Sen juuret ulottuvat me1lla 1960-luvun taitteeseen jolloin alettiin systemaattisemmin tut~ kia liikuntaa ja urheilua usean eri tieteenalan näkökulmasta käsin. Laadun varmistaminen ei palvele vain tiedeyhteisön tavoitteita, vaan se on myös ja ennen muuta tae siitä, että tutkimuksen tulokset ovat yhteiskunnallisen käytön kannalta tieteellisesti luotettavia ja eettisesti hyväksyttäviä. Näiden kriteerien valossa liikuntatieteiden keskiössä olevia osa-alueita, biomekaniikkaa liikuntafysiologiaa, -pedagogiikkaa, psykologiaa ja -sosiologiaa voidaan pitää suhteellisen pitkälle itsenäistyneinä ja institutionalisoituneina, emotieteistään eriytyneinä tieteen osaalueina. Toivomme, että tutkijat ottavat lehden omakseen ja tutkimustiedon muut käyttäjät kokevat sen hyödylliseksi tiedonlähteeksi omassa työssään. Sitä vastoin esimerkiksi liikuntafilosofia ja -historia ovat tästä näkökulmasta katsottuna vähemmän kehittyneitä. Kysymystä voi lähestyä itsenäisen tieteenalan tunnusmerkeistä käsin, joita ovat tutkimusperinne, vahva teoria-, käsiteja metodiperusta, tiedon kumuloituminen, hyvät tietohuolto, pysyvällä pohjalla oleva kansainvälinen yhteistyö, tieteellinen jatkokoulutus, itsenäiset perustieteistä eriytyneet oppituolit sekä toimiva taloudellinen ja hallinnollinen infrastruktuuri. sopivien kansallisten julkaisforuumien puuttuminen. Tässä prosessissa olennaista on se, että on olemassa korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja, joissa julkistetaan vain ne tutkimukset, jotka ovat läpikäyneet kriittisen laatuarvioinnin. 09-45427222 e-mail lts@stadion fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast), Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Ulkoasu: Riitta Brusila Toimituskunta: Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli Heinonen Hannu Itkonen Joel Juppi Heimo Nupponen Mirja Papunen Eila Ruuskanen Tuula Segercrantz Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen Kansikuva: Gorilla Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen LiikunnanopettaIien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan KirIapaino Oy Tilaukset: puh 09-4542 720, fax 09-45427222 Kestot1laus 170 mk/vsk Vuos1tilaus 190 mk/vsk 37p. Esteenä voi tietysti olla esim. Tilanteen parantamiseksi Liikunta & Tiede -lehti on nyt käynnistänyt monitieteisen kotimaisen liikuntatieteellisen tutkimusartikkelijulkaisun, joka palvelevee yhtäältä tutkijoita ja tutkijakoulutettavia sekä toisaalta tutkimustiedon tarvitsijoita yhteiskunnan eri osa-alueilla. vuosikerta ISSN 0358-7010. Tämä velvollisuus tuntuu usein tutkijoilta unohtuvan tulosten jäädessä kiertämään tutkijayhteisön omassa suppeassa joukossa. Yksi keskeinen tieteenalan kehityksen mitta on hyvä tietohuolto eli toimivat informaatioja dokumentaatiojäjestelmät erilaisine kansallisine ja kansainvälisine julkaisufoorumeineen. Näin on tilanne erityisesti Suomessa, jossa kehityksen lähtökohtana oli liikuntatieteellisen tiedekunnan perustaminen vuonna 1963 ja 70luvulla harjoitettu korkeakoulupo2 LIIKUNTA& TIEDE 2/2000 litiikka, jossa suosittiin voimakkaasti tieteenalojen eriyttämistä. Liikunta &Tiede 2/2000 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh 09-4542720 fax. Edelleen voidaan kuitenkin keskustella siitä, mitä liikuntatieteet pitää sisällään ja kuinka itsenäisinä tieteen osa-alueina ne sijoittuvat tieteiden yleiseen järjestelmään. Liikuntatieteillä kansallisia ja kansainvälisiä TULOSTAVOITTEITA PAULI VUOLLE L iikuntatieteet on tieteenalana var~in_ nuori. Sitä ennen tutkimusta olivat tehneet enemmänkin harrastuksenomaisesti muutamat liikunnasta omakohtaisesti kiinnostuneet tutkijat . Viimeksimainitusta syistä tutkijalle voidaan kohdistaa odotuksia tai asettaa suorastaan velvollisuuksia raportoida tutkimuksensa tuloksia ei vain toisilleen, vaan myös sille yhteisölle, joka on esimerkiksi ollut tutkimuksen kohteena, rahoittanut tutkimusta tai kokee tieteellisen tiedontarpeen erityisen akuutiksi jonkin yhteiskunnallisen ongelman käsittelyssä
Lapsuuden ja nuoruuden aktiivinen liikuntaharrastus ennustaa myös aikuisiän liikunnallisuutta. Matti Hyvärinen 24 Palvelukseen halutaansektoritutkija. Räjähdysmäisesti kasvanut tiedon valtameri on alkanut jäsentyä portaaleiksi, tietyn teeman ympärille kootuiksi internetsivustoiksi ja websaiteiksi . Kimmo Suomi 25 Tutkitaan sitä Pohjoismaissakin. Siitä, miten liikunnallisuus seuraa mukana vanhuuteen on toistaiseksi ollut vähemmän tutkimustietoa . Risto Sänkiaho 26 Tutkittua LIIKUNTA & TIEDE2/200'.l 3. Kirjoitusohjeet löydät sivulta 48 ja myös osoitteesta http://www.stadion.fi/L TS 49 L TS jäsensivu 50 KKI tiedottaa KESKUSTELUSIVUT 17 Kohtaamisia vuosituhannen loppumetreillä. Suomalainen huippu-urheilija toki käyttää alkoholia niin aktiiviaikanaan kuin urheiluuran jälkeenkin, mutta huomattavasti ikäryhmänsä muuta väestöä vähemmän . Yhteistyö vaatii asiantuntijoita ja eurojakin. Liikunta & Tiede -lehti käynnistää tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvan tutkimusartikkelijulkaisun. Yksin taikootyö ei tässä pitkälle riitä. Juha Heikkala 15 Liikunnan tietopankista päivitettyä perustietoa: www.sport.jyu.fi. Martti Silvennoinen 20 Kekkonen kepeästi riman yli entä kustantaja. Uhkana on katsojien kiinnostuksen hajoaminen monelle kanavalle. Samu Karvala 14 Liikunnan valtaväylä aukeaa verkossa: www. Ari Karimäki 19 "Ja täällä Matti Kyllönen" ... Urheiluväen, yritysten ja median keskinäiset suhteet ovat muuttuneet entistä kiinnostavammiksi. Nuuskan käyttö urheilijoiden keskuudessa yleensä ja joukkuelajeissa erityisesti sen sijaan on jatkuvasti yleistynyt. Liikunnan tutkimukselle avautuu uusi, suomenkielinen, korkeatasoinen ja monitieteinen julkaisuareena. Liikuntatietoa etsivälle uusi viitoitettu väylä löytyy nyt osoitteesta www.liikuntanet.fi. Kalervo llmanen 22 Ruumiit kertovat kuuleeko mies. Jos uusi urheilukanava ei houkuta katsojia, ei se houkuta mainostajiakaan. Tupakoivia urheilijoita on vain vajaa kymmenesosa tupakoivien osuudesta väestöstä. Eihän miljoonapalkkainen urheilija ole mikään sankarillinen Peräseinäjoen Susi, vaan työnantajalleen täysin kuuliainen pr-mies. Heidän sankaritekonsa eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman urheiludiplomatiamme pioneerien merkittävää panosta vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Henry Järvinen 12 Urheilujournalismista talousjournalismia. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Pauli Vuolle 4 Suomalainen huippu-urheilija ja alkoholin, tupakan ja nuuskan käyttö. Urheilukanava tarjoaa mahdollisuuden sellaisille lajeille, joita nykyisten kanavien rajallisissa ohjelmatuntimäärissä ei hemmotella. liikuntanet.fi. Ainakin mikäli tavoitteet muuttuvat konkretiaksi . Liikuntakulttuurissakin on alkanut ilmaantua portaaleja, jotka helpottavat nettikansalaista löytämään haluamansa. Pauli Vuolle 1 Mitalit, markat ja media digi-tv tuo urheilukanavan. Mirja Hirvensalo, Taru Lintunen, Taina Rantanen 40 Kisakentille ja kabinetteihin. Kunnia maamme urheilun kansainvälistymisestä on annettu Hannes Kolehmaiselle, Paavo Nurmelle ja muille maailman kilpakentillä menestyneille urheilijoillemme. Lii kuntayhteistyön uskotaan tukevan tavoitetta : sen toivotaan tarjoavan välineitä tasapainoisen yhteiskunnan rakentamiseen . Juha Kanerva 43 Liikunta pohjoisen ulottuvuuden pelilaudalla Pohjoisen ulottuvuuden kova ydin koostuu politiikasta ja taloudesta Venäjä halutaan kytkeä yhteistyön sitein Eurooppaan. Jos huippu-urheilu on ison rahan viihdeteollisuutta, eikö tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä sitä sen mukaisesti. Ajantasalla olevaa käyttötietoa niin liikuntapaikoista, rakentamishankkeista, urheiluseuroista kuin kuntien liikuntataloudestakin etsivä löytää sitä nyt entistä sujuvammin. Sinikka Hänninen 37 Liikkuvasta lapsesta liikunnalliseksi aikuiseksi ja vanhukseksi. Jouko Kokkonen 47 Liikuntatieteen uusi tutkimusartikkelijulkaisu ilmestyy joulukuussa
Median välittämän kuvan perusteella voisi luulla, että suhde olisi viime vuosina kehittynyt hyvinkin läheiseksi. Suomalainen huippu-urheilija toki käyttää alkoholia niin aktiiviaikanaan kuin urheilu-uran jälkeenkin, mutta huomattavasti ikäryhmänsä muuta väestöä vähemmän. Tutkimuksen julkistamisen jälkeen selityksiä on etsitty monelta suunnalta, mutta tutkimustiedon toistaiseksi puuttuessa luotettavaa kuvaa urheilevien ja ei-urheilevien nuor. 4 LIIKUNTA& TIEDE 2/2000 iimeaikojen kuuma keskustelunaihe on ollut tutkijaprofessori Matti Rimpelän nuorten elämäntapatutkimuksesta esittämä tulos, jonka mukaan urheilua harrastavat nuoret käyttävät alkoholia ikätovereitaan runsaammin. Myös raittius on urheilijoiden keskuudessa muuta väestöä selvästi yleisempää. Nuuskan käyttö urheilijoiden keskuudessa yleensä ja joukkuelajeissa erityisesti sen sijaan on jatkuvasti yleistynyt. Runsaan kymmenen vuoden aikana alkoholin käyttö ei ole juurikaan yleistynyt ja urheilijakin käyttää aiempaa useammin mietoja juomia. • Teksti: PAULI VUOLLE Suomalainen huippu-urheilija ja ALKOHOLIN, TUPAKAN JA NillJSKAN • • • • KAYTTO Urheilun ja alkoholin suhde puhuttaa. Tupakoivia urheilijoita on vain vajaa kymmenesosa tupakoivien osuudesta väestöstä
ten alkoholitottumusten eroista ei ole saatu. Yleisesti ja monella tavalla perustellustikin on oletettu, että urheilevien nuorten alkoholinkäyttöä ohjaavat heidän esikuviensa (katso esim. Tässä artikkelissa esitetään perustiedot vuosina 1984, 1996 ja 1998 huipulla olleiden suomalaisten miesja naishuippu-urheilijoiden alkoholin, tupakan ja nuuskan käytöstä. Tiedot ovat osa kirjoittajan vuosiLIIKUNTA & TIEDE 2/WJ 5. Alkoholin saaman julkisen huomion vuoksi vähemmän on keskusteltu urheilijoidemme tupakan ja nuuskan käytöstä. Tuon julkisuuskuvan ja sitä ylläpitävän alkoholimainonnan mukaan näyttäisi siltä, että urheilijoidemme suhde alkoholiin on varsin läheinen. Kuitenkin myös nämä ovat nautintoaineita, joiden käyttöä niin nuorten urheilijoiden kuin huippu-urheilijoiden keskuudessa on monesta syystä tärkeää selvittää. Vuolle 1999), nykyisten huippu-urheilijoiden alkoholia koskevat käyttäytymismallit, jotka media on yksittäisinä ilmiöinä nostanut julkisuudessa näyttävästi esiin
urhelijat N 1984 Koko väestö HuippuN 35 -44v. 20· VS. urhelijatN 1996 Koko väestö N 15-34 V Kuvio 3. 30-49 V. Urheilijoiden alkoholinkäyttö vähintään kerran viikossa % 60 .jlP-,S--i>~.J?rV# +-"o; *,S-# .J,.tj' 0.;:Lopettaneet/käyttö huipulla 1984 #~ fj-,S.J.."-~ # j-'i,... '<' Aktlivlurhellljat/käyttö 1998 Kuvio 1. urhelijatM 1996 Koko våestö HuippuM 15-34v. 30-49 V. Urheilijoiden tupakointi verrattuna koko väestön tottumuksiin 25 -· Päivittäin 20 15 +---------<%10 Yksilö M 84 Yksilö M 96 Joukkue M Joukkue M Yksilö N 84 Yksilö N 96 Joukkue N Joukkue N 84 96 94 96 Kuvio 4. Urheilijoiden nuuskan käyttö yksilöja joukkuelajeissa 25 ______ *_L_ä_h_d_e:_Nuorten Terveystapatutkimus, Stakes 20 r --7 15 % lopettaneet miehet Lopettaneet naiset vs. +e. Urheilijoiden alkoholinkäyttö vähintään kerran kuukaudessa Lopettaneet urhetijat Aktiivit urhelijat Käyttö huipulla Käyttö Käyttö V. 20 · Aktiivit naiset vs. -------~----------% ,O f ---+-e:,#~ ~P-,S.. 29 V. :-/".,.._ ,S-~.,~ .J..'itrv 0..f'# .,, Lopettaneet/käyttö huipulla 1984 #~ fj-,S-~~ J7 #V# +-"'" ,r,S-f'.J,.,,,.,,, 0.§' Lopettaneet/käyttö 1998 J ~-v,}~;l .J..""~ <f'J. 29 V. Aktiivit miehet vs . ,r,S-<?:I .J..'-"" 0.f'" Lopettaneet/käyttö 1998 MIEHET NAISET #,}~fj-.j.J.."-~ ~#" ,i~.;:-#" +-,:; ~.;""'"' -?:'Aktllviurheilljat/käyttö 1998 Kuvio 2. Raittiiden urheilijoiden määrä verrattuna määrään koko väestössä. Kuvio 5. 'it; ..f'# +-,,:; *,S.J,. 1984 v.1998 v.1998 % % % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Tupakointi: Päivittäin 5 3 10 9 4 4 Satunnaisesti 7 6 11 5 10 2 Nuuskan käyttö: Päivittäin 8 3 5 15 5 Satunnaisesti 8 6 8 5 19 7 N 203 109 235 79 192 125 Taulukko 1. Urheilijoiden tupakointi ja nuuskaaminen 6 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 % ",--------------------;::==-=====--i 30 +----f----------,f äivittäin Satunnaisesti 25 20 15 +---Huippuurhe lijal M 1984 Koko väestö HuippuM 35 -44 v
Aktiiveja naisurheilijoita oli 125 ja miesurheilijoita 192. Vähintään kerran viikossa tapahtuva käyttö vaihteli miehillä 4-8 ja naisilla 1-5 prosentin välillä. Humalakäyttöä vähintäin kerran kuukaudessa esiintyi sitä vastoin huomattavasti yleisemmin. Koska lopettaneista noin puolet oli osallistunut vuonna 1984 tehtyyn ensimmäiseen tutkimukseen, voidaan tuloksilla sanoa olevan myös seurantatutkimuksellinen luonne, vaikka molempiin selvityksiin osallistuneita ei voitu erikseen identifioida. Suomen mestarien osalta lajien lukumäärä oli kuitenkin nostettu 27:ään. Liikunta & Tiede lehdessä (Kannas, Vuolle 1987). Naisurheilijoiden kohdalla väkevien käyttö on vähentynyt selvästi. Vähiten eli ei lainkaan väkeviä juomia viikottain käyttäviä löytyi puolestaan vuosina 1996 ja -98 huipulla olleista naisurheilijoista. Vuoden -84 naishuippu-urheilijoista väkeviä kuukausittain käyttäviä oli 20 prosenttia, mutta vuosien 96 ja -98 aktiiveista vain 10 prosenttia. na 198498 suorittamista laajoista huippu-urheilijan elämänuratutkimuksista. Urheilu-uransa lopettaneiden naisten joukosta löytyi väkevämmän oluen käyttäjiä uran huippuvuonna 7 prosenttia ja keskioluen käyttäjiä vain yksi prosentti. Tarkkaa arvioita ei tämän tutkimuksen perusteella kuitenkaan voi tehdä siksi, että tutkimuksessa sekä IIIettä IV oluen kulutusta tiedusteltiin erikseen, jolloin yhteiskäyttöä ei saada esiin. Urheilijoilta kysyttiin myös humalaan asti juomisen yleisyyttä huippuvuosina. Siirtyminen kevyempään olueen on nähtävissä myös naisurheilijoiden keskuudessa. "Aktiivien", eli vuosina 1996 ja -98 huipulla olleiden urheilijoiden keskinäisessä tarkastelussa tällä erottelulla ei ole suurta merkitystä, sillä IV-oluen käyttö oli heidän keskuudessaan varsin vähäistä. Myös naisurheilijoiden keskuudessa humalaan asti juominen oli aiemmin nykyistä tavanomaisemLIIKUNTA & TIEDE 2/2000 7. Vähintään kerran viikossa kertoi alkoholia käyttäneensä 4-5 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista humalaan saakka. Tutkimuksen tuloksia on alkoholinkäytön osalta raportoitu mm. Vähintään kerran kuukaudessa nautti väkeviä juomia uransa huippuvuonna 40 prosenttia vuoden 1984 urheilijoista ja 37 prosenttia tutkimuksen aktiiveista miesurheilijoista. Aktiiveilla urheilijoilla tällainen viinin käyttö oli vuonna 1998 hieman yleisempää kuin vuonna -84 huipulla olleilla urheilijoilla aktiivikautenaan. Vuonna -84 aktiivien naishuippu-urheilijoiden keskuudessa vähintäin kerran kuussa viinejä kuluttaneiden osuus oli 18 prosenttia ja muita mietoja alkoholijuomia kuluttaneiden osuus 22 prosenttia. Kun vuonna -84 huipulla olleista miesurheilijoista 20 prosenttia nautti IV-olutta ja 18 prosenttia keskiolutta vähintään kerran viikossa oli huipulla olleista miehistä vuonna 1998 keskioluen viikottaisia käyttäjiä 34 prosenttia ja IV-oluen vain yksi prosentti. Tarkasteltaessa oluen viikottaista ja kuukausittaista käyttöä nähdään, ettei kokonaiskulutuksessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 1998 perusrakenteeltaan samanlaisena toistetussa uusintatutkimuksessa oli mukana pääasiassa samoin kriteerein valitut vuonna 1984 huipulla olleet urheilijat ("lopettaneet") sekä uusina vuoden 1996 Atlantan kesäolympialaisiin ja vuoden 1998 Naganon talviolympialaisiin osallistuneet urheilijat ( "aktiivit"). Kun vuoden -84 mieshuippu-urheilijoista nautti viiniä aktiivivuosinaan vähintään kerran kuukaudessa 20 ja muita mietoja alkoholijuomia 10 prosenttia, ovat vastaavat lukemat vuoden -96 ja -98 mieshuippuurheilijoiden keskuudessa 38 ja 36 prosenttia. Uransa lopettaneiden naishuippu-urheilijoiden parissa aktiiviaikanaan vuonna -84 vähintäin kerran kuukaudessa IV-olutta käyttäneitä oli 25 prosenttia ja keskioluen nauttijoita 13 prosenttia. Tutkimusajankohtana aktiivien naishuippu-urheilijoiden vastaavat osuudet olivat 26 ja 33 prosenttia. Aktiivien naisurheilijoiden kohdalla luvut olivat päinvastaiset: väkevää olutta ei käytetty lainkaan, keskiolutta ilmoitti nauttivansa vähintäin kerran viikossa 8 prosenttia vastanneista. Vähintään kerran kuukaudessa tapahtuva oluen käyttö noudattaa samaa linjaa. Vuonna 1984 toteutetun kyselytutkimuksen perusjoukon muodostivat Los Angelesin ja Sarajevon kesäja talviolympialaisiin osallistuneet urheilijamme, tutkimukseen valitun 21 lajin Suomen mestarit, A-maajoukkueen jäsenet jalkapallossa sekä Itä-Länsi-pelaajat pesäpallossa. Alkoholinkäytössä siirrytty miedompiin Tulokset kertovat, että niin vuonna 1984 kuin vuosina 1996 ja -98 huipulla olleiden urheilijoiden keskuudessa selvästi suosituin alkoholijuoma oli olut (Kuvio 1 ja 2). Vuoden -84 mieshuippu-urheilijoista 38 prosenttia nautti huipulla ollessaan keskiolutta ainakin kerran kuussa ja IV-olutta vastaavasti 55 prosenttia vastanneista. Väkevien juomien viikottainen käyttö urheiluuran huippuvuosina oli samansuuntainen mietojen juomien käytön kanssa. Viinien ja muiden mietojen alkoholijuomien kulutus uran huippukautena oli selvästi oluen käyttöä vähäisempää. Näiden juomien kuukausittaisessa kulutuksessa sitä vastoin on nähtävissä selvää kasvua. Vuonna 1984 huipulla olleista miesurheilijoista ilmoitti runsas puolet, 58 prosenttia, juoneensa huippu vuotenaan humaltumiseen saakka vähintäin kerran kuukaudessa ja vuosikymmen myöhemmin huipulla olevista 4 7 prosenttia. Yhteensä tutkimukseen osallistui 312 urheilijaa, josta naisia oli 109 ja miehiä 203. Eniten, 6 prosenttia, väkevien viikottaisia käyttäjiä oli vuoden -84 miesurheilijoissa. Vuodesta 1984 vuoteen -98 tultaessa oli huipullaolovuoden oluen käytössä selvästi siirrytty IV-oluesta keskialueen. Uransa lopettaneista urheilijoista miehiä oli 235 ja naisia 79. Nykyisten aktiivinaisurheilijoiden parissa taas vahvan oluen kuluttajia oli tutkimusajankohtana 1998 vain yksi prosentti, mutta keskioluen 30 prosenttia. Sama kehitys havaitaan naisten kohdalla. Vuosina 1996 ja -98 huipulla olleista taas vastaavia keskioluen käyttäjiä oli 76 prosenttia ja IV-oluen käyttäjiä 15 prosenttia
Aktiiveista miesurheilijoissa nuuskaa käytti vuoden -98 kyselyssä päivittäin 15 ja satunnaisesti 19 prosenttia. Vaikka huippu-urheilijoiden tupakointi jonkin verran lisääntyi uran päätyttyä (miehet/ päivittäin 10 prosenttia, satunnaisesti 11 prosenttia, naiset vastaavasti päivittäin 9 ja satunnaisesti 5 prosenttia) lopettaneet urheilijat tupakoivat edelleenkin huomattavasti muuta väestöä vähemmän. Vielä yli kymmenen vuotta uran päättymisen jälkeenkin, vuonna 1998, miesurheilijoissa oli päivittäin nuuskaavia 5 prosenttia ja satunnaisesti nuuskaavia sama määrä kuin huippuvuonna 1984. Tulokset osoittavat myös, että joukkueurheilijat käyttivät huippuvuotenaan alkoholia selvästi yksilöurheilijoita enemmän. Yksilöurheilijoissa päivittäin tupakoitsevia oli vain 2 prosenttia, eikä yhtään satunnaisesti tupakoivaa. Yksilöja joukkueurheilijoiden välinen vertailu tuo esiin jo edellä kuvatun muutoksen; IV-oluen käytöstä on siirrytty kevyen oluen käyttöön, viinin ja muiden mietojen alkoholijuomien käyttö on yleistynyt vuodesta 1984 vuoteen 1998 tultaessa. Naisten kohdalla vastaavat lukemat olivat 5 ja 7 prosenttia. Kummassakin ryhmässä IV-oluen suosio oli vähäistä, vain 1-2 prosentin luokkaa. Keskiolutta käytti vähintäin kerran viikossa 32 prosenttia yksilölajien ja 41 prosenttia joukkuelajien vuosien 1996 ja -98 mieshuippu-urheilijoista. Ne olivat myös kasvaneet voimakkaasti molemmissa ryhmissä verrattuna vuoteen 1984 (Kuvio 4). Yksilölajien naisurheilijoista päivittäin nuuskasi 2 prosenttia ja satunnaiUrheilijat kävttävät nuuskaa l1u0111attavasti ikätovereitaan. Aktiiveissa miesjoukkueurheilijoissa päivittäin tupakoivia oli 2 prosenttia ja satunnaisesti tupakoivia 18 prosenttia. Tupakointia selvästi yleisempää oli nuuskan käyttö. Vertailuryhmänä olevien 30-45 vuotiaitten keskuudessa vastaavat osuudet; miehet/päivittäin 32 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia, nai8 LIIKUNTA & TIEDE 2/20CfJ set päivittäin 20 prosenttia, satunnaisesti 6 prosenttia. Uransa päättäneiden naisurheilijoiden keskuudessa ei puolestaan vastaavana ajankohtana esiintynyt lainkaan päivittäin nuuskaavia, kun taas 5 prosenttia heistä ilmoitti nuuskaavansa satunnaisesti. Päivittäin tupakoivien huippu-urheilijoiden osuus liikkui niin vuoden 1984 kuin vuoden -96 ja -98 kyselyyn vastanneiden keskuudessa 3-5 prosentin välillä ja satunnaisesti tupakoivien osuus vastaavasti 2-10 prosentin välillä. Se on lisääntynyt erityisesti urheilevien miesten keskuudessa. Nuuskan käytössä erot yksilöja joukkueurheilijoiden välillä olivat selvät. Naisten kohdalla vastaavat lukemat olivat 26 ja 9 prosenttia. Vähintään kerran kuukaudessa keskiolutta käyttäviä oli vastaavista aktiiveista yksilölajien mieshuippu-urheilijoista 70 prosenttia ja joukkuelajeissa 89 prosenttia. Joukkuelajeissa käyttö yleisempää Alkoholin ja muiden nautintoaineiden käyttöä on perusteltua tarkastella sekä yksilöettä joukkueurheilijoiden osalta. Naisten kohdalla erot olivat suuremmat. Urheilu-uransa jo lopettaneista alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa ilmoitti huippuvuosinaan käyttäneensä 34 prosenttia ja vuoden -98 aktiiviurheilijoista 19 prosenttia. Aktiiveista miesyksilöurheilijoista tupakoi päivittäin 5 prosenttia ja satunnaisesti 6 prosenttia. J oukkuelajien aktiiveista miesurheilijoista päivittäisiä käyttäjiä oli peräti viidesosa, 21 prosenttia ja satunnaisia käyttäjiä 17 prosenttia. Tupakointi vähäistä, nuuskan käyttö yleistymässä. Käytön lisääntymisestä kertoo se, että vuonna 1984 huipulla olleista miesurheilijoista nuuskasi huippuvuonna päivittäin 8 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia ja naisista puolestaan vastaavasti päivittäin 3 ja satunnaisesti 6 prosenttia. Tupakoinnissa yksilöja joukkueurheilijoiden erot olivat suhteellisen vähäiset. Tämän ikäisistä miehistä päivittäin tupakoivia oli 33 prosenttia ja satunnaisesti tupakoivia 10 prosenttia (Huumekysely 1988). Yksilölajeissa keskiolutta käytti vähintään kerran kuussa 25 prosenttia ja joukkuelajeissa 41 prosenttia vastanneista. Aktiivien naisurheilijoiden keskuudessa erot yksilöja joukkueurheilijoiden tupakoinnissa olivat miesten keskinäisiä eroja suuremmat. Tupakointi oli erittäin harvinaista sekä aktiivien että urheilu-uransa jo lopettaneiden miesja naishuippuurheilijoiden keskuudessa (Taulukko 1, Kuvio 3 ). paa. Koska ne sosiaaliset ympäristöt, jossa valmentautuminen ja kilpailutoiminta tapahtuvat ovat toisistaan poikkeavia, voidaan myös olettaa niissä vallitsevan erilaiset nautintoaineiden käyttöön vaikuttavat käyttäytymisnormit. Myös IV-oluen, viinin, muiden mietojen ja väkevien alkoholijuomien viikoittainen ja kuukausittainen käyttö oli yleisempää joukkuekuin yksilölajeissa niin miesten kuin naisten keskuudessa. Vertailukohdaksi viimeksi mainittujen urheilijoiden kohdalla oli otettu tupakoinnin yleisyys 18-34 -vuotiaan väestön keskuudessa tutkimusajankohtana. Yksilölajien aktiiveista miesurheilijoista nuuskaa käytti päivittäin 12 prosenttia ja satunnaisesti 20 prosenttia. Kyseisen ajankohdan naishuippu-urheilijoista keskiolutta käytti viikottain 9 prosenttia yksilölajien, mutta vain 6 prosenttia joukkuelajien edustajista. Naisjoukkueurheilijoista poltti päivittäin 9 prosenttia ja satunnaisesti 6 prosenttia
Uransa keskimäärin kymmenen vuotta sitten lopettaneissa miesja naisurheilijoissa sitä vastoin on sama määrä raittiita kuin vastaavan ikäisissä 30-49vuotiaissa. PAULI VUOLLE, LitT professori Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Lähteet Kannas, L., Vuolle, P. Tulokset osoittavat, että raittiita oli miesurheilijoista 9 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Väkevien juomien nauttiminen taas oli pysynyt miehillä lähes ennallaan ja vähentynyt hieman naisurheilijoiden keskuudessa. Luotettavien tilastointien puuttuessa tarkkoja ikäryhmävertailuja ei voida tehdä. Vaikka asteikkojen hieman erilaisesta luokittelusta johtuen väkevien alkoholijuomien kuukausittaisesta käytöstä ei voi tehdä täysin luotettavia arvioita kuvaavat seuraavat prosenttiluvut varsin hyvin alkoholinkäytön keskinäisiä suhteita. (1987) Huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö myytti vai todellisuutta. Tulokset tukevat myös jo aikaisemmin tehtyä havaintoa (Kannas, Vuolle 1987) siitä, että alkoholia käyttävät urheilijat nauttivat sitä aktiivikautenaan vähemmän kuin vastaavan ikäinen väestö keskimäärin. Nuorten terveystapatutkimus 1998, Helsinki: Stakes Helakorpi, S., Uutela, A., Prättälä, R., Puska, P. Kansanterveyslaitos. Helsinki: Terveyskasvatustutkimuksen yksikkö. Nuuskaamisen yleistyminen tarkastelun kohteeksi Tutkimuksen perustulokset osoittavat, että huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö ja siinä tapahtuneet muutokset vuodesta 1984 vuoteen 1989 olivat suhteellisen vähäisiä. Samanaikaisesti viinin ja muiden mietojen juomien kulutus oli myös kasvanut. Vuolle, P. Nuuskan käyttö oli jo vuonna 1984 huipulla olleiden urheilijoiden keskuudessa selvästi yleisempää kuin heidän ikätoveriensa parissa. Luotettavien vertailutietojen puuttuessa myös ilmiön yleisen merkityksen arviointi on vaikeaa. LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 9. Sen sijaan viinien osalta erot olivat melko pienet. sesti 7 prosenttia. Erot tosin tasoittuvat urheilu-uran jälkeen. Aktiivien naisurheilijoiden keskuudessa taas ei ole lainkaan viikottain väkeviä käyttäviä, kun heitä löytyy 15-34 -vuotiaiden vertailuryhmästä 7 prosenttia. Entisistä mieshuippuurheilijoista kuukausittain väkeviä alkoholijuomia vuonna 1998 nauttivia oli 43 prosenttia ja naisurheilijoissa 17 prosenttia. Sitä vastoin tulisi selvittää perusteellisesti terveyden mutta myös urheilun tapakulttuurin kannalta, mistä urheilijoiden nuuskan käytön voimakkaassa lisääntymisessä oikein on kysymys. Alkoholitottumusten vertailua voidaan tehdä tarkastelemalla ensinnäkin sitä, kuinka paljon urheilijoissa ja heidän ikätovereissaan on niitä, jotka eivät nauti lainkaan alkoholia (Kuvio 5). Raittiita urheilijoissa muuta väestöä enemmän Monella tavalla mielenkiintoinen ja merkittävä kysymys on se, millaisia urheilijoiden alkoholin ja tupakan käyttötottumukset ovat verrattaessa niitä vastaavanikäisen väestön tottumuksiin. (1998) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, kevät 1998. Näyttäisi, että sitä käytetään korvaavan tupakointia, jonka haitat urheilusuorituksen kannalta tiedostetaan selkeästi. Tupakointi ei ole urheilijoiden keskuudessa ongelma. Samana ajankohtana 35-44-vuotiaista ikätovereista väestössä yleensä väkeviä käytti viikottain miehistä 26 ja naisista 8 prosenttia. Erilaisista alkoholikäyttöä koskevista mittaustavoista johtuen tarkkoja tilastollisia vertailuja ei kuitenkaan ole esitettävissä muuta kuin väkevien alkoholijuomien osalta (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1998). Vertailuryhmässä, 20-29 -vuotiaissa nuorissa (Nuorten Terveystapatutkimus 1998) raittiiden määrä oli selvästi vähäisempi, miesten kohdalla 5 ja naisten 7 prosenttia. Kannas, L., Vuolle, P (1989) Sind Leistungsund Freizeitsportler gegen die Anfechtungen des Alltags gefeit. Väestössä yleensä heidän ikätovereistaan , 35-44 -vuotiaista, väkeviä käytti vähintään kerran kuussa 53 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia naisista. (1999) Idolit tärkeitä, ihanteet etäisiä. Suhteessa vastaavanikäiseen väestöön käyttivät urheilijat, niin aktiivit kuin jo uransa kymmenen vuotta sitten lopettaneet alkoholia vertaisryhmiään vähemmän. Vastaavat lukemat ovat 15-34 -vuotiailla vertailuryhmillä 49 ja 30 prosenttia. Liikunta & Tiede 4/99, 10-17. Aktiiviuran jälkeen erot tasoittuvat, mutta säilyvät selvinä niin miesten kuin naistenkin kohdalla. Melkoisella varmuudella voi kuitenkin sanoa, että urheilijat käyttävät nuuskaa huomattavasti ikätovereitaan enemmän ja erot ovat koko ajan kasvamassa. Dragalkohol 3, 1989, 149.162. Vertailut osoittavat ensinnäkin, että kun aktiiveista miesurheilijoista nautti väkevää alkoholia vähintään kerran viikossa 4 prosenttia, vastaavasti väkeviä käyttäviä oli urheilijoiden 15-34 vuotiaissa ikätovereissa 18 prosenttia. Onko nuuskalla sitten urheilusuoritusta stimuloivia vaikutuksia on jo toinen, dopingin käytön alueella pohdittava asia. Kuitenkin näyttää siltä, että nuuskaamisesta on tullut erityisen suosittu tapa juuri urheilijoiden keskuudessa. Liikunta ja tiede 2/87. Vastaavat luvut joukkuelajien naisurheilijoiden kohdalla olivat 12 ja 6 prosenttia. Jo vuonna 1984 tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat, että oluen ja väkevien juomien käyttäminen oli tuolloin huipulla olleiden naisja miesurheilijoiden piirissä selvästi vähäisempää kuin nuorilla aikuisilla yleensä. Aktiiveista miesurheilijoista 37 prosenttia ja naisurheilijoista 10 prosenttia ilmoitti käyttävänsä väkeviä juomia vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 1998 noin kymmenen vuotta sitten huippu-urheilun lopettaneista urheilijoista väkeviä alkoholijuomia nautti vähintään kerran viikossa 10 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista. Yleinen piirre on oluenkäytön lisääntyminen ja sen kulutuksessa voimakas siirtyminen IV-oluesta keskialueen
Kun ministeriö lupia jakoi, oli selvää, että Suomeen mahtuisi vain yksi urheilukanava. "Jos riittävästi innokkaita löytyy, voisi tietysti maksullisena palveluna saada tilattua omaan vastaanottimeensa oman suosikkijääkiekkojoukkueen kaikki kotiottelut", heittää Lehmuskallio vielä visio-asteella olevan mahdollisuuden. "Urheilukanavan tausta on kansallisen urheilun näkyvyyden nostaminen. "Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että urheilukanava tulee olemaan ensimmäiset vuodet liiketoiminnaltaan tappiollinen. Toimiluvan mukaisesti urheilukanavan tulee olla ilmaiskanava, jossa voi olla maksullisia osuuksia. Digitaalisen urheilukanavan lupa myönnettiin yritykselle, Suomen Urheilutelevisio Oy:lle,josta MTV3 omistaa 50 prosenttia, Ruutunelonen 35 prosenttia, Veikkaus Oy 10 prosenttia, SLU 4 prosenttia ja Suomen Hippos yhden prosentin. Nyt monia lajeja on esitetty vain silloin tällöin, joten niiden kiinnostus ei ole ollut sellaista, mihin säännöllisellä esittämisellä voidaan päästä", korostaa Tatu Lehmuskallio. Alun perin urheilukanavasta kiinnostuneita tahoja oli paljon ja lupahakemuksiakin valmisteltiin omaan lukuun. Omistuspohja on hyvin laaja Uskoa urheilun vetovoimaan ei mediayhtiöiltä puutu. Neuvottelupöydässä istuivat jossain vaiheessa myös Yleisradio ja Eurosport, jotka eivät kuulu omistajiin, mutta yhteistyö molempien kanssa on mahdollista jollain tasolla, kun kanavan toiminta käynnistyy. "Yleisradio voi käsitykseni mukaan olla kahdella tavalla mukana urheilukanavassa. "Peruslähtökohta on se, että nykyiset peruskanavat säilyttävät omat perustuotteensa omilla kanavillaan. 1a me 1a Kun tarjonta kasvaa kuluttaja hyötyy. 10 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 "Periaatteessa mainosrahoitteisuus ei estäisi meidän mukanaoloamme", Vainikka korostaa. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää MTV3:n enemmistöosuutta, mutta osapuolet vakuuttavat yhteistyön onnistuvan mainiosti tällä jaolla. Nyt monella urheilulajilla ja lajiliitolla on näytön paikka tehdä omasta lajistaan televisiota kiinnostava", korostaa MTV3-kanavan urheilupäällikkö Tatu Lehmuskallio, joka urakoi päätyönsä ohella koko ajan urheilukanavan valmistelutyössä. Tämä kannusti mediatalot yhteiseen pöytään. Urheilukanavasta tulee uusi resurssi esittää sellaisia lajeja, joille nykyisillä peruskanavilta ei ole ollut tarjota lähetysaikaa. Esimerkiksi suosittuja palloilulajeja voidaan esittää ottelu viikossa tahtia läpi koko sarjakauden. E nsi kuulemalla moni varmasti luulee, että urheilukanava on sen lähetysoikeudet saaneille tahoille kultakaivos. "Tällaisen kanavan pyörittäminen vuositasolla on helposti 200 300 miljoonan markan panostuksen vaativa urakka. Jotta digi-taivas olisi jatkossakin laaja ja avara, täytyy myös muiden kuin kuluttajien hyötyä. Tällaiseen toimintaan ei yksinkertaisesti lupamaksuja voida käyttää", kertoo Yleisradion urheiluohjelmien päällikkö Markku Vainikka. Veikkaus Oy on luonnollisesti kiinnostunut lisäämään urheiluohjelmatarjontaa niillä alueilla, missä lajit voisivat olla veikkauspelien kohteina. Mikäli tämä potti ei tule nykyisen urheilujärjestelmän ulkopuolelta, se on jostain nykyisestä pois." Peruskanavat pitävät helmensä Urheilukanavasta ei tule omistajiensa nykyisten urheiluoikeuksien kokoomakanavaa. Television uudesta kanavakirjosta löytyy digi-TV tuo urheilukanavan digitalisoinnin myötä jatkossa uutisnälkäisille oma kanava, kulttuuritiedeja opetuskanava sekä tietenkin urheilukanava. MTV3:n formulapaketti on varsin kattava jo nyt, mutta kanavan alppilajien ja hiihdon maailmancupin oikeuksista, puhumattakaan jääkiekon SM-liigan oikeuksista voisi olla jaettavaa myös urheilukanavalle, samoin Ruutunelosen oikeuksista jalkapalloilun Mestareiden liigaan. Me voimme antaa kanavalle tuotantoapua tai kanava voi ostaa tiettyjä esitysoikeuksia Yleisradiolta, esimerkiksi jälkilähetysoikeuksia sellaisista tapahtumista, joihin meillä on esitysoikeus." "Yleisradio tuottaa jatkossakin molemmille kanavilleen monipuolista urheiluohjelmistoa, yritämme välttää keskittymistä, sillä juuri monipuolisuus tarjonnassa on Yleisradion perustarkoitus", Vainikka muistuttaa. Urheilun megajulkisuuteen tottuneiden lajien televisio-oikeuksien maksut ovat nousseet huikeasti, eikä urheilukanavalla ole edes tarkoitus lähteä tälle alueelle kilpailemaan. Nykyisellään pääkanavilla tarjotaan merkittävästi urheilua, mutta sen ulkopuolella on paljon kiinnostavaa kansallista tarjontaa, jota pääkanavien tuntiraameihin ei mahdu. Muilta osin urheilu ei vedä miljoonayleisöjä, mutta hankkeessa mukana olevien mielestä kuitenkin riittävästi taloudellisesti kannattavalle toiminnalle. Vielä on kuitenkin ratkaisematta, onko urheilukanava hyvä täydentäjä MTV3:n ja Ruutunelosen omistamille urheiluohjelmaoikeuksille. Kanavasta on tulossa myös mainosrahoitteinen. Urheilukanavahankkeelle Vainikka toivoo menestystä, mutta näkee myös uhkan. Samalla Veikkaus hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia pelata hyvinjatkuu seuraavalla aukeamalla. Näin ei varmasti ainakaan kanavan alkuvaiheissa ole. Tämä ei kuitenkaan ole syy, miksi Yleisradio ei ole mukana hankkeessa
Ensimmäinen vaihe koittaa elokuussa 2001, jolloin ensimmäisessä kanavajaossa oikeudet saaneiden ohjelmatuotannon tulee nykyisen sopimuksen mukaan alkaa. On tarjoajista kiinni mitä tämä voi pitää sisällään. Katsojan kannalta digitalisointi merkitsee huomattavasti monipuolistuvaa tarjontaa, joka väistämättä pirstaloi katsojat nykyistä useammille kanaville. Mahdollisuuksia tulee paitsi laajentuvan kanavavalikoiman kautta, myös oheispalveluista, kuten supertekstitelevision nimellä kulkevan interaktiivisen vuorovaikutuksen mahdollistavan palvelun kautta. Tällöin täydessä laajuudessaan Suomessa näkyisi tusinan verran kanavia puhumattakaan ulkomaisesta tarjonnasta. Kun vuoteen 2015 mennessä Suomeen on tarkoitus perustaa kolme digitaalista multipleksiä, joihin jokaiseen mahtuu nykymuotoisia kanavia vähintään neljä. Ohjelmien tekijöiden kannalta digitalisointi antaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Jos uusi urheilukanava ei houkuta katsojia, ei se houkuta mainostajiakaan. Urheilukanava tarjoaa mahdollisuuden sellaisille lajeille, joita nykyisten kanavien rajallisissa ohjelmatuntimäärissä ei hemmotella. Elokuun 27. Muutenkin urheilu on avainasemassa digitalisoinnissa. Oikealla ohjelmarakenteella tämä uhka on voitettavissa, urheiluhulluus kun on suomalainen kansantauti.. Uhkana on katsojien kiinnostuksen hajoaminen monelle kanavalle. Ainakin mikäli tavoitteet muuttuvat konkretiaksi. Television digitalisointi pirstaloi katsojakunnan S uomi on siirtymässä analogisesta televisiotoiminnasta digitalisoituun asteittain. päivä onkin tällä hetkellä päivä, jolloin suurin osa uusista kanavista starttaa, myös uusi urheilukanava. Varmaa ainakin on, että urheilukanavan yhteyteen on tulossa Veikkaus oy:n peleihin osallistumisen kotivastaanottimien välityksellä mahdollistavia toimintoja
Seminaarin keskeiseksi teemaksi nousi kansainvälisen huippu-urheilun muutos liiketoiminnaksi. Siinä tavoitteet ovat henkilöstölähtöisiä ja luonnollisesti haluamme olla aktiivisia osallistujia monella sektorilla siinä yhteisössä, jossa liiketoiminnallisesti toimimme", Kimmo Lipponen toteaa. Luonnollisesti Veikkaus keskittyy omien tuotteidensa yhdistämiseen urheilukanavaan, millaista se lopulta tulee olemaan, ratkeaa hyvin pitkälle teknisten välineiden kehityksen kautta", Ahomaa kertoo. On tapahtunut bisneksen ja urheilun naimakauppa, totesi Tapani Yli-Saunamäki. Viihdettä varmasti urheilukanavallekin tulee, mutta se voisi olla osittain interaktiivinen urheilutietokilpailu tai talk-show", heittää mahdollisuuksia Veikkauksen tv-tuottaja Petteri Ahomaa. Urheilu-uutiset ovat yhä useammin uutisia pelaajapalkkioista, siirtosummista, televisiointioikeuksien hinnoista ja turnausvoittojen palkintorahoista. On kuitenkin muistettava, että eri yritykset hakevat täysin eri tyyppisiä asioita markkinointiviestinnällään", Lipponen muistuttaa. Mainosaikaa myydään ohjelmien yhteyteen ja osittain kanavan tarjonta voi olla maksuperusteista. Vuonna 1988 menimme Volvon ja Skandian rinnalle Stockholm Open -tennisturnauksen näkyväksi sponsoriksi. kin reaaliaikaisesti omien vastaanottimien kautta. Osanottajia oli lähes 80, joista valtaosa urheiluja taloustoimittajia. "Kanava antaa monelle lajille mahdollisuuden. Yrityskuvan parantamiseksi Nokia ryhtyi sponsoroimaan myös urheilua. Jo nyt Veikkaus tarjoaa maailmankin mittakaavassa tasokasta internet-pelaamista. ihepiiriä ruodittiin Jyväskylän yliopiston Mediainstituutin Urheilujournalismista talousjournalismia. Digitaalisen television myötä pelaaminen tulee entistä suuremman kohderyhmän ulottuville. Hän vastasi Nokian urheilusponsoroinnista 1980-luvun lopulta vuoteen 1999. Esimerkiksi ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan MM-titteliottelu ei voi hintansa puolesta koskaan näkyä suomalaisella televisiokanavalla, ellei jokainen tilaaja ole valmis maksamaan siitä erikseen ja tilaajia tulee olla riittävän paljon. 12 LIIKUNTA & TIEDE 2/2rtYJ Urheilujournalismista TALOUSjournalismia. "Veikkauksen olemassa olevat viihdeohjelmat, kuten Speden Spelit ja lottoarvonta tulevat säilymään nykyisillä kanavilla. "Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on yhteinen sisältövastuu. "Nokia esimerkiksi ei niinkään hae urheilun kautta näkyvyyttä itselleen, mutta silti teemme esimerkiksi niillä viidellä paikkakunnalla urheiluyhteistyötä, joilla toimimme Suomessa laajemmin. Eihän miljoonapalkkainen urheilijakaan enää ole mikään sankarillinen Peräseinäjoen Susi, vaan työnantajalleen kuuliainen pr-mies. -seminaarissa marraskuussa. "Ei yleisö kanavaa katso, vaan kiinnostavaa ohjelmaa. "Jos joku ahkera seuraihminen pystyy nyt myymään seinämainoksia x metriä hintaan y markkaa, onhan se ihme, jos sitä samaa ei pystytä hiukan helpommin tekemään, kun tapahtumalle vielä tulee televisiojulkisuutta", kiteyttää Tatu Lehmuskallio peruslähtökohdan. Jos katsoja kokee tarjonnan kiinnostavaksi, hän kyllä löytää kanavan. Urheilu säilyttää sponsorin silmissä asemansa näkyvyyden kautta. Toisaalta maksullisesti voisi ajatella esimerkiksi jääkiekon SM-liigan torstaikierrosten herättävän hyvinkin suurta kiinnostusta." Lajiliitoilla maksuvastuu Urheilukanava ei aio puhtaasti ostaa oikeuksia kansallisiin palloilusarjoihin ja muiden lajien tapahtumiin. Lajiliitto hoitaa perusrahoituksen ohjelmatuotannolle tukijoiltaan, televisioyhtiö toteuttaa tuotannon ja hankkii mainostulot. Jos huippu-urheilu on ison rahan viihdeteollisuutta, eikö tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä sitä sen mukaisesti. YliSaunamäki, jos kuka, tuntee kehityksen yritysten vinkkelistä. Suomessa lähimmäksi urheilubisnestä on noussut jääkiekon SM-liiga. Jokainen lajiliitto joutuu tekemään perustyön varainhankinnassa itse, sen jälkeen televisio työn ammattilaiset hoitavat varsinaisen tuotannon. Teksti: SAMU KARVALA Huippu-urheilu on kaupallistunut kukonaskelin 1990-luvun aikana ja urheiluväen, yritysten ja median keskinäiset suhteet ovat muuttuneet entistä kiinnostavammiksi. Kiinnostava ohjelma kanavan tärkein valtti Nokian sponsorointipäällikkö Kimmo Lipponen katselee uutta urheilukanavaa sponsoroinnin ammattilaisena. Kymmenen vuotta sitten Nokia oli Ruotsistakin katsottuna etäinen, epäkiinnostava firma, jolta monikaan ei olisi voinut kuvitella hankkivansa matkapuhelinta. "Palvelutarjonnan urheilukanavalla tulisi mielestäni melko nopeasti olla ympärivuorokautista, vaikka ohjelmatarjonta ei ympärivuorokautista olisikaan", Ahomaa pohtii ja on pitkälti samoilla linjoilla muiden kanavahankkeen omistajien edustajien kanssa. Monet ruotsalaiset al. Yksittäisten tapahtumien sponsorointi nousee kiinnostavuudessa edelleen, kun sponsoroinnin kenttä koko ajan laajenee ja etsitään oman näköisiä ja toisista eroavia tapoja markkinointiviestintään
Jos seuralla on huono talous, niin se tuottaa yleensä kehnon joukkueen, jonka ottelut eivät kiinnosta katsojia. Suomessa urheilusponsorointi on tässä suhteessa vielä lapsenkengissä. Ei voi luoda hyvää brandia, jos sarjasta putoaminen on jatkuva uhka. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin ja yhä enemmän ansaiten, totesi Puronaho. kaivat luulla Nokiaa tennistapahtumien järjestäjäksi, mutta yhtäkaikki näkyvyys lisäsi kontakteja ja työnhakijoiden määrää selvästi, totesi Yli-Saunamäki. Urheilu-uutisessakaan tulos ei ole enää aina tärkein asia; NHL:ssä pelataan paljon otteluita vain siksi, että tv-kamerat löytäisivät tarpeeksi dramaattisia välähdyksiä. Fl:ssä ovat mukana vain maailman megabrandit. 1990-luvun ripeä muutos voidaan rinnastaa antiikin kehitykseen. Toimitusjohtajan mielestä urheilullisuus ja rahan tahkoaminen on mahdollista yhdistää. Heikompien tallien mukaan pääsi heti. Liigan katsojamäärät lasketaan useissa tuhansissa, toisin kuin muissa palloilulajeissa. Urheiluviihteen ajan uudet gladiaattorit Veikkauksen tiedotusjohtaja Risto Nieminen ei hänkään näe loppua huippu-urheilun kaupallistumiskehitykselle. Yli-Saunamäki arvioi, että yritykset miettivät nykyään yhä tarkemmin, keitä muut sponsorit ovat ja millaista arvomaailmaa he edustavat. SM-liiga muuttuukin ensin osuuskunnaksi, minkä jälkeen pohditaan yhtiöittämisen aikataulua. Ei seura voi maksaa suurempia palkkoja, kuin mihin on varaa, totesi Nieminen. mintaa pitää journalistisin kriteerein käsitellä. Yli-Saunamäen mukaan lähetysaikaa herui eniten sen kerran, kun auto syttyi tuleen kesken kisan. Risto Nieminen kummeksui alustuksessaan, miten Uusi, nouseva jääkiekon SM-liigan taloutta on osattukin hoitaa niin huonosti. Kysymys SM-liigan sulkemisesta vaikkapa 12 pysyvän joukkueen sarjaksi on yksi kiekkoväen kuumista perunoista. Nieminen uskoo, että liiga tullaan sulkemaan talouden nimissä. Talli ei menestynyt, eikä näkyvyyttä tullut paljon. Jääkiekko on Suomessa johtava ja ainoa laji, jota voi kutsua bisnekseksi. Yksinoikeudet suoriin lähetyksiin ovat lähitulevaisuudessa kanavalle niin arvokasta materiaalia, että tapahtumia ei kannata lähettää suorina. Me halusimme siihen joukkoon. Nykyisin Nokia on niin suuri, että pr-työtä tehdään eri mantereilla useissa yksiköissä. Kiekkoliiga eturintamassa Suomessa ei urheilemalla rikastu, mutta urheilun avulla se voi olla pian mahdollista. Televisiokanavia tulee jatkuvasti lisää ja yleisöt sirpaloituvat. -Yritykset eivät enää tyydy 20 neliösentin mainostilaan jääkiekkoilijan olkavarressa. Tilanne oli kuitenkin se, että vuonna 1995 neljän huipputallin (Williams, Benetton, Mclaren, Ferrari) sponsorihaluisia varten oli vuosien mittainen jonotuslista. Urheilulliset tavoitteet ja liiketaloudelliset tavoitteet on erotettava toisistaan. Silti yli puolet seuroista tekee tappiota. Talli hoiti pr-tehtävänsä kunnialla, eikä aiheuttanut skandaaleja. laji ja hallitseva Kiekkoilun teollistumiseen on liittynyt monia vaiettuja epäkohtia. LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 13. Myös urheilu yleisöt. Uusi, nouseva laji ja hallitseva sponsoriasema ovat dynaamista yritystä kiinnostava yhdistelmä. Urheilusta hyvä esimerkki on lumilautailun maailmancup, jossa Nokia oli pääsponsorina. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tutkija Kari Puronaho uskoo hänkin, että markkinat ovat saaneet urheilusta pitävän syliotteen. Jos hyväksytään ammattilaisuus ja pelaajapalkkiot, niin olisi hyväksyttävä myös liiketaloudellinen ajattelu. Mediainstituutin tutkimuspäällikkö Kalle Virtapohja vahvisti, että television välittämissä suurissa urheilutapahtumissa on paljon ennalta-arvattavaa, joten katsojalukujen säilyttämiseksi tarvitaan sankaritekoja ja skandaaleja. Liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara myönsi, että ammattilaissarjassa on nykyään oltava kyse liiketoiminnasta. Useimmat urheilutapahtumien järjestäjät myyvät mainostilaa kaikille halukkaille, ja viimeisille vielä ale-hintaan. Jos tv-yhtiö NBC maksaa jääkiekon olympiaturnauksen kulut, eikö se voi vaatia Kanadaa ja USA: ta ainakin välieriin, jotta turnaus saavuttaa varmasti katsojatavoitteensa. Sekä taloudellisesti että urheilullisesti tasaisempi liiga olisi täten kaikkien etu. Valitsimme tästä joukosta Tyrrellin, jonka toinen kuski oli Mika Salo. Kun televisio tarvitsee tapahtumia, ei mikään urheilulaji uskalla kieltäytyä ja luovuttaa vapaaehtoisesti katsojia muille lajeille. Nokian Fl-taival jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi. Rahan kasvava valta voi myös johtaa siihen, että puheet urheiluhengestä ja reilusta pelistä voidaan unohtaa. Toimittajien tulisi kirjoittaa myös seurojen talousvaikeuksista, sponsorikuvioista ja katsojamäärien kehityksestä. Ne pilkataan osiin ja laitetaan muita sisältöjä väliin, ennusti Risto Nieminen. Näinhän liiketoisponsonasema ovat dynaamista yritystä kiinnostava yhdistelmä. 1990-luvun puolivälissä Nokia alkoi siirtyä Euroopan kentiltä jo maailmanmerkkien liigaan. Ei ole varmaa, että miljönäärikoripalloilijat säilyttävät asemansa amerikkalaisen nuoren sukupolven idoleina, kun nuorilla ei ole enää varaa ostaa lippuja NBAotteluihin. SM-liigan taloudenpitoa ja vallankäyttöä penkonut Helsingin Sanomien toimittaja Teuvo Arolainen sanoi, että liiga on selkeästi osa suomalaista viihdeteollisuutta. Television asema urheilumediana vahvistuu entisestään. Kaupallistumiskehitys sisältää myös riskejä. Nieminen puhuu tyystin uudesta aikakaudesta, urheiluviihteen ajasta. On vaarana, että urheilusta tulee amerikkalaisen wrestlingin tapaan sirkusta, jonka kamppailujen lopputulokset on ennalta sovittu, pohti Nieminen. Kaupalliset piirteet ovat aina kuuluneet urheiluun. Urheilun arvokisojen määrä kasvaa lähivuosina edelleen. Vapaiden miesten huvista tuli sielläkin gladiaattorien työtä, sanoi Nieminen. Yhdeksi apuneuvoksi otettiin Formula-1, maailman suosituin urheilusirkus
Liikuntakulttuurissakin kehitellään erilaisia verkkopalveluja, esimerkkinä vaikkapa sähköiset tapahtumaja kilpailukalenterit. Digitaalisuus tarkoittaa muutosta atomeista biteiksi eli aalloista nolliksi ja ykkösiksi tiedon tallentamisessa, käsittelyssä ja siirtämisessä. Liikuntakulttuurissa järjsetön hallituksen kokous voidaan hiotaa viedoneuvoteluna matakakustannusten säästämiseksi, valmentaja voi lähettää valmennusohjelmansa urheilijalle verkon kautta ja internetin keskustelupalstalla voidaan vääntää kättä liikuntakulttuurin arvoista. Otsikoissa luvattiin: "Internet tuo keinotodellisuuden olohuoneisiin", "Virtuaalikaupungit avaavat oviaan", "Vuoden 2020 koulussa käytössä simulaattorit ja multimediakännykät". Otsikoissa hehkutettiin: "Kansa uskoo internetiin", "Internetiin on vaivaton pääsy jo lähes puolella kansalaista", "Nuoriso vaikuttaa netissä". Merikartta liikuntatiedon valtamerelle: www. Silti päällimmäiseksi jäi: "Tietoverkko muuttaa ihmisen elämää enemmän kuin tieverkko aikoinaan". Kielen syntyminen teki mahdolliseksi symbolisen esittämisen. Otsikoissa varoitettiin: "Sota viiruksia vastaan", "Varkaus verkossa", "Internet helpottaa laitonta asekauppaa". Sen sijaan, että lähetämme ystävällemme atomeista koostuvan postikortin, "mailaamme" sen bitteinä eli sähköpostitse, jolloin ystävämme avaa virtuaalisen kortin päätteellään. Aanelosten muuttuminen CDrompuiksi, mummovainaan kuvan tallentuminen digitaaliseen kuva-arkistoon, ostosten tekeminen kuvaputken ääressä, äänestäminen kunnallisvaaleissa kaapelia pitkin, rakastuminen netin keskustelupalstalla. Kuitenkin, tämän pintavaahdon takaa paljastuu esiin aivan uusi toimintatapa, joka tulee mullistamaan monen yhteiskunnalliset sektorin, toimialan ja organisaation toimintatapoja. internet-selaimen kautta ovat avautuneeet tai avautumassa erilaiset tietokannat, jotka sisältävät tietoa esimerkiksi liikuntapaikoista taia tutkimusartikkeleista. P engoin tämän jutun pohjaksi arkistoihini keräämiäni lehtiä ja lehtileikkeitä. Näissä uusissa tiedon levittämisen mahdollisuuksissa on myös ongelmallinen kääntöpuolensa. Jos ja kun kaikki "itseään kunnioittavat tahot" haluavat olla muLiikuntanet-portaalin testiversio osoitteessa http://salomo.duniversum.com/liikuntanet/. Kirjapainotaito auttoi levittämään kirjoituksia ympäri koko maailman. Tilauslomakkeita voi täyttää omalla päätteellä, matkalaskujakin voi kätevästi rustailla suoraan digitaaliseen muotoon. Tämä koskee tietysti lähinnä sellaisia hyödykkeitä, joiden sisältö voidaan vaivattomasti muuttaa biteiksija muuttaa niin haluttaessa atomeiksi vastaanottajan luona. fi Teksti: JUHA HEIKKALA Räjähdysmäisesti kasvanut tiedon valtameri on alkanut jäsentyä portaaleiksi, tietyn teeman ympärille kootuiksi internetsivustoiksi. Lääkäritkin neuvovat potilaitaan virtuaalisessa ympäristössä ja tekevät diagnooseja ja jopa leikkauksia sähköisen verkon välityksellä. liikun tanet. Tiedon digitaalinen välittäminen verkottuvassa maailmassa vie meidät jälleen uusiin ulottuvuuksiin. Liikuntaku lttuurissakin on alkanut ilmaantua portaaleja, jotka helpottavat nettikansalaista löytämään haluamansa. Ylipäätään on kysymys siitä, että hittien siirtäminen on edullisempaa ja nopeampaa kuin atomien. Myös palvelut muuttuvat biteiksi eli virtuaalisiksi siinä mielessä, että esimerkiksi opettajan tai kouluttajan ei välttämättä tarvitse olla fyysisesti läsnä itse opetustai koulutustapahtumassa. Internet ja ylipäätään tietotekniikka on 'hype'. Mediarummutuksen hyperventilaatiosta huolimatta viestinnän neljäs vallankumous on totta. Viestinnän neljännen vallankumouksen näkyvät hedelmät ovat kirjavia. Kirjoitustaito antoi symboliselle ajattelulle jäsentyneen muodon. Hype niin kuin hypervertilaatio eli tila, jossa hengitys kiihtyy epänormaalin kiihkeäksi. Yksi yhteinen nimittäjä tälle uudelle toimintatavalle on digitaalisuus. Digitaalinen tulevaisuus Nettimaailman kaltaiselle vastasyntyneelle ja kypsymättömälle alalle on tyypillistä se, että keskusteluissa 14 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 esiin työntyvät tämän maailman ääripäät, räväkkäät ja puolipopulistiset puolesta ja vastaan asetelmat, ongelmat ja uhat. Liikuntatietoa etsivälle uusi viitoitettu väylä löytyy kesäkuussa osoitteesta www.liikuntanet.fi. Ruokatai kirjakauppaankaan ei välttämättä tarvitse viedä jalkojaan ja päätään, vaan tilaukset voi tehdä kotona omalta päätteeltä
Liikuntajärjestötietojärjestelmästä (LIITO) löytyvät tiedot urheiluseuroista ja -järjestöistä. Liikuntapaikkatietojärjestelmä (LIPAS) sisältää tietoja liikuntapaikoista, liikuntarakentamishankkeista ja kuntien liikuntatoimen taloudesta. Tiedonkeruu tapahtuu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja se on tarkoitus saada toteutettua valtakunnanlaajuisesti vuoden 2000 loppuun mennessä. Muiden virkistyspalveluiden (maastohiihtokeskus, rinnehiihtokeskus, kalastusalue/-paikka, veneilyn tukikohta, uimaranta/-paikka, retkeilykeskus) osalta järjestelmä tulee sisältämään perustiedot (nimi, sijainti, omistaja, perustaminen, ylläpito) ja käyttötiedot sekä tyypin mukaiset tarkemmat kohdetiedot. Jatkossa järjestelmään ollaan lisäämässä järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tietoja. "Perinteiset" internetsivustot ovat useimmiten olleet yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden suhteellisen staattisia informaation lähteitä, toisin sanoen ne ovat olleet lähinnä sähköiseen muotoon muunnettuja aanelosia. Tietoa voidaan käsitellä myös kartan avulla. Luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmästä (LWI) tulevat löytymään tiedot virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja virkistyspalveluista. Kuntien liikuntatoimen käyttömenot ja -tulot löytyvät LIP AS-järjestelmästä vuodesta 1993 alkaen. Osa WWW-sovelluksista on kaikille internet käyttäjille avoinna. Tämän räjähdysmäisesti kasvaneen maailman ydin on siinä, että sillä ei ole keskitettyä ohjausta harjoittavaa keskusta. kana modernissa hypessä, kansoittuu nettimaailma hallitsemattomalla määrällä informaatiota. Luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmää ollaan rakentamassa ja sen osalta tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä. Lisäksi järjestelmässä on vielä kustakin seurasta lajikohtaiset yhteystiedot ja toiminta tiedot (ohjaajat/valmentajat, kansainvälinen toiminta, harrastajat, lisenssit, kilpailu toiminta) Valtakunnallisista ja alueellisista järjestöistä LIITO sisältää yhteysja organisaatiotiedot (hallitus, apuelimet) sekä jäsenjärjestöt ja -seurat. Tiedon valtamerestä portaalien saaristoon Aava tiedon valtameri on kuitenkin jo alkanut organiwww.sport.jyu.fi soitua ja kiteytyä. Tietopankin tietojen katselua ja käsittelyä varten on rakennettu WWW-sovelluksia (www.sport.jyu.fi), joilla voidaan käsitellä tietokannassa olevaa tietoa. L Wl-järjestelmä L WI-järjestelmää ollaan rakentamassa L WI (Luonnon virkistyskäytönvaltakunnallinen inventointi) -tutkimusprojektin yhteydessä.Tutkimuksessa kerätään valtakunnanlaajuisesti sekä sijaintiettä ominaisuustietoa virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja virkistyspalveluista Virkistysalueista järjestelmästä tulee löytymään perustietojen (nimi, sijainti, kaavataso, omistaja, perustaminen, ylläpito) lisäksi alueen palvelut, reitistöt, vetovoimatekijät (luonto, kulttuuri, historia) ja käyttötiedot Ulkoilureittien osalta järjestelmä tulee käsittämään perustiedot (nimi, reittityyppi, sijainti, maanomistus, perustaminen, ylläpito), laatu tiedot, palvelu tiedot ja käyttötiedot. Tämä mahdollistaa toiminnassa olevan liikuntapaikan hankeprosessin etenemisen tarkastelun. LIITO-järjestelmä LIITO-järjestelmä sisältää urheiluseuroista yhteystietoja (seura yhteystiedot, toimihenkilö tiedot), toimintatietoja (jäsenmäärät, toimintamuodot, toiminta-alueet) ja taloustietoja (budjetti, varainhankintatavat, kunnan avustukset). Suomalaisen liikunnan tietopankki on tarkoitettu kaikkien liikunnasta, vapaa-ajantoiminnasta ja luonnon virkistystarjonnasta tietoa tarvitsevien käyttöön. Tietopankki on paikkatietojärjestelmä. Kuka tahansa voi luoda eetteriin oman osatai alamaailmansa. Hanketiedot jäävät liikuntapaikan valmistuttua historiatietoina järjestelmään. Tietojen ajantasaisuudesta vastaavat liikuntapaikkojen ylläpitäjät ja liikuntaorganisaatiot. Samoin tulokset on mahdollista saada kartalla esitettynä tai teemakartta muodossa. Lipas-järjestelmä LIPAS-järjestelmä sisältää liikuntapaikoista perustietojen (nimi, tyyppi, sijainti, valmistumisvuosi, peruskorjausvuosi, omistus, kunto, ylläpitäjä) lisäksi varustustietoa, käyttötietoa (kävijämäärät, käyttöajat) , kulutustietoa (sähkö, lämpö, vesi), taloustietoa (käyttömenot ja -tulot) sekä palvelu tietoa (aukioloajat, hinnat, harrastusmahdollisuudet, majoitusmahdollisuudet, oheispalvelut). Toki moderneimmat saitit pitävät sisällään myös interaktiivisia palveluja eli mahdollisuuden tehdä ostoksia, suorittaa tilauksia tai vastas e u r a a v a 1 1 e ta kyselyihin. Pääomamenot ja -tulot ovat saatavissa järjestelmästä vuodesta 1996 alkaen. Liikuntarakentamishankkeista LIPAS sisältää vuosittaisen valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, läänien liikuntapaikkasuunnitelmat sekä liikunta-rakentamisen rahoitusavustushakemukset. Tämä antaa koko väestölle mahdollisuuden hyödyntää tietopankkia. Tietopankin tietojen päivittäjät samoin kuin tietojen hyväksikäyttäjät käyttävät näitä sovelluksia. LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ 15. Valtamereen on syntymässä laaja portaalien saaristo. Suomalaisen liikunnan tietopankki muodostuu kolmesta valtakunnallisesta tieto j ärj es telmäs tä: LIPAS, LIITO ja LWI. s i v u 1 1 e liikunnan tietopankista päivitettyä perustietoa Teksti: SINIKKA HÄNNINEN A jantasalla olevaa käyttötietoa niin liikuntapaikoista, rakentamishankkeista, urheiluseuroista kuin kuntien liikuntataloudestakin etsivä löytää nyt entistä sujuvammin
Jos suomalainen tai ulkomainen nettituristi ei muista tai tiedä kansallisesta liikuntakulttuurista mitään muuta, niin toivottavasti ainakin tämän osoitteen. Palautetta voivat antaa kaikki tavataan siis liikuntanetin testiversion sivuilla osoitteessa: http://salomo.duniversum.com/liikuntanet/. Vaikka resurssit ja visiot olisivatkin liikuntakulttuurissa pienemmät ja vaatimattomammat, myös sen piirissä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa voimakasta kehitystyötä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Jo olemassa olevat esiemerkit liikunnan alueelta viittaavat siihen, että liikuntakulttuuri tulee hyvinkin omaksumaan myös tiedon neljännen vallankumouksen perinnön. www.stadion.fi ] ja monilla muilla tahoilla käytännöllisesti katsoen kaikilla on omat nettisivustonsa tai portaalinsa. Se ei sido toimijaansa aikaan ja paikkaan siinä määrin kuin perinteinen teollinen työ ja palvelutyö. Toisaalta vastassa on yhä enemmän selattavia sivustoja ja etsittäviä nettiosoitteita. www.jyu.fi/liikunta ] , tiedonvälitysyksiköillä [ esim. www.liikuntanet.fi Liikuntakulttuurin Piccadilly Circus Portaali osoitteella www.Liikuntanet.fi on synnytetty tätä tarkoitusta varten. Kirjoittaja toimii projektin koordinaatorina.. Jo olemassa oleville nettipalveluille ja portaaleille se tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen markkinointiin. Toiseksi, portaali on parhaimmassa tapauksessa nettisurffarille niin käyttökelpoinen, että hän asettaa sen selaimensa oletussivuksi eli joka kerta kun internetyhteys avataan, kyseinen portaali avautuu ensimmäiseksi. Lukuisilla liikuntajärjestöillä, vielä useammilla yksittäisillä seuroilla ja jopa henkilöillä on omia sivustojaan. Tästäkin huolimatta digitaalinen maailma on rakenteeltaan hajautettu. Sen taustalla olevan vision mukaan liikuntanetti ennen kaikkea on sateenvarjo, joka kokoaa yhden nettiosoitteen alla keskeiset liikuntakulttuurin www.sivujen ja portaalien osoitteet. JUHA HEIKKALA FT Poliitikan tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Liikuntanet.fi on osa Liikuntatieteellisen Seuran tutkimushanketta, jonka tavoitteena on rakentaa uudenlainen internet-verkostoon tukeutuva liikunnan tietojärjestelmä. Se on virtuaalinen matkatoimisto tai turisti-info, joka pystyy opastamaan matkamiehen ja naisen tämän haluamien nettinähtävyyksien, sähköisten tavaratalojen ja digitaalisten tietolähteiden äärelle. Osa tästä työstä tapahtuu yksittäisten Pelle Pelottomien ennakkoluulottomina innovaatioina, osa siitä saa tuekseen myös institutionaalisia päätöksiä ja resursseja. Digitaalinen medialukutaito uutena kansalaistaitona Suuret yritykset sijoittavat useita miljoonia markkoja sähköisten kauppapaikkojen synnyttämiseen. Jokainen portaali on tietyssä mielessä myös rajanveto, varsinkin jos niistä muodostuu intranettien kaltaisia, käyttäjätunnuksilla varustettuja valikoidun joukon palvelupisteitä. Se on avoin kaikenlaiselle kehitystyölle. Se ei tule olemaan pelkkä link16 LIIKUNTA & TIEDE 2/2rxJJ kilista, mutta sitä ei ole myöskään tarkoitus paisuttaa raskaan sarjan portaaliksi, joka yrittäisi tarjota samoja tai edes samankaltaisia palveluja kuin SLUn verkkosivut tai LIPAS ja LIITO -tietokannat. Kun saman aikaisesti nettimaailmaa penkovat hakupalvelut ovat osoittautuneet varsin rajoittuneiksi haluttujen kohteiden seulomisessa ja hakusanojen pohjalta löydettyjen osoitteiden käyttäjäystävällisessä esittämisessä, on selvästikin olemassa tilausta tiedon valtamerta kaavoittavista merikartoista. Eläkkeellä oleva isäni sanoi jokin aika sitten, että "en kai minä enää ala opettelemaan tuohon tietokonehommaan". Toinen hyvä esimerkki on Urlinet [ www.urli.org ], Keski-Suomen alueella liikuntajärjestöjä ja -seuroja palveleva portaali. Kehittynein lienee SLUn verkkosivusto [www .slu.fi], joka tarjoaa yhä monipuolisempia sähköisiä palveluja erityisesti liikuntajärjestöille. Portaalejahan liikuntakulttuurissa on toki jo olemassakin. Portaalit ovat interaktiivisia nettisivuja, joiden sisältöä yhdistää jokin tietty teema. Mielenkiintoista on nähdä se, miten tällaisessa rakenteessa osataan toimia maassa ja kulttuurissa, joka on tottunut valtakunnallisiin kokonaisratkaisuihin ja keskitettyyn päätöksentekoon. Erilaisten sähköisten nettisivustojen määrän kasvu ja ennen kaikkea laadun kehittyminen on merkki siitä, että digitaalisen tulevaisuuden mahdollisuus on otettu tosissaan myös liikuntakulttuurissa. Kansallinen haaste myös liikuntakulttuurissa on se, miten saavuttaa kattava digitaalinen medialukutaito kansalaistaidoksi iästä, sukupuolesta ja ihon väristä riippumatta. Se on Piccadilly Circus, markkinapaikka, jonka viittojen mukaan kuka tahansa voi lähteä suunnistamaan eteenpäin tiedon valtatiellä. Jotkut kehuvat siirtävänsä koko palvelutarjontansa verkkoon. Liikuntakulttuurista on helppo keksiä teemoja,jotka voisivat olla tietyn portaalin yhdistäviä tekijöitä: liikuntajärjestöt, tietty urheilulaji, kilpailutapahtuma, erityisryhmien liikunta, liikunta-alan tutkimukset ja niin edelleen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat sellaiset palvelut kuten esimerkiksi LIPAS ja LIITO -tietokannat liikuntapaikkoja ja liikuntaseuroja koskevine tietoineen [ www.sport.jyu.fi ] . Tiedon neljäs vallankumous ei saa jäädä harvojen vallankumoukseksi. Liikuntanet on kevyt. Tarkoituksena on, että Liikuntanet jalostuu käyttäjien palautteen avulla mahdollisimman toimivaksi jo kevään 2000 aikana. Sähköisen viestinnän ja digitaalisen vallankumouksen uhkana on sukupolvien törmäys, kulttuurinen jakautuminen aivan uudella tavalla. Liikuntakulttuurin kannalta keskeisillä tahoilla kuten opetusministeriöllä [ www.minedu.fi ] , yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla [ esim. Nykyiset ja uudet internetmaailman, tietotekniikan ja tietohallinnon hankkeet voivat asettaa itsensä näytille myös tässä liikuntakulttuurin näyteikkunassa. Liikuntanet on elämänsä alussa ja siinä on vielä paljon kehittämistä. Internetmaailman herkullinen lähtökohta oli sen avoimmuudessa: kaikki tieto kaikkien saavutettavissa. Ylipäätään, (lähes) kaikki se mikä muutetaan liikuntakulttuurissa digitaaliseen muotoon, olisi jokaisen kansalaisen saavutettavissa itse tietolähteenä tai ainakin osoitteena, josta voi kysyä lisää. Liikuntanet on myös liikuntakulttuurin kehätie eli sähköinen väylä, jonka varrelta bittimatkailijat voivat löytää haluamaansa tietoa: osoitteita, karttoja, kilpailukalentereita, salivuorotietoja, tutkimustiivistelmiä, viranomaisten päätöksiä, tulevaisuuden suunnitelmia ja paljon muuta
Eräs tätä sivuava ajankohtainen aiLIIKUNTA & TIEDE 2/20CIJ 17. Esimerkiksi drop out -ilmiönä luopuminen kytkeytyy junioriurheilijoiden varsin laaja-mittaiseen omasta lajista luopumiseen. Etäisyyden päästä liikuntakulttuuria tarkastelevat eivät ole yleensä niin kovin sidottuja heimon omiin totuuksiin. Fyysisesti aktiivisen ihmisen redusoitumiseen passiiviseksi vastaanottajaksi liittyy myös urheilun ylenpalttinen kuluttaminen mediasta. Koin jonkinlaisen ideariihen tarpeelliseksi, koska minua oli alkanut askarruttaa yhä enemmän se, että liikuntaväki on muuttunut 1990-luvulla kovin harmaaksi. moni on edelleen jokapäiväisessä suhteessa suoritusurheiluun. Kilpasuorituksen jalustalle nostaminen sisältää mielestäni myös ajatuksen kovenevan markkinatalouden lakien mukaan toimivasta keskiikäistyvästä tai ikääntyvästä ihmisestä, joka on mukana kilpailun huumassa ainoastaan passiivisesti. Urheilusuoritusten kuluttamista tukee median lisäksi myös omalta osaltaan esimerkiksi Oy Veikkaus Ab. Samoin kuin avioliitossa tai parisuhteessa suhde urheiluun näivettyy ilman näitä perustekijöitä. Voidaankin ajatella, että veikkauksen ja vedonlyönnin harrastaminen nostaa yksittäisen urheilusuorituksen kiinnostusarvoa, minkä seurauksena Luulisi, että mosaiikkimaisen nyky-yhteiskunnan erilaisissa ilmiöissä riittäisi myös liikuntaväelle yhteistä ihmettelemistä, mutta tuoreita ja mielenkiintoisia tarkastelukulmia ei "heimon" kokoon tuessa yleensä esiin nouse. Tämä johtaa väistämättä aihepiirin levenemiseen, ei yksittäisten aiheiden syvenemiseen. Tässä mielessä nuorisotutkija Tommi Hoikkala ja Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stiina Nykänen olivatkin symposiumin virkeimmät alustajat. Suoritus tai sen seuraaminen muuttuu ongelmalliseksi silloin kun siitä katoaa jotain perimmäistä, nimittäin Nykäsen sanoin usko, toivo ja rakkaus. Nämä tuntemukset mielessäni oli huojentavaa havaita, että osa paikalle kutsutuista alustajista oli liikuntaheimon ulkopuolisia . Liikunnasta luopuminen on ajankohtainen teema, jota on jo jonkin verran tarkasteltu. Olisikin mielenkiintoista tarkastella sitä, mikä osuus median kautta tulvivalla urheilun ylitarjonnalla on ihmisten turtumukseen sekä leipääntymiseen myös urheilua kohtaan. Luulisi, että mosaiikkimaisen nyky-yhteiskunnan erilaisissa ilmiöissä riittäisi myös liikuntaväelle yhteistä ihmettelemistä, mutta tuoreita ja mielenkiintoisia tarkastelukulmia ei " heimon" kokoontuessa yleensä esiin nouse. Luopuminen lienee helpointa kun ikää ei ole kertynyt vielä liialti. Tällöin olisi viisainta lopettaa, heittää hanskat naulaan. Inhimilliset tunteet ovat taka-alalla, joten päällimmäiseksi jää suoritus, jota sitten arvioidaan . Vaikkapa orastavia ihmissuhteita tai yksinkertaisesti "vain" mukavaa luuhailua. Pikemminkin pitäydytään tutuissa ja turvallisissa diskursseissa, joissa uusinnetaan yhteiseksi koettua hyvää asiaa. Voitaisiinkin pohtia sitä, olemmeko me aikuiset valmiita tähän, onko meillä oikeasti valmiuksia ymmärtää sitä, mitä nuoret haluavat urheilusta. Tällä hän tarkoitti mielestäni nuorison harrastamaa oleskelua ja hengailua, joka on jotain mikä toteutuu heidän omilla ehdoillaan, ilman aikuisten asettamia normeja ja tavoitteita . Ajoitus tuntui varsin sopivalta, olihan uusi vuosituhat aivan ovella . Kes kustel us i vut lts@stadion.fi .. Tommi Hoikkala aloitti tarkastelemalla murrosikäisten luopumista järjestetystä liikunta-toiminnasta ja nosti vaihtoehtona esiin heidän spontaanin tarpeensa päämäärättömään "luuhailuun". Nuoria urheilijoita ja liikkujia katsellessa tuleekin mieleen, että tuskin monikaan heistä elättelee enää lapsuutensa (tai vanhempiensa ja valmentajiensa) toiveita suuresta menestyksestä, vaan etsii jotain muuta harrastukseltaan . KOHTAAMISIA VUOSITUHANNEN LOPPUMETREILLA Teksti: ARI KARIMÄKI Liikuntatieteellisen seuran tulevaisuussymposiumi järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Erilaiset (urbaanit) alakulttuurit voivatkin tuntua tässä mielessä monasti houkuttelevimmilta kuin säännöllinen liikunnan ja urheilun harjoittaminen perinteisissä liikuntaseuroissa. Pelkästään keskioluen juomisesta kaupunkikeskustoissa ei tässä ole kyse, vaan esimerkiksi skeittaus, musiikin kuuntelu ja lumilautailu nivoutuvat tähän luuhai-luun saumattomasti. Ehkä on käynyt niin, että yritettäessä sulkea liikuntakulttuuriin kytkeytyvän keskustelun piiriin yhä eriytyneempiä teemoja, tapahtuu se kaikessa kiireessä varsin pintapuolisesti ja yksioikoisesti ilman kunnollista pohjustusta ja aikaavievää keskustelua aiheesta. Voidaan tietysti sanoa, että nuoruus on yleensäkin luopumisen aikaa, mutta myös aikuisikäisillä suhde liikuntaan voi muuttua ulko-kohtaiseksi ajan myötä. Seuraavassa esitän joitain heidän esittämiään virikkeitä, joiden pohjalta voisi liikuntaa luontevasti pohdiskella jatkossa enemmänkin. Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi Anna-Stiina Nykäsen esityksessään käyttämän "suorituspornografian " käsitteen avulla. Käsite kiteytyy siihen, että senteillä ja sekunneilla mitattu suoritus on nostettu urheilussa sen merkitykselliseksi sisällöksi
Terveysliikunta on liikuntaresepti, joka sopii kaikille ikäryhmille. Työikäisten liikunnan nähtiin kiteytyvän pitkälti terveysliikuntaan. Uhkaksi koettiin vanhuksille suunnattujen liikuntapalveluiden riittämättömyys sekä palvelulaitosten henkilökunnan riittämätön liikuntakoulutus. Senioriliikuntaa tarkasteltiin myös itsen hoitamisena . Pikemminkin se asettaa uusia haasteita päätöksenteolle ja sitä valmistelevalle suunnittelulle. Alustusten lisäksi symposiumissa tehtiin ryhmätöitä osallistujien etukäteen esittämien heikkojen signaalien pohjalta . Seuraavassa joitain esitettyjä ajatuksia pää-teemoittain koottuna . Politiikassa ei jatkossakaan riitä globaalien ulottuvuuksien huomioonottaminen, tarvitaan myös uudenlaista paikallista glokaaliajattelua. ) asettaa paineita kokonaisuuksien arvioinnille ja kansallisvaltioiden sekä eri sektorien rajoja ylittäville menetelmille sekä yhteistoiminnalle. 2) Teemana liikunnan ikäryhmittäinen tulevaisuus: Leikki-ikäisten liikunta koettiin osin laadukkaaseen palvelutarjontaan nojaavaksi, mutta toisaalta kuitenkin riittämättömäksi . Yhdessäolo tiivistetään usein erilaisiin lomiin, eikä se nivoudu enää luontevasti arkipäivään. Heillä on tarve kokea, että heidän omiin ratkaisuihinsa luotetaan ilman että aina on joku aikuinen sanomassa mitä tehdään ja miten ollaan. Ihanne-tapauksessa liikunnan opetuksesta huolehtisi ala-asteella liikunnan aineopettaja, mikä toisi myös lisää arvostusta oppiaineelle . 1) Teemana yhteiskunnan päätöksenteon vaikutukset liikunnan tulevaisuuteen, toisaalta myös yhdyskuntasuunnittelun vaikutus liikunnan tulevaisuuteen: 18 LIIKUNTA & TIEDE 2/200J Ryhmällä oli vahva näkemys siitä, että tulevaisuutta voi tehdä, ei yhteiskunnan muuttuminen ennakoimattomaksi ja pirstaloituneeksi sitä estä. Ihanne-tapauksessa taas lähiympäristö on virikkeellinen ja tarjoaa myös koko perheelle riittävästi yhdessäolon edellytyksiä. Taustalla on yleistä hyvää edistävä traditionaalinen heimoaate, jonka mukaan nuoriso tulee pitää pois pahanteosta järjestämällä sille muuta puuhaa. Yhteisestä liikunnan-harrastamisesta voisi muotoutua tässä tilanteessa eri ikäisten välistä kommunikaatiota luova voima . Luonnollisesti liikuntaan liittyy paljon potentiaalejakin. Oravan pesässä liikuntaan nivoutuvat omakohtaiset tunteet ja tarpeet erilaisten vaihtoehtoisten harrastusmahdollisuuksien myötä. Esimerkkinä tästä on liikuntarakentamis en rahoitukseen kohdistuva epäselvä julkinen-yksityinen rajanveto. Kaikki halukkaat eivät pääse ryhmiin, eikä kaikissa päiväkodeissa ole tarpeeksi resursseja toteuttaa monipuolista liikuntaa. Jokaisella on omat iltamenonsa, esimerkiksi harjoitukset, kokoukset tai iltatyö. Kansakunnan tasolla koettiin uhkaksi liikkujien jakautuminen hyväkuntoisiin, joilla on varaa ostaa hyvätasoisia palveluja, ja toisaalta "tavalliseen kansaan" , jonka kunto voi romahtaa vähäisen liikunnan vuoksi. Näiden aihealueiden lisäksi symposiumissa pohdittiin liikuntaa muun muassa nais/mies -näkökulmista, jolloin esiin nousivat yhteisön asettamat paineet omasta terveydestä ja ulkonäöstä huolehtimiseksi. Eri ikäiset kun eivät kohtaa toisiaan välttämättä enää edes kotona . Liikuntakulttuurin tulevaisuuteen liittyviä signaaleja oli kertynyt varsin runsaasti . he liikuntaheimon keskuudessa on koululaisille järjestettävä iltapäivätoiminta. Ryhmän mielestä laaja-alainen kehittämisnäkemys , jossa asukasnäkökulma on otettu huomioon tulee tämän myötä korostumaan . Toisaalta voidaan kysyä, että onko tässä käynyt niin, että yksinolo koetaan jo sinänsä epäsuotavaksi. Tarkastelisinkin sinänsä ansiokasta iltapäivätoiminnan järjestämistä myös osoituksena nykyihmisen taipumuksesta täyttää tyhjä tila. Tärkeätä on myös priorisoida ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimen-piteiden ja ohjelmien välillä pyrittäessä päätöksenteon keinoin tukemaan asukkaiden hyvinvointia. Tasa-arvoiset liikuntapalvelut koettiinkin tärkeiksi eri ikäryhmien liikuntaa tukeviksi tekijöiksi myös tulevaisuudessa. Kuitenkin on ilmeistä, että myös lapsilla ja nuorilla on tarve olla omissa oloissaan . Ihannetapauksessa heikoimmatkin seniorit saataisiin mukaan monipuolisten palveluiden piiriin, jolloin myös virikkeisen ympäristön merkitys on keskeinen. Liikuntaan liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen jakautuminen useille eri tahoille (EU, OPM , STM, TM jne .. Kyseeseen tulevien liikunnallisten harrastusten kirjo onkin loputon. Tähän kytkeytyy myös toivomus kuntien aiempaa selkeämmästä ja avoimemmasta imagopolitiikasta varsinkin huippu-urheilun saralla . Haasteisiin vastaaminen edellyttää kuitenkin uudenlaisia metodeja. Itse aiheet tuntuivat varsin relevanteilta, tosin mitään kattavaa teemakartoitusta ei pyrittykään tekemään. Nämä ovat tarpeen ennen kaikkea eriarvoistumisen uhan torjumiseksi. parkkipaikat ja liikennejärjestelyt) rakentamisen kautta. Kouluikäisten ja opiskelijoiden kohdalla uhkaksi koettiin liikunnan arvostuksen väheneminen, jolloin nuoret eivät enää valitse liikuntaa oppiaineekseen. Toimivan kommunikaation merkitys kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi terveyttä edistettäessä tarvitaan aiempaa selkeämpää yhteistyötä ja työnjakoa myös paikallistasolla eri sektoreiden välillä. Eikö tarkoituksena ole myös ehkäistä yksinäisyydestä koituvia haittoja. Myös muissa kouluissa ammattitaitoisen opettajan merkitys on aineen kannalta ratkaiseva . TerEtäisyyden päästä liikunta kulttuuria tarkastelevat eivät ole yleensä kovin sidottuja heimon omiin totuuksiin. Ihannetapauksessa liikunnan pariin voisi syntyä erilaisia "areenoita ", jossa eri-ikäiset kohtaavat toisensa omilla ehdoillaan. Tässä mielessä voidaan tarkas-tella liikunnanharrasta m i sta Hoikkalan esittämän eri ikäisten eriytymisen näkökulmasta. Voisiko iltapäivätoimintaa tarkastella kuitenkin myös organisoituna yksinäi-syyden torjumisena. Vaarana on, että veronmaksajat rahoittavat jatkossa myös voittoa tuottavaa yritystoimintaa esimerkiksi infrastruktuurin (mm. veysliikunta koettiin toisaalta oravanpyöräksi (pakko liikkua, jotta jaksaa), toisaalta mahdollisuudeksi rakentaa omaa "oravan pesää". Uhkakuvaksi koettiin lähiympäristön muuttuminen turvattomaksi (jatkuva rakentaminen ja liikenne), mikä ei kannusta lasta liikkumaan ainakaan kaupunkiympäristössä. Tilan täyttämisen vimma (ajan lisäksi esimerkiksi kulttuurimaisema ja kaupunkitila) on mielestäni myös yksi kanavoitunut tapa paeta todellisuutta (itseä), mille vastareaktion muodostaa kasvanut filosofian ja hiljentymisen suosio. Muodikkaita extremelajeja tarkasteltiin omien rajojen koetteluna, minkä -l Q) Q)
Hurmiota ja kliinistä täsmällisyyttä. Uusyhteisöllisyyden tarpeeseen vastaaminen koettiiinkin seurojen avainalueeksi tulevaisuudessa, sillä lasten ja nuorten liikunta on yhä enemmän painottunut joukkuelajeihin, minkä myötä yhdessäolon ja vuorovaikutuksen painotus nousee jatkossa. Vai onko sittenkään. MARTTI SILVENNOINEN, dosenttitason rata-autoilija Jyväskylä LIIKUNTA & TIEDE 2/200J 19. nähtiin innostavan erityisesti nuoria seikkailijoita. 11 T AALLA MATTI KVLLONEN I" •••• L :::s > C Q) Q) ....c :::s 0.... Kasvaviksi ilmiöiksi nähtiin muun muassa lähiliikunta, jossa yhdyskuntarakentamisen merkityksen oletettiin jatkossa kasvavan . Naisen ilmiselvään piittaamattomuuteen siitä, mikä voi olla suomalaisen elämässä tärkeää, ei kommentaattori ilmeisestikään löytänyt sanoja. Ilmeisesti puita keräämässä, vaiko muuten vain hajamielisen oloisena paikalle sattuneena. Onko eniten rahaa ja julkisuutta tuottavien urheilutekojen ja urheilupuheen merkitys pursuamassa kaiken relatiivisen ihmisten reaalisen elämän yli, monesti jopa irvokkaalla tavalla. Suurista kuljetusautoista purettiin salaperäisiä, muovipeittein verhottuja möhkäleitä, joiden sisältä tv-kameroille paljastettiin uudet, kiiltävät, virtaviivaiset mclarenit ja ferrarit. Muistamme miten Häkkisen, Monacon oman pojan, maailmanmestaruus viime syksyn alkavassa kaamoksessa nosti television näyttämissä ravintolakatsomoissa miesten ja naisten kasvoille huikean innon ja käsivarsiin tuuletukset. Ja nyt taas, viikkoa ennen Melbournen ajoja, tunnelmaa viriteltiin kuin parhaassa draamasarjassa. Voi olla, ettei huomannut koko episodia. ARI KARIMÄKI, Litl Jyväskylän yliopisto Koe kohtaaminen liikunnan tulevaisuussymposio järjestettiin 2-312. Sen liki joka toinen viikko tv-koteihin saapuva media-informaatio taitavat sittenkin olla kuin 'myöhempien aikojen pyhää' rippiä ja inkarnaatiota: rataominaisuuksia, säätilaennusteita, katsojamääriä, autojen ja kuskien fyysistä kuntoa, ellei peräti psykoanalyysia, renkaiden pitoa, tankkauskertojen arvuuttelua, spoilereiden mittauksista järjestettyjä lehdistötilaisuuksia ... Andersenin tunnetun sadun lapsen tapaan; lapsellisesti, mutta kirkkain silmin. Myös kansallisen identiteetin korvautumista globaaliajattelulla pohdittiin. Seuratoiminnan uhkaksi koettiin jatkossa erikoistuminen lasten ja nuorten kasvattamiseksi kilpaurheilun pariin, jolloin aikuiset siirtyvät harrastamaan seurojen ulkopuolella omalla ajallaan. Seurojen kastijako huippuseuroihin ja puuhastelijoihin nähtiin myös yhdeksi ei-toivotuksi tulevaisuudeksi. Tallipäälliköt saattoivat julki miljoonille katsojille oman heimonsa modernit mytologiat; värit, sponsorikuviot ja aerodynamiikan. Uskaltaako tähän urheiluja erityisesti formulaviihteen globaaliseen itsestäänselvyyteen ja maailmanvalloitukseen heittää mukaan yhtään 'pienen ihmisen' välikommenttia vähän kuin H.C. Nousevana signaalina pidettiin puhtaasti harrastuspohjalla toimivia seuroja, joissa entiset urheilijat pelailevat tutulla porukalla. Joskus saattaa särähtää katsojan silmään. Lukemattomia tunteja olivat näiden vauhtikoneiden parissa askaroineet ajattelevat aivot ja osaavat kädet. Alkaessani kirjoittaa tätä kolumnia Suomessa elettiin talvilajien loppuhuipentumaa ja samalla valmistauduttiin vastaanottamaan F1 maailmanmestarikuskin 1999 Mika Häkkisen ensimmäiset tunnot uuden kauden kynnyksellä. Huippu-urheilun arkijournalismi puhetapana suorituksista, tuloksista, ennätyksistä ja rahapalkinnoista on Kun lopullista kisaa edeltävien päivien aikana on kohotettu autojen, kuskien ja katsojien kierroslukuja, tapahtuu ensimmäinen ejakulaatio paalupaikka! universaalia ja globaalia, kuten muotitermi kuuluu. Symposion pohjalta laadittu raportti ilmestyy Liikuntatieteellisen Seuran julkaisemana helmikuussa. Tässä urheilulla koettiin olevan myös asema kansallisia perinteitä edelleen ylläpitävänä instituutiona (esimerkiksi Myllylän hiihtomenestys). Mäkimiesten vielä leijuessa ilmojen halki alkoi maanpinnalla uuden 'happeningin' hehkutus. 1999 Helsingissä. Toisaalta mediassa nämä uudet lajit valtaavat nopeasti lähetysaikaa, mikä luo osaltaan mielikuvan suuresta suosiosta. Ammattimaista insinöörikieltä. .. Kun lopullista kisaa edeltävien päivien aikana on kohotettu autojen, kuskien ja katsojien kierroslukuja, tapahtuu ensimmäinen ejakulaatio paalupaikka! Viimeiset katarttiset spruuttaukset nähdään sitten lopussa palkintopallilla. Talven aikana olin saanut lukea ja kuulla huippuhiihtäjien huulilla pyörivästä alituisesta huolesta 'paikkojen kestämisestä', mäkimiehillä elämäntuskana oli ollut 'ponnistuksen ajoitus', ja jääkiekkoilijoilla 'oman pelin rakentaminen '. Tämän vuoden Safari-rallissa tv-kuva näytti tienpätkää, jota ralliohjus pöllytti vauhdin ja turboäänen vimmalla mutta, kuinka ollakaan piskuisen mäen harjanteella tien varrella kuvassa näkyi yksi ainoa ihminen, tai oikeastaan kaksi, nimittäin äiti ja hänen selkäänsä kiedottu lapsi. Alkanut F1-kausi on urheilun kallein ja tehokkaimmin tuotettu vuotuinen tapahtuma ja 'brändi'. Mika Häkkinen kertoi vitsin, jolle kuulemma Schumacherkin nauroi. Haastatteluihin marssitettujen huippukuskien tehtävänä oli pensselöidä katsojien mielikuviin viimeinen silaus . Tyrkytetäänkö meille niissäkin, kuten Esa Sironen on kysynyt, kokonaista uutta maailmankuvaa sen markkinavetoisen, pörssikeskeisen, kiihtyvillä kierrosnopeuksilla käyvän maailman kuvaa, jonka vöihin meitä entistä tiukemmin sidotaan niin radalla kuin katsomossa. .. Mikan katseet vangitseva uusi, lyhyeksi leikattu tukka sai sanallisen tarkoituksensa: "Tämä kilpailu on niin kovaa, että se vie hiuksetkin päästä!" Sitten seuraavana aamuna joku irvileuka suomalaisessa tv-lähetyksessä meni ja puhui uudesti syntyneestä MAP:sta 'Myöhempien Aikojen Pyhien' -kilvoittelusta
Sille oli Uinon mukaan luonteenomaista särmikkyys, vallattomuus ja usein myös sarkastisen pistävä huumori. Urho Kekkonen 1971 Teksti: KALERVO ILMANEN Urho Kekkonen urheilumiehenä. Olympiamatka lienee ollut nuorelle urheilujohtajalle melkoinen kansainvälisen urheilupolitiikan oppitunti. Siinä presidentti arvosteli. Vi ime vuoden syksyllä oli vuorossa Kekkonen urheilumiehenä. Urheilujohtajana joutui jo paljon urheilupakinoita vaativampien tehtäNimenomaan urheilujohtajana Kekkonen loi ne yhteydet joiden varaan oli hyvä rakentaa myöhempi poliittinen ura vien eteen. Toisaalta taas jotkut tärkeältä tuntuvat teemat jäävät vain ainutkertaisiksi dokumenteiksi kirjan sivuille. Tällöinhän suomalaiset kävivät Kekkosen johdolla taistelua Paavo Nurmen kilpailuoikeuksien säilyttämisen puolesta. Suoraan kysymykseen suora vastaus. Onko niissä onnistuttu. Tässä tapauksessa se ei sitä välttämättä aina ole, koska aikajaksojen pääteemat vaihtelevat kautta teoksen. Lukijan on paikka paikoin vaikea yhdistää jaksoja toisiinsa, koska samat teemat saattavat toistua montakin kertaa. Kaksi kolmasosaa mukaan valituista teksteistä on 1920ja 1930-luvuilta ja yksi kolmasosa sotien jälkeiseltä kaudelta. Toimittanut Ari Uino. UKK:n nuoruutta käsitelleen väitöskirjan jälkeen on Uino toimittanut kirjat "Rakas Häiskä" (1997), "Sodan ja rauhan mies" (1998) ja "Nuori Urho" (1999). Tällaisia olisivat voineet olla esimerkiksi urheilupolitiikka, kilpailutoiminta, kansainväliset suhteet, suhteet muihin urheilujohtajiin, ammattilaiskysymys, järjestöelämä, kuntoliikunta ja liikuntafilosofia. Demokratialla, demokraattisella vastuulla ja kontrollilla, julkisella tiedotustoiminnalla ei heidän työssään ole jalansijaa." ... Pitkiä tekstijaksoja elävöittää selkeä ja pääosin onnistunut kuvitus. Ne olisivat voineet syntyä vain tutkimuksen perustalle. Kronologinen esitystapa on usein historiassa käytetty ja sitä pidetään yleensä selkeänä. .. UKK:n lehtiartikkeleista, muistiinpanoista, kirjeenvaihdosta ja haastatteluista on Uino omilla yhteenvedoillaan höystäen koonnut lähes nelisataasivuisen teoksen, jonka ytimekäs nimi on peräisin Kekkoselta itseltään: "Rillit pois ja riman yli, että Taneli saa taas lusikan." Teoksen tavoitteena on antaa lukijalle monipuolinen käsitys Kekkosen suhteesta urheiluun ja toisaalta kuvata Kekkosen vaikutusta urheilupolitiikassa. Keuruu: Otava 1999. Rillit pois ja riman yli. Se jätti lähtemättömät arpensa, jotka näkyivät vielä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen vihkiäisissä lokakuussa 1971 pidetyssä puheessa. Teokseen valituista dokumenteista piirtyy kuva, että alkuvaiheessa tuleva tasavallan presidentti oli melko tavanomainen urheilukirjoittaja, jonka kilpaurheiluun liittyvät kirjoitukset olivat poikamaisen innostuneita. KEKKONEN KEPEASTI RIMAN .. Pohdinta ja asioiden syvällisempi erittely tulivat mukaan vasta Kekkosen oman urheilu-uran loputtua. Teos keskittyy toista maailmansotaa edeltäneeseen kauteen. Uinon valitsemista dokumenteista saa varsin hyvän käsityksen siitä, kuinka Kekkonen osin jopa taitamattornin keinoin pyrki taisteluaan käymään. Kirjaan on koottu Kekkosen urheilukirjoituksia vuodesta 1918 lähtien milloin vuoden, milloin kahden ja milloin useamman vuoden aikaväliltä. Lisäksi teokseen on valittu myös sellaisia dokumentteja, jotka valottavat UKK:n monitahoista persoonaa. Taistelu oli kuitenkin turhaa, koska ruotsalaisen Sigfrid Edströmin johtama IAAF piti kiinni päätöksestään, jossa se oli julistanut Nurmen kilpailukelvottomaksi liian suurten rahapalkkioiden vastaanottamisen vuoksi. YLI ENTA KUSTANTAJA. Ensimmäisen takaiskunsa urheilujohtajana hän koki Los Angelesin olympialaisten aikaan 1932. Omaa sanomista ja sanottavaa oli harkittava tarkoin. Jokaisen jakson alkuun sijoittuu Uinon aiheeseen johdattava teksti, jossa hän selostaa kirjoituksiin liittyviä laajempia yhteyksiä. Kekkosen urheilujohtajakausi ei ollut pelkkää menestystä. Filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti Ari Uino jatkaa presidentti Urho Kekkosen elämäntyön ja kirjoitusten esittelyä. Teoksen arvioinnin voi aloittaa asetetuista tavoitteista käsin. Valittua esitystapaa toimivampi ratkaisu olisi saattanut olla aiheenmukainen ryhmittely, jolloin Kekkosen urheilua käsittelevät kirjoitukset olisi ryhmitelty eri otsikoiden alle. "Ei ole mikään moite, vaan tosiasian esittäminen, jos sanoo, että pitkäaikaisen ulkopuolista valvontaa vailla olevan vallankäytön vuoksi KOK:n jäsenet ovat vieraantuneet urheiluelämän todellisuudesta, he ovat käpertyneet omiin sääntöihinsä ja rituaaleihinsa. Yhteenveto ja arvio jäävät puuttumaan. Teos on rakenteeltaan aivan liian hajanainen, jotta se kykenisi piirtämään lukijalle jäsentynyttä kuvaa Kekkosesta ur20 LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ heilumiehenä ja erittelemään hänen laajaa vaikutustaan suomalaisessa urheiluelämässä. Viimeisin kirjaan mukaan otettu dokumentti on presidentti Kekkosen puhe TUL:n liittojuhlassa kesäkuussa 1979
UKK:n hyvin järjestetyssä ja erinomaisesti palvelevassa arkistossa Orimattilassa on aiheeseen liittyviä Paavo Karikon kirjeitä. Hänen mukaansa vanhat amatöörisäännökset olivat saattaneet olla paikallaan vielä silloin, kun urheilu oli yläluokkaisen herrasväen ajanvietettä. Tuleehan tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta UKK:n syntymästä. Silti toivoisin, että "Rillit pois ja riman yli" -teoksen kustantajalta löytyisi rahaa ja intoa kustantamiseen vielä silloinkin, kun joku historioitsija tekee perusteellisen tutkimuksen Urho Kaleva Kekkosesta urheilumiehenä ja liikuntavaikuttajana. Pihkala alkoi kammeta Kekkosta Urheiluliiton johdosta tavoitellut lyhytnäköisesti vain hyvää myyntitulosta. Suomalainen maaseutu ja maaseutuseurat olivat UKK:n presidenttiyden vankka perusta. Demokratialla, demokraattisella vastuulla ja kontrollilla, julkisella tiedotustoiminnalla ei heidän työssään ole jalansijaa." ... Nimenomaan urheilujohtajana Kekkonen loi sen organisaation ja henkilökohtaiset yhteydet, joiden varaan oli hyvä rakentaa myöhempi poliittinen ura. Tässä yhteydessä vain sivutaan UKK:n ja sauvolaisen tarkastuskanalan omistajan Arvo Korsimon tutustumista. Kekkosen mukaan: "Rikkaan papan poika saattaa kiertää kilpailumatkoilla perimättä mitään korvausta menettämästään työansiosta, mikäli hänellä sellaista on, mutta niukan elatuksensa jokapäiväisessä kovassa työssä ansaitseva, usein perheellinen mies ei voi jättää ansiopaikkaansa viikkokausiksi, ellei hän saa kilpailujen osanottokorvauksena enempää kuin todelliset matka-, asuntoja ruokamenonsa." .... Mutta silloin, jos piti pitää kiinni valitusta linjasta ja periaatteista, hän oli väsymätön taistelija. Sitä, kuinka vieläkin ajankohtaisesti ja tuoreesti presidentti kansainvälistä urheiluelämää ruoti osoittaa seuraava lyhyt tekstilainaus: "Ei ole mikään moite, vaan tosiasian esittäminen, jos sanoo, että pitkäaikaisen ulkopuolista valvontaa vailla olevan vallankäytön vuoksi KOK:n jäsenet ovat vieraantuneet urheiluelämän todellisuudesta, he ovat käpertyneet omiin sääntöihinsä ja rituaaleihinsa. Karikko raportoi Italian tapahtumista henkilökohtaisesti Kekkoselle ja sai myös vastauksia. Mutta tilanne muuttui heti sen jälkeen, kun vähävaraiset ja varattomat kansanluokat ryhtyivät urheilemaan. Markkinat kaikelle Kekkoseen liittyvälle lienevät hyvät. Mikään ammattilaisurheilun kannattaja ei Kekkonen suinkaan ollut. Kekkonen ei urheilujohtajanakaan jämähtänyt paikoilleen, vaan oli alati valmis arvioimaan tilannetta uudelleen ja tarkistamaan myös omia kantojaan. Jopa niin läheisessä, että Italian fasistinen nuorisojärjestö maksoi osan suomalaisvalmentajien palkoista. Tällöin Kekkoselle vielä tuntematon Korsimo tarjosi apuaan Urheiluliiton puheenjohtajataistossa. Asian avointa tunnustamista ei Kekkosen mielestä pitänyt enää kaihtaa, vaan nostaa kissa pöydälle. Hyvä niin. Toisaalta voidaan lähteä siitä, että teos on onnistunut, kun se herättää lukijassa kysymyksiä. Kirjassa ei edes mainita Urheiluliiton ja Italian yleisurheiluliiton läheistä yhteistyötä vuosina 1934-1936. Toinen mielenkiintoinen erilliskysymys olisi ollut UKK:n ja Lauri "Tahko" Pihkalan vä liset suhteet. Tämä oli Julkinen salaisuus, josta olivat tietoisia sekä urheilujohtajat että suuri yleisö. Tähän kahden suomalaisen urheiluvaikuttajan kanssakäymiseen olisi löytynyt materiaalia sekä Orimattilasta että Jyväskylästä maakunta-arkiston ja yliopiston Pihkala kokoelmista. Uinon kokoamat dokumentit nostavat esiin enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. kovin sanoin Kansainvälistä Olympiakomiteaa. Tämä tosiasia oli syytä tunnustaa myös kansainvälisen urheilun johdossa. Ainakin yksi dokumentteja yhteen sitova tekijä lukijalle hahmottuu. Päin vastoin. Monet muutkin kysymykset jäävät lukijaa askarruttamaan. Joka tapauksessa teos on tehty ja Kekkonen ylittänyt riman. Hän hyväksyi ainoastaan amatööriurheilun, kunhan sen palkkiot pysyivät kohtuuden rajoissa. Ne olivat aina toiseen maailmansotaan asti toverillisen hyvät, kunnes heti toisen maailmansodan jälkeen tapahtui jyrkkä käänne. Liekö niin, että kirjan kustantaja on Sodan jälkeen tapahtui käänne. En malta silti olla kysymättä, kenelle kustantaja on ajatellut teoksen suunnata. Onko se tarkoitettu tutkijoille vai suurelle yleisölle. Samalla hän asettui muutoinkin jyrkästi Kekkosta vastaan. Kirjassa puhe on kokonaisuudessaan julkaistu. Koska kyse on dokumenttivalikoimasta, niin tutkija ei voi sen varaan suuria rakentaa. Ylipäätään ei kirjan yhteenvetoartikkeleissa pohdita urheilun merkitystä Kekkosen myöhemmälle poliittiselle uralle. Hajanaiset ja kronologisesti etenevät dokumentit olisi kannattanut edes yrittää sitoa yhteen. Se on UKK:n kyky kasvaa ihmisenä. Seurat voivat ansaita yhdellä tähtiurheilijalla suuria summia ja olivat tämän johdosta salassa ryhtyneet maksamaan urheilijoille paljon korkeampia osanottokorvauksia kuin mitä kansainväliset säännöt sallivat. Mielestäni se ei toteutetussa muodossaan palvele oikein kumpaakaan. Se kuuluu: "LäheLIIKUNTA & TIEDE 2/2<XXJ 21. Myöhemmin Korsimo oli Kekkosen vaalikampanjan keskeisiä organisaattoreita vuoden 1956 presidentinvaaleissa. Samalta pohjalta Kekkonen oli arvioinut yleisurheilun amatööriongelmaa jo elokuussa 1934 Voimistelu ja urheilu -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Tästä olisi luullut löytyvän enemmänkin dokumentoitavaa. Hän oli yksi niistä neljästä suomalaisvalmentajasta, jotka työskentelivät tuolloin Italiassa ja jotka olivat läheisessä yhteistyössä maan fasistisen nuorisojärjestön kanssa. Kirjassa käsitellään laajasti Nurmi -jupakan aiheuttamaa urheilusuhteiden katkaisemista Ruotsiin ja Kekkosen taistelua Urheiluliiton puheenjohtajuudesta keväällä 1935. Lopuksi yksi irrallinen dokumentti, joka valaisee Kekkosen persoonan moninaisuutta. Tuo tutkimus on vielä tekemättä. Pihkala alkoi kammeta Kekkosta pois Urheiluliiton johdosta. Kyse on tasavallan presidentin kirjeestä Markus Sahlbergille 7.3.1958. Kustantaja on mielestäni riman pudottanut tai miltei mennyt sitä koskettamatta ali. Sellaisenhan hyvän dokumenttikokoelman tuleekin olla. Hänen on aina kuitenkin turvauduttava alkuperäiseen aineistoon. Tavalliselle lukijalle teos on taas liian hajanainen ja raskas, jotta siitä saisi selkeän käsityksen Kekkosesta urheiluja liikuntavaikuttajana
Sparkesin ja Brett Smithin artikkeli selkäydinvammoista kärsivistä (ex-)urheilijoista pitäisi luettaa jokaiselle urheiluun ja ruumiiseen panostavalle nuorelle miehelle. Andrew Sparkesin ja Martti Silvennoisen toiOnko Mika Häkkinen kehon rakentajille neiti, vai miten nämä hegemoniseen maskuliinisuuteen liittyvät voiman, suuruuden ja nopeuden elementit seurustelevat toistensa kanssa. Osasi oikealla tavalla kannustaa. En olisi uskonut, että 10-vuotias poika voi niin huonolla kelillä niin nopeasti hiihtää 43 kilometrin matkan ja saapua perille niin hyvässä kunnossa kuin olit. Tuottaako vasta oma kokemus rugbysta, kehonrakennuksesta tai juoksusta todella monisyisiä kertomuksia ruumiin, identiteetin ja sukupuolen solmukohdista. Onko hegemoninen maskuliinisuus sitä, että satatuhatta poikaa haluaa kiihkeästi isiensä kannustamana uusiksi Teemu Selän. Jääkö miehen identiteetistä jäljelle muuta kuin usko ihmeparannukseen, kun ruumis pettää. Pätisikö sama myös urheilevien ruumiiden kohdalla. ::::::5 _J MATTI HYVÄRINEN: Andrew C. Kirjan huomion kohteena on siis urheileva miehen ruumis identiteetin kiinnekohtana. Tämä on suhteellisen uusi ja radikaali ote kertomukseen ja tutkimukseen. Heille Ari Uinon kokoamista dokumenteista on varmasti hyötyä ja opittavaa. Kirja selviää tästä testistä varsin komeasti, ja tarinointia tarinoinnin vuoksi löytyy vähän. Rikkaampi keskustelu ruumiin kanssa ja elämän sävykkäämpi uudelleen määrittely puuttuvat siis myös potilaiden tueksi tarjotusta aineistosta. Taistelemisen asemesta aiheesta olisi voinut keskustellakin. Paitsi Kekkosen elämäntyöstä kiinnostuneille suosittelenkin teosta kaikille poliitikoille ja poliitikoiksi aikoville. Artikkeli sanoisi enemmän, jos se oppineisuuden todistamisen sijaan olisi puhunut enemmän tarinoiden vaihtoehdoista ja uudelleenmuokkauksesta. Minua askarruttaa kehonrakentajien ja joukkuepelaajien yksiselitteisesti hegemoniseksi oletettu maskuliinisuus maassa, jossa nörtit ja lukioissa menestyvät tytöt näyttävän valtaavan maailmaa niin, että pojat tarvitsevat kiintiöitä päästäkseen yliopistoihin. "Eilen olin terve, tänään olen sairas, huomena olen taas terve" ei kertomuksena anna muita avaimia kuin takertumisen menneeseen minään, menneseen ruumiiseen ja sen tuottamaan hyvään oloon. Parhaimmillaan tuloksena on sävykästä urheilun, ruumiin ja miehen tutkimusta. Se oli herkästi tilanteen vaistoava ihminen, joka osasi ottaa lapsen ja nuoren vakavasti. Siinä esimerkkiä tuleville presidenteille ja osoitus Urho Kaleva Kekkosen kyvystä paneutua suurten poliittisten kysymysten ohella suomalaisten arkielämän pieniin asioihin. Se ei tyydy pelkästään tarkastelemaan urheilevien miesten kertomuksia tieteellisen etäisesti toki tällainenkin teksti kokoelmasta löytyy vaan useimmissa artikkeleissa mukana on nimenomaan kirjoittajan oma kokemus. 22 LIIKUNTA & TIEDE 2/2roJ mittama, monia ajatuksia herättävä kirja näyttäisi hyvinkin tukevan tällaista tulkintaa. Ruumista ei kuitenkaan lähestytä ulkoa sekuntikellon tai muiden mittalatteiden kautta. He kysyvät, millainen on toipilaista alan lehdissä kerrottu kertomus. Urheileva haastateltavani kertoi 70-luvun kokemuksistaan suurin piirtein näin: "Tuntui, että oli velvollisuus juoda kaljaa, polttaa tupakkaa ja unohtaa harjoittelu". Piinkovassa urheilujohtajassa ja poliitikossa oli myös kokonaan toinen puoli. Urheilun sankarillisuus jatkuu näissä lehdissä suoraan vammaisurheilun tai poikkeuksellisen toipumisen sankaruutena. (Ö ::::::5 .µ .µ (1) RUUMIIT KERTOVAT KUULEEKO MIES. Men 's Narratives of the Body and Sport. Oli kyseessä Mark Sudwellin isän rugbyn runtelema selkä, Jim Denisonin juoksut lopettava tulehtunut akilles tai monet tarinat selkäydinvammoista ja niistä toipumisesta, ruumiin loistavaan suorituskykyyn sidottu miehen identiteetti on peräti häilyvä. Yksi kirjan puhuttelevista teemoista on kunnianhimoisen ruumiin särkyvyys. Ihailen suoritustasi ja toivon Sinulle hyvää menestystä sekä urheilussa ja koulutyössä." Kun tiedetään, että Markus ei ollut ainoa urheilusta innostunut poika tai tyttö, joka sai presidentiltä tällaisia kirjeitä, niin hämmentyy. Monet politiikan teorian klassikoista, Machiavelli ja Weber etunenässä, ovat olleet entisiä politiikan toimijoita, jotka ovat joutuneet pettymään toiveissaan. SoPhi, Unibversity of Jyväskylä, 1999, 1 78 s. Kirjoittaja FT Kalervo 1/manen on liikuntasuunnittelun yliassistentti (ma) Jyväskylän yliopistossa. Sparkes & Martti Silvennoinen (eds.): Talking Bodies. tän Sinulle tunnustukseksi Lakeuden Hiihdon suorittamisesta Saarisen-Sarjosen 'Uuden hiihtokirjan', josta toivon Sinun saavan jatkuvaa innostusta hiihtoon. Kuulun itse siihen 60-luvun Suomessa varttuneeseen ikäpolveen, jonka piirissä kovin voimakas ruumiillisuuden korostus yhdistyi enemmän ei-hegemoniseen maalaisuuteen tai työväenluokkaisuuteen. Ruumista ei päästetä ulkoiseksi esineeksi, vaan näkökulma on kaiken aikaa miesten tiheissä kertomuksissa omasta urheilevasta, vammautuneesta tai ahdistusta herättävästä ruumiistaan. Yksi kirjan käytetyimmistä käsitteistä on "hegemoninen maskuliinisuus", johon liitetään aktiivisuuden, nopeuden, voiman ja seksuaalisen suoriuskyvyn piirteitä. Riskinä tässä on, että kaikki omaelämäkerrallinen tarinointi oletetaan automaattisesti kiinnostavammaksi kuin mikä tahansa tavanomaisempi tutkimus. Kertomustenkin tutkimuksessa kirja tekee täyden kierroksen. Myös Douglas Kleiberin ja Susan Hutchinsonin artikkeli liittyy selkäydinvammoihin
. Kirja vakuuttaa kertomuksellisen otteen voimasta. Vapaaehtoiseen suihkuun menoon liittyi aina erilaisen kiusaamisen riski, ja siksi kasvavat pojat eivät suostuneet suihkuun kuin opettajan valvonnassa. teiksi, ja ohittavat samalla satatuhatta muuta elämän mahdollisuutta. Tätä tavoitetta Suomessa julkaiseminen tietysti haittaa, vaikka teos onkin kunniaksi julkaisijalleen. LIIKUNTA & TIEDE 2/2a:YJ 23. Vai selittyykö kaikki liian hintelästä rakenteestani. Kehonrakentajien rinnalle asetan mielessäni tunnetun pitkän ruipelon, Mika Häkkisen. Yhdessä ruumiin kanssa. En usko, että perinteinen tutkimusraportti välittäisi ruumiillisuuden kokemuksia eri tiloista ja tilanteista näin rikkaasti. Juuri tässä Sparkes näyttää olevan poikkeuksellinen kyky, sillä hänen tarinansa ovat iskeviä ja teoreettinen keskustelu avartavaa. mies. Pian siirrytään kokonaan toisten kertomuksiin, ja välillä palataan lähes normaaliin akateemiseen tyyliin. Sen sijaan, elleivät tekijät ole jo näin tehneet, ehdottaisin kyllä erityisesti Sparkesin ja parin muun artikkelin suomentamista populaarimpaan käyttöön. Aluksi luen omakohtaisia tarinoita urheilusta. Hän siis taitaa todella vaikean lajityypin. Viimeinen kuva pukuhuoneessa kiusatusta pojasta kaivaa mieleen röykkiön omia muistoja siitä, miksi liikunnasta tuli koulussa niin vastenmielistä. T ulosjahtiin pirstaloituvassa maailmassa Sparkesin ja Silvennoisen kirja tarjoaa hetkittäin vision kokonaisemmasta maailmasta, jossa olisi mielekkäämpää liikkua, kirjoittaa ja elää. Siksikö en ole koskaan innostunut joukkuepeleistä tai miesseurassa tapahtuvasta näyttämisestä. Onko hän kehonrakentajille neiti, vai miten nämä hegemoniseen maskuliinisuuteen liittyvät voiman, suuruuden ja nopeuden elementit keskustelevat toistensa kanssa. Antologia itse tavoittelee ehkä hieman turhan moneen suuntaan, löytämättä omaa lajityyppiään. Havainnot alkavat vanhemmasta, alastomuuttaan esittävästä miehestä (" Mervyn the Perving "), jatkuvat "koteloituviin" ja pyyhkeen sisällä hankalasti vaihtaviin poikiin ja päätyvät nuoruusikäisiin, "peilautujiin" jotka kuivaavat itsensä näyttävästi Ja haluavat myös nähdä kuvansa. Ehkä ne silti avaavat kirjaa enemmän myös urheilun kohtuukäyttäjien suuntaan: ruumis on ruumis, vaikka mies ei jatkuvasti tekisikään jotain aivan suunnatonta. Sitten tulevat teoreettiset tulkinnat omista kokemuksista. Tuloksena oli loppuiäksi mieleen syöpynyt eltaantuneen hien pistävä haju, kiusaantunut paljastamisen ja paljastumisen hetki ahtaassa ja kosteassa pukuhuoneessa. Peter Swan tavoittaa artikkelissaan monia pukuhuoneiden ambivalensseja ja arkuuksia kuvaillessaan eri-ikäisiä ja eri tavoin käyttäytyviä poikia ja miehiä. SamalKuuleeko la juttu kiteyttää yhden tämän lähestymistavan ongelman: kertomus on tiheä ja vakuuttava, mutta sen saatteena oleva teoretisointi ei välttämättä rikasta juttua vaan melkeinpä uhkaa normalisoida sen. Miesten toisiaan mittaava, arvostava ja ihaileva yhteisö on kiinnostava juuri sen vuoksi, että virittäessään maskuliinisuutta äärimmilleen se samalla asettuu hämärtyvään suhteeseen homoseksuaalisen ihailun kanssa . Innasen artikkeli tarjoaa elävän näkymän laihtumisen ja syömisen kontrollin ankaraan maailmaan. Miesten kertomuksissa ruumiistaan pääosissa ovat miehet. Oikeastaan vain Mikko Innasen tarinassa miehisen anorektian hankkimisesta naisella, tai suhteella naiseen, oli keskeinen osuus kertomuksessa. Artikkeli on oivallinen myös siksi, että se tarjoaa niin poikkeuksellisen esimerkin äärimmäisestä ruumiin jalostamisesta ja välineellistämisestä, kääntöpuolen kehonrakennukselle. Martti Silvennoinen on koonnut kirjaan joukon niin dramaattisia tarinoita, että hänen omat, arkiset ja välähdyksenoma iset muistikuvansa uhkaavat jäädä varjoon. Astetta rohkeampi hyppy kertomuksiin olisi saattanut tavoittaa laajemmankin lukijakunnan. David Brownin artikkeli kehonrakentajien miehisestä maailmasta, jossa suurinkaan ei koskaan ole niin suuri kuin haluaisi, on yksiselitteisen hurmaava
Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro XIX, 36 s, 1999) Jouko Kokkonen ja Teijo Pyykkönen ovat onnistuneet valitsemaan ajankohtaisen aiheen impulssikseen sektoritutkimuksen. Politiikassa viimekädessä voima ratkaisee ei argumentaation logiikka. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Tämä on johtanut siihen, että usein ne, jotka tutkivat liikuntapolitiikkaa, ovat myös itse liikuntapoliittisia vaikuttajia minäkin. sektoriaaliseen hyvinvointitutkimukseen, jota liikuntatieteet mitä suurimmassa määrin ovat. Julkaisussa Hannu Uusitalo toteaa, että "Politiikan ja hallinnon kiihkeä rytmi ei malta odottaa tutkimustuloksia, vaan tietoa vaaditaan heti " . Palvelukseen halutaan SEKTORITUTKIJA! TEKSTI: KIMMO SUOMI Kokkonen, Jouko & Pyykkönen, Teijo: Palvelukseen halutaan sektoritutkija. VLN:n uusin tiedejaosto näyttääkin unohtaneen keskustelut, joita käytiin sektoritutkimuksen rahoituksesta edellisen jaoston aikana. Eräs ongelma Suomessa on liikuntapolitiikka tutkivan joukon pienuus. Kokkonen ja Pyykkönen onnistuvat valaisemaan tämän problematiikan eri puolia takertumatta liikaa yksityiskohtiin. Kokkosen ja Pyykkösen kirjan ehkä suurin puute on, että sektoritutkimuksen rahoitusta ei pohdita selkeästi. Tilanne on kuin Neuvostoliitossa, jossa nuoret komissaarit vaihdettiin aina juuri kun he olivat oppineet työnsä, etteivät vaan tulisi liian päteviksi, mutta vanhat komissaarit istuivat aina hautaan saakka! Hyvä esimerkki sektoritutkimuksen kanssa jahkaamisesta on "Valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella", jota nyt jo viides henkilö suunnittelee vuoden 1997 jälkeen, koska vanhat komissaarit eivät ole tyytyväisiä . Valtion liikuntaneuvoston poliittisuus on johtanut myös sen "asiantuntijajaostojen" politisoitumiseen. Asia on kuitenkin melkeinpä päinvastoin, sillä ainakin evaluaatiotutkimuksen kehittyminen esim. hyvinvointiteknologian suuntaan uudistaa arviointitutkimusta VLN:n päätöksentekoa nopeammin. Tutkimusrahoituksessa karu todellisuus on, että yliopistoissa maksullisen palvelututkimuksen osuus suhteellisesti kasvaa ja sen tuotolla tutkijat tutkivat mitä haluavat ilman anomuksia, tiliselvityksiä, OPM:n tutkimuksen ohjausryhmiä ja yleistä poliittista nöyristelyä. Politisoitumisesta voidaan päästä eroon vain viemällä liikuntatieteet mahdollisimman kauaksi liikuntapoliittisesta eliitistä. Evaluaatio-tutkimus on jo ajanut VLN:n arviointitehtävän ohitse ja tehtävät arvioinnit ovat metodisesti jo syntyessään vanhentuneita. Kuntien ja läänien tasolla ollaankin paljon pidemmällä liikuntakulttuurin arvioinnissa kuin VLN:n epäröinnissä. Hallitus sitten rahoittaisi haluamaansa hallitusohjelman mukaista sektoritutkimusta ja yliopistoissa keskityttäisiin tiedeja korkeakouluosaston varoilla puolueettomaan ja kriittiseen "perus" ja opinnäytetutkimukseen. Tämän julkaisun suurena ansiona pidän huomiota, että sektoritutkiTilanne on kuin Neuvostoliitossa, jossa nuoret komissaarit vaihdettiin aina juuri kun he olivat oppineet työnsä, mutta vanhat komissaarit istuivat aina hautaan saakka.. tulisi tiedostaa argumentoinnin ja vallankäytön erilaiset logiikat.." Väittämä perustuu kokemukseen kahdenlaisessa maailmassa tieteen tekijänä ja päätöksentekijänä . Liikuntapolitiikassa päätökset ovat lähes aina yksimielisiä, koska liikuntapoliittista eliittiä ei osata tai haluta vastustaa vaan alistutaan. Toinen vaihtoehto olisi luopua VLN:n ja sen jaostojen "asiantuntijarooleista" ja tunnustaa ne reilusti maan hallituksen liikuntapolitiikkaa ajaviksi elimiksi, joita ne todellisuudessa nytkin ovat. Nythän liikuntatutkimus on suhteellisesti kapenevan valtion liikuntabudjetin vanki eivätkä liikuntatieteet pääse nauttimaan yleisestä tieteiden rahoituksen täsmäsuuntauskasvuista esim. KokkosenPyykkösen tekstistä saa käsityksen, että politiikka olisi jotenkin pois tiedeyhteisöstä ja erityisesti "puhtaista" liikuntatieteistä. Tämän vuoksi julkaisua tulkiten tulisi politiikka ja tiedettä lähentää toisiinsa, jotta molempien ymmärrys lisääntyisi toistensa asioista. Valtion liikuntaneuvoston (VLN) tiedejaoston toi24 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 mesta puuttuu. Kirjaa siteeraa minuakin liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä, jolloin esitin mielestäni tärkeän väittämän: " ... Miten tutkittu tieto välittyy päätöksenteon perustaksi tai tueksi, on oikeastaan mahdoton yhtälö ratkaista. Kirjan mukaan sektoritutkimus olisi onnistuessaan tarpeellista, mutta sitä ei tehdä kovin paljon, koska riittävä rahoitus esim. Julkaisua voi lämpimästi suositella julkisen, yksityisen ja vapaaehtoissektorin päättäjien luettavaksi ellei se noin 30 tekstisivua sittenkin ole liian laaja. Liikuntatieteissä asia korostuu, koska lähes koko tutkimusarsenaali on perustieteiden soveltamista. Termi, jolla tarkoitetaan, että tutkimuksen tulisi palvella myös liikuntapoliittista hallintoa ja päätöksentekoa sekä käytännön toimijoita. Eräs ratkaisu olisi perustaa Suomen Akatemiaan (aluksi määräaikainen ?) itsenäinen liikuntaklusteri. Tieteessä pyritään aina siinä onnistumatta argumentoimaan loogisilla väittämillä, mutta politiikassa argumentointi jää "hopealle", kun päätös muodostuu enemmistön tahdon mukaiseksi sen perusteella kuinka paljon on valtaa saatu. Kun olen itsekin toiminut jo parikymmentä vuotta niin liikuntapoliittisessa päätöksenteossa kuin liikuntatieteiden tutkijana ja opettajana, voin vain yhtyä moniin näkökulmiin, joita julkaisu tuo esiin
Useat opiskelijat ovat tehneet graduja aiheesta (mm. Tähän organisaatioon kuuluu myös liikuntatieteellistä tutkimusta jopa omine tohtorinohjelmineen. Ruotsissa ei ole luotu vastaavaa huippu-urheiluun keskittyvää organisaatiota. Hän ei tieteessään alistunut ja joutui vainotuksi. Kyllä kansalaiset saa ja osaavat itsekin ajatella ja käydä arvokeskustelua. Kaikissa maissa tutkimustoiminnan kehittämiseksi on tehty erilaisia selvityksiä tai ohjelmapapereita. eräänä päivänä .. Liekö syynä urheilun erilainen asema tässä maassa, jossa urheilutähdet ovat aina olleet persoonia, eivät vain maansa edustajia. Sen pääasiallinen kysymyksenasettelu on: miten tutkimus voisi palvella hallintoa ja päätöksentekoa. Liikuntatieteilijät eivät (onneksi) yritäkään yleensä vaikuttaa liikuntapoliittiseen päätöksentekoon. Hyvinvointivaltioajattelu näkyy siinäkin, että oman liikuntalakimme tanskalaisen vastineen oheen on Tanskassa vuonna 1984 tehty laki huippu-urheilun organisoimisesta Team Danmarkiksi . Sitä voidaankin pitää pohjoismaiselle yhteiskuntatieteellisel le liikuntatutkimukselle omaleimaisena. Onpa tehty väitöskirja kaupunkien liikuntapoliittisten päätöksentekijöiden viiteryhmistä jo 1980-luvun alussa (Kalevi Olin). Kalervo llmasen ansiokkaassa historiantutkimuksessa "Liikuntaa kaikelle kansalle " liikuntahallintomiehet esiintyivät menneinä vuosikymmeninä usein poikkeavasti muusta hallinnosta eli liikunta-asioiden puolustajina. Kyseessä ei ole synkkä julkaisu. Julkaisun luettuani jäi omituinen olo. Jo pari vuosikymmentä on perätty päätöksentekijöiltä arvokeskusteluja ja niitähän on käyty. Sen perusteella sitten katsotaan, keitä rahoitetaan ja ketkä viedään navetan taakse". Nämä julkisen vallan suuntaviivat ovat suuresti vaikuttaneet eri maiden tutkimuksen sisältöihin. Yleinen kriittisyys kuulostaa kyllä aivan liian kiltiltä. Muissa maissa on huippu-urheilua pyritty kehittämään ilman lain pakotteita toki siihen satsaten, kuten oman KIHUmmekin osoittaa. Vaatimus päättäjien arvojen selvittämisestä ei johda mihinkään muuhun kuin paksuun tutkimusraporttiin, mutta kansalaisten arvojen selvittäminen saattaa vaikuttaa johonkin nuoreen ja paatumattomaan päättäjään siten, että kansan tahto toteutuu. Tanskassa tämä alkoi jo vuonna 1959 ja seuraavalla vuosikymmenellä muissa maissa. Tässä suhteessa Ruotsi poikkeaa "vapaamielisyydessään" muista, sillä sen tutkimustoiminta on maan muutenkin poikkeavan valtakuntaliittoratkaisun vuoksi enemmän irti julkisesta hallinnosta kuin muissa Pohjoismaissa. muksen tulisi olla kriittistä vaikka se palvelisikin hallintoa. Timo Ståhl, Kaisa Laihia). Julkaisussa ei sorruta luuloon, että tiedon tuottamisella ja välittämisellä voitaisiin jotenkin vaikuttaa päättäjiin. Tämä liikuntatieteellisen jaoston aloitteesta tehty selvitys kuvaa liikuntatieteellisen tutkimuksen organisoitumista ja rahoitusta eri maissa. Poliittiset päättäjät ovat usein erittäin herkkähipiäisiä. Valtiovalta on ollut erityisen aktiivinen liikuntatieteellisen tutkimuksen organisoinnissa ja sen tutkimuksen suuntaamisesta ihmisten hyvinvointia lisääväksi toiminnaksi. urheilukentän laidalla mustat silmälasit päässään ja suuri sikari käryten ja katselee kuinka pojat pärjäävät. Hallinto vaatii yleensä rakentavaa kriittisyyttä itsekin, mutta rajansa kaikella.. Samaan sektorivaikuttamisen sarjaan kuuluu urheilun järjestöväen "Liikutus "-projekti, joka karkottaa kuntapäättäjiä, koska kunnanvaltuustoihin ensi syksyn kunnallisvaaleissa vain poikkeustapauksissa päästään yhden asian ajajina siipien täytyy kantaa liikuntaa laajemmalle sektorille! Vihjaan vaan, että kuntapäättäjiin on vaikuttamassa kunnallisvaalien alla kymmeniä sektoreita jo nyt yli puoli vuotta ennen kunnallisvaaleja. Ehkä seuraavan kerran voi kysyä: miten hallinto ja päätöksenteko voivat palvella tutkimusta. Päätöksentekijänä muistutan, että päättäjiin kannattaa pitää yhteyttä aktiivisemmin myös vaalien välillä. Minusta onnistuneempaa olisi, jos kansalaiset kävisivät välillä itse arvokeskusteluja eivätkä odottaisi päättäjien ohjaavia arvoja. Impulssi päättyy arvioivaan kysymykseen: "Kuka tekisi liikuntapäättäjille suuren arvoja asennetutkimuksen?" Kysymys on perinteinen ja helppo. Se on niin hauska, että luin sitä paikoin naurun kyyneleet silmissä varsinkin kohtia, joissa tosiasiantuntijat evaluoivat sporttia kuten kansanedustaja Sulo Aittoniemi eduskunnan liikuntalain uudistamiskeskustelussa: " ... Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuna numero 147 on ylöslaitettu Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio näkyy selkeästi eri maiden ratkaisuissa. Ohjelmissa näkyy yhteisenä piirteenä liikunta hyvinvointiyhteiskunnassa teema. kaikissa urheilukilpailuissa kaikki seurat ja urheilijat ovat ostettuja ja mafioso istuu .. Tämä on varmaankin olennaisempi kysymys vai onko. Kirja-arvosteluni ilmeisesti vie minut navetan taakse! KIMMO SUOMI, LltT Liikuntasuunnittelun professori Jyväskylän yliopisto Palvelukseen halutaan sektoritutkija Impulssin voit lukea internetsivultamme www.stadion.fi/LTS/L TS-kotisivu/impulssi-sa rja/impulssi 19.pdf 1 C (D c-+ c-+ C QJ Tutkitaan sitä Pohjoismaissakin Teksti: RISTO SÄNKIAHO Pohjoismaista liikunnan tutkimusyhteistyötä olisi syytä syventää projektija tohtorikoulutustasolle. Samansisältöisiä tutkimusongelmia esiintyy eri maissa. Nyt ei voi enää samaa sanoa liikuntapoliittisesta päätöksenteosta, koska se on täynnä pikku-niinistöjä, joille on tärkeämpää valtiotai kuntatalous kuin kansalaisten hyvinvoinnin (lue liikunnan) edistäminen. Tällaista kriittisyyttä kaipaa Kokkosen-Pyykkösen julkaisusta, jossa kritiikki jää Aristoteleen isän Nikhomakoksen tasolle. Toki tämän laajan sektorin sisällä on erilaisia painotuksia maasta toiLIIKUNTA & TIEDE 2/2t"<Xl 25. Tähän länsimaiseen sivistysyliopistoperinteeseen on yhtynyt jo Aristoteleen isäkin toimiessaan Makedonian kuninkaan henkilääkärinä
Vähiten liikkuviin verrattuna sydäninfarktin riski laski sitä vähäisemmäksi, mitä enemmän liikuntaa harrastettiin . A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. JAMA 1999;28:971973.. Kahdeksan vuoden seurannan aikana tutkimusjoukossa diagnosoitiin 645 sydäninfarktia. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa Manson ja työtoverit ovat seuranneet 72 488 sairaanhoitajaa . Kommentti : Ansiokas tutkimus vakuuttaa lukijaa kävelyn harrastuksen hyödyllisyydestä . Asioiden eläminen eli erityisesti liikuntatieteen asema yleisessä tutkimuspolitiikassa on huolen aiheena jokaisessa maassa ehkä Tanskaa lukuunottamatta . Tutkimuksessa rekisteröitiin ulkosalla tapahtuva kävely. Selityksestä käy ilmi monia muitakin tutkimustoimintaan suuresti vaikuttavia tekijöitä. Sektoritutkimuksen tarve ja laajuus käy hyvin esiin tehdystä kartoituksesta. Tutkimuspoliittiset tavoitteet ovat hyvin samansisältöisiä; vaikuttaminen hyvinvointiyhteiskuntaan. Tanskassa kriittinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on ollut jo pitkään vallalla, minkä seurauksena käyttäytymistiellisten tutkimusten onkin usein katsottu vain arvostelevan maan urheiluelämää. Relationship between modifiable health risks and short-term health care charges. Poikkitieteellisten tutkimusten tarve onkin nähty puutteena. Tutkimukset naisilla ovat harvinaisempia. Siellä oma laki suojaa tätä organisoitumista. Se, että liikunnan intensitetti kasvoi rivakkaa kuntokävelyä vauhdikkaammaksi, ei enää oleellisesti laskenut sydäninfarktin riskiä tutkimusjoukossa. Tämä voi olla myös yksi havainnoivan tutkimuksen harhoista. Riski oli sekoittavien tekijöiden vakioinnin jälkeen 34% alhaisempieniten liikkuvan viidenneksen joukossa verrattuna vähiten liikkuvaan viidennekseen. Vertaillessa tutkimusta miehillä tehtyihin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että miesten koronaarisuonten kannalta liikunta on vielä välttämättömämpää ja miehillä intensiivinen liikunta voi antaa enemmän lisähyötyä kuin naisilla. Raportista käy ilmi, että liikunnasta keskustellaan varsin usein Norjan suurkäräjillä, mutta liikunta on tällöin enemmänkin poliitikkojen keppihevonen kuin että keskustelun taustalla olisi halu vaikuttaa yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan . Yhteispohjoismainen tiedejulkaisu jo löytyy, mutta siinäkään 26 LIIKUNTA & TIEDE 2/2CXfJ ei juuri ole eri maiden tutkijoiden yhdessä tekemiä artikkeleita. seen. Tutkijat jakoivat tutkittavien joukon viiteen osaan liikunta-aktiivisuuden mukaan (MET score) . Suuri osa tutkimusrahoituksesta on juuri sektoritutkimusta. Laajan tutkimuksensa perusteella tutkijat arvioivat, että jopa kolmannes keski-ikäisten naisten sydäninfarkteista USA:ssa on yhteydessä liikkumattomuuteen, koskapa lähes 80% liikkuu vähemmän kuin on suositeltu. Samalla olisi voitu vähän enemmän selvittää ohjelmien perustana olevaa liikuntapoliittista keskustelua . RISTO SÄNKIAHO professori Valtion liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja Liikunta SUOJaa naisen sydäntä~ Viite: Manson JE, Hu FB, RichEdwards JW ym. Ne työssä nääntyvät, jotka eivät enää jaksa tai ehdi vapaaajalla kuntoilemaan, saattavat olla suuremmassa infarktiriskissä. Mansonin ja työtovereiden artikkelin kuva, joka osoittaa, että tupakoitsijoiden sydäninfarktiriski on viisinkertainen verrattuna ei-tupakoiviin , muistuttaa siitä, että yksilön kannalta tupakoinnin lopettaminen on vielä tärkeämpää kuin liikunnan aloittaminen. N Engl J Med 1999;341 :650-8. Raportista saa kattavan kuvan eri Pohjoismaiden tutkimustoiminnasta liikunnan alalla. Toki luetellut tutkimusaiheet ja projektit antavat joitakin viitteitä ohjelmien suuntaavasta luonteesta. Viite: Pronk NP, Goodman MJ, OConnor PJ, Martinson BC. Pohjoismainen tutkimusyhteistyö ei ole mikään itsetarkoitus, mutta siitä olisi varmaan eri maille suurta hyötyä. Sama kaiku on kuulunut myös Norjassa, missä samassa instituutissa työskentelevät eri alojen tutkijat harvoin kohtaavat toisiaan . hormonaalisen järjestelmän eroista. URHO KUJALA liikuntalääketieteen dosentti Helsingin urheilulääkäriasema Liikkumalla terveydenhuollon kustannukset alas. Esimerkiksi kuinka paljon eri puolueet ovat kiinnostuneita liikunnasta ja kuinka paljon ne esittävät erilaisia kannanottoja näihin asioihin. Muissa maissa on melkeinpä jatkuvaa keskustelua liikuntatieteen itsenäisyydestä (Suomessa liikuntatieteellinen jaosto) tai sen juurruttamisesta muuhun tutkimusrahoitukseen (Suomen Akatemia) . Ohjelmien vaikuttavuus on jäänyt selvittämättä . Parasta jos tekee molemmat. Syy voi löytyä esim . Toki ero sektoritutkimuksen ja muun välillä on usein veteen piirretty viiva, kun vielä tutkimuspoliittisilla ohjelmilla pyritään vaikuttamaan valittaviin tutkimuskohteisiin ja -aiheisiin. (http://www.nejm.org/) Liikunnan yhteys sydänverisuonien avoimena pysymiseen on todistettu varsin pitävästi aikaisemmin eläinkokeissa ja miehillä. Mitähän ne suomalaiset sairaanhoitajat, jotka joutuvat koko päivän tramppaamaan kiireessä osastolla, mahtavat tuumata siihen, että heidät lähetetään vielä illallakin kävelylle. Tutkijat selvittivät miten ennen seurannan alkua rekisteröity liikunta-aktiivisuus ja muut riskitekijät olivat yhteydessä todettuihin sydäninfarkteihin. Tämän vuoksi olisikin aiheellista syventää pohjoismaista yhteistyötä projektija tohtorikoulutustasolle, sillä samansisältöiset tutkimusongelmat näyttävät esiintyvän eri maissa
(1999) VO2 Reserve: A New Method for Exercise Prescription. Tutkimus omaa tieteellisessä mielessä useita havainnoivan tutkimuksen harhoja ja heikkouksia, mutta tulos lienee ihan oikea. Edelleen jää hieman epävarmaksi se, voivatko toistuvat onnistuneet pukkaukset aiheuttaa lieviä kasaantuvia aivovaurioita. Selvitys perustui noin 5700 henkilön 18 kuukautta kestäneeseen seurantaan. Näidenkin on epäilty toistuessan aiheuttavan hitaasti kehittyviä aivovaurioita (chronic traumatic brain injury = CTBI). jääkiekossa on korkeampi kuin jalkapallossa ja esim. Neuropsychological impairment in amateur soccer players. Omassa biologisessa mielessä paremmin kontrolloidussa tutkimuksessamme (Am J Public Health 1999:89: 1869-1872) olemme todenneet, että identtisillä kaksosilla liikuntaa harrastava kaksosparin jäsen joutuu 10 vuoden seurannan aikana viettämään 25% vähemmän päiviä sairaalassa verrattuna liikkumattomaan kaksosparin jäseneen. Se, tarvitsisivatko jalkapalloilijat pehmeämmän pallon tai pehmustepannan pään ympärille, on vielä vai I la vastausta. Tällainen voi syntyä esimerkiksi kun kamppailutilanteessa pelaajien päät osuvat yhteen, pää osuu vastustajan polveen tai kyynärpäähän tai läheltä laukaistu pallo osuu yllättäen päähän. Rahahan pyörii suljetussa ympyrässä niin kauan kuin sitä ei lähetetä avaruuteen. Sen lisäksi peli sisältää runsaasti rajuja pukkauksia, joihin voi liittyä lieviä aivotärähdyksen kaltaisia vammoja. Lajinvalinta, suojat, säännöt ja sääntöjen soveltamistapa ovat tutkitusti niitä asioita, joilla tämäntyyppisiin ongelmiin voi vaikuttaa. Tällöin kysymyksestä tuleekin jo enemmän filosofinen kuin biotieteellinen. Huomiota tulee myös kiinnittää siihen, että aivotärähdyksen riski esim. Tutkijat olettavat, että ym. Kommentti: Hollantilaistutkijoiden tulos aivotärähdysten yhteydestä neuropsykologisiin poikkeavuuksiin jalkapalloilijoilla on sopusoinnussa aikaisempien tutkimusten kanssa. http://www.healthfitjrnl.com/ Mahdollisimman tarkkojen tehoja syketasojen määrittäminen on keskeinen osa turvallisten ja tehokkaiden liikuntaohjeiden antamista. Samassa JAMA-lehden numerossa James Kelly Chicagosta muistutteleekin meitä siitä, että pään vammoja urheilussa pitäisi yleensäkin pyrkiä rajoittamaan. (http://jama.ama-assn.org/) Jalkapalloilijoille voi pelin tiimellyksessä sattua aivotärähdyksen aiheuttavia pään vammoja. Tutkittavien keski-ikä kummassakin ryhmässä oli 25 vuotta. Harjoitusohjeiden antajat ottavat tämän huomioon suosittelemalla korkeampia % LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ 27. Seuraava kysymys luonnollisesti kuuluu, koituuko yhteiskunnalle kuitenkin enemmän kustannuksia, jos liikkuja elää pidempään. Normaalipainoiset tupakoimattomat henkilöt, jotka harrastivat kolmesti viikossa liikuntaa aiheuttivat 49% vähemmän kuluja kuin ylipainoiset liikuntaa harrastamattomat tupakoitsijat. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tutkimuksen alkuhetken tupakointi merkitsi 18% lisäystä kustannuksissa ja aiempi pidempään jatkunut tupakointi merkitsi 25.8% lisäystä. Onhan urheilumuotojen kirjo koko ajan kehittynyt vauhdikkaampaan ja rajumpaan suuntaan. Tämä on ajankohtainen toive suomalaiseenkin urheiluun. JAMA 1999;28:971-973. (http://jama.ama-assn.org/l Tutkijaryhmä Minneapolisista selvitteli sitä, lisääkö fyysinen inaktiivisuus, lihavuus ja tupakointi lähitulevaisuuden terveydenhuollon kustannuksia. Tarkemmat ja laajemmat tutkimukset tästä ovat edelleen tarpeen, koska laji on laajalti harrastettu. Asianmukaisten vakiointien jälkeen tutkijat totesivat, että jokainen liikunnallisesti aktiivinen viikonpäivä merkitsi 4.7% vähennystä sairausksien hoitokuluissa. Hollantilaistutkijat selvittivät jalkapalloilijoiden aivojen kuntoa poikkileikkaustutkimuksessa vertaamalla 33 amatöörijalkapalloilijaa 27 amatööri yleisurheilijaan tai uimariin (kontrollit). Erään iäkkään veteraaniurheilijan kommentti oli: Minähän juoksen niin kauan kuin elän, sitten joku saa kantaa roskat pois, se ei paljon maksa. On hyvin tunnettua, että prosenttiosuudet maksimisykkeestä (% H R max) ja maksimaalisesta hapenkulutuksesta (% VO2max) eivät vastaa täsmällisesti toisiaan. Kommentti: Pronkin ja työtovereiden tutkimus on ajankohtainen, koskapa terveydenhuollon korkeat kustannukset ovat yleinen puheenaihe. Sitä odotellessa käytetään juniorifutiksessa oikean kokoista ja kuivaa palloa. ACSM's Health & Fitness Journal, 3, 5, 1014. Nimenomaan aivotärähdykset olivat vahvimmin yhteydessä neuropsykologisiin poikkeavuuksiin. Yksi lön toimintakyvyn kannalta asiaa voikin pitää selvänä: liikunnallisesti aktiiviset viettävät vähemmän aikaa sairaalassa myös kuolemaansa edeltävänä vuonna (JAMA 1996:276:216-220). URHO KUJALA, liikuntalääketieteen dosentti Helsingin urheilulääkäriasema Jalkapalloilijan aivot koetuksella Viite: Matser EJ, Kessels AG, Lezak MD, Jordan BD, Troost J. amerikkalaisessa jalkapallossa monikertainen varrattuna eurooppalaiseen jalkapalloon. Yli 75-vuotiaat saavat toki jo itse päättää, mitä tekevät, mutta perinteiden lääketiede suosii hieman pehmeämpiä liikunnallisesti aktiivisia vaihtoehtoja. PASI KUJALA, opiskelija URHO KUJALA, liikuntalääketieteen dosentti Helsingin urheilulääkäriasema Hapenkulutusreservi harjoitustehon määrittäjänä Viite: Swain, P.D. Jalkapalloilijoista yhdeksällä (27%) oli ollut uran aikana yksi aivotärähdys ja seitsemällä (23%) oli ollut 2-5 aivotärähdystä. Tutkittavat osallistuivat haastatteluun ja neuropsykologisiin testeihin. muunneltavissa oleviin rairauksien vaaratekijöihin puuttumalla voidaan sairaanhoitokuluja alentaa lyhyellä tähtäimellä. Verrattuna kontrolleihin jalkapalloilijoilla oli useammin häiriöitä suunnitteluun (39% vs 13%; P=.001) ja muistiin (27% vs 7%; P=.004) liittyvissä testeissä
JUHA PELTONEN, Litl Helsingin urheilulääkäriasema Swainin artikkeli perustuu kahteen alkuperäisraporttiin: 1. U KK-terveyskuntotestistön turvallinen ja tehokas käyttö edellyttää lyhyttä lisäkoulutusta, jota UKK-instituutti antaa. Arvioitu testistö on lupaava menetelmä mitata keski-ikäisen väestön terveyskuntoa kenttäolosuhteissa. %HRR:n uskotaan yleisesti olevan yhteismitallinen % VO2max: n kanssa (esim . Kuormituksissa mitattiin syke EKG-laitteella ja hapenkulutus suoralla menetelmällä. Terveyteen liittyvän kunnon testaamisella puolestaan voidaan motivoida väestöä liikkumaan enemmän. •r-V) HRmax tasoja verrattuna %VO2 max:iin tai käyttämällä sykereservimenetelmää (kuormituksen tavoitesyke määritetään maksimija leposykkeen erotuksen prosenttitasona, %HRR). Tutkija Jaana Sunin väitöstyönä on valmistunut ensimmäinen tieteellisesti tutkittu suomalainen testistö keski-ikäisten terveyskunnon testaamiseen. UKKinstituutissa tehdyn tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat tukija liikuntaelimistön ja motorisen kunnon testit. American College of Sports Medicine, ACSM, ohjeet vuodelta 1995), vaikka menetelmän kehittäjät (Karvonen et al. Mittauksista lasketut lineaariset regressiosovitteet osoittivat, että %HRR:ä tulisi käyttää %VO2R:n ei %VO2max:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti useiden keski-ikäisille ihmisille tarkoitettujen tukija liikuntaelimistön ja motorista kuntoa mittaavien testien käyttökelpoisuutta ja tieteellistä pätevyyttä. Terveyskunnon testauksella halutaan motivoida ihmisiä säännölliseen liikuntaan. Terveyskunnon testaukset osoittau. Tavoitteena terveyden edistäminen Tutkija Jaana Suni korostaa, että jo keski-iässä on tärkeää harjoittaa kestävyyskunnon ohella tukija liikuntaelimistön kuntoa ja motorisia taitoja kuten tasapainoa ja ketteryyttä. Nykyisen tutkimustiedon perusteella kohtuullisesti kuormittava säännöllinen liikunta edistää merkittävästi terveyttä. Tutkimuksessa kehitettiin myös terveydentilan seulontamalli, jolla arvioitiin testauksen turvallisuutta. 1) Tavoitesyke: %HRR:n ja %VO2 R:n tiivis yhteys tarjoaa tarkemman tehoseurannan kuin %HRR:n ja %VO2max:n käyttö. Med Sci Sports Exerc, 30, 2, 318-321 . Testit ovat turvallisia eivätkä vaadi kalliita laitteita. 2. Uusien ohjeiden mukaan harjoittelu voi 28 LIIKUNTA & TIEDE 2/200J perustua prosenttitasojen käyttöön hapen kulutuksen reservistä (% VO 2R) erityisesti huonokuntoisilla henkilöillä. Kommentti: Liikuntaohjeiden tarkkuuden parantamiseksi on ACSM täydentänyt ohjeistoaan kestävyyssuorituskyvyn kehittämiseksi. 2) Suhteellinen kuormitusteho : % VO2max ei takaa yhteismitallisia suhteellisia harjoitustasoja hyvin erilaisen suorituskyvyn omaaville henkilöille. 1957) eivät tätä esittäneetkään. Esimerkiksi henkilö, jonka maksimisuorituskyky on 4 MET on levossa 25% tasolla maksimistaan (1 MET/4 MET) kun 10 MET:n suorituskyvyn omaava henkilö on levossa 10% tasolla maksimistaan (1 MET /10 MET). Jos harjoitustaso määritetään molemmille 40% tasolle VO2max:sta, lisää heikkokuntoisempi energiankulutustaan vain 15%, mutta parempikuntoinen 30%. Toistaiseksi terveydelle ja toimintakyvylle tärkeiden kunnon osa-alueiden arviointiin ei ole ollut keski-ikäiselle väestölle soveltuvia, luotettaviksi, turvallisiksi ja sisällöltään päteviksi osoitettuja kenttätestausmenetelmiä, tutkija Suni toteaa. Suomessa on osa liikuntafysiologian ammattilaisista käyttänyt menetelmää jo pitkään, mutta ohjeiden laajempi suositteleminen lienee paikallaan. Harjoitusohjeiden antamisessa on % VO2R:n käytöllä ainakin kolme etua % VO2max: n käyttöön verrattuna. Testitulokset ovat perusta yksilöllisesti suunnitellulle liikuntaohjelmalle ja seuraamalla tulosten muutoksia voidaan arvioida liikunnan vaikutuksia. U KK-terveyskuntotestit mittaavat luotettavasti keski-ikäisen väestön tukija liikuntaelimistöä ja motorista kuntoa. Swain et al . Erityisesti erilaisten kuntotestaukseen ja liikuntaohjeiden antamiseen tarkoitettujen tietokoneohjelmien käyttäjien tulisi olla tarkkana, jotta varmasti tietävät, mihin ohjelmien automaattisesti laskemat sykesuositukset perustuvat. MONIPUOLINEN TESTISTÖ KESKI-IKAISTEN TERVEYSKUNNON MITTAAMISEEN THM Jaana Sunin liikuntalääketieteen väitöskirja Health-Related Fitness Test Battery for Middleaged Adults with Emphasis on Muskuloskeletal and Motor Tests tarkastettiin 15.1.2000 Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Nyt kehitetty testipatteristo soveltuu esimerkiksi työkykyä ylläpitävään toimintaan, varhaiskuntoutukseen ja erilaisiin liikunnan edistämiskampanjoihin. 3) Nettoenergiankulutus: Liikunnan käytön mahdollisuudet painonpudotuksessa on edullista laskea %VO2R:n perusteella, jotta liikunnalla saavutettava perusaineenvaihdunnan ylittävä osuus saadaan määritettyä. Vastaväittäjänä toimi professori Willem van Mechelen, Free University, Amsterdam, ja kustoksena ma.professori Markku Alen. Näin ne soveltuvat erityisen hyvin kenttäolosuhteissa tehtäviksi. (19981 Relationship between % heart rate reserve and % VO2 reserve in treadmill exercise. Turvallinen kenttätestistö Terveyskunnon testaus on työväline terveysja liikunta-alan ammattilaisille terveyden edistämiseen. Ohjeissa ei ole varsinaisesti mitään uutta, sillä esim. Swain et al. Med Sci Sports Exerc, 29, 3, 410-414. tutkivat hypoteesia, jonka mukaan sykereservi (%HRR) on yhteneväinen hapenkulutusreservin (%VO2R), ei %VO2max:n kanssa. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt suorittivat yhteensä 113 progressiivistä kuormitustestiä uupumukseen asti polkupyöräergometrilla ja juoksumatolla. Swain & Leutholz (1997) Heart rate reserve is equivalent to % VO2Reserve, not to % VO2max. Sen sijaan jos harjoitusteho määritetään % VO2R:n perusteella, saavat molemmat samansuuruisen suhteellisen rasituksen. UKK-terveyskuntotestistö on tarkoitettu ennen kaikkea terveydenhuollon ja liikuntaalan ammattilaisten työvälineeksi. Näin säilyvät muun muassa hyvä liikkumiskyky ja selän toimintakyky myös iän karttuessa
Sitä saa Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, puh./014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi LISÄÄ SUORITUSKYKYÄ KESTÄVYYSURHEILUUN HERMO-LIHASJÄRJESTELMÄN TOIMINTAA TEHOSTAMALLA :::s •r-4,-) :::s 1Liikuntatieteiden maisteri Leena Paavolaisen liikuntafysiologian väitöskirja Neuromuscular Characteristics and Muscle Power as Determinants of Running Performance in Endurance Athletes With Special Reference to Explosive-strength Training (Hermo-lihasjärjestelmän toimintakapasiteetti kestävyyssuorituskykyä rajoittavana tekijänä) esitettiin 20.11.1999 tarkastettavaksi Jyväskylän yliopiston liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnassa. Seitsemän näistä osoittautui päteviksi kuvaamaan itse arvioitua terveydentilaa ja toimintakykyä, kuusi testeistä ennusti myös niiden muutoksia. Testitulokset kuvasivat ja ennustivat itse arvioitua terveyttä ja toimintakykyä Tutkimuksessa mukana olleet arvioivat itse terveyttään. Tutuin osaalue on kestävyyskunto, jota mitataan UKK-kävelytestillä. Tähän asti painopiste kestävyysurheilussa on ollut aineenvaihdunnallisten kunto-ominaisuuksien ja hengitysja verenkiertoelimistön kapasiteetin (maksimaalinen hapenottokyky) testaamisessa. Tällainen harjoittelujakso saa myös aikaan sellaisia hermostollisia muutoksia, jotka parantavat suorituksen taloudellisuutta ja lisäävät suorituskykyä, vaikka lihasmassa ei kasva. Testistön pätevyyttä selvitettäessä arvioitiin kaikkiaan yhdeksän eri testiä. Lajinomaisella noLIIKUNTA & TIEDE 2/200J 29. Tutkittavat olivat 37-57-vuotiaita tamperelaisia miehiä ja naisia. Kilpailusuoritukseen olennaisena osana vaikuttavan hermo-lihasjärjestelmän ominaisuuksia ja niiden merkitystä suorituskykyä rajoittavina tekijöinä on aiemmin tutkittu kestävyyslajeissa vähän. Vastaväittäjänä toimi professori Timothy Noakes (University of Cape Town, Institute of South Africa, Etelä-Afrikka) ja kustoksena professori Timo Takala. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuudet (esimerkiksi voimantuottoajat, lihasaktiivisuus agonisti antagonistitoiminnassa, elastisen energian hyväksikäyttö) ovat tärkeitä kestävyyssuorituskykyä selittäviä tekijöitä ja että juoksumatolla tehtävän suorituskykytestin maksiminopeutta voidaan käyttää arvioitaessa kestävyysurheilijoiden hermo-lihasjärjestelmän toimintakapasiteettia . Hyvin harjoitelleiden kestävyysurheilijoiden suorituskykyä pystytään vielä parantamaan voima-nopeuspainotteisella harjoittelulla. Hyvä kunto oli yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn siten, että hyväkuntoiset kokivat yleisesti terveytensä ja toimintakykynsä paremmaksi kuin huonokuntoiset. Lajinomaisella nopeusja nopeusvoimaharjoittelulla pystytään parantamaan kestävyysurheilijan voima-nopeusominaisuuksia ja juoksun taloudellisuutta ja sitä kautta myös kestävyyssuorituskykyä. tuivat suurelle osalle väestöä turvallisiksi ilman lääkärintarkastusta. Notkeustestit kertovat onko selkä jäykkä ja jalkalihakset kireät. Esimerkiksi hyvä ojennusvoima askelkyykistys -testissä oli yhteydessä hyvään portaidennousukykyyn ja sen säilymiseen kolmen vuoden seurannassa. Lisätietoja: JAANA SUNI, UKK-instituutti, puh, (03) 282 9265 tai 040 7746 700, s-posti lojasu@uta.fi Tutkimus Health-related Fitness Test Battery for Mid/le-aged Adults with Emphasis on Musculoskeletal and Motor Tests on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 66, 96s., Jyväskylä 1999, ISSN 0356-1070, ISBN 951-39-0612-4. Tällaisiin johtopäätöksiin päätyy Leena Paavolainen Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskuksessa (KIHU) tehdyn väitöskirjansa perusteella. Kestävyys-suorituskykyä mitattiin 5 ja 10 km:n juoksuilla sisähalliradalla. Motorisen kunnon testi mittaa tasapainotaitoa yhdellä jalalla seistessä. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus, itse arvioitu koettu terveydentila, liikkumiskyky, selän toimintakyky ja selkäkipu kyselylomakkeella. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös kuntoutuksessa ja kehitettäessä uusia harjoitusmenetelmiä ehkäisemään ikääntymisen tuomaa liikuntaja toimintakykyisyyden heikkenemistä. Hyvä kunto myös ennusti hyvän terveyden ja toimintakyvyn pysyvyyttä. Hermo-lihasjärjestelmän toimintakapasiteetin merkitystä kestävyyssuorituskykyä selittävänä tekijänä selvitettiin erilaisilla voimaja nopeustesteillä ja juoksumatolla tehtävällä suorituskykytestillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 65 mieskestävyysurheilijaa. Siinä on selvitetty, mitkä kaikki tekijät selittävät kestävyysurheilijan kilpailuja suorituskykyisyyttä, miten sitä pystytään mittaamaan ja miten hermo-lihasjärjestelmän toimintaa parantava voima-nopeustyyppinen harjoittelu vaikuttaa suorituskykyyn. Suorituskykyisyyden testaaminen Tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien kestävyyssuorituskyvyn mittaamiseksi on kehitetty lukuisia erilaisia testausmenetelmiä. Heistä suurin osa osallistui myös kolmen vuoden seurantatutkimukseen. Myös sopiva paino on osa terveyskuntoa. Testistö mittaa terveyskuntoa monipuolisesti Tukija liikuntaelimistön testeistä neljä mittaa vartalon ja raajojen lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuudet ovat tärkeitä kestävyyssuorituskykyä selittäviä tekijöitä ja että juoksumatolla tehtävän suorituskykytestin maksiminopeutta voidaan käyttää arvioitaessa kestävyysurheilijoiden hermolihasjärjestelmän toimintakapasiteettia . Maksimaalinen hapenottokyky ja taloudellisuus mitattiin sekä radalla että juoksumatolla. Kehon painoindeksin avulla arvioidaan onko laihduttaminen terveyden kannalta tarpeen. Yhdistetyn nopeusvoimaja kestävyysharjoittelun vaikutuksia kestävyyssuorituskykyyn, hermo-lihasjärjestel mä n voimantuotto-ominaisuuksiin ja juoksun taloudellisuuteen selvitettiin yhdeksän viikon harjoittelujaksolla. Kestävyysurheilussa vauhdin ja kilpailuvaatimusten systemaattinen kasvu ovat kuitenkin asettaneet uusia vaatimuksia työtä tekevien lihasten ja muun elimistön kyvylle tehdä tehokasta, taloudellista ja nopearytmistä lihastyötä
Siihen osallistuivat Euroopan maiden lisäksi myös Israel, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Tutkimuksen mukaan nuorten riskikäyttäytyminen onkin lisääntynyt. Riskikäyttäytymisellä on sosiaalinen tausta Vuonna 1994 15-vuotiaiden hyvä koulumenestys, lukioon orientoituminen ja hyvä koettu terveys liittyivät toisiinsa, samoin kuin toisaalta runsas ajanvietto ystävien kanssa kodin ulkopuolella, tupakointi, alkoholin käyttö, perheen taloudellinen huono toimeentulo ja huono koettu terveys. .. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. Nuorten juominen ja tupakointi harvinaista Virolaisten nuorten alkoholin käyttö, humalakokemukset ja tupakointi ovat lisääntyneet 90-luvulla, erityisesti tyttöjen keskuudessa ja nuorimmissa ikäryhmissä. Vastaväittäjinä toimivat professori Mait Arvisto Tallinnan pedagogisesta yliopistosta ja LKT Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta, ja kustoksena on professori Lasse Kannas. Poikien ja tyttöjen erot tupakoinnissa ja alkoholin käytössä ovat vuosien 1994 ja 1998 välillä selvästi pienentyneet, ja epäterveellinen käyttäytyminen on ulottunut myös 13-vuotiaiden ikäryhmään. Vuoden 1994 tutkimuksessa epäterve e 11 i ne n käyttäytyminen ja huonoksi koettu terveys liittyvät toisiinsa selkeämmin vironkielisillä kuin venäjänkielisillä nuorilla. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi . Iän mukana kuitenkin myös tukija liikuntaelimistön kunto heikkenee ja päivittäinen fyysinen toimintakykyisyys vaatiikin sekä hyviä kestävyysettä voimantuottoominaisuuksia. Tällaisia tuloksia on saanut Jyväskylän yliopiston ensimmäinen virolainen väittelijä Kaili Kepler. Sitä varten kerättiin luokkakyselyinä 11-, 13ja 15-vuotiailta nuorilta aineistoa heidän koetusta terveydestään, alkoholin käytöstä, tupakoinnista ja liikunta-aktiivisuudesta sekä näihin yhteydessä olevista sosiaalisista tekijöistä vuonna 1994, ja väittelijä keräsi lisäksi toisen vastaavan aineiston vironkielisistä kouluista v. Myös nuorten koti-, kouluja ystävätaustalla oli enemmän merkitystä vironkielisten nuorten koettuun terveyteen kuin venäjänkielisten. 1994. Vironkielisten koulujen nuorten kokemukset terveydestään taas ovat muuttuneet positiivisemmiksi 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta riskikäyttäytyminen on lisääntynyt. Keplerin työ on osa laajempaa WHO:n koordinoimaa koululaistutkimusta, jossa selvitettiin koululaisten elämäntyyliä terveyden näkökulmasta. Koettu huono terveys saattaa tutkijan mukaan ilmentää lähiyhteisön tai laajemminkin yhteiskunnassa piilevää pahoinvointia. Hyvän koulumenestyksen ja lukioon orientoitumisen taustalta puolestaan löytyivät vanhempien ylempi ammattistatus ja perheen hyvä taloudellinen tilanne. RISKIKAVTT AVTVMINEN LISAANTVNVT KAIU KEPLERIN terveyskasvatuksen väitöskirjan Nuorten koettu terveys, terveyskäyttäytyminen ja sosiaalistumisympäristö Virossa tarkastettiin 18.12.1999 Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Lisätietoja: LEENA PAAVOLAINEN, puh. peusja nopeusvoimaharjoittelulla pystytään parantamaan kestävyysurheilijan voima nopeusominaisuuksia ja juoksun taloudellisuutta ja sitä kautta myös kestävyyssuorituskykyä. 1998. Alkoholikäyttöön ja tupakointiin suhtauduttiin neuvostoaikana ja 90-luvun alussa paljon jyrkemmin kuin nykyään. Viron venäjänkieliset nuoret arvioivat vuonna 1994 itsensä erittäin terveiksi ja hyvin onnellisiksi, ja he oireilivat vähemmän kuin vironkieliset nuoret. Hänen terveystieteen alaan kuuluva tutkimuksensa on Virossa ensimmäinen nuorten terveyskäyttäytymiseen liittyvästä aiheesta. Viro liittyi Viron venäjänkieliset nuoret 30 LIIKUNTA & TIEDE 2/2f/XJ kokivat -94 itsensä erittäin terveiksi ja oireilivat vähemmän kuin vironkieliset nuoret WHO-tutkimukseen v. /SSN:0356-1070, ISBN: 951-39-0509-8 VIRON NUORTEN VOINTI KOHENTUNUT, MUTTA .. Uusi kestävyyssuorituskyvyn malli Tutkimustulosten perusteella väitöskirjassa esitetään uusi teoreettinen malli kestävyyssuorituskyvystä ja sen vaikutusmekanismeista. Virolaisten nuorten tupakointi, alkoholin käyttö ja humalaan asti juominen on kuitenkin harvinaista, toisin kuin muiden Euroopan maiden nuorilla. Olen sitä mieltä, että tuotteiden parempi saatavuus ja mahdollisesti myös sa. Tämä malli huomioi kestävyysharjoittelun, kestävyysominaisuuksien ja taloudellisuuden lisäksi myös voima-nopeusharjoittelun ja hermo-lihasjärjestelmän toimintakapasiteetin kestävyyssuorituskykyä selittävinä tekijöinä. Aikaisemmat tutkimukset ovat olleet pääasiassa epidemiologisia, eikä kieliryhmien välisistä eroista ole kirjoitettu. 050 3283 555, päivisin myös (014) 260 3176, lpaavola@kihu.jyu.fi Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Physical Education and Health numerona 63, 88 s., Jyväskylä 1999. Myös kuntoutuksessa testauksen ja harjoittelun painopiste on ollut hengitysja verenkiertoelimistön toimintakyvyn säilyttämisessä ja kehittämisessä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei ainakaan voi todeta, että vähemmistön nuoret kärsivät tai voivat huonosti Virossa suurten yhteiskunnallisten muutosten seurauksena vuonna 1994, tutkija toteaa. Jatkossa pitääkin selvittää, miten tätä urheilijoilla tehtyä väitöskirjatutkimusta voidaan soveltaa kuntoutuksessa ja kehitettäessä uusia harjoitusmenetelmiä ehkäisemään ikääntymisen tuomaa liikuntaja toimintakykyisyyden heikkenemistä
Viron yhteiskunnalliset muutokset asettavat tutkijan mielestä haasteita sekä nuorten että aikuisten koetun terveyden, terveystottumusten ja niihin yhteydessä olevien sosiaalistavien tekijöiden ymmärtämiselle. Asghar Rezasoltanin väitöstutkimuksessa osoitetaan reaaliaikainen ultraäänikuvaus soveltuvaksi ja luotettavaksi menetelmäksi niskalihasten poikkipinta-alojen mittaamiseen. Lihaksen koko osoittaa myös sen voimaa. Ultraäänikuvausmenetelmää voidaan käyttää yksittäistenkin lihasten tutkimiseen sekä rentoutuneessa että supistuneessa tilassa. Tutkimukseen osallistui yhtäältä terveitä miehiä ja naisia, jotka eivät olleet liikunnallisesti kovin aktiivisia, ja toisaalta maajoukkuetason painijoita ja painonnostajia sekä kansallisen tason jääkiekkoilijoita. koulutusja terveyspolitiikan päätöksentekijöitä, terveysja sosiaaliministeriötä sekä opetusministeriötä. Tällöin on havaittu niskan kiputilojen liittyvän usein niskalihasten ojennusvoiman heikkouteen. + liitteet, Jyväskylä 2000, ja sitä saa LIKESistä, puh. (014) 260 2172, (014) 642 342 (k) Tutkimus on julkaistu LIKES-tutkimuskeskuksen sar1assa Reports af Physical Culture and Health numerona 123, 72 s. Lisätietoja: TUTKIJA KAIU KEPLER, puh. Tulokset osoittivat mittaustavan luotettavaksi eri asennoissa ja eri mittaajien toteuttamana. Tutkimustulokset antavat tutkijan mielestä hyvän lähtökohdan kehittää sekä terveyspolitiikkaa että terveyskasvatuksen menetelmiä. Terveyskasvatusohjelmien tulisi ottaa huomioon kunkin väestöryhmän nuorten tietyt kulttuurija käytösominaisuudet ja myös sosialisaatioprosessit. Niska-hartiaseudun tutkiminen on haastava tehtävä niskaongelmien ehkäisyn, kuntoutuksen ja fysioterapian kannalta. Erityisesti fysioterapian tulosten todentamiseen tarvitaan luotettavia mittausmenetelmiä. Kaulan alueen lihaksistoa mitattiin eri asennoissa kaulan molemmin puolin. vukeja alkoholimainokset, länsimaisen elämän ihannointi, Viron epävarmat olosuhteet sekä myös Venäjän tilanteen epävarmuus ovat vaikuttaneet terveyskäyttäytymisen muutoksiin Virossa, Kaili Kepler sanoo. Riskikäyttäytyminen saattaa olla yksi niistä tärkeistä tekijöistä, jotka ovat perustana ja selittävät nuorten terveyden kasvavia eroja muutoksessa olevassa maassa, tutkija sanoo. Tulevaisuudessa menetelmä voi tarjota mahdollisuuksia heikkojen kaulan illtraäänikuvausta voidaan käyttää yksittäisten lihastenkin tutkimiseen ja kuntoutumisen arviointiin alueen lihasten harjoittamisen ja kuntoutumisen seuraamiseen fysioterapiassa sekä kuntoutusohjelmien tehon arviointiin. VASTAVÄITTÄJÄNÄ TOIMI DOSENTTI OLAVI AIRAKSINEN KUOPION YLIOPISTOLLISESTA KESKUSSAIRAALASTA JA KUSTOKSENA PROFESSORI ESKO MÄLKIÄ JYV ÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA, Tukija liikuntaelinten ongelmat ovat yleinen kansanterveydellinen ongelma. Terveyskasvatuksessa tarvitaan yhteistyötä Tämän tutkimuksen tulokset kodin ja koulun liittymisestä terveyskäyttäytymiseen ja koettuun terveyteen antavat empiiristä tukea terveyskasvatuksen kehittämiseen. /014/ 260 1572, fax(014)260 1571 LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ 31. Erityisesti niskan ja hartioiden alueen ongelmien on havaittu lisääntyneen viime vuosina yleensä ja naisilla erityisesti. Toisaalta myös painijoilla, joilla on vahvat niskalihakset, esiintyy yleisesti niskakipuja. Tuottamansa tiedon käyttäjiksi ja soveltajiksi tutkija toivoo mm. Oman identiteetin säilyttäminen ja monikulttuurisen yhteiskunnan hyväksyminen kuvaavat integraatioprosesseja, tutkija sanoo. ISBN 95139-483-0 ULTRAAANIKUVAUKSESTA APUA NISKAONGELMIIN •r-ASGHAR REZASOLTANIN FYSIOTERAPIAN VÄITÖSKIRJAN NON-INVASIVE MEASUREMENT OF HUMAN CERVICAL MUSCLES TARKASTETTIIN 7,1,2000 LIIKUNTAJA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. /014/ 260 3485, myynti@jyu.fi. Alalta ei kuitenkaan ole vielä paljon tutkimusta, eivätkä yleiset mittausmenetelmätkään ole olleet helposti sovellettavissa niskan ongelmien tutkimiseen. Painijoiden kaulan alueen lihaksisto osoittautui merkitsevästi suuremmaksi kuin muilla urheilijoilla tai kontrollihenkilöillä. Ultraäänikuvaustekniikan kehittyminen on suonut mahdollisuuden tutkia myös pienten lihasten koon muutoksia. Tuloksiin pääsemiseksi terveyden edistämisessä tarvitaan kodin, koulu n ja ympäröivän yhteiskunnan, myös joukkotiedotuksen, monipuolista yhteistyötä. Lasten ja nuorten koulua, perhettä ja ystäväpiiriä kuvaavia tietoja on vähän. Tämän alueen anatomian ja toiminnan tutkiminen on kuitenkin erittäin monimutkaista. Lisätietoja: ASGHAR REZASOLTANI, puh, (014) 260 1590 (t), (014) 607129, reza@maila.jyu.fi ja professori Esko Mälkiä, puh. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää reaaliaikaisen ultraäänikuvauksen soveltuvuutta ja luotettavuutta kaulan alueen lihaksiston koon mittaamiseen. Yleisimmin niskan alueen tutkimuksissa käytetään lihasten toimintaa ja niskan liikkeitä ja liikelaajuuksia selvittäviä mittausmenetelmiä. (014) 260 2517, kepler@pallo.jyu.fi Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 65, 203 s.,Jyväskylä 1999, ja sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh
Voimistelutunteja eivät kuitenkaan koe miellyttäviksi ne, jotka olivat taidoiltaan hyviä, vaan ne, jotka kehittyvät. Telinevoimistelutaidot ja peruskoulun liikunnanopetus esitettiin tarkastettavaksi 19.2.2000 Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Tämä voisi toteutua joko niin, että ala-asteen liikuntaan erikoistunut luokanopettaja voisi seurata oppilasryhmäänsä yläasteelle tai niin, että liikunnan aineenopettaja aloittaisi jo ala-asteen viimeisiltä luokilta. Koululiikunnan taitotutkimuksesta 1980-luvun alussa saadut tulokset koululaisten telinevoimistelutaidoista ovat olleet apuna peruskoulun liikunnanopetuksen kehittämisessä. Poikien opetuksessa tilanteen tulisi olla päinvastainen. Positiiviset elämykset ja kokemukset ovat tärkeitä mm. Ensin selvitettiin koululaisten telinevoimistelutaitojen tasoa ja kehittymistä. Kuntaja koulukohtaiset opetussuunnitelmat näyttävätkin nykyisin olevan oppilaiden kykyihin ja mah32 LIIKUNTA& TIEDE2/2000 dollisuuksiin sopivia. Ala-asteen opettajilla suuri vastuu Voimistelutaitojen oppimisen herkkyyskauden ajoittuminen erityisesti tytöillä ensimmäisiin kouluvuosiin asettaa suuria vaatimuksia peruskoulun luokanopettajien koulutukselle. Pojilla ja tytöillä on eroa Tytöt ovat poikia parempia tasapainoa ja notkeutta vaativissa voimistelutehtävissä, kun taas pojat ovat parempia ponnistusvoimaa ja yläraajojen lihasvoimakkuutta vaativissa liikkeissä. Vastaväittäjinä toimivat professori emeritus Väinö Kolehmainen ja professori Timo Ahonen sekä kustoksena professori emeritus Risto Telama. Tytöillä taitojen kehityksen tärkeimmät vuodet ajoittuivat ala-asteen ensimmäisiin luokkiin. Voimistelun tärkeyttä koululiikunnassa voidaan perustella alaluokilla liikehallinnan ja yläluokilla kunnon kehittymisen kannalta. Kolmivuotinen seuruututkimus eteni neljän vaiheen kautta. Peruskoulun alaja yläasteen hallinnollisen rajan poistuminen asettaa koko opettajankoulutuksen aseman pohdittavaksi. Laadullisesti heikko harjoittelu oli enemmän haitaksi pojille kuin tytöille, ja oli pojilla kohtalokkaampaa yläkuin ala-asteella. motivaation kannalta. Toisaalta, koska isommissa kouluissa liikunnan aineopettajat voivat toimia myös ala-asteella, täytyisi heidän koulutuksessaan paneutua myös pienten lasten taito-opetuksen erityiskysymyksiin. Mikä siis neuvoksi. Pelkäämisen ja taitojen kehittymisen välinen käänteinen yhteys on osoitus tämän ahdistuksen merkityksestä, mutta samalla myös opettajan heikosta kyvystä eriyttää opetustaan kaikille oppilaille sopivaksi . Tärkein oppimisen tae on oppilaan kykyjä vastaavien tehtävien tarjoaminen. Opetussuunnitelman lähtökohdaksi voitaisiin Pehkosen mielestä kuitenkin ottaa kunkin oppilaan ominaisuuksien kehittäminen liikunnan lajitaitojen sijasta. Kolmanneksi kuvailtiin määrällisten muuttujien avulla taitojen opetustapahtumaa ja selvitettiin sen yhteyksiä oppimiseen. Luokanopettajien vahvuutena voidaan pitää herkkyyttä oppilaiden ominaisuuksien havaitsemiseen, kun taas liikunnanopettajilla on vahva liikeopillinen hallinta. Telinevoimistelun sisältöjä voidaan painottaa eri tavalla tytöille ja pojille. Lopuksi pyrittiin löytämään opetustapahtu-masta taitojen oppimista selittäviä tekijöitä. Taitojen opettamisen didaktisten periaatteiden tulisi sisältyä heidän perusopintoihinsa. Poikien taitokehitys kiihtyi yläasteen lopussa otaksuttavasti murrosiän muutosten aiheuttaman lihasvoimakkuuden lisääntymisen seurauksena. Tämä tieto ja opetussuunnitelmien kehittäminen eivät ole kuitenkaan vähentäneet voimistelun epäsuosiota oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Oppilaille on annettava aikaa asian tiedolliseen käsittelyyn; opettaminen ei saa nousta oppimista tärkeämmäksi. Yksilöllisempään ydinaineksen opetukseen 1980-luvun loppupuolella koulun liikunnanopetuksessa oli vallalla perinteinen opettajajohtoinen työskentelytapa, johon kuului ketju: näytä, selitä, harjoituta, korjaa virheitä.Tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin viitteitä toisentyyppisen lähestymistavan merkityksestä. Tällaisessa tilanteessa positiiviset kokemukset kiinnittyvät taitojen oppimiseen, mikä vahvistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumista enemmän kuin keinotekoiset elämykset, voimistelun oppimisesta ja opettamisesta väittelevä Mikko Pehkonen sanoo. Oppilaille on annettava aikaa opetettavan asian tiedolliseen käsittelyyn; opettaminen ei saa nousta oppimista tärkeämmäksi.. Alaluokilla tytöillä painopisteen tulisi olla suhteellista lihasvoimakkuutta vaativissa liikkeissä ja yläluokilla notkeusliikkeissä. Nämä oppilaat myös tunnistavat oman kehittymisensä ja kokevat oppineensa tunnilla. Aiemmin on todettu haasteen ja pätevyyden olevan hyvin tasapainossa nuorten omissa peleissä ja urheilussa, mutta nuorisourheilussa ja koululiikunnassa tasapaino kallistuu ahdistuksen puolelle. Opettajien liikkuvuus ja joustava käyttö eri luokka-asteilla edellyttäisi nykyistä laajempia mahdollisuuksia liikuntapedagogiikan 35 opintoviikon opintojen suorittamiseen ja peruskoulun kaikki luokka-asteet käsittävään, monivuotiseen opetusharjoitteluun. Myös telinevoimistelun opetustuntimäärän väheneminen siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle korostaa ala-asteen liikunnanopetuksen tärkeyttä liikuntakykyisyyden kehityksessä. Tärkein oppimisen tae on sen mukaan kunkin oppilaan kykyjä vastaavien oppimistehtävien tarjoaminen. Kehon rakennemuutosten ja niiden vaikutusten ajoittuminen alaja yläasteen saumakohtaan asettaa vaatimuksia opetuksen jatkuvuudelle. INNOSTAVA OPETTAJA AUTTAA JOKAISTA KEHITTYMÄÄN VOIMISTELUSSA Litl MIKKO PEHKOSEN liikuntapedagogiikan väitöskirja Liikuntataitojen oppiminen ja opettaminen. Tämän jälkeen tarkastelun painopisteenä olivat taitojen yhteydet liikuntakykyisyyteen
Niskaja hartiaseudun vaivat ovat myös vanhemmilla oppilailla tavallisia.15-vuotiaista tytöistä lähes puolet kärsi niistä viikoittain, pojista noin kolmasosa. NUORET JA KOETTU TERVEYS ENEMMÄN KUIN OIREIDEN PUUTTUMISTA THL RAILI VÄLIMAAN terveyskasvatuksen väitöskirjan Nuorten koettu terveys kyselyaineistojen ja ryhmähaastattelujen valossa esitettiin tarkastettavaksi 26.2.2000 Jyväskylän yliopiston liikunta ja terveystieteiden tiedekunnassa. Mitä tämän arvion taakse itse asiassa kätkeytyy, mitä se kertoo nuorten terveydestä. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että 11-15 vuotiaiden nuorten terveyden käsite on paljon laajempi. Suomessa tätä WHO-Koululaistutkimusta johtaa professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselta. Oppilaan omatoimisuus näkyy tarjottujen tehtävien työstämisessä, mikä korostaa taidon oppimisen tiedollista ohjausta. Pienissä oppilasryhmissä opettaja saa aikaan hyviä tuloksia oppilaille annettavan palautteen avulla. Toisenlaisen näkökulman nuorten terveyden kokemiseen antaa se, että erilaisten oireiden kokeminen on nuorilla varsin yleistä. Vain hyvin harva nuori pitää terveyttään huonona. Hyväkuntoisina itseään pitävät kokevat myös olevansa erittäin terveitä yleisemmin kuin muut. Tulosten perusteella näyttää siltä, että tiukka asiantuntijuus ei olisikaan koululiikunnassa niin tärkeää kuin opettajan innostuneisuus. Vaikeustasoltaan optimaaliset tehtävät merkitsevät laadullisesti hyviä liiketoistoja, mikä on oppimisen kannalta määrääkin tärkeämpää. Terveys näyttäytyy paljolti sairauden vastakohtana, fyysisenä kuntona ja jaksamisena. Lähtötasoltaan heikot oppilaat hyötyvät siitä, että opettaja käyttää aikaa järjestelyihin. Terveys ei ole heille vain sairauden poissaoloa vaan kattavampaa hyvää oloa. /014) 2602135, 2602114, fax /014) 2602101 . Tytöillä yleinen vaiva on myös päänsärky. Tutkimuksen aineistot on kerätty osana kansainvälistä tutkimusta Health Behaviour in School-Aged Children, joka on kansainvälinen jo vuonna 1983 alkanut WHO:n Euroopan aluetoimiston koordinoima hanke. (t) (016) 341 2415, NMT 0400 161628, fax (t) 016) (341 2401, sähköposti: mailto:mikko.pehkonen@urova.fi Pehkonen, Mikko. Lisätietoja: LEHTORI MIKKO PEHKONEN, puh. Pintapuolisesti opitut voimistelutaidot myös taantuvat helposti lomien aikana ja muita liikuntamuotoja opetellessa. Asiantuntijatyyppinen palaute on myös usein luonteeltaan virheisiin puuttumista, joka saattaa sopia paremmin urheiluvalmennukseen. Mikäli taitojen säilymistä halutaan edistää, tulisi opetuksessa keskittyä tiettyyn ydinainekseen, jossa taitotaso saataisiin karkeakoordinaation tasoa korkeammaksi. Pelkkä oppilaiden suoritusten tarkkailu ei riitä. Pojat arvioivat myös oman kuntonsa tyttöjä yleisemmin hyväksi. Sitä saa Jyväskylän yliopiston Liikuntakasvatuksen laitokselta, puh. Tämä ei tarkoita sitä, että opettaja olisi opetusprosessissa tarpeeton, tai että hänen asiantuntemuksellaan ei olisi merkitystä. Tutkimuksessa todettu voimistelutaitojen matala taso osoittanee harjoituksen puutetta. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, ärtyneisyys tai pahantuulisuus ja hermostuneisuus. Erilaiset mielialaa kuvaavat oireet ovat myös yleisiä. Pojista päänsärkyä poti noin 27 % viikoittain. Opettaja käyttää palautteen antamiseen yli puolet tunnista, mutta oppilas saa sitä vajaan minuutin. Näin positiiviset kokemukset kiinnittyvät taitojen oppimiseen. Telinevoimistelutaidot ja peruskoulun liikunnanopetus. Nämä järjestelyt voivat olla oppilaiden eriyttämistä taitotason mukaisiin ryhmiin ja erilaisten liikekehittelyyn liittyvien telineiden ja välineiden siirtelyä. Iän myötä oireiden kokeminen yleistyy molemmilla sukupuoli!LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ 33. Joka viides poika ja joka kolmas tyttö tuntee itsensä masentuneeksi noin kerran viikossa. Oireilu huolestuttavan yleistä Pojista noin puolet ja tytöistä 40 % kokee olevansa erittäin terveitä. Parhaan hyödyn palautteesta saivat kuitenkin taitotasoltaan hyvät oppilaat. Raili Välimaan väitöstyön lähtökohtana oli usein esitetty kysymys: "Kuinka terveeksi koet itsesi?". Taidoiltaan heikkojen oppilaiden opetuksessa opettajan on oltava aktiivinen toimija. Tässä elämänvaiheessa ikä ja sukupuoli näyttävät vaikuttavan paljon nuorten kokemuksiin omasta terveydentilasta, oireista, fyysisestä kunnosta ja omasta painosta. Tämä johtunee paitsi opetusryhmien suuruudesta myös siitä, että opettaja antaa palautetta lähinnä yksittäisille oppilaille.Opettaja voisi kohdistaa palautetta enemmän koko luokalle tai oppilasryhmälle. Opettajan pätevyyttä voidaan arvioida paitsi liikeopillisella hallinnalla myös oppilaan tuntemuksella. Oppilaalle on tärkeintä, että hänen suorituksensa huomataan ja sitä kommentoidaan. Tämä onkin tutkijan mielestä hyvä viite nuorten terveyden edistämistä kehitettäessä. Vähintään neljää oiretta kokee noin kerran viikossa pojista 43-48 % ja tytöistä 46 65 %. Terveyttä tutkimuksen kohteena on luonnehdittu liukkaaksi ja rajoiltaan epämääräiseksi. Teos on julkaistu sarjassa Liikuntakasvatuksen julkaisuja numerona 2, 323 s., Jyväskylä 1999, ISSN: 1456-4092, ISBN: 951-390595-0. Opetustilanteessa olisi myöskin keskityttävä sellaisiin opetusjärjestelyihin ja moti-vointimenettelyihin, joilla liiketoistojen määrää voidaan nostaa. Monen oireen viikoittaisen kokemisen yleisyydestä kertoo se, että vanhimman ikäryhmän tytöistä kaksi kolmasosaa kokee vähintään neljää oiretta noin kerran viikossa. Oppilaat, jotka kehittyvät taidoissaan, kokevat myös muita useammin voimistelutunnit miellyttäviksi. Liikuntataitojen oppiminen ja opettaminen. Iän mukana se lisääntyi runsaasta kolmasosasta vajaaseen puoleen. Terveyden kokemusten mittaamisen ongelmallisuutta ilmentää se, että tässäkin tutkimuksessa koettua terveyttä tarkastellaan lähinnä erilaisten "häiriöiden" kuten koettujen oireiden kautta. Todennäköisesti palautteen laadulla on kuitenkin määrää suurempi merkitys taitojen edistämisessä. Vastaväittäjänä toimi professori K.Tossavainen Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Lasse annas
Keskustelukulttuurien ero voi ilmentää ja muokata esimerkiksi nykyistä ja tulevaa terveyspalvelujen käyttöä ja hoitoon hakeutumista. Vanhempien ei siis kannata heittää hanskoja nurkkaan vaan aktiivisesti toteuttaa arkipäivän vanhemmuutta, Välimaa sanoo. Tätä seikkaa tulee tutkijan mielestä jatkossa tarkastella perusteellisemmin, sillä aiemmissa tutkimuksissa on yleisesti todettu, ettei nuoruudessa juurikaan ole sosiaaliseen asemaan liittyvää terveyden eriarvoisuutta. Todellisia laihduttajia tutkituista 11ja 13-vuotiaista tytöistä oli noin 6 % ja 15-vuotiaista tytöistä 12 % . Terveyden kokemukset ovat eri-ikäryhmien tytöillä ja pojilla erilaisia . Pojista 22 % piti itseään vähän tai aivan liian lihavana ja keskimäärin 5 % laihdutti. Tytöistä 43 % pitää itseään lihavina. Nuorten itse arvioiman terveyden vaihtelua kuvaavat mallit kertovat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen yhteenkietoutumisesta. Pojat sen sijaan luokittelevat keskustelut terveydenhoidosta ja itsehoidon " naisten alueelle". Se voi heijastua myös laajemmin oman terveyden hahmottamiseen, omien tuntemusten arvioimiseen ja nimeämiseen, Välimaa sanoo. Tytöistä 43 prosenttia piti itseään lihavina. Lukioon pyrkivät nuoret kokevat itsensä yleisemmin terveeksi, oireilevat vähemmän ja ovat mielestään hyvässä kunnossa yleisemmin kuin ammatillisen koulutuksen valinneet nuoret. Pojista 15 % kuvasi itseään liian laihaksi, tytöistä 10%. Tyytyväisyys saatuun tukeen sekä suhteet äitiin, isään ja ystäviin nousivat itsearvioidun terveyden kannalta tärkeiksi tekijöiksi. 34 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 Terveyden kokeminen sosiaalisesti eriarvoista nuorillakin. Huoli omasta painosta, liiallisesta lihavuudesta tai laihuudesta on osa kouluterveydenhuollonkin arkea.Tulokset kertovat siitä, että nuoret ovat hyvin tietoisia omaan painoon liittyvistä kulttuurisista standardeista, mutta ne sisältävät myös nuorten todellista huolta ja murhetta. Ylitai alipaino eivät kuitenkaan ole vain sosiaalisia haittoja, niillä on merkitystä myös nuorten nykyiselle ja tulevalle terveydelle, Välimaa pohtii. Lukioon pyrkivät nuoret kokevat itsensä yleisemmin terveeksi, oireilevat vähemmän ja ovat mielestään hyvässä kunnossa yleisemmin kuin ammatillisen koulutuksen valinneet nuoret.. Jatkossa tulisikin Välimaan mukaan arvioida esimerkiksi kouluterveydenhuollon palvelujen sisältö ja riittävyys suhteessa nuorten oireiluun. la, mutta tytöt oireilevat poikia yleisemmin. Lähes kolmannes normaalipainoisistakin on sitä mieltä, että pitäisi laihduttaa. Arkipäivän vanhemmuus merkitsee Tutkimuksen mukaan arkinen lähipiiristä saatava tuki ja apu on tärkeää 15-vuotiaiden nuorten terveydelle. Kaikista tytöistä 62 % piti painoaan sopivana. Nuoret, jotka kokevat useaa oiretta lähes viikoittain, kokevat terveytensä harvemmin hyväksi kuin vähemmän oireilevat. Pojat ovat tyttöjä yleisemmin tyytyväisiä painoonsa. Olihan ryhmähaastattelujen yksi tulos se, että peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailla on valmiuksia keskustella ryhmässä terveyteen liittyvistä asioista. Tytöille keskustelut ovat osa arkipäivää, mietitään esimerkiksi sitä pitäisikö käydä terveydenhoitajan vastaanotolla. Alipainoisista samanikäisistä pojista vain 2 % piti itseään liian lihavana, 46 % liian laihana. Miksi pitää laihduttaa. Lähes kolmannes normaalipainoisistakin on sitä mieltä, että pitäisi laihduttaa. Perheen arkisilla jutuilla, sillä että vanhemmat ovat paikalla auttamassa käytännön asioissa, neuvomassa ja antamassa myönteistä palautetta, on merkitystä nuorten positiivisille terveyden kokemuksille. Myös itsensä läheisille ihmisille tärkeäksi kokeminen, suhteiden vastavuoroisuus (tytöt) ja sosiaaliset taidot (pojat) tulivat mukaan nuorten tarkasteluihin. Alipainoisista 15-vuotiaista tytöistä vain 27 % piti itseään liian laihana, sopivan kokoisena 58 % ja 11 % vieläkin liian lihavana. Koulun kuultava nuorten omaa ääntä Koulun terveyden edistämisen näkeminen kouluyhteisön vuorovaikutteisena prosessina, jossa lähdetään yksilöiden ja yhteisöjen voimavaroista hyötyisi nuorten oman äänen kuulemisesta. Tutkituista pojista 78 % ei noudattanut ruokavaliota painonsa pudottamiseksi, koska heidän mielestään oma paino oli sopiva. Itsearvioitua terveyttä määritellään fyysisen kunnon, oireilun, itsetunnon, itsensä hyväksymisen ja sosiaalisten suhteiden kautta. Vaikka eri ryhmissä painottuvatkin hieman toisistaan poikkeavat yhdistelmät, arvio omasta terveydestä koostuu aina monista erilaisista tekijöistä. Lasten ja nuorten kanssa käydyissä terveyskeskusteluissa kotona, kouluissa ja vastaanotoilla on hänen mielestään tärkeää, että terveyttä tarkastellaan lapsen ja nuoren tasolta, hänen omaa terveyden ymmärrystään kuulostellen. Yleisimmin laihduttivat ylipainoiset mutta normaalipainoisistakin joka kymmenes. Lasten ja nuorten on vaikea arvioida perheensä tilannetta, mutta oman koulutusvalintansa monet ovat tehneet ainakin peruskoulun ylemmillä luokilla. Mielenkiintoinen on tutkijan mielestä myös havainto, että tytöt ja pojat puhuvat terveydestä ja oireilusta varsin eri tavalla. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, miten nuori arvioi perheensä sosiaalisen aseman tai millaisena hän näkee oman koulutusvalintansa. Perheen merkitystä lasten ja nuorten terveyskokemusten muodostumisessa ei tutkijan mielestä voikaan vähätellä
Haastatteluissa nuorilta kysyttiin miten he ymmärsivät terveyden käsitteen vastatessaan omaa terveyttään koskevaan kysymykseen. Tunteiden havainnointi, ennustaminen ja kontrollointi tulee kuulua LitM Pasi Syrjän mukaan jokaisen urheilijan ammattitaitoon. Syrjä testaa menetelmää maajoukkuetason jalkapalloiluun ja tuo näin uutta tietoa urheilupsykologian, henkisen valmennuksen ja kilpaurheilun alalle. Loistavasti pelattuun otteluun liittyy optimaalinen tunnetila, jossa häiritseviä tunteita ei ole. Aikaisempi tutkimustraditio on keskittynyt lähinnä yksittäisiin tunteisiin sekä pelkästään hyvään suoritukseen. Sekä hyvään että huonoon suoritukseen liittyvät tunnetilat havaittiin erilaisiksi eri pelaajien välillä. Kun pelaaja on tietoinen suoritukseensa vaikuttavista tunteista, ohjaa tunneprofilointimenetelmä häntä tavoittamaan hyvään pelisuoritukseen johdattavan tunnetilan uudestaan. Näiden lisäksi kerättiin ryhmähaastatteluaineisto (N=27). LIIKUNTA & TIEDE 2/'l.WJ 35. Tutkimuksen aineistoina käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen Suome n pääaineistoa vuodelta 1998 (N=4864) ja vuoden 1994 15-vuotiailta kerättyä lisäaineistoa (N= 1302). Vastaväittelijänä toimi professori Stuart Biddle, University Loughborough'sta Englannista ja kustoksena professori Juhani Kirjonen. Pelaajien tunnetilojen kuvaukset muuttuivat, kun he uudelleen määrittelivät niitä muutaman kuukauden välein. Tunteiden huomioiminen tulisi sisällyttää kilpaurheilijan jokapäiväiseen harjoitteluun. Hyödyllinen tunne antaa energiaa Tutkimuksessa selvitettiin myös syytä siihen, miksi jotkut tunteet ovat suoritukselle hyödyllisiä ja toiset haitallisia. Pasi Syrjän soveltava tutkimus on osa laajempaa neljävuotista kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen projektia, joka päätarkoituksena oli auttaa kahta Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkuetta valmistautumisessa olympialaisten ja MM-kisojen karsintoihin. Lisätietoja: tutkija RAILI VÄLIMAA, puh. Tutkimuksen aineisto Tutkimuksessa terveyttä lähestytään erilaisten kyselytutkimuksessa käytettyjen mittareiden kautta, jotka kuvaavat muun muassa koettua terveyttä, kuntoa ja oireita. Syrjän mukaan valmentajan tulee edellyttää pelaajilta aktiivista omien emootioiden tiedostamista. Tutkimusta ovat rahoittaneet Sosiaali-ja terveysministeriö, Jyväskylän yliopisto ja Nuorisotutkimusverkosto. Pelaajat luettelivat kuvauksissaan tuntemuksiaan energisestä, latautuneeseen ja hyökkäävästä haluttomuuteen sekä määrittelivät tunteidensa intensiteetin eli voimakkuuden eri tasoille. Joukkueurheilun valmennukseen tutkimus tuo uusia piirteitä. 09-274 2518, 050-635 26, pasi.syrja@sci.fi Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 67, 158s., Jyväskylä 2000, ISSN:0356-1070, ISBN: 951-390610-8. Pasi Syrjän väitöstutkimus testasi uutta IZOF-tunneprofiloinnin menetelmää, jossa yksilö rakentaa itselleen henkilökohtaisen profiilin niistä tuntemuksista, joita hän kokee sekä hyvän että huonon suorituksensa aikana. TUNTEET PELIIN JALKAPALLOKENTALLA LitM PASI SYRJÄN liikuntapsykologian väitöskirja "Performancerelated emotions in highly skilled soccer players: A longitudinal study based on the IZOF model" (Suoritukseen liittyvät tunteet huipputason jalkapalloilijoilla: Pitkittäistutkimus perustuen IZOFmalliin) tarkastettiin 2.2.2000 kello 12.00 Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Hyvään peliin hyvin erilaisin tuntein Syrjän tutkimus osoittaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kaikille sopivaa tunnetilaa, jossa urheilijat yltävät hyvään suoritukseen. Haitalliset tunteet sen sijaan vaikuttivat pelaajiin joko estämällä energian tuottoa tai häiritsemällä energian hyväksikäyttöä. {014) 2603487, mwnti@library.jyu.fi ISSN 0356-1070, ISBN 951-39-0647-7. Tunteet vaihtelevat myös otteluun valmistautumisesta pelin jälkeiseen tilanteeseen. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 11-, 13ja 15-vuotiaiden nuorten koettua terveyttä tarkastellaan laajojen kyselyaineistojen ja pienen ryhmähaastatteluaineiston avulla. Pelaajan on hyvä olla tietoinen sekä hyödyllisistä että haitallisista tunteistaan. Hyödyllisten tunteiden huomattiin lisäksi auttavan pelaajia pelaamaan viisaammin eli hyödyntämään energiaansa tehokkaammin. Osoittautui, että hyödylliset tunteet saivat pelaajan yrittämään enemmän. Kun valmentaja pyrkii motivoimaan joukkuettaan, pitää hänellä olla tarkka kuva siitä, minkälaisia tunteita joukkueen kukin jäsen tarvitsee. (014) 260 2194, mailto:rvalimaa@pallo.jyu.fi Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 68, 208s. Pelatakseen hyvin toiset pelaajat saattavat tarvita voimakkaita aggressiivisia tunteita, kun taas toisille ne ovat haitallisia. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, /014) 260 3487, mwnti@library.jyu.fi. Syrjän mukaan pelaaja tarvitsee aikaa ja kokemusta pystyäkseen tarkalleen määrittelemään omia henkilökohtaisia tunteitaan. Jyväskylä 2000, ja se sisältää englanninkielisen tiivistelmän Adolescents' perceived health based on surveys and focus group discussions. Yleensä sellaiset tunteet, jotka pelaajat luokittelevat auttaviksi ja hyödyllisiksi, muuttuivat enemmän kuin tunteet, jotka pelaajat määrittelivät häiritseviksi ja haitallisiksi. Käytännössä tunnetilojen herättely ja hallinta on aina pohjimmiltaan jokaisen urheilijan oma henkilökohtainen tehtävä. Pelaajan onnistunut pelisuoritus voidaan Syrjän mukaan ennustaa tunnetiloja tarkkailemalla. Joukkueurheilussa pelaajan yksilöllisten erityispiirteiden korostaminen tulee olla valmennuksen perusperiaatteita. Eniten suorituksen aikana muuttuivatkin positiiviset, miellyttävät, suoritusta auttavat tuntemukset. Tunteiden kuvaukset olivat yksilöllisiä sekä laadullisesti että määrällisesti. Lisätietoja: PASI SYRJÄ p. Tämän mukaan valmentajan tulee tietää minkälaisen tunnetilan kukin pelaaja tarvitsee. Työ kyseenalaistaakin aikaisemman tutkimustradition, jonka tarkoituksenaan ollut löytää tällainen kaikille yhteinen tunnetila. Sen sijaan vähiten vaihtuivat tunteet, jotka pelaajat luokittelivat sekä negatiiviseksi, epämiellyttäväksi ja suoritukselle haitalliseksi
+358 9 4542 7222 e-mail: lts@stadion.fi. The themes examine simultaneously the heolth-reloted aspects of sport, exercise and lifestyle physical activity. wi11 be ovailoble to continue the discussion after the dosing of the formal session. a is built on seven logicolly interlinked themes proceeding from basic principles to practical applications. Participants The Congress is torgeted to policy mokers, planners, advocators, representatives of national ond internotional media, reseorchers ond service providers in various fields of sports. c...,'> OFF/rt q,_<.,.,, THE FINNISH SOCIETY FOR RESEARCH IN SPORT AND PHYSICAL EDUCATION Stadion, Eteläkaarre FI N-00250 Helsinki, Finland phone inl. The Final Announcement of the National Seminar will be published in September 2000. Time and place The Congress will ba hald Fabruory 13-15, 2001 in Lahti, Finland. +358 9 4542 720 fox inl. This Seminar will start a series of evenls to celebrate the 40th anniversary year of Sport for AII Association. Patrons ICSSPE ond TAFISA hava grontad their potronoge to the congress. of this International (ongress there will be a National Seminar. ll \ \) \\ ll't /4 1' ; 1 '~ (; 1/1 Organizers The Annlsh Sodely for Research 1n Sport and Physical Educotion ond Finnish Sport for Ali Association in cooperation with The Finnish Ski Association -2001 Nordic Ski World Championships. The Annlsh Ministry of Educotion providad finonåol support to the Congress. ' \ \\ .. There will aisa be opportunities for discussion. The themes are of sport, exercise and lifestyle activity of physical adivity on health and effects of health on physical activity Bl-rlll111811 fadors enhoncing and limiting development and participation in sport, exercise and lifestyle activity , present and future participation in sport, exercise and lifestyle activity research ftndings ond developmentol innovations related to health in sport, exercise and lifestyle activity policies ond promotion of sport, exercise and lifestyle activity heahh 1s deolt with in plenary sessions and indude 2-4 invited speakers which will be leading experts and inspiring visionaries of the respective topic. me also indudes on-site exhibition for presentation of posters, short practical demonstrations ele. .. \. Aim The Congrass providas lotest scientific knowledge and offers opportunities for discussion and exchange of ideas and experiences for promotion of sports for heolth
Liikuntaharrastuksen pysyvyys oli kohtalainen (.45-.58) ulkona liikkumisessa ja kävelyssä. Sairauksia sekä aktiivisten miesten ryhmällä, että muilla miehillä oli saman veraana; sydänja verenkiertoelimistön sairauksia 45 prosentilla, tukija liikuntaelimistön sairauksia 33 prosentilla ja esimerkiksi astmaa noin viidellä prosentilla. Henkilöt, jotka toimintakykyvaikeuksistaan huolimatta jaksavat harrastaa liikuntaa, elävät pitempään ja ovat vähemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta ( 6). Aikaisempaa liikuntaharrastusta koskevissa analyyseissä käytettävissä oli 642 henkilön tiedot. Tuore jyväskyläläisten ikääntyvien liikunnallista aktiivisuutta kartoittanut seuranta antaa vahvoja viitteitä siitä, että etenkin nuoruudessaan kilpaurheilua harrastaneet ovat aktiivisia liikkujia vaikka vuosia ja niitten mukanaan tuomia sairauksiakin olisi jo kertynyt. Aikuisiän kilpaurheilua harrastaneet aktiivisimpia Tutkimusten tulosten mukaan nuoruuden kilpaurheiluharrastus on merkittävä selittäjä iäkkäänä aktiivisena pysyvälle liikuntaharrastukselle. Molempina tutkimusajankohtina osallistuneista 642:sta henkilöstä 35 prosenttia miehistä (54 miestä ) ja 12 prosenttia naisista ( 4 7 naista )arvioitiin hyvin aktiivisiksi. Siitä, miten liikunnallisuus seuraa mukana vanhuuteen on toistaiseksi ollut vähemmän tutkimustietoa. Tutkittavat luokiteltiin aktiivisiksi liikunnanharrastajiksi, jos he harrastivat reipasta liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa tai kohtalaista liikuntaa kuten kotivoimistelua ja kävelyä pa1v1ttain. Fletcher ja Hirdes (11) selvittivät että, yli 55-vuotiaiden alhainen aktiivisuuden taso lähtötilanteessa pysyi neljä kertaa todennäköisemmin alhaisena vielä kahdeksan vuoden jälkeenkin kun heitä verrattiin lähtötilanteessa aktiivisimpaan ryhmään. Ensimmäiseen haastatteluun osallistui noin 80 prosenttia (n=l224) ja seurantahaastatteluun noin 93 prosenttia tavoitettavista olleista perusjoukon tutkittavista. Lisäksi heidän tuli arvioida liikuntaharrastuksensa tuottavan hengästymistä ja hikoilua vähintään 1-2 kertaa viikossa. Amstrongja Morgan (12) saivat kahdeksan vuoden seurannassa tulokseksi, että 65-7 4-vuotiaiden liikuntaharrastus väheni tasaisesti. Reipasta liikuntaa 2-3 kertaa viikossa, kohtalaista päivittäin Tässä tutkimuksessa tutkittiin 6584-vuotiaiden liikuntaharrastusta prospektiivisesti ja retrospektiivisesti kysymällä kahdessa haastattelussa vuonna 1988 ja vuonna 1996 miten liikuntaa harrastettiin sillä hetkellä ja miten sitä oli harrastettu aikaisemmissa elämänvaiheissa. Tavoitteena oli selvittää kuinka aikaisempi liikuntaharrastus ennustaa pysyvää liikuntaharrastusta iäkkäänä. Tutkittavista ne, jotka raportoivat harrastaneensa kilpaurheilua LIIKUNTA & TIEDE~= 37. Aikaisempaa liikuntaharrastusta (kilpaurheiluharrastus tai kuntourheiluharrastus) kysyttiin ikäkausilta 10-19-vuotta, 20-39-vuotta ja 4064-vuotta. Toimintakyvyn laskun, kuolleisuuden ja sairastavuuden on todettu olevan suurempaa niiden henkilöiden keskuudessa, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti (3,4,5). ktiivinen liikuntaharrastus hyvinkin iäkkäänä yhdistetään usein parempaan terveyteen ja vähäisempiin toiminnanvajauksiin (1,2). Aktiiviset miehet erosivat muista miehistä vain aikaisempien elämänvaiheiden aktiivisemman liikuntaharrastuksen suhteen. Tutkimuksen aineistot olivat osa Ikivihreät-projektin haastatteluaineistoja (13). Liikuntaharrastus on suhteellisen pysyvä ominaisuus nuoruudesta aikuisuuteen (7,8,9) ja aikuisuuden eri ikävaiheissa (10). Näiden ehtojen tuli toteutua molempina haastatteluajankohtina vuonna 1988 ja vuonna 1996. Ne kerättiin strukturoidulla haastattelulla vuosina 1904-1923 syntyneiltä jyväskyläläisiltä kotona asuvilta miehiltä ja naisilta. Siihen miten aikaisempi liikuntaharrastus ennustaa liikuntaharrastusta iäkkäänä, on kuitenkin toistaiseksi kiinnitetty vain vähän huomiota. Yhteys oli erittäin voimakas vaikka sairaudet otettiin huomioon. Aktiivisten naisten ryhmä oli jonkin verran muita naisia jonkin verran nuorempi (aktiiviset 69 vuotta ja muut 72 vuotta) Heillä oli vähemmän tukija liikuntaelimistön sairauksia sekä sydänsairauksia, ja he olivat harrastaneet sekä kilpaettä kuntourheilua muita enemmän aikaisemmissa elämänvaiheissaan. Ikää, siviilisäätyä, koulutusta ja sairauksia käytettiin logistisissa regressiomalleissa taustamuuttujina. Iäkkäitä henkilöitä koskevassa prospektiivisessä tutkimuksessa, fyysisen aktiivisuuden profiilin on todettu olevan melko pysyvä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana 448 henkilöä kuoli ja 23 muutti pois paikkakunnalta. Liikkuvasta lapsesta liikunnalliseksi AIKUISEKSI JA VANHUKSEKSI Lapsuuden ja nuoruuden aktiivinen liikuntaharrastus ennustaa myös aikuisiän liikunnallisuutta
10, no 1, pp. Sport for all. Tutkimuksessa saatiin vahva todiste siitä, että nuoruuden kilpaurheiluharrastus ennusti voimakkaasti aktiivisena säilyvää liikuntaharrastusta vielä hyvinkin iäkkäänä, ja että tämä yhteys oli riippumaton pitkäaikaissairauksista. Myös Malina (27) toteaa, ettei tiedetä varmasti ovatko henkilöt, jotka iäkkäänä ovat aktiivisia samoja, jotka ovat jo lapsuudessa olleet aktiivisia. J Am Geriatr Soc 1997: 45: 92-100. Mobility difficulties and physical activity as predictors of mortality and loss of independence in the community living older population. J Clin Epidemiol 1989: 42 895-904. Liikuntaharrastus on myös yhteydessä käsitykseen omasta liikuntakyvykkyydestä (18,19) . 3. Fried LP, Guralnik JM. ed. Wolinsky FD, Stump TE, Clark DO. Lapsuutta pidetään parhaana aikana liikuntaan sosiaalistumisessa: asenteet ja liikuntataidot, jotka omaksutaan lapsuudessa säilyvät aikuisuuteen. 5. Ne, jotka raportoivat 40-64-vuotiaana kilpaurheiluharrastusta pysyivät 57 kertaa muita aktiivisimpana. Antecedents and consequences of physical activity and exercise among older adults. 9. Bouchard C, Shephard RJ, Stephens T. 6. Naisten keski-iässä harrastama kuntoliikunta ennusti myös iäkkäänä aktiivisena pysyvää liikuntaharrastusta. Tämän tyyppisessä tutkimuksessa missä retrospektiivisesti tutkitaan aikaisempaa liikuntaharrastusta, voidaan kuitenkin jo melko luotettavasti nähdä, että vielä hyvinkin vanhoina aktiivisuutensa säilyttävät ovat olleet aktiivisia jo lapsuudessaan, ja että nuoruuden kilpaurheiluharrastuksella on ollut tässä merkittävä vaikutus. 10-19-vuotiaana ja 20-39-vuotiaana pysyivät muita 2-4 kertaa aktiivisimpina vielä iäkkäänäkin. Risk of functional decline among well elders. Champaign, IL: Human Kinetics, 1994: 61-63. (lähetetty arvioitavaksi) 7. Demographic Characteristics and Chronic Conditions. Physical activity, fitness and health. Physical activity in childhood and adolescence as predictors of physical activity in young adulthood. Hirvensalo M, Rantanen T, Heikkinen, E. Tässä tutkimuksessa raportoitu iäkkäänä säilynyt aktiivinen liikuntaharrastus perustui kahdeksan vuoden välein kerättyyn haastattelutietoon. Liikuntasosiologiset tutkimukset osoittavat, että aikaiset elämänkokemukset, rohkaisu, perheen harrastukset ja urheiluseurojen jäsenyys vaikuttavat aikuisiän harrastukseen (14,15,16,17,7). Koska liikunnalliseen elämäntapaan sosiaalistutaan useimmiten jo ennen eläkeikää (23) jää naisten hyvin aktiivinen harrastus vähäisemmäksi, ja heille riittää päivittäisissä askareissa saatu liikunta 38 LIIKUNTA& TIEDE2/2000 (24,25). ed. Liikuntaharrastuneisuus heijastaa koettua liikuntakyvykkyyttä. Am J Epidemiol 1993: 137: 845-57. Adherence to sport from youth to adulthood: A longitudinal study on sociali. 8. Disability in older adults: Evidence regarding significance, etiology and risk. Telama R, Xiaolin Y, Laakso L, Viikari J. 2. The consensus statement. Vanreusel B, Renson R, Beunen G et al. Mor V, Murphy J, Masterson-Allen S, et al. Julkaisu Liikunta & Tiede lehdessä kustannusliike Munksgaardin suostumuksella. Guralnik JM, LaCroix AZ, Abbot RD, Berkman LF, Satterfield S, Evans DA, Wallace RB. 4. Engström LM Exercise adherence in sport for all from youth to adulthood . Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että miehet ovat naisia aktiivisempia hikoilua ja hengästymistä vaativassa liikunnassa (21, 22) ja ulkoiluun ja vapaa-ajanharrastuksiin liittyvissä aktiviteeteissä (12). Am J Prev Med 1997: 13: 317-23. Koska tämä käsitys on hyvin pysyvä jo nuoruudessa (20) on sillä todennäköisesti yhteys myös käsitykseen liikuntakyvyistä myöhemmin elämässä. Amsterdam: Elsevier Science Publishers, 1991: 473-83. 37-41 helmikuussa 2000 julkaistuun alkuperäisartikkeliin "The Continuity of Physival Activity A Retrospective and Prospective Study among 0Ider People ". Lähteet: 1. ln: Oja P, Telama R. Gerontologist 1995: 35: 451-62. Tässä tutkimuksenssa arvioitiin, että 35 prosenttia miehistä ja 12 prosenttia naisista oli pysynyt liikunnalllisesti hyvin aktiivisena. Maintaining mobility in late life 1. Nämä erot johtuvat todennäköisesti myös elämän aikana omaksutuista sukupuoliroolieroista (26). Dishman (23 ) huomauttaa, että vaikka aikaisemmat kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa voivat vaikuttaa myöhemmän liikuntaharrastuksen, voidaan tätä vaikutusta yliarvioida muiden persoonallisten ominaisuuksien ja ympäristöllisten vaikutusten kustannuksella. Tämän tutkimuksen iäkkäät osallistujat saattavat uskoa itseensä kuntoa ja liikuntataitoja vaativissa harrastuksissa ja pystyvät osaksi tästä syystä säilyttämään korkean aktiivisuus tasonsa. MIRJA HIRVENSALO, LITL Terveysliikunnan yliopettaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu mirja.hirvensalo@jypoly.fi TARU LINTUNEN LitT, psykologi dosentti, liikuntapsykologian lehtori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto TAINA RANTANEN LitT gerontologian ja kansanterveyden yli assistentti Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Artikkeli perustuu Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports lehdessä Voi
O'Brien Cousins S, Keating N. JAPA 1996: 4: 136-50. 11. 30. Female physical estimation and attraction to physical activity. LIIKUNTA & TIEDE 2/200J 39. Cutler Riddick C. The social significance of sport. Physical activity in the life style of finnish adults. A longitudinal study of physical activity and self-rated health in canadians over 55 years of age. McPherson BD, Curtis JE, Loy JW. o·Brien Cousins S. Activity and aging. zation. Scand J Med Sci Sports 1996: 6: 359-70. 25. Determinants of participation in physical activity. Change, reliability, and stability in self-perceptions in early adolescence: a four-year follow-up study. Roberts GC, Kleiber DA, Duda JL. ln: Duquet W, De Knop P, Bollaert L. ln: Harris S, Heikkinen E, Harris WS. Heikkinen E. Telama R, Laakso L, Young X. Older women's leisure activity and quality of life. 23. An analysis of motivation in childrens sport: The role of perceived competence in participation. Background, design and methods of the project. Age and ageing 1998: 27-53: 17-23. lnt J Beh Dev 1995: 18: 351-64. J Sports Psychol 1981: 3: 206-16. Champaign,IL: Human Kinetics, 1994: 247-53. Champaign,IL: Human Kinetics, 1989. Scand J Soc Med 1997: Suppl.53: 1-18. Scand J Sports Sci 1986: 8: 105-15. Am J Epidemiol 1992: 135: 915-25. Toward active living. ln: Bouchard C, Shephard RJ, Stephens T, Sutton JR, McPherson BD ed. Lee IM, Paffenbarger RS, Hsieh CC. 19. Albany, New York: The Center for the Study of Aging, 125-37. Fox KR, Corbin CB, Couldry WH. Barnekow-Bergkvist M, Hedberg G, Janlert U, Jansson E. Physical activity and sport participation of young finns. 24. Physical activity pattern in men and women at the ages of 16 and 34 and development of physical activity from adolescence to adulthood. 18. Publications on the Department of Sociology 42. A Community-based intervention program of physical exercise promotion and counseling for the elderly. 1990: 75-101. Fletcher PC, Hirdes JP. 27. 17. 10. 29. ln: Ouinney HA, Gauvin L, Wall AE, ed. JAPA 1995: 3: 340-59. Dishman RK. Voi. 15. Amstrong GK, Morgan K Stability and change in levels of habitual physical activity in later life. Ruuskanen J, Heikkinen E. Movement and sport during the life span. University of Jyväskylä. Time trends in physical activity among college alumni, 1962-1988. ed. 1993: 99-109. Malina RM Tracking of physical activity and physical fitness across the lifespan. 16. Functional capacity and health of elderly people the Evergreen project. Marin M. ed. Brussels: Vrije Universiteit Brussel Press. 1995. Vuolle P, Telama R, Laakso L. ed. Scan J Med Sci Sports 1994: 4: 65-74. Heikkinen E, Heikkinen R-L, Ruoppila 1. An introduction to the sociology of sport. 1993: 86-98. Champaign IL: Human Kinetics. Exercise, fitness and health: A consensus of current knowledge. 48-57. Res Q 1996: 67 suppl. Physical activity, aging and sports. ln: Kelly JR ed. Staying involved in later life. 1988. Psychology, motivation and programs. Newsbury Park: Sage. The role of social support in late life physical activity. J Sports Psychol 1985: 7: 125-36. Youth sport: A social approach. Lintunen T, Leskinen E, Oinonen M, Salinto M, Rahkila P. Part 2. IV. 14. 26. Life cycle patterns of physical activity among sedentary and active older women. 12. 28. 13. Toward healthy aging international perspectives
Ulkomaille päästiin jatkossakin, jos vain rahat järjestyivät. Tarttuvan taudin pelko esti länsinaapurien matkan ja Suomen maaotteludebyytti siirtyi kolmella vuodella (2) . Einar Rancken ilmoitti "olevansa liian vähän puoluemies ja poliitikko havaitakseen mitään hyötyä siinä, että Suomessa yhdistettäisiin voimistelua ja kansallistuntoa kuten Saksassa" (3).. uomalaisen urheilun kansainvälistyminen on yleensä ajoitettu vuosiin 1906-08, jolloin Suomi pääsi mukaan olympiakisoihin ja sai oman edustajan Kansainväliseen olympiakomiteaan (). Suomen asema Venäjän keisarikunnassa oli vielä 1880-luvulla suhteellisen vakaa, sillä venäläisten sortotoimenpiteet alkoivat vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Vierailu oli merkittävä päänavaus suomalaisen urheiludiplomatian kannalta. Tuolloin luodut suhteet auttoivat Suomea pääsemään mukaan maailman urheilujärjestöihin, vaikka maamme ei ollut itsenäinen valtio. Heidän sankaritekonsa eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman urheiludiplomatiamme pioneerien merkittävää panosta vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Ruotsalaispelaajat olivat jo kokoontuneet Tukholmaan, kun he kuulivat huhun kolerakuolemasta Helsingissä. Kisakentille ja kabinetteihin: Urheiludiplomatian pioneerit kansainvälistymisen ARKKITEHTEINA Teksti: JUHA KANERVA Kunnia maamme urheilun kansainvälistymisestä on annettu Hannes Kolehmaiselle, Paavo Nurmelle ja muille maailman kilpakentillä menestyneille urheilijoillemme. Matkaan lähdettiin nöyrällä asenteella, mutta samalla oltiin tyytyväisiä ruotsalaisten pyydettyä juhliinsa voimistelijoita myös "piilotetusta maailmankolkasta, jota Suomeksi kutsutaan" (1). Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan meikäläiset voimistelujohtajat toki yrittivät tehdä suomalaista voimistelua ja urheilukulttuuria tunnetuksi, mutta painopiste oli nimenomaan voimistelussa eikä Suomen valtiollisen aseman korostamisessa. Dresdenissä vuonna 1885 vierailleen HGK:n voimistelijat hieman oudoksuivat saksalaisten nationalismia. Todellisuudessa suomalaisilla urheilijoilla ja urheilujohtajilla oli laajaa kansainvälistä yhteistyötä jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Kaisaniemen puistossa oli kolmesta puusta katkaistu kentän päälle ylettyvät oksat, jotta peliareena saatiin FIFA:n sääntöjen mukaiseksi. Edellisenä vuonna perustettu Suomen Palloliitto oli tehnyt parhaansa, jotta ensimmäinen kansainvälinen ottelu maassamme olisi voitu järjestää. Huomattavasti vaikeampi oli saada ulkomaisia urheilijoita tänne Perä-Pohjolaan. Ruotsin jalkapalloliitto oli keväällä 1908 luvannut lähettää syksyllä maajoukkueen Suomeen. Ensimmäinen maailmalle matkannut suomalainen urheilujoukkue oli oikeastaan Tukholman voimistelujuhlilla vuonna 1882 esiintynyt Hel40 LIIKUNTA & TIEDE 2J2WJ singfors Gymnastikklubb (HGK)
Koulujen ja yliopiston liikunnanopetuksesta vastanneet virkamiehet tekivät 1860ja 1870-luvuilla opintomatkoja Skandinaviaan ja KeskiEurooppaan. Kisa järjestäjät lähestyivät ainakin HGK:ta ja Helsingin Soutuklubia, mutta suomalaiset eivät pitkästä matkasta innostuneet. välikisoihin 1906 Suomesta matkasi yksityisen rahoituksen turvin neljä kilpailijaa ja joukkueenjohtajana Helsingin Atleettiklubin puheenjohtaja Axel Liljefors. Liiton kongresseihin Helsingin palopäällikkönä toiminut Wasenius osallistui vuodesta 1895 lähtien (6). Lukuisilla ulkomaanmatkoillaan Collan keräsi valtaisan määrän urheiluja liikuntakirjallisuutta sekä solmi hyödyllisiä ystävyyssuhteita. Henrik Meinanderin ja Kenth Sjöblomin tutkimukset kuitenkin osoittavat, miten olennaisesti 1880-luvulta lähtien ruotsalaisten voimistelujohtajien kanssa solmitut henkilökohtaiset ystävyyssuhteet auttoivat Suomen pääsyssä KOK:n jäseneksi 1908 (8). Niitä ennen oli tukholmalainen Gymnastikforening vieraillut 1894 Helsingin voimistelujuhlilla. Opintomatkojen rahoittajana toimi valtiovalta, mutta voimistelujuhlille matkanneet tarvitsivat yksityisiä mesenaatteja. Paroni de Coubertinin matkustaessa keväällä 1894 Euroopassa levittämässä ajatusta Kansainvälisen olympiakomitean perustamisesta neuvoi Viktor Balck häntä lähettämään kutsun perustamiskongressiin myös HGK:n puheenjohtajalle Wa:nerbergille. Kun suomalaiset pohtivat sopivaa henkilöä vuoden 1891 Tukholman voimistelujuhlien tuomaristoon, nousi armeijan voimisteluasiantuntijan G.A. Toki kyvykkäät ja oppineet urheilumiehet maailmalla pärjäsivät, vaikka eivät aatelissuvusta periytyneetkään, mutta tuolloin urheilujuhlissa seremoniaosuus oli tärkeämpi kuin itse kilpailut tai näytökset, joten protokollan tuntemus oli välttämätöntä. Jatkossa suomalaiset saivat tietoa olympialiikkeen tapahtumista lähinnä KOK:n jäseneksi alusta lähtien 1894 valitun Balckin välityksellä (7). Niillä luotiin pohjaa kotimaisen liikuntakasvatuksen kehittämiselle. Suomen mukaantulo Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi on perinteisesti selitetty Ateenan kisojen hyvällä menestyksellä. Suomen Urheilulehti vuoden 1923 Ranska-yleisurheilumaaottelusta. Kun Tahko matkasi vuonna 1914 ensimmäisen kerran Kansainvälisen yleisurheiluliiton kongressiin, hän saattoi maailmanmatkaajan elkein esitellä suomalaista koivukeihästä IAAF:n viralliseksi heittovälineeksi. Toiseksi tuomariksi jo valittu Viktor Heikel arvioi Gripenbergin olevan parhaiten voimisteluasioihin perehtynyt upseeri ja lisäksi "hän on sentään paroni, kun me muut olemme vain simppeliä porvarisväkeä" (5). "Kun Mourlonille (kuvassa vasemmalla) huomautettiin kuudennen vilppilähdön jälkeen 100 metrillä, että mikä hiivattu siinä on, kun sinä et voi pysyä alallasi siksi, kun paukahtaa niin selitti hän avuttomana ja päätään pudistellen, että mikä sitä ihminen luonnolleen voi, kun se on veressä". Ateenan ns. Voimistelujuhlien yhteydessä solmitut ystävyyssuhteet olivat avainasemassa myös silloin, kun suomalaiset pyrkivät mukaan kansainväliseen olympialiikkeeseen. HGK:n johtohahmo Mauritz Wa:nerberg kiitteli Viktor Balckia ruotsalaisten osoittamasta tuesta ja totesi fyysisen kasvatuksen olevan tärkeämpää kuin koskaan. Voimistelulajien lisäksi juhlien ohjelmas"Sa oli myös yleisurheilukilpailuja. Protokollaa ja porvarisväkeä Sosiaalisella asemalla oli suuri merkitys ulkomaisia suhteita solmittaessa. Yksi 1880-luvun voimistelujuhlien kävijöitä oli Gösta Wasenius, jonka aktiivisuuden ansiosta Suomi ja Helsingfors Skridskoklubb liittyi heti vuonna 1892 Kansainvälisen luisteluliiton jäseneksi. Gripenbergin nimi esille. Tahko teki ensimmäisen matkansa Yhdysvaltoihin vuonna 1907 ja analysoi tarkasti sikäläisen urheilujärjestelmän (erityisesti yliopistojen) vahvuuksia. Anni Collan teki melkoisen työn suomalaisen naisliikunnan tunnetuksi tekemisessä maailmalla. Suomalainen urheilulehdistö oli LIIKUNTA & TIEDE 2/20C1J 41. Erityisen aktiiviseksi suomalaisten kansainvälinen yhteistyö kehittyi sen jälkeen, kun Tukholmassa opiskellut Elli Björksten ryhtyi vuonna 1895 Helsingin naisvoimisteluyhdistyksen toiminnan keskushahmoksi. Vaikka voimisteluja urheilutoiminta oli hyvin miesvaltaista vuosisadan vaihteessa, olivat monet liikuntakasvatuksen pioneereista naisia. Helsingfors Gymnastikklubb oli sikäli onnellisessa asemassa, että höyrylaivayhtiön omistanut Lars Krogius kuului seuran jäsenistöön. Naisvoimisteluseurojen ja vuonna 1896 perustetun keskusjärjestön ulkomaansuhteet olivat vilkkaat. Kun KOK:n perustajajäseniin kuulunut böömiläinenJiri Guth vieraili Suomessa vuonna 1901, hänen isäntänä toimi nimenomaan Wasenius. Voimistelujohtajasuhteet olympiajäsenyyttä vauhdittamassa Ensimmäisen sortokauden päättyminen vuonna 1905 merkitsi suomalaisten urheilusuhteille uutta mahdollisuutta. Vuoden 1890 postimanifestin jälkeen tilanne muuttui nopeasti ja urheilu valjastettiin mukaan puolustustaisteluun Venäjän sortotoimia vastaan. Pariisin kongressiin kutsua ei nähtävästi vielä tullut, mutta ensimmäisiin olympiakisoihin 1896 Ateenassa suomalaiset saivat virallisen kutsun. Käytännössä chef de mission oli Saksassa opiskellut ja urheilun järjestökokemusta saanut painija Verner Weckman. Jo seuraavana vuonna ilmestyi Tahkon ensimmäinen kirja Urheilijan opas, jossa Amerikan-matkan antamat vaikutteet olivat selvästi nähtävissä. Jatkossa suomalaisten asema hieman helpottui ja HGK saattoi osallistua voimistelujuhlille Malmössa 1896 ja Kööpenhaminassa 1898. Viktor Heikelin mietteet olivat samanlaiset, kun hän kirjoitti Balckille: "Meille suomalaisille täytyy ainakin suoda se lohtu, ettemme olisi urheilun alalla viimeisinä jonossa, vaikka venäläisillä tuntuukin olevan hyvä halu tuhota poliittinen itsenäisyytemme" ( 4). Ateenan välikisat vuonna 1906 olivat suuri innostuksen lähde kilpaurheilumme kehityksen kannalta, mutta unohtaa ei sovi Lauri "Tahko" Pihkalan ulkomaanmatkojen merkitystä. Viktor Balck suositteli KOK:lle suomalaisjäseneksi hyvää ystäväänsä ja pitkän linjan HGK-aktiivia Reinhold von Willebrandia
2. varsin vaatimatonta sata vuotta sitten. turkki, arabia, latina, sanskriitti). Oma lukunsa on jalkapallo, jossa otteluvaihto oli erittäin vilkasta. 95. Kymmeniä suomalaisia jalkapalloilijoita siirtyi vuosina 1909-17 pelaamaan pietarilaisiin joukkueisiin, kuten jalkapallohistorioitsija Juri Lukosjak on tutkimuksissaan osoittanut. ; Sjöblom 1997, s. Professori Seppo Hentilä onkin todennut suomalaisen urheilulehdistön arvostaneen 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä ulkomaisia kilpailijoita mutta lähinnä 42 LIIKUNTA & TIEDE 2J'2fXIJ silloin kun he hävisivät suomalaisille. Helsinki 1989., s. Lajiliittojen johtotehtävät edellyttivät sivistystä ja kielitaitoa. Vuosina 1926 ja 1927 Suomea tehtiin tunnetuksi maailman urheilujohtajille, kun ensin järjestettiin Lahdessa Salpausselän kisojen yhteydessä FIS:n kongressi ja seuraavana vuonna Helsingissä FIFA:n kongressi Suomen Palloliiton 20vuotisjuhlan kunniaksi. Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomen joukkue lähti Englantia vastaan käydyn välieräottelun jälkeen juhlimaan venäläisten kanssa näiden Birma-laivalle (11). Teijo Pyykkönen). Kenth Sjöblom, Voimistelua, politiikkaa ja filateliaa. Erkki Vasara (toim.). Henrik Meinander, Lik martallen, som rågfält. Täällä saivat he moniaita luentoja ja oppia sekä harjoitustunteja lähdön opettelemisessa. KOK:n istunto ja liikuntatieteilijöiden kongressi loivat pohjaa maallemme kansainvälisten suurtapahtumien isäntänä. Olympialaisten kilpailutapahtumat onnistuivat mainiosti, kuten myös kisojen yhteydessä järjestetyt muut tilaisuudet. Urheilu ja historia (toim. Kaikkien toivottiin suhtautuvan urheiluun suomalaisella totisuudella. Tosin sisäiset kieliriidat heikensivät suomalaisten asemia. Ei ihme, että tänne Euroopan parhaaseen yleisurheilumaahan oli hankala saada maaotteluvastustajia. Sjöblom 1997, s. Sjöblom 1997, s. 100. 9. 4. Kalervo llmanen, HKV Suomen urheilun suunnannäyttäjä. Suomen Luisteluliiton vuosikirja 1948. 12. 40-vuotisjuhlajulkaisu. 3. TUL-lehti 37/1956. Juha Kanerva, Anekdootteja futiksen historiasta. Suomi urheilun suurvaltana. Helsinki 1992. Taitoja pikaluistelijat hakeutuivat Venäjälle jo 1800-luvun puolella, ja 1905 suurlakon jälkeen suomalaiset yleisurheilijat kilpailivat ahkerasti Pietarissa (10). Suomen Urheilulehti jatkoi kursailemattomaan tyyliinsä: "Niin, se seitsemännen käskyn rikkominen! Se ainakin on Ranskassa pyhä kansallisseremonia, jonka avulla he usein saavat ällistyttäviä tuloksiaan. Vuonna 1898 perustetussa Suomen Urheilulehdessä julkaistiin kuitenkin jatkuvasti tietoja maailman urheilutapahtumista ja vuodesta 1904 lähtien Finskt Idrottsblad täydensi urheilujournalismin kirjoa. 7. Turku 1997. 97. Sjöblom 1997, s. 1920-luvulla suomalaiset pääsivät itsenäisenä valtiona paremmin urheilun kansainväliseen kabinettipeliin. Lehtola et al., Suomi futis katsojan kirja. Helsinki 1962. JUHA KANERVA informaatikko Suomen Urheilukirjasto Kirjallisuus: 1. Hundra år finlandssvensk gymnastik. 124-126. Kaisa Peutere (toim.), Yhdeksän vuosikymmentä vaahteranlehti rinnassa. Erkka V. Vilja, Vanha jalkapallo kertoo ... Yksittäisiä hiihtäjiä matkasi Norjaan jo 1870-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä myös purjehtijat ja luistelijat hakeutuivat mukaan pohjoismaiseen kilpailutoimintaan (9).Vaikka valtaosa urheiluun liittyvästä kanssakäymisestä suuntautui länteen, kehittyi myös yhteistyö Pietarin urheiluseurojen kanssa vilkkaaksi. Jälkimmäisessä Erik von Frenckell valittiin liiton yhdeksi varapuheenjohtajaksi. Helsinki 1948. 11. Helsingin Kisa-Veikot 1909-1999. 8. Kun Ranska saapui 1923 Helsinkiin ensimmäiseksi maaotteluvastustajaksemme, maan urheilijoiden sisua moitittiin kehnoksi ja sen arveltiin johtuvan luonteen heikkoudesta tai sitten se oli kansallistapa, kuten varastaminenkin. Helsinki 1999. Kun Mourlonille huomautettiin kuudennen vilppilähdön jälkeen 100 m:llä, että mikä hiivattu siinä on, kun et sinä voi pysyä alallasi siksi, kun paukahtaa, niin selitti hän avuttomana ja päätään pudistellen, että minkä sitä ihminen luonnolleen voi, se kun on veressä" (12). 5. 10. 182-186.. Voimistelijoiden lisäksi ulkomailla nähtiin muitakin suomalaisurheilijoita. Suomen Palloliitto, 1997. 22-28.; Sjöblom 1997; Ateenan kisojen merkitystä korostaa Juhani Paasivirta tutkimuksessaan Suomen osallistuminen Tukholman olympialaisiin vuonna 1912. Tämä ruohonjuuritason jalkapalloyhteistyö eli omaa elämäänsä poliittisen ilmapiirin kärjistyessä. Tukholmassa vuonna 1901 järjestetyistä Pohjoismaisista talvikisoista Suomen Urheilulehteen selostuksen laati säveltaiteilija Heikki Klemetti. Suomen Urheilulehti 37/1923 (249.). Ekenäs 1996., s. Suomen Urheiluarkisto. Suomi uskoi urheiluun (toim. 13. Esimerkiksi päivälehtien palstoilla urheilua näkyi vain silloin tällöin. Y.E. Vesa Vares). Hufvudstadsbladetin Uno Westerholmista tuli vuonna 1902 maamme ensimmäinen varsinainen urheilutoimittaja. Esimerkiksi vuonna 1926 Suomi menetti paikkansa Kansainvälisen yleisurheiluliiton neuvostossa, kun suomenkieliset eivät hyväksyneet Ragnar Stenbergin jatkamista tehtävässään (13) . Helsingin Soutuklubin kokoelma, lnbjudningar och program 1884-1904. Näistä juhlista valkoisen Suomen historiankirjoitus myöhemmin vaikeni. Eräitä episodeja autonomisen Suomen kansainvälisissä suhteissa., s. Kansainvälisen painiliiton (FILA) puheenjohtajaksi 1930 valittu Viktor Smeds oli harvinainen lahjakkuus, joka hallitsi ainakin 12 kieltä (mm. Turun Historiallinen Arkisto 51. Kriittinen kisaisäntä Suomi sai nopeasti vahvan maineen urheilijoita tuottavana maana, mutta kilpailujen järjestämisessä meikäläinen suorasukaisuus ja primitiivisyys ei aina ulkomaisia vieraita miellyttänyt. 107. Leena Laine, Urheilu valtaa mielet., s. 6. 110-113. Varsinaisia urheilutoimittajia Suomessa oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä todella vähän. Lopullisen 'vahvistuksen' onnistumisestaan suomalainen urheiludiplomatia sai vuonna 194 7, kun KOK päätti myöntää XV olympiadin kisat Helsingille
Menee varmasti aikaa ennenkuin ne mielletään pohjoisen ulottuvuuden osaksi. Puheenjohtajuuden kahden viimeisen kuukauden aikana Suomi yritti nostaa pohjoisen ulottuvuuden uudelleen puheenaiheeksi korkeintaan keskinkertaisella menestyksellä. Käsite luotiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton murentumisen avattua mahdollisuuden aikaisempaan avoimempaan yhteydenpitoon. EU:n suomalaisilta saama liikuntaviesti liikkuu yleisellä tasolla. Professori Risto Sänkiaho onkin huomauttanut, ettei pohjoinen ulottuvuus ei edes ole uusi toimintaohjelma, vaan "verkottumiseen perustuva vuorovaikutuskenttä". Emme olisi päässeet näin pitkälle ilman rahoitusta ja vakituista työntekijää, sanoo Etelä-Savon liikunnan aluejohtaja Heino Lipsanen. Pisimmälle on edennyt Etelä-Savon liikunnan ja Itä-Suomen lääninhallituksen vetämä yhteistyö Pietarin urheilukomitean kanssa. Venäläis-suomalaisen lähialueyhteistyön huippukausi ajoittui 1990luvun alkupuoliskolle, jolloin halu tutustua naapurin elämään oli suuri avautuneen rajan molemmin puolin. Toimijoiden itsensä on mietittävä, mitä he haluavat kentällä pelata EU voi tulla sponsoriksi, jos se arvioi projektin täyttävän tukiehtonsa. Opetusministeriön liikuntayksikkö ponnisteli puheenjohtajuuden loppusuoralla pitääkseen liikunnan esillä pohjoisesta ulottuvuudesta puhuttaessa. Hyvää tavoitetta väheksymättä nousee väistämättä esiin kysymys sen toteuttamisedellytyksistä. EU:n aluetukirahaston noin puolen miljoonan markan interreg-rahoitus on mahdollistanut päätoimisen projektityöntekijän palkkaamisen vuoden 2000 loppuun saakka, mikä on antanut yhteydenpidolle jäntevyyttä. ltäyhteyksissä notkahduksesta nousuun Pohjoisen ulottuvuuden piiriin kuuluva Venäjän ja Baltian yhteistyö on tunnettu tähän asti paremmin lähialueyhteistyön nimellä. Pohjoinen ulottuvuus rinnastetaan toisinaan EU:n Välimeri-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ollut koota yhdeksi kokonaisuudeksi unionin Välimeren eteläpuolisille maille antama apuja kehityspolitiikka. SLU:nja Pietarin urheilukomitea solmivat viralliset suhteet pietarilaisten aloitteesta tammikuussa 1998, minkä jälkeen yhteistoiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Samalla se on alkanut elpyä. Ensituntumalta koko käsitteeseen pohjoiseen ulottuvuuden yhteyksistä liikuntaan on vaikea saada otetta. Liikunta pohjoisen ulottuvuuden PELILAUDALLA Teksti: JOUKO KOKKONEN Pohjoisen ulottuvuuden kova ydin koostuu politiikasta ja taloudesta Venäjä halutaan kytkeä yhteistyön sitein Eurooppaan. Urheilun ja varsinkin liikunnan osuus on ohjelmassa kuitenkin pieni, joten liikunnan ja pohjoisen ulottuvuuden suhteen pohdiskeluun siitä ei juuri löydy apua. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia se ei sisällä. Alkuinnostuksen tasaannuttua valkeni pian, miten työlästä rajan ylittävä kansalaistoiminta usein on. Yhteistyö vaatii asiantuntijoita ja eurojakin. Parin viime vuoden aikana yhteistyön painopiste on siirtynyt liikunnan keskusjärjestöja piiritasoille. Kunnille ja liikuntaseuroille vuonna 1994 suunnattu kysely osoitti, että liikunnan lähialueyhteistyötä oli viritelty yli rajan Virolahdelta Inariin. Suomen ennen EU-puheenjohtajakauttaan esilläpitämä teema on kuitenkin jäänyt kansainvälisen politiikan päivänkysymysten varjoon. Tukku sekä venäläisiä etLIIKUNTA & TIEDE 2/2roJ 43. Lähiyhteistyön lisäksi pohjoiseen ulottuvuuteen kuuluvat myös pohjoismaiset siteet, jotka ovat sadan vuoden aikana kutoutuneet monipuoliseksi verkostoksi. Lokakuisen opetusministerikokouksen osanottajat saivat luettavakseen EU-avustaja Emma Kuusen laatiman selvityksen, joka sisältää yhteenvedon EU:n pohjoisen ulottuvuuden piirin kuuluviin liikuntahankkeisiin antamasta tuesta ja katsauksen tähänastisesta liikuntayhteistyöstä. Osin yhteydenpito tyssäsi niukkaan tukeen: juhlapuheissa kansalaisten itäyhteyksiä pidettiin tärkeinä, mutta rahoitus ja asiantuntija-apu jäivät niukoiksi. Nopeasti käytännön tasolla alkanut yhteistyö kattaa urheilijavaihdon, koulutuksen ja jopa liikuntamatkailun. Pääviestinään suomalaiset tarjoavat liikuntaa yhdeksi keinoksi tukea demokratian ja kansalaisaktiivisuuden kehitystä Venäjällä ja Baltiassa. Suomi ei ole esittänyt uutta rahoitusta pohjoisen ulottuvuuden tarpeisiin varat on haettava nykyisistä ohjelmista, jotka tarjoavat viitseliäälle hakijalle monia mahdollisuuksia. -Ei näitä yhteyksiä voida hoitaa vasemmalla kädellä muiden töiden ohessa. Yksin talkootyö ei tässä pitkälle riitä. Liikuntayhteistyön uskotaan tukevan tavoitetta: sen toivotaan tarjoavan välineitä tasapainoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Suomalainen liikunnan kenttäväki olikin jo 1990-luvun puolivälissä väsynyt etenkin paljon aikaa ja aherrusta vaatineeseen Venäjä-yhteistyöhön. P ohjoisesta ulottuvuudesta tuli joulukuussa 1998 Wienin huippukokouksessa osa Euroopan unionin politiikkaa
Pietarilaiset ovat puolestaan saaneet tietoutta liikuntarakentamisesta, rahoituksesta ja sponsoroinnista. Tietämyksen vaihtoa palvelee liikunta-alan oppilaitoksille tarkoitettu Narvikissa tänä vuonna järjestettävä konferenssi. Tarkoituksena on PohjoisPohjanmaan liikunnan aluejohtajan Pekka Räsäsen mukaan "koota liikunnallisia nuoria yhteen eri maista". Olosuhteet eivät suosi kuntoliikuntaa maassa, jossa ihmisten on tehtävä kahta tai kolmeakin työtä tullakseen toimeen. Koulutuksessa liikkeellelähtö on ollut vieläkin rivakampi. Samalla liikuntajärjestöt on pyrkineet kokoamaan kaiken tekemänsä yhteistyön uuden järjestelmän piirin päällekkäisyyksien karsimiseksi. Heino Lipsanen kertoo ryhmän Pietarin urheilukomitean massaliikuntaosaston työntekijöitä tulevan toukokuussa 2000 opiskelemaan Tanhuvaaraan kahdeksi viikoksi harrasteja terveysliikuntaa. Venäläistä valmennusviisautta on luvassa myös jalkaja lentopallossa. Sen tuloksena nuoret tutustuvat toisiinsa urheilu välikappaleena, pohtii Räsänen. Monet nuoret saisivat tuskin lainkaan kansainvälisiä urheilukontakteja, jos tätä vaihtoa ei olisi. Barentsin alueen liikuntayhteistyön tavoitteena on kehittää myös osallistujamaiden osaamista. Suomeksi perustietoa yhteistyöstä löytyy osoitteesta www.odl.fi/popli/. tiedonvälityksen kehittäminen: internetistä löytyy nykyään kotisivu ( www .odl.fi/popli/barents/) , jonka kautta avautuu tulevaisuudessa väylä Barentsin alueen liikunta-alan toimijoiden kotisivuille. Suomalaisille Pietari tarjoaa kovatasoisia kilpakumppaneita ja asiantuntevaa valmennusta. He saavat lähitulevaisuudessa annoksen suomalaista mäkihyppytietämystä Mika Kojonkosken johdolla. Pietarilaisia yleisurheiluvalmentajia kävi kesällä jakamassa tietouttaan maajoukkeuleirillä Tanhuvaaran urheiluopistolla sekä Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Tällä hetkellä ovat käytössä linkit Norjaan ja Suomeen. Kuntoilu ja nuorisovaihto kilpailun rinnalle Projektipäällikkö Terhi Heinilä SLU:sta myöntää, että yhteistyössä 44 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 korostuu nykytilanteessa kilpaurheilu. Räsänen arvioi Barentsin alueen liikuntavaihdon päässeen hyvään vauhtiin. Perinteisessä kilpailijavaihto jatkuu Barentsin alueella: alkuperäisillä yhteistyömailla on kalottiotteluita 11 lajissa. Mikkelissä ja Kuopiossa keväällä 1999 järjestetyissä valmennusseminaareissa yhteensä 170 suomalaista hiihtovalmentajaa sai oppia mm. Pietarin kannalta Suomen merkitys on korostunut Moskovan keskusjohdon omiessa kansainväliset suhteet hoitoonsa. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Norjan, Ruotsin ja Suomen liikunnan kalottiyhteistyö on muuntumassa Barentsin alueen kattavaksi, kun Venäjä on tullut mukaan toimintaan viime vuodesta alkaen. tä suomalaisia urheilijoita on jo ehtinyt kilpailla naapurimaassa. Heinilän mukaan pietarilaiset ovat kuitenkin kiinnostuneita sekä kuntoettä erityisliikunnasta. Hänkin myöntää, että kuntoliikunnan edellytykset ovat vaikeat Venäjällä, mutta sanoo samaan hengenvetoon, että "jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle". Venäjä on toistaiseksi mukana kuudessa. Muuhun kuin kilpaurheiluun keskittyvä nuorisovaihto on nousemassa Barentsin alueella yhä tärkeämpään asemaan. Liikuntamatkailun alalla on ajatuksena saada venäläisiä osallistumaan itäsuomalaisiin tapahtumiin. Eräs pitkäikäisimmistä yhteishankkeista on Karjalan Kierros, joka juostaan tänä vuonna kymmenennen ja viimeisen kerran. Kajaani-VartiusKarhumäki-Petroskoi-AunusWärtsilä-Joensuu-Kajaani. Räsänen valittelee, ettei liikuntayhteistyöhön ole ollut mahdollista palkata toistaiseksi. Keväällä järjestetään Eurathlon-rahoituksen turvin koulutustilaisuus nuorten ohjaajille ja johtajille. Nina Gavriljukin valmentajalta Aleksander Smirnovilta. Muurmanskin kaupungin urheilukomitea on lähtenyt siihen mukaan innolla huolimatta Venäjän talousvaikeuksista. Kalottialueen yhteistyö laajenee Barentsin alueelle Myös Pohjois-Suomessa näkyy merkkejä liikuntayhteistyön vireytymisestä. Yhteistyö on arvokasta monella tavalla. Työn alla on mm. Venäjälle suuntautuvilla matkoilla alkuvaiheessa painottuvat olosuhteiden pakosta penkkiurheilu ja tutustuminen venäläiseen urheiluelämään. Kuva: Peter Gladden
Ensinnäkin olisi myönnettävä, etteivät suomalaiset tai muutkaan eurooppalaiset mallit sellaisenaan toimi maassa, jossa vapaaehtoinen kansalaistoiminta on lähes tuntematon käsite. Taloudellisten edellytysten lisäksi siltä puuttuvat kansalaisyhteiskunnan perinteet. Mukaan on kutsuttu lisäksi liikunnasta vastaavat ministerit ja olympiakomiteoiden edustajat. Näiden seitsemän maan liikuntajärjestöjen johto on kokoontunut vuodesta 1991 lähtien säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. Liikunta matkailun mahdollisuudet hyödyntämättä Baltiassa Lähtökohtaisesti Baltian suunnan yhteistyö on perusedellytyksiltään helpompaa kuin Venäjälle tehtävä. Yhteiskunnan järjestämä lasten ja nuorten harrastustoiminta on taantunut sekä muuttunut usein maksulliseksi, mikä estää köyhimpien lasten osallistumisen. Nyt konferenssi pidetään Vierumäellä. taloudellisen kehityksen epätasaisuus. EU-jäsenyyden tavoitteekseen asettaneet Baltian maat ovat myös valmiita omaksu maan uusia vaikutteita. Ei tarvitse olla suuri talousviisas ennustaakseen, ettei liikunnan merkitys ihmisten elämässä kohoa ennenkuin talous pääsee jaloilleen. Viron ja Suomen läheisten suhteiden lisäksi syynä on ollut pohjoismainen työnjako, jossa yhteistyökumppaneiksi on sovittu Suomi-Viro, Ruotsi-Latvia sekä kolmikko Norja, Tanska ja Liettua. Samalla oma-aloitteisuuteen perustuvien epävirallisten harrastajaryhmien määrä on kasvanut. Silloin liikuntakin voi paremmin. Elämä jatkuu hiukan muotoaan muuttaneiden vanhojen rakenteiden varassa. vaeltaa, niin Viron suuntaan väylät ovat auki kantosiipialuksella kulkea. Se tehoaa vain yhdessä laajemman tervehtymisen kanssa. Etenkin Latviassa ja Virossa taloudellinen toimeliaisuus on kasautunut pääkaupunkeihin. Kaikki siihen viittaavakin tukahdutettiin järjestelmällisesti yli 70 vuoden ajan. Ne ovat kuitenkin kärsineet Petroskoin suunnan syvääkin syvemmästä talousahdingosta. Se on muuttunut luonteeltaan niin jokapäiväiseksi, että SLU ja Eesti Spordi Keskliit (ESK) eivät enää näe tarpeelliseksi pitää tarkkaa kirjaa liikuntaväen vierailuista. Sisällölliseltä määrittelyltään väljärajainen pohjoinen ulottuvuus näyttää periaatteessa tarjoavan mahdolliLIIKUNTA & TIEDE 2/2000 45. Taloudelliset mahdollisuudet ovat kohentuneet maiden päästyä jaloilleen itsenäistymistä seuranneiden vaikeiden vuosien jälkeen. Peliväline palautuukin pohjoisen ulottuvuuden lähtöruutuun: Venäjän valtavat voimavarat on saatava hyödyttämään laajempia osia yhteiskunnasta kuin nykyisin tapahtuu. yhtään päätoimista työntekijää, mikä hidastaa monimutkaista asioiden hoitoa. Liikunnan mahdollisuudet tukea kansalaisyhteiskunnan kehitystä ovatkin varsin hyvät. Myös liikuntakulttuurin kehitys on päässyt vauhtiin Baltiassa. Yhteistyö virolaistenkin kanssa on alkuinnostuksen jälkeen tasaantunut, mutta jatkunut koko ajan vilkkaana. Ne voisi ohjata esimerkiksi paikallisin voimin toteutettujen liikuntaharrastusten tukemiseen, jolloin projektit sekä työllistäisivät että loisivat harrastusmahdollisuuksia. Mihin siis kannattaisi suunnata avustusrahat. Kansalaisyhteiskunnan kehitystä uhkaa mm. Baltia muuttunut nopsasti Vaikka Pietarin suunta on meille merkittävä, niin Viro on edelleen SLU:n tärkein painopistealue, arvioi Terhi Heinilä. Onneksi muutoin urheilu olisi pudonnut täysin tyhjän päälle. Vieraat mallit tuottavatkin Venäjällä yhtä paljon tuloksia kuin pesäpallon vientiprojektit maailmalla. Kainuulaisten, pohjoiskarjalaisten ja savolaisten yhteydet Karjalan tasavaltaan muodostavat osan suomalais-venäläisestä yhteistyöverkosta. Jos liikuntayhteistyön tiet Venäjälle ovat vaivalloisia SLU:n ja ESK:n yhteydenpito onRealismia peliin Venäjän suunnalla Teksti: JOUKO KOKKONEN L iikunnassakin havainnollistuu selvästi, ettei Venäjälle ole reaalisosialismin jälkeen kehittynyt uutta varsinaisesti uutta yhteiskuntajärjestelmää, vaikka vanhaakaan ei enää ole olemassa. Etelä-Savon liikunnassa työskentelevän Violetta Silivalenkon rinnalle kaivataan kuitenkin lisää tekijöitä, jos laajamittainen liikuntayhteistyö katsotaan kehittämisen arvoiseksi. Harrastukset saattaisivat estää joidenkin nuorten joutumisen huumejengeihin tai puolisotilaallisten järjestöjen vaikutuspiirin. Tehtävää riittää niin paljon, ettei yhteyksiä hoideta omien toimien ohella. Baltian kehitys on kulkenut toista rataa kuin Venäjän. Onkin hyvä, että Suomeen on saatu ensimmäinen venäläis-suomalaisiin liikuntasuhteiden hoitaja. Korkean työttömyyden kalvamissa yhteisöissä vallitsee näköalaton tilanne, jota esimerkiksi matkailuun suuntautuvat liikuntahankkeet voisivat helpottaa. Pikkukaupunkien ja maaseudun elämä polkee paikallaan. Liikuntamatkailun mahdollisuudet ovat Baltiassa vielä lähes täysin hyödyntämättä. kin 1990-luvulla ollut Heinilän mukaan hyvin tiivistä. Latvia ja Liettua ovat jääneet suomalaisille etäisemmiksi. Viime vuosina se on muuttunut entistä luontevammaksi, kun virolaisten taloudellinen asema on kohentunut. Suomalaisten Venäjän-tuntijoiden mukaan tulevaisuus ei suuria lupaa. Millaista kehitystä liikunnan pohjoisen ulottuvuuden merkeissä olisi tuettava. Kansalaisyhteiskunnan perinteet säilyivät niissä hengissä neuvostokauden ajan. Yksinään liikunnasta ei ole yhteiskunnalliset ongelmat ratkaisevaksi ihmelääkkeeksi. Liikunnan harrastus onkin vähitellen lisääntynyt Baltiassa se kuuluu osana etenkin menestyvien balttien elämäntyyliin. Resurssina ihmiset Venäläisten puolelta löytyvä resurssi ovat ihmiset liikunta-alan koulutuksen saaneita löytyy maasta sankka joukko, eivätkä läheskään kaikki ole oman alan töissä
(09} 4748 2212, fax (09) 47 48 2566 tai kerstin.lindstromsalmi@invalidisaatio.fi (kurssi , nimi, ammattinimi ke, työpaikka, postitusosoite) Ilmoittautuminen Seminaarin avaus Alaraajan toiminnallinen anatomia Dosentti Martti Kvist, Turku Kävelyn vaiheet Fysioterapeutti Jukka Kangas, Fysioterapiakonsultit Kahvi Kävelyn kliininen havainnointi Martti Kvist "Latuskajalka" jalkaterän biomekaniikan häiriötila Dosentti Veijo Hoikka, Helsinki Alaraajan rakenteelliset poikkeamat ja niiden vaikutus kävelyyn Fysioterapeutti OMT, Jarmo Ahonen, Fysioterapiakonsultit Lounas Lantion hallinta kävelyssä Fysioterapeutti OMT, Juha Koistinen, Fysioterapiakonsultit Jalan neurodynamiikka Fysioterapeutti OMT, Tiina Lahtinen-Suopanki, Kuntoutus Orton Kahvi Kävely kipukuntoutuksessa Fysioterapeutti OMT, Petteri Koho, Kuntoutus Orton "Kävelykurssi esittäytyy" Kävely/ Sauvakävely selän kuntoutuksessa Tiina Lahtinen-Suopanki Loppukeskustelu ja seminaarin päätös Koulutus anotaan Helsingin yliopiston lääketieteen tiedekunnalta teoreettiseksi kurssimuotoiseksi erikoistumiskoulutukseksi fysiatrian, työterveyshuollon, terveydenhuollon ja yleislääketieteen aloille. Riittää, että se on mielekästä. Itärajalla avautuva Euroopan syvin elintasokuilu on luontevan yhteistyön suurin este. Toisaalta voidaan kysyä, onko järkevää puhua liikunnan pohjoisesta ulottuvuudesta. POHJOISEN ULOTTUVUUDEN FOORUMEITA * Baltian ja Pohjoismaiden liikunnan keskusjärjestöjen. Poliitikkojen ja virkamiesten asia on pohtia, miten liikunnan kansalaistoiminta edistää laajempia päämääriä. olympiakomiteoiden ja liikunnasta vastaavien ministerien kokoukset (1991-1 * Baltian ylioppilaskisat (1998-1 * Barentsin alueen kilpailut ja nuorisovaihto (1998-1 * Itämeren kisat 11992-1 * Kalottiyhteistyö Norja-Ruotsi-Suomi (1950-1 * Karjalan kierros (1991-1 * Pohjoismaisten urheilujärjestöjen yhteistoiminta (Fälleskomite, 1897-1 * SLU:n ja Pietarin urheilukomitean yhteistyö (1998-1. Paikallistasolla ei olekaan välttämättä merkitystä, kuuluko projekti pohjoiseen ulottuvuuteen vai johonkin muuhun yhteyteen. Valtavaa Jäämereltä Puolaan ulottuvaa aluetta on vaikea mieltää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, eivätkä sen asukkaat koe keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Baltiassa toimintaympäristö on helpompi, mutta edelleen haastava. Projektipäällikkö Terhi Heinilän haastattelu 12.10.1999. Jouko Kokkonen, YYAystävyyttä ja yhteistyötä, atleetit, Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro IV, Tampere 1994. Emma Kuusi, The Northern Dimension Teijo Pyykkönen-Jouko Kokkonen, Kolhoosilta kuntoklubille Viron liikunta teki täyskäännöksen, LTS:n Impulssi nro VII, Tampere 1995. 46 LIIKUNTA & TIEDE 2J2CfJJ suuksia mitä erilaisemmalle toiminnalle. JOUKO KOKKONEN Kirjallisuus: Esko Antola, Markku Heikkilä, Ari Heikkinen, Lassi Heininen, Tero Lausala, Hanna Ojanen, Jouko Varjonen: Näkökulmia pohjoiseen ulottuvuuteen, Helsinki 1999. Aluejohtaja Pekka Räsäsen haastattelu 18.10.1999. (09} 4748 2794 Kohderyhmät Fysiatrit, yleislääkärit ja fysioterapeutit Tavoite Opastaa tunnistamaan alaraajoissa olevia ongelmiaja niiden vaikutusta kävelyyn sekä löytää keinoja kävelyn korjaamiseksi . Aluejohtaja Heino Lipsasen haastattelu 18.10.1999. KÄVELYN JA ALARAAJOJEN TOIMINTAHÄIRIÖT Aika 12.5.2000 Paikka Orton lnvalidisäätiö, auditorio Yhteyshenkilö Anne Railo-Granfelt, puh. Yhteydenpito Venäjän suuntaan on täynnä hankaluuksia se on kuoppainen kuin karjalainen maantie. Hinta 1000 mk (sisältää luentomateriaalin, lounaan ja kahvit) Osallistumismaksut tilille Leonia 800010-66002 Ilmoittautuminen 08.30-09.00 09.00-09.10 09.10-09.40 09.40-10.10 10.15-10.30 10.30-11.00 11.00-11.30 11.35-12.15 12.15-13.15 13.15-13.45 13.45-14.15 14.15-14.30 14.30-14.50 14.50-15.00 15.00-15.45 15.45-16.00 28.4.2000 mennessä: Kerstin Lindström-Salmi, Orton lnvalidisäätiö, Koulutus, Tenholantie 10, 00280 Hki, puh. Lähtökohdat on joka tapauksessa uskallettava arvioida realistisesti
Päätoimittajina toimivat Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajat professori, LitT Pauli Vuolle ja FT, pääsihteeri Joel Juppi. Toimitusryhmän muodostavat dosentti, YTT Hannu Itkonen, dosentti, LitT Heimo Nupponen, dosentti, L T Urho Kujala sekä professori, LitT Harri Suominen. .. Tiedejulkaisu toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu esimerkiksi väitöskirjan osajulkaisujen raportointiin. Tiedejulkaisu toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu esimerkiksi väitöskirjan osajulkaisujen raportointiin. Lehden toimituksellinen organisaatio koostuu päätoimittajista ja toimitusryhmästä. Muissa kansainvälisissä julkaisuissa aiemmin julkaistuja tutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Toimitusryhmän sihteerinä toimii vastaava toimittaJa Leena Nieminen. Lehti indeksoidaan kansainväliLisätietoja : Pauli Vuolle päätoimittaja Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Pl35 40351 Jyväskylä puh: 014-2602033 e-mail: vuolle@pallo.jyu.fi Leena Nieminen vastaava toimittaja Liikunta & Tiede Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-45427214 e-mail : leena.nieminen.lts@stadion.fi LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 47. Lehden käsikirjoituksille asetettavissa vaatimuksissa noudatetaan kankirjoitusohjeet seuraavalla sivulla Korkeatasoinen asiantuntijaarviointi Uusi tutkimusjulkaisu on monitieteinen ja julkaisee alkuperäisraportteja suomenkielellä. Tästä syystä on tarpeen, että kansainvälisen raportoinnin ohella pyritään julkaisemaan alkuperäisraportteja myös Suomessa ja suomen kielellä ja näin aktivoimaan keskustelua tutkimuksen tulosten hyödyntämisestä kansallisen liikuntakulttuurin alueella. Artikkelit toimitukseen 15.8. Lehteen tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen (os. Liikuntatieteen eri alojen tutkijoille ja tutkijakoulutettaville tarjoutuu nyt mahdollisuus raportoida tutkimustensa tuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Tutkimusjulkaisun toimituksessa noudatetaan tieteellistä asiantuntijaarvio käytäntöä. Koko toimitusryhmä käy myös mielellään keskustelua tutkijoiden ja tutkimusyksiköiden kanssa lehden kehittämisestä. Ensimmäinen numero ilmestyy verkkoversiona sekä Liikunta & Tiede -lehden suplementtinumerona joulukuussa 2000. Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville tarjoutuu nyt mahdollisuus raportoida tutkimustuloksista alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki) 15.8.2000 mennessä. mennessä sainvälisissä tiedejulkaisuissa yleisesti noudatettavia käytäntöjä. stadion .fi/L TS. UUSI SAHKOINEN TUTKIMUSJULKAISU Liikunnan tutkimukselle avautuu uusi, suomenkielinen, korkeatasoinen ja monitieteinen julkaisuareena. Ensimmäinen numero ilmestyy verkkolehtenä joulukuussa 2000. Ohessa tiedoksi lehden kirjoitusohjeet. .. Asiaa on perusteltu yhtäältä sillä, että alan monitieteellisen tutkimuksen tuottamasta tiedosta suuri osa tarkastelee ongelmia, joissa kansallisten aineistojen pohjalta on etsitty vastauksia ensisijaisesti kansallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Kukin julkaistavaksi tarjotun artikkelin arvioi vähintään kaksi ko.tieteenalan kotimaista asiantuntijaa. Nuoret tutkijat saavat asiantuntija-arvioinnin ja toimituksellisen palautteen myötä vahvan perustan ja valmiudet tieteelliseen julkaisemiseen myös kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Verkkoversion ohella numero julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden suplementtin umerona. seen liikuntatieteelliseen SPORTtietokantaan ja kotimaiseen KATI-tietokantaan. Toinen merkittävä hyöty liittyy tieteelliseen jatkokoulutukseen. Kirjoitusohjeet on julkaistu myös tässä Liikunta & Tiede -lehden numerossa 2/2000 ja ne ovat luettavissa myös internetissä osoitteessa http://www. Liikunta &Tiede -lehti käynnistää tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvan tutkimusartikkelijulkaisun. Lehden käytäntöjä ja kirjoitusohjeita koskeviin tiedusteluihin vastaa ensisijassa vastaava toimittaja Leena Niem i ne n. L iikunta &Tiede -lehden suuntauduttua viime vuosikymmen aikana aiempaa vahvemmin tutkimustietoa popularisoivaan tiedonvälitykseen on etenkin tutkijapiireissä usein tuotu esiin ajatus tieteellisesti korkeatasoisen suomenkielisen liikuntatieteen referee julkaisun aikaansaamisesta
Väitöskirja: Saartok T. Clebral glucose utilization testing. 3. Aikataulu Käsikirjoitukset tulee toimittaa 15. hut.fi/Yksikot/ Ki rJasto/I nformati i kka kurssit/Tietoiskut/eviite. Samoin viitataan artikkeleihin, joissa on useampia kuin kuusi kirjoittajaa . (puh. Taulukoista tu lee toimittaa kaksi erillistä paperikopiota. LIIKUNTA &TIEDE TUTKIMUSARTIKKELINUMERO kirjoitusohjeet 1. 9. html) 8. Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku suluissa esim." Saltin (1998) osoitti, että .... Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen tiivistelmä, joka voi olla edellistä suppeampi. 120 merkin laajuinen. Käsikirjoitusten muoto Käsikirjoitukset tulee toimittaa kolmena paperikopiona ja levykkeellä. Kuvioitten takapuolelle tulee merkitä käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. New York: Medical press, 1989:141-149. 200 sanaa. Textbook of work physiology. Kuviot Kuvioitten tulee selventää tekstiä . New York: Me Graw-Hill, 1986. Tekstissä tulee käyttää 1,5 riviväliä. 7. 10. Esimerkiksi (Saltin, Bojsen-Möller, Klissouras 1998) ja myöhemmin mainittaessa ( Saltin et al 1998). Fung YC, Perrone N, Anliker M, toim. Symposiotyö: Rausch C, Murgatroyd PW, Schnickelheim Z, toim. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, jos sellainen on olemassa. Tukholma: Karoliininen Instituutti, 1983. Julkaisuoikeudet Käsikirjoitusten mukaan tulee liittää saatekirje, jolla kirjoittajat vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä, aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole samanaikaisesti tarjottu julkaistavaksi muualla ja jota kirjoittajat voivat tarjota Ju lkaistavaksi muualla vain, mikäli käsikirjoitusta ei hyväksytä julkaistavaksi Liikunta &Tiede lehdessä. Boimechanics, its foundations and objectives. Levykkeellä ne tulee nimetä ja tallentaa omaksi tiedostokseen. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten tulee olla mieluiten max. Väitöskirjatyö. 4. Artikkelityypit Käsikirjoitukset voivat olla alkuperäisraportteja tai katsausartikkeleja . Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. 120. * Hakusanat 3-8 kpl. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi: esimerkiksi ( Saltin, 1998). Saatavuus ja käyttötapatietojen lisäksi viitteessä tulee mainita viittauksen ajankohta ja dokumentin päivitysajan kohta. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. sivumäärästä ja painoksen suuruudesta.. (Lisätietoja; katso esim . Kuvioille tulee antaa erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä . Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. Kirja: Åstrand PO, Rodahl. Otsikkosivulta tulee käydä ilmi käsikirjoituksen otsikko, lyhyt otsikko, kirjoittajat sekä yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, fax sekä e-mail) . ( Saltin 1998; Kjaer 1999) Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi molemmat nimet mainitaan (Saltin, Galbo, 1998). Numero ilmestyy 18.12.2000. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita, aakkosjärjestyksessä riippumatta niitten esiintymisjärjestyksestä itse tekstissä. Kuviot ja taulukot tulee toimittaa erillisinä mahdollisimman korkeatasoisina musta valkoisina paperikopioina. Esimerkiksi .... 45 merkkiä. 8.2000 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seu ra, Lii kunta &Tiede, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki. Steroid receptors as prediction of direct hormonal response in human and rabbit skeletal muscle. Esimerkiksi: Viittaus artikkeliin: Messner K. 48 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 * Tiivistelmä Tiivistelmän tulee olla laajuudeltaan max. Taulukot Taulukoitten määrä tulee pitää minimissä. Luku kirjassa: Fung YC. Tutkimusarti kkelin umerosta j u I kaistaa n sekä internetettä painettu versio. Julkaisuaika, painos/versio ja sivuJa koskevat tiedot merkitään niin tarkasti kuin voidaan. Stress-strain-history relations of soft tissues in simple elongation. Myös niitten määrä tulee pitää minimissä . " Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti ne ilmoitetaan aikajärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. 40 ja katsausartikkeleissa max. Ne tulee numeroida ja otsikoida selkeästi. Lyhyttä otsikkoa käytetään julkaistaessa artikkelin sivujen ylätunni steena ja sen tulee olla mahdollisimman lyhyt, mieluiten max. Lähdeviittaukset Lähteitten määrä tulee pitää kohtuullisena. Levykkeeseen tulee merkitä käsikirjoituksen nimi, kirjoittajat sekä käytetty tekstinkäsittelyohjelma. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi mahdol lisimman korkeatasoista mustavalkoista paperi kopiota. Mahdolliset kuviot ja taulukot tulee tallentaan erillisinä tiedostoina mieluiten tiff-muodossa. Eripainosten kustannukset riippuvat mm. http://www. 3. Mikäli kirjoittajia on 3-6 mainitaan kaikki kirjoittajat ensimmäisellä viittauskerralla, mutta sen jälkeen ensimmäisen kirjoittajan nimi ja et al. painos . 5. Elektronisen lähdeaineiston viitteessä on lisäksi ilmaistava mistä dokumentti löytyy, mikä on sen hakemistopolku ja nimi. * Lähdeluettelo * Taulukot, kuviot ja kuvatekstit 6. * Johdanto * Tutkimusaineisto ja menetelmät * Tulokset * Johtopäätökset ja pohdinta Johtopäätösten ja pohdinnan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mahdollisesta jatkotutkimustarpeesta sekä tulosten mahdollisista käytännön sovelluksista. Paperikopioissa sivut tulee numeroida. Alkuperäisartikkelissa lähdeviittausten määrän tulisi mieluiten olla max. Levykkeelle kuviot tulee tallentaa omina erillisinä tiedostoinaan mieluiten tiff-muodossa. Meniscal regeneration or meniscal transplantation. Kun lähteenä käytetään internetin kautta tavoitettua dokumenttia kirjoitetaan lähdeluettelon viite pääpiirteissään perinteiseen tapaan. Scand.J.Med Sci Sports 1999: 9: 162-167. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Toimitusryhmä voi hyväksyä julkaistavaksi myös kansainvälisessä tiedejulkaisussa tai tieteel lisessä kongressissa julkaistun tutkimuksen, mikäli sillä katsotaan olevan erityistä kansallista merkitystä. Eripainokset Eripainokset tulee tilata, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. Otsikon tulee olla max. 15 sivun laajuisia ja niiden toivotaan, ellei tutkimuksen luonteesta muuta johdu, pääsääntöisesti noudattavan seuraavaa rakennetta: * Otsikkosivu. Lähdeluettelossa noudatetaan Index Medicus -käytäntöä. Tutkimusartikkelinumerossa julkaistuja artikkeleita ei voi julkaista uudelleen ilman lehden kirjallista suostumusta. 2. 09-4542720, fax: 09-45427222, e-mail: lts@ stadion.fil. Viitattaessa merkitään kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon". Englew ood Cliffs, NJ: PrenticeHal l, 1972:181-208
Hintaan sisältyy osallistuminen, kongressimateriaali, päiväkahvit, osa sosiaalisesta ohjelmasta sekä jälkeen päin toimitettava kongressijulkaisu. Kun tuot yhden uuden jäsenen seuralle 15.4. Seuran hallitus ja toimisto valmistelevat parhaillaan uutta strategiaa. Vaikuta Liikuntatieteellisen Seuran tuleviin linjauksiin ja lähetä ehdotuksiasi uuteen strategiaan Liikuntatieteellisen Seuran edellinen strategia umpeutuu tänä vuonna. Myös Liikuntatieteellinen Seura palvelee jäseniään mm. Jos tuot viisi uutta jäsentä, saat 800 mk alennusta Sport & Society 2000 -kongressin osallistumismaksusta (2150 mk 800 mk = 1350 mk). http://www.stadion.fi/LTS LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 49. Toimittaja: Eeva Tulisalo Liikuntatieteellinen Seura Stadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki * puh: 09 4542 7218 * fax 09 -4542 7222, * sähköposti: eeva.tulisalo.lts@stadion.fi * internet: http://www.stadion.fi/LTS Osallistu jäsenkampanjaan 15.4 3 1.5.2000 H yvä L TS:n jäsen, osallistu nyt jäsenkampanjaamme. SPORT & SOCIETY 2000 -kongressiin tulossa osallistujia 1 1 maasta Tule sinäkin laajentamaan verkostoasi Vielä ehdit ilmoittautua Sport & Society 2000 -kongressiin, jonne on ilmoittautunut tähän mennessä osallistujia jo 11 maasta. Jäsenten ehdotukset ja ideat ovat erittäin tervetulleita. Osa ohjelmasta on yhteistä molemmille tilaisuuksille. -konferenssi, jonka järjestävät Suomen Liikunta ja Urheilu ja European Women and Sport -verkosto. Pitäisikö seuran mielestäsi tehdä joitakin aivan uusia aluevaltauksia. 31 .5.2000 voit valita seuran julkaisuista numerot 100 147 yhden kirjan tai minkä tahansa Impulssin kiitokseksi jäsenhankinnasta. Aktiivinen jäsenkunta on menestyksellisen seuratoiminnan ydin. Kongressikieli on englanti mutta pääluentojen ja rinnakkaissessioiden ykköspuheiden materiaali käännetään suomeksi, mikä helpottaa luentojen seuraamista. Jäämme odottamaan vastauksiasi. Sport & Society 2000 -kongressin osallistumismaksu Liikuntatieteellisen Seuran jäsenille on 2150 mk ja muille 2400 mk. Strategiatyöhön osallistumalla olet mukana luomassa myös Sinua itseäsi parhaiten palvelevaa Liikuntatieteellistä Seuraa. Kongressi pidetään Finlandia -talossa 8.-10. 2000. Kongressin Second Announcementin saat toimistostamme, 09 45 42 720. 6. Kongressissa Sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tavata kansainvälisiä asiantuntijoita niin tieteen kuin käytännönkin kentältä, sillä samassa yhteydessä pidetään myös Women, Sport and Culture How to change sports culture. Kongressin aiheena on liikunnan tulevaisuus, sen suunnittelu ja strategiat, liikuntapaikkarakentaminen sekä liikuntapolitiikka yhteiskunnallisesta näkökulmasta. välittämällä liikuntatietoa, tarjoamalla koulutusta, ideoimalla tutkimuksia, käynnistämällä kokeiluprojekteja ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Lähetämme kongressilaskun / julkaisun Sinulle, kun uusi jäsen / jäsenet ovat maksaneet jäsenmaksunsa seuran tilille. Jos Sinulla, hyvä L TS:n jäsen, on näkemyksiä liikuntatieteen tiedonvälityksestä, liikuntakulttuurin edistämisestä, liikuntapolitiikasta tai liikuntatiedepolitiikasta ja L TS:n roolista näillä alueilla, niin toimita ne meille L TS:n toimistoon. Olisiko toiminnan painopisteitä syytä siirtää. Mielekäs tekeminen syntyy jäsenistön tarpeista. Pitäisikö toimintaa jotenkin karsia. Ilmoita uuden jäsenen / jäsenten yhteystiedot seuran toimistoon julkaisutilausta tehdessäsi tai kongressiin ilmoittautuessasi. Nämä ja muutkin mieleesi tulevat kysymykset haluaisimme jakaa kanssasi
Tällainen kalenteri on yksinkertainen, mutta korvaamaton, väline liikkumattomien aktivoinnissa. Seuraavan kalenterin tamperelaiset julkaisevat syksyllä. Haastatteluja ei tehty liikuntapaikoilla. KKl-yhteistyössä ovat mukana suurimmat työterveysasemat, tamperelaiset urheiluseurat ja UKK-instituutti. Viimeisimmän kalenterin teko mak50 LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ kuntapalvelujen pariin. puh. Yhä useampi seura on lähdössä mukaan, koska he ovat huomanneet kalenterin hyväksi keinoksi markkinoida omia palvelujaan. Lappeenrantalaisten ja valtakunnallisen tutkimuksen tulokset ovat muutenkin samanlaisia. Tampereen liikuntatoimi ja HLU:n rakentavat yhdessä terveysliikuntaverkostoa. 1995 tehdyn tutkimuksen mukaan 37 prosenttia lappeenrantalaisista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. 48-sivuisessa nelivärisessä Kunnossa Kunnossa Kaiken soi noin 40 000 markkaa. Emme tiedä ovatko he passiivisia liikuntaharrastuksen vasta aloittaneita vai aloittivatko he vain uuden harrastuksen. (014) 260 1574 fax (014) 260 1571 Tampereen KKl-palvelut yksissä kansissa T ampereen kaupunki ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ovat keränneet T ampe reen Kunnossa Kaiken Ikää ·palvelut yksiin kansiin. (09) 3481 2381, fax (09) 3481 3 101 Jyväskylä puh. Ensimmäiset keskustelut kävimme vuonna 1998. Kun liikkuvien osuus on nyt 50 prosenttia, liikunnan harrastaminen on Lappeenrannassa lisääntynyt yhtä paljon, 13 prosenttia, kuin Suomessa muutenkin viime vuosina. Markkinointiapu on herättänyt passiivisiakin seuroja toimimaan. Joka toinen lappeen rantalainen liikkuu riittävästi Joka toinen 35-60-vuotias lappeenrantalainen liikkuu riittävästi eli ripeästi vähintään kolme kertaa viikossa puoli tuntia kerralla, toteaa Lappeenrannan vapaa-aikakeskuksen teettämä tutkimus. Olemme saaneet KKl-ohjelmalta 1 00 000 markkaa tukea KKl-hankkeeseemme, joten seurat ovat saaneet tietonsa kalenteriin maksutta, Harri Appelroth sanoo. Helsinki puh. Tarkoitus on julkaista kalenteria ainakin 2-3 vuotta ja sen jälkeen päättää jatkosta. Kun HLU ja liikuntatoimi kutsuivat kaupungin parisataa seuraa ensimmäiseen palaveriin, vain parikymmentä lähti liikkeelle. Järjestyksessään kolmannesta kirjasesta on otettu 8000 kappaleen painos ja sitä on jaettu muun muassa kaupungin sosiaalija terveystoi1 meen, liikuntatoimeen, työterveysasemille, seuroille, liikuntapaikoille sekä liikunnanopettajille. Kunnossa Kaiken Ikää ·ohjelman teettämän ja Suomen Gallupin syys-joulukuussa 1999 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 46 prosenttia 40-65-vuotiaista liikkuu tarpeeksi. 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan vähintään kolme kertaa viikossa liikkuvia oli 33 prosenttia. Yksikin seura totesi, että se olisi saattanut kuolla ilman markkinointipiristystä. Kalenterin tarpeen meille kertoivat työterveysasemien työntekijät, jotka totesivat, etteivät he osaa ohjata liikunnan tarpeessa olevia tamperelaisia liikunnan pariin, kun eivät tiedä tarjonnasta, muistelee Hämeen Liikunnan ja Urheilun projektipäällikkö Harri Appelroth. Liikuntatoimi on luvannut julkaista seuraavan kalenterin myös internetissä. Lyhyenkin kokemuksen jälkeen HLU ja liikuntatoimi ovat tyytyväisiä tuloksiin, kun jo viime vuoden aikana eri järjestäjätahot ilmoittivat kalenterin houkutelleen yhteensä 1800 uutta tamperelaista, noin prosentin kaupungin asukkaista, liiKaiken Ikää palvelut Tampereella, talvi kevät 2000-kirjasessa esittäytyy runsaat 65 lajia tai järjestäjätahoa ei A:sta aivan Ö:hön, mutta aamujumpasta (järjestäjänä Lamminpään Korpi) viiskymppisten jumppaan (UKK-instituutti). -Siinä esittelemme koko talvikauden, syksyn 2000 ja kevään 2001, tarjonnan, koska Tampere jakaa seurojen salivuorot syksyllä koko talvikaudeksi, Appelroth toteaa. Toiminnan tavoitteena on lisätä tamperelaisten työkykyä, estää ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä, vähentää sairauspoissaoloja ja työuupumista sekä muuttaa henkilökohtaisia elintapoja terveellisemmiksi. Nyt ulkoasusta vastaa ammattilainen ja me kaupungin kanssa vain keräämme tiedot, Appelroth kertoo. Painettu kalenteri on tarpeellinen ainakin siihen asti, kunnes sosiaalija terveysalan jokaisessa työpisteessä on internetyhteys. Etelä-Karjalan ammattiopiston liiketalouden yksikön opiskelijat haastattelivat lokakuun lopussa 350 35-60vuotiasta lappeenrantalaista. Se pitäisi olla käytössä jokaisella, joka voi ohjata tai houkutella passiivisia ihmisiä liikkumaan, kertoo KKl-ohjelman projektipäällikkö Maaret Ilmarinen. Täysin liikkumattomien määrä on selvästi vähentynyt, naiset ovat miehiä aktiivisempia ja tutkimusryhmien nuorimmat miehet liikkuvat muita ikäryhmiä vähemmän.. Ensimmäinen kalenteri oli yritelmä
Kimmo Suomi * Key Note Speakers: M. Lie. NETWORKING EVENTS June 7, 2000 Get-Together Party June 8, 2000 Sightseeing tour in Helsinki Helsinki City Reseption June 9, 2000 Science Centre Heureka (Price FIM 250) June 10, 2000 Gala Dinner at Hotel Kalastajatorppa (Price FIM 300) Networking events' fee for accompanying persons FIM 650 JUST FORYOU Decision-makers and personnel of municipal sport services Administrative staff of the state, provinces, and sport federations Researchers in the area of sport and health sciences Sport experts in different areas, e.g. Arlene Boustani, M. (For.), Senior Researcher Tuija Sievänen, Architect Markku Aalto SESSION 111 Urban sociology and sports Chair: Prof. +358-9-45 42 720, Fax int. Anu Flöjt SESSION 11 Land use planning and sports facilities Chair: Secretary of continuing studies likka Sumu * Key Note Speakers: Representative from IAKS, M.Sc. John Bale, Ph. li-Min Lee, Lie. +358-9-45 42 7222 E-mail: lts@stadion.fi, Internet: http://www.stadion.fi/lts. Hum. Pauli Rintala * Key Note Speakers:Prof. Med. Se. P.E. Gudrun Doll-Tepper, Lecturer Lars Kristen, Prof. Heidi Haapasalo SESSION V Sports for special groups Chair: Prof. Pirjo Latikka, Dr. * Sport facilities in European urban culture Professor Kimmo Suomi, Finland * Sport Centers as a new mode of urban development Professor Anne Haila, Finland * Physical activity and mortality in women Professor 1-Min Lee, USA * Life course perspective of physical exercise visions for the future Professor Eino Heikkinen, Finland * Physical education as a part of health education Professor Aulikki Nissinen, Finland PARALLEL SESSION$ & FREE PAPERS: SESSION I Sports planning and policy in urban planning Chair: Prof. Tuula-Maria Asikainen, Lie. Pauli Vuolle * Key Note Speakers:Prof. int. teachers, students, journalists Technical managers, engineers, architects and designers of land usage FOR FURTHER INFORMATION ANO THE SECOND ANNOUNCEMENT *The Finnish Society for Research in Sport and Physical Education Stadion, Eteläkaarre, 00250 HELSINKI Tel. Sport&Soeiety • THE FUTURE OF URBAN SPORT • PLANNING, POLICY AND STRATEGIES Sport&Society The Future of Urban Sport Planning, Policy and Strategies 1une, Helsinki, F: fb•'-O 1111lll'lq PLENARY LECTURES: Globality and identity in international sports Professor Raimo Väyrynen, USA * Gendering the agenda in sport decision-making Professor Margaret Talbot, U.K. Ari Karimäki, Lie. * ASKOE, EU and Sports Secretary General Michael Sulzbacher, Austria * Sport facility planning and public health Professor Alfred Rutten, Germany * Sports policy in the city strategy of Helsinki Deputy Mayor Antti Viinikka * Sport and its geographies Professor John Bale, U.K. Med. Se. Raija Laukkanen * Key Note Speakers: Prof. Pilvikki Heikinaro-Johansson, Adapted physical educator, project coordinator Terhi Huovinen, Head Coach Tarja Kolkka REGISTRATION FEE FIM 2400 (FIM 2150 for members of the *FSRSPE) lncludes: participation, congress materia!, daily coffees, part of the networking events, and the Congress Proceedings. Anna-Katriina Salmikangas SESSION IV Health-enhancing physical activity Chair: Research Manager, Dr. Se. Silvan Keller, B
Ole ylpeä. Kiitos maamme menestyksestä kuuluu sinulle.. SUOMALAIMEM VOITTAA AIMAo S uomalaisilla on ollut jo 60 vuotta mahdollista jännittää Veikkauksen pelien parissa ja kantaa samalla vastuuta kansallisen kulttuurimme hyvinvoinnista. Viime vuonna Veikkaus tuotti yli 2 miljardia markkaa. Siis yli 6 miljoonaa per päivä taiteelle, urheilulle, nuoriser työlle ja tieteelle