Ammattina RUUMIINKOKEMUSTEN tuottaminen Terveyttä edistävä URHEILU OIREILEE .>'' ' ; • anss1ta1 e KUOKKAVIERAANA \ KOULU KULTTUURISSA
Eettisessä keskustelussa pinnalle nousevat dopingin ohella tällä hetkellä erityisesti urheilun väkivaltaistuminen, ylikaupallistuminen sekä kasvavat ympäristöongelmat. Liikunta &Tiede 2/2001 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. Viimeksi mainitulla huomautuksella viittaan siihen, että urheilun sallittuja tai kiellettyjä keinoja pohdittaessa ollaan tekemisissä lääketieteellistä kysymyksenasettelua paljon laajemman ongel2 LIIKUNTA& TIEDE2/2001 man kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urheilun eri tasoilla ja tahoilla ryhdytään vakavasti keskustelemaan urheilun moraalista ja etiikasta; mitä se on ja miten se pitäisi konkreettisesti ottaa huomioon urheilun tai yleensä liikuntakulttuurin kehitystä ohjaavana tekijänä. 38. seuraavaa: "Tiedekunnan yksi keskeinen tehtävä on liikuntakulttuurin monitieteinen kriittinen tarkastelu. ... Helsingin Kaupunginteatteri. 09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast), Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Nyt kun pöly alkaa laskeutua kansallisen häpeän ylle, voidaan nähdä, että sinänsä traagiseen tapahtumaan sisältyy positiivisia urheilun uudistumisen ja eheytymisen mahdollisuuksia. Doping-tilinteko on johtamassa myös siihen, että yhä selvemmin huippu-urheilu ja muu liikunta pidetään erillään toisistaan. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Heimo Nupponen Eila Ruuskanen Jaana Suni Kuvat: Sakari Viika, Antero Aaltonen, Jorma Pärssinen, Mariana Siljamäki, Maarit Ylönen, Lehtikuva Kansi: Sakari Viika "Paiste". Koreografia: Ari Tenhula Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen LiikunnanopettaJien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 09-4542 720, fax: 09-45427222 Kestotilaus 170 mk/vsk Vuositilaus 190 mk/vsk. Suomi voi jatkossa olla edelläkävijä tai uskonpuhdistaja sillä tiellä, jossa huippu-urheilulle etsitään uutta suuntaa koko maailmassa. Se tarkoittaa sitä, että opetuksen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen keinoin tarkastellaan urheilun perimmäistä olemusta jasen yhteiskunnallisia kytkentöjä ja tätä kautta etsitään vastauksia myös urheilun eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Tämä lehden numerossa keskitytään yhden sellaisen liikuntamuodon tarkasteluun, jolla on poikkeukselliset mahdollisuudet ihmisen luovien voimien vapauttajana vieläpä ilman dopingia. Tiedekunta uskoo, että ongelmat ja niiden seuraukset tiedostamalla ja kehittämällä ja ohjaamalla urheilua tämän tiedon varassa urheilulla on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittäviä tehtäviä myös tulevaisuudessa." Referoin tuota tiedekunnan julkilausumaa siksi, että olen vakuuttunut siitä, että tämä tie on myös ainoa, jolla kansallisen "tahra" voidaan kääntää kansalliseksi eduksi. Tanssi puhukoon puolestaan. Kokouksessaan 20.3.2001 Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta totesi antamassaan julkilausumassa mm. Uskomme, että näin kertyvä tieteellinen tieto voidaan siirtää ammattikäytäntöön ja siten luoda kestävää perustaa ammattietiikalle. Pateettisesti voisi sanoa, että nyt jos koskaan on oikea hetki yrittää tervehdyttää huippu-urheilua sisältäpäin, kitkeä sieltä pois ne mätäpesäkkeet, jotka hetkessä voivat tuhota vielä elinvoimaisen ytimen. vuosikerta ISSN 0358-7010. Siitä puhe, mistä puute -keskustelu URHEILUETIIKASTA on alkamassa PAULI VUOLLE L ahden MM-hiihtojen onnettomien tapahtumien yhteydessä ja sen jälkeen on urheilun medikalisoitumista ryöpytetty urheiluhistoriamme laajimmassa mediajulkisuudessa. Ehkä tulevaisuudessa puhutaankin ajasta ennen ja jälkeen Salpausselän. Vippaskonstejakin saa käyttää, kunhan ei kärähdä, ja siihenhän sortuvat vain typerät ja tietämättömät. Tässä myllynpyörityksessä jokainen suomalainen on omalla tavallaan voinut nähdä ja kokea huippuurheilun raadollisuuden; nähnyt sen, että menestyksen tavoittelemiseksi urheilussa kaikki ne keinot, joita ei ole säännöissä kielletty ovat luvallisia. Tällainen ajatus sisältyy myös professori Lasse Kannaksen tässä lehdessä olevaan kirjoitukseen
Alkuperäisartikkeli 44 Mitä päättäjät ymmärtävät terveysliikunnalla?Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä . Oppimisilmapiiri on joustava, hyväksyvä ja antaa tilaa tanssijoiden luovuudelle. Koulumaailmassa monet naisliikunnanopettajat ja kansakoulunopettajat sovelsivat Gripenbergin vapaan tanssin harjoitteita ja ideoita tunneillaan. Maarit Ylänen 30 Yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen ja takaisin. näiden avulla, on koulukulttuuri ollut säilyttävää. Tanssitunnit tanssimuodosta riippumatta ovat dynaamisia tilanteita, kokonaisuuksia, jossa kaikki osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Kysymällä kolme kysymystä 15vuotiaalta voidaan professori Lars-Magnus Engströmin mukaan jokseenkin osuvasti ennustaa, harrastaako hän säännöl lisesti liikuntaa vielä nelikymppisenä. Pipsa Nieminen 8 Tanssitaide koulukulttuurin kuokkavieraana Ennen toista maailmansotaa suomalainen tanssitaidekasvatus painottui Maggie Gripenbergin kehittelemään rytmiikkaan ja liikuntataiteeseen. Koulukulttuurissa tanssitaidekasvatus on ollut pitkään kuokkavieraan roolissa. Päivi Pakkanen 12 Näkymätön tanssitaide Koulukelpoiseksi kesytetty tanssi. Aino Sarje 26 Ammattina ruumiinkokemusten tuottaminen. Teija Häyrynen 38 Mielihyväliikunta suostuttelee kehon liikkumaan. Kynnys aloittaa katkennut liikuntaharrastus voi olla todella korkea. Timo Ståhl, Lasse Kannas, Kerttu Perttilä 66 LTS -sivu LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 3. Siinä missä taidemaailma on hyväksynyt ulkomaiset uudet vaikutteet ja uudistanut käytäntöjään mm. Kuten Foucault toteaa, "sielu on ruumiin vankila" . Riikka Hännikäinen, Mirva Randelin 22 Koululaiset koreografeina. Vuosisatoja hioutuneessa tekniikassa on paljon hyödyllistä ja arvokasta annettavaa aikuisharrastajalle. Vaikka koulujen liikuntatuntien määrä on vähentynyt melkoisesti viime vuosikymmenen aikana, on tanssinopetus vahvistanut asemaansa. Mielihyväliikunnassa keho suostutellaan liikkumaan rauhallisin, hitain harjoittein. Teoreettisen ajattelun, älyn hallinnassa voi olla vaara, joka .saattaa koitua ruumiin vahingoksi. Aino Sarje 40 Liikunnan harrastaminen heijastaa kulttuurista pääomaa. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Pauli Vuolle 4 Liikunnanopettaja tanssinopettajana: Oma osaaminen heijastuu asenteisiin ja oppilaisiin. Kristiina Wuolio 42 Risto Telama: Psyykkiset tekijät painavat liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa Vanhempien liikuntaharrastus merkitsee lasten liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa enemmän kuin perheen sosiaalinen asema. Varsinainen vieraiden kulttuurien aines koululiikunnassa on ollut vähäistä, koska opetussuunnitelmat painottuvat länsimaisten urheilulajien opettamiseen. Myös vallitsevat kehoihanteet saattavat säikäyttää, sillä monessa liikuntalajissa vaaditaan hyvin toimintakykyistä ja vahvaa kehoa. Manana Siljamäki 34 Aikuisbalettia ensiaskeleista piruettiin Aikuisbaletissa tanssija liikkuu oman kehonsa ehdoilla . Ryhmän merkitys tanssin oppimisessa ei rajoitu pelkästään etnisiin tansseihin. Myös ruumiillinen oppiminen, ruumiin kokemuksellisuus on eräs tapa oppia, eikä se sulje pois teoreettista kokonaisvaltaista ajattelua. Liikunnanopiskelijoiden mielestä paritanssilla on monia positiivisia vaikutuksia ja paritanssin avulla voidaan oppia sosiaalisuutta ja tapoja. Taidetanssi nähdään keinona tarjota onnistumisen elämyksiä myös ei-urheilulliselle oppilaalle. Päivi Pakkanen 18 Liikunnanopiskelija arvostaa ajan seuraamista tanssiopinnoissa. Luova tanssi tarjoaa kokemuksellisen vaihtoehdon perinteisten liikuntamuotojen rinnalle.Tanssityöpajoissa harjaannutaan vaihtoehtojen tunnistamiseen, niistä valitsemiseen ja työn johdonmukaiseen kehittelyyn. Keho on jumissa ja kiloja on liikaa. Tanssin asemaa vahvistavat varsinkin yläasteiden ja lukioiden valinnaiset kurssit
Vastaavasti liikuntaharrastusten kohdalla näyttää olevan niin, että henkilökohtaiset onnistumisen tai epäonnistumisen kokemukset ovat yhteydessä siihen, onko henkilö halukas jatkamaan harrastustaan tai lopettamaan tai vaihtamaan sen johonkin toiseen liikuntamuotoon (Roberts & Duda, 1984). Vastaavasti tanssista motivoitunut opiskelija voi halutessaan valita kolmannen vuoden aikana sekä opetusharjoittelutunteja sisältävän tanssikurssin (iiikeopin ja liikuntadidaktiikan syventävän kurssin tanssista, yhteensä 40 tuntia) että uuden, niin kutsutun "koulu ja tanssi" kurssin, jonka aikana kerrataan ja laajennetaan omia taitoja aikaisemmin opituista ja osittain uusistakin tanssin alueista (26 tuntia). hite (1959) ja monet tutkijat hänen jälkeensä ovat toden neet, että suoritusmotivaatio suuntaa yksilöitä toimimaan niillä alueilla, joilla he tuntevat olevansa päteviä. Aikaansa seuraava liikunnanopettaja tuntee varmasti tarvetta kouluttaa itseään jatkuvasti sekä uusien että aikaisemmin oppimiensa tanssimuotojen osalta ehkä enemmän kuin monien muiden liikuntalajien kohdalla. vuotena yhteensä 60 tuntia). Koulun tanssinopetuksen sisältö ja laajuus riippuu paljon liikunnanopettajien motivaatiosta ja asenteista. Opettajan pätevyyden kokemuksiin voidaan vaikuttaa opettajakoulutuksella. Tanssin asemaa vahvistavat varsinkin yläasteiden ja lukioiden valinnaiset kurssit. Hyvin hallitun asian opettaminen koetaan myös miellyttävämmäksi kuin itselle epävarmojen sisältö-alueiden opettaminen. ja 2. Tuntimäärien vähäisyyden vuoksi kunkin alueen opetukseen voidaan käyttää vain muutama tunti. Näin ollen opiskelija, joille lähes kaikki tanssimuodot ovat uusia, saa vain kokeilla kyseisiä tanssimuotoja. Pari vuotta sitten lisätty valinnaisuus mahdollistaa jopa sen, että halutessaan opiskelija voi lopettaa kaikki tanssiin liittyvät opinnot jo toisen kurssin jälkeen (1. TEKSTI: PIPSA NIEMINEN Vaikka koulujen liikuntatuntien määrä on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, on tanssinopetus vahvistanut asemaansa. Toisaalta oppilaiden kiinnostus ja motivaatio kannustavat opettajaa työssään ja toisaalta opettajan innostus tarttuu helposti oppilaisiin.Joka tapauksessa hyvän opettajan tulisi tarjota oppilailleen mahdollisimman monipuolisia liikuntakokemuksia eli opettaa myös itselleen vähemmän vahvoja liikuntamuotoja. Uusia tanssimuotoja syntyy kaiken aikaa ja nuoriso on usein trenditietoisempaa kuin opettajansa. Näin ollen rytmiikka ja tanssitunteja sisältyy niin kutsuttuun "pakolliseen" opetukseen kahden kolmen vuoden aikana 60 126 tuntia. Näin voidaan myös olettaa, että opettajat opettavat mieluiten niitä asioita, jotka he tuntevat hallitsevansa hyvin. Tanssinopetus liikunnanopettajakoulutuksessa valinnaiset kurssit perusvalmiuksia täydentämään Liikunnanopettajakoulutukseen kuuluva rytmiikkaja tanssikurssit sisältävät nykyisin varsinaisen musiikin 6 LIIKUNTA & TIEDE 3-2/2001 rakenteisiin ja liikkeen rytmiin paneutuvan rytmiikkakurssin lisäksi tavallisimmat lavatanssit, vanhat tanssit, kansantanssit, ilmaisuliikunnan, hip hopin, koulujazzin, afron ja salsan. Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että tämän päivän opit eivät tunnu riittäviltä enää viiden tai kymmenen vuoden päästä. Pätevyyden kokeminen on myös erittäin tärkeätä tekemisestä nauttimisen kannalta (Ommundsen & Vaglum, 1991; Weiss, 1987). Koulujen tanssinopetus liikunnanopettaja, koettu pätevyys ja asenteet Koulujen tanssinopetusta ei ole juurikaan kartoitettu.. Liikunnanopettajakoulutuksessa tanssipedagogiikkaan erikoistuva opiskelija on edelleen lähes poikkeuksetta nainen. Näin ollen edellä mainitut toteamukset antavat melkoisia haasteita liikunnanopettajakoulutukselle
Selvästi näiden tanssimuotojen jälkeen jäivät nuorisotanssit kuten hip hop / street dance, ilmaisuliikunta ja kansantanssi. Kuitenkin joitakin muutosehdotuksia esitettiin. Samoin tanssin opetustaidot arvioitiin yleisimmin hyväksi tai erinomaiseksi (68%). Kuten prosenttiluvutkin kertovat, osa opettajista työskenteli useammalla kouluasteella samanaikaisesti. Tutkimuksessa kysyin liikunnanopettajien taitoja ja asenteita tanssia kohtaan ja kartoitin opettajien mielipiteitä tanssin asemasta koulussa ja liikunnanopettajakoulutuksessa. Samoin naisopettajat kokivat oppilaittensa asennoituvan tanssia kohtaan positiivisemmin kuin miesopettajat poikien. Vain erittäin harva opettaja piti tanssia ei-tärkeänä. Päinvastaisiakin kommentteja esitettiin. Miesopettajat toivoivat jatkokoulutusta nimenomaan paritansseissa vaikka pitivätkin sitä vahvimpana osaamisalueenaan. Tästä huolimatta suurin osa opettajista (75%) koki, että henkilökohtaiset taidot tanssissa olivat vähintään hyvät tai jopa erinomaiset. Vanhat tanssit ja rytmiikka koettiin myös erittäin tärkeiksi tanssin osa-alueiksi. tia opettajista ilmoitti vahvimmaksi taitoalueekseen palloilun. Lähes kolmannes opettajista toivoi lisää opetustunteja niin nuorisotanssiin, paritansseihin kuin vanhoihin tansseihin. Naisopettajat taas halusivat jatkokoulutusta myös modernissa tanssissa, jazz tanssissa sekä nuorisotanssissa. Tältä alueelta toivottiin myös jatkokoulutusta. Yleisesti ottaen 40 prosenttia opettajista piti tanssia tärkeänä tai erittäin tärkeänä koululiikunnan osa-alueena. Rytmiikkaa ja tanssia piti vahvimpana osaamisalueenaan ainoastaan 13 prosenttia opettajista. Samoin toivottiin lisää yleistä tanssin opettamiseen ja oppilaiden motivoimiseen liittyvää tietoutta. Kolmasosa arvioi opetustaitonsa heikoiksi Lähes 40 prosenttia opettajista ilmoitti vahvimmaksi taitoalueekseen palloilun. Samoin halusin selvittää miten miesja naisopettajien tanssiin liittyvät mielipiteet ja arvioit omista taidoista eroavat toisistaan. Hännänhuippuna olivat jazz tanssi ja moderni tanssi. Paritansseja ja vanhoja tansseja arvioitaessa naisja miesopettajien arviot eivät eronneet toisistaan, mutta kaikkia muita tanssimuotoja naisopettajat pitivät tärkeämpinä kuin miesopettajat. Olikin mielenkiintoista huomata, että opettajan oma asenne tanssiin heijasti heidän käsitystään oppilaiden tanssiasenteista. Kun opettajia pyydettiin arvioimaan opetustaitojaan tarkemmin eri tanssimuodoissa, erosivat miesja naisopettajien arviot suuresti toisistaan kaikkien muiden tanssin osa-alueiden paitsi paritanssien (lavatanssit) osalta. Tosin afro ja street dance kursseja tarjottiin jo tällöin tanssipedagogiikan erikoistumisopinnoissa, jotka ovat avoimia kaikille liikuntapedagogiikan pääaine-opiskelijoille. Rytmiikkaa ja tanssia piti vahvimpana osaamisalueenaan ainoastaan 13 prosenttia Yleisesti ottaen opettajat olivat melopettajista. Yleisesti ottaen tanssin eri osa-alueiden tärkeysjärjestys oli samanlainen niin liikunnanopettajakoulutuksessa kuin koululiikunnassakin. Tästä syystä päätin selvittää tanssinopetuksen tilannetta kouluissa opettajien näkökulmasta tarkasteltuna. Kyselyyn vastanneista 180 opettajasta 80 prosenttia toimi liikunnanopettajana. Naisopettajista enemmistö arvioi opetustaitonsa vähintään hyväksi paritansseissa, rytmiikassa, kansantansseissa ja nuorisotansseissa . Noin kaksi kolmasosaa toimi opettajana yläasteella, 50 prosenttia lukiossa ja 13 prosenttia opetti liikuntaa myös ala-asteella. Vastaajilla oli keskimäärin kuuden vuoden opettajakokemus takanaan. Kyselyn vastausprosentti oli erittäin korkea. Tanssin tärkeyttä koululiikunnassa perusteltiin seuraavilla seikoilla: • tanssi mahdollistaa tyttöjen ja poikien välisen kontaktin • tanssi kehittää koordinaatiota • tanssi opettaa sosiaalisia taitoja • tanssi on monipuolista liikuntaa • tanssi on hyvä tapakasvatuksen väline • tanssi on hyvä kulttuurin säilyttämisen keino Osa opettajista mainitsi myös, että tanssin avulla on helppo motivoida oppilaita liikkumaan. Odotetusti naisopettajilla oli positiivisempi asenne tanssiin kuin miesopettajilla. Tutkimukseen osallistuvien opettajien opiskeluaikana ei tanssinopetuksen pakollisiin kursseihin sisältynyt esimerkiksi afroa, salsaa tai hip hopia / street dancea. Enemmistö miesopettajista koki osaavansa opettaa hyvin paritansseja. Osa miesopettajista oli sitä mieltä, että pojilla on negatiivinen asenne tanssiin ja heitä on vaikea motivoida tanssimaan. Samoin puolet heistä koki hallitsevansa rytmiikan opettamisen, mutta kansantanssissa, nuorison muotitansseissa (hip hop / street dance) , ilmaisuliikunnassa ja modernissa tanssissa miesopettajat kokivat opetustaitonsa hyvin heikoiksi. Mitä positiivisempi opettajan oma asenne oli tanssia kohtaan, sitä positiivisempana opettaja koki oppilaiden asenteen tanssiin. Kuitenkin kolmasosa opettajista arvioi omat opetustaitonsa heikoiksi tanssin alueella. ko tyytyväisiä liikunnanopettajakoulutuksen sisältämään tanssinopetukseen. Naisopettajat pitivät henkilökohtaisia tanssitaitojaan jonkin verran parempina kuin miesopettajat. Toisaalta tietenkin myös oppilaiden negatiivinen asenne vaikuttaa opettajien asenteeseen eli vallitsee niin sanottu negatiivinen kehä "kun kerran sinä et, niin en sitten minäkään; ja kun kerran en minäkään niin et sitten sinäkään" Opettajien asenne tanssiin oli yhteydessä myös opettajien kokemaan henkilökohtaiseen taitoon ja opetustaitoon tanssissa siten, että mitä positiivisempi asenne sitä paremmaksi koettiin omat taidot. Muissa tehtävissä olevista osa työskenteli luokanopettajina, rehtoreina tai oli äitiyslomalla. Lähes 4 O pro se n tParitanssit tärkein tanssimuoto Liikunnanopettajat pitivät tärkeimpänä tanssimuotona paritansseja. Yli 80 prosenttia opettajista palautti kyselylomakkeen. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 7. Keväällä 1999 suoritettiin kysely vuosina 1991 , 1992, 1995 ja 1996 valmistuneille liikunnanopettajille. Yllättävää kuitenkin oli, että kysyttäessä yleisesti opettajien omia arvioita tanssin opetustaidoista, miesten ja naisten arvioissa ei ollut eroja
Behavioral lssues. Jazztanssi ja varsinkin moderni tanssi eivät varsinaisesti sisälly perusopintoihin vaan niiden opiskelu on mahdollista tanssipedagogiikan erikoistumisopintojen yhteydessä. Self-esteem and achievement in children's sport and physical activity. Psychological Review, 66, 297-333.. Samoin he muita useammin mainitsivat tanssin myös luovuuden ja itseilmaisun välineenä, kun muut opettajat perustelivat tanssin tärkeyttä ennen kaikkea sosiaalisten taitojen ja koordinaation kehittäjänä. Roberts, G, C. ln D. Sosiaalisen paritanssin opetus näyttääkin olevan melko vahvassa asemassa nykykouluissa. W. Nykypäivän nuorisotanssit, ilmaisuliikunta ja kansantanssikin jäivät selvästi taka-alalle. White, R. Tanssinopettajan ammattiin valmistuu opettajia teatterikorkeakoulun pedagogilinjan lisäksi myös useammasta ammattikorkeakoulusta. Suomessa lähinnä tanssinopettajien keskuudessa on käyty keskustelua siitä, kenen vastuulla koulujen tanssinopetuksen tulisi olla. Ainoastaan 10 prosenttia halusi tanssin omaksi oppiaineekseen, jota opettaisi joko liikunnanopettaja niin halutessaan tai ulkopuolinen tanssinopettaja. Weiss, M. Gould & M. & Duda, J. Ne opettajat, jotka olivat suorittaneet vähintään viisi opintoviikkoa tanssipedagogiikan erikoistumisopintoja, pitivät tanssia tärkeämpänä osana koulujen liikuntaa ja heidän tanssiasenteensa olivat positiivisempi kuin muiden liikunnanopettajien. Journal of Sport Psychology 6, 312-324. Samoin toivottiin lisää tanssin opettamiseen ja oppilaiden motivoimiseen liittyvää tietoutta. Lähes kolmannes opettajista toivoi lisää opetustunteja niin nuorisotanssiin, paritansseihin kuin vanhoihin tansseihinkin. Tutkimukseen osallistuvien liikunnanopettajien enemmistö oli sitä mieltä, että tanssille ei tule tarjota mitään erityisasemaa koulussa vaan se on yksi liikunnan osa-alue tasavertaisena muiden alueiden kanssa. Kysymys on taidepoliittinen, koulutuspoliittinen ja myös työvoimapoliittinen. (1991). 8 LIIKUNTA& TIEDE2/2001 Tanssiko omaksi oppiaineeksi. PIPSA NIEMINEN, LitT, tanssin lehtori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto email: pipsa@pallo.jyu.fi puh: 014260 2108 Lähteet Ommundsen, V. (1959). L. Soccer competition anxiety and enjoyment in young boy players. Voi 2. Yhteenvetona näyttää siltä, että tanssin perusopetus (pakolliset kurssit) liikunnanopettajakoulutuksessa ainakin 5-15 vuotta sitten antoi vahvan kuvan ja osaamisen kokemuksen tanssista nimenomaan paritanssien sekä rytmiikan osalta. Merkittävää on myöskin muistaa, että tanssipedagogiikan opiskelija on lähes poikkeuksetta nainen. Motivation in sport: The mediating role of perceived ability. (1984). Tanssin asema taidepainotteisena ilmaisumuotona jää kuitenkin erittäin heikoksi niissä kouluissa, joissa tanssinopetuksesta vastaava liikunnanopettaja ei ole suorittanut lainkaan tanssipedagogiikan erikoistumisopintoja. Tanssiin erikoistuneet liikunnanopettajat kokivat omat henkilökohtaiset taitonsa ja opetustaitonsa paremmiksi kuin muut opettajat. Tanssipedagogiikka laajentaa kuvaa tanssista Tanssipedagogiikkaan erikoistuminen laajentaa liikunnanopettajien näkemystä tanssista. The influence of perceived competence and significant others' emotional involvement. On luonnollista, että nämä ammattitaitoiset opettajat toivovat tanssia omaksi oppiaineekseen kouluihin; oppiaineeksi, jota he itse haluaisivat opettaa. Champaign, IL: Human Kinetics, 87-119. & Vaglum, P. (1987). Weiss (Eds.), Advances in pediatric sport science. International Journal of Sport Psychology, 22, 35-49. R. Miesopiskelijat valitsevat erittäin harvoin tanssipedagogiikkaan kuuluvia erikoistumiskursseja paritanssia ja musiikkikursseja lukuun ottamatta. Viidennes naisopettajista toivoi kuitenkin koulun tarjoavan vapaasti valittavia kursseja tanssista, jotta oppilailla olisi mahdollisuus opiskella tanssia laajemminkin. R. Motivation reconsidered: The concept of competence
kansantansseja vaan teki tuntisarjat itse.Opettajien ja oppilaiden välinen suhde oli kunnioittavan etäinen. Liike-estetiikka oli korostuneen "kaunista" ja "plastista". Sitten tunti jatkui rytmiikkaharjoituksilla, lyhyillä liikesarjoilla keskellä lattiaa ja improvisaatiotehtävillä. Maggie teki näytäntöjen koreografiat, säesti joitakin esityksiä itse pianolla, suunnitteli vaatteet ja värjäsi kankaat. Tunneilla kävi naisvoimistelijoita, klassisen baletin tanssijoita, liikunnanopettajia ja kasvatusalan ammattilaisia. Koulumaailmassa Gripenbergin oppilaina olleet liikunnanopettajat sovelsivat vapaan tanssin harjoitteita ja ideoita tunneillaan. Kehonasentoa Gripenberg korjasi ennen itse esiintymistilannetta sanomalla "rinta ylös" . Kaikki olivat naisia, paitsi yksityisoppilaina oli joitakin miehiä.' Gripenbergin tunnit alkoivat klassisen baletin omaisilla liikeharjoituksilla, jotka suoritettiin pehmeillä tossuilla ja balettitangon ääressä. Lange) , ja Yhdysvalloissa Q.Dewey). Dalcrozen koulussa Keski-Euroopassa, painottuivat nämä improvisaatioharjoitukset musiikin käsitteiden ja rakenteiden oppimiseen. Gripenberg ei käyttänyt tunneilla valmiita tansseja esim. Lichtwark ja K. TANSSITAIDE KOULUKULTTUURIN KUOKKA VIERAANA Liikkeitä suomalaisen tanssitaidekasvatuksen historiasta 1900-1992 TEKSTI: PÄIVI PAKKANEN Ennen toista maailmansotaa suomalainen tanssitaidekasvatus painottui Maggie Gripenbergin kehittelemään rytmiikkaan ja liikuntataiteeseen. Y. 1982, 96-97). Margaret H'Doublerin teos " Dance and its place LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 9. taidekasvatusliike, joka vahvistuil800-luvun lopulla Englannissa Q.Ruskinja W.Morris), Venäjällä (L.Tolstoi), Saksassa Q.Langbehn, A. uomen tanssitaide oli vielä hyvin amatöörimaista 1900-luvun alussa. Dalcrozea voidaan pitää vuosisadan alun Euroopan taidekasvatuksen merkkihenkilönä musiikin alalla (Partsch-Bergsohn 1994, 7; Wiklund 1929,12-20)' Maggie Gripenbergin soolonäytäntö vuonna 1911 sai positiivisen vastaanoton ja hänen tunneilleen tultiin myös kauempaa Helsingin ulkopuolelta. Erityisesti kirjan esittämä idea rytmin ja tunteen keskeisestä asemasta taiteessa oli suosittu. (Hirn S. Oppilaiden mielestä opittiin " kaunista liikuntaa" . Esiintyvinä tanssitaitelijoina toimivat mm. Helsingin yliopiston estetiikan professori Yrjö Hirn oli vuosisatamme alun luetuimpia taidekasvatuksen teoreetikkoja teoksellaan "The Origins of the Art" (1900). Saksalaisen varhaismodernin tanssin suuntauksen samanaikaisena ilmiönä oli myös ns. Gripenbergin oppilaille tekemät koreografiat kevätnäytöksiin olivat isoja julkisia tilaisuuksia Sibelius Akatemian juhlasalissa. Suomessa vuosisadan alun taidekasvatusliike rajoittui kuvaamataiteisiin ja ilmeisesti Helsingin yliopiston akateemisiin piireihin (ks. 1905, 547-563). Koska Gripenberg oli opiskellut musiikkipedagogi J. Iisalo 1989; Ruin W. Koulukulttuurissa tanssitaidekasvastus on ollut pitkään kuokkavieraan roolissa. Hirnin vaikutus näkyy amerikkalaisten tanssitaidekasvatusta käsittelevissä kirjoissa esim. Aikuista kunnioitettiin eikä uskallettu ehdottaa omia näkemyksiä varsinkaan, kun niitä ei kysytty. Bertha Corander, Hilma Uiman, Toivo Niskanen ja Maggie Gripenberg,jonka työn vaikutukset olivat tärkeitä yleissivistävän koulun tanssitaidekasvatuksen kannalta. Gripenbergin Sibelius Akatemiassa antaman rytmiikkaja liikuntataiteen opetuksen kautta levisi Suomessa improvisaation käyttö naisten omistamien yksityisten tanssija liikuntakoulujen työmuotoihin sekä jonkun verran yleissivistävään kouluun
Dewey (Päivänsalo emt. (Päivänsalo P. Tutkimustani varten käynnistettiin 4-vuotinen tanssiluokka peruskoulun ala-asteella pääkaupunkiseudulla 1988-1992. 33). ja koulutus" -lehdessä vuonna 1929 varoitettiin rytmillisen voimistelun, henkilökohtaisten ilmaisuliikkeiden olevan sielutonta voimistelua, joka läheltä katsottuna vaikuttaa teennäiseltä. 6 Lehdissä Nya Pressen ja Nutid kuvailtiin paitsi naisten uutta tanssikulttuuria myös KeskiEuroopassa suosittua ruumiinkulttuuri -liikettä, naisasialiikettä ja Ellen Keyn julistamaa lasten vuosisata -aatetta.' Myös voimisteluliiton julkaisemassa Kisakentässä seurattiin tarkasti uuden modernin tanssin eli ns. Käytännön opetustyöni periaatteita oli mm. Rosenqvist esittelee useita uusia saksalaisia tanssija liikuntakouluja sekä Englannista Margaret Morriksen. Tosin Hollo päätyy yllättävään tulokseen, että lapsuus ei ole kuvitteluikä, vaan oikeammin kuvittelun puutteen ikäkausi. Kuitenkin akateemisessa "Kasvatus Tanssipedagogi oman työnsä tutkijana TEKSTI: PÄIVI PAKKANEN: T utkimukseni alkoi kahdesta mieltäni askarruttavasta kysymyksestä. Tanssiluokkakokeilun tavoitteena oli luoda oppilaille mahdollisuus kokea keho ja liike tanssitaiteellisen luovuuden lähtökohtina. Aineistoina olen käyttänyt tanssitaiteilijoiden ja liikunnanopettajien elämänhistoriahaastatteluja, TV-taltiointeja ja kirjallisia dokumentteja. 1 Tanssiluokkakokeiluni juuret olivat neljässä maaperässä ja niissä tapahtuneissa muutoksissa 80-luvun puolessa välissä. Tutkimukseni on eklektistinen ja eri tutkimusalueita yhdistävä. Tanssiluokkatoiminnan kanssa samanaikaisesti alkoi historiallisen osuuden suorittaminen, joka jatkui vielä opetuskokeilun jälkeen. Muutos voidaan nimetä postmodernin vahvis10 LIIKUNTA & TIEDE 212001 tumiseksi modernin rinnalle. 1986, 114-11 7). Hollo ja J. Johtopäätöksiin on edetty hyödyntäen aineisto-, metodija monialaisuustriangulaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että tanssitaidekasvatusta tarkastellaan kasvatuspsykologian, tanssinopetuksen ja -historian, nuorisokulttuurin ja tanssianalyysin näkökulmista.. Toinen kysymys oli miksi tanssitaide puuttuu virallisesti suomalaisesta yleissivistävästä koulusta . liikkeen monipuolisuus (myöhemmin nimitän tätä liikkeen kerrostuneisuudeksi), tanssijan-koreografin-katsojan-opettajan rooleissa toimiminen ja erilaisten työmuotojen käyttö, jolloin oppilaat saivat tilaisuuden imitointiin, demonstrointiin, improvisointiin jne.' Aineiston keräsin kyselyjen, tuntivideointien, havainnoinnin ja kuuden oppilaan loppuhaastattelun avulla. 1994, 25, 33). Ensimmäinen liittyi nuorten tanssioppilaiden tanssikäsityksiin, kokemuksiin ja merkityksiin. Kvalitatiivinen tutkimukseni on nelivuotinen opetuskokeilun seuranta (toiminta tutkimuksen ja fenomenografian piirteitä), johon liittyy suomalaisen tanssi taidekasvatuksen historiallinen osuus (elämänhistoria ja tanssianalyysi). Tärkein maaperä oli suomalainen tanssitaidemaailma ja tanssitaiteilijoiden toimiminen myös opettajina, jolloin uudet taiteelliset työskentelytavat vakiintuivat opetus tilanteeseen. (Alter j.B. in education" (1925). Rosenqvist päätyy lopulta suosittamaan, että koulujen " kolmen viikkotunnin ohessa voinee ajatella mahdolliseksi omistaa sille ( rytmilliselle voimistelulle) ainakin muutamia minuutteja viikossa." Liikunnan pääasiallinen opetusmenetelmä oli "komentaminen" ja armeijan äkseerausta muistuttava toimintatavat. Artikkelin kirjoittaja A.R. Se eroaa jyrkästi kaikista hempeämielisistä' plastillisesta liikehtimisestä', uusista kouluista, jotka tanssitaiteen, kuten muittenkin taiteitten alalla, ovat ohimeneviä, sairaalloisia ilmiöitä. Tarkasteluajanjaksoksi olen valinnut 1960-1992, mutta saksalaisen modernin tanssin vaikutuksia pohditaan johdannon omaisesti jo 1900-luvun alusta. Tutkimusmateriaalin analyysi on ollut aineistoja kontekstilähtöistä, jossa tanssittuja kokemuksia konstruoidaan usean lukukerran ja tematisoinnin jälkeen. Laadullisen tutkimuksen vahvistuminen tiedeyhteisössä tuki ajatusta, että opettaja voi tutkia pedagogista toimintaa ja tilanteita oppilaiden kanssa ja kautta.' Neljännen kasvualustan loi opiskeluni Lontoossa Laban Centressä, joka oli vuosina 1986-1988 osa Goldsmiths'Collegea Lontoon yliopistossa. Todistus siitä, että niiden menestys, senkin vertainen mikä niillä on, perustuu hyvin heikolle pohjalle, on se, ettei yksikään miestanssija ole tyytynyt plastilliseen tekSuomessa professori Yrjö Hirn ja hänen vaimonsa Karin Hirn kirjoittivat päivälehtiartikkeleissaan Isadora Duncanista. Juho Hollon väitöstyö "Mielikuvitus ja sen kasvattaminen" (1918) toi osaltaan aikalaisten tietoisuuteen mielikuvituksen , toiminnallisuuden, orgaanisen ja dynaamisuuden kasvatusihanteet eli Deweyn progressiivisen pedagogiikan periaatteet. 132; Alter emt. Taidekasvatusliikkeen yhteisenä lähteenä on ollut ranskalaisen intuitiofilosofin H.Bergsonin kirjoitukset, joista erityisesti olivat kiinnostuneet J. vapaan tanssin virtauksia.• Koulumaailmassa Gripenbergin oppilaina olleet naisliikunnanopettajat ja kansakoulunopettajat sovelsivat Gripenbergin vapaan tanssin harjoitteitaja ideoita omille tunneilleen. Oppilaiden kanssa jakamani kokemukset ovat osa suomalaisen tanssitaidekasvatuksen historiaa, joka koostuu monien ihmisten tanssikokemuksista. Ehkä tähän ilmapiiriin sopi taidemaailmasta sittenkin parhaiten klassinen baletti, jonka puolesta Armas Rajala kirjoittaa Työväen urheilulehdessä artikkelissaan "Urheilijat ja tanssitaide" vuonna 1925 : " Olen tässä maininnut klassillisen (baletti) koulun juuri sen tähden, että se vaatii voimaa ja systemaattista työtä kuten voimistelukin. Toinen konteksti oli koulukulttuuri, sen kasvatusilmapiirin avautuminen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelma työn alkaminen. Halusin ymmärtää, mitä tanssitaidekasvatus oli ollut ennen omaa kokeiluani ja minkälaisiin traditioihin tanssiluokkalaisten tanssitut kokemukset liittyivät
aikuisen auktoriteetti ei ole itsestään selvyys • Kotikasvatus valtaväylänä psykologinen moraliteetti, jossa painotetaan lapsen yksilöllisyyttä, aktiivista leikkiä ja toimintaa, positiivista kannustusta psykologisista teorioista käytössä ovat psykodynaamiset, normatiivis-maturatiiviset-, kognitiivisetja humanistiset teoriat vanhempien tiukka kurinpito on höltynyt !ehtiviksi katsotuista liikejärjestelmistä. Gripenbergin voitto Brysselin kansainvälisissä koreografiakilpailuissa vuonna 1939 toi lisää taiteellista painavuutta vapaalle tanssille.Vapaan tanssin ja klassisen baletin edustajien välejä voi kuvata kilpailullisiksi. Riitti, että pystyi vain ilmaisemaan. Witkin 1989). Labanin vapaa tanssi termi viittasi tanssitaiteen omaan identiteettiin taidemaailmassa eikä vapauteen kehotyöskentelystä, liikkeen nyanssien tutkimisesta ja taidoista. Arvelo ja Räsänen (1987,1011, 32-33) toteavatkin, että koko termin pesiytyminen suomalaiseen taidesanastoon oli ikävä tapaturma. jäikö taidekasvatusliike tanssin kohdalta estetiikan tutkijoiden väliseksi kirjoitteluksi . Tällä he tarkoittavat sitä väärinkäsitystä, että taideteos voisi milloinkaan olla "vapaa", sillä se noudattaa viimeistään ainakin omia sisäisiä lakejaan, vaikka lait vaihtelisivat teoksesta toiseen miten yllättävästi tahansa. Tarkoittiko "vapaa tanssi" Suomessa sitä, ettei tarvittu kehon hallintaa ja tekniikkaa. • Kotija koulukasvatus {Tähtinen, Rinne) lääketieteellinen lähestymistapa edellytti huolellista perushoitoa kellonaikojen mukaisesti, behaviorismi ja psykoanalyysi edustivat erisuuntaisia kasvatuskäytäntöjä Kansakoulun opetussuunnitelman (1946/1952) persoonallisuuden kokonaisnäkemystä leimaa atomistisuus ja dualismi, jonka pohjalta oppilaat jaettiin lahjakkaisiin ja heikkolahjaisiin, persoonallisuus lohkottiin teoreettiseen ja käytännölliseen lahjakkuuteen, jota konkretisoi rinnakkaiskoulusysteemi Kasvatusilmapiiri 1960-70 luvuilla • Taidekasvatus taidekasvatuksessa ei puhuta tanssista (1966) ja tanssi liitetään tyttöjen liikuntaan (1974) tanssitaide esillä Kulttuurityöntekijäin julkaisemissa Kulttuurivihoissa tanssin Pohjoismainen seminaari Hanasaaressa 1977 luovuutta ja esteettistä kasvatusta käsitteleviä tutkimuksia sekä tanssin pro gradu -töitä • Koulukulttuuri Peruskoulun opetussuunnitelmassa 1970 puhutaan esteettisestä kasvatuksesta. niikkaan, vaan kaikki he harrastavat klassillista tekniikkaa, jolla on monivuotiset traditsioonit". Ne suomalaiset tanssijat, jotka tanssivat pidempään keski-eurooppalaisissa moderni tanssin ryhmissä, tutustuivat Labanin, Wigmanin ja Joossin edustamiin suuntauksiin. (Partsch-Bergshon emt, 14-15; ks. Suomalaisten omaksuma "vapaa" käsite tarkoitti vapautumista aikaisemmin syntyneistä ja kahKasvatusilmapiiri ennen sotia: • Koulukulttuuri {Rinne 1985, Kivinen 1988) kristillinen arvomaailma " Maalaiskansakoulun opetussuunnitelmassa" mainitaan liikunta, kuvaamataito ja musiikki, muttei tanssia idealistinen persoonallisuuskäsitys: ruumis alistetaan hengelle opettajilla auktoriteettiasema, ruumiillinen rangaistus käytössä • Kotikasvatus {Tähtinen 1992) uskonnollinen-, moraalinen-, siveysja kuuliaisuuskasvatus lääketieteellisen tiedon mukainen mekanistinen hoito ja päivärytmin määräytyminen kellonaikojen mukaan vanhemmilla auktoriteettiasema, ruumiillinen rangaistus tavallista Kasvatusilmapiiri 1940-S0-luvuilla • Taidekasvatusliike {Huuhtanen 1984) oliko tanssitaiteilijoilla ja -opettajilla tiedostettua suhdetta taidekasvatusliikkeeseen. Koulujen opetusohjelman rikastaminen ei kiinnostanut klassisen baletin edustajia. On, sillä kyseessä on muoti, joka perustuu alhaiselle kehityskannalle olevan rodun (neekerien) sukupuolista kiihotusta realistisesti palvelevaan tanssiin, jonka sävelmäin rytmi ja soitinten kokoomus, amerikkalaisten "säveltäjäin" aikaansaannoksina, on sekin terveen luonnon vastaista" (Kisakenttä 1944, 42-43). LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 11. Dalcrozen Hellerau-Luxenburgin koulussa toimivat opettajina suomalaiset tanssijat Annsi Bergh, Marianne Pontan, Irja Hagfors ja Mary Hougberg (Kisakenttä 1984). Makkonen 1990,1). Tärkeinä tanssitaiteellisina vaikuttimina oli ulkomaalaisten esiintymiset Helsingissä : lsadora Duncanin vuonna 1908 (Huvudstadsbaldet 11.2.1908), Mary Wigmanin näytös vuonna 1926 (Kisakenttä 1926, 233234) ja KurtJoossin tanssiteatterin vierailu vuonna 1937 (Valvoja 1937, 104106) . Vapaa tanssi Gripenberg, jonka tanssivaikutteet alunperin liittyivät Duncanin plastiseen tanssiin (vapaa ja luonnollinen liike) ja Dalcrozen rytmiikkaan 9 , kutsui omaa tanssiaan vapaaksi tanssiksi (Gripenbergin muistelmat 1951; ks. Tanssia ei mainita omana taidealueenaan . Tämä merkitys liittyi Labanin kehittelemään liikekuoroon, johon jokainen harrastelija sai osallistua ilman edeltäviä tanssiopintoja. Ulkomaiset tanssivaikutteet ja kristinuskon käsitys tanssista syntinä antoivat aiheen suojella nuoria välillä hyvin rasistisikin perustein : " Onko jazz-tanssista ja swingistä vaaraa. Vaikuttaakin siltä, että Labanin termin "vapaa tanssi" käyttöön ottaminen ei perustunut siihen, että suomalaiset tanssitaiteilijat olisivat tunteneet Labanin opetusta ja toimintaa tarkasti. Sen sijaan puhutaan ilmaisevasta liikunnasta. Vuonna 1945 jaettiin Suomen tanssitaiteilijainliitto balettijaostoon ja vapaan tanssin jaostoon. Ammattitanssijoilta Laban edellytti tiukkaa harjoittelua ja oman kehon tuntemista. Klassisen baletin vaikutus yleissivistävän koulun taidekasvatukseen on ilmeisesti ollut erittäin vähäinen. (s.206--207) Tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta vaativaa kasvatusilmapiiriä vasten on helppoa ymmärtää, että Maggie Gripenbergin lapsia ja heidän tanssi-ideoitaan arvostava vapaan tanssin opetus oli lapsille ja nuorille uutta. Maggie Gripenberg luo tanssitaidekasvatuksen perustan Ennen toista maailmansotaa suomalainen tanssitaidekasvatus painottui Maggie Gripenbergin kehittelemään rytmiikkaan ja liikuntataiteeseen
Tärkeää on myös huomata, että valtion taidehallinnossa perustettiin seitsemän taidetoimikuntaa 1960 -luvun lopulla (kirjallisuus, teatteri, musiikki, kuvataide, arkkitehtuuri, valokuva ja taideteollisuus). Taistelun kuumimmassa vaiheessa piti turvautua peräti arkkipiispan apuun. "ilmaisu liikunnalla" tai "luovalla liikunnalla" ollut oma pieni osuutensa aina 20-luvulta lähtien. Tanssi -sanan käyttäminen oli vaikeaa ja sen tilalla käytettiin termejä luova liikunta, taideliikunta, luova liike jne. Sairaalloisuudella saatettiin myös tarkoittaa tanssimaailman hyväksyvää suhtautumista ei-heteroihin. Myöskin ajankohdan yleisen sukupuolimoraalin vastaista oli se, että yksityisten liikuntakoulujen omistajat olivat naisia ja yksityisyrittäjiä sekä vielä esiintyviä taiteilijoita. Näin naiset raivasivat tilaa paitsi itselleen myös lapsille toteuttaa omaa "luonnollista" olemassaoloaan, joka on erilaista kuin aikuisen miehen. Luterilaisen kirkon tiukat lahkosuuntaukset ovat tuominneet tanssin, myös taidetanssin, synnilliseksi: " Varsinainen mylläkkä nousi v. Suomalaiset lehdet, jotka kirjoittivat Duncanista, esittivät samoissa lehtinumeroissa Ellen Keyn julistusta lasten vuosisadasta. Samalla kun tanssia yritettiin kesyttää koulukelpoiseksi harhaan johtavien nimityksien avulla, kadotettiin tanssitaiteen identiteetin ydintä ja sen näkymättömyys jatkui. Koululiikunnan opetussuunnitelmissa, samoin kuin liikunnanopettajien koulutuksessa, on tyttöjen/naisten liikunnassa ns. (Hautala 1977). Arveluttavuutta herätti myös se , että lsadora Duncaniin liittyi paitsi tämä uusi tanssimuoto, joka korosti naisen omaa liikettä, myös vahva feministinen sanoma. Moderni tanssi liikunnan ja klassisen baletin puristuksessa 1945-1960 hanopettajan Ilta Leiviskän työpaikaksi. Vapaa tanssi leimattiin "sairaalloiseksi ilmiöksi" A.Rajalan kirjoituksessa vuodelta 1925 sen vuoksi, ettei yksikään miestanssija ollut tyytynyt plastiseen tekniikkaan vaan harrastanut klassista tanssia. Tanssitaidekasvatus naiset ja tytöt Läpi 1900 -luvun kasvatushistoriassa näyttää taidekasvatus yleisesti ja tanssitaide erityisesti olevan naisopettajien ja tyttöjen elämänpiiriä. improvisaatio) ovat työntäneet sitä poispäin koulukulttuurista. Hilma ]alkanen oli pyytänyt Maggie Gripenbergiä aloittamaan rytmiikan opetuksen "jumpalla" ja tätä jatkoivat Gripenbergin oppilaat (Arvelo & Räsänen 1987, 33). Haastatteluaineistoni osoittaa, että tanssitaidemaailma suhtautui hyväksyvästi seksuaalisuuden koko kirjoon jo 20-luvulta lähtien. Hyödyllisenä näen sen, että tanssikoulut ovat olleet vapaita ottamaan opetukseensa sellaisiakin vaikutteita ja uusia suuntauksia, joita ei ole koulukulttuuriin voitu hyväksyä joko rasistisin tai muiden aatehistoriallisten syiden vuoksi (esim. 60-ja 70-luvu n taidekasvatusseminaareista käy selvästi ilmi, etteivät miesopettajat ole mieltäneet poikien teknistä työtä eikä liikuntaa taidekasvatukseen liittyviksi.. Hän oli sitä mieltä, ettei koulutanssi ole syntiä" Oääskeläinen 1991). Hänen rytmiikkaja tanssituntinsa kiinnostivat niin lapsia kuin eri ammattialojen aikuisiakin (naisvoimistelijat, liikunnanopettajat, näyttelijät). Tästä on ollut sekä hyötyä että haittaa. JalTEKSTI: PÄIVI PAKKANEN S uomalaiselle tanssitaidekasvatukselle on tyypillistä, että se on alunperin synnytetty yksityisissä tanssikouluissa,joiden opetussuunnitelmat eivät ole olleet mitenkään opetusministeriön tarkastuksen alaisina. Vaikka miehet olivat vähemmistönä ja heidän ammatillisuutensa oli vielä 70-luvulla heppoisempaa kuin naisten, oli miestanssijoiden palkkataso huomattavasti naistanssijoita korkeampaa. Näin ollen miesten osallistumisesta johonkin taidealaan tehtiin sen olemassa olon oikeutuksen mitta. näiden avulla, on koulukulttuuri ollut säilyttävää ja "normaalia" eli vanhaa yllä pitävää. Lehtonen (1999) osoittaa, että koulun opettajilla ja muulla henkilökunnalla on nykyäänkin vähän valmiuksia tarjota välineitä ja keinoja hyväksyä ja kyseenalaistaa heterojärjestystä. 1985, kun kouluhallituksen ohjeisiin ilmestyi maininta tanssista. jazzin leimaaminen alhaisemman neekerirodun seksuaaliseksi kiihotukseksi; intialaisen, espanjalaisen ja japanilaisen tanssikulttuurin kehoideaalin ja liikkeen erilaisuus). Siihen asti edustivat liikunnanopettajat "liikunnallista taidetta" eri taidekasvatusseminaareissa. Erilaiset seksuaaliset suuntautumiset piilotetaan ja heteroseksuaalisuus hyväksytään ensisijaisena ja toisinaan ainoana vaihtoehtona (Lehtonen 1998). Toisaalta juuri nämä tanssitaiteet "villit" opetussisällöt 12 LIIKUNTA& TIEDE2/2001 Näkymätön tanssitaide ja luovan "kontrolloimattomat" opetusmenetelmät (esim. Varsinainen vieraiden kulttuurien aines koululiikunnassa on ollut vähäistä, koska opetussuunnitelmat painottuvat länsimaisten urheilulajien opettamiseen. Suomessa alkoi 60-luvulla lisääntyä miestanssijoiden määrä modernin tanssin kouluissa. Sotavuosien jälkeen höltyivät suomalaisten tanssi taiteilijoidenkin siteet Saksaan. Itsenäinen tanssitaidetoimikunta perustettiin vasta vuonna 1983, jonka jälkeen taidekasvatuspoliittisissa toimikunnissa on automaattisesti ollut tanssin edustajia. Siinä missä taidemaailma on hyväksynyt ulkomaiset uudet vaikutteet ja uudistanut käytäntöjään mm. Sibelius Akatemian perinteikäs tanssisali, josta oli muodostunut Maggie Gripenbergin aikana suomalaisen vapaan tanssin tukipiste Suomessa,siirtyi Gripenbergin oppilaan ja lastentarVoimistelunopettajien opetusohjelmassa oli liikerytmiikalla ollut vankka asema jo 40-luvulla. Ensimmäiset ' ottelut' käytiin välittömästi
Ehkä valinnanvapautta lopultakin on se, että jos tyttöjä kiinnostaa osallistua nyrkkeilyyn, on kulttuurissamme tarjolla tämä liikuntamuoto ilman, että kehitetään erityinen tyttöjen nyrkkeily. Haastatteluissani tulee esiinJalkasen lisääntyvä kriittisyys Gripenbergiä ja vapaata tanssia kohtaan 40-luvulta alkaen. " Viisi naiskoreografia (ihan huolestuttaa, kun tällainenkin ala täysin on naisellistumassa) toi näytteille kukin oman uuden aikaansaannoksensa" ( Hällström HeSa 15.4. Toinen ehdotus on ollut, että käytetään sellaisia mielikuvia ja sanontoja, jotka kuuluvat poikien maailmaan, sillä tytöthän aina sopeutuvat poikia paremmin. Tanssiluokalla pojat ja tytöt olivat aina yhdessä tanssitunneilla. Mielestäni tämä dikotomia juontaa juurensa jo suomalaisten vapaa tanssijoiden virheellisestä tulkinnasta termistä " Freie Tanz ". LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 13. Sukupuolten välinen rikkaus on paljolti samanlaista kuin eri kulttuurienkin aina voi kiinnostua erilaisuudesta ja ymmärtää toista paremmin. On vaadittu erityistä rahallista ja pedagogista panostusta, jolla saadaan pojat tanssimaan. Samanlaista huolto ovat muutamat naistanssinopettajat kantaneet tanssitaiteen "tyttövaltaisuudesta". Lahelma ja Gordon (1999, 94) huomauttavat, että sukupuolen merkitys tulee voimakkaimmin esiin silloin, kun jompaa kumpaa sukupuolta on kouluissa "liian vähän" siis jos poikia on liian vähän. kanen oli muutenkin seurannut tarkasti modernin tanssin kehitystä 20luvulta alkaen ja vastannut monista Kisakentän tanssiartikkeleista. 1965). Syyksi haastateltavat arvelevatJalkasen pelon, että hänen kehittämänsä ja opettamansa keskustaliikunta saa vääriä vaikutteita muista liikuntamuodoista. Toisen sukupuolen koreografiset ratkaisut olivat vieraita, tuntuivat uusilta ja luovemmilta kuin oman sukupuolen edustajien. Kisakentässä pohdittiin vuonna 1949, mikä on" Tanssin ja voimistelun raja". Kuitenkin poikia oli n. Yksi ehdotus on ollut, että palattaisiin ikään kuin vuosisadan alkuun ja muutettaisiin naisten "tanssiliike" takaisin miehille sopivaksi paljon voimaa, isoja hyppyjä, kilpailullisuutta. (Kisakenttä 1926, 227-228, 233234). Artikkelissa Gripenberg, ]alkanen, Houghberg ja Varmala esittivät omia näkökantojaan. Kyseessä oli kuitenkin selvästi tiu· Koulukelpoiseksi kesytetty tanssi Tanssitaidekasvatus kouluissa luovuutta vai tekniikkaa. Sukupuolierot yhdessä vai erikseen . Layson (1970,250) tuo esiin, että monet englanninkieliset lasten tanssi -kirjat korostavat turhaan koreografina olemista luovuuteen kuuluvana ja esiintyjänä olemista sekä tanssitekniikkaa ei-luovina alueina.Sama jaottelu on olemassa myös suomenkielisissä lasten tanssioppaissa. Tämä saattaa johtua siitä, että eri sukupuolien edustajat olivat jo ala-asteella hyvin tietoisia oman sukupuolen liikuntaja tanssimalleis ta . Niin sanottu "luova " osuus näyttää aina liittyvän koreografin rooliin tai positioon. Ehkä liikunnanja luokanopettajien on ollut helpompi omaksua koreografin rooli kuin esiintyvän tanssijan, ja näin he ovat myös ohjanneet oppilaansa pääasiassa koreografiseen luovuuteen. Tytöistä poikien tanssit tuntuivat luovilta ja pojista taas tyttöjen esityksistä ei loppunut mielikuvitus kesken. Vuoden 1965 koreografiakilpailujen yhteydessä esiintyy lehtikirjoittelussa huolta siitä, että kilpailuun osallistui vain naiskoreografeja. Lukioiden ja yliopistojen "tyttöistuminen" nousi Suomessa koulutuspoliittiseksi ongelmaksi 1980-luvulla. Koko länsimaisen lasten tanssin ja luovan tanssin traditiossa on luova panos mielletty koreografin osuudeksi. Lehdessä Kouluvoimistelu & urheilu (1950 (1), 27) siteerataan Hilma Jalkasen luentoa voimisteluopettajien opintopäivillä: " Eiköhän ilmaisuliikunta kuulu enemmän taiteen kuin liikuntakasvatuksen alalle ". 50luvulle tultaessa kävivät voimistelulaitoksen naiset "salaa" klassisen baletin ja vapaan tanssin tunneilla. Samalla lailla aukeaa pojille valinnanvapaus osallistua tanssitaidekasvatukseen, silloin kuin joku tuntee tarvetta tutustua itselleen uuteen ja toisenlaiseen. Kouluissa opetetussa tanssitaidekasvatuksessa on vallinnut hedelmätön vastakkain asetelma tekniikan ja luovuuden välillä. Tanssijan eli esiintyjän rooli on typistetty tulkinnaksi ja "tekniikaksi". Myös opetussuunnitelmissa on "luova itseilmaisu" ymmärretty koreografina toimimisena. 40 prosenttia oppilaislukumäärästä. Tanssijan esiintymiseen liittyy kuitenkin paljon luovuutta vaativia alueita, joiden asiantuntijoita ovat esiintyvät ammattitanssijat. Mielestäni nämä molemmat keinot sisältävät piiloviestin, että naiseus ja tyttöys on vähempiarvoista. Olen selvästi päätymässä siihen, että tanssin puuttuminen koulukulttuurista on suurelta osin sukupuoleen sidottu asiantila. Artikkelin otsikkona oli " Koreografiaa viiden tytön voimalla" (emt.) Ehkä 40-50 -vuotisten naisten tytöttely oli tavallista 60-luvulla
"" ". ...... .,1: ::,
Riitta Vainio oli vakuuttunut siitä, että myös Suomessa voitaisiin luoda kurinalainen ja akateemisuuteen tanssin teoretisointiin pohjautuva modernin tanssin koulutus. Vapaan tanssin koreografioissa samanaikaisesti näyttämöllä tanssivat ryhmät tekivät eri liikkeitä, liikkuvat eri aikaan, eri dynamiikalla ja eri tasoilla. 11 Ritva Arvelon teos "Miekoin auroin ilman miettehiä!" (TV-taltiointi MTV 1.8.1965) rakentuu kahdesta osasta,joista ensimmäinen on parodia hevosista ja ajurista. Hän koulutti yhden vuoden Praesens-ryhmän tanssijoita ja perusti sitten oman tanssikoulunsa. Toinen osa asettaa rinnakkain ja osin vastakkain antiikin raunioilla asuvat myyttiset hahmot ja 1800-luvun maatalon työtätekevät ihmiset. ' Ammattilaiset ja harrastajat Jakoa ammattilaisiin ja harrastajiin (lahjakkaisiin ja vähemmän lahjakkaisiin) käytiin jatkuvasti toisaalta klassisen baletti tanssijoiden ja vapaan suuntauksen edustajien välillä, mutta myös vapaan tanssin edustajien ja naisvoimistelun/voimistelunopettajien välillä. Ryhmän käytössä oli paljon eroja. Vuonna 1965 Suomen tanssitaiteilijain liitto järjesti koreografiakilpailut, joissa parhaiten menestyi Arvelon koreografia ja seuraavana oli Leiviskä. Kriittistä arviota kohdistettiin sekä vapaan tanssin opettajiin että naisliikunnan ohjaajiin. Klassisen baletin ja naisvoimistelun koreografioissa pystyi usein ennakoimaan, että jos ensiksi tehdään liike kaksi kertaa oikealle, se tehdään seuraavaksi kaksi kertaa vasemmalle. Varsinkin klassisessa baletissa oli erittäin harvinaista, että liikkeitä esitettiin matalalla lattiatasolla. Ensimmäisessä osassa hevosten inhimillistäminen luodaan siten, että sen tunteita esitetään yliampuvilla ja parodisilla kasvojen ilmeillä sekä eläytyvillä kehonasennoilla. Kaikkein vaikeinta oli modernin tanssin edustajille se, että maan valtalehtien tanssiarvostelua hallitsi viiden jyrkän balettomaanin falangi Antti Halonen, Raoul af Hällström, Hans Kutteri, Eila Pajastie ja Elisabeth Valto. Klassisen baletin tekniikassa oli suljettu ja määritelty liikemateriaali, jota tuli käyttää muutenhan tanssi ei olisi ollut klassisen baletin tyylin mukaista. Haastateltavat esittävät kriittisempiä arvioita omista opettajistaan kuin aikaisemman ajanjakson (1900-1945) "oppilaat". Heidän näkemyksenään näytti olevan, että "kaikenlaiset paljasjalkakokeilut menevät nopeasti ohi". (Arvelo &: Räsänen 1987, 42) Vielä 60-luvun puolivälissä moderni tanssi herätti sekavia tuntemuksia kriitikoissa, jotka olivat lyöneet lyttyyn 50-luvulla vapaan tanssin koreografiat. ----kemman rajan vetäminen kouluja taidemaailman välille. Liikemateriaali sisältää muunneltua balettija kansantanssiaineistoa. Myös koreografioitaja esittämisen tapaa problematisoitiin. Uutena hahmona nousee esiin "balettihirmu", joka on opettajana liian vaativa, sadistisen ankara ja paha ihminen. Amerikkalainen moderni tanssi ja postmodernit ilmiöt 1960-1992 Seuraavassa muotoilen amerikkalaista tanssin ja postmodernien ilmiöiden kehityksen yleislinjoja Suomessa sen mukaan, mikä on mielekästä sekä koreografianja esittämisen osa-alueiden että yleissivistävän koulun tanssitaidekasvatuksen historian kannalta. Vapaa tanssi yhdisti tavallaan klassisen baletin ja ilmaisutanssin. Vapaan tanssin edustajia moitittiin tanssitekniikan kehittämisen laiminlyönnistä. Tanssijoilla ei ole mitään erityistä konLIIKUNTA & TIEDE 2/2001 15. Samaan hengenvetoon haastateltavat totesivat, etteivät kaikki balettiopettajat ole tällaisia, mutta että baletin opetustraditioon on kuulunut tietty opettajan autoritaarisuus. Toisaalta koettiin, että vapaa tanssi antoi laajan pohjan jatkaa mitä tahansa tanssitekniikkaa. Tähän rajanvetoon eivät kuitenkin osallistuneet kaikki liikunnanopettajat. Tanssin modernismin periaatteiden mukaisesti kehittelivät vapaan tanssin koreografit uusia ja yllättäviä liikeratkaisuja. Naisvoimistelussa tehtiin liikkeitä liikkeen vuoksi tai terveyden vuoksi. Vainio oli yleisön suosikki. Tärkeä uudistaja oli tanssitaiteilija / voimistelunopettaja Riitta Vainio, joka opiskeli kaksi vuotta modernia tanssitaidetta Philadelphia Dance Academyssä vuosina 1959-1961. Arvelon (1987, 32-33) näkemyksen mukaan vapaan tanssin parhaatkin esiintyjät olivat baletin vastaaviin verrattuina ainakin teknisesti vain harrastajatasoa. Selvästi vanhempaa esittämisentraditiota on Ilta Leiviskän teoksessa "Sateen manaus -jano" (TV-taltiointi MTV 1.8.1965). Haastateltavat antavat varsin yhteneväisen kuvauksen, miten vapaan tanssin koreografiat erosivat sekä naisvoimistelunäytännöistä että klassisen baletin juonikoreografioista. Saksalaisen modernin tanssin perusperiaatteina oli etsiä ja hyödyntää koko se ihmiskehon liikkeiden kirjo ja variaatio, mikä oli olemassa. Vainio opetti lahjakkaimpia oppilaitaan päivittäin ja oppiaineina oli Chilkovsky-tekniikka modernissa tanssissa, klassista balettia, koreografiaa, anatomiaa, Labanin tanssinotaatiota ja liikeanalyysiä sekä psykologiaa. Teoksen humoristinen tyylilaji syntyy esittäjien kasvojen ilmeistä, liikesuoritusten vauhdista ja koheltavasta, sirkuspellemäisestä liikelaadusta sekä tyylilajeista yllättäen poikkeamalla. Erikoista oli se, että yksityinen tanssikoulu tarjosi ammatillista koulutusta, joka olisi kuulunut valtiovallan vastuulle. Ensimmäisiä amerikkalaisen modernin tanssin koreografioita nähtiin Suomessa vuonna 1962 Martha Grahamin ryhmän esiintyessä Helsingissä ja Merce Cunninghamin ryhmän vuonna 1964. Iltaisin oppilaat pitivät modernin tanssin tunteja, sillä kysyntää oli paljon. (Arvelo &: Räsänen 1987, 40) . Tanssi esitetään suurimman osan ajasta kasvot yleisöön eli kameraan päin. Sekä naisvoimistelun että klassisen baletin joukkokohtauksissa esiintyjät liikkuivat kaikki samaan suuntaan ja samanaikaisesti. Tämän jälkeen oli helppoa siirtyä amerikkalaiseen moderniin tanssiin. Tilanne oli sikäli omituinen, että monet vapaan tanssin edustajat olivat myös innokkaita naisvoimistelijoita, saaneet voimistelunopettajan koulutuksen ja lisäksi käyneet klassisen baletin tunneilla. Puutteina nähtiin varsinkin se, ettei jalkojen linjausta korjattu eikä ollut tapana tehdä voimaa lisääviä harjoituksia. Amerikkalaisen modernin tanssin vaikutteita saatiin musikaalielokuvista, ulkomaalaisten vierailijoiden pitämillä Suomen Tanssitaiteilijoiden Liiton järjestämillä kursseilla sekä kouluttautumalla Englannissa ja Yhdysvalloissa. Maggie Gripenbergin ja Ilta Leiviskän oppilaista alkoi hahmottua näyttelijä-ohjaaja Ritva Arvelon johtama Praesens-ryhmä vuonna 1961
Modernin tanssin kehoinstrumentti -käsitteessä yhdistyy älykkyys, tuntoherkkyyden vaaliminen ja virittäytyminen tanssille. Savain osallistumalla. graham-tekniikka), jossa labanilaiseen tapaan käytettiin liiketekijöidenja sommittelun tietoista variointia. Päiväesitystä seurasi usein paikkakuntalaisille avoin iltanäytäntö. Tanssija liikuntakulttuurin ruumiinkuvia on luonnehdittu neljällä metaforalla, joihin jokaiseen liittyy tietty opettamisen traditio: (1) työjuhtana, jolloin vaaditaan loputonta työntekoa ja harjoittelua; (2) koneena, joka toimii ja toistaa suorituksi automaattisen virheettömästi; (3) taideteoksena, jolloin vaaditaan kulttuurisidonnaista kauneuden ihannetta (esim. Kasvojen selvää ilmehdintää ei käytetä, vaan ne ovat herkästi elävät ja luovat vaikutelman sisäänpäin kääntyneisyydestä. Moderni tanssi korosti uusien, erikoisten ja yksilöllisten liikkeiden luomisen mahdollisuuton usein sanatonta. Laajimmin ja pisimpää kouluvierailuja on tehnyt vuonna 1972 perustettu Tanssiteatteri Raatikko, jonka kouluvierailu "Tanssitapahtuma Raatikkoa" esitettiin vuodesta 1974 alkaen n. Esiintyjien välillä on vähän katsekontaktia, mutta sitäkin enemmän kehokontaktia. Jorma Uotisen haastattelussa puhutaan postmodernismista vuonna 1980 (Suhonen 1980, 18-20).Tanssin postmodernismia kuvaillaan henkilökohtaisen liikemateriaalin korostumisena, ryhmässä synnytetyn koreografisen prosessin käyttämisenä, monitaiteisuutena ja esiintymisenä myös teatterin ulkopuolisissa tiloissa. Raatikon esityksen perusidea ja rakenne oli pitkälle sama kuin Praesens-ryhmänkin, mutta raatikkolaiset järjestivät myös oppilaille opetusta eri tanssityyleissä koulupäivän aikana. (Elbaz 1983, Connerton 1989, Joas 1996, Lehtinen & Palonen 1997) Syntyy tapoja ja konventioita, jotka tyy. Praesins tavoitteena oli tuoda tanssia niille, jotka eivät sitä koskaan olleet nähneet.(hlö 18) Praesensin opetusta lapsille ei kutsuttu tanssiksi vaan nimikkeenä oli "Musiikkiliikuntaa lapsille" (hlö 5). Koreografiset ratkaisut liittyvät amerikkalaiseen "tekniikka"-traditioon (esim. Ensimmäisenä kiertämisen aloitti Praesens-ryhmä ohjelmallaan "Kiireestä kantapäähän", joka oli kouluille tarkoitettu 45 minuutin demonstraatio. 600 kertaa. (Arvelo & Räsänen 1987, 43) . Tulkitsen kosketuksen sisällön kaipaukseksi. 10 min). Tanssitaiteellinen ammattitieto synnytetään käytännön työtilanteiden ongelmien ratkaisuissa ja se siirtyy sukupolvelta toiselle liikeharjoitusten, työmuotojen ja taiteellisten käytäntöjen muodossa. Pakkanen 199 la). Tämä ihanne realisoidaan näyttämöllä tietyllä kehonkäytön ja liikkeen estetiikalla. 12 Balettipedagogi M. Kamera kuvaa tanssijoita useasta eri suunnasta, ei pelkästään edestäpäin. Bartrip toi esiin sekä klassisen baletin tunneilla että MA -tutkielmassaan ajatuksen, että klassisen baletin ruumiinihanne on kaksiulotteinen ja modernin tanssin kolmiulotteinen (Bartrip 1985, 5 ja 50; klassisen baletin opetus 1986-1987). Esiintyjät tanssivat tässäkin teoksessa pääosin kasvot yleisöön eli kameraan päin. 13 Siinä oli informaatiota tanssiliikunnasta sekä puheen että tanssityylien näytteiden muodossa. taktia toisiinsa vaan erityinen suhde muodostuu ylöspäin kohti sateenjumalaa. Tanssiosoista "uudelta" vaikuttaa 70-luvun taiteellisessa kontekstissa Tommi Kitin taiturillinenja koreografisesti jo postmodernin puolella liikkuva teos "Metsästys". Sen voi ta vastakohtana klassisen baletin suljetulle traditiolle. hoikkuus ja pitkäraajaisuus) vaikka anoreksian hinnalla; (4) uteliaana lapsena, joka ihmettelee, tutkii ja luo itseään kuunnellen ja arvostaen. (Rinne 1984, 236; Thomas 1986) . Esityksestä tehdyn TV-taltioinnin (taltioitu 22.11.1977, lähetys YLE 26.9.1982) pohjalta "Tanssitapahtuma Raatikkoa" voi kuvata kiinnostavaksi tietopaketiksi eri tanssityyleistä ja -käsityksistä. Tanssitaiteilijoiden tuottama ammattitieto ja eri traditiot koreografian ja esittämisen osatekijöistä ja -prosesseista on pitkän työn tulosta, jota koulujen opettajat ja oppilaat voivat soveltaa omiin tarpeisiinsa. Kehoinstrumentilla ei siis tarkoiteta välinettä. Riitta Vainion mukaan moderni tanssi ja klassinen baletti omaksua edustivat eri ihmislaatuja. Ryhmäkohtauksissa tanssitaan unisonossa ja asennot ovat tuttuja 20ja 30-lukujen tanssivalokuvista. Kosketuksen laatu pysyy läpi teoksen samanlaisena. Tanssiryhmät kouluihin Koulut pääsivät nauttimaan tanssiryhmien vierailuista ja niihin liittyvistä opetustilanteista 1970-luvun alusta alkaen. Yksilöllisyys korostuu Jatkuvasti korostetumpi yksilöllisyyAmmattitieto den ja ihmisten erilaisuuden painottuminen yhdistää 60-luvun modernin tanssitaiteen ja kotija koulukasvatuksen ihmiskäsitystä. Tieto on usein sanatonta, ruumiissa lihasmuistin kautta elävää, ja sen voi omaksua vain osallistumalla sekä opetusettä esitystilanteisiin. Tanssijaa opetetaan havainnoimaan itseään ja instrumenttiaan herkästi, ystävällisesti, älykkäästi ja kokonaisvaltaisesti tiedostaen. naa "instrumentti" käytetään vertauskuvallisesti ja viitataan muusikoiden kallisarvoisiin soittimiin. (Cheney 1989, 21; 16 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 1.painos v. 1969). Sekä Tanssi-että Teatteri -lehti esittelivät lukijalle eri improvisaation muotoja, kehotyöskentelyn uusia menetelmiä, intialaista ja japanilaista tanssia. Kahdesta edellisestä poikkeava on Riitta Vainion "Kosketus" (TV-taltiointi YLE 17.10.1965). Ilmeiden käyttö tuntuu nykykontekstista käsin tulkiten tahattoman pateettiselta ja se jatkuu muuttumattomana koko teoksen keston ajan ( n. 14 Näiden tanssin ammattilaisten vierailujen lisäksi tanssitaidekasvatusta edistivät ne luokanja liikunnanopettajat, jotka olivat opiskelleet yksityisissä tanssikouluissa ja saaneet luovan liikunnan tai taideliikunnan opetusta opinnoissaan.Ulkomaisten vaikutteiden vyöry Suomeen lisääntyi sitä mukaa, kun tanssitaiteilijat ja -pedagogit saivat apurahoja ulkomaille. Siinä ei ole vihaa, ei intohimoa vaan se on etäännytetty abstraktiksi. Käsien väristelyillä luodaan vaikutelma jonkin suuren voiman lepyttämisestä. (Moore 1985; ks
Haluan kiittää Tiina Suhosta keskusteluista ja lähdetiedoista, jotka liittyvät vuosisadan alun tanssikirjoituksiin. Molemmat taidetanssisuuntaukset hyötyivät laajasta naisvoimistelutoiminnasta saaden sieltä oppilasta kouluihinsa. Gripenberg piti oppilaistaan nimilistoja (Teatterimuseon arkisto, TeaMA 1058) 6. improvisaation ja labanilaisen liikeanalyysikäsitteistön käytännöissä. LIIKUNTA & TIEDE 1/2001 17. Raatikon koreografeilla oli jokaisella hieman oma tyylinsä. Schilderiin omassa kehofilosofiassaan. Viitteet: 1 Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöstyöni on nimeltään " TANSSITUT KOKEMUKSET. 1908, 1918; Hirn K. Marjo Kuuselan koreografista tyyliä on nimitetty tanssirealismiksi, josta Kitin koreografinen käsiala selvästi poikkeaa. Marjo Kuuselan 70luvun teoksien juonen käsittely oli tapahtumien kronologian kohdalla johdonmukaista ja liikemateriaali osoittavan realistista. 8. "Kiireestä kantapäähän" -kouluvierailusta on tehty myös TV-taltiointi, mutta se on nauhoitettu yli, joten tietoni perustuvat haastatteluun eikä itse nähtyyn esitystaltiointiin . Vainion tyylisuunta luokiteltiin voimisteluksi, mikä on osoitus nykyajankohdasta tulkiten kriitikoiden vastustuksesta uutta tanssikäsitystä kohtaan. 11. Suomalaisen tanssitaidemaailman ja koulukulttuurin traditioiden välimaastossa", Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos Tampereen yliopisto. Postmodernismiin liittyvien performanssikokeilujen kohdalta Goldberg (1988, 78) huomauttaa, että vastaavia oli toteutettu Zurichin dadaistien piireissä, joihin myös Laban ja Wigman ottivat osaa. Rinnakkain elämisestä esimerkkinä voi mainita tarinatai juonitradition. Psykologian tutkimuksia 85. Suomalaisen tanssitaidemaailman ja koulukulttuurin traditioiden välimaastossa" Artikkeli perustuu keväällä 1999 valmistuneeseen käsikirjoitukseen ja esitelmään. 5 Väljästi arvioiden voidaan olettaa, että Gripenbergillä oli liikunnanja tanssin ala n aikuisopiskelijoita n. (Partsch-Bergshon 1994, 8-9) 10. Kurtakko). Tampereella ja Turussa. Vastaavia esimerkkejä tradition rinnakkaisista toteutustavoista esiintyi mm. Ruskin ja tanssitaidekasvatuksen alalla Rudolf Laban. 13. Lukumäärä on pieni, kun sitä verrataan ajankohdan naisvoimistelun kymmeniin tuhansiin harrastajiin. Sitä käytetään niin klassisen baletin, modernin tanssin kuin postmodernin tanssin piireissä. Klassisen baletin kou lut toimivat myöski n näissä kaupungeissa. Wigman in mukaan Dalcrozella ei ollut tietoa eikä ymmärrystä kehon ja liikkeen käytön luovuudesta, sillä hän oli musiikkialan asiantuntija, joka käytti liikettä vain musiikinopetuksen yhtenä apuvälineenä. Myös USA:n taidekasvatusprojektit "Discipline based arteducation" (Getty Centre) ja " Arts Prope l"-osio projektissa Project Zero (Harvard University) vahvistivat luottamustani tutkimukseni tärkeydestä. 12. 2 Suomalaisen tanssintutkimuksen pioneerityötäni inspiroi Lapin yliopiston projektit "Opettajien didaktinen maailmankuva" ja "Opetus kasvuympäristöstä orientoituvaksi" (ks. Turun yliopisto. Dew eyn holistista ihmisnäkemystä ja kritisoi H.Bergsonia ja Kantia. Part 1, the Psychology of the Body lmage; part 111, the Sociology of the Body lmage). Hirn Y. 1908. ks. Postmodernismi toteuttaa tarinan kertomista fragmentaarisesti, kun taas esim. Schilder lainaa teoksissaan W. Pedagogiseen tilanteeseen liittyy aina pelitila, joka mahdollistaa kulttuuristen traditioiden ylittämisen (Kivelä emt.). Suomessa tanssijoiden ruumiinkuvaa on tutkinut BlinnikkaUusitalo 1988. Silloin niitä kutsuttiin avantgardismiksi. PÄIVI PAKKANEN tanssinpedagogi, tutkija Helsinki Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta: "Tanssitut kokemukset. Tämä prosessi, mikäli siinä on työstetty harjoituksia niin mielen kuin kehon tasolla, voi johtaa oppimiseen ja uuteen tietoon. Tampereen yliopistossa oli käynnissä V. Siten yksilöllinen sosiaalistuminen ja historiallinen määräytyminen ei ole vastakkaisessa suhteessa valinnanvapauden ja uuden tuottamisen elementtiin nähden. Jamesin ja J. Kilpailuteoksista kirjoitettiin nuivaan sävyyn . Kisakenttä : "Tanssi ja lsadora Duncan", 1912, 81-83; " Mitkä syyt puolustavat tanssin ja tanssiaskelten ottamista tyttöjen ja naisten voimisteluohjelmiin?" 1919, 60-68; "Mary Wigman" 1926, 233-234. 9. On hyvä muistaa, että vapaan tanssi -suuntauksen liikuntakouluja ol i pääasiassa Helsingissä, joitakin mm . dyttävät aikansa, mutta ne muuttuvat, kun jossakin ongelmatilanteessa tuotetaan uudenlaista käytäntöä. 7. Hän viimeistelee tanssinhistorian väitöstyötään Teatterikorkeakoulussa. Lähteet: Kirjoittajan oma haastatteluaineisto MTV:n arkisto Taidekorkeakoulujen arkisto, Sibelius-Akatemia Teatterimuseon arkisto Yleisradion TV-arkisto Kirjallisuus: Lähdeluettelo saatavissa toimituksesta ja kirjoittajalta. 4 Kuvataidekasvatuksessa vaikutti mm. Kohosen johtama "Kokonaisvaltaisen oppimisen" -projekti. Uusi ei välttämättä poista vanhaa vaan ne jäävät elämään rinnakkain samanaikaisina, kunnes uusi sukupolvi antaa idealle uuden nimen tai vanha nimi unohtuu ja idea muuntuu osaksi jotain toista käytäntöä. 14. Ruumiinkuvapsykologia oli alkuaan psykoanalyyttinen tutkimussuuntaus, joka vahvistui saksalaisen Paul Schilderin teoksien myötä (alkuper.1923; englanniksi 1950 The image and appearence of the human body. Heterogeeniseksi ymmärretty historiallis-yhteiskunnallinen traditio sisältääkin jo itsessään valinnan mahdollisuuden. Traditio voidaan nähdä käytännöiltään heterogeenisena, ristiriitaisena ja historiallisesti muuntuvana kokonaisuutena. Merleau-Ponty nojautuu mmm. 3 Englannissa oli vuosina 1985-1989 käynnissä The Arts in Schoolprojekti, josta sain tietoja Laban Centren opetuksen kautta. 70-150 vuosi na 1920-1945. (Kivelä 1997; Brenner 1991) Pedagogisessa tilanteessa vaaditaan tanssioppilaalta opiskelua eli oman toimintapotentiaalinsa aktiivista käyttämistä, jolloin hän tulkitsee ja muokkaa tanssiharjoituksia omakseen
Paritansseilla tarkoitetaan tässä seura-, lava-, ravintolasekä kansantansseja ja taidetanssilla klassista balettia, modernia sekä jazztanssia. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia rytmiikkaja tanssiopinnot ovat sisällöltään, laadultaan ja määrältään. Opiskelijoiden asenteet myönteisiä Jyväskylän yliopistossa liikunnanopettajiksi opiskelevat ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat kyselytutkimukseen , jonka laajempana tarkoituksena oli kehittää liikunnanopettajakoulutusta. Erilaiset tanssikurssit ovat suosittuja ja näyttää siltä, että tanssi kiinnostaa koululaisia. Tanssi halutaan saada omaksi kouluaineeksi koulussa, aivan kuten musiikki ja kuvataidekin. Faktorianalyysin tuloksena 54 paritanssia koskevasta asenneväittämästä muodostui kymmenen paritanssia kuvaavaa ulottuvuutta. Asennetutkimukseen osallistuivat sekä ensimmäisen että kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Tanssikokemuksilla on merkitystä siihen, miten vahvoiksi opiskelija kokee omat henkilökohtaiset tanssitaitonsa. Koulutanssin kohderyhmä on lisäksi laajentunut: nykyään pojatkin ovat kiinnostuneita kokeilemaan esimerkiksi breakdancea. Taidetanssi nähdään hyvänä tapana pitää paino kurissa ja rentoutua. Koettu henkilökohtainen tanssitaito taas näyttää olevan yhteydessä tanssin opetushalukkuuteen. Koulutanssin aseman parantuminen edellyttää opettajien ammattitaidon kehittämistä ja tanssikasvatuksen päämäärien jäsentämistä selkeiksi (Anttila 1994; Williams 1990). Muiden liikuntalajien rinnalla se kärsii kuitenkin ajanpuutteesta. Liikunnan osalta se on merkinnyt uusien liikuntamuotojen tuomista koululaisten kokeiltavaksi ja opittavaksi sekä tuttujen lajien kehittämistä koululaisia kiinnostaviksi. Koulutanssi aiheena on ajankohtainen, koska valinnaisuuden lisääntyminen kouluissa on tuonut muutoksia eri kouluaineiden sisältöihin. Koulutuksella on merkitystä tulevien opettajien asennoitumiseen tanssia kohtaan: positiivisilla kokemuksilla voidaan edistää heidän myönteistä suhtautumista tanssiin ja parantaa heidän tanssitaitojaan (Morrison & Krohn 1997). Anttila 1994, Viitala 1999) haaveilevat koulutanssin aseman parantumisesta. Vastanneita oli yhteensä 101. Tanssi halutaan saada jokaisen oppilaan perusopetukseen, jokaisen oikeudeksi. Nykyisin tanssi on edelleen yhdistettynä liikuntatunteihin. Koululaiset arvostavat tanssikursseilla uusien ja erilaisten asioiden oppimista, mutta myös sitä, että tanssikursseilla on mahdollisuus irtautua muusta koulutyöstäja rentoutua (Stinson 1993). Se on merkinnyt myös lisääntyvää tarvetta markkinoida erilaisia kursseja koululaisille. Ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin liikunnanopiskelijoiden parija taidetanssiasenteita kuvattiin tutkimuksessa faktorianalyysin avulla. Kuviossa yksi on esitetty parija taidetanssia kuvaavat tiivistetyt faktorit sekä yksi esimerkkiväittämä kus1.. Liikunnanopiskelij a arvostaa ajan seuraamista tanssiopinnoissa TEKSTI: RIIKKA HÄNNIKÄINEN, MIRVA RANDELIN Liikunnanopiskelijoiden mielestä paritanssilla on monia positiivisia vaikutuksia ja paritanssin avulla voidaan oppia sosiaalisuutta ja tapoja. Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden asenteita parija taidetanssia kohtaan, heidän käsityksiään henkilökohtaisesta tanssija tanssinopetustaidoistaan sekä mielipiteitään kaikille yhteisten rytmiikkaja tanssiopintojen tuntimäärästä ja sisällöstä liikunnanopettajakoulutuksessa. Liikunnanopiskelijoiden tanssiasenteita koskevan kartoituksen mukaan naisten tanssiasenteet ovat edelleen miesten asenteita myönteisempiä. Kuitenkin tanssiopintojen runsas sisältö ja vähäinen tuntimäärä aiheuttavat opintoihin kiireen tunnun eikä taitojen omaksuminen välttämättä pääse puolitietä pidemmälle. Esimerkiksi poikien tanssi näyttää vuosittain jäävän vain pariin kertaan (Luukka 1999). Kysely tehtiin keväällä 1999. Opettajien omat taidot, asennoituminen ja motivaatio vaikuttavat siihen, kuinka paljon he koulutanssia opettavat (Nieminen & Varstala 2000). Useat tanssin ammattilaiset (mm. 18 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 ekä miesettä naisliikunnanopiskelijat arvioivat omien tanssija tanssinopetustaitojensa kehittyneen liikunnanopettajaopintojensa aikana. Tutkimuksen käsityksiä ja mielipiteitä selvittäneeseen osaan vastasivat vain kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Opiskelijat pitävät taidetanssia keinona tarjota onnistumisen elämyksiä myös ei-urheilulliselle oppilaalle. Taidetanssia kuvattiin puolestaan seitsemällä faktorilla, jotka ovat muodostuneet 39 asenneväittämästä
Palloilussa sitä vastoin miehet kokivat omat henkilökohtaiset taitonsa ja palloilun opetustaitonsa naisia paremmiksi. TAI DET ANSSI SOPIVUUSFAKTORI "taidetanssi sopii yhtä hyvin tytöille kuin pojille" ITSEKOROSTUS FAKTORI "taidetanssissa pyritään keikaroimaan omilla taidoilla" KIINNOSTAVUUDEN JA SUOSION FAKTORI "yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita taidetanssista" SOSIAALISUUDEN FAKTORI "taidetanssi on luonteva tapa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen" KUNTOJA TERVEYSFAKTORI "taidetanssi on hyvä tapa huolehtia painosta" RENTOUSFAKTORI "taidetanssi on hyvä tapa ladata akut" ITSETUNTO FAKTORI "taidetanssia harrastava nuori omaa terveen itsetunnon" PARIT ANSSI ITSEKESKEISYYDEN FAKTORI "paritanssijat ovat itsekeskeisiä" POSITIIVISTEN VAIKUTUSTEN FAKTORI "paritanssi on hyvä kuntoliikuntamuoto" TAITEEN JA ESTETIIKAN FAKTORI "paritanssi on liikunnallinen taidemuoto" KILPAILULLISUUDEN JA ITSETUNNON FAKTORI "paritanssissa pyritään olemaan parempia kuin toiset" KIINNOSTAVUUDEN JA SUOSION FAKTORI "yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita paritanssista" SOSIAALISUUDEN JA TAPAKASVATUKSEN FAKTORI "paritanssi opettaa yhteistyöhön vaadittavia kykyjä" OUTO MIESTANSSIJA FAKTORI "paritanssista kiinnostunut poika on hiukan outo" FYYSISEN KUNNON FAKTORI "paritanssi on tehokas tapa hikoilla" MIEHEN TANSSITAITO FAKTORI "paritansseissa pojat ovat huonompia tanssijoita kuin tytöt" TERVEYSFAKTORI "paritanssi opettaa terveitä elämäntapoja " KUVIO 1. Arvioita omista opetustaidoista annettiin kahden ja yhdeksän väliltä. Hieman yllättävää oli, ettei tanssia aikaisemmin harrastaneiden ja sitä harrastamattomien asenteiden välillä ollut eroja. Olisiko harrastajien itsekriittisyys kuitenkin alentanut heidän arvioiLIIKUNTA & TIEDE 2/2001 19. Opiskelijat eivät nähneet taidetanssia kilpailullisena tanssimuotona; heidän mukaansa taidetanssissa ei pyritä olemaan parempia kuin toiset. Samaa eroa ei hieman yllättäen löytynyt tanssinopetustaitojen osalta. Tanssia harrastavat opiskelijat olivat pääasiassa naisia. Yllättävää kuitenkin oli, että näiden naisliikunnanopiskelijoiden kesken tehdyssä vertailussa harrastuksella ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä parempiin tanssitaitoihin ja tanssinopetustaitoihin. Tosin, kyselyn toteuttamisajankohtana varsinaiset tanssinopetusharjoitteluosiot olivat opiskelijoilla vielä edessäpäin, mikä vaikuttanee arvioihin omista tanssinopetustaidoista. Liikunnanopiskelijat eivät pitäneet paritanssijoita itsekeskeisinä eivätkä he myöskään nähneet paritanssijoiden keikaroivan omilla taidoillaan. Tulosta selittää osin tutkimuksen pieni otos ja ei-harrastajien pieni määrä verrattuna tanssin harrastajiin. He arvioivat sekä henkilökohtaiset taitonsa kuin opetustaitonsakin paremmiksi palloilussa. Myös taidetanssiasenteet olivat myönteisiä kaikilla seitsemällä taidetanssin ulottuvuudella . Taidetanssia pidettiin hyvänä vastapainona arkipäiväisille aherruksille. takin. Kun opiskelijoiden arvioita henkilökohtaisista tanssija tanssinopetustaidoista verrattiin palloiluun, näytti siltä, että palloilu oli tanssia tutumpi laji opiskelijoille. Naisten asenteet tanssia kohtaan olivat odotetusti miesten asenteita myönteisempiä. Alhaisimpia keskiarvot olivat puolestaan "itsekeskeisyys" ja "outo miestanssija" ulottuvuuksilla. Omien tanssitaitojen osalta opiskelijoiden taso näyttäisi keskimäärin olevan melko hyvä; tanssitaidon keskiarvoksi saatiin 7.29. Tanssinopetustaito sen sijaan yltäisi keskimäärin vain tyydyttävään tasoon, sillä keskiarvo tanssinopetustaidon osalta oli 5.97. Liikunnanopiskelijat pitivät taidetanssia erityisesti hyvänä tapana huolehtia painosta ja "ladata akut". Liikunnanopiskelijat näkivät, että paritanssilla on monia positiivisia vaikutuksia; se on hyvä kuntoliikuntamuoto, se vahvistaa ryhmähenkeä, rentouttaa ja edistää terveyttä. Harrastamisesta varmuutta Naisopiskelijoiden omat henkilökohtaiset tanssitaidot näyttivät olevan parempia kuin miesopiskelijoiden. Parija taidetanssifaktorit sekä faktoreita kuvaavat esimerkkiväittämät. Myönteisimpiä opiskelijoiden paritanssiasenteet olivat "positiivisten vaikutusten" sekä "sosiaalisuuden ja tapakasvatuksen" faktoreilla. Opiskelijat, tanssija tanssinopetustaidot Sekä miesettä naisopiskelijat arvioivat omat henkilökohtaiset tanssitaitonsa paremmiksi kuin tanssinopetustaitonsa. Paritanssin avulla voidaan oppia myös sosiaalisuutta ja tapoja. Arviot omista tanssitaidoista vaihtelivat viidestä yhdeksään asteikolla 0-10. Ensimmäisistä tanssi tunneista kolmannen kurssin syventävien rytmiikkaja tanssiopintojen loppusuoralle tultaessa kehitystä oli kuitenkin opiskelijoiden mielestä tapahtunut niin omissa henkilökohtaisissa tanssitaidoissa kuin tanssinopetustaidoissakin
20 LIIKUNTA& TIEDE2/2001
Liikunnanopiskelijat arvostavat tanssiopinnoissa ajankohtaisuutta ja ajan seuraamista. Jokainen voi muistaa pelanneensa lapsena pallopelejä ja -leikkejä omassa pihapiirissään. Tanssi lisää suvaitsevuutta, itsevarmuutta ja rytmitajua." (Miesopiskelija) Tanssiopintojen tulevaisuus. Journal of Curriculum and Supervision, Voi 8. 129-135. taan vai voisiko olla, että ei-harrastajat arvioivat taitojaan nimenomaan koulutanssin osalta ja tyytyivät arvostamaan vähempääkin osaamista. Aiemmin tanssia opettaneet kokivat sekä henkilökohtaiset tanssitaitonsa että tanssinopetustaitonsa paremmiksi kuin ne, jotka eivät olleet ennen opintojaan opettaneet tanssia lainkaan. Perusteluissa mainittiin esimerkiksi seuraavaa: " ... Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 139. LIIKUNTA& TIEDE2/2001 21. Proceedings of the 7th International Dance and the Child Conference. Opas koulujen tanssikasvatukseen. No. Kaikille yhteisiin rytmiikkaja tanssiopintoihin lisää tunteja Parhaita puolia rytmiikkaja tanssiopinnoissa opiskelijoiden mielestä olivat monipuolisuus, oman taidon kehittyminen, myönteinen ilmapiiri, opettajan ammattitaito ja opetuksen yhdistäminen tulevaan työhön. 1994. Tanssia elämyksen ehdoilla. Tanssi kasvattaa, tanssi innostaa, tanssi kehittää, tanssi yhdistää. Proceedings of the 8th Dance and the Child Conference. 1 Think That Dance Teaching Should ... Kehittymisen edellytyksenä on jatkuva koulutuksen päivittäminen. Stinson, S., W. S.16. Miinuksia opiskelijat antoivat vähäisestä tuntimäärästä, opetusharjoittelun vähyydestä, tiettyjen tanssilajien hallinnasta opetuksessa, esimerkkiharjoitusten ja kirjallisen materiaalin puutteesta sekä sekaryhmissä opiskelusta. Kouluaikainen peruskoulussa ja lukiossa saatu tanssinopetuksen määrä ei ollut yhteydessä opiskelijoiden koettuun henkilökohtaiseen tanssitaitoon ja tanssinopetustaitoon tässä tutkimuksessa. Lähteet Anttila, E. Tämä edellyttää jokaisen opiskelijan tanssitaitojen kehittymistä. 1999. Vaikka opinnoista löytyi opiskelijoiden mielestä paljon hyviä asioita, suurin osa (75.5%) liikunnanopiskelijoista haluaisi jollain tapaa muuttaa kaikille yhteisiä rytmiikkaja tanssiopintoja. perustaitojen kehittämiseksi ja rutinoitumiseksi." (Miesopiskelija) " .. Liikunnanopettaja -lehti, 3-4/1999. Tampere: Tammer-paino Oy. Ne opiskelijat, jotka kokivat henkilökohtaiset tanssitaitonsa vahvoiksi ja tanssinopetustaitonsa riittävän varmoiksi, olivat valmiita myös opettamaan tanssia koulussa. : Finnish Physical Education Teachers' Perceived Competense in Dance and Their Opinions About Dance in Schools and in Physical Education Teacher Education. Luukko, T. & Krohn, J. Voi arvella, että tanssinopetus edeltää pitkällisen tanssin harrastuksen ja näin tanssia opettavat omaavat vahvat tanssitaidot myös harrastuksensa kautta. Jotkut opiskelijoista pitivät tanssia aineena, jolle voisi antaa itsenäisen paikan kouluaineiden keskellä. Helsinki: Osakeyhtiö Kaleva. Viitala, M . He haluavat tarjota oppilailleen nykyaikaisia ja innostavia tanssikursseja. Koska tanssi kuuluu muiden liikuntamuotojen ohella liikuntatunteihin, tanssinopetuksen määrä koulussa riippuu paljon liikunnanopettajien omista tanssitaidoista, asenteista ja motivaatiosta (Nieminen & Varstala 2000). Nieminen, P. Opiskelijat toivoivat myös uusien, koululaisia kiinnostavien tanssimuotojen lisäämistä opetusohjelmaan, jotta he tulevina liikunnanopettajina pysyisivät ajan tasalla ja voisivat vastata oppilaidensa lajitoiveisiin. "Lisää tunteja, nykyaikaisia, nuoria kiinnostavia tanssimuotoja enemmän, itseilmaisua lisää. 2000. RIIKKA HÄNNIKÄINEN, MIRVA RANDELIN, Jyväskylän yliopisto Artikkeli perustuu kirjoittajien keväällä valmistuvaan pro gradu -työhön. 1997. Tanssi ei ehkä ole niin tuttu liikuntamuotona kuin esimerkiksi palloilu. Morrison, L. The Call of Forests and Lakes. 252-260. 1993. Meaning and Value: Reflections on What Children Say About School. Dance Perceptions and Attitudes of Education and Physical Education Students Enrolled in a Beginning Dance Class at the University of Saskatchewan. On tärkeää, että mahdollisimman moni liikunnanopiskelija kokisi henkilökohtaiset tanssitaitonsa ja tanssinopetustaitonsa niin varmoiksi, että haluaisi opettaa tanssia. Liikunnanopiskelijoiden mielestä tanssi kuuluu koulun liikuntatunneille ja jokaisella oppilaalla tulisi olla oikeus tanssiin. .jotta saataisiin kaikkia tanssimuotoja tasapuolisesti mukaan opetukseen." (Naisopiskelija) Opiskelijat kokivat perusrytmiikan hyväksi pohjaksi muille liikuntalajeille. 1999. He toivoivat tanssikursseilta tukea omaan tanssinopetustyöhönsä esimerkkiharjoitusten ja kirjallisen lisämateriaalin myötä. Tanssin aika. & Varstala, V. Oletettavasti tanssinopetuksen määrä kouluaikana on ollut melko vähäistä. S. Eniten toivottiin tuntimäärän lisäämistä. Liikunnanopiskelijoiden tanssitaitoihin, asenteisiin ja motivaatioon voidaan vaikuttaa myönteisesti liikunnanopettajakoulutuksen aikana (Nieminen & Varstala 2000). 3, 216-238. Miesopiskelijat uskoivat valmistuttuaan opettavansa tanssia koulussa "jonkin verran" ja naisopiskelijat "melko paljon". S
Koululaiset koreograf eina luova tanssi liikunnallisena vaihtoehtona TEKSTI: AINO SARJE Luova tanssi tarjoaa kokemuksellisen vaihtoehdon perinteisten liikuntamuotojen rinnalle.Tanssityöpajoissa luovuudella ymmärretään itseilmaisua, jossa ajattelu ja kokemusmaailma saatetaan näkyvään asuun. Taiteiden integrointia, monitaiteellisuutta opetellaan suunnittelemalla ja osin toteuttamallakin tansseihin musiikki, puvustus, lavastus ja valot: "Hauskinta oli tanssia musiikin tahdissa.", "Tunnin mukavin tehtävä oli, kun tuli kaikenlaisia ääniä ja sitten piti liikkua niiden mukaan." Esiintymisvalmiudet ovat meille, ujoille ja sosiaalisesti jäykille suomalaisille arvokkaita. Esiintymiskokemuksien myötä saadaan rohkeutta asettua alttiiksi muiden katseille, mikä vahvistaa myös kykyä vuorovaikutukseen: "Hyvää oli eläytyminen ja rohkeasti mukaan.", "Opin esiintymään eri tavalla ja erilaisissa paikoissa.", " ... Luova tapahtuma ei ole sattumanvarainen, vaikkei määränpäätä voidakaan ennalta osoittaa. Uudet kokemukset ja valmiudet Tanssityöpajassa lapset saavat uusia kinesteettisiä valmiuksia, toisin sanoen he oppivat liikeaistimuksiin ja liikunnan kokemiseen liittyvien havaintojen kautta tunnistamaan kehonsa ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia käyttää kehoaan eri tavoin. liikkuminen ja tasapainoilu."," ... 22 udenlaista luovan tanssin opetusmenetelmää oli mahdollista kokeilla "Lapset ja taiteilijat luovia yhdessä" -projektissa Opetusministeriön kulttuurin ja luovuuden erityisprojektin KEPPI puitteissa keväällä 1996. Lauri Olavi Routila asettaakin taidekasvatuksen tehtäväksi lisätä vastaanottajien kykyä kokea ja ymmärtää taidetta sekä saada mielihyvää taiteen tarjoamasta seikkailusta. Tanssityöpajassa koululaiset saavat kosketusta tanssiin muiden taideaineiden opetuksen tapaan, siis käsitystä tanssiteoksen syntyvaiheista: miten voidaan ideoita konkretisoida, millaisilta erilaiset ratkaisut näyttävät toteutettuina sekä mitä elementtejä tanssiteos sisältää. Lähtökohtana on luomisprosessi ja siksi itse toiminta on tärkeämpää kuin varsinainen tulos. Kokeiluun osallistui neljässä Keski-Suomen peruskoulussa yhteensä runsaat 80 alaasteen oppilasta, jotka eivät olleet aikaisemmin harrastaneet tanssia, puhumattakaan suunnitelleet tanssiteoksia. Mahdollisuuksien mukaan kaikkia aineksia tulisikin viedä rinnakkain, koska ne tukevat toisiaan. Teosten valmistelun myötä oppilaiden tanssin ymmärrys ja kyky vastaanottaa teatterija tanssiesityksiä kasvaa. Kyseessä ei ole valmiin teoksen toteuttaminen oppilaiden kanssa tai lasten oman tulkinnan luominen siitä. Sitä paitsi ohjaajien kyky opastaa oppilaitaan itse prosessissa on tärkeämpi kuin tanssimisen taito. Taiteilijaryhmään kuului neljä tanssin edustajaa: ohjaava läänintaiteilija Mirja Tukiainen, liikuntatieteen kandidaatti Marja Wennström sekä tanssipedagogit Anne Joutsimäki ja Mikko Ahlgren, muusikko Aki Järvinen, kuvataiteilija Tiina Lepiäinen sekä valosuunnittelija Johanna Tirronen. Tanssityöpajassa harjaannutaan vaihtoehtojen tunnistamiseen, niistä valitsemiseen ja työn johdonmukaiseen kehittelyyn. Perinteinen oppiainejako ei toteudu tanssityöpajassa, joka edellyttää prosessioppimista; yhtä hyvin voidaan aloittaa lasten tekemistä kuvista ja kääntää ilmaisu tanssin tai musiikin kielelle. Onnistumiskriteereinä olivat kontaktin saaminen koko ryhmään, jokaisen lapsen sitoutuminen yhteisen teoksen rakentamiseen sekä lopulta kaikkien osallistuminen yleisölle esiintymiseen. "Kivaa oli, kun sai roikkua.", " ... vauhdikas liikkuminen." Tanssityöpajaan osallistuminen vahvistaa mielikuvituksen konkretisoitumista laajemminkin. että esityksessä jännittäminen on turhaa ja tanssia voivat kaikki." Tanssityöpajassa lapset kehittyvät myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa: "Oli helppo keksiä liikkeitä, mutta muiden täytyi hyväksyä ne." Tosin aluksi voi olla vaikeaa oppia valitsemaan niin, että ratkaisut tyydyttäisivät kaikkia ryhmän jäseniä: "Välillä kyllä ryhmänjohtaja oli hiukan suuttunut ja meinasi. Ei tule epäröidä käynnistää tanssityöpajaa, vaikkei kokeilumme mukaisia resursseja olisikaan käytettävissä, sillä kukin tanssiprojekti muotoutuu omien voimavarojensa sekä ohjaajiensa suuntautumisen puitteissa. Taiteilijoiden kokemukset lasten kanssa työskentelystä olivat hyvin myönteisiä. Kokeilun tuloksista on valmistumassa opas, jota soveltaen voidaan lapsia ja nuoria ohjata tanssin tekemiseen painopisteiltään erilaisten ja laajuisten projektien puitteissa. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 "Lapset ja taiteilijat luovia yhdessä" -kokeilun pohjalta opetusmenetelmää on kehitelty soveltumaan lastentarhoista aina nuorisoasteelle asti. Tosin työpajassa tulisi olla kuvan, musiikin ja tanssin tuntija. He saavat tuntumaa kehonsa ja mielensä vuorovaikutukseen, eli ajatuksien pukemiseen keholliseen muotoon ja vastaavasti erilaisten liikkeiden ja liikkumisen vaikutukseen mieleen
kasvomaalauksista. Lapset nimittäin yllättävän paljon arvostivat kinesteettisiä taitoja esimerkiksi sirkustempuissa. Liikefraaseista voidaan kehitellä tanssisommitelmia, useamman tanssin sarja tai kokonainen tanssiteos. työpajakerta: orientoituminen • Tavoitteena on tutustuttaa työpajan osapuolet toisiinsa ja orientoitua luovan tanssin prosessiin. Tyttöjen ryhmissä suunniteltiin myös pelkälle liikkumiselle perustuvia kompositioita, joissa liikeideoita kehiteltiin eri menetelmin mm. Sen sijaan oppilaille olivat vaikeita tanssin aika-, LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 23. Tilan hahmottaminen oli oppilaille helppoa ja onnistui yllättävän hyvin, eikä siinä tyttöjen ja poikien kesken ollut juuri eroja. Lasten valitsemat liikkeet saattoivat olla jopa niin vaikeita, etteivät he pystyneet enää ilmaisemaan niillä. työpajakerta: tila, minä ja muu • Tavoitteena on tunnistaa tilassa erilaisia suuntia, tasoja, välimatkoja, kulkureittejä sekä itsensä suhteessa muihin. Oppilaita pyydetään muistelemaan harjoitteen aikana syntyneitä ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan sekä tekemään kysymyksiä ja kertomaan oivalluksistaan. Tytöt lähestyivät aihettaan kuvailevasti tai symbolisesti. Vanhimmilla oppilailla oli tilankäyttö hyvin harkittua kompositiota tavoittelevaa. käytettiin taitavasti. työpajakerta: teoksen kokonaismuoto • Tavoitteena on oppia hahmottamaan tanssiesityksen kokonaisuus ja toimimaan siinä muiden kanssa. Tanssityöpajassa liikefraasi ymmärretään kokonaisuudeksi, jossa on alku ja loppu sekä liikkeellinen kaari, yhtenäinen ajatus tai teema. Lisäksi luotiin tilallisia mielikuvia ahtaasta häkistä tai avaruusaluksen kapselista. työpajakerta: liikkeen ja äänen yhdistäminen • Tavoitteena on oppia kuuntelemaan kokonaisuutta ja lisäämään siihen oma äänensä ja liikkeensä. Etenkin nuorimmat oppilaat jäljittelivät mm. Niissä käsiteltiin mm. 6. eläinten liikkumista sirkuksessa tai viidakossa, avaruudessa leijailemista tai työn suorittamista. työpajakerta: esiintyminen yleisölle • Tavoitteena on saada kokemusta esiintyä yleisön edessä sekä saattaa loppuun pitkäjännitteinen työ kantamalla omalta osaltaan vastuuta kokonaisuudesta. Visioittensa tueksi oppilaat rakensivat näyttäviä lavasteita, joissa heidän kädentaitonsa pääsivät oikeuksiinsa. 7. 8. Liikekokemusten sanallistaminen voi lapsille olla uutta ja outoa ja siinä heitä tulee rohkaista. He hallitsivat tasojen lisäksi symmetrian ryhmittelyissä, asennoissa ja liikkeissä. työpajakerta: aika, nopeus ja kesto • Tavoitteena on oppia huomaamaan liikenopeuden vaikutus liikelaatuun. 2. työpajakerta: liikelaatu, voiman käyttö ja liikkeen muoto • Tavoitteena on tunnistaa erilaisia liikelaatuja ja muotoja sekä oppia vaihtelevaan energian käyttöön. Vanhempien oppilaiden tansseissa näkyivät jo niin tyttötai poikakulttuurien kuin elinympäristön vaikutuksen jäljet. 9. Tästä huolimatta he eivät valinneet taiteilijoita roolitehtäviin, sillä oma esiintyminen oli heille ensisijaista. He arvostivat myös taiteilijoiden taitoja, halusivat ammattilaisetkin esiintymään. ajallisesti, tilallisesti ja dynaamisesti. Palautekeskustelut ovat nimittäin tärkeitä prosessin etenemisen kannalta, vaikka tanssista puhuminen saattaakin joidenkin mielestä olla ikävää: "Oli liikaa juttu tuokioita." Turhan kiireen ja hulinan välttämiseksi tulisi tanssityöpajalle varata riittävästi aikaa. työpajakerta: teoksen lavastus ja valaistus • Tavoitteena on oivaltaa lavastuksen tehtävä näyttämökuvassa ja kuinka esityksen valaistus vaikuttaa esiintymisasuihin, lavastukseen ja tilaan. He etenevät hyvin väljästi vaihtoehtoisia tapoja käyttäen ja ryhmän prosessia kuunnellen, ikään kuin lapset toimisivat aivan ominpäin: "Kivaa oli, kun tehtiin sirkus itse, siis ilman opettajia.", "Saatiin itse suunnitella esitystä, eikä aikuiset määränneet, mitä tehdään." Koululaisten luovan tanssin esteettiset viestit Teosten teemoissa oli varsin vähän eroja, sillä melkein kaikki käsittelivät jonkinlaisia poikkeusolosuhteita: viidakko, avaruus, vedenalainen maailma, hautakammiot tai estradija sirkusnäytökset. Lasten liikekieli painottui kolmella tavalla, jäljittelyyn, liikepainotteiseen tanssiin ja elekieleen. Myös rekvisiittaa kuten avaruussukkulaa, nuotiota, intiaanitelttaa, arkkua, tienviittoja jne. Heidän elekielensä oli konkreettista, miimistä ja kuvailevan näytelmällistä. työpajakerta: teoksen puvustus ja rekvisiitta • Tavoitteena on johdatella oppilaita ymmärtämään näyttämökuvan merkitys tanssiteoksen kokonaisuuden rakentamisessa. Heidän liikekielensä oli melko varovaista ja pehmeää, vaikkakin fyysistä ja erilaisia taitoja vaativaa. erota paikastaan, mutta asia selvisi ja kaikki ovat nyt samaa mieltä.", "Tietenkin tässä ryhmässä tuli paljon riitaa siitä mitä tehdään, mutta kyllä sekin selvisi." Liikkeestä esitykseksi, luovan tanssin prosessi Kunkin työpajakerran käynnistää alkulämmittely, jonka aikana kehon lämmittämisen ja virittämisen lisäksi kiinnittää huomio kehon monipuoliseen käyttöön sekä rohkaista kokeiluun, keksimiseen ja yksilöllisten ratkaisujen tekemiseen. Draamallisuus ja tarinan kertominen olivat ominaisia pojille. 4. Liikefraaseja kehitellään ohjatuilla improvisaatio harjoituksilla, jotka tehdään pääosin ilman ennakkomielikuvia tarkasteltavana olevaan liikkeen osatekijään keskittyen. Roolihahmojen kehittelyssä huolehdittiin tarkkaan myös esiintymisasuista ja kaikista yksityiskohdista mm. Mallissamme tanssiesitys valmistuu yhdeksän työpajakerran kuluessa seuraavasti: 1. Ohjaajat eivät toimi opettajina vaan koululaisten kanssa tasavertaisina työpajojen jäseninä tai oikeastaan lasten avustajina ja teoksien materiaalina. Esitykset rakentuvat oppilaiden ja ohjaajien syöttäessä ideoita vastavuoroisesti toisilleen. Palautteen antamien tapahtuu purkukeskusteluissa kunkin tehtävän jälkeen. 3. ihmissuhteita, jännitteitä tyttöjen ja poikien tai maalaisten ja kaupunkilaisten kesken sekä luonnon kiertokulkua, kuinka luonnossa vahvempi syö heikomman. Esityksissä etenkin nuorimmat oppilaat käyttivät paljon erilaisia tasoja ja välimatkoja, esimerkiksi apinoina he kiipeilivät lattiasta kattoon ja takaa-ajokohtauksessa hyödynnettiin salin koko tilaa. 5. Liikkuminen oli innostunutta ja musiikkivideovaikutteista
Toisaalta tanssityöpajan antia voi soveltaa tekniikkapainotteisiin suorituksiin ja edistyä aikaisemmin hankaliksi koetuissa liikuntamuodoissa. Keneltä luova tanssi luontuu ja kenelle se voi olla vaikeaa Kokeilussamme tyypillinen tanssin ystävä oli tyttö, joka muutenkin asennoitui erittäin myönteisesti koulutyöhön ja oli luokassa osallistuja-persoonallisuus. Osalta koululaisista ei kovin nopea tai vaikea liikkuminen luistaisikaan, mitä edellyttää voimistelusta tai joukkuepeleistä nauttiminen. Työpajan aikana jokainen löytää paikkansa, myös hitaasti kypsyvät. Ensinnäkin teos saattoi olla lasten toiveiden mukaan sävelletty. Ohjaajien ehdotukset saada oppilaita vaihtamaan kuluneimpia kappaleita johonkin omaperäisempään eivät juuri onnistuneet. Heillä oli kovin vähän kokemusta kulttuuritapahtumista eikä heidän perheissään harrastettu 24 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 juuri mitään luovaa tanssia sivuavaa. Toverilta voi pyytää apua, jos jää jumiin ideoittensa kanssa: "En pelkää tanssia enää yhtään, kun Vesa keksi minulle liikkeen." Kokeilussamme tanssikäsityksiään paransivat etenkin ne oppilaat, jotka harrastivat liikuntaa vapaa-aikanaan muita oppilaita selvästi vähemmän, heistä viisi jopa ikävästä tai saman tekevästä ihanaan: "Pidin tätä alussa ihan hulluna, mutta lopputulos on hyvä.", "Aluksi en ollut halukas, mutta kyllä nyt." Luova tanssi voi olla liikuntaan tottumattomille oppilaille mittatilaustyönä oma liikuntamuoto, sillä liikunnallisuus ei ole siinä keskeistä vaikka tanssien suunnittelussa apuna. Kokeilussamme ilmeni mm., että liikkeen rytmittäminen on monelle oppilaalle vaikeaa ja mahdollisesti syys siihen, että he kokivat epäonnistuvansa joukkuepeleissä. Tanssia nimittäin piti ihanana vain 16 % ja kivana 22 %, mutta samantekevänä 29 % ja ikävänä 33 % kokeiluun osallistuneista oppilaista. Kaupunkikoulujen oppilaat suosivat ulkomaisia hittejä. Niinpä aksentit tai tärkeiden asioiden korostaminen sekä energian ja dynamiikan käyttö jäi heillä vielä vaatimattomaksi ja siksi liikeilmaisu tasaiseksi. Tanssin asema koululaisten harrastuksissa muuttuikin oleellisesti myönteisemmäksi ja kokeilun päättyessä runsas kolmannes oppilaista piti tanssimisesta aikaisempaa selvästi enemmän. Maalaiskoulujen oppilaiden tuoma materiaali oli rauhallista ja kotimaista. Moni heistä menestyi erinomaisesti teoreettisissa aineissa. He harrastivat muita enemmän liikuntaa vapaa-aikanaan ja pitivät monista muistakin asioista, kuitenkin yleensä yksilökeskeisistä harrastuksista. Tanssiprojektissa aktiiviset pojat taas olivat koulutyöhön vähemmän keskittyviä ja vilkkaita johtajapersoonallisuuksia, jopa "häiriköitä", jotka menestyivät teoreettisissa aineissa usein vain tyydyttävästi. Teoreettisissa aineissa he menestyivät erinomaisesti eivätkä liikunnan harrastamisen määrässä juurikaan poikenneet muista pojista. Yleinen harrastaneisuus ja kulttuurikokemusten määrä olivat heidän tanssista innostumistaan ilmeisimmin ennustavia tekijöitä, mihin oli kiinteästi yhteydessä tyttöjen perheiden, vanhempien ja sisarusten harrastusaktiivisuus. Kolmantena vaihtoehtona oli oppilaiden itsensä tekemä ja esittämä musiikki heidän joko luonnosta tai kaupunkiympäristöstä keräämistään äänistä, joita käytettiin teho keinoina tai rytmi ja äänimaisema, jonka he esittivät viheltäen, laulaen tai rummuttaen. He toivat omia lempikappaleitaan, joihin yhdistivät suosikkiyhtyeittensä tuotantoa muistuttavat muusikon säveltämät osuudet. Liikemateriaalin ajankäyttö oli varsinkin nuorimmille oppilaille kaikin puolin vierasta. Vanhimmat oppilaat tekivät liikettä musiikkiin ja käyttivät rytmejä musiikkivideoiden ideoiden suuntaisesti. Sen sijaan koululaisten ylivoimaisesti suosituimmat harrastukset olivat urheilun (ihanaa 54% ja kivaa 30 % oppilaista) lisäksi joukkuepelit (ihanaa 41 % ja kivaa 43 % oppilaista), eli kuitenkin liikunta ja lisäksi musiikin kuuntelu (ihanaa 41 % ja kivaa 40 % oppilasita) sekä näytteleminen (ihanaa 38 % ja kivaa 38 % oppilasi ta), jotka nekin sivuavat tanssia. Nuorimmille oppilaille äänimaailma toimi tunnelman luojana ja siksi he valitsivat teokseensa rytmien sijasta ääniä mm. Vanhimmat oppilaat osasivat jossain määrin käyttää vaihtelevasti liike-nopeuksia, aksentteja ja rytmejä liikeideoiden toteuttamisessa. Heillä saattoi olla myös kovin perinteinen mieskuva, mikä näkyi niin, että he kuvasivat tanssivan miehen ja pojan muita negatiivisemmin. Sen sijaan tanssista eivät innostuneet vetäytyvästi käyttäytyvät tytöt, jotka yleensä menestyivät vain tyydyttävästi teoreettisissa aineissa ja harrastivat liikuntaa vapaa-ajallaan muita vähemmän. Pojista tanssin suhteen varauksellisia olivat, yllättävää kyllä, luokassa muutoin osallistuvasti käyttäytyvät etenkin, jos he olivat vielä kovin nuoria. viidakon eläinten ääniä ja kasvien kahinaa tai sirkusmaailman ja avaruuden kaikuja. Tosin kokemukset tanssituntien yhteydessä enteilivät vieläkin voimakkaampaa muutosta. Niinpä vuoden kuluttua oppilaiden mielialat olivat entistä myönteisempiä onnistuneiden esitystapahtumien jälkimainingeissa, ja silloin 32 % heistä piti luovaa tanssia kivana ja 30 % ihanana: "Tahtoisin koko ajan esitystä, eikä olisi mitään muuta." AINO SARJE tanssipedagogi, tutkija Helsinki 1. Tanssi, tuntematon harrastus Oppilaiden vähäinen tanssin tuntemus näkyi projektin alkaessa voimakkaina ennakkoluuloina ja tanssi koettiin kaikista harrastuksista selvästi ikävimmäksi. energiaja dynamiikka-elementit. Lasten teoksissa liikettä ja ääntä yhdisteltiin kolmella tavalla. Tällöin ihanaksi tanssin koki 24 %, kivaksi 31 %, samantekeväksi 24 % ja ikäväksi 21 % oppilaista. Joiltakin heistä luontuivat myös energian ja dynamiikan vaihdokset. Heidän lisäkseen pojat, joista useimmat muutkin harrastukset olivat ikäviä, eivät yleensä saaneet otetta tanssista. Toisena lähestymistapana oli oppilaiden lempimusiikin kooste
LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 25
On näytettävä normaalilta, joka tarkoittaa nuorta, hoikkaa, lihaksikasta, rennosti pukeutuvaa, trendikästä valkoihoista ihmistä. Foucault, 1978, 140.) Työssäni olen pyrkinyt siis "tuottamaan ruumiinkokemuksia". (Elias 1978, Löfström 1998) Ruumiin tietyt toiminnot ja eritteet ovat "sivistyneessä" yhteiskunnassa tabuja, niitä tulee kontrolloida ja tässä kulkee myös raja yksityisen ja julkisen välillä. Olen huomannut, kuinka vaikeaa opiskelijoiden on koskettaa toveriaan liikuntatuntien aikana esimerkiksi rentoutusharjoitusten yhteydessä. Liikunta on tunnetusti hikoilua aiheuttavaa toimintaa. Sivilisaatioprosessi etenee yhteiskunnan rakenteiden monimutkaistumisen myötä. (Ks. Ruumiin kontrolli ja tunteiden ilmaiseminen Nobert Eliaksen sivilisaatioteoria pohjautuu modernin länsimaisen yhteiskunnan kehityksessä näkyvään prosessiin, jossa ihmisten tavat ja käyttäytyminen ovat muuttuneet yhä enemmän yksilön sisäisen kontrollin säätelemäksi. Nobert Eliaksen (1978) sivilisaatioteoria luo väljän teoreettisen kehyksen, joka auttaa minua ymmärtämään miten ruumiistamme on muovautunut 'sosiaalinen keho'. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka opetukseni aiheena on ollut "alle kouluikäisten lasten liikuntakasvatus", "erityisliikuntaa vammaisille", "ikääntyneiden liikunta" tai vaikkapa "luova ja terapeuttinen liike", on yhtenä opetukseni tavoitteena se, että opiskelija oppii ruumiinkokemusten kautta hahmottamaan ja ymmärtämään sekä itseään että ympäristöään. Tämä tarkoittaa hyvin usein ennakkoluulojen, pelkojen, aggressioiden ja pettymysten purkamista. mm. Teoreettisen ajattelun, älyn hallinnassa voi olla vaara, joka saattaa koitua ruumiin vahingoksi. Osa opiskelijoista hakeutuu vammaistyön pariin, osa vanhus-, mielenterveys-, päihde-, kriminaalitai monikulttuuriseen työhön, jolloin myös liikunnan sekä kuntouttavat että elämänlaatua parantavat näkökulmat korostuvat. Olen liikunnanopetuksessa törmännyt juuri ruumiinkontrolliin ja toisaalta sen vapauttamiseen liittyviin kysymyksiin. Ja sitä kautta myös niitä ihmisiä, joiden kanssa hän tulevaisuudessa työskentelee. Yhtenä ammatillisena taitona heidän tulee kyetä ohjaamaan ja neuvomaan asiakkaitaan myös liikunnassa. Toisaalta moderni yhteiskunta ei anna armoa niille, jotka fyysiseltä olemukseltaan poikkeavat normista. Ruumiillisuuden kontrolloiminen länsimaisessa kulttuurissa on pitkän historian tulos, aistimellinen, tunteva, lihallinen ruumis on pyritty sivistämään ja yhteisön ulkoinen kontrolli on yhteiskunnan sivilisaatioprosessissa muuttunut sisäiseksi kontrolliksi, jossa ensin on suljettu ruumiin aukot ja nyt olemme jo siinä vaiheessa, että myös tunteiden kontrollointi on osa sivistystä. Tämä tarkoittaa usein ennakkoluulojen, pelkojen, aggressioiden ja pettymysten purkamista. Myös moderni tehokas länsimainen yhteiskunta syyllistää sitä, joka uskaltaa uhmata yleistä mielipidettä eikä huolehdikaan terveydestään harrastamalla liikuntaa. Opiskelijani ovat olleet tulevia sosiaalialan ammattilaisia. AMMATTINA RUUMIINKOKEMUSTEN TUOTTAMINEN näkökulmia liikunnan opetukseen TEKSTI: MAARIT VLÖNEN Myös ruumiillinen oppiminen, ruumiin kokemuksellisuus on eräs tapa oppia, eikä se sulje pois teoreettista kokonaisvaltaista ajattelua. Joskus se on hyvin kohtalokasta. Ennen kuin opiskelija voi ammatillisessa mielessä tarjota liikunnallista osaamistaan, hänen on ensin kohdattava oma ruumiillisuutensa. Ei enää ole pelkästään kyse siitä, että "sivistynyt" osaa käyttäytyä etiketin mukaisesti, vaan että kaikki myös tietävät, mitä etiketti edellyttää ja poikkeava käyttäytyminen aiheuttaa inhoa ja ahdistusta. Kuten Foucault toteaa, "sielu on ruumiin vankila" . 26 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 len viime vuosina työskennellyt pääasiallisesti sosiaalija terveysalalla. Tosin keski-ikäiset voivat poikkeuksellisesti liikkua tuulipuvuissa muuallakin kuin lenkkipoluilla ... Heillä tulee olla valmiudet toimia kasvatustehtävissä sekä alle kouluikäisten että nuorten parissa. Tämä tarkoittaa myös muutosta ihmisten mielissä. Koska liikunta on jotakin sellaista, joka koskettaa ihmisen identiteetin keskeistä, näkyvintä osaa, ruumista, on selvää, että sillä vaikutetaan kasvuiässä olevan identiteettikehitykseen voimakkaasti. Työni lähtökohta on ollut, että ennen kuin opiskelijat voivat ammatillisessa mielessä tarjota liikunnallista osaamistaan, heidän on ensin kohdattava oma ruumiillisuutensa. Opiskelijani viestivät yhä nykypäivänä siitä, että koululiikunta usein pakottaa ulkokohtaiseen, lähes pakonomaiseen suorituskeskeiseen liikunnan harjoittamiseen. Yleisesti koetaan I·
Olisin voinut jatkaa sitä loputtomiin, sillä se oli jollain merkillisellä tavalla hyvin palkitsevaa. Urheilussa voimakkaatkin tunteet ovat sallittuja, siellä viha ja rakkaus, sekä symbolinen tappaminen on yhteisöllistä ja tapahtuu tiettyjen sääntöjen rajoissa. Tunteet tuntuivat sitäkin voimakkaammilta kun niitä ilmaistiin koko keholla ja liikkeen avulla .. Toinen tabualue, johon opiskelijani törmäävät, ovat tietyt ruumiinosat, joihin ei kosketa. Onko tunteminen projisoitunut toiseen tekijään. Länsimainen kulttuuri on kosketuskielteinen. Luonnollista on, että genitaalialueelle ei mennä. Tällaisina tapahtumina Turner mainitsee mm. urheilutapahtumat ja festivaalit. Ainakin se on symbolista, tiettyjen sääntöjen mukaista tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvaa toimintaa. Erilaiset nykyaikaan kuuluvat urheilukilpailut ovat siis rituaaleja muistuttavia. Toisen sukupuolen kehollinen kohtaaminen tällaisissa tilanteissa on kuitenkin mielestäni välttämätöntä oman ammatillisen kasvun kannalta. Sisäinen kontrolli ohjaa ja rajoittaa jatkuvasti. Eikä kyse ole todellakaan siitä, että askeleet koettaisiin vaikeiksi. Onko hän tunteva osallistuja, vai onko hän erottanut tekemisen ja tuntemisen. Turner erottaa liminaalin toisesta, sitä muistuttavasta tilasta, liminoidista. Myös ääni koetaan hyvin intiiminä, yksityisenä alueena. Koko kurssi on ikään kuin ruumiillista itse reflektiota, jonka tavoitteena on, että opiskelija löytää oman ruumiillisuutensa ja syventää ruumiillista kokemusmaailmaansa. Myös seksuaalisuuden tunnistaminen itsessä ja sen hyväksyminen osana ruumiillisuutta koetaan ongelmalliseksi. Tansseissa tuli ilmi koko ihmisen tunne-elämän kirjo: viha, rakkaus, epävarmuus, luottamus, suru, onni. Olin todellakin hyvin kiitollinen." Luova ja terapeuttinen liike, 1998, sosiaalialan opiskelija, nainen. Liminaali on välitila, jossa ei olla enää vanhassa mutta toisaalta ei vielä uudessa. ... Näitä ymmärtämättömiä ovat esimerkiksi lapset. tanssin opetuksessa, jolloin monet, usein kilpaurheilua harrastavat miesopiskelijat hakeutuvat mieluummin kuntosaliin. Flowkokemuksella tarkoitetaan voimakasta fyysistä hyvänolon tunnetta, johon liittyy kokemus oman egon sulautumisesta ympäristöön. .. Onneksi useimmat opiskelijat ymmärtävät sen. Länsimaisessa kontrolloidussa ja ulkokohtaisessa liikuntakulttuurissa on sallittua juosta pallon perässä, tehdä maaleja ja halata pelikaveria. Myös tanssi missä tahansa sosiaalisessa tilanteessa saattaa saada aikaan flow-kokemuksen. Olemme keskustelleet tästä ja opiskelijat huomaavat vapautuvansa kurssin edetessä vähitellen. Tällöin urheilu nähdään mimeettisenä tapahtumana, symbolisena toimintana johon myös katsoja voi eläytyä. Yhteisöllinen tanssi voidaan nähdä mimesiksenä, jossa katsoja voi olla osallisena kollektiivisissa tunnekokemuksissa. Myös esimerkiksi elokuvan katsomisessa voi nähdä vastaavanlaisen ilmiön. Näin tapahtui tutkimassani May Pole -rituaalissa (Ylönen 1999 ja Ylönen 2000). Järkevä puhe hyväksytään. Turner ( 1977) mainitsee yhteisöllisyyden ja "flow" -kokemuksen ( Csikszentmihalyi 1991) yhdeksi rituaalin ominaispiirteeksi. Mutta ääniharjoitukset, joissa liike ja ääni yhdistyy ja joissa ääni on merkityksetöntä muminaa ja örinää, tuntuvat vaikeilta. Se, että toisti samaa liikettä ja kun ajatteli liikkeen symboliikkaa. suorastaan häpeällisenä ojentaa urheilutossujen suojasta jalkapohjansa toisen kosketeltavaksi. Myös länsimaisen tanssikultLIIKUNTA & TIEDE 2/2001 2 7. Tällöin tietynlaisessa liminoid-tilassa yleisö symbolisesti vihaa, tappaa, rakastaa ja suree seuratessaan mimesiksen toimijoita. Kyseessä on toiminta, joka saattaa olla massatapahtuma. Tällaiset harjoitukset vaativat jo syvää luottamusta ryhmän kesken. Tämä tulee esille opetettaessa luovaa ilmaisuliikuntaa ja tanssia. Mutta mitä kokee opiskelija osallistuessaan peliin tai leikkiin. Ruumiillisuuteen liittyvänä se on tarjonnut selitysmalleja niin liikunnanharrastamisen (Roos 1989) kuin suomalaisen turisminkin teoretisoinniksi Qokinen & Veijola 1990). Hän tarkastelee rituaalien erästä olennaista käsitettä: liminaalitilaa. Toisaalta se, että opiskelija on sekä osallinen että katsoja yhtä aikaa, tuo tapahtumaan muitakin vivahteita. . Urheilussa toimitaan tietyillä säännöillä sovittuna aikana. Vapautunut, spontaani leikinomainen liike, jolla on vain sisäinen motiivi, on tietynlaisen harjoittelun tulos. Myös omien tunteiden ja tuntemuksien tunnistaminen on tärkeää. " (Luova ja terapeuttinen liike,1998, toimintaterapiaopiskelija, nainen.) "Luova ja terapeuttinen liike" on opintokokonaisuus, jossa liikkeen ja mielen välinen yhteys korostuu erityisesti. Läheisyyteen hakeutuminen ja toisen henkilökohtaiseen tilaan tunkeutuminen sallitaan niille, jotka eivät ymmärrä, miten valta ja tila ovat yhteydessä toisiinsa. Osallistuminen on vapaaehtoista ja subjunktiivista. Mutta tällöin, toisin kuin liminaalissa, osallistujat ja katsojat ovat eri ihmisiä. Tämä tulee esille mm. Tämä termi on liitetty nimenomaan fyysiseen urheilulliseen toimintaan. "Rituaalitanssin tanssin tanssiminen oli minulle hyvin vaikuttava kokemus. Sen sijaan on omituista kirmailla pelkästä loikkimisen ilosta opiskelijatoverin katsoessa vieressä, varsinkaan kun kukaan ei edes ota kellosta aikaa tai laske kalorien kulutusta. Victor Turner (1977) analysoi teollisen yhteisön sekulaareja rituaaleja suhteessa työhön ja vapaa-aikaan. Mimesis ja yhteisöllinen kokeminen Norbert Elias on yhdessä Eric Dunningin kanssa tutkinut urheilua yhtenä sivilisaatioprosessin ilmentymänä. Näinkö tiedostamattamme teemme rajaa näiden ihmisten ja itsemme välillä. Koska urheiluun, peleihin ja liikuntaleikkeihin kuuluvat voimakkaat tunne-elämykset, kamppailut, voittaminen ja aggressiot, voidaan myös liikuntatuntien tapahtumia tarkastella kyseisen mimesis -ilmiön kautta. Kaikki se, mikä ei ole rationaalista ja mikä voi herättää yllättäviä tunnereaktioita, koetaan uhkaavana. Klassinen riittiteoria (Van Gennep 1960) näkee liminaalitilan myös siirtymisenä statuksesta toiseen. Tässä suhteessa voimme puhua intimiteettisuojasta. Terapeuttisesti toimivassa tanssissa katsojaa ja tanssijaa ei ole erotettu, vaan kuka tahansa voi osallistua. Mutta on mielenkiintoista huomata se, kuinka emotionaalisesti latautuneita alueita ovat kyljet, reidet, posket ja esimerkiksi hiukset. (Löfström 1998) Tunteminen ja sen pohjalta suora toiminta saa symbolisen muodon, näin myös itsensä voi vieraannuttaa todellisuudesta ja kokea suuria emootioita toisen tekemisen kautta. Tämä siirtymä voidaan tulkita Turnerin mukaan ylipäätään erilaiseksi olemiseksi. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Ihastuin liikkeeseen ja ihastuin ajatuksiin, jotka syntyivät. Tutkiva opettaja työnsä kehittäjänä Elias Norbertin sivilisaatioteorian voi tarkastella hyvin monenlaisia länsimaisia ilmiöitä. Kuitenkin samat opiskelijat kohtaavat lapsia, vammaisia ja vanhuksia, joiden ulosteita he joutuvat korjaamaan, joiden ihoa he pesevät ja joiden ruumiille he tarjoavat läheisyyttään. Onko niin, että vain "marginaalinen ihminen", syrjäytynyt, lapsi, villi, sivistymätön voi ja saa olla vielä lihallinen, hieltä haiseva ja kostea ruumiinsa eritteistä. Tunteet ja niiden ilmaiseminen on sallittua ja toivottua. "mikä todella puhutti minua ja keskustelusta päätellen myös muita ryhmäläisiä, oli naamiotanssi. Tulkitsen tämänkin sivilisaation mukanaan tuomaksi kontrolliksi. Tuntui todella oudolta "tanssia", liikkua parin kanssa naamiot päässä, kykenemättä näkemään toisen ilmeitä ..
Vietin tuon ajan kaupungissa osallistuen asukkaiden kortteleissa vietettäviin May Pole-juhliin ja haastattelin juhlaan osallistuvia ihmisiä. Matkustin hankkimaan aineistoani toukokuussa 1997. Samalla aloitin kulttuuriantropologian opintoni. Vasta toisenlaisessa ympäristössä saatoin huomata tämän itsessäni. Kun palasin aineistoni kanssa takaisin Suomeen, olin hämmennyksissäni kokemastani. Ylipäätään marginaalisten ihmisten eristäminen toimii "kunnon" ihmisten erottautumisstrategiana (Foucault 1973, 228234). Michel Foucault (1979) on tutkinut länsimaisen yhteiskunnan kehitystä muun muassa sen suhteen, miten ihmisen ruumiillisuuteen liittyviä ilmiöitä on käytetty vallankäytön välineenä. Opetuksen sisältöjen teoreettinen pohdinta on osa oman työn kehittämistä. Jaana Parviainen (Parviainen 1994 ja 1995). Mutta minulle on ollut yllätys huomata, kuinka sisäänrakennettu trimmaaminen voi olla. Myös opetuksen menetelmiä on voitava tarkistaa aika ajoin. Toki länsimaisen tanssikasvatuksen tiukka hierarkia ja loputon kehon trimmaaminen oli minulle tuttua ja olen suhtautunut esimerkiksi perinteisiin balettiopintoihin jokseenkin kriittisesti. Jatko-opintoinani suoritin myös tanssiterapian opintoja. Esimerkkinä vankilalaitoksen kehittyminen aina vangin julmasta kidutuksesta muusta yhteisöstä eristämiseen ja vapauden riistämiseen. Olen iloinen siitä suuntauksesta, että periaatteessa ammatillisessa koulutuksessa yhteisopettajuus on jo käytetty menetelmä ja toisaalta opettaja oppilas suhde on tasavertainen, jossa oppiminen on molemminpuolinen prosessi. tuurin ruumiinkontrollista on kirjoittanut mm. Opettajuus on laajentunut parinkymmenen vuoden aikana oppituntien pitämisestä myös opettajan itsenäiseen opetussuunnitelmien ja kurssisisältöjen tekemiseen. Näen tässä yhteyksiä myös liikunnanopettajuuteen: ruumiillinen vuorovaikutus, toisen läheisyyden aistiminen, kosketuksen merkitysten ymmärtäminen ja liikkeen sekä liikkumattomuuden tulkitseminen tulisi olla mielestäni osana liikunnanopettajien ammattitaitoa. Tutkimusaiheekseni valitsin "May Pole"-tanssin, joka on maan Atlantinpuoleisella rannikolla asuvan kreoliväestön traditio. Haluan korostaa, että myös ruumiillinen oppiminen, ruumiin kokemuksellisuus on eräs tapa oppia, eikä se sulje Surffailua omissa ja toisten ruumiin kokemuksissa: 28 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 TUTKIMUSMATKALLA NICARAGUALAISEEN MAY POLE -TANSSIIN TEKSTI: MAARIT VLÖNEN V uosina 1990-1992 olin kehitysyhteistyötehtävissä Nicaraguassa Keski-Amerikassa. Tämä kokemus on vaikuttanut siihen, että aloitin muutaman vuoden kuluttua lisensiaatin tutkielman aiheenani nicaragualaisen kreoliväestön hedelmällisyystanssi. Tanssiterapia on antanut minulle työkaluja paitsi opetukseni sisältöihin, niin myös tutkimukselleni menetelmän: osallistuva havainnointi on syventynyt tanssilla osallistumiseksi. Tarkoituksenani oli oppia ymmärtämään tuon tanssin merkityksiä ja funktioita. Vaikka olin toiminut sekä tanssijana, koreografina että tanssinopettajana sekä Suomessa että Nicaraguassa, en ollut aiemmin analysoinut omia kokemuksiani ruumiillisuuden näkökulmasta. On tullut välttämättömäksi myös pohtia oman opettajuutensa lähtökohtia, ihmisja oppimiskäsitystä. Nämä vallankäytön menetelmät ovat aikojen kuluessa saaneet uusia muotoja, ikään kuin "jalostuneempia", sivistyneempiä. Opettajan rooli on tukea opiskelijan itsenäistä ajattelua. May Pole tunnetaan koko maassa, mutta alkuperältään se on Bluefieldsin kaupungin asukkaiden kalendaarijuhla, jota vietetään joka vuosi toukokuun aikana. Olin sekä opiskelemassa että opettamassa tanssia Managuan ammatillisessa tanssikoulussa ja kansallisessa yliopistossa. Kahdenkymmenen vuoden opet
Parviainen, Jaana (1995) Lihan muisti. En antautunut julkiselle pilkalle. Länsimainen moderni tanssi pyrki vapauttamaan tanssijan ruumiin ja mielen protestina klassiselle baletille. Bluefieldsissä May Pole oli kuin ihmisten kertomuksia, joissa kaikki oleminen oli sellaisenaan. Jouduin itse myös tanssimaan. Random House, lnc. Koska olen keskiikäinen nainen, tunnen kuuluvani siihen "kilttien tyttöjen" joukkoon, jotka ovat vaieten kuunnelleet auktoriteetteja. Foucault, Michel (1979) The body of the condemned (3-31) teoksessa Foucault,M (1979) Discipline and Punish. Van Gennep, Arnold (1960) The Rites of Passage. FITTY 51.Tampere. Jokinen, Eeva & Veijola Soile (1990) Oman elämänsä turistit. Valtion Painatuskeskus. Koosteita sosiaalija terveysalan opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista, Kurssi: Luova ja terapeuttinen liike, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kevät 1998. tömäksi. Ja toisaalta kaksinkamppailu, eroottinen peli, leikki, härnäys, johon täkyyn ei mielestäni tämä nuori poika ryhtynyt, vanhempi mies kylläkin, mutta selvästi matkan päästä, jotenkin "con todo respecto" (=kaikella kunnioituksella). pois teoreettista kokonaisvaltaista ajattelua. Turner, Victor (1977) Variations on a Theme of Liminality. Toisaalta kun olen oppinut näkemään oman roolini opiskelijan tukijana ja ohjaajana, olen voinut hyväksyä myös itsessäni olevat puutteellisuudet. Uskon juuri luovuuden synnyttäneen edellä mainitun ajatuksen." Luova ja terapeuttinen liike, 1998, toimintaterapiaopiskelija, nainen. "Oma roolini oli jotakin siitä sensuellista vanhasta naisesta, joka jo tietää, mistä on kysymys, mutta myös jotakin siitä länsimaisesta pidättyvyydestä, hienostuneisuudesta ja vihjailusta sen sijaan, että sanoisin suoraan. LIIKUNTA& TIEDE2/2001 29. eli minä itse tässä ja nyt. Peguin. Tunsin sisäisen kontrollin ohjaavan liikkumistani. Toivoisin voivani tulevaisuudessa yhä tiiviimmin yhdistää ruumiinkokemuksen, lihallisuuden ja tieteellisen, analyyttisen ajattelun omassa työssäni. yliassistentti Jyväskylän yliopisto Suorat lainaukset on sisällytetty tekstiin asianomaisten suostumuksella. Minä kontrolloin sivistyneesti ja aistikkaasti lihaani. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja. Basil Blackwell. Siihen kuului kliimaksiin kohonnut tärinä, kaatumiset ja kiemurtelut maassa päällekkäin. New York. Tulkitsen myös niin, että sivistyksen mukanaan tuoma häpeäntunne ohjasi osaltaan liikkumista. .. Länsimaisen ihmisen silmin se näytti vulgääriltä, tosin hauskalta, mutta ei esteettiseltä. Minä en menettänyt hetkeksikään kontrollia. Jyväskylä. New York. "Hienoa, minkälainen aarrearkku ihmisen ruumiista ja sen käyttämisestä liikkeeseen on löydettävissä. Ylönen, Maarit (2000) Evelynin tanssi, kokemuksia ja tulkintoja nicaragualaisesta May Pole tanssista. Van Corcum. Mutta vapautuminen onkin johtanut uudenlaiseen sisäiseen kontrolliin ja tunteiden estetisointiin. Kulttuurintutkimus 16: 1, 27-36. The Birth of the Prison. Aineisto tekijän hallussa. 1. May Pole -tanssi näyttäytyi Bluefieldsissä aivan toisenlaisena kuin maan pääkaupungissa, Managuassa. Opettajantyössäni olen usein kokenut oman ammattitaitoni ja persoonani riittämättajankokemus ja tietämykseni terapeuttisen tanssin mahdollisuuksista on auttanut minua analysoimaan ruumiillisuutta ja sitä, mitkä mekanismit ohjaavat sisäistä ja ulkoista liikettä. Hallitsin liikkeeni, eroottisuuteni, tanssikoulutuksen saaneen ruumiini. Enemmän kuin mitkään yliopistolliset tutkinnot ovat minua työssäni opettaneet ne ihmiset, opiskelijat, joita vuosien varrella olen kohdannut. Aineisto tekijän hallussa. Amsterdam. Kenttäpäiväkirja, 1997, Tutkijan kenttäpäiväkirja Nicaraguasta 1996-97. En kuitenkaan koskaan ollut nähnyt itseäni länsimaisen tanssikasvatuksen uhrina ennen kuin palasin tutkimusmatkaltani Nicaraguasta. Tanssi 3/1995, 14-16. yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kirjoittaja tarkastelee väitöskirjatyössään tanssia tietämisen tapana ja sitä miten tanssin kautta saatu tieto lisää ymmärrystä itsestä ja maailmasta. Foucault, Michel (1973) Madness and Civilization .. Kuten Foucault toteaa, "sielu on ruumiin vankila" (Foucault 1979, 30). Lähteet: Julkaisemattomat: Löfström, Jan luento 1998, On the Civilizing Process, Dept of Ethnology, University of Jyväskylä. " (Kenttäpäiväkirja 1998.) MAARIT VLÖNEN, Litl Liikuntapedagogian ma. May Pole -tutkimusmatkani jälkeen olen ymmärtänyt, että olen käyttänyt vuosien varrella nykytanssista oppimaani työkaluna oman ruumiini kontrolloimiseen ja tunteiden estetisointiin. The University of Chicago Press. Vasta omien elämänkokemusteni myötä olen vapautunut tästä kiltin tytön taakasta ja tunnen siirtyväni "tätienergian" aikakauteen. Jälkeenpäin olen pohtinut, oliko hillitty tanssini halua erottautua, kuten Norbert Elias näkee rajan rahvaan ja sivistyneistön välillä (Löfström 1998). "Löysin itsestäni uusia luovuuden rajoja. Ylönen, Maarit (1999) Tanssitettu rouva, tutkijan ruumiinkokemuksia. Se oli 1900-luvulla vallankumouksellista taide-elämässä siinä missä Freudin opit psykiatrialle. Pystyessä tuottamaan luovuutta itsetuntemus lisääntyi ja tätä kautta myös itseluottamus. (36-70) teoksessa Moore, Sally & Myerhoff, Barbara (1977)Secular Ritual. Oxford. Parviainen, Jaana (1994) Tanssi ihmisen eksistensissä. Kirjallisuus: Csikszentmihalyi, Mihaly (1991) Flow, The Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial. Chicago. Kyse ei ole taitotai temperamenttieroista, vaan tyylistä. En voinut todellakaan kuvitella, että sisälleni hautautunut luonnollinen lapsi olisi avattavissa näin helposti. Se oli tanssi, jossa tanssijat kietoutuivat toisiinsa kiinni liikutellen lantioitaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Huomasin pohtivani sitä, miten tanssin. Olen tuntenut syyllisyyttä epäonnistuessani ja minun on ollut vaikea hyväksyä sitä, että teen virheitä, olen hajamielinen eikä minulla ole aikaa riittävästi opiskelijoille. London. Länsimaissa kontrolloimaton ruumis aiheuttaa häpeää, sitä pitää "ymmärtää hävetä". Tanssi paljasti ihmisen lihallisuuden. Olen pyrkinyt näyttämöllistämään oman terapeuttisen ruumiinkokemukseni. Myöhemmin katsoessani videolta omaa ja paikallisten ihmisten tanssia, huomasin selvän eron. " Luova ja terapeuttinen liike, 1998, sosiaalialan opiskelija, mies. Helsinki. Roos, J, P (1989) Liikunta ja elämäntapa: nautintoa vai itsekuria. Tässä suhteessa näen sivilisaatioprosessin yhä jatkuvan modernissa yhteiskunnassa. Tutkijan roolissa olen löytänyt uutta myös opettajuuteeni. Elias, Norbert (1978) The History of Manners The Civilizing Process vol. Länsimainen hillitty charmi, "sivistys" näkyi, enkä antautunut missään vaiheessa hillittömään täristelyyn. MAARIT VLÖNEN, Litl Liikuntapedagogian ma. Suomen Antropologi 25:3. Mutta teoreettisen ajattelun, älyn hallinnassa voi olla vaara, joka saattaa koitua ruumiin vahingoksi. Tänään näillä tunneilla ajattelin kuinka mahtavaa on olla M.O
Lisäksi Afrikka on maantieteellisesti laaja alue, jossa on valtaisa määrä erilaisia etnisiä ryhmiä omine uskontoineen, kielineen ja kulttuuriperinteineen. Afrikkalainen tanssi ryhmäilmiönä: Yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen ja takaisin K un tanssia opetetaan ja opitaan alkuperäisen kulttuuriyhteytensä ulkopuolella, sen merkitys muuttuu. Diallo & Hall, 1989; Green, 1996, Spencer, 1985; Sunkett, 1995; Tierou, 1992.) Tutkimukseni toteutuksessa yhdistän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen periaatteita. Siksi se soveltuu hänen mukaansa huonosti afrikkalaisen elämäntavan kuvaamiseen, jossa tanssi ei ole erillinen ilmiönsä, vaan osa elämänkokonaisuutta. Suurin osa ryhmäläisistä ei tuntenut toisiaan. Kun kokoonnuimme afrikkalaisen tanssin kurssin alussa ensimmäisen kerran tanssisaliin, oppilaat olivat jännittyneitä. Tapaustutkimuksen metodologiaa noudattaen tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin useita menetelmiä: havainnointia, keskusteluja, opetustilanteiden videointia sekä tutkijan ja ryhmän jäsenten pitämiä tutkimuspäiväkirjoja. Tierou, 1992, 15-18.) Tanssipedagogiikan kannalta on olennaista miettiä, miten afrikkalaisen tanssin, kuten muidenkin etnisten tanssien opetus-oppimisprosessissa tulisi ottaa huomioon niiden alkuperäinen kulttuuriyhteys, ja millaisia uudesta kulttuurista kumpuavia merkityksiä tanssille pitäisi luoda niitä Suomessa opetettaessa. Yhdessä ne ilmentävät afrikkalaisen tanssin keskeisiä ominaispiirteitä alkuperäisessä kontekstissaan. Kaikki istuivat muutaman hengen ryhmissä ja mietin, tulisiko meistä kurssin aikana toimivaa ja yhtenäistä ryhmää." Ryhmän toisessa muodostusvaiheessa, psykologisen. Ne tehtävät, jotka tanssilla on alkuperäiskulttuurissaan, eivät toisessa kulttuuriyhteydessä ole välttämättä yhtä keskeisiä. (esim. Ensimmäisessä vaiheessa yksittäisten ihmisten tullessa samaan tilaan, voi kanssakäymiseen sisältyä myönteistä kiinnostusta, mutta outo tilanne saattaa synnyttää myös epäluuloa ja torjuntaa. Tutkimusaineiston hankin keväällä 2000 Jyväskylän Lyseossa, joka on luokaton lukio. 30 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 TEKSTI: MARIANA SILJAMÄKI Afrikkalainen tanssi, kuten muutkin etniset tanssit ovat luonteeltaan sosiaalisia. Szczepanskin mukaan tavoitteellisen ryhmän muodostumisessa on useita vaiheita. Sama koskee kaikkia etnisiä tansseja, esimerkiksi flamencoa, itämaista tanssia ja salsaa. Niitä ovat afrikkalaisen tanssin liikekielen opetus-oppimisprosessi, ryhmän sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoutuminen sekä yksilöllisen tanssi-ilmaisun kokeminen. Kaikilla näillä ryhmillä on myös omanlainen tanssikulttuurinsa. (esim. Goren (1994) mukaan on oikeastaan harhaanjohtavaa puhua afrikkalaisesta tanssista, koska se kuvaa ilmiötä länsimaisesta näkökulmasta. Koska kiinteitä luokkia ei ole, on ryhmän kokoonpano jokaisella kurssilla uusi. Päiväkirjoissaan he kuvaavat tilanteeseen liittyvää alkuhämmennystä. Tämä tulisi näkyä myös silloin, kun näitä tansseja opetetaan Suomessa. Katselin ympärilleni ja mietin, etten tiedä edes kaikkien nimiä. Tanssitunnit tanssimuodosta riippumatta ovat dynaamisia tilanteita, kokonaisuuksia, jossa kaikki osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. (Gore, 1994.) Suomessa tutkimani ja opettamani afrikkalainen tanssi on omaa tulkintaani länsiafrikkalaiseen tanssiperinteeseen pohjautuvasta tanssimuodosta. Kursivoidut tekstinpätkät ovat oppilaiden päiväkirjalainauksia. Oppilaita askarrutti, voisiko toisilleen tuntemattomista kurssilaisista edes muotoutua yhteistoimintakykyistä ryhmää. Tunsin kurssilta paremmin vain kaksi tyttöä. Tällainen tilanne on luokattomassa lukiossa tuttu. Näiden kriteerien perusteella tutkimukseen valittiin 17 oppilasta. Ryhmän merkitys tanssin oppimisessa ei rajoitu pelkästään etnisiin tansseihin. " Muistan, kun meillä oli ensimmäinen tunti. Kirjallisuudessa yleisesti käytetty käsite afrikkalainen tanssi kattaa laajan kirjon monenlaisia tanssikulttuureja Afrikassa. Tarkastelen tutkimuksessani afrikkalaisen tanssin opetus-oppimisprosessia suomalaisessa tanssipedagogiikassa. Lukiolaisten kokemuksia uuden ryhmän muotoutumisesta Tarkastelen tässä alustavia tutkimustuloksia keskittyen lukiolaisten kokemuksiin ryhmän sosiaalisista vuorovaikutussuhteista sekä niiden merkityksestä tanssin oppimiseen. Tutkimani ilmiö jakautuu kolmeksi toisiinsa kietoutuvaksi osa-alueeksi. Tutkimukseen osallistujat valittiin tarkoituksenmukaisuuden perusteella: He valitsivat afrikkalaisen tanssin liikunnan soveltavaksi kurssikseen, he eivät olleet aiemmin tanssineet afrikkalaista tanssia, ja he sitoutuivat tutkimuksen tavoitteisiin. Sitoutumisella tarkoitettiin tässä sitä, että oppilaat olivat valmiit osallistumaan aktiivisesti kurssille ja vastaamaan avoimiin päiväkirjakysymyksiin kolme kertaa kurssin aikana
Kahdessa ryhmässä vastakkain tai piirimuodostelmassa tanssiminen lisäsi oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeänä vuorovaikutuksen muotona oppilaat pitivät katsekontaktia toisten tanssijoiden kanssa. Dundunba-juhlien järjestämiselle on monia rituaalisia syitä, kuten Ramadanin loppuminen tai tulevat häät. Keskeistä oli yleensäkin kommunikointi toisten kanssa. Tällaisen opetuksen on todettu paitsi vaikuttavan positiivisesti ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin ja johtavan myös parempiin_oppimistuloksiin. Kontaktin ottaminen muihin tanssijoihin tapahtui tunneilla monin eri tavoin. "Aluksi yhteishenki oli vähän nihkeä minusta. Katsekontakti oli oppilaiden kokemuksissa enemmän kuin toisten näkeminen, siihen liittyi tunne kokonaisvaltaisesta vuorovaikutuksesta. Erityisen tärkeiksi oppilaat kokivat ne toisiin ryhmäläisiin tutustumisessa. Kun muista ryhmäläisistä tuli tutumpia, ryhmän yhteishenki parani, ilmapiiri vapautui, oli rennompi olo, eikä tarvinnut enää jännittää toisia. Opettaja voi omalla tietoisella toiminnallaan vaikuttaa ryhmän kehittymiseen ja säädellä ryhmädynaamisia tekijöitä. Ei oo ollenkaan tarvinnu miettiä kattaako toiset, oonko nyt huonompi. Mitkään tietyt pareittain tai ryhmän kanssa toteutetut harjoitukset eivät nousseet oppilaiden kokemuksissa muiden yläpuolelle sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäjänä. Yhdessä muiden kanssa tanssiessa myös itsensä tarkkaileminen jäi vähemmälle. Vasta viimeisessä ryhmän muodostumisvaiheessa, sosiaalisen kontaktin vaiheessa, päästään tavoitteelliseen, yhteiseen toimintaan. Parhaimmillaan tanssiessa päästään tilanteeseen, jossa itsen, omien onnistumisten ja epäonnistumisten tarkkailu unohtuu. Kurssin alussa moni oppilaista pelkäsi toisten arvostelevia katseita ja koki epävarmuutta omasta tanssimisestaan. (Himberg & Jauhiainen, 1998, 181-182.) Parija ryhmätyön eri muodot paransivat tanssiryhmän yhteishenkeä ja yleistä työskentelyilmapiiriä. Nyt on jo paljon vapaampaa, ja uskaltaa ilmeillä yms." "Tässä jaksossa viihtyvyys on kasvanu. Sanaton viestintä, ilmeet, eleet ja yksilöllinen kehon kielellä kommunikointi liittyivät kasvokkain tanssimiseen ja toisten tanssijoiden näkemiseen. Qauhiainen & Eskola, 1994.) Ryhmän muodostuessa ohjaajan tehtävänä on edesauttaa turvallisen ilmapiirin rakentumista. Jokainen ryhmä on ainutkertainen ja opettajalta vaaditaan herkkyyttä toimia kunkin ryhmän kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ryhmän tullessa tutummaksi voimavaroja vapautui liikekielen oppimiseen ja rohkeampaan ilmaisuun. Oppilaat tunsivat, että ilman jonkinlaista sysäystä, opettajan varta vasten järjestämää tilannetta, jossa työskennellään muiden tanssiryhmän jäsenten kanssa, olisi tutustuminen muihin ryhmäläisiin ollut vaikeampaa. Kaikki katsoivat muiden tyylejä ja varoivat ... Selkeä aloitus ja huolehtiminen ryhmäläisten keskinäisestä tutustumisesta vähentävät alkuahdistusta. Kun tehtävänä oli tuottaa liikkeitä omalla tavalla ilman opettajan näyttämää mallia, herätti se oppilaissa epävarmuutta. "Alussa improvisaatiot ja omat jutut ,tuntui oudolta. (Niemistö, 1998, 178-180.) Päiväkirjoissaan lukiolaiset painottivat toisiin ryhmäläisiin tutustumisen tärkeyttä kurssin alussa. "On kivaa, että tanssista tehdään ryhmäläisistä; rinki ja peilikuvatanssiminen on huomattavasti kivempaa kuin peilistä omien liikkeiden tarkkaileminen; tanssin yhteisöllisyys tulee esille, samoin "iloksi tanssimisen" idea." Työskenneltäessä yhdessä toisten kanssa, oppilaat valitsivat parikseen yleensä tutun ryhmäläisen. Joissakin harjoituksissa, kuten venyteltäessä parin painoa hyödyntäen, keskeistä oli kosketus, fyysinen kontakti. Ulkonaisten liikkeiden suorittamisen sijasta tanssissa yhdistyvät silloin tanssijan sisäiset kokemukset ja ilmaisu. Jotta ryhmä voisi Szczepanskin mukaan toimia riittävän yhteistoimintakykyisesti, ryhmä tarvitsee oman aikansa käydäkseen läpi edelliset vaiheet. Havainnoilla on tällöin tärkeä merkitys: keitä on läsnä, millaisia he ovat ja miten he toimivat minua ja muita kohtaan. Kun oma-aloitteisesti ei uskallettu ottaa heihin kontaktia, oppilaista tuntui luontevalta, että opettaja LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 31. Itselle vieraampiin ryhmäläisiin haluttiin kuitenkin myös tutustua. Fiilis on ollut rento ja tanssiminen on lähteny jo rivakasti ja vapautuneesti käyntiin." Yhdessä työskentelyn merkitys tanssitunneilla Sellaiset tanssitunneilla toteutetut työmuodot, joissa oppilaat työskentelivät parin tai ryhmän kanssa, osoittautuivat monella tavoin ryhmän vuorovaikutuksen kannalta merkityksellisiksi. Oli epävarma liikkeistä ja ryhmän fiiliksistä, joten sun ohjaamat, selkeät jutut tuntui mukavammilta." Sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta painottavalla opetuksella on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia. Jännittyneiksi oppilaat tunsivat itsensä etenkin improvisaatioharjoituksia toteuttaessaan. kontaktin vaiheessa, tilanteessa olijat tulevat tietoisiksi toisistaan ja luovat keskenään suhteita
Ollakseen riittävän toimintakykyinen ja kiinteä, asiatavoitteen ohella ryhmän tunnetavoite on tärkeä. Yksilön toiminta muuttuu siirryttäessä tilanteesta toiseen. Lewin puhuu elämäntilasta, jolla hän tarkoittaa yksilön hetkellistä, psykologista tilaa, joka kertoo, mikä hänelle on juuri sillä hetkellä merkityksellistä. Heidän mielestään poissaolot aiheuttivat hajanaisuutta ryhmän toimintaan,ja olivat ongelmallisia koko ryhmän yhteishengen kehittymisen kannalta. Päivittäisten tanssija rumputuntien lisäksi osallistuin moniin paikallisiin tapahtumiin , joista mieleenpainuvimpia olivat tanssin ja musiikin ympärille rakentuvat Dundunbajuhlat. (esim. (Diallo & Hall, 1989.) Dundunba-juhlissa väki kerääntyi rumpuja soittavien muusikoiden ympärille rinkimuodostelmaan. Etenkin kurssin lopulla, jolloin tanssittiin in32 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 tensiivisesti kolme tuntia kerrallaan useita kertoja saman viikon aikana, oli oppilaiden kokemuksissa ryhmän yhteishenkeä lisäävä vaikutus. Vaikka oppilaat ymmärsivätkin toistensa kiireitä, aiheuttivat poissaolot hämmennystä kurssille aktiivisesti osallistuvissa. Pienempi ryhmä tuntui tiiviimmältä ja toimivammalta, ja ryhmän jäsenistä, oppilaista ja opettajasta tuli läheisempiä. Itselläni ryhmänjohtajana oli tehtävänä edesauttaa ryhmäläisten tanssin oppimista. Kun opitaan työskentelemään erilaisten yksilöiden kanssa, auttaa se huomaamaan omat vahvat ja heikot puolet sekä hyväksymään toisten heikkoudet ja vahvuudet. Niemistö, 1998.) Afrikkalaisen tanssin ryhmän perustehtävänä eli asiatavoitteena oli tanssin opettaminen ja oppiminen. (Himberg & Jauhiainen, 1998, 114-116.) Kiireinen elämäntilanne näkyi paitsi oppilaiden heikentyneenä vireystilana, myös joidenkin ryhmäläisten useina poissaoloina tunneilta. Helpompi kun tavallaan pitää, ei tartte ite uskaltaa ehdottaa parin vaihtoa." Kun ryhmän jäsenistä mahdollisimman moni hyväksyy mahdollisimman monta muuta pyrkien toimimaan heidän kanssaan, muodostuu tunnesuhdejärjestelmästä verkkomainen. Ulkopuoliselle vaihtelevasti avautuvien sosiaalisten sääntöjen mukaan juhlija yksi toisensa jälkeen kävi tanssimassa ringin keskellä muiden osallistuessa tanssiin emotionaalisesti voimakkain taputuksin ja huudoin. Kukaan ei oo yliverto, kaikki hyväksytään. Ryhmäkoon pienenemisen tapaan kurssin aikana yhdessä vietetty aika paransi yhteishenkeä ja ryhmäviihtyvyyttä. Tanssiminen oli yksilöllistä tanssia yhteisyyden piirissä.. organisoi tilanteita, jotka mahdollistivat työskentelyn vieraampien ryhmäläisten kanssa. Samoin parijutut, joissa paria vaihdetaan, ei ole aina sama tuttu ja turvallinen pari, saa tutustua muihinkin. Afrikassa tanssia opitaan jo lapsena osallistumalla niihin sosiaalisiin tilanteisiin, joissa tanssitaan. Sosiaaliset syyt eivät olleet aina ritualistisia, esimerkiksi ryhmämme lähtö Guineasta oli aihe kokoontua Dundunba-juhlaan. Dundunba-juhlien järjestämiselle oli monia sosiaalisia syitä, esimerkiksi Ramadanin-kuukauden loppuminen tai tulevat häät. Se toteutui soiton, kehon liikkeiden, ilmeiden ja eleiden avulla. Kun oppilas huomaa yhdessä työskentelyn edistävän oppimista monipuolisesti ja tuovan siihen uutta ulottuvuutta yksilötyöskentelyyn verrattuna, lisää se motivaatiota yhteistyöhön. Qauhiainen & Eskola, 1994.) Kahila (1993) toteaa opetusmenetelmien merkitystä prososiaalisessa oppimisessa tarkastelevassa väitöskirjatutkimuksessaan varteenotettavimpana tuloksenaan, että vuorovaikutussuhteiden tulee olla vaihtuvia, jotta päästään myönteisiin tuloksiin sosiaalisen käyttäytymisen edistämisessä. Niiden vaikutusta on vaikea pitää erillään. Vuorovaikutus ringin keskellä tanssivan tanssijan ja rumpalin, etenkin soolorumpalin, välillä oli intensiivistä. Vahvan yhteisöllisyyden ohella silmiinpistävää oli ringin keskellä tanssivien tanssijoiden yksilöllinen tapa tanssia ja ilmaista itseään. Erityisesti minua kiinnosti, millainen yhteisöllinen merkitys afrikkalaisella tanssilla on. Juhliin osallistui kaikenlaisia ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Olin vuosia opiskellut ja opettanut afrikkalaista tanssia , mutta halusin vielä kokea, miten afrikkalainen tanssiperinne elää syntysijoillaan, ja millaisia merkityksiä tanssilla on alkuperäisessä kontekstissaan. Kaikki näkee pakostakin toiset ja opitaan nauramaan ja silloin rentoutumaan kun huomataan ettei tarvi häpeillä omaa tyyliä. Jokaisella ryhmän jäsenellä oli omat roolinsa ja heidän odotettiin osallistuvan aktiivisesti ryhmän toimintaan, vastuunottamiseen yhteistoiminnasta. Elämäntilaan vaikuttavat paitsi ryhmässä meneillään oleva, yhteinen tilanne, myös henkilökohtainen yleinen elämäntilanne. Tämä toteutui esimerkiksi tanssittaessa koreografiaa, jossa parin vaihto kuului olennaisena osana asiaan. Ryhmän asiaja tunnetavoitteesta muodostuva kaksoistavoite on kokonaisuus, Dundunba kun on tanssin paikka J oulukuussa 2000 toteutin pitkäaikaisen haaveeni, ja lähdin kolmeksi viikoksi opiskelemaan afrikkalaista tanssia ja djembe-rummun soittoa Guineaan, Länsi-Afrikkaan. Jokainen tanssija osallistuu tanssiin taitojensa, ikänsä ja roolinsa mukaan. Dundunba-juhlien sosiaalinen lataus oli vahva, yhteisöllisyys oli käsin kosketeltavaa. Ryhmän kaksoistavoite Sosiaalipsykologian käsittein koululuokkaa voidaan kutsua ryhmäksi, koska sillä on yhteisiä tavoitteita ja tehtäviä, ja yhtenä tärkeänä tehtävänä on jäsenten viihtyvyyden turvaaminen. Ryhmän pienentyneessä koossa oppilaat näkivät myös myönteisiä asioita. Tällä on viihtyvyyttä lisäävä vaikutus. Tämä on sosiaalisten käyttäytymismallien oppimiselle antoisa maaperä. "Sellaiset ringissä tanssittavat jutut on lisänny yhteishenkeä. (Kahila, 1993, 79.) Elämäntilan vaikutus ryhmän toimintaan Pyrittäessä tulkitsemaan ryhmän toimintaa, on joskus vaikea erottaa, millaiset asiat johtuvat itse ryhmä tilanteesta ja mitkä taas ulkopuolisista tekijöistä. Väsymys ja aktiivisuuden puute ryhmän toiminnassa eivät siis välttämättä ole tulkittavissa pelkästään itse ryhmätilanteen perusteella, vaan toimintaan vaikuttavat aina myös tilanteen ulkopuoliset tekijät. Ryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat yhteisten tavoitteiden ja tehtävien lisäksi vuorovaikutus, säännöt, työnjako, roolit sekä johtajuus
Voidakseen vaikuttaa ryhmädynamiikkaan, ohjaajan ratkaisujen tulee olla tietoisia ja tavoitteellisia. Koulu nuorten kokemistilana. Teoksessa P. Opetusmenetelmän merkitys prososiaalisessa oppimisessa. Tämä luo aidon mahdollisuuden vapaaseen ilmaisuun. Ryhmädynamiikkaa voidaan kuvailla yhteisen tilanteen ja osallistujien siitä tekemien tulkintojen katkeamattomaksi vuorovaikutukseksi. Tanssiminen liittyi Guineassa kattavammin erilaisiin yhteisöllisiin rituaaleihin uskonnollisista juhlista elämänkaaren tärkeisiin siirtymiin. W. Asmara: Africa World Press, 13-28. Perinteisesti kehon liikkeitä on tarkasteltu ulkoapäin, jolloin tarkastelun kohteena on ollut toisen keho (Parviainen, 1999). Chur: Harwood Academic Publishers. 1994. Spencer, P. Tanssintutkimuksen vuosikirja 3. Tämä mahdollistaa tanssijoiden herkistymisen omalle keholle, asennoille sekä niiden virittämille aistikokemuksille. kumpikin tavoite on välttämätön ryhmän toiminnan onnistumiseksi. & Stearns, M. H. New York: Schirmer Books. Rochester: Destiny Books. Rauste von Wright &: von Wright, 1996). Spencer (toim.) Society and the Dance. & Hall, M. Fenomenologinen tanssianalyysi. jyu.fi Kirjallisuus Diallo, V. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Green, D. (Himberg&: Jauhiainen, 1998, 101.) Ryhmän ohjaajan päätehtäviä on huomioida ryhmän kaksoistavoitteen merkitys ryhmän toiminnassa. Teoksessa K. Aiemmin yksilöllisyys perustui koulumaailmassa omaksuttuun humanistiseen ihmiskäsitykseen, nykyään yksilöllisyyttä vahvistaa humanismin oheen omaksuttu konstruktivistinen tiedonkäsitys. 1998. 1994. Porvoo: WSOY. 1993. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Yksilöllisyyttä pidetään tärkeänä, mutta turvaa ja voimaa etsitään samalla yhteisöllisyydestä. Djimbe Performance and Black Aesthetics from Africa to the New World. An lntroduction . Asante (toim.) African Dance. Oppiminen ja koulutus. Parviainen, J. (Laine, 2000, 16-19.) Tähänastisen tutkimusaineistoni analyysin perusteella tämä vastavuoroisuus näyttää olevan tärkeä suomalaisessakin kontekstissa. Matkallani Guineassa havaitsin, että yhteisöllisyydellä oli suomalaista kulttuuria selvästi kokonaisvaltaisempi merkitys päivittäisessä elämässä. Stearns, J. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. 1996. Doople. Koulukuvia. Lisäksi markkinahenkinen yksilöllistyminen ja yhteiskuntapoliittiset ideologiat, joissa korostetaan liberaalia yksilökeskeistä koulukäsitystä, liitetään usein yhteen. Parviainen, L. 1998. MARIANA SILJAMÄKI LitM tutkija, tanssipedagogi Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto Siljam@pallo. History of dancing to jazz, from its African Origins to the present. & Eskola, M. Helsinki: Lahden tutkimusja koulutuskeskus. Juva: WSOY. Layson (toim.) Dance History. Yhteisöllisyydestä ja yksilöllisyydestä Suomessa yksilöllisyys on nostettu keskeiseen asemaan niin arkielämässä kuin koulussakin. Teoksessa P. Opetushallitus. Tempe: White Cliffs Media. 1995. & von Wright, J. Sunkett, M. 1999. London: Routledge, 59-77. lntroduction: lnterpretations of the Dance in anthropology. 1979. Gore, G. 1992. 2000. Tudeer (toim.) Askelmerkkejä tanssin historiasta, ruumiista ja sukupuolesta. & Jauhiainen, R. Tanssitunnit tanssimuodosta riippumatta ovat dynaamisia tilanteita, kokonaisuuksia, jossa kaikki osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Mandiani Drum and Dance. Traditiona! African Dance on Context. Ryhmässä tilanteet ja ihmisten väliset suhteet muuttuvat jatkuvasti. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys elävät rinnakkain ja sisäkkäin. 1986. Adshead-Lansdale & J. Ohjaajana tehtävänäni oli ryhmädynaamisten tekijöiden säätely, jotta ryhmä pääsisi tavoitteisiinsa. Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994. Cambridge: Cambridge University, 1-38. Tierou, A. Qauhiainen &: Eskola, 1994.) Afrikkalainen tanssi, kuten muutkin etniset tanssit ovat luonteeltaan yhteisöllisiä. Laineen (2000) mukaan yksilöllisyys on tällä hetkellä koululaitoksen keskeinen tunnussana (Laine, 2000, 16-19). The Story of American Vernacular Dance. Uusi ryhmä aiheutti kurssin alussa oppilaissa hämmennystä. Afrikkalaisessa tanssissa improvisaatiolla on keskeinen rooli ja yksilölliselle ilmaisulle annetaan paljon tilaa (Kwabena, 1986, 213; Stearns &: Stearns, 1979, 1415). Tällaista afrikkalaisen tanssin yhteisöllisyyttä, joka liittyy alkuperäisyhteydessään erilaisiin rituaaleihin, ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista edes yrittää siirtää osaksi suomalaista tanssipedagogiikkaa. Jauhiainen, R. Ryhmän jäsenten keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja työskentelyilmapiiri tuntuivat oppilaista kurssin edetessä kuitenkin riittävän toimivilta asiatavoitteen toteutumiseksi. Afrikkalainen tanssi on tanssimuoto, jonka liikeilmaisun kautta avautuu tanssijalle luonteva mahdollisuus olla läsnä omassa kehossaan ja siihen liittyvissä sisäisissä kokemuksissaan. 1989. Minä, me ja muut. Niemistö, R. Yksilöllistyminen on kuitenkin Laineen mukaan moniulotteinen ja ristiriitainen ilmiö, joka on aina sidottu myös yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutussuhteisiin. Ryhmäläiset toivoivat opettajan organisoivan sellaisia tilanteita, jotka mahdollistivat tutustumisen toisiin. Emme voi "siirtää" afrikkalaisen tanssin yhteisöllisyyttä suomalaiseen kulttuuriin sellaisenaan, samanlaisena kuin se alkuperäisessä kontekstissaan esiintyy. Jyväskylä: SoPhi. Suhteita. Teoksessa J. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta, 80-87. Laine, K. Porvoo: WSOY. Ryhmän merkitys osana yhteisöllisyyden rakentumista ja edelleen tanssin oppimisessa ei rajoitu pelkästään etnisiin tansseihin. Rauste von Wright, M. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 33. Rouhiainen & A. Auttamiskäyttäytymisen edistäminen yhteistyöskentelyn avulla koululiikunnassa. The Eternal Law of African Dance. The Music of Africa, London: Victor Collancz. 1985. (esim. Ryhmäilmiö. Traditiona! dance in West Africa. Himberg, L. Pakkanen, J. Kwabena Nketia, J. Kahila, S. Joidenkin oppilaiden mielestä 29 oppitunnin pituinen kurssi oli ajallisesti liian lyhyt ja osalla oppilaista oli liian paljon poissaoloja, jotta ryhmästä olisi tullut aidosti tiivis ja läheinen. Healing Drum. Jazz Dance. Mutta yksittäisiä rituaaleja yhdistävä yhteisöllisyyden idea tulisi kuitenkin näkemykseni mukaan välittyä, kun afrikkalaista tanssia opetetaan Suomessa. Opetettaessa afrikkalaista tanssia Suomessa jokaisen tanssijan oman, persoonallisen liikeilmaisun hyväksyminen on myös tärkeää
Millainen on aikuisina aloittavien baletinharrastajien opetussuunnitelma ja mitä on hyvä aikuisbaletin opetus. Tasapainoni kehittyy, löydän uusia lihaksia, ryhdin ja tunnen kokonaisvaltaisen hyvän olon.". KUVA JORMA PÅRSSINEN Aikuisbalettia ENSIASKELEISTA PIRUETTIIN TEKSTI: TEIJA HÄYRYNEN Aikuisbaletissa tanssija liikkuu oman kehonsa ehdoilla ja oppimisilmapiiri on joustava, hyväksyvä ja tanssijoiden luovuudelle tilaa antavaa. Ryhmän 28:sta jäsenestä lähes puolet sanoi, että baletti on ollut heidän lapsuuden aikainen haave, joka on jäänyt toteutta"Olen pikkutytöstä lähtien halunnut tanssia balettia. Balettitunnilla rauhoitun, pääsen pois normaaleista kuvioista, nautin liikkumisesta, liikkeistä ja musiikista. Vuosisatoja hioutuneessa tekniikassa on paljon hyödyllistä ja arvokasta annettavaa aikuisharrastajalle. 34 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 matta. Piti saada toteuttaa oma haave ja unelma. astauksia syntyy paperille, kun kysyin vasta-alkavilta aikuisbaletin ryhmältä syitä uuden harrastuksen aloittamiseen
Tanssijoiden kirjoittamien oppimispäiväkirjojen, arvioinnin ja yhdessä käytyjen keskustelujen avulla pääsin lähemmäksi opiskelijoiden subjektiivisia kokemuksia. Tässä artikkelissa käyn läpi kokemuksia,joita minulle on karttunut aikuisbalettiryhmän opettajana ja tutkijana. Tanssinopettajana olin haasteen edessä: millainen on vasta-alkavien yli 18 -vuotiaiden baletinharrastajien opetussuunnitelma ja mitä on hyvä aikuisbaletin opetus. He olivat 18 55 -vuotiaita, joista lähes puolet oli yli 30 -vuotiaita. Esteettinen ja luova elämys sekä kauneuden tarve olivat myös usealle henkilölle tärkeitä motiiveja aloittaa balettiharrastus. Opettajana pystyn havainnoimaan vain opiskelijoiden ulkoista toimintaa sekä omia kokemuksiani opetustapahtuman aikana. Tutustumistunneilla kävi tanssimassa yhteensä 60 rohkeaa aikuista, joista suurin osa halusi aloittaa aikuisbaletin harrastamisen. Opetuksen käynnistyessä tarvitsin jatkuvaa arviointia tuekseni, jotta tietäisin olivatko valitsemani sisällöt ja käytetyt opetusmenetelmät oikean suuntaisia. Kuvaan aikuisbaletin opetus-oppimisprosessin lähtötilannetta ja sitä, missä vaiheessa nyt olemme, kun yhteistä tanssiamme on kestänyt yli kaksi vuotta ja harjoittelemme parhaillaan ensimmäistä tanssikonserttia yhdessä mieskuoro Sirkkojen kanssa. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella saatoin käynnistää jatko-opinnot aikuisbaletin opetus-oppimisprosessin tutkimisesta, jota selvitän laadullisella tutkimusmenetelmällä. Taipuuko traditionaalinen baletinopetus aikuisille. Kävijöiden määrä ja heidän innostuksensa yllättivät minut täysin. Tammikuussa 1999 perustettiin uusi aikuisbalettiryhmä aloittaville harrastajille, joilta ei edellytetty aikaisempaa tanssikokemusta. Opettajan tehtävä on oppimisprosessin asteittainen kehittäminen ja tukeminen. Näin toimien on baletin sanasto voitu siirtää samanlaisena sukupolvelta toiselle jokaista nyanssia myöten. Uuden ryhmän myötä halusin kehittää uutta mallia aikuisbaletin opetussuunnitelman toteuttamiseksi, jossa opetus-oppimisprosessi toteutetaan oppijakeskeisesti oppijan aktiivista roolia korostaen ja aikuisoppijan erityispiirteet huomioiden. Aikuisten kanssa opettajan ja oppijan suhde on parhaimmillaan tasavertainen, kunnioittava ja kuunteleva. Miksi juuri baletti. Aikuisbaletin oppiminen lähtee liikkeelle perusasioista edeLIIKUNTA & TIEDE 1/2001 35. Aikuisbaletinharrastajan oppimisen lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaiset kuin lapsen tai nuoren. He halusivat oppia tuntemaan kehonsa ja hallitsemaan sen liikkumista paremmin. Baletin opetussuunnitelmat ovat laadittu 7 15 -vuotiaille ammattitanssij oiksi tähtääville lapsille ja nuorille. Yleisesti balettia pidetään vaativana tanssimuotona ja baletinharrastajan tuo mieleen kuvan tunnollisesta ja nuoresta tytöstä. Traditionaalisessa baletinopetuksessa on pitkään vallinnut behavioristinen suuntaus, jossa opettaja ohjaa ja kontrolloi suoraan sekä vahvistaa oppimista kritiikillä ja kiitoksilla. Lopputuloksena on ollut taituruuden lisääntyminen ulkoisessa toiminnassa, mutta samalla tanssijan sisäiset kokemukset ovat saattavat jäädä toissijaiseksi. Tehdyn kyselyn mukaan aikuisbaletinharrastajat aloittivat harrastuksensa ennen kaikkea emotionaalisista syistä ja liikehallinnan kehittymisen vuoksi. Lisäksi minussa heräsi kiinnostus ja uteliaisuus sen suhteen, mitä aikuisbaletti merkitsee vasta-alkavalle harrastajalle ja millaisia kokemuksia se tuottaa. Ryhmässä oli 27 naista ja yksi mies. Hedelmällinen opetus-oppimisympäristö luodaan hyvässä ilmapiirissä ja avoimessa vuorovaikutuksessa. Perinteisen baletin sisältöä, opetusmetodia ja tavoitteita sovelletaan aikuisharrastajan kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Olen opettanut aikuisbalettia kymmenen vuotta, mutta en ole aiemmin ajatellut balettiharrastuksen kiinnostavan laajaa yleisöä. Uusi aikuisbalettiryhmä ja opetussuunnitelma syntyy Jyväskylässä Tanssiopisto Sarassa järjestettiin aikuisbaletista kiinnostuneille henkilöille avoimien ovien tilaisuus marraskuussa 1998,josta tiedotettiin paikallisessa lehdessä
Tärkeintä on nautinnollisuus ja hyvän olon tuottaminen." Ensimmäisen harjoitteluvuoden lopussa aikuisbaletinharrastajat asettivat itselleen tarkemmat tavoitteet tulevalle kevätlukukaudelle 2000. Verratessani omia ja opiskelijoiden päiväkirjatekstejä sain arvokasta tietoa opetus-oppimisprosessin etenemisestä. -1 ten vaiheittain kohti haasteellisempia tasoja. Oppiminen saa paremmat onnistumisen edellytykset, jos tavoitteet ovat selkeät ja niihin pyrkiminen on sekä oppilaiden että opettajan mielestä mielekästä. Kirjatuista tavoitteista puolet olivat luonteeltaan fyysisiä tavoitteita, joissa harrastajat toivoivat motoristen taitojen, liikehallinnan, liikkuvuuden ja fyysisen suorituskyvyn paranevan. Baletti alkaa elää eri yksilöissä hieman eri tavalla. Mielestäni kokemusten yhteisarviointi ja palautteen pyytäminen ohjasi opetus-oppimisprosessia kohti avointa ja yhteistoiminnallista oppimisilmapiiriä. Vastaukset voi jakaa kolmeen pääluokkaan: osallistujien enemmistö odotti ensisijaisesti elämyksellisiä liikkumiskokemuksia, lähes puolet halusi uusia liikkeitä, askelkuvioitaja kokonaisia tansseja sekä baletin perustekniikan kehittymistä. Lisäksi opetuksessa on mukana kehon tuntemusta lisääviä harjoituksia ja luovaa liikuntaa, joilla haetaan kosketusta liikkujan liikekokemukseen. Se, että oppisin yhdistämään liikkeeseen koko kehon. Oppijan rooli on olla aktiivinen opetus-oppimisprosessiin osallistuja, joka toimii oman työnsä subjektina. Haaveeni on joskus taipua ja venyä ilman tuskan kyyneleitä. " "Tavoitteena on omaan kehoon tutustuminen edelleen. Lisäksi tanssijat esittivät toiveekseen kehittyä ilmaisussa, tanssillisuudessa ja luovuudessa. Tanssijoiden toiveet ja odotukset Aikuisbaletin opetuksen alkaessa tanssijat esittivät toiveensa ja odotuksensa kirjallisesti. Ihan konkreettisesti siis ja myös tasapainoa ja motoriikkaa. Yhteissuunnittelun etuna on henkilökohtaisten tavoitteiden ja toiminnan muotojen selkiytyminen. Luonnollisuus ja selkeys liikkeeseen ilman, että koko ajan mietin miten se olikaan. Tanssiopiston yleisen tavan mukaisesti suunnittelin aikuisbalettiryhmälle tavoitteet ja opetussisällöt viiden viikon opetusjaksoina, jonka jälkeen oli arviointi. Haasteellisuutta, mutta ei liian tuloshakuisuutta. Paitsi se JUOKSU! Siinäpä tavoite: oppia juoksemaan! Haluan kehittää lihaksia. Tavoitteena on kokonaisvaltainen oppiminen, jossa tuetaan aikuisbaletinharrastajan kokonaispersoonan kehittymistä niin fyysisellä, sosiaalis-emotionaalisella kuin kognitiivisella alueella sekä mahdollistaa jatkuva liikuntaharrastus. "Tänään tuntui erityisen tanssijalta. "Odotan aikuisbaletilta tekniikan vaiheittaista kehittymistä ja mahdollisuutta uskaltautua liikkumaan eri tunnelmissa." "Odotan luovien osuuksien ja valmiiden liikesarjojen vuorottelua. Toinen puoli tavoitteista oli luonteeltaan emotionaalisia, joissa aikuisbaletinharrastaja ilmoitti tavoittelevansa ilmaisuvoimaa, luovuutta, lisää vahvuutta itsetuntoon ja rohkeutta. Tanssimisen keveyden hurmaa haluan jatkaa ... Tanssisarjojen kohdalla viiden viikon jaksoa ei noudatettu, vaan tanssia harjoiteltiin kunnes se osattiin sujuvasti ja mukana oli tanssi-ilmaisua. Hän toimii oppimistilanteessa aktiivisemmin ja hänen toimintaa ohjaa sisäinen motivaatio. Balettituntien eri jaksojen pituudet eivät olleet ehdottomia, vaan ne vaihtelivat riippuen sitä, oliko oppitunti viiden viikon opetusjakson alkuvai loppuosassa. Ei jalat, kädet, pää erikseen. Aikuisbaletissa tanssija liikkuu oman kehonsa ehdoilla ja oppimisilmapiiri on joustava, hyväksyvä ja tanssijoiden luovuudelle tilaa antavaa. Tanssitunti jakaantui neljään jaksoon: kehon ja mielen alkuharjoitus (5 min), baletin tanko työskentely (25 min), keskilattiaharjoittelu (15 min), tanssillinen harjoitus ja lopetus (15 min). Yhteistä keskusteluaikaa meillä on ollut tuntien ulkopuolella rajallisesti, mutta heidän tuottama päiväkirjateksti ja oma työpäiväkirjani keskustelivat keskenään. " "Ensimmäinen tavoite ja tärkein on se, että saisin ta(. Lähtötilanteeseen verrattuna heillä oli lukuvuoden aikana karttunut kokemusta baletista, ja se näkyi tavoitteiden selkeytenä. Teemoina ovat olleet kehon huolto, luova tanssi ja tanssi-ilmaisu. Käytäntö osoitti, että yhteissuunnittelu toteutui sujuvasti oppimispäiväkirjojen avulla, joita tanssijat kirjoittivat innokkaasti ja monisanaisesti. Jotta aikuisbaletinharrastajat eivät olisi jääneet sivustakatsojiksi, pidin tärkeänä heti alusta lähtien ottaa heidät mukaan aikuisbaletin tavoiteasetteluun, suunnitteluun ja arviointiin, niiltä osin kuin yhteissuunnittelu tuntui 36 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 luontevalta. Viiden viikon jakson liikemateriaali oli pääosin sama, mutta sitä kehiteltiin portaittain kohti vaativampaa tasoa tavoitteena sujuva suoritus viidennellä kerralla. Opetuksen yhteissuunnittelu lisää motivaatiota Nykyaikainen opetussuunnitelma on jatkuvasti elävä prosessi, joka muovautuu opettajan ja oppilaiden välisessä vuoropuhelussa. Aikuisbaletin erikoispiirteet Mielestäni aikuisbaletissa niin kuin muussakin tanssitaiteessa on kysymys kehollisen, kokemuksellisen ja ilmaisullisen aineksen kokonaisuudesta. Lukukaudessa on 15 opetusviikkoa, ja lisäksi lukuvuodessa on ryhmälle ohjattu yksi teemaopetusilta. Tämän aikuisbaletin opetussuunnitelman oppisisällöt, opetusmenetelmät ja tavoitteet ovat laadittu huomioiden aikuisen oppijan erityispiirteet. Opettaja tarjoaa aikuisbaletin opiskelijoille edellytykset siirtyä tasolta toiselle, jotta epäonnistumisen pelko, lannistuminen tai pintapuolisuus vältettäisiin. Aikuisbalettiryhmä harjoittelee kerran viikossa tunnin ajan aikuisen keholle soveltuvaa balettia, joka pohjautuu klassisen baletin didaktiikkaan. Sitoutuneella oppijalla on sekä tiedollisia että taidollisia valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Lähes koko ryhmä toivoi kehittyvänsä liikesujuvuudessa tulevana lukuvuotena. Vuosisatoja hioutuneessa tekniikassa on paljon hyödyllistä ja arvokasta annettavaa aikuisharrastajalle. Tanssijat olivat tietoisia heti koulutuksen alkaessa, että lukisin heidän oppimispäiväkirjojaan ja käyttäisin heidän arvioitaan sekä kokemuksiaan hyväksi opetussuunnitelman laadinnassa
Tämä on huimaa. Vartalon kannatus eli ylösnosto ja sen myötä keskivartalon linjaus ja tasapaino kehittyivät silminnähden ensimmäisen lukukauden aikana kaikilla aikuisbaletin harrastajilla. Raajojen suunnat eteen, sivulle ja myöhemmin taakse löytyivät ensin paikallaan tehtynä tangossa ja sitten keskilattialla liikkeessä. Ensimmäisen harjoitteluvuoden jälkeen ryhmä esiintyi toisilleen oppitunneilla, ja tanssijat saivat vertaispalautetta toisiltaan. Kolmannen lukukauden lopussa otetussa videossa on nähtävissä tanssillista sujuvuutta ja ilmaisua, jossa tanssijat kuljettavat kehoaan asennoista toiseen yhteisessä koreografiassa sekä yksin, pareittain että ryhmässä. Valta osa harrastajista koki mielikuvia, elämyksiä ja tanssi-ilmaisua aikuisbalettitunneilla. Arvioin, että liike puhuttelee aikuisbaletin tanssijoita itseään. Artikkelissa olevat suorat lainaukset ovat peräisin aikuisbalettiryhmän oppimispäiväkirjoista ja ne on liitetty artikkeliin asianomaisten suostumuksella. kaisin sen pikkutyttönä olleen improvisaatiotaidon, jonka olen kadottanut matkan varrella. Liikkeen puhuttelevuus pyritään tavoittamaan ensin tanssijalle itselle ja myöhemmin myös katsojalle. Yksi tavoite on myös, että pystyn vapautumaan: tanssimaan huolettomasta. Aikuisbaletin harrastajien tanssitietous on kasvanut harrastuksen myötä. Kehonhallinta, uskallus, taito ja tieto on lisääntynyt. Monipuolinen liikuntakulttuuri "Suoritan aikuisbaletissa tyhjennysharjoituksia. Ei siis pelkästään kädet ja jalat vaan myös kaikki siltä väliltä päätä unohtamatta." Kolmannen lukukauden lopulla huhtikuussa 2000 kysyin kyselylomakkeella aikuisbaletinharrastajilta, millaisia henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia baletilla heille oli ollut puolentoista vuoden harrastamisen jälkeen. Uteliaisuus tanssia kohtaan on lisääntynyt kaiken ikäisten kansalaisten keskuudessa ja totuttuja raja-aitoja rikotaan. Lähes kaikki kokivat lihaskuntonsa ja tanssitaitonsa parantuneen. He olivat oppineet myös iloitsemaan kehonsa liikkumisesta enemmän kuin ennen tanssin harrastusta. "Aikuisbaletti tarjoaa minulle kunnon kohenemista ja ehkä myös pidemmän päälle vartalon muovautumista ilman rytkymistä sekä ihanan vapautumisen ja rentoutumisen tuntee: tunnin aikana usko maailmaan paranee! Tunnin jälkeen huomaan ajattelevani, että olenkin ihan kiva ja hyvä ihminen. Yksilölliset erot ja ikä asettavat omat rajoituksensa liiketekniikan puhtauden ja laadun kehittymiselle, mutta tanssin oppiminen on myös taiteellisen ja luovan ajattelun kehittymistä. Vartalon linjaustaito keskivartalosta kohti yläja alaraajoja sekä päätä vaativat edelleen pitkäjänteistä työtä. Tämän voi huomata keskittymisenä tanssitunneilla, opiskelijoiden päiväkirjamerkinnöissä, videolla ja valokuvissa. Keräsin tutkimusaineistoa pitämällä työpäiväkirjaa sekä valokuvilla ja videoilla, joita on otettu oppitunneilla. Oppimispäiväkirjojen ja yhteisten keskustelujen perusteella tanssijoiden kehon rakennetta, tanssiterminologiaa ja -tekniikkaa koskeva tieto on lisääntynyt. Yli puolet tunsi taiteellista ja luovaa kehitystä tapahtuneen itsessään. Liikesujuvuus ja sulava liikevirtaus vaativat pitkälle kehittynyttä motorista taitoa ja lisäksi uskallusta. Kaikki 20 tanssijaa sanoivat jatkavansa aikuisbaletin harrastusta seuraavana vuonna. ""Tavoitteeksi keväälle voisin asettaan sen, että liikkeet olisivat napakoita, niin että keskittyisin tekemään liikkeet kunnolla. Ensimmäisen lukuvuoden aikana liikesujuvuutta harjoiteltiin yksinkertaisten liikesommitelmien lisäksi erilaisia dynamiikkaa ja liikelaatua harjoittavilla luovan liikkeen harjoitteilla. Aikuisbaletin harrastajien tanssiaidon laadullinen muutos näkyi melko pian ensimmäisten kuukusien jälkeen uskalluksena, keskittymiskykynä ja vähitellen myös tanssi-ilmaisuna. Saada siis koko keho liikkeen muodostukseen mukaan. Tässä vaiheessa ryhmässä oli 20 jäsentä, jotka vastasivat, että aikuisbaletti oli vastannut heidän toiveisiin ja odotuksiinsa. Oppiminen näkyi myös virheasentojen vähenemisenä: turha lihaskireys tai selkärangan liialliset mutkat pienenivät. Opettajan havainnot aikuisbalettiryhmästä Omien havaintojeni mukaan aikuisbalettiryhmässä tapahtui oppimista monella tasolla kahden vuoden aikana. Harrastuksen edetessä he pystyivät analysoimaan ja arvioimaan oppimistaan seikkaperäisemmin, mikä on edistänyt koko opetus-oppimisprosessia. Toivottavasti tulevaisuudessa tanssiharrastus avautuu entistä laajemmin sen kaikissa eri muodoissaan kaiken ikäisille harrastajille tanssikouluissa, kansalaisja työväenopistoissa sekä erilaisissa yhteisöissä. Kehonhallinta näkyy kehon osien ja muodon tunnistamisessa ensin paikallaan pysyvissä asennoissa ja vähitellen myös liikkeen aikana. Mitähän minusta kehkeytyykään. Teknisten taitojen oppiminen etenee hitaasti ja yksilöllisesti. Se vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä etenemistä vaiheesta toiseen. Nähtäväksi jää, kuinka tanssiesitys koskettaa katsojia ja kuinka ryhmä kokee esiintymisen. Oman kehon tuntemus ja liikemuisti on lisääntynyt kahden vuoden aikana, joka näkyy pidempien tanssijaksojen itsenäisenä tuottamisena ja vapautumisena tanssi-ilmaisuun. " TEIJA HÄYRYNEN, LitM tanssinopettaja Jyväskylä Artikkeli perustuu kirjoittajan liikuntapedagogiikan pro graduja jatkotutkimukseen. Pysyn pystyssä sekä fyysisesti että henkisesti." Lisääntynyt kansalaisten liikuntatietous ja -aktiivisuus ovat monipuolistaneet liikuntakulttuuriamme. Tänä keväänä aikuisbalettiryhmä on valmis näyttämään taitojaan myös yleisölle. Niiden kehittyminen on pitkällä aikavälillä tapahtuva prosessi, jossa ikä ei rajoita oppijaa. Vanhojen suosikkilajien joukkoon on noussut uusia lajeja, joissa yhä useampi aikuinen harrastaja etsii kehon ja mielen sopusointua ja ykseyttä. Lisäksi kaikki nauttivat aikuisbaletin harrastamisesta, minkä he kokivat henkisesti virkistäväksi ja kehon hallintakykyä parantavaksi. Lonkkanivelen luonnollisen aukikierron löytyminen ja ylläpitäminen liikkeen aikana vaativat ensimmäisenä lukuvuonna keskittynyttä harjoittelua varsinkin tukijalassa. Kukin aikuisbaletin jäsen etenee omista lähtökohdistaan niin pitkälle kuin mahdollista. Toivottavasti myös taiteen perusopetuksessa aletaan kiinnittää enemmän huomiota aikuisopetukseen. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 37
Vallan anatomiaa ja historiaa kuvanneen Michel Foucaultin mielestä teollisen yhteiskunnan tehokkuus perustuu kurinalaisiin kollektiiveihin, joiden ytimenä ovat treenatut yksilöt. Ryhmämme toimii edelleen, jo neljättä vuotta. Mielihyvä-liikunta voisi olla ensimmäinen askel Kaikki sai alkunsa SS-vuotiaan ystävättäreni ongelmista. Tarkoituksena oli auttaa hänet sohvalta salille. Liikunnanharrastamisensa esteinä he pitivät ensisijaisesti aikapulaa ja perhevelvoitteita. Oloa voidaan parantaa hellimällä ja rentouttamalla. Niinpä on ymmärrettävää, jos he haluavat vapaa-ajallaan välttää kaikkea tehokasta ja tavoitehakuista huolimatta siitä, että se saattaisi ajanmittaan lisätä energiaa ja kiireen sietokykyä. Mielihyväliikunnassa keho suostutellaan liikkumaan rauhallisin, hitain harjoittein. Eräille heistä oli painoa kertynyt jopa 40 kiloa liikaa, mutta se ei estänyt osallistumista. Keho on jumissa ja kiloja on liikaa. Kehoihanteet saattavat nöyryyttää ja tuntua tavoittamattomilta. Keho tietää, ajattelee, vastaanottaa omalla viisaalla ja hiljaisella tavallaan. 38 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 kykyistä ja vahvaa kehoa. Ohjelmassa käydään keho läpi useampia kertoja, ensimmäisellä kerralla rentoutumalla, toisella kosketellen, sitten ke. Kynnys aloitta katkennut liikuntaharrastus on todella korkea, vaikkei varsinaisia esteitä enää olisikaan. Olo oli tosi tukala, mutta liikakilot ja huono kunto estivät häntä valitsemasta laajasta liikuntatarjonnasta itselleen sopivaa. On mahdotonta komentaa kehoa, joka on on ollut pitkään jumissa. Ryhmiin osallistui keski-ikäisiä naisia,joiden liikuntaharrastus oli jo pidemmän ajan jäänyt syystä tai toisesta vähäiseksi tai on tyrehtynyt kokonaan. Muutosta ei voida pakottaa, mutta kehoa voidaan suostutella. Mielihyväliikunta suostuttelee kehon liikkumaan w -., IC <( (/) z ei: w 1M ielihyväliikunnan" nimi on erikoinen. Muuttuminen on vaikeaa, siksi ohjelma on mahdollisimman miellyttävä. Rangaistuksen sijaan keho tarjoaa liikkujalle onnistumisen elämyksiä, positiivisia mielikuvia itsestä ja liikkumisestaan. Hetki itselleen, eikä mitään ole pakko ainakaan suorittaa, vain rauhoittaa mieli ja keskittyä omaan kehoon. Säännöllisesti ryhmissä käynneistä lähes puolet oli jonkin verran tai selvästi ylipainoisia. Myös vallitsevat kehoihanteet saattavat säikäyttää, sillä monessa liikuntalajissa vaaditaan hyvin toimintakykyistä ja vahvaa kehoa. Urheiluja liikuntaharrastukset saattavat nimittäin sisältää myös piirteitä, jotka estävät liikunnasta nauttimisen, mikäli tuntee olevansa fyysisesti jumissa tai elää jatkuvan stressin alaisena. Joka kolmas valitteli terveydentilaansa: niskatai selkäkipuja. Myös vallitsevat kehoihanteet saattavat säikäyttää, sillä monessa liikuntalajissa vaaditaan hyvin toimintaKynnys aloittaa katkennut liikuntaharrastus voi olla todella korkea. Osallistujista tulivat ryhmiin työpaikkansa työterveydenhuollon kautta. Periaatteena on, että liikunnan tulee olla luksusta eikä raadantaa, pakkoa tai kipua. Syyt saattavat olla nyt asennetasolla. Mielihyväliikunnan avulla pyritään vaikuttamaan osallistujien tapaan ajatella itsestään, tavoitteistaan, kehostaan ja vaativista kehoihanteista. Työpäivän päätteeksi onkin helpompaa siirtyä salille kuin kotoa kulkien, sillä aluksi keho vastustaa muutosta ja silloin mukavammalta tuntuu sohvan nurkassa oleilu. Tuottaahan kaikki liikunta mielihyvää, vaikkei kaikille. Kehoa suostutellaan Ihminen ei siedä stressiä loputtomiin, vaan alkaa oireilla. Rangaistuksen sijaan keho tarjoaa mielihyvää ja positiivisia mielikuvia itsestä ja omasta liikkumisesta. Monet keski-ikäiset naiset toimivatkin päivittäin suorituskykynsä ylärajoilla pakkotahtisissa olosuhteissa niin työelämässä kuin kotona. Suunnittelin hänelle oman vaihtoehdon, jota kokeilemaan saatiin muitakin asuinalueemme Kumpulan naisia. Lisäksi jumpan tulee kiinteyttää ja rasvanpolton maksimoida tulokset, sillä salille ei kehtaa mennä ilman missin mittoja. Monet elämän käännekohdat edellyttävätkin etenkin naisilta harrastuksista ja omasta ajankäytöstä luopumista. Tehokkuusajattelu edellyttää, että olet myös harrastaessasi tehokas, pääset tavoitteeseen, suoriudut asettamistasi tehtävistä jne. Kunnossa kaiken ikää -projekti rohkaisi minua kehittämään kokemuksiemme pohjalta ohjelmaa, jolla voitaisiin saada uusia liikunnanystäviä. Sellaisia voivat myös olla esimerkiksi liikunnan yhteydessä käytetyt vaativat ilmaisut, kuten tehokas harjoittelu tuo toivotun tavoitteen tai testaa itsesi ja toimi jne. Kokeilu jatkui pankkitai vakuutusyhtiöissä sekä julkishallinnossa. Va_ihtoehtoni tuli olla välivaihe, jossa onnistumisen elämys kannustaisi jatkamaan jossain muussa lajissa. Noin puolet vastaajista kertoi olevansa usein väsynyt sekä hengästyvänsä portaissa
Kehon lämmittäminen akupunktioja meridiaanihieronnalla Kiinalaisessa lääketieteessä jin ja jang ovat ihmisen terveyttä hallitsevan energian tyyppejä ja sairaus on seurausta energian epätasapainosta. Osallistujat tarvitsevat hetken huolenpitoa. Ohjaajan suggestiivinen ääni lisää rentoutumista ja häiritsevät tuntemukset virtaavat etäämmälle. Jinmeridianit nousevat varpaista keskikehoon ja Jangmeridiaanit laskeutuvat päästä varpaisiin. Kynnys mahdollisimman matalaksi Kaikki mahdolliset esteet puretaan, sillä kynnys aloittaa on korea, jos vaaditaan liikaa ja lisäksi väsyttää ja on kipuja. Hengitysharjoituksilla tunnistetaan syvempää hengitystapaa, jota myös harjoitteet edellyttävät. En pidä hyppivästä kunnonkohotuksesta." AINOSARJE tanssi pedagogi tutkija Helsinki LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 39. Kehoa herätellään varovaisesti tunnistellen jäykkiä ja kipeitä niveliä ja lihaksia, "miltä tänään tuntuu?" 2. Hän näyttää liikkeet ja antaa jatkuvasti ohjeita rauhallisella äänellä, joten osallistujien ei tarvitse pinnistellä muistiaan, vaan he voivat kuunnella miellyttävää musiikkia. 6. Osallistujilta saamani palaute on ollut hyvin myönteistä. Etenkin barokkimusiikki on osoittautunut tiedostamatontamme tyynnyttäviksi. 5. Olen nukkunut vihdoinkin hyvin. Syvävenytykset parin kanssa Tapaamisen loppupuolella osallistujat ovat jo valmiita palaamaan "yhteiskuntaan". Ryhmään luodaan hyväksyvä sosiaalinen ilmapiiri, jota korostetaan turvallisella tunnelmalla. Edelleen kehon jäykkyys ja kivut vähenevät. Lämmenneet lihakset ovat notkistuneet siinä määrin, että on turvallista tehdä syvävenytyksiä, joissa käytetään parin painoa hyväksi. Päämeridiaaneja on kaksitoista ja ne jakautuvat jinin ja jangin kesken. Kaikki tapahtuu lähes huomaamatta ja osallistujat hämmästyvät pystyttyään tekemään kyseisiä taivutuksia ja venytyksiä. Kaikki perustuu oppilaskeskeisyyteen. Jokaisella meridiaanilla on akupisteitä, joita käsittelemällä energiaa voidaan tasapainottaa. Ohjaajan tulee olla hienovarainen ja herkkä epäonnistumisen kokemuksia ei nyt tarvita. Hyviä kokemuksia on saatu issias-, reuma-, niskaja hartiasärkyjen lievittymisestä, sillä useat osallistujat ovat kertoneet voineensa vähentää lääkkeiden käyttöä vähitellen kurssin mittaan. Endorfiinin ansiosta syntyy mielihyvän tuntemuksia, mutta lisäksi tulehdukset ja flunssat vähenevät. Rituaali koostuu kuudesta 20 minuutin osiosta: 1. Sen sijaan kynttilän valo lisää keskittymistä, siinä on jotain katseen vangitsevaa. Olo paranee kerta kerran jälkeen. Kipeät paikat saavat hellää, mutta tehokasta käsittelyä. Meridiaaneissa on alentunut sähkövastus ja siksi niiden aiemmin oletettiinkin olevan hermoratoja. Moni on kertonut, että rentouttava venytys laukaisee stressin. Vaikutus perustuu hermojärjestelmäämme, sillä mm. Ovathan he jatkuvasti vastuussa muista. Mielihyväliikunta kestää kerrallaan kaksi tuntia yhtäjaksoisena ja katkeamattomana rituaalina, mutta tuntuu silti lyhyeltä. "Seuraavana aamuna on raukean levännyt olo mennä töihin. 3.-4. Hyvä tapa on kokoontua hetkeksi mehulasin äärelle keskustelemaan olemmehan olleet yhdessä kokonaista kaksi tuntia. Painallusakupunktiossa hierotaan niskan, olkapäiden ja lantionseudun rentoutumista lisääviä akupunktiopisteitä käsissä ja jaloissa, joita stimuloimalla pyritään saamaan aikaan rentoutumista, tasapainoa ja parantumista. Osa liikkeistä tuntuu tutulta naisvoimistelun sanastolta. Kun liikeradat laajenevat ja kehon asento korjaantuu lisääntyy myös ketteryys ja tasapaino kehittyy. Mielihyväliikunnan aineksia Mielihyväliikunta rentouttaa, mutta kohentaa myös vireystilaa, sillä oppilaiden kertoman mukaan he yleensä tuntevat itsensä tapaamisemme jälkeen oikein virkeiksi. Harjoitukset ovat pehmeitä ja hitaita, mutta silti aineenvaihdunta vilkastuu ja hiki nousee pintaan, mikä osaltaan virkistää. Puhumme hiljaa ja ystävällisesti. Tasapainoharjoitteet ja vauhtiliikkeet sekä lopettaminen Osallistujien tasapainoa kehitetään tunnistamalla painovoimaa. Näin on luontevaan yhdistää Aasiasta peräisin olevia vaihtoehtoisia hoitomuotoja moderniin tanssiin kanssa. Hengityksen rytmittämisellä voimme rauhoittaa hermoston toimintaa. Seinillä ei tarvita peilejä, joista joutuisi tuijottamaan ylimääräisiä kilojaan tai vajonnutta ryhtiään. Keskittyminen, hengittäminen, rentoutuminen sekä alkujäykkyyden vähentäminen Suggestiorentoutumisella vapautetaan osallistujat päivän kiireistä, sillä vain rentoutunut ihminen kykenee helpottamaan kehonsa jäykkyyttä ja kireyttä. vyesti taivutellen, edelleen venyttäen ja lopulta voimakkaasti venyttäen. Lisäksi ihmisruumista hallitsee viisi elementtiä: puu, metalli, vesi, tuli ja maa. Rauhalliset ja pitkät venytykset vuorottelevat niskahieronnan kanssa. Asuna on lämmin ja joustava kerrospukeutuminen, joka myös suojaa liialliselta oman kehon tarkkailulta. Vauhtiliikkeet antavat vapauden kokemuksen. Kaikilla pitää olla riittävästi tilaa ja sali tulee voida sulkea ulkopuolisilta. Tämä liikuntamuoto sopii minulle. Klassisista modernin tanssin tekniikoista grahamja liman-tekniikoista on sovellettu liikkeitä. Kukin niistä hallitsee jotain kehon osaa. Aikaa tosin kuluu kokonaista kaksi tuntia. Ryhmänkerran päättäminen on tehtävä huolella. Aluksi liikeradat tehdään pieninä, tunnustellen ja pikkuhiljaa löytyvät ne rajat, joissa kulloinkin on miellyttävää toimia. Näiden tekniikkojen taustalla ovat monet aasialaiset liikkumistavat, etenkin jooga. Siksi ryhmä ei saa olla kovin suuri, jotta ohjaajalla on mahdollisuus säilyttää kontakti jokaiseen. Näiden voimien vuorovaikutus synnyttää elämänenergian, chin, joka virtaa ruumiissa meridiaaneja eli energiakanavia pitkin. jalkaterissä on hermopäätteitä, jotka ovat selkäytimen kautta yhteydessä eri ruumiinosiin. Niskan, olkapäiden ja rintakehän sekä selän ja lantion harjoitteet Modernin tanssin liikkeillä lisätään kehon liikkuvuutta. Hermopäätteitä hieromalla stimuloidaan hermojärjestelmää, jotta se alkaisi toimia terveellä tavalla. Jännitykset ja kipu ovat poissa. Aikuisen kohtaamisessa ainoana vaihtoehtona on henkilökohtainen ja arvostava käytös. Perinteinen moderni tanssi, vapaa tanssi ja naisvoimistelu ovatkin lähellä toisiaan. Toiseksi mielihyväliikunnan ansiosta hengittämisentapa parantuu
Vuonna 1998 Engström haastatteli heistä vielä 30 miestä ja naista, jotka tuolloin olivat 45-vuotiaita. Lars-Magnus Engström: Liikunnan harrastaminen HEIJASTAA KULTTUURISTA • • • • PAAOMAA TEKSTI: KRISTIINA WUOLIO Miten liikunnallinen elämäntapa kehittyy ja voiko siihen vaikuttavia tekijöitä ennakoida. Aika pitkälle, uskoo liikuntakasvatuksen professori Lars-Magnus Engström Tukholman opettajakorkeakoulusta. äitä tekijöitä Engström kysyi tutkimuksessaan vuonna 1968 yli 2100 satunnaisesti valitulta 15-vuotiaalta tytöltä ja pojalta. Lah<i n-15.2. Nämä kolme kysymystä koskevat isän ammattia, lukuaineiden keskiarvoa ja liikunnan arvosanaa. 40 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 Engströmin mukaan kysymällä kolme kysymystä 15-vuotiaalta jokseenkin osuvasti ennustaa, harrastaako hän säännöllisesti liikuntaa vielä nelikymppisenä, 26 vuotta myöhemmin. Hän uusi kyselynsä tälle joukolle vuosina 1973, 1978, 1983 ja 1994 ja -95. Aktiiviliikkuja on seurallinen, koulutettu ja kaupunkilainen Tutkimus kertoi, että reipasta liikuntaa säännöllisesti harjoittavien määrä putosi jyrkästi aikuisiällä. Vielä viimeiseenkin postitse toimitettuun kyselyyn vastasi tästä joukosta 83 prosenttia. Aktiivis. Liikuntakasvatusta ei pitäisi käsittää vain urheiluksi tai kuntoliikunnaksi, muistuttaa professori Engström. Professori Engström esitteli tutkimuksensa tuloksia Liikuntatieteellisen Seuran kansainvälisessä terveysliikuntakongressissa helmikuussa Lahdessa. ~ -~ ~ --B1idgiog Spo"· E,e,cise aod Lifesfylo Ao<is;, fm Heal<h
Ihmisen odotetaan esimerkiksi kontrolloivan vartaloansa. Yleisesti ajatellaan, että jokainen on vastuussa ruumistaan ja jokainen voi vaikuttaa siihen, miltä näyttää. Liikuntakasvatusta ei pitäisi käsittää vain urheiluksi tai kuntoliikunnaksi. Hyvin todennäköisesti he osaavat huolehtia sekä omasta että lastensa riittävästä liikunnasta, ulkoilusta ja terveellisestä ravinnosta. Koulun liikuntatunnit entistä tärkeämpiä Jotta entistä useammilla olisi ympäristössään liikunnalliseen elämäntapaan ohjaavia tekijöitä, koulu koko ikäluokkaa samalla lailla koskettavana instituutiona voi tasata ihmisten satunnaisia lähtökohtia. Muuten Engström uskoo, että voisi edelleen melko tarkasti ennustaa samojen kysymysten perusteella nykyisten 15-vuotiaiden elämäntapaa kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Esimerkiksi uimataidon on Ruotsissa todettu viime vuosina heikentyneen. On ikäänkuin oma vika, jos on lihava tai huonossa kunnossa. Jokaisen tulisi kuitenkin oppia, että päivittäinen liikunta on yhtä tärkeää ja itsestään selvää kuin hampaidenpesu, Engström sanoo. Erityisesti keskiluokalle on tärkeää pääomaa olla fyysisesti hyvässä kunnossa, sillä se saattaa jopa vaikuttaa työnsaantiin tai urakehitykseen. Jos tekisin tutkimuksen uudestaan, lisäisin vielä yhden kysymyksen, Engström kertoo. Liikunta-aktiivisuus näyttää liittyvän hyväosaisuuteen, ei vain sosiaalisessa tai taloudellisessa, vaan pikemminkin kulttuurisessa mielessä, sanoo professori Engström. Syyt ovat taloudellisia ja kulttuurisia. Kuntoliikunnan tai urheilulajin harrastaminen ei liity niinkään ihmisen fyysiseen suorituskykyyn kuin hänen kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Siksi nyt tarvitaan enemmän kaikille yhteistä, pakollista ja oppimiseen keskittyvää liikuntakasvatusta, Engström huomauttaa. ten miesten määrä pysytteli 50 prosentissa 20-30 vuoden iässä, mutta putosi 40 prosenttiin 41 ikävuoteen mennessä. Käytännössä liikuntakasvatustunnit ovat vähentyneet ja vapaa-ajasta on tullut entistä tärkeämpi vaikuttaja. Hän haluaisi tietää, ovatko lapset ulkoilleet vanhempiensa kanssa ja ovatko vanhemmat olleet mukana heidän liikuntaharrastuksissaan. Mutta keskiluokka, joka pyrkii ylöspäin, haluaa kuten jokainen meistä tehdä vaikutuksen niihin joita arvostaa, Engström tulkitsee. Lars-Magnus Engström pahoittelee, että opettajan asema on heikentynyt eivätkä miehet enää halua opettajiksi. Entä mitä kukin haluaa lastensa tekevän. Se uskoo omiin oikeuksiinsa ja oppii alusta pitäen esimerkiksi pukeutumaan oikein. Vastaavat luvut heikommassa asemassa olevilla olivat 15 ja 21 prosenttia. Siellä miehen tulee olla vahva, ja lajiksi käy hyvin esimerkiksi paini tai nyrkkeily. On ikäänkuin oma vika, jos on lihava tai huonossa kunnossa, Engström selittää. On opittava pohtimaan, kuinka sijoitamme portaat tai hissit rakennuksiin, miten järjestämme liikunta paikat tai kuinka toimistoilla voi olla nykyistä aktiivisempi ihan jokapäiväisessä elämässään. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 41. Nyt on vaarana, että vain keskiluokan lapset oppivat hiihtämään, luistelemaan ja liikkumaan metsässä. Engströmin mukaan tämä ilmiö ei liity vain pohjoismaihin, vaan on sama kaikissa läntisissä maissa, esimerkiksi Saksassa. Yhteisillä, jaetuilla kokemuksilla arvatenkin olisi vaikutusta liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Peruskoulun tulee tarjota vaihtoehtoja ja valinnan varaa, ja siksi koulussa tarvitaan enemmän aikaa liikuntakasvatukseen, Engström perustelee. Uskomme, että heidän kannattaa soittaa jotain soitinta ja pelata joukkueessa, sillä siten pärjää hyvin yhteisössä. Yleisesti ajatellaan, että jokainen on vastuussa ruumistaan ja jokainen voi vaikuttaa siihen, miltä näyttää. Omasta kunnosta ja ulkonäöstä huolehtiminen keski-iässä on erityisen tyypillistä keskiluokalle. Ulkonäkö on nykyisin entistäkin tärkeämpää ja ihmisen odotetaan esimerkiksi kontrolloivan vartaloansa. Koska meillä ei ole enää luonnollista liikuntaa, se on perustettava uudestaan. Sillä lailla kootaan kulttuurista pääomaa, joka voi joskus muuttua muunkinlaiseksi pääomaksi. Yläluokka taas ei perinteisesti ole niin huolissaan siitä mitä muut ajattelevat. Aineeton pääoma voi muuttua varallisuudeksi Omasta kunnosta ja ulkonäöstä huolehtiminen keskiiässä on Engströmin mukaan erityisen tyypillistä keskiluokalle. Hän muistuttaa, että motorisen oppimisen tuomat taidot palvelevat koko eliniän. Alemmissa yhteiskuntaluokissa sen sijaan ratkaisee, mitä ihminen tekee. Korkeasti koulutetuista kaupunkilaisista, joilla oli paljon ystäviä, liikuntaa harrasti 41-vuotiaana miehistä peräti 85 prosenttia ja naisista 62 prosenttia. Kuntoliikunnan tai urheilulajin harrastaminen ei liity niinkään ihmisen fyysiseen suorituskykyyn kuin hänen kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Hänestä on välttämätöntä, että jokainen tietää, mitä on vähintään tehtävä, jotta voi tehdä muita asioita, jotka todella kiinnostavat. Kun vuoden 1968 kyselyssä kysyin isän ammattia, äidin ammattia ei kannattanut edes kysyä. Aktiivisesti liikkuvien naisten määrä kasvoi 25 ja 30 ikävuoden välillä 30 prosentista 40 prosenttiin ja pysytteli niillä paikkeilla vielä kymmenen vuotta myöhemminkin. Muuten tutkimuksen asetelman voisi lähes sellaisenaan toistaa. Tuloksista voi päätellä liikunta-aktiivisuuden liittyvän tiettyyn hyväosaisuuteen, ei vain sosiaalisessa tai taloudellisessa, vaan pikemminkin kulttuurisessa mielessä, Engström sanoo. Miksi juuri sille. Eniten liikunta-aktiivisuuden säilymistä selittivät kasvu ympäristöön liittyvät muuttujat, joita selvitettiin muun muassa mainituilla kolmella kysymyksellä. Jos vanhemmat ovat vaikka kirjastonhoitajia, heillä tuskin on isoja tuloja, mutta sen sijaan runsaasti kulttuurista pääomaa
42 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 Vastauksia nuorten liikkumiseen tai liikkumattomuuteen etsitään nyt vapaa-ajan käytöstä ja elämäntavasta, koska vanhempien, koulun ja muiden auktoriteettien merkitys on vähäisempi kuin ennen. M itä lukuaineiden keskiarvoon tulee, se todennäköisesti heijastelee korkeampaa koulutustasoa aikuisena. Itse hän etsii vastauksia nuorten liikkumiseen tai liikkumattomuuteen pikemminkin vapaa-ajan käytöstä ja elämäntavasta, koska vanhempien, koulun ja mui. Bddgiog Sport, C<ertise aod Lilesfyle Ac<Wify fm Heahh, U>hd B -'52 Risto Telama: Psyykkiset tekijät painavat LIIKUNNALLISEN • • • • ELAMANTAVAN omaksumisessa TEKSTI: KRISTIINA WUOLIO Vanhempien liikuntaharrastus merkitsee lasten liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa enemmän kuin perheen sosiaalinen asema. Kulttuurisen pääoman suurempi merkitys suhteessa varsinaiseen pääomaan on Suomessakin tullut esille, vahvistaa liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Risto Telama ruotsalaisen kollegansa Lars-Magnus Engströmin johtopäätökset. Koulutustason on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä terveelliseen elämäntapaan, oli sitten kyse liikunnasta, ravinnosta tai vaikka tupakoinnista, Telama toteaa. Suomessa koulutus on vielä määräävämpi tekijä kuin ammatti, mutta esimerkiksi eurooppalaisessa vertailututkimuksessamme ei kaikissa maissa pidetty sopivana kysyä isän ammattia, joten siitä ei ole vertailevaa tutkimustietoa, Telama pahoittelee. Vastaavasti nuorten kaveripiirin, nuorison alakulttuurien ja median vaikutus on kasvanut
Perheen ulkopuolella tapahtuu nyt asioita, jotka ovat ottaneet sen roolin, joka koululla ja vanhemmilla oli aikaisemmin, Telama muistuttaa. Kuhunkin ryhmään sijoittui yli sata henkeä. Tietokonepelien pelaajat ovat omalla tavallaan aika tiukasti kiinni elämässä, sillä heillä on voimakas harrastus. Telaman mukaan se miten nuoria sosiaalistetaan tehtäväorientaatioon, on osoittautunut olennaiseksi liikunta-aktiivisuuden kannalta. Nuoren minäkäsitys ja koettu pätevyys ovat sikäli merkittäviä, että ihminen tekee sitä missä kokee olevansa hyvä. Siksi tutkijat ovatkin nyt erityisen kiinnostuneita motivaatioilmastosta, josta Jyväskylässäkin on tekeillä ainakin kaksi väitöskirjaa. Viides ryhmä oli yleispassiiviset, jotka eivät näytä harrastavan mitään kysytyistä asioista. Menestyminen koulussa tai urheilussa ei ollut tärkeää. -Jos koettu pätevyys voidaan nuijia maanrakoon, kuten on nähty, sitä voidaan kasvatuksella ja systemaattisella kehittämisellä myös tukea ja edistää. Koettu pätevyys on persoonallisuuden ja mielenterveyden raaka-aine, joka voi perustua moniin asioihin, joista liikunta on yksi. Vastaavasti nuorten kaveripiirin, nuorison alakulttuurien ja median vaikutus on kasvanut. Todellinenkin pätevyys kehittyy käytännössä, mikä taas vaikuttaa koettuun pätevyyteen, Telama jatkaa. Urheilua aktiivisesti harrastavat olivat suhteellisen seurallisia ja harrastivat myös videoita ja tietokonepelejä, mutta suhteellisen vähän yksilöllistä rentoutumista tai velvollisuuksien hoitoa. Risto Telama selosti Bridging Sport, Exercise and Lifestyle Activity for Health kongressissa helmikuussa Lahdessa laajaa nuorten elämäntavan ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä selvittänyttä eurooppalaista vertailututkimusta, jonka on toteuttanut yhdessä LIKESin tutkija Heimo Nupposen kanssa. Rentoutuvat individualistit lueskelivat ja suoriutuivat hyvin velvollisuuksistaan, mutta käyttävät vähemmän aikaa peleihin tai "Jos koettu liikuntaan. Liikunta&:Tiede nro 3/1999) Elämäntapa määräytyy vapaa-ajan tekemisistä Telama ja Nupponen ovat tarkastelussaan lähteneet elämäntavan (lifestyle) käsitteestä, jota eri tutkijat käyttävät ja tulkitsevat eri tavoin. Aineistosta erottui viisi ryhmää niin, että ryhmät olivat sisäisesti mahdollisimman homogeenisiä ja keskenään erosivat mahdollisimman paljon toisistaan. edistää." LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 43. ·1 1 den auktoriteettien merkitys on tätä nykyä vähäisempi kuin ennen. Suhtautuminen kouluun oli neutraalia. Tietokonepelien pelaajat ja videoiden ääressä viihtyvät olivat keskimääräistä vähemmän aktiivisia kaikilla muilla kysytyillä alueilla. Ryhmittelimme suomalaisen aineiston faktorianalyysissä tiettyjen piirteiden perusteella, esimerkiksi kavereiden kanssa vietyn ajan, velvollisuuksien suorittamiseen käytetyn ajan sekä videoiden, tietokonepelien tai urheiluharrastusten parissa kuluneen ajan perusteella, hän kertoo. Heidän koettu liikunnallinen pätevyytensä jäi matalaksi, mutta omia suorituksia toisten tekemisiin vertaileva ego-orientaatio oli korkea. Heillä omaa yrittämistä korostava tehtäväorientaatio oli kaikkein korkein ja kilpailuhenkinen ego-orientaatio keskitasoa. He eivät pitäneet itseään liikunnallisesti pätevinä eikä kilpailu!pätevyys Voidaan lisuus vedonnut heihin. Jos nuori on ylipäänsä selvästi kiinnostunut jostakin, vaikka tietokonepeleistä, se jo vähentää alttiutta syrjäytymiseen. Ne pitäisi entistä enemmän ottaa huomioon liikuntakasvatuksessa ja myös nuorisourheilussa, jotka perinteisessä muodossaan ovat olleet liian fyysisiä. Meidän lähtökohtamme oli yksinkertainen ja pragmaattinen. Koettu liikunnallinen pätevyys ja sekä tehtäväorientaatio että ego-orientaatio saivat tässä joukossa korkeat arvot. Elämäntavan ryhmittelyssä nuoret jakaantuivat klusterianalyysissä melko puhtaasti vapaa-ajan viettotapojen mukaan, mutta myös koetun pätevyyden ja motivaatiotekijöiden perusteella. (Ks. Niistä muodostui elämäntapatyyppejä, joilla oli tietyt keskimääräiset arvot koetussa pätevyydessä, asenteessa kouluun sekä orientaa tiossa. Kansainvälisessä vertailussa nuoret Telaman mukaan arvioivat tietyissä maissa koettua pätevyyttä eri asteikolla kuin toisissa, ja liikuntaharrastuksessakin on melko suuria eroja. Nupposen ja Telaman aineisto käsitti 5384 12-15vuotiasta tyttöä ja poikaa Suomesta, Belgiasta, Tsekistä ja Saksasta. Silti pätevyyden ja tavoiteorientaation yhteydet liikunta-aktiivisuuteen olivat samanlaisia eri maissa. He ovat passiivisia ainakin suhteessa muihin nuoriin, Telama tarkentaa. Perinteinen liikuntakasvatus ja ohjaus liian fyysistä nuijia maanrakoon, kuten on nähty, sitä voidaan kasvatuksella ja systemaattisella kehittämisellä myös tukea ja Risto Telaman pääviesti myös Lahden kongressissa oli psyykkisten tekijöiden huomioonottamisen tarve lasten ja nuorten liikuntakasvatuksessa ja ohjauksessa. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen ei onnistu ottamatta huomioon näitä tekijöitä, hän sanoo. Vahva kiinnostus pitää kiinni elämässä Velvollisuudentuntoiset yleisaktiivit olivat aktiivisia kaikilla mitatuilla alueilla, kavereiden kanssa oleilusta urheiluun, tietokonepeleihin ja yksin rentoutumiseen. Keskimäärin puolet pojista ja alle 40 prosenttia tytöistä liikkui kansainvälisiin suosituksiin suhteutettuna tarpeeksi usein ja tehokkaasti. Asenne kouluun on myönteinen. Kaikissa maissa aktiivisuus väheni iän myötä, ja joukkojakaantui entistä selvemmin kahteen ryhmään, liikunnallisesti passiivisiin ja aktiivisiin
Each dimension was described by two discourses. Käyttöönoton taustalla on lisääntynyt tieteellinen tieto liikunnan tuottamista terveyshyödyistä. Tällöin otettiin käyttöön myös terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan käsitteet, joita on sittemmin käytetty vaihtelevasti eri merkityksissä eri asiayhteyksissä (Vuori 1990). 014-260 2168, E-mail stahl@pallo.jyu.fi TIIVISTELMÄ Terveys liikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan käsitteet on otettu käyttöön Suomessa 1990-luvulla perusteltaessa liikunnan asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa. According to the interviews the use of the concept of health-enhancing physical activity in policymaking, administration and legislation is problematic due to its multidimensional nature. Tulevaisuudessa terveysliikunnan kehittymisen kannalta oleellista on, millainen mielikuva siitä rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja mediassa sekä millaista käytännön toimintaa sen nimiin syntyy. What kind of meanings health-enhancing physical activity conveys in their language. Terveysalan päättäjät ovat muodostaneet terveysliikunnasta ja sen tehtävistä osittain erilaisen kuvan kuin liikuntapäättäjät. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla liikuntaja terveysalan päätöksentekijät ymmärtävät terveysliikunnan. Although it has raised a lot of attention, it is not fully clear what it encompasses. Tutkimusaineistona on 16 liikuntaja terveysalan päätöksentekijän haastattelua. The data consisted of 16 health and sport (physical activity) policymaker interviews from national and local level. Asiasanat: terveysliikunta, terveyttä edistävä liikunta, päätöksentekijät, liikuntapolitiikka ABSTRACT Health-enhancing physical activity is a relatively new concept that was launched in Finland in 1990's to stress the importance of physical activity on health. Tästä huolimatta terveysliikunnasta on muodostumassa oma liikuntakulttuurin alue ja käsitteenä se on siirtymässä myös hallinnon ja päätöksenteon käyttöön. Terveysliikuntakäsitteen moniulotteisuus ja monimerkityksellisyys luovat haasteita ja osin myös ongelmia sen käyttämiseksi virallisessa päätöksenteossa, hallinnossa tai lainsäädännössä. Mitä päättäjät ymmärtävät terveysliikunnalla. Etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin voidaan terveysliikuntaan liittyviä päätöksiä ja niiden taustalla olevia tekijöitä paremmin arvioida ja ymmärtää. Aineisto kerättiin vuonna 1998. Vaikka terveysliikunta on saanut runsaasti huomiota, ei sen sisällöstä ole selkeätä yksimielisyyttä. The speech of the policy makers could be summed up in four dimensions: the nature of the physical activity, participants in health-enhancing physical activity, organisation ofhealth-enhancing physical activities, and the significance of health-enhancing physical activity for individuals and society. ANALYYSI TERVEYSLIIKUNTAPUHEEN JÄSENTYMISESTÄ STÅHL TIMO1, KANNAS LASSE1, PERTTILÄ KERTTU2 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, 2 Stakes Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. The way the interviewees understood health-enhancing physical activity was influenced by his/her profession, organisation, and the context of the issue. Yhteyshenkilö: Timo Ståhl, Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, PL 35 (L) 40351 JYVÄSKYLÄ, PUH. The analysis was informed by discourse analysis and content analysis. Ref. However, health-enhancing physical activity is an emerging area of physical culture. Terveysliikunta ymmärretään monimerkityksellisesti. Ref. The results showed that policymakers differed in their views of health-enhancing physical activity. Millaisia merkityksiä terveysliikunta saa päätöksentekijöiden puheessa. Päätöksentekijöiden puheesta oli löydettävissä neljä terveysliikuntaa jäsentävää teemaa: liikkumisen luonne, liikkujat, terveysliikuntatoiminta ja terveysliikunnan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Analyysissa käytettiin sisällön analyysia ja diskursiivista analyysitapaa. Millaisia puhekäytäntöjä terveysliikunnasta esiintyy. Kutakin teemaa kuvattiin erilaisilla puhekäytännöillä, jotka vaihtelivat sen mukaan missä kontekstissa niistä puhuttiin tai mikä oli puheen tarkoitus. This study investigated how policymakers understand health-enhancing physical activity. Myös puhekäytännöt eroavat toisistaan. Key words: health-enhancing physical activity, physical activity, policy makers, sports policy JOHDANTO Tieteellinen tutkimustieto liikunnan vaikutuksista yksilön terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin lisääntyi merkittävästi 1990-luvun alkupuolella, jolloin myös julkisuudessa käyty keskustelu liikunnan terveysvaikutuksista vahvistui. Tästä huolimatta terveysliikunnasta 44 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä
Koska merkityssysteemit rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä, on konteksti eli tapahtumatilanne olennainen. Millaisia puhekäytäntöjä terveysliikunnasta esiintyy. (Kyngäs & Vanhanen 1999.) Sisällön analyysi ainoana menetelmänä ei kuitenkaan ollut riittävän "hienojakoinen" tähän tutkimukseen. Tätä varten tarvitaan arvioitavan toiminnan sisällön ja rakenteen erittelyä sekä täsmentävää käsiteanalyysia, mikä on yksi tämän tutkimuksen tehtävistä. Heidän mukaansa sisällön analyysi on systemaattinen dokumenttien analyysitapa, jonka avulla tutkittavaa ilmiötä järjestetään uudelleen, kuvaillaan ja kvantifioidaan. Kulttuurisen ilmaston olemme "sulkeistaneet" eli sulkeneet analyysin ulkopuolelle tutkimuksen alkuvaiheessa. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. 1999, 68; Peräkylä 1990, 22-24.) Tutkimusaineisto ja analyysi Päätutkija keräsi tutkimusaineiston keväällä 1998 (yksi haastattelu tehtiin loppusyksystä 1997) , jolloin hän haastatteli yhteensä 16 päätöksentekijää. Haastattelujen pituudet vaihtelivat puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Kontekstin huomioon ottaminen analyysissä tarkoittaa sitä, että analysoitavaa toimintaa tarkastellaan tietyssä ajassa ja paikassa, johon tulkinta pyritään suhteuttamaan. Arvioitaessa liikuntapolitiikkaa terveyden edistämisen lähtökohdista yhtenä perustehtävänä on selvittää, missä määrin liikuntapolitiikka on valmis arvioitavaksi. Qokinen et al. Haastatteluteemat käsittelivät terveyttä, terveyden edistämistä ja terveysliikuntaa käsitteinä ja käytännön toimintoina, sekä haastateltavan edustaman yhteisön terveysliikuntatoiminnan tavoitteita, rationaalisuutta, vaikuttavuutta ja resursseja mukaellen MAREPS -projektin haastatteluita (ks. Aineistosta hahmottuvat teemat koodattiin aihealueineen, minkä jälkeen aineistoa luettiin etsimällä vastauksia kysymyksiin: Miten, millä tavalla liikunnasta puhuttiin terveysliikuntaa käsiteltäessä. on muodostumassa oma liikuntakulttuurin alue ja käsitteenä se on siirtymässä markkinoinnin, hallinnon ja lainsäädännön käyttöön (Vuori 1999). Merkityksistä koostuu se sosiaalinen todellisuus, jonka avulla suuntaamme arkielämän toimintaamme. 1999; Potter & Wetherell 1987). 1993, 29-30.) Kontekstuaalisuuden lisäksi merkityksellistämisen tavat ovat yhteydessä aikakauden diskursiiviseen ilmastoon, laajempiin kulttuurisiin merkityksiin, merkityksellistämisen tapoihin ja kielellisiin käytäntöihin Qokinen & Juhila 1999, 56). Jatkossa käytämme suomenkielistä käsitettä "puhekäytäntö" kuvatessamme diskursseja. Diskurssianalyysi on kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan sitä, millaista sosiaalista todellisuutta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tuotetaan Qokinen, Juhila & Suoninen 1999, 19). Pyrkimyksenä on rakentaa malleja, jotka esittävät tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä muodossa. Rutten et al. Kieli muotoutuu sosiaalisissa käytännöissä, jolloin se myös rakentaa eli konstruoi sosiaalista todellisuutta Qokinen et al. Kolmantena vaiheena tarkasteltiin eri toimijoiden identiteetin merkitystä terveysliikunnan määrittelyssä. Myös yksityiskohtaisempi terveysliikuntakäsitteen analyysi kirjallisuuteen pohjautuen tehtiin aineiston analysoinnin jälkeen. Niillä on kuitenkin monia yhteisiä piirteitä, joita kuvaamme tämän tutkimuksen kannalta. Suhtautumista terveysliikuntakäsitteeseen ja käsitteen tunnettavuutta tarkasteltiin päätöksentekijäryhmittäin ja tältä osin myös tulokset raportoidaan erikseen. Nauhoitetut haastattelut kirjoitettiin sanatarkasti tekstitiedostoiksi. Haastateltaviksi valittiin liikuntaja terveysalan poliittisia päätöksentekijöitä (jatkossa puhumme myös luottamushenkilöistä), viranhaltijoita sekä tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajia. Identiteetillä tarkoitetaan niitä oikeuksia, velvollisuuksia ja ominaisuuksia, joita toimija olettaa itselleen, toisille toimijoille tai muut olettavat hänelle. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. 2000). Haastateltavien ikää ei tiedusteltu, mutta pääosin he olivat keski-ikäisiä oman alansa asiantuntijoita (11 miestä ja 5 naista). Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millä tavalla liikuntaja terveysalan päätöksentekijät ymmärtävät terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan. Haastattelujen suorien lainauksien kieliasua ei ole muutettu muuten, kuin poistamalla lukemista vaikeuttavia täydennyssanoja. "Yleinen" tarkoittaa kaupunginhallituksen edustajaa, joka ei suoranaisesti edusta liikuntaeikä terveysalaa. Merkityksen käsite on diskurssianalyysin ydinkäsitteitä. Qokinen et al. 1993; Wahlström 1992, 172). Ref. Tämä tutkimus on osa laajempaa "Liikuntapolitiikan arviointi terveyden edistämisen näkökulmasta" -tutkimuskokonaisuutta (ks. Käsitteet ovat hyvin lähellä toisiaan ja esimerkiksi Jokinen tutkijatovereineen (1993 , 2 7) määrittelee diskurssit ja tulkintarepertuaarit samalla tavalla seuraavasti: "ne ovat verrattain eheitä säännönmukaisia merkityssuhteiden systeemejä, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännäissä ja samalla rakentavat sosiaalista todellisuutta" . L 45. Haastatteluaineistoa ei tarkasteltu ennalta laaditun viitekehyksen tai mallin mukaisesti, mikä mahdollisti aineistolähtöisen analysointitavan. poliittinen päätöksentekijä on sijoitettu kohtaan liikunta,jos hänen vastuualueenaan oli liikunta. Jatkossa käytämme "diskurssianalyysi" -sanaa kuvatessamme soveltamiamme diskursiivisten analyysitapojen perusideoita. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet sisällön analyysia ja diskursiivista analyysitapaa. Tulososaan poimitut näytteet haastateltavien vastauksista on kirjoitettu kursiivilla. Tämän vuoksi tarkensimme analyysia diskursiivista analyysitapaa käyttäen. Analyysi tehtiin kirjoitetun tekstin perusteella. (Eskola & Suoranta 1998, 45.) Erilaisia merkityssysteemejä kutsutaan diskursseiksi, tulkintarepertuaareiksi tai puhekäytännöiksi (Eskola & Suoranta 1998; Jokinen et al. Kielenkäytön seurauksia tuottavaa luonnetta (funktio) tarkasteltaessa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä ja miten kielenkäyttäjä milläkin ilmaisulla kulloinkin tekee ja tuottaa Qokinen et al. Diskursiivisia analyysitapoja on lukuisia ja ne kehittyvät koko ajan (Eskola & Suoranta 1998, 198). Millainen liikunta ja missä tapauksessa liikunta määriteltiin terveysliikunnaksi. Ensi vaiheessa käytimme ainoastaan sisällön analyysia mukaellen Kyngäs ja Vanhasen (1999) esittämää induktiivista sisällön analyysiä. Toimijan (tässä yhteydessä haastateltavan) identiteetin tarkastelu on tämän tutkimuksen kannalta keskeistä. (Sinkkonen & Kinnunen 1994; Vuorela 1990; Smith 1988.) Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys Tutkimuksen aineisto on luonteeltaan laadullinen. Taulukossa 1 olemme sijoittaneet haastateltavat edustamansa taustayhteisön mukaan siten, että esim. Haastattelut suoritettiin haastateltavien työpaikalla teemahaastatteluina. 1993, 41-43). Päätöksentekijöillä tarkoitamme tässä yhteydessä viranhaltijoita, poliittisia päätöksentekijöitä, järjestöjen ja ministeriöiden edustajia sekä tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Muodostetut kategoriat eivät olleet toisiaan poissulkevia ja kontekstin vaikutus oli vaikea ottaa huomioon. 2001). Ståhl et al. Identiteetit eivät ole staattisia eli pysyviä vaan ne muotoutuvat omanlaisikseen eri tilanteissa ja diskursseissa. Sen keskeisiä käsitteitä ovat konstruktiivisuus, funktio, merkityssysteemit ja konteksti Qokinen, Juhila & Suoninen 1993; Potter & Wetherell 1987). Millaisia merkityksiä terveysliikunta saa päätöksentekijöiden puheessa
mut sanotaan, että perinteiset suomalaiset liikuntalajit oikein toteutettuina ja niin että huolehditaan niitten suorituspaikoista niin ... koko tämmöisten sanaliitäntöjen käyttämiseen. Ja sillä tavalla kunnon ylläpitämiseksi, pyöräilyksi, uinniksi uimahallissa tavalliset ihmiset tekee kuntouintia." (Terveys, viranhaltija):" ... Paikallistason poliittisilla päätöksentekijöillä ei ole selkeätä kuvaa siitä, mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan. Mää en erikoisen ihastunu ole tähän terveysliikunta-sanaan. Myös käsitteen tunnettavuudessa on eroja. Onko se sitten kilpaurheilu tai terveyttä haittaava liikunta vai, vai mikä se on." Liikunta-alan päättäjät suhtautuvat terveysliikuntakäsitteeseen sekä positiivisesti, negatiivisesti että neutraalisti. et siis semmoinen joka on ... Mää en tiedä, miten se virallisesti määritellään, mutta ... Tämä ilmenee mm. Terveysliikuntaa luonnehditaan eri liikuntalajien ja fyysisen aktiivisuuden avulla. (Liikunta, viranhaltija): "Mää itse miellän sen ihan omassa mielikuvassani, pääosin kävelyksi ja reippaaksi kävelyksi. Mä pidän sitä keinotekoisena, mikä on sitten ei-terveysliikuntaa jälleen kysyn sitä. "Mää oon vähän kriittinen koko ase ... Haastatteluaineisto haastateltavien edustaman taustayhteisön ja päätöksentekotason mukaan TULOKSET Terveysliikuntakäsitteen tunnettavuus ja siihen suhtautuminen Liikuntaja terveysalan päättäjät sekä poliittiset päätöksentekijät suhtautuvat terveysliikuntakäsitteeseen eri tavoin. Millainen liikkuminen on terveysliikuntaa. Paikallistason poliittiset päätöksentekijät ovat selkeästi niukkasanaisimpia, eivätkä he analysoi käsitettä kovin syvällisesti. Ja silloin jos terveys laitetaan liikunnan eteen, niin siinä on ensinnäkin näkymätöntä, mutta tosiasiallista tautologiaa. '"Tavallaan mutta en ole ihan varma, tarkoitetaanko me molemmat nyt samaa. Mää en tiedä ... " "No ei se nyt. "Kyllä minä käytän terveysliikunta-termiä, vaikken mää ole sitä koskaan niin kun päättänyt, et se olisi se viimeinen ... " Terveysja liikunta-alan viranhaltijat, asiantuntijat ja kansallisen tason poliittiset päätöksentekijät puhuvat terveysliikunnasta laveasti analysoiden käsitettä moniulotteisesti ja kriittisesti. Konkreettisin lähestymistapa terveysliikuntaan on kuvata sitä käytännön liikkumisen kautta. heidän epävarmoissa lausunnoissaan kysyttäessä onko terveysliikunta -käsitteenä heille tuttu tai pyydettäessä heitä määrittelemään sitä. Olisi semmoinen toivomus, että löytyisi joku hyvä, hyvä termi siihen tilalle. Puheelle on tyypillistä, että liikuntaa rajataan tai verrataan liikuntatoiminnan organisoimisasteeseen, toteuttamisturvallisuuteen, liikkujan ikään, liikuntamuotoihin tai liikuntalajeihin. He eivät aseta terveysliikunta -käsitettä kyseenalaiseksi, mutta eivät myöskään tuo ilmi pitävätkö he sitä hyvänä tai huonona. Mikä poissuljetaan. jossa massoja voidaan liikuttaa. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. He pitävät termiä "terveysliikunta" keinotekoisena ja ongelmallisena, sillä heidän on vaikea hahmottaa mikä olisi "eiterveysliikuntaa", terveyttä vahingoittavaa liikuntaa tai terveyden kannalta neutraalia liikuntaa. Taulukko 1. Mutta minä käytän sitä sen takia, et se on ihan välttämätöntä tämän nykyisen kommunikaation kannalta." ']a siinä on se, vaikka se tuntuu alussa hyvälle käsitteelle, mutta siinä on ehkä sen heikompia kohtia, koska liikunta pitää aina hyvän ja pahan sisällään. Haastatteluaineisto haastateltavien edustaman taustayhteisön ja päätöksentekotason mukaan Kansallinen taso Paikallistaso Yhteensä Ministeriöt, tutkimusJärjestöt Kunnanhallinto Järjestöt laitokset, asiantuntijaryhmät Liikunta 2 5 2 1 10 Terveys 2 2 1 5 Yleinen 1 1 Yhteensä 4 7 4 1 16 Taulukko 1. .. Liikunta-alan päättäjät eivät ole yhtä jyrkän kriittisiä eivätkä "sivuuta" käsitettä kuten terveysalan päättäjät. Terveysalan päätöksentekijät suhtautuvat käsitteeseen muita kriittisemmin. Käsite hyväksytään välttämättömänä tälle ajalle kuuluvana ilmiönä, vaikka sitä ei koeta hyvänä tai se koetaan ongelmallisena. Liikuntaa rajaamalla ja vertaamalla muodostuu vähitellen kuva siitä, millaista liikuntaa terveysliikunta voisi olla. Puhe terveysliikunnasta jäsentyy seuraavien teemojen mukaan: • liikkumisen luonne millainen liikkuminen on terveysliikuntaa; • liikkujat kenen liikunta on terveysliikuntaa; • terveysliikuntatoiminta kenen järjestämä liikunta on terveysliikuntaa; • terveysliikunnan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle mitä hyötyä terveysliikunnasta on. Ref.. Perinteiset kuntoliikuntamuodot kuten kävely, uinti ja pyöräily ovat terveysliikuntaa parhaimmillaan. Sanotaan, että nää perinteiset suomalaiset liikuntalajit kyllä on ehkä terveyttä edistävän liikunnan kannalta parhaita mahdollisia ... Et mitkään liikuntahallit eikä liikuntasalit ei ratkaise kyllä tätä terveysliikuntaongelmaa." 46 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. Et se on itse asiassa hyvin ongelmallinen käsite." Terveysliikuntapuheen jäsentyminen Puhuessaan terveysliikunnasta päättäjät puhuvat liikunnasta suhteessa johonkin. Koska liikunta on aina yhteydessä terveyteen tai sen menettämiseen
Et jos ihmiset ei tee sitä oikein. ja on lähdetty tässä SLU:n piirissä ... Haastateltava: No mä sanoisin näin, että mun mielestä, mun mielestä se kuuluu yhtä paljon. musta esimerkiksi sellainen, et jos ihmiset käyvät lenkillä, niin se ei välttämättä aina ao terveys liikuntaa. Liikuntasektorin näkökulmasta terveysliikunta on mahdollistanut ja tarjonnut myös oikeutuksen yhteistyöhön sosiaalija terveysalan kanssa. Kun me ollaan kuitenkin vähän samalla kentällä. työmatkojen, kaupassakäynnin tai marjastuksen ja sienestyksen yhteydessä saatavaa liikuntaa. me lähdetään, et tää kaikki kuuluu yhteen. Esimerkiksi haastateltavan määritellessä terveysliikuntaa yksityishenkilönä hän rajaa kilpailullisen toiminnan terveysliikunnan ulkopuolelle, mutta puhuessaan liikuntajärjestön edustajana hän sisällyttää huippu-urheilun terveysliikunnan käsitteeseen. koska kaikki tukee toinen toisiaan. (Liikunta, järjestö): Mää sanoisin, et terveysliikunta ... Haastateltavan puheesta on nähtävissä muissakin haastatteluissa esiintynyt käsitys terveysliikunnalle tyypillisestä ominaisuudesta; kaikenlainen liikunta on terveysliikuntaa, jonkun liikunta on vain enemmän terveysliikuntaa kuin jonkun toisen. Voidaan sanoa, että kysytään mitä halutaan käsittää terveysliikuntakäsitteellä. Ja lähdetään ... Eli se mun kohderyhmäni on ei-liikkuja minä miellän sen näin, et silloin se on terveysliikuntaa. Joka, joka ei ao ei välttämättä ole ollenkaan sitä, et sä menet tekemään pitkää lenkkiä, tai kilpailet tai jotain muuta, vaan se on ihan normaalia, et sä kävelet... me jokainen kuulutaan johonkin erityisryhmään, jos niitä lähetään oikein kategorisesti rakentelemaan, niin mutta ... lainaus). Myöskään huippuja kilpaurheilijoiden liikunta ei yleisessä keskustelussa ole terveysliikuntaa, kun taas liikuntajärjestön kontekstissa sitä pidetään terveysliikuntana (ks. Ja, se on semmoinen että silloin kun nää liikuntapalvelut suunnataan ... työmatkoja, kävelet portaita, mietit sitä et missä sun kuntos on. " Seuraavassa otteessa on poliittisen päätöksentekijän kuvaus terveysliikunnasta. Elikä silloin kun suunnataan nää palvelut niille, jotka eivät nyt harrasta liikuntaa. Ja on paljon suurempi arvo, et me pääsemme terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon luonnollisella tavalla mukaan, kun meillä on takuumiehenä sen alan ministeriö. Siinä on osalla harrastetta tällä samalla kohdalla ja sit on harrastetta loppuun. Erityisryhmiin ... Päättäjät eivät kuitenkaan suoranaisesti yhdistäneet arkiliikunnan käsitettä terveysliikuntaan. joka on jollakin tavalla katsottu, että se ei ainakaan vahingoita ihmisen, ihmistä ja ei rasita liikaa. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. se ei ao ihan parhainta mahdollista. Ne on kaikki sisällä. Oman toimialan sisäinen yhteistyö on vähäistä, mikä saattaa johtua kilpailusta koskien samoja määrärahoja ja asiantuntija-statuksen saamista. Terveysliikkujan määrittely yleisellä tasolla koetaan ongelmalliseksi, niinpä terveysliikkujat määrittyvät usein puhujan näkökulmasta. Ja mää lähden siitä, että koko skaala ... Järjestötasolla yhteistyö on luonteeltaan poikkihallinnollista, liikuntajärjestöjen ja kansanterveysjärjestöjen välistä. " LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. Eli se on mun mielestä terveysliikuntaa ... (Terveys, viranhaltija): Se on tämän toiminnan käsite. Haastattelija: Mites sit joku huippu-urheilu, kilpaurheilu, lapsija nuoriso liikunta. ... (Liikunta, viranhaltija): "Et kyl tota meillä on hyviä ... Niin nää, tää on ihan sama homma. Omatoiminen liikunta turvallisesti toteutettuna on terveysliikuntaa. Tai huolehdit ruokavaliosta siinä samalla. Siinä on aika vaikee sitten rajanveto sitten siit kuntoliikunta ja arkiliikunta. Yhdistävä tekijä toiminnan ja palvelujen järjestämisessä on yhteistyö. (Liikunta, järjestö): "Mun mielestä se on sellaista liikunta, joka on ... Arkiliikunnalle on ominaista päivittäisiin toimintoihin sisältyvä fyysinen aktiivisuus eli liikuntaa saadaan "huomaamatta" muiden päivärutiinien lomassa. ja lähdetään lapsija nuorisourheilusta, tullaan huippuun . Terveysliikunnan määritelmä muuttuu sen mukaan, miten tilanne tai ympäristö muuttuu. " Kenen liikunta on terveysliikuntaa7 Jäsentäessään terveysliikuntaa toimijoiden kautta haastateltavat määrittävät kenen liikunta on terveysliikuntaa ja kenen ei. Lasten ja nuorten liikuntaa ei pidetä terveysliikuntana, vaikka se onkin terveyteen vaikuttavaa liikuntaa. Ja, ja on turvallisissa olosuhteissa suoritettua liikuntaa. Kenen vastuulla on terveysliikunnan edellytysten ja mahdollisuuksien luominen sekä ylläpitäminen. Mun ohjelmassani on aikuisia, keski-ikäisiä, mutta minusta se voitais laajentaa myöskin silloin koskemaan myöskin lapsia. Kenen vastuulla on itse toiminnan järjestäminen. Niitä,jotka eivät muuten liiku tai joita muut liikuntapalvelut ei tavoita. Ja siellähän meille on tärkeetä, et me on päästy yhteistyöhön kyseisen tahon kanssa. Sun syketasot on väärin ja jos sykemittarit pantais päälle ja lähdettäis kattomaan jonkun ihmisen lenkkeilyä,joka tekee sitä itsenäisesti tuolla, niin se ei aina olis terveys liikuntaa." Terveysliikunnan kontekstuaalisuus ja identiteettien muuttuminen käyvät ilmi edellisestä ja seuraavasta haastatteluotteesta. Siitä ehkä suurimman hyödyn saa sellaiset jonkinlaiset sanotaan erityisryhmiksi. Yhteiskunnan eri instituutioiden vastuuta ja roolia terveysliikunnasta pohditaan monesta näkökulmasta. Terveysliikunnan edistämisen edellytyksenä pidetään vahvaa yhteistyötä liikuntasektorin ja terveyssektorin välillä, mitä varsinkin liikunta-alan päättäjät korostavat. Niin mä nyt määrittelen tän niinkun palvelun tuottajan näkökulmasta, koska itse sitä teen sitä työtä. Hyötyliikunnalla tarkoitetaan puolestaan esim. Että ei pidä lähtee tekemään, erottamaan yhtään mitään, vaan tää menee, menee ikäkausien mukaan jaetaan ja katotaan kokonaisuutta ... ehkä siitä saa silloin just, et jos on jollakin suunnalla jotakin tietynlaista heikkoutta." Kenen järjestämä liikunta on terveysliikuntaa7 Terveysliikuntatoiminnan ja -palvelujen järjestämistä jäsennetään liikuntajärjestöjen, kansanterveysjärjestöjen, kuntien liikuntatoimen, terveydenhuollon, opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta. Mielellään tietysti meillä ollaan puhuttu arkiliikunnan yhdistämisestä eli sellaisesta, jossa liikunta tapahtuu osana sitä jokapäiväistä elämää." Liikunnan turvallisuus määrittää terveysliikuntaa puhuttaessa ohjatusta ja omatoimisesta liikunnasta. 4 7. Se on minusta, minusta sitä että se on tietyllä tavalla ennaltaehkäisevää liikuntaa, jota jota ihminen tekee pitääkseen itsensä kunnossa ja vireänä. Yleisimmin terveysliikkujiksi määritellään aikuiset, ei-liikkujat ja erityisryhmissä liikkujat. (Liikunta, järjestö): "No mä oon tehny siihen itselleni ihan määritelmänkin. Ref. Se on musta terveysliikuntaa. Terveysliikuntaan sisältyy myös näkemys fyysisen aktiivisuuden merkityksestä, mikä tulee esille haastateltavien viitatessa arkiliikuntaan ja hyötyliikuntaan. sosiaalija terveysministeriö, joka alun perin lähti pienemmällä panoksella mukaan on pystyny vastaamaan siitä omasta panoksestaan. (Liikunta, luottamushenkilö): "Se (terveysliikunta) koskee kaikkia. " (Terveys, järjestö): 'Ja sitten tietenkin on nää rinnakkaiset kansanterveysjärjestöt, mut jotenkin tuntuu, että että tää kansanterveysjärjestöjen yhteistyö, niin siinä ... Näkemys on varsin laaja: terveysliikunta koskee kaikkia. ed. Ohjattu liikunta on kuitenkin turvallisempaa kuin omatoiminen liikunta, koska vammautumisriskit voidaan minimoida varmistamalla oikeat suoritus tavat
hoitaa itseänsä kaikissa vaiheissa. Ja, ja siinä hyödynnetään terveydenhuollon asiantuntemus ihmisen rakenteesta ja toiminnasta ja ihmisen terveydestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä." (Liikunta, luottamushenkilö): "Niin nyt keihäänkärjet on liikuntabudjettia ja liikuntakulttuuria kohtaan, et ikään kuin sen pitäis hoitaa tätä terveysliikuntaa. Suositellun 30 minuuttia voi toteuttaa myös kuntotai virkistysliikuntana, esimerkkinä hölkkä, tennis, uinti tai pyöräily. Rovaniemen ammattikorkeakoulu 1998). Elikkä se ei nyt tähtää kuitenkaan kilpailullisiin tulostavoitteisiin, vaan fyysisen kunnon säilyttävään siinä määrässä liikkumiseen, että ihminen vielä tänkin ikäisenä pystyis selviytyyn myös henkisistä tehtävistä." (Terveys, luottamushenkilö): ja siis kaikissa näissä diabeteksessa, sydänja verisuonitaudeissa niissä on se hyvä puoli, et niitä voi ennaltaehkäistä. Yhteensä vähintään 30 minuutin aktiivisuus voi koostua useista erilaisista toiminnoista, kuten portaiden nousu (hissin sijasta), puutarhan hoito, haravointi tai lumenluonti, tanssi ja työmatkan tai sen osan kulkeminen jalan tai polkupyörällä. Terveysliikunnan markkinoinnissa ja käsiteanalyysissä on UKK-instituutilla ja sen johtaja Ilkka Vuorella ollut merkittävä rooli. Niin kuitenkin kaikki kuorma on täällä liikuntabudjetissa ja se ei kyllä oikein toimi, koska siellä on leikattu määrärahoja. Niin sieltä pitäis joku siivu uskaltaa kohdistaa näihin terveysliikunnan tarpeisiin." Mitä hyötyä terveysliikunnasta on. Päivittäinen tai lähes päivittäinen liikunta on tehokas tapa pitää yllä ja hoitaa terveyttään. (terveys, järjestö): "niin mä näen sen, ei välttämättä niin hirveän hyväkuntoisten jopa raihnaisten ihmisten oikeutta liikkua myös niin, että julkishallinto on kiinnostunut. Elikkä et se ei oo tämmöistä ihan ajanvietet. tai no miksei se voi olla ajanvietettäkin . Vaikka siellä on sosiaalija terveystyövoima, koulu, ... Näistä neljästä käsitteestä teoksessa on määritetty mitä "liikunnan terveydellinen merkitys" ja "terveyttä edistävä liikunta" tarkoittavat. Liikunta-alan päättäjät eivät haluaisi enää pitäytyä perinteisessä työnjaossa, vaan haluaisivat myös muiden tahojen (terveysja sosiaalitoimi, koulutoimi, työelämä) ottavan vastuuta liikunnan edellytysten ja toiminnan suunnittelusta, järjestämisestä ja rahoituksesta. Jotkut liikuntamuodot tuottavat enemmän terveyttä ja ovat terveydelle vaarattomampia kuin toiset. Ref. (Vuori 1999a; Miilunpalo 1999.) Vuoren (1999a, 23) mukaan liikunnan terveydellinen merkitys yksilöille ja yhteiskunnalle muodostuu liikunnan vaikuttavuuden, toteuttamiskelpoisuuden, taloudellisuuden, turvallisuuden ja liikuntaan osallistumisen perusteella. Mutta kuinka mää nyt kuvailisin ... Ja toisaalta varmistaa sitä, että siis se liikunta mitä tarjotaan, niin on terveyden kannalta turvallista. liikuntalaki 1998). on tuota intressiä. Liikunnan positiiviset vaikutukset yksilölle ja yhteiskunnalle ovat tärkeimmät perusteet, minkä vuoksi terveysliikuntaa tulisi edistää. Eroja on myös niiden toteuttamisen helppoudessa ja taloudellisuudessa. Myös sosiaalisten kontaktien tärkeyttä ja ihmisten omaa vastuuta korostetaan. Ja voi sairauden puhkeamisen kokonaankin ehkäistä sillä, että hoitaa ... Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käytetään vastaavasti terveyttä edistävä liikunta -käsitettä Qyväskylän yliopisto 2000). Vuoren toimittamassa Liikuntalääketiede -kirjassa (1995, 1999a) puhutaan "terveysliikunnasta", "terveydelle edullisesta liikunnasta", "terveyttä edistävästä liikunnasta" ja "liikunnan terveydellisestä merkityksestä" jokseenkin synonyymeinä. Ja nää sosiaali-, terveys-, koulupuoli jossa on siis valtion budjetissakin kymmenien miljardien budjetit. .. Tämän peruslähtökohdan mukaisesti terveysliikunta sijoittuu Vuoren (1996) mukaan fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta aktiivisen elämäntavan ja kuntoliikunnan välimaastoon. Julkisuudessa ja arkikielessä "terveysliikunta" -käsite on vakiintunut, kun taas virallisissa asiakirjoissa käytetään yleisemmin käsitettä "terveyttä edistävä liikunta" (esim. (Terveys, viranhaltija): "Kyllähän terveyttä edistävän toiminnan yhtenä keskeisenä osana on aina ollu riittävä liikunta ... Terveysliikunta -käsitettä käytetään yleisesti mm. Vastuu yleisen liikuntatoiminnan järjestämisestä nähdään kuuluvan liikuntatoimelle. (Liikunta, viranhaltija): "No kyl mä nyt ymmärrän sen, että se nyt on ainakin sanotaan nyt liikuntaa sillä tasolla, että ihmisen fyysinen kunto säilyy. Myös kunnat ja urheilujärjestöt laativat terveysliikuntaohjelmia käyttäen terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan käsitteitä vaihtelevasti määrittelemättä niitä tarkemmin. ammattikorkeakoulujen perusja täydennyskoulutuksessa (esim. Tällainen liikunta on riittävän kuormittavaa terveyshyötyjen tuottamiseksi, mutta toisaalta ei vielä niin rasittavaa että terveysriskit kasvaisivat. Liikunnan merkitystä yksilön hyvinvoinnille ja terveydelle kuvataan fyysisen kunnon, henkisen vireyden, jaksamisen, sairauksien ehkäisyn ja toimintakyvyn paranemisen avulla. taikka sanotaan näin, että meidän tehtävä on tuoda terveys, terveyden edistämisen näkökulma siihen liikuntatoimintaan. Uusimmassa terveysliikunnan määritelmässään Vuori (1999b) määrittelee terveysliikunnan liikunnasta odotettavissa olevan tuloksen eli terveyden näkökulmasta laajentaen sitä aiemmista: "parempi terveys liikunnan tuloksena sisältää laajan kirjon, sitä 48 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. Päivittäinen runsaan kolmen kilometrin ripeä kävelylenkki täyttää perusliikunnan tarpeen." Määrittelyjen perusajatuksena on, että kaikki liikunta ei ole terveyden näkökulmasta samanarvoista. Niin se on olennainen keino ennaltaehkäistä." Yhteiskunnan näkökulmasta liikunnan terveyshyödyt korostuvat taloudellisina säästöinä kansanterveyden paranemisen (liikunnan merkitys sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä), toimintakyvyn ja itsenäisen elämän säilymisen sekä työstä poissaolojen vähentymisen kautta. .. Ja että, että julkishallinnon pitäisi olla kiinnostunu niistä ihmisistä, jotka ilman liikuntaa ja ilman liikunnan tukea saattavat sairastua todella pahasti tai olla todellisia kustannuseriä yhteiskunnassa." POHDINTA Terveysliikunta julkisessa keskustelussa ja sen määritelmät kirjallisuudessa Terveysliikuntaan liittyviä käsitteitä on käytetty liikuntaa markkinoitaessa vaihtelevasti eri yhteyksissä ja tarkoituksissa. Vastaavasti Miilunpalon (1999, 426) terveyttä edistävän liikunnan määrittely perustuu ACSM:n (American College of Sports Medicine) ja CDC:n (Center of Disease Control and Prevention) fyysisen aktiivisuuden suositukseen vuodelta 1995: ''jokaisen aikuisen tulisi sisällyttää päivittäiseen ajankäyttöönsä yhteensä 30 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Ja silloin tulee taas tää liikunta ihan olennaisena, koska se liittyy erittäin payon painoon ... Terveysalan päättäjät puhuvat toimintakyvystä ja sen vaikutuksesta kansanterveyteen, liikunta-alan päättäjien puhuessa suoremmin liikunnan terveysvaikutuksista sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Heillä on asiantuntemus siitä, mikä on terveyden kannalta kaikkein vaikuttavinta ja turvallisinta liikuntaa ja millainen liikunta on sopivaa eri sairauksista ja vaivoista kärsiville ihmisille. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. Terveysalan päättäjien mukaan terveydenhuollon roolina on asiantuntijana toimiminen ja kaikkein passiivisimpien henkilöiden aktivoiminen. Ja, ja tota siinä mielessä ehkä kuitenkin liikuntatoiminnan järjestäminen on liikuntatoimen tehtävä ... Ja että näillä saattaa toimintakyvyn ylläpitäminen monella ihmisellä olla lähes elämisenehto
) n t te rv ey sl ii ku nt aa ?) ' Pu he kä yt än nö t K un to -j a hy öt yl iik un ta : K ai ke nl ai ne n Ai ku is te n, ei K ai kk ie n lii ku nt a se kä : lii kk um in en on lii kk uj ie n ja on te rv ey sl iik un ta a oh ja ttu lii ku nt a ov at ' te rv ey sl iik un ta a er ity is ry hm ie n te rv ey s lii ku nt aa lii ku nt a on te rv ey s lii ku nt aa Pu he en ai he et • Fy ys in en ak tii vi su us , Te rv ee lli ne n/ Li ik un na n hy öt y, Te rv ey sl iik un na n m ist ä te rv ey sl iik un na n sa ira ut ta ai he ut ta va hy öd yn su ht ee lli su us es im . yh te nä is tä m in en , to im in na n ta lo ud el lis en hy öd yn ra ja am is ee n ta vo itt el u Ta ul uk ko 2. m ik si m ää rit te ly ja ra ja us va hv is ta m in en ja ko hd en ta m in en ha lu tto m uu s pu hu ta an . 1 I ~l> 1 " ! ], i:i" c· i i, ~[ %" " g 1il 2 !1 '" +" c.o Ta ul uk ko 2. jä rje st öt ko nt ek st is sa ko nt ek st is sa , (r iip pu u lu ot ta m us hl öt ko nt ek st ist a) Li ik un ta -a la n Li ik un ta -a la n vi ra nh al tij at , vi ra nh al tij at , lu ot ta m us hl öt ja lu ot ta m us hl öt , jä rje st öt om an jä rje st öt om an or ga ni sa at io ns a or ga ni sa at io n ko nt ek st is sa ko nt ek st is sa Pu he en fu nk tio To im in na n/ kä si tte en To im in na n V oi m av ar oj en R aj au ks en va ik eu s, . l> " ! § '" §. lä hi kä si tte et , to im in ta , su ht ee lli su us (jo ku hu ip pu tu rv al lis uu s la jil iit to je n oh je lm at hy öt yy en em m än ) ur he ili jo id en lii ku nt a Pu hu ja / Te rv ey sa la n ' Li ik un ta -a la n Te rv ey sa la n Li ik un ta -a la n pu hu ja n vi ra nh al tij at , jä rje st öt ka ik ki en vi ra nh al tij at , jä rje st öt ka ik ki en id en tit ee tti lu ot ta m us hl öt , lii ku n ta jä rje st öj en jä rje st öt lii ku nt aj är je st öj en ku ka pu hu u. Te rv ey sl iik un na n te em at , pu he kä yt än nö t ja m er ki ty ks et Te rv ey sl iik un ta to im in ta Te rv ey sl iik un na n m er ki ty s (K en en jä rj es tä m ä lii ku nt a on yk sil öl le ja yh te isk un na lle te rv ey s lii ku nt aa ?) (M it ä hy öt yä te rv ey sl iik un na st a on ?) Te rv ey de nh uo lto : K ai kk ie n Li ik un ta , jo ka : Li ik un ta , jo ka to im ii : se kt or ei de n eh kä is ee sa ir au ks ia : sä äs tä ä as ia nt un tij an a ja : os al lis tu tta va ja yl lä pi tä ä : yh te is ku nn an er ity is ry hm ie n : lii ku nn an to im in ta ky ky ä on : ku st an nu ks ia on lii ku tta ja na ' ed is tä m is ee n te rv ey s lii ku nt aa : te rv ey sl iik un ta a Te rv ey de nh uo llo n Li ik un ta -s ek to rin To im in ta ky ky , : Y ht ei sk un na n as ia nt un te m us , ve lv ol lis uu de t, en na lta eh kä is y, ' ku st an nu se rä t, te rv ey de n m ui de n se kt or ie n ja ks am in en , ta lo ud el lis et ed is tä m is en va st uu t ja fy ys ise n ku nn on sä äs tö t, sa ira uk si en nä kö ku lm a vo im av ar at sä ily m in en , , en na lta eh kä is y ja lii ku nn as sa so si aa lis et : ho ito ' ko nt ak tit ' Te rv ey sa la n Li ik un ta -a la n Te rv ey sa la n : Te rv ey sa la n vi ra nh al tij at , lu ot ta m us hl öt , vi ra nh al tij at , : jä rje st öt ja jä rje st öt vi ra nh al tij at , jä rje st öt vi ra nh al tij at jä rje st öt yh te is ku nn an ko nt ek st is sa Li ik un ta -a la n Li ik un ta -a la n vi ra nh al tij at , vi ra nh al tij at , jä rje st öt ja jä rje st öt , lu ot ta m us hl öt , lu ot ta m us hl öt om an a its en ää n : yh te is ku nn an ko nt ek st is sa Pr of es si on Li ik un na n To im in ta ky vy n Li sä vo im av ar oj en ko ro st am in en , lis ää m in en , m er ki ty ks en sa am is en pe ru st el u, va st ui ta ja va st uu n ja ka m is ta ko ro st am in en ol em as sa ol on ve lv oi tte ita lii ku nn an pe ru st el u jä se nt äv ä/ ra ja av a ed is tä m is es sä. Te rv ey sl iik un na n te em at , pu he kä yt än nö t ja m er ki ty ks et Li ik ku m ise n lu on ne Li ik ku ja t (M il la in en li ik ku m in en on (K en en lii ku nt a on te rv ey sl iik un ta a. pu hu ta an
"Health-related physical activity" on määritelty laajemmin ottaen huomioon psykologiset tekijät sekä käyttäytymiseen ja tilanne tekijöihin liittyvät tekijät. Omaa roolia pohditaan käytännön toiminnan ja virallisten velvoitteiden kautta. Diskursiivisen analyysi tavan teoreettiset lähtökohdat ja menetelmälliset ratkaisut sopivat tutkimuksen ongelmaan hyvin. Tutkimusmenetelmien arviointia Tässä tutkimuksessa selvitettiin; millä tavalla päätöksentekijät ymmärtävät terveysliikunnan, millaisia merkityksiä terveysliikunta saa päätöksentekijöiden puheessa. Aikaisemmissa määritelmissä kuntoliikunta oli terveysliikunnasta erillään oleva oma alueensa, mutta uudemman näkemyksen mukaan se on osa terveysliikuntaa. Liikuntajärjestöjen rooli terveysliikunnan kentässä on hieman epäselvä. Kun ne ovat laajoja, terveysvaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja henkisiä ja objektiivisesti mitattuja tai koettuja subjektiivisia vaikutuksia. Yksi syy on se, että liikuntajärjestöt ovat keskittyneet pääasiassa lasten ja nuorten liikuttamiseen, mitä päättäjät eivät yleisesti pidä terveysliikuntana. Tutkimustulosten yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto terveysja liikunta-alan päätöksentekijöiden puheesta erottuvista terveysliikunnan teemoista ja puhekäytännöistä esitetään taulukossa 2. Päätöksentekijät valittiin tutkimusjoukoksi, jotta terveysliikuntaan liittyviä päätöksiä ja niiden taustalla olevia tekijöitä ja perusteita voidaan arvioida ja ymmärtää paremmin. liikunnan avulla. Haastattelutilanteessa tutkija pyrki esittämään tutkimuksen teemat mahdollisimman avoimesti johdattelematta haastateltavia edeten haastateltavan ehdoilla niin paljon kuin mahdollista. Terveydenhuollon roolina on liikunnan terveyden asiantuntijana ja ei-liikkujien rekrytoijana toimimi50 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. Haastatteluissa vuorovaikutus ei korostunut eikä sitä myöskään tarkasteltu tämän tutkimuksen analyysin yhteydessä. Niiden tavoitteena on ollut jäsentensä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen mm. Sitä vastoin puhuessaan terveysliikunnasta kaikkien liikuntajärjestöjen edustajana, hän luonnehtii kaikenlaista liikuntaa terveysliikunnaksi. (Sosiaalija terveysministeriö 2000.) Kansainvälisessä kirjallisuudessa terveysliikunnasta ja terveyttä edistävästä liikunnasta on käytetty englanninkielisiä termejä "health-enhancing physical activity" ja "health-related physical activity" (Biddle, Sallis & Cavill 1998; Marttila, Laitakari, Nupponen, Miilunpalo & Paronen 1998; Oja, Vuori & Paronen 1998). Kansanterveysjärjestöjen rooli terveysliikunnan kentässä on ollut selkeä. Identiteetti vaikuttaa myös terveysliikuntakäsitteeseen suhtautumiseen: terveysalan päättäjät ovat selkeästi kriittisempiä käsitettä kohtaan kuin liikunta-alan päättäjät. Ref.. Tämä vuorovaikutuksellisuus sekä aineiston analysoinnissa että sosiaalisessa käytännössä, jossa merkitykset muodostetaan ovat olennaisia diskursiivisissa analyysitavoissa (Fairclough 1998). Vastaavasti puhuttaessa terveysliikunnasta tarkoitetaan liikunnan terveysvaikutusten lisäksi liikunnan toteutettavuuden ja turvallisuuden huomioon ottamista. Käsiteltäessä liikunnan terveysvaikutuksia puhutaan terveyttä edistävästä liikunnasta. laajemman mitä avarampia ja moniulotteisempia terveyden ja liikunnan käsitteitä käytetään. Esimerkiksi teemasta liikkumisen luonne puhutaan terveysliikunnasta yhtäältä kunto-, hyötyja ohjattuna liikuntana ja toisaalta kaikenlaisena liikuntana. Terveysliikunnan määrittämistapoihin vaikuttaa selkeästi haastateltavien identiteetit eli ne oikeudet ja velvollisuudet, joita haastateltava itselleen tai muut hänelle asettavat. Konteksti määrittää puhujan identiteettiä, sillä se miten terveysliikunnasta kulloinkin puhutaan määrittyy asiayhteyden ja tilanteen mukaan. Päättäjien puheesta havaittavat terveysliikuntaa jäsentävät teemat ovat: liikkumisen luonne (millainen liikkuminen on terveysliikuntaa?); liikkujat (kenen liikunta on terveysliikuntaa ?) ; terveysliikuntatoiminta (kenen järjestämä liikunta on terveysliikuntaa?) ja terveysliikunnan merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle (mitä hyötyä terveysliikunnasta on?). Suositusten mukaan terveysliikunta on kehittynyt terveyttä edistävästä liikunnasta: "Terveyttä edistää sellainen liikunta, joka toistuu usein, jatkuu säännöllisenä ja on määrältään ja kuormittavuudeltaan riittävää. Kansanterveysjärjestöjen rooli on kuitenkin muuttumassa, sillä ne osallistuvat yhä enenevässä määrin koko väestön liikunnan edistämiseen. Terveysliikunnan merkityksiä ja puhekäytäntöjä ei Suomessa ole aikaisemmin tutkittu. Kutakin teemaa on kuvattu kahden vallitsevan puhekäytännön avulla, jotka määrittyvät puhujan identiteetin ja puheen funktion eli tarkoituksen mukaan. Käsitteet ovat kansainvälisessä kirjallisuudessa uusia eikä niiden sisällöstä ole vielä käyty keskustelua. Liikuntatoiminnan järjestäminen kuuluu liikuntajärjestöjen toimenkuvaan, mutta niiden rooli terveysliikunnan näkökulmasta on tällä hetkellä vähäinen. Tällaista terveyttä edistävää liikuntaa, joka vastaa toteuttajansa kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä sisällä vammautumisen tai sairastumisen vaaraa, on alettu kutsua terveysliikunnaksi". Eri puhekäytännöillä on nähtävissä erilaiset funktiot, jotka vaihtelevat sen mukaan miten konteksti ja puhujan identiteetti vaihtuvat. Liikuntajärjestön päättäjän puhuessa terveysliikunnasta oman organisaationsa edustajana hän määrittää ohjatun liikunnan ja kuntoliikunnan terveysliikunnaksi. Tällöin hän välttää tilanteen, jossa kilpaurheilu rajautuisi terveysliikunnan ulkopuolelle. "Health-enhancing physical activity" on määritelty fyysisen aktiivisuuden frekvenssin, keston ja intensiteetin mukaan. Tutkimuksen aineisto on melko pieni, mitä voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä, sillä tutkimuksen tarkoituksena ei ole yleistettävyyden tavoittelu vaan ymmärryksen lisääminen siitä mitä terveysliikunta on, millaisia puhetapoja siitä ilmenee ja miten päättäjät sen jäsentävät. Puheen funktion, kontekstin ja puhujien identiteetin huomioon ottaminen toivat analyysiin syvyyttä, jota sisällön analyysilla ei voitu saavuttaa. Kunnan tehtävänä katsotaan olevan liikunnan yleisten edellytysten luominen ja mahdollistaminen. Sosiaalisten käytäntöjen vuorovaikutuksellisuus tarkoittaa tässä tutkimuksessa haastattelutilannetta. Terveysliikunnan toteuttajien suhde liikkujaan (vastaako liikuntatoiminnan järjestämisestä vai toimintaedellytysten luomisesta) vaikuttaa sekä käsitteen määrittelyyn että omaan rooliin terveysliikunnan edistämisessä. Aineiston analyysi ja siitä tehdyt tulkinnat eivät syntyneet tyhjiössä, vaan niihin vaikutti tutkijoiden "vuoropuhelu" aineiston kanssa, mikä osaltaan ratkaisi aineistosta esiinnostetut merkitykset. Sen vastuulla on myös ne ryhmät, joille muut eivät järjestä liikuntatoimintaa (esimerkiksi eläkeläiset). Yksi ratkaisu on ollut terveysliikunnan kaupallistaminen tuotteiksi liikuntajärjestöt myyvät terveysliikuntatuotteita oman perustoimintansa ohella. Laaja terveyskäsite sisältää myös toimintakyvyn, siten kuntoliikunta voidaan laskea osaksi terveysliikuntaa."(Vuori 1999a.) Määritelmä paljastaa käsitteen laajuuden ja monimerkityksellisyyden. Sosiaalija terveysministeriö on yhdessä (2000) sosiaalija terveystoimen, liikenne-, ja kaupunkisuunnittelun, liikuntatoimen ja opetustoimen asiantuntijoiden kanssa laatimissaan Terveysliikunnan suosituksissa määritellyt terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikunnan omina käsitteinään. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. Haastateltavien ammatillinen tausta (terveydenhuolto, liikunnallinen koulutus) ja organisaatio, jota hän edustaa (ministeriö, asiantuntijalaitos, kunta, vapaaehtoisjärjestö) ovat tärkeitä määrittelyä jäsentäviä tekijöitä
Sinkkonen S, Kinnunen J. Eskola J, Suoranta J. (toim.) Liikuntalääketiede. Duodecim, Vammalan kirjapaino, 1995: 10-19. Fairclough N. Kilpaurheilu ei ole terveyttä tuottavaa sen äärimmäisyyksiin menneiden harjoittelumetodien ja riskialttiuden vuoksi ja arkiliikunta puolestaan on vaikutukseltaan liian matalatehoista terveyden tuottamiseksi. Liikunta ja tiede 1999b: (6): 38-39. 18.12.1998. Tampere: Vastapaino, 1999. Liikunta, kunto ja terveys. Vaikka yksiselitteisen terveysliikunnan määritelmän saavuttaminen ei ole mahdollista, tulisi terveysliikunnan hahmottaminen olla ainakin jollain tasolla yhdenmukaista, jotta yhteinen ymmärtäminen on mahdollista (ks. Forssan kirjapaino, 1996. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Jokinen A, Juhila K, Suoninen E. v. Päätöksentekijöillä ei näytä olevan "konsensusta" siitä mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan. Sosiaalija terveysministeriö. Patient Education and Counseling 1998: 33 (suppl. 51. Alustus 1. Terveydenhuolto näkee omaksi tehtäväkseen laadunvarmistuksen eli huolehtimisen siitä, että järjestettävä liikunta on varmasti turvallista ja oikein toteutettu. Jonkun liikkujan liikunta on enemmän terveysliikuntaa kuin jonkun toisen. Young and active. Kuoleman monet kasvot. Duodecim, Vammalan kirjapaino, 1999: 16-25. Toiminnan arvioinnin tutkimusotteiden kehitys. Sosiaalija terveysministeriö, Julkaisuja 2000: 1, Helsinki, 2000. Tavoitteena terveys -välineenä terveysliikunta. Potter J, Wetherell M. Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus, 1994. Diskurssianalyysi liikkeessä. Helsinki: VAPK -Kustannus, 1990. Teoksessa Jokinen A. Wahlström, J. Miilunpalo S. Oja P, Vuori 1, Paronen 0. Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Peräkylä A. Terveysliikunnan koulutusohjelma -materiaali, 1998. Yksilöllinen liikuntaneuvonta ihmisiin vaikuttaminen. Jyväskylän yliopiston monistuskeskus ja Sisäsuomi OY, Jyväskylä, 1992. d. Yhteiskuntatieteet 22. & Vanhanen, L. Riitten A, Liischen G, Lengerke T.v., Abel T, Kannas L, Rodriguez Diaz JA, Vinck J, Zee J. Policy framework for young people and healthenhancing activity. Munchen: Oldenbourg, 2000. Liikuntalaki 1998. Miilunpalo S. (toim.) Liikuntalääketiede. Patient Education and Counseling 1998: 33 (suppl. Tietynlainen liikunta on aina enemmän terveysliikuntaa kuin joku toinen liikunta. Tampere: Vastapaino, 1993. Duodecim, Vammalan kirjapaino, 1995: 418-428. Yksilöllinen liikuntaneuvonta ihmisiin vaikuttaminen. N:o 1054. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tämä luo haasteita pohdittaessa terveysliikuntakäsitteen käyttöä päätöksenteossa, hallinnossa tai lainsäädännössä. Tampere: Vastapaino, 1999: 54-97. Teoksessa Vuori 1, Taimela S. Ståhl T, Riitten A, Nutbeam D, Bauman A, Kannas L, Abel T, Liischen G, Rodriquez Diaz JA, Vinck J, van der Zee J. Tämä liikunnan suhteellisuus -ominaisuus esiintyy sekä kirjallisuudessa esitetyissä terveysliikunnan määritelmissä (esim. Vuori 1. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Alkuperäisartikkeli, hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arvion perusteella. Boston: Kluwer Academic Publishers, 1989. Tämän mukaisesti kilpaurheilun ja arkiliikunnan voidaan ajatella rajautuvan terveysliikunnan ulkopuolelle. F. The lmportance of Social Environment for Physically Active Lifestyle Results from International Study. Vuori 1996, 1999) että päättäjien puheessa. Merkityksen muodostuminen ja muuttuminen perheterapeuttisessa keskustelussa Diskurssianalyyttinen tutkimus. Diskurssianalyysin aakkoset. Liikunta, kunto ja terveys. Se hyödyttää yksilöä tuottamalla terveyttä ja yhteiskuntaa tuottamalla taloudellisia säästöjä sairauksia ehkäisemällä. Terveysliikunnan opas. (toim.) Liikuntalääketiede. Käsitteen käyttökelpoisuutta on Vuori (1999) pohtinut samansuuntaisesti todetessaan, että terveysliikunnan täsmällisen määrittelyn ja rajaamisen vaikeuden vuoksi sitä ei hyväksytty uudistettuun liikuntalakiin ja -asetukseen. Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla. Marttila J, Laitakari J, Nupponen R, Miilunpalo S, Paronen 0. Jyväskylän yliopisto. Social Science & Medicine 2001 : 52 (1): 1-10. Ref. (toim.) Liikuntalääketiede. Terveysliikunnan käytännön kehittymisen kannalta oleellista jatkossa on, millaista toimintaa sen nimissä syntyy ja millaisia merkityksiä siitä rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kyngäs, H. Teoksessa Vuori 1, Taimela S. LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 • Analyysi terveysliikuntapuheen jäsentymisestä. UKK-instituutti. Opetusohjelma 2000, Terveystieteiden laitos, 2000. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Tampere: Vastapaino, 1990. Valtionhallinnon kehittämiskeskus. A Practical Approach. Vuorela T. Sisällön analyysi. Onko päättäjien puheesta tulkittavissa, että terveysliikunnan tavoitteellinen tehtävä liikuntakulttuurin näkökulmasta on liikunnan yhteiskunnallisen statuksen nostaminen. Vuori 1. Vuori, 1. Tutkimus osoitti, että terveysliikunnan puhekäytännöt ja merkitykset muuttuvat, kun puheen konteksti, funktio tai puhujan identiteetti muuttuu. Diskurssianalyysi liikkeessä. Terveysliikunta ajatus liikunnan käytöstä terveydenhoidon ja -huollon keinona lääkkeen tapaan. Young people and health-enhancing physical activityevidence and implications. USA: Blackwell Publishers, 1998. Health promotion policy in Europe: Rationality, lmpact, and Evaluation. Terveysliikunta, joka edistää yksilön terveyttä ja säästää yhteiskunnan kustannuksia on ratkaisu paremman aseman ja lisäresurssien saamiseksi. The versatile nature of physical activity on the psychological, behavioural and contextual characteristics of health-related physical activity. Myös liikunnan toteuttamisympäristö määrittää missä määrin liikunta on terveysliikuntaa ohjatusti suoritettu liikunta on enemmän terveysliikuntaa kuin omatoiminen liikunta. Sillä on selkeä hyötyfunktio. valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä 3-4.9.1990, Tampereella. London: Sage, 1987. Teoksessa Vuori 1, Taimela S. Liikuntaa ei tällä hetkellä arvosteta yhteiskunnassa riittävästi. Daily walking and cycling to work: their utility as health enhancing physical activity. Vuori 1. Jokinen A, Juhila K, Suoninen E. Discourse and Social Psychology: beyond attitudes and behaviour. Juhila K, Suoninen E. Teoksessa Vuori 1, Taimela S. London: Health Education Authority, 1998. 1 ): 29-38. Terveysliikunnalle on ominaista "suhteellisuus" ja tavoitteellisuus. Evaluability Assessment. Vuori 1. Jokinen A, Juhila K. nen. Duodecim, Vammalan kirjapaino, 1999: 417-427. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Terveysliikunnan käsite saattaa olla hyvä markkinoitaessa ja lisättäessä tietoisuutta liikunnan terveydellisistä vaikutuksista, päätöksenteon kohteena se on ongelmallinen. Liikunta mielletään terveysliikunnaksi, kun sillä on jokin tehtävä eli se on tietoista, tavoitteellista toimintaa. Terveysliikunta käsitteenä on monimerkityksellinen ja laaja. Eskola ja Suoranta 1998, 45). Discourse and social change. Tampere: Vastapaino, 1998. Hoitotiede 1999: 11 (1 ): 3-12. LÄHTEET Biddle S, Sallis J, Cavill N. Smith M. 1 ): 87-94
Liikuntaan halutaan yhä useammin sisällyttää hyvinvointiin, työkykyyn, kansanterveyteen, yhteisöjen kehittämiseen ja kansalaistoimintaan liittyviä näkökulmia. Lisätietoja antavat seuran puheenjohtaja, johtava rehtori Pertti Vuorela puh. joel.juppi.lts@stadion.fi. Toimi on määräaikainen (5 vuotta). Paikallistason esimerkkien avulla esiteltiin terveysliikunnan kehittämishankkeita ja verkottumismalleja. Kansainvälisessä kongressissa pohdittiin fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävien vaikutusten hyödyntämistä ja terveysvaarojen vähentämistä. / kansainvälisen terveysliikuntakongres/ " ' .....l~\ sin The International Congress on Bridging Sport, Exercise and Lifestyle Activity for Health. * johtaa seuran toimiston työskentelyä * hoitaa seuran kehittämistä, ulkoisia yhteyksiä ja toiminnan rahoitusta * vastata seuran hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta hallitukselle Tarjoamme * mahdollisuuden vaikuttaa suomalaiseen liikuntakulttuuriin * itsenäisen ja mielenkiintoisen työn * mahdollisuuden kehittää osaamistaan * laajat kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöverkostot * haasteita vastaavan palkan ja muut edut * yhteistyökykyisen ja ammattitaitoisen henkilöstön Toivomme liikuntakulttuurin ja sen osa-alueiden hyvää tuntemusta. Seminaaripalautteissa toivottiin jatkoa vastaaville tilaisuuksille ja niitä valmistellaankin paraikaa. Liikunnallisen elämäntavan kannustimeksi ehdotettiin liikunnan terveysvaikutusten ja arkiliikunnan merkityksen korostamista sekä päivittäisen liikunta-annoksen keräämistä lyhyistä, noin 10 minuutin jaksoista. Tämän lisäksi edellytämme * ylempää korkeakoulututkintoa, etusijalla lisensiaattitai tohtoritutkinto * englannin kielen hyvää suullista ja ki~allista taitoa, muu kielitaito katsotaan eduksi * soveltuvaa työkokemusta * johtamistaitoa ja -kokemusta sekä yhteistyökykyä * tieteellistäym. Uudelleenvalinta on mahdollinen. (05) 220 81 1 1 tai 050 339 4200, sähköp. Kongressi oli kaksiosainen; englanninkielisen kansainvälisen kongressin lisäksi jä~estettiin myös suomenkielinen kaksipäiväinen seminaari, jonka teemana oli 'Kansallinen Liikuntastrategia; Paikallistason terveyttä edistävän liikunnan toimintamuodot ja resurssointi'. pertti.vuorela@kyamkfi ja pääsihteeri Joel Juppi puh. Näin kansainvälisen kongressin anti saatiin välitettyä suoraan suomalaisille liikunta-alan päättäjille ja soveltajille. Lisäksi pohdittiin terveysliikunnan resurssointia ja osaamisen kehittämistä. Myös liikunta-, sosiaalija terveystoimen välistä työnjakoa ja yhteistyötä halutaan kehittää. Suurtapahtuman liepeeseen rakennettu kokonaisuus toimi ja osanottajamäärä ylitti odotukset; kansainvälisessä kongressissa oli yli 200 osallistujaa 27 maasta, kaukaisimmat saapuivat Uudesta Seelannista, Filippiineiltä, Japanista ja Kanadasta saakka. Toimi tulee ottaa vastaan 1.1 1.2001. julkaisutoimintaa * luottamustehtäviä ja yhteiskuntasuhteita * kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyökokemuksia. Lähiliikuntapaikkoihin liittyviä kysymyksiä pohdittiin valtion liikuntapaikkarakentamisen kannalta ja asuinalueen kokonaissuunnittelun näkökulmasta. T erveysliikunta asemoitiin osaksi kuntien hyvinvointipalveluja ja menestysprofiilien rakentamista. 52 LIIKUNTA&TIEDEm, , http:/ /www.stadion.fi/LTS. Suomenkielisessä osuudessa osanottajia oli 180, lähinnä kuntien liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijaa ja päättäjää. Monet ulkoja kotimaiset huippuasiantuntijat esittivät huolestumisensa erityisesti nuorten liikunta-aktivisuuden vähenemisestä ja kasaantumisesta pienelle aktiivisten joukolle. Suomenkielisessä seminaarissa todettiin Suomessa olevan lähes 30 000 liikuntapaikkaa, joista kuntien omistuksessa on lähes 70 prosenttia. Esiin nousi myös urheilun ja liikunnan käsitteellinen ja kulttuurinen muutos osaksi entistä laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta. Tilaisuus oli ensimmäinen terveysliikuntaseminaari, jossa osallistujista enemmistö oli kuntien johtoa. Kongressi pidettiin Lahdessa kongressikeskus Fellmannissa juuri Hiihdon MMkilpailujen kynnyksellä, 13.-15.2.2001. LIIKUNNAN VALITSEMIN EN KANNATTAA AINA Liikuntatieteellinen Seura järjesti yhdessä Suomen Kuntourheiluliitto, KUNTO ry:n kanssa . * sähköposti: eeva .tulisalo.lts@stadion.fi Liikuntatieteellinen Seura hakee pääsihteeriä Pääsihteerimme jäädessä eläkkeelle etsimme toimistoomme Helsingin Olympiastadionille pääsihteeriä, jonka tehtäviin kuuluu mm. (09) 4542 7211 tai 0400 422 489, sähköp. Ki~alliset hakemukset, jossa CV (ilman todistusjäljennöksiä), palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 23.4.2001 mennessä osoitteella: Liikuntatieteellinen Seura / pääsihteeri Joel Juppi, Stadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Ihmiset tulisi saada ymmärtämaan, että mikä tahansa liikunta sohvalla makaamisen sijaan on hyväksi terveydelle
WHO-Koululaistutkimuksen mukaan aktiivisesti urheiluseuroissa liikkuvilla oli jopa hieman yleisemmin kännikokemuksia kuin urheiluseuraan kuulumattomissa. MITA LAAKKEEKSI. Missä määrin kilpaja huippuurheilua harrastetaan. Myyttiä, että urheiluseurat olisivat jotenkin keskimääräistä parempia terveyden edistäjiä on viimeaikaisten tutkimusten perusteella kyseenalaistettu. Tieteellinen näyttö liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista on lisääntynyt huimasti viimeisen 20 vuoden aikana. Seuraavassa kuvaan muutamin esimerkein urhei lun oireilua, joilla on erityistä mie lenkiintoa terveyden edistämisen näkökulmasta. Erot alkoholinkäytössä eivät olleet kovin suuria, mutta johtopäätös on selkeä . Suomen terveyspolitiikan strategiassa väestön liikuntaharrastuneisuuden lisääminen nähdään merkittävänä sairauksien ehkäisykeinona. TERVEYTTA EDISTAVA URHEILU OIREILEE TEKSTI: LASSE KANNAS Liikunnasta on tullut yhä tärkeämpi terveyden edistämisen haaste. .. Suomessa arvioidaan olevan noin 500.000 kilpa-urheilijaa, joista valtaosa on alle 18-vuotiaita, kansallisen tason huippu-urheilijoita on n. Urheilufilosofi Tahko Pihkala kuvasi jo vuonna 1914 urheilun ja päihteiden käytön kaksinaismoraalisen luonteen. Suomalaisten mielenmaisemaa koetellut dopingtragedia virittää kysymään laajemminkin ja yhä kriittisemmin sävyin: Miten vakavasti urheilu on sairastaa ja miten se oireilee. Paljon LIIKUNTA& TIEDE 2/2001 53. Kymmenisen vuotta sitten tehdyn Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan lähes 80% suomalaisista piti huippu-urheilijoiden nykyistä toimintaa hyvänä esimerkkinä nuorisolle. 4000 ja kansainvälisen tason huippu-urheilijoita on n. Sen sijaan valtion liikuntapolitiikassa kilpaja huippu-urheilun tukeminen on nähty tärkeänä. fi TOIMITTAJA LEENA NIEMINEN .. Hänen julkaisemassaan kirjassaan "Sport, Health and Drugs" esitetyt analyysit ja tutkimustu lokset osoittivat, että huippu-urhei lun ja terveyden edistämisen ideologia eivät juuri enää kohtaa toisiaan. Vastaajien mielestä huippu-urheilijoiden kansainvälisellä menestyksellä on myös selvä yhteys liikunnan positiivisen mielikuvan syntyyn. Eri lajien harrastavien välillä voi olla suuriakin eroja. Waddington kuitenkin muistuttaa, että 1800-luvulta saakka kansanliikunnan ohella myöskin urheilun edistämistä on perusteltu kansanterveyden näkökulmasta niin idässä kuin lännessäkin. Erinomaisen kulttuurisen analyysin urheilun ja terveyden välisistä jännitteisistä suhteista on hiljattain tehnyt sosiologi Ivan Waddington Leicesterin yliopistosta Englannista. Romantisoitu urheilun terveellisyyskultti Liikunnan ja urheilun harrastamisen on yleisesti väitetty suojaavan lapsia ja nuoria päihteiden käytöltä ja tupakoinnilta. Sitä ennen on syytä tiivistää kilpa-ja huippu-urheiluun osallistuvien määriä, jotta suorituskorosteisen urheil ukulttuurin yhteiskunnallinen laajuus selviää. Olisi kovin mielenki intoista selvittää, minkälaiset ovat väestön tunnot ja näkemykset tä llä hetkellä ja onko hiihtourheilun synkällä dopingskandaalilla pitempiaikaisia vaikutuksia väestön mielipiteisiin urheilun hyvästä ja pahasta. "Urheilua voidaan nimittää juoppouden viholliseksi, mutta myöskin sen sukulaiseksi" . Jos huippu-urheilun edistämistä ei perustellakaan terveysargumentein, on sillä nähty .. Joukkuelajit ovat yksilölajeja kosteampia. olevan kuitenkin myönteisiä heijastusvaikutuksia. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen ei näytä suojaavan nuoria alkoholinkäytöltä. Keskustel usi vut l ts@stad i on. Terveyskasvatuksen professori Lasse Kannakselle myönnettiin Jyväskylän yliopiston tieteellisen tiedon julkistamispalkinto yliopiston vuosijuhlassa 15.3. Kilpaja huippu-urheilun ei katsota kuu luvan terveysliikunnan piiriin. Kilpaja huippu-urheilun terveyttä edistävät vaikutukset ovat monessa mielessä paljon problemaattisempia. Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret. .. 400-500. Erityisen vakuuttuneita ollaan tänä päivänä siitä, että arkinen, päivittäin toistuva vähemmänkin kuormittava, vähintään noin tunnin kestävä liikunta on vaikutuksiltaan terveyttä ed istävää ja sairauksia ehkäisevää
Urheilu tukee sairasta mainontaa Urheilutapahtumien sponsorointi ylikansal listen tupakkafirmojen toimesta on jo pitkään diagnosoitu oire siitä, että kaupallistumisen myötä urheilun kylkiä iseksi on tullut yhä enemmän pikemminkin sairautta kuin terveyttä edistäviä tuotteita. 54 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 Urheiluharrastus moninkertaistaa poikien nuuskakokeiluriskiä Erityisesti Suomessa on urheilun oireilusta mainittava nuuskan yhä lisääntyvä käyttö. Mottona on ollut; "oluthanat auki ja talous kuntoon". Juha Uosukainen selvitti hiljattain gradutyössään urheilulukiolaisten nuuskan käyttöä. Nuuskan käytön yleisyys on moninkertaista urheilevien nuorten poikien parissa verrattuna ei urheilijoihin. Eräiden ulkolaisten tutkimusten mukaan tupakointiyritysten urheilusponsorointi lisäsi nuorten alttiutta kokeilla tupakointia. Viisi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen televisiokanavien urheilulähetysten yhteydessä pelkästään yhden otoskuukauden aikana maaliskuunäkyivät tupakkayhtiöiden tunnukset nettoaikaisesti yhteensä neljän tunnin ajan. Ajat ovat muuttuneet. Tänä päivänä huippu-urheilu on avoimesti myynyt itsen sä olutpanim oiden mannekiineiksi. Yleisimmin nuuskasivat jääkiekkoilijaja hiihtäjäpojat, noin kolmasosa heistä käytti nuuskaa päivittäin. Vielä 1980-luvulla raittiusjärjestöt palkitsivat urheilijoita esimerkillisestä suhteestaan päihteisiin. 22% pojista käytti nuuskaa päivittäin, tytöistä ei kukaan . 1900-luvun alkuvuosikymmeninä urheilu oli luonteva osa raittiusliikettä. väite "tupakointi ei voi olla kovin vaarallista, koska muutenhan hallitus kieltäisi tupakkayritysten harjoittaman urheilusponsoroinnin". Nykyinen kehitys, jossa urheilu ja alkoholi on kulttuurisesti liitetty yhä voimakkaammin toisiinsa voi heijastua urheilua harrastavien nuorten yhä lisääntyvänä alkoholinkäyttönä. Noin joka kymmenes heistä nuuskasi päivittäin Mielenkiintoinen tulos valmentajien terveyden edistämisen motivaatiosta oli se, että vain 3% nuuskaajista vastasi valmentajan vastustavan nuuskan käyttöä ja 77% mielestä valmentaja ei ottanut minkäänlaista kantaa nuuskan käyttöön eli hiljaisuudellaan hyväksyi sen. Tommi Mäkinen ja Mika Häkkinentahtoen tai tahtomattaan raadollisen urheilubisneksen puristuksessa murentavat osaltaan mielikuvia terveyttä edistävästä urheilukulttuurista. onkin urheilun alkoholisuhteessa muuttunut. He kuuluvat maailman tunnetuimpiin ja näkyvimpiin Marlboro ja West tupakkamerkkejä avoimesti mainostaviin "urhei lijoihin ". 11-16vuotiaista vastaajista enemmistö oli samaa mieltä väittämän kanssa. Tämä kehitys on tuottanut sekä terveyttä edistäviä tuloksia. Englannissa 1990-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa nuorille esitettiin mm. Tyttöjen nuuskan käyttö on sen sijaan varsin vähäistä. Huomattavasti vähemmän nuuskaa käyttivät jalkapalloilijaja yleisurheilijapojat. Nuuskan aiheuttamia suun limakalvon muutoksia, leukoplakioita oli havainnut nuuskan käyttäjistä lähes joka toinen. Doping sumentaa urheilun terveyseetosta Urheilu on medikalisoitunut voimakkaasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana . Tälle olettamukselle ei ole kuitenkaan vielä tutkimuksellista näyttöä, mutta tutkijoiden soisi kiinnostuvan tästä tematiikasta. 70% pojista ja 20% tytöistä oli kokeillut nuuskaa
Kuinka tällaisessa koneihmisessä voisi syntyä aitoa iloa. Pyrittiinkö sillä oikeaan päämäärään. Liikunta ja Tiede lehdessä 1/2001 Juha Kanerva analysoi kiinnostavasti urheilun käsittelytapojen muutoksia kaunokirjallisuudessa. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan tulisi olla tässä opetussuunnitelmallisessa kehittämistyössä luonnollisesti etulinjassa. Sosiologi Foucalt kuvaa osuvasti urhei lijan ruumista tuotantovoimaksi. "Mutta nyt näkyy Elmo ! Immo huusi! Hän näkyy kookkaana, uhmakkaana kuin honkajättiläinen, kuin tuhatvuotinen tammi, kuin pyörremyrskyistä piittaamaton ikiaikojen naavakuusi keskellä isänmaallista kalmistoa ! Sieltä hän tulee kuin parihevosten kiskoma pohjalaisjoukko paljastetuin puukoin! Nyt alamäki kuin elämä! Nyt ylämäki kuin kuolinvuoteella tehty päätös parannuksesta! Kotkansiivetkö hänellä on selässään. Koulutuksessa tulisi käsitellä laaja-alaisesti urhei lun etiikkaa ja moraalikysymyksiä. Doping-ilmiössä asetelma on kääntynyt ylösalaisin. Piippunsa on jossakin sytyttänyt! Savu pöllähtelee kuin pikahöyrylaivasta, jolla on Atlantin sininen nauha! Vielä satakunta metriä! Elmo voittaa! Elmo tuo Suomelle kultaa! Elmo on ehdoton shampion! Elmo maalissa nyt ! Tämä on yhtä ilojuhlaa! Ja minä itken!" (Peltonen 1978, s. Lääkkeitä huudetaan apuun urheilutulosten maksimoimiseksi ja käryn käydessä kansalaiskunto romahtaa. Urhe il un tunnettuja prosaisteja ovat olleet mm. oliko teon motiivi oikea. Urheilulääketieteellisen tietämyksen lisääntyminen on edistänyt huomattavasti urheilijoiden terveydenhoitoa. Erityisesti urheiluvammojen hoidossa on saatu upeita tuloksia. Ei riitä, että keskitytään vain liikuntaan ja urheiluun. Me karnevaalin seuraajat sentään nautimme näkemästämme. Suomela, Martti Jukola, Toivo Pekkanen, Pirkko Arhippa, Jukka Pakkanen, Veijo Meri, Alpo Ruuth, Anja Kauranen vain muutamia mainitakseni. Urheilun kaupallistunut elämysteoll isuus altistaa urheilijan hymyttömyydelle. Terveyden edistämisen näkökulman tulee olla nykyistä näkyvämm in läsnä. Klaus. LIIKUNTA & TIEDE 2!2001 55. Perinteisesti urheilua on valistussanomissa markkinoitu luomulääkkeenä tauteja ja sairauksia vastaan ja kansalaiskunnon kohottajana. Vai hiidenhirvikö häntä kirittää maalia kohti. Olen esittänyt, että käyttöön otettaisiin "terveyttä edistävä urheiluseura" -käsite, pohdittaisiin tällaisen urheiluseuran tunnuspiirteitä ja kehitettäisiin niiden arviointimittareita. Ja saavutettiinko eettisesti oikeat lopputulokset. Lääketieteen ja urheilun liitto doping-ilmiön muodossa sumentaa kuitenkin osaltaan urheilun terveyttä edistävää eetosta. Herkullisen virityksen keskustelulle voisi antaa nähdyt televisiodokumentit ja lehtikirjoitukset, joissa ovat esiintyneet niin tuomitut valmentajat ja urheilijat, urheilujohtajat, arkkipiispa, arkkiatri, juristit kuin tietenkin itse mediaväki . Pohdittaessa urheilun olemusta etiikan näkökulmasta tul isi pystyä arvioimaan mm. Voidaanko käytettyjä menetelmiä pitää eettisesti hyväksyttävinä. Mutta yli muiden älykkäässä ja itseironiassaan tervehdyttävässä urhei lun sielunelämän kuvauksessa on onnistunut mielestäni Juhani Peltonen romaanissaan Elmo. Eduskunta valmistelee paraikaa lakiesitystä uudesta terveystieto-oppiaineesta. että dopingin muodossa myös terveysriskejä. Terveyttä edistävä lasten liikuntakasvatus ja -valmennus Toistaiseksi jää arvailujen varaan, minkä laisia heijastusvaikutuksia Lahden hiihtoskandaalin tapaisilla urheilun kasvojenmenetyksellä on lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin ja heidän mielikuviin liikunnasta ja urheilusta. Urheilun tervehdyttävä hymy Viime viikkojen julkinen spektaakkeli on osoittanut myös sen, että urheilu kaipaa suhteellisuuden tajua, aimo ripauksen itseironiaa ja rohkeutta nauraa itselleen. Erilaisia näkökulmia eettiseen pohdiskeluun ei ainakaan puutu. Oppimateriaalia ei ainakaan puutu. Urheilun etiikka koulutuksen haasteena Suomessa on hyvin monipuolinen ja monitasoinen liikuntakasvattajien ja urheiluvalmentajien koulutusjärjestelmä. Lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen ja -urheiluvalmennuksen urheilun oireilu haastaa uudenlaisiin painotuksiin. Toisaalta näillä oppitunneilla tulisi lapsia ja nuoria harjaannuttaa myös kriittiseen urhei lun pohdiskeluun terveyden edistämisen ja etiikan näkökulmasta. Huippu-urheilu on nyt sairaan roolissa. Kymmen ien ku ltatamitalien ja maailmanennätyste n haltijan, yliluonnollisen supersankarin ja samalla yksinäisen antisankarin maaliintuloon haluan tämän esitykseni päättää. Entä miten yhä valistuneemmat suomalaiset kodit reagoivat siihen, että urheiluseuratoiminta ei suojaakaan nuoria päihteiden käytöltä vaan pikemminkin lisää moninkertaisesti riskiä altistua eräille terveysriskeille kuten nuuskan käytölle. Tässä mielessä voisimme hieman hil litä nuorisourheilun liiallista romantisoimista. 1 hantee ll isuus haastetaan ensimmäisen kerran 1960-luvun urheiluromaaneissa. Terve urheilu on sairastunut. Niin kauan kuin seurat vaikenevat esimerkiksi tupakan, nuuskan ja päihteiden käytön riskeistä tai sivuuttavat täysin dopingja muun eettisen pohdiskelun ja keskittyvät kapea-alaisesti vain liikuntaja urheilusuoritusten edistämiseen, on turha puhua kokonaisvaltaisemmin terveyttä edistävästä harrastustoiminnasta. 64) LASSE KANNAS Terveyskasvatuksen professori Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh: 050-3130412 Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopiston vuosijuh/assa 15.3.2001 tieteellisen tiedonjulkistamispalkinnon luovutuksen yhteydessä pidettyyn juhlapuheeseen. Terveystiedon tunnit olisivat erinomaisen sopivia liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien esittelyyn. Urheilu ei ole enää paratiisi edes romaaneissa
Aineisto tullaan jatkossa siirtämään LI KES-tutkimuskeskukseen Kunnossa Kaiken Ikääohjelman tarpeisiin aiemmin luodun lehdistöseurantatietokannan yhteyteen.. Terve itsetunto kaiketi riippuu enemmän siitä, mihin itse kykenee, kuin siitä, miten nopeasti joku toinen hiihtää. Pelkästään seurantaviikon 21.2.7 .3. välisenä aikana aihetta käsiteltiin runsaassa 10. Tuttua tekstiä myös vuodelta 2001. 000 lehtiartikkelissa. Päätoimittaja Juha Heiskanen Veikkaaja-lehdessä 19.2.2001 "Huippu-urheilun rappeutuminen on ollut ennakoitavissa jo kauan" Olen ennustanut, että liike-elämän jälkeen tunkevat uusina elementteinä huippu-urheiluun oikeus ja poliisiviranomaiset. Urheiluhan perustuu erilaisiin lähtökohtiin, Ollila muistuttaa. Ei pitäisi olla huolissaan siitä, että itsetunto on saanut kolhun, vaan siitä, että monen suomalaisen itsetunto on tällä tavoin kolhaistavissa. Professori Kalevi Heinilä sanomalehti Keskisuomalaisen verkkolehdessä 27.2.2001. Näkökulmia on lukuisia esimerkiksi journalistisesta tai juridisesta sosiologiseen ja taloudelliseen, toteaa Hannu Tolonen. Teologian tohton; dosentti Terho Pursiainen Vieraskynä-palstalla Helsingin Sanomissa 3.3.2001 Doping-raportointi tutkimuksen kohteeksi Lahden doping-jupakka hallitsi mediaa helmi-maaliskuun vaihteessa tavalla, joka hakee vertaistaan. Toimituspäällikkö Juha Kanerva http://fi.soneraplaza.net/stadion/artikkelit 2.3.2001 TEKSTI: LEENA NIEMINEN Hiihtodoping on yksi merkki arvomaailman kuihtumisesta Media on huolissaan siitä kolhusta, jonka suomalaisten itsetunto näyttää saaneen vilpillisten urheilijoiden ja heidän taustajoukkojensa sähläämisestä. Liikunnan päätehtävä on ihan muualla. lsometsän tapauksen tekee vakavaksi myös se, että kukaan ei piikitä Hemohesin kaltaista reseptilääkettä yksin. Hapenottokyky on käsittääkseni suurelta osin geneettistä ja pistä nyt 160 senttinen pelaamaan koripalloa! Valtiotieteen tohtori, filosofi MaijaRiitta Ollila sanomalehti Keskisuomalaisen verkkolehdessä 1.3. ja 1.3. MyllyIän, Kirvesniemen, Kuitusen ja Jauhon tapausten tultua julki asia puhutti jo yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Opetusministeriö tilasi mediaseurannan hiihdon doping-jupakan käsittelystä julkisuudessa 21.2. opinnäytetöitten materiaalina. Seuranta käsitti kotimaisissa aikakausja sanomalehdissä julkaistut dopingtapauksia käsitelleet uutiset ja artikkelit sekä radion ja tv:n uutistai ajankohtaisohjelmien otsikot. Sähköisissä medioissa aihe oli vastaavasti esillä useissa sadoissa eri uutistai ajankohtaisjutuissa. 2001 "Paheksumme voimakkaasti" Vuonna 1938 heti Lahdessa järjestettyjen MM-hiihtojen jälkeen(!) Kansainvälinen olympiakomitea KOK lähetti Suomen olympiakomitealle kirjeen, jossa se tiedusteli, käytetäänkö Suomessa dopingia missään muodossa. ... Jari lsometsän käryn tultua julki. He eivät voi pakoilla vastuutaan. Mitä suomalaiset vastasivat. Vahvimmin doping hallitsi mediaa 28.2. Vastuu dopingvalvonnasta kuuluu urheilijan lisäksi koko hänen lähipiirilleen ja viime kädessä koko hiihtojohdolle. Esimerkiksi maaliskuun esimmäisenä päivänä doping oli esillä runsaassa 200 uutisotsikossa radiossa ja noin 100 televisiossa. Ja että välineja tuloskeinottelu on johdettavissa päättymättömän kilpailun kierteestä, jota nykyisin keinoin ei kyetä kontrolloimaan . Ooppiumia kansalle Julkisen keskustelun retoriikka on Ollilan mielestä jotenkin hassunkurista. Pyydämme saada ilmoittaa teille, että mitään sellaista ei ole täällä koskaan käytetty ja jos kuulisimme sellaista käytettävän, paheksuisimme tekoa voimakkaasti . Artikkelien ja otsikkojen valtava määrä kertoo tapahtuman ja sitä kautta myös urheilun poikkeuksellisesta merkittävyydestä suomalaisessa yhteiskunnassa, arvioi ylitarkastaja Hannu Tolonen opetusministeriöstä. 56 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 KYMMENEN TUHANNEN Masentavaa lsometsä ei voi olla yksin syypää. Vastustin alunperin Kihu:n perustamista, koska pelkäsin, että Jyväskylän tiedekunta leimautuu sen mukaan huippu-urheilun yliopistoksi. Tavoitteena on, että aineistoa hyödynnettäisiin mm. jolloin WADA:n testien neljä uutta käryä julkistettiin. Ministeriö on käynnistämässä nyt kootun aineiston analysointia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Siihen tarvitaan lääkärin apua. Puhutaan siitä, että näiden aineiden avulla joku saa epäreilut lähtökohdat ja niitä pitää tasata, koska kaikilla pitää olla samat lähtökohdat. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskukseen Heinilä on suhtautunut aina kriittisesti
... Urheilu on kilvoittelua, siinä annetaan ja otetaan iskuja, käännetään heikkoutta voimaksi. Suomella on kunniakas menneisyys kansainvälisessä huippu-urheilussa. .. Aikansa kutakin. Ikuinen häviäjä kertoo urheilun ytimestä enemmän kuin voittamaton mestari. Kirjailija Jukka Pakkanen Helsingin Sanomissa 4.3.2001 Jo riittää teilaamiset ja tuomitsemiset Dopingkäryt olivat tietenkin hirmuinen pettymys, mutta eihän niissä murhasta ollut kyse, vaan urheilusta. Jos dopingin käyttö on hiihdossa niin yleistä, kuin nyt näyttää, toimittajat ovat olleet joko täydellisen ammattitaidottomia (lue: eivät tienneet) tai syyllistyneet eettisesti erittäin arveluttavaan toimintaan (lue: aina on epäilty, muta kukaan ei tehnyt mitään). Taloustoimittaja Jyri Raivio Rahan liikkeet palstalla Helsingin Sanomissa 4.3.2001 Jäähyväiset urheilulle. Hiihtoliiton tapaus on nyt antanut meille mahdollisuuden seurata reaaliaikaista epäonnistumista tuttujen kasvojen seurassa. Kirjailija, psykiatri Claes Andersson Uutislehti 100 13.3.2001. ldoleista demoneiksi Jos nämä tapahtumat ovat paljastaneet joitakin valheellisia suomalaisuuden myyttejä ja saaneet käsityksemme itsestämme hieman realistisempaan muottiin, silloin dopingjupakalla on voi olla jopa jotain myönteistä opetettavaa meille. Urheilun voima on sen primitiivisyydessä, pyrkimyksessä olla paras omin fyysisin voimin. Yhtään asiallista, suomalaisen nykyhiihdon apuvälineistä kertovaa juttua en ole nähnyt EU-komission tiedottaja Reijo Kemppinen Metro-lehdessä 12.3.2001 Linden ylittänyt toimivaltansa Urheiluministeri Suvi Linden on ylittänyt toimivaltuutensa vaatimalla Hiihtoliiton johdon eroa ja tekemällä asiasta arvovaltakysymyksen. LIIKUNTA& TIEDE 1/2001 57. Sen vuoksi häviäjiä ovat nykytodellisuudessa vain nimettömät ja kasvottomat ihmiset, jotka esiintyvät lehtien palstoilla vain tilastojen täytteenä. Rouva Tellervo Koivisto 1Itasanomissa 6.3.2001 Epäonnistumisen tabu Aikamme tabu ei ole seksi tai uskonto, vaan nimenomaan tappio, häviö, epäonnistuminen. Se voi vain päättää, annetaanko jollekin järjestölle valtionapua vai ei. Kun Linden on näin menetellyt, piiput voivat helposti kääntyä häntä itseään päin. Viihdettä se on hiukan, taidetta ei yhtään ja kulttuuria jonkin verran . Rahasta urheilevat kinukoot yritystukia Huippu-urheilun tunnustaminen elinkeinotoiminnaksi muuttaisi myös tämän aiheen käsittelyä tiedotusvälineissä. Länsimaisen journalismin eräs kivijalka, yhteiskunnallisten epäkohtien paljastaminen on loistanut poissaolollaan. ... Valtiovalta ei saa sanella, ketkä johtavat mitäkin kansalaisjärjestöä. Arkkiatri Risto Pelkonen lltasanomissa 3.3.2001 Leikkiä vai sotaa kemiallisin asein. Urheilutoimittajat saisivat hävetä. Pohjolan Karpaasit Oy:n osakas, hiihdon vahva taustavaikuttaja Pekka Vähäsöyrinki ei enää pääsisi kiljumaan ja kiittelemään oman yrityksensä doupattujen työntekijöiden ihmeellisyyttä suoraan tv-lähetykseen. OTSIKON VIIKKO Kerrasta poikki Vaikka harmaalla alueella liikutaankin, yksi asia on Pelkosen mielestä selvä:urheilulääkäri ei riko lääkärin etiikkaa pelkästään silloin, kun hän antaa suojatilleen kiellettyä ainetta, vaan aina, kun hän käyttää lääkinnällisiä keinoja sallittujakin terveen urheilijan suorituskyvyn parantamiseksi. Kiehtovinta eivät ole tulokset, vaan sen sisäinen maailma ja yhteydet muuhun elämään ja inhimilliseen olemassaoloon. Tellervo Koivisto oli oikeassa, kun hän kirjoitti: Jo riittää teilaamiset ja tuomitsemiset. Etsikööt siitä menestystä nyt ne (kehitys)maat, jotka ovat tänään samassa asemassa kuin me silloin, kun itse kyseistä menestystä tarvitsimme Akatemian professori Heikki Ylikangas Vapaa sana -palstalla lltasanomissa 3.3.2001. Ihmisiä ne ovat, demonitkin. Kilpailkaamme kansainvälisesti jossakin sellaisessa, joka kelpaa esimerkiksi muille kuntourheilussa, yhteiskuntapolitiikassa, tieteissä, taiteissa, tuotantoelämässä jne. Portugalissa ministeri erosi, kun silta romahti, Olin huomauttaa Kansanedustaja Kalevi Olin 1Itasanomissa 8.3.2001. Urheilu ei ole sen suurempaa eikä pienempää kuin se voi olla. Kun STT:n toimittajat väittivät erään suomalaishiihtäjän syyllistyneen dopingin käyttöön, muut urheilutoimittajat keskittyivät paheksumaan kollegojensa toimintaa. Muutos toivottavasti palauttaisi tiedonvälityksen alkeellisimmatkin periaatteet Ylen hiihtourheilulähetyksiin. Urheilusivuista tulisi liikuntasivuja ja kilpaurheilua käsiteltäisiin lehtien talousosastoissa. Viisainta olisi, että luopuisimme ensimmäisinä länsimaana DDR:läisestä urheilupolitiikasta. Kansanedustaja Inari Krohn Metrolehdessä 7.3.2001 Kunhan Afrikassa ei ala sataa lunta ..
Opiskelin aikanaan englantia sekä liikuntakasvatusta ja liikuntatiedettä, ja olen edelleen kiinnostunut eri kielistä ja kulttuureista.Eniten minua kiinnostaa, mitä meillä kaikilla on yhteistä tietenkin eroja kunnioittaen, Doll-Tepper sanoo. Saksalainen Doll-Tepper valittiin tehtäväänsä ensimmäisen kerran Dallasissa 1996 ja uudeksi nelivuotiskaudeksi jälleen viime vuonna. Doll-Tepper vakuuttaa, että monitieteisestä tutkimuksesta ja globaalista asiantuntijaverkostosta löytyvät painavimmat perusteet liikunnan, urheilun ja tasa-arvon edistämiseen kaikilla tasoilla. Myös hänen kotimaassaan Saksassa on vastaavia ilmiöitä, kun 16 osavaltion urheilusta vastaavat ministerit ovat viime vuoden joulukuussa sitoutuneet toimimaan yhdessä liikuntakasvatuksen osuuden lisäämiseksi kouluissa. Esimerkiksi doping ei ole vain lääketieteellinen kysymys, vaan myös eettinen, kasvatuksellinen, poliittinen ja sosiologinen kysymys. Urheilun globalisaatiossa hän painottaa erityisesti tutkitun tiedon ja kansainvälisen vuorovaikutuksen merkitystä. Niiden käytäntöön viemisen hän toteaa äärimmäisen tärkeäksi juuri nyt. Sehän ei ole vain eurooppalaisten jalkapallokatsomoiden ongelma, vaan sitä esiintyy muissakin lajeissa ja maanosissa, Doll-Tepper pohtii. Tällä toisella kaudellani haluan toimia entistä tehokkaammin myös urheilupiirien ulkopuolelle, minkä uudelleen organisoidut rakenteemme nyt sallivatkin. Doll-Tepper osallistui Liikuntatieteellisen seuran kansainväliseen kuntoja terveysliikunnan seminaariin Lahdessa helmikuussa. Monitieteisyyttä liikunnan ja urheilun kehittämiseen 58 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 Koulujen liikuntakasvatuksessa on kyse muustakin kuin lasten fyysisestä kunnosta tai liikuntataidoista, korostaa puheenjohtaja Doll-Tepper. Gudrun Doll-Tepper on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä urheilun ja erityisliikunnan parissa 25 vuotta. Tarvitaan monitieteistä kansainvälistä vertailutietoa siitä, miten tätä asiaa on onnistuttu eri tahoilla kohtaamaan ja käsittelemään. Järjestön hallituksessa erityisliikuntaan perehtynyt liikunnanopettaja, tutkija ja tulevien opettajien kouluttaja on toiminut vuodesta 1990. ICSSPE:n verkoston kautta uusin tieto liikkuu kansainvälisiin ja kansallisiin elimiin. Olen esimerkiksi hyvin huolissani väkivallasta urheilussa. Näin voidaan monitoroida kehitystä paikallisella ja kansallisella tasolla. Myös Saksassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten kunnon heikkenemisestä ja lihavuuden yleistymisestä. Gudrun Doll-Tepper: ISCCSPEVERKOSTO LIIKUNNAN JA TASA-ARVON ASIALLA Teksti: Kristiina Wuolio Liikuntatieteen ja -kasvatuksen monitieteisestä tutkimuksesta ja globaalista asiantuntijaverkostosta löytyvät painavimmat välineet liikunnan ja tasa-arvon edistämiseen kaikilla tasoilla, muistuttaa ICSSPE:n puheenjohtaja, professori Gudrun Doll-Tepper. Askel askeleelta minulle selvisi, mitä voisin siellä tehdä. Kansainvälisellä tasolla käyty keskustelu, julkaisut ja konferenssit voivat vaikuttaa kasvatukseen ja tutkimukseen eri maissa. Doll-Tepperin mukaan on hahmotettava tavoitteita niin lyhyelle, keskipitkälle kuin pitkälle aikavälille. Doll-Tepperin mukaan tutkimustieto tukee räväköitä otsikoita vain osittain.. Lisäksi ICSSPE on yhteydessä muihinkin vaikutusvaltaisiin organisaatioihin kuten Unescoon, Kansainväliseen Olympiakomiteaan ja WHO:hon. Doll-Tepper mainitsee myönteisenä esimerkkinä Yhdysvallat, joka Clintonin kauden lopulla hyväksyi uuden lain, jonka mukaan liikuntakasvatusta tulee tukea paitsi moraalisesti myös taloudellisesti. Kun professori Paavo Komi ilmoitti, ettei enää jatka puheenjohtajana ja hän sekä moni muu tiedusteli kiinnostustani tehtävään, pidin sitä heti kiinnostavana haasteena, Doll-Tepper kertoo. Asiantuntijat voivat parhaiten auttaa ymmärtämään kehitystä. ICSSPE:n suuri etu ovat sen monet asiantuntijat eri puolilla maailmaa. Monet tieteenalat voidaan vetää mukaan, Doll-Tepper valottaa. Gudrun Doll-Tepperin mielestä liikuntaan ja urheiluun liittyvien kysymysten käsittelyyn tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä niin tutkimuksessa kuin kansallisen tason ohjelmissa ja toimenpiteissä. /.t' ./ Bridging Sport, Exercise and Lifestyle Activity for Health, Lahti 13-15.2. Siihen taas tarvitaan kansallisen tason lainsäädäntöä. Koulujen liikuntakasvatus ajateltava uusiksi Doll-Tepper listaa kuluneelta nelivuotiskaudelta merkittäviä tapahtumia, kuten liikuntakasvatusta ja koululiikunnan asemaa käsitelleet World Summit of Physical Education, sekä Berliinin ja Punta del Esten julistukset
Hän kaipaakin luotettavaa pitkittäistutkimusta ja kansainvälistä vertailutietoa lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta ja liikkumisesta. Kuntotesteillä pyritään selvittämään testattavan liikuntakykyisyyttä: fyysistä kuntoa, motorista kuntoa tai psykomotorisia taitoja. Vaikka julkisuus painottaa urheilua, koulun tulee huolehtia koordinaation ja sosiaalisten taitojen perusteista. Koululiikuntaan yleisimmin sovelletut fyysisen kunnon testit kohdistuvat lihaksiston kuntoon sekä hengitysja verenkiertoelimistön kestävyyden mittaamiseen. Fyysistä kuntoa mittaavia testejä on käytetty terveyLIIKUNTA & TIEDE 2/2001 59. Hän vaikuttaa itse Berliinin Urheiluliiton hallituksessa, jonka 12 jäsenestä sentään viisi on naisia. Se voisi järjestää konferensseja ja jakaa tietoa kielillä, jotka saavuttavat ihmiset eri maissa, hän sanoo. Testivalintaan liittyy aina jossain määrin epävarmuustekijöitä, koska absoluuttisia luotettavuuskriteerejä ei ole. Tähän tarvitaan viranomaisten lisäksi sekä lääketieteen että liikuntatieteen edustajia, jotta voidaan luodaan menetelmiä esimerkiksi kaikkien koululaisten seurantaan. Doll-Tepperin mukaan naiset ovat viime vuosina aktivoituneet entistä useammissa urheiluseuroissa ja -järjestöissä. Liikunnan arvosanan antaminen pelkän kuntotestaamisen perusteella taas on suorastaan rikollista. ominaisuuksien vastaaviin huippuarvoihin ja näin todeta testattavan heikkoudet ja ja vahvuudet eri ominaisuuksissa. Doll-Tepperin mukaan tutkimustieto tukee räväköitä otsikoita vain osittain. Tasa-arvotyötä monella tasolla ja maailmanlaajuisesti ICSSPE:llä on Unescossa virallinen yhteistyökumppanin ja neuvonantajan asema, mutta Doll-Tepper myöntää olevansa huolissaan liikuntatieteen ja -kasvatuksen roolista Unescossa. Erityisliikunnan parissa toimineena Doll-Tepper pitää tärkeänä inkluusion periaatetta, jonka ansiosta opettajatkin saisivat tarpeellista kokemusta erilaisten liikkujien oppimisesta. -puntarissa ku ntotestit ja testaaminen koululiikunnassa Teksti: Raimo Hienonen Koululiikunnassa kuntotestauksen pääpainon tulee olla oppilaan oman kuntokehityksen seuraamisessa ja omien tulosten vertaamisessa aiempiin lukemiin. Tutkimusten mukaan nuoret kuitenkin suhtautuvat liikuntaan hyvin myönteisesti, hän lisää. Oletettavaa myös on, että tiedollisilla valmiuksilla, kokemuksilla ja asenteilla on merkitystä kuntotuotoksissa. Varsinkin lapsilla taito vaikuttaa kuntosuorituksiin merkitsevästi. Liikunnanopettajalla on melkoinen vastuu kuntotestejä valitessaan. Opettajasta riippuu, minkälaisia päätelmiä ja arviointeja hän testien seurauksena tekee. Hänen mielestään koulujen liikuntakasvatus pitäisikin ajatella uusiksi ja muistaa, että kaikki ei käy kaikille. Puheenjohtaja luottaa silti oman järjestönsä vaikutusmahdollisuuksiin ja esimerkin voimaan. Lapsilla, joilla on koordinaation kanssa ongelmia, tiedetään olevan vaikeuksia muissakin aineissa. Testin pitää myös antaa tuloksia, joissa sattuman vaikutus on minimoitu. Fyysisten ominaisuuksien testit Testauksen tarkoitus on, että testitietoa voidaan verrata ko. OTETAANKO MITTAA. Meillä on valtaa. Liikuntakulttuuri on yhteydessä muihinkin Unescolle tärkeisiin alueisiin, kuten kehitysmaakysymyksiin ja naisten asemaan. Jos järjestömaailma on vielä miehinen, koululaitos ja sen liikuntakasvatus on entistä enemmän naisten varassa. Hänestä Unesco voisikin tehdä paljon hyvää kansallisten toimistojensa avulla. Doll-Tepper muistuttaa myös, ettei koulujen liikuntakasvatuksessa ole kysymys vain lasten fyysisestä kunnosta tai liikuntataidoista. Tasa-arvon eteenpäin viemiseksi tarvitaan strategiaa ja suunnittelua, ja tähän tarvitaan myös miehiä mukaan, hän sanoo. Voin esimerkiksi ottaa tasa-arvokysymykset puheeksi jonkin kansainvälisen konferenssin järjestäjien kanssa, jos heidän esittämänsä ohjelma ei noudata yhdessä hyväksyttyjä periaatteita miesten ja naisten yhtäläisestä edustuksesta, hän sanoo. Tällä alueella ei ole nyt riittävää asemaa, joten meidän tulee vakuuttaa Unescoa, jotta se antaa näille asioille enemmän tilaa. Kun koululainen testataan kaksi kertaa samalla testillä, tulokset eivät saa näyttää huomattavan erilaisia arvoja. Testin pitää olla toistettavissa. On muistututettava liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja oppimiseen, eli siitä mistä meillä on tieteellistä näyttöä, DollTepper toteaa. Opettaja voi käyttää myös testituloksia arvosanaan vaikuttavana tekijänä tai olla käyttämättä. Tämä tieto tulisi jakaa kaikille opettajaksi aikoville, hän vaatii. Mitä meillä liikuntakasvattajina on tarjota vaikka kuulotai näkövammaisille, hän kysyy. Naisia on entistä enemmän myös valmentajina ja vapaaehtoisina. Testaamisessa ja testituloksissa on otettava huomioon se, että kunto ei ole samanlainen ominaisuus eri sukupuolilla eikä eri ikäryhmissä. Gudrun Doll-Tepper tunnustaa englannin tärkeäksi kieleksi kansainvälisessä yhteistyössä, mutta on huomannut tarpeen järjestää vuorovaikutusta myös muilla kielillä ranskaksi, espanjaksi tai kiinaksi. Myös Saksassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten kunnon heikkenemisestä ja lihavuuden yleistymisestä. Kuntotestit eivät siis aina mittaa pelkästään kuntoa, vaan myös eräitä käyttäytymispiirteitä. Fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueiden tilan selvittämistä varten on kehitetty kuntotestejä ja testistöjä eli testipattereita. Käyttäytymishäiriöiden ja oppimisongelmien yleistyessä tasapaino fyysisten ja älyllisten ponnistusten ja myös rentoutumisen välillä on erityisen tärkeää. Tässä esityksessä tarkastellaan fyysisen kunnon testejä, joita pystytään toteuttamaan kouluolosuhteissa. Pääpainon tulee kuitenkin olla testattavan kehityksen seuraamisessa ja vertaamisessa hänen aiempiin tuloksiinsa. Onko kuntotesti luotettava. Olennaista on, että valittu testi mittaa sitä osa-aluetta mitä sillä halutaankin mitata
Oppilas, joka toimii laskijana, ei välttämättä pysty tai ei kehtaa toimia testisuoritusten hylkääjänä, vaan hyväksyy suoritukset, vaikka rinta ei kosketa lattiaa, kyynärtaive ei ojennu suoraksi, vartalo lysähtää lattiaan, mistä sopivan levon jälkeen testattava jatkaa suoritustaan. Tällöin suorittaja joko koukisti polvet tai palasi selinmakuulle mittaajan hyväksyessä virheellisen suorituksen . Silti vaatimustaso testistössä pysyi samana, vaikka koukistetuin polvin tehtynä ylävartalon liike on lyhyempi ja vie täten vähemmän aikaa kuin suorin polvin tehtynä. Yleensä testaustilanteessa mittaaja antaa aloitusja lopetusmerkin ja tarkkailee kellosta aikaa. Hengitysja verenkiertoelimistön kestävyys on fyysisen kunnon pe. Räjähtävä voima Räjähtävää voimaa voidaan mitata hyppytestillä. Kontaktimatolla suoritetussa vertikaalihypyssä kello käynnistyy hetkellä, jolloin hyppääjä irtoaa alustalta ilmalentoon. Voimalevyanturilla suoritetun testin kaltainen hyppy voidaan toteuttaa kenttätestinä. Suomalaisessa 1970-luvun testiohjeessa istumaannousu esitettiin tehtäväksi suorin polvin . Tällöin hyppääjän ponnistukseen kehittämä maksimaalinen teho aiheuttaa sen, että nilkka, polvi ja lantio ovat ojentuneet. Hengitysja verenkiertoelimistön kestävyys Hengitysja verenkiertoelimistön kestävyys on elimistön kykyä jatkaa fyysistä työtä ja vastustaa väsymystä. Suomalaisessa ponnistustestin ohjeessa ei selvitetä, mitä testitulos kertoo. Jos hän näkee suoritusvirheen, hän voi ilmoittaa siitä suorittajalle. Miten suorittajan kehon mittasuhteet, lähinnä yläraajan pituus, vaikuttaa testitulokseen. Tämän lisäksi alaraajojen, varsinkin reisilihasten voima, tuo lisävaikutuksen testitulokseen. Testien ja toimintojen valinnan tulee perustua pedagogisiin ja psykologisiin tarkoitusperiin. Moni testattava oli niin jäykkä, että kyynärpäät eivät koskettaneet reisiä. Virheelliset testisuoritukset ja sitä kautta liian hyvien testitulosten kirjaaminen voidaan välttää, kun mittaaja saa seurata vain yhtä suorittajaa kerrallaan . Vatsalihastesti istumaannousu selinmakuulta testaa vatsaja lonkan koukistajalihasten fyysistä kuntoa, nimenomaan voimaa ja lihaskestävyyttä . Tällaisilta mittaajasta johtuvista virheistä päästäisiin eroon hyvin helposti, jos yhden liikuntaryhmän testisuorituksia varten olisi niin paljon aikaa varattuna, että mittaaja pystyisi seuraamaan yhtä suorittajaa kerrallaan ja täten toimimaan todellisen mittaajan roolissa. Oppilasparit toimivat testattavina ja mittaajina. Pitkäraajainen joutuu liikuttamaan ylävartaloaan paljon pitemmän matkan ylös-alas kuin lyhytraajainen. Silti testin suorittajalle on jäänyt mahdollisuus auttaa käsillään istuvasta asennosta ylävartalon liikettä eteenpäin. Testitulos ei kerro hyppääjän painopisteen nousukorkeutta, kuten kontaktimatolla suoritettu hyppy. Tästä on Suomessa aluksi käytetty nimikettä "ponnistusvoimatesti" ja "ponnistusvoimakoe", sittemmin "ponnistustesti". Testattava saattaa alkuasennon kurotuksessaan jättää ojentamatta täysin itseään. Mikäli testillä haluttaisiin saada selville hypyn korkeus, pitäisi hyppääjän alkuasento saada samaksi kuin hyppääjän irrotessa alustalta . Mitä siis ponnistustesti mittatauluun läpäyttämällä mittaa. Ei ainakaan hyppääjän ponnistusvoimaa eikä ponnistus korkeutta. Etunojapunnerrus teknisenä, testiohjeen mukaisena suorituksena on erittäin vaativa. Hyppytestin tuloksena on ilmalentoaika, joka muuntuu testattavan painopisteen maksimaaliseksi nousukorkeudeksi. Näin ollen yhtä nopeaan punnerrussuoritukseen pitkäraajainen tarvitsee suuremman voiman kuin lyhytraajainen. Koukkupolvialastulo lisää lentoaikaa ja antaa täten virheellisen, liian hyvän, hyppytuloksen. Harjaantumaton tai välinpitämätön mittaaja ei edes havaitse virhesuorituksia, mitkä mahdollistavat suorittajan paremman tuloksen. Ennen istumaannousun alkamista voi testattava nostaa lantiota alustalta ja iskeä sen voimakkaasti takaisin alustalle, jolloin testattava saa huomattavaa apua liikkeen alkuun . Suomessa etunojapunnerrustestin suoritusohje kehottaa käyttämään testiä peruskoulun yläasteen ja lukion pojille. Käsien asentoa on eri testeissä muunneltu. Kun hyppääjä laskeutuu alustalle samassa asennossa, kello pysähtyy ja saadaan tarkka tulos, joka ilmaisee ilma lentoaja n ja sitä kautta hyppääjän painopisteen nousukorkeuden. Mittaaja ei pysty kuitenkaan kontrolloimaan kaikkien testattavien suorituksia, puhumattakaan siitä, että hän voisi laskea suoritusmäärät, hyväksyä tai hylätä suorituksia. Tällaisessa asennossa kurotetun käden ylimpänä oleva sormi ilmaisee mittataulukon 0-kohdan. Tällainen tila syntyy tyypillisesti koululais60 LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 ten suorittamissa 30-60 sekuntia kestävissä lihaskestävyystesteissä. Dynaamista yläraajan ja olkapään seudun lihaskestävyyttä voidaan mitata etunojapunnerruksella. Testin suorittaminen koulun liikuntatunnilla toteutuu vastaavalla toimintaperiaatteella kuin etunojapunnerrus . Testinimikkeenä on käytetty myös seinäkorkeushyppyä, koska hypyssä kurotetaan käsi seinään merkittyyn mittaviivoitukseen tai seinälle ripustettuun tauluun. Oppilaat työskentelevät pareittain, toinen punnertaa ja toinen laskee suoritusmäärän . Testiohjeessa lukee: "Parempi tulos, yhden cm:n tarkkuudella otetaan huomioon". Lentoajan sekä hyppykorkeuden saamiseksi tarkalleen oikeaksi on tähdellistä, että testattava ei pidä polviaan koukussa alastulohetkellä. Lyhytkestoisen, suurella intensiteetillä tehdyn toistomäärän seurauksena lihaksistossa on korkea maitohappopitoisuus ja vastaavasti suuri happamuus. Kun kaikki tämä jää mittaajalta huomaamatta, 0-kohta merkitään liian alas ja saadaan virheellinen, liian hyvä testitulos. Se on pelkästään alkuasennossa sormilla tehdyn merkin ja hypyssä saavutetun merkin ero senttimetreinä. Oppilastoveri saattaa hyväksyä testattavan liikesuorituksen, vaikka liikesuoritus on toteutettu virheellisin toiminnoin. Lihas kestävyys Lihaskestävyystestit ovat usein luonteeltaan saman harjoitteen tai liikkeen toistoja, jolloin ne mittaavat lihaskestävyyttä, eivät niinkään voimaa. Tällöin polvet jäävät koukkuun, lantio "kyssään " , hartiat alas ja kyynärtaive koukkuun. Tällöin varpaan kärjet ovat alustalla ja nilkat, koko keho sekä ylös kurottuva, mittatauluun läppäävä käsi ovat ojentuneet äärimmilleen. Testit tulee myös sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin. Voimalevyanturilla, kontaktimatolla, testattava hyppää tasajalkaa ponnistaen paikaltaan suoraan ylöspäin. lstumaannousutestiä kuvataan vatsalihastestinä, mutta myös vartalolihasten testinä. Se asettaa mittaajan haasteelliseen, vaikeaan asemaan. Opettaja toimii lähinnä koordinaattorina. Samaan aikaan suoritetulla yläraajojen kiskaisulla eteenpäin voidaan istumaannousua helpottaa. Etunojap u n ne r r u s testiä suositellaan USA:ssa pidettäväksi junior high schoolin ja collegen poikaoppilailla. Suorittaja voi nopeuttaa liikettä vapauttamalla sormet ristiotteesta niskan takaa tai rinnaltaan x-asennosta. Tällöin mittaajalla on mahdollisuus ilmoittaa testattavalle tarkasti epämääräisistä liikesuorituksista ja hyväksyä vain oikeat suoritukset. dellisistä ja fysiologisista syistä. Uudemmassa testiohjeessa polvia on saanut koukistaa . Todisteita , jonka mukaan tietty istumaannousujen määrä osoittaisi vatsalihasten kuntotason, ei ole
Kun oppituntisisältönä pidetään perinteisten lajien harrastamista kuten yleisurheilua, suunnistusta, uintia, voimistelua, lihaskuntoharjoittelua, hiihtoa, tanssia, jalka-, pesä-, korija lentopalloa, sählyä ja jääpelejä, jää kuntotestien suorittamiselle erittäin vähän aikaa ja mahdollisuuksia. Tarvitaanko testaamista koululiikunnassa. Kestävyys pitää myös ehdottomasti oppilailta testata. Äänimerkkien väli lyhenee minuutin välein, joten juoksijan pitää juosta 20 metrin matkat yhä nopeammin. Nupponen ym. Opettaja voi käyttää testituloksia joko arvosanaan vaikuttavana tekijänä tai sitten ei. Lisäksi fysiologit ja liikuntatutkijat ovat käyttäneet kestävyystestejä tutkimustarkoituksiin. Kestävyystestejä voidaan perustellusti käyttää koulujen liikuntaryhmissä osoittamaan säännöllisen harjoittelun tuoma hyöty. Juoksussa pitää lähteä liikkeelle äänitettyjen ohjeiden mukaan ja ehtiä toiselle viivalle ennen äänimerkkiä. Mielestäni liikunnanopetuksessa opetuskokonaisuuden pitääkin tähdätä nimenomaan kunnon kehittämiseen jopa niin, että lajitaitojen opetukseenkin saataisiin sisältymään kuntoa kohottavia elementtejä. Toisaalta koulun liikuntatunneille, varsinkin suuria oppilasryhmiä liikuteltaessa, sopii aikaan pitäytyvä juoksutesti. Opettajasta riippuu, minkälaisia päätelmiä ja arviointeja testien seurauksena hän tekee. Testisuoritusohjeiden mukaan juoksutesti pitää tehdä täysillä eli pyrkiä parhaaseen mahdolliseen juoksutulokseen. suunnitelmatunnin tai muun teoriatunnin pito, koulun erityistapahtuma, koeviikko yms. Testejä ei pidä suorittaa pelkästään testin vuoksi. Liikuntatuntisisällössä voidaan teettää koko oppilasryhmälle harjoituksia, joissa liikunnanopettaja pystyy opastamaan oppilasta seuraamaan kuntotasoaan. Koululiikuntaan juoksumattotesti ei kuitenkaan sovellu, koska yhdelle matolle voidaan ottaa vain yksi testattava kerrallaan. Peruskoulun yläasteen resurssissa on kaksi viikkotuntia eli koko lukuvuoden aikana 76 oppituntia. Testisuorituksessa ei toistu jatkuva, yhtäjaksoinen työskentely kuten pitkänmatkan juoksussa. Oppilaiden toteuttamien liikuntatehtävien vaatimustason mukaan tietävä ja taitava opettaja pystyy konkreettisesti esittämään, milloin oppilaan tietyn fyysisen ominaisuuden taso on erinomainen, tyydyttävä tai heikko. Liikunnanopettajalla on melkoinen vastuu valitessaan käyttöönsä testejä. Testi päättyy, kun juoksija ei pysty juoksemaan ohjatun vauhdin mukaan. Liikunnan oppitunteja on lukuvuodessa hyvin vähän. Sukkulajuoksu tapahtuu salissa. Liikunnan arvosanan antaminen pelkän kuntotestaamisen perusteella on suorastaan rikollista. Kestävyysjuoksulla toteutetussa kenttätestissä aika otetaan tarkkaan määritetyltä juoksu matkalta. Maksimaalista hapenottokykyä ilmaisevat juoksumattotestit ovat soveltuvimmat aerobisen kapasiteetin mittaukseen. Kaikkiin esiteltyihin fyysisen kunnon testeihin liittyy paljon epätarkkuustekijöitä. Syinä voi olla esim. Liikunnanopettajalla onkin suuri vastuu testauksen suorittajana ja tulosten julkistajana. Hengitysja verenkiertoelimistön kestävyyttä kuvaavina testeinä kaikkein varmimmat ja pätevimmät tulokset saadaan juoksumattotestillä laboratorio-olosuhteissa. Sukkulajuoksu mittaa peruskestävyyttä. Tällaisessa testissä pyritään tietyssä ajassa juoksemaan mahdollisimman pitkä matka. Oppilaat eivät aina juokse niin lujaa kuin mahdollista. Testitulos saattaa olla aivan oikeaan osunut tai virheellisyyksiä voi tulla melkoisesti. Oppilaiden pitää saada paljon kestävyyspitoista harjoittelua. Cooperin 12 minuutin juoksutestillä mitataan hengitysja verenkiertoelimistön kestävyyttä. Kestävyysjuoksua käytetään yleisesti hengitysja verenkiertoelimistön toimintakunnon mittarina. Sukkulajuoksu on vuoroin tapahtuvaa kiihdyttämistä ja pysähtymistä. Sukkulajuoksu ei mahdollista yhtäjaksoiseen, pitkäkestoiseen juoksuun oleellisesti kuuluvaa rytmillisyyttä eikä rentoutuneisuutta, mitkä ovat juoksemiselle ja liikkumiselle yleensä erittäin tärkeitä elementtejä. Näillä molemmilla juoksutestityypeillä pyritään juoksumatka ja -aika saamaan sellaiseksi, että tuloksille pystyttäisiin saamaan vertailukelpoisuus testattavan maksimaalisen hapenoton selvittämiseksi. Sukkulajuoksun asyklinen suoritustapa on lähellä pallopeleihin liittyvää liikkumista pyrähdyksineen, vauhdin hidastamisineen, käännöksineen ja hetkellisine palautumisineen uutta starttimerkkiä odoteltaessa. Kaikkein tärkein kunnon osatekijä on hengitysja verenkiertoelimistön kestävyys. Testiä suositellaan 11-vuotiaille ja sitä vanhemmille koululaisille. Lukion liikunnan kurssiin kuuluu 38 oppituntia kahtena lukiovuotena suoritettavaksi eli koko lukion aikana yhteensä 76 tuntia. (1999,6) esittävät, että "motivaation kannalta kunnon arviointi on perusteltua koulussa, vaikka ohjelmassa ei olisikaan ollut erillistä kuntoharjoittelua". Kestävyyden kehittäminen eri lajeilla, mutta varsinkin juosten, on erittäin tärkeää. Kuntomittauksiin ei kannata ryhtyä, ellei niitä voida toteuttaa ryhmäkohtaisesti ja nopeasti normaalitunnin sisällön opetuksen mukaisesti. Tehtävän yhteydessä annettu palaute antaa oppilaalle tietoa omasta kunnosta ja toimii motivaation lähteenä kunnon LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 61. Testitulos on sukkuloiden lukumäärä tai aika. Testissä juostaan sukkuloiden kohdalle merkittyjen viivojen välistä 20 metrin matkaa, edestakaisin. Yleisimmät syyt tähän ovat alhainen motivaatio, väsyminen ja juoksutehon puute. Cooperin testin ohjeena esitetty kolmen erillisen juoksuharjoituskerran toteuttaminen ennen testijuoksua on erinomainen. Kutakin kirjallisuudessa esitettyä koulutestin toteuttamista puoltaa pelkästään kyseisen ominaisuuden kunnollinen ennalta harjoitteleminen. Cooperin juoksutestiä suositellaan USA:ssa pidettäväksi junior high schoolista alkaen ja myös collegessa sekä pojille että tytöille ja Suomessa peruskoulun yläasteella ja lukiossa sekä tytöille että pojille. Liikuntalajeja tulee harrastaa niin intensiivisesti ja järjestelmällisesti, että oppilas hengästyy ja saa näin kuntonsa kohenemaan. Mikäli testiä seuraavalla arvioinnilla ja oppilaille annetulla palautteella on pitkäaikaisia vaikutuksia oppilaaseen, opettaja käyttäköön vain sellaisia testejä, jotka pystyvät ehdottomasti ilmaisemaan sitä, mitä testillä pitikin ilmaista. Varsinaista liikkumista sisältävien oppituntien määrä jää usein huomattavasti pienemmäksi, koska liikunnan oppitunteja ei pystytä pitämään. ruskomponentti. Kestävyystestien käyttö on ollut oleellista koululaisten ja opiskelijoiden sen hetkisen fyysisen kunnon osoittajana
Teksti: Ossi Viita Harri Salimäki: Isänmaan ja urheilu-uskon mies. Nupponen, H. Myöhemmin Pihkala korosti urheilufilosofiassaan leikin suhdetta urheiluun, ponnistamisen iloa ja lopulta hitaasti kiiruhtamisen lanseeraus nosti kuntourheilun merkitystä. Teoksessa Voimaharjoittelu perusteet ja käytännön toteutus. Juvonen, A. Liikuntakasvatuksen laitos. 1985. Salimäki on selviytynyt valtaisasta urakastaan pääosin kiitettävästi, vaikka tutkimuksen rakenne ja väliin raskaat, tahkomaisen pitkät lauseet eivät ole kovin lukija ystävällisiä . Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16 -vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Peruskoulun yläasteen ja lukion poikien kuntokokeet. Kaikilta osin sen toteutus käytännössä ei lukijalle avaudu. Textbook of Work Physiology. Jyväskylä 1999. A. He uskoivat, että urheilun avulla voidaan ihmiskuntaa jalostaa. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen. Nupponen, H., Telama, R. kehittämiselle omatoimisesti. Nupponen, H. Chapter 8: Evaluation of Physical Performance on the Basis ofTests, 354-390. Åstrand, P-O. Rotuoppi nousi nuoren Tahkon ajattelussa keskeiseksi kuten Ivar Wilskmanin ja Toivo Arankin. Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. 1979. USA. ISBN 951-746-219-0. J. 1979. Jyväskylä. Third Edition. Muunnelluista testeistä voidaan saada oivallista materiaalia kehittää erinomaisia harjoitteita liikuntatuntikäyttöön. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 30. 1986. J. Chapter 13: Tests of Muscular Strength and Endurance, 299-328. Chapter 12: Tests of Athletic Performance-Related Physical Fitness, 265298. Kouluhallitus. Jyväskylä: Gummerus Oy. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Jyväskylä: Gummerus Oy. Harri Salimäen 426 sivuinen väitöskirja esittelee legendaarisen suomalaisen urheiluvaikuttajan, Lauri 'Tahko' Pih ka lan . Edited by Jan Simons and Roland Renson. toim. USA. Tutkija selvittää käyttäneensä 'life history'-metodin ja uskontofenomenologian viitekehyksestä nousevaa systemaattis-mentaalista metodia. Measurement and Evaluation in Physical Education. & Töyli, V-M . Chapter 13: Multiple Performance Traits, 266-295. Phillips, D. LIKES-tutkimuskeskus. Viitasalo J. Finntrainer Oy. Chapter 12: Basic Performance Traits, 224-265. Pihkala selitti urheiluhulluuttaan biologisena vaistoteoriana. Liitsola. Soini, H. 1982. Report of the Research Seminar on the Evaluation of Motor Fitness, Leuven, May 13th-15th 1981 organised by the Institute of Physical Education of the K.U. Raninen S. 62 LIIKUNTA & TIEDE 212001 Raninen, J. Evaluation of Motor Fitness. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jyväskylän yliopisto 1998. E. toim. 157-216. Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana. Physical Bases of Exercise. Council for the Development of Sport. lntroduction to Measurement in Physical Edu cation and Exercise Science. Papin pojan maailmankatsomuksessa urheilu otti kristinuskon paikan.. 9-154. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 118. McGraw-Hill Book Company. Resolutions: Eurofit, a European Motor Fitness Battery, 5-34. Jyväskylä. Tästä urheilu-uskostaan Tahko ammensi voimansa toimiessaan Suomen Urheilulehdessä, SVUL:n kiertävänä urheiluneuvojana ja suojeluskuntaurheilun kehittäjänä. Leuven, Belgium. Nykyisellä liikuntatuntimäärällä oppilaat pitää ennemminkin saada harjoittelemaan kuin asettaa testattaviksi. Kuntotietoa koulujemme oppilaille. Bibliotheca Historica 62. Tahko löysi 'pyhästä' urheilusta elämälleen tarkoituksen. & Telama, R. 1986. Liitsola. Safrit, M . Pihkalan suvun laajaa ja monipuolista kirjeenvaihtoa. 1985. J. & Hornak, J. Kun koululiikunnalle suodaan enemmän oppituntiresursseja, voidaan oppilaita opettaa ja harjoittaa aiempaa tehokkaammin. Nykyisellä liikuntatuntimäärällä oppilaat pitää ennemminkin saada harjoittelemaan kuin asettaa testattaviksi. Voimaharjoittelun käytännön toteutus. Kouluhallituksen ryhmäkirje n:o 7920/15.8.1977. & Rodahl, K. Tahkon urheilu-usko perustui sosiaalidarwinistiseen maailmankatsomukseen. Viitasalo J.Raninen S. Lähdeaineistona Salimäki on käyttänyt onnistuneesti mm. Lähdekriittisesti Salimäki ei pohdi riittävästi sitä mahdollisuutta, että Pihkalan kirjallinen jäämistö on saattanut säilyä valikoituna. Liikunnanopettajan tulee seurata tarkoin testien ja testistöjen sisältöä, niiden merkitystä ja käyttökelpoisuutta omassa opetuksessaan. Nupponen, H. Koululaisten fyysis-motorinen kunto. Samalla luodaan mahdollisuudet edellä esitettyä laaja-alaisemmalle, järkevälle pohjalle perustuvalle kuntoja taitotestaukselle. Helsinki 2000. RAIMO HIENONEN LitM Voimistelunopettaja Helsinki LÄHTEET Viitasalo, J. 1981. Chapter 6: Validity and Reliability of Norm-Referenced Tests, 118-142. Times Mirror/Mosby College Publishing. Finntrainer Oy. Silti Pihkalan urheilu-usko, hänen maailmankuvansa kivijalka, rakentuu väitöskirjassa pala palalta. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Telama, R. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 19. Teoksessa Voimaharjoittelu perusteet ja käytännön toteutus. USA. Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. 1976. Edellä esitetyllä en tarkoita sitä, että liikunnanopettajien pitäisi unohtaa testaaminen tai jättää kuntoja muut liikuntaan liittyvät testit omaan arvoonsa. Tällöin ei tarvita erillistä testiä, johon oppilaat kenties joutuvat osallistumaan ilman koululiikunnassa annettua harjaantumista. Koulun kuntotestistö. Lihasvoiman harjoittamisen ja mittaamisen biomekaniikka ja fysiologia. Lukemiinsa kirjoihin Pihkala teki ahkerasti reunamerkintöjä ja alleviivauksia, mutta tutkija olisi voinut enemmän kyseenalaistaa sitä, miten perusteellisesti Pihkala lopulta sisä isti lukemiensa kirjojen arvomaailman. IV kappale: Mittaa ja tunne kuntosi, 38-55. Myös Tahko Pihkalan kirjoitukset ja reunamerkinnät, joita hän teki kirjoihinsa on luettu suurennuslasin kanssa. John Wiley ans Sons
Ilmeisesti Tahko katsoi Raunan ominaisuuksien olevan niin hyvät, että 'lyhyen käppänänkin' kannatti tehdä omia lapsia. Paitsioon häntä ajoi myös välien lopullinen rikkoontuminen Urho Kekkosen kanssa. Välit huononivat, kun 'Kekkuliini' toimi Pihkalan mielestä ryssien makeilijana. Tahko markkinoi Kolehmaisen vuoden 1920 Antwerpenin maratonin voittoa Suomea yhdistävänä tekijänä. Tai ainakin muistaa se, miten maailmankuulut suomalaiset taiteilijat ja tiedemiehet olivat luoneet Suomi-kuvaa jo kymmeniä vuosia. Pihkala paheksui Kekkosen alkoholinkäyttöä Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelun päättäjäistilaisuudessa. Isänmaallinen Tahko Pihkala käytti urheilumme menestystä niiden päämäärien toteuttamiseen, jotka hän näki kansakunnallemme hyväksi. Keskimmäisen lapsen, Otto Laurin, kuolema 1940 painoi Tahkoa koko hänen loppuelämänsä. Todellisuudessa vaikuttaisi siltä, että ainakin Kolehmaisen kotikaupungissa Kuopiossa voitto vain entisestään syvensi kahtiajakoa, kun työläisaktiivit seurasivat sivusta, miten 'lahtarit' kohottivat kultatuoliin entisen työläisurheilijan. Tukholman menestyksestä, erityisesti Hannes Kolehmaisen menestyksestä, tutkija antaa varsin lennokkaat arviot, mikä käy esiin seuraavista väitöskirjan tekstilainauksista: "Hanneksen voitot Tukholmassa sekä voimisteluja urheilutoiminnan laajeneminen raivasivat omalta osaltaan tietä jääkäriliikkeelle ja vapautustaistelulle. Tämän huonon käytöksen vuoksi Pihkala pyrki syrjäyttämään Kekkosen SUL:n puheenjohtajan paikalta. Salimäen väitöskirja antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Menetettyään vuonna 1978 vaimonsa, jota Lauri suuresti kaipasi ja ikävöi, alkoi samalla myös Tahkon lopullinen kamppailu elämän luovuttamiseen tai elämästä luopumiseen." Valitettavasti salamapallokin kuoli Tahkon mukana. Surullisen hahmon ritari Vaikka Harri Salimäen tavoitteena ei ollut kirjoittaa Lauri Pihkalasta elämäkertaa, lukija alkaa huomaamattomasti mielessään rakentaa Tahkosta elämänkertakuvaa. ) "Samaten Lauri Pihkala oli oikeassa todetessaan, että vänrikki Stoolin kertomusten ohella Hannes ja Tukholman menestys olivat tärkeimmät rakennusaineet suomalaisten valmistautumisessa itsenäisyystaisteluun. Pihkalan puheet ja kirjoitukset urheilun suuresta merkityksestä eivät vielä sinällään todista, että todellisuudessa menestyksemme urheilussa olisi vienyt suomalaiset nuoret miehet vapaustaistelun tielle. Ennen kuin voidaan esittää perusteltuja väitteitä urheilumme menestyksen merkityksestä maamme itsenäisyydelle, pitäisi urheilua vertailla muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan; vähintäänkin tieteeseen, taiteeseen ja politiikkaan. Salimäki pitää aivan oikein Raimo Seppälän luonnehdintaa 'toisista hautajaisista' osuvana. Tämän jälkeen, vähitellen, Pihkalasta tuli vastarannan kiiski, se aina räksyttävä ajokoira. Salimäki on Tahkonsa lukenut ja sisäistänyt. Tahko itse on kertonut, kuinka valtava merkitys Hanneksen voitoilla oli suomalaisten itsetunnon ja luottamuksen kohoamista sen kannalta, kun valmistauduttiin itsenäisyystaisteluun." ( ... Ensimmäisen sortokauden kulttuuriadressi ja Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely ovat siitä konkreettisina esimerkkeinä. 1910-luvulta lähtien Tahko oli painanut ympäri Suomea ja maailmaakin urheilu-uskonsa siivittämänä. Nuoruuden kaltaiseksi surullisen hahmon ritariksi läpeensä isänmaallinen Tahko muuttui poikansa kuoleman ohella myös Neuvostoliitolle hävityn sodan vuoksi. Nuoresta Tahkosta välittyy epävarman, omaa paikkaansa etsivän urheiluintoilijan kuva. Tuoreessa Jukolaelä mä kerrassa Martti Juko lan naisurhei I uvasta isuutta selvitettiin häpeilemättä varsin laajasti. Jukolan käsitys muuttui myönteiseksi Yhdysvalloissa 1932. Viimeiset elinvuotensa Tahko taisteli intohimoisesti viimeisen kuningasajatuksensa, Salamapallon, lumoissa, jota vaihetta Salimäki onnistuneesti kuvaa: "Salamapallossa Tahko näki liikuntafilosofisen unelmansa lopullisen toteutuneena. Pihkala piti Kekkosta myös liian vallanhimoisena. Pihkalan ja Kekkosen välit katkesivat 1946. Sen käytännön toteutumisessa olisi voinut perusteellisemmin tuoda esiin erityisesti Pihkalan antipatia na isurheilua kohtaan. Toistamiseen Pihkala ratsasti Hanneksella, kun virolaisen Hans Kalmin joukoissa vuoden 1918 sodassa taistellut Tahko halusi eheyttää kahtia jakautuneen kansan. Kekkonen kuitenkin jatkoi puheenjohtajana yksimielisellä päätöksellä. Kilpaurheilun kautta opittiin pitämään puoliaan, taistelemaan, luottamaan itseensä, pyrkimään parempaa n ja opittiin ku lkemaan myös omaa tietä." Nämä Salimäen arviot ovat liian rohkeita. Tahko otti kaiken irti Venäjän toisen sortokauden otteesta rimpuilevan Suomen mahtavasta menestyksestä Tukholman olympialaisissa. Salimäki nostaa urheilun vallan pääosaan Suomen itsenäisyyskamppailussa. Tahko oli nuoruudessaan jopa sitä mieltä, ettei tällaisen kannata sukua jatkaa. Epävarmuutta ja mielen synkkyyttä lisäsi se, että huonosti kuulevaa ja näkevää, 'lyhyttä käppänää', ei hyväksytty voimistelunopettajan koulutukseen. OSSI VIITA tutkija Jyväskylän yliopisto Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa Hannes, Viljami ja Tatu Kolehmaisesta Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitoksella LIIKUNTA & TIEDE 2/2001 63. Toki hiihto ja pesäpallo olivat edelleenkin lajeja, joita hän arvosti, mutta elämänsä loppuvuosina täyttymyksen tunteen antoi vain salamapallo. Tahko ratsasti Hanneksella Kaikkein eniten tutkimuksessa kysymyksiä herätti eräs sen sivujuonteista . Salimäki kiteyttää Tahkon rankan rotuopillisen ajatusrakennelman: "Vain terveet ja luonteeltaan optimistiset, elämänhaluiset saisivat synnyttää lapsia tähän maailmaan." Kaikki muuttui muutaman vuoden kuluttua, kun Tahko solmi avioliiton Rauna Mustakallion kanssa ja lupauksistaan huolimatta ryhtyi Pihkalan suvun jatkamiseen. Tahko käytti 1920-luvulla aivan alatyylistä kieltä kuvatessaan varsinkin naisyleisurheilua. Papin poika löysi urheilusta •• •• ELAMALLEEN TARKOITUKSEN Tahkon urheilufilosofia on hyvin käsitelty. Pojan kuolema oli pysähdyksen paikka, Tahkon elämän ensimmäiset hautajaiset. Suojeluskuntien lakkauttamisen myötä 56-vuotias Lauri Pihkala pistettiin eläkkeelle
Paljon oppilaita ja opettajia joita en tuntenut ja vielä enemmän ihmisiä, jotka tunsin ja jotka tunsivat minut. Kuitenkin, kun suoritin lämmittelyä pururadalla, mikä kulki rivija kerrostaloalueiden halki, tunsin paineiden nousevat liian koviksi. Hän oli kertonut minulle polttaneensa tupakkaa ja odotti pääsyä yläasteelle. Huomasin, että Villellä oli uudet piikkarit. Hyllykallion koulun oppilaat kulkivat ylpeänä ja tietävinä, sillä oltiinhan heidän kotikentällä. Liikuntasihteeri. Helvetti, mikä päivä. Hän oli jo niin aikuinen ja itsenäinen. Lähtiessään hän käski minun vain juoksemaan rennosti ja varmisti vielä, etten ollut syönyt ruokailussa liikaa. Pidin häntä kovimpana vastustajani. K aikki oli alkanut maanantai-aamuna, kun opettajani ilmoitti kaikille koulun oppilaille aamunavauksessa tulevista maastojuoksukisoista ja vannoi, että minä ainakin olen varma voittaja. Sitten oli vielä Markus, serkkuni, joka oli Viileä, Aria ja minua vuotta vanhempi. tai ainakin näyttelivät olevansa pelottomia ja rentoja. Enää viidennen ja kuudennen luokan tytöt, ja sitten olisi minun vuoroni. Tekstit on kirjoitettu alunperin "urheilukokemus ja kaunokirjallisuus" -seminaarin lopputöiksi. Miten niin, minä kysyin kimakalla äänellä ja sönkkäsin, että tytöt juoksevat ennen meitä. Markus oli arvaamaton. Kuulin, kun kuntamme liikuntasihteeri puhalsi pilliinsä merkiksi siitä, että meidän olisi asetuttava lähtöviivalle. Pienempien, maaseudun oppilaiden mielialoja ei tarvitse edes arvailla, he olivat peloissaan ja ihmeissään tästä valtavasta hämystä ja ihmisten paljoudesta. Pääasia oli, että minä voitan ja muuten annetaan kirkonkylän oppilaille maastojuoksussa kunnon selkäsauna, saatana! Oli lämmin ja kaunis toukokuinen perjantaipäivä vuonna 1983. Arvailin, miten paljon hän saisi vauhtia uusista piikkareista. Kysymys oli ainoastaan siitä, kuinka muut koululaiset pärjäisivät. Haistoin tuoreen sahanpurun hajun sieraimissani ja minusta tuntui, että aamupala tulee kohta ulos. No, opettajathan nyt ovat vähän tosikkoja. Katselin ympärilleni. Villen lähellä seisoskeli Ari. Sama helvetillinen rummutus jatkui pitkin viikkoa, ja luokkakaverini ja muutkin koululaiset kävivät psyykkaamassa minua tulevaan koitokseen ja menestykseen. , •• •• •• Tällä palstalla Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat kertovat heille tärkeistä urheilemisen kokemuksistaan omin kynin, omin sanoin. Rehtorikin tuli taputtelemaan olkapäälle ja sanoi, että vedä vaan rennosti, niin voitto on varma . En ollut koskaan aikaisemmin jännittänyt näin paljon maastojuoksukilpailuja. Hän oli kuudennella ja me muut viidennellä luokalla. Yrittäisipä läskimaha itse edes juosta kaksi kilometriä saamatta sydänkohtausta. Sen verran hänkin urheilusta ymmärsi. Pillin vihellys sai aikaan kylmät väreet. Ville oli valmis kisaan. Nyt lähestyessäni lähtöpaikkaa luulin, että minulta loppuu happi. Kaikki katsojat kannustivat todella äänekkäästi ja he suorastaan vaativat minulta voittoa. Hyllykallion oppilaat kyräilivät kirkonkylän oppilaita ja uskalsipa joku rohkea heittää jonkun herjan muiden selkien takaa, jolle kaikki väkinäisesti nauroivat. Oppilaiden huuto oli korvia huumaava jokaisen kannustaessa omaa suosikkiaan kovaan vauhtiin. Hänen kanssaan olin kamppaillut monet kerrat monissa lajeissa. Halusin vain ajan pysähtyvän ja paineen loppuvan. Olimme myös istuneet usein jälki-istunnossa koulun jälkeen, kun olimme testanneet oppimiamme painiotteita toisiimme ja opettajat olivat luulleet, että me muka tappelisimme tosissamme. Opettajani sanoi minun tietoni olevan väärän. Hyllykallion ala-asteen yleisurheilukentälle oli kokoontunut lapsia kaikista Nurmon pitäjän kouluista ratkomaan mestaruuksia maastojuoksussa. Nytkin hän vain jutteli tyttöjen kanssa ilman huolen häivää. Välillä hän otti pienen spurtin tai pyöritteli käsiään. Tunsin, kuinka lihaksistani lämpeni ja askeleeni muuttui rennoksi ja lennokkaaksi . Hekin olivat tulleet seuraamaan suurta urheilujuhlaa, jonka keskipisteenä tunsin olevani . Tytöt lähtivät yhtä aikaa poikien kanssa. Liikuntasihteeri viritteli asetta ja minä oivalsin, että minulla ei ollut minkäänlaista taktiikkaa, miten juosta. En halunnut puhua kenenkään kanssa, sillä minusta tuntui, että en pysty puhumaan mitään. Olin paniikissa, sydämeni hakkasi ja olisin halunnut hävitä tästä maailmasta. Näin kentällä paljon vanhoja kilpakumppaneita, jotka olivat ystäviäni. Tunsin, että en ollut valmis, minä en halunnut juosta .. . Lähdin vielä juoksemaan pientä lenkkiä, mutta opettajani pysäytti minut ja sanoi, että en ehdi enää lähteä lämmittelemään. Koulun kentällä oli lähdössä kolmannen ja neljännen luokan pojat suorittamaan omaa urakkaansa. Näin, kun kolmannen ja neljännen luokan poikien voittaja tuli maaliin. Olihan tästä ollut puhetta . He soivat minulle mielellään tulevan menestyksen ja lupasivat itse varmistaa selustani viimeiseen veripisaraan saakka. Ville käveli ylpeänä pitkin kenttää uudet piikkarit jalassaan. Mahassani kiersi ja olo tuntui heikolta. Huh huh, pian olisi minun vuoroni. Kirkonkylän oppilaat olivat isosta koulusta ja monet heistä jopa käyneet aikaisemmin hyllykallion kentällä, joten he eivät häkeltyneet isoista puitteista ja suurista oppilasmääristä vaan olivat. Kentällä oli myös ihmisiä, jotka olivat aktiivisesti mukana lasten ja nuorten urheilutoiminnassa. Kävelin konemaisesti kohti lähtöviivaa. Haistoin ruudin hajun, mikä lähti kuntamme 1 i i kuntasi htee ri n startti pistool ista, kun hän lähetti pojat matkaan. Tiesin, että olin kovassa kunnossa ja minun ei tarvitsisi edes juosta täysillä. Ari oli kertonut olleensa koko viikon kuumeessa, joten hän tuskin pokkaisi tänään lusikkaa
Tunsin entistä voimakkaampana sahanpurun tuoksun, tunsin kalakeiton tuoksun, joka lähti koulumme ruokalasta. Täysillä ... Hän sanoi paikoilleen komennon. En pitänyt sen hajusta vieläkään. He olivat piirtäneet pehmeään puruun sydämen ja kirjoittaneet sydämen sisään minun nimeni. Kun he huomasivat minut, he lähtivät kikattaen juoksemaan kohti metsää ja katselivat peräänsä. Matkalta ei jäänyt mieleen mitään muita ääniä, kuin kahden tytön kikatus. Juoksu kulki todella hyvin ja tuntui, että en väsyisi millään. Lisäsin koko ajan vauhtia ja pahanolon tuntemukset olivat jääneet maastoon. seisoi kuin toteemipaalu, joka peittää auringon valon ja pysäyttää ajan. Maali, vihdoinkin maali. Vihdoinkin seurasi viimeinen mäki, jonka takana oli maali. Opettajamme oli luvannut meidän luokalle, että jos minä voitan koulujen välisissä kisoissa maastojuoksussa mestaruuden, koulu lopetetaan kahta tuntia aikaisemmin. En siitä, että juoksu oli ohi, vaan siitä, että helvetillinen paine oli ohi. Sahanpuru tuoksui edelleen voimakkaana sieraimissani. Olin juossut puoli kilometriä, kun näin radan varrella kaksi tyttöä, jotka olivat kolmannella luokalla. Lähestyin kohti lähtöpaikkaa. Nyt vedetään loppuun asti. Nyt vielä loputkin peliin, ajattelin, ja pyrin tihentämään askeltani ja hakemaan juoksuuni marttivainiomaista otetta. PAM!! Lähdin juoksemaan niin lujaa kun pääsin. Näin, kun oppilaat huitoivat, mutta en kuullut, mitä he huusivat. Minä annoin vain enemmän kierroksia koneelle. Tunsin, kuinka sydämen lyönnit tasaantuivat ja sain kiinni hyvästä juoksurytmistä. Asetuin lähtöviivalle ja otin samanlaisen kumaran asennon, kun olin nähnyt Martti Vainion ottavan. HANNU MÄKYNEN opiskelija Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto 1 Liikuntatieteellisen Seuran Tilaan Liikunta & Tiede -lehden O ITSELLENI vuositilaus 190 mk/200 I kestotilaus 170 mk/200I opiskelijavuositilaus 1 15 mk/200 I (edellyttää päätoimista opiskelua, esitä voimassaoleva opiskelijakorttisi tai valokopio siitä) Liityn Liikuntatieteelliseen Seuraan LAHJAKSI jäseneksi 160 mk /2001 opiskelijajäseneksi 1 1 mk /200 1 (edellyttää päätoimista opiskelua, esitä voimassaoleva opiskelijakorttisi tai valokopio siitä) Muutan tilaukseni jatkuvaksi O Peruutan tilaukseni O Eroan L TS:n jäsenyydestä Muutan osoitteeni O alkaen 200 1 Lahjatilauksen saaja/ Uusi osoite Sukunimi Jakeluosoite Postinumero Puhelin Tilauksen maksaja/ Vanha osoite / Osoitelipuke Sukunimi Jakeluosoite Posti numero Puhelin Allekirjoitus Etunimi Postitoimipaikka Etunimi Postitoimipaikka faksaa (09 4542 7222) sähköpostita (lts@stadion.fi) tai soita (09 4542 720) toimistoomme. Mikä taktiikka, mikä taktiikka ... Jatkoin juoksua ja yritin vain lisätä vauhtia. Maalissa olin helpottunut. Halusin pakoon kaikkea. Näin, että radan varrella oli paljon oppilaita ja opettajia, mutta en kuullut, mitä he sanoivat tai pikemminkin karjuivat. Kikattavia tyttöjä ei enää näkynyt tai kuulunut. Ensimmäinen kilometri täyttyisi ja toinen oli vielä jäljellä. Jälleen näin tuon puruun piirretyn sydämen, joka oli jo osin särkynyt meidän juostua sen yli. Mahassani tuntui edelleen pahalta, mutta ajattelin, että jos oksennus tulee, niin sitten tulee. Kiitos! Liikuntatieteellinen Seura ry. VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00250-4 3 00003 Helsinki. Tunsin todellista juoksun riemua, jalat pelaisivat, hengitys toimi ja mahakin oli kunnossa. Lopetimme koulun tuona kauniina toukokuisena perjantai päivänä vuonna 1983, kolme tuntia aikaisemmin. Ylitettyäni maaliviivan en tuntenut itseäni edes väsyneeksi, mutta nyt kuulin oppilaiden kannustushuudot
Seminaarin hinta on 890 mk sisältäen ohjelman, seminaariaineiston, lounaat, kahvit ja iltatilaisuuden tarjoilun. Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on 3.9.2001. Matkaja majoituskuluista vastaavat osallistujat itse. (09) 4542 720 tai lts@stadion.fi tai ~.stadion.fi/LTS. Usitletoja: LTS:n toimistosta, puh. iltatilaisuuden) ja 450 mk tiistaina 11.9. Yhden päivän hinnat ovat 590 mk maanantaina 10.9. Laskun maksamatta jättämistä emme tulkitse peruutuksena. Osanottomaksu laskutetaan etukäteen. (sis. Jämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme koko seminaarimaksun. Ilmoittautumiset vllmeistiln 27.8.2001
Visualisoinnista vastaa arkkitehti Jaakko Keski-Rahkonen. 15.45 Erilainen turisti: kisaturisti Hyvä, jos kisaladut ovat kunnossa, mutta tärkeintä on, että katsomoissa viihdytään. Joensuun yliopiston erikoistutkija Hannu Itkonen kommentoi. Kilpaja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n palvelujohtaja Jukka Viitasalo vastaa. Kisajärjestäjä vastaa. Yhdessä ja erikseen syntyy menestyksiä ja joskus kärähdyksiä. " 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Tervetuloa Liikuntatieteellinen Seura & Kainuun Liikunta 10.1 O Avauspuhe Kulttuuriministeri Suvi Linden, Opetusministeriö 10.30 Kuka kaipaa liikuntapaikkaa liikkuakseen. Syntyykö hyviä syöttöjä vai jopa maaleja. Polar Electro Oy:n tutkimuspäällikkö Raija Laukkasen analyysi kehityksestä. • Professorit Pauli Vuolle ja Kimmo Suomi väittelevät siitä, kuinka paljon liikuntapaikat vaikuttavat liikuntaharrastukseen vai vaikuttavatko ollenkaan. 14.25 Liikunta ja terveys matkailussa idealismin vai kasvun alue. Normiohjaus, resurssiohjaus, informaatio-ohjaus, kehysohjaus ja mitä niitä onkaan .... Keskisuo alainen-lehden uutistuottaja Seppo Pänkäläinen saattaa olla hieman toisilla linjoilla. Ensin tehtiin liikuntahalli ja sitten liikkujat vai miten se menikään. Kuinka paljon tieteestä on apua urheilulle entä haittaa. • Heinolassa jyrätään jo! Kaupunkiin nousee liikuntatoimenjohtaja Matti Niemisen mukaan Suomen ensimmäinen asuinalue, jossa on lupa pallotella ja tilaa temmeltää. Miten valmennus tulisi organisoida 2000-luvulla. Vastaajana Jyväskylän yliopiston assistentti Hanna Vehmas. Nyt on pakko tarjota kiipeilyseinää ja lumikelkkaa. Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Paavola kommentoi. t i 10.9. Yleisökysymykset ja -kommentit 13.00 Lounas 14.00 Urheilu kylpee rahassa todellako. Mikä on kisaturistien merkitys järjestäjille. Mihin asti yrittäjä jaksaa yrittää. 15.15 Urheilun rakenteet uudistettava! Mutta miten. 9.50 Mittareita kansalle insinöörit haastavat liikuntatutkijat • Miten sujuu teknologian kehityksen ja liikuntatieteellisen tutkimuksen yhteispeli. Lauri Tarastin teesit. Saadaanko dopingista ja vilpistelystä koskaan otetta. Yleisökysymykset ja -kommentit 10.20 Kahvitauko 10.50 Valmennus uusiksi On lajija valmennuspäällikköä, ykkösvalmentajaa, apuvalmentajaa, lihashuoltovalmentajaa, psyykkistä ymmärtäjää, kisapappia jne. Syrjäyttääkö tiede perimätiedon urheiluvalmennuksessa. "Kun Selänne ja Häkkinen saavat paljon rahaa, niin koko liikunta piehtaroi rahakasoissa." Näinhän usein arvellaan enempää miettimättä. 11 .30 Dopingin harmaat rajat Kehittyvä dopingvilpistely ja -saivartelu tuottaa harmaita hiuksia testaajille, oikeusoppineille sekä laji liittojen normija sääntönikkareille. Dopingselvitystyöryhmän pj. 16.00 Päivien päätös ja loppucoctail. Onko turistien elämyskiihkolla rajaa. Yleisökysymykset ja -kommentit 11 .1 O Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004 mihin tähdätään, mihin osutaan. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Carl-Olaf Homen kommentoi. . Kaupunginjohtaja Pentti Hakulinen kertoo miten Kajaanissa homma hoidetaan. Liikunnasta löytyy kyllä roopeankkoja ja hannuhanhiakin, mutta liikuntakolikossa on toinenkin ja vähemmän näkyvä puoli. Osmo Hekkala arvioi rakentamisen ylväitä visioita ja ohjauksen tarvetta. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnanjohtaja Jari Piirainen ja huippuurheilija Xkommentoivat. Toimiiko systeemi. WADA:n pääsihteeri Harri Syväsalmi ainakin yrittää. Taistelu katsojien sieluista on kova ja voitto vielä kovemman työn tulos. Valtion liikuntaneuvoston rakentamisjaoston pj. Yleisökysymykset ja -kommentit n. 12.00 • Asuntomessut Heinolassa 2004Liikkujan unelma. Lapin yliopiston erikoistutkija Seppo Aho selvittää sporttija hemmottelumatkailun syvintä olemusta ja tulevaisuuden näkyjä ja näkymiä. Matkailuyrittäjä vastaa. Kehityspäällikkö Kari Niemi-Nikkola kertoo Suomen Olympiakomitean valmennusvisiot Yleisurheiluvalmentaja Kauko Huovinen Kajaanin Kipinästä kommentoi. 14.50 Kahvi 15.20 Saisinko liikuntaelämyksiä, kiitos! Enne riitti noutopöytä ja kansituoli. Onko laajeneva liikuntainto sampo vai kivireki matkailuyrittäjälle. Yleisökysymykset ja -kommentit 12.30 Lounas 13.30 Liikunta mukaan kuntien ja maakuntien kaavoitukseen Maakuntajohtaja Hannes Kemppainen ja kaavoituspäällikkö Paula Qvick Kainuun Liitosta kertovat minkälaista liikuntaa kaavoittajat ymmärtävät. Kokonaisl<uvaa valaisevat Kuopion yliopiston professori Hannu Valtonen ja OPM:n liikuntayksikön johtaja Timo Haukilahti. Liikunnan yhteys terveyden riskitekijöihin Johtaja likka Vuori, UKK-Instituutti 19.00 Liikuntakeksintöjä kansalle Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Sarparanta, Vuokatin Hiihtoputki Oy 19.30 Kajaanin kaupungin vastaanotto Kaukametsän kongressikeskuksessa 1 8.45 Virittäytyminen päivään 9.00 Nuoren tutkijan palkitseminen 9.10 Tiede urheilun ja liikkujan asialla Keihästykki, valomatto, alppimaja, stressimittari ... Eroaako kisaturisti muista matkailijoista. Yleisökysymykset ja -kommentit 16.20 Tutustuminen näyttelyihin uutta tutkimustietoa kehittämishankkeita tuote-esittelyjä 16.45 päiväohjelma päättyy • GEN A-lu {kahvitarjoilu) 18.00 Liikuntatieteen suuri kaari Pääsihteeri Joel Juppi, Liikuntatieteellinen Seura ry 18.30 Mikä tappaa. 11.40 • Liikuntarakentaminen elinkeinoelämän tukena. Onko lento formulakisoihin liikuntamatka ja mutakylpy Pärnussa terveysmatka. Yleisökysymykset ja -kommentit 14.00 Auringonpalvojasta aktiivilomailijaksi liikuntamatkailu kiehtoo Matkailu tunnetusti avartaa kukkaroa ja supistaa ennakkoluuloja! Ekomatkailua ei ole, mutta liikuntamatkailu meillä sentään on ja se voi hyvin vai voiko
I(iitos maamme menestyksestä kuuluu sinulle. Ole ylpeä. Siis yli 6) 3 miljoonaa per päivä taiteelle) urheilulle) nuorisotyö'lle ja tieteelle. VEIKKAUS Suomalainen voittaa aina. Viime vuonna Veikkaus tuotti yli 2)2 miljardia markkaa