Liikunta & Tiede 2/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

GEENIT JA LIIKUNTA KUNTOTESTAAJAT TESTIIN P~,RHE ON VAHVA ' LIIK{!NTAVAIKUTTAJA
Paino: Vammalan KirJapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 2/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisfo@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) I•·· Kari L. Tätä uutta tutkimusaluetta selvittelee Kujalan ja Kovasen artikkeli. Terveysliikunnan alalla on uusi saksankielinen lehti Bewegungstherapie und Gesundheitssport (www.thieme-connect.com/ ejournals/toc/bug). Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Maailman terveysjärjestö kannustaa liikkumaan terveydeksi. Uutena piirteenä on, että perustetaan englanninkielisiä lehtiä (esim. Kävelyseminaarin perusteella jää kuitenkin tunne, että arkiaktiivisuus ei vielä ole tehnyt itseään uskottavaksi Saksassa. Nyt tarkastellaan liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ja ympäristötekijöitä. Idean isinä toimivat lähiyliopiston liikuntatieteen professorit. Suomessa Liiku Terveemmäksi -päivää vietetään 10. Niinpä meiltä muunkielisiltä jää tutkimustuloksia pimentoon, jos seuraamme vain englanninkielistä kirjallisuutta. Edelleen toivotaan, että maksullinen urheiluklubityyppinen ryhmätoiminta enintään parilla viikkotapaamisella lisäisi koko kansan muutakin fyysistä aktiivisuutta. Yhtenä päätukijana oli mm. Lisäksi toivomme apua kaikilta liikuntatieteiden alojen tutkijoilta kun julkaisette kansainvälisesti, tehkää tutkimuksenne tuloksista ja niiden käytännön sovellutuksista lyhyt yhteenveto Liikunta & Tiede -lehteen! Tässä numerossa jatkuu Laakson ja tutkijaryhmän katsaus suomalaisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta viime vuosikymmeninä. MONIPUOLISTA LIIKUNTATIETEELLISTÄ TIEDONVÄLITYSTÄ KATRIINA KUKKONEN-HARJULA ääsin maalis-huhtikuun vaihteessa nauttimaan Etelä-Saksan keväästä ja tutustumaan Karlsruhen yliopiston liikuntatieteellisen laitokseen. Tilaisuuteen osallistui kolmisen sataa vertaisohjaajaa ja kaupunkilaista heistä noin puolet oli liikkeellä sauvoin. UKK-instituutti on tehnyt tutkimusyhteistyötä hankkeessa,jossa noin 500 tamperelaiselle ja saksalaiselle on tehty terveyskuntotestejä sekä kyselyin selvitetty heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Yhteensä 100 miljoonan saksankielisen kielialueella liikuntatieteellinen julkaisutoiminta tapahtuu lähes täysin saksaksi. Fyysisen aktiivisuuden määrä ei kuitenkaan suoraan kuvaa kunto-ominaisuuksia, koska jälkimmäiseen voivat vaikuttaa myös perintötekijät. Tässä numerossa alkaa dosentti Kari Kalliokosken vetämä uusi palsta, jossa esitellään lyhyesti uusia kansainvälisiä tutkimustuloksia niin liikunta biologian kuin liikuntalääketieteen alalta. Bad Schönbornin kylpyläkaupungissa on 10 vuoden ajan järjestetty kävelyviikonloppu. teemalla Aktiiviset yhteisöt. vuosikerta ISSN 0358-7010. Lisäksi esitellään kuntotestauksen nettisivusto, jossa kuntotestausta tekevä liikunta-alan tai terveydenhuollon palveluntuottaja voi rekisteröityä laatujärjestelmään. osavaltion suurin sairasvakuutusyhtiö, joka on ottanut UKK-kävelytestin osaksi vakuutusohjelmaansa. European Review of Aging and Physical Activity), mutta ne eivät aina löydy Sporttai Medlinetietokannoista, joita Suomen tutkijat useimmiten seuraavat. 5. Lähiviikkoina avataan Kävelyklubihankkeen uudistetut kotisivut (www.kavely.fi), joka on osa kävelyliikunnan edistämisohjelmaa
METit kertovat kuinka kuormittavaa liikunta on . Lauri Laakso, Heimo Nupponen, Leena Koivusilta, Arja Rimpelä, Risto Telama 13 POL TTOPISTEESSA: Energiataloudellista liikuntaa. Maarit Nevalainen 41 Tutkimusuutisia Liikunnan biotieteiden maailmasta. Perheellä on Suomessa vahva vaikutus lasten liikuntaharrastuneisuuteen. Heli Valkeinen 47 Kuntoon kotona opas monipuoliseen harjoitteluun eri välineillä. 2 Pääkirjoitus. Maarit Nevalainen 40 Uintiavustaja maksutta mukaan. Hyvin koulussa menestyvät nuoret harrastavat liikuntaa enemmän kuin huonosti menestyvät. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Liikkuvaksi nuoreksi kasvaminen on monen tekijän summa. Kari Keskinen 14 Geenit ja liikunta: Fyysinen kunto rakentuu perimästä ja ympäristötekijöistä. Kuntotestausta tekevät tahot voivat nyt testata oman kuntonsa osoitteessa www.kuntotestaus. Liikunnan lisääminen on työterveyshuollon, liikuntajärjestöjen ja monien kaupallisten toimijoiden kiinnostuksen kohde. Suomalaisuus, kansallinen konteksti on ollut keskeinen urheiluhistorian tuottamisessa ja sitä koskevassa keskustelussa . Tuula-Maria Asikainen 22 Salibandyn kasvukipuna yleistyvät vammat. Terhi Huovinen ja Pilvikki Heikinaro-Johansson 44 Kuusviisplus -projekti valmentaa toimintakyvyn ylläpitämiseen. Urheiluhistorialle tuli kansallinen tilaus kirjoittaa ja elää uudelleen suuri menneisyys. Pekka Wimmer TUTKITTUA 53 Väitösuutiset. Juha Karvonen, Katri Korolainen LUETTUA 46 Liikuntalääketiede. Jari Parkkari, Kati Pasanen, Pekka Kannus 26 Osaamiset kohtaamaan työpaikkojen liikunnassa. Terhi Huovinen 50 Sata altaassa. Kun tänään vaihdevuosissa olevat naiset syntyivät, väitti tieteellinen alan oppikirja, että liikunnan myönteiset vaikutukset näkyvät vain pienillä tytöillä . Vahvimmin vaikuttavat kuitenkin lapsen omat liikuntakokemukset. MET vastaa ihmisen kuluttamaa hapen määrää levossa. Perimä vaikuttaa osin myös siihen, miten tehokkaasti harjoitus kohottaa suorituskykyä . Salibandyssa tapaturmia sattuu tuhatta liikuntatuntia kohden kolme kertaa useammin kuin kuntoja kilpaurheilussa keskimäärin . Laatujärjestelmä perustuu itsearviointiin ja antaa työkalun oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Riski pienenee riittävästä lihaskunnosta huolehtimalla ja käyttämällä suojavarusteita. Tiina Heinonen, Jyrki Aho 34 Annos urheiluhistoriaa yhden bibliografian verran. U intiavustajaa tarvitsee jatkossa myös yhä laajempi joukko ikääntyneitä uimareita. net. Leena Laine 35 Ongelmana kansallisen historian harha. Hannele Hiilloskorpi 48 Näkökulmia kaikille avoimeen liikuntaan varhaiskasvatuksesta. Kari Kalliokoski TAPAHTUNUTTA 37 Lauri Laakso ja Leena Kaivola eurooppalaisen liikuntakorkeakoulujen verkoston ENSSEE:n hallitukseen. Tero Matkaniemi 51 150 vuotta porilaista purjehdusta. Uimari, joka tarvitsee avustajaa altaassa voi joutua maksamaan harrastamisestaan kaksinkertaisen hinnan. Urho Kujala, Vuokko Kovanen 19 Nainen ja vaihdevuodet: Liikunnan avulla aktiiviseen ja hyvinvoivaan vanhuuteen. 42 2nd World Summit on Physical Education: Lapsilla on oikeus laadukkaaseen liikuntakasvatukseen. Leena Laine 38 Avustaja mahdollistaa soveltavan uinnin harrastamisen. Lihasvoiman periytyvyydeksi on kaksostutkimuksissa arvioitu 30-50 prosenttia. Ari Mänttäri 31 Kuntotestauksen laatujärjestelmä: Eväitä arviointiin ja kehittämiseen. Kun liikunnan ja työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen saadaan kohtaamaan hyötyvät kaikki . Sirpa Lusa, Tuija Tammelin ja Kimmo Saarinen 29 Kunto testissä METit kertovat. Jouko Kokkonen 52 Liiku mieli hyväksi
Teksti: LAURI LAAKSO, HEIMO NUPPONEN, LEENA KOIVUSILTA,ARJA RIMPELÄ & RISTOTELAMA Liikkuvaksi nuoreksi on lllonen tekijän 4 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006
Hyvin koulussa menestyvät nuoret harrastavat liikuntaa enemmän kuin huonosti menestyvät. Vahvimmin vaikuttavat kuitenkin lapsen omat liikuntakokemukset. T ässä katsauksessa kuvataan suomalaisten tutkimusten perusteella keskeisiä nuorten liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevia ja sitä sääteleviä tekijöitä. Katsauksen lähdeviittaukset LIIKUNTA & TIEDE 43 • 21= 5. Erojen pienenemisestä huolimatta pojat osallistuvat edelleen enemmän urheiluun ja intensiiviseen liikuntaan ja käyttävät liikuntaan enemmän aikaa kuin tytöt. Erot nuorten liikunta-aktiivisuudessa eri sosiaaliryhmien välillä eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Sukupuolten erot liikunta-aktiivisuudessa ovat Suomessa vähäisempiä kuin useimmissa muissa maissa. Tarkastelun jaottelun taustalla on sosialisaatioteorioihin perustuva käsitys yksilön biologisen ja psykologisen taustan sekä sosiaalisen ja fyysisen ympäristön merkityksestä liikuntaan sosiaalistumiselle. Kuvioon 1 on sosialisaatioteorioihin perustuvan tiedon mukaisesti rakennettu malli liikuntaan yhteydessä olevista tekijöistä. kasvaminen summa Perheellä on Suomessa vahva vaikutus lasten liikuntaharrastuneisuuteen. Erityisesti urheiluseuraliikunta on ominaista pitkän koulu-uran nuorille ja vähäinen liikunta ammatillisia opintoja suorittaville
Iällä ja sukupuolella on selvä biologinen perusta, mutta ne ovat voimakkaasti myös kulttuuriin sidottuja. Yksilölliset tekijät Ikä ja sukupuoli. ·1 on tehty tavanomaiseen tapaan, paitsi tapauksissa, joissa on tehty uusia analyyseja seuraavista suomalaisista tutkimuksista: Nuorten terveystapatutkimus (NTTT), Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASER!), Suomalaisten lasten liikunta-aktiivisuuden perusselvitys (LAPS SUOMEN) , Liikunnan seuranta (LISE), Koululaisten liikunnallisuus (KOULI) (tarkempi selvitys Laakso, Nupponen, Rimpelä & Telama 2006, 11). Liikunnan keskimääräisen vähenemisen lisäksi varsinkin pojilla on havaittavissa eräänlaista liikuntaharrastuksen polarisoitumista iän mukana siten, että yhtäältä vähän liikkuvien ja passiivisten määrä lisääntyy, ja toisaalta lisääntyy myös liikuntaa paljon ja intensiivisesti harrastavien määrä kohtuuliikkujien vähetessä (Nup6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006 Biologiset tekijät Fyysinen • sukupuoli LIIKUNTAympäristö •ikä 1---+ AKTIIVISUUS .,_ • asuinpaikka • kehonorganisoitu/ • vuodenaika YKSILÖLLISET rakenne ei-organisoitu TEKIJÄT •tiheys Psykologiset • määrä Sosiaalinen tekijät • intensiteetti ympäristö 1---+ • laatu 1---+ • minä• perhe kokemus I+• kaveripiiri • motivaatio Kuvio 1. Iän ja sukupuolen on havaittu olevan selvästi yhteydessä liikuntaan lähes kaikissa maissa, missä sitä on tutkittu, niin myös Suomessa. Tämä sukupuoliero iän mukaisessa kehityksessä näkyi jo 1969 (Telama 1970) ja on havaittu monesti sen jälkeen kouluikäisillä (Nupponen 1981, 179; Silvennoinen 1981; Telama & Yang 2000; KOULI; LISE) ja nuorilla aikuisilla (Laakso 1981), joskaan ei pitkittäisaineistossa yhtä selvänä (Nupponen 1997, 190). Pojat ovat aktiivisempia kuin tytöt ja iän mukana liikunta vähenee molemmilla sukupuolilla. Kulttuuritausta ilmenee mm. siten, että kun useimmissa muissa maissa nimenomaan tyttöjen liikunta vähenee enemmän kouluiän aikana (Roberts, Tynjälä & Komkov 2004), Suomessa vähenee enemmän poikien liikunta. Iän mukana siis sukupuoliero liikunnassa pienenee ja joidenkin liikunnan mittareiden mukaan häipyy kokonaan (kuvio 2) . Liikunnan vähenemiseen kouluiän aikana kiinnitti huomiota tutkimuksessaan Karl Bruhn jo 1920-luvulla (Bruhn 1929). Nuorten liikunta-aktiivisuuden säätelijät Urheiluseura liikunta (2 krt / vko tai useammin) % 60 -.-----------------------, 50 40 30 20 10 % 12 V 70 60 50 40 30 20 10 -10 12 V 14v 16 V ikä Seuran ulkopuolinen liikunta (2 krt / vko tai useammin) 14 V 16 V ikä 18 V 18 V YMPÄRISTÖ 11 Pojat D Erotus pojat-tytöt 11 Pojat D Erotus pojat-tytöt Kuvio 2. Tällöin on tekstissä käytetty tutkimuksen lyhennettä. Liikuntaharrastus urheiluseurassa ja seuran ulkopuolella vähintään kaksi kertaa viikossa iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2005 (NTTT)
2000.) BMI:ä koskevien tulosten kanssa ovat samansuuntaisia havainnot somatotyypin ja liikuntaharrastuksen yhteydestä. B tyypin käyttäytymiseltä nämä piirteet puuttuvat. Kouluikäisten seurantatutkimuksessa rakenteeltaan samanlaisina pysyneet tai ektomorfeiksi (hinteliksi) muuttuneet lisäsivät liikuntaa, kun taas endomorfeiksi muuttuneet (lihoneet) vähensivät liikuntaa (Holopainen 1990, 146). Yksilöllisistä tekijöistä psykologiset muuttujat ovat kaikkein voimakkaimmin yhteydessä nuorten liikuntamotivaatioon ja -aktiivisuuteen. Toisaalta on havaittu, että biologinen ikä saattaa korreloida positiivisesti myös joidenkin liikuntalajien taitoihin (Holopainen 1990, 112-116). Myös hyvän kunnon tärkeys korreloi merkitsevästi liikuntaan. 2002, 39-41; KOULI ; LISE). ponen & Telama 1998, 49; Telama & Yang 2000) . A tyyppiä on kuvattu kiireiseksi, kilpailulliseksi ja aggressiiviseksikin ja sen on havaittu tai oletettu olevan yhteydessä sydäntautiriskiin. 2002; Telama, Nupponen & Yang 2005) . Urheiluseuratoiminnan ulkopuoliseen liikuntaan osallistumisessa ei ole eroa poikien ja tyttöjen välillä, eikä se ole muuttunut viime vuosina (kuvio 3). 2004). % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Liikunnan tiheys urheiluseurassa ja urheiluseuran ulkopuolella (vähintään kerran viikossa) -+----------------,-... Selitys lienee kuitenkin enemmän psyykkis-sosiaalinen kuin biologinen ja liittyy yleiseen iän mukana tapahtuvaan liikunnan vähenemiseen. en ,-... (Telama, Nupponen Yang 2005; Yang 1997; Yang ym. Toisaalta liikunta on saattanut ehkäistä painonnousua tai jopa vähentää painoa. Myös murrosiän alkaminen vähentää liikunta-aktiivisuutta lähinnä 12-vuotiaista lähtien (Laakso & Telama 1981; Nupponen 1997; Yang 1991). Koetun pätevyyden lisäksi myös se, millä perusteella pätevyyttä arvioidaan, on yhteydessä liikuntaan. Myös kilpailusuuntautuneisuus korreloi positiivisesti, mutta heikosti liikuntaan. Tehtäväsuuntautunut henkilö kokee onnistuneensa kun on yrittänyt parhaansa tai parantanut omaa suoritustaan välittämättä muiden suorituksista. A tyyppi, jota kuvaa kärsimätön aggressiivinen aktiivisuus ja kilpailullisuus, korreloi sydänriskeihin, mutta ei liikuntaan. CO CO CO CO en en en en en en en Vuodet Pojat, urheiluseura Tytöt, urheiluseura D Pojat, urheiluseuran ulkopuolella D Tytöt, urheiluseuran ulkopuolella Kuvio 3. Sukupuoliero on hieman vähentynyt myös ajan mukana urheiluseuraliikuntaan osallistumisessa (kuvio 3) ja nykyään liikunnan sukupuoliero onkin Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa maissa (Roberts ym. ,-... (Telama ym. Egoeli kilpailusuuntautuneen henkilön pätevyyden ja onnistumisen arviointi tapahtuu vertailemalla omaa suoritusta muiden suorituksiin. LASER! -tutkimuksen yhteydessä on eritelty myös A-tyypin käyttäytymisessä kaksi ulottuvuutta (KeltinkangasJärvinen & Räikkönen 1990). Tehtäväsuuntautuneisuus korreloi kohtalaisen voimakkaasti liikuntaharrastukseen sekä pojilla että tytöillä. Sen sijaan vastuullinen A tyyppi, jota kuvaa vastuunLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 7. Erojen pienenemisestä huolimatta pojat edelleen osallistuvat enemmän urheiluun ja intensiiviseen liikuntaan ja käyttävät liikuntaan enemmän aikaa kuin tytöt (Nupponen, Halme & Parkkisenniemi 2005; Nupponen & Telama 1998, 45-46; Pääkkönen 2002; Tammelin 2003; Telama ym. Hän kokee onnistuneensa kun on parempi kuin muut. (Telama, Nupponen & Yang 2005) . Koettu fyysinen pätevyys, eli kuinka hyväksi itsensä kokee liikuntakyvyissä ja -suorituksissa, on merkittävä liikunta-aikomusten (Lintunen ym. Negatiivinen yhteys voi merkitä sitä, että ylipainoisuus jonkin verran rajoittaa liikuntaan osallistumista tai että liikkumisen vähäisyys lisää painoa. Useimmat liikuntaan yhteydessä olevat psyykkiset tekijät liittyvät minäkäsitykseen. Poikien ja tyttöjen osallistuminen urheiluseuraliikuntaan ja urheiluseuran ulkopuoliseen liikuntaan vuosina 1977 2005 (NTTT, kysymysmuoto muuttui hieman vuonna 1991) Kehonrakenne. en 00 M Ln ,-... 1999) tai liikunta-aktiivisuuden ennustaja (Holopainen 1990, 132133; Huisman 2004, 86; Telama ym. On eroteltu kahdenlaista tavoitesuuntautuneisuutta. Persoonallisuuden ja mielenterveyden kannalta tärkeä itsearvostus on positiivisessa yhteydessä liikuntaharrastukseen (Liimatainen 2000, 92-95) . Psykologiset tekijät. Vielä voimakkaammin on yhteydessä nuorten liikuntaan se, kuinka tärkeää heille on olla hyviä liikunnassa, eli kuinka paljon he arvostavat liikunnallista taitavuutta ja osaamista. Biologisista tekijöistä on painoindeksin (BMI) ja ihonalaisen rasvamäärän todettu olevan negatiivisessa yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen sekä pojilla että tytöillä, joskin yhteydet ovat olleet heikkoja. 2002; 2005.) Sydänja verisuonitautien tutkimuksen yhteydessä on kuvattu kahdenlaista käyttäytymistyyppiä Aja B
Harrastamattomia tai satunnaisharrastajia oli 16ja 18-vuotiaiden joukossa vähemmän lukiolaisissa kuin työssäkäyvissä ja ammattikoululaisissa. Nuorisourheilun kannalta vanhempien merkitys ja vaikutus voi olla hyvinkin monimuotoista, sillä perheen nuorten urheilu voi muuttaa paljon perheen jokapäiväisiä toimintoja sosiaalistaa vanhempiakin kiinnostumaan urheilusta (Vanhalakka-Ruoho 1981; 1990). Perheen lisäksi tärkeä liikuntaan sosiaalistava tekijä voi olla vertaisryhmä eli kaveripiiri. 1996). Lintunen ym. Vanhempien liikuntaharrastuksen yhteyttä lasten harrastukseen voidaan selittää monin tavoin. Vanhempien vaikutus voi perustua mm. 1996). Viimeaikainen sosiaalis-kognitiivinen liikuntamotivaation ja -harrastuksen tutkimus on kiinnittänyt huomiota harrastusintentioon eli henkilön arvioon liikuntaan osallistumisen todennäköisyydestä (esim. Myös muut perheen jäsenet ja heidän liikunta-aktiivisuutensa voivat edistää nuoren liikuntaharrastusta. Isän vaikutus on ollut yleensä vahvempi kuin äidin ja pojilla korrelaatiot ovat vahvemmat kuin tytöillä. Laakso (1981) havaitsi, että sisarusten liikuntaharrastus selitti myös aikuisiän liikuntaa siten, että miesten harrastukseen oli yhteydessä erityisesti veljien ja naisilla sisarten liikunta. hyväksyvän asenteen, rohkaisun ja sosiaalisen tuen osoittamiseen, käyttäytymismallien Psyykkisten tekijöiden vahva yhteys nuorten liikuntaan on tärkeä viesti vanhemmille, kouluille ja urheiluseuroille. Kuitenkin tytöistä erittäin aktiivisia liikunnan harrastajia oli eniten koulua käymättömien joukossa. Koulu-ura ja koulumenestys. (Laakso & Telama 1981; Rautava ym. 2003; Telama & Laakso 1983; Telama ym. Vastuullinen johtajuus -asteikossa on joitakin samankaltaisia asioita kuin edellä kuvatussa tehtäväsuuntautuneisuudessa (Yang 1997; Yang ym. Vaikka yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmenien aikana, eivät erot nuorten liikunta-aktiivisuudessa eri sosiaaliryhmien välillä ole paljonkaan muuttuneet viimeisten 28 vuoden aikana (NTTT). Kuten kuviosta 4 näkyy, on lasten liikunta-aktiivisuus ollut koko ajan selvästi suurempi niissä perheissä, joissa isän koulutus on korkea kuin niissä perheissä, joissa isän koulutus on matala. Koulun vaikutus näkyi myös verrattaessa koulunsa lopettaneita ja koulun käyntiä jatkaneita. Pojilla koulun lopettaminen ei vaikuttanut liikuntaharrastukseen, mutta tytöillä koulua jatkaneet olivat selvästi lopettaneita. Sosiaalisen aseman indikaattorina on yleensä käytetty vanhempien koulutusta tai ammattiasemaa, joista molemmat korreloivat lasten liikuntaan (Laakso & Telama 1981; Tammelin ym. 2002; Yang 1997; Yang ym. Koska ylempien sosiaaliryhmien vanhemmat harrastavat enemmän liikuntaa kuin alempien ryhmien aikuiset, voi osa vanhempien aseman yhteydestä lasten liikuntaan selittyä vanhempien liikuntaharrastuksen kautta. Sosiaalisen aseman osoittajana on käytetty isän koulutusta, koska on havaittu, että isän koulutus korreloi vahvemmin lasten liikuntaan kuin ammattiasema (Yang ym. 1998; 2000). Kaksisuuntaisen varianssianalyysin perusteella lasten urheiluseura-aktiivisuuden ero on kasvanut isän koulutuksen mukaisissa ryhmissä vuodesta 1991 vuoteen 2005 tilastollisesti merkitsevästi. 2003; Telama & Laakso 1983; Telama ym. 1999). Paitsi vanhempien liikuntaharrastus, myös heidän osallistumisensa lasten liikuntaan on tärkeä lasten liikuntaa lisäävä tekijä (Rautava ym. Kaveripiirin kannustava asenne edistää liikuntaharrastus ta yleensä ja osallistumista urheiluseuran harjoituksiin (Silvennoinen 1981, 25-30). Kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin kaveripiiri jopa perheenjäseniä tärkeämmäksi liikuntaa edistäväksi tekijäksi (Setterbolte & Matos 2004). 1996) Suomen kannalta on mielenkiintoista, että tutkimusten mukaan on monia maita, missä tällaista vanhempien vaikutusta ei ole havaittu (Sallis ym. Kansainvälisessä vertailevassa tutkimuksessa todettiin lisäksi se, että Suomessa vanhemmat osallistuvat lasten ilmoituksen mukaan huomattavasti enemmän liikuntaan kuin muissa maissa (King & Coles 1992). tuntoisuus, johtajuus ja aktiivisuus, korreloi positiivisesti liikuntaan. 2002; Yang ym. Bourdieun (1978) havaintoihin viitaten perheen merkityksessä voidaan erotella liikuntaharrastusta tukeva kulttuurinen pääoma ja toisaalta harrastusta mahdollistava taloudellinen pääoma. Perhe on Suomessa erittäin vahva liikuntaan sosiaalistumiseen vaikuttava tekijä sekä pienillä lapsilla että kouluikäisillä. Toisaalta lisääntyneet kustannukset monissa nuorisourheilun lajeissa korostavat kodin ekonomisen aseman merkitystä. Yhteys koskee molempien vanhempien vaikutusta ja kohdistuu yleensä sekä poikiin että tyttöihin. Sosiaalinen asema. Myös perheen sosiaalinen asema on yhteydessä nuorten liikunta-aktiivisuuteen siten, että ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvien perheiden lapset harrastavat aktiivisemmin liikuntaa kuin alempiin ryhmiin kuuluvien perheiden lapset. Sosiaalisen ympäristön tekijät Perheenjäsenten liikunta. Vanhempien liikuntaharrastuksen on useassa tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä lasten liikuntaharrastukseen. 2003; Silvennoinen 1981). Silvennoinen (1981; 1987, 76) tutki liikuntaharrastukseen liittyvän pohdiskelun ja henkilökohtaisen liikuntaa edeltävän etukäteissuunnitelman yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen ja havaitsi nämä kognitiiviset tekijät tilastollisesti merkitseviksi liikuntaharrastuksen ennustajiksi. 2000) . Liikuntaa harrastavien perheenjäsenten määrä korreloi nuoren liikuntaan Suomessa ja yhdeksässä muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa (Wold & Anderssen 1992). 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 212006 esittämiseen, lasten liikuntaan kohdistuvien odotusten esittämiseen sekä ohjeiden antamiseen ja opettamiseen (Woolger & Powerl993) . Nuorten oma koulutus on yhteydessä heidän liikuntaharrastukseensa
/ isä ylioppilas D Seuran ulkop. / isä ylioppilas D Seuran ulkop. / isä kansakoulu D Seuran ulkop. Jonkin verran on alueellisia eroja todettu myös liikunta-aktiivisuudessa, mutta erot eivät ole olleet kovin systemaattisia. 1991), mutta nykyisestä tilanteesta ei ole tietoa. Fyysisen ympäristön tekijöistä asuinpaikan sijainti ulottuvuudella haja-asutusalueet asutuskeskukset on selvimmin yhteydessä nuorten liikunta-aktiivisuuteen. 1990) ja vähäinen liikunta on ominaista ammatillisia opintoja suorittaville (Aarnio ym. Myös etäisyyden taajaman keskustaan on todettu korreloivan negatiivisesti liikuntaharrastukseen (SilKuvio 4. / isä ylioppilas '" Ln 0, M 0, 0, 0, 0, 0, N Vuodet Tytöt Liikuntaharrastus on yhteydessä myös nuoren omaa asemaa ennakoiviin tekijöihin, kuten koulutussuunnitelmiin (Hämäläinen ym. 1. Maaseudulla on osallistuttu jopa kaupunkia enemmän koulujen kerhotoimintaan (Nupponen ym. Erot asuinpaikkojen välillä ovat suurimmat urheiluseurojen järjestämässä liikunnassa (Telama & Laakso 1983; Telama ym. Koulun kerhotoiminta riippuu vain vähän asuinalueen taajamaasteesta (Telama & Laakso 1983). Erityisesti urheiluseuraliikunta on ominaista pitkän kouluuran nuorille (Rimpelä ym. ,-.. Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä toteutetussa pi tki ttäis tu tkimuksessa sekä koulumenestys että nuoruusiän runsas liikunta ennakoivat aikuisiän korkeaa koulutusastetta (Koivusilta ym. 90 -+-------------------,Seuraliik. Vuonna 1969 maaseudun kunnissa harrastettiin enemmän liikuntaa kuin kaupungeissa, joskin kilpaurheiluun osallistuminen silloinkin oli kaupungissa hieman maaseutua yleisempää (Telama 1970). 00 Ln 0, ,-.. 2002), koulutuksen pituuteen ja koulutusreittiin (Telama & Laakso 1983, Aarnio ym. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 9. % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 ,-.. Maaseutu/ kaupunkierottelu on uudemmissa tutkimuksissa vaikea, koska kaupungistuminen, maaltamuutto ja kuntauudistukset ovat hämärtäneet käsitteitä. 2002) . Poikien ja tyttöjen urheiluseuraja sen ulkopuoliseen liikuntaan osallistuminen vähintään kerran viikossa isän koulutuksen mukaan (ylin ja alin koulutusryhmä) vuosina 1977 2005 vennoinen 1981). / isä ylioppilas vaittu olevan enemmän riippuvaista ympäristöstä kuin tyttöjen liikunnan (Yang ym. Pohjanmaan painija pesäpallo. 1997). 00 00 0, 0, 0, 0, Pojat Seuraliik. 1. Laps Suomen -aineistossa aktiivisimmin omatoimisesti liikkuvat 9-12 -vuotiaat asuivat Itäja Pohjois-Suomessa ja seuroissa liikkuvat Itäja Lounais-Suomessa. / Fyysinen ympäristö Asuinpaikka. Koulumenestyksen on todettu olevan yhteydessä nuorten liikuntaan myös siten, että hyvin menestyvät harrastavat enemmän kuin huonosti menestyvät (Laakso & Telama 1981; Telama & Laakso 1983). Poikien liikunnan on ha80 70 60 50 % 40 30 20 10 ,-.. aktiivisempia (Laakso & Telama 1978; Laakso & Telama 1981; Telama & Laakso 1983). Esimerkiksi Kajaanin seudun pojat olivat aktiivisempia kuin pojat Satakunnassa ja Kajaanin seudun tytöt aktiivisempia kuin pääkaupunkiseudun tytöt (Nupponen & Telama 1998). Osittain erot johtuvat ilmastosta ja muista luonnonolosuhteista ja osittain pitkästä kulttuuriperinnöstä, kuten esim. 1985; Telama, Laakso & Yang 1994). 1. / isä kansakoulu D Seuran ulkop. 0, ---------------00 0, Ln 00 0, 0, 00 0, 0, 0, Vuodet Ln 0, 0, 0, 0, 0, M N isä kansakoulu Seuraliik. / ----~ ---·isä kansakoulu Seuraliik. 1. 2003). 2003). Maantieteellisten alueiden väliset erot eri liikuntamuotojen harrastamisessa on tunnettu jo kauan
Liikuntakulttuurin muutosten myötä myös vuodenaikojen vaikutus liikuntaan on saattanut muuttua. Hiihtoloman jälkeisen talviajan ja kevään sulan maan ajan välillä ei ollut eroja koululaisten liikunnan määrässä tytöillä, mutta pojat harrastivat talviaikana jopa enemmän (Telama 1972). 10 Etäisyydet liikuntapaikoille. Liikuntaan altistavat tekijät ovat tärkeitä minäkokemuksille ja pätevyyden tuntojen kehittymiselle ja siten myös liikuntamotivaation kehittymiselle. Hieman samansuuntaisia tuloksia on vuosilta 1977 ja 1979,jolloin helmikuussa harrastus oli hieman korkeammalla tasolla kuin syyskuussa (Telama & Laakso 1983). Mahdollistavat tekijät liittyvät tilaisuuksiin käyttää liikuntapaikkoja ja välineitä sekä päästä osallistumaan esim. Alemman yhteiskunnallisen aseman perheissä ja maaseudun haja-asutusalueilla erityisesti urheiluseuratoimintaan osallistuminen on vähäisempää kuin ylemmän aseman perheissä ja taajamissa. Myös taitojen oppiminen on tärkeä mahdollistava tekijä. Varallisuuus valikoi liikkujaksi. Altistavia tekijöitä ovat ne tietoa ja kokeilumahdollisuuksia antavat toimenpiteet, jotka voivat toteutua esim. Säännöllisesti urheiluseurassa harrastaneiden etäisyydet urheilukentälle, luistinradalle, voimistelusalille ja uimahalliin olivat noin puolet liikuntaa harrastamattomien etäisyyksistä. Liikuntakasvatus ja koulu keskeisiä luotseja liikkumiseen Liikuntaharrastuksen omaksuminen eli sosiaalistuminen liikuntaan on varsin monivaiheinen ja pitkä prosessi. Sääolot. Nämä tekijät liittyvät minään, minäkokemuksiin ja minän arviointiin. Perheiden osalta kysymyksessä voivat olla myös kulttuurierot eli erot siinä, minkälaisia harrastuksia arvostetaan. Toisaalta tiedot lisääntyneistä maksuista organisoi. Nuorten liikunnassa on havaittavissa eriarvoisuutta sekä sosiaalisen että fyysisen ympäristön suhteen. Lasten ja nuorten liikuntaan vaikuttavat tekijät voivat ja niiden pitäisi koskea kaikkea tätä. Lapset (9-12 -vuotiaat) liikkuvat nykyään eniten keväällä ja kesällä ja vähiten syksyllä ja talvella (Nupponen ym. 2005). LISE -tutkimuksessa vuonna 2001 etäisyydet urheilukentälle, luistinradalle, voimistelusalille, hiihtomaastoon ja uimahalliin eivät korreloineet koulutuntien ulkopuoliseen liikuntaharrastukseen yleensä, mutta jonkin verran (negatiivisesti) urheiluseuraharrastukseen. Nutbeamin ja Catfordin (1991) "valinta muutos omaksuminen" mallin mukaan. organisoituun toimintaan. Liikunnan välittömät vaikutukset tuntuvat lihaksissa ja verenkierrossa, mikä on tärkeää, mutta jatkuvan liikuntaharrastuksen ja kansanterveyden kannalta on erittäin tärkeää myös se, mitä yksilön päässä liikkuu ja miten hän liikuntatilanteet kokee. Suomessa, missä sääolojen vaihtelu vuodenaikojen mukaan on suurimpia maailmassa, vuodenajat vaikuttavat myös liikuntaharrastukseen. Omat liikuntakokemukset vahvin kannustin Suomalaisten nuorten liikuntaan vahvimmin ovat yhteydessä henkilön psyykkiset ominaisuudet, kuten koettu pätevyys ja liikunta taitojen ja kunnon kokeminen tärkeäksi sekä tehtäväsuuntautunut tavoiteorientaatio. 2005). Tietoa etäisyyksien merkityksestä liikunta-aktiivisuudelle on vähän. Korkeimmat liikuntaharrastusmäärät 1960-luvun lopulla mitattiin talvella hiihtoloman aikana ja matalimmat kelirikon aikana. Tässäkään ei voida sanoa, johtuuko harrastamattomuus suuremmasta etäisyydestä vai ovatko taustalla jotkin muut syyt, jotka yhdessä etäisyyksien kanssa saavat aikaan harrastamattomuuden. Toinen terveyskasvatuksessa suosittu malli jakaa käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät altistaviin, mahLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006 dollistaviin ja vahvistaviin tekijöihin (Green ym. Vuodenaikojen yhteys lajiharrastukseen on itsestään selvyys, mutta vuodenajat vaikuttavat myös liikuntaaktiivisuuden kokonaismäärään. Perheen yhteiskunnallisen aseman aiheuttamat erot nuorten liikunnassa ovat lisääntyneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. isän liikunnan, asuinympäristön ja ruumiinrakenteen vaikutus oli kontrolloitu (Telama ym. Vahvistavia tekijöitä ovat vanhemmilta, kavereilta, opettajilta ja valmentajilta saatu tuki ja rohkaisu sekä taitojen kehittymiseen liittyvä motivaatio. Psyykkisten tekijöiden merkitys liikuntaa selittävinä tekijöinä tuli esiin myös monimuuttuja-analyyseissä, joissa mm. tietoisuuden heräämistä, tietojen saantia, positiivista asennetta, motivaation heräämistä, taitojen oppimista, liikunnan kokeilemista, kavereiden vaikutusta, osallistumista ja lopulta harrastuksen pysyvää omaksumista. Koetun pätevyyden vakiintuessa tulee siitä myös liikuntaa vahvistava tekijä, tai epämiellyttävien minäkokemusten jälkeen liikunnasta vierottava tekijä. Koululiikunta on tärkeä altistava tekijä siksi, että se koskee kaikkia kansalaisia. Näitä voidaan kuvata mm. 1980, 68-76) . Psyykkisten tekijöiden vahva yhteys nuorten liikuntaan on tärkeä viesti vanhemmille, kouluille, urheiluseuroille ja kaikille nuorten urheilun parissa toimiville. Uuden käyttäytymisen omaksuminen edellyttää mm. perheessä, koululiikunnassa, urheiluseurassa tai kaveripiirissä
Kansainvälistymisen myötä Suomeen rantautuneet monet urbaanit lajit taas ovat syntyneet kesäolosuhteissa, eivätkä sovellu kovin hyvin talvisessa kaupunkiympäristössä harrastettaviksi (rullaluistelu, -lautailu, parcour jne.). Pitkittäisaineistojen ansiosta meillä on entistä paremmat mahdollisuudet analysoida myös sosialisaatiotekijöiden pitkäaikaisvaikutuksia. Tyttöjen osallistumismahdollisuuksia joukkuepeleihin ovat lisänneet tytöille ja naisille perustetut omat sarjat, joukkueet ja seurat. jäähallit, laskettelurinteet), on todennäköistä, että harrastus sijoittuu vain varattuihin harjoitusvuoroihin, viikonloppuihin tai loma-aikaan. Toisin sanoen liikuntakasvatus, joka kiinnittää huomiota juuri yksilön psyykkisiin tekijöihin, on kaiken perusta. Retrospektiivisten haastattelujen perusteella näyttää mahdolliselta, että joidenkin nuoruusiän harrastuksen kannalta tärkeiden tekijöiden (kuten kaveripiirin) vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, kun toisilla (esim. liikuntapaikkoja rakentamalla ei voida taata harrastamista, ellei ole pidetty huolta altistavista ja vahvistavista tekijöistä. Perheen taloudellinen tilanne on siis liikuntaa mahdollistava tai rajoittava tekijä sen lisäksi, että perhe voi olla tärkeä vahvistava tekijä. Valittavana olevien liikuntalajien kannalta vuodenajat merkitsevät mahdollisuuksien runsautta. siten, että lukiolaiset harrastavat enemmän liikuntaa kuin ammattikoululaiset. kodilla ja koululla) on pysyvämpää merkitystä myös aikuisiän harrastuksen kannalta. Liikuntaan sosiaalistuminen on monimutkainen ja vaikeasti tutkittava prosessi. Tähän viittaa myös havainto, jonka mukaan yksinhuoltajaperheiden lapset näyttäisivät harrastavan muita vähemmän liikuntaa (Laakso, Nupponen, Koivusilta ym. Muutokseen ei varmasti ole mitään yksinkertaista selitystä. Tähän voisi liittyä myös se, että perheen yhteiskunnallisen aseman aiheuttamat erot olivat lisääntyneet vuodesta 1991 vuoteen 2005. Sekä lukiota käyvät että ammattikoululaiset ovat iässä, jossa liikuntaharrastus on muutenkin vähentynyt. Toistaiseksi on kuitenkin vielä varsin vähän tietoa näiden tekijöiden vaikutuksista elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Juuri tämän ikäisiltä on koululiikuntaa vähennetty eniten viime vuosikymmenien aikana. Mahdollisuuksien puuttumista on vaikea korvata millään. dussa urheilussa ja urheiluvälineiden kallistumisesta viittaavat siihen, että havaittujen erojen taustalla on myös varallisuuseroja. Paitsi isän koulutus, myös nuoren oma koulutusura on yhteydessä hänen liikuntaharrastukseensa mm. Jonkin verran on voinut vaikuttaa se, että kansainvälistymisen ja huippu-urheilun vaikutuksesta liikuntaa pyritään harrastamaan yhä enemmän ohjatusti, rakennetuissa paikoissa ja sisätiloissa. Nuorten liikuntaa säätelevien tai siihen yhteydessä olevien tekijöiden merkitystä on vaikea verrata, koska niillä kaikilla on oma erityinen merkityksensä liikuntaa sosiaalistumisen eri vaiheissa. On viitteitä siitä, että muutama vuosikymmen sitten talviaikana harrastettiin enemmän kuin kesäolosuhteissa. 2006) . Nyt lapset ja nuoret harrastavat kesäolosuhteissa enemmän liikuntaa kuin talvella. Kesä vilkkainta liikunta-aikaa Suomessa, jossa vuodenaikojen erot sääoloissa ja luonnossa kuuluvat maailman suurimpiin, vuodenaika on myös liikunnan kannalta tärkeä tekijä. Näiden kysymysten analysointi, samoin kuin tarkempien tutkimusten tekeminen altistavien, mahdollistavien ja vahvistavien tekijöiden välisistä suhteista on tärkeä jatkotutkimusten kohde. Haja-asustusalueiden vähempi urheiluseuraan osallistuminen lienee lähinnä mahdollisuuksien puutteesta johtuvaa. Erityisen vähäiseksi liikunta on karsittu ammattikouluissa, mikä on erittäin huolestuttavaa, koska juuri he ovat nuorten joukossa yksi vähiten liikuntaa vapaa-aikanaan harrastava ryhmä. Toisaalta pelkästään mahdollisuuksia luomalla eli esim. Mitä enemmän nuoret liikkuvat rakennetuissa ja maksua edellyttävissä paikoissa, jonne pääseminen edellyttää kuljettamista, sitä helpommin syntyy eriarvoisuutta perheen aseman ja myös asuinpaikan mukaan. Omaehtoisessa liikunnassa ei liikuntakertojen tiheydellä mitattuna ole eroa enää lainkaan ja organisoituun urheiluun osallistumisessakin ero on pienentynyt. Jos harrastettujen talviliikuntamuotojen saavutettavuus edellyttää autolla liikkumista (esim. missa muissa maissa. LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi HEIMO NUPPONEN, LitT Liikuntakasvatuksen professori Turun yliopisto Sähköposti: heimo.nupponen@sport.jyu.fi LEENA KOIVUSILTA, FT Lehtori Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Turun yliopisto Sähköposti: leena.koivusilta@utu.fi ARJA RIMPELÄ, LKT Kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto Sähköposti: arja.rimpelä@uta.fi RISTOTELAMA, LitT Tytöt ja pojat melkein tasoissa Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylä Sukupuoleen liittyvä eriarvoisuus liikuntaharrastukSähköposti: risto.telema@sport.jyu.fi sessa, joka Suomessakin on ollut selvä urheiluseuratoimintaan osallistumisessa, on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana ja vähäisempää kuin useimLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2005 11
Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Arjen oma liikunta lasten liikunnan perusta. & Coles, B. 2006. 2002. Morgan (toim.) Young people's health in context, Health Behaviour in School-aged Children (H BSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 4, 65-74. LÄHTEITÄ Aarnio, M., Kujala, U. Morgan (toim.) Young people's health in context, Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Telama, R., Laakso, L. Oppitulosten arviointi 1/2004. Rimpelä,A., Karvonen, S., Rimpelä, M. Aarnio, M., Winter, T., Kujala, U. Copenhagen: WHO, Health Policy for Children and Adolescents 4, 90-97. & Telama, R. Rauman opettajankoulutuslaitos. Decline of physical activity from youth to young adulthood in Finland. & Siivola, M. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Sarja Tutkimukset 1/1990 Roberts, C., Tynjälä, J. Physical activity and social status in adolescence as predictors of physical inactivity in adulthood. Copenhagen WHO, Health Policy for Children and Adolescents 4, 178-183. Jyväskylä. Cloes & M. Schorndorf: Verlag Karl Hofmann. Medicine and Science in Sports & Exercise 32 (9), 1617-1622.. Koululaisten liikuntataidot. Rimpelä ym. & Parkkisenniemi, S. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Associations of health related behaviour, social relationships, and health status with persistent activity and inactivity: a study of Finnish adolescent twins. 4-9. 1992. 1978. Liikunta ja tiede 43 (2), 4-13. Paper presented at AIESEP World Congress 17-20 November 2005, Lisbon, Portugal (lähetetty julkaistavaksi) Laakso, L. Research Reports on Sport and Health 106. Final Report from Seminar: Sport forYoung School Leavers, 9-13 October, 1978. luokan oppilaiden liikuntaharrastuksessa. Hyvinvointikatsaus 4, 2-9. 1978. Selittävä osa ja yhteenveto. Jyväskylän yliopisto. & Räikkönen, K. & Vikat, A. Medicine & Science in Sports & Exercise 32 15), 963-975. 1970. Telama R. Helsinki: Opetushallitus. Liikunta ja tiede 39 (1 ), 41-46. Liikuntakasvatuksen laitos, Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. & Patridge, K. Journal of Youth and Adolescents 19, 1-17. 2000. Liimatainen, E. Liikunta ja tiede 42 (4). M. & Telama, R. & Yang, X. 2006. Scandinavian Journal of Social Medicine 25 (3), 156-167. Pääkkönen, H. & Telama, R. Sportwissenschaft 11 (1). 1981. W. Holopainen, S. Telama, R. Tidskrift för psykologisk och pedagogisk forskning 1, 227-249. Julkaisussa C. &Vuolle, P. Jyväskylä: LI KES tutkimuskeskus. Physical fitness, sporting lifestyles and Olympic ideals: Cross-cultural studies on youth sport in Europe. A review of correlates of physical activity of children and adolescents. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 9, 344-352. Huisman, T. 2002. Predicting physical activity intentions using a goal perspectives approach: a study of Finnish youth . Sport activities of Finnish youth with special reference to young school leavers. Health behaviours and health in adolescence as predictors of educational level in adulthood: a follow-up study from Finland. Deeds, S. Telama, R. Minister of Supply and Services Canada. 1998. Oulu: Oulu Regional Institute of Occupational Health. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16 -vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Leisure time physical activity of Finnish young people. Lisboa: Faculdade de Motricidade Humana, Universidade de Lisboa, 279-294. Mihin koululaisen aika kuluu. Sarja: tutkimuksia 4, 49 69. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristö aikuisiän liikuntaharrastuksen selittäjänä: retrospektiivinen tutkimus. Koululainen liikunnanharrastajana: liikuntaharrastusten ja liikuntamotiivien sekä näiden yhteyksien muuttuminen iän mukana peruskoululaisilla ja lukiolaisilla. Swedish Sports Federation, 34-38. Nupponen, H. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. ICSSPE Sport Science Studies voi. 1991. & Matos, M . Jyväskylän yliopisto. & Catford, J. & Pehkonen, M . Hämäläinen, P., Lintonen, T. & Rimpelä, M. Roberts & A. Associations of health-related behaviors, school type and health status to physical activity patterns in 16 year old boys and girls. Tammelin, T., Näyhä, S., Laitinen, J., Rinta mäki, H. & Kaprio, J. Bourdieu, P. B. Sport participation of Finnish youth as a function of age and schooling . Healthy and maladjusted Type A-behaviour in adolescents. Currie, C. 2002. & Telama, R. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Silvennoinen, M. Jyväskylän yliopisto. Social Science & Medicine 57 (4). 1981. 2004. Sallis, J., Prochaska, J. Julkaisussa P Oja & R. Rautava, P., Laakso, L. 2005. Nutbeam, D. Valeiro (toim.) The art and science of teaching in physical education and sport. Turun yliopisto. G. Tammelin,T. Nuorten terveystottumusten väestöryhmittäiset erot ja elinolot 1977-87 Toteutuiko terveyspoliittinen jakaumatavoite. Preventive Medicine 37, 375-381. Roberts & A. Julkaisussa F C. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Sport and social class. Nupponen, H. Jyväskylän yliopisto. Green, L. Physical activity from adolescence to adulthood and healthrelated fitness at age 31. (toim.) Nuorten terveystavat Suomessa. Nupponen, H., Rimpelä, A. Social Science lnformation 17 (6), 819-840. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 142. Studies in Sport, Physical Education and Health 26. Koululaisten fyysis-motorinen kunto. Nupponen, H., Halme, T. Väitöskirja . & Kaprio, J. 1972. 1981. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. 1999. & Järvelin, R-M. 1981. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 31. 1990. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 30. 2000. H. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. 1980 Health education planning, a diagnostic approach. &Telama, R. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Laakso, L. Sosiodemografisten taustatekijöiden ja terveyskäyttäytymisen yhteydet 16-vuotiaiden liikunnan harrastamiseen. G. The health of Canada's youth, views and behaviours of 11-, 13and 15-year-olds from 11 countries. 28-45. 1990. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Helsinki: Valtion painatuskeskus. & Komkov, A. Studies in Sport, Physical Education and Health 14. J. 2003. & Yang, X. 9 16 vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. 2003. Physical activity Julkaisussa C Currie, C. 577-593. Prososiaalinen käyttäytyminen, minäkäsitys ja liikuntaharrastus 11ja 17-vuotiailla nuorilla. Settertobulte, W. & Yang, X. Determinants and correlates of physical activity among young Finns. 1l Telama, R., Nupponen, H. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Promoting physical activity in the community experience from the HeartbeatWales program. Laakso, L. Physical activity and participation in sports of young people in Finland. Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset 1, Kuvaileva osa. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Terveyden edistäminen. Palo Aito, CA: Mayfield. 2005. Liikuntapedagogiikan väitöskirja . Research Reports on Sport and Health 126. 1983. 1994. Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset. Jyväskylän yliopisto. Telama, R., Naul, R., Nupponen, H., Rychtecky,A. 11 19-vuotiaiden koululaisten liikuntaharrastukset, liikuntamotiivit ja näitä selittävät tekijät. Telama, R. da Costa, M. J. Telama (toim.) Sport for all. 1987. De gymniska intressenas utveckling under skolåldern. Kreuter, M. British Journal of Sports Medicine 36, 360-364. Keltinkangas-Järvinen, L. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. 2004. 1990. 2000. Koivusilta, L., Rimpelä, A. & Taylor, W. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 75. Laakso, L., Nupponen, H., Koivusilta, L., Rimpelä, A. Julkaisussa M . W. Silvennoinen, M . Liikuntaharrastus. Bruhn, K. Lintunen, T., Valkonen, A., Leskinen, E., & Biddle S. Studies in Sport, Physical Education and Health 22. Peers and health. Helsinki: Tilastokeskus. Vanhempien merkitys 5. & Laakso L. 2004. Amsterdam, Elsevier Science Publishers, 175-183. Nupponen, H. 2002. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. 1997. & Nupponen, H. A homage to Maurice Pieron. Suomalaisten nuorten liikunta, katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. 2003. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. Terveyskasvatus. Laakso, L. Kasvatustie12 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006 teiden tiedekunnan julkaisusarja A: 146. 1929. 1991. King,A. Liikunta ja tiede 40 (5-6), 26-32. 1997. 2003
Mihin ihminen voisi ylimääräenergiansa käyttää ilman, että tuhlaisi sen tarpeettomasti. European Journal of Physical Education 5, 67-87. Wold, B. Samaan aikaan kun Suomen koko energiantuottokapasiteetti oli käytössä, Venäjä supisti merkittävästi energianvientiään turvatakseen oman energiataloutensa toimivuuden. Woolger, C. Health promotion aspects of family and peer influences on sport participation. Kuinka monta omakotitaloa voitaisiin lämmittää, jos Suomen 5.2 miljoonaa pienvoimalaa liikkuisivat niin, että energia saataisiin talteen. Ruoppila & V. Mielenkiintoisen kokeilukentän ja mahdollisuuden tarjoaisivat maamme lukuisat kuntosalit. Leisure-time physical activity. Research Reports on Sport Health 103. Väitöskirja. Yang, X., Telama, R. Vihko (toim I Physical education and lifelong physical activity. 1991 The relationship among socialization, maturity, body composition, drop out and sport participation. & Leskinen, E. 1998. Energiapoliittinen keskustelu on samalla alkanut kuumentua. Yang, X. Reports of Physical Culture and Health 73, 185-193. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Julkaisussa R. 2000. Vanhalakka-Ruoho, M. 1981. International Review for Sociology of Sport 31 (3), 273-294. & Laakso, L. Yang, X., Telama, R., Keltinkangas-Järvinen, L. Parents' physical activity, socioeconomic status and education as predictors of physical activity and sport among children and youths a 12-year follow-up study. 1992. Ihmisenergialla toimivaa teknologiaa pitäisikin maailmanlaajuisen energiavajeen aikakaudella pyrkiä voimaperäisesti kehittämään. Monet laitteet toimivat sähköllä, jolloin sekä liikkuja että laite molemmat kuluttavat energiaa samanaikaisesti toisistaan riippumatta. 1997. European Physical Education Review 4 (1), 21-33. Journal of Sport Behavior 16 (3), 171-189. & Räikkönen K. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. G. Ruotsista saimme varavoimaa eikä sähkön käyttöä tarvinnut voimakeinoin rajoittaa. X. Yang, X., Telama, R. Työterveyslaitoksen työfysiologian osaston johtajana ja mm. Tekniikan kehitykselle tarvitaan nyt tuntuvia sysäyksiä, jotta kuntosaleista kehittyisi energian tuottajia kuluttamisen sijaan. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. &Anderssen, N. Tampereen yliopisto. Testing a multidisciplinary model of socialisation into physical activity: a 6-year follow-up study. Children's and adolescents' physical activity in relation with living environment, parents' physical activity, age and gender. Vaikka keksintö on jo vanha, on tekniikka edelleen kehittymätön. Jyväskylä. Nykyisen energiapulan aikana energian kuluttaminen keinolla millä tahansa kuulostaa kuitenkin nurinkuriselta. A multidisciplinary analysis of physical activity, sport participation and dropping out among young Finns. Jotta tilanne ei uusiutuisi, Suomi pyrkii pitämään energiapelin avaimet omissa käsissään varustautumalla tuottamaan energiansa itse. Pieron, 1. 1996. Parent and sport socialization: views from the achievement literature. Jyväskylän yliopisto. Telama, L. Telama, R., Viikari, J., Välimäki, 1., SirenTiusanen, H., Åkerblom, H., Uhari, M., Dahl, M., Pesonen, E., Lähde, P., Pietikäinen, M. 1985. & Power,T. Esimerkkinä Koskela mainitsi radion, joka saa käyttövirran akusta, joka voidaan ladata kääntämällä kampea omalla lihasvoimalla. Yang, X., Telama, R. Ekologisesti ajatellen kaikkien laitteiden pitäisi vähintäänkin toimia ihmisen omalla lihasvoimalla. Psykologian laitoksen tutkimuksia 123. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/'2IDJ 13. Tutkimusten mukaan ihmisten energiavarannot ovat viime vuosikymmenten aikana karttuneet erittäin runsaiksi etenkin arkiliikunnan vähenemisen vuoksi. & Suoninen, P. Laakso, M. Type A behaviour as a determinant of participating in physical activity and sport among adolescents. Jyväskylä: LIKES Research Center for Sport and Health Sciences. International Journal of Sport Psychology 23, 343-359. & Viikari, J. Terveysliikunnan sanansaattajat kannustavatkin liian vähän liikkuvia liikkumaan enemmän ja liikkumattomia aloittamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen energiavarastojen vähentämiseksi. 1990. Acta Paediatrica Scandinavica Supplement 318, 169-180. Acta Kinesiologica Universitatis Tartuensis 8, 61-88. KARI L. 2003. Valtakunnan energiaverkkoa ylläpitävän Fingridin julkaisemien tietojen mukaan energiaomavaraisuutemme oli vakavasti uhattuna tammikuussa 2006. Arkea helpottavat kodinkoneet, televisiot, radiot ja tietokoneet kuluttavat energiaa vaikka niitä ei käyttäisikään. Laakso, L. The ecological view in studying children's sport. Vanhalakka-Ruoho, M. Ihmisen energiaomavaraisuus on jopa niin suuri, että se vaarantaa hänen terveytensä. Tuoreen selvityksen mukaan pelkästään tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden oikea käyttö säästäisi sähköä niin paljon, että sillä lämmittäisi 30.000 omakotitaloa. Energiataloudellista liikuntaa S uomi on toipunut talven huippupakkasista ja valmistautuu vastaanottamaan lämpimän kesän. valtion liikuntatieteellisen toimikunnan puheenjohtajana pitkään toimineen Aarni Koskelan kanssa olemme pohtineet miten ihminen voisi omalta pieneltä osaltaan helpottaa energiapulaa ja samalla hoitaa omaa henkilökohtaista energiatalouttaan. Perhe ja urheileva lapsi. 1993. Yang, X. Kansantalouden kannalta energiaa pitää säästää, mutta ihmisen itsensä kannalta sitä pitää kuluttaa. Muitakin vastaavia innovaatioita on ollut käytössä, mutta halvan sähköenergian aikaan niiden tekninen kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Entä sitten ihminen, miten toimii hänen oma pieni energiataloutensa
Käytännössä periytyvyyttä ei selvitetä molekyylibiologisilla geeneihin kohdistuvilla tutkimuksilla, LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006 vaan perhetutkimuksella tutkimalla fenotyypin eli ilmiasun vaihtelua. 14 P erinnölliset taudit syntyvät usein yhden geeniparin virheiden seurauksena, jolloin puhutaan monogeenisestä eli "mendelöivästä" periytymisestä. Mitokondriot ovat solun energiatuotannon kannalta keskeisiä. Sama tai samankaltainen ilmiasu (fenotyyppi) voi johtua erilaisista geneettisistä tekijöistä tai pelkästään ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Teksti: URHO KUJALA ja VUOKKO KOVAN EN GEENIT JA LIIKUNTA: Fyysinen kunto rakentuu perimästä ja ympäristö tekijöistä Lihasvoiman periytyvyydeksi on kaksostutkimuksissa arvioitu 30-50 prosenttia. Koe-eläintutkimuksissa mitokondrioiden perimäs. Liikuntaharrastuksen ja muun fyysisen aktiivisuuden periytyvyys näyttää eri tutkimusten perusteella olevan hieman alhaisempaa kuin fyysisen kunnon periytyvyys. Mitokondrioilla on oma perimä Liikuntalääketieteen kannalta mielenkiintoinen on myös mitokondrioiden DNA, joka muodostaa noin yhden prosentin solun kokonais-DNA:sta. Tyypillinen esimerkki tästä ovat tutkimukset, joissa tutkitaan fenotyypin samanlaisuutta identtisillä ja ei-identtisillä kaksosilla. Monet kansanterveydellisesti merkittävät sairaudet syntyvät kuitenkin usean perintötekijän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta, minkä johdosta niitä kutsutaan monitekijäisesti periytyviksi. Jos identtisten kaksosparien jäsenet ovat jonkin ominaisuuden suhteen selvästi samanlaisempia kuin ei-identtisten kaksosparien jäsenet, on kyseisen ominaisuuden periytyvyys yleensä korkea. Monitekijäisen periytymisen mallia voi soveltaa myös moniin ihmisen muihin ominaisuuksiin, kuten ihmisen pituuteen tai vaikkapa kestävyyskuntoon. Perimä vaikuttaa osin myös siihen, miten tehokkaasti harjoitus kohottaa suorituskykyä. Mitokondrioilla on oma perimä ja mitokondrioiden geenit periytyvät maternaalisesti eli siirtyvät uuteen yksilöön ainoastaan munasolun mukana. Periytyvyydellä eli heritabiliteetilla tarkoitetaan geneettisten tekijöiden suhteellista osuutta jonkin monitekijäisesti periytyvän ominaisuuden tai taudin synnyssä
Yksittäisiä geenejä, jotka määräävät fyysisen kunnon vaihtelua, ei juuri tunneta. Eri fyysisen kunnon osa-alueita määräävät eri fysiologiset ominaisuudet ovat tyypillisesti monen eri geenin ja ympäristötekijöiden yhdessä määräämiä ominaisuuksia. Intensiivisen liikuntaharrastuksen periytyvyys on hieman voimakkaampaa kuin matalampitehoisen päivittäisen vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden. Kaksosja perhetutkimuksiin perustuvat arviot urheiluharrastuksen periytyvyydestä vaihtelevat 35-80 prosentin ja muun päivittäisen vapaaajan aktiivisuuden periytyvyydestä 15-60 prosentin LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 15. Liikuntaharrastuksen periytyvyys Liikuntaharrastuksen ja muun fyysisen aktiivisuuden periytyvyys näyttää eri tutkimusten perusteella olevan hieman alhaisempaa kuin fyysisen kunnon periytyvyys. Fyysisen suorituskyvyn periytyvyys Kaksostutkimusten mukaan arvioidun tai suoralla menetelmällä mitatun maksimaalisen hapenottokyvyn (V0 2 maJ periytyvyyden on arvioitu olevan 60-70 prosenttia ja perhetutkimukset ehdottavat periytyvyydeksi noin 40-50 prosenttia. Tämä voi osaltaan selittää huonon kunnon yhteyttä lisääntyneeseen sairastumisriskiin. On myös osoitettu että aerobisen ja anaerobisen suorituskyvyn ja maksimaalisen lihasvoiman paraneminen harjoitusohjelman aikana on osin perintötekijöiden määräämää. tä johtuvan heikentyneen toiminnan on osoitettu olevan yhteydessä sekä matalaan koko kehon aerobiseen kapasiteettiin (heikkoon fyysiseen kuntoon) että epäsuotuisiin sydänja verisuonisairauksien riskitekijätasoihin. Kaksostutkimusten mukaan maksimaalisen lihasvoiman periytyvyyden on arvioitu olevan 30-50 prosenttia
nelj. Yksittäisiä geenejä, jotka määräävät fyysisen aktiivisuuden vaihtelua, ei juuri tunneta. Geneettinen vaihtelu endoteliaalista lipaasia koodittavassa geenilokuksessa muovaa liikunnan vaikutusta HDL-kolesterolin nousuun.Kuuden kuukauden kestävyysharjoittelu nostaa HDL-kolesterolia enemmän CC kuin CT /TT genotyypin omaavilla tutkittavilla (Lähde: Halverstadt ym. 2002). Tietyt perintötekijät voivat samalla tehdä liikkumisen helpoksi ja tarjota suotuisia riskitekijätasoja, jolloin liikunnan ja sairastuvuuden syy-seuraus -suhteiden analysointi on vaikeaa havainnoivien seurantatutkimusten perusteella. nelj. 3. 2. Kuva 3. Tämä aiheuttaakin ongelmia havainnoivien liikuntatutkimusten tulosten tulkinnalle. Viiden kuukauden harjoitusohjelman aiheuttama keskimääräinen prosentuaalinen muutos veren HDL -kolesterolipitoisuudessa kun tutkittavat on jaettu kvartiileihin HDL -kolesterolissa nähdyn vasteen mukaan (Lähde: Leon ym. Mm. 4. Kuvassa on esimerkki siitä, miten vaste harjoittelulle voi olla erilainen sen mukaan mitä tietyn geenin alleeleja yksilö on perinyt. kaksostutkimus on osoittanut, et! D HDL muutos % 1 Kuva 2. 0, 12 0, 1 0,08 0,06 0,04 0,02 1 "Hyvät geenit" J / ' ~ -~ Helppo harrastaa liikuntaa Suotuisat riskitekijätasot / Alhainen sairastuvuus 1 Kuva 1. Lisäksi tiedetään, että hyvään kestävyyskuntoon ja vähäiseen ylipainoon liittyvät suotuisammat metaboolisen syndrooman riskitekijätasot. CC CT/TT LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /2006 välillä. On siis todennäköistä, että perinnöllisistä syistä hoikka ja hyvän kestävyyskunnon omaava harrastaa liikuntaa enemmän kuin ylipainoinen huonon kestävyyskunnon omaava. Havainnoivissa seurantatutkimuksissa nähdään, että lähtötilanteen liikuntaharrastuksen määrän ja useiden tulevien sairauksien ilmaantumisen välillä on vahva yhteys. Myös fyysisen aktiivisuuden vaihtelu on tyypillisesti monen eri geenin ja ympäristötekijöiden yhdessä määräämä ominaisuus. nelj. 2003).. Perintötekijät, valikoituminen ja liikuntatutkimusten tulkinta Ihmisen fyysinen kunto on merkittävältä osin perinnöllisten tekijöiden määräämä ja ihmisten, jotka ovat perimältään hyväkuntoisia, on helppo harrastaa liikuntaa. 16 1.nelj
Viime aikoina vilkkaan tutkimuksen kohteeksi on noussut se, mitkä geenit selittävät näitä yksilöllisiä eroja. Wisloff U, Najjar SM, Ellingsen 0, ym. Kustannus OY Duodecim, 2002. Tikkanen H. Exercise Sport Sci Rev 2004;32:148-154. Gene Powered. J Bone Miner Res 1997;12:206-2081. Scand J Med Sci Sports 1994;4:181-185. Tätä pohdintaa luonnollisesti vaikeuttavat myös muut sekoittavat tekijät. High-density lipoprotein-cholesterol, its subfractions, and responses to exercise training are dependent on endothelial lipase genotype. Kirjassa : Vuori 1, Taimela S, Kujala U (toim I Liikuntalääketiede. Kuitenkin, korkean riskitason omaavien henkilöiden oma suhteellinen riski alenee ehkä voimakkaammin kuin ennestään alhaisen riskin omaavilla henkilöillä. Familial relationships in maximal oxygen uptake. Sports Med 2003;33:553-561. Tunnettujen ehdokasgeenien tutkimisen ohella alan tutkimusta tehdään soveltaen erilaisia lähestymistapoja. Strength training: importance of genetic factors. lnt J Sports Med 2002;23: 1-9. Science 2005; 307:418-420. Kytkentää ja geenien ilmentymistä selvittäviä analyysejä (DNA-mikrosiruanalyysejä) voidaan hyödyntää toisiaan täydentävinä suunnistettaessa perimässä ja etsittäessä niitä geenejä, joiden polymorfisilla muodoilla voisi olla merkitystä kuormitusvasteissa todetussa suuressa yksilöiden välisessä vaihtelussa. Cardiovascular risk factors emerge after artificial selection for low aerobic capacity. Beunen G, Thomis M. The heritability of maximal aerobic power: a study of Norwegian twins. lnt J Obesity 1999;23:S55-S63. Fagard R, Bielen E, Amery A. Metabolism 2003;52:1505-1511. Kytkentäanalyysit ovat yksi mahdollisuus etsiä niitä geenejä, jotka ovat kytkeytyneet hyvään fyysiseen suorituskykyyn ja harjoitusvasteeseen. Am J Epidemiol 2002;156:985993. Predominance of benefits, risks or selection effects. Kustannus OY Duodecim, Helsinki, 2005, s. Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M. Med Sci Sports Exerc 2001 ;33:S446-S451. uudistettu pianos. Perintötekijät ja liikunta. Heritability of aerobic power and anaerobic energy generation during exercise. Valikoitumisilmiöstä huolimatta näyttää kuitenkin useiden tutkimusten perusteella siltä, että juuri ne ihmiset, joilla on taipumusta lihavuuteen ja fyysiseen inaktiivisuuteen, voisivat terveysmielessä hyötyä liikunnasta eniten. Laadittaessa liikuntaohjelmia kuntotestien perusteella, tulee toisaalta aina muistaa, että yllättävän huonon kuntotestituloksen taustalla voi perinnöllisesti huonon fyysisen kunnon sijaan olla jokin piilevä sairaus, kuten esimerkiksi sydänsairaus. Tällä hetkellä ei voida sanoa kuinka suuri osa liikunnan ja tulevien sairauksien välisistä yhteyksistä on itse liikunnan positiivista vaikutusta ja kuinka suuri osa johtuu perimän aiheuttamasta valikoitumisharhasta (Kuva 1). Tiedämme myös että liikunnan vaikutuksessa muihinkin sairauksien riskitekijöihin, kuten HDL -kolesteroliin (Kuva 2), on yksilöllistä vaihtelua. Bouchard C, Rankinen T. Genetic influences on muscle strength, lean body mass, and bone mineral density: a twin study. Halverstadt A, Phares DA, Ferrell RE, ym. The influence of skeletal muscle properties, physical activity and physical fitness on serum lipids and the risk of coronary heart disease. 55-59. lndividual differences in response to regular physical activity. Occurrence of chronic disease in former top-level athletes. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/20CIJ 17. Genetic determinants of sports participation and daily physical activity. Beunen G, Thomis M . tä osa tästä yhteydestä selittyy perimän aiheuttamalla valikoitumisella, mutta myös liikunnanharrastus sinänsä alentaa sairastuvuutta eräisiin sairauksiin. 2. Kun liikuntaohjelmia laaditaan korkean riskin henkilöille, ei liikuntaohjelman vaikutuksena yleensä saavuteta samaa riskitekijätasoa kuin perinnöllisistä syistä matalan riskitason omaavilla henkilöillä. Modifiable risk factors as predictors of all-cause mortality:The roles of genetics and childhood environment. Väitöskirja, Helsingin yliop_isto, 2001. Sundet JM, Magnus P, Tambs K. URHO KUJALA, LT Liikuntalääketieteen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: urho.kujala@sport.jyu.fi VUOKKO KOVANEN, FT Solubiologian dosentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: vuokko.kovanen@sport.jyu.fi KIRJALLISUUTTA: Arden NK, SpectorTD. Heritability of maximal isometric muscle strength in older female twins. Perintötekijät ohjaavat yksilöllisiä harjoitusvasteita On pitkään tiedetty; että perinnöllisistä tekijöistä johtuen samanlainen harjoittelu nostaa eri yksilöiden fyysistä kuntoa eri tavalla. Aula P, Kääriäinen H, Leisti J (toimi Perinnöllisyyslääketiede. Variability in the response of HDL cholesterol to exercise trainingin the HERITAGE Family Study. Kujala UM, Marti P, Kaprio J, ym. Leon AS, Gaskill SE, RiceT, ym. Hum Biol 1978;50:241-249. Montoye HJ, Gayle R. Perimä ja liikunnan ohjelmointi Koska liikunnalla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn ja moniin muihin eri sairauksien riskitekijöihin, on todennäköistä että useimmat hyötyvät sopivasta liikunnasta jollakin tavoin. J Appi Physiol 2004; 96: 173-180. Med Sci Sports Exerc 1998; 30: 724-731. Thomis MAI, Beunen GP, Maes HH. Tiainen K, Sipilä S,Alen M, ym. Kujala U. Koska eri yksilöiden kyky liikkua on osin perintötekij6iden vuoksi varsin erilaista, tulee tämä huomioida liikuntaohjelmia laadittaessa samalla tavalla kuin potilaiden liikuttamisessa huomioidaan sairauksien aiheuttamat riskit liikunnan aikana. Esimerkki tällaisesta tutkimuksesta on kuvassa 3. Toistaiseksi tietämyksemme taso on kuitenkin vielä sillä asteella, että ei ole olemassa käyttökelpoisia geenitestejä, joilla voitaisiin erotella yksilöitä, jotka hyötyvät liikunnasta ja jotka eivät hyödy liikunnasta tietyn sairauden ennaltaehkäisytai hoitomielessä. Where to go from heritability (h2) in muscle strength and power. J Appi Physiol 1991 ;70:357-362
Vasta 1970-luvulla ilmestyivät tutkimukset, jotka näyttivät, että liikunta nostaa kuntoa yli 60-vuotiaillakin naisilla. 1990-luvun puolivälissä löytyi maailmalta vain yhden käden sormin laskettavan määrän laadukkaita, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia tämänikäisten naisten liikuntaharjoittelusta, vaikka miehillä sellaisia näytti olevan satoja. Tämä nostaa riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin. Kun he olivat kouluikäisiä, katsottiin, että liikunta aiheuttaa myönteisiä harjoitusvaikutuksia, mutta korkeintaan kolmenkymmenen vuoden ikään asti. Teksti:TUULA-MARIA ASIKAINEN NAINEN JA VAIHDEVUODET: Liikunnan avulla hyvinvoivaan vanhuuteen Kun tänään vaihdevuosissa olevat naiset syntyivät, väitti tieteellinen alan oppikirja, että liikunnan myönteiset vaikutukset näkyvät vain pienillä tytöillä. Kaikki kunnon osa-alueet heikkenevät. Oivallettiin, että liikunta edistää ikääntyvän naisen terveyttä ja hyvinvointia siinä määrin, että hänen todella kannattaa liikkua. Murrosiän jälkeinen harjoittelu olisi naisilla turhaa. Elimistön aleneva hormonipitoisuus aiheuttaa häiritseviä hikoiluoireita, mikä voi häiritä unta ja aiheuttaa väsymystä. Vaihdevuodet ratkaisun paikka Miksi vaihdevuodet sitten ovat niin tärkeä vedenjakaja naisen elämässä, että juuri silloin olisi naisen syytä viimeistään aloittaa fyysinen aktiviteetti, ellei ennen sitä jo ole liikkunut. Miksi lääkäreiden vastaanotolla on kovin usein tämän ikäryhmän naisia, joilla on ongelmia fyysisessä kunnossa ja terveydessä. Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto laskee, lihasvoima vähenee, luut haurastuvat, paino nousee ja aineenvaihdunnassa tapahtuu epäedullisia sokerija rasva-aineenvaihdunnan muutoksia. L iikuntasuosituksia kyllä löytyi jo 1970-luvulta lähtien, mutta ne perustuivat harjoittelututkimuksiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin, joita oli tehty valtaosaltaan miehillä ja jonkin verran myös nuoremmilla naisilla. Vasta viime vuosikymmenten aikana on havahduttu huomaamaan, että ikääntyvien naisten sepelvaltiLIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/10C13 19. Vaihdevuosi-iässä olevien naisten liikuntaa ei näitä ensimmäisiä suosituksia annettaessa oltu juurikaan tutkittu. Erityisesti fyysisesti passiivisilla naisilla hormonipitoisuuksien väheneminen voi myös edesauttaa nopeaa, pahimmillaan lähes romahdusmaista kunnon alenemista. Tutkimuksia edelleenkin vain muutamia kymmeniä. Sen jälkeen naisen ei enää kannattanut liikkua. Vaihdevuosien aikana munasarjojen hormonituotanto laskee
Erittäin kevyt fyysinen aktiviteetti ei vielä aiheuta terveysvaikutuksia, mutta ei liioin terveyshaittojakaan. Lonkkamurtuma on toki suuri inhimillinen tragedia. Lisäksi liikehallintaa, tasapainoa ja notkeutta vaadittiin eri toimissa. Rakenteemme puolesta meidät on tarkoitettu elämään samanlaista elämää kuin mitä keräilijä-metsästäjä esi-isämme ja esiäitimme elivät. Erityisesti alaraajojen voima on tärkeä. Usein murtuman takia vuodelepoonjoutuminen heikentää ikääntyvän naisen elämänlaatua ja voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei ikääntynyt nainen enää toivu kävelykuntoon. Ne aiheuttavat myös merkittäviä kustannuksia. Se on vaikeasti löydettävissä, koska sen oireet ovat epätyypillisiä ja usein vaikeasti hoidettavissakin. Naiset ovat lisänneet vapaa-ajan liikunnan harrastamistaan ja harrastavat. Edelleen tehoa nostamalla voimaperäiseksi, saadaan lisää kuntovaikutuksia, mutta myös liikunnan haitat, vaikkapa rasitusvammat, tapaturmat ja sydämen ja verenkiertoelimistön haitat lisääntyvät. Miehet ja naiset liikkuivat suurin piirtein yhtä paljon tämän tutkimuksen mukaan. Joka viides vastaajista ilmoitti kävelevänsä ja nostelevansa työssään paljon. Naisella heikompi lähtötilanne ikääntymisen haasteille Naisilla on keskimäärin miehiä heikompi verenkiertoelimistön kunto ja lihasvoima. Suomessakin entisaikojen elämäntyyli maalla saattoi vielä tarjota runsaasti arkeen liittyviä mahdollisuuksia luonnolliseen liikkumiseen, mutta ei juurikaan nykyinen kaupungistunut, koneellistunut, virtuaalistunut elämänmuotomme. Ellei ole pystyasennossa ja kävele, ei tasapainokaan pysy hyvänä ja kaatumistapaturmat uhkaavat. Sairaudet ja huono toimintakyky eivät ole vain yksilölle inhimillisiä kärsimyksiä ja huonoa elämänlaatua tuottavia tekijöitä. Terveyden kannalta sopivinta olisikin löytää kullekin yksilölle sopiva annos liikuntaa, josta hän hyötyisi terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Tähän "paleoliittiseen elämänrytmiin" kuului useiden päivien jaksoissa vaeltamista ja keräilyä ja jälkeläisen mukana kantamista, lyhyitä nopeakestoisia taitoa vaativia ponnisteluja; metsästystä ja vaarojen pakenemisia, lepäilyä ja juhlimista keräänLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2 /200B tymällä yhteen nuotion äärelle. Kun fyysistä aktiviteettia lisätään matalatai kohtuutehoiseksi, saadaan sillä aikaiseksi terveysvaikutuksia, mutta ei vielä sanottavammin haittoja. Niinpä ne kehon osat ja toiminnot, joita käytettiin, kehittyivät ja pysyivät terveinä. Myös tyypin 2 diabetesriski nousee epäedullisten aineenvaihduntamuutosten takia. Samalla kun kunto laskee, laskee myös toimintakyky, joka olisi erityisen tärkeää pitää yllä ja säilyttää, kun lähestytään vanhuutta 65 ikävuoden jälkeen. Yhteensä noin kolmasosa naisista ilmoitti liikkuvansa niin paljon, että se on väestön yleisen terveysliikuntasuosituksen mukaisesti riittävää. Aktiivin kuntoliikkujan ja urheilijan arkipäivää ovat myös liikunnan lisääntyneet haitat, joskin hyvin voimaperäinen liikunta lisää vielä hieman terveysvaikutuksiakin. Terveysliikunta paikkaa evoluutioviivettä Evoluution saatossa ihmislajin menestyminen edellytti kykyä ruumiillisiin töihin ja toimintoihin. lstumatyössä joka toinen nainen Suomessa Kansanterveyslaitos tekee vuosittain aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselytu tkimuksen. Uutena terminä on reilut kymmenisen vuotta ollut käytössä myös termi terveysliikunta, jolla tarkoitetaan sellaista liikuntaa, joka aiheuttaa terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, mutta ei haitallisia vaikutuksia. Myös muut terveyskunnon osa-alueet kuten hengitysja verenkiertoelimistön kunto, tukija liikuntaelimistön kunto, liikehallinta ja aineenvaihdunnan normaali toiminta ovat tärkeitä tutkimusaiheita myös tässä kohderyhmässä. Niinpä meidän on terveytemme ja hyvinvointimme säilyttämiseksi erikseen etsittävä mahdollisuuksia liikuntaan. Ikääntyvää naista uhkaavat miestä herkemmin sellaiset toimintakyvyn muutokset, jotka estävät aktiivisen, itsenäisen elämän vanhuudessa. En voi välttyä ajattelemasta, että nykyihmisen fyysisestä aktiviteetista ja ponnistelusta tuntema ilo ja myönteiset tuntemukset ovat myös ikivanhaa perua niiltä ajoilta, jolloin fyysinen aktiviteetti oli elämässä selviämisen perusta. Muutaman kerran viikossa liikuntaa harrastavia oli naisista kolmannes ja viimeinen kolmannes naisista ilmoitti, että liikkuu vähän tai ei ollenkaan. Naisten liikuntaharjoittelututkimusten historiasta saattaa rivien välistä huomata, että ikääntyvien naisten terveyskunnon ongelmiin alettiin kiinnittää huomiota vasta kun huomattiin, miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee iäkkäiden naisten lonkkamurtumien hoito. Ellei voimaa ole nousta tuolista ylös ja kävellä, ei verenkiertoelimistöäkään saa harjoitettua. Vain kolme prosenttia naista vastasi, että heidän työnsä on fyysisesti raskasta. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämmäksi naiselle muodostuu lihasvoiman ylläpitäminen. Vielä nykyisinkin näitä luututkimuksia on enemmän kuin naisten kunnon muita osa-alueita käsitteleviä harjoittelututkimuksia. 20 motauti on yleinen sairaus. Vapaa-ajan liikuntaa kysyttäessä naisista 12 prosenttia ilmoitti liikkuvansa päivittäin ja 17 prosenttia useimpina päivinä viikosta ainakin puoli tuntia. Liikunnalla voi olla myös haittavaikutuksia silloin, kun sen rasittavuus ylittää elimistön kestokyvyn rajat. Alkuihmisen tavalliseen elämään kuului runsain määrin pitkäkestoista matalatehoista kestävyysharjoittelua, kävelyä ja myös kestovoimaa vaativaa yläraajojen treeniä, kantamista, nopeusja maksimivoimaa vaativia koko kehon voimanponnistuksia ja korkeatehoista kestävyysharjoittelua juoksupyrähdysten muodossa sekä palauttavaa lepoa. Näistä kustannuksista kertovat raportit ilmaantuivat samanaikaisesti kuin ensimmäiset tämän ikäryhmän naisten luuliikuntatutkimuksetkin. Haurastuneet luut, huono alaraajojen lihasvoima ja horjuva tasapaino lisäävät kaatumisten ja murtumien riskiä. Vuoden 2004 tutkimuksessa puolet vastaajista sanoi tekevänsä istumatyötä
Viidennes naisista liikkuu työmatkalla ainakin vartista puoleen tuntiin. Väitöskirja luettavissa sähköisesti osoitteessa http.//acta. Näitä ilmoitti harrastavansa puolesta miljoonasta yhteen miljoonaa suomalaista. Liikuntaharjoittelu suunniteltiin American College of Sports Medicine -järjestön liikuntasuosituksen mukaiseksi. Tutkittavat olivat 48-63-vuot1a1ta naIsIa, 101den vaihdevuodet olivat olleet 2-10 vuotta aiemmin. uta.fi/pdf/951-44-6580-6.pdf. Yli 65-vuotiaista eläkeläisissä miehet harrastavat enemmän liikuntaa. Liikunnan tehoksi valittiin suosituksen alarajalla olevaa kevyttä kävelyä ja siitä asteittain nousevia tehoja ripeään asti eli 45 %, 55 % tai 65 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta. Vaihdevuosi-iän juuri ohittaneita naisia liikunta auttaa selviämään tästä kriittisestä elämänvaiheesta terveenä ja toimintakykyisenä kohti aktiivista ja hyvinvoivaa vanhuutta. Suurin käytetty liikunta-annos, ripeätehoista kävelyä noin 30-60 minuuttia viidesti viikossa yhdistettynä 15-20 minuutin kohtuutehoiseen voimisteluohjelmaan kahdesti viikossa, vaikuttaisi olevan liikuntaa aiemmin harrastamattomille, terveille vaihdevuosi-iän ohittaneille naisille suositeltava minimimäärä terveysliikuntaa, jolla aloittaa liikunta. Näitä vastaaviksi keskimääräisiksi liikuntaryhmien tavoitesykkeiksi saatiin maksimaalisen rasituskokeen perusteella 118, 124 ja 131 lyöntiä minuutissa. Tuula-Maria Asikaisen väitöstutkimus Minimiliikuntaa vaihdevuosi-iässä. Myös naisten vähäisempää osallistumista joukkuelajeihin on selitetty sillä, että yksilölajeja voi harrastaa epäsäännöllisemmin silloin kun itselle ja perheelle sopii. TUULA-MARIA ASIKAINEN Lääketieteen tohtori (väit.) Liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Satakunnan keskussairaala Sähköposti: tuula-maria.asikainen@satshp.fi 30-60 minuuttia viidesti viikossa V aitbsk1qaty6hön kuului kaksi satunnaIstettua, kontrolloitua l11kuntahaqo1ttelututk1musta. Ikääntyvillä naisilla liikunta hidastaa vanhenemismuutoksia, sairauksien ilmaantumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Seuraavaksi suosituimpia olivat pyöräily, hiihto ja uinti. Kaikki käytetyt liikunta-annokset nostivat verenkiertoelimistön kuntoa. Ylivoimaisesti suosituin suomalaisten liikuntaharrastamisen muoto on kävelylenkkeily, sitä ilmoitti harrastavansa v. 2002 tehdyssä gallupissa vajaa 2 miljoonaa suomalaista. Ensimmäiseen osatutkimukseen osallistui 134 naista ja toiseen 121. Mitä suurempi liikunta-annos oli, sitä enemmän terveyskuntovaikutuksia sillä oli. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 2/2006 21. He olivat terveitä, tupakoimattomia, normaalipainoisia tai lievästi liikapainoisia, eivätkä harrastaneet säännöllistä liikuntaa. Tällä saatiin terveyskunnon kohenemista sen useimmilla osa-alueilla. Naisille kertyi enemmän arkiliikuntaa, lasten kanssa ulkoilua ja työmatkaliikuntaa kuin miehille. 50 000-200 000 harrastajaa ilmoitti pelaavansa jotain joukkuepeliä tai laskettelevansa, luistelevansa tai golffaavansa. Mukaan valittiin yhtä paljon hormonihoitoa käyttäviä ja ilman sitä olevia naisia. sitä nykyään hieman enemmän kuin miehet työiässä. Liikunnan, sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden Ja terveyskunnon annosvastesuhteet vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla yhtä1aksoisessa ja pätkäliikunnassa tarkastettiin 18.3.2006 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Rai1a Laukkanen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Clas-Håkan Nygård. Työikäisillä naisilla liikunta tarjoaa virkistäviä ja rentouttavia kokemuksia ja hoitaa kuntoa ja terveyttä. Kuntosaliharjoittelu, hölkkä, sauvakävely ja voimistelu keräävät noin puoli miljoonaa harrastajaa. Ajankäyttöongelmat perhetilanteessa lienee edelleenkin yhtenä syynä siihen, että naiset harrastavat enemmän arkija työmatkaliikuntaa kuin miehet. Harjoittelujakso kesti yhteensä 15 tai 24 viikkoa. Hormonikorvaushoitoa käyttävät tutkittavat saivat kaikissa liikuntaryhmissä samanlaisia tuloksia kuin sitä ilman olevat, eli liikunta oli kummallekin ryhmälle yhtä tehokasta
Salibandy on toiseksi harrastetuin laji sekä poikien että tyttöjen keskuudessa jalkapallon jälkeen. Eteenpäin suuntautuvaa liikettä on 7080 prosenttia, sivuttaissuuntaista liikettä 10-15 prosenttia ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä 5-10 prosenttia otteluajasta. 22 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 Teksti: JARI PARKKARI, KATI PASANEN, PEKKA KANNUS Kuvat: MARKKU HUOPONEN kasvukipuna yleistyvät vammat Salibandyvammat ovat yleistyneet pelin suosion myötä. Salibandyssa tapaturmia sattuu tuhatta liikuntatuntia kohden kolme kertaa useammin kuin kuntoja kilpaurheilussa keskimäärin. Suomalaisista 3-18 -vuotiaista lapsista ja nuorista 160 000 harrastaa salibandyä. Salibandy on nopeatempoinen palloilulaji ja kehittää harrastajan kestävyyttä, nopeutta, ketteryyttä ja liikehallintaa. Riski pienenee riittävästä lihaskunnosta huolehtimalla ja käyttämällä suojavarusteita. Lajiin kuuluvat nopeat liikkeelle lähdöt, pyrähdykset, käännökset ja jarrutukset, jotka ovat kasvavan nuoren lihaksille, luille ja nivelille erittäin hyödyllisiä. Suojalasien käyttö salibandyssä ehkäisisi satoja silmävammoja vuosittain. Junioriharrastajista poikia on 81 prosenttia ja tyttöjä 19 prosenttia. 200 käännöstä ja 2200 metriä ottelussa Salibandyn pelaaja tekee yhden ottelun aikana yli 200 suunnanmuutosta. S alibandy on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaihtojen pi1 1. Lisäksi salibandy kehittää monipuolisia yksilötaitoja mailankäsittelyssä ja lajinomaisessa liikkumisessa. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kasvuiässä liikuntaa harrastavien luut voivat kehittyä jopa 20 prosenttia lujemmiksi kuin liikuntaa harrastamattomien (1)
Keskushyökkääjien on todettu liikkuvan ottelun aikana enemmän kuin laitahyökkääjien ja puolustajien, joten keskushyökkääjillä näyttäisi olevan kestävyyspainotteisempi rooli (2). Salibandyssä vastaava luku on kolminkertainen 10,9 (3) . Naisten rasitusvammoista suurin osa oli polven alueella. Enemmän harrastajia enemmän vammoja Lajin luonteesta johtuen pelaajan alaraajat joutuvat kovaan kuormitukseen ja etenkin polviin ja nilkkoihin kohdistuu suuria vääntövoimia. Tuoreen tutkimuksen mukaan vammojen ilmaantuminen kuntoja kilpaurheilussa on keskimäärin 3,1 vammaa tuhatta liikuntatuntia kohti. Salibandyvammat ovat yleistyneet pelin suosion ja harrastajamäärien lisääntyessä. Suurin osa vammoista on onneksi lieviä, mutta vakavampiakin loukkaantumisia esiintyy. Syketaso nousee korkeimmillaan vaihtojen aikana 80-100 prosenttiin maksimisykkeestä. Taklaukset ja kovat vartalo kontaktit ovat kuitenkin kiellettyjä. Naisilla yleisin vammatyyppi oli rasitusvamma ja miehillä nivelen vääntövamma (Kuva 2) . Suomessa kaudella 1997-1998 tehdyssä salibandytutkimuksessa naispelaajien vammat sijaitsivat yleisimmin nilkassa (19%), pään, niskan ja hartian alueella (19%) sekä polvessa (16%) . Peliajasta riippuen kentällä oloaika ottelussa on keskimäärin 15-20 minuuttia (2). Mailaa saa käyttää ainoastaan pallon pelaamiseen, vastustajan mailaa ei saa nostaa, painaa eikä lyödä. Miehillä yleisimmin vammautui polvi (24%), sitten nilkka (21 %) ja kolmantena selkä (10%) (Kuva 1). tuudet vaihtelevat pelitilanteesta ja pelaajan roolista riippuen 20 sekunnista kahteen minuuttiin. Salibandy vaatii pelaajalta riittävää peruskestävyyttä, nopeutta ja nopeuskestävyyttä. Pelaaja liikkuu ottelun aikana 2 2002 300 metriä. Sääntöjen puitteissa salibandy määritellään taitoa suosivaksi lajiksi, johon kova fyysinen vartalokontakti ja mailaan lyöminen eivät kuulu. Voimaominaisuuksista korostuu nopeusvoima, lisäksi lajinomainen ketteryys on tärkeä ominaisuus. Optimaalinen vaihto kestää 30-50 sekuntia. Vakavia polvivammoja sattui 4 prosentille pelaajista ja nilkka vammoja 2 prosentille ( 4) . Tämä tarkoittaa sitä, että kuormitus nousee kentällä olon aikana yli anaerobisen kynnyksen, mutta intervalliluonteensa vuoksi työskentely tapahtuu enimmäkseen tämän kynnyksen alapuolella. Tutkimuksessa kerättiin tietoa lokakuun 2003 ja syyskuun 2004 välisenä aikana LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 23. Suomalaisille naispelaajille tehdyn tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät vamma-alueet olivat nilkka (35%), polvi (22%) ja sääri/pohje (9%) . Peli on kuitenkin viime vuosina muuttunut kansainvälisen linjan mukaisesti taitopelistä kontaktipelin suuntaan
24 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 35% sattuneista salibandyvammoista. Riittämättömän hamstringlihaksen aktivaation vuoksi äkillisessä pysähdyksessä tai hypystä laskeutuessa eteen-taakse suuntainen liike voi muodostua vahingollisen suureksi (8) . Salibandyvammojen anatominen jakautuminen suomalaisilla naisilla ja miehillä (Snellman K, Parkkari J, Kannus P ym. Suuri väljyys johtaa naisilla nilkkaja polvinivelen asennon ja liikkeen hallinnan puutteisiin, mikä voi olla eräs nivelsidevammoille altistava tekijä. Naisten vamma-alttiutta selittävät anatomiset, hormonaaliset ja neuromuskulaariset tekijät. Naisilla on vartalon ja alaraajan pituuteen suhteutettuna leveämpi lantio kuin miehillä, minkä seurauksena naisten reisiluun ja sääriluun välinen quadriceps-kulma (Q-kulma) on myös suurempi. Puutteellisen hamstring-lihaksen aktivaation taustalla lienevät nivelten asentotunnon puutteet, heikko lihasvoima ja virheellinen suoritustekniikka, ennen kaikkea polven ja lonkan liian vähäinen koukistus hypystä laskeutuessa ja äkkipysähdyksessä (11,12) Naisten vamma-alttiutta on pyritty selittämään myös harjoituksellisten tekijöiden kautta. 2000). Myös reisiluun kaulan varusasento ja polven valguskulma ovat yleensä naisilla suuremmat kuin miehillä. Polven eturistisidevammoja sattuu naisille 2-8 kertaa useammin kuin miehille (8,9) . Esimerkiksi naiskoripalloilijoilla esiintyy merkitsevästi enemmän nilkkavammoja kuin mieskoripalloilijoilla (7). Samaa lajia harrastavista naisja miesurheilijoista polvivammoja sattuu naisille 4-6 kertaa useammin kuin miehille (8) . Naissukupuolihormonit lisäävät nivelsiteiden väljyyttä (laksiteetti). Miesten ja naisten polvinivelen liikkuvuutta vertailtaessa naisten eturistisiteen väljyys ilmenee polven suurempana eteen-taakse suuntaisena liukuliikkeenä (9,10). Vakavia polvivammoja sattui viidelle prosentille pelaajista ja nilkkavammoja 2,5 prosentille (5). Tämän katsotaan johtavan siihen, että naisurheilijoiden fyysinen kunto, voimataso, motorinen kyvykkyys ja lajikohtaiset taidot ovat suhteellisesti heikompia kuin miesurheilijoilla (9,13).. Suomessa miesten ikävakioitu vammautumisriski on harraste-, kuntoja kilpaurheilussa 1,4 -kertainen naisiin verrattuna (6) . venähdys/nyrjähdys rasitusvamma lihasrevähdys ruhjelkolhaisu nivelslderepeämä murtuma haava silmä sljoiltaanmeno muu rotator cuff 0% 5% Clmies 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 2. 2000). Suuri Q-kulma voi olla polvivammoille altistava tekijä. Tutkimusten mukaan naisurheilijoilla ilmenee hypyistä laskeutuessa selvästi suurempi etureiden nelipäisen reisilihaksen aktivaatio takareiden hamstring-lihaksiin verrattuna. Saman lajin harrastajien keskuudessa naisurheilijoille sattuu kuitenkin enemmän nilkan ja polven nivelsidevammoja kuin miehille. Nämä rakenteelliset erot johtavat myös juoksumekaniikan eroihin sukupuolten välillä (9) . Vammoista suurin osa oli nyrjähdyksiä tai venähdyksiä (37%). Nivelsidevammoille altistavia tekijöitä ovat heikko lihasvoima, liiallinen nivelsiteiden elastisuus sekä aikaisemmat nivelsidevammat (9) . Naispelaajille sattuu miehiä enemmän vakavia polvivammoja Urheiluvammoja sattuu enemmän miehille kuin naisille. pää/niska-hartia kylki/rinta olkapää kyynärpää kyynärvarsi ranne sormet selkä pakara nivus reisi polvi sääri/pohje nilkka jalkaterä kantapää varpaat 0% 5% 10% 15% 20 % 25% 30 % Kuva 1. Salibandyvammojen jakautuminen vammatyypeittäin suomalaisilla naisilla ja miehillä (Snellman K, Parkkari J, Kannus P ym. Miehillä nämä lihakset aktivoituvat päinvastaisesti. Naisten oletetaan harjoittelevan vähemmän kuin miesten
Salibandyssa sattuu myöhemmällä iällä nivelrikolle altistavia polven eturistisidevammoja huolestuttavan paljon. Suom Lääkäri! 20031 71 77. Liikuntalääketiede. Mitä suorempana polvi on ja mitä enemmän nilkka on ojentuneena eli plantaarifleksiossa maahan astumisen hetkellä, sitä suurempi on vammautumisriski (11,12,15). Harmon K, lreland M: Gender differences in noncontact anterior cruciate ligament injuries . 5. Wright 1, Neptune R, van der Bogert A, Nigg B: The influence of foot positioning on ankle sprains. Jyväskylän yliopisto. 10. Helsinki, 2005:567-579. Hewett T, Lindenfeld T, Riccobenen J, Noyes F: The effect of neuromuscular training on incidence of knee injury in female athletes. 12. 7. J Biomech 2000:33:513 519. Esimerkiksi suojalasien käyttö salibandyssä ehkäisisi satoja silmävammoja vuosittain. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Wojtys E, Huston L, Boynton M ym: The effect of the menstrual cycle on anterior cruciate ligament injuries in women as determined by hormone levels. Salibandyssa saatu silmävamma saattaa haitata yksilöä läpi elämän. The effects of sex, level of competition, and sport on the incidence of injury. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 25. Parkkari J, Kannus P, Kujala U ym.: Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Kirjassa: Vuori 1, Taimela S, Kujala U (toim.) . Laadukkaiden satunnaistettujen tutkimusten perusteella lupaavimpia keinoja liikuntavammojen torjumiseksi ovat 1) kunnolla iskua vaimentavien ja liikunta-alustalle sopivien jalkineiden käyttö; 2) kehon hallintaa, lihasvoimaa ja liiketaitoa parantava harjoittelu sekä 3) suunnitelmallinen ja valvottu vammojen hoito ja kuntoutus. lnt J Sports Med 2000:22 531 536. Hokka J. Näiden vammojen esiintyvyys on yleensä alle prosentin luokkaa. Harjoitusryhmän joukkueet tekevät vammojen ehkäisyyn suunniteltua ketteryyttä, lihasvoimaa ja kehon hallintaa parantavaa harjoitusohjelmaa. Joukkueet on satunnaistettu harjoitusja kontrolliryhmään. Nykyään palloiluhalleissa käytettävät synteettiset alustat lisäävät jalkaterän ja säären kiertoa sekä pysäyttävät liikkeen varsin nopeasti. 11. Beynnon B, Vacek P, Murphy D ym : First-time inversion ankle ligament trauma . 4. Suom Lääkäri! 2004:41 :3889 3895. Development of mass, density, and estimated mechanical characteristics of bones in Caucasian females. 17. Joukkuelajeissa asiantuntevan tuomarin tulisi työskentelyllään kyetä eliminoimaan turhat vammariskit. Suom Lääkäri! 2005:60:5097-5102. Lisää tutkittua tietoa salibandyvammojen ehkäisymahdollisuuksista saadaan aineiston analyysien ja raportin valmistuessa vuoden 2007 aikana. 3. 8. Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssä. Aikuispelaajien vammojen ehkäisyssä tulisikin aikaisempaa enemmän panostaa polven eturistisidevammojen torjuntaan. A prospective study. Henkilökohtaisista turvallisuustoimenpiteistä keskeisimpiä ovat riittävästä lihaskunnosta huolehtiminen sekä suojavarusteiden käyttö. painos. Parhaillaan on käynnissä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus,jossa on mukana 28 naisten salibandyjoukkuetta ja yli 500 pelaajaa. Väärällä tavalla aggressiivinen pelityyli joukkuelajeissa pitäisi karsia jo nuorisokoulutuksessa, jotta vammat aikuisenakin vältettäisiin. J Bone Miner Res 1996:11 :17511760. 15. UKK-instituutissa toimiva Tampereen Urheilulääkäriasema tutkii salibandyvammojen ehkäisymahdollisuutta. 16. Omassa tutkimuksessamme, jossa seurasimme 295:ttä aikuispelaajaa kuudella eri sarjaportaalla vuoden ajan, havaitsimme kolme (1/100 pelaajaa) näköä uhkaavaa silmävammaa, joista kaksi aiheutui mailasta ja yksi pallosta ( 4). Suomen yliopistosairaaloissa hoidetaan vuosittain 200-300 salibandyn aiheuttamaa silmävammaa (16). Am J Sports Med 1999:27:699 705. Suurentuneen tapaturmariskin tiedostaminen kilpailuja kontaktitilanteissa saattaa jo sellaisenaan vähentää vammariskiä. Snellman K, Parkkari J, Kannus P ym: Sports injuries in floorball: a prospective one-year follow-up study. Jos jalkineen ja alustan välinen kitka on liian suuri, voi voimakkaan kääntymisja kiertoliikkeen seurauksena tulla vaurioita nilkkatai polviniveleen, etenkin jos asennon hallinta on vanhan vamman tai liiallisen väljyyden vuoksi heikentynyt (14). 3. Am J Sports Med 2002:30:182 188. Uusintavammojen ehkäisyssä lääkärin ja fysioterapeutin tulisi omalla toiminnallaan kyetä estämään liian aikainen intensiiviseen liikunnan pariin palaaminen (6,17). 13. JARI PARKKARI LT, dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi KATI PASANENTtM, ft Tutkija, Tampereen Urheilulääkäriasema Sähköposti: kati.pasanen@uta.fi PEKKA KANNUS LT, dosentti Ylilääkäri UKK-instituutti Sähköposti: pekka.kannus@uta.fi KIRJALLISUUS: 1. Br J Sports Med 2005:39:400. Am J Sports Med 2005:33:1485 1491. Liikunnan turvallisuutta voidaan parantaa myös yhteiskunnan ja lajiliittojen päätöksin ja toimin, esimerkiksi turvallisia liikuntapaikkoja rakentamalla ja suojainten käyttöä edistämällä. 9. Pasanen K, Parkkari J, Heinonen A, Kannus P: lncidence, type and risk factors of injuries in female floorball players. Parkkari J, Kannus P, Fogelholm M: Liikuntavammatsuurin tapaturmaluokka Suomessa. Scand J Med Sci Sports 2003:13:299 304. Chappell J, Yu B, Kirkendall D, Garrett W: A comparison of knee kinetics between male and female recreational athletes in stop-jump tasks. Naispelaajilla polven eturistisidevammoja ilmeni yhden kauden aikana 2,3 prosentille pelaajista (5) . Yu B, McClure S, Onate J ym: Age and gender effects on lower extremity kinematics of youth soccer players in a stop-jump task. Tämän vuoksi suojalasien käyttö tulisi olla pakollista. Hewett T, Myer G, Ford K: Decrease in neuromuscular control about the knee with maturation in female athletes. Liikuntabiologian laitos, 2001 :2-10. Parkkari J: Liikuntatapaturmat. Am J Sports Med 2005:33:1356 1364. 6. Leivo T, Puusaari 1, Mäkitie 1: Urheiluvammat salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät. J Bone Joint Surg 2004:81601 1608. Am J Sports Med 2002:30:261 267 14. Olsen 0, Myklebust G, Engebretsen L et al.: Relationship between floor type and risk of ACL injury in team handball. 2. Haapasalo H, Kannus P, Sievanen H ym. Pro -gradu -tutkielma. Clin Sports Med 2000:2:287 302. Silmävammat kuriin suojalaseilla Junioreilla (3-18 -vuotiailla) vakavat salibandyvammat kohdistuvat säännönmukaisesti silmään ja tätä vanhemmilla pelaajilla polveen
Vaikka näissä yhteyksistä on edelleen paljon selvittämättä, on todettu, että vähäinen liikunta laskee työntekijöiden oman arvion mukaan työn tuottavuutta (Burton ym. XVIII Kuntotestaus äivät 23. 2006). neuvoa, antaa tietoja ja ohjata työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä koskevissa asioissa. Työikäisten liikunnan lisääminen on myös työterveyshuollon, liikuntajärjestöjen ja monien kaupallisten toimijoiden kiinnostuksen kohde. Kun liikunnan ja työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen saadaan kohtaamaan hyötyvät kaikki. 2004, Proper 2003, Proper ym. Työntekijän toiminta. Lisäksi on edelleenkin paljon sellaisia fyysisesti raskaita töitä tai työtehtäviä, joista suoriutumiseen ei kaikkien kunto riitä. työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja työturvallisuuslaki (738/2002). 24.3.2006 Teksti: SIRPA LUSA, TUIJA TAMMELIN ja KIMMO SAARINEN Osaamiset kohtaamaan työpaikkojen liikunnassa Työnantajat kannustavat työntekijöitä liikkumaan. Ilmarisen (2006) katsauksen mukaan EU:n alueella yli 45-vuotiaista miehistä neljännes ja naisista viidennes tekee fyysisesti raskaita työtehtäviä. Työturvallisuuslain mukaisesti puolestaan työntekijä ja työnantaja yhteistoiminnassa ylläpitävät ja parantavat työturvallisuutta. Katsauksessa korostettiin työterveyshuollon roolia ikääntyvien työntekijöiden sairauksien ehkäisyssä ja kokonaisvaltaisen terveyden edistäLI IKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 misessä. Työterveyshuoltolain tavoitteena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä ehkäisevät työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistävät työntekijöiden terveyttä sekä työja toimintakykyä ja parantavat ja tukevat työyhteisön toimintaa sekä vähentävät työperäisen sairastumisen vaaraa. 2005, Pelletier ym. 26 K ansansairauksien, esimerkiksi diabeteksen ehkäisyssä jo vähäinenkin liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen nähdään merkittävänä tekijänä. Toimintaa todettujen tarpeiden pohjalta Työterveyshuollon toimintaa säätelevät mm. Muiden elintapatekijöiden ja terveysmuuttujien ohella myös vähäisen liikunnan yhteyksiä muun muassa sairaspoissaoloihin ja työntekijän itsensä arvioimaan työn tuottavuuden laskuun on viime aikoina tutkittu runsaasti (Burton ym. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että ihmiset itse ymmärtäisivät oman vastuunsa elintavoistaan. Työterveyshuollon tehtävänä on mm. 2005)
Liikuntaa työpaikkaja tehtäväkohtaisesti Työnantaja on keskeinen toimija. Keskeistä on yrityksen johdon varaukseton ja aito tuki liikuntatoiminnalle. Kullekin työpaikalle laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Selkeä tuotteistaminen on tarpeen, kun liikuntaa markkinoidaan yritysjohdolle: mikä on sen sisältö, mitä se maksaa, paljonko ja keneltä se mahdollisesti vaatii työaikaa, miten vaikuttavuus ja taloudelliset seikat arvioidaan. Työterveyshuoltolaki edellyttää toiminnan prosessinomaisuutta ja sitä, että toiminta pohjautuu työpaikalla havaittuihin todellisiin tarpeisiin (kuva 1). Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla osa työpaikan laajempaa terveyttä ja turvallisuutta edistävää ohjelmaa, johon myös kuuluisivat luontevasti liikuntaan liittyvät suunnitelmat. terveystarkastuksei ohjaus ja neuvonta l Arvionti ja seuranta •toteutetaan yhdessä = > kehitetään toimintaa , _ Kuva 1. Vastuu työpaikan terveyttä ja turvallisuutta edistävistä toiminnoista on työnantajalla. Suunnitelman tekoon osallistuvat työnantaja, työntekijät, työterveyshuolto ja työsuojelu. Tämä helpottaa päätöksentekoa yrityksen johdossa. Liikuntahankkeen onnistumisen ja vaikuttavuuden takaamiseksi olisi tärkeätä koota kaikki toimijat, niin työnantaja, työterveyden kuin liikunnan ammattilaisetkin yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Terveyttä edistävän liikunnan vaikuttavuutta on kuitenkin hankala arvioida lyhyellä aikavälillä. työtyytyväisyyttä, koettua työtai toimintakyvyn tai koettua työn tuottavuutta kartoittavin kyselyin. Terveysmuuttujia ja kuntoa koskeviin kyselyiSelkeä tuotteistaminen on tarpeen, kun liikuntaa markkinoidaan yrityksen johdolle; mikä on sen sisältö, mitä se maksaa, paljonko ja keneltä se mahdollisesti vaatii työaikaa, miten vaikuttavuus ja taloudelliset seikat arvioidaan. Se tarjoaa mahdollisuuksia parempaan terveyteen ja on toimintaa, jonka kaikki vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Samoin työnantajalla on velvollisuus järjestää riittävän laaja työterveyshuolto. Työterveyshuollon prosessi kyvyn ylläpitäminen ja työympäristöstä johtuvien fyysisten ja henkisten haittojen vähentäminen tukee työssä jaksamista ja pienentää ylikuormittumisen vaaraa. Tarvetta työterveyshuollon järjestämään liikuntaan voidaan arvioida työntekijöiden yleisen terveydentilan, työn yleisten vaatimusten ja eri työtehtävien erityisvaatimusten pohjalta sekä vertaamalla työntekijöiden aikaisempia tuloksia kuntotesteissä ja tietoja muista terveysmuuttujista esimerkiksi väestötason tietoihin. Kyse on verkostosta. Työterveyshuollossa vaikuttavuutta voidaan alkuvaiheessa osoittaa selkeämmin mm. Näiksi asiantuntijoiksi katsotaan nykyään myös koulutetut liikunnan alan asiantuntijat. Työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien kartoitus, kunnon testaus mukaan lukien, on tärkeää kuntouttavien ja korjaavien toimien apuna. Tiedon hankinta/ Tarpeen arviointi •esim työpaikkaselvitys, henkilöstöä koskeva tieto 1 Toiminnan suunnittelu •perustuu todettuun tarpeeseen • tehdään yhdessä •konkreettisia asioita l Toimintojen toteuttaminen •esim. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/= 27. Toimintasuunnitelmaan kuuluu myös arvio asiantuntijoiden käytöstä työterveyshuollossa
ym. et al. Näitä tietoja kokoamalla työterveyshuolto myös saisi tarvittaessa hyvän käsityksen työntekijöiden liikunta-aktiivisuudesta. 2002: Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista . Vastuut eri toimijoiden kesken on syytä määritellä selkeästi jo toimintasuunnitelmassa, samoin sopia seurannasta sekä käytettävistä laadun ja vaikutta28 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 vuuden mittareista, samoin kuin tiedonkulusta työterveyshuollon ja liikunta-alan toimijoiden välillä. Sosiaalija terveysministeriö, Opetusministeriö. Change in health risks and work productivity over time. Yrityksen ei esimerkiksi aina tarvitse perustaa omaa liikuntaryhmää. 2006. 2005. Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta: Työelämätyöryhmä, toimintasuunnitelma. Teoksessa: Elektroniikkayritykset nopean tuotannon muutosprosessissa. Työterveyslaitos, Helsinki. Piirainen, H., Hirvonen, M., Elo, A-L., Huuhtanen, P., Kandolin, 1., Kauppinen, K. fi/publications/2003/b 72. Työ ja terveys haastattelututkimus 2003. Työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tai työpaikan laajempaan terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelmaan sisällytetään liikuntatoiminnan tavoitteet, kohderyhmä, toteutus ja seuranta. et al. 2000). Proper, K. JOEM 47 (8), 769-777 FINRISK-tutkimus kyselyt ja tulostaulukot: http://wwwktl.fi/publications/2003/b7pdf ja http://www. Työelämän kehittämisohjelman julkaisuja. 2003. Jos taas suuri osa työntekijöistä ei ole kiinnostunut liikunnan aloittamisesta, liikuntahanke vaati onnistuakseen voimakasta panostusta myös asennemuutokseen. 2003. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Pelletier, B., Boles, M., Lynch, W. Liikunta voi olla esimerkiksi erityisongelmiin paneutuvaa täsmäliikuntaa, ikääntyvän työntekijän toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa liikuntaa tai yleistä terveysliikuntaa. Verkottumisella hyödynnetään kunkin tahon tarjoamia mahdollisuuksia ja ydinosaamista. Stages of change in two modes of health-enhancing physical activity: methodological aspects and promotional implications Health Education Research, 2000, 15, 4: 435-448. Tammelin, T. Yrityksessä, jossa useat henkilöt ovat harkinneet liikunnan lisäämistä, uusi liikuntahanke osuu otolliseen ajankohtaan. Työterveyslaitos, STM, Helsinki. 89-102. Ilmarinen, J. hin kannattaakin valita sellaisia kysymyksiä, joihin löytyy vertailuarvoja suomalaisesta väestöstä. Yrityksen liikuntatoiminta ja henkilöstön hyvinvointi. Dose-response relation between physical activity and sick leave. 2001. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) www.finlex.fi Työterveyslaitos, Sosiaalija terveysministeriö. Effectiveness of worksite physical activity counseling. Yritys voidaan kartoittaa myös työntekijöiden omia aikomuksia ja suunnitelmia liikuntatottumustensa muuttamiseksi lähitulevaisuudessa (Miilunpalo ym. ktl. 2003. Toimittajat Hannu Anttonen ja Susanna Visuri. The association of health risks with on-thejob productivity. Useammat yritykset voisivat hankkia tai käynnistää yhteisiä liikuntapalveluita. Miilunpalo S, Nupponen R, Laitakari J, Marttila J, Paronen 0. Yhdessä suunnitellen kiinteäksi osaksi työterveyttä Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan (TELI-toimikunta) työelämää käsittelevä työryhmä on linjannut toimintasuunnitelmassaan (2003) työterveyshuollon kannalta tärkeitä terveysliikunnan tavoitteita: • Kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien määrän ja haittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy • Fyysisen kunnon ylläpitäminen ja fyysisen toimintakyvyn ennenaikainen liiallinen heikkeneminen • Työn vaatimuksia vastaavan riittävän fyysisen kunnon ylläpito ja siten turvallisuusriskien vähentäminen työuran eri vaiheissa • Haitalliseen stressiin liittyvien oireiden lievittäminen ja elpymisen tukeminen Terveysliikunta voidaan näin nähdä osana kokonaisvaltaista työssä jaksamisen tukemista. 2004. 2003). Properi (2003) on väitöskirjassaan on todennut, että työikäisten yksilöllinen ohjaus soveltuu paremmin hengitysja verenkiertoelimistön, ja ryhmäliikunta puolestaan tukija liikuntaelimistön toimintakykyä edistävään liikuntaan. Työterveyshuolto ja liikunta-alan ammattilaiset voivat tässä tehdä yhteistyötä niin, että suunnittelussa huomioidaan sekä paikalliset liikuntamahdollisuudet että työyhteisön ja työntekijän tarpeet. JOEM 46 (7), 746-754. Vammalan kirjapaino Oy. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi FINRISK-tutkimuksen menetelmiä ja viitearvoja ( www.ktl.fi) tai Työ ja terveys -kyselyä (Piirainen ym. pdf. Työturvallisuuslaki (738/2002) www.finlex.fi 1. 2006. TNO Arbeid (väitöskirja) Proper, KI., van den Heuvel, SG,, De Vroome, EM. Br J Sports med 40, 173-178 Sosiaalija terveysministeriö, esitteitä 2. On tilanteita, jolloin tavoite saavutetaan parhaiten yksilöllisellä liikunnanohjauksella. Liikunta on näin mahdollista saada kiinteäksi osaksi työpaikoilla tapahtuvaa kokonaisvaltaista terveydenedistämistä tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämisen sekä painonja stressinhallinnan ohella. 2005. Taulukkoraportti. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Painopörssi Oy, Helsinki, s. SIRPA LUSA, THT Erikoistutkija Työterveyslaitos Sähköposti: sirpa.lusa@ttl.fi TUIJA TAMMELIN, FT, LitM Tutkija Työterveyslaitos Sähköposti: tuija.tammelin@ttl.fi KIMMO SAARINEN, LL Työterveyshuollon rikoislääkäri Työterveyslaitos Sähköposti: kimmo.saarinen@ttl.fi LÄHTEET Burton, WN., Chen, C-Y., Conti, DJ
Londereen ja kumppaneiden (1986) mukaan 5.0 kilometriä tunnissa vaatii kuntoilijalta 17.2 millilitran hapenkulutusta painokiloa kohden minuutissa. Kun lisäksi tiedetään, että yhden happilitran kulutukseen tarvitaan noin viisi kilokaloria energiaa, saadaan tästä 60 minuutin energiankulutukseksi: 0.210 1/min x 5 kcal x 60 min = 63 kilokaloria (263 kJ) tunnissa. Päätuloksena saatiin materiaalien lämmöneristystä kuvaava yksikkö (CLO) ja sivutuotteena syntyi MET, jonka pohjaksi havaittiin yhden 40-vuotiaan miehen lepohapenkulutuksen olleen 3.5 ml x kg-lx min -1 (Byrne ym. METeinä tämä on 4.9 (17.2 / 3.5 = 4.9) , siis 4.9 km x h1. Kunto testissä METit kertovat MET-yksikkö on keskimääräinen arvio ihmisen kuluttaman hapen määrästä levossa. METin oletetaan olevan saman suuruinen henkilön iästä ja koosta riippumatta. Mitä viiden METin teho tarkoittaa käytännössä. Samaa perustetta noudattaen hapenkulutusreservi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2mi 29. Otetaanpa esimerkiksi tuo 60-kiloinen henkilö. 5 MET ~ 5 km x h1 Näin todellakin näyttää olevan. 2004) sivu 267 ja sieltä liitetaulukon 1. Kuusikymmentäkiloinen henkilö kuluttaa tämän mukaan tuolilla rauhallisesti istuen keskimäärin 60 kcal (251 kJ) tunnissa. ACSM 2005). Energiankulutuksen karkea arvioiminen METtien avulla l l MET ~ 1 kcal x kg1 x h1 1 Energiankulutuksena yhden METin oletetaan vastaavan kilokaloria painokiloa kohden tunnissa. 2005). Ainoastaan 100 metrin ero tunnin kävelysuorituksessa! Vertailuksi voi valita myös muita kävelyja juoksuvauhteihin perustuvia hapenkulutuksen ennusteyhtälöitä, lopputulos on kutakuinkin sama. Elimistön perustoimintojen ylläpitoon tarvittavan energian määrään vaikuttavat kuitenkin sukupuoli, kehon paino ja ikä (WHO, FAO, UNU 1985). Kokonaishapenkulutus saadaan kertomalla lepohapenkulutus kehon painolla: 3.5 x 60 = 210 millilitraa minuutissa(= 0.210 litraa minuutissa). Hänen oletettu hapenkulutuksensa tuolilla rauhallisesti istuen on noin 3.5 ml x kg-lx min -1. MET on keskimääräinen arvio ihmisen lepohapenkulutuksesta. Kuntotestauksen osalta asiayhteyksien ymmärrystä helpottaa sykeja hapenkulutusreservikäsitteiden hallitseminen. Miten näitä ideoita voisi hyödyntää ku ntotesta u ksen palveluketjussa. Ennuste antaa siis molemmilla menetelmillä käytännössä saman tuloksen! Entä kuinka paljon samalta henkilöltä kuluu energiaa tunnin kävelylenkillä viiden METin teholla. MET-käsitteen on tiettävästi ensimmäisen kerran raportoinut Gagge kumppaneineen vuonna 1941. Tästä päästään seuraavaan käytännönläheiseen väittämään, jonka mukaan METien pitäisi vastata lukuarvona etenemisno eutta kilometreinä tunnissa. Sykereservi lasketaan Karvosen (1957) mukaan vähentämällä maksimisykkeestä leposyke (HRmaxHR1ep ). 1994). Suomeksi siitä käytetään termiä lepoaineenvaihdunnan kerrannainen tai metabolinen ekvivalentti (Sovijärvi ym. rivi. Alkuperäistä oletusta noudattaen: 60 kg x 5 MET = 300 kcal (1257 kJ) . MET on lyhenne sanoista metabolic equivalent (esim. Tämä yhteinen samansuuruisuus tekee siitä kätevän käyttää. METit kertovat kuinka kuormittavaa liikunta on, kuinka paljon se kuluttaa energiaa. Se on laajassa käytössä erilaisissa työhön, fyysiseen aktiivisuuteen (lähinnä kestävyystyyppinen liikunta) ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja arvioinneissa. MET on yksikkö, jolla voidaan yleisesti ja ymmärrettävästi kuvata liikunnan tehoa l l MET ~ 3.5 ml x kg-lx min-1 1 Yksi MET vastaa hapenkulutuksena keskimäärin 3.5 millilitraa painokiloa kohden minuutissa rauhallisesti tuolilla istuen. Helppoa ja kätevää, mutta miten on pätevyyden laita. Se kuvaa erityisesti kestävyystyyppisen fyysisen aktiivisuuden tehoa. METin määritelmää ja sen pohjana olevia alkuperäisiä tutkimuksia on hieman vaikea jäljittää. T ermillä MET tarkoitetaan ihmisen hapenkulutuksen määrää levossa. Otetaanpa Kuntotestauksen käsikirjan (Keskinen ym
Med Sci Sports Exerc. Byrne NM, Hills AP, Hunter GR, Weinsier RL, Schutz V. Ainsworthin ym. Monipuoliset MET-taulukot löytyvät esim. Vuori 1996). Tästä saadaan karkeasti arvioiden kävelijämme verenkiertoja hengityselimistön maksimaaliseksi suorituskyvyksi (VO2max) noin 29 ml x kg-1x min-l: (21-3.5) / 70 x 100 + 3.5 29 ml x kg-lx min-1). (2000) artikkelista. Polkupyöräergometritestissä kuormien voisi arvioida näillä tiedoilla asettuvan välille 1625 ml x kg-1x min -1 (50-85 prosenttia hapenkulutusreservistä), METeinä 4.6-7.1. Viimeinen porras on siis hieman rasittavampi kuin hänen kuuden METin kävelylenkkinsä. Hidas, normaali ja nopea kävelynopeus (km x h1) eri-ikäisillä miehillä ja naisilla (Himann ym. (toim). Liikuntatiteellisen seuran julkaisu nro 156. Metsätyö, johon kuuluu myös tukkien siirtelyä, on rasittavuudeltaan noin 11 METin luokkaa. Med Sci Sports Exerc. Esimerkkinä noin seitsemän METin liikunnasta on vaikkapa rintauinti kohtalaisesti ponnistellen. Tammer-Paino Oy, Tampere 2004. Geneva: WHO, 1985 Rivakka rintauinti on rasittavuudeltaan noin 7 METin liikuntaa 30 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta, s 67. Ainsworth BE, Haskell WL, Whitt MC, Irwin ML, Swartz AM, Strath SJ, O'Brien WL, Bassett DR Jr, Schmitz KH, Emplaincourt PO, Jacobs DR Jr, Leon AS. 1988). Kuntotestauksen käsikirja. Terveysliikunnan opas. WHO. Esimerkkinä on 60-kiloinen 50-vuotias nainen, joka ilmoittaa kävelevänsä reippaita tunnin kestäviä kuuden kilometrin kävelylenkkejä neljä kertaa viikossa. Kuusi kilometriä tunnissa vastaa noin kuutta METiä. The effect of training on heart rate. Normaalit kävelynopeudet eri-ikäisille miehille ja naisille löytyvät taulukosta 1. ACSM suosittelee kuntoliikunnan tehoksi 55-85 prosenttia hapenkulutusreservistä. Energy and protein requirements . American College of Sports Medicine; 7th Edition; 2005. ACSM 2005) saadaan vähentämällä maksimaalisesta hapenkulutuksesta lepohapenkulutus (VO2max-VO21epo). Metabolic equivalent: one size does not fit all. Liikuntasuosituksen perustana ovat tiedot testattavan terveydentilasta, liikunnan lisäämisen tarpeesta, hänen mahdollisuuksistaan lisätä liikuntaa ja yleensäkin motivaatiosta liikunnan harrastamiseen. 1988 Apr;20(2):161-6. Esitiedoista on hyvä ilmetä millaista liikuntaa hän harrastaa, kuinka usein ja millä teholla se tapahtuu. (esim. Vuori 1. A practical system of units for the description of the heat exchange of man with his environment Science 94:428-430, 1941. ARI MÄNTTÄRI, LitM Testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: ari.manttari@uta.fi LÄHTEET ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Sovijärvi A, Ahonen A, Hartiala J, Länsimies E, Savolainen S, Turjanmaa V, Vanninen E, toim. Age-related changes in speed of walking. Gagge ym. Sopivat liikuntatehot hapenkulutuksina ovat hänelle ACSM:n mukaan 26 39 ml x kg-lx min-1 (45-3.5) x 0.55 + 3.5 = 26 ml x kg-lx min-1 ja (45-3.5) x 0.85 + 3.5 = 39 ml x kg-lx min -1_ METeinä tai kävely-hölkkävauhteina nämä vastaavat 7.4-11.1 kilometriä tunnissa (26 / 3.5 = 7.4 ja 39 Sukupuoli Vauhti Ikä (v) 18 30 50 70 MIEHET Hidas (km/h) 4,3 4,2 4,0 3,4 Normaali 5,3 5,3 5,0 4,3 Nopea 6,5 6,4 6,0 5,2 NAISET Hidas 3,5 3,4 3,2 2,7 Normaali 4,6 4,6 4,3 3,7 Nopea 5,9 5,8 5,5 4,6 Taulukko 1. Himann JE, Cunningham DA, Rechnitzer PA, Paterson DH. Appi Physiol. WHO Technical Report Series; 724. 2000 Sep;32(9 Suppl):S498-504. Compendium of physical activities: an update of activity codes and MET intensities. MET-perusteinen suorituskykyarvio voi toimia myös ohjeena itse kuormituskokeessa, varsinkin testeissä, joissa rasitus jakautuu useammalle portaalle. 1990, ks. Report of a joint FAO/WHO/UNU expert consultation. 276). Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede s. Esimerkkinä on 35-vuotias mies,jonka arvioitu VO2max on 45 ml x kg-1x min-1. Hapenkulutuksena kuusi METiä on noin 21 ml x kg-1x min-1 (6 MET x 3.5 = 21 ml x kg-lx min-1)_ Kevyt, hieman rasittava liikunta vastaa rasittavuudeltaan noin 50 prosenttia maksimaalisesta suorituskyvystä. Reipas, kohtalaisesti rasittava liikunta noin 70 prosenttia ja kova, raskas liikunta noin 85 prosenttia maksimaalisesta suorituskyvystä (Polloc ym. Am Med Exper Biol Fenn 1957; 35:307-15 Keskinen ym. MET-taulukko on saatavilla myös Liikuntatieteellisen Seuran kotisivuilta www.lts.fi. Kävelijällemme arvioitu maksimaalinen aerobinen suorituskyky vastaa keskimääräistä 50-vuotiaan naisen hapenottokykyä (Kuntotestauksen käsikirja s. Karvonen M, Kentala E, Mustala 0. Esimerkiksi VO2max = 29 ml x kg-1x min-1, jolloin 50 prosenttia hapenkulutusreservistä on (29-3.5) x 0.50 + 3.5 = 16.3 ml x kg-1x min -1 ja vastaavasti 85 prosenttia (29-3 .5) x 0.85 + 3.5 = 25.2 ml x kg-1x min-1 Laadukkaan kuntotestauksen palveluketjuun kuuluu esitietojen kerääminen testattavalta. / 3.5 = 11.1). 623, 2003. Näiden esitietojen kyselyyn ja suorituskykyarvion laskemiseen kuluu käytännössä aikaa vain muutama minuutti. 2005 Sep;99(3):1112-9. UKK-instituutti 1996. Tämän lisäksi voidaan käyttää erilaisia MET -taulukkoja, joista on helppo hakea vaihtoehtoja liikkujan kuntotason mukaan
Uusi kuntotestauksen laatujärjestelmä perustuu itsearviointiin ja antaa työkalun oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Tiedon karttuessa pyrimme kehittämään myös kuntotestaussuosituksia sekä hyvien käytäntöjen malleja, tulevaisuudessa mahdollisesti laatusuosituksiakin. Erityisesti on haluttu panostaa testaamisen turvallisuuteen. Järjestelmä esiteltiin maaliskuun lopussa Kuntotestauspäivillä ja ensimmäiset testipaikat ovat jo liittyneet mukaan. Järjestelmän tavoitteena on parantaa suomalaisen kuntotestaamisen laatua ja turvallisuutta sekä yhtenäistää testauskäytäntöjä. Järjestelmä perustuu verkossa www.kuntotesatus.net -sivuilla olevan lomakkeen avulla tapahtuvaan itsearviointiin. Järjestelmään kertyy ajantasaista tietoa suomalaisesta kuntotestaamisesta, jota alalla voidaan käyttää kehitystyössä tai vaikkapa apuna eri asiakasryhmien tarpeisiin sopivaa kuntotestauspaikkaa valittaessa. Laadukasta ja turvallista testaamista Laatujärjestelmän tavoitteena on korkeatasoinen kuntotestaaminen sekä terveydenhuollon yksiköissä että liikuntapalveluja tuottavissa yhteisöissä. V uoden 2005 alussa Liikunta tieteellisessä Seurassa käynnistyi opetusministeriön tuella Kuntotestauksen laadun kehittämishanke. UUSI KUNTOTESTAUKSEN LAATUJÄRJESTELMÄ: Eväitä oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen Kuntotestausta tekevät tahot voivat nyt testata oman kuntonsa osoitteessa www.kuntotestaus.net. Hankkeen ensimmäinen osatavoite, uusi kuntotestauksen laatujärjestelmä on nyt aloittanut toimintansa. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 31
Tietojen toivotaan auttavan myös kuntotestaustoiminnan kehittämisessä ja mm. lomakkeen aihealueilla ja kysymyksillä kartoitetaan kuntotestauksen hyvän käytännön kannalta olennaisia kuntotestauksen resursseja ja prosesseja. Hyötyä sekä testaajille että asiakkaille Järjestelmä on tarkoitettu kaikille kuntotestauspalveluita tuottaville ja tarjoaville tahoille. Järjestelmä auttaa testausta suorittavia hallitsemaan kuntotestaamisen koko palvelutapahtumaketjun ja siinä on pyritty huomioimaan laajan toimijakentän eri ammattiryhmät. Järjestelmä auttaa kehittämään toimintaa Testipaikka saa palautteen Liikuntatieteellisestä Seurasta ilmoittamiensa tietojen perusteella. Tärkeitä osa-alueita ovat mm. Tavoitteena on, että seurantajärjestelmän piiriin saadaan kaikki järjestelmällisesti kuntotestauspalveluja ja niiden oheispalveluja tarjoavat tahot. Myös kuntotestauspalveluja etsivät asiakkaat hyötyvät järjestelmään kertyvästä tietovarannosta. Liikuntatieteellinen Seura uskoo, että testaaminen toiminta-alu32 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2ftl6 eena yhdistää tässä verkostossa toimijoita yli ammattirajojen. Tulevaisuudessa järjestelmään voidaan rakentaa hakukone, jonka avulla asiakas voi esimerkiksi paikkakunnan tai testinimikkeen avulla etsiä itselleen sopivaa testipaikkaa. kuntotestauksen ja liikunnan ohjaamiseen tähtäävän koulutuksen suunnittelussa. Jatkossa pyritään keräämään tietoa myös syystä tai toisesta keskeytyneistä tai muuten poikkeavista testaustapahtumista ja myös näin kehittämään edelleen kuntotestauksen hyvien käytäntöjen malleja. Mukaan halutaan sekä terveydenhuollon että liikunnan alan toimijat. Tarpeen mukaan annetaan suosituksia ja vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Palautteen ja koko järjestelmän tarkoituksena on antaa kuntotestipai. kysymykset tietosuojasta, turvallisuusasioista, esitietojen käytöstä ja palautteen antamisesta. Tavoitteena on kartoittaa koko kuntotestauksen palvelutapahtumaketju esitiedoista aina palautteen antoon ja asiakkaan seurantaan saakka. raportointiin ja tutkimukseen. Pyrkimyksenä on luoda yhteistyössä kaikkien kuntotestauskentällä toimivien tahojen kanssa seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa objektiivisesti vertailla palvelutarjoajien toimintatapoja ja laatua. Hankkeessa kertyvää tietokantaa voidaan käyttää monipuolisesti mm. Itsearviointi järjestelmän perustana Järjestelmä perustuu itsearviointina kuntotestipaikassa täytettävään verkkopohjaiseen lomakkeeseen. Mukaan pääsevät kaikki toimijat, jotka ovat halukkaita kehittämään kuntotestaustoimintaansa ja haluavat olla mukana testaajien verkostossa. Palautteenantokriteerit perustuvat Kuntotestauksen käsikirjaan
(toim.). täytä tiedot ja paina "valmis" 3. Seuraavaksi täytetään varsinainen tietoja Liittyminen pähkinänkuoressa Rekisteröityminen 1. Kaikille avoin perussivusto sisältää perustietoa kuntotestaamisesta. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 156. saat kuittauksen tietojen vastaanottamisesta Palaute ja hyväksyminen 1. Kuntotestauksen laatujärjestelmä toimii tämän sivustan kautta. Ensimmäisessä vaiheessa testi paikka rekisteröityy täyttämällä rekisteröitymislomakkeen www.kuntotestaus.net sivustolla. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 33. palaute ja ilmoitus hyväksymisestä 2. Samalla sivustolla yhteisö voi myös markkinoida omia kuntotestauspalvelujaan. laskutus 4. Ajan hermolla pysymistä auttaawww.kuntotestaus. 010 778 6609 Sähköposti: jyrki.aho@lts.fi www.kuntotestaus.net Klikkaa itsesi www.kuntotestaus.nettiin. Sinne rakentuu järjestelmän käynnistyttyä myös laatujärjestelmään kuuluvien testipaikkojen markkinointikanava, jota asiakkaat voivat käyttää hyväkseen kuntotestipalveluja etsiessään. Sivusta rakentuu kahdesta osiosta. ·' kalle työkalu oman testaustoiminnan arv101miseen ja toiminnan kehittämiseen. Tampere 2004. Jäsenosio on tarkoitettu Kuntotestauksen laatujärjestelmään liittyneille yhteisöille. kirjaa muistiin valitsemasi käyttäjätunnus ja salasana 4. täytä tiedot ja paina "valmis" 4. net sivustan jäsenosio, johon liittyjä saa salasanat. Jäsensivuista on tarkoitus rakentaa testaajien yhteinen foorumi, joka tarjoaa keskitetysti perusteellista, yksityiskohtaista ja ajankohtaista lisätietoa testaamiseen liittyvistä asioista. tarvittaessa lisätietopyyntö 3. aiemmat käyttäjätunnus ja salasana) 3. saat kuittauksen tietojen vastaanottamisesta ja ohjeita jatkoa varten Lomakkeen täyttö 1. käyttäjätunnuksen ja salasanan aktivointi sivustan jäsenosiota varten Edut • työkalu oman toiminnan arviointiin • palaute lomakkeessa ilmoitettujen tietojen perusteella • oman toiminnan markkinointi kuntotestaus.net sivustolla • tunnukset ja pääsy kuntotestaus.net sivuston jäsenosioon • Liikunta & Tiede lehden vuosikerta • Motion lehden vuosikerta • n. sivulla www.kuntotestaus.net valitse laatujärjestelmä/täytä lomake 2. Sivut on luotu sekä testausasioista kiinnostuneiden ammattilaisten että kuntotestauspalveluja etsivän asiakkaan tarpeisiin. kirjaudu sisään (huom. Tarvittaessa Liikuntatieteellinen Seura pyytää tarkennuksia tai lisäselvityksiä. Järjestelmään liittyvä yhteisö saa käyttöönsä sen edut. 10 % alennus seuran julkaisuista • yhdelle henkilölle jäsenalennus LTS:n koulutustapahtumista Vaatimukset • hinta 100 €/vuosi • LTS:n yhteisöjäsenet 50 €/vuosi • omien tietojen päivittäminen järjestelmään vuosittain seurantalomake. Vuosimaksua vastaan liittyvä yhteisö saa työkalun oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen, Liikunta & Tiede sekä Motion-Sport in Finland -lehtien vuosikerrat sekä alennusta Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuista sekä koulutustapahtumista. rekisteröidy sivulla www.kuntotestaus.net kohdassa laatujärjestelmä/rekisteröidy 2. Lomakkeessa olevat kysymykset antavat myös itse testipaikalle mahdollisuuden hahmottaa toimintansa kehittämistä vaativat alueet. Liittymällä mukaan saat työtäsi tukevia etuja Järjestelmään liittyminen on vapaaehtoista. Tietoja pääsee täyttämään ja muokkaamaan omilla käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. TIINA HEINONEN Koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura puh. Liikuntatieteellinen Seura ylläpitää sivustaa ja kehittää niiden sisältöä yhdessä testaamisen ammattilaisten kanssa. 010 778 6606 Sähköposti: tiina.heinonen@lts.fi JYRKI AHO Projektisuunnittelija Liikuntatieteellinen Seura puh. Lisätietoja: • www.kuntotestaus.net • Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M
Maximilian Stejskallin "etnologis-sosiologinen" tutkimus suomenruotsalaisten kansanmiesten ulkoilmaleikeistä avasi tutkimuspolun suuntaan, jota kansantiede ja kansanperinteen tutkimus oli jo satunnaisesti sivunnut, tahtomatta kuitenkaan vielä erottaa ruumiinkulttuuria muun kulttuurin yhteydestä. Jaottelu avaa lukijalle toki todellisuutta eli LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 nimikesisältöjä noudattaessaan perin tutun historiamaiseman. Alaa vähänkin tunteva osaa ennakoida että eri urheilumuodot ja -lajit, aluehistoriat ja järjestöt ovat vieneet isoimman tilan: siinä ovat olleet urheiluhistoriallisen tutkimuksen pääkohteet. Siten perinnön uuskäyttöön ottaminen uudenaikaisina olympialaisina ei ollut vain muutaman edistyneen länsieurooppalaisen arkeologin kaivausten ja löytöjen varassa, niin kuin joskus modernin olympialiikkeen historian ympärillä korostetaan. Myöhemmin urheiluun suuntautunut sosiologia lähti kulkemaan aluksi toisia teitä. Teos kattaa alan tutkimuskirjallisuuden viisisataavuotisjakson, 1500-luvulta vuoteen 2005. Tuntuu siltä kuin kierrettäisiin lukkoon yhden päättymässä olevan tutkimuskauden ovi. Uudenlaiset lähestymistavat eivät ole vielä päässeet perinnettä muuttamaan. 1 1 Teksti: LEENA LAINE Annos urheiluhistoriaa yhden bibliografian verran Suomen urheiluhistoriallinen seura sai hiljan valmiiksi monivuotisen suurhankkeensa, laajan koosteen Suomen urheiluja liikuntahistorian alalla tehdystä tutkimuksesta. Aineiston luonteen periodisointi, vaikka sormituntumalta on jännittävää. Teokset on kirjattava tietyssä järjestyksessä jotta bibliografiasta tulee käyttökelpoinen. Lajit, järjestöt, aluehistoriat Bibliografiateos tarjoaa rajattomia sukellusmahdollisuuksia urheiluja liikuntahistorian lähimenneisyyteen. Samalla lisääntynyt kansainvälinen urheiluhistoriantutkimus järjestöineen ulottui Suomeen Jyväskylän yliopistoon. 34 B ibliografia sisältää yli 3000 erillistä teosnimekettä ja on laajuudeltaan alansa ensimmäinen Pohjoismaissa. Silti on mieltä kutkuttavaa muistuttaa mieliin, että Olaus Magnus vuonna 1555 julkaisi seikkaperäisiä selostuksia pohjoisen suomalaisen kansan fyysisistä taidoista hiihdosta jousiammuntaan, tai että seuraavalla vuosisadalla Turun yliopistossa ilmestyi akateeminen väitöskirja antiikin urheilusta. Varhaisimmat tutkimukset, 1600-1800 -lukujen tuotteet tarkastelevat ruumiinkulttuuria ilmiönä. Mutta jo sitä ennen on kilpaurheilu koskettanut ruumiinharjoituksia, mistä kertoo hieman aiemmin ilmestynyt Ivar Wilskmanin "Suomen urheilut" -teossarja. esim. Muutokseen vaikuttavat urheilun ja urheilun paikan muutos yhteiskunnassa, historian ja sen lähitieteiden kehitys ja tietenkin se, että periaatteessa jokainen sukupolvi kirjoittaa historiaa uudelleen (ks. Historian professorin Aimo Halilan tarttuminen urheiluhistoriaan oli ensimmäisiä merkkejä uudesta akateemisesta kiinnostuksesta teemaan. Pikkusormi paholaiselle oli annettu, se oli vievä koko käden 1920-luvulta 1950-luvulle urheiluhistoriaa "tehtiin" pääosin kentillä ja saleilla. Bibliografian kattaman ajanjakson määrällinen anti kallistuu kolmen viimeisen vuosikymmenen puolelle, jolloin urheiluhistoriallista tutkimusta on ilmestynyt rutkasti. Bibliografiaan kirjattua, paljolti urheiluhistorian "suureen kertomukseen" lukeutuvaa aineistoa voi tässä muodossaan lukea myös tutkimusnäkökulmien osoittimena. Heikkinen, 2003). Luultavimmin täydennysosissa joudutaan hakemaan uudet otsikot uudesta tutkimusotteesta kertoville tutkimusryhmille, aloille, joille tässä vaiheessa ei ollut vielä edes antaa selvää nimeä. Jatkossakin tämä bibliografian paljolti (urheilu)historian "suureen kertomukseen" lukeutuva aineisto tulee säilymään tässä muodossaan. Tämä teos seuraajineen 1700ja 1800-luvulla muistuttaa siitä, että antiikin ruumiinkulttuurin perintö oli kirjoitetussa historiassa ollut jatkuvasti kiinnostava tutkimuksen ja pohdinnan kohde. Innovatiivinen 1970-luku Urheiluhistoriallinen tutkimus alkoi laajeta 1970luvulla historiatieteen piirissä heränneen arjen sekä kansaliikkeiden tutkimuksen kautta. Samaa pohdintaa jatkaa Viktor Heikel "Voimistelun historiassaan" ( Gymnastikens historia) sata vuotta sitten. Urheiluhistorian alalla sukupolvittaisuus erottuu sekin, taustalla on kuitenkin tiettyjä jatkumoita; molemmat ansaitsevat oman pohdintansa
Urheiluhistorialle tuli kansallinen tilaus kirjoittaa ja elää uudelleen suuri menneisyys. Mikä olisi seuraava askel. ja vaikutti myös siihen, että innovatiivista aikaansa elänyt Liikuntatieteellinen Seura alkoi asetella kysymyksiä myös historiantutkimuksen puolelle. Suomi urheilun suurvaltana oli kadonnut maailmankartalta, vaikka urheilumaailma ei siihen LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 35. Lopputulemana oli laaja urheiluhistorian tutkimusprojekti lukuisine julkaisuineen. Suomen urheiluja liikuntahistorian tutkimusbibiliografia. Ehdotan, että mikäli olemme jättämässä edes osittaisjäähyväisiä suomalaisen urheiluhistorian suuren itseään ruokkivan kertomuksen perinteelle, voisimme tarkastella laajemmasta perspektiivistä, toisiin historian alueisiin suhteuttaen, mikä on ollut ongelmana tähänastisessa tutkimuksessa, tai mikä siinä tulisi nostaa ongelmaksi. Takana ja edessä olivat suomalaisen urheilun kriittiset vuodet. suomalaisen urheiluhistorian kirjoituksen levenemistä 1970-luvulla, mitä vaihetta itse urheilussa elettiin. Projektin heikkoudeksi saattoi jäädä, että sen tutkimus noudatti (implisiittisesti) annettua tehtävää: tutkimuksen edellytettiin sisäistäneen urheilun tärkeys kansakunnalle, eli tuolloin jo vuosikymmeniä elänyt urheilullinen itsetarkastelu: itsensä selittäminen itsellään -kehä oli lähellä. Bibliografia tullaan julkaisemaan myöhemmässä vaiheessa myös säännöllisesti päivittyvänä internet-versiona. Toimituskuntaan ovat kuuluneet dos. Myöhemmin syntynyt tutkimus ja keskustelu on aukottanut kehää, on otettu askelia poispäin kilpaurheiluja järjestökeskeisyydestä. LEENA LAINE, FL Projektitutkija Suomen urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtaja Sähköposti: leena.laine@kolumbus.fi Suomen urheiluja liikuntahistorian tutkimusbibiliografian on koonnut ja työstänyt FM Jyrki Talanen. Erkki Vasara, FL Kenth Sjöblom, FM Vesa Tikander ja FT Ossi Viita. Suomalaisuus, kansallinen konteksti on ollut keskeinen urheiluhistorian tuottamisessa ja sitä koskevassa keskustelussa. J os tarkastelemme ns. Julkaisija: Suomen Urheilumuseosäätiö Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o32 ISSN 0782-3843 ISBN 952-99075-5-9 Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006 Teksti: LEENA LAINE Kuva: KARI KUUKKA ONGELMANA KANSALLISEN HISTORIAN HARHA
Urheiluhistorialle tuli kansallinen tilaus kirjoittaa ja elää uudelleen suuri menneisyys. Hän väittää, että tämä näkökulma on tärkeä ongelma myös naistutkimuksessa, koska kansallinen historiankirjoitus ohjaa ja ainakin piiloisesti määrittää myös tapoja, joilla naisten menneisyyttä käsitellään ja käsitteellistetään. Naishistorian tutkimus on jo pystynyt itsekriittisyyteen: se on kritikoinut itseään sitoutuneisuudesta, ohjelmallisuudesta, jopa nationalismista. Kulttuurista kykyä muutokseen ei ollut, koska muiden urheilumuotojen kulta oli yhäkin himmeämpi. (Sallittakoon tämä hyppäys naisten puolelle kesken kaiken!) Naishistorian ja muun yhteiskuntatieteellisen naistutkimuksen yksi tavoite on ollut kansallisen historian sukupuolittaminen ja naisten tekeminen näkyviksi. Pyrkimys näkyvyyteen, osaksi kansakunnan historiaa on osaltaan painottanut urheiluhistorian maamme historian valtavirran myötäiseksi; sorasointuja ei ole juuri syntynyt. Olemme kirjoittaneet kansallista urheiluhistoriaa, jolla on omat suomalaiset erityispiirteensä: kansan pienuus, kilpaurheilukeskeisyys, menestyksen suuruus, sisu, sitkeys, urheilun määrätön ulkopoliittinen merkitys, voima ja maskuliinisuus jne. Vaihtoehtojen hakeminen kilpaurheilun syvälle poljennolle on jäänyt episodeiksi tai marginaaliryhmille. Purkamisprojektin alku on annettujen merkitysten paikantamista ja historiallistamista: voimme lukea uudelleen sitä mitä on kirjoitettu ja kontekstoida. Meille rakkaan selitysmallin mukaan suomalainen yhteiskunta on kaikin tavoin hyvin erityinen; se taitaa päteä myös urheiluhistoriassa. Erityispiirteenä on syntynyt kertomus "vahvasta suomalaisesta naisesta" aktiivisena poliittisena toimijana, suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajana. Kiinnostavaa on konteksti, jossa mielikuvat luodaan ja jossa niitä on uusinnettu. Talviolympialaiset pelastivat useina vuosina naiset. Urheiluhistorian tutkimuksessa se on ollut likipitäen elinehto ja apurahojen perustelu. Mitä seurauksia kansallisen kontekstin painotuksella on meidän työssämme. Onko suomalaisuus meillekin jotain hyvin erityistä, joka meidän täytyy todistaa urheilun menneisyyden osalta. "Vahvuus " käsitys, korostunut suomalaisuus ja kansallisuudelle annetut merkitykset naistutkimuksessa nousivat kriittisen keskustelun kohteeksi naistutkimuksen piirissä 1990-luvun lopulla (Markkola 2002). Kesäolympialaisten menestys oli yhä useammin yhden-kahden lupauksen varassa. 36 itse suostunut uskomaankaan. Kuinka mielekästä on pysyttäytyä puhtaan kansallisessa kontekstissa, problematisoimatta sitä, kyselee Anu Koivunen. Mielenkiintoinen on myös naishistorian puolella esiintyvä "vahvuus"-keskustelu onhan sillä vastineensa suomalaisen urheilijan "sisu" -tema tiikassa. On haastavaa miettiä missä määrin meitä urheiluhistorioitsijoita rasittaa edellä pohdittu "suomalaisuussitoumus". "Vahvuusdiskurssin" merkityksen ymmärtäminen edellyttää sen tarkastelua historiallisena, kulttuurisena ja keskusteluyhteyksiinsä paikannettuna ilmiönä (jolloin itse "vahvuus" ei ole kiinnostava ongelma sinänsä). Se mitä tänä päivänä on syytä tarkastella kriittisesti on tuo termi "kansallinen" ja siinä piilevät ideologiset sudenkuopat. Tämä tilaus on ehkä peittynyt sen alle, että hankkeet ja tutkijat puhuivat vilpittömästi kriittisestä tutkimuksesta, urheiluhistorian sijoittamisesta osaksi muuta historiaa, urheilun tarkastelusta osana muuta yhteiskuntaa jne. Siirränkin naishistorian itsekritiikin urheiluhistorian kontekstiin: kirjoitan "naisen" tilalle "urheilun" ja naishistorian LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 tilalle urheiluhistorian. Miten "kansallista urheiluhistoriaa" voidaan purkaa. Tässä kiteytän keskustelusta pääpiirteitä Markkolan (2002) esityksen mukaan. "Kansallisen" kritiikki naistutkimuksessa Samoihin aikoihin kuin urheiluhistorian tutkimus lähti syvenemään, syntyi maassamme toinen uusi historian haara, naishistoria. Kuitenkin pinnisteltiin edelleen suuren kertomuksen peruskivien: muutaman yleisurheilulajin ja perinteisten talvilajien varassa. Suomalaisuus, kansallinen konteksti on ollut merkityksellinen ja keskeinen myös urheiluhistorian tuottamisessa ja sitä koskevassa keskustelussa. Koivunen väittää että suuressa osassa suomalaista historiatutkimusta kansallisuus on kyseenalaistamaton sitoumus; se ymmärretään eroksi, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi imperialismiin ja kolonialismiin kytkeytyvän negatiivisen kansallisuuden kanssa. Hän palaa aiheeseen. Kautta vuosikymmenten on ilmestynyt valtava määrä seuraja liittohistorioita, jotka useimmat omalta osaltaan ovat pyrkineet osaksi ja samalla tukeneet valtavirtaa. Muutamaa vuotta myöhemmin historioitsija Pirjo Markko!a nosti uudelleen esiin naistutkimuksen "vahvuuskeskustelun" juuri suomalaisuuden ja kansallisen historiankirjoituksen näkökulmasta, tavalla joka on hyödyllinen myös urheiluhistorian pohdinnassa. Väite nationalismista problematisoi uudella tavalla myytin vahvasta suomalaisesta naisesta, herätti kysymyksiä naistutkimuksen suomalaisuussitoumuksista ja tarkastelutavasta, jossa suomalaisuuspooli sijoittuu hierarkkisesti korkeammalle kuin sen vastapooli (Tuija Parvikko Markkolan mukaan 2002). Voimme pohtia, missä määrin kansallinen ajattelu ja siitä seuranneet logiikat ovat ohjanneet tutkimustehtäväämme, kysymyksenasettelujamme, aineistojamme jopa tulkintojamme. Entä ovatko muut onnistuneet tässä suhteessa paremmin. Kyse on siitä, kuinka historiaan kirjoitettua käsitystä "suomalaisesta naiseudesta" voidaan purkaa. Sisään kirjoitettuna hankkeissa ja niiden rahoituksessa ja tuessa oli kuitenkin tuo "suuri tilaus", urheilun kirjoittaminen osaksi kansakunnan historiaa, kansallista historiaa. Urheiluhistoriallisessa tutkimuksessa olemme pyrkineet kirjoittamaan ensisijaisesti urheilukulttuuria (toissijaisesti liikuntakulttuuria) näkyväksi, ja osaksi kansallista historiaa. Anu Koivunen on nostanut keskustelussa suomalaisuussitoumuksen yleisemmälle tasolle: se ei ole ainoastaan naistutkimuksen ominaispiirre. Siihen sillä oli tietysti oikeutensa
Maailma hengittää samaan tahtiin, ja ne jotka ovat avoimia vuoropuhelulle (joka on myös toisen kuuntelua) selviävät parhaiten. Kokoukseen osallistuu kaksi edustajaa kaikista EU-maista. Sironen. sen. 75-90. kokouksessa Lyonissa. Toiseksi voisimme pyrkiä siihen, että yhtään tutkimusta ei enää kirjoitettaisi tulkinnoissa pelkästään suomalaisiin käytäntöihin tai näkökulmaan nojaten. Komulainen & K. Se ei ole enää 2000-luvulla mahdollista ainakaan urheiluhistoriassa, jossa ydin on vähintään kansainvälinen ja vanha, hukassa oleva perusydin leikki on globaali. Vahva nainen ja kansallinen historia, teoksessa T Gordon, K. Liikuntahistoriallisen tutkimuksen ja opetuksen kaudet Suomessa, teoksessa Kynäniekkoja, kivinyrkkejä, mäkimatteja. XVI Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 25.26.9.2006 Hinta 280 € 16.6. AEHESIS -hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen rakenne ja sisältö liikunta-alan tutkinnoille. 2006, 28.11.2006 ja 21.1.2007 Keskeiset teemat: • Terveysliikunta näytöstä suosituksiin ja suosituksista käytännön toiminnaksi • Terveysliikunta osana hyvinvoinnin edistämistä • Terveysliikuntaa asiakkaan tarpeen mukaan • Opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittäminen -terveysliikunta osaksi ammattitaitoa Koulutus on tarkoitettu ammatillisen toisen asteen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilaitosjohdolle ja opettajille. Käynnissä on yleiseurooppalaisen rungon rakentaminen mm. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Kölnin liikuntakorkeakoulun rehtori, liikuntasosiologian professori WalterTokarski. EU:n laajentumisen myötä järjestö uudistaa toimintastrategiaansa. Sillä kaikkien maiden kansalaiset ovat itkeneet lippuineen ja hymneineen, juosseet, uineet tai soutaneet tai mutapainineet maatansa maailmankartalle; kaikkien maiden sotavoitot ovat urheilukunnon tulosta; kaikkien maiden nuorisoa on pelastettu hunningolta urheiluliikkeen avulla; rotuoppi on läpäissyt aikanaan kaikki urheilumahdit. 2002. Roiko-Jokela & E. Kolmanneksi v01s1mme ylimalkaansa pyrkiä siihen, että tutkimus leikkaisi terävästi auki kansallisuuden erityislaadun myytin, osoittaisi että suurinpiirtein kaikki mallit ja ideat ja aatteet on lainattu ulkomailta ja samalla osoittaisi miten taitavasti mallit ja samanaikaiset prosessit on upotettu kansalliseen kontekstiin niin että urheilu on näyttäytynyt kansalaisille suomalaisista suomalaisimpana ilmiönä. Perustutkimuksen, mikäli sellaista enää maassamme tehdään, tulisi olla temaattisesti eri alueita läpäisevää, ongelmakeskeistä, ei enää niinkään "puuttuvien alueiden/jaksojen kartoittamista". Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2003. H. LAURI LAAKSO JA LEENA KAIVOLA ENSSEE:N HALLITUKSEEN Liikuntapedagogiikan professori Lauri Laakso Jyväskylän yliopistosta ja apulaisrehtori Leena Kaivata Suomen Urheiluopistosta valittiin Suomen edustajiksi ENSSEE:n hallitukseen 11.3. 14-36. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja opetuksen osalta osallistujille maksuton. Atena: Jyväskylä s. (03) 282 9600 tai 282 9111* LIIKUNTA & TIEDE 43 , 2/20Xi 37. Vastapaino: Tampere, s. 2003. AMMATILLINEN OPETTAJA TERVEYSLIIKUNTAAN INNOSTAJANA opetustoimen henkllöstökoulutus (4 op) 3.-4.10. Järjestäjät: UKK-instituutti ja Terveyden edistämisen keskus. LIIKKUUKO LAPSI LUONNOSTAAN. Markkola, P. ENSSEE (European Network of Sport Science, Education and Employment) on vuonna 1991 perustettu Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välinen liikuntaalan koulutusorganisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on koordinoida, kehittää ja yhtenäistää mm. Lisävalona voivat olla reuna-alueiden, marginaalien historiat: vaikkapa monimuotoinen urheilun paikallishistoria joka joko haastaa tulkinnan "kansallisesta urheiluhistoriasta" , tai tukee sitä, luenta tavasta riippuen; samoin tekee omalta osaltaan työväenurheilun historia, tai naisten liikuntaja urheiluhistoria. ENSSEE:n johdolla toteutetussa Vocasport -hankkeessa kartoitettiin liikunta-alan koulutustilannetta ja -tarpeita eri jäsenmaissa. LEENA LAINE, FL Projektitutkija Suomen urheiluhistoriallisen seuran puheenjohtaja Sähköposti: leena.laine@kolumbus.fi KIRJALLISUUS Heikkinen, A. Toim. Lempiäinen (toim.) Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. liikunta-alan koulutusta eri jäsenmaissa. liikunnanopettajan, terveysliikunnan ohjaajan, urheiluvalmentajan ja urheilujohtamisen koulutusohjelmille. Marginaalien tutkiminen kertoo siitä, mikä ihmisja urheilukäsitys vie valtavirrasta marginaaliin; mikä ei kelpaa "suuren kertomuksen" rakennuspuiksi. mennessä, sen jälkeen 300 € Katso ohjelmat kotisivuiltamme! Ilmoittautumiset: www.ukkinstituutti.fi >koulutus> ilmoittautuminen s-posti ukkoulutus@uta.fi puh. Strategiaa käsitellään lokakuun lopussa Suomessa kokoontuvassa koordinaatioryhmässä
Avustajiksi saadaan usein myös opiskelijoita. " (Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton erityisuinnin johtoryhmä 12/2004) 38 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 K oulunkäyntiavustajille ja opettajille uinnissa avustaminen on normaalia työtä. Uimakouluissa avustajina toimivat pääasiassa lasten vanhemmat sekä vapaaehtoiset uintiavustajat. Koulutus kestää 16 20 tuntia ja se on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille uimataitoisille ja 16. Teksti ja kuvat: MAARIT NEVALAINEN Avustaja mahdollistaa soveltavan uinnin harrastamisen "Vesitaito on sitä, että uimari kykenee liikkumaan luontevasti ja pelkäämättä sekä veden pinnalla että veden alla joko apuvälinein tai ilman. Uintitilanne sujuu tällöin turvallisesti vieraammankin avustajan kanssa. Lisäksi kahdella paikkakunnalla opettajat ja koulunkäyntiavustajat olivat saaneet koulutusta uinnin perusteissa ja lisäoppia työnsä kautta. Koulutetuista uintiavustajista on pulaa, vaikka SUH on kouluttanut uintiavustajia erityistukea tarvitsevien uimareiden tarpeisiin jo 15 vuoden ajan. Koulutettuja uintiavustajia oli erityisliikunnanohjaajille suunnatun kyselyn mukaan vain viidellä paikkakunnalla
Osa heistä harjoittelee uintikilpailuja varten, valtaosa on kuitenkin harrasteuimareita, jotka ovat ryhmässä harjoittelemassa uintitekniikkaa, nauttimassa vesiharjoitteiden haasteista sekä ryhmässä toimimisesta. Vuoden 2006 alusta maassamme oli uimaseuroja noin 130. Uintiavustajaa voi jatkossa tarvita myös yhä laajempi joukko ikääntyneitä uimareita. MAARIT NEVALAINEN Projektikoordinaattori Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto Sähköposti: maarit.nevalainen@suh.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 39. Vaikeavammaisille vesi voi olla lähes ainoa mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen. Niitä voivat olla esimerkiksi pienryhmissä harjoittelu, uintiavustajan tai apuohjaajan käyttö, ohjeiden selkeyttäminen ja kuvien käyttö. Noin 30 uimaseuralla on tavalla tai toisella erityisuintia toiminnassaan. SUH:n tulevaisuuden haasteina on saada uintiavustajien koulutusta enenevässä määrin eri oppilaitosten opetusohjelmiin kuukuvaksi esimerkiksi koulunkäyntiavustajille fysioterapeuteille, lähihoitajille ja liikunnanneuvojille. Uimataito on kansalaistaito Useimmat erityistukea tarvitsevat henkilöt oppivat uimaan ja saavuttavat pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaisen uimataidon kriteerin. Osa uimareista pärjää taitojen lisääntyessä seuran normaaleissa uimaryhmissä ilman erityisjärjestelyjä, jolloin ei enää ole kyse erityisuinnista. On hyvä muistaa että, vedessä liikkumisen kuntoja terveysvaikutukset tehostuvat taitojen lisääntyessä. Ryhmäuinnin lisäksi eri seuroissa harjoittelee integroituneena yksittäisiä vammaisuimareita sekä muita erityistukea tarvitsevia uimareita. " Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 m, josta 50 m selällään." Vesitaidon ja uintiharrastuksen pitäisi olla jokaisen ulottuvilla. vuotta täyttäneille. Erityistukea tarvitsevien uimareiden harrasteryhmä vaatii useimmiten erityisjärjestelyjä seuralta. Säännöllistä ryhmätoimintaa erityistukea tarvitseville uimareille on vain 14 seuralla. Erityistukea tarvitseva uimari tarvitsee erilaisia opetusjärjestelyjä. Vaikeavammaiselle uimarille henkilökohtaisen uintiavustajan läsnäolo on välttämätöntä uinnin alkeita opeteltaessa ja usein uimari tarvitsee avustajaa myös jatkossa. Omien voimien ehtyessä turvalliseen liikkumiseen pukuja peseytymistiloissa sekä altaaseen siirryttäessä tarvitaan apua. Lämpimiä ja esteettömiä allastiloja, osaavia ohjaajia ja uintiavustajia ei kuitenkaan ole kaikkien ulottuvilla. Harrasteuinti nousussa Harrasteuintiprojektin kokoaman tiedon mukaan vuoden 2005 aikana uimaseuroihin muodostui puolenkymmentä uutta harrasteuintiryhmää. Oppimista auttaa myös pitkäjänteinen systemaattinen uinninohjaus, jossa harjoituskertoja on normaalia enemmän. Erityistukea tarvitsevia uimareita on lähes 400
Avustettava voi olla kehitys-, liikunta-, tai aistivammainen, pitkäaikaissairas tai iäkäs henkilö. Uimari maksaa normaalin uintimaksun. Uintiavustaja voi toimia mm. Turussa saattajakortilla liikkumaan Turussa on helpotettu vammaisten ja pitkäaikaissairaitten ihmisten liikuntapalvelujen saatavuutta. Kyselyyn vastanneista kunnista 25:ssä on käytössä erityisuimakortti, vuosikortti, kausikortti tai alennuslippuja erityisryhmille. Avustajaa tarvitseva liikkuja saa korttia näyttämällä ottaa mukaan maksutta yhden avustajan. Uimakoulussa uintiavustaja toimii uimaopettajan ohjeiden mukaan, avustaen lasta tarpeen mukaan harjoituksissa ja uimataidon etenemisessä. Osa kunnista (15 eli 27 %) järjestää erityisuintia vain erityisoppilaille kouluuintien yhteydessä. Avustajaa tarvitseva henkilö anoo kolmivuotisen, kuvallisen saattajakortin Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta. Kartoituksen kohteina olivat kuntien erityisliikunnanohjaajat, uimaseurat, erityisuintia järjestävät järjestöt sekä osa erityiskouluista. Kyselyyn vastanneista kuntien erityisliikunnanohjaajista 44 (66%) ilmoitti, ettei uintiavustajalta peritä maksua. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) on vuodesta 1995 lähtien suositellut, että erityistukea tarvitsevien henkilöiden avustajilta ei peritä uintimaksua. Kysely suunnattiin 90 kunnan erityisliikunnanohjaajalle ja lomakkeita palautui 67 (74 %). Teksti: MAARIT NEVALAINEN Kohti tasa-arvoisempaa vesiliikuntaa: UINTIAVUSTAJA MAKSUTTA MUKAAN Uimari, joka tarvitsee avustajaa altaassa voi joutua maksamaan harrastamisestaan kaksinkertaisen hinnan. Uintiavustajaa voi tarvita myös kommunikaatioja oppimisvaikeuksia omaava tai tarkkaavaisuudenhäiriöstä kärsivä lapsi. Joissakin tapauksissa maksuttomuus oli vakiintunut käytäntö, joissakin tapauksissa se koski vain koulujen uimakouluja ja kunnan järjestämiä uintiryhmiä. Suurimmalla osalla kunnista ( 40 eli 73 %) erityisuinti sisältää muutakin kuin kouluuintia, kuten erityislasten uintikerhoja ja uimakouluja, perheuintia, omia uintivuoroja erityisryhmille ja uinninohjausta esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Korttia tai alennuslippua haettaessa edellytyksenä on haitta-aste tai määritetty invalidiprosentti, diagnoosi ja joissain kunnissa vammaisyhdistyksen jäsenyys. Saattajakortin käyttö koskee kaikkia Turun kaupungin liikuntapaikkoja.. Puhelinhaastattelussa eräs erityisliikunnanohjaaja selvitti asiaa seuraavasti: "Avustajalta ei mene maksua kunnan järjestämän toiminnan yhteydessä, mutta jos avustaminen on muussa yhteydessä tai omana aikana, avustaja maksaa normaalin uintimaksun." Henkilö joka tarvitsee henkilökohtaista avustajaa peseytymisja allastiloissa, voi näin joutua maksamaan harrastamisestaan kaksi uintimaksua. Useissa kunnissa avustajan maksuttomuus määritellään tapauskohtaisesti, selkeitä käytäntöjä ei ole. Kartoituksen ulkopuolelle jäi erityisryhmien vesijumppa ja vesijuoksu. Kyselyyn vastanneista kunnista 55:ssä (82 %) on erityisuintia tai sen ohjaustoimintaa. Erityisuimakortti, joka mahdollistaa avustajan maksuttoman mukanaolon selkeästi vapaa-ajan uinnissa oli käytössä vain muutamilla paikkakunnilla, muun muassa Helsingissä, Porissa ja Vantaalla. Kirjavuutta käytännöissä Kunnat tukevat erityisuintia esimerkiksi maksuttomin uintivuoroin, kuljetusjärjestelyin, tilaussaunan LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 UINTIAVUSTAJA: Uintiavustaja avustaa erityistukea tarvitsevaa uimaria ja huolehtii hänen turvallisuudestaan puku-, ja peseytymistiloissa sekä altaassa. Saattajakortti on hyödyllinen etenkin sellaisille henkilöille, joille vamma ja erityistuen tarve avustamisessa ei näy ulospäin. Yhtenäiset käytännöt ja erityisuimakorttien myöntämisperusteet helpottaisivat harrastamista varsinkin silloin, kun erityisuintiin soveltuva halli sijaitsee muualla kuin kotikunnassa. ohjatussa uintiryhmässä, uimakoulussa, vesijumpassa. 40 S uomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) koordinoima Harrasteuintiprojekti (2004-2006) kartoitti erityisuinnin tilannetta keväällä 2005. käyttömahdollisuudella, sekä avustajan maksuttomuudella. Käytäntö korttien ja alennuslippujen myöntämisessä oli kirjavaa. Kartoituksen tarkoituksena oli lisätä tietoa erityisuinnin ohjauksesta, avustajatilanteesta, kuntien tukitoimista, koulutusja kehitystarpeista sekä toimivista käytännöistä
Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. TUTKIMUSUUTISIA TUTKIMUSUUTISILLE UUSI FOORUMI S uomalainen liikuntatieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja laaja-alaista. Lähetä lyhyt tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista. Mechanical compression elicits vasodilation in skeletal muscle feed arteries. Professori Philip Cliffordin johtama tutkimusryhmä selvitti, voisiko lihassupistuksen aiheuttama verisuonten kasaan painuminen johtaa jonkun tuntemattoman verisuonia laajentavan tekijän vapautumiseen suoraan verisuonten seinämistä, aiheuttaen lihasten verisuonten nopean laajenemisen ja verenvirtauksen nopean lisääntymisen. Journal of Physiology, painossa. Lehti tarjoaa kaikille liikuntatieteen eri alojen tutkijoille mahdollisuuden uutisoida kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistuja tutkimusraporttejaan liikunnan alueen keskeiselle kotimaiselle lukijakunnalle. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Jokaisessa numerossa julkaistaan lyhennelmä liikuntafysiologian, biomekaniikan ja liikuntalääketieteen aloilta. KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi LIHASTEN VERENVIRTAUKSEN SÄÄTELYN SALAT AUKEAVAT PALA KERRALLAAN Lihasten verenvirtaus ja sitä säätelevät mekanismit ovat olleet yksi liikuntafysiologian tutkituimmista kohteista. Laadi tutkimusuutinen selkeäksi ja tiiviiksi, laajuudeltaan maksimissaan 2000 merkkiä (välimerkit mukaan lukien) käsittäväksi. Tällä palstalla esitellään tuoreita liikunnan biotieteiden saralla tehtyjä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia. soleus) menevän valtimon ja asettivat sen erikoisvalmisteiseen laitteeseen, jolla lihassupistuksen aikaansaamaa verisuonten kasaan painumista voitiin simuloida. Lisätutkimukset uusilla rotilla, joista osalla verisuonen pintakerros eli endoteeli oli poistettu, osoittivat reaktion olevan puolet vaimeampi ilman endoteelia, mutta toisaalta selvä reaktio kuitenkin havaittiin. Tiedetään, että jo yksittäinen lihasupistus antaa lihasten verisuonille signaalin laajentua, mutta on ollut epäselvää millä tavalla tämä signaali välittyy. Tutkijat päättelivät tämän tarkoittavan, että sekä endoteelista riippuvat (esim. Koska verisuonet laajenevat hyvin nopeasti, on arveltu, ettei tämä signaali tulisi lihassoluista. Tässä numerossa käynnistyy Turun yliopistossa toimivan erikoistutkija Kari Kalliokosken kokoama liikunnan biotieteiden kansainvälisten tutkimusuutisen palsta. Koska suoni oli tässä tutkimuksessa irrotettu lihaksesta, voitiin päätellä, että laajenemisen aiheuttanut signaali syntyi itse verisuonessa. Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisutiedot ja omat yhteystietosi. Tulevassa numerossa tutkimusuutisointi laajenee. Tavoitteena on, että korkeatasoinen suomalainen liikuntatutkimustieto on tuoreeltaan ja nykyistä Lisätietoja: LEENA NIEMINEN Toimituspäällikkö Sähköposti: leena.nieminen@lts.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta L 1ikunta & Tiede on liikuntatieteen ykkoslehu Suomessa. Pelkästään kansainvälisten tiedejulkaisujen sivuilta Suomessa tehty tutkimus ei kuitenkaan välity riittävän tehokkaasti liikunnan ammattilaisille ja päätöksentekijöille kotimaassa. Siksi otankin mielelläni vastaan kommentteja ja kehitysehdotuksia. Toimita tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista sähköpostilla osoitteeseen leena.nieminen@ lts.fi. http://jp.physoc.org/cgi/content/ abstract/jphysiol .2005. tehokkaammin mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan ulottuvilla. Tutkittavaksi jää, mitkä nämä tekijät tarkalleen ovat. Tutkimukset ovat allekirjoittaneen valitsemia ja joku toinen olisi ehkä päätynyt toisenlaiseen painotukseen. Lehdella on vankka kannatus erityisesti liikunnan sosiaalija kasvatustieteiden tutkijoiden keskuudessa, mutta monelle liikunnan biotieteiden tutkijalle lehti on jäänyt vieraaksi. Tutkimustulosten ensisijainen julkaiseminen arvostetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on yhä yleisempää. VIITE: Clifford PS, Kluess HA, Hamann JJ, Buckwalter JB, Jasperse JL. Tulokset osoittivat, että verisuonten keinotekoinen puristaminen lihassupistusta vastaavasti aiheutti verisuonten nopean laajenemisen, joka vastasi normaalissa kuormitustilanteessa samassa suonessa havaittavaa reaktiota. 099507v1 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2ffJ6 41. typpioksidi ja prostaglandiinit) että riippumattomat tekijät (verisuonen sileän lihaksen relaksoituminen) aiheuttavat tämän reaktion. Tätä testatakseen tutkijat irrottivat rotan leveän kantalihaksen (m
Kokouksen tukijoina toimivat YK: n kasvatusjärjestö Unesco, Kansainvälinen Olympiakomitea, kansainvälinen liikuntajärjestöjen yhteistyöjärjestö GAISF sekä ICSSPE. gastrocnemius) oikea-aikainen, oikella voimalla ja oikeaan suuntaan suuntautuva voimantuotto. Circulation 113:499506, 2006. S veitsin Magglingenissa järjestettiin 2. http ://ei rc .a haj ou rna Is. rectus femoris) ja kaksoiskantalihaksen (m. Kun normaalipainoisia (kehon painoindeksi, BMI 18.5-24.9 kglm2) ja aktiivisesti (yli 3.5 kertaa viikossa) liikkuvia naisia verrattiin selvästi ylipainoisiin (BMI yli 30 kg/ m2) ja lähes liikkumattomiin (alle 1 kertaa viikossa) naisiin, riski sairastua sepelvaltimotautiin oli yli kolme kertaa suurempi lihavilla ja liikkumattomilla. Kokoukseen osallistui ministereitä, liikuntatutkijoita, liikunnanopettajia ja muita liikunta-alan ammattilaisia yhteensä 140 henkilöä 40 eri maasta. Tämän vuoksi isometrisen maksimivoiman mittausta ei voidakaan tutkijoiden mukaan käyttää lihasten maksimaalisen aktivoitumisen määrittämiseen. Heiltä mitattiin elektromyografialla (EMG) alaraajan lihasten aktivoitumista eri juoksunopeuksilla ja isometrisen maksimivoiman mittauksessa. Kokouksen yhteydessä julkaistiin 35:n maan vertailututkimus, jonka laatijoina olivat eri maiden liikunnanopetuksen asiantuntijat (Puhse & Gerber 2005). -3. co . biceps femoris), suoran reisilihaksen (m. LIIKKUMATTOMUUS JA LIHAVUUS YKSIN VAI YHDESSÄ SEPELVALTIMOTAUDIN TAUSTALLA. Jyväskylän yliopistossa tehtyyn tutkimukseen rekrytoitiin 17 kansallista huipputason keskimatkojen juoksijaa. tandf. Lihasten aktivoitumisen muutoksista juoksunopeuden kasvaessa on kuitenkin ollut vähän tietoa. Ensimmäinen liikuntakasvatuksen asemaa pohtinut huippukokous järjestettiin Berliinissä vuonna. Tulokset osoittivat myös, että korkeimmilla 42 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 juoksunopeuksilla useimpien lihasten aktivoituminen oli jopa suurempaa kuin isometrisen maksimivoiman mittauksessa. Riski oli selvästi pienempi sekä fyysisesti aktiivisilla lihavilla että fyysisesti inaktiivisilla normaalipainoisilla. Kokous oli osa YK:n liikunnan ja urheilun teemavuoden tapahtumia ja sen järjestäjänä toimi ICSSPE (International Council of Sport and Physical Education) sekä Sveitsin urheilujärjestöjen keskusliitto (Swiss Federal Office of Sport). Changes in muscle activity with increasing running speed. u k/ openurl.asp ?genre=article&id=doi: 10.1080 /02640410400021575 TAPAHTUNUTTA Teksti:TERHI HUOVINEN ja PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON 2nd World Summit on Physical Education: LAPSILLA JA NUORILLA ON OIKEUS LAADUKKAASEEN LIIKUNTAKASVATUKSEEN Liikuntaa tulisi olla vähintään 180 minuuttia viikossa jokaisella kouluasteella, jotta laadukkaan liikunnanopetuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Siksi tutkijat toteavatkin lihavuuden ja liikkumattomuuden olevan itsenäisiä riskitekijöitä, jotka voivat osittain poistaa toistensa epäedullisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin riskiin. Aikaisemmat tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole johdonmukaisesti osoittaneet kumpaakaan näistä toista tärkeämmäksi riskitekijäksi. Kaikkein tärkeintä tehokkaalle juoksusuoritukselle kovilla nopeuksilla näytti olevan kahden nivelen yli menevien lihasten kaksipäisen reisilihaksen (m. Kaikkien mitattujen lihasten aktivoituminen lisääntyi juoksunopeuden kasvaessa, erityisesti lihasten esijännitysvaiheessa ilmalennon lopussa ja heti kontaktin jälkeisessä jarrutusvaiheessa. Journal of Sport Sciences 23:11011109, 2005. joulukuuta 2005 toinen kansainvälinen liikuntakasvatuksen huippukokous (2nd World Summit on Physical Education). Selvästi kaikkein pienin riski oli kuitenkin normaalipainoisilla ja fyysisesti aktiivisilla, joten molempia kannattaa suosia pyrittäessä ehkäisemään sepelvaltimotautia. Suomessa suosituksesta ollaan selvästi jäljessä. Harvardin yliopiston tutkimusryhmä apulaisprofessori Frank Hun johdolla seurasi 88393 naisen elämää 20 vuoden ajan vuosina 1980-2000 ja pyrki selvittämään tätä kysymystä. VIITE Kyröläinen H, Avela J, Komi PV. Obesity as Compared With Physical Activity in Predicting Risk of Coronary Heart Disease in Women. VIITE: Li TV, Rana JS, Manson JE, Willett WC, Stampfer MJ, Colditz GA, Rexrode KM, Hu FB. Meillä kaikille yhteisen koululiikunnan määrä on maksimissaan 90 minuuttia viikossa. http:/ /www.jou rna Ison Ii ne. org/cg i/conte nt/ abstract/113/4/499 LIHASTEN OIKEA-AIKAINEN AKTIVOIMINEN ON TÄRKEÄÄ JUOKSUNOPEUDEN KASVAESSA Taloudellinen ja tehokas juoksusuoritus on kymmenien lihasten oikeaaikaisen ja oikealla teholla tapahtuvan aktivoitumisen seurausta. Liikkumattomuus ja lihavuus ovat molemmat sepelvaltimotaudin merkittäviä riskitekijöitä
Erityisenä huolenaiheena ovat perusopetuksen alaluokkien opettajien vähäiset liikuntaopinnot sekä liikunnanopetuksen riittämättömät resurssit. Liikunnan terveysvaikutuksista on jo olemassa runsaasti vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Voidaanko koululiikunnalla edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kokouksen pohjalta laadittiin suositukset liikuntakasvatuksen edistämiseksi maailmassa. Kansainvälisesti on tutkimustietoon pohjautuen suositeltu, että liikuntaa tulisi olla vähintään 180 minuuttia viikossa jokaisella kouluasteella, jotta laadukkaan liikunnanopetuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa. III. Laadukkaan liikunnanopetuksen järjestäminen edellyttää pätevien liikunnanopettajien saamista kaikille lapsille ja nuorille. Myös pedagogista tutkimusta laadukkaasta koululiikunnasta tulisi lisätä. • Liikunnanopetuksen vaikuttavuuden ja laadukkaan liikunnanopetuksen tutkimukseen on panostettava. I. II. Lisäksi koulutuksessa tulisi saada valmiudet arvioida opetusta ja opetusmenetelmiä tavoitteiden suunnassa. Oxford, UK: Mayer & Mayer Sport. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@sport.jyu.fi TERHI HUOVINEN, Litl Erityisliikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: terhi.huovinen@sport.jyu.fi LÄHTEET Piihse, U. 1999. • Liikunnanopetukseen tulee olla tarkoituksenmukaiset, turvalliset liikuntatilat ja riittävästi resursseja. & Gerber, M 2005. Vuonna 1999 laadituissa suosituksissa korostettiin liikuntakasvatuksen erityistä merkitystä kulttuurille, terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeänä osana lasten ja nuorten koulutusta sekä rauhan edistämistä maailmanlaajuisesti. Magglingenin kokouksen suosituksissa todettiin , että koulujen opetusohjelmissa on oltava riittävä määrä liikuntatunteja, jotta laadukas liikuntakasvatus voi toteutua. • Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus liikunnanopetukseen. Meillä kaikille yhteisen liikunnan määrä on maksimissaan 90 minuuttia viikossa. Kehotetaan eri maiden hallituksia ja liikuntakasvatuksen ammattilaisia työskentelemään yhdessä, jotta liikuntakasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kaikkien liikuntaa opettavien opettajien perusja täydennyskoulutukseen on saatava resursseja. Suositusasiakirja löytyy englanninkielisenä internetistä osoitteesta www.icsspe.org/portal. Magglingenin huippukokouksen tavoitteena oli arvioida, miten Berliinissä laaditut suositukset ovat maailmalla toteutuneet ja päivittää suositukset huomioiden muun muassa YK: n asettamat tavoitteet uudelle vuosituhannelle (Millennium Development Goals). Kaikille pakollisten liikuntatuntien määrästä kokouksessa vallitsi suuri yksimielisyys. sen selvittämiseen, mitä merkitystä koululiikunnalla on tulevan liikuntaharrastuksen tai liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Uudistetaan toimenpiteet, joita esitettiin vuonna 1999: erityisesti jokaisen maan hallitukset tulisi saada tunnustamaan liikuntakasvatuksen arvo ja erityinen merkitys psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. • Liikuntaa opettavien opettajien laadukkaasta perusja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Erityisesti perusopetuksen alaluokilla työskentelevien opettajien liikuntakasvatukselliseen osaamiseen on panostettava. Nämä tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia ja ne asetetaan edelleen päämääräksi vuoteen 2015 asti. • Liikunta-, kasvatusja terveysalan yhteistyötä on vahvistettava. Tutkimusta tulisi suunnata erityisesti koululiikunnan vaikuttavuuteen, esim. Hallitukset tulisi saada antamaan riittävästi resursseja, joilla voidaan taata jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus koululiikuntaan. Magglingenin suositusten mukaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jokainen opettaja saa riittävät valmiudet kaikkien lasten ja nuorten opetukseen, myös niiden, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimiseensa. • Laadukas liikuntakasvatus edellyttää päteviä liikunnanopettajia ja liikuntatuntien riittävää määrää lukujärjestyksessä. Suomessa näistä suosituksista ollaan selvästi jäljessä. • Liikunnanopettajien koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota oppimisprosessiin, pedagogisen osaamisen kehittymiseen ja siihen, että valmistuvilla opettajilla olisi valmiudet inklusiiviseen opetukseen eli kaikkien lasten liikunnanopetukseen, riippumatta oppilaitten kyvyistään tai taustasta. Magglingenissa todettiin, että koululiikunnan tutkimusta olisi tulevaisuudessa lisättävä. International comparison of physical education: Concepts, problems, prospects. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 43. Liikuntakasvatus on saatava kiinteäksi osaksi kansallista koulutusja terveyspolitiikkaa lisäämällä tutkimukseen pohjautuvaa tietoa liikunnanopetuksen vaikuttavuudesta sekä jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä. Kokous käynnisti laajan kansainvälisen keskustelun liikuntakasvatuksen tilanteesta selvittäen paitsi koululiikunnan tilannetta eri maanosissa, myös liikunnan sisältöjä, tavoitteita ja roolia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Liiku ntasuositu kset Kokouksen päätösistunnossa osallistujat hyväksyivät yhteisesti seuraavat suositukset
Miesten yleisin eläkemuoto oli työttömyyseläke. Afonson ym. Seuraavassa esitellään projektin alustavia tuloksia kuntoutuskurssilta sekä puolen vuoden seurannan jälkeen. Fyysisen toimintakyvyn kahta osa-aluetta arvioitiin tuolilta istumasta ylösnousutestillä 30 sekunnin aikana (Rikli ja Jones 1999; alaraajojen lihasvoima) ja aerobista kestävyyttä kuuden minuutin kävelytestillä. Niiden sisältönä olivat liikuntaryhmät, oppimiskyvyn ja muistitoimintojen aktivointi, keskusteluryhmät eläkeläisten sosiaalija terveyspalveluista, psyykkisestä hyvinvoinnista, terveydestä, ravinnosta ja ajankäytöstä. Kustakin yhteistyökunnasta valittiin kullekin kurssille 10 henkilöä. Toimintakykyä ja liikunnan harrastusta koskevat tiedot kerättiin kurssille hakeutumisvaiheessa hakemuslomakkeella, sen jälkeen viiden vuorokauden pituisen kurssin aikana alkukyselyllä sekä lopuksi puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä seurantajaksolla. Teksti: JUHA KARVONEN, KATRI KOROLAINEN KUUSVIISPLUS-PROJEKTI VALMENTAA ELÄKÖITYNYTTÄ TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMISEEN 44 S uomalaiset iäkkäät ihmiset ovat fyysisesti melko aktiivisia, vaikka määrät vaihtelevat eri tutkimuksissa erilaisista fyysisen aktiivisuuden mittareista johtuen. Ohjatut liikuntaryhmät sisälsivät kuntosaliharjoittelua ja sen periaatteisiin tutustumisen, vesivoimistelun, sauvakävelyharjoittelun ja kävelytekniikkaan perehtymisen sykemittareiden kanssa, rentoutumisja venyttelyharjoituksen sekä kotivoimisteluliikkeiden opettelun. Kuusviiplus -palveluohjausprojektissa on seurattu enintään kolme vuotta aiemmin eläkkeelle jääneiden toimintakyvyn ja liikunnanharrastuksen muutoksia viidessä kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuskeskukset olivat Kunnonpaikka, Kuntoutus Peurunka, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskus ja Siuntion Hyvinvointikeskus. Lisäksi arvioitiin fyysistä toimintakykyä ja kurssilaiset laativat henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman tutorin ohjaamana. Yhteistyökuntia oli mukana yhteensä 28. Keski-ikä oli 65 vuotta (vaihteluväli 6170 vuotta). Lisäksi laskettiin kehon painoindeksi (BMI, paino kiloina jaettuna metreinä mitatun pituuden neliöllä). (2001) tutkimuksessa neljäntoista maan vertailussa noin puolet yli 65-vuotiaista oli harrastanut liikuntaa vähintään 3,5 tuntia viikossa. Osallistujilta kysyttiin sellaisen liikunnan harrastamista ja useutta, jota he harrastivat vähintään 30 minuuttia kerrallaan niin, että hengästyivät ja hikoilivat lievästi. Liikapaino yleistymässä myös eläkeikäisillä Tutkittavista (n=115) naisia oli 58 prosenttia ja miehiä 42 prosenttia. Naisista yli puolet oli vanhuuseläkkeellä. Sen tavoitteena on vahvistaa eläkkeelle siirtyneiden suunnitelmallista toimintaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi, tukea toimintakyvyn säilyttämistä muuttuvissa elämänolosuhteissa ja kehittää gerontologisen varhaisehkäisyn yhteistyömallia hyödyntäen kuntien, kuntoutuskeskusten sekä paikkakuntien erilaisten järjestöjen yhteistyöverkostoja. Viiden vuorokauden pituiset kurssijaksot on toteutettu moniammatillisen työryhmän ohjauksessa. Palveluohjausprojekti jatkuu seurantojen osalta kesäkuuhun 2006 asti. Eläkkeelle siirtyminen on suuri muutos Miina Sillanpään Säätiön koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama KUUSVIISPLUSpalveluohjausprojekti aloitettiin vuonna 2003. Kurssin aikana suoritetussa kuuden minuutin kävelytestissä kävelymatka oli miehillä keskimäärin 676 metriä ja naisilla 617 metriä. Liikuntatottumukset ja toimintakyky kartoituksen kohteena Projektiin asiakkaat olivat kuntoutuskeskusten kanssa yhteistyösopimuksen tehneiden kuntien asukkaita. Tässä artikkelissa esillä olevan ryhmän muodostivat vuonna 2004 projektiin osallistuneista asiakkaista otannalla kurssille valitut (n=115) ja seurantapäivään (n=105) osallistuneet henkilöt. Naisten painoindeksin keskiarvo oli alussa 27,7 ja miehillä 28,1, mikä viittaa kaikissa ikäluokissa yleistyvään liikapainoon. Puolen vuoden seurannan aikana painoindeksissä ei tapahtunut sanottavia muutoksia. Puolen vuoden kuluttua kurssista järjestettiin seurantapäivä, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten kurssiin osallistuminen vaikutti elämänasenteisiin, LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 terveyskäyttäytymiseen, toimintakyvyn vaaratekijöihin ja henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien toteutumiseen. Fyysisesti aktiivisimpia olivat ruotsalaiset ja suomalaiset. Hankkeeseen osallistui yhteensä 1319 henkilöä vuosina 2003-2005. Puolen vuoden kuluttua miesten kävelymatkan keskiarvo oli 37 metriä .1
LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 45. Keskimääräinen kuuden minuutin kävelymatka vastasi Riklin &Jonesin (1999) mukaan 6569 vuotiaiden viitearvoa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 3/2002. Rikli, R. Liikunnan määrärahat tulevat kasvamaan aina vuoteen 2010 saakka. Prosentuaalisesti katsottuna voimakkainta on ollut panostus huippu-urheiluun, totesi tilaisuudessa puhunut valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Saarinen. & Decramer, M. 1999.) kuuden minuutin kävelymatka oli keskimäärin 631 metriä. 1999. & Jones, J. The Journal of Nutrition, Health & Aging 5, 226-229. Kyse on tervetulleesta !isästä, vaikkakin liikunnan kokonaisrahoituksessa suhteellisen pienestä summasta. 2 w 2 :E w z <i: 2 w w ...J -~ ..11: K äyttöä sille löytyy etenkin paikallistason toimintaedellytysten kehittämisessä, todettiin Tahko Pihkala seuran Studia Athletica -keskustelutilaisuudessa helmikuussa. 2004). Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2003 ja niiden muutokset 1993-2003. maaliskuuta. Liikunnan haasteet ovat kasvamassa ja toimintaedellytykset muutoksessa, totesi kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila. Useisiin yksittäisiin hankkeisiin sirottelemalla ei tuloksia juuri saataisi, arvioi myös SLU:n toiminnanjohtaja Jukka Pekkala. Sen tavoitteet, taustat sekä muista terveyden edistämisen alueilla toteutetuista ohjelmista saadut kokemukset olivat esillä 28. ja naisten 24 metriä pitempi kuin alkutilanteessa. (toim.) 2002. Kuntien merkitystä kuvaa se, että pelkästään Helsingin kaupungin budjetti on samaa luokkaa, muistutti Saarinen. lasten ja nuorten liikunta, kunnallisen liikuntatoimen tilanne ja erilaiset jo käynnissä olevat liikuntaa ja terveyttä edistävät hankkeet. Journal of Aging and Physical Activity 7, 129-161. Pikaista tukea tarvitsevat seuratyössä puurtavat vapaaehtoiset ja kunnat. ta) miehistä 21 prosenttia ja naisista 20 prosenttia ilmoitti kävelevänsä ulkona vähintään 4-6 kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerralla (Sulander ym. Afonso, C., Graca, P., Kearney, J.M, Gibney, M.J. Development and validation of a functional fitness test for community residing older adults. Ilman heidän työpanostaan ja kuntien satsausta jäävät myös nuoret lahjakkuudet löytymättä ja huiput kehittymättä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, Sarja B6 / 2004. Myös Veikkauksen tuoton arvioidaan kasvavan. 51 terveellä 50SS-vuotiaalla tehdyssä tutkimuksessa (Troosters ym. Six minute walking distance in healthy elderly subjects. Sulander, T., Hela korpi, S., Nissinen, A. Kasvua on luvassa myös jatkossa. Etenkin kuntien liikuntatoimi kaipaa elvytystä. Yleisimmät liikuntamuodot alkutilanteessa olivat kävely, pyöräily ja kotivoimistelu. Ajankohtaisin tuen tarve löytyy myös Pekkalan mukaan paikallistason toiminnan kehittämisessä, etenkin seuratoiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten turvaamisessa. Tulos on samansuuntainen kuin muutamien viimeisimpien suomalaisten tutkimusten tulokset. European Respiratory Journal 14, 270-274. Alussa ja puolen vuoden kuluttua suoritetussa kokeessa naisten tuolilta istumasta ylösnousujen toistojen lukumäärä oli keskimäärin 14,5 kertaa ja seurantapäivänä 16,5 kertaa/30 se. Suomalaisen liikuntakulttuurin suurimmat ongelmat eivät Saarisen mukaan kuitenkaan ole huippuurheilussa, vaan paikallistason toimintaedellytyksissä. 2004. & Uutela, A. 2001. Mihin odotettavissa oleva kasvu tulisi suunnata. 1999. Puolen vuoden kuluttua 32 prosenttia naisista ja miehistä liikkui 4-6 kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan. Valtion liikuntabudjetti on 95 miljoonaa euroa. Liikunnan kokonaisrahoitukseen suhteutettuna nyt odotettavissa oleva lisä on pieni summa. Physical activity in European seniors: Attitudes, beliefs and levels. Esimerkiksi Terveys 2000 -tutkimuksessa 6574 -vuotiaista miehistä 4 3 prosenttia ja naisista 38 prosenttia harrasti liikuntaa neljä kertaa viikossa vähintään puoli tuntia lievästi hengästyen ja hikoillen (Aromaa & Koskinen 2002). Studia Athletica: LISÄRESURSSIT VAIKUTTAMAAN KOHDENTAMISELLA Valtion liikuntabudjetti kasvoi tänä vuonna yli viidellä miljoonalla eurolla. Terveysja toimintakyky Suomessa. Nyt kerätään kokonaiskuvaa näistä prosesseista ja olemassa olevasta tiedosta. & Koskinen, S. KATRI KOROLAINEN, TtM / Miina Sillanpään Säätiö Sähköposti: katri.korolainen@miinanhoitolat.fi JUHA KARVONEN, LT / Miina Sillanpään Säätiö Sähköposti: juha.karvonen@miinanhoitolat.fi LÄHTEET: Alkutilanteessa tutkittavista 4-6 kertaa viikossa liikkuvia oli naisista 19 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia. Selvitystyön kohteita ovat mm. Kansanterveyslaitoksen eläkeikäisten tutkimuksessa puolestaan (6569-vuotiaisAromaa, A. & de Almeida, M .D.V. Ohjelmatyö on alkanut perustietojen kokoamisella. Kansallinen liikuntaohjelma rakenteilla Opetusministeriö valmistelee parhaillaan kansallista liikuntaohjelmaa. Miesten keskiarvot olivat vastaavasti 17,0 ja 18,5 kertaa/30 sekunti. Saarinen suuntaisi lisäresurssit paikallistason toiminnan tukemiseen. Troosters, T., Gosselink, R
Taustalla tutkittua tietoa Liikunnan terveysvaikutuksista julkaistujen erilaisten kirjojen ja oppaiden joukosta Liikuntalääketiede erottuu sillä, että sen sisältö pohjaa tieteellisesti tutkittuun ja yleistä pinnallista tietämystä syventävään 46 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 tietoon. Ne voivat kohdistua sekä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon että kuntoutukseen. Laajin tietopaketti liikunnasta ja kroonisista sairauksista Kirjan neljäs ja laajin osa käsittelee liikunnan vaikutuksia eri sairauksissa. eri ikäisten ja hyvinkin erikuntoisten henkilöiden liikuntaa ohjaavien hyvä tutustua. Kustannus Oy Duodecim. Näiden tietäminen ja huomioiminen myös käytännössä on aivan yhtä tärkeää kuin liikunnan hyötyjenkin. Edelliseen painokseen verrattuna uusia käsiteltäviä aiheita ovat mm. Siinä oli myös hieman "käynnistymisvaikeuksia" ja asioiden päällekkäisyyttä. Hämeenlinna: Karisto Oy, 2005. ISBN 951-656-188-8 z w z w :ii::: ....1 :::i w ::c: S iinä sitä on reilun kilon verran painavaa asiaa liikunnan terveysvaikutuksista ja vaaroista. Tämän hetkinen tutkittu tieto on esitetty selkeästi ja laajaa käyttäjäkuntaa ajatellen hyvinkin käytännönläheisesti. Liikuntalääketiede -kirjan täysin uudistunut kolmas painos on tukevoitunut sitten edellisen version noin 250 sivun verran. Tätä selittänee pääsääntöisesti se, että joidenkin sairauksien kohdalla liikunnan vaikutuksia on tutkittu huomattavasti enemmän kuin joidenkin toisten. Toisessa ja kolmannessa osassa tarkastellaan sitä, miten esimerkiksi ikä ja elämänvaihe sekä ympäristötekijät voivat muuntaa liikunnan vaikutuksia. Perusteet erityisolosuhteiden vaikutuksista elimistöön muodostavat tiiviit ja selkeät kokonaisuudet. Ensimmäisessä osassa liikunnan vaikutusten selvitetään biologinen perusta elimistön eri rakenteisiin ja toimintoihin sekä näiden vaikutusten erilaisia tutkimusmenetelmiä. Joissakin kappaleissa selvitettiin esimerkiksi liikunnan ja sairauksien yhteyksiä epidemiologisten tutkimusten ja liikuntainterventiotutkimusten antaman näytön perusteella. Lukukokemus käy lähes pienestä fyysisen puolen bodailusta, kun tukevoitunutta kirjaa siirtelee kädestä toiseen. Se olisi antanut lukijoille vieläkin syvällisempää ja täsmällisempää tietoa aiheesta. Kirjoittajat olisivat kuitenkin voineet vielä selkeämmin pyrkiä erottelemaan tutkimustuloksia näissä eri vaiheissa. kylmä tai kuuma sää) huomioiminen on oleellista, jotta liikuntaa voitaisiin toteuttaa turvallisesti ja olosuhteista aiheutuvia vaaratekijöitä voitaisiin vähentää vaikkapa ikääntyvien eri tavalla sairaiden ihmisten liikunnassa. Vaan eivät jää aivosolutkaan laakereilleen lepäilemään. Tällainen jaottelu kaikkien sairauksien kohdalla olisi ollut erittäin mielenkiintoinen. Jos jollain on ollut käsitys, että tietää "kaiken" fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vaikutuksista (jatkossa lyhyesti vain liikunnan vaikutukset) elimistön toimintaan ja edelleen terveyteen, niin Liikuntalääketiede joko ravistelee tätä käsitystä mukavasti tai tarjoaa ainakin uuden ja erinomaisen päivityksen aikaisemmille tiedoille. LIIKUNTALÄÄKETIEDE: TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKUNNAN EVÄÄT Vuori 1, Taimela S, Kujala U (toim.): Liikuntalääketiede 3. Teksti ei jätä epäselvyyttä siitä, etteikö liikunnalla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikuntalääketiede -kirjan sisältö on jaettu kuuteen osaan, jotka tuovat hyvin esiin erilaisia näkökulmia liikunnan käytöstä terveyden edistämisessä. Tämä osa on tukevoitunut sitten edellisen painoksen noin sadalla sivulla, joten päivityksen lisäksi täysin uutta asiaa on tullut reippaasti. Neljännen osan kappaleet ovat hieman eritasoisia niin rakenteensa kuin sisältöjensäkin puolesta. Siinä paljon oleellista asiaa, joka olisi hyvä hallita, jotta voisi paremmin ymmärtää esimerkiksi liikunnan vaikutuksia eri sairauksien yhteydessä. Se olisi tuonut paremmin esiin alueita, joissa liikunnan vaikutuksia ei vielä ole laajasti tutkittu. neurologiset oireet ja sairaudet, sarkopenia, fibromyalgia, sydämen rytmihäiriöt ja metabolinen oireyhtymä. Niihin olisi mm. Pääsääntöisesti uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvat alansa asiantuntijoiden kirjoittamat kappaleet liikunnan terveysvaikutuksista tarjoavat liikuntaja terveysalan ammattilaisille luotettavan tietopaketin, johon on hyvä tukeutua omassa työssään. Pienen alkukankeuden vuoksi ensimmäinen osa ei ole ei aivan niin napakka kuin kirja muilta osin. Yhtä laajoja ja kattavia liikunnan ja kroonisten sairauksien yhteyksiä käsitteleviä tieteelliseen tietoon perustuvia kirjoja ei ole juurikaan olemassa ei meillä eikä muuallakaan. Erityisolosuhteiden (mm. Samoin kirjoittajat olisivat voineet olla paikoitellen hieman tarkempia siitä, millaisen liikunnan vaikutuksista he kulloinkin kirjoittavat. Erityisen hyvä oli se, että tekstissä oli tuotu esiin liikunnassa huomioitavia vaaratekijöitä ja liikunnan vasta-aiheita. Tätä tärkeyttä olisi voitu vielä korostaa, jos näitä liikunnan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä olisi esitetty hieman yhtenäisemmin esimerkiksi taulukon muodossa tai otsikoinnissa. Tiedon lisääntyessä ja tarkentuessa erilaisten liikuntamuotojen erottelu yhdestä ympäripyöreästä 'liikunnasta' lisäisi täsmällisyyttä.. painos
Samoin se, että liikunnan vaikutukset lisääntyvät liikunnan määrän ja kuormittavuuden kasvaessa. Kattavan ja tieteelliseen tietoon perustuvan sisältönsä vuoksi Liikuntalääketiede on myös hyvä oppikirja liikuntaja terveysalan opiskelijoille niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin. Tässä kirjassa hän innostaa lukijaa yksinkertaisin harjoitusvälinein monipuolisen, tehokkaan ja tuloksekLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2000 47. Itse kaipasin lähdemerkintöjä tekstiin. Kirjan tiedot ovat erinomainen taustatuki turvallisen liikunnan suunnittelulle. Vasta täällä kirjan loppuosassa kaiken tutkitun ja luotettavan tiedon jälkeen tuodaan esille liikuntasuositukset. HELI VALKEINEN, THM Liikuntalääketieteen assistentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: heli.valkeinen@sport.jyu.fi LUETTUA Teksti: HANNELE HIILLOSKORPI KUNTOON KOTONA Kuntoon kotona opas monipuoliseen harjoitteluun eri välineillä Riku Aalto Docendo Finland Oy 2005 ISBN 951-846-267-4 K untoon kotona kirja on tarkoitettu kotona viihtyville kuntoilijoille, joilla ei ole aikaa, halua tai rahaa käydä harjoittelemassa liikuntakeskuksissa tai muilla yleisillä saleilla. Onnistuaksesi tarvitset vain tilaa, aikaa ja asennetta! " "Kuntoon kotona opas monipuoliseen harjoitteluun eri välineillä" on jatkoa Docendo Finlad Oy:n kustantamaan kuntoilukirjasarjaan. Samoin kirjoittajat korostavat erittäin hyvin sitä, että tiedottaessaan väestölle liikunnan annostelusta media pyrkii helposti lyhentämään ja yksinkertaistamaan suositusten sisältöjä. Kirjan kirjoittaja fysioterapeutti ja Persona! Trainer Riku Aalto kannustaa lukijaa kotijumpan alkutaipaleelle seuraavasti: "Tämän kirjan tarkoitus on antaa Sinulle tukea, neuvoja ja lisämotivaatiota harjoitteluun kotioloissa. Selkeä otsikointi ja pienet tiivistelmät eri kappaleiden alussa helpottavat asioiden löytämistä. Samoin valmentajille ja fyysisen suorituskyvyn testaajille kirja antaa lisätietoa sairauksien ja liikunnan yhteisvaikutuksista elimistön toimintaan. Liikuntalääketiede -kirjan viimeisessä osassa pohditaan yleisesti liikunnan edistämistä. Vaikkapa lääkärit ja fysioterapeutit voivat vastaanotollaan tarvittaessa nopeastikin tarkistaa esim. Riittää, että olet innostunut ja sitoudut pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen harjoitteluun. liikunnan vasta-aiheet eri kansansairauksien kohdalta. Liikunnanopettajat ja -ohjaajat opettavat liikuntaa myös kroonisesti sairaille lapsille ja aikuisille. Yhtenäinen kappale liikunnan intensiteetin, keston, frekvenssin ja lajin merkityksestä sekä niiden suhteista ei olisi pahitteeksi kokonaisuutta ja lukijakuntaa ajatellen. Silloin esimerkiksi unohtuu se, että nykyisen terveysliikuntasuosituksen suosittelema liikuntamäärä on lähempänä minimiä kuin optimia. Liikunnanopettajat ja -ohjaajat opettavat ja soveltavat työssään liikuntaa usein kroonisesti sairaille lapsille ja aikuisille, jolloin kirjan tiedot ovat erinomainen taustatuki turvallisen liikunnan suunnittelulle. Liikunta-annostelun periaatteet suositeltava lisä jatkossa Kokonaisuudessaan Liikuntalääketiede on laaja teos, josta ei varmastikaan puutu mitään kovin keskeistä. minkä takia annosteluohjeiden tarkkuutta ei pidä ylikorostaa". Kirjoittajat toteavat, että liikuntasuositukset "antavat suuntaviivat käytännön neuvonnalle ja ohjaukselle" ja että, "ne ovat monien asioiden yleistyksiä, ... Useissa kohdissa kirjoittajat kuitenkin mainitsevat yksittäisiä tutkimustuloksia, joista olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin joten lähdemerkinnät olisivat olleet toivottavia. Yksien kansien väliin on mahdutettu paljon keskeistä tietoa, jota useat eri liikuntaja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää työssään. Oma selkeä kappale liikunta-annostelun periaatteista ei kuitenkaan heikentäsi kokonaisuutta. Liikunnan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten äkkikuolemaa ja liikuntaja rasitusvammoja, käsittelevien kappaleiden lukemista suosittelen kaikille, jotka ohjaavat liikuntaa. Kirja on kirjoitettu oppikirjaksi, joten nyt lähteet mainitaan vain jokaisen kappaleen jälkeen lähdeluettelossa. Olisikohan tässä kohtaa jokaisen liikuntaja terveysalan ammattilaisen tarkastettava, millaista tietoa itse välittää yleisölle. Liikunnan vaarojen tietäminen ja haittojen tehokas ehkäiseminen on ehdoton edellytys sairaiden ihmisten turvallisen liikunnan toteuttamiselle. Kirjoittaja on erityisen innostunut erilaisin kuntoiluvälinein tapahtuvasta harjoittelusta. Kirjassa esitellään kattavasti liikunnan vaikutukset elimistöön, lyhyesti mittausmenetelmiä ja jopa liikuntasuosituksia, mutta itse liikunta-annostelun ja ohjelmoinnin periaatteista tieto on hajanaista
Koulun ja varhaiskasvatuksen liikunnassa inkluusio erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus yhdessä vammattomien ikätovereiden kanssa on ollut arkea jo pitkään. ISBN 951-44-6519-9 S uomalaisessa liikuntakulttuurissa on parhaillaan meneillään voimakas inkluusiokehityksen vaihe erityisesti lasten liikunnassa. Kotiympäristön muiden haittatekijöiden poistamiseen annetaan ohjeistuksia mm. Kirjan viimeiseen kappaleeseen on koottu kuntoilijan työkalupakki, josta löytyy selkeästi taulukoituna kunnon eri osa-alueiden harjoitteluperiaatteet sekä yksinkertainen kotikuntoilijan testi paketti. Ulkotreeniopastusta kaipaaville kirjoittaja ohjaa tutustumaan aiemmin ilmestyneisiin saman kirjasarjan muihin osiin. 2006. Tampere: University Press. Kirjoittaja ei luo kotiharjoittelusta ruusuista kuvaa. Kiireiselle on suunniteltu napakka pikatreeni. Ammattilaisena kirjan loppuun olisi kaivannut alkuperäislähteille johdattavaa lähdeviiteluetteloa. Erityisestä moninaiseen. Vasta-alkajalle kirjan informaatiotulva saattaa ilman ohjausta olla hieman lii48 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 2/2006 an kova pala purtavaksi. Kirjan loppupuolelta löytyy eri kohderyhmille suunnattuja treenivinkkejä. Hieman asiaan perehtynyt kykenee varmasti koostamaan itselleen monipuolisia harjoitusohjelmia tai käyttämän kirjan valmiita malliohjelmia hyväkseen. Eri ikäryhmille on koottu myös pieni lista tärkeistä ruokavaliovinkeistä, ihan hauskalla tavalla. Lasten yhteinen varhaiskasvatus. Samoin eri ikäryhmille löytyy kohdennettuja harjoitteluohjeita erilaisten tavoitteiden mukaan. Vammaisurheilujärjestöjen yhteistyökumppaneineen toteuttama Liikuntaa kaikille lapsille -hanke edistää kaikkien lasten mukaan ottamista liikuntaharrastusten pariin kouluttamalla ohjaajia ja opettajia sekä levittämällä tietoa hyviksi koetuista käytännöistä. Harjoitusohjelmat rakentuvat viiden harjoitusvälineen (jumppapallo, käsipainot, jumppakeppi, vastuskumija gymstick), oman kehon sekä pariharjoitteluna tehtävien liikkeiden ympärille. Välinevaihtoehtoja esitellään kuntopyörästä cross traineriin. Teksti:TERHI HUOVINEN NÄKÖKULMIA Tämä opas palvelee liikunnassa hyvään alkuun päässyttä kotikuntoilijaa. Vaikka Kaisu Viittalan kirja Lasten yhteinen varhaiskasvatus käsitteleekin inklusiivista varhaiskasvatusta lapsen arjen ja päivähoidon kokonaisuudesta käsin, ajankohtaisuutensa vuoksi kirja on hyödyllistä luettavaa myös liikunta-alalla inkluusiokysymysten kanssa painiskeleville.. Kirjoittaja toteaa, että vähäiselläkin välinesatsauksella pääsee hyvään alkuun, mutta kannustaa lukijaa hankkimaan ainakin yhden välineen, jotta harjoittelusta tulisi mielekkäämpää. Vähilläkin välineillä vauhtiin Kirjoittaja esittelee kotikuntoiluun sopivia välineitä ja niiden valintaperusteita sekä perehdyttää lukijaa kunnon osa-alueisiin ja niiden harjoittamiseen kotioloissa. Harjoitusliikkeet on jaoteltu lukijaystävällisesti: helppo-keskivaikea, haastava. Liikepankki ja työkalupakki Sarjan aiemmista osista tuttu harjoitusohjelmien ja erilaisten liikevariaatioiden runsaus on tämänkin kirjan parasta antia. Alussa pohditaan kotikuntoilun ongelmia, esimerkiksi tilojen järjestämistä kuntoilun sopivaksi. HANNELE HIILLOSKORPI, LitM Tutkija UKK-insituutti Sähköposti: hannele.hiilloskorpi@uta.fi KAIKILLE AVOIMEEN LIIKUNTAAN VARHAISKASVATUKSESSA Viittala, K. Aerobisen harjoittelun osiossa keskitytään sykeohjattuun, erilaisin välinein toteutettavaan harjoitteluun. seuraavasti: "älä anna lapsille mahdollisuutta "vedättämiseesi" vaan järjestä heille tekemistä ja auta käynnistämään leikit jo ennen harjoittelemaan ryhtymistäsi." Tässä ei siis ole kyse koko perheen yhteisestä harrastuksesta vaan henkilökohtaisesta projektista, johon keskitytään tiukasti, kuin urheilija lajisuoritukseensa. kaan kotikuntoilun pariin. 208 s. Harjoitusohjelmat ja liikekuvastot toimivat myös oivana liikepankkina liikunnan ammattilaisille, jotka kaipaavat uusia ideoita harjoittelun opastamiseen. Harjoitusohjelmista löytyvät myös vinkit ulkona toteuttavaan alkuverryttelyyn, muutoin ulkoharjoitteluun ei tässä kirjassa perehdytä
s. Jämäkkä kustannustoimittaja olisi kirjan viimeistelyvaiheessa havainnut tällaiset puutteet ja antanut punakynän heilua. TERHI HUOVINEN, Litl Erityisliikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: terhi.huovinen@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2000 49. Poistamalla pahimmat sivuraiteet ja turhat johdattelut sekä karsimalla näkökulmia ja syventämällä joitakin teemoja kirja olisi tiivistynyt kuvaamaan otsikkonsa mukaisesti lasten yhteistä varhaiskasvatusta. Olisiko kaikille avoin lasten liikunta itsestään selvää arkea, elleivät "normiihmiset" jääräpäisesti pitäisi kiinni omista näkemyksistään samalla poissulkien "vähäisempien" sananvallan. Parhaimmillaan kirja toimii silloin, kun ei yritäkään lukea sitä kokonaisuutena, vaan maistelee näkökulman sieltä ja toisen täältä. Hän perustelee valintaansa sillä, että Ayresin ajatukset eivät vieläkään ole Suomessa laajasti tunnettuja. Tutkijoihin Marks (1999), Priestley (2003) ja Viitala (2001) viitaten kirjoittaja nostaa esille havainnon, jossa vammaisiin henkilöihin iästä riippumatta kohdistetaan samankaltaisia käyttäytymisodotuksia kuin lapsiin. Silloin lukija voi soveltaa lukemaansa omaan toimintaympäristöönsä pohtia esimerkiksi vammaisuuden sosiaalista mallia urheiluseurakontekstissa: luoko seura fyysisenä ja sosiaalisena toimintaympäristönä esteitä kaikkien lasten liikuntaan osallistumiselle vai onko osallistumisen esteitä onnistuttu poistamaan. Inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta ei ole kuitenkaan vielä liikaa kirjallisuutta suomeksi julkaistu, joten siinä mielessä kirja puolustaa paikkaansa jo tällaisena erilaisten aiheiden kokoelmana. Itse ainakin olen liikuntatilanteissa usein pysähtynyt ihailemaan sitä valloittavaa luontevuutta, jolla Erillään kasvamisen seurauksena vammaiset lapset kadottavat luontevan suhtautumisen ei-vammaisiin ja toisinpäin. Tämä herätti ajatuksia myös liikuntakulttuurin näkökulmasta. Muuttaisiko lasten ja vammaisten henkilöiden täysivaltainen osallistuminen esimerkiksi urheiluseuran päätöksentekoon sen kulttuurin, jossa toimintaa järjestetään. Erityisesti minua lukijana häiritsi kirjoittajan tapa aloittaa luvut ja kappaleet: "käsittelen nyt..", "seuraavassa kappaleessa esittelen ... Voisiko tulevaisuuden (lasten) liikuntakulttuuri osaltaan edistää erilaisten ihmisten avointa yhdessä toimimista yhteiskunnassamme. Molempien itsenäisyyttä ja aktiivisuutta on pyritty rajoittamaan, heidän kykyään osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on vähätelty ja ei-vammaiset aikuiset ovat hallinneet säännöin ja määräyksin heidän elämäänsä. Voi olla. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla sensomotorista ja perusmotorista leikkiä olisi suonut korostettavan entisestään. Vahvaksi kasvamisen kulmakivet Noin puolet kirjasta on omistettu leikille ja leikkimielisyydelle lasten yhteisen varhaiskasvatuksen keinona ja edistäjänä. Kirjoittaja ilmoittaa kirjan pyrkimyksenä olevan "luoda maaperää ja avata näkökulmia" keskusteluun inklusiivisesta kasvatuksesta. Näkökulmia kirjassa esitetäänkin runsaasti, mikä toisaalta haastaa lukijan pohtimaan omia käsityksiään lapsuudesta, erilaisuuden määrittelyistä ja kasvatuksesta. Leikin käsittely antaa kuitenkin liikuntakasvattajille paljon paitsi ajateltavaa, myös konkreettisia vinkkejä ohjaamiseen. Erityisesti luettelomaiset yhteenvedot erilaisista leikkityypeistä ja vahvaksi kasvamisen kulmakivistä, antavat eväitä myös liikuntakasvatuksen opetussuunnitteluun. Viittala huomauttaa kirjassaan, että erillään kasvamisen seurauksena vammaiset poisoppivat luontevan suhtautumisen ei-vammaisiin ja toisinpäin. Kirjan bibliografisissa tiedoissa ei ole mainintaa kustannustoimittajasta, mutta pätevää sellaista teos kaipaisi. Lapset ja vammaiset Mielenkiintoinen ja pysäyttävä näkemys oli lapsuuden ja vammaisuuden sosiaalisesti tuotettu samankaltaisuus kulttuurissamme. Myös tekstin tyylillinen loogisuus horjuu aivan kuin kirjoittaja ei osaisi päättää, kirjoittaako hän tutkimusvai oppikirjatekstiä. Ehkä tämä pitää paikkaansa varhaiskasvatuksessa lasten liikuntapedagogisessa kirjallisuudessa sensorisen integraation teoriat on tunnettu jo parikymmentä vuotta. Kirjoittaja korostaa leikkiä kasvun kenttänä, jossa opitaan toimimaan yhdessä toisten kanssa, saadaan vahvistusta itsetunnolle sekä harjaannutetaan kehoa ja aistitoimintoja monipuolisesti. Tekstin punainen lanka on välillä pitkäänkin hukassa: vaikka kirjan nimi viittaa varhaiskasvatukseen, kirjoittaja kertoo kymmenien sivujen verran tutkimuksista, jotka käsittelevät vain ja ainoastaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Ovatko liikuntatuokioni sellaisia, joissa kaikki lapset, myös tukea tarvitsevat, saavat kokea vaikuttavansa toisiinsa, saavat yrittää, onnistua ja epäonnistua, tehdä itse ja yhdessä, saavat tehdä valintoja ja ottaa vastuuta itsestä ja muista. Kirja lisää käsitteellistä ymmärrystä alle kouluikäisten erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatuksesta yhdessä muiden lasten kanssa. Leikkiä, kuten kirjan muitakin teemoja, on käsitelty nostaen esille monenlaisia näkökulmia, mikä tekee tekstin tästäkin osasta poukkoilevan ja pinnallisen. Hieman jäin ihmettelemään motoristen leikkien sivulauseenomaista ohittamista: onhan liikkuminen lapsen varhaiskehityksessä erittäin tärkeä oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kanava. ". Täsmälleen sama kappale löytyy kirjasta useammasta kohdasta (esim. Yhäkö vammattomat aikuiset määrittelevät liikunnan ja urheilun. Toisaalta näkökulmien runsaus ja poukkoileminen aiheesta toiseen tekee kirjan raskaaksi lukea. Kirjan viimeistelyssä ja toimituksellisessa otteessa on selkeitä puutteita. pienet lapset hyväksyvät erilaiset ihmiset yhteiseen tekemiseensä. Liikkumiseen ja havaintomotoriseen toimintaan perustuvasta leikistä sekä liikunnan ja oppimisen välisistä yhteyksistä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla olisi saatavilla uutta, myös suomenkielistä kirjallisuutta, mutta tässä teoksessa kirjoittaja perustaa näkemyksensä ainoastaan Ayresin (1984) varaan. 22)
Henkilökuvaukset Antti Kasviosta, Joona Puhakasta, Hanna-Maria Seppälästä, Jani Sievisestä, Petri Suomisesta ja muista Suomen uinnin maailmankartalle nostaneista uintiurheilijoista ovat onnistuneita, ja ne antavat lisätietoa huippu-urheilijoiden erilaisista taustoista. LUETTUA Teksti:TERO MATKANIEMI VIRIKKEITÄ UINTIKULTTUURIN TUTKIJOILLE Pertti Mustonen: Sata altaassa. Mustonen johdattelee lukijan sujuvasti kansalaissodan melskeisiin ja toteaa aivan oikein, kuinka "Uimaliiton sisällä vaivannut ristiriita oli pientä siihen mitä oli pian tapahtumassa". Heille jokaiselle on varattu teoksessa oma lukunsa. Uimaliiton puheenjohtajista ja valmentajista tehdyt luvut herättävät kysymyksiä. Joka tapauksessa kiinnostavissa henkilökuvauksissa Mustonen on voinut tukeutua myös omiin kokemuksiinsa. Ratkaisu on järkevä, sillä joukko maakuntainmestaruuskisoissa uineita, pelanneita tai hypänneitä on vuosien varrella tahallisesti tai tahattomasti vääristellyt kertomuksillaan kansallista uintihistoriaa. Työskentely Uimaliiton toiminnanjohtajana vuosina 1964-1967 sekä myöhemmin Uinti-lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana on antanut hänelle ymmärrystä pureutumisessa kiinnostavien ilmiöiden jäljille. Pertti Mustonen on osoittanut teoksessaan "Sata altaassa Suomen Uimaliitto 1906-2006", kuinka kielikysymys iskeytyi voimallisesti myös uimaseura kenttään. Sosiaalihistorian näkökulmasta olisi kiinnostavaa tietää, millä tavalla kansalaissodan ja muiden yhteiskunnallisten murrosten vaikutukset ilmenivät Uimaliitossa ja seurakentällä toimineiden välisissä suhteissa. Esimerkiksi vuonna 1887 perustetussa Helsingfors Simsällskapissa (HSS) suomenja ruotsinkielisetseuratoimijatajautuivat riitoihin vuonna 1916. Totta kuitenkin on, että kilpailusarja edisti ratkaisevasti uintikulttuurin kehittymistä maaseudulla 1930-1960-luvulla. Jatkotutkimuksen kannalta yksityiskohtaiset ja seikkaperäiset kysymykset on varmistettava arkistoläh. Edita. Lopulta teos ei valitettavasti kerro erityisen syvällisesti, mitä tämä vihamielinen ristituli tarkoitti Uimaliiton kannalta. Vuonna 1906 tuhannet suomalaiset ottivat osaa LIIKUNTA & TIEDE 43 • 1/2006 tähän suureen kansanliikkeeseen ja suomensivat ruotsinkielisiä nimiään. Uimaliiton satavuotishistoriikissa Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä kolmekymmentä vuotta työskennellyt Pertti Mustonen on nostanut elävästi esiin alueiden ja paikkakuntien erityispiirteitä, jotka tarjoavat kiinnostavia näkökulmia Uimaliiton luonnollisesti pääkaupunkiseutukeskeiseen historiaan. Mustonen jatkaa, että " tässä vihamielisessä ristitulessa alkoi Uimaliiton sota tuntua lastentarhan piirileikiltä". Tämän seurauksena osa suomalaisuusmiehistä erosi HSS:sta ja jatkoi seuratyötä perustamassaan Helsingin Uimareissa (HU) Aktivismi ja kielikysymys eivät suinkaan ole olleet ainoita 1900-luvulla Suomea ravistelleita yhteiskunnallisia ilmiöitä. Esitystavan vuoksi se ei juuri poikkea vastaavista seurahistoriikeista. Toimijoiden välisten suhteiden selvittämisessä olisi voinut tukeutua ainakin tutkimuksiin "Fennomanian perilliset" (Matti Virtanen), "Varkautelaisten vuosisata" (Hannu Itkonen) ja "Suomen synty" (Risto Ala puro). Vastaava ratkaisu on tehty myös valmentajista. Teoksen ansioksi on syytä lukea se, että hallittomien paikkakuntien uimareille tarkoitettujen maakuntainmestaruusuintien käsittely on rajattu lukuun "Jumalaiset naiset Jämsänkoskelta". Voisi ajatella, että sekä puheenjohtajien että valmentajien työn ansiot tulevat ilmi liiton toiminnassa niitä enempää korostamatta. Maakuntainmestaruuskisailijat ovat avoimesti kertoneet yltäneensä esimerkiksi uinnin Suomen mestareiksi tai SM-nelosiksi. Syynä oli eri kieliryhmiin kuuluneiden eriytyneet tavoitteet: suomenkieliset halusivat keskittää voimansa kilpauintiin, mutta ruotsinkieliset halusivat säilyttää HSS:n filantrooppisen linjan. Suomen Uimaliitto 1906-2006. Historiantutkimuksen näkökulmasta teoksessa on muutamia merkittäviä puutteita. Huolimatta siitä, että Suomen Uimaliiton tavoitteet ovat nykyisin vahvasti kilpailulliset, varhaisten uimaseurojen toimintaa ohjasi filantropian aate. Teos ei suoraan kerro, mutta on syytä olettaa, että kansalaissota muutti kansallisen uinnin tavoitteita. Sata vuotta sitten tärkeintä ei ollut kilpailu vaan uimataidon levittämien koko maahan ja kaikkiin kansankerroksiin. Joka tapauksessa teos piirtää pikkutarkasti yksittäisiä tapahtumia ja myös suurempia uintikulttuurin linjoja. Kunniaa saavat eri vuosikymmenten uimarit, vanhemmat, seuraväki, yhteistyökumppanit ja liiton johto. Uintiurheilun tulosten ja saavutusten korostaminen on perusteltua: onhan Uimaliitto keskittynyt vuodesta 1956 lähtien nimenomaisesti kilpaurheilun kehittämiseen. ISBN 951-37-4490-6 50 U innilla on Suomessa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Suomen Uimaliittoa perustettaessa tiedettiin, että liiton toiminta ei jää irralliseksi osaksi yhteiskuntaa: joutuihan lajiliiton ensimmäinen presidentti Waldemar Schauman vaikeuksiin sankaripoikansa Eugen Schaumanin tekemisistä. Samaan aikaan maassamme kiiri Johannes Linnankosken suomalaisuushuuto. Tuolloin uimaopetustehtäviä siirrettiin tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan viettävälle Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitolle. Lähdeviitteet puuttuvat täysin, mikä tekee mahdottomaksi arvioida tekstin luotettavuutta. Teoksen rakenne on tyypillisen kronologinen
Ensimmäisten sääntöjen julkaiseminen kokonaan leipätekstinä on erikoinen ratkaisu. Samoin lähdeluettelo on perin puutteellinen. JOUKO KOKKONEN tutkija Liikuntatieteellinen Seura sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 51. Tiivistämisen varaa olisi ollut myös seuran ensimmäisten sääntöjen matkassa keisarillisen Venäjän byrokratian koukeroissa. Esimerkiksi porilaisista sanomalehdistä olisi löytynyt tietoa BSF:n toiminnasta. Päivämäärät ja vuodet olisi hyvä tietää samoin kuin se, mistä aineistot ovat saatavilla. Yhtiöiden taloudellinen tuki seuralle on ollut merkittävä. Kunnollinen Porin ympäristön kartta olisi tukenut monessa mielessä tekstiä. Kuvaava yksityiskohta on, että BSF:n säännöt käännettiin suomeksi vasta 1980-luvun alussa. Mustosen suururakka todistaa Suomen Uimaliiton historiallisen merkityksen ja sen toiminnan tärkeyden myös tulevaisuudessa. Lennokkaasti, sujuvasti ja asiantuntevasti kirjoitetussa teoksessa lukija voi helposti eläytyä eri vuosikymmenten pärskähteleviin tunnelmiin. Kokonaisuus hautautuu välillä yksinkohtien alle. Laajempiin yhteyksiin historiikki kurottaa eniten seuran lippua käsiteltäessä. Kaikkiaan Pertti Mustosen toimijalähtöinen teos "Sata altaassa Suomen Uimaliitto 19062006" on uintipiireissä odotettu teos. Vuonna 1905 perustettua suomenkielistä Porin Pursiseuraa ei edes mainita historiikissa. Porilaiseen kulttuurihistoriaan historiikki ankkuroituu Ennekarin paikallistuntemuksen ansiosta huomattavasti paremmin. Ensikäden lähteiden puuttuminen ei kuitenkaan kokonaan riitä selittämään niukkaa linjaa. Ra ken teellises ti teos on varsin raskas. Vähintään olisi hyvä tietää, kuka haastateltu henkilö on ja missä ominaisuudessa hänet on otettu mukaan. Kokonaisuudessaan historiikki muistuttaa laajaa lehtiartikkelia. BSF:n vaiheet olisivat tarjonneet myös laajemmalle tarkastelulle monia mielenkiintoisia lähtökohtia. Maan vanhimman edelleen toimivan urheiluseuran historiikin voisi olettaa kertovan liikuntakulttuurin kehityksestä väljemmin kuin yhden seuran näkökulmasta. Historiikkina teos täyttää paikkansa, vaikka eri ajanjaksojen käsittely on epätasaista. Yllättävää on, ettei yli 200-sivuisessa kirjassa ole sisällysluetteloa. TERO MATKANIEMI, FL Rehtori Kuusankoski Sähköposti: tero.matkaniemi@ kuusankoski.fi Teksti: JOUKO KOKKONEN 150VUOTTA PORILAISTA PURJEHDUSTA Risto Ennekari: 150 år i medvind 150 vuotta myötätuulessa. ISBN 952-91-9503-6 P orilaisen tietokirjailija Risto Ennekarin kokoama Segelföreningen i Björneborg -purjehdusseuran historiikki on perinteinen juhlajulkaisu, jonka sivuilla käydään läpi seuran vaiheet aikajärjestyksessä. Pori 2006. Käsittelytarkkuuden vaihtelua Ennekari perustelee säilyneiden lähteiden vajavaisuudella. Se olisi havainnollistanut maankohoamisen vaikutusta porilaiseen purjehdusharrastukseen, selventänyt kilpailupaikkoja ja osoittanut tekstissä lueteltujen seuran tukikohtien sijainnin. Arkistolähteitä ei mainita lainkaan, vaikka niitä on ilmeisemmin käytetty Esimerkiksi haastatteluissa ei ole päivämäärää ja vuotta, milloin ne on tehty. 1856-2006. teistä, koska kirjassa niihin ei viitata. Kaksikielisen historiikin ruotsinja suomenkieliset tekstit kulkevat rinnan välillä saman sivun vierekkäisillä palstoilla, välillä saman aukeaman eri sivuilla, mikä tekee kokonaisuuden levottomaksi. Segelföreningen i Björneborg BSF r.f. Tämän ajanjakson kuvaus jääkin historiikissa ohueksi. Huomattava osa seuran jäsenistä näyttää olleen Rosenlew-, Ahlströmja Hacklin-yhtiöiden palveluksessa. Historiikkia ovat rahoittaneet Svenska Kulturfonden i Björneborg, Erik Rosenlewin säätiö ja Suomen Tietokirjailijat ry Tukea on antanut lisäksi yli 70 yritystä. Ainakaan niukka rahoitus ei käy yllättävän vaatimattoman lopputuloksen selitykseksi. Purjehdusseurat käyttivät ennen Suomen itsenäistymistä siniristilippua, josta tuli hiukan muunneltuna valtiolippu. Esimerkiksi koko 1920-luvun Ennekari ohittaa maininnoitta. Myös seuran merkitys ruotsinkielisen Porin näkökulmasta jää vaille pohdintaa. Ennekarin valitsema näkökulma on tiukan seurakeskeinen. BSF:n vuosien 19091970 pöytäkirjat ja vuosikertomukset ovat kadonneet. Seura esimerkiksi jakoi 1800-luvulla kilpailuissaan rahapalkintoja, joista se kuitenkin luopui amatööriurheilun ihanteen voittaessa alaa. Teos kiinnittyy varsin heikosti Suomen urheiluhistoriaan. Maan tärkeimmät urheilulehdet Finsk Idrottsbladet ja Suomen Urheilulehti puuttuvat lähdeluettelosta kokonaan. Lajin yhteydet porilaiseen eliittiin tulevat selviksi: tekstissä vilahtelevat mm. sukunimet Gullichsen, Hacklin, Rosenlew ja Zilliacus. Puisevanoloista luettavaa on sinänsä perusteltu maan vanhimman urheiluseuran aseman todistelu
Itseäni vaivasi tekstissä se, että jopa yhden frekvenssin "mielipiteitä" lueteltiin. Onkin valitettavaa, että terveysja sosiaalitoimessa ei vieläkään ole nähty liikunnan merkitystä terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä niin kuin pitäisi. PEKKA WIMMER valtiotieteen kandidaatti entinen Lapin lääninhallituksen Läänin liikuntatoimentarkastaja Sähköposti: pekka.wimmer@pp.inet.fi. Toisessa osassa esitellään malleja, joita hankkeen aikana on kehitetty mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Ei varmaan ollut yllätys, että terveyskeskusten, psykiatristen sairaaloiden ja sosiaalitoimen osallistuminen ja sitoutuminen oli huono. Ensimmäiseen osaan on koottu alan asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Kirja tukee ajatusta saattaen vaihdosta, sairaalassa aloitetusta ja avohoitoon jatkuvasta liikunnasta sekä yhteistyöverkostojen tärkeydestä. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtajan Markku Ojasen artikkeli, Liikunnan teoriaa, käsitteitä ja tutkimuksia, on tiedemieLIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 hen tyypillinen teoreettinen kirjoitus, jonka lukijat toivottavasti jaksavat lukea. Käsikirja jakautuu neljään osa-alueeseen. Kolmannessa osassa esitellään kokemuksia hankkeessa järjestetyistä mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmistä ja neljännessä hankkeen prosessin arviointi. Kehittämishankkeen prosessin arviointi on esitetty selkeästi samoin kuin pohdinta mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeen jatkosta. Yhteistyöverkostojen kartoitus osoitti, että kuntien liikuntatoimen osallistuminen on erittäin tärkeää. Liikuntapolut täydentävät esitystä. Joidenkin toimintaan osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien liikuntapolkujen esittäminen tuo esille yksilön omat kokemukset ja arviot. Mielestäni Liiku mieli hyväksi kirjaa on pidettävä mielenterveyden liikunnan edistämisen käsikirjana. Näiltä osin taulukot ja diagrammat ovat helposti luettavia ja ymmärrettäviä. Kokeilun tuloksia pitää esitellä myös kuntien johtajille ja luottamusmiehille liikunnan merkityksen korostamiseksi terveyden edistämisessä. Hankkeen kokeilukuntien käytäntöjä toimintaa, tapahtumia ja erityispiirteitä ja syntyneitä toimintamalleja esitellään yksityiskohtaisesti. Kokeilukuntien liikuntaryhmien ohjaajien taustatiedot, perustiedot ryhmistä, ryhmäläisten aikaisemmat kokemukset liikunnasta, mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmään liittyvät ennakkokäsitykset, odotukset ja toiveet, kokemukset liikuntaryhmästä ja sen toiminnasta ryhmästä sekä ohjaajien kokemukset on esitetty tarkasti. LUETTUA Teksti: PEKKA WIMMER "LIIKU MIELI HYVÄKSI" Liiku mieli hyväksi Malleja ja kokemuksia liikuntatoiminnan kehittämisestä Toimittaneet: SatuTurhala ja Sinikka Kettunen Suomen Mielenterveysseura Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke Dark Oy 2006-03-29 ISBN: 952-5513-19-X 52 Suomen Mielenterveysseura Mie lenterveyskuntoutujien liikunnan ke h itt:imishanke L iiku mieli hyväksi -käsikirja on Mielenterveyskuntoutujien liikunnan vuosina 2003-2005 toteutetun liikunnan kehittämishankkeen loppuraportti. Artikkeli on kirjan kokonaisuuden kannalta kuitenkin tarpeellinen. Lisäksi kirjassa esitellään mielenterveyskuntoutujien liikunnan käytäntöjä eräissä kunnissa ja parissa psykiatrisessa sairaalassa. Kari Koivumäki kirjoittaa erityisliikunnan asiantuntijana kattavasti mielenterveyskuntoutujien liikunnan tilanteesta, kehityksestä ja haasteista Suomessa. Kirjaa tulee hyödyntää kunnissa mielenterveysongelmista kärsivien ja kärsineiden terveyden edistämisessä. Toivottavasti tämä selvitys edesauttaa kehitystä. Sen pitäisi olla käsikirjana kaikilla kuntien liikuntatoimen samoin kuin johtavilla sosiaalija terveystoimen virkamiehillä sekä mielenterveysyhdistyksillä ja psykiatrisissa sairaaloissa. Samoin on esitetty arviot, miten liikunta on vaikuttanut ryhmäläisten fyysiseen ja psyykkisen kuntoon sekä liikuntaan suhtautumiseen. Pirkko Lahti valottaa liikunnan ja mielenterveyden historiallista taustaa ja liikunnan merkitystä mielen rakentajana. Toisaalta se on kuitenkin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon havaintojen kokonaismäärän. Siinä tuodaan selvästi esille, mitä pitää ottaa huomioon kuntoutujien liikunnan järjestämisessä. Toivottavasti kirjan jakelu tulee olemaan mahdollisimman kattava. Liikunta ei ole pelkästään kunnan liikuntatoimen vastuulla
Kussakin artikkelissa on oma lehtiaineistonsa. Naiset esitettiin yhtäältä hyviksi urheilijoiksi, jopa urheilusankareiksi, ja toisaalta naisten urheilemista marginalisoitiin ja vähäteltiin monin tavoin. Ropponen selvitti myös selän toimintakykytesteihin vaikuttavien tekijöiden, kuten liikuntaharrastusten ja selkälihasten koon, mittaamisen luotettavuutta. Verenpainetaudin riski aleni miehillä 22 % ja naisilla 27 %. Selän toimintakykytesteistä, joita tässä tutkimuksessa oli kolme: isokineettinen ja psykofyysinen nostotesti ja isometrinen selän kestävyystesti, Ropponen kartoitti perimän sekä synnynnäisten ja käyttäytymistekijöiden selittävää osuutta. Vapaaaikana aktiivisesti liikuntaa harrastavilla miehillä ja naisilla oli pienempi todennäköisyys saada verenpainetauti kuin vain vähän liikuntaa harrastavilla. Tutkimus piirtää kuvaa urheilun vankoista sukupuolijaoista, ja tuottaa mielenkiintoista tietoa siitä, minkälaisilla tekstuaalisilla keinoilla nämä kuvat kehkeytyvät. Vastaväittäjänä toimi professori emeritus Ilkka Vuori ja kustoksena professori emerita Aulikki Nissinen. Selkälihasten koolla ja liikunnan harrastamisella on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan merkitystä selän toimintakyvyn kannalta, mutta niiden mittaamisen luotettavuutta ei ole täysin tunnettu. Lisätiedot: http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN95 l27-0397-lnbarengo.htm Oikea selän toimintakykytesti oikeaan tarkoitukseeen THM Annina Ropposen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Heredity, other constitutional structural and behavioral factors in back function tests" (Perimä, muut synnynnäiset rakenteelliset tekijät ja käyttäytymistekijät selän toimintakykytesteissä) tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa 16.3. Vapaa-aikana aktiivisesti liikuntaa harrastavilla henkilöillä oli myös pienempi kokonaisja sepelvaltimotautikuolleisuus verrattuna vain vähän liikuntaa harrastaviin. Pirinen tarkastelee ensinnäkin sitä, miten ja missä määrin naisista kerrotaan urheilijoina heidän suorituksiinsa keskittyen, ja toisaalta sitä, miten näitä urheilijoita kuvataan nimenomaan naisina. Aineistot on rajattu tiettyihin ajankohtiin ja lajeihin. Tutkittavilta selvitettiin kyselyn avulla liikuntaharrastukset ja työkuormitus. TOIMIVA-testien avulla pyritään mittaamaan ja arvioimaan ikääntyneiden fyysistä toimintaLIIKUNTA & TIEDE 43 , 2/2roi 53. Sanomalehtiaineisto on kerätty Helsingin Sanomista ja Aamulehdestä ja se keskittyy 1980ja 1990-luvuilla ilmestyneisiin lehtiin. Myös työliikunta vähensi merkittävästi sepelvaltimotautija kokonaiskuolleisuutta sekä miehillä (21 %) että naisilla (27 %). Väitökset Säännöllinen vapaa-ajan liikunta edistää sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä LL, MPH Nod C. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten miesten ja naisten vapaa-ajan, työn ja työmatkaliikunnan yhteyttä sydänja verisuonitautien vaaratekijöihin sekä tutkittiin liikunnan merkitystä verenpainetaudin ilmaantuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Pirinen tarkastelee sitä, miten urheilevista naisista kirjoitetaan ja miten heitä kuvataan tiedotusvälineissä. Väitöskirja koostuu kuudesta artikkelista, jotka on julkaistu kokoomateoksissa, kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. fi/main/portti/tiedo tteet/2006/03/4102/show _announcement Urheileva nainen lehtiteksteissä LitL, YTM Riitta Pirisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (The female athletes in the Finnish press) tarkastettiin 18.3.2006 Tampereen yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Tuula Gordon Helsingin yliopistosta. Vastaväittäjänä toimi professori Antti Malmivaara Stakesista ja kustoksena professori Urho Kujala. Vaikka ripeä vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt 25 vuoden aikana, työmatkaja työn yhteydessä tapahtuva liikunta ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla. Barengon kansaterveystieteen väitöskirja Physical activity, cardiovascular risk factors and mortality (Liikunta, sydänja verisuonitautien riskitekijät ja kuolleisuus) tarkastettiin Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 21.2.2006. Laajaan tutkimukseen osallistui 600 miestä, joiden selkälihasten poikki pinta-alat tutkittiin magneettikuvauksella, kehon mittasuhteet ja koostumus mitattiin sekä selän toimintakyky testattiin. Lisätiedot: http://www. Vastaväittäjän toimi professori Ari Heinonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Heikki Pekkarinen Vuosina 1999-2000 Valtiokonttorin toimintakykytyöryhmä kokosi tuolloin parhaiksi katsotuista toimintakykytesteistä kuusi eri testiosiota käsittävän TOIMIVA-testistön (VAS-kipujana, uloshengityksen huippuvirtaus, yhdellä jalalla seisominen, tuolista ylösnousu, käden puristusvoima ja 10 metrin kävelyaika). Kustoksena toimi professori Päivi Korvajärvi. Aineisto on kerätty 1950-, 1960-, 1970-, 1980ja 1990-lukujen olympiavuosina ilmestyneistä naistenlehdistä. u ta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2006015.html TOIMIVA-testit yli 75-vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa TtM Leena Pohjolan väitöskirja TOIMIVA-testit yli 75vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa tarkastettiin 24.3.2006 Kuopion yliopiston liikuntalääketieteellisessä tiedekunnassa. Työmatkaliikunnalla ei ollut yhteyttä verenpainetautiin tai kuolleisuuteen. Ropponen tutki 35 70 -vuotiaita identtisiä ja epäidenttisiä mieskaksosia. Aineistoina on käytetty naistenlehtija sanomalehtitekstejä, joissa kerrotaan naisurheilijoista. Naistenlehtiaineisto sisältää lehdet Eeva, Kotiliesi, Kauneus ja Terveys, Me Naiset ja Uusi Nainen. Väitöstyö on osa laajempaa, vuonna 1991 alkanutta työikäisten tukija liikuntaelinten tutkimusta, Twin Spine Study'a, jossa mittauksia on toteutettu vuosina 1991-93 ja 1997-99. Väitöskirjan toisena päätavoitteena oli selvittää liikunnan muutokset 25 vuoden aikana. adm.jyu. Lisä tiedot: http:/ /info. Naisurheilijat representoitiin toistuvasti yhtäältä urheilijoiksi ja toisaalta kaunottariksi ja heteroseksuaalisiksi naisiksi
Koehenkilöinä oli 200 ikääntynyttä sotainvalidija veteraanimiestä, joiden keskiikä oli 82 vuotta. Tulokset viittaavat siihen, että ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn mittaamisen ja kuvaamisen voisi selvittää riittävän luotettavasti jopa vain kahdella toimintakykytestillä: 10 metrin kävelyllä ja tuolista ylösnousu -testillä. 040 753 0740 arto.pohtamo@lts.fi jouko.kokkonen@lts.fi Toni Piispanen Kyllikki Marttala projektipäällikkö sihteeri puh. 010 778 6601 tuula.valli@lts.fi liikuntatieteellinen Seura. 010 778 6608 teijo.pyykkönen@lts.fi Eeva Tulisalo projektipäällikkö puh. 010 778 6610 puh. 010 778 6609 jyrki.aho@lts.fi Tiina Heinonen koordinaattori puh. kykyä ja päivittäistä selviytymistä. 010 778 6607 puh. 010 778 6605 eeva.tulisalo@lts.fi Tuula Valli vastaava toimistosihteeri puh. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvaavatko nämä TOIMIVA-testit sitä, mitä niiden ajateltiin kuvaavan. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi 54 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 2/2006 ( 010 778 6600] Jari Kanerva Leena Nieminen viestintäpäällikkö toimituspäällikkö puh. TOIMIVA-testejä verrattiin kolmeen muuhun yleisesti käytössä olevaan toimintakykymittariin: Valtiokonttorin käyttämään toimintakykyluokitukseen sekä kahteen erilaiseen toimintakykymittariin (Functional Independence Measure eli FIM ja Barthel-indeksi). TOIMIVA-testeistä 10 metrin kävelyaika ja tuolista ylösnousu -testi kuvasivat parhaiten ja luotettavimmin ikääntyneiden miesten fyysistä toimintakykyä. Seuraavaksi parhaiten toimintakykyä kuvasivat käden puristusvoima ja yhdellä jalalla seisominen. 010 778 6603 kari.keski nen@lts.fi Jyrki Aho projektisuunnittelija puh. Lisätiedot: http ://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN O 5 l2 7 -0562-llpohjola.htm Liikuntatieteellinen seuran puhelinnumerot 1.3.2006 alkaen HENKILÖKUNTA 2006 Kari L. 010 778 6600 puh. Keskinen pääsihteeri puh. 010 778 6602 toni.piispanen@lts.fi kylli.marttala@lts.fi Liikuntatieteellinen Seura ry Olympiastadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki fax 010 778 6619,toimisto@lts.fi,www.lts.fi Teijo Pyykkönen tutkimusja julkaisupäällikkö puh. 010 778 6604 jari.kanerva@lts.fi leena.nieminen@lts.fi Jouko Kokkonen Arto Pohjamo tutkija puh. TOIMIVA-testien toistettavuus osoittautui lähes kauttaaltaan korkeaksi
• o'"'', .. Hyppää jänisloikka, käytä portaita, pyöräile kotimatka tai vaikka venyttele. toukokuuta. Innosta mukaan erityisesti sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. TAUSTAORGANISAATIONA WHO Liiku Terveemmäksi -päivä on Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälinen terveysliikuntapäivä Move for Health eli Liiku Terveemmäksi Motion är Hälsa -päivä. move for health MISSÄ TAHANSA Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumia voit järjestää esimerkiksi kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kerhoissa ja liikuntatai urheiluseuroissa. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monta toimijaa ja yhteisöä niin valtakunnan kuin paikallistasollakin. Sitä vietetään vuosittain 10. Tapahtumien toivotaan ajoittuvan kampanjapäivään tai sen ympärille, esimerkiksi viikoille 18 20.. ILMOITTAUDU INTERNETISSÄ Liiku Terveemmäksi -päivän viettoa koordinoi Suomessa Liikuntatieteellinen Seura. Lisätietoja, materiaalia (tunnus, kirjepohja, PowerPoint-esitys, juliste) ja vinkkejä saat Internetistä: www.liikuterveemmaksi.fi, jossa voit myös ilmoittautua tapahtumajärjestäjäksi kohdassa "Ilmoita tapahtuma". KAIKKI MUKAAN! Juuri sinä tai kuka tahansa voi järjestää Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtuman. Voit kutsua ihmisiä keskustelemaan liikunnan terveysvaikutuksista, tutustumaan liikuntatiloihin ja kokeilemaan liikuntavälineitä. Päivä edistää liikuntaa jokaisen ihmisen terveellisenä elintapana kaikkialla maailmassa. Murra päivärutiinisi, yllätä itsesi liikkumasta kaikkina vuodenaikoina! TULE JÄRJESTÄMÄÄN MAAILMAN Liiku Terveemmäksi -päivänä voit järjestää vaikkapa venyttelytuokioita, ruokatuntikävelyjä, pyöräretkiä, liikuntaleikkejä, palloiluturnauksia tai leikkimie/isiä urheilukisoja. , ,. Voit kiinnittää päättäjien huomion liikuntaystävällisyyttä parantaviin muutostöihin
Postitoimipaikka ..................................... = CI. ...1 1CI PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2/06 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 .. . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2006 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! Esimerkiksi XVIII Kuntotestauspäivien osallistumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. ··················· i:!" C 111 = ... . Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 30.5.2006 mennessä. Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa). = 3 ··················· = ... sivulla. • n. /. .. . en ca CI) => = ca .:.: = CI) CI) ca en !:i .:.: E w ca w = ::c E -~ C/) = =::s :,.::: C) <I'. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi! liikuntatieteellinen Seura. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. . . sivulla Dvuositilaus 36 euroa/2006 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2006 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäsenyys 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni .......... ...................... 3. .. Ln <C ,l9 UI> j::: ==M === C/) ..lll: C CI C) :: = CI 0... Muuta palautetta Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi ..... . Postinumero .......................................... Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin ................... . .2006 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite .............................. Myös muu palaute on tervetullut. ... sivu lla . cr: => Ln1C/) :,.::: -~§en <I'. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 2 ............................ Puhelin ........................ . .. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Numeron 1 /2006 lukijaäänetyksen kirjapalkinnon voitti Riikka Kuitunen, Kangasniemi
lll'!llflllli;lli.... The Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sports serve as the patron organisation. The applied areas of the Congress are: Adapted Physical Activity, Aging, Exercise & Fitness Testing, Exercise & Nutrition, Exercise & Trauma , Physical Activity, Health & Fitness, Physiotherapy & Rehabilitation, Sport Coaching & Performance and SportTraumatology and lnjuries. The Institute takes more than 300.000 visitors per year, representing over 50 nationalities. Ministry of Education in Finland is the main partner of the event. The Vierumäki Group consists of the Sport Institute and the Vierumäki Country Club with a high-quality hotel and restaurant services. + 35810 778 6619 http://www.scandinaviansportsmedicine.org Please visit the Congress website to fill in your request for further Congress information or contact the Congress Secretariat by e-mail. The aim ofthe Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports is to disseminate reliable, latest knowledge in the field of Sports Medici ne and Science. The 8th Congress will be organised in Finland as a joint effort between the Finnish Society for Research in Sport and Physical Education and the Finnish Society of Sports Medicine. IMPORTANT DATES TO REMEMBER Final Announcement: Submission of Abstracts: Notification to Authors: Early Registration: Registration: Final Dates: EXHIBITION March 15, 2006 June 15, 2006 July 31, 2006 August 15, 2006 October 10, 2006 Nov 912, 2006 Manufacturers of sports medicine, sports training, exercise and fitness testing etc equipment may display and present their products in a technical exhibition at the Congress. The Institute is a versatile centre of education, leisure and sports. The target groups of the Congress are primarily experts of sports and exercise medicine and sport and health sciences: researchers, doctors, physiotherapists, nutritional therapists, public health and sport officials, coaches, teachers, students and other professionals. The sth Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports ln collaboration with the 1 s th Finnish Conference of Medicine and Science in Sports November9-12, 2006 Sports I stitute of Finland, Vierumäki, Finland www.scandinaviansportsmedicine.org. The Congress has been organised biennially since 1992. + 358 10 778 6605 fax INT. More information is available in the Final Announcement and Congress website. lt is the Official training centre of the Finnish Olympic Committee, and it is situated on a beautiful Salpausselkä ridge in southern Finland. The congress aims to encourage efficient and longstanding co-operation between various professions and experts within Scandinavia and world wide. The Congress language is English. Welcome to the Congress, to the Sports Institute of Finland, Vierumäki. T-be 8th Scandinavian Congress of Medicine and Scien-ce in Sports j will be organised in the Sports Institute of Finland, Vierumäki, November 9 -12, 2006 liikuntalieteellinen Seura llliliUållll ... The Congress format includes opening lecture, keynote lectures, podium and poster presentations and exhibition. INT. CONGRESS SECRETARIAT The Finnish Society for Research in Sport and PE Olympic Stadium Fl-00250 HELSINKI, FINLAND e-mail eeva.tulisalo@lts.fi tel. The scientific areas of the Congress are: Sports Biomechanics, Sports and Exercise Medicine, Sports Physiology, Sports Psychology and Sports Traumatology
Liikuntaa kaikille lapsille 7. HUPSIS sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena 6. Sovellettuja tansseja istuen kaksi samansisältöistä sessiota, a 30 min 2. Mielenterveyskuntoutujien liikunnan haasteet 17.30 Demonstraatiot ja näyttelyt 1 ½ tuntia Nonstop-demonstraatiot isossa näyttelyhallissa, paikalla koko ajan esittelijä 1 . Tutustu kuntosalilaittesiin ja liikuntavälineisiin Demo-sessiot (1-2/aihe) neuvotteluhuoneissa, sen jälkeen keskustelua ja kysymyksiä. Kaikille soveltuva lasten ja nuorten liikunta 2. professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopiosto 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyt 10.00 Erityisliikunnan Päivien avaus Professori Pauli Vuolle, LTS Kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila, OPM 10.30 lncluding people with disabilities in sport and physical activity Real life experiences Manager Peter Downs, Disability Sport Unit, Australian Sports Commission 11.30 Yhteinen ja kaikille avoin liikunta Lehtori Kaisu Laasonen, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu Suomalaisen vammaisurheilun näkymiä Pääsihteeri Maria Laakso, Suomen Paralympiakomitea 12.00 Hyvän tahdon viestin alkusanat Toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen, Soveltava Liikunta Soveli ry. Malike Matkalle liikkeelle keskelle elämää 4. Kuntien erityisliikunnan kehitysnäkymät 4. Kouluja Puistogolf 1 O. Vaikeavammaisten istumatasapainotestistö 8. Varmuutta arjen askareisiin tasapainoharjoituksia iäkkäille 2. Todella TOSIKULMANOJA telinerata 5. Ikääntyneiden itsepuolustus kaksi samansisältöistä sessiota, a 30 min 4. Yleisurheilija Marjaana Väre, Helsinki 12.15 Lounastauko ja näyttelyt 13.30 Teemaseminaarit 3½ tuntia sisältäen yhden tauon 1. Pehmis-pomppis liikunnan riemua kaikille! 9. Sherborne metodin uudet sovellukset kaksi samansisältöistä sessiota, a 40 min 3. Kuntoutujasta aktiiviseksi liikkujaksi 3. OHJELMA: KESKIVIIKKO 23.8.2006 pj. SOLIA Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta 3. 1 . Erityistukea tarvitsevien uimareiden harrasteuinti pulpahtaa pinnalle! Yksi sessio, 1 ½ tuntia 20.00 Iltajuhla ja illallinen Vuotta Erityisliikunnan Päiviä
vammais-, kansanterveysja omaisjärjestöjen edustajille. tai Eeva Tulisalo, Liikuntatieteellinen Seura, eeva.tulisalo@lts.fi, puh. Päivillä esitellään erityisliikunnan uusia käytäntöjä, viimeisintä tutkimustietoa ja kehityshankkeita, luodaan perustaa lähivuosien kehitystavoitteille sekä ideoidaan uusia kehittämishankkeita. TAVOITTEET: Erityisliikunnan Päivien tavoitteena on toimia kokoavana koulutusja viestintätapahtumana sekä valtakunnallisten linjausten ja kannanottojen foorumina. Kongressipaikan valinnassa on huomioitu tilojen esteettömyys. Ilmoittautuminen on sitova. kansanedustaja Leena Harkimo, valtion liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto 08.30 Sports and physical activities for the elderly: European perspectives Dr. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Soveltavan liikunnan tutkimusja kehityshankkeet pj. 010 778 6605.. TORSTAI 24.8.2006 pj. OSALLISTUMISMAKSUT: Kahden päivän osallistuminen: 185 € / 150 € LTS:n jäsenille ja jäsenyhteisöjen edustajille sekä opiskelijoille/ 134 € LTS:n opiskelijajäsenille Yhden päivän osallistuminen: 100 € kaikille ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 8.8.2006: • osoitteessa www.lts.fi tai • sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai • puhelimitse 010 778 6600 tai • esitteen ilmoittautumiskortilla HUOMIO: 15.6.2006 mennessä ilmoittautuneet saavat erikoisetuna "ADAPT" multimedia CD-ROM koulutusmateriaalin, joka sisältää perustietoja soveltavasta liikunnasta Suomesta ja muualta Euroopasta, yli 200 valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa, linkitykset suoraan aihepiiriä syventäville nettisivuille sekä laajat lähdeviitteet. liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti, opetusministeriö 15.00 Kunnat vähenevät, erityisliikunta voimistuu Projektipäällikkö Toni Piispanen, Liikuntatieteellinen Seura 15.15 Kommentti: Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Erityisliikunnanohjaaja Heli Sinisalo, Ilmajoki/Kurikka 15.25 Erityisliikunnan eurooppalainen koulutusyhteistyö Lehtori Jyrki Vilhu, Lahden Ammattikorkeakoulu 15.40 Teemaseminaarien yhteenvedot ja päivien päätössanat Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti, opetusministeriö 16.00 Hyvää kotimatkaa! KOHDERYHMÄT: Erityisliikunnan Päivät on suunnattu liikunta-, sosiaalija terveyssekä opetustoimen ja vammaisliikunnan edustajille, liikunnan harrastajille, ohjaajille, suunnittelijoille, tutkijoille ja päättäjille sekä toimittajille ja muille alasta kiinnostuneille, esim. LISÄTIETOJA JA OHJELMAN PÄIVITYKSET: Liikuntatieteellisen Seuran lnternetsivuilta www.lts.fi. Liikuntatilojen ja -ympäristön esteettömyys 7. Iäkkäiden erityisliikunta 6. Päivien tavoitteena on arvioida ja kehittää erityisliikunnan osaamista, edistää erityisliikunnan ja muun liikuntakulttuurin yhteyksiä ja yhteistoimintaa ja luoda pohjaa toiminnan jatkuvuudelle. Näköaloja vaikeavammaisten liikuntaan ja vertaistukeen 8. Normaalihinta 15,25 €. Marijke Hopman-Rock, TNO Ouality of Life, Department of Physical Activity and Health, Leiden, the Netherlands 09.30 Yhdessä vahvan vanhuuden puolesta Toimialapäällikkö Elina Karvinen, 1 käinstituutti 10.30 Teemaseminaarit 3½ tuntia sisältäen lounastauon 5. Päivillä esitellään asiantuntijoiden työn tuloksia erityisliikunnan toimijoille ja suurelle yleisölle sekä pohditaan tulosten merkitystä alan kehitykselle. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (ilmoitus tuula.valli@lts.fi)
www.veikkaus.fi/yrilys SUOMALAINEN VOITTAA AINA.. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikkausvoittovaroja tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi yli 380 miljoonaa euroa yli miljoona euroa päivässä. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet lottovoittaja, pelasi! Lottoa tai muita Veikkauksen pelejä tai et. Veikkauksen peleihin pelatut euro! koituvat loppujen lopuksi niin Artun kuin sinunkin hyväksi. ARTTU ON SYNTYNYT LOTTOVOITTAJAKSI