oppimista. sitä, että osa oppilaista suhtautuu myönteisesti liikuntaan, mutta ei koululiikuntaan. Myönteiset asenteet liikuntaa ja koululiikuntaa kohtaan heikkenevät iän myötä, ja tytöt suhtautuvat molempiin kielteisemmin kuin pojat. Lisäksi käänteinen oppiminen voi opettaa teknologian hyödyntämistä omatoimisen liikunnan edistämisessä. Käänteinen oppiminen voi tuoda uutta potkua liikuntatunneille Teknologian integraatio opetukseen etenee nopeasti ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia sen tueksi. Tämä luonnollisesti lisää aktiivista oppimista tunnin aikana
Tutkimukseen osallistui yhteensä 82 lasta (keski-ikä 6,6 vuotta ± 0,3 vuotta) (45 % tyttöjä). Two years of physically active mathematics lessons enhance cognitive function and gross motor skills in primary school children. Interventioryhmään (n = 36) kuuluvilla oli yhteensä kahdeksan tuntia fyysisesti aktiivisia tunteja. Fyysisesti aktiiviset matematiikan tunnit johtivat suurempiin parannuksiin kaikissa kognition mittareissa verrattua kontrolliryhmään (numeroväli eteenpäin, p < 0,001, numeroväli taaksepäin p = 0,017, vapaa sanan muistaminen, p < 0.001, valikoiva visuaalinen huomio, p < 0,001, verbaalinen sujuvuus, p < 0,001, aritmeettinen p < 0,001). Yhtä lailla kohentuivat liikkumisen (p < 0,001) ja kohteen hallinnan (p < 0,001) tulokset. Tämän lisäksi interventioryhmän yleispisteet TGMD-3 testeissä (p < 0,001) paranivat enemmän kuin kontrollijoukolla. Tämän lisäksi kumpikin ryhmä teki joukon kognitiivisia toimintotestejä. Silti ei tunneta niiden vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin ja motoristen taitojen kehitykseen. Magistro kollegoineen halusi selvittää, miten fyysisen aktiivisuuden sisällyttäminen matematiikan tunneille vaikuttaa kognitiivisiin taitoihin ja motorisiin taitoihin kahden vuoden aikana alakouluikäisillä. Kontrolliryhmällä (n = 46), oli tavallisia tunteja. Psychology of Sport and Exercise 63: 102254.. 2022. B., Carlevaro, F., Marchetti, I., Magno, F., Bardaglio, G., Musella, G. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 7 Aktiiviset oppitunnit edistävät oppimista ja liikuntataitojen kehittymistä Liikunnallisesti aktiivisten oppituntien on havaittu parantavan oppimistuloksia. LÄHDE Magistro, D., Cooper, S. Molemmille ryhmille suoritettiin TGMD-3 -mittarin mukainen testistö, joilla arvioitiin motorisia taitoja. Fyysisesti aktiivisten matematiikan interventio näyttää tarjoavan synergistisiä etuja suhteessa kognitiiviseen ja motoriseen kehitykseen, jotka ovat kriittisiä optimaalisen kehityksen kannalta lapsuusvuosina
Tavoitteeksi olisikin otettava tiedolla informoitu päätöksenteko. T iedolla johtamisen kehittäminen on julkishallinnossa tarpeen sekä hyödyllisyyden että velvollisuuden vuoksi. Tietoperusteiset toimintatavat voivat edesauttaa monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten väestön riittämätön liikkuminen, vaikuttavuusketjuihin kiinnipääsemistä. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen MINTTU KORSBERG, LitM väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto minttu.korsberg@gmail.com Tiedolla johtamisen paradoksi julkisessa liikuntahallinnossa Tiedon väitetään ohjaavan toimintaa kuntien liikuntahallinnossa, mutta tämä ei näy systemaattisina toimen piteinä. Tiedolla johtaminen näyt täytyy poliittisessa toimintaympäristössä para doksina. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on kuitenkin monimutkainen yhteiskunnallinen ilmiö, jonka syitä ja seurauksia on vaikea hahmottaa ja johon vaikutetaan monilla hallinnonaloilla.. Tiedämme, että valtaosa suomalaiKuvitus: Antero Airos sista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, mikä heikentää niin yksilöiden terveyttä ja elämänlaatua kuin kuormittaa julkista taloutta
Korsberg, M., Ståhl, T., Ylöstalo, T. Development of measurable indicators to enhance public health evidenceinformed policymaking. Evidence-informed eli tiedolla informoitu -käsite tunnistaa, että poliittisessa toimintaympäristössä päätöksenteko ei perustu ainoastaan tietoon. Esimerkiksi informaation hallintaan, tietojärjestelmien käyttöön ja tiedon siirtoon liittyviä toimintatapoja ei tavoiteta kyseisellä mittarilla. & Stenvall, J. Yleisellä tasolla REPOPA-mittaria voidaan kuitenkin pitää hyödyllisenä työkaluna, sillä sen avulla voidaan tehdä näkyväksi keskeisiä ongelmakohtia ja kannustaa toimijoita ryhtymään konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. 2021) REPOPAmittarin sanoituksen suomalaisten kuntien liikuntahallintoon sopivaksi. Viranhaltijat kokivat, että heillä on käytettävissään paljon tietoa, johon valmistelutyö myös perustuu. Toward more ”EvidenceInformed” Policy Making. Tiedolla johtamisen toimet eivät näytäkään olevan järjestelmällinen osa poliittishallinnollisen valmistelun prosesseja kuntien liikuntahallinnossa. Tiedolla johtamisen toimenpiteet liittyivät yleisimmin viestintään ja osallisuuteen ja vähiten seurantaan ja arviointiin. Systemaattisuudessa kehitettävää Kansainvälisessä, kuuden EU-maan REPOPA-tutkimuksessa (REsearch into POlicy to enhance Physical Activity) kehitetyllä mittarilla voidaan tarkastella ja arvioida tiedolla johtamisen tilaa (Tudisca ym. REPOPA-mittarilla arvioituna tiedolla johtamisen toimet näyttäytyivät kuitenkin vähäisinä ja epäsystemaattisina. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 9 Parhaimmillaan julkisten resurssien käyttö tehostuu ja todennäköisyys politiikkatoimien onnistumiselle kasvaa, kun valmistelun ja päätöksenteon taustalla on käytettävissä laadukasta tietoa sekä kohdeilmiöstä että erilaisista keinoista. Tudisca, V., Valente, A., Castellani, T., Stahl, T., Sandu, P., Dulf, D., Spitters, H., Van de Goor, I., Radl-Karimi, C. Mittari sisältää 25 indikaattoria, neljään teemaan jaoteltuna: 1) Henkilöstö: päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistuvien henkilöiden osaaminen, verkostoituminen ja tiedolla johtamiseen tarvittavat taidot 2) Aineisto ja asiakirjat: tiedon etsiminen ja käyttäminen politiikkaprosessiin liittyvissä aineistoissa ja asiakirjoissa 3) Viestintä ja osallisuus: politiikkaprosessin aikana tapahtuva kaksisuuntainen viestintä, tiedottaminen eri kohderyhmille sekä kuulemisja osallistamismenetelmien käyttö 4) Seuranta ja arviointi: seurannan ja arvioinnin käytänteet sekä eri toimijoiden osallistuminen tieteellisen tiedon käytön seurantaan ja arviointiin politiikkaprosessissa. Tällä tavoitellaan sitä, että tiedolla johtaminen ei olisi sidoksissa henkilöön, vaan organisaatiossa olisi määriteltynä ja sovittuna toimintatavat, jotka toistuisivat järjestelmällisesti kaikissa valmisteluprosesseissa. On ilmeistä, että REPOPA-mittari ei sisällä kaikkia tiedolla johtamisen käytänteitä. W. ym. REPOPA-mittari operationalisoi tiedolla johtamisen Tiedolla johtaminen on julkishallinnon muotikäsite, joka jää tyhjäksi ihanteeksi, ellei sen merkitystä määritellä. Health Research Policy and Systems 16 (47).. Tiedolla johtamisen tilaa arvioitiin yli 10 000 asukkaan kuntien liikunnasta vastaavilta viranhaltijoilta kerätyn empiirisen aineiston perusteella. Liikunta & Tiede 58 (5), 93–101. Julkisen varainkäytön legitimointi myös edellyttää tietoperusteisuutta ja läpinäkyvyyttä – sen kuvaamista, miten eri politiikkatoimiin on päädytty ja mitä toimilla on saatu aikaan. 2015. Tieteellisessä kirjallisuudessa on viimeisimmän kymmenen vuoden aikana otettu käyttöön evidence-based policy making -käsitteen rinnalla tai sijaan evidence-informed policy making -käsite. Kohti tiedolla informoitua päätöksentekoa Tiedolla johtamisen, kuten myös tietoperusteisuuden, käsitteet sisältävät ajatuksen, että juuri tieto on toimintaa ohjaava ajuri. Johdetaanko kuntia tiedolla. Public Administration Review 76 (3), 472–484. Oleellista on, että tietoa hyödynnetään politiikkasyklin kaikissa vaiheissa: tavoitteiden määrittelyssä, toimenpiteiden valinnassa ja toimeenpanossa sekä seurannassa ja arvioinnissa. 2018. Tiedolla johtamiseen liittyy poliittishallinnollisessa toimintaympäristössä kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, mihin viittaa myös saamani (Korsberg 2021 ym.) tutkimustulos: kuntien liikunnasta vastaavat viranhaltijat arvioivat, että liikuntaan liittyvän päätöksenteon virkamiesvalmistelu perustuu luottamuselinten päätöksentekoa yleisemmin laaja-alaiseen tietopohjaan. Weberiläiseen dualismiin perustuvassa julkishallinnossa poliittiset päätöksentekijät edustavat kansalaisia tai kuntalaisia, kun taas virkakunta vastaa päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Mittari suuntaa huomiota esimerkiksi siihen, koulutetaanko henkilöstöä tutkimustiedon käyttöön, viitataanko ohjaavissa asiakirjoissa tieteellisiin tutkimuksiin tai muuhun näyttöön sekä osallistetaanko tutkijoita ja muita sidosryhmiä päätöksenteon valmisteluun, seurantaan ja arviointiin. Poliittiset tekijät heikentävät tietoon perustuvien toimintatapojen käyttöä päätöksenteossa, sillä tutkimustieto on vain yksi kilpaileva perustelu henkilökohtaisten kokemusten ja mielipiteiden, poliittisten arvojen ja prioriteettien, resurssien sekä paikallisyhteisön tarpeiden ja toiveiden rinnalla (Head 2015). . 2021. LÄHTEET Head, B. Käytännössä tiedolla johtamista vaikuttaa tapahtuvan, mutta se ei ole todennettavissa REPOPA-mittarin avulla, koska erilaiset käytänteet ovat vain harvoin sovittuja ja näkyviä. Paradoksaalisen tiedolla johtamisen sijaan tavoitteeksi voitaisiinkin julkishallinnossa ottaa laadukas tiedolla informoitu päätöksenteko. Hioin kollegoideni kanssa (Korsberg ym. 2018.). Julkishallinnon tietoperusteisuuden tasoa kuvaa, missä määrin politiikkatoimien valmistelussa, toimeenpanossa sekä seurannassa ja arvioinnissa nojaudutaan tietoon. Tiedolla johtamisen tila liikuntahallinnossa REPOPA mittarin perusteella. REPOPA-mittari havainnollistaa lisäksi, ovatko tiedolla johtamisen eri käytänteet sovittuja. REPOPA-mittarilla tai muilla vastaavilla työkaluilla voidaan operationalisoida, mitä tiedolla johtamisella tarkoitetaan käytännössä
Kunnista 83 prosenttia ilmoitti, että kunnassa toimii yksi tai useampi poikkihallinnollinen työPÄIVI PELKONEN asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivi.pelkonen@thl.fi TIMO STÅHL, TtT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos timo.stahl@thl.fi VESA SAARISTO asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vesa.saaristo@thl.fi Ovatko kuntien liikuntahallinnot valmiita johtamaan muutosta tiedolla. Kuntien sitoutuminen liikunnan edistämiseen strategiatasolla on vahvistunut vuosina 2010–2022 Suomessa (kuvio 1). Lähtökohtana on keväällä 2022 toteutettu Teaviisari-tiedonkeruu ”Liikunta kunnan toiminnassa”. Kuva: Antero Aaltonen. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen L iikuntalain (390/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla on kuntien vastuulla. Poikkihallinnollinen työ toteutuu kunnissa hyvin. Kunnan tulee järjestää edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioiden, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Muutoksessa tiedolla johtaminen korostuu kaikilla toimialoilla – myös liikunnassa. Kuntien rooli laadukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden ja elin ympäristöjen tuottajana säilyy sote-uudistuksesta huolimatta. Tarkastelemme artikkelissa, miten kunnat hyödyntävät saatavilla olevia tietoja joko eri toimijoiden tai kunnan itsensä kerääminä. Tämä näkyy muun muassa erilaisissa asiakirjoissa sekä kansallisten ohjelmien hyödyntämisessä
Kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta hyvinvointikertomuksissa vuonna 2022. Liikuntaneuvonta vaatii kuntien ja hyvinvointialueiden saumatonta yhteistyötä Hyvinvointikertomusten sisällöistä löytyy parannettavaa. Pienten ja keskisuurten kun tien hyvinvointikertomuksiin se sisältyy hieman harvemmin (kuvio 2). Lisäksi kuvaus löytyi vain joka toisesta pienen kunnan ja kahden kolmasosan isojen kuntien hyvinvointikertomuksista (kuvio 3). Vuosien 2010–2022 aikana poikkihallinnollinen työ on kuitenkin yleistynyt merkittävästi kunnissa. Kuvaus on osa kaikkien yli 50 000 asukkaan kuntien hyvinvointikertomuksia. Kuvio 3. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 4 1 ryhmä, jossa liikunnan edistämistä käsitellään. Kuvaus liikuntaneuvonnan toteutuksesta hyvinvointikertomuksissa vuonna 2022. Tärkeä lakisääteinen asiakirja toimii tietojohtamisen työvälineenä ja strategiatyön sekä suunnittelun, seurannan ja arvioinnin välineenä. 100 75 50 25 Alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 Yli 50 000 Ei % Kyllä % 80 60 40 20 Alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 Yli 50 000 Ei % Kyllä % Sitoutuminen Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Ohjelmien käsittely johtoryhmässä Liikunnan edistäminen strategioissa Hyvivointikertomus Poikkihallinnollinen työryhmä Aineisto päivitetty 07.12.2022 Sitoutuminen: Koko maa Hy vä tu lo s Pa ra nn et ta va a Hu on o tu lo s 100 75 25 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022. Se on myös toimitettava hyvinvointialueelle ja julkaistava kunnan verkkosivuilla. Hyvinvointikertomusja suunnitelma on eri hallinnonalojen toimijoiden kanssa yhteistyössä koostettu kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarvittavista toimenpiteistä niiden edistämiseksi. Liikunta-aktiivisuus löytänyt tiensä hyvinvointikertomuksiin Kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta löytyy yhä useamman kunnan (72 %) hyvinvointikertomuksesta. Edelliseen vuoden 2020 tiedonkeruuseen verrattuna tilanne on pysynyt samalla tasolla. Kuvio 2. Hyvinvointikertomusja suunnitelma on laadittava kunnanvaltuustolle valtuustokausittain. Liikuntaneuvonta on ammattilaisen antamaa yksilöllistä ohjausta liikunnalliseen, hyvinvointia ja terveyttä edisKuvio 1. Käytännössä hyvinvointisuunnitelma toimii vuosittaisen suunnittelun, seurannan ja arvioinnin välineenä, jolloin sillä vastataan kunnan velvoitteeseen raportoida kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä ja toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Kuntien strateginen sitoutuminen vuosina 2010–2022. Vain vähän yli puolet (57 %) kertomuksista sisälsi kuvauksen liikuntaneuvonnan toteutumisesta
Saatuja tuloksia esitellään kuitenkin hyvin vaihtelevasti (64 %) luottamushenkilöille. Ei Kyllä Ei tietoa Lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuus 25 50 75 Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (Move!) Seuratoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten suht.osuus Liikuntapaikkojen käyntitiedot Ei % Kyllä % Kuvio 5. Move!-mittaukset toteutetaan vuosittain valtakunnallisesti kaikille 5. Lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuus 25 50 75 Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (Move!) Seuratoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten suht.osuus Liikuntapaikkojen käyntitiedot Ei % Kyllä % Kuvio 6. Suurista kunnista kaksi kolmesta (76 %) ja pienistä kunnista vain joka toinen (56 %) kertoi luottamushenkilöille Move!-tuloksista. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen tävään elämäntapaan. Liikuntaja urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellista osuutta esiteltiin kunnissa heikosti luottamushenkilöille (36 %) ja johtoryhmille (32 %). luokkalaisille peruskoululaisille. Liikuntaneuvonta on asiakaslähtöinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Suurissa kunnissa tuloksia esiteltiin hieman useammin (86 %) kunnan johtoryhmälle. ja 8. Liikuntapaikkojen käyntitietoja esitellään vaihtelevasti kuntien luottamushenkilöille (66 %) ja johtoryhmälle (55 %). Kuvio 4. Pienistä kunnista vain noin joka toinen esitteli liikuntapaikkojen käyntitietoja luottamushenkilöille (57 %) ja johtoryhmälle (50 %). Vaikka kansallisia suosituksia ja ohjelmia käsitellään edelleen melko harvoin kuntien johdossa, on tässä nähtävissä positiivista kehitystä edellisvuosiin verrattuna. Liikunnan ydintietojen esittely (%) luottamushenkilöille vuonna 2021. Pienistä kunnista vain puolet (53 %) esitteli tuloksia johtoryhmälle. Liikunnan ydintietojen esittely (%) johtoryhmälle vuonna 2021. Useimmin kansallisia lasten ja nuorten liikkumissuosituksia oli esitelty ja niistä oli keskusteltu suurten kuntien luottamushenkilöhallinnossa (38 %) ja johtoryhmissä (52 %). Liikuntaneuvonnan tavoitteena on motivoida terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset liikkumaan itselle mieluisalla tavalla. Isoissa kunnissa liikuntapaikkojen käyntitietoja kerrottiin luottamushenkilöille kohtuullisen hyvin (86 %) mutta johtoryhmälle hieman harvemmin (76 %). Parannettavaa löytyy ydintietojen, kuten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden ja fyysisen toimintakyvyn (Move!), liikuntaja urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellisen osuuden sekä liikuntapaikkojen käyntitietojen esittelyssä luottamushenkilöille ja johtoryhmille (kuviot 5 ja 6). Isoista yli 50 000 asukkaan kunnista joka toisessa (57 %) ja pienissä (29 %) ja keskisuurissa (39 %) kunnissa noin kolmasosassa tuotiin esiin seuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellinen osuus. Ydintiedot tavoittavat puolet johtoryhmistä ja luottamushenkilöistä Kansallisia lasten ja nuorten liikkumissuosituksia oli käsitellyt 17 prosenttia kuntien luottamushenkilöhallinnoista ja kolmannes johtoryhmistä. Suurin osa (93 %) kunnista seuraa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä Move!-mittausten avulla. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja hyvinvointikertomusten sisältämissä liikuntaneuvonnan kuvauksissa (kuvio 4). Laadukas liikuntaneuvonta edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden saumatonta moniammatillista yhteistyötä, sillä monet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan terveydenhuollon palveluissa. Liikuntasuunnitelmien ja kehittämisohjelmien yleistyminen (%) vuosina 2010–2022.. Isoista yli 50 000 asukkaan kunnista joka toisessa (52 %) sekä pienissä (29 %) ja keskisuurissa (36 %) kunnissa noin kolmasosassa johtoryhmä sai tiedon seuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellisesta osuudesta. Keskisuurissa kunnissa käyntitietoja esiteltiin luottamushenkilöille (70 %) ja johtoryhmille (58 %) harvemmin kuin suurissa kunnissa. 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 75 50 25 Kuvio 7. Kuvaus liikuntaneuvonnan toteutuksesta (%) hyvinvointialueittain vuonna 2022
Tilanne on pysynyt samalla tasolla edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. Terveyden edistämisaktiivisuutta tarkastellaan seu raavien viitekehysten avulla: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, osallisuus ja muut ydintoiminnot. Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TEAvii sari) kerää tietoja kuntien terveyden edistämisaktiivi suudesta eri toimialoilla. Tehdyt liikuntasuunnitelmat tai liikunnan kehittämisohjelmat sisältävät toimia yhdenvertaisuuden (66 %) ja sukupuolten tasa-arvon (38 %) edistämisestä, lasten liikkumisesta varhaiskasvatuksessa (64 %), luontoliikunnan edistämisestä (65 %) ja sekä kävelyn (58 %) että pyöräilyn (62 %) edistämisestä (kuvio 8). Vakiintuneet käytännöt, joissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu (%) maankäytön prosesseihin.. Tietoja käytetään myös kuntien valtionosuuksien perusteena olevan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan (hytekerroin) tietopoh jassa. Yhä useampi liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosesseihin, vaikka parannettavaa on edelleen. Kansallisella tasolla tiedonkeruu tuot taa tietoa opetus ja kulttuuriministeriön koordinoiman poikkihallinnollisen Liikuntapolitiikan koordinaatioe limen toimintasuunnitelman (2021) seurantaan sekä valtion liikuntaneuvoston liikuntalain (390/2015) mukai seen arviointityöhön. 25 50 75 100 Ei % Kyllä % Ei tietoa % Maankäyttöön liittyvät strategiat ja ohjelmat Yleiskaava (ja osayleiskaava) Asemakaava Liikenne ja katusuunnittelu Kuvio 9. Vuoden 2020 tiedonkeruuseen verrattuna yhdenvertaisuuden (61 %), luontoliikunnan (55 %), kävelyn (49 %) ja pyöräilyn (52 %) edistämistoimet ovat lisääntyneet. Vuonna 2022 tiedot toimitti 289 kuntaa eli 99 prosenttia kunnista. Hieman yli puolella (55 %) kunnista oli vakiintunut käytäntö, jonka mukaan liikunnasta vastaava viranhaltija osallistui maankäytön suunnittelun prosesseihin. Tavoitteiden määrittely soveltavan liikunnan (54 %), liikuntaneuvonnan (79 %) ja lasten liikunnan edistämiseksi varhaiskasvatuksessa (88 %) osana toimintaja taloussuunnittelua oli hieman yleistynyt kahden vuoden aikana. Mitä tietoja THL kerää kunnilta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 4 3 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen esillä harvoin Liikuntasuunnitelmat tai liikunnan kehittämisohjelmat ovat yleistyneet selvästi 2010–2022 välillä (kuvio 7). Kuntien toimenpiteitä kuntalaisten liikuntaaktiivi suuden edistämiseksi ja liikunnan edellytysten luomi seksi on seurattu kansallisesti opetus ja kulttuuriminis teriön johdolla vuodesta 2010 lähtien. Liikunnan viranhaltija saatava mukaan maankäytön suunnitteluun Liikkumisen ja liikunnan edistäminen oli otettu kahdessa kunnasta kolmesta (65 %) kunnan yleissuunnittelun erityiseksi tavoitteeksi. Tulokset ovat nähtävissä TEAviisa riverkkopalvelussa www.teaviisari.fi Yhdenvertaisuuden edistäminen liikunnassa Sukupuolten tasaarvon edistäminen liikunnassa Lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa Luontoliikunnan edistäminen Kävelyn edistäminen Pyöräilyn edistäminen 25 50 75 Ei % Kyllä % Vain joka viides kunta (20 %) oli määritellyt vuoden 2022 toimintaja taloussuunnitelmassaan tavoitteet maahanmuuttajien liikunnan edistämistoimiksi. Liikuntasuunnitelmien ja kehittämisohjelmien sisältämät toimet (%) vuonna 2022. Vastaavasti toimet lasten liikkumisen edistämisestä varhaiskasvatuksessa ovat puolestaan laskeneet (72 %). Isoista yli 50 000 asukkaan kunnista noin puolet (52 %) asetti toimintaja taloussuunnitelmassaan maahanmuuttajien liikunnan edistämistavoitteet. Sukupuolten välisen tasa-arvon (38 %) edistämistoimet ovat pysyneet samalla tasolla. Kerättävien tietojen avulla kunnat voivat arvioida ja kehittää omaa toimintaansa sekä vertailla tilannetta muihin kuntiin. Kuvio 8. Vuonna 2022 voimassa oleva liikuntasuunnitelma tai liikunnan kehittämisohjelma oli 70 prosentilla kunnista joko erillisenä tai osana laajempaa kokonaisuutta kuten hyvinvointikertomusta. Yleisimmin liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu liikenneja katusuunnittelun (42 %) prosesseihin (kuvio 9). Tiedot perustuvat joka toinen vuosi toteutettavaan tiedonkeruuseen, joka lähetetään kaikkiin MannerSuo men kuntiin liikunnasta vastaaville viranhaltijoille. Kaksi vuotta aiemmin tilanne oli aavistuksen verran parempi (68 %). Keskisuurissa ja suurissa kunnissa liikkumisen ja liikunnan edistäminen oli otettu erityiseksi tavoitteeksi yleisja osayleiskaavoissa pieniä kuntia useammin. Suurin osa (43 %) tehdyistä suunnitelmista tai kehittämisohjelmista sisältyy osaksi laajempaa kokonaisuutta kuten hyvinvointikertomusta
4 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen Sitoutuminen vahvistunut, johtamisessa notkahdusta Hyvinvointialueille siirryttäessä kuntien liikuntatoimien terveydenedistämistyö on kohtalaisella ja vakaalla tasolla. Tilastoraportti 42/2020. LÄHTEET: Kunnan hyvinvointikertomus. 390/10.4.2015 Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla – ohjeistus sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Sen sijaan johtamisessa on tapahtunut laskua edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. 5.1.2023 Kuvio 10. THL. TOP 10 vahvuudet ja kehittämiskohteet.. Onnistumisen avaimet ovat tietoperusteisessa johtamisessa, toimijoiden välisessä saumattomassa yhteistyössä ja pitkäjänteisessä systemaattisessa työssä, jotta olemassa olevilla resursseilla tuotetaan aidosti vaikuttavia toimia ja hyvinvointia ja terveyttä meille kaikille. OKM. Muutoksen toteuttamisessa kuntien liikuntatoimilla on keskeinen rooli. pdf 5.1.2023 Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Päivitetty 19.10.2022. Parannettavaa löytyy erityisesti liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteiden kehittämisessä ja maahanmuuttajien liikunnan tavoitteiden asettamisessa. Johtamisen ulottuvuus kuvaa kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointia, vastuun määrittelyä ja toimeenpanoa. https://urn.fi/URN:NBN:fife2020100983553 Liikuntalaki 2015. 15.6.2022. www.teaviisari.fi. . Tietoperusteisen johtamisen, toiminnan seurannan ja arvioinnin kannalta on keskeistä, että liikunnan ydintiedot tavoittavat jatkossa aiempaa paremmin kuntien luottamushenkilöt ja johtoryhmän (kuvio 10). hankeikkuna.fi/asiakirjat/27b7289a592d4fa593939347fe280685/ ddf24850b3b34dc6a467909ef44646ef/JULKAISU_20220616071802. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Tilastoraportti 39/2022. Sote-uudistuksen tuomassa muutospaineessa on tärkeää muistaa sen keskeisimmät lähtökohdat: yhdenvertaisten, saavutettavien ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen, hyvinvointija terveyserojen kaventaminen, ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saanti, ikääntymisestä ja syntyvyyden laskusta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen sekä liikuntalain asettamat velvoitteet. THL. https://api. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinninjaterveydenedistamisen johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminenkunnassa/ kunnanhyvinvointikertomus#lakisaateista Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2022: Koulujen liikuntasalien harjoitusvuorojen maksut kasvussa suurissa kaupungeissa. THL. 2022. Opetushallitus. Strateginen sitoutuminen liikuntaan on vahvistunut pikkuhiljaa vuosien 2010–2022 aikana. www.oph.fi/move 5.1.2023 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä. https://urn.fi/URN:NBN:fife2022102763492 Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2020: Valtakunnalliset liikuntapoliittiset linjaukset alihyödynnettyjä kuntien työkaluina
Tai sisällöt, jotka eivät kiinnosta tavoiteltua kohderyhmää. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 4 5 K äyttäjälähtöinen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää aidosti tarpeita, toiveita ja odotuksia vastaavia palveluita. Voiko syynä olla vääränlainen palvelu tai toimintaympäristö. Oleellista käyttäjälähtöisyydessä on, että käyttäjät ovat prosessin keskiössä, ja heidät osallistetaan konkreettisesti palveluiden kehittämiseen. Käyttäjät nähdään aktiivisina toimijoina, eikä pelkästään passiivisina kohteina, jotka käyttävät palveluita ja antavat tarvittaessa niistä palautetta. Käyttäjälähtöisyys koskettaa kuitenkin palveluiden loppukäyttäjien lisäksi kaikkia Kuva: Antero Aaltonen. Kehittämisprosessin alussa yhteistyö käyttäjien kanssa voi lisätä kehittäjien oppimista ja laajentaa ymmärrystä käyttäjistä, sekä niistä ongelmista, jotka mahdollisesti estävät palveluiden käytön (Simmons & Brennan, 2017). Yhteistyö palveluiden käyttäjien PAULA HARMOKIVI-SALORANTA, FT terveysliikunnan yliopettaja HaagaHelia amk paula.harmokivisaloranta@haagahelia.fi LAURA NOKKALA-IKONEN, liikunnanohjaaja (YAMK) liikuntakoordinaattori Helsingin kaupunki laura.nokkalaikonen@hel.fi Käyttäjälähtöinen toiminta kuntien liikuntapalveluissa Kun liikuntapalvelu ei tavoita osallistujia tai haluttua kohderyhmää, on helppo syyttää epäonnistunutta markkinointia. Käyttäjälähtöisyydestä puhuttaessa voidaan viitata toimintatapaan, jossa käyttäjien tarpeet otetaan palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi. kanssa kehittämisprosessin myöhemmissä vaiheissa mahdollistaa palveluiden kehittämisen asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaaviksi. Sillä voidaan myös tarkoittaa käyttäjien osallistamista koko kehittämisprosessiin tai johonkin sen osaan (Lehtonen & Tuominen, 2011). (Bosch-Sijtsema & Bosch, 2015.) Usein käyttäjälähtöisyydestä puhuttaessa ymmärretään sen tarkoittavan vain palveluiden loppukäyttäjiä, kuntalaisia
Käytännössä kohtaaminen voi tarkoittaa jalkautumista terveysasemalle, ostoskeskukseen, perhekerhoon tai maahanmuuttajajärjestöön. Nämä hankaluudet voivat liittyä kehittäjien asenteisiin suhteessa käyttäjien tuomiin ehdotuksiin, resursseihin, toimintatapoihin sekä epävarmuuteen, joka liittyy käyttäjälähtöiseen prosessiin. Kerää tietoa ja tee kehittämistyötä menetelmillä, jotka tukevat tavoitteiden saavuttamista. Myös liikuntapalveluiden henkilöstö ja sidosryhmät on hyvä ottaa mukaan kehittämisprosessiin. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen palvelun vaikutuspiirissä olevia niin asiakasrajapinnassa työskenteleviä kunnan työntekijöitä kuin yhteistyöverkostoja ja sidosryhmiä. Käyttäjälähtöisyyden hyödyntäminen liikuntapalveluissa Liikuntapalveluita kehittäessä tulee tunnistaa, kenelle palveluita halutaan kehittää ja kenen toivotaan niitä käyttävän. Näin käyttäjälähtöinen ajattelutapa mahdollistaa käyttäjien osallistamisen kehittämisprosessin eri vaiheisiin kehittäjän omien tarpeiden ja resurssien mukaan. Käyttäjälähtöisyyttä voidaan tarkastella laajempana ajattelutai työtapana. 2011.) Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisyyden keinona Käyttäjälähtöisyys on tullut monelle tutuksi palvelumuotoilussa, josta puhutaan paljon. Kunnissa käyttäjälähtöisyyttä pidetäänkin yhä tärkeämpänä lähtökohtana palveluiden kehittämisessä. 2018.) Käyttäjälähtöinen kehittäminen saattaakin vaatia enemmän aikaa, muita resursseja ja erilaista osaamista, mikä tulee huomioida toiminnan suunnittelussa. Kaikkien eri osapuolten huomioiminen, osallistaminen ja “hiljaisen tiedon” hyödyntäminen kehittämisprosesseissa auttaa kehittämään palveluita, jotka vastaavat palveluketjun eri osapuolten tarpeisiin ja toiveisiin. Käyttäjälähtöisyys onkin yksi palvelumuotoilun tärkeimmistä lähtökohdista. Palveluiden kehittäjän tulee olla valmis myös muutokseen, sillä aineistosta voi nousta asioita mihin ei ole Käyttäjälähtöisyys vaatii avointa mieltä.. Verkkokyselyitä käyttämällä voidaan kerätä tietoa, mutta se ei mahdollista kohtaamista, jossa aidosti pääsee kuulemaan kuntalaisen ajatuksia. Yhdistä voimat: Käyttäjälähtöisyys ei tarkoita ainoastaan asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden osallistamista. Asiakasrajapinnassa toimivilla voi olla runsaasti kokemusta eri kohderyhmien liikkumisesta tai näkemyksiä liikkumismahdollisuuksien edistämisestä ja palveluprosessien kehittämisestä. Käyttäjälähtöiseen toimintaan liittyy keskeisesti tiedon kerääminen ja sen analysointi. Tiedonkeruussa karttuvan tiedon analysointiin ei välttämättä ole riittävästi resursseja eikä osaamista siten, että kerätty tieto tuottaisi lisäarvoa palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilu näkyy myös liikunta-alalla, ja monet kunnat ovat ottaneet sen yhdeksi toimintatavaksi palveluita kehittäessään. Seuraavassa tarkastelemme, miten käyttäjälähtöisyyttä voidaan toteuttaa, kun kehitetään kunnan palveluita erityisesti niille kuntalaisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivätkä vielä käytä liikuntapalveluita. Ole avoin käyttäjien äänille: Käyttäjälähtöisyys vaatii avointa mieltä ja taitoa kuulla aidosti mitä käyttäjät sanovat. Analysoinnissa saatetaan keskittyä yksittäisiin toiveisiin ja ajatuksiin, jolloin ei saada syvällisempää ymmärrystä toiveiden ja ajatusten taustatekijöistä, jotka ohjaavat ihmisten valintoja ja käyttäytymistä. Palvelumuotoilu voidaan nähdä luovana prosessina, yhteiskehittämisen tai moniammatillisen yhteistyön mahdollistajana tai menetelminä, joiden kautta pyritään edistämään keskustelua ja yhteisiä innovaatioita. Toisaalta moniäänisyyden tulkitseminen voi olla hankalaa, mikä vaikeuttaa palveluiden kehittäminen siten, että ne tuottaisivat lisäarvoa eri käyttäjäryhmille (Lehtonen & Tuominen, 2011). Kohtaa kuntalainen hänen elinympäristössään: Käyttäjälähtöisessä toiminnassa käyttäjien kohtaaminen on keskeistä. Käyttäjälähtöisyyden mahdollisuudet Perinteisesti palveluita on kehitetty ylhäältä-alaspäin johdettuina prosesseina, joissa palveluita tuotetaan pääasiassa kuntalaisille, ei heidän kanssaan (Langergaard 2011). Toki myös olemassa olevat resurssit rajaavat eri menetelmien käyttöä. 2018.) Palvelumuotoilu on siis yksi keino toteuttaa käyttäjälähtöisyyttä. Valitse menetelmä tavoitelähtöisesti: Erilaisia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää niin asiakasymmärryksen keräämisessä kuin yhteiskehittämisessä, on valtavasti. Hyödyt eivät rajoitu ainoastaan asiakkaisiin. Käyttäjälähtöisen kehittämisen etuina perinteiseen malliin verrattuna ovat paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut ja suurempi tyytyväisyys, jotka vaikuttavat palveluiden käyttämiseen (Kuusisto & Riepula 2011). Joskus palveluiden kehittäjä kuulee käyttäjiltä kerätystä aineistosta vain sen, mikä vahvistaa hänen omia näkemyksiään ja ajatuksiaan. (Liang ym. Käyttäjiltä saadun tiedon hyödyntäminen voi silti olla vielä melko vähäistä johtuen käyttäjälähtöisyyteen liittyvistä haasteista. Henkilöstön osallistamisella palveluiden suunnitteluun voidaan lisätä työntekijöiden työssä jaksamista ja työmotivaatiota sekä sujuvoittaa palveluiden tuottamista heidän näkökulmastaan. Tällöin tarvitaan työkaluja ja aikaa kohdata juuri nämä ihmiset. (Hasu ym. Yhteistyö muiden toimijoiden, kuten sosiaalija terveystoimen, koulujen, kirjaston, kulttuurikeskuksen tai erilaisten järjestöjen kanssa auttaa oikean kohderyhmän löytämisessä. Jalkautuminen ja tutustuminen vähän liikkuvien kuntalaisten omaan elinpiiriin antaa mahdollisuuden aidosti kohdata niitä henkilöitä, joita ei liikuntapaikoilta tavoiteta. (Stickdorn ym. Erityisesti on tunnistettava, että vähän liikkuvien kuntalaisten tarpeet voivat olla erilaisia kuin jo palveluita käyttävien. Menetelmän käytön ei pidä olla itsetarkoitus, vaan tavoitteen tulee ohjata valintaa. Tietyn kohderyhmän kanssa päivittäistä työtä tekevien eri alojen ammattilaisten kuuleminen taas voi antaa täysin uuden laista, liikunta-alan ulkopuolista tietoa. Näin käyttäjien ääni voi muuttua kehittäjän ääneksi. Käyttäjälähtöisen ajattelutavan omaksunut työntekijä miettii ja etsii erilaisia mahdollisuuksia, miten voisi paremmin ymmärtää palveluiden käyttäjiä ja osallistaa eri toimijoita mukaan kehittämisprosesseihin
& Kuusisto, J. vapaa ehtoiset) liikkuvuus tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen kansainvälisillä vaihtojaksoilla. Lawrence, A. Kuusisto, A. Stickdorn, M. Understandings of ’users’ and ’innovation’ in a public sector context. & Mattelmäki, T. Simmons, R. Theoretical Issues in Ergonomics Science 19 (1), 74–100. Liang, L. 2011. Case studies in three business service sectors. Cheltenham: Edward Elgar, 227–250. Lehtonen, M. Sundbo & M. Sundbo, & M. and Riepula, M. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 4 7 totuttu tai mitä ei ole ennakkoon ajateltu. Kapasiteetin vahvistamis hankkeet vahvistaa ohjelmaan assosioituneiden maiden liikuntaja urheilusektorin toimijoiden osaamista. Customer interaction in service innovation: seldom intensive but often decisive. User involvement throughout the innovation process in hightech industries. Teoksessa: J. This Is Service Design Doing. Toivonen (toim.) Userbased innovation in services. Sundbo & M. Käyttäjälähtöisyys ei aina vaadi massiivisia resursseja ja prosesseja. & Tuominen, T. Edward Elgar, Cheltenham, 251–278. Multiple voices of the user in public sector services. 2018. Cheltenham: Edward Elgar, 203–226. Journal of Product Innovation Management 32 (5), 793–807. Toivonen (toim.) Userbased innovation in services. Valmentajien ja urheilu henkilöstön (ml. & Schneider, J. . Kumppanuushanke avulla testataan, kokeillaan ja arvioidaan erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä sekä kehitetään hyviä käytänteitä. 2018. Toivonen (toim.) Userbased innovation in services. Saari, E. Käyttäjälähtöisyys ei tarkoita kaikkiin toiveisiin ja odotuksiin vastaamista, vaan se tarjoaa mahdollisuuden haastaa omaa ajattelua ja työkaluja oman toimintaympäristön ulkopuoliseen tarkasteluun. Jokainen voi omalla ajattelullaan ja toiminnallaan edistää käyttäjälähtöistä toimintatapaa. Horness, M. Teoksessa: J. 2015. Langergaard, L.L. Mene pintaa syvemmälle: Käyttäjälähtöisessä toiminnassa hyödynnettävät menetelmät tuottavat usein myös ilmiselviä toiveita ja odotuksia liikuntapalveluille. & Bosch, J. Pienimuotoinen kumppanuushanke sopii erityisesti pienemmille toimijoille ja eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville tahoille hyvien käytäntöjen vaihtoon ja pienimuotoiseen kehittämiseen. Hankkeiden avulla etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Bringing the employee back in: integrating userdriven and employeedriven innovation in the public sector. User voice and complaints as drivers of innovation in public services. Teoksessa: J. O ?Reilly Media. Palveluiden kehittäjän on hyvä tunnistaa, että toive esimerkiksi liikuntaryhmän perustamisesta ei vielä kerro siitä, tuleeko toiveen esittäjä osallistumaan. Public Management Review 19 (8), 1085–1104. Hasu, M. Tee edes pieni kokeilu, joka vie sinua kohti käyttäjälähtöisyyttä: Jalkautuminen silloin tällöin potentiaalisten asiakkaiden pariin, jokin nopea kokeilu ja palautteen kerääminen, muutaman kuntalaisen mukaan ottaminen tulevan kauden suunnitteluun tai juttutuokio liikuntapaikan hoitajien kanssa tuo käyttäjälähtöistä näkökulmaa palveluiden kehittämiseen. & Brennan, C. 2011. LÄHTEET Bosch-Sijtsema, P. 2017. Ennakkoluulottomuuteen on tärkeää pyrkiä kaikissa kehittämisprosessin vaiheissa ja uskallusta muutosten tekemiseen tarvitaan. Katso tarkemmat hakuajat, avustussummat, ohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuillamme: oph.fi/erasmussport Ole yhteydessä: sport@oph.fi Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana voit hakea avustuksia seuraaviin hankemuotoihin: Erasmus+ Sport – eurooppalaista yhteistyötä. Eurooppalaiset liikunta ja urheilu tapahtumat elävöitä ja kehitä tapahtumia erilaisilla oheistoiminnoilla. Building strategic agility through userdriven innovation: the case of the Finnish public service sector. 2011. 2011. Kuusisto, A. International Journal of Technology Management 55 (1/2), 171–186. Opetushallitus on apuna ja tukena hakuprosessissa. Lisää näkyvyyttä edistämällä tasaarvoista osallistumista ja sosiaalista vahvistamista. Toiveita on helppo esittää, mutta arjen ja elämäntilanteen realiteetit eivät välttämättä tue osallistumista toimintaan. Yksittäisten toiveiden ja pyyntöjen takaa tulisikin löytää laajempia kokonaisuuksia ja ymmärtää niitä arvoja, asenteita, esteitä ja unelmia, jotka voivat ohjata kuntalaisen valintoja ja käyttäytymistä. Applying Service Design Thinking in the Real World
Esimerkiksi Suomen Tuloskortin ja kansainvälisen koonnin tuloksissa liikkumissuosituksen toteutumista on tulkittu hieman eri tavalla: Suomessa tiukemmin ja uudessa kansainvälisessä koonnissa väljemmin. Löyhemmälle vaatimustasolle yltää suomalaisista kouluikäisistä lähes 90 prosenttia. Tuloskorteissa on kyse myös eri maiden asiantuntijaryhmien toteuttamista itsearvioinneista, mikä tulee ottaa vertailussa huomioon. Eri maiden tiedonkeruut ja mittausmenetelmät poikkeavat tällä hetkellä toisistaan. Kansainvälisessä yhteistyössä tavoitellaan myös kriteerien yhtenäistämistä. käytäntöihin: kouluissa on pyörätelineet, koulualueen liikennettä on rauhoitettu ja ulkoiluun on varattu aikaa. Slovenialaisten asiantuntijoiden mukaan kaikki maan koulut ovat sitoutuneet liikkumista edistäviin KATARIINA KÄMPPI, LitM tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu katariina.kamppi@jamk.fi PIRITTA ASUNTA, LitT johtava asiantuntija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu piritta.asunta@jamk.fi MILJA LESKINEN, FM viestintäsuunnittelija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu milja.leskinen@jamk.fi TUIJA TAMMELIN, FT johtava tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuija.tammelin@jamk.fi Suomi pärjää kansainvälisesti lasten ja nuorten liikunnassa Suomi, Tanska, Japani ja Slovenia ovat neljännen kerran tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella lasten ja nuorten liikunnan kärkimaita. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen V uoden 2022 Global Matrix 4.0 -koontiin osallistui 57 maata tai aluetta. Suomen Tuloskortti ja Liikkuvat-kokonaisuus kiinnostavat Kansainvälisen Tuloskortti-työn yhtenä tavoitteena on jakaa ratkaisuja ja toimintatapoja lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi. Aktiivisen kulkemisen hyvät tulokset korostuivat Japanin yhteenvedossa. Suomalaisista alakoululaisista noin puolet ja yläkoululaisista noin neljännes täyttää tiukemmat fyysisen kokonaisaktiivisuuden suosituksen kriteerit. Suomi sijoittui vertailussa neljän kärkimaan joukkoon Tanskan, Japanin ja Slovenian kanssa, kun huomioon otetaan kaikkien osallistuvien maiden kymmenen eri osa-alueen keskiarvotulokset. Tämä käytäntö yhdistettynä lasten itsenäiseen liikkumiseen johti aktiiviseen kulkemiseen kävellen tai pyörällä, erityisesti kaupunkialueilla. Organisoidun liikunnan lisäksi Tanskan lainsäädäntö velvoittaa kuntia antamaan liikuntatilat urheiluseurojen ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön ja tukemaan alle 25-vuotiaiden aktiviteetteja rahallisesti. Sloveniassa lapset kasvavat saaden laadukasta liikunnanopetusta, mikä saattaa johtaa parempaan liikunnan lukutaitoon eli parempaan kykyyn ylläpitää omaa toimintakykyään. Vaikeudet ovat pitkälti samanlaisia eri maissa, vaikka ratkaisut ovat osin kulttuurisidonnaisia. Kansainvälisessä koonnissa kriteerit kohdentuvat ainoastaan kouluikäisiin. Suomen Tuloskortissa on käytetty kaikissa neljässä koonnissa fyysisen kokonaisaktiivisuuden ja liikkumissuosituksen täyttymisen perusteena sitä, että lapsi tai nuori liikkuu joka päivä vähintään tunnin reippaasti. Suomen tulokset herättivät positiivista huomiota, ja Suomi nähdäänkin yhtenä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisen mallimaana. Suomen Tuloskortissa liikuntakäyttäytymisen tulokset esitetään kuitenkin laajemmin neljässä ikäryhmässä: alle kouluikäiset, alakouluikäiset, yläkouluikäiset ja opiskelijat. Lapset ja nuoret ovat kokonaisuudessaan varsin laaja ikäryhmä, joten heidän liikkumisensa edistämisessä tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Maan jokaisessa alaja yläkoulussa on oltava ainakin yksi täysin varustettu liikuntahalli ja hyvät ulkoliikkumisolosuhteet. Jos tätä tietoa ei ollut saatavilla, perusteena oli vähintään tunnin kestänyt liikkuminen ainakin neljänä päivänä viikossa. Tanskassa useat kansalliset käytännöt tukevat lasten ja nuorten liikuntaa päivähoidossa, koulussa, liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa, vapaa-ajalla ja terveyspalveluissa. Kansainvälinen vertailu näiden maiden kouluikäisten lasten ja nuorten liikkumisen tilanteesta julkaistiin Abu Dhabissa maailman terveysliikunnan kokouksessa (ISPAH) lokakuussa 2022. Suomessa Liikkuvat-kokonaisuu. Sinivalkoisia vahvuuksia ovat kokonaisaktiivisuus, aktiivinen kulkeminen koulumatkoilla ja hyvä valtakunnan tason koordinaatio. Japanissa laki määrää, että koulumatka julkisiin alakouluihin saa olla neljä kilometriä ja julkisiin yläkouluihin kuusi kilometriä. Slovenian vahvuuksina erottuivat lasten ja nuorten fyysisen kunnon tulokset sekä kokonaisaktiivisuus, joka selittyy osin sillä, että liikunnanopetusta on koulussa päivittäin. Tanska erottui edukseen organisoituun liikuntaan ja urheiluun osallistumisessa. Suomen vahvuuksina erottuivat kokonaisaktiivisuus, aktiivinen kulkeminen koulumatkoilla sekä valtakunnan tason hyvin koordinoidut toimenpiteet. Global Matrix 4.0 -koonnissa kriteerinä oli se, että lapsi tai nuori liikkuu viikon aikana keskimäärin tunnin päivässä reippaasti
Arvioitavat osaalueet ovat fyysinen kokonaisaktiivisuus, organisoitu liikunta, omatoiminen liikunta, aktiivinen kulkeminen, paikallaanolo, fyysinen kunto, koulu, perhe ja kaverit, kunta sekä valtio. Yhdenvertaisuutta tarkasteltiin ensi kertaa osana kansainvälistä vertailua. Global Matrix 1.0 julkaisutilaisuus herätti maailman laajuista mediahuomiota, ja sen myötä perustettiin Active Healthy Kids Global Alliance (AHKGA) koordinoi maan Global Matrix koonteja. Osallistujamaat perustavat kansallisen asiantuntijaryhmän työn tueksi. Lähes viidenneksellä lapsista ja nuorista on jokin toimintarajoite, joka vaikeuttaa heidän arkeaan, ja he liikkuvat kyselyjen mukaan muita vähemmän. Eri maiden Tuloskortteihin koottiin yhteen olemassa oleva, uusin tutkimus lasten ja nuorten liikkumisen tilanteesta sekä arvioitiin liikunnan ja sen edistämisen osaalueita kansainvälisen mallin mukaisesti. AHKGA on valinnut kymmenen liikunnan osaaluetta, joihin liittyvän tutkimustiedon koontia se ohjaa määrit telemällä kriteerit osaalueiden arvioinnille. AHKGA:n tavoitteena on selvittää kouluikäisten lasten liikkumisen tilaa, sen mittaamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta lasten liikkumista saataisiin lisättyä. AHKGA auditoi kansallisten asiantunti joiden antamat arvosanat, jotta eri maiden toteuttamat arvioinnit olisivat keskenään linjassa. Tuloskortti julkaistiin vuosittain Kanadassa vuoteen 2014, ja joka vuosi keskityttiin tarkemmin yhteen liikunnan osaalueeseen. Global Matrixin tausta Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti on kansallinen yhteenveto lasten ja nuorten liikunnan ja sen edistämisen tilasta Suomessa. Global Matrix prosessia ohjaa AHKGA. Covid19pandemia vaikeutti viimeisintä koontiproses sia, ja Global Matrix 4.0 julkaisu myöhästyi vuoden. Suomalaisten toimintarajoitteisten lasten ja nuorten tulosten kokonaisarvosana oli maista korkein, C+.. Vuoden 2016 Global Matrix 2.0 koontiin osallistui 38 maata, ja se julkaistiin maail man terveysliikunnan kokouksessa Thaimaassa. Malli kiinnosti kansainvälisesti, ja kanada laisia pyydettiin mentoroimaan vastaavanlaisten Tulos korttien laatimisessa. Arvioin titulos ”A” tarkoittaa, että osaalue toteutuu lähes täy dellisesti (80–100 %). AHKGA keräsi myös lisäaineistoa kyselyllä, jossa mm. Tuloskortin (Report Card) idea on läh töisin Kanadasta, jossa sitä on toteutettu vuodesta 2005. Näin syntyi ensimmäinen kansainvälinen Global Matrix 1.0 koonti, joka julkaistiin Torontossa kansainvälisessä lasten liikun nan kokouksessa. Vuonna 2014 Active Healthy Kids Canada kokosi 15 maan ryhmän, jotka laativat Tuloskor tit ohjatussa ja aikataulutetussa prosessissa. Vuoden 2018 Global Matrixiin 3.0 osallistui 49 maata, ja koonti julkaistiin Australiassa Movement to move konferenssissa. Farvion saanut osaalue toteutuu heikosti (0–19 %). pyydettiin määrittele mään kolme toimenpidettä kunkin indikaattorin paranta miseksi sekä arvioimaan, miten pandemia on vaikuttanut indikaattoreihin, tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2022 julkaistussa Suomen Tuloskortissa tarkasteltiin toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten tuloksia inklusiivisesti ja aiempaa laajemmin. Vuonna 2018 AHKGA:sta tuli virallinen, voittoa tavoittelematon organisaatio. Kuva: Katariina Kämpin albumi Vuonna 2022 kaikkiaan 14 maata julkaisi tietoa toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan tilanteesta, ja Suomi osallistui myös ensimmäistä kertaa toteuttavaan kansainväliseen vertailuun. Suomen tuloksissa pystyttiin arvioimaan kahdeksan kymmenestä osa-alueesta, kun muissa maissa mukana oli 2–9 osa-aluetta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 4 9 teen kuuluu varhaiskasvatusikäisille, kouluikäisille ja opiskelijoille omat kansalliset liikunnan edistämisohjelmansa. Arvioinnin toteuttaa kansallinen asian tuntijaryhmä kansainvälisten ohjeiden mukaan. Eri maiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan ja etsimään yhdessä ratkaisuja lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Lisäksi kysyttiin, ovatko kansainväliset konfliktit, ilmastonmuu tos tai talouden tila vaikuttaneet lasten ja nuorten liikku miseen. Heidän tuloksensa arvioitiin ensimmäistä kertaa kansainvälisten kriteerien mukaisesti. Tämä on herättänyt kovasti mielenkiintoa maailmalla
Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten osalta vertailu on vielä hankalampaa, koska eri maissa määritelmät ja luokittelut ovat erilaisia. Osana kansallista Tuloskortti 2022 -työtä perustettiin myös viestintäverkosto. https:// doi.org/10.1123/JPAH.20220257 Aubert, S., Barnes, J. Verkoston tavoitteena on jakaa viestintäammattilaisten kesken ideoita ja kokemuksia onnistuneesta viestinnästä mutta myös levittää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin teemoista. Active healthy kids global alliance Global Matrix 4.0—A resource for physical activity researchers. J., Barnes, J., Gonzalez, S., Huang, W. Tuloskortti-työn vahvuutena on tuoreen tutkimustiedon kokoaminen lasten ja nuorten liikkumisesta ja sen edistämisestä yksiin kansiin säännöllisesti. S., Barnes, J. Journal of Physical Activity and Health, 1(aop), 1–7. Samalla havaitaan aukkoja tutkimustiedossa. (painossa) Sit, C., Aubert, S., Carty, C., Silva, D. https://doi.org/10.1123/JPAH.20220312 Silva, D. (painossa) Ng, K., Sit, C. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. H. & Ng, K. & Tremblay, M. Results From Finland’s 2022 Para Report Card on Physical Activity for Children and Adolescents with Disabilities. Y., Manyanga, T., Tanaka, C., & Tremblay, M. A Global Matrix of Para report cards on physical activity of children and adolescents with disabilities. Myös yhdenvertaisuuden huomiointi läpileikkaavasti Global Matrix -prosessissa toisi syvyyttä sekä tuloksiin että vertailuun. Suomi on osallistunut joka kerta Global Matrix -prosessiin, joka on myös rytmittänyt Suomen Tuloskortin työstöä. Global Matrix -prosessin aikana kerätään useaan otteeseen osallistuvien maiden näkemyksiä ja kokemuksia, joita hyödyntämällä pyritään kehittämään prosessia. D., Demchenko, I., Gonzalez, S. A. A. https://doi. Verkoston avulla voidaan nostaa esille globaalisti lasten ja nuorten liikkumisen tilan lisäksi liikkumisen edistämisen erilaisia ratkaisuja. https://doi.org/10.1123/apaq.20220068 Hutzler, S., Barak, S., Aubert, S., Arbour-Nicitopoulos, KP., Tesler, R., … & Ng, K. F., Asunta, P., ... Kansainvälinen verkosto kokoaa yhteen 682 asiantuntijaa 57 eri maasta. Adapted Physical Activity Quarterly. Vertailussa on huomioitava maiden käyttämät erilaiset menetelmät, aineistot ja kriteerit arvosanoja annettaessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. S. Recent secular trends in child and adolescent physical activity and sedentary behavior internationally: Analyses of active healthy kids global alliance global matrices 1.0 to 4.0. 2023. Y., Tesler, R., ... Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://doi.org/10.1123/jpah.20220351 Katariina Kämppi (vas.) ja Tuija Tammelin esittelemässä Suomen Tuloskorttia 2022 ISPAH-kongressissa Abu Dhabissa. Kansalliseen asiantuntijaryhmään kuului 24 jäsentä 11 organisaatiosta. A., Cagas, J. Association between physical activity indicators and Human Development Index at a national level: information from Global Matrix 4.0 physical activity report cards for children and adolescents. S. https://doi.org/10.1123/JPAH.20220321 Lee, E. 5 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen Tutkimustiedon kokoamista ja verkostoitumista Tuloskortti lasten ja nuorten liikunnasta Suomessa on toteutettu neljästi. T., Khan, A., ... 2022. Esimerkiksi vuoden 2022 Tuloskorttiin kerättiin laajasti tuloksia toimintarajoitteita kokevista lapsista ja nuorista, ja samalla tämän viiteryhmän liikkumisen ja sen edistämisen tulosten kokonaisuus saatiin selvitettyä. & Tremblay, M. . A., Katzmarzyk, P. 2022. LÄHTEET Tuloskortti 2022. Journal of Physical Activity and Health, 19(11), 758– 768. S., López-Gil, J. 2022. org/10.1123/JPAH.20220342 Asunta, P., Kämppi, K., Ng, K., Saari, A., & Tammelin, T. & Tremblay, M. Promoting physical activity among children and adolescents with disabilities: the translation of policy to practice internationally. A., BrazoSayavera, J., Kalinowski, J., ... S., Aubert, S., Ng, K., Morrison, S. Journal of Physical Activity and Health, 19(11), 700– 728. Jatkossa Global Matrix -prosessissa olisi hyvä kehittää ja yhdenmukaistaa lasten ja nuorten liikkumisen ja sen edistämisen mittareita. Y., Abi Nader, P., Aubert, S., González, S. Sekä kansainvälisten että kotimaisten kokemusten perusteella noin neljän vuoden välein tehtävä tutkimuskoonti näyttää järkevältä myös jatkossa, jotta riittävästi uutta tutkimusaineistoa ehtii kertyä. Seuraavan Global Matrix -prosessin aikataulua ei olla vielä päätetty, mutta vuosi 2026 lienee mahdollinen. ‘WOT’ do we know and do about physical activity of children and adolescents with disabilities: A SWOT oriented synthesis of Para Report Cards. Verkostoon kutsuttiin mukaan viestinnän ammattilaisia eri organisaatioista, jotka liittyvät lasten ja nuorten liikkumiseen tai hyvinvointiin laajemmin. AHKGA:n ohjauksesta ja arviointien auditoinneista huolimatta lähes 60 maan tulosten vertailu ei ole yksioikoista, ja siksi vertailuun tulee suhtautua varauksin. Journal of Physical Activity and Health, 19(11), 745–757. www.activehealthykids.org Tremblay, M. 2022. S. S. www.jamk.fi/tuloskortti Kansainvälinen vertailu Global Matrix 1.0–4.0. Adapted Physical Activity Quarterly. Yhteensä 13 henkilöä kahdeksasta eri organisaatiosta osallistui. Journal of Physical Activity and Health, 19(11), 737–744. 2022. Tämä lisäisi tulosten vertailtavuutta. Kuva: Katariina Kämpin albumi. Economic freedom, climate culpability, and physical activity indicators among children and adolescents: report card grades from the Global Matrix 4.0. 2022. 2022. D., Demchenko, I., Hawthorne, M., Abdeta, C., Abi Nader, P., ... Global Matrix 4.0 Physical Activity Report Card grades for children and adolescents: Results and analyses from 57 countries. Aluksi koonti tehtiin kahden vuoden välein, mutta viimeisimpien koontien väli on neljä vuotta. 2022. 2022. & Aubert, S. Kansainvälisen ja kansallisen verkostotyön arvo on Tuloskortti-prosessissa merkittävä. Journal of Physical Activity and Health, 19(11), 729736. & Reilly, J. Adapted Physical Activity Quarterly, 1(aop), 1–10. P., Arbour-Nicitopoulos, K., Aubert, S., Stanish, H., Hutzler, Y., ... https://doi.org/10.1123/JPAH.20220456 Reilly, J
Neljännen sektorin käsitteellistäminen avaa uusia näkymiä ja keskusteluja sekä kansalaistoiminnan tutkimukseen ja arjen käytäntöihin että julkiseen liikuntapolitiikkaan. Jatkamme artikkelillamme erityisesti Teijo Pyykkösen (2014) keskustelunavausta neljännestä sektorista itseorganisoituvina verkostomaisina yhteisöinä. Mitkä ovat neljännen sektorin mahdollisuudet ja rajoitteet liikuntapolitiikassa ja liikunnan kansalaistoiminnassa. Pyykkönen (2014, 37) näkee perinteisen liikuntajärjestelmän ulkopuolisen toiminnan voivan tuoda uutta voimaa liikuntakulttuuriin: ”Liikuntasektorilla vannotaan perinteitä kunnioittaen liikuntajärjestöjen nimeen. Ehkä kuitenkin olisi jo aika tunnustaa, että vähän liikkuvien aktivoinnissa katseet on käännettävä osin toisaalle, liikuntajärjestelmän ulkopuolelle.” HARRI RAISIO, dosentti yliopistonlehtori Johtamisen yksikkö Vaasan yliopisto harri.raisio@uwasa.fi KATI LEHTONEN, dosentti johtava tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi HARRI JALONEN, professori Johtamisen yksikkö Vaasan yliopisto harri.jalonen@uwasa.fi Ketterä neljäs sektori vahvistuu liikunnassa Neljäs sektori näkyy heikosti sekä liikuntatutkimuksessa että liikunnan arjessa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 1 N eljäs sektori tarkoittaa itseohjautuvaa vapaata kansalaistoimintaa, joka ei ole sidoksissa järjestöihin. Kuva: Antero Aaltonen. Liikunnan kansalaistoimintaa pyörittävät ovat kiitoksensa ansainneet
Makrotason ohjausdokumenteissa, kuten valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa (2018, 99), neljäs sektori ymmärretään perinteisen sektoreiden nelijaon kautta: ”Liikuntaja urheilujärjestelmä kattaa laajan määritelmän mukaan toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Esimerkiksi Mäenpää ja Faehnle (2021, 42) tuovat esille, miten neljäs sektori olisi digitalisaation myötä purkautunut ”ulos persoonallisten suhteiden [perhe, ystävyys jne.] alueelta luottamuspohjaisiin epäpersoonallisiin suhteisiin […]”. Vaikka neljäs sektori onkin perinteisesti ymmärretty perheistä ja kotitalouksista muodostuvaksi ja vahvaan keskinäisja läheisriippuvuuteen perustuvaksi toimijasektoriksi (ks. Mäenpää & Faehnle 2021) ja turvallisuustoiminnan yhteydessä (ks. 2018). Adams & Deane 2009). Esimerkiksi Ehrlén (2022, 83) kuvaa, miten ”ihmiset hakeutuvat pysyvien liikuntayhteisöjen ja harrastusryhmien sijaan alati eläviin kanssaliikkujien verkostoihin” ja miten ”[d]igitaalisen median alustat toimivat yksilöitä yhteema Tiedolla johtaminen. Muodollisen ja epämuodollisen välistä jaottelua on hyödynnetty myös urheiluun liittyvän vapaaehtoisuuden tarkastelussa (esim. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Kohti itseorganisoituvia verkostoja Sekä kansallinen liikuntapolitiikka että liikunnan kansalaistoiminta on mielletty Suomessa pitkään liikuntajärjestöjen tehtäväksi. Viime vuosina neljännen sektorin käsitettä on sovellettu Suomessa tässä ”uudessa” ymmärryksessä erityisesti kaupunkiaktivismin (ks. skeittaus, vapaajuoksu, maastopyöräily sekä jalkaja koripallo). Tästä on esimerkiksi kyse, kun vanhemmat vievät lasten ja nuorten ryhmiä vaikkapa puistoihin liikkumaan ja pelaamaan. Neljäs sektori suomalaisessa liikuntatutkimuksessa ja -politiikassa Suomalaisessa liikuntatieteellisessä tutkimuksessa neljäs sektori on kiinnitetty joko järjestelmien ja organisaatioiden tutkimukseen ja kuvaukseen (esim. Kansainvälinen tutkimus laajentaa tulkintoja Ymmärrys urheilun ja liikunnan neljännestä sektorista tarkentuu tarkasteltaessa kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa hyödynnettyjä neljännen sektorin rinnakkaiskäsitteitä. Tuolloin liikuntalaista poistuivat liikuntajärjestöille, kunnille ja valtiolle osoitetut liikunnan järjestämisen määrittämisvastuut (Liikuntalaki 2015). Raisio ym. mukaan ryhmätason muodollinen urheilu tapahtuu seurarakenteen puitteissa ja siihen liittyy jäsenmaksun maksaminen, sitoutuminen säännölliseen harjoitteluun sekä kilpailutapahtumiin osallistuminen. Valtakunnallisille liikuntajärjestöille kohdentuu yhä lähes kolmasosa valtion vuosittaisesta liikuntabudjetista. Neljännen sektorin voikin tulkita eräänlaiseksi sateenvarjokäsitteeksi, joka kattaa sekä epämuodollisen, kevytrakenteisen ja spontaanin urheilun että perinteisen ymmärryksen neljännestä sektorista perheinä ja kotitalouksina. Epämuodollinen urheilu kuvataan itseorganisoituvaksi, perinteisten urheilujärjestöjen ulkopuolella tapahtuvaksi toiminnaksi (Jeanes ym. Jeanesin ym. Raisio ym. Tällöin huomio kiinnittyy urheilun ja liikunnan institutionalisoitumisen asteeseen. Esimerkiksi Lehtonen (2017, 20) on kuvannut, miten seurojen toiminta ”pysyy pääasiallisesti yllä neljännen sektorin eli perheiden, kotitalouksien ja toimintaan osallistuvien ja sitä järjestävien yksittäisten kansalaisten rahoittamana”. Heikkala 1998; Lehtonen 2017) tai kolmatta sektoria tukevaksi toiminnaksi. Vastaavasti ryhmätason epämuodolliseen urheiluun ei liity jäsenmaksua tai jäsenyyttä, ja osallistuminen on hyvin joustavaa. 2022), jää tällöin kuitenkin huomioitta neljännen sektorin potentiaali ketteränä ja innovatiivisena omaehtoisena toimijana. Näitä ovat epämuodollinen urheilu (informal sports), kevytrakenteinen urheilu (sport light) sekä spontaani urheilu (spontaneous sports). 2022). Kun neljäs sektori pelkistetään kolmannen sektorin apukäsiksi (ks. Pyykkösen (2014) tulkinta saa tukea liikunta-alan ulkopuolisesta neljännen sektorin tutkimuksesta. Vapaaehtoiset hylkivät käytännössä ajatusta siitä, että heitä ohjaisivat tai hallitsisivat viralliset rakenteet. Neljäs sektori ymmärretään tällöin itseorganisoituvina verkostomaisina yhteisöinä. Lisäksi neljäs sektori eli perheet ja kotitaloudet ovat osa järjestelmää.” Toisaalta liikuntapoliittisessa selonteossa nostetaan esille myös itseorganisoituvien verkostomaisten yhteisöjen rooli, kuitenkaan kytkemättä näitä suoraan neljänteen sektoriin: ”Perinteiseksi mielletyn järjestötoiminnan rinnalle syntyy nykyistä enemmän vapaiden kansalaisryhmien omaa toimintaa, joka tapahtuu järjestäytymättä erilaisissa sosiaalisissa ulottuvuuksissa” (Valtioneuvosto 2018). Helander 1998), vaikuttaa ymmärrys neljännen sektorin olemuksesta jossakin määrin laventuneen viime vuosina. Epämuodollinen urheilu kytketään monipuolisesti eri liikuntamuotoihin (esim. Liikuntajärjestöjen rinnalle ”kansan liikuttajiksi” ovat kuitenkin nousseet esimerkiksi liikunta-alan yritykset ja suurin osa väestöstä liikkuu omaehtoisesti yksin tai kaveriporukoissa. Jakoa voidaan tehdä myös raskasrakenteisen (sport heavy) ja kevytrakenteisen (sport light) urheilun välille (Borgers ym. Epämuodollinen vapaaehtoisuus tapahtuu urheiluseurarakenteen ulkopuolella. 2022). (2018) korostavat, että kyseessä on nimenomaan itseorganisoituva toiminta, ei organisoimaton toiminta. Järjestöjen roolia tuettiin liikuntalailla aina vuoteen 2015 asti. Digitalisaatio edistää itseorganisoitumista Kirjallisuudessa korostetaan digitalisaation merkitystä itseorganisoituvan urheilun aktivoitumista edistävänä välineenä. Lisäksi tulkinta liikuntakulttuuria ylläpitävästä rakenteesta on julkisessa liikuntapolitiikassa yhä varsin järjestökeskeinen (Lehtonen 2020). Omaa toimintalogiikkaansa toteuttavien toimijoiden sijaan itseorganisoituvat liikuntayhteisöt nähdään integraatiohaasteena kolmannen sektorin liikuntajärjestöille. Kysymys on ilman ulkoa tulevaa ohjausta ja kontrollia tapahtuvasta spontaanista organisoitumisesta. Esimerkiksi Säfvenbom ym
Tämä voi johtaa toiminnan vahvaan sääntelyyn (esimerkiksi parkour) tai liikkujien poistamiseen liikuntapaikoista, jos heidän nähdään aiheuttavan vaurioita esimerkiksi liikuntavälineistölle. (2019) mukaan itseorganisoituvaan urheiluun osallistuvat nähdään perinteisille urheiluseuroille markkinamahdollisuutena. Internet toimii itseorganisoituvan elämäntapaurheilun kontekstissa myös oppimista edistävänä välineenä. 2018). Kuten Ehrlénkin (2022, 84) korostaa, ”digitaaliset median alustat ja sosiaaliset verkostot eivät korvaa perinteisiä urheiluseuroja, mutta ne tarjoavat uudenlaisen tavan järjestäytyä ja ottaa osaa yhteisölliseen toimintaan”. Vaikka kirjallisuudessa nähdäänkin itseorganisoituvan urheilun itseisarvo, kysymys ei ole perinteisen urheiluseuratoiminnan merkityksen väheksymisestä. Liikunnan neljännellä sektorilla ei myöskään nähdä samanlaista funktiota kuin vaikkapa turvallisuustoiminnan yhteydessä. Neljäs sektori käsitteellisestään Suomessa suppeammin kuin kansainvälisessä liikuntatutkimuksessa. Högman & Augustsson 2017), merkitsee drive-in-urheilu spontaania urheilua tiettyjen rakenteiden (esim. Olipa kyse sitten kunnan liikuntapaikkavuorojen jakamisesta tai huolesta lasten ja nuorten liikkumattomuudesta, katseet kääntyvät urheiluseurojen suuntaan. Toisaalta perinteiset urheiluseurat voivat muokata omaa institutionaalista logiikkaansa muistuttamaan jossakin määrin epämuodollisempaa urheilua. 2018). Järjestömuotoinen toiminta on usein vakiintunutta, mikä tekee Itseorganisoidun urheilun estäminen liittyy tilanteisiin, joissa liikkujat nähdään vaaraksi ympäristölle tai itselleen.. Itseorganisoituvaan urheilua on myös kritisoitu. Verkkoavusteista itseorganisoituvaa urheilua on kritisoitu puolestaan vapaa-ajan kaupallistumisesta ja uhkista yksityisyydelle (Ehrlén 2022). Toisaalta McGrath (2019) on muistuttanut, että vaikka yksittäiset liikkujaryhmät olisivatkin verrattain homogeenisia, itseorganisoituvan urheilun kirjo on laaja, mikä mahdollistaa sen, että jokaiselle löytyy omiin tarpeisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa sopivat liikuntamahdollisuudet. Yksi esimerkki tällaisesta epämuodollisemman urheilun mahdollistamisesta on drive-in-urheilu, joka viittaa perinteisten urheiluseurojen toteuttamaan spontaaniin urheiluun (Stenling 2013). Vaikutukset suomalaiseen liikuntaja urheilupolitiikkaan Suomalaisessa liikuntatutkimuksessa on neljännen sektorin mentävä aukko. Kansainvälisessä tutkimuksessa teemasta on kirjoitettu runsaasti tarkastelun kiinnittyessä itseorganisoituvan urheilun eri ulottuvuuksiin ja muotoihin. Itseorganisoituvan urheilun voivan tavoittaa erityisesti ne ihmiset, jotka ovat jääneet perinteisen seuratoiminnan ulkopuolelle, koska kokevat sen marginalisoivaksi ja poissulkevaksi (Jeanes ym. Sen ei esimerkiksi ole nähty pääsevän eroon perinteiseen urheilukulttuuriin liitetystä maskuliinisesta hegemoniasta ja epätasa-arvoisuudesta (Säfvenbom ym. Kun yhdistämme itseorganisoituvaan urheiluun liittyvät käsitteet neljännen sektorin käsitteellisen sateenvarjon alle, niin liitämme samalla urheilun ja liikunnan kontekstin osaksi kotimaista neljänteen sektoriin liittyvää keskustelua. Toisaalta on muistutettu siitä, että itseorganisoituva urheilutoiminta voi vastustaa tätä kytkeytymistä perinteisiin seurarakenteisiin vahvistamalla toimintansa omaehtoisuutta ja vapautta (Säfvenbom ym. Ylipäätään epämuodollinen ja kevytrakenteinen itseorganisoituva urheilu nähdään kasvavana ilmiönä, joka kytkeytyy digitalisaatioon, yhteiskuntien individualisoitumiseen ja kilpailuun ihmisten vapaa-ajasta (Harris ym. Kritiikki kohdistuu myös itseorganisoituvan urheilun muuntautuvaan luonteeseen eli siihen, miten aktiivisuus on katkonaista ja kytkeytyy esimerkiksi tiettyihin elämänvaiheisiin (King & Church 2017). 2018; Jeanes ym. Näissä tutkimuksissa itseorganisoituvaa urheilua ei ole kuitenkaan kytketty neljännen sektorin käsitteeseen. 2019). Itseorganisoidun urheilun estäminen liittyy tilanteisiin, joissa liikkujat nähdään vaaraksi ympäristölle tai itselleen (Jeanes ym. Valmentajan tai ohjaajan sijaan tietoa haetaan sekä tuotetaan internetin eri alustoilla (Säfvenbom & Stjernvang 2020). Tämä on ymmärrettävää ja usein myös järkevää. Tällöin epämuodollinen urheilu voi alkaa organisoitua, jolloin se muistuttaa toiminnan virallisuuden ja sääntelyn näkökulmasta perinteistä urheiluseuratoimintaa. Yksi keskeinen itseorganisoituvaan toimintaan liittyvä haaste on virallisen ja epävirallisen toiminnan kytkeytyminen tai kytkeytymättömyys toisiinsa. Yhtenä syynä on se, että urheilun institutionaalinen logiikka voi muuttua ajan myötä (Borgers ym. Luultavasti tämän vuoksi ilmiötä ei tunnisteta arjen käytännöissä. Itseorganisoituvan urheilun suhde virallisiin rakenteisiin Raja yhtäältä muodollisen ja raskasrakenteisen organisoidun urheilun sekä toisaalta epämuodollisen ja kevytrakenteisen itseorganisoituvan urheilun välillä on häilyvä (Jeasen ym. Itseorganisoituvalla urheilulla nähdään olevan samankaltaisia hyötyjä kuin perinteisellä urheiluseuraliikunnallakin. Sen sijaan, että itseorganisoituvalla urheilulla miellettäisiin olevan itseisarvoa, se nähdään pikemminkin välineenä saada urheiluseuroihin uusia jäseniä. 2019). Se tuottaa osallistujille niin terveydellistä kuin sosiaalistakin arvoa. Tutkimuskirjallisuudessa kuitenkin korostetaan, että ilmiötä ei ole vielä riittävästi huomioitu kansallisissa politiikkatoimissa ja -dokumenteissa (Säfvenbom ym. Jeanesin ym. 2022). Itseorganisoituvan urheilun haaste on kuitenkin se, että ulkopuolisen rahoituksen tai liikuntavuorojen hakeminen edellyttää kuitenkin käytännössä jonkinasteista organisoitumista. Siinä missä spontaani urheilu edustaa vapaasti itseorganisoituvaa urheilua (ks. paikka ja ajankohta) puitteissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 3 distävänä solmukohtina, joissa liikkujat voivat viestiä, järjestäytyä ja vaihtaa sosiaalista tukea”. 2019). 2017; Gilchrist & Wheaton 2017). Urheilun ja liikunnan kentällä kipuillaan, missä määrin urheilujärjestöt voivat mahdollistaa itseorganisoituvaa urheilua ja toisaalta, miten toimintaa tulisi kontrolloida tai pyrkiä jopa estämään. 2018)
2017. 2022. 2018) on siinä määrin iso yhteiskunnallinen ongelma, että sen parissa riittää tekemistä molemmille. teema Tiedolla johtaminen. Uusikylä & Jalonen 2023). Helsinki: Valtioneuvosto. 2022. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 33–46. Harris, S., Nichols, G. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta. Raisio, H., Puustinen, A., Wiikinkoski, T., Valtonen, V. Managing informal sport participation: tensions and opportunities. & Tokola, K. International Review for the Sociology of Sport 53(1), 84–100. LÄHTEET Adams, A. Jeanes, R., Penney, D., O’Connor, J., Spaaij, R., O’Hara, E., Magee, J. Yhteiskunnalla on odotuksensa, yksilöillä elämänsä. Helsinki: Gaudeamus. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. 2021. Doctoral dissertation. Drivers of Trust in Public Institutions in Finland, Building Trust in Public Institutions. Ehrlén, V. Lifestyle sports delivery and sustainability: clubs, communities and usermanagers, International Journal of Sport Policy and Politics 9 (1), 107–119. Säfvenbom, R., Wheaton, B. Paris: OECD Publishing. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47. European Sport Management Quarterly 17 (3), 290–311. B. & Jalonen, H. & Lymbery, L. (toim.). Media ja viestintä 45 (2), 82–85. Haastattelututkimus neljännen sektorin roolista säteilyvaaratilanteen kontekstissa. Sport in Society 21 (12), 1990–2009. Jyväskylä: LIKEStutkimuskeskus. Neljännen sektorin ja julkishallinnon yhteistyö ei välttämättä ole helppoa. & Taylor, M. 2023. 2017. 2009. Gilchrist, P. Teoksessa Esa Rovio, Anita SaaranenKauppinen & Teijo Pyykkönen (toim.) Liikuntakynnyksen yli – ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. 2022. 1998. 2018. Helsinki: Valtioneuvosto. 4. Pyykkönen, T. Helsinki: Vastapaino. Urheilun pyramidimalli liikuntakulttuuristen tulkintojen ja ymmärrysten kehysrakenteena valtion liikunta poliittisissa asiakirjoissa. Uhka toimijuuden osalta ei ole liioiteltu, sillä esimerkiksi OECD (2021) on kiinnittänyt huomiota siihen, että suomalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa poliittisiin prosesseihin verrokkikansakuntiaan pienemmiksi. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Impulssi nro 28. OECD. European Sport Management Quarterly 9 (2), 119–140. Helander, V. Liikuntalaki 390/2015. ‘How can you enjoy sports if you are under control by others?’ Selforganized lifestyle sports and youth development. 2017. 2019. & Lindell, J. Bowling even more alone: trends towards individual participation in sport. Uusikylä, P. 2021. 2018. International Journal of Sport Policy and Politics, 11(1), 79–95. Liikunnan ja urheilun politiikkatavoitteiden toteutuminen edellyttää sektorikohtaisen tarkastelun sijaan systeemistä muutosta korostavaa lähestymistapaa. Valtioneuvosto. A conceptual framework. Kolmas sektori. Jeanes, J., Spaaij, T., Penney, D. Suomalaisen liikunta ja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. 2018. Vähäinen liikkuminen (Vasankari ym. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 siitä luonnollisen kumppanin kansallisessa ja paikallisessa liikuntapolitiikassa. Järjestöpohjainen toiminta on hallinnolle neljättä sektoria ennakoitavampaa ja paremmin ohjattavissa. 2020. 2014. Lehtonen, K. Lifestyle sport contexts as selforganized epistemic cultures. The social benefits of informal and lifestyle sports: a research agenda. Kääntöpuolena voi olla se, että hallinto tahtomattaan samalla ehkäisee uusien liikuntatapojen syntymistä ja heikentää kansalaisten toimijuutta. Erityisen valitettavaa on, jos yhteistyön esteeksi koituu se, että neljäs sektori nähdään perinteisen järjestötoiminnan uhkaksi. Kysymys on omaehtoisesti liikkuvista ihmisistä, heitä tukevista yhteisöistä ja rakenteista koostuvan kokonaisuuden kehittymisestä. Helsinki: Into Kustannus. Spatial justice, informal sport and Australian community sports participation. Leisure Studies, DOI: 10.1080/02614367.2022.2085772 King, K. Journal of Sport Management 27, 497–509. 2019. 2013. 2020. & Stjernvang, G. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 331. Högman, J. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2015/20150390 McGrath, G. Häiriötekijä vai resurssi. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, 31–38. sektori – Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratian. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan raportteja 13. 2020. The changing nature of sport: The complexities of informal sports participation. Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020luvun Suomessa. Epävarmuuden aika. Tämän tukeminen edellyttää liikuntaja urheilupolitiikalta kaukonäköisyyttä, joka ylittää hallinnolliset lokerot ja suhtautuu terveen kriittisesti vuosikymmenien saatossa muodostuneisiin rakenteisiin. & Deane, J. Tarkoitamme tällä yhteiskunnan ja sen instituutioiden, rakenteiden ja toimintakäytäntöjen samanaikaista ja laaja-alaista muutosta (ks. Monash university. The introduction of Drivein sport in Community sport organizations as an example of organizational nonchange. Digitaalinen media yksilöllistää ja yhdistää vapaa ajan liikkujia. International Journal of Sport Policy and Politics 9 (1), 1–10. Borgers, J., Pilgaard, M., Vanreusel, B. Esimerkiksi Ruuskanen ym. (2020) ovat tunnistaneet hallinnon käytäntöjä ja kulttuurisia rajoitteita, joiden takia neljännen sektorin toimijuus nähdään hallinnossa vaikeasti kohdattavana. . Stenling, C. Sport, Education and Society 25 (7), 829–841. Neljättä ja kolmatta sektoria ei pidä asettaa toistensa vastakohdiksi vaan ne tulisi nähdä toisiaan täydentävinä toiminnanmuotoina. & Augustsson, C. Vasankari, T., Kolu, P., Kari, J., Pehkonen, J., Havas, E., Tammelin, T., Jalava, J., Koski, H., Pihlainen, K., Kyröläinen, H., Santtila, M., Sievänen, H., Raitanen, J. Focus Localis 50(4). Vaikuttavan yhteistyön toteuttaminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ymmärrystä neljännen sektorin mahdollisuuksista. 2017. & O’Connor, J. Lehtonen, K. Exploring Formal and Informal Dimensions of Sports Volunteering in England. & Agans, J. & Strömberg, L. & Church, A. & Wheaton, B. Säfvenbom, R. Systeeminen muutos ei ole yksittäisten toimijoiden vastuulla vaan toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvää kehitystä. 2017. Muuttuvat rakenteet – staattiset verkostot. 2018. Mäenpää, P & Faehnle, M. Sport in Society 20 (9), 1134–1149. Can we consider changes in sports participation as institutional change. To play or not to play, that’s the question – young people’s experiences of organized spontaneous sport. & Scheerder, J
Tiedolla johtaminen on kuitenkin ollut epämääräistä, tiedon vaikuttavuutta ei ole kyetty analysoimaan ja tiedon intressisidonnaisuus on jäänyt tunnistamatta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 5 T ietoa on hyödynnetty jo sivilisaatioiden alkuaikoina (Ives ym. (Durkheim 1977, 31–42.) MIHÁLY SZERÓVAY työelämäprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta mihaly.szerovay@jyu.fi HANNU ITKONEN liikuntasosiologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta hannu.itkonen@jyu.fi KERKKO HUHTANEN projektitutkija Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta kerkko.huhtanen@jyu.fi TOM NEVANPÄÄ lehtori Jyväskylän normaalikoulu tom.nevanpaa@jyu.fi VILLE-PEKKA INKILÄ tutkimus ja kehityspäällikkö Suomen Palloliitto villepekka.inkila@ palloliitto.fi Tiedolla johtamisen avauspotkuja Suomen Palloliitossa Urheiluja liikuntapiirit ovat vakuutelleet tiedolla johtamisen tarpeellisuutta. Kyseessä ovat tosiasiat, jotka ovat ihmisten ulkopuolella ja heistä riippumatta. Durkheim ohjeisti, että sosiaalisia faktoja tulee tutkia ikään kuin konkreettisina esineinä eli niihin on otettava etäisyyttä ja niitä on tutkittava eri puolilta. Ranskalainen Émile Durkheim määritteli 1895 ilmestyneessä teoksessaan yhteiskuntatieteen tehtäväksi sosiaalisten faktojen tutkimisen. Modernien yhteiskuntatieteiden piirissä sosiologian klassikkoajattelijat pohtivat tiedon merkitystä. Durkheim tarkoitti näillä tosiasioilla sellaista sosiaalista todellisuutta, joka ei ole palautettavissa psykologiseen ja biologiseen todellisuuteen. Kuva: Antero Aaltonen. 1997)
Sosiaalisessa konstruktionismissa kysytäänkin, miten tieto ja sosiaalinen todellisuus ylipäätään rakentuvat. Tiedon pätevyys onkin keskeistä sen käytettävyyden kannalta. Nonaka & Takeutchi 1995; Lam 2000). (Pirttilä 2002, 16–17.) Liikunnan ja urheilun kokonaistoimijakentän laajuus hankaloittaa tiedolla johtamista. Toinen haaste on, miten liikuntatietoa hyödynnetään johtamisessa ja päätöksenteossa. Mitä ja miten tietoa tuotetaan ja kenen toimesta on kolmas kysymys. Tällainen tieto on välttämätöntä tilan ja ajan jäsentämiseksi. Esimerkiksi seuraavia kysymyksiä nousee esiin: Millä alueilla pitäisi käynnistää uusia valmentajakoulutuksia. Tietojohtaminen voidaan nähdä yläkäsitteenä, joka pohtii tiedon hallintaa, analysointia ja hyödyntämistä. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen Sittemmin tiedonsosiologia on vakiintunut yhdeksi yhteiskuntatieteen erityisosa-alueeksi. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisemassa Liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirjassa asiaa lähestytään kolmen kysymyksen avulla (OKM 2018). (Gergen & Gergen 2003.) Näin ajateltaessa olennaista ei ole pelkästään tiedon tuottaja, vaan myös tiedon käyttäjät todellisuuden muokkaajina. Georges Gurvitch’n mukaan tiedonsosiologian ydintehtävänä on niiden seurausten hahmottaminen, jotka vallitsevat tiedon kognitiivisten rakenteiden ja tiedon sosiaalisten kehikoiden välillä. Suomen Palloliitossa tiedolla johtaminen on otettu koko organisaation kehittämisen välineeksi. Tiedon johtaminen viittaa puolestaan tiedon määrään, hallintaan ja laatuun. Ainoastaan ”oikea tieto” ei riitä, vaan sovellettavan tiedon on lisäksi tuettava päätöksentekoa. Suomessakin on tehty jo kauan tutkimusta, jonka kohteena on ollut tietty ammattikunta tai asiantuntijataho. Nykypäivänä tiedolla johtaminen on laajasti yleistynyt käsite julkisissa, yksityisissä sekä järjestökentän organisaatioissa, eivätkä urheiluorganisaatiot tee tästä poikkeusta. Palloliiton kaltaisessa suuressa ja monilajisessa järjestössä tarvitaan jatkuvasti laajaa tietotuotantoa. Ensinnäkin on olemassa havaintotietoa ulkomaailmasta. Laajemmin ymmärrettynä se sisältää kaikki tietojohtamisen osa-alueet (vrt. Tiedolla johtamisen käsitettä käytetään usein strategisessa merkityksessä. Tietolaji sisältää arvovalintoja ja tarkoituksenmukaisia faktoja. Lisäksi on mielekästä tarkastella niitä toimijoita, jotka osallistuvat tiedolla johtamiseen. Kolmas tiedonlaji on arkitietoa, jolla jäsennetään ihmisten jokapäiväistä elämää ja toimintaa. Suomen Palloliitossa tiedolla johtaminen määritellään oikeaan tietoon perustuvaksi menestyksekkääksi päätöksenteoksi. Miten palvellaan seuroja ja miten saadaan luotettavaa tietoa niiden näkemyksistä. Ensinnä kysytään, missä liikuntaan liittyvä tieto sijaitsee ja miten se on saavutettavissa. Seitsemäs tiedonlaji eli filosofinen tieto irtautuu muista tiedonlajeista, joita sen tehtävänä on analysoida. Kuudentena tiedonlajina on tieteellinen tieto, joka perustuu tutkimukseen ja eri tieteenalojen tuottamiin tuloksiin. Esimerkiksi Suomen A-maajoukkueen arvokisamenestyksen taustalla on lukuiPalloliiton tiedolla johtaminen on oikeaan tietoon perustuvaa menestyksekästä päätöksentekoa.. (Gurvitch 1971, 33–37.) Oletus tutkitun tiedon käytöstä Tieteellisissä tietopohdinnoissa on yleistynyt tulkinta, jonka mukaan tieto on sosiaalisesti tuotettua. Miksi tiedolla johtamista. Esimerkkejä ovat vaikkapa otteluiden tulospalvelu, maajoukkueiden videokirjasto ja myös valmentajakoulutukset. Nämä voidaan nähdä tietovaroina, jotka kuvaavat miten olemassa olevaa tietoa välitetään lajiyhteisölle. Tiedon tuottajat, välittäjät ja käyttäjät muodostavatkin kokonaisuuden, joiden yhteisen tekemisen sulavuus edesauttaa tiedolla johtamisen tuloksellisuutta. Tällöin kysytään, miten tietoja ja tietokoonteja tuotetaan, säilytetään, jalostetaan ja miten tuotettu tieto ohjaa tulevia tiedonkeruun prosesseja. Teknisen tiedon merkitys on lisääntynyt yhteiskuntien modernisoitumisen myötä. Organisaation tiedolla johtamiseen vaaditaan asiantuntevia ja osaavia henkilöitä (ihmiset), johdonmukaisia toimintatapoja (prosessit) ja tehokasta informaationkulkua (teknologia). Tiedolla johtamisen ja tiedon käsitteiden pohdintaa on tehty muillakin tieteenaloilla kuin sosiologiassa (Serenko & Bontis 2013). Kyse on tietopääoman johtamisesta, johon kuuluu esimerkiksi datapääomana otteluja erotuomariasetteludata sekä ihmispääomana Palloliiton henkilöstön osaaminen. Tiedolla johtamisessa korostuu tiedon tuottaminen, jakaminen ja soveltaminen. Käytännössä se koostuu erilaisista palveluista, prosesseista, raporteista, käyttöliittymistä (dashboard) ja muusta tietoaineksesta. Tiedon sovellettavuudessa on otettava huomioon aikajänne ja vaikuttavuuden intensiteetti. Käsitteelle löytyy lukuisia määritelmiä organisaation koosta ja toimintakulttuurista riippuen. (Gurvitch 1971, 23–29.) Poliittisen tieto viidentenä tiedon lajina palvelee yhteiskunnallisten ja poliittisten strategioiden laatimista. Toiseksi on olemassa tietoa toisista ihmisistä, ryhmistä, kollektiiveista ja luokista sekä niiden toiminnoista. Yksinkertaistettuna kyse ei ole tiedon pätevyydestä sinällään, vaan olennaista on myös tiedon sosiaalisten vaikutusten selvittäminen. Neljäntenä tiedonlajina teknisen tiedon tehtävänä on tuottaa, organisoida, suunnitella ja myös tuhota. Seuraavaksi kysymme: 1) Miksi tiedolla johtamista tarvitaan. ja 2) miten tiedolla johtamista toteutetaan sekä miten se ilmenee Suomen Palloliitossa. Jälkimodernissa yhteiskunnassa eri alojen asiantuntijoiden toimien odotetaan perustuvan tutkittuun tietoon. (Gurvitch 1971, 10–20.) Tietopohdinnoissaan Gurvitch analysoi tiedonlajeja sekä niiden sosiaalisia funktioita. Teoreettisesti asiantuntijuutta onkin lähestytty erilaisten professioiden ja uudenlaisten asiantuntijuuksien näkökulmasta
Jyväskylän yliopisto. 1971. Organization Studies 21 (3). Palvelutiimin johdolla synnytettiin verkostoja sekä pohdittiin tiedon jakamista ja jalostamista. Lisäksi tiedon lähteitä, niiden luonnetta ja käytettävyyttä on analysoitava. https://www.datocmsassets.com/62562/1658145495spl_ tietotilinpaatos_2021_v2.pdf. Helsinki. The intellectual core and impact of the knowledge management academic discipline. Tiedolla johtaminen on jäsennetty mainittujen 9+1 pääprosessien kautta. Kertynyt tieto on kuvattu Palloliiton tietotaseessa, joka osana tietotilinpäätöstä kuvaa olemassa olevan tietopääoman ja -varojen keskinäistä tasapainoa. Teoksessa Pirttilä, I. Gurvitch, G. Mistä asiantuntijuuden sosiologiassa on kyse. Luotiin myös systemaattiset prosessit tietotarpeiden tunnistamiseen ja tiedon hyödyntämiseen. Muun urheilukulttuurin tavoin jalkapallossakin tapahtuu tietynlaista eriytymistä. Näin on toimittu Palloliiton 9+1 pääja tukiprosesseissa, joihin sisältyvät mm. The Social frameworks of Knowledge. SoPhi 66. Tietotilinpäätös puolestaan valaisee vuosittaista tilannekuvaa ja tietotaseen kehittymistä. 1977. 1997. Journal of Knowledge Management 17 (1). (Palloliitto 2022.) Jyväskylän yliopiston ja muiden korkeakoulujen tutkimusja koulutusyhteistyöllä on merkittävä vaikutus Palloliiton tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtamiseen tulee sisällyttää tiedon jäsentelyä. & Gordon, C. Sage Publications. 2018. Jalkapalloperhe koostuu useista eri lajeista, joiden tietotarpeet poikkeavat osin toisistaan. 2002. Oxford University Press. Suomen Palloliiton tiedolla johtamista vauhdittaa lisääntynyt kilpailu globaalissa jalkapallojärjestelmässä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 7 sia tarkasti kohdennettuja hiljaiseen ja formaaliin tietoon perustuvia toimia. Erityisesti painotetaan käytännön jalkapallotoimijoiden ja tutkimusyhteisöjen vuorovaikutusta. Suomen Palloliitto. Suomen Palloliitossa konkreettisia tiedolla johtamisen askeleita otettiin jo 2010-luvun puolivälissä. 2000. Kehittyvässä organisaatiossa nähdään vaivaa tietotarpeiden tunnistamiseksi. Olennaista on analysoida, mitä tietoa on jo olemassa sekä kuvata prosessien keskinäistä riippuvuutta. Liikunnan tiedolla johtamisen suuntaasiakirja 2020–2024. Esimerkiksi sport science -työryhmässä, jossa oli mukana KIHU:n, Jyväskylän yliopiston ja Eerikkilän urheiluopiston edustajia, hahmoteltiin liiton tutkimusja kehitysohjelmaa sekä sen tarvitsemia verkostoja. A Reader. 2022. Tacit knowledge, organizational learning and societal Institutions: An integrated framework. 2013. Miten tiedolla johdetaan. (toim.) Asiantuntijuuden areenat. Knowledge management: An emerging discipline with a long history. New York. Suomen Palloliitossa tiedolla johtaminen ymmärretään jatkuvaksi prosessiksi, johon sisältyy omat ongelmansa. Journal of Knowledge Management 1 (4). Myös muiden maiden liitot ovat panostaneet tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintoihin sekä tiedolla johtamiseen aiempaa aktiivisemmin. Uuden strategian laadinnassa vuosille 2024–2028 tiedolla johtamisen kysymyksiin paneudutaan aiempaa intensiivisemmin. LÄHTEET Durkheim, É. Tämä koskee organisaation suhtautumista myös omaan toimintaansa. Näin kartutetaan koko jalkapalloperheen tietopääomaa ja osaamista. Gergen, M. Pohdittavia kysymyksiä liittyy muun muassa tietosuojaan, pelaajien ja organisaatioiden ammattimaistumiseen sekä käytännön toimijoiden alati muuttuviin osaamisja resurssitarpeisiin. Blackwell. Näin ollen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Social Construction. Torrey, B. OKM. Prosessit edustavat pysyviä toimintarakenteita, jotka muodostavat suomalaisen jalkapallon ja futsalin kokonaisuuden (Palloliitto 2022). Erityinen haaste on oikean tiedon tuottaminen ja välittäminen, oikeassa muodossa sekä oikeaan aikaan. London. & Eriksson, S. . & Gergen, K. Prosessilla mahdollistetaan suomalaisen jalkapallon tietovarantojen kasvu. Lähtökohtaisesti toimet hyödyttävät niin suomalaista kuin kansainvälistäkin jalkapallotutkimusta. Vuonna 2019 otettiin merkittävä askel järjestelmällisempään tiedolla johtamisen suuntaan palkkaamalla henkilö koordinoimaan tutkimusja kehitystoimintaa. Lam A. Näillä toimilla käynnistyi tiedolla johtamisen prosessi, josta vastasi uusi, organisaation läpileikkaava palvelutiimi. Suomen Palloliitossa luotetaan tietotuotannon palvelevan koko organisaation kehittämistä ja tekevän samalla yhteisestä ahertamisesta entistäkin kiinnostavampaa. pelaajakehitys, valmentajien koulutus, seuratoimijoiden rekrytointi ja kilpailutoiminnan järjestäminen. 2003. Serenko, A. Seuraavana vuonna yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa vahvistui, kun yhteinen työelämäprofessori aloitti tehtävässään. Aluksi kartoitettiin organisaation tietopääomaa, toisin sanoen dataa ja asiantuntijaosaamista. & Bontis, N. Hiljaisen tiedon esille houkutteleminen ja hyödyntäminen on myös tärkeä teema. Konkreettisia aikaansaannoksia ovat muun muassa hiljattain julkaistu suomalaisen jalkapallon ja futsalin tutkimustietokanta, jalkapalloaiheisten opinnäytetöiden tekemiseen luotu toimintamalli, tiede kohtaa käytännöt -tapahtumat sekä asiantuntijaosaamisen vahvistaminen. J. The knowledgecreating company: How Japanese companies create the dynamics of innovation. Ives, W. Nonaka, I. Sosiologian metodisäännöt. Oxford. Tärkeää on myös analysoida strategista tavoitteenasettelua ja strategisten tavoitteiden saavuttamista yli strategiakauden, seurata tekemisten vaikuttavuutta ja luoda oikeanlaisia seurannan mittareita. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161251/ OKM_42_2018_Liikunnan_suunta.pdf Pirttilä, I. Näin ollen tietoon tulee suhtautua myös kriittisesti. Tietotilinpäätös 2021. 1995. Lisäksi tiedolla johtamisen tueksi palkattiin kaksi data-asiantuntijaa. Tammi. & Takeutchi, H. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:42. Jyväskylä
Kokemus on tuolloin kentällä toimineiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden parissa yhteinen ja samalla epämääräinen. Esitämme kuitenkin yleisemmänkin tulkintavaihtoehdon 2010-luvun vaihteesta, jolloin moni asia vaikutti muuttuvan, eivät vain järjestöjen rakenteet vaan myös valtion ohjauspolitiikka ja tiedon asema siinä. Rajaamme katsauksemme lähinnä liikunnan kansalaistoimintaan, omakohtaisten kokemustemme suodattamana. Annamme tekstissämme vihjeitä tämän hiipivän muutoksen merkityksen ymmärtämiseen. Mikä asema tiedolla oikeasti on liikuntapolitiikassa?. Tulosohjausjärjestelmästä irtauduttiin ilman selkeää uudistusta: esimerkiksi järjestöjen avustamiskäytännöt vain vaihtuivat pikkuhiljaa. Kuva: Juha Laitalainen JARI LÄMSÄ, LitM johtava asiantuntija Huippuurheilun instituutti KIHU jari.lamsa@kihu.fi Opetusministeriön liikuntayksikkö ja Valtion liikuntaneuvosto ovat runsaan vuosikymmenen ajan korostaneet tiedolla johtamisen merkitystä. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 teema Tiedolla johtaminen JARMO MÄKINEN, YTT erikoistutkija, dosentti Huippuurheilun instituutti KIHU jarmo.makinen@kihu.fi Valtion liikuntapolitiikka liukunut tulosohjauksesta kohti tiedolla johtamista T arkastelemme artikkelissamme, miten tietoa on hyödynnetty valtion liikuntapolitiikassa ja järjestöissä viimeisimmän 20 vuoden aikana
Ajattelutavan muutosta syvensi se, ettei kehittämistä varsinaisesti jatkettu toimialaja tulosaluesysteemin pohjalta vaan strategiset päämäärät ja tavoitealueet johdettiin muista lähteistä, kuten esimerkiksi hallitusohjelmista. SVUL:n alaisten järjestöjen itsenäistyttyä niiden vastuu ja valta oman toimintansa tuloksista lisääntyi. Tutkimusja kehitystoiminnan painopiste oli lajien valmennuksen kehittämisessä. Vanhasta kattojärjestöstä irtaantuneina niillä oli myös vapaus omien päämäärien asettamiseen, ja valmius tulosten osoittamiseen kasvoi. Tiedon tuotanto oli periaatteessa kytketty suoraan avustuksia koskevaan päätöksentekoon. Kehitykseen vaikutti merkittävästi se, että Valtion liikuntaneuvosto tarttui sille vuoden 1998 liikuntalaissa osoitettuun tehtävään liikuntapolitiikan arvioijana. Uutta oli liikuntapoliittisen järjestelmän jäsentäminen evaluaatiotutkimukseen liittyvällä ajattelutavalla ja käsitteistöllä, mikä oli yleistymässä yhteiskuntaja hallintotieteissä myös Suomessa. Tätä systeemiä säädettiin järjestöjen ja valtion edustajista kootuissa avustusjärjestelmätyöryhmissä vuosina 1995–2009. Liikunta-aktiivisuuden mittaamiseksi järjestöt käynnistivät yhdessä opetusministeriön kanssa kansallisen liikuntatutkimuksen, joka toteutettiin niin ikään vuosina 1995–2009 viidesti. Järjestelmän ohjausvaikutus jäi silti ensimmäisten vuosin jälkeen heikoksi (emt. 2016). Tämä johti arviointijärjestelmän kehittämiseen, jonka yksityiskohdista ja arvioinnin tuloksista kertoo opetusja kulttuuriministeriön ja Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2011 julkaisema raportti. Valtion käyttöönottamasta tulosohjausjärjestelmästä tuli ensimmäinen tietotarpeita määrittävä tekijä. Näistä toimista komitea myös raportoi systemaattisesti vuosikertomuksissaan. Tulosohjaus nosti liikunta-aktiivisuuden edistämisen keskeiseksi toiminnan päämääräksi ohi kansalaistoiminnan tukemisen. Vertikaalinen yhteys kattojärjestöstä alueisiin ja seuroihin hävisi. Niin valtio kuin uusi katto-organisaatio Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja toimialajärjestöt joutuivat uudessa tilanteessa sopimaan liikunnan ja urheilun yhteisistä tietotarpeista. Näin pystyttiin näkemään järjestöjen toiminnan painopisteet suhteessa tulosalueisiin. Valtiosta tuli kuitenkin merkittävin tiedon kokoaja, koordinoija, rahoittaja ja politiikkatoimien johtaja myös liikunnan kansalaistoiminnassa. Niiden tehtävänä oli myös arvioida muita järjestöjä, kuten lajiliittoja osana valtion tulosohjausta. Tämä muutti tiedon tuottamista, käyttöä ja merkitystä liikuntakulttuurissa perustavalla tavalla. Molemmat järjestöt ajoivat oman toimialansa etuja ja vaikuttivat tietotuotantoon laajemminkin. Kuvaavaa on, ettei vuoden 2011 raportissa mainittu kertakaan sanaa ”tulosoh. Toimialajärjestöt tiedonkerääjinä SLU:n rinnalle syntyivät valtakunnalliset toimialajärjestöt, jotka määrittivät keskeisiä tietotarpeita, tuottivat tietoa ja arviointia omalta alueeltaan. Tietojen kerääminen miljoonapäiseltä jäsenistöltä ei ollut enää mahdollista, kuten ei myöskään sen hyödyntäminen jäsenistön parissa. Toinen merkittävä tiedollinen ponnistus oli lajiliittojen huippu-urheilujärjestelmien kehitysohjelman dokumentointi ja arviointi vuosina 2007– 2010 (Kujanpää 2011). Tuotettu tieto oli pääosin vakiintunutta seurantatietoa. Olympiakomitea raportoi kauttaan jaetusta taloudellisesta tuesta lajeille ja urheilijoille sekä suomalaisten urheilijoiden menestyksestä erityisesti olympialajeissa ja olympialaisissa. Niissä määritettiin tulosalueet ja niiden sisäiset tavoitteet sekä kunkin tulosalueen painoarvo valtion järjestöavustusten jaossa (ks. Tiedolla johtamisesta, seurannasta ja arvioinnista tuli uusi valtion liikuntahallinnon kehittämisen määrittäjä. Aarresola & Mäkinen 2012). Tietoon liittyvät asiat irtaantuivat jossain määrin opetusja kulttuuriministeriöstä ja valtion avustusjärjestelmän kehittäminen jäi taka-alalle. Tulosohjaus sivuutetaan Keskustelu toimialoista ja tulosohjauksesta vaimentui 2010– luvun vaihteesta lähtien. Nuori Suomi suuntasi toimintaansa paljolti järjestökentän ulkopuolelle ja oli aktiivinen toimija seurannan ja arvioinnin saralla. Raportti käsitteli myös tietotuotantoa liikuntapoliittisen päätöksenteon näkökulmasta ja kuvasi yksityiskohtaisesti, miten valtion intervention ajatellaan vaikuttavan kaikkiaan seitsemällä eri tavoitealueella. Kokonaisuutena tulosohjausjärjestelmään kytketyt avustusja arviointiproseduurit olivat mittavia ja tavoitteiltaan selviä (ks. Siinä olivat keskiössä palveluntuottajien eli järjestöjen ja valtion väliset tulossopimukset sekä niihin liittyvät tulosalueet. Huippu-urheilu tarkoitti olympialajien olympiaja arvokilpailumenestystä, johon pyrittiin 1970-luvun alussa luoduilla menetelmillä, kuten lajien ja urheilijoiden tehostamistuella, valmentajatuella ja valmennuksen kehittämismäärärahoilla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 9 Tulosohjaus kytki tiedon päätöksentekoon ja avustamiseen Tulosohjausjärjestelmän syntyä edelsi maan suurimman keskusjärjestön Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) talousongelmien liikkeelle sysäämä muutosprosessi, jossa urheiluliikkeen toimijat hajosivat ja menettivät valtansa. lähemmin Mäkinen et al. Komitean tuottama tieto pönkitti olympialajien hegemoniaa. Liikunnan ja urheilun yhteisten tietotarpeiden koordinoijaa ei enää ollut. Olympiakomitea teki 2000-luvulla yhteistyötä KIHUn kanssa nuoriso-ohjelman seurannassa ja lajien valmennusjärjestelmien kehittämishankkeiden arvioinnissa. Kuntourheiluliitto keskittyi puolestaan erilaisten barometrien tuottamiseen. Valtionavustuksia koskevaa päätöksentekoa varten hakijajärjestöjen oli toimitettava tulosalueittainen erittely menoista ja tuloista. Vuosina 2008–10 se toteutti ensimmäisen kerran urheiluakatemioiden auditoinnin, jonka tavoitteena oli vakiinnuttaa paikallisten urheiluakatemioiden rooli. Suomen Olympiakomitea oli pitkään erityisesti olympiaurheilun ja sen ohessa muun huippu-urheilun toimialajärjestö. Olympiakomitea otti käyttöön 2000-luvulla myös uusia menetelmiä. Suomen Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Kuntourheiluliitto muodostivat selkeimmät toimialaorganisaatiot. Järjestö toi kentälle uudenlaisia tietotyökaluja, kuten sinettiseurojen laatukriteerit sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelman arvioinnin. 2016). Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 1995–2015 tuotti monipuolista seurantaja arviointitietoa yhteistyössä eri tutkijoiden ja tutkimuskeskusten kanssa
Huippu-urheilun muutoksen tilannekuvaa ja saavutettuja tuloksia hahmoteltiin sisäisessä arvioinnissa (Lämsä ym. LEDja TELI-neuvottelukuntien töiden jälkiä seuraamalla voi nähdä miten liikunnan terveysmerkitys kasvoi virallisissa tavoitteissa ja suositeltavissa toimenpiteissä. Kollektiivisia vastuunkantajia on vaikea löytää pirstoutuneista yhteisöistä valtion lisäksi, jos tiedontarve on yleisluonteinen. Ulkoisessa arvioinnissa nousivat esiin ongelmat huippu-urheilun johtamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa (Lipponen 2017). Muutimme jopa nimemme yhteiskuntatieteiden yksiköstä arvioinnin ja seurannan yksiköksi. Kihussa käynnisti 2010-alusta lähtien useita arviointitutkimuksia. Huippu-urheilussa arviointityö vakiintui toimenkuvaamme, kuten myös kansainvälinen yhteistyö SPLISS-konsortioon liittymisen myötä (2010). HUY:ssä tunnistettiin strategisten tavoitteiden asettamisen ja niiden seurannan merkitys, mutta visioiden ja tavoitteiden operationalisointi venyi strategiakauden 2013–16 loppupuolelle. Kansalaistoiminnan ja järjestöjen ohjaamisen merkitys valtion liikuntahallinnon kokonaisuudessa pieneni, kun liikkumattomuudesta tuli tai tehtiin koko kansakunnan kokoinen ongelma. Siihen, miten nämä tosiasiat muuttavat asenteita, päätöksentekoa ja käyttäytymistä palataan tämän artikkelin lopussa. Paajanen näkee, että ”meillä on nykyään näyttöä liikuntakäyttäytymisen muutoksista aivan eri tavalla kuin viime vuosikymmenen alussa”. Niissä liikunta ja sen merkitys laajeni koskemaan koko yhteiskuntaa, eikä pelkästään pääosin kansalaistoiminnan varassa toimivaa sektoria, kuten asiaa vielä alkuperäisen liikuntalain mukaan usein tulkittiin. Rahoituksen vaikuttavuutta ei voitu arvioida, koska ei ollut kentän toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Liikuntapolitiikan kontekstin laajentaminen muutti ja kasvatti tietotarpeita valtavasti. Miten täyttää tietoaukot. 2016). Huippu-urheilu ja tiedolla johtaminen Liikunnan ja urheilun rakennemuutokset kohottivat Suomen Olympiakomitean järjestörakennelman huipulle 2010-luvulla. Pyrimme vahvistamaan urheilualan tietopohjaa ja käytäntöjä urheilujärjestöjen seurannassa ja arvioinnissa. Opetusja kulttuuriministeriö 2013). Muun muassa nämä toimenpiteet ohjasivat tutkijoita terävöittämään hankkeidensa liikuntapoliittista relevanssia, mistä yhtenä esimerkkinä on pitkittäisaineistojen määrän kasvu. Liikuntapolitiikan arviointijärjestelmää kehittäneet ja kokonaisarviointia yrittäneet pioneerit löysivätkin pian itsensä valtavien tietoaukkojen ääreltä. Kokonaisuutena liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja vahvistui viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Samoin jokainen ymmärsi, ettei tavoitteita voida saavuttaa pelkästään kansalaistoimintaan vaikuttamalla. Aivan viime aikoina tutkijoiden organisatorisesti poikittainen keskustelu on kuitenkin virinnyt uudelleen esimerkiksi LTS:n liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden asiantuntijaryhmässä (Lyhty). Liikunnan tietopohjan puutteisiin on kiinnitetty paljon huomiota pitkin 2010-lukua. esim. Osaaminen, arvostus ja menestys -tavoitteiden alle koottujen mittareiden pohjaksi ei ehditty rakentaa systemaattisia tiedonkeruumenetelmiä. Tiedon tuottamiseen haluttiin lisää laajuutta, systemaattisuutta ja pitkittäisaineistoja. Paajasen mukaan ”tiedettiin kyllä, miten ja keille lisääntyneet rahat oli jaettu, mutta ei sitä mitä niillä oli tehty”. Liikuntaa ja sitä koskevaa tietoa oli periaatteessa lähes kaikkialla mutta ei niinkään sitä koskevaa tutkimusta. Siitä ovat vastanneet Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö (HUY) ja Huippu-urheilun instituutti KIHU. Jonkinlainen herätys tapahtui myös meissä liikunnan kansalaistoimintaa ja urheilua tutkivissa. Esimerkiksi keskeisimpien perustietoja koskevien aikasarjojen keräämiseen on valmiudet. Keskitymme tässä huippu-urheilun seurannan ja arvioinnin toimenpiteisiin vuodesta 2013 lähtien. Liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria koskevat, osin puutteelliset ja reikäiset aineistot eivät olleet vuosikymmenen alussa kovin vakuuttavia. Tilanteen korjaamiseksi OKM kasvatti tiedolla johtamisen määrärahoja ja pyrki lisäämään tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta sekä tiedeviestintää (ks. Aukkojen ammottavuutta korostivat aiemman hankemaailman synnyttämän tietopohjan pirstaleisuus, koordinoimattomuus, lyhytjänteisyys, päällekkäisyys ja yhteistyön puute sekä tulosten hajaannus ja leviämättömyys (Valtion liikuntaneuvosto 2013, 154). Virkamiesten pohdittavaksi tuli tärkeämpiä tai ainakin suurempia asioita. Monet hankkeemme tähtäsivät valtiontukijärjestelmän tietopohjan parantamiseen ja urheilun kansalaistoiminnan arvioinnin systemaattisuuden kehittämiseen. Keskustelu Valtion liikuntaneuvostossa pitkään pääsihteerinä toimineen (2008–2017) Minna Paajasen kanssa vahvistaa pääosin kuvaa siitä, että liikunnan ja urheilun tietopohja on laajentunut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. ”Sellaista tilannetta ei vaan voinut olla 2010-luvulla!”, sanoo Paajanen. Yksi sysäys tälle oli Veik kauksen rahastojen avaaminen, mikä kasvatti liikunnan valtionavustuksia voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien. Vastuisiin ja rahoitukseen liittyvät epäselvyydet uhkaavat kuitenkin toistuvasti katkaista tällaiset koko urheiluyhteisöä hyödyttävät aikasarjat. Yritimme myös laajentaa Likesin kanssa urheilualan tiedontuottajien yhteistyötä siinä juurikaan onnistumatta (NEXUS). Tästä tutkijat, virkamiehet ja poliittiset päättäjät olivat samaa mieltä. Usein tiedonkeruun odotusarvona ja ehtona vaikuttavat olevan valtion eritysavustuksen saaminen. Ensimmäisen strategian aikakautta voiteema Tiedolla johtaminen Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja vahvistui 2010-luvulla.. Sektorija edunvalvontajärjestönä se omaksui vähitellen myös tiedolla johtamisen. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 jaus”. ”Tämä on tärkeää, mutta ei kuuluu meidän tehtäviimme” tai ”miksi juuri meidän pitäisi ottaa vastuu tästä” tuntuu olevan yleinen ajattelutapa rajojaan ja varojaan vahtivissa urheiluja tutkimusyhteisöissä
Lisäksi HUY:n kautta lajeille jaettava tehostamistuki uudistettiin. VLN:n julkaisuja 2012:6. Samalla aikajaksolla päähuomio politiikkavaikutusten suhteen siirtyi liikunnan kansalaistoiminnasta liikunnan terveysvaikutuksiin koko yhteiskunnan tasolla, minkä kautta myös ensin mainitun merkitys nähtiin. Kihun julkaisusarja nro 77. Selvimmin tämä näkyy huippu-urheilun datastrategian kehittämistyössä, jossa tarkoitus on koota kattavasti eri tahojen tuottamaa dataa yhteisesti hyödynnettäväksi. Järjestöjen merkitys koko urheiluyhteisöä koskevassa tiedontuotannossa on pieni. Liikuntatiedon saavutettav uuden kehittäminen 2013. 2020. OKM:n julkaisuja 2011:3. Silti tulosohjauskaan ei juuri vaikuttanut liikuntajärjestöjen toimintaan talouden painopisteillä mitattuna. KIHU toteutti strategiakaudella laajat urheilija(2019) ja valmentajakyselyt (2020). Ero on selvä tulosohjausjärjestelmän mittareihin ja arviointiprosesseihin verrattuna. 2016. Sen sijaan on epäselvää, miten tietoa käytetään valtion liikuntapoliittisessa päätöksenteossa. VLN:n julkaisuja 2013:8.. Tiedot tukevat lajien huippu-urheilusuunnitelmia, joita arvioidaan ja käydään läpi HUY:n ja lajien välisissä riihissä. Urheiluyläkoulu kokeilun 2017–2020 loppuarviointi. Tämä johtuu enemmän rakenteellisista ja taloudelliseen ohjattavuuteen liittyvistä asioista kuin tietopohjaan liittyvistä asioista. Urheilijan perustietojen lisäksi arvioitavana ovat ammattimaisuus, valmentautuminen ja sen tukena oleva asiantuntijatiimi sekä oma talous. Kaksi kertaa vuodessa toistuvassa tukiprosessissa kootaan tietoa laajasti. Seurannassa ja arvioinnissa pyrittiin aiempaan suunnitelmallisempaan otteeseen laatimalla nelivuotinen suunnitelma 2021–2024. Muutoin näyttöön perustuva tieto uhkaa jäädä sivistämään pelkästään valtakunnallisten toimijoiden pientä kerhoa. Kihun julkaisusarja nro 23. Valtion liikuntapolitiikankin tulisi lopulta vaikuttaa seuroissa ja paikallisella tasolla. International Journal of Sport Policy and Politics 8 (2), 265–283. LÄHTEET Aarresola & Mäkinen 2012. Mäkinen, J., Aarresola, O., Lämsä, J., Lehtonen, K. Kokonaisuudessaan tietotyö on jatkunut kuitenkin pitkälti entiseen tapaan. Voi myös kysyä mikä on valtion liikuntapolitiikan ohjausvaikutus kuntien liikuntatoimeen. Toisaalta kautta voidaan kuvata byrokratisoitumisella. Lajien ja urheilijoiden menetyspotentiaalin lähes reaaliaikainen seuranta ja puolivuosittain julkistetut huippu-urheilun tilannekatsaukset kohottivat osa-alueen tiedontuotantoa merkittävästi. Suomessa valtio myöntää suoraa seuratukea huomattavan vähän verrattuna Ruotsiin. Lisäksi kansalaisille kohdennetulla kyselyllä (2018) analysoitiin huippu-urheilun seuraamista ja arvostusta. Liikuntajärjestöjen tulosohjaus. 2011. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 6 1 daan kuvata hapuilun ja harjoittelun kaudeksi tiedolla johtamisessa. & Nieminen, M. Eritasoista tietoa urheilijoista, valmentajista, akatemioista ja lajeista kertyi aiempaa systemaattisemmin ja määrällisesti paljon. Valtion liikuntapolitiikan sekä tutkimusja kehitystoiminnan vuorovaikutukseen kiinnitettiin merkittävästi huomiota viime vuosikymmenellä, erityisesti tiedolla johtamisen nimissä. Opetusja kulttuuriministeriö 2013. Urheilijatietoja kerätään KIHUn toteuttaman Urheilijan pulssi -palvelimen kautta. Työn juuret ulottuvat vuoteen 2015, mutta näkyviä tuloksia ei ole vielä saatu. Toinen strategiakausi vahvisti prosesseja ja tiedon tuottamista. Etenkin suurien liikuntajärjestöjen soisi panostavan enemmän tiedonkeruuseen, mikä palvelisi sekä omaa toimintaa että laajemmin koko liikuntakulttuuria. Seurantaja arviointitoiminnassa KIHU ja HYU tiivistivät yhteistyötä urheiluakatemiaohjelman kanssa. Vuosittaisen mittariseurannan lisäksi painopiste oli urheiluyläkoulukokeilun arvioinnissa (Nieminen ym. Kuluvalla strategiakaudella huippu-urheilun tavoitteiksi on nimetty ammattilaisuus ja menestys erikseen nimetyissä luokissa (olympiaurheilu, paralympiaurheilu, joukkuepalloilu ja muut lajit). Toisella strategiakaudella (2017–2020) kehitettiin erityisesti huippu-urheilumenestykseen liittyvää seurantaa. Nieminen M., Blomqvist M., Aarresola O. Managing civic activities by performance Impacts of the government’s performancebased funding system and the domain structure in Finland. Tiedon määrä on kasvanut ja sen sovellettavuus päätöksentekoon on parantunut, koska näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota. Osaa tiedoista, erityisesti menestysseurantaa, hyödynnettiin aktiivisesti, mutta suurin osa jäi varastoon odottamaan käyttöä. Onnistumisena voidaan pitää arviointitoiminnan käynnistymistä. Päätöksenteon tietovaatimukset urheilijoiden ja lajien suuntaan kasvoivat ja myös valvontaan panostettiin aiempaa enemmän. . Opetusja kulttuuriministeriö ja Valtion liikuntaneuvosto 2011. 2020). Tiedolla johtamista liikunnan kansalaistoiminnassa voisi parhaiten edistää vahvistamalla suoraa toiminnan tukemista ja vertikaalisia yhteyksiä niin järjestöjen ja seurojen kuin valtion ja kuntien välillä. Työkalua käyttää vuosittain noin 700–800 yksilölajien urheilijaa ja heidän valmentajaansa. Teoksessa Mäkinen J. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmä muistioita ja selvityksiä 2013:4 Valtion liikuntaneuvosto 2013. Kujanpää V. Valtion liikuntaneuvoston arvioinnit 2010. Jääkö tieto pyörimään pienessä piirissä. Kohti kestävää huippuurheilumenestystä: lajiliittojen huippuurheilujärjestelmien kehitysprosessin arviointi. Jos kiinnittää huomiota pelkästään liikunnan kansalaistoimintaan voi nähdä, että tutkimuksen, päätöksenteon ja vaikuttavuuden ketju on yhdeltä osin heikentynyt ja toisilta osin vahvistunut. Lajien valmennusjohto voi tehdä analyysejä ja yhteenvetoja oman lajinsa urheilijoiden tilasta. Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. Tietoa kyllä tuotetaan ja sitä on tarjolla, mutta tietotarpeiden pitkäjänteinen suunnittelu ja tiedon pääsy osaksi päätöksentekoa on edelleen satunnaista. Tiedon tuottamisen rooli vahvistui enemmän kuin hyödyntäminen. Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007–2011. Valtakunnallisille järjestöille suunnatun tuen vaikuttavuutta heikentää puolestaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät katkot niiden ja paikallisen toiminnan välillä
Yksityiskohtaisimmin on tarkasteltu pelastustointa, SIRPA LUSA, THT, dosentti johtava tutkija Työterveyslaitos sirpa.lusa@ttl.fi ANNE PUNAKALLIO, FT, dosentti johtava tutkija Työterveyslaitos JANNE HALONEN, TtM erityisasiantuntija Työterveyslaitos MIKAEL SALLINEN, PsT, dosentti tutkimuspäällikkö Työterveyslaitos Kyky toimia arvossaan turvallisuusaloilla Turvallisuusalojen henkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpito korostuu Euroopan kiristyneessä turvallisuustilanteessa. Tähän artikkeliin on koottu asiantuntijoiden näkökulmia siitä, miten paloja pelastusala, poliisi, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat varautuvat toimintakyvyn näkökulmasta kiristyneeseen tilanteeseen. Kuva: Poliisi KAI PIHLAINEN, FT liikuntasuunnittelija Pääesikunta, koulutusosasto kai.pihlainen@mil.fi TOMMI OJANEN, LitT vanhempi tutkija Puolustusvoimien tutkimuslaitos JYRI RAITASALO, prikaatikenraali komentaja Karjalan prikaati JANI VAARA, LitT apulaisprofessori Maanpuolustuskorkeakoulu HEIKKI KYRÖLÄINEN, LitT liikuntafysiologian professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto JORMA ISOHANNI, TtK Helsingin poliisilaitos jorma.isohanni@poliisi.fi JANI MIETTINEN, majuri henkilöstöasiantuntija Rajavartiolaitoksen esikunta jani.miettinen@raja.fi. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, turvallisuusaloilla on ylläpidettävä jatkuvaa valmiutta toimia esimerkiksi Ukrainan kaltaisissa olosuhteissa. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 V enäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022 alkanut laajamittainen sota on muuttanut eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää pysyvästi. Ukrainan kaupunkeihin tehdyistä ohjusiskuista kertovassa kuva-aineistoissa näkyy usein tuhojen lisäksi turvallisuusalojen työntekijöitä: ensihoitohenkilöstöä pelastamassa haavoittuneita, palomiehiä sammuttamassa tai raivaamassa tulipaloja, poliiseja rajaamassa tuhoalueelle pääsyä ja sotilaita varmistamassa alueen turvallisuutta. Osalla turvallisuusaloista toimiminen poikkeusoloja muistuttavissa ympäristöissä on arkipäivää
2018b, Punakallio ym. Muista turvallisuusaloista poiketen pelastajat työskentelevät normaalistikin savussa, vedessä ja kemikaalien seassa, jolloin on pakko käyttää noin 20-kiloista suojavarustusta. Sisäministe riön alaiselle pelastustoimelle kuuluvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu ja ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen. Kehon painoon suhteutetulla hapenottokyvyllä on merkitystä työssä selviytymiseen, kun se yhdistetään arvioon kehonkoostumuksesta (Elsner & Kolkhorst 2008, Williams-Bell ym 2009, Myhre ym. 2017). Lämmönsiedossa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja (Renberg ym. (Brown ym. Myös lumi tai upottava maasto kasvattavat rasitusta. Korkea ympäristön lämpötila ja suuri työskentelevien lihasten määrä lisäävät elimistön lämpökuormaa, ja samaan aikaan suoja-asu sekä ympäristön korkea lämpötila heikentävät elimistön ylimääräisen lämmön poistokykyä (Cheung ym. Tämä korostaa pelastushenkilöstön tarvetta harjoitella motoriikkaa urheiluvarustuksen lisäksi myös savusukellusvarustuksessa. Pelastustoimi on tottunut antamaan kansainvälistä apua esimerkiksi vaikeissa metsäpalotilanteissa. 1997, Skinner ym. 2013, Eves ym. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 6 3 jota koskevat tutkimustulokset soveltuvat suurelta osin kaikille turvallisuusaloille. 2000, Dorman ja Havenith 2009). FireFit-menetelmällä pyritään arvioimaan ja kehittämään myös motorista toimintakykyä ja liikkuvuutta. FireFit toimintakyvyn tukena Pelastustoimen perustyöhön kuuluva varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Onnettomuuspaikan rauhattomuus ja vuorotyö korostavat motorisen toimintakyvyn tarvetta (Oksa ym. Hyvä motoriikan hallinta korostuu esimerkiksi pelastustehtävissä korkealla, pelastussukelluksessa, taakkojen nostamisessa ja kantamisessa sekä käytettäessä raskaita työvälineitä. 2020, Ravanelli ym. 2021, Lee ym. 2013). Pelastusalan työtehtävien monipuolisuuden vuoksi kumpikaan hapenottokyvyn osa-alue ei yksinään ennusta suoriutumista työssä (Williams-Bell ym. Varautumisella pyritään varmistamaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Pelastajien työhön vaikuttavat vaikeat sääja ympäristöolot, kuten kuumuus, pimeys, hämäryys, kylmyys, liukkaus, tuuli ja sade. 2020). Vakinaisten ja sopimuspalokuntiin kuuluvia pelastajien fyysisen toimintakyvyn ylläpidon tukena on FireFit-menetelmä, jolla arvioidaan ja pyritään takaamaan toimintakyky yllättävissäkin poikkeusoloissa. 2013, Siddall ym. 2015, Lindberg ym. 2016, Sluiter ym. 2021, Sobeih ym. Jos työajoista aiheutuvaa ylikuormitusta ei kyetä riittävästi vähentämään, on tärkeää käyttää väsymyksen todentamismenetelmiä (fatigue-proofing), jotka tukevat turvallista toimintaa ylikuormitustilanteissa (Dawson ym. Pelastusja ensihoitoalan normaaliolojen liikuntaharjoitteluun on sisällytettävä riittävästi mukana motorista toimintakykyä sekä liikkuvuutta tukevia ja edistäviä harjoitteita, joilla luodaan vahva pohja poikkeusolojen varalle. Hapenoton ja lihasvoiman merkitys Absoluuttinen maksimaalinenhapenottokyky (l/min) on merkittävämpi kuin painoon suhteutettu hapenottokyky (ml/kg/min) työvaiheissa, joissa joudutaan nostamaan ja kantamaan taakkoja sekä käyttämään painavia työvälineitä, mikä selittyy osin suuremman vartalon koon tuomilla eduilla (Blacker ym. 2003). Poikkeusolojen varalle työpaikalla on myös oltava käytössä menetelmiä, joilla henkilöstön kuormittumista voidaan seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti. Näitä ovat esimerkiksi kirjalliset toimintaohjeet sekä tekemisten tarkistuttaminen kollegalla tai esihenkilöllä (double checking). Lisäksi mukana kannettavat työkalut ja välineet saattavat painaa 20 kiloa. 2022.). 2003). 2009, Von Heimburg ym. Tätä selittää vaikeutunut liikkuminen, lisääntynyt hengitysvastus sekä paineilmalaitteen ja muun suojavarustuksen aiheuttama lisäkuorma (Butcher ym. Pitkien työrupeamien ja riittämättömän palautumisen kasvattama tapaturmariski voivat korostua poikkeusoloissa. Pelastussukellusvarustuksen käyttö laskee maksihapenottokykyä noin 8–14 prosenttia verrattuna suorituksiin ilman varustusta (Carballo-Leyenda ym. 2012, Taylor ym. 2018, Williams-Bell ym. 2006, Taylor ym. Kertyvän datan avulla voidaan työaikoja ja tauotusta räätälöidä. Kuormitusta on mahdollista hallita työaikasuunnittelulla ja vuoronaikaisilla käytänteillä, joita ovat esimerkiksi tehtäväkierto, tauotus sekä sumusuihku. Lisäksi työtä voivat hankaloittaa epätasainen, kalteva ja korkeuseroiltaan vaihteleva alusta tai maasto. 2019, Games ym. 2016). 2021, Leban ym. 2017, Punakallio ym. 2009). 2019, Garner ym. Erityisesti nostamis-, kantamisja siirtämistehtävien ergonomiaa tulee harjoitella normaalioloissa säännöllisesti ja myös yhdistämällä lihaskunnon, kehon hallinnan ja ergonomian harjoittelu esimerkiksi nostamistilannetta simuloimalla. 2021). Suojavarusteet kasvattavat rasitusta Suojavarusteiden lisäpaino, paineilmalaitteen aiheuttama kehon painopisteen muutos ja erilaiset suojajalkineet heikentävät usein tasapainonhallintaa. FireFitiä voi hyödyntää lisättäessä liikkuvuusja motoriikkaharjoitteita pelastajan omaan harjoitteluun. 2018a, Kesler ym. Jos ylimääräistä lämpöä ei saada poistettua, alkaa elimistön sisälämpötila nousta ja johtaa lopulta lämpöuupumiseen tai vakavampiin komplikaatioihin. 2005). Hyvä hapenottokyky on yhteydessä myös nopeampaan palautumiseen, mikä on tarpeen poikkeusoloissa, joissa tehtävämäärät saattavat olla normaalia suurempia ja palautumisajat tehtävien välillä lyhyempiä (Tomlin Ja Wenger 2001).. 2014, Prairie ym. Hyvän hapenottokyvyn on katsottu olevan yhteydessä parempaan lämmönsietoon, mutta sen on esitetty selittyvän enemmänkin parempana hikoiluja lämmönsietokyvyn mukautumisena toistuvan harjoittelun aikaisen sisälämmön nousulle (Foster ym. 2013, Kesler ym. 2006). Pitkien työvuorojen aikana kertyvä fyysinen kuormitus ja lihasväsymys voi heikentää tasapainonhallintaa (Arippa ym. Toimintakyvylle on määritelty lihasja kestävyyskunnon raja-arvot eri tehtävissä työskenteleville. Kesällä 2022 Kreikkaan matkusti 50 vakituisten ja sopimuspalokuntien pelastajaa. 2006, Lindberg ym. Yli 12 tunnin työvuorot, yli 48 tunnin viikkotyöaika, yöhön ja aikaiseen aamuun ajoittuva työ, alle 11 tunnin vuorovälit sekä alle 35 tunnin viikkolepo ovat yhteydessä kasvaneeseen kuormitukseen
Kognitiivisten sekä emotionaalisten toimintojen rooli poliisin toimintakyvyssä ilmenee päivittäin erityisesti erilaisten päätöksentekotilanteiden taustavaikuttajina sekä kokonaiskuvan hahmottamisen mahdollistajina. 2019). 2015). Erityisesti yöllä ilmennyt runsas työkuormitus kasvatti loukkaantumisriskiä 2,3-kertaiseksi alhaiseen työkuormitukseen verrattuna (Violanti et al. Williams-Bell ym. 1997, Skinner ym. 2008). Sen avulla pystytään varautumaan myös poikkeusoloihin, jos esimerkiksi suojavaatetuksen ja/tai paineilmalaitteen käyttö ei ole tuttua tai kuulu normaaliin työhön. 2008, Rhea ym. Sotilailla suojavarustuksen käyttäminen yli neljä tuntia päivässä lisäsi tukija liikuntaelimistön vaivojen riskiä merkitsevästi (Konitzer et al. Varustekuormituksen pidentyminen sekä erilaisten raskaampien suojavälineiden käytön lisääntyminen kasvattavat erityisesti tukija liikuntaelimistön kuormitusta sekä muuttavat työoloja epäergonomisemmiseksi. 2013, Siddall ym. Työjaksojen pidentyminen lisää poliisin suojavarustuksesta aiheutuvan kuormituksen kasvua. 2015, Lindberg ym. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Lihasvoima ja -kestävyys ovat tärkeitä esimerkiksi taakkojen kantamisessa, uhrien evakuoinnissa ja murtautumisessa (esim. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa taktisen suojavarustuksen käytön lisääntymistä erilaisissa suojaamistehtävissä, mikä kypärineen lisää poliisin henkilökohtaiseen suojavarustuksen painoa 10–15 kiloa. 2018, Williford ym. Tutkimus ei erittele loukkaantumisten tyyppiä tai syytä. 2014), kun taas lihaskestävyys vaikuttaa olevan tärkeää pidempikestoisessa suoritteissa (mm. 2008, Michaelides ym. Samalla voidaan arvioida toimintakyvyn riittävyyttä työn kaltaisissa tehtävissä, ilman ympäristöolojen (kuuma, savu) muodostamaa lisäkuormitusta (Lusa ym. 2009, Michaelides ym. Tavallinen hälytysja valvontasektorilla käytettävä henkilökohtainen suojaliivi sekä varustevyö painavat yhteensä noin 10 kiloa. Epäsäännölliset työvuorot altistivat sekä emotionaaliseen uupumukseen että persoonallisuuden muutokseen (Peterson et al. Turvallisuustilanteen kiristyessä voidaan poliisin taktiikoita joutua päivittämään myös suojavarustuksen osalta. 2004, Nazari ym. Tämä voi korostua poikkeusolosuhteissa, joissa tehtävät saattavat kestää pidempään tai niitä on useammin kuin tavallisesti. 1997), ja ylimääräinen rasvakudos lisää kuormitusta (Siddal ym. Rataa on juuri päivitetty ja uudet ohjeet julkaistaan alkuvuodesta 2023 (Lusa ym. Yhdysvaltalaispoliiseilla tehdyssä tutkimuksessa yövuoroissa (klo 20–04) loukkaantumisriski oli peräti 72 prosenttia suurempi, kuin päivävuoroissa (klo 04–12) (Violanti et al. 2012). 2012). Erityisesti yötöiden lisääntyminen voi kasvattaa poliiseiden loukkaantumisriskiä. Rhea ym. 2011, Lindberg ym. Samansuuntainen korrelaatio on todennäköinen myös poliiseilla suojavarustuksen painon kaksinkertaistuessa.. 2021). 1999). Jo nykyisin hälytysja valvontasektorin työvuorot kestävät yleensä 10–12 tuntia, ja turvallisuuspoliittiset muutokset voivat lisätä yllättäen epäsäännöllisten työvuorojen tarvetta suhteellisen vakioitujen työvuorokiertojen sijasta. 2022). Erilaisten tietoisten toimintojen sekä tunne-elämän heikkeneminen alentavat luonnollisesti toimintakykyä. Aiheutuva kuormitus tukija liikuntaelimistölle on täten henkilökohtaista suojavarustusta huomattavasti suurempi. Levon vähentyminen voi johtaa helposti työuupumukseen, jonka riskin on todettu kohonneen alle kuusi tuntia yössä nukkuvilla poliiseilla (Peterson et al. Radalla pystyy harjoittelemaan varusteiden ja hengityssuojalaitteen käyttöä turvallisesti. Turvallisuustilanteen muuttuminen voi johtaa uusien tehtävien ja kuormitustekijöiden syntymiseen tai lisätä vanhojen työtehtävien kuormitusta sekä tarvetta kohdentaa resursseja uudestaan. 2014). Michaelides ym. Myös kehonkoostumus on yhteydessä työstä suoriutumiseen. Hybridiuhkia voivat olla provosoidut mielenosoitukset, erityyppiset informaatiovaikuttamisen keinot, viranomaisten tai politiikkojen uhkailu, maahantulon välineellistäminen, kriittisen infrastruktuurin sabotaasit tai äärim mäisenä keinona erilaiset terroriteot sekä tunnuksettomat taistelujoukot. Poliisin arjesta poikkeavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin aktiivisempi suojaus tai rajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen. 2018.) Suomessa on käytössä savusukellusta simuloiva rata, joka koostuu viidestä osatehtävästä. 2020). Esimerkiksi erilaiset NATO-hakemukseen tai yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvät ministereiden poliittiset kiireet heijastuvat myös henkilösuojaustehtäviä suorittavien poliisien arkeen. 1999, Lindberg ym. Valitettavasti juuri yöajat ovat kriittisiä aikoja esimerkiksi erilaisten hybridiuhkien toteuttamiselle, kuten esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin vahingoittamiseen. 2019), joiden riskiä turvallisuustilanteen muutoksen takia lisääntynyt työmäärä voi kohottaa. Työtehtävien lisääntyminen pidentää automaattisesti myös kuormitusjaksoja ja lyhentää työvuorojen välistä lepoaikaa. 2018, Williford ym. Jälkimmäisestä onkin jo saatu kokemusta 2015 pakolaiskriisin aikana sekä viimeksi Venäjän julistaessa 21.9.2022 osittaisen liikekannallepanonsa, joka johti osan Venäjän kansalaisista aktiiviseen pyrkimykseen poistua kotimaastaan. Työtehtävien muuttuminen tuo niin fyysisen kuin psyykkisenkin kuormituksen osalta yksilölle uusia kuormitustekijöitä, joihin mukautuminen kestää oman aikansa. Turvallisuustilanteen muutos voi myös pakottaa poliisin lisäämään erilaisten suojavarusteiden käyttöä osana taktiikkaa. Lihaskudoksesta on etua työstä suoriutumisessa (Myhre ym. Blacker ym. Kaikki tämä voi kasvattaa työkuormaa toisaalla sekä aiheuttaa työntekijässä epävarmuutta omista työtehtävistä. 2004, Williford ym. Monissa maissa on käytössä pelastustyötä jäljitteleviä testiratoja (esim. Pitkät työvuorot ja yötyö kuormittavat Poliisien työuupumusta tutkittaessa epäsäännölliset aikataulut, yli 11 tuntia kestäneet työvuorot, pakolliset ylityöt sekä uniongelmat olivat suurimpia riskitekijöitä (Peterson et al. Poliisilla on lisäksi vastuu Suomen poliittisen johdon turvallisuudesta. Poliisitoiminnassa voivat korostua poikkeustehtävät Sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien rajojen hämärtymisen vuoksi myös poliisi joutuu varautumaan näihin hybridiuhkiin. Maksimivoima, erityisesti yläja keskivartalossa, on yhteydessä etenkin raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (esim. Epäsäännöllinen sekä vähäinen uni voivat johtaa myös erilaisiin uniongelmiin, joiden on todettu alentavan poliisien kognitiivisia toimintoja sekä tunne-elämän hallintaa (Sørengaard et al. 2011, Myhre ym. 2019). 1999, Michaelides ym
Tällainen tilanne kestäisi todennäköisesti pitkään, sisältäisi paljon epäselvyyksiä ja rajalla kohdattaisiin siviilejä, joiden joukossa voisi olla myös vaarallisia henkilöitä. Tilanne edellyttää rajavartiomieheltä selvää toiminnan eettistä perustaa ja vahvaa psyykkistä toimintakykyä, jotta hän voi hallita kuormitusta ja onnistua tehtävässään. Näiden lisäksi sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat kielteisesti ympäristötekijät, kuten kylmä, kuuma, korkea ilmanala ja saasteet (Korzeniewski ym. Rajavartiolaitos kannustaakin työntekijöitään fyysisen kunnon ylläpitoon ja kehittämiseen ja tukee sitä mahdollisuuksien mukaan. Kun tähän vielä lisätään vaativat meripelastustehtävät sekä varautuminen sotilaalliseen uhkaan ja näiden kaikkien eri tilanteiden ja uhkien jopa yhtäaikainen konkretisoituminen, niin tämä kuvaa hyvin sitä kokonaisuutta, johon rajavartiomiehen on varauduttava. dronet) on vaikeutunut ja sotatoimien aiheuttava psyykkinen kuormitus voi olla huomattavan suuri (Chester ym. 2013). Toisaalta yksittäisten sotilastehtävien hetkellinen kuormittavuus voi nousta hyvin raskaan (60–100 % maksimaalisesta aerobisesta tasosta) työn kuormituksen tasolle. 2008, Grandou ym. FMS-testin pisteillä on todettu eri viranomaisilla yhteys loukkaantumisriskin kasvuun siten, että alle 14 pisteen tuloksen on todettu kaksinkertaistavan loukkaantumisriskin (Kollock et al. Rajavartiomiehen toimintakykyä on tarkasteltu hyvin pitkälle fyysisesti, toki myös muita osa-alueita on tunnistettu ja huomioitu jo koulutuksessa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 6 5 Pelkästään poliisin henkilökohtaisen suojaliivin käyttö alentaa liikkuvuutta mittaavassa FMS-testissä tulosta 0,5– 1,1 pistettä liivimallista riippuen (FMS-testin maksimipisteet 21 pistettä) (Schram et al. Vaikka teknologia on osin helpottanut yksittäisen sotilaan fyysistä ja psyykkistä kuormaa taistelukentällä, kannettavan taakan määrä on edelleen kasvanut ja palautumisaika lyhentynyt. Henkinen vahvuus korostuu usein, mutta ilman hyvää fyysistä toimintakykyä ei ole edellytyksiä suoriutua kaikista tehtävistä. 2009, Pihlainen ym. Saman lain 22 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. (1988) työnkuormituksen 50 prosentin voimavarareservin säännöllä 10–22 MET (36-80 ml/kg/min) hapenottokyvyn vaatimusta. Pitkittynyt sota syö sotilaan toimintakykyä Sota Ukrainassa on osoittanut, että nykyaikainen sodankäynti asettaa merkittäviä vaatimuksia sotilaan fyysiselle ja psyykkiselle toimintakyvylle. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 10 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. 2016, Parsons ym. 2011). Lisäksi suojautuminen ilmasta toimivilta asejärjestelmiltä (esim. Asevaikutusten lisäksi fysiologisesti sotilaan toimintakykyä heikentävät muun muassa uni-, energiaja nestevaje sekä kehon riittämättömästä palautumisesta johtuva fyysisen toimintakyvyn heikentyminen (Nindl ym. Samaan aikaan hybridivaikuttaminen on vähintään uhkana jatkuvasti läsnä rajavartiomiehen toimintaympäristössä. 2014). Hyvän kestävyyskunnon lisäksi useat taistelutoimintaan liittyvät tehtävät asettavat kasvavia vaatimuksia herSota vaatii paljon fyysiseltä ja psyykkiseltä toimintakyvyltä.. Keskeistä valmistautumisessa vaikeisiin tehtäviin on koulutus ja harjoittelu. Rajavartijan työ kysyy muuntautumiskykyä Normaalisekä poikkeusolojen tehtävät asettavat erityisvaatimuksia rajavartiomiehen toimintakyvylle. Henkisen jaksamisen ja tuen osalta on luotu toimintamallit, joilla vastataan työelämän haasteisiin. 2000, Sperlich ym. 2019). Erittäin todennäköisesti jossain vaiheessa joudutaan käyttämään fyysistä voimaa, jolloin fyysinen toimintakyky korostuu niin kestävyyden, voiman kuin nopeuden osalta. 2017). Suojavarustuksen käyttäminen lisää myös poliisien kokemaa subjektiivista kuormitusta, joka kasvoi työtehtävien aikana merkitsevästi suojaliivin aiheuttaman 7,8–17,5 kilon ulkoisen kuorman vuoksi (Tomes et al. Tyypillisten sotilastehtävien hapenkulutus vaihtelee 5–11 MET-yksikön (18–40 ml/ kg/min) välillä, joten tunteja kestävä yhtäjaksoinen työskentely edellyttää Espteinin ym. 2011, Kyröläinen ym. Yhtenä esimerkkinä on viime aikoina Euroopassa nähty laajan laittoman maahantulon käyttäminen vaikuttamiskeinona. Sodan pitkittyessä fyysinen ja psyykkinen kuormitus kumuloituu ja asettaa kohonneita vaatimuksia tulokselliselle sotilastehtävien suorittamiselle. Rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky arvioidaan testeissä ja lääkärintarkastuksessa. 2013, Henning ym. Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten kohtaamiset rajalla ja heidän järkyttävien kokemustensa kuunteleminen ovat esimerkki tästä. 2019), sairaudet sekä tukija liikuntaelinvammat. 2020). Laki Puolustusvoimista (11.5.2007/551) edellyttää, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa (43 §). 2020). Karkeasti ottaen sotilaalta edellytetään yli 14 MET-yksikön (50 ml/kg/min) maksimaalista hapenottokykyä, jotta hän pystyisi suoriutumaan jatkuvasta taistelukentän kuormituksesta uupumatta (Lindholm ym. Taisteluvarustuksessa marssittaessa työn kuormitus on 7–9 metabolisen ekvivalentti (MET) -yksikön tasolla (1 MET = 3,6 ml/kg/min). Rajavartiolaitoksen laaja tehtäväkenttä ja joustava käyttö erilaisissa turvallisuustilanteissa edellyttää yksittäiseltä rajavartiomieheltä suurta muuntautumiskykyä ja oman toiminnan sovittamista erilaisiin tilanteisiin. Työvuorojen pidentyessä kasvaa automaattisesti suojaliivin käytöstä aiheutuva vuorokauden aikainen altistuminen alentuneelle liikkuvuudelle, mikä suurentaa loukkaantumisriskiä. 2019). Sotilastyö sisältää fyysiseltä kuormitukseltaan useita keskiraskaita tai raskaita tehtäviä (Ainsworth ym. Viimeaikaiset turvallisuusympäristön muutokset ovat kuitenkin korostaneet psyykkisen ja eettisen toimintakyvyn vaatimuksia. 2013, Bakker-Dyos ym. Erityisesti henkilökohtaisen suojaliivin käyttö alentaa olkapäiden sekä reiden liikkuvuutta (Schram et al. Sotilas joutuu kantamaan, nostamaan, laskemaan ja työntämään taakkoja (25–45 kg) sekä marssimaan jalan taisteluvarustuksessa (25–30 kg)
Oleellista on myös muistaa psyykkisen toimintakyvyn merkitys. 2008). 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 mo-lihasjärjestelmän toimintakyvylle, mikä korostaa tehoja voimaharjoittelun merkitystä (Szivak & Kraemer, 2015). Artikkelin verkkoversio, joka sisältää lähteet, avautuu oheisella QRkoodilla.. 2012). Fyysinen toimintakyky on nykyaikaisessa ja tulevaisuuden sodassa tärkeää silloinkin, kun taistelukentällä on ihmisten lisäksi teknisesti kehittyneitä järjestelmiä ja vaikkapa robotteja. Alavartalon maksimivoimatasojen on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä marssisuoritukseen ja ylävartalon voiman puolestaan taakankantokykyyn (Harman ym. Paraskaan sotamateriaali ei riitä onnistumiseen, jos sotilaat yksilöinä ja heistä koostuvina joukkoina eivät omaa riittävää fyysistä, psyykkistä, eettistä tai sosiaalista toimintakykyä. Sotilaiden fyysisen harjoittelun näkökulmasta monipuolinen kestävyysja voimaominaisuuksien kehittäminen on perusteltua, mutta liiallinen kestävyysharjoittelun painottaminen saattaa estää voimaominaisuuksien optimaalista kehittymistä ja lisätä rasitusvammariskiä. 2018). 2008, Nindl ym. Suurempien nopeusominaisuuksien on havaittu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen sotilaiden esteradalla (Harman ym. 2007, Sporiš ym. Kuriton ja huonohenkinen joukko ei pitkään tämän päivän taistelukentällä selviä. Ukrainan sodan opetuksia Laajamittainen sota Ukrainassa on kestänyt lähes vuoden ja jatkuu edelleen rajuna. Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne ja Ukrainan sodan kokemukset osoittavat, että sotilaiden toimintakykyvaatimukset eivät ainakaan ole laskeneet. Siviiliväestön kunnioittaminen, palvelustovereiden tukeminen ja auttaminen sekä joukon yhteishenki edistävät kaikki sotilaallisten tehtävien toteuttamista ja sodankäynnin tavoitteisiin pääsemistä. Systemaattisella fyysisellä harjoittelulla varmistetaan sotilaan riittävä tehtäväkohtainen toimintakyky ja ennaltaehkäistään rasitusvammoja sekä ylläpidetään jaksamista ja valmiutta (Kyröläinen ym. Toisaalta voimaharjoittelu vaatii enemmän aikaa ja tilaresursseja, kuten myös harjoitusvaikutusten ymmärtämistä sotilaan toiminnassa (Friedl ym. On kuitenkin muistettava, että fyysisen toimintakyvyn kehittyminen saattaa edesauttaa palautumista myös psykologisten stressitekijöiden kuormituksesta (Szivak ym. . Alustavia johtopäätöksiä voidaan sodasta jo tehdä. Toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen vaativat suunnitelmallista päivittäistä harjoittelua, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon koulutuksen ja työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus kuormitukseen ja palautumiseen. 2021). Sodankäyntiä ohjaavat säännöt on omaksuttava yksilötasolta alkaen. Lisäksi Ukrainan sota osoittaa sotilaiden eettisen toimintakyvyn ja joukkojen sosiaalisen koheesion tärkeyden. Riittävä fyysinen toimintakykyreservi vaimentaa äkillisiä sotilastyön aiheuttamia kuormitushuippuja, vahvistaa elimistön sopeutumismekanismeja ja nopeuttaa palautumista (Nindl ym. 2015). Toimintakyvyn kannalta on todettavissa, että joukkojen on kyettävä toimimaan pitkäkestoisissa operaatioissa jatkuvassa taistelukosketuksessa huomattavan pitkiä aikoja. 2018, Vaara ym. 2002)
Vaikka kilpaurheilijat ja liikuntaja urheiluorganisaatioiden työntekijät poikkeavat toisistaan kohderyhminä, on tutkimusten tuloksissa monia yhteneväisyyksiä. Leimautumisen pelon vuoksi tapaukset jäävätkin usein käsittelemättä. Vastauksissa korostuivat esimerkiksi urheilun merkityksellisyys, päämäärien saavuttaminen, sekä urheilun kautta saadut ihmissuhteet ja positiiviset tunne-elämykset. Kiusaamista työpaikallaan oli kokenut noin 22 prosenttia vastaajista. Toiseksi useimmin tekijäksi mainittiin valmentaja tai ohjaaja – poikkeuksena kuitenkin seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä, jossa toiseksi merkittävämmäksi tekijäksi mainittiin yleisö, fanit ja someseuraajat. Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) julkaisi marraskuussa 2022 kaksi aihetta käsittelevää tutkimusta: Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa (Kaski ym. Sukupuolen lisäksi nuori ikä lisäsi riskiä kokea kiusaamista ja muuta epäasiallista toimintaa. Urheilijoiden kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden kokemuksia myönteisestä ja kielteisestä kohtelusta suomalaisessa kilpaurheilussa, sekä tarkasteltiin näihin kokemuksiin yhteydessä olevia altistavia tekijöitä. Positiivisten asioiden lisäksi tutkimuksessa nousi esiin myös urheiluun liittyviä kielteisiä kokemuksia. Tältä osin tulos vastaa niin SUEKin edellistä tutkimusta (Lahti ym. Työyhteisöissä kiusaaminen yleisintä Epäasiallinen kohtelu urheiluyhteisössä -tutkimuksessa (Heikkinen & Kananen 2022) selvitettiin puolestaan liikuntaja urheiluorganisaatioiden palkkatyöntekijöiden kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta työympäristössään viimeisen vuoden aikana. Epäasiallisen kohtelun riskiryhmässä ovat erityisesti naiset ja nuoret. Liikuntaja urheiluorganisaatioissa työpaikkakiusaamista esiintyy paljon. Naiset olivat riskiryhmässä kaikissa epäasiallisen ja vastuuttoman kohtelun muodoissa, paitsi fyysisessä väkivallassa, jossa miessukupuoli oli tilastollisesti merkitsevämpi riskitekijä. Tulosten mukaan työpaikkakiusaaminen oli selvästi yleisin epäasiallisen kohtelun muoto liikuntaja urheiluorganisaatioissa. Kyselyyn vastanneilla urheilijoilla oli odotetusti paljon myönteisiä kokemuksia urheilusta. Kohderyhmänä olivat suomalaisten urheilujärjestöjen 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat kilpaurheilijat. Tehokkaimmin epäasialliselta kohtelulta näyttäisi suojaavan epäkohtiin aktiivisesti puuttuva ryhmä tai työyhteisö. Kilpaurheilijalla tarkoitettiin urheilijoita, jotka osallistuvat lajiliittojen ja urheiluorganisaatioiden määrittelemiin korkeimpiin kilpasarjoihin ja niiden mukaiseen kilpailutoimintaan. Johdon odotettiin reagoivan näkyvästi epäasiallisuuksiin.. 2020) kuin kansainvälisiä tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset joutuvat kokemaan enemmän häirintää kuin miehet. 2022) ja Selvitys urheiluyhteisön työntekijöiden epäasiallisen kohtelun kokemuksista ja havainnoista liikuntaja urheiluorganisaatioissa (Heikkinen & Kananen 2022). Eniten MARKO KANANEN, YTT tutkimuspäällikkö Suomen urheilun eettinen keskus marko.kananen@suek.fi Epäasiallinen kohtelu jää liian usein piiloon liikuntakulttuurissa urheilijat olivat kokeneet epäoikeudenmukaista (22 %) ja pilkkaavaa (22 %) arvostelua, sekä mielipiteidensä kuuntelematta jättämistä (21 %). Tulosten mukaan epäasiallisen kohtelun oli syyllistynyt useimmin toinen urheilija. Epäasiallista kohtelua on vaikeaa tunnistaa ja vielä vaikeampaa nostaa esille. Kokemukset työpaikkakiusaamisesta Kilpaurheilu tuottaa voittopuolisesti myönteisiä kokemuksia, mutta epäasiallinen kohtelu on myös yleistä. Anonyymiin kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 045 urheilijaa, joista 40 prosenttia oli saavuttanut SM-mitalin ja runsas kuusi prosenttia kansainvälisen arvokilpailumitalin. Selvitys toteutettiin kesäkuussa 2022 anonyymina verkkokyselynä ja siihen vastasi yhteensä 804 henkilöä. Seuran, lajiliiton tai muun urheiluorganisaation edustaja mainittiin puolestaan tyypillisesti kolmanneksi useimmin epäasiallisen kohtelun tekijäksi. Myönteisistä kokemuksista kertoo myös se, että suurin osa vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin (86 %) ja urheilevansa todennäköisesti vielä kahden vuoden päästä (83 %). Tutkimukseen osallistui 95 liikuntaja urheiluorganisaatiota, johon kuului niin Olympiakomitea, sen varsinaisia jäsenjärjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä, kuten liikunnan aluejärjestöjä, urheiluopistoja ja -akatemioita sekä Huippu-urheilun instituutti KIHU. Vähiten urheilijat olivat tutkimuksen mukaan kohdanneet seksuaalista häirintää (5 %) ja fyysistä väkivaltaa (2 %). Lisäksi urheilijat raportoivat esimerkiksi epätasa-arvoisesta ja syrjivästä käytöksestä (14 %), kiusaamisesta (13 %) ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä (12 %). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 6 7 K eskustelu häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta on yleistynyt yhteiskunnassa ja sen mukana myös urheilussa
Varsin yleistä vastauksissa olikin epätietoisuus tilanteen jatkumisesta. Tältä osin tärkeänä pidettiin myös sitä, että koko työyhteisöllä olisi mahdollisuus osallistua yhteiseen keskusteluun ja työpaikan rajojen määrittelyyn. Esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta kerrottiin eteenpäin selvästi useammin kuin seksuaalisesta häirinnästä. Leimautumisen pelon lisäksi esiin nousivat myös epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen liittyvät haasteet. Kilpaurheilijoiden tavoin myös urheiluja liikuntaorganisaatioissa naiset kohtasivat epäasiallista kohtelua selvästi miehiä enemmän. Seksuaalista häirintää oli kokenut vajaat kuusi prosenttia vastaajista. Epäasiallinen kohtelu tapahtui tyypillisesti työtilanteessa toimistoympäristössä, mutta jonkin verran esimerkiksi myös valmennusja harjoittelutilanteissa. Esimerkiksi yhden ja saman organisaation kohdalla on sekä avovastauksissa kehuttu työyhteisön härskiä huumoria yhteisen työhyvinvoinnin kulmakivenä että raportoitu työyhteisössä koettua ja havaittua sanallista seksuaalista häirintää. Useimmin syyksi niin kilpaurheilijat kuin liikuntaja urheiluorganisaatioiden työntekijät mainitsivat pyrkimyksen olla välittämättä. Kyseessä oli sanallinen häirintä, kuten härski puhe tai kaksimielinen vitsailu. Selvitys urheiluyhteisön työntekijöiden epäasiallisen kohtelun kokemuksista ja havainnoista liikunta ja urheiluorganisaatioissa.. Vastauksissa alleviivattiin yhdenvertaista ja toista kunnioittavaa toimintaa ja vuorovaikutusta, jolloin esimerkiksi huumorin varjolla ei toimita asiattomasti. Lisäksi organisaatioiden johdolta odotettiin entistä näkyvämpää reagointia epäasialliseen kohteluun. Monet muut usein mainitut syyt liittyivät puolestaan huoleen siitä, kuinka työtai urheiluyhteisössä asiaan reagoitaisiin. Heikkinen, A. Näiden kahden SUEKin toteuttaman tutkimuksen perusteella suurimmat haasteet suomalaisessa urheilussa liittyvät siis epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen sekä rohkeuteen ja kykyyn puuttua häiriökäyttäytymiseen tehokkaalla ja asianmukaisella tavalla. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 liittyivät useimmin henkilön ja hänen osaamisensa kyseenlaistamiseen, jossa korostui erityisesti tekemisen aiheettomaksi koettu arvostelu. Epäasiallinen kohtelu on yhteinen ongelma Molempien tutkimusten tuloksissa nousee esiin ajatus epäasiallisesta kohtelusta työja urheiluyhteisön yhteisenä ongelmana. Sukupuoleen perustuvaa häirintää oli kokenut vajaat viisi prosenttia vastaajista. Tältä osin erot olivat huomattavia myös epäasiallisen kohtelun eri muotojen välillä. Kilpaurheilijat kertoivat kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta eteenpäin vain hieman useammin. Erityisesti kilpaurheilijatutkimuksen kohdalla korostui se, kuinka ryhmän vastuullinen toiminta ja valmius puuttua näyttäisivät suojaavan epäasialliselta ja vastuuttomalta kohtelulta. Avovastausten ja varsinaisen kyselyosion tulosten lähempi tarkastelu tuokin hyvin esille yllä kuvattuun ”harmittomaan” vitsailuun liittyvät ongelmat. Syrjintäkokemukset liittyivät vastaajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, erityisesti ikään, mutta jonkin verran myös fyysiseen kyvykkyyteen ja (poliittisiin) mielipiteisiin. Ajatuksena oli, että avoimen keskustelun kautta työyhteisön keskinäinen ymmärrys kasvaisi, mikä puolestaan helpottaisi hahmottamaan entistä yksityiskohtaisemmin työyhteisössä vallitsevia sopivan ja epäsopivan käytöksen rajoja. Haasteena epäasiallisen kohtelun tunnistaminen Molemmissa tutkimuksissa selvitettiin myös syitä sille, miksi epäasiallisesta kohtelusta ei kerrota eteenpäin. Ikäviä ja epämukavia asioita esiin nostava henkilö voitaisiin leimata ”hankalaksi tyypiksi”, jolloin riskinä nähtiin esimerkiksi sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle sulkeminen. Joidenkin epäasiallisen kohtelun muotojen kohdalla tekijöinä mainittiin myös urheiluorganisaatioiden asiakkaat. Epäasiallisesta kohtelusta kerrotaan harvoin Molempien tutkimusten kohdalla huomiota herättävää oli se, kuinka harvoin epäasiallisesta kohtelusta kerrottiin. Tyypillisesti asiasta kerrottiin joko toiselle urheilijalle tai jollekin läheiselle. LÄHTEET: Kaski, S, Heikkinen, A. . Monesti epäasiallinen kohtelu kuvattiin pienimuotoisena ja ohimenevänä, jonka myötä tilanteen tulkintaa ja siihen puuttumista pidettiin vaikeana. Erityisesti avovastauksissa korostettiinkin epäasiallisten kohtelun kokemusten subjektiivisuutta. & Kananen, M. Epäasiallisen kohtelun tekijäksi mainittiin useimmin työkaverit, lähi esihenkilö ja muu johto. Muiden epäasiallisen kohtelun muotojen määrät olivat selvästi vähäisempiä. Siinä missä jokin kommentti voi toiselle olla ”harmitonta vitsailua”, voi se jollekin toiselle olla loukkaavaa puhetta. 2022. Syrjintää työympäristössään oli kokenut noin seitsemän prosenttia vastaajista. Sama työyhteisö voi siis näyttäytyä toiselle välittävänä ja hyvinvoivana ja toiselle ahdistavana ja ulossulkevana. 2022. Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa. Sekä kilpaurheilijoiden että liikuntaja urheiluorganisaatioiden työntekijöiden kohdalla selvästi yli puolet epäasiallista kohtelua kokeneista vastaajista oli sitä mieltä, ettei tilannetta ollut selvitetty. Vain alle kaksikymmentä prosenttia molempien ryhmien vastaajista koki puolestaan epäasiallisen kohtelun loppuneen kokonaan. Esimerkiksi liikuntaja urheiluorganisaatioiden työntekijöistä selvästi alle puolet kertoi kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta esimerkiksi työkaverille tai esihenkilölle. Raportoinnin vähäinen määrä huomioiden ei olekaan yllättävää, että vastaajat katsoivat itseensä kohdistuneen epäasiallisen kohtelun loppuneen tai tulleen selvitetyksi vain harvoin. Häirintä liittyi loukkaaviin ja herjaaviin ilmaisuihin, joissa painottui halventava ja väheksyvä puhe suhteessa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. & Lintunen, T. Urheiluja liikuntaorganisaatioiden työntekijöiden vastauksissa korostui puolestaan tarve keskustella avoimesti ja kriittisesti epäasiallisen kohtelun eri ilmenemismuodoista. Tämän lisäksi kiusaamiskokemuksissa esiin nousivat esimerkiksi mielipiteiden ohittaminen, tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen ja valheellisten tietojen levittäminen. Lisäksi vastaukset toivat näkyväksi huolen siitä, ettei epäasiallisesta kohtelusta kertonutta henkilöä välttämättä uskottaisi tai otettaisi vakavasti, eikä tilanne näin ollen muuttuisi. Urheilijat toivoivatkin muutosta niin toimintakulttuuriin kuin -tapoihinkin
2019.) KATARIINA KÄMPPI, LitM tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu katariina.kamppi@jamk.fi Tietoa tarjolla liikkumisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa Nykytilan arviointi varhaiskasvatuksessa -työkalu tuo esille yksittäisen toimijan vahvuudet ja kehityskohteet. Perustan ohjelman vaikutuksille luo varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ja siinä tapahtuvat muutokset. HARTO HAKONEN, FM tilastoasiantuntija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu harto.hakonen@jamk.fi KATJA RAJALA, LitT tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu katja.rajala@jamk.fi Kuva: Antero Aaltonen. Liikkumisen edistäminen voidaan katsoa yhdeksi tällaiseksi normiksi, sillä se on mainittu suoraan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa: ”Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Vuonna 2015 julkistettu ohjelma toimi vuoteen 2020 nimellä Ilo kasvaa liikkuen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 6 9 L iikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on laajan asiantuntijaverkoston ja satojen pilottipäiväkotien yhteistyöllä kehitetty valtakunnallinen liikkumisja hyvinvointiohjelma. 2022). Kehittämistä tukevat myös muun muassa totuttujen toimintatapojen haastaminen, vahvuuksien tunnistaminen sekä toiminnan itsearviointi. Tähän laajaan kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa arvot ja periaatteet sekä työtä ohjaavien normien tulkinta. Ohjelmaan rekisteröityneiden kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden määrä kertoo toiminnan laajenemisesta. Ohjelman vaikutukset näkyvät myös varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten liikkumisen määrässä ja laadussa. Ohjelma perustuu varhaiskasvatusta ohjaaviin keskeisiin asiakirjoihin, joita ovat Lapsen oikeuksien yleissopimus, varhaiskasvatuslaki, Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Hentunen ym. (Soukainen ym. Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkäkestoista istumista.” Toimintakulttuurin kehittämisessä johtamisen rooli on keskeinen. Joulukuussa 2022 ohjelmaan rekisteröityneitä varhaiskasvatusyksiköitä oli lähes 3 000, mikä on noin 70 prosenttia kaikista Suomen kunnallisista ja yksityisistä alan yksiköistä (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2022). Hallinnon eri tasoille se kerryttää tietoa liikunnan edistämisen tilasta. Ohjelman ytimessä on varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuurin muuttaminen lasten liikkumista tukevaksi ja mahdollistavaksi. (Ollila 2021; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022.) Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman vaikutuksia voidaan arvioida monella eri tasolla
Liikuntavälinehankintoja suunnitellaan ja niille on budjetoitu vuosittain määräraha. Liikkumisen edistämistä kuvaavat indeksit Nykytilan arvioinnin kahdeksan osa-alueen väittämät ryhmiteltiin analyysiä varten sisällöllisesti neljän kategorian alle: strategia, olosuhteet, toiminta ja tuki. Väittämistä laskettiin summapistemuuttujat, jotka yhteismitallistettiin muuntamalla ne prosenttiosuuksiksi maksimipisteistä. Arviointeja oli tehty 161 kunnassa eli 52 prosentissa kaikista Suomen kunnista. Olosuhteet: aktiivisuutta edistävät tilat, ympäristöt ja välineet. Indeksi kuvaa varhaiskasvatusyksiköiden sisäja ulkotilojen, välineiden sekä lähiympäristön hyödyntämistä liikkumisen näkökulmasta. Olosuhteet-indeksi saa arvon 64 prosenttia. Siihen kuuluu kuusi väittämää (kuvio 1), joista ”Johtaja on sitoutunut Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaan” on arvioitu toteutuvan yleisimmin (92 %). Jokainen osa-alue sisältää 5–8 väittämää, joiden toteutumista yksikössä arvioidaan asteikolla 0–4 (0=ei toteudu lainkaan, 4=toteutuu täysin). Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen on osa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurantaa, ja liikunnallisen elämäntavan paikallista avustusta toimintaansa saaneiden kuntien varhaiskasvatusyksikköjen on täytynyt rekisteröityä ohjelmaan ja tehdä nykytilan arviointi. Strategia-indeksi saa valtakunnallisesti arvon 74 prosenttia, joka on kaikista indekseistä korkein. Nykytilan arviointi on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1) toiminnan toteuttaminen, 2) liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen, 3) henkilökunnan osallistuminen, osaaminen ja työhyvinvointi, 4) lapsen osallisuus, 5) piha ja tilat, 6) liikuntavälineet, 7) toiminnallisuus ja motorinen kehitys sekä 8) yhteistyö lasten liikkumisen edistämiseksi. Liikkumisen edistämisen kirjaukset kuntatai yksikkötason toimintasuunnitelmissa, strategioissa ja varhaiskasvatussuunnitelmissa toteutuvat noin kolmessa yksikössä neljästä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes koordinoi arviointiprosessia kansallisesti, kerää aineiston sekä analysoi ja raportoi tuloksia. Liikkuva varhaiskasvatus -toiminta on kirjattu kuntastrategiaan, kunnan hyvinvointistrategiaan tai… Liikkumisen ja hyvinvoinnin edistäminen on täsmennetty kunnan Vasuun. Noin puolet yksiköistä on tehnyt arvioinnin tiimipalaverissa ja noin kolmannes Liikkuva varhaiskasvatus -tiimissä. Työkalu on jatkuvasti ja maksutta kaikkien varhaiskasvatusyksiköiden käytössä ohjelman verkkosivuilla. Noin viidennes yksiköistä on toteuttanut arvioinnin muulla tavalla, esimerkiksi johtaja ja yhteyshenkilö yhdessä. Eniten kehitettävää on liikuntavälinehankintojen suunnittelussa ja määrärahan varaamisessa niille vuosittain (39 %) sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden valitsemisessa liikkumisen edistämiseksi (63 %). Arvioinnissa on yhteensä 56 väittämää. Päivittäinen liikkuminen on kirjattu osaksi toimintasuunnitelmaa (Vasua). tai 1 vastanneet 2 vastanneet 3 tai 4 vastanneet Kuvio 1. Muodostettujen neljän indeksin tarkoituksena on tiivistää arvioinnin tuottamaa tietoa, jotta sitä olisi helpompi hyödyntää esimerkiksi kuntien päätöksenteossa. Kymmenen prosenttia arvioinneista on suorittanut yhteyshenkilö tai johtaja yksin. Laajan sisällön sekä monipuolisten näkökulmien tarkoitus on havainnollistaa yksiköille, miten monilla tavoin liikkumista voidaan edistää varhaiskasvatuksessa. Yleisimmin toteutuneiksi on arvioitu pihan toimintamahdollisuuksien ja turvallisuuden arviointi liikkumisen 3 7 7 14 16 34 5 11 16 13 21 27 92 82 77 73 63 39 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Johtaja on sitoutunut Liikkuva varhaiskasvatus toimintaan. Työkalu on ollut ohjelmaan rekisteröityneiden yksiköiden käytössä vuodesta 2016 lähtien. Tässä artikkelissa käytetään Nykytilan arvioinnin aineistoa, johon on koottu kolmelta toimintavuodelta 2019–2022 ohjelmaan rekisteröityneiden varhaiskasvatusyksiköiden uusimmat vastaukset (N=1314). Arviointeja kertyi seuraavasti: 2019–20: 335, 2020–21: 510 ja 2021–22: 469. Liikkumisen edistämiseksi on valittu tavoitteet ja toimenpiteet. Laajimmat olivat toiminta (20 väittämää) ja tuki (22 väittämää). Arviointi ohjeistetaan tehtäväksi ryhmätyönä, jotta eri henkilöstöryhmien ääni ja näkökulmat tulisivat huomioiduksi. Vastaukset on syötetty sähköiseen järjestelmään ja yksikkö saa visuaalisen yhteenvedon vastauksistaan. Strategia: toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja periaatteet. Strategia-indeksiin kuuluvien väittämien jakaumat (%, skaala = ei toteudu lainkaan… 4 = toteutuu täysin, skaala pelkistetty kolmeen luokkaan).. Isoaho & Summanen 2019, 46–47). Yhtenä tukimuotona on toimintakulttuurin itsearviointiin kehitetty Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu, joka tukee liikunnan edistämiseen liittyvän ohjelmatoiminnan tiedolla johtamista (ks. Myös koko henkilöstöä oli hyödynnetty arvioinnissa toteuttamalla se esimerkiksi kehittämispäivänä. 7 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Apuna itsearvioinnin työkalu Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma tukee kuntia ja varhaiskasvatusyksiköitä liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisessä. Indeksi kuvaa toiminnan ja sen kehittämisen suunnitelmallisuutta. Väittämien lukumäärältään suppeimmat kategoriat ovat strategia (6 väittämää) ja olosuhteet (8 väittämää). Indeksiin kuuluu kahdeksan väittämää (kuvio 2)
Paikallisiin tai valtakunnallisiin kampanjoihin ja tapahtumiin osallistutaan. Huoltajat ovat mukana toteuttamassa Liikkuva varhaiskasvatus toimintaa (esim. Lasten toiveita liikkumisesta kysytään ja otetaan huomioon. Liikuntavälineet ovat kunnossa ja niitä on riittävästi. tai 1 vastanneet 2 vastanneet 3 tai 4 vastanneet 1 2 1 1 1 2 2 3 5 5 10 24 11 24 16 32 46 67 2 4 8 8 8 9 10 12 17 18 21 26 38 25 39 30 40 33 32 17 98 96 91 91 91 90 89 86 80 80 74 69 52 50 49 47 43 35 22 16 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lapset liikkuvat ulkona päivittäin vähintään yhden tunnin. Lapset osallistuvat liikkumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminta-indeksiin kuuluvien väittämien jakaumat (%, skaala 0=ei toteudu lainkaan… 4=toteutuu täysin, skaala pelkistetty kolmeen luokkaan). Liikkumiseensa tukea tarvitseville lapsille on saatavilla erityisvälineitä. Teknologiaa hyödynnetään liikkumisen lisääjänä. Fyysisesti aktiivisia, lapsia innostavia oppimistilanteita, joissa lapset voivat oppia toisiltaan, suunnitellaan ja toteutetaan. Lapset ovat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä yhteisiä liikunnallisia tapahtumia. Liikuntasali on käytössä monipuolisesti päivän aikana. Pihan virikkeellisyyttä on lisätty omilla toimilla. Olosuhteet-indeksiin kuuluvien väittämien jakaumat (%, skaala 0=ei toteudu lainkaan… 4=toteutuu täysin, skaala pelkistetty kolmeen luokkaan).. Sisätiloja käytetään liikkumiseen monipuolisesti. Lasten pitkäkestoista istumista pyritään tietoisesti välttämään. Henkilökunta rohkaisee, kannustaa ja antaa lapsille palautetta liikkumisesta. Lapsille suunnitellaan ja toteutetaan omalle motoriselle taitotasolle soveltuvia tehtäviä. Lapset osallistuvat yhteiseen liikkumiseen aktiivisesti joka päivä. Henkilökunta kannustaa omalla esimerkillään lapsia liikkumaan. Jokaiseen viikkoon sisältyy ohjattua liikuntaa sekä sisällä että ulkona. toiminnalliset vanhempainillat, tapahtumat,… tai 1 vastanneet 2 vastanneet 3 tai 4 vastanneet Kuvio 3. Vähän liikkuvat ja tukea tarvitsevat lapset huomioidaan. Henkilökunnan omaa hyvinvointia ja liikkumista tuetaan. Kuvio 2. Leikeissä lapset saavat liikkua omaehtoisesti haluamallaan tavalla. Siirtymätilanteissa lapsia kannustetaan liikkumaan eri tavoilla. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla. Henkilökunta toimii yhdessä lasten kanssa, kuuntelee heitä ja ottaa lasten mielipiteet huomioon. Päivittäin käytetään kaikkia aisteja aktivoivia toiminnallisia menetelmiä tukemaan lapsen oppimista. Lähiympäristöä ja luontoa hyödynnetään päivittäisessä liikkumisessa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 1 5 8 9 10 10 14 41 44 14 24 29 30 30 28 22 25 81 69 62 60 60 58 37 32 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pihan toimintamahdollisuuksia ja turvallisuutta on arvioitu liikkumisen näkökulmasta
Henkilökunta osallistuu liikunnallisiin tai toiminnallista oppimista tukeviin täydennyskoulutuksiin. Tuki-indeksiin kuuluvien väittämien jakaumat (%, skaala 0=ei toteudu lainkaan… 4=toteutuu täysin, skaala pelkistetty kolmeen luokkaan).. Lasten motorisista taidoista tehtyjä havaintoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Toiminta: aktiivisuutta edistävä toiminta. Tässä indeksissä on olennaista, että siihen valittujen väittämien toimenpiteet tuottavat itsessään liikkumista tai vähentävät paikallaanoloa. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 näkökulmasta (81 %) sekä lähiympäristön ja luonnon hyödyntäminen päivittäisessä liikkumisessa (69 %). Lasten liikuntaa edistäviin alueellisiin verkostoihin osallistutaan. tai 1 vastanneet 2 vastanneet 3 tai 4 vastanneet Kuvio 4. Neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä lasten motorisen kehityksen ja liikkumisen edistämiseksi. Erilaisiin liikkumisen mahdollisuuksiin pihalla on tutustuttu yhdessä lasten kanssa. Tuki: aktiivisuutta tukeva yhteistyö. Eniten kehitettävää on Tuki-indeksiin kuuluvissa toimenpiteissä, koska se saa valtakunnallisesti alhaisimman arvon (53 %). Indeksi kuvaa aktiivisuutta tukevaa monialaista yhteistyötä ja lasten 4 2 2 4 9 10 23 18 20 35 29 43 47 41 53 55 53 56 62 63 57 5 8 11 13 23 20 28 26 31 30 17 32 26 23 32 22 22 25 23 18 19 25 95 89 87 85 73 70 62 51 51 50 48 39 31 30 28 25 23 22 20 20 18 18 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lapsilla on mahdollisuus liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia. Yhteyshenkilölle on järjestetty aikaa Liikkuva varhaiskasvatus toiminnan koordinointiin. Henkilökunta keskustelee säännöllisesti Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnasta. Toiseksi korkeimman arvon valtakunnallisesti saa Toiminta-indeksi (70 %). Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa koordinoi tiimi. Eniten kehitettävää on huoltajien osallistamisessa Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan toteuttamiseen (16 %), lasten osallisuudessa yhteisten liikunnallisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen (22 %) sekä teknologian hyödyntämiseen liikkumisen lisääjänä (35 %). Henkilökunnan ja lasten kanssa on sovittu pihasäännöt. Henkilökunnalle järjestetään yhteistä liikunnallista täydennyskoulutusta. Huoltajia ja lapsia kannustetaan liikkumaan matkat varhaiskasvatukseen kävellen tai pyöräillen. Muiden varhaiskasvatusyksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä liikkumisen edistämiseksi. Lasten liikkumista havainnoidaan yhteisesti sovituilla tavoilla. Yleisimmin toteutuvat lasten liikkumisen ulkona vähintään tunnin ajan päivittäin (98 %) ja lähes yhtä usein henkilökunnan rohkaisemisen, kannustamisen ja lapsille palautteen antamisen liikkumisesta (96 %). Huoltajille tiedotetaan lasten liikkumisesta ja Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnasta. Muiden paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Huoltajat tutustutetaan pihasääntöihin ja toimintaperiaatteisiin. Vasukeskusteluissa keskustellaan liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lasten motoristen taitojen kehittymistä havainnoidaan ja havainnot kirjataan muistiin yhteisesti sovituilla tavoilla. Kunnan eri hallintokuntien kanssa (opetus-, nuoriso-, liikuntasekä sosiaalija terveystoimi) tehdään yhteistyötä… Esiopetuksen ja koulun kanssa tehdään yhteistyötä lasten liikkumisen edistämiseksi. Puolet toimenpiteistä on arvioitu toteutuvan yli 80 prosentissa varhaiskasvatusyksiköistä. järjestöt, yritykset) tehdään yhteistyötä liikkumisen edistämiseksi. Indeksi kuvaa aktiivisuutta edistävän toiminnan tilaa yksikkötasolla ja siihen kuuluu 20 väittämää (kuvio 3). Eniten kehitettävää on liikuntasalin käytössä monipuolisesti päivän aikana (37 %) ja erityisvälineiden saatavuudessa liikkumiseensa tukea tarvitseville lapsille (32 %). Liikkumiseensa tukea tarvitsevalle lapselle on tarvittaessa saatavilla erityistä tukea ja apua
2019). Soukainen, U., Karvinen, J., Korhonen, N., Kuusisto, A., Kämppi, K., Moilanen, N., Sääkslahti, A. Kehittämiskohteita valittaessa kannattaa ”purkaa” indeksi konkreettisiksi asioiksi ja tehdä valinnat niiden perusteella. & Summanen, A-M. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen liikunnallinen toimintakulttuuri toteutuu parhaiten strategisella ja toiminnan tasolla. Indeksit auttavat tunnistamaan vahvuudet ja kehittämistarpeet ja hyödyntämään niitä toiminnan koordinoinnissa. Toiminnan organisointi ja johdon sitoutuminen vahvistavat toimintaa ja tuovat jatkuvuutta. Verkostotyöllä lisää liikettä varhaiskasvatukseen. 2021. & Hjelt, H. Myös lasten motorisista taidoista tehtyjen havaintojen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa on arviointien mukaan yleistä (85 %). 2019). Olosuhteisiin liittyvistä liikkumista mahdollistavista toimenpiteistä yleisimmin toteutuvat pihasäännöistä sopiminen henkilökunnan ja lasten kanssa (89 %) sekä erilaisiin pihalla liikkumisen mahdollisuuksiin tutustuminen yhdessä lasten kanssa (87 %). Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu voi osaltaan auttaa pysyvien toimintatapojen muodostumisessa sekä resurssien kohdentamisessa niin, että lasten liikkumista mahdollistava toimintakulttuuri toteutuu osana arkisia toimintatapoja. . liikkumista mahdollistavia toimenpiteitä eri tasoilla. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu tutkielma. 2019. Isoaho, K. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 357. Siihen kuuluu 22 väittämää, ja se on siten laajin kaikista indekseistä (kuvio 4). Indeksiin sisältyy toiminnan vakiintumisen kannalta keskeisiä väittämiä, jotka liittyvät Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan organisointiin: toimintaa koordinoi tiimi (48 %), henkilökunta keskustelee säännöllisesti toiminnasta (39 %) ja yhteyshenkilölle on järjestetty aikaa toiminnan koordinointiin (31 %). Näitä ovat muun muassa huoltajien kannustaminen kulkemaan matkat varhaiskasvatukseen aktiivisesti (18 %), yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden (18 %), esiopetuksen ja koulun (20 %), kunnan eri hallintokuntien (20 %) sekä paikallisten toimijoiden (22 %) kanssa. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri joko mahdollistaa tai estää lasten liikkumista.. Eniten kehitettävää on liikkumista mahdollistavassa tuessa ja olosuhteissa. Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen 2022. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaasiakirja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Samantyyppinen arviointityökalu on kehitetty myös peruskouluille, toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille. Nämä asiat samoin kuin koronapandemian aiheuttamat ongelmat haasteet voivat merkittävästi vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen, mikä korostaa toiminnan suunnitelmallisuuden, seurannan ja arvioinnin merkitystä entisestään. & Tarkka, K. Fyysisesti aktiivisen toimintakulttuurin tukeminen varhaiskasvatuksessa. Opetushallitus. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Moilanen, N. Varhaiskasvatus suunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri joko mahdollistaa tai estää lasten liikkumista, ja nykytilan arvioinnin indeksit kuvaavat mahdollistamisen eri tasoja. 2019. https://vipunen.fi/fifi/ varhaiskasvatus. Julkaisut 15:2019. LÄHTEET Hentunen, J. & Mehtälä, A. (toim.) 2022. [viitattu: 1.12.2022] Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. Varhaiskasvatustoimijat ja toimipaikat. Liikkuva koulu ohjelman kärkihankekauden 2015–2018 ulkoinen arviointi. Arviointi auttaa yksiköitä valitsemaan konkreettisia kehittämiskohteita ja sen avulla voidaan seurata myös toiminnan kehittymistä. 2019. Tuloksia voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa kunnissa, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arvioinnin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä tukee yhteistä keskustelua ja henkilökunnan osallisuutta toimintakulttuurin muutoksessa, mikäli se tehdään ohjeiden mukaisesti yhteistyönä varhaiskasvatusyksiköissä. Indeksit tiivistävät liikkumisen edistämisen neljään lukuun, jotka toimivat tiedolla johtamisen tukena, kuten kuntien hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:4. Arvioinnista apua yksiköille ja tietoa hallinnolle Nykytilan arvioinnin tulokset tekevät näkyväksi liikkumisen edistämisen tilan varhaiskasvatuksessa. Viime vuosina olosuhteet toimintakulttuurin kehittämiselle eivät ole olleet helpot, kun esimerkiksi toiminnan tehostamistavoitteet ovat tuoneet arkeen jatkuvaa kiirettä, kasvattaneet ryhmäkokoja sekä lisänneet henkilöstön vaihtuvuutta (Repo ym. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 3 Toimintakulttuuri muuttuu varhaiskasvatuksen eri tasoilla – lapsi, yksikkö, kunta, koko Suomi – askel kerrallaan (Soukainen ym. Yleisimmin on arvioitu toteutuvan lasten mahdollisuus liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia (95 %). Nykytilan arvioinnin indeksien avulla voidaan tarkastella lasten liikkumisen edellytysten kehittymistä kuntatasolla. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 403. Ollila, V. Näillä työkaluilla voidaan koota tietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten liikkumisen edistämisestä kasvatusyhteisöjen ja instituutioiden näkökulmasta kansainvälisestikin merkittävällä ja ainutlaatuisella tavalla. Tuki-indeksiin sisältyy useita väittämiä, joiden toimenpiteiden arvioidaan toteutuvan vain noin joka viidennessä yksikössä. Liikkuva varhaiskasvatus ohjelman toteutus
Tietojen koostamisen lisäksi on pääteltävä, mitä tiedot tarkoittavat. Kuten Juntunen totesi, monenlaista tutkimustietoa on saa tavilla. Kannustukseksi käyköön valitusfilosofi Immanuel Kantin ohje: uskalla olla viisas. Tiedon itsessään Briner jakoi neljään lajiin: tutkimustietoon, orga nisaatiosta (tai projektista, ohjelmasta) tuotettuun tietoon, sidosryhmiltä saatavaan tai heitä koskevaan tietoon sekä asiantuntijoiden omaan ymmärrykseen. Tutkijan näkökulmasta julkaisemisen ja muun tiedeviestimisen lisäksi vuoropuhelua on mielekkäämpää käydä, jos sillä on sovittu rakenne ja päämäärä. Toki hän toi esiin myös tut tuja ja inhimillisiä tietoperustaisen johtamisen haasteita: se on ehkä itsessään ymmärretty väärin, arjessa on kiire saada vain ”asioita aikaan”, johtamista hallitsee jokin muotiilmiö tai ihmiset ajautuvat harkitsemattomuuttaan tyypillisiin Osataanko johtaa tiedolla. Urheilujärjestöjen oma digitaalinen palvelu, Suomisport, toiminee laajentuessaan yhä paremmin myös tiedolla johtamisen välineenä, jahka tie dot saadaan julkisiksi. Tarkoitus on, että tietoa kerätään monipuolisesti. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 OUTI AARRESOLA, LitT yliopistonlehtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto outi.m.aarresola@jyu.fi pohdittua L iikunta & Tiede -lehdessä 5/2023 Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja Riikka Juntunen pohdiskeli, uskal letaanko liikunnassa ja urheilussa johtaa tiedolla. Uskalla olla viisas.. Kohtaamisten ja vuoropuhelun edis täminen on tärkeää. Juntusen teksti palautti mieleeni vuoden 2019 Liikuntafoo rumin, jonka teemana oli tiedolla johtaminen. Brinerin viesti oli selkeä. Näin tutkimustieto voi tulla paremmin käyttöön. Professori Rob Brinerin puheenvuoron Liikuntafoorumissa 2019. Juntunen päätyi ehdottamaan tutkijoiden ja toimijoiden kohtaamisten lisäämistä. Entä mitä voidaan odottaa tiedon hyödyntäjältä. ihmisajattelun vääristymiin. Väestö tason liikkumistietoa on sekä lapsista ja nuorista että aikuisista. Kaikkiin näihin voisi vastata tie toperustaisen johtamisen osaamista kehittämällä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska tutkijoilla on pääsy juuri tieteellisen tiedon äärelle. Miten tieto vaikuttaa päätöksentekoon ja toi mintaan – missä vaiheissa ja muodossa sitä tarvitaan. Uskalluksen lisäksi tarvitaan parempaa tietoperustaisen johtamisen osaamista, eli ymmärrystä erilaisista toimintata voista ja niiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Tietopohjan kehittyminen ei toki yksinään ratkaise tiedolla johtamisen tai ylipäätään tietoperustaisen toiminnan kysy myksiä. Tuntuu yhä siltä, että näitä oppeja pitäisi osata hyödyn tää paremmin. https://www.liikuntaneuvosto.fi/tapahtuma/liikuntafoorumi2019/ Immanuel Kant: Sapere aude. Esimerkiksi erilaisissa pyö reän pöydän keskusteluissa päästään usein monipuoliseen mielipiteidenvaihtoon, mutta jäädään aiheen käsittelyssä vielä alkuaskeliin. Samaa vuoropuhelua toivoi myös Liikuntafoorumissa 2019 tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Viime vuosikymmeneltä muistan useita tilanteita ja keskusteluja tutkimustietoon kohdistuvista asenteista ja tie don heikosta arvostuksesta. Toki arvot ja arvostukset määrittävät edelleen tavoitteita ja sitä, mikä tieto nähdään tärkeäksi. Liikuntaan ja urheiluun liittyvän tietopohjan kanssa on otettu ilahduttavia kehitysaske lia. Tarvitsemme kui tenkin uusia, vuoropuhelua jäsentä viä toimintamalleja. . Muutenkin tietope rustaisuudessa tarvitaan tiedon hankinnan ja käsittelyn taitoja sekä analyyttistä ajattelua, jotka kuulu vat tutkijoiden keskeiseen ammattitai toon. Millaista osallistu mista tutkijalta odotetaan. . Jo siksi, että jotakin tiedon lajia voi olla saatavilla varsin niukasti. Uusilla vuoropuhelun toimintamalleilla voitaisiin myös lisätä analyyttistä keskustelua liikunnan ja urheilun monita hoisista kysymyksistä, kuten liian vähäisestä liikkumisesta, yhdenvertaisesta osallistumisesta tai urheilumenestyksestä. Asioiden syyyhteydet ja vaikutussuhteet sekä ratkaisut voisi vat selkiytyä nykyistä paremmin. Tietoperustainen päätöksenteko pohjautuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Siinä Juntunen on kyllä oikeassa, että ensin on uskallettava haluta parempaa tietoperustaisuutta. Toisaalta tutkijatkin hyötyvät siitä, että saavat tie toa käytännön toiminnasta ja asioiden kehittymisestä elävässä elämässä. Aarresola on työskennellyt tutkijana Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUssa vuosina 2004?2021. Juntu nen esitti hyviä huomioita toimien arvioinnista ja vaikuttavuu desta sekä tutkimustiedon hyödyntämisestä – ja inhimillisistä seikoista, jotka estävät johtamasta tiedolla. Kuten Briner painotti, tietoperustaisuutta voi lisätä pienessäkin mittakaavassa. Professori Rob Brinerin (Queen Mary University of London, Center for Evi dence Based Management) aiheena oli ”What is evidence-based management and why do we need it?”. Erilaisia toistuvia tiedonkeruita on kehitetty ja niitä on julkaistu helposti ymmärrettävässä muodossa. Tilannetie toa kunnista tai avustuksista saa eri tietoalustoista. Arvostus lienee jatkuvasti paran tunut, tai ainakaan olemassa olevaa tietoa ei enää haluta kokonaan sivuuttaa
Eri tavat arvioida: Liikuntaraportin kyselyn mukaan saman aikaisesti kestävyys ja lihaskuntoliikunnan tavoitteet täytti vät aikuisista tutkittavista 26 prosenttia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 5 pohdittua MIKAEL FOGELHOLM elintarvike ja ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto mikael.fogelholm@helsinki.fi I nspiroituneena Teijo Pyykkösen terävästä kirjoituksesta Liikunta & Tiede lehdessä 5/2022 tutustuin huolellisesti kahteen liikunta ja terveyspoliittisesti tärkeään raport tiin (Husu ym. Jos ne luo kitellaan voima ja liikkuvuusharjoituksiin, onko niiden lisäksi saavutettava kestävyysliikunnan tavoite. Hieman vastaava ongelma on Liikuntaraportin kunto testien tuloksissa. Olisikin tärkeää ymmär tää, mistä nämä tulokset oikeasti kertovat. Mutta riit tääkö 20 punnerrusta kahtena päivänä viikossa. Suomalaiset eivät näiden mukaan liiku riittävästi, ja jopa 40 prosentilla koululaisista huono toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksami selle. Pitäisikö lukioikäisten suositusta alentaa tai nuorten aikuisten suositusta kiristää. Eli riittämättömästi liikkuvia oli ainakin noin 34 prosent tia aikuisista, mutta mahdollisesti jopa 74 prosenttia. Mikä on tulosten "oikea" tulkinta. Niiden mukaan suorituskyky on miehillä parempi kuin naisilla, ja iän mukana suorituskyky heikkenee. Pelkkä toistettavuusmittaus ei tähän riitä. En kiistä esitettyjä huolia. Liike mittarin mukaan riittämättömästi liikkuvia oli 42 prosenttia. 2022; Move! 2022 sekä Movemittausten taus taraporttiin (Jaakkola ym. Epäselvä lihaskuntoja liikehallinnan suositus: Suosituk sissa tavoitellaan vähintään kahdesti viikossa lihaskuntoa, tasapainoa tai liikehallintaa edistävää liikuntaa. Selkeä kuuden kohdan lista kuvaa toimintoja, joista koululaisen pitäisi suoriutua, kuten kouluvä Tulkinta, tavoitteet ja toimet – kysymyksiä suomalaisten liikunnasta lineiden kantaminen omin voimin ja portaissa kävely. Mistä kuntotestit kertovat. Tietenkin on huolestuttavaa, jos vuosien kuluessa yhä useampi saa huonon testituloksen, mutta sen suora tulkinta arjen toimintakykyyn pitäisi olla perusteltavissa validoidulla testillä. Vai miten tämä ikäryh mien ero selitetään. Mikä näistä luvuista on ensisijainen vastemuuttuja arvioita essa suomalaisten liikuntaaktiivisuutta. Valitettavasti Move!testituloksia ei ole validoitu suhteessa toimintaky kyyn. Noin 45 prosenttia saavutti vain kestävyysliikunnan tavoitteen ja suunnilleen 66 prosenttia saavutti jommankumman tai molemmat tavoit teet. Kuva: Antero Aaltonen. Sen sijaan minulle tuli mie leen joukko kysymyksiä, jotka liittyvät raporttien tulosten tul kintaan, tavoitteisiin ja toimenpideehdotuksiin. Tulos olikin surkea, vain 14 prosenttia liikkui riittävästi kyselyn ja vaivaiset 3 prosenttia liikemittarin mukaan. 2012). Miten suositus huomioi sen, että vaikkapa hiihdossa, porraskävelyssä, uinnissa, maas topyöräilyssä ja suunnistuksessa kehittyy kestävyyden lisäksi myös kestovoima ja tasapaino. Move!testistö mittaa koululais ten arjen suoriutumista. Surkeista lukioikäisistä liikkuviin kaksikymppisiin: Lukioi käisten suositus on aika kova eli joka päivä reipasta tai ras kasta liikuntaa vähintään tunti. Mihin luokitellaan aerobic, body pump ja muut kuntosalien ryhmäliikunnat. Kuinka monella on oikeasti vaikeuksia selvitä arjen toiminnoista, tai kuinka suu rella osalla on riski joutua työkyvyttömäksi tuki ja liikuntae linongelmien takia esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Entä onko sähly liikehallintaa vai raskasta kestävyysliikuntaa. Kumpikin tulos lienee itsestään selvä. Mutta onneksi suositukset muuttuvat aikuisilla ja siksi 20—29vuotiaista jo noin 70 prosenttia pääsi ainakin yhteen suosituksista kyselyn tai liikemittarin tulos ten perusteella. Vai pitääkö tehdä kahdesti tunnin saliharjoitus. Näiden rinnalla aika kova vaatimus on, että vähintään viiden kilomet rin koulumatka pitäisi pystyä kävelemään – kuinka monella koululaisella tämä itse asiassa edes on arkea
2012. Lisäksi lienee mahdotonta, että fyysisesti aktiivinen elämäntyyli innostaisi kaikkia suo malaisia. Kaikille suomalaisille asepalvelus. Jos nykytilanne ja tavoitetaso ovat selkeät, voidaan suun nitella toimenpiteitä terveyden edistämiseksi. Parannetaan liikuntaympäristöä. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä, Jyväskylän yliopisto. Mutta jos tieto riittämättömästä liikunnasta tarkentuu toteutuneen askelmäärän tasolle, auttaako tämä. LÄHTEET Husu, P., Tokola, K. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Kuinka suuri osuus suomalaisista sitten pitäisi saada liikku maan suositusten mukaan. Kuka kouluttaa jo nyt ylikuormitetut lääkärit ja hoitajat käsittelemään ja tulkit semaan liikemittarin dataa. Liikuntaraportti – Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Paukkuja kannattaa kohdentaa alueille, joilla tarve on suurin.. Lopetan nyt toiseen ongel maan eli siihen, että raportissa ei paneuduttu keskeisiin syihin ja mää rittäjiin, jotka auttaisivat löytämään toimenpideitä liikunnan edistämiseksi. Nyt eri mittareilla esitettyjen luke mien perusteella tämä voi olla mitä tahansa 34 ja 74 prosen tin välillä. https://www.oph.fi/fi/koulutusja tutkinnot/movemittaustuloksia Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J., & Iivonen, S. Ter veydenhuoltoon tällaisia resursseja tuskin saadaan. & Vasankari, T. Tätä näyttöä ei taida olla olemassa. Vielä tärkeämpi kysymys on, mistä saadaan resurssit tulokselliseen liikuntaneuvontaan. 2022. Tätä on jo toteutettu erin omaisesti viimeiset vuosikymmenet Suomessa, kiitos siitä kuuluu etenkin opetus ja kulttuuriministeriölle sekä kun nille ja urheiluseuroille. On täysin mahdollista, että liikunnan edistämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän sosiaali tai työ voimapoliittisia, ja vähemmän liikuntapoliittisia päätöksiä ja toimenpiteitä. Ja jos resursseja löy tyisi, onko näyttöä siitä, että tällä tavalla saataisiin edistettyä koululaisten liikuntamyönteisyyttä tai liikunnallista elämän tapaa myös aikuisiällä. Koululaisille kaksi tuntia liikuntaa joka päivä. Tar kat kuviot liikunnan jakautumisesta eri mittaisiin pätkiin tai liikkumisen sijoittumisesta päivän eri osiin eivät auta, jos ei päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on riittämättömästi liikkuvien osuus väestöstä. Tätä ehdotettiin terveydenhuollon käyttöön kertomaan asiakkaalle, kuinka vähän hän liikkuu. Lisäksi se auttaisi ainoas taan taloudellisesti hyvin toimeentulevia, joiden tiedetään jo muutenkin liikkuvan enemmän eli lopputuloksena terveyden sosioekonomiset erot todennäköisesti vain kasvaisivat. Tämä haaste koskee myös Liikuntaraporttiin perustuvia poliittisia päätöksiä. Valitettavasti Liikuntaraportti ei analysoinut tarkasti sosio demografisen taustan merkitystä. Mitä pitäisi tehdä. Mistä löy dämme tähän tarvittavat resurssit eli liikunnanopettajat tai ohjaajat. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Lasten ja nuorten toimintakyky kunnissa ja hyvinvointialueilla – Move!-mittausten 2022 tulokset. Aluksi olisi päätettävä, minkä kri teerin perusteella väestön riittävä lii kunta arvioidaan ja sitten asettaa riit tävä, mutta realistinen muutostavoite. motivaatioon ja ajankäytön priorisointiin liittyvät kysymykset: ajan puute koettiin isompana ongelmana niiden joukossa, jotka liikkui vat enemmän. Kansainvälinen vertailu auttaisi myös ymmärtämään, mikä on mahdollista saavuttaa. Ovatko esitetyt toimenpiteet tuloksellisia ja toteutuskelpoisia. Liikunta ja terveystieteiden tiedekunta, 2012. Raportin mukaan sato jen tuhansien tai jopa parin miljoonan suomalaisten fyysistä aktiivisuutta pitäisi lisätä. Aloitin kysymystulvani Liikuntarapor tin yhdestä ongelmasta eli terveydelle riittävän liikunnan epäselvästä määri telmästä. Raportissakin osoitetaan, että tämä on vain koettu selitys ja sen takana lienevät mm. Jos joku ei löydä leikkipaikoista, urheilukentistä, uimahalleista, pallo halleista, kevyenliikenteen väylistä, metsäpoluilta ja hiihtola duista omia liikunnan suosikkipaikkoja, pitää lähteä etsimään muita syitä liikkumattomuuteen. Tämäkin on resurssiky symys, mutta lisäksi sopii pohtia, onko ”Suomen suurin kun tokoulu” edes sen käyneillä eli pääosin miehillä lisännyt lii kuntaaktiivisuutta. Auttaako liikuntaneuvonta niitä, joita liikunta ei nyt kiinnosta tai joilla arjen realiteetit (sosiaa linen ja taloudellinen tilanne sekä ympäristö) eivät sitä mah dollista. Jos perustilanteen arvioimisessa on ongelmia, on vaikea esittää tavoitteita. Eikä tavoitteiden saavuttamista voida seurata, jos ne eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa. Otetaanko tämä aika joistakin muista opinnoista pois vai pidennetäänkö koulupäiviä. Mahdollisuudet monipuoliseen liik kumiseen päiväkotiiästä vanhuksiin ovat varsinkin taaja missa ja kaupungeissa maailman huippuluokkaa. Sosiaali ja terveysminis teriö lienee se paikka, jossa lopulta koordinoitaisiin ja pai notettaisiin eri terveyteen vaikuttavien tekijöihin (liikunta, ravitsemus, tupakointi, alkoholi, jne.) kohdistuvia toimia sen mukaan, mikä on kansallinen tarve. Esitän aluksi kysymyksiä joistakin ehdotetuista toimenpiteistä, joista kaksi ensimmäistä sisältyvät Liikuntaraporttiin. Jos asiakas on maksaja, ei tällä saada kovin paljon aikaiseksi. Kyselyssä keskeiseksi syyksi suomalaiset esittivät jälleen kerran ajanpuutteen. Sadan prosentin tavoite on epä realistinen jo yksin liikuntarajoitteiden takia, ja näitä on eni ten vanhemmissa ikäryhmissä. . 7 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Mikä on riittävä ja realistinen tavoite. Vähä-Ypyä, H. Liikunnan monitorointi liikemittarilla. Tiedolla johtaminen pitäisi perustua tilanneanalyysiin, syiden ymmärtämiseen ja selkeään tavoitteiden asettamiseen. Ja kuten Move!tutkimus osoitti, paukkuja kan nattaa kohdentaa niille alueille, joilla tarve on suurin – alueel linen tarve aikuisten osalta pitää vain aluksi selvittää seuraa vassa Liikuntaraportissa. Ja mistä saadaan resurssit liikemittareihin, niiden tulosten purkamiseen ja sitä kautta neuvontaan. Liikunnan edistämiseksi pitäisi ymmärtää, miten esimerkiksi absoluuttinen tulotaso, koettu taloudellinen selviytyminen, koulutus, työn luonne ja kuormittavuus, perherakenne sekä asuinpaikka selittävät vähäistä liikkumista
On hämmästyttävää, kuinka paljon huomiota opetus ja kulttuuriministeriö on kiinnittänyt huippuurheilun arvioin tiin. Huippuurheilu Suomessa: Kansainvälinen ulkoinen arviointi (tanskalaisten tutkijoiden tekemänä). Arvioinneissa on pyritty osoittamaan huippuurheilun merkitys ja tarpeellisuus yhteiskunnassa, niin myös Arviointi 2022:ssa. Itse kaipasin arvioinnista huippuurheilun ilmeisesti tärkeintä merkitystä. Voi jopa olla, että esi merkiksi dopingtapaukset vain lisäävät viihteellistä mielen kiintoa. Oikeusministeriön asettamassa Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 työryhmässä ehdotettiin yhdistyslakia täydennet täväksi osakeyhtiölain mukaisella yleisellä yhdenvertaisuus säännöksellä. On oikein, että Arviointi 2022 käsittelee tasaarvoa, mutta yhdenvertaisuudessa, josta paljon puhutaan ja joka maini taan perustuslaissammekin, urheilulla on sisällöllisesti eri tyinen asema. Se on viihteessä. Huippuurheilun kansainväliseen ja kansalliseen arvioin tiin sisältyy paljon tietoa, jota toivottavasti voidaan muussa yhteydessä käyttää, kunhan se vain löydetään. Se on puute menestykseen pyrittäessä. Esittämämme kanta hyväksyttiin ja tätä kirjoitettaessa eduskunnassa olevassa hallituksen yhdistyslain muutosesi tyksessä yhdenvertaisuussäännös säilyy ennallaan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 7 pohdittua O petusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laadittu huippuurheilun kansainvälinen ja kansallinen arviointi julkistettiin 28.6.2022 (jäljempänä Ar viointi 2022). Vaikka yhdenvertaisuutta voidaan urheiluseuroissa yleensä noudattaa jäsenmaksuissa ja äänioikeudessa, ei muutoin toi mita yhdenvertaisuuden vaan saavutusten ja lahjakkuuden mukaan. Huippuurheilu voi olla nuorison esikuva, yhteisölli syyden lisääjä, osa kansallista identiteettiä, tärkeä maan kan sainväliselle arvostamiselle ja tukea kaupallisia pyrkimyksiä. Huippuurhei lun ja menestyksen mittarit suomalaisten lajiliittojen stra tegioissa, 3. Runsaaseen 350 sivuun sisältyy viisi erillistä arviointia: 1. Mainitun unohduksen osasyynä lienee ollut se, että vuo den 2001 Lahden dopingskandaalin jälkeen, jossa olin selvi tysryhmän puheenjohtaja, lääkärimme ovat pääsääntöisesti vetäytyneet syrjään valmennuksesta. Huippuurheilussa ja viime aiko jen uskomattomissa maailmanennätyksissä sekunnein, sen tein ja kiloin ratkaistavissa lajeissa uskoakseni urheilulääke tieteellä on osansa. Sama tilanne vallitsee myös taide ja tiedeyhdistyksissä. Ei näyt telyitä, apurahoja, esiintymisiä tai tiedepalkintoja ratkaista yhdenvertaisuuden perusteella. Viihde tosin peittää alleen osan huippuurhei lun monista negatiivisista piirteistä, joita Markku Jokisipilä ansiokkaasti selvitti Arviointi 2022:ssa. Arviointia huippuurheilun arvioinnista. . Tässä huippu-urheiluyksiköllä ja KIHUlla sekä liikuntalääketieteen keskuksilla tulisi olla laajennettavaa toimintakenttää.” Useat urheilulääkärit ja huip puurheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki vastustivat tällaista sanontaa. Myöskään eri ikäisiä ei useinkaan voida kohdella samalla tavalla. Professori Heikki Halila ja allekirjoittanut yhdistysoikeuden asiantuntijoina vastustimme ehdotusta. Jarmo Mäkisen ja Leena Paavolaisen laatima Huippu-urheilun sisäinen arviointi julkistettiin vuonna 2020. Se laajentaisi yhdistyslain säännöstä, jonka mukaan jäsenen yhdenvertaisuutta olennaisesti loukkaava päätös on mitätön. Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökul masta, 4. Allekirjoittaneen minis teriön toimeksiannosta kirjoittama Selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta ilmestyi vuonna 2020 sisältäen laajalti huip puurheilun arviointia käytännön näkökulmasta. Huippuurheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, 5. Meillä on kaksi suurta teollista viihdealaa: popmusiikki ja huippuurheilu. Miljardit ihmiset seurasi vat kisoja. Suomalainen huippuurheilu tarvitsee luottamusta: Huip puurheilun arviointiryhmän loppuraportti, 2. Sen mukaan ratkaistaan joukkueiden kokoonpanot, edustusoikeudet, erilaiset tuet, ulkomaan leirit jne. Huippuurheilun viihteellinen arvo tulisi aina muistaa arvioinneissa. LAURI TARASTI ministeri lauri.tarasti@kolumbus.fi Urheilu on osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnan normistoa. Olen tästä samaa mieltä. He ovat korkean kan sainvälisen luokan asiantuntijoita urheilijoiden sairauksien ja vammojen estämisessä ja parantamisessa, mutta eivät ota osaa valmennukseen. Liikunta & Tiede lehdessä 5/2022 urheilulääketieteen asiantuntija Esko Heikkinen kirjoitti kriittisesti Lukijan sanassa: ”Huippu-urheiluarviointi unohti urheilulääketieteen”. Lipposen laatima Menestyksen polulla – huippu-urheilun ulkoinen arviointi julkaistiin vuonna 2017. Kimmo J. Jalkapallon vastikään pidetyt maailmanmestaruuski sat ovat hyvä osoitus viihteestä. Selvityksessäni huippuurheilulain tarpeellisuudesta käsittelin suhteellisen laajalti urheilulääke tiedettä ja päädyin lukuisien esimerkkien jälkeen komment tiin: ”Sallitussa fysiologisten ja lääketieteellisten keinojen käytössä Suomi on jäänyt huippu-urheilun edistämisessä kansainvälisesti jälkeen etenkin yksilöurheilijatasolla
Menneisyyden syvyyksistä on noussut esiin uhkakuvia, jotka tuntuvat ajankohtaisilta ja samankaltaisilta menneiden tapahtumien kanssa. Tilanne ei ole vielä hälyttävä, mutta korjausliike tarvitaan. Hyvät ratkaisut ja toimenpideehdotukset ovat kullanar voisia. Uuden järjestön yksinomai seksi tehtäväksi tulisi määrittää kansalaisten fyysisen, psyyk kisen ja sosiaalisen kunnon ja toimintakyvyn kehittäminen tukemaan kansanterveyttä, maanpuolustuskykyä ja yleistä hyvinvointia. Puolustusvoimat on toteut tanut kuntotestejä palvelukseen astuneille vuodesta 1975. Kaikenikäisten kansallista liikuntasuo situsta pitäisi korjata niin, että sydäntä on rasitettava päivit täin kunnolla hengästyttävällä ja hikoiluttavalla liikunnalla. KESKINEN, LitT, ft Liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia toimia. 7 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 emeritus ihmettelee S uomen mediatilaa hallitsee sotaan ja siihen liitty vien ilmiöiden päivittäinen uutisointi. Samanaikaisesti poliisikoulutukseen on vai kea saada riittävästi pääsyvaatimukset täyttäviä opiskeli joita. Liikunta on välttämätöntä toimintakyvyn ylläpitämi seksi, mutta sen määrä on vähentynyt väestötasolla. Puolustusvoimain henkilökunnalla ja erityisesti ammatti sotilailla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää tehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. KARI L. Heidän fyysistä kun toaan seurataan vuosittain. Tulokset osoittavat varusmiesten painon nousseen suhteessa pituuteen ja aerobisen kunnon heikentyneen koko mittaus historian ajan. Ratkaisuna nousee kuin itsestään esille valtakunnal lisen kuntoliikunnan neuvottelukunnan perustaminen tehtä vänään laatia ja käynnistää toimenpideohjelma, jolla kansa laisten fyysinen kunto saadaan nousuun. Esimerkkejä, ehdotuksia ja toimintamalleja on esitetty jo menneinä vuosikymmeninä. Uusimpien Move!mittausten mukaan noin 40 prosentilla 5. ja 8.luokkalaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista ja heikentää oppimistuloksia. Viime vuosina yleistyneet sähköpotkulaudat ovat varoittava esimerkki siitä, että kävelyaskelten määrä vähe nee entisestään. . Myös koululais ten tilanne on huolestuttava. Neuvottelukunnan saatua työnsä tehdyksi tulisi perus taa valtakunnallinen kuntoliikuntajärjestö kokonaan uudelta pohjalta, koska Olympiakomitea ei näytä pystyvän edistä mään laajaalaisesti liikkumista. Vuosina 2022 ja 2021 tarjolla oli 400 opiskelupaikkaa, joille voitiin hyväksyä 255 ja 281 henkilöä. Jos pystyy liikkumaan päivittäin periaatteella ”tunti suksilla”, kykenee hyvin osallistumaan useankin tunnin pituiselle latu retkelle tai Lapin vaellukselle. Suomessa, kuten monissa ”kehittyneissä länsimaissa”, vallitsee liikunnan vastainen kehityssuunta, vaikka suuri osa kansasta harrastaa liikuntaa ja urheilua enemmän kuin tar peeksi. Suomen maanpuolustus poh jaa reserviin, jonka fyysisestä kunnosta ei ole kattavaa tietoa. Heikki Klemolan teos Kansa liikkeelle (Edita 1998) ja hänen toimittamansa Tahkon Latu – Lauri Pihkala eilen ja tänään (LTS 1962) ovat yhä lukemisen arvoisia. Mutta ovatko maanpuolustajat kykene viä toimimaan vaativissa olosuhteissa vihollista vastaan. Arkiliikunnan vähentyminen on väestötutkimuksin todettu. Kansalaisten fyysi nen kunto on rapautunut niin, että se vaikuttaa merkittävällä tavalla ihmisten työssä jaksamiseen ja lisää elintapasairauk sia. OLL painottaa opiskeli joiden liikkumisen lisäämisen olevan mahdollista, jos siihen panostetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suomi on, kaukaa viisaasti ja historian opettamana, sekä varustautunut itse maansa puolustamiseen että hake nut NATOjäsenyyttä. Vähäi nen liikkuminen ilmenee erityisesti kävelystä vieraantumi sena. Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL) julkaisi vuonna 2021 liikuntapoliittisen linjapaperin, jonka mukaan ”liian moni opiskelija ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, tarkemmin sanoen 70 prosenttia opiskelijoista”. Vaikka kansalaisten fyysiset valmiudet ovat väestötasolla heikentyneet, kuuluu Suomen maanpuolustuskyky Euroopan maiden parhaimmistoon. Mukavuudenhaluisten kansalaisten käyttöönottamat laitteet ja kulkuneuvot vähentävät fyysistä aktiivisuutta, kun liikkuminen paikasta toiseen sujuu helpommin eikä liikkuessa hengästy. Palvelukseen hyväksytyt soveltui vat terveytensä puolesta hyvin varusmiehiksi, mutta runsas kymmenesosa karsiutui silti joko ennen sen alkamista tai ensi viikkoina erilaisista terveyssyistä. Kirjoittaja toimi LTS:n pääsihteerinä vuosina 2004–2017. Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi, että noin puolella reservi läisistä on sodan ajan tehtäväänsä nähden liian heikko kes tävyyskunto, hieman yli puolella riittävä lihaskunto ja vain joka kolmas harrastaa terveytensä kannalta riittävästi vapaa ajan liikuntaa. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin Kaartin jääkärirykmentissä palvelleiden varusmiesten fyysistä ja henkistä soveltuvuutta. Koronapandemia johti etätyöskentelyn lisääntymiseen, joka puolestaan vähensi työmatkaliikuntaa. Hän on Tahko Pihkala -seuran hallituksen jäsen. Maailman terveysjärjestö WHO listaa vähäisen liikunnan neljänneksi suurimmaksi elintapasairauksien aiheuttamien kuolemien riskiksi
Pulkkinen lataa kahteensataan sivuun paketin pyöräilyn kulttuurihistoriaa, poliittista analyysia ja elämyksellisyyttä, jota sopivassa suhteessa annostellut kirjoittajan omat näkemykset maustavat. Ilman yhteistyötä päähenkilön kanssa tehdyt kirjat ovat Suomessa kuitenkin perinteisesti olleet asiallisen myötämielisiä, eivät sensaatiohakuisia. Nyt tahti on rauhoittunut. P. Muutama vuosi sitten jääkiekkoilijoista kertovia kirjoja ilmestyi useampia vuosittain. Naisten laji on alaotsikkonsakin mukaisesti kirja jalkapallosta, ei todellakaan mistään ”naisten jalkapallosta”. Kouliintuneen tutkijan otteella aiheeseen syventynyt Johanna Ruohonen perustaa tekstin laajaan lähdeaineistoon mutta ei jää neutraaliksi tarkastelijaksi, vaan sijoittaa väliin kierteisiä, huumorin sävyttämiä syöttöjä. Valtiotieteen tohtorin kirja perustuu asianmukaisiin lähteisiin ja erityisesti omiin dokumentteihin, jotka lisäksi Esseestä elämäkertaan, riistopallosta runokirjaan Katsahdus urheilukirjavuoteen 2022 MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com on tallennettu Oulun maakunta-arkistoon – esimerkillistä toimintaa. Jalkapallon miesten MM-lopputurnaus QaViime vuosi tuotti harvinaisen monipuolisen kattauksen suomalaisia urheilukirjoja. Vuonna 2022 ilmestyneistä kirjoista ylsi Vuoden urheilukirja -kilvan finaaliin asti Noora Räty – Leijonakuningatar (kirjoittaja Marika Lehto, kustantaja WSOY). Muistelmat-otsikon alle osuu koko vuoden urheilukirjarivistä parhaiten jalkapallovalmentaja Martti Kuuselan liki 500-sivuinen Pallopoikana maailmalla. Näiden molempien kustantajana oli lajityypin alalla aiemminkin aktiivisesti toiminut Readme.fi. Hän kertoo kirjassaan Kabinettipeliä suorastaan ennenkokemattomalla avoimuudella SVUL:n romahduksesta sekä uuden SLU:n taustoista. Pulkkisen teos Täydellinen keksintö kertoo alaotsikossaan tyhjentävästi, mistä on kysymys: Polkupyöräesseitä. Kirjoa syntyi paitsi eri urheilulajien osalta myös kirjallisuuden erilaisten lajityyppien kautta. Auktorisoimattomien elämäkertojen sarjassa ilmestyi viime vuonna kirja sekä Teemu Selänteestä (Marko Leppänen) että Iivo Niskasesta (Kalle Virtapohja). Tämän jutun otsikossa käytetty sana riistopallo on peräisin Sami Kolamon kirjasta Riistopallon MM-kisat Qatarissa (Vastapaino). Mukaan mahtuu niin tyylikkäästi pakattuja tietokirjoja kuin teräviä mielipiteitäkin. Railakkaasti arvosteltuina ja ihan omalla nimellään tulevat mainituksi 1990-luvun alun urheilupolitikoijat. Teos ottaa suorin sanoin kantaa myös naisten jääkiekkomaajoukkuetta ympäröineisiin kohuihin. Erityisesti esiin nousevat vahvat naisnäkökulmat.. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 9 V uoden urheilukirjaksi valittu J. Kirjakauden toisen vahvan naisnäkökulman esittää urheiluasioista opetusministerinä vuosina 1991–1995 vastannut Tytti Isohookana-Asunmaa
Hän kertoo kuopiolaisseuran tarinaa monipuolisten henkilönostojen kautta – tosin voi kysyä, laajeneeko palloseuran tarina paikoitellen turhan laveasti savolaisherrojen vaiheisiin. Sen sijaan äänikirja on jo onnistunut viemään ison siivun kirjailijoiden tuloista. Tutkimustyyppinen ote ja teoreettinen viitekehys näkyvät Hannu Pelttarilla teoksessa Lahjakkuuden lähteillä, jossa haetaan vastausta urheilulahjakkuuden mysteeriin menestyneiden suomalaisurheilijoiden elämäntarinoiden kautta. Toisenlaisia värejä edusti puolestaan konkreettisesti kannesta kanteen ja kuvasta kuvaan Turun Palloseuran satavuotishistoria, Mustavalkoinen vuosisata kirjoittajinaan Markku Jokisipilä, Jussi Leppäsyrjä ja Heikki Möttönen. Pulkki nen, Teos) Kunniamaininnat: Naisten laji – kirja jalkapallosta (Johanna Ruohonen, S&S) Kaikkien aikojen hiihtoseura – LHS 1922–2021 (Timo Taulo, LHS) Finalistit: Avauskokoonpano – unelmana Amaajoukkue (Jussi Eskola, Tammi) Kabinettipeliä urheilujärjestöissä (Tytti Isohookana Asunmaa, Suomen urheiluhistoriallinen seura) Noora Räty – Leijonakuningatar (Marika Lehto, WSOY) Rakkaudesta lajiin – urheilevat sateenkaarinuoret lähi kuvassa (Tiina Tuppurainen & Teemu Silván, LIKE) Vaarallisen eläimen tilanne (Raisa Jäntti, Purukollek tiivi) Kunniamaininta pitkäaikaisesta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi: Erkki Alaja Vuoden urheilupostaus 2021: Kristiina Mäkelän Instagramviesti 30.7.2022, jossa hän vaati lopettamaan urheilijoiden suoritusten kuvaamista asiattomista kuvakulmista. Alaotsikolla Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin urheilujärjestö nimetty suurteos on kauan odotettu tutkimus suomalaista urheiluelämään 1990 alkuun saakka dominoineesta järjestöstä. Ulkoasultaan urheilukirjavuoden näyttävin esitys on esipuheensakin mukaisesti juhlakirja, ei historiikki tai historia. Niin ikään elämäntarinoiden kautta lähestyy aihettaan Jussi Eskolan kirja Avauskokoonpano – unelmana A-maajoukkue (Tammi). Kirjoissa kulttuuri elää ja tieto säilyy, vaikka joulun 2022 alla tuli hätkähdyttävä uutinen Venäjältä: kirjaroviot on jälleen sytytetty. Raskas sarja Yli 500-sivuisten sarjan sinivalkoisesta nurkkauksesta kirjakehään nousi Christer Sarlinin järkäle Mitalisadetta ja mustia silmiä – Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria. Nuorten sukupolvien kulttuuripääoma liikkuu hektiseen tahtiin Snapchatin, TikTokin ja katoavien tarinoiden kanavilla. Ja jo esipuheessa Lehtinen toteaa lähteistään, että ”Shakespearekin varasti tekstejä ja ideoita”. Kahta kieltä ja tutkivaa otetta Seurahistorioiden sarjassa arvokas avaus on Bra Kunder, Rolf Mikkolan kirjoittama kirja Simmiksen eli Helsingfors Simsällskapin vesipallosta. Urheilukirjojen osaltakin juuri nyt eletään aikoja, jolloin kirjoja aletaan tehdä pelkästään äänikirjoina. Samalla suunnataan kohti dramatisoitua kuunnelmaa tai radiodokumentin tapaisia esityksiä. Puhelinkamerat ja somealustat näyttävät nekin kukistaneen vasta erilaiset opaskirjat. Raskaan sarjan haastajiin kuului Lasse Lehtisen teos Keltamusta legenda – Kuopion Palloseuran 100 vuotta. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 tarissa kirvoitti kirjoittamaan useampiakin kriittisiä teoksia – ainutlaatuinen ilmiö suomalaisessa urheilukirjallisuudessa. Yhdistettynä pelaajien kotialbumien aarteisiin Eskolan aineisto haastatteluineen taustoittaa upeasti nykyisten maajoukkuepelaajien vaiheita. Vuoden urheilukirja -kisassa kunniamainintaan yltänyt, Timo Taulon kirjoittama Kaikkien aikojen hiihtoseura – LHS 1922–2021 on toteutettu poikkeuksellisen rikkaalla ilmeellä. Historiateos kelpaa kaikilta osin esimerkiksi tuleville seurahistorioiden tekijöille ja tutkijoille. Sarlin sukeltaa syvälle suomalaisen olympianyrkkeilyn historiaan ensin kisa kisalta, sitten vielä nyrkkeilijöiden uratarinoihin olympiaedustuksen jälkeen. Ammattitutkimuksen kehässä raskasta sarjaa edustaa niukasti alle 500 sivun rajan jäävä SVUL:n vuosisata. Täysin kaksikielinen teos on samalla toistaiseksi laajin suomalaisen vesipallon historiikki. Kirja elää Sähköinen kirja ei pysäyttänyt painokoneita, ei edes urheilukirjojen sarjassa. Mahtaako kriittisen koulukunnan ote laajentua muihinkin ilmiöihin ja lajeihin. . Uutta olivat myös urheilijoiden sukupuolija seksuaali-identiteetin moninaisuutta käsitelleet teokset Rakkaudesta lajiin – urheilevat sateenkaarinuoret lähikuvassa (Tiina Tuppurainen ja Teemu Silván, Like) sekä jääkiekkoilija Janne Puhakan tarina Ulos kopista (Johnny Kniga). Kronologinen esitys on eloisa kokonaisuus lyhyitä tekstikatkelmia, sitaatteja, tilastonostoja ja kuvia. Täysin kaksikielisenä on julkaistu myös Juha Kanervan kirjoittama ja Tobias Pettersonin kääntämä, kahtena erillisenä kirjana ilmestynyt, Stadin IFK – Alltid IFK. Palkinnoista päättää Urheilun ja liikunnan kulttuuri keskus TAHDON nimeämä valintaraati, johon kuuluivat Esko Heikkinen (puheenjohtaja), Juha Kanerva, Kris tiina Kekäläinen, Susanna Luikku, RiittaIlona Pummi Kuusela ja Mika Wickström.. Jalkapallovalokuvaajana ja -toimittajana kunnostautunut Eskola on kuvannut Suomen nuorten jalkapallomaajoukkueita jo kahden vuosikymmenen ajan. P. Vuoden urheilukirja kilpailun tulokset Vuoden urheilukirja: Täydellinen keksintö – polkupyöräesseitä (J. Pitkän uran urheiluselostajana tehnyt Sarlin aloitti kirjapuolella komealla debyytillä. Vastaavalla perusteellisuudella soisi monen muunkin urheilukirjoittajan toimivan
Näköpiiriin tulee kai kenlaista, joskus pitää hidastaa ihmet telemään havaintoja. Pulkkinen kuvaa, miten auto ja autoistuminen ottivat polkupyörän pai kan nykyajan tienraivaajana ja vapau den vertauskuvana. VK-Kustannus Oy 2021. Tänä päi vänä voi sanoa ”näytä pyöräsi, niin kerron millainen ihminen olet”. Laajemmilta ajatuskierroksilta Pulk kinen poikkeaa omille lenkeilleen. Lisäksi rasitusvammat tuppaavat jäämään tilastojen ulkopuolelle. Kirjan viisi lukua käsittelevät urhei luvammojen ehkäisyn tutkimista, ehkäisyn käytäntöä, urheilijan kipua ja yleisimpiä vammatyyppejä, urhei luvammojen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta sekä eri kehonosien tyypil lisiä urheiluvammoja. Täydellinen keksintö. Rääkki altistaa väistämättä erilaisille urheiluvammoille. P. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 8 1 arvioitua K i r j a Pyöräilystä lukeminen sivistää J. Pihkala polki yli 90vuo tiaana kuntopyörää, kun liikuntakyky heikkeni. Kotimai siin tilastoihin perustuen liikuntavam mat ovat toiseksi yleisin vammatyyppi ja iso osa vammoista sattuu nuorille lii kunnan ja urheilun harrastajille. Länsimaissa pyörä muuttui yhteiskuntien vauras tuessa köyhien kulkupeliksi, kunnes 1980luvulla pyörästä alkoi tulla osa keskiluokkaista elämäntapaa. Lukija pääsee Pulkkisen tarjoile mana nauttimaan kulttuurihistoriallisia makupaloja. Pulkkisella kolmivaihteinen, minulla kymmenvaihteinen Rider – ei sekään mikään matkapyörä. K i r j a Jykevä paketti urheiluvammoista Kati Pasanen, Heidi Haapasalo, Peter Halen & Jari Parkkari. Aika moni meistä on kokenut jotain samanlaista. Kuntopyörien mainosmiehiä heistä silti tuli. Itse läh din kevätkesällä 1995 viikon reissuun Viroon kymmenen vuoden pyöräily tauon jälkeen. Teos 2022. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus teoksen on päätoimittanut vahvan fysioterapeutti ja valmentaja taustan omaava urheiluvammatutkija, FT Kati Pasanen. Polkupyöräesseitä. Urakka on ollut varmasti työläs, sillä kirjaan on lisäksi kirjoittanut yli 40 urheiluvalmen nuksen, psykologian, ravitsemuksen, fysioterapian ja lääketieteen asian tuntijaa. Pyöräilyn kirjon Pulkkinen pelkistää arki, virkistys, kunto ja kilpapyöräi lyksi, jotka limittyvät osittain toisiinsa. Molemmat edusta vat modernisaatiota, kummankin hiipu mista on ennustettu. 656 s. I. Kahdessa ensim mäisessä luvussa tiivistyy päätoimittaja Pasasen yli kahden vuosikymmenen kokemus urheiluvammojen ehkäisyn tutkimuksen ja tiedon käytäntöön soveltamisen parissa. Ensimmäiset kaksi lukua poikkeaa merkittävästi aiemmin suomeksi jul kaistuista urheiluvammakirjoista. P. Kirja on selvästi syntynyt rakkaudesta lajiin. Väite on minun, ei Pulkkisen. Kirjan henkilöhakemistosta löytyy 250 nimeä, kuten innokas fillarikom munisti V. Hyvin suuri osa suomalaisista osaa pyöräillä, joten polkemistarinoita riit tää. Hänellä apunaan on ollut kokenut toimituskunta: urheilufy sioterapeutti Peter Halén, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heidi Haapasalo sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkari. 217 s. Ensimmäiset päivät oli vat tuskaisia, kunnes lopulta ratas alkoi liikkua. Lenin ja tvsarjassa Kansan palvelija itsensä ukrainalaisten tietoi suuteen pyöräillyt Volodymyr Zelenski. Pulkkinen. Alku osan 162 sivua taustoittavat niin urhei. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Sijansa saa vat pyöräilystä kirjoittaneet kirjailijat, kuten Charles Dickens, Annie Ernaux, Juhani Aho ja Reino Paasilinna. Etenkin tavoitteellinen huippuurheilu on fyy sisten ja psyykkisten äärirajojen hake mista – ihmiskehon kudosten kuormit tamista yhä kovemmin, jotta haluttu harjoitusvaikutus saataisiin aikaan. Polkupyöräesseitä koostuu J. Vuoden 2022 urheilukirja Täydellinen keksintö. Teoksen rinnalla Pulkkinen teki Ylelle dokumenttisarjan Mitä polkupyörä tarkoittaa. Pyöräily on kuin Kansainvälinen olympiakomitea. JOUKO KOKKONEN Teijo Pyykkösen arvio Pulkkisen pyöräilydokumentista ilmestyi Liikunta & Tiede -lehdessä 4/2022. Yhteisiä kokemuksia Pulkkisen kanssa löytyy niin jopoilijoilta, lastaan turvaistuimessa kuljettaneilta, kilomet rejä matkoilla nielleiltä kuin työssään pyöräilleiltä. Mielettömintä ja lumovoimaisinta on kilpapyöräily. Liikunta ja urhei luvammojen määrä on kasvanut tasai sesti viime vuosikymmeninä. Hänen heräämisensä matkapyöräili jäksi tapahtui vuonna 2000 ajamalla liki kylmiltään 150 kilometriä Sipoon Nik kilästä Jaalaan. Suomalaisen liikuntakulttuurin kes tohahmoille Tahko Pihkalalle ja Urho Kekkoselle pyöräily ei ollut erityisen läheistä. Tärkeimmäksi hän nostaa arkipyöräi lyn. ”Urheilija ei näe tervettä päivää” on tuttu sanonta, jonka voisi päivittää nykypäivään lisäyksellä ”…mutta mitä enemmän niitä näkee, sitä parempaa tulosta todennäköisesti tekee”. Pulkkisen esseitä lukiessa on kuin pyörämatkalla. Pulkkisen pee sissä sivistyy. Välttämättä ei tule ajatel leeksi, että lukuisissa elokuvissa polku pyörä on tärkeässä osassa. Pulkkisen pienistä ja suurista ha vainnoista. Tunturi oli molemmilla alla. Sekä olympialiike että polkupyörä ovat kyenneet toistu vasti uudistumaan – ja levittäytymään koko maailmaan. Kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. Kirja on itsenäinen teos, vaikka samoja osioita löytyy molemmista
Kova pala maailman päiviräsäsille on se, että homomiesten sikiövaiheen tes tosteronitasot ovat muita miehiä alem mat, ja lesbonaisten puolestaan muita naisia korkeammat. riskienhallinta urheilussa, urheilijan terveystarkastus ten toteutus, suoritustekniikan ja liike hallinnan arviointi, harjoittelun ohjel mointi ja seuranta, ravitsemus, uni ja palautuminen, naisurheilun erityiskysy mykset ja urheilijan tukiverkoston rooli. Gaudeamus 2021. ”Eheytyshoidoille” ei ole perus teita. Urheilijan kehittymiselle ja suoritusky vyn optimoinnille on oleellista, että hän saa harjoitella vuodessa mahdollisim man monta päivää terveenä. Emeritusprofessori (Lontoon Imperial College ja Turun yliopisto) Ilpo Huhtaniemen testosteronikirja on muh kea tietopaketti hänen elämäntyönsä kohteesta, siis testosteronista. Yksi ilmeinen seurannainen saattaa olla lesbonaisten suuri osuus naisten huippuurheilussa. Myös kylmähoidon ja tulehduski pulääkkeiden tarpeellisuutta urheilu vammojen tavanomaisessa hoidossa arvioidaan uudelleen. Lukuun sisältyy myös osio urheilu psykologian merkityksestä kuntoutus prosessissa. Kirja auttaa varmasti ammattilai sia peilaamaan, ovatko omat käytän nöt ajan tasalla ja tarvittaessa päivit tämään niitä. Vammatilastot ja etenkin nuorten urheilijanalkujen merkittävät vamma määrät velvoittavat pohtimaan ennal taehkäisyä sekä sen liittämistä osaksi valmennusta ja päivittäistä harjoittelua. Homo miehet ovat luovempia ja verbaalisesti etevämpiä kuin muut miehet – aivan kuten naisetkin keskimäärin. Urheilijan psykologiset reaktiot vammoihin, kuntoutukseen, kipuun ja urheiluun paluun yhteydessä voivat olla hyvin moninaiset. Se nimit täin sisältää tieteellisesti perusteltuja, mutta useimmille maallikoille poleemi silta kuulostavia näkemyksiä. Varsinkin näyttöön perustuvan val mennuksen parissa toimivia palve lee luku neljä, joka käsittelee vammo jen diagnosointia, hoitoa ja kuntou tusta. Vaja vaisen tutkimustiedon rinnalle nou see fysioterapeuttien ja lääkärien klii ninen kokemus, jota on tuotu kiitettä västi esiin. Taustalla on tes tosteroniannostelu. Miten tämä tulisi kouluohjelmissa ottaa huomioon, siihen ei emeritusprofessorillakaan ole reseptiä. Komeat kunnianhimoiset, aggres siiviset, sotaiset, naisia ympärilleen keräävät, narsistiset johtajat ovat keski määräistä korkeamman testosteronita son ”uhreja”. 8 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 arvioitua luvammojen ehkäisyn tutkimusta kuin sen pohjalta tehokkaiksi havaittuja vammojen ehkäisymenetelmiä laajasti ja kriittisesti. JONNE KAMSULA, LitM erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura jonne.kamsula@lts.fi K i r j a Testosteroni – monessa mukana Ilpo Huhtaniemi. Vammariskiä ei voida urheilusta pois taa, mutta tutkimusnäytön perusteella suuri osa vammoista olisi ehkäistävissä. Sikiön erilaistu minen pojaksi tai tytöksi tapahtuu rat kaisevilta osin testosteroniannostuksen (ja Müllerin tiehyeiden estäjähormonin) ohjaamana. Uudessa ohjeis tuksessa korostuu vamman ensiapua seuraavien päivien aktiivinen kuntou tus. Koska erot säily vät, näillä havainnoilla on vaikutuksia urheiluun. Huhtaniemi vahvistaa monet kliseiksi luulemamme asiat testosteroniperus teisiksi faktoiksi. Hoitomenetelmiä tarkastellaan päivittyneen tutkimustiedon valossa puutteet huomioiden ja myös kriitti sesti. Huhtanie men mukaan tutkimukset osoittavat, että ihmisten seksuaalinen suuntau tuminen ei ole sosiaalista, vaan biolo gista. Itse olen tottunut käyt tämään urheiluvammakirjoja myös hakuteok sena. Pojaksi tulo stabiloituu, kun sikiön veren testosteronitaso nou see lähes aikuisen miehen tasolle. Pohjatyön jälkeen anne taan monipuolisesti käytännön ohjeita urheiluvammojen ehkäisyn yhdistä misestä kokonaisvaltaiseen käytän nön valmennukseen. Valitettavasti testosteroni. Lesbonaisten tes tosteronit ovat muita naisia korkeam mat ja he hahmottavat avaruudellisesti paremmin kuin naiset yleensä. 384 s. Lähes kaikki miehiin liitettävät pila piirrosmaiset ominaisuudet aggressiivi suudesta riskinottoon ovat yhteydessä testosteroniin. Pojan erot taa tytöstä sitten esimerkiksi siitä, että pojan nimetön on pitempi kuin etu sormi, tytöllä ei. Tästä näkökul masta käydään läpi mm. Jos haluat kohentaa yleissivistystäsi ihmisestä biologisena ja sosiaali sena olentona, ihmisen kehittymisestä sikiövaiheesta mieheksi tai naiseksi ja joksikin siltä väliltä, tässä on sinulle tie tokirja. Mukana ovat eri vammatyy pit, vammojen diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Urheiluvamman ensiapu (PEACE) ja hoito (LOVE) lyhenteet korvaavat van han kolmen K:n Kompressio–Koho– Kylmä ohjeistuksen. Tästä se alenee, mutta nousee uudelleen kor kealle synnytyksen jälkeen ensimmäi sen puolen vuoden aikana varmista maan pojaksi kehittymistä. Vaikka tut kimusnäyttö aiheesta on monilta osin vielä ohutta, niin erilaiset psykologiset strategiat tukevat kliinisen kokemuksen perusteella urheilijan biopsykososiaali seen toipumista. Upea teos tästä huolimatta. Homomiesten nais maiset piirteet ja vaikkapa normimiehiä heikompi avaruudellinen hahmottami nen ei ole sattumaa. Lisäksi käytössä on yli sata opetus ja ohjevideota, jotka avautuvat QRkoodien kautta. Johtoajatuksena on se, että liike on sopivasti ja nousujohteisesti annos teltuna usein parasta lääkettä urheilu vammoihin. Luku sisältää myös urhei lijoille, valmentajille ja huoltajille tär keän, melko tuoreen, ohjeistuksen äkillisten urheiluvammojen ensihoi dosta. Surullisena Huhtaniemi pitää murrosikäisten poikien testos teroniryöppyjen seurauksena tapahtu vaa koulun laiminlyöntiä. Vaikka teos sai ilmestyessään kohtalaisesti jul kisuutta, yllättävää on, että se ei herät tänyt suurempaa keskustelua. Aloitetaan sikiöstä. Tarkastelu painottuu eri kehonosien tyypillisiin urheiluvammoi hin. Entäpä sitten nuorten miesten öiset surmanajot. Loppuosan 491 sivua ovat urheilu vammakirjojen perinteistä sisältöä päi vitettynä. Tässä uusi tietojärkäle jättää toivomisen varaa, sillä hakemisto on jätetty syystä tai toisesta pois. Moninaisen vammakirjon käsittely ei ole helppoa yhdessä kirjassa. Hyvä ja paha testosteroni
Vastalauseilla vain oli saman verran vaikutusta tapahtu mien kulkuun kuin kamelin kyttyröille heitetyillä hiekanmuruilla tämän hölk kään. Venkulan tavoin Kolamo päätyy nyt esittämään, että urheilun ”ensimmäiset kysymykset” ovat luonteeltaan eettisiä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 8 3 on – urheilua lukuunottamatta – mie hille enemmän kirous kuin siunaus, se on taustalla myös miesten lyhytikäisyy dessä suhteessa naisiin. Miesten ja naisten väliin menevien sukupuolten ja urheilun reiluuden suh teen Huhtaniemi on myös skeptinen. Hiekka vain pölisi ja hiki virtasi, kun kamelitkin kirmailivat irtopalloja karkuun. Joka tapauksessa kirja avartaa ja tarken taa myös kaikkien liikunnan ja urheilun parissa toimivien näköpiiriä. Taus tatyöt on tehty, paikan päällä Qatarissa (ennen kisoja) käyty ja ainakin yksi siir totyöläinen jututettu. Aikaansa seuraavat kansalaiset ovat tietoisia miesten heikentyneestä sper man laadusta. Ainakin puheiden tasolla ”ihmiskeskeistä valmennusta” hehkutetaan niin meillä kuin muual lakin. Nyt kun korkean ja huonomman testosteronitason miehet saavat suun nilleen saman verran jälkeläisiä, sper man keskiarvo huononee. Tai eihän se aivan noin mennyt. Caster Semenya on tahtomattaan DSDurheili jan malliesimerkki. Hän häpeää lääkärinä sitä, kuinka lääketiede kiisti pitkään steroididoup pauksen urheiluhyödyt vastoin kaik kien tervenäköisten silmille hyppinyttä näyttöä. Kun kirjan jokainen luku on luettavissa eril lisenäkin, seuraa tästä joltinenkin määrä toistoa teoksen kerralla lukevalle. Huhtaniemi on seurannut urheilun dopingia pitkään. Vaikka eettinen kipuilu on tällä hetkellä korkeassa kurssissa ainakin länsimaissa, siitähän ei sovi tehdä uni versaaleja, ajasta ja paikasta riippumat tomia johtopäätöksiä. Sami Kolamo: Riistopallon MM-kisat Qatarissa. Jalkapallon kauneus. Laaja kirja hieman rönsyilee ydin teemasta sosiaalisiin anekdoottei hin, mutta helppo on ymmärtää eläk keelle jääneen professorin pilke sil mäkulmassa tekemiä irrotteluja. Qatarin megatapahtuma tullaan epäi lemättä muistamaan kertakäyttöisistä stadioneista, niillä raataneista ja kuol leista siirtotyöläisistä sekä kautta urhei levan maailman taukoamatta todiste tusta protestihälystä. Näissä Arabian niemimaan peleissä ei nielty hiekkaa eikä liiemmälti edes hikoiltu. DDR:n doping historian valaiseva läpikäynti erillisenä ilman Venäjän vastaavaa hieman kum mastuttaa. Potkivat palloa joulun alla aavikolla. Eikä hän usko vilpin loppu van urheilusta(kaan). Kuiten kin hän pitää esimerkiksi World Athle ticsin soveltamia testosteronitasoja DSDurheilijoille (disorder of sexual development) varovaisina ja järkevinä. Taskukokoista riistopallokirjaa pää dyin lukemaan samanaikaisesti Sami Kolamon edellisen, hivenen tuhdim. Tutkijan silmin tuollaiset keskelle eimi tään pystytetyt teräsmöhkäleet näyt täytyvät lähinnä ”epäpaikkoina”, lin jaa Sami Kolamo hieman konstikkaasti nimetyssä kirjassaan Riistopallon MM-kisat Qatarissa. Kaikki muut sairaudet ovat naisille lem peämpiä. Nimit täin ehkäisymenetelmien radikaalista parantumisesta runsaat 50 vuotta sit ten. Ettei asia tuntuisi liian yksinkertaiselta, on täsmennettävä, että testosteroni raja on relevantti vain niille DSDurhei lijoille, joiden androgeenireseptori toi mii. Juuri sillä vuosikymmenellä yhteiskun tatieteilijä Jaana Venkula yllätti kirjan mittaisilla mietteillään ”reilusta pelistä” jalkapallon ytimenä. Täytyykö sii henkään väittämään suin päin sitou tua. Hyötyä siitä on vain Alzheimerin tautiin, autoimmuu nisairauksiin ja luuston kestämiseen. Vastapaino 2022, 169 s. Toisistaan geneettisesti jotenkin eri laisiksi jaottuvia sukupuolia Huhta niemi kertoo olevan nykyään 112! Hän ei tunnu uskovan, että naisurheilijoiden tai erilaisten transsukupuolisten testos teroniarvoja saataisiin kriteeriksi, joka tunnustettaisiin yleisesti oikeudenmu kaiseksi perustaksi sarjajaoille. Aviador 2021, 193 s. Ilmiön syy on arvoi tus ja yllättävä on Huhtaniemen päät tely mistä osin on ehkä kyse. Muille korkeammasta testostero nitasosta ei ole kilpailuhyötyä. Puhakainen tuli esiin 1990luvulla. Ja vaikka aavikolle pystytetty pallos pektaakkeli sivuutettaisiin, jalkapallo tai oikeastaan koko tuntemamme kilpaur heilu on Kolamon mielestä erään tiensä päässä: ”Urheilukentillä mekanistinen ihmiskäsitys on yhdistetty näkemykseen urheilijasta tieteellis-teknisenä suorituskoneena.” Ankara ajatus tuo mieleen jalkapal loilevan filosofin Jyri Puhakaisen taka vuosien teesit, eivätkä kaikki tarkkai lijat ehkä enää yhdy aivan noin loh duttomaan arvioon. Tuomion sanat kajahtavat niin terävinä, että ne vertau tuvat kamelin kinttuihin kohdistetun piiskan sivalluksiin. Hiekkaaavikolle nousseet ilmastoidut, steriilit stadionit oli varattu vain kaksijalkaisille pallonjahtaajille. Anaboliset steroi dithan ovat testosteronin johdannai sia. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com K i r j a Riistoa, romantiikkaa ja pontevia protesteja Sami Kolamo. Qatar on vierastyö läisiään natsityyliin riistävä diktatuuri, ja kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA tari noi lajiperheestä, koska se edistää typer ryttävän tuottoisia liiketoimiaan perin teisen mafiaperheen tavoin. Ennen kehittyneitä ehkäisymene telmiä alfaurokset siittivät lapsia enem män kuin huonomman sperman mie het. Mediatutkija Kolamon riistopallokirja on mittasuhteiltaan pamfletti, sisältönsä suhteen lähinnä pienoistutkielma
(Kirjan nimeksi sopisi myös ”Kaikki mitä olen aina halunnut sanoa jalkapallosta”. Hän ei ensin ajattele liikkuvansa ja sitten liiku. Kulhan jo vuonna 1995 ilmestyneen pika historian ja etenkin sen kritiikittömän siteeraamisen IsohookanaAsunmaa kyseenalaistaa vahvasti. Ahde ilmaisi tyytyväisyytensä, sillä säilyihän TUL itsenäisenä SLU:hun liittyneenä jäsenjärjestönä. Laman oloissa huhtikuussa 1991 Suomeen synnytettiin Esko Ahon joh tama porvarihallitus, jonka kulttuurimi nisteriksi valittiin keskustalainen Tytti Isohookana-Asunmaa. Osa proses sissa mukana olleista ei ole julkais. Urheiluliikkeen eheytymisprosessi johti Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n perustamiseen marraskuussa 1993. Ikääntyvä kaunokirjailija Jukka Pakkanen on saanut arvoisensa akateemisen seuraajan. Totalisoiva ilmaisu kattaa toden totta niin pihapelit, harrastelijasarjat kuin Qatarissa nähdyt, monimiljonää rien tähdittämät ja öljymiljardöörien valvomat yhteenototkin. – – Tässä saumattomassa vuorovaikutteisuudessa, jota voi myös kutsua kehomieleksi, on taidon kauneuden ydin jalkapallossa.” Jos nyt pallon arvaamatonta pom pahtelua ja pelaajien akrobatiaa olisi aivan pakko pysähtyä hämmästele mään pitkäksi toviksi, silloin kyllä hakeutuisin lähimmälle uimarannalle seuraamaan lentopallon liikeratoja. Iso hookanaAsunmaan arkisto on luovu tettu Kansallisarkiston Oulun toimipis teeseen. Urheilun eheyttämisprosessista on kirjoitettu eri yhteyksissä. SUHS 2022. Tuo honkin tapaan on luvallista järkeillä, mutta silloin kehotan varautumaan yhä uusiin paljastuksiin, protesteihin, kohu kisoihin ja poliisitutkintoihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen minis teri ilmoitti SVUL:lle, ettei se tule ole maan valtionapukelpoinen liittyes sään uuden järjestön jäseniksi. Moinen puhetapa muistuttaa ajasta ennen Henning Eichbergiä, tavallaan viattomasta ajasta, jolloin ”urheilun” kattokäsitteen alle mahdutettiin suu rin piirtein kaikki ihmisen harjoittama liikehdintä. Tapaamiset ja kokouk set on ajoitettu tarkasti paikoilleen. Tylyn arvion saavat myös urheilujohtajat ja osin virkahenkilöt kin, jotka taktikoidessaan syöttivät int ressisidonnaista tietoa eri suuntiin. Kritiikkiä saa vat niin järjestöjohtajat kuin poliitikot oman puolueen ministereitä myöten. Myöskään vilkas kulissipeli ei dokumentoinut mihinkään. Arvovaltatappion kär sivät etenkin kokoomusministeri Ilkka Kanerva ja SVUL:n pääsihteeri Mauri Oksanen, jotka ajoivat kovaa linjaa suhteessa Matti Ahteen johtamaan TUL:ään. Asia erikseen on se, miten yhdistää riistopalloniteen kerrassaan nihilistinen visio saman tekijän estetisoivaan leik kiteesiin. IsohookanaAsunmaa ei säästele teoksessaan ketään. Maamme suurin urheilujärjestö Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) ajautui konkurssin partaalle. Tässä suhteessa Isohooka naAsunmaan toive 1990luvun urhei lupolitiikan historian täydentymisestä toteutuu. 240 s. Jalkapallon kauneutta lukiessa pitäisi vuorostaan uskoa, että edellä mainitut perimmäi set kysymykset ovat esteettisiä, eivät sittenkään eettisiä. Kyse on ajattelevista jaloista. Lukijalle jää vaikutelma, että ministeri on suunnitellut jossakin vaiheessa kir joittavansa tapahtumista. Muutoin on tietysti mitä ilahdutta vinta, että myös Sami Kolamon tapai set ”jalkapalloromantikot” (hänen ilmaisunsa) pohtivat urheilua vakavis saan, olipa tuo pohdinta pohjimmiltaan hyvää tarkoittavaa tai aidosti kriittistä. Suomen Urhei luhistoriallisen seuran julkaisemassa teoksessa ministeri käsittelee kansal lisen urheilujärjestelmän uudistamista 1990luvulla. Kai jotenkin niin, että hupia tuottavaan pallotteluun välineellisesti suhtautuvat pahikset pyrkivät pilaa maan pelin, ja heistä jotenkin eroon hankkiutumalla urheilun terve ydin hohtaisi entistä kirkkaampana. Tutkijakoulutuksen saanut Isohooka naAsunmaa on tallentanut aineistoaan perusteellisesti. ERKKI VETTENNIEMI, YTT tietokirjailija erkki.s.vettenniemi@student.jyu.fi K i r j a Ministeri muistelee järjestöremonttia Tytti Isohookana-Asunmaa. Ajoittain ministeri joutui napit vastak kain jopa oman pääministerinsä Esko Ahon kanssa. Oheisen sitaatin äärellä jäin vain miettimään, missä viipyvät vas taavat oodit käsipallosta, koripallosta, hevospoolosta tai vaikka kotikutoisesta pesäpallosta: ”Taitava keho tietää mitä tulee tehdä kussakin tilanteessa ja siksi siihen voi luottaa. Keijo K. 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 arvioitua man teoksen kanssa. Suomessa elettiin 1990-luvun alkuvuosina suurten murrosten aikaa. Kun urheilu järjestöjen – lähinnä SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton (TUL) – ”eheyttämistoi mista” on kulunut jo kolmisenkym mentä vuotta ja monet tuon ajan toimi jat ovat poistuneet keskuudestamme, tapahtumien perkaaminen on jää mässä tutkijoiden vastuulle. Henkilökohtainen näkökulma perustuu pääosin ministe riajan muistiinpanoihin, lehtileikkeisiin ja kerättyyn dokumenttiaineistoon. Kirjoittaja nimeää esityk sensä muistelmaksi. Tutkijoi den työtä hankaloittaa se, että esimer kiksi osasta pääsovittelija Harri Holkerin vetämistä istunnoista ei laadittu muistioita. Kabinettipeliä urheilujärjestöissä. Lama kouraisi myös urheilujärjestöjä. Histo riasta harpataan arkkitehtuuriin, muo dista museoihin, faneista naisiin, ja niin edelleen.) Tutkijafani mieltää jalkapallon ”kult tuurimuodoksi”, jonka ”ytimessä on leikki”. Kir jan eittämätön ansio on toimijasuhtei den ja tuolloisten politiikkakäytäntöjen valaisu. Niinpä SVUL puheenjohtaja Jukka Uunila ilmoitti viime tingassa järjestönsä jää vän pois SLU:sta. Valinta on edelleen sallittu, mutta perusteluiksi en oikein kelpuuta mainintoja pallon kiehtovuudesta ”geo metrisenä esineenä” tai jalkapallour heilun kiistattoman suuresta suosiosta. Jalkapalloilija ei määrää jalkojaan taipumaan sinne tai tänne. Siinä miljöössä hiekan pöllähtely on yksinomaan suotavaa, eivätkä stadio nin kannatinpalkit estä katsetta hakeu tumasta järven takaiseen taivaanran taan. Ta lou dellisen laman seurauksena brut tokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi lähes pariinkymme neen prosenttiin
Suh tautuminen ruotsinkieliseen urheilu liikkeeseen jakoi urheilua talvisotaan saakka. Rantalan aihevalinnat leimaavat koko teosta. Juuri eriytyminen lisään tyneine lajeineen ja liikkumismuotoi neen oli merkittävä tekijä, jonka vaiku tus ulottui myös liikunnan ja urheilun politiikkakäytäntöihin. Ilahduttavaa on huomata, että Vares keskustelee aikai semman tutkimuksen ja niissä tehtyjen tulkintojen kanssa. Sen kuluessa ratkottiin SVUL:n ja TUL:n välejä urakalla muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkosen johdolla, eikä sopua meinan nut löytyä millään. Tutkijoille jää kin selvitettävää muun muassa, mil laisiin poliittisiin menettelytapoihin urheilujohtajat olivat sosiaalistuneet 1970luvulta lähtien sekä millaiset toi mijaverkostot vaikuttivat tapahtumien taustalla. Suomen valtakunnan urheiluliiton (vuoteen 1961 Suomen voimistelu ja urheiluliitto) historiateos koostuu neljän kirjoittajan itsenäisistä krono logisesti etenevistä osioista. Ensimmäisen kerran SVUL:n historiassa kilpa ja huippuur heilun asema haastettiin, kun kansa laisilta kysyttiin mielipidettä sen ase masta maassamme. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 8 5 sut muistelmiaan tai on ainoastaan sivunnut tapahtumia. Myös konsulttivetoinen LIKUSTRAprosessi – jota Isohookana Asunmaa käsittelee ainoastaan runsaan sivun verran – ansaitsisi Vierumäki istuntoineen perusteellisen analyysin. Porvarilli nen urheiluliike joutui pohtimaan ase maansa, sillä TUL:n poliittinen asema vahvistui Neuvostoliiton vaikutuksesta. Liikuntapoliittinen ohjelman laati minen ja SVUL:n yhteiskunnallisen ase man määrittely olivat keskiössä tul taessa 1970luvulle. Koko SVUL:n historian ajan sen suu rin ja pysyvin rahoittaja oli valtio ensin budjettivaroista ja sitten Veikkauksen. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon erityisasiantuntija Jouni Lavikainen analysoi suhteellisen lyhyttä, mutta kiinnostavaa ajanjaksoa eli SVUL:n viimeisiä toimintavuosia 1980– 1994. Teoksesta käy hyvin ilmi, että valta kunnallinen keskusjärjestöhaave pysyi suunnitelmissa vuosikymmenestä toi seen. Tämä puoli jää nyt vähälle huomiolle. Teoksessa käydään läpi SVUL:n jär jestörakenteen kehitystä, rahoitusta, urheilumenestystä ja ennen kaikkea suhdetta Työväen urheiluliittoon ja ruotsinkieliseen urheiluun järjestön oman aineistoon tukeutuen. Terävin kritiikki IsohookanaAsun maan kiinnostavaan ja rohkeutta osoit tavaan muisteluteokseen kohdistuu lukuun, jossa kirjoittaja tekee jälki arviotaan ulottaen tarkastelunsa nyky päiviin saakka. Tulkinta on omituinen. Tässä suh teessa tekijät ovat onnistuneet, sillä teos kuvaa SVUL:n keskushallinnon toi mia koko historian aikana – tekstistä kuuluu järjestön ääni. Yhdessä väitöskirjassa koko urheilukentän käsit teleminen on mahdotonta ja rajauksia nimenomaisesti johtamisen tutkimi sessa on ollut pakko tehdä. Tämä olisi vaatinut kolmen suu ren (SVUL, TUL ja CIF) yhdistymistä, mutta liikuntapoliittista tahtoa tai pak koa tälle ei kuitenkaan löytynyt ennen 1990lukua. Toisen maailmansodan jäl keen SVUL:n asema muuttui. Näihin vuosiin liittyy myös erikoisliittojen painoarvon kasvu suhteessa piirijärjestöihin. Kirjassa painotetaan useaan ottee seen, kuinka SVUL piti itseään epäpo liittisena toimijana. Teksti on sinänsä sujuva katsaus suomalaisesta urheilusta ja lii kunnasta 1800luvun lopusta aina 1930 luvun lamaan, mutta vuoropuhelu aikaisemman tutkimuksen kanssa olisi ollut paikallaan. Nämä myrskyn vuodet ansaitse vat oman ruotimisensa etenkin tehty jen taloudellisten päätösten ja valinto jen suhteen. Samalla lii tot halusivat ottaa seurat omaan kont rolliinsa. Urhei lun ja liikunnan kulttuurikeskus Tah don näyttelypäällikkö Kalle Rantala kuvaa suomalaisen liikunnan ja urhei lun alkuvaiheita lähinnä arkistolähtei den ja Suomen Urheilulehden artikke lien kautta. Ensikäden lähteiden käytössä SVUL:n historia on mainio esimerkki. SVUL:n vuosi sadan lopputiivistyksen tekee Urhei lun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon kokoelmapäällikkö Ossi Viita. Tämä oli seuraus ta liikuntakulttuurin laajenemisesta ja eriytymisestä. Onkin selvää, että monen lukijan mielenkiinto kohdistuu juuri jär jestön kohtalonpäiviin. HANNU ITKONEN liikuntasosiologian emeritusprofessori hannu.itkonen@jyu.fi K i r j a SVUL:n omakuva Jouni Lavikainen, Kalle Rantala, Vesa Vares & Kalle Virtapohja. SVUL:n vuosisata. Olihan tutkijoilla käytössään 113 metriä arkis tokoteloita. Yhdeksi perusteluksi muistelujensa kirjoittamiseen IsohookanaAsun maa esittää sen, että Tapani Hautamäki on väitöskirjassaan (2019) käsi tellyt ainoastaan SVUL:n, SLU:n ja Suo men Urheiluliiton (SUL) johtamista ja jättänyt muut urheilujärjestöt käsittele mättä. Näkyvissä oli urheilun ja lii kunnan eriytymisen alku. Jari Kontkasen vuonna 1995 valmistunut yhteiskunta politiikan pro gradu tutkielma SVUL:n ja TUL:n yhdentymiskeskusteluista ja niiden juurista ei ole kulkeutunut Iso hookanaAsunmaan käsiin. SVUL:n johto huolestui Jukka Uunila etune nässä 1980luvulla urheilun ja liikun nan yhteiskunnallisesta painoarvosta, jota piti perustella. Hyödyllistä olisi ollut, jos muistelija olisi tutustunut lukuisiin tutkimuksiin liikuntakulttuurin eriy tymisestä. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares käsittelee kah denkymmen vuoden ajanjaksoa, jonka aikana SVUL ja TUL hakevat jatkuvasti olemassaolon oikeutusta suhteessa toisiinsa. Vasta voimanaan SVULtoimijat pitivät TUL:n poliittisesti värittynyttä agendaa. Järjestö näki lii kuntapolitiikasta tulleen merkittävä osa yhteiskuntapolitiikkaa. Teoksen päätoimittaja, tietokirjailija Kalle Virtapohja kuvaa toisen maail mansodan jälkeistä aikaa aina 1980 luvulle saakka. Onkin ollut vaativa tehtävä seuloa tästä kokonaisuudesta oleelli nen ja tiivistää se tekstiksi. Porvarilliset arvot terästettynä vuoden 1918 jälkeen Val koisen Suomen ajatusmaailmalla ohja sivat kuitenkin keskusjärjestöä. Urheilumuseon tutkimuksia 4, 496 s. Vares osoittaa hyvin, kuinka 1930luvulla Urho Kekkosen kätilöimä järjestörakenne säilyi SVUL:ssa aina 1990luvulle saakka. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto 2022. Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin urheilujärjestö
Esimerkiksi Suomen Hiihtolii ton edustajat tyrmäsivät täysin nais ten osallistumisen hiihdon MMkisoihin pohjoismaisessa hiihtokokouksessa vuonna 1933 Lahdessa. Tämä näkyy hieman sisäl lön toteutuksessa. Kirjoittajat eivät mainitse sitä, miksi ovat tällaista tietokirjaa lähteneet kir joittamaan. Erikoisliitot suhtautuivat toisaalta hyvin varauksel lisesti naisten mukaan tuloon arvoki soihin. Ensim mäinen kappale käsittelee kestävyys harjoittelun ja liikunnan hyötyjä. Naisten liikunta ja urheilu tulee mukaan vasta 1930luvun tarkastelussa, jolloin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton (SNLL) puheen johtaja Kaarina Kari kävi julkista debat tia naisten urheilusta Tahko Pihkalan ja Martti Jukolan kanssa. Kirjassa käsitellään lyhyesti myös naiskestä vyysurheilijoiden ja nuorten harjoitte lun erityispiirteitä. Palautuminen sekä kes tävyysurheilijan terveys ja ravinto ovat saaneet omat kappaleensa. Topi Raitasen (kestävyysjuoksu), Krista Pärmäkosken (maastohiihto) ja Kaisa Salinin (triatlon) tarinat ovat mainioita. Seuraavissa puhutaan kestävyysharjoit telun vaikutuksista, ohjelmoinnista ja seurannasta. Tämän myötä tyttöjen ja naisten määrä SVUL:n jäsenistössä lähes kaksinkertaistui ja seuroja tuli mukaan 176 kappaletta. Teksti etenee loogisesti ja kirjan maltillinen värimaailma kut suu lukemaan. Mitään tekstiä kokoavaa osiota teoksesta ei löydy. Kestävyysurheilijoi den voimaharjoittelun perusteet kuva taan tekijöiden mukaan ensi kerran suomenkielisessä kirjassa. Kestävyys tarkoittaa kirjoittajien mukaan ”yleisesti kykyä työskennellä suhteellisen reippaalla intensiteetillä kohtalaisen pitkän aikaa väsymättä, tai ainakaan väsymyksen haittaamatta suoritusta”. Naisten osuus järjestön päätöksentekijöistä jäi kuiten kin vähäiseksi. Yrityssalkusta löytyi monen laisia firmoja riskejä kaihtamatta. Sivuilla on paljon tau lukoita ja kuvia täydentämässä teks tiä. VK-Kustannus 2022. Teos on yhdistelmä uusinta tutkimustietoa sekä kirjoittajien laajaa kokemusta niin valmennus ja asian tuntijatöistä kuin tutkimuksen parista. Kestävyysharjoittelu – tutkitulla tiedolla tuloksiin. Kirjan näkökulmaksi on valittu kilpaurheilu, joten vaikkapa fyy sisesti kuormittavassa työssä jaksa misesta tai kestävyyden vaikutuksista ikäihmisen toimintakykyyn liittyvää asiaa sieltä on sellaisenaan turha etsiä. Kestävyysharjoittelu on nimensä mukainen monipuolinen tietokirja aihepiiristä. Kattava lähdeluettelo takaa sen, että teos lunastaa nimensä lupauk sen tutkitun tiedon hyödyntämisestä. JARI KANERVA, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi K i r j a Tietopaketti kestävyysharjoittelusta Ari Nummela, Esa Hynynen, Jussi Mikkola ja Ville Vesterinen. SVUL etsi 1980luvulla kerä yksiä ja muita perinteisiä varainkeruu tapoja tuottoisampia rahoituskeinoja. Varmasti myös henkilöt, jotka jo tietä vät aihepiiristä paljon, voivat hyödyn tää kirjan kattavaa tietopääomaa. MIKKO JULIN lehtori Laureaammattikorkeakoulu mikko.julin@laurea.fi. Jokaisen urheilijan kohdalla käydään lyhyesti läpi matka huippukestävyysur heilijaksi aina lapsuudesta lähtien. Kestävyysharjoittelu on kirja, johon jokaisen asiaan jo vihkiytyneen ja tavoitteellisesti suhtautuvan kannattaa tutustua. Teoksen luettavuutta olisi voinut parantaa hakusanaluettelolla ja jokaisen kappaleen päättävällä yhteen vetoosiolla, kappaleiden ydinviesteillä. Vasta toisen maailmansodan jäl keen tilanne muuttui hieman, kun SNLL liittyi pitkien neuvotteluiden jälkeen SVUL:ään 1947. 8 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 arvioitua tuotosta. Kestävyys liikunnasta kiinnostuneelle harrastus taan aloittavalle kirja ei sovellu. SVUL:n kokonaiskuva ja mer kitys olisivat syventyneet, jos kirjoit tajat olisivat kautta linjan peilanneet tuloksiaan aikaisempaan tutkimukseen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Kirjassa on kaksitoista kappaletta, joissa tarkastellaan kestävyysharjoitte lua monista eri näkökulmista. Esi merkit antavatkin hyvän kuvan siitä, kuinka paljon työtä huipulle pääsemi nen vaatii lahjakkuuden lisäksi. 390 s. Toki kaikki olisi voinut mennä toisinkin, mutta löysä velanotto ja lama korja sivat omansa. Urheilijatarinat sisältävät myös paljon konkreettisia harjoitusohjelmia sekä matkan varrelta että huipputasolla. Kirjan viimeinen kappale käsittelee kolmea urheilijaesimerkkiä. Välillä uppoudutaan hyvinkin tarkasti ja monipuolisesti kes tävyysharjoittelumaailmaan, kun taas ajoittain liikutaan yleisellä ”kansalais tasolla”. SVUL:n vuosisata on tärkeä etenkin urheilujärjestöjen lähihistorian ymmär tämisessä. Kirjan lopussa on pienellä fontilla peräti 15 sivua lähteitä, joten lisätietoa etsivät löytävät varmasti tutkimustie don äärelle. SNLL ei hyväk synyt naisten kilpaurheilua. Kuten Ossi Viita loppu luvun otsikossaan osuvasti tiivistää: ”Ensin kaatui Neuvostoliitto ja sitten SVUL.” Ensivaikutelma SVUL:n historiasta on kovin miehinen. Vielä 1980luvulla nais ten osuus oli marginaalinen SVUL:n liit tovaltuustossa. Osa järjestön loppuvaihei den myllerryksessä mukana olleista muistaa mitä on asiasta kuullut ja luke nut tai heillä on omakohtaisia koke muksia asiasta. Teoksessa on tarjolla se tulkinta, jonka järjestön omat arkistot tarjoavat. Lukukokemuksena kirja on kuiten kin sujuva. Ensin järjestö lähti mukaan kiinteistö keinotteluun ja pian myös hiihtokes kusalalle. Ehkäpä suurin luki jakunta ovat valmentajat, jotka etsivät perusteita tai tukea kestävyysharjoitte luohjelmiensa laatimiseen
Upea kuvitus. Joku voi toki ihmetellä kenttä , halli ja ratatason tapahtumien yksityiskoh tien vähäisyyttä kirjassa. Muistelmakirjan toinen teema on puoliammatillinen näytteleminen, jota Laakso on myös harjoittanut pitkään. Ehkei kuitenkaan ihan noin kaan. Saattoi siis pelätä tekelettä, jolla brändijournalisti kiillottaa brändiään ja brändiseura lähes puhki uhottua brän diään – ja jolla julkisuusmylly paisut telee kohuotsikoita juttupulansa täyt teeksi. Laakso on halunnut muistella erityisesti into himoista urheiluharrastustaan . Urheilu on muutakin kuin tuloksia ja taulukoita, pelien ja kisojen virtaa. antaa ymmär tää, lumi ja jäälajit ovat olleet Laak solle palavan halun harrastuksia. Tulee selväksi se, mitä sanotta vaa kirjoittajalla on. Kanerva on kirjoitta nut oman kirjoittajauransa parhaimpiin kuuluvan tuotoksen. Sekin pistää silmään, että jääkiekkoa ei kunnolla edes mainita ennen kuin puolivälin jälkeen. Laakso toki itsekin korostaa, ettei kirja missään nimessä ole elämäkerta. Puuttuu tärkeä arjen ulot tuvuus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 8 7 K i r j a Puuttuva näkökulma näkyviin Juha Kanerva: Stadin IFK, IFK:n Stadi. Harvasta asiasta on urheilussa puhuttu niin paljon kuin HIFK:sta, ja sanottu niin vähän. HIFK on aihe, jonka liepeiltä on kirjoi tettu kirjoja ennenkin. Kun urheilukirjallisuus on lisäksi sairastunut ilmiöön, jossa moni kirja nähtävästi tehdään lähinnä kirjoittajan ja aiheensa brändiarvon tukemiseksi sekä aikamme otsikkoteollisuuden raa kaaineeksi, heräsi epäily. Löysä HIFKpuhe on pysyvä muoti ilmiö. ”En tiedä mitä muistelmiin pitäisi kirjoittaa, minä kirjoitin mitä satuin muistamaan”. Kustannus Aarni. Tässä kirjassa tulee selväksi, miksi HIFK on olemassa ja mitkä syyt ovat tehneet siitä sen mikä se on. Epäilyä ei vähentänyt kirjoittajansa hieman ristiriitaiseksi muuttunut julki nen persoona. Voi kysyä miksi IFKtoimijoiden nimiä ei ole mai nittu enempää tai legendaarisia urhei luhetkiä ei ole selostettu tarkemmin. Saat taisimme oppia jotakin. Tärkein syy päätyä kehumaan näin estottomasti liittyy kuitenkin asiaan, jota tulisi miettiä jokaisen, joka jat kossa kirjoittaa tai kustantaa yhtään uutta urheilukirjaa. Se on ollut myös lehtijuttujen aihe vuosikymmeniä. Urheilu on ollut myös mer kittävä paikallisen identiteetin tuottaja ja ilmentäjä. Se on tehnyt Helsingin kulttuurihistorian ymmärryksen tradi tiosta vajaan. Onnistu nut ulkoasu, joka tukee onnistuneesti popularisoitua kerrontaa. Aihe asettuu yhteis kunnalliseen yhteyteensä tavalla, jota harvoin urheilussa näkee – ja silti kirja on helppolukuinen. Toi saalta kirjan nimi voisi yhtä hyvin olla pelkkä Teräsmies, sillä kiihko myös kesälajeihin on ollut lähes hallitsema. Tätä näkökulmavalintaa soisi näke vän urheilukirjoissa enemmänkin. Ja on siinä isossa kuvassakin jokunen lillu kanvarsi, jota tekisi mieli opponoida. Kustantamo S&S. Kirja on urheilukirjaksi harvinaisen jämäkkää asiaa. Tavallista on, että pitkän yliopistou ran tehnyt alleviivaa työuraansa, joka on ollut hänelle henki ja elämä. Kuten kirjan nimi . Lähde luettelo, jonka läpikäymistä voi suosi tella kaikille, jotka aikovat urheiluhisto riasta jatkossa jotakin kirjoittaa. ”Muistelija muistaa mitä muistaa, mutta muistelee mitä haluaa muistella”, paljastaa muistitiedosta väitellyt (2009) Katja-Maria Miettunen. Hyvin perus teltu asiasisältö. Tämä on ison näkökulman kirja. Se, että jossakin on tietty urheiluseura, kertoo ympäristöstään. Mutta tässä kirjan vahvuus onkin. Niin käy, jos on tärkeämpää tuottaa kirja ja pitää näyttävä julkista mistilaisuus kuin miettiä mitä pitäisi sanoa. Tätä kaikkea on leimannut samoilla tutuilla näkökulmilla, henkilöillä ja adjektii veilla paisuttelu. 374 s. Se on myös yhteiskunnallinen ilmiö, jolla on ollut rooli suomalaisuuden muotou tumisessa. Talviteräsmies . Kanervan kirja ei tätä vajausta yksin poista, mutta tärkeä avaus se on. Pelko oli turha. Pääkaupungin kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon ja ansiokkaasti, mutta urheilua on harvoin syvemmin tarkas teltu osana sitä. ”Yliopisto on pitänyt minut leivässä, liikunta hengissä ja teatteri elossa.” Lii kuntakasvatuksen emeritusprofes sorin Lauri ”Lasse” Laakson tiivis tys muistelmateoksessaan yllättää. Ei ole sattumaa, että IFK, HJK, HKV ja monet vähemmänkin näkyvät seurat on perustettu – ja että ne yhä ovat ole massa. Se ei kuiten kaan ole paljon, kun ottaa huomioon Laakson (s. Täytyy tunnustaa, että tartuin tähän kirjaan ennakkoluuloisesti. Se luo kokonaiskuvan yhteisöstä nimeltä IFK ja sen kytkeytymisestä ympäris töönsä – ja tekee sen hyvin. 1947) yli 65 vuotta kestä neen ja uskomattoman laajaalaisen urheiluharrastuneisuuden. Juha Kanerva on urhei lutoimittajaporukan mielenkiintoisim pia toimijoita, hän kirjoittaa hyvin ja ajattelee laajasti, mutta samalla hän on tuotteistunut tyylisuuntansa toimijana julkiseksi hahmoksi, jossa roolin yllä pito ei aina selkeytä ajattelua ja sanoi tusta. Urheiluun liittyville muistoille on kir jassa varattu yli 200 sivua. Talviteräsmies. 319 s. Moneen ker taan jo sanotut itsestäänselvyydet ja IFKmyyttien pönkitykset löytyvät aiemmistakin kirjoista. lap sena, nuorena, työikäisenä ja eläkeikäi senä. Talviteräsmieskirjassaan Laakso sivuuttaa työnsä yliopistolla lähes kokonaan. Helsingin kaupunkikulttuurin kehi tyksessä urheilulla on ollut iso merki tys. Kirjaa voisi kehua monesta. Tämän äärellä oppii muutakin kuin IFK:n tarinaa. Tämä perusasia jää liian usein miet timättä. Mutta ei. Taasko tätä. Sitä voi suositella heillekin, joita kirjojen luku ei muu ten oikein innosta. Käsitellään siis koko IFKyhteisöä ja sen muotoutumista, ei juututa brändikiekkosukupolven näkö kulmaan. JARI KUPILA K i r j a Elämäni ladulla ja lavalla Lauri Laakso
Esimerkiksi: ”Olen huolestuneena seurannut, kuinka toisinaan varsin korkeallakin asiantuntemuksen ja päätöksenteon tasolla fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja liikuntakasvatus nähdään yhdeksi ja samaksi asiaksi. Käsikirjoitus ja ohjaus Niina Raitanen. Viisi osaa, yhteiskesto 106 minuuttia. Laakson teksti on myös lukijaystä vällistä. ”Jos saavutan hyvän tuloksen, ei ole minun vikani, jos joku on vielä parempi.” Osuva vinkki liikkujille ja lii kuntaa opettaville. Toisten voit taminen ei ole ollut hänelle ”se juttu”, vaan enemmän ovat kiehtoneet lajit, joissa suoritusta voi arvioida tuloksen perusteella. Cheers from Finland onkin omalla tavallaan kurkistus urheilun mennei syyteen, jolloin asioita tehtiin toki tosis saan, mutta ei kaikilta osin tämän päi vän huippuurheilun piiruntarkassa hengessä. Eikä epäilyksiä vähennä se, että painonnostaja Akseli Lintulaakso tulee mukaan kylmiltään, ja pääsee alkuvai keuksien jälkeen mukaan joukkuee seen. YLE 2022. On helppo kuvitella löytyvän urhei lufanaatikkoja, joiden mielestä cheer leading maajoukkueen urheilijat eivät ole urheilijoita, eikä laji ole edes urhei lua. ”Taitavampia, nopeampia, voimakkaampia ja kestävämpiä liikkujia varmasti löytyy, mutta monipuolisuudessa uskallan kyllä asettua lähtöviivalle lähes kenen kanssa tahansa.” Monipuolisuuden korostami nen sopiikin pitkän linjan liikuntapeda gogille. Uralle mahtuu myös ikämiehenä läpikäytyjä 14 ja 20lajin ultraotteluja. Laakso toimi 1985–2011 lii kuntapedagogiikan apulaisprofesso rina ja professorina sekä dekaanina Jyväskylän yliopistossa, joten muistel tavaa varmasti löytyy. Cheerleadingmaajoukkueen mies ten taustat ovat ensi tuntumalta yllät täviä. Ajanjaksoon mahtuvat kahdet MMkisat, joista ensimmäiset toteutui vat syyskuussa 2021 etäkisoina. Asiantilan tuskailu saa tilaa juuri sopivasti. Koro napandemia vaikutti oleellisesti maa joukkuetoimintaan. Joukkueeseen kuuluvat muun muassa postipakettien jakaja, maatilan poika ja kirvesmies. Hankalimmassa vaiheessa talvella 2020–2021 harjoitte lussa on siirryttävä leirien sijaan pien ryhmiin. Tämä ei estä joukkueen miesten kevyttä äijäilyä paljussa ja saunassa pitsan, lonkeron ja jaloviinan kera. Laakso tunnistaa omaavansa poik keuksellisen voimakkaan suoritusmoti vaation, mutta se on pääosin tehtävä, ei kilpailuorientoitunutta. jos vain Laakson sielulle sie tää kirjoittaa. Cheerleadingin sekajoukkue koos tuu naisista ja miehistä. Dokumentti ker tookin miehisyyden laventumisesta. Moderniin urheiluun kuuluva roolien eriytyminen näkyy: heiteltävät arvioitua. Mutta vielä on pakko palata kirjasta yliheitettyyn. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com T e l e v i s i o Eloisa kuvaus laajentuneesta liikuntakulttuurista Cheers from Finland. Nuoremmalle polvelle on olemassa uudenlaisia tapoja olla mies. ainakaan, jos esitetyt vaihtoehdot koettiin huonom miksi: ”Isäni olisi varmasti hyväksynyt näyttelijän ammatinkin, mutta että mies lähtee opiskelemaan urheilua!” Sen verran runsaasti Laakso on saa nut tehdä teatteria lavalla ja TV:ssä, että jo sillä perusteella häntä voi kut sua myös näyttelijäksi, vaikka se miestä itseään oudoksuttaa: ”Itse asiassa korvissani hieman särähtää aina kun kuulen nimeni yhteydessä sanan näyttelijä.” Yliopistoelämän vähäistä näkyvyyttä kirjassa Laakso perustelee sillä, että halusi supistaa alkuperäistä tekstiai neistoa ”sekä lukijaystävällisemmäksi että ystävällisemmäksi”. Pääosassa ovat maa joukkueen jäsenet. (...) Silloin ihminen ymmärretään vain biologisena olentona ja liikunta pelkkänä fyysisenä aktiivisuutena.” (Laakso 2015). 8 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 ton. Voisi jopa aja tella, että yliopistomuisteluihin velvoit taa jo Talviteräsmieskirjan alkulehdille painettu alaotsikko: ”Muistikuvia emeritusprofessori Lauri Laakson elämästä.” Laakso tosin epäilee, ettei hänen liikuntapoliittiselle testamentilleen löydy laajempaa kiinnostusta. Voi olla, ettei yliopiston arjesta, tie depolitiikan tuulista ja liikuntahallin non linjoista pysty kauttaaltaan kirjoit tamaan yhtä ystävällisesti kuin Laakso on kirjoittanut urheilu ja teatterielä mästään, mutta emmeköhän me lukijat sen kestä . Lauseet ovat mietittyjä. tai ainakin sen tulisi kaivata . Niina Raitanen kuljettaa tarinaa pääosin viiden mie hen ja päävalmentaja Mija Schreyn ker tomana. Liikuntakenttä kaipaa . Koska moni mainituista arva tenkin haluaa löytää itsensä kirjan sivuilta, henkilöhakemisto olisi ollut paikallaan. Niistä hohtaa innostuneisuus ja huokuu vaa timattomuus. Uskallan vakuuttaa, että löytyy. Epilogissa Laakso kirjoit taa, että ”poistetuista aihealueista, esimerkiksi työelämään liittyvistä muistoista, voisin vielä joskus kasata oman kokonaisuutensa, joka sisältäisi myös jonkinlaisen ’liikuntapoliittisen testamenttini’”. Miesten ottaminen kerronnan pääkohteiksi pakottaa katsojan mietti mään sukupuolirooleja. Laaksolla on muun muassa viralli set ennätykset kaikista yleisurheilula jeista. Valinta on onnistunut. Laakso tuo nimeltä mainiten kirjan sivuille lähes 500 henkilöä niin koti, urheilu kuin teatteririntamilta. edelleen Laakson muis tutuksia siitä, että liikuntakasvatuk seen liittyy ”liikuntaan kasvattamisen” ohella aina myös ”liikunnan avulla kasvattaminen”. Näytteleminen on kulkenut Laak soilla suvussa, eikä näyttelijän ammat tia kotona väheksytty . Laakso kirjoittaa olleensa aina paitsi urheiluhullu myös teatterihimolla rii vattu. Kapteeni Natalia Bartoldi on jonkin verran äänessä valmennustilan teissa. Silti mukana ovat vain he, joista on voinut kirjoittaa ystä vällisesti. Laaksolla on omien sanojensa mukaan ollut urheilemisessa enemmän intoa kuin osaamista. Kirja onkin korostetun ystävällinen. Talviteräsmies on selvästi ollut Laaksolle tärkeä työ. Kunnian himoinen Schrey on lajioppinsa Yhdys valloista ja menestynyt lajin parikilpai luissa. Laakso on vuo sien varrella osallistunut jämäkästikin liikuntakasvatuksesta käytävään kes kusteluun. Cheers from Finland -dokumentti seuraa cheerleadingin sekamaajouk kueen taivalta syksystä 2020 kevääseen 2022
Kumppaneista ST1energiayhtiön mukanaolo on herättänyt vastustusta. Yllättävää onkin, että lumi ja talvi katoavat kuvasta näyttelystä liki koko naan, vaikka lumilajien olosuhteiden luomiseen käytetään paljon energiaa myös Suomessa. Monet liikun ta paikat kuluttavat runsaasti energiaa. Ja roskajuoksu on harrastus, jollaista ei edes pitäisi olla olemassa. Esittelyteksti lupaa, että sisällöt herättävät pohtimaan omaa urheiluun ja liikuntaan liittyvää toimin taa ympäristön näkökulmasta. JOUKO KOKKONEN N ä y t t e l y Liikunnan ympäristö asiaa vai viherpesua. Liikuntapaikkarakentamisen vaiku tus ympäristöön tulee esille näytte lyssä. Harjoittelun iha nuus ja kurjuus, leirielämä ja kilpailu jännitys välittyvät. Uurastus huipentuu kisamatkaan Floridan Orlandoon Dis neykonserniin kuuluvan ESPNyhtiön urheilukompleksissa pidettyihin MMki soihin. Viiteen osaan viipaloitu kaksituntinen rullaa hyvin ja tuo esiin urheilun eri puolia. Cheers from Finland kertoo myös laa jemmin pienten lajien todellisuudesta. Niina Raita sen dokumenttia voi suositella kaikille liikuntakulttuurin muutoksista kiinnos tuneille. Ja kolmeminuuttinen esitys on fyysisesti vaativa suoritus. Koronapandemia lisäsi intoa liikkua luonnossa, mikä kasvatti kansallispuis tojen kävijämääriä. Yhteistyökumppanit ovat esillä näkyvästi näyttelyssä. Mielenilmaukset toivat sekä näyttelylle että sen arvostelijoille julki suutta. Näkökulman olisi tar jonnut myös talvien muuttuminen har maiksi ja vetisiksi, mikä vähentää väki sinkin ulkoliikuntaa. Ja myös esittelytekstin lupaus täyttyy: näyttely antaa ajateltavaa. Kaikkein eniten energiaa nielevät kuitenkin kuljetukset kisakatsomoihin ja liikuntapaikoille. Menneen talven lumet -näyttely. Urheiludokumentit ovat usein vai vaannuttavaa katseltavaa. Vaikka hulppean lopun kaltai set olosuhteet ovat harvinaisuus, niin minkä tahansa lajin parissa toiminut saattaa samastua näkemäänsä. Cheers from Finland ei kuulu tähän luokkaan, vaikka tarinaan kuuluu kaksi onnellista lop pua. Cheerleadingissä sekoittuvat akro batia ja showmeininki, jonka tavoitta minen onnistuu 2020luvun suomalai selta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 8 9 ja nosteltavat naiset ovat hoikkia ja jän teviä, miehet vankkoja ja voimakkaita. Näyttelyyn siirrytään talvista liikun taa esittelevästä osasta pysyvää näyt telyä. On myös virkistävää kuulla muutakin kuin hiottua urheilijapuhetta. Harrastaminen kysyy ajan lisäksi rahaa. Samoin liikuntaan liittyvää tekstiili ja välinekulutuksen vaikutuksia olisi voinut käsitellä laa jemmin. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto on tart tunut aiheeseen Menneen talven lumet näyttelyssään. Elokapina ja Greenpeace osoittivat mieltään Tahdon ulkopuolella näyttelyn avajaispäivänä syyttäen museota viherpesusta. Kaupunkipyörät ovat saa neet lukuisat ihmiset nousemaan satu laan taittamaan lyhyitä matkoja pol kien. Syöpöimmästä päästä ovat näyttelyssä käsitellyt uimahallit ja jää hallit. Pro tect Our Winters Finland ja Save Pond Hockey järjestöt ilmoittivat lopetta vansa yhteistyön Tahdon kanssa. JOUKO KOKKONEN. Suomalaisesta kilpa ja huippuurhei lusta iso osa perustuu edelleen into mielisten ihmisten vapaaehtoisuuteen. Rakentaminen on pieni osa lii kuntapaikan elinkaarellaan aiheut tamista kustannuksista. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto 27.8.2023 saakka. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lii kuntaan ja urheiluun, jotka kuormitta vat ympäristöä eri tavoin. Raitanen hehkuttaa kahta prons sia sopivasti. Mie likuvaottelun voi tulkita päättyneen tasapeliin. Näin on varmasti tulevaisuudessakin. Näyttely tuo esiin useita näkökulmia liikkumisen ja ympäristön suhteesta. Jukolan viestissä suunnistuspiikkarien käyttökielto sääs tää maastoja
Hän näki urheilua tai paremminkin liikuntaa tarvittavan, kun järkiperäistyminen voitti alaa sekä työelämässä että vapaa-ajalla. LTS:n 50-vuotis historiikin kirjoittaneen Antero Heikkisen mukaan kompromissiksi tuli näytenumeron julkaiseminen. Käsittelyyn liikuntakulttuurin kestoaiheita Useista näytenumeron teemoista, kuten suomalaisten kunnosta, huippuja kilpaurheilun kaupallistumisesta, tutkimustulosten hyödyntämisestä ja liikunnan merkityksestä kansanterveydelle, tuli Stadionin ja myöhemmin Liikunta & Tieteen kestoaiheita. Hän otti laajemman näkökulman kuin pelkästään liikuntatutkimuksesta lähtevän. Lihavuuden aiheuttamia sairauksia saattavat olla esim. Hän näki vertailun voivan tuoda pitkäjänteisyyttä liikuntatoimintaa edistäviin investointeihin ja vähentävän törmäilyä muotioikkujen heiteltävänä. ”Lukuisissa viime vuosien sotaharjoituksissa on todettu, että tämän päivän 20-vuotiaat varusmiehet kestävät erinomaisesti ja vähintään yhtä hyvin kuin mitkä tahansa aikaisemmat ikäluokat useampipäiväisten yhtämittaisten sotaharjoitusten rasitukset. Teräsvirta oli vastustanut lehtihanketta seuran senioripolven kanssa. Tekstejä kertyi niin paljon, että ne riittivät täyttämään itsenäisen julkaisun. Pääesikunnan liikuntakasvatustoimiston päällikkö Kalevi Römpötti otti kantaa väitteisiin nuorten kunnon heikkenemisestä. Ensimmäisen Stadionin kirjoittajakunta oli edustava otos seuran jäsenistä. Jos ihmisellä on itsehillintäkykyä ja esteettistä tajua omaan ruumiiseensa nähden, niin hän pitää huolen siitä, ettei painoa tule liikaa.” Näytenumeroon kirjoittivat toimitusosaston jäsenistä Kalevi Heinilä, Osmo I. Koskela ei käyttänyt sanaparia ”tiedolla johtaminen”, mutta hän piti tärkeänä Liikunta & Tiede 60 JOUKO KOKKONEN Stadion 1963–1980: viileää tiedettä ja kiihkeitä väittelyitä 9 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3. Hän otti esille myös ”yleistyvän kansansairauden”, lihavuuden. Päätoimittaja Kailan mielestä LTS tarvitsi oman lehden. LTS päätti ryhtyä julkaisemaan neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä. Lehti sai nimekseen Stadion ja sen näytenumero ilmestyi vuoden 1963 lopulla. Näytenumerosta saatu palaute oli voittopuolisesti myönteistä. verenpainetauti, maksan sairaudet, sokeritauti, nivelten kulumiset ja yleinen vastustuskyvyn heikkeneminen. LTS:n puheenjohtaja, Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen johtaja Pentti Teräsvirta esitti lyhyessä tervehdyksessään oman lehden vaihtoehdoksi yhteistyötä Suomen Voimistelunopettajaliiton kanssa. L iikuntatieteellisen Seuran toimitusosaston jäsenten kirjoittamia artikkeleita ilmestyi vuosina 1958– 1963 Kouluvoimistelu ja -urheilulehden liitteenä. Kaila kiteytti Liikunta ja Tiede -lehdessä 1/1983 linjan olleen yksinkertainen: ”neljä numeroa vuodessa ja mikäli mahdollista liikuntatieteellistä tekstiä”. Hänkin tarvitsee harmitonta ja rentouttavaa ilmaisullista toimintaa vastapainoksi kaikkialla läpilyövään rationaalisuuteen.” Aarni Koskela tarkasteli tutkimustulosten soveltamista käytäntöön. Kaila, Aarni Koskela, Pentti Pöyhönen, Kalevi Römpötti ja Jukka Wuolio. Näin siitäkin huolimatta, että nykyajan sotaharjoitukset ovat suorastaan vaativampia kuin aikaisemmin.” Kalevi Heinilä käsitteli urheilua rationaalistuvassa maailmassa. Tahko Pihkala ja Hilma Jalkanen edustivat LTS:n perustajia. Pihkala pohti edellytyksiä vertailla eri urheilulajien yhteiskunnallisen käyttöarvoa koko kansaa palvelevan liikuntatoiminnan näkökulmasta. Jalkasen sanavalinnoissa on jotakin tuttua. Sivukoko oli B5 (175 x 250 mm) ja sivumäärä 50. Kulttuurija pappissukuun kuulunut Kaila toimi sittemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina ja kirjoitti useita urheiluaiheisia romaaneja. ”Lihavuus tekee ihmisen alttiiksi myös monenlaisille sairauksille. Hänen mukaansa tilanne oli päinvastoin hyvä. ”Nykyihminen ei kuitenkaan pysty terveelliseen ja elämyksellisesti rikkaaseen pelkästään rationaalisten ja tarkoituksellisten pyrkimysten vakavoittamien toimintojen varassa. Kailasta tuli päätoimittaja ja toimitussihteeriksi ryhtyi Pekka Oja. Erityisesti joutuu verenkiertoelimistö ja varsinkin sydän liikakuormituksen alaiseksi ja verisuonet kalkkeutuvat ennen aikojaan. Jalkanen käsitteli muun muassa ruumiillista ja henkistä ryhtiä
Biotieteitä ja liikuntakasvatusta käsittelevät tekstit saivat aiem paa enemmän palstatilaa. Mustavalkokuvien määrä kasvoi vähitellen, mutta ulkoasu säilyi hyvin tekstipainotteisena. Linjanmuutoksen voi nähdä kyllästymisenä ääripolitisoituneen 1970-luvun ilmapiiriin. tutkimustulosten välittämistä sekä kansalaisille että päättäjille, jotta yhteiskunnan eri tasoilla osattaisiin tehdä oikeita ratkaisuja. Tämä heijastui kuntoliikunnan suosion ohella myös Stadion-lehteen – uudenkarheita jutunaiheita riitti. Lehden ilmestymiskertojen määrä lisääntyi 1970-luvulla ensin viiteen ja sitten kuuteen numeroon vuodessa. Väriä näkyi vain kansissa tehosteena. Mustonen mielestä sanoma oli kirjoitettava henkevästi ja houkuttelevasti: ”Juhlallisen vakava ja koukeroinen tieteily hurskaassa tekopyhyyden sumussa tulisi ankarasti kieltää.” Mustosen seuraajaksi tuli vuonna 1979 Juhani Ilmarinen, jonka johdolla tiede painottui Stadionin sisällössä. Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä työskennellyt Mustonen muisteli 1983, että lehden linjaa saattoi hänen kaudellaan kuvata lähes linjattomaksi: ”tavoitteena oli nimittäin käsitellä tieteellisiä kysymyksiä populääristi ja populäärejä kysymyksiä tieteellisesti.” Hän arvioi, että tekstien olisi pitänyt olla vielä iskevämpiä. Launonen määritteli Stadionissa 4/1965 lehdelle kolme tavoitetta: alan tiedon ja teorian kartuttaminen tutkimuksia tarkastelemalla, sillan rakentaminen muiden maiden urheilututkimukseen ja vapaana keskustelufoorumina toimimisen. . ”Yhteiskunnan kehittämistä johtavien henkilöiden vastuu päätöksistä eri vaihtoehtojen välillä on paljon suurempi kuin tavallisten kansalaisten, koska ihminen pystyy turmelemaan koko yhteisen elinympäristön, mikäli sen sallitaan tapahtua. Linjanmuutokseen ei hänen mukaansa ollut tarvetta. Ilmarisen kauden alussa lehdenteon voimavarat paranivat, kun Stadion vuonna 1980 sai puolipäiväisen toimitussihteerin. Mustosen tullessa päätoimittajaksi vaihtui myös koko toimituskunta. Politiikan pyörteistä tieteen suvantoon Pertti Mustonen toimi päätoimittajana vuosina 1973–1979. Lehdentekijät saivat 1960-luvun lopulla tuekseen toimituskunnan, joka korvasi toimitusosaston. LTS:n toiminta vilkastui 1960-luvun lopulla, jolloin Suomessa alettiin tehdä toden teolla liikuntapolitiikkaa. Stadion julkaisi muun muassa Otaniemessä pidettyjen ensimmäisten Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien alustukset, valmistellut puheenvuorot, ponnet ja julkilausuman erillisnumerossaan 4B/1967. Liikuntatutkijoita oli myös jo niin paljon, että kirjoittajia oli helpompi löytää. Lehden tilaajamäärä oli vuonna 1966 jo noin 800. Kotimaista ja kansainvälistä liikuntapolitiikkaa sekä liikuntasuunnittelua käsitelleet tekstit haukkasivat Mustosen kaudella suuren osan palstatilasta. Stadion muuttui radikaalin liikuntapolitiikan julistajaksi Rauno Laakson päätoimittajakaudella 1971–1972. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 9 1. Laakso ja toimitussihteeri Kimmo Aaltonen esittivät lehden palstoille radikaaleja vasemmistolaisia liikuntapoliittisia linjauksia, jotka eivät olleet likikään kaikkien LTS:n jäsenten mieleen. Jo nyt esiintyy ilman ja veden saastumiseen, meluun sekä useihin säilöntä ja myrkkyaineisiin liittyviä vaikeita kysymyksiä, joita ei voida ratkaista asiallisesti muuten kuin tutkimuksen antamien tietojen perusteella.” Tietoa kartuttamista ja väittelyä Yrjö Launonen aloitti päätoimittajana vuoden 1965 lopulla ja hoiti tehtävää vuoden 1970 syksyyn. Pääsihteeri Joel Jupista tuli lehden toinen päätoimittaja
”Kaupallisuus, massakulutus ja ammattilaisuus viihtyvät hyvin yhdessä. Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa LTS – seisovan veden liikauttaja LTS täytti 40 vuotta helmikuussa 1973. Seurauksena on kuitenkin raja-aitojen hämärtyminen amatööriyden ja ammattilaisuuden, urheilun ja viihdeteollisuuden välillä. Stadion julkaisi juhlanumeron, jonka tavoitteena puheenjohtaja Castor Lindqvist ja päätoimittaja Rauno Laakso totesivat olevan ”antaa suomalaisesta liikuntakulttuurista mahdollisimman monipuolinen kuva”. Sen uudistamisessa saattaisi juuri naisella, vastakohtaisuuksien tasoitPoikia laskemassa mäkeä Helsingin Mechelininkadun varressa 1930-luvun alussa. Joel Juppi ja Jorma Viitala näkivät kunnallisen liikunta politiikan olevan vielä haparoivaa. Näin on vähitellen muodostunut kaksi vastakkaista leiriä, joista toinen syyttää toista kilpaurheilun viholliseksi, tämä taas vastapuolta ’tuuheiden partojen tärinässä pidetyistä turhista kokouksista’. LTS tarvitsi periaateohjelman, jonka avulla se voisi ”rajata demokraattista ja edistyksellistä liikuntakeskustelua haittaavat voimat seuran toiminnan ulkopuolelle ja samalla luoda edellytykset työväenluokan edustajien mukaantulolle laajemmassa määrin”. ”Niillä oli ratkaiseva vaikutus yleisen huomion kiinnittämisessä urheiluja liikuntatoiminnan asemaan yhteiskuntapolitiikan ja siihen liittyvän suunnittelutoiminnan elimellisenä osana. Liikuntaasioita pidettiin Jupin ja Viitalan mukaan kunnissa usein vähemmän tärkeinä kuin esimerkiksi asumista tai ter veyttä koskevia päätöksiä. Mutta neuvottelupäivät saivat osakseen myös kritiikkiä. ”Kuntoliikunnan tulevaisuus ja edistyminen lähivuosina on ratkaisevasti kiinni sen seikan oivaltamisesta, että sama informaatio ja samat liikkumisen muodot eivät viehätä kaikkia henkilöitä sekä siitä, että myönnetään tähän mennessä kuntoliikunnan ulkopuolelle jääneen ryhmän muodostavan jatkossa tärkeimmän tehtäväkentän.” Vuoden 2023 toimituksen kommentti Laakson hiukan koukeroiseen huomioon: tällä tiellä riittää vielä 50 vuotta myöhemmin kuljettavaa. Oli koittamassa aika, jolloin naisten astuisivat vaikuttamaan lii kuntakulttuurin tulevaisuuteen. Kimmo Aaltonen näki LTS:n uudistumisen keskeiseksi ehdoksi ”seuran demokratisoimisen laajoja kansalaispiirejä edustavaksi järjestöksi”. Voimistelunopettaja Yrjö Launonen näki seisovan veden lähteneen liikkeelle liikuntakulttuurissa 1960luvulla. Heikki Klemola esitteli sen tehtäviä, joita olivat liikuntakulttuurin ja tieteen suunnit telu ja tutkimustoiminnan edistäminen, avustusten jako jär jestöille, kunnallisen liikuntatoiminnan ohjaus, urheilulää käritoiminnan tukeminen, urheilulaitosten rakentamisen avustaminen, tutkimus, ohjaus ja tarkastus sekä kansainvä linen toiminta. Koululiikunnassa oli Risto Telaman mielestä aika luo pua asento–ojennus–kuri–järjestys -linjasta itsetarkoituksena unohtamatta kuitenkaan työrauhan säilyttämistä. Jos nykysuunta jatkuu, niin kansainvälisiä markkinoita ja urheilumessuja alkavat pian sirkusten tapaan kiertää jonossa nyrkkeilyja tennistallien lisäksi monet uudet kaupalliset urheilutallit.” Liisa Heinilä näki naisten lisääntyvän liikunnan harras tamisen voivan uudistaa suomalaista liikuntakulttuuria. työmatkojen kävely, kasvitarhatyöt ja ihmisen kannalta mielekkäät työliikkeet saavat uutta merkitystä.” Rauno Laakso näki, että kuntoliikunnan lisäämispyrki mykset olivat toistaiseksi keskittyneet terveyden edistämi seen, sairauksien ehkäisemiseen ja kunnon kohottamiseen. ”Liikunta-käsitettä on liikunnanopetuksen yhteydessä laajennettava perinteellisestä urheilusta fyysisen aktiivisuuden suuntaan, jolloin muunkinlainen liikkuminen, esim. Vuolteen ajatuksen taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton aserajoitusneuvottelut ja Euroopan turval lisuus ja yhteistyökokouksen valmistelu. Launo nen korosti erityisesti vuoden 1967 Liikuntapoliittisten neu vottelupäivien olleen käännekohta. Sanoissa kaikui Suo men Kommunistisen Puolueen taistolaisiksi sanotun vähem mistön retoriikka. Kansainvälinen huippuurheilu oli Kalevi Heinilän mukaan kriisissä, jonka näkyvin merkki oli olympiakisojen elefanttitauti. Koska nainen kykenee tajuamaan liikuntalajien sisällöllisen vivahderikkauden herkemmin ja luomaan liikuntatoiminnalle luovuutta kirvoittavan ilmapiirin, hänen aktiivinen osallistumisensa olisi varmaan molempia sukupuolia hyödyttävää.” Opetusministeriön urheilu ja nuorisotoimisto oli muut tumassa itsenäiseksi osastoksi. ”Yksipuolisesti aineellisia arvoja ihannoiva, materialistinen liikuntakulttuuri ei pysty palvelemaan ihmistä. JOUKO KOKKONEN 9 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3. Kuva: Kalle Havas/Helsingin kaupunginmuseo tajana, eräänlaisena välittäjänä, olla merkittävä tehtävä. Poliittisilla päätöksente kijöillä ei ollut kunnissa ”riittävästi tietoja väestön tosiasiallisista liikunnallisista tarpeista”, minkä vuoksi kunnallinen lii kuntapolitiikka ”tuskin oli erityisen rationaalista toimintaa”. Kisat olivat muuttuneet yhä kaupallisemmiksi ja suuren yleisön viihdyttämiseen suuntautuneiksi. ” Pauli Vuolle ehdotti, että LTS esittäisi valtiovallalle urhei lun kilpavarustelun rajoittamisneuvottelujen aloittamista, sillä urheilun ”aseistariisunta” olisi erityisen tärkeää pienille valtioille
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 9 3
Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. VERTAISARVIOITUA LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Seuraavat jättöajat ovat 31.3.2023 ja 30.9.2023. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. 9 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/ vertais arviointiprosessi.html. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen
Tuomas Korhonen, KM, LitM, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto TIIVISTELMÄ Kaivosaari, A., Kokko, A.K. Tutkimuksen tehtävänä on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia diskursseja opetussuunnitelmatekstit ruumiillisuudesta edustavat ja tuottavat sekä miten erilaiset käsitykset ruumiillisuudesta painottuvat eri vuosien opetussuunnitelmatekstien välisessä tarkastelussa. 2023. Although the realization of different forms of embodiment has been studied at least to some extent, at the level of physical education practices, there has been less research on the curricula. Ruumiillisuuden käsitteen ympärillä käydään moninaista keskustelua eri tieteenalojen piirissä. 050 3385301. Sähköposti: annu.kaivosaari@uef.fi (yhteyshenkilö). & Korhonen, T. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa 9 5 RUUMIILLISUUDEN DISKURSIIVISET TULKINNAT LIIKUNTAKASVATUKSEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Annu Kaivosaari, LitT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto/Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto PL 111, 80101 Joensuu. The article complements previous research by demonstrating how the Finnish curricula are structured in a more multivoiced way than before. Liikunta & Tiede 60 (1), 95–102. Keywords: physical education, curriculum, embodiment, discourse analysis. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia ruumiillisuuden tulkintoja ja niiden diskursiivisia painotuksia perusopetuksen opetussuunnitelmateksteissä. Discursive interpretations of embodiment in physical education curricula. P. Asiasanat: liikuntakasvatus, opetussuunnitelma, ruumiillisuus, kehollisuus, diskurssianalyysi ABSTRACT Kaivosaari, A., Kokko, A.K. Aineistomme koostuu kaikista suomalaisen peruskoulun aikaisista eli vuosien 1970 ja 2014 välisistä liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmateksteistä. 2023. We identified five discourses from the data: a standardized body, a controlled body, an individual body, an experience-producing body, and a relating body. Identifying multivoiced discourses not only builds a bridge between different approaches but also sheds light on the fruitfulness of the multidisciplinary approach in examining the interpretations of embodiment linked to physical education. Anna Kristiina Kokko, KM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto. Sovellamme aineiston käsittelyssä foucault’laista diskurssianalyysia. This article aims to examine different interpretations of embodiment and its varying discursive emphases in basic education curricula. The purpose of this study is to increase the understanding of the rifts of discourse about embodiment that curriculum texts present and produce and how different interpretations are emphasized in the curricula. Liikunta & Tiede 60 (1), 95–102. & Korhonen, T. In our analysis, we applied Foucauldian discourse analysis. Moniäänisyyden tunnistaminen paitsi rakentaa siltaa erilaisten lähestymistapojen välille myös valottaa monitieteisen otteen hedelmällisyyttä liikuntakasvatukseen linkittyvien ruumiillisuuden tulkintojen tarkastelussa. The concept of embodiment is surrounded by a wide range of discussions in different disciplines. Artikkeli täydentää aikaisempaa tutkimusta osoittamalla, miten opetussuunnitelmamme avartavat ruumiillisuuden diskursiivista näköalaa aikaisempaa tarkastelua moniäänisemmäksi. Ruumiillisuuden diskursiiviset tulkinnat liikuntakasvatuksen perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Vaikka ruumiillisuuden erilaisten muotojen todentumista on tutkittu jonkin verran liikuntakasvatuksen käytänteiden tasolla, on opetussuunnitelmaan suuntautuva tutkimus ollut vähäisempää. Our data consist of the curricula for physical education between 1970 and 2014. Tunnistimme aineistosta viisi diskurssia: normitettu ruumis, hallittu ruumis, yksilöllinen ruumis, kokemuksia tuottava ruumis ja liittyvä ruumis
2022; Levin 2008; Parviainen 2020; Wehrle 2016). Suomalaisen liikuntakasvatuksen piirissä on yleensä foucault’laiseen teoriaan sitouduttaessa käytetty ruumiillisuuden käsitettä. 2021). Krüger 2010; Heinämaa 2002, 278). Ymmärtääksemme ruumiillisuuden moniäänistä diskursiivista rakentumista peruskoulun liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmissa tukeudumme diskurssien tulkinnassa avoimeen mutta samalla edellä kuvatut teoreettiset – toisilleen ristiriitaisetkin – tulokulmat tunnistavaan tutkimusotteeseen (ks. tarkemmin esim. 9 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa JOHDANTO Liikuntakasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien ja niissä rakentuvien diskurssien on todettu olevan merkittävässä roolissa siinä, miten ruumiillisuus liikuntakasvatuksessa ymmärretään (mm. Siljamäki ym. Filosofinen keskustelu käsitteiden keho ja ruumis ympärillä paikantuu saksan kielen sanoihin körper ja leib, joihin viitatessa kiinnitytään usein saksalaisen filosofin Edmund Husserlin (1859–1938) ajatteluun (ks. Aartun ym. 2022; Shilling 2010; Parviainen 2020). Ruumiillisuuteen kytkeytyvä keskustelu juontaa juurensa ennen antiikin aikaa alkaneesta ja ranskalaisen filosofin Rene Descartesin (1596– 1650) lopullisesti muotoilemasta mielen ja ruumiin erillisyyttä korostaneesta filosofiasta. Lisäksi ruumiin normittamisen on osoitettu rakentuvan erityisen vahvasti terveyteen ja fyysiseen suorituskykyyn tähtäävien odotusten varaan (mm. tarkemmin Säily ym. Kirk 2002; Webb ym. Tarkennamme teoreettista viitekehystämme tulosluvussa, jossa käymme vuoropuhelua empiirisen aineistomme ja ruumiillisuuden teorioiden välillä. 2) Miten erilaiset käsitykset ruumiillisuudesta painottuvat vuosien 1970–2014 välille sijoittuvien opetussuunnitelmatekstien tarkastelussa. Heinämaa 1996; Krüger 2010; Parviainen 2020). 2021). Vallan tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa kulttuurin luomat sukupuolittuneisuuden ja kapeiden ruumiiseen kohdistuvien ihanteiden vaatimukset ja niistä vapautuminen (mm. 2008). 2018). Keskustelua ruumiillisuudesta on käyty viimeisten vuosikymmenten aikana eri tieteenalojen piirissä. Heinämaa 1996, 79, 2002, 278; Värri 2004, 47– 48). Tarkastelussa ovat mukana kaikki 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeiset opetussuunnitelmat. Kujala & Marttila 2018; Siljamäki ym. Parviainen 2016; 2020). Tässä tutkimuksessa tarkastelemme erilaisia ruumiillisuuden tulkintoja perusopetuksen liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmateksteissä. 2016; Standal 2017; Stolz 2013). 2022; Berg 2010; Oliver & Kirk 2016, 310; Pot ym. Azzarito & Solmon 2009; Berg 2010; Kirk 2002; Oliver & Kirk 2016; Schubring ym. Kehollista kokemuksellisuutta on lähestytty tukeutuen muun muassa ranskalaisen filosofin Maurice Merleau-Pontyn (1908–1961) ajattelusta kumpuavaan fenomenologiaan (mm. Vaikka opetussuunnitelman laatimisesta on vuodesta 1985 lähtien vastannut lähtökohtaisesti Opetushallitus, kuuluu prosessiin myös kommenttikierros, jossa järjestöillä tai yksityishenkilöillä on mahdollista kommentoida valmisteilla olevaa suunnitelmaa (ks. Ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n (1926–1984) valtakäsityksiin sitoutunut tutkimus lähestyy ruumiillisuutta normalisoinnin ja hallinnan näkökulmista: kuinka liikuntakasvatukseen kytköksissä olevat yhteiskunnalliset ja ruumiiseen paikantuvat normit ja niiden kautta tapahtuva hallinta rakentuvat (mm. 2022; Nyberg 2014). Kirk 2002; Levin 2008; Shilling 2010; Wehrle 2016). Tavoittaaksemme ruumiillisuuden tulkintojen moniäänisyyttä nojaamme tutkimuksemme metodologisissa ratkaisuissa sosiaaliseen konstruktionismiin (Gergen 1997; ks. esim. Nämä varsin erilaiset mutta toisiaan täydentävät suuntaukset ovat keskeisiä sen suhteen, miten kehollisuus ja ruumiillisuus ymmärretään ja käsitteellistetään (Parviainen 2020). Näin ollen opetussuunnitelmien voidaan katsoa ainakin pyrkivän edustamaan laajempaa kuin pelkästään Opetushallituksen muodostamien työryhmien äänialaa. Tämä suomalaisessa liikuntakasvatuksen tutkimuksessa kehofenomenologiaksi nimetty näkökulma on keskittynyt kehotietoisuuden lisäämiseen ja kehon kokemukselliseen havainnointiin sekä kehon, tajunnan ja ympäristön moniaistisen yhteen kietoutumisen tarkasteluun (ks. Opetussuunnitelmat itsessään ovat kuitenkin olleet vain harvoin ruumiillisuuden tulkintoihin liittyvien tutkimusten kohteena (Berg 2010; Webb ym. Fenomenologiseen katsontakantaan sitoutuneet tutkijat ovat puolestaan kiinnittyneet kehollisuuden käsitteeseen ja pyrkineet löytämään uusia liikkumisen tapoja merkityksellisten kokemusten ja kehotietoisuuden avulla (Aartun ym. 2008). TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -MENETELMÄT JA -AINEISTOT Tavoitteenamme tässä tutkimuksessa on tavoittaa niitä kielenkäytön tapoja, joilla ruumiillisuutta perusopetuksen opetussuunnitelmissa diskursiivisesti rakennetaan. Joissain yhteyksissä ne mielletään toistensa synonyymeiksi, mutta toisinaan niiden suhdetta on kuvattu myös ristiriitaisiksi ja jännitteisiksi (mm. myös Khan & MacEachen 2021). 2016). Tässä tutkimuksessa käytämme ruumiillisuuden käsitettä, jonka monisyistä rakentumista tutkimuskontekstissamme avaamamme seuraavien kappaleiden yhteydessä. Liikuntakasvatuksen tutkijat ovat inspiroituneet tutkimaan ruumiillisuutta lähtökohtaisesti kahdesta teoreettisesta suunnasta: foucault’laisesta ja fenomenologisesta (Aartun ym. Ymmärrämme ruumiillisuuden erilaisia näkökulmia mukaansa sallivaksi käsitteeksi, jossa sen tulkinnat paikantuvat niin biologis-fysiologiseen ja materiaaliseen kuin myös normittavaan, kokemukselliseen ja aistimukselliseen ruumiskäsitykseen. Tutkimuskysymyksemme määrittyvät seuraavasti: 1) Millaista käsitystä ruumiillisuudesta perusopetuksen liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmatekstit edustavat ja tuottavat. Kiinnittymisemme ohjaa meitä näkemään opetussuunnitelmatekstien paitsi edustavan aikakautensa käsityksiä ruumiillisuudesta myös osallistuvan uudenlaisten ruu. Samoin kuin kehon ja ruumiin myös kehollisuuden ja ruumiillisuuden käsitteitä käytetään tutkimuksesta ja tieteenalasta riippuen hieman eri tavoin. Kuitenkin käsite leib on toisinaan käännetty eläväksi tai eletyksi ruumiiksi ja körper puolestaan kuolleeksi ruumiiksi tai muuksi elottomaksi materiaksi (esim. Berg 2010; Kirk 2002; Markula & Pringle 2006; Webb ym. Nykyiset käsitykset ruumiillisuudesta pyrkivät purkamaan tätä kahtiajakoa vallan, kulttuuristen tapojen ja kokemusten näkökulmiin nojaten niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla (Aartun ym. 2008). Tutkijat käyttävät körper/leib käsiteparista suomen kielellä valtaosin vastinetta ruumis/keho. Tutkimusaineistomme koostuu perusopetuksen opetussuunnitelmien (1970, 1985, 1994, 2004 ja 2014) liikuntakasvatuksen osioista, ja se edustaa suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmaperinnettä sen koko historian ajalta. Näin käännettynä ruumis (körper) ymmärretään biologiseksi ja somaattiseksi yksilön tahdosta riippumattomaksi organismiksi ja keho (leib) koetuksi ja tajunnalliseksi omaksi kehoksi (ks
Foucault 2005, 108). 1054) (424) (111) (83) (86) (350) prosenttien summa 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %. Lausumia yhteen kokoavan analyysin kautta muodostimme aineistosta ensin 38 ruumiillisuuteen paikantuvaa latauksellista merkityksellistämisen tapaa, joita aloimme yhdistää kokoaviksi diskursseiksi. Ruumiillisuutta tuottavat diskurssit ja niiden esiintyminen eri vuosien opetussuunnitelmissa. Toisessa vaiheessa tarkastelimme diskurssien esiintymisen painotuksia tunnistamalla ajassaan dominoivia ja toisaalta marginaaliin jääviä diskursseja. Taulukko 1. Tunnistimme teksteistä yhteensä 1054 lausumaa. Määrällisessä tarkastelussa analysoimme diskurssien esiintymistä eri vuosien opetussuunnitelmateksteissä sekä yksittäisten diskurssien esiintymisen että diskurssien välisten painotuserojen näkökulmasta (ks. Tarkastelemme opetussuunnitelmatekstejä diskursiivisesti rakentaen analyysimme virallisten dokumenttiaineistojen käsittelylle otollisesti soveltuvan foucault’laisen diskurssianalyysin varaan (Husa 1995). Määritämme tutkimuksessamme diskurssin foucault’laisittain opetussuunnitelmateksteissä ilmeneväksi ruumiillisuuden merkityksellistämisen tavaksi, joka muodostuu samanlaisia merkitysrakenteita kantavien lausumien joukosta (Foucault 2005, 107–108). Foucault 2005, 46–58; Husa 1995; Khan & MacEachen 2021). Foucault’laiselle diskurssianalyysille tyypilliseen tapaan keskitymme tässä tutkimuksessa tarkastelemaan diskurssien rakentumista erityisesti niiden välisiä dynaamisia ja jännitteisiä suhteita analysoiden (Foucault 2005, 107–108; Husa 1995). Laadullisessa diskurssien painotusten tarkastelussa analysoimme diskurssien muotoutumista, vahvistumista ja muuntumista. Diskursiiviselle analyysille tyypilliseen tapaan induktiivisesti edenneessä aineiston tarkastelussa analyysiyksikkönä toimi ruumiillisuutta erilaisten latausten kautta merkityksellistävä lausuma (ks. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa 9 7 miillisuuskäsitysten tuottamiseen (Khan & MacEachen 2021). Lisäksi analysoimme diskurssien välisiä suhteita eri vuosien opetussuunnitelmateksteissä kysymällä, miten diskurssit vahvistavat, haastavat ja uudistavat toisiaan (Husa 1995; Khan & MacEachen 2021). Menetelmällisesti foucault’lainen analyysi ei ole tiukkarajainen vaan rakentuu aina tapauskohtaisesti (Khan & MacEachen 2021). Analysoimme diskursseja tutkimuskysymysten suunnassa kahdessa vaiheessa. Määritimme ja nimesimme aineiston ja teoreettisten näkökulmien vuoropuhelun pohjalta viisi ruumiillisuutta eri näkökulmista tuottavaa diskurssia, joista kaksi jakautui kahteen alatason diskurssiin (Taulukko 1). Suhteutimme diskurssikohtaisten lausumien osuudet kunkin vuoden opetussuunnitelmateksteissä kyseisen vuoden lausumien kokonaismäärään (Taulukko 1). Ensimmäisessä vaiheessa tunnistimme aineistosta siellä esiintyvät diskurssit niiden tuottamisen tapoja ja keskinäisiä dynaamisia suhteita analysoiden. Lausumien määrä suluissa, jonka alla vuoden kokonaislausumamäärään suhteutettu prosenttiosuus. Ruumiillisuuta tuottavat diskurssit: Eri vuosien opetussuunnitelmat 1970 1985 1994 2004 2014 Normitettu ruumis Terve ja toimintakykyinen ruumis terveyteen, taitavuuteen, sekä suoritusja työkykyisyyteen sidottu ruumis (110) 26 (43) 38,7 (20) 24,1 (24) 27,9 (64) 18,3 Kulttuurisesti normitettu ruumis kulttuurisiin normeihin, kuten puhtauteen, raittiuteen ja sukupuoleen sidottu ruumis (10) 2,4 (26) 23,4 (6) 7,2 (4) 4,7 (3) 0,9 Hallittu ruumis Luokiteltu ruumis ulkoapäin arvioitu, tarkkailtu ja mitattu ruumis (31) 7,3 (2) 1,8 (1) 1,2 (1) 1,2 (4) 1,1 Kuuliainen ruumis yksilön aktiivisen ja vastuullisen itsekontrollin kautta hallittu ruumis (111) 26,2 (26) 23,4 (23) 27,7 (32) 37,2 (115) 32,9 Yksilöllinen ruumis hyväksytty ja itsemääräytyvä, luova, ilmaiseva ja vapaa ruumis (81) 19,1 (5) 4,5 (9) 10,8 (12) 14 (53) 18 Kokemuksia tuottava ruumis aistiva, tunteva ja kokeva ruumis (50) 11,8 (4) 3,6 (9) 10,8 (2) 2,3 (49) 14 Liittyvä ruumis maailmaan suuntaava ja toisiin ruumiisiin liittyvä havaitseva ruumis (31) 7,3 (5) 4,5 (15) 18,1 (11) 12,8 (52) 14,9 Lausumien määrä (yht
Se voi lisätä opiskeluvireyttä ja parantaa oppimistuloksia muissa aineissa” (POPS 1994, 107). Diskurssi esiintyy myöhäisemmissä kuvauksissa myös aiempaa useammin toisiin, vastakkaisiinkin diskursseihin mukautuen. Esimerkiksi vuoden 1985 opetussuunnitelmassa yhdeksännen luokan sisällöiksi luetellaan “nuori ja huumeet sekä huumaavat aineet, tilanneraittius, alkoholin käytössä huomioon otettavat seikat, tupakoitsijaksi kehittyminen sekä tupakkalain keskeinen sisältö” (POPS 1985, 187). Normitettu ruumis Normitetun ruumiin diskurssi rakentuu kuvauksista, joissa yksilön ruumiillisuudelle kohdistetut odotukset määräytyvät ulkoapäin (ks. Ulkoapäin tapahtuva ruumiin normittaminen peilautuu Foucault’n (2000, 39–40) tulkintaan ruumiista yhteiskunnallisen vallan kohteena. Kujala & Marttila 2018; Parviainen 2020). Hallitun ruumiin diskurssi jakautuu kahteen alatason diskurssiin. Hallittu ruumis Hallitun ruumiin diskurssi mukautuu edellä kuvattuun normitetun ruumiin diskurssiin. Ruumiin sukupuolittuneisuus, joka aikaisemmissa liikuntakasvatuksen ruumiillisuutta tarkastelleissa tutkimuksissa on ollut korostuneesti esillä (mm. Esimerkiksi seuraavassa aineistositaatissa mukautuminen yksilöllisyyttä korostavaan leikillisyyteen vaimentaa diskurssin dominoivaa otetta: “Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja” (POPS 2004, 246). Pääsääntöisesti terveen ja toimintakykyisen ruumiin diskurssi rakentuu kuitenkin fyysisten ominaisuuksien ja motoristen taitojen kehittämisen sekä fyysisen terveyden ylläpitämisen kuvauksista. Luokitellun ruumiin diskurssissa ruumiin tarkkailu ja arviointi tapahtuu ulkoapäin,. Hakala & Kujala 2015). Näissä diskursseissa yksilön ruumiillisuus rakentuu ulkoapäin määritettyjen tavoitteiden ja havainnoinnin kohteeksi asettumisen kautta. Taulukko 1). Vuosien 1994 ja 2004 teksteissä diskurssi esiintyy muutaman kerran ja vuoden 2014 teksteistä se katoaa kokonaan. Kehon puhtauteen ja raittiuteen sekä kansalliseen liikuntakulttuuriin ja sukupuolta myötäilevään liikuntaan kannustavaa ja ohjaavaa, diskurssia rakentavaa puhetta esiintyy vuosien 1970 ja 1985 opetussuunnitelmateksteissä verrattain useasti (ks. Ruumiillisuudesta tuotetaan kuitenkin myös hyvin toisenlaista kuvaa yksilöllisen, kokemuksia tuottavan ja liittyvän ruumiin diskursseissa, joissa yksilö toimii myös itse aktiivisena havainnoijana ja ruumiillisuutensa määrittäjänä. Vaikka nämä elettyä ja koettua ruumiillisuutta rakentavat diskurssit jäävätkin dominoivien diskurssien varjoon ja osittain myös mukautuvat niihin, eivät ne kuitenkaan jää täysin marginaaliin. Puhtauteen ja raittiuteen liittyvä ruumiillisuuden tulkinta rakentuu teksteissä erityisesti liikuntakasvatukseen 1985 ja 1994 vuosien opetussuunnitelmissa sisältyneen terveyskasvatuksen tavoiteja sisältökuvauksissa. Azzarito & Solmon 2009; Oliver & Kirk 2016; Schubring ym. Työkykyisyyden tavoittelu on vuosien 1970 ja 1985 teksteissä suoraan kuvattuna ja niistä välittyy tulevaisuuteen tähyävä katse, esimerkiksi seuraavan kouluvoimistelulle määritetyn sisällön osoittamaan tapaan: “Kotija työpaikkavoimistelun harjoittaminen jonkun tunnetun pikkusävelmän pohjalta” sekä “tarkoituksen mukaisten nostoja kantoasentojen opettaminen, jossa yhteydessä puhutaan vartalon lihasten voiman kehittämisestä ja selän rappeutumisilmiöiden estämisestä” (POPS 1970, 297). Avaamme seuraavissa luvuissa tarkemmin opetussuunnitelmateksteistä tunnistamiamme ruumiillisuutta tuottavia diskursseja, niissä tapahtuvia muutoksia sekä diskurssien välisiä dynaamisia suhteita tutkimusaineiston ajallisessa kontekstissa. Vaikka vuoden 1985 opetussuunnitelmassa fyysiseen työkykyyn liittyviä kuvauksia ei enää näy, teksteihin ilmestyy työkykykyisyyttä opiskeluvireyden kautta tavoitteleva puhe: “Liikunta voi olla myös tärkeä koulutyön ja kouluyhteisön kannalta. Ruumista normittavat kuvaukset jakautuvat diskurssin sisällä kahteen alatason diskurssiin: terveen ja toimintakykyisen ruumiin sekä kulttuurisesti normitetun ruumiin diskurssiin. Diskurssin dominoiva asema rakentuu kuvauksissa, joissa esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn tavoite nostetaan muiden liikuntakasvatuksen tavoitteiden ohi seuraavan lainauksen osoittamaan tapaan: “– – edellä mainittu huomioon ottaen voidaan peruskoulun liikuntakasvatuksen päätavoitteeksi asettaa 1) fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen, mikä välitavoitteina tarkoittaa verenkiertoelimistön kuntoa, lihaksiston voimaa ja kestävyyttä, nivelistön liikkuvuutta” (POPS 1970, 289). Normitetun ruumiin diskurssi ilmentää kokonaisuudessaan Foucault’n käsitystä ruumiista diskursiivisesti rakentuvana ja yhteiskunnallisesti normitettuna vallan käytön kohteena (Foucault 1998, 99; Wehrle 2016). Terveen ja toimintakykyisen ruumiin diskurssissa liikunta asemoituu välineeksi yhteiskunnallisesti ihanteellisen ja toivotun ruumiillisuuden tavoittelussa. Erityisesti viimeisimpiin opetussuunnitelmateksteihin tultaessa ne kasvattavat näkyvyyttään. Näistä normitetun ruumiin ja hallitun ruumiin diskurssit jakaantuvat kumpikin kahteen alatason diskurssiin (ks. Toivottu ruumiillisuus paikantuu usein lopulta yksilön sen hetkiseen mutta erityisesti tulevaisuuden työkykyisyyteen. Ajallisessa tarkastelussa terveen ja toimintakykyisen ruumiin diskurssia rakentava työkykyisyyteen tähtäävä fyysisen kunnon ja terveyden värittämä, liikuntaa välineellistävä puhe hiljalleen vaimenee, kun taas motoristen taitojen harjaannuttamista korostava puhe vahvistuu. Kulttuurisesti normitetun ruumiin diskurssi on esiintyvyydeltään melko pieni diskurssi ja se hiipuu loppupuolen teksteihin tultaessa marginaaliseen asemaan. Normien taustalla on tunnistettavissa yhteiskunnallinen tavoite hyödyllisen ruumiillisuuden tuottamisesta, mikä paikantuu tässä tutkimuksessa paitsi yksilön työkykyisyyteen ja tuottavuuteen myös kulttuurisesti suotavaan ruumiillisuuteen (Foucault 1998, 100–102, 2000, 39). Vaikka jyrkästi sukupuolittuneet ruumiillisuuden kuvaukset hiipuvat opetussuunnitelmateksteistä ajan saatossa, esiintyy vielä vuoden 2004 opetussuunnitelmassa sukupuolia erotteleva puhetapa: “Vuosiluokkien 5–9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot” (POPS 2004, 247). Sekä määrällisen että laadullisen tarkastelun kautta dominoiviksi diskursseiksi määrittyvät normitetun ja hallitun ruumiin diskurssit. 2021), esiintyy erityisen vahvasti vuoden 1985 teksteissä, joissa myös oppiaineen sisällöt on määritetty erikseen kummallekin sukupuolelle. 9 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa TULOKSET Tunnistimme opetussuunnitelmateksteistä yhteensä viisi diskurssia: normitettu ruumis, hallittu ruumis, yksilöllinen ruumis, kokemuksia tuottava ruumis ja liittyvä ruumis. Siinä missä normitettu ruumis rakentuu ruumiillisuudelle kohdistetuista odotuksista, rakentuu hallitun ruumiin diskurssi kuvauksista, joilla normiodotuksiin vastaamista pyritään varmistamaan
Sen voi kuvata muotoutuvan jatkuvasti taitavammaksi, voimakkaammaksi ja parannelluksi versioksi itsestään. Edellä kuvattu itsekontrolliin pohjaava kuuliaisuus rakentuu vuosien 1994–2014 opetussuunnitelmissa vahvasti myös oppiaineen tavoitekuvauksissa. Yksilöllinen ruumis Yksilöllisen ruumiin diskurssi asettuu vastadiskurssiksi edellä kuvatuille normitetun ja hallitun ruumiin diskursseille. Esimerkiksi vuoden 1994 opetussuunnitelmassa tavoitteiksi määritetään muun muassa, että “oppilas – – oppii harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu myönteisen asenteen liikuntaan – – oppii tarkkailemaan, kehittämään ja ylläpitämään omaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään – – edistyy sääntöjen noudattamisessa ja itsensä tuntemisessa – – oppii turvalliset liikuntatavat – – osaa toimia hengenpelastusja ensiaputilanteissa sekä liikkua turvallisesti maaliikenteessä ja vesillä” (POPS 1994, 107–108). Liikuntakasvatukselle eri vuosien opetussuunnitelmateksteissä asetettu keskeinen tavoite, liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, näyttäytyy diskurssin kuvauksissa konkreettisena itsehallinnan kautta saavutettavana lopullisena päämääränä. Kuuliaisen ruumiin diskurssi, jonka nimesimme Foucault’n (2000, 186–187) docile body -käsitteen mukaan, saavuttaa opetussuunnitelmateksteissä luokitellun ruumiin diskurssia merkittävästi vahvemman aseman kasvattaen lisäksi näkyvyyttään aineiston loppuosaan tultaessa. Luokitellun ruumiin diskurssille leimallinen ulkoinen tarkkailu kuvastuu opetussuunnitelmateksteissä luokitteluna, jota todennetaan mittaamalla, arvioimalla, tarkkailemalla sekä asettamalla yksilöt kilpailemaan toisiaan vastaan. Foucault kuvaa itseään kontrolloivien yksilöiden omaksuvan kuuliaisesti normitettuja käsityksiä ruumiillisuudesta ja muokkaavan ruumistaan niiden suunnassa ylläpitäen näin yhteiskunnallisesti suotuisan, taloudellisesti hyödyllisen ruumiillisuuden tuotannon jatkuvuutta (Foucault 1980, 158–159, 2000, 276– 277). Oppilaan itsekontrollin vahvistamista kuvataan teksteissä erääksi merkittävimmistä liikunnanopetuksen tehtävistä esimerkiksi näin: “Oppilaan aktiivisen roolin vahvistaminen on yksi keskeisimmistä opetuksellisista periaatteista. Ruumiillinen dokumentointi ja järjestykseen asettaminen on tyypillinen tapa valjastaa yksilöt toimimaan normalisoitujen ihanteiden suunnassa (Foucault 1998, 102). (Foucault 2000, 249.) Ulkoapäin yksilön ruumiillisuutta arvioiva luokitellun ruumiin diskurssi esiintyy lähestulkoon pelkästään vain ensimmäisessä, vuoden 1970 opetussuunnitelmassa, jossa sen näkyvyys on kuitenkin varsin suuri. Kuuliaisen ruumiin diskurssi ikään kuin mukauttaa emansipatoriset yksilöllisen ja kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssit osaksi omaa puhetapaansa vahvistaen näin entisestään dominoivaa asemaansa, kuten tämä vapauteen nojaava esimerkki osoittaa: “Telinevoimistelun suunnittelu vaatii huolellista valmistamista etukäteen ja oppilaiden totuttamista vastuuseen ja vapaaehtoiseen kuriin alusta lähtien” (POPS 1970, 307). 2008). Diskurssi rakentaa ihanteellista kuvaa yksilöstä, joka sitoutuu kehonsa toimintakyvystä huolehtimiseen vastuullisesti mutta samalla valppaasti erilaisia vaaroja välttäen (ks. Luokitellun ruumiin diskurssi on esiintyvyydeltään kuuliaisen ruumiin diskurssia selvästi pienempi ja lisäksi sen näkyvyys ajallisessa tarkastelussa hiipuu. Arviointi ei saa kuitenkaan muodostua yksittäisen oppilaan osoittamiseksi toisia huonommaksi” (POPS 1970, 310). Yksilön poikkeama normaalista on helppoa todentaa datan avulla, jota myös koulun liikuntakasvatuksessa on eri aikoina erilaisin menetelmin kerätty. Vuoden 1994 opetussuunnitelmateksteistä alkaen diskurssissa korostuu aikaisempia tekstejä merkittävästi enemmän edellisessäkin aineistositaatissa esiintynyt itsetuntemuksen ja kehon tiedostamisen kautta saavutettava itsehallittu ja kuuliainen ruumiillisuus. Kuuliainen ruumis on tottelevainen ja odotuksiin vastaava. Kuvauksissa korostuu toisaalta dataan ja dokumentointiin perustuva normittava vertailu mutta toisaalta myös yksilöä suojaava näkökulma, esimerkiksi seuraavaan tapaan: “Vertailu standardoitujen mittausten tulosjakaumaan antaa opettajalle näkemystä oman oppilasjoukon kehityksestä verrattuna laajempaan kokonaisuuteen. Näissä kuvauksissa kuuliaisen ruumiin diskurssi mukauttaa kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssin itseensä valjastaen näin ollen kokemuksellisuuden omien tarkoitusperiensä käyttöön. Jatkuva muotoutuminen ei kuitenkaan pidä sisällään luovaa ja mielikuvituksellista, ainutlaatuiseksi yksilöksi tulemista, vaan sitä ohjaavat pelkästään yhteiskunnalliset, ulkoapäin ennalta määritetyt normit. Vuosien 1985–2004 teksteissä luokitellun ruumiin diskurssi esiintyy vain muutamina yksittäisinä mainintoina, mutta se nostaa hieman osuuttaan viimeisimmässä, vuoden 2014 opetussuunnitelmassa, fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:en liittyvien kuvausten myötä. Normalisoinnin kautta tullaan aina määrittäneeksi myös käsitys epänormaalista, jonka piiristä yksilöä ohjataan ja kannustetaan pyrkimään kohti normaaliksi määritettyä, ihanteellista ruumiillisuutta. myös Bergroth 2020, 51, 77; Parviainen 2020). Samalla kun yksilön normaalia kasvua ja kehitystä seuraava mittaaminen nähdään sinänsä yksilöä suojaavana ja tukevana toimintana, voidaan se nähdä myös yksilöä alistavana ja stigmatisoivana. Sen rakentama käsitys ruumiista ei paikannu ylhäältä tuotettuihin normiodotuksiin eikä se pyri ohjaamaan kehollisuutta mihinkään ennalta määritettyyn suuntaan tai muottiin. Foucault ei väitä, että hallitun ruumiin tai edellisessä luvussa kuvatun normitetun ruumiin diskurssin kautta tuotettu “yhteiskunnallinen ruumis” odotuksineen ja ihanteineen olisi sinänsä vääränlainen tai haitalliseksi tulkittava. Ruumiin tarkkailu ja hallinta toteutuu diskurssissa yksilön oman arvioinnin kautta itsensä kontrolloimisena. Ruumiin vapaus erilaisista normeista korostuu luovan, ilmaisevan, kokeilevan ja leikillisen liikkumisen kuvauksissa, joita esimerkiksi vuoden 2014 opetussuunnitelman oppiaineen tehtävän kuvaksessa tuodaan esiin seuraavasti: “Liikunta tarjoaa mahdolli. Onhan sen tavoitteena esimerkiksi tämän aineiston kontekstissa turvata yksilön kiinnittymistä terveen ja toimintakykyisen ruumiin vaalimiseen ja sitä kautta onnellisemman elämän elinehtojen mahdollistamiseen. Berg 2010, 137). – – Oppilaita totutetaan osallistumaan oppituntien ja koulun muun liikuntatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen siten, että he peruskoulun loppupuolella kykenevät ottamaan vastuun sekä omasta liikkumisestaan, että toimimaan ryhmänä ilman opettajan näkyvää kontrollia” (POPS 1994, 111). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa 9 9 kun se kuuliaisen ruumiin diskurssissa rakentuu yksilön itsetarkkailun varaan. (Foucault 2000, 186–187; Wehrle 2016.) Yhteiskunnallisten normien omaksuminen perustuu Foucault’n mukaan viimekädessä yksilön näennäisesti vapaaseen valintaan ja on siksi hyvin tehokasta (Foucault 1980, 158, ks. Luokiteltu ruumis rakentuu erilaisia testaamisen tapoja määrittävistä ja arvioivaa katsetta sisältäneistä kuvauksista (ks. Foucault’n kritiikki ei kohdistukaan suoranaisesti diskurssien sisältöihin, vaan siihen tapaan, joilla dominoivan aseman saavuttaneet diskurssit alistavat ja ahtaavat yksilösubjekteja yhteen muottiin heidän vapauttaan riistäen ja samalla toiseutta tuottaen (Foucault 2000, 39). Berg 2010, 144, 153; Webb ym
Kokemuksia tuottava ruumis Kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssissa ymmärrys ruumiillisuudesta ei rakennu edellisten diskurssien tavoin kehon ominaisuuksien tai toimintojen varaan, vaan tulkinta siirtyy ruumiin kokemukselliseen olemukseen. Ruumiissa ei vain asuta, vaan siinä eletään, koetaan ja kohdataan maailma (Merleau-Ponty 1962/1978, 148; ks. Tässä ruumiin ja mielen yhteen kietoutumiseen nojaavassa ontologiassa ruumiillisuus nähdään koko ihmisyyden keskeisenä olemuksena; ruumis muodostaa sidoksen yksilön ja maailman välille. Kyseisessä ruumiillisuuden tulkinnassa yksilön intentionaalisuus suuntautuu omasta ruumiista maailmaa kohti. myös Heinämaa 1996, 81–82, 2002, 282; Kuhmonen 1995, 181; Värri 2004, 49). Liittyvä ruumis Siinä missä edellä esitettyjen diskurssien ruumiillisuuden tulkinnat rakentuvat havainnon kohteena olemisen ja toisaalta havainnoilta vapaan ruumiillisuuden kautta, nähdään liittyvän ruumiin diskurssissa yksilö ruumiillisena toimijana itse aktiiviseksi havaintojen tekijäksi. Itsemääräytyvyyttä esiin tuovat kuvaukset saattavat vaikuttaa rinnastuvan osittain kuuliaisen ruumiin diskurssissa ilmeneviin itsekontrollin kuvauksiin, joissa myös korostuu yksilön aktiivinen ja aloitteellinen toimijuus. Yksilöllisyys näyttäytyy opetussuunnitelmateksteissä yksilön ainutlaatuisuuden tunnustavana puheena. Vuosiluokkien 1–2 oppimisen tukemisen ja arvioinnin kuvauksissa korostuu muun muassa oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen sekä motoristen oppimisvaikeuksien ja yksilöllisten kehitystarpeiden tunnistaminen ja tukeminen (POPS 2014, 149–150). Opetussuunnitelmateksteissä tulkinnat liittyvästä ruumiista rakentuvat yleisesti maailmaan suuntautumisen mutta erityisesti ja painokkaammin toisten ruumiiden kohtaamisen kuva. Toisaalta kokemuksellisuus saavuttaa toisinaan itseisarvoisen aseman, jolloin myönteiset kokemukset näyttäytyvät myös eräinä liikuntakasvatuksen päämäärinä, kuten vuoden 2014 opetussuunnitelman esimerkki osoittaa: “Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä” (POPS 2014, 275, 435). Opetussuunnitelmateksteissä kokemuksellisuus ilmenee pääosin erilaisten liikunnan tuottamien kokemusten ja elämysten, kuten onnistumisen, ilon ja mielihyvän merkityksen korostamisena. Yksilöllisen ruumiin diskurssia tuotetaan nimensä mukaisesti kuvauksissa, joissa tuodaan esiin jokaisen liikuntakasvatukseen osallistuvan oppilaan yksilöllisyyttä ja sen huomioimisen tärkeyttä. Vuoden 2014 opetussuunnitelmassa liikunnan oppiaineen tehtävän kuvauksessa nostetaan heti ensimmäisessä lauseessa esiin muiden keskeisten tehtävien ohella oman kehon hyväksymisen merkitys: “Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon” (POPS 2014, 148, 273, 433). Kuten aineistositaatista voidaan huomata, kuvauksissa liikkuminen on myös tulkittavissa itseisarvoiseksi toiminnaksi, jolta puuttuu välineellinen hyödyllisyyden tavoittelu. Sen sijaan ruumiin vapauttamisen puheen korvaa ja myös syrjäyttää yksilöllistä tukemista korostava puhe, joka ilmestyy vasta viimeisimpään, vuoden 2014 opetussuunnitelmaan. Äärimmilleen vietynä yksilöllisyyden ja toisaalta myös vapauden todentuminen ilmenee opetussuunnitelmatekstien kuvauksissa, joissa kuvataan opetuksesta vapauttamisen perusteita: “Tanssien ja tanhujen opetuksesta tulee vapauttaa ne, joiden vanhemmat ovat kirjallisesti pyytäneet tätä koulun johtajalta” (POPS 1970, 308). Omaan koettuun ja elettyyn ruumiiseen on suora ja välitön yhteys ilman oletetun ulkopuolisen katseen lähtökohtaista läsnäoloa (ks. Kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssi peilautuu fenomenologiseen tulkintaan ruumiillisuudesta. 1 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa suuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun – – ” (POPS 2014, 148). Kokemuksellisuus tuodaan usein esiin liikuntaan sosiaalistamisen mahdollistavana lähtökohtana, jolloin se mukautuu dominoiviin normitetun ja hallitun ruumiin diskursseihin. Tuntemukset ja niiden värittämät kokemukset jättävät puolestaan jälkensä ihmisen ruumiiseen – sen kokemiseen ja siinä elämiseen (ks. Kujala & Marttila 2018). Parviainen 1995, 2). Ruumiillisuuden kautta mahdollistuva maailmaan suuntautuminen kuvastuu hyvin seuraavassa esimerkissä: “Liikunta erityispiirteineen voi tarjota muista aineista poikkeavan ja usein sosiaalisesti ja emotionaalisesti väritetyn tavan hahmottaa maailmaa” (POPS 1994, 110). Esimerkiksi kuuliaisen ruumiin diskurssiin kokemuksellisuus mukautuu vuoden 1970 opetussuunnitelmassa seuraavasti: “Koska jatkuvaa liikuntaharrastusta voidaan pitää oppimisen tuloksena, on tärkeätä, että tämän tavoitteen suunnassa tapahtuu vahvistamista, ts. Fenomenologinen käsitys ruumiista rakentuu normitetun ruumiin ja hallitun ruumiin diskursseihin nähden vastakkaisista puhetavoista. Diskurssissa korostuu usein myös omaa ruumista ja liikkumista koskeva itsemääräämisoikeus, joka todentuu erityisesti valinnan vapauden, osallistavien työtapojen ja suunnitteluun osallistumisen kuvauksissa. Kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssi esiintyy usein yhdistettynä muihin diskursseihin. Tulkitsemme kyseiset ruumiillisuuden tulkinnat kuitenkin toisilleen vastakkaisiksi puhetavoiksi itsekontrollin kohdistuessa johonkin normiodotukseen ja itsemääräytyvyyden puolestaan ollen niistä vapaa. Kuvaukset itsensä hyväksymisestä sekä omanarvontunnon, itsetunnon ja positiivisen fyysisen minäkuvan rakentumisesta ovat esillä ensimmäisen kerran vuoden 1994 opetussuunnitelmateksteissä. Ruumiinfenomenologinen tulkinta rakentuu näin ollen pikemminkin ruumiillisuuden tarjoamien mahdollisuuksien kuin sille esitettyjen normiodotusten varaan. Diskurssissa kuvastuu varsin konkreettisesti fenomenologisen ruumiillisuuden tulkinnan keskeinen ajatus maailmassa olemisesta ja siihen kiinnittymisestä, joka tapahtuu nimenomaan ruumiin kautta. toiminta koetaan miellyttävänä” (POPS 1970, 293). Diskurssissa tulkinta määrittyykin sen kautta, miten ruumiillisen toiminnan myötä yksilössä ja hänen ruumiissaan herää erilaisia tuntemuksia. myös Heinämaa 2002, 280). Vapauttamisen kuvaukset kohdistuvat ainoastaan ensimmäiseen, vuoden 1970 opetussuunnitelmaan. Merleau-Ponty (1962/1978, 206) kuvaa ruumiin aistien ja kyvyn liikkua tarjoavan yksilölle mahdollisuuden olla osa maailmaa, ymmärtää, rakentaa ja muuttaa sitä sekä liittyä myös toisiin ruumiisiin (ks. Liikuntakasvatuksen toiminnasta osittain tai kokonaan vapauttamista voidaan kuitenkin tulkita pikemminkin turhan kapeiden normiodotusten kuin ruumiillisuutta aidosti vapauttavien lähtökohtien näkökulmasta. Kokemuksellisuus ilmenee kaikkien vuosien opetussuunnitelmateksteissä ollen kaikkein vahvimmin esillä kuitenkin vuoden 2014 opetussuunnitelmassa, jossa se liitetään tavoitekuvaustenkin tasolla myös suoraan omaan ruumiiseen: “Huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä” (POPS 2014, 274, 434)
Parviainen 2020). myös Kujala & Marttila 2018; Siljamäki ym. Vaikka esimerkiksi yksilöllisen ruumiin ja kokemuksia tuottavan ruumiin diskurssit monipuolistavat opetussuunnitelmien ruumiillisuuden diskursiivista näköalaa, eivät ne automaattisesti asetu haastamaan normitetun ja hallitun ruumiin diskurssien dominoivaa asemaa. Analyysimme kuitenkin myös avartaa diskursiivista näköalaa aikaisempaa kaksijakoista tarkastelua moniäänisempiin suuntiin: viimeisimmissä opetussuunnitelmissa voitiin tunnistaa orastavia viitteitä yksilöön itseensä kääntyvän katseen rinnalle hiljalleen rakentuvasta liittyväksi ruumiiksi nimetystä vastadiskurssista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tarkkailu kohdistu joko yksilön tai yhteiskunnan suunnasta pelkästään kohti yksilöä, vaan samalla yksilö aktiivisesti suuntautuu kohti avartuvaa maailmaa. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia ruumiillisuutta tuottavia diskursseja opetussuunnitelmatekstit pitävät sisällään. Ihmisten välinen ruumiillinen, kaksisuuntaisessa suhteessa todentuva kohtaaminen, jonka Merleau-Ponty (1962/1978, 454) kuvaa olevan oleellinen osa ihmisyyttä, on aineistossa näkyvästi esillä ja sen osuus kasvaa ajallisessa tarkastelussa. Liittyvän ruumiin diskurssin voidaankin tässä suhteessa katsoa nousevan haastamaan dominoivia normitetun ja hallitun ruumiin diskursseja. Tutkimuksemme kautta avautuva näköala täydentää aikaisempaa tutkimusta rakentamalla monivivahteisempaa käsitystä ruumiillisuudesta suomalaisen liikuntakasvatuksen perusopetuksen opetussuun. Toisaalta se esiintyy painokkaasti ja näkyvästi jo ensimmäisessä, vuoden 1970 opetussuunnitelmassa, jossa yhteiseen työskentelyyn liitetään erityisen vahvasti seuraavan esimerkin osoittamalla tavalla myös kasvatuksen eettinen ulottuvuus: “Oppilaille tulisi osoittaa, että sosiaalisen vuorovaikutuksen jatkumiselle on välttämätöntä, että myös toisten yksilöiden tarpeet otetaan huomioon” (POPS 1970, 294). Viimeisimmässä, vuoden 2014 opetussuunnitelmassa ruumiillista kohtaamista kuvastava sosiaalinen toimintakyky on yhdessä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kanssa keskeinen oppiaineen tavoitteita ja arviointia määrittävä osa-alue: “T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. 2022). Aartun ym. 2020). Sen sijaan dominoivat diskurssit voivat esimerkiksi itsemääräytyvyyteen tukeutuen naamioitua yksilöllisen ruumiin diskurssin taakse samalla dominoivaa asemaansa entisestään vahvistaen. myös Kuhmonen 1995, 206). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa 1 1 uksissa. Opetussuunnitelmien tarkastelu aineistolähtöisellä otteella ja toisaalta keskenään varsin erilaisiin ruumiillisuuden teorioihin peilaten osoittautui hedelmälliseksi tavaksi tavoittaa aineiston moniäänisyys. Samalla kuitenkin kasvavissa määrin erityisesti viimeisimmän opetussuunnitelman 2014 tulkinnoissa ruumiillisuutta tuotettiin myös täysin päinvastaisesti yksilöllisen ruumiin ja kokemuksia tuottavan ruumiin diskursseissa (ks. Suuntaus on myös huomioitu tuoreessa lukion opetussuunnitelman tukimateriaalissa (LOPS 2021). 2008), voidaan havaintoamme opetussuunnitelmien hiljalleen moniastuvista ruumiillisuuden tulkinnoista pitää foucault’laisen emansipatorisen tutkimusintressin näkökulmasta myönteisenä. Opetussuunnitelmat opetustyötä ohjaavina asiakirjoina luovat perustaa sille, minkälaisten tulkintojen varaan koulun liikuntakasvatus rakentuu (mm. Normitettu ja hallittu tulkinta ruumiista tuottaa ruumiin lähtökohtaisesti sille ulkoapäin esitettyjen odotusten kautta. Käsite yhdistää motivaation, kyvykkyyden, tietoisuuden, kokemuksellisuuden ja merkityksellisyyden näkökulmia tuoden ne moniäänisen ruumiillisuutta rakentavan sommitelman alle (Durden-Myers ym. T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista” (POPS 2014, 274, 434). Esimerkiksi seuraavassa suunnistukseen liittyvässä aineistositaatissa kuvastuu ympäristön merkityksen avartuminen, joka todentuu yksilön ja maailman yhteen kietoutumisessa: “Opetuksen yhteydessä pidetään huolta, ettei viljelyksiä vahingoiteta eikä asuntojen rauhaa häiritä ja että luonnonsuojelulliset näkökohdat joka suhteessa otetaan huomioon” (POPS 1970, 305). Tunnistamiemme ruumiillisuutta tuottavien diskurssien luonne osoittautui analyysin myötä varsin dynaamiseksi: diskurssit elävät vahvistaen, haastaen tai uudistaen toisiaan. Merleau-Ponty (1993, 17–20) kuvaa ruumiillisuuden rakentuvan pohjimmiltaan aina kaksisuuntaisesti yksilön kiinnittyessä maailmaan yhtä aikaa havaittavana ja havaitsevana oliona. Tutkimuksemme vahvistaa aikaisemman kirjallisuuden korostamaa foucault’laisen ja kokemuksellisten näkökulmien yhdistämisen hedelmällisyyttä ruumiillisuuden diskurssien tulkinnoissa (mm. Nähdäksemme juuri tämänkaltainen kaksisuuntaisuus ja sen kautta avautuva monivivahteinen ymmärrys ruumiillisuudesta auttaa näkemään liikuntatunnille osallistuvan oppilaan kokonaisvaltaisemmassa, myös eri diskurssien läpi heijastuvassa valossa (Merleau-Ponty 1962/1978, 206; 1993, 17; ks. Huomionarvoista on myös se, että määrittyessään omiksi erillisiksi tavoitteikseen ja arvioinnin kohteikseen, toisten kohtaaminen saavuttaa itseisarvoisen aseman ilman, että yhteistoiminnasta saadut hyödyt valjastettaisiin vain fyysisen toimintakyvyn kehittämisen välineiksi. Dominoiviksi diskursseiksi rakentuivat kaikissa opetussuunnitelmissa (1970–2014) normitetun ja hallitun ruumiin diskurssit. Erilaisissa ympäristöissä liikkuessaan yksilö pystyy havainnoimaan ympäröivää maailmaa ja tulee hahmottaneeksi sen aina uudenlaisista näkökulmista. 2018; Whitehead 2001) ympärillä. Samalla juuri ruumiillisuus biologian, fysiologian ja aistimellisuuden yhdentymänä mahdollistaa liikkumisen ja havainnoinnin, johon koko ihmisen maailmassa oleminen perustuu (Merleau-Ponty 1993, 17–19). Vaikka kyseinen käsite ei ole vielä rantautunut perusopetuksen opetussuunnitelmaan, analyysimme osoittaa, että myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat siirtyneet hiljalleen kohti monivivahteisempaa ruumiillisuuden tulkintaa. Samalla kun aikaisempi tutkimus on alleviivannut yksipuolista ja normittavaa liikuntakasvatuksen keskusteluissa ja myös opetussuunnitelmissa ilmenevää käsitystä ruumiillisuudesta (Azzarito & Solmon 2009; Berg 2010; Kirk 2002; Webb ym. Tämänkaltainen diskurssien monivivahteisempi tunnistaminen ja niiden ristiinkin avautuva liikehdintä avaa uudenlaisia näkökulmia ruumiillisuuden ymmärtämiseen liikuntakasvatuksen kentällä. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa erilaisia ruumiillisuuden tulkintoja ja tarkastella niiden diskursiivista rakentumista vuosien 1970–2014 perusopetuksen liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmateksteissä. Kansainvälisessä liikuntakasvatuksen keskustelussa tällaista hienosyisempää, erilaisia katsontakantoja ja tieteenaloja yhdistävää tarkastelua on tehty muun muassa 2000-luvulla keskusteluun nousseen physical literacy -käsitteen (Pot ym. 2016). Liittyvän ruumiin diskursiivisessa tulkinnassa käsitys laajenee ruumiin tarkkailun tasolta kaksisuuntaiseen maailmaan liittymiseen (ks. Levin 2008, 166–167; Shilling 2010; Wehrle 2016)
World Studies in Education 16 (2), 69–80. E. Foucault, sport and exercise. & Dhillon, K.K. Educational Philosophy and Theory 45 (9), 949–962. 2010. Persons and their bodies: The körper/leib distinction and Helmuth Plessner’s theories of ex-centric positionality and homo absconditus. Säily, L. Kujala, T. 2008. Niin & Näin 4, 33–37. Helsinki: WSOY, 261–301. Hakala, L. Tiedon arkeologia (suom. Perusopetuksen opetussuunnitelma 1994. European Physical Education Review 20 (1), 72–89. Kehollisuuden ja tanssiteoksen olemuksesta. Kuhmonen, P. Tanssiteoksen kehollisuus. & Durden-Myers, E. Berg, P. Liikunta & Tiede 53 (1), 40–46. Soundings in social construction. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö II. Parviainen, J. An investigation of students’ embodied discourses in physical education: A gender project. 2020. Stolz, S.A. Pedagogies of embodiment in physical education – a literature review. Quennerstedt, M. Power/knowledge: Selected interviews & other writings 1972–1977. Kutsummekin tutkijoita mukaan suuntaamaan katsettaan seuraavaksi kasvatuksen ja koulutuksen käytänteisiin: miten koulutuksen käytännön toimijat, kuten oppilaat, opettajat ja opettajaopiskelijat tulkitsevat ruumiillisuutta paitsi opetussuunnitelmissa myös liikuntakasvatuksen moninaisissa käytänteissä. Journal of Physical Education, Recreation & Dance 91 (3), 8–16. Heikkinen, H. Journal of Curriculum Studies 56 (6), 841–856. 2021. 2010. Niin & Näin 3, 42–48. Merleau-Ponty, M. Aineistot POPS 1970. Korhonen & S. & Öhman, M. Saarinen (toim.) Nykyajan filosofia. Tampere: Tampere University Press. Nyberg, G. Azzarito, L. & Marttila, M. Lähteet Aartun, I. Brighton: Harvester Press. 1998. Väitöskirja. Perusopetuksen opetussuunnitelma 2004. Bergroth, H. USA: Harvard University Press. 2002. 2022. 2021. painos. & MacEachen, E. The ethos of sport as a silent partner in PE curricula. 2016. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Taide. The embodied nature of physical literacy: Interconnectedness of lived experience and meaning. Niiniluoto & E. Helsinki: Otava. A phenomenological re-reading. Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Kalaja, M. Ruumis on sielun peili. Exploring the society–body–school nexus: theoretical and methodology issues in the study of body pedagogics. Kiilakoski, T. Parviainen, J. Helsinki: Opetushallitus. 2000. Merleau-Pontyn fenomenologia. Turun yliopiston julkaisuja 522. Lähtökohtana holistinen kehollisuus: koululiikunnan uudet tuulet. Whitehead, M.E. 2020. POPS 1994. Helsinki: Opetushallitus. Monivivahteisuuden avautuminen ruumiillisuuden tulkinnoissa tarjoaa uusia mahdollisuuksia opetussuunnitelmien tulkintaan myös käytännön tasolla. Durden-Myers, E.J. Komiteamietintö 1970: A5. 1996. POPS 2004. & Kirk, D. Transformative pedagogies for challenging body culture in physical education. Helsinki POPS 1985. Foucault, M. 1993. Whitehead, M.E. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 10–15. 2016. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. Foucault, M. Tutkimus avaa myös väyliä jatkotarkastelulle. Pennsylvania State University. Journal of Teaching in Physical Education 28 (2), 173–191. Laine ja P. Helsinki: Kouluhallitus. The role of the body in Foucault’s genealogy. Shilling, C. Walshet, K. & Kokkonen, M. London: Routledge, 79–91. New York: Routledge. Krüger, H.P. Phenomenology and physical education. Jyväskylä: Atena, 163–215. London & New York, Routledge. Liikuntakasvatus minän hallintana. International Journal of Qualitative Methods 20, 1–9. 1995. Tiedontahto, nautintojen käyttö, huoli itsestä (suom. Husa, S. Teoksessa: E. Foucault, M. Oppiaineiden opetussuunnitelmat. Keho tietää, kertoo ja kehittää itsetuntemusta. Phenomenology and pedagogy in physical education. Komulainen, S. Keskitalo-Foley, M. 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 12023 • TUTKIMUSARTIKKELI Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa nitelmissa. Designing education democratically through deliberative crowdsourcing: the case of the Finnish curriculum for basic education. 2013. Khan, T.H. Foucault, M. & Kujala, T. 5. Ruumiillinen ihminen. Liikunta & Tiede 55 (2–3), 88–93. Heinämaa, S. 2002. T. Tampere: Vastapaino. London: Routledge. Siljamäki, M. Markula, P. Kirk, D. The Journal of Speculative Philosophy 24 (3), 256–274. Hänninen (toim.) Ihminen kaleidoskoopissa. Heinämaa, S. The social construction of the body in physical education and sport. Gergen, K.J. Helsinki: Gaudeamus, 190–206. K. 1997. Lappalainen (toim.) Yrittäjyyskasvatus hallintana. Pot, N. 2010. Sport, Education & Society 13 (4), 353–372. Teaching on body ideals in physical education: a lesson study in Swedish upper secondary school. European Journal of Physical Education 2, 127–138.. Kilpeläinen). Tutkimuksemme antaa myös eväitä opetussuunnitelmatyöhön osallistuville toimijoille tiedostaa paitsi erilaisten ruumiillisuuden tulkintojen merkitys opetussuunnitelmatekstien taustalla myös oma kiinnittymisensä niihin. Curriculum Studies in Health and Physical Education 12 (3), 232–250. 2001. & Kujala, T. 2018. Kuhmonen (toim.) Filosofinen antropologia. Tämän kaltaisen kehityskulun takaamiseksi opetussuunnitelmia laativien työryhmien monitieteisyyttä tulisi jatkossakin vaalia. Ele, tyyli ja sukupuoli: Merleau-Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle. Sport, Education & Society 27 (1), 1–13. Sport, Education and Society 15 (2), 151–167. 1995. “Aika ikään kuin pysähtyy” – Opiskelijoiden kehollisia kokemuksia. & Solmon, M. 2009. Laker (toim.) The sociology of sport and physical education: An introductory reader. Oliver, K. Värri, V.-M. Standal, Ø.F. 1962/1978. Standal, Ø.F. Levin, J. The phenomenology of perception. 2021. 2016. Webb, L. 2017. Sivenius). Journal of the British Society for Phenomenology 47 (1), 56–71. Physical literature from philosophy to practice. Bergentroft, H. & Barker, D. 2020. Perttula, J. Parviainen, J. Teoksessa: T. 2006. 1980. Healthy bodies: construction of the body and health in physical education. Helsinki: Gaudeamus. Väitöskirja. Merleau-Ponty, M. Helsinki: Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelma 1985. K. Turun yliopisto. LOPS 2021 tukimateriaali. Nivanka). Huttunen, R. 2008. 2004. Meloche, E.S. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-jatutkinnot/liikunnan-lops-2021-tukimateriaali (luettu 20.3.2022). Seksuaalisuuden historia. Schubring, A. Journal of Teaching in Physical Education 37 (3), 1–6. Teoksessa: I. 2015. Paradoxes of therapeutic self-tracking assemblages in everyday life. Ihmisen kokonaisuutta etsimässä. Silmä ja mieli (suom. & Pringle, R. London & New York: Routledge, 307–318. Ennis (toim.) Routledge handbook of physical education pedagogies. Normative embodiment. Teoksessa: A. Exploring “knowings” in human movement: The practical knowledge of pole-vaulters. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014. 2016. Foucauldian discourse analysis: Moving beyond a social constructionist analytic. Loogisista tutkimuksista ruumiinfenomenologiaan. Tarkkailla ja rangaista (suom. 2005. POPS 2014. Tampere: Vastapaino, 124–155. Realities and relationships. Helsinki: Gaudeamus. 1995. 2018. & Kirk, D. “Foucalt’lainen metodi”. Bodies and subjects in Merleau-Ponty and Foucault: Towards a phenomenological/poststructuralist feminist theory of embodied subjectivity. Pasanen). Teoksessa: K. Aaltola ja V. Teoksessa: C.D. Wehrle, M. The concept of physical literature
Nindl, University of Pittsburgh Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.3.2023: www.lts.fi/tapahtumat/ktp23 Turvallisuusalojen testaaminen Useimmissa turvallisuusalojen ammateissa vaaditaan hyvää fyysistä toimintakykyä vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Tulevaisuus pitää kohdata judosta tutulla taktiikalla. Tulevaisuus pitää tehdä ihan itse. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Se on hyvä herätys se. Maailma, Suomi ja suomalaisen liikuntakulttuurin paikalliset toimintaympäristöt kulkevat kaikki kohti tulevaisuutta, jonka kohtaamiseen ei kannattaisi ajautua ilman ennakointia. 60. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tulevaisuus haltuun L iikuntakulttuuri on täynnä monenlaista kiirettä ja vääntöä, mutta kaiken puuhailun keskel lä olisi syytä pysähtyä hetkeksi ja nostaa katse päivittäin päälle kaatuvien tilanteiden yläpuolelle. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Elämäntapaamme haastavat nyt niin isot muutosvoimat, että moni taho on havahtunut pohtimaan miten niiden voimien kanssa olisi viisainta toimia ja minkälaiseen 2030-lukuun olisi syytä valmistautua. Kysymyksen siitä, miten liikuntaja urheiluväki ottaa 2030-luvun haltuunsa, siis miten se hahmottaa uhkansa ja mahdollisuutensa ja sitä kautta muutostarpeensa, pitäisi nyt olla kaiken strategiatyön ja johtamispuheen ytimessä. On herättävä siihen itsestäänselvyyteen, ettei elämässä lopulta ole mitään muuta pysyvä kuin muutos. Kaikessa tässä tulevaisuuspohdinnassa kuuluu kuitenkin oudon vähän liikuntakulttuurin ihmisten ääntä. Silti taisimme kuitenkin täällä lintukodossa jo erehtyä tottumaan ajatukseen, jossa tulevaisuutta kohti edetään jotenkin automaattisesti parempaan vievien voimien kyydissä. Kaikessa. Tulevaisuutta ei voi voittaa, mutta sen kanssa voi liittoutua. Pitäisi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. E nnustaminen on mahdotonta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuuteen voisi valmistautua. S e, että tulevaisuudessa odottaa monenlaista epävarmaa muutosvoimaa, voi tietysti huolestuttaa, mutta toisaalta muutos on aina myös mahdollisuus. Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi turvallisuusalojen testaamisesta Kuntotestauspäiville 29.–30.3.2023. Vastaavaa tehdään monissa muissakin organisaatioissa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Mutta miten liikuntakulttuuri tätä tulevaisuutensa rakennustyötä oikeastaan tekee. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen hahmottelee tässä lehdessä omasta näkökulmastaan tulevaisuutta, jota kohti maailma matkaa. Muutosvoimiin voi törmätä, mutta ne voi kanavoida myös omaksi voimaksi, oman tekemisen energiaksi. Ainakin toimijalle, joka aidosti pyrkii ennakolta hahmottamaan muutosvoimia ja -suuntia, ja niiden synnyttämiä tarpeita muuttaa omaa toimintaansa. Aina. Ei ole Sitran, poliitikkojen tai yritysjohtajien tehtävä määritellä sitä, mihin 2030-luvun Suomessa tarvitaan liikuntaa tai urheilua. Tapahtumaan voi osallistua myös etäyhteydellä. Physiological Biomarker Monitoring of Resilience During Arduous Tactical Training: Maintaining Readiness and Occupational Performance Professori Bradley C. Se, että on koettu pandemiaa ja sotaa, ja sen seurauksena inflaatiota ja korkojen nousua, ei sinänsä ole maailman historiassa millään tavalla ihmeellistä. Alan huippupuhujia! 29.–30.3.2023 | Arcada AMK, Helsinki Implications for Physical Employment Standards (PES) Professori Sam Blacker, University of Chichester Physical Fitness Assessments & Evidence-Based Training in Tactical Populations Professori Rob Orr, Bond University Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila RuuskanenHimma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tulevaisuus on asia, johon on viisainta valmistautua. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Kaikkien. Ei syöksytä suin päin isompia voimia vastaan, vaan otetaan vahvemman vastustajan voima vastaan ja käännetään taitavilla ohjausliikkeillä oman suorituksen tueksi. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Jos varmaa on kaiken epävarmuus, pitää epävarmuutta tutkia, ei kauhistella varmaan tappioon alistuen tai todellisuudelta silmät sulkien ja entisiin ajatuksiin, toimintamalleihin ja rakenteisiin tarrautuen. Viime vuosina on mieliimme palautettu se tosiasia, että elämme koko ajan muuttuvassa ja yllätyksellisessä maailmassa, jossa mitään ei pidä erehtyä pitämään itsestään selvänä. Sen kanssa on siksi syytä käyttää järkeä, notkeaa, joustavaa ja kimmoisaa lähestymistapaa – pelitilanteeseen ei pidä syöksyä raivoisalla vimmalla taistellen, jääräpäisellä uholla heittäytyen. ?. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Hiihdonopettajat Jenni Lehtinen (vas.) ja Ida Moisio harrastavat myös e-fatbike-talvipyöräilyä Laajiksen pyöräreiteillä Jyväskylässä. Mitä ja miksi testataan vuonna 2023. On syytä kuunnella tutkimuslaitoksia ja muun yhteiskunnan päätöksiä ja linjauksia, mutta lopulta vastuu on kuitenkin omissa käsissä ja aivoissa. Kuntotestauskäytäntöjä ja työkykyä tukevia liikuntasuosituksia määrittävät yhä useammin tehtäväkohtaiset vaatimukset. Liikunnan ja urheilun on itse osattava rakentaa 2030-lukunsa siten, että sen tarpeellisuus tulee muulle yhteiskunnalle ilmeiseksi. Tapahtuma järjestetään Arcada ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingissä
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 €. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. TEEM A: Tiedolla johtaminen Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Liik un ta & Tie de 1/2 3 TIE D O LL A JO H TA M IN EN 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin