Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Reijo Jylhä: Liikkuminen tärkeämpää kuin liikunta Näin 2020-luvun opiskelijat liikkuvat teema: Liikunta & opiskelu LII KU N TA & O PIS KE LU Liik un ta & Tie de 1/2 4. Sähköinen LTS-infokirje. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 61 (1 ) 1/ 24 • 10 eu ro a Miten opettaa liikkuvaa elämäntapaa. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta
Y ksi keskeinen syy taseajattelun unohtumiseen, on se, että tässä kulttuurissa opittiin luottamaan Veikkauksen tuottojen loputtomaan kasvuun. Tervetuloa mukaan! Myös valmennuksen ekstrapäivä 20.4. kaikille avoin ja maksuton valmennuksen ekstrapäivä, jonka aiheena on näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. Suomen vedonlyöntimarkkina menee kohta uusiksi. ?. Nyt tämä aika on loppumassa. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Perheet, yritykset ja julkinen valta ovat latoneet kokonaisuuteen sijoituksen, jonka kumulatiivinen summa on hurja. Se hoiti taseen tehtävän, vaikka kakulle tuli muitakin jakajia. Vaikka talousasioista puhutaan jo enemmän, ei julkisuus vieläkään osaa tarkastella urheilun ja liikunnan tilikirjoja kuin liikevaihtoja vertaillen ja yksittäisten tilikausien tuloksia vilkuillen sekä kirkuvia otsikoita palkkauksista, palkintorahoista tai sopimussummista hehkuttaen. Heikki Rusko emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Yhtä tärkeää tunnuslukua ei kuitenkaan koskaan huomata kysyä. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Syytä olisi. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tapahtumassa käsitellään tavoitteellisten kilpakuntoilijoiden ja urheilijoiden kestävyysominaisuuksien testaamista. lts.fi/tapahtumat/ktp24 Kuntotestaus kestävyysvalmennuksessa ja näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Kuntotestauspäiviä vietetään 18.–19.4.2024 Jyväskylän yliopistossa. J os urheilua vertaa samanikäisiin yrityksiin, ero näkyy taseessa. Tässä tilanteessa kun on tarjolla myös täysin uusia mahdollisuuksia. S uomen urheiluja liikuntajärjestelmä on yli satavuotias. Kun tilanne on tämä, uhkakuvien kauhistelun voisi kuitenkin jo lopettaa. 61. Siis siinä, miten vuosikausien liiketoiminnan tuloksia on laitettu sivuun ja kasvamaan korkoa. Tapahtumissa ovat mukana Suomen kovimmat kestävyyden testaamisen ja näyttöön perustuvan kestävyysvalmennuksen asiantuntijat. Urheilun ja liikunnan talouskabineteissa ollaan vakavina. Kansainvälisessä vertailussa upea suorituspaikkaverkosto, urheiluopistot ja vastaavat rakenteetkin näkyvät pääosin kuntien, valtion tai urheilulla bisnestään tekevien yritysten tai säätiöiden taseissa, eivät urheilun taseissa. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Ja vaikka joissakin kohdin tätä yritystä on ollutkin, ne ovat säälittävän usein menneet seikkailuiksi ja päättyneet surkeasti. Muista varata paikkasi myös ekstrapäivään. Veikkaus oli perintöjalokivi, joka hoiti taseen tehtävän ja varmisti tulonlähteen, joka ei ole riippuvainen arkisen taloustuloksen ailahteluista. Tule keskustelemaan ja kuulemaan tutkitusta tiedosta alan vuosittaiseen verkostotapahtumaan! Kuntotestauspäivien jälkeen pidetään 20.4. Se, ettei urheilua ja liikuntaa osattu nähdä aitona elinkeinona, oli aatteellisista ja periaatteellisista syistä jollakin tavalla perusteltua, mutta samalla syntyi vinouma, jota ei ole vieläkään huomattu korjata. Budjetit on laadittu siten, että eletään kädestä suuhun. Firmoilla on omaisuutta ja sijoitussalkkuja, mutta urheilun ja liikunnan ympyröissä taloutta on suunniteltu kausi kerrallaan. Oy Veikkaus Ab syntyi urheilun aloitteesta, urheilun talousturvaksi. Niinpä toimialan taseessa ei juuri mitään ole. Sillä kun olisi ylivoimainen mainos: kaikki tuotot suomalaiselle urheilulle ja liikunnalle. Se tarkoittaa, että uskottaville tahoille, jotka pystyvät osoittamaan toiminnassaan myös yleishyödyllisyyttä, annetaan oikeus takoa rahaa. En tiedä pohtiiko Olympiakomiteassa tai lajiliitoissa kukaan tätä. Fickistä Wagneriin – VO2max:n kokonaismalli rajoitusten ja harjoitusvaikutusten analysoinnissa Juha Peltonen, LitT, dosentti Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr, Helsingin yliopisto Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.3.2024. Oman peliyhtiön rinnalla olympiarahastot ja vastaavat ovat vain puuhastelua – ja sen avulla vuosisadan nukahdus taseen kanssa unohtuisi vuosikymmenessä. Se mikä tulee, laitetaan menemään. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Urheilun ja liikunnan tase. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Vaikka urheilua ei ole Suomessa juuri osattu nähdä oikeana elinkeinona, on toiminnassa pyörinyt koko ajan isoja summia rahaa. Tulevaisuus pelottaa. Isoja rahoja on liikuteltu, yli vuosisadan ajan, mutta se ei ole juuri tuottanut kiinteää omaisuutta tai sijoitussalkkuja. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Samalla se on koko ajan ollut myös kohtuullisen isoa taloudellista merkitystä pyörittävä kokonaisuus. Nyt, kun toimiala vapautuu, urheilun ja liikunnan järjestöjen oma uusi Oy Veikkaus Ab olisi ylivoimainen hakija, kun toimilupia annetaan. Ainoan pienen positiivisen poikkeuksen tuovat ne säätiöt, joita muutamien lajien ja seurojen taustoilla on joskus takavuosina ymmärretty perustaa, mutta ne eivät kokokuvaa muuta. 18.–19.4.2024 | Jyväskylän yliopisto Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät Jussi Mikkola LitM, urheilufysiologian asiantuntija Huippu-urheilun instituutti KIHU Nähdään Jyväskylässä! Kestävyysurheilijoiden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan. Tämä on ollut arkea niin seurojen, lajiliittojen kuin keskusjärjestöjen ja Olympiakomiteankin rahankäytössä
Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 11. Jari Kupila JOUKO KONTULASTA: Kun pääsis liikkumaan… Jouko Kokkonen AJASSA VÄITÖSUUTISET NÄIN MAAILMALLA & SUOMESSA: Christian Brakenrigde – Keskikokoinen kala pikkulammessa Jouko Kokkonen TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Elina Hasanen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Nelli Lyyra POLTTOPISTEESSÄ: Kurkistus kuplan ulkopuolelle Riikka Juntunen OPISKELIJA OUNASTELEE: Enemmän opiskelijoita liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksiin Marika Uusi-Illikainen POHDITTUA: Liikkuvaa kansakuntaa ei voi voittaa Matti Hakamäki Liikunnan kivijalka rakennetaan arjen toimivuudella Teijo Pyykkönen Olympialaiset kisat – altius, iustus. uMove liikuttaa tuhansia opiskelijoita palloilun, ryhmäliikunnan, liikuntakurssien, kuntosalipalveluiden ja tapahtumien parissa. Lakka & Tomi Mäki-Opas Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi Paula Harmokivi-Saloranta, Mari Punna & Sirpa Laitinen-Väänänen 11 Reijo Jylhä: Alle kymmenvuotiaiden liikkumiseen kannattaa panostaa Jouko Kokkonen 15 Liikunnasta intoilu ei liikettä lisää Jari Kupila 18 Pitkä juoksu ruskeista kirjekuorista avoimeen ammattilaisuuteen Jouni Lavikainen 22 Liikunnanopettajia kouluttamassa Tansaniassa ja Zimbabwessa Hanna Vehmas, Mariana Siljamäki, Arja Sääkslahti & Ari Koivu 26 Miten saada vähemmistöjen ääni kuuluviin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 2 4 5 10 34 39 82 83 84 86 87 90 68 96 105 112 PÄÄKIRJOITUS: Urheilun ja liikunnan tase. Liikunnallisessa menossa mukana myös uMoven palloilun koordinaattori Petteri Huikko ja tiiminvetäjä Henna Törmänen. Jyväskylän korkeakoululiikunnan tapahtumakoordinaattori ja Jamkin opiskelija Sara Turunen osallistui step-tunnille. Hannu Pelttari ARVIOITUA STADION 50 VUOTTA SITTEN: Ulkoiluakin on suunniteltava VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT Naiset miesten jalkapallon kannattajina Susanna Liljander, Anna-Katriina Salmikangas & Mihaly Szerovay Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen Hanna Rekola, Karoliina Kurkinen, Tommi Tolmunen, Heikki Pentikäinen, Timo A. Mikko Salasuo & Kati Lehtonen 30 EU-tuomioistuimen päätös muuttaa urheilun rakenteita Olli Rauste 36 Valtion liikunta rahoitus uuden edessä Jouko Kokkonen TEEMA: Liikunta & opiskelu 46 Liikunta – ei vain hikoilua vaan osa ammatti-identiteettiä Saija Sippola & Tiia Kaijalainen 49 Kohti liikkuvaa ja urheilevaa korkeakoulua Jussi Ansala 52 Massaurheilusta yksilölliseen opiskelijaliikuntaan Jouko Kokkonen 56 Opiskelijoiden ajatuksia hyvinvoinnista ja liikkumisesta koronan jälkeen Kaisa Jokiranta, Anu Kangasniemi & Katja Rajala 59 Liikunta ei ole enää kummajainen yliopistolla Jouko Kokkonen 62 Riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrä kasvanut Jenni Helenius & Timo Ståhl 65 Syksyn 2023 Move!-mittaukset: Pieniä toivonpilkahduksia Mikko Huhtiniemi 68 Hyvä liike, parempi mieli Jouko Kokkonen 71 Voimaharjoittelusta on moneksi Pekka Matomäki 75 Nuoren mielen hyvinvointi vahvistuu liikkumalla Kaija Appelqvist-Schmidlechner 78 Urheilun ja äitiyden yhdistäminen yhä vaikeaa Mirjam Raudasoja & Tatiana V. Ryba 88 Uusien avausten urheilukirjavuosi 2023 Matti Hintikka 1/2024 Ku va : Ti na Lin dr oo s Kannen kuva: uMove järjestää liikuntapalveluja Jyväskylän korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle
Tosin olin pukeutunut erittäin lämpimästi, enkä älynnyt vähentää vaatetta riittävästi ennen lähtöä. Sivusiteet venähtivät. Välillisesti kustannukset voivat olla vielä suuremmat, jos vamma heikentää pysyvästi toimintakykyä. Panen nuo ajatukset vielä hetkellisen turhautumisen piikkiin. Monta kertaa loukkaantunut polvi kärsi taas. Mitä heiveröisempi toimintakyky on, sitä enemmän lähiympäristö vaikuttaa liikkumiseen. Viro eli vielä tukevasti neuvostovallan jälkeistä ylimenokautta. . KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Osallistuin 60 kilometrin hiihtoon ensimmäistä kertaa. Isoa iloa siitä ei ollut meille lähtöpaikalla värjötteleville. Myös edellinen omistaja oli käyttänyt sitä polvensa kuntouttamiseen. Viimeinen kymppi tuntui kestävän ikuisuuden. Liukastumiset aiheuttavat liikenneja viestintäministeriön (LVM) vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin 75 000 tapaturmaa ja 1,42 miljardin euron kustannukset. Mutta mitäpä sitä ei tekisi ehtiäkseen vaikka harrastamaan liikuntaa. Polvi tuntui jo paremmalta ja lähdin talven ensimmäiselle hiihtolenkille. Muistelin taivalluksen kestäneen paljon pitempään. Tänä talvena moni löytänyt akkulumilapion, joka on oikeastaan pienoislumilinko. Pakkasta oli Tartossa noin 30 astetta, kun lähdimme likaisenruskealla Ikarus-kaupunkibussilla aamukuudelta kohti Otepäätä. Olin kaverin luona yötä ja hän vietti kolmekymppisiään. Liikkumisolosuhteet eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Oli tuosta HPS:n aikuisfutiksesta sekin hyöty, että sain ostettua käytetyn kuntopyörän järkihintaan. Talvikunnossapidon puutteista johtuu yli 80 prosenttia liukastumistapaturmista ja niiden kustannuksista. Varsinaisia urheilutekstiilejä ei monella ollut ja suksista suurin osa oli pärnulaisia Visuja. Liikkumistaan tarkastelee ihan toisella lailla, kun oma kävelyvauhti on pudonnut välillä kilometriin tai kahteen tunnissa. JOUKO KOKKONEN. Hiukan lohduttaa se, että jotain hyötyä veskariharjoituksista taisi olla. Ensimmäisen kerran on myös mielessä mahdollinen luopumisen pakko osasta liikuntamuotoja. L oppukevennyksenä muisto Tarton hiihtomaratonilta helmikuulta 1996. Kävi nimittäin niin, että loppiaisen alla liukastuin kauppareissulla kunnolla. Aika näkyy olleen 5.19,20. Ne ovat itse asiassa tarkoitettu nivelrikon aiheuttamien vaivojen helpottamiseksi, mutta soveltuvat vammaani. Ainakin minulle uskottavuusaste olisi parempi, jos kuvissa esiintyisi ihminen, jolla oikeasti olisi todennäköisesti nivelrikko. Kun pääsis liikkumaan… L iukastumiset maksavat todella paljon, vaikka asiasta puhutaan hämmästyttävän vähän. Liukkailla jalkakäytävillä sivuliikkeiltä ei voi välttyä, mikä tuntuu heti polvessa. Yleisimmät liukastumispaikat olivat LVM:n tutkimukseen liittyneen kyselyn mukaan piha (26,6 %), jalkakäytävä (23,1 %), yhdistetty kävelyja pyöräväylä 11,0 %) sekä ulkoilureitti (11,0 %). Hikeä pukkasi rajusti ja litimärissä vaatteissa alkoi tulla kylmä. Vaan enpä ole sujuttelusta päässyt nauttimaan. Meille työnnetään jatkuvalla syötöllä arkea muka helpottavaa roinaa. Hiljaa taapertaessaan alkaa ajatella, että raskas ja vaikea liikkuminen on monelle osa arkea. On helppo hokea, ettei liikunta maksa mitään. Pienikin lumieste on tuntunut suurelta. Piha oli yleisin liukastumispaikka yli 33-vuotiailla vastaajilla ja sen merkitys korostui etenkin yli 67-vuotiailla. Kaihoisasti olen lueskellut somepäivityksiä. K-raudan tuoteryhmäpäällikkö Mikko Tiesalo on tiivistänyt akkulapion tarpeellisuuden (Ilta-Sanomat 25.1.2024): ”Akkulumilapio on vähän kuin sähköhammasharja: sitä ei osaa kaivata ennen kuin sitä kokeilee.” Näin meille luodaan lapiotarpeita tyhjästä. Kaatuessani menin siististi kyljelleni, enkä yrittänyt ottaa kädellä vastaan. Viimeistelin tuloksen harrastamalla erityistyhmien liikuntaa. HPS:n aikuisfutiksen maalivahtitreeneihin ja höntsäilyyn tekisi mieli. Monot olivat vanhaa kärkisidemallia, reiät kengänkärjessä siteen nasturoita varten. Heistä 53,4 prosenttia kertoi liukastuneensa pihalla. Kalustoon ja vaatetukseen nähden ei ihan onneton tulos. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 T alvi ja hiihtokelit tulivat Kontulaankin. S amaan aikaan hyvätuloisen keskiluokan ongelmat ovat toisenlaisia. Kotikerrostaloni pihalla näkee kesällä usein hitaasti liikkuvia rollaattorinkäyttäjiä. Talvikunnossapito on osa tätä kokonaisuutta. Talvella useimmat he eivät pysty ulkoilemaan. Myös jalkakäytävät ovat olleet usein huonojalkaista tai pyörätuolin käyttäjää hirvittävässä kunnossa. Lähtöä siirrettiin puolioista tuntia. Hiihtely sujui ihan hyvin, mutta seuraavana päivänä polvi alkoi oireilla rajummin. Pääkopassa takoo ajatus ”kun pääsis liikkumaan”. Ohjeiden kuvissa kiinnittää huomiota se, että niissä on mallina hoikka ja mitä ilmeisimmin hyväkuntoinen ihminen. Tavallisen 20–30 euron hintaisen lapion heiluttelu verryttelee vartaloa eri tavalla kuin sähköinen luontiväline. K un askelia kertyy päivässä korkeintaan muutama tuhat, niin kunto vääjäämättä laskee. Sukset olivat harmaat Kuusiston muovipohjaiset ja sauvat lasikuituiset marketkepit. Sain lääkäriltä kuntoutusohjeita, joita olen yrittänyt noudattaa. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Unikin oli jäänyt heikonpuoleiseksi. (Ja sähköhammasharja on oikeasti hyödyllinen.) Vähintään 140 euroa maksava akkulapio onkin hyvä esimerkki liikkumisen irtaantumisesta arjesta. Lähtöpaikalla oli 25 pykälää kylmää. M ielialaan liikkumisen määrän väheneminen vaikuttaa selvästi. Vaan hyvin sulauduin porukkaan. Tämän talven kelit ovat olleet vaikeita kunnossapitäjille, mutta parempaankin he pystyisivät, jos auraukseen suunnattaisiin lisää rahaa. Vaikka menin hyvissä ajoin nukkumaan, niin porukka piti huolen, ettei unta liikaa kertynyt. Vaan samalla on hyvä muistaa, että oma toimintakyvyn rajoite on todennäköisesti väliaikainen
Porissa tarjotaan tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kaikenikäisille. Anna Kankaanpää teki Vuoden liikuntalääketieteellisen tutkimuksen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan projektitutkija Anna Kankaanpää tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2023 -kilpailun. Kirjastoista lainattavat maastopyörät ja maksa mitä haluat -periaate antavat mahdollisuuden kokeilla eri liikuntamuotoja. Muun muassa Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana, Veikkauksen toimitusjohtajana ja Urheilumuseon johtajana toiminut Nieminen perusteli valintaa Kupilan tekstin selkeydellä, sujuvuudella ja tasapuolisuudella. ”(Teksti) vie mukanaan. Ensivaiheessa tiivistelmät arvioi Liikuntalääketiede Suomi -verkoston tieteellinen paneeli. Vuoden urheilukirjan valitsi Risto Nieminen. Liikuntalääketieteen päivillä 2023 järjestettyyn kilpailuun osallistui 41 liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Vuodesta 1980 järjestetyn kilpailun voittajan valitsi ensimmäisen kerran yksi henkilö. Sen myötä on pakko ajatella syvästi uudelleen urheilua, suomalaisuutta, ihmisyyttä.” Voittajateoksen on kustantanut Minerva. Perusteluiden mukaan Porissa arkiaktiivisuus on nostettu sille kuuluvaan kunniaan ja liikuntapaikkaverkostoon on panostettu järjestelmällisesti. Urheilun sisällissota 1918. Valinnan teki Urheilugaalan raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen.. Kuva: Jouko Kokkonen Pori liikkuvin kunta vuonna 2023 Porin kaupunki sai vuoden 2023 Liikkuvin kunta -tunnuksen tammikuisessa Urheilugaalassa. Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto ”Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan” vuoden urheilukirja Vuoden urheilukirja 2023 on Jari Kupilan Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan. Neljä eniten pisteitä saanutta tutkimusta asettivat paremmuusjärjestykseen professori Tomi Laitinen Itä-Suomen yliopistosta, professori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 ajassa Jari Kupila ja Lasse Virénin lahjoittama kiertopalkinto. Ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden hyväksi sai tunnustuksen Hannu Kauhala, joka on paneutunut vuosikymmenien ajan suomalaisen jääkiekon vaiheisiin. Vuoden nuoreksi tutkijaksi valittiin Niko Tynkkynen Jyväskylän yliopistosta. Kilpailussa toiseksi sijoittui Mari Leppänen Tampereen urheilulääkäriasemalta ja UKK-instituutista. Kilpailussa haettiin kuntalaisten liikuntaja liikkumismahdollisuuksia laaja-alaisesti edistänyttä kuntaa. Suomen liikkuvimman kunnan titteliä tavoitteli 38 kuntaa, joista esiraati valitsi loppukilpailuun Porin lisäksi Kalajoen ja Keravan. Harrastamisen Porin malli sekä maksuton nuorisopassi edistävät lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Vuoden urheilupostauksena palkittiin Markus Heinosen YouTube-kanava, jolla hän heittäytyy kokeilemaan erilaisia urheilulajeja. Pori kannustaa myös omia työntekijöitään liikkumaan. Vuoden urheilukirja -kilpailun järjestää Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Muut finalistiteokset olivat Hanna Willman-Iivarisen Erotuomarin päätöksenteko (Vastapaino), Tuomas Kyrön Nyrkki – kehässä Robert Helenius (WSOY), Kai Ekholmin Pilviin kahlittu poika (Docendo) ja Teijo Piilosen Suomalaisen seiväshypyn tarinat (Docendo). Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun palkitut Mari Leppänen (vas.), Anna Kankaanpää, Niko Tynkkynen, Tiina Föhr ja Laura Joensuu. Voittajatutkimuksen otsikko on Fyysisen aktiivisuuden yhteydet biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen. Tutkimuskilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto. Mukana olevista tutkijoista 15 osallistui kilpailuun nuorten tutkijoiden kategoriassa. Kolmanneksi sijoittui Tiina Föhr ja neljänneksi Laura Joensuu, molemmat Jyväskylän yliopistosta. Mutta samalla sen lukeminen on rankkaa, vavahduttavaa
Itkonen ja Nevala suuntaavat selvityksessä katseensa liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimuksen ja osin koulutuksen muotoutumiseen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. – Muutos lähtee meistä kaikista ja meidän jokapäiväisestä arjestamme. Yhdysvaltojen tilannetta heijastelevan trendilistauksen kolmeen kärkeen nousivat puettava teknologia, terveyden edistäminen työpaikoilla ja ikääntyneiden kuntoiluohjelmat. Hannu Itkonen & Arto Nevala: Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen. Tavoitteena on palauttaa liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Aineistona ovat kahdentuhannen liikunnan parissa toimivan lääkärin, tutkijan ja muun ammattilaisen vastaukset. LTS:n kotisivuilla maksutta luettavissa oleva julkaisu sisältää myös suosituksia tieteenalan aseman parantamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Komitean yhteistyökumppaneina ovat Yle, Kuntaliitto, työmarkkinakeskusjärjestöt ja Deloitte. ACSM Worldwide Fitness Trends -tutkimuksessa on vuodesta 2006 kerätty tietoa seuraavan vuoden kuntoilutrendeistä. Konseptin suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.. Terveyden edistäminen nousi ensimmäisen kerran tutkimuksen kymmenen vahvimman trendin joukkoon. Puettava teknologia, johon kuuluvat erilaiset älylaitteet sovelluksineen, on pysynyt ACSM:n liikuntatrendien listauksen kolmen kärjessä vuodesta 2016. Kyse on ennen kaikkea tottumusten ja tapojen muuttamisesta, jossa jokainen voi olla omalla panoksellaan mukana, linjaa Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. On tärkeää, että oivallamme liikkeen merkityksen hyvinvoinnillemme, mutta myös sen, ettei muutos vaadi ihmetekoja. Osana konseptia Olympiakomitea on kerännyt lupauksia, jotka johtavat konkreettisiin liikettä lisääviin toimiin. Asiantuntijat näkevät tärkeäksi suuntaukseksi myös ikääntyneiden erityistarpeiden huomioimisen liikuntaohjelmia suunniteltaessa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 ajassa Puettavan teknologian käyttö vahvistuva trendi liikunnassa American College of Sports Medicine on selvittänyt vuoden 2024 liikuntatrendejä. Tutkimus on suunniteltu siten, että se kartuttaa tietoa muoti-ilmiöiden sijaan pitempiaikaisista kuntoilutrendeistä. 2024 ACSM Worldwide Fitness Trends: Future Directions of the Health and Fitness Industry https://journals.lww.com/acsm-healthfitness/pages/articleviewer.aspx?year=2024 &issue=01000&article=00007&type=Fulltext Liikunnan yhteiskuntatieteistä selvitys Helmikuun alussa 2024 ilmestynyt Hannu Itkosen ja Arto Nevalan laatima Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen rakentaa kokonaiskuvaa liikunnan yhteiskuntatieteiden kentästä. www.lts.fi/ media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/ selvitys-liikunnan-yhteiskuntatieteidenmuutoksista-ja-nykytilasta-sekasuosituksia-tulevaisuuteen.pdf Olympiakomitea haluaa parantaa suomalaisten toimintakykyä Suomen Olympiakomitea julkisti tammikuussa Suomi – toimintakykyinen maa ja kansa -konseptin. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen tarkoitus on lisätä tutkijoiden, tiedepoliitikkojen ja rahoittajien ymmärrystä liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksesta, asemasta ja merkityksestä
VLN:n vs. Minttu Korsberg. Konferenssi on järjestetty Jyväskylässä vuosina 1982, 1989, 2006 ja 2013. Kuva: Jouko Kokkonen LTS:n jäsen määrän lasku taittui Liikuntatieteelliseen Seuraan kuului vuoden 2023 lopussa 1 125 henkilöjäsentä (-0,1 %). AIESEP järjestää kansainvälisen konferenssin vuosittain. Lisäksi viestintään, selvitystöihin ja toimeenpanoon on käytössä 1,6 miljoonaa euroa. Englanninkielisen konferenssin teemana on menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaaminen (Past meets the Future). Vuodelle 2024 suunnatusta 20 miljoonan euron rahoituksesta 6 miljoonaa euroa kohdentuu Liikkuvat -kokonaisuuden vahvistamiseen, 5 miljoonaa euroa liikuntaneuvonnan laajentamiseen ja 3,7 miljoonaa euroa muihin valtionavustuksiin, innovaatiohakuihin ja kokeiluihin. pääsihteerinä toimii huhtikuun 2024 loppuun asti Toni Piispanen. Vuonna 2023 paikkana oli Chilen pääkaupunki Santiago, ja vuonna 2025 konferenssi pidetään Saint Petersburgissa Floridassa. Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteerinä toimii Minttu Korsberg, joka siirtyi tehtävään Valtion liikuntaneuvoston (VLN) pääsihteerin tehtävästä. AIESEP 2024 toukokuussa Jyväskylässä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää AIESEP-konferenssin 13.–17.5.2024. Konferenssi jatkoksi Jyväskylässä järjestetään liikuntakasvatuksen alalla toimiville väitöskirjatutkijoille tarkoitettu tutkijakoulu. Lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen tarkoitettuihin avustuksiin kunnille, liikunnan ja toimintakyvyn lisäämiseen osaksi kutsuntojen sisältöä ja elintapaohjauksen vahvistamiseen hyvinvointialueilla suunnataan yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Liikunta & Tiede -lehden levikki laski hienosesti ja oli 1 858 kappaletta (-1,7 %). Konferenssiin odotetaan tulevan noin 600 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Pääosa le vikistä menee LTS:n jäsnille. Yhteisöjäseniä seurassa on 44. Vuonna 1962 perustettu AIESEP (International Association for Physical Education in Higher Education) pyrkii edistämään maailmanlaajuisesti liikunnanopetuksen, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen tutkimusta kautta elämänkulun. Muita tilauksia on 389 sekä LIITO ry:n jäsen etutilauksia 300. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 Suomi liikkeelle -ohjelma käynnistyy Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä linjasi marraskuussa 2023 alkuvaiheen pääkohdennukset Suomi liikkeelle -ohjelmalle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.jyu.fi/en/events/aiesep-2024 AIESEP blog: AIESEP family comes together in May 2024: https://aiesep.org/ aiesep-family-comes-together-in-may-2024 Kuva: Jouko Kokkonen 1200 1000 800 600 400 200 2015 2016 2018 2017 2019 2020 2021 2023 2022 885 898 898 980 908 1078 1121 1169 1125 1137 LTS:n henkilöjäsenet 2014–2023 2014
Kohta virittelimme yhteisiä hankkeita, niistä kai tärkeimpänä The International Journal of the History of Sport -lehden teemanumeron (7/2012). Tiedote SoveLi ry:n lopettamisesta: www.soveli.fi/ajankohtaista/ soveltava-liikunta-soveli-ry-n-toim/. Walesissa varttunut yliopistomies, maantieteilijä ja urheilututkija oli humanisti, jonka mittava tuotanto kertoo kaiken muun ohella hänestä itsestään. ERKKI VETTENNIEMI, YTT vapaa tutkija ja toimittaja Kuva: Roderick Balen kotiarkisto SoveLi ry:n toiminta loppuu Soveltava Liikunta SoveLi ry:n ylimääräinen kokous päätti 5.12.2023 purkaa yhdistyksen. Johnin Suomen-vierailujen saldoksi luettakoon myös urheilumaantieteen klassikon Landscapes of Modern Sport (1994) toinen kansikuva. Niinä vuosina tunsin John Balen vain nimenä kirjan kannessa. Soveltava Liikunta SoveLi ry oli valtakunnallinen asiantuntijajärjestö, joka perustettiin 30 vuotta sitten. Alueellisesti rajatummissa, mutta yhtä innovatiivisissa kirjoissa Kenyan Running (1996) ja Imagined Olympians (2002) paneudutaan afrikkalaisiin ruumiinkulttuureihin, kun taas Running Cultures (2004) paljastaa heti nimessään velan Henning Eichbergille. SoveLin hallitus pohti vuoden 2023 aikana vaihtoehtoisia järjestelyitä toteuttaa soveltavaa liikuntaa Suomessa, sillä opetusja kulttuuriministeriön järjestölle myöntämä avustus oli pienentynyt. Yhdistys kokosi yhteen soveltavaa liikuntaa edistäviä kansanterveys-, potilasja vammaisjärjestöjä. Juoksuaskelista luovuttuaan John suosi – ja suositteli – verkkaista, mietiskelevää käyskentelyä. Vieraileva professori vaikuttui täkäläisestä ”uuden liikuntakulttuurin” tutkimuksesta – sen taustalla häilyi Henning Eichbergin hahmo – ja kokosi tuon teoksen Soile Veijolan ja Esa Sirosen kanssa. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 ajassa Pitkän juoksun päättyessä Vaikka emme tietäisi ihmisestä muuta kuin kirjat, jotka hän on julkaissut, voimme olettaa jollain tasolla tuntevamme hänet ja olla oikeassa – ainakin osittain. Niiden päivien vaikutelmat vain vahvistivat lukemalla jo muodostamaani hillityn, huomaavaisen akateemikon kuvaa. ”Hän juoksee yhä”, lukee kirjoittajaesittelyssä, joka painettiin edellä mainittuun antologiaan. Tavoitteena oli parantaa pitkäaikaissairaiden ja toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan sekä aktiiviseen elämäntapaan. Hankkiuduttuani 2000-luvulla hänen kanssaan kirjeenvaihtoon kiitin kirjoista, joita olin jo ennättänyt arvostella, tai totta puhuen kehua, Suomessa ja kansainvälisillä foorumeilla. SoveLin mukaan päätökseen johti toimintaympäristön ja varsinkin urheiluja liikuntajärjestöjen viitekehyksen merkittävä muuttuminen. Ja viimein – joudun sivuuttamaan monta oleellista tekstiä – ilmestyi erinomaisen informatiivinen muistelmakirja A Life in Sport (ks. Sen jälkisanoissa John pohtii kiintymystään Suomeen ja suomalaiseen juoksuhistoriaan sekä Suomen vaikutusta juoksuja tutkimushistoriaansa. Yhdistyksen purkamiskulujen ja muiden velvoitteiden maksamisen jälkeen jäljelle jäävä omaisuus luovutetaan Liikuntatieteelliselle Seuralle soveltavan liikunnan edistämiseen. Kun hän on nyt ottanut viimeiset askeleensa Telluksen kamaralla, on lohdullista todeta hänen tekstuaalisten jälkiensä edelleen vauhdittavan lukijoiden ajattelua. In memoriam John Bale 1930–2023 Kesällä 2013 tapasin Johnin lopulta kasvotusten Crewen pikkukaupungissa, jossa hän vaimoineen asui eläköidyttyään Keelen yliopistosta. Jäsenjärjestöjen yhteisellä päätöksellä yhdistyksen toiminta päättyi vuoden 2023 lopussa. Viime lokakuussa kuolleen John Balen (1930–2023) kohdalla huomaan ajattelevani juuri noin. Samana kesänä hän työsti muistelmiaan julkaisukuntoon, ja kuten sittemmin kuulin, hanke eteni vanhuudentaudin varjossa. Ihmistieteisiin hän suhtautui tulkintojen taiteena: ”Koettelemme ajatuksiamme, jotka saatamme joissakin tapauksissa myöhemmin hylätä, ja joita voimme joissakin toisissa tapauksissa työstää uudelleen ja kirkastaa.” Sitaatti tulee alkusanoista antologiaan Strangers in Sport (1995), joka palautuu Jyväskylän yliopistossa pidettyyn seminaariin. Liikunta & Tiede 2–3/2013)
ACSM:n vuosittaiseen kokoukseen osallistuu useita tuhansia terveysja liikuntatieteilijöitä kautta maailman. Hän aloitti uransa 1960-luvulla liikuntakasvatuksen opetustehtävissä ja eteni professoriksi Etelä-Carolinan yliopistossa. Steven Blair oli kiinnostunut myös teknologiasta ja toimi suomalaisen Polar Electron Scientific Advisorina päämääränään edistää väestön arkiliikuntaa. Hän osallistui myös symposiumien tieteellisen ohjelman suunnitteluun. Blairin johtopäätökseen fyysisestä inaktiivisuudesta 2000-luvun vakavimpana, mutta kuitenkin vaikutettavissa olevana globaalina kansanterveysongelmana, ei juurikaan kuultu vastaväitteitä. Kutsuimme hänet ensimmäistä kertaa puhujaksi heinäkuussa vuonna 1989 järjestämäämme kokoukseen, jonka aiheena oli fyysinen aktiivisuus ja kohonnut verenpaine. Blair julkaisi pitkälti toista tuhatta tieteellistä raporttia. Hän vastaanotti uransa aikana useita muita arvostettuja tunnustuksia ja kunniapalkintoja, joiden myöntäjille ei taatusti ollut vaikeuksia esittää vahvoja perusteluja. Steven Blair sen sijaan korosti tutkimusnäyttöön perustuen, että tärkeintä on saavuttaa hyvä kestävyyskunto olitpa sitten normaalipainoinen tai lihava, unohtamatta terveellisen ravinnon ja tupakoimattomuuden merkitystä pitkäaikaisissa elintapasairauksissa. Tieteellinen tutkimus vaatii riittävää ja pitkäkestoistakin taloudellista panostusta. Hänen tutkimuksiinsa on viitattu yli 120 000 kertaa, ja niinpä hän lieneekin siteeratuimpia, ellei siteeratuin tutkija liikuntalääketieteen alueella. Hän oli uransa aikana lukuisten kansainvälisten tieteellisten yhdistysten johtotehtävissä toimien muun muassa American College of Sports Medicine -järjestön presidenttinä vuosina 1996–1997. Vahva viesti fyysisen inaktiivisuuden ja huonon fyysisen kunnon merkityksestä pitkäaikaisten elintapasairauksien vaaratekijänä ymmärrettiin oitis Yhdysvalloissa, jossa 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin systemaattinen työ väestölle suunnattujen liikuntasuositusten laatimiseksi. Järjestäjätaholle ja osallistujille oli suorastaan imartelevaa, että Blair esitteli juuri Kuopiossa keskeiset tulokset fyysisestä kunnosta ja kokonaiskuolleisuudesta uunituoreesta, massiivisesta seurantatutkimuksestaan, joka myöhemmin marraskuussa samana vuonna julkaistiin arvovaltaisessa yhdysvaltalaisessa tiedejulkaisussa JAMA:ssa. Toimiessaan vastaväittäjän roolissa niin Suomessa kuin Ruotsissa, hän ihastutti väittelijän ohella myös yleisön hauskalla tyylillään, tieteellisistä kriteereistä kuitenkaan tippaakaan tinkimättä. Hän myös painotti jo varhain vähäisen fyysisen aktiivisuuden seurauksena alentuneen energiankulutuksen haitallisuutta. RAINER RAURAMAA KATRIINA KUKKONEN-HARJULA MAI-LIS HELLÉNIUS OLLI J. Blair kuoli 84-vuotiaana 6.10.2023 Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa. Puhuja liikuttui vahvasti, mutta pystyi hetken kuluttua jatkamaan loistokasta esitystään. Hän siirtyi Dallasiin Cooper-klinikalle reiluksi pariksi kymmeneksi vuodeksi ja toimi lopulta laitoksen johtajana. Kun yhä edelleen ihmetellään, ja aivan aiheesta, lihavuuden ja sen liitännäissairauksien, kuten valtimosairauksien ja tyypin 2 diabeteksen yleistymistä, rajoittuu lääketieteellinen ohjeistus usein vain laihdutuskehotukseen. HEINONEN RAIJA LAUKKANEN Kirjoittajat ovat edesmenneen pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja ystäviä Suomessa ja Ruotsissa. In memoriam Steven N. Blair Kuva: Global Energy Balance Network. Hänen esityksensä perustuivat vankkaan epidemiologiseen ja kokeelliseen tutkimusnäyttöön. Päätimme yllättää puhujan keskeyttämällä luennon ja saliin tuotiin täytekakku asiaankuuluvine kynttilöineen kaikkien luentosalissa olleiden yhtyessä laulamaan ”Happy Birthday”. Steven Blair oli sittemmin aina valmis ottamaan luennoitsijakutsun vastaan, kaikkiaan 14 kertaa, viimeisimmäksi vuonna 2013. Blair oli paitsi Yhdysvalloissa myös Euroopassa kolmen yliopiston kunniatohtori. Steven Blair oli loistava luennoitsija, jota kuvaa tunnettu tokaisu: ”When Steven talks, the (fitness) world listens”. Vuonna 2006 hän palasi professoriksi Etelä-Carolinaan. Häikäisevän ja vaikuttavan tutkijanuransa ohella Steven Blair tunnettiin nuorten tutkijoiden urapolun avaajana, aina ystävällisenä ja kannustavana mentorina paitsi kotimaassaan myös kansainvälisesti. Blairin esitys sattui sopivasti 50-vuotissyntymäpäiväksi. Pelkästään Yhdysvaltojen terveysviranomainen NIH (National Institutes of Health) tuki Steven Blairin tutkimusryhmää yli neljännesvuosisadan ajan noin 30 miljoonalla dollarilla. Steven Blair tuli varsinkin suomalaisille alan tutkijoille läheiseksi aktiivisuudestaan kolmen vuosikymmenen ajan Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen järjestämän Kansainvälisen Puijo Symposiumin, The International Puijo Symposium, yhtenä vankkana tukipilarina. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 9 Liikunnan ja terveyden tutkimuksen visionääri Kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalainen liikunnan ja terveyden tutkimuksen jättiläinen, professori Steven N
Pelaajia liikuttavat etenkin pelien sisältämä kilpailu, yhteistyö ja sosiaalisuus. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526238760 Palautemalli auttaa vaikeasti liikuntavammaisten nuorten palveluiden kehittämistä Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämänlaatu heikkenee tutkimusten mukaan heidän siirtyessään varhaisaikuisuuteen. Kaiken hyvän ohella liikunta voikin kasvattaa esimerkiksi itsekkyyteen, pakkomielteisyyteen tai heikkoon itseluottamukseen. Jokainen liikunnassa koettu hetki muovaa meitä paitsi yksilöinä myös yhteisön jäseninä. Kiinnostavaa on myös kysyä, mikä mielletään arvokkaaksi. Liikuntakasvatuksen tarkastelu sen kaikilla tasoilla voisi hyötyä tämän näkökulman huomioimisesta ajassa, jossa eriarvoisuus kasvaa, ihmisoikeuksia loukataan ja vihapuhe tavoittaa eri elämänalueet – myös liikuntatoiminnan. Tulokset viittaavat siihen, että opettajat tarvitsevat tukea oppilaiden oppituntien aikaisen liikkumisen tukemisessa. KM Nina Heräjärvi kehitti näille organisaatioille väitöskirjassaan elämänlaadun toimeenpanon palautemallin vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämänlaadun parantamiseksi. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9840-0 Digitaaliset pelit voivat innostaa liikkeelle FM Tim Luoto havaitsi väitöstutkimuksessaan, että digitaalisilla peleillä voi olla liikuntaa ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, kun peleihin suunnitellaan liikkumista tukevia ja palkitsevia elementtejä. A. ANNU KAIVOSAARI, LitT yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto annu.kaivosaari@uef.fi. Jani Hartikaisen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Sedentary Behaviour, Physical Activity and Engagement in Open Learning Spaces and Conventional Classrooms in Primary School Settings" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 2.12.2023. Toisaalta liikkumisen määrä ei ollut avoimissa tiloissa suurempi. Päätoimittaja Minna Tawast, Teatteri & Tanssi + Sirkus 6/2023 Tyhmä tiedekysymys Kasvattaako kaikki liikunta. Elämänlaadun heikkenemisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa laadukkailla julkisen terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuspalveluilla. Hollon klassisen määritelmän mukaan kasvatus on kasvuun saattamista; pakotonta, kasvatettavaa kunnioittavaa ja hänen kasvumahdollisuuksiaan edistävää toimintaa. Jos kasvaminen ymmärretään laajasti minkälaiseksi kasvuksi tahansa, voidaan liikunnan ajatella olevan aina jollain tapaa kasvattavaa. Jos taas kasvamista tarkastellaan kasvatusteoreettisemmin, vastaus muuttuu. Olisi hienoa, jos voitaisiin sanoa, että kaikki liikunta – Hollon määritelmän mukaisella tavalla – kasvattaa. Annan aivojen lepoverkon aktivoitua ja mielen tavoittaa, miltä juuri nyt tuntuu. Vaikka kasvatuksen käsitteelle ei ole olemassa yhtä tyhjentävää määritelmää ovat kasvatustieteilijät yhtä mieltä siitä, että se on aina tarkoitushakuista toimintaa, jolla tavoitellaan arvokkaana pidettyä päämäärää. Kääntääkö se päättäjien päät katsomaan muutakin kuin talousexceleitään, näkemään suuremman kuvan, jossa ainoa muuttuja ei ole raha. Avoimissa luokkatiloissa oppilaat tauottivat paikallaanoloa useammin ja viettivät paikallaan lyhyempiä aikoja kerrallaan kuin perinteisissä luokkahuoneissa. Kyllä ja ei – riippuu siitä, mitä kasvatuksella tarkoitetaan. Henni Äyräs, yksi BC Nokian ja FC Nokian pallokoulun vetäjistä, Kuntalehti 1/2024 Tänä vuonna, kun tilaisuus on tarjolla, en kaiva esiin puhelinta, vaan olen aloillani. Näin yleisellä tasolla ymmärretty kasvu ei ole kuitenkaan aina toivottavaa ja ihanteellista. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Väitösuutiset Avoimet luokkatilat vähentävät oppilaiden yhtäjaksoista paikallaanoloa LitM Jani Hartikainen tutki koululuokkien avoimien tilaratkaisuiden yhteyksiä oppilaiden oppituntien aikaiseen paikallaanoloon, liikkumiseen sekä kouluun kiinnittymiseen. Nuorisolääkäri Miila Halonsaari, Lääkärilehti 1/2024 Jokamiehenoikeudet termiä kannatti 19 % vastanneista ja 81 % halusi jonkun muun termin kuvaamaan nykyisiä jokamiehenoikeuksia ja niihin liittyviä velvollisuuksia. Kasvatustieteilijä J. Toiminnanjohtaja Eki Karlsson, Latu & Polku 4/2023 Onko tarpeeksi kiinnostavalla ja korkeatasoisella taiteella mahdollista vakuuttaa päättäjät taiteen merkityksestä. Onko vastustajajoukkueen voittaminen yhtä arvokas ja perusteltu päämäärä kuin yhteistyötaitojen oppiminen. Nina Heräjärven erityispedagogiikan väitöskirja "Developing quality of life implementation feedback model to improve quality of life for Finnish young adults with severe physical disabilities" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.12.2023. Tim Luodon kulttuuriantropologian väitöskirja "Digital magic circle : physically activating properties of the augmented reality games in the Northern context" tarkastettiin Oulun yliopistossa 1.12.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9797-7 Sotilaalle suorituskykyä oikeanlaisella ravitsemuksella Terveellisellä ruokavaliolla voidaan ylläpitää sotilaiden hyvää ravitsemustilaa, jolloin heillä on paremmat edellytykset menestyä kuormitukseltaan erilaisissa tehtävissä. LitM Tarja Nykänen tarkasteli Libanonin kriisinhallintaoperaatiossa toimivien sotilaiden ja Suomessa selviytymisharjoitukseen osalMuualla sanottua Tunnit pyritään suunnittelemaan niin, että joka toinen viikko kokeillaan jotakin lajia ja joka toinen harjoitetaan tukevia taitoja kuten tarkkuutta
Tutkimuksen mukaan valmentajien asemaa voidaan parantaa työnantajalähtöisillä ja lainsäädännöllisillä keinoilla. Arja Puskan kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja "Verkko-ohjelma elintapoihin vaikuttamisessa. Liisa Reunamäen työoikeuden alaan kuuluva väitöskirja "Urheiluvalmentajan työsuojelu" tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 27.11.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9803-5 Urheiluvalmentajien työsuojelua voidaan parantaa OTM, MuM Liisa Reunamäki tutki, miten työsuojelu toteutuu urheiluvalmentajien työsuhteissa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9838-7 Omaishoitaja kaipaa vastavuoroisuutta, muistisairas puoliso läheisyyttä TtM Päivi Eskola tutki, miten muistisairaus muuttaa parisuhdetta, sen fyysistä ja emotionaalista läheisyyttä, vastavuoroisuutta ja sairastuneen puolison toimijuutta. Päivi Eskolan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi. Väistökirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9792-2 Golf, kävely ja sauvakävely hyödyksi iäkkäiden sydänterveydelle ja kognitiolle TtM Julia Kettisen väitöstutkimuksen perusteella golfia, kävelyä ja sauvakävelyä voi suositella terveille iäkkäille terveyden edistämisen sekä sydänja verisuonitautien sekä kognitiivisen heikkenemisen ehkäisyn tueksi. Muistisairaus parisuhteessa" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.12.2023. Lisäksi hän tutki yksittäisen golfkierroksen, sauvakävelyja kävelylenkin välittömiä fysiologisia vaikutuksia sydänja verisuoniterveyden sekä kognition näkökulmasta. Tarja Nykäsen liikuntafysiologian väitöskirja "Nutrition, hormonal and metabolic status, and physical performance in different military contexts" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.12.2023. Verkkopuntariohjelman arviointitutkimus" tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 23.10.2023. Muistisairaalle puolisolle riittää oman kumppanin läsnäolo. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-5039-0 Seisomaan nousut arjessa kertovat ikäihmisen toimintakyvystä LitM, TtM Antti Löppönen havaitsi väitöskirjassaan, että tarkastelemalla iäkkäiden ihmisten seisomaan nousuja arjessa saadaan tärkeää tietoa alaraajojen lihasvoiman riittävyydestä ja kotona asuvien iäkkäiden ihmisten fyysisestä toimintakyvystä. Sotilasympäristöt vaikuttivat kehon toimintaan eri tavoin. Tulosten mukaan verkkopohjainen interventio, jossa yhdistyvät sekä ammattilaisen ohjaus että kasvokkaiset tapaamiset, soveltuu elintapojen muutokseen tähtäävään työhön. Antti Löppösen biomekaniikan väitöskirja “Free-living sit-to-stand kinematics as indicator of lower extremity functional ability" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 24.11.2023. Julia Kettisen liikuntaja urheilulääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "The impact of golf on physical activity during the COVID-19 pandemic and the acute cardiometabolic and cognitive responses to a golf round, Nordic walking, and walking in healthy older adults" (Golfin vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen COVID-19 pandemian aikana ja golfin, sauvakävelyn ja kävelyn välitön vaikutus kardiometabolisiin markkereihin ja kognitioon terveillä ikääntyneillä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 6.11.2023. Kettinen selvitti fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun kausittaista vaihtelua suomalaisten seniorigolfarien keskuudessa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9765-6. Seisomaan nousuja voidaan mitata päälle puettavien sensorien avulla. Näin iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn heikkeneminen voidaan tunnistaa varhain. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ilmoitti tehneensä terveyttä edistäviä elintapamuutoksia ohjelman aikana. Esimerkiksi työn psykososiaalisten riskien erittely auttaa tunnistamaan työn kuormitustekijöitä ja kehittämään käytäntöjä, jotka parantavat valmentajien työsuojelua ja hyödyttävät työnantajia. Heikko sitoutuminen on kuitenkin selkeä verkko-ohjelmien kehittämiskohde. Haastatteluissa kävi ilmi, että puolisot kuvasivat arkeaan eri tavoin. Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta, joihin osallistui nuorten maajoukkueisiin ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaan kuuluvia maastoja ampumahiihtäjiä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4995-0 Verkko-ohjelma auttoi elintapamuutoksissa, mutta sitoutti heikosti TtM Arja Puska tutki verkkopohjaisen elintapaohjelman toimivuutta ja vaikutuksia elintapoihin. Puoliso-omaishoitajan näkökulmasta parisuhde muuttuu hoivasuhteeksi, josta puuttuu emotionaalinen ja fyysinen vastavuoroisuus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 1 listuvien varusmiesten ravinnonsaantia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4971-4 Hiilihydraatit tukevat nuorten naishiihtäjien suorituskykyä – paremmin menestyvät syövät enemmän LitM Oona Kettusen väitöstutkimuksen mukaan nuoret naishiihtäjät eivät läheskään aina saa ravinnostaan riittävästi energiaa ja hiilihydraatteja. Valmentajat ovat usein epävarmassa ja prekaarissa työmarkkina-asemassa. Niukka ravinnonsaanti voi vaikuttaa epäedullisesti hiihtäjän suorituskykyyn. Oona Kettusen liikuntafysiologian väitöskirja "Nutrition and performance in young female cross-country skiers" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 20.10.2023
1 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Kuva: Tina Lindroos Reijo Jylhä: Alle kymmenvuotiaiden liikkumiseen kannattaa panostaa Reijo Jylhän suunnitelma suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi pitkällä tähtäimellä on yksinkertainen. Liikkumista tarvitaan lisää varhaiskasvatukseen, alakouluihin ja perheisiin.
Päinvastoin voisi kuvitella positiivisen keskustelun herättävän ajattelemaan, että olisiko syytä lisätä liikkumista, jos tulokset ovat kovin huonoja. Yritysasiakkaita palvellessaan Jylhä on huomannut, että liikkumisesta kiinnostuneita löytyy aina tietty määrä – ja samoin niitä, jotka eivät koskaan osallistu liikunnalliseen toimintaan. Opettaja voi omalla esimerkillään saada lapset liikkeelle. Liikkeen synnyttämisen on oltava lajien sijaan opetuksen ytimessä. Jylhä muistuttaa, ettei liikkumiseen kasvamista voi sälyttää yksin koulun vastuulle. Yhden näkökulman suomalaisten liikuttamiseen Jylhälle antoi Elixir-ohjelma, jonka tavoitteena oli motivoida ihmisiä liikkumaan. Näiden kahden ryhmän väliin jäävällä 60 prosentilla on mahdollisuus liikkua enemmän. Ja tuskinpa yksistään mittaus vaikuttaa siihen, että joku lopettaa liikkumisen. Monet Jylhän omaan hiihtokouluun tulevista kertovat alkaneensa vihata hiihtoa kouluvuosinaan. Sama pätee Jylhän mukaan liikunnan edistämiseen laajemmin. Jos vasta siinä vaiheessa aletaan kiinnittää näihin asioihin huomiota, niin se on kuin takapuoli edellä puuhun menemistä. Vuosittain toistettavat Move!-mittaukset ovat Jylhän mielestä tärkeitä. Hän muistelee oman liikuntakipinänsä syttyneen, kun hän yllättäen voitti ekaluokkalaisena sarjansa hiihtokilpailuissa. Samalla on syntynyt päätös olla hiihtämättä enää koskaan. Katsojamäärät olivat teemaan ja lähetysaikaan nähden hyviä, mutta ohjelma ei saanut silti kovinkaan monia liikkeelle. Kilpailuhenkisyys vaikutti Jylhän mukaan liikunnanopetuksen ilmapiiriin hyvässä ja pahassa. – Meillä on vanhempia, jotka eivät ole koskaan liikkuneet itse millään tavalla. Koululiikunta oli pitkään sidoksissa urheiluun. Huoli terveydestä potkaisee liikkeelle Jylhän mukaan suomalaisista aikuisista viidennes haluaa aktiivisesti huolehtia omasta kunnostaan. – Laaja mittaus osoittaa, ettei lasten ja nuorten fyysinen kunto ainakaan parane. M aastohiihdon päävalmentajana kahteen otteeseen toiminut Reijo Jylhä ei ole yksistään huippu-urheilumies. Perheen merkitys on suuri kymmenvuotiaaksi asti, minkä jälkeen alkaa korostua kavereiden merkitys. Ihannetilanteessa päiväkodeissa ja esiopetuksessa päivään sisältyy paljon liikkumista. Toisissa perheissä yhdessä liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden viettää laatuaikaa yhdessä. Jylhä pohtii, että järjestäytyneelle urheilulle koulujen välisten kilpailuiden väheneminen on tappio. Jylhä muistuttaa, että lasten luontainen into liikkua tukee liikuntaa alakoulun ajan. Liikunnanopetusta ei ole kuitenkaan lisätty Suomessa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Lisääntynyt tietoisuus liikkumisen suotuisista vaikutuksista ei ole katkaissut fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän laskua. On ihan tekemätön paikka liikunnanopetuksessa enää vaikuttaa juuri millään tavalla tottumuksiin. Hän seuraa tarkasti suomalaisten liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä.Kouluissa on liikunnanopetusta vuonna 1989 luokanopettajaksi valmistuneen Jylhän mielestä liian vähän yhteiskunnassa, joka kärsii liian niukan liikkumisen seurauksista. Koulupäivän sisälle onkin saatava lisää liikkumista eri keinoin, joista yksi on integroiminen muihin aineisiin. Jylhä muistuttaa, että liikkuminen koulunpäivän aikana vähentää opetusta haittaavia häiriötekijöitä, ja hyödyttää siten myös oppimista. Kokonaisuutena koululiikunnan ja urheilun etääntyminen toisistaan on ollut hänestä myönteistä. Ilo ja innostus ovat keskeisiä tavoitteita. Tämä siirtyy tietenkin hyvin helposti myös lapsille. Toki Suomessakin on muun muassa sisällytetty koulupäiviin pitkiä välitunteja ja pyritty tekemään niistä aktiivisia. Yläkoulussa ja toisella asteella tilanne vaikeutuu etenkin, jos liikkumisen pohja on jäänyt varhaisemmalla opintiellä ja ylipäätään lapsuusvuosina heikoksi. Jylhän mukaan syynä oli aikaisempien opetussuunnitelmien lajikeskeisyys. – Todetaan, että yläkouluikäinen ei syö ja nuku kunnolla, eikä liiku. Myönteiset kokemukset saavat liikkumaan. Mullistavaa keinoa liikuttaa suomalaisia ei ole löytynyt.. Innostava opettaja, joka saa porukat kiinnostumaan omasta jutustaan, on hyvä liikunnanopettaja. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 3 JOUKO KOKKONEN Hyvä liikunnan opettaja on innostava ja innostunut omasta työstään. Syinä ovat olleet huonot välineet ja kilpailuhenkinen liikunnanopetus. Jatkumo ulottuisi alakouluun, jossa liikkuminen integroituisi päivittäiseen työskentelyyn. Yläkoulussa vaikea muuttaa tottumuksia Jylhä korostaa, että liikkumiseen innostava perustyö on tehtävä varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Toinen viidennes aikuisista on puolestaan niin huonossa kunnossa, ettei oikein pysty liikkumaan, ja kuuluu ensisijaisesti terveydenhuollon piiriin. – Hyvä liikunnanopettaja on innostava ja innostunut omasta työstään. Vanhemmat siirtävät liikkumistottumuksiaan tiedostaen ja tiedostamatta lapsilleen. Huonoja kokemuksia on jäänyt muistakin lajeista. Ne tuottavat yhteiskunnalle tärkeää tietoa kouluikäisten fyysisen kunnon ja liikunnallisten taitojen tilasta. Koulun hän näkee mahdollisuutena vaikuttaa tulevien aikuisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Varhaiskasvatuksen Jylhä näkee suurena mahdollisuutena luotaessa elinikäisen liikkumisen pohjaa. Toisaalta on Jylhän mukaan muistettava, että kotitausta vaikuttaa liikkumiseen jo vaatetuksen ja välineiden hankkimismahdollisuuksien kautta. Intoa myönteisistä kokemuksista Liikunnanopetuksessa on Jylhän mukaan tärkeintä liikkumisen ilon ja innostuksen herättäminen
Kaikki kannattavat periaatteessa liikkumista Jylhä kuuluu Rovaniemen kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen. Jylhä muistuttaa, että helpoin tapa lisätä liikkumista on liittää se jollakin tavalla työpäivän ympärille. Aikuisväestön liikuttamiseen seurojen kannattaa lähteä, jos osaajia ja tekijöitä löytyy. Ruotsissa lääkärit määräävät lääkkeeksi liikuntaa, mikä on muun muassa vähentänyt lääkkeiden käyttöä. – Kun julkisen sektorin talous on kriisissä, niin olen varma, että tähän tullaan kiinnittämään enemmän huomiota mitä tähän mennessä on tehty. Yhtenä syynä on vastuunjaon jakautuminen: osa ennaltaehkäisystä kuuluu hyte-alueille ja osa kunnille. Jylhän mukaan yksityiset työantajat ovat työntekijöidensä liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä pidemmällä kuin julkinen sektori. Myös lihaskunnon ylläpitäminen korostuu iän karttuessa. Viikon päätteeksi muistiin merkitään poikkeama tavoitetuntimäärästä. Hänen mukaansa opistoilla olisi kykyä tehdä suomalaisten liikuttamiseksi paljon enemmän kuin mitä nyt tapahtuu. sairauspoissaoloja vähentämällä. Kaupungin päättäjille liikunta ja liikkuminen ovat hyviä asioita, joita kukaan ei vastusta. Hän arvelee valmiuden kasvaneen. Reijo Jylhä (s. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 – Oikeasti tehokkain tapa saada ihminen motivoitumaan on sairastuminen. Urheiluseurat tavoittavat etenkin lapset ja nuoret, ja asetelman pitää säilyä Jylhän mukaan jatkossakin. Kannattaa muistaa, että liikkuminen ja liike ovat tärkeämpiä kuin liikunnan harrastaminen. Eri asia on, miten hyvin toimet osuvat kohdalleen. Jos tavoitteena on tunti liikkumista päivässä ja toteutunut määrä on viisi tuntia, niin lukema on -2. 1960) • Urheiluakatemiapäällikkö, Lapin urheiluakatemia 2023 • Huippu-urheilukoordinaattori, Lapin urheiluakatemia 2010– 2014, 2018–2022 • Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja 2001–2006 ja 2014–2018 • Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen 2021– • Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsen 2021– • Kasvatustieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 1989 Kuva: Tina Lindroos. Fyysinen työ on hyväksi päätteidensä ääressä kyyhöttävälle toimistoväelle, jos sitä on mahdollista tehdä esimerkiksi viikonloppuisin tai kesälomalla. Jylhä ihmettelee, miksi liikuntareseptin käyttöönotto ei ole lyönyt läpi Suomessa. Monesti vakava sairaus ja kuolemanpelko motivoi parhaiten liikkumiseen ja liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Eläkevakuutusyhtiöt tukevat jo yritysten panostuksia työntekijöidensä hyvinvointiin, liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Seuraavan viikon kymmenen tuntia muuttaa lukeman plus yhdeksi. – Tavoitammeko oikeat ihmiset, vai valuuko raha aktiivisesti liikuntaa harrastaville, pohtii Jylhä. Resurssit on suunnattu sairauksien hoitoon ja niitä on vaikea ohjata ennaltaehkäisyyn. Kyse on itselle asetettavasta viikoittaisen liikkumisen tavoitteesta tunteina. Kolmannella sektorilla on oma roolinsa suomalaisten liikuttajina. . Taustalla on yksinkertainen logiikka: töistä poissaolot ovat kuluerä, joka näkyy tuloksessa. Kuntataloutta ei voida Jylhän mielestä tasapainottaa yksistään säästöillä, vaan tuottavuuden nousua on haettava mm. Tärkeintä on pitää itsenä jollakin tavalla liikkeessä. – Ajattelemme, että liikunnan harrastaminen ja liikkuminen ovat sama asia, mutta kenenkään ei tarvitse harrastaa liikuntaa, jos liikkuu riittävästi. Jylhän mukaan onkin kysyttävä, kuinka voimakkaasti päättäjät ovat valmiita ajamaan liikkumista lisääviä päätöksiä. Liikuntaa ei tarvitse harrastaa Liikuntavinkkinä Jylhä suosittelee ottamaan käyttöön lempeän ja yksinkertaisen 365-harjoitusohjelman, jolla voi seurata liikkumisen kokonaismäärää pitemmällä ajalla. Alkumetreillään olevan Suomi liikkeelle -ohjelman Jylhä näkee mahdollisuutena ja myönteisenä signaalina, joka kertoo valtion olevan valmis käyttämään budjettivaroja ihmisten työkyvyn ja jaksamisen parantamiseen. Suomessa olisi Jylhän mielestä siirrettävä painotusta loputtomasta sairaiden hoitamisesta ennaltaehkäisevään työhön. Kukaan ei voi pakottaa ihmistä liikkumaan, joten Jylhä hakisi ratkaisua erilaisten kannustimien käytöllä. Oleellista on oppia huomaamaan, etteivät satunnaiset vähäisen tai olemattoman liikkumisen viikot romuta päätavoitetta. Mihin jäi liikuntaresepti. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä ennaltaehkäisyn asema on kuitenkin heikentynyt. Viikoittaisen tavoitteensa voi suhteuttaa ajankäyttöönsä ja mahdollisuuksiinsa. Jylhä näkee, että urheiluja liikuntaopistoja olisi käytettävä tehokkaammin hyväksi aikuisväestön liikkumisen lisäämiseksi
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 5 JARI KUPILA Liikunnasta intoilu ei liikettä lisää Moni oppii liikuntavastaiset asenteensa koulussa. Tämä olisi jokaisen suomalaisen oman hyvinvoinnin kannalta viisasta, mutta kansanterveydellisten ja -taloudellisten ulottuvuuksiensa vuoksi myös yhteiskunnalle tärkeää. Kun Suomi yrittää nyt saada itseään liikkeelle, mitä ja miten kouluissa pitäisikään opettaa silloin, kun siellä opetetaan liikuntaa ja liikettä. Osa meistä toki liikkuu jo riittävästi. Osaa olisi oman hyvinvointinsa vuoksi syytä jopa jarrutella, mutta kokonaisuutensa suomalaiset liikkuvat liian vähän. Olisi hyvä harrastaa liikuntaa hieman enemmän, mutta sitäkin tärkeämpää olisi saada omaan arkeen lisää arkista liikettä – siis kävellen ja pyörällä tehtyjä työja koulumatkoja, autottomia kauppareissuja, hissittömiä kerrosvälejä. Vähemmän konevoimaa, enemmän Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva. S e on tullut selväksi, että suomalaiset liikkuvat liian vähän. Elämäntapamme kaipaa rakenneremonttia, joka lisäisi päivittäisten askelten määrää ja tuottaisi hengästymisen ja ponnistelun kokemuksia
Lisää liikettä arkisen elämänmenon sivutuotteena ilman, että varsinaisesti edes harrastamme liikuntaa. Se ei kerro siitä, löytyykö oppilaista matemaattista lahjakkuutta vai ei. Yksi keskeinen kysymys olisi tietysti se, minkälaisia perustaitoja ja valmiuksia 2030-luvun Suomi tulee tarvitsemaan. Ja kun tuo asia valkenee, päästään kysymään mitä kouluissa silloin pitäisi opettaa. Liikkumisen ja liikkumattomuuden aihepiirissä tämä tarkoittaa tarvetta pohtia astetta syvällisemmin sitä, mitä koulujen liikuntaopetuksen pitäisi oikeastaan olla: liikunnan vai liikkeen opetusta. Viime aikojen koulukeskustelu on keskittynyt pitkälti matematiikan ja lukutaidon haasteisiin sekä loputtomaan Pisa-tulosten taivasteluun – ja ylikuumaksi kiehuneeseen metelöintiin kännyköistä, opetustilojen rakenteesta, inkluusiosta ja milloin mistäkin rakenteellisesta yksityiskohdasta. Se pitää vain hyväksyä realiteetiksi, ponnistusalustaksi, jolta jatkossa on edettävä. Aikamme yhteiskunta pikemminkin ohjaa toiseen suuntaan. Entäpä jos on vain hyvä, jos meille kehittyy erilaisten osaamisprofiilien nuoria aikuisia – siis väkeä, joka on hyvä jossakin, keskimääräinen jossakin toisessa asiassa ja ihan pihalla kolmannessa asiassa. Move!-mittaustuloksia tuijotetaan liki samalla kiihkolla kuin Pisa-tuloksia. Eksyminen ei ole sitä, ettei tietäisi minne on menossa. Eksyminen on sitä, ettei tiedä missä on. Todellisuuskuva kuntoon Kaiken kehitystyön lähtökohta on realistinen todellisuuskuva. Keskustelussa kiertää sama itseään toistava kehä, jossa päädytään kauhistelemaan varusmiesten Cooper-testejä ja kuinka enää ei päästä sodan sattuessa poterosta ylös ilman hissiä. On varmasti totta, että lukemisen, laskemisen ja liikkumisen asioissa moni kohta on huonommin kuin ennen, mutta ehkä nämä asiat johtuvat sittenkin jostakin muusta yhteiskunnallisesta juurisyystä kuin opetuksen tason romahtamisesta. Lisäksi on myös asioita, joissa nykyajan nuoriso on aiempia sukupolvia taitavampi. Se, että Pisa-tulos kertoo keskimääräisistä matematiikan taidoista, kertoo vain keskiarvosta. Jos lapsuuden arki on sitä, että askelia ei kerry kuten 1970-luvulla, sitten koulujen liikunnanopetusta täytyy säätää tämän realismin pohjalta, ainakin jos perustavoitteena on liikkuvan elämäntavan opettaminen koko ikäluokalle – ei erilaisten liikuntasuoritusten osaamisen arviointi. Se olisi syytä muistaa. Haukuttu 2000-luvun koulu tuottaa nuoria, jotka ovat edeltäjiään rohkeampia suullisessa esiintymisessä, he puhuvat vierasta kieltä rohkeammin ja paremmin, he pystyvät puhumaan omista tunteistaan avoimemmin. Siksi opettamisen päivitystarpeiden hahmottamisessa ollaan vielä kaukana siitä, että tunnistaisimme edes ne peruskysymykset, joita olisi aika kysyä – vastauksista puhumattakaan. Virallisen Suomi liikkeelle -mantran vastapainona arkiilmastoamme hallitee markkinaviestintä, joka tuputtaa meille yhä uusia tapoja päästä arkiaskareistamme vähemmällä, lisätä aikamme käyttöä istumiseen sekä epäterveellisempään syömiseen ja juomiseen. Tämä suunnistajien perusviisaus pätee myös koulumaailmassa, olipa sitten kyse lukemisen, laskemisen tai liikkumisen valmiuksien kehittämisestä. Nostalginen meteli pilaa aidon keskustelun Kaikki eivät luontojaan liikunnalliseen elämäntapaan kasva. Merkittävä osa ikäluokista tulee tunneille valmiuksilla, joiden kanssa on syytä keskittyä opettamaan liikettä ja liikkumista, ei niinkään liikuntaa. Jos olemme onnistuneet luomaan yhteiskunnan, jonka nuoriso ei enää aiempien sukupolvien tavoin itsestään selvästi osaa tiettyjä perusvalmiuksia, näitä taitoja on systemaattisesti opetettava aiempaa alemmalta ponnistuslavalta alkaen. Kun näin on, kyse on myös opettamisesta. Keskiarvoa vaarallisempaa vihollista todellisuuskuvan rakentajalle ei ole.. Lisäksi kaikessa todellisuuskuvien hahmotuksissa pitäisi aina muistaa hahmottaa se, että keskiarvoa vaarallisempaa vihollista todellisuuskuvan rakentajalle ei olekaan. Siksi liikkeen tarpeellisuuden oivaltamista ja sisäistämistä pitää erikseen opettaa. Vastaus siihen johtaa taas kysymään miten tätä asiaa tulisi opettaa sille oppilasainekselle, jota kouluihin ja oppilaitoksiin jatkossa kasvaa. Kyse onkin pitkälti juuri oppimisen ja oivaltamisen haasteesta. Ihminen kyllä oppii, myös nykyajan ihminen, jos saa edetä omalta tasoltaan ponnistaen. Ihmisen evoluutio on edennyt pisteeseen, jossa ihmislajille täytyy uudestaan opettaa yksi sen olemassaoloon liittyvä perusasia: olemme eläinlaji, joka on tehty liikkumaan, olemaan liikkeellä suurin osa valveillaolon tunneista. Keskiarvojen tuijottelu sokaisee Suomessa on aina oltu huolissaan nuorisosta. Suomi on täynnä opetuksen erityisosaajia, joilla on kiire päästä möläyttämään oma erityisnäkemyksensä mahdollisimman isoon ääneen. Sama ”ennen kaikki oli paremmin” -meteli leimaa myös liikkumiseen liittyvää keskustelua. Koulujärjestelmämme on näitä puheita kuunnellessa mitä ilmeisemmin tuhottu ja kaikki olisi hyvin, jos palattaisiin äkkiä 1980-luvun opetussuunnitelmiin – tai mieluummin kansakoulujen aikakauteen. Jos todellisuus on mitä se on, havaintoa on turha kauhistella. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 lihastyötä. Siksi kouluja opiskelumaailman kehitystarpeiden pohdiskeluissa ei ole juuri pintaa syvemmälle päästy. Olipa sitten kyse lukemisesta, laskemisesta tai koripallosta. 2030-luvulla tarvittavat vuorovaikutustaidot eivät välttämättä ole huononemassa, vaikka kirjallinen osaaminen on. Olisi terveellistä välillä kysyä sitä, onko niin suurta väliä sillä, millä tasolla minkäkin asian keskimääräinen osaaminen Suomessa on. Meteliä siis riittää, aitoa keskustelua ei. Nykyinenkään nuoriso ei siksi välttämättä ole turmeltumassa, vaikka edellinen sukupolvi niin näkisikin. Kun näin on, kouluille ja oppilaitoksille kääntyy tässä asiassa iso vaikutusmahdollisuus, ja siksi myös vastuu. On vaikea edetä mihinkään, jos ei tiedä missä on
Tästä päästäänkin peruskysymyksen ytimeen. Ja aina kun tämä keskustelu alkaa, ilmaantuu paikalle salamannopeasti todistajia, joiden mielestä kaikki traumapuhe on härskiä liioittelua ja vain poikkeustapauksia koskeva ilmiö. Tehtiinpä liikunnanopetukselle jatkossa mitä tahansa, on tämä välttämätön lähtökohta. Siksi olisi syytä pohtia paitsi sitä mitä liikunnan opettamisella tavoitellaan, myös sitä, mitä tulee varoa ja välttää. Peruskysymystä etsimässä Toisinaan pysähtyminen on paras tapa tuottaa liikettä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 7 Vaikka se saattaa laskea keskiarvoja, ei se tarkoita, etteikö kaikilla osa-alueilla silti voisi olla omat huippuosaajansa! Myös liikkumisasioissa on vaaraa juuttua erilaisiin keskiarvoihin. Jos tavoitteena on tehdä suomalaisista liikkuvampi kansakunta, liikuntaopetuksen tärkein huoli ei ole Move!-mittauksissa eikä suoritusten arvioinneissa, vaan siinä, miten aiempaa harvempi oppisi kokemaan liikunnan koulussa vähemmän vastenmielisenä. Koulujen liikkumistilanteet ovat hetkiä, jolloin tämä tunne syntyy tai jää syntymättä. Olimmepa me liikunnan riemuun lapsesta asti oppineet mitä mieltä tahansa, tämä tunne on kovin monelle suomalaiselle aito tunne, jota meidän muiden on turha vääräksi väittää. Usein jää näkemättä myös se positiivinen kehitys, että nimenomaan peruskouluissa on tehty 2000-luvulla isoja harppauksia koulupäivien liikunnallistamiseksi. Liikuntaa edistetään turhan usein niiden ihmisten kasvoilla ja sanoilla, jotka ovat läpeensä liikuntainnostuksen täyttämiä. Nykyajan opettajakunta on koulutettua ja osaava, 1900-luvun muistoja on tämän päivän keskusteluun turha tuoda, mutta ehkä opettajakunnassa olisi silti syytä pohtia omaa rooliaan kokonaisuudessa hieman avoimemmin. Siksi myös opetuksen kehittämisessä olisi pystyttävä paremmin tunnistamaan erilaiset lähtökohdat. Liikunnan ympäristöt, liikunnan ihmiset sekä pukukoppien, salien ja kenttien ympäristöt henkivät koodistoa ja ilmapiiriä, joka on liikunnan ihmisten omaa maailmaa. Move!-tulokset voivat olla osin kehittymässä huonoon suuntaan. Tässä tullaan tietysti sitten myös opettajakoulutuksen kehittämistarpeisiin – ja etenkin tarpeeseen kehittää ilmapiiriä, jota liikunnanopettajakunta ympärilleen tuottaa. ?. Se on tuttua ja kotoisaa niille, jotka ovat liikunnan ja urheilun kuvioissa kasvaneet, mutta nämä ympäristöt ovat vaikeasti lähestyttäviä ulkopuolisille. Ja edelleen, minkälaisia opettajia tämän kaltaiseen opettamiseen jatkossa tarvitaan. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta se ei tee reaktiosta kovin rakentavaa. Liikuntatuntien traumamuistot ovat aitoja Kaikessa liikkumisen lisäämistä hahmottavassa keskustelussa olisi rohjettava laittaa keskiarvot sivuun. Vaikka liikuntatunneilla ja ylipäänsä koulupäivien liikunnallistamisessa tehdään nykyisin monia asioita fiksummin kuin aiemmin, olisi tässä silti edelleen ison pohdinnan paikka. Sosiaalisessa mediassa riittää 1900-luvulla koulunsa käyneiden ikäluokkien kauhukertomuksista omista traumaattisista liikuntatuntikokemuksistaan. Mitä ja miten kouluissa pitäisikään opettaa, jos halutaan saada kansakunta jatkossa liikkumaan nykyistä laajemmin. Kestävyysominaisuudet ovat heikoimmillaan surkeita, perusmotoriikka onnetonta – mutta vastaavasti osa nuorista on näissä taidoissa silti erityisen hyviä. Juuri nyt liian moni suomalainen kokee liikunnan ympäristöt paikkoina, joihin juuri hän on vääränlainen ihminen. Se, miten moni osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, urheilusta puhumattakaan, ei ole tärkein mittari, kun pohdimme liikkeen lisäämistä. Jos ihminen oppii jo koulussa olevansa liian kömpelö, liian heikko ja monin tavoin vääränlainen ollakseen liikuntaihminen, sitä oppia on vaikea myöhemmin kitkeä pois. Pirteä, ikänsä liikunnasta ja urheilusta tykännyt liikuntaja urheiluihminen, puhkuu innostustaan. Koko liikuntakeskustelussa näkyy laajemminkin asetelma, jossa aiheesta puhutaan tavoilla, joka on liikuntaan vihkiytyneiden keskinäistä puhetta. Liikunta näyttäytyy turhan usein, jo koulun liikuntatunneilla paikkana, joka on tarkoitettu tietynlaisille ihmisille, ja tietynlaisille ei. Lisäksi liikuntakeskustelussa tuijotetaan liikaa eri lajien harrastajamääriin. Opettajien perisynti on taipumus ottaa kaikki opetukseen liittyvä kriittinen tarkastelu henkilökohtaisesti ja reagoida ankaraan siilipuolustusasentoon asettuen. Näissä tarinoissa koululiikunta on tappanut halun harrastaa liikuntaa aikuisenakin. On eri asia olla huolissaan jonkin lajin harrastajamääristä ja aidosti pohtia liikunnallisen elämäntavan opettamista nuorisolle. Turhan moni kokee liikuntatuntien arkitilanteet siten, että liikunta on oppiaine, jonka tunneille mennään näyttämään muualla hankittua osaamista – ei etenemään niistä lähtökohdista, mitkä itsellä on, ja oppimaan jotakin uutta. Ja toiset samanlaiset puhuvat takaisin – ja ihmettelevät miksi kaikki muutkin eivät tee niin. On koitettava nähdä aiheen moninaisuus ja ihmisten lähtökohtien erilaisuus. Tämän päivän todellisuuden kanssa näillä muisteluilla ei pitäisi olla mitään tekemistä. Jos haluamme saada kouluista ympäristöjä, joissa liikettä ja liikkuvaa elämäntapaa opitaan tehokkaasti, on syytä lopettaa isojen yleispätevien julistusten ja patenttiratkaisuiden julistaminen. Kun todellisuuskuva kertoo, että niin moni yhä kokee liikuntatunnit vastenmielisenä, ilmiötä olisi syytä käsitellä. Juuri nyt koulumaailmassa on paljon vilpitöntä intoa patistaa oppilaita liikkumaan aiempaa enemmän, mutta siellä opettajahuoneen liikuntaintoisimmassa nurkassa saattaisi silti olla terveellistä vetää hetki happea, ja miettiä mihin sitä omaa sinänsä hyvää kehitystarmoa olisi syytä keskittää. Se ei poista sitä, että liian moni nuori ei liiku tarpeeksi, mutta ongelma ei välttämättä silti aivan niin laaja ole kuin julkisuudesta voisi päätellä. Ei se ole huonon opettajan merkki, jos uskaltaa pohtia avoimesti sitä, että joidenkin oppilaiden huono motivaatio tai häiriökäytös voi johtua syystä, johon opettaja voisi vaikuttaa. Suomalaisten koulujen paikalliset todellisuuskuvat ovat moninaisia, samoin ovat oppilaiden lähtökohdat
Paavo Nurmen ja useiden muidenkin urheilijoiden kohtaloksi koituneiden amatöörisääntöjen taustalla oli 1800-luvun Britanniassa syntynyt amatörismin aate. Paavo Nurmen kohtalo tunnetaan Suomessa edelleen hyvin, ehkä myös sen vuoksi, että Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksessa Nurmea oli tuomitsemassa kaksi ruotsalaista urheilujohtajaa, J. He olivat pääroolissa Ruotsin yleisurheilun omassa sala-ammattilaisskandaalissa 1940-luvun puolivälissä, jossa 25 urheilijaa ja noin 200 seurajohtajaa ja toimitsijaa sai omalta liitoltaan eri pituisia tuomioita amatöörisääntöjen rikkomisesta. Toisin kuitenkin kävi. Rangaistuksen syynä olivat Nurmelle edellisenä kesänä Saksassa järjestetyistä yleisurheilukilpailuista maksetut rahapalkkiot. Amatörismi kiteytyi ajatukseen siitä, että urheilua tulisi harrastaa vain urheilun itsensä vuoksi, ei rahallisen korvauksen tai muiden palkkioiden takia. Amatörismi – urheilua sen itsensä vuoksi Amatööriurheilun alttarille uhrattiin juuri Paavo Nurmi, koska hän oli aikakauden suurin tähti ja epäilemättä myös se urheilija, joka oli rikkonut amatöörisääntöjä räikeimmin ja hyötynyt siitä rahallisesti eniten. Se tarjoaa kuitenkin hyvän johdatuksen tutkimukseni ytimessä oleviin kysymyksiin. Aikalaiset olivat varmoja, että syynä Nurmen kilpailukiellolle oli ruotsalaisten kateus, ja urheilusuhteet Ruotsiin katkaistiin useiksi vuosiksi. Ammattina urheilija alkoi muuttua julkisesti hyväksytyksi Suomessa vasta 1990-luvulta alkaen.. 1800-luvun lopulta lähtien useat kanJOUNI LAVIKAINEN, FT erityisasiantuntija Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto jouni.lavikainen@tahto.com Pitkä juoksu ruskeista kirjekuorista avoimeen ammattilaisuuteen Sala-ammattilaisuus oli pitkään merkittävä osa suomalaista yleisurheilua ja jalkapalloa. Suomalaiset urheilujohtajat vetosivat turhaan Nurmea vastaan esitettyjen todisteiden juridisesti kyseenalaiseen luonteeseen sekä salaisten osallistumispalkkioiden yleisyyteen: tuomio pysyi, ja ”Juoksijain kuninkaan” ura kansainvälisillä kilpakentillä oli ohi. Selitystä kateellisista ruotsalaisista ei myöskään tue se, etteivät Edströmiltä ja Ekelundilta olleet turvassa edes heidän oman maansa urheilijat. Nurmi oli tuolloin kilpailukelvoton kansainvälisiin kilpailuihin. Raha liikkui pimeästi, urheilijoille järjestyi näennäisiä työpaikkoja, asuntoja ja autoja. Saman vuoden kesäkuussa Nurmi juoksi Viipurissa maratonin olympiakatsastuksessa Los Angelesin olympiakisoihin, joissa hänen oli tarkoitus kruunata uransa yleisurheilun kuninkuusmatkalla. Nurmi oli palkkioita vastaanottaessaan rikkonut Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja Kansainvälisen yleisurheiluliiton amatöörisääntöjä, jotka sallivat kohtuullisten matkakulujen korvaamisen urheilijoille, mutta kielsivät kaikki niiden yli menevät korvaukset. Niin juoksija itse kuin varmasti kaikki muutkin katsastusta seuranneet olivat varmoja, että epäreiluksi koettu tuomio kumoutuisi paikan päällä Los Angelesissa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 H uhtikuussa 1932 yhdeksänkertainen olympiakultamitalisti, kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, sai Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta toistaiseksi voimassa olevan kilpailukiellon. Sittemmin tutkijat ovat osoittaneet, että kateuden sijaan kyse oli pikemminkin Kansainvälisen yleisurheiluliiton voimannäytteestä ja ennen kaikkea amatörismin varjelusta. Sigfrid Edström ja Bo Ekelund. Aiheeni ymmärtämisen kannalta yksi olennaisimmista lienee se, miksi ammattilaisuuden oli ylipäänsä oltava salaista. Paavo Nurmen tapauksesta on kirjoitettu melko paljon jo aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa, joten se on väitöskirjassani vain sivuosassa
Kuvaavaa Amatörismi omaksuttiin urheilun johtavaksi periaatteeksi myös Suomessa.. Olympiakisoihin saivat vastaisuudessa osallistua paitsi täysammattilaiset, myös kaikki ne urheilijat, jotka tulonlähteiltään sijoittuivat jonnekin amatööriyden ja ammattilaisuuden vaikeasti määriteltävään välimaastoon. Kesti kuitenkin 1990-luvun alkuun saakka ennen kuin Kansainvälinen olympiakomitea luopui lopullisesti pitkään varjelemastaan aatteesta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 1 9 Etualalla kirivä Tapio Kantanen oli yksi Jouni Lavikaisen väitöstutkimuksen informanteista. KOK:n vuonna 1894 laatiman amatöörimääritelmän mukaan amatöörejä olivat vain sellaiset urheilijat, jotka eivät koskaan olleet ottaneet vastaan rahaa vastineeksi urheilemisestaan tai kilpailleet ammattilaisten kanssa samoissa kilpailuissa. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, urheilun julkiset rakenteet perustuivat amatööriyteen aina 1900-luvun lopulle saakka, vaikka amatörismi osoittautui jo varhain vaikeasti toteutettavaksi ideaaliksi. Kylmän sodan aikana urheilun ammattilaistuminen kiihtyi itäja länsiblokkien välisen kilpavarustelun seurauksena, ja amatöörisääntöihin kohdistui entistä voimakkaampaa kritiikkiä. Ihanteet ja todellisuus ristiriidassa Amatörismi omaksuttiin urheilun johtavaksi periaatteeksi myös Suomessa, jossa keskusjärjestö Suomen Voimisteluja Urheiluliiton amatöörisäännöt astuivat voimaan vuonna 1907. Suurimman osan 1900-lukua huippu-urheilun julkisen eetoksen ja urheilijoiden eletyn todellisuuden välillä vallitsi ristiriita: yhtäältä vannottiin amatööriurheilun kasvatuksellisten ja ei-kaupallisten arvojen nimeen, toisaalla sujautettiin ruskea kirjekuori urheilijan kouraan palkkio na tehdystä työstä. Kansainvälisen olympiakomitean suunnanmuutos pakotti urheilun auktoriteetit myös Suomessa arvioimaan uudel leen suhtautumistaan ammattiurheiluun. Muista keskusjärjestöistä amatörismiin sitoutuivat vastaavalla tavalla jalkapalloa ja jääpalloa hallinnoinut Suomen Palloliitto sekä sisällissodan jälkeen vuonna 1919 perustettu Työväen Urheiluliitto. Vain tämän määritelmän täyttävät urheilijat olivat tervetulleita olympialaisiin. Amatörismin läpimurron seurauksena kansainvälinen huippu-urheilu jakautui arvopohjaltaan kahtia: vapaaehtoisuutta ja kasvatuksellisuutta painottavaan amatööriurheiluun sekä avoimesti kaupalliseen ammattiurheiluun, joka kukoisti monissa lajeissa ja maissa olympialiikkeen ulkopuolella. Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto sainväliset urheilujärjestöt kirjasivat amatöörivaatimuksen sääntöihinsä. Niin vihamielisiä kuin porvarillisen ja työväenurheilun suhteet ajoittain olivatkin, kummallakin puolella oltiin ainakin julkisesti yhtä mieltä siitä, että urheilun tulisi Suomessa perustua amatööriyteen, ja tätä periaatetta tulisi myös säännöillä varjella
Miltä suomalaiset käytännöt näyttäytyvät, kun niitä tarkastellaan kansainvälistä taustaa vasten. Jalkapallon valinta antoi mahdollisuuden myös joukkueja yksilölajien ammattilaistumisprosessien vertailuun. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 on, että vielä 1990-luvun alussa Suomen valtiovalta ja urheilun auktoriteetit olivat lähes yksimielisiä siitä, että urheilu ei ole työtä, eikä urheilijoille siksi tarvitse kehittää esimerkiksi sosiaaliturvaa. Keskityn tutkimuksessani erityisesti kahteen lajiin, yleisurheiluun ja jalkapalloon. Yleisurheilussa merkittävinä urheilijan asemaa muuttaneina ylätason muutoksina nousivat esiin Suomen Urheiluliiton stipendijärjestelmän käynnistyminen 1970-luvun alussa ja urheilijarahastomalliin siirtyminen 1980-luvulla. Kirjallisista aikalaislähteistä Lavikainen on käyttänyt urheilun keskusjärjestöjen ja valikoitujen seurojen arkistoja sekä sanomaja aikakauslehtiä. Yleisurheilu oli itsestään selvä valinta tutkimuksen toiseksi päälajiksi, opittiinhan juuri yleisurheilussa suomalaiset tuntemaan etevinä amatöörisääntöjen kiertäjinä jo varhain. Millaisia taloudellisia ja urheilullisia tilaisuuksia siihen liittyi, ja miten urheilijat niitä tavoittelivat. Eräs haastattelemani entinen yleisurheilija korosti, ettei edes ajatellut, että hänelle olisi pitänyt maksaa kilpailuista jotakin ylimääräistä, kun taas eräs toinen muisteli kilpailleensa niin paljon kuin mahdollista juuri siksi, että ruskeat kirjekuoret olivat hänen päätulonlähteensä. Rahastomalli mahdollisti urheilijoille avoimesti maksetut rahapalkkiot, jos ne maksettiin ensin kansallisNäin tutkittiin Jouni Lavikaisen Helsingin yliopistoon tekemä väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista sekä johdantoja yhteenveto-osasta, jossa hän arvioi artikkelien tuloksia aiemman suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuksen valossa. Haastattelemieni urheilijoiden muistot rahasta ja sen merkityksestä oman aktiiviuran aikana vaihtelivat varsin paljon. Jouni Lavikainen Kuva: Jouko Kokkonen. Toisaalta yleisurheiluun liittyvä aiempi tutkimus painottuu selvästi 1900-luvun alkupuolelle, eikä esimerkiksi 1970–80-lukujen muutoksia ole juuri tutkimuksissa käsitelty. Tutkimuksen alkuperäislähdeaineisto koostuu yhdeksästätoista teemahaastattelusta, joissa haastateltavina oli 1960ja 1990-lukujen välillä aktiiviuransa tehneitä yleisurheilijoita ja jalkapalloilijoita. Nykyinen tilanne, jossa ammattilaisuutta pidetään huippu-urheilun itsestään selvänä lähtökohtana, on siis historiallisesti erittäin tuore. Analyysin käsitteellisen viitekehityksen muodostavat amatörismin, sala-ammattilaisuuden ja ammattilaisuuden monitahoiset käsitteet. Tutkimuskohteena yleisurheilijat ja jalkapalloilijat Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa amatörismiä on lähestytty muun muassa sosiaalisen kontrollin käsitteen kautta. Kun amatööriydestä tehtiin urheilijoiden osanotto-oikeutta säätelevä mekanismi, se käytännössä pönkitti urheilujärjestöjen valta-asemaa. Erityisesti rahastojen hyväksyminen kansainvälisessä yleisurheilussa oli tärkeä siirtymävaihe kohti avointa ammattilaisuutta. Systeemien ja järjestöjen sijaan Lavikaisen tutkimuskohteena on itse urheilija. Urheilukykyjen muuntaminen rahaksi vaati riittävän kovan urheilullisen tason lisäksi tiettyä yrittäjähenkeä, jota kaikilla huipputasolle yltäneillä urheilijoilla ei ollut. Rahapalkkioiden lisäksi maan tapana olivat urheilijoille järjestetyt työpaikat, joissa työtehtävät olivat kokonaan tai osittain nimellisiä. Suomalaiseen yleisurheiluun jo 1900-luvun alussa kehittynyt maanalainen järjestelmä tarjosi myös vuosisadan jälkipuoliskolla huippu-urheilijoille väyliä kokotai osa-aikaiseen harjoitteluun sekä tienesteihin, jotka ylittivät suomalaisen keskiansiotason. Sala-ammattilaisuutta ei voi kuitenkaan yleistää koko huippu-urheilua koskeneeksi ilmiöksi, vaikka julkisessa keskustelussa näin usein tehtiin. Amatööriaatteen rapautumista ja ammattilaistumisen prosessia 1900-luvun jälkipuoliskolla on niin Suomessa kuin kansainvälisesti tutkittu enenevästi viime vuosina, mutta edelleen yleensä järjestölähtöisestä tutkimusasetelmasta käsin. Jalkapallon ammattilaistumista on Suomessa ylipäänsä tutkittu vähän. Miten sala-ammattilaisuus ilmeni urheilijoiden elämässä käytännössä
Käytännössä sen enempää stipendit kuin rahastotkaan eivät lopettaneet urheilijoille virallisten kanavien ohi suoritettuja maksuja. Artikkeli perustuu Jouni Lavikaisen väitöstilaisuudessaan 3.11.2023 pitämään lektioon. Ammattilaisuus ei kasvattanut jalkapalloilijoiden tuloja Avoin ammattilaisuus löi läpi suomalaisessa miesten jalkapallossa asteittain 1990-luvun aikana. Ristiriitaista kyllä, muutos ei juuri parantanut pelaajien keskimääräistä ansiotasoa, pikemminkin päinvastoin. Tänä päivänä ammattilaistuminen vaikuttaa monitahoisesti suomalaisten urheilijoiden työoikeudelliseen asemaan ja tulonlähteisiin, mutta myös esimerkiksi valmennuksen käytäntöihin sekä lasten ja nuorten urheiluun. Näillä nuorilla pelaajilla tavoitteena olivat yleensä ulkomaiden ammattikentät, joihin 1990-luvun puolivälissä hyväksytyn Bosman-säännön seurauksena oli Suomesta huomattavasti aiempaa helpompaa siirtyä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että 2000-luvun alussa yli 80 prosenttia Veikkausliigan pelaajista ilmoitti päätoimekseen jalkapallon pelaamisen, mutta liigan keskipalkka oli vain hieman yli 20 000 euroa. Ammattilaistumisesta tekee niinkin kiinnostavan tutkimuskohteen se, että sitä voi lähestyä monesta näkökulmasta, systeemija makrotasolta mikroja toimijatasolle saakka. Joidenkin kohdalla oli tosin hieman vaikeaa määritellä, oliko kyse amatööristä, puoliammattilaisesta vai ammattilaisesta. Lisäksi kyse on edelleen erittäin ajankohtaisesta ja alati muuttuvasta prosessista. Muutos päätoimiseen jalkapalloon tapahtui osaltaan luonnollisen poistuman kautta. Suomalaisen urheilun historiaa tai nykypäivää ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä sitä lähes vuosisadan ajan jatkunutta jännitettä, joka vallitsi julkisen amatööriyden ja julkisivun takana rehottaneen sala-ammattilaisuuden välillä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 2 1 ten lajiliittojen hallinnoimiin rahastoihin. Kun kokotai osa-aikaisten töiden tekeminen pelaamisen ohessa väheni, jäivät sarjasta pois esimerkiksi edellä kuvatun kaltaiset täyttä opettajan palkkaa nauttivat pelaajat. Pelaajista tuli seuroilleen kauppatavaraa, joka pyrittiin myymään heti tilaisuuden tullen eteenpäin, kuten eräs haastateltavista oman uransa perusteella kiteytti. Historiantutkijalle amatööriyden, ammattilaisuuden ja sala-ammattilaisuuden käsitteiden soveltaminen antaa mahdollisuuden tulkita urheilun historiaa Suomessa uudella tavalla. Palkkiokäytännöt olivat keräämäni aineiston perusteella varsin kirjavia. Reilua sinänsä, mutta ei nyt ihan yhteiskunnan pelisääntöjen mukaista. . Haastattelussamme hän muisteli tätä aikaa lämpimästi, koska sai silloin tuloja kahdesta lähteestä, opettajan työstään ja seuraltaan pelaamisesta, ja kumpikin tulonlähteistä ylitti suomalaisen keskiansiotason. Veikkausliigaksi 1990-luvun alussa uudelleenbrändätyssä sarjassa pelasi jo kosolti käytännössä päätoimisia suomalaisia jalkapalloilijoita, vaikka mediassa ja Palloliiton omissa vuosikirjoissa heidät lähes poikkeuksetta esitettiin opiskelijoina tai siviiliammattinsa edustajina. Jalkapallon ammattilaistuminen Suomessa kytkeytyikin 1990-luvulla läheisesti lajin globalisoitumiseen ja kansainvälisten pelaajamarkkinoiden syntymiseen. Pelaajien ja seurojen välinen suhde muuttui samalla perustavanlaatuisella tavalla. The Age of Brown Envelopes Athletics and Football as Case Studies of the Professionalization of Finnish Elite Sport from the 1960s to 1990s. Tutkimukseni osoittaakin, että kirjallisten sopimusten ja muiden juridisten käytäntöjen näennäinen omaksuminen ei merkinnyt välitöntä luopumista pitkään harjoitetuista pimeistä käytännöistä – sääntöjä vain kierrettiin uusilla tavoilla. Pimeät korvaukset yleisiä jalkapallossa Sala-ammattilaisuus osoittautui olennaiseksi käsitteeksi myös suomalaisessa jalkapallossa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9951-5 Eräs entinen pelaaja muisteli seuransa sopineen kirjallisesti 1980luvun alussa, että palkkiot maksetaan jatkossakin pimeästi.. Tähän joukkoon lukeutuivat varsin monet haastattelemistani pelaajista. Puhtaasti tulojensa näkökulmasta hän oli siis pikemminkin kaksinkertainen ammattilainen kuin puoliammattilainen tai amatööri. Esimerkiksi eräs haastattelemani entinen pelaaja muisteli seuransa tehneen pelaajien kanssa 1980-luvun alussa kirjalliset sopimukset siitä, että palkkiot maksetaan jatkossakin pimeästi, ja jos tulee veroseuraamuksia, seura kantaa niistä vastuun. Yksi haastateltavistani työskenteli 1990-luvun alussa useita vuosia liikunnanopettajana samaan aikaan kun pelasi Veikkausliigassa. 1980-luvulla kotimaisen jalkapallon miesten ylimmällä sarjatasolla, Mestaruussarjassa, maksettiin pelaajille enimmillään suomalaiselle keskiansiotasolle nousevia palkkioita, vaikka virallisesti kyse oli amatöörisarjasta. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 49. Pelaajien ainoaksi tulonlähteeksi jäi seuran maksama palkka, joka useimmissa liigaseuroissa jäi suomalaisen keskiansiotason alapuolelle. Kuvaavaa on, että yhdestätoista haastattelemastani entisestä pelaajasta kymmenen sai palkkioitaan osittain pöydän alta maksettuina tai enemmän tai vähemmän kyseenalaisten kulukorvausten muodossa. Lavikainen, J. Kokeneiden pelaajien lopettaessa uransa tilalle nousi nuoria pelaajia, joille ei enää edes pyritty järjestämään urheilun ulkopuolisia töitä
Laskeuduttuamme upeiden maisemien siivittäminä syyskuun 23. Koulutusjaksot toteutettiin Tansanian keskisessä länsiosassa sijaitsevassa Taboran kaupungissa ja Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa. Taborassa koulutukseen osallistui 60 yläkoulujen liikunnanopettajaa eri puolilta Tansaniaa ja Hararessa 30 opettajakoulutuslaitoksen liikuntaan erikoistuvaa opettajaa. ti Zimbabwessa (koko) maan 17 opettajankoulutuslaitoksen pedagogista osaamista sekä opetustekniikoita. Pääteemoina ovat terveyskasvatus, kestävä kehitys sekä soveltava liikunta. Itajassa tyttökoulun opKuva: Ari Koivu. Tansaniassa on noin 55 miljoonaa ja Zimbabwessa noin 17 miljoonaa asukasta. Suomalaisryhmä jakoi oppia ja muokkasi asenteita Tansaniassa ja Zimbabwessa syys–lokakuussa 2023. Koulutus oli osa Suomen ulkoministeriön rahoittamaa nelivuotista hanketta. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 S yys-lokakuussa 2023 saimme jälleen osallistua Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe -järjestön liikunnanopettajakoulutuksen kehittämishankkeeseen itäafrikkalaisissa Tansaniassa ja Zimbabwessa, joissa kävimme ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on vahvistaa 56 yläkoulun liikunnanopettajan tietotaitoa Tansaniassa ja vastaavasHANNA VEHMAS, FT yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto hanna.m.vehmas@jyu.fi MARIANA SILJAMÄKI, LitT yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto mariana.siljamaki@jyu.fi ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi ARI KOIVU, FM toiminnanjohtaja LiiKe Sports Development ari.koivu@liike.fi Liikunnanopettajia kouluttamassa Tansaniassa ja Zimbabwessa Liikunta ja terveyskasvatus taipuvat myös kehitysyhteistyön keinoiksi. päivänä Kilimanjaron kansainväliselle lentokentälle matkamme jatkui autolla Sports Development Aidin paikallisen hankepäällikön Arnold Bugadon ja LiiKen toiminnanjohtaja Ari Koivun johdolla kohti Lounais-Tansaniaa. Vastaanotto kummassakin koulussa oli sykähdyttävän sydämellinen ja vieraanvarainen. Koulutusjaksomme ensimmäisenä etappina olivat tutustumiskäynnit Itajan ja Kinyamwendan kouluihin, joiden toimintaa ja infrastruktuuria LiiKe on yhteistyökumppaniensa avulla tukenut
SAFINET on eteläisen Afrikan ja suomalaisten korkeakoulujen terveyden ja hyvinvoinnin verkosto. Liikuntamuodoista tarjolla oli muun muassa aerobicia, frisbeegolfia, ultimatea, sulkapalloa, liikuntaleikkejä sekä erilaisia pallopelejä. Järjestö pyrkii lisäämään koulua käyvien lasten lukumäärää liikunnan avulla. Ihmisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus oli käsin kosketeltavaa ja meni hyvällä tavalla ”ihon alle”. Meidät otettiin välittömästi osaksi yhteisöä. Valmiina oli kaksi jalkapallokenttää, netball-kenttä sekä mahdollisuus pelata lentopalloa ja koripalloa. Taborassa tyytyväisiä kurssilaisia Mariana Siljamäen vetämät aamujoogat olivat päivien kohokohta. Ravinto oli kaiken kaikkiaan varsin hiilihydraattipitoista.. Kinyamwendasta automatkamme jatkui vielä saman päivän illaksi Singidan pikkukaupunkiin, jossa peittelimme itsemme matkamme ensimmäisille yöunille hyttysverkkojen alle. syyskuuta 350 kilometrin ajomatkan jälkeen. Joustavalla, ymmärtäväisellä ja sopeutuvaisella asenteella hankalistakin tilanteista selvittiin kuitenkin hyvin. Meihin opettajiin kohdistui heti innokasta uteliaisuutta ja odotuksia. Lisäksi liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat tehneet työharjoittelujaan ja pro gradu -tutkielmiaan yhteistyössä LiiKen kanssa. Rahoitusta käytetään tutkijoiden kutsumiseksi Winneban yliopistosta Ghanasta, Dar es Salaamin yliopistosta Tansaniasta ja Hararen avoimesta yliopistosta Zimbabwesta ja Zimbabwen yliopistosta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on tehnyt useita vuosia koulutusyhteistyötä Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe -kansalaisjärjestön kanssa. Zimbabwessa kumppaneina ovat Sports Leaders’ Institute of Zimbabwe -säätiö sekä korkeakouluministeriö. Tutustuimme koulun ja asuntolan tiloihin ja nautimme maittavan päivällisen. SAFINET pyrkii auttamaan suomalaisia terveyden ja hyvinvoinnin tutkijoita löytämään yhteistyömahdollisuuksia afrikkalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen ansiosta voidaan kutsua myös osallistujia Jyväskylän yliopiston järjestämään AIESEP Congress 2024 -tapahtumaan. Kinyamwendan koululla opettajat veivät meidät ihastelemaan afrikkalaista auringonlaskua silmiä hiveleviin savannimaisemiin Rift Valley -hautavajoaman reunalle. Maanantaiaamuksi paikalle oli saapunut noin 40 opettajaa ja kolme sikäläisen yhteistyökumppani Sports Development Aidin edustajaa. Koulutuskumppaneina LiiKellä ovat Dar es Salaamin yliopisto sekä Jyväskylän yliopisto. LiiKe käyttää liikuntaa päävälineenä kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissaan. Luokkahuoneeksi koulutusta varten oli varattu koulun kirjasto. Aamiaiset, lounaat ja teehetket olivat tärkeitä, ja me suomalaisetkin saimme tankata energiaa muun muassa maissipuuro ugalilla, riisillä sekä auringon kypsyttämillä kasviksilla ja hedelmillä. Viikon opetusohjelmaan sisältyi muun muassa liikuntatuntien ja urheilutapahtumien suunnittelua, kehonhallintaa ja lihaskuntoharjoittelua, urheiluvammojen ehkäisyä, musiikin ja laulun hyödyntämistä liikunnanopiskelussa, didaktiikkaa ja pedagogiikkaa. Tansanialaiset yläkoulujen opettajat tapasimme maanantaina, jolloin ensimmäisen viikon koulutusjakso käynnistyi Tabora Boys’ Secondary schoolin tiloissa. Opetustuokioita rytmitettiin tansanialaisen ruokailun tahdissa. Vuodesta 2001 toiminut LiiKe tukee koulunkäyntiä, tyttöjen ja poikien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnan ja terveyskasvatuksen keinoin sekä edistää laadukasta liikunnanopetusta kehittyvissä Afrikan maissa. Koulu oli kaikin puolin sopiva koulutuspaikka, sillä siellä oli vuotta aiemmin aloitettu mittava liikuntapaikkojen kunnostushanke. Tansaniassa LiiKe on toiminut jo lähes 20 vuotta. Liikuntatieteellisen tiedekunnan opettajat ovat kouluttaneet liikunnanopettajia ja -opettajaksi opiskelevia Tansaniassa ja Zimbabwessa. Puitteet olivat moderneihin huipputeknologialla varustettuihin jyväskyläläisiin opetustiloihimme verrattuna vaatimattomat, ja esimerkiksi sähkökatkoksia tuli päivän mittaan yleensä useita. LiiKen työntekijät ja asiantuntijat ovat luennoineet opiskelijoille Jyväskylässä. Lisätietoja: www.aiesep.org. Moni opettajista oli matkustanut Taboraan jopa lähes kaksi päivää bussilla eri puolilta Tansaniaa. Liikuntasisältöjä opittiin ja sovellettiin hyödyntäen koulualueen puistoa ja muita viheralueita. Liitutaulut, fläppitaulut, kynät ja paperit Liikunta kehitysyhteistyön välineenä Liitutaulut, fläppitaulut, kynät ja paperit toivat vaihtelua opettamiseen. toivat itse asiassa myönteisen tuulahduksen ja vaihtelua nykyajan teknologiakeskeiseen opettamiseen. Yhteistyö on lisännyt tietoa ja kokemuksia liikunnan merkityksestä Afrikassa. Luentoja ja käytännön oppia Saavuimme Taboraan sunnuntaina 24. SAFINET-rahoituksella pyritään tukemaan tutkijoita ja opiskelijoita Ghanassa, Tansaniassa ja Zimbabwessa. Lisäksi ohjemassa oli erilaisia palloja mailapelejä ja päivän oppimisannin kertaamista. LiiKen yhteistyökumppaneina Tansaniassa ovat paikallinen kansalaisjärjestö Sports Development Aid sekä opetusja sisäasiainministeriöt. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 2 3 pilaat esittivät meille perinteisiä laulujaan, ja opettajat vuorasivat meidät paikallisilla värikkäillä kankaillaan yhteenkuuluvuuden merkiksi. LiiKe järjestää seminaareja, liikuntapäiviä ja terveyskasvatusta sekä kouluttaa liikunnanopettajia ja pyörittää useita kehitysyhteistyöhankkeita Tansaniassa. Koulutuksemme sisältö noudatteli peruskaavaa, jossa aamupäivällä luennoimme teoriaa ja iltapäivisin tarjolla oli käytännön oppeja
Heitä oli paikalla vain kuusi. Lisäksi zimbabwelaisten englannin kielen ääntämystä oli ainakin alussa hieman vaikea ymmärtää. Dar es Salaamin syke toi hetkeksi vaihtelua maaseutumaisemiin, ja ehdimme viikonloppuna rentoutua muun muassa ostoksia tehden. Hararessa hyvä vastaanotto Taborasta matkamme jatkui Tansanian pääkaupunki Dar es Salaamin kautta Zimbabwen Harareen. Eteläisen Afrikan ja Suomen korkeakoulujen terveyden ja hyvinvoinnin verMariana Siljamäki, Arja Sääkslahti ja Hanna-Mari Vehmas koululaisten ympäröiminä Taborassa Tansaniassa. Vierailumme aikana teimme havainnon, että Zimbabwe on kulttuuriltaan erilainen kuin Tansania. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Ensimmäisen koulutusviikkomme päätteeksi osallistujat täyttivät palautelomakkeen. Vuonna 2002 perustettu säätiö tukee erityisesti orpolasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Myös kouluttamamme opettajat vaikuttivat iloitsevan ja nauttivan oppimastaan ja kokemuksistaan koko viikon ajan. Suomalaiseen letkajenkkaan energiaa ja intoa silti riitti viikon aikana useastikin, ja iloinen tanssi ja nauru raikasivat Belvederen jumppasalissa. Koulutussisältöjen valinnassa oli huomioitu opettajien ehdotuksia ja toiveita, ja 30 liikunnanopettajaa osallistui aktiivisesti kaikkeen opetukseen. Esiin tuli myös poliittisen päättäjien välinpitämätön suhtautuminen liikunta-alan koulutusja tapahtumamahdollisuuksiin. Wellingtonin reippaassa kyydissä ajoimme uhanalaisten villieläinten suojelupuistoon Imireen, noin kahden tunnin ajomatkan päähän Hararesta kaakkoon. Dar es Salaam on vilkas miljoonakaupunki, mutta normaalia varovaisuutta noudattaville se aukeni varsin turvallisen tuntuisena paikkana, jossa saattoi vaikkapa tinkiä kätevästi kyydin kolmipyöräisellä bajaji-mopotaksilla. Tapaamiamme ihmisiä voisi kuvata jollain tavalla itsetietoisemmiksi ja uteliaammiksi tansanialaisiin verrattuna. Koulutukset olivat sisällöiltään samantapaisia kuin Tansaniassa. Kuva: Hanna Vehmas. Saatoimme myös aistia, miten otettuja osallistujat olivat kiinnostuksestamme heidän tulevaisuudenunelmiaan kohtaan. Meitä olivat kentällä vastassa Sports Leaders Institute of Zimbabwen (SLIZ) toiminnanjohtaja Maradza Mhiribidi ja puheenjohtaja Wellington Mudzwa. Tansanian koulutusviikon tavoin myös Zimbabwessa ilmapiiri ja tunnelma oli kaiken aikaa erittäin sydämellinen ja lämmin. Olosuhteita enemmän opettajaopiskelijoitamme tuntuivat huolettavan liikuntaja urheilumahdollisuuksien sekä erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen liittyvät byrokraattiset esteet ja hankaluudet. Tansaniaan verrattua Hararen Belvederen Teachers’ Collegen opetustilat olivat jonkin verran laadukkaammat, eivätkä sähkökatkot keskeyttäneet opetustuokioitamme, sillä lähistöllä sijaitsee sairaaloita. Meihin kiinnyttiin ja me kiinnyimme. Letkajenkka tempaisi mukaan Tiiviit opetuspäivät, joissa sisältönä oli sekä teoriaa että käytännön harjoituksia, heijastuivat hienoisena uupumuksena, kun intoa ei oikein riittänyt enää iltaisin pallopeleihin. Muutoin sähkön saanti päiväsaikaan on myös Hararessa heikkoa. Oli huikea elämys nähdä ja kohdata luonnossa kirahveja, seeproja, pahkasikoja ja sarvikuonoja sekä jopa lounastaa ulkosalla vapaana liikkuvien norsujen kanssa. Tansanian voikin sanoa tässä suhteessa olevan yhä edelleen takamatkalla. Kokemamme perusteella saimme tuta upeasta liikunnan, urheilun ja kehityksen ilmapiiristä. Toimintakeskus on samalla myös merkittävä työnantaja köyhässä Dzivarasekwan lähiössä. Kaikesta päätellen opettajat asettivat etusijalle iltojensa rauhoittamisen lepäilyyn ja seuraavaan päivään valmistautumiseen. Me kolme naisopettajaa Jyväskylästä halusimmekin näyttää esimerkkiä osoittamalla, että korkeasti koulutetut akateemiset asiantuntijat voivat olla naisia, jotka osaavat heittäytyä energisesti, ilolla ja täydestä sydämestään mukaan kouluttamiseen ja käytännön opetukseen. Ilahtuneina saimme todeta, että opetukseemme oltiin tyytyväisiä. Etäisyys oli sen verran pitkä, että matkustimme lentäen Air Tanzanian siivillä. Yhtenä Hararen viikkomme kohokohtana oli vierailu suomalaisten Seppo Ainamon ja Oili Wuolteen Dzikwa Trust Fund -säätiön toimintakeskuksessa. Vastaanotto Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa oli erittäin ystävällinen. Byrokratia tuottaa päänvaivaa Vierailumme Tansaniaan ja Zimbabween sai jälleen miettimään kansainvälisen koulutusyhteistyön mahdollisuuksia ja ongelmia. Hararen koulutusjakson päätyttyä saimme tilaisuuden käydä matkamme viimeisenä viikonloppuna safarilla. Tämä saattoi tosin selittyä osittain sillä, että Hararessa ryhmä koostui varttuneemmista opettajista kuin Taboressa, muutama alkoi jo lähestyä eläkeikää. Myös jatkokouluttautumismahdollisuudet askarruttivat opiskelijoitamme, ja moni tapaamamme opettaja erityisesti Zimbabwessa olikin kiinnostunut jatko-opinnoista ja kansainvälisistä kontakteista. Edellisiin koulutusvierailuihimme verrattuna ristiriita opetussuunnitelman ja käytännön olosuhteiden kanssa ei näyttäytynyt enää yhtä suurena, vaikka toki liikuntatilojen ja -välineiden määrä ja laatu ovat huomattavasti heikompia kuin Suomessa. Hararessa keskityimme kuitenkin Taboran viikkoa syvällisempiin keskusteluihin ja ryhmätöihin. Paikallinen yhteistyökumppanimme Sports Leaders’ Institute of Zimbabwe oli valmistellut seminaaripuitteet huolella. Hienoinen yllätys meille oli naisopettajien vähäinen määrä
Myös opettaja–opiskelija -suhteen tasavertaisuus koettiin positiiviseksi asiaksi. Liikunta ja urheilu ovat Zimbabwessa tärkeässä roolissa, vaikka viime vuosina maa ei olekaan niittänyt menestystä kansainvälisissä kisoissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 2 5 kosto SAFINETin rahoituksen turvin saimme vierailumme seurauksena ainakin kahdelle tohtoriopinnoista kiinnostuneelle opettajalle mahdollisuuden edistää jatko-opintojaan ohjauksessamme ja yhteistyössä. Alkuhämmennyksen jälkeen tuntui, että opiskelijat janosivat lisää oppimiskokemuksia, joissa opettajat herättelevät heitä pohtimaan, kysymään ja kokeilemaan. Tämä näkyy myös Belvederen opettajankoulutuslaitoksella, jossa liikuntapaikkojen ja -välineiden ylläpito on yhä heikolla tolalla rahanpuutteen vuoksi. . Valtio ei tue oppilaan arkea millään tavalla. Zimbabwe puolestaan oli vielä 1990-luvulla Afrikan mallimaa, missä kaikki toimi ja kaupoissa riitti tavaraa. He osallistuvat myös Jyväskylässä kansainvälisen AIESEP 2024 -kongressin yhteydessä järjestettävään kesäkouluun, joka on tarkoitettu liikunnan ja urheilun pedagogiikkaa tutkiville jatko-opiskelijoille. FIFA sulki Zimbabwen jalkapalloliiton toimintojensa ulkopuolelle 18 kuukaudeksi helmikuussa 2022. Kuten edellisilläkin koulutusmatkoillamme myös tällä pyrimme havainnollistamaan toiminnallisten opetusmenetelmien merkitystä opiskelumotivaation synnyttämiseksi. Valtio maksaa opettajien palkat ja laitosten yleiset kulut, mutta kirjat, välineet, laitteet ja muut oheistarvikkeet opettajankoulutuslaitosten pitää kustantaa oppilaiden vuosimaksuista. LÄHTEET www.liike.fi www.zimbabwenlapset.org www.sportsdevelopmentaid.co.tz www.sliz.co.zw Kuva: Ari Koivu. Vuonna 1961 brittiläisestä imperiumista irtautuneessa Tansaniassa on toisaalta panostettu koko sen nuoren valtiollisen historian ajan ilmaiseen koulutukseen. Koulunkäynti maksaa silti monille perheille liikaa eri tukimaksujen, koulupukujen, vihkojen, kynien, kirjojen, koulumatkojen ja -ruokailun yms. muodossa. Me luennoitsijat koimme kansainvälisen yhteistyön olevan tärkeä mahdollisuus tukea LiiKen ja kehittyvien maiden pyrkimyksiä kohti liikunnallisempaa yhteiskuntaa. Köyhyys rajoittaa mahdollisuuksia Kokemukset kenttäjaksoista herättivät pohtimaan myös yhteiskunnallisten erojen vaikutusta koulutusyhteistyöhön. Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe tekee mittavaa ja pitkäjänteistä työtä liikunnan ja terveyskasvatuksen opetuksen kehittämiseksi Zimbabwessa ja Tansaniassa. Liitto pääsi takaisin toimintaan vuoden 2023 puolivälissä. Maiden vahva kaupungistuminen vaikeuttaa liikunnan harrastamista aikuisena jo pelkästään liikenneruuhkien takia. Presidentti Robert Mugaben epäonnistunut maareformi ja inho entistä valkoista yläluokkaa kohtaan johtivat kuitenkin maan talouden katastrofiin ja miljoonien prosenttien inflaatioon. Tansania on Suomeen verrattuna köyhä maa, jonka yleinen infrastruktuuri, terveystilanne ja yhteiskunnalliset olot ovat yhä tasolla, jossa liikunta ja urheilu jäävät usein marginaaliasemaan. Opettajankoulutuslaitos sijaitsee hienostoalueella, ja oppilaiden vanhemmat lahjoittavat rahaa koulumaksuina sen ylläpitoon, toisin kuin maaseutujen opistoissa
2 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 V ähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten äänen kuulemiseen etsittiin keinoja vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen erillisnäytteessä. MIKKO SALASUO, VTT erityisasiantuntija Icehearts mikko.salasuo@icehearts.fi KATI LEHTONEN, LitT johtava tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi Miten saada vähemmistöjen ääni kuuluviin. Vuonna 2022 nuorisoja liikuntatutkimuksen näkökulmat kietoutuivat toisiinsa tutkimuksessa Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta (Salasuo ym. 2019). Vuonna 2018 toteutettiin kokeilevalla otteella määrällinen tutkimus, jossa selvitettiin toimintarajoitteisten lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja kokemuksia liikunnasta ja urheilusta (Hakanen ym. 2023). Pohjoisimman Suomen ja saamelaiseksi identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajan, harrastamisen ja liikunnan tutkiminen kysyi tutkijoilta valmiutta etsiytyä vaikeasti tavoitettavan tiedon äärelle. Kuva: Ton Koene/Alamy Stock Photo
Tutkimustyö vaatii huolellista suunnittelua, vie aikaa ja edellyttää tutkittavan vähemmistöryhmän aitoa osallistamista. Myös nuorisotutkimuksessa aihetta on käsitelty vähän. Puute hankaloittaa liikuntapoliittisten toimenpiteiden arviointia sekä yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. samediggi.fi/tutkimuseettinen-menettelyohje). Vähemmistötutkimukseen liittyy usein pelko stigmasta ja sen tarttumisesta (Häkkinen & Salasuo 2015). Yhteistyö saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa oli itsestään selvä osa tutkimusta. Vähemmistöjen kokemukset liikunnasta ja urheilusta eivät aina ole auvoisia ja tulokset poikkeavat liikuntatutkimuksen diskursiivisesta valtavirrasta. Kokemuksista nouseva tutkimusnäkökulma antaa tärkeitä aineksia liikuntapolitiikan toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen. Tutkimustieto on tärkeässä roolissa arvioinnin toteutuksessa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 2 7 Vuoden 2022 tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan määrällistä tietoa sekä saamelaisten että pohjoisimmassa Suomessa asuvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta sekä liikunnasta. Tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli tutkia saamelaisten lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista sekä liikuntaa. Vaikeasti tavoitettavan tiedon jäljillä Vähemmistöt ovat niin sanottuja “vaikeasti kyselyin tavoitettavia populaatioita” (ks. Saamelaisia koskevaa tutkimusta varten tarvitaan aina lupa saamelaiskäräjiltä, jonka tutkimuseettisiä periaatteita on noudatettava tutkimuksessa (www. 2014). Urheilun takapuoli -antologiassa (Berg & Kokkonen 2016) tunnistetaan, ettei yhdenvertaisuuden problematiikka sovi ”hyvän kertomukseen”, joka kehystää julkista keskustelua liikunnasta ja urheilusta ja näkyy monien liikuntatutkimusten diskursseissa. Vähemmistöjä on tutkittu suomalaisessa liikuntatutkimuksessa varsin vähän (ks. Suhtautuminen vähemmistöjen kokemusten kuuluvaksi tekemiseen vaihtelee yhteiskunnassa. Saamelaiset lapset ja nuoret ovat esimerkki liikuntatutkimuksen vähemmistöjä koskevista tietoaukoista. Suomen perustuslain mukaan ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Eräs tapa selvittää yhdenvertaisuuden toteutumista on tutkia aihetta vähemmistöjen kokemusten ja näkökulman kautta – sellaisten ryhmien kautta, joiden ääntä emme ole tottuneet kuulemaan neuvoteltaessa liikuntaan osallistumisen mahdollisuuksista (Kauravaara & Rönkkö 2020). Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston edustaja tiivisti hyvin yhteistyö merkityksen: ”jos tarkoituksena on tutkia saamelaisia, se onnistuu vain yhteistyössä meidän kanssamme”. VLN rahoittaa tutkimusta, joka tuottaa tietoa valtiohallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella. Tutkimustiedon puutteen tunnisti myös saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, jonka nuorisopoliittiseen toimintaja kehittämisohjelman 2020–2023 (2020) tavoitteena oli edistää taustaja terveystietoja saamelaisnuorista tuottavaa tutkimusta. Liikuntasektorilla siihen on suhtauduttu nihkeästi. Salasuo 2020.) Vähemmistöjen kokemuksia koskevan tutkimustiedon niukkuus on liikuntapolitiikan näkökulmasta pulmallista. Negatiiviset tulokset liitetään helposti tutkijaan, mikä voi vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi tutkijan työja toimintaedellytyksiin. Mikäli tulokset ovat kielteisiä liikunnan ja urheilun brändille, saattaa se johtaa tutkijoiden häirintään ja maalittamiseen. Erityisen hankala on luoda tutkimusasetelmia, joilla tavoitetaan suurempi joukko vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Sen toteutumista valtiohallinnon toimenpiteissä arvioi Valtion liikuntaneuvosto (VLN). Esimerkiksi romanien tai seksuaalija sukupuolivähemmistöjen liikunnasta ja urheilusta on vähän tutkimusta. Vuoden 2018 kokemuksista tiedettiin, että erillisnäytteen kerääminen vaatii joustavaa ja dynaamista tutkimusstrategiaa (Hakanen ym. 2019). Varsinkin määrällisestä tutkimuksesta on pula. Kokkonen & Kauravaara 2020). Toimintarajoitteisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten liikunnasta löytyy jonkin verran tutkimusta, mutta kokonaiskuva on pirstaleinen. (oikeusministerio.fi/yhdenvertaisuus.) Yhdenvertaisuus on kirjattu lähtökohdaksi myös vuoden 2015 liikuntalakiin. Liikuntalain (2015) lähtökohtana oleva kirjaus yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta oli eräs tutkimuksen keskeisistä kehyksistä. Nämä lähtökohdat sopivat huonosti niukan tutkimusrahoituksen ja lyhyiden tutkimushankkeiden dynamiikkaan, mikä vaikuttaa aihepiirin kiinnostavuuteen tutkijoiden keskuudessa. Ensimmäinen haaste oli lasten ja Vähemmistöjen tutkimuksen problematiikkaa Yhdenvertaisuus on ihmisen perusoikeus, jonka turvaaminen on keskeinen osa ihmisoikeuksien toteutumista. (Esim. Tutkimusasetelma suunniteltiin yhteistyönä tutkijoiden, Valtion liikunta ja -nuorisoneuvostojen ja saamelaiskäräjien kanssa. Tourangeau ym. Vähemmistöjen kokemusten selvittäminen on menetelmällisesti vaikeaa. Kartta pohjoisimmasta Suomesta ja saamelaisalueista
Lisäarvona tavoitettiin laajemmin Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä asuvat lapset ja nuoret – nuoruuden pohjoisin ulottuvuus. Näiden ehtojen puitteissa tutkimuksen ikäryhmäksi valittiin 10–19-vuotiaat lapset ja nuoret. Enontekiön kunta jättäytyi viime metreillä pois tutkimuksesta, joten tutkimuskohteeksi tarkentui Pohjois-Lapin seutukunta. 2023) kanssa. Tällä pyrittiin siihen, että kyselyyn vastaaminen häiritsisi mahdollisimman vähän koulutyötä ja kouluissa voitaisiin sitoutua kyselyyn. Tämä oli se joukko, johon tulosten yhteydessä viitattiin saamelaisyhteisöön identifioituvina lapsina ja nuorina. Vastaajat saivat itse kertoa, kokevatko he kuuluvansa saamelaisyhteisöön. Salasuo & Lehtonen 2022). Voidaan puhua kokeilevasta nuorisoja liikuntatutkimuksesta, jossa etsitään keinoja vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten äänen kuulemiseen (ks. Tutkimusasetelma mahdollisti tulosten vertailun. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 nuorten tavoittaminen. Kysely tavoitti noin neljänneksen Pohjois-Lapin seutukunnassa asuvista 10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista (Tilastokeskus 2023). Väestörekisteriin kirjatusta kotikielestä ei ole apua, sillä saamelaisperheet merkitsevät usein lasten kotikieleksi Suomen. Kyselyyn saivat vastata koulujen kaikki oppilaat, mutta lomakkeeseen sisällytettiin kysymys identifioitumisesta. Kokemuksesta tiedettiin, että internetkyselyihin vastaaminen onnistuu sujuvasti noin kymmenvuotiailta ja sitä vanhemmilta. Ajankohdasta sovittiin erikseen kunkin kunnan kanssa. Ikäryhmästä 10–14-vuotiaat vastaajia oli 194 ja ikäryhmästä 15–19-vuotiaat 131. Vastata sai suomeksi, ruotsiksi ja kaikilla kolmella saamen kielelä. Näin ratkaistuna saamelaisuus ei ollut tutkijoiden tekemä keinotekoinen luokittelu, vaan lasten ja nuorten kokemus yhteisöön kuulumisesta. Ei ole olemassa rekisteriä tai luetteloa saamelaislapsista ja -nuorista. Menetelmä vaikutti tutkimuksen ikärajaukseen. Kyselyyn vastasi neljä yli 20-vuotiasta nuorta. Koulujen kautta tavoittaa nuoria 18–19 ikävuoteen saakka. On myös syytä mainita, että tutkimus ei ollut saamentai alkuperäiskansatutkimusta. Kuva: Ton Koene/Alamy Stock Photo Voidaan puhua kokeilevasta nuoriso ja liikunta tutkimuksesta.. Tutkijoiden piti löytää välillinen keino tavoitta lapset ja nuoret. Tutkimusaineisto kerättiin lähes rinnakkain Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen perusotoksen (Tarvainen ym. Tutkimus, sen kysymyksenasettelu ja tiedonintressi lähtivät nuorisoja liikuntatutkimuksen perinteistä. Tutkimuskysely toteutettiin keväällä 2022. Vastaajista 113 kertoi kuuluvansa vähintään löyhästi osaksi saamelaisyhteisöä. Kerätty aineisto oli harkinnanvarainen näyte. Seuraavaksi tutkijoiden täytyi ratkaista, vastaavatko kyselyyn koulujen kaikki oppilaat. Saamelaisalue levittäytyy Suomessa neljän kunnan, Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueelle. Aineistokeruumenetelmäksi valittiin saamelaisalueen kouluissa tehtävä kysely. Sen lisäksi, että saamelaiseksi identifioituvien lasten ja nuorten vastauksia voitiin verrata perusotoksen kansallisiin keskiarvoihin, voitiin heidän vastauksiaan verrata myös muiden Pohjois-Lapin seutukunnan alueen lasten ja nuorten vastauksiin. Tutkimuskyselyyn vastasi kaikkiaan 329 lasta ja nuorta
2022. Kauravaara, K., & Rönkkö, E. He tapasivat lapsia, nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Fokuksessa saamelaisalueen lapset ja nuoret. Saamelaisyhteisöön identifioituvat nuoret eivät pidä kieltä esteenä harrastamiselle, mutta harrastuksia toivotaan myös omalla äidinkielellä. Salasuo, M. Kohtaamisen ja kuuntelemisen merkitys korostuu vähemmistöjen tutkimisessa. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura 175, 229–251. 2020. & Salasuo, M. Tilastokeskus 2023. Teoksessa Mikko Salasuo & Kati, Lehtonen & Kai Tarvai nen (toim.) Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus. Takuulla liikuntaa. Toukokuussa 2022 tutkijat jalkautuivat tutkimuskuntiin esittäytymään, kertomaan tutkimuksesta ja keräämään laadullista aineistoa, jota raportoitiin tutkimuksen loppuraportissa päiväkirjamerkintöinä. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 244, 11–121. Tutkimusprosessi oli muistutus siitä, että digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta ihmisten sosiaalisten maailmojen tutkiminen on inhimillinen, sensitiivinen ja luottamukseen perustuva prosessi. Teoksessa Sinikka Aapola-Kari (toim.) Vaihteleva vapaaaika. Saamelaiseen yhteisöön identifioituvista lapsista ja nuorista noin 30 prosenttia osallistuu poronhoitoon. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Samalla oli mahdollisuus havainnoida elämää pohjoisimmassa Suomessa. Sen sijaan epäasiallista kohtelua saamelaisyhteisöön samastuvat lapset ja nuoret kokevat harrastuksissa selvästi muita useammin. Vuoden 2022 tutkimus oli ensimmäinen saamelaisten lasten ja nuorten harrastamista, vapaa-aikaa ja liikuntaa käsittelevä laajempi kyselytutkimus. & Tarvainen, K. Tampere: Vastapaino, 63–86. Myös luontosuhde näkyy tuloksissa. . Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Salattu, hävetty, vaiettu. 2014. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä. (toim.). Havaintoja, huomiota ja kokemuksia vähemmistöjen tutkimisesta. Kokkonen, J. &, Edwards, B. Tulosten mukaan pohjoisimman Suomen lapset ja nuoret eivät ole yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa kuin lapset ja nuoret Suomessa keskimäärin. Vastaava osuus muualla Suomessa on noin kaksi kolmasosaa. (Viitattu 1.2.2023.) Salasuo, M. Tutkijat kokivat omakohtaisesti, mitä pitkät välimatkat ja rajallinen palvelutarjonta tarkoittavat sekä miten ne vaikuttavat ajankäyttöön. Hakanen, T. & Wolter, K. Kauravaara (toim.), Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Poikkeuksena ovat saamelaisyhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret, jotka ovat muita alueen lapsia ja nuoria tyytyväisempiä elämäänsä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. & Salasuo, M. Tampere: Vastapaino. Vähemmistöjen äänen tavoittavan määrällisten tutkimusten toteuttaminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. & Johnson, T. Kuntien avainluvut. Seuraava askel olisi hypätä mukaan pohjoisimman Suomen Lasten ja nuorten elämismaailmoihin: osallistua, tarkkailla ja luodata aihepiirin tarkastelua syvemmälle. 2023). Pohjoisimman Suomen ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten tutkiminen ei olisi onnistunut ilman kenttäjaksoa. Lasten ja nuorten muuta Suomea alhaisempaa tyytymättömyyttä ei voi selittää ainakaan harrastamisella, sillä peräti 90 prosenttia vastaajista kokee osallistuvansa itselleen mieluisimpaan harrastukseen. Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus. (toim.). Kenttäjakso myös heijastui myönteisesti kyselyn vastausaktiivisuuteen. Eräs kyselyn toteutuksen kannalta keskeinen opettaja totesi, ettei yleensä ohjeista oppilaita vastaamaan ”kasvottomiin” kyselyihin. Samoin oli selvää, ettei kyselytutkimuksen avulla voi ymmärtää pohjoisimman Suomen lasten ja nuorten vapaa-aikaa, harrastamista ja liikuntaa. https://www.stat.fi/tup/alue/ kuntienavainluvut.html#?active1=SSS&year=2023 (Viitattu 21.3.2023.) Tourangeau, R. (toim.). & Bates, N. Salasuo, M. 2023. Kokemuksia tutkimuksen, median ja uskomusten törmäyksistä. & Kokkonen, M. Nuorisopoliittinen toimintaja kehittämisohjelma. Saamelaisyhteisöön samastuvat lapset ja nuoret ovat myös muita tyytyväisempiä vapaa-aikaansa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Helsinki: Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 135. Hard-to-survey populations. 2016. 2023 Tilasto-osio. Helsinki: Nuorisotutkimusseuran/ Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 245, 9–75. Kokkonen & K. Samankaltaisuutta, eroja ja tutkimuksen uusia suuntia Tutkimuksesta julkaistiin kattava raportti, jossa käsitellään menetelmällistä lähestymistapaa ja raportoidaan tuloksia (Salasuo ym. 2020. Tarvainen, K. Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Siinä vasta raavittiin aiheen pintaa, mutta saa toivottavasti jatkoa seuraa ja työ innostaa tutkijoita aiheen pariin. Ajanvietto lemmikkieläimen kanssa oli tulosten mukaan kolmanneksi yleisin tapa viettää vapaa-aikaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 2 9 Kohtaamiset loivat perustan onnistumiselle Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus -tutkimuksen suunnittelusta lähtien oli selvää, ettei vähemmistöjä voida tutkita vain etänä. & Manner, J. Tulos vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että mihin tahansa vähemmistöön kuuluminen lisää epäasiallisen kohtelun kokemista. & Myllyniemi, S. Urheilun takapuoli. Pohjoisimmassa Suomessa harrastaminen myös lopetetaan myöhemmin kuin muualla Suomessa. LÄHTEET Berg, P. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. 2020. & Myllyniemi, S. Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus -tutkimus oli jatkoa kokeilevalle nuorisoja liikuntatutkimukselle, jonka tavoitteena on saada erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten ääni kuuluviin. 2020. Sodankylässä, Inarissa ja Utsjoella vietetyn kenttäjakson aikana havainnoitiin paljon sellaista, mikä ei tarttunut kyselytutkimuksen vastauksiin. teoksessa J. Cambridge: Cambridge University Press.. Helsinki: Nuorisotutkimusverkoston/ Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 142, Häkkinen, A. & Lehtonen, K. Teoksessa Mari Heikkilä & Tuukka Tammi (toim.) Viheliäinen tiede – ja muita vaikeita uutisia. 2019. 2015. & Salasuo, M. & Lehtonen, K. Laadullisen aineiston kokoaminen tapahtui etnografista tutkimusotetta hyödyntäen. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. Nuorisotutkimus 40 (2), 61–66. Tällä kertaa hän tekisi poikkeuksen, kun ”kerrankin etelän tutkijat vaivautuvat paikan päälle näyttäytymään ja kohtaamaan meidät ihmisinä” (Salasuo, kenttäpäiväkirja 2022). Tutkimus PohjoisLapin seutukunnan ja saamelaiseksi identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta. & Kauravaara, K
Urheilutapahtumien järjestäminen on nykyään bisnestä siinä missä kaikki muukin elinkeinotoiminta. Jalkapalloliittojen vastaliike Superliigan päärahoittajana olisi ollut yhdysvaltalaistaustainen pankkiiriliike JP Morgan AG, joka oli luvannut myöntää liigan perustamisvaihetta varten enimmillään neljän miljardin euron suuruisen käynnistämisrahoituksen. käiseen boikottiin UEFA:n ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n alaisessa toiminnassa. Fédération internationale de football association (FIFA) ja Union of European Football Associations (UEFA). EU-tuomioistuimen päätös muuttaa urheilun rakenteita Euroopan unionin tuomioistuin antoi joulukuussa 2023 kaksi ennakkoratkaisua, joiden merkitystä ei Suomessa vielä täysin ymmärretty. Suunnitellussa Superliigassa olisi pelannut 12–15 pysyvää joukkuetta. Rahoituspaketin myöntämisen ehtona oli se, että Superliiga saisi toiminnalleen joko FIFA:n ja UEFA:n luvan tai vaihtoehtoisesti oikeuden päätöksen, joka mahdollistaisi seurojen ja pelaajien osallistumisen Superliigaan ilman sanktioita. JP Morgan olisi puolestaan kerännyt varat rahoitusmarkkinoilta sijoittajille myytävillä velkakirjoilla. Pelaajat ja mahtiseurat säikähtivät boikottiuhkaa ja vetäytyivät suunnitelmastaan perustaa oma liiga. Kaksitoista eurooppalaista mahtiseuraa Atletico Madrid, FC Barcelona, Real Madrid, AC Milan, Inter Milan, Juventus, Arsenal, Chelsea, Liverpool, Manchester City, Manchester United ja Tottenham suunnittelivat perustavansa Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n hallinnoiman Mestarien liigan tilalle oman liigan. Lisäksi tuomio avaa Superliigan perustamista valmistelleille mahtiseuroille mahdollisuuden vaatia FIFA:lta ja UEFA:lta vahingonkorvausta suunnitelman kaatamisesta EU:n kilpailulainsäädännön vastaisin keinoin.. Jalkapallon Superliigaa ja kansainvälistä luisteluliittoa ISU:a koskeneet tuomiot tulevat mullistamaan eurooppalaisessa urheilussa yli sata vuotta vallinneen lajiliittojen monopoliasemaan perustuvan pyramidimallin. Lisäksi Superliigaan olisi vuosittain hyväksytty vaihtuvia joukkueita järjestettävien karsintaotteluiden tulosten perusteella. Superliigaan lähtevillä pelaajilla ei olisi enää asiaa MMtai EM-kisoihin. Siten myös Euroopan unionin perussopimuksen vapaata kilpailua koskevien sääntöjen tulee koskea myös urheilua. Ensimmäinen tuomioista koski jalkapalloon suunniteltua niin sanottua Superliigaa 1 . EU-tuomioistuin päätti, että FIFA ja UEFA syyllistyivät boikottiuhkauksellaan monopoliasemansa väärinkäyttöön estämällä uuden kilpailijan alalle tulon jalkapallomarkkinoille. 3 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 OLLI RAUSTE, varatuomari urheiluoikeuden asiantuntija olli.rauste@elisanet.fi Euroopan unionin tuomioistuin totesi UEFA:n toimineen unionin kilpailulainsäädännön vastaisesti estäessään jalkapallon suurseurojen suunnitelman perustaa 16 joukkueen Superliiga. FIFA ja UEFA torppasivat mahtiseurojen suunnitelman ilmoittamalla tammikuussa 2021, että kaikki uuteen Superliigaan osallistuvat joukkueet ja pelaajat joutuisivat elini1 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023 asiassa C-333/21 European Superleague Company SL vs. FIFA:a ja UEFA:a odottavat nyt todennäköisesti EU-komission määräämät sakot EU:n kilpailuoikeuden rikkomisesta. Näin mahtiseurat olisivat saaneet täysimääräisesti itselleen kaikki ne rahavirrat, joita UEFA nykyään Mestarien liigassa hallinnoi. T uomioistuimen 21.12.2023 antaman päätöksen mukaan urheilukilpailujen järjestäminen on avattava vapaalle kilpailulle
Tämän on mahdollistanut lajiliiton monopoliasema. Pyramidimalli taannut monopoliaseman Eurooppalainen urheilu on perustunut yli sadan vuoden ajan lajiliittojen yksinvaltaan ja niin sanottuun pyramidimalliin (kuvio 1). ISU ei voi rangaista urheilijoita ISU:n kanssa kilpailevan toimijan kilpailuun osallistumisesta, tai estää urheilijoiden osallistumista ISU:n ulkopuolisiin kilpailuihin boikottiuhkausta käyttämällä. 3 Poikkeuksena ovat olleet vain sellaiset pienemmät urheilulajit, joiden kilpailutapahtumien järjestäminen ei vaadi merkittäviä pääomia. Tällaisissa lajeissa, kuten esimerkiksi nyrkkeilyssä tai aerobicissa, on voinut samanaikaisesti olla useita keskenään kilpailevia kansainvälisiä lajiliittoja, jotka kukin ovat nimenneet oman ”maailmanmestarinsa”. Luistelutapauksen käsittely ensin Euroopan komissiossa ja sen jälkeen kahdessa eri tuomioistuimessa kesti yli yhdeksän vuotta. Tällä ”löysällä rahalla” on mahdollistettu paitsi liiton hallinnointi, myös liiton johtohenkilöiden pröystäilevä elämäntapa ja korruptio. Uudet tuomiot mullistavat koko eurooppalaisen urheilun rakenteen. Ne eivät kuitenkaan voi hallinnointiroolinsa avulla omia rahakkaiden kilpailutapahtumien järjestämistä yksinomaan itselleen. EU-tuomioistuimen joulun alla antamat kaksi tuomiota muuttavat eurooppalaista urheilua enemmän kuin Bosman-ratkaisu vuonna 1995. Tuomion jälkeen sopimuskautensa loppuun asti pelanneet pelaajat ovat voineet siirtyä toiseen joukkueeseen ilman siirtomaksua. Myös suomalaiset jalkapalloseurat ovat päässeet nauttimaan näistä rahoista. FIFA ja UEFA vetosivat puolustuksessaan urheilua koskevaan poikkeussäännökseen, joka lajiliittojen ankarasti lobbaamana lisättiin EU:n perussopimukseen Bosman-tuomion jälkimainingeissa vuonna 2007. Pyramidimallin suoman monopoliasemansa turvin kansainväliset lajiliitot ovat suvereenisti hallinneet omaa urheilulajiaan ja samalla kaikkia sen synnyttämiä rahavirtoja. Kilpailun järjestämiselle ei ollut ISU:n lupaa. Esimerkiksi kaikki Mestarien liigan synnyttämät tulot ovat menneet UEFA:lle. EU:n perussopimuksen artiklaan 156 lisättiin tuolloin urheilua koskeva alakohta, joka kuuluu seuraavasti: ”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän.” Kansainväliset lajiliitot Eurooppalaiset lajiliitot Kansalliset lajiliitot Alueelliset urheilujärjestöt Ruohonjuuritason urheiluseurat Kuvio 1. Joissakin urheilulajeissa yksityisomisteisten kilpailujen järjestäjien toiminta on kielletty lajiliiton säännöissä kokonaan. Lajiliitot ovat vetäneet oman lajinsa kerryttämistä tulovirroista tuhdin siivun myös itselleen. Tuomion seurauksena vielä voimassa olevalla sopimuksella pelaavista urheilijoista maksetut siirtomaksut ovat alentuneet, koska vaihtoehdoksi on tullut sopimuksen pelaaminen loppuun asti ja siirtyminen sen jälkeen uuteen joukkueeseen kokonaan ilman siirtomaksua. Tuomio mullisti joukkuelajien siirtomarkkinat. Tuomiot merkittävämpiä kuin vuoden 1995 Bosman-tuomio Nämä kaksi EU-tuomioistuimen tuomiota ovat vaikutuksiltaan merkittävämpiä kuin tunnettu jalkapalloilija Jean-Marc Bosmania koskenut tuomio vuonna 1995. Asia sai alkunsa vuonna 2014 Dubaissa järjestetystä pikaluistelukilpailusta, jonka osanottajille luvattiin merkittävät rahapalkinnot kilpailuun liittyneen vedonlyönnin ansiosta. Kussakin valtiossa on vastaavasti ollut vain yksi kansainvälisen lajiliiton tunnustama kansallinen lajiliitto, joka on hallinnoinut kyseistä urheilulajia omassa maassaan. European Commission. Lajiliitot eivät saa käyttää väärin kaksoisrooliaan EU-tuomioistuin päätti, että lajiliittojen kaksoisrooli sekä oman urheilulajinsa sääntöjen laatijana että kaupallisten kilpailutapahtumien järjestämisen rajoittajana on monopoliaseman väärinkäyttöä. Yksityiset liikeyritykset ovat voineet toimia urheilukilpailu2 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023 asiassa C-124/21 International Skating Union vs. Pyramidimalli. Lajiliitto ei saa käyttää omaa hallinnointirooliaan hyväkseen kilpailujen järjestämisen markkinoilla, joka on luonteeltaan yksityistä elinkeinotoimintaa. Lajiliitot voivat tuomioiden mukaan edelleen säilyttää asemansa oman urheilulajinsa hallinnoijana, kuten yhteisen kilpailukalenterin laatijana. Jokaisessa urheilulajissa on ollut vain yksi koko lajia hallinnoiva kansainvälinen lajiliitto 3 . Myös tässä tapauksessa EU-tuomioistuin päätti, että ISU:n boikottiuhkaus oli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Osan UEFA on jakanut ”solidaarisuusrahana” muille jalkapalloseuroille. Bosman-tuomiossa EU-tuomioistuin totesi joukkuelajien pelaajien siirtomaksut EU-oikeuden vastaisiksi. Lajiliittojen on sallittava myös yksityisten elinkeinonharjoittajien tulo urheilutapahtumien järjestämisen markkinoille tasapuolisin ehdoin. Hollantilaiset pikaluistelijat Mark Tuitert ja Niels Kerstholt olivat osallistumassa kilpailuun. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 1 Luisteluliiton tuomio koskee yksilölajeja Kansainvälistä luisteluliittoa ISU:a koskeneessa tuomiossa oli kyse samasta asiasta yksilöurheilulajeissa 2 . Tuomioista alkaa eurooppalaisen urheilun uusi aika. Samalla lajiliitot ovat voineet toimia kuin Robin Hood aikoinaan. Samalla pelaajille itselleen maksetut palkat ovat nousseet merkittävästi. ISU ilmoitti, että osallistuminen johtaa elinikäiseen boikottiin kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa. Ne ovat ottaneet rikkailta ja jakaneet köyhille. Liitto on jakanut Mestarien liigaan osallistuville joukkueille vain osan tuloista. jen järjestäjinä vain lajiliittojen asettamien tiukkojen rajojen puitteissa
Urheilu siirtyy kohti PohjoisAmerikan mallia Mitä EU-tuomioistuimen päätöksistä sitten seuraa. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei voi enää estää yksityisomisteisen Euroopan liigan syntymistä uhkaamalla mukaan lähteviä joukkueita ja pelaajia boikotilla MM-kisoissa ja olympialaisissa. Saatamme pian nähdä uuden eurooppalaisen jääkiekkoliigan, jonka perustajana on esimerkiksi Live Nation, ASM Global tai ne kaksi yhdessä. Tuomioistuimen mukaan urheilua koskeva poikkeussäännös ei voi vesittää EU:n perussopimuksen kovan ytimen, kuten kilpailulainsäädännön, soveltamista myös urheiluun silloin, kun urheilu on selvästi elinkeinotoimintaa. Euroopassa muutos tuskin tulee olemaan aivan näin dramaattinen. Yksilölajeissa yleisurheilun Timanttiliiga saattaa saada kilpailijakseen vaikkapa jonkin kansainvälisen mediajätin tai jonkin arabivaltion öljyrahaston käynnistämän yksityisen kilpailusarjan. Kansainvälisen Olympiakomitean asema on turvattu sille kuuluvan olympiakisojen järjestämisoikeuden ansiosta. Sama malli toteutunee jollakin aikavälillä muissakin sellaisissa lajeissa, joissa liigan pyörittäminen on kannattavaa liiketoimintaa. Onkin helppo nähdä visio yksityisomisteisesta eurooppalaisesta jääkiekkoliigasta, jonka perustamiselle EU-tuomioistuimen päätökset avaavat kaikki ovet. Yksityiset yritykset tulevat urheilubisnekseen ”kuorimaan kerman päältä”.. Maajoukkuetoiminta ja arvokilpailut tulevat edelleen pysymään lajiliittojen ”kruununjalokivenä”, koska lajiliitot omistavat niiden järjestämiseen liittyvät aineettomat oikeudet, kuten tapahtuman nimen ja tunnuksen. Lajiliitot ovat näivettyneet ”matkatoimistoiksi”, joiden roolina on kerran vuodessa koota ja lähettää USA:n ja Kanadan maajoukkueet olympiaja MM-kisoihin. Tällaisia urheilulajeja lienevät kotimaisen sarjatoiminnan osalta ainakin jalkapalloilu ja koripalloilu. Esimerkiksi Helsingin areenan tulevaksi operaattoriksi on huhuttu Live Nationia, jos areena saadaan siirrettyä pois nykyisestä venäläisomistuksesta. Lyhyesti sanottuna tulemme jollakin aikavälillä näkemään eurooppalaisen urheilun siirtyvän kohti pohjoisamerikkalaista mallia. Menestyvä tapahtuma-areena tarvitsee sisällöntuottajakseen myös jääkiekkojoukkueen, joka tuo areenan täyteen kuluttajia 40–50 päivänä vuodessa. Sikäläinen sarjatoiminta – kuten NHL, NBA, NFL ja MLB – on yksityisten liikeyritysten pyörittämää raakaa bisnestä. Joidenkin lasten ja nuorten urheilun massatapahtumien, kuten vaikkapa lentopallon Power Cupin, järjestäminen saattaa kylläkin kiinnostaa myös yksityisiä toimijoita tapahtumiin liittyvien suurten rahavirtojen vuoksi. Viihdejätit voivat levittäytyä urheiluun Uuden kehityksen vetureina tullevat toimimaan kansainväliset tapahtuma-alan jätit kuten ASM Global ja Live Nation. Niihin yksityiset liikeyritykset tuskin haluavat koskea, vaikkakin Kanadassa toimii tiettävästi myös yksityisomisteisia nuorten jääkiekkosarjoja niiden suuren suosion vuoksi. Samanlainen hanke saatetaan polkaista pystyyn myös vaikkapa ampumahiihdossa tai mäkihypyssä, joiden maailmancupit keräävät etenkin Keski-Euroopassa valtavia katsojamääriä ja tv-yleisöjä. Areenaa operoiva viihdejätti tarvitsee areenalleen tietyn määrän tapahtumia joka vuosi. Helsinki, Tampere ja miksei myös Turku ja Oulu voivat näyttäytyä houkuttelevina markkina-alueina tällaisen uuden liigan joukkueille. Myös kotimaahan saattaa syntyä esimerkiksi yksityisomisteinen yleisurheilun kilpailusarja, jos vain joku liikeyritys tai mediayhtiö näkee tällaisen hankkeen taloudellisesti kannattavaksi. Euroopassa on parhaillaan käynnissä kehitys, jossa kansainväliset viihdejätit hankkiutuvat suurtapahtumien järjestämisen mahdollistavien jättiareenoiden operaattoreiksi. Lisäksi lajiliitoille tulee jäämään taloudellisesti kannattamattomien juniorisarjojen ja alasarjojen pyörittäminen. Konsertit täyttävät osan tapahtumapäivistä, mutta eivät kaikkia. Eurooppalaisessa jalkapallossa lienee vain ajan kysymys, milloin Superliiga-hankkeen takana olleet tahot järjestävät rivinsä uudelleen ja uusi eurooppalainen jalkapalloliiga aloittaa toimintansa. Tätä perinteisesti taskusta vedettyä korttia lajiliitoilla ei enää ole käytettävissään. Onhan meillä jo Suomessakin esimerkki tästä kehityksestä. Kaikissa sellaisissa urheilulajeissa, joissa liigan tai kilpailusarjan pyörittäminen on taloudellisesti kannattavaa, tulemme jollakin aikavälillä näkemään yksityisomisteisen liigan tai kilpailusarjan synnyn. Sitä se esimerkiksi jalkapallo-otteluiden järjestämisessä tänä päivänä mitä suurimmassa määrin on. Eurooppalainen jääkiekkoliiga syntyy. Lajiliitoille jäävät hallinnointi ja juniorija alasarjat Lajiliittojen tehtäväksi jää edelleen oman urheilulajinsa hallinnointi sekä ne tapahtumat, jotka lajiliitto itse järjestää. World Athletics ei voi enää uhata kilpailevaan sarjaan osallistuvia urheilijoita boikotilla MM-kisoihin, olympialaisiin tai Timanttiliigan kisoihin. Monet hallituksista vetosivat urheilun asemaa koskevaan poikkeussäännökseen eurooppalaisen urheilun pyramidimallin säilyttämiseksi. EU-tuomioistuin torjui urheilun erityisasemaa koskevan argumentin selväsanaisesti. Jääkiekon Liiga on Suomen Jääkiekkoliitosta itsenäinen erillinen osakeyhtiö, jonka liigaseurat itse omistavat. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Myös 24 EU:n jäsenmaan hallitukset esittivät EU-tuomioistuimelle oman kantansa Superliiga-asiasta. Suurten yleisötapahtumien kuten stadionkonserttien ja isojen urheilutapahtumien järjestäminen on kannattavaa liiketoimintaa. Yksityiset liikeyritykset tulevat urheilubisnekseen vain ”kuorimaan kerman päältä”. Suomen hallitus ei ollut niiden 24 eri maan hallituksen joukossa, jotka esittivät oman kantansa asiasta EU-tuomioistuimelle
Isot seurat pitävät vastedes itsellään ne tulot, jotka ne omalla toiminnallaan synnyttävät. Hyvää on myös se, että nykyinen korruptio kansainvälisten lajiliittojen johdossa vähenee, kun lajiliitoilla ei enää ole nykyistä määrää ”löysää rahaa” jaettavaksi liittojen johtohenkilöille. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta eurooppalaisen urheilumarkkinan uusjaon lähtölaukaus ammuttiin EU-tuomioistuimen päätöksillä 21.12.2023. Mahdollisuus tulojen ottamiseen pois isoilta seuroilta lajiliittojen monopoliaseman avulla ja niiden jakamiseen edelleen ”solidaarisuusrahoina” ruohonjuuritason toimintaan poistuu tai ainakin merkittävästi pienenee lajiliittojen monopoliaseman murtumisen myötä. Tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia urheilutapahtumien järjestämisestä kiinnostuneille, uusia työmahdollisuuksia urheilun johtotehtävissä toimiville henkilöille ja enemmän kilpailutilaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia urheilutapahtumissa esiintyville urheilijoille. Jo pitkään tiedossa ollut rahapelimarkkinoiden avautuminen kilpailulle saa nyt seurakseen myös urheilukilpailujen järjestämismarkkinan avautumisen yksityisten liikeyritysten temmellyskentäksi. Kuten aina markkinoiden murrostilanteissa, nopeat syövät hitaat. Suuremmassa kuvassa urheiluun kanavoituu nykyistä enemmän rahaa ja voimavaroja, kun nykyiset esteet yksityisen rahan mukaan tulemiselta poistuvat. LINKKEJÄ: Yle 23.12.2023: Historiallinen oikeuden päätös šokeerasi vallankahvassa pitkään pysyneet urheilupomot – ”Mullistaa Euroopan urheilun” https://yle.fi/a/74-20066522 Helsingin Sanomat 5.1.2024: Vieraskynä: Eurooppalainen urheilu siirtyy kohti Pohjois-Amerikan mallia https://www.hs.fi/mielipide/ art-2000010097414.html. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 3 Urheiluun lisää rahaa – uusia työpaikkoja avautuu On jokaisen henkilön omien arvojen varainen asia, nähdäänkö EU-tuomioistuimen tuomioillaan viitoittama eurooppalaisen urheilun kehitys myönteisenä vai kielteisenä asiana. Eurooppalainen urheilu vuonna 2030 voi näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt. Suomalaisella urheilulla on EU-tuomioistuimen päätösten myötä edessään kaksi valtavaa muutosta. Lajiliittojen toimihenkilöt saattavat pelätä oman työpaikkansa tai luottamushenkilöasemansa menettämistä ja kokea tilanteen sen vuoksi uhkaavana oman asemansa kannalta. Suomessa rahapelimarkkinoiden rinnalle toinen iso muutos Huonoa kehityksessä tulee olemaan tuloerojen kasvaminen rikkaiden ja köyhien seurojen välillä. . Urheilutapahtumiin liittyvät uudet innovaatiot lisääntyvät, kun yksityinen raha tulee mukaan tapahtumia kehittämään. Urheiluviihteen tarjonta kuluttajille ja tv-yleisölle monipuolistuu
Pesola ja Brakenrigde alkoivat kehitellä yhteistä hakemusta Suomen Akatemialle, joka myönsi rahoituksen. Satunnaistetun kontrolloidun OPTIMUS-laboratoriotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä istumisen vähentämisen aikaiset lihasaktivaatiomallit parhaiten edistävät glukoosinsäätelyä tyypin 2 diabeetikoilla. Arto Pesola, Samad Esmaeilzadeh, Christian Brakenridge ja Marko Tanskanen laskettelemassa talvella 2023. Suurkaupungin vilinään tottunut australialaismies huomasi, että pikkukaupungissa on paljon hyviä puolia. Suomeen tuleminen avasi Brakenridgelle myös kansainvälisiä yhteyksiä. Työskenteleminen Mikkelissä antoi hänelle mahdollisuuden näyttää omaa osaamista Keskikokoinen kala pikkulammessa JOUKO KOKKONEN näin maailmalla & Suomessa Christian Brakenrigde kokee Mikkelissä vietetyn vuoden kartuttaneen osaamistaan monipuolisesti. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 T utkijatohtori Christian Brakenrigde tuli Melbournesta Mikkeliin vuodeksi syksyllä 2022. Yhteisiä tutkimuskiinnostuksen kohteita löytyi. Brakenrigdge kokee työskentelyn olleen myönteinen kokemus sekä ammatillisesti että laajemminkin. Brakenrigde oli tutustunut vuonna 2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikön johtajaan Arto Pesolaan, joka oli tutkimusvierailulla Australiassa. Miehet tulivat hyvin juttuun keskenään. Kuva: Arto Pesola. Hän arvioi Mikkelissä vietetyn ajan koituvan hyödyksi tutkijaurallaan
Tunnelma katsomossa oli hyvä. Kilpailu apurahoista on Australiassa kovempaa ja nuoren tutkijan on vaikeampi päästä alkuun urallaan. Vaikka Suomessakin tehdään töitä ahkerasti, täällä on ok käydä lounaalla ja kahvilla yhdessä. Brakenridgen työpaikka Melbournessa on arvostettu Baker Health and Diabetes Institute. Molempien maiden järjestelmillä on hänen mukaansa vahvuutensa. Kun työkielenä on englanti, jolla tutkimustulokset myös raportoidaan, niin suomen kielen oppiminen ei ole välttämätöntä. Brakenridge löytää tästä myös myönteisen puolen: liialliset virikkeet eivät häirinneet työhön syventymistä. Asiaa ei paljon auttanut se, että laskettelu oli ennestään tuttu laji. Kun hyvältä tuntuva löytyy, niin sen harrastamista kannattaa jatkaa johdonmukaisesti itselleen sopivalla tavalla. Pienen kaupungin etuihin kuuluu se, että luonto on lähellä ja työmatka lyhyt. Hän naurahtaa, että Australiassa urheilukatsomossa saa varoa juomien läikkymistä päälle. Itselle mieluista liikuntamuotoa kannattaa hänen mielestään etsiä kokeilemalla. Aikaa ja vaivaa kysyvään kielen opiskeluun ja omaksumiseen ei kuitenkaan ollut vaativan työn ohessa riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Otollinen paikka tehdä tutkimusta Brakenridge kokee päässeensä tekemään Mikkelissä asioita, jotka eivät olisi olleet mahdollisia Australiassa ainakaan yhtä helposti. Pikkukaupunki uusi kokemus Asettuminen Mikkeliin oli itsessään melkoinen kokemus Brakenridgelle. Brakenridge osallistui myös Liikuntatieteen päiville Jyväskylässä syyskuussa 2023. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 5 eri tavalla kuin kotimaassa. Toisaalta Australiassa tiukka kilpailu vaikuttaa osaltaan siihen, että kovatasoista tutkimusta syntyy. Suomessa katsomossa ei näy tuoppeja, vaan alkoholinkäyttö on rajattu tietyille alueille. Hän esitteli tutkimustaan otsikolla Muscle contractile inactivity increases proportional to sedentary bout duration. Suuremmissa kaupungeissa interventiotutkimuksen tekeminen ei ole välttämättä yhtä helppoa. Brakenridge kokeekin itseluottamuksensa tehdä tutkimusta kasvaneen Mikkelin-vuotensa aikana. Brakenridge muistelee kaatuneensa ensimmäisellä hiihtokerralla ainakin 30 kertaa. Pienikin roska ladulla sai suksen tökkäämään. Brakenridgelle Mikkelissä vietetty vuosi antoi myös mahdollisuuden vertailla Australian ja Suomen akateemisia kulttuureja. Australiassa miltei mahdottomilta tuntuneiden kokeiden tekeminen onnistui Suomessa. Hänen mielestään tilannetta voi verrata Australiaan siihen, että maassa on kaikissa taloissa uima-allas ja australialaiset ovat hyviä uimaan. Suomea Brakenridge yritti opiskella heti Mikkeliin tultuaan. Brakenridge toteaa, että helpoiten saatavissa ollut verkko-opiskelu ei ole paras tapa oppia kieltä. – Pidän todella paljon suomalaisesta työkulttuurista. ?. Brakenridge kertoo katselleensa kateellisena päiväkoti-ikäisiä lapsia, jotka osasivat hiihtää. Talvi säväytti myönteisesti Brakenridge muistelee mielellään Suomen talvea pilkkireissuineen ja avantouinteineen. Kuva: Laura Kilankoski tennisseuran joukkueessa kakkosdivisioonassa. Toisaalta kaupunki tuntui joskus liiankin rauhalliselta isompiin ympyröihin tottuneelle. Uhkapelit ovat myös vahvasti läsnä maan urheilukulttuurissa. Australiassa työkaverit eivät syö lounasta yhdessä, vaan keskittyvät työntekoon. Liikuntavinkkiä udeltaessa Brakenridge menee mietteliääksi. Tutkittavia on tulossa Mikkelissä jonoksi asti ja he osallistuvat innolla. Hän ei ollut asunut aiemmin yhtä pienessä kaupungissa, jossa kaikki näyttävät tuntevan toisensa. Joku haluaa kehittyä teknisesti yhä paremmaksi tai harjoittaa järjestelmällisesti eri lihasryhmiä, toiselle riittää liikkumisen tuottama ilo itsessään. Paikalliseen penkkiurheiluun tuntumaa antoi muutama Mikkelin Jukurien jääkiekko-ottelu. Tasapainon säilyttäminen maastohiihtosuksilla osoittautui vaikeaksi. Voin rehellisesti sanoa, että Active Life Lab on ollut elämäni paras työpaikka, kehuu Brakenrigde. Hiukan yli 50 000 asukkaan Mikkeli on Brakenridgen mielestä otollisen kokoinen kaupunki tehdä interventiotutkimuksia. Maastohiihto oli Brakenridgelle liikuntamuotona uusi kokemus. Brakenridge arvioi, että Suomessa tutkijat tekevät enemmän yhteistyötä keskenään ja ottavat nuoria tutkijoita mukaan. Brakenridge pelasi pöytätennistä Mikkelin PöytäArto Pesola, väitöskirjatutkija Suvi Lamberg ja Christian Brakenridge hiihtämässä. Tämä myös ruokkii hyvää työilmapiiriä ja yhteistyötä. Yhden ison eron Brakenridge pani merkille. Myös työkulttuureissa on selkeä ero. Brakenridge on kirjoittanut useita istumisen terveysvaikutuksia käsitteleviä tutkimusartikkeleita. Talven hämäryys teki häneen vaikutuksen. Kosketuksen paikalliseen liikuntakulttuuriin toi pöytätennis. – Melbournessa olin pieni kala isossa lammessa, kun Mikkelissä olin keskikokoinen kala pienessä lammessa
Laaja ote on hänen mielestään parempi kuin osittain poliittisista suhdanteista riippuva hankerahoitus.. Vuodesta 2007 eduskuntaan kuulunut Heinonen on ollut neuvoston jäsen koko edustajauransa ajan. Se joutuu kilpailemaan samoista euroista ja on samojen säästöjen kohteena, mihin ei ole totuttu. Opetusja kulttuuriministeriö asettaa pääosin kansanedustajista koostuvan liikuntaneuvoston koko vaalikaudeksi. Heinosen mukaan on tärkeää, että jatkossakin valtionhallinnossa on toimija, joka katsoo liikuntakulttuuria ”vähän ulkopuolelta”. Neuvoston ei edellytetä antavan lausuntoa rahoitussuunnitelmasta. Heinonen näkee, että liikunnan ja urheilun valtionrahoitus vähenee vääjäämättä lähitulevaisuudessa. – Tilanteen voi haastaa kisa vähistä euroista. Heinonen tunnistaa puolueen olemassaolon sikäli, että kansanedustajien joukosta löytyy eri puolueista liikunnan ja urheilun puolestapuhujia. Alkaneeseen toimikauteen lyövät hänen mukaansa leiman niin koko maan taloustilanne kuin liikunnan ja urheilun siirtyminen budjettirahoitukseen. Valtion liikunta rahoitus uuden edessä nan ja urheilun rahoittamiseen. Heinosen mukaan on löydettävä myös vaihtoehtoisia rahoituskanavia paikkaamaan menetyksiä. Liikuntaja urheiluasioissa puoluepolitiikka on usein hänen mukaansa jäänyt taka-alalle. Tämän vuoksi on mietittävä, miten pienemmällä rahalla tullaan toimeen, ja mistä rahoitusta voisi saada lisää. Myös yritysten lahjoitusten vähennysoikeus olisi Heinosen mielestä laajennettava liikuntaa ja urheilua tukevia säätiöitä ja rahastoja koskevaksi tieteen ja kulttuurin tavoin. Onko liikuntarakentamisen tukea tarkasteltava uudelleen. Heinonen aprikoi tämän saattavan muuttua. – Urheilun ja liikunnan valtionrahoitus on nyt samassa korissa. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 V altion liikuntaneuvosto on Heinosen mielestä arvostettu toimija, joka kykenee ylittämään hallitusja oppositiopolitiikan rajat. Hallitusohjelmaan sisältyvä Veikkauksen monopolin osittainen purkaminen ja siirtyminen rahapelien lisenssijärjestelmään tuo todennnäköisesti sponsorieuroja etenkin huippu-urheiluun, minkä Heinonen näkee avaavan uusia rahoitusmahdollisuuksia. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Timo Heinosen mukaan on pohdittava, miten vähenevistä euroista saadaan enemmän irti – ja etsittävä uusia rahoituskeinoja. Edelliskauden aikana jaosto valmisteli uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan, mikä oli Heinosen mukaan sen päätehtävä. Jos summa putoaa 20 miljoonaan tai kauhuskenaarioiden mukaisesti 15 miljoonaan, niin on syytä miettiä, jatketaanko samalla lailla liikuntapaikkarakentamisen tukemista vai muutetaanko tukipolitiikkaa. Valtion liikuntaneuvoston alaisuudessa ei alkaneella toimikaudella ole olosuhdejaostoa. Yksi keino voisi olla vähennysoikeuden ulottaminen urheilusponsorointiin. Valtion liikuntaneuvoston toimivalta liikuntapaikkarakentamisessa kaventui asetusmuutoksella keväällä 2023. Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Sandra Bergqvist pyysi kuitenkin lausuntoa rahoitussuunnitelmasta, mitä Heinonen pitää hyvänä. Heinonen on ehdottanut myös, että valtion varoilla perustettaisiin säätiö, joka tuottaisi tulevaisuudessa varoja liikunJOUKO KOKKONEN Lähitulevaisuudessa valtion liikuntarahoitus pienenee väkisin. Ennen rahoitus pysyi Veikkauksen tuottojen kautta hyvin vakaana, eikä horjahtanut lamaankaan aikana, vaan saattoi jopa kasvaa. Veikkaustuotot takasivat pitkään liikunnan ja urheilun valtiorahoituksen vakaan nousujohteisuuden ja jopa kasvun, mutta tilanne muuttui 2020-luvulla. – Liikuntapaikkarakentamiseen on käytetty noin 25 miljoonaa euroa vuosittain. Siirtyminen budjettirahoitukseen on vienyt liikunnan ja urheilun samalle viivalle valtion kaikkien menokohteiden kanssa. Hän näkee neuvoston olevan politiikasta irti olevan asiantuntijaelin, joka on voinut arvioida liikuntakulttuuria laajemmasta katsannosta. Uusia rahoituskanavia tarvitaan Eduskunnassa sanotaan vaikuttavan liikuntaja urheilupuolueen. Suomi liikkeelle -ohjelma on mahdollisuus Suomi liikkeelle -ohjelman Heinonen näkee avaavan suuria mahdollisuuksia. Hän ottaa vertailukohdaksi vuonna 1967 perustetun Sitran – Jos ajatellaan, että pystyisimme saamaan liikuntaan ja urheiluun kokonaisuuden, joka olisi 50–100 miljoonaa, niin kyllä sen tuotto olisi tulevaisuudessa kohtalaisen merkittävä. Neuvosto on kuitenkin valmis päivittämään asiakirjaa muuttuvan rahoitustilanteen vuoksi tarvittaessa nopeastikin. Heinonen johti vuosina 2019– 2023 jaostoa, mutta hänen mukaansa jaoston perustamatta jättäminen ei merkitse olosuhdeja rakentamisasioiden siirtämistä sivuun
Lapsuusja nuoruusvuosina omaksuttu liikunnallisuus kantaa jollain tavalla yli elämän. Huomaamatonta arkiliikuntaa voi puolestaan kerryttää se, että kouluun autolla tuotavien lasten jättöpiste voi olla 500 metrin päässä turvallisen kevyen liikenteen väylän varressa. Soteuudistuksen toteuduttua keskeistä on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö myös liikunnassa osana hyvinvoinnin edistämistä. Heinonen ottaa liikkumaan kannustamiseen mahdollisuutena koulupihat. Heikkous on ollut se, että hankkeet ovat olleet usein vaalikauden mittaisia ja ne ovat loppuneet, kun rahoituskin on loppunut. Heinonen muistuttaa hyvin suunniteltujen koulupihojen toimivan myös lähiliikuntapaikkoina koulupäivien jälkeen, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Koulu voi kuitenkin tehdä osansa. Kyse ei ole myöskään pelkästään rahasta. Suomen Latu on esimerkiksi erinomainen liikuttaja. – Hankerahoituksella hallitukset ovat vuoron perään ostaneet joko myönteistä näkyvyyttä tai hyvää omaatuntoa. Hänen opiskelutoverinsa Titta Hele nius teki vuonna 1999 valmistuneen gradunsa liikunnallisista koulupihoista Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella. – Kannustan kouluja järjestämään yhden pidemmän välitunnin, jolloin ehtii pelata. Heinonen näkee, että liikkumisen mahdollistavalla ja siihen kutsuvalla suunnittelulla saadaan myös yläkouluikäiset liikkumaan enemmän koulupihoilla. Ytimessä on poikkihallinnollisuus. – Aika monessa paikassa saadaan hyvin pienilläkin panoksilla lisää toimintaa. Siihenhän pitäisi suunnitella liikunnallinen koulupiha. Suomi liikkeelle -ohjelmassa on hänen mielestään oivallettu tämä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 7 nen myöntää, että ennaltaehkäisevään työhön on vaikea löytää rahoitusta, koska se aiheuttaa kustannuksia, joiden hyödyt näkyvät vähitellen. Työ sai Heinosen katsomaan koulupihoja uudella tavalla. Ja jos koronasta jotain hyvää jäi, niin luontoliikunta. Koulupäivään kannattaa Heinosen mielestä raivata myös aikaa liikkua muulloinkin kuin liikuntatunneilla. – Uskon, että ohjelman kautta saadaan vietyä viestiä eteenpäin siitä, että pienikin lisäliike, kuten portaiden käyttö hissin sijaan säästää euroja. Kuva: Jouko Kokkonen Panoksia kannattaa laittaa elämänkulun alkupäähän.. HeinoTimo Heinonen. Eri hallinnonaloista vastaavat ministerit osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Aikuisena liikuntakipinää on vaikeampi sytyttää, minkä vuoksi panoksia kannattaa laittaa elämänkulun alkupäähän. Koripalloa heittelevät nekin nuoret, jotka eivät muuten juuri liiku. Hän muistuttaa, etteivät koulut yksin kykene nostamaan lasten liikkumista riittävälle tasolle. Olen itse intohimoinen luontoliikunnan puolestapuhuja ja kannustanut siihen. Kouluilla on luokanopettaja Heinosen mukaan tärkeä rooli liikunnallisen elämäntavan juurruttamiseksi osaksi yhä useamman suomalaisen elämää. Näin päivittäin karttuu kilometri kävelyä. Liikunnallisuuden pohja luodaan lapsuudessa Heinosen mukaan liikkumiseen innostamisen on alettava varhaiskasvatuksesta ja jatkuttava läpi kouluvuosien. Heinosen mielestä eri kunnissa tehtyä työtä on myös syytä hyödyntää. Heinonen korostaa, että on löydettävä uusia toimintatapoja ja -malleja. – Miksi koulun läheisyyteen parhaalle paikalle rakennetaan opettajien parkkipaikka
Heinonen näkee toisaalta urheilun myös viihteenä, joka tuo vaihtelua monen suomalaisen arkeen tavallisesta kansalaisesta pääministeriin asti. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Kokousjärjestelyjen, valtakirjan sekä tarkempien saapumisohjeiden lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen sähköpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään keskiviikkoon 10.4.2024 mennessä. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2023 ja vuoden 2024 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2024 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Mikael Granlundin ilmaveivi jääkiekon MM-kisoissa 2011 sai juniorit yrittämään samaa temppua kesälläkin. Heinosen mielestä huippu-urheilulla ja sen tuottamilla esikuvilla on myös liikkumaan kannustava vaikutus. Hän muistelee mielellään vuonna 1996 syntyneiden loppilaisten ikäluokkaa salibandyssä: siihen kuuluu mm. Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pidetään tiistaina 16.4.2024 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla, Olympiastadionilla (Paavo Nurmen tie 1, 00210 Helsinki). – Sillä on iso merkitys, että meille tulee menestystä. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Urheilu kansallisen ja paikallisen identiteetin lähde Urheilumenestyksen arvon Heinonen näkee olevan edelleen iso. Henkilöjäsen ei voi äänestää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Riikka Juntunen Jari Kanerva Riikka Juntunen Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2024. Lyhyt matka Lopen ampuradalle helpottaa urheilijan arkea. lajin huipulle noussut Ville Lastikka. Yhteisö jäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Ainakin puolitosissaan hän sanoo pohtineensa samaa kuin Arttu Wiskari, joka kysyy laulussaan ”Olisiko Suomen itsetunto noussut kanveesista, jos Leijonat olisi kultaa tuoneet jo Lillehammerista”. Ja saataisiin enemmän rahaa itse liikuntaan ja toimintaan. Aina jos Ruotsin voittaa, niin se tekee erityisen hyvää. Urheilumenestys on Heinosen mukaan myös paikallisen itsetunnon lähde. Iivo Niskanen on puolestaan innostanut lapsia hiihtämään. Heinosen mielestä näin olisi voinut käydä. . Sitä suomalaiset janoavat. Toki toivoisin, että järjestöissä menisi vähemmän rahaa hallintoon ja rakenteisiin. Liikunta ja urheilu elävät kansalaistoiminnasta Kansalaistoiminnan Heinonen näkee suomalaisen liikuntakulttuurin kivijalkana. Skeetampuja Eetu Kallioinen on noussut lajin huipulle pitkälti erinomaisten harjoittelumahdollisuuksien ansiosta. Lopen Flooball Team voitti C-poikien Suomen mestaruuden kaudella 2011–2012. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata Seuran toimistosta puhelimitse 010 778 6601/Valli tai sähköpostitse tuula.valli@lts.fi. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. Niin Kalle Rovanperän kuin Lauri Markkasen nousua maailman huipulle on hänen mukaansa tukenut vahvasti vapaaehtoistoiminta. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2023 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2025 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2025 • Vuoden 2025 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen • Valitaan hallitusjäsenet sekä neuvottelukunta erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2025 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättäminen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. – Ei meillä tässä maassa olisi liikettä eikä liikuntaa, ei urheilua, ei yhtään huippu-urheilijaa ilman kansalaistoimintaa. Kun rahoitus pienenee, niin isompi siivu olisi saatava ohjattua itse liikuntaan ja liikkeeseen – ja myös huippu-urheiluun. Menestys on iso henkinen juttu, joka voi kohottaa itsetuntoa. Heinosen mielestä on syytä pohtia, tarvitseeko jokainen lajiliitto omaa toiminnanjohtajaa tai taloushallintoa
Näistä tutkimuksista tehdyt johtopäätökset ja liikkumissuositukset eivät välttämättä ole optimaalisia normaalipainoisilla diabeetikoille. Pitoisuuden laskun erosi eniten voimaharjoitteluun ja kestävyysharjoiteluun osallistuneiden välillä. Tuoreen tutkimuksen perusteella erityisesti 20 metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttä kuvaavaan mittariin. Liikuntaa suositellaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon, mutta suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on toteutettu ylipainoisilla ja lihavilla. Kestävyyskunnon mittarit ennustavat lasten aivoterveyttä eri tavoin Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 3 9 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Normaalipainoisen kakkostyypin diabeetikon kannattaa käydä salilla Yli puoli miljoona suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta. sokerihemoglobiinin pitoisuus laski eniten. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Sen vuoksi ei ehkä olekaan yllättävää, että voimaharjoittelu saattaa olla sopivin liikuntamuoto normaalipainoisille kakkostyypin diabeetikoille. Normaalipainoisella tyypin 2 diabetekseen liittyy usein vähäinen lihaskudoksen määrä, joka voi heikentää sekä glukoosiaineenvaihduntaa että toimintakykyä. 2023. Vaikka löydökset tulee vielä varmentaa toisissa tutkimuksissa, tuloksia voi soveltaa jo käytäntöön. Kobayashi työtovereineen satunnaisti 186 täysi-ikäistä ja normaalipainoista tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä voimaharjoittelu-, kestävyysharjoittelutai näitä yhdistävään harjoitteluryhmään. ym. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä haittavaikutuksia, joten normaalipainoiset tyypin 2 diabeetikot tulisi ensisijaisesti ohjata kuntosalille perinteisen kestävyysliikuntaohjeistuksen sijaan. Lähde: Kobayashi, Y., Long, J., Shozen, D. Lisäksi vain voimaharjoittelu lisäsi raajojen lihasmassaa ja lihasvoimaa. Osallistujat harjoittelivat kolmesti viikossa yhdeksän kuukauden ajan. Kestävyysharjoittelu vähensi rasvamassaa, mutta muutos oli pienempi kuin voimaharjoitelleilla. Strength training is more effective than aerobic exercise for improving glycaemic control and body composition in people with normalweight type 2 diabetes: a randomised controlled trial. Voimaharjoittelijoiden ryhmässä hemoglobiini A1c:n (HbA1c) eli ns. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempiin aivojen tilavuuksiin. Tuore tutkimus valottaa, että normaalipainoisten diabeetikoiden hoitoon olisi syytä soveltaa ennemmin voimaharjoittelua kuin kestävyysharjoittelua. Normaalipainoisten tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, koska heidän kuolleisuutensa on muita suurempi. Haapala ja kumppanit tutkivat kattavasti eri kestävyyskuntoa kuvaamaan käytettyjen mittareiden yhteyksiä sekä behavioraalisiin että aivokuvantamisella saatuihin aivoterveyden indikaattoreihin sadan ylipainoisen lapsen otokKuva: Jouko Kokkonen. Vaikka ylipaino ja lihavuus lisäävät merkittävästi sairastumisriskiä, jopa viidennes diabeetikoista on normaalipainoisia. Diabetologia 2023;66:1897–1907
Resistance Exercise Training in Individuals With and Without Cardiovascular Disease: 2023 Update: A Scientific Statement From the American Heart Association. Opettajat edustivat kaikkia yhdeksännellä luokalla opetettavia kouluaineita, paitsi espanjan ja saksan kieltä. 2023. K. Voimaharjoittelun on havaittu myös vähentävän sydänja verisuonisairauksien riskiä lisääviä masennusja stressioireita sekä parantavan unenja elämänlaatua. https://doi.org/10.1080/13573322.2022.2087620 tutkimusuutisia. ??. & Lagestad, P. Hieman yllättäen osoittautui, että objektiivisesti juoksumattotestin aikana mitattu maksimaalinen hapenottokyky ei ollut yhteydessä yhteenkään aivoterveyden indikaattoriin. Norjalaistutkimus osoittaa, että liikkumisen lisääminen oppitunteihin on mahdollista yläkouluissa, mutta ongelmia ilmenee alkuinnostuksen hälvettyä. L., Lyngstad, E. Näitä ominaisuuksia yhdistävä fyysinen suorituskyky voikin olla kaikista hyödyllisintä aivojen terveydelle lapsuudesta saakka. ym. Alkuinnostuksen laannuttua osaa oppilaista oli siksi vaikea innostaa osallistumaan liikunnallisiin aktiviteetteihin. Sport, Education and Society 28(8), 943– 957. Haastattelut tehtiin viikko ennen kokeilujaksoa, kokeilun päätyttyä sekä seitsemän kuukautta kokeilun päättymisestä. Ikään sopiva voimaharjoittelu kuuluu osana aktiiviseen elämäntapaan vauvasta vanhuuteen. Selkeimmät hyödyt saadaan kuitenkin yhdistämällä molemmat harjoittelumuodot. Tämä voi parhaimmillaan tuoda oppitunteihin tarvittavaa vaihtelua teoreettiseen opiskeluun ja parantaa jopa opiskelumotivaatiota. Yhtenäisimmät ja selvimmät yhteydet aivoterveyden indikaattoreihin havaittiin Move!-mittauksistakin tutulla 20 metrin viivajuoksutestien tuloksilla. Lähde: Sondre, A. Useat opettajat kokivat myös, että 60 minuutin liikkumisen sisällyttäminen jokaiseen koulupäivään oli liian kunnianhimoinen tavoite. Kolmella opettajista oli liikunnanopettajan koulutus (>60 opintopistettä). Voimaharjoittelu tukee tukija liikuntaelimistön terveyttä, toimintakykyä sekä sydämen hyvinvointia. Osallistujat olivat yhden norjalaisen yläkoulun opettajia (n = 12, 8 naista ja 4 miestä), jotka kaikki opettivat yhdeksäsluokkalaisia. Liikkumisen suosituksista löytyy myös maininta lihaskuntoa vahvistavasta liikkumisesta, ja tutkimusnäyttö voimaharjoittelun terveyshyödyistä kasvaa. Kokeilujaksolla opettajien tuli pyrkiä sisällyttämään oppilaiden jokaiseen koulupäivään 60 minuuttia liikkumista. Liikkumisen avulla oppimista ja taukoliikuntaa yläkouluarkeen ohjelman myötä lisänneet opettajat näkivät ensiarvoisen tärkeäksi, että fyysinen aktiivisuus edistää ennen kaikkea tiedollista oppimista, mutta myös oppilaiden fyysiseen terveyteen liittyvää osaamista. Silti voimaharjoittelun täysipainoiseen hyödyntämiseen sydänja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on vielä matkaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka opettajat kokevat liikkumisen lisäämisen oppituntien yhteyteen. Amerikan sydänjärjestön (American Heart Association) julkaisema tieteellinen kannanotto antaa kuitenkin selkeämmät eväät voimaharjoittelun käyttöön. Quali?cation, socialization, and subjecti?cation: a discussion of the purpose of daily physically active learning through the lens of secondary school teachers. Oppilaiden huomattiin kuitenkin muuttuvan melko pian kriittisiksi liikunnan avulla oppimisen opetusmenetelmiä kohtaan. Koulu on keskeinen ympäristö edistää liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan perustietoja ja -taitoja, sillä se tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret taustasta riippumatta. Hyvin viivajuoksussa suoriutuneilla lapsilla oli myös parempi toiminnanohjaus, koulumenestys sekä aivojen harmaan aineen kokonaistilavuus. Lähde: Paluch, AE, Boyer, WR, Franklin, BA, ym. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 sessa. Lisäksi voimaharjoittelulla voidaan kasvattaa tehokkaasti lihasmassaa. Toisaalta kestävyysharjoittelun merkitys verenglukoositasapainon säätelyssä näyttäisi olevan suurempi kuin voimaharjoittelun. Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Liikkumisen lisäämisessä oppitunteihin maltti on valttia Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden määrän tiedetään laskevan pitkin peruskoulua. Voimaharjoittelu tukee kestävyysliikuntaa sydänja verisuoni sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa Kestävyysliikuntaa suositellaan sydänja verisuonisairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Norjalainen tutkijaryhmä selvitti yläkoulun opettajien kokemuksia liikunnan lisäämisestä oppitunteihin neljän viikon kokeilujakson pohjalta. Vaikka voimaharjoittelu yksinään tuottaa paljon terveyshyötyjä, tehokkaimmin sydänja verisuonisairauksilta suojaa voimaja kestävyysharjoittelun yhdistäminen. Viivajuoksutestin tulosten perusteella laskukaavalla arvioitu maksimaalinen hapenottokyky oli edellä mainittujen lisäksi yhteydessä yleiseen älykkyyteen ja päättelykykyyn. Circulation 2023. Muita keinoja ovat muun muassa välituntien kehittäminen liikunnallisemmiksi sekä liikuntaharrastusmahdollisuuksien tarjoaminen koulupäivien yhteydessä. Which indices of cardiorespiratory fitness are more strongly associated with brain health in children with overweight/obesity. Laskeva trendi kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin peruskoulun vuosiluokalta toiselle kasvava kokonaisoppituntimäärä. Scand J Med Sci Sports 2023. Tämä tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että maksimaalinen hapenottokyky ei ehkä ole merkityksellinen lasten aivoterveydelle. A. Lähde: Haapala, EA, Lubans, DR, Jaakkola, T. Kattavassa katsausartikkelissaan Paluch ja kumppanit toteavat voimaharjoittelun vaikuttavan myönteisesti verenpaineeseen, glukoosija rasvaprofiileihin sekä kehon koostumukseen. Onkin loogista, että liikkumisen lisäämisestä osaksi oppitunteja tai liikkumisen avulla oppimisesta on tullut suosittu tutkimusaihe liikuntaja terveystieteissä. Kaikki opettajat osallistuivat kolmeen puolistrukturoituun yksilöhaastatteluun. Opettajat kokivat toisaalta liikunnan avulla oppimisen luovan sosiaalista kulttuuria, jossa fyysinen aktiivisuus kuuluu osaksi normaalia koulupäivää. Kestävyysja voimaharjoittelun vaikutukset veren rasvaprofiiliin ovat samaa suuruusluokkaa. Heillä oli 1,5–41 vuotta opetuskokemusta, ja jokainen heistä opetti vähintään kahta oppiainetta. Kestävyyskunnon merkitystä aivoterveydelle ei ole vielä täysin ymmärretty osin epäsopivien mittausmenetelmien vuoksi. 2023. 20 metrin viivajuoksutulosta määrittävät vahvasti maksimaalinen hapenottokyvyn lisäksi esimerkiksi kehon koostumus, motoriset taidot ja motivaatio. 2023
2023. Urheilijat tuntevat henkilökohtaista vastuuta toimia, mutta aktivismia estää tunne tekopyhyydestä globaalin yleisön edessä. Suurempi fyysinen aktiivisuus ja vähäisempi paikallaanoloaika oli lisäksi yhteydessä korkeampaan sisäiseen liikuntamotivaatioon. DOI: 10.1177/1356336X231170990 ??. https://doi.org/10.1186/s12966-023-01444-y Käänteinen oppiminen voi tehdä liikunnanopetuksesta fyysisesti aktiivisempaa Käänteinen oppiminen (flipped learning) tarkoittaa sitä, että oppilaat tutustuvat teoriaan etukäteen esimerkiksi videoita katsomalla, ja tunnilla keskitytään käytännön harjoitteluun ja soveltamiseen. Oppilaiden motivaatiota ja fyysistä aktiivisuutta mitattiin ennen ja jälkeen tutkimusjakson. Keskeisiksi tekijöiksi tunnistettiin oppituntien rakenne, epäsuotuisa luokkaympäristö ja -rakenne, epäsuotuisa taukoympäristö, opetussuunnitelmapaineet ja koulun ulkopuoliset tekijät, jotka lisäävät istumista. & Murdoch, A. 2023. Moni pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi välittämällä tietoa sosiaalisessa mediassa. Lähde: Yip, P. Aktivismin sijasta talviurheilijoiden toiminta jää pääosin varovaisemmaksi vaikuttamiseksi. K., Cheng, L. Making ‘being less sedentary feel normal’ – investigating ways to reduce adolescent sedentary behaviour at school: a qualitative study. Tutkimus antaa tukea sille, että käänteinen oppiminen on tehokas ja innostava tapa opettaa liikuntaa. Rohkeampaa aktivismia estävät myös puutteellisiksi koetut tiedot ja koulutus ilmastoasioista. Käänteinen oppiminen voi auttaa oppilaita kehittämään itsenäistä oppimista, aktiivista osallistumista ja liikunnallisia taitoja. Heidän ilmastoaktivismiaan kuitenkin rajoittavat pelko, epävarmuus ja turhautuneisuus. Tutkimuksen perusteella ehdotetut ratkaisut istumisen vähentämiseksi koulupäivän aikana ovat toteutuskelpoisia kouluympäristössä, vaikka rahoitus olisi rajallista. Urheilijoita turhauttavat talviurheilujärjestöjen ja urheiluteollisuuden ilmastotoimien vähäisyys ja omat huonot vaikutusmahdollisuudet. Heidän lajillaan ja elämäntyylillään on suuri hiilijalanjälki, ja oikeaksi roolimalliksi voisi itsensä kokea vain lopettamalla kansainvälisen kilpaurheilun. Haastattelut toteutettiin käyttäen osallistavaa fokusryhmämenetelmää. Tutkimus toteutettiin puolikokeellisena kokeiluna, jossa 120 alakoululaista (ikähaarukka 10–11 vuotta) jaettiin koeja verrokkiryhmiksi. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 20:85. Molemmille ryhmille pidettiin neliviikkoisen tutkimusjakson aikana samanlaiset liikuntatunnit, mutta koeryhmä käytti käänteisen oppimisen menetelmää ja verrokkiryhmä perinteistä opetusta. Aktivismia olisivat esimerkiksi boikotit ja Kuva: Jukka Sinnemäki. Osallistujat pyydettiin tunnistamaan koulupäivän aikana istumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ehdottamaan toteutuskelpoisia ideoita istumisen vähentämiseksi. Hongkongilaisilla alakoululaisilla toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että käänteisen oppimisen menetelmän hyödyntäminen liikunnanopetuksessa lisäsi lasten reipasta ja raskasta fyysistä aktiivisuutta ja vähensi paikallaanoloaikaa verrattuna perinteiseen opetukseen. Osallistujat haastateltiin kolmessa ryhmässä: nuoremmat oppilaat (n = 24, ikä 12–14 vuotta), vanhemmat oppilaat (n = 31, ikä 14–16 vuotta) ja opettajat/johtajat (n=31). Huippu-urheilijat ovat julkisuutta saavia roolimalleja ja voisivat siksi näkyvästi haastaa kestämättömiä toimintatapoja ja rakenteita. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 4 1 Keinoja vähentää paikallaanoloa koulussa löytyy Neljän yläkoulun opettajia, oppilaita ja johtajia Uuden Etelä-Walesin alueelta Australiasta koskeva tutkimus tuotti tukun ideoita koulupäivien paikallaanolon vähentämiseksi. European Physical Education Review 29(4), 601–618. D., Salmon, J., Trost, S., Hammarsley, M. Tutkimus korosti myös sosiaalisen kontekstin ja vertaisnormien merkitystä nuorten istumiskäyttäytymisessä. Yhteiskuntatieteet ELINA HASANEN elina.hasanen@jyu.fi Talviurheilijat varovaisia ilmastoaktivismissa Ilmastonmuutos tarkoittaa talvilajien urheilijoille yhä kehnompia kilpailuja harjoitteluolosuhteita sekä uhkaa toimeentulolle. & Cheung, P. Lähde: Parrish, A-M., Okely, A. Tätä varten osallistujien tuli miettiä tyypillistä koulupäivää ja toisaalta kuvitella koulupäivää, jossa istumista olisi puolet vähemmän. Käänteinen oppiminen voi myös edistää oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia, sillä se lisää heidän fyysistä aktiivisuuttaan liikuntatunneilla. The association of children’s motivation and physical activity levels with ?ipped learning during physical education lessons. Tämä auttaa ymmärtämään, miten koulupäivän aikana istumista voidaan vähentää ja liikettä lisätä. Ehdotetut ratkaisut sisälsivät muun muassa luokkahuoneen kalustuksen muutoksia, pedagogisia muutoksia, ulkotunteja, mukavampia koulupukuja, enemmän taukoja oppituntien aikana, pakollista liikuntaa ja ulkokalusteita
Työtä riittää. Esimerkiksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset tulee tunnistaa. Puhtaan areenan periaatteella myös hallitaan ihmisten käyttäytymistä. Muutoin vaarana on yhteisöstä syrjäytyminen. Olympialaisten myöntäminen ja isännöinti perustuvat edelleen suurelta osin taloudellisen voiton ja markkina-aseman ihanteisiin. Tutkimuksen tekivät kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkijat Knowles, Scott ja Rutty. Climate change versus winter sports; can athlete climate activism change the score. Lähde: Knowles, N. Ruotsalaiset Peter Carlman ja Johan Högman osoittavat, miten monin tavoin liikkuvuuden välttämättömyys näkyy juuri maaseudun nuorten liikuntaan liittyvissä kokemuksissa. Ympäristöjärjestöt voivat tukea urheilijoiden ruohonjuuritason aktivismia tarjoamalla ohjausta ja yhteisöllisyyttä. Asuinalueella on vähän liikuntapaikkoja ja järjestettyä toimintaa. Yksi keino vähentää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkauksia olisi paneutua olympialaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointiin. Maaseudun nuoret vastaavat liikkuvuuden vaatimuksiin monin tavoin, kukin oman siihenastisen elämänhistoriansa sekä paikkakuntansa sosiaalisen ja kulttuurisen historian pohjalta. Perheen tuen ansiosta liikuntamuodot ja -paikat tulivat tutuiksi, mikä puolestaan edisti liikuntaan kiinnittymistä. Paikallinen liikuntakulttuuri rajoittuu lajeihin, jotka eivät enää lapsuuden jälkeen kiinnosta. A critical evaluation of the IOC’s commitment to human rights. Toivotunlaiset liikuntamuodot vaativat oleskelua epämukavilta ja vierailta tuntuvissa paikoissa. Se rajoittaa kokoontumisja sananvapautta sekä paikallisten yhteisöjen oikeuksia. Kuva: Antero Aaltonen tutkimusuutisia. Nuori tuntee kuuluvansa kotiseudulleen, mutta hänen arvostamansa liikuntamahdollisuudet sijaitsevat toisaalla. International Review for the Sociology of Sport, 10126902231209226. European Journal for Sport and Society, DOI: 10.1080/16138171.2023.2293521 KOK:n puhtaan areenan periaate polkee ihmisoikeuksia Kansainvälisen olympialiikkeen perusasiakirjaan kuuluva puhtaan areenan (clean venue) periaate kieltää kaupallisen, uskonnollisen ja poliittisen viestinnän olympialaisten tapahtumapaikoilla. Kiinnittyminen kaupungin liikuntamahdollisuuksiin ja -harrastuksiin jää silloin vajavaiseksi. 2023. International Journal of Sport Policy and Politics, DOI: 10.1080/19406940.2023.2271487 ??. DOI: 10.1177/10126902231209226 Liikkuvuus maaseudun nuorten liikunnan ehtona Maaseudun nuorten on liikuttava paikasta, ryhmästä ja kulttuurista toiseen päästäkseen haluamiinsa liikuntaharrastuksiin. 2023. Liikuntaan liittyvät kokemukset syntyvät osana nuorten muuta elämää ja paikallisuutta. Heidän kyselyynsä vastasi 390 lumilajien kansainvälisen tason entistä tai nykyistä huippu-urheilijaa ja valmentajaa 20 maasta. Paikalliset työnnetään varjoihin olympialaisten tapahtumapaikoilla ja niiden ympäristössä. Liikkuvuus vaatii resursseja kuten vanhempien tukea. Lähde: Byrne, S., & Lee Ludvigsen, J. Suurin osa vastaajista oli Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 protestit, mutta näin näkyvä valtaapitävien rakenteiden vastustaminen on liian riskialtista. Jos perhe tuki liikkuvuutta esimerkiksi kuljettamalla ja harrastamalla yhdessä, lapset ja nuoret pääsivät erilaisiin liikuntaharrastuksiin ja liikunnan sosiaalisiin ryhmiin sekä oppivat taitoja. Lähde: Carlman, P., & Högman, J. Puhtaan areenan periaate voidaan nähdä hallinnan tekniikkana, jolla Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) kontrolloi kaupallista toimintaa alueella. KOK on viime aikoina pyrkinyt tarttumaan vahvemmin ihmisoikeuksien edistämiseen urheilussa. A. Maaseudun ja kaupungin erilaiset olosuhteet eivät suoraan johda tietynlaisiin kokemuksiin ja toimintaan. Urheilun hiilidioksidipäästöjen vähentäminen voi hälventää urheilijoiden epävarmuutta ja tekopyhyyden tunnetta. Kaupalliset tavoitteet menevät ihmisoikeuksien edelle. Sports and mobile imperatives in the lives of rural youths. Samalla kuitenkin vaalitaan olemassa olevaa poliittisen talouden järjestelmää, josta järjestö hyötyy. L., Scott, D., & Rutty, M. Perheellä oli maaseudulla hyvin tärkeä rooli lasten ja nuorten liikunnan harrastamisessa. Lisäksi aineistona olivat kahdeksan olympiaurheilijan teemahaastattelut. Tutkijoiden aineistona oli kahdeksan 16–17-vuotiaan nuoren haastattelut, joista he tekivät elämänkerrallista analyysiä. Harrastuksessa kehittyminen voi vaatia siirtymistä kaupungin urheiluseuraan. Liikuntaharrastukset sijoittuvat kaupunkeihin ja ylipäätään paikkakunnille, jotka tarjoavat nuoren kiinnostusta ja identiteettiä vastaavia, nuorisokulttuurissa arvostettuja liikuntamuotoja. Seamus Byrnen ja Jan André Lee Ludvigsenin kriittinen arviointi osoittaa, että periaate on haitallinen ihmisoikeuksien kannalta. 2023. An Olympic embrace. Liikkuvuuden välttämättömyys aiheuttaa ristiriidan maaseudun kodin ja kaupungin toimintamahdollisuuksien välille. Tämä antaisi heille vahvemman pohjan, jolta lähteä ajamaan laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Nuoret asuivat länsiruotsalaisessa alle 700 asukkaan maaseutuyhteisössä
Perheet osallistuivat viikon kestäneelle soveltavan liikunnan perheleirille. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2023.102570 Oppilaiden tavoitteet vähenevät urheilulukion aikana Suomalaisten urheilulukioiden oppilaiden tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet liittyivät voimakkaasti urheiluun – miehillä enemmän kuin naisilla. Leiri myös tuki perheiden luottamusta osallistua muihinkin järjestettyihin perheaktiviteetteihin ja järjestää niitä itse. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 4 3 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Soveltavan liikunnan perheleiri voi edistää perheen sisäisiä suhteita Vammaiset lapset ja nuoret eivät usein ole riittävän aktiivisia, koska heidän voi olla vaikea osallistua järjestettyyn toimintaan. Yhteinen aika auttoi perheenjäseniä ymmärtämään toisiaan paremmin, kannusti liikkumaan yhdessä enemmän ja sai kokemaan perheen yhtenäisemmäksi. Perheen yhdessä harrastaminen voi tarjota mahdollisuuden kehittää itseään ja perheen sisäisiä suhteita. self-actualization, 9,4 %) ja ihmissuhteisiin (3,1%) yhdistyvät tavoitteet. Sääksen tutkimusryhmä selvitti pitkittäistutkimuksessaan Suomen kuuden urheilulukion opiskelijoiden tulevaisuudennäkymiä lukion alkaessa ja päättyessä. Tutkijat yllättyivät siitä, että urheilulukiolaisista suurin osa ei maininnut lainkaan kaksoisuraa. Lapset olivat ylpeitä itsestään, koska he pystyivät olemaan itsenäisempiä, mikä sai vanhemmat uskomaan lasten kykyihin. Urheilulukiolaisten tavoitteista erottui 11 kategoriaa ja 49 alakategoriaa. Ensimmäisen vuoden syksynä nousivat esiin urheiluun (42,6 %), koulutukseen (23,3 %) ja ammattiin tai työhön (14,2 %) liittyvät tavoitteet. 2024. Opiskelijoilla oli tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita merkittävästi vähemmän lukion lopussa sen alkuun verrattuna. Soveltavan liikunnan perheleiri kasvatti vanhempien ja vammaisten lasten luottamusta osallistua muihin ohjelmiin ja kokeilla uusia liikuntalajeja perheen kanssa. Lasten osallistuminen liikuntaan huolestutti yleensä äitejä, mutta leirillä tätä taakkaa ei ollut. Yhteiset kokemukset lähensivät perheitä ja sisarukset ilahtuivat erityisesti siitä, että koko perhe pystyi harrastamaan liikuntaa yhdessä. “We’re stronger as a family”: Family experiences and relationships in an adapted physical activity camp. Perheille suunnattu soveltavan liikunnan leiri lievensi stressiä ja ahdistusta vahvistaen perheenjäsenten välisiä siteitä. Sisarukset oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja olemaan kärsivällisempiä toistensa kanssa. Perheet pystyivät tämän ansiosta rentoutumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Soveltavan liikunnan perheleirille osallistuminen voi vaikuttaa myönteisesti perheen sisäisiin suhteisiin. Ensimmäisen vuoden syksynä tutkimukseen vastasi 381 urheilulukiolaista ja kolmannen vuoden keväänä 351 urheilulukiolaista. Pääosa niistä liittyi kuitenkin edelleen urheiluun. He tutkivat myös sukupuolten välisiä eroja. dual career) eli urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. Psychology of Sport & Exercise, 71, 102570. Vammaisen lapsen kasvattaminen saattaa olla raskasta, mutta soveltavan liikunnan perheleirillä äidit voimaantuivat saadessaan jakaa kokemuksiaan toisten samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. LÄHDE: Youngblood, J. Kaksoisuraan liittyvät tavoitteet vähenivät merkittävästi ja vain hieman yli neljänneksellä opiskelijoista oli niitä enää kolmannen vuoden keväänä. Esille tulivat myös itsensä toteuttamiseen (engl. Kolmannen vuoden keväällä urheiluun tavoitteista liittyi jopa viidennes vähemmän kuin ensimmäisen vuoden syksynä. Youngblood kumppaneineen selvitti kollektiivisessa tapaustutkimuksessaan perheenjäsenten kokemuksia perheen sisäisistä suhteista viidessä kanadalaisessa perheessä, joissa lapsella oli jokin vamma. Lisäksi leiri vahvisti sisarusten välisiä siteitä ja vanhempien hyvinvointia, kun he pystyivät antamaan sisaruksille enemmän vastuuta. Samaan aikaa kasvoi myös vaikeus määritellä tavoitteita. L., McDonough, M. Naisilla oli miehiä enemmän koulutukseen ja kaksoisuraan (engl. Urheiluun liittyvien toiveiden ja tavoitteiden laskua selittää mahdollisesti tuleva siirtymä korkeakouluopiskeluun Kuva: Antero Aaltonen. H., Condliffe, E. Leiri myös edisti vammaisen lapsen itsenäisyyttä ja itseluottamusta sekä vähensi äitien eristäytyneisyyttä. Yli puolella urheilulukiolaisista oli lukio-opintojen alussa kaksoisuraan liittyviä tavoitteita. Ohjelmaa suunnitellessa on kuitenkin tärkeää huomioida mahdolliset rakenteelliset esteet ja stressitekijät sekä niiden minimointi. & Emery, C. G., Legg, D. Tulevaisuuden hahmottaminen oli miehille vaikeampaa kuin naisille. A. Ammatin ja työn, itsensä toteuttamisen ja ihmissuhteiden merkitys korostui ensimmäisen vuoden syksyyn nähden. Tulokset osoittavat urheilulukiolaisten olevan sitoutuneita urheiluun. Jaetut kokemukset leirillä johtivat yhteiseen ymmärrykseen, kommunikaatioon ja toisten tukemiseen
The meaning of injury to the elite athlete: A systematic review. Näitä urheilijoita lohdutti tieto siitä, että loukkaantumista edeltävän huippukunnon saavuttaminen on mahdollista. Loukkaantuminen tarjosi myös joillekin urheilijoille aikalisän, joka laajensi näkökulmaa elämään. Terveydenlukutaito (engl. Tämä varmistaisi loukkaantumisen hoitoon liittyvien yksilöja tilannetekijöiden huomioimisen ja auttaisi urheilijaa selviytymään tilanteesta myös henkisesti. Kokemaansa pohtimaan valmiille urheilijoille loukkaantuminen tarkoitti aikalisää. Heitä huolestuttivat etenkin kuntoutumisprosessi, kyky saavuttaa loukkaantumista edeltänyt kuntotaso, paluu lajin pariin ja vamman uusiutuminen. He havaitsivat myös, etteivät ole korvaamattomia joukkuetovereilleen, valmentajilleen tai seuralleen. Loukkaantumisia saatettiin jopa pitää myönteisinä merkkeinä kovasta työstä. Pääasiassa syyt liian aikaiseen paluuseen perustuivat sisäiseen motivaatioon, mutta myös taloudelliset ja sosiaaliset paineet vaikuttivat toisinaan. Monet urheilijat kokivat loukkaantumiset ei-toivottuna häiriönä ja uhkana uran jatkumiselle. He malttoivat huolehtia kuntoutuksesta rauhallisesti ja kykenivät myös peilaamaan loukkaantumistaan aiempiin kokemuksiinsa. K., Bursik, J., Kühnle, F., Thiel, A. Oppilaiden terveydenluku taidon tutkimusuutisia Kuva: Antero Aaltonen. Pieni osa urheilijoista pystyi näkemään loukkaantumiset osana urheilua. LÄHDE: Sääksi, P., Saarinen, M., Aunola, K., Korpela, M & Ryba, T. Osa oppilaista myös lopettaa urheilun lukion aikana. Urheilu-ura ja muun elämä asettuivat myös oikeaan perspektiiviin. LÄHDE: Reussner, A. psychsport.2023.102571 ??. Tulokset tarjoavat pohjaa kehittäessä nuorten urheilijoiden menestystä ja kaksoisuria tukevia strategioita. Toisinaan loukkaantuminen aiheutti sosiaalista eristäytymistä, kireyttä ja yksinäisyyttä. 2024. & John, J. Urheilemisen nälkä kasvoi, kun urheilijat havahtuivat huomaamaan, miten tärkeää urheilu heille on. Urheilijat pelkäsivät loukkaantumisen vaikuttavan toimintakykyynsä, kuten portaissa kulkemiseen tai lasten kanssa leikkimiseen. https://doi.org/10.1016/j. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen kuormitti usein myös muuta elämää, kuten ihmissuhteita. Parhaimmillaan urheilijat kokivat loukkaantumisen kasvattaneen heitä ihmisinä ja lisänneen heidän kiitollisuuttaan. Urheilijoille jäi enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Toisaalta loukkaantumisten myötä joidenkin urheilijoiden urheilulliset tavoitteet vahvistuivat ja loukkaantuminen pystyttiin jopa näkemään normaalina osana urheilua. Osalle urheilijoista loukkaantuminen johti myönteisiin seuraamuksiin, kuten urheilullisten tavoitteiden vahvistumiseen. Reussner ja kumppanit selvittivät 29 laadullisen tutkimuksen pohjalta tehdyssä systemaattisessa katsauksessaan loukkaantumisen merkitystä huippu-urheilijoille. Loukkaantuminen aiheutti monille urheilijoille ei-toivotun häiriön urheilemiseen, kun esimerkiksi harjoitteluja kilpailuaikatauluja oli muokattava. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 ja tavoitteiden uudelleen rakentuminen aikuistumisen myötä sekä kaksoisuran vaatimusten konkretisoituminen. Lisäksi loukkaantuminen heikensi urheilijoiden tulevaisuudennäkymiä. Loukkaantumisen uraansa uhkaavana nähneet kokivat kielteiset tunteet, kuten vihan, surun, katkeruuden ja shokin voimakkaammin kuin ne, jotka tulkitsivat vamman ei-toivotuksi häiriöksi. Psychology of Sport & Exercise, 71, 102571. Se antoi uutta perspektiiviä omaan elämään ja tulevaisuuteen. Suurin osa urheilijoista koki loukkaantumisen uhkaavan uransa jatkoa ja koko urheilijaidentiteettiään. V. Toisaalta kova hinku takaisin kilpailukentille johti myös usein liian aikaiseen palaamiseen ja puolikuntoisena urheilemiseen. The future-oriented hopes and goals of adolescent studentathletes in Finnish sport high schools. M. Tutkijoiden mukaan kuntoutusta hoitavan lääkintähenkilökunnan kannattaisi tehdä yhteistyötä urheilupsykologian ammattilaisten kanssa. 2023. Terveystieto NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi Opiskelijan hyvä terveydenlukutaito tukee valmiuksia toimia terveystiedon opettajana Terveystiedon tavoitteena on tukea oppilaan terveydenlukutaitoa. Odottaminen oli kuntoutumisvaiheessa urheilijoille raskasta ja saattoi johtaa turhaan riskinottoon. health literacy) tarkoittaa esimerkiksi tietoja ja taitoja, joita yksilö tarvitsee ymmärtääkseen terveysinformaatiota ja voidakseen tehdä terveyttä tukevia valintoja arjessaan. International Journal of Sport and Exercise Psychology. https://doi.org/10.1080/1612197X.2023.2255610 Loukkaantuminen voi olla huippuurheilijalle uhka tai mahdollisuus Huippu-urheilussa loukkaantumiset ovat arkipäivää, mutta urheilijat voivat suhtautua niihin monella tavalla
Koeja kontrolliryhmään kuuluvien oppilaiden taidossa arvioida terveyteen liittyviä väittämiä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Lähde: Gripe, I., Pape, H. https://doi.org/10.1093/her/cyad029 Nuoren kannabiksen käyttö lisää ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia Monissa maissa kannabiksen käyttö on aiempaa hyväksytympää. Tutkijat muistuttavat, että vaikka tutkimus pohjautuu vuosituhannen alussa kerättyyn aineistoon, niin aihe on erittäin ajankohtainen. 2023. Käyttö onkin yleistynyt viime vuosina etenkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Kohdejoukkona olivat terveystiedonja liikunnanopettajaopiskelijat sekä luokanopettajaopiskelijat. https://doi.org/ 10.1016/j.jadohealth.2023.10.003 ???. Tämä johtunee siitä, että heidän terveystiedon opintonsa ovat laajemmat. Kannabiksen käyttö on yleistynyt ja nuorten käyttämässä kannabiksessa on aiempaa suurempia pitoisuuksia aivojen toimintaan vaikuttavaa THC:tä. Associations Between Cannabis Use and Mental Distress in Young People: A Longitudinal Study. DOI: 10.1080/25742981.2023.227146 Opetusinterventio vaikuttaa vain vähän oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymiseen Kriittinen ajattelu on tärkeä taito terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden arvioimisessa sekä oikean ja väärän tiedon tunnistamisessa. Australialainen tutkimusryhmä selvitti satunnaistetulla koe-kontrolli-asetelmalla (n = , luokat 7–10), voidaanko oppilaiden kriittisen ajattelun taitoja parantaa tarjoamalla kouluille opetusmateriaalia terveyteen liittyvän tiedon kriittisestä arvioinnista. Opiskelijoita mietitytti myös oppilasryhmissä vallitsevien erilaisten käsitysten huomioiminen sensitiivisesti oppitunneilla. & Marvell, C. Tämä pitkittäistutkimus vahvistaa näyttöä kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien välisistä syy-seuraus-suhteista. Tulokset osoittivat, että ulkopuoliseen materiaaliin pohjautuva neljän oppitunnin opetusinterventio (4 x 50 min) vaikutti vain vähän oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymiseen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 4 5 vahvistaminen on tärkeää, sillä se ennustaa esimerkiksi parempaa terveyttä ja terveysvalintoja. Siten joka kymmenes itsetuhoisten ajatusten tapaus olisi vältettävissä sillä, ettei kannabista käytettäisi. Molemmat opettajaryhmät opettavat terveystietoa koulussa – terveystiedon opettaja ylemmillä luokilla ja luokanopettaja alakoulussa. & Hoffmann, T. Heikkoihin oppimistuloksiin saattoi vaikuttaa myös se, että aihe ei kuulunut pakollisiin ja arvioitaviin opetussisältöihin, mikä heikensi oppilaiden sitoutumista ja opiskelumotivaatiota. Preservice teachers’ health literacy levels and perceptions of teaching capabilities: an Australian case study, Curriculum Studies in Health and Physical Education. Tutkimuksen alkaessa vastaajat olivat keskimäärin 14-vuotiaita. Terveystiedon opettajan terveydenlukutaitoa tai yhteyttä valmiuteen toimia aineen opettajana on tutkittu vain vähän. Journal of Adolescent Health, published online Dec 8th. Kriittisyyden merkitys korostuu nykyajassa, kun terveyteen liittyvää tietoa etsitään internetistä, ja vastuu tiedon oikeellisuuden arvioinnista jää lähes kokonaan tiedon käyttäjälle. Tulevaisuuden ongelmana näyttäytyi terveyteen liittyvän tiedon jatkuva muutos. Teaching Australian high school students to think critically about health claims: a cluster randomized trial. & Nordström, T. Terveystiedon opettajaharjoittelun ja korkeakoulussa vallitsevan keskustelevan oppimisilmapiirin nähtiin parantavan valmiutta toimia terveystiedon opettajana. Terveystiedon opettajaksi valmistuvilla on parempi terveydenlukutaito kuin luokanopettajaksi valmistuvilla. Näiden puute koettiin koulutusta heikentäväksi tekijäksi luokanopettajakoulutuksessa. Ryhmähaastattelut osoittivat, että terveystiedon opettajaksi opiskelevat arvioivat omaavansa paremman valmiudet tukea oppilaiden terveydenlukutaidon kehittymistä kuin luokanopettajaopiskelijat. Tulevia opettajia voidaan tukea paitsi kehittämällä heidän omaa terveydenlukutaitoaan, myös tarjoamalla autenttisia oppimiskokemuksia terveystiedon opettajana. Kannabiksen käytön yhteyttä mielenterveyden muutoksiin ajassa mallinnettiin regressioanalyysin avulla. 2023. Lähde: Cusack, L., Jones, M., Desha, L. Tutkijat esittivät useita syitä siihen, miksi opetusinterventio ei vaikuttanut toivotusti. C. Lähde: Kealy-Ashby, C., Peralta, L. Samanaikaisesti tiedetään, että kannabiksen käyttö on erityisen haitallista nuorille, joiden aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. 2023. Tutkimuksessa arvioitiin kannabiksen käytön vaikutusta nuorten mielenterveysongelmiin myös kansallisella tasolla. Oppilaiden ja opettajien kokemukset opetusinterventiosta olivat kuitenkin myönteisiä, ja oppilaat pitivät opetusmateriaaliin pohjautuvia tunteja pääosin helppoina ja hauskoina. Tutkijoiden mukaan onnistunut opetusinterventio olisi edellyttänyt suurempia resursseja opettajien kouluttamiseen ja aiheeseen perehdyttämiseen, jotta sillä olisi parannettu tehokkaammin oppilaiden valmiuksia arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Tutkimuksessa ei selvitetty, miten opettajat käyttivät opetusmateriaalia opetuksessaan tai millaiset valmiudet heillä oli terveysinformaation kriittiseen tarkasteluun, saati aihealueen opettamiseen. Tulokset osoittivat, että kannabiksen käyttö lisäsi ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia sekä nuorilla miehillä että nuorilla naisilla. Se osoittaa kannabiksen käytön olevan itsessään mielenterveyden riskitekijä. Suurin ero oli koetussa valmiudessa arvioida kriittisesti terveysinformaatiota. Arvioiden mukaan esimerkiksi kymmenen prosenttia nuorten miesten itsetuhoisista ajatuksista juontuu kannabiksen käytöstä. Health Education Research, 38 (5), 412-425. Lisäksi miehillä kannabiksen käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen masentuneisuuteen. Norjalainen kansalliseen kohorttidataan pohjautuva tutkimus selvitti kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien lisääntymisen välistä yhteyttä pitkittäisasetelmalla seuraamalla samoja henkilöitä (n = 1988) vuodesta 1992 vuoteen 2005. Tutkimus osoittaa opettajakoulutuksen merkityksen tulevaan terveystiedon opettajan ammattiin valmistautumisessa. Kealy-Ashby kumppaneineen selvitti, miten opintojen loppuvaiheessa olevan australialaisten opettajaopiskelijoiden terveydenlukutaito on yhteydessä koettuun valmiuteen toimia terveystiedon opettajana
Ainakin opiskelijoiden moninaisuudesta, ammatti-identiteetistä, työkykyisyydestä, yhteisöllisyydestä ja henkilökohtaisista hyvän elämän valinnoista. Kuvat: SAKU ry:n kuva-arkisto teema Liikunta & opiskelu. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 SAIJA SIPPOLA, FM toiminnanjohtaja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto, SAKU ry saija.sippola@sakury.net TIIA KAIJALAINEN, medianomi, TtK verkostokoordinaattori Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto, SAKU ry Liikunta – ei vain hikoilua vaan osa ammatti-identiteettiä Mistä pitäisi puhua, kun puhutaan ammattiin opiskelevien liikunnasta
Oppilaitosten kannattaisikin nähdä liikunta ei ainoastaan tavoitteena vaan myös keinona. Työkyvystä huolehtimisen pitäisi olla osa ammatti-identiteettiä. Fyysinen aktiivisuus opiskelupäivän aikana tukee oppimista, vähentää häiriökäyttäytymistä ja lisää yhteisöllisyyttä. Rakentaja tai metsuri tarvitsee hyvää kestävyyskuntoa ja voimaa. Miten opiskeltava ala vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus kasvoi ja hyvin vähän liikkuvien osuus pienentyi. Miten rohkaista liikuntaan maahanmuuttajataustaista naista, jonka oma kulttuuri rajoittaa liikuntatoimintaan osallistumista. Fiksuimmat vastaukset saa, kun kysyy suoraan kohderyhmältä. Perustutkintoa suoritti 258 400, ammattitutkintoa 56 800 ja erikoisammattitutkintoa 26 400 opiskelijaa. SAKU ry:n 75-vuotisopit Mitä 75 vuotta ammattiin opiskelevien liikuttamista ovat meille opettaneet. Miten huomioida oppilaitoksen liikuntatoiminnassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden fyysiset ja henkiset rajoitteet. 4. Ja tottahan se on: ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat liikunnallisesti passiivisempia kuin lukiokoulutuksessa olevat. Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyy aiempaa enemmän erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Aikuisten opiskelijoiden osuus on suurimmillaan ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa, mutta myös perustutkintojen opiskelijoista 35 prosenttia oli yli 30-vuotiaita. Yhteisöllisyys on iso mahdollisuus liikuntaan kannustamisessa: aktiiviset liikkuvat itsekin, mutta liikunnallisesti passiivisille kaverit voivat olla keskeisin syy lähteä mukaan. Millaista tukea omaan liikuntaansa tarvitsee aikuinen alanvaihtaja, jolle alanvaihto on tullut pakon sanelemana, kun työkyky ei ole riittänyt aiempaan ammattiin. Ammattiin opiskelevien terveyserot lukiolaisiin ovat olleet selvät monen indikaattorin kohdalla: päihteidenkäyttö, tupakointi, nukkuminen, ruokatottumukset, vähäinen liikunta… Tuoreimman kouluterveyskyselyn (THL 2023) mukaan ammattiin opiskelevista liikunnallisesti aktiivisia, vähintään tunnin päivässä liikkuvia on 20,4 prosenttia pojista (lukiossa 23,7 %) ja 13,4 prosenttia tytöistä (lukiossa 16,5 %). Tyypillinen amisopiskelija – onko sellaista. Datanomit ja muut istumatyötä tekevät tarvitsevat ymmärrystä taukoliikunnan tärkeydestä sekä aktiivista vapaa-aikaa. Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa harrastaa 35,7 prosenttia pojista (lukiossa 19,6 %) ja 45,9 prosenttia tytöistä (lukiossa 30,1 %). Opiskelijoiden moninaisuus vaikeuttaa liikunnallisen elämäntavan tukemista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 4 7 N äiden asioiden sijaan yleensä puhutaan huolesta ja vertailusta lukiolaisiin. 3. Parturi-kampaajalla ja sähköasentajalla työ sisältää jatkuvia staattisia työasentoja. Hyvin vähän liikkuvia (korkeintaan yhtenä päivänä viikossa vähintään tunnin päivässä) on 15,4 prosenttia pojista (lukiossa 8,1 %) ja 17,2 prosenttia tytöistä (lukiossa 10,1 %). 2. (Tilastokeskus 2023.) Hyvin eri-ikäisten opiskelijoiden lisäksi ammatillisen koulutuksen erityispiirteenä voidaan pitää opiskelijoiden moninaisuutta. Vuoden 2023 tuloksissa oli kuitenkin positiivinen käänne edellisvuosiin verrattuna. Ammatillisen opettajan esimerkki ja tuki työkykyisyyden edistämiseen on keskeisessä roolissa opiskelijan ammattiidentiteetin muotoutumisessa. Sen tavoitteena on mm., että opiskelija osaa huolehtia terveydestään ja toimintakyvystään, arvioida toimintaympäristönsä ja toimintansa turvallisuutta ja terveellisyyttä, edistää liikunnan avulla opiskeluja työkykyään sekä hyvinvointiaan ja ehkäistä tapaturmien syntymistä ja antaa ensiapua. Eri alojen opiskelijoiden pitää ymmärtää, mitä tuleva ammatti fyysisesti vaatii. – Joten kysytään!. Tavoitteena on tukea liikunnallista elämäntapaa mutta myös tulevaa työkykyä. Kokin tai tarjoilijan on tärkeää tietää, millaiset tauot elvyttävät ja ehkäisevät seisomatyön rasitusta. 1. Yleinen mielikuva ammattiin opiskelevista lienee suoraan peruskoulusta toiselle asteelle siirtynyt nuori. Vuonna 2022 opintonsa aloittaneista 29 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja lähes puolet opiskelijoista yli 30-vuotiaita. Opettajat moninaisten oppijoiden ja ammatti-identiteetin kasvun tukena Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kahden osaamispisteen laajuinen pakollinen Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alue. Tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa oli vuonna 2022 yhteensä 341 600 opiskelijaa. (Opetushallitus 2023.) Selvänä erona esimerkiksi lukion liikunnan ja terveystiedon opetukseen on kaiken toiminnan yhteys ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen. Myös maahanmuuttajataustaisten ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä on ammatillisessa koulutuksessa suuri. Koululaisten ja opiskelijoiden terveystottumuksia seurataan kouluterveyskyselyssä
sähly ja jalkapallo). Alle 21-vuotiaat miehet ehdottivat eniten pingistä ja muita pöytäpelejä, toiseksi eniten taukojumppaa ja venyttelyä ja kolmanneksi eniten turnauksia ja kilpailuja sekä pallopelejä (esim. Erilaista liikkeen lisäämistä oppilaitokseen ideoitaessa alle 21-vuotiaat naiset nostivat esille erityisesti kävelyn ja juoksun sekä istumisen vähentämisen tunneilla. Opetushallitus 2023. https://thl.fi/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/ kouluterveyskyselyn-tulokset Tilastokeskus 2023. Ottamalla työkykypassin käyttöön, koulutuksen järjestäjä varmistaa opiskelijoille yhtenäiset mahdollisuudet työkykyja hyvinvointitaitojen oppimiseen. Kyselyllä selvitettiin, millaista taukotoimintaa opiskelijat toivoivat. Vastauksia saatiin 1 499 opiskelijalta 28 oppilaitoksesta. Ammattiin opiskelevia nuoria miehiä tutkinut Kati Kauravaara havaitsi kuitenkin, että vähäinen liikunta voi olla nuorelle hyvinkin mielekäs valinta. Järjestö järjestää ammattiin opiskeleville mm. Kouluterveyskyselyn tulokset. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitteena on palauttaa liikunnan ja terveystiedon oppiaine tutkintojen perusteisiin sekä selvittää liikunnan lisäämistä jokaviikkoiseksi oppiaineeksi toisen asteen koulutuksessa. Miesten suurimpia osallistumisesteitä olivat liikunta vapaa-ajalla, kiinnostuksen puute ja se, ettei koe itseään liikunnalliseksi. liikunnan kilpailuja harrastetapahtumia, kampanjoita, kulttuurikilpailut, hyvinvoinnin teemaviikon ja tutorkoulutuksia. Yli 21-vuotiaiden naisten suurimmaksi esteeksi muodostui kiire ja se, että liikuntaa harrastetaan mieluummin vapaa-ajalla. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu Liikunnan ja työkykyisyyden näkökulmia onkin tärkeä integroida osaksi myös ammatillisia opintoja. Yli 21-vuotiaiden naisten vastauksissa painottuivat taukojumpat ja venytteleminen, lisäksi toivottiin pallopelejä ja joogaa. LÄHTEET Kauravaara, K. Työkykyisyyden oppimisen tueksi on kehitetty Ammattiosaajan työkykypassi, joka vahvistaa opiskelijan osaamista. Alle 21-vuotiaat naiset toivoivat eniten pallopelejä, kuten sählyä tai koripalloa, ja seuraavaksi eniten pingiksen ja biljardin kaltaisia pelejä. Ammatillisten tutkintojen perusteet. Miesten toiveina olivat erityisesti pallopelit (esim. Myös vähän liikkuvien naisten vastauksissa esille nousivat jumppaaminen, rauhalliset liikuntamuodot sekä biljardi. Kyselyssä selvitettiin myös sitä, miksi jotkut opiskelijoista eivät ole kiinnostuneita osallistumaan oppilaitoksen liikunnalliseen toimintaan. . (Kauravaara 2013.) Nämä Kauravaaran havainnot ovat erittäin tärkeitä, kun kehitetään ammattiin opiskelevien ja vähän liikkuvien tukitoimia. Kaikki eivät koe liikuntaa tärkeäksi Hyvää tarkoittavat liikunnan edistäjät lähtevät usein siitä perusoletuksesta, että liikkuminen olisi kaikkien mielestä tarpeellista tai ainakin hyödyllistä. Ennemminkin päinvastoin, liikunnallinen aktiivisuus voi olla valinta, jota joutuisi selittelemään ja jonka myötä ei kuuluisi joukkoon. Lisäksi toivottiin erilaisia liikuntapäiviä, teematapahtumia ja taukojumppaa. https://www.stat.fi/julkaisu/ cl8a4zj6avred0cvvofongz0l Liikunnallinen aktiivisuus voi olla valinta, jota joutuisi selittelemään.. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Sen sijaan alle 21-vuotiaiden ja vähän liikkuvien naisten selvin syy oli kiinnostuksen puute ja se, ettei koe olevansa liikunnallinen. LIKES-tutkimuskeskus 2013. Opiskelijoiden toiveita toteuttamaan SAKU ry keräsi vuosina 2021–2023 ammattiin opiskelevien toiveita fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä opiskelupäiviin. Mitä sitten, jos ei liikuta. Ammatillisten opettajien ja työkyvyn ja hyvinvoinnin opettajien yhteistyön kautta opiskelijoille syntyy parhaimmillaan vahva ammatti-identiteetti, ymmärrys oman alan työkykyhaasteista, osaaminen ehkäistä työn aiheuttamaa rasitusta ja kipinä vapaa-ajan liikuntaan. sähly ja jalkapallo), pingis ja muut pöytäpelit. Yli 21-vuotiaat miehet ehdottivat jumppia ja kuntosalia, kävelyä tai juoksua sekä pingistä ja biljardia. Vapaaehtoisen opintokokonaisuuden sisältöinä ovat ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen sekä harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Kun Kauravaaran seuraamat koneja metallialan opiskelijat rakensivat omaa hyvää elämäänsä, siinä korostuivat hetkessä eläminen, kiireettömyys, vapaa-ajan runsaus, mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit. Iso osa kyselyyn vastanneista alle 21-vuotiaista naisista ei myöskään halunnut liikkua isossa porukassa, mihin saattoi vaikuttaa koronatilanne. SAKU ry tukee oppilaitosten fyysisesti aktiivista toimintakulttuuria myös Liikkuva amis -toiminnan ja Ammattiosaajan työkykypassin kautta. On mietittävä, mikä kohderyhmälle on aidosti kiinnostavaa ja mitä he arvostavat. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto, SAKU ry on toiminut ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin tukena vuodesta 1949. Vähän liikkuvista naisista suurin osa ei osannut ehdottaa mitään. Fyysisesti aktiivinen oppilaitoskulttuuri tukee erityisesti vähän liikkuvien liikunnallista arkea ja kaikkien opiskelijoiden työkykyisen ammatti-identiteetin syntymistä. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinen THL 2023. 2013. Opiskelijoiden toiveet ovat oppilaitoksen arjessa toteutettavissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Kauravaara kutsui näitä arvostuksen kohteita osuvasti nuorten miesten elämän suoloiksi – niiden joukkoon ei liikunta kuulunut. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 341 600 vuonna 2022. Vielä ei ole selvää, millaisia muutokset käytännössä ovat. Yli 21-vuotiaat naiset ehdottivat taukojumppaa ja venyttelyä, istumisen vähentämistä sekä jumppapalloja tai sähköpöytiä oppitunneille
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 4 9 Kuva: Juha Laitalainen JUSSI ANSALA korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Liikkuva korkeakoulu -tiimi Opiskelijoiden Liikuntaliitto jussi.ansala@oll.fi Korkeakouluissa on korostunut viime vuosina arjen ja opiskeluympäristöjen liikunnallistaminen. Opiskelijoiden ja henkilöstön liikuntamahdollisuudet ovat myös parantuneet. Kohti liikkuvaa ja urheilevaa korkeakoulua
Mietinnössä korostui liikuntaolosuhteiden luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Useiden tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoille kertyi päivittäistä istumisaikaa jopa enemmän kuin muulle aikuisväestölle. OLL:n ehdotuksesta opiskelijoiden istumista on tämän jälkeen selvitetty säännöllisesti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT). Tähän kehityskulkuun yhdistyvät OLL:n ja korkeakoulujen rehtorineuvostojen johdolla laajassa asiantuntijatyöryhmässä 2010–2011 rakennetut Korkeakoululiikunnan suositukset. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston liikuntasuunnittelijat olivat perustaneet yhteisen Oulun korkeakoululiikunnan (nykyisin UniMove Oulu), jonka hyvät kokemukset kannustivat ja rohkaisivat myös muita. Suomen Akateeminen Urheiluliitto (SAUL) perustettiin 1.2.1924. Niemen toimikunnan korkeakoululiikuntaa koskeneessa osamietinnössä. Korkeakoulujen alueellisen liikuntapalvelujärjestelmän rakentamista vauhditti opetusja kulttuuriministeriön johtama Kansallinen liikuntaohjelma (2008), joka linjasi toimenpiteitä: ”Korkeakoulut lisäävät keskinäistä alueellista yhteistyötään liikuntaja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Suomessa on yhteensä 38 ammattikorkeakoulua ja yliopistoa, joissa on yli 300 000 opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa. Opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen pitkäjänteinen hankerahoitus korkeakouluyhteisöille suositusten toteuttamiseen on osaltaan luonut varsin hedelmällisen maaperän edistää opiskelijaja korkeakoululiikuntaa. 5 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu K orkeakoulujen alueellinen liikuntapalvelujärjestelmä toimii korkeakouluyhteisöjen arjen fyysisen aktiivisuuden tukena. [...] OPM [nyk. Opiskelijoiden määrä kasvoi nopeasti ja uusia korkeakouluja perustettiin eri puolille maata. OLL:n ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) julkaisema vuoden 2014 Korkeakoululiikunnan barometri oli ensimmäinen julkaisu, jossa selvitettiin opiskelijoiden istumismääriä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tärkeä taustatekijä asioiden eteenpäinviemiselle ovat olleet myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen huomioiminen sekä yliopistolain kokonaisuudistuksessa (2009) että ammattikorkeakouluasetuksen uudistuksessa (2014) ja niitä koskevissa eduskunnan mietinnöissä ja lausumissa. OKM], Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ja korkeakoulut toteuttavat pilottihankkeena korkeakoulujen alueellisen liikuntapalvelujärjestelmän mallin kehittämisen. Päivitetty näkemys korkeakoululiikunnasta Suomalainen korkeakouluja yliopistomaailma muuttui vauhdilla 1960ja 1970-luvuilla. Ne asettavat tavoitteet korkeakoululiikunnan rahoitukselle, henkilöstöresursseille, liikuntatiloille, liikuntatarjonnalle, uusien liikkujien aktivoinnille, liikuntapalveluiden käyttäjämäärille sekä näiden arvioinnille ja seurannalle. Olikin selvää, että myös korkeakoululiikuntaa ja sen taustalla olevaa ajatusmallia tuli päivittää. Myös opiskelijaja korkeakoululiikuntaa linjattiin 1960-luvun lopussa opetusministeriön asettaman ns. Puutteen korjaamiseksi OLL teki vuonna 2009 opetusministeriölle aloitteen valtakunnallisten korkeakoululiikunnan suositusten valmistelemisesta. Suomalainen järjestäytynyt opiskelijaliikunta täyttää vuonna 2024 Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) myötä vuosisadan. Osana opiskelijaliikkeen vahvistumista ”viisikymppinen” SAUL muuttui 1973 Opiskelijoiden Liikuntaliitoksi (OLL).. Korkeakouluyhteistyö tuo selviä synergiaetuja myös liikunta-asioissa. Suositukset rakennettiin antamaan valtakunnallinen viitekehys hyvän ja toimivan korkeakoululiikunnan osa-alueista. Korkeakoululiikunnan perinteisen ja edelleen erittäin tärkeän liikuntakeskustoiminnan rinnalle tuotiin Korkeakoululiikunnan päivitetyissä suosituksissa (2018) kaksi uutta tavoitetta: päivittäisen istumisen vähentäminen ja koko korkeakouluympäristön liikunnallistaminen. Tavoitteena on valtakunnallinen toimintamalli, jota soveltamalla voidaan tarjota houkuttelevia liikuntamahdollisuuksia kaikille alueen korkeakouluyhteisöille.” (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla – Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta.) Vaikka Kansallinen liikuntaohjelma antoi selvän valtakunnallisen sysäyksen korkeakoulujen liikuntayhteistyölle, niin käytännössä saman paikkakunnan tai alueen korkeakoulut olivat jo aiemminkin edistäneet liikunta-asioita yhdessä. Korkeakoulujen liikuntaolosuhteiden ja -toiminnan kehittämiseksi ei luotu Niemen toimikunnan osamietinnön jälkeen yhteistä näkemystä neljään vuosikymmeneen. Kohti liikkuvaa korkeakoulua Suomessakin alettiin 2010-luvun puolivälissä kiinnittää yhä enemmän huomiota liiallisen istumisen ja paikallaanolon terveydelle haitallisiin vaikutuksiin, joita ei muulla liikunta-aktiivisuudella voida kokonaan kompensoida. Saman paikkakunnan korkeakoulujen kannattaa järjestää arjen opiskeluja työkykyä mahdollisimman hyvin ja toimivasti tukevasti liikuntaolosuhteet yhdessä ja yhteistyössä muiden alueen liikuntatoimijoiden, kuten kuntien ja seurojen kanssa. Lisäksi iso osa istumisesta tapahtui korkeakouluympäristössä. Keskeisenä ohjenuorana on ollut vahvistaa liikunnan strategista asemaa osana Suomen korkeakoululaitosta: ”Suositusten mukaan hyvä ja toimiva korkeakoululiikunta rakentuu tukevalle perustalle, jossa keskeistä on liikunnan ja liikuntapalvelujen strateginen asema korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskeluja työkyvyn edistämisessä.” (Hyvä korkeakoululiikunta -suositukset 2011)
Parhaimmillaan urheileva korkeakoulu ja siihen liittyvät toiminnot voisivat olla kuitenkin mielekäs ja tasapainottava opiskelijaja korkeakoululiikunnan kokonaisuuden, liikkuvan korkeakoulun alabrändi. Hankkeen tarkoituksena on Korkeakoululiikunnan suositusten saattaminen käytäntöön ja toteutuksen seuranta.” (Hyvä korkeakoululiikunta Suositukset 2011) Urheileva korkeakoulu täydentää liikkuvaa korkeakoulua Korkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstö motivoituu harrastamaan liikuntaa ja olemaan fyysisesti aktiivisia useista eri syistä. Tärkeä motivaation lähde liikkua on monelle kilpailun tai kisailun tuoma jännitys, mahdolliset onnistumiset ja epäonnistumiset, voitot ja tappiot. . Todennäköisesti kyse on useimmiten jonkinlaisesta yhdistelmästä erilaisia motivaatiotekijöitä. Ehkä liian usein enemmän tai vähemmän vakavasta kisailusta ponnistava liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus, urheilu, eriytetään täysin omaksi kokonaisuudekseen, jolla ei ole juuri mitään tekemistä ns. Tämä lienee tilanne ainakin osittain myös 2020-luvun suomalaisessa opiskelijaja korkeakoululiikunnassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 1 Istumisen vähentämistavoitteeseen liittyy ensinnäkin oppimisja opiskeluympäristöjen kehittäminen siten, että sekä seisten että istuen työskentely ja työskentelyasentojen vaihtaminen on helppoa ja luontevaa. Päämääränä on tukea erityisesti näiden uusien tavoitteiden toteuttamista kaikissa Suomen korkeakouluympäristöissä. Tätä tukee arjen fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen myönteisesti suhtautuva ilmapiiri. (Korkeakoululiikunnan suositukset 2018 Korkeakoululiikunnan päivitetyt suositukset & muita korkeakoululiikunnan ajankohtaisia teemoja) Vuodesta 2020 alkaen OLL on rakentanut Liikkuva korkeakoulu -toimintaa ja polkua OKM:n tukemana ja osana Liikkuvat-kokonaisuutta, erityisesti Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Korkeakoululiikunnan tekijät Vaikka tekemistä ja kehittämistä aina riittää, niin korkeakoulujen alueellinen liikuntapalvelujärjestelmä on varsin kattava kokonaisuus: • CampusMoWe Satakunnan korkeakoululiikunta (Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin yliopistokeskus (Turun yliopisto, Tampereen yliopisto), Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste, Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitoksen Rauman toimipiste) • CampusSport Turun korkeakoululiikunta (Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Novia-ammattikorkeakoulu) • Centria Sport (Centria-ammattikorkeakoulu) • HAMK Moves (Hämeen ammattikorkeakoulu) • Lapin korkeakoululiikunta (Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu) • MOVEO Lahden ja Lappeenrannan korkeakoulujen liikuntapalvelut (LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT) • SeAMK Sports (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) • SportUni Tampereen korkeakoululiikunta (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto) • SYKETTÄ Kuopion ja Joensuun korkeakoulujen liikuntapalvelut (Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto (Kuopio ja Joensuu), Karelia-ammattikorkeakoulu) • uMove Jyväskylän korkeakoululiikunta (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän toimipiste) • UniMove Oulun korkeakoululiikunta (Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto) • UniSport pääkaupunkiseudun yliopistojen liikuntapalvelut (Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto) • Vaasan yliopiston liikuntapalvelut (Vaasan yliopisto) • Xamk Sports (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) • Zone Ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelut (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Haaga-Heliaammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu) Liikkumisen tai liikkumattomuuden syyt ovat yleensä moninaisia.. Liikunnallistamiseen kuuluu kaikkien korkeakouluissa opiskelevien tai työskentelevien fyysisen aktiivisuuden tukeminen myös muissa kuin liikuntatiloissa. Liikkua voi terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi, opiskeluja työkykynsä vuoksi, mielenterveyden ylläpitämiseksi, täysin tottumuksesta ja rutinoidusti, pitääkseen yllä sosiaalisia suhteita, jopa puhtaasti yleisen kansanterveyden kohentamiseksi ja ulkonäkösyistä. matalan kynnyksen liikkumisen ja liikku jien kanssa. Kyseessä voi olla jopa sekoitus, jota emme välttämättä itsekään aina täysin tiedosta. Siihen kuuluu myös toimintakulttuurin muuttaminen tukemaan päivittäisen istumisen vähentämistä, helppo ja luonteva työskentelyasentojen vaihtaminen ja matalan kynnyksen fyysisen aktiivisuuden edistäminen. Jo vuonna 2011 valmistuneissa korkeakoululiikuntaa tukevissa suosituksissa annettiin lähtölaukaus Liikkuvalle korkeakoululle: ”Opetusja kulttuuriministeriö (korkeakouluja tiedeyksikkö ja liikuntayksikkö) tukee korkeakoululiikunnan asiantuntijatahoja ”Liikkuva korkeakoulu” -hankkeen rakentamisessa. Tämä koskee myös liikunnan harrastamattomuutta
SAUL järjesti järjestöjen jäsenten osallistumisaktiivisuuteen perustuneita tapahtumia. Massaurheilukilpailuista suosituimpia olivat 1930-luvulla uintija suunnistuskilpailut. Yksilöllisesti tulkitusta liikunnasta on tullut osa yhä useamman opiskelijan identiteettiä. (Nieminen 1979, s. (Nieminen 1979, 102–105, 129–134). 74–76, 264–266.) Useissa lajeissa, kuten jääkiekossa, pesäpallossa, uinnissa, koripallossa ja suunnistuksessa, SAUL:n kilpailut kasvattivat harrastajakuntaa. Valtioneuvosto asetti huhtikuussa 1938 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) aloitteesta komitean selvittämään Helsingissä opiskelevien ylioppilaiden urheiluharrastuksen lamaantumisen syitä ja pohtimaan keinoja lisätä liikuntaja kilpaurheiluharrastusta. Parhaaksi keinoksi komitea nimesi ylioppilaskylän, jossa olisi kunnolliset liikuntatilat: urheilukenttä, pallokenttä, neljä tenniskenttää ja useita voimistelusaleja. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) sisällytti suunnisKilpailut painottuivat pitkään opiskelijaliikunnassa. Rennompi ote alkoi vahvistua 1970-luvulla. Alkuvaiheessa Helsingissä toimineen järjestön tarkoituksena oli ”herättää ja ylläpitää harrastusta liikuntakasvatukseen Suomen ylioppilaiden keskuudessa”, mikä tapahtui ”levittämällä tietoa ruumiinharjoituksen hyödystä sekä järjestämällä akateemisia kilpailuja”. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu JOUKO KOKKONEN Massaurheilusta yksilölliseen opiskelijaliikuntaan S uomen Akateeminen Urheiluliitto (SAUL) perustettiin Polyteknikkojen Urheiluseuran (PUS) aloitteesta vuonna 1924. SAUL suhtautui myös suopeammin naisten urheilemiseen kuin Suomen Voimisteluja Urheiluliitto (SVUL). (Nieminen 1979, 17, 49–58.) Käytännössä etusijalla olivat kilpailut eri lajeissa. Kuva: Erkki Saarinen/Helsingin kaupunginmuseo. Helsingin yliopiston osakuntien väliset yleisurheilukilpailut Eläintarhan kentällä vuonna 1931. SAUL halusi myös kasvattaa ylioppilasurheilun avulla isänmaan palvelukseen terveitä ja voimakkaita akateemisia kansalaisia sekä kilpaja kansanurheilun johtajia. tuksen kilpailuohjelmaansa vuonna 1936 maanpuolustuksellisista syistä. 52–53, 61, 64–68. Ylioppilaat oli määrä saada liikkeelle massaurheilun avulla. Julkisen vallan kiinnostus opiskelijakulttuuria kohtaan lisääntyi 1930-luvulla. Ketonen 1997, s
Järjestö muuntui liikuntapoliittiseksi toimijaksi, joka arvosteli kärkkäästi kilpaurheilukeskeistä liikuntakulttuuria.. Se ehdotti tammikuussa 1966 opetusministeriölle, että kuntoliikunnan tilaa pohtinut Niemen toimikunta käsittelisi myös korkeakoululiikuntaa. SYL kiirehti marraskuussa 1940 urheilupakkoa ja asia näytti etenevän järjestön toivomaan suuntaan. Myös SYL aktivoitui liikuntapoliittisesti 1960-luvun puolivälissä. Myös PUS teki jo 1920-luvulla aloitteen liikuntakasvatuksen sisällyttämisestä Teknillisen korkeakoulun (TKK) opetusohjelmaan. Jaosto näki liikuntaa tarvittavan myös torjumaan ”korkeakouluympäristöön erityispiirteitä, jotka aiheuttavat epäterveellisten elintapojen ja opiskelutehoa heikentävien tottumusten omaksumista”. Tavoitteena oli saada yliopistoon valtion varoilla palkattu urheiluohjaaja. Pakollinen liikunta herätti myös vastarintaa, mutta osallistuminen oli opintojen etenemisen ehto, sillä vain urheiluohjelman hyväksytysti suorittaneet pääsivät tenttimään suurempia opintokokonaisuuksia. Toive urheiluohjaajan palkkaamisesta ei toteutunut. 25, 29, 32, 48–49, 56–58.) Urheilusta liikuntaan SAUL toimi 1960-luvun lopulla urheiluohjaajien saamiseksi yliopistoihin. (Kolbe 1993, 192). Voimisteluharjoituksia oli kaksi tuntia viikossa yhteensä 42 tuntia lukukaudessa. (Komiteanmietintö 1968:B 24, 22). Pakkoa ei ryhdytty toteuttamaan sotavuosien jälkeen. (SAKU ry:n historia) SAKU:n toiminnan aloittamista vauhditti ammatillisen koulutuksen laajentuminen sotien jälkeen. Opintonsa aloittaville oli annettava sekä teoriatietoa että liikunnanohjausta. Ratkaisuun vaikutti se, että opiskelijoiden kilpaurheilutapahtumiin oli osallistunut sekä Helsingin että Turun yliopistoissa alle viidesosa miehistä ja alle kymmenesosa naisista. TKK ei hyväksynyt ehdotusta, joten ylioppilaskunta sisällytti muokkausvoimistelun vuonna 1930 pakolliseksi osaksi fuksikasvatusta. tasavallan presidentti Urho Kekkonen otti kantaa liikunnan puolesta uudenvuodenpuheessaan 1963. Se asetti tavoitteeksi, että 1980-luvun alussa ”jokainen ylioppilas saa tilaisuuden viikottaiseen ohjattuun liikuntaan”, jonka tavoitteena ”on antaa heräte riittävän omakohtaisen fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen”. Kilpailuilla oli tärkeä sija myös vuonna 1949 perustetun Suomen Ammattikoulujen Urheiluliiton (SAKU, vuodesta 1981 Suomen ammatillisten koulujen urheiluliitto) toiminnassa. Sen sijaan Turun yliopistossa voimisteluja urheiluharjoituksista tuli vuonna 1941 pakollinen osa opintoja ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. SAUL järjesti myös korkeakoulujen liikuntapoliittiset päivät vuonna 1966. Tarvetta tarttua toimeen korosti jaoston mielestä liikuntaharrastuksen määrän väheneminen korkeakouluopintojen alettua. (Nieminen 1979, s. Kolme valtion varoin palkattua ohjaajaa aloittikin työnsä vuonna 1969. Perusteena olivat maanpuolustus ja moraalinen kasvatus. Pakko oli voimassa Turun yliopistossa vuoteen 1957. (Ketonen 2001, 39–41.) Voimistelusta ja urheilusta tuli 1950-luvulla pakollista TKK:n ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille. Liikuntapolitiikka saavuttaa korkeakoulut Opiskelijaliikuntaan vaikuttivat 1960-luvulla opiskelijoiden määrän kasvu, opiskelupaikkakuntien lisääntyminen ja yhteiskunnan nopea nykyaikaistuminen. Toimikunta perusti alaisuuteensa professori Kalevi Heinilän johtaman korkeakoulujaoston, joka keskittyi pohtimaan korkeakouluopiskelijoiden liikunnan edistämistä kuntoliikunnan avulla, ja jätti kilpaurheilun kokonaan sivuun. Tietoon ja moraaliin vetoamisen lisäksi oli syytä muistaa, että ”liikuntaan liittyy kuitenkin myös itseisarvo, sen tuomat kokemukset ja elämykset, joita muilla tavoin ei voida saavuttaa”. Siitä luopumiseen johtivat harjoituksissa sattuneet tapaturmat, joiden korvaamiseen liittyneisiin epäselvyyksiin ylioppilaskunta oli kiinnittänyt huomiota. Päämääränä oli houkutella ”syvät ylioppilaiden rivit mukaan urheilutoimintaan, joka tähän asti on ollut lähinnä urheilullisen laatuparemmuuden saavuttaneiden keskeistä kilpaurheilua”. Ennen kaikkea oli luotava ”edellytykset yksilöllisen optimikunnon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen, oikeiden ja eri elämänvaiheisiin sopeuttavien liikuntatottumusten syntymiseen, virkistyksen ja rentoutumisen aikaansaamiseen ja sosiaalisten kontaktien luomiseen”. 106–111). SAUL keskittyi sotavuosien jälkeen edelleen kilpailutoimintaan ja tempauksiin. Käytännössä päätös astui voimaan keväällä 1945. (Kolbe 1993, 193–194). Mm. Ajatusta ajoi mm. Jaosto kiinnitti huomiota myös liikuntatilojen vähäisyyteen. Syksyllä 1966 toteutui eri korkeakouluissa ja yliopistoissa kuntoliikuntapäivä, jonka aikana tavoitteena oli saada etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijat mukaan. (Komiteanmietintö 1968:B 24, s. Liikuntapakkoa jaosto ei pitänyt järkevänä tapana edistää liikuntaa. Lauri Pihkala. (Komiteanmietintö 1968:B 24, s. (Komiteanmietintö 1968:B 24, III, 23.) Korkeakoulujaosto piti tärkeänä, että opiskelijoille luodaan oma liikuntajärjestelmä. Heinilän johdolla laadittu mietintö vauhditti osaltaan SAUL:n toiminnan uudelleen suuntaamista ja järjestön muuttumista vuonna 1973 Opiskelijoiden Liikuntaliitoksi (OLL). 10–14, 30.) Jaoston mielestä opiskelijaliikunnan järjestäminen kuului yhteiskunnalle etenkin siltä osin, kun sitä ”voidaan perustella liikunnan puutteesta aiheutuvilla terveydellisillä haittavaikutuksilla”. Helsingin yliopisto ei kuitenkaan ehtinyt ennen jatkosodan syttymistä käynnistää urheilutoimintaa, joka olisi koskenut kaikkia ylioppilaita. Sinänsä ylioppilaskunta ei vastustanut pakkoa itsessään ja toivoi yliopiston säilyttävän urheiluja liikuntakasvatuksen määrärahan ennallaan. Se määritteli urheilun kuuluvan ”oleellisena osana kulttuuri-ihmisen elämäntyyliin”, minkä vuoksi ”urheilukasvatus oli tunnustettava kulttuuritehtäväksi”. Sisäliikuntatiloja ja uimahalleja oli saatava sekä kampuksille että asuntola-alueille. (Lamberg 2003, 448; Ylönen 1994, 62– 63). (SAUL:n hallitus 13.11.1965 ja 27.10.1966) Toimintaa tuki se, että yleinen mielipide alkoi muuttua kuntoliikuntamyönteisemmäksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 3 Liikunta pakolla ja puolipakolla Keskustelu ylioppilaiden urheilupakosta virisi 1930-luvun lopussa. Myös SYL asettui vuonna 1945 antamassaan julkilausumassa kannattamaan ”urheiluvelvollisuutta” ja ”joukkourheilun” kehittämistä. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta (HYY) teki vuonna 1950 esityksen konsistorille ylioppilaiden urheilutoiminnan ottamisesta yliopiston ohjelmaan Turun yliopiston ja TKK:n tapaan
(Wickholm 1975, 136–139). Opiskelijoiden arjen muutos ja sen myötä liikunnan merkityksen nousu on jäänyt järjestöja puoluepoliittisten taistelujen varjoon. Kohti yksilöllisiä elämyksiä Opiskelijaliikunta kehittyi 1980-luvulla yksilöllisiä elämyksiä etsivään suuntaan. 73– 74.) Myös OLL:n jäsenpohja monipuolistui. Myös yhteiseksi koetun opiskelijakulttuurin merkitys pieneni ja opiskelijan asemaan liitetyn erityisyyden merkitys väheni. (Lapinlampi 1999, 109–110). (Ketola 1994, s. 79.) Opiskelijaelämään kuuluu nuoruuden merkityksen korostuminen, mikä muutti myös sukupolvien välisiä suh”Eevan tyttäret” Akateemisessa Wartissa 1990-luvulla. Tuolloin opiskelleita on luonnehdittu sählysukupolveksi, johon kuuluneet kokivat liikunnallisuuden ja sen uusien tulkintojen ilmentävän omaa kokemustaan opiskelijaelämästä. Vuodesta 1974 myös keskiasteen oppilaitosten oppilaskunnat saattoivat liittyä OLL:n jäseniksi. Samaan aikaan liikuntaharrastusten merkitys opiskelijoiden arjessa korostui. Ohjatun liikunnan määrä lisääntyi. Suomi muuttui Tommi Hoikkalan sanoin ”mediayhteiskunnaksi”, jossa ei enää ollut ”yhtä eri ikäluokat yhteenkokoavaa ja kokonaisvaltaista paikkaan sitoutuvaa yksikköä, jonka kulttuuri pakottaisi yksilön sosiaalisen identiteetin muotoutumisen ehdot kerralla koko elämänkaaren ajaksi”. (Kolbe 1995, 497–501.) Aikakauden perusvire vaikutti 1970-luvulla myös opiskelijaliikuntaan. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu OLL alkoi myös puhua kuntoliikunnan puolesta, minkä vuoksi kuntoliikuntajärjestöt kokivat OLL:n tunkeutuneen omalle toimialueelleen. Omakohtainen liikunnanharrastus yleistyi 1970-luvulla useista syistä. Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaat kertoivat vuodesta toiseen liikunnan olevan yksi suosikkiharrastuksistaan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Akateeminen Wartti muuttui 1970luvulla karnevalistiseksi tapahtumaksi.. Opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet paranivat 1970ja 1980-luvuilla oleellisesti uimahallien ja sisäliikuntatilojen rakentamisen ansiosta. Sen jäseninä olivat 1970-luvun alkuun saakka korkeakoulujen urheiluseurat, minkä jälkeen liiton ovat muodostaneet ylioppilaskunnat. Esimerkiksi Helsingissä vuodesta 1948 järjestetty Akateeminen Wartti muuttui 1970-luvulla puhtaasta juoksukilpailusta karnevalistiseksi tapahtumaksi, jossa urheilu sai antaa tilaa populaarikulttuurille ja aatteelliselle julistukselle. Aktiivinen ja tietoisempi identiteettityö liittyi Suomessa meneillään olleeseen muutokseen. (Hoikkala 1989, 11.) Kehityksen seurauksena ”yliopisto ei enää muodostanut opiskelijoiden elämää määrittelevää keskusta vaan ’kollektiivisten’ toimintojen tilalle merkittäviksi nousivat yksityiset vapaa-ajan harrastukset, ystävät ja työssäkäynti”. Ennen kaikkea liikunnasta tuli hyväksytty ja suotava osa opiskelijaelämää. (Viikki 2004, s. Opiskelijaradikalismin ja opiskelijoiden määrän lisääntymisen seurauksena 1960–1970-luvuilla kehittyneen uudenlaisen opiskelijaidentiteetin osatekijöinä korostuivat tapakulttuurin kyseenalaistaminen, seksuaalinen vapautuminen ja alkoholin asema vapauden vertauskuvana
Helsinki 1985. Liikkuva kampus. Niistä on tullut entistä selvemmin osa liikunnan edunvalvontaja järjestökoneistoa. Liikunta opiskeluympäristössä on opiskelijalle keino katkaista rutiinit ja irrottautua arjesta. 1989. 1999. 1993. Lättähatuista punkkareihin. Heiskanen & Mitchell 1985, s. Komiteanmietintö 1968:B 24. Sählääjien ruumiinpolitiikka – muuttuva opiskelijaja liikuntakulttuuri. Jyväskylä 1986. Toisaalta liikunta ei edelleenkään kuulu monien opiskelijoiden arkeen. Hölkkääjiä, sählääjiä, skeittaajia. (Tiihonen 1994, 68, 70). Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa. Oululaisen ylioppilaan opiskelijamentaliteetti vuosina 1958–1985. OLL Sarja A, 5/2004. LÄHTEET Heiskanen & Mitchell. 6–7.) OLL alkoi korostaa liikunnan merkitystä opiskeluja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Kolbe, L. Tiihonen, A. SAKU ry:n historia. 1979. Ja ennen kaikkea uusi ruumiillisuus on siis tavaravälitteistä ja kulttuuriteollisuuden läpitunkemaa.” (Jokinen 1994, 120). Liikunta on 2020-luvulla yksi opiskelijoiden tärkeimmistä harrastuksista ja ajanviettotavoista. Teoksessa Suomi, K., Jokinen, K. Kimmo Jokisen havainto 1980-luvun lopulta on edelleen ajankohtainen: ”Ruumiillisuudesta tulee uudessa tilanteessa erinomaisen tärkeä identiteetin muovaamisen kenttä.” (Jokinen 1994, 118). Liikunta identiteetin lähteenä Koko liikuntakulttuurin 1990-luvulta alkaen nopeutunut sirpaloituminen näkyy myös opiskelijaliikunnassa. Edunvalvontaan on ollut myös tarvetta. (Uusimäki 2007, s. 1968. Liikunnan avulla on ollut mahdollista rakentaa sosiaalisuutta, jossa yhdessäolo rakentuu yhteisen, poliittisesti neutraalin harrastuksen ympärille. www.sakury.net (23.1.2024). 2004. Nuoret ovat 1900-luvun puolivälistä lähtien vaikuttaneet yhä enemmän aikuisten tapaan toimia ja ajatella. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1945–1959. Kilpailullisuus on pitänyt pintansa, mikä havainnollistuu sählyn muutoksessa salibandyksi. Se on myös mainio kokeilujen, testaamisen ja identiteetin stilisoinnin alue. 1989. (toim.). Silti laji on edelleen keskeinen osa opiskelijaliikuntaa. Koulutustason nousun arveltiin 1980-luvulla tekevän suurimmasta osasta suomalaisista liikunnanharrastajia. Ja pitihän jossakin välissä opiskellakin. Helsinki 1993. Ruumiillisuuden pohdintaan vaikuttivat 1980-luvulla korostuneet ulkonäköpaineet ja -odotukset. Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja Sarja A 16. Hoikkala T. Tutkimus korkeakouluopiskelijoiden liikuntaolosuhteista. Laakso, L. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 5 teita. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historia 5. Turku 1997. Suomen Akateeminen Urheiluliitto: ylioppilasurheilu ja sen aatemaailma. 2004. Kaikilta osin kehitys ei näytä kulkeneen sählysukupolven ennakoimaan suuntaan. Kehityssuunta sai alkunsa 1970-luvulla ja voimistui 1980-luvulla. Laakso 1986, 94–95). Liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan kehitys on muuttanut opiskelijaliikunnan parissa toimivien järjestöjen toimintakenttää. Julkaistu myös: JYY:n julkaisusarja 79. 1986. (Tiihonen 1994, 91). 17, 23– 24, 40–41). Suomen historian pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2004. Aikuisväestön liikuntaharrastus Teoksessa Vuolle, P., Telama, R. Kehitystä ovat voimistaneet liikunta-asioita hallinnoivan opetusja kulttuuriministeriön hallitusohjelmiin tukeutuvat linjaukset. Opiskelijat ja nuoret liikunnanharrastajina, uuden liikuntakulttuurin edelläkävijöinä ja ruumiillisuuden muuttajina., Opiskelijoiden liikuntaliiton julkaisuja A 1. 1989. Jokinen, K. Starck, H. Viikki, M. Kimmo Jokisen mukaan ”ruumilla symboloidaan nuoruutta, terveyttä, dynaamisuutta, kykyä elää ajan hermolla ja oman persoonallisuuden hallintaa. Yksilölähtöinen identiteettityö oli myös vastareaktio 1970-luvun poliittista sitoutumista korostaneille toimintatavoille. Liikunta soveltuu omaa kehoa ja ruumiillisuuden kokemuksia muokkaavana oivallisesti identiteettityöhön. He tunsivat olevansa uudenlaisia toimijoita opiskelijaliikunnassa, jota he omalla panoksellaan olivat muuttamassa. & Tiihonen, A. Jyväskylä 2008.. Julkinen valta on 2000-luvulta alkaen asettanut etusijalle lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen ja terveysliikunnan edellytysten parantamisen, minkä valtionapua saavat järjestöt ovat joutuneet ottamaan huomioon toiminnassaan. Nuorisokulttuurista kulttuuriseen nuoruuteen. Teoksessa Suomi, K., Jokinen, K. Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 1979. ”Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja pitävät huolta itsestään sekä jaksamisestaan korkeakoululiikunnan avulla. Sun kasvois eessä, Suomenmaa: Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922–1944. Sivistyneistön rooli. Helsinki 1989. 1997. Opiskelijat ja nuoret liikunnanharrastajina, uuden liikuntakulttuurin edelläkävijöinä ja ruumiillisuuden muuttajina., Opiskelijoiden liikuntaliiton julkaisuja A 1. (Starck 2004). Sunnuntaikahveja ja asukasdemokratiaa: Kortepohjan ylioppilaskylä 1968–1988. Hölkkääjiä, sählääjiä, skeittaajia. (toim.). Ketonen, K. Ruumiillisuuden merkitys on korostunut, mutta sen tulkinnat ovat vaihdelleet pinnallisista hyvin syvällisiin. Moderniin ruumiillisuuden osaksi tuli itsensä ilmaiseminen pukeutumisen ja kehonkielen avulla. Monet opiskelijaliikunnan aktivistit halusivat 1980-luvulla irtautua myös edeltäjiensä suunnittelu-uskosta ja poliittisista peleistä. Muutos ei ole kuitenkaan edennyt näin yksioikoisesti. & Tiihonen, A. . Uusimäki, H. (Esim. Skeittaus, break ja muuttuva ruumiinkulttuuri. (Vrt. Arto Tiihosen sanoin ”näyttää siltä, että sählysukupolvesta tulee ensimmäinen todella aktiivisesti liikuntaa nuoruudessaan ja opiskeluaikanaan harrastanut sukupolvi ja olettavasti tämä sukupolvi jatkaa harrastustaan myös opiskelun jälkeen”. Liikunta on osa terveellisiä elämäntapoja ja aktiivista opiskelijaelämää, ja se ehkäisee sairauksia sekä edistää opiskelukykyä.” (OLL:n liikuntapoliittinen ohjelma 2011–2013, 2). Lapinlampi, T. Eri sukupolvien kokemusmaailmat eriytyivät yhä enemmän toisistaan. & Laakso, L. Esimerkiksi liikuntapalvelujen taso vaihteli 2000-luvulla edelleen huomattavasti korkeakoulupaikkakunnilla. 1985. OLL:n liikuntapoliittinen ohjelma 2011–2013. Näin suomalaiset liikkuvat. Myös nuorisokulttuurien ja liikuntakulttuurin kaupallistumisen vaikutukset ovat vahvistuneet 1980-luvulta lähtien. Liikunnan harrastajat tekevät ratkaisunsa itsenäisesti erilaisia kulttuurisia merkityksiä yhdistellen ilman ohjailua. 2007. Heille poliittisuus lähti henkilökohtaisesta kokemuksesta, ei ylhäältä annetuista aatteista. Oulu 1999. Sählysukupolven ajattelijat pohtivat ruumiillisuuden kokemusten ja sukupuoliroolien merkitystä sekä kokivat opiskelijaliikunnan olevan menossa kilpailullisuudesta syvällisempään suuntaan. Nieminen, R
Opiskelijat tunnistivat lukuisia hyvinvoinnin tekijöitä sekä monia vaikutuksia hyvinvoinnin ja liikkumisen välillä. Fyysisen aktiivisuuden kuitenkin tiedetään tukevan positiivisen mielenterveyden ulottuvuutta (Dale ym. KAISA JOKIRANTA, FM asiantuntija, tutkija, opettaja kaisa.jokiranta@gmail.com ANU KANGASNIEMI, PsT, LitM johtava asiantuntija terveyspsykologian erikoispsykologi Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu KATJA RAJALA, LitT tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuva: Pexels/George Milton Opiskelijoiden ajatuksia hyvinvoinnista ja liikkumisesta koronan jälkeen Huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista ja vähäisestä liikkumisesta on kasvanut etenkin koronarajoitusten jälkimainingeissa. Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu monista tekijöistä. Useimmat mainitsivat koronarajoitusten tuomat vaikeudet. 2019) sekä ennaltaehkäisevän ja hoitavan mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta (Singh ym. Turvallisuuden kokemus suhteessa liikkumiseen jakoi haastateltavia: kaksi heistä koki liikkumista estävää turvat. Kaikki tunnistivat hyvinvoinnin tekijöiksi levon, syömisen, liikkumisen ja läheisten ihmissuhteet. Opiskelijat kertoivat kaikkiaan 43 hyvinvoinnin tekijästä, jotka liittyivät elämän perustarpeisiin, itselle merkityksellisiin asioihin sekä vastoinkäymisiin ja kamppailuihin. Useimmin opiskelijat kertoivat syyksi ajan ja jaksamisen puutteen: ”Mä haluisin enemmän liikuntaa saada tohon arkeen, mutta siihen ei vaan aikaa löydy, ettei tunnu, et on tarpeeks tunteja päivässä, ku koulussa pitää kaikki hommat saada tehtyä jossain välissä sen jälkeen menee kotiin, niin tuntuu, ettei jaksa lähtee enää mihinkään.” (Sisu) Masennus, alivireys, ahdistus, pelot, liiallinen vaativuus itseä kohtaan tai muu mielenterveyden ongelma oli haastateltujen mukaan vähentänyt liikkumista. Ne koskivat arvoja, positiivisia tunteita, tulevaisuuden tuntua sekä mielekästä sosiaalisuutta. Opiskelijat kertoivat myös mielen ja kehon terveyteen liittyvistä ongelmista, yleisimmin masennusja ahdistusoireilusta. Osalla hyvinvoinnin tuojaksi nousi yksittäinen tekijä, toisilla oli laaja kirjo merkityksellisiä asioita. Hyvinvoinnilla osatekijöineen selkeä vaikutus liikkumiseen Kaikki haastatellut opiskelijat liikkuivat jonkin verran esimerkiksi kävellen. Kaikki haastatellut opiskelijat tunnistivat hyvinvointiaan heikentäviä haasteita ja vastoinkäymisiä, joita ovat ajan ja jaksamisen puute, stressi, suorittaminen ja vaativuus itseään kohtaan. Yksi asia loisti poissaolollaan: kokemus, että korkeakoulu tukee opiskelijoita liikkumisessa. Haastatellut opiskelivat eri korkeakouluissa koronapandemian aikana. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu J yväskylän ammattikorkeakoulun Likesin Ilo liikehankkeen yhteydessä haastateltiin korkeakouluopiskelijoita heidän hyvinvoinnistaan, liikkumisestaan, jaksamisestaan ja oppilaitoksen roolista hyvinvoinnin tukijana. Omannäköiseen elämään ja itselle merkityksellisiin asioihin liittyvät hyvinvoinnin tekijät olivat yksilöllisempiä. 2023). Rikkain teema oli mielekäs tekeminen, johon sisältyivät esimerkiksi harrastukset, opinnot ja oma aika. Mistä korkeakouluopiskelijat kokevat hyvinvointinsa koostuvan. Miten hyvinvointi ja liikkuminen vaikuttavat toisiinsa heidän mielestään. Viisi kuudesta koki liikkuvansa liian vähän ja kertoi liikkumisen vähentyneen opintojen alkaessa ja opiskelukaupunkiin muuttaessa
Viestinnässä, toimintatavoissa ja rakenteissa olisi painotettava opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä opinnoissa menestymisen perustana. Opiskelijoiden vähäisessä liikkumisessa ei vaikuttanut olevan kyse tietämättömyydestä liikunnan vaikutuksista hyvinvointiin. Haastatellut tietoja viestintätekniikan opiskelijat kertoivat pitkäaikaisen tietokoneella istumisen vähentävän hyvinvointiaan. 2021). Puolistrukturoitu teemahaastattelu rakennettiin rauhalliseksi, rennoksi ja turvalliseksi. Haastattelujen perusteella liikkuminen vaikutti näyttäytyvän vähän liikkuville opiskelijoille aikaa, voimavaroja ja taloudellisia resursseja vievänä toimintana. Haastatellut kertoivat monen muun nuoren tavoin mieleisten harrastusmahdollisuuksien tyrehtyneen koronarajoitusten aikana (mm. 2020). He puhuivat liikkumisen lisäämisestä sitten, kun esimerkiksi opinnot päättyvät. Keinoina olivat positiivinen psykologia sekä arvoja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa.. He liittivät liikkumisen terveelliseen ruokavalioon, parempaan uneen ja fyysiseen terveyteen. Vasankari ym. Transsukupuolinen Sisu koki yleiselle kuntosalille menemisen turvattomaksi ja toivoi sukupuolivähemmistöille tarkoitettua pienryhmää, jossa voisi liikkua turvallisesti ja yhteisöllisyydestä nauttien (kts. Liikkumisella ei koettu olevan negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin; sen sijaan liian vähäiseen liikkumiseen yhdistyi hyvinvointia ja jaksamista heikentävä lihominen ja energisyyden puute. Hänellä terveellisten elämäntapojen ja riittävän palautumisen tasapaino ylläpiti aktiivisen arjen kannalta riittävää vireystilaa sekä avointa ja vastaanottavaista asennetta elämää kohtaan. 2023). Vaikuttaa siltä, että opiskelijat tarvitsisivat tukea fyysisen aktiivisuuden valinnassa. Esimerkiksi paljon liikkuva Julia piti ryhmäliikuntaa niin turvallisena, että käytti siitä termejä pelastuslautta ja kehto. Kaikki haastatellut päinvastoin tunnistivat riittämättömän liikkumisen heikentävän hyvinvointia ja jaksamista. Analyysissa tarkasteltiin myös liikkumisen ja muiden hyvinvoinnin tekijöiden vaikutusta toisiinsa. Vähäisen liikkumisen taustalla oli tietoisia tai tiedostamattomia valintoja sekä paine käyttää aikansa ja voimavaransa muuhun. Suomalaiset korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa, ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opiskelijat jopa 12 tuntia vuorokaudessa (Holm ym. Et se kyl on semmonen tosi jotenkin, just rentouttava ja tällänen, et saa ajatukset pois ja semmoset stressaavat ajatukset ja siis tällänen, vähän semmonen niinku meditatiivinen kokemus.” (Elise) Liikkuminen oli haastatelluille myös keino vetää rajoja opintoihin ja muihin velvollisuuksiin. 2022; Siekkinen & Vehviläinen 2023). Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa liikkumalla Haastatellut kokivat liikkumisen tuovan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäksi hyvää fyysistä ja psyykkistä oloa sekä ilon ja kyvykkyyden kokemuksia. Sama ilmiö näkyy työelämässä (Aura ym. Omaa aikaa, rentoutumista ja irrottautumista mielen päällä olevista asioista otettiin esimerkiksi kävelyillä lempipodcastia kuunnellen: ”Se kävely jotenkin tuo siihen semmosen hyvän niin kun, että silloin ei oo oikein mahollistakaan tehdä muuta. Tällöin muut asiat saattoivat ottaa liikkumisen paikan, kuten kävi aiemmin ryhmäliikuntaa harrastaneelle Marialle: ”sitten pitäs karsia jostain muusta, että olis aikaa.” Korona vähensi liikkumista Opiskelijat kertoivat arkiliikkumisen vähentyneen koronarajoitusten estettyä opiskelijatapahtumat, treffit ja lounaat kavereiden kanssa. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa Iloliike-hankkeessa kehitettiin oppilaitosten henkilöstölle koulutus, jonka tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia, voimavaroja, myönteistä suhtautumista ja motivaatiota liikkumista kohtaan. Julia oli haastateltavista ainoa, joka priorisoi liikkumista. On mahdollista, että opintoaikana opittu aktiivinen arki kantaa ja tukee hyvinvointia myös työelämässä. He opiskelivat istuen ja kuluttivat vapaa-ajallaan sähköistä viihdettä. Osa haastatelluista oli tietoisia korkeakoululiikunnan ja hyvinvoinnin tukipalvelujen olemassaolosta, mutta koki ne etäisiksi. Korkeakoulujen toimintakulttuuria tulisi kehittää siten, että hyvinvointiosaaminen ja -taidot, liikkuminen ja istumisen tauottaminen kasvaisivat osaksi jokaisen opiskelijan arkea (Kangasniemi ym. Eliseä luonnossa liikkuminen auttoi pysähtymään ja saamaan otteen stressin kokemuksesta: ”Aina kun mä meen metsään tai johonkin luontoon, niin mä oon silleen miks mä en ikinä käy täällä useammin. Aineistolle tehtiin aineistolähtöinen temaattinen analyysi keskittyen hyvinvointiin, jaksamiseen ja liikkumiseen liittyviin lausumiin. Näin tutkittiin Vuoden 2022 lopussa haastateltiin kuusi opiskelijaa neljästä korkeakoulusta: kolme mieheksi identifioituvaa tietoja viestintäteknisiltä aloilta ja kolme naiseksi identifioituvaa humanistisilta aloilta. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttävänsä liikkumista tietoisesti stressinhallinnan välineenä. Opiskelijat kertoivat opintojen priorisoinnin ja opinnoista johtuvan stressin estävän liikkumista ja palautumista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 7 tomuutta ja toiset kaksi kertoivat liikuntayhteisön tuoneen turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä motivaatiota liikkua. Opiskelijoiden “liikuntaetu” eli rajatut edulliset liikkumismahdollisuudet eivät siis liikuta kaikkia. Sit voi vaan mennä ja kattella maisemia…on niin kun rauhallinen ja jotenkin onnellinen fiilis.” (Maria) Toimintakulttuuri hyvinvointia ja liikkumista tukevaksi Vaikka haastateltavat nimesivät selvästi enemmän syitä liikkumiselle verrattuna liikkumattomuuteen, viisi kuudesta ei liikkunut mielestään tarpeeksi. Osalla oli rajoitusten jälkeen liikkumiseen liittyviä toiveita: paluu tärkeän harrastuksen pariin, uuden aloittaminen tai liikkumista läheisten kanssa. Myös kehollisiin menetelmiin, kuten rauhoittavaan hengitykseen ja meditaatioon, viitattiin. Kokkonen 2018). Korkeakoulu tuki haastateltujen mielestä heidän hyvinvointiaan esimerkiksi viihtyisien tilojen, mukavien kalusteiden, innostavien opettajien tai terveellisen ruoan muodossa
https://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-830-682-8 [viitattu 15.12.2023] Singh B., Olds T., Curtis R., Dumuid D., Virgara R., Watson A., Szeto K., O’Connor E., Ferguson T., Eglitis E., Miatke A., Simpson C. 2021. 2018. & Leung, KM. Minä riitän – opas itsemyötätuntoon. 2021. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 441. Hyvinvointipedagogiikka luo iloa ja oppimista tukevaa toimintakulttuuria. & Sievänen H. 2023. Iloliike-hanke: www.jamk.fi/fi/projekti/iloliike LÄHTEET Aura, O., Laakkonen, R., Malvela, M. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu Liikkumisen vaikutuksia opiskelukykyyn, palautumiseen ja mielen hyvinvointiin tulisi pitää esillä ja tukea sekä kannustaa opiskelijoita liikkumaan opiskelupäivän aikana ja vapaa-ajallaan. 2023). HENKILÖSTÖLIIKUNNAN BAROMETRI 2021 | Liikkuva työelämä [viitattu 14.12.2023] Dale, L. C., Chung, PK. British Journal of Sports Medicine. Henkilöstöliikunnan barometri. Teoksessa: Kantomaa M. 2019. Itsemyötätunnon opetuksella voi mahdollistaa hyvinvointia tukevia valintoja opiskelijan vaativista ajatuksista tai stressistä huolimatta (Wong ym. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. 2020 Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Mindfulness 12, 547–563. Julkaistu Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön hankeja palvelutoiminnan blogisarjassa 23.9.2022. & Ahtola, S. Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2, 13–16. Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. Wong, M. Korkeakoululiikunnalla on myös mahdollisuus tarjota vähemmistöön kuuluville opiskelijoille pienryhmiä tai vuoroja turvallista liikkumista varten (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). & Nurmela, S. 2023. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-408-058-3 [viitattu 22.9.2023] Kangasniemi, A.; Helotie A. & Vehviläinen, H. Y. & Parikka S. (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. P., Vanderloo, L., Moore, S., & Faulkner, G. 2021). 2021; Rouhiainen ym. & Maher C. Vasankari T., Jussila A-M., Husu P., Tokola K., Vähä-Ypyä H., Kokko S. Holm N., Ikonen J., Siekkinen K., Ansala J. & Kolttola, E. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. OPAS ITSEMYÖTÄTUNTOON [viitattu 14.12.2023] Siekkinen, K. (toim.) 2023. The Relationship Between Physical Activity and Self-Compassion: a Systematic Review and Meta-analysis. Liikunta & Tiede 55 (6), 96–102. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä Liikkuva opiskelu -ohjelman toiminnan kuvaus vuosina 2019–2022. 2021. Seksuaalivähemmistöjen häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä: henkisen pahoinvoinnin näkökulma. Rouhiainen, H., Tanskanen, K., Lindegren, E. Mental Health and Physical Activity, 16, 66–79. https://blogit.jamk.fi/tikitalk/ tag/iloliike/ Kokkonen M. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. E. Opetuksen aikana istumista tulisi tauottaa ja liikettä lisätä, tarvittaessa opettajajohtoisesti (Holm ym. . 2022
Ennestään liikuntaa harrastavat ovat Unisportille tärkeä asiakasryhmä, mutta Unisport koettaa tavoittaa myös mahdollisimman monet opintonsa aloittavat vähemmän liikkuvat opiskelijat. Ura jatkui liikuntapäällikkönä vuosina 1997–2005. Unisport tavoittaa kolmanneksen eli hiukan yli 20 000 henkilöä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijoista ja henkilöstöstä. Unisportin liikuntajohtajana työskentelevällä Mika Suikilla on takanaan yli 30 vuoden ura korkeakoululiikunnan parissa. Opiskelujen aloittaminen tärkeä nivelvaihe Unisport tarjoaa palveluita pääasiassa opiskelijoille sekä henkilöstölle. Vuonna 2023 Unisport vastaa kaikkien pääkaupunkiseudun yliopistojen liikuntatoiminnasta. Liikuntatoimisto muuttui Yliopistoliikunnaksi vuonna 2001. Korkeakouluopinnot aloitKuva: Unisport. niiden opiskelijat ja henkilökunta saivat käyttää palveluja. Suikin vastuualueena oli palloiluja sarjatoiminta. Vuoden 2006 alussa Suikista tuli Yliopistoliikunnan liikuntajohtaja ja hän on jatkanut samassa tehtävässä vuonna 2011 toimintansa aloittaneessa Unisportissa. Hän ohjasi myös jonkin verran kuntosalija jumpparyhmiä. Yliopistolain tultua voimaan vuonna 2011 yliopistot tuli omia oikeustoimihenkilöitä. Unisportin liikuntajohtaja Mika Suikki on seurannut muutosta läheltä. Liikuntatoimisto alkoi 1990-luvulla tehdä sopimuksia muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, joilla JOUKO KOKKONEN Liikunta ei ole enää kummajainen yliopistolla Liikkuvaa opiskelijaa tai työntekijää ei ole enää pitkään aikaan ihmetelty yliopistolla. Pohjoismaissa suurempia toimijoita löytyy mm. Eurooppalaisessa vertailussa Unisport on selvästi keskimääräistä isompi korkeakoululiikunnan järjestäjä. Hän tuli töihin vuonna 1991 silloiseen Helsingin yliopiston liikuntatoimistoon liikuntasihteeriksi. Yliopistot ja korkeakoulut yhdistivät tuolloin tukipalveluitaan, jolloin syntyi myös Unisport, kun Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto yhdistivät liikuntapalvelunsa. – Joillakin paikkakunnilla on päästy niin pitkälle, että koko opiskelijaliikunnan järjestää yksi toimija. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 5 9 K orkeakoululiikunnassa pääkaupunkiseudulla toimiva Unisport on Suomen suurin toimija korkeakoululiikunnan kentällä palvelujaan käyttävien ihmisten määrällä mitattuna. Samanlainen kehityskulku on koettu kautta Suomen. Uumajasta ja Göteborgista. Hän haluaa yliopistojen arkeen liikunnan lisäksi pientä liikettä. Pääkaupunkiseudulla on yliopistot ja toimivat vielä erillään, kertoo Suikki
Opiskelijaliikuntaan pitkään oleellisesti kuuluneet koripalloja lentopallosarjat on kutistuneet pienimuotoisiksi. Opiskeluja työelämä ovat muuttuneet ajankäytöllisesti joustavammiksi, mikä periaatteessa antaa mahdollisuuden käydä salilla päiväsaikaan. Palloiluja joukkuepelit itsessään kiinnostavat kuitenkin edelleen. Jos trendi osoittautuu pysyvämmäksi, niin Unisport lähtee mukaan. Humanistisen tiedekunnan opiskelija käyttää todennäköisesti toisenlaisia palveluita kuin insinööriopiskelija tai kauppakorkeakoulussa opiskeleva. Suikin mukaan tämä ei välttämättä pidä nykyisessä korkeakoululiikunnan tarjonnassa paikkaansa. Opiskelija voi löytää uuden lajin vaikkapa kivan kaverin ansiosta tai ihastuksen perässä. Suikki muistelee aerobic-huuman näkyneen korkeakoululiikunnassa 1980-luvulla. Korkeakoululiikunta on pikemminkin trendien seurailija kuin niiden Suomeen tuoja. Hiukan myöhemmin tuli tanssillinen liikunta. Kun ihmisellä on kaksi jalkaa ja kaksi kättä, niin täysin mullistavia liikkumisen muunnelmia on mahdoton keksiä. Hän toivoo liikkumisen lisääntyvän myös opiskeluja työpäivän aikana. – Ihminen muuttaa silloin elintapojaan ja tottumuksiaan. Liikkumista laajemmalla otteella Suikin mukaan korkeakoululiikunnassa on tarkasteltava jatkuvasti myös tilatarjontaa suhteessa käyttäjäkuntaan. Miehet ovat kiinnostuneita palloilusta ja kuntosalitarjonnasta. Unisportilta löytyy heille runsaasti tarjontaa ja jos se ei riitä, niin liikunnasta kiinnostuneet osaavat etsiä vaihtoehtoja. Reippaasti yleistäen voidaan sanoa, että esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijaprofiili on erilainen kuin Aalto yliopiston. He löytävät myös aikaa ja tarvittaessa rahaa harrastuksiinsa. 2020-luvulla kysyttyjä ovat sekä ohjaajan itsensä laatimat ”free-tunnit” että Les Mills -konseptiin perustuvat tunnit. Mika Suikki Kuva: Jouko Kokkonen. Salit ovat auki aamuviidestä puoleen yöhön. Body & mind -tyyppisen tarjonnan aika koitti vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun joogan ja pilateksen kysyntä kasvoi. Erilaiset muoti-ilmiöt ja liikuntatrendit sen sijaan vaikuttavat palvelutarjontaan ja ne on otettava soveltuvin osin huomioon myös Unisportin toiminnassa. Salibandyja sählysarjat pyörivät edelleen melko laajoina. Ennestään liikunnallisista opiskelijoista ei tarvitse olla Suikki mukaan juurikaan huolissaan. Suikki näkee, että liikuntapaikoissa yleistyy yhä enemmän määrin hikiliikunnan rinnalla palauttava liikunta ja elämyksellisyys. Trendit otettava huomioon Suikki sanoo korkeakorkealiikunnan ytimen säilyneen ennallaan. Unisport haluaa tasata käyntikertoja osoittamalla, ettei salilla ole aina ruuhkaa. Unisport pyrkii tasaamaan käyttöä myös hinnoittelulla. Unisportin kaikilla kuntosaleilla keskustaa lukuun ottamatta on voinut käydä omatoimisesti kesästä 2023 lähtien. – Toki täytyy sanoa, että kyllä opiskelijat ovat edelleen kekseliäitä. Tai aloittaa harrastuksen oman vuosikurssin porukan kanssa. Verkosta löytyy myös ajantasaista kuntosalikohtaista käyttöastetietoa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu tava on elämässään tärkeässä nivelvaiheessa, jossa tehdään paljon päätöksiä. Moni asia on muuttunut korkeakoululiikunnassakin. Jos opiskelija huomaa, että tämä on minun juttuni, niin voi syntyä elinikäinen liikuntaharrastus, sanoo Suikki. Heidän keskuudessaan elää monenlaisia liikunnan alakulttuureja, joista voi joskus tulla koko kansan liikuntaa. Korkeakoululiikunta voi silloin nousta arvoon arvaamattomaan. Tähän yritämme iskeä kiinni tuomalla liikunnan houkuttelevasti esille. Orastava muutos on Suikin mukaan näkyvissä, mutta tottumusten muuttuminen vie aikaa. Suikki sanoo 1980-luvun sählysukupolven innoittamana puhutun, että liikunnassa opiskelijat ovat sitä mitä kansa huomenna. Kuntosaliharjoittelun ohella ryhmäliikunta on korkeakoululiikunnan kestosuosikki, joka on muuntunut trendien mukaan. Samaan aikaan pinnalla oli myös bodaus Kike Elomaan ansiosta. Käyttäjiä riittää tasaisesti koko aukioloajaksi. Ensin yleistyi itämainen tanssi, jota seura afrikkalainen tanssi. – Yhteiskunnassa keskustellaan siitä, että pienikin liike on hyväksi: nouseminen seisomaan luennolla, pieni taukojumppa tai pyöräily töihin. Saleilla on vilkkainta maanantaista torstaihin klo 16–20. Unisport haluaa Suikin mukaan keskittyä pitkäjänteiseen toimintaan kaupallisista lähtökohdista lähtevien muoti-ilmiöiden sijaan. Ryhmäliikuntapalveluita käyttävät pääosin naiset
Hankkeiden avulla etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Suikki ymmärtää toisaalta, että kaikkea ei voi sisällyttää opintoihin. Lisää näkyvyyttä edistämällä tasaarvoista osallistumista ja sosiaalista vahvistamista. Liikunta voi olla iso tai pieni elämää – tai ei kuulu siihen lainkaan. Liikuntaa harrastava yliopisto-opiskelija ei ollut enää outo lintu. Ajat ovat muuttuneet paljon siitä, kun polkupyörä oli harvinainen näky 1980-luvulla Porthanian ja yliopiston päärakennuksen liepeillä – puhumattakaan siitä, kun vappumarssi oli monelle vuoden kovin liikuntasuoritus. Liikuntapalvelut ovat monille vieraita, eikä omin voimin kulkeminenkaan ole kaikille ykkösjuttu. Tarjonnasta on löytynyt joitakin vuosia hyvinvointikurssi, johon sisältyy pikkuriikkinen liikuntatietoutta. Juilimisesta kärsivä voi ajatella häiritsevänsä. vapaaehtoiset) liikkuvuus tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen kansainvälisillä vaihtojaksoilla. Helsingin yliopisto on ylpeä akateemisista perinteistään. – Meidän visiomme on, että liikunta on osa jokaisen yliopistolaisten arkea. Suikki pitää hyvänä sitä, että Unisportin palveluita käyttävät yliopistot ovat mukana Liikkuva korkeakoulu -ohjelmassa. Tämä näkyy edelleen jonkin verran suhteessa liikuntaan ja liikkumiseen. Katso tarkemmat hakuajat, avustussummat, ohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat Valmentajien ja urheiluhenkilöstön (ml. Jos tämä toteutuu niin sehän tarkoittaa, että ihmisen perusolemus olisi aktiivinen ja liikuntamyönteinen, mikä toteutuu arjen pienissä valinnoissa. Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana voit hakea avustuksia seuraaviin hankemuotoihin: Erasmus+ Sport – eurooppalaista yhteistyötä. Kapasiteetinvahvistamishankkeet vahvistaa ohjelmaan assosioituneiden maiden liikuntaja urheilusektorin toimijoiden osaamista. Suikki muistaa 1980-luvun, jolloin suhtautuminen liikuntaa kohtaan muuttui nopeasti. Se voi tuoda ystäviä, mielihyvää ja hyvää kuntoa. Urheilullista pukeutumista katsottiin oudoksuen, kunnes kuntosalija sählybuumi tekivät liikunnasta nopeasti hyväksytympää myös yliopistolla. Opintoihin ei ole nähty tarpeelliseksi sisällyttää vapaavalintaisena esimerkiksi liikuntaan tutustuttavaa kurssia, mikä on mahdollista mm. Liikunta voi tuoda sisältöä elämään Liikunta on Suikin mielestä parhaimmillaan elinikäinen harrastus ja mielekäs elämäntapa. Pienimuotoinen kumppanuushanke sopii erityisesti pienemmille toimijoille ja eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville tahoille hyvien käytäntöjen vaihtoon ja pienimuotoiseen kehittämiseen. – Jos joku osa tästä ketjusta puuttuu, niin pyöräily ei voi kasvaa isosti. Opiskeluja työmatkaliikkuminen on yleistynyt ja rakentamisessa mietitään Suikin mukaan sen huomioimista. Liikunnan merkitys riippuu siitä, miten ihminen asennoituu siihen. Liikunta-aktiivit löytävät aina liikuntapaikat. Yhtä lailla luentoa kuunteleva voi miettiä, miten luennoitsija suhtautuu jaloitteluun. Jyväskylässä. Suikki harmittelee, ettei Helsingin yliopisto ole lähtenyt Urheilumyönteinen korkeakoulu -ohjelmaan toisin kuin esimerkiksi Aalto-yliopisto. Eurooppalaiset liikuntaja urheilutapahtumat elävöitä ja kehitä tapahtumia erilaisilla oheistoiminnoilla. Vähemmän liikkuvien tottumusten muuttaminen vaatii kuitenkin kovaa työtä. Samalla liikunnan arvostus nousi. Opetushallitus on apuna ja tukena hakuprosessissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 6 1 Suikin mukaan käsitystä liikkumisesta on hyvä laajentaa. Osa ohjelmaa ovat itsearvioinnit. – Kysymys tietenkin kuuluu, että väheneekö akateemisuus siitä, että ihmiset ovat hyvässä kunnossa. Vain kaikkien sitkeimmät pyöräilevät. Suikki kaipaa kulttuurista muutosta, jossa arjen pienillä teoilla lisätään liikkumista ja tauotetaan istumista. Kumppanuushanke avulla testataan, kokeillaan ja arvioidaan erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä sekä kehitetään hyviä käytänteitä. Esimerkiksi työmatkailupyöräilyn suosion kasvu vaatii, että pyörille on järjestetty säilytyspaikat katoksineen, vaatteet voi vaihtaa ja suihkussa käydä. Hän muistuttaa, ettei vieläkään ole itsestään selvää nousta kokoustilassa seisomaan, jos selkää jomottaa.
Liikemittarilla mitattuna liikkumissuosituksen saavutti kolmasosa (33 %) lapsista ja nuorista ja liikkumisesta suurin osa kertyi 5–10 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista. yksikönpäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrä kasvanut Kuva: Antero Aaltonen LIITU-tutkimuksen (2022) tulokset ovat samansuuntaisia: kaikista 7–15-vuotiaista noin kolmasosa (36 %) arvioi saavuttavansa liikkumissuosituksen. lk Lukio AOL pojat tytöt pojat tytöt pojat tytöt 2017 2019 2021 2023 Kuvio 1. Lisääntynyt liikkuminen tukee myös jaksamista. ja 9. 50 40 30 20 10 % 8.–9. luokkalaisten osuus on viime vuosina hieman kasvanut, sillä vuonna 2017 heitä oli pojista 23 prosenttia ja tytöistä 16 prosenttia. Lapset ja nuoret liikkuvat omatoimisesti useammin kuin ohjatusti. (Kuvio 1.) Kouluterveyskyselyssä lapset ja nuoret arvioivat itse liikunta-aktiivisuuttaan. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu P eruskouluikäisille 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä (Opetusja kulttuuriministeriö 2021). 2022.) Kouluterveyskyselyn perusteella liikkumissuosituksiin yltävien lasten ja nuorten määrä on noussut. Liikunnaksi tässä kysymyksessä oli määritelty kaikki toiminta, joka nostaa sydämen sykettä ja saa vastaajan hetkeksi hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, koulumatkalla, välitunnilla tai koulun liikuntatunneilla ja esimerkiksi ripeä kävely, juokseminen ja pyöräily. Kouluterveyskyselyyn osallistuneista neljäsja viidesluokkalaisista pojista 48 prosenttia ja tytöistä 38 prosenttia kertoo liikkuvansa vähintään tunnin päivässä. Liikuntasuositusten mukaan liikkuvien osuus vähenee Kouluterveyskyselyn mukaan nuoruusvaiheeseen tultaessa siten, että 8.ja 9.-luokkalaisista keskimäärin enää joka neljäs (25 %) kertoo liikkuvansa vähintään tunnin päivässä (pojista 30 % ja tytöistä 21 %). (Kokko & Martin ym. Ainakin tunnin päivässä liikkuvien 8. JENNI HELENIUS, KT kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jenni.helenius@thl.fi TIMO STÅHL, TtT, dosentti vs. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2017–2023 prosentteina.
ja 5. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea lapsensa liikkumista, jos lapsen toivomat harrastukset vievät liikaa aikaa ja rahaa, tai jos vanhempi ei itse alun perinkään ehdi perehtyä siihen, miten harrastuksen voisi aloittaa. Kouluterveyskyselyn tulokset koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien / koulutuksenjärjestäjän tasolla ovat saatavilla osoitteesta www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset Kyselyn tilastoraportit: www.thl.fi/tilastot/kouluterveyskysely 60 50 40 30 20 10 % 8.–9. LIITU-tutkimuksen yhteydessä Koski ja Hirvensalo (2023) kuvaavat liikuntaa ja urheilua kulttuurisesti rakentuneena kokonaisuutena, jossa rakennetaan merkityksellisyyttä. ja 9. Vastaajien lukumäärä perusopetuksen 4. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn mukaan taidetta ja kulttuuria harrastaa vähintään viikoittain 4.–5. ja 9. Vapaa-ajan liikunnan esteitä voivat arjessa olla myös esimerkiksi muut harrastukset tai vapaa-ajanviettotavat tai se, että kiinnostavat liikuntaharrastukset ovat liian kalliita tai kaukana. ja 2. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely on koko maan kattava väestötutkimus, jossa kerätään tietoa nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista. ja 9. (Kokko & Martin ym. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % 8.–9. luokilla oli 95 523 (77 %), perusopetuksen 8. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin ajalla 3.4.?12.5.2023. lk tytöt ohjatusti 8.–9. luokkalaisista pojista viikoittain 14 ja tytöistä 22 prosenttia. luokkien oppilaiden osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2019–2023 prosentteina. 8.–9. vuoden opiskelijoilla 44 862 (68 %) ja ammatillisten oppilaitosten 1. Pojista liikuntaa harrastaa omatoimisesti 79 prosenttia ja tytöistä 71 prosenttia. Liikunnan esteinä taas nähtiin ohjauksen ja paikkojen puute, liikunnan kalleus ja esimerkiksi kotitehtävien viemä aika. luokkalaisista kertoo harrastavansa jotakin ainakin kerran viikossa. luokkalaisista tytöistä 89 ja pojista 66 prosenttia sekä 8. lk pojat omatoimisesti 8.–9. Mobiililaitteella tai tietokoneella pelaamista harrastaa lähes päivittäin 43 prosenttia pojista ja 21 prosenttia tytöistä (8.–9. luokkalaisista tytöistä liikuntaa harrasti vapaa-ajalla omatoimisesti 56 prosenttia ja suomalaistaustaisista tytöistä 72 prosenttia.. Noin 95 prosenttia 8. lk tytöt omatoimisesti Kouluterveyskyselyn mukaan puolet 8. Pojilla omatoiminen liikunnan harrastaminen on yleisempää kuin tytöillä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 6 3 Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8.–9.-luokkalaisista pojista 24 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia kertoi harrastavansa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa. Joskus nuori lopettaa, koska harrastus vie liikaa aikaa tai voimia, hän haluaakin keskittyä toiseen harrastukseen, kokee jäävänsä ulkopuoliseksi, harrastus on hänelle liian kilpailuhenkistä tai ei pääse kilpailemaan riittävästi, tai kokee kiusaamista (Markkanen 2018, Helenius 2019). (Kuvio 3.) Tulokset ovat samansuuntaisia viimeaikaisten LIITU-tutkimuksen tulosten kanssa, joissa esimerkiksi urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten osuus oli pienempi vuonna 2022 (58 %) kuin vuonna 2018 (62 %). ja 9. luokkalaisista tytöistä 61 ja pojista 33 prosenttia. Yleisimmin lasten ja nuorten tärkeinä pitämiä merkityksiä olivat parhaansa yrittäminen, ilo, hyvän olon saaminen, yhdessäolo, onnistumisen elämykset, terveellisyys sekä uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen. Ohjatusti taidetta ja kulttuuria harrastaa 8. Ulkomailla syntyneistä 8. ja 9. Miten kouluterveyskysely tehdään. Kysely on vapaaehtoinen ja siihen vastataan nimettömänä oppitunnin aikana. Korkeintaan yhden tunnin viikossa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2006–2023 prosentteina. Esimerkiksi 4.ja 5.-luokkalaisista ulkomailla syntyneistä pojista 43 ja tytöistä 34 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä (suomalaistaustaisista pojista 48 % ja tytöistä 38 %). Suurella osalla lapsista ja nuorista harrastuksia on enemmän kuin yksi. (Kuvio 2.) Miksi osa nuorista liikkuu vähän. lk pojat ohjatusti 2019 2021 2023 Kuvio 3. Usein kyse on myös perheessä opituista elämäntavoista. luokkalaisista harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa vähintään viikoittain ohjatusti ja 75 prosenttia omatoimisesti. Perusopetuksen 8.ja 9.-luokkalaisista ulkomailla syntyneistä pojista 68 prosenttia ja suomalaistaustaisista pojista 80 prosenttia harrastaa liikuntaa omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Jos vanhemmatkaan eivät ole arjessaan järjestäneet aikaa liikkumiselle, se ei ole tullut nuorellekaan rutiiniksi. ja 9. ja 9. ja 2. luokilla 87 147 (70 %), lukion 1. Liikuntaa vähintään kerran viikossa ohjatusti ja omatoimisesti vapaa-ajallaan harrastavien perusopetuksen 8. vuoden opiskelijoilla 19 215 (28 %). lk). 2022.) Kouluterveyskyselyn mukaan liikunta-aktiivisuudessa on jonkin verran eroja myös syntyperän mukaan. Myös hyötyliikunta unohtuu helposti kiireisessä arjessa niin vanhemmilta kuin koululaisiltakin. lk Lukio AOL pojat tytöt pojat tytöt pojat tytöt 2006– 2007 2008– 2009 2010– 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Kuvio 2
Pojilla vastaavat osuudet olivat 16?20 prosenttia. Väsymys yleisempää vähemmän liikkuvilla Kouluterveyskyselyssä kartoitetaan lasten ja nuorten elintapoja erityisesti kouluhyvinvoinnin viitekehyksessä. 2017. luokkaa käyvistä pojista 31 prosenttia ja tytöistä 41 prosenttia nukkui arkisin alle kahdeksan tuntia yössä. Maksaako se, ja miten maksetaan. 2018. First Published December 21, 2017, https://doi.org/10.1177/ 0890117117746336 Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J. (Kuvio 4.) Päivittäistä väsymystä ja uupumusta kokeneiden osuus on pienempi vähintään tunnin viikossa liikkuvilla kuin muilla nuorilla. Myönteiset kokemukset antavat malleja aktiivisempaan vapaaaikaan.. Lapsuusajan kilpaurheilu suojaa psyykkiseltä oireilulta aikuisiässä. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. https://cdn.mll.fi/prod/2018/ 03/27052054/Jos-siel-ois-joku-kaveri.-Lasten-ja-nuorten-kokemuksialiikunta-ja-urheiluharrastuksista-.pdf Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023. . ja 9. American Journal of Health Promotion. Monella on siis parannettavaa muissakin hyvinvointia tukevissa elintavoissa kuin riittävässä liikkumisessa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 48–57. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-853-3 23 49 24 48 23 50 28 56 31 57 27 58 10 20 30 40 50 60 70 8.-9. Helenius, J. Raportti kyselystä ja kehittämisehdotuksia urheiluseuroille. Vanhempien ja valmentajien näkemyksiä turvallisesta harrastusryhmästä. & Hirvensalo M. 2017). Myönteiset kokemukset arkiliikkumisesta ja esimerkiksi liikuntaleikit antavat malleja myös aktiivisempaan vapaa-aikaan. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124238 Opetusja kulttuuriministeriö 2021. Perusopetuksen 8. THL. https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe20230913124224 Markkanen, E-L. lk tyttö poika, lukio tyttö, lukio poika, aol tyttö, aol Vähintään tunnin päivässä liikkuvat Muut Kuvio 4. (toim.). Mutta jos liikuntaa harrastamaton nuori haluaa aloittaa kuntosalilla tai muussa matalan kynnyksen liikuntapaikoiksi tarkoitetussa ympäristössä, hän tarvitsisi usein aluksi ohjausta esimerkiksi eri laiteiden käytöstä, niihin liittyvästä jonotuskulttuurista ja harjoittelun tavoitteista. LÄHTEET: Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu Harrastaminen kysyy kulttuurista ymmärrystä Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen vapaa-ajalla vaatii myös liikunnan kulttuurista ymmärrystä. lk poika 8.-9. Kouluissa ja oppilaitoksissa esimerkiksi Liikkuvan koulun ja liikkuvan opiskelun menetelmät ovat tärkeä tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista, vaikka vapaa-ajan liikunta jää monella vähäiseksi. 2023. ja 5. Lasten ja nuorten liikunnan merkitykset ja esteet. Vastausvaihtoehdot olivat päivittäin tai lähes joka päivä, noin kerran viikossa, harvemmin kuin kerran viikossa, en koskaan. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tutkimuksesta tiiviisti 39 / 2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Saako urheilukentälle mennä kuka vain. 2019. ja 9.luokkaa käyvistä pojista 37 prosenttia ja tytöistä 47 prosenttia kertoi, ettei syö aamupalaa joka arkiaamu. Kun suuri osa nuorista harrastaa liikuntaa omaehtoisesti, se tarkoittaa usein esimerkiksi lenkkeilyä, pyöräilyä tai kuntosaleja. Kuinka usein olet kokenut seuraavia asioita?” Väittämä: Olet päivisin väsynyt ja uupunut. Perusopetuksen 4. Väsymystä ja uupumusta kysyttiin nuorilta seuraavasti: ”Mieti kolmea viime kuukautta tähän päivään asti. Lapsi tai nuori, joka ei ole esimerkiksi käynyt vapaa-ajalla urheilukentällä tai uimahallissa, ei välttämättä tiedä, miten toimia: missä vaihdetaan urheiluvarusteet. Tilastoraportti 51/2023, 21.9.2023. Lapsuusja nuoruusajan liikuntaharrastus on mm. P., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäkinen J., Mäntysaari, M. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Toinen käytännön kysymys on, millaisen vastaanoton satunnainen tulija saa aktiiviharrastajilta. & Martin L. Tytöistä 55 prosenttia ja pojista 27 prosenttia kertoo olevansa päivällä väsyneitä ja uupuneita päivittäin. Liikunnan lisääminen arkeen on myös jaksamisen ja mielenterveyden tukemista. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. & Kyröläinen, H. https://cdn.mll.fi/prod/2019/03/07091017/Raportti-vanhempien-javalmentajien-urheilukyselyist%C3%A4-6.3.20191.pdf Kokko, S. Relationships between youth sports participation and mental health in young adulthood among Finnish males. & Kyröläinen H. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. yhteydessä poikien parempaan mielenterveyteen nuorena aikuisena (Appelqvist-Schmidlechner ym. ”Jos siel ois joku kaveri”. ja 9. luokan tytöistä 14 prosenttia ja pojista 9 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. P., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäkinen, J., Mäntysaari, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1 Koski, P. 2017. Pääseekö harjoitusryhmiin mukaan vai jääkö muita myöhemmin aloittava ulkopuolelle. Tilastoraportti 48/2023, 21.9.2023. Pitääkö tennikseen pelivuoro varata etukäteen. Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8. luokalla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 2023. Tytöillä päivittäinen väsymys on yleisempää kuin pojilla. Neuvooko kukaan alkuun. Mitä urheilukentällä olevia varusteita saa käyttää. Esimerkiksi 8. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). ”Tämän ikäisenä pitää vielä harrastaa monipuolisesti erilaisia asioita”. THL. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Väsymystä ja uupumusta päivittäin kokeneiden osuus suositusten mukaan liikkuvilla ja muilla nuorilla 2023 prosentteina. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista
Kuvio 1. Toimintakyvyn kokonaistilanne ja alueelliset erot Move!-tuloksia ja fyysistä toimintakykyä voidaan tarkastella kokonaisuutena summaindikaattorin avulla, joka on muodostettu kaikista kahdeksasta Move!-mittausosiosta painottamalla kestävyyttä, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta yhtäläisesti. 30,0 % 35,0 % 40,0 % 45,0 % 50,0 % 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 5. luokka / pojat 5. luokka / tytöt 8. Indikaattori kuvaa prosenttiosuuden oppilaista, joilla toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Edelleen kuitenkin viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista 38,4 prosentilla fyysinen toimintakyky on huolta herättävällä tasolla, jolloin osalla oppilaista voi olla vaikeuksia jaksaa arkipäiväisiä askareita kohtuuttomasti väsymättä. Oppilaiden osuus, joilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. luokka / tytöt. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 6 5 F yysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa viidesja kahdeksasluokkalaisten liikunnan opetusta. Tiedot ovat saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-palvelusta myös alueellisesti kuntaja hyvinvointialuetasoilla. MIKKO HUHTINIEMI, LitT kehittämispäällikkö Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto mikko.huhtiniemi@jyu.fi Syksyn 2023 Move!-mittaukset: Pieniä toivonpilkahduksia Peruskouluikäisten fyysisessä toimintakyvyssä näkyy Move!mittausten perusteella orastavia myönteisiä merkkejä. Kuviossa 1 on kuvattu tarkemmin alhaisen toimintakyvyn oppilaiden osuuden kehitystä eri raportointiryhmien osalta. Syksyn 2023 valtakunnallisessa tiedonkeruussa Move!-mittaustuloksia kirjattiin noin 111 000 oppilaalta, joka vastaa noin 95 prosenttia kohderyhmästä. Koululaisten arjen fyysisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin, kouluja harrastusvälineiden kantaminen sekä liikenteessä, erilaisissa maastoissa ja erilaisilla alustoilla liikkuminen tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä tuloskoonti antaa yleiskuvan fyysisen toimintakyvyn kokonaistilanteesta sekä esittelee viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan poikien ja tyttöjen osiokohtaisia mediaanituloksia syksyn 2023 mittauksista. luokka / pojat 8. Pojista yhä harvemmalla oli alhainen fyysinen toimintakyky ja tyttöjen tulokset ovat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet viime vuodesta. Tarkemmat valtakunnalliset ja alueelliset tulostiedot sekä lisätiedot mittauksista ja viitearvoista löytyvät Move!-järjestelmän verkkosivuilta. Tuloksia hyödynnetään koulun liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna alueellisesti ja valtakunnallisesti. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyysja lihaskuntoa, motorisia taitoja sekä liikkuvuutta. Move!-mittaristossa fyysinen toimintakyky on määritelty kansanterveydellisen näkökulman mukaan elimistön toiminnalliseksi kyvyksi selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista. Myös tytöillä tulokset ovat joko hieman parantuneet tai pysyneet edellisen vuoden tasolla. Kokonaisuudessaan vuoden 2023 valtakunnallisten Move!-tulosten perusteella viidesja kahdeksasluokkalaisten fyysisen toimintakyvyn lasku näyttää tasaantuneen ja jopa osin kääntyneen nousuun. Pojilla kestävyyskunto ja liikkuvuus ovat parantuneet ja entistä harvemman toimintakyky on alhaisella tasolla
Tästä asennosta tehdään ääninauhan mukaisessa tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat maahan asetetun mittaliuskan toiseen reunaan. Positiivisesta kehityksestä huolimatta isolla osalla oppilaista kestävyyskunto kaipaa kohentamista. Kuva Henri Valkeinen Kuva 1: Viisiloikka vauhdissa. Ylävartalon kohotuksessa eli vatsarutistuksessa oppilas makaa selinmakuulla polvet koukistettuna ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Mittausosiossa oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. Lihaskunto Oppilaiden lihaskuntoa mitattiin kahdella eri osiolla: ylävartalon kohotuksilla sekä punnerruksilla. Viidennen luokan tyttöjen ja poikien mediaanitulos oli 28 toistoa. Tuloksista selvisi myös muita alueellisia eroja. Suuremmissa kunnissa muutamien prosenttiyksiköiden muutokset ovat jo merkittäviä. Eron syistä ei ole tarkempaa tutkimusta, mutta taustalla voivat olla esimerkiksi pitkät kouluja harrastusmatkat sekä vähäisemmät liikuntaja harrastusmahdollisuudet harvemmin asutuilla alueilla verrattuna kaupunkeihin. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 3 minuuttia 44 sekuntia ja poikien 4 minuuttia 40 sekuntia. Tulos on oikein suoritettujen rutistusten määrä (maksimi 75 toistoa). Kuva Henri Valkeinen. Kuva 2: Oikean olkapään liikkuvuuden mittaus. Myös viidennen luokan tytöillä kestävyyskunnon mediaani on hieman noussut, kun taas kahdeksasluokkalaisilla tytöillä tulokset ovat säilyneet edellisen vuoden tasolla. Vaikka Move!:n summaindikaattori toimiikin parhaiten nimenomaan seurannan välineenä, on muutosten tulkinnassa syytä olla varovainen. Muutoksen tulisi olla pienissä alle 100 oppilaan kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu Hyvinvointialueiden ja kuntien erot ovat merkittäviä, sillä heikon toimintakyvyn oppilaiden osuus vaihtelee 32 prosentista 50 prosenttiin hyvinvointialueiden välillä ja prosentista ja 92 prosenttiin kuntien välillä. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 32 ja poikien 41 toistoa. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 4 minuuttia 12 sekuntia ja poikien tasan 6 minuuttia. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa. Poimintoja tuloksista Kestävyyskunto Oppilaiden kestävyyskuntoa ja liikkumistaitoja mitattiin 20 metrin viivajuoksulla. Kun fyysisen toimintakyvyn kokonaisuutta tarkasteltiin suhteessa väestötiheyteen, havaittiin että tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla oppilaiden toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvemmin asutuilla maaseuduilla. Syksyn 2023 tulosten perusteella kestävyyskunto on hieman parantunut sekä viidesettä kahdeksasluokkalaisilla pojilla verrattuna edelliseen vuoteen. Tulosten mukaan keskivartalon lihaskunto on hieman parantunut kahdeksannen luokan pojilla, muilla tulokset ovat säilyneet viime vuoden tasolla
Viidennen ja kahdeksannen luokan poikien liikkuvuus on kokonaisuudessaan hieman parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Pojilla tukipisteenä toimivat kämmenet ja varpaat, tytöillä kämmenet ja polvet. Tytöillä tulokset ovat säilyneet viime vuoden tasolla. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 8,6 metriä ja poikien 9,50 metriä. Tytöillä liikkuvuus on siis selvästi parempi, vaikka pojat ovatkin hieman kaventaneet eroa mittaushistorian aikana. Tulokset raportoidaan onnistuneiden suoritusten prosenttiosuuksina. Pojilla alaselän ojennus siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että se on ainut liikkuvuusosio, jossa onnistuneiden osuus on selkeästi alhaisempi yläkoulussa kuin alakoulussa. Pienenevien ikäluokkien Suomessa liikkumattomuuden ja alentuneen toimintakyvyn haasteeseen vastaaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Hallitusohjelman Suomi liikkeelle -kokonaisuudessa nostetaan esiin liuta toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä kaikkien ikäryhmien liikkumista. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 10 ja poikien 13 toistoa. LISÄTIETOA: Valtakunnalliset ja maakunnalliset Move!-tulokset: www.oph.fi/move Fyysisen toimintakyvyn indikaattori: www.sotkanet.fi Liikkumattomuuden ja alentuneen toimintakyvyn haasteeseen vastaaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.. Ero on suurin alaselän suoristamisessa täysistunnassa. Motoriset taidot Oppilaiden motorisia taitoja mitattiin niin ikään kahdella osiolla: vauhdittomalla viisiloikalla sekä heitto-kiinniottoyhdistelmällä. Joka tapauksessa olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota niihin oppilaisiin, joiden toimintakyky on heikentynyt. Kiinniotossa voi liikkua heittoviivan etupuolelle. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 7,65 metriä ja poikien 7,80 metriä. Vauhdittoman viisiloikan tulokset ovat hieman parantuneet viidesluokkalaisilla tytöillä ja pojilla edellisvuodesta. Kahdeksasluokkalaisilla osuudet olivat pojilla 82,5 prosenttia ja tytöillä 91,4 prosenttia. Lasten ja nuorten osalta yhtenä toimenpiteenä esitetään liikuntaneuvonnan ja -ohjauksen toteuttamista laajojen terveystarkastusten yhteydessä Move!-tulosten perusteella. Liikkumistaitoja, dynaamista tasapainoa sekä alaraajojen voimaa mittaavassa vauhdittomassa viisiloikassa oppilas loikkaa yhteensä viisi kertaa siten, että hän tekee ensimmäisen ponnistuksen tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin. On mielenkiintoista seurata, mitä tämä tulee konkreettisesti tarkoittamaan lasten ja nuorten arjessa. . Tulosten mukaan heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuoteen verrattuna. Tulos on etäisyys hyppypaikalta alastulopaikkaan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 6 7 Punnerrusosiossa oppilaat suorittavat mahdollisimman monta etunojapunnerrusta 60 sekunnin aikana. Liikkuvuus Kehon liikkuvuutta arvioitiin kolmella eri asennolla, jotka mittaavat lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta. Muissa liikkuvuusosioissa ei tapahdu näin merkittävää romahdusta. Tyttöjen osalta tulokset ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Tulos on onnistuneiden suoritusten lukumäärä. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 14 ja poikien 15 toistoa. Neljänneksellä kahdeksasluokkalaisista pojista liike ei onnistu, kun taas tytöillä vastaava haaste on noin kuudella prosentilla oppilaista. Tulosten perusteella sekä viidesettä kahdeksasluokkalaisten poikien ylävartalon voima ja kestävyys ovat hieman parantuneet viime vuoteen verrattuna. Toimintakyvyn ja liikkumisen edistäminen Lasten ja nuorten toimintakyvyllä ja liikkumisella on merkittäviä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, mutta myös koko yhteiskuntaan. Kaikista liikkuvuusosioista onnistuneiden suoritusten osuus oli viidennen luokan pojilla 80,4 prosenttia ja tytöillä 90,2 prosenttia. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 24 toistoa ja poikien 18 toistoa. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 25 toistoa ja poikien 24 toistoa. Systeemisiä ja rakenteisia keinoja voisivat olla esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta tukevien varhaiskasvatus-, koulutusja sosiaalija terveyspalveluiden vahvistaminen sekä fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan elinympäristön kehittäminen. Heittämistä, kiinniottamista, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa mittaavassa heitto-kiinniottoyhdistelmässä oppilas heittää 20 kertaa tennispallolla seinään merkittyyn neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen. On selvää, että yhden hopealuodin sijaan tarvitaan laaja valikoima toimia eri hallinnonaloilta
Tammikuisena haastattelupäivänä oli kova lumisade. Liikutaan, mutta kumminkin niin, että tiukaltakin tunnilta jokainen tulee hymyssä suin pois. Noin 500 oppilaalle tarkoitetun pääkoulun liikuntatiloja käyttää esikoululaiset mukaan laskettuna yli 800 oppilasta, joista osa opiskelee lisärakennuksessa. Asetelma korostuu yläkoulussa, jonka aikana nuoret etsivät itseään. Kun liikunnasta innostuneet lähtevät liikkeelle, niin he vetävät myös vähemmän liikkuvat mukaan. Oli meillä ihan kivaa. Siikanen sanoo, että oppilas joutuu liikuntatunneilla henkisesti lujille. Koulun käytävillä ja pihalla liikkuessa onkin helppo huomata, että Siikanen on pidetty opettaja. Tämän tietää vuoden 2023 liikunnanopettaja Ari Siikanen Espoosta. Hyvä liike, parempi mieli Onnistumisen ilo ja kaverit saavat yläkoululaisenkin liikkeelle. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu L iikuntaja terveystiedon opettajat LIITO ry. Alaja yläkoululaiset liikkuvat jopa 60– 70 oppilaan ryhmissä. – Liikuntatunneista pitää tehdä sellaisia, että niistä jää hyviä kokemuksia oppilaille. – Olimme lumipyryssä aamulla 9A-luokan kanssa luistelemassa. Jos se on huono, niin opettaminen vaikeutuu. valitsi espoolaisessa Vanttilan koulussa opettavan Ari Siikasen vuoden 2023 liikunnanopettajaksi. Kuva: Jouko Kokkonen. Oli tarkoitus pelata jääpelejä ja opetella terän käyttöä. Liikunnanopettaja joutuukin miettimään, miten hän saa yläkoululaiset liikkumaan. Siikasen mieltä lämmittää erityisesti se, että ehdotuksen teki vanhempainyhdistys, mikä kertoo oppilaiden olevan opettajaansa tyytyväisiä. Yhdellä jos toisella oppilaalla on asiaa hänelle. Iso oppilasmäärä kysyy neuvokkuutta Lounaisespoolainen Vanttilan koulu natisee Siikasen mukaan liitoksistaan oppilasmäärän vuoksi. Ylipäätään kaverien merkitys korostuu yläkoulussa. Luokan henki vaikuttaa paljon liikuntatunteihin. Otettiin sitten hippaa, ultimatea ja salamapalloa. JOUKO KOKKONEN Vanttilan koulussa liikuntaa opettava Ari Siikanen tulee hyvin toimeen oppilaiden kanssa. Liikuntatuntien järjestäminen vaatii kekseliäisyyttä. Toisen silmien edessä tehtävät liikkeet näkyvät kaikille toisin kuin paperille tai koneelle naputeltavat sanat ja numerot
Kysyntä on suurempi, kuin mitä tilat antavat myöten. Erkki Tervon voimistelutunnit ovat jääneet Siikaselle mieleen vaativina ja antoisina. – Tuntuu että Espoossakin mennään toiseen suuntaan. Ryhmänhallintataidot ja oppilasaines vaikuttavat osaltaan mahdollisuuksiin keskittyä opettamiseen. Valinnaisilla liikuntatunneilla tutustutaan ja syvennytään erilaisiin liikuntamuotoihin. Hän on halunnut tehdä oppilaille tutuksi mahdollisimman monia liikun"Minusta on kiva tulla aamulla töihin ja nähdä oppilaita." Ari Siikanen. Tykkään todella paljon työstäni. Myös vanhemmista huomaa, että he liikuttavat omia lapsiaan. Liikunnalla oppi Siikasen mukaan hyvin eri lajien ja liikkumisen perustaidot ja niiden opettamisen. Kysyntää höntsäsalivuorolle olisi joka päivä, mutta tilat eivät anna myöten. Lisää liikkumista koulupäivään Vanttilan koulun yläkoululaisilla on mahdollisuus tulla liikkumaan kolmena aamupäivänä pitkällä välitunnilla klo 9.45–10.15 puoleksi tunniksi omatoimisesti liikuntasaliin. Liikkuva koulu on ollut Siikasen näkökulmasta hyvä kokonaisuus. Keskiviikkoisin yläkoululaisilla on illansuussa käytössä punttisali Siikasen johdolla. Siikanen kokee, ettei liikunnanopettajan työnkuva ole oleellisesti muuttunut hän uransa aikana. Espoo tarjoaa myös Kulpsin (Kulttuuri ja liikuntapolku) avulla kaikille oppilaille yhden koulun ulkopuolisen liikuntakokeilun lukukaudessaan. – Minulla on liikunnassa monta upeaa kollegaa ja etenkin työparini Hanna Hautalan kanssa opetus, organisointi ja yhteistyö sujuvat upeasti. Vuorolla käy säännöllisesti toistakymmentä yläkoululaista. Yläkoululaiset voivat valita liikunnan myös valinnaisaineeksi. Voisi sanoa, että ammatillisesti täydennämme hienosti toisiamme. rytmiikkaan ja telinevoimisteluun. Hän pohtii opettajana toimimisen olevan myös persoonallisuuskysymys, kuten useissa muissakin ammateissa. Koulun lähistöllä asuva Siikanen käyttää aikaansa myös iltaisin järjestettävään toimintaan. Opettaja valvoo vuoroa, mutta ei ohjaa oppilaita. Kuva: Jouko Kokkonen. Vanttilan koulu on voinut myös ostaa avustuksella Kivenlahden squashallin tarjoamia edullisia squashvuoroja. Tiistai-iltaisin 6.–9-luokkalaiset voivat tulla pelaamaan koululle sulkapalloa klo 17– 18 ja 18–19. Vanttilan koulun liikunnanopettajat haluavat saada oppilaat liikkumaan koulupäivän aikana myös liikuntatuntien ulkopuolella. Vuonna 1996 liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta valmistunut Siikanen sanoo koulutuksen antaneen hyvät valmiudet työskennellä opettajana. Minusta on kiva tulla aamulla töihin ja nähdä oppilaita, pidän opettamisesta, kertoo Siikanen. Näille kouluajan ulkopuolisille vuoroille yläkoululaiset ovat saaneet ottaa vanhempansa mukaan tai pelata keskenään. Rytmiikan opintojen ansiosta tanssituntien vetäminen tuntuu hänestä mukavalta. Tuki mahdollisti esimerkiksi keväällä 2023 yläkoululaisille kaksi tutustumismatkaa erilaisiin liikuntapaikkoihin. Ilta jatkuu yläkoululaisten, opettajien ja vanhempien salibandyllä, jota tulee pelaamaan myös koulun entisiä oppilaita. Oppilaat ovat voineet kokeilla mm. Halutaan koko ajan isompia yksiköitä pelkästään säästösyistä. Siikanen on paikalla ja ohjaa tarvittaessa pelaajia. Valtaosalla oppilaista kotiolot ovat hyvällä mallilla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 6 9 Toinen yhdeksäsluokkalaisten ryhmä pelasi salibandya ja kolmas lähti hiihtämään. Syksyllä liikettä toivat jalkapallon ja lentopallon välituntisarjat. Jälkimmäisellä vuorolla käy pelaamassa myös perheitä. Tämä on halvempaa, mutta se ei tue oppilasta, ei liikunnassa eikä muissakaan aineissa. Liikunnanopetus on Siikasen mukaan aina ryhmätyötä. Liikunnallistamisen edellytykset olivat Siikasen mielestä hyvät, kun Vanttilan koulussa opiskeli noin 500 oppilasta. kiipeilyä, padelia, tennistä, sulkapalloa, keilausta ja minigolfia. Ohjelman jakamat avustukset ovat tuoneet hyvän lisän välinehankintoihin, vierailuihin ja ohjaajapalkkioihin. Lisäksi oppilaiden käytössä on pitkillä välitunneilla ulkokuntosali. Pohjalla olivat kiinnostus liikuntaan ja vahva palloilutausta. Tällöin täyttyisi jo puolet päivittäisestä liikuntasuosituksesta. Liikunnanopettajan työnkuva Siikanen kokee, että liikunnanopetusta arvostavat Vanttilan koulussa niin toisten aineiden opettajat kuin vanhemmatkin. Siikanen haaveilee tilanteesta, jossa olisi mahdollista liikuttaa kaikkia oppilaita vähintään puoli tuntia joka päivä. Opintojen aikana hän joutui perehtymään uusina asioina mm. Siikasen näkee koulutuksen antavan Jyväskylästä valmistuville hyvät taidot ja kasvatuksellista osaamista
Hän muistelee lämmöllä liikuntaa inhonneita oppilaita, jotka ovat löytäneet oman tapansa liikkua. Pojat ja tytöt liikkuvat Vanttilan liikuntatunneilla yhdessä. Vanttilan koululla Move!-tulokset ovat kuitenkin suurten kaupunkien tapaan parempia kuin keskimäärin. Tätä on auttanut yrittämisen merkityksen korostaminen tunneilla ja liikunnan arvioinnissa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Vanttilan koululla ei mahdu esimerkiksi pelaamaan kunnolla koripalloa, kun kentän rajat kulkevat seinänvierustalla. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Alueen vanhempien aktiivisuus kannustaa lapsiaan liikkumaan näkyy tuloksissa. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. . Siikanen kertoo, että joukkuepeleissä jokainen voi valita itselleen sopivan ryhmän. Siikasen mielestä Move!-tulosten pohjalta pitää toimia ja antaa eri toimijoille mahdollisuus muuttaa tilannetta. Yksi ratkaisu on lisätä liikuntatunteja, mutta tämäkään ei toimi, jos käytössä ei ole tarpeeksi tiloja. Ja jokaista autetaan, mutta jokaisen pitää yrittää. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Yksilöity palaute auttaa kehittämään taitoja ja voi kantaa pitkälle. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikunnanopetuksesta keskusteltaessa esiin nousevat nopeasti huonot muistot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 • Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Hän pohtii, voisiko kouluista tulla paikkoja, joista lainataan liikuntavälineitä, ja voisiko koulun liikkumiseen soveltuvia tiloja käyttää myös iltaisin. Koulujen liikuntatilojen olisi oltava Siikasen mielestä suurempia ja myös seurojen käyttöön paremmin sopivia. Vielä parempi on, jos opettaja mahdollisesti onnistuu antamaa tunnustusta opeteltavan asian oppimisesta, esimerkiksi onnistuneesta painonsiirrosta sukselta toiselle hiihtäessä. Siikasen mukaan on hieno hetki, kun oppilas oivaltaa jotakin liikkumisesta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 • Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös ekirjana: www.ellibs.com Ekirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. 7 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 teema Liikunta & opiskelu tamuotoja, joten lajipohjaisesta lähestymisestä luopuminen ei ollut suuri muutos. Move!-mittauksilla paikkansa Move!-mittausten kertomaa Siikanen pitää karuna. Kun suunnilleen yhtä taitavat pelaavat keskenään, niin peli on hauskaa ja tasaväkistä. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Tämä vaatisi iltavalvonnan järjestämistä. Asioita pitää pystyä myös soveltamaan, ettei mennä laji edellä vaan niin, että jokainen pääsee mukaan. Siikanen toivoo, ettei näin käy enää tulevaisuudessa, vaan päällimmäisenä ovat myönteiset kokemukset. – Ja kyllähän lajeissa opetellaan heittämään, liukumaan ja painonsiirtoa. Vanttilassa vain pieni osa oppilaista on heikoimmassa tulosryhmässä. Osa haluaa pelata kovemmin ja toiset vähän kevyemmin. Kuormitus fysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. – Täällä ei keskitytä mittaamiseen, jokainen saa olla just sellainen kuin on. Koulujen tilojen käytön tehostamista olisi Siikasen mielestä syytä miettiä. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille
Mikkonen korosti naisia koskevien tulosten perustuvan vain muutamiin tutkimusartikkeleihin. Monissa esityksistä korostettiin, että voiman ja lihasmassan kasvattamisessa oleellisinta on pitkäjänteinen perusasioiden oikeintekeminen. Elliot-Salen mukaan esimerkiksi kuukautiskiertoharjoittelusta on tehty enemmän koontiartikkeleja kuin varsinaisia hyvälaatuisia tutkimuksia. Mikkonen totesi, ettei ”löytänyt itseään tutkimusartikkeleista”. Hän on sittemmin tutkimuksellaan pyrkinyt korjaamaan tätä epäsuhtaa. Aiemmin Elliot-Sale oli toivonut tehtäväksi ”lisää naistutkimuksia”, mutta nykyisin hän kaipaa ”lisää hyvälaatuisia naistutkimuksia”. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 1 PEKKA MATOMÄKI, FT Jyväskylän yliopisto pejamato@jyu.fi Voimaharjoittelusta on moneksi Naisten voimaharjoittelun tutkimuksen erityispiirteet ja yksilölliset vasteet olivat vahvasti esillä Jyväskylän viimesyksyisessä voimakonferenssissa. Kuukautiskierron tutkimusasetelmaan sisällyttämisen metodologisista haasteita ja puutteita pohti eritoten Kirsty Elliot-Sale. Voimakonferenssissa hän kertoi yhdistetystä voimaja kestävyysharjoittelusta, joka vaikuttaa naisilla pääsääntöisesti myönteisesti, kuten miehilläkin. Kovin selkeää näyttöä ei ole naisilla esimerkiksi yhtäaikaisen voimaja kestävyysharjoittelun potentiaalisesta interferenssivaikutuksesta, eli kestävyysharjoittelun voiman ja lihasmassan kasvua estävästä vaikutuksesta suurilla harjoitusvolyymeilla. R itva Mikkonen kuvaili esitelmässään alkutaivaltaan opiskelijana ja tutkijana, kun hän etsi tuloksia, jotka koskisivat juuri häntä. Kuva: Antero Aaltonen
Naisen biologisten erityispiirteiden ottaminen huomioon on laajentanut voimaharjoittelututkimusta. Kierron aikana pelkkä vuotopäivän alkamishetki ei ole parasta täsmällisyyttä tavoiteltaessa riittävä etenkään kuukautiskiertoharjoittelututkimuksissa, joissa myös ovulaatio tulisi paikallistaa esimerkiksi hormonitestein. Walkerin mukaan tämä näkyy myös harjoittelutarpeessa: koska naiset väsyvät vähemmän, he saattavat tarvita tietyissä tapauksissa enemmän toistoja kehittymiseen. Nainen saattaa elämänsä aikana läpikäydä kaikki nämä eri profiilit, joten työsarkaa riittää vielä, jotta kaikki naiset kaikissa elämänvaiheissa löytäisivät itsensä tutkimusartikkeleista. Akuutteja hormonivasteita käsitellyt William Kraemer pyrki tuomaan esille naisten ja miesten vaste-eroista yksittäisessä voimaharjoituksessa. Näiden lisäksi suorituskykytestit tulisi toteuttaa johdonmukaisesti samaan aikaan kierrossa. Sekä Keijo Häkkinen että Simon Walker toivat esitelmissään esiin, että naiset väsyvät vähemmän voimaharjoituksissa, ja heidän voimatasonsa palautuvat nopeammin rankan voimaharjoitussession jälkeen alkuperäiselle tasolle. Nopeusperusteisen voimaharjoittelun demo menossa. Sekä Elliot-Sale että Mikkonen painottivat, että normaalin kuukautiskierron lisäksi on olemassa suuri määrä erilaisia hormoniprofiileita, joiden taustalla ovat epänormaali kuukautiskierto, hormonaalisen ehkäisyn käyttö, murrosikä, raskaus ja imetys sekä menopaussi. Aihepiirin tutkimuksia on tehty tosin hyvin vähän. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Voimakonfrenssin kantavia voimia olivat Juha Ahtiainen (vas.), Keijo Häkkinen ja Urs Granacher. Joillakin kuukautiskivut saattavat tosin vaikuttaa suoritukseen ja olotilaan harjoituksissa. Naisia koskevan tutkimuksen interventiot suunniteltava huolellisesti Elliot-Sale muistutti, että ”ainoa säännöllisyys kuukautiskierrossa on epäsäännöllisyys”. Kuva: Pekka Matomäki. Erilaiset hormonaaliset profiilit voivat vaikuttaa pitkäkestoisiin adaptaatioihin ja niiden sisällyttäminen samaan tutkimukseen sekoittaa asetelmaa. Muuten vasteet, kuten kasvuhormoni, katekolamiinit tai kortisoli eivät juuri eroa sukupuolten välillä. Kuva: Simon Walker Katsausten perusteella kuukautiskiertoon perustuvat voimaharjoitteluohjelmat eivät näytä olevan tehokkaampia kuin geneerisemmät kuukautiskiertoa huomioimattomat harjoitteluohjelmat. Tällöin kuukautiskierron huomioiminen ja helppojen jaksojen ohjelmoiminen kivuliaimpiin päiviin voi olla perusteltua. Hyvälaatuisissa interventioissa tulisikin etukäteen varmistaa kierron seurannalla sen säännöllisyys, minkä vuoksi interventiot kestävät jopa kaksi kertaa pitempään kuin miehistä koostuvien tutkimusjoukkojen interventiot. Hänen mukaansa miehillä testosteronivaste saattaisi olla voimakkaampi ja naisilla vahvempi insuliininkaltaisen kasvutekijän IGF – 1 vaste
Haffin mukaan menetelmän juuret ovat 1950-luvulla, joten aivan uusi lähestymistapa tämä ei ole. Nämä kaikki voisivat teoriassa johtaa parempaan voimankasvuun. Menetelmä voi avata mahdollisuuden testata maksimivoimaa harrastajilla tai urheilijoilla, jotka eivät pysty tai uskalla suorittaa maksimipainoilla liikkeitä turvallisesti. Tästä ei tosin klustereista puhuneella Greg Haffilla ollut interventioita esittää. Pulssin kohdistuspaikka aivoissa määrittelee supistuvan lihaksen – käsilihasten aktivointi tapahtuu fyysisesti eri kohdasta aivokuorta kuin pohjelihaksen. Se mahdollistaa myös maksimivoiman seuraamisen ilman liiallista kuormitusta, jos harjoitusjaksossa on tarkoitus painottaa jotain muuta kuin voimaharjoittelua. Kunnon heikentyminen voi aiheuttaa enemmän loukkaantumisia ja urheiluharrastuksen lopettamisia, mikä pienentää urheilun lahjakkuusreserviä. Klusterisarjat Klusterisarjat ovat erilainen tapa jäsentää voimaharjoittelun sisältö. Tällä yksinkertaisella työkalulla voidaan erotella, onko yksilöllä enemmän puutteita nopeassa voimantuotossa vai maksimaalisessa voimassa, vai ovatko ne tasapainossa. vallisempi kuin varsinainen maksimaalisen ykköstoiston testaaminen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 3 Nopeusperusteisen voimaharjoittelun hyvät ja huonot puolet Simon Walker ja Fernando Pareja-Blanco kertoivat nopeusperusteisesta voimaharjoittelusta ja antoivat siitä myös luento salidemonstraation. Samalla liikenopeutta voi kasvattaa hiljalleen kohti nopeaa. Työkaluja tutkimukseen ja harjoitteluun Transkraniaalista magneettistimulaatiota esitteli Dawson Kidgell. Sen sijaan, että tehdään kolme 12 toiston sarjaa useamman minuutin tauoilla, klusterisarjassa voidaan 12 toistoa jakaa pienempiin klustereihin: esimerkiksi neljä kolmen toiston sarjaa, joiden välissä on lyhyt 15–45 sekunnin tauko. Lisäksi pienemmän väsymisen takia harjoitukseen tulee enemmän toistoja liikenopeuden ja tuotetun tehon kärsimättä, jolloin esimerkiksi 12 toiston sar. Kun liikevarmuus ja taidot kasvavat hyviksi, niin yläkouluikäiseksi mennessä voi lisätä kuormaa (<80% 1RM) ja volyymia (2–4 sarjaa / liike) kunhan liikeja suorituskontrolli on hallinnassa. Lisäksi käyrästä voi laskea suurimman tuotetun tehon. Maksimivoiman arviointi tällä tavoin ei ole niin kuormittavaa ja periaatteessa pelkillä lämmittelykuormilla voitaisiin arvioida sen hetkinen voimataso. Tämä mahdollistaa maksimivoiman arvioinnin submaksimaalisilla kuormilla tarkemmin kuin toistomaksimeilla. Laajalti esillä oli ihmisen voimaprofiilin muodostava voima-nopeus -käyrä. Lisäksi menetelmä on huomattavasti turPoimintoja konferenssiesityksistä joissa voi käyttää suurempia painoja. Hän suositteli, että lapset voivat alakouluikäisistä asti tutustua voimaharjoittelun tekniikoihin matalalla kuormalla (< 60% 1 RM) ja volyymilla (1–2 sarjaa / liike) kahdesti viikossa ja maltillisella liikenopeudella. Granacherin mielestä lasten voimaharjoittelu olisi mainio tapa luoda motorisen kehittymisen perustaa. Vaikka maksimivoiman kenttätestaaminen tällä tavoin onkin houkuttelevaa, nopeusperusteiseen voimaharjoitteluun sisältyy harmillisen monta virhelähdettä. Gonzalo Gomez Guerrero hyödynsi menetelmää tutkiessaan eri-ikäisten ihmisten toimintakykyä. Sarjassa tapahtuva liikenopeuden hidastuminen kertoo väsymisen tasosta. Klustereiden välisten lyhyiden palautusten ansiosta väsymystä kertyy vähemmän, tekniikka pysyy hallitumpana ja pienet tauot antavat valmentajalle mahdollisuuden antaa nopeaa palautetta. Lisätarkkuutta saadaan session aikana. Käyrää voisikin eräällä tavalla pitää kestävyyspuolella tehtävän maksimaalisen hapenottotestin laktaattikäyrän vastineena testattavan hermolihasjärjestelmän profiloijana. Näitä ovat tangon vaakaliike, harjoittelijan tottumattomuus maksimaaliseen suoritukseen, nopeusperusteisen harjoittelun soveltumattomuus osaan liikkeistä sekä lämmittelyn ja kannustuksen vaikutukset suoritukseen. Yhdellätai kaksoismagneettipulssilla voidaan mitata esimerkiksi neurolihasjärjestelmän inhibitiota, herkkyyttä aiheuttaa lihassupistus tai sen avulla voidaan paikallistaa, mistä aivo-selkäranka-lihas -jatkumoa lihasten sähköinen säätely saa alkunsa. Lisäksi sarjan ensimmäinen toisto tuo suurimman liikenopeuden, ja sen avulla voidaan referenssitaulukoita käyttäen suoraan arvioida kyseisen liikkeen maksimisuoritus. Yli 50 prosentin hidastuminen tarkoittaa lähes maksimaalista uupumista. Harjoittelija on puolivälissä sarjaansa, kun liikenopeus on sarjan aikana laskenut 25 prosenttia. Menetelmässä aivoihin kohdennetaan magneettipulssi, joka edelleen indusoi sähköisen virran aivojen pinnalla oleviin hermosoluihin. Esitelmän jälkeen yleisössä phdittiinkin nopeusperusteisen harjoittelun voivan olla myös hieman vaativa menetelmä, sillä jatkuvat maksimaaliset toistot kysyvät todella suurta sitoutumista. Puutteistaan huolimatta menetelmä voi olla mielenkiintoinen tekninen apuväline ja mahdollistaa harjoittelun esimerkiksi ennalta määrättyyn väsymisprosenttiin Lapset ja voimaharjoittelu Koronasulku heikensi, ainakin maailmalla, lasten koordinaatiota, kestävyyttä ja voimaa, minkä takia liikunnallisesti lahjakkaatkaan lapset eivät välttämättä ole enää niin hyvässä fyysisessä kunnossa kuin ennen pandemiaa. Tämä aktivoi motorisia hermoratoja johtaen lihaksen supistumiseen. Vanhemmat ihmiset tarvitsevat esimerkiksi seisomiseen enemmän aktiivisesti aivokuorelta tulevaa käskytystä, ja nuoremmat ihmiset pysyvät pystyssä turvautumalla enemmän selkärangan heijasteisiin. Tässä harjoittelumuodossa jokainen toisto sarjassa tehdään maksimaalisella nopeudella ja tangon liikenopeus mitataan kaikista sarjoista. Tällä varoituspuheella aloitti esitelmänsä Urs Granacher. Yhden klusterisarjan jälkeen on jälleen perinteisen harjoittelutavan mukainen pitempi palautus
Yleistrendin mukaisesti ensimmäisellä jaksolla voimaa tai lihasmassaa saaneille karttui niitä myös toisella jaksolla (r = 0.4–0.7). Huomioon on otettava muu harjoittelu, etenkin aerobisen harjoittelun interferenssivaikutus. Ilmiö on hyvin yleinen: kestävyysharjoittelumaailmassa maksimaalisen hapenottokyvyn kasvu ei kovin selvästi korreloi lyhyissä interventioissa varsinaisen kestävyyssuorituskyvyn parantumisen kanssa. Toisin sanoen harjoitteluinterventiossa voimaa saavat eivät aina ole niitä, joille kertyy lihasmassaa. Roberts oli interventioilla tutkinut yksitellen muiden mahdollisten syiden vaikutuksia. Asetelmalla pyrittiin vastaamaan kysymykseen, kuinka toistettava voiman ja lihasmassan kasvattaminen on samalla yksilöllä. Voimaharjoittelun ei tarvitsekaan olla suurta kärsimystä tehotakseen. Korrelaatio jättää kuitenkin tulkinnanvaraa. Kokonaisuuteen sisältyvät säännöllinen progressiivinen harjoittelu ilman liiallisia kikkailuja, sopiva lepo ja ravitsemussuositusten mukainen ravinto. Jos heikon tai vahvan vasteen syy löytyisi, niin potentiaalisesti olisi myös mahdollista tehdä asialle jotain, ja harjoittelua olisi helpompi kohdentaa yksilöllisesti. Tästä huolimatta voiman kehityksessä ei ollut eroja. Laajojen tutkimusten jälkeen kolmanneksi potentiaaliseksi selitykseksi löytyi sidekudoksen määrä ja laatu. Perusasiat kuntoon Konferenssissa tuli toistuvasti esiin, että parhaaseen tulokseen pääsee, kun tekee perusasiat huolellisesti ja hyvin vuodesta toiseen. Sanomaa toistivat niin Juha Ahtiainen, Keijo Häkkinen, Juha Hulmi kuin Ina Garthe. Michael Roberts ryhmineen on tutkinut hyvin järjestelmällisesti vahvan vasteen fysiologisia syitä. Oma vaikutuksensa on stressillä, ravinnolla ja levolla. Kun harjoittelua muutetaan, niin kehitystäkin alkaa tapahtua. Osasta näistä löytyy tutkimuksia, osasta ei. Juha Ahtiainen jatkoi vasteiden yksilöllisyydestä. Alan kärkitutkijat ovat edelleen hieman ymmällään yksilöllisten vasteiden edessä: siihen liittyvän problematiikan avaaminen ei ole helpoimpia tehtäviä. Heikko tai vahva vaste näyttääkin olevan myös paljolti ympäristöriippuvainen. Samansuuntaisia tuloksia oli saatu 40 prosentin tai 20 prosentin väsymiseen asti jatketuissa harjoitteluissa. Tutkimusasetelman laajuudesta kertoo, että hylätyiksi tulivat hypoteettista kannatusta aiemmin saaneet kapillaaritiheys, mitokondriovolyymi, suoliston mikrobia ja miRNA-vasteet (ainakin yhden nukleotidin polymorfismin, eli SNP:n, kanssa testattuna). Voimaharjoittelun ei tarvitse olla suurta kärsimystä tehotakseen.. Aapo Räntilä kokeili tätä voimaharjoittelussa tutkimalla, saisiko heikosti voimaharjoitteluun vastanneet kehittymään nostamalla suuresti harjoittelun volyymia. Toinen ryhmä teki sarjansa kymmenen prosentin väsytykseen asti, ja toinen ryhmä kaikki sarjat väsymiseen asti. Ribosomien biogeneesi ja satelliittisolut tiedettiin jo aiemmin ainakin osasyyllisiksi. Etenkin kestävyyspuolella on näyttöä siitä, että kenenkään vaste ei ole absoluuttisesti heikko. Ahtiaisen esittelemä tulos herättää kysymyksen tulosten luotettavuudesta etenkin tilanteissa, kun tutkitaan pieniä nyansseja, kuten erilaisten lämmittelyprotokollien vaikutusta lopullisiin vasteisiin. Lisäksi se voi motivoida harjoittelijaa tekemään maksiminopeudella suorituksia, kun jokaisen toiston jälkeen näkyy luku, jota tavoitella. . Tästä ei ollut apua, vaan heikosti vastanneet eivät edelleenkään kehittyneet. Harjoittelun tuloksiin vaikuttavat lukuisat syyt Ahtiainen listasi kaikki mahdolliset syyt, jotka voivat vaikuttaa voimaharjoittelusta saataviin adaptaatioihin. Jos voimaharjoittelujakson adaptaatioiden toistettavuus on tätä luokkaa, niin tulee mieleen, miten paljon interventioissa sekoittavat tekijät vaikuttavat lopputulokseen. Loppuun asti viedyissä sarjoissa kertyi 2 800 toistoa. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 asti. Ahtiainen esitteli mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa samat ihmiset olivat toistaneet täysin identtisen kymmenviikkoisen voimaharjoittelujakson pyyhkiytymisjakson jälkeen. Oleellista on, että käytetty intensiteetti on riittävän suuri positiivisen stimulaation saavuttamiseksi. Tämä on ymmärrettävää, koska vaikka lihasmassa on yksi maksimivoiman selittävä tekijä, niin myös esimerkiksi hermolihasjärjestelmän aktivointi on oleellisessa roolissa. Tämä korostaa mekaanisen ärsykkeen merkitystä voiman kehityksessä etenkin vähemmän harjoitelleilla. Menetelmä tuo esiin, että enemmän ei ole aina paremmin, ja metabolista väsymistä loppuun saakka tehdyillä sarjoilla ei tarvita voiman kehitykseen. Joidenkin lihasmassa kasvaa nopeasti kolmen kuukauden voimaharjoittelujakson aikana, ja toisilla ei näytä tapahtuvan mitään harjoittelusta huolimatta. Räntilän mukaan syynä oli liian suureksi nostettu harjoittelukuorma. Yksilöllisissä vasteissa riittää selvitettävää Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana yksilöllisten vasteiden tutkiminen on noussut laajasti mielenkiinnon kohteeksi. Niihin vaikuttavat ensinnäkin toistokerrat viikossa, intensiteetti, toiston nopeus ja harjoittelutiheys, harjoittelun progressio, valvonta ja osallistumisprosentti harjoituksiin. Esimerkiksi voiman kasvaminen ja lihasmassan kerryttäminen eivät korreloi kovin vahvasti (r = 0,3–0,45). Yhteen interventioon kaikkia näitä ei pystytä mitenkään vakioimaan. Lisäksi perusasioista muistutti hyvin Vidar Andersen toteamalla, että niin kauan kuin tarkoitus ei ole maksimoida spesifisen voimaliikkeen suoritusta, vaan ”oikean elämän” voimaa tai urheilukykyä, ei ole väliä tehdäänkö liikkeet vapailla painoilla vai laitteissa. Pareja-Blanco havainnollisti tämän teoriaosiossaan esimerkkinään interventio, johon osallistui kaksi ryhmää. Merkitystä on myös sukupuolella ja iällä, fyysisellä aktiivisuudella, vuorokausirytmillä, tulehdusarvoilla, lääkekuureilla, vallitsevalla terveydentilalla ja sairaushistorialla. Sarjat kesken jättäneessä ryhmässä tehtiin intervention aikana yhteensä 2 100 toistoa
Systemaattiset katsausartikkelit ja meta-analyysit kertovat säännöllisen liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon olevan yhteydessä lasten ja nuorten vahvempaan mielenterveyteen. Katsausartikkeleiden ja meta-analyysien mukaan tutkimusten näytön aste vaihtelee heikosta kohtalaiseen. Myös järjestäytynyt liikunta ja kilpaurheilu tukevat hyvin toteutettuna lasten ja nuorten hyvinvointia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 5 V äestömme hyvinvointi on tilassa, jossa puhumme jo kahdesta terveyspommista. Ja onko näillä kahdella tikittävällä pommilla jotakin yhteistä. Vähiten näyttöä on kertynyt alle kouluikäisistä lapsista. Liikunnan ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä lapsilla ja nuorilla on tutkittu maailmalla jo paljon. Kuva: Antero Aaltonen. Uhkaavatko väestön terveyttä sekä mielenterveyspommi että liikuntapommi. Liikunnan tiedetään lievittävän sekä masennusettä ahdistuneisuusoireilua sekä olevan yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin. Nuorten ikäryhmässä tutkimusnäyttö on vahvempi kuin lasten ikäryhmissä. Etenkin kaikenlainen vapaa-ajan liikunta on hyvästä. Huolta aiheuttavat yhtäältä nuorten mielenterveysongelmat ja toisaalta huolestuttavat trendit fyysisen kunnon laskusta ja nuorten lisääntyvästä ruutuajasta. KAIJA APPELQVIST-SCHMIDLECHNER, FT, dosentti tutkimuspäällikkö yhdenvertaisuusyksikkö / mielenterveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kaija.appelqvist@thl.fi Nuoren mielen hyvinvointi vahvistuu liikkumalla Tutkimusnäyttö liikunnan ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä on kiistaton
Valmentaja voi omalla toiminnallaan joko vahvistaa tai murentaa kasvavan nuoren mielenterveyttä. Liikuntaharrastuksessa lapset ja nuoret oppivat tärkeitä taitoja, jotka tukevat heidän kasvuaan, kehitystään ja hyvinvointiaan, myös pitkällä tähtäimellä. Vapaa-ajan liikunta tai liikuntaharrastus auttaa palautumaan arjen haasteista. Toisaalta voimme haastaa itsemme johonkin uuteen ja haastavaan, jolloin voimme onnistuessamme tai kehittyessämme iloita ja olla ylpeitä saavutuksestamme. Onkin erityisen tärkeää suoda kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa liikuntaa, perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Mieli kohentuu etenkin vapaa-ajalla liikuttaessa Erityisesti vapaa-ajan liikunnalla tiedetään olevan merkittävä rooli mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toisaalta osa saattaa nauttia päinvastaisesta liikuntaelämyksestä: yksin, omine ajatuksineen, vailla tarvetta olla sosiaalinen. Miksi näin. Liikunnan mielenterveysvaikutuksia voi daan selittää esimerkiksi sillä, että liikunta saa elimistömme tuottamaan erilaisia mielihyvää tuottavia ja stressin tunnetta hillitseviä hormoneita. 7 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Liikunnan mielen terveysvaikutusten taustalla on useita mekanismeja Liikunnan mielenterveysvaikutusten taustalla toimivat monet eri mekanismit. Vapaa-ajan liikunta sisältää usein sosiaalisen komponentin, jolloin meillä on mahdollisuus sosiaalista kanssakäymiseen, harjoittaa sosiaalisia taitoja sekä luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Liikuntaharrastus antaa eväitä elämään Liikuntaharrastus mahdollistaa lapsille ja nuorille pedagogisen ja tukea tarjoavan ympäristön suotuisan kasvun ja kehityksen tueksi. Tärkeää on luoda lapselle ja nuorelle turvallinen ympäristö harrastaa. Liikuntaharrastus saattaa olla erityisen tärkeä juuri niille lapsille ja nuorille, joiden elinolot ovat syystä tai toisesta ongelmalliset tai turvattomat. Tärkeää on tunnistaa, luoda ja vahvistaa niitä merkityksellisiä hetkiä, jotka vahvistavat nuoren urheilijan ylpeyden tunnetta omasta osaamisestaan ja vahvuuksistaan, yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuutta Vapaaajalla liikkuessamme saamme toteuttaa itseämme. Vapaa-ajalla liikkuessamme saamme toteuttaa itseämme, itselle mieleisen aktiviteetin parissa. Tutkimuksissa onkin havaittu, että etenkin ryhmässä toteutettu liikunta on yhteydessä sekä vähäisempään mielenterveysoireiluun että vahvempaan mielen hyvinvointiin. Valmentajan ja ohjaajan asenne, taidot ja ymmärrys omasta tärkeästä roolista lapsen ja nuoren elämässä on tässä keskeisessä asemassa. Harrastamis ympäristön oltava turvallinen On hyvä muistaa, että mieluisakaan liikuntaharrastus ei automaattisesti tuota positiivisia mielenterveysvaikutuksia. Tämän lisäksi liikkumalla ja liikuntaa harrastamalla elintapamme ja tottumuksemme muovautuvat huomaamatta mielenterveyttä edistäväksi, esimerkiksi parantamalla unen laatua ja määrää. Liikunnan mielenterveysvaikutusten taustalla vaikuttavat luonnollisesti myös liikkujan yksilölliset ominaisuudet sekä se, millä tavalla liikutaan: onko kyseessä vapaa-ajan liikunta, liikutaanko yksin vai yhdessä, millä intensiteetillä, kuinka usein ja miten kauan. Kuva: Antero Aaltonen. Kaikki nämä ovat taitoja, jotka tukevat lapsen ja nuoren suotuisaa kasvua ja kehitystä. Treenitilanteet tarjoavat monia paikkoja, jolloin valmentajalla tai ohjaajalla on mahdollisuus tukea nuoren urheilijan mielenterveyttä. Liikuntaharrastus tuo yleensä yhden ylimääräisen, turvallisen aikuisen lapsen tai nuoren elämään. Voimme valita aktiviteetin, jossa tunnemme olevamme hyviä vahvistaen omaa itsetuntoa. Puhutaan neurobiologisista, psykososiaalisista sekä käyttäytymiseen liittyvistä mekanismeista. Reserviläisaineistoon perustuva suomalaistutkimus osoitti, että 12-vuotiaana liikuntaa harrastaneilla miehillä oli nuorena aikuisena vahvempi mielen hyvinvointi, vähemmän psyykkistä oireilua ja parempi terveyteen liittyvä elämänlaatu kuin niillä miehillä, jotka eivät olleet harrastaneet säännöllisesti liikuntaa lapsuudessaan. Tärkeää on löytää jokaiselle ja jokaiseen hetkeen juuri sopiva ja mieluinen tapa liikkua. Liikunnalla voi olla myös vahva sosiaalinen komponentti, joka tarjoaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, ystävyyssuhteita, ja sosiaalista kanssakäymistä ja tukee näin myös mielenterveyttä. Harrastuksen kautta opitaan ryhmässä toimimista, sääntöjen noudattamista, sosiaalisia taitoja, toisten huomioon ottamista, erilaisuuden hyväksymistä sekä erilaisten tunteiden käsittelyä. Mitä intensiivisemmästä harrastuksesta on kyse, sitä tärkeämmässä roolissa on turvallinen ja välittävä valmentaja
Journal of Sport and Exercise Psychology 42(3), 201–218. Kilpaurheilu voi kuitenkin osaavan valmentajan ohjauksessa tukea kasvavan ja kehittyvän nuoren mielenterveyttä. 2013. 2021. The association of physical activity with depression and stress among post-secondary school students: A systematic review. & Biddle, S. 2023. A systematic review of the psychological and social benefits of participation in sport for children and adolescents: informing development of a conceptual model of health through sport. 2018. Muscular and cardiorespiratory fitness are associated with health-related quality of life among young adult men. 2021. Mielenterveyttä tukeva liikuntaharrastus sallii muidenkin lajien ja harrastusten harrastamisen eikä tavoittele varhaista erikoistumista yhteen lajiin. Panza, MJ, Graupensperger, S., Agans, JP, Doré,I, Vella, SA & Evans MB. Systematic review and meta-analysis of the effects of exercise on depression in adolescents. BMC Public Health 20, 1116. Nuori Mieli Urheilussa -aineisto: https://mieli.fi/mieli-ry/hankkeet/ nuori-mieli-urheilussa/ LÄHTEET: Alves, AR, Dias, R., Neiva, HP, Marinho, DA, Marques, MC, Sousa, AC, Loureiro, V. Mental Health and Physical Activity 14:146–56. Se opettaa myös jännityksen ja ahdistuksen kanssa selviytymistä, esimerkiksi tiukoissa kilpailutilanteissa. Osalle lapsista ja nuorista kilpaileminen on kauhistus, toisille se voi olla juuri se liikkumisen suola. Association between cardiorespiratory fitness and depressive symptoms in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. & Vaara JP. Suomalainen reserviläisaineistoon perustuva tutkimus osoitti, että kilpaurheilua 12-vuotiaana harrastaneiden miesten psyykkinen oireilu oli nuorena aikuisena vähäisempää kuin miehillä, jotka eivät olleet harrastaneet lapsuudessaan kilpaurheilua. 2021. Mental Health and Physical Activity 16, 66–79, Eime, RM, Young, JA, Harvey, JT, Charity, MJ & Payne WR. 2020. Appelqvist-Schmidlechner, K., Raitanen, J., Vasankari, T., Kyröläinen, H., Häkkinen, A., Honkanen, T. Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. Frontiers in Sports and Active Living 3, 642993. Relationship between different domains of physical activity and positive mental health among young adult men. ym. Pediatrics 138(3). JAMA Pediatrics 177(2):132–140. Cadenas-Sanchez, C., Mena-Molina, A., Torres-Lopez, LV, Migueles, JH, Rodriguez-Ayllon, M., Lubans, DR & Ortega, FB. Tahira, S. 2021. 2016. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 7 sekä itsensä tärkeäksi kokemista. 2019. Rodriguez-Ayllon, M., Cadenas-Sanchez, C., Estevez-Lopez, F., Munoz, NE, Mora-Gonzalez, J., Miqueles, JH, Molina-Garcia, P., Henriksson, H., Mena-Molina, A., Martinez-Vizcaino, V., Catena, A., Löf, M., Erickson, K., Lubans, DR, Ortega, FB, Esteban-Cornejo, I. Lubans, D., Richards, J. Se tarjoaa tilanteita, joissa opitaan ottamaan vastaan niin pettymyksiä, epäonnistumisia kuin voiton hetkiä. Adolescent Sport Participation and Symptoms of Anxiety and Depression: A Systematic Review and Meta-Analysis. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. & Lanki, T. Sports 49, 1383–1410. & Faulkner G. 2021. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 10, 98 (2013). Sport in Society 26(2), 245-262. Associations of leisure-time physical activity and active school transport with mental health outcomes: A population-based study. Kilpaurheilu opettaa tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sitoutumista. Dale, LP, Vanderloo, L., Moore, S. Recchia, F., Bernal, JDK, Fong, DY, Wong, SHS, Chung, PK, Chan, DKC, Capio, CM, Yu, CCW, Wong, SWS, Sit, CHP, Chen, YJ, Thompson, WR & Siu PM. 2023. Physical activity for cognitive and mental health in youth: A systematic review of mechanisms. & Vaara J. Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M & Kekkonen, M. Journal of Affective Disorders 282, 1234–1240. Mitä korkeammalla tasolla miehet olivat lapsena kilpailleet, sitä vähäisempää oli heidän psyykkinen oireilunsa nuorena aikuisena. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, JP, Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari, M. Sports Med. 2019. BMC Public Health 20, 842 Appelqvist-Schmidlechner, K., Kyröläinen, H., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäntysaari, M., Honkanen, T. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme. Alves Donato, AN, Waclawovsky, AJ, Tonello, L, Firth, J, Smith, L, Stubbs, B & Scjicj FB. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 33, 670–681. 2022. International Journal of Sport Studies for Health 5(2), e134601. Wang, X, Cai, ZD, Jiang, WT, Fang, YY, Sun, WX & Wang X. Kilpaurheilun tulee olla lapsen omasta tahdosta ja motivaatiosta lähtevää. 2018. Apuvälineitä ja materiaalia tähän tarjoavat esimerkiksi Mieli ry:n Nuori Mieli Urheilussa -hankkeen materiaalit. 2021 Dec;51(12):2571–2605. High-Intensity Interval Training upon Cognitive and Psychological Outcomes in Youth: A Systematic Review. & Kyröläinen, H. & Kyröläinen H. Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., Kelly, P., Smith, J., Raine, L. 2020. Frontiers in Public Health 10, 820852. The Association Between Sports Participation and Mental Health Across the Lifespan. Relationship between accelerometer-based physical activity, sedentary behaviour and mental health in young Finnish men. Healthier Minds in Fitter Bodies: A Systematic Review and Meta-Analysis of the Association between Physical Fitness and Mental Health in Youth. & Vaara JP. Kaikki nämä taidot ja valmiudet ovat hyödyllisiä myös myöhemmin elämässä. American Journal of Health Promotion 32(7), 1502-1509. & Kyröläinen, H. Physical Activity Interventions to Alleviate Depressive Symptoms in Children and Adolescents: A Systematic Review and Meta-analysis. Relationships between psychosocial well-being and leisure time physical activity among 160.00 young Finnish men: a cross-sectional study during 2015-2021. https://doi.org/10.1186/1479-5868-10-98 Jussila, JJ, Pulakka, A., Ervasti, J., Halonen, J., Mikkonen, S., Llaqouat, S., Salo, P. 2023. 2022. Dogra, S. 2022. Child and Adolescence Psychiatry and Mental Health 16(1), 16.. Tämä linjaus ei tue pelkästään urheilevan nuoren mielenterveyttä, vaan useimmiten myös huippu-urheiluun tähtäävän nuoren urheilijapolkua. Archives of Public Health 81, 26. International Journal of Environmental Research on Public Health 18(10), 5344. . 2020. Relationships between youth sports participation and mental health in young adulthood among Finnish males. &, Loureiro N. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara JP, Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari, M. Role of physical activity and sedentary behavior in the mental health of prescoolers, children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Childhood sports participate on is associated with health-related quality of life in young men: A retrospective cross-sectional study. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, JP, Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäntysaari, M., Honkanen, T. Kilpaurheilu pääosin hyväksi Kilpaurheilun tiedetään altistavat nuoret muun muassa syömishäiriölle. Appelqvist-Schmidlechner, K., Heikkinen, R., Vasankari, T., Virtanen, T., Pihlainen, K., Honkanen, T., Kyröläinen, H
Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva. Lapsen saaneet naisurheilijat ovat usein lopettaneet uransa ja suuntautuneet elämässään muihin asioihin kuin urheiluun. Vanhemmuutta on perinteisesti pidetty yksityisasiana, mikä on vaikuttanut sukupuolten epätasa-arvoon sekä yhteiskunnassa yleensä että urheilussa. P ohdimme tässä artikkelissa vanhemmuuden roolia urheilijan uralla kansallisen liikuntapolitiikan valossa. Urheilujärjestelmä ei vieläkään tunnista ja tue äitiyden ja urheilun yhdistämistä. 7 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 MIRJAM RAUDASOJA, PsT tutkijatohtori kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto mirjam.a.k.raudasoja@jyu.fi TATIANA V. Lapsensaaminen ja äitiys ovat riski naisurheilijalle. RYBA, FT, dosentti yliopistonlehtori kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto tatiana.ryba@jyu.fi Urheilun ja äitiyden yhdistäminen yhä vaikeaa Vanhemmuus on huippu-urheilussa yksityistä ja näkymätöntä. Koska urheilu-urat ovat kuitenkin nykyään pidempiä kuin ennen, myös vanhemmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet tärkeiksi urheilujohtamisen ja liikuntapolitiikan näkökulmasta. JulkaiAino-Maija Saarinen kilpaili Oloksella marraskuussa 2015. Saarinen kertoi kilpailun alla olevansa raskaana. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut säännöllisesti liikuntapolitiikkaa koskevia arvioita ja suosituksia
Tämä saattaa lisätä todennäköisyyttä, että naista pidetään vähemmän pätevänä urheilijana. Myös urheilijaisät joutuvat tasapainoilemaan ristiriitaisissa paineissa. Vuonna 2016 KOK (Bø ym., 2017) rinnasti alatiesynnytyksen akuutin vamman kanssa, mikä heijastelee käsitystä synnytyksestä sairautena ja ei-toivottuna tapahtumana. Äidit voivat jäädä synnytyksen kahden puolen sijoittuvan harjoitteluja kilpailutauon vuoksi jälkeen kanssakilpailijoistaan. Syynä on sekä lisääntynyt tietämys eriarvoisuudesta urheilussa että kasvaneesta yhteiskunnallisesta paineesta edistää tasa-arvoa. Palkallisia sopimuksia ja sponsoreita on vaikea saada, ja naisille kertyy urheilusta tuloja harvemmin kuin miehille. (Pullen ym., 2022). Lisäksi toimeentulon epävarmuus vahingoittaa naisia muillakin tavoin: urallaan haavoittuvassa asemassa olevat naiset ilmoittavat harvemmin kokemastaan syrjinnästä tai häirinnästä eteenpäin. Äitiyden sut sisältävät tietoa huippu-urheilun tilasta, menestyksestä, urheilun rahoituksesta sekä väestön yleisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Urheilun yleisenä kehityskulkuna pidetty ammattimaistuminen koskettaa lähinnä miesurheilijoita. Naisten osuus ammattilaisurheilijoista on Suomessa erittäin alhainen: kaikista ammattiurheilijoista vain 1,6 prosenttia on naisia rahoituksen saajien määrän perusteella (Lämsä ym., 2018), ja ammatikseen urheilijan itse ilmoittaneista oli vain 6 prosenttia naisia vuonna 2018 (Lehtonen ym., 2022, 89). Synnytysvauriot tai hidas toipuminen saattavat estää paluun huipulle ainakaan ilman ylimääräistä työtä ja asiantuntija-apua. Raskauden tai vanhemmuuden vuoksi tapahtuu todennäköisesti syrjintää avoimeen keskusteluun kykenemättömissä järjestelmissä, joilta puuttuvat niihin liittyvät toimintaperiaatteet. Heidän odotetaan osallistuvan lastenhoitoon ja vanhemmuuteen, mutta perinteinen ja kapea urheilijaihanne tunnistaa vain urheilun. He kokevat myös todennäköisemmin painetta mukautua seksistiseen ja psykologisesti turvattomaan kulttuuriin. Urheilija käsitetään yleensä automaattisesti mieheksi, mikä ilmenee myös liikuntapolitiikkaa ohjaavissa asiakirjoissa. Urheilutoiminnassa kulttuurit ovat usein maskuliinisia ja ylläpitävät jäykkää käsitystä miehisyydestä ohittaen muut sukupuolet kokonaan (McPherson, 2019). Tämä on yhtä haitallista kuin äitiyden sivuuttaminen kokonaan. Yksi polttavimmista ongelmista on vanhemmuutta koskevien periaatteiden puuttuminen virallisista ohjeista ja käytännöistä. Sukupuolten tasa-arvon arviointi urheilutoiminnassa on lisääntynyt 2010-luvulta lähtien. Ilman työsuhdetta ei saa esimerkiksi palkallisia vanhempainvapaita, ja urheilu-uransa aikana äidiksi tulevat jäävät siksi yleensä vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan varaan. Rinnastusta selittää se, että patriarkaalisesta näkökulmasta naiskehot ovat puutteellisia tai poikkeavia. Äitiys ja urheilu Äidiksi tuleminen on erityisen haavoittuvaista aikaa naisurheilijoille: Raskaus ja synnytys ovat urariski fyysiseen suorituskykyyn perustuvalla elämänalueella. Ammattimaistuminen, pidentyneet urheilu-urat ja urheilijoiden vanhemmuus Urheilijoiden urat ovat muuttuneet entistä ammattimaisemmiksi. Yleiset vanhemmuuteen liittyvät etuudet eivät yleensä koskekaan naisurheilijoita, jos he eivät ole työsuhteessa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut edistää suomalaisurheilijoiden menestystä huippu-urheilussa. Tällaisessa kulttuurisessa ilmapiirissä on vaikeaa yrittää tulla äidiksi. OKM:n julkaisuja koskeva analyysimme osoittaa selvästi, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen edellyttää perustavia muutoksia liikuntapolitiikassa, jossa ei tunnisteta lainkaan urheilijoiden vanhemmuusrooleja tai vanhemmaksi tulemisen mahdollisuutta. Raskauden ja imetyksen aikana naiset ovat myös alttiimpia löystyneiden nivelten aiheuttamille urheiluvammoille. Urheilu miehisenä alueena Urheilua on kuvailtu patriarkaatin viimeiseksi linnakkeeksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 7 9 edistyneet paljonkin. Tämä vaikuttaa myös sponsoreihin, apurahoihin ja urheilijoiden sopimuksiin, kun sukupuolisokeat järjestelmät eivät yleensä tue äitiyttä. Miesten ylivaltaa ei juurikaan kyseenalaisteta urheilussa, vaikka muilla yhteiskunnan alueilla tasa-arvoasiat ovat. Sukupuolten tasa-arvo on urheilussa huonommalla tolalla kuin muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Nykyään isät itse haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, mitä huippu-urheilun kulttuuri tai käytännöt eivät välttämättä tue. Who is Excluded from Gender Equality in Elite Sport: A Trans disciplinary Study of Generational Culture Shifts in Sporting Ambition, Parenting, and Identity (SportEX) -tutkimushankkeessa tarkastellaan tasa-arvoa monesta tekijästä koostuvana ja ajan myötä muuttuvana (kts. Lisäksi kova harjoittelu vaikuttaa joskus kuukautiskiertoon ja hedelmällisyyteen siinä määrin, että harjoitusohjelmaa on muutettava ja harjoittelun tehoa laskettava, jotta raskaaksi tuleminen ylipäätään onnistuisi. Jos vanhemmuutta ei käsitellä liikuntapoliittisesti, urheilijaäidit kohtaavat todennäköisesti urallaan esteitä, kuten raskaussyrjintää, vaikeuksia palata urheiluun synnytyksen jälkeen ja puutteellista tukea imetyksessä, lastenhoidossa ja talouden hallinnassa. Urheilu on epävarma uravalinta erityisesti naisille. Ryba, Joronen & Lehtonen, 2023; Ryba ym., 2023). Urheilijanaiset kokevat usein raskauden tabuna, jota ei voi suunnitella valmentajien tai urheilujohtajien kanssa, ja jonka paljastaminen tuntuu kiusalliselta (Pullen ym., 2022). Kyseessä on valinta, joka muuttuvan kehon kautta korostaa urheilijan naiseutta. Vähemmän huomiota on kiinnitetty ympäristöön, jossa urheilijat tavoittelevat menestystä. Suomessa tämä kehitys ei kuitenkaan ole näkynyt urheilijoiden asemaa parantavien käytäntöjen luomisena. Lisäksi useimmissa urheilulajeissa jako miesten ja naisten kategorioihin vahvistaa sukupuolten hahmottamista erillisinä ja toistensa vastakohtina, mikä johtaa sukupuolten moninaisuuden ohittamiseen sekä stereotyyppisiin sukupuolikäsityksiin
Äitien osallistumista kilpaurheiluun rajoittavat myös kulttuuriset esteet – äitiyden ja urheilun ei nähdä sopivan yhteen. Lisäksi uusi sosiaalinen rooli vastuineen ja odotuksineen muuttaa äidin minäkuvaa ja muiden suhtautumista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan äitiurheilijat joko laskevat tavoitteitaan lapsen saatuaan tai turvautuvat ”supernaisen narratiiviin” (MacGannon et al., 2015), jolloin he yrittävät suoriutua erinomaisesti molemmilla elämänalueilla samalla tinkien omasta vapaa-ajastaan ja levosta. Jopa äidin elämänarvot ja eksistentiaaliset uskomukset voivat muuttua. Kertynyt tutkimustieto osoittaa, että urheilijaäidit kokevat monia ristiriitoja. Urheilijaäidit epäröivät intensiivistä harjoittelua synnytyksen jälkeisten oireiden ja toipumiseen liittyvien huolien vuoksi (Davenport ym., 2023). Syrjintään ja tuen puutteeseen ei puututa, jos vanhemmuuden merkitystä huippu-urheilijan uralla ei tiedosteta. Vanhemmuuden ohittaminen ja yksityisasiana pitäminen edistää urheilun rakentumista miehiseksi toimintaympäristöksi. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika ovat suurimpia ja nopeimpia terveiden aikuisten elämänsä aikana kokemia fysiologisia muutoksia. Tämä marginalisoi keskustelut urheilijan vanhemmuudesta ja antaa perusteet olla sisällyttämättä sitä politiikkasuosituksiin, mikä vaikuttaa urheilu-uriin, sukupuolten tasa-arvoon ja urheilijoiden lisääntymisoikeuksiin. Tilannetta ei helpota se, että urheiluorganisaatioiden toimintatavat eivät useinkaan tunnista äitiurheilijoiden tukitarpeita. Pieniä lapsia ei voi erottaa vanhemmistaan useiksi viikoiksi, ja imettävien äitien on pidettävä lapsi mukanaan pidemmillä matkoilla. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 esittäminen negatiivisessa valossa on mitätöivää ja voi johtaa äitien syrjäyttämiseen urheilusta. He kokevat usein painostusta aloittaa harjoittelu jo ennen kuin he tuntevat itse olevansa siihen valmiita (Boden ym., 2023). Tuen puute värittää monien urheilijaäitien kokemuksia (Davenport ym., 2023). Äidit ovat isiä useammin lapsensa ensisijaisia hoitajia, joten lastenhoitokysymykset ovat todennäköisesti kriittisempiä urheilijaäideille kuin -isille. Hiljattain tehdyssä tutkimuskatsauksessa ehdotetaan useita konkreettisia ratkaisuja urheilijaäitien aseman parantamiseksi: ”Palkallinen äitiysloma, työsuhteen turvaaminen, matkatuki hoitajalle ja lapselle sekä kohtuuhintainen ja helposti saatavilla oleva lastenhoito ovat kriittisiä poliittisia toimenpiteitä, joilla voidaan asianmukaisesti tukea naisurheilijoita heidän palatessaan urheiluun synnytyksen jälkeen.” (Boden ym., 2023.) Urheilijoita työllistävien tai taloudellisesti tukevien urheiluorganisaatioiden tulisi vähintään laatia raskautta ja urheiluun paluuta synnytyksen jälkeen koskevat toimintaperiaatteet. Urheilujärjestöjen olisi varmistettava, että kaikki lahjakkaat urheilijat voivat perhevelvollisuuksista riippumatta Syrjintään ja tuen puutteeseen ei puututa, jos vanhemmuuden merkitystä huippu-urheilijan uralla ei tiedosteta.. Monille heistä lastenhoidon saatavuus on polttava kysymys erityisesti harjoitusleirien ja kilpailujen aikana. Tämä liittynee urheilun huippusuorituksia korostavaan narratiiviin, ja toisaalta heijastaa myös äiteihin kohdistuvaa yhteiskunnallista painetta palautua kehollisesti mahdollisimman pian samanlaiseksi kuin ennen raskautta (Upton & Han, 2003). Äitiys ei välttämättä houkuttele nuoria naisurheilijoita, jotka saattavat mieluummin lykätä lastensaantia kuin tavoitella sitä yhtä aikaa urheilu-uran ja opintojen kanssa. Joskus erityisesti urheilujohtajat ja muut päättäjät saattavat pitää vanhemmuutta yksityisasiana. Kiireellisin kysymys sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta urheilussa on Suomessakin luoda selvät urheilijoiden raskautta ja vanhemmuutta koskevat toimintaperiaatteet. Myös kulttuurinmuutos on tarpeen, sillä äitiyteen kielteisesti suhtautuvissa toimintaympäristöissä äidit jättävät toisinaan käyttämättä etuuksia, joihin heillä on oikeus (Culvin & Bowes, 2021). Urheilijoiden vanhemmuutta tulisi tukea Raskautta, synnytystä ja vanhemmuutta ei pidetä merkityksellisinä huippu-urheilussa. Iän myötä vähenevä hedelmällisyys luo paineita hankkia lapsia nuorena, mutta yhteiskunta ja työelämä eivät useinkaan tue tätä valintaa. Fysiologiset muutokset vaikuttavat myös äidin psykologiseen kehitykseen. Urheilijoiden raskautta ja synnytyksen jälkeistä aikaa on tutkittu suhteellisen vähän. Urheilijaäidit tarvitsevat tukea Siirtymä äitiyteen on fyysisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti haastava muutos. Ironista kyllä, tämä osaltaan vahvistaa äitiyden ja kilpaurheilun pitämistä yhteensopimattomina. Tuen tarve yleensä kasvaa, mutta käytännössä se usein vähenee. Lapsen ja kumppanin tai muun hoitajan matkat aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, ja urheilijaäideiltä ja heidän läheisiltään vaaditaan muutoinkin paljon joustavuutta. Kaikilla siirtymä ei suju vaikeuksitta: mielenterveysongelmat ovat raskausaikana ja synnytyksen jälkeen yleisempiä kuin missään muussa elämänvaiheessa. Lisäksi heidän on lastenhoidon vuoksi vaikea järjestää aikaa harjoittelulle. Esimerkiksi kotitöiden jako muuttuu perinteisemmäksi useimmilla eri sukupuolta olevilla pareilla, eikä tämä epätasapaino tasoitu myöhemminkään (Rose ym., 2014). Vastasyntyneen hoitaminen on niin intensiivistä, että useimmat äidit kokevat sen shokkina ja tuntevat olevansa valmistautumattomia äitiyden todellisuuteen (Miller, 2007). Monet naiset yllättyvät siitä, miten paljon äidiksi tuleminen vaikuttaa työhön, urakehitykseen, tuloihin, henkilökohtaiseen vapauteen, sukupuolirooleihin, ihmissuhteisiin ja heihin kohdistuviin odotuksiin. Tämä ei myöskään vähennä ristiriitoja, joita monet naiset kokevat urheilussa ja työelämässä yleensä
https://doi.org/10.1007/s40279-022-01730-y Lehtonen, K. A., Dooley, M., Evenson, K. https://doi.org/ 10.1016/j.psychsport.2015.04.010 Miller, T. Part 3—exercise in the postpartum period. 2023. https://doi.org/10.1136/bjsports-2023-107189 Bø, K., Artal, R., Barakat, R., Brown, W., Davies, G. R., Haakstad, L. Täysimittainen urheilijoiden vanhemmuuden tukeminen voi antaa suomalaisurheilijoille etulyöntiaseman kansainvälisissä kilpailuissa kilpakumppaneihin nähden. Frontiers in Sports and Active Living, 3, 730151. A feminist materialist inspired analysis of the meaning and management of pregnancy and reproductive health in Olympic and Paralympic female athletes. S. 2022. 2023. (Chairs). McGannon, K. doi: 10.1080/13229400.2015.1010264 Ryba, T. Workshop conducted at the 20th Society for the Study of Ethnic Relations and International Migration (ETMU) Conference, November 29 December 1, Jyväskylä, Finland. . F. 2023. British Journal of Sports Medicine, 57(22), 14501456. V., Joronen, E., & Lehtonen, K. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta. Liikunta & Tiede, 60(4), 68–69. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. & Khan, K. Journal of Family Studies, 21(1), 38–56. Gender & Society, 21(3), 337–358. The incompatibility of motherhood and professional women’s football in England. Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Maternity and its discontents: “Getting the body back” after pregnancy. You throw like a girl: The blind spot of masculinity. Equality in sports and physical activity in Finland in 2021. I., Mottola, M. https://doi.org/10.1177/0891241603257596 Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. 2015. ‘Sometimes they just want to cry for their mum’: couples’ negotiations and rationalisations of gendered divisions in infant care. Negotiating motherhood and athletic identity: A qualitative analysis of Olympic athlete mother representations in media narratives. Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016/17 evidence summary from the IOC Expert Group Meeting, Lausanne. Ryba, T. Upton, R. & Plateau, C. A., Schinke, R. L., & Han, S. Barriers and enablers influencing female athlete return-to-sport postpartum: A scoping review. https://doi.org/10.1080/2159676X.2022.2146162 Rose, J., Brady, M.,Yerkes, M.A. T., Williams, S. https://doi.org/10.1177/ 0891243207300561 McPherson, D. Psychology of Sport and Exercise, 20, 51-59. 2017. British Journal of Sports Medicine, 51(21),1516–25 Culvin, A., & Bowes, A. Insights from Finland’s sport policy. A., Henriksson-Larsen, K., Kayser, B., Kinnunen, T. “Is this what motherhood is all about?” Weaving experiences and discourse through transition to first-time motherhood. Akashic Books. In Kähäri, O., Raunio, M., Turjanmaa, E., & Vanhanen, S. 2007. and Coles, L. Towards an equal work life: Fostering trust in the labor market. Journal of Contemporary Ethnography, 32(6), 670-692. 2019. https://doi.org/10.3389/fspor.2021.730151 Davenport, M. We’re not superhuman, we’re human: A qualitative description of elite athletes’ experiences of return to sport after childbirth. 2022. Pullen, E., Miller, B., Wiltshire, G. H., Ray, L., Nesdoly, A., Thornton, J., Khurana, R., & McHugh, T. 2021. V., Isosomppi, S., Raudasoja, M., Joronen, E., De Palo, J., Nikander, A., & Lehtonen, K. Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu kaikkialle urheilupolitiikassa. Who is excluded from equality in sporting life. Oja, S. L., Porter, C., & Hayman, M. 2014. J., & Busanich, R. 2003. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2022:22. 2023. Sports Medicine (Auckland), 53(1), 269-279. M. Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 15(3), 332-344. R., Gonsalves, C. F., Nygaard, I., van Poppel, M., Stuge, B. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 8 1 harjoitella ja kilpailla tasavertaisesti. Teksti pohjautuu keväällä 2023 käynnistyneeseen tutkimushankkeeseen Who is Excluded from Gender Equality in Elite Sport: A Transdisciplinary Study of Generational Culture Shifts in Sporting Ambition, Parenting, and Identity (SportEX). LÄHTEET Boden, J. & Hakamäki, M
Taustamateriaalistamme kävi ilmi, että korkeakouluopiskelija istuu vuorokaudessa keskimäärin yli 11 tuntia. LÄHTEET: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry 2018. Nyt on tekoja aika. Unisportin Personal Trainer -kurssilaisia kahvakuulaopissa. Kuva: Unisport. Uusi työ toi minulle myös uusia mahdollisuuksia katsella kuplani ulkopuolelle. Siekkinen et al. Elin kuplassa, kuten suurin osa muistakin liikuntalaisista. Siekkinen K., Kujala J., Kallio J., Hakonen H. Liikunta & Tiede 58 (1), 86–94. Olemmeko hävinneet tämän pelin lopullisesti. Toisaalta liian vähän liikkuvia oli lukiolaisista 18 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 36 prosenttia. Kannattaisiko tässä vaiheessa kuunnella, miten nuoret itse asian ratkaisisivat. Ainoa myönteinen asia on, että neljä nuorta viidestä haluaisi liikkua nykyistä enemmän. Aktiivisesta ja liikkuvasta ihmisestä muutuin nopeasti paikallaan istuvaksi työntekijäksi. Meidän kuplaamme ei kuulunut liikkumattomuus tai liiallinen istuminen. Sporttia aamusta iltaan, omia treenejä, pelejä, hikeä ja huvia. & Tammelin T. Silti olemme luoneet nuorille järjestelmän, joka kannustaa heitä oppimaan ja valmistautumaan kohti työelämää pysymällä paikallaan ja liikkumattomina lähes puolet vuorokaudesta. 2021. Siirtyminen töihin urheilujärjestömaailmaan poksautti kuplani. Paljon liikkuvat nuoret ovat harvinaisuus: lukiolaisista yhdeksän prosenttia ja ammattiin opiskelevista kuusi prosenttia liikkui päivittäin tunnin reippaasti. En ole koskaan liikkunut ja urheillut niin paljon kuin lukiolaisena tai opiskelijana yliopistolla. Ehkä emme ole aivan vielä menettäneet mahdollisuutta muutokseen. Toisen asteen opiskelijoiden mielipiteet liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Mitä enemmän tuloksia lukee, sitä synkemmäksi mieli muuttuu. Selvää on kuitenkin, että jos haluamme onnistua liikunnan ja opiskelun vaikeassa yhdistelmässä, meidän pitää uskaltaa tehdä muutakin kuin hankkia jumppapalloja ja puolapuita. Siis 11 tuntia! Kun tuohon tuntimäärään lisätään nukkuminen ja liikkuminen paikasta toiseen, kaupassa käyminen ja muut päivittäiset askareet, ei opiskelijan päivään mahdu liikuntaa tai urheilua. Artikkeleita on julkaistu, asiantuntijat ovat puhuneet, tutkittua tietoa on hyödynnetty. Minä sukelsin suin päin omiin lukioaikoihini ja Liikunnalle opiskelemaan. 8 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 polttopisteessä RIIKKA JUNTUNEN, LITM LTS:n puheenjohtaja Paralympiakomitean pääsihteeri riikka.juntunen@paralympia.fi Kurkistus kuplan ulkopuolelle M itä sinulle tulee mieleen liikunnasta ja opiskelusta. Pääsin perehtymään korkeakouluissa opiskelevien liikkumiseen – tai paremminkin liikkumattomuuteen – työryhmässä, joka päivitti korkeakoululiikunnan suosituksia (Opiskelijoiden liikuntaliitto 2018). (2021) murensivat nuorten liikunnalliseen elämäntapaan kohdistuneet toiveeni artikkelissaan toisen asteen opiskelijoiden mielipiteistä liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Korkeakoululiikunnan suositukset. Korkeakoululiikunnan suositustyöryhmän loppuraportti (1.3.2018). Tiedämme hyvin fyysisen kunnon merkityksestä enemmän kuin koskaan ennen
Lisätään opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja tuetaan yhdessä opiskelijoiden kiinnostusta osallistua hallitustehtäviin. Näin kuka tahansa, myös opiskelija, voi hakeutua hallituksen jäsenehdokkaaksi. Yksilön oman aktiivisuuden lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat nostaa esille opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet liikuntaja urheilujärjestöissä. Liikunta-alaa opiskeleva ja alalle tuleva ammattilainen on liikuntaja urheilujärjestöille mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä. Hallitustehtävästä kiinnostunut opiskelija voisi myös hakea sitä avoimesti sekä pyytää opiskelijajärjestöltä tuen ehdokkuudelleen. Hyvät kokemukset hallitustyöskentelystä vahvistavat opiskelijan uskoa itseensä ja omaan ammattitaitoonsa. Monimuotoisuuden lisääminen on liikuntaja urheilujärjestöjen uudistumisen keskeinen muutostekijä. Tarvitaan myös ihmisiä, jotka kannustavat nuoria ja opiskelijoita näissä tehtävissä. Liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksiin tarvitaan lisää opiskelijoita. On tärkeää, että opiskelijoilla on äänivalta liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksissa. Euroopan unionin vuonna 2022 julkaistut urheilun tasa-arvosuositukset edellyttävät 50 prosentin sukupuolikiintiöitä kaikissa päättävissä elimissä. Voisimme luvata, että tänä vuonna pyrimme liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksessa keskustelemaan siitä, miten opiskelija voi päästä mukaan hallitukseen. Uudistusten vauhdittamisessa raha on usein paras väline, mutta suositukset ja kiintiöt ovat myös keinoja edistää muutosta. Rekrytointiprosessit eivät aina tunnista opiskelijoiden osaamista ja potentiaalia, mikä estää opiskelijoiden etenemisen hallituksiin ja ylimpään johtoon. Jos hallituksissa on ihmisiä, jotka eivät tunne opiskelijoita, niin he voivat ottaa yhteyttä liikunta-alan oppilaitoksiin tai opiskelijayhdistyksiin. Lisäksi valmistuessaan opiskelijaedustajalla on valmiiksi verkostoja. Opiskelijat ovat myös tulevaisuuden liikunta-alan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Liikunta-alan korkeakouluopiskelijat ovat merkittävä osa suomalaista liikuntakulttuuria. Joissakin opinnoissa opiskelija voi saada opintopisteitä luottamustehtävistä. Liikuntaja urheilujärjestöjen on tehtävä hallituksen jäseneksi hakuprosesseista avoimia. Tehtävään tulisi esimerkiksi opiskelijajärjestöjen järjestämässä vaalissa valittu edustaja. Alan opiskelijoilla on varmasti ajatuksia, joilla haastetaan järjestöihin vakiintuneet toimintamallit ja uudistetaan keskustelua. Lisäksi opiskelijajäsenten hallituspaikkoja on kovin vähän tarjolla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 8 3 opiskelija ounastelee MARIKA UUSI-ILLIKAINEN liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Jyväskylän yliopisto hallitusaktiivi eri liikuntajärjestöissä Enemmän opiskelijoita liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksiin A loittaessani liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopinnot pohdin kovasti mahdollisuuksiani päästä eri liikuntaja urheilujärjestöjen hallitustehtäviin. Liikuntaja urheilujärjestöjen hallitusten opiskelijakiintiö edistäisi myös monimuotoisuutta ja vahvistaisi hallitusten toimintaa. He ovat aktiivisia liikunnan harrastajia ja usein liikuntaja urheilujärjestöjen jäseniä. Hallitustehtävät tuovat kokemusta päätöksenteosta, päätöksiin vaikuttamisesta ja järjestöjen hallinnollisten tehtävien tuntemusta. Suositukset perustuvat ajatukseen, että monimuotoisuus vahvistaa hallitusten toimintaa. Naisten ja nuorten osuus on pieni, ja urheilijajäsenten asema heikko. . Yleensä opiskelijat ovat tavanomaisessa roolissa hallitustehtävissä, mutta joissakin järjestöissä he osallistuvat kokouksiin opiskelijajäsenelle varatulla paikalla ilman äänivaltaa. Usein liikunta-alalle pyrkivät korkeakouluopiskelijat kilpailevat samoista hallitustehtävistä jo alalla pidempään toimineiden kanssa. On tärkeää pyrkiä kaikin keinoin vähentämään ja hävittämään sukupuoleen ja ikään liittyviä stereotypioita. Monimuotoiset hallitukset tekevät parempia päätöksiä. Kun edistämme opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä mukaan järjestöjen hallitustehtäviin, tuemme samalla tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa liikuntakulttuuria. Opiskelijaedustajat tuovat uusia näkökulmia ja ideoita. Selvitin tehtäviin hakiessani mahdollisuutta tavoitella hallituspaikkaa opiskelijaedustajana. Paikkoja oli vähän tarjolla. Opiskelijaedustuksen kiintiöiminen liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksissa voisi toteutua esimerkiksi siten, että sääntöjen mukaan hallituksessa on oltava yksi opiskelijaedustaja. Liikunta-alaa opiskeleva on liikuntaja urheilujärjestöille mahdollisuus.. Nämä suositukset tarjoavat hyvän lähtökohdan myös opiskelijaedustajan kiintiöimiselle liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksiin. Hallitustehtäviin nouseminen on kiinni opiskelijan omasta aktiivisuudesta, osaamisesta, kokemuksesta, rohkeudesta ja verkostoitumisesta. He auttavat myös varmistamaan, että liikuntaja urheilujärjestöt huomioivat opiskelijoiden tarpeet ja toiveet. Yleensäkään tilanne liikuntaja urheilujärjestöjen hallituksissa ei ole monimuotoisuuden näkökulmasta hyvä. Opiskelijoiden etenemistä hallitustehtäviin hidastavat moninaiset esteet, kuten opiskelujen ja muun elämän yhteensovittaminen, taloudelliset ja hyvinvoinnin kysymykset
Tärkeimmät kehittämislinjat määräytyvät poliittisesti eli ne sovitaan hallitusohjelmassa ja muissa erillisohjelmissa. (Valtion liikuntaneuvosto 2023.) Kirjauksesta välittyy vaikutelma, että ihan itsekseen eri hallinnonalojen yhteistyö ei tapahdu, vaan toimisekä neuvottelukunnille ja muille koordinaatioelimille on aito tarve. (Valtioneuvosto 2023.) Maa, kansa, valtakunta, kansakunta ja isänmaa. Edellytykset luodaan resursseilla, eli eduskunta vahvistaa vuosittain valtiontalousarvion ja täydentää sitä lisätalousarvioilla. Esimerkiksi vuonna 2003 tulevaisuusvaliokunta tilasi filosofi Pekka Himaselta katsauksen sen ajan syviin haasteisiin. Valtion liikuntaneuvoston näkemyksen mukaan varattu raha on tärkeä kohdentaa eri hallinnonalojen toimintoihin ja nimenomaan hallitusohjelmaan kirjattuihin Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteisiin. Toisaalta esimerkiksi soveltava liikunta perusteltiin myös sillä, että "(l)iikkuva kansakunta ei ole aidosti liikkuva, jos se ei kykene tarjoamaan myös liikuntarajoitteisille mahdollisuuksia liikunnan iloon." (Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018). (Himanen 2004.) Taaemmas on katsottu myöhemminkin. (Liikuntalaki 390/2015.) Vuoden 2024 talousarviossa kohdennettiin 20 miljoonaa euroa Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan kirjatun poikkihallinnollisen Suomi liikkeelle -ohjelman toteuttamiseen. Samassa luvussa määriteltiin kuitenkin arkiliikunnan, terveysliikunnan, terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan, soveltavan liikunnan ja liikuntaneuvonnan käsitteet, mitä kautta välinearvo tuli selväksi. Eduskunta ja kansalaisjärjestöt toimintakyvyn takaajina Toisinaan eduskuntakin on ollut aloitteellinen, eikä vain hallituksen esityksiin reagoiva. Yli hallituskauden tähtääviä pyrkimyksiä on linjattu muun muassa vuoden 2018 liikuntapoliittisella selonteolla, jolla tavoiteltiin pohjien luomista koko 2020-luvun liikuntapolitiikalle. (…) Hanke ei edennyt.. Eduskunnan urheilukerho haastoi vuonna 2015 Ruotsin liikuntamaaotteluun eli vuoden 1941 maaottelumarssin uusintaan kansalaisten liikunnan lisäämiseksi. 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 MATTI HAKAMÄKI erikoissuunnittelija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu matti.hakamaki@jamk.fi pohdittua Liikuntapoliittisten linjanvetojen perusteella päämääränä näyttää olevan suomalaisten toimintakyvyn turvaaminen. Suomi liikkeelle -ohjelmaa seuraava ja johtava työryhmä onkin jo kuusiministerinen. Siinä taas oli edustus eri ministeriöistä ja vielä omassa kategoriassaan asiantuntijajäsenet eri koulutusja asiantuntijaorganisaatioista. Idea ei ollut ihan uusi, vaan osittain LIPOKO jatkoi aiemman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan neuvottelukunnan (TEHYLI) ja sitä edeltäneen Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan (TELI) työtä ja perinnettä. Kansakuntien kisailua varten piti perustaa työryhmä. Heti alkuluvuissa kerrottiin, että selonteon lähestymistapa liikuntaan on liikunta itseisarvona eikä pelkästään välinearvona. (Liikuntapolitiikan koordinaatioelin LIPOKO 2020–2023) Ensimmäisen LIPOKO:n työsarkaan kuului paitsi koordinoida, arvioida ja seurata eri ministeriöissä tehtävää liikkuLiikkuvaa kansakuntaa ei voi voittaa misen edistämistyötä myös käsitellä valtakunnallisen liikkumisen edistämisen Liikkuvat-kokonaisuuden asioita sikäli kun kokonaisuus edellytti ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Lisäksi elimen alaisuuteen koottiin viisi työryhmää. S uomen julkista liikuntapolitiikkaa on tavattu kuvata erityisesti liikuntalain toteuttamisena, laissa hahmoteltuihin tavoitteisiin pyrkimisenä siinä määriteltyjen lähtökohtien, valtuuksien ja vastuujakojen puitteissa. VLN:n lausunnossa on lihavoituna korostettu sitä, että ”kaikki eri hallinnonaloille kirjatut toimenpiteet saadaan käyntiin ja kukin hallinnonala sitoutuu ohjelman kirjauksiin”. Tässä mielessä LIPOKO:n tehtävänanto oli hieman erilainen kuin liikuntalakiin perustuvan Valtion liikuntaneuvoston, joka on laissa määritelty opetusja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimeksi ja jolle on sälytetty arvioimisen, lausumisten ja aloitteiden tekemisen lisäksi liikunnan kannalta laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsitteleminen. Suunnitteluun saatiin valtion talousarEduskunnan urheilukerho haastoi vuonna 2015 Ruotsin liikuntamaaotteluun. Eivät ne liikahda ilman poikkihallinnollisia toimikuntia, ohjelmia ja koordinoivia elimiä. Poikkihallinnollista sen olla pitää Liikuntapoliittisessa selonteossa mainittu ilmiön poikkihallinnollisuus näkyy siten, että liikuntapolitiikkaa varten asetettiin erityinen liikuntapoliittinen koordinaatioelin (LIPOKO). Selonteossaan silloinen valtioneuvosto käsitteli liikuntaa poikkihallinnollisena ilmiönä. Tyypillisiä kesken hallituskauden toistuvia linjausten tarkistamisen paikkoja ovat esimerkiksi hallituksen puoliväliriihet. Ratkaisuehdotukset kansakunnan fyysisen terveyden kohentamiseen olivat ne perinteiset: kotien tuki lapsille, työpaikkaliikunta ja kansallinen liikkumisohjelma, jossa Yleisradio olisi mukana ja urheilusankarit Teemu Selänteestä Kalle Palanderiin puhumassa
Välittävä, kannustava ja luova Suomi. LÄHTEET Euroopan unionin tuomioistuin 2023. Kulttuuripolitiikan kentällä se on tarkoittanut paitsi kansallisvaltioista erillisten alueellisten ja paikallisten piirteiden korostamista myös yhteisen eurooppalaisuuden tuottamista eli kulttuuriperinnön löytämistä, tunnistamista, tunnustamista ja vaalimista. (Huippu-urheilun muutosryhmä 2011.) Kansallinen tehtävä liikunnan tai liikkumisen edistäjänä ei kuitenkaan jäänyt pois vaan päinvastoin: Suomi – Toimintakykyinen maa ja kansa on kansallisen olympiakomitean syksyllä 2023 lanseeraama konsepti, samalla kertaa missio, visio, lupaus ja toiminnan tarkoitus. Ristiriita eurooppalaisen vapaan taloudellisen kilpailun periaatteen kanssa voi tulla siinä tilanteessa, kun joudutaan ottamaan kantaa, millä perusteilla erilaisiin puhtaasti taloudellisista intresseistä perustettaviin liigoihin osallistuminen ja perustaminen voidaan estää, ja toisaalta miten liigat voidaan sulkea tai avata niihin pyrkiviltä. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004. Teknologian arviointeja 18. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010–luvulla Muutosryhmän väliraportti suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi 17.11.2011. Valtion liikuntaneuvoston lausunto talousarvioesityksestä 2024. (Valtiovarainministeriö 2016.) Hanke ei silti edennyt. Ja jos käsitystä eurooppalaisuudesta ei ole ollut, se on täytynyt keksiä. Sivusto ja esite https://www.toimintakykyinensuomi.fi/mistaon-kyse/ sekä ja graafinen ohjeisto: https://olympiakomitea.kuvat.fi/ kuvat/MEDIAPANKKI/2.+Toimintakykyinen+Suomi/1.+Toimintakyky_ GRAAFINEN+OHJEISTO.pdf Valtion liikuntaneuvosto 2023. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 8 5 vioon määrärahakin. Häkli, Tuomas. Samaan aikaan toisaalla Kansallisten päämäärien lisäksi tasoja on muitakin. Ministerityöryhmä sopi Suomi liikkeelle -ohjelman rahoituksesta ensi vuodelle https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ ministerityoryhma-sopi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-ensi-vuodelle Yhdistelmä valtion ajantasaisesta talousarviosta vuodelle 2024. Etenkin 1990-luvun alusta Suomi on ollut yhä kiinteämmin osa eurooppalaisen talousalueen ja sitä tukevan yhteisen identiteetin rakentamista. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:31 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/18457c06-8c2f-47b298d8-08bc5eea256f/23d229a0-db8b-46cf-8308-a65f868fc977/ RAPORTTI_20230901111117.PDF Suomen Olympiakomitea 2023. Judgment of the Court in Case C-333/21 | European Superleague Company., lehdistötiedote, jossa linkki asiakirjoihin https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/ application/pdf/2023-12/cp230203en.pdf Himanen, Pekka. Voi olla, että näin käy, jos ja kun mallin koetaan olevan uhattuna. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/ Documents/ekj_4+2004.pdf Huippu-urheilun muutosryhmä 2011. https://budjetti.vm.fi/indox/tae//2016/aky_2016.jsp. Tulevaisuusvaliokunta. pdf?t=1540454134000 Valtioneuvosto 2023. Olisi voinut luulla, että tämä olisi merkinnyt urheiluväen järjestön siirtymistä vaikkapa kohti näkemystä huippu-urheilusta happena, jota maailman liikkuvin urheilukansakunta hengittää. Eurooppalaisen urheilun malli toimii puutteellisesti EU:n urheilupolitiikassa. Häkli 2023). Liikunta & Tiede 5/2023 Liikuntalaki 390/2015 Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) 2020–2023 Toimikauden raportti. Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa valtakunnan alueella asuva kansa on tyypillisesti järjestäytynyt kansalaisjärjestöiksi, joiden suhde valtioon on ollut läheinen ja siihen limittynyt. https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Valtioneuvoston+selonteko+liikuntapolitiikasta.pdf/16b4a853-180b-ad4f-0127e3065b616912/Valtioneuvoston+selonteko+liikuntapolitiikasta. Urheiluväen järjestöjen kattojärjestöistä Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ja Valtakunnallinen liikuntajärjestö Valo kantoivat vielä nimissään muistumaa valtakunnasta kansalaisten toimialueena, kunnes liikunta ja urheilu lopulta siirtyivät olympiarenkaiden alle. (Euroopan unionin tuomioistuin 2023.) . 2023. Urheilun areenalla jotain sinne päin olisi voinut ja saattaisi edelleen olla urheilun eurooppalaisen mallin näkeminen jonain yhteisenä arvona (esim. Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. (Suomen Olympiakomitea 2023.) Näiltä pohjilta kansan toimintakyky lopulta näyttää olevan se yksi kansallisesti valittu itseisarvoinen päämäärä. 2004. Suomi Toimintakykyinen maa ja kansa. https://www.liikuntaneuvosto.fi/ lausunnot-ja-julkaisut/lausunto-talousarvioesityksesta-2024/ Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018
Syksyllä 2023 keskustelu onneksi näiltäkin osin aktivoitui Pekka Matomäen ja Leena Pirkolan artikkelin (Liikunta & Tiede 5/2023) käynnistämänä. on vahva kivijalka liikkumiselle. Tämä näkyy muun muassa vaalikentillä: ”Harva poliitikko julistaa, että nyt laihdutetaan kansaa viisi kiloa per henkilö; liikkuminen on kivampi juttu” (Vasankari Liikuntalääketieteen päivillä 29.11.2023). painonhallinta) paranisi, vai ensin kohentaa hyvinvointia, jotta liikunta olisi todennäköisempää. Tulokset ovat olleet lupaavia, mutta vain lupaavia. Cobbille (1876–1944): ”En tee mitään pitääkseni painoni kurissa, sillä painoni pitää minut kurissa.” Käsillä on muna?kana-ongelmaan rinnastuva kysymys: kumpi ensin, kannattaako satsata liikunnan lisäämiseen, jotta hyvinvointi (mm. Liikunnan arvoa ei vähennä se, että arjessa on sitä tärkeämmiksi arvotettuja asioita kuten laaja-alainen hyvinvointikokemus, hyvä koulutus ja riittävä toimeentulo. Olisi kutkuttavaa nähdä Suomen Olympiakomitean vaativan lapsiköyhyyden vähentämistä, Valtion liikuntaneuvoston liputtavan terveysperusteisen veron puolesta, UKK-instituutin kannattavan perusasteen jälkeisen tutkinnon varmistamista jokaiselle nuorelle, Liikuntatieteellisen Seuran ilmaisevan vakavan huolensa vanhuspalveluiden tilasta jne. Todellisuudessa kuitenkin käy usein kuten humoristi Irvin S. Laiskuus taittaa matkaa niin hitaasti, että lihavuus ja lääkehoidot saavuttavat sen helposti. 8 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com pohdittua Liikunnan kivijalka rakennetaan arjen toimivuudella K eskustelu liikunnan ja painon yhteyksistä johdattaa pohtimaan liikuntaa määrittäviä tekijöitä. Siitä kumpi on yhteiskunnalle suurempi taakka, liikkumattomuus vai lihavuus, on kisailtu jo jonkin aikaa. muun muassa painonhallinta . Panostusten keskittäminen tämän ”murhemiljoonan” hyvinvoinnin parantamiseen olisi paitsi liikunnan myös kansantalouden näkökulmasta tuottoisa sijoitus. lihavuudesta) tai muusta rajoitteesta. Tuskin kukaan on välttynyt otsikoilta ”Istuminen tappaa” tai ”Läski tappaa”. Suomalaiset kyllä juoksevat, mutta vain nopeiden nautintojen ja hetken hurman perässä. Toistaiseksi liikuntapolitiikassa on ajateltu toisin päin: muiden politiikkalohkojen odotetaan toteuttavan liikuntapoliittisia pyrkimyksiä eli toimivan apupolitiikkoina. Toimenpiteet väestön painon hallintaan ovat hänen mukaansa vielä vaikeampia kuin saada yksilöille liikkumista arjessa. Se tarkoittaisi liikuntapuheen siirtämistä hetkeksi taustalle ja tuen näkyvää osoittamista asiantuntijatahoille, jotka pyrkivät hoitamaan sairauksia, poistamaan terveyden epätasa-arvoa, edistämään yhdenvertaisuutta, vaikuttamaan elintapoja ohjaavaan ympäristöön, vahvistamaan kasvatuksen ja koulutuksen mahdollisuuksia jne. Kun toimintakyvyn määrittelyssä otetaan huomioon paitsi fyysinen toimintakyky myös psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky, suomalaisista toimintarajoitteisia on arviolta 15?20 prosenttia. Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen viittaa Harald Hirmuinen -strippisarjakuvaan, jossa tri Shokki sanoo painonpudotuksesta: ”Harald, sinun tulisi harjoitella, jotta voisit harjoitella.” (laakarilehti.fi 1.2.2023) Olisi siis onnistuttava pitämään kansakunta sen verran hyvässä hapessa, että liikuntasuositukset suostuttaisiin vastaanottamaan ja ne kyettäisiin toteuttamaan. Kun ne ovat kunnossa eli muodostavat kivijalan, hoituvat helpommin myös liikunta-asiat ja painonhallinta. ”Meillä on oikeasti kaksi ongelmaa: lihominen ja liikkumattomuus”, arvioi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari (HS 25.11.2023). Toki mainittuja teemoja on ollut myös liikunta-agendalla, mutta vain liikuntatavoitteita optimoiden ja niille alisteisina. Taudit ja sodat tappavat. Tietoa valistuneista valinnoista kyllä on, mutta kun liha on heikko, jäljelle jää vain aikomus. myös liikuntatapansa . Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm taipuu näkemykseen, että sekä ravitsemuspolitikka että liikuntapolitiikka sopisi ymmärtää apupolitiikoiksi: ”Olisi tiettyjä päälinjoja, ja sitten olisi tällaisia apupolitiikkoja kuten ravitsemus ja liikunta, joita tarvitaan useampaan linjaan. Mutta onko liikuntaväellä malttia laskeutua liikuntapoliittisista torneistaan ja katsoa elämää arjen näkökulmasta ja yli totuttujen reviirirajojen. Toistaiseksi on haluttu korostaa liikuntapää edellä etenemistä. Lihomista laajemmin liikuntakäyttäytymistä selittää arjen kokonaisuus. ?. Niin, olikohan tuossa peruste sille, että meillä on Suomi liikkeelle -ohjelma eikä Suomi vaa’alle -ohjelma. Vähemmän huomiota on uhrattu ilmiöiden yhteistarkastelulle. Vaikka ihmisillä on viime kädessä vastuu omasta itsestään, he valitsevat elintapansa . Ja toisin päin: painonhallinta muun hyvinvoinnin ohella todennäköisesti lisää liikuntaa ja mahdollistaa sen jatkuvuuden myöhäiselle iälle. Sen rinnalla, että toteutetaan liikunnan ja painonhallinnan täsmäohjelmia, soisi laajennettavan näkökulmaa ja panostettavan arjen kivijalan vahvistamiseen. arjen ympäristön asettamissa rajoissa. Arki on liikunnan kivijalka, jonka kunnosta myös liikuntaväen on syytä olla huolissaan. Vaikka erilaisia toimenpiteitä tarvitaan, Vasankarikaan ei kiistä painon ja liikkumisen yhteyttä. Mediakirjoittelun perusteella tautien ja sotien ohi vaarallisimmiksi tappokoneiksi ovat 2000-luvulla nousseet liikkumattomuus ja lihominen. Tiedämme, että liikunta voi tukea painonhallintaa ja lisätä hyvinvointia. Liikkumattomuus johtuu usein sairaudesta (mm. Mutta perusteita löytyy myös liikunnan taustoja painottavan lähestymistavan puolesta. Liikuntasuhteessa on kyse enemmästä kuin suhteesta pelkästään liikuntaan. Näin ajatellen koettu hyvinvointi . Kyllä liikuntapolitiikka on tässä mielessä samanlaisessa asemassa kuin ravitsemuspolitiikka” (Liikunta & Tiede 4/2017)
Eiköhän Euroopasta ja Australiasta löydy muutama sponsori meillekin samaistuttavan arvomaailman urheiluriennoille. Kyseenalaistin vuonna 2020 Diktaattori katsomossa kirjassani olympiakisojen järkevyyden niiden megalomaanisen paisumisen vuoksi. Olisiko nyt otettava lusikka siihen käteen, joka organisoi kansainvälistä urheilua arvoyhteisöpohjaisesti. Suurin laji, jalkapallo, näyttää esimerkkiä. . HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com Olympiakisat ovat rikki sekä organisatorisesti että arvoperusteisesti. Ehkä siksi, että eipä näytä olevan vaihtoehtoa kansainvälisessä urheilussa. Kuitenkin jo urheilupesun kantaisä, Adolf Hitler, heitti märän rätin urheilun reiluudelle ja rehtiydelle vuonna 1936. Nämä ovat esimerkkejä lajeista, joissa arvokkaimpia kruunuja ei jaeta olympialaisissa, vaan lajin omissa karkeloissa. Ja nyt sinne ollaan tuuppaamassa juoksun ja soudun yhdistelmää nimihirviöllä ”coastal-soutu”, jossa ei ole mitään uutta eikä omaperäistä. Hyvässä seurassahan tämä kysymys esitetään, koska Urho Kekkonen esitti sen yli 50 vuotta sitten yhä ajankohtaisessa Jyväskylän sporttipuheessaan. Mutta mitä lisäarvoa tulee katsojien näkymättömissä tapahtuvasta lainelautailusta tai uintija venelajien sekä talvisten temppulajien tolkuttomasta määrästä. pohdittua. Eurooppalaisia yrityksiä ei pääsponsorien joukkoon yllä. Olympiakisat asettuvat vähäteltäväksi näiden lajien parissa. Onhan tämä mahdollista; mallia voi hakea, vaikka vuosien 1925–1937 työläiskisoista. Kukaan ei enää pysty seuraamaan koko kisaohjelmaa kuten vielä 1950-luvulla. Ei urheilu ole koskaan onnistunut maailmaa korjaamaan, vaikka se on isoja yhteisiä kokemuksia hetkittäin tarjonnut. Pää sponsorit ovat Yhdysvalloista ja Japanista täydennettynä kiinalaisella Alibaballa. Päätoimittaja Jari Kupila havahtui kyselemään olympialiikkeen arvojen perään Liikunta & Tiede -lehden (5/23) pääkirjoituksessa ja kallistui siihen, että Suomi voisi hylätä koko tradition ainakin kansallisen urheilun ja liikunnan organisoinnin nimikilpenä (Suomen Olympiakomitea). Luettelin lajeja, jotka eivät menestyäkseen tarvitse olympiakisoja: jalkapallo, tennis, golf, baseball, koripallo, rugby ja jääkiekko. Jotkut niistä tuntuvat urheilullisesti ja katsojaystävällisyydessään perustelluilta, kuten kiipeily. Pakko on kuitenkin myöntää, että hyvin on yli sadan vuoden takainen aristokraattijoukko onnistunut epädemokraattisessa hankkeessaan. Silti Ranskassa istuva presidentti Emmanuel Macron valmistautuu The Economist -lehden arvion mukaan kiillottamaan kilpeään ja yhdistämään kansaansa Pariisin kesän 2024 olympiahohteessa. Ollaan avoimesti poliittisia ja poltetaan korruptoituneet olympiarenkaat ja muodostetaan perinteisten toimivien demokratioiden oma urheilurinki. Olympialaiset kisat – altius, iustus. Olemme olympiarenkaisiin rakennetun brändin sokaisemia. Pahasti näyttää, että maailma menee yhä enemmän rikki Ukrainan sodan, Lähi-Idän, Donald Trumpin ja pakolaisvirtojen vuoksi. Ja arvopohja voidaan lyhentää muotoon altius, iustus: kisataan moraalisesti korkeatasoisesti ja oikeudenmukaisesti. Kun nyt näyttää olevan niin, että KOK taipuu kuuntelemaan meille vieraiden arvoyhteisöjen ääntä esimerkiksi yrittäessään saada Venäjää joistain porteista mukaan kisoihin, niin miksi me katsomme tätä hiljaa. Kysykää vaikka Carl-Olaf Homénilta Primo Nebiolosta! Maailma on mennyt rikki, demokratiat ovat häviämässä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 8 7 H itaasti on havahduttu huomaamaan olympialiikkeen ongelmallinen askellus perinteisten läntisten demokratioiden arvojen tallaajana. Näinhän Hitlerin oppipoika Vladimir Putin on jo ehdottanut. Mitä enemmän urheiluliike paasaa kulkevansa politiikan yläpuolella, sitä syvemmin poliittiseksi se muuttuu. Kilpailkoot diktaattorien, naisten halventajien sekä ihmisoikeuksia ymmärtämättömien yhteisöt omilla leirinuotioillaan. Juna jatkaa siis tuttua kulkuaan. Olympiakisat ovat rikki sekä organisatorisesti että arvoperusteisesti. Urheilujärjestöissä suhmurointi ja äänien ostaminen on pitkä perinne. Politologi-kirjailija, aktivisti ja entinen urheilija Jules Boykoff on yksi sitkeimpiä olympialiikkeen kriitikkoja korruption, olympiarakentamisen tuhlailun, ihmisoikeuksien ja urheilijoiden poliittisen vaimentamisen vuoksi. Ja mikäpä on jatkaessa, kun sponsoreita on viidelle renkaalle riittänyt. Hyvä on tosiaan kysyä, tarvitaanko olympialiikettä enää. Ei taida peli parantua olympiarenkaiden ulkopuolella. Ahneuksissaan Kansainvälinen Olympiakomitea haalii kisoihin kuitenkin yhä tiheämmällä kammalla lisää lajeja. FIFA ajaa MM-kisojen isäntämaaksi yhtä arvomaailmaltaan kauheinta valtiota, Saudi Arabiaa
Suomalainen urheilukirjallisuus oli ottanut ensiaskeleensa. Vuoden 2023 urheilukirjojen kirjo kertoo, että lajityyppi on uusiutumiskykyinen. Siitä on osoituksena vuoden 2023 suomalainen urheilukirjallisuus, joka sisältää aivan uusia avauksia. Kaikkea ei ole kuitenkaan vielä kirjoitettu. Kattaukseen kuuluu eläinurheilua, urheilun sisällissotaa ja erotuomarin päätöksenteon yhtä aikaa akateemista ja riemastuttavan subjektiivista käsittelyä. Seuraavien 150 vuoden ajan erilaisilla opaskirjasilla Göösin malliin säilyi merkittävä osuus alan kirjallisuudesta. T änä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta siitä, kun Karl Göös julkaisi opaskirjasensa Några ord om gymnastiken i våra skolor samt förslag till dess ändamålsenligare ordnande. 8 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Uusien avausten urheilukirjavuosi 2023 Ensimmäinen varsinainen suomalainen urheilukirja ilmestyi 160 vuotta sitten ruotsiksi. Nyt niiden aika on ohi. MATTI HINTIKKA. Edellisenä vuonna 1863 toimintansa aloittaneen Jyväskylän seminaarin voimistelun lehtori Göös täydensi teostaan ja julkaisi sen vuonna 1868 suomeksi nimellä Voimistelun harjoitus-oppi
Seuraavaksi professori Itkonen määrittelee käsitteen urheilu ja syventää aihepiiriä sen jälkeen metsästyksen ja kalastuksen kautta kohti erilaisia eläinurheilumuotoja. Ja useimmissa niissä tehdään lopuksi rauhoittava havainto, että kentän ulkopuolella on toisenlainen, vakaampi todellisuus. Sen arvo korostuu, kun muistetaan että valtavan paljon suuremmilla rahavirroilla pyörivä jääkiekko ei ole julkaissut enää viiteen vuoteen kausikirjaa. Sen myötä on pakko ajatella syvästi uudelleen urheilua, suomalaisuutta, ihmisyyttä. Elämäkerrallisessa lyhytproosakokoelmassa urheilukokemuksia sävyttää epäonnistuminen, nolostuminen, häpeä, väärinymmärrys – mutta myös yhteys toisiin ihmisiin. Sama elämän jatkumisen perusvire elää myös Petri Tammisen kirjassa Urheilijaelämäkerta (Otava), joka teki itseeni suurimman vaikutuksen kaikista vuonna 2023 ilmestyneistä suomalaisista kirjoista. Vuoden urheilukirjan valinnut Risto Nieminen toteaa palkitsemisperusteluissaan: ”Jari Kupilan teksti on selkeää, sujuvaa, toteavaa sekä tasapainoista ja tasapuolista. Ja on tärkeää, että se on tehty.” Kupilan aihevalinta, suomalaisurheilijat vuoden 1918 sisällissodan kurimuksessa, oli tuore aluevaltaus. Kuten Risto Nieminen totesi Vuoden urheilukirja -palkitsemispuheessaan, seiväskirjan tarina kulkee saumattomasti henkilöstä toiseen. Uudenlaista näkökulmaa Ekholm kuitenkin luo. Piilonen ehti kirjoittaa juuri oikeaan aikaan: 1960-luvun lajilegendat ovat vielä parhaassa muisteluiässä. Kirja etenee taitavan tekstin tuottaman tunteen mukaan, ei tulosten tai numeroiden kautta. . Kirjan alussa olisi ollut ehkä tarpeen korostaa, että sen yhteydessä ”urheilija” tarkoittaa kaikkia urheiluseuratoiminnan piiriin kuuluneita henkilöitä, ja että nimeke ”mitalitoivo” käsittää symbolisella tasolla huomattavasti laajemman joukon kuin aidosti potentiaaliset olympiamitalin tavoittelijat. Esimerkiksi tämä kirjakatsaus jää viidesosaan tuosta tekstimäärästä. Vuonna 2023 nähtiin poikkeus. Aiemmin saman palkinnon ovat urheilukirjoista saaneet Hellevi Salminen (Aikalisä, 1981) sekä Kalle Veirto (Säbätalvi, 2015). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 8 9 Hannu Itkosen (Vastapaino) kirja Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina kartoittaa ennestään käsittelemätöntä aluetta. Sijansa saavat Aristoteleen, Hobbesin, Descartes’n, Locken ja monen muun mestarin käsitykset aina Darwiniin asti. Kokeneena journalistina (Ilta-Sanomat/Urheilulehti) Teijo Piilonen annostelee tarinat sopivan kokoisina palasina ja löytää kertomuksiin herkulliset huipennukset. Matti Nykäsestä on kirjoitettu kaikki jo moneen kertaan. Vuoden urheilukirjaksi valittu Jari Kupilan Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan (Minerva) perustuu sekin laajaan lähdeaineistoon, vaikka teoksessa ei ole lähdeviitteitä. Tuomas Hoppu toimitti kuluvalle kaudelle jälleen peräti koviin kansiin sidotun pätevän paketin. Kirja sai muuten arvoisensa arvion yleisurheilu.fi-sivustolla, jossa SUL:n entinen päävalmentaja ja toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä ruotii seivästarinoita peräti yli 35 000 merkin verran. Omanlaisensa kunniamaininta on syytä antaa Jääpallokirjalle. Kehässä Robert Helenius (Teos). Nimen mukaisesti lajihistoria, tulokset ja tilastot nivoutuvat sinivalkoisten seiväsmiesten kertomien tarinoiden ympärille. Mutta samalla sen lukeminen on rankkaa, vavahduttavaa. Kirjan myyntilukemat olisivat nousseet erilaisiksi, jos loppuun olisi saatu huipennukseksi päähenkilön yllättävä suurvoitto kehässä sen sijaan, että hän tulee täydellisesti tyrmätyksi ja vieläpä antaa positiivisen dopingnäytteen. "Aina me ihmiset kuitenkin nousemme jaloillemme ja selviydymme, jatkamme elämää”.. Pääviestinsä Kukkonen lausuu jo esipuheessa: ”Aina me ihmiset kuitenkin nousemme jaloillemme ja selviydymme, jatkamme elämää”. Vasta keski-iässä jääkiekkoerotuomarina aloittaneen kirjoittajan kertomukset erotuomaria halaavasta ja itkevästä juniorimaalivahdista tai junioreiden aidosta palautteesta tuovat kiekkoilun kovaan maailmaan inhimillisyyttä. Yli 15 vuoden ajan aihetta tutkinut, kuluttajien valinnoista ja päätöksenteosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Willman-Iivarinen onnistuu yhdistämään tasokkaan tutkimusteoksen rakenteeseen subjektiivisen osuuden vaikuttavalla tavalla. Lastenja nuortenkirjojen luokkaa hallitsevat perinteisesti moniosaiset sarjat, joiden kirjallinen kunnianhimo ei useinkaan yllä kovin korkealle. Aiheensa ja käsittelytapansa puolesta urheilukirjavuoden yllättäjä oli Hanna Willman-Iivarisen Erotuomarin päätöksenteko (Vastapaino). Tuomas Kyrö rakentaa tunnistettavan taitavalla tyylillään henkilökuvan raskaansarjan ammattinyrkkeilijästä kirjassa Nyrkki. Se vie mukanaan. Kuvaava on väliotsikko ”Milloin kuolleesta saa puhua totta?” Kuten urheilussa itsessään, myös urheilukirjallisuudessa ainakin taloudellinen menestys on usein yhden voiton tai tappion varassa. Lopulta myös sivulla 293 kirjoittaja pääsee suorastaan kehosta irtaantumisen kokemukseen, kun Ilkka Herola voittaa kuin voittaakin MM-hopeaa Oberst dorfissa 2021. Tämä on merkityksellinen kirja. Kyseessä on tietokirjan malliesimerkki asianmukaisine viitteineen. Professori Kai Ekholmin teos Pilviin kahlittu poika (Dodendo) ei väitäkään pyrkivänsä tuomaan esiin uutta tietoa. Esseen keinoin hän kärjistää ja kurittaa yhteisesti sovittuja tapoja puhua edesmenneistä sankareista. Jukka Behmin jalkapalloaiheinen Ihmepoika Leon tuli myös huomioiduksi hienosti, kun se voitti nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnon tammikuussa 2024. Tiiviisti pakatut 223 sivua avaavat koko länsimaisen ajattelun eläinkuvan. Uudenlaisten avausten joukkoon voi laskea myös yhdistetyn hiihdon valmentaja Petter Kukkosen kirjan Pettymyksen anatomia (Docendo) – nimestään lähtien erityinen ja elämäkerrallinen teos huippu-urheilun raastavasta todellisuudesta, jossa yhtä voittajaa tai mitalistia kohti on kymmeniä kertoja enemmän pettyneitä. Toisaalta kirja tuo esiin myös joidenkin urheilussa toimivien aikuisten törkeän käytöksen. Klassisen hyvän urheilutietokirjan kaikki piirteet löytyvät Teijo Piilosen teoksesta Suomalaisen seiväshypyn tarinat (Docendo). Erinomainen tietokirja voidaan tehdä myös toisin. Tätä viestiä hän kuljettaa läpi kirjan. Faktavirheitäkin kritiikki löysi myös melkoisesti, joten perinteisenä tietokirjana kirjaa ei kannata lähestyä
Pikemminkin voisi sanoa, että järjestöjen monitasoinen personaaliunioni ja sarkatakkiväen toimet esimerkiksi urheilukenttätalkoissa kertoivat Sk-järjestöstä SVUL:n väen palvelijana. Minerva. Perusajatuksena on kuljettaa lukija läpi miesten maajoukkuevalmennuksen vuosikymmenten. Kenttiähän käyttivät suojeluskuntalaisista ennen muuta vain ne, jotka olivat myös SVUL:n seuran jäseniä. Tietokirjailija, FM Jari Kupilan esitys urheilijain merkityksestä ja vaikutuksesta kevään 1918 sisällissodassamme sekä sisällissodan vaikutuksesta myöhempään urheiluelämäämme on vauhdikkuudessaan ja kautta teoksen tuon tuostakin esiintyvässä letkeässä ilmaisussaan nautittavaa luettavaa. Vauhti hellittää vasta teoksen loppuosassa, jossa tekijä käy tarkastelemaan tilanteita sodan jälkeen aina nykyajan olosuhteisiin asti. Asiaa on, tapaillakseni tekijän ilmaisutyyliä, niin peijakkaasti, että vastauksen etsintä hänen kysymyksiinsä hautautuu esiteltävään tapausmassaan. Kyseessä on yksinkertaistus, sillä järjestöjen suhde oli moniulotteisempi ja näyttäytyi eri valossa maan eri puolilla. Arvioidessaan 1920-lukua Kupila katsoo, että SVUL ajautui Suojeluskuntajärjestön apuorganisaatioksi. Lähdeluettelo sentään löytyy. Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina. Urheilijat tuntuvat silti ikään kuin olleen lähes tulkoon ainoita toimijoita. TUL oli ennen muuta työväenliikkeen, ja vasta toissijaisesti urheiluliikkeen järjestö. Tarkastellessaan SVUL:n marraskuussa 1918 pitämää kokousta, jossa lukuisat työläisurheilijat ja -seurat tulivat erotetuiksi, Kupila tuntuu unohtavan sen tosiasian, että TUL olisi ilman kokoustakin tullut perustetuksi – tekijä vain hieman vihjaisee tähän suuntaan – sillä urheiluharrastukset olivat osa työväenliikkeen kulttuurimaisemaa, ja TUL:n synty olikin ennen muuta osa sitä järjestöboomia, joka työväenliikkeessä vallitsi 1920luvun taitteessa. Urheilun sisällissota 1918. Kupilan kirja paikkaa merkittävän aukon vuoden 1918 katkeraa verileikkiä käsittelevässä kirjallisuudessa, sillä vaikka sotaa on tutkittu ja muutoin tarkasteltu lukuisien teosten voimalla, ja urheiluväen merkitys rintaman molemmin puolin tuotu esiin, ei urheilijain konkreettista osuutta ja heidän kohtaloitaan sisällissodassa ole aiemmin valaistu tällä tarkkuudella ja yksityiskohtaisuudella. ERKKI VASARA, VTT poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopisto K i r j a Kovia käskijöitä ja ihmisten valmentajia Riitta-Ilona Pummi-Kuusela ja Antti Kuusela (2023). Treenarista olympiavoittajaksi. Mutta. Tuntuu kuitenkin siltä, että Kupila on kirjoittaessaan tunkeutunut niin syvälle tutkimuskenttäänsä, että hän on tullut yliarvioineeksi urheilijain merkityksen kevään 1918 tapahtumissa ja sitä edeltäneessä kehityksessä. Näin ei ollut, ja Kupilakin tietää sen, joten hän olisi voinut avartaa esitystapaansa siten, että urheiluväen osuuden suhteellisuus tapahtumissa olisi tullut esiin. Ja tälle kehitykselle oli alisteista myös urheilujärjestöpolitiikka. Loppupäätelmissään Kupila sortuu mielestäni jälleen urheilun merkityksen ylikorostamiseen johtaessaan sen järjestökentän kahtiajaon olleen suoraa perimää vuoden 1918 tapahtumista. Helsinki 2023. 9 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 arvioitua K i r j a Sähäkkä teos urheilijain sisällissodasta Jari Kupila: Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan. Kuten urheilija voi joskus olla ns. Tapahtumat Viipurissa muutamaa päivää ennen punaisen lyhdyn sytyttämistä Helsingin työväentalon tornissa avaavat pelin. Erittäin valitettavaa on, että teoksesta puuttuu noottiapparaatti. Suora linjaus ei toimi. Miinusta tuo myös henkilöhakemiston puuttuminen. Väkivalta purskahtaa käyntiin, ja ruumiita alkaa tulla. Vauhti on hengästyttävää, ja asiaa – yksityiskohtaisia kuvauksia – on niin paljon, että lukijalla on pitelemistä pyrkimyksessään pitää ote hallussaan. ylikunnossa, mikä ei olekaan myönteistä, on Kupilan kirja yksityiskohtaisuudessaan sekin ikään kuin ylikunnossa. Jääkiekkoa tai sen valmennuksen his. Sisällissodan aiheuttama kahtiajako koski luonnollisesti ennen muuta koko yhteiskuntaa ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoita ylipäätään, mikä heijastui puoluepolitiikkaan aina 1990-luvulle asti. Kuten jo ennestään tiedämme, urheilijoilla oli suuri merkitys kummallakin puolella rintamaa, ja tämä käy selkeästi esiin kirjan tekstistä. Teoksen pääotsikko Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan kertoo jo sellaisenaan teoksen sävyn. TREENARISTA OLYMPIAVOITTAJAKSI Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina tutustuttaa lukijansa suomalaisen jääkiekkoilun lähes satavuotiseen historiaan jääkiekkovalmennusta ja -valmentajia koskevien uutisjuttujen, koulutusmateriaalien ja miesten maajoukkuetta valmentaneiden kiekkovalmentajien haastattelujen pohjalta. 378 s. Tietyistä ongelmistaan huolimatta Jari Kupilan kirja on sisällissotaa käsitellessään kuitenkin mehevää luettavaa – kyseessä on yksityiskohtia pursuava kertomuskokoelma kevään 1918 tapahtumista ihmiskohtaloineen. Kupila johdattelee lukijansa tammikuun 1918 lopun tragediaan – sisällissodan puhkeamiseen – urheilijain kohtaloiden kautta. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi urheiluseuroilla oli toki huomattava sijansa kummankin osapuolen kaartien muodostamisessa. Tämä kaikki on myönteistä. 359 sivua. Helsinki: Art House. Se on lähestulkoon anteeksiantamatonta. Tämän jälkeen Kupila alkaa käydä läpi sotaa esitellen valtavan määrän urheilijakohtaloita niin punaiselta kuin valkoiseltakin puolelta, ja teksti on kiihkeän nopeatempoista – on kuin lukisi armotonta, paikoin makaaberit sävyt saavaa murhadekkaria, jossa uhreja tulee kuin liukuhihnalta
Urheilijaelämäkerta. en ole kuulutkaan!”. Kirjojen maailmaan eksyneille henkilön nimi sanoo enemmän. Sen. Kirjoittajat osuvat oikeaan siinä, että pelaajien henkisen kehittymisen edistämisen alueella työskentelee itseään mentaalivalmentajiksi, henkisiksi valmentajiksi, psyykkareiksi ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijoiksi kutsuvia ihmisiä, joiden osaaminen vaihtelee. kuten Suomen historia (2017) ?, vaikka käsiteltävät teemat ovat pintapuolisesti katsoen pieniä. Sen sijaan jäin lukijana kaipaamaan laaja-alaisempaa eettisiin kysymyksiin keskittymistä. Kuitenkin aikana, jolloin jääkiekko ja maajoukkuepelaajat ovat aiempaa useammin päätyneet uutisiin eettisesti kyseenalaisista syistä, kuten kaukaloväkivallan, veropetosja seksuaalirikostuomioiden, liikennerikkomusten sekä rasismin ja muun syrjinnän takia, maajoukkueen valmennusta ohjaavasta arvopohjasta olisi ollut kiinnostavaa lukea. Kirja on kiinnostavasti kirjoitettu ja sivistävä lukukokemus myös kaikille niille, jotka eivät vielä täysin varauksettomasti koe kuuluvansa suomalaiseen kiekkokansaan. Treenarista olympiavoittajaksi Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina rakentuu sille käsitykselle, että vuonna 1995 voitettu ensimmäinen maailmanmestaruus vaikutti koko kansakuntaamme järisyttävästi, ja että maajoukkueen päävalmentajien merkitys kansalliselle itsetunnolle on ollut merkittävä. Urheilupsykologina ilahduin erityisesti siitä, että teos sisältää myös henkisen valmennuksen vaiheiden kuvauk sen. Reippaan alkoholinja kielenkäytön lisäksi kirjoittajat viittaavat kriittisin äänensävyin esimerkiksi päävalmentajien konsulttitoimintaan, valmennuspesteihin Venäjällä, helikopterista avautuvien maisemien ihailuun tärkeiden otteluiden aattona, tuomarityöskentelyn kommentointiin ja epäkohteliaaseen tapaan jättää maailmanmestaruuskisoissa ottelunsa hävinneet päävalmentajakollegat kättelemättä ja onnitella heitä häviöstä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 9 1 toriaa tuntemattomalle oli valaisevaa lukea, kuinka kovan työn takana jääkiekon rantautuminen jääpallo-Suomeen oli, ja miten jääkiekkovalmennuksen ammattimaistuminen tapahtui fysiologisen tutkimustiedon ylivallan ja fyysisen suorituskyvyn testaamisen varassa 1970ja 1980-luvuilla. Tammisen teosten nimistä ei sovi tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Yksityiskohtaisesti henkilöhistorioihin vajoamatta teos piirtää monitahoisen kuvan eri aikakausien valmentajista ja osoittaa, että jokaisella on ollut vahvuutensa ja heikkoutensa. Henkinen valmennus ei ole kuulunut kiinteästi ja johdonmukaisesti maajoukkuetoimintaan eikä Leijonilla nykyäänkään ole joukkueen kanssa tiiviisti työskentelevää henkisen valmennuksen ammattilaista. Muun soveltavan maisterintutkinnon tehneet voivat hakea psyykkisen valmentajan sertifikaattia, joka kuitenkaan ei anna lupaa tehdä laillistetun psykologin töitä, kuten psykologisia tutkimuksia ja arviointeja. Kirjoittajat pysähtyvät mielestäni melkoiseksi toviksi urheilu-uutisoinnin äärelle kuvaamaan tiedotusvälineiden suhdetta Leijoniin. Kirjan luettuaan on helppoa olla kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka jääkiekkovalmennuksessa on näennäisesti puhuttu psyykkisten tekijöiden merkityksestä jo 1970-luvulta saakka, niitä koskevalle tutkimustiedolle on toistuvasti hymähdelty. Jokaiseen vuosikymmeneen on mahtunut sekä kovaa käskytystä että pelaajalähtöistä pyrkimystä keskustella, kuunnella ja ymmärtää. Ei sinne päinkään. Näin todennäköisesti reagoi Urheiluruudun himokatsoja, kun hänelle kertoo, että Petri Tammiselta on ilmestynyt Urheilijaelämäkerta. Pätevöitymiskriteereitä on siis olemassa, mutta kokonaan toinen asia on, missä määrin eri lajiliitot tai urheilijat niitä arvostavat. MARJA KOKKONEN PsT, LitM, dosentti liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori urheilupsykologi K i r j a Urheilu . Hienmakuisia muistoja, jotka selitetään itselle parhain päin. näkymättömien merkitysten maailma Petri Tamminen: Urheilijaelämäkerta Otava 2023, 95 s. Hänen kirjansa nimet ovat usein monumentaalisia . Koska myös naisten ja nuorten maajoukkueet ovat saavuttaneet kansainvälistä menestystä, näiden joukkueiden päävalmentajien ja valmennusmenetelmien tarkastelu olisi rikastuttanut teosta. Tamminen on urheilun harrastelija, jonka päälaji on havainnointi. Vaikka teos on pohjimmiltaan suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina, kirjoittajat onnistuivat välttämään kiiltokuvamaiset päävalmentajakuvaukset. Urheilijaelämäkerta ponnistaa omasta puulaakipelaamisesta ja urheiluun kytkeytyneistä sattumuksista. Kaikkein kivuliain syy saattaa löytyä vastauksena siihen kirjoittajien kiperään kysymykseen, olisivatko valmentajat joinain vuosikymmeninä edes halunneet joukkueellista henkisesti kehittyneitä pelaajia kyselemään kysymyksiä, joihin he eivät itsekään osanneet vastata. Ihmetystä herätti kuitenkin se, että kirjoittajien mielestä erilaisia psyykkisen valmennuksen koulutuksia ja sertifikaatteja on ilmestynyt kuin sieniä sateella ilman yleisesti hyväksyttyjä pätevöitymiskriteerejä. Eräiksi syiksi kirjoittajat arvelevat henkisen kehittymisen objektiivisen mittaamisen hankaluuden ja maajoukkuevalmentajien kapea-alaisen ja liikuntatieteisiin painottuvan koulutustaustan. Tamminen on kirjailija, lyhyen tyylin ja lakonisen huumorin taitaja. Kirjoittajat kysyvät aiheellisesti, millaisena työnantajana voidaan pitää lajiliittoa, joka jo uutta päävalmentajaa palkatessaan pohtii tämän uhraamista ja tekevät tarkkoja huomioita reilun pelin harvinaisuudesta, urheiluun sisältyvästä nationalismista ja sen tavasta tuottaa häviäjiä. ”Mikä laji, mikä mies . Suomen Psykologiliitolta on kuitenkin vuodesta 2013 lähtien voinut hakea kahta erilaista urheilupsykologian sertifikaattia; urheiluja liikuntapsykologin sertifikaatin voivat saada ainoastaan psykologian maisterit, joiden tekemisiä Valvira valvoo
Helsingin Sano. Nöyryytysten ja epävarmuuksien purkamisen vastapainona Urheiljaelämäkerta tarjoaa ilon ja onnistumisen tunnetiloja. Jäin tekstiä lukiessani hiukan ihmettelemään aineistona käytettyjen lehtien yhteismitattomuutta. Tamminen käyttää urheilun kieltä ja kulttuuria kyytipoikana suurempien ja vaikeampien aiheiden käsittelyyn. Tammisen maailma on tunnetilojen karuselli. Pieni ja piskuinen SUHS on sitkeästi jatkanut teoksen julkaisemista. Urheilijaelämäkerta jatkaa paljolti samassa hengessä: ”Jalkapallojoukkueen harjoituksissa tein kaiken mitä käskettiin, jotta kukaan ei huomaisi minua. Suomalainen liikuntakeskustelu on täynnä kansakunnan tulevaisuudesta huolestunutta terveys-, työkykyja toimintakykypuhetta. Urheilijaelämäkerta on lyhytproosakokoelma, 70 tuokiokuvaa 95 sivulla. Avoin hapuilu rohkaisee lukijaa ajattelemaan tekstiin omia tuntojaan. Suomen Urheiluhistoriallinen Seuran (SUHS) vuosikirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. – No hyvin on opettanut.” Tammiselle urheilu on ”näkymättömien merkitysten maailma”, kuten hän on itse todennut. Jälkimmäisestä suuntauksesta voi olla montaa mieltä. Yksilöt ja yhteisöt koostuu 20 kirjoittajan teksteistä, joita on esipuhe mukaan luettuna yhteensä 19. Samalla kirja auttaa oivaltamaan, että kun mitä tahansa harrastetaan hartaasti, sillä todennäköisesti on henkilölle itselleen suurempi merkitys kuin ulkopuolinen arvaa. Esillä olemisen maailman Tamminen kokee epämukavaksi, imelän minähakuiseksi. Omaa minää ei ole tarve korostaa, sillä jos pallo tulee kohdalle, se on valinnut sinut eikä toisin päin. Pelko ja häpeä ovat toistuvia teemoja hänen tuotannossaan. Myöhemmin, yön tunteina tai linja-automatkalla muistot muuttuvat sanoiksi ja kasvavat tarinoiksi, joiden puhuttelevuus pysäyttää. Peleissä piiloutuminen oli vielä helpompaa, riitti että pysytteli toisten vaihtopelaajien takana. – Ahaa, sä taidatkin harrastaa lentopalloa, lentopallorastin pitäjä sanoi. (…)” Oma ja muiden miesten kompurointi naisten sujuvan askelluksen rinnalla on pitkään tuskastuttanut Tammista: ”Meillä päin miehen pitää olla itsevarma kuin pienkoneen pilotti” (2009). 448 s. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com K i r j a Urheiluhistorian vuosikatsaus Heikki Roiko-Jokela & Tapio RoikoJokela (toim.) Yksilöt ja yhteisöt. Perustelu on vastaansanomaton ja avaa mahdollisuuden mitä erilaisempien aiheiden käsittelyyn. Kun isän kanssa haluaa keskustella tunteista, voi puhua urheilun kautta. Tytär haki yläkoulun urheilulinjalle. Mutta jos antaa ajatukselle aikaa, löytää urheilun synnyttämiä tunneulottuvuuksia (ulkoisvaikutuksia), joista on harvoin kirjoitettu niin mieltä haastavasti kuin Urheilijaelämäkerrassa. Kirjan toimittaneet Heikki RoikoJokela ja Tapio Roiko-Jokela perustelevat teoksen nimeä sillä, että ”yksilöt muodostavat ja toimivat osana suurempaa kokonaisuutta”. Sanoja ei juurikaan tarvita, urheilun koodisto määrittää käyttäytymisen. – Eiku iskä vaan opetti, tytär sanoi. Pelastus löytyy pelikentältä, jossa syrjäänvetäytyväkin voi olla keskellä. SUHS:n vuosikirjaan sisältyvistä väitöskirjan osaksi tarkoitetuista artikkeleista kiinnostavia ovat etenkin Sami Koskelaisen Suomen jalkapallon ulkomaalaispelaajia 1980-luvun alkupuolella ja Jan Westerbergin 1990-luvun laman vaikutuksia liikuntahallintoon Lounais-Suomessa käsittelevät tekstit. Itse en pidä sitä historiantutkimuksessa erityisen toimivana ratkaisuna etenkin, kun artikkelit lähestyvät usein muodoltaan luonnontieteellisten artikkelien käsittelytapaa. 9 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 arvioitua ajan, kun muut puhuvat ja toimivat, hän poimii yksityiskohtia. Seppo Heikkinen on hyödyntänyt digitaalista tutkimusmenetelmää analysoidessaan naisurheilun vastustusta Suomessa 1920–1930-luvulla. Hän kertoo mieluummin siitä mitä ei tiedä kuin siitä minkä tietää. Tarinat ovat mittaansa isompia, sillä Tamminen jättää rivivälit lukijan täydennettäviksi. Vuosikirjan tekstikirjo ulottuukin Kokkolan hiihdoista Taekwondon lukuisten kansainvälisten liittojen syntytaustaan. Tamminen ei kirjallaan osallistu tähän keskusteluun, sillä hän haluaa olla urheilun ja liikunnan ytimessä, ei ulkokehällä. Pikakelauksella lukien kirja saattaa paikoin hämmentää. Vuoden 2023 vuosikirja on muhkea liki 450sivuinen teos. Urheilu on samanaikaisesti melko merkityksetöntä, jopa naurettavaa, mutta samalla täynnä valtavia merkityksiä. Määrään vaikuttavat paine julkaista vertaisarvioituja tekstejä ja historiantutkimuksessakin yleistynyt tapa kirjoittaa artikkeliväitöskirjoja. Urheilijaelämäkerta puhuu hiljaisten miesten hiljaisella äänellä. Se ei ole kaikilta osin eikä kaikille helppo. Suomen Urheiluhistoriallinen Seuran vuosikirja 2023. Kun Tamminen saa lukijan osallistumaan, minämuotoon kirjoitetut tarinat kasvavat yksityisistä yleisiksi. Pääsykokeissa testattiin taitoja kymmenellä eri rastilla. Teksteistä on vertaisarvioituja peräti 11. Johdantoja menetelmäosioiden jälkeen jää usein varsin vähän tilaa varsinaisille tutkimustuloksille. Ja kun kirjoittaja on Tamminen, onni ei tiivisty loistaviin verkkotorjuntoihin, vaan haikeuden ja liikutuksen hetkiin, joita urheilun siivellä voi kokea: ”Kauneinta mitä minusta on sanottu
Hauska on myös nähdä kuinka iso mentaalinen ero latinopelikaverien ja brittipelaajien välillä on. SUHS:n vuosikirja olisi luonteva paikka esitellä erilaisia urheiluhistoriaa käsitteleviä teoksia, joita myös vuonna 2023 ilmestyi runsaasti. Vaikka Beckhamin ura oli minulle pääosin tuttu, on myönnettävä, että en ollut tajunnut kuinka mielettömään mediaterroriin Beckhamin pariskunta joutui. Varsinkin kun muutoin kyse on varsin avoimesta ja tasokkaasta kokonaisuudesta. Sarjan maukkaimpia kohtia on se kun kortin näyttelemisellään aiheuttanut Argentiinan Diego Simeone toteaa hymyssä suin, että punainen kortti oli ihan väärä tuomio mokomasta hipaisusta. Tuon syrjähypyn käsittely on koko sarjan heikoin kohta. Paparazzien vaino oli jatkuvaa. Toki ainakin yksi kipeä ryppy liitossa on ollut Madridin vuosien aikainen Beckhamin sivu suhde. Toisaalta nyt valmentajana toimivan Simeonen joukkueen pelejä katsoessa joutuu joskus kysymään, mahtaako pelissä olla hänen mielestään koskaan aihetta punaiseen korttiin. JOUKO KOKKONEN T e l e v i s i o Mutta suurin näistä on rakkaus Beckham. Netflix 2023. Viimeisimmässä on kaksi kirja-arviota. Hänen hyväntuulisia, mutta rehellisiä kommenttejaan on ilo kuulla. Beckham oli uranuurtaja tehdessään ensimmäisenä jalkapalloilijana itsestään globaalin merkkibrändin. Teoksen yllättävimmässä artikkelissa Riitta-Ilona Pummi-Kuusela ja Antti Kuusela pohtivat filosofisesta näkökulmasta urheilun olemusta ja sen vaikutusta urheiluhistorian tutkimukseen. Ohjaaja: Fisher Stevens. Pelikavereista eniten äänessä on odotetusti Beckhamin Manchester Unitedin aikainen oikean laidan aisapari Gary Neville. He nostavat esiin urheilemisen tärkeimpänä lähteenä yhteistyön ja jopa ystävyyden, joita ilman urheilun ytimessä oleva kilpaileminen on mahdotonta. Victoria Beckhamin suorasukainen rehellisyys yllättää. Eri kirjoittajien teksteistä koostuvat vuosikirjat ovat väkisinkin sisällöltään epätasaisia, eikä SUHS:n julkaisu ole poikkeus. Toisaalta on ymmärrettävää, että pienillä voimavaroilla toimittaessa on tehtävä kompromisseja. Valmentaja Alex Ferguson on ensin Beckhamille isähahmo, mutta hänen raaka menestyksenjanonsa johtaa pelaajien brutaaliin kohteluun. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 9 3 mat on tyystin erilainen julkaisu kuin Kisakenttä tai Työläisnaisten Urheilulehti. Beckham itse tuntuu nauttivan siitä osana onnellista miljonäärin perhe-elämää neljän lapsen isänä. Kyllähän jalkapallosankari David Beckham uskoa ja toivoakin tarvitsi, mutta suurin yllätys hänen lokakuussa 2023 julkaistussa Netflix-dokumentissaan minulle on rakkauden kestäminen vaimo Victorian kanssa. Christiano Ronaldo on hänen onnistunein seuraajansa jalkapallistien brändimarkkinoilla. Joidenkin tekstien kohdalla yksi lisäkirjoituskierros tai hiukan reipasotteisempi toimitustyö olisi tehnyt ilmiselvästi hyvää, jolloin ilmaisu olisi tiivistynyt ja tavoiteltu sanoma kirkastunut. Kehuja ei isältä lahjakkaalle pojalle tullut, mutta pojan oma intohimo kantoi. Luis Figo ja alkuperäinen Ronaldo sekä läheiseksi tullut Roberto Carlos näyttävät kokeneen jalkapallon vähemmän vakavana kuin Beckham ja hänen pohjoisemmat heimolaisensa. Tolkun ihmisen on vaikea käsittää, miten tuossa Beckhameilla pysyi joku tolkku elämässä. Jalkapallovaimo on tässäkin tapauksessa jäänyt laulamaan sivuääniä itsekkään huippu-urheilijan tehdessä pelisiirtojaan. Asiaa tietysti auttoi tunnettu vaimo ja kauniit kasvot. Tämänkertaisista arvioista etenkin Jyrki Talosen teksti Juha Kreusin Suomen Karateliiton 50-vuotishistoriikista on analyyttinen ja sivistävä. Vaikea kuvitella epätodennäköisempää kestävää rakkausavioliittoa kuin Posh Spice Girl Victorian ja komean jalkapallotähden liitto. David Beckham esiintyy sarjassa viittäkymmentä lähestyvänä charmanttina herrasmiehenä, joka on erittäin sujuva ja sympaattinen kertojaäänenä. Yksilöt ja yhteisöt tarjoaa kuitenkin puutteineenkin melko laajan katsauksen urheiluhistoriassa esillä olevista teemoista. Victoria puhuu avoimesti kärsimyksestään, mutta David päästetään vähällä. En myöskään muistanut millainen haloo Beckhamin saamasta punaisesta kortista jalkapallon MM-kisoissa vuonna 1998 nousi Englannissa. Vaikka isällä on tallessa 1500 videoklippiä poikavuosien palloiluista, niin näiden anti on dokumentille jokseenkin olematon. Dokumentti näyttää Beckhamin asettuvan siihen urheilijajonoon, josta on noustu huipulle isän kiihkoisesta kaheliudesta huolimatta. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com. Pelinäytteetkin ovat oikeastaan kaikki hänen maagisen oikean jalan potkujaan. Neljä osaa, yhteiskesto 285 minuuttia. Pettymys on kuitenkin se, että pelikaverit eivät arvioi mitenkään Beckhamia jalkapalloilijana. Mutta 1500 videota, ja maaninen intohimo saada poika pelaamaan Manchester Unitediin. David Beckhamin oli miltei mahdotonta ajaa poikaan kouluun Madridissa, kun tapahtumasta lähetettiin suoraa televisiokuvaa ja kaiken maailman faneja ja toimittajia roikkui sivulla, edessä ja takana. Kerran Ferguson heitti kengällä Beckhamia ohimoon. Toki yksittäiset jaksot ovat kestoltaan pitkähköjä, ja ainakin minua tarinan hitaus puudutti hetkittäin. Jää vahvasti vaikutelma, että tässä kohtaa dokumenttia on tehty David Beckhamin ehdoilla. Katsojan silmä voi nähdä Beckhamin nykyisen intohimon legopalikoihin, siivoamiseen ja tavaroidensa järjestelemiseen joko sympaattisena tai neuroottisena. Kauniista pojasta tuli pitkäksi aikaa hylkiö ja maanpetturi. Eniten jäin kaipaamaan vuosikirjasta kirja-arvioita, joita takavuosien teoksissa oli suhteellisen paljon
Brundagen kuningasajatuksena oli Mikkolan mielestä ”säilyttää jakautuneessa maailmassa Olympialiike rauhanomaisen kanssakäymisen ja ystävyyden foorumina”. KOK eväsi lopulta Müncheniin jo matkustaneen Rhodesian joukkueen osallistumisoikeuden. Tämä korosti asuinympäristön ulkoilumahdollisuuksien suunnittelun ja toteutuksen merkitystä. Stadionin toimituskunnan jäsen Kainu Mikkola puolusti Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtajan Avery Brundagen pyrkimyksiä varmistaa rotuerottelupolitiikkaa harjoittaneen Rhodesian osallistuminen Münchenin vuoden 1972 olympiakisoihin. Autoistuminen vaikutti voimakkaasti yhdyskuntarakenteeseen 1970-luvulla. Ulkoiluakin on suunniteltava ”Eräänlaisena yleisperiaatteena olisi tässä muistettava, että ajoneuvoliikenteen edut eivät saa automaattisesti, kuten tähän saakka, sivuuttaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden etua.” Juppi piti tärkeänä, että alkuperäistä luontoa kunnioitetaan ulkoilupaikkoja ja -alueita toteutettaessa. JOUKO KOKKONEN välähdyksiä vuosien takaa. Toisaalta autolla oli helpompi tavoittaa kauempana sijaitsevat liikuntapalvelut, joita autottomien oli kuitenkin vaikea käyttää. Niitä oli oltava tarjolla heti uuden asuinalueen valmistuttua. ”Eräs osaratkaisu urbaanille ihmisryhmälle on mielekkään, tasapuolisen ja toimivan vapaa-aikapalvelusten verkoston kutominen kaupunkeihimme: korttelien aktivointi, kävelyteiden luominen autojen kunniakujan rinnalle, punnerruspaikkoja puistoihin, monitoimitaloja toimistojen ja virastojen rinnalle ja vastapainoksi viheriäisten nukkumalähiöiden yhteyteen muita ruumiin ja sielun palveluksia. Kalevi Olin ja Martti O. Toimitus totesi numerossa 1/1974 ”asian käsittelyn riittäväksi, mutta toivoi samalla liikuntakulttuurikeskustelun viriävän vastaisuudessakin joidenkin muiden aiheiden tiimoilta”. LTS:n pääsihteeri Joel Juppi tarkasteli ulkoilupolitiikkaa. Tämä mukavuuksien ja helpotuksien haku on johtanut siihen, että kulutusihminen joutuu hengissä pysyäkseen käyttämään vapaa-aikansa epämukavuuksien ja rasitusten hankkimiseen.” Mustonen arvioi, ettei elintason nousu ollut tuonut mielenrauhaa. Pelkkä hissi ja bussipysäkki eivät vielä riitä lähiöläiselle.” Arkkitehti Raimo Airamo määritteli terveen ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen olevan aina myös liikuntaystävällinen, mikä vaati maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua. Hänen mukaansa jalankulun, yksityisautoilun ja julkisen liikenteen väliset painotukset vaikuttivat liikuntaan. Mikkolan kirjoitus oli osa syksyllä 1972 Stadionin palstoilla alkanutta ja vuonna 1973 jatkunutta väittelyä KOK:n roolista. Vuonna 1973 voimaantullut ulkoilulaki tarjosi Olinin ja Virtasen mielestä erinomaiset mahdollisuudet ulkoilureittisuunnitteluun. Autolla kulkemisen vastapainoksi ihmiset tarvitsivat yhä enemmän kuntoliikuntaa. Palveluiden tuli olla saavutettavissa lähellä ja liikenteellisesti helposti. Liikennesuunnittelussa oli otettava huomioon eri liikkumismuodot. Airamo ennakoi muun muassa golfin, hevosurheilun, rinnehiihdon ja retkeilyn suosion kasvavan autoistumisen myötä. Virtanen näkivät vapaa-ajan rakenteen muuttumisen johtavan perheiden yhteisten viikonloppuja lomavapaiden yleistymiseen, mikä asetti velvoitteita myös liikuntasuunnittelijoille. Työja ostosmatkojen ”luonnollinen jalankulku” edellytti miellyttävää ja turvallista jalankulkuverkostoa. Hänen mielestään oli tärkeä huolehtia ulkoilupalveluiden tasa-arvoisesta saatavuudesta. ”Tarvitaan kuitenkin kaukonäköisyyttä: ulkoilulle on varattava maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet jo seutukaavoituksessa.” Luonnonvarainen ympäristö soveltui Olinin ja Virtasen mukaan itsessään ulkoiluun. Hänestä lähtökohtana oli oltava luonnon ekologisen tasapainon säilyttäminen ja ympäristön vahingollisten muutosten minimoiminen. Kaupunki oli hänen mukaansa elinympäristönä ahdas ja ahdistava. Ulkoilu kuului suomalaisten suosituimpiin vapaa-ajanviettotapoihin ja sen suosio oli kasvussa. Silloinen päätoimittaja Rauno Laakso ja toimituspäällikkö Kimmo Aaltonen arvostelivat syksyllä 1972 ankarasti KOK:n toimintaa, jota puolustivat etenkin Mikkola ja LTS:n hallituksen jäsen everstiluutnantti Kalevi Römpötti. Hyvällä suunnittelulla asiantilaa oli kuitenkin mahdollista korjata. Airamo piti huonona sitä, että uudet liikenneväylät pienensivät viheralueita. 9 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Stadion 50 vuotta sitten S tadion 1/1974 käsitteli kaupunkien muuttamista liikuntaystävällisemmiksi ja ulkoilumahdollisuuksien parantamista. ”Kaupungeissa tuotannon pakokaasuja yskivä, teknologian aallonharjalla ratsastava kulutuskansalainen on tehnyt parhaansa – ja onnistunutkin – karistaakseen olemassaolon taistelustaan turhat rasitukset, kannon käännöt ja kävelymetrit. Ulkoilun huomioonottaminen oli heidän mielestään ”erityisen tärkeää luotaessa ihmisten luonnollisia ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia”. Se mahdollisti myös pitkien ylikunnallisten reittien suunnitteluun, joka ei ollut kuitenkaan vielä käynnistynyt. Päätoimittaja Pertti Mustonen tarkasteli kaupungistumisen vaikutuksia liikkumisen määrään. Ulkoilualueille oli kuitenkin suunniteltava merkittyjä reittejä, lepo-, näköala, telttailuja uimapaikkoja
Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. ja 30.9.2024. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Seuraavat jättöajat ovat 31.3. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 4 9 5 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla
Lisäksi sosiaalista Kloppi-identiteettiä rakennettiin erottautumalla muista SJK:n katsojista. Tutkimusaineisto muodostuu keväällä ja kesällä 2021 suoritetuista teemahaastatteluista (n = 7) sekä osallistuvasta havainnoinnista SJK:n kotiottelussa keväällä 2022. 2024. PL 35, FI-40013 Jyväskylän yliopisto. Tuloksesta voidaan päätellä, että jalkapallokannattaminen voi olla tasa-arvoista ja hyväkäytöksistä ryhmissä, joissa toimintaa ohjaa valvottu normisto. Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset kannattamisesta olivat myönteisiä. Tuloksen perusteella ja aikaisempaan tutkimukseen nähden eriävästi tällaisia oletuksia voidaan kohdata joissakin kannattajaryhmissä vähemmän kuin muualla jalkapallokatsomisen yhteydessä. & Szerovay, M. However, the topic has not yet been studied in Finland. Fourthly, the women had encountered gendered assumptions related to spectating football mostly outside of Klopit. Toiseksi naiset identifioituivat Klopeiksi ja/tai kannattajiksi ilman nais-etuliitettä, joka voi luoda kuvan naisten epäautenttisuudesta miehiin verrattuna. Sähköposti: susanna.m.liljander@student.jyu.fi (yhteyshenkilö). Liikunta & Tiede 61 (1), 96–104. Ensinnäkin naiset olivat sosiaalistuneet Kloppeihin joko sosialisaatioagenttien kautta tai oman aloitteellisuuden myötä. Suomessa aihetta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu. Asiasanat: jalkapallo, kannattajat, naiset, kokemukset ABSTRACT Liljander, S., Salmikangas, A-K. According to the result and contrary to previous research, these kind of assumptions can be encountered less in some supporter groups in relation to elsewhere when spectating football. The research data consists of theme interviews (n=7) carried out in spring and summer 2021 and of participation observation from SJK’s home match in spring 2022. Anna-Katriina Salmikangas, LitT, Jyväskylän yliopisto. & Szerovay, M. Keywords: football, supporters, women, experiences. The purpose of this phenomenological-hermeneutical case study is to examine what kind of experiences do the women in supporter group Klopit of Veikkausliiga team Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK) have on supporting football. Mihaly Szerovay, LitT, Jyväskylän yliopisto. 2024. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla muun muassa Richard Giulianottin katsojaidentiteettityypittelyä hyödyntäen. Naiset miesten jalkapallon kannattajina: tapaustutkimus Seinäjoen Jalkapallokerhon kannattajaryhmä Klopeista. Secondly, they identified as Klopit and/or supporters without the prefix of female, which can create a view of women as inauthentic when compared to men. The experiences of the participants of the study were positive. Kolmanneksi Klopit oli avoin ja yhdenvertainen yhteisö, jossa äänekästä kannattajakäyttäytymistä ohjasi itsesääntelyllä valvotut kirjoittamattomat säännöt. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 96 NAISET MIESTEN JALKAPALLON KANNATTAJINA: TAPAUSTUTKIMUS SEINÄJOEN JALKAPALLOKERHON KANNATTAJARYHMÄ KLOPEISTA Susanna Liljander, LitK, LitM-opiskelija, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. TIIVISTELMÄ Liljander, S., Salmikangas, A-K. Liikunta & Tiede 61 (1), 96–104. Supporting football has been perceived as a manly activity yet the studies in 2010’s have highlighted the role of women in the phenomenon. Jalkapallokannattaminen on nähty miehisenä toimintana, mutta 2010-luvun tutkimukset ovat nostaneet esiin naisten roolia ilmiössä. Firstly, the women had socialized into Klopit either through socialization agents or via their own initiative. The result indicates that supporting football can be equal and well-mannered in groups that are guided by monitored norms. Contrary to previous research, this study found that family members did not have a significant role in socialization. In addition, the social Kloppi-identity was constructed by differentiating from other spectators of SJK. Women as supporters of men’s football: a case study of Seinäjoen Jalkapallokerho’s supporter group Klopit. Aiempaan tutkimukseen verrattuna poikkeuksellisesti tässä tutkimuksessa perheenjäsenillä ei ollut merkittävää roolia sosiaalistumisessa. Tämän fenomenologis-hermeneuttisen tapaustutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia kokemuksia Seinäjoen Jalkapallokerhon (SJK) kannattajaryhmä Kloppeihin kuuluvilla naisilla on jalkapallokannattamisesta. The data was analysed with theory-guided content analysis utilising inter alia the spectator identity taxonomy of Richard Giulianotti. 040 579 9060. P. Thirdly, Klopit was an open and equal community in which the loud supporter behavior was guided by self-regulatory unwritten rules. Neljänneksi naiset olivat kohdanneet jalkapallon katsomiseen liittyviä sukupuolistuneita oletuksia lähinnä Kloppien ulkopuolella
TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Liikuntasosiologisessa tutkimuksessa jalkapallon katsojia on käsitteellistetty eri tavoin. Suomessakin jalkapallon katsominen paikan päällä on sukupuolistunut eli eri sukupuolille erilaisena ilmenevä ilmiö useiden muiden palloilulajien tapaan, sillä jalkapalloa katsoi paikan päällä vuonna 2018 ainakin kerran 526 600 suomalaista, joista 31 prosenttia oli naisia. 3. Kannattajatutkimuksen kehyksenä olevaa liikuntatieteellistä tutkimusta on pitkään leimannut ukonvirtainen (eng. Miesten jalkapalloa kannattavia naisia on tutkittu enenevästi, mutta suhteessa miehiin edelleen vähän. 2013; Scholz 2020). Eurooppalaisissa maissa naiset voivat katsoa jalkapalloa paikan päällä, mutta esimerkiksi joissakin Lähi-Idän maissa urheilun katsominen on edelleen sukupuolistuneesti säänneltyä. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 97 JOHDANTO Jalkapallo on 2020-luvulla maailman katsotuin urheilulaji miesten ja naisten keskuudessa (Nielsen Sports 2022, 3), ja Suomessa se on toiseksi suosituin paikan päällä katsottu laji jääkiekon jälkeen (Mäkinen ym. Tutkimustehtävänämme on selvittää, millaisia kokemuksia Seinäjoen Jalkapallokerhon kannattajaryhmä Kloppeihin kuuluvilla naisilla on jalkapallokannattamisesta. Kannattamista on pidetty luonnollisesti ja itsestäänselvästi miehisenä kenttänä, mitä ei ole juurikaan kyseenalaistettu akateemisessa kirjallisuudessa tai julkisessa keskustelussa (Jones 2008, 517; Lenneis & Pfister 2015, 157–158). Katsojakäsitteiden yhteydessä on puhuttu usein identiteetistä, jonka sosiologi Erving Goffmann jakaa persoonallisen, sosiaalisen ja egon osatekijöihin. Taksonomian lähtökohtana on jalkapallon kaupallistuminen ja suurseurat. Miten naiset ovat sosiaalistuneet Kloppeihin. (Goffman 1986.) Richard Giulianottin katsojaidentiteettityypittelyä vuodelta 2002 voi jäsentää Goffmanin identiteettijaottelun näkökulmasta. Miehet katsovat urheilua, mukaan lukien jalkapalloa, tapahtumapaikalla naisia enemmän kaikissa eurooppalaisissa maissa (Lagaert & Roose 2018). Tyypittely on yksi käytetyimmistä jalkapallon katsojakäsitejärjestelmistä (mm. Sukupuolistuneisuutta selittää kansainvälisesti ainakin historiallinen käsitys urheilun katsomisesta miehisenä toimintana ja katsomoista naisille sopimattomina tiloina. Egon tapaan yksilöllä voidaan. Tämä artikkeli täyttää kyseistä kannattajatutkimuksen aukkoa. (Giulianotti 2002.) Giulianotti näkee ideaalityypit persoonallisen identiteetin tapaan melko pysyvinä ja toisaalta määrittelee ne seuraan samastumisen perusteella, mikä viittaa identiteetin sosiaaliseen osatekijään. Naisten ulossulkemisella urheilusta on yhteys sukupuolten sosiokulttuuriseen erotteluun. 2018, 32–33.) Jalkapallon korkeimman kansallisen miesten sarjatason eli Veikkausliigan katsojamääriä ei liene tilastoitu sukupuolittain. Brittiläisen jalkapallon kehittyessä ja levitessä 1800-luvun puolivälistä alkaen saarivaltiossa vallitsi viktoriaanisen ajan (1837–1901) sukupuolikäsitys, jossa naiseus yhdistettiin luontoon, kodin yksityiseen piiriin ja äitiyteen, kun taas mieheys liitettiin kulttuuriin ja julkiselämään. Luokittelussa katsoja on yläkäsite neljälle katsojaidentiteetin ideaalityypille, joita ovat kannattajat (supporters), seuraajat (followers), fanit (fans) ja flanöörit (flâneurs) eli kuljeskelijat. 2. Urheilu, jalkapallo mukaan lukien, nähtiin miehisen ylivallan näyttämönä, johon naiset eivät kuuluneet. Aihetta on tutkittu Vaasan Palloseuran kannattajaksi valikoitumisen ja identiteetin (Autio 2018) sekä FutisForum²-keskustelupalstan kielenkäytön (Lindberg 2017) ja siellä ilmenevien suomalaisen jalkapallokannattajuuden arvojen, merkitysten ja päämäärien (Kananen 2019) näkökulmista. (Pope 2017, 40–41; 83–84.) Jalkapalloon heijastunut yhteiskunnallinen kehitys on tehnyt paikan päällä katsomisesta naisille aiempaa houkuttelevampaa. Tutkimustehtävää pohjustaaksemme esittelemme jalkapallokatsojia kuvaavia käsitteitä ja kannattajatoiminnan sukupuolistuneisuutta, jotka muodostavat tutkimuksen viitekehyksen. Tehtävää tarkentaa neljä tutkimuskysymystä: 1. Naisten rooli kannattajina on huomioitu tutkimuksessa vasta myöhään 2000-luvulla. Katsomot ovat naisistuneet 1990-luvulta alkaen naisten yhteiskunnallisen vapautumisen, jalkapallon kaupallistumisen (Mintert & Pfister 2015; Pope 2017, 19–20; Antonowicz ym. Aihetta on tutkittu kansainvälisessä tutkimuksessa seurajalkapallon näkökulmasta esimerkiksi seksismin (Jones 2008; Erhart 2011; Pfister ym. Millaista naisten kannattajakäyttäytyminen on Klopeissa. Millaisena naiset käsittävät jalkapallon katsojaidentiteettinsä. 2017, 104). Naisten määrä etenkin Euroopan suurten jalkapallosarjojen katsomoissa näyttää olevan kasvussa (Pfister ym. 2014) sekä sosialisaation näkökulmista (Parry ym. Erottelun purkamiseen pyrki Isossa-Britanniassa 1960ja 1970-luvuilla naisten sosiaalista ja kulttuurista vapautumista ajanut feministinen aktivismi, ja 1990-luvulla alkaneelta jälkifeministiseltä ajalta lähtien naisten ja tyttöjen on ollut mahdollista kontrolloida elämäänsä entistä vapaammin. Yhteiskunnan tasa-arvoisuudella on havaittu yhteys naisten ja miesten katsojalukujen välisen eron suuruuteen (Lagaert & Roose 2018). Näistä ensimmäinen kuvaa yksilön pysyvää käsitystä itsestään, toinen viittaa mahdollisesti tilapäiseen ryhmiin tai yhteisöihin samastumiseen ja kolmas merkitsee mahdollisuutta valita tilanteeseen sopiva identiteetti. Merkkejä sääntelyn purkamisesta on kuitenkin nähtävissä, sillä Qatarissa jalkapallo oli ensimmäinen ammattitason laji, jota naiset ovat päässeet katsomaan paikan päälle (Theodorakis ym. Suomen Palloliiton strategiakauden 2020–2024 tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta jalkapalloperheen eri rooleissa, myös kannattajina (Suomen Palloliitto 2020), ja naisten kokemuksia tutkimalla on mahdollista saada tavoitetta palvelevaa tietoa. ja 4. Jalkapallon katsojatutkimuksen kiintopisteenä on ollut kannattaminen, jota on tutkittu 1960-luvulta lähtien historiallisista, taloudellisista, sosiologisista, psykologisista ja kulttuurisista lähtökohdista (Radmann & Hedenborg 2018, 241). 2014; Radmann & Hedenborg 2018). Suomalaisen jalkapallon kannattajatutkimuksessa sukupuolinäkökulma on kuitenkin pitkälti ohitettu ja naisten kokemukset ovat jääneet näkymättömiksi. 2018, 32). 2013, 864; Radmann & Hedenborg 2018, 246; Scholtz 2020, 1803). Millaisia sukupuolistuneita oletuksia naiset ovat kohdanneet jalkapallokannattamisen yhteydessä. Luku on samankaltainen verrattuna jääkiekkoon (34 %) ja koripalloon (33 %). Naisten mahdollisuus katsoa jalkapalloa paikan päällä ei kuitenkaan ole kaikkialla itsestäänselvää. 2010-luvulla naisia oli keskija pohjoiseurooppalaisissa jalkapallokatsomoissa 10–30 prosenttia (Radmann & Hedenborg 2018, 242). Suomalaisen jalkapallon kannattajatutkimus on niin ikään keskittynyt miesten seurajalkapalloon. 2013; Lenneis & Pfister 2015; Pitti 2019), identiteetin ja joukkueeseen samaistumisen (Jones 2008; Parry ym. malestream, O’Brien 1981) lähestymistapa, joka on yhdistänyt urheilun katsomisen miehiin. Ottelutapahtumista on myös tullut aiempaa turvallisempia (Nevala 2012, 251). 2021, 1183) ja katsomoiden keskiluokkaistumisen vaikutuksesta (Ben-Porat 2018, 883). (Mäkinen ym. Jones 2008; Ben-Porat 2009; Pope 2011; Pfister ym
Yläja alakulmiin merkitty solidaarisuus puolestaan kuvaa seuran ja katsojan välistä yhteyttä, jonka heikko muoto merkitsee yhteyden henkilöitymistä yksilöihin, kuten pelaajaan tai valmentajaan, ja vahva muoto viittaa yhteyden ideologiseen rakentumiseen esimerkiksi seurahistorian ja poliittisten kytkösten perusteella. 2013, 858; Lenneis & Pfister 2015, 160; Pitti 2019, 326.) Jalkapallon kannattajaryhmien jalkapallomaskuliininen sukupuolijärjestys ja sukupuolistunut autenttisuuskäsitys ovat luoneet alustan epätasa-arvoistavalle toiminnalle, kuten seksismille, joka on henkilön väheksymistä, syrjimistä tai alistamista sukupuolen perusteella. Perinteiset katsojat sitoutuvat paikalliseen seuraan pitkäaikaisesti, kun taas kuluttajakatsojia määrittää markkinaorientoituneisuus, kuten seuratuotteiden kuluttaminen. (Giulianotti 2002, 33–36.) Tyypittelyn kolmantena identiteettinä on kuluttajakategorian kuuma fani, joka on kiintynyt seuraan tai tiettyihin pelaajiin ja jolle voimakas seuraidentifikaatio on tärkeä osa minuutta. Kuljeskelijan identiteetti rakentuu lähinnä teknologiavälitteisesti. Näiden ryhmien on nähty toimivan yhteisöjen tapaan eli jäsentensä toimintaa ohjaten ja säädellen (Erhart 2011; Lenneis & Pfister 2015; Pitti 2019; ks. Seksismi on ilmennyt kannattajaryhVahva solidaarisuus Kannattaja Vahva tai heikko solidaarisuus Fani Seuraaja Heikko solidaarisuus Kuljeskelija Vahva tai heikko solidaarisuus Perinteinen Kuluttaja Kuuma Viileä Kuva 1. Miesten seurajalkapallon kannattajaryhmiin keskittynyt tutkimus on osoittanut kannattamiskokemusten olevan sukupuolistuneita, eli jalkapallokannattaminen on ilmennyt erilaisena naisille ja miehille (Jones 2008; Pitti 2019; Antonowicz ym. Autenttisuus voidaan nähdä kokoelmana sosiaalisesti määrittyviä ihanteellisia ominaisuuksia, joihin yksilön piirteitä verrataan (Guignon 2008). Suhde seuraan on kuitenkin etäisempi kuin esimerkiksi kannattajalla ja kiintymystä määrittää kaupallisuus sekä fanituskohteeseen liittyvien oheistuotteiden kuluttaminen. Jalkapallon katsojaidentiteetit Giulianottia (2002, 31) mukaillen. (Giulianotti 2002, 31.) Fanin solidaarisuus seuraa kohtaan voi olla seuraajan tapaan ohutta tai vahvaa. Seuraajalle ja kannattajalle epätyypillisesti fanituksessa olennaista on jalkapallotuotteen laatu eli esimerkiksi menestys ja trendikkyys.. 2013, 858.) Kannattajaryhmässä vallitseva sukupuolijärjestys vaikuttaa käsitykseen autenttisesta kannattajasta. (Pfister ym. Aro & Jokivuori 2014, 84). Neljäs identiteetti on toinen kuluttajakategorian katsoja, viileä kuljeskelija, jonka solidaarisuus on heikkoa, sillä suhde eri seuroihin on ulkopuolinen, jopa puolueeton. Ohuissa muodoissa fanitettava seura saattaa vaihtua, jos seurajohto ei täytä fanin menestysodotuksia, jolloin vahvaa solidaarisuutta edustavat fanit voivat puolestaan aktivoitua kritisoimaan johtoa. 2021). Kannattajaryhmien yhteisöllisyys on yhteisöjen tapaan peräisin jäsenten yhteistoiminnasta ja yhteisistä kiinnostuksen kohteista (ks. Toisena identiteettinä on seuraaja, perinteisen kategorian viileä katsoja, joka seuraa eri pelaajia, valmentajia ja joukkueita. Kannatettavan seuran vaihtaminen on mahdotonta, ja kannattajayhteisöjen sisällä arvostetaan heikosti menestyvän joukkueen tukemisesta karttuvaa alakulttuurista pääomaa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 98 kuitenkin nähdä olevan mahdollisuus valita tilanteeseen sopiva katsojaidentiteetti. Giulianottin mukaan keskiluokkaisen kuljeskelijan kartuttamat pääomat mahdollistavat jalkapalloelämysten keräilyn, joka tapahtuu pelin taktisia hienouksia arvostaen. Tässä tutkimuksessa olemme kiinnostuneita paikan päällä jalkapalloa katsovista kannattajista, jotka ovat järjestäytyneet kannattajaryhmiksi. Hän tuntee seurojen historiaa, seuraa kiinnostuksen kohteitaan viileän etäisesti median välityksellä ja katsoo otteluita teknologiavälitteisesti. Fyysisillä lajiympäristöillä ei ole seuraajalle yhtä symbolista merkitystä kuin kannattajalle. Ensimmäinen neljästä katsojaidentiteetistä on perinteisen kategorian kuuma katsoja eli kannattaja, joka tukee yhtä, yleensä kotikaupunkinsa seuraa uskollisesti paikan päällä. Hänen tapaansa käsitämme katsojan muiden identiteettien yläkäsitteeksi niin, että kannattajat ovat katsojia, mutta kaikki katsojat eivät ole kannattajia. Fyysiset lajiympäristöt, kuten kotistadion, ovat kannattajien seuraidentifikaation pyhättöjä, joilla otetaan kantaa erilaisiin jalkapalloa koskeviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Pfister ja kumppanit (2013, 858) ovat kuvailleet joissakin kannattajaryhmissä vallitsevaa sukupuolijärjestystä jalkapallomaskuliiniseksi, joka on kärjistetyimmässä muodossaan käyttäytymisen ja olemisen tapa, jossa korostetaan miesten valta-asemaa, heteroseksuaalisuutta ja kielteisten tunteiden näyttämistä jalkapallon yhteydessä. Sukupuolistuneisuuden on nähty juontuvan ryhmissä vallitsevasta sukupuolijärjestyksestä, joka kuvaa australialaissosiologi Raewyn Connellin (1987) mukaan eri sukupuolten välisiä ja sisäisiä, sosiaalisesti ja historiallisesti rakentuneita valtasuhteita. (Heinonen 2005, 52; Jones 2008, 520; Erhart 2011, 94; Pfister ym. Giulianottin (2002) tyypittelyä mukailevassa kuvassa 1 vaaka-akseli perinteinen–kuluttaja viittaa katsojan panostukseen seuraa kohtaan. Seuraajalla voi olla sisäkkäisiä identiteettejä, eli hän voi tuntea identifioituvansa useaan eri seuraan, ja solidaarisuus joukkuetta kohtaan voi olla ohutta tai vahvaa. Useiden kannattajaryhmien käytännöt ovat seurausta miehisestä sukupuolijärjestyksestä. Autenttisen kannattajan on nähty olevan heteroseksuaalinen mies, joka esittää katsomossa sopivaa maskuliinisuutta. Eurooppalaisessa kehyksessä autenttisen jalkapallokannattajan ominaisuuksina on pidetty työväenluokkaisuutta, valkoihoisuutta ja kattavaa jalkapallotietämystä (Giulianotti 2002, 27; Jones 2008, 517). Naiseus ja feminiinisyys sen sijaan on liitetty epäautenttisuuteen. Kannattajan identifioituminen seuraan on voimakasta ja sitoutuminen pitkäaikaista sekä tunteellista. Pelipäivät ovat kannattajille juhlallisia erilaisine rituaalineen ja chäntteineen eli kannatuslauluineen. Baumann 1997, 92). Samalla naiset alennetaan seksuaalisiksi objekteiksi esimerkiksi chänteissä. Lisäksi akseli kertoo katsomistavasta: kuumat katsojat ovat paikan päällä, kun taas viileät katsojat seuraavat jalkapalloa teknologiavälitteisesti. Kannattajista poiketen fanit tukevat seuraansa usein etäältä, mutta fanin kulutustottumukset voivat kannattajan tavoin kallistua rituaalisuuteen. Pystyakseli, katsojaidentiteetin kuumuus tai viileys, sen sijaan heijastaa seuraidentifikaatiota eli seuran roolia yksilön minäprojektissa. (Giulianotti 2002, 36–40.) Giulianottin tyypittely soveltuu jalkapallon katsomisen tapojen ja tyylien analysoimiseen, vaikka se on yli 20 vuotta vanha
Haastattelurunko rakennettiin neljästä aikaisempaan jalkapallon kannattajatutkimukseen perustuvasta teemasta. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan ihmisten sosiaalisissa tilanteissa käyttämä kieli tuottaa sosiaalista todellisuutta (Lock & Strong 2010, 6–7). Kaksiosaisen aineiston muodostivat seitsemän teemahaastattelua, jotka toteutettiin videohaastatteluina kevään ja kesän 2021 aikana sekä kaksi havainnointikertaa, joista ensimmäinen oli esiymmärrystä rakentava pilottihavainnointi lokakuussa 2021 Veikkausliigan ylemmän loppusarjan ottelussa HJK–SJK ja toinen Seinäjoella huhtikuussa 2022 SJK:n Veikkausliigan avausottelussa HIFK:ta vastaan. Analyysin perusteella muodostetut yläteemat kuvasivat yhteneväisyyksiä. Sukupuolistrategioilla voidaan sopeuttaa omaa toimintaa esimerkiksi maskuliiniseen toimintaympäristöön. (Lenneis & Pfister 2015, 168–169.) Kolmas seksismin muoto on ollut naisten ulossulkeminen kannattajaryhmistä tai ryhmän tietyistä rooleista. Tutkimusmetodina oli fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus, jonka mukaan tulkinta ja ymmärtäminen ovat tietämisen lähtökohtia (Laine 2001, 26). Osa naisista on trivialisoinut eli arkipäiväistänyt tai luonnollistanut seksismiä ja he ovat jopa osallistuneet seksistisiin käytäntöihin (Jones 2008; Lenneis & Pfister 2015; Pitti 2019). Naisilta on vaadittu autenttisuuden, jalkapallotietämyksen ja jalkapalloa kohtaan tunnetun rakkauden osoittamista ryhmän jäsenyyttä vastaan (Radmann & Hedenborg 2018, 246–249). Taulukossa 1 ei havainnollisteta neljättä yläteemaa, koska sillä ei ollut alateemoja. Ensinnäkin Englannissa seksismi on näkynyt kannattajakäyttäytymisessä, jossa miespelaajia haukuttiin seksistisesti yhdistämällä heidät naiseuteen, joka liitettiin heikkouteen, kykenemättömyyteen ja pelkuruuteen (Jones 2008, 521). Jalkapallokannattamisen yhteydessä naiset ovat käyttäneet näitä strategioita vastatakseen kannattamisen yhteydessä kohtaamaansa seksismiin. Seinäjoen Jalkapallokerhoa kannattava Klopit valittiin tutkimuksen kohdejoukoksi yhdeksälle veikkausliigajoukkueen kannattajaryhmälle lähetetyn, sukupuolijakaumaa tiedustelleen sähköpostin perusteella. Haastattelemalla saatiin tietoa kaikkiin yläteemoihin. Havainnointiaineisto pohjautui toiseen havainnointikertaan, joka toteutettiin osallistuvana havainnointina Kloppien joukossa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 99 missä kannattajakäyttäytymisen tapoina, naisiin kohdistuvina oletuksina ja ulossulkemisen käytäntöinä. Italialaisja puolalaistutkimusten mukaan useat ultraryhmät eli erityisen järjestäytyneet ja omistautuneet kannattajaryhmät hyväksyvät naiset joukkoonsa tietyin varauksin: naisten läsnäolo ei saa häiritä perinteiden toteuttamista tai uhata miesten valta-asemaa yhteisön hierarkiassa (Pitti 2019, 323; Antonowicz ym. Tutkimuksen ontologis-epistemologisena katsantokantana oli feministinen sosiaalinen konstruktionismi. Ruotsissa ja Tanskassa joihinkin kannattajaryhmiin ei ole hyväksytty naisia tai heitä ei ole toivotettu tervetulleiksi samalla tavalla kuin miehiä (Pfister ym. Analyysin vaiheina olivat alkuperäisilmaisujen pelkistäminen, tematisointi ja käsitteellistäminen Tuomen ja Sarajärven (2018) mallia soveltaen. Toisaalta osa naisista on ryhtynyt vastarintana toimiin seksismiä vastaan, mikä on ilmennyt vain naisille tarkoitettujen kannattajaryhmien perustamisena ainakin Turkissa (Erhart 2011) ja Tanskassa (Lenneis & Pfister 2015). Lisäksi naiset on nähty kykenemättöminä ymmärtämään pelin taktisia yksityiskohtia. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa vuorottelivat fenomenologisesti aineistolähtöisyys ja hermeneuttisesti aikaisempi tutkimus, kuten Giulianottin (2002) taksonomia. OmaSp Stadionin Kannattajapäädyssä kannattava, yhdistysrekisteriin kuulumaton Klopit kuuluu SJK Kannattajiin, joka käsittää myös pääkatsomossa paikkaa pitävän SJK Naiskatsomon ja itäpäädyn junioripäädyn. Artikkelin kirjoittajina paikannumme liikuntasosiologiseen tutkimukseen, joten ymmärrämme esimerkiksi käsitteet liikuntatieteiden ja sosiologian näkökulmista. Tutkimukseen osallistui seitsemän iältään 31–54-vuotiasta naista, joille annettiin salanimet, eli he eivät esiintyneet tutkimuksessa omilla nimillään (Anne; Laura; Sari; Riikka; Suvi; Katariina; Jenni). He voivat silti olla Kloppien sisällä tunnistettavissa aineistosta kokemustensa perusteella, mistä keskusteltiin osallistujien kanssa. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Tutkimus asemoitui feministiseen tieteenfilosofiaan, jonka mukaisessa tiedontuotannossa huomioidaan sukupuolen, tiedon ja vallan kytkökset sekä tutkijan ja tiedon paikantuneisuus tieteenalan tai -alojen käytäntöihin (Liljeström 2021, 7). Tavoitteena oli muodostaa tutkimukseen osallistujien kokemuksia tulkiten mahdollisimman tarkkoja pääteemaa kuvaavia yläja alateemoja (taulukko 1). Heiltä pyydettiin nimenomainen suostumus henkilötietojen julkaisuun tutkimustuloksia raportoitaessa, vaikka oikeita nimiä ei julkaistakaan. Naiset ovat reagoineet kokemaansa seksismiin eri tavoin sukupuolistrategioilla, jotka kuvaavat sukupuolen sopeuttamista tai suhteuttamista sukupuolistuneen sosiaalisen toiminnan alueella (Jones 2008, 516). 2021, 1183). Havainnointiaineistoa hyödynnettiin lähinnä kannattajakäyttäytymisen kohdalla, joka oli ainut yläteema, josta voitiin saada tietoa Kloppeja havainnoimalla. Näissä ennakkoluuloissa naiset eivät näyttäydy autenttisina jalkapallokannattajina, vaan pseudokannattajina, joille peli ja kannattaminen on toissijaista muihin katsomoon tulemisen motiiveihin nähden. Jones 2008; Erhart 2011; Pope 2011; Lenneis & Pfister 2015; Pitti 2019). Neljässä vastanneessa ryhmässä naisia oli keskimäärin 18 prosenttia. Toiseksi tanskalaiset naiset ovat kohdanneet seksistisiä oletuksia, joiden mukaan naiset tulevat katsomoihin kumppanin etsimisen tai pelaajien ihastelemisen vuoksi. Klopit valittiin tutkittavaksi, koska ryhmästä oli mahdollista rekrytoida riittävästi osallistujia. Lähestymistavan mukaan jalkapallokannattamiseen liitetyt merkitykset rakentuvat kielenkäytössä. Tutkimus nojasi aikaisempien tutkimusten tapaan sosiaaliseen sukupuolikäsitykseen, joka lähestyy yhteiskunnallisia ilmiöitä sukupuolen näkökulmasta (esim. 2013; Radmann & Hedenborg 2018). Feministinen näkökulma sosiaaliseen konstruktionismiin näkyy kriittisyydessä sukupuolistuneisiin kielenkäyttötapoihin kannattajatutkimuksessa ja kannattajiin liittyvässä arkipuheessa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, sillä kannattajaryhmään tutustuminen oli olennaista kokemusten syvällisessä tulkinnassa ja ymmärtämisessä. Tutkimuksessa noudatettiin suomalaisen tiedeyhteisön ja sen tutkimuksen eettisyyttä ylläpitävän Tutkimuseettisen neuvottelukunnan määrittelemiä hyvän tieteellisen käytännön ohjeita (TENK 2023). Klopeissa oli noin 40 naista 200 aktiivisen kannattajan joukossa, eli arvioitu naisten osuus oli 20 prosenttia – lukema ei eronnut merkittävästi muista vastanneista ryhmistä. Ne ovat lähtöisin ihmisestä, jonka käsitämme yhteisöllisenä ja jatkuvasti kokemuksiaan merkityksellistävänä toimijana
Kannattajaksi identifioituminen kuvasi identiteetin persoonallista osatekijää, kun taas Klopiksi identifioituminen kuvasi sosiaalista identiteettiä. Tulosten esittelyyn valitut aineistolainaukset edustavat parhaiten koko aineistoa, eli usealla tutkimukseen osallistuneella oli samankaltaisia kokemuksia tai näkemyksiä. Yleisimpiä sosialisaatioagentteja olivat naisten miehet, ystävät ja tutut, jotka olivat jo Kloppeja. Kaikki ovat Kloppeja. Seura on perustettu yhdistämällä TP-Seinäjoki ja Sepsi-78 vuonna 2007, eli sillä ei vielä ole monta sukupolvea ylittävää kannattajahistoriaa, vaikka Klopeissa onkin kahden vanhan seuran kannattajia ja siten pitkäaikaista kannattajuutta. Sosiaalistumistapoja yhdistävästi päätyyn ei menty yksin – kannattajien joukkoon meneminen voi tuntua helpommalta yhdessä toisen ihmisen kanssa kuin itsekseen (ks. Kloppeihin sosiaalistuminen Jalkapallokannattajaksi sosiaalistuminen merkitsee kannattajaryhmien yhteydessä ryhmän jäseneksi tulemista, sen normiston sisäistämistä ja mahdollisesti ryhmän käytäntöjen muuttamista (Giulianotti 2002, 34; ks. Naiset identifioituivat omien määritelmiensä mukaan kannattajiksi ja Klopeiksi. 2018). TULOKSET Tutkimustulokset rakentuvat neljästä yläteemasta, joista kolmella on alateemoja. Toisaalta kloppius oli pysyvää, mikä viittaa persoonalliseen identiteettiin. Niin sitten jotenki ajautu sinne.” (Riikka) Laura ja Anne puolestaan kuvailivat hakeutuneensa oma-aloitteisesti kannattajapäätyyn ihmisen kanssa, joka ei vielä ollut mukana Klopeissa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 100 osallistujien kokemuksissa, kun taas erot näkyivät alateemoissa. Puolisojen ja ystävien rooli kannattamiseen sosiaalistajina oli samankaltainen kuin Isosta-Britanniasta (Parry ym. Oma aloitteellisuus Kloppeihin sosiaalistuminen: ajautuen ja päätyen tai hakeutuen ”– – siinä on se, että kun ei meillä puhuta naiskannattajista. Kannattajapäädyssä otetaan avoimesti kaikki osaksi porukkaa. Katsojaidentiteetit paikantuivat Giulianottin taksonomiassa kannattajuuteen, koska suhde SJK:hon oli sitoutunut ja aktiivinen. 2013, 861; Lenneis & Pfister 2015, 222), mitä selittää ainakin SJK:n nuori ikä. Seuraavaksi esittelemämme teemat vastaavat neljään sosiaalistumista, katsojaidentiteettejä, kannattajakäyttäytymistä ja sukupuolistuneita oletuksia koskevaan tutkimuskysymykseen. Eikä mitenkään sillä lailla varmasti koe, että jotenki katottais kieroon, että kukas tänne nyt tuli, vaan kaikki ottaa tääl tosi avoimesti vastaan.” Yhteisen kiinnostuksenkohteen takia koetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. PÄÄTEEMA: NAISTEN KOKEMUKSET SEINÄJOEN JALKAPALLOKERHON KANNATTAMISESTA KANNATTAJARYHMÄ KLOPEISSA ALKUPERÄINEN ILMAUS PELKISTETTY ILMAUS ALATEEMA YLÄTEEMA ”Se oli sellanen hivuttautumistaktiikka, et mä kävin muutaman SJK:n pelin kattomassa kauden 2011 lopussa, sillon olin Keskuskentällä aurinkokatsomon puolella. Katsomistottumukset kertoivat aktiivisuudesta, sillä lähes kaikki kävivät jokaisessa kotiottelussa ja suurin osa osallistui vierasotteluihin satunnaisesti. Parry ym. Naiskannattaja -käsitteen ongelmallisuus Katsojaidentiteetit: kannattajia ja Kloppeja ”No jotenki ku siinä ollaan sen saman asian ääres, ni siinä on helppo kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toimintaympäristönä avoin ja yhdenvertainen yhteisö Kannattajakäyttäytyminen: yhdenvertaisesti, hyväkäytöksisesti ja äänekkäästi. Sitoutuneisuudesta kertoivat seuran ikään nähden pitkät kannattajaurat, sillä pisimpään mukana ollut oli Kloppien jäsen jo vuodesta 2009 alkaen ja lyhyimmän aikaa kannattanut liittyi ryhmään vuonna 2015. 2018; Lenneis & Pfister 2015) ja Ruotsista (Radmann & Hedenborg 2018) saaduissa tuloksissa. Naisista viisi (Sari, Riikka, Suvi, Katariina ja Jenni) oli sosiaalistunut kannattajaryhmään sosialisaatioagenttien kautta. Haastatteluaineiston teoriaohjaava sisällönanalyysi. 2014, 253; Pfister ym. SJK nousi Ykköseen sen kauden päätteeks. Me ruvettiin pikku hiljaa hivuttautumaan peli peliltä lähemmäs Kloppeja.” SJK:n noustua Ykköseen henkilö hakeutui kaverinsa kanssa hiljalleen Kannattajapäätyyn ja Kloppeihin. Pfister ym. 2018, 222). 2013; Pfister ym. Perhe, ystävät ja tuttavat ovat yleisimpiä jalkapallokannattamiseen sosiaalistumista edesauttavia henkilöitä eli sosialisaatioagentteja, jotka ovat jo jonkin seuran kannattajia (Giulianotti 2002, 34; Heinonen 2005, 56; Parry ym. Antikainen 1998). Klopeissa ei puhuta naiskannattajista ja sukupuolta ei eritellä. Ja justiin se on myöski mun mielestä tärkee asia, että vaikka Kloppi-päähän tulis kuka tahansa uus ihminen, niin kaikki on heti osa sitä porukkaa. 2014, 253; Pfister ym. Suurin osa naisista kuvaili tätä prosessia joko päätymisen tai ajautumisen sanoilla: ”Sit vaan rupes aina välillä käymään peleissä, ja siellä oli tosiaan Klopeis jo vanhoja tuttuja aika paljon. 2018, 227). Katsojaidentiteetit Tutkimukseen osallistuneet olivat katsojaidentiteeteiltään kannattajia ja Kloppeja. Kannattaja-sana kuvasi Kloppien toimintaa osuvimmin: Taulukko 1. Kloppeihin sosiaalistuminen kuitenkin erosi aikaisempiin tuloksiin nähden siinä, että naisten vanhemmat eivät olleet sosialisaatioagentteja (vrt. Tutkimukseen osallistuneet sosiaalistuivat Kloppeihin joko sosialisaatioagenttien avulla tai oman aloitteellisuuden myötä. Et meil ei sitä eritellä ollenkaan, et me nyt ollaan vaan kaikki Kloppeja, ollaan me sit naisia tai miehiä. 2013, 861; Pfister ym. Paikallisen seuran kannattajaksi tulemisen avaintapahtuma on yleensä ottelun katsominen paikan päällä, sillä katsoja voi muuttua kiinnostuneesta tarkkailijasta fanaattisen yleisön osaksi, kun katsomossa koetut tunteet vahvistavat suhdetta seuraan (Pfister ym. Sitte ku pelattiin Ykköstä, niin mun kaverin kans mentiin sinne, et ei, nyt mennään kyllä tonne kannattajakatsomon puolelle. 2014), Tanskasta (Pfister ym
Se tulee varmaan aika paljon Klopeista, ku kaikki me siellä ollaan samanarvosia ja samalla viivalla. Vaikka Kloppi onkin pojasta, kyllä mä Kloppi oon silti.” (Suvi) Klopin mieltäminen kaikkia kannattajia kuvaavaksi yleiskäsitteeksi voidaan tulkita normatiivisen maskuliinisuuden ilmentymäksi, mikä näkyy kielenkäytössä kyseenalaistamattomana yleisenä mieheytenä: kannattajaryhmän jäsen ei esimerkiksi voisi olla yhtä neutraalisti Klopitar. He rakensivat sosiaalista Kloppi-identiteettiään muista ryhmistä erottautumalla, mikä on tärkeä osa yhteisöllisyyden tuottamista (ks. Sukupuolen merkitseminen naistai miesetuliitteellä liittyy piilosukupuolisuuteen, joka kuvaa lähtökohtaisesti sukupuolineutraalien ihmisen nimitysten mielleyhtymällistä sivumerkitystä tietystä sukupuolesta (Engelberg 2016, 21). Kuitenkin jonkun sitä touhua pitää johtaa. En oikein tiedä, miksi sellainen on ja missä ne on, mutta mä en sitten taas kuulu heihin. Naisten katsojaidentiteettejä määritti kaksi alateemaa: naiskannattaja-käsitteen ongelmallisuus ja eronteko muihin SJK:n katsojaryhmiin. Naiskatsomosta erottautuminen oli yhteydessä irtisanoutumiseen naiskannattajuudesta, jonka osa kannattajista assosioi kyseiseen ryhmään. Mutta jos pitäis valita naiskannattaja tai Kloppi, niin ennemmin mä oisin Kloppi.” (Anne) ”Kyllä mä Kloppi oon. Ja ihan samanlaista mun kannattaminen on ku kaikkien muidenkin, oli ne sitten miehiä tai naisia, et mä en tiiä, miks pitäis alleviivata sukupuolta täs asias.” (Katariina) ”Meil ei sitä eritellä ollenkaan, et me nyt ollaan vain kaikki Kloppeja, ollaan me sit naisia tai miehiä. ”No jotenki ku siinä ollaan sen saman asian ääres, ni siinä on helppo kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta.” (Katariina) Kolmanneksi Klopeissa kannattamista ja ryhmän jäsenyyttä säätelivät kannattajakäyttäytymisen kirjoittamattomat säännöt, joiden ytimessä oli vaatimus käyttäytyä hyvin sekä väkivaltaisuuden ja rasismin kiellot.. Naiskannattajuudesta irtisanoutumisen lisäksi moni tutkimukseen osallistuneista halusi erottautua muista SJK:n katsojista, etenkin OmaSP Stadionin pääkatsomon SJK Naiskatsomosta: ”Seinäjoella on myös SJK Naiskatsomo. Meillä ei puhuta naiskannattajista ollenkaan. Eikä siellä koe mitenkään, että olis sukupuolella mikään merkitys. Baumann 1997, 92). Kloppius kuitenkin viittaa miehiin, minkä Suvi ja Anne huomioivat katsojakäsitteistä puhuttaessa: ”Niin, sitten tullaan taas tuohon. Ja toimintaan saa tulla ketä kiinnostaa ja ollaan kuitenki hyvin avoimia ja tavallaan riittää, että kannatat SJK:ta, niin tervetuloa joukkoon.” (Jenni) ”En mä koe, että kukaan on kuitenkaan missään arvojärjestyksessä ylempänä kuin muut. Ryhmää ei liene perustettu sukupuolistrategian lähtökohdista (vrt. Suvi kuitenkin pohti, että etuliitteen käyttö ei sikäli ole väärin, että he ovat naisia. Erhart 2011; Lenneis & Pfister 2015). – – Se on mun mielest ainoa, mitä mä nyt keksin, kun meillä ei koskaan puhuta, että naiskannattajat sitä, naiskannattajat tätä, koska me ollaan kaikki Kloppeja ja ei eritellä sukupuolta.” (Sari) Kansainvälisessä tutkimuksessa on puhuttu jalkapallon naiskannattajista (female football supporters) ja suomalaisessa tutkimuksessa naiskatsojista, mutta tällaista sukupuolen merkitsemistä ei liene aikaisemmin kyseenalaistettu (vrt. Kannattajakäyttäytyminen Kannattajakäyttäytymisellä tarkoitetaan tässä tapauksessa oman joukkueen tukemista ja kannustamista kannattajaryhmässä paikan päällä taputtamalla ja chäntteihin osallistumalla. Tulkitsimme, että tutkimukseen osallistuneet korostivat kuuluvansa juuri Kloppeihin esimerkiksi kannattamisen tyylillisten seikkojen vuoksi – pääty lienee tilana sopivampi karnevalistiselle kannattamiselle pääkatsomoon verrattuna. Naiskannattajista puhuminen voi siis viitata kannattajien lähtökohtaiseen miessukupuoleen ja luoda käsityksen naisista pseudokannattajina, joiden toiminta eroaa perinteisestä kannattamisesta ja on siten epäautenttista. Mun mielestä fani on jotenki vähän, se on vähän outo sana. Tai se tuntuu jotenki kevyeltä tai sellaselta, et se ei tekis tehtäväänsä siellä katsomossa, jos se on vaa joku fani.” (Laura) Tutkimukseen osallistujien käsitykset kannattajasta vastasivat Giulianottin (2002) määrittelyä, mutta katsojakäsitteet voidaan ymmärtää myös eri tavoin. Päätyyn on tervetullut kuka vaan. Tulkitsimme osallistujien kokemuksista, että naiseutta ei haluttu korostaa kielenkäytössä, mutta sitä ei ollut tarpeen häivyttää esimerkiksi katsomossa. Katariinan ja Sarin sitaattien mukaan ryhmässä ei eritellä sukupuolta ja kaikki ovat Kloppeja. Etuliitteen käyttö ei sopinut Kloppeihin, sillä esimerkiksi Suvin mukaan naisten ja miesten erottelu on epätarkoituksenmukaista, koska naiset eivät eroa kannattajina miehistä mitenkään. Jones 2008; Pope 2011; Pfister ym. Mä taas mieluummin kuulun Kloppeihin ku Naiskatsomoon.” (Anne) Kloppien näkemysten perusteella SJK Naiskatsomossa on seuran työntekijöitä ja toimihenkilöitä tai naisia, joilla on sukulaisuustai muu ihmissuhde SJK:n pelaajaan, henkilökunnan jäseneen tai toimihenkilöön. Mutta ihan kaikki on samassa asemassa.” (Anne) Toiseksi päädyssä kannattamisen kiehtovuutta määritti tunnelma, yhteenkuuluvuus ja sosiaalisuus, jotka sitouttivat kannattajia tulemaan päätyyn yhä uudelleen. Kloppien käyttäytymistä määritti yhdenvertaisuus, hyväkäytöksisyys ja äänekkyys, jotka ilmentyivät neljässä alateemassa. Tulkitsimme kannattajien pohdinnoista, että Kloppi-käsitteeseen suhtaudutaan sukupuolistrategiana yhtäältä Suvin tapaan luonnollistamalla sen normatiivista maskuliinisuutta ja toisaalta Annen tapaan kyseenalaistamalla sitä ainakin jossakin määrin. Kannattajat eivät toivoneet itsestään puhuttavan naiskannattajina, koska sana ei kuulunut arjen kielenkäyttötapaan ja koska Klopeissa sukupuolella ei nähty olevan merkitystä: ”Mä en koe, miksi pitäis sanoa naiskannattaja. Toisinaan tutkijat (Heinonen 2005, 29–30) tai tutkimukseen osallistuvat (Pope 2011, 8) käsittävät kannattajuuden faniutta miedompana identiteettinä ja jalkapallon katsomisen tapana. Ensinnäkin kannattamisen toimintaympäristönä oli avoin ja yhdenvertainen yhteisö: ryhmään on helppo tulla, sillä kaikki toivotetaan tervetulleiksi ja jäsenten välillä ei ole erityistä arvojärjestystä, vaikka kannattajakatsomon toimintaa johtaakin capo: ”Klopeissa ei oo koskaan ollu sellasta. Kloppien yhteisöllisyys juontui SJK:n kannattamisesta yhdessä. Jos kannattajuus ja kloppius kuvasivat sitä, mitä naiset olivat, niin alateemoissa kuvatuilla ulottuvuuksilla naiset määrittelivät, mitä he eivät olleet. Joskus me naurettiinkin, ollaanko me sitten Klopittaria. Kun jossain puhutaan, että Klopitar, niin en mä nyt oo Klopitar. Naiskannattajuudesta irtisanoutumisen sen sijaan tulkitsimme sukupuolistrategiana vastarinnaksi epätasa-arvoistavalle kielenkäytölle. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 101 ”Kyl se kannattaja kuvaa nimenomaan sitä jotenki eniten. 2013; Lenneis & Pfister 2015; Jansson & Rosendahl 2016; Pitti 2019)
Tutkimuksen neljä yläteemaa ja kolme alateemakokonaisuutta. Heinonen (2002, 29) yhdistää suomalaisen jalkapallon kannattamisen nousun 1990-luvun jälkipuoliskolle, kun maajoukkueen peliesitykset kohentuivat, HJK eteni ensimmäisenä suomalaisjoukkueena vuonna 1998 Mestarien liigan lohkovaiheeseen ja kun suomalaispelaajat esiintyivät enenevästi eurooppalaisissa sarjoissa. 2013, 858–859). Tarpeen mukaan huonokäytöksiset ohjataan muualle. Päätyyn on hyvä mennä sellaisen, joka haluaa näyttää että kannattaa ja osallistuu ja joka tykkää taputtaa ja chäntätä.” (Jenni) Neljänneksi käsitykset kannattajakäyttäytymisen sukupuolieroista vaihtelivat, sillä toisten mukaan naiset eivät eronneet mitenkään miehistä, kun taas joidenkin mukaan naisilta tuli vähemmän ylilyöntejä ja he huutelivat vähemmän yksittäisiä huutoja chänttien välillä. Myös monet kotimaisen jalkapallon kannattajaryhmät perustettiin tänä aikana Veikkausliigan perustamisen jälkeen 1990-luvulla ja Nevalan ja kumppanien (2020, 2) ajoittamana lamavuosien jälkeisenä lajin käytäntöjen ammattimaistumisen aikana. Kokonaiskuvan muodostamiseksi ja toisaalta kirjavuuden esille tuomiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta suomalaisista kannattajaryhmistä. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 102 ”Kloppi-porukassa osataan käyttäytyä, et vaikka joskus jollain tulee vähän ylilyöntejä, niin siellä ei saa huudella ihan mitä vaan. Käännekohtana katsojakäyttäytymisen normien muuttumiselle voidaan pitää vuotta 1995, jolloin Suomessa sallittiin alkoholin myynti ja mainonta urheilutapahtumissa ja jolloin koettiin jääkiekon maailmanmestaruuden ennennäkemättömät nationalistiset juhlinnat. Isossa-Britanniassa jalkapallo oli kaupallistunut ja repeytynyt työväenluokkaisista juuristaan, mitä yleisö protestoi häiriökäyttäytymisellä 1980-luvulla. (Nevala 2012, 250–251.) Suomalaiseen kannattajakulttuuriin ei liene rakentunut yhtä voimakasta toimintaympäristön muutoksesta johtuvaa jännitteisyyttä kuin useissa muissa eurooppalaisissa maissa, mikä näkyisi kannattajakäyttäytymisen tavoissa ja tyyleissä. Suomalaisen jalkapalloyleisön perinteinen rauhallisuus on ensinnäkin yhdistetty hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen, jossa liikunnan ja urheilun tehtävänä oli terveyden edistäminen ja kansan sivistäminen esimerkiksi kannustamalla kansalaisia raittiuteen ja itsehillintään. Kuitenkin kaikkien tutkimukseen osallistuneiden ja havainnoinnin mukaan chänttääminen ja taputtaminen oli Klopeissa samanlaista sukupuoleen katsomatta. Havainnointikerta tuki jälkimmäistä näkemystä. Havainnointi ja haastattelut osoittivat, että Klopeissa käyttäytymistä valvotaan itsesääntelyllä, eli ryhmä reagoi törkeyksiin tai liialliseen kielteisyyteen peittämällä ne chänttäämällä ja rummuttamalla. Esimerkiksi tšekkiläisen Slavia Prahan kotiotteluissa naisista 80 prosenttia oli käyttänyt vulgaaria kieltä (Scholtz 2020, 1806), ja tanskalaistutkimuksen mukaan naiset kiroilevat ja herjaavat tuomaria miesten tapaan (Pfister ym. (Heinonen 2002, 29–30.) Urheilun hyvä kertomus saattaa heijastua edelleen suomalaiseen jalkapallokannattamiseen. Kannattamiseen liittyvät sukupuolistuneet oletukset Kannattajista Laura, Anne ja Riikka olivat kohdanneet Kloppien ulkopuolella jalkapallon katsomisen tai kannattamisen yhteydessä sukupuolistuneita oletuksia, jotka implikoivat pseudokannattajuutta eli sitä, että naisten kannattamista ei aina nähdä itseisarvoisena. Sen sijaan heille voidaan miehiä helpommin olettaa jokin muu ensisijainen motiivi katsomossa olemiselle kannattamisen tai pelin katsomisen sijaan: ”Joskus on ollu tilanne, että kun on ollut kattomassa peliä, on luultu jonkun pelaajan tyttöystäväksi. 1900-luvun puolivälistä lähtien raittiusliikkeen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan vähentyi. Tai ei oo hoksattu, Taulukko 2. Keneltäkään ei vaadita mitään, mutta olisi hyvä olla valmis kannattamaan, jos päätyyn menee. Klopeissa häiriökäyttäytyminen on ehdottoman kiellettyä. Tätä ei voida yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia jalkapallon kannattajaryhmiä, mutta tuloksen pohjalta on mahdollista pohtia kotimaisen jalkapallokannattamisen erityispiirteitä, joita voidaan etsiä suomalaisen yhteiskunnan ja jalkapallon historiasta. Kun urheilun nähtiin olevan yksiselitteisesti hyväksi kansalaisille, jalkapallokatsojankaan ei ollut soveliasta reagoida pelin tapahtumiin ylitsepursuavan tunteikkaasti, mikä nähtiin epäurheilijamaisena ja haitallisena luonteenpiirteiden kehitykselle. Tällöin länsieurooppalainen jalkapallo oli jo pitkälle ammattilaistunut. PÄÄTEEMA: NAISTEN KOKEMUKSET SEINÄJOEN JALKAPALLOKERHON KANNATTAMISESTA KANNATTAJARYHMÄ KLOPEISSA YLÄTEEMA ALATEEMA Kloppeihin sosiaalistuminen: ajautuen ja päätyen tai hakeutuen Sosialisaatioagentit Oma aloitteellisuus Katsojaidentiteetit: kannattajia ja Kloppeja Naiskannattaja-käsitteen ongelmallisuus Eronteko SJK:n muihin katsojaryhmiin Kannattajakäyttäytyminen: yhdenvertaisesti, hyväkäytöksisesti ja äänekkäästi Toimintaympäristönä avoin ja yhdenvertainen yhteisö Päädyssä kannattamisen kiehtovuus Kannattajakäyttäytymisen kirjoittamattomat säännöt Kannattajakäyttäytymisen sukupuolierot Kannattamiseen liittyvät sukupuolistuneet oletukset: kannattaminen ei-itseisarvoisena toimintana. Et sillä lailla on vähän niin ku kirjottamattomat säännöt, että mitään törkeyksiä, esimerkiks rasistisia huutoja, ei sallita missään nimessä.” (Sari) SJK:ta kannattavien naisten käyttäytyminen vaikutti hyväkäytöksisemmältä joihinkin kansainvälisiin tapauksiin verrattuna. Hyvän käytöksen ohella Klopeilta toivotaan ääneen kannattamista: ”Odotetaan aktiivista osallistumista ja että kannattaminen näkyy ja kuuluu. Perinteet saattavat ilmetä Kloppien tapauksessa hyväkäytöksisyytenä, joka kuitenkin yhdistyy äänekkääseen karnevalismiin. Toiseksi eroja ja erityispiirteitä voi selittää verrattain lyhyt suomalaisen jalkapallokannattamisen historia
2021. ja elää sen matsin mukana”. Tuloksen perusteella esitämme aikaisempiin tutkimustuloksiin nähden uuden näkökulman: sukupuolistuneita oletuksia voidaan kohdata joissakin kannattajaryhmissä vähemmän kuin muualla jalkapallokatsomisen yhteydessä. Erhart 2011; Pfister ym. LÄHTEET Antikainen, A. Väitöskirja. 2021). Toiseksi tutkimukseen osallistuneet identifioituivat kannattajiksi ja/tai Klopeiksi, jolloin he paikantuivat Giulianottin (2002) tyypittelyssä kannattajuuteen. Klassinen sosiologia ja moderni maailma. Kloppien tapauksessa kielteiset kokemukset voivat olla yleisempiä kannattajaryhmän ulkopuolella kuin sen sisällä, sillä esimerkiksi vieraan ihmisen toimintaa voi olla helpompi kommentoida ikävään sävyyn. purkaa niitä tunteita... 1987. 2016. 1998. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 103 että mä voin siellä olla ihan yhtä lailla kannattamas ku joku muuki.” (Riikka) Kuitenkin vain Laura oli törmännyt sukupuolistuneisiin oletuksiin SJK:n kannattamisen yhteydessä: häneltä on muutaman kerran kysytty, missä hänen miehensä on ja miksi tämä ei ole hänen kanssaan kannattajapäädyssä. Authenticity. Gender and power. Stigma: Notes on the management of spoiled identity. ”Sinne on pakko päästä... Tutkimukseen osallistuneiden mukaan sukupuolella, ihonvärillä, iällä tai seksuaalisella suuntautumisella ei ole kannattamisen autenttisuuden puolesta merkitystä Klopeissa, vaan autenttinen SJK:n kannattaminen näyttää olevan nimenomaan Klopeissa kannattamista. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä tutkimus oli avaus suomalaista miesten seurajalkapalloa kannattavien naisten tutkimiseen. Neljänneksi kolme kannattajaa oli kohdannut naisten kannattamisen tai jalkapallon katsomisen itseisarvoisuutta kyseenalaistavia sukupuolistuneita oletuksia Kloppien ulkopuolella ja vain yksi Klopeissa. 2008. Tutkimme aihetta sosialisaation, identiteetin, kannattajakäyttäytymisen ja sukupuolistuneiden oletusten näkökulmasta. Autio, J. Tulevaisuuden kannattajatutkimuksessa on tärkeää tarkastella suomalaisen jalkapallon ja sen kannattamisen historiaa sekä kannattajaryhmiä yhteiskunnallisen toiminnan muotona, jotta tutkimuksen taustalle on esittää kansallinen viitekehys. 2013; Pitti 2019; Antonowicz ym. Aro, J. Cambridge: Polity Press. Philosophy Compass 3(2), 277–290.. Postmodernity and its discontents. W. Jyväskylä: Docendo. 2013; Parry ym. Ladies of Besiktas: A dismantling of male hegemony at Inönü Stadium. Tuloksista voidaan päätellä, että sukupuolen merkitsemistä etuliitteillä tulee myös jalkapallokannattamisen yhteydessä välttää, sillä kieli rakentaa todellisuutta ja se voi luoda tai ylläpitää epätasa-arvoisia rakenteita. Supporters, followers, fans, and flaneurs. Kolmanneksi Klopit koettiin yhdenvertaiseksi yhteisöksi, jossa äänekkään kannattamisen hyväkäytöksisyyttä ohjattiin itsesääntelyllä valvotuilla kirjoittamattomilla säännöillä. Guignon, C. Kannattajat ovat seuroille tärkeitä myös taloudellisesti, koska intohimoiset ja äänekkäät kannattajaryhmät luovat otteluihin tunnelmaa ja voivat houkutella niihin lisää katsojia, mikä voi lisätä yhteistyökumppanien kiinnostusta. Erhart, I. Engelberg, M. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. International Review for the Sociology of Sport 48(1) 83–98. 2002. Harmondsworth: Penguin Books. Suomalaisen jalkapallon kannattamisesta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä esimerkiksi seurajalkapallon kannattajatutkimus tuottaa seuroille arvokasta tietoa ilmiöstä päätöksenteon tueksi. 2018. Tutkimukseen osallistuneiden käsitykset naisten ja miesten välisistä kannattajakäyttäytymisen eroista vaihtelivat, mutta havainnointi tuki näkökulmaa naisten vähäisemmästä äänekkäästä kiroilusta ja huutelusta. Kolmanneksi on mahdollista, että tutkimusasetelma on vaikuttanut tuloksiin, jos tutkimuksen ulkopuolelle on jäänyt huonoja kokemuksia omaavia tai jos osallistuneet ovat jättäneet jotakin kertomatta. Baumann, Z. Goffman, E. 2014; Lenneis & Pfister 2015; Pfister ym. Tapaustutkimuksessa ei tule tehdä yleistyksiä ilmiöstä, mutta joitakin johtopäätöksiä SJK:ta Klopeissa kannattavien naisten kokemuksista voidaan tehdä. Paikan päällä kannattamisessa kiehtoi tunnelma, sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus. Nordica Helsingiensia 44. A bittersweet welcome: Attitudes of Polish ultra-fans toward female fans entering football stadiums. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2086-1. Ben-Porat, A. Jalkapallon miesten Veikkausliigaseura VPS:n kannattajaksi valikoituminen ja kannattajuuden rooli osana identiteettiä. Kolmannen ja neljännen yläteeman perusteella naisten kokemukset jalkapallokannattamisesta Klopeissa olivat myönteisiä. & Jakubowska, H. Pfister ym. Ensinnäkin vertailua ei voitu tehdä muihin suomalaista jalkapalloa kannattaviin naisiin nähden, vaan ainoastaan kansainväliseen tutkimukseen peilaten. Tulosta voi selittää paikallisuus ja ryhmän yhteisöllisyys, sillä Klopeissa jäsenet joko tuntevat tai ainakin tietävät toisensa. 1997. Tutkimuksellamme oli joitakin rajoitteita. Kannattajien kokemusten esille nostaminen voi rohkaista etenkin seinäjokisia naisia liittymään Kloppeihin ja herättää kiinnostusta kannattamiseen muuallakin. Not just for men: Israeli women who fancy football. Tutkimustulosten neljä yläteemaa ja niitä koskevat alateemat on kuvattu taulukossa 2. Connell, R. Lisäksi olisi tärkeää tutkia naisten jalkapallon katsojia ja kannattajia, sillä tutkimustieto voisi palvella esimerkiksi naisten korkeimman kotimaisen sarjatason Kansallisen Liigan kehittämistä. Toisena tutkimuksemme rajoitteena oli sukupuolten esittäminen binäärisinä nais–mies-erottelun myötä, ja jatkossa tulisi tunnistaa kannattamisen moninaisuus sukupuolivähemmistöt huomioimalla. Soccer & Society 10(6), 883–896. 2009. Helsinki: WSOY. Ensinnäkin Kloppeihin oli sosiaalistuttu joko sosialisaatioagenttien avulla ajautuen tai päätyen tai oman aloitteellisuuden myötä kannattajapäätyyn hakeutuen. Yleispätevä mies. Sport in Society 24(7), 1183–1199. Cambridge: Polity Press. Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus. 2018; Radmann & Hedenborg 2018). 1986. Journal of Sport & Social Issues 26(1), 25–46. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Kukaan ei ollut mennyt päätyyn yksin, mistä voidaan tämän ja aikaisemman tutkimuksen perusteella päätellä muiden ihmisten olevan tärkeitä naisten sosiaalistumisessa kannattajaryhmään (ks. Giulianotti, R. Kloppien kokemukset erosivat kansainvälisistä tuloksista erityisesti tämän yläteeman kohdalla, sillä aiemmissa tutkimuksissa naiset olivat kohdanneet seksismiä ja sukupuolistuneita oletuksia kannattajaryhmissä (vrt. & Jokivuori, P. He erottivat Kloppien toiminnan muista SJK:n pelien katsomisen tavoista ja heille oli tärkeää olla kannattajia ilman nais-etuliitettä. 2014. 2011. Viitattu 16.2.2022. Tapaustutkimuksesta voidaan päätellä, että jalkapallokannattaminen voi olla hyväkäytöksistä ja tasa-arvoista ainakin ryhmissä, joissa on näitä ominaisuuksia arvostava, valvottu normisto. Antonowicz, D., Kossakowski, R
DOI: 10.1080/16138171.2015.11687961. 2014. Mintert, S. Journal of Sport Behavior 40(1), 87–107. ‘Like pulling down Durham Cathedral and building a brothel’: Women as ‘new consumer’ fans. Jones, K. & Roose, H. Viitattu 29.1.2023. https://www.nielsen.com/wp-content/ uploads/sites/2/2022/07/Nielsen-World-Football-Report-2022.pdf. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Nevala, A. A case study in Denmark. & Strong, T. 2005. Pfister, G., Mintert, S-M. 2013. https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk. 2008. An examination of sport fandom in the United Kingdom. The feminization of sports fandom. W. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2018_mki_huippu-urh_sel20_42699.pdf. Kananen, M. Pitti, I. 2016. 2018. Pfister & S. Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekkomutta ei jalkapallomaa. & Itkonen, H. An examination of levels of fandom, team identification, socialization processes, and fan behaviors in Qatar. Teoksessa G. Scholz, P. Social constructionism: Sources and stirrings in theory and practice. 2015. https://www-assets. Sarjat, joiden vuoksi taistella – suomalaisen jalkapallokannattajuuden arvoja, merkityksiä ja päämääriä FutisForum² -keskustelupalstalla. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Radmann, A. Soccer and Society 3 (3), 26–50. 2015. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. What Fans Want – The 2022 World Football Report. & Pfister, G. 2017. Female visitors and their behavior at football stadiums: Czechia case study. & Lenneis, V. Tampere: Vastapaino. Being women in a male preserve: An ethnography of female football ultras. palloliitto.fi/62562/1648711536-suomalaisen-jalkapallon-ja-futsalinstrategia_2020-24_2.pdf TENK. 2018. Soccer & Society 16(2–3), 405–421. Pope (toim.) Female football players and fans: Intruding into a man’s world. Jyväskylä: PS-Kustannus, 29–50. ”Mitään jalkapalloa miehekkäämpää ei voi ollakaan” – viisi vaihetta kylätappelusta viihdetuotteeksi. Lagaert, S. Ilmanen ja H. 2018. Helsinki: Tammi.. “One is not born, but rather becomes a fan”: The socialization of female football fans – A case study in Denmark. London: Palgrave Macmillan, 241–258. & Pusa, S. DOI: 10.1080/14660970.2014.961383. London: Routledge and Kegan Paul. & Pfister, G. 1981. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, kielija viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Atena Kustannus. Miten kokemusta voidaan tutkia. The FREE project and the feminization of football: The role of women in the European fan community. Female fans of men’s football – a case study in Denmark. Väitöskirja. Pope, S. Pfister & S. L. Journal of Sport Behavior 37(3), 251–267. Lenneis, V. Gender constructions and negotations of female football fans. Naiset Veikkausliigan katsojina. A comparative analysis of fan behaviors, socialization processes, and team identification. 2019. Pfister, G., Lenneis, V. Lindberg, E. & Isotalo, K. & Mintert, S.-M. Cambridge: Leiden Cambridge University Press. Lock, A. Huippu-urheilun arvostus ja lajien seuraaminen; väestökyselyn 2018 tuloksia. Opinnäytetyö. Tutkimus suomalaisesta Evertonfaniudesta. DOI: 10.1080/09589236.2018.1443803. 2018. Parry, K. & Wann, D. Abingdon: Routledge. International Review for the Sociology of Sport 2018, 53(5), 533–549. The gender gap in sport event attendance in Europe: The impact of macro-level gender equality. https://search.proquest.com/ docview/1553181577. Viitattu 13.3.2023. J. Pope, S. D., Jones, I., & Wann, D. & Sarajärvi, A. Suomen Palloliitto. Teoksessa K. Pope (toim.) Female football players and fans: Intruding into a man’s world. Heinonen, H. 2018. 2017. KIHUn julkaisusarja 63. Toim. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia 2020–2024. 2020. Vehmas (toim.): Liikunnan areenat: yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jansson, L. European Journal for Sport and Society 2015, 12(2), 157–185. Liikunta & Tiede 56(6), 68–76. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II – näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimentelmiin. Fenomenologinen näkökulma. A sociological study. Jyväskylä: Yliopistopaino, 239–260. Aaltola & R.Valli. Feministinen tietäminen: keskustelua metodologiasta. 2020. 2001. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. 2002. 2010. Theodorakis, N., Al-Emadi, A. http://dx.doi.org/10.1080/14660970.2013.843923. Mäkinen, J., Lämsä, J. 2021. 2019. Finnish Soccer Supporters Away from Home: a Case Study of Finnish National Team Fans at a World Cup Qualifying Match in Liverpool, England. Tuomi, J. O’Brien, M. 2012. 2011. Soccer & Society 14(6), 850–871. & Rosendahl, R. 2017. Women’s football supporter culture in Sweden. International Review for the Sociology of Sport 46(4), 471–487. Journal of Gender Studies 28(3), 318–329. Female fandom: Identity, sexism, and men’s professional football in England. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Naiset miesten jalkapallon kannattajina 104 Heinonen, H. Nielsen Sports. Jalkapallon lumo. Ennen ja nyt, 20(3), 2–23. Jalkapallokannattajien toisistaan käyttämät nimitykset ja niiden semanttinen prosodia FutisForum²-keskustelupalstalla. & Hedenborg, S. 2022. 2023. London: Palgrave Macmillan, 211–240. Journal of Physical Education and Sport 20(4), 1803–1808. Nevala, A. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.94378. Viitattu 9.3.2023. Laine, T. 2020. Teoksessa G. The politics of reproduction. Sociology of Sport Journal 25(4), 516–537. Liljeström, M
Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia, eikä luonnossa liikkumisen yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen ole tutkittu aiemmin otoksessa, joka koostuu ainoastaan työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä. Positiivisen mielenterveyden kannalta ei ollut suurta merkitystä, millaisia aktiviteetteja luonnossa mieluiten tehtiin. Our aim was to examine the association between spending time in nature and positive mental health among unemployed and economically inactive people from North Savo, Finland, and whether this association is explained by regular physical activity. 2024. Associations of time spent in nature and physical activity with positive mental health among unemployed and economically inactive people living in North Savo. Tutkittavat täyttivät digitaalisen tiedonkeruulomakkeen, jossa kysyttiin luonnossa vietetyn ajan määrää, luonnossa mieluiten tehtäviä aktiviteetteja, luontoon suhtautumista, kuntoliikunnan määrää sekä positiivista mielenterveyttä, jota mitattiin Warwick-Edinburghin mielen hyvinvoinnin mittarilla (WEMBMS). Background: Regular physical activity, especially in nature, has been associated with better mental well-being. Heikki Pentikäinen, FT, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. & Mäki-Opas T. Keywords: nature, exercise, fitness, positive mental health, unemployment, cross-sectional study. Karoliina Kurkinen, FM, Itä-Suomen yliopisto. Tomi Mäki-Opas, FT, Itä-Suomen yliopisto. Asiasanat: luonnossa vietetty aika, luontoliikunta, liikunta, kuntoliikunta, positiivinen mielenterveys, työelämän ulkopuolella olevat, poikkileikkaustutkimus ABSTRACT Rekola H., Kurkinen K., Tolmunen T., Pentikäinen H., Lakka T.A. Tausta: Säännöllisen liikkumisen ja luonnossa liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä mielen hyvinvointiin. Nevertheless, the existing evidence is inconclusive, and the association between physical activity in nature and positive mental health has not previously been investigated in a sample consisting only of unemployed and economically inactive people. Timo A. It was not essential what kind of activities the participants preferred to do in nature. Results: A longer time spent in nature and higher levels of physical activity both associated with better positive mental health, but the connection of spending time in nature was stronger and the association of physical activity was largely explained by time spent in nature. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin keskiarvojen ja jakaumien erojen perusteella sekä regressioyhtälöihin perustuvilla mediaatiomalleilla. P. & Mäki-Opas T. Pohdinta: Tulostemme perusteella luontoliikunta ja erityisesti luonnossa vietettävä aika ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Luonto tarjoaa myös matalan kynnyksen liikuntaympäristön kaikille suomalaisille riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Tavoitteenamme oli tutkia luonnossa vietetyn ajan yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla aikuisilla sekä liikuntaa tämän yhteyden mahdollisena selittäjänä. The associations between the variables of interest were analysed by comparing their means and distributions and with regression-based mediation models. Discussion: Our results demonstrated that physical activity in nature, and particularly spending time in nature, is associated with better mental health and well-being. Liikunta & Tiede 61 (1), 105–111. Liikunta & Tiede 61 (1), 105–111. The study was cross-sectional. Lakka, LT, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kuopion yliopistollinen sairaala. 046 921 4359. Sähköposti: hanna.rekola@uef.fi (yhteyshenkilö). The participants filled out an electronic questionnaire recording their time spent in nature, outdoor activities, attitudes towards nature, physical activity and positive mental health, assessed using the Warwick–Edinburgh Mental Well-Being Scale (WEMBMS). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 105 LUONNOSSA VIETETYN AJAN JA LIIKUNNAN YHTEYDET POSITIIVISEEN MIELENTERVEYTEEN TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA OLEVILLA POHJOISSAVOLAISILLA Hanna Rekola, FM, Itä-Suomen yliopisto / yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, PL 1627, 70211, Kuopio, Itä-Suomen yliopisto. TIIVISTELMÄ Rekola H., Kurkinen K., Tolmunen T., Pentikäinen H., Lakka T.A. Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan yhteydet positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla. Analyysit toteutettiin poikkileikkausasetelmassa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimme 68 työelämän ulkopuolella olevaa pohjoissavolaista aikuista kesällä ja alkusyksyllä 2022. Tulokset: Pidempi luonnossa vietetty aika ja suurempi kuntoliikunnan määrä olivat molemmat yhteydessä vahvempaan positiiviseen mielenterveyteen, mutta luonnossa vietetyn ajan yhteys oli vahvempi, ja kuntoliikunnan yhteys selittyi suurelta osin luonnossa vietetyllä ajalla. Nature also offers a low-barrier environment for engaging in exercise for all people living in Finland, regardless of their socioeconomic status. 2024. Materials and methods: Our study was conducted in summer and autumn 2022 and included 68 unemployed or economically inactive adults living in North Savo, Finland. Tommi Tolmunen, LT, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala
TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Kohderyhmä ja tutkimusaineisto Tutkimuksen sisäänottokriteereihin kuuluivat 18–64-vuoden ikä, työttömyys tai työelämän ulkopuolella oleminen, Pohjois-Savossa asuminen sekä älypuhelimen käyttömahdollisuus. 2019). 2021) ja työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin tukemiseen olisi tärkeää löytää vaikuttavia keinoja. Luontoympäristössä oleskelun ja liikkumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä on selitetty tutkimuksissa monien eri välittävien tekijöiden kautta (kuva 1). Positiivisella mielenterveydellä viitataan ihmisen psyykkisiin vahvuuksiin ja voimavaroihin, positiivisiin tunteisiin, sosiaaliseen kyvykkyyteen sekä kykyyn sopeutua muutoksiin (Keyes 2002; Tennant ym. 2011; Neuvonen ym. 3) Ovatko tietyt luonnossa tehtävät aktiviteetit erityisesti yhteydessä vahvempaan positiiviseen mielenterveyteen. Kuolleisuus (kaikki kuolinsyyt) . Ympäristöaltisteiden vähentyminen (melu, ilmansaasteet) Liikunnan lisääntyminen Stressistä elpyminen ja palautuminen (kognitiivinen ja fysiologinen) Sosiaaliset kontaktit (vuorovaikutuksen lisääntyminen tai oma aika) Immuunipuolustuksen vahvistuminen Kuva 1. 2018: Tamminen ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 106 JOHDANTO Säännöllinen liikkuminen ja vähäisempi paikallaolo lisäävät tutkitusti mielen hyvinvointia (Malcolm ym. Lisäksi lapsiperheissä, joissa joku vanhemmista on työelämän ulkopuolella, luonnossa vietetään aikaa enemmän verrattuna työllisten perheisiin (Kokkonen ym. Näiden joukosta voidaan tunnistaa 1) ympäristöhaittojen (esimerkiksi melun ja ilmansaasteiden) vähentyminen, 2) kognitiivinen ja fysiologinen stressistä elpyminen ja palautuminen, 3) immuunipuolustuksen vahvistuminen, 4) sosiaalisen vuorovaikutuksen tai oman ajan lisääntyminen sekä 5) liikunnan lisääntyminen (Hartig ym. 2018). Luonnossa vietetyn ajan hyvinvointija terveyshyötyjen mahdollisia välittäviä tekijöitä (mukaillen Hartig ym. 2014; Meredith ym. 2019). Pelkästään luonnossa vietetyllä ajalla on havaittu positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja lyhytaikainenkin luonnossa oleskelu on todettu hyödylliseksi stressistä palautumiselle ja mielen hyvinvoinnille (Tyrväinen ym. On kuitenkin myös esitetty, että luontoympäristössä oleskelu itsessään, riippumatta luonnossa tehtävästä toiminnasta, lisäisi positiivisia tunteita ja nopeuttaisi stressistä elpymistä (Hartig ym. 2019; Kelley ym. Psyykkinen oireilu . 2007). Positiivinen mielenterveys ilmenee mielenterveyden häiriöistä riippumattomasti eli henkilöllä voi olla vahva positiivinen mielenterveys ja runsaasti psyykkisiä voimavaroja, vaikka hän sairastaisikin mielenterveyden häiriötä (Keyes 2002). Positiivisen mielenterveyden, luonnossa vietettävän ajan sekä liikunnan välisiä yhteyksiä ei tietääksemme ole laajemmin tutkittu yksinomaan työelämän ulkopuolella olevien kohderyhmässä. Luonnossa vietetyn ajan hyvinvointivaikutuksia selitetään usein liikunnan määrän ja tehon lisääntymisen kautta. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat: 1) Onko luonnossa vietetyn ajan määrä yhteydessä positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla. Suomalaiset liikkuvat tyypillisesti ulkona ja jopa kolmannes liikunnasta tapahtuu luontoympäristössä (Borodulin ym. 2017; Tyrväinen ym. 2007). Tästä johtuen luontoympäristössä liikuttaisiin pitkäkestoisemmin tai korkeatehoisemmin, mikä johtaisi suurempiin terveysja hyvinvointivaikutuksiin. 2018). 2019). Luonnossa tyypillisesti harrastettavat liikuntalajit, kuten juoksu, vaellus tai pyöräily, saattavat olla sellaisia, joita harrastetaan pitkäkestoisemmin kuin sisäliikuntalajeja (Pretty ym. 2020). 2018).. 2020). 2013; Mandolesi ym. On myös havaittu, että luontoympäristössä liikkuminen voi tuntua tutkimushenkilöistä vähemmän rasittavalta kuin sisätiloissa liikkuminen (Lahart ym. Positiivisen mielenterveyden on havaittu olevan heikompi työttömillä kuin työssäkäyvillä (Hedman ym. 2017; Tyrväinen ym. Rekrytointi-ilLuonnossa vietetty aika • Oleskelun kesto • Käynnin useus • Tehtävä toiminta Yksilölliset erot: ikä, sukupuoli, sosioekonominen tausta, terveydentila, luontosuhde Terveys-ja hyvinvointihyödyt Koettu terveys ja hyvinvointi . 2020; Wicks ym. Toisaalta, kun verrataan työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevia suomalaisia, työttömillä vuosittaisten luonnossa ulkoilu kertojen keskiarvo on 190, joka on hieman suurempi kuin 169 työelämässä olevilla (Neuvonen ym. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2022 lähtötilanteen mittauksena elintapavalmennukselle, johon tulisi sisältymään ryhmissä toteutettavaa luonnossa liikkumista ja elintapoihin liittyvää valmennusta ja tämä tuotiin esiin tutkimuksen rekrytoinnissa. 2022). 2014; Meredith ym. Positiivinen mielenterveys . 2014; Tyrväinen ym. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella liikuntaan käytettyä aikaa, luonnossa vietettyä aikaa, luontoon liittyviä asenteita sekä näiden yhteyksiä positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla. Tutkimukseen osallistui 68 työelämän ulkopuolella olevaa 18–65-vuotiasta pohjoissavolaista. 2014; Rogerson ym. Matalan koulutustason sekä työttömyyden on havaittu Suomessa olevan yhteydessä vähäisempään luonnossa liikkumiseen (Sievänen & Neuvonen 2011; Pyky ym. Kiistatonta näyttöä juuri luontoympäristön tuomasta lisäarvosta hyvinvoinnille ei kuitenkaan ole löydetty, ja tulokset ovat ristiriitaisia keskenään (Lahart ym. 2) Voidaanko luonnossa vietetyn ajan yhteys positiiviseen mielenterveyteen selittää lisääntyneellä liikunnan määrällä. 2022). Esteeksi työllisten luonnossa ulkoilulle on raportoitu esimerkiksi ajan puute, kun taas työttömien yleisin este olivat terveyssyyt (Boyd ym. 2021). 2022; Wicks ym. 2014; Markevych ym. Luonnossa oleskelun vaikutusta mielen hyvinvointiin onkin kokonaisvaltaista tarkastella positiivisen mielenterveyden kautta. 2020). 2014; Markevych ym. Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia onkin tutkittu lisääntyvässä määrin ja sen on havaittu olevan vahvemmin yhteydessä mielen hyvinvointiin kuin sisätiloissa tai kaupunkiympäristössä liikkumisen (Pasanen ym. 2022). Tekijät voivat ainakin osittain olla myös yhteydessä toisiinsa
Kuntoliikunnan harrastamisen useuden (en koskaan, harvemmin kuin 1 kerran kuukaudessa, 1–3 kertaa kuukaudessa, 1 päivänä viikossa, 2 päivänä viikossa, 3 päivänä viikossa, 4 päivänä viikossa, 5 päivänä viikossa, 6 päivänä viikossa, joka päivä) ja keskimääräisen keston (enintään 15 minuuttia, 30 minuuttia, 45 minuuttia, 1 tunti, 1,5 tuntia, 2 tuntia, 3 tuntia, 4 tuntia, 5 tuntia) perusteella arvioitiin kuntoliikuntaan keskimäärin viikossa käytettävä aika tunteina. Mittarin (WEMWBS) pisteet vaihtelevat 14 ja 70 pisteen välillä. Tilastolliset menetelmät Aineisto esikäsiteltiin ja analysoitiin RStudio-ohjelmalla (RStudio versio 2023.06.1, Posit Team 2023; R versio 4.3.1, R Core Team 2023). Näiden kysymysten pohjalta laskettiin arvio luonnossa keskimäärin vietetystä ajasta tunteina viikossa. Merkittävästi ylipainoisia (BMI >= 30) on suomalaisista 23 prosenttia ja pohjoissavolaisista 26,5 prosenttia (Parikka ym. Taustatekijöiden yhteyttä luonnossa vietettyyn aikaan sekä luonnossa mieluiten tehtävien aktiviteettien yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen tarkasteltiin jakaumien erojen perusteella pienille aineistoille soveltuvilla epäparametrisilla Fisherin tarkalla testillä sekä Mann-Whitneyn U-testillä, jotka eivät edellytä muuttujien normaalijakautuneisuutta. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä aktiviteetteja he mieluiten tekivät luonnossa (kävely, urheilu, rauhoittuminen tai oleilu, valokuvaus, ystävien kanssa ajan viettäminen, retkeily, metsästys, kalastus, marjastus, sienestys, lemmikin kanssa ulkoilu tai jokin muu). Suhtautumista luontoon sekä luonnossa vietettyyn aikaan arvioitiin 5-portaiseen likert-asteikkoon liitetyillä väittämillä: ”Luonto lisää mielen hyvinvointia ja terveyttä”, ”Luonnossa vietetty aika on yleisesti ollut positiivista”, ”Luonnossa on paljon stressaavia asioita” sekä ”Luonto on minulle tärkeä” (Heikkilä 2020). Luonnossa vietetty aika ja luontosuhde Luonnossa vietettyä aikaa arvioitiin kysymällä tutkittavilta strukturoiduilla kysymyksillä, kuinka usein (joka päivä, 4–6 päivänä viikossa, 1–3 päivänä viikossa, 1–3 kertaa kuukaudessa, harvemmin kuin kerran kuukaudessa, en koskaan) ja kuinka pitkäkestoisesti (yli 2 tuntia, noin 2 tuntia, noin 1 tunnin, noin 30 min, enintään 15 min, en liiku luonnossa) he yleensä viettivät aikaa luonnossa. Positiivinen mielenterveys Positiivista mielenterveyttä mitattiin sen eri ulottuvuuksia kattavasti huomioivalla Warwick Edinburghin positiivisen mielenterveyden mittarilla (The Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale, WEMWBS; Tennant ym. 2007). Korkeakoulutettuja oli otoksesta 32 prosenttia, joka on enemmän kuin suomalaisista 15 vuotta täyttäneistä keskimäärin (24 %) (SVT 2021a). Terveydentilassa ja lihavuuden yleisyydessä on havaittavissa merkittävä ero suomalaiseen aikuisväestöön, jossa 20–64-vuotiaista terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee vain 32 prosenttia. Välittävän muuttujan mediaatiovaikutuksen tilastollinen merkitsevyys ja luottamusvälit arvioitiin perustuen viiteen tuhanteen takaisinpalauttaen muodostettuun bootstrap-otokseen. Tutkittavista 7 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun kaikista 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista osuus on 25 prosenttia (SVT 2021a). Kuntoliikunta Kuntoliikunta määriteltiin tässä tutkimuksessa kattamaan kaikki suunnitelmallisesti harrastettu liikunta, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa fyysistä kuntoa, pois lukien hyötyliikunta. Mediaatio todetaan regressioyhtälöihin perustuen, mikäli välittävä muuttuja selittää riippuvaa muuttujaa tilastollisesti merkitsevästi ja riippumattoman muuttujan selityskyky heikkenee välittävän muuttujan vakioinnin myötä (Baron & Kenny 1986). Väittämät kuvaavat positiivisia tunnetiloja (optimismia, iloisuutta ja rentoutuneisuutta), tyydyttäviä sosiaalisia suhteita ja hyvää toimintakykyä (energisyyttä, ajattelun selkeyttä, itsensä hyväksymistä, kehittymistä, kompetenssia ja autonomiaa). Tutkimukselle on myönnetty Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto (nro 2316/13.02.00/2021, päätös 14.12.2021) ja tutkittavat ovat antaneet tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ennen sen alkamista. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi tilastollisissa testeissä asetettiin p < 0,05. Tutkittavien henkilöiden ruokakunnan bruttotulojen mediaani oli 15 001– 20 000 euroa, mikä vastaa työttömien suomalaisten asuntokuntien vuosittain käytettävissä olevaa rahatuloa, mutta on koko väestön tulotasoon nähden matala (SVT 2021b). 2020). Tutkittavista henkilöistä 66 prosenttia koki oman terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi ja painoindeksin mukaan merkittävästi ylipainoisia (BMI >= 30) oli puolet tutkittavista. Mittarin lyhyempi versio (SWEMWBS) koostuu 7 väittämästä ja sen pisteet vaihtelevat 7 ja 35 pisteen välillä. 2021). Muuttujien välisiä mediaatioyhteyksiä tarkasteltiin käyttämällä R-ohjelman mediation-pakettia (Tingley ym. Positiivisen mielenterveyden mittarilla (WEMWBS) saadun pistemäärän keskiarvo oli tutkittavilla henkilöillä 46,8, mikä on heikompi kuin suomalaisilla aikuisilla keskimäärin saatava tulos (52,7) (Suvisaari ym. TULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatekijät ja vertailu suomalaiseen aikuisväestöön Tutkittavista henkilöistä 84 prosenttia oli naisia ja keski-ikä oli 45 vuotta (vaihteluväli 22–65 ja keskihajonta 13,8). Elintapavalmennus oli yksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman pohjoissavolaisen Mieliteko-ohjelman toimenpiteistä. Tässä tutkimuksessa on käytetty mittarin pidempää versiota. Aineistoa tarkasteltiin kiinnostuksen kohteena olevien muuttujien jakaumien keskilukujen sekä luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointien avulla. Bootstrap-menetelmällä voidaan laskea estimaatteja erityisesti pienille aineistoille, jotka eivät täytä parametristen testien edellytyksiä (Efron 1979). 2013). Mittari muodostuu 14 väittämästä, joihin tutkittava henkilö vastaa 5-portaisella asteikolla sen mukaan, kuinka usein viimeisen kahden viikon aikana he ovat tunteneet väittämän esittämällä tavalla (ei koskaan, harvoin, joskus, usein, koko ajan). Mittarin lyhyemmällä versiolla tutkittavien henkilöiden pistemäärän keskiarvo oli 23,9,. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 107 moitusta jaettiin paikallisissa sanomalehdissä, työvoimaja päihdepalveluissa, julkisten tilojen ilmoitustauluilla sekä sosiaalisessa mediassa. Aineisto kerättiin ennen valmennusten alkamista tutkittavien ja tutkimuskoordinaattoreiden tapaamisessa hyödyntäen digitaalista Buddy Health Care -verkkoalustan kyselylomaketta. Lisäksi kysyimme strukturoidulla kysymyksellä, mitä kuntoliikuntalajeja tutkittavat harrastavat (kävely, hiihto, juoksu, jumppa tai voimistelu, kuntosali, uinti, rullaluistelu tai -hiihto, sauvakävely, jooga, laskettelu, pyöräily, suunnistus, tanssi, pilates, ratsastus, nyrkkeily, body pump tai vastaava ryhmäliikunta, golf, luistelu, aerobic, lentopallo, jalkapallo, salibandy)
Kuntoliikunnan määrän ja luonnossa vietetyn ajan välinen Spearmanin korrelaatiokerroin oli aineistossa 0,42 (p < 0,001). 2021). Tarkastelimme luonnossa vietetyn ajan, kuntoliikuntaan käytetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden välisiä yhteyksiä tarkemmin mediaatioanalyysillä (kuva 2). Vähemmän aikaa luonnossa viettävien keskuudessa liikuntaan käytetyn ajan määrä viikossa oli keskimäärin pienempi, noin tunti, kun vastaavasti enemmän luonnossa aikaa viettävien keskuudessa liikuntaan käytetyn ajan määrän keskiarvo oli jopa kolminkertainen (taulukko 1). He ajattelivat lähes yksimielisesti (96 %), että luonto lisää mielen hyvinvointia ja terveyttä, luonnossa vietetty aika on ollut heille positiivista (99 %) ja luonto on heille tärkeä (96 %). Otoksen sosioekonomiset taustatiedot, terveydentila, painoindeksi, liikunnan määrä sekä positiivinen mielenterveys luonnossa vietetyn ajan mukaan (Lyhenteet: n = tutkittavien määrä, ka = keskiarvo, kh = keskihajonta, p = p-arvo). Painoindeksin keskiarvo oli jonkin verran korkeampi vähemmän luonnossa aikaa viettävien ryhmässä, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkittavista henkilöistä 52 prosenttia vietti aikaa luonnossa 1–3 päivänä viikossa tai sitä useammin. Tutkittavat oleskelivat luonnossa useimmiten yksin (66 %) tai kaverin tai ystävän kanssa (47 %). Standardoitu regressiokerroin ikä, sukupuoli ja tulotaso vakioituna oli 0,42 (p < 0,001, korjattu R 2 = 17,2 %). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 108 joka on kuitenkin vain hieman heikompi kuin samanikäisten suomalaisten naisten keskiarvo (24,3) ja korkeampi kuin työttömillä suomalaisilla keskimäärin (22,1) (Hedman ym. Näistä lajeista useimpia voi luontevasti harrastaa luontoympäristössä, mutta tutkittavilta henkilöiltä ei erikseen kysytty, harrastavatko he kuntoliikuntaa luontoympäristössä. Luonnossa vietetyn ajan ja liikuntaan käytetyn ajan yhteydet positiiviseen mielenterveyteen Positiivinen mielenterveys ja kuntoliikuntaan käytetty aika olivat yhteydessä toisiinsa ja niiden välinen Spearmanin korrelaatiokerroin oli aineistossa 0,29 (p = 0,02). Liikunnan ja luonnossa vietetyn ajan väliset yhteydet Tutkittavat henkilöt käyttivät kuntoliikuntaan aikaa keskimäärin hieman yli kaksi tuntia viikossa ja 15 prosenttia ei harrastanut kuntoliikuntaa lainkaan. He viettivät tyypillisesti aikaa luonnossa kerrallaan noin tunnin ja keskimäärin luonnossa vietettiin aikaa noin kaksi tuntia viikossa. Luontosuhde ja luonnossa vietetty aika Tutkittavat henkilöt suhtautuivat luontoon ja luonnossa oleskeluun hyvin myönteisesti. Tutkittavien koulutuksella tai tulotasolla ei myöskään havaittu yhteyttä luonnossa vietettyyn aikaan. Koko otos (n=68) Luonnossa vietetty aika keskimäärin tunti viikossa tai vähemmän (n=33) Luonnossa vietetty aika keskimäärin yli tunti viikossa (n=35) n ka(kh)/% n ka(kh)/% n ka(kh)/% p Ikä 68 45,2 (13,8) 33 43,3 (13,7) 35 46,9 (13,8) 0,28 b Sukupuoli Mies 11 7 (63,6) 4 (36,4) 0,33 a Nainen 57 26 (45,6) 31 (54,4) Korkein koulutus Peruskoulu (kansakoulu tai keskikoulu) 5 2 (40,0) 3 (60,0) 0,59 a Lukio, ammattikoulu tai opistotutkinto 41 22 (53,7) 19 (46,3) Korkeakoulututkinto 22 9 (40,9) 13 (59,1) Ruokakunnan kokonaistulot Enintään 10 000 € 13 6 (46,2) 7 (53,8) 0,09 a 10 001–30 000 € 37 22 (59,5) 15 (40,5) Yli 30 000 € 18 5 (27,8) 13 (72,2) Terveydentila Keskitasoinen tai sitä huonompi 45 27 (60,0) 18 (40,0) 0,011 a Melko hyvä tai erittäin hyvä 23 6 (26,1) 17 (73,9) BMI 68 32,0 (7,7) 33 33,9 (8,3) 35 30,2 (6,6) 0,28 b Kuntoliikunnan määrä (tuntia viikossa) 68 2,3 (2,9) 33 1,1 (1,2) 35 3,5 (3,6) <0,001 b Positiivinen mielenterveys (WEMWBS) 68 46,8 (8,9) 33 43,6 (8,1) 35 49,7 (8,8) 0,004 b a p-arvo laskettu Fisherin tarkalla testillä b p-arvo laskettu Mann-Whitney U-testillä. Vain yksi tutkittavista kertoi, että ei vietä aikaa luonnossa ollenkaan ja 11 harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vakioimme kunTaulukko 1. Luonnossa vietetyn ajan yhteys positiiviseen mielenterveyteen oli kuitenkin voimakkaampi ja niiden välinen Spearmanin korrelaatiokerroin oli 0,44 (p < 0,001). Kun taustatekijöistä ikä, sukupuoli ja tulotaso vakioitiin lineaarisessa regressiomallissa, luonnossa vietetyn ajan ja kuntoliikuntaan käytetyn ajan välinen standardoitu regressiokerroin oli 0,42 (p < 0,001) ja luonnossa vietetty aika selitti 21,7 prosenttia (korjattu R 2 ) kuntoliikuntaan käytetyn ajan vaihtelusta. Tutkittavien henkilöiden sukupuolella tai iällä ei ollut yhteyttä luonnossa vietettyyn aikaan (taulukko 1). Kun taustatekijöistä ikä, sukupuoli ja tulotaso vakioitiin lineaarisessa regressiomallissa, kuntoliikuntaan käytetty aika oli yhteydessä positiiviseen mielenterveyteen standardoidulla regressiokertoimella 0,24 (p = 0,06, korjattu R 2 = 6,1 %). Kuntoliikunnan määrä tunteina viikossa oli kuitenkin selkeästi yhteydessä luonnossa vietetyn ajan määrään. Yleisimmät tutkittavien harrastamat liikuntalajit olivat kävely (71 %), uinti (29 %), pyöräily (24 %) sekä kuntosalilla käynti (24 %). Tutkittavista jopa 79 prosenttia täytti liikkumisen suosituksen eli kuntoliikunnan määrä viikossa oli vähintään 2,5 tuntia. Paremmaksi koettu terveydentila sen sijaan korreloi luonnossa vietettyyn aikaan positiivisesti. Iäkkäämmät viettivät luonnossa hieman enemmän aikaa kuin nuoremmat, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Enemmistö oli myös eri mieltä siitä, että luonnossa olisi paljon stressaavia asioita (87 %)
Retkeily oli jossain määrin suositumpaa nuorempien (22–34-vuotiaat) vastaajien keskuudessa, kun taas marjastus ja sienestys olivat suositumpia hieman iäkkäämpien (55–64-vuotiaat) joukossa. Niillä tutkittavilla, jotka kertoivat mieluiten marjastavansa tai retkeilevänsä luonnossa, positiivinen mielenterveys oli keskimäärin parempi. = standardoitu regressiokerroin, LV = luottamusväli, WEMWBS = Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale). Väestökyselyiden mukaan suomalaisista noin kolme neljästä viettää aikaa luonnossa vähintään kerran viikossa (Sievänen & Neuvonen 2011) eli hieman useampi kuin tämän tutkimuksen otoksessa (51,5 %). 2020; Rogerson ym. Aktiviteetti Kuuluu mieluisimpiin aktiviteetteihin luonnossa Ei kuulu mieluisimpiin aktiviteetteihin luonnossa n ka (kh) n ka (kh) p a Kävely 53 46,7 (8,3) 15 47,1 (11,3) 0,86 Rauhoittuminen tai oleilu luonnossa 34 47,2 (7,8) 34 46,3 (10,0) 0,76 Retkeily 23 50,1 (9,5) 45 45,0 (8,2) 0,02* Marjastaminen 19 51,5 (8,4) 49 44,9 (8,5) 0,004** Sienestäminen 18 50,0 (8,3) 50 45,6 (8,9) 0,11 Ulkoilu lemmikin kanssa 18 47,6 (8,8) 50 46,4 (9,0) 0,57 Valokuvaaminen tai maalaaminen 13 46,5 (9,1) 55 46,8 (9,0) 0,98 Viettäminen aikaa luonnossa kavereiden tai ystävien kanssa 12 47,5 (9,5) 56 46,6 (8,9) 0,62 a p-arvo laskettu keskiarvojen erolle Mann-Whitney U-testillä aktiviteettikohtaisesti POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeisten tulosten pohdinta Havaitsimme tutkimuksessamme, että luonnossa vietetty aika sekä kuntoliikuntaan käytetty aika olivat molemmat positiivisesti yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin, mutta luonnossa vietetyn ajan yhteys mielen hyvinvointiin oli voimakkaampi. Kuntoliikunnan itsenäinen yhteys positiiviseen mielenterveyteen luonnossa vietetty aika huomioiden ei ollut mallissa tilastollisesti merkitsevä (b = 0,08, p = 0,546). (Tilastollinen merkitsevyys: * p < 0,05, ** p < 0,01, *** p < 0,001. Luonnossa mieluiten tehtävät aktiviteettien yhteys positiiviseen mielenterveyteen (Lyhenteet: n = tutkittavien määrä, ka = keskiarvo, kh = keskihajonta, p = p-arvo). He myös täyttivät kansalliset liikuntasuositukset paremmin kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. (95 % LV) p Epäsuora yhteys (ab) 0,128 (-0,29-0,86) 0,034 (-0,08-0,18) 0,415 Suora yhteys (c) 1,476 (0,35-2,59) 0,388 (0,13-0,68) 0,005** Kokonaisyhteys (c’) 1,604 (0,81-2,52) 0,421 (0,22-0,67) < 0,001*** Kuva 2. Tyypillisimmin tutkittavat henkilöt kertoivat mieluiten kävelevänsä (78 %), rauhoittuvansa ja oleilevansa (50 %) sekä retkeilevänsä (34 %) luonnossa. Tarkastelimme lisäksi sitä, mitä tutkittavat henkilöt kertoivat mieluiten tekevänsä luonnossa (taulukko 2). Taulukko 2. Luontoympäristö on suomalaisten tyypillisin paikka liikkua (Borodulin ym. Luonnossa mieluiten tehtävillä aktiviteeteilla ei ollut useimmiten merkitystä positiivisen mielenterveyden kannalta, mutta marjastamista, sienestämistä ja retkeilyä luonnossa mieluiten tekevien joukossa positiivinen mielenterveys oli jonkin verran parempi. Luonnossa vietetyn ajan yhteys positiiviseen mielenterveyteen säilyi mallissa tilastollisesti merkitsevänä (suora yhteys c = 0,39, p = 0,005), eikä luonnossa vietetyn ajan epäsuora yhteys positiiviseen mielenterveyteen kuntoliikuntaan käytetyn ajan kautta ollut tilastollisesti merkitsevä (epäsuora yhteys ab = 0,03, p = 0,415) eli kuntoliikunta ei toiminut välittävänä tekijänä luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden välillä. Liikunnan ja luonnossa vietetyn ajan on todettu tukevan positiivista mielenterveyttä myös aiemmissa tutkimuksissa (Malcolm ym. Kuviossa esitetään standardoidut estimaatit. Jopa 79 prosenttia käytti kuntoliikuntaan aikaa 2,5 vähintään tuntia viikossa,. Kuntoliikuntaan käytetyn ajan ja luonnossa vietetyn ajan välinen voimakas yhteys oli myös odotettava ja vastaa aikaisempia tutkimustuloksia (Pyky ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 109 toliikuntaan käytetyn ajan vaikutuksen testataksemme oletusta, jossa liikunnan lisääntyminen toimii välittävänä tekijänä luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden välillä. 2019). Lyhenteet: a = selittävän tekijän yhteysvälittävään tekijään, b = välittävän tekijän yhteys selitettävään tekijään, c = suora yhteys, c’ = kokonaisyhteys, B = standardoimaton regressiokerroin, . 2013; Tamminen ym. Havaittu liikunnan yhteys mielen hyvinvointiin pieneni huomattavasti, kun luonnossa vietetty aika vakioitiin mediaatiomallissa. Kuntoliikuntaan käytetty aika (tuntia viikossa) Positiivinen mielenterveys (WEMWBS) Luonnossa vietetty aika (tuntia viikossa) c = 0,39** a = 0,42*** b= 0,08 Epäsuora yhteys ab = 0,03 c’ = 0,42*** Vakioidut tekijät: ikä, sukupuoli, tulotaso B (95 % LV) . 2020). Positiivisen mielenterveyden keskiarvo oli korkeampi myös niillä tutkittavilla, jotka kertoivat sienestämisen kuuluvan mieluisimpiin luonnossa tehtäviin aktiviteetteihinsa, mutta aineiston pienen koon ja positiivisen mielenterveyden arvojen vaihtelun vuoksi tulos ei tässä aineistossa ollut tilastollisesti merkitsevä. 2011) ja voidaankin ajatella, että luontoon meneminen vaatii aina jonkinlaista liikuntaa, vaikka se olisikin matalatehoista ulkoilua. Positiivisen mielenterveyden kannalta ei ollut suurta merkitystä millaisia aktiviteetteja luonnossa mieluiten tehtiin (taulukko 2). Kuntoliikuntaan käytetyn ajan mediaatiovaikutus luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden väliseen yhteyteen. Tutkittavat kuitenkin kokivat luonnossa vietetyn ajan hyvin positiivisena ja hyvinvointiaan lisäävänä
2018). Lisäksi on huomioitava, että itsearvioiden on havaittu antavan liian positiivisen kuvan fyysisestä aktiivisuudesta, ja liikunnan mittaamiseen suositellaankin objektiivista mittausta esimerkiksi sykemittarilla ja liikeantureilla (Leppäluoto ym. Luonnossa liikkumisen potentiaali työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin edistämisessä voi olla merkittävä. Yhteenveto ja jatkotutkimustarpeet Tutkimuksemme tuloksemme tukevat oletusta, jonka mukaan erityisesti luontoympäristössä harrastettava liikunta tai ylipäätään luonnossa vietettävä aika olisivat hyväksi mielenterveydelle ja tukisivat mielen hyvinvointia. Tämä saattaa osittain selittyä pienellä otoskoolla, mutta havainnot voivat myös viitata siihen, että tehtävällä toiminnalla ei välttämättä olisi suurta merkitystä luonnon mielen hyvinvointiin kohdistuvien positiivisten vaikutusten kannalta. Sen sijaan tulostemme perusteella kuntoliikunta, eli suunnitelmallinen fyysisen kunnon parantamiseen tähtäävä liikunta, oli tulostemme perusteella yhteydessä tutkittavien henkilöiden positiiviseen mielenterveyteen osittain siksi, että myös luonnossa vietetyn ajan määrä oli suurempi. Luonto tarjoaa matalan kynnyksen maksuttoman liikuntaympäristön kaikille suomalaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta ja tämän tutkimuksen perusteella myös luontoympäristöllä itsessään olisi suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle. 2020). Tulostemme perusteella luonnossa vietetty aika selitti positiivista mielenterveyttä kuntoliikunnan määrää paremmin, eikä kuntoliikunnan mediaatiovaikutus luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden väliseen yhteyteen ollut mediaatioanalyysissä tilastollisesti merkitsevä. Tätä oletusta tukee myös osa aiemmasta tutkimuksesta (Tyrväinen ym. Tutkimuksemme tulosten yleistettävyyttä ja luotettavuutta kuitenkin rajoittavat useat tekijät. Toisaalta lähiluonto tarjoaa maksuttoman ja matalan kynnyksen ympäristön liikunnan harrastamiselle myös pienituloisille. Korkeammat ruokakunnan kokonaistulot olivat jossain määrin yhteydessä runsaampaan luonnossa vietettyyn aikaan ja aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että korkeampi sosioekonominen asema olisi yhteydessä aktiivisempaan luonnossa liikkumiseen (Sievänen & Neuvonen 2011; Pyky ym. Poikkileikkausasetelman johdosta kaikki mediaatioanalyysien tulokset tulee tulkita luonteeltaan korrelatiivisina, eivätkä ne osoita kausaaliyhteyksiä tai vaikutusten suuntia. 2014; Meredith ym. Toisaalta havainnot ovat ristiriidassa niiden tutkimustulosten kanssa, joissa ei ole löytynyt selvää näyttöä juuri luontoympäristön tuomasta lisäarvosta hyvinvoinnille liikuntaympäristönä (Lahart ym. Voidaan myös olettaa, että tutkimukseen rekrytoidut olivat kiinnostuneita luonnossa toteutettavasta elintapavalmennuksesta ja siksi heidän suhtautumisensa luonnon hyvinvointivaikutuksiin on luultavasti ollut erityisen myönteistä. 2020). Itsearvion aiheuttaman harhan lisäksi on huomioitava, että käytimme analyyseissä pelkästään kuntoliikunnan eli tavoitteellisen fyysisen kunnon ylläpitämiseen tähtäävän liikunnan itsearviota, jolloin esimerkiksi luonnossa vietettyyn aikaan liittyvä matalatehoinen liike luultavasti jää vastaajan arvion ulkopuolelle. WEMBWS on mittarina helppokäyttöinen ja myös kliiniseen työhön soveltuva, minkä vuoksi sitä on käytetty tutkimuksissa paljon ja maailmanlaajuisesti. 2019). 2014; Meredith ym. Aineiston pieni koko huomioitiin tilastollisten menetelmien valinnassa ja suosimme epäparametrisia testejä. Myös Suomessa mittaria on käytetty laajasti ja se on hiljattain myös validoitu (Sarasjärvi ym. Sosioekonomisilla taustatekijöillä ei tässä otoksessa ollut vaikutusta luonnossa vietettyyn aikaan, mutta siihen saattoi vaikuttaa myös otoksen pieni koko. Tämä tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa sekä luontoliikuntapaikkojen saavutettavuuden edistämisessä ja esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan osana voisi myös olla luontoliikuntaan kannustavia elementtejä.. Otokseen oli valikoitunut erityisesti naisia ja se sisälsi vain pohjoissavolaisia, jolloin tulokset voidaan korkeintaan yleistää koskemaan tätä kohderyhmää. Koettu heikompi terveydentila oli tässä tutkimuksessa yhteydessä vähäisempään luonnossa vietettyyn aikaan. Kausaalisuhteiden osoittaminen vaatisi koe-kontrolliasetelman hyödyntämistä pitkittäistutkimuksessa. Marjastaminen, sienestäminen ja retkeily olivat jossain määrin yhteydessä parempaan positiiviseen mielenterveyteen, mutta muiden aktiviteettien kohdalla yhteyttä ei havaittu. Tarkastelimme tutkimuksessa laajasti tutkittavien taustatietoja, hyvinvointia, mielenterveyttä sekä elintapoja. Vastauksena kolmanteen tutkimuskysymykseen havaitsimme, että positiivisen mielenterveyden kannalta ei vaikuttanut olevan suurta merkitystä, mitä aktiviteetteja luonnossa mieluiten tehtiin. Kyselyssä hyödynnettiin kansainvälisesti validoituja mittareita tulosten yleistettävyyden vuoksi. Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Tuloksemme ovat huomionarvoisia ja lisäävät ymmärrystä luontoympäristön ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista. 2022). 2014; Tyrväinen ym. Liikunnan ja luonnossa vietetyn ajan määrää olisi lisäksi hyödyllistä mitata myös objektiivisin mittarein. 2007; Lahart ym. 2019). Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan lukuisat terveysja hyvinvointivaikutukset huomioiden olisi tärkeää löytää keinoja mahdollistaa ja edistää myös heikomman terveyden omaavien luonnossa liikkumista. Myös aiemmassa tutkimuksessa keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi koetun terveyden on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään luonnossa liikkumiseen (Pyky ym. Tämä on syytä huomioida tulosten tulkinnassa ja jatkotutkimuksissa. Tämä tukee tutkimustuloksia, joiden mukaan luontoympäristössä oleskelu itsessään, luonnossa tehtävästä toiminnasta riippumatta tukisi mielen hyvinvointia (Hartig ym. Liikunnan, luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden välisiä suhteita ei ole tietääksemme aikaisemmin tutkittu yksinomaan työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä. 2019; Kelley ym. Erityisesti liikuntaan liittyvät kyselyt olivat monipuoliset ja tutkittavilta kysyttiin myös luonnossa liikkumisesta ja luontosuhteesta. 2012). Tulos on ristiriidassa myös joidenkin aiempien teorioiden kanssa, jotka esittävät, että luontoympäristössä liikkuminen lisäisi liikunnan tehoa ja siihen käytettyä aikaa, mikä johtaisi suurempiin terveysja hyvinvointivaikutuksiin (Pretty ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 110 kun Suomen aikuisväestössä vastaava osuus on vain puolet ja jopa kolmannes ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa lainkaan (Koponen ym. 2023). 2019) ja väestökyselyissä syyksi ulkoilun vähäisyyteen on tyypillisimmin esitetty huono terveys tai kunto (Sievänen & Neuvonen 2011). Esimerkiksi luonnossa istuskelu ja rauhoittuminen tai matalatehoinen liikuskelu voisivat olla mielen hyvinvoinnille yhtä suotuisaa toimintaa kuin luonnossa toteutettava liikunta. Tämä on ristiriidassa toisen tutkimuskysymyksemme oletuksen kanssa, jonka mukaan luonnossa vietetyn ajan yhteys positiiviseen mielenterveyteen selittyisi suuremmalla liikunnan määrällä. Havaintomme tulisi kuitenkin todentaa suuremmassa ja paremmin kaikkia työelämän ulkopuolella olevia suomalaisia edustavassa aineistossa
2017. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. & Tyrväinen, L. The Warwick-Edinburgh mental well-being scale (WEMWBS): development and UK validation. Parikka, S., Koskela, T., Ikonen, J., Kilpeläinen, H., Hedman, L., Koskinen, S. Applied Psychology: Health and Well-Being, 14 (3), 1037–1061.. The effects of green exercise on physical and mental wellbeing: A systematic review. Boyd, F., White, M.P., Bell, S.L., & Burt, J. & Barton, J. 2014. & Parikka, S. 2018. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. LÄHTEET Baron, R.M. Meredith, G.R., Rakow, D.A., Eldermire, E.R., Madsen, C.G., Shelley, S.P. 2018. 2012. ISSN=1799–4586. & Komulainen, J. Heikkilä, M. Journal of Environmental Psychology 38, 1–9. Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. 2007. A Meta-Analysis. http://CRAN.R-project.org/package=mediation, 30.3.2023. 2020. Pretty, J., Peacock, J., Hine, R., Sellens, M., South, N. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2021. Exploring pathways linking greenspace to health: Theoretical and methodological guidance. SVT 2021b. Landscape and urban planning 175, 102–113. Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. 2019. RStudio: Integrated Development Environment for R. Helsinki: Tilastokeskus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2012; 128 (1):72–9. Malcolm, E., Evans-Lacko, S., Little, K., Henderson, C. & Tyrväinen, L. Keyes, C. Health and Place 55, 20–28. Aikuisten terveysliikunnan laadun ja määrän objektiivinen mittaaminen. & Solin, P. Tamminen, N., Reinikainen, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Borodulin, K., Mäki-Opas, T. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. & Tyrväinen, L. The mental health continuum: from languishing to flourishing in life. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Frontiers in psychology 10, 2942–. et al. 2020. 2020. Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017–2021 – FinTerveys 2017 seurantatutkimuksen tuloksia. & Jämsä, T. & Sorrentino, G. Liikunta & Tiede 58 (5), 109–118. (toim.). Paronen, J. Sarasjärvi, K. Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. & Sachs, N.A. Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. XAMK Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 2014. Journal of Environmental Planning and Management 50 (2), 211–231. Tingley, D., Yamamoto, T., Hirose, K., Keele, L. 2018. Who doesn’t visit natural environments for recreation and why: A population representative analysis of spatial, individual and temporal factors among adults in England. Neuvonen, M., Kangas, K., Ojala, A. https://www.R-project.org/. Effects of physical exercise on cognitive functioning and wellbeing: Biological and psychological benefits. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote. ISSN=1795–8121. Hedman, L., Ikonen, J., Leemann, L., Koskela, T., Martelin, T., Solin, P., Tamminen, N. SVT (= Suomen virallinen tilasto) 2021a. R Foundation for Statistical Computing, Vienna, Austria. K., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Tamminen, N. Mandolesi, L., Polverino, A., Montuori, S., Foti, F., Ferraioli, G., Sorrentino, P. Sports 10 (7), 103–. Posit Software, PBC, Boston, MA. Wicks, C., Barton, J., Orbell, S., & Andrews, L. & Thornicroft, G. Health and Quality of life Outcomes 5 (1), 63–63. Annu. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. & Koponen, P. International journal of environmental research and public health 17 (5), 1526. http://www.posit.co/. Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010: terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. 1986. Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. 2011. Markevych, I., Schoierer, J., Hartig, T., Chudnovsky, A., Hystad, P., Dzhambov, A.M., de Vries, S. Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Mielen hyvinvointi ja luonnossa liikkuminen 111 Kiitämme Mieliteko -ohjelman osatoteuttajia Kuopion kaupunkia, Savonia ammattikorkeakoulua ja Humak ammattikorkeakoulua, Pohjois-Savon kuntia sekä ohjelman rahoittajia Euroopan sosiaalirahastoa ja Pohjois-Savon ELY-keskusta. 112 s. Psychological benefits of outdoor physical activity in natural versus urban environments: A systematic review and meta-analysis of experimental studies. & Kagawa, T. Frontiers in Psychology 9, 1–11. Efron, B. mediation: R Package for Causal Mediation Analysis. 2021. & Korpela, K. R Core Team 2023. Journal of Health and Social Behavior 43 (2), 207–222. Nature and Health. 2013. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys lapsiperheiden luonnossa liikkumiseen. Bootstrap Methods: Another Look at the Jackknife. 2019. 2020. Environmental Research 158, 301–317. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Frumkin, H. 2019. Sievänen, T. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 41/2022. Rev. Kokkonen, J-M., Gustafsson, J., Paasio, H., Wiklund-Engblom A., Törnwall, N., Erkkola, M., Roos, E., & Ray, C. R: A Language and Environment for Statistical Computing. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Helsinki. & Therman, S. Volume 328, 115465. Metlan työraportteja 212, 133–190. 2022. Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Ristiluoma, N., Pietilä, A., Koskinen, S. Exploring the structure and psychometric properties of the Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale (WEMWBS) in a representative adult population sample. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018, 236 sivua, Helsinki. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 15, 61–67. Minimum time dose in nature to positively impact the mental health of college-aged students, and how to measure it: A scoping review. Husu, O. 7 (1), 1–26. Erityiskiitos myös kaikille tutkimukseen osallistuneille. 2022. Journal of Personality and Social Psychology 51 (6), 1173–1182. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Mental Health and Physical Activity 18, 100319–. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134 (13), 1397–1403. 2023. Pyky, R., Neuvonen, M., Kangas, K., Ojala, A., Lanki, T., Borodulin, K. 1979. Vasankari. & Männistö, S. Luonnonvarakeskus. Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y. Journal of Mental Health 22 (6), 519–527. 2007. Applied Psychology: Health and Well-Being 6 (3), 324–346. 2020. Borodulin, K. Pasanen, T., Tyrväinen, L. Helsinki: Tilastokeskus. R package version 4.4.2. Kelley, C., Mack, D.E., & Wilson, P.M. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. The Annals of Statistics, Ann. & Kenny, D.A. Nuorten luontosuhde ja mielipaikat 2020-luvulla. & Griffin, M. Does Physical Activity in Natural Outdoor Environments Improve Wellbeing. & Neuvonen M. & Calogiuri, G. & Lounamaa, A. Tennant, R., Hiller, L., Fishwick, R., Platt, S., Joseph, S., Weich, S. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. 2011. Green exercise in the UK countryside: Effects on health and psychological well-being, and implications for policy and planning. Posit team 2023. Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan – FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia. Associations of physical activity with positive mental health: A population-based study. Paronen, O. The moderator–mediator variable distinction in social psychological research: Conceptual, strategic, and statistical considerations. Psychiatry Research. The impact of exercise projects to promote mental wellbeing. Statist. Lahart, I., Darcy, P., Gidlow, C. Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. Opinnäytetyö. 2014. Leppäluoto, J., Ahola, R., Herzig, K.-H., Korpelainen, R., KeinänenKiukaanniemi, S. & Koskinen, S. Public Health 35 (1), 207–228. et al. 2002. M. (toim.). Regular doses of nature: The efficacy of green exercise interventions for mental wellbeing. 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Liikunta & Tiede 56 (6), 77–86. International journal of environmental research and public health 16 (8), 1352–. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. Suni & T. 2021. & Imai, K. Rogerson, M., Wood, C., Pretty, J., Schoenmakers, P., Bloomfield, D. Teoksessa: P. 2018
Keywords: sports instructors, public sector, self-determination theory, work-related well-being, content analysis. Liikunta & Tiede 61 (1), 112–118. In conclusion, the study provides a broader understanding of sports instructors’ work. Liikunnanohjaustyötä kunnissa tekevien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään vähän. The data (N = 32) was collected with thematic interviews, and it was analyzed using content analysis. & Laitinen-Väänänen, S. Sirpa Laitinen-Väänänen, TtT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. It makes visible the main elements that increase sport instructors’ work-related well-being. Sports instructors’ work in municipalities has expanded from group guidance to promoting the well-being of residents. Tutkimuksen aineisto (N=32) kerättiin temaattisten yksilöhaastatteluiden avulla ja analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. & Laitinen-Väänänen, S. The study identified six factors that strengthen the well-being at work of sports instructors: social relationships both within the workplace and with clients, job organization and management, a functional work environment and tools, the experience of meaningfulness and significance in the work, the employee’s own well-being, and their attitude and methods for streamlining their work. 2024. In the examination of basic psychological needs, key themes included meaningful and important job tasks (autonomy), a sense of achievement in client work (competence), and relationships with colleagues, supervisors, and clients (relatedness). Samanaikaisesti liikuntatoimen henkilöstön määrä on vähentynyt. At the same time, the number of employees in the sport and physical activity sector has decreased. Kaskelantie 10, 19120 Vierumäki. Mari Punna, TtM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. TIIVISTELMÄ Harmokivi-Saloranta, P., Punna, M. Psykologisten perustarpeiden tarkastelussa keskeisiksi teemoiksi nousivat mielekkäät ja tärkeinä koetut työtehtävät (autonomia), onnistumisen kokemukset asiakastyössä (kompetenssi) sekä suhteet työkavereihin, esihenkilöön ja asiakkaisiin (yhteenkuuluvuus). 040-488 7283. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 112 LIIKUNNANOHJAUSTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖHYVINVOINTIA VAHVISTAVAT TEKIJÄT ITSEMÄÄRÄÄMISTEORIAN VIITEKEHYKSESSÄ Paula Harmokivi-Saloranta, FT, LitM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Avainsanat: liikunnanohjaajat, kunta-ala, työhyvinvointi, itsemääräämisteoria, sisällönanalyysi ABSTRAKTI Harmokivi-Saloranta, P., Punna, M. In addition, this article examines these experiences based on the basic psychological needs of self-determination theory. P. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia edistävien menetelmien kehittämisessä ja tutkimisessa. The aim of this study was to investigate sport professionals’ experiences of factors that strengthen work-related well-being in small and mid-sized municipalities. Only little is known about the work-related well-being of sport instructors. Sähköposti: paula.harmokivi-saloranta@haaga-helia.fi (yhteyshenkilö). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien kokemuksia työhyvinvointia vahvistavista tekijöistä, sekä tarkastella näitä kokemuksia itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden näkökulmasta. Kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työ on laajentunut liikunnanohjaamisesta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia vahvistavat tekijät itsemääräämisteorian viitekehyksessä. The results can be utilized when implementing activities for sport instructors’ well-being promotion. Sports instructors’ experiences of factors that affect well-being at work in the context of selfdetermination theory. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia vahvistavaa tekijää: sosiaaliset suhteet niin työyhteisössä kuin asiakkaiden kanssa, työn organisointi ja johtaminen, toimiva työympäristö ja välineet, työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus, työntekijän oma hyvinvointi sekä oma asenne ja keinot, joilla voi sujuvoittaa omaa työtänsä. Liikunta & Tiede 61 (1), 112–118. 2024. Tutkimustulokset tuovat tutkittua tietoa kunta-alalla liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä psykologisten perustarpeiden täyttymisestä työssä
(Laine ym. Itsemääräämisteorian mukaan psykologisia perustarpeita ovat autonomia (autonomy), kompetenssi (competence) ja yhteenkuuluvuus (relatedness). Työntekijät haluavat tuntea, että heillä on tarvittavat resurssit, taidot ja osaaminen tehtävien hoitamiseen. työuupumusta), mutta myös miten työn voimavarat edistävät työmotivaatiota ja vähentävät työn kuormitustekijöiden vaikutuksia (Bakker & Demerouti 2007). Väestörakenteelliset muutokset, riittämättömästi liikkuvien aktivointi liikuntapalveluiden pariin sekä maantieteellisesti laajentuneet kunnat haastavat myös liikunnan toimialaa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 113 JOHDANTO Kuntien liikunta-alalla työskentelevien työssä yhdistyvät asiantuntijatyö fyysiseen liikunnanohjaustyöhön. Työhyvinvoinnin kokemukseen vaikuttaa työpaikan toimintaympäristö. Autonomia kuvastaa myös sitä, että toiminta on omien kiinnostuksien ja arvojen mukaista. Riikonen ja hänen kollegansa (2018) tarkastelivat tutkimuksessaan kuntien vahvuuksia ja haasteita liikunnan edistämisessä. 2008). Itsemääräämisteoria on motivaatioteoria, joka tarjoaa viitekehyksen tarkastella tekijöitä, jotka lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia (Deci ym. Itsemääräämisteorian osateoriat tarkastelevat, mikä käyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta ohjaa, millaista on ihanteellinen motivaatio ja minkälaiset olosuhteet tukevat tai heikentävät sitä (Hynynen & Hankonen 2015, 475). 2016, 1201). He havaitsivat, että liikunnan toimialaa haastavat puutteelliset resurssit, rajalliset voimavarat työtehtävien hoitamisessa sekä jäsentymättömäksi koettu työskentely verkostoissa. Työn kontekstissa itsemääräämisteorian avulla voidaan tarkastella, kuinka sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät joko edistävät tai estävät yksilön kokemusta psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä (Van den Broeck ym. 2018, 710). Toisaalta työntekijällä on tarve haastaa hallitusti omaa osaamistaan, mikä antaa kasvun tunteen kohti uratavoitteita ja kehittymistä. 2016, 290.) Erityisesti ennen vuosituhannen vaihdetta työhyvinvoinnin tutkimusta hallitsivat erilaiset kuormittuneisuuteen liittyvät tekijät, kuten työuupumus ja stressi. Tavoitteenamme oli tarkastella pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä ja tarkastella näitä Edward Decin ja Richard Ryanin itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden kautta (SDT, self-determination theory, Deci & Ryan 2000; Ryan & Deci 2017). Kompetenssi on yksilön perustarve tuntea itsensä tehokkaaksi, menestyväksi sekä kokea mahdollisuutta kehittyä. 2017). 2016, 1198–1199). Tässä tutkimuksessa työhyvinvoinnilla tarkoitetaan Laineen (2013, 100) työhyvinvoinnin määritelmää mukaillen ihmisen kokonaisvaltaista subjektiivista kokemusta omasta työperäisestä työhyvinvoinnistaan eikä pelkästään yksittäistä tekijää, kuten työtyytyväisyyttä tai työuupumusta. Työhyvinvoinnilla voidaan tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaista kokemusta omasta työperäisestä hyvinvoinnistaan. Liikunnanohjaustyötä tekevien työ rakentuukin ryhmien ohjaamisesta, toiminnan organisoinnista ja suunnittelusta, liikuntaneuvonnasta, verkostotyöstä, viestinnästä sekä kouluttamisesta (Ala-Vähälä ym. Kolmas perustarve, yhteenkuuluvuus, kuvaa ihmisen tarvetta tuntea, että kuuluu ryhmään ja tulee hyväksytyksi osana sitä. Kompetenssiin liitetään yksilön kokemus hallinnan/taidon tunteesta ja siitä, että saavuttaa toivottuja tuloksia ja onnistuu annetuissa tehtävissä (Slemp ym. (Hakanen & Kaltiainen 2020.) Tätä suuntausta edustaa Demeroutin ja hänen kollegoidensa (2001) työn vaatimukset–työn voimavarat malli (TV–TV malli), joka rakentuu kahdesta erillisestä, mutta toisiinsa liittyvästä psykologisesta prosessista, jotka selittävät työn kuormitusta (esim. Lisäksi itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden avulla on pyritty kuvaamaan työn tai organisaation ominaisuuksien suhdetta motivaatioprosesseihin tutkimalla muun muassa TV-TV mallin työn vaatimusten ja voimavarojen vaikutusmekanismeja niin työuupumukseen kuin työn imuun (Van den Broeck ym. Erilaiset työn muutokset voivat lisätä työssä kuormittumista ja heikentää työhyvinvointia (Day ym. (Rigby & Ryan 2018, 139.) Kompetenssi kuvastaa myös ihmisen luontaista taipumusta tutkia ja muokata ympäristöä yhtä hyvin kuin etsiä optimaalisia haasteita (Van den Broeck ym. Samanaikaisesti työn laajentumisen kanssa liikuntatoimen henkilöstön määrä on vähentynyt (Peruspalvelujen arviointi 2017). 2016). Työhyvinvoinnin tutkimuksessa siirryttiin tarkastelemaan samanaikaisesti sekä työssä esiintyviä voimavaratekijöitä että voimavaroja kuluttavia tekijöitä. Tällä aikakaudella työhyvinvoinnin tutkimusta hallitsi Karasekin (1979) työstressimalli, jonka mukaan stressiä aiheuttavat suuret työvaatimukset (työmäärä) ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet. Eri toimialoilla on omat erityiset työhyvinvointitekijät (Laine 2013), joiden tunteminen on tärkeää työhyvinvoinnin kehittämiseksi (Mäkiniemi ym. Kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työ on laajentunut 2010-luvulla käytännön liikunnanohjaustyöstä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, jota tehdään entistä enemmän erilaisissa yhteistoimintaverkostoissa (Peruspalvelujen arviointi 2017). Työpaikalla yhteenkuuluvuus täyttyy, kun työntekijät kokevat, että heitä kunnioitetaan, arvostetaan ja otetaan mukaan yrityksen toimintaan. Tutkimuksissa työhyvinvointia on paljon tarkasteltu eri hyvinvoinnin, kuten työn imun ja työtyytyväisyyden sekä pahoinvoinnin, kuten työtyytymättömyyden, stressin ja työuupumuksen, tekijöiden kautta. Käsite on myös laajentunut työhyvinvoinnista työntekijöiden hyvinvointiin, mikä nostaa esille työelämän ulkopuolisten tekijöiden merkityksen työhyvinvoinnin kokemukselle. Itsemääräämisteoria Itsemääräämisteoria on metateoria, joka koostuu kuudesta osateoriasta (Olafsen & Deci 2020; Ryan & Deci 2017). Vuosituhannen alussa siirryttiin enemmän myönteisen ja voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tutkimukseen. 2021). (Rigby & Ryan 2018, 139.) Erityisesti kuntasektorilla yhteenkuuluvuutta voidaan kokea työkavereiden ja esihenkilöiden, mutta myös asiakkaiden toimesta, sillä lähtö. Tutkijoiden kiinnostus itsemääräämisteoriaa ja siihen liittyviä psykologisia perustarpeita kohtaan lisääntyi myös 2000-luvulla (Van den Broeck ym. 2017). Kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnista on vain vähän tutkittua tietoa, vaikka julkisen sektorin työhyvinvointikyselyitä (KEVA; Työterveyslaitos) tehdään säännöllisesti. Näistä osateorioista yksi tarkastelee ihmisille yhteisiä synnynnäisiä psykologisia perustarpeita, jotka ovat välttämättömiä yksilön jatkuvalle psykologiselle kasvulle, toiminnalle ja hyvinvoinnille (Deci & Ryan 2000, 229). Autonomia kuvastaa yksilön synnynnäistä halua kokea toimivansa vapaasta omasta tahdostaan ja omaehtoisesti. (Deci & Ryan 2017, 10, 97–98.) Työntekijä voi myös kokea autonomian täyttymistä annetuissa ja määritellyissä tehtävissä, vaikka ne rajoittavat hänen toimintavapauttaan, jos työntekijä ymmärtää niiden tehtävien taustalla olevan syyn ja kokee sen järkeväksi ja merkitykselliseksi (Rigby & Ryan 2018, 139). 2014, 13)
Mukaan lupautuneita informoitiin tutkimuksesta, ja heiltä pyydettiin kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Battaglio kollegoineen (2022) on saanut samansuuntaisia tuloksia psykologisten perustarpeiden täyttymisestä samanaikaisesti, ja toisistaan riippumatta ne lisäsivät kuntatyöntekijöiden työtyytyväisyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineisto aluksi purettiin ja pilkottiin analysoitaviin osiin, jonka jälkeen se käsitteellistettiin. Haastateltavien keski-ikä oli 42 (KH 7,2) vuotta, ja nykyisessä liikunnanohjaustyötä sisältävässä työtehtävässä haastateltavat olivat olleet keskimäärin 7 (KH 6,0) vuotta. Mukaan lähteviksi kunniksi haettiin satunnaisesti valittuja pieniä ja keskisuuria kuntia, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, jossa tutkitaan ja kehitetään liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia verkossa toteutuvan ryhmäintervention avulla. Puusa & Juuti 2020, 59). Haastattelut pyrittiin pitämään mahdollisimman johdattelemattomina, ja haastateltavat saivat itse kertoa, miten määrittelevät työhyvinvoinnin. Aineiston analysointi toteutui kahdessa vaiheessa sisällönanalyysia hyödyntäen (Tuomi & Sarajärvi 2018). Tämän jälkeen toinen haastattelijoista anonymisoi aineiston eli käsitteli litteroidun aineiston henkilötiedot siten, että henkilöitä ei enää voitu tunnistaa. Olafsenin ja hänen kollegoidensa (2017) terveydenhuollon johtohenkilöihin kohdistuneessa tutkimuksessa havaittiin psykologisten perustarpeiden tukahduttamisen olevan yhteydessä negatiivisiin työhyvinvoinnin kokemuksiin. Haastattelut toteutti kaksi tutkijaa marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Piirto ym. Yhden haastattelun tallentaminen epäonnistui, joten lopulliseksi aineistoksi muodostui 31 haastattelua, kestoltaan 26–65 minuuttia, yhteensä 326 sivua litteroitua tekstiä (Verdana fontti 11, riviväli 1). Psykologisten perustarpeiden täyttymisen on osoitettu olevan yhteydessä myös työn imuun (Van den Broeck ym. 2022; Van der Burgt ym. Kuvassa 1 on kuvattu kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia vahvistavien te. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Työympäristö, joka tukee psykologisten perustarpeiden täyttymistä, edistää autonomista motivaatiota, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tehostaa suorituskykyä. Psykologisten perustarpeiden täyttyminen tukee työntekijän toimintaa ja työhyvinvoinnin kokemusta ja työterveyttä (Deci ym. Näistä nimeyksistä analyysin seuraavassa vaiheessa muodostui alaluokat. Yläluokkia muodostui kuusi. 2. 2017, 22; Olafsen & Deci 2020, 13). Nämä koodatut aineistokohdat vietiin verkossa olevaan luokittelumatriisiin (Excel) antaen samalla tekstikohdalle pelkistetty nimeys. Tämän jälkeen alaluokista koottiin yhdessä yläluokat tarkastellen luokkien eroja ja yhtäläisyyksiä ja palaten litteroituun aineistoon tulkinnan ja nimeyksien tarkistamiseksi. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 114 kohtaisesti jokaisella kuntatyöntekijällä on organisaation sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita (Battaglio ym. Anonymisoinnin jälkeen tutkijat tutustuivat aineistoon itsenäisesti, jonka jälkeen yhdessä keskustellen sovittiin analyysiyksiköstä ja aineiston koodaamisesta. Haastatteluissa haastateltavia pyydettiin tarkastelemaan omaa työhyvinvointiaan, sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä, sekä sitä, miten he itse voivat vaikuttaa näihin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi haastatteluissa kysyttiin tekijöitä, jotka työssä voimaannuttivat ja olivat merkityksellisiä haastatelluille. Tässä tutkimuksessa äänitiedostot litteroi ensin ulkopuolinen litterointipalvelu. Kaikki haastattelut toteutettiin videon välityksellä ja ne äänitallennettiin. Tutkimuksessa seurattiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ihmistieteisiin kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita. Haastateltavien työnantajatahoilta oli hankittu asianmukaiset tutkimusluvat. 2010). 2018; Van den Broeck ym. Tämä tutkimus kohdistuu pienten ja keskisuurten kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointiin, jota tarkastellaan laadullisella otteella itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden viitekehyksessä. Itsemääräämisteoriaan liittyvissä tutkimuksissa Decin ja hänen kollegoidensa (2017) mukaan on vain vähän kiinnitetty huomiota työpaikkojen tai työtehtävien erityispiirteisiin. Tutkimuksissa on myös tarkasteltu psykologisten perustarpeiden tukahduttamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Haastattelut etenivät ennakkoon suunnitellun haastattelurungon mukaisesti kuitenkin sallien vapaan keskustelun sekä tarkentavat kysymykset. Haastateltavien lähityöyhteisöön kuului keskimäärin 7 (KH 3,7) työkaveria, jotka edustivat eri ammattiryhmiä. Haastateltavia lähestyttiin kuntien liikunta-alan yhdyshenkilöiden kautta. Myös laadullisen tutkimuksen hyödyntäminen on ollut vähäisempää kuin määrällisen tutkimuksen itsemääräämisteorian viitekehyksessä (esim. Seuraavaksi aineistot luettiin uudelleen läpi koodaten numeroin alkuperäiset ilmaukset eli ne kohdat aineistoista, joiden tulkittiin kuvaavan työhyvinvointia vahvistavia asioita. Autonomisessa motivaatiossa motivaatio lähtee yksilön sisältä tai se on omien arvojenmukaista. Laadullinen lähestymistapa mahdollistaa työntekijöiden subjektiivisten tulkintojen ja kokemuksien tutkimisen (esim. 2022, 1414). Miten työhyvinvointia vahvistavat tekijät näyttäytyvät itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden kautta. Tuomi & Sarajärvi 2018). Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista. (Deci & Ryan 2000; Deci ym. Tässä osatutkimuksessa tutkimusaineistona toimi pienissä ja keskisuurissa kunnissa (N = 22) liikunnanohjaustyötä tekevien temaattiset yksilöhaastattelut (N = 32). Lähityöyhteisöön kuului muun muassa esihenkilö, nuorisoja vapaa-aikatoimen työntekijöitä sekä liikuntapaikkojen hoitajat ja muu liikuntapaikkojen henkilökunta. Analyysiyksikkönä toimi lause tai pidempi katkelma haastateltavan puheesta, mistä oli tulkittavissa tutkimuskysymyksiin liittyvää sisältöä. TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusaineisto ja aineiston hankinta Tämän artikkelin aineisto on osa laajempaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkia liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja verkossa toteutetun ryhmäintervention merkitystä työhyvinvoinnille (Harmokivi-Saloranta & Laitinen-Väänänen 2022). 2012; Slemp ym. Mitkä tekijät liikunnanohjaustyötä tekevät kokevat vahvistavan heidän työhyvinvointiansa. 2016). 2017.) Van den Broeck ja hänen kollegoidensa (2016) meta-analyysissa havaittiin jokaisen psykologisen perustarpeen olevan itsenäisesti positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työhön sitoutumiseen sekä vähäisempään työuupumukseen. Tutkimusmenetelmät Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2008), koska etukäteen laaditut teemat ja niihin mietityt tarkentavat kysymykset koettiin hyvin ohjaavan keskustelua kohti valittuja tutkimuskysymyksiä (vrt. 2020). Haastateltavat valikoitiin tutkimukseen työnantajakuntiensa perusteella. Lisäksi psykologisen perustarpeiden täyttyminen samanaikaisesti tai itsenäisesti tukee autonomisen motivaation syntymistä, mikä lisää työntekijän hyvinvointia, työhön sitoutumista sekä vähentää työuupumusta (Fernet ym
Tulososio sisältää autenttisia sitaatteja haastatteluista. Kesälläkin halusin pitää pitkän loman, niin pystyin sen järjestää töissä. ”…/…sillon ku oli uimahallilla, niin siellä oli kaiken aikaa se työkaveri, jonka kans sai kaiken aikaa vaihtaa ajatuksia ja näin, mutta tässähän nyt ei oo sitä, et tää on, työ on hyvin itsenäistä, mikä on mulle ihan ok ja tykkään myös siitä, et saan tehdä. Mut sitten taas toisaalta välillä ois ihan kiva, et enemmänkin sais jakaa ja pyöritellä niitä asioita jonkun kanssa…/…” YH30.14 Kuulluksi tuleminen, hyvä tiedonkulku, palautteen saaminen ja antaminen, työkaverin auttaminen ja toisilta avun saaminen sekä avoin keskusteluilmapiiri, jossa uskalletaan nostaa epäkohtiakin esiin, välittyivät haastatteluissa merkittävinä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Sillä tavalla kuunnellaan kyllä, jos jotain pyyntöjä on. Tässä vaiheessa palattiin alkuperäiseen aineistoon ja analysoitiin, miten vahvistavia tekijöitä oli alkuperäisessä tekstissä käytetty. Se, että saa tosiaan kohdata ja ne on aitoja ne kohtaamiset ja niissä välittyy arvostus ja luottamus” (YH4.3). Asiakkaiden kohtaamisia kuvattiin tilanteiksi, joissa annettiin paljon itsestä, mutta samalla kohtaamiset voimaannuttivat. Analyysin toisessa vaiheessa hyödynnettiin teoriaaohjaavaa sisällönanalyysia (Tuomi & Sarajärvi 2018, 133) tarkastelemalla työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden kautta. Työhyvinvointia vahvistavien tekijöiden luokittelu. Ne järjestyy, vaikka olis tiukkakin tilanne ja olis vähän porukkaa töissä.” YH28.5 Työhyvinvointia lisäsi myös työyhteisössä koettu arvostus ja luottamus niin työkavereiden ja esihenkilön kuin kuntalaistenkin taholta. Haastateltavat kuvasivat tämän näkyvän konkreettisesti muun muassa osallisuuden kokemuksena, kannustavana palautteena sekä aitoina kohtaamisina. Vaikka työtä saatettiin tehdä paljon yksin, työtä ei koettu yksinäiseksi asiakkaiden kohtaamisten takia. Osalle ohjausALALUOKKA Kuva 1. Työn organisointi ja johtaminen. Mahdollisuus rytmittää viikkoja päiväkalenteri itselle sopivalla tavalla lisäsi työhyvinvointia. Useat haastateltavista kokivat omat työkaverinsa ja työyhteisönsä voimauttavina tekijöinä. Lisäksi monipuolinen työnkuva, joka rakentui eri-ikäisten ryhmien ohjauksista ja erilaisista muista työtehtävistä, vahvisti työhyvinvointia. Toiset kokivat haastavana sirpaleiset päivät, joissa siirryttiin työtehtävästä nopeasti toiseen, esimerkiksi suunnittelutyöstä ryhmäohjaukseen, tai ohjauspaikasta toiseen eri puolelle kuntaa. TULOKSET Haastateltavat kuvasivat useita työhyvinvointiaan vahvistavia tekijöitä. Kuitenkin niin, että sekä työ että työntekijä liittyivät vahvasti toisiinsa työhyvinvoinnin kokemisessa. Työnhyvinvointia vahvistavana tekijänä nousi myös esihenkilön luottamus työntekijää kohtaan. Näistä kolmen ensimmäisen voidaan katsoa olevan ensisijaisesti työnantajaan ja työhön sijoittuvia ja kolmen viimeisen työntekijään sijoittuvia. “Niinku sanoin, niin se, että saa tehdä omannäköisesti tätä työtä. Erityisesti haasteelliseksi koettiin suunnittelutyön tekeminen ohjaustuntien väleissä, ja toivottiin, että työpäivän pystyisi rakentamaan siten, että suunnitteluja muulle kehittämistyölle jäisi enemmän yhtenäistä aikaa. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviinsä siten, että ne vastasivat omia vahvuuksia ja työntekijän osaamisen hyödyntäminen, nousivat aineistosta tärkeiksi työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Työyhteisön yhteinen päämäärä, suunnitelma päämäärän saavuttamiseksi sekä selkeät roolit ja vastuut vahvistivat työhyvinvointia. Kohtaamiset myös mahdollistivat yhdessä suunnittelun ja erilaisten ratkaisujen löytämisen haasteellisiinkin tilanteisiin. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 115 kijöiden luokittelu. ”Kohtaamiset lisää hyvinvointia. YLÄLUOKKA Työyhteisö ja vuorovaikutus Tiedonkulku työyhteisössä Asiakkaiden kohtaaminen Luottamus ja arvostus Työyhteisön yhteinen päämäärä Työn kehittäminen Työn suunnittelu Työn joustot Ergonomia Työtilat Työssä käytetyt välineet Sosiaaliset suhteet työssä Työn organisointi ja johtaminen Työympäristö ja välineet Onnistumiset työssä Mielekkäät työtehtävät Työ ja työyhteisö arvojen mukaista Hyvinvoinnista huolehtiminen vapaaajalla/työpäivän aikana Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Työnantajan tarjoamat mahdollisuudet Fyysinen kunto Työkokemus ja osaaminen Omakohtainen työn suunnittelu Oma postiivinen asenne Armollisuus omaa tekemistä kohtaan Mielekäs ja merkityksellinen työ Oma hyvinvointi ja palautuminen Työtä sujuvoittavat tavat ja oma asenne. Ja sitten se, että luotetaan ja annetaan tehä omalla tyylillään sitä työtä.” YH17.8 Työntekijät pystyivät vaikuttamaan muun muassa ohjattavien ryhmien sisältöihin ja niiden aikatauluihin ja rakentamaan näin oman viikkoja päiväkalenterin. Analyysin myötä ilmaisuista muodostui kuusi työhyvinvoinnin lisäämistä kuvaavaa kategoriaa: (i) sosiaaliset suhteet työssä, (ii) työn organisointi ja johtaminen, (iii) työympäristö ja välineet, (iv), mielekäs ja merkityksellinen työ, (v) oma hyvinvointi ja palautuminen ja (vi) työtä sujuvoittavat tavat ja oma asenne. Just niin, että tavallaan saa tehdä omannäköisesti tätä työtä, mut ymmärretään myös, et on muutakin elämää. Kuitenkin tärkeimmäksi koettiin se, että työnkuva vastasi työntekijän omia toiveita ja vahvuuksia. Sit on myös muutosehdotuksiikin, mitä ite oon halunnu ja toivonu, kyllä huomioitu aina hyvin. Sosiaaliset suhteet työssä. Työkavereiden koettiin olevan samanhenkisiä, joiden kanssa oli tärkeää saada jakaa niin työkuin henkilökohtaisempiakin asioita. ”Aina pystyy keskustelee ja sopii asioista, jos on jotain menoa tai muuta. Tämä näyttäytyi työntekijälle mahdollisuutena tehdä työstä omannäköistä, kehittää ja kokeilla erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita sekä suunnitella omaa työtänsä. Työyhteisö koettiin myös usein paikkana, jossa sai olla omana itsenään. Kohtaamiset toisten kanssa ja mahdollisuus jakaa sekä omia onnistumisia että erilaisia haasteellisia esimerkiksi asiakastilanteita ja niihin liittyviä tunteita vahvistivat työhyvinvointia
Onnistuminen työssä kuvattiin riittävänä osaamisena työtehtäviin nähden sekä saavutetuilla tuloksilla, jotka ilmentyivät erityisesti asiakkaiden onnistumisina. Työntekijöillä oli vahva tahto tehdä asiakkailleen hyvää, edistää asiakkaiden hyvinvointia sekä tarjota asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisia palveluita. On se sit liikuntaneuvonnan tai jumppien kautta. Siitä saa semmosta positiivista ja tietää, että tekee oikein ja osaa neuvoa oikein ja on samalla aaltopituudella. Työhyvinvointia lisäsi myös mahdollisuus tehdä ajoittain etätyötä. Liikunnanohjaustyötä te. Osa nosti esiin myös haasteelliset vuorovaikutussuhteet työyhteisössä, jotka heikensivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. ”Sitten rohkeasti laittaa jotakin asioita syrjään, että kaikki ei oo just sen hetken asioita eikä just akuutteja asioita” (YH1.16). Asiakkaille hyvän tuottaminen, liikunnan ilon näkeminen sekä asiakkaiden edistyminen ja heidän onnistumisensa omissa tavoitteissaan olivat tärkeitä työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä. Työpäivän aikana se toteutui tauottamalla työtä ja huolehtimalla ruokailusta. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 116 tuntien välillä palautuminen oli tärkeää oman työhyvinvoinnin näkökulmasta. ”…/… aina tuo hymyn huulille, kun asiakkaat kiittää ja tykkää. Työtä oli mielekästä tehdä, kun työja liikuntavälineet olivat ajanmukaisia ja huollettuja sekä työssä tarvittavat tietojärjestelmät toimivia. Oma fyysinen kunto ja hyvä terveys vahvistivat kokemusta työssä onnistumisesta. Liikunnanohjaustyötä tekevillä oli monia tapoja suunnitella, järjestää ja sujuvoittaa omaa arjen työtä. Sit kun ne innostuu, et täähän on tosi kivaa, kyl se on mun mielestä merkityksellistä.” YH14.10 Lisäksi asiakkailta saatu palaute ohjaustunneista, ohjaajan kannustavasta ja iloisesta tavasta toimia, oli useille haastateltavista merkityksellistä. Lisäksi työnantajalta ja asiakkailta saatu kannustava ja positiivinen palaute vahvisti kompetenssia. Itsensä kannustaminen, mutta toisaalta myös armollisuus, olivat keinoja lisätä työhyvinvointia. Työympäristö ja välineet. ”Ja tiedostaa, että saa liikkumaan ihmiset, jotka ei ehkä oo ennen liikkunut. Itsemääräämisteorian kompetenssiin koskevat työhyvinvoinnin kokemukset liittyivät liikunnanohjaustyötä tekevien onnistumiseen työssä ja mahdollisuuteen omaan ammatilliseen kehitykseen. Tää on kuin ois kotona.” YH28.3 Oma hyvinvointi ja palautuminen. Työyhteisö toimi myös tukiverkkona, jossa voi turvallisesti käsitellä haastaviakin asiakastilanteita. Myös hyviä liikuntatiloja ja ergonomisia toimistotiloja arvostettiin. Asiakastilanteeseen ei haluttu mennä suunnittelematta, vaikka ohjauskokemus olisi sen mahdollistanut. Mielekäs ja merkityksellinen työ. Yhtenä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä nousi työntekijän oma fyysinen kunto, josta haastateltavat kertoivat huolehtivansa vapaa-ajalla. Tärkeinä työtehtävinä koettiin erityisesti asiakastyö, jossa pystyi edistämään kuntalaisten hyvinvointia liikunnan avulla. Osa haastateltavista kaipasi enemmän yhteistä aikaa kollegoiden ja työyhteisön kanssa. Osaa lukee niitä asiakkaita ja ihmisiä. Sinne tulee eläkeläisiä, jotka ei oo ennen liikkunut. Itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden pohjalta tarkasteltuna työstä ja työyhteisöstä tunnistettiin useita tekijöitä, jotka voivat vahvistaa pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien psykologisten perustarpeiden täyttymistä. Autonomiaan liittyviä työhyvinvoinnin kokemuksia olivat omien arvojen mukainen työ, mielekkäinä ja tärkeinä koetut työtehtävät, joissa pystyi hyödyntämään omia vahvuuksia ja käyttämään omaa harkintaa työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineistosta nousikin esille, että oman työhyvinvoinnin näkökulmasta oli tärkeää osata myös palautua vapaa-ajalla fyysisen työn vastapainona. Riittävä aika ryhmien suunnitteluun ja muuhun kehittämistyöhön koettiin työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi, sillä niin ohjaustyö kuin muutkin annetut tehtävät haluttiin tehdä huolella ja työntekijät asettivat itselleen odotuksia työn toteutumiseen liittyen. Mahdollisesti esimerkiksi tukija liikuntaelinsairaudet saattoivat rajoittaa työn tekemistä sillä tavalla, jonka työntekijä itse koki laadukkaaksi ohjaamiseksi. Laine 2013; Manka & Manka 2016). Yhteisöllisyyden kokemusta vahvistivat työhyvinvointiakin tukeneet arjen yhteiset hetket. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien kokemuksia työhyvinvointia vahvistavista tekijöistä sekä tarkastella näitä kokemuksia itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden näkökulmasta (Deci & Ryan 2000). Kolmas itsemääräämisteorian ulottuvuus yhteenkuuluvuus tulkittiin liittyvän haastateltujen puheeseen työyhteisön ihmissuhteista, suhteista työkavereihin, esihenkilöön ja asiakkaisiin. Työtehtävät itsessään koettiin mielekkäinä, merkityksellisinä ja motivoivina. Osa haastateltavista nosti esille myös oman positiivisen asenteen työtä kohtaan. Tutkimuksessamme havaitut kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia vahvistavat tekijät ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa esille tulleet tekijät (esim. ””Sä oot ihana jumppaaja, ihana, jatketaan ens viikolla.”” Se on niin ihanaa, siis se on tosi kiva. Osa kertoi tekevänsä aktiivista ajankäytön suunnittelua, työtehtävien priorisointia sekä tarvittaessa työn rajaamista. Asiakkaille haluttiin antaa mahdollisimman paljon ja varmistaa tämä suunnittelutyöllä. Kompetenssin täyttymistä saattoi heikentää rajoittuneet kehittymisen mahdollisuudet sekä kokemus, että työntekijän osaamista ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. ”No hyvinvointia lisääviä tekijöitä on iha ehottomasti se tällanen omasta kunnosta ja kehosta huolehtimine ja rauhottumine aina välillä…/…” YH30.18 Osa koki saavansa riittävästi liikuntaa työpäivän aikana erityisesti päivinä, jolloin ohjattavia ryhmiä oli useita. Työtä sujuvoittavat tavat ja oma asenne. Osa haastateltavista nosti esille ergonomian, työympäristön ja välineiden merkityksen. Liikunnanohjaustyön psykologisten perustarpeiden täyttymisen tarkastelu Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnin kokemuksista nousi useita tekijöitä, jotka vahvistivat psykologisten perustarpeiden täyttymistä. Omasta hyvinvoinnista huolehdittiin sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Vapaa-ajalla haastateltavat huolehtivat monin eri tavoin palautumisestaan muun muassa säännöllisellä elämänrytmillä, riittävällä unella, ravitsemuksella sekä mielekkäällä vapaa-ajan tekemisellä. Useilla haastateltavilla oli mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan monipuolisesti erilaisissa työtehtävissä. Aineistosta noussut ja työhyvinvointia vahvistanut kokemus arvostuksesta ja luottamuksesta sekä maininnat niiden puutteesta yhdistettiin myös yhteenkuuluvuuteen liittyviksi. Liikunnanohjaustyötä tekevät kuvasivat työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi sosiaaliset suhteet niin työyhteisössä kuin asiakkaiden kanssa, työn organisointi ja johtaminen, toimiva työympäristö ja välineet, työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus, työntekijän oma hyvinvointi ja työstä palautuminen sekä oma asenne ja keinot, joilla voi sujuvoittaa omaa työtänsä. Työyhteisössä rakentui sekä ammatillisia että ystävyyssuhteita
Merkityksellisyydellä tarkoitetaan, että työntekijä kokee työnsä tarkoituksellisena, ja sillä on tunnearvoa työntekijälleen (Steger ym. Asiakkaiden rooli työhyvinvointia vahvistavana tekijänä on noussut myös Lipposen ja kumppanien (2017) tutkimuksessa, jossa he tarkastelivat liikunnanopettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Itsemääräämisteorian viitekehyksestä tarkasteltuna asiakkailla voi myös olla vahvistava rooli psykologisen perustarpeiden täyttymisessä. Battaglio ja hänen kollegansa (2022) ovat nostaneet esille, että erityisesti kuntasektorilla yhteenkuuluvuutta voidaan kokea työkavereiden ja esihenkilöiden lisäksi asiakkaiden toimesta, kuten tässä tutkimuksessa oli tunnistettavissa. Liikunnanohjaustyötä tekevillä omaa osaamisen kehittymistä tuki mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työn monipuolisuus, mutta erityisesti pienellä paikkakunnalla ammatillinen kehittyminen voi myös rajautua työn organisoinnista johtuvista tekijöistä. Liikunnanohjaustyötä tekevät kokivat työnsä merkitykselliseksi saadessaan auttaa asiakkaita heidän hyvinvointinsa edistämisessä. Tämän tutkimuksen tulkintojen luotettavuutta pyrittiin parantamaan kuvaamalla mahdollisimman tarkasti aineistoanalyysin vaiheet. Tarpeiden täyttymiseen vaikuttaa sosiaalisen työympäristön lisäksi oma asenne sekä miten yksilö itse tulkitsee ympäristöään (Coxen ym. Näiden lisäksi työhyvinvointia vahvistavana tekijänä tunnistettiin asiakkaat, kuntalaiset, joille kunnassa tuotetaan liikuntapalveluita. Merkityksellisyyden kokemus voi vahvistaa työntekijän autonomian kokemusta. Yhtenä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on tunnistettu työntekijän oma terveys ja toimintakyky (esim. Liikunnanohjaustyötä tekevät voivat päivän aikana liikkua useita tunteja ohjatessaan ryhmiä, ja mahdolliset omat rajoitukset, esimerkiksi tukija liikuntaelinsairaudet, voivat vaikuttaa työntekemiseen. Työntekijä voi joutua ristiaallokkoon omien työntekemiseen liittyvien odotusten ja oman fyysisen toimintakyvyn välillä. Tulokset tuovat uutta ja mielenkiintoista tietoa kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnista ja sitä määrittelevistä tekijöistä. Tutkimuksen tuloksia voi myös pohtia muissa työkonteksteissa, joissa työtä tehdään yksin ja joissa oman alan ammatillinen vertaisyhteisö on pieni tai sitä ei ole. Myös seuraavien haastatteluiden välillä haastattelijat keskustelivat ja peilasivat kokemuksiaan ja havaintojaan yhtenäistäen näin toimintatapoja.. Tasalaatuisuutta pyrittiin vahvistamaan siten, että kaksi haastattelijaa toteuttivat kaksi ensimmäistä haastattelua yhdessä, minkä jälkeen haastattelurunkoon tehtiin vielä pieniä muotoiluja ja tarkennuksia. Toisaalta asiakkaiden onnistuminen heidän omissa tavoitteissaan voi tukea kompetenssin täyttymistä. Olafsenin ja Decin (2020) mukaan työn sosiaalinen ympäristö, johon kuuluvat niin kollegat kuin esihenkilöt, luovat työympäristön, joka edistää työntekijöiden motivaatiota, suorituskykyä sekä hyvinvointia. Kun taas toisille tilanne näyttäytyi yksintekemisenä, mikä saattoi heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi asiakkaiden kohtaaminen ja sosiaaliset suhteet saattoivat vahvistaa liikunnanohjaustyötä tekevien yhteenkuuluvuuden kokemusta. Lipposen ja hänen kollegoidensa (2022) liikunnanopettajiin kohdistuneessa tutkimuksessa fyysiset ongelmat eivät saaneet työntekijää vaihtamaan työtään, sillä työ kuvasti työntekijän identiteettiä. Esimerkiksi toiset kokivat yhteenkuuluvuutta moniammatillisessa työyhteisössä, vaikka työyhteisössä ei ollut ammatillista vertaistukea. Opettajat kokivat onnistumisen tunteita tilanteissa, jotka liittyivät oppilaisiin ja heidän onnistumisiinsa, aivan kuten tässäkin tutkimuksessa, onnistumisen kokemukset yhdistyivät liikunnanohjauksen asiakastilanteisiin ja asiakkaiden onnistumisiin. Ammatillinen kehittyminen (Rigby & Ryan 2018, 139) ja työn yhdistyminen sisäisiin tavoitteisiin ja toiveisiin (Olafsen & Deci 2020) lisäävät kompetenssin täyttymistä (Rigby & Ryan 2018, 139). Aineistonkeruu tapahtui teemahaastatteluin, jonka haasteena voi olla haastatteluaineistojen tasalaatuisuuden takaaminen (Patton 1990). Itsemääräämisteorian perustarpeiden täyttymisen kokemuksessa on yksilöllisiä eroja (Olafsen & Deci 2020). Myös tässä tutkimuksessa työntekijöiden yksilölliset kokemukset työhyvinvointia vahvistavista tekijöistä vaihtelivat. Kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työ on fyysistä työtä, jossa fyysinen kunto ja oma terveys voivat näkyä työn tekemisessä työtä rajoittavina tekijöinä. Liikunnanohjaustyötä tekevillä oli useita keinoja, joilla he pystyivät ylläpitämään ja kehittämään omaa hyvinvointiaan ja fyysistä kuntoaan. Asiakkaat vahvistivat työntekijän sosiaalisia suhteita sekä työn merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemusta. Tämä tutkimus ei menetelmällisesti oikeuta yleistykseen, mutta tulokset ovat omiaan herättämään laajempaa keskustelua kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnin ylläpitämisestä, kehittämisestä ja psykologisten perustarpeiden täyttymisestä kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien työssä. Liikunnanohjaustyötä tekevillä nämä yhdistyivät asiakkaiden auttamiseen, heidän onnistumisiinsa ja saatuun palautteeseen sekä myös itsensä kehittämiseen. 2021). Näihin kokemuksiin saattoivat vaikuttaa aiemmat työhyvinvointia vahvistaneet tai haastaneet tunnekokemukset, jotka voivat olla kontekstija tilannesidonnaisia. 2012). Laadullisessa tutkimuksessa on kyse tulkinnasta. Piirton ja kumppaneiden (2022) tutkimuksen mukaan työkaverit, jotka jakavat yhteisen ymmärryksen toimintaympäristöstä, mahdollistavat tuen saamisen myös hankalissa tilanteissa, mikä tukee henkistä pärjäämistä ja ammatillista kehittymistä. Työyhteisössä yhteenkuuluvuuden kokemuksen täyttymistä tukee työntekijän kokema kunnioitus ja arvostus muilta työntekijöiltä, myös johdolta (Rigby & Ryan 2018). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 117 kevien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tunnistettiin organisaatioon, johtamiseen, työhön ja työympäristöön, työyhteisöön sekä työntekijään itseensä kohdistuvia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa voidaan nähdä työn kuvastavan liikunnanohjaustyötä tekevien identiteettiä, ja näin fyysisen toimintakyvyn rajoitukset voivat haastaa ammatti-identiteetin ja onnistumisen kokemuksen. Myös kolmen tutkijan yhteiset keskustelut ja tehtyjen tulkintojen tarkistaminen analyysivaiheessa palaamalla alkuperäiseen aineistoon vahvisti tulkintojen yhtenäisyyttä. Osa haastatelluista liikunnanohjaustyötä tekevistä työskenteli yksin ilman ammatillista yhteenkuuluvuutta, jolloin heiltä saattoi puuttua ammatillisen kehittymisen tuki. Asiakkaiden lisäksi yhteenkuuluvuuden kokemusta liikunnanohjaustyötä tekevillä vahvisti työyhteisön sosiaaliset suhteet, arvostus ja luottamus sekä mahdollisuus olla omana itsenään osana työyhteisöä. Työntekijällä voi olla tarve haastaa omaa osaamistaan ja kokea osaamisen kehittymisen tunnetta (Rigby & Ryan 2018, 139). Erityisesti toiset liikunnanohjaustyötä tekevät mahdollistivat ammatillisen kehittymisen, oman työn kehittämisen sekä haasteellisten asiakastilanteiden käsittelyn. Fyysisen toimintakyvyn rajoitukset voivat näin myös heikentää kompetenssin täyttymisen kokemusta. Yhteenkuuluvuuden täyttymistä vahvistivat kuitenkin yhteiset hetket lähityöyhteisön muiden ammattiryhmien edustajien kanssa. Laine 2013)
Qualitative evaluation and research methods. F., Dik, B. The effects of work motivation on employee exhaustion and commitment: An extension of the JD-R model. Karasek Jr, R. A review of self-determination theory’s basic psychological needs at work. Oxford Research Encyclopedia, Psychology. Työpoliittinen aikakauskirja 63 (2), 41–56. & Laitinen-Väänänen, S. & Ryan, R. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/kunta-ja-hyvinvointialanhenkiloston-seurantatutkimus-fps, 30.3.2023. Asiantuntijatyöntekijöiden kokemuksia psykologisten perustarpeiden täyttymisestä työhyvinvoinnin ja työssäsuoriutumisen näkökulmasta. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 1-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointi 118 Itsemääräämisteorian psykologiset perustarpeet antavat teoreettisen jäsennyksen ymmärtää tutkimuksessa havaittujen työhyvinvointia vahvistavien tekijöiden merkitystä liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnissa. 2017. D. Hakanen, J. Van der Burgt, S. B. L. doi:10.3389/ fpsyg.2021.698526, 20.3.2023. Väitöskirja. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19 (21). & Ståhl, T. Self-determination theory and its relation to organizations. M. A. 2012. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Coxen, L., Van der Vaart, L., Van den Broeck, A. Lipponen, H., Hirvensalo, M. 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 8/2018. 2022. Työsuojelurahasto on osallistunut tutkimuksen rahoittamiseen. L., Chang, C. & Ivany, M. Journal of Career Assessment 20 (3), 322–337. & Kaltiainen, J. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. LÄHTEET Ala-Vähälä, T., Farin, V., Karinharju, K., Kuusiluoma, R-K., Peltonen, N., Piittisjärvi, T., Roitto, R., Saarela, T., Saari, A., Samsten, R. L., Olafsen, A. Työn imu – parasta hyvinvointia työssä. H. & Peerdeman, S. Patton, M. Basic psychological needs in the work context: A systematic literature review of diary studies. & Lens, W. 2014. Liikunnan ammattilainen 3, 36. Psychological Inquiry 11 (4), 227–268. DOI:10.1093/acrefore/9780190236557.013.112, 20.3.2023. 2018. C. Annales Universitatits Turkuensis 372. & Silvennoinen, H. Rigby, C. J. L. Battaglio, R. Journal of Applied Psychology 86 (3), 499–512. & Ryan, R. Turun yliopisto. L., Patrick, K. Advances in Developing Human Resources 20 (2), 133–147. Kuntien vahvuudet ja haasteet liikunnan edistämisessä 2016. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Opetusja kulttuuriministeriö. Explaining the relationships between job characteristics, burnout, and engagement: The role of basic psychological need satisfaction. 2017. 2022. H. Journal of Occupational and Organizational Psychology 83 (4), 981–1002. L. S. Bakker, A. Public Management Review 24 (9), 1411–1428. Journal of Managerial Psychology 22 (3), 309–328. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:18. Lipponen, H., Hirvensalo, M. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior 4, 19–43. Puusa, A. Van den Broeck, A., Vansteenkiste, M., De Witte, H., Soenens, B. Arvostus, yhteisöllisyys ja oppilaiden tukeminen ammatissa pitkään työskennelleiden liikunnanopettajien kokeman työhyvinvoinnin ytimessä. On the dark side of work: A longitudinal analysis using selfdetermination theory. European Journal of Work and Organizational Psychology 26 (2), 275–285. Laine, P., Lindberg, M. Kevan tutkimuksia 1/2023. Liikuntapalvelujen järjestämisen henkilöstö. Tallinna: Gaudeamus. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2022:3. & Manka, M. 2007. New York: The Guilford Press. Työterveyslaitos. J. H. Administrative Science Quarterly 24, 285–308. Kompetenssin täyttymisen kokemuksessa on syytä huomioida työntekijän toimintakyvyn rajoitukset työelämän eri vaiheissa ja erityisesti ikääntymisen mahdollisesti tuomat haasteet. Helsinki: Gaudeamus. 2023. 2013. 2008. Hirsjärvi, S. & Deci, E. Self-determination theory. The job demands-resources model of burnout. Kasvatus 46 (5), 473–487. H., Niemiec, C. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24 (2), 28–43. & Salin, K. 2020. Self-determination theory in human resource development: New directions and practical considerations. Job demands, job decision latitude, and mental strain: Implications for job redesign. L. 2022. Hynynen, S. painos. 2010. Mäkiniemi, J-P., Bordi, L., Heikkilä-Tammi, K., Seppänen, S. 2018. Van den Broeck, A., Ferris, D. & Pylväs, L. Journal of Management 42 (5), 1195–1229. M., Nauta, K., Kusurkar, R. N. 2012. Helsinki: Talentum Pro. A qualitative study on factors influencing the situational and contextual motivation of medical specialists. Work & Stress 22 (3), 277–294. Older physical education teachers’ wellbeing at work and its challenges. M. & Sarajärvi, A. 2020. YHDESSÄ-hanke kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnin asialla. Safety Science 100, 4–12. Deci, E. Slemp, G. J. Uudistettu painos. Van den Broeck, A., Vansteenkiste, M., De Witte, H. B. 2000. Measuring meaningful work: The work and meaning inventory (WAMI). Ryan, R. Psykososiaalisiin kuormitusja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013. Työhyvinvointi. 1979. Harmokivi-Saloranta, P. M. & Cantarelli, P. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Demerouti, E., Bakker, A. M. Newbury Park, CA: Sage. The” what” and” why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. & Schaufeli, W. 1990. Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa –Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. & Deci, E. 2022. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja mentelmät. B., Nachreiner, F. 2020. Fernet, C., Austin, S. & Rothmann, S. doi:10.3390/ ijerph192114250, 15.3.2023. M. & Juuti, P. 2016. 2017. Työnkuvan määrittelyn avulla voidaan vahvistaa myös kompetenssin täyttymisen kokemusta, jolloin työntekijä voi toimia omalla vahvuusalueellaan saaden onnistumisen kokemuksia tekemisistään. R., Kern, M. Liikunta & Tiede 54 (2-3), 99–105. Yhteenkuuluvuuden kokemusta voidaan vahvistaa laatimalla työn tavoitteita yhdessä ja suunnittelemalla yhdessä työyhteisön yhteisiä kohtaamisia sekä työtehtäviin että vapaamuotoiseen yhdessäoloon liittyen. & Rosen, C .C. Day, A., Crown, S. Kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia voidaan käytännössä vahvistaa tukemalla tutkimuksessa tunnistettuja työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä, jotka välittyvät psykologisten perustarpeiden täyttymisen kautta työhyvinvoinnin kokemukseksi. Q. 2001. 2. Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work-related Basic Need Satisfaction scale. Keva. & Hankonen, N. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022. & Vallerand, R. Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi. 2021. P., Halvari, H., Deci, E. 2018. Autonomiaa voidaan vahvistaa määrittelemällä työnkuva selkeästi, jolloin työntekijälle luodaan mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä ja tehdä itselle merkityksellisiä työtehtäviä. Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. Olafsen, A. Manka, M-L. & Duffy, R. Peruspalvelujen arviointi. 2008. & Ryan, R. Piirto, J., Nokelainen, P. 2017. Riikonen, K., Hakamäki, P. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Deci, E. P., Belle, N. 2018. Self-determination theory in work organizations: The state of a science. & Ilmanen, K. 2017. & Laine, N. A. The Job Demands–Resources model: State of the art. Frontiers in Psychology 12. Helsinki: Tammi. Hallinnon Tutkimus 35 (4), 287–303. Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. & Lens, W. Self-determination theory goes public: Experimental evidence on the causal relationship between psychological needs and job satisfaction. Tuomi, J. International Journal of Medical Education 11, 111–119.. T. https://www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/ jarjestamisen-henkiloresurssit, 20.1.2023. Kuntaja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS). Leader autonomy support in the workplace: A meta-analytic review. 2020. 2015. & Hurme, H. & Demerouti, E. & Williams, G. 2016. & Ryan, R. 2021. Olafsen, A. & Sipilä, V. M. Work & Stress 26 (3), 213–229. (toim.). Laine, P. Organisational change and employee burnout: The moderating effects of support and job control. Motivation and Emotion 42 (5), 706–724. Steger, M. 2016
Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Heikki Rusko emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. S uomen urheiluja liikuntajärjestelmä on yli satavuotias. Budjetit on laadittu siten, että eletään kädestä suuhun. lts.fi/tapahtumat/ktp24 Kuntotestaus kestävyysvalmennuksessa ja näyttöön perustuva kestävyysvalmennus Kuntotestauspäiviä vietetään 18.–19.4.2024 Jyväskylän yliopistossa. Isoja rahoja on liikuteltu, yli vuosisadan ajan, mutta se ei ole juuri tuottanut kiinteää omaisuutta tai sijoitussalkkuja. Se tarkoittaa, että uskottaville tahoille, jotka pystyvät osoittamaan toiminnassaan myös yleishyödyllisyyttä, annetaan oikeus takoa rahaa. Tervetuloa mukaan! Myös valmennuksen ekstrapäivä 20.4. Siis siinä, miten vuosikausien liiketoiminnan tuloksia on laitettu sivuun ja kasvamaan korkoa. Syytä olisi. J os urheilua vertaa samanikäisiin yrityksiin, ero näkyy taseessa. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Tämä on ollut arkea niin seurojen, lajiliittojen kuin keskusjärjestöjen ja Olympiakomiteankin rahankäytössä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Ainoan pienen positiivisen poikkeuksen tuovat ne säätiöt, joita muutamien lajien ja seurojen taustoilla on joskus takavuosina ymmärretty perustaa, mutta ne eivät kokokuvaa muuta. Se, ettei urheilua ja liikuntaa osattu nähdä aitona elinkeinona, oli aatteellisista ja periaatteellisista syistä jollakin tavalla perusteltua, mutta samalla syntyi vinouma, jota ei ole vieläkään huomattu korjata. Tule keskustelemaan ja kuulemaan tutkitusta tiedosta alan vuosittaiseen verkostotapahtumaan! Kuntotestauspäivien jälkeen pidetään 20.4. Oy Veikkaus Ab syntyi urheilun aloitteesta, urheilun talousturvaksi. Vaikka urheilua ei ole Suomessa juuri osattu nähdä oikeana elinkeinona, on toiminnassa pyörinyt koko ajan isoja summia rahaa. En tiedä pohtiiko Olympiakomiteassa tai lajiliitoissa kukaan tätä. Perheet, yritykset ja julkinen valta ovat latoneet kokonaisuuteen sijoituksen, jonka kumulatiivinen summa on hurja. Muista varata paikkasi myös ekstrapäivään. Suomen vedonlyöntimarkkina menee kohta uusiksi. Yhtä tärkeää tunnuslukua ei kuitenkaan koskaan huomata kysyä. Nyt tämä aika on loppumassa. Urheilun ja liikunnan talouskabineteissa ollaan vakavina. Veikkaus oli perintöjalokivi, joka hoiti taseen tehtävän ja varmisti tulonlähteen, joka ei ole riippuvainen arkisen taloustuloksen ailahteluista. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Urheilun ja liikunnan tase. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Kun tilanne on tämä, uhkakuvien kauhistelun voisi kuitenkin jo lopettaa. Firmoilla on omaisuutta ja sijoitussalkkuja, mutta urheilun ja liikunnan ympyröissä taloutta on suunniteltu kausi kerrallaan. kaikille avoin ja maksuton valmennuksen ekstrapäivä, jonka aiheena on näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. ?. Fickistä Wagneriin – VO2max:n kokonaismalli rajoitusten ja harjoitusvaikutusten analysoinnissa Juha Peltonen, LitT, dosentti Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr, Helsingin yliopisto Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.3.2024. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Samalla se on koko ajan ollut myös kohtuullisen isoa taloudellista merkitystä pyörittävä kokonaisuus. Oman peliyhtiön rinnalla olympiarahastot ja vastaavat ovat vain puuhastelua – ja sen avulla vuosisadan nukahdus taseen kanssa unohtuisi vuosikymmenessä. Nyt, kun toimiala vapautuu, urheilun ja liikunnan järjestöjen oma uusi Oy Veikkaus Ab olisi ylivoimainen hakija, kun toimilupia annetaan. 18.–19.4.2024 | Jyväskylän yliopisto Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät Jussi Mikkola LitM, urheilufysiologian asiantuntija Huippu-urheilun instituutti KIHU Nähdään Jyväskylässä! Kestävyysurheilijoiden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan. Tapahtumassa käsitellään tavoitteellisten kilpakuntoilijoiden ja urheilijoiden kestävyysominaisuuksien testaamista. Se mikä tulee, laitetaan menemään. Sillä kun olisi ylivoimainen mainos: kaikki tuotot suomalaiselle urheilulle ja liikunnalle. 61. Tapahtumissa ovat mukana Suomen kovimmat kestävyyden testaamisen ja näyttöön perustuvan kestävyysvalmennuksen asiantuntijat. Niinpä toimialan taseessa ei juuri mitään ole. Kansainvälisessä vertailussa upea suorituspaikkaverkosto, urheiluopistot ja vastaavat rakenteetkin näkyvät pääosin kuntien, valtion tai urheilulla bisnestään tekevien yritysten tai säätiöiden taseissa, eivät urheilun taseissa. Ja vaikka joissakin kohdin tätä yritystä on ollutkin, ne ovat säälittävän usein menneet seikkailuiksi ja päättyneet surkeasti. Tässä tilanteessa kun on tarjolla myös täysin uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuus pelottaa. Vaikka talousasioista puhutaan jo enemmän, ei julkisuus vieläkään osaa tarkastella urheilun ja liikunnan tilikirjoja kuin liikevaihtoja vertaillen ja yksittäisten tilikausien tuloksia vilkuillen sekä kirkuvia otsikoita palkkauksista, palkintorahoista tai sopimussummista hehkuttaen. Y ksi keskeinen syy taseajattelun unohtumiseen, on se, että tässä kulttuurissa opittiin luottamaan Veikkauksen tuottojen loputtomaan kasvuun. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Se hoiti taseen tehtävän, vaikka kakulle tuli muitakin jakajia
Sähköinen LTS-infokirje. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Punnittuja puheenvuoroja. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 61 (1 ) 1/ 24 • 10 eu ro a Miten opettaa liikkuvaa elämäntapaa. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Reijo Jylhä: Liikkuminen tärkeämpää kuin liikunta Näin 2020-luvun opiskelijat liikkuvat teema: Liikunta & opiskelu LII KU N TA & O PIS KE LU Liik un ta & Tie de 1/2 4