Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Teivo Teivainen: Politiikka alkanut muistuttaa urheilua Urheiluseura on yhteiskunnassa korvaamaton Liikuntasuosituksiin yltäminen lihottaa palkkapussia teema: Seuratoiminta Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 62 (1 ) 1/ 25 • 10 eu ro a Liik un ta & Tie de 1/2 5 SE U R AT O IM IN TA Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.”. Sähköinen LTS-infokirje. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta
T ämä urheilussa ja muissa kansanliikkeissä syntynyt toimintakulttuuri synnytti aikoinaan Suomeen kansalaisyhteiskunnan. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 5 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Se syntyi Euroopan takapajulan Venäjään kuuluneessa suuriruhtinaskunnassa, irrallaan virallisesta poliittisesta valtakoneistosta. Se ei olisi onnistunut ilman kansanliikkeitä, yhtenä niistä urheilua. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Toisaalta korostetaan perusliikunnan merkitystä kansanterveydelle ja -taloudelle. Muualla Venäjän imperiumissa kuin Suomessa sekä pienemmässä mitassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa tätä ei tapahtunut, ei ole tapahtunut vieläkään. Toisaalta halutaan huippu-urheilu kuntoon, koska sillä olisi niin paljon suomalaisuutta piristäviä ja innostavia vaikutuksia. Sellaisia kohtaamisia, suomalaisuutta kasassa pitäviä ja erilaisia kuplia purkavia tilanteita, ei ajassamme liikaa ole. Suomessa ja Baltiassa se tapahtui ennen kuin maat olivat edes itsenäisiä. Niitä kasvaa parhaiten urheilun kaltaisissa paikoissa, joissa erilaiset ihmiset voivat samanlaisissa verkkareissaan unohtaa hetkeksi arkiroolinsa ja -tittelinsä sekä keskittyä yhdessä siihen, että saavat seuransa pyörimään niin kuin sen pyöriä pitää. Urheiluseurassa niitä syntyy, ja seuroja on yhä tuhansia. Urheilun historiassa on tapa muistaa menneitä suurvoittoja ja kiehtovia persoonia. Se on näkymätön, mutta tärkeä. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Toisinaan on onnistuttu paremmin, toisinaan huonommin, mutta kun seuraa on jaksettu koko ajan pyörittää, se on tuonut tekijöilleen elämänsisältöä ja opettanut heitä toimimaan yhteisönä – siis luonut kulttuuria siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset voivat yhteisesti hoitaa yhteistä asiaa. On opittu perustelemaan, keskustelemaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Etenkin yksi asia unohtuu liian usein. Se luotiin laulamista, soittamista, näyttelemistä, raittiutta, palokuntatoimintaa, nuorisoseuratoimintaa, valistustoimintaa ja urheilutoimintaa edistäneellä järjestötoiminnalla. Toimiva urheiluseura on paikka, jossa eri taustoistaan tulevat paikalliset ihmiset voivat paitsi kohdata toisiaan, myös toimia keskenään ja kokea olevansa yhteisellä asialla, vaikka monesta asiasta erimielisiä oltaisiinkin. Harvemmin mietitään mikä merkitys on ollut sillä, että maassa on jo yli vuosisadan ajan ollut kattava paikallisten urheiluseurojen verkosto. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita kuntotestausverkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! 26.–27.3.2025 | Varalan urheiluopisto, Tampere Liikuntaja testauskelpoisuuden arviointi Kerttu Toivo LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Fyysisen kunnon merkitys työuran loppuvaiheessa Sari Stenholm kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Nähdään Tampereella!. Teemana on Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. TULE-kunto: Esimerkkinä UKK-terveyskuntotestit ja ikäihmisten liikkumiskykytestit Olli-Pekka Nuuttila LitT, liikuntafysiologi UKK-instituutti Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.3.2025: www.lts.fi/tapahtumat/ktp25 Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus Kuntotestaus päivät järjestetään 26.–27.3.2025 Varalan urheiluopistolla, Tampereella. Sille on vaikea laskea euromääräistä arvoa, sitä ei voi laittaa excel-taulukkoon. K oitetaanpa hahmottaa näkymätön historian kautta. Mikään Nato ei tätä maata pelasta, jos emme pidä huolta siitä, että tänne jatkossakin kasvaa erimielisinäkin yhteisen päätöksen muovaamiseen oppineita kansalaisia. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en Seuratyön unohtunut merkitys U rheiluja liikuntaväki koittaa löytää uusia perusteita sille, miksi yhteiskunnan tulisi tukea niitä. Suomalaisuutta ei luotu sodissa. On opittu olemaan erimielisiä ja sovittelemaan, kohtaamaan tosiasioita ja luovimaan niiden kanssa yhdessä. Kun puhumme urheilun ja liikunnan tarpeesta, olisi hyvä muistaa tämä. Siinä kun on muitakin arvoja kuin pelkkä liike ja sen tuoma hyvinvointi. Ihan sama onko seura ollut iso tai pieni, prosessi on ollut sama. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. 62. Tämä sinänsä perusteltu puhe on samalla johtanut liikuntakulttuurin näkemiseen hieman rajautuneesti. Aika moni seura on tuottanut jonkin yksittäisen näkyvän huippuhetken, moni useampiakin, mutta kaikkien seurojen perusarki on sittenkin ollut lähinnä arkista seuratyötä, paikallisten ihmisten yhteistä yritystä tehdä yhteisestä todellisuudestaan hieman miellyttävämpi, antoisampi, innostavampi – ja tarjota nuorisolle reitti kasvaa itsestään ja muista vastuunsa ottavia aikuisia. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. . Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi
Arto Hautala 24 LÄHIKUVASSA Minttu Korsberg: ”Meidän pitää uskaltaa liikunnassakin unelmoida isosti” Jouko Kokkonen 27 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Outi Aarresola Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Terveystieto: Kristiina Ojala POHDITTUA 84 Ilman vapaaehtoisia seurat eivät toimisi Matias Häkkänen 85 Pidetään kaikki mukana Taneli Haara 87 Miten kehittää kotikuntoutuksen ja liikuntatoimen yhteistyötä. Hän edusti Suomea Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Bakurianiassa helmikuussa 2025. Hän on edustanut Suomea talvella 2024 nuorten talviolympiapäivillä Etelä-Korean Pye ong changissa ja nuorten pohjoismaiden mestaruuskisoissa Viron Otepäässä. Birgitta Kervinen 92 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Sukupuolten tasa-arvoa liikuntaan VERTAISARVIOITUA 101 Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset Vesa Kortelainen, Antti Laine & Mihály Szeróvay 12 Teivo Teivainen: Politiikka muuttumassa urheilun kaltaiseksi spektaakkeliksi Jouko Kokkonen 15 Urheilun ja liikunnan sokea piste Jari Kupila 18 Kuntoilutrendit 2025: Teknologia valtaa alaa Kasper Salin 20 Liikuntamahdollisuudet paljon urheilutapahtumia tärkeämpiä kuntien vetovoimatekijöinä Ari Karimäki, Jan Norra, Sara Turunen & Ilari Leskelä TEEMA: Seuratoiminta 34 Toimintaympäristön muutokset haastavat seurojen toimintaa Pasi Koski 38 Palkkatyö osana seuratoiminnan ammattimaistumista Kati Lehtonen, Samuli Oja & Matti Hakamäki 42 Vad gör de annorlunda. Hän harjoittelee usein Jyväskylän Laajavuoressa valmentaja Pertti Huotarin ohjauksessa. Susanna Luikku 45 Kortteliliiga – lahtelainen erikoisuus Jouko Kokkonen 48 Neljäs sektori – käyttämätön voimavara suomalaisessa liikuntakulttuurissa Titta Kontro 51 Spontaaneista käytännöistä kohti kielitietoista liikuntakulttuuria Eva Rönkkö 54 Soveltava liikunta seuratoiminnassa Nina Peltonen 58 Reippaasta Pelicansiin – suomalaisten urheiluseurojen nimet Lasse Hämäläinen 60 Vanhempien ja valmentajan tuki tärkeää nuorten seuraosallistumisen jatkumiselle Katja Rinta-Antila 64 Vuoden 2024 liikuntalääketieteellinen tutkimus 68 Eläköitynyt Esko Ranto – urheiluvaikuttamista kuudella vuosikymmenellä Jouko Vuolle 72 Maltillisella teholla saa maltillisia kestävyystuloksia Pekka Matomäki 76 Suositusten mukainen liikkuminen voi tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Hanna Junttila 80 Hypoksialeirin hyötyjen pidentäminen ja optimointi Juha E. Kalle on saavuttanut useita nuorten SM-mitaleita. Virpi Hyytiäinen, Jenni Lehti & Kari Kauranen 88 Lähihoitajakoulutus voi edistää väestön liikkumista Anne-Elina Jokisalo, Miia Länsitie & Ira JeglinskyKankainen 89 EMERITA IHMETTELEE Urheilun suuri murros – kuinka käy vapaaehtoisen seuratoiminnan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 3 2 PÄÄKIRJOITUS Seuratyön unohtunut merkitys Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Mokkapalat pelastavat Suomen Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ Yksilölliset liikuntavasteet – totta vai tarua. Kuva: Juha Laitalainen LIIKUNTA & TIEDE 1/2025. Peltonen 90 Komea kattaus – urheilukirjavuosi 2024 Matti Hintikka Kannen kuva: Tikkakoskelaisen hiihtäjälupauksen Kalle Tossavaisen seura on Hollolan Urheilijat-46. Tällä kaudella Kalle on voittanut jo kaksi nuorten SM-kultaa
Toinen kliseinen kuva seuratoimijasta kertoo pyyteettömästä puuhastelijasta. Turnausja pelimatkoja on vuosien mittaan kertynyt aika monta. Määrä ei jakaudu tasaisesti koko maahan, vaan suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Mutta onko se sitä. Vielä kummallisempaa on se, että otteluiden takia tekojäärata oli kolme viikkoa poissa muusta käytöstä. Satakunnan Kansa kertoi jo 11.11.2025, että ”Ässien ja Lukon Talviklassikko sulkee luonnollisesti myös yleisövuorot tammikuussa noin kolmen viikon ajaksi”. Kaikilla ei ole lastenlapsia tai heitä on vähän. Näin nimettyjä otteluita on taas pelattu Porissa. Itse asiassa mokkapalojen leipojat ja makkaran grillaajat tekevät työtä Suomen hyväksi. On se kumma, että ulos pitää päästä pelaamaan, kun hallissakin voisi pelata. Tapahtuman myyntikatosten ja -pöytien kasaamiset tuovat ihmiset yhteen yhteisen tavoitteen hyväksi. Minusta seuratouhussa – sanan myönteisessä mielessä – saa ja pitää olla riittävästi väljyyttä. Mutta sellaistahan elämä on. Pari kertaa pääsin kuuluttajaksi. Sadan esittäjän kirjo ulottui Nina Hagenista Jaakko Teppoon. A iheellinen huoli on kohdistunut 2000-luvulla seuratoimijoiden riittävyyteen. Pyörin pitkään epävirallisena huoltajana, kunnes viisi vuotta sitten uskaltauduin valmennusryhmään. Hölmöjä ovat, kun tekevät ilmaista työtä, voisihan tuon vaivan kuitata helpommin verkkopankin kautta. Hallitalkoisiin olen osallistunut mukana aina kun olen päässyt. Harjoituksissa avitin valmentajia tarpeen mukaan. JOUKO KOKKONEN. Suomen tulevaisuuden kannalta oleellista on myös maahanmuuttajataustaisten vanhempien saaminen mukaan seuratoimintaan. Ja mitä liikunnan kansalaistoiminnan kuihtuminen merkitsisi Suomelle. V apaaehtoistoiminta esitetään usein uhrauksena, joka on jotenkin itseltä pois. Liikunta ja urheilu on tekemistä, ei organisaatiokaavioita, joita meistä moni saa tuijottaa ihan tarpeeksi työelämässään. Jokunen vuosi sitten laadin soittolistaehdotuksen pikkujouluihin, joihin en edes itse päässyt. Suhteesta seuraan tulee puhdas asiakassuhde. Jokaisessa seurassa olen saanut puuhastella yhtä ja toista – ja nähdä liikuntaa ja urheilua sisältäpäin. Sama koskee mitä tahansa talkoita, joissa ihmiset tekevät asioita yhdessä työja perheroolistaan irrallaan. Mikä niitä yhdistää. Lukuisat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa. Aikaa voisi riittää toimintaan toisten liikuntaharrastuksen mahdollistajana. Pystyisihän tuon ulkoistamaan vaikka kahvila-autolla liikkuvalle yrittäjälle. Ja olen tarvittaessa vetänyt maalivahtitreenit, jos varsinainen valmentaja ei ole päässyt paikalle. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Mokkapalat pelastavat Suomen E rilaisiin urheiluseurojen tapahtumiin talkoolaisina osallistuville hymähdellään yhä herkemmin. Tätä kautta mokkapalojen rinnalle voi tulla turnauskahvioon uudenlaisia herkkuja. Toimitsijana olen muun muassa lanannut pituushypyn alastulopaikkaa, liputtanut yliastumisia keihäspaikalla, ottanut käsiaikoja kaiken varalta, ohjannut osanottajia juoksutapahtumissa ja jakanut osanotKu va : Ju ha La ita la in en tomitaleita Helsinki City Maratonilla yhdessä juniorien kanssa. Heistä maahanmuuttajataustaisia on viidennes. Minusta on outoa, kun kesken luistelukauden liikuntapaikka on vajaakäytössä. Sanon senkin, että liike-elämästä ja julkishallinnosta valunut strategiapuhe sekoittaa pahimmillaan seuratoimintaa. Kumpikaan ei vastaa seura-arjen todellisuutta. Kolme seuraa, kolme vähän erilaista roolia. Seuroissa toimii monenlaisia ihmisiä, jotka joutuvat sovittamaan toiveitaan ja tavoitteitaan osaksi kokonaisuutta. Heitä saattaisi löytyä kasvavasta eläkeläisten joukosta. Tämä kasvattaisi pienestä pitäen yhteiskuntamalliin, jossa maailma pyörii vain palveluja ostamalla ja asiakassuhteita solmimalla. Osa niistä on mahtavia, pääosa arkisia ja pieni osa ei niin hauskoja, joskus suorastaan epämiellyttäviä. Minusta ei kuitenkaan ole pahitteeksi, jos uudet sukupolvet oppivat, että tekemistä voi määrittää muukin kuin yksistään raha. Kontupäivillä olen useamman kerran kuuluttanut. L oppukevennyksenä ihmettelen ”talviklassikoita”. Harva meistä pysähtyy miettimään, että mokkapalojen leipomisessa ja myymisessä ei ole pääasiassa varainhankinta. Yksistään lompakkovetoisena seuratoiminnan olemus muuttuu. Ja mikä tyhmintä, kierrättävät omia rahojaan ostamalla kahvia, makkaraa ja mokkapaloja. Ikäviäkin asioita tulee eteen ja niistä selviää. Näinkin voi liikkumisen määrää vähentää. Mokkapalojen tekijä on pienellä panoksellaan osa yhteisöä. Vuosikymmenen lopulla eri lajien urheiluseurat kilpailevat 45 000 lapsen ikäluokista. V U:n toimintaan lähdin tyttäreni kera. . Olen osallistunut aikuisiällä, oikeastaan viisikymppisestä lähtien, aktiivisesti kolmen urheiluseuran toimintaan – Viipurin Urheilijoiden (VU), FC Kontun ja Helsingin Palloseuran (HPS). FC Kontuun lähdin poikieni mukana. Kuulostaa taatusti idealistiselta. Jokainen meistä haluaa kokea olevansa merkityksellinen ja toiminta liikunnan parissa voi tarjota tähän tilaisuuden. Vielä kauemmas yhteisöllisyys karkaa, jos liikuntapalvelutuotteita tarjoaisivat lapsille ja nuorille vain yritykset. HPS:n aikuisfutisryhmässä olen enimmäkseen vain liikkunut mukavassa porukassa. Lumitöitäkin on tullut tehtyä Jakomäen hallilla ja Kurkimäen kentällä. Helsingin ja sen ympäristön seurojen on entistä enemmän mukautettava toimintaansa moninaisista taustoista tulevien lasten tarpeisiin
Tilaisuudessa kuultiin neljän teokseen kirjoittaneen tutkijan alustukset. FM, väitöskirjatutkija RiittaIlona Pummi-Kuuselan (Jyväskylän yliopisto) aiheena oli ihmisen valmentaminen – suomalaisen urheiluvalmennuksen pakollinen paradigma. Teoksen julkaisemisen taustavoimana toimi Liikunnan yhteiskuntatieteiden asiantuntijaryhmä LYHTY. Fyysinen toimintakyky on kuitenkin huolestuttavalla tasolla hiukan yli 38 prosentilla viidesja kahdeksasluokkalaisista. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on selviä alueellisia eroja. Teos avaa urheilun muutosta median, arvojen, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keinoin. LitT, yliopistonopettaja Annu Kaivosaari (Itä-Suomen yliopisto) puhui naishiihtäjän ruumista tuottavien diskurssien muutoksesta. Kirja toimii pelinavauksena urheilun syvempään ymmärtämiseen. Kirjaa myy 40 euron hintaan Tiedekirja. www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kokomaa_helalandet_ move2024.pdf Uutuusteos luotaa urheilun tilaa Liikuntatieteellisen Seuran kustantama Urheilun murros -teos julkaistiin tammikuussa 2025 Jyväskylässä. Tilanne on heikoin maaseutumaisissa kunnissa. Lisäksi maaseudulla asuvien kahdeksasluokkalaisten tyttöjen toimintakyky on huonontunut. Kuva: Kuvakaappaus julkistamistilaisuuden tallenteelta L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 5 ajassa Move! 2024: Koululaisten toimintakyky kohentumassa Syksyn 2024 Move!-mittausten perusteella yhä useamman viidesluokkalaisen toimintakyky on riittävällä tasolla. Yliopistotutkija, dosentti Antti Laine (Jyväskylän yliopisto) käsitteli Suomen urheilumediakentän murrosta. www.tiedekirja.fi/fi/urheilun-murros. FT, intendentti Jouni Lavikainen (Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto) käsitteli amatörismin nousua ja tuhoa suomalaisessa huippu-urheilussa. Urheilun murroksen julkistamistilaisuutta seurasi paikan päällä 52 ja verkon välityksellä 164 henkilöä. Kahdeksasluokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden lukemissa. Alustajat osallistuivat myös paneelikeskusteluun kirjan teemoista. Riitta-Ilona Pummi-Kuusela (vasemmalla), Annu Kaivosaari, Antti Laine ja Jouni Lavikainen saivat paneelissa pohtia muun muassa suomalaista urheilua eniten muuttanutta tekijää. He totesivat isoimmaksi muutokseksi järjestörakenteen epäonnistuneen muokkaamisen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa järjestetyn julkistamistilaisuuden avanneen Jouko Kokkosen mukaan yhteistieteellistä tutkimusta tarvitaan urheilun ymmärtämiseksi muuttuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa
Vaatii kirjailijalta intohimoa ja uurastusta katsoa saksalaista yhteiskuntaa jalkapallon läpi tai jalkapalloa Saksan läpi.” Meriläinen korosti palkintoperusteluissaan Nordlingin kirjan näkökulmien monipuolisuutta. Vuoden urheilukirja 2024 -finalistit olivat Erkki Vettenniemen Kirjailijan latu – miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio (Warelia), Johanna Aatsalon Paljastus – tarina doping-uutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa (WSOY), Miika Nousiaisen Ratakierros (Otava), Tero Matkaniemen toimittama Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu (Speedo Masters Finland ry) sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu – paikoillenne, valmiit, hep! (Otava). Voittaja saa vuoHuippu-urheilun globaalit muutokset koskettavat myös Suomea Vuoden 2025 Tieteen päivien 2025 ohjelmassa sisältyi Helsingissä Liikuntatieteellisen Seuran toteuttama osio Huippu-urheilun globaalit muutokset ja Suomi. Teoksen sivuilla pääsevät esiin pelaajat, valmentajat, fanit ja seura-aktiivit. Kanava tarjoaa ammattilaistasolla toteutetun mahdollisuuden tutustua huippu-urheilun arkeen. Johanna Nordling on jalkapalloon erikoistunut toimittaja, joka on asunut pitkään Saksassa. Meriläinen nosti esiin erityisesti Itä-Saksan jalkapallon esittelyn ja saksalaisen jalkapallohuumorin käsittelyn. Vuoden urheilukirja on valittu vuodesta 1980 lähtien. Johanna Nordlingin Jalka pallon muotoinen Saksa on vuoden 2024 urheilukirja. Aiheesta keskustelivat tutkija Maria Rantalan (Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) johdolla yliopistotutkija, dosentti Antti Laine (Jyväskylän yliopisto), johtava tutkija Kati Lehtonen (Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) ja varatuomari, urheilujuristi Olli Rauste (Tuomarilan Lakipalvelu Olli Rauste Oy). Kuva: Jouko Kokkonen Jalkapallon muotoinen Saksa vuoden urheilukirja 2024 kapalloa pelannut Nordling valittiin Vuoden urheilutoimittajaksi 2014. Hän luonnehti kirjan kirjoittamisen olleen innostava kokemus, jonka aikana saattoi havainnoida jalkapallotermein syöttösuuntia. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa tekee juuri näin. SM-sarjatasolla jaldeksi haltuunsa kiertopalkinnon, jonka on lahjoittanut nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén. Vuoden urheilupostaus -tunnustuksen sai Joonas Rinteen YouTubekanava, jolla viime vuosien Suomen paras keskimatkojen juoksija on kuuden vuoden ajan kertonut uransa kehittymisestä ja matkastaan kohti 1 500 metrin Suomen ennätystä. Kirjan on kustantanut Bazar. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa Johanna Nordling. Kuva: Hannes Penttilä. Maria Rantalan (vas.) johdolla huippu-urheilusta keskustelivat Olli Rauste, Kati Lehtonen ja Antti Laine. Sosiaalisesta mediasta on tullut osalle urheilijoista ansainnan väline. Mediaoikeuksien kallistuminen ja mediatulojen kasautuminen osalle lajeista vaikuttavat merkittävästi urheiluun. Vuoden urheilupostaus on valittu vuodesta 2015 alkaen. Sometulovirrat eivät perustu kuitenkaan aina urheilukykyihin, vaan sisällöntuotantotaitoihin ja valmiuteen jakaa henkilökohtaisia sisältöjä. Valinnan teki Helsingin Sanominen päätoimittajana vuosina 1991–2011 toiminut Reetta Meriläinen, jonka mukaan Nordlingin teos on hyvin onnistunut tietokirja. Keskustelussa kävi ilmi, että rahan merkitys on korostunut kansainvälisessä huippu-urheilussa. ”Parhaat tietokirjat lisäävät paitsi lukijansa tietoa myös ymmärrystä
www.nuoli.info/julkaisut/leo Helsingin urheilulääkäriaseman HULA:n johtaja Juha Peltonen tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024-kilpailun. Osallistujista 22 oli mukana nuorena tutkijana. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä marraskuussa 2024 järjestettyyn kilpailuun osallistui 50 tutkimusta. Kolmanneksi ylsi Katri Ruutu Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Neljänneksi sijoittui ja Vuoden nuoreksi tutkijaksi valittiin Iida Mustakoski Tampereen urheilulääkäriasemalta ja UKK-instituutista. Koodisto on tarkoitettu alan ammattilaisille ja työnantajille ammattieettisen itsereflektoinnin apuvälineeksi. Kumppaneina olivat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry, Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopisto, Urheiluopistot ry, Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja Icehearts. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 7 Liikunnan ammattieettinen koodisto valmistunut Juha Peltonen voitti liikuntalääketieteen tutkimuskilpailun Liikuntatieteellisen tutkimuskilpailun finalistit Iida Mustajoki, Juha Peltonen, Päivi Herranen ja Katri Ruutu. 2020-luvulla ovat laskeneet sekä vuosikertaja kestotilaajien että LIITO ry:n jäsenetua hyödyntävien osuudet. Liikunta & Tiede -lehden levikki laski vuoden 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin jäsenmäärä ja oli 1793 (3,5 %). Kilpailussa toiseksi sijoittui Päivi Herranen Jyväskylän yliopistosta. Oppilaitoksissa koodisto palvelee alan perusopetusta yhdessä hankkeeseen liittyvän julkaisun Viisautta ja välittämistä – Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin -julkaisun kanssa. Tammikuussa 2025 julkistettiin liikunnan ammattieettinen koodisto, jonka laatimiseen on osallistunut liikunnan ammattilaisia edustavia järjestöjä, alan oppilaitoksia sekä liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Kilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto.. Kuva: Hannes Penttilä LTS:n jäsenmäärä laski hiukan 1220 1210 1200 1190 1180 1170 1160 1150 1140 1130 1120 1110 2020 1167 2021 1214 2024 1151 2022 1181 2023 1169 LTS:n jäsenmäärät kaikki Liikuntatieteellisessä Seurassa oli vuoden 2024 lopussa 1151 jäsentä (1,5 %). Voittajatutkimuksen otsikko on ”Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä”. Mikko Salasuon ja Minna Rauaksen toimittama julkaisu koostuu kymmenestä asiantuntija-artikkelista, jotka kukin perustuvat koodiston yhteen alakohtaan. Koodiston laatimista on koordinoinut Nuoli ry. Jäsenmäärä on pysynyt varsin vakaana koko 2020-luvun. Heistä henkilöjäseniä oli 1101 ja yhteisöjäseniä 50. Viisautta ja välittämistä – Liikuntaalan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin
Muualla sanottua ”Monen lapsen ja nuoren urheilupolku hyytyy alkumetreille. Viisituntiseen rupeamaan sisältyi niin teoriaa kuin käytäntöä tehokkaan kuntofutisharjoituksen toteuttamiseksi. Konferenssi, joka on osa verkoston toimintaa, järjestettiin seitsemättä kertaa. Dosentti Marja Kokkonen otti esille suomalaisen valmennuskulttuurin ongelmat. – Ikäihmisiin investoiminen esimerkiksi kävelytai kuntofutiksen myötä on teko, joka hyödyttää koko paikallisyhteisöä. Käytössä ovat uudet kirjoitusohjeet, jotka löytyvät osoitteesta lts.fi Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Englantilaisen urheilukoulutuksen ja kehityksen asiantuntija Stephen Clarkin mukaan jalkapalloseurat voivat tarjota yhden liikuntamahdollisuuden ikääntyvälle väestölle. Kokkonen korosti, että joukkueen valmentamisen ohella myös yksilöt on huomioitava. Kokkosen suurin huoli kohdistui siihen, että valmentamisen ongelmat aiheuttavat pelaajille pahoinvointia, joka heikentää muun muassa taitojen oppimista ja johtaa drop out -ilmiöön eli lajin hylkäämiseen. Lopuksi noin 40 osallistujaa saivat suunnitella ryhmissä oman harjoitteensa. Urheilutoimintojen vireänä säilyttäminen onkin kysymys, johon tullaan tarvitsemaan toimivia vastauksia.” Professori (emeritus) Hannu Itkonen, Vaahtera-lehti, Helsingin Kisa-Veikkojen vuosijulkaisu 2024 ”Kerran koulutukseen tuli henkilö, joka sanoi heti aamulla, että epäilen tämän olevan täyttä p*skaa. Ilman ympärillä olevia ammattilaisia en olisi voinut täysipainoisesti tähdätä kohti omaa huippunopeuttani.” Päätoimittaja Johanna Manninen, Liikunnan ammattilainen 4/2024 ”Univaikeuksista kärsivän kannattaa ehdottomasti kokeilla muiden unta parantavien keinojen rinnalla liikuntakertojen lisäämistä viikkoon. Sen toteuttivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Palloliitto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Kiitin palautteesta ja kysyin, että lupaako hän kertoa julkisesti, jos mieli muuttuu. Monenlaisten huolien ja vaatimusten painiskelevien aikuisten on hankala lähteä mukaan urheilun vapaaehtoisrientoihin. Erityisesti näin kannattaa tehdä, jos arki ei ole aiemmin ollut kovin aktiivista.” Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Janne Viiala, Diabetes 6/2024 Tarjoa tutkimusartikkelia Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien jättöaika päättyy 31.3.2025. Uskon, että suomalaiset jalkapalloseurat yllättyisivät, miten paljon hyvää ihmiset puhuvat niistä silloin, kun ne tekevät hyvää paikallisesti, totesi Clark alustuksessaan. Maailman harrastetuin ja tutkituin liikuntamuoto sopii nykykäsityksen mukaan kaikenikäisille ja -tasoisille ihmisille. Esillä oli myös kriittisiä pohdintoja. Hän muutti mielensä iltapäivällä.” Fysioterapeutti Janne Väyrynen, Fysioterapia 7/2024 ”Omalta urheilu-uraltani on kolmien olympialaisten osallistujamitalin lisäksi muistona verkoston tuki koko olympiaprojektien ajan. Verkostoon kuuluu yli 250 tutkijaa 25 maasta. Konferenssi kokosi yhteen 180 osallistujaa 25 maasta. Ensimmäisen konferenssipäivän aluksi professori Krustrup johti Kuntofutis-koulutuksen (Football Fitness) Jyväskylän Vehkahallissa. Jos tutkimusartikkelien toimitusryhmä päättää ottaa tekstin arvioitavaksi, niin siitä antaa lausunnon kaksi alan anonyymia asiantuntijaa. Professori Peter Krustrup (University of Southern Denmark) perusti ”Football is Medicine” -verkoston vuonna 2018. Valmentamisessa olisikin otettava kokonaisvaltaisesti huomioon pelaajien tietämys, tunteet, henkilökohtainen taitavuus, tavoitteet ja motivaaKuva: Niko Tykkyläinen tio. Otamme vastaan käsikirjoituksia liikuntatieteiden kaikilta aloilta. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa Football is Medicine -konferenssi käsitteli jalkapallon vaikutuksia terveyteen Jyväskylässä tammikuun puolivälissä järjestetty Football is Medicine -konferenssi pureutui jalkapallon terveysvaikutuksiin solutasolta yhteiskunnallisiin näkökulmiin
Väitösuutiset Kestävässä kaupunkiliikenteessä pyöräily kuuluu kaikille LitM Jonne Silonsaari soveltaa väitöskirjassaan realistista toimintatutkimusta selittääkseen pyöräilypolitiikan kykyä tavoittaa lapset ja nuoret. Laakson väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu 45-vuotiseen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimukseen (LISE). Aluksi muutama sana hikoilusta, joka on kehon luonnollinen tapa säädellä lämpötilaa (homeostaasi). Esimerkiksi liikunta nostaa kehon lämpötilaa, mikä saa ihmisen hikoilemaan. Keskiöön tulisikin tuoda ajatus pyörällä liikkumisesta kaikille avoimena yleishyödykkeenä, jolloin paikallisyhteisöillä olisi enemmän valtaa pyöräilyhallinnan prosesseissa. Hiki sisältää suoloja ja aineenvaihdunnan tuotteita, jotka voivat jäädä iholle ja kerätä bakteereita. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98591 Temperamentti ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää vaikuttavat liikkumiseen TtM Anna-Kaisa Karppanen tutki väitöskirjassaan varhaislapsuuden motoristen virstanpylväiden oppimisiän ja varhaisaikuisuuden psykologisten piirteiden, erityisesti temperamentin ja anhedonian yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon keski-iässä ja fyysisen aktiivisuuden muutokseen aikuisuudessa. Jokainen voi sitten päättää käykö suihkussa, vaikka hiki ei tullutkaan. Realist action research on the pluriversal rationalities and representations of collaborative cycling governance.” tarkastettiin 15.11.2024 Amsterdamin yliopistossa. Vaikka hiki ei tulisikaan, voi kuuma, lämmin tai kylmä suihku olla paikallaan, jos tavoitteena on esimerkiksi lihasten rentoutuminen, palautumisen nopeuttaminen tai vireystason lisääminen. Temperamentiltaan sinnikkäät sen sijaan liikkuivat paljon ja myös lisäsivät liikkumistaan. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Temperamentiltaan passiiviset naiset, jotka välttivät vaikeuksia eivätkä etsineet elämyksiä, olivat harvoin liikunnallisesti aktiivisia läpi aikuisiän ja harvemmin myöskään lisäsivät liikkumistaan aikuisuudessa. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut. Tutkimuksen päähavainnon mukaan pyöräilyhallinnalla on haasteita ymmärtää lasten, nuorten, perheiden ja laajempien paikallisyhteisöjen liikkumiskulttuureita huolimatta siitä, miten pitkälle pyöräilypoliittinen konteksti on kehittynyt. Tutkimuksen aineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineisto, joka kerättiin tutkittavien varhaislapsuudessa ja heidän ollessaan 31ja 46-vuotiaita. Karppasen tutkimus osoittaa, että naisilla myöhäisempi motoristen taitojen oppimisikä oli yhteydessä runsaaseen kevyeen liikkumiseen ja vähäiseen paikallaanoloon. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto arto.j.hautala@jyu.fi. Tämä voi aiheuttaa hajua ja ihoärsytystä. Silonsaaren liikunnan yhteiskuntatieteiden ja kaupunkisuunnittelun yhtymäkohtiin paikantuva väitöskirja “Reversing the politics of youth velonomy. Tutkimus koostuu kahdesta tapaustutkimuksesta, joista toinen on tehty Jyväskylässä ja toinen Amsterdamissa. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:NBN:fi:jyu-202410306694 Matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi LitM Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Monet muutkin tekijät, kuten ympäristön lämpötila, stressi ja jännitys, hormonaaliset tekijät jotkut sairaudet ja lääkitykset vaikuttavat hikoiluun ja sen määrään, toki yksilöllisesti. Jos tunnet olosi puhtaaksi ja raikkaaksi ilman suihkua, ei suihkua heti liikunnan jälkeen tarvita. Tämä prosessi varmistaa, että kehon sisäinen lämpötila pysyy vakaana, vaikka ulkoiset olosuhteet muuttuisivat. Suihkussa käyminen voi olla hyvä idea, koska liikunnan aikana hikoilusta riippumatta iholle voi kertyä likaa, bakteereita ja kuolleita ihosoluja, jotka on hyvä pestä pois. On selvää, että suihkussa käyminen hikoilun jälkeen on suositeltavaa. Suihku auttaa poistamaan nämä aineet ja pitää ihon puhtaana ja terveenä. Mutta kysymystä voi lähestyä myös muista tulokulmista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 9 Tyhmä tiedekysymys Tarvitseeko käydä suihkussa, jos ei tullut edes hiki. Karppanen havaitsi myös, että kyvyttömyys Varmaankin tyypillisin syy suihkuun on peseytyminen. Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja Associations of physical activity and fitness at adolescence with future work ability and health outcomes: a 45-year cohort study tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.12.2024. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja huolehtia hygieniasta tavalla, joka sopii itselle parhaiten
Liikerajoitteista polvitukea käyttäneillä uusintasijoiltaanmenot tapahtuivat aiemmin kuin vapaan liikealan sallivaa tukea käyttäneillä. Etenkin vähemmän liikkuville ihmisille lyhyt välimatka liikuntapaikkoihin saattaa olla liikkumisen edellytys. Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kansallisen ja kansainvälisen tason kilpanaisratsastajien lihasvoima ja kestävyys ovat monelta osin heikot. Ratsastajat suorittivat 12 viikon harjoittelujakson, joka sisälsi kestävyysja voimaharjoittelua. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa kokea mielihyvää kehollisista aistikokemuksista oli naisilla yhteydessä vähäiseen liikkumiseen ja suureen paikallaanolon määrään. Tutkimuksen tulokset perustelevat tarvetta panostaa Rinta-Antilan terveyden edistämisen väitöskirja Sports club Participation Patterns from Adolescence to Emerging Adulthood: Their Determinants and Relationships with Lifestyle Habits and Life Status tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.1.2025. Honkosen mukaan on edelleen kiistanalaista, ketkä hyötyvät leikkaushoidosta jo ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen. Liikelaajuuden rajoittaminen polvituella ei edistä toipumista polvilumpion sijoiltaanmenossa Lääketieteen lisensiaatti Essi Honkonen tutki väitöskirjassaan tekijöitä, jotka auttavat valitsemaan oikean hoitomuodon polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen ja ennakoimaan mahdollisia ongelmia. Tutkimus perustuu suomalaiseen ainutlaatuiseen seurantatutkimusaineistoon. Tämä avaa innovatiivisia tutkimuslinjoja aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa esimerkiksi urheilussa, kuntoutuksessa ja diagnostiikassa. oulu.fi/handle/10024/52935 Uusia menetelmiä aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana MSc, lääketieteellisen tekniikan insinööri Alessandra Giangrande tutki väitöskirjallaan ihmisen aivokuoren toimintaa uudella, liikkumista vain vähän rajoittavalla menetelmällä. Yleisimpiä syitä seuraosallistumisen lopettamiseen olivat opiskelu sekä kyllästyminen ja vammat. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston, UKK Instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten yhteistyönä. Sijoiltaanmenon taustalla on usein altistavia rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten reisiluun korostunut sisäkierto. Leikkausta suunniteltaessa anatomisten poikkeavuuksien huomioiminen on oleellista onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kestävyyspainotteinen harjoittelu paransi hapenottokykyä merkittävästi, mikä näkyi nopeampina suorituksina esteradalla. Tuomolan terveystieteiden väitöskirja Physical environments, activity destinations and out-of-home mobility in old age tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.1.2025. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen. Tutkimus tuotti tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi tehdä liikkumisen aikana ja myös muualla kuin laboratorioympäristössä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0462-4 Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0416-7 Vanhempien kannustus ja valmentajan tuki saavat nuoren jatkamaan seuratoiminnassa TtM Katja Rinta-Antila tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät edistävät nuorten osallistumista liikuntaseuratoimintaan sekä syitä seuratoiminnassa lopettamiseen. Etenkin keskivartalon ja alavartalon maksimivoima sekä räjähtävä voima jäivät alhaisiksi, vaikka käsien puristusvoima oli keskimääräistä parempi. Honkosen lääketieteen ja kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Non-operative Management of Traumatic Patellar Dislocation – Analysis of Risk Factors and Cartilage Deterioration tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.1.2025.. Ei-leikkauksellisessa hoidossa liikettä rajoittavaa polvitukea käyttäneillä potilailla polvilumpion uusintasijoiltaanmenojen ilmaantuvuus ei ollut kolmen vuoden seurannan aikana pienempi kuin neopreenistä valmistettua, vapaan liikealan sallivaa polvitukea käyttäneillä. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus paljastaa ratsastajien fyysisen suorituskyvyn puutteet. Tutkimus osoitti, että seuratoimintaan osallistumista ylläpitivät vanhemmilta saatu tuki ja valmentajan aktiivinen keskustelu elämäntavoista. Karppasen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Associations of early-life motor development, young adulthood temperament and anhedonia with physical activity in midlife and changes in physical activity during adulthood – Northern Finland Birth Cohort 1966 tarkastettiin 12.12.2024 ODL Liikuntaklinikalla Oulussa. Kestävyysja voimaharjoittelu voivat parantaa sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointia ja lisätä ratsastuksen turvallisuutta. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0449-5 Ratsastajien fyysinen suorituskyky on heikko, valmennukseen tarvitaan kestävyysja voimaharjoittelua LitM Anne-Maarit Hyttisen väitöstutkimuksessa ratsastajien fyysistä toimintakykyä on tutkittu ensimmäisen kerran laajasti sekä laboratorioettä kenttäolosuhteissa. Maksimivoima ei kuitenkaan parantunut merkittävästi, mikä saattoi johtua harjoitusohjelman riittämättömästä toteutuksesta ja ratsastusharjoittelun maksimivoiman kehitystä hidastavista vaikutuksista. Sekä esteettä kenttäratsastajien lihasvoima ja kestävyys olivat jopa heikommat kuin samanikäisten treenaamattomien suomalaisnaisten. Nuoret vastasivat terveyskäyttäytymisen kyselyyn 15-vuotiaina ja uudelleen 19-vvuotiaina. Giangranden väitöskirja Advanced methods and instrumentation to examine sensorimotor integration and corticomuscular coupling tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.1.2025. Kävelyä edistävällä alueella asuvat iäkkäät henkilöt osallistuivat useammin säännöllisiin kulttuurija yksilöharrastuksiin kuin kävelyn kannalta epäsuotuisammalla alueella asuvat. Lisäksi liikelaajuuden rajoittaminen polvituella aiheutti enemmän nelipäisen reisilihaksen surkastumista ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, ja potilaiden toiminnalliset tulokset olivat alhaisemmat vielä kuusi kuukautta vamman jälkeen. Tulokset osoittivat, että langattomat, pienikokoiset ja kannettavat laitteet voivat mahdollistaa häiriöttömän neurofysiologisten signaalien tallentamisen. Hyttisen valmennustieteen väitöskirja Effects of strength, endurance and combined strength and endurance training on riders’ physical fitness profile and riding performance in female show jumping and eventing tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.12.2024. https://oulurepo
Unella, levolla, palautumisella ja ravinnolla on varmasti myös merkitystä. Näistä ilmiöistä erinomaisia vaikuttavuuden näyttöjä ovat esimerkiksi professori Claude Bouchardin ja työryhmän julkaisut 1980-luvulta, joissa kaksostutkimuksissa osoitettiin perimän olevan yhteydessä kunnon yksilöllisiin muutoksiin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 11 polttopisteessä Sopiva konsepti löytyy kokeilemalla – mielellään liikunnan iloa unohtamatta. Professori Sarianna Sipilä työryhmineen toi esiin 1990-luvulla seniorinaisilla kestävyysja voimaharjoittelun yksilöllisiä vasteita lihassolutasolla. Samanlainen harjoittelu – yksilöllinen harjoitusvaste. Uusi asia ei kuitenkaan ole se, että sekä yksittäisen liikuntasession että pidemmän säännöllisen treenijakson jälkeen mitatut vasteet voivat olla hyvinkin erilaisia tarkastellaanpa joko perusterveitä liikunnan harrastajia tai eri potilasryhmiä. Olemme samalla polulla liikunnan yksilöllisessä ohjelmoinnissa kuin esimerkiksi sopivan verenpainelääkityksen löytämisen kanssa. Liikunta & Tiede 2–3/2009.. Vaan miten voi selittää sen, miksi treenikaverin kunto samanlaisella harjoittelulla nousee 40 prosenttia ja minulla ei tapahdu mitään muutosta. Liikuntaharjoittelun jaksottaminen autonomisen hermoston toiminnan (stressin) mittauksilla, johtaa parempaan vasteeseen verrattuna liikuntasuosituksen mukaiseen harjoitteluun. Jos esimerkiksi kahdeksassa viikossa ei synny toivottua muutosta, niin harjoittelua jatketaan vaikka neljä viikkoa ja katsotaan tuottaako pidempi treenijakso paremman vasteen. Oma väitöskirjani 21 vuotta sitten käsitteli autonomisen hermoston toiminnan yhteyttä kunnon muutokseen. Tiedämme, että vaikka ei kunto juurikaan nousisi, niin esimerkiksi verenpaine saattaa laskea huomattavasti tai hyvän kolesterolin määrä nousta. Arvelen, että tulevaisuudessa tutkimuksissa paneudutaan vielä tarkemmin harjoittelujakson keston vaikutuksiin. Ilmiö on siis jo kauan sitten tunnistettu. Mutta ymmärryksen lisääminen ilmiöstä ei yksin riitä, vaan kysymys kuuluu: onko meillä perusteet ohjelmoida liikuntaohjelma, joka tuottaa halutun vasteen juuri sinulle. Vaikka maailma ei ole vieläkään valmis, niin paljon positiivista on tapahtunut. Yleisesti ottaen on toki tärkeä muistaa, että jos lähtötaso on vaatimaton, niin kunnon kohentaminen on helpompaa kuin hyväkuntoisella. Koko perimän laajuiset kartoitukset ja massiiviset biopankkiaineistot avaavat todennäköisesti jatkossa liikuntavasteiden biologisia prosesseja kokonaisvaltaisemmin ja saattavat auttaa yksilöllistämään liikuntaharjoittelua tarkemmin. Varmuutta ei ole. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi H eti aluksi vastaus kysymykseen: totta. Tutkimusmetodiikan kehittyessä on päästy yhä tarkemmin analysoimaan mahdollisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöllisiin liikuntavasteisiin. Jos resepti ei toimi, niin muutoksia pitää tehdä. Näin on erityisesti, kun tarkastellaan keskimääräisiä liikuntavasteita: kunto nousee, verenpaine laskee ja samalla mielikin voi paremmin. Mutta variaatioita voi olla lukemattomia niin liikuntalajin, annoksen kuin tehonkin suhteen. Kirjoitin myös yksilöllisistä harjoitusvasteista Liikunta & Tiede lehdessä 2–3/2009. Hautala, A. Tutkimuksissa liikuntaohjelmat ovat määrätyn mittaisia ja niissä on toki lähtökunnon ja terveystilan mukaan vakioitu yksilöllistä liikunta-annoksen viikkovolyymiä ja erityisesti tehoa. . Yksilölliset liikuntavasteet – totta vai tarua. Säännöllisen liikunnan myönteinen merkitys ja fysiologiset vaikutusmekanismit terveydelle tunnetaan tutkitun tiedon valossa hyvin. Esimerkiksi elimistön stressitila voi estää kunnon nousun tavoitteellisen harjoittelun aikana. Sopiva konsepti löytyy kokeilemalla – mielellään liikunnan iloa unohtamatta. Omissa töissämme 2000-luvulla havaitsimme lihasvoimaharjoittelun parantavan kestävyyskuntoa tutkittavilla, joilla kestävyysharjoittelu ei tuottanut tulosta
Perintei nen poliittinen logiikka näyttää puuttu van – se, että kaikki miettisivät omia etujaan. Donald Trump ja hänen hallintonsa tekevät eri laisia peliliikkeitä, joista on vaikea hah mottaa, miten tosissaan niissä ollaan. Kehitystä suuntaavat niin Trump kuin Elon Musk. – Politiikka on myös muuttumas sa urheilun kaltaiseksi spektaakkelik si. – Identiteettipolitiikan seurauksena ihmiset saattavat kannattaa jengiään miettimättä, onko jokin asia heidän etu jensa kannalta hyvä tai huono. Tämä koskee Trumpin heittoja Grön lannin ja Panaman kanavan ottamises ta Yhdysvaltojen haltuun. Kokonaiskuvaa sekoittaa myös ih misten jakautuminen intomielisiksi eri poliittisten leirien kannattajiksi. Uudentyyppisiä pe liliikkeitä tehdään maailmassa, peluri ja diilientekijä on tullut Yhdysvaltojen presidentiksi. Kehi tys muistuttaa urheilujoukkueiden fa nittamista: oman joukkueen tekemisiä ymmärretään lähes loputtomiin, ja vas tustajia solvataan pidäkkeettömästi. Huippuurheilusta tutut suuret eleet ja tunnekuohut näkyvät esimerkiksi Donald Trumpin hallinnon tavassa tehdä politiikkaa.. Ajatellaan, että vaikka Piilaak son miljardöörit pääsevät määrittele mään politiikkaa, niin olen kuitenkin tässä joukkueessa. Trumpin voi myös ajatella lähesty vän yhdysvaltalaisia ohittamalla pe rinteisen poliittisen järjestelmän ja ottavan suoraan yleisönsä, joka seu Teivo Teivainen: Politiikka muuttumassa urheilun kaltaiseksi spektaakkeliksi Politiikka on professori Teivo Teivaisen mielestä muuttumassa urheilun kaltaiseksi. 12 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: HANNES PENTTILÄ P olitiikkaa pelillistetään ja muovataan spektaakkeleiksi Hel singin yliopiston maa ilmanpolitiikan profes sori Teivo Teivaisen mukaan, jolloin vanhat maailmanpolitiikan pelisäännöt ja pe riaatteet ovat jääneet sivuun
Kisojen järjestäjämaa voi tarjota kansalaisilleen leipää ja sirkushuveja, mitä voidaan käyttää hyväksi nationalis min lietsonnassa. Tilanteet saattoivat vaikuttaa Teivaisen mukaan vihamielisiltä, mutta kun niitä seurasi pi tempään, niin samat kiistakumppanit joivat kohta yhdessä olutta. Toki monet menestyvät poliitikot ovat halunneet esiintyä kansan äänenä, mutta Trump on vienyt tämän äärimmilleen. Niihin liittyy sekä val tapoliittisia pyrkimyksiä että kauniisti muotoiltuja jaloja ihanteita, jotka liittyvät maailmanrauhaan ja kansojen vä lisen yhteisymmärryksen lisäämiseen. Ur heilun voi nähdä sympaattisena tapana purkaa nationalis tisia jännitteitä, jolloin se voi vähentää jopa sodan mah dollisuutta. Teivainen näkee kansallisvaltioiden ja maa joukkueiden välisen sidoksen olevan vahva, vaikka sen rin nalle on tullut menestyneimpien seurajoukkueiden ylira jainen fanittaminen. Pettymys suurtappio oli, mut ta se ei johtanut ainakaan kaikkia koskettaneeseen maansu ruun. Lisäksi brasilialaisten sanottiin vihaavan argentiinalai sia yli kaiken, mikä ei Teivaisen mukaan pidä paikkaansa. Englan nissahan on ollut paljon jalka palloon liittyvää väkivaltaa. Kansainväli sen jalkapalloliiton Fifan kongressissa äänivalta on kaikil la 211 kansallisella jäsenliitolla jäsenmäärään ja jalkapal lotasoon katsomatta. Risto E. Maan sotilasdiktatuuris sa elettiin julminta vaihetta, mutta kisat nostivat ainakin hetkellisesti juntan suosiota. Brasilialaiset eivät sen futishullumpia kuin muutkaan Maailmalla liikkuessaan Teivainen on käynyt katsomassa silloin tällöin etenkin jalkapallootteluita. Jalkapallon ja poliittisen vallan liiton uusin ilmentymä ovat Qatarin ja SaudiArabian valtavat panostukset lajiin. Tunnelma muuttui katukatsomossa jo ottelun aikana karnevalistiseksi. Uruguay olisi halunnut järjestää kisat satavuotisjuh lan kunniaksi yhdessä Argentiinan, Chilen ja Paraguayn kanssa, mutta Espanjan, Portugalin ja Marokon yhteisha kemus vei voiton. Herja lensi MMkisojen aikaan esimerkiksi maailmanmes taruuksien määrästä. Esimerkki nä onnistuneesta brändäykses tä Teivainen pitää Helsingin vuoden 1952 olympiakisoja. Argentii nalla on kolme mestaruutta. Urheilijoita tuli kisoi hin Yhdysvalloista, ensi kertaa Neuvostoliitosta ja eri puo lilta maailmaa. Teivainen muistuttaa, että jos jossain, niin Uruguayssa suhtaudutaan jalkapalloon tosissaan. Kyseenalaisessa maineessa olevat maat haluavat suurta pahtumien ja urheilun avulla puhdistaa julkisuuskuvaan sa. Toisaalta ihmisten villiinnyttäminen urheilun areenoilla saattaa johtaa väkivaltaiseen nationalismiin. raa nopeatempoisia tapahtumia ikään kuin urheilukatso mossa. Eurooppalaiset ja suomalaiset lehdet kuitenkin korosti vat brasilialaisten äärimmäisen intohimoista suhdetta pe liin. – Brasilialaiset eivät ole jalka pallossa ainakaan sen enempää fanaatikkoja kuin englantilai set, vaan vähemmän. Penttilältä olen oppi nut sen, että suomalaiset menestyvät erityisesti urheilula jeissa, joissa käytetään kypärää. Pieni Karibianmeren tai Tyynen valtameren saarivaltio saattaa saada edustajansa Kansainväliseen olympiakomi teaan. En kuulu niihin, jotka saavat siitä kiksejä. J. Lohdutuspalkintona Argentiina, Para guay ja Uruguay saavat isännöidä kukin yhden MMottelun. Teivainen muistut taa kulloinkin vallitsevien poliittisten pohjavirtojen vaikut tavan urheiluun. – Näköisiäni tyyppejä ei laitakadulla ollut todellakaan muita. – Oli iso juttu, kun entinen NatsiSaksan liittolaismaa ja sodan hävinnyt osapuoli pääsi osaksi tunnustettua maailman yhteisöä. Maa on väkilukuun suhteutettuna maailman kovin jalkapallokansa. Äänestyksissä 18 000 asukkaan Palaun KOKjäsenen ääni painaa yhtä paljon kuin intialaisjäsenen. Asetelmassa onkin jotain samaa kuin suomalaisten ja ruotsalaisten välisessä naljailussa. Kansainväliseen urheiluun liittyy pienille valtiolle tar joutuva mahdollisuus käyttää valtaa urheilujärjestöissä. Urheilutapahtumat osa maabrändäystä Urheilun suurtapahtumia ei voi Teivaisen mielestä pitää yksiselitteisesti hyvinä tai pahoina. Jutut toistivat käsityksiä brasilialaisista epärationaalisi na ja primitiivisinä toimijoina, jotka menettävät kykynsä ajatel la nähdessään pallon. Toimintaan kietoutuvat myös korruptio ja kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan taloudelliset intressit. 2020luvun ilmapiirissä nationalismin ja urheilun liitto elää ja voi hyvin. Hän seurasi Bra siliassa vuoden 2014 MMkisojen aikana pelejä katukatso moissa. Nationalismissa on Teivaisen mukaan kaksi puolta. – Kai huippuurheilumenestyksestä on joillekin iloa. Hän vastasi nopeasti ”toivottavasti ei kuJos jossain, niin Uruguayssa suhtaudutaan jalkapalloon tosissaan.. Minua tultiin halaamaan ja onnittelemaan olettaen, että olen saksalainen. Teivaisen mukaan tuloksen herättämiä tunteita liioitel tiin länsimaisissa medioissa. Näin tapahtui vuonna 1978, kun Argen tiina järjesti jalkapallon MMkisat. Teivainen muistuttaa, että kyse on myös maabrändäyk sestä, jota tapahtuu sekä urhei lun että muiden kansainvälisten tapahtumien avulla. Suurimmat ur heilupesupanostukset on tehnyt vuoden 2034 MMkisat saa nut SaudiArabia, joka on saanut isolla rahalla asialleen niin Cristiano Ronaldon kuin Lionel Messin. Brasilialaiset näyttivät argentiinalai sille viittä sormea viiden mestaruuden merkiksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 13 kaan”, mikä huvitti kuuntelijoita jalkapallosuuntautunees sa maassa. Erityisen mieleenpainuva oli Brasilian ja Saksan vä lieräottelu, jonka isänmaa hävisi 1–7. Ja Suomikin on täyn nä monenlaisia urheiluja. Uruguayssa Teivaiselta kysyttiin radiohaastattelussa, kuka on seuraava suomalainen formulaykkösten maa ilmanmestari. Teivaisen mukaan tämä luo suotuisat edellytykset korruptiolle. Lajin en simmäiset MMkisat järjestettiin Mondevideossa vuonna 1930
Salilla on maailman tylsintä ilman kuulokkeita. Kävelystä on myös pyritty maailmanlaajuisesti eroon elintason noustessa. Kävelyiden pohjalta Teivai nen kirjoitti vuonna 2017 Maailmanpoliittinen kansalliskävely kirjan, joka kertoo Suomen historiasta kävelymetodiin pohjautuen. Maailmanpolitiikasta kävellen Teivainen on järjestänyt vuodesta 2012 Maailmanpoliittisia kaupunkikävelyitä, joissa yhdistyvät kevyt liikunta ja asioi den pohdiskelu. Pelikentällä piti harjoittaa pien tä arvovieraan huomioivaa diplomatiaa. Teivainen muistuttaa brittiläisen kolonialismin tulokse na Pakistaniin ja koko imperiumiin juurtuneen kriketin ole van esimerkki urheilumuodosta, joka suuresta suosiostaan huolimatta on Suomessa lähes tuntematon. – Olihan minun sanottava joukkueelle, että ei kannata taklata, jos Moralesilla on maalipaikka. Uhri kaatui tuskissaan maahan. Maailmalla kävellen liikkuvat Teivaisen mukaan eten kin köyhemmät ihmiset. – Perussa sanotaan, että jos valkoinen ihminen juoksee, niin hän on lenkillä. Pitkälti niiden ansiosta hän tuli tunnetuksi, pääsi kansanedustajaksi ja lo pulta Bolivian presidentiksi. Teivo Teivainen (s. Teivainen löytää kävelystä yhteyden myös meditaatioon, johon toki myös juoksu voi avata polun. – Jos huomaan matkalla kuntosalille, että kuulokkeet ovat unohtuneet, niin en mene sinne. Teivainen on vienyt maailmanpoliittisille kävelyille niin tieteellisten tapahtumien osanottajia kuin historiasta kiin nostuneen polttariporukan. Ottelun jälkeen ohjelmassa oli Tarja Halosen tarjoama illallinen. Hänellä on lajitaustaa juniorivuosilta, jolloin hän muistaa yltäneensä Suomen kymmenen kärkeen omassa ikäryhmässään. Snellman -palkinto 2011 Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinto 2015 International Studies Associationin Outstanding Activist Scholar -palkinto 2022 Väitöskirja: Enter Economy, Exit Politics: Transnational Politics of Economism and Limits to Democracy in Peru. 1965) Maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto 2006– Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto, 2000 Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja 2023–2027 J. Morales ei kuitenkaan lähtenyt, vaan ha lusi pelata ottelun loppuun. Äänetkin ovat mukana. 14 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Urheilun avulla valtaan Vallan ja urheilun yhteydet ilmenevät maailman eri kolkilla eri tavoin. American Sociological Association palkitsi väitöskirjan vuonna 2000 parhaana maailmanjärjestelmää käsittelevänä väitöskirjana.. Viime aikoina Teivainen on kokeillut virtuaalista pöytä tennistä. Urheilukulttuu rin levittäminen oli olennainen osa brittiläistä kolonialis mia, jonka pysyvänä jälkenä kriketin ja myös jalkapallon suosio näkyy edelleen. La Pazissa hän potkaisi vuonna 2014 ystävyysottelun sa poliittisen kilpailijan joukkueeseen kuulunutta pelaajaa suoraan jalkoväliin kostona pienestä osumasta nilkkaan. Khan joutui lopulta eroamaan pääministerin tehtävästä. V. Suurlähettiläs ei pitänyt ajatusta hyvänä, mutta Moralesia se miellytti, ja ottelu toteutui. Kriketti on maan ylivoimaisesti suosituin urheilumuo to. Siinä tulee ihan hiki. Tuomari ajoi kuitenkin oi keasti vääryyttä kärsineen pelaajan ulos. Boliviassa aimarakansaan kuuluvan Evo Moralesin po liittinen ura alkoi 1980luvulla, kun hän järjesti kokavilje lijöiden liittojen välisiä jalkapallootteluita. Halosen adjutantti tuli pelin aikana muistutta maan Teivaista, että presidentti odottaa jo valtiovierasta Mäntyniemessä. Äänikirjojen ja podcastien kuuntelu onnistuu parhaiten kävelyillä, mutta luonnistuu myös juoksulenkeillä, pyöräillessä tai soutaessa. Rikkaammiksi miellettävät ihmi set harrastavat liikuntaa esimerkiksi juoksemalla. Kansalaisjärjestöjen Reilu peli, samat säännöt kampan jan hengessä järjestetty ottelu päättyi Bolivian voittoon 0–2. Morales ei ole Teivaisen mukaan aina pelannut kovin rei lusti. SMkultaa Teivainen saavutti joukkuekilpailussa. Hän yhdistää usein liikunnan ja työn. Aiheet ovat sidoksissa maa ilmanpolitiikkaan, jonka heijastuksia löytyy Helsingistäkin liki kaikkialta. Mutta jos eivalkoinen juoksee, niin hän on varastanut jotain. American Sociological Association palkitsi väitöskirjan vuonna 2000 parhaana maailmanjärjestelmää käsittelevänä väitöskirjana. Näkökulmia tarjoavat patsaat, muistolaa tat, rakennukset ja kadunnimet. Pakistanin pääministerinä toimi vuosina 2018– 2022 Imran Khan, joka nousi kuuluisuuteen krikettisanka rina. Tilanne saattaa olla muuttumassa. Kuntosalia, kävelyä ja virtuaalipingistä Teivainen käy säännöllisesti kuntosalilla ja rakentelee myös kotiinsa pientä salia, jotta ehtisi harrastaa kuntoilua enem män. Tei vainen näkee, että kävelyn arvostus ja suosio ovat nousseet länsimaissa ja Suomessa. Pöytätennis lehden 3/1982 mukaan Mej lans Bollföreningiä edustanut Teivainen oli Aluokan pelaa ja. . – Yhtäältä tähän vaikuttaa fitnesstrendi. Hän on saanut elokuussa 2023 viiden vuoden vankeustuo mion lahjonnasta ja tammikuussa 2024 kymmenen vuoden tuomion valtiosalaisuuden paljastamisesta. Maan suurlähettiläs pyy si Teivaiselta apua vierailuohjelman järjestämisessä. Moni olettaa, kuten minäkin, että käveleminen on terveellisempää polville kuin juokseminen. Scholar -palkinto 2022 Väitöskirja: Enter Economy, Exit Politics: Transnational Politics of Economism and Limits to Democracy in Peru. Presidenttinä vuosina 2006–2019 toiminut Morales vie raili Suomessa toukokuussa 2010. Toisaalta syy nä on väestön vanheneminen, jolloin tulee esimerkiksi pol viongelmia. – Kun palloa lyö, niin osuma tuntuu oikealta. Tei vainen ehdotti jalkapalloottelua. Kävellessä voi pitää kokouksia, antaa haastatteluja tai ju tella ihmisten kanssa. Ottelu virtuaalivastustajan kanssa lasit päässä antaa aidontuntui sen elämyksen ja tempaisee mukaan
Taas käynnistellään huippuurheiluremonttia. Olkoonkin että se hiki on enemmän kylmää ja ahdistuksesta puristuvaa stres sihikeä, ei niinkään hyvinvointiliikunnan ja tai urheilutekemi sen tuomaa eritettä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 1 5 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Urheilun ja liikunnan sokea piste N olla mitalia olympialaisista. On luotava uusi malli johtaa ja organisoida huipputekemistä. Jo tutuksi tulleeseen tapaan tämä on jälleen vienyt niin julki seen kuin kulissien takaiseen eturyhmätaisteluun, jossa eri ta hot yrittävät perustella omaa tarpeellisuuttaan. Ajankohtaista liikuntaja urheilupuhetta leimaa ylätason järjestelmäpuhe. On koettu katastrofi ja ollaan opetus ja kulttuuriministeriötä myöten hälytystilassa. Siinä on ollut urhei lu ja liikuntajärjestelmän kehittämispuheen konkreet tinen ydin viimeisen puoli vuotta. Urheilu ja lii kuntasysteemin yläkerran portaikossa on hiki. Samalla ollaan oudon hiljaa seuratyön ja ylipäänsä paikallisen arkitoimeliaisuuden edellytysten päivitysja kehitystarpeista.
Eikä varsinkaan siihen, päättä vätkö suomalaiset yksilöinä lähteä työpäivänsä jälkeen len kille, kävelylle, ladulle, salille, uimahalliin vai lähiöbaariin kaljalle. Kaikki tapahtuu paikallisesti Urheilussa ja liikkumissa kaikki tapahtuu paikallisesti ja niissä ympäristöissä, joissa suomalaiset asuvat. Kun Suomi laittaa urheiluaan ja liikuntaansa kuntoon, se tapaa tapahtua erilaisissa yläkerroksissa toimistojaan pi tävien tahojen kesken. Se, miten urheilun tai liikunnan ”järjestelmä” toimii, konkretisoituu aina pai kallisissa ympäristöissä. Yritykset, kunnat ja tavalliset perheet ovat homman tärkein resurssi – paitsi toiminnan pyörittäjinä, myös ra hoittajina. Se ei silti näissä muutosprosesseissa oikein koskaan näy. Seurat toki toisinaan mainitaan, mutta milloin ur heilukeskustelun ykkösaiheena on aidosti mietitty miten arkista perusdynamiikkaa voisi koko ajan muuttuvassa ym päristössä parhaiten edistää. Eikä siksi sekään, että juuri paikallisia edelly tyksiä ja samalla myös paikallista rahoitusta uhkaavat pai netekijät ovat niin uhkaavia kuin ne nyt ovat. Se, myöhästyykö Olympiakomitean puheenjoh taja liikenneruuhkan takia tä nään kokouksestaan ei vaikuta yhdenkään tämän illan harjoi tustapahtuman sisältöön, mut ta jos minkä tahansa seuran minkä tahansa treeniryhmän valmentaja jää jumiin samaan ruuhkaan, koko ryhmän ilta on pilalla. Se fakta, että koko kuvion tärkein osa on paikallisuuksissa, ei pin taan pääse. Ensinnäkin siksi, että urheilun ja liikunnan paikallistoi mijat eivät ole osana tätä keskustelua. Yksi aihe puuttuu agendalta On outoa, miten vähän viime aikojen kehityspuheessa on huomioitu paikallistasojen toimintaedellytysten päivitys tarpeet. Valtion liikuntabudjetin koko ja sen eri momenttien vertailu oh jaa puhetta aivan liikaa. Kuntien merkitys on moninkertainen. Samalla jää kuitenkin hahmottumatta se, että valtioval lan liikuntabudjetti ei ole liikunnan eikä varsinkaan urhei lun rahoittamisessa se tärkein potti. Myös yrityssponsorointi on nykytasollaan hieman valtion liikuntabudjettia isompi. Oikeastaan vain erilaisten jär jestöjen, etunenässä Olympiakomitean, rahoitukselle se on ratkaisevan iso tuki. Dynamiikka tulee rakenteeseen al haalta, ei ylhäältä. Rahoituspuheen sokeus Rahoituskuvio onkin kuvaa va esimerkki urheilukeskuste lun vinosta todellisuuskuvasta. Tärkein ymmärrettävä asia on kuitenkin se, että kun tien, valtion ja yritysten yhteenlaskettukin potti on pienempi kuin perheiden omasta pussistaan urheiluun ja liikuntaan laittama suora rahoitus – seuratoimintaan laitetun vapaaeh toistyön taloudellisesta arvosta puhumattakaan. Toiseksi – ja erityises ti, siksi, että arkisten perustasojen olemassaolo, hyvinvoin ti ja kehitystarpeet eivät ole tämänkään kehityskeskustelun aiheena. Kun puhutaan liikunnas ta, sitäkin tapahtuu seuroissa, mutta myös kouluissa ja muissa kuntien järjestämissä lii kuntapalveluissa sekä yhä enenevissä määrin alan yrityk sissä – ja aivan erityisesti itse kunkin suomalaisen omatoi misessa arjessa. Ei sellaista ehditä riittävällä kokonaisvaltaisuudella miettiä, kun pitää hoitaa palavereita ja kirjoitella ehdotel mia, joissa aiheena on käytännössä lopulta aina yksi kii reinen peruskysymys: miten ministeriön jakamaa valtion rahaa jatkossa jaetaan ja hallinnoidaan niiden samojen toi mijoiden välillä, jotka tässä ovat jo vuosikymmeniä aiem minkin toimineet. Vaikka valtionrahoitus on toki liikuntarakentamisen runkoa ja valtio on osarahoittajana monessa muussakin asiassa, se ei ole se voima, jolla huippuurheilua tai liikun taa Suomessa pyöritetään. Joku etäinen välillinen vaikutus ylätasojen kokoustami silla voi olla, mutta ilman paikallista arkista toimintaa ei ole mitään toimintaa. Olipa ympäristönä seura, kunta, yritys, koulu tai kotipiiri, niitä kaikkia yhdistää paikallisuus.. Urheilun osalta se ratkeaa pitkäl ti seuroissa, liikunnan osalta se ratkeaa pitkälti kunnissa, yrityksissä ja kodeissa. Se on myös median näkökulmista näppärästi otsikoi tava tulokulma. Tärkeiden kokousten asialistalle ei nouse se, että koko urheilun ja liikunnan arkinen toimintaympäristö on muuttunut 2000luvulla, ja muuttuu koko ajan, rajua tahtia. Olipa ympäristönä seura, kunta, yritys, koulu tai koti piiri, niitä kaikkia yhdistää paikallisuus. Silti julkisuus luo mielikuvaa, jossa kaikki on muka kiin ni valtiovallan ja Olympiakomitean valtakunnallisesta joh tamisesta, että siellä on se tärkein kehityspiste. Kun pu hutaan urheilusta, toimitaan seuroissa. Samalla keskustelu tapaa ohjautua suuntiin, joissa organisoidaan ja virtaviivaistetaan huippu vaihetta. On tun tunut koko 2000luvun ja tuntuu yhä. Tämäkin kertoo kaiken paikallisesta perustas ta. Se on tietysti luonnollista, koska val tionrahoitus on olennaista ur heiluhierarkian ylätasojen ja urheilun puhevaltaa käyttävien tahojen omalle rahoituk selle. Sillä mitä Olympiakomitean ja lajiliittojen kokouksissa, ministeriössä tai urheilumediassa tehdään ei ole juuri yh teyttä siihen, miksi tuhannet suomalaiset lähtevät tänäkin iltana vapaaehtoisesti käyttämään vapaaaikaansa urheilu seuransa pyörittämiseen. 16 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Jos asetelmaa koittaa katsella sieltä päin, missä harjoitel laan, pelataan, kilpaillaan ja valmennetaan – tai leivotaan mokkapaloja, myydään pesuaineita ja vessapaperia sekä pa ketoidaan paikallisen marketin aulassa joululahjoja – tämä stressaantunut muutostouhu tuntuu kovin etäiseltä. Toiminta on paikallista, mutta niin on myös perheiden, kuntien ja suureksi osaksi yritystenkin laittama rahakin. Ministeriökin on julistanut huippuurheilemisen re monttitarvetta, mutta milloin se on vaatinut uudistamaan seuratoimintaa, parantamaan sen laatua
Kaksi eri maailmaa Ministeriön ja Olympiakomitean ulostulot, kapinaryhmien haastot ja sekavaa meteliä hämmentävät mediakiihkoilut eivät ole samasta maailmasta kuin se maailma, jossa arkea tehdään. Ajan ja järjen kanssa. Ratojen, kenttien ja salien maailmaa pyörittävien näkökulmista homma tuntuu täysin päättömältä, mutta se ei pääse esiin, kun järjestelmän ylätasoilla kaavioitaan piir televien organisaattoreiden ja piirtelyä kommentoivien me diatoimijoiden äänekäs puhe vie huomion ja tilan. Lisäksi ikäluokat pienene vät. Ei, mutta kun joku homma ei toistamisenkaan jälkeen toimi, voisi olla ihan ensimmäisenä viisainta lopettaa tois taminen. Pyöriihän se homma näinkin. Ei urheilutouhun ar kipyörittäjä ehdi eikä voi jakaa fokustaan siihen, että alkaa taistella julkisuuden tai järjestöjen tuulimyllyjä vastaan. ?. Noin vuosikymmenen päästä jopa noin joka neljäs pe ruskoulu hiljenee, jos koulujen keskimäärinen luokkakoko pidetään nykyisenä. Sitäkin huolestuttavampi arkinen todellisuuskuva on se, että nekin seuratoimijat, jotka jaksa vat ja jopa viihtyvät hullunmyllyssään, ovat joka tapaukses sa niin täynnä arkista tekemistään, että mitään toimintojen päivityksiä ja toimintaympäristöön reagointeja ei siinä ku viossa kukaan ehdi miettimään. Uusia urheilijoita, valmentajia sekä toimintaa pyörit täviä uhrautuvia vanhempia poistuu myös noin neljännes pelkän väestönkasvun hiipumisen vuoksi. Sinänsä kaikki järjestelmäremonttia taas kerran pohti vat ihmiset ovat varmasti ihan vilpittömin mielin liikkeel lä. Kun nykyistä seuraarkea katsoo, näkee niin paljon jak samisensa ylärajoilla ja aivan selvästi ylikuormittuneitakin toimivia hahmoja, että on vaikea kuvitella, että kuormaa voisi yhtään enää lisätä. 2000-luku on jo pitkällä Tähän monimuotoiseen korjauskohteeseen ei tietenkään ole mitään yhtä kaiken ratkaisevaa oivallusta. Niitä on kaikissa kunnissa ja jokai sen kunnan melkein jokaisessa kylässä, taajamassa ja lähi össä liikkuu joku itsekseen – ja melkein yhtä monessa joku myös ohjaa sitä liikettä. Se on se porukka, joka tätä arkea pyörittää. On outoa, miten vähän tämän ison porukan, siis ur heilun kansanliikkeen valtaenemmistön ja lopulta myös huippuurheilun lahjakkuuksien rekrytoinnin hoitavan ih misjoukon, hyvinvoinnin, olosuhteiden ja toimintojen kehi tysmahdollisuuksien edistäminen – tai edes ylläpitäminen koko ajan koventuvissa ympäristön paineissa – kiinnostaa ketään. Tai 2000lukua. Pariisin mahalaskusta on jo puoli vuotta. Ministeriö sai sentään jonkinlaisen jäsennellyn ehdotuk sen tulevaisuuden vaihtoehdoista tulevaisuudesta, mutta siinäkin näkökulma on kovin perinteinen. Kannattai si silti huomata, että kun koko urheilusysteemin yläkerran ajatusenergia on vuosia kohdistunut huippuurheiluun ja sen erilaisten ministeriörahoituksesta riippuvaisten tuki verkostojen kehittämiseen, yksi asia on jäänyt varjoon. Ei sitä tarvitse isommaksi liioitella. Ei tarvinne erikseen muistuttaa, että huippuvai heen kehittämissysteemit jauhavat tyhjää, jos lahjakkuuk sia kaiken muun touhunsa lisäksi keräävästä perustoimin nasta ei huolehdita. On aito halu keksiä malli, joka alkaa tuottaa teollisen ko neiston kaltaisella varmuudella huippumenestyjiä ja ohjata myös kansakuntaa liikkumaan enemmän. Todellisuus on ihan riittävän isoa sellaisenaankin. Suomalainen tapa elää on kuitenkin muuttunut melkoi sesti 1990luvun jälkeen. Urheilun ja liikunnan porukoissa on taipumusta liioitella erilaisilla numeroilla, joten ilmaistaan nyt varovasti. Mikähän se väärin tehty asia, tai oikean teon väärä koh de, mahtaisi olla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 17 Miksi näin. Ei hö pistä 10 000 seuran ja miljoonan ihmisen kansanliikkeestä, ihan konservatiivinen arvio tuhansista seuroista ja sadois ta tuhansista pelkästään seuratyön parissa liikkuvasta on jo ihan riittävä luku. Mutta miten se oikeastaan pyörii – ja kuinka kauan. Vapaaaikaa on enemmän, mutta sitä pitää ja kaa yhä useampaan suuntaan. Mistään ei tule mitään ilman heitä. Pari sataa päi vää. Heidän mo tivoitumisensa, kunnianhimonsa, innostumisensa, jaksa misensa, olosuhteensa, resurssinsa, tavoitteensa, sitou tumisensa – se ratkaisee suomalaisen liikuntakulttuurin tulevaisuuden kaikessa. Lisäksi pienene vän populaation ajasta kilpailee koko ajan niin paljon mui ta asioita, että nykyisenkaltaista sitoutumista vaativa seura toiminta muuttuu yhä vaikeammaksi. Missä on aidosti noussut esiin kysymys siitä, mitä päi vitystarpeita 2030luku tuo seuratoiminnalle ja ylipäänsä koko urheilu ja liikuntatouhun arkiselle perustalle. Siksi, että joka päivä on kuta kuinkin jokaisessa kyläs sä ja taajamassa peli, kisat tai treenit. Ei tämä tahdosta ole kiinni. Homma pyörii, mutta… Nolla olympiamitalia tai ei, tänäkin päivänä on tuhansia harjoitustapahtumia. Suomen urheilujohtamisen kehittäminen on eksynyt si vupolulle, jossa huomion on varastanut Olympiakomiteas ta muodostunut kollektiivinen rampa ankka ja sen loputon kommentointi – joka ei kuitenkaan sinänsä näytä juuri mi tään konkreettista tulosta tuottavan. Ilmeisesti luotetaan siihen, että kyllähän se seuratouhu aina pyörii. Minkä verran selkeämmäksi on saatu kuva siitä, miten Suomi tuottaa jatkossa huippuurheilua. Kysyttiinkö koskaan mitä päivitystarpeita olisi pi tänyt huomata ennen 2020lukua. Joka vuosihan kasvaa uusia hulluja vanhempia siihen ikään, että uhraavat elämästään 5–15 vuotta siihen, että koittavat ylläpitää lapsilleen kotikylän läheisyydessä edes jotakin harjoitus ja harrastustoimintaa. Jonkun kuitenkin pitäisi ehtiä. Aikaa on vähemmän, kiirettä on enemmän. Jos mikään ei muutu paremmaksi, vaikka koko ajan on korjattu niin hemmetisti, lienee se viesti siitä, että on joko toimittu väärin – tai sinänsä oikein, mutta vääräs sä kohteessa. Tai 2010lukua
Kärjessä puettava teknologia, mobiilisovellukset ja ikääntyvien kuntoiluohjelmat Kärkikolmikossa tapahtui vain vähän muutosta vuoteen 2024 verrattuna (A’Naja, ym. Tulevat kyselyt osoittavat, miten vahvas ti tulokkaat säilyttävät asemansa liikuntatrendien kärjessä KASPER SALIN, LitT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kasper.salin@jyu.fi Kuntoilutrendit 2025: Teknologia valtaa alaa Vuoden 2025 kuntoilutrendeissä korostuu teknologian hyödyntäminen. Trendi määri tellään yleiseksi kehitykseksi tai muutokseksi tilanteessa tai ihmisten käyttäytymisessä (A’Naja, ym., 2024). Puettavalla teknologialla tarkoitetaan erilaisia mittareita, jotka kerotvatt esimerkiksi fyysisestä aktiivisuu desta, kuormitusasteesta ja palautumisesta. – tai kuinka pian ne unohtuvat liikunnanharrastajien mie lestä. Tutkimuksessa erotetaan toi sistaan kaksi eri termiä ”villitys” (fad) ja ”trendi” (trend). Tähän kategoriaan kuuluneista trendeistä peräti kolme sijoittui kymmenen kärkeen American College of Sports Medicine -järjestön (ACSM) vuosittaisessa tutkimuksessa. Koska mittarit kehittyvät nopeasti, ne pitävät hyvin pintansa kuntoilutren dien ykkösenä. ACSM:n vuosittainen kuntoilutrendikysely toteutettiin ke vään 2024 aikana 18. Vaikka vuoden 2025 liikuntatrendit myötäilevät pitkälti aiempien vuosien tuloksia, on 20 trendin listalla muuta ma uusi tulokas. Vuonna 2016 listalle noussut puettava teknologia on pitänyt tiukasti asemansa kärjessä joka vuosi. Se on me nettänyt kärkipaikkansa vain kahdesti: nopean suosion saavuttaneelle HIITharjoittelulle (2018) ja vuonna 2021 ko ronaviruksen takia, kun onlineharjoittelu nousi tilapäises ti ykköseksi. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ACSM on kartoittanut vuodesta 2006 asti alkavan vuoden kuntoilutrendejä. Villityksessä on kyse lyhytaikaisesta muotiilmiöstä, joka herättää suurta innostusta vain vähän aikaa. Kuva: Freepik. Tulok sista on muodostunut merkittävä tiedonlähde liikuntaalan toimijoille pyrittäessä palvelemaan asiakkaiden toiveita. Vuosittaiset kaupallista, kliinistä, yhteisöllistä ja yritys sektorin toimintaa käsittelevät kuntoilutrendikyselyt vah vistavat käsityksiä aiemmin tunnistetuista kehityssuunnis ta. kerran. Viime vuosien tapaan vuoden 2025 kuntoilutrendien ykköseksi listattiin puettava teknologia. 2024b)
Puettava teknologia 2. Kovatehoinen intervallitreeni (HIIT) 7. ACSM’s Health & Fitness Journal, 28(1), 14–26. Vastaajista 93,9 prosentilla oli jokin korkea-asteen tutkinto. Sisältää neljä erilaista trendiä, jotka kuvaavat teknologian käyttöä joko suorituksen seuraamiseen tai suorituskyvyn kehittämiseen. Vastaajista suurimman joukon muodostivat personal trainerit (18,3 %). Sisältää viisi erilaista trendiä, jotka kuvaavat tietyille ryhmille suunniteltua liikuntaa. Toiseksi nousivat mobiilisovellukset edellisvuoden seit semänneltä sijalta. Vastaajien tuli arvioida kymmenportaisella Likert-asteikolla onko kyseinen väittämä (1) epätodennäköisesti tuleva trendi … (10) hyvin todennäköisesti trendi. S., & Reed, R. Erilaiset mobiilisovellukset ovat nous seet nopeasti suosioon, sillä ne voivat kattaa paljon erilaisia toimintoja. 1. Edellisvuoden listalta 20 ulkopuolelle putosivat työpaikalla tapahtuva ter veyden edistäminen (2.), ulkona tapahtuva kuntoilu (12.) ja onlineharjoittelu (19.). Todennäköisimmistä kuntoilutrendeistä muodostettiin lista, jossa kuvattiin jokainen trendi jonkin pääkategorian alla. N., Batrakoulis, A., Camhi, S. A’Naja, M. Mobiilisovellukset 3. Vastaajista oli naisia 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Sisältää viisi erilaista trendiä, jotka kuvaavat organisatorisia puitteita asiakkaiden palvelemiseksi. 2024 ACSM worldwide fitness trends: future directions of the health and fitness industry. Sisältää kymmenen trendiä, jotka kuvaavat asiakkaille tarjottuja erityispalveluita tai ryhmämuotoisia harjoitteita. Harjoittelupaikka Liiketoimintamalli Erityisryhmät Liikuntaohjelmat Teknologia Palautumiseen tähtävät ohjelmat Harjoitusmuodot. Ikääntynvien kuntoiluohjelmat 4. W. Terveysja hyvinvointivalmennus Kuvio 2. Kolmantena listalla oli ikääntyvien kuntoohjelmat, jotka ovat olleet jo useana vuonna suosituimpien kuntoi lutrendien listalla. M., McAvoy, C., Sansone, J. Päätoimisesti liikunta-alalla toimivia oli 64,7 prosenttia vastaajista. Sisältää seitsemän trendiä, jotka kuvaavat erilaisia paikkoja, joissa kuntoilu voi tapahtua. Vuoden 2025 kuntoilutrendien kymmenen kärjessä ei ol lut uusia tulokkaita, mutta top 20 listalle nousivat uusina vaikuttajien tai brändilähettiläiden johtamat kuntoiluohjel mat (12.) ja kylmä ja kuumaterapiat (20.). Tämän lisäksi linkkiä jaettiin ACSM:n sähköisillä alustoilla ja vuosittaisessa tapaamisessa. Dataan perustuva harjoitusteknologia 8. . ACSM’s Health & Fitness Journal, 28(6), 11–25. Kategorioita olivat harjoittelupaikka, kuntoilun liiketoimintamalli, erityisryhmien liikuntaharjoittelu, harjoitusmuodot, teknologian hyödyntäminen, liikuntaohjelmat ja palautuminen. Vastaukset kerättiin sähköistä alustaa hyödyntäen (Qualtrics). Teknologian valtaa kuntoilutrendeissä korostaa se, että listan seitsemäntenä oli dataan perustuva harjoitustek nologia. Nämä ohjelmat vastaavat erityisesti ikääntyneiden yksilöllisiin tarpeisiin ja edistävät voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja sydän ja verisuoniterveyttä rää tälöityjen harjoitusten avulla. Painonpudotukseen tähtäävät liikuntaohjelmat 5. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 19 Näin tutkimus tehtiin Vuoden 2025 kyselyssä oli yhteensä mukana 45 kuntoilutrendiä. Lisäksi erilaiset kuntoilusalihar joittelua tukevat sovellukset ovat nopeasti nousseet suosi tuiksi. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 41,6 vuotta (vaihteluväli 18–72 vuotta). Sisältää 11 trendiä, jotka kuvaavat erilaisia ärsykkeiltään vaihtelevia harjoitusmuotoja. 2024. Niihin voidaan myös linkittää helposti puetta van teknologian laitteita. Sisältää kolme erilaista trendiä, jotka kuvaavat harjoitusmetodeita palautumiseen ja terveyden edistämiseen. Vaikka teknologivetoiset trendit nousevat vuoden 2025 listalla korkealle, on hyvä muistaa, että viime vuosina muutamat teknologiatrendit ovat myös pudonneet nopeas ti alas, kuten onlineharjoittelu. 2024b. Top 10 -kuntoilutrendit LÄHTEET A’Naja, M. Kyselyyn tuli 2 083 vastausta. N., Reed, R., Sansone, J., Batrakoulis, A., McAvoy, C., & Parrott, M. Mielenterveyttä edistävä liikunta 9. Vastaajista 55 prosentilla oli yli 10 vuoden kokemus liikunta-alalla toimimisesta ja 26,3 prosentilla yli 20 vuoden kokemus. Ne eivät ainoastaan paranna fyysisiä valmiuksia, vaan myös lisäävät henkistä hyvinvoin tia ja yleistä elämänlaatua. Kysely lähetettiin maailmanlaajuisesti yhteensä 30 394 vastaanottajalle. Kuvio 1. Toiminnallinen harjoittelu 10. Perinteinen voimaharjoittelu 6. Kuntoilutrendien luokitteluperusteet. 2025 ACSM Worldwide Fitness Trends: Future Directions of the Health and Fitness Industry
Tiebout 1956, 424). 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 K unnat ja kaupungit käyttävät brändäystä erot tuakseen ja pärjätäkseen keskinäisessä kilpailus sa uusista asukkaista. Jo pitkään on ollut tiedossa, että mahdolliset uudet asuk kaat pohtivat asuinpaikkavalintojaan tarjolla olevien palve luiden perusteella (esim. ARI KARIMÄKI, LitT johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ari.karimaki@nsconsulting.fi JAN NORRA, LitM johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy SARA TURUNEN, FM maisteriopiskelija Sport Business Management Jyväskylän ammattikorkeakoulu ILARI LESKELÄ, LitM asiantuntija North Sport Consulting Oy Liikuntamahdollisuudet paljon urheilutapahtumia tärkeämpiä kuntien vetovoimatekijöinä Arkija luontoliikuntamahdollisuudet voivat vaikuttaa muuttopäätöstä tehtäessä asuinkunnan valintaan. Kuva: Jouko Kokkonen Myös tapahtumilla voi olla merkittävä rooli kuntabrändin kannalta. Sen sijaan elinvoimatekijöitä tarkasteltaessa koros tuvat kunnan omat vahvuudet ja ominaispiirteet (Viinamä ki 2019,6). Rein & Shields 2007, 4). Liikunta kulttuurin jatkuva eriytyminen näkyy kunnissa muun muassa harrasteliikunnan ja kilpaurheilun erilaisi na tavoitteina ja toimintoina, mikä osaltaan luo brändityöl. (vrt. Kuntaorganisaatiolla tai lakisääteisillä tehtävillä on hieman hankala erot tautua. Liikunnan ja urheilun brändäämistä Suomen kunnissa ja kaupungeissa on tutkittu vähän. Tapahtumat tuovat paikkakunnalle ainakin tun nettuutta ja matkailutuloja. Liikunnalla ja urheilul la voidaan ajatella olevan erityistä potentiaalia, koska ky seessä on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, joka kosket taa monia ihmisiä jollain tapaa. Liikuntaan ja urheiluun liittyvä brändityö on kuitenkin vielä vähäistä Suomen kunnissa. Hyvin toimivat palvelut tuovat paikkakunnalle sekä veto että pitovoimaa
2016, 45) Näin vaikka kaupunki oli juuri valinnut yhdeksi keskeisim mäksi kaupunkistrategian kärjekseen liikunnan edistämi sen ja alkanut rakentaa sen ympärille tietoistesti ”Liikuntapääkaupunki Jyväskylä” brändiä. Kyselyaineiston pohjalta julkaistaan vuoden 2025 alkupuolella liikuntamarkkinoinnin opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. He saivat tehtäväkseen valita annetuista vaihtoehdoista liikun taan liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden asuinpaikan valintaan. Se koettiin vastausvaihtoehdoista vä hiten merkittäväksi tekijäksi. Vastanneista oli naisia 70 prosenttia ja miehiä 28 prosenttia. Ypäjällä sijaitsee puolestaan yksi Euroo pan suurimmista hevosalan oppilaitoksista. Kysely oli suunnattu aikuisvastaajille ja siitä tiedotettiin kuntien verkkosivuilla sekä liikuntapalveluiden viestintäkanavissa. Suomessa aktiivinen ja strateginen kuntabrändin raken taminen liikunnan ja urheilun avulla näyttäisi olevan vielä toistaiseksi vähäistä. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin Jy väskylän kaupungin liikuntaan ja urheiluun perustuvaa brändäystä. Myös aktiivisiksi urheilun seuraajiksi ilmoittau tuneet nostivat nämä selvästi merkittävimmiksi perusteik si.. Toisaalta aktiivinen brändäystyö näyttäytyi vielä varsin heikkona ja keskeneräisenä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 21 Näin tutkittiin North Sport Consulting toteutti keväällä 2024 Kuntien liikuntabrändit -kyselyn, johon vastasi 2 013 suomalaista. Hevosopiston historia ulottuu 1930luvulle asti. Mahdollisuudet arki ja luontoliikuntaan nousivat kes keisimmiksi asuinpaikan valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Toisaalta laaja tarttumapinta houkuttelee puhumaan omasta kaupungista esimerkiksi ”urheilukaupunkina” ilman jäsentyneempiä perusteluita nimitykselle. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat vastaajien näkemykset heille tärkeimmistä kuntien liikunnan ja urheilun palveluihin liittyvistä vetovoimatekijöistä. Valintaperusteena seurasivat kunnan liikuntapaikkatarjon ta, seuratoiminnan elinvoimaisuus ja kilpaurheilun tapah tumatarjonta tässä järjestyksessä. Miesten ja urheilua aktiivisesti seuraavien jou kossa asialla oli jonkin verran merkitystä, mutta hekin koki vat kaikki muut vaihtoehdot merkittävämmiksi. Joitain esimerkkejä on kuitenkin löy dettävissä Jyväskylän lisäksi. Tuoreempana esimerkki nä voi mainita viime vuosina luodun ”Golfkunta Hattula” brändin, jolla kunta haluaa viestiä monipuolisista mahdol lisuuksista harrastaa eri golflajeja (golf, frisbee ja multi golfkentät). Lapsiperheet kokivat seuratoiminnan elinvoimaisuuden varsin tärkeäksi, mutta heilläkin arki ja luontoliikunta oli vat merkittävimmät uuden asuinkunnan valintaperusteet. Näyttää siltä, että kilpaurheilutapahtumien tarjonta ei ole kovin merkittävä valintaperuste, kun ihmiset miettivät asuinpaikan valintaa. (Ahonen ym. Kuva: Jouko Kokkonen Liikuntakulttuurin jatkuva eriytyminen luo brändityölle mahdollisuuksia.. Arkija luontoliikkumisen mahdollisuudet korostuvat vetovoimatekijöinä Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitkä liikunnan ja urhei lun osatekijät ovat omiaan lisäämään paikkakunnan veto voimaisuutta. le erilaisia mahdollisuuksia. Tulokset haastavat osittain julkisessa keskustelussa yleensä painottuvia kuntabrändi-näkökulmia. Mukana olivat Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Tuusula, Vaasa ja Ylöjärvi. Vastaajia pyydettiin kuvittelemaan tilanne, jossa he muuttaisivat pois nykyisestä asuinkunnastaan. Erityisesti naiset ja lapsiper heet eivät pitäneet kilpaurheilutarjontaa kovin tärkeänä perusteena. Sekä miehet että naiset nostivat arki ja luontoliikunnan tärkeimmiksi vetovoima tekijöiksi. Esimerkiksi ”Talviurheilukaupunki Lahti” pohjautuu luontevasti suomalaisittain ainut laatuiseen, satavuotiseen historiaan Salpauselän kisojen sekä pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuski sojen järjestäjänä. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään omasta mielestään liikuntaja urheilupalveluiden kannalta vetovoimaisimpia kuntia. Tulokset kertoivat, että liikunta ja urheilu muodostavat merkittävän osan kaupungin imagosta ja iden titeetistä. Kuntien liikuntabrändit -kysely toteutettiin huhtitoukokuussa 2024 nettikyselynä 18:ssa asukasmäärältään isossa kunnassa
Missä määrin oheiset tekijät vaikuttaisivat kuntavalintaasi. Oletuksena on, että muita kuntavalinnan kaikkein tärkeimpiä perusteita, kuten sopivan asunnon löytymistä tai työpaikan sijaintia suhteessa uuteen asuntoon ei tarvitse huomioida. Naiset Miehet Aktiiviset urheilun seuraajat Lapsiperheet 50 33 16 1 % 39 49 11 1 % 40 48 11 1 % 35 51 13 1 % 6 24 41 29 % 18 40 32 10 % 15 40 36 9 % 11 31 37 21 % 42 64 32 4 % 50 7 1 % 59 36 5 % Erittäin merkittävä valintaperuste Melko merkittävä valintaperuste Ei kovin merkittävä valintaperuste Ei lainkaan merkittävä valintaperuste % 30 38 22 10 % 34 44 17 5 % 38 40 18 4 % 46 42 10 2 % 36 57 6 1 % 22 76 2 % 29 67 4 % 28 68 4 59 36 5 %. toimivat kevyen liikenteen väylät) Seuratoiminnan elinvoimaisuus (esim. luonnonläheisyys, hyvät ulkoilumaastot ja uimarannat) TÄRKEIMMÄT LIIKUNTAAN JA URHEILUUN LIITTYVÄT VETOVOIMATEKIJÄT KUNNISSA* * Kysymys: Kuvittele tilanne, että muuttaisit pois nykyisestä asuinkunnastasi. lasten seuraharrastamisen mahdollisuudet) Luontoliikunnan mahdollisuudet (esim. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Liikuntapaikat liikunnan harrastamisen näkökulmasta Kilpaurheilun tapahtumatarjonta Arkiliikkumisen edellytykset (esim
Monipuoliset liikuntamahdollisuudet kuntien vetovoimatekijöinä Liikunnasta ja urheilusta on mahdollista muodostaa run saasti erilaisia mielikuvia ja paikkakuntien brändityön ai hioita. Sport city branding of a mid-sized city in Finland. Omaa kotikuntaa ei saa nimetä. Selvästi vetovoimaisimmaksi arvioitiin Tampere, joka sai lähes kaksi kertaa enemmän mainintoja kuin seuraavaksi suosituin kunta. Mahdollisilta uusilta asuk kailta kysyttäessä näyttää siltä, että kilpaurheilutapahtumat eivät nouse kovin merkittäväksi tekijäksi – varsinaiset lii kuntamahdollisuuksiin liittyvät palvelut ja olosuhteet koe taan tärkeämmiksi. Tässä kyselyssä avautuu kuitenkin toisenlainen näkökulma kau punkien vetovoimatekijöihin. Käsikirjoitus, valmistuu vuonna 2025. Monipuolinen ja ympärivuotinen liikunnan ja urheilun palvelutarjonta on ominaista Suomen isoille kaupungeil le. Esimerkiksi luonnonläheisyyttä ja ulkoilumah dollisuuksia on perinteisesti korostettu maaseutumaisten kuntien vahvuuksina ja vetovoimatekijöinä. 1956. 47, No 1, 5–7. Tampere oli en simmäisenä sekä naisten että miesten vastauksissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 23 Isot kaupungit vetovoimaisimpia kuntia Vastaajilta kysyttiin myös mitkä ovat liikuntaan ja urhei luun liittyvien vapaaajanmahdollisuuksien näkökulmas ta kaikkein vetovoimaisimmat Suomen kunnat. Focus Localis, Vol. Viinamäki, O-P. Vastauksissa menestyivät parhaiten Suomen suurim mat kaupungit (taulukko 1.). Kyselyssä nämä määriteltiin muun muassa toimi vina kevyen liikenteen väylinä, luonnonläheisyytenä, hy vinä ulkoilumaastoina ja uimarantoina. Place branding sports: Starategies for differentiating, emerging, transitional, negatively viewed and newly industrialised nations. Panostukset tapahtumaareenoihin ja kilpaurheilu menestykseen voivat lisätä kaupungin vetovoimaa. Tämä tuottaa vetovoimaa, jota voi hyödyntää bränditun nettuuden vahvistamiseksi. NAISET MAININTOJA MIEHET MAININTOJA Tampere 510 Tampere 314 Helsinki 314 Jyväskylä 166 Jyväskylä 305 Helsinki 119 Lahti 197 Lahti 111 Turku 175 Oulu 79 Oulu 171 Turku 62 Espoo 112 Kuopio 61 Kuopio 108 Joensuu 38 Kuusamo 60 Espoo 35 Seinäjoki 25 Joensuu 43 Sotkamo 34 Rovaniemi 41 Kuusamo 18 Hämeenlinna 38 Kittilä 16 Vantaa 15 Vantaa 37 Seinäjoki 30 Rovaniemi 15 VETOVOIMAISIMMAT KAUPUNGIT * (Top 15) Sotkamo 77 Taulukko 1. A pure theory of local expenditures. The Journal of Political Economy, Vol 64, No 5, 416–424. Omaa koti kuntaa ei saanut nimetä. 2019. Jyväs kylän ja Helsingin keskinäiset sijoitukset (2./3.) vaihtelivat sukupuolen mukaan. Kohteena voisivat olla sekä asukkaiden että kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden näkemykset. Erityisesti nousevat esiin arki ja luontoliikuntamahdol lisuudet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuntaorganisaation maineeseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Isoimmilla kaupungeilla on tässä luonnollises ti etulyöntiasema, mikä näkyy parempana mahdollisuutena rahoittaa uusia liikuntapaikkoja, ylläpitää isoja urheilulai toksia ja järjestää tapahtumia. Rein, I. 2007. Urheilua aktiivisesti seuranneilla kärkeen nousivat Tampere, Jyväskylä, Helsinki ja Lahti. Ur heilua passiivisesti seuranneilla järjestys oli Tampere, Hel sinki, Jyväskylä ja Lahti. LÄHTEET Ahonen, A., Lämsä, J., Mero, A. . Acta Turistica, Vol.28, No 1, 27–48. Vaikka tässä kyselyssä vastaajat olivat kaupunkilaisia, niin arki ja luontoliikuntamahdollisuudet nousivat voimak kaasti esiin. Tiebout, C. 2025 Liikuntamarkkinoinnin opinnäytetyö koskien liikuntabrändäystä. Suurten kaupunkien vanavedessä mainin toja keräsivät myös Kuusamo, Sotkamo ja Rovaniemi, jotka ovat varsin tunnettuja erityisesti talviliikunnan ja urhei lun mahdollisuuksistaan. Lajien suuret harrastajamää rät sekä isot ja menestyvät seurat pönkittävät osaltaan käsi tystä elinvoimaisesta ja menestyvästä urheilukaupungista. Turunen, S. Sekä lapsiperheet että pariskun nat nostivat kärkeen Tampereen, Jyväskylän, Helsingin ja Lahden. Olisikin syytä tutkia lähemmin, miten aktiivisessa brändäyksessä tuotetut mielikuvat vas taavat todellisuutta. Kärkikaupunkeja seurasivat Oulu, Turku, Kuopio, Es poo ja Joensuu. Arki ja luontoliikuntaa sekä muita liikuntapalveluja olisi kin hyvä nostaa rohkeasti esiin kaupunkien ja kuntien stra tegioissa sekä brändityössä, koska niillä näyttää olevan hy vää kaikupohjaa asukkaiden parissa. & Shields, B. Vastaajan sai nimetä 1–3 kuntaa. Place Branding and Public Diplomacy, Vol. Molemmat keräsivät kuitenkin enem män mainintoja sekä naisilta että miehiltä kuin neljännek si sijoittunut Lahti. 3, No 1, 73–85. 2016. Olisikin kiin nostavaa selvittää, onko maaseudun kunnilla hyviä koke muksia liikunnan ja urheilun brändityöstä. Voit nimetä 1–3 kuntaa.. Vetovoimaisimmat kunnat* Kysymys: Mitkä Suomen kunnista / kaupungeista ovat sinun mielestäsi liikuntaan ja urheiluun liittyvien vapaa-ajanmahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein vetovoimaisimmat. Seuraaville sijoille tulivat Jyväskylä, Helsinki ja Lahti. & Karimäki, A. Suuret kaupungit pärjäävät myös todistetusti kilpailussa uusista asukkaista. Viime vuosina isoissa kaupungeissa on puhuttu paljon isojen tapahtumaareenoiden suunnittelusta ja ra kentamisesta, mikä on osaltaan ohjannut myös brändäys keskustelua. Nämä näyttävät olevan ihmisten mielestä keskeisimpiä vetovoimatekijöitä
Seura ehdotti pian, että Korsberg voisi lähteä mukaan Palloliiton Kes kiSuomen piirin toimintaan. 24 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 JOUKO KOKKONEN Minttu Korsberg: ”Meidän pitää uskaltaa liikunnassakin unelmoida isosti” Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg on työurallaan kulkenut Palloliitosta valtionhallintoon. Opiskeluvuo sinaan hän lähti mukaan urheiluseura toimintaan muutenkin kuin pelaajana. Oma laji alkoi löy tyä kymmenen ikävuoden jälkeen. Korsbergin iloksi liikkumisen poikkihallinnollinen edistäminen on ottanut ohjelman ansiosta loikan. – Olin aika pitkään joukkueemme kapteeni. Lapsena hän kokeili mo nia liikuntamuotoja. Oppimismatka järjestöelämän pa rissa jatkui ja vähitellen Korsberg pää si kiinni piirin toimintaan. Kuva: Jouko Kokkonen. Hänestä tuli kilpailu ja nuorisovaliokunnan jä sen. Oli tällainen hyvin pinnallinen syy, takki oli niin makea, naurahtaa Korsberg Korsberg pyrki ja pääsi opiskele maan liikuntahallintoa. K orsberg kertoo pitäneensä aina monipuolisesta liikkumi sesta. Hän kertoo pohtineensa opiskeluvaihtoehtona oikeustiedettä, mutta liikuntatieteellinen vei voiton. – Olin nähnyt katukuvassa Liikun nan takkeja, niin halusin samanlai sen. Jotain siinä yhteisössä oli, ja jouk kueurheilu tempaisi mukaansa, pohtii Korsberg. – Olen kokeillut telinevoimiste lua, kilpatanssia, karatea, yleisurhei lua ja jalkapalloa, josta tuli oma laji. Liikunta oli paikkana tutumpi jyväs kylä läiselle. Jalkapallo ei ollut poikkeuksellisen kiinnostavaa, koska tykkäsin myös kai kesta muusta liikunnasta ja urheilus ta. Jyväskylän Pallokerhosta tuli Kors bergin seura yli puoleksitoista vuosi kymmeneksi. Seura päätti, että kapteeni voi edustaa naisten edustusjoukkuet ta hallituksessa. lähikuvassa Minttu Korsberg vastavalittuna Valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä elokuussa 2019
Tavoitteena oli edis tää lasten ja nuorten jalkapal loa sekä lajin harrastetoimintaa. VLNhaus sa hänelle oli kirkastunut, että tiedolla johtaminen ja tie don käyttö on kiinnostava tutkimusaihe. Liikuntaneuvoston leipiin Korsberg sanoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnal lisista asioista, politiikasta ja hallinnosta. Korsberg on Palloliiton kautta työelämään Opintojen loppuvaiheessa Korsberg haki harjoittelupaikko ja eri tahoilta. SMsar jakausi 2004 sujui heikosti, pisteitä kertyi yksi ja kohtalo na oli putoaminen. Ohjelma linkittyy myös VLN:n aiemmin tekemiin ministeriökohtai siin arviointeihin, joita käytettiin hallitusneuvotteluvai heessa taustaaineistona. Järjestely kävi liian ras kaaksi ja seura vaihtui FC Kontuksi loppukaudeksi. Korsberg sanookin kulkeneensa mielenkiintoisen mat kan yhden lajin parista kansalliseen liikuntahallintoon. Hän sanoo pyrkineensä tietoisesti kohti va litsemaansa päämäärää. Mukana ovat OKM:n ohella sosiaali ja terveys, liikenne ja viestintä, ympäristö, puolustus ja työvoima ja elinkeinoministeriöt. Yliopistossa hän luki liikuntahallinnon ohella sivuaineina sosiologiaa ja naistutkimusta. Väitöskirjatutki joiden yhteiseltä aloitusjaksolta hänelle on jäänyt mieleen kurssin vetäjän ajatus siitä, että tutkimusta tehdään myös niinä hetkinä, kun sitä ei varsinaisesti tehdä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 25 – Aloin tehdä tutkimussuunnitelmaa ja hakea tohtori koulutettavan paikkaa. Vaikka minut on si joitettu opetus ja kulttuuriministeriöön, niin tämä on koko valtioneuvoston ohjelma. Syksyllä FC Kontu ja JyPK joutuivat vastakkainen naisten SMsarja karsinnan ensimmäisessä vaiheessa. Hän toimi ohjaajana ja kehitti ryhmäliikuntatoimintaa. – Jotenkin uskon siihen, että ihminen alkaa alitajuises ti kulkemaan sitä kohti, minkä hän sanoittaa omaksi haa veekseen tai tavoitteekseen. "Nyt meillä on oikeasti välineet, joilla pääsemme edistämään liikkumista ja liikuntaa.". Kun olin saanut paikan, niin liikun taneuvostosta vapautui samainen suunnittelijan tehtävä, jossa aloitin vuonna 2017. – Tässä on todella suuri ero edellisiin hallituskausiin ver rattuna. Korsbergin ajatukset suuntautuivat väitöskirjaan, jota hän oli alkanut kypsytellä vanhempainvapaalla. Poikkihallinnollisuus alkanut edetä Korsbergille meneillään oleva hallituskausi on kolmas, jol la hän työskentelee liikuntapolitiikan parissa. Vanhempainvapaalla Korsberg työskenteli osaaikaises ti yrityssektorilla, Taitoliikuntakeskuksessa kotinsa lähel lä. Hän oli vaihdossa keväällä 2003 Englannissa, kun puhelin soi. Korsberg suuntasi kuitenkin pääkaupunkiin, harjoitte li aluksi itähelsinkiläisen FC Kontun kanssa ja matkusti Jy väskylään peleihin viikonlopuiksi. – Se oli tietenkin unelmien työpaikka, koska olin jalka pallotaustainen. Vuoden 2024 alusta hän alkoi hoitaa Suomi liikkeelle ohjelman pääsihteeriyttä. Työn lisäksi Korsberg on tehnyt lomillaan väitöskirjaa tiedolla johtamisesta liikuntahallinnossa. Nyt meillä on oikeasti välineet, joilla pää semme edistämään liikkumista ja liikuntaa. Palloliitto tarjosi paikkaa. Unelmatyökseen Korsberg luonnehtii toi mintaa politiikan teon taustalla ja valmistelussa. Silloin puhuttiin, että meidän pitää edistää liikku mista ja liikuntaa. Ura jatkui laatujärjestelmän ja seurojen organisaation kehittä mistyön parissa. Asiasta on puhuttu jo edellisillä hal lituskausilla, mutta velvoittavat kirjaukset ovat puuttuneet. – Tämä on ollut avain siihen, että on ihan oikeasti päästy teke mään eri hallinnonaloilla liikku misen edistämistoimia, mikä on ollut tietenkin hyvin motivoivaa. FC Kontu voitti 2–0 ja pääsi karsimaan noususta, joka myös toteutui. Tehtiin Kaikki pelaa ohjeistukset ja korostettiin sitä, että kaikilla on oikeus saa da peliaikaa ja osallistua liikuntaan ja urheiluun, muiste lee Korsberg. Vuonna 2019 hänet valit tiin avoimessa haussa seuraavalle toimikaudelle. Hän pääsi tekemään Pallo liittoon tyttö ja naisjalkapallon kehitysprojektia, jonka jälkeen jatkoa seurasi Kaikki pelaa tii missä. Lii kuntaneuvostossa Korsberg siirtyi suunnittelijan tehtävästä hoitamaan ensin pääsihteerin sijaisuutta kuuden kuukau den loppukaudeksi vuonna 2018. Ke väällä 2023 tilanne muuttui hal litusohjelman myötä. Niitä aikoja on sikäli ikävä. On ollut lupa lähestyä kaikkia ministeriöitä ja työskennellä nii den kanssa. Korsberg veti myös ESRhankketta, jossa opin nollistettiin seuratoimintaa yh dessä ammatillisten oppilaitosten ja jalkapallon pääsarja seurojen yhteistyönä. Korsbergin ura sen sijaan eteni suotuisasti ja jatkui Palloliitossa äitiysloman sijaisuudella vuoden 2004 alus sa. Tämä kau si poikkeaa aikaisemmista siinä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tarkasti, mitä eri hallinnonaloilla tehdään liikku misen edistämiseksi. – Pitää kyllä sanoa, että kun Nuori Suomi oli vielä jal keilla, niin eri lajien välillä oli todella tiivis lasten liikun nan kehittämisen henki. Väitöskirja hyvällä mallilla Työuransa Korsberg näkee kehittyneen tavoitteiden ja sat tumien kautta. Vuoden 2025 Suomi liikkeelle ohjelmalle myönnettyjä määrärahoja käyttää kuusi ministeriötä, mikä tekee Kors bergin mukaan poikkihallinnollisuudesta totta. Pohdintaa ohjasi vat myös järjestöpuolen kokemukset, jotka olivat herätelleet miettimään toiminnan ja valintojen perusteita. Korsberg pitääkin työuransa huippuhetkenä Suomi liik keelle ohjelman saamista osaksi hallitusohjelmaa. Mietittiin yhdessä minkälaisia ovat toimintalogiikat ja periaatteet lasten liikunnassa ja ur heilussa. Kun Val tion liikuntaneuvosto (VLN) haki uusia työntekijöitä, niin hän pyrki suunnittelijan paikalle, jossa tehtäviin kuului tie deasiantuntijuus, mutta ei tullut valituksi. Korsberg ei pelan nut lojaaliudesta vanhalle seuralleen. Pelasin vielä aktiivisesti, joten oli vaikea muuttaa Helsinkiin
Nykyisessä työssä lain tuntemuk sesta olisi paljon hyötyä, kun yhteiskunnan legalisoitumis vauhti on nopeutunut. Pala vereissa hän onkin kuullut, miksi hänen hahmottelemaan sa muutosta ei voida käytettävissä olevalla määrärahalla to teuttaa. – Ehkä tässä nykytyössä ja koko työuralla on ollut sopiva yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Tavallisessa työelämässä ei anne ta yhtä suoraa palautetta kuin tiedeartikkelin käsikirjoituk sesta. Vaikka asia kirpaisi, niin hän alkoi miettiä, oliko osannut kirjoittaa aiheesta riittävä hyvin tullakseen ym märretyksi. Palaute ei aina ole kivaa, mutta se kehittää Korsber gin mukaan, vaikka itse ei olisi samaa mieltä sen sisällöstä. Myös yksi Korsbergin artikkeli on hylätty vertaisarvioin nissa. Hän sanoo ymmärtävänsä realiteetit, mutta se ei saa estää kunniahimoisia tavoitteita. Vaikutuksen teki hä nen tapansa suhtautua ihmisiin ja ottaa heidät mukaan niin työssä kuin muutenkin. Haluan myös ymmärtää paremmin tiedon laatua, miten tieto on tuotettu. Keinot ovat olemassa, pää töksiä puuttuu. Miten luotettava tulos on lapsilla ja aikuisilla. – Toivoisin, että tämän voisi siirtää työelämään. – Saan jonkun ajatuksen, joka pitää tietysti kirjoittaa no peasti ylös, koska muuten se katoaa. Korsberg muistuttaa tutkimustiedon kertovan, että lap set aliarvioivat usein itse raportoidun liikkumisen ja aikui set liioittelevat sitä. Korsbergin työuran alussa Viitanen veti päiväkodeille suunnattua kehitysprojektia ja kutsui uu den tulokkaan mukaan työryhmään. Silloin hammasterveys tunnistettiin puutteelliseksi ja ajateltiin, että meidän pitää koko väestötasolla saada se pa ranemaan. Usein on Korsbergin mukaan kyse siitä, että ei kykene esittämään itsestään selvänä pitämäänsä asiaa toi selle ymmärrettävällä tavalla. Onhan se taval laan koomista, että itse istun ja tulee hartiavaivoja, kun pää tavoite on, että ihmiset eivät istuisi niin pitkiä aikoja koneel la vaan liikkuisivat. ?. – Uskon liikkumisen haasteessa ihan samaan. Marko sanoi, että tule mukaan oppimaan, sen jälkeen kokemusta on. Tämän olen yrittänyt ottaa mukaan. Hyvä yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä Korsberg sanoo miettineensä, olisiko hänen pitänyt pyrkiä lukemaan oikeustiedettä. Korsbergin väitöskirjan kolmas artikkeli ilmestyi tam mikuussa julkaistussa Future Public Governance and Global Crises – Nordic Perspectives kirjassa. Kun puhutaan liikkumisen suosi tusten täyttymisestä, niin voidaan yksinkertaistaa, että 1/3 suomalaisista täyttää ne. – Jos meillä on yhteiskunnassa ollut iso kansallinen asia, joka on tunnistettu haasteeksi, niin siihen on löydetty kei noja. Liikkumisen lisäämiseen on Korsbergin mukaan keino ja, jos sitä oikeasti halutaan. Väitöskirjan tekemisestä Korsberg sanoo nauttivansa kovasti. – Alapa selittämään tätä päättäjälle kuvailemalla kaikki nämä ulottuvuudet, niin siinä menee täysin solmuun. 26 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 huomannut usein lenkillä, että mielessä taustalla rullaava väitöskirja tai jokin työasia pompahtaa esiin. Meidän pitää ihan oikeasti uskoa siihen, että ihmiset voidaan saa da liikkumaan. Ammattilaiset tulivat kou lulle ja jakoivat punaisia pureskelutabletteja. Peilin edessä tarkasteltiin hampaisiin jääneitä punaisia läikkiä. Korsberg muistuttaa popularisoinnin olevan aina yksin kertaistus. Sehän parani. Korsberg kuvaa kunnianhimonsa tason olevan erittäin korkea ihmisten liikkumisen edistämisessä. Uskon, että alitajunta työstää asioita, joita ihminen ei välttämättä joka hetki työs tä tietoisessa mielessä. Hänen mielestään ihmisten tiedon lukutaitoa pi täisi vahvistaa, jotta he osaisivat kysyä, miten johonkin tu lokseen on päädytty. Erimie lisyydet ja kriittiset mielipiteet kestää, jos on kykyä perus tella, miksi valinnat on tehty. Toki vastaväitteitäkin löytyy alkaen harrastamisen liiallisesta kalleudesta. Viranhaltijat ovat koko ajan tekemi sissä juridisten asioiden parissa. Tulosten popularisointi tarpeen Tutkimustulosten popularisointia Korsberg pitää välttämät tömänä, jos tietoa halutaan hyödynnettävän päätöksenteos sa. Perustuuko tulos kyselyyn itse arvioidusta liik kumisesta. – Tunnistan myös riskit oikaista, jos ei esimerkiksi kerro ta käytettyä menetelmää. Kuva muuttuu, kun mennään yksi tyiskohtiin. – Itselläni ei ollut silloin lapsia, eikä kokemusta pienten lasten kanssa toimimisesta. Korsberg vertaa tilannetta kouluvuosiinsa, jolloin ham mashoitovalistus oli voimallista. Korsbergin mielestä on kuitenkin uskottava muutoksen olevan mah dollista. Innoittajana Korsberg nostaa esiin Marko Viitasen, pit käaikaisen kollegansa Palloliitosta. – Olen ottanut väitöskirjan tekemisen oppimismatka na, haluan ymmärtää mitä on tiede, jotta osaisin parem min käyttää tietoa omassa ammatissani ja ylipäätään elä mässä. – En halua luopua riman pitämisestä ylhäällä. Päätöksentekijöillä tai valmistelijoilla ei ole aikaa tutus tua vertaisarvioituihin alkuperäisjulkaisuihin. Esimer kiksi jos kaupunkimme olisivat kauttaaltaan rakennettu si ten, että olisi nopeinta, kätevintä ja edullisinta kulkea jalan tai pyöräillen. Tieteellisestä palautteenantomekanismista Korsberg kertoo pitävänsä paljon. Jotenkin ajatellaan, että ihmisten pitäisi olla valmiita sen sijaan, että annetaan heidän kasvaa. Suomen voi saada liikkeelle Korsberg sanoo oppineensa Viitaselta kyvyn unelmoida ja tavoitella isoja asioita. Liikemittari tuottaa periaatteessa tar kempaa tietoa, mutta senkin käytössä on omat rajoitteensa. Tämä ei liity hänen mukaansa vain liikkumiseen, vaan koskee esimerkiksi hiilipäästöjen vähentämistä ja il mastonmuutoksen torjumista. Sen jäl keen lapset opettelivat pesemään hampaat oikealla tavalla. Hän luonnehtii olevansa kunnian himoinen suhteessa siihen, mitä haluaa saada työllään aikaan. Keinot tiedämme, mutta kyse on siitä, milloin tunnistamme haas teen niin isoksi, että otamme ne oikeasti käyttöön. On tunnettava esimerkiksi hankintalaki, valtionavustuslaki, julkisuuslaki sekä ylipää tään liikuntaan ja urheiluun linkittyvä lainsäädäntö. Neljäs artikkeli on val misteilla, joten työ etenee hyvin. Puolisoni vitsailee usein, että kuinka monta sait tänään liikkumaan. Marko veti ihmisiä mukaan kasvamaan ja antoi mahdollisuuden oppia ja tulla mukaan keskeneräisinä
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 27 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Evoluutio voi selittää liikunnan välttelyä Liikunta on yksi tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon kulmakivistä. MacDonald kumppaneineen käsitteli kuvailevassa katsauksessaan liikunnan tehokkuutta ja arkielämän vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Ihmiset kehittyivät paljon liikkuvina metsästäjäkeräilijöinä, joille runsas liikkuminen oli elinehto ravinnonsaannin turvaamiseksi. Daily physical activity, sports participation, and executive functions in children. Liikunnan juurruttaminen osaksi arkea vaatii yhteiskunnan ja sen normien muutoksia, jotka tekevät esimerkiksi arkiliikunnasta palkitsevan ja sosiaalisesti tavallisen tavan toimia. Vaikka varhaislapsuuden liikkuminen ei ennustanut johdonmukaisesti keskilapsuuden kognitiivisia toimintoja, niin joukkuelajien harrastaminen oli yhteydessä parempaan älylliseen suoriutumiseen. Tutkijat perustelevat sitoutumisen ongelmaa evoluution näkökulmasta. Tuoreessa katsauksessa tarkasteltiin evoluution näkökulmasta liikuntaan sitoutumista vaikeuttavia syitä. Liikuntaa on kuitenkin oltava riittävästi osana arkipäiväistä elämää. Tämän iän jälkeen poikien sydänja verisuoniterveys kuitenkin heikkeni nopeammin kuin tytöillä. Nykyajan yltäkylläisissä yhteiskunnissa, joissa teknologioiden kehittyminen on tehnyt liikkumisesta lähes tarpeetonta, liikkumista edistävien toimenpiteiden tulee kattaa useita eri tasoja yksilöstä yhteiskunnan rakenteisiin. & Lieberman, D. Tulosten mukaan reipas ja rasittava liikunta ei ennustanut kognitiivisia toimintoja, mutta kevyt liikkuminen oli negatiivisesti yhteydessä itsesäätelyyn ja -arviointiin. Toisaalta sitoutuminen liikuntainterventioihin on hankalaa. He eivät kuitenkaan liikkuneet liikunnan itsensä, fyysisen kunnon kehittämisen tai ylläpitämisen vuoksi. DOI: 10.1136/bjsports-2024-108396 Sydänterveys alkaa heiketä noin kymmenvuotiaana Selkeästi havaittavissa olevat sydänja verisuonitautien oireet, kuten sydänkohtaukset, koskettavat pääasiassa aikuisia. Niiden juuret ovat kuitenkin lapsuudessa. Liikunnalla on myös kohtalainen teho tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan erityisesti joukkuelajien harrastaminen 10–11-vuotiaana heijastui parempiin kognitiivisiin toimintoihin. Vaikeus juurruttaa säännöllinen liikunta osaksi arkea voi kuitenkin vähentää liikunnan hyödynnettävyyttä. Vaikka sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja, poikien sydänja verisuoniterveys parani enemmän ennen kymmenen vuoden ikää. Tulokset tukevat ajatusta, että kognitiivisten toimintojen parantamiseen tähtäävien liikuntainterventioiden suunnittelussa tulisi huomioida myös liikunnan tyyppi, ei vain sen määrä. Liikunta on tehokas keino ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetesta ja muita kroonisia tarttumattomia tauteja. Optimaalisesta liikkumisen määrästä tai tyypistä ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä. LÄHDE: MacDonald, C., Bennekou, M., Midtgaard, J., Langberg, H. Yksi keskeinen selittäjä vaikuttaa olevan se, että ihmiset välttelevät luonnollisista syistä ylimääräistä liikkumista. British Journal of Sports Medicine 2025;59:118–125. DOI:10.1001/jamanetworkopen.2024.49879. & Hartman, E. Suositusten vähimmäismäärän kaksinkertaisesti ylittävä liikunta on yhdistetty 36 prosenttia pienempään riskiin. Liikkumisen suositusten mukainen 150 minuutin reipas ja rasittava liikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä noin 26 prosenttia. Kuva: Antero Aaltonen Joukkueurheilu edistää lasten kognitiivisia toimintoja Liikuntaa pidetään yhtenä keinona edistää lasten aivojen terveyttä ja kognitiivisten toimintojen kehittymistä. Joukkuelajien harrastajilla kognitiivisten toimintojen kokonaispistemäärä sekä itsesäätely olivat paremmalla tasolla kuin yksilölajien harrastajilla. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää mitattiin kiihtyvyysmittarilla 5–6-vuotiaana ja urheiluharrastukset sekä kognitiiviset toiminnot kartoitettiin kyselylomakkeella 10–11-vuotiaana. Suuremmilla liikunnan annoksilla yli puolet tyypin 2 diabeteksen tautitapauksista olisi ehkäistävissä. Why exercise may never be effective medicine: an evolutionary perspective on the efficacy versus effectiveness of exercise in treating type 2 diabetes. Nykyisin ravinnon tarpeen pystyy tyydyttämään napin painalluksella, eikä heikko fyysinen kunto välttämättä uhkaa välittömästi selviytymistä, joten liikunta ei ole välttämätöntä. Tuloksia on kuitenkin syytä tulkita harkiten, sillä kiihtyvyysmittarilla mitattu liikkumisen määrä oli saatavilla vain 5–6-vuotiaana ja kognitiivisten toimintojen mittaukset 10–11-vuotiaana. Useissa interventioissa vain murto-osa osallistujista saavuttaa tavoitellun liikunnan määrän tai pystyy ylläpitämään aktiivista liikkumista riittävän pitkään. Tuoreen tutkimuksen mukaan sydänja verisuoniterveyden heikkeneminen alkaa jo noin kymmenvuotiaana. JAMA Network Open 2024;7:e2449879. LÄHDE: Yang, L., Corpeleijn, E. Yang kumppaneineen tarkasteli 880 lapsen liikunnan ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä viiden vuoden seurannan aikana
https://doi.org/10.1080/21520704 .2024.2423803 Uudet suositukset auttavat tukemaan mielenterveyttä urheilussa Mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa urheilujärjestelmää. Mielenterveyttä heikentävät organisaatioissa etenkin johtamisongelmat sekä ristiriitaiset ja epärealistiset tavoitteet. Mahdollisuus luoda sosiaalisia suhteita lisää organisaatioon kuulumisen tunnetta. Urheilijat sitoutuvat ja ottavat vastuuta. Toisinaan urheilupsykologian toimijoiden odotetaan ottavan useita rooleja urheilullisen suoriutumisen edistämisen lisäksi, mikä ei toimi. Myös sisäinen kilpailu ja pahansuopa tai vahingoniloinen kilpailuilmapiiri heikentävät mielenterveyttä. Henriksen ja kumppanit tiivistivät esiin nousseet tutkimukseen ja kokemuksiin perustuvat mielenterveyttä edistävät ja heikentävät tekijät. Olympiaja ammattiurheilussa urheilupsykologian toimijoiden tulisi tukea kulttuuria ja filosofiaa, joka asettaa hyvinvoinnin suoriutumisen edelle. Urheilijoita suojellaan aktiivisesti fyysiseltä, kaupalliselta ja sosiaatutkimusuutisia. Experiences of sport psychology practitioners working in professional and olympic sport organizations. Urheiluorganisaatioissa mielenterveyttä tukevat läpinäkyvät säännöt, määräykset ja resurssien jakautuminen. Negatiiviset muutokset liittyivät erityisesti käyttäytymistekijöihin, kuten liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. Tärkeää on myös määritellä toimijaroolit ammatillisen osaamisen pohjalta. Valkoihoisilla sydänja verisuoniterveys oli parempi kuin muun värisillä. Laadittu konsensuslauselma sisältää suosituksia urheiluseuroille, mielenterveyden tutkijoille ja käytännön toimijoille. Tilaisuus ”antaa takaisin” organisaatiolle esimerkiksi valmentamalla nuorempia urheilijoita lisää merkityksellisyyden tunnetta. Keskimääräinen pistemäärä oli korkein varhaislapsuudessa ja heikkeni merkittävästi nuoruuden loppuun mennessä. LÄHDE: Aris, I., Rifas-Shiman, SL, Peng, W., ym. Tutkimuksen havainnot korostavat varhain alkavan sydänja verisuonitautien ennaltaehkäisyn merkitystä. Eri henkilöiden tulisi vastata etenkin mielenterveydestä ja psyykkisestä suoriutumisesta. Erityisesti psykologinen turvallisuus tulisi huomioida joukkueissa, organisaatioissa ja urheilujärjestelmissä. Työkaluun kuuluu ensinnäkin käyttäytymiseen liittyviä osatekijöitä, kuten liikunta, ravitsemus, ja uni. LÄHDE: Sadler, S. & Roy, J. Kokonaissydänja verisuoniterveys saa pistemäärän välillä 0–100. Sydänterveydestä huolehtiminen ei ole koskaan liian aikaista. Esimerkiksi liikunnan määrä vähenee luonnollisista syistä noin kymmenestä ikävuodesta eteenpäin. Mielenterveyttä heikentävässä ympäristössä urheilijoihin, valmentajiin ja toimihenkilöihin saattaa kohdistua emotionaalista hyväksikäyttöä tai laiminlyöntejä, eikä heitä kuulla. Organisaatioiden olisi järjestettävä henkilöstölle aikaa yhteisen vision kehittämiseen ja päivitettävä toimintaperiaatteita säännöllisesti. JAMA Cardiology 2024 (painossa). (2024). Yhteistyö ja kommunikaatio ovat huippu-urheilumenestyksen avaintekijöitä. Tukija hallintohenkilöstö toimii koordinoidusti eikä urheilijoille esitetä ristiriitaisia vaatimuksia. Valmentajat ja johtajat hyödyntävät autonomiaa tukevaa ja arvoperustaista johtajuutta sekä arvostavat monimuotoisuutta. Trajectory of Cardiovascular Health Across Childhood and Adolescence. Huippu-urheiluympäristöä tulisi arvioida mielenterveyden tukemiseksi muillakin tavoin kuin tulosten perusteella. Urheilupsykologista toimintaa huipputasolla edesauttavat lisäksi tehtäviä koordinoiva apuhenkilöstö ja joukkueiden mukana matkustamisen mahdollistava rahoitus. Erityisesti liikunnan, terveellisen ravitsemuksen ja riittävän unen edistäminen lapsuudessa ja nuoruudessa voi auttaa ehkäisemään sydänja verisuonitauteja. Sadler ja kumppanit selvittivät kahdeksan eri mantereilla olympiaja ammattiurheilun parissa toimivan urheilupsykologian toimijan kokemuksia toiminnasta urheiluorganisaatioissa, ryhmien sisällä, ryhmien välillä ja yksilötasolla. Toimintaa tukevat säännölliset tapaamiset urheilupsykologian toimijoiden kesken ja mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. 28 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Aris kumppaneineen hyödynsi American Heart Associationin (AHA) Life’s Essential 8 -työkalua yli 1500 lapsen sydänja verisuoniterveyden seurannassa varhaislapsuudesta nuoruuteen. Organisaatioiden olisi myös tiedotettava jäsentensä rooleista ja tarjottava palautejärjestelmä niin henkilöstölle kuin urheilijoille. Myös matalampi äidin koulutustaso ja perheiden tulotaso olivat yhteydessä heikompaan sydänja verisuoniterveyteen. DOI:10.1001/jamacardio.2024.4022 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Urheilupsykologiassa tarvitaan organisaatioiden tukea Urheilupsykologian toimijoiden rooli on kehittynyt yksilöiden ja ryhmien kanssa toimimisesta systeemiseksi organisaatiotason työksi, joka edistää kaikkien organisaation jäsenten optimaalista suoriutumista ja hyvinvointia. Pirstoutuneessa organisaatiokulttuurissa arvot eivät ole linjassa toiminnan kanssa. Lisäksi talousvaikeudet, kulttuurillisesti pätevien tutkijoiden puute ja määräysten vajavaisuus saattavat estää organisaatiotason tuen. Journal of Sport Psychology in Action. Yhteinen käsitys urheiluorganisaation tavoitteista auttaa edistämään menestyksen tavoittelua. Urheilupsykologian kansainvälinen yhteisö (International Society of Sport Psychology, ISSP) kokosi 11 tunnettua kansainvälistä asiantuntijaa ja käytännön toimijaa keskustelemaan huippu-urheiluympäristöstä mielenterveyden edistäjänä ja heikentäjänä. M., Gamble, A. M., Henriksen, K., Wylleman, P., Tshbe, T., Kuan, G., Huang, L.-W., Chang, Y.-K., Tsebe, K., Charbonneau, D. Urheiluorganisaatiolta saatavan tuen puute johtuu yleensä urheilupsykologian ymmärryksen puutteesta tai alaan liittyvistä virheellisistä käsityksistä etenkin alhaisen ja keskitulotason maissa. Toiminta on reilua ja läpinäkyvää. Joukkueissa mielenterveyttä tukevat luottamus ja korkealaatuiset ihmissuhteet. Järjestelmätasolla mielenterveyttä tukeva ympäristö koostuu läpinäkyvistä toimintatavoista ja strategioista esimerkiksi urheilijavalintoihin ja rahoitukseen liittyen. On kuitenkin syytä muistaa, että samoin kuin biologisissa riskitekijöissä, myös käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä havaitaan kasvuun ja kypsymiseen liittyvää normaalia vaihtelua. Osa sitä ovat biologiset riskitekijät, kuten painoindeksi, verenpaine ja veren rasvaja glukoosiarvot
https://doi.org/10.1080/1612197X. Mielenterveyttä tukevat osaltaan harjoitusolojen optimointi ja matkustusrasituksen minimointi. Ohjelma koostuu kuudesta vaiheesta. Pohdittavana on myös se, mitä tulisi ottaa huomioon laadittaessa johtajuussuunnitelmaa. Journal of Sport Psychology in Action. (2024). Ohjelman viidennessä vaiheessa kapteenit laativat johtajuussuunnitelman. Mallin perusta on jatkuvassa harrastamisessa, jossa ensimmäisen kauden tai vuoden kestäväksi vaiheeksi on nimetty (1) ilmoittautuminen ja aloitus. Ensimmäisessä määritellään kapteenien ominaisuudet ja toisessa valitaan parhaiten kapteeniksi soveltuvat. & Coimbra, A. Sen tehokkuutta ei kuitenkaan ole vielä testattu. Promoting the leadership of team captains in sports contexts: The Pro?Captains Program. Myös pitkän tauon jälkeen ihminen voi palata lajin tai jonkun muun liikuntamuodon harrastajaksi. Mittareilla voidaan mitata sekä johtajuuden implisiittistä että eksplisiittistä vaikutusta. Ensimmäinen tapaaminen keskittyy johtajuuden filosofian pohtimiseen, toinen johtajana toimimiseen ja kolmas johtajuuden kriteerien määrittämiseen sekä suunnitelman muokkaamiseen. Järjestelmän tulisi myös varmistaa pääsy laadukkaan palvelun piiriin. Gomes ja Coimbra kehittivät kapteeneille suunnatun johtajuuden kehittämisohjelman. Kay, Elliot ja Côté haluavat täsmentää keskustelua harrastamisesta uudella mallilla, joka huomioi uudelleenkiinnittymisen harrastukseen (Participation Re-Engagement Model). Ensimmäinen kolmesta tapaamisesta keskittyy transformationaaliseen johtajuuteen (transformational leadership), toinen transaktionaaliseen johtajuuteen (transactional leadership) ja viimeinen päätöksenteon johtajuuteen (decision-making leadership). Roolileikeissä kapteenit harjoittelevat johtajan roolia ja arvioivat toisia kapteeneja. Ohjelma tarjoaa käytännönläheisen viitekehyksen kapteenien johtajuuden kehittämiseksi. R. Onkin tärkeää, että kapteenit ymmärtävät ja pääsevät harjoittelemaan johtajuutta. Hän varmistaa, että kaikkien palveluiden tarjoajien roolit ovat selvästi määritelty ja heidän yhteistyötään tuetaan. Missä tahansa vaiheessa voi kuitenkin tapahtua (4) lajin vaihto. & Schinke, R. Joukkueissa, organisaatioissa ja järjestelmissä tulisi olla nimetty ja julkisesti tiedossa oleva vastuuhenkilö, joka toimii proaktiivisesti mielenterveyden tukemiseksi. Sitä seuraa (2) harrastuksessa pysyminen, joka kestää toisen vuoden. Toisessa vaiheessa valitaan osallistujat järjestämällä kaksi tunnin pituista tapaamista. Neljännessä vaiheessa kapteenit harjoittelevat johtamista. R. Ensivaiheessa valitaan johtajuuden tehokkuutta mittaavat mittarit, jotka osallistujat täyttävät ennen ohjelmaa ja sen jälkeen. Toiminta antidopingvalvonnan kanssa on reilua ja läpinäkyvää. Elämäkulussa tapahtuvia muutoksia liikunnan ja urheilun harrastamisessa on tunnistettu tutkimuksessa aikaisemminKuvat: Wikipedia. Implisiittistä vaikutusta eli kapteenien subjektiivista vaikutusta toisiin voidaan mitata psykologisen, vuorovaikutuksellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden osalta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 2 9 lisen median hyväksikäytöltä. Tapaamiset sisältävät myös roolileikkejä, joissa kapteenit pääsevät johtajan ja arvioijan rooliin ja saavat palautetta asiantuntijalta. Kolmannessa vaiheessa tutustutaan kapteenien toimintaa tukeviin ja estäviin tekijöihin. Johtajuuden eksplisiittistä vaikutusta eli kapteenien aikaansaamaa objektiivista vaikutusta toisiin voidaan mitata käyttäytymiseen liittyvän ja käyttäytymiseen mahdollisesti liittyvän ulottuvuuden osalta. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet muun muassa drop-out (harrastuspudokkuus) ja urheiluseuraharrastamisen väheneminen teini-ikäisillä. He saavat myös palautetta urheilupsykologian ammattilaiselta. Harrastaminen voi myös päättyä (5) lyhytaikaiseen lopettamiseen (vuosi tai yli), jota voi seurata (6) pitkäaikainen irtautuminen harrastamisesta (yli kolme vuotta) tai (7) uudelleen sitoutuminen. LÄHDE: Gomes A. Ohjelman viimeisessä vaiheessa mitataan sen tehokkuutta hyödyntäen samoja mittareita kuin ensimmäisessä vaiheessa. (2024). The role of highperformance sport environments in mental health: An international society of sport psychology consensus statement. LÄHDE: Henriksen, K., Huang, Z., Bartley, J., Kenttä, G., Purcell, R., Wagsta?, C. https://doi.org/10.1080/21520704.2024. International Journal of Sport and Exercise Psychology. 2429008 Yhteiskuntatieteet OUTI AARRESOLA outi.m.aarresola@jyu.fi Täsmällisempi käsitteistö tarkentaa keskustelua harrastamisen ja lopettamisen ilmiöistä Liikunnassa ja urheilussa on pitkään puhuttu harrastamisesta, osallistumisesta ja lopettamisesta. Vaihe koostuu kolmesta tapaamisesta: ensimmäisessä analysoidaan urheiluorganisaation kulttuuri ja ominaisuudet, toisessa valmentajien odotukset ja filosofia ja kolmannessa kapteenien odotukset, roolit ja vastuut. Järjestelmätasolla mielenterveyttä heikentävät usein vain tuloksiin perustuvat rahoitusmallit, jotka pakottavat esimerkiksi kilpailemaan loukkaantuneena ja laiminlyömään palautumisen. Kolmannesta harrastusvuodesta eteenpäin kyse on (3) jatkuvasta sitoutumisesta. D., Si, G., Ge, Y. Myös jatkuva kontrolloiva monitorointi ja henkilökohtaisen terveystai harjoitusdatan hyväksikäyttö kuormittaa urheilijoita. 2024.2437923 Johtajuuskoulutus tukee kapteeneita Kapteenin johtajuus voi vaikuttaa paljon joukkueen suoritukseen
Politiikkasuosituksina tutkijat esittävätkin, että ammattilaisliigat ja viranomaiset nostavat seurojen antisemitismin vastaisen työn vaatimustasoa. Lähde: Mulcahy, L. Paine kohdistui esimerkiksi valmentajien kouluttamiseen ja valmennuslisenssien hankkimiseen. Harrastamisen väheneminen urheiluseuroissa teini-iässä voidaan nähdä myös toimeliaisuuden siirtymisenä toisiin konteksteihin, ja harrastaminen voi jatkua vasta vuosikymmenkin myöhemmin. 3 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 tutkimusuutisia kin. doi: 10.1080/23750472.2022.2089203. How German Football Clubs Address Antisemitism: Organisational Structures and Communication. Esitetty malli on kuitenkin tärkeä kriittinen lisä yksipuoliseen drop-out-keskusteluun ja harrastamisen käsittämiseen vain lineaarisena. Toimenpiteet voitiin jakaa kahteen kokonaisuuteen: muistotyöhön ja ajankohtaiseen antisemitismityöhön. Antisemitismin käsittely koetaan seuroissa helposti tabuksi. Suurin osa työstä liittyi erilaisiin muistopäiviin. Toinen puoli muodosti kontrolliryhmän, jonka liikunnanopetus toteutettiin perinteisellä mallilla. 2024. Tutkimus koski sekä ammattilaisettä yhdistysseuroja neljällä korkeimmalla sarjatasolla (n = 137). International Journal of Sport Policy and Politics 16(4):715–25. (Re)Defining Youth Sport Participation. Näin ollen kansallisen liiton vaatimuksiin ei ollut helppo vastata. Tutkimuksen kohteena oli muun muassa, miten urheiluseurojen johto hallinnoi vapaaehtoisvalmentajia. Urheiluseuramallissa opetuksen toteutus on perinteistä opetusta joustavampaa ja se pyrkii lisäämään yksilön autonomian kokemusta. Pedagogiikka ANNU KAIVOSAARI annu.kaivosaari@uef.fi Urheiluseuramallin mukainen opetus kehittää fyysistä toimintakykyä Urheiluseuramallin (Sports Club model) mukainen opetus kehittää opiskelijoiden fyysistä toimintakykyä tehokkaasti ja monipuolisesti. Syrjinnän vastainen työ oli yleisempää seuroissa, joissa oli ammattimaista toimintaa ja hyvät resurssit, ja joissa oli oma erillinen yhteiskuntavastuutoiminto. & Côté, J. Lähde: Kay, J., Elliott, S. Antisemitismi vaatii vastatoimia saksalaisissa jalkapalloseuroissa Müller, Haut ja Heim tarkastelivat antisemitismin vastaisia toimenpiteitä saksalaisissa jalkapalloseuroissa. Mulcahy ja Kerr (2024) tarkastelivat uusiseelantilaisia jalkapalloseuroja, joissa johto koki suuria ammattimaistumispaineita lajiliiton taholta. Sitä ei haluta nostaa esiin, koska se voi herättää negatiivisia tunteita esimerkiksi faneissa, millä voi olla merkittäviä taloudellisiakin seurauksia. International Journal of Sport Policy and Politics 1–23. 2024. Tutkimusaineistona olivat seurojen verkkosivujen kautta löytyvä dokumentaatio. 2024. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin sovellettavissa myös suomalaiseen seurakenttään ja sen ammattimaistumisen kysymyksiin. doi: 10.1080/19406940.2024.2377543. Näin johtajien aikaa vapautui muuhun kuin valmentajien yhteydenottoihin, ja toisaalta he saivat avun asiaansa vastuuhenkilöltä. Yksi tapa oli nimetä yhteystai vastuuhenkilö valmentajille. Vapaaehtoisvalmentajien johtaminen ammattimaistumisen paineessa Vapaaehtoisten johtaminen joutuu ristipaineeseen, kun urheiluseurojen odotetaan ammattimaistuvan. Malli pohjautuu itselle mieluisten liikuntaja urheilumuotojen harjoittamiseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 84 naispuolista vietnamilaista lukio-opiskelijaa. Tutkimus tuo esiin, miten urheilun systeeminen ammattimaistuminen näkyy seuratasolla, jossa johtajat joutuvat toimimaan kahden eri toimintalogiikan mukaisesti. Työ vaatii sekä rakenteellisia että viestinnällisiä muutoksia. Tähän liittyvä diskurssianalyysi toi esiin, että antisemitismia käsiteltiin usein osana laajempaa syrjinnän vastaista työtä. Kummallekin ryhmälle tehtiin alkuja Kuva: Lassi Myllylä. Kay ja kumppanit peräänkuuluttavatkin aiempaa tarkempaa tutkimusta, politiikkaa ja tarkoituksenmukaisempia käytäntöjä harrastamisen moninaisuuden tunnistamiseksi ja edistämiseksi. Seurat käyttivät erilaisia taktiikoita houkutellakseen vapaaehtoisia, kuten henkilökohtaisia suhteita ja sosiaalista mediaa. Lähde: Müller, L., Haut, J. Antisemitismin vastaisesta työstä tutkimuskohteena oli 181 toimenpidettä 48 seurassa. Valmennuksen kehittäminen oli kuitenkin vaikeaa, koska vapaaehtoiset eivät aikataulusyistä voineet osallistua koulutuksiin yhtä helposti kuin ammattivalmentajat. Kannustimena olivat käytössä alennetut jäsenmaksut. & Kerr, R. Vapaaehtoisten yhteisöllisyyden luominen oli tärkeää heidän sitouttamisekseen. Vapaaehtoisten autonomia koettiin tärkeäksi, jotta he eivät lopeta tehtäviään. The Management of Volunteer Coaches in Football Clubs in New Zealand’. Tranin ja kollegoiden tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin mallin mukaisen opetuksen kautta saavutettavat hyödyt nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä. doi: 10.1080/19406940.2024.2442917. Se on myös tärkeää, koska koska ilmiö on edelleen ajankohtainen. Ajankohtaistyössä seurat järjestivät erilaisia työpajoja, kampanjoivat pelipäivinä ja tekivät lahjoituksia syrjinnän vastaisille järjestöille. Managing Sport and Leisure 29(4), 666–80. Tämä kävi ilmi vietnamilaiseen lukion liikunnanopetukseen kohdistuneessa tutkimuksessa. Tutkijat toivat esiin, ettei dokumenttianalyysin kautta päästä käsiksi kaikkiin seurojen kulttuurisiin käytäntöihin. Puolet opiskelijoista sijoitettiin koeryhmään, joka osallistui intervention aikana urheiluseuramallin mukaiseen liikuntakasvatukseen. & Heim, C
Koska opetussuunnitelman mukaiset koululiikunnan viikkotuntimäärät ovat rajalliset, korostavat tutkijat koulujen urheilutoiminnan tarjonnan merkitystä vapaa-ajan liikuntaja urheilutoimintaan sitoutumisessa. Koeryhmään kuuluvien opiskelijoiden fyysinen kehitys oli kaikilla viidellä testatulla osa-alueella kontrolliryhmää merkittävästi voimakkaampaa. Eteläkorealaistutkijat suosittelevat urheilutoimintaa tarjoavia tahoja panostamaan erityisesti toiminnan tuottamiin myönteisiin kokemuksiin. Intervention aikana koeryhmälle toteutetussa urheiluseuramallissa opiskelijat saivat valita 90 minuutin mittaisilla viikoittaisilla liikuntatunneilla itselleen lajin, jossa harjaannuttivat lajiteknisiä taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia. & Kwon, G. Koetun mielekkyyden, harjoitteluun sitoutumisen ja harjoittelun jatkoaikeiden välisiä suhteita tarkastelevan tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Koeryhmän perinteinen opetus eteni laji kerrallaan, jolloin sisällöt olivat kaikille opiskelijoille samat. Nämä nuoret kokevat sen sijaan urheiluseuratoimintaan ja koululiikuntaan osallistumisen usein epämukavaksi ja turvattomaksi. Tulosten perusteella useampi syrjäytymisvaarassa ollut nuori koki liikkumisen turvattomuutta, mutta erityisen tyypillistä se oli sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille. Nuoret edustivat monenlaisia sukupuoli-identiteettejä, seksuaalisia suuntauksia, etnisiä taustoja ja tulivat pääosin vähäosaisista perheistä. Tutkijat ottivat tulostensa pohjalta käyttöön ”liikkumisen turvattomuus” (physical activity insecurity) käsitteen, jolla he tarkoittavat fyysisestä ja emotionaalisesta epämukavuuden ja turvattomuuden tunteesta juontuvaa liikkumisen rajoittumista. Molempien ryhmien interventio kesti 17 viikkoa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 31 sestä hyvinvoinnista vaikuttivat positiivisesti senhetkiseen harjoitteluun sitoutumiseen. LÄHDE: Tran T, Do C, Ha T. Relationship between perceived enjoyment, exercise commitment and behavioral intention among adolescents participating in “School Sport Club”. Suurin kehitys tapahtui keskivartalon lihaskunnossa (26,71 %) ja pienin kestävyydessä (9,92 %). Niin poliittisen päätöksenteon tasolla kuin myös arjen käytänteissä tulisikin huomioida syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kokemukset ja näkemykset aikaisempaa paremmin. 2024. Laajan tarjonnan kautta pystytään edistämään paremmin myös fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymistä. https://doi.org/10.3389/fmed.2023.1277494 Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kokevat turvattomuutta liikkuessaan Dodd-Reynolds kollegoineen (2024) toteaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kokevan olonsa turvalliseksi liikkuessaan avoimissa tiloissa, kuten ulkona ja erityisesti luonnossa. LÄHDE: Dodd-Reynolds, C., Gri?in, N., Kyle, P., Scott, S., Fairbrother, H., Holding, E., Crowder, M., Woodrow, N., & Summerbell, C. 2024. He kuuluivat Britannian eri alueilla toimiviin paikallisiin nuorisotyön alaisiin ryhmiin. Tutkimus toteutettiin kohderyhmähaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 55 iältään 12–21-vuotiasta syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Young people’s experiences of physical activity insecurity: a qualitative study highlighting intersectional disadvantage in the UK. Tutkijoiden mukaan urheiluseuramallin mukaisen opetuksen toteutusta tulisi entisestään jalostaa ja integroida osaksi koulujen liikunnanopetusta. LÄHDE: Joung, K., Jeon, W. Tämän osoittavat Joung, Jeon ja Kwon eteläkorealaiseen koulun urheilutoimintaan kohdistuvassa tutkimuksessaan. Ne saavat opiskelijat sitoutumaan senhetkiseen toimintaan, mikä voi saada heidät näkemään myös urheilutoimintaan pitkäjänteisen kiinnittymisen mahdollisena. Koulun liikuntatunneilla, urheiluseuroissa ja muissa liikuntapalveluissa tulisi toimintaa ohjaavien opettajien, valmentajien ja eri palveluntarjoajien kyetä toimimaan osallistumisen haasteet tiedostavina luotettavina aikuisina. Jotta jokainen nuori voisi tuntea olonsa turvalliseksi liikkuessaan, tarvitaan paitsi turvallisia tiloja, joissa kokoontua, myös turvallista ja tukevaa ohjausta. Nämä mielekkäät kokemukset vaikuttivat positiivisesti myös aikeisiin jatkaa urheilutoimintaa. Kontrolliryhmän opiskelijoilla kehitys mittausten perusteella oli puolestaan vähäistä (suurimmillaan 9,44 %, keskivartalon lihaskunto) tai sitä ei tapahtunut lainkaan. https://doi.org/10.15561/26649837. Kilpailemisella ja menestyksellä ei kuitenkaan todettu olevan vaikutusta urheilemiseen liittyviin jatkoaikeisiin. Pedagogy of Physical Culture and Sports, 28(5), 396–406. Kyselyyn vastasi 336 eteläkorealaista yläkouluikäistä oppilasta, jotka olivat osallistuneet koulun urheilutoimintaan vähintään kuusi kuukautta. 2024. Frontiers in Medicine 10. Fyysistä toimintakykyä kehittävä malli tarjoaa mahdollisuuksia myös sosiaalisen, emotionaalisen ja kognitiivisen kehityksen alueilla. BMC Public Health, 24, 813. The effectiveness of the physical education curriculum following the Sports Club model on the physical development of high school students in Vietnam. Erityisesti toisten kanssa toimiminen, kilpaileminen ja menestys sekä kokemukset arjesta pakenemisesta ja fyysi. https://doi.org/10.1186/s12889-024-18078-9 lopputestit, joissa mitattiin keskivartalon lihaskuntoa, nopeutta, ketteryyttä, räjähtävää voimaa ja kestävyyttä. 2024.0508 Kuva: Antero Aaltonen Koulun urheilutoiminnalla on tärkeä rooli harrastukseen kiinnittymisessä Koulun tarjoamassa urheilutoiminnassa (School Sport Club) saavutetut myönteiset kokemukset vahvistavat sitoutumista toimintaan, mutta myös lisäävät todennäköisyyttä jatkaa urheiluharrastusta
Benjamin Tézier kumppaneineen halusi ymmärtää paremmin liikuntaseurojen toimintaan osallistuvien terveyden edistämisen odotuksia ja käsityksiä, sillä käytännön näkemyksiä ja osallistujien kokemuksia on tutkittu toistaiseksi vähemmän. Arvioinnin merkitys korostuu, ja seurantajärjestelmät ovat tarpeen toimien vaikutusten arvioimiseksi ja kehittämiseksi. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Liikuntaseurasta terveyttä edistävä ja osallistava ympäristö Liikuntaseuroissa on paljon terveyden edistämisen potentiaalia. Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu ruokavalio, johon sisältyy kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljoja ja palkokasveja. LÄHDE: Tézier, B., Dogba, M. Suositusten käsittely opetuksessa voi tukea oppilaiden terveystietoisuuden ja -osaamisen kehittymistä. Suomalaisten tulisi lisätä kasvipohjaisen proteiinin osuutta ja vähentää lihan käyttöä. Aineistona käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joihin osallistui 22 urheilun harrastajaa Kanadan Quebecistä ja Ranskasta. Taloudellisten, ympäristöllisten, organisatoristen ja sosiaalisten tekijöiden yhteys terveyteen ei ollut selvä. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024. 2024. Tämä auttaa ymmärtämään monimuotoisuutta, tukee sosiaalista integraatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä kehittää kulttuurisesti sopivia terveyden edistämisen toimenpiteitä. J., Beck, V., Gbeto, I. Vanhempien korkea terveyslukutaito lisää lasten halukkuutta ottaa lääkkeitä ja rokotteita sekä vähentää halukkuutta käyttää energiajuomia. Kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat tutkimusnäyttöön. Odotukset terveyden edistämisestä olivat vähäisiä ja vaihtelevia. Väestötasolle laaditun ohjeistuksen tavoitteena on edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemusja terveysongelmiin sekä vähentää ruoankäytön ja -tuotannon ympäristövaikutuksia. C., Vuillemin, A., Lemonnier, F., Rostan, F., Guillemin, F. & Van Hoye, A. Puolella haastateltavista etnokulttuurinen tausta poikkesi valtaväestöstä, mikä mahdollisti monipuolisten näkökulmien keräämisen. Korkealla tasolla kilpailevien nuorten vanhemmat voivat kuitenkin epäröidä antaa lapsilleen reseptilääkkeitä dopinghuolien vuoksi. Terveystieto KRISTIINA OJALA kristiina.ojala@jyu.fi Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kasviksilla kestävää terveyttä ruoasta Kasvipainotteinen, monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio edistää terveyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia, linjataan marraskuussa 2024 ilmestyneessä Kestävää terveyttä ruoasta kansalliset ravitsemussuositukset -julkaisussa. https://doi.org/10.1093/heapro/ daae075 Vanhempien asenteet muokkaavat nuoren urheilijan terveyskäyttäytymistä Nuorten urheilijoiden vanhempien asenteet ja tiedot ovat yhteydessä heidän lastensa terveyskäyttäytymiseen. Haastatellut ehdottivat kuitenkin, että seurat järjestäisivät erilaisia terveyden edistämisen toimia, kuten ravitsemuskoulutuksia, terveysseurantaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviä aktiviteetteja. Liikuntaseurojen tulisi huomioida osallistujien odotukset ja taustat luodakseen osallistavan ja hyvinvointia edistävän ympäristön. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-408-405-5 tutkimusuutisia. Tutkijat ja poliittiset toimijat ovat korostaneet jo kauan terveyden edistämisen eri toiminta-alueiden huomioimista eri tasoilla. Uudessa ruokapyramidissa lihaleikkeleet on sijoitettu kärjen sattumiin, joita tulisi nauttia vain satunnaisesti. Suositukset pohjautuvat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin sekä tutkimustietoihin suomalaisten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Terveys käsitettiin pääasiassa fyysisenä, ja liikuntaseurojen rooli terveyden edistämisessä nähtiin fyysisen suorituskyvyn parantamisena. Julkista keskustelua herättänyt lihaleikkeleiden käytön vähentäminen liittyy lisäksi suolan käytön vähentämisen tavoitteeseen. Sisältönä ovat energian ja ravintoaineiden saantisuositukset, terveyttä edistävät ruokavalinnat sekä ohjeet suositusten toimeenpanoon ja soveltamiseen. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Ravitsemussuositukset tarjoavat tieteellisesti perusteltua tietoa hyödynnettäväksi terveystiedon opetuksen sisällön suunnittelussa. Seuraharrastaminen nähdään pääasiassa vapaa-ajan toimintana. Lisäksi suositellut ympäristöystävälliset ruokavalinnat auttavat yhdistämään terveelliset elämäntavat kestävään kehitykseen ja eettisiin valintoihin. Health promotion expectations and perceptions of sport club participants, Health Promotion International, 39(4). Erityisesti etnokulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat osallistujat arvostivat integraatioon tähtääviä toimia. LÄHDE: Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Seuroissa harrastavat tunnustavat niiden mahdollisen roolin fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden edistämisessä, mutta odotukset ovat tällä saralla vähäisiä. Ravitsemussuositusten tiedot ja esimerkit terveellisistä ruokavalinnoista ja ruokailutottumuksista voivat auttaa soveltamaan suosituksia arjessa. Tutkijat suosittelevat tutkimustulostensa hyödyntämistä räätälöityjen terveyden edistämistoimien kehittämisessä. Haastatellut pitivät terveyttä tärkeänä päivittäisessä elämässään, mutta heidän ymmärryksensä terveyden edistämisen alueista ja vaikutuksista oli rajallinen
A cross-sectional study. Tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien terveyden lukutaitoa sekä heidän asenteitaan ja tietojaan liittyen urheilevien lastensa lääkkeiden, rokotteiden, lisäravinteiden ja energiajuomien käyttöön. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Riikka Juntunen Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 33 Vanhemmilla on keskeinen rooli lastensa terveydessä ja terveyskäyttäytymisen muodostumisessa, ja heidän terveyslukutaitonsa voi vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Se kattaa myös kyvyn arvioida ja soveltaa tietoa tavalla, joka edistää ja ylläpitää hyvää terveyttä. BMC Public Health 24, 257. LÄHDE: Nakajima, R., Komoriya, M. Terveyden lukutaito tarkoittaa kykyä löytää, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa ja palveluita henkilökohtaisten ja julkisten terveyspäätösten tekemiseksi. https://doi.org/10.1186/s12889-024-17746-0 Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2025 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pidetään keskiviikkona 9.4.2025 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla, Olympiastadionilla (Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki). Hyvin terveysasioista perillä olevat vanhemmat kannustavat lapsiaan ottamaan tarvittavat rokotukset ja lääkitykset. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2024 ja vuoden 2025 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2025 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Japanilainen kyselytutkimus selvitti, miten vanhempien asenteet vaikuttavat nuorten urheilijoiden terveyskäyttäytymiseen. Korkea terveyden lukutaito auttaa vanhempia tunnistamaan oikeaa tietoa ja tekemään asianmukaisia terveyspäätöksiä, joten sen kehittäminen terveyskasvatuksen avulla on tärkeää. Henkilöjäsen ei voi äänestää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2024 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilija vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2026 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakorvausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2026 • Vuoden 2026 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen • Valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä hallitusjäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2026 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättäminen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. Lisäksi korkean terveyden lukutaidon omaavat vanhemmat suhtautuivat kriittisesti energiajuomiin ja pyrkivät rajoittamaan niiden kulutusta. Is health literacy of adolescent athletes’ parents whose children belonged to sports clubs related to their children’s intention to receive medications, vaccines, supplements, and energy drinks. Lapsen urheilun tasolla oli vaikutusta vanhempien asenteisiin: mitä korkeammalla tasolla nuori kilpaili, sitä enemmän vanhemmat epäröivät antaa reseptilääkkeitä dopinghuolien vuoksi. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Ristiriitaista kyllä, kilpailevien nuorten vanhemmat suhtautuivat myönteisesti energiajuomien ja lisäravinteiden käyttöön, vaikka ne voivat sisältää dopingrikkomuksiin johtavia aineita. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata Seuran toimistosta sähköpostitse tuula.valli@lts.fi. Vanhempien korkea terveyden lukutaito oli yhteydessä myönteisiin asenteisiin lääkkeiden ja rokotteiden käyttöä kohtaan. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Kokousjärjestelyjen, valtakirjan sekä tarkempien saapumisohjeiden lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen sähköpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään keskiviikkoon 2.4.2025 mennessä. Lisäksi nuorten urheilijoiden vanhemmille tulisi tarjota riittävästi neuvontaa, jotta lasten tarpeellisten lääkkeiden käyttöä ei rajoiteta dopingrikkomuksen pelossa. 2024. Kyselyyn vastasi 2000 vanhempaa, joiden lapset kuuluivat urheiluseuroihin ja harjoittelivat päivittäin. & Watanabe, F. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni
3 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 PASI KOSKI, FT professori Turun yliopisto pasi.koski@utu.fi teema Seuratoiminta Toimintaympäristön muutokset haastavat seurojen toimintaa
Sittemmin tehtäväkent tä on levittäytynyt myös työllistämisen ja talouden saralle sekä aiempaa monipuolisempaan kumppanuuteen valtion, kuntien ja yritysten kanssa. Eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistumi nen ja kustannustason nousu lienevät selvimmät muutokset muutaman vuosikymmenen aikana. Korostettakoon, että liikunta seura terminä viittaa yhdistyksiin, joissa ylläpidetään lii kuntakulttuuria. O n kulunut 40 vuotta siitä, kun Kalevi Heinilän johdolla käynnistettiin uraauur tava valtakunnallinen seuratutkimushan ke. Seuratoiminnan näkökulmasta pidemmän aikavälin oleellisimpia muu toksia lienevät ikärakenteen vanheneminen, koulutusta son ja varallisuuden nousu, työelämän ja tuotantoraken teen muutokset, yksilöllistyminen, kansainvälistyminen, teknologian kehitys ja kuntakentän muutokset. Kankaanpäätä valmentava Juhani-isä ei päässyt paikalle. Tässä artikkelissa tarkastelen yhteiskunnassa ja lii kuntakulttuurissa tapahtuneita muutoksia ja niiden kautta seurakentän trendejä ja nykytilaa. Kun 1980luvulla 7?14vuo tiaista alle 40 prosenttia oli jäsenenä seurassa, oli seuras sa harrastavien 9?15vuotiaiden osuus vuonna 2022 lähes 60 prosenttia. Allekirjoittanut on saanut osana työtehtäviään olla ihmet telemässä tutkimuksen keinoin seurakenttää ja sen muu toksia. Sittemmin maininnanarvoisia virtauksia ovat olleet eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, kamppailu ihmisten vapaaajan markki noista, maahanmuutto, julkisen sektorin säästöpaineet ja parin viime vuoden aikana myös geopoliittiset jännitteet. Seurojen perustehtävä säilynyt Yksi seuratoiminnan keskeisistä tehtävistä on pysynyt ai kojen saatossa. Nykyisin noin yhdeksän kymmenestä suoma laisnuoresta on käynyt vähintäänkin kokeilemassa seuratoi mintaa ennen täysikäisyyttä.. Organisoituminen voi olla moniportaista tai jakoista, ja osa kokonaisuuteen, koko ”konserniin”, liittyvistä toimin noista voi ry:n sijasta ollakin oy:n alla. Sen taustalla ovat vai kuttaneet niin yhteiskunnalliset, kulttuuriset kuin liikun takulttuurinkin muutokset. Pertti Huotari (vas.), Kalle Tossavainen, Olivia Puranen, Timo Salminen ja Josefina Kankaanpää. Ne ovat vuosikymmeniä toimineet liikuntakulttuurin dynamoina, yhteisöllisyyden lähteinä, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, elämysten tuottajina ja nuorison kasvattajina. Vaikka mittaustavassa on eroa, voi kasvun tunnistaa. Liikuntaseurat ovat suomalaisen liikuntakulttuurin sel käranka. Heijastuvathan ympäröivän maailman muutokset myös seuroihin, niiden toimintaan, toimintaedellytyksiin ja reunaehtoihin. Julkisessa keskustelussa seuroista näyttäytyy melko kaa vamainen käsitys – ikään kuin olisi olemassa kaikkia seu roja kuvastava prototyyppi. Niillä on ollut keskeinen rooli kansalaisyhteis kunnan luomisessa ja ylläpidossa. Joissain ratkaisuis sa on luovuttu perinteisestä tiettyyn alueeseen tai kuntaan paikantumisesta. Seurat tavoittavat nuorimmat ikäryhmät jopa laajemmin kuin aikaisemmin. Ne ovat tärkein työkalu lasten liikunnalli seen elämäntapaan sosiaalistamisessa ja liikuntasuhteen vahvistamisessa. Toiminnan sisällöt kohdistuvat yleensä yhden liikuntamuodon ympärille, mutta on seuro ja, joiden toimintaajatus ei rakennu lajin tai lajien varaan. Nykypäivän seurojen ilmene mismuodot ovat kuitenkin hyvin moninaisia. Seurat tavoittavat lapset ja nuoret paremmin kuin koskaan aiemmin. Erityisesti arkiliikun nan vähentyminen ja istuvan elämäntavan yleistyminen ovat aiheuttaneet liikkumattomuuden haasteen, jonka myötä seurojen toimintaankin osallistuvien keskimääräi set liikunnalliset edellytykset eivät yllä aiemmalle tasol le. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntaja urheiluseurojen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime aikoina. Osan taas tyytyy vastaamaan jäsenistönsä yhteisöllisiin ja liikunnallisiin tarpeisiin ilman kehitystavoitteita. Sen jälkeen tietoa on kerätty kymmenen vuoden välein. Joukossa on jäsenmääriltään isoja yksiköitä tai vain muutamien hen kilöiden pieniä yhdistyksiä. Yleisympäristön lisäksi myös liikuntakulttuuri on muut tunut. Näin ollen kilpaurheiluunkin keskittyvät urheiluseurat kuuluvat tuon yläkäsitteen alle. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 3 5 Valmentajat ja valmennettavat urheilulukion aamuvalmennuksessa Jyväskylän Laajavuoressa joulukuussa 2024. Liikun nan ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta kaikki kui tenkin tekevät omaa arvokasta työtään. Maailman muutokset heijastuvat seuroihin Moninaistuminen ja kirjavoituminen on yksi seuraken tän pitkän aikavälin kehityskuluista. Ensimmäinen aineisto kerättiin kos kien vuoden 1986 tilannetta. Tutkijankin on hankala määrittää, millaiset organisoitumismuodot voi daan vielä liikuntaseuran kategoriaan luokittaa. Lisäksi koronajakson yksittäinen pandemiaisku kohdistui seuratoimintaan varsin voimallisesti. Näiden kehityskulkujen keskellä liikunnan järjestökent täämme on myllätty moneen kertaan ilman, että seurojen asemaa tai toimintaedellytyksiä olisi eri vaiheissa korostet tu muualla kuin korkeintaan juhlapuheissa. Osalla seuroista on pyrkimys kohden pa rempaa tulevaisuutta niin organisatorisesti kuin urheilussa kin
Aloittamisen varhaistumisen kääntöpuolena on se, että seurassa liikku minen lopetetaan kiihtyvällä tahdilla ennen teinivuosia. Monet kuvatuista kehityskuluista eivät ole omi aan vahvistamaan kansalaistoiminnan perustaa. Yhteisvastuu ja yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen te keminen ei luontaisesti istu yksilöllisen asiakkaan ajatus maailmaan. Silloin seurassa liik kui noin neljännes aikuisväestöstä. Seurat ja kunnat tarvitsevat toisiaan Kunnat ovat seuroille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Iso osa kunnista kamppailee sääs töpaineiden kanssa. Sittemmin seurat ovat menettäneet markkinaosuuttaan ja etenkin nais ten keskuudessa alan yritysten merkitys on kasvanut. Kehityskulku kuvastaa sitä, että seurojen toiminnan ke hittyessä työnjako hienojakoistuu ja tekijöitä tarvitaan. Yhä useammalla seuralla on toimintaa, jonka kohderyhmänä ovat ikääntyneet.. Jo aiemmin valtaosassa kunnista on luovuttu liikuntalautakunnista. Asiakas ei juurikaan sitoudu tunnetasolla. Vuonna 2022 säännöllisessä seuraharrastuksessa oli 11vuo tiaista mukana 53 prosenttia ja 15vuotiaista 34 prosenttia. Kunnilla on näinä aikoina omat haasteensa. Se on merkin nyt sitä, ettei seurojen ääni kunnallisessa päätöksenteossa enää välttämättä kuulu. Seuraparlamentit ja vastaavat jär jestelyt voivat toimiessaan toki auttaa tilanteessa, mutta ne taitavat pääosin olla seurojen yhteistoiminnan viritysinstru mentteja ja aihealueen keskustelufoorumeja. Kansainvälisessä vertailussa Suomi jää seuratoiminnas sa liikkuvien aikuisten osuudessa selvästi jälkeen monista vertailumaista, vaikka niissäkin suunta on ollut alaspäin. Vaikka Suomen liikuntapaikkatilanne on kansainvä lisesti vertailukelpoinen, on ajauduttu tilanteeseen, jossa kuntien rahkeet eivät vaatimustason ja toimintojen kirjon kasvaessa tahdo riittää samalla, kun aiemmin rakennettu jen liikuntafasiliteettien korjausvelka on kasvanut. Seuroissa liikkuvien aikuisten osuus oli Suomessa suurimmil laan ilmeisesti ennen vuosituhan nen vaihdetta. Har vemmin, mutta vähintään kerran kuussa, osallistuvien mää rässä ei havaittu vastaavaa muutosta. Väestön ikärakenteen vanheneminen näkyy seuraken tällämme siten, että yhä useammalla seuralla on toimintaa, jonka kohderyhmänä ovat ikääntyneet. Se tarkoittaa sitä, että vaikka teki jöitä on, on seuroissa jatkuva tarve uusille toimijoille. Tilaasioiden osuus seuran toimintapotentiaalia kuluttavana tekijänä on kasva nut tasaisesti. Seurojen toi met ovat yhteiskunnan näkökul masta myös taloudellisesti edullisia. 36 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Oleellinen muutos menneisiin vuosikymmeniin on sii nä, että seuratoiminnan aloitusikä on tullut tasaiseen tah tiin varhaisemmaksi. Lajien määrä on lisääntynyt ja toiminta on usein ympärivuotista. Vaatimustaso noussut – vapaaehtoisia tarvitaan Suomalaiset olivat pitkään nöyriä alamaiskansalaisia, mutta sittemmin meidät koulittiin vaatimaan kykeneviksi asiak kaiksi. Seuratukia on pienennetty tai niistä on luovuttu kokonaan, liikuntatilo jen maksuja on korotettu ja myös lasten ja nuorten liikun nalle on alettu asettaa hintalappu. Alankomaissa, Tanskassa, Ranskassa, Irlannissa, Saksassa ja Belgiassa seurassa liikkuvien yli 14vuotiaiden osuus on viime vuosina ollut lähes kaksikertainen Suomeen verrattu na. Niillä on rooli demokratian ja kansalaisyh teiskunnan ylläpidossa ja ne myös luovat pohjaa huippuurheilulle ja ylläpitävät sitä. Eurobaro metrien mukaan liikunnan alalla vapaaehtoistyötä tekevien suomalaisten suhteellinen osuus oli vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2022 seitsemän prosenttiyksikköä (18 % . Tämä lienee ti lanne monissa seuroissa. Toi saalta seurat ovat kunnille tärkeitä toimijoita, sillä ne te kevät monessakin mielessä työtä, jota kunnilta odotetaan. Nämä kaikki ovat tehtäviä, jotka vähintäänkin tuke vat kunnan tehtäviä. Osittain näistä syistä monet seurat joutuvat kamppailemaan olosuhteisiin liittyvien asioiden kanssa. Liikuntalain työnjaon mukaan kunnilla on keskeinen rooli etenkin liikuntaolosuhteiden tarjoami sessa. Lisäksi vapaaehtoisten vaihtuvuu den sykli on nopeutunut. Aikuisten liikuttajina seuroilla ei ole yhtä vahva asema. Seurojemme olemassaolo nojaa vahvasti kansalaistoi mintaan. Soteratkai su kevensi kunnan tehtäväkenttää, mutta samalla myös nii den resurssit vähenivät. Jos 1950luvulla syntynyt osallistui seuratoimintaan, hän teki sen ensimmäisen kerran kes kimäärin 11vuotiaana, 1970luvulla syntyneillä vastaava keskiarvo oli yhdeksän, mutta 2010luvulla syntyneet ovat aloittaneet keskimäärin jo kuusivuotiaana. Seurat liikuttavat ihmisiä, sosiaalis tavat nuorisoa liikunnalliseen elä mäntapaan, ovat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja myös yhteisöllisyyden edistäjiä. Meillä osuus vuotta 2022 koske vien tietojen perusteella oli yhdek sän prosenttia, kun kärkimaassa eli Alankomaissa osuus oli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. Asiakas on valmis maksamaan, mutta samalla odotukset sille, mitä rahallaan saa, ovat korkeita. Monet kuntien ratkaisut eivät helpota seuratoimijoiden tehtävää eivätkä vahvista seurojen asemaa. Vuonna 1986 heitä oli seuraa kohden keskimäärin 14. Lisääntyneen maa hanmuuton seurauksena myös maahanmuuttajia on seu roissa aiempaa enemmän. Yleinen vaurastuminen, erilaisten tarjolla ole vien toimintojen mahdollisuuksien kirjon kasvu sekä yhä vankempi yksilöllistyminen ovat vahvistaneet asiakkuus orientaatiota myös seuroihin ja niiden toimintaan nähden. Näin ollen tekeminen jää paljolti aktiivisen ydinryhmän harteille. Vuonna 2016 vastaava luku oli 21. Seuratason tarkastelu kertoo, että yksittäisissä seu roissa tosi aktiivisten toimijoiden määrä on kasvanut tasai sesti. Toisaalta kunnan hallinnolliset rajat eivät määritä seu rojen toimintaa yhtä vahvasti kuin vielä menneinä vuosina. Urheilun kieli on kansainväli nen ja seurat voivatkin tarjota maahanmuuttajille väylän, joka helpottaa suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä. Muu ten naisten rooli ja asema seuratoiminnassa on kohentunut menneitten vuosikymmenien aikana. Hänen orientaationsa on sopimuksellinen, ei yhteisöllinen. 11 %)
Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, 83?92. 2018. Koski, P. Liikunta & Tiede, 33, 5, a25?a27. Yleisimmin seurat ovat ratkoneet talouden haasteita vanhempien kukkaroille suuntaamalla. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö. Tämä saattaa vaatia en tisaikojen toimintamallein palaamista. Vuonna 2016 laskettiin maan seuroissa toimineen yli 5000 päätoimista palkattua henkilöä ja 28 000 osaaikaista työntekijää. Kokko & L. Samaan aikaan harrastamisen hinnasta on tullut eten kin lapsille ja nuorille yhä yleisempi liikunnan harrasta misen este tai hidaste. Seurojen voimavaroja voisi käyttää paremmin Yleisympäristön ja liikuntakulttuurin muutokset ovat siis muovanneet seurakenttää ja seurojen toimintaedellytyk siä. & Mäenpää, P. Niissä peräänkuulutetaan liikuntakasvatuksen yh teisvastuullisuutta, lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuuden edistämistä, pienten lasten vankan liikunnallisen perustan luomista, teiniikäisten seuraosallistumisen jatkuvuutta, lasten omistajuutta omassa harrastuksessaan, seuratoimin taan osallistumisen yhdenvertaisuutta sekä kestävän ja liik kuvan elämäntavan yhdistämistä seuratoiminnassa. European Commission 2022. Vuosituhannen alussa palkallisia työntekijöitä oli lähinnä kaikkein suurim missa ja kilpaurheilussa korkealla tasolla toimineissa seu roissa. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986?2016. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. STYLE-suosituksia 3/2023. 2023. Special Eurobarometer 525, Kantar. 2012. Seuratietokanta. 1996. Finnish sports club as a mirror of society. Yhteisö tehtävän on annettu hoitua pitkälti omalla painollaan. 2023. Tähän liit tyen on paikallaan korostaa, että seuroilla, kuten monella muullakin organisaatiolla, on kaksi päätehtävää, yhtäältä tuotantotehtävä ja toisaalta yhteisötehtävä. Ammattimainen ote on seuroissa lisääntynyt myös väes tön koulutustason nousun myötä, sillä seuroissa toimivien asiantuntemus on monipuolistunut ja kohentunut. Sittemmin palkattuja on alkanut löytyä myös muun laisissa seuroissa. 1987. Mitä seuroistamme tiedetään. Eri tahot ja liikun tajärjestelmämme kaikkiaan voisi kuitenkin myös arvostaa ja tukea kokonaisuutta paljon aktiivisemmin. Tuore tieto koulutustason laskusta ei ole hyvä asia seuroillekaan. Vastaavasti seurojen toimin taan osallistuvista melko iso osuus tulee naapurikunnista. 2018. Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2024, www.seuratietokanta.fi Vehmas, H., Koski, P. 81?91.. Kaikista ei välttämättä toivotuista kehityskuluista huo limatta seurat ovat onnistuneet säilyttämään asemansa ja toimintansa tason suhteellisen hyvin. Tämä on siinä mielessä toivottava kehityssuunta, että asiantunte mukseen liittyvän osaamisen tiedetään olevan selkein yk sittäinen tekijä, joka selittää yksittäisen seuran toimivuut ta ja koko seurakentän kehitystä. Seurojen sisäisissä käytännöissä voi jatkossa olla tarvet ta muutoksille. Koski, P. Hallmann & S. Vuodesta 1996 vuoteen 2016 seurojen toiminnan rahaliikenne yli kolminkertais tui. Koski, P. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 37 Kolmenkymmenen vuoden aikana vuodesta 1986 eteenpäin useamman kunnan alueella toimivien seurojen osuus nousi 27 prosentista 41 prosenttiin. Brussels. & Kokko, S. Finland. . & Lehtonen, K. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Urheilu ja seuraharrastaminen. Seuroissa jäseniä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuosina niin seuroissa kuin laajemmin koko yhteiskunnassa pää paino on ylikorostuneesti ollut tuotantotehtävässä. 4, 2, 257?275. Fairley (eds.) Sports Volunteers Around the Globe: Meaning and Understanding of Volunteering and its Societal Impact. Osa talouden vaatimusten kas vusta kumpuaa toimintaan luoduista käytännöistä, joissa ei välttämättä talousnäkökulmaa ole korostettu. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia no 43, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kokko, S., Ahokas, I., Leino, H., Lyytimäki, J., Raudasoja, I., Simula, M., Tapio, P. Vaikka tulevaisuuden näkymissäkään ei kovin montaa seuratoiminnalle suotuista ennustetta ole tunnistettavissa, voi aiemman historian pe rustella olettaa, että seuroilla on kykyä sopeutua erilaisiin vaatimuksiin ja haasteisiin jatkossakin. LÄHTEET Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. Talousasioiden hoi to ryhmätason sijaan seura tai jaostotasolla mahdollistaisi joustavan osallistumisen yli joukkue tai ikärajojen. Sport and physical activity. Urheiluseurat voivat liikuttaa lapsia ja nuoria entistä monipuolisemmin ja kestävämmin. International Journal of Sport Policy and Politics. In K. Kaiken kaikkiaan seuratoiminnassa on paljon hyödyn tämätöntä potentiaalia. Tämä vahvistaa edelleen jo vallalla ollutta seuratoiminnan keskiluokkaista luonnetta. Suomalainen liikuntaseura. Korkeimmillaan ennen koronavuotta henkilö työvuosia kertyi yli 6500. & Vasankari, T. Kasvu henkilötyövuosina oli Like sin seuratietokannan tietojen perusteella 2010luvun aika na tasaista. Liikkumattomuuden haasteen edessä katsetta voidaan kääntää myös seurojen suuntaan. Ammattilaisten yleistynyt rekrytointi, kuntien eräät rat kaisut, mutta myös seurojen toimintoihin kohdistuvat vaa timustason jatkuva kasvu, ovat johtaneet siihen, että seu rojen tarvitsemat rahamäärät ovat kuluvan vuosituhannen aikana kasvaneet huomattavasti. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Vain runsas 40 prosenttia seuratoimintaan säännöllisestikin osallistuvista lapsista ja nuorista yltää liikkumisensa määrässä suosituksen tasolle. Tästä ja myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta on helppo yhtyä STYLEtutkimushankkeen suosituksiin seuratoimin nalle. Palkatun väen määrä kasvanut Ammattimaistuminen, jolla viitataan sekä palkallisten toi mijoiden määrän kasvuun että toiminnan tapaan, on ehkä leimaaantavin piirre seurakentän muutoksista viimei simmän parinkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi monien seurojen ongelmana tulee olemaan ikäluokkien pienenemisestä johtuen se, et tei ryhmiin ole riittävästi tulijoita. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-606-5 Koski, P. Esimerkiksi sellaista potentiaalia, jolla voisi luoda lisää myönteistä virettä tämänhetkiseen synkähköön yleisilmapiiriin koko valtakunnassa. Näin siitä huolimatta, että yhteisötehtävä palvelee voimallisesti myös tuotantotehtävää ja on omiaan huolehtimaan sen py symisestä hyvällä tasolla. Tämä osuus on ollut myös kasvussa. Heidelberg: Springer. Teoksessa S
3 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta KATI LEHTONEN, LitT johtava tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi SAMULI OJA, LitM tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu MATTI HAKAMÄKI, FM erikoissuunnittelija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Palkkatyö osana seuratoiminnan ammattimaistumista Opetusja kulttuuriministeriön jakama seuratoiminnan kehittämistuki on ollut yksi keino ammattimaistaa seuratoimintaa. Tuki on sekä lisännyt että vakiinnuttanut seuroissa tehtävää palkkatyötä. Kuva: Jouko Kokkonen
Palkkatyön määrällinen kasvu ur heiluseuroissa on ollut siten liikuntajärjestöjen ja valtion hallinnon yhteinen tahtotila ja liikuntapoliittinen valinta. Nagel ym. Palkkatyön lisääntyminen urhei luseuroissa on eräs ammattimaistumisen muodoista. 2024). Seuraavana vuonna jul kaistussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista asetettiin yhdeksi liikuntakulttuurin tavoitteeksi järjestöjen ammattimaisen osaamisen vahvis taminen (Opetusministeriö 2009). Tuen keskeinen tavoite on ollut työntekijöiden palkkaaminen urheiluseuroihin, joka on yksi tapa am mattimaistaa seuratoimintaa. Palkkatyötä tuet tiin esimerkiksi erilaisten työllistämishankkeiden ja tukien muodossa. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut 3 155:stä 4 329:ään. Tilastokeskuksen aineis tojen perusteella tehdyn selvityksen mukaan seurojen mak sama palkkasumma oli vuonna 2013 yhteensä 85 miljoo naa euroa ja vuonna 2021 jo 147 miljoonaa euroa. 2015.) Seuroissa tehtävään palkkatyöhön liittyvä keskuste lu voimistui 1990luvulla, jolloin esimerkiksi jääkiekossa palkattiin nuorisopäälliköitä lajin seuroihin. Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sitä edeltänyt ope tusministeriö (OPM) on jakanut seuratukea vuodesta 1999. Myönnetty seuratuki (€) vuosina 1999–2024 (Lehtonen ym. Vuonna 2018 julkaistu liikuntapoliittinen selonteko on liikuntakulttuurin strateginen ja yhteiskuntapoliittinen asiakirja. Liikuntakulttuuria 2010luvulle linjanneessa opetusministeriön työryhmämuistiossa (Ope tusministeriö 2008) todettiin, että ammattiosaajien puu te oli seurojen kehittämisen este. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 3 9 T arkastelemme artikkelissa opetusja kulttuuriministeriön jakamaa seuratoi minnan kehittämistukea (myöh. (Turunen & Kukko 2023.) Ammattimaistuminen nähdään liikuntapoliittisesti suotavana Liikuntapoliittiset linjaukset ovat tukeneet seuratoimin nan ammattimaistumista. Päähuomiomme kohdis tuu palkkatyön vakiintumiseen tukea saaneissa seuroissa, palkkatyön määrän kasvuun ja seuratukeen julkishallinnon rahoitusinstrumenttina. Lämsä ym. esim. Seuratoiminnan ammattimais tuminen ja työntekijöiden määrän kasvattaminen on ollut myös liikuntajärjestöjen strategisia valintoja (esim. 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 M yö nn et ty se ur at uk i (€ ) Kuvio 1. (esim. Siinä todetaan seuratoiminnan perustuvan yhä vahvasti vapaaehtoistoimintaan mutta samalla seuratoi minnan kuvataan myös ammattimaistuneen palkattujen työntekijöiden määrän kasvun myötä. Mikä on seuratoiminnan kehittämistuki. Lehtonen ym. seuratuki) ja sen tuloksia joulukuussa 2024 julkaistun yhteenvetoraportin pohjalta (ks. (Lehtonen & Hakamäki 2009, 12.) Seurojen maksamat palkat ja palkkiot ovat kasvaneet vuodesta 2013 lähtien tasaisesti. Suomen Olympiakomitea 2019, 7). Kansalaisyhteiskunnan muutosta kuvataan liikunnan ja urheilun yhteydessä usein ammattimaistumisen käsitteel lä. 2024).. (Val tioneuvosto 2018.) Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat pyrkineet itsekin vauhdittamaan kehitystä. Työnantajaseuroja oli vuonna 2021 yh teensä 1 814, eli yli viidennes suomalaisista urheiluseurois ta. Seuratukea on myönnetty 25 vuoden aikana yhteensä yli 65 miljoonaa euroa (Kuvio 1). Sillä viitataan ammatteihin, organisaatioihin tai johon kin laajempaan systeemiin, esimerkiksi urheilulajin koko kenttään (ks. Järjestötutkimukses sa ammattimaistumista on hahmotettu sen syiden, muoto jen ja seurausten kautta. Myös muis sa isommissa lajiliitoissa ja niiden seuroissa tehtiin strate ginen valinta palkata seuratyöntekijöitä. Lasten ja nuorten laadukkaan ohjaamisen tueksi ja drop out ilmiön vähentä miseksi ehdotetaan, että osaavien ja koulutettujen valmen tajien rekrytointia seuroihin on edelleen edistettävä. Liikuntajärjestöt vastasivat tuen haku ja jakoprosessista vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen prosessi siirtyi suoraan ministeriölle. 2020)
Sitä aiemmassa (esim. Esi merkiksi vuonna 2016 tehdyn selvityksen perusteella palk kaus vakiintui hieman yli puolessa kyselyyn vastanneis ta seuroista (Riekki & Hentunen 2016, 17). (Lehtonen ym. On pyritty pysyvien työsuhteiden luomiseen, eikä tukea lähtökohtaisesti ole myönnetty määräaikaisik si tarkoitettuihin tehtäviin. Vaikuttaa siltä, että etenkin palkkaustuki on yhteydessä seurojen henkilöstömäärän kehitykseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Vuosina 2013–2024 tuetuista hankkeista 42 prosenttia oli palkkaushankkeita, mutta näihin suuntau tui noin 60 prosenttia myönnetyistä varoista. Näistä 4 519:lle on tehty myön teinen tukipäätös, ja avustettuja seuroja on ollut 1 750. Taulukko 1. Sillä sekä osoitettiin valtion liikuntapolitiikan suunta että vahvistettiin valtion roolia kansalaistoiminnan kehittäjänä. (Leh tonen & Turpeinen 2018.) Uuden seuratyöntekijän palkkaa miseen keskittyvät hankkeet ovat olleet vuosina 2013–2024 seuratuen taloudellinen painopiste, vaikka tukea on kap palemäärässä mitattuna myönnetty enemmän toiminnal lisiin hankkeisiin. Palkkaustukea haettiin nimen sä mukaisesti työntekijän palkkakuluihin. Tukea hakevat ja saavat ne, joilla on resursseja, osaamis ta ja kykyä hankkeiden hallinnoimiseen ja toteuttamiseen (Jokiranta ym. Lehtonen 2014; Lehtonen & Hakamäki 2013.) Avustustason kasvun mahdollisti se, että kirjastojen toi mintaan korvamerkittyjen veikkausvoittovarojen myöntä minen loppui vuonna 2009. Kyselyjen pe rusteella suurin osa tuetuista seuroista on onnistunut va kiinnuttamaan tuen turvin luodun työsuhteen ainakin jok sikin aikaa. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Merkittävin kasvu tapahtui vuosina 2009–2010. 2024.) Tuen avulla syntyneiden työpaikkojen vakiintumista on vuosien varrella selvitetty erillisten kyselyiden avulla. Koski 2012, 65) ja myöhemmässä (esim. 2019) kyselyssä yli 80 prosenttia vastanneista seuroista ker toi jatkaneensa palkatun työntekijän tehtävää hankekauden jälkeen. (Lehtonen & Hakamäki 2009, 12–13.) Vuodesta 2009 lähtien vakiintuivat myös termit palkkaustuki ja toiminnallinen tuki. Selvisi, että tukea saaneiden seurojen henkilöstömäärissä tapahtui tilastollisesti merkit seviä muutoksia verrattuna seuroihin, joille tukea ei ollut myönnetty. 2024). Käy tännössä siis samoja seuroja on tuettu useampana vuonna. Vauhdittaako seuratuki palkkatyön tekemistä urheiluseuroissa. Se vapautti varoja Kansallisen liikuntaohjelman toteutukseen. Myös tuen hakukriteereis sä on edellytetty selkeää ja realistista vakiinnuttamissuun nitelmaa. Turunen ym. (Lehtonen ym. 2024.) Taulukkoon 1 on koottu vertailun keskeiset havainnot. (vrt. Esimerkiksi viiden vuoden ajanjak solla palkkaustukea saaneiden seurojen henkilöstömäärä kasvoi keskimäärin 0,69 henkilötyövuodella, kun taas seu roissa, jotka eivät saaneet tukea, henkilöstömäärä väheni. Toiminnallisissa hankkeissa seuroja on kehitetty muilla keinoilla, kuten kou lutuksilla, strategiatyöllä tai lajivalikoimaa lisäämällä. Palkkatyösuhteiden vakiintuminen tukea saaneissa seuroissa Seuratuen on ollut tarkoitus madaltaa työntekijän palkkaa miskynnystä. Kyselytietoa seuratuen avulla toteutettujen palkkausten vakiintumisesta täydennettiin seuratuen yhteenvetorapor tin yhteydessä vertailemalla tukea saaneita ja saamattomia seuroja keskenään. Tavoitteena oli selvittää seuratuen mah dollista vaikutusta seurojen henkilöstömääriin kolmen ja viiden vuoden ajanjaksoilla. Vuonna 2023 tehdyn kyselyn perusteella seuratuen avulla palkatun henkilön tehtävää oli jatkanut 66 prosenttia vastanneista seuroista (Lehtonen ym. Ajatuksena on ollut, että seura pystyy yksi tai kaksivuotisen hankkeen aikana kehittämään ja kasvattamaan toimintaansa niin, että palkkausta kyetään jatkamaan tukikauden jälkeen. Mittari Toiminnallinen tuki Palkkaustuki Ei tukea 3 vuoden analyysi Analysoitujen jaksojen määrä 1270 717 7168 Keskimääräinen muutos henkilöstömäärässä (htv) 0,34 0,60 0,03 Kasvaneiden (htv) seurojen osuus 53,5 % 64,2 % 32,5 % Muuttumattomien (htv) seurojen osuus 8,2 % 0,7 % 33,6 % Pienentyneiden (htv) seurojen osuus 38,3 % 35,1 % 33,9 % 5 vuoden analyysi Analysoitujen jaksojen määrä 576 254 2086 Keskimääräinen muutos henkilöstömäärässä (htv) 0,37 0,69 -0,14 Kasvaneiden (htv) seurojen osuus 45,5 % 57,1 % 21,3 % Muuttumattomien (htv) seurojen osuus 8,5 % 3,1 % 36,6 % Pienentyneiden (htv) seurojen osuus 46,0 % 39,8 % 42,1 %. (Lehtonen ym. 2024). Työryhmän muistiota ja päätoimisten palk kaamiseen liittyvää toimenpideehdotusta voi pitää liikun nan kansalaistoiminnan ja kolmannen sektorin näkökulmas ta merkittävänä 2010luvun liikuntapoliittisena linjauksena. 2022). Henkilöstömäärän muutos seuratukimuodoittain kolmen ja viiden vuoden seurantajaksoilla (Lehtonen ym. Tuolloin kulttuuri ja urheiluministerinä toiminut Stefan Wallin pani toimeen Kansalliseen liikuntaohjelmaan sisältyneen suo situksen suorasta seuroille kohdennettavasta tuesta, johon sisältyisi painopisteenä päätoimisten seuratyöntekijöiden palkkaaminen. 2024.) Vuodesta 2013 lähtien seurat ovat jättäneet yhteensä 9 930 seuratukihakemusta. Tuki on kasautunut niin, että esimer kiksi vuosina 2012–2022 seuratukea saaneista seuroista alle viidennes sai yli puolet ja runsas kymmenen prosenttia kol masosan kaikesta samalla ajanjaksolla myönnetystä tuesta (Oja & Kukko 2023, 47–50)
2012. Osa kamp paileekin vapaaehtoisuuteen perustuvan ja palkkatyönä toteutettavan seuratoiminnan välimaastossa ”sopivasti am mattimaistuen” (Oja & Lehtonen 2022). Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-505-1 Opetusministeriö 2009. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76675/ opm17.pdf?sequence=1 Riekki, M. . Seuratoiminnan kehittämistuen tulokset. & Giauque, D. Toisaalta palkkaustukea saaneista seuroista 40 prosenttia myös vähensi henkilöstömääräänsä samalla ajanjaksolla. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. Urheiluja liikuntaseurojen palkkatyö Suomessa. https://blogit.jamk.fi/tikitalk/2022/11/04/seuratuki-vahan-kaikillevai-paljon-harvoille/ Koski, P. Case seuratuki. Sillä on kuitenkin kääntöpuo lensa, kuten harrastamisen hinnan kasvu. Liikun tapolitiikalle 2000luvun alussa asetettuja ammattimaistu mistavoitteita on saavutettu. & Hakamäki, M. 2023. Tuki on sekä lisännyt että vakiinnuttanut seuroissa tehtävää palkkatyötä. European Sport Management Quarterly 15 (4), 407–433. Liikuntajärjestöjen rakenneuudistus 2009–2012. 2019. 2024. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 229. Seuratuen haku 2009. TiKI-talk. Lehtonen, K. Seuratuen kaksi vuosikymmentä – järjestöjen strategisesta välineestä valtion liikuntahallinnon hankerahaksi. Millaiset seurat hakevat ja saavat avustuksia. 2021. Tutkimustiivistelmä. 2020. 2015. Teoksessa K. Teoksessa K. 2019). & Kukko, T. Liikunta & Tiede 59 (5), 66–73. https://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-830-702-3 Oja, S. Palkkatyön määrän kasvun voidaan nähdä vaikut tavan esimerkiksi harrastamisen kustannuksiin (Turunen ym. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/ VNS_6+2018.pdf Seuratuki on sekä lisännyt että vakiinnuttanut seuroissa tehtävää palkkatyötä.. & Kukko, T. Opetusministeriön julkaisuja 2009:17. Turunen (toim.) Palkkatyö urheiluja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 47–50. 2014. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Tietoa+ meist%C3%A4/Olympiakomitea+ry/Toiminta-+ja+taloussuunnitelmat/ Olympiakomitean+toiminta-+ja+taloussuunnitelma+2020.pdf Turunen, M. Palkkatyösuhteiden vakiintuminen suomalaisissa urheiluseuroissa. Yhteenveto vuosilta 1999–2024. 2009. 2018. & Itkonen, H. Opetusministeriö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 263. 2024.) Palkkatyön hyvät ja huonot puolet Ammattimaistumisen ja palkkatyön lisääntyminen seurois sa on puhuttanut urheiluväkeä pitkään. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-703-0 Turunen, M., Turpeinen, S., Lehtonen, K., Inkinen, V., Hakonen, H. & Lehtonen, K. Teoksessa: Urheilun kriisejä. Seuratuki – vähän kaikille vai paljon harvoille. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-062-0 Lehtonen, K. Toisaalta myös kielteisiä seurauksia on alettu tunnistaa pa remmin. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329721 Opetusministeriö 2008. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Suomen Olympiakomitea 2019. & Hakamäki, M. Seurojen kyvyt, resurssit ja halukkuus ammat timaistua tai palkata työntekijöitä vaihtelevat. 2016. Palkattu seuraan – mitä seuraa. Työntekijän palkkaaminen seuratuen avulla. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Oja, S. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Bayle, E. JAMKin hyvinvointiyksikön hankeja palvelutoiminnan blogi. Heikki Roiko-Jokela & Antero Holmila (toim.). Julkishallinnon rahoitusinstrumenttina seuratukea voi pitää merkittävänä ja vakiintuneena. Lehtonen, K., Oja, S., Merilehto, J. Ilmiötä on hahmo tettu ensisijaisesti toiminnan laadun kehittämisen kautta. ”Sopiva taso meille” – pienten seurojen ammattimaistumista ohjaava eetos. & Hentunen, J. Muissa seuroissa vastaava osuus oli kuitenkin suurempi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 283. Selvää on, että palkkatyö tulee seuroissa olemaan arkea myös tulevaisuu dessa. Lehtonen & S. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 322. Seuroissa, joi ta ei tuettu, henkilöstömäärä kasvoi noin joka viidennessä. LIKES-tutkimuskeskus. & Laine, K. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 41 Lisäksi palkkaustukea saaneista seuroista hieman alle 60 prosenttia kasvatti henkilöstömääräänsä. https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-02/ Palkkaukset-suomalaisissa-urheiluseuroissa-tiivistelma-2019.pdf Valtioneuvosto 2018. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Nagel, S., Schlesinger, T. 2022. Oja & M. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020, 57–86. https://www.jamk.fi/sites/default/files/ 2023-01/Seuratoiminnan-kehittamistuen-tulokset-2012.pdf Lehtonen, K. Oja (toim.) Näkökulmia urheiluja liikuntaseurojen avustusja tukikäytäntöihin Suomessa. & Turpeinen, S. Neljännesvuosisata seuratoiminnan kehittämistukea. Toimintaja taloussuunnitelma 2020. Kyselyn tuloksia työntekijän rekrytoimisesta urheiluseuraan vuosilta 2013–2016. (Lehtonen ym. Lehtonen, S. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 22–35. Professionalisation of sport federations – a multi-level framework for analysing forms, causes and consequences. Ammattilaisuus amatörismin kriisiyttäjänä suomalaisessa joukkueurheilussa. Tilastoaineistot kuvaamassa ammattimaistuvaa urheilua. Liikunta & Tiede (55), 2–3, 14–18. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. 2023. LÄHTEET Jokiranta, K., Oja, S., Kukko, T., Hakamäki, M. & Lehtonen, K. Lämsä, J., Nevala, A., Aarresola, O. Onks yhteistä todellisuutta
Miksi?. Suomenruotsalaiset urheiluseurat ovat keskimäärin säilyneet suomenkielisiä vireämpinä. Vaikka yhteiskunnan murros vaikuttaa kielivähemmistön seuratoimintaan, se yhdistää yhä, siirtyy sukupolvilta toisille ja tuottaa hyvinvointia. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta SUSANNA LUIKKU Joka kevät järjestettävä Stafettkarnevalen on kiinteä osa suomenruotsalaista liikuntakulttuuria. Kuva: Jouko Kokkonen Vad gör de annorlunda
Kuva: Petteri Lehtonen / Wikipedia Henrika Backlund. Tuolloin kie lipolitiikka ei niinkään ollut määrittävä tekijä, vaan seuroihin kokoonnuttiin paikkakunnittain ja väestöryhmittäin, ja niiden toimintaan kuului paljon muuta kin kuin urheilua. FSI tekee yhteistyötä suomenruotsalais ten järjestöjen ja instituutioiden kans sa sekä toimii edunvalvojana, palvelu järjestönä ja kouluttajana liikuntaalan toimijoille. Voimiste lulla, suunnistuksella, hiihdolla ja am munnalla on omansa; yleisurheilu, uinti, pyöräily ja voimalajit on yhdistetty yh den urheilunimikkeen alle. Sparv on lähtöisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Oravaisista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 4 3 R uotsinkielisten urheiluliittojen kattojärjestön Fin lands Svenska Idrottin pääsih teeri Henrika Backlund vahvistaa, että ruotsinkielinen urheiluseuratoiminta on suomenkielistä elinvoimaisempaa, sii hen osallistujat ovat eri mittareilla tyy tyväisempiä sekä voivat paremmin. Yhtei söllisen kasvuympäristön merkitys nou see hänen mukaansa silloin aina esiin. Lisäksi järjestöön kuuluu kolme lii kuntapiiriä ja kaksi erityisyhdistystä. Backlund nostaa esiin tuoreimpana Yleisradion ja Ta lous tutkimuksen vuon na 2019 toteuttaman tutkimuksen. Hän myöntää, että pienellä paikka kunnalla elettiin toki tavallaan lintuko dossa: harjoitusmahdollisuudet ja kou lut olivat hyvälaatuisia ja lähellä, kaikki tunsivat toisensa eikä ympäristössä ollut isoja ristiriitoja tai sosiaalistaloudellisia ongelmia. Toiminnan kaupallistamaan pystyneet suuremmat seurat löytyvät isomman väestöpohjan pääkaupunki seudulta, Turusta ja Vaasasta. – Ehkä minäkin alan olla siinä iässä, että vähän romantisoin menneitä ja ko tipaikkakuntaani… Mutta haluaisin oi keasti joskus muuttaa sinne takaisin, koska kaikki ihan aidosti auttoivat toi siaan. Sparv, 37, tapaa yhä kerran vuodessa vanhoja koulu ja pelikavereitaan. Akatemiavalmennuksessa alle 16vuo tiai den kanssa Prahassa aloittanut Sparv on nykyisin mukana myös Euroopan kärkeen kuuluvan edustusjouk kueen valmennustyössä. Toki isoja sisäisiä ja alueellisia ero ja seurojen toiminnassa on – jo siksi, että maan ruotsinkieliset alueet eli pää kaupunkiseutu, Uusimaa, Pohjanmaa ja Turun saaristo ovat keskenään hyvin erilaisia. Harjoi tusten, otteluiden ja muun normaa Tim Sparv EM-karsintaottelussa Suomi-Ruotsi lokakuussa 2011. Finlands Svenska Idrottiin (FSI) kuu luu kuuluu viisi eri lajiliittoa. Ja vaikka se voi kuulostaa kliseeltä, tietty valoisuus ja iloisuus on suomenruotsalaisten urheiluseuroissakin vahvempaa, vaikka kilpaillaan tosissaan. Pelaajat, vanhemmat ja kaikki toiminnassa mukana olevat tunsi vat olonsa hyväksi ja itsensä tervetulleik si, Sparv painottaa. Yhteiset tapahtumat ja positiivisempi toimintakulttuuri Tim Sparvin isä valmensi pitkään poi kansa jalkapallojoukkuetta. Sen tulosten mukaan kielivähemmistöase massa olevat suomenruotsalaiset har rastavat valtaväestöä enemmän yhdessä, hakeutuvat toistensa seuraan, tuntevat vahvempaa yhteenkuuluvuutta ja myös muuttavat vähemmän, mikä helpottaa sukupolvien yli jatkuvaa aktiivisuutta seuratoiminnassa. Sen jälkeen on tunnetusti tapahtunut paljon, mutta perusasiat ovat Henrika Backlundin mukaan pysyneet: – Vähemmistöasemassa kulttuuri on muovautunut sellaiseksi, että kaikki ovat tervetulleita. – Ihminen on laumaeläin, ja yhteen kuuluvuus sekä omaan ryhmään kuulu minen tuottavat onnellisuutta, Backlund tiivistää. ”Puhumme tästä aina, kun tapaamme” Exhuippujalkapalloilija ja Huuhkajien entinen kapteeni Tim Sparv vaikuttaa nykyisin miesten Amaajoukkueen val mennustiimin ohella Sparta Prahassa. Kuva: FSI:n arkisto Sparv arvostaa toiminnassa myös eri sukupolvien mutkatonta yhdessäoloa.. Hänen kasvat tajaseuransa on Norrvalla IF, joka syntyi vuonna 1996 Hellnäs BK:n, Maxmo SK:n, Oravais IF:n ja Vörå IF:n fuusiona. Perinteisellä pienen budjetin hin noittelulla ja talkootoiminnalla, johon osallistuu usein koko perhe, pyörivät Backlundin mukaan pienet seurat eten kin ruotsinkielisellä Pohjanmaan ran nikolla ja muilla harvemmin asutuilla seuduilla. Ruotsinkielisen seuratoiminnan juu ret ovat 1800luvun lopun kansallisuu saatteen voimistumisessa. Kunnioitan vanhempia sukupolvia suuresti siinä, että he halusivat ja jaksoi vat luoda yhteisiä tapahtumia, pyörit tää toimintaa ja luoda nuorille erilaisia mahdollisuuksia. – Tietysti puhutaan muistoista, yhtei sistä otteluista, pelimatkoista ja vastaavis ta – mutta myös siitä, kuinka hyvä meidän ilmapiirimme oli
Meitä on kuitenkin Suomessa aika vähän. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta lin valmentajaarjen ohella hän vastasi joukkueen peli ja turnausmatkojen järjestämisestä sekä runsaista oheistoiminnoista. Mutta psykoso siaalisesta puolesta puhutaan yhä liian vähän, vaikka se on ihan oleellinen. Sparv arvostaa toiminnassa myös eri sukupol vien mutkatonta yhdessäoloa. On ihan selvää, ettei hienoista perinteistä ja valtaväestöä vah vemmasta jatkuvuudesta huolimatta voida toimia samoin kuin ennen, jos seurat halutaan pitääkin elinvoimaisina. Jos joskus olen päävalmentaja, haluan, että joukkueessani toteutuvat samat arvot ja ilma piiri. Toisaalta monilajisuutta tukee, että käytännössä jokai nen maailman huipulle päässyt suomalainen urheilija on liikkunut lapsena monipuolisesti. – Tässä on yhä hämmästyttävänkin isoja eroja kansalli sen tason urheiluun. Kie len suhteen kyseessä on kuitenkin vähemmistö, ja se yh distää yhä vahvasti. – Voimakas yhteisöllisyys, toisista huolta pitäminen ja eri harrastus ja kulttuurimahdollisuuksien tarjonta su kupolvesta toiseen matalalla kynnyksellä on varmasti ol lut myös yksi ruotsinkielisten selviytymisstrategia. Siinä oppii huomioimaan toisia, ja ymmär tämään erilaisia näkökantoja ja toimintamahdollisuuksia. Hän sanoo pohtineensa vähemmistöasemia paljon. Sitä helpottaa, että on mahdollisuus kuulua identiteettiä tukevaan lähiyhteisöön, toimia siellä omana itsenään ja saada myös apua tarvittaessa. Esimerkiksi meillä on aika iso suku, ja tapaamisissa nuorin voi olla parivuotias ja vanhin ysikymppinen. Backlundin mukaan kommunikaatio ja ilmapiiri voi tuntua niin sulkeutuneelta ja ankealta, että nuoret koke vat sen jopa kiusaamisena, vaikkei se kohdistuisi heihin henkilökohtaisesti. Tälle olisi tosiaan kasvavaa tarvetta – myös suomenkieli sessä urheilu ja missä tahansa ympäristössä. Kyllä sillä varmasti on oma merkityksensä, että vähemmistöasema tiedostetaan. Siihen liit tyi vahva kulttuuri ja identiteetti, että me olemme yhdessä tässä, oikeasti samassa veneessä. He ovat joskus aika ihmeissään, hän kommentoi. ?. Henrika Backlund sanoo, että suomenruotsalaisten po sitiivisempi seurakulttuuri lähtee pienistä asioista: miten tervehditään, mihin sävyyn ihmisille puhutaan, miten hei tä huomioidaan ja niin edelleen. – Sekin oli hyvä strategia, että kun aikoinaan läpi vuo den ei olosuhteiden takia voinut pelata futista, sitten pelat tiin salibandya. Nyt yliinnokkaat vanhemmat ja valmen tajat väittävät, että jo pikkulasten pitäisi treenata futista 6–7 kertaa viikossa, jotta heillä olisi paremmat mahdolli suudet ammattilaisiksi, mutta ei se mene niin. Etenkin silloin, kun menee huonosti tai tu lee uusia ihmisiä sisään. Jo 16vuotiaana maailmalle Southamptonin akatemiaan lähtenyt Tim Sparv on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisesti valveutuneena ja ajattelevana urheiluvaikuttajana, joka ei pelkää ottaa kantaa tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. – Aina pitää kilpailla jossain, vaikka sitten tikanheitos sa, mutta ei hampaat irvessä. Sparv arvioi, että nuo remmat sukupolvet eivät enää niitä juuri kohtaa. Ne tulevat useimmiten esiin silloin, kun nuoret urheilijat liikkuvat kehitysvaiheissaan toisiin seuroihin, valmennusryhmiin tai maajoukkueisiin. Vähemmistön selviytymisstrategiat ja nykyajan haasteet Suomenruotsalaisuuskaan ei ole monoliitti: sen sisällä elää hyvin erilaisessa asemassa olevia ja erilaisia ihmisiä. – Pyrimme aktiivisesti kouluttamaan seuratoimijoita. – Muuttotappioalueilla ja pienillä paikkakunnilla voi olla vaikeaa pyörittää joukkuelajeja, kun suomenruotsalainen kin väestö vähenee, eikä lapsia ja nuoria ole tarpeeksi, hän muistuttaa. Tim Sparv sanoo, että kivikovasta kilpailuympäristös tä huolimatta jalkapallossa, kuten muussakin urheilussa, pitäisi ymmärtää muunkin kuin taktiikan, fyysisten omi naisuuksien ja tekniikan päälle. On vaikea sanoa, mistä kaikesta se johtuu, mutta toistuva viesti se on. – Miten rakentaa huipullakin ympäristö, jossa on tiiviim mät siteet ja yhteys toisiin, ja jossa ihmiset voisivat parem min. Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajataustaiset nuo ret ikäluokat paikkaavat tilannetta. Myös Tim Sparv harrasti juniorina jalkapallon lisäksi yleisurheilua, salibandya, futsalia ja sulkapalloa. Jokaisen ikäkausimaajoukkueensa kapteenina toiminut Sparv sanoo miettineensä asiaa paljon jo pelaajana, mutta varsinkin uransa jälkeen. Henrika Backlundin mukaan yhteiskunnan ja aikojen murros vai kuttaa myös siihen, miten seuratoiminta järjestetään ja py syy elinvoimaisena. – Oli pizza, biljardi ja lauluiltoja, mökkijuhannuksia ja muita tapahtumia, joihin kutsuttiin kaikki. Hän naurahtaa, että kilpailuhenkisyyskin oli ja on vah vasti läsnä. Backlundin mukaan sii nä, miten uusien ryhmien rekrytoimiseen ja ohjaamiseen suhtaudutaan, on isoja eroja. ”Haluan, että sama ilmapiiri ja arvot toteutuvat” Sparta Praha on kaupungin ja maan perinteinen huippu seura, johon pääsystä ja jonka sisällä kamppaillaan anka rasti. Hän painottaa, että oman kielen säilyttämisen ohella juuri henkinen ja fyysinen hyvinvointi on oleellinen teki jä suomenruotsalaisessa seuratoiminnassa. Liian var hainen erikoistuminen ja yksipuolinen liikkuminen ei tee hyvää henkisesti eikä fyysisesti, Sparv sanoo. – Ja se on varmasti yksi asia, minkä olen ottanut mu kaan kasvuympäristöstäni. Silloin myös kynnys ker toa vaikeuksista ja pyytää apua on matalampi, Sparv sanoo. – Suomessa yhä useammat ihmiset voivat eri syistä yhä huonommin. Kääntöpuolena voi olla tietty sisäänpäin kääntyminen sekä valtaväestön ennakkoluulot. Jossain tämä ymmärretään paremmin ja jossain vähän huo nommin, mikä liittyy osin paikkakuntien kokoon ja konser vatiivisuuden asteeseen, hän muotoilee. Totta kai pitää voittaa ottelut, mutta vaikeilla hetkillä pitäisi aina löytyä ainakin joku, jonka puoleen voi kääntyä. Pohjoismaissa alkaa olla jo aika holistinen näkemys, jossa nähdään ihminen eikä vain urheilija. – En halua leimata eikä yleistää, mutta jostain syystä täl laista palautetta tulee etenkin hiihtopiireistä, kun nuoret siirtyvät kasvattajaseuroistaan valtakunnan tason valmen nukseen
MAHL jär jestää myös niin kerhoja kuin leirejä lapsille ja nuorille. Oh jelmassa on sekä joukkue että yksilölajeja. beach volleyssa, jalkapallossa, kauka lopallossa, keilailussa, kyykässä, mölkyssä ja tenniksessä. Jalkapallosta alkunsa saanut liiga on kasvanut ajan mittaan 15 lajin kilpailutoiminnaksi. Yhden lajin liigoja ovat esimerkiksi Kuopiossa toi miva jalkapallon Kortteliliiga, Varkauden salibandyn Seutuliiga ja Porin saman lajin Satakuntaliiga. Poik keuksellista on se, että toiminta vakiintui, organisoitui rekisteröidyksi yhdistykseksi ja laajeni muihin lajeihin. Mikkelissä vuodesta 2008 toiminut Mikkelin alueen har rasteliigat ry (MAHL) on toimintaajatukseltaan ja toiminta muodoiltaan melko samanlainen kuin Lahden Kortteliliiga. JOUKO KOKKONEN Kortteliliiga – lahtelainen erikoisuus Lahdessa on toiminut jo 55 vuotta omaperäinen Kortteliliiga. Tavoitteena on, että joukkueelle riittää pelipaikoille ilmestyminen. MAHL tarjoaa urheiluseuroille, työporukoille ja kaveripo rukoille mahdollisuuden harrastaa haluamaansa joukkue lajia kilpailullisesti, mutta rennosti. Kuva: Lahden Kortteliliigan arkisto. Eri baareissa kokoontuneet kaveriporukat alkoi vat pelata vuonna 1969 keskenään jalkapalloa. Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden perustama Kort teliliiga järjestää palloilusarjoja ja turnauksia yli 15vuo tiaille. Eri paikka kunnilla pyörivissä työpaikkaliikuntasarjoissa on jotakin samaa kuin Kortteliliigassa, mutta niissä pelaavat yhden yrityksen työntekijöistä kootut joukkueet. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 4 5 S yntytarina Kortteliliigan taustalla ei ole tava ton. Vuonna 2025 lii gassa kilpaillaan mm
Joukkueet maksavat lisäksi lajikoh taisesti määrittyvän maksun. Yritämme löytää aina pelipaikan jokaiselle. Sarjatasoja on ollut tarvittaes sa jopa kuusi. Enimmillään Kortteliliigan jäsenmaksun maksaneita on ol lut yli 4000. Oli laji mikä tahansa, niin sieltä näkyvät pistepörssi ja muut tilastotiedot. He huolehtivat ti lavarauksista, kilpailuohjelmasta ja tulospalvelusta. Vakuutus ei sisälly maksuihin, vaan jokainen osallistuu toimintaan omalla vastuullaan. – Jalkapallossa meillä ei ole yhtään nurmi tai tekonurmi kenttää arkisin käytössä. Eri la jien jaostot hoitavat talkoopohjalta sarjatasojen määrittelyn ja ottelutapahtumat. Meillä on netissä pelaajapörssi, jonka kautta Lahteen muuttanut voi etsiä joukkuetta, kertoo Tuomola. Jalkapallon ohella salibandy kuuluu suosituimpiin ja kilpailullisimpiin lajeihin. Illalla vuorot ajoittuvat myöhäisille tunneille, mikä Tuomolan mukaan on ymmärrettävää. Naisten mää rä liigalaisista on vähitellen kasvanut. – Viimeistään seuraavana päivänä lyödään tulokset net tiin. Liigaa pyörittää toimisto, joka työllistää toiminnanjohtajan ja yhden työntekijän. Seuratoiminnasta liiga poikkeaa siinä, ettei se järjestä varsinaisia harjoituksia. Jalkapallon joukkuemaksu on 300 eu roa kaudessa. Ko konaisuudessaan toimintaan on Tuomolan mukaan helppo lähteä mukaan. Liigalaisten osuus 15 vuotta täyttäneistä lahtelaisista on liki neljä prosenttia. Jos jäi pois joukkueurheilusta, niin siihen oli hankala tulla enää mukaan vuoden, parin jäl keen, kun joukkue hajosi, sanoo Tuomola. ”Tipi” Tuomola. – Kun ihmiset eivät päässeet pelaamaan, niin monet al koivat lenkkeillä ja kävellä. Kalleimmasta päästä on kaukalopallo, jon ka kausi maksaa joukkueelle enimmillään 1500 euroa. Kuva: Jouko Kokkonen Halvinta on kyykän harrastaminen: kesäkausi maksaa joukkueelle 60 euroa. Pelataan sitten viikonloppuisin, toteaa Tuomola. Ylimmällä tasolla on nähty säännöllisesti Kuvat: Lahden Kortteliliigan arkisto. Joitakin lajeja, kuten kyykkää ja mölkkyä, voi harjoitella Kortteliliigan varaamilla vuoroil la. Koronavuodet tekivät kuitenkin jäsenmäärään liki tuhannen osallistujan kuopan, joka ei ole vielä täysin tasoittunut. Käytämme sekä kaupungin kenttiä että yksityisiä halleja riippuen lajista, kertoo toiminnanjohtaja ”Tipi” Tuomola. Lajikirjo on iso ja kaikki pääsevät mu kaan. Kynnys on matala, oli kyseessä yksilö tai joukkue laji. Kortteliliigan 30 euron jäsenmaksulla saa harrastaa kaik kia tarjolla olevia lajeja. Koronavuodet veivät harrastajia Kortteliliiga saa vuosittain pienen avustuksen kaupungilta. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Väljärakenteinen yleisseura Lahden Kortteliliigan voi luonnehtia olevan sekoitus van hanajan yleisseuraa ja vapaamuotoisempaa neljännen sek torin toimintaa. – Kortteliliiga sopii kaikille ikään, sukupuoleen ja kun toon katsomatta. Lahden kaupunki antaa kenttänsä ja tilansa Kortteli liigan käyttöön samalla hinnalla kuin muille lahtelaisseu roille. Vuonna 2024 Kortteliliigan toimintaan osallistui noin 3 800 henkilöä, joista kolme neljästä oli miehiä. Junioritoiminta ajaa muutoinkin aikuisten harrastetason kilpailemisen edelle
Lahdessa 1980–90lukujen vaihteessa kehitelty mölkky on yksi Kortteliliigan suosik kilajeista. – Kaupunki vastaa Kortteliliigan toiminnan järjestelyistä, kuten tilojen varauksista, markkinoinnista ja otteluiden koordinoinnista. Maahanmuuttajia on mukana eniten jalka pallossa, jonka sarjoihin osallistuu sekä kokonaisia maa hanmuuttajajoukkueita että yksittäisiä pelaajia. Toimintaa halutaan kehittää Kaalikosken mukaan myös niin, että paikalliset seurat ja yhdistykset voivat järjestävät Vantaan Kortteliliigan sarjoja ja turnauksia. Jaostot laativat vuosibudjetit omatoimisesti. Toisessa hallissa on hiekkapohja eli siellä on samanlaiset olosuhteet kuin kesällä. Pääasiassa osallistujat ovat työikäisiä ja joukkueet koostuvat kaverija työporukoista. Liiga ei tavoittele voittoa, vaan tavoitteena on saada pyö rimään toiminta omillaan. Lisäksi Vantaalla on pidemmän ajan tavoitteena luoda matalan kynnyksen harrastustoimintaa kouluiästä aina seniorivuosiin saakka pelailun merkeissä. La jivalikoima elää tarpeen mukaan. Jokaisella on varmaan joku tuttu, joka joskus pelannut jotain lajia kort teliliigassa, vaikka ei olisi itse osallistunut. Liigalla on yhteistyökumppaneina erikokoisia yrityksiä, jotka saavat näkyvyyttä etenkin kentillä ja nettisivuilla. Toimintaa on tarkoitus kehittää uusin lajein sekä luomalla omia sarjoja naisille, senioreille ja nuorille. Sosiaalisesta merkityksestä kertoo se, että loukkaan tuneet pelaajat tulevat usein seuraamaan pelejä. Kortteliliiga on luonut Vantaalle matalankynnyksen harrastustoimintaa, yhteisöllisyyttä, pihapelikulttuuria ja mahdollisuuden tutustua Vantaan liikuntapaikkoihin pelailun merkeissä, arvioi Kaalikoski. Mölkkyhän vierii ja pyörii sillä alustalla, jolloin tuurilla on vähän enemmän osuutta. Pesäpallo ja rullakiekko ovat ajan mittaan pudonneet pois liigatoiminnasta. – Kyllähän tämä on lahtelainen instituutio. Jälkipelit ja saunaillat kuuluvat liikunnan ohella monen liigalaisen ohjelmaan. Kortteliliiga pyrkii tavoittamaan yli 15-vuotiaita vantaalaisia. Kortteliliigan vuosittainen liikevaihto on noin 300 000 euroa. Toimin nassa on mukana yli 500 joukkuetta, joille kertyy vuodessa yli 5000 ottelua. Mölkkyä heitetään liigassa kesällä ulkona ja tal vella hallissa. päijäthämäläisille. Vantaan Kortteliliigassa on vuosittain noin 3 000 osallistujaa ja keskimäärin 200 joukkuetta. Tuomola luonnehtii kortteliliigan tarjoavan pääosalle osallistujista mahdollisuuden terveysliikuntaan ja yhdes säoloon niin lahtelaisille kuin jossain määrin muillekin Kaupunki pyörittää kortteliliigaa Vantaalla Vantaan Kortteliliigan järjestäjänä toimii Vantaan kaupunki. Osa toiminnasta on toteutettu myös täysin paikallisten seurojen koordinoimana, kertoo Kaalikoski. Laajan tarjonnan ansiosta hänen mu kaansa kiinnostuneille löytyy omalle kunnolle sopiva laji ja taso. Joissakin lajeissa, kuten kaukalopallossa, liikkuu jäähallien vuoromaksujen vuoksi varsin suuria summia. Kortteliliigan käytännön toiminnasta vastaava projektikoordinaattori Sami Kaalikoski kertoo, että idea Kortteliliigasta versoi vuonna 2019 halusta herätellä pihapelikulttuuria Vantaalla ja aktivoida kuntalaisia liikkumaan monipuolisen palloilutoiminnan avulla. ?. Petankkikuulat lentävät Kisapuistossa tiistaisin. Kortteliliigan toimintaan osallistuvat ovat Tuomolan mu kaan siihen tyytyväisiä, eikä suuria muutostarpeita ole. Futsalin ja kävelyfutiksen ottamista ohjelmaan on toivottu. Paikallisia urheiluseuroja pyritään osallistamaan otteluiden tuomarointiin ja pelinohjaukseen. Lisäksi Vantaan Kortteliliiga heittää kaupunkilaisille esimerkiksi hiihtoja kävelyhaasteita. Ikähaitari ulottuu 15vuotiaista 85vuotiaisiin. Uusimpia tulokkaita on padel. – Toiminta on otettu positiivisesti vastaan ja peleissä huokuu reilunpelin henki. Kesätorstaisin mölkky kerää 300 ihmistä kilpailemaan ja viettämään yhdessä aikaa Kisapuistoon. Vantaan Kortteliliiga järjestää turnauksia ja sarjoja 11 palloilulajissa. – Energiahallissa mölkkyä heitetään salibandykentällä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 4 7 Fliigan ja Pelicansin pelaajia. Karjalaisen pe rinnelajin kyykän harrastajat kokoontuvat heittämään keskiviikkoisin. Kortteliliiga on tarkoitus pitää Kaalikosken mukaan maksuttomana, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. Myös beach volley ja lentopallokentillä näkyy usein ulkomaalaistaus taisia pelaajia. Mölkkyä, kyykkää ja petankkia Vaikka Kortteliliigassa irtoaa verkkosivujen mukaan vuosit tain ”ämpärikaupalla hikeä”, niin kaikki sen ohjelmaan kuu luvat lajit eivät ole hikiliikuntaa. Ennen toteutusta Vantaan liikuntapalveluiden työntekijät tutustuivat Lahden ja Mikkelin kortteliliigoihin. Viisikymppisten sarjassa peli on verkkaisempaa, mutta kilpailuhenki kova
4 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta L iikkumattomuus uhkaa suomalaisten hy vinvointia, työ ja toimintakykyä sekä kriisinkestä vyyttä ja valtiontaloutta. Ennaltaehkäiseviä palveluja tuottaessaan myös kunnat joutuvat toimimaan hy vin erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisilla reunaeh doilla (Lappalainen & Turpeinen 2024). Erityisen merkittävässä asemassa ovat kunnat, joiden poikkihallin nolliset toimet ovat keskeisessä roolissa liikkuvamman ar jen rakentamisessa (Itkonen 2021a). Tämän uudistuksen myötä palveluiden painopisteen tulisi siirtyä kohti ennal taehkäiseviä palveluita, joista merkittävä osa ovat kuntien liikuntapalvelut (Lappalainen & Turpeinen 2024). Myös suomalainen liikun takenttä on tällä hetkellä suuressa murroksessa, sillä sen nykytilaa ravistelevat taloudellinen niukkuus, vanhanaikaiset ajattelumallit ja toimintatavat sekä globaa lit kriisit. Vireä neljäs sektori voi toimia tulevaisuudessa merkittävänä liikuttajana osana hyvinvointi politiikkaa. Neljäs sektori – käyttämätön voimavara suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Minttu Korsbergin (2024) mukaan Petteri Orpon halli tuksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun kai kissa ikäryhmissä. Määränpäätä kohti kuljetaan Suomi liikkeelle ohjelman toimilla, joiden tarkoituksena on kehittää yhteiskunnan rakenteita siten, että ihmisillä on yhä pa remmat mahdollisuudet liikkua. Myös kuntien liikunta TITTA KONTRO, TtT (liikuntalääketiede) itsenäinen tutkija ja freelancer kirjoittaja titamiinia@gmail.com politiikan toimintaympäristö on murroksessa vuoden 2023 hyvinvointialueuudistuksen muuttaessa kuntien sosiaali ja terveydenhuollon palveluvastuita. Suo messa on jo vuosikymmenten ajan toteutettu erilaisia poli tiikkatoimia liikunnan lisäämiseksi ja liikunnan edellytys ten vahvistamiseksi. Yhteis kunnan liikunnallistaminen ei siten olekaan ratkaistavissa ainoastaan liikuntapolitiikan keinoin (Itkonen 2021a). Neljäs sektori on näkynyt heikos ti liikunnan arjessa, mutta viime aikoina on yhä enemmän herännyt keskustelua myös neljännen sektorin roolista ih misten liikuttamisessa. Ilmiönä liikunta voidaan nähdä yhtenä monimutkaisis ta poliittisista kysymyksistä, joka ylittää useita hallinnolli sia rajoja ja politiikkalohkoja (Lehtonen ym. Toisaalta murros voidaan nähdä mahdollisuutena hah mottaa tulevaisuutta uudella ja ennakkoluulottomalla ta valla. Viime aikoina mediassa on näkynyt uutisia, kuinka jul kisen talouden vaikea tilanne kurittaa ja kutistaa hyvinvoin tialueiden toimintaa ja palveluverkkoja. Kuntien rooli keskeinen liikuntapolitiikassa Suomalaisen liikuntakulttuurin toimijakenttä on muuttu nut olennaisesti viime vuosina (Itkonen 2021a). Neljäs sektori on uusi mahdollisuus Suomen liikuntapolitiikka on perinteisesti keskittynyt vah vasti järjestötoimintaan. 2023). Liikuntapolitiikka edistää liikuntaa ja sen kautta väestön terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta, kilpa ja huippuur heilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa kansallisel la, alueellisella ja paikallisella tasolla (Opetus ja kulttuu riministeriö). Kunnat joutuvat puntaroimaan hyvinvointitehtävän suh detta taloudellisiin resursseihin, sillä tehtäväkentän uusiu tuminen, väestön ikärakenteen merkittävä muuttuminen, yhä kasvavat terveys ja tuloerot, valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä muut taloudelliset ja kansainväliset epävar muustekijät vaikuttavat vahvasti niiden toimintaan (Lappa lainen & Turpeinen 2024). On tärkeää, että kuntapäättäjät muistavat myös talousvaikeuksien keskellä liikunnan ja ur heilun merkityksen kuntalaisten kokonaisvaltaiselle hyvin voinnille sekä kunnan elinvoimaisuudelle (Suomen Olym piakomitea 2024). Neljäs sektori tarkoittaa itseohjautuvaa vapaata kansa laistoimintaa, joka ei ole sidoksissa järjestöihin ja kansalais yhteiskunnan vakiintuneisiin rakenteisiin tai hierarkiseen järjestelmään (Mäenpää & Faehnle 2021). Tämä vaikuttaa liikunta ja hyvinvointipolitiikan ohjaukseen, järjestöjen uudistumiskykyyn sekä kuntien ja neljännen sektorin toimintamahdollisuuksiin. Liikuntalaissa on asetettu liikuntapoliittiset tavoitteet, tärkeimmistä kehittämislinjauksista sovitaan hallitusohjelmassa ja liikuntapoliittinen selonteko linjaa toimintaa (Opetus ja kulttuuriministeriö). Meidän olisikin ajankohtaista tunnustaa neljän nen sektorin kansanterveydellisesti tärkeä rooli liikunnan edistämisessä. Liikuntapolitiik ka kytkeytyy myös hyvinvointipolitiikkaan, johon kuuluvat sosiaalipolitiikka, kansalaistoiminta sekä kulttuuri , kasva tus , ympäristö ja aluepolitiikka (Niemelä 2010). Näin vastataan liikkumat tomuuden haasteeseen ja myös viestinnällisin keinoin py ritään lisäämään ihmisten arkiliikuntaa (Korsberg 2024). Perinteisesti nel jäs sektori on ymmärretty perheistä ja kotitalouksista muo dostuvaksi toimijasektoriksi (Smith 2006), mutta nykyään se näyttäytyy muotoutuvan myös itseorganisoituvina ver kostomaisina yhteisöinä, jotka hyödyntävät toiminnassaan etenkin internetiä ja sosiaalista mediaa (Mäenpää & Faehn le 2021)
2023). Rahoitus ja resursointi – taloudelliset haasteet 6. 2023). Liikkumattomuuden juu risyyt ovat moniulotteisia, joten myös ratkaisuja on etsittä vä eri näkökulmista, kuten lasten koulupäivän rakenteesta, opiskelu ja työyhteisöistä, liikenteen infrastruktuurista ja kaupunkirakentamisen arkiliikuntaan kannustavista pää töksistä sekä neljännen sektorin verkostomaisista yhteisöis tä ja viestinnästä (Jalonen ym. 2020). Suomen liikuntapolitiikan keskeiset haasteet 1. Infrastruktuuri – liikuntapaikkojen ja -toiminnan laatu ja saatavuus vaihtelevat eri alueilla 5. Lokerointia väistelevää toimintaa Neljäs sektori määritellään suomalaisessa liikuntatutki muksessa suppeammin kuin kansainvälisessä, eikä se myöskään näyttäydy merkittävänä toimijana kansallisissa liikunnan politiikkadokumenteissa (Raisio ym. Suomalaisten liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on poikkihallinnollinen ilmiö, jonka ratkaisemi seen tarvitaan kaikkien hallinnonalojen välistä yhteistyötä (Opetus ja kulttuuriministeriö). Kasvava eriarvoisuus, terveyserot ja kulttuurivähemmistöt 4. Ilmastokriisi ja ympäristöhaasteet 9. 2023.) Toisaalta aivan liian vähän on keskusteltu siitä, että lii kuntajärjestöjen tai urheiluseurojen toiminta ei välttämättä tavoita aikuisväestöä ja iäkkäitä tai eri kulttuurivähemmis töjä. 2023). On tärkeää, että neljättä ja kolmatta sektoria ei asete ta toistensa vastakohdiksi, vaan ne tulisi nähdä toisiaan täydentävinä toiminnanmuotoina (Raisio ym. Väestön liikkumista voidaankin lisätä paranta malla etenkin heikkoosaisten yhteiskunnallista asemaa (It konen 2021b, I03), sillä terveysongelmat näyttävät kasaan tuvan alhaisempiin koulutus ja tuloluokkiin (THL 2024). Li säksi osallistuminen ja osallisuus lisäävät yhteenkuulumi sen tunnetta itselle tärkeisiin yhteisöihin, mikä voi lisätä hyvinvointia (Lehtonen ym. Osin tämän vuoksi neljättä sektoria ei tunnisteta liikunnan ar jen käytännöissä ja sidos hyvinvointipolitiikkaan on heikko (Lehtonen ym. (Lehtonen ym. Neljäs sektori voidaan nähdä uutena mahdollisuutena hyvinvointipolitiikalle erityisesti, jos liikuntaa ja liikkumis ta tarkastellaan ilmiöperustaisesti (Lehtonen ym. 2023.) Neljännen sektorin mahdollisuutena voidaankin nähdä kansalaisten omatoimisuuden kasvu ja halu panostaa yhä vahvemmin omaan vapaaaikaansa. Liikuntakulttuurin muutos 8. 2023; Martela 2022). L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 4 9 Kuva: Antero Aaltonen Liikunnan rooli kansanterveyden edistäjänä on siis po liittisesti tunnustettu. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna liikuntajärjestöjen toiminta näyttäytyy vaikuttavuudeltaan tehottomana, kos ka suurin osa aikuisväestöstä liikkuu omatoimisesti tai hyö dyntäen yksityisen sektorin palveluita. 2023). Digitalisaatio ja teknologia. Yhteiskunnan eriarvoisuus on yhä paheneva ongelma (THL 2024). Hy vinvointipolitiikan näkökulmasta neljännen sektorin vapaa kansalaistoiminta voi tuottaa uusia mahdollisuuksia ja toi mijuuksia, mutta kilpaurheiluorientoituneelle ja kapeaalai selle liikuntapolitiikalle totuttujen rakenteiden vastainen toiminta voidaan nähdä jopa uhkana (Lehtonen ym. Syrjäytyneisyys, yhteiskunnalliset muutokset ja väestörakenne 3. Suomi liikkeelle oh jelman toimissa ja viestinnässä on huomioitu yksilölliset tekijät, sillä liikkeen lisäämisen kynnys voi olla korkea, ja siksi tarvitaan erilaisia tukitoimia sekä rakenteellisia muu toksia (Korsberg 2024). 2022; Lehtonen ym. Järjestöpohjainen toiminta on hallin non näkökulmasta neljättä sektoria ennakoitavampaa ja pa remmin ohjattavissa (Ruuskanen ym. Lisäksi neljännen sektorin mahdollisuuksien tunnistamista liikunnan kansa laistoiminnassa heikentävät järjestökentän keskittäminen, päätöksentekoverkostojen valtarakenteet ja järjestöhisto riaan kytkeytyvä poliittinen luonne. Ennen kaikkea neljännen sektorin mahdollisuutena tuli si nähdä se, että sen avoimuus ja verkostomaisuus ulottu vat myös lähiöihin ja syrjäytyneisiin (Mäenpää & Faehnle 2021), joita muut sektorit eivät välttämättä tavoita. Par haimmillaan rajapinta liikunnan vapaamuotoisemmasta kansalaistoiminnasta järjestäytyneenpään järjestö ja seura toimintaan on auki ja toiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet. Yhteistyön esteeksi voi koitua se, että neljäs sektori nähdään perinteisen järjestötoiminnan uhkaksi. Jokaisella on henkilökohtainen suhde liikuntaan, joten yksilöiden ja ryhmien mieltymysten ja odotusten tunnista minen on yhä tärkeämpää liikunnan edistämiseen liittyvis sä politiikkatoimissa (Itkonen 2021a). 2023). Vanhat poliittiset rakenteet – yhteistyö neljännen sektorin ja muiden sektoreiden ja toimijoiden välillä haastavaa 7. 2023). 2022; Korsberg 2024; Lehto nen ym. 2023). (Lehtonen ym. Liikkumattomuus ja passiivisuus 2. Vanhoihin toi mintatapoihin ja ajatusmalleihin tottunut hallinto saattaa tahtomattaan ehkäistä uusien liikuntatapojen syntymisen ja heikentää kansalaisten toimijuutta (Lehtonen ym
2021b. Ideaalitilanteessa neljäs sektori liikuttaa myös niitä, jotka kokevat virallisen liikuntajärjestelmän vieraan nuttavana (Jeanes ym. & Faehnle, M. 2006. 77–98. & Turpeinen, S. LÄHTEET Frood, S., Johnston, L., M., Matteson, C., L. 2020. Jyväskylä. Verkkosivut: https://okm.fi/liikunta/linjaukset (Viitattu 22.12.2024) Raisio, H., Lehtonen, K. 2023. Yhteiskuntapolitiikka 88: 2, 200–205. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Leponiemi & H. Osallistaminen ja vaikuttaminen. Hyvin todennäköises ti neljännen sektorin merkitys Suomen liikuntapolitiikassa kasvaa tulevaisuudessa, ja sen potentiaalia tulisi hyödyntää yhä paremmin. Kurkela & U. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47. 2023). Joko koko Suomi liikkuu. 2024. On tärkeää varmistaa, että tulevaisuuden liikuntapoli tiikka olisi avointa ja kaikkia väestöryhmiä palvelevaa sekä tukisi kestävää kehitystä. Sport in Society 21 (12), 1990–2009. s. 4. Liikuntaja urheilualan yrityskenttä. Niemelä, P. Kork & K. Liikunta ja tiede, 58(3), 53–55. Liikuntapolitiikka uutta kohtaamassa. Bloomington: Indiana University Press. 2024. Itkonen, H. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023). . 2013). Yhteiskuntapolitiikka 87 (5–6), 565–572. Liikuntaja urheiluyhteisö vetoaa kuntapäättäjien liikkumisen ja urheilun tulevaisuus on turvattava. Paananen & L-M. Teoksessa A. Kiivas ta yhteiskunnallista keskustelua käydään yksilöiden ja yh teiskunnan vastuusta liittyen elintapoihin ja sairauksiin. Tampere. Suomen Olympiakomitea. Jyväskylän yliopisto. 2019). Vastapaino. 2022. Innovaatioiden ja kokeilukulttuurin edistäminen 4. Lehtonen, K., Raisio, H. B. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. & Strömberg, L. Verkostomainen yhteisöllisyys, avoimuus, osallistami nen, saavutettavuus, innovatiivisuus ja proaktiivisuus ovat avaintekijöitä, jotka voivat auttaa hyödyntämään neljänteen sektoriin liittyviä mahdollisuuksia. & Jalonen, H. Laine (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Sinervo & S. Martela, F. A. 2021. Monimuotoisuuden ja saavutettavuuden lisääminen 2. Itkonen & A. & Dover, M. (toim.). 2022. 2022. 2018). 2023). & Agans J. Liikunnan neljäs sektori – hyvinvointipolitiikan uusi mahdollisuus. & Jalonen, H. 2015. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. A Dictionary of Nonprofit Terms and Concepts. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Ketterä neljäs sektori vahvistuu liikunnassa. Tutkimukset osoittavat, että lihavuusongelmaa ei ratkaista vähentämällä syömistä eikä liikkumattomuutta poisteta ke hottamalla ihmisiä lenkkeilemään (Frood ym. Liikuntapolitiikka: Linjaukset ja kehittäminen. Liikun tapolitiikan kehittämisessä tulisi huomioida neljännen sek torin erityistarpeet ja haasteet sekä luoda edellytyksiä yh teistyölle eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. Hyvinvointija terveyserot. Helsinki: Vastapaino. 2018. Korsberg, M. Neljännen sektorin mahdollisuudet liikkumisen edistämisessä ovat laa jaalaiset, mutta edelleen sen rooli on jäänyt liian vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. 2023; Säfvenbom ym. Neljäs sektori toimii yhteiskunnas sa riippumatta yleisestä liikunta ja hyvinvointipoliittisesta tahtotilasta. Lappalainen, S. Jalonen, H., Lähteenmäki-Smith, K., Manu, S., Uusikylä, P. Opetusja kulttuuriministeriö. Obesity, Complexity, and the Role of the Health System. 2010. Kuntien liikuntapolitiikka murroksessa. 2021a. Tällöin julkinen toiminta nähdään liikunnan mahdollistajana ja sen vastuulla on kaikille väestöryhmille avoimista liikkumisympäristöistä huolehtiminen (Itkonen 2021a; Lehtonen ym. Mäenpää, P. Verkkosivut: https://urn.fi/ urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-86 (Viitattu 22.12.2024) Lehtonen, K., Oja, S. Siten voidaan luoda kestävämpi, osallistavampi, elinvoimaisempi ja monipuolisempi liikun takulttuuri. Helsinki: WSOYpro. Current Obesity Reports 2 (4), 320–326. Jäntti & A-A. Liikunnan liiallinen kytkeytyminen viralliseen järjestel mään voi tuntua liian holhoavalta tai jopa tukahduttaa oma ehtoisesta toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten liikuntaki pinän (Lehtonen ym. Liikkumisen sosiologia. Hyvinvointipolitiikka. Ennen kaikkea liikunnan ja neljännen sektorin roolin vahvistuminen liikunta ja hyvinvointipolitiikassa edel lyttää poliittista tahtoa, joka tunnistaa uudenlaisen ra kenteisiin kiinnittymättömän kansalaistoiminnan arvon perinteisen kolmannen sektorin työn arvon lisäksi. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020 luvun Suomessa. Tähän yksi syy voi olla se, että liikkumattomuuden yhdistäminen ylipainoon ja terveysongelmiin sekä valtiontalouteen saatetaan kokea kansalaisten syyllistämiseksi (Lehtonen ym. Itkonen, H. 5 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Neljännellä sektorilla paljon potentiaalia Neljättä sektoria tarkasteltaessa on tärkeää muistaa, että kyse on vapaasta ja itsenäisestä toiminnasta, jolla on selvä itseisarvo ja joka ei ole virallisen järjestelmän tutkan alla (Lehtonen ym. Smith, D. Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021. 2024. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen 3. https://www.olympiakomitea.fi/ajankohtaista/uutiset/liikunta-jaurheiluyhteiso-vetoaa-kuntapaattajiin-liikkumisen-liikunnan-jaurheilun-tulevaisuus-on-turvattava/ (Viitattu 22.12.2024) Säfvenbom, R., Wheaton, B. Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, M., Kuittinen, O., Virtanen, J. 2024. ‘How can you enjoy sports if you are under control by others?’ Self organized lifestyle sports and youth development. Liikunta ja Tiede (60) 1, 51–54. & Finegood, D., T. Tuurnas (toim.) Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Helsinki. Jamk Arena Public. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveydenedistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointi-jaterveyserot (Viitattu 1.1.2025) Neljännen sektorin merkitys suomalaisessa liikuntakulttuurissa 1. 2013. Liikuntakasvatuksen laitos. A. Tampere: Vastapaino, 105–128. sektori – Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratian. Tämä ei ainoastaan edistä kansalaisten hy vinvointia, vaan myös vahvistaa yhteiskunnan sosiaalisia si doksia ja elinvoimaisuutta. & Hakamäki, M. H., Stebbins, R. Ilmiölähtöinen hallinta sotkuisessa maailmassa. https://valtioneuvosto.fi/ -/1410845/joko-koko-suomi-liikkuu(Viitattu 22.12.2024) Laine, A. Teoksessa H. & Branders, M. Tutkimuksia U2015. 2023
Kielen perusteella identifioimme ja luokittelemme eri kieliä puhuvia henkilöitä määrittäen samalla heidän jäsenyytensä ja asemansa yhteisöissä. Arkiajattelussa kieli mielletään toimeen tulemisen ehdok EVA RÖNKKÖ, FT tutkija Jyväskylän yliopisto eva.ronkko@elakelaiset.fi Spontaaneista käytännöistä kohti kielitietoista liikuntakulttuuria Elämme ajassa, jossa Suomen väestön monimuotoisuus kasvaa. Ilmiö on syytä tunnistaa myös liikunnassa ja urheilussa, joiden piirissä tarvitaan kielipoliittisia linjauksia. Liikunnan ja urheilun monikielisyyden ymmärtämisen ensiaskeleet Liikuntakulttuurissa monikielisyyden kasvu ja sen vaiku tukset ovat jääneet pitkälti huomiotta. Muun yhteiskunnallisen elämän tavoin toiminta perus tuu liikunnassa ja urheilussa olennaisesti kielenkäyttöön. Totutut rutiinit ja uskomus liikunnasta yhteisenä kielenä ovat syrjäyttäneet Kuva: Antero Aaltonen. Kielellä on kuitenkin laajemmassa mielessä merkittävä rooli sosiaali sessa kanssakäymisessä. Kie li toimii siten monin tavoin portinvartijana liikuntatoimin nassa, mikä synnyttää usein eriarvoisuutta ja ulkopuoli suutta (Rönkkö 2023, Rönkkö 2024). Kie liä arvotetaan ja hierarkisoidaan erilaisin perustein, jolloin luokitellaan myös kielen puhujia (Pöyhönen ym. Samalla laajenee kielellinen kirjo. Monikieli syys on kuitenkin muuttoliikettä laajempi ilmiö. Siihen sisältyvät virallisen kaksikielisyyden lisäksi useita kotope räiset kielet, kuten saame, viittomakieli, romani ja myös paikallismurteet. Monikielisyydellä tarkoitetaan niin määrällistä kiel ten kirjoa kuin monikielisinä käytäntöjä. 2019). 2000luvulta lähtien on monikielisyys lisääntynyt myös muussa liikuntatoimin nassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 51 K ilpaja huippu-urheilussa urheilijoiden ja val mentajien ylirajainen liikkuvuus on tuonut koske tusta eri kieliin jo kauan. Tilastokeskuksen mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on Suomessa jo lähes puoli miljoonaa ja määrä on kaksin kertaistunut 11 vuodessa (Tilastokeskus 2023). si eli resurssiksi ja kommunikoinnin välineeksi
Sitä vastoin kunnallisissa liikuntapalveluissa monikieli syys näyttäytyi marginaalisena. Ammatti ja maajoukkueurhei lijoille monikielisyys oli arkipäivää. Liikuntatieteellisen Seuran marraskuussa 2024 julkaisema selvitys Kielikäytännöt ja niiden seuraukset – Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa kartoitti ensimmäistä kertaa moni kielisyyden ilmenemistä, käytäntöjä ja osallisuuden toteu tumista liikuntayhteisöissä. Kielellinen kirjo ei kuitenkaan esiinty nyt yhteisöissä samalla tavalla. Selvityksessä mukana olleis ta liikuntayhteisöistä vain harvalla ei ollut mitään kosketus ta monikielisyyteen. Myös muunkielisten valmentajien ja ohjaajien kielellinen toimeen tuleminen ja työyhteisöön kiinnittyminen oli harvemmin huomion kohteena. 52 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta tarpeen reagoida muutokseen ja tarkastella tekemisiä lii kunnassa ja urheilussa valtakieltä riittämättömästi pu huvien silmin. Lähtökohtana oli tarkastella liikuntaa itsearvoisena ja kieltä välineenä liikkumiseen ja urheilemiseen. Tämä koski niin liikkujia, ohjaajia kuin hallintoa. Moni kielisyys yhdistettiin lähinnä toimintaan, kuten liikkujien tai urheilijoiden tekemisiin. Osallisuudella tarkoitetaan niin osallistumista toimintaan kuin tunnetta kuulumisesta liikuntayhteisöön. Määrälliset analyysit teki FT Timo Ala-Vähälä. Vaikka monikielisyys tunnistettiin, niin sen olemassaolo tiedostettiin pinnallisesti lähinnä puhumiseen, tiedottami seen ja ohjaamiseen tai valmentamiseen liittyen. Vähäinen kosketus monikielisyyteen näyttää vaikutta van siihen, että organisaatiot eivät ole kehittäneet valmiuk sia palvella moninaisen ja monikielisen väestön tarpeita. Tulos kertoo rakenteellisis ta haasteista, ”lasikatoista”, jotka estävät monikielisiä hen kilöitä toimimasta seurojen, yhdistysten ja julkisten palve luiden suunnittelu ja johtotehtävissä. Suhtautuminen oli kuitenkin jakautunutta ja ristiriitaista. Tavoitteena oli kartoittaa monikielisyyden tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Liikuntayhteisöjen muuttuessa monikie lisemmiksi uusia käytäntöjä syntyy tilannekohtaisesti ja spontaanisti, jolloin ei tiedosteta tarpeeksi sitä mihin ja mi ten kieli vaikuttaa. Näin tutkittiin Erityisesti aikuisille liikuntakentän toimijoille suunnattu Kielikäytännöt ja niiden seuraukset –Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa -selvitys toteutettiin 15.2.–15.9.2024 pääkohteenaan aikuiset liikuntakentän toimijat. Sitä tarkasteltiin lähinnä maahanmuuttoon liit tyvänä kysymyksenä. Moni kielisyys koettiin etäiseksi, eikä sen koeta koskevan omaa yhteisöä. Osa näki monikielisyyden kasvun kehitysmah dollisuutena liikuntayhteisölle. Yksilöiden ja organisaatioiden kielelliset tarpeet, hyödyt ja haasteet tunnistettiin ja niis tä välitettiin. Tutkimustiedon puuttuessa käsitykset monikielisyyden tilasta ja käytännöistä niin harrasteliikunnassa kuin kilpa ja huippuurheilussa jäävät vajavaisiksi. Monikielisyyden epätasainen jakaantuminen näkyi myös toimijarooleissa. Kielellistä kirjoa esiin tyi myös kaveri tai opiskeluporukoissa, joissa liikkumista määritteli sosiaalinen yhdessäolo. Noin puolet haastateltavista oli syntynyt Suomen ulkopuolella. Suhtautumisessa monikielisyyteen liikunnassa ilmenee yhteiskunnallinen puhetapa, jolla pyrittiin vastaamaan yh denvertaisuuden edistämistä koskeviin odotuksiin. Liikuntayhteisöissä olivat monikie lisiä useimmiten kentän toimijat, kuten liikkujat, urheili jat ja erityisesti valmentajat. Vaikka selvityksen tuloksista ei voi tehdä koko liikuntakenttää kattavia yleistyksiä, ovat useat kehityssuunnat tunnistettavissa. Toiset kokivat sen aiheut tavan pääasiassa ongelmia pohtimatta kuitenkaan, miten tilanteen voisi ratkaista. Ristiriitaisuus ilmeni haluttomuu tena avata oma liikuntayhteisö muunkielisille liikkujille, vaikka yleisesti liikkuminen monikielisissä ympäristöissä koettiin miellyttäväksi ja tärkeäksi. Muunkieliset liikkujat ja liikunnan ammattilaiset eivät ole löytäneet tietä kuntaorganisaatioi hin. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilöt jakaantuivat epätasaisesti erityyppisiin liikuntayh teisöihin niiden tavoitteiden ja organisoitumisen mukaan. Suomessa syntyneet tiedosti vat kuitenkin oman monikielisyytensä heikosti. Aineisto analysoitiin ristitaulukoimalla vastaukset eri tausta muuttujien (ikä, sukupuoli, syntymäalue, toimijarooli ym.) mukaan. Monikielisyyttä ei tiedosteta riittävästi Kielelliseen moninaisuuteen suhtaudutaan kyselyn perus teella sinänsä myönteisesti. Aineiston keruun ja analyysiin nivoutui suositusten laatimisprosessi. Hallintohenkilöt ja johtajat ovat harvemmin monikielisiä. Edustettuina olivat liikkujat, urheilijat, ohjaajat, valmentajat, johtajat ja hallintohenkilöstö. Monikielisyys jakautuu epätasaisesti Väestössä nopeasti lisääntyvä kielellinen moninaisuus on liikuntakentällä todellisuutta. Neljällä informantilla oli huippu-urheilutausta. Verkkokyselyllä tavoitettiin 312 vastaajaa kansalaistoiminnan, huippu-urheilun ja julkisen sektorin piiristä. Monikielisyys tiivistyi liikuntayhteisöissä kilpailullisiin seu roihin ja huippuurheiluun. Kielen yh teydet ulkopuolisuuden kokemiseen tunnistivat syvemmin vähemmistökielisyyden vaikutukset omakohtaisesti liikun nan kentillä kokeneet. Kyselyyn sai vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Tällöin nykyisillä ja tulevilla liikunnan ammattilaisilla ei ole riittävästi valmiuk sia toimia monikielisissä liikuntaympäristöissä takaamas sa tiedostetusti kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osal lisuutta. Siihen osallistui asiantuntijana neljä kielentutkijaa: professori Taina Saarinen (JYU), professori Niina Lilja (TAU), Samu Kytölä (JYU) ja tutkija Eveliina Korpela (HY ja Kielibuusti-hanke).. Haastatteluaineisto kerättiin kohdennetusti maaliskuun ja kesäkuun välissä, yhtensä 18 henkilöä. Ruotsia puhuvien tai viittomakiel tä käyttävien kokemusten tarkastelu auttoi tunnistamaan ulossulkevia käytäntöjä ja asenteita kansallisen kehyksen sijaan enemmistövähemmistö asetelmasta. Aineisto kerättiin monimenetelmällisesti määrällisenä ja laadullisena. Mitä enemmän jäsenistössä oli Suomen ulkopuolella syntyneitä, sitä enemmän toimin ta oli kaksi tai monikielistä
Nuolijärvi. Teoksessa: T. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Selvitys osoitti, että valmen tajilla oli monenlaista kielitaitoa, jota seuroissa käytettiin liian vähän. Teoksessa Kokkonen, J. Kielitietoisuuteen liittyy pait si taito valita tilanteeseen sopivat kielen käyttötavat myös ymmärrys kielestä mahdollistajana tai rajojen rakentaja na. Onkin erityisen tärkeä keskustella kieliin liittyvistä kysymyksis tä ennen kuin nuori urheilija siirtyy ulkomaiseen seuraan. Lehtimaja ym. Kielikäytännöt ovat pohjimmiltaan ideologisia ja po liittisia valintoja, jotka kielitietoisessa toiminnassa on hyvä tunnistaa. Huippuurheilussa monikielisyys on tulkittavissa työyh teisön tavoin pakotetuksi tilaksi, johon tullaan ammattitai don perusteella omine kielitaustoineen (Lavric 2008). S. Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. Teoksessa: t. Lavric, E. Eikilpailullisessa toiminnassa sekä nuorten ja ikääntyneiden parissa englanti ei välttämättä ole ainakaan paras ratkaisu. . Tampere: Vastapaino, s. Mihin kielitietoisuutta tarvitaan. Vähemmistöt ja enemmistöt kieliideologisina käsitteinä. Tampere: Vastapaino, 61–90. Kielikäytännöt ja niiden seuraukset. Liikuntatoiminnassa kielikäytännöt yhdistyvät ammat tiurheilua lukuun ottamatta vapaaaikaan, mikä viitoittaa valintoja eri tavalla kuin opiskelu tai työkontekstissa. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/ monikielisyys-liikunnassa-ja-urheilussa2024.pdf LÄHTEET Giera, I., Giorgianni, E., Lavric, E., Pisek, G., Skinner, A. Migration, 50(1), 54–59. Mukana ulossuljettuna. Esimerkik si liikuntaryhmän tai joukkueen valinnassa painoi se, että muunkielisen ei tarvinnut oikeuttaa omaa kielitaustaansa valitsemassaan yhteisössä. & Stadler, W. Liikuntaneuvon nassa kielitietoisuutta tarvitaan muunkielisten henkilöiden tavoitettavuuden ja palvelun parantamiseksi. 2024. (toim.), Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa, 229–251. Helsinki: Alma Talent. Organisaatioissa kielitietoisuus voi antaa liikuntayhtei söille kilpailuvaltin, joka tuo lisää harrastajia ja ammatti taitoista työvoimaa. Liikuntatieteellinen seura. Tübingen: Gunter Narr, 375–389. Saarinen, P. 2008. Tällöin ei havaittu myöskään enemmistökieltä puhuvien kielikäytäntöjen syntymiseen liittyviä valtaasemia. In Lavric, E., Pisek, G., Skinner, A. Eng lannin käyttäminen yhteisenä kielenä on yleinen käytäntö, joka sysää sivuun tarpeen käyttää paikallista kieltä. Kielitietoinen liikuntapolitiikka ohjaa toimijoi ta parantamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua ja urheilla. Plurilingual Strategies of Companies and of Individuals Within Companies’. 2024. Kangasvieri (toim.) Kieli, koulutus, politiikka: monipaikkaisia käytänteitä ja tulkintoja. Pöyhönen, S., Nuolijärvi, P., Saarinen, T. Rönkkö, E. Kielitietoinen liikuntakult tuuri ei kehity ilman koulutus organisaatioiden panosta. Va paaajanharrastuksessa liikkujan ja liikuntayhteisön tavoit teet määrittävät toimivia kielellisiä ratkaisuja. The globalized football team: A research project on multilingual communication. Laihonen, P., & Halonen, M. (eds.) The Linguistics of Football. Kieli, käytännöt ja osallisuuden rakentuminen naisten ohjatussa liikuntaryhmässä. Keskeistä on tilanteiden tie dostaminen ja strategiset linjaukset niin toiminnassa kuin työyhteisössä. 2019. Liikuntakulttuurin muuttamiseksi kielitietoisemmaksi tarvitaan liikuntapolitiikkaa. Vanhasta iskulauseesta liikunnasta yhteisenä kielenä on päästävä eroon ja siirryttävä kohti kielitietoisempaa toimintaa.. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 175. Monikielisen työyhteisön opas. Rönkkö, E. Se kehittää myös liikuntaalan työmarkkinoita ja tukee riippumatonta, akateemista ja monialaista liikunta tutkimusta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 5 3 Monikielisyyden tiedostamisen ohuus näkyi vaikeuksis sa tunnistaa kieliin liittyviä hierarkioita ja eriarvoisuutta. & Kurhila, S. 2008. Pöyhönen, & T. Tun nistamattomuuden taustalla ovat usko saavutetusta tasa vertaisuudesta ja yksikielisyyden ideologiaan perustuvat kielikäsitykset, joiden mukaan kansalliset kielet ovat muihin nähden ensisijaisia (ks. & Kangasvieri, T. Pöyhönen & Kangasvieri (toim.) Kieli, koulutus, politiikka. & Kauravaara, K. Nuolijärvi, S. Englannin kieli oli kiistatta merkittävin osallisuuden mahdollistaja. Monikielisissä ympäristöissä syntyvien tilanteiden ja kieli käytäntöjen tarkastelu osoitti, että liikuntaalan toimijoiden ja ammattilaisten kielitietoi suutta on tarpeen kehittää. Saarinen, P. 2023. International Journal of LSP 30(3–4), 156–169. Fachsprache. Toisaalta voi kysyä, luoko englannin kieli aitoa monikielisyyttä. Kielipolitiikka, kielikoulutuspolitiikka monipaikkaisena ilmiönä ja tutkimusaloina. Alan oppilaitosten on turvatta va ammattilaisten osaaminen moninaistuvassa yhteiskun nassa ja kehitettävä ohjaaja ja valmentajakoulutusta kielitie toiseksi. Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa. Etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten aikuisten ohjatusta ryhmäliikunnasta. & Stadler, W. Rönkkö, E. Laiho nen & Halonen 2019). Käytännön kenttätyössä on varmistettava joustavilla kieli käytännöillä ymmärtäminen sekä fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen liikkuminen ja urheileminen. Vanhasta iskulauseesta liikunnasta yhteisenä kielenä on päästävä eroon ja siirryttävä kohti kielitietoisem paa toimintaa. 2023. 2023). Seuroissa kielitietoinen toiminta tukee erikielisten urheilijoiden ja valmentajien kiinnittymistä, motivaatiota ja yhteisöllisyyttä. Kielitietoinen opetus takaa eri kielitaustaisten opis kelijoiden valmiuden suoriu tua opetuksesta ja omaksua työllistymiseksi riittävä suo men tai ruotsin kielen taito. 2008). Kielikysymykset eivät ole ir rallinen liikuntapolitiikan kohde vaan osaa moninaisuus politiikkaa. Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa selvitykseen on kitey tetty muutoksen tueksi neljää tasoa koskevat suositukset. Paikal lisen kielen osaamattomuus tekee urheilijan arkielämässä riippuvaiseksi valmentajasta ja joukkueesta, mikä voi hei kentää urheilemisen motivaatiota (Giera ym. 2019. 9–24. ‘Fifteen Theses About Business Language Choices. Suosituksilla kohti kielitietoista liikuntakulttuuria Kielitietoinen liikuntakulttuuri tarkoittaa kielitietoista ajat telua kaikilla toiminnan tasoilla (ks. Monipaikkaisia käytänteitä ja tulkintoja
Soveltava salibandy on osa seuratoimintaa rovaniemeläisessä Santa’s Unitedissa. Kuva: Samu Rötkönen. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta NINA PELTONEN, liikunnanohjaaja YAMK -opiskelija seuratoiminnan asiantuntija / Avoimet ovet -hankekoordinaattori Suomen Paralympiakomitea ry nina.peltonen@paralympia.fi Soveltava liikunta seuratoiminnassa Kaikille avoin seuratoiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja kehittyä omassa lajissaan. Tärkeintä on, että liikkuja saa itse valita missä ja kenen kanssa haluaa harrastaa
Espoon Tapiot (2024) valitsi Suomea menestyksekkäästi Paralympialaisissa edus taneen Toni Piispasen ensimmäisenä urheilijana Espoon Tapioiden Kunniagalleriaan. Seurat tarjosivat toimintaa sekä erillisinä kohdennettuina ryhminä että kaikille avoimissa ryhmissä. Soveltavan liikunnan tai paraurheilun erillisessä ryhmässä liikkumisen hyötynä korostuu ver taisuuden merkitys. (Prinkey & Roitto 2024.) Kyse lyyn vastanneista 234 urheiluseurasta 62 prosenttia kertoi järjestävänsä toimintaa, jossa on mukana toimintarajoit teisia liikkujia. Seuraavana vuonna alkoivat toimia Haukka pojat. He liikkuvat keskimäärin vähem män, liikuntasuositukset toteutuvat heillä harvem min ja lisäksi osallistuminen urheiluseuratoimintaan on vä häisempää kuin muulla väestöllä (Saari 2021; Tuloskortti 2022). Tätä kaikkea seuratoiminta voi olla par haimmillaan myös toimintarajoitteiselle liikkujalle. Kunniagalleriaan voidaan ni metä henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merki tys seuran historiassa. Yksi liikunnan harrastamattomuuden ja vähäisem män aktiivisuuden keskeinen syy on harrastamisen kal leus ja soveltuvan liikuntatarjonnan puute (Prinkey & Roit to 2024). Samalla kysyttiin toimintarajoitteisilta, vammaisilta ja pitkäaikaissairailta henkilöiltä liikunnan harrastamisen edellytyksistä ja esteistä. Avoimet ovet VOL2 hankkeessa tuetaan urheiluseuroja lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa kaikille avoimen, inklusiivisen seu ratoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Alkuvaiheissa oli mukana myös Uudenmaan CP-yhdistys. Paikalliset urheiluseurat toimivat lähiliikuttajina, jolloin niiden pienetkin teot avaavat ovia liikuntaan kaikille. Eniten toimintarajoitteisia liikkujia osallistui voi mistelu, jalkapallo, maastohiihto ja yleisurheiluseurojen toimintaan. Helsinkiläinen Puistolan Urheilijat perusti Euroopan Unionin vammaisten teemavuonna 2003 soveltavan jalkapallon ryhmä Energiset tytöt. Toimintarajoitteiset seuratoimintaan osallistuvat ovat tyypillisesti joko nuoria alle 18vuotiaita tai nuoria aikuisia 19–29vuotiaita. Kyselyiden tuloksista julkaistiin Liikuttaako 2023. Harrastustoimintaan osallistuminen on erittäin tärkeää niille, jotka liikkuvat liikuntasuosituksiin nähden liian vähän. Joukkue oli perustettu vuonna 1995 Pohjois-Haagan Urheilijoiden yhteyteen. Tässä artikkelissa käsitelen soveltavan liikunnan nyky tilaa seuratoiminnassa Suomen Paralympiakomitean koor dinoiman Avoimet ovet hankkeen kautta sekä syksyllä 2023 tehdyn seurakyselyn valossa. Kyse voi olla erillisistä kohdennetusta soveltavan liikunnan ryh mästä, yksittäisestä toimintarajoitteisista liikkujista ja toi mijoista yleisissä ryhmissä tai molemmissa. Toimintarajoitteiset liikkujat haluavat tutustua ja ko keilla eri lajeja kuten vammattomatkin. Seurojen yhteiset tapahtumat li säävät yhteenkuuluvuutta ja ovat merkityksellisiä tapahtu mia liikkujille ja urheilijoille itselleen. Yhdenvertaisuus seuratoiminnassa Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa palvelujen tarjoajia syrjimät tömään toimintaan (1325/2014). Kaikille avointa liikuntakulttuuria luomalla lisätään ur heiluseurojen vetovoimaa soveltavan liikunnan ja paraur heilun järjestäjinä. Lisäksi liikuntaharrastus mahdollistaa taitojen oppimisen, tunteiden käsittelyn, luo liikkujalle säännön mukaisuutta elämänrytmiin ja tuo osalle elämään myös tur vallisen aikuisen. Soveltavaa jalkapalloa 1990-luvulta lähtien Soveltava liikunta seuratoiminnassa ei ole täysin uusi asia. Erillinen soveltavan liikunnan tai paraurheilun ryhmä ei ole aina tarpeen. Lisäksi Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksis ta, joka ohjaa vammaisten henkilöiden kohtelua (30/2016). Muutamat urheiluseurat ovat huomioineet pitkään seuratoiminnassa eri liikkujaryhmät. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 55 T oimintarajoitteisia henkilöitä on väestöstä noin neljäsosa. (Kuvio 1.) Kyselyyn vastanneet seurat olivat 56 eri lajiliiton jäseniä. Hanketta rahoittaa Opetus ja kulttuuriministeriö. Tämä tulos ei poikkea valtakunnallisista lu vuista, koska urheiluseurat järjestävät toimintaa eniten alle 15vuotiaille (Koski & Mäenpää 2018). Lisäksi Piispanen valittiin jo seitse mättä kertaa seuran parhaaksi urheilijaksi. Joukkueet ovat sittemmin yhdistyneet ja toimivat Energiset Haukat nimellä. Urheilu ja liikuntaseurojen on hyvä suunnitella tarjon tansa niin, että siihen voivat osallistua mahdollisimman monet. raportti. Helsinkiläisen FC Kontun yhteydessä on toiminut vuodesta 2001 pääosin liikuntaja kehitysvammaisista koostuva FairPlay Team. Se jatkoi toimintaansa FinnPan ja Suomen Lasten ja Nuorten Liikuntakasvatus ry:n yhteydessä ennen siirtymistä FC Kontun suojiin. Erityisesti yk silölajeissa voi olla helpompi läh teä mukaan kaikille avoimeen toi mintaan, jossa toimintarajoitteinen henkilö on yksi harrastaja muiden joukossa. Urheiluseurojen soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilannetta selvitettiin valtakunnallisella kyselyllä syksyllä 2023. Liikunta ja urheilu mahdollistaa yhteenkuulumisen Liikunta on kuin sosiaalista liimaa, joka lisää yhteenkuu luvuuden tunnetta ja luo parhaimmillaan uusia ystävyys suhteita. Sen perusteella kaikilla on oikeus harrastamiseen. Toimintarajoitteisten henkilöiden yh denvertaiset mahdollisuudet osallistua seuratoimintaan liikkujina ja toimijoina paranevat lisääntyneen palvelutar jonnan myötä. Tärkeintä on, että liikkuja saa itse valita missä ja kenen kanssa haluaa har rastaa. Erillinen soveltavan liikunnan tai paraurheilun ryhmä ei ole aina tarpeen.
Kehitys näyttää etene vän parempaan suuntaan ja seuratoimijat alkavat olla ovat valmiita huomioimaan erilaiset liikkujat seuratoiminnassa. Kaikille avoi messa seurassa jokainen kokee kuuluvansa joukkoon ja tun tee itsensä tervetulleeksi toimintaan. -raportit huomioida toimintarajoitteiset henkilöt seuratoimijoina, ei vain toiminnan kohteena. Suomen Paralympia. Seurojen tukitarpeet Seuroissa, joissa on mukana toimintarajoitteisia henkilöi tä, 57 prosenttia (n = 149) seuravastaajista nimesi henkilö resurssit, kuten ohjaajiin ja vapaaehtoisiin liittyvät seikat, suurimmaksi esteeksi toimintarajoitteisten henkilöiden mukaan ottamista tai nykyisen toiminnan ylläpitämisen vaikeuttavaksi tekijäksi. Soveltava liikunta ja paraurheilu seuroissa. Erityistä syventymistä tarvitaan la jivalmentajalta, kun kyseessä on kilpaurheiluun tähtäävän paraurheilijan luokittelu ja kilpailutoiminta. Mitä vaikeam masta vammasta on kyse, sitä enemmän tarvitaan osaamis ta ja ymmärrystä vammasta, sen tuomista rajoitteista ja mahdollisista tarpeista. (Kuvio 2.) Toiveet eivät poikkea mitenkään valtaväestön esittämistä. Simulan ym. Taloudelliset resurssit antaisivat lisämahdollisuuksia seuroille palkata osaavia ohjaajia ja tehdä tarvittavia väline hankintoja sekä pitää yllä pienempiä ryhmäkokoja. Toimintarajoitteisten henkilöiden liikuntaharrastusta koskevat toiveet. Yhä useamman seuran toimintaa ohjaavat ar vot, jotka mahdollistavat kaikille avoimen seuratoiminnan. 56 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Askel kohti kaikille avointa seuratoimintaa Seuratoimijat ovat tänä päivänä valveutuneimpia vastuul lisuudesta. Seurojen onkin hyvä pohtia yhdenvertaisen liikuntapalve luiden saavutettavuutta. Toimintarajoitteiset liikkujat ovat liikkujia siinä missä me muutkin. Lähes puolet vastaajaseuroista (49 %) ilmoitti syyksi taloudelliset vaikeudet. Tärkeitä ovat myös sopiva ajankohta ja toiminta lähel lä asuinpaikkaa. Myös markkinointia on syytä tarkastella: ta voittaako se toimintarajoitteiset, vammaiset ja pitkäaikais sairaat henkilöt. Muutos on ollut kuitenkin hidasta. Lähde: Liikuttaako 2023. Soveltavan liikunnan aloittaminen vaatii rohkeutta koh data erilaisia ihmisiä. (2023) mu kaan liikuntapalveluiden saavutettavuutta haittaavien es teiden poistaminen edistää väestön liikkumisen lisäämistä. -raportti Kuvio 1. Toimintarajoitteiset henkilöt voivat toimia seuran hallituksessa, jaoston jäseninä, ohjaa jana tai valmentajana sekä vapaaehtoisena. Mietittäväksi on syytä ottaa harjoi tusajat, toiminnan hinnoittelu, harjoituspaikan sijainti ja esteettömyys. Urheiluseuran omat ohjaajat ja valmentajat pärjäävät varsin hyvin lajin harrastusryhmiä ohjatessa. Lähde: Liikuttaako 2023. Toimintarajoitteiset henkilöt toivovat voivansa harrastaa kiinnostavaa lajia tai liikuntamuotoa, joka on kohtuuhintai nen. Herääkin kysymys, löytävätkö toimintarajoitteiset hen kilöt urheiluseurojen tarjonnan. ja Liikuttaako. On tärkeää, että toimintarajoitteiset liikkujat voivat osallistua harjoitteluun, luoda polkuja liikkujana tai urheilijana ja asettaa tavoittei ta osaavien valmentajien ohjauksessa. Tarvitaan asennemuutosta, jossa ihmisten erilaisuus ja moninaisuus nähdään rikkautena ja mahdollisuutena ke hittää seuratoimintaa entistä paremmaksi. Soveltavan lii kunnan ja paraurheilun lisäämiseksi tarvitaankin lisärahoi tusta. Toiminnan lähtökohdaksi on otettava se, että jokainen pääsee mukaan ja onnistuu. On myös tärkeää Kuvio 2
Lasten ja nuorten liikunta Suomessa 2022. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Yhteistyö ja verkostoituminen auttavat Kaikille avoin seuratoiminta hyötyy laajasta yhteistyös tä ja verkostoitumisesta. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seuraja yhdistyskyselyn raportti. Koski, P. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. https://www.facebook.com/story.php?story_ fbid=1151483733644289&id=100063480196208 Viitattu 6.1. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Lapin ampujat järjestävät Rovaniemen kaupungin kanssa viikoittaisen ohjatun vuoron kaupungin soveltavan liikunnan ryhmätoimintaan osallistuville. Simula, M., Hasanen, E., & Muukkonen, P. Avoimet ovet hankkees sa on huomattu, että jo pienikin tuki ja sparraus on autta nut seuroja eteenpäin ja toimintaa on saatu alkuun. Asiaa on edesauttanut aktiivinen seuratoiminnassa mukana oleva hallituksen jäsen, joka itsekin kilpailee para-ampumaurheilussa. Lapin Ampujat edistänyt yhdenvertaisuutta eri tavoin Ampumaurheiluliitto palkitsi Lapin Ampujat joulukuussa 2024 vuoden yhdenvertaisimpana seurana kilpailutoiminnassa. Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Eri puolille Suo mea perustetuissa ryhmissä on mukana jo useampia kym meniä toimintarajoitteisia liikkujia ja tämä on tuonut heille harrastusmahdollisuuksia lisää. 2024. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen.. Työsarkaa on vielä kuitenkin jäl jellä. Liikunnan aluejärjestöt koordinoivat paikallisia Avoimet ovet verkostoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja edistävät toimintarajoitteisten liikkujien mukaanpääsyä seuratoimintaan. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 26. Verkostotyöskentely on mahdollistanut seurojen välis ten ideavaihdon, toisten hyvistä käytännöistä oppimisen ja uusien ryhmien käynnistymisen. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986-2016. Liikunta ja tiede, 60(3), 48–50. Työpajoja järjestävät muun muassa lii kunnan aluejärjestöt. Liikuttaako. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 57 komitean työpajat Liikuntaa kaikille ja Meitä on moneksi, on suunnattu erityisesti seuratoimijoille ja antavat lisäresurs seja seuraohjaajille. & Roitto, R. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. 2021. Artikla 30. . 2024. Tuloskortti. Verkostoituminen auttaa jaka maan parhaita käytäntöjä ja kehittämään toimintaa jat kuvasti. Saari A. & Roitto, R. Liikuttaako 2023. 2018. (toim.). Seura on tehnyt erinomaista työtä esteettömien harjoitusja kilpailupaikkojen eteen. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. Likes. 2023. Osassa kunnissa on tunnistettu urheiluseurat soveltavan liikunnan palvelujen tarjoajina julkisen sektorin rinnalla. (toim.). Onnistuneeseen kaikille avoimeen seuratoimintaan tarvitaan taloudellista tukea, ohjaajien ja valmentajien kou lutusta, seurojen ja kuntien välistä yhteistyötä sekä liikku jien näkökulmia. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seuraja yhdistyskyselyn raportti. Prinkey, V. Esteettömyys on seurassa nähty koko seuraa hyödyttävänä, eikä vain yksittäistä liikkujaa palvelevana asiana näkökulmasta. & Mäenpää, P. Liikkumisen esteiden poistaminen vie kohti yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimenpiteillä on vahvistettu toimintakult tuuria, jolla on lisätty väestön liikuntaa erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa. Suomen Paralympiakomitea, raportti 1/2021. Liikuttaako 2023. Prinkey, V. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_ selvityksia/liikuttaako-2023.pdf LÄHTEET Espoon Tapiot 2024. (toim.). JAMK, Likes 2022. Yhdenvertaisuuslaki 1325/30.12.2014 Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2016. Ryhmiä to teutetaankin seura ja kuntayhteistyöllä
Nimistöntutkimuksessa käy tettyä funktionaalissemanttista analyysimallia (Sjöblom 2006) soveltaen näitä voidaan kutsua nimenosiksi. Harkitsemattomista nimivalinnoista taas voi seurata niin suurelle kuin pienemmälle kin seuralle mitä moninaisimpia ongelmia (ks. Voimasta ja vireydestä eläimiin ja sanaleikkeihin Edellä esiteltyjen paikantavan ja toimintaa kuvaa van nimenosan ohella moniin seurannimiin sisäl tyy merkityselementtejä, joiden ei voi sanoa suo ranaisesti kuvaavan seuran toimintaa: Joensuun Kataja, Korihait, Lahden Ahkera, Sotkamon Jymy. Nimeen tiivistyy usein seuran tarkoitus ja tavoi te, mahdollisesti myös jotakin sen identiteetis tä ja keskeisistä arvoista. Nimistöntutkimus eli onomastiik ka on ensisijaisesti kielitieteellinen mutta myös muihin tieteenaloihin vahvasti linkittyvä tutki musala, jonka tutkimuskohteena ovat erilaiset erisnimet: henkilönnimet, paikannimet, yritys nimet, tuotenimet, eläinten nimet jne. Paikantava ni menosa kertoo seuran toimialueen, joka on tyypillisimmin kaupunki tai kunta (esim. Yksilöivien nimenosien valintaan vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, usein melko sattumanva raisiakin (Kivekäs, 2015). 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta Y ksi urheiluseuran keskeisimpiä rakennuspalikoita on sen nimi. Nimien rakenne Kysymykseen siitä, millaisia suomalaiset urheilu seurojen nimet tyypillisesti ovat, on vaikeaa an taa lyhyttä mutta tyhjentävää vastausta. On kuitenkin myös runsaas ti sellaisia nimiä, joissa vähintään toinen näistä osista puuttuu. Paikanta van osan sisältää noin 70–80 prosenttia seuranni mistä (Hatakka, 1994; Miettinen, 2016). Etenkin vanhemmissa seurannimissä ilmaistaan monesti myös seuran jäseniä yhdistäviä ominaisuuksia: Kuopion Naisvoimistelijat, Tampereen Poliisi-Urheilijat, Lahden Akateemiset Urheilijat, Porin Kuurot Urheilijat. Tarkastelun pohjana toimivat aiheesta ni mistöntutkimuksen alalla tehdyt pro gradu tut kielmat (Piirola, 1985; Ödman, 1992; Hatakka, 1994; Mattila, 1995; Kivekäs, 2015; Miettinen, 2016; Virtanen, 2020), joissa on analysoitu tu hansia eri laji ja keskusliittoihin kuuluvien seu rojen nimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä voi nähdä seuran luonteen tai arvojen (metaforisen) kuvaamisen, joten Sjöblomin (2006) terminologian mukaises ti niitä voitaisiin kutsua yksilöiviksi nimenosiksi. Joissakin nimissä tosin saatetaan viitata vain ylei semmin urheiluun tai palloilulajeihin (Turun Urheiluliitto, Hämeenlinnan Pallokerho) – tämä pä tee etenkin yleisseuroihin, jotka toimivat usean eri urheilulajin saralla. Kaikkiaan alkusoinnullisten. Suomen kielelle ominaisesta sa najärjestyksestäkin on alettu enenevässä mää rin poiketa etenkin vieraskielisten elementtien vaikutuksesta. Yli 6 000 seurannimeä eri lajiryhmistä läpikäyneen Hatakan (1994) mukaan noin 60 prosenttia seu rannimistä sisältää seuran toimintaa kuvaavan nimenosan. Eri aikoi na ja eri urheilulajeissa on ollut hyvin vaihtelevia käytäntöjä seurojen nimeämiseen. Ainiala, Saarelma & Sjöblom, 2008). (ks. Nimissä on kuitenkin havaittavissa joitakin usein toistuvia, tiettyjä viestinnällisiä tehtäviä palvelevia mer kityselementtejä. Esimerkiksi lap suuteni kotikunnan yleisseura oli nimeltään Nastolan Naseva – vaikka Nasevanimisiä seuroja on muuallakin Suomessa, lienee Nastolan tapaukses sa kunnan nimi vaikuttanut olennaisesti yksilöi vän osan valintaan. esim. Yhdeksi vaikuttimeksi on tutkimuksissa havaittu alkusointu: yksilöiväk si osaksi valitaan ajoittain sana, jonka ensimmäi nen tai ensimmäiset kirjaimet ovat samoja kuin paikantavassa nimenosassa (esim. Suomalaisissa seurannimissä voidaan hah mottaa kaksi hyvin yleistä nimenosaa: paikan tava ja toimintaa kuvaava osa. Ammattilaisurheilussa seuran brändi rakennetaan nimen ympärille, jo ten nimet voivat olla taloudellisestikin arvokasta omaisuutta. Peltola & Kasila, 2011) Tässä artikkelissa tarkastelen suomalaisten urheiluseurojen nimien ominaispiirteitä ja his toriaa. Hämeenlinnan Pallokerho) mutta voi olla myös esi merkiksi kylä tai kaupunginosa (Rämälän Ryhti, Westend Indians), joskus maakuntakin. Prototyyppisessä seurannimessä genetiivi muotoinen paikantava osa edeltää toiminnan la jia edeltävää osaa. Mattila, 1995; Kivekäs, 2015; Miettinen, 2016). LASSE HÄMÄLÄINEN, FT Helsingin yliopisto lasse.j.hamalainen@helsinki.fi Reippaasta Pelicansiin – suomalaisten urheiluseurojen nimet Toimintaa kuvaava nimenosa puolestaan ker too yleensä, minkä urheilulajin parissa seura toimii: Helsingin Jalkapalloklubi, Kiekko-Espoo
1970–80luvuilta lähtien vieraskieliset – etenkin englannin kieliset – elementit ovat kuitenkin yleistyneet voimakkaas ti seurannimissä siinä missä muillakin suomalaisen yhteis kunnan osaalueilla (esim. Kutsuma nimet voivat olla äänteellisiä mukaelmia seuran virallises ta nimestä (Pelicans > Pelsu) taikka pohjautua esimerkiksi seuran kotipaikkaan tai logoon (SaiPa > Idän ihme; Tappara > Kirvesrinnat). Seurannimien historiallista kehitystä tarkastelevissa tut kimuksissa (etenkin Piirola, 1985; Ödman, 1992) on havait tu, että eri aikakausien aatevirtaukset ja seurakulttuurin muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti yksilöivien nimeno sien valintaan. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Kivekäs, M. Suomalaisten urheiluseurannimien nimeämisperusteet. 1985. Uskolliset fanit ja intohimoiset viholliset keksivät seuroille mielikuvi tuksellisempiakin lempi tai pilkkanimiä, kuten Virtanen (2020) on osoittanut pro gradu tutkielmassaan jääkiekon SMliigaseurojen epävirallisista kutsumanimistä. On Toponymic Constructions as an Alternative to Naming Patterns in Describing Finnish Lake Names. Nimistöntutkimuksen perusteet. Leino, A. Sjöblom, P. Yleisin englanninkielinen elementti on jalkapalloseu rojen nimissä esiintyvä lyhenne FC (football club). Eri tyisesti amatööriurheilua edustavien pienempien seurojen nimissä myös itseironiaa, sisäpiirin vitsejä ja muita humo ristisia elementtejä: Hukka-Pallo; Janokkaat Pakit; Eksymä 360 suunnistusseuran nimenä (Kivekäs 2015). Helsingin yliopisto, suomen kieli.. 2015. FC:n vanavedes sä ovat yleistyneet myös muut seuran toimialan englannin kieliset ilmaisutavat, kuten lyhenteet HT ja HC (hockey team/ club) jääkiekkoseurojen nimissä (Mattila, 1995; Miettinen, 2016) sekä sanat basket ja volley kori ja lentopalloseurojen nimissä (Kataja Basket Club, Savo Volley). Hatakka, S. Oulun yliopisto, suomen kieli. Tietolipas 221. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton urheiluseurojen nimistö 1865–1980. Jyväskylän yliopisto. Seurannimet ovat vanhas taan olleet valtaosin suomenkielisiä – ne ohittivat ruotsin kieliset nimet yleisyydessä jo 1890luvulla (Hatakka, 1994). & Kasila, M. Nimet ovat myös muuttuneet ajan saatossa luonteeltaan arkisemmiksi. Eniten niitä esiintyy alasarjatason seurannimissä (Kivekäs, 2015), mutta esimerkkejä voidaan löytää myös palloilu lajien pääsarjoista: Helsinki Seagulls, Bisons Loimaa, Espoon Oilers, Riihimäen Cocks. Myös englanninkieliset yksilöivät osat ovat yleistyneet. 2008. Rakkaan seuran monet nimet Urheiluseuroista käytetäänkin usein arkisissa puhetilan teissa – tai jopa television urheilulähetyksissä – muita kuin virallisiin rekistereihin kirjattuja nimimuotoja. 2016. Nimien kielestä Myös suomalaisten seurannimien kielivalinnoissa on tapah tunut selvä muutos ajan saatossa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Pro gradu -tutkielma. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä. Helsingin yliopisto, suomen kieli. Miettinen, T. Suomen Urheilutietäjät ry:n joululehti 2011. Virtanen, S. 2011. Mattila, L. Helsingin Ponnistuksesta Käsivarren Kipsiin: tutkielma neljän suomalaisen palloilulajiliiton jäsenseurojen nimistä 1992–93. Nimistöntutkimuksessa on aiemminkin havaittu, että samanlajisten kohteiden anta milla malleilla on merkittävä vaikutus nimenantoon (esim. Tässä tapauksessa olennaista nimenantajille ei liene lyhenteen englanninkielisyys vaan ulkomaisten suurseurojen nimien luoma malli (Ödman, 1992; Hatakka, 1994). Helsingin yliopisto, suomen kieli. 1995. Urheiluseurojen nimihölmöilyjä ja muuta nimihistoriaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 5 9 nimien osuus suomalaisessa seurannimistössä on kuiten kin suhteellisen pieni, Piirolan (1985) mukaan noin kym menen prosenttia. 2007. . Ödman, 1992; Mattila, 1995). Joskus yleisesti käytetyt lyhenteet tai kutsumanimet saatta vat päätyä viralliseenkin nimeen, kuten jääkiekkoseura KalPan (Kalevan Pallo) tapauksessa. Kiviniemi, 1977; Leino, 2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Pro gradu -tutkielma. Kansallisromantiikan aikaan vuonna 1891 perustettu Viipurin Reipas muutti sotien jälkeen Lahteen, ja Reipasnimi kulki mukana lahtelaisessa jääkiekkoilussa 1990luvulle saakka muodoissa Lahden Rei pas (1964–1975), Kiekkoreipas (1975–1989) ja HockeyReipas (1989–1991). Pro gradu -tutkielma. & Sjöblom, P. LÄHTEET Ainiala T., Saarelma, M. Jääkiekkoseurojen nimet. Toiminimen toimenkuva: Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot. Tämän artikkelin otsikkoon poimittu esimerkki Lahdes ta kuvaa mainiosti seuranimistön historiallista muutosta niin kielen kuin merkityksen osalta. ”Koska tää nimi rokkaa”: salibandyseurojen nimeämisperusteet. Suomen Palloliiton jäsenseurojen nimistö 1880– 1987. Studia Fennica Linguistica 13. Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Ödman, M. Neutraa leimmat kutsumanimet muodostuvat yleensä muodosta malla kirjainlyhenteitä tai jättämällä nimenosia pois: Turun Palloseura on usein TPS tai Tepsi, Sotkamon Jymy taas typistyy pesäpalloottelun tiimellyksessä pelkäksi Jymyksi. Peltola, V-M. Pro gradu -tutkielma. Tämä malli on saatettu omaksua ulkomailta, sil lä eläinlajit ovat yleisiä monien muiden maiden virallisis sa ja epävirallisissa seurannimissä. 1994. Nimenantajat ovat löy täneet innoitusta myös esimerkiksi Kalevalasta: Lahden Kaleva, Pielaveden Sampo. 1977. Tutkimus mallien osuudesta nimenmuodostuksessa. Väärät vedet. 1800luvun lopulla ja 1900luvun alkupuolel la seuratoimintaan vaikuttivat kansallinen herääminen ja maanpuolustushenkisyys, joten noina aikoina annetut ni met henkivät jaloja aatteita sekä innostunutta voimaa, vi reyttä ja sinnikkyyttä: Helsingin Ponnistus, Lahden Ahkera, Tampereen Pyrintö, Viipurin Reipas. Niissä on alkanut esiintyä aiempaa useam min urheilukielen slangi ja erikoissanastoa (Hämeenkyrön Hokkarit, Kemin Lämärit) sekä sanaleikkejä (Lumijoen Lumiukot, Päijät-Äijät) (Ödman, 1992; Miettinen, 2016). Kiviniemi, E. 2006. Pro gradu -tutkielma. Seuran tehtyä konkurssin nimenä oli käytössä vuosina 1992–1996 Reipas Lahti, kunnes uudeksi nimeksi otettiin englanninkielinen eläinmetafora: Pelicans. 1900luvun jälkipuolella palloilulajien erikoisseurojen yleistyessä suosituiksi seurannimissä nousivat eläin lajien nimitykset: Oulun Kärpät, Korihait (Mattila, 1995; Mietti nen, 2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://sut.azurewebsites.net/joulu2011/urhse.html Piirola, H. 2020. 1992. Pro gradu tutkielma
2019, 2017). 2016; Lounassalo ym. 2019), vallitsevaa istuvaa elä mäntapaa, seuraosallistumisen liittymistä fyysisen aktiivisuuden yllä pitoon (Aira ym., 2021) ja vähäistä, varhaisaikuisiin ulottuvaa tutkimus näyttöä (Howie ym. 2019). Kuva: Jouko Kokkonen. Aiheen tutkiminen on tärkeää ajatellen seuraosallistumisen hyöty jä (Koski 2005, 295–337; Mossman ym. Lisäksi käsittelin osallistumisen muutosten yhteyttä elämäntapoihin ja elämäntilantei siin. Seuraosallistumisen ja opiskelun yhdistämiseen tarvitaan keinoja. Elä mänvaiheeseen kuuluvat siirtymät ja tapahtumat voivat vaikuttaa seu raosallistumiseen (HilgerKolb ym. Tässä siirty mäiässä sitoumukset lisääntyvät, ja opiskeleminen sekä tavoitteellinen harjoitteleminen liikuntaseurassa vievät aiempaa enemmän aikaa. 2021; Oja ym. Tarkastelin tutkimuksessani seuraosallistumisen muutoksia 15vuo tiaista nuorista 19vuotiaisiin varhaisaikuisiin, ja näitä muutoksia selit täviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja organisatorisia tekijöitä. 2024), nuoruudessa vähenevää seuraosallistumista (Kemp ym. 2020; Van Houten ym. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta KATJA RINTA-ANTILA, TtT (väit.) projektitutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto katja.t.rinta-antila@jyu.fi Vanhempien ja valmentajan tuki tärkeää nuorten seuraosallistumisen jatkumiselle Vanhempien liikuntaan ja urheiluun antaman tuen jatkuvuus tytöillä tukee seuraosallistumisen pitkäjänteisyyttä. Pojilla sitä edesauttaa valmentajan aktiivisuus keskusteltaessa terveys aiheista. K ehittyvän aikuisuuden ikävaihetta luonnehtivat muu tokset, erilaisten elämänsuuntien etsinta ja heterogeenisyys liittyen opiskeluun, työssäkäyntiin ja asumiseen
Amerikkalaisessa lapsia ja nuoria 19vuotiaaksi asti seuranneessa tutkimuksessa eroja tyttö jen ja poikien osallistumisessa ei ilmennyt, ja tämän pää teltiin johtuvan siitä, että koulut urheilujoukkueineen ovat merkittäviä urheilun tarjoajia tytöille (Kwon ym. 2019). 2013; Oja ym. Urheilulukiot tukevat opintojen ja urheilemisen yhdistä mistä niissä opiskelevilla nuorilla. 2024). 2015). Tytöistä seuraosallistumisen jatkajat ja lopetta neet jatkoivat myös todennäköisemmin lukioon ja yliopis toon kuin seuratoiminnasta kokonaan sivussa pysyneet. Tuen väheneminen selitti puolestaan lopettamista. Lisäksi uusi tulos oli se, että suurempi osa seurassa jatka Katja Rinta-Antila. 2016; Kwon ym. Osallistuminen tuottaa lisäksi fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveyshyö tyjä kuten paremman fyysisen kunnon ja itsetunnon ver rattuna liikuntaseuratoimintaan osallistumattomiin (Eime ym. Suomessa yli puolella seuratoimintaan osal listuvista nuorista on kilpailullisia tavoitteita, mutta vajaalla puolella seuratoimintaan osallistuvista nuorista ei näitä ole (Mononen ym. Se nähdään yleisesti suotuisa na yksilölle ja yhteiskunnalle, sillä liikuntaseurat tarjoavat kasvatusta, ystäviä, yhteisön, urheilutaitoja ja elämäntaitoja (Koski 2005, 295–337; Mossman ym. Tytöillä kokemus läpi nuoruuden jatkuvasta vanhempien tuesta liikuntaan ja urheiluun selitti seurassa jatkamista. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 61 Näin tutkittiin Tutkimuksessa käyttämäni Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen ainutlaatuinen terveyskäyttäytymisen seuranta-aineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kuuden liikuntalääketieteen keskuksen yhteistyönä Jyväskylän, Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun seuduilta vuosina 2013–2014 ja 2017–2018. Jatkuva vanhempien tuki tukee seuraosallistumisen pysyvyyttä Uutta tietoa toi vanhempien tuen muuttumisen tarkastelu. 2012; Owen ym. 2017). Lisäksi liikuntaseuroissa vähemmän aikaa vievät aktivitee tit antaisivat mahdollisuuden yhdistää opiskeleminen ja seuraosallistuminen niillä nuorilla, jotka haluavat panos taa enemmän opiskelemiseen. Liikuntaseuroissa painottuu kilpaileminen. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 61 Liikuntaseuraosallistuminen on yleisin organisoitu las ten ja nuorten vapaaajan harrastus Suomessa ja muualla Euroopassa (Kokko ym. Aiem matkin tutkimukset ovat osoittaneet vanhempien tuen yh teyden nuorten seuraosallistumiseen tai osallistumisen jatkumiselle (Jakobsson ym. Jat kajia ja osallistumattomia oli kumpiakin noin 30 prosenttia. Nimittäin tutkimukseni mu kaan tytöillä korkea menestys koulussa selitti seurassa jatkamista mutta myös lopettamista verrattuna osallistu mattomiin. Seuraosallistumisen ja opiskelun joustava yhdistäminen Seuraosallistumisen muutoksia selittävien tekijöiden tulok set toivat uutta tietoa seuraosallistumisen muutosryhmiin kuuluvista nuoruudesta varhaisaikuisuuteen ulottuvassa ikäryhmässä. 2014). Seurassa lopettaneita nuoria koskevat kansainväliset tu lokset ovat vaihdelleet. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto. Yhteensä 619 seuratoimintaan osallistuvaa tai osallistumatonta nuorta liikuntaseurojen ja koulujen kautta vastasi kyselyyn 15-vuotiaana ja uudelleen 19-vuotiaana. Terveyden edistämisen kan nalta olisi tärkeää nähdä opiskeleminen ja seuratoimintaan osallistuminen yhtä tärkeinä tuettavina tekemisinä. Tämä ja aiem pi näyttö osoittaa, että nuorilla seuraosallistumisen lopet taminen on yleistä, ja seuraosallistumisen aloittaminen on harvinaisinta (Howie ym. Ehkä Amerikan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen, mutta koulut ja seurat voisivat yhdistää opiskelun ja seu raosallistumisen paremmin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kansainvä lisissä tutkimuksissa (BaronThiene & Alfermann 2015; Ja kobsson 2014). 2015). 2012; Scarapicchia ym. Seurassa aloittajien osuus oli alle prosentin. 2021, 36–45). 2017). Päälajin aloittaminen kouluikään mennessä, kansalli sella huipulla kilpaileminen ja aikuisena kilpailemisen ta voitteleminen selittivät seurassa jatkamista pikemmin kuin lopettamista. Joustoa tarvitaan muissa kin opinahjoissa työ ja urheiluuraa tavoitteleville nuorille. Pojat jatkoivat seuraosallistumistaan toden näköisemmin kuin tytöt. 2021). 2024; Wattie ym. Eroja voi selittää seuraosallistumi sen muutosten tarkastelu ennen tai jälkeen koulumenestyk sen tarkastelun ja erilaiset koulukontekstit (Jakobsson ym. Opiskelu oli täs sä tutkimuksessa yleisimmin ilmoitettu ja aiemmissa tut kimuksissa yksi merkittävä seuraosallistumisen lopettamis syy (Hardie Murphy ym. Tämän li säksi tarvitaan mahdollisuuksia osallistua vähemmän kil pailullisesti ja aloittaa tai jatkaa seurassa myöhemmin. Tutkimuksessani seuraosallistumisen lopettajat olivat noin 40 prosentin osuudellaan yleisin muutosryhmä
2015. Päätöksentekijöiden tulisi taata tasapuoliset osallistumismahdollisuudet nuoril le. 2018; Torstveit ym. 2015), ja valmentajien terveyden edistämistaitoja voi olla tarve parantaa (Lane ym. M., Young, J. & Harvey, J. T. Psychology of Sport and Exercise, 21, 42–49. 2018). P. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/99054 LÄHTEET Aira, T., Vasankari, T., Heinonen, O.J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Vähä-Ypyä, H. Tutkimukseni mukaan monien seuraosallistumista jat kaneiden ja lopettaneiden nuorten mielestä valmentajien terveydenedistämistoiminta oli vähäistä. M., Payne, W. Tuen jatkuvuus tulisi tur vata erityisesti itsenäisesti asumaan muuttaville nuorille. Seurassa jatkaneiden varhaisaikuisten useimmiten ter veellisemmistä elämäntavoista kertovat tulokset verrattuna muihin ryhmiin ovat linjassa aiempien nuoremmilla ikä ryhmillä tai aikuisilla tehtyjen tutkimusten kanssa (Palo mäki ym. & Payne, W. Terveyttä edistävä liikuntaseura ylläpitää osallistumista ja terveitä elämäntapoja Liikuntaseurat nähdään mahdollisina terveyttä edistävi nä ympäristöinä, muutoinkin kuin liikuntaaktiviteettien tarjoamisen kautta. 2019). . A systematic review of dropout from organized sport among children and youth. A., Harvey, J. Pojilla se, että valmentaja puhui aktiivisesti terveysaiheista liittyen esimerkiksi uneen tai vammojen välttämiseen, selitti to dennäköisemmin liikuntaseurassa jatkamista kuin lopet tamista. European Physical Education Review, 21(1), 114–131. & Alfermann, D. Seuraosallistujien muita varhaisaikuisia terveellisemmät elämäntavat viittaavat hei dän altistuvan useassa ympäristössä – kotona, koulussa ja liikuntaseurassa – ja pidempään, tuelle ja tiedolle, ja heillä on kehittynyt oma ymmärrys käyttäytyä terveellisesti me nestyäkseen urheilussa ja yleensä elämässä. Osallistumismaksut ovat jatkuva yhteiskunnallinen keskustelun aihe ja nuorten seuraosallistumista rajoittava tekijä. https://doi.org/10.1186/1479-5868-10-98 Päätöksentekijoiden tulisi taata tasapuoliset osallistumis mahdollisuudet nuorille.. R. Tätä voisi selittää muun muassa se, että tutkimuk sissa tyttöjä kilpailuhaluisemmiksi osoittautuneet pojat (BaronThiene & Alfermann 2015) kuuluvat todennäköi semmin seuroihin, joissa panostetaan urheilijoiden ter veyden edistämiseen ja tiedostetaan sen hyödyt urheilijalle. https://doi.org/10.1093/her/cyn060 Eime, R. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 teema Seuratoiminta neista tytöistä asui vanhempiensa kanssa varhaisaikuisena verrattuna lopettaneisiin tai osallistumattomiin tyttöihin. Kuitenkin tutkimuksessani moni varhaisaikuinen kertoi seuraosallistumisen kustan nusten vaikuttaneen lopetta miseen. Lisäksi on tutkimusnäyt töä seuratoiminnan haitoista liittyen koettuun kyvykkyy teen, sosiaaliseen paineeseen (Crane & Temple 2015) tai mahdollisiin vammoihin (Ristolainen ym. On selvää, että vanhempien tukea tarvitaan, kun seu raharrastaminen aloitetaan lapsuudessa, mutta tuki selit ti myös seurassa jatkamista. R., Casey, M. Vastaavilla mittareilla aiemmat tulokset ovat vaihdelleet (Jakobsson ym. Transition in participation in sport and unstructured physical activity for rural living adolescent girls. J. 2017), että monet seu ratoimintaan osallistuvat nuoret eivät noudata terveel lisiä elämäntapoja. 2024. Ihanteellisessa tilanteessa seurojen terveyden edistäminen tukee seurojen ydintoimintaa eli lii kuntaaktiviteettien ja kilpailujen järjestämistä sekä osallis tujien kehittymistä ja suorituksia, seuraosallistumisen jat kumista ja siten kansanterveyttä. & Temple, V. 2015. On myös tarpeen kes kustella nuorten kanssa heitä kiinnostavista seuraosallistu misen mahdollisuuksista ja hyödyistä. Panostusta tarvitaan valmentajien terveyden edistämistoi mintaan nuorten seuraosallistumisen ja terveiden elämäta pojen tukemiseksi. 2021; Ve liz ym. & Kokko, S. Tämä pe rustelee terveyden edistä mistoimien kohdentamista seuratoimintaympäristöön. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2015.04.006 Crane, J. Health Education Research, 25(2), 282–293. Valmiitakin keinoja tähän löytyy. Perheen varallisuuden mittarilla ei löytynyt eroa seu raosallistumisen muutos ryhmien välillä. https://doi.org/10.1177/ 1356336X14555294 Eime, R. M. Vanhempien tietoisuutta heidän tukensa merkityksestä jatkuvalle seuraosallistumiselle nuoruuden ja varhaisaikui suuden läpi on tärkeää vahvistaa. 2013. Seurat tavoittavat suuren joukon va paaehtoisia osallistujia, edistävät osallistujien terveyttä, ja tarjoavat kasvatusta. 2012; Paakkari ym. Aivan uutta tietoa toi valmentajan terveyden edistä mistoimien tarkastelu pitkittäistutkimuksessa. 2017). Sports Club Participation Patterns from Adolescence to Emerging Adulthood: Their Determinants and Relationships with Lifestyle Habits and Life Status. Seurojen terveyden edistämistoiminta voi vastata yh teiskunnallisiin tarpeisiin parantamalla kansanterveyttä. https://doi.org/10.1186/s12966-021-01130-x Baron-Thiene, A. Personal characteristics as predictors for dual career dropout versus continuation – A prospective study of adolescent athletes from German elite sport schools. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 18, 85. 2010. Rinta-Antila, K. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 10(1), 98. Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. Aiempikin tutki mus on osoittanut, että valmentajat eivät nuorten mieles tä ole kovin aktiivisia terveyden edistämisessä (Kokko ym. T., Charity, M. 2017). Tarvitaan myös keskustelua siitä, millai nen rooli valmentajilla voi olla terveyden edistämisessä. Tulokset myös näyttivät aiempien tutkimusten ta paan (Heikkilä ym. A systematic review of the psychological and social benefits of participation in sport for children and adolescents: Informing development of a conceptual model of health through sport. Vanhemmat saattavat nähdä opiskeluun panostamisen seuraosallistumista tärkeämpä nä silloin, kun heidän tukensa liikuntaan ja urheiluun vähe ni. 2021. Tämä korostaa tuen ja tiedon laajentamisen yhteiskunnallista merkitystä seuraosallistumisen jatkumisen edistämisessä
Impact of physical activity domains on subsequent physical activity in youth: A 5-year longitudinal study. BMC Musculoskeletal Disorders, 20(1), 32. Almost all start but who continue. Martin (toim.) Nuorten Liikuntakäyttäytyminen Suomessa; LIITUtutkimuksen tuloksia 2020, 36–45. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000000894 Jakobsson, B. J., Manera, K. & Parrish, A.-M. & Kokko, S. Health Benefits of Different Sports: A Systematic Review and Meta-Analysis of Longitudinal and Intervention Studies Including 2.6 Million Adult Participants. & Kujala, U. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 28(11), 2384–2396. Urheilu ja seuraharrastaminen. & Straker, L. & Tammelin, T. Acute and overuse injuries among sports club members and non-members: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) study. H. Organized Sport Trajectories from Childhood to Adolescence and Health Associations. L. https://doi.org/10.1080/17430437.2016.1173920 Lounassalo, I., Salin, K., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Tolvanen, A., Yang, X. 2017. & Pedisic, Z. https://doi.org/10.1111/sms.13250 Van Houten, J., Kraaykamp, G. Journal of Physical Activity and Health, 21(3), 238–246. 2014. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/ uploads/2021/05/Nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-LIITUtutkimuksen-tuloksia-2020.pdf Mossman, G. ‘When I have time pressure, sport is the first thing that is cancelled’: A mixed-methods study on barriers to physical activity among university students in Germany. A. F., Letuchy, E. 2012. H. Scandinavian Journal of Public Health, 47(8), 851–858. https://doi.org/10.1177/1403494817714189 Palomäki, S., Hirvensalo, M., Smith, K., Raitakari, O., Männistö, S., Hutri-Kähönen, N. & Clare, P. Scandinavian Journal of Public Health, 45(8), 854–860. https://doi.org/ 10.1001/jamapediatrics.2015.0327 Lane, A., Murphy, N., Donohoe, A. https://doi.org/10.1002/tsm2.249 Hilger-Kolb, J., Loerbroks, A. BMC Public Health, 19(1), 271. & Stea, T. 2018.12.012 Kokko, S., Martin, L., Geidne, S., Van Hoye, A., Lane, A., Meganck, J., Scheerder, J., Seghers, J., Villberg, J., Kudlacek, M., Badura, P., Mononen, K., Blomqvist, M., De Clercq, B. Sports Medicine Open, 10(1), 46. 2017. M., Kraaykamp, G. 2015. https://doi.org/10.1016/j.jsams. Sport Participation for Academic Success: Evidence From the Longitudinal Study of Australian Children. J. Journal of Science and Medicine in Sport, 22(6), 695–701. P., Chong, K. 2015. & Zarrett, N. C., Smith, B. Competitive sports participation in high school and subsequent substance use in young adulthood: Assessing differences based on level of contact. 2019. Does organized sport participation during youth predict healthy habits in adulthood. Coaches, parents, or peers: Who has the greatest influence on sports participants’ life skills development. JAMA Pediatrics, 169(7), 666. International Journal of Sports Science & Coaching, 10(2–3), 339–352. Developmental trajectories of physical activity, sports, and television viewing during childhood to young adulthood: Iowa Bone Development study. & Cronin, L. J., Korpelainen, R., Savonen, K., Selänne, H., Vasankari, T., Kannas, L., Villberg, J. H. M. Kwon, S., Janz, K. 2018. Hämylä & L. Psychology of Sport and Exercise, 31, 11–20. M. B. The transition to adulthood: A game changer!. Journal of Sports Sciences, 38(21), 2479–2488. 2014. A., Smith, A. 2024. 2005. https://doi.org/10.1186/s12889-019-6513-y Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. M. https://doi.org/10.1186/ s12891-019-2417-3 Scarapicchia, T. 2017. European Journal for Sport and Society, 16(1), 44–63. Journal of Sports Sciences, 39(21), 2475–2484. The associations between adolescents’ sports club participation and dietary habits. M. T., Lundvall, S., Redelius, K. E., Corbett, L., Lim, M., Phongsavan, P., Qualter, P., Ding, D. Sport: The road to health. F., Sabiston, C. 2017. 2019. 2016. Journal of Sports Sciences, 35(3), 262–268. J. R., Titze, S., Jurakic, D., Chen, S.-T., Shrestha, N., Em, S., Matolic, T., Vasankari, T., Heinonen, A., Grgic, J., Koski, P., Kokko, S., Kelly, P., Foster, C., Podnar, H. & Engström, L.-M. When do young adults stop practising a sport. Health promotion in sport coaching: Coaches and young male athletes’ evaluations on the health promotion activity of coaches. K., Mcveigh, J. https://doi.org/10.1260/ 1747-9541.10.2-3.339 Koski, P. & Kurz, D. T., Haugland, S. https://doi.org/ 10.1186/s40798-024-00692-x Owen, K. Distinct trajectories of physical activity and related factors during the life course in the general population: A systematic review. https://doi.org/10.1080/02640414.2021.1939980 Oja, P., Memon, A. International Review for the Sociology of Sport, 52(7), 858–874. 2019. Translational Sports Medicine, 4(5), 617–626. International Review for the Sociology of Sport, 52(2), 240–259. & Vanhala, M. M., Pila, E., Arbour-Nicitopoulos, K. European Journal of Sport Science, 14(S1). An event history analysis on the impact of four major life events. 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1. J., Kokko, S., Kujala, U., Parkkari, J., Savonen, K., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J. & Tynjälä, J. https://doi.org/10.1080/ 16138171.2019.1603832 Van Houten, J. What makes teenagers continue. https://doi.org/10.1080/02640414.2020.1792159 Howie, E. https://doi.org/10.1080/17461391.2012.681806. 2020. 2019. Does sports club participation contribute to physical activity among children and adolescents. K., Johansen, B. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 28(8), 1908–1915. Teoksessa: S. https://doi.org/10.1177/1403494818786110 Kokko, S., Villberg, J. https://doi.org/10.1080/02640414.2016.1161219 Heikkilä, L., Korpelainen, R., Aira, T., Alanko, L., Heinonen, O. European Physical Education Review, 18(1), 3–18. Sport in Society, 20(2), 235–243. https://doi.org/10.1123/jpah.2023-0506 Paakkari, L., Kokko, S., Villberg, J., Paakkari, O. A longitudinal analysis of the impact of five major life events on sport participation. https://doi.org/10.1080/17408989.2012.754003 Jakobsson, B. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2017.03.011 Torstveit, M. https://doi.org/10.1177/1356336X11430660 Kemp, B. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 6 3 Hardie Murphy, M., Rowe, D. J., Robertson, C., Williamson, B. Relative age-related participation and dropout trends in German youth sports clubs. & Woods, C. 2019. 2021. & Faulkner, G. Health promotion orientation of GAA sports clubs in Ireland. 2017. & Kannas, L. Participation in organized sports is associated with decreased likelihood of unhealthy lifestyle habits in adolescents. A 28-year longitudinal study. & Diehl, K. H. A longitudinal study of youth participation in Swedish club sports. Physical Education and Sport Pedagogy, 19(3), 239–252. https://doi.org/10.1177/1012690215586998 Wattie, N., Tietjens, M., Cobley, S., Schorer, J., Baker, J. & Regan, C. https://doi.org/10.1177/ 1012690215619204 Veliz, P., Schulenberg, J., Patrick, M., Kloska, D., McCabe, S. & Pelzer, B. & Koski, P. 2021. & Breedveld, K. A comparison across six European countries. 2018. P. & Tammelin, T. 2021. B., Foley, B. https://doi.org/10.1111/ sms.13205 Ristolainen, L., Toivo, K., Parkkari, J., Kokko, S., Alanko, L., Heinonen, O. Kokko, R. A longitudinal investigation of a multidimensional model of social support and physical activity over the first year of university. E. Medicine & Science in Sports & Exercise, 48(7), 1331–1339. Health literacy and participation in sports club activities among adolescents. Finnish Youth Research Network. T. 2017. Teoksessa: T Hoikkala, P Hakkarainen, S Laine (toim.) Beyond health literacy; Youth cultures, prevention and policy, 295–337). & Levy, S. Longitudinal changes in domains of physical activity during childhood and adolescence: A systematic review. J., Cli?, D. A salutogenic approach to understanding youth participation in Swedish club sports. M., Burns, T
Tämän odotetaan heijastuvan parantuneena hapenot tokykynä (VO 2max ) ja suorituskykynä merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Merenpinnan tasolle paluun jälkeen 22 urheilijaa sisällytti IHE+CHT:n harjoitteluunsa kuukauden ajan, joka kolmas päivä (HYP/ IHE+CHT) ja toiset 22 urheilijaa eivät käyttäneet jälkihypok siaa (HYP/SL). VO 2max ja TTE olivat POST2 vs. SL ryhmällä ei havaittu muutoksia Hbmassas sa, VO 2max :ssa tai TTE:ssä. Kilpailuun lähetettiin 50 abstraktia. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Hbmassan kasvu POST1 vs. Juha E. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkittiin stipendillä ja voittajat julkistettiin Liikuntalääketieteen päivillä marraskuussa 2024. hypoksiaaamu 19,1 ± 8,1 U/L, p < 0,001), mutta IHE+CHT altistuksella ei havaittu vaikutusta. Wilber 7 , Vesa Linnamo 3 1 HULA Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr 2 Liikuntalääketiede, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 3 Liikuntateknologian yksikkö, Jyväskylän yliopisto 4 Huippu-urheilun instituutti KIHU 5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 6 Section for Elite Sport, Swiss Federal Institute of Sport Magglingen, Magglingen, Switzerland 7 United States Olympic & Paralympic Committee (USOPC), Colorado Springs, Colorado, United States TAUSTA: Kestävyysurheilijat käyttävät hypoksiassa asumis ta ja harjoittelua hemoglobiinimassan (Hbmassa) lisäämi seksi. POST2 vs. 2. Peltonen (artikkeli aiheesta sivulla 80) Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä Juha E. Mikkonen 3 , Oona Kettunen 3 , Ari Nummela 4 , Olli Ohtonen 3 , Dominique D. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Liikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Hbmassa kuitenkin laskee nopeasti me renpinnan tasolle palatessa, jolloin aikaikkuna kohonneel le VO 2max :lle ja suorituskyvylle on lyhyt. Koko urheilijajoukossa POST2 ja Vuoden 2024 liikuntalääketieteellinen tutkimus. MENETELMÄT: Hbmassa, VO 2max ja TTE mitattiin 58 kestä vyysurheilijalta (Tier 3 – Tier 5) hypoksiassa (2347 ± 198 m, n = 44, HYP) tai merenpinnan tasolla (44 ± 5 m, n = 14, SL) toteutettua 27 ± 4 pv harjoitusleiriä ennen (PRE), sen jäl keen (POST1) ja 30 päivää jälkeen (POST2). PRE vertailussa Hbmassa pysyi korkeammalla HYP/IHE+CHT (4,2 ± 0,8 %, p < 0,001) kuin HYP/SL ryhmällä (1,9 ± 0,5 %, p = 0,023), ryhmien vä linen ero p = 0,002. SL ryhmä asui ja harjoitteli koko ajan meren pinnan tasolla. Intervention vaikutuksia mitattiin 2suun taisella toistomittausten ANOVA:lla (Ryhmä x Aika) ja Tukeyn post hoc testillä. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku Kerttu Toivo, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö Heikki Pentikäinen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Juha Peltonen, HULA – Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö Arja Uusitalo, HULA – Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö Maarit Valtonen, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Jyväskylä Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat Professori Mikko Tulppo, Oulun yliopisto Johtava tutkija Tuija Tammelin, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes Professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto Loppukilpailun palkintojärjestys 1. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi erillinen finaaliraati. Wehrlin 6 , Randall L. Epo nousi hypoksiajakson alussa (PRE 10,5 ± 4,4 U/L vs. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun arviointipaneeli Olli J. Peltonen 1,2 , Antti Leppävuori 3 , Elias Lehtonen 1,2 , Ritva S. PRE oli yhtäläistä HYP/IHE+CHT (4,4 ± 0,7 %) ja HYP/SL (4,1 ± 0,6 %) ryhmissä (molemmat p < 0,001). TULOKSET: Ryhmä x Aika interaktiot olivat: Hbmassa (F 10,9, p < 0,001), VO 2max (F 16,9, p < 0,001) ja TTE (F 5,0, p = 0,013). Gagnon 1,2,5 , Jon P. PRE ver tailussa koholla vain HYP/IHE+CHT ryhmällä (5,8 ± 1,2 % ja 5,4 ± 1,4 %, molemmat p < 0,001). Tässä tutkimuk sessa selvitimme, säilyttääkö merenpinnan tasolle paluun jälkeen toteutettu jaksottainen hypoksinen lepo (IHE, 2 h) + harjoitus (CHT, 1 h) Hbmassan, havaitaanko IHE+CHT:n stimuloima erytropoietiinin (Epo) nousu sekä välittyykö Hbmassan vaste VO 2max :iin ja suorituskykyyn (TTE) kuu kausi merenpinnan tasolle paluun jälkeen
PGS HGS:n yhteyttä kuolleisuuteen arvioitiin Coxin suhteellisen vaaran malleilla. Miehillä yksi keskiha jonnan nousu PGS HGS:ssä oli yhteydessä sekä matalam paan kokonais (riskitiheyssuhde 0,93 95 % luottamusvä li [0,89–0,98]) että sydän ja verisuonitautikuolleisuuteen (0,88 [0,81–0,96]). PGS HGS:n ja fyysisen aktiivisuuden välillä ei havaittu yhdysvaikutusta. Mahdollista aktiivisuuden välittävää vaikutusta testattiin analysoimalla PGS HGS:n yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen lineaarisella regressiolla. Yhteydet säilyivät fyysisellä aktiivisuudella vakioiduissa malleissa, mutta ti lastollisesti merkitsevä yhteys säilyi vain sydän ja verisuo nitautikuolleisuuden osalta, kun mukaan otettiin muut elämäntapamuuttujat (0,85 [0,76–0,96]). Muut tilastollisissa malleissa huomioidut elämäntavat oli vat painoindeksi, koulutustausta, tupakointi ja alkoholinku lutus. Polygeeninen summa (PGS) on geneettinen mittari, joka arvioi yksilön perinnöllistä alttiutta ominai suuksille tai sairauksille yhdistämällä jopa miljoonan gee nimuunnoksen vaikutukset. Tutkimus myös vahvis taa aikaisemmat tulokset hypoksiajaksojen hyödyistä pel kästään merenpinnan tasolla asumiseen ja harjoitteluun verrattuna korkean tason kestävyysurheilijoilla. MENETELMÄT: PGS HGS perustui PanUK biopankin genominlaajuisiin analyyseihin ja johdettiin 1 006 473 gee nivariantin tietojen perusteella vanhemman suomalaisen kaksoskohortin osallistujille (n = 8 815, naisia 53 %, ikä seu rannan lopussa 40–106 vuotta). Lihasvoiman polygeeniset summat vaativat edelleen kehittämistä ja tes taamista, jotta niitä voitaisiin integroida kliiniseen käy täntöön. IHE+CHT:n ei kui tenkaan havaittu vahvistavan Epovastetta. 2. Tämä antaa urheilijoille mahdollisuuden optimoida leiritystään ja harjoitteluaan valmistauduttaessa kilpailemaan tai harjoittelemaan intensiivisesti merenpin nan tasolla hypoksiajakson jälkeen. Hbmassan säilymi seen voivat vaikuttaa myös muut hormonit kuin Epo. Tutkimme myös PGS HGS:n ja elämäntapatekijöiden ennustekykyä yhteensopivuusindeksin (cindeksi) avulla. Tässä tutkimuksessa selvitim me, ennustaako korkeampi perinnöllinen puristusvoima (PGS HGS) pienempää kokonaiskuolleisuuden ja sydän ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä sekä sitä, voidaanko pit käaikaisella vapaaajan fyysisellä aktiivisuudella aikuisiäs sä vaikuttaa näihin yhteyksiin. Fyysisen aktiivisuuden muok kaavaa vaikutusta tutkittiin sisällyttämällä yhdysvaikutus termi (PGS HGS × fyysinen aktiivisuus) lopulliseen malliin. Seurantaaikana käytettiin ikää ja perherakenne huomioi tiin satunnaisvaikuttajana kaikissa malleissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 6 5 PRE vertailussa VO 2max :n muutos korreloi Hbmassan muu toksen (r = 0,446, p = 0,007) ja TTE:n muutoksen (r = 0,619, p < 0,001) kanssa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Perinnöllinen alttius parempaan lihas voimaan saattaa suojata miehiä lievästi sydän ja verisuoni tautikuolleisuudelta ja tämä yhteys on riippumaton aikui siän vapaaajan fyysisestä aktiivisuudesta. Toisaalta suurempi li hasvoima voi myös lisätä henkilön halukkuutta olla fyysi sesti aktiivinen. Korkeimpaan PGS HGS viidennekseen kuuluvien kokonaiskuolleisuus oli 4,3 % ja sydän ja veri suonitautikuolleisuus 2,1 % alhaisempaa 75 vuoden iäs sä verrattuna alimpaan viidennekseen. Kuolinpäivämäärät ja syyt saatiin Tilastokeskuksen rekistereistä. VO 2max ja TTE olivat 30 pv merenpinnan tasolle paluun jälkeen kor keammat kuin ennen leiriä ainoastaan HYP/IHE+CHT ryh mässä. Päivi Herranen Perinnöllinen alttius olla fyysisesti vahva on miehillä yhteydessä vähäisempään riskiin kuolla sydänja verisuonisairauksiin riippumatta aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä: pitkittäinen kohorttitutkimus Päivi Herranen 1 , Katja Waller 1 , Laura Joensuu 1 , Teemu Palviainen 2 , Eija K Laakkonen 1 , Jaakko Kaprio 2 , Elina Sillanpää 1,3 1 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLife, Helsingin yliopisto, Helsinki 3 Keski-Suomen Hyvinvointialue TAUSTA: Alhaisen lihasvoiman ja erityisesti käden puristus voiman on todettu ennustavan ennenaikaista kuolleisuut ta. Ikääntymiseen liittyvää lihasvoiman laskua voidaan hidastaa fyysisellä aktiivisuudella. Uusi IHE+CHT malli osoittautui käyttökelpoiseksi Hbmassan säilyttämisessä sekä VO 2max :n ja suorituskyvyn kohottamisessa. Lisätutkimusta tarvitaan myös siitä, vaikuttaako yksilön geneettinen taipumus lihasvoiman harjoitteluvas teeseen ja kykyyn kehittyä harjoittelun avulla.. Muiden syiden aiheuttamaa kuol leisuutta kilpailevana riskinä sydän ja verisuonitautikuol leisuudelle sekä päinvastoin tarkasteltiin FineGraymal leilla. TULOKSET: Yhteensä 2 896 osallistujaa kuoli seurannan ai kana (mediaaniseurantaaika 16,9 vuotta) ja heistä 1 089 menehtyi sydän ja verisuonitauteihin. Sukupuolen ja PGS HGS:n välillä havaittiin merkitsevä yhdysvaikutus (p = 0,016) kokonaiskuolleisuudessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa IHE+CHT mallin käyttökelpoisuuden ylläpitä mään hypoksialeirin aikana kohonnutta Hbmassaa meren pinnan tasolle paluun jälkeen. Tämä yhteys säi lyi myös, kun tarkasteltiin muita kuolinsyitä kilpailevi na riskeinä. Fyysistä aktiivisuut ta (MET; metabolinen ekvivalentti, tuntia/vuorokausi) mi tattiin kyselyllä kolmessa aikapisteessä 1975, 1981 ja 1990. PGS HGS ei ollut myöskään yh teydessä fyysiseen aktiivisuuteen eikä naisten kuolleisuu teen. PGS HGS:n ennustekyky yksinään oli pieni (cindeksi 0,54–0,56), mutta samansuuruinen kuin useilla yksittäisil lä elämäntavoilla. HYP/IHE+CHT urheilijoilla Hbmassa säilyi kuukauden merenpinnan tasolle palaami sen jälkeen, mutta laski jälkihypoksiaa käyttämättömillä (HYP/SL) lähelle leiriä edeltävää tasoa. Yhteyden puut tuminen voi liittyä yksilöllisiin Epon nousun ajoittumisen ja mittausajankohdan välisiin eroihin
Heinonen 6,7 , Mari Leppänen 1 1 Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti, Tampere 2 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 3 Tampereen yliopisto, Tampere 4 UKK-instituutti, Tampere 5 Lääkärikeskus Mehiläinen, Helsinki 6 Paavo Nurmi -keskus ja Terveysliikunta, Turun yliopisto, Turku 7 Turun yliopisto, Turku TAUSTA: Polven ja nilkan nivelsidevammat ovat yleisiä nais jalkapalloilijoilla. Tulokset tukevat fyysisen aktiivisuuden roolia yhtenä merkittävänä tekijänä tavoiteltaessa terveenä ikääntymistä. Heitä seurattiin viiden vuoden (vuonna 2007, n = 982, keskiikä 66,4 v., 54 % nai sia) ja 16 vuoden (vuonna 2018, n = 744, keskiikä 76,9 v., 55 % naisia) kohdalla. 4. Eriksson 1,4,7 1 Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki, Suomi. MetaboAgen kiihtyvyys (?metaboAge) ja Meta boHealth määritettiin paastoverinäytteistä lähtötilantees sa sekä vuosina 2007 ja 2018 käyttäen ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvaa metabolomiikkadataa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen pääsarjatason naisjalkapalloilijoilla esiintyvien äkillisten ja rasitusperäisten vammojen sekä sairauksien esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta sekä niiden aiheuttamaa poissaoloa. Iida Mustakoski, Vuoden nuori tutkija Vammat ja sairaudet huipputason naisjalkapalloilijoilla Suomessa – neljän vuoden terveysseurannan tulokset Iida Mustakoski 1,2 , Einari Kurittu 1,3 , Tommi Vasankari 3,4 , Tuomas Brinck 5 , Jari Parkkari 1,3 , Olli J. Laine 1,3 , Johan G. Pelaajat raportoivat kyselyyn tie Vuoden 2024 liikuntalääketieteellinen tutkimus. 5 Hyvinvointiseurantayksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Suomi. Viiden vuoden seuran nassa MetaboHealth oli matalampi LTPA:n kategoriois sa 16,7 – < 33,3 METh/vk (p < 0,001), 33,3 – < 50 METh/vk (p = 0,002) ja . 7 Yong Loo Lin School of Medicine, National University of Singapore, Singapore. MetaboAge ja Metabo Health ovat biologisen vanhenemisen metabolomiikka markkereita, jotka kuvaavat biologista ikää sekä ennustavat kuolleisuus ja sairastuvuusriskiä, mutta niiden yhteydestä fyysiseen aktiivisuuteen tiedetään vain vähän. TULOKSET: Suurempi vapaaajan fyysinen aktiivisuus myö häiskeskiiässä oli kvadraattisesti yhteydessä matalampaan ?metaboAgeen (p = 0,047) ja MetaboHealthiin (p < 0,001). JOHTOPÄÄTÖKSET: Vapaaajan fyysinen aktiivisuus myöhäis keskiiässä on yhteydessä hidastuneeseen metaboliseen vanhenemiseen viiden vuoden seurannassa, kun fyysisen aktiivisuuden määrä on vähintään kaksi kertaa nykyisten liikuntasuositusten minimimäärä. Wasenius 1,3 , Kothandaraman Narasimhan 4 , Tuija M. Lisäksi tutkimuksia, joissa vammojen lisäksi oli si arvioitu myös sairauksien esiintyvyyttä on toistaiseksi julkaistu vähän. Suomessa huipputason naisjalkapalloili joiden vammojen tai sairauksien esiintyvyyttä ja ilmaan tuvuutta ei ole aiemmin tutkittu. 3 Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Helsingin yliopisto ja HUS, Helsinki, Suomi 4 Institute for Human Development and Potential, Agency for Science, Technology and Research, Singapore. TAUSTA: Fyysinen aktiivisuus voi viivästyttää monien ikään liittyvien sairauksien puhkeamista sekä pienentää riskiä sairastua niihin ja kuolla ennenaikaisesti. Mikkola 1,5,6 , Merja K. 2 Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Pelaajien vammoja ja sairauksia seurattiin mobiilisovelluspohjaisella viikoit taisella terveyskyselyllä. MENETELMÄT: Lähtötilanteessa vuosina 2001–2004 oli mu kana 1816 henkilöä (keskiikä 61,6 v., 53 % naisia) Helsin gin syntymäkohorttitutkimuksesta. Tämän lisäksi LTPA oli yhteydessä matalampaan Metabo Healthiin (ajan ja LTPA:n interaktio p < 0,001) viiden vuoden mutta ei 16 vuoden seurannassa. Vapaaajan fyysisen aktiivisuuden määrän kasvu 16 vuoden pitkäaikaisseurannassa oli yhtey dessä matalampaan MetaboHealthiin (p < 0,0001) mutta ei ?metaboAgeen. 6 Clinicum, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Mallit vakioi tiin sukupuolella, iällä, sairauksilla, tupakoinnilla, alkoho linkäytöllä, sosioekonomisella asemalla, seurantaajalla, painoindeksillä ja lääkityksellä. Katri Ruutu Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus myöhäiskeskiiässä ja sen yhteys lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksiin biologisen vanhenemisen metabolomiikkamarkkereissa Katri Ruutu 1,2 , Niko S. Aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa, vammojen ilmaantuvuutta ja haittaa on ar vioitu pääosin rekisteröimällä poissaolopäiviä aiheuttavat vammat, mikä voi aliarvioida rasitusperäisten vammojen määrää. LTPA:n ja metabolomiikkamarkkereiden välisiä yhteyksiä tutkittiin lähtötilanteessa lineaarisella regressiomallilla, jossa oli sekä lineaarinen että kvadraattinen termi LTPA:lle, ja pit kittäisasetelmassa lineaarisella sekamallilla. 50 METh/vk (p < 0,001) verrattuna alimpaan LTPA kategoriaan (< 8,3 METh/vk). Eräs tätä yhteyttä selittävä tekijä saattaa olla fyysisen aktiivisuuden biologis ta vanhenemista hidastava vaikutus. Fyysisen aktiivisuuden määrän lisääminen siirryttäessä myöhäiskeskiiästä van huuteen saattaa viivästyttää metabolomiikkamarkkerei den kuvaamaa biologista vanhenemista. LTPA:n kahden alimman kategorian 8,3 – < 16,7 METh/vk ja < 8,3 METh/vk välillä ei havaittu eroja (p > 0,05). Jokaisena vuonna mukana oli pelaajia kahdeksasta eri joukkueesta. MENETELMÄT: Yhteensä 381 Suomen pääsarjatason (Kan sallinen liiga) pelaajaa (ikä: 20,7 vuotta; kh 15–35 v) kaik kiaan 13 seurasta osallistui tutkimukseen nelivuotisen seu rannan aikana (2020–23). 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 3. Vapaaajan fyysistä aktiivisuutta mi tattiin validoidulla kyselylomakkeella vuosina 2001–2004 ja 2018, ja sen määrä raportoitiin METtunteina viikossa (METh/vk). Tämän tutki muksen tarkoituksena oli selvittää vapaaajan fyysisen ak tiivisuuden (LTPA) ja biologisen vanhenemisen metabolo miikkamarkkereiden välistä yhteyttä myöhäiskeskiiässä sekä lyhyellä (5 vuotta) että pitkällä (16 vuotta) aikavälillä
Kaikkiaan vamma tai sairaustapauksia raportoitiin 1372, joista vammoja oli 585. Poissaolopäivistä 62 % johtui äkillisistä vammoista, 21 % rasitusvammoista ja 17 % sairauksista. Tämä kattoi noin puolet kaikista vamman vuoksi raportoiduista poissaolopäivistä. Vamman tai sairauden ilmaantuvuus oli 9,0 (8,6–9,5) 1000 jalkapallotuntia kohden. Vammojen ilmaantuvuus oli 5,0 (4,6–5,3) /1000 tuntia. Raportoidut terveysongelmat jaoteltiin äkilli siin ja rasitusvammoihin sekä sairauksiin. Reiden ja nilkan vammat olivat yleisimpiä, mutta polvivammat olivat selkeästi vakavimpia ja aiheut tivat pisimmän poissaolon urheilusta. Sairauksien yleisimmät oireet oli vat ylähengitystieoireita. Kaksi pelaajaa myös lopetti uransa ACLvamman vuoksi seurannan aikana. Merkittäviksi määritettiin vammat ja sairaudet, jotka vaikuttivat haitallisesti harjoit telun/pelaamisen määrään ja/tai suorituskykyyn. Yksittäisistä vam moista erityisesti ACLvammojen aiheuttama haitta oli hy vin suuri. Rasitusperäisten vammojen ilmaantuvuus oli 1,5 (1,3–1,7) /1000 tuntia. Käytetyt menetelmät ja kyselyt perustuivat viimeisimpiin vamma ja jalkapallotutkimusta käsitteleviin konsensuksiin. Äkillisten vammojen esiintyvyys oli 11,6 % (11,1–12,1 %) ja merkittävien äkillis ten vammojen 8,1 % (7,7–8,6 %). TULOKSET: Viikoittainen keskimääräinen vastausaktiivi suus seurannan aikana oli 85 %. Sairauksien il maantuvuus oli 1,5 tapausta /365 urheilijapäivää. Vammojen ennaltaehkäisyä erityisesti vakavien polvivammojen osalta tulisi tehostaa tulevaisuudessa.. Vamman tai sairauden keskimää räinen viikoittainen esiintyvyys oli 22,3 % (21,6–23,0 %), jos ta merkittävän 15,8 % (15,2–16,4 %). Polven alueen vammat aiheuttivat merkittävimmän poissaolon, 45,4 (44,4–46,5) päivää/1000 altistustuntia. Äkillisiä vammoja sattuu erityi sesti otteluissa. Jokaisen tutkimusvuoden alussa kerättiin lisäksi osallistujien tausta tiedot sekä tietoa aikaisemmista vammoista ja pitkäaikais sairauksista. Sairauksien esiintyvyys oli 6,1 % (5,8–6,5 %), joista merkittäviä oli 4,6 % (4,3–4,9 %). Erityises ti polven eturistisidevammat aiheuttivat merkittävän pois saolon. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittavat, että äkilliset vammat ovat merkittävin terveysongelma naisten pääsarjatason jal kapalloilijoilla Suomessa. Yleisim min vammat kohdistuivat reiden, nilkan tai polven alueelle (reisi 19 %, nilkka 18 % ja polvi 16 %). Tiedot harjoittelusta ja otteluista kerättiin joukkuetasol la valmentajilta sekä Kansallisen liigan tilastoista. Äkillisen vamman ilmaantuvuus 1000 harjoitustuntia kohden oli 2,2 (1,9–2,4) ja 1000 ottelu tuntia kohden 17,6 (15,5–19,9). Ilmaantuvuus, esiintyvyys ja vakavuus poissaolopäivinä raportoitiin keski arvoina ja 95 % luottamusväleillä. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 67 dot kaikista harjoitteluun tai pelaamiseen vaikuttaneista terveysongelmista edeltävän seitsemän vuorokauden ajal ta. Kaikkien rasitusvammo jen esiintyvyys oli 5,0 % (4,6–5,3 %) ja merkittävien 3,0 % (2,8–3,3 %)
Esko Ranto puhumassa LTS:n 90-vuotisjuhlassa Jyväskylässä syyskuussa 2023. Kuva: Juha Laitalainen JOUKO VUOLLE Eläköitynyt Esko Ranto – urheiluvaikuttamista kuudella vuosikymmenellä 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25
Panostukset urheilutoimintaan ja koulutukseen tuotti vat tulosta. Lisensiaat tityön hän teki 1994. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 69. TUL:n liittojuhla 1989 Helsingissä oli historian suurin. Pääsihteeriksi valittu Peter Tallberg pyysi Esko Rantoa laatimaan toimintasuunnitelman ja budjetin valtionapua varten. Tukea tuli sekä sosialidemokraattien että vasemmistoliiton puolelta. – Työläiskodissa kannustettiin koulutukseen, ja vaikka varoja ei ollut liikaa, oli kotona mahdollisuus lukea sinne tilattuja lehtiä. – Hakuprosessi turhautti suunnattomasti kun näki miten KOK:n sisällä hakemuksia käsiteltiin. Kun suomalaisessa urheilussa tapahtui suuri murros 1990luvun alussa, siirtyi Ranto vastaperustetun kattojär jestö SLU:n tutkimus ja kehityspäälliköksi. Aika SLU:ssa jäi lyhyeksi. Syntyi uudentyyppinen edun valvontamalli mutta myös taistelu ”olemattomasta vallas ta” alkoi heti. Mietintä johti siihen, että Ranto marssi TUL:a johta neen puoluetoverinsa Ahteen luokse eduskuntaan, otti pes tin vastaan ja muutti Lappeenrantaan. Sain kolme päivää miettimisaikaa. A loitetaan tutustuminen Esko Rannon elä mään ja uraan Kärsämäen lapsuudenkodista. Työvuodet TUL:ssä osuivat järjestön toiminnallisen nou sun aikaan keskelle kansan ja sosialidemokraattien valtatais telua. Muis tot lapsuudesta ovat hyvät. Lappeenrannan vuosien jälkeen Esko Ranto työskente li TUL:n järjestöpäällikkönä sekä urheiluosaston johtaja na. Rakenteet eivät tyydyttäneet. Lämpöä oli kuu si astetta ja Typpi oy:n tuoksu voimakas. – Ehkä hienoin omakohtainen urheilumuistoni on, kun syyskuussa 1971 juoksin Raatin kentällä alle 14vuotiaiden poikien 2 000 metrin Suomen ennätyksen. Liikuntajohtajakaudella Helsingin liikuntalautakunnan puheenjohtajana oli Olympiakomitean puheenjohtajuudes ta luopunut Jan Vapaavuori. Kaikille oli selvää, kuka mihinkin leiriin kuului. En olisi voinut kuvitella parempaa puheen johtajaa. Vuonna 1998 Esko Ranto sai kutsun eduskuntaan. TUL:n historian parhaat huippuurheiluvuodet osuivat 1990luvun alkuun, kun Jani Sievinen, Valentin Kononen ja Marjut Rolig muiden muassa menestyivät. Ranto on vaikuttanut suomalaisessa urheilussa ja liikuntapolitiikassa vuodesta 1979 alkaen. Isä oli so sialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja, ja yhdistyksen kokoukset pidettiin Rannon kotona. Lapsuudenkodissa tunnustettiin myös väriä. Ylioppilaaksi Esko Ranto kirjoitti Pyhäjärven lukiosta. Matka mah dollisti läksyjen teon, sillä koulupäivän jälkeen oli kiire len kille. Keskusta valtaisen Kärsämäen jakolinjat eivät kuitenkaan olleet niin kään poliittiset. SLU:n kautta liikuntaviraston johtoon Kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) pe rustaminen ja alkutaival ilman rahaa ja rakennetta vaati vat nopeita toimenpiteitä. TUL:n johtokaksikko Kalevi Olin ja Osmo Hekkala pyysi Rantoa TUL:n pääsihteeriksi. Sen aiheena oli liikunnan järjestökult tuuri ja politiikka. Toimeen oli jo valittu toinen henkilö, joka ei Matille kel vannut. – Ja vaikka tuon ajan kunnallispolitiikkaa voi kritisoi da monesta asiasta, hoiti Kärsämäen kunta koululaitoksen hienosti. Se ei näyttänyt kovin kauniilta. Ylioppilaaksi Esko Ranto kirjoitti 1976 ja valmistui val tiotieteen maisteriksi viisi vuotta myöhemmin. Jari Piirainen voisi kertoa aiheesta monia värik käitä yksityiskohtia. Tietoa oli tarjolla usealla tavalla ja koulukin maistui. – Liikuntalautakunnan puheenjohtajana hän oli aivan erinomainen. – Oikeastaan kunta jakaantui lestadiolaisiin ja liikkee seen kuulumattomiin sekä osuuspankki ja säästöpankki väkeen. Kun Esko Ranto (67 v.) jäi vuoden 2024 lopussa eläkkeelle opetusja kulttuuriministeriön ylijohtajan virasta, päättyi kymmenen vuoden jakso. – Sinne synnytettiin toimialaverkostoja nuoriso, kun to sekä huippuurheiluun. Vuonna 1995 Esko Ranto valit tiin Helsingin liikuntajohtajaksi. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Sitten Tallberg kiikutti dokumentit ministeriöön ja rahat tulivat ti lille muutamassa päivässä. Matti Ahteen pyynnöstä Lappeenrantaan ja TUL:n palvelukseen Merkittävä askel Esko Rannon uralla tapahtui vuoden 1980 alussa, kun hän muutti Lappeenrantaan Työväen Urheilu liiton Saimaan piirin palvelukseen. – Matti Ahde oli soittanut minulle joskus alkusyksystä ja kertonut, että piirissä on toiminnanjohtajan paikka vapaa na. Koulumatkaa kertyi suuntaansa 40 kilometriä. Se pesti kesti neljä vuotta ja iso osa ajasta meni Helsingin ja Lillehammerin yhteisen talvikisahakemuksen tekoon. Kun lisäksi sukulaisena oli kodinkonekaup pias, ilmestyi kotiin jo vuonna 1963 televisio. Esko Ranto kokee, että SLU:ssa oli paljon hyvää, mutta järjestön ei koskaan annettu kehittyä. – Ne syntyivät ripeästi parin tunnin uurastuksella. Tuolta reissulta hän löysi puolison, valmensi Lauritsalassa Visaa ja Terästä, eikä ole päätöstään katunut. – Se päätös on oikeastaan säännellyt koko lopun työurani. Osallistujia oli yli 60 000 ja juhlamarssiin Olympiastadionil le osallistui poliisin ilmoituksen mukaan 34 000 marssijaa. Esko Rannosta kehkeytyikin yksi Suomen kärkipään nuorista kestävyysjuoksijoista
Ylijohtajan paikalla ei suinkaan ratkota vain urheilun kysymyksiä. Siitä hyvänä esimerkkinä on historian ensim mäinen liikuntapoliittinen selon teko, jonka Sipilän hallitus loppu metreillään käsitteli. Moni vaikuttaja kehotti häntä hakemaan paikkaa, jonka ministeri Piia Viitasen allekirjoitus sinetöi. Niistä oli järjestöpuolelta paljon kokemusta. Esimerkiksi tupa kanvastustamistyö, joka aloitettiin aktiivisesti vuosikymmeniä sit ten, on nyt 2000luvulla alkanut tuottaa tuloksia. Viime aikojen keskustelu huip puurheilusta on siitä hyvä esimerkki. – Jos asioita katsotaan budjetin kautta, niin osaston kaut ta virtaa rahaa vuonna 2025 jonkun matkaa toista miljardia. TUL:stä Demarin kautta ministeriöön Vuonna 2009 Esko Ranto kutsut tiin Demarin toimitusjohtajaksi. – Se näkyy muun muassa siinä, että kyllä kaikki ihmiset tänä päivänä tietävät, että heidän pitäisi harrastaa liikun taa ja miten sitä pitäisi harrastaa. Esko Ranto kutsuttiin sekä STT:n että Sanomalehtien liiton hallitukseen. Moni asia jäi pohtimatta, eikä ki pukohtia käyty läpi riittävän tarkasti. Tarvittaessa kuntien pitää myös itse järjestää liikun taa esimerkiksi erityisryhmille ja niille, joille seuroilla ei ole tarjontaa. Esko Ranto jatkaa, että nykyi sen hallituksen Suomi Liikkeelle ohjelma on tärkeä, mutta pitää hy väksyä se, että toiminnan tulisi jat kua myös tulevilla hallituskausilla, jotta ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua voitaisiin osoittaa väestö tasolla positiivisia muutoksia. Harrastaminen on myös lisääntynyt, mutta kun arki on muuttunut koko ajan passii visemmaksi, niin kokonaisuudessaan fyysinen aktiivisuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Urheilun osuus on hiukan toistasataa miljoonaa ja nuorisopuolen vähän va jaa sata miljoonaa. Helmikuun alussa 2015 alkoi Esko Rannon elämässä kymmenen vuoden jakso ylijohtajana opetus ja kulttuuriministeriössä. Valtion osalta tämä tarkoittaa resurssi ja informaatioohjausta. Talous pysyi kuosissa ja esimerkiksi järjestämäämme seurajohtajakoulu tukseen panostettiin onnistuneesti paljon. Rakenne, joka syn nytettiin ei ollut toimiva. Siitä suunnilleen miljardi on opintotukea. Oli edessä me diamaailman opiskelu. Liikunta ja urheilu puhutti eduskunnassa. Myös nuorisopolitiikan puolella on käsitelty paljon iso ja asioita, jotka on liittyneet siihen, että nuorten kaikenlai nen pahoinvointi yhteiskunnassa on jatkuvasti lisääntynyt. Myös valtion päätöksenteon tasolla liikunnan ja urheilun asema on parantunut. – Siinä ajassa tehtävänäni oli toiminnan vakiinnuttami nen uudessa järjestörakenteessa. – Ihmisten elämäntapamuu tosten aikaansaaminen on pitkä jänteistä työtä. – Yksittäinen hallitus tai minis teri ei mitenkään ehdi saamaan väestötason muutoksia aikaiseksi. – Opin sinä aikana paljon, mut ta koen myös antaneeni oman pa nokseni erityisesti arvonlisävero kysymyksiä ratkottaessa. Kiinnostavan pestin hyväksymi nen ei vaatinut liikaa harkintaa, toki suunnitelma väitöskirjan teke misestä hautautui. Mutta eivät kaikki asiat urheilupuolella suinkaan ole menneet hyvään suuntaan. – Tunsin tuotteen, kun olin sitä pikkupojasta asti lukenut, mutta toimialaa en lainkaan. ”Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt mutta arki passivoitunut” Urheiluasioista puhuttaessa Esko Ranto iloitsee, että lii kunnan ja urheilun merkitys on tunnustettu yhteiskunnas sa aiem paa laajemmin. – Nyt voidaan hyvin todeta, että Huippuurheilun muu tostyöryhmän (Humu) työ ei onnistunut. Kunnilla on operatiivisempi rooli. Liikunnan osal ta pystyimme vuonna 2024 osoit tamaan tutkimus ja muita tulok sia siitä, että Liikkuvan koulun, Liikkuvan varhaiskasvatuksen ja Liikkuvan opiskelun kaltaiset 10– 15 vuotta kestäneet hankkeet ovat nyt alkaneet tuottaa tulosta ja ne gatiivinen kehityssuunta lasten ja nuorten fyysisessä kunnossa on saatu käännettyä. – On tärkeää, että kunnat tulevaisuudessakin rakenta vat ja ylläpitävät liikuntapaikkoja sekä tukevat liikuntaseu roja. Verkostoituminen alan muiden toimijoiden kanssa oli hedelmällistä. Vaikka moni toivoi tuol loin TUL:n kuihtumista, ei niin tapahtunut. – Opintotukiasiat ovat lainsää dännöllisesti teettäneet eniten työtä, koska opintotukilakia on kymmenen vuoden aikana muutettu joka vuosi vähintään kerran, parhaimpina vuosina kahdesta kolmeen kertaa. Ne ovat yksi osa nuorisopolitiikan ja opintotukiasioiden rinnalla. Kuva: Katarina Koch / Opetusja Kulttuuriministeriö 70 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 "Yksittäinen hallitus tai ministeri ei mitenkään ehdi saamaan väestötason muutoksia aikaiseksi.". Valtiolla valtion, kunnilla kuntien tehtävät Julkisen vallan ensisijainen tehtävä on tuottaa edellytyksiä liikuntatoiminnalle. Se on molempien näiden tahojen tehtävä ja vel voite, ja liikunnalla on tässä työssä aivan ratkaiseva rooli. Erityisen tärkeää jatkossa on kuntien ja hy vinvointialueiden yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edis tämisessä
Tässä suhteessa olemme viime vuosina epäonnistuneet. Sen sijaan yksityistä rahaa urheilu saa vain alle 20 prosenttia esimerkiksi Ruotsin tasosta. – Eihän se nyt yksin puheenjohtajan syytä ole, jos ei tule olympiamitaleita tai järjestöllä on hiukan huono maine. Siitä on hyvänä esimerkkinä huippuurheiluyksikön roo lista käyty keskustelu. Pitää varmistaa, että ur heilutyötä tekevät parhaat asiantuntijat ja osaajat. Kaikissa pi tää panostaa osaamiseen. Viidentenä isona asiana Esko Ranto nostaa esiin ympä ristövastuun, josta urheilu ei tule pääsemään. Pitää uskaltaa kannustaa monessa lajissa valmentautumiseen. Esko Rannon virkamiesuralle on sattunut lukuisia han kalia tilanteita, kuten koronakriisi. Neljäs iso asia on kansalaistoiminnan merkityksen tun nistaminen tulevaisuudessa. – Suomessa ei koskaan tule olemaan niin paljoa rahaa, että urheilu voitaisiin organisoida pelkästään ammattilais ten voimin. Ruotsissa yritykset tu kevat urheilua paljon Suomea enemmän, ja tuki ohjautuu ensisijaisesti seuratasolle. Toki aina pitää muistaa, että ministeriötä eivät johda virkamiehet vaan poliitikot. Esko Ranto sanoo, että Suomessa liiankin pieniä asioita tällä hetkellä politisoidaan. . – Syynä voi olla yksipuolinen lapsuuden harrastustaus ta tai se, että nuorten arvokisamenestyksen saavuttami seksi on oikaistu joidenkin ominaisuuksien kehittämisen osalta. ”Toimivan johdon pitäisi katsoa peiliin” Paljon kritiikistä kulminoitui puheenjohtaja Jan Vapaavuo reen mutta sitä Esko Ranto ei sellaisenaan hyväksy. Jos näyttää, että asiat ovat menossa vinksalleen, on niihin heti puututtava. Jostain syystä Olympiako mitea ei näitä suosituksia lähtenyt toteuttamaan. Sitä me ministeriössä olemme ihmetelleet. Omaa esihenkilöä ei voi lähteä mediaan arvostelemaan. Olympiakomitean tavoi teohjauksen olisi varmaan pitänyt olla tiukempaa. – Myös lasten ja nuorten liian yksipuolinen harrasta minen on urheilujärjestelmän heikko tuotos ja keskei sin syy siihen, ettei meille tällä hetkellä tule riittävästi hy viä urheilijoita. Siinä pitäisi olla edelläkävijä. – Täytyy ihaillen katsoa sitä tapaa, millä esimerkiksi kuntien viranomaiset ottivat tämän koronakriisin vastuul leen, ja miten hienosti suomalainen terveydenhuoltojärjes telmä hoiti nämä rokotukset ja monet muut asiat. Kolmas iso asia on osaaminen. – Se lähtee seuratasolta, järjestöjen koulutuksesta, mut ta myös järjestöelämästä ja julkishallinnosta. – Vaikka aihe on hiukan kulunut, on se urheilun tule vaisuuden kannalta välttämätön. – Nykyisen ministerin Sandra Bergqvistin kanssa meillä on yhteinen näkemys siitä, että suomalaisessa urheilussa, ja varsinkin huippuurheilussa, on politisoitu asioita, joita ei pitäisi politisoida. Tehtävänä on saada ministeri onnistumaan niin kauan kun hän pysyy laillisella tiellä. Aina pitää miettiä, mikä on toiminnan tarkoitus. Mielipide pitää kuitenkin sanoa suoraan. Sellaisilla hetkillä hyvä ja korruptoimaton virkamieshallinto osoittaa Rannon mu kaan voimansa. Nyt vanhemmista on tullut enemmän maksa jia kuin tekijöitä. Esimerkiksi voimaharjoittelua tulisi aina rakentaa usean vuoden perspektiivillä eikä yrittää tehdä liian nopei ta harppauksia. Esko Rannon ylijohtajakauteen mahtuu myös mo nia asioita, joita voi tarkastella kriittisesti. Yksipuolisen harrastamisen kirous Urheilun resursoinnin osalta Esko Ranto toteaa, että valtion panostus huippuurheiluun on ollut hyvällä tasolla muihin maihin verrattuna. – He olivat sitä mieltä, että vain he osaavat johtaa huip puurheilua, ja eihän se ihan hyvin mennyt. Kyllä kai myös hallituksen ja toimivan johdon pitäisi kat soa peiliin. – Tämähän oli opetus ja kulttuuriministeriön kaksi vuotta sitten teettämän huippuurheilun ulkoisen arvioin nin yksi keskeinen johtopäätös. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota nuorten ar vokisamenestykseen, mutta valitettavan monen nuorten sarjoissa menestyneen kehitys pysähtyy tai jopa taantuu aikuisiässä. – Me olemme yksityisessä rahoituksessa todella paljon vaikka Ruotsia jäljessä. Lähteet: Esko Rannon haastattelu, Yle Urheilun haastattelu, OKM tiedotteet L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 71. – Viimeisenä haluan kertoa huoleni kansainvälisten ur heiluorganisaatioiden tilasta. Urheilujärjestelmän pitäisi katsoa peiliin, ja selvittää mistä se johtuu. Nyt pitäisi olla rohkeutta aktivoitua ja puuttua niiden tekemisiin. Kipupisteitä ja kehityskohteita Työuran päättyminen tarjoaa Esko Rannolle mahdollisuu den nostaa esiin asioita, joihin tulisi jatkossa erityisesti kiin nittää huomiota. ”Sisuryhmän” mallin, jossa ne urheilijat, jotka oikeasti haluavat huipulle, ja jotka ovat valmiita siihen panostamaan, saisivat tuekseen toimivan tukiverkoston. Emme voi pärjätä esimerkiksi kansainvälisessä huippuurheilussa, jos mukana eivät ole maan parhaat asiantuntijat, ja tarvittaessa apua on saa tava ulkomailta. Ne pitää tehdä yleisur heiluseurassa, jossa juoksua osataan paremmin valmentaa. Niiden kehitys näyttää todel la huonolta. Ensimmäinen on urheilun eettinen perusta. – Jos on lahjakas urheilijanuori, joka on hyvä juoksija ja pelaa jalkapalloa, niin hyvän jalkapallovalmentajan pitäi si ymmärtää, ettei ole mitään järkeä pitää tätä nuorta jal kapalloseuran juoksuharjoituksissa. Seuraavaksi Esko Ranto puhuu rahasta, koska on selvää, että liikunnan julkinen rahoitus ei tule Suomessa lähivuosi na – eikä vuosikymmeninäkään – kasvamaan. Esko Ranto tunnistaa ns. Esko Ranto kuvaa asiaa esimerkin kautta. Urheilu on 98 prosenttisesti hyvää, mutta sen ympärillä pyörii sellaisia asioita, että se saadaan helposti sujahtamaan sivuraiteille. – Virkamiehen pitää olla lojaali istuvalle ministerille
Vai riittääkö ”perinteinen” matalatehoinen harjoittelu. Kuva: Antero Aaltonen. 72 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 PEKKA MATOMÄKI, FT, LitT Turun yliopiston Paavo Nurmi keskus Jyväskylän yliopisto pejamato@jyu.fi Maltillisella teholla saa maltillisia kestävyystuloksia Ikuinen kestävyysharjoittelukysymys on, tulisiko harjoituksia tehdä kovalla teholla
Fy siologisten vasteiden nousu kolmen tunnin matalatehoisen testin aikana oli pienempää, eli väsymisensieto parani, niin matala (p = 0,03; ES = 0,49) kuin korkeatehoisen (p = 0,01; ES = 0,62) harjoittelun jälkeen, eikä ryhmien välillä ollut eroa (0,42; ES = 0,13). 2001). Matalatehoinen ryhmä (n = 16) Korkeatehoinen ryhmä (n = 19) Ryhmien välinen ero Matalantehoisen suorituskyvyn muutos p = 0,01 ES = 0,49 p = 0,13 ES = 0,28 p = 0,62 ES = 0,19 Korkeantehoisen suorituskyvyn muutos p = 0,34 ES = 0,05 p = 0,007 ES = 0,48 p = 0,02 ES = 0,46 p = p-arvo, ES = Efektikoko (Hedgen g). ym. Mitä tästä opimme. Sen sijaan laajemman perspektiivin ot tamalla kävi ilmi, että matalatehoinen suorituskyky vahvis tui. Voiko suuri määrä korvata intensiteetin uupumisen. Silti monissa interve ntioissa matalatehoinen harjoittelu suhteutetaan vakiopro senttiin maksimista, kuten 65 prosenttia VO 2max (Milanovi. Matalin hyödyllinen harjoitteluteho on tavoitekohtainen Jo 1970luvulla esitettiin ajatus, että 50 prosentin VO 2max oli si matalin hyödyllinen harjoitteluteho kestävyyssuoritusky vylle (Pollock 1973), ja myöhemmin tämä ajatus on saanut lisätukea (Swain & Franklin 2002). Ensimmäinen huomio on, että liian matalatehoinen harjoit telu ei riitä kokonaisvaltaiseen kestävyyskunnon kehittämi seen. Toisena erityishuomiona nousi esiin väsymisensieto. Työni julkaisun jäl keen muutkin tutkimukset ovat tukeneet näkemystä, että väsymisensieto on maksimaalisesta hapenottokyvystä ir rallinen komponentti (Gallo ym. Teholtaan kävelyä vastaava lenkkeily, niinkin paljon kuin viimeisillä viikoilla lähes kymmenen tuntia viikossa harjoittelemattomilla ihmisillä, ei välttämättä riitä korkea tehoisen suorituskyvyn kohentamiseen. Pelkällä matalatehoisella har joittelulla ei saatu edes harjoittelemattomille koko naisvaltaisesti kestävyyssuorituskykyä kasvatettua, vaikka harjoittelumäärä lähenteli intervention loppupuolella kym mentä tuntia viikossa. 2015), jolloin harjoittelu voi olla osalle jo liian kovate hoista matalatehoiseksi. Yksi syy miksi matalatehoisesta harjoittelusta ei tiedetä riittävästi, on että interventioissa ”matalatehoinen” ei aina ole kevyttä harjoittelua. ym. Kynnyksen suuruus saattaa yksilöllisesti vaihdella välillä 40–80 prosenttia maksimaalisesta hapenot tokyvystä (VO 2max ) (Gaskill ym. Käytännössä tämä tarkoittaa jonkinlaista hengästymistä, kuten on ehdo tettu aiemminkin (Islam ym. Metaanalyyseihin pääty neissä harjoitteluinterventioissa tyypillisesti harjoittelun kokonaismäärä on enimmillään viisi tuntia viikossa (Mi lanovi. Toiseksi, vaikka matalatehoinen harjoittelu näyttäy tyi heikompana kuin korkeatehoinen intervalliharjoittelu, se vaikutti myönteisesti joihinkin mitattuihin muuttujiin.. Näin ollen väsymisensiedon seuranta vaatii oman testauksen sa ja se selittyy eri seikoilla kuin perinteisenä kestävyys kykyä selittävänä markkerina käytetty maksimaalinen hapenottokyky. Taulukko 1. Täysin turhaa harjoittelu ei ollut, sillä matalatehoinen kestävyyssuorituskyky parani. Vaikka tiedetään hyvillä maratonjuoksijoilla olevan myös hyvä vä symisensieto (Smyth ym. Erityisesti siis tutkimuksissa tai urheiluvalmennuksessa voisi olla aiheellista käyttää laajalla skaalalla eri testejä har joitusjakson onnistumisen mittarina, sillä pelkkä maksimi suorituskyky ei kerro koko totuutta. Tällöin on yleensä ollut tarkastelussa vain VO 2max kehittyminen. Edelleen korkeatehoinen suorituskyky para ni vain korkeatehoisen harjoittelun seurauksena (p = 0,007) ja ryhmien välillä oli ero (p = 0,02). Yllättävää kyllä ”perinteinen” matalatehoinen harjoittelu ei ole kiinnostanut tutkijoita siinä laajuudessa kuin kovate hoinen intervalliharjoittelu. Halusin väitöstyössäni tietää mitä suorituskyvylle koko naisvaltaisesti tapahtuu, jos harjoittelemattomat ihmiset pistäisi harjoittelemaan aidosti matalalla teholla selkeäs ti suuria määriä. 2022), sen harjoitettavuus ja jopa tarkka mittaamisprotokolla ovat vielä avoimia kysymyksiä. Ensimmäisenä erityishuomioina VO 2max kehittyi ainoastaan korkeatehoisen harjoittelun seurauksena (matalatehoinen ryhmä: p = 0,71; ES = 0,04, korkeatehoinen ryhmä: p < 0,001; ES = 1,55). Matalatehoinen harjoittelu ei kehittänyt kokonaisvaltaisesti Taulukosta 1 näkyy, että matalatehoinen suorituskyky pa rani matalatehoisen harjoittelun seurauksena (p = 0,01), mutta kehityksessä ei ollut eroa korkeatehoiseen harjoitte luun (p = 0,62). 2015). Siksi optimaalises ti viikkoon olisi hyvä saada mahdutettua aktiviteettejä, jot ka ylittävät ensimmäisen laktaattikynnyksen. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 73 V äitöskirjassani (Matomäki 2024) sain vastauk seksi ”se riippuu”. Väitöskirjatyössäni matalatehoinen harjoittelu 48 pro sentin VO 2max keskiteholla vastaa intensiteetiltään suurin piirtein kävelylenkkeilyä, eikä se kehittänyt maksimaalis ta hapenottokykyä. 2022). Väitöstutkimukseni perusteella väsymisensieto kehit tyi matalatehoisella ryhmällä ilman samanaikaista mak simaalisen hapenottokyvyn kehitystä. Niinkin perustavaa laatua ole vaa kysymystä kuin ”voiko suurella harjoittelumäärällä korvata intensiteetin uupumista?” on edelleen liian vähän tutkittu. 2024; Jones 2023). Lisäksi matalatehoisissa interventioissa harjoittelu määrät ovat usein maltillisia. Tämä vastaa alle tunnin päivittäistä kävelylenkkiä. Väsymisensieto on oma ulottuvuutensa Väsymisensieto kertoo kuinka hyvin pitkässä, yli puoli tuntisessa kestävyyssuorituksessa taivaltaja vastustaa vä symisestä johtuvaa suorituskyvyn heikkenemistä. Fysiologisesti perustellen matala tehoinen harjoittelu tulisi tapahtua alle ensimmäisen lak taattikynnyksen. Matalatehoisen suorituskyvyn (ensimmäinen laktaattikynnys, väsymisensieto, sykevälivaihtelupalautuminen ja rasvan hapettaminen suorituksessa) ja korkeatehoisen suorituskyvyn (toinen laktaattikynnys, VO 2max , kynnystestin maksimiteho, 15s sprinttiteho ja maksimaalinen iskutilavuus) ryhmäkohtaiset yhdistetyt muutokset
ja 2. Matalatehoinen ryhmä harjoitteli ensimmäisellä viikolla 4,8 0,3 h, ja viimeisen kolmen viikon keskiarvo oli 9,6 1,6 h. laktaattikynnyksen. Tarkkoja rajoja matalimmalle hyödylliselle harjoitteluteholle ei väitöstutkimuksesta saatu.. Matalatehoiselle harjoittelulle tavoitealue oli sykealue 1 ja kovatehoiselle harjoittelulle sykealue 3. Lisäksi matalin hyödyllinen harjoitteluteho riippuu siitä mitä halutaan parantaa (kuvio 1). laktaattikynnys 2. 2024. Matomäki, P. 2024. Mitä pienempi viikkokuormitustuntemus, sitä suurempi harjoittelumäärä seuraavalle viikolle. Itse käytin yksilöllistä nousujohteisuutta, joka perustui koettuun viikkokuormitukseen. Sykealue 1 = alle 1. laktaattikynnyksen, Sykealue 2 = 1. Matalatehoinen ryhmä polki omalla pyörällään neljä–kuusi harjoitusta viikoittain pisimillään jopa neljä tuntia kerrallaan ulkona matalalla teholla alle ensimmäisen laktaattikynnyksen. Korkeatehoinen ryhmä polki sisäharjoitteluna viikoittain kaksi–kolme kovatehoista intervalliharjoitusta. Harjoitteluryhmien viikoittaiset tunnit eri sykealueilla. Harjoitustehon suhde matalaja korkeatehoiseen suorituskykyyn. Vaikka pelkkä matalatehoinen harjoittelu ei oli sikaan optimaalista, siitäkin on silti hyötyä ja se voi olla kuntoa ylläpitävä. Effects of a 10-week low and high intensity training intervention on performance abilities – with a special reference to durability. Viikot 3 ja 7 olivat kevyitä palautusviikkoja. Yhdessä harjoituksessa poljettiin yhteensä vähintään 15 minuuttia kovatehoisesti. 74 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Näin tutkittiin Keinona progressiivinen pyöräilyharjoittelu Kuvio 2. 1981). Kuviossa 2 näkyvät viikkokohtaiset harjoittelutunnit ja taulukossa 2 harjoittelun keskimääräiset toteutumat. Tämä osoittaa, ettei ole olemassa yksikäsitteistä matalinta hyödyllistä harjoittelutehoa. Korkeatehoiselle suorituskyvylle Matalatehoiselle suorituskyvylle Matalin hyödyllinen harjoitteluteho Maksimaalinen teho 1. laktaattikynnyksen välinen alue, Sykealue 3 = yli 2. laktaattikynnys Kuvio 1. Sykealueet on määrätty ensimmäisen ja toisen laktaattikynnyksen perusteella. Harjoittelutunnit (h) Harjoittelutunnit (h) 2 3 1 4 5 6 7 8 9 10 2 3 1 4 5 6 7 8 9 10 Intervention viikko Intervention viikko Sykealue 3 Sykealue 2 Sykealue 1 (A) Matalatehoinen ryhmä – Sykejakauma (B) Korkeatehoinen ryhmä – Sykejakauma 12 8 10 6 4 2 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Rekrytoin tutkimukseen harjoittelemattomia, perusterveitä, 18–40-vuotiaita ihmisiä ja jaoin heidät kahteen ryhmään kymmeneksi viikoksi. Huomaa, että kuvien y-akseleissa on eri mittakaava. n = 16 . . Kuva muokattu lähteestä Matomäki ym. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0317-7 Nousujohteisuus on avainasemassa harjoittelun edistämisessä, sillä keho sopeutuu jo muutamassa viikossa samana toistettavaan harjoitteluun (Hickson ym
Decoupling of internal and external workload during a marathon: an analysis of durability in 82303 recreational runners. Erityisesti väsymisensietoa tutkin katsomalla fysiologisten vasteiden kasvun suuruutta kolmen tunnin matalatehoisen polkemisen aikana. Time course of the adaptive responses of aerobic power and heart rate to training. doi: 10.1007/s40279-022-01680-5 Swain, DP & Franklin BA. 1981. doi: 10.1097/00005768200201000-00023 Testatut suureet Halusin saada laajan kokonaiskuvan kestävyyssuorituskyvystä, joten jaoin testattavat suureet kahteen luokkaan: Matalatehoinen suorituskyky sisälsi levossa tai korkeintaan ensimmäisellä laktaattikynnyksellä mitattuja arvoja (ensimmäinen laktaattikynnys, rasvan hapetuskyky matalatehoisessa suorituksessa, väsymisensieto 3 h matalatehoisessa polkemisessa, sykevälivaihtelupalautuminen). Exercise Snacks: A Novel Strategy to Improve Cardiometabolic Health. doi: 10.1371/journal.pone.0307275 Milanovi?, Z. 2023. Changes in Ventilatory Threshold with Exercise Training in a Sedentary Population: The Heritage Family Study. Medicine and Science in Sports and Exercise 13:17–20 Islam, H., Gibala, MJ & Little, JP. doi: 10.1249/JES.0000000000000275 Jones, AM. The fourth dimension: physiological resilience as an independent determinant of endurance exercise performance. PLoS ONE 19:e0307275. The Journal of Physiology. Toisekseen se tarkoittaa, että maksimaalisen kestävyyskunnon kehityksen kannalta ei näyttäisi olevan merkitystä, tuntuuko harjoittelu miellyttävältä vai vastenmieliseltä.. doi: 10.1007/ s00421-024-05440-3 Gaskill, SE, Walker, AJ, Serfass, RA, Bouchard, C., Gagnon, J., Rao, DC, Skinner, JS, Wilmore, JH & Leon, AS. 2024. 2024. Kävi ilmi, että harjoituksen miellyttävyys ei ole lainkaan yhteydessä kestävyyskunnon kehitykseen (p = 0,93). VO 2max reserve and the minimal intensity for improving cardiorespiratory fitness. Power output at the moderate-to-heavy intensity transition decreases in a non-linear fashion during prolonged exercise. 2001. Harjoittelun keskiarvoiset toteutumat ryhmillä Matalatehoinen ryhmä (n = 16) Korkeatehoinen ryhmä (n = 19) Keskimäärin harjoittelutunnit viikossa (h) 6,8 0,7 1,6 0,2 Yli kolmen tunnin harjoitusten lukumäärä 6 2 Harjoitusten määrä viikossa 4,8 0,2 2,1 0,1 Keskimääräinen harjoitusteho 84 5% LT 1 tehosta = 63 4% HR max = 48 5% VO 2max Ei sovellettavissa Keskimääräinen teho korkeatehoisissa työjaksoissa Ei sovellettavissa 117 5% LT 2 tehosta Keskimääräinen viikon kuormitustuntemus (1–10) 4,5 1,6 5,9 1,0 Keskimäärinen yksittäisen harjoituksen kuormitustuntemus (1–10) 2,8 1,4 7,2 1,9 LT 1 = 1. Korkeatehoinen suorituskyky sisälsi yli ensimmäisen laktaattikynnyksellä mitattuja suureita (toinen laktaattikynnys, VO 2max , maksimaalinen iskutilavuus, kynnystestin maksimiteho, 15 sekunnin sprinttiteho). Exercise and sport sciences reviews 1:155–188 Smyth, B., Maunder, E., Meyler, S., Hunter, B. International journal of sports medicine 22:586–592 Hickson, RC, Hagberg, JM, Ehsani, AA & Holloszy, JO. Tällä on kaksikin seurausta. & Kyröläinen, H. laktaattikynnys, HR max = Maksimisyke, VO 2max = Maksimaalinen hapenottokyky Onko hauskaa. Sports Medicine 52:2283–2295. Toisin sanoen katsoin, ennustiko ensimmäisellä viikolla koettu harjoituksen jälkeen kysytty harjoituksen miellyttävyys maksimikestävyyskunnon kehitystä mitattuna kynnystestin maksimiteholla. & Muniz, D. 2002. Taulukko 2. Medicine and Science in Sports and Exercise 34:152–157. Effects of a 10-week low and high intensity training intervention on performance abilities – with a special reference to durability. laktaattikynnys, LT 2 = 2. 2015. The quantification of endurance training programs. doi: 10.1007/s40279015-0365-0 Pollock, MJ. Pikanttina sivumausteena väitöskirjatyössäni tarkastelin hypoteesia, että keho ”itse tietäisi mikä on sille hyväksi”. 2024 Endurance training volume cannot entirely substitute for the lack of intensity. Sporiš, G. Hyvä väsymisensieto tässä yhteydessä tarkoittaa, että vasteet eivät kasva suorituksen alun jälkeen suuresti. Faelli, EL, Ruggeri, P., Filipas, L., Codella, R., Plews, DJ & Maunder, E. Dissertation, Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland. doi: 10.1113/JP284205 Matomäki, P. Sports Medicine 45:1469–1481. 2022. Effectiveness of HighIntensity Interval Training (HIT) and Continuous Endurance Training for VO2max Improvements: A Systematic Review and Meta-Analysis of Controlled Trials. Matomäki, P., Heinonen, OJ, Nummela, A. Exercise and Sport Sciences Reviews 50:31–37. & Weston, M. Onko hyötyä. 1973. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 75 LÄHTEET Gallo, G. Eur J Appl Physiol 124:2353–2364. 2022. Ensinnäkin se tarkoittaa, että harjoittelun miellyttävyyttä ei voi käyttää optimaalisen yksilöllisen harjoitteluohjelman luomiseen
Kuva: Antero Aaltonen. (Maailman Terveysjärjestö, 2021) Suomalaisista aikuisista alle puolet liikkuu näiden suositusten mukaisesti (THL, 2023). Tämän jälkeen liikunnan lisäämisen vaikutus tuloihin heikkenee ja kääntyy negatiiviseksi. Muun muassa perintötekijät, terveydentila, asuinympäristö ja so sioekonominen asema vaikuttavat liikuntakäyttäytymiseen (Bauman et al., 2012; Farrell et al., 2014; Humphreys & Ru seski, 2011, 2006; Kari et al., 2016; Trost et al., 2002). Toi saalta ansiotulojen kohotessa ajan vaihtoehtoiskustannuk set nousevat, mikä voi vähentää liikkumiseen käytettävää aikaa (Gronau, 1977; Humphreys & Ruseski, 2011, 2006; Ka kinami et al., 2018; Kari et al., 2015). Liikkumisen on todettu olevan yhteydessä parempaan opintomenestykseen, korkeampaan tulevaisuuden ansiotu lotasoon ja työmarkkinaasemaan (Cabane et al., 2016; Ca bane & Clark, 2015; Donnelly et al., 2016; Kari et al., 2016; HANNA JUNTTILA, LT, KTM liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri hanna.e.junttila@fimnet.fi Suositusten mukainen liikkuminen voi tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Suositusten mukainen liikkuminen on positiivisesti yhteydessä tulevaisuuden ansiotuloihin. Korkeamman ansiotulotason on esitetty mahdollista van kustannuksia aiheuttavan liikunnan harrastamisen ja lisäävän viikoittaisia liikuntaan osallistumiskertoja. 76 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 T erveyden kannalta suositellaan liikkumaan 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti tai 1 tunti 15 minuut tia rasittavasti viikoittain ja harjoittamaan lihaskun toa ja liikehallintaa vähintään 2 kertaa viikossa. Kuitenkin epäselväksi on jää nyt, millä mekanismeilla sosioekonominen asema vaikut taa liikkumiseen. Ansiotulotason lisäk si koulutustason ja työmarkkinaaseman on todettu olevan yhteydessä liikkumiseen (Bauman et al., 2012; Kirk & Rho des, 2011; Trost et al., 2002)
Heille on tehty kyselytutkimukset, sisältäen liikkumiskyselyt 14-, 31ja 46-vuotiaina ja heidät on kutsuttu laajaan terveystutkimukseen 31ja 46-vuotiaina. Lisäksi aineistoon on yhdistetty kohorttiin kuuluvien osalta kattavat rekisteritiedot Suomen Tilastokeskuksen, Suomen Veroviraston ja Suomen Opetushallituksen rekistereistä. Väitöskirjan osatutkimukset perustuvat Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-aineistoon (Oulun yliopisto, 1966). Kansainvälisten tutkimusten perus teella terveydenhuoltokulut ovat liikunnallisesti aktiivisilla ly hyellä aikavälillä 9–27 prosenttia pienemmät kuin vähän liikkuvilla (Duijvestijn et al., 2023). Nämä tutkimukset on tehty lineaarisia yhteyksiä olettavilla tilas tollisilla menetelmillä, eikä liikkumisen ja ansiotulojen vä lisen yhteyden muotoa ole selvitetty. Liikunta voi myös aiheuttaa terveydenhuolto ja sai rauspoissaolokuluja esimerkiksi vammojen seuraukse na (de Loës, 1990; Hespanhol Junior et al., 2017; Hespan hol Junior, Huisstede, et al., 2016; Hespanhol Junior, van Mechelen, et al., 2016). Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneitä henkilöitä on seurattu heidän syntymästään lähtien, itseasiassa jo heidän äitiensä raskauksien puolivälistä alkaen. Yhteyttä työtulojen ja liikkumissuositusten saavuttamisen välillä ei ollut myös kään, kun tarkastelua tehtiin sosioekonomisten ryhmien si sällä. Tähän liittyen liikunnallisten ihmisten elämänaikaisten kumu latiivisten terveydenhuoltokustannusten havaittiin Hol lannissa olevan neljä prosenttia korkeammat kuin vähän liikkuvilla (Duijvestijn et al., 2023; In ’t PanhuisPlasmans et al., 2012). Kuva: Kulmakuvaamo / Eveliina Halttu. Suositusten mukainen vapaa-ajan liikunta on ansiotuloista riippumatonta Väitöskirjani ensimmäisessä osatyössä todettiin, että kor keampi sosioekonominen asema 46vuotiaana yhdistyy poikkileikkausasetelmassa suurempaan todennäköisyy teen harrastaa vapaaajalla liikuntaa suositusten mukaises ti, mitattiinpa sitä ansiotulolla, ammattiasemalla tai koulu tustasolla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 7 7 Lechner & Sari, 2014). Liikunnan aktiivisen harrastamisen on todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen avoterveydenhuollon yleislää käripalveluiden sekä ennaltaehkäisevien terveydenhuol topalveluiden käyttöön (Jemna et al., 2022; Kang & Xiang, 2017). Useimmissa liikunnan ja terveydenhuollon kustannusten yhteyksiä selvittävissä tut kimuksissa liikuntavammojen aiheuttamia kuluja ei ole kui tenkaan laskelmissa huomioitu. Perusterveydenhuoltokustannuksissa huomioitiin kaikki, myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja liikuntavammoista johtuneiden käyntien kulut niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla työterveyshuoltopalvelut mukaan lukien. Väitöskirjan ensimmäisessä ja toisessa osatyössä tarkastelun kohteena olivat työelämässä olevat ja kolmannessa osatyössä kohorttiin kuuluvat henkilöt työmarkkina-asemasta riippumatta. (Huikari et al., 2021) Näin tutkittiin Väitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää, välittyykö sosioekonomisen aseman vaikutus liikuntakäyttäytymiseen ansiotulovaikutuksen kautta. Liikunnan on esitetty terveysvaikutustensa kautta alen tavan terveydenhuollon ja sairauspoissaolojen kustannuk sia (Duijvestijn et al., 2023; Kari et al., 2022; Lahti et al., 2012). Tämä voi viitata siihen, että liikunnallisia henki löitä kiinnostaa terveydestään huolehtiminen ja sairauk sien ennaltaehkäisy. Ansiotuloja painottavat jatkoanalyysit osoittivat, että yhteys ansiotulojen ja liikkumisen välillä katosi, kun malliin lisättiin koettu terveydentila ja terveyskäyttäyty minen, esimerkiksi tupakointi, painoindeksi ja vapaaajan istumisen määrä. Heidän liikkumistaan mitattiin 46-vuotiaina vyötärölle kiinnitettävällä kiihtyvyysanturilla (Hookie AM20, Traxmeet Ltd., Espoo, Suomi) 14 vuorokauden ajan. Hanna Junttila. Siten aiemmin havaittu tulojen ja liik kumisen välinen yhteys yhdistyikin eroihin henkilöiden terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä. Liikunnallisten henkilöiden eliniän on havaittu olevan pidempi kuin vähän liikkuvien. Perusterveydenhuoltokustannusten laskelmat perustuivat tutkittavien itsensä 46-vuotiaana ilmoittamiin terveyspalveluiden käyttömääriin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena oli lisäksi selvittää millainen liikkumisen ja tulevaisuuden ansiotulojen välinen yhteys tarkalleen ottaen on ja havaitaanko liikuntasuositusten mukaan liikkuvien kohdalla perusterveydenhuoltokustannussäästöjä, kun huomioidaan liikkumisen aiheuttamien vammojen tai runsaaseen liikkumiseen liittyvien ennaltaehkäisevien palveluiden käytön aiheuttamat kustannukset. Tutkittavien ansiotulot kerättiin Veroviraston rekistereistä tutkittavien ollessa 50-vuotiaita. Liikunta on seurantatutkimuksis sa yhdistetty yksilötasolla 4–25 prosenttia korkeampiin tu levaisuuden ansiotuloihin (Barron et al., 2000; Cabane & Clark, 2015; Kari et al., 2016; Lechner & Sari, 2014)
78 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Tulosten perusteella se, täyttääkö liikkumisen suosituk set vaiko ei, on riippumatonta henkilön ansiotulotasosta. N., Brownson, R. Yhteys kuitenkin heikkeni ja kääntyi negatiivisek si määrän ylittäessä yli 3,5 tun tia rasittavaa liikkumista, yli 8,5 tuntia reipasta liikkumista tai yli 9,5 tuntia reippaan ja rasittavan liikkumisen yhdistelmää (Juntti la et al., 2023). . https://doi.org/10.1162/003465300558902 Bauman, A., Reis, R. Tulokset tukevat käyttäytymistaloustieteellisessä tutkimuk sessa saatuja tuloksia, joiden mukaan sosiaalinen viiteryh mä ja ympäristö vaikuttavat vahvasti ihmisten käyttäyty miseen. W., Alkandari, J. Rahoitusta kannattaisi suunnata ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jotta kansalaiset pysyisivät liikuntaky kyisinä. L. Talouden ja tuottavuuden näkökulmasta rajalliset resurssit tulisi kohdentaa erityisesti heihin, jotka eivät vie lä saavuta nykyisiä liikkumisen suosituksia. Taustasyynä tälle voivat olla erittäin runsaaseen liikuntaan liittyvien rasitus vammojen ja akuuttien vammojen vaikutus ansiotuloihin esimerkiksi pidempien sairauspoissaolojen kautta. W., Inoue, S., … Sarmiento, O. LÄHTEET Barron, J. R. C., Loos, R. Myös yli kymmenen päivää kestävien sairauspoissa olojen ja työkyvyttömyyseläk keiden kustannukset olivat merkittävästi alemmat eniten liikkuvalla kolmanneksella ver rattuna vähiten liikkuvaan kol mannekseen (Kari et al., 2022). 2000. (Huikari et al., 2021) Eri tyisesti miesten kohdalla liikuntakäyttäytymiseen vaikut tamiseen tulisi siis panostaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Reippaan lii kunnan osalta 11 prosenttia ja rasittavan liikunnan osal ta 1 prosentti tutkimusjoukon jäsenistä ylitti tulevaisuuden ansiotulojen kannalta optimaalisen liikkumisen määrän. (Junttila 2024) Tutkimukseen osallistujista niin vä häisellä määrällä paino laski seurantaaikana, että liikun nan vaikutusta perusterveydenhuollon kustannuksiin pai non alenemisen kautta ei kyetty arvioimaan. T., & Waddell, G. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(12)60735-1 Rajalliset resurssit tulisi kohdentaa erityisesti heihin, jotka eivät saavuta liikkumisen suosituksia.. R., Andersen, L. Asiantuntevaa opastusta tarvitaan sopivan liikku misen muodon, määrän ja rytmityksen valintaan ja turval lisiin suoritustekniikoihin ja välineisiin liikuntavammojen ennaltaehkäisemiseksi. Kustannussääs töt näkyvät erikoissairaanhoidon puolella ja tuottavuudessa sekä sairauspoissaolo ja työkyvyttömyyseläkekustannus ten alenemisena (SEPAShankkeen loppuraportti, 2024). F., Martin, B. C., Craig, C. Vaikka liikunnalla ei saavutettaisikaan perusterveyden huollon kustannussäästöjä, on liikunta silti yhteiskuntata louden näkökulmasta erittäin hyödyllistä. L., Ekelund, U., Goenka, S., Guthold, R., Hallal, P. B., Blair, S. Review of Economics and Statistics, 82(3), 409–421. Perusterveydenhuollon kokonaiskustannusten todet tiin kuitenkin olevan PohjoisSuomen syntymäkohort ti 1966aineiston runsaimmin liikkuvilla miehillä olevan merkitsevästi alemmat kuin vähiten liikkuvalla kolmannek sella. Miehillä nuoruuden liikunnallisuudella on selvä yhteys keskiiän liikuntasuositusten toteutumiseen, mut ta naisilla vastaavaa ei havaittu. Tutkimustulosten perusteella väestön liikkumisen edistämisessä tulisi yksilöllisemmin huomioida erilaiset elämätapavalintoihin vaikuttavat teki jät ja kannustimet sekä liikkumista edistävät ja rajoittavat tekijät. Liikkumiseen liittyvien vam mojen kohonnut riski on aiemmin yhdistetty sekä lihavuu teen että liikkumisen aloittamisvaiheeseen (van Poppel et al., 2021), mikä voi lisätä perusterveydenhuoltopalveluiden käyttöä. Liikkumisen yhteys tulevaisuuden ansiotuloihin Toisessa osatyössä kävi ilmi, että keskiiässä kiihtyvyysan turilla mitatulla liikkumisella oli positiivinen yhteys tule vaisuuden ansiotuloihin liikkumissuositusten mukaiselle tasolle saakka. The Effects of High School Athletic Participation on Education and Labor Market Outcomes. L., Heath, G. Correlates of physical activity: why are some people physically active and others not. Tuloksemme viittaavat siihen, että täyttämällä nykyi set liikkumisen suositukset 31 ja 46vuotiaana ei voida vai kuttaa lihavuuteen ja merkittävään painon nousuun kes kiiässä yhdistyviä perusterveydenhuollon avohoidon kustannuksia alentavasti, vaikka liikkumisen on havaittu vähentävän merkittävästi monia lihavuuteen liittyviä ter veysriskejä (Lavie et al., 2022). Tämä kustannusero näytti keskittyvän julkisen sek torin terveyskeskuskustannuksiin. C., Haskell, W. M., Ewing, B. 2012. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. (SEPAShankkeen lop puraportti, 2024) Lisäksi erikoissairaanhoidon avokäyntejä sekä vuodeosastojaksoja ja päiviä oli runsaimmin liikku valla kolmanneksella merkittävästi vähemmän kuin vähi ten liikkuvalla kolmanneksella (SEPAShankkeen loppuraport ti, 2024). Asetelmaa voi selittää lisäksi tietoinen päätös käyttää runsaasti aikaa liikuntaan ja vähemmän ansiotyöhön ja tuloja kasvattavaan lisäkouluttautumiseen. F., Wells, J. Lisäksi kävi ilmi, että niin lihavuus kuin merkittävä painon nousu keskiiässä ovat yhteydessä perusterveydenhuoltotason avohoidon kustannusten suu ruuteen naisilla. C., Bull, F. J. Lancet (London, England), 380(9838), 258–271. (Junttila et al., 2023) Perusterveydenhuollon kustannusten suhde liikkumisen suosituksiin Tutkimuksemme kolmannessa osassa todettiin, että sekä 31 että 46vuoden iässä lihavuuden määritelmärajan ylit tävä painoindeksitaso on yhteydessä perusterveydenhuol totason avohoidon kustannusten todennäköisyyteen sekä naisilla että miehillä. S., Sallis, J. Suositusten mukainen liikku minen näyttäisi parantavan mer kittävästi tulevaisuuden tuot tavuutta, mutta niiden saavutta misen jälkeen runsas liikunnan lisääminen ei enää tuokaan lisä tuottavuushyötyjä, vaan päinvastoin saattaa jopa kääntää tulevaisuuden ansiotulotason laskuun
Physical activity and health services utilization and costs among U.S. Medicine and Science in Sports and Exercise, 48(7), 1340–1346. The NLstart2run study: Economic burden of running-related injuries in novice runners participating in a novice running program. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/52118 Junttila, H. Leisure-time physical activity is associated with socio-economic status beyond income Cross-sectional survey of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. jshs.2020.06.006. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000003037 Kari, J. J Political Econ, 85, 1099–1124. 2016. 2006. https://doi.org/10.1055/s-2007-1024765 Donnelly, J. Sports Medicine, 47(2), 367–377. The effects of adolescents participation in music and sports. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2018.05.013 Kang, S.-W., & Xiang, X. International Journal of Sports Medicine, 11(01), 66–72. H., Viinikainen, J., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. 2015. BMC Public Health, 22(1), 1355. 2022. Working Paper Series, Paper No. 2021. 2016. 2016. https://www.who.Int/News-Room/FactSheets/Detail/Physical-Activity Oulun yliopisto. G., Owen, N., Bauman, A. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2016.12.043 Kari, J. C., van Mechelen, W., Postuma, E., & Verhagen, E. P., & ScholtenPeeters, G. A., & Rhodes, R. Changes in leisure-time physical activity and subsequent sickness absence: A prospective cohort study among middle-aged employees. M., Huikari, S. C., van Mechelen, W., & Verhagen, E. Childhood Physical Activity and Adulthood Earnings. Physical activity and fitness vs adiposity and weight loss for the prevention of cardiovascular disease and cancer mortality. The socioeconomic gradient in physical inactivity: Evidence from one million adults in England. 1966. M. E. T., Nerg, I., Huikari, S., Leinonen, A.-M., Nurkkala, M., Farrahi, V., Korpelainen, R., & Korhonen, M. E., Vaaramo, M. https://www.vzinfo.nl/sites/default/files/2021-11/rapport_ kvz_2012_2_zorgkosten_van_ongezondgedrag.pdf Jemna, D.-V., David, M., Depret, M.-H., & Ancelot, L. F., & Wendel-Vos, G. Annals of Economics and Statistics, 119/120, 123. IZA Discussion Paper No.7931. Zorgkosten van ongezond gedrag Kosten van ziekten notities 2012–2. Mozart or Pelé. 202). G. J., Ross, R., & Neeland, I. https://doi.org/ 10.1186/s12913-023-09556-8 Farrell, L., Hollingsworth, B., Propper, C., & Shields, M. T., Tammelin, T. The B.E. 2014. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000000895 Kirk, M. S. Health and Economic Burden of Running-Related Injuries in Dutch Trailrunners: A Prospective Cohort Study. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966. https://doi.org/10.1186/s12889-022-13479-0 Junttila, H. 2018. American Journal of Preventive Medicine, 40(4), 476–485. 2012. Association of accelerometer measured physical activity and midlife income: A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Physical Activity, Fitness, Cognitive Function, and Academic Achievement in Children. J. P., van Middelkoop, M., Koes, B. https://doi.org/10.15609/annaeconstat2009.119-120.123 Cabane, C., Hille, A., & Lechner, M. Journal of Economic Analysis & Policy, 11(1). R., & Ruseski, J. Preventive Medicine, 96, 101–105. C., Huisstede, B. M. C. T., & Tammelin, T. PLOS ONE, 10(8), e0135651. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon taloudellinen merkitys. 2002. https://docs.iza.org/dp8987.pdf de Loës, M. Journal of Science and Medicine in Sport, 19(10), 800–804. https://doi.org/10.2202/19351682.2522 Humphreys, B. Journal of Sport and Health Science, 10(1), 14–28. adults. International Journal of Obesity, 46, 2065–2067. 2023. T., Leinonen, A., Farrahi, V., Korpelainen, R., & Korhonen, M. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 33(9), 1765–1778. T., Pehkonen, J., Hirvensalo, M., Yang, X., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. Economic determinants of participation in physical activity and sports. 2021. https://doi.org/10.1111/sms.12541 Hespanhol Junior, L. Preventive Medicine, 113, 147–152. A. 2024. Economics and Human Biology, 41. The Individuallevel Productivity Costs of Physical Inactivity. https://repo.thl.fi/sites/ tervesuomi/ilmioraportit_2023/fs_phexcer_guidel_enough.html Trost, S. https://doi.org/10.1016/j. E. 06-13 International Association of Sports Economics. 2017. A., & Gauvin, L. Medicine and Science in Sports and Exercise, 34(12), 1996– 2001. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 26(9), 1091–1099. 2011. 2016. 2023. Leisure, home production, and work – the theory of allocation of time revisited. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0135651 Kari, J. https://doi.org/10.1016/j.jsams.2015.12.004 Hespanhol Junior, L. Impact of physical activity on healthcare costs: a systematic review. BMC Health Services Research, 23(1), 572. https://www.yumpu.com/fi/ document/read/69044068/sepas-loppuraportti-2024 THL. Global Recommendations on Physical Activity for Health. 2015. M., Kari, J. 2022. Correlates of adults’ participation in physical activity: review and update. H., Castelli, D., Etnier, J. Income and Physical Activity among Adults: Evidence from Self-Reported and Pedometer-Based Physical Activity Measurements. Health and economic burden of running-related injuries in runners training for an event: A prospective cohort study. E. W., Verhagen, A. Terveysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus aikuisväestössä – Terve Suomi Tutkimus. https://web.holycross.edu/RePEc/spe/HumphreysRuseski_ Participation.pdf In ’t Panhuis-Plasmans, M., Luijben, G., & Hoogenveen, R. Childhood Sporting Activities and Adult Labour-Market Outcomes. J. 1977. https://doi.org/10.1016/j.amepre.2010.12.015 Lahti, J., Lahelma, E., & Rahkonen, O. Medicine and Science in Sports and Exercise. https://doi.org/10.1038/s41366-022-01209-w Lechner, M., & Sari, N. Associations of physical activity with productivity and primary healthcare costs [Oulun yliopisto]. Labour Economics, 41, 90–103. A., van Gils, P. A., Smits, D.-W., Kluitenberg, B., van der Worp, H., van Middelkoop, M., Hartgens, F., & Verhagen, E. https://doi.org/10.1097/00005768-200212000-00020 van Poppel, D., van der Worp, M., Slabbekoorn, A., van den Heuvel, S. Labor Market Effects of Sports and Exercise: Evidence from Canadian Panel Data. https://doi.org/10.1016/ J.EHB.2020.100969 Humphreys, B. Hespanhol Junior, L. Oulun yliopisto. An Economic Analysis of Participation and Time Spent in Physical Activity. 2022. E. E., Hillman, C. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2014.10.039 Gronau, R. 2014. T., & Pehkonen, J. F., & Brown, W. Medicine & Science in Sports & Exercise, 48(6), 1197–1222. L., Lee, S., Tomporowski, P., Lambourne, K., & Szabo-Reed, A. 2016. https://docs.iza.org/dp7931.pdf Maailman Terveysjärjestö. 1990. Preventive Medicine, 55(6), 618–622. W. N. http://urn.fi/urn:nbn:fi:att:bc1e5408-980e-4a62b899-43bec3755243 SEPAS-hankkeen loppuraportti. E., Sallis, J. Medical Treatment and Costs of Sports-Related Injuries in a Total Population. Physical activity and healthcare utilization in France: evidence from the European Health Interview Survey (EHIS) 2014. 2011. The association between income and leisure-time physical activity is moderated by utilitarian lifestyles: A nationally representative US population (NHANES 1999–2014). R., & Ruseski, J. 2023. https://doi.org/10.1007/s40279-016-0551-8 Huikari, S., Junttila, H., Ala-Mursula, L., Jämsä, T., Korpelainen, R., Miettunen, J., Svento, R., & Korhonen, M. 2024. https://doi.org/ 10.1111/sms.14421 Kakinami, L., Wissa, R., Khan, R., Paradis, G., Barnett, T. Occupation correlates of adults’ participation in leisure-time physical activity: a systematic review. Social Science & Medicine, 123, 55–63. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2012.10.006 Lavie, C. 2017. Risk factors for overuse injuries in shortand long-distance running: A systematic review. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000000901 Duijvestijn, M., de Wit, G. H. 2012. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 79 Cabane, C., & Clark, A
Kun vuoristossa pysyvästi asuville on annettu merenpinnan tasolle laskeuduttaessa Epoa, on Hbmassa säilynyt muuttumattomana. Hypok siassa asumista ja harjoittelua pidetään välttämättömänä osana valmentautumista, kunhan toteutus ja sen seuranta ovat asianmukaisia. Epoa tarvitaan sekä normaa liin punasolumuodostukseen että retikulosyyttien kypsy miseen aikuisiksi punasoluiksi. Tämän odote taan heijastuvan parantuneena hapenottokykynä (V?O 2max ) ja suorituskykynä merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Suunnistaja Olli Ojanaho harjoittelee muun muassa Font-Romeussa Pyreneiden vuoristossa. Hbmassan vähenemisnopeus on paljon nopeampi kuin normaali punasolujen elinkaarikierto antaisi olettaa. Itse kylä sijaitsee 1800 metrin korkeudessa. Hbmassa kuitenkin laskee nopeasti merenpinnan ta solle palatessa, jolloin aikaikkuna kohonneelle V?O 2max :lle ja suorituskyvylle on lyhyt. Vääjäämät tä kuitenkin herää kysymys, voitaisiinko Epon tuotantoa stimuloida luvallisilla keinoilla ja auttaa Hbmassaa säily mään koholla kauemmin ja siten optimoida edeltävän hypo ksialeirin hyödyt. Aikaisemmin on arveltu, että hypoksiset jaksot, esimerkiksi yöllä nukkuessa, voisivat johtaa riittä vään Epon vapautumiseen, mikä säilyttäisi hematologisen akklimatisaatiovasteen pidempään ja siten laajentaisi op timaalisen suorituskyvyn aikaikkunaa. Keskeinen syy asua ja harjoitella hypok siassa on tavoite lisätä veren hemoglobiinimassaa (Hbmas sa) veren hapenkuljetuskyvyn lisäämiseksi. Menestyksekkään 3–4 viikon hypoksiaaltistuksen jälkeen Hbmassa kohoaa tyypillisesti 4–10 prosenttia, keskimää räisenä vasteena noin 1 prosentti per 100 tuntia altistusta. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 K ansainvälisen eliittitason (Tier 4) ja maail man huipputason (Tier 5) kestävyysurheilijat viettä vät keskimäärin 30 prosenttia harjoitusvuodestaan hypoksiassa (vuoristo, alppimaja, hypoksiateltta). Vaikka yön aikai JUHA E. Hbmassa alkaa vähentyä 3–14 päivän kuluttua merenpinnan tasolla, palaten hypok sialeiriä edeltävälle tasolle viimeistään noin kuukaudessa. Kahta mekanismia on ehdotettu selitykseksi Hbmas san nopeaan vähenemiseen palatessa merenpinnan tasolle: 1) nuorimpien punasolujen eli retikulosyyttien hajoaminen (neosytolyysi) ja 2) punasolumuodostuksen väheneminen. Molemmissa niissä kriittinen ja ratkaiseva tapahtuma on veren erytropoietiinin (Epo) pitoisuuden nopea lasku me renpinnan tasolle palatessa. Epon antaminen urheilijoille on tietysti kiellettyä ja jyr kästi urheilun reilun pelin henkeä vastaan. Kuva: Ville Miettunen. PELTONEN, LitT, dosentti HULA – Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö liikuntalääketiede, lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto juha.peltonen@hula.fi Hypoksialeirin hyötyjen pidentäminen ja optimointi Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä
Yksityiskohtaiset ryhmien sisäiset ja väliset muutokset on raportoitu alkuperäisessä artikkelissa Journal of Applied Physiology -lehdessä. vaikutuk set, koska jaksoittaisen hypoksian kesto per kerta oli riit tävän pitkä, hypoksiassa myös harjoiteltiin levon lisäksi ja hypoksia toistui säännöllisesti. Tilastollinen vertailu osoittaa ryhmien väliset erot. IHE+CHTsessioiden ajoittaminen Epon tuotannon stimuloimiseksi on todennäköisesti hyödyllisin tä retikulosyyttien tyypillisen elinajan puitteissa, joka kes tää vain muutaman päivän. Continuous Hypoxic Training (CHT) tarkoittaa hypoksiassa harjoittelua yli 30 minuutin ajan matalalla tai kohtuullisella intensitee tillä, samalla, kun muutoin pysytään merenpinnan tasolla. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 81 nen hypoksia saattaisi ylläpitää Hbmassaa, voi pitkittynyt altistuminen hypoksialle olla haaste edeltävästä hypoksia leiristä palautumiselle ja sopeutumisessa takaisin meren pinnan tasolle. Jäljelle jäi 58 urheili jaa (35 miestä, 23 naista, ikä 23.4 ± 4.1 v). IHE:n ja CHT:n yhdistelmän voisi näin ollen toimia pitkän aikavälin voimakkaana Epon tuotannon stimuloijana ja tarjota mahdollisuuden Hbmas san ylläpitämiseksi samalla, kun mahdollistetaan sopeutu minen takaisin merenpinnan tasolle ja hyvä harjoittelu. TT E (s , m uu to s % ) 15 10 5 -5 -10 15 10 5 -5 -10 15 10 5 -5 -10 -15 20 15 10 5 -5 -10 -15 -20 20 15 10 5 -5 -10 -15 -20 15 10 5 -5 -10 -15. Yhteensä 77 kansallisen tason (Tier 3), kansainvälisen eliittitason (Tier 4) ja huipputason (Tier 5) kestävyysurhei lijaa Suomesta ja Yhdysvalloista ilmoittautui vapaaehtoise na tutkimukseen. H bm as sa (g /k g, m uu to s % ) . Siinä urheilijat oleilivat levossa hypoksiassa kaksi tuntia (IHE) ja tekivät sen perään tunnin peruskestävyysharjoituksen hypoksiassa (CHT). Logististen haasteiden vuoksi V?O 2max ja suorituskyky (uupumisaika nousevassa kuor POST1 vs. Yhdistämällä saatiin pidennettyä hypoksian kestoa luontevasti. Kuvio 1. Hypoksiaa käyttäneistä ur heilijoista puolet toteutti merenpinnan tasolle paluun jäl keen kolmen päivän välein jaksoittaista hypoksiaa kuukau den ajan (HYP IHE+CHT , n = 22). Tässä tutkimuksessa uutta oli IHE:n ja CHT:n yhdistä minen hypoksian vaikutusten ylläpitämiseksi merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Lisäksi hypoksiassa toteu tetun kestävyysharjoittelun tiedetään stimuloivan Epon tuotantoa enemmän kuin hypoksinen lepo tai harjoitte lu normoksiassa. Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: 1) Säilyttääkö joka kolmas päivä merenpinnan tasolle paluun jälkeen to teutettu IHE+CHT Hbmassan kuukauden ajan hypoksialei rin (”Living High – Training High” (LHTH) tai ”Living High – Training High and Low” (LHTHL)) jälkeen, 2) Havaitaan ko IHE+CHT:n stimuloima Epon nousu ja 3) Välittyvätkö Hbmassan muutokset V?O 2max :iin ja suorituskykyyn. Jaksoittainen hypoksia Lyhytaikainen jaksottainen hypoksinen altistus voi tapah tua levossa tai harjoiteltaessa. Toinen puoli hypoksialeirille osallistuneista urheilijois ta ei altistunut lisähypoksialle merenpinnan tasolle palat tuaan (HYP SL , n = 22). 1 h kerran päivässä). Mittaustulokset välittömästi (POST1) ja kuukausi harjoitusleirin päättymisen jälkeen (POST2) verrattuna ennen leiriä (PRE) saatuihin tuloksiin. IHE:llä on osassa aikai sempia tutkimuksia saatu stimuloitua Epon tuotantoa, mut ta ei koskaan varsinaista Hbmassan nousua. 5 min hypoksia/5 min normoksia 1 h ajan, 5 krt/vk) tai pelkäs tään hypoksisen ilman hengittämistä yhtäjaksoisesti lyhyen aikaa (esim. Urheilijat tutkittiin merenpinnan tasolla ennen leiriä (PRE), välittömästi sen jälkeen (POST1) ja kuukausi harjoi tusleirin päättymisen jälkeen (POST2) (kuvio 1.). Hypoteesina oli, että IHE+CHT aikaansaisi em. Harjoittelu ja mittaukset Neljäkymmentäneljä urheilijaa asui ja harjoitteli hypoksias sa (2347±198 m) 27±4 päivää LHTH tai LHTHLtoteutuk sella. Levossa toteutettu Intermit tent Hypoxic Exposure (IHE) tarkoittaa hypoksisen ja nor moksisen ilman hengittämistä vuorotellen (esim. Urheilijat harjoittelivat oman ohjel mansa mukaisesti ja heille annettiin parhaan tietämyksen mukaiset ohjeet hypoksiasta, ravinnosta, nesteytyksestä, raudan nauttimisesta ja sairastumisen välttämisestä. 19 urheilijaa jouduttiin poissulkemaan puutteellisen Hbmassadatan, matalan ferritiinin, sairas tumisen tai loukkaantumisen vuoksi. Hbmas sa määritettiin hiilimonoksidin takaisinhengitysmenetel mällä kaikilta 58 urheilijalta. VO 2m ax (m l/k g/ m in , m uu to s % ) . PRE p<0.001 p<0.002 POST2 vs. Neljätoista urheilijaa asui ja harjoitteli merenpinnan tasolla (SL, 44±5 m) 28±1 päivää. PRE p<0.001 HYP IHE-CHT HYP SL SL HYP IHE-CHT HYP SL SL HYP IHE-CHT HYP SL SL HYP IHE-CHT HYP SL SL HYP IHE-CHT HYP SL SL HYP IHE-CHT HYP SL SL p<0.001 p<0.019 p<0.030 p<0.001 p=0.019 p=0.046
82 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 mituksessa, TTE) saatiin määritettyä 35 urheilijalta laji spesifillä testillä ja Epo 48 urheilijalta kaikissa kolmessa mittauskohdassa. Lisäk si miehillä ja naisilla ei havaittu merkittäviä eroja Hbmas san (F=0,708, P=0,404), V?O 2max :n (F=0,525, P=0,474) tai TTE:n (F=1,034, p=0,361) intervention aikaansaamissa vasteissa. Toiseksi tässä tutkimuksessa Eponäytteet päätettiin kerätä aamuisin, vaikka Epon eritys ei nouda ta selkeää vuorokausirytmiä. Tulokset osoittavat joka kolmas päivä toteutetun IHE+CHT:n voivan vähentää tyypillistä merenpinnan tasol le paluun jälkeistä Hbmassan laskua ensimmäisten viikko jen aikana. Me renpinnan tason ryhmässä (SL) ei havaittu muutoksia inter vention aikana (P>0,05). Suorituskyky (TTE) lisääntyi PRE:stä POST1:een HYP IHE+CHT ryhmässä (P<0,001) ja pysyi koholla POST2:een saakka (P<0,001), osoittaen yli prosentin parannusta 82 pro sentilla urheilijoista. Joka tapauksessa IHE+CHT:n sisällyttämisen urheili joiden ohjelmaan havaittiin olevan positiivisesti yhteydes sä V?O 2max :n ja suorituskyvyn nousuun kuukausi merenpin nan tasolle paluun jälkeen, kun peräti 82 % sitä käyttäneistä urheilijoista hyötyi tästä uudesta mallista. Ensiksikin Epo saatiin mitat tua vain osalta urheilijoita heidän leiripaikkojensa hajaan tumisen vuoksi. Pohdinta Hbmassa nousi hypoksialeirin aikana HYP IHE+CHT ryhmällä keskimäärin 5,5 prosenttia ja HYP SL ryhmällä 5,0 prosent tia. Näin urheilijoiden analysointi kolmessa ryhmässä (HYP IHE+CHT , HYP SL ja SL) oli oikeutettua. HYP SL ryhmässä TTE ei muuttunut merkittävästi interventioon aikana (P>0,05), mutta 47 pro sentilla havaittiin yli prosentin parannus POST2:ssa PRE: hen verrattuna. Hb-massan, V?O 2max :n, ja suorituskyvyn muutosten väliset yhteydet. Jatkossa on tar peen tehdä yksilöllistä optimointia IHE+CHT:n toteuttami sessa yhdessä harjoituskuormituksen säätöjen kanssa, jotta tämän mallin edut voidaan hyödyntää täysin. Tutkimus on julkaistu Journal of Applied Physiology -lehdessä. https://doi.10.1152/japplphysiol.00017.2024. J Appl Physiol 137: 409–420, 2024. Tälle yllättävälle tulok selle voi olla useita selityksiä. Tutki muksen päämielenkiinto suuntautui merenpinnan tasolle paluun jälkeiseen aikaan. SLryhmässä ei havaittu merkittäviä muu toksia interventiossa (P>0,05) ja vain yhdellä urheilijalla TTE parani POST2:ssa. Epo saatiin mitattua osalta urheilijoista myös hypoksia leirin toisena aamuna (n = 20) ja ensimmäi sen IHE+CHTaltistuksen jälkeisenä aamuna (n = 9). Combined intermittent hypoxic exposure at rest and intermittent hypoxic training can maintain elevated hemoglobin mass after a hypoxic camp. Epossa ei havaittu nousua ensimmäisen IHE+CHT session jälkeisenä aamuna (7.0 ± 1.6 vs. Tutkimus kuuluu ympäristöfysiologian ohjelmaan Environmental Exercise Physiology Program – EP2 FINLAND (https://hula.?/ep2/). * tasavertainen kontribuutio. POST2:n ja PRE:n vertailussa V?O 2max nousi 2 prosentilla 82 prosentista urheilijoista HYP IHE+CHT ryhmäs sä ja HYP SL ryhmässä 40 prosenttia urheilijoista. 15.7 ± 6.3 U/L HYP IHE+CHT ryhmässä (P=0.013, n=9) ja 12.2 ± 4.6 vs. Merenpinnan tasolle paluun jälkeen HYP IHE+CHT urheilijoiden jaksottainen hypoksinen annos (IHE+CHT) oli 61 ± 17 km×h, joka koostui 9 ± 1 sessiosta. 7.3 ± 2.2 U/L, P=0.706, n=9). Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka hyödyntää IHE+CHT yhdistel mää Hbmassan ylläpitämiseksi kestävyysurheilijoiden pa latessa merenpinnan tasolle LHTH/LHTHL leiriltä. Huolimatta Hbmassan säilymisestä, ei Epon havaittu nousevan IHE+CHT:ä käytettäessä. Epokonsentraatiossa ei ollut eroja ryhmien sisällä tai niiden välillä PRE, POST1 ja POST2 mittauksissa (n=48). ?TTE (r=0,492, P=0,002 ja r=0,619, P<0,001). Kuukausi merenpinnan tasolle paluun jälkeen Hbmas sa oli yhä 5,4 prosenttia koholla HYP IHE+CHT ryhmällä. ?V?O 2max (r=0,374, P=0,021 ja r=0,446, P=0,007) sekä ?V?O 2max vs. Myöskään hypobaarisen hypoksian ja normobaarisen hypo ksian vaikutuksissa Hbmassan (P=0,813), V?O 2max :in (P=0,596) tai TTE:n (P=0,408) muutoksiin ei havaittu merkittäviä ero ja POST1 vs. POST2 vs. PRE vertailussa HYP IHE+CHT ja HYP SL ryhmissä (molemmissa P<0,001). POST1 vertailu osoitti Hbmassan säilyneen HYP IHE+CHT ryhmässä (P=0,999) 30 päivän kuluttua merenpinnalle pa laamisesta, mutta pienentyneen HYP SL ryhmässä (P=0,003). Tulokset Hypoksinen annos LHTH/LHTHLleirillä oli HYP IHE+CHT ja HYP SL ryhmillä samanlainen, 1 267 ± 353 km×h ja 1 331 ± 219 km×h (P=0,689). Peltonen JE, Leppävuori A, Lehtonen E, Mikkonen RS, Kettunen O, Nummela A, Ohtonen O, Gagnon DD, Wehrlin JP, Wilber RL*, Linnamo V*. Tutkimusta rahoittivat Helsingissä opetusja kulttuuriministeriö (OKM/128/626/2021; OKM/39/626/2022; OKM/67/626/2023) sekä Urheiluopistosäätio (12/10/2021) ja Vuokatissa Kainuun liitto (ERDF, 308764) sekä opetusja kulttuuriministeriö (OKM/3/626/2022). PRE ja POST2 vs. PRE tilanteissa: ?Hbmassa vs. PREmittauksiin verrattuna Epo oli kuitenkin koholla hypoksialeirin toisena aamuna: 8.5 ± 3.5 vs. Voi olla, että yksilölliset erot Epon erittymisen aikataulussa tekivät mahdottomaksi ha vaita suurinta konsentraatiota näytteenoton ajankohdassa. Menetelmä antaa urheilijoille mahdollisuu den optimoida paluutaan merenpinnantasolle aikaisempaa paremmin sekä kilpailemisen että tehostetun harjoitusjak son näkökulmasta. HYPSL ryhmällä Hbmassa laski lähelle leiriä edeltävää tasoa, ol len 1,9 prosenttia korkeampi kuin ennen leiriä. Hb-massa nousi yhtäläisesti POST1 vs. 21.8 ± 8.5 U/L HYP SL ryhmässä (P<0.001, n=11). Hematologiset arvot ja kehon painoon suhteutettu V?O 2max eivät eronneet kolmessa ryhmässä PREtilanteessa. Lisäksi on huomioitava, että Hbmassaan vaikuttavat muut kin hormonit kuin Epo, esimerkiksi testosteroni, kasvuhor moni ja insuliini. PREvertailussa. Kun kaikki urheilijat analysoitiin yhtenä ryhmänä, havaittiin seuraavat muutosten (?) väliset yhteydet POST1 vs. SL ryhmäs sä ei havaittu muutosta V?O 2max :ssa, eikä yksikään SL ryh män urheilijoista osoittanut parannusta POST2:ssa PRE:hen verrattuna. . V?O 2max (ml/kg/min) nousi PRE:stä POST1:een sekä HYPIHE+CHT (P<0,001) että HYP SL ryhmässä (P=0,003), mutta pysyi koholla POST2:een asti vain HYP IHE+CHT ryh mässä (P<0,001). Pääasiallisena tilastomenetel mänä käytettiin kaksisuuntaista toistomittausten ANOVA:a (Ryhmä × Aika) ja Tukeyn post hoc testiä. IHE+CHT:n sisällyttäminen harjoitusohjelmaan oli myös positiivisesti yhteydessä V?O 2max :n ja suorituskyvyn paranemiseen. PREarvoon verrattuna Hbmassa säilyi POST2:ssa PRE:hen verrattuna korkeampana kuitenkin sekä HYP IHE+CHT :ssa (P<0,001) että HYP SL :ssa (p=0,023), mutta oli korkeampi lisä hypoksiaa käyttäneessä HYP IHE+CHT ryhmässä (P=0,002)
L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 83 Urheilu yhteiskuntatieteiden ristivalotuksessa Urheilu on muuttunut 2000-luvulla nopeasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Urheilun murros luotaa muutosta median, arvojen, etiikan, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178 Hinta 40 euroa + postikulut Myynti: tiedekirja.fi. Teos koostuu 17 artikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu
Hänen mukaansa ilman laadukasta lasten ja nuorten organisoitua urheilua Suomen on turha haaveilla tulevista arvokisamitaleista. Perinteisten roolien kuten pelaajien, valmentajien, huoltajien ja joukkueenjohtajien lisäksi seuroissa on erilaisia isoja ja pieniä vastuutehtäviä. Vaikka tehtävät ovat erilaisia, jokaisen panos on yhtä tärkeä. Seuratoiminta on laajentunut myös sosiaaliseen mediaan. Seura on käynnistänyt myös junioreille suunnatun sählykerhon tammikuussa 2025. Fuusio ei kuitenkaan toteutunut toiveiden mukaisesti. Ystäväni ajatusta vapaasti lainaten: ”Kyllä se niin taitaa olla, että yksi. Tässä tulee huomioida harrastusympäristön lisäksi yksittäisten lasten sidosryhmät ja niiden tarjoamat liikkumismahdollisuudet. Oma lukunsa ovat myös Whatsapp-ryhmät. Olen tavannut ahkeroivan valoja videokuvaajan, maskotin, makkaranpaistajan, lipunmyyjän, turvamiehen, toimitsijan, alkulämpövastaavan, ravintokouluttajan, some-vastaavan, tuomarin, vaihtojen kellottajan ja muut hurmokseen liekittävän äänekkään fanin. Hänen laskujensa mukaan Suomessa on noin 80?000 vapaaehtoisvalmentajaa. 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 pohdittua MATIAS HÄKKÄNEN, FM, KM kognitiotieteilijä, pedagogi salibandyvalmentaja mhakkanen@gmail.com Ilman vapaaehtoisia seurat eivät toimisi E lämäni aikana olen seurannut lähempää tai kauempaa noin kymmenen urheiluseuran toimintaa. Ihannemaailmassa urheiluseurat ovat hyvähenkisiä kokonaisuuksia, jotka voimaannuttavat kansalaisia kokoontumaan ja liikkumaan. Lokakuussa 2024 AC HaKi julkaisi uudistuneilla verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan seura aloittaa salibandytoiminnan neljän vuoden tauon jälkeen. Kertamaksu on kolme euroa. Kentällä on niin kokeneempia pelureita kuin vasta-alkajiakin. Monen liike vähenee, kun seuratoiminta loppuu Urheiluseurojen merkitys lasten ja nuorten liikuttajina on suuri. Tavoitteena on rakentaa siltoja koko seuran yhteisten tapahtumien myötä ja osallistamalla juniorijoukkueita edustusjoukkueen kotiottelutapahtumiin. Esimerkkejä liikkumista tukevista ympäristöistä ovat koti, mummola, koulu, naapurin kaverit, uimahalli ja erilaiset liikunnallisia leikkipalveluita tarjoavat yritykset. Vastuuhenkilöt kertoivat AC HaKin infotilaisuudessa lokakuun alussa 2024, että seuran kärkiarvoja ovat vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Hän peräänkuuluttaa yhteisen tavoitteen asettamista suomalaiseen urheiluun ehdottamalla, että päätavoitteeksi tulisi asettaa elinvoimainen kansakunta. Vuonna 1989 perustetun monella tavalla elinvoimaisen seuran toiminta päättyi pandemiakeväänä 2020, kun AC HaKi yhdistyi helsinkiläisen SC Hawksin kanssa. Uudesta alusta vastaavat vanhat seura-aktiivit Gabriel Airaksinen, Irina Sulin ja Eemeli Saukkonen. AC HaKi on ottanut harrastesählyssä käyttöön kertamaksuperiaatteen, jota on kehuttu – toimintaan ei tarvitse sitoutua koko kaudeksi. Entisenä Vierumäen urheiluopiston rehtorina Westerlund haluaa laajentaa keskustelua rajatun huippu-urheilukuplan ulkopuolelle ja tuoda kansan mukaan talkoisiin. Suomessa käytännössä yksikään urheiluseura tai -joukkue ei toimi laadukkaasti ilman lukuisia vapaaehtoisia. On oletettavaa, että Westerlundin ajatus lasten ja nuorten laadukkaasta urheilusta toteutuu, mikäli nuorille mahdollistetaan ikäkausididaktiikan mukainen kehittymisympäristö. Mukana on ollut viikoittain noin 11–14 kenttäpelaajaa ja maalivahteja. Erkka Westerlund sanoo Helsingin Sanomissa (26.11.2024), että suomalainen liikunta kehittyy sydämensivistyksen, ilon ja yhdessä tekemisen kautta. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa seuran tuleva edustusjoukkue, junioripelaajat ja vapaaehtoiset luovat eheän kolminaisuuden, eivätkä toimi toisistaan irrallisina yksikköinä. Lisäksi Westerlund keskittyisi lasten ja nuorten liikuntaan. Kolmikko on siirtynyt reipastahtisesti puheista tekoihin ja aloittanut muun muassa aikuisten harrastesählytoiminnan. Summa maksetaan paikan päällä MobilePay-sovelluksella. Maksaisi kolme miljardia euroa, jos noin isolle joukolle maksettaisiin valmentajan mediaanipalkka 3150 euroa kuussa.” Juuri vapaaehtoisvalmentajat saavatkin usein tunnustusta toiminnastaan. Samalla tulisi palkita myös makkaranpaistajat, autonkuljettajat, maskotit ja valokuvaajat, jotka siirsivät satoja kuvia ja videoita joukkueen Whatsapp-ryhmään. Kaikki vapaaehtoiset kannattaa muistaa Erkka Westerlund (HS, 26.11.2024) painottaa urheiluseurassa toimivien vapaaehtoisten merkitystä. Ilman seuroja meillä ei olisi säännöllisiä ja laadukkaasti ohjattuja harjoituksia, eikä otteluita. AC HaKin alasajo johti monien nuorten harrastuksen loppumiseen Itä-Vantaan alueella. Westerlund korostaa vapaaehtoisten valmentajien työn arvoa: ”He ovat todellisia sankareita ja luottamusyhteiskunnan tukipilareita. Heidän tavoitteenaan on kehittää AC HaKin toimintaa maltillisella ja pitkäjänteisellä työllä. Tämä kävi ilmi Itä-Vantaalla, kun parhaimmillaan noin 350 urheilijaa liikuttanut salibandyseura AC HaKi lopetti toimintansa. Uusi seura on tarkoitus rakentaa yhteisö edellä
Silti iso loikkaa emme ole pystyneet ottamaan. LIITU-tutkimuksen (2022) tulokset osoittavat, että 58 prosenttia 9–15-vuotiaista osallistui urheiluseuratoimintaan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 8 5 kään harrastetason porukka ei pyöri ilman sitä puuhajussia, joka mahdollistaa sen harrastuksen kaikille.” Juuri näitä puuhajusseja ja touhuliisoja urheiluseurakulttuurimme kaipaa lisää. Myös kilpailujärjestelmät tarjoavat jo monipuolisia vaihtoehtoja osallistua. kyllästyminen lajiin, huono viihtyminen ryhmässä, ajanpuute ja toiminnan innostavuuden puute. Tätä kertomusta toistamme mielellämme. Tähän päästään saamalla uusia harrastajia mukaan ja pitämällä jo olemassa olevat mukana entistä pidempään. https://www.hs.fi/urheilu/ art-2000010792058.html TANELI HAARA, LiTM aluepäällikkö Suomen Palloliitto taneli.haara@palloliitto.fi Pidetään kaikki mukana S euratoiminta on yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin lähde sekä ratkaisu syrjäytymisen ja liikkumattomuuden haasteisiin. Haasteitakin riittää. Kokemukset eivät rajoitu ainoastaan nuoriin urheilijoihin, vaan myös vapaaehtoisiin ja taustajoukkoihin. Vapaaehtoisista nauttivat useimmiten tekemisestään. . Uskallan väittää, että usein on keskitytty etsimään kaiken ratkaisevaa keinoa, eräänlaista Graalin maljaa, joka ratkaisee kaiken kerralla. Useimmilla lajiliitoilla ja seuroilla harrastajamäärän kasvu on yksi onnistumisen mittari. Pitovoima on parantunut. Erittäin tärkeää on myös saada ote niistä lapsista ja nuorista, joiden urheiluharrastus loppuu kokonaan, eikä jatku toisen lajin parissa. Valitettavasti sitä ei ole olemassa. LÄHTEET AC Hakunilan Kisan verkkosivut, https://achaki.fi, vierailtu 27.11.2024 Ari Pusa, Erkka Westerlund tyrmää asiantuntijaryhmän ehdotuksen – joukkuelajit unohtuivat, Helsingin Sanomat 26.11.2024. Missä menevät jalkapallo ja futsal. Drop out -ilmiö on puhututtanut vuosikymmeniä. Tarvitaan lisää tietoa ja syvempää ymmärrystä, mutta toisaalta sitä on jo riittävästi konkreettisiin toimiin. Voisiko se kuitenkin olla paljon suurempi, jos onnistuisimme pitämään erityisesti lapset ja nuoret mukana pidempään. Hyvää tällä hetkellä on se, että jalkapallo ja futsal tavoittavat jo valtavan määrän lapsia ja nuoria, ja seuroilla on lisääntyvää halua pitää kaikki mukana. Myös demografinen kehitys haastaa koko liikunnan ja urheilun kentän. Taikatemppuja ei ole ole. Ajatuksia ja kysymyksiä tulevaisuudesta Miltä tulevaisuus näyttää. Toisaalta jotkut vanhemmista ovat kokeneet esimerkiksi toimitsijan tehtävät pakollisena pahana osana lapsensa harrastusta. Lisäksi tiedolla johtamisen ymmärrys ja työkalut kehittyvät hyvään suuntaan. Kun puhutaan lähes 170 000 rekisteröityneestä pelaajasta (39 393 naista/tyttöä), niin onnistuminen koskettaa tuhansia harrastajia. Yhteisöllisyys tarkoittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kavereita, kokemuksia ja elämyksiä kodin ulkopuolella. Kyseessä on monimutkaisempi ja moniulotteisempi ilmiö, jota eivät selitä yksittäiset syyt. Lopettaminen on yleisempää 13ja 15-vuotiaiden ikäryhmissä. Vaikka osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2018 (62 %), määrä on silti suuri. Parhaimmillaan tehtävät ovat jopa tarjonneet kaivattua vastapainoa arjen ahertamiselle. Konkreettinen tavoite on, että 80 prosenttia harrastajista jatkaa seuraavalle kaudelle (nyt 75,8 %) ja pitovoimaa mitataan myös seuroissa. Ahkerat vapaaehtoiset mahdollistavat usein kaksi asiaa: liikuntaharrastuksen urheilijoille ja harrastuksen tukijoukoille. Keinoja vaikuttaa asiaan on tutkittu, pohdittu ja kokeiltukin. Tilannetta eivät helpota seurojen rajalliset resurssit ja olosuhteet sekä harrastamisen hinnan vaikutus. Tarvitaan tavoitteita, erilaisia näkökulmia ja myös uudenlaista ajattelua, jotta lapset ja nuoret pysyvät mukana seuratoiminnassa entistä pidempään. Perälauta vuotaa edelleen liikaa erityisesti nuoruusiässä. Uskon, että suomalainen seuratoiminta kehittyy entisestään, kun toiminnan arvopohja rakennetaan yhteisöllisyyden pohjalle. 75 prosenttia harrastuksensa lopettaneesta oli kuitenkin halukas aloittamaan harrastamisen seurassa uudelleen. Parhaimmillaan seuratoiminnan suoma yhteisöllisyys toimii arjen punaisena lankana kaikille osallistujille, koska se tarjoaa säännöllisiä kohtaamisia toisten kanssa. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategiassa 2025–2028 ”pidetään kaikki mukana” on yksi neljästä tärkeimmästä tavoitteesta. Ohjaajien ja valmentajien osaamista on parannettevat, samoin heidän mahdollisuuksiaan tunnistaa ja tukea lapsia ja nuoria, jotka ovat vaarassa pudota pois. He ovat kokeneet toimensa mahdollisuudeksi tehdä merkityksellistä työtä osana iloista porukkaa. LIITU-tutkimuksen (2022) mukaan urheiluseuraharrastuksen oli kyselyn tekohetkellä lopettanut noin joka neljäs lapsi tai nuori (28 %). Keskeisiä syitä ovat mm. Mitä olisi tehtävissä
3. Seuran tai valmentajan osaaminen ja mahdollisuudet tunnistaa lopettamiseen johtavia tekijöitä sekä tunnusmerkkejä ovat rajalliset. Voiko kevyemmän harrastamisen ryhmissä tarjota saman ”pelipaitakokemuksen”. Voisiko yhteistyössä olla voimaa. Pyrkiä vahvistamaan harrastamisen motiiveja ja poistamaan esteitä – yhdessä. . Jalkapallossa esimerkkejä ovat mm. Kuva: Jouko Kokkonen. Kilpailujärjestelmät ohjaavat toimintaa. Tiedolla johtamisen työkalut eivät kuitenkaan riitä ilman selkeitä tavoitteita ja seurantaa sekä kykyä, ymmärrystä ja rohkeutta tehdä johtopäätöksiä. Arvostammeko aidosti myös niitä seuroja, jotka onnistuvat pitämään lapset ja nuoret mukana, vai sittenkin vain kilpailullisia tuloksia. Pidetään kaikki mukana. Kevyemmän harrastamisen ryhmiä syntyy koko ajan lisää myös lapsille ja nuorille. Mennäänkö mutulla vai tiedolla. Konkreettiset tavoitteet ja niiden seuranta auttavat hahmottamaan suuntaa sekä tekemään johtopäätöksiä – kaikilla tasoilla. Erilaiset kilpailuja pelimuodot tai turnaustyyppinen pelitoiminta tarjoavat mahdollisuuksia osallistua eri tavoin toimintaan. Kaikilla on isossa kuvassa yhteinen tavoite – lisää liikettä sekä enemmän ja parempia urheilijoita, jotka pysyvät mukana. 2. En usko tempputapahtumiin ja yksittäisiin ponnistuksiin, joilla ei ole jatkuvuutta. 5v5-cup ja 8v8-pelimuodot nuorille. Tärkeää on kuitenkin huomioida lasten ja nuorten ”pelipaitakokemus”. Tämä vaatii todennäköisesti myös lajien ja seurojen välistä yhteistyötä. Ehkä sitä isoa loikkaa ei tarvitse kerralla ottaakaan. Pitäisikö puhetapaa muuttaa. Pitäisikö koko puhetapa kääntää negatiivisesta positiiviseen ja puhua enemmän pitovoimasta drop outin sijaan. Tämä mittaa myös pitovoimaa lajiliitoissa ja seuroissa. Nuorten harrastusmahdollisuuksien ja tukimuotojen kehittäminen eri toimijoiden yhteistyöllä on ollut esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 alkaneen TUTORESI-esiselvitystyön ytimessä. Futsal taas tarjoaa uudenlaisen tavan jatkaa jalkapallona alkanutta harrastusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat yhteisön, johon kiinnittyä osaavien aikuisten tukemana. Alla on listattuna muutama kysymys ja havainto tulevaisuutta varten unohtamatta sitä, että innostava ja turvallinen aikuinen on kuitenkin ehkä se merkittävin tekijä. Tulevaisuudessa monipuoliset tavat myös kilpailla korostuvat entisestään, koska syntyvyys laskee ja monilla paikkakunnille ei yksinkertaisesti ole mahdollista enää saada kasaan isoja ryhmiä varsinkaan useasta eri lajista. kouluista ja nuorisopalveluista sekä ohjaajien lisäosaaminen. Ja vaikka puhun pelipaidoista, niin kyse voi olla myös esimerkiksi hiihtotai tanssiasusta. Tarpeina nousivat esiin toimintamuodot, joissa korostuu nuorten toimijuus, toimivat yhteystyöpolut ohjaamaan nuoria harrastuksiin mm. Eri toimijoilta (seurat, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja oppilaitokset) löytyy jo resursseja ja osaamista. Pienemmätkin askeleet riittävät, kun niitä otetaan tarpeeksi monta oikeaan suuntaan. pohdittua 4. Hyvä avaus on Me-säätiön työkalu, jonka avulla lajiliitot ja seurat voivat selvittää, millaisista perhetaustoista lapset ja nuoret tulevat, miten syrjäytymiseltä suojaavat tekijät toteutuvat ja millainen vaikutus harrastuksella koetaan olevan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Miten kilpailujärjestelmä vastaa erilaisten harrastajien tarpeisiin. 5. 1. 8 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 massa, pitkäjänteistä työtä sen sijaan tarvitaan. Kyse on terveydestä, huippu-urheilusta sekä yhteiskunnan hyvinvoinnista ja kantokyvystä
Lakiin on kirjattu myös ohjaus muiden tarjolla olevien palveluiden käyttöön, asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 87 VIRPI HYYTIÄINEN, fysioterapeutti YAMK kotikuntoutus Lappeenranta Etelä-Karjalan hyvinvointialue virpi.hyytiainen@ekhva.fi JENNI LEHTI, fysioterapeutti YAMK soveltavan liikunnan ohjaaja Lappeenrannan kaupunki jenni.lehti@lappeenranta.fi KARI KAURANEN kuntoutusalan yliopettaja LAB ammattikorkeakoulu kari.kauranen@lab.fi Miten kehittää kotikuntoutuksen ja liikuntatoimen yhteistyötä. Kun asiakas pääsee oikean palvelun piiriin, niin kaikki voittavat loppujen lopuksi. Kotikuntoutuksessa oli havaittu, että monen asiakkaan liikunta loppuu, kun kotikuntoutusjakso päättyy. Liikuntatoimen puolella on jo pitkään pyritty kehittämään yhteistyötä sote-henkilöstön kanssa, koska he ovat tärkein linkki vähän liikkuvien ja liikkumattomien kuntalaisten tavoittamisessa. Tärkeimpänä toiveena työntekijät nostivat esille tutustumisen toimijoiden kesken, mihin on vastattu järjestämällä yhteispalaveri liikuntatoimen tiloissa. Tämän ansiosta asiakkaiden ohjautuminen kotikuntoutuksesta liikuntatoimen palveluihin on muuttunut sujuvammaksi. Poistamalla päällekkäistä työtä, ohjaamalla asiakas toisen toimijan palvelun pariin tai edistämällä asiakkaan terveyttä palveluohjauksen kautta voidaan vähentää hänen palveluntarvettaan ja säästää rahaa. Henkilöstö pyrkii kannustamaan liikunnan jatkamiseen siltä pohjalta, mitä palveluista ja vaihtoehdoista tietää. Kotikuntoutuksessa on paljon sellaisia asiakkaita, jotka kuntoutusjakson jälkeen pystyisivät osallistumaan erilaisiin liikuntaryhmiin, liikuntaneuvontaan tai liikkumaan omatoimisesti ja hyötyisivät niistä fyysisesti ja psyykkisesti. Kuntien ja hyvinvointialueiden eri toimijoiden yhteistyömuodot ovat moninaisia. Työskentelyn pohjaksi kotikuntoutuksen henkilöstölle toteutettiin kysely, jossa selvitettiin vastaajien tietoa liikuntatoimen palveluista sekä kokemuksia ja toiveita yhteistyöstä. Pienillä yksittäisten toimialojen yhteistyökokeiluilla eri toimijoiden kanssa voidaan löytää tapoja, joita pystytään soveltamaan ja kopioimaan toisille toimialoille muodossa tai toisessa. 2024. Yhteiskehittämistä olisi hyvä miettiä vielä laajemmalla perspektiivillä, esimerkiksi koko hyvinvointialueen kuntoutuksen kesken ja laajentaa kehittämistä myös eri kuntiin. Työpajassa osallistujat miettivät pienryhmissä tapauspohjaisesti, miten tukea asiakkaan liikkumisen jatkumista kotikuntoutusjakson jälkeen. Kotikuntoutuksen ja liikuntatoimen yhteinen toimintamalli liikkumisen edistämiseksi Lappeenrannassa. Kotikuntoutuksen ja liikuntatoimen yhteistyötä ryhdyttiin kehittämään Lappeenrannassa työpajassa, johon osallistui molempien toimijoiden henkilöstöä. Hyvinvointialueella ja liikuntatoimella on keskeinen rooli vähän liikkuvien asiakkaiden aktivoimisessa. Pienistä puroista syntyy jokia, eikä pyörääkään tarvitse keksiä uudelleen. L appeenrannassa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotikuntoutuksen ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä lähdettiin edistämään yhteiskehittämisen keinoin. Lisäksi kotikuntoutuksesta liikuntatoimen palveluihin ohjautuneilta asiakkailta selvitettiin, miten ohjaaminen palvelusta toiseen oli tapahtunut ja millaiseksi he olivat kokeneet yhteistyön. He pohtivat myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. T yöpajassa syntyi paljon tuoreita ideoita, joista osa on jo siirtynyt käytäntöön. Hyvinvointialueet ovat nyt taaperoiässä. Ryhmätoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää edelleen järjestämällä molempien toimijoiden yhteisryhmiä ja erilaisia teemaryhmiä. Tätä yhteistyötä pyritään kehittämään erilaisilla hankkeilla ja työryhmillä ympäri Suomen. & Lehti, J. Siirtyminen liikuntatoimen palveluihin on kuitenkin vähäistä asiakasmäärään nähden. H yvinvointialueen ja kunnan tulee lain mukaan tehdä yhteistyötä ja edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. . Vaikka tällä hetkellä varmasti suurimmat paukut suunnittelussa menevät perustoimintojen varmistamiseen ja säästökohteiden pohtimiseen, olisi yhteistyön kehittämisellä mahdollista karsia turhia kuluja. Olemme saaneet toistuvasti lukea niiden suurista alijäämistä ja talouden sopeutusmenetelmistä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2024112129209. Hyytiäinen, V. Laki ohjaa vahvasti palvelupolkujen rakentamiseen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Ryhmien ohjaajat ovat tiivistäneet yhteistyötä. Kuluu aikaa ja asiakas palaa taas kotikuntoutukseen, kun toimintakyky on vaakalaudalla kotona pärjäämisen osalta. Liikunnanohjaaja käy esimerkiksi jatkossa kotikuntoutuksen ryhmän viimeisellä kokoontumiskerralla kertomassa liikuntamahdollisuuksista. Kun tilat ja toimijat ovat tuttuja, niin asiakkaiden ohjaaminen palveluihin on helpompaa. Yhteistyötä on aina tarpeen kehittää, jotta asiakas saadaan ohjattua sujuvasti oikean palvelun piiriin
8 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 pohdittua ANNE-ELINA JOKISALO, LitM, fysioterapeutti YAMK liikunnan lehtori Suomen Diakoniaopisto anne.jokisalo@sdo.fi MIIA LÄNSITIE, FT, AmO Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen erityisasiantuntija Lapin hyvinvointialue IRA JEGLINSKY-KANKAINEN, PhD kuntoutuksen yliopettaja Ammattikorkeakoulu Arcada Lähihoitajakoulutus voi edistää väestön liikkumista Sote-uudistuksen myötä terveydenhuoltoalan ammattilaisten rooli ja mahdollisuudet väestön liikkumisen edistämisessä ovat tulleet esiin ainakin liikuntaväen puheissa. Ennen kuin tähän kuitenkaan täysin päästään, jo työelämässä olevat sote-ammattilaiset ja -opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta väestön liikkumisen edistämiseksi. Väestön terveyden ja kansantalouden vuoksi on välttämätöntä löytää keinoja edistää väestön liikkumista ja vähentää paikallaanoloa. 2023) mukaan liikkumisen edistämisen rooli sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutusten opetussuunnitelmissa on vähäinen toisen asteen koulutuksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/ sote-koulutusselvitys V altion liikuntaneuvoston selvityksen (Länsitie ym. Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Arcada University of Applied Sciences. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten potentiaalin hyödyntämiseksi on liikkumisen ja liikunnan edistämisen opetus tulevaisuudessa sisällytettävä opetussuunnitelmiin, jolloin siitä syntyy opettajaa velvoittava opetussisältö. liikkumisen ja liikunnan sisällöt eivät ole osa valtakunnallisia tutkinnon perusteita, niin liikkumisen edistämisen sisällyttäminen oppilaitoskohtaisiin toteutussuunnitelmiin jää oppilaitosten tulkinnan varaan. 2024. Mikäli. Onko tähän osaamistarpeeseen kuitenkaan ehditty reagoida sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutuksissa. Yhdeksässä suunnitelmassa ei mainittu lainkaan liikkumisen tai liikunnan edistämisen opetussisältöjä. Lähihoitajakoulutuksen toteutussuunnitelmien välillä on isoja eroja liikkumisen edistämisen suhteen. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:9. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten rooli väestön liikkumisen edistämisessä on alihyödynnetty mahdollisuus. . Lain mukaan terveyden edistämisen vastuu kuuluu sekä kunnille että hyvinvointialueille, joten osaamista liikkumisen edistämiseen tulee löytyä molemmilta tahoilta. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2024061823590 Länsitie, M., Peltonen, M., Korpelainen, R., Leskelä, R-L., Ahokas, S. Liikkuminen tai liikunnan edistäminen oli mainittu seitsemän oppilaitoksen toteutussuunnitelmissa (yhteensä 38 mainintaa / 7 oppilaitosta / 3 vuoden koulutus). Selvitykseen tehdyissä haastatteluissa opetushenkilöstö toi kuitenkin esiin, että liikkumisen edistäminen olisi vahvemmin mukana opetussuunnitelmaa tarkentavissa toteutussuunnitelmissa. H avainto tukee Valtion liikuntaneuvoston selvityksen tuloksia. Tämä käy ilmi tarkasteltaessa 16 oppilaitoksen suunnitelmia, mikä kattaa 47 prosenttia kaikista lähihoitajaopiskelijoista. Valtakunnallisia tutkinnon perusteisiin kuuluvia sisältöjä, kuten terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, ei sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutuksissa useinkaan mielletä liikkumisen edistämisen opetusta sisältäväksi. Lähihoitajat voivat myös tukea vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia liikunnan mahdollisuuksia sekä edesauttaa liikunnan mukaan ottamista osaksi sairauksien ennaltaehkäisyä ja omahoitoa. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen antama kuva tarkentui liikkumisen edistämisen sisältöjä lähihoitajakoulutuksen toteutussuunnitelmissa tarkastelevassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä (Jokisalo 2024). Liikkumisen ja liikunnan edistämisen opetus lähihoitajakoulutuksessa jääkin yhä opettavien opettajien harkinnan varaan ja osassa oppilaitoksista mahdollisesti kokonaan pois ammatillisten aineiden opetuksesta. L ähihoitajan työtehtävissä on lukuisia mahdollisuuksia edistää väestön liikkumista, kuten lasten, nuorten ja perheiden motivoiminen aktiiviseen elämäntapaan, ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja kotona selviytymisen tukeminen ja mielenterveyden edistäminen liikunnan avulla. 2023. Närvårdarutbildning som en del av lösningen på fysisk inaktivitet: sammanfattning till en vetenskaplig artikel. Lähihoitajat ovat ylivoimaisesti suurin sote-alan ammattiryhmä ja he kohtaavat työssään vähän liikkuvaa väestöä vauvasta vaariin. LÄHTEET Jokisalo, A-E
Kervinen on ENGSOn kunniapuheenjohtaja, saanut Kansainvälisen olympiakomitean maailmanpalkinnon ja on TUL:n Helmimerkin kantaja. On tärkeää käydä liikuntapoliittista keskustelua ja kysyä esimerkiksi seuraavaa. Keskustelusta jäi monta varoitusvaloa päälle ja kysymyksiä vaille vastauksia. Kehityksen kyltin alla, hiljaa hiipien, kopioituvat kansainvälisen urheiluliikkeenkin trendit Suomeen. Toinen kotiseurani on 123-vuotias Helsingin Jyry, monilajiseura sekin. Hän on valmistunut voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta ”Jumpalta”. Pariisin olympiakisojen jälkeen mitalittomuus on saanut Suomessa ylettömän huomion. Parhaimmillaan se edistää sukupuolten tasa-arvoa, antaa mahdollisuuden jokaiselle kuulua joukkoon taustoista ja ihonväristä riippumatta, toivottaen tervetulleeksi. Ohjausvoimana on markkinatalous, urheilua ympäröivät innovaatiot sekä businesskielen hallitsevat persoonat. Sydämessäni läikähti kuunnellessani Mustafe Muusea, Urheilugaalassa 2025 palkittua upeaa esikuvaa. Tiedän kuinka vahvan jäljen sitoutuminen yhteiseksi hyväksi jättää. Millaiset arvot ohjaavat toimintaa ja mikä merkitys annetaan arvopohjaiselle seuratyölle. Uskoani tukevat vuosikymmenten omakohtaiset kokemukset. On ohitettu arvot, moraali ja etiikka. Kirjoittaja on Suomen Urheilujohtajasenioreiden puheenjohtaja. Jyryssä toimitaan aktiivisesti kuudessa lajissa ja jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi. Yllättäen eletäänkin huippu-urheilun genressä, vasta oltiin huolissaan kansalaisten huonosta kunnosta. Edelleen Sisussa yleisurheillaan, voimistellaan, kuntoillaan, suunnistetaan, pelataan petankkia ja shakkia sekä järjestetään urheilutapahtumia ja -juhlia. Riittääkö meille vapaaehtoisille muutama jaettu stipendi ja tukiraha sekä juhlapuheissa ylistäminen, jotta innostumme antamaan tarvittaessa työpanoksemme markkinoille. Kasvattajaseurani Leppävaaran Sisu juhli vuonna 2023 satavuotista toimintaansa. Urheiluliikettämme ei tule luovuttaa viihdebisnekselle ja markkinavoimille.. Arvokkaasta, merkityksellisestä ja tärkeästä ei hevillä luovu. Kummankin seurani toimintaa ohjaa jäsenten arvopohjainen vapaaehtoistyö. Huippu-urheilun suuntaa määrittävät raha, viihde, fanit, some ja sen eri alustat algoritmeineen. Kirjassa kuvataan urheilusaavutusten ohella yhteiskunnallisia murroksia ja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet seuratoimintaan. Edetäänkö olympialiikkeen kuplassa ja sen ehdoilla vai onko kansallisella työllä suurempi itseisarvo. Jotain liikahti, mutta kenen arvoilla edetään. Sisusta ja Jyrystä on kasvanut suomalaiseen urheiluun huippu-urheilijoita ja urheilujohtajia, mutta ennen kaikkea aktiivisia seuratoimijoita. Urheiluliikettämme ei tule luovuttaa viihdebisnekselle ja markkinavoimille. Mihin on vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuva urheiluliikkeemme menossa. I still have a dream! . Sen avulla on lisätty ja tuettu paikallista yhteisöllisyyttä. Vaarasta varoitti muutama vuosi takaperin, vielä hetken olympialiikettä johtavan Thomas Bachin sanoen: ”Urheiluliikettä ei pidä luovuttaa businekselle.” Vaan kuinka on käynyt rahan vallan kasvaessa ja määrittäessä suunnan. K atselin vuoden 2025 Tieteen päivien yhteydessä käytyä keskustelua ”Huippu-urheilun globaalit muutokset ja Suomi”. Se on ollut merkityksellistä Hangosta Nuorgamiin. Kehityksen nimissä hylätään perinteet ja arvot. Seurojen merkitystä demokratiakehitykseen aatesuuntia yhdistävänä tekijänä ei pidä väheksyä. Hänkin on kasvanut urheiluseurassa. Juhlanvuoden kunniaksi julkaistiin kirja ”100 vuotta Sisua”. Urheiluseura on yksi väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja rakentaa kansakunnan tahtotilaa. Sello-salissa kohtasivat vanhat ja uudet jäsenet, ystävät, kannattajat ja tukijat. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 89 emerita ihmettelee BIRGITTA KERVINEN Urheilun suuri murros – kuinka käy vapaaehtoisen seuratoiminnan. Määrittävätkö työmme arvon konsultit vai osaavat urheilun ja kansalaistoiminnan merkityksen ymmärtävät toimijat. Olen entistä vakuuttuneempi liikuntakasvatuksen ja seuratyön merkityksestä. Urheiluseuroissamme on tehty työtä lähes 170 vuotta, pääasiallisesti aatepohjaisesti ja vapaaehtoisesti
9 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 S en sijaan suurten mestareiden elämäkerrat eivät enää erotu urheilukirjavuoden tarjonnasta. Valmentajat pysyivät pitkään takaalalla elämäkertakir jojen sarjassa, mutta viime vuonna silläkin saralla liikuttiin Vuoden urheilukirja 2024 Jalkapallon muotoinen Saksa (Johanna Nordling, Bazar) Vuoden urheilukirja 2024 -finalistit Kirjailijan latu – miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio (Erkki Vettenniemi, Warelia) Paljastus – tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa (Johanna Aatsalo, WSOY) Ratakierros (Miika Nousiainen, Otava) Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu (toim. Urheilumuseosäätiön vuodesta 1980 järjestämän Vuoden urheilukirja kilpailun kuusi finalistia vuodelta 2024 muo dostivat harvinaisen monipuolisen läpileikkauksen alal laan. Teos kuului vuoden kirjallisiin täysosumiin, eikä vain urheilukirjojen kategoriassa. Syitä on kaksi: ensinnäkin suuria suomalaismestareita on vii me vuosina nähty harvakseltaan etenkin olympiaareenoil la ja toisekseen olympiavoittajan elämäkerta ei ole enää ai koihin ollut samanlainen kirjavuoden merkkitapaus kuin puoli vuosisataa sitten. Ja Vettennie men lause kulkee nytkin kadehdittavan kevyesti kuin keväi sellä ladulla liukuva suksi. Urheiluihmisten elämäkertojen rivi venyi vuonna 2024 lähes kolmenkymmenen teoksen verran. Komea kattaus – urheilukirjavuosi 2024 Ihminen löytyy yhä useammin urheilukirjojen keskiöstä: ennen muuta tietysti elämäkerroista ja niissäkin entistä monipuolisemmin. Rivistä erottuu Erkki Vettenniemen kirjoittama Kirjailijan latu miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio. Tero Matkaniemi, Speedo Masters Finland ry) Tatu ja Patu – paikoillenne, valmiit, hep! (Aino Havukainen & Sami Toivonen, Otava) MATTI HINTIKKA sisältöpäällikkö Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Myös tietokirjoissa näkökulma on yhä enemmän yksilön kokemuksessa. Luemme kirjoja aina subjektiivisesti, ja itsel leni KeskiSuomen murre, mäkiset maisemakuvat ja herkän pojan kasvutarina kolahtivat monessa kohtaa. Mukaan mahtui niin lastenkirja, romaani, täysiverisiä tietokirjoja kuin keskenään erityyppisiä elämäkertojakin
Erikoisuutena kirjassa on kattava aakkosellinen hevos hakemisto, ja jos jonkin, niin tämän teoksen luonteeseen sopii, että ihmis eli henkilöhakemisto on jätetty pois. Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu. Ammattinaurattaja Miika Nousiaisen Ratakierros on hykerryttävän hauska, itse ironinen romaani ja samalla pätevä perehdyttäjä 400 met rin juoksun saloihin. Lähipiirii ni kuuluva, kirjallisuutta monipuolisesti harrastava 87vuo tias rovasti kertoi poimineensa lapsenlapsensa kirjapinosta juuri tämän urheilukirjan ja lukeneensa sen kahteen ker taan. Varsinaisten urheilijaelämäkertojen joukosta löytyy olympiavoittajan tarina (Sami Jauhojärvestä kertova Uho) sekä yksissä olympiakisoissa kolme henkilökohtaista mi talia hiihtäneen Krista Pärmäkosken elämäkerta Avoin, joka nimensä mukaisesti tarjosi otsikoita iltapäivälehdil le. Tämä maailma tarvitsee lisää urheilua ja lukemista. Jalkapal lo on maailman suurin urheilulaji, mutta Suomessa tiedetään lopulta varsin vähän suurten sarjojen am mattilaisarjesta. Vuoden erikoisimman kirjan tittelistä kisaa erilaisten omakustanteiden kanssa Tero Matkaniemen toimittama teos Sinivalkoisten Speedojen tarina. Kaksi vuotta aiemmin hänel tä ilmestynyt Bra kunder kertoi paitsi Helsingfors Simsälls kapin vesipallosta, myös koko lajin suomalaishistoriasta. Harvan lajin valmen nuksen historiasta ja nykypäivästä on kirjoitettu yhtä laa jasti ja elävästi. Loppuvuonna edesmennyt Rolf Mikkola ehti 2024 julkaista teoksen Suomen taitouinnin tarina – altaiden viehättävät flamingot. Ylei sesti ottaen henkilöhakemisto kuitenkin lisää historiateos ten käyttöarvoa huomattavasti enemmän kuin mitä poisjät täminen säästää sivuja. Urheilukirjavuoden 2024 yksi merkkitapaus oli jo yli 20osaisen Tatu ja Patu lastenkirjasarjan ensiesiintymi nen urheiluareenoilla. Onko laajojen tietokirjojen käymässä samalla tavalla kuin aikoinaan tietosanakirjojen?. Käsitys ”kaikki löytyy netis tä” on saanut rinnalleen tekoälyn muodoltaan moitteetto mat tiivistykset asiasta kuin asiasta. . Siinä missä Nordling näyttäytyy ai heensa perusteellisesti tuntevana ammattilaisena, Pantsar asemoi itsensä tietoisesti matkailijaksi ja havainnoijaksi. Ky seinen maa järjesti lajissa viime kesänä miesten EMloppu turnauksen, joten teemasta julkaistiin myös toinen mainio tietokirja, Markus Pantsarin kirjoittama Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon. Huolellisesti tehdyille tietokirjoille olisi edelleen tarvetta. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu – Paikoillenne, valmiit, hep! tempaa anarkisti sen vauhtikaksikkonsa ja toivottavasti monia lukijoita kän nykkäpelien uumenista kirkkaaseen päivänvaloon ja liikun nan riemuun. Myös laajemman näkökulman jalkapalloymmärrykseen vuosi 2024 toi tuhtia taustoitusta. Harri Pirisen kirjoittama liki 400sivuinen Amatööreistä ammattilaisiksi – suomalaisen jääkiekkoilijan pitkä matka järvien jäiltä maailmanmestariksi kertoo kotimaisen jää kiekon tarinan 1950luvulta nyky päivään. Omat elämäkertakirjansa saivat valmen tajista niin jääkiekko ja kulttuuripersoona Alpo Suhonen, jalkapallomiehet Juha Malinen ja Mixu Paatelainen sekä raviohjastajana tunnettu ja ammattivalmentajalisenssin jo vuonna 1979 saanut Jorma Kontio. Vuoden 2024 antia olivat Vesa Tikanderin ja Teemu Vuorenpään Opiskelijoiden Liikuntaliiton satavuotisista vaiheista kirjoittama tutkimushistoria sekä Ville Toivosen populäärimpi Maailman parhaat kuninkuusravit, jonka an sioihin kuuluu nykyään kirjoissa harvinainen tulosluette lo. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 91 ennätyslukemissa. Teoksesta näkyy valtaisa haastatteluurakka, jossa erityisesti suurten ikäluokkien jääkiekkoilijapolvi saa äänensä kuulu viin. Miten käy perinteisen tietokirjan. Onko laajojen tietokirjojen käymässä samalla tavalla kuin aikoinaan tietosanakirjojen. Näkökulma on nimenomaan entisten pelaajien: kirjan taustalla ovat vaikuttaneet heidän järjestönsä Liiga Alumni ry sekä Alumnin Tukisäätiö. Niissä algoritmi aina kin vielä kietoo täysin virheellisen faktan osaksi uskottavaa esitystä. Vuoden urheilukirja kilpailun finaaliin nousi kaksikin huumorista ammentavaa kirjaa. Vuoden urheilukirjaksi 2024 Reetta Meriläinen valitsi Johanna Nordlingin kir joittaman ja Bazarin kustantaman täysiverinen tietoteoksen Jalkapallon muotoinen Saksa. Kyseessä on monipuolisuudessaan ylittämä tön uintiurheilukirja, jossa elämäkerralliset – eivätkä vain juhlakirjan päähenkilöä koskevat – ainekset kutoutuvat suo malaisen uintihistorian vaiheisiin. Veijareiden seikkailut vetoavat kaikenikäisiin. Mikkolan uin tilajitrilogian kolmas osa, suomalai sen uimahypyn historia, jäi valitet tavasti kesken. Jälkimmäinen sävyttää entistä enemmän urheilijaelä mäkertoja mutta aivan erityisellä tavalla Johanna Aatsalon muistelmakirjaa Paljastus, jossa hän palaa talven 1998 do pingpaljastusjuttuunsa sekä sen käänteentekevään vaiku tukseen koko hänen elämäänsä. Jalkapalloilija Permarim Hetemajsta kertova kirja Selviytyjä puolestaan yhdistelee erinomaisesti yhdistelmän avoimen päähenkilön kertomaa ja jalkapallokulttuuriin syvällisesti perehtyneen kirjoittajakaksikon Erkko Meri– Gert Remmel näkemyksiä. Tunnetta ja huumoriakin löytyy Tiedon lisäksi urheilukirjoissa oli viime vuonna tarjolla poikkeuksellisen hienosti huumoria ja vahvaa tunnelataus ta. Urheilulajien ja lajiliittojen laajoja historiateoksia il mestyi taajaan kuluvan vuosituhannen kahdella ensim mäisellä vuosikymmenellä. Uinnista on kirjoitettu viime vuosina paljon muutakin hienoa historiaa. Kun kirja vielä kannustaa raikkaasti kaikkia liikku maan, Paikoillenne, valmiit, hep! saa itseltäni vuoden luku suosituksen, mielellään lähipiirin lasten seurassa. Nyt tahti näyttää hiipuneen, mutta 1930luvulla perustettujen erikoisliittojen juhliessa satavuotisiaan voisi olettaa vielä silläkin suunnalla tapah tuvan. Tätä tietämystä He temajkirja lisää kiitettävästi pelaa jan näkökulmasta. Urheilun ja liikunnan alalta ilmestyy kyllä edel leen tutkimuksia mutta yleistajuisia tietokirjoja vähemmän
Jouko Kokkosen toimittamassa Urheilun murros -kirjassa ei kuitenkaan arkailla, vaan viestitään jo otsikossa, että nyt ollaan ison asian – murroksen . Se on erityisen tarpeellinen, jopa välttämätön, sillä 300 sivua tiederaportointia on hallinnon ja järjestöjen soveltajille työläs: ”ei ole aikaa” (eli lukematta jää) ja suurelle yleisölle ylivoimainen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178. Ohittaa ei sovi urheilijoita kommentoivan someyleisön merkitystä. Teemat ovat ajan oloon osuvia. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com. Kirjan artikkeleihin ei ole liitetty tiivistelmiä, joiden avulla malttamattomat saisivat pikakäsityksen kirjan annista. Jos näin tapahtuu ja lumipallo lähtee vauhdilla pyörimään, se kyllä riittää yhdelle kirjalle. Riippumatta siitä, julistetaanko suomalaisen urheilun nykyaika myöhemmissä tarkasteluissa muutoksen, murroksen vai kaaoksen ajaksi Urheilun murros -kirja on painava puheenvuoro sen puolesta, että tutkimuksen jatkoksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Kirjoitustyylit ovat yhdenmukaisia: kieli on käsitteellistä, tyyli tiukasti asiakeskeistä ja johtopäätökset varovaisia kuten tiedetekstissä yleensä. Kirjoittajista (23 henkilöä) kaikilla on enemmän tai vähemmän vahva tutkijatausta, joten artikkelit lienee saatu kivuitta akateemiseen raportointimuottiin. Etenkin epäkohtien poistaminen kaipaa tutkijoiden ja soveltajien yhteistyötä. Kritiikin sietäminen ja muutostarpeen sisäistäminen näillä sektoreilla ymmärretään mahdolliseksi tieksi kohti näkyvyyttä ja lisäresursseja, mikä aina on toimiva porkkana. Keuruu 2025. Tiivistelmien puutetta korvaa Outi Aarresolan mietitty kymmenen sivun yhteenveto kirjan lopussa. Artikkelit tukevat kirjoittajiensa tutkijauraa. Laaja-alaisen osaamisen vaatimus teettää etenkin järjestöissä ”ylimääräistä” työtä ja patistaa asenteiden tarkistamiseen. Kuten Jari Kanerva kirjan saatesanoissa toteaa, urheilun asemaa Suomessa on tarkasteltu 2020-luvulla vähän varsinkin kriittisistä näkökulmista. Tämä on vuosikymmenestä toiseen ollut tarpeellinen muistutus, sillä kuten Tahko Pihkala jo vuonna 1945 totesi, ”urheilu on omilleen arvostelun yläpuolella”. Kirjan teemoista järjestöille helpoimpia lienevät media sekä markkinat. Samalla hän korostaa, ettei analyyttisyys ja kriittisyys, jota kirjan artikkelit kauttaaltaan edustavat, tarkoita urheilukielteisyyttä. ”Liikunta on yhteiskunnallistunut, ja yhteiskunta liikunnallistunut”, kuten Juha Heikkala pari vuosikymmentä sitten tiivisti. keskellä. Mikäli mainituilla alueilla tapahtuisi konkreettisia ja olennaisia parannuksia, moni suostuisi uskomaan, että todella elämme murrosaikaa. ”Tarttuessaan yhteiskunnallisiin aiheisiin ja urheilun epäkohtiin urheilujournalismi pyrkii pois maineestaan toimitusten ’leluosastona’”, Aarresola kirjoittaa viitaten Veera Ehrlénin artikkeliin. 92 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 arvioitua K i r j a Urheilun rajat venyvät (ja paukkuvat?) Jouko Kokkonen (toim.): Urheilun murros. Teemojen kaikki artikkelit korostavat kuinka menestyäkseen urheilukulttuurissa pitää ymmärtää muutakin kuin urheilua. Nykyään urheilumediaa ohjaavat ensisijaisesti asiakkaan – ei urheilun . Toisaalta kirjan tavoitteeksikin on asetettu ”vain” toimiminen pelinavauksena urheilun syvempään ymmärtämiseen. Yhteisen pöydän ääressä tutkijoiden on tarpeen tinkiä tiedekielestä ja venyä käytännönläheiseen pohdiskeluun, vaikka se voi tuntua vieraalta. Tutkijat nostavat kirjassa esiin useita tekijöitä, jotka viittaavat murrokseen tai sen mahdollisuuteen. Ihmisen elämässä sellainen on murrosikä. Yhteiskunnallisia murroksia on usein vaikea vahvistaa reaaliajassa. Teksteistä kiittävät erityisesti lähdeaineistoa kaipaavat opiskelijat. Työskentelyä arvojen ja ruumiinkokemusten parissa on vaikea tiivistää vuosikertomusten tilastoja tasetietoihin, joilla toimintaa ensisijaisesti mitataan. Se lienee paljon suurempi kuin somekansa tiedostaa. Kirjan johdannossa Kokkonen esittelee lyhyesti suomalaisen urheilun murrosvaiheita sekä ajankohtaisia globaaleja ja kansallisia muutostekijöitä. Kirja koostuu 17 tutkimusartikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu, sekä johdannosta ja lopun yhteenvedosta. Urheilun murrosta lähestytään neljästä näkökulmasta: media, arvot ja etiikka, urheilijan ruumis sekä markkinat. Kirjassa pureudutaan kiitettävästi urheilun epäkohtiin kuten rasismiin, epäasialliseen kohteluun, kiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään, valmentajan väärinkäytöksiin, verkkovihaan, kehon arvosteluun, terveyttä uhkaaviin toimintatapoihin ja urheilijan särkymiseen. Niiden perusteella hän katsoo, että ”on paikallaan sanoa suomalaisen urheilun olevan murroksessa – vieläpä osana kansainvälistä urheilua”. Sen sijaan arvot ja etiikka sekä urheilijan ruumis lienevät edelleen järjestöille kiusallisia teemoja. Muutos lähtee vuorovaikutusvajeen korjaamisesta, ei tutkimustiedon jakamisesta. Laajin yhteisymmärrys lienee (urheilu) mediakentän murroksesta. Silloin kirjoitetaan myös hyvän urheilukertomuksen kääntöpuolista. odotukset. Vuoropuhelussa tutkijoiden on omaksuttava myös kuuntelijan rooli. 324 sivua. Se kuvaa mittavaa repeämää tai isoa käännettä. Murros on vahva sana. Median muuttunut ansaintalogiikka ja monimediajulkaiseminen on ollut pakko hyväksyä myös urheilumaailmassa. Tutkijoiden ja hallinnon piirissä nämä otetaan jo vakavasti, mutta tulokset tehdään tai jätetään tekemättä järjestöissä ja seuroissa
Erkki Vettenniemi on oikeastaan jo käsite. Kirjan ytimessä on hiihtäjäpoika Marko, joka tavoitteli itsestään olympiahiihtäjää vuodeksi 1952, mutta olympiavuosi tekikin hänestä kirjailijan – ja toki siinä sivussa, veljiensä ja isänsä kanssa, olympiasoihtua Helsinkiin kiidättäneen soihtuviestin juoksijan. Kuten se, että Saarijärven Pullistuksella oli kirjallisuusjaosto. Tämä kirja pitää ottaa kokemuksena, jonka kukin voi kokea tavallaan. Kisoihin hän meni myös katsojaksi veljensä kanssa. Kuvailu on värikästä, ajatus polveilee koukuttavasti, mutta silti faktat tömähtelevät tiskiin niin, että niihin on hyvä nojata vähän yllättävämpääkin johtopäättelyä. 400 metrin juoksu on sellaista. Maitohappo tuli tutuksi jo nuorena, mutta se, että hän viisikymppisenä päätti kerrankin elämässään laittaa minkään asian kanssa aidosti kaiken peliin, tuotti yllättävänkin laaja-alaisesti ajatuksia inspiroivan kirjan. Kirja on toki ihan perinteistä urheilukerrontaakin, käydään tarkasti läpi harjoittelevan ja urheiluaan kehittämään pyrkivän ihmisen arkista latua, mutta pintaan nousee muutakin. Osa niistä saa miettimään. Mitä tuo nyt on Saarijärveltä Helsinkiin (300 kilsan pyrähdys) hiihtotreenin, uittoelämän ja kovan ruumiillisen työn karaisemalle terveelle nuorukaiselle, jonka sisällä sykkivä taitelijasielu näkee esteiden yli, läpi ja taakse. Polkupyörällä. Warelia 2024. Silti kirjan varsinainen ansio on siinä, mikä tämän kirjailijan kohdalla on tullut ennenkin tutuksi. Aina on tarjolla näkökulmien kääntelyä, haastoa ja löytöä niin, ettei akateemisten, kirjallisten ja journalististen piirien tylsämielisin osasto kyydissä pysy. Kirja on täynnä kiehtovia yksityiskohtia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 93 K i r j a Jäljittelemätöntä tarinaa Tappereista Erkki Vettenniemi: Kirjailijan latu – Miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio. Kynässä ja ajattelun assosioinnissa on omalaatuista postmodernismin alalajia, jopa gonzohenkeä hehkuvaa arvaamattomuutta, jossa silti samalla kumisee perinteisen haanpääläisen realismin jämäkkä poljento ja päätalomainen yksityiskohtaisuuksien tarkkuus. Voi suorituksia laittaa ajan perusteella jonoon, mutta mitä loppuaika kertoo itse kunkin juoksijan sisäisestä prosessista ja kokemuksen laadusta – siis tiestä pisteeseen, jossa pistooli pamahtaa ja juostaan niin lujaa kuin uskaltaa kohti väistämätöntä happoseinää, ja sen läpi. Kun näihin kirjoihin tarttuu, ei koskaan oikein tiedä mitä odottaa sopii, ja toisaalta tietää. Itse tykkäsin, muinoin tätä hullua lajia treenannut kun olen, mutta juuri siksi en osaa sanoa miten lajille vieraampi jaksaa tämän kierroksen maaliin kirmata – vaikka kirjan rennosti laukkaavat huippukohdat ovatkin terveellistä ja ajatuksia antavaa luettavaa kaikille. JARI KUPILA K i r j a Treenaavan ihmisen matkassa Miika Nousiainen: Ratakierros. Jätän nyt juonipaljastukset, mutta Tapperin nelihenkisen veljessarjan kasvutarinaa ja koko perheen dynamiikka katsellaan sellaisesta kulmasta, että samalla tulee kuvatuksi paljon muutakin kuin taivasteltua perheen poikkeuksellisuutta. Kirja onkin toisaalta perinteinen sodan jälkeisen Suomen sukupolvitarina, sellainen ”Täältä tullaan eikä meinata”-kuvaus, joita vastaavia on muitakin kirjoitettu, tosin ei koskaan tällä tavalla. Tietenkin. Tarinaa ratakierrosta juoksevan ihmisyksilön kamppailusta lajin vaatimusten edessä on oikeastaan mahdoton arvioida. Se kuvaa osuvia huomioita muustakin kuin happovedoista ja 400 metrin oksennukselta maistuvasta ytimestä. Vettenniemi on kirjoittanut kuuluisan kulttuuriperheen veljessarjan hiihtäjäpojasta tarinan, joka toimii ihan vaan tarinanakin mukavasti. Kirja pysäyttää lukijansa ajattelemaan, saa perspektiivin heilahtamaan ja näkemään todellisuuden hieman täydempänä kuin ennen. Monessakohan seurassa toimii tänä päivänä minkään sortin kirjapiiri. Silti, edellisestä huolimatta, teoksen voisi liittää myös niiden tarinoiden jatkumoon, joissa lahjakkuus alkaa näyttää traagiselta. Maanisen harjoittelun ja ylipäänsä kaiken tekemisen hurjuuden taustana on alituinen paini vastustajista pahimman, oman mielen syövereistä nousevien ankeuttajien kanssa. Toki välillä tulee mieleen, että vaikka Miika Nousiaisessa on ainekset sukupolvensa Veikko Huoviseksi,. Miika Nousiainen ei ole radalla niin noviisi kuin suurin osa kirjailijoista olisi. Legendaarista Daniil Harmsia mukaillen voisi todeta: ”Lukija, syvenny tämän tarinan ääreen, niin saat selittämättömän tunteen odottamattomasta – ja sen tuomasta hiljalleen aukeavasta oivalluksesta, jota et äsken tiennyt olevan olemassakaan.” Niin on käynyt taas. 232 sivua. Otava, 335 s. Olisiko hyvä idea perustaa sellaisia
Hän korostaa kuinka uimareiden seulominen massasta yhteisellä harjoitusohjelmalla ei toimi Suomessa. Toinen rata -osassa käsitellään laajasti myös uintivalmennusta. Muistan itse kuulleeni speedo-sanaa käytettävän Radio X:n lähetyksessä toistakymmentä vuotta sitten. Karvosen viesti on selkeä: ”On tärkeää ymmärtää, että kullekin uimarille sopivan menetelmän löytäminen on yksi suurimmista kansallisen uintimme vahvuuksista.” Kolmannen kokonaisuuden toisella radalla muodostavat olosuhteet, josta näkyvimmät maamerkit ovat entiset uimalaitokset ja nykyiset uimahallit. Kuitenkaan viiteapparaatti ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä käytetty kirjallisuus on liitetty artikkeleiden loppuun, mutta varsinaiset lähdeviitteet löytyvät kirjan lopusta – heti mainosten jälkeen. Toisille sellaisen hienoutta ei kannata selittää, toisille ei tarvitse, sanoisi Veikko Huovinen. Vuosina 1919–1993 SVUL kirjoitti Uimaliiton porvarillista uinnin historiaa ja TUL uintijaostoineen omaa työlaisurheilun historiaansa. Sellaista treenaavan ihmisen ajattelu on. Muistelu on enemmän Sinivalkoisten Speedojen muistelua kuin Antti Kasvion uintiuraan liittyvää. JARI KUPILA K i r j a Laaja suomalaisen uintikulttuurin katsaus Tero Matkaniemi (toim.). 430 s. Speedo-sanan käyttö on näppärästi levinnyt arkikieleen tarkoittamaan uima-asua. Artikkelikokoelma laajenee Kasvion elämäkerrasta vesiliikunnan käsikirjaksi, josta löytyy historiatietoa, lehtileikkeitä, uintitutkimusta, valmennustietoa ja yhteisöllisyyttä, jota kuvastaa muisteluosuus. Juhlakirja sisältää kattavan kirjoittajaluettelon, nimihakemiston ja lähdeviitteet. Nousiaisen mieli hyppii piirtäen osuvia kuvia niin urheilusta, kirjallisuudesta kuin yhteiskunnastakin. Tämä ei tavallista lukijaa haittaa, mutta hankaloittaa viitejärjestelmän sujuvaa käyttöä. Huovinen olisi puristanut tämän aiheen yhteen täysosumanovelliin, ei venyttänyt sinänsä hyvää ideaa romaaniksi. Teoksen on julkaissut kymmenvuotista taivaltaan juhliva lahtelainen uimaseura Speedo Masters Finland. Kolmas rata -osassa on annettu reilusti tilaa muistelulle. Onneksi Nousiainen silti yritti ja teki tämän kirjan. Kasvion ylisukupolviset uimariperinteet alkavat Käkisalmesta isoisän ja isoäidin kilpauinnista, jatkuen isän uintiuralla ja päättyen Antti Kasvion toimimiseen tyttärensä, Lounan, valmentajana. Kirjan vahvuus on se, että kerronta rönsyilee oikealla tavalla holtittomasti. Antti Kasvion tarinan päättää Kalervo Ilmasen kirjoittama Vesipallo – vaativa laji huippu-uimarillekin -artikkeli, joka valottaa oivasti marginaaliin jääneen palloilulajia ja sen historiaa. Kirjaa voi lukea pelkkänä huumorikirjana, mutta se on muutakin. Kirjan on toimittanut uintihistoriasta väitellyt Tero Matkaniemi. Tämä on rinnakkainen ilmiö vaikkapa mono-sanalle, joka oli alun perin hiihtojalkineen tuotemerkki. Kuin sellainen 400 metrin juoksu, joka rohkein mielin juostaan alusta alkaen niin lujaa kuin juoksija kyvyillään ikinä pääsee – ja tullaan loppuun niin kuin kaiken antaneena jaksaa. Osuva kuvaus urheilun ehdoilla elävän ihmisen kokemuksista laajenee paikoin suorastaan universaaliksi pohdinnaksi. Harvoin on yhtä osuvasti kuvattu miltä urheilu sisältä päin näyttää. Sinivalkoisten Speedojen voittokulku -juhlajulkaisu koostuu artikkeleista, joiden kirjoittamiseen ovat osallistuneet Antti Kasvion tuntevat tai tietävät ihmiset. Tätä asiaa kuvaava kirja pitääkin rakentaa niin, että lukijaakin hapottaa, kun urheilija on hukkumaisillaan pienten, mutta tärkeiden, yksityiskohtien mereen painonhallinnan, lisäravinteiden, ruokavalion, lihashuollon ja muun sellaisen kanssa. Ensimmäisenä on tarjolla kattava historiaosuus uintiurheilun rantautumisesta Suomeen ja ennen kaikkea Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) etupiirikamppailu uinnissa, joka kesti aina 1990-luvulle saakka. Se, miten Nousiainen kuvaa urheilua yhteisönä ja inhimillisenä kokemuksena, on paitsi osuvaa, myös kaunista ja kohdettaan arvostavaa tekstiä. Huomiot liikuntakulttuurin arki-ilmiöistä ansaitsisivat tulla huudetuksi ulos isoon ääneen jossakin muuallakin. Tätä kirjaa ei voi arvioida, mutta kokea se kannattaa. Huomio on aina pääasiassa, mutta kun asialliset hommat on hoidettu, mieli saa hyppiä kuin ellun kana. Speedo Masters Finland ry 2023. 9 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 arvioitua ihan vielä hän ei sitä ole. Mukana ovat seurat, kilpailut, harjoitukset ja uimareiden kohtaamiset. Juhlakirjan ote on miehinen, sillä yli 50 kirjoittajan joukkoon oli mahtunut vain kahdeksan naista. Kuin johdannoksi valikoituu Kari Keskisen artikkeli omakohtaisesta uintitutkimuksesta, jota seuraa Eetu Karvosen analyyttinen artikkeli uintivalmennuksen muutoksista viimevuosina. Näihin kahteen eri kattojärjestöön jakautuivat myös uimarit ja erikseen perustetut uimaseurat ympäri maan. Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu. Kiehtovaa on myös miten sosiologijuoksijakirjailija pohtii suomalaista yhteiskuntaa, sen muutosta parin edellisen sukupolven aikana ja omaa identiteettiään työläissuvun kasvattina sekä periaatteessa SDP:n ja TUL:n miehenä, joka on päätynyt keskiluokkaistuneena kirjailijana juoksemaan HKV:n paidassa. Juhlakirjan toisessa osiossa heijastuu tieteellinen ote, onhan kirjottajista suurin osa tutkijoita. Punainen lanka on tässä kokonaisuudessa uintiperheen yhteisöllisyys. Ensimmäinen kokonaisuus on katsaus Antti Kasvion uintiuraan ja hänen uintisukuunsa neljässä polvessa. Kirja on jaettu kolmeen osaan eli rataan. Kirjoittajat ovat päättäneet, että julkisuutta ei haeta klikkiotsikoilla. Toisaalta, kun kyse on MM-kisoihin tähtäävän urheilijan laajennetusta päiväkirjasta, sivuutetaan tuo. Teksteissä käydään huolellisesti läpi lähes kaikki uintiin liittyvät elämänvaiheet, mutta muuhun elämänkulkuun ei juuri tartuta. JARI KANERVA pääsihteeri jari.kanerva@lts.fi
Kun kännykät lentävät nurkkaan, niin ystävykset rynnivät läpi eri liikuntamuotojen, metsäretken ja hyötyliikuskelun kautta aina huipputennikseen ja -yleisurheiluun saakka. Tämän jälkeen pelaajien sosiaaliturvaja eläkeasiat olivat pinnalla entistä kiivaammin. Haluamme silti kehottaa vaikea-asteisiakin tosikoita haastamaan itsensä Tatun ja Patun parissa. Harri Pirinen on tehnyt ison työn puristaessaan Suomen jääkiekon vaiheet yksien kansien väliin. Suuria puutteita ei löytynyt. Jos pelaaja. Aikuisiltakaan kirja ei ole kielletty, mutta ilman perustason huumorintajua ja lapsenmielisyyttä Outolan meininki ei välttämättä puhuttele. Yhtenä lankana on, määritelläänkö jääkiekkoilijat ammattilaisiksi vai amatööreiksi. Tatu ja Patu ovat siis ainakin hetkellisesti elämäntapamuutoksen kourissa. Määrä on vaikuttava ja myös näkyy pieteetillä kirjoitetussa kirjassa. Esimerkiksi Juhani Tamminen kertoo tienanneensa ensimmäisenä HJK vuotenaan 1971 niin paljon, että osti Helsingin Alppilasta kaksion. Voipa Tatun ja Patun vinkeillä luoda vaikka oman taukojumppataitokävelyohjelmankin. Tämä tuntui puhuttelevan uusimmassa kirjassa myös nuoria raatilaisia, ja ensimmäisten kommenttien joukossa nousi esiin muun muassa kymmenien yksityiskohtien seasta bongattu pride-pinssi. Pinnarahat olivat julkinen salaisuus, palkkiot maksettiin käteisenä tai korvauksen sai muina hyödykkeinä. Kirja kuljettaa lukijan 1950-luvun luonnonjäiltä ja Tampereen Koulukadun tekojään valmistumisesta, karanteenisääntöjen, puoliammattilaisuuden, valmennuksen kehittymisen, SM-liigan perustamisen, siirtokorvauksien, pelaajien ulkomaille siirtymisen ja Leijonien menestysvuosien kautta lopulta SM-liigan muuttumiseen suljetuksi ammattilaissarjaksi. Kirja on itsessään hieman kuin liikuntasuositus. lk, taiteilija) Miko Kamsula, 12-v., (6. Juoni ja tapahtumien käänteet arvioitiin hyviksi ja meininki kaiken kaikkiaan hauskaksi, nopeatempoiseksi ja sopivan villiksi. Kun vauhtiin päästään, niin sitten mennäänkin taas Tatulle ja Patulle ominaisesti kaasu pohjassa. K i r j a Pikkutarkka kuvaus Suomi-kiekon vaiheista Harri Pirinen: Amatööreistä ammattilaisiksi – suomalaisen jääkiekkoilijan pitkä matka järvien jäiltä maailmanmestariksi. Suomessa pidettiin kauan yllä ideaalia jääkiekkoilijoista amatööreinä. (4. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa parhaat kotimaiset pelaajat ansaitsivat hyvin, mutta palkkiot maksettiin pimeästi. Arviointiraadilla oli entuudestaan mittatikkuna ainakin puolen tusinaa Tatu ja Patu -kirjaa. Kirjaan haastateltuja ja sen teossa muutoin auttaneita henkilöitä on kirjan lopussa listattu peräti 110. Ihmettelimme ja arvioimme joulunpyhinä koko perheen voimin outolalaisten tempauksia. Suosittelemme kirjaa yksimielisesti kaikille 5–13-vuotiaille sarjakuvista ja urheilusta innostuville sukupuolille. Kirjan Monty Python -tyyppinen taitokävelyohjelma (taukojumppa) myös testattiin isovanhempien kanssa ja todettiin erinomaiseksi. Tällä kertaa veljekset kuitenkin jumittavat nykymeiningin mukaisesti älypuhelimien ääressä. Wikipedia kertoo, että tyttäriltään saamansa palautteen myötä Havukainen ja Toivonen ovat kiinnittäneet huomiota hahmojensa moninaisuuteen. Teos-kustantamo, 392 s. lk, jalkapalloilija) Jonne Kamsula, 50-v., (LTS) Vuoden urheilukirjaksi 2024 valittu Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa on arvioitu Liikunta & Tieteen numerossa 3/2024 ja finalistiteos Johanna Aatsalon Paljastus – tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa numerossa 4/2024. Heidän ystävänsä Veera pölähtää paikalle ja patistaa tik tokin jäykistämät pojat ylös, ulos ja liikkumaan. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen yhdessä kirjoittaman ja kuvittaman, lapsiperheille tutun, Tatu ja Patu -sarjan uusimman teoksen Paikoillenne, valmiit, hep! tarjoama lukukokemus onkin varsinainen liikuntasuoritus. Seurat halusivat kaikin keinoin välttyä solmimasta pelaajien kanssa virallisia työsuhteita. Paikoillenne, valmiit, hep! JONNE KAMSULA Erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura jonne.kamsula@lts.fi Lukijat ja arvioitsijat: Minka Kamsula, 10-v. Jalkapallon osuus olisi toki voinut olla sivumäärältään suurempikin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 9 5 K i r j a Onnistunut urheiluseikkailu Outolassa Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu – Paikoillenne, valmiit, hep! Otava 2024, 40 sivua Outolan veljeksillä, Tatulla ja Patulla, on yleensä sata lasissa – vauhtia piisaa, sattuu ja tapahtuu. Perheen taiteilijaa ihastuttivat yksityiskohtainen ja runsas kuvitus, kun taas perheen fudisharrastajaa puhuttelivat urheiluaiheet. Vuonna 1977 pelaajien palkkiot määrättiin veronalaisiksi. Vaikka edellisestä lukukerrasta olikin aikaa, niin uutuuden todettiin sijoittuvan palkintopallille – siis ihan Tatu ja Patu -seikkailujen kärkipäähän. Aiheita on paljon, välillä tuntuu, että liikaakin. Allekirjoittaneelle aikuislukijalle kirjassa on hieman liikaa valistuksen makua, mutta se ei tuntunut nuorempia lukijoita haittaavan (tai kiinnostavan) lainkaan
Vuorenpää tuo esiin, että OLL toi Suomeen myös uusia lajeja, joista salibandy ja futsal ovat hyviä esimerkkejä. SAUL vauhditti osaltaan myös pesäpallon suosion kasvua. 312 sivua. Tikanderin tehtävää on vaikeuttanut arkistoaineiston osittainen tuhoutuminen 1970-luvulla, mutta kokonaiskuva piirtyy kirkkaana. Ehkä pieni tiivistys olisi ollut paikallaan. Opiskelijaliike tuo mieleen opiskelijoiden 1960ja 1970-luvulla organisoimat yhteiskunnalliset liikkeet. Kirjan loppuun Pirinen on nostanut osuvia ja olennaisia kysymyksiä siitä, mitä jääkiekkoväki lajiltaan jatkossa haluaa. Loppuun olisin kaivannut jonkinlaista tilastoliitettä edes Suomen mestareista, Leijonien arvokisoista ja -sijoituksista. Itsekin järjestöhistorioita kirjoittaneena tiedän, että tehtävä ei ole ollut helppo. Suomen järjestäytynyt opiskelijaja korkeakoululiikunta 1924–2024. SAUL:n johtohenkilöistä Akseli Kaskela teki näyttävimmän uran urheiluelämässä, minkä Tikander huomioi. SM-liigan toimitusjohtajana vuosina 1989–2006 työskennelleestä Urpo Helkovaarasta kirja ei puolestaan piirrä kovin sympaattista kuvaa. Teoksesta käy ilmi, että 1960–1970luvun huippupelaajalla ja asianajajalla Juha Rantasilalla on ollut merkittävä rooli jääkiekkoilijoiden ammattiaseman parantamisessa. JOUKO KOKKONEN. HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija K i r j a Ylioppilaiden kilpailutta jasta opiskelijoiden liikuttajaksi Teemu Vuorenpää & Vesa Tikander: Sata vuotta opiskelijaliikettä. Ulkoasultaan teos on hieno, mutta kun aloittaa luku-urakan, niin havahtuu nopeasti siihen, kuinka tiiviisti teksti on ladottu. SAUL:n toiminnan runko oli kilpailutoiminta. Sama koskee 1997–2001 ilmestynyttä Ollilaista. Halutaanko, että Liigassa mahdollisimman monella on mahdollisimman kivaa, ja pidetään Liiga 16 joukkueen mammuttisarjana. Se ei ole välttämättä onnistunein. Kirja on kaikille jääkiekkoentusiasteille varsinainen tiedon runsauden sarvi, mutta tarjoaa muillekin osuvaa aikalaiskuvausta. 96 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 arvioitua sopimus olisi tulkittu työsopimukseksi, seurat olisivat olleet velvoitettuja maksamaan pelaajien palkkojen sivukulut eli sosiaaliturva-, eläkeja vakuutusmaksut. Kaskela johti Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi muuttunutta järjestöä vuosina 1963–1971 ja hoiti lähes saman ajanjakson Suomen Olympiakomitean puheenjohtajuutta. Ote ei pysy ihan yhtä tiukkana Teemu Vuorenpään kirjoittamassa Opiskelijoiden liikuntaliiton osuudessa. Opiskelijat alkoivat enemmän liikkua, ja monet jatkoivat harrastamista opiskeluvuosiensa jälkeen. Moni liikuntaja urheiluvaikuttaja on aloittanut uransa opiskelijaliikunnasta. Universiadit ovat saaneet teoksessa ehkä liikaa tilaa, vaikka toisaalta kylmän sodan aikaisesta OLL:n tasapainoilusta idän ja lännen välillä on mielenkiintoista lukea. Järjestöpoliittisia kiemuroita Vuorenpää avaa hyvin. Oheisteksteissä on nostettu hienosti esiin tuntemattomampien pelaajien tarinoita, kuten Jarkko Varvion ja Jarmo Kuusiston, ja hauskoja sattumuksia vuosien varrelta. OLL:n vaikutus suomalaiseen liikuntakulttuuriin ei nouse täydessä mitassa esiin, vaikka se oli etenkin 1970–1990-luvuilla huomattava. Jos ei jaksa kahlata koko teosta läpi, niin suosittelen lukemaan erillisiä kainalojuttuja. Hän oli perustamassa pelaajayhdistystä ja urheilijarahastoa. OLL-taustaa on esimerkiksi Risto Niemisellä (Veikkaus ja Olympiakomitea), Harri Syväsalmella (OPM/OKM), Raija Iisalo-Mattilalla (OPM/OKM), Teemu Japissonilla (VALO ja SUEK). OLL-vuosilta aineistoa on yllin kyllin. OLL:n vuosina 1989–1996 julkaiseman Liikuttajan Vuorenpää ohittaa maininnalla, vaikka lehti oli laajalti luettu liikuntapoliittinen julkaisu. Tämän vuoksi SM-liigan pelaajasopimuspohjassa oli valmiina klausuuli: ”Tämä sopimus ei ole työsopimus.” Kysymys joukkueurheilijoiden työsuhteesta ja sosiaaliturvasta ratkesi vasta vuonna 1994 kun vakuutusoikeus oli yksimielinen siitä, että Oulun Kärpissä kaudella 1987–1988 SM-liigaa pelannut Gary Yaremchuk oli ollut työsuhteessa seuraan. Vesa Tikander takoo tarkasti Sata vuotta opiskelijaliikettä -teoksessa Suomen Akateemisen Urheiluliiton (SAUL) aikakaudesta. Pienen piirin suhmuroinnissa Helkovaara on ollut usein mukana. Hän muun muassa vastusti pitkään pelaajien työsuhdetta seuroihin, kiersi kyseenalaisesti Bosman-sääntöä sekä oli ajamassa liigan sulkemista. Vai halutaanko, että Suomessa kehittyy hyviä, kansainvälisen huippupelin vaatimukset täyttäviä pelaajia vai halutaanko voittaa pelejä juniorisarjoissa. Järjestöllä merkitys oli suuri koripallon ja suunnistuksen tekemisessä tunnetuksi Suomessa. Kaikkineen OLL on ollut melkoinen liikuntapoliittinen kasvattajaseura, mutta tämä jää vain tietäjien tietoon, kun OLL-vaikuttajien myöhemmät vaiheet puuttuvat tekstistä. Jäin myös miettimään teoksen nimeä Vuosisata opiskelijaliikettä. Teksti myös vilisee ottelutuloksia, vuosilukuja, palkkioja palkkasummia sekä niiden muunnoksia nykyrahaksi. Näihin seuroilla ei olisi ollut varaa. Omakohtaista liikuntaharrastusta se yritti herätellä järjestämällä massaliikuntaa 1930luvun lopulla ja erilaisin tempauksin 1960-luvulla. Pelaajien sosiaaliturva-, eläkeja vakuutusmaksuasioita käydään kirjassa läpi hyvin seikkaperäisesti. Opiskelijoiden liikuntaliitto 2024. Hän oli vuosikymmeniä Suomen Voimisteluja Urheiluliiton keskeisiä toimijoita. Niiden vanavedessä myös OLL:n rooli muuttui ylioppilaiden kilpailuttajasta opiskelijoiden liikuttajaksi, mistä historiateos antaa reunahuomautuksistani huolimatta hyvän yleiskuvan. Suurempi fontti olisi lisännyt sivumääriä, mutta tuonut taittoon väljyyttä. Politiikka jylläsi vahvasti myös OLL:ssa 1970-luvulla. Tosin asemansa puolesta hän oli seurojen puolella, mutta olisiko peliä ilman pelaajia. Rajaaminen on vaikeaa, eikä se ole tässä teoksessa täysin onnistunut. Ne ovat ehdottomasti kirjan parasta antia
Sarje pitää tärkeänä tietolähteenään myös haastatteluja, joita on kirja lähdeluettelon mukaan peräti 85. Omakustanne 2024. Pieniliikkeisestä asentovoimistelusta vapauduttiin viimeistään 1960-luvulla. Sen sijaan monet kirjan loppuosan värikuvat ovat tukkoisia ja epätarkkoja. Pitkään tärkeintä oli järjestys ja yhdenaikaiset liikkeet, joten ei koreografia voinut olla kovin vaikea. Erityisesti kouluille suunnattu uusi liikuntakasvatuselämys yhdistää urheiluja liikunta-aiheiset tiedot, taidot ja tunteet hauskojen liikuntapisteiden ympärille. Perinteisesti museoiden tehtävänä on edistää koulutusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista osallistumista – ja nyt myös liikuntaa. Se kannustaa katsojaansa uskomaan omiin unelmiinsa ja löytä. Historiapoliisi vaatisi lisäksi otsikon ”nykypäivään” vaihtamista täsmällisempään muotoon, sillä ”nykypäivä” menee nopeasti päiviltä pois. Naisten julkiset kenttävoimisteluesitykset olivat uutta julkisuutta ja sinällään aluksi hyvin uskallettua. Lukija saattaa tosin jäädä oman onnensa nojaan. FT ja VTT Sarje on väitellyt vuosina 1994 ja 1999 tanssitaidenäkemyksistä ja tanssitaidemaailman sosiaalisesta muutosdynamiikasta. Urheilumuseo Tahdossa on päässyt marraskuun 2024 lopusta lähtien itsekin hikoilemaan ja nauttimaan liikunnan riemusta, kun Tahdon Liikuntaseikkailu valtasi yhden urheilumuseon näyttelysaleista. Liikuntapisteitä kiertäessä on mahdotonta olla huomaamatta seinän kokoista Stanley Cup -kuvaa. Kirjassa vanhat valokuvat ovatkin kelvollisia ja voimistelun henkeä kuvaavia. Historianäkökulman sijaan Sarje nojautuu hiukan päälleliimatusti sosiologi Riitta Jallinojan vuonna 1991 esittämiin jaksotteluihin yhteiskunnan modernisaatiosta. Liikuntaseikkailu pääsi kohdallani tavoitteeseensa, sillä tarkoitus on innostaa kaikenikäisiä löytämään oma suhteensa liikuntaan. Tämä teos tarjoaa siis voimistelun vaiheisiin esiintymisen näkökulman. Kielipoliisi sakottaisi kirjan otsikosta: numeroilmaukset vuosiluvuissa pitää kirjoittaa ilman välilyöntiä. Innostus tarttui, kunnes ensimmäinen maailmansota rajoitti kokoontumisvapautta. Ne herättivät uteliaisuutta ja olivat näin oivallinen propagandakeino naisvoimisteluaatteen levittämiseksi. Kuva ilmentää skeittausja jääkiekkokulttuurien ainutlaatuista kohtaamista. Siinä jääkiekkoilija Aleksander Barkov poseeraa kameralle Stanley Cupin takana, kun ammattiskeittaaja Marius Syvänen tekee maailman ensimmäisen skeittitempun pokaalin ylitse. Suurnäytösten valokuvissa korostuvat kurinalaiset suorat rivit, ”viivakauneus” jo valotusteknisistä syistä, mutta todellisuudessakin järjestys, kurinalaisuus ja virheettömyys olivat pitkään yhteisvoimistelun keskeistä sisältöä. Mainioita tunnelmapaloja niistä on rakentunutkin, mutta kokonaan niiden varaan rakennetut luvut jäävät faktasisällöltään köyhiksi. ISBN 978-952-94-9750-8 Liikuntahistorian tutkija Aino Sarje pitää voimistelun suurjuhlien yhteisnäytösten valokuvia todistusvoimaisina peileinä, joiden kautta voi analysoida naisvoimistelun vaiheita. Uusi nousu alkoi 1920-luvulla, jolloin voimisteluliitot ottivat näytösten ohjat käsiinsä. Sinänsä esiintyminen on aina kuulunut naisvoimisteluun. Kenttänäytökset olivat liittojen organisoimia ja keskeinen osa voimistelukulttuuria, sillä yksittäiset seurat harjoittelivat näytösohjelmia keskuudessaan ja juhlille kokoonnuttiin eri puolilta Suomea. Naisten ei ollut vielä 1880-luvulla soveliasta osallistua julkisiin voimistelunäytöksiin eikä valokuvaus ateljeiden ulkopuolella ollut yleistä. Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että joululomia levottomana odottaneena innostuin päänäyttelyä enemmän itseni haastamisesta virtuaalisella jalkapalloseinällä ja uuden taidon oppimisesta minigolfviheriöllä. Pysyvä osa näyttelyä. Yhteisvoimisteluesitykset olivat valtavia spektaakkeleita, joissa oli tarkasti mietitty koreografia. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Kirjan otsikon ”hurma” oli massaesiintymisen ja katsojille massatapahtuman hurmaa, sillä voimistelujohtajien vision mukaan mitä suurempi massa, sitä suurempi massavaikutus. Aluksi niissä yhdistyikin kaksi aikakautensa suurta uutuutta – valokuva ja naisvoimistelu. Liikuntaseikkailu innostaa ja inspiroi ihmisiä kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja. Näytösvoimistelun suosio kasvoikin vuosi vuodelta: SVUL:n järjestämissä Suomen suurkisoissa vuonna 1947 SNLL:n voimistelijoita oli peräti 12 000. Kenttänäytökset ovat siis ikkuna, jonka läpi Sarje muodostaa kuvan naisvoimistelun kehityksestä. Sarje sanoo nojaavansa valokuviin tallentuneisiin hetkiin. Tietoisesti Sarje sanoo aikaisempaan tutkimukseen vedoten ohittavansa naisvoimistelun yhteiskunnalliset ja poliittiset sidokset eikä kertaa voimisteluliittojen historiaa. KAIJA VUORIO, FT tietokirjailija kaija.kh.vuorio@gmail.com N ä y t t e l y Tahdossa voi löytää oman tavan liikkua Liikuntaseikkailu. Voimistelun hurmaa -teoksen punaisena lankana ovat juuri suurjuhlien kenttänäytöksistä otetut valokuvat. Modernin ajan voimistelukoreografit liittivät voimisteluun tanssillisia elementtejä, puvuilla tehostettiin liikettä ja erilaiset välineet tulivat muotiin. Kirjan kovaa faktapohjaa ovatkin paitsi esitysten perustiedot juuri koreografien, säestäjien ja säveltäjien esilletulo. Esimerkiksi Kuopiossa naisvoimistelijat esiintyivät julkisesti ensimmäisen kerran jo 1889, tosin yleisössä ei ollut miehiä. Pääsimme tutustumaan Liikuntaseikkailuun Liikuntatieteellisen Seuran pikkujouluissa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 97 K i r j a Suurjuhlien yhteisvoimistelujen kenttäkavalkadit Aino Sarje: Voimistelun hurmaa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Siinä näkyy yksityiskokoelmista noukittujen somekuvien yleinen ongelma: resoluutio ei riitä
Äijämeininki puskee läpi osin tahattomastikin. Aktiivipuistojen ajassa varsinaiseksi vetonaulaksi liikuntaseikkailusta ei ole, mutta se takaa, että museovierailusta nauttivat myös perheen lapset ja nuoret. MTV lähettää kauden 2024–25 aikana 35-osaisen historiasarjan, joka koostuu keskimäärin hiukan yli kymmenen minuutin eri tavoin teemoitetuista osista. Sen sijaan erilaisia huippuhetkiä nähdään runsaasti. Matti Nykäsen mitalimäärä tai Amsterdamin kesäolympialaisten vuosiluku ovat epäilemättä osa urheilukulttuurimme hienointa historiaa ja tietovisojen peruskauraa. Tässä mielessä jääkiekko on aikamme kuva: enemmän, nopeammin, kovemmin. Peliasujen ja kaukalonlaitojen mainoksista näkee, millä yrityksillä on ollut eri aikoina rahaa sponsoroida jääkiekkoa. Sarja tarjoaa taatusti tunnemuistoja liigafiilistelijöille. Huomiota kiinnittää se, että ulkomaalaisten pelaajien ääntä ei kuulla, vaikka heidän panoksensa tulee esiin. Perimmäinen tavoite lienee kuitenkin yhteisen hyvän kasvattaminen. 9 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 mään oman tapansa liikkua ja pitää hauskaa. Useimmiten teemana ovat eri seurojen menestysvuodet ja laji eri aikojen huippuseurojen väliset kamppailut. 35 jaksoa. Sopivina annoksina sarja on suomalaisen urheilun ammattimaistumiskehityksen ja mediasuhteen muotoutumisen kevyt kertauskurssi. Dokumentti vahvistaakin ajatusta kovuudesta ja yhä kovemmasta vauhdista osana lajin luonnetta. Näyttelysalissa lapset, nuoret kuin aikuisetkin pääsevät kokeilemaan ja kisailemaan esimerkiksi pyörätuolikoriksessa, parkourissa ja subsoccerissa. SERIINA POSIO, LitM liikuntatieteiden asiantuntija seriina.posio@lts.fi T e l e v i s i o Lätkähehkuttelua liigataipaleelta Liiga 50 vuotta. Suomen ainoa täysammattilaissarja jääkiekon Liiga täyttää 50 vuotta. Mediassa uutisoitiin syksyllä 2024 Tahdon suhteellisen vähäisestä kävijämäärästä ja korkeista vuokrakuluista, minkä takia Urheilumuseosäätiö on pakotettu jopa kartoittamaan uusia, edullisempia toimitiloja. Jaksot ovat sopivanmittaisia. Vaikea tilanne on tarkoittanut liiketoimintamallin uudistamista, houkuttelevia erikoisnäyttelyitä ja liikuntaseikkailun kaltaisia innovaatioita. MTV. Tärkeintä on rohkaistua kokeilemaan, saada onnistumisen kokemuksia ja pitää hauskaa. Liikuntaseikkailun ympärille on luotu mielenkiintoinen oppimiskokonaisuus, joka tutustuttaa oppilaat suomalaiseen urheilukulttuuriin ja kannustaa terveellisiin elämäntapoihin sekä monipuoliseen liikkumiseen. Sarja käy läpi SM-liigan vaiheet vankasti urheilukylki edellä. Saattavathan kouluvierailut poikia uuden käyntikerran perheen kesken. Liikuntaseikkailu on osa kansallista Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Maaleja lauotaan ja Kanada-maljaa nostellaan. Toki siirtyminen amatööriydestä ammattilaisuuteen on esillä. Kun koko yhteiskuntaa on kannustettu huomaamaan liikkumisen mahdollisuudet, on Urheilumuseon panostus etenkin lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi luonteva. Liikunnallisten toimintapisteiden yhdistäminen urheilukulttuurin ja -menestyksen tarinaan on oivaltavaa. Liikkumiseen ei vaadita liikunnallisen ihmisen identiteettiä. Tahto kutsuu peruskoulun viidennen luokan opetusryhmiä ottamaan liikuntakasvatuselämyksen osaksi opetusta. Tahdon toiminnan taustalta löytyy kuitenkin ongelmia. Vaikka vanhan ajan ärjy valmentamistyyli saa osakseen hienoista arvostelua, niin kovuus on toisaalta arvossaan pelaajien puheissa. Tammikuun lopulla katsottavissa oli 23 osaa, joiden pohjalta sarjasta uskaltaa jo lausua mielipiteensä. Koululuokat seikkailevat museossa arkipäivisin heille varattuina tunteina. Se toimii kohtalaisesti myös kriittisemmin silmin katsottuna, jos suomalaisen urheilun ja etenkin jääkiekon kehityskulut ovat tuttuja. Esimerkiksi jääkiekkoilijoiden ja seurojen välisiä palkanmaksuun ja työsuhteisiin liittyviä jännitteitä ei sivuta. Tästä Liikuntaseikkailussa, erilaisine harrastusmahdollisuuksineen, onkin kyse. Tämän rinnalla Tahto pyrkii tarjoamaan liikkumisen iloa, oivalluksia ja onnistumisia koko perheelle. Dokumenttisarja pursuaa puhuvia miehiä, joilta monelta puuttuu hampaita tai kasvoja ”koristaa” arpi. Otteluvälähdykset kertovat oivasti jääkiekon muuttumisesta. JOUKO KOKKONEN arvioitua Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Liikuntaseikkailu tarjoaa myös oppimiskokemuksia koululaisille. Pitem pään ei liigamuistoistaan innostuvia eri-ikäisiä miehiä oikein jaksaisikaan katsoa. Tuotanto: Matheus Oy 2024–2025. Sinänsä haastateltavat laskettelevat tarinaa sujuvasti
Lisäksi ”puoliavoimissa” maaseutuvankiloissa oli 1 715 vankia. Liikunnan harrastajien määrän lisäämiseksi näyttäisikin tärkeältä motivoida työnantajia muuttamaan työolosuhteita ja aviomiehiä osallistumaan myös kotitöihin.” Arnold von Lerber tarkasteli pihaympäristön vaikutusta liikuntaympäristöön. ”Tämän tutkimuksen mukaan kiinnostus liikuntaan terveyden ja kunnon edistäjänä ja virkistyksen antajana lisääntyy ja kilpailullinen motivaatio vähentyy iän myötä. Siksi pihaympäristön suunnittelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapset. ”Lapset ovat pihojen pääkäyttäjiä. Hänen mielestään liikerytminen kokonaiselämys oli ”se jokin” voimistelullistanssillisessa liikunnassa. Mustonen viittasi Risto Telaman samassa lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin Metalliteollisuuden henkilöstöjen liikuntamotivaatiosta (METELI-tutkimus), jonka mukaan tutkimukseen osallistuneista naisista 72 prosenttia ilmoitti liikuntaharrastuksen esteeksi kotityöt ja perhe-elämän vaatimukset. Vilpposen mukaan oli valitettavaa, jos voimistelun tärkeimpänä tehtävänä pidettiin tiettyjen lihasryhmien voiman kasvattamista. Harrastus oli lisääntynyt 28 prosentilla. Liikesarjat ja kuntoilulliset tavoitteet eivät yksistään viehättäneet. He muistuttivat, ”että koululiikunnan tulisi ohjata oppilaiden liikuntatoimintoja vastaamaan oppilaissa viriäviä erilaisia tarpeita ja täten luomaan sisäinen motivaatio liikuntaa kohtaan”. Siitä ei voi antaa testituloksiin perustuvaa arvosanaa – onneksi! Se on koettavissa – ei vain yksilöllisesti, vaan myös yhteiselämyksenä –yhteisrytminä, joka usein vahvistaa ja syventää yksilöllistä kokemusta.” Tapio Nyholm esitteli vankien liikuntaharrastuksia. von Lerberin mukaan piha oli suunniteltava niin, että se antaa mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien syntyyn, mikä tuki myös yhteisen liikuntaharrastuksen heräämistä. Eniten vangit liikkuivat sisäpihalla ulkoilujen yhteydessä. Liikunnanohjaaja toimi vuonna 1972 ainoastaan Keravan nuorisovankilassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 99 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Sukupuolten tasa-arvoa liikuntaan P entti Mustonen toivoi Stadion-lehden 1/1975 pääkirjoituksessa Yhdistyneiden kansakuntien julistaman Kansainvälisen naistenvuoden tuovan tasa-arvoa liikuntaan. ”Tärkeimmät syyt ihmisten harrastamattomuuteen ovat ajanpuute, työn aiheuttamat esteet, kuten työn rasittavuus ja epäsäännölliset työajat, sekä erityisesti naisilla kotityöt ja lastenhoito. Hän arvioi, että jäljelle jäävästä 70 prosentista jopa puolet suhtautui periaatteessa myönteisesti liikuntaan ja myös harrasti sitä jonkin verran. Tämä on todettu myös aktiivisen harrastuksen yhteydessä siten, että yksilölliset kuntoilutyyppiset liikuntamuodot, kuten hiihto, kävely, uinti ja kuntovoimistelu säilyttävät liikuntalajeista parhaiten asemansa iän mukana.” Liikuntatieteellinen Seura järjesti joulukuussa 1974 Liikunnan motivointiseminaarin, jossa puhunut Lauri Laakso muistutti noin 30 prosentin ihmisistä harrastavan säännöllisesti liikuntaa. Tulosten mukaan koululaiset kokivat koulun liikunnanopetuksen tavoitteet – terveyden ja kunnon kohentumisen, virkistyksen ja rentoutumisen sekä sosiaalisten suhteiden vaalimisen – tärkeiksi. Yksistään valistus ei kuitenkaan riittänyt. JOUKO KOKKONEN. Vankien liikuntatoimintaa rajoittivat liikuntatilojen ja -välineiden puute. Yhdessä Ulla Kostiaisen kanssa Telama tarkasteli koululaisten liikuntaharrastusmotivaatiota. ”Tällaisessa arkitilanteessa suomalaisella naisella saa todella olla merkittävä motiivilataus sydämessänsä ennen kuin hän pitkän iltana päätteeksi kietaisee urkit ympärilleen ja trampakset jalkoihinsa ja pinkaisee purupolulle. Tämä pätee ainakin vielä 50-luvulla perheenemännän käyttäytymisnormistot oppineeseen naiseen.” Telama päätyi METELI-tutkimuksen liikuntamotivaatiota koskevia tuloksia esittelevässä artikkelissaan toteamaan, että väestön liikuntaharrastuksen lisääminen ei ollut ainoastaan motivointikysymys. Laakso arvioi, että liikkumisen määrään on mahdollista vaikuttaa tarjoamalla tietoa siitä, miten liikuntaa tulisi harrastaa. (Vuonna 2023 vankilmäärä oli keskimäärin 3 100.) Nyholmin mukaan liikunnanharrastaminen oli suosittua vankiloissa, mutta toisaalta 61 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vangeista kertoi liikuntansa vähentyneen vankilassa. ”Ehkä tiettyjen tekijöiden mitattavuus motivoi harrastajaa jossakin määrin, mutta rytmisen liikunnan antoisinta aluetta, esteettistä liike-elämystä ei voi mitata. Hänen mukaansa teollisuustyöväen liikuntaharrastuneisuuteen vaikuttivat työ ja työolosuhteet, yhteiskunnallinen asema ja elinolosuhteet. Suomen täysin suljetuissa kaupunkivankiloissa oli vuoden 1971 lopussa 2 801 vankia. Vanhuksille, sairaille ja liikuntaesteisille on tarjottava turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä pihaympäristö.” Pirkko Vilpponen käsitteli naisvoimistelun harrastamista, jonka suosio oli kasvussa
ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Ilkka Heinonen, Jari Kanerva, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Uudistetut kirjoitusohjeet. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Seuraavat jättöajat ovat 31.3.2025 ja 30.9.2025. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä
Aineisto on analysoitu määrällisesti studiolähetysten sisällön analyysiin kehitetyllä mittarilla. Television urheilulähetysten studio-osuuksia ei ole Suomessa aiemmin juuri tutkittu. ABSTRACT Kortelainen, V., Laine, A. Little academic research has been conducted to quantitatively analyse and compare studio coverage of TV sports on different networks in Finland. In contrast, C More’s coverage was fastpaced and focused more on entertainment values, with a greater emphasis on stars and personalities, reflecting commercial interests. Ylen studiot olivat tyyliltään journalistisempia ja niistä heijastuivat yleisradiotoiminnassa tärkeinä pidetyt kulttuuris-moraaliset periaatteet, kun sen lähetyksissä käsiteltiin selvästi enemmän muun muassa poliittisia aiheita ja kiistanalaisten kisojen taustoja. Tv-urheilua julkisin varoin ja kaupallisesti: vertaileva tutkimus Ylen ja C Moren Qatarin vuoden 2022 MM-jalkapallon studiolähetyksistä. Our sample consists of studio coverage of 12 matches televised by Yle and ten by C More. Tutkimusaineisto koostuu 12 Ylen ja kymmenestä C Moren televisioiman ottelun studiolähetyksestä. Kisojen ympärillä puhuttaneiden, pääosin kielteisten, yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittely väheni kummallakin kanavalla turnauksen edetessä. & Szeróvay, M. Tässä vertailevassa tutkimuksessa selvitämme julkisen palvelun Ylen ja kaupallisen C Moren Qatarin vuoden 2022 jalkapallon miesten MM-kisojen television studiolähetysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Mihály Szeróvay, LitT, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. C Moren nopeatempoisemmissa studioissa näyttivät puolestaan painottuvan viihdearvot ja kaupalliset periaatteet, mikä näkyi esimerkiksi tähtien ja persoonien korostumisena. In this comparative study, we aim to discover differences in public service broadcaster Yle’s and privately owned C More’s studio coverage of the FIFA World Cup Qatar 2022. Asiasanat: urheiluohjelmat, urheilujournalismi, vertaileva tutkimus, sisällönanalyysi. Analyysi on tehty jaotellen aineisto segmenteiksi nimetyiksi havaintoyksiköiksi (n = 744), jotka on luokiteltu mittarin sisältämien muuttujien mukaisesti. To conduct a content analysis, we developed a meter for quantitatively analysing studio coverage of TV sports and classified each segment (n = 744) within the variables of our meter. This implies a focus on cultural and moral principles essential to public service. Antti Laine, LitT, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede 62 (1), 101–110. & Szeróvay, M. Yle took a more journalistic approach to covering the event by placing greater emphasis on political topics and controversial issues surrounding the tournament. Liikunta & Tiede 62 (1), 101–110. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 101 TV-URHEILUA JULKISIN VAROIN JA KAUPALLISESTI: VERTAILEVA TUTKIMUS YLEN JA C MOREN QATARIN VUODEN 2022 MM-JALKAPALLON STUDIOLÄHETYKSISTÄ Vesa Kortelainen, LitK, maisteriopiskelija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Sports from public and private broadcasters: Comparing Finnish television’s studio coverage of FIFA World Cup Qatar 2022. As the competition advanced, the coverage dedicated to sociopolitical issues decreased on both networks. vesa.v.kortelainen@student.jyu.fi. Keywords: sports programmes, sports journalism, comparative research, content analysis TIIVISTELMÄ Kortelainen, V., Laine, A
Olympiakisojen lähetysoikeuksia Yle jakoi kaupallisen kanavan kanssa ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2018. (Nieminen & Pantti 2012, 70.) Esimerkiksi vuonna 2022 kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ansaitsi television lähetysoikeuksista lähes kolme miljardia dollaria puhdasta tuloa, mikä muodosti yli puolet organisaation vajaan 5,8 miljardin dollarin tulovirroista (Fifa Annual Report 2022). (Laine 2025.) Urheilun lähetysoikeudet ovat haluttuja, vaikka mediayhtiöiden näkökulmasta niiden hankkiminen ei usein vaikutakaan taloudellisesti järkevältä (Rowe 2003, 74). Paché 2022, 26–27). Suosittujen urheilutuotteiden lähetysoikeuksien hintojen noustessa oikeuksien jakamisesta eri mediayhtiöiden kesken on tullut yleisempää. Laine 2025). 2011). Tunteisiin vetoavuuteen tenhonsa perustavien urheilun mediaesitysten takaa löytyvät urheilun katto-organisaatioiden, kisaisäntien, seurojen, sponsorien ja median muodostamat urheilun tuotantokoneistot, joilta vaaditaan suosiollisen medianäkyvyyden takaamiseksi saumatonta yhteistoimintaa (Kolamo 2018, 11–14, 234). Suomessa monopoliasemansa 1990-luvulla menettänyt ja kaupallisten radioja tv-kanavien kanssa kilpasille joutunut Yle (Herkman 2005, 58) koki saman vuosikymmenen alussa ensimmäiset tappionsa kilpailuissa urheilutapahtumien lähetysoikeuksista (Sirkkiä-Jarva 2007, 469). (Kolamo 2014, 32–34.) Erilaisia kriittisiä kannanottoja ja poikkeamia tv-kerronnassa voidaan pitää Fifan ja kisaisännän näkökulmasta ei-toivottuina dramaturgisina murtumina (Kolamo & Levä 2022). Fifan MM-kisojen järjestämiseen liittyviä vaatimuksia ei nieltäisi oikeusvaltioissa ilman kompromisseja, mutta mittavista yhteiskunnallisista epäkohdistaan tunnetulle ja soraäänet tehokkaasti vaientavalle, autoritaariselle ja epädemokraattiselle Qatarin valtiolle ne eivät olleet ongelma (Kolamo & Levä 2022, 87). Vain Euroviisuja urheilulähetykset yltävät Linnan juhlien eli itsenäisyyspäivän vastaanoton lähelle vuoden katsotuimpia tv-ohjelmia listatessa. Yleensä tapahtuman omistajan ehdottamaa tapahtuman määritelmää sekä sen dramaturgiaa tuetaan vahvasti ja kyseenalaistamatta. On väitetty, etteivät kansainväliset urheilutapahtumat tarjoa julkisen palvelun toiminnalle asetettuja lakisääteisiä periaatteita toteuttavaa ohjelmaa varsinkaan, kun ne olisivat yleisön ulottuvilla myös yksityisten toimijoiden välittäminä (Alkio 2023, 238). Urheilun megatapahtumien järjestämistä tavoittelevien tahojen määrä on laskenut, mitä selittää osaltaan kansainvälisten urheilujärjestöjen korruptio sekä kisojen kalleus ja lisääntynyt tietoisuus tapahtumien taustalla vallitsevista yhteiskunnallisista epäkohdista (Kolamo 2018, 20). Yksityiset toimijat kiinnostuivat urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankkimisesta tv-markkinoiden sääntelyn höllennyttyä Euroopassa 1980-luvulla (Alkio 2023, 38). LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 102 JOHDANTO Qatarissa vuonna 2022 järjestetty miesten jalkapallon MM-turnaus oli ensimmäinen, jonka televisioinnista Suomessa ei vastannut yksin julkisen palvelun Yleisradio (Yle). Kysytyimpien sisältöjen omistajat kykenevät pitkälti sanelemaan niiden hinnan, minkä vuoksi myös jalkapallon MM-kisojen lähetysoikeuksista on tullut massiivista liiketoimintaa. Poikkeuksellisen räikeät epäkohdat Qatarin MM-turnauksen taustalla lietsoivat entisestään, etenkin Ylen kohdalla, julkisuudessa käytyä ohjelmapoliittista keskustelua. Tästä on kuitenkin seurannut se, että mediayhtiöt ovat viime vuosina maksaneet Suomessa suosituimpien urheilutapahtumien lähetysoikeuksista suhteessa tulovirtoihin liian korkeita hintoja, mikä on osaltaan ajanut yhtiöitä taloudellisiin vaikeuksiin (ks. Tiukasti tapahtuman omistajan määräysvallassa olevien, paljon työvoimaa ja julkisia resursseja vaativien, urheilun megatapahtumien isäntinä on 2000-luvulla nähty useita ihmisoikeuksia polkevia epädemokraattisia valtioita (ks. Vuoden 2022 Fifan MM-kisojen myöntäminen Qatarille oli siten osa kyseenalaista jatkumoa. Esimerkiksi Kiina on järjestänyt kahdet olympialaiset (2008 ja 2022) ja Venäjä yhdet olympialaiset (2014) sekä Fifan miesten MM-kisat (2018). Suomessakin iso osa vuoden seuratuimmista tv-ohjelmista on suoria urheilulähetyksiä. Kisaisännän harteilla ovat tapahtuman riskit ja kustannukset sekä tapahtumapaikkojen ja muiden rakenteellisten edellytysten tarjoaminen (Kolamo 2014, 33). (Ks. Dayan 2009, 25–26.) Kisojen audiovisuaalisesta ilmeestä ja tv-lähetysten estetiikasta päättää viime kädessä Fifa, jolla on ylin valta myös kisojen yleisessä organisoinnissa ja kaupunkitilojen uudelleen rakentamisessa. Toisaalta, mikäli yleisradioyhtiöiden ei sallittaisi esittää kansainvälisten urheilutapahtumien kaltaisia suuren yleisön suosimia ohjelmia, olisi niiden vaikea pysytellä relevantteina ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkittävää tehtäväänsä (Tjernström & Tjernström 2008). Median konvergenssikehitys teknologioiden lähentymisenä on nostanut mediasisältöjen arvoa, kun ne voivat kasvaneiden välityskanavien lukumäärän ja välityskyvyn ansiosta tavoittaa entistä suurempia yleisöjä. Television kisalähetyksissä toistuu samankaltaisena pysyvä dramaturginen formaatti, otteluiden spekuloimisineen. Kotimaisessa urheilujournalismin tutkimuksessa on tähän saakka pitäydytty pitkälti painetun median sisällöissä ja audiovisuaalisten aineistojen tutkimuksessa on keskitytty urheilun uutisohjelmiin. Hieman toisenlaisesta näkökulmasta jalkapallon MM-kisalähetyksiin ovat aiemmin perehtyneet. Moniarvoisen mediatarjonnan ylläpitäminen sekä kansansivistyksen, kansanvallan ja keskustelevan kansalaisyhteiskunnan palveleminen ei kuitenkaan ole vain yleisradioyhtiöiden vastuulla, vaan myös yksityisen mediasektorin tehtävä (Alkio 2023, 227–229). Noin kolmasosa turnauksen otteluista nähtiin kaupallisen MTV:n kanavilla. Foley ym. Jalkapallon MM-kisojen kaltaisissa mediatapahtumissa tuotetaan aktiivisesti tietynlaisia todellisuuksia. Arabian niemimaan kuuman ilmaston takia epätyypilliseen aikaan marras-joulukuussa pelattujen vuoden 2022 MM-kisojen taustalla suurimpia kiistanaiheita olivat muun muassa epäilykset korruptiosta kisaisännän valintaprosessissa, turnaukselle puitteita rakentaneiden siirtotyöläisten kaltoinkohtelu lukuisine kuolonuhreineen ja uusia ilmastoituja stadioneita vaatineen tapahtuman ympäristövaikutukset (ks. Ylen urheilutarjonta alkoi olennaisesti supistua kuitenkin vasta 2010-luvulla, sillä yhtiö välitti esimerkiksi jääkiekon miesten MM-kisat vuoteen 2011 saakka lukuun ottamatta vuosia 1992–1994, jolloin lähetysoikeudet olivat kaapeliyhtiö PTV:llä. Syy kiinnostukselle on ilmeinen. Kun Qatar on pyrkinyt maalaamaan itsestään kuvaa modernina ja kyvykkäänä, yhteistyöhön pystyvänä kansainvälisenä hyväntekijänä, maan huono ihmisoikeustilanne ja korruptioepäilyt ovat näyttäytyneet epärehellisyydestä ja myötätunnon puutteesta kielivinä mainehaittoina (Brannagan & Giulianotti 2015)
Vuosien saatossa otteluja edeltävistä ja niiden jälkeisistä ohjelmasisällöistä on tullut entistä merkittävämpiä, minkä vuoksi tv-lähetykset jalkapallon arvokisoista ovat aiempaa pidempiä (Horky 2011). Draamaa rakennetaan tarinankerronnan konventioin. Ratkaisu ei tyydyttänyt yleisön toiveita, sillä eri katsojaryhmät tv-urheilun ahkerista kuluttajista olympialaisten katselusta kiinnostumattomiin eivät olisi kaivanneet lähetyksiin runsasta yhteiskuntakriittisten aiheiden ja niihin kietoutuvien kielteisten ilmiöiden käsittelyä. Nieminen 2002, 7.) Lünich kollegoineen (2021) tutki saksalaisten yleisradioyhtiöiden ARD:n ja ZDF:n televisiolähetyksiä vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisista. Näistä dramaattisimmat jättävät jälkensä populaariin televisuaaliseen muistiin kultaisina hetkinä, joiden nostalgisointi herkistää urheilun ystäviä (Kolamo 2018, 90). (Whannel 1992, 60–62.) Urheilutapahtumat eroavat monista muista narratiiveista lopputuloksen arvaamattomuuden myötä, mikä luo tilauksen studioissa tapahtuville ennakkoja jälkianalyyseille (ks. Pinnalliseen ja ironian varjolla tapahtuvaan, nenäkkääseen ja kansanomaiseen vitsailuun saattaa samalla hukkua mahdollisuus terävään ja aidosti satiiriseen huippu-urheilun maailman epäkohtien tarkasteluun. Whannel 2002, 198–200.) Yleisesti ottaen kompleksisten yhteiskunnallisten prosessien käsittelyn sijaan yksinkertaisten ja henkilöityjen esitysten on nähty olevan markkinaorientoituneiden medioiden suosiossa (Nieminen & Pantti 2012, 39). (Ks. Heterogeenisten yleisöjen kasaamiseksi ja otteessa pitämiseksi tv:n urheilulähetyksissä on soviteltava ristiriita asiantuntevien ja populaarien esitystapojen välillä (Whannel 1992, 37–38). Persoonien ja tähtien varaan rakentuvilla spektaakkeleilla palvellaan television viihdearvoja ja pyritään laajan yleisön suosioon. Yhtäältä sovitellakseen asiantuntevuuden ja populaariuden välistä ristiriitaa televisiolla on taipumus esittää asiantuntijat tähtinä ja tähdet asiantuntijoina (ks. 2021.) Koska yleisradioyhtiöissä ja kaupallisissa medioissa sisältöjä tuotetaan osin erilaisia periaatteita painottaen, kiinnitämme tutkimuksessamme erityishuomiota siihen, mitkä ovat merkkejä viihteellisestä ja toisaalta journalistisesta tyylistä television urheiluohjelmissa. Toisaalta televisiossa urheilutapahtumasta on tapana rakentaa yksilöiden tunnepitoista draamaa (Hietala 1996, 110–111). Korostuneimmin urheiludraaman hahmot ja narratiivit tuodaan yhteen huippuhetkiin keskittyvissä kohokohtapätkissä, jotka alleviivaavat tv-urheilun individualistista luonnetta (Whannel 1992, 101–103). Suomessa kisastudiot tulivat osaksi tv:n urheilulähetyksiä vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin (Sirkkiä-Jarva 2007, 474). 2020). MTV:n maksukanava C Morella nähtiin samat ottelulähetykset kuin MTV:llä, mutta hieman kattavammin ja ilman mainoskatkoja. Tutkijoiden mukaan dualistisen strategian omaksuneet tv-yhtiöt käyttivät velvoitteidensa mukaisesti huomattavasti aikaa tapahtuman varjopuolien käsittelyyn itse urheilun ja viihteellisempien oheissisältöjen rinnalla. Samalla viihteellisten sisältöjen merkitys on kasvanut kriittisen journalismin ja kovien uutisten kustannuksella (Horky 2011; Horky ym. Jalkapallostudioiden alkuperä on vuoden 1970 Meksikon MM-kisoissa, joiden aikana kaupallinen ITV esitteli brittiläiseen televisioon uuden formaatin, kun sen kisalähetyksissä otteluista keskusteltiin pelaajien ja managerien muodostamassa asiantuntijapaneelissa (Boyle 2006, 74). Whannel 1992, 122–123). Erityisesti vapaasti katseltavien kanavien kisalähetysten äärelle löytävät sekä lajientusiastit että satunnaiskatselijat. (Ks. Fokuksemme on jalkapallon miesten MM-kisalähetysten studio-osuuksissa. (Lünich ym. Yksityisten medioiden toimintaa ohjaavatkin vahvemmin kaupalliset periaatteet siinä missä yleisradioyhtiöiden toiminnassa painottuu joukkoviestinten kulttuuris-moraalinen tehtävä. Whannel 1992, 60–63, 92.) Urheiluohjelmien studio-osuuksissa tällaisen voi ajatella näkyvän ainakin kahdella tapaa. Draaman, viihteen ja journalismin muodostamassa kolmiossa viihteen kulma on ymmärrettävä showbisnes-käytänteisiin assosioituvana kevyenä sisältönä. Samastumisen kokemusta ja jännityksen tuntua rakennetaan lähija hidastuskuvien sekä juorujen ja tilastojen avulla myös studio-osuuksissa, joissa katsojat tutustutetaan kiinnostaviin yksilöihin ja heidän ominaisuuksiinsa (Kolamo 2018, 75). Viihde laajassa merkityksessään leimaa suurta osaa televisio-ohjelmista eikä sulje pois journalismin samanaikaista läsnäoloa. Julkisivun takaiset vääryydet ja. Kulttuuris-moraalisesta näkökulmasta arvokkaana pidetty ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa, ja kaupallisesti kannattava voi olla kulttuuris-moraalisesta näkökulmasta arveluttavaa. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 103 Kolamo (ks. Jalkapallon MM-kisalähetyksissä harrastettava muistelutyö pitää monesti yllä tapahtuman tuotantokoneiston hegemonista asemaa, kun muistot sijoitetaan tuotantokoneiston tavoitteita tukevaan tarinamuottiin (Kolamo 2014, 229–230). esim. Journalismissa ja television uutismaisemassa paikkansa vakiinnuttaneet asiantuntijamielipiteet ovat olennainen osa urheilun journalistista diskurssia, vaikka niissä ei aina olekaan kyse journalismista (Boyle 2006, 74). 2014) ja Salomaa (2019). TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Whannelin mukaan televisiourheilussa kohtaavat draaman, kevyen viihteen ja journalismin käytänteet, jotka muodostavat tv:n eri ohjelmamuotojen ja -genrejen sijoittamiselle varatun kolmion kulmat. Urheiluohjelmissa voi havaita humoristista otetta, joka poissulkee vaihtoehtoisia ilmaisutapoja esimerkiksi perustuessaan tyypillisesti miehisenä pidettyyn kulttuuriseen pääomaan, urheilutietämykseen. Tutkimustehtävänä on Ylen ja C Moren kisastudioiden ominaispiirteiden, erojen ja yhtäläisyyksien hahmottaminen. Jälkimmäisen väitöskirjan keskiössä on median ja katsojan väliset suhteet, joita lähestytään television ja Twitterin (nykyisin X) vuorovaikutusta ja katsojien mediatapahtumaan osallistumista tutkimalla (Salomaa 2019). Erityisesti tähtiurheilijoiden identiteetit ovat median viihdespektaakkeleihinsa kaipaamia aineksia (Whannel 2002, 197), mutta myös urheilun ulkopuolelta tuttuja kuuluisuuksia hyödynnetään tähtieetosta tottelevassa tv-urheilussa viihdearvon lisäämiseksi (Whannel 1992, 112–113). Kolamo 2014, 202). Ensin mainitun väitöskirjan tutkimuskohteena on vallan toimintalogiikka jalkapallon miesten MM-kisoissa (Kolamo 2014). Tutkimus on toteutettu vertailevalla otteella ja aineisto analysoitu määrällisen sisällönanalyysin keinoin, joskin laadullisilla tulkinnoilla on ollut suuri merkitys aineiston mittaamisessa ja analyysin syventämisessä. (Ks. Urheilu sijoittuu kolmion keskelle, draaman, viihteen ja journalismin leikkauspisteeseen
Rajauksemme takasi sen, että kummallakin kanavalla esitettyjen studiolähetysten ottelut olivat merkitykseltään samankaltaisia ja niissä pelasi sekä jalkapallon suurmaita että vähemmän tunnettuja maajoukkueita. (Laine 2023b, 4–5.) Urheilutapahtumien tv-lähetyksissä kynnys urheilumaailman ilmiöiden yhteiskuntakriittiseen tarkasteluun on kuitenkin kaupallisista syistä korkea. Mittarin määrällistä sisällönanalyysia varten kehitimme Ylen ja C Moren MM-kisastudioiden sisältöjen pohjalta aineistolähtöisesti, mutta mahdollisuuksien mukaan haimme teoreettista tukea aiemmista määrällisistä urheilumediatutkimuksista (ks. 2020; Laine 2011). Horky 2011; Horky ym. Journalismin tavoitteena on esittää suurille joukoille tarkoitetut ja ajankohtaiset asiat totuudenmukaisesti ja faktoihin perustuen. Samalla kaupallisuus ja viihteellisyys on altistanut urheilujournalismin runsaalle kritiikille. (Laine 2023a, 3–4.) Kun urheilu on muuttunut tv-viihteeksi, on tapahtuman myymisestä tullut osa urheilujournalismia (Boyle 2006, 174). Kuitenkin nykyään myös urheilutapahtumien yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja kielteisiä ilmiöitä tarkastellaan aiempaa näkyvämmin ja kriittisemmin. Pietilä 1976, 102), ovat segmentit. Ellis 1992, 112,116). Tämän toivomuksen täyttämisessä avainasemassa ovat journalismin käytänteet. Vielä Ylen Etelä-Afrikan vuoden 2010 jalkapallon miesten MM-kisalähetyksissä ei käsitelty tapahtuman epäkohtia (Kolamo 2014, 107), mutta sen jälkeen valtamedian on toivottu valaisevan enemmän ja kriittisemmin megatapahtumien synnyttämiä yhteiskunnallisia epäkohtia karnevalististen puhetapojen rinnalla (Kolamo 2018, 56). Hän myös vastasi yksin mittaustyöstä. Tutkijat uskovat pohjoismaisessa mediassa esiintyneen kriittisen kommentoinnin osaltaan jatkossa edesauttavan ihmisoikeuksien parempaa toteutumista urheilun megatapahtumia järjestettäessä. Urheilutapahtumien televisiossa välittämisen journalistisia käytänteitä ovat puolueettomuus, neutraalius, tasapaino ja objektiivisuus. Seppänen 2005, 152–153). Mittarin kehittely oli tutkijoiden kesken iteratiivinen eli toistuva prosessi, josta päävastuun kantoi yhteisen iteraation pohjalta tutkimuksen ykköskirjoittaja. Segmenttejä sisältyi aineistoomme yhteensä 744. Journalistinen kulttuuri muokkautuu kuitenkin omanlaisekseen eri viestintävälineissä. Tässä suhteessa Qatarin kisojen problemaattisuus haastoi poikkeuksellisella tavalla kotimaista urheilujournalismia Ylen ja C Moren kisalähetyksissä, etenkin kun vakiintuneiden käytänteiden ja diskursiivisten tapojen muuttaminen tiedetään hankalaksi (ks. (Hornmoen & Knudsen 2024.) TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -MENETELMÄT JA -AINEISTO Qatarin MM-kisojen 64 ottelusta 42 nähtiin Ylen ja 22 MTV:n ja C Moren välittäminä. Sisällytimme mukaan kaikki alkulohkovaiheen ensimmäisen kierroksen otteluiden studiot, joista Yle esitti yhdeksän ja C More seitsemän, sekä kuuden pudotuspelivaiheen ottelun studiot – kolme kummaltakin kanavalta. Esimerkiksi ihmisoikeusja ympäristökysymyksiin on tartuttu terhakkaammin, kun historiallisesti urheiluliikkeen sisältä noussut urheilutoimittajakunta on ottanut etäisyyttä raportoinnin kohteeseensa. Sisältömuuttujien arvoja nimitämme luokiksi, joiden mittaus perustuu kestoa lukuun ottamatta laatueroeli nominaaliluokitteluun (ks. Kooste mittarin muuttujista luokkineen löytyy liitteestä 1. Analyysimme havaintoyksikköjä, joihin liittyvinä tiedot tutkittavista ilmiöistä kirjataan ylös (ks. (Whannel 1992, 60–62.) Koska etenkin television tapahtumaurheilussa journalistiset arvot jäävät usein viihdearvojen varjoon, on syytä luoda katsaus television urheilujournalismin erityispiirteisiin. Segmenteillä on mittarissa viisi tunnistemuuttujaa (numero, kanava, ottelu, studio-osuus ja aikaväli videossa) ja neljä sisältömuuttujaa (esitysmuoto, aihealue, henkilötai tilannelähde ja kesto). Ensimmäisessä vaiheessa esitetty kritiikki oli kärkkäämpää Fifaa, tapahtuman järjestäjiä ja kisoihin protestoimatta osallistuvia joukkueita kohtaan. Seppänen 2005, 145). Lisäksi tarkemman käsityksen luominen studiosisällöistä sekä niiden eroista ja yhtäläisyyksistä on vaatinut laadullisia huomioita ja niiden sanoittamista, mikä on ollut avainasemassa myös tutkimustulosten pohdinnan syventämisessä. Urheilujournalismi on esimerkiksi kulttuuritalous-, tiedeja viihdejournalismin tavoin oma journalismin lajinsa. (Laine 2023b, 5.) Yhteiskuntakriittisten näkökulmien sijaan urheilutuotteitaan myydäkseen valtajulkisuus viihdyttää rakentamalla tunteisiin vetoavia sankarija antisankaritarinoita (Kolamo 2014, 107–108). Tutkimusaineistomme koostuu yhteensä 22 ottelun studiolähetyksistä, joiden yhteiskesto on lähes 25 tuntia (24.41.55). LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 104 kähminnät sekä tapahtuman negatiiviset ideologiset seuraukset tahtovatkin jäädä peittoon, kun ihmiset haluavat osallistua jalkapallokarnevaaliin (Kolamo & Levä 2022, 88). Silloin työnkuvaan ei kuulu – etenkään kaupallisissa medioissa – epäkohtien penkominen tai muukaan katsojille myytävän tuotteen kritisoiminen, vaikka urheilusuorituksien arvostelu ja jännitteiden luominen onkin suotavaa. Määrällinen vertailu pohjautuu puolestaan seg. Toisessa vaiheessa kriittisiä juttuja esiintyi vähemmän ja niiden argumentaatio muuttui reflektiivisemmäksi ja kritiikki rakentavammaksi, kun moralisoinnin sijaan keskityttiin enemmän siihen, mitä erityisesti Fifassa olisi tehtävä muutoksen aikaansaamiseksi. Kolamo 2014, 213). Urheilun esittämisessä korostuvat journalistisesta näkökulmasta välittömyys, spontaanius ja ennakoimattomuus. Kun televisioyhtiö on päättänyt käyttää urheilutapahtuman lähetysoikeuksiin miljoonia, urheilutoimittajat toimivat osana mediaurheilun tuotantokoneistoa. Vaikka kutsumme käyttämäämme menetelmää määrälliseksi sisällönanalyysiksi, on syytä korostaa analyysiprosessin sisältäneen myös laadullisia työvaiheita (ks. Qatarin MM-kisojen alla pohjoismaisissa medioissa vakuuteltiin sitoutumista myös tapahtuman problemaattisista aspekteista raportoimiseen. Työekonomisten syiden lisäksi pyrimme aineiston rajaamisella varmistamaan Ylen ja C Moren lähetysten sisältöjen vertailukelpoisuuden. Urheilun yhteiskunnallisten yhteyksien huomiotta jättäminen, epäanalyyttisyys ja kritiikittömyys on luettu urheilujournalismin heikkouksiin. Norjalaisten ja tanskalaisten iltapäivälehtien sekä tv-yhtiöiden kisoja käsitteleviä sisältöjä analysoineessa tutkimuksessa tunnistettiin kaksi erilaista diskursiivista vaihetta. Määrällisen analyysin taustalla oleva aineiston luokittelu perustuu laadullisille tulkinnoille. Segmenteillä tarkoitamme tv-lähetyksissä äänen ja kuvan muodostamia yhtenäisiä ja suhteellisen lyhytkestoista kokonaisuuksia (ks
kesto % s/st. (Taulukko 1.) Taulukko 1. lkm. Esitysmuotomuuttujan omat haastattelut -luokka koostuu luokkien studiohaastattelut, asiaja henkilöhaastattelut sekä kiertohaastattelut segmenteistä, jotka perustuivat kotimaisen tv-yhtiön omaan tiedonhankintaan. C Moren sisältöä oli aineistossa lähes tunnin verran Ylen sisältöä enemmän, vaikka aineisto koostui 12 Ylen ja kymmenen C Moren televisioiman ottelun studiolähetyksistä. Vähiten aineistossa esiintyneet luokat sijoitimme taulukoissa luokkaan muu ja niitä koskevat selvennykset taulukoiden alaviitteiksi. Nieminen & Pantti 2012, 39). Sijoitimme jokaisen segmentin muuttujakohtaisesti vain yhteen luokkaan. kesto/st. Taulukkoon 1 olemme merkinneet näkyviin segmenttien lukumäärän studiokohtaisen keskiarvon (s/st.) ja studioiden keskimääräisen keston (kesto/st.). Luokitusyksikkö on se havaintoyksikön osa, jonka perusteella havaintoyksikkö saa tietyn muuttujan arvon (Seppänen 2005, 152). lkm. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 105 menttien keston perusteella eri luokkien esiintyvyydelle laskettuihin prosenttiosuusjakaumiin. Tutkimuksen reliabiliteettia testataksemme aineiston luokittelun ja mittaamisen tehnyt tutkija luokitteli ja mittasi uudestaan kuuden ottelun studiolähetyksistä koostuneen ja lähes seitsemän tunnin mittaisen satunnaisotoksen, kun koko aineiston luokittelusta oli kulunut yli kaksi viikkoa. Segmenttien suurempi määrä C Moren lähetyksissä kertoo kanavan studio-osuuksien Yleen nähden nopeammasta tahdista, mikä voidaan tulkita osoitukseksi kaupallisten medioiden taipumuksesta suosia yksinkertaistettuja esityksiä (ks. Poikkeamien määrä oli otoksen koko huomioiden marginaalinen eli mittaria voidaan reliabiliteettinsa osalta pitää laadukkaana. Muuten yhdistetyt luokat vastaavat nimeltään mittarin luokkia. kesto % Ennakko 12 31.17 144 6.15.25 52,7 19 31.44 190 5.17.22 41,2 Puoliaika 3,8 13.33 46 2.42.37 22,8 10 13.23 100 2.13.49 17,4 Jälki 4,3 14.29 52 2.53.46 24,4 21,2 31.54 212 5.18.56 41,4 Yhteensä 20,1 59.19 242 11.51.48 100 50,2 1.17.01 502 12.50.07 100. Sekä ennakkostudiot (Yle, 31.17; C More, 31.44) että luonnollisesti myös puoliaikastudiot (Yle, 13.33; C More, 13.23) olivat kummallakin kanavalla keskimäärin samanmittaisia. Tämän jälkeen tarkastelemme luokkien keskinäisiä suhteita esitysmuodon (taulukko 2), aihealueen (taulukko 3) ja henkilöja tilannelähteiden (taulukko 4) osalta. Seppänen 2005, 154). TULOKSET Aloitamme tulosten läpikäymisen siitä, kuinka aineisto jakautui studio-osuuksittain (taulukko 1). (Taulukot 2, 3 ja 4.) Aineiston jakautuminen. Ylellä saman esitysmuodon ja aihealueen piirissä pysyteltiin pidempään. Segmentin rajojen määrittäminen perustui esitysmuotomuuttujaan, sillä aihealueiden perusteella tämä olisi ollut liian sekavaa studiokeskustelujen rönsyillessä. Lisäksi esitysmuodon osalta luokitusyksikkönä toimi muun muassa segmentissä esiintyneiden henkilöiden sijoittuminen studiossa tai sijainti muualla. Sekä esitysmuotoettä aihealuemuuttujien kohdalla kiinnitimme segmentissä huomiota esimerkiksi puheen sisältöön, äänimaailmaan ja visuaaliseen tyyliin. Lisäksi kaikista taulukoista on nähtävissä segmenttien lukumäärä (lkm.), yhteiskesto (kesto) ja yhteiskeston perusteella laskemamme prosenttiosuus kanavan studiosisällöstä (%). Tällaisella ratkaisulla selkeytimme mittaustyötä, jotta se olisi mahdollista toistaa onnistuneesti. Tulosten esittämistä selkeyttääksemme yhdistimme taulukoihin joitain samantyyppisiä, vielä aineiston luokittelun ja mittaamisen aikana erillisiä, luokkia. Mikäli esitysmuodot ja aihealueet sekoittuivat saman segmentin sisällä niin, ettemme kyenneet luotettavasti erottamaan segmentin ensisijaista luokkaa, sijoitimme sen luokkaan sekalainen. C Moren studiolähetykset jakautuivat selkeästi suurempaan määrään segmenttejä, kun noin kaksi kolmannesta koko aineiston segmenteistä oli C Moren lähetyksistä. Esitysmuodon, aihealueen sekä henkilötai tilannelähteen kohdalla olemme järjestäneet luokat taulukoihin niiden prosenttiosuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä (taulukot 2, 3 ja 4). Studio Yle C More s/st. Pitääksemme sekalainen-luokan mahdollisimman pienenä, sovelsimme aihealueiden ja myös paikoin esitysmuotojen kohdalla luokituskriteeriä, jonka mukaan vähintään kaksi kolmasosaa segmentin kestosta kattanutta aihealuetta pidettiin sen ensisijaisena luokkana. Määrällisessä sisällönanalyysissa aineiston luokittelun johdonmukaisuus, yksiselitteisyys ja toistettavuus vaikuttavat ratkaisevasti tutkimuksen satunnaisvirheettömyyteen, jota kuvataan reliabiliteetin käsitteellä (ks. Mittarin laatiminen sekä aineiston luokittelu ja mittaaminen on tarkkaa työtä, joka vaatii onnistuakseen seikkaperäisten luokitteluperiaatteiden vahvaa sisäistämistä. Yksin segmenttien lukumäärän kautta tapahtuva vertailu olisi ollut analyysin luotettavuuden näkökulmasta ongelmallista, sillä aineiston määrä Ylen ja C Moren välillä oli sekä ajallisesti (Yle, 11.51.48; C More, 12.50.07) että segmenttien määrällä mitattuna erilainen (Yle, 242; C More, 502). kesto/st. Esitysmuotoja aihealuemuuttujien suhteen luokitusyksikkö ei ollut aina yhtä selvärajainen, mutta luokkien luotettava määrittäminen onnistui erilaisten audiovisuaalisen kokonaisuuden sisältämien elementtien perusteella. Ylen ja C Moren MM-kisastudioiden sisältöjen määrä aineistossa. Otos jakautui molemmilla kerroilla yhtä moneen segmenttiin (224) ja sisältömuuttujien arvojen osalta vastaavuus mittauskertojen välillä oli esitysmuodon sekä henkilöja tilannelähteen kohdalla täydellinen. Aihealueja kestomuuttujat sisälsivät kumpikin kolme poikkeamaa. Esimerkiksi henkilötai tilannelähdemuuttujan määritimme segmentissä äänessä olleiden henkilöiden aseman perusteella. Eroa selittää C Moren Yleen verrattuna keskimäärin noin kaksi kertaa pidemmät jälkistudiot (Yle, 14.29; C, More 31.54). Määritimme kullekin segmentille luokan koodauseli luokitusyksikön perusteella
Selvästi enemmän C Morella nähtiin juontoja (Yle, 1,7 %; C More, 5,1 %) sekä vain C Morella nähtyjä väittelyjä (3,9 %) ja demonstraatioita (0,9 %). Juontojen suurempaa määrää C Morella selittää sen lähetysten kiivaampi tahti ja lähetyksen tekeminen yhtä aikaa mainoskatkoja sisältäneelle MTV:n vapaasti katsottavalle kanavalle. Näissä segmenteissä kaksi C Moren kisatiimin jäsentä kiistelivät humoristiseen sävyyn juontajan heille esittämistä väitteistä. Montaasit verrattain pitkinä, kohokohtien, kisahistorian ja yksittäisten pelaajien fiilistelyissä olennaisina musiikkivideomaisina insertteinä olivat tyypillisempiä Ylelle. Ylellä esitykset (Yle, 7,9 %; C More, 2,5 %), paneelikeskustelut (Yle, 4,8 %; C More, 0,7 %) ja montaasit (Yle, 3,2 %; C More, 1,4 %) veivät selvästi suuremman osan ajasta kuin C Morella. Yle C More Esitysmuoto lkm. Ylellä juonnot tulivat harvemmin määritetyksi omaksi luokakseen, sillä ne sulautuivat useimmiten osaksi alkamassa tai päättymässä ollutta pidempää segmenttiä. Kerromme tämän esimerkiksi siitä, että tulosten tarkastelua ei kannata rajoittaa yksittäisten luokkien väliseen vertailuun. juttu tai lausunto 27 39.59 5,2 Kv. kesto % Esitysmuoto lkm. Segmenttien esitysmuodot Ylen ja C Moren MM-kisastudioissa. Ylellä paneelikeskustelujen osuus oli merkittävä, kun taas C Morella nähtiin vain yksi noin viiden minuutin mittainen keskustelu. Suurin osa studiolähetysten ajasta kummallakin kanavalla kului keskusteluun ja näytteiden kommentointiin (Yle, 64,1 %; C More, 56,6 %). C Morella esitysmuodot jakautuivat hieman Yleä tasaisemmin. juttu tai lausunto 23 34.58 4,9 Juonto 67 39.09 5,1 Paneelikeskustelu 5 34.08 4,8 Ei esitysmuotoa 81 35.44 4,6 Omat haastattelut 10 26.36 3,7 Omat haastattelut 17 34.56 4,5 Montaasi 11 22.38 3,2 Väittely 8 30.02 3,9 Raportit ja reportaasit 9 16.59 2,4 Sekalainen 9 23.42 3,1 Juonto 17 11.57 1,7 Raportit ja reportaasit 11 21.51 2,8 Traileri tai tiiseri 18 10.44 1,5 Muu** 46 19.33 2,5 Sekalainen 2 10.22 1,5 Esitys 7 19.00 2,5 Jingle 23 6.54 1,0 Kentänlaitahaastattelut ja lehdistötilaisuuskommentit 17 15.38 2,0 Kontribuutio 2 6.27 0,9 Kontribuutio 14 15.04 2,0 Kentänlaitahaastattelut ja lehdistötilaisuuskommentit 5 5.58 0,8 Traileri tai tiiseri 24 12.09 1,6 Tietoisku 2 5.18 0,7 Montaasi 8 11.00 1,4 Muu* 3 3.41 0,5 Uutiskatsaus 6 9.45 1,3 Takauma 2 2.51 0,4 Demonstraatio 3 6.40 0,9 Yhteensä 242 11.51.48 100 Yhteensä 502 12.50.07 100 *Sisältää myös luokkaan uutiskatsaus määritetyt segmentit. kesto % Keskustelu ja näytteiden kommentointi 96 7.36.21 64,1 Keskustelu ja näytteiden kommentointi 157 7.15.55 56,6 Esitys 14 55.56 7,9 Kv. Yksi selittävä tekijä lienee se, että MM-jalkapalloa pitkään televisioineena Ylellä on näihin runsaasti arkistomateriaalia. C Morella taas tilaa studiossa käytettiin dynaamisemmin ja siksi esitysluontoisia elementtejä sisältäneet segmentit määrittyivät usein esimerkiksi keskustelutai näytteiden kommentointi -luokkiin. Ylellä esimerkiksi Juho Rantalaan henkilöityneet Jallun arkistoja Miika Nuutisen pitämät ”data corner” -segmentit määrittyivät esitysluokkaan. Väittelyluokkaan määritetyt segmentit olivat kaikki C Moren Kolme minuuttia -ohjelmanumeron sisältöjä. Journalistiseksi sisällöksi miellettävien omien haastattelujen (Yle, 3,7 %; C More, 4,5 %) sekä raporttien ja reportaasien (Yle, 2,4 %; C More, 2,8 %) osuudet olivat molemmilla kanavilla samankaltaisia. ** Sisältää myös luokkiin paneelikeskustelu ja jingle määritetyt segmentit.. C Morella esitettiin myös useammin kansainvälistä alkuperää olleita kentänlaitahaastatteluja ja lehdistötilaisuuskommentteja (Yle, 0,8 %; C More, 2,0 %), mihin osasyynä Taulukko 2. Ylelle eksklusiivisten esitysmuotoluokkien tietoisku (0,7 %) ja takauma (0,4 %) sisällöt olivat puolestaan valistavampia, joskin niiden osuus kanavan sisällöstä oli vain C Morella esiintyneisiin esitysmuotoluokkiin nähden pienempi. Demonstraatioluokkaan määritetyt ja Jätkäsaaren kentällä Helsingissä kuvatut segmentit palvelivat niin ikään pitkälti viihteen tarkoitusperiä, kun kisatiimin jäsenet koettivat niissä vuorollaan uusintaa mieleensä painuneita MM-kisamaaleja. Esityksillä tarkoitamme segmenttejä, joissa tiettyä asiakokonaisuutta käytiin studiossa läpi näytön äärellä tai kuvamateriaalin tukemana siten, että yksi henkilö oli selvästi päävastuussa esityksen sisällöstä. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 106 Esitysmuodot. (Taulukko 2.) Paneelikeskustelut olivat keskusteluista poiketen studiovieraita sisältäneitä, tietyn teeman ympärillä käytyjä keskusteluja, joista kaikki kuusi käytiin aivan turnauksen alkuvaiheessa yhteiskunnallisten teemojen ympärillä
C Moren voidaan kuitenkin tulkita hyödyntäneen lähetyksissään enemmän Fifan Qatarin kisoista tarjoamaa materiaalia, sillä sen lähetyksissä siirtymiä palvelivat juontojen ohella usein virallisten kisabiisien säestämät videot esimerkiksi päivän ottelutapahtumista, stadionien julkisivuista ja pelaajista saapumassa stadioneille. Pitkälti kansainvälisestä materiaalista koostuneet kansainväliset jutut ja lausunnot (Yle, 4,9 %; C More, 5,2 %) sekä trailerit ja tiiserit (Yle, 1,5 %; C More, 1,6 %) veivät hyvin samankaltaisen osuuden kummallakin kanavalla. Aihealueena yksin Ronaldon osuus C Morella (3,1 %) oli suurempi kuin kaikkien pelaajat ja valmentajat -luokkiin Ylellä sijoitettujen segmenttien osuudet yhteensä. Segmenttien aihealueet Ylen ja C Moren MM-kisastudioissa. Yle C More Aihealue lkm. kesto % Ottelu 76 5.50.44 49,3 Ottelu 99 4.07.34 32,1 Politiikka ja kisojen taustat 21 1.12.21 10,2 Sekalainen 35 1.25.34 11,1 Sekalainen 16 57.01 8,0 Pelaajat ja valmentajat 38 1.23.44 10,9 Joukkue 20 40.32 5,7 Turnaus 32 1.11.55 9,3 Kisahistoria 13 33.09 4,7 Joukkue 32 1.07.16 8,7 Turnaus 13 32.53 4,6 Ohjelmasisältö 82 47.27 6,2 Taktiikka ja data-analytiikka 7 26.48 3,8 Ei aihealuetta 81 35.44 4,6 Ohjelmasisältö 32 18.50 2,6 Tuomarit ja säännöt 10 24.40 3,2 Tuomarit ja säännöt 2 15.00 2,1 Politiikka ja kisojen taustat 7 23.01 3,0 Pelaajat ja valmentajat 6 14.25 2,0 Verkkosisällöt, katsojakisat ja -kysymykset 26 19.41 2,6 Muu* 5 12.23 1,7 Kisahistoria 11 14.18 1,9 Kohokohdat 3 9.10 1,3 Taktiikka ja data-analytiikka 6 12.29 1,6 Kisajärjestelyt ja -tunnelma 4 7.55 1,1 Muu** 30 12.15 1,6 Verkkosisällöt, katsojakisat ja -kysymykset 17 7.19 1,0 Kohokohdat 3 8.34 1,1 Kisatunnelma ulkomailla 5 6.43 0,9 Kisajärjestelyt ja -tunnelma 5 8.23 1,1 Harjoittelu ja valmennus 2 6.35 0,9 Kisatunnelma ulkomailla 5 7.32 1,0 Yhteensä 242 11.51.48 100 Yhteensä 502 12.50.07 100 *Sisältää myös luokkiin kulttuuri ja pelaajien terveys määritetyt segmentit. **Sisältää myös luokkiin yhteistyökumppanit, harjoittelu ja valmennus, pelaajien terveys sekä kulttuuri määritetyt segmentit.. esim. Lisäksi C Morella merkittävän osuuden (4,6 %) veivät ei aihealuetta -segmentit, jotka olivat täysin samoja kuin ei esitysmuotoa -segmentit. kesto % Aihealue lkm. (Taulukko 3.) Luokkaan pelaajat ja valmentajat määritettyjen segmenttien osuus oli C Morella huomattavasti Yleä suurempi (Yle, 2,0 %; C More, 10,9 %). Poikkeavaa aineistossa oli Portugalin tähtipelaaja Cristiano Ronaldoa koskeneiden sisältöjen paljous C Moren lähetyksissä, vaikka Portugalin otteluita sisältyi aineistoon vain yksi. Ennen tiettyjen luokkien yhdistämistä muu-luokan osuus oli Ylellä 0,3 ja C Morella 1,4 prosenttia. Kolamo 2018; Whannel 2002), mutta lisäksi havaintomme tukee käsitystä yksityisten medioiden julkista palvelua henkilöidymmistä esityksistä (ks. C Moren studioihin ei sisältynyt lainkaan politiikTaulukko 3. Tähdet ovat oleellinen osa urheilumedian rakentamia narratiiveja (ks. Ylellä selvästi C Morea suurempi osuus käytettiin politiikan ja kisojen taustojen parissa (Yle, 10,2 %; C More, 3,0 %). Aihealueet. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi C Morella oli Yleen nähden suurempi osuus sisältöä useassa luokassa, kuten joukkue (Yle, 5,7 %; C More, 8,7 %), turnaus (Yle, 4,6 %; C More, 9,3 %), ohjelmasisältö (Yle, 2,6 %; C More, 6,2 %), tuomarit ja säännöt (Yle, 2,1 %; C More, 3,2 %) sekä verkkosisällöt, katsojakisat ja -kysymykset (Yle, 1,0 %; C More, 2,6 %). Myös sekalaisten esitysmuotojen osuus oli C Morella suurempi, mitä selittää ainakin kanavan studiolähetysten dynaamisempi luonne ja tilankäyttö, mikä teki segmenttien ensisijaisen esitysmuotoluokan määrittämisestä toisinaan mahdotonta. Sekalainen-luokkaan määrittyi myös esimerkiksi inserttejä, joissa kansainvälinen materiaali ja kotimaisen tv-yhtiön tuotokset sekoittuivat siten, ettei ensisijaista esitysmuotoluokkaa kyetty määrittämään. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 1 07 oli todennäköisesti kanavan pidemmät jälkistudiot. Nieminen & Pantti 2012, 39). Muu-luokkaan sijoitettiin segmentit, joita ei voitu määrittää muihin esitysmuotoluokkiin. Studiolähetyksen ottelu oli yleisin segmenttien aihealue sekä Ylellä (49,3 %) että C Morella (32,1 %). Ylen suurempaa osuutta otteluluokan kohdalla selittää ajallisesti pidempien segmenttien lisäksi luokituskriteeri, jonka mukaan segmentit, joissa joukkueen avauskokoonpanoa esiteltiin lähetyksestä toiseen samanlaisina toistunein grafiikoin, sijoitettiin otteluluokkaan. Tällaiset, vähän tuotannollista panosta vaatineet ja kuitenkin yhteensä paljon lähetysaikaa vieneet, segmentit määritettiin ei esitysmuotoa -luokkaan ja niitä nähtiin vain C Morella (4,6 %)
Kohokohtien (Yle, 1,3 %; C More, 1,1 %), kisajärjestelyiden ja -tunnelman (Yle, 1,1 %; C More, 1,1 %) sekä kisatunnelman ulkomailla (Yle, 0,9 %; C More, 1,0 %) osuudet olivat molemmilla kanavilla samankaltaisia. C Moren kisatiimi oli pienempi ja suuri osa sen jäsenistä oli takavuosien kirkkaimpia Suomi-jalkapallon miestähtiä, minkä lisäksi miesten A-maajoukkueen aktiivipelaajat kertoivat kokemuksistaan Huuhkajan silmin -inserteissä. Politiikkaluokan sisällöissä käsiteltiin Fifan päätöksentekoa ja siihen vaikuttamista sekä muuta yhteiskunnallista vaikuttamista, kuten erilaisia kannanottoja. Muistelutyössä ei siten aukottomasti tuettu Fifa-johtoisen kisojen tuotantokoneiston määrittelyvaltaa (vrt. Nieminen 2002, 7) näkyi Ylellä politiikan ja kisojen taustojen runsaamman käsittelyn lisäksi luokkien kisahistoria (Yle, 4,7 %; C More, 1,9 %) sekä taktiikkaja data-analytiikka (Yle, 3,8 %; C More, 1,6 %) suurempana osuutena. ** Yhdistetty luokkiin kisaturisti, ulkomaisen jalkapalloliiton edustaja, ulkomainen toimittaja ja MM-kisatuomari määritetyistä segmenteistä.. Whannel 1992, 112–113, 122–123). Henkilöja tilannelähteet määritimme sen perusteella, missä roolissa tai asemassa segmentissä ollut henkilö esitettiin. Erityisesti yleisradioyhtiöiden toiminnassa tärkeänä pidetyn joukkoviestinnän kulttuuris-moraalisen tehtävän vaaliminen (ks. Yle myös hyödynsi enemmän kisatiimin ulkopuolista asiantuntijuutta sekä jalkapallon (Yle, 10,3 %; C More, 0,7 %) että yhteiskunnallisten asioiden (muut asiantuntijat ja ulkomaiset toimittajat: Yle, 3,2 %; C More, 0,2 %) suhteen. kesto % Kisatiimi 124 8.09.48 68,8 Kisatiimi 287 9.50.28 76,7 Muu jalkapalloasiantuntija 13 1.13.19 10,3 Ei henkilötai tilannelähdettä 151 1.15.38 9,9 Ei henkilötai tilannelähdettä 58 51.02 7,2 MM-kisapelaajat ja valmentajat 43 53.12 6,9 MM-kisapelaajat ja -valmentajat 29 42.57 6,0 Palloliiton johdon edustaja 4 13.24 1,7 Muut asiantuntijat ja ulkomaiset toimittajat 4 25.35 3,6 Sekalainen 4 9.46 1,3 Muu* 6 11.31 1,6 Kansalainen 4 9.28 1,2 Sekalainen 3 8.09 1,1 Muu** 4 7.26 1,0 Kansalainen 4 5.54 0,8 Muu jalkapalloasiantuntija 1 5.37 0,7 Palloliiton johdon edustaja 1 3.33 0,5 Suomalaispelaaja 4 5.08 0,7 Yhteensä 242 11.51.48 100 Yhteensä 502 12.50.07 100 *Yhdistetty luokkiin suomalaispelaaja, kisaturisti, ulkomaisen jalkapalloliiton edustaja, ulkomainen pelaaja ja Fifa-johtaja määritetyistä segmenteistä. C Morella puolestaan kuultiin enemmän Palloliiton johtoa (Yle, 0,5 %; C More, 1,7 %). Ylellä myös politiikka-aiheiden kirjo oli C Morea laajempi, kun esimerkiksi turnauksessa esiintyneiden joukkueiden kotimaiden sisäpolitiikka sai toisinaan huomiota. Politiikka ja kisojen taustat -luokan segmentit veivät alkulohkovaiheeseen nähden pudotuspelivaiheessa Ylellä 12,6 prosenttiyksikköä ja C Morella 1,3 prosenttiyksikköä pienemmän osuuden kanavan studiosisällöstä. Viihdettä ja kaupallisia intressejä palveleva tähtivetoisuus näkyi myös näiltä osin voimakkaammin C Morella (ks. Kolamo 2014, 229–230). Kun vertaamme politiikka ja kisojen taustat -luokan segmenttien osuuksia alkulohkon ensimmäisen kierroksen otteluiden ja pudotuspelivaiheen otteluiden välillä, huomaamme merkittävän muutoksen. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 108 kaluokan kanssa yhdistettyjä kisojen taustat -luokan segmenttejä, jotka käsittelivät Qatarin kisojen järjestämiseen liittyneitä negatiivissävytteisiä teemoja, kuten maan ihmisoikeustilannetta, siirtotyöläisten kohtelua, Fifan korruptiota tai kisojen kustannuksia ja perintöä. Kun panokset kentällä kasvoivat ja lähetysajat pitenivät, tapahtuman yhteiskunnalliset ulottuvuudet saivat studioissa vähemmän huomiota. Lisäksi sekalaisten aihealueiden määrä oli melko korkea sekä Ylellä (8,0 %) että C Morella (11,1 %), mikä kertoo studiokeskustelujen rönsyilystä ja aineiston luonteen luokittelutyölle asettamista haasteista. Segmenttien henkilötai tilannelähteet Ylen ja C Moren MM-kisastudioissa. Ylen paljon käyttämässä menneiden kisojen nostalgisoinnissa ei myöskään täysin unohdettu urheilun laajempia yhteiskunnallisia yhteyksiä, kun esimerkiksi Argentiinan vuoden 1978 kiistanalaista MM-turnausta muisteltiin kenttätapahtumien ohella maansa kansalaisia sortaneen sotilasjuntan kisoina. (Taulukko 4.) Toisin kuin Ylellä myös selostajat pääsivät C Morella osaksi studiolähetyksiä kuvayhteys selostamoon -tyyppisissä kontribuutioesitysmuotoluokan segmenteissä (ks. taulukko 2). Yle C More Henkilötai tilannelähde lkm. Sekalainen-luokkaan sijoitimme segmentit, joissa kuultiin useampaa keskenään eri luokkiin 2–14 sijoittunutta henkilötai tilannelähdettä. Tämä toteutui etenkin politiikka-aiheissa, joissa C Morella käännyttiin usein myös kansalaisten Taulukko 4. kesto % Henkilötai tilannelähde lkm. Tulos mukailee Hornmoenin ja Knudsenin (2024) tutkimusta. Enemmän otteluita televisioineen Ylen kisatiimi oli suurempi, minkä lisäksi asiantuntijaja juontotehtävissä nähtiin Ylellä hieman enemmän naisia kuin C Morella. Henkilöja tilannelähteet. Kisatiimi oli selvästi yleisin henkilötai tilannelähde molemmilla kanavilla (Yle, 68,8 %; C More, 76,7 %)
Examining the Structures of Major Football Tournaments on Television: An Analysis of the Quality of World Cup and European Cup Broadcasts. Ylen ja C Moren jalkapallon MM-studioiden sisältöjä vertailevan tutkimuksen tulokset ovat monilta osin arkihavaintoihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuneita ennakkokäsityksiä tukevia. Critically Contextualising a Mega-Event: Nordic Sports Commentaries During the 2022 World Cup. https://publications.fifa.com/ en/annual-report-2022/ Foley, M., McGillivray, D., & McPherson, G. Boyle & Haynes 2009, 212; Whannel 2002, 198–200). Boyle, R., & Haynes, R. Ruudun hurma: Johdatus tv-kulttuuriin. Lontoo: SAGE. Viitattu 8.1.2025. Hornmoen & Knudsen 2024). Edinburgh: Edinburgh University Press. Dayan, D. M., & Giulianotti, R. Helsinki: Edita. C Moren tähtivoimaisen kisatiimin miehittämissä studioissa usein kielteiset yhteiskunnalliset aiheet jäivät selvästi vähemmälle huomiolle samalla, kun pelaajien ja valmentajien osuus segmenttien aihealueena oli Yleen verrattuna huomattavasti suurempi. 2006. Hietala, V. 2005. Seppänen 2005, 176). Toisaalta juuri huolellisen aineistoon perehtymisen ansiosta olemme kyenneet tuloksia auki kirjoittaessamme arvioimaan tulkintojemme pätevyyttä (ks. Näitä on seurattu tiiviisti mediassa, mutta vaikutuksia päätöksentekoon tällaisella ei ole ollut. Tampere: Vastapaino. Lähteet Alkio, M. Hepp, & F. 2024. Visible Fictions: Cinema: Television: Video. Vertailla sopisi esimerkiksi eri aikoina ja eri paikoissa käytyjen arvokisojen tai miesten ja naisten arvoturnausten studiolähetyksiä. Kaiken kaikkiaan C Moren lähetyksissä korostui voimakkaammin tv:n urheilujournalismia leimaava pyrkimys viihdetuotteen myymiseen (ks. Horky, T., Clavio, G., & Grimmer, C. Väitöskirja. Kevyine jutusteluineen ja lyhempine segmentteineen C Moren studiot edustivat viihteellisyyteen tukeutuvaa tyyliä, jossa urheilumaailman epäkohtien vakavahenkiselle tarkastelulle jäi vähemmän tilaa (ks. Olemme tietoisia mittarin rajoituksista kuvata todellisuutta objektiivisesti (ks. Ylen studioissa nähtiin näin laaja-alaisempaa urheilujournalismia, josta oli huomattavissa pyrkimykset moniaineksisen katsojajoukon palvelemiseen ja kokonaiskuvan välittämiseen tapahtumasta. 1996. Helsinki: YLE-opetuspalvelut. Lontoo: Routledge, 23–31. Krotz (toim.), Media Events in a Global Age. Soccer and Society 21 (1), 15–28. Sports journalism: Context and issues. Soft power and soft disempowerment: Qatar, global sport and football’s 2022 World Cup finals. 2021). 2009. Analyysia varten kehittelemämme mittarin laatiminen ja soveltaminen olivat vahvasti riippuvaisia siitä vastuussa olleen tutkijan subjektiivisesta näkemyksestä. Journal of Policy Research in Tourism, Leisure and Events 3 (3), 321–324. Events policy: The limits of democracy. Tutkia voisi myös sitä, millaiset lähetyskoostumukset miellyttävät demografisesti erilaisia katsojaryhmiä. Power play: Sport, the media and popular culture, 2. Kun italialais-sveitsiläinen juristi Gianni Infantino valittiin korruptioskandaaleissa ryvettyneen Fifan johtoon vuonna 2016, moni odotti järjestön kurssin muuttuvan. Tutkimuksemme validiteetti, eli sekä yksittäisten muuttujien että koko tutkimuksen kyky mitata juuri sitä, mitä oli tarkoitus, perustui yhden tutkijan pitkäjänteisesti tekemälle ja tarkasti kuvaamallemme mittarin kehittelyja soveltamistyölle (ks. Teoksessa N. Couldry, A. 2023. Kansalaiset (Yle, 0,8 %; C More, 1,2 %) olivat kummallakin kanavalla äänessä erityisesti kisatunnelmaan ulkomailla keskittyneissä segmenteissä. Lisäksi Ylen lähetyksissä kuultiin verrattain suurta joukkoa erilaisia asiantuntijoita. International Journal of Sport Communication 4 (2), 217–232. Horky, T. Beyond media events: Disenchantment, derailment, disruption. 2020. Leisure Studies 34 (6), 703–719. 2009. Ylen studioiden reflektiivisempi ja tasapainoisemmin eri näkökulmia painottanut ote kertoi puolestaan journalistisemmin orientoituneesta tyylistä (ks. 2011. Analyysia lähetysten tietyistä ulottuvuuksista olisi lisäksi mahdollista syventää laadullisin menetelmin. Kuitenkin myös Ylellä keskustelu politiikasta ja kisojen taustoista jäi turnauksen edetessä urheilullisten aspektien varjoon, mikä oli odotettua mittavien lähetysoikeusinvestointien myötä (ks. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 109 puoleen. Ellis, J. Lünich ym. p. Boyle, R. Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto: Median markkinoituminen ja televisioituminen. 2015. Whannel 1992, 60–63) ja julkisen palvelun kulttuuris-moraalisista periaatteista (ks. 1992. Broadcasting the World Cup: A multinational comparative analysis broadcast quality in the 2014 World Cup. Sen sijaan Fifa on Infantinon johdolla seilannut kohusta toiseen. Olympiakisojen kesällä 2024 isännöineen Pariisin ja tulevien isäntien perusteella diktatuurien aika onkin ainakin hetkeksi ohi, sillä seuraavat olympialaiset järjestävät Milano ja Cortina d’Ampezzo (2026), Los Angeles (2028), Provence-Alpit-Riviera–Auvergne-Rhône-Alpes (2030), Brisbane (2032) ja Salt Lake City (2034). Seppänen 2005, 150–151). Yleisradioyhtiöille ominaiseen tapaan Ylen studioissa hakeuduttiin määrätietoisemmin urheiluyhteisöllisten viitekehysten ulkopuolelle, kun synkkiä sävyjä sisältänyt tapahtuman laajempi yhteiskunnallinen konteksti sai runsaasti huomiota itse pelin ja perinteisen MM-kisastudioiden viihdesisällön ohella (ks. Toisaalta Fifan 2034 miesten MM-kisojen myöntäminen Saudi-Arabialle sangen kyseenalaisen valintaprosessin päätteeksi osoittaa, että Lähi-idän öljyrahassa kylpevä ja ihmisoikeusloukkauksista tunnettu kuningaskunta jatkaa miljardien pumppaamista urheilupesuun ja Fifan johdossa raha ratkaisee, eivätkä ihmisoikeuskysymykset. Yleisradiotoiminta ja markkinat. (Taulukko 4.) POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksemme on kotimainen avaus urheilun studio-ohjelmien määrälliseen analysointiin. Kriittisen mediaseurannan on ajateltu edesauttavan ihmisoikeuksien toteutumista urheilun megatapahtumia järjestettäessä ja karkottavan epädemokraattisia valtioita hakuprosesseista (ks. Tai rajatummin sitä, ovatko televisiourheilua seuraavat suomalaiset ylipäätään kiinnostuneita yhteiskuntakriittisistä aiheista. 2011. Hornmoen, H., & Knudsen, A. Lontoo: Routledge. Boyle 2006, 174; Laine 2023b, 5). G. Yleisradioyhtiön valistuksellinen tarkoitus heijastui Ylen studioissa muun muassa runsaana kisahistorian sekä taktiikan ja data-analytiikan käsittelynä. Laine 2023b, 5). Kansainvälistä tuotantoa olleessa materiaalissa kuultuja MM-kisapelaajia ja -valmentajia esiintyi henkilötai tilannelähteenä samassa määrin molemmilla kanavilla (Yle, 6,0 %; C More, 6,9 %). Seppänen 2005, 155). Fifa Annual Report 2022. Kehittelemästämme mittarista on apua tulevaisuudessa urheiluohjelmien määrällisestä tarkastelusta kiinnostuneille tutkijoille. Brannagan, P. Herkman, J. Nieminen 2002, 7)
Muu G. Tampere: Vastapaino. 2018. JYU Studies 2. Englanti—Ranska 19. Kulla (toim.) Viestintäoikeus. Tampere: Vastapaino. Teoksessa J. Ottelu 1. Lontoo: Routledge. Takauma 20. FIFAn valtapeli: Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. Esitysmuoto 0. Uutiskatsaus 18. Numero B. Esitys 5. Pelaaja 10. Lünich, M., Starke, C., Marcinkowski, F., & Dosenovic, P. Argentiina—Kroatia 20. Visuaalinen kulttuuri: Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Whannel, G. Valmentaja 11. Muu F. Ei 1. Näytteiden kommentointi 4. Tampere: Vastapaino. Kisatunnelma ulkomailla 13. Suomen urheilumediakenttä murroksessa. Qatar—Ecuador 2. Raportti 10. Kisaturisti 10. MM-kisatuomari 7. Kisatiimi 2. Tietoisku 17. Wiio (toim.) Television viisi vuosikymmentä. Politiikka 16. 1992. Whannel, G. Kulttuuri 15. Kentänlaitahaastattelu 14. Yle 2. Kohokohdat 4. Puoliaikastudio 3. Seppänen, J. Ranska—Australia 9. Argentiina—Ranska D. Marokko—Kroatia 10. 2023b. Ei 1. Jälkistudio E. https://doi.org/10.17645/mac.8051 Kolamo, S. Television ja Twitterin risteyksessä: Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä. Maidenhead: Open University Press. Double Crisis: Sport Mega Events and the Future of Public Service Broadcasting. 2012. Jyväskylän yliopisto. Fifa-johtaja 13. 2021. Ulkomainen toimittaja 5. Teoksessa J. Montaasi 21. TV-urheilun puoli vuosisataa. 2011. Muu jalkapalloasiantuntija 3. Harjoittelu ja valmennus 8. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 1-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset 110 in Football. Journal of Business Diversity 22 (2), 25–32. ”Tällä hetkellä jalkapallolla ei ole mitään merkitystä”: Qatarin jalkapallon MM-kisat 2022 malliesimerkkinä urheilun kuvanäytöksellisyyden voimasta. LIITE 1. 2005. Sisällön erittely, 2 korj. Väittely 7. MM-kisapelaaja tai -valmentaja 6. uud. 2007. Argentiina—Saudi-Arabia 6. Kroatia—Marokko 22. Senegal—Hollanti 4. Palloliiton johdon edustaja 14. Jingle 23. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 31–49. p. Ottelu 2. Qatarilainen 12. Kisajärjestelyt ja -tunnelma 14. Meksiko—Puola 8. Rational Foolishness Would Destroy a Public Service Broadcasting System. Taktiikka ja data-analytiikka 5. Sveitsi—Kamerun 14. Henkilötai tilannelähde 0. Nieminen, H., & Pantti, M. Salomaa, E. Sekalainen 16. 2025. Ranska—Marokko 21. Ei 1. 2023a. 2003. Qatar 2022 and After: A Credible Threat for the FIFA Empire. Kansalainen 11. Fields in vision: Television sport and cultural transformation. Helsinki: Edita. Helsinki: Gaudeamus. p. Kolamo, S., & Levä, I. 2002. Teoksessa H. Demonstraatio 19. Viitattu 2.9.2024. Tjernström, S., & Tjernström, E. 2008. Paché, G. Väitöskirja. Brasilia—Serbia 17. Viitattu 2.9.2024. Media and Communication 12, article 8051. Jyväskylän yliopisto. 2019. 2022. Joukkoviestinnän ja sen julkisen sääntelyn perusteet. Aihealue 0. Studiohaastattelu 8. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Studio-osuus 1. Pietilä, V. Muu asiantuntija 4. A. Pelaajien terveys 12. Suomalaispelaaja 8. Espanja—Costa Rica 12. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116. Uruguay—Etelä-Korea 15. 2014. https://doi.org/10.17011/jyustudies/2 Laine, A. Väitöskirja. Trailerit ja tiiserit 22. Communication and Sport 9 (2), 287–307. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. JYU dissertations 140. JYU Studies 2. Lontoo: Routledge. Juonto 2. Belgia—Kanada 13. Tanska—Tunisia 7. Yhteistyökumppanit 20. Kontribuutio 9. Englanti—Iran 3. Keskustelu 3. Kanava 1. Sekalainen 24. Sirkkiä-Jarva, S. Mediaurheilu: Tunnetalouden dynamo. Urheilujournalismin ominaispiirteet. Kisahistoria 6. Ennakkostudio 2. Joukkue 9. Väitöskirja. Rowe, D. Ohjelmasisältö 19. Kansainvälinen juttu tai lausunto 16. Verkkosisällöt, katsojakisat ja -kysymykset 18. Sekalainen 21. Kiertohaastattelu 13. https://doi.org/10.17011/jyustudies/2 Laine, A. Muu H. Tuomarit ja säännöt 7. Lehdistötilaisuuskommentit 15. 2022. Media sport stars: Masculinities and moralities. Liikunta & Tiede 59 (4), 80–90. Saksa—Japani 11. Helsinki: WSOY lakitieto, 3–34. Asiaja henkilöhaastattelut 12. USA—Wales 5. C More C. Sport, Culture and the Media: The Unruly Trinity, 2. Nieminen, H. Laine, A. Kesto (s) I. Kolamo, S. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 447–477. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYN MITTARIN MUUTTUJAT JA NIIDEN SISÄLTÄMÄT LUOKAT. Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen, 3. 2002. Ulkomainen pelaaja 9. Viitattu 2.9.2024. Katsaus käsitteisiin – Urheilujournalismi, urheilujournalistiikka, mediaurheilu ja urheilumedia. 1976. Hollanti—Argentiina 18. Reportaasi 11. p. Journal of Media Economics 21 (4), 258–263. Turnaus 3. Laine, A. Paneelikeskustelu 6. Ulkomaisen jalkapalloliiton edustaja 15. Aikaväli videossa. Portugali—Ghana 16. MM-kisojen taustat 17
vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. On opittu olemaan erimielisiä ja sovittelemaan, kohtaamaan tosiasioita ja luovimaan niiden kanssa yhdessä. Suomessa ja Baltiassa se tapahtui ennen kuin maat olivat edes itsenäisiä. Urheilun historiassa on tapa muistaa menneitä suurvoittoja ja kiehtovia persoonia. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita kuntotestausverkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! 26.–27.3.2025 | Varalan urheiluopisto, Tampere Liikuntaja testauskelpoisuuden arviointi Kerttu Toivo LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Fyysisen kunnon merkitys työuran loppuvaiheessa Sari Stenholm kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Nähdään Tampereella!. . Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Harvemmin mietitään mikä merkitys on ollut sillä, että maassa on jo yli vuosisadan ajan ollut kattava paikallisten urheiluseurojen verkosto. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Siinä kun on muitakin arvoja kuin pelkkä liike ja sen tuoma hyvinvointi. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en Seuratyön unohtunut merkitys U rheiluja liikuntaväki koittaa löytää uusia perusteita sille, miksi yhteiskunnan tulisi tukea niitä. Teemana on Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus. Sille on vaikea laskea euromääräistä arvoa, sitä ei voi laittaa excel-taulukkoon. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Se ei olisi onnistunut ilman kansanliikkeitä, yhtenä niistä urheilua. Kun puhumme urheilun ja liikunnan tarpeesta, olisi hyvä muistaa tämä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 5 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Sellaisia kohtaamisia, suomalaisuutta kasassa pitäviä ja erilaisia kuplia purkavia tilanteita, ei ajassamme liikaa ole. 62. Toisinaan on onnistuttu paremmin, toisinaan huonommin, mutta kun seuraa on jaksettu koko ajan pyörittää, se on tuonut tekijöilleen elämänsisältöä ja opettanut heitä toimimaan yhteisönä – siis luonut kulttuuria siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset voivat yhteisesti hoitaa yhteistä asiaa. Aika moni seura on tuottanut jonkin yksittäisen näkyvän huippuhetken, moni useampiakin, mutta kaikkien seurojen perusarki on sittenkin ollut lähinnä arkista seuratyötä, paikallisten ihmisten yhteistä yritystä tehdä yhteisestä todellisuudestaan hieman miellyttävämpi, antoisampi, innostavampi – ja tarjota nuorisolle reitti kasvaa itsestään ja muista vastuunsa ottavia aikuisia. Se luotiin laulamista, soittamista, näyttelemistä, raittiutta, palokuntatoimintaa, nuorisoseuratoimintaa, valistustoimintaa ja urheilutoimintaa edistäneellä järjestötoiminnalla. Toisaalta korostetaan perusliikunnan merkitystä kansanterveydelle ja -taloudelle. K oitetaanpa hahmottaa näkymätön historian kautta. Urheiluseurassa niitä syntyy, ja seuroja on yhä tuhansia. T ämä urheilussa ja muissa kansanliikkeissä syntynyt toimintakulttuuri synnytti aikoinaan Suomeen kansalaisyhteiskunnan. Toisaalta halutaan huippu-urheilu kuntoon, koska sillä olisi niin paljon suomalaisuutta piristäviä ja innostavia vaikutuksia. Ihan sama onko seura ollut iso tai pieni, prosessi on ollut sama. TULE-kunto: Esimerkkinä UKK-terveyskuntotestit ja ikäihmisten liikkumiskykytestit Olli-Pekka Nuuttila LitT, liikuntafysiologi UKK-instituutti Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.3.2025: www.lts.fi/tapahtumat/ktp25 Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus Kuntotestaus päivät järjestetään 26.–27.3.2025 Varalan urheiluopistolla, Tampereella. Suomalaisuutta ei luotu sodissa. Se syntyi Euroopan takapajulan Venäjään kuuluneessa suuriruhtinaskunnassa, irrallaan virallisesta poliittisesta valtakoneistosta. Muualla Venäjän imperiumissa kuin Suomessa sekä pienemmässä mitassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa tätä ei tapahtunut, ei ole tapahtunut vieläkään. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Toimiva urheiluseura on paikka, jossa eri taustoistaan tulevat paikalliset ihmiset voivat paitsi kohdata toisiaan, myös toimia keskenään ja kokea olevansa yhteisellä asialla, vaikka monesta asiasta erimielisiä oltaisiinkin. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Mikään Nato ei tätä maata pelasta, jos emme pidä huolta siitä, että tänne jatkossakin kasvaa erimielisinäkin yhteisen päätöksen muovaamiseen oppineita kansalaisia. Etenkin yksi asia unohtuu liian usein. Tämä sinänsä perusteltu puhe on samalla johtanut liikuntakulttuurin näkemiseen hieman rajautuneesti. On opittu perustelemaan, keskustelemaan. Se on näkymätön, mutta tärkeä. Niitä kasvaa parhaiten urheilun kaltaisissa paikoissa, joissa erilaiset ihmiset voivat samanlaisissa verkkareissaan unohtaa hetkeksi arkiroolinsa ja -tittelinsä sekä keskittyä yhdessä siihen, että saavat seuransa pyörimään niin kuin sen pyöriä pitää
Punnittuja puheenvuoroja. Teivo Teivainen: Politiikka alkanut muistuttaa urheilua Urheiluseura on yhteiskunnassa korvaamaton Liikuntasuosituksiin yltäminen lihottaa palkkapussia teema: Seuratoiminta Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 62 (1 ) 1/ 25 • 10 eu ro a Liik un ta & Tie de 1/2 5 SE U R AT O IM IN TA Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Sähköinen LTS-infokirje. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.”