' LIIKUNNASTA VOIMAA OPPIMISVAIKEU ' VOITTAMISEEN. Liikuntakasvatuksen yhteinen missio: TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA HYVINVOINTI SYKEVAIFITE[U KERTOO JAKSAMISESTA
Nupposen testistö on pitänyt paikkansa JO 1970-luvun puolesta välistä, jolloin tutkimustarkoituksessa mitattiin satunnaisotoksena lähes 3000 koululaista. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. Liikunta &Tiede 2/2007 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (va Kari L. Kouluissa on tehty erilaisia suorituskyvyn mittauksia ja kuntotestejä jo vuosikymmeniä. Mittavan tutkimusaineiston seurantatulokset 37-42-vuotiailta julkaistiin Lasse Mikkelssonin tuoreessa väitöskirjassa. Maahan on juuri nimetty uusi hallitus ja hallitusohjelmaan sisältyvät niin terveyden edistämisen ohjelma kuin uusi huippuyliopistokin. lima on muutoinkin sakeanaan erilaisia ehdotuksia mm. Paljonko tällä muutoksella on vaikutusta suorituskyvyn eri osa-alueisiin ja terveyskuntoon, ei ole tiedossa, koska suurten Joukkojen kuntotestaus on paljon vaativampaa toteuttaa kuin kyselylomakkeisiin vastaaminen. elintarvikkeiden käytön ohjaamiseksi terveellisemmäksi sekä verotuksellisin keinoin että pakkauksiin lisättävien varoitusten ja pakkausmerkintöjen avulla. Fyysinen kunto näyttää olevan pysyvämpi ominaisuus nuoruusiästä katriina.kukkonen-harjula@uta.fi aikuisuuteen kuin vapaa-ajan liikunnan harrastaminen. Aikuisten osalta on alettu puhua ierveyskunnosta reilut 10 vuotta sitten ja kerätty vahva tieteellinen tutkimusnäyttö liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Koulun kuruotesteistä ns. Tietoa siis on, mutta tavallisen kansalaisen on vaikea löytää sitä pirstaleisesta internetistä ja mainonnan seasta. Uudella hallituksella on edessään lii kunnallisia haasteita. Mitä tahansa valmistelussa oleva hallitusohjelma lupaakin, kansalaisten terveyden edistäminen tulee olemaan valtakunnallisten toimenpiteiden keskiössä ja kansalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen sen keskeinen apuväline. Tämän selittäjinä voi osin olla myös perinnöllisiä tekijöitä. Vaarana on kuitenkin lasten ja nuorten lihominen. Tämä voi osin selittyä sillä, että lapsilla erilaiset sairaudet ja niiden vaaratekijät kuten esimerkiksi kohonnut verenpaine ovat harvinaisia. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria pystyy harvoin houkuttelemaan perinteisiin liikuntalajeihin eikä tietenkään kaikkea liikuntaa ennätetä opettaa koulun liikuntatunneilla. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kuvat: Antero Aaltonen, Jussi Koukku Kansi: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tutkimus uusittiin 2000-luvun taitteessa, jolloin mitattiin uusi 9-18-vuotiaiden ikäluokka sekä lähetettiin postikyselylomake alkuperäiselle tutkirnusjoukolle , joka oli siis 25 vuotta vanhempi. Ii ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on pystyttänyt sähköisen 'Iäåkär ik irja n' (www.terveyskirjasto.fi) kansalaisten käyttöön. Arkinen liikkuminen fyysisesti aktiivisella tavalla eli siis kävellen tai pyöräillen on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana niin kouluikäisillä kuin aikuisilla. Lehden Polttopisteessä-palstalla kannustetaan valtiota ottamaan verotuspolitiikkaan selkeämpää otetta terveyttä edistävien verotusratkaisujen aikaansaamiseksi niin elintarvikkeiden kuin liikuntavarusteiden osalta. vuosikerta ISSN 0358-7010. Kotien esimerkille, koulun liikunnan opetukselle, iltapäiväkerhoilleja erilaisille liikuntaseuroille on kasvavaa tarvetta. Lasten ja nuorten osalta käsitteen pohjaksi on vähemmän tutkimustietoa. Tätä kokonaisuutta selventämään Kansanterveyslaitos on luomassa sähköistä kansalaisen terveysuetoporttia Tervesuomi. Uudet ministerit jättävät omat sormenjälkensä sekä valtakunnan tiedeja tutkimuspolitiikkaan että kansalliseen liikuntaohjelmaan. LIIKUNTAPOLIITTISIA HAASTEITA ~ 8 KATRIINA KUKKONEN-HARJULA ::, ::, " ] apsuusja nuoruusiän fyysinen aktiivisuus ja kunto edistävät aikuisiän terveyttä joko suoraan tai nuoruusiän tai aikuisiän kunnon kautta
Keskinen 20 liikunnan tietotaito vientituotteeksi vuorovaikutusta vauhdittamalla. Enemmistö suomalaisista ilmoittautuu tutkimuksissa tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Hannele Hiilloskorpi 60 Ravitsemus kuntoon perustiedot tiiviissä paketissa. Liikunnallisesti aktiivisten alakoululaisten osuus on nyt suurin vuonna 1984 alkaneen WHO-Koululaistutkimuksen historiassa. Juha Hautanen 30 Valmentaja ranteessa. 11-, 13ja 15vuotiaiden koululaisten liikunta ja tärkeimmät liikuntasyyt vuonna 2006. Kari Kalliokoski 54 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Arto Nevala 60 Ravitsemustietoa ja perinteistä kuntosaliasiaa. Liikuntateknologia on monella tavalla mukana niin urheilussa ja kuntoilussa kuin terveydenhuollossakin. Koulutus on investointi tulevaan menestykseen. Seppo Laine, Jorma Hyytiä, Kari L. Mitä hienompi laite, sitä luotettavammat tulokset. Kehon koostumuksesta voidaan arvioida harjoitusvastetta niin urheilijoilla kuin kuntoilijoillakin. Liikunnan ja urheilun osaamisen hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa Suomella on haastava tehtävä. Voiko elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä ruoskia tekemään merkittäviä parannuksia elämäntyyliinsä. Ei välttämättä. Esa Hynynen 35 Kehon koostumus kertoo kunnosta niin urheilijalla kuin kuntoilijallakin. Mika Levy AJASSA 52 Erityisliikuntaa kuntiin 2007-2009 kehittämishanke käynnistyi. Anu Rohima Mylläri 63 Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Lauri Laakso 8 liikunta on opettajankoulutuksen edelläkävijä. Keskinen 24 liikkujan tarpeista lähtevä suunnittelu tuottaa uutta teknologiaa. Mika Vuori, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Raili Välimaa, Lasse Kannas 15 Valmentajaja ohjaajakoulutus kehittyy arjen tarpeisiin. Tuija Vehmala. Markku Ojanen 44 liikunnasta voimaa oppimisvaikeuksien voittamiseen. Liikuntakasvatusta tulee jatkossa arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se saa fyysisesti aktiivisiksi myös sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Jukka Salmi 39 Osaava mittaaja ja toimiva, turvallinen laite takaavat tuloksekkaan mittauksen. Pekka Potinkara 19 POLTTOPISTEESSÄ: Terveellistä verotuspolitiikkaa Kari L. Jari Eskola, Esa Rovio 42 Hyvästä parempaan on iso askel. Lauri Laakso 10 Saavutetaanko suositukset. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi liikuntakasvatuksen yhteinen missio. "Harmonisen voiman tien" kotoutuessa Suomeen laji urheilullistui. Harri Sievänen 41 ROVIOLLA: Lahjattomat treenaa. Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä, etteikö lapsi voisi oppia. Sykevaihtelu ja sen muutokset kertovat kuinka kunto kohoaa, mutta myös jos stressi ja ylirasitus uhkaa. Aikidon keskeisiä piirteitä olivat alun perin yksilön henkinen Ja fyysinen kehitys. Arja Sääkslahti 56 lihavuuden ehkäisyn politiikat Suomessa painottuu liikunta. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Toni Piispanen TUTKITTUA 53 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteen maailmasta. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Patrik Borg 57 Väitösuutiset LUETTUA 58 Rakas jalkapallo. Kare Norvapalo 32 Sykevaihtelu kertoo jaksamisesta. Pauli Rintala 47 Aikidon tie suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Jaakko Mursu 62 liikuntaravitsemus
4 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /200?
Hyvinvoinnin edellytyksiä ei voi rajoittaa vain hyvien tai motivoituneiden liikkujien etuoikeudeksi. Liikunnanopetus tarvitsee korkeasti koulutettuja ja monipuolisia asiantuntijoita. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 5. Teksti: LAURI LAAKSO TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA HYVINVOINTI LIIKUNTAKASVATUKSEN YHTEINEN MISSIO Liikuntakasvatusta tulee jatkossa arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se tavoittaa kokonaisia ikäluokkia, ja saa fyysisesti aktiivisiksi myös sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus kestää kovankin kansainvälisen vertailun
Ratkaistakseen tämän ongelman Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, tarkemmin sen Liikuntatieteiden laitos on vuosikausia kehitellyt integroitua a i neenopetta jakou I u tus järjestelmää Ii iku nna nopetta jakou lu tu kseen. Joskus näyttää siltä, ettei yhteistä arvopohjaa ole lainkaan näkyvissä. Koulutuskin on siinä määrin moniarvoistunut, että valtakunnallisten opetussuunnitelmien laadinnassa on vaikea löytää yhteisiä linjauksia tai sitten ne jäävät kovin yleiselle tasolle. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että tilanne on huolestuttava, mutta ei aivan niin synkkä kuin usein esitetään (esim. Osittain tämä on seurausta juuri korkeatasoisesta suomalaisesta osaamisesta liikuntakulttuurimme kaikilla tasoilla, enkä nyt todellakaan tarkoita vain liikunnanopettajia. 2006). Hyvinvoinnin edellytyksiä ei voi rajoittaa vain hyvien tai motivoituneiden liikkujien etuoikeudeksi. 6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2f1J7. Erityisesti pitäisi välttää yksilöiden syyllistämistä. Koululaisten liikunnasta ja kunnosta on viime aikoina kannettu keskustelupuheenvuoroissa kiitettävästi huolta. Valitettavasti puheenvuorot jäävät usein "kauhuskenaarioiden" tasolle. E lärnrne hyvin moniarvoisessa yhteiskunnassa. Elämäntapa on yksilöllinen asia Ketään ei voi pakottaa liikunnalliseen elämäntapaan, mutta eväät siihen voi antaa kaikille, mikäli liikunnanopetus järjestetään asianmukaisella tavalla. Ongelmaa on yritetty ratkaista myös määrittelemällä ylhäältäpäin tiukempia raameja, mutta tällöin joudutaan helposti tilanteeseen, jossa suunnitelmat eivät vastaa käytännön todellisuutta. Liikuntakasvattajat istumattomuutta edistämistämään Fyysisen aktiivisuuden kannalta suurin ongelma näyttäisi olevan arkiliikunnan selvä väheneminen ja istumisen lisääntyminen. Toivottavaa on, ettei tätä tasoa lähdetä sen enempää kansallisista eduntavoitteluista kuin kansainvälisistä yhdenrnukaistamispaineista johtuen laskemaan. Yhteisötason perustelut ja yksilötason motivointi tulisikin pitää selvästi erillään toisistaan. Samaa lajia voi harrastaa eri lähtökohdista, ja silti motivoitua siihen yhtä voimakkaasti. Tämä tosiasia tuntuu sinänsä varmasti hyvää tarkoittavilta päätöksentekijöiltä helposti unohtuvan. Osa lapsista ja nuorista liikkuu kuitenkin liian vähän ja muodostaa terveyden, toimintakyvyn, ja jopa kansantalouden, kannalta riskiryhmän. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus, kuten muukin opettajankoulutus kestää tänä päivänä hyvin vertailun niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Liikunnan harrastaminen ei näytä vähentyneen. Oma käsitykseni on, että tässä historiallis-yhteiskunnallisessa tilanteessa terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat tärkein yhteiskunnallinen perustelu liikuntakasvatukselle. Miten kohdata tämä moninaisuus ja antaa tulevalle opettajalle mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun, ilman että koulutus pirstaloituu linjattomaksi kokoelmaksi toisistaan riippumattomia opintojaksoja. Näin ei toki aina ole ollut, vaan perustelut ovat vaihdellet urheilullisista tai sotilaallisista, aina uskonnollisiin tavoitteisiin asti. Fogelholm ym. 2007, Laakso ym. Silti on tarpeen käydä keskustelua siitä, mikä on koulutuksen perimmäinen tarkoitus. Pekka Oja on jossain yhteydessä käyttänyt ilmiöstä nimeä "torjuntavoitto", liman tätä osaamista tilanne voisi olla huomattavasti huolestuttavampi. Vaikka terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat liikuntakasvatuksen tärkein yhteiskunnallinen perustelu, ne eivät ole liikunnan ainoita tavoitteita, eivätkä ainoita liikuntaan motivoivia tekijöitä. Nykyiset perustelut eivät ole oppimistavoitteita koulun liikuntatunneilla ei elinikäistä hyvinvointia voi oppia, mutta liikunnanopetus voi antaa eväät sen ta voi ttelern iselle. Liikunnanopetuksessa tulee voida tarjota mahdollisuuksia erilaisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Aikuisetkin liikkuvat monista eri syistä, mutta erityisesti koululaisilla liikkumisen motiivit ovat usein paljon välittömämpiä kuin elinikäisen terveyden tavoittelu. Onkin ilmeistä, että liikuntasuositusten lisäksi olisi annettava "liikkurnattomuussuosituksia" siitä, kuinka paljon vuorokauden aikana voi enintään käyttää aikaa istumiseen, ilman että siitä aiheutuu terveydellisiä riskejä. Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että liikunnanopetus tarvitsee tänä päivänä korkeasti koulutettuja ja monipuolisia asiantuntijoita. Liikunnanopetuksellakin on tänä päivänä monet kasvot, mikä johtaa liikunnanopettajakoulutuksen vaativan tehtävän eteen. Mielenkiintoinen tutkimustulos on sekin, että samanaikaisesti, kun nuorison fyysisessä kunnossa, ainakin tietyillä osa-alueilla on havaittavissa selvää heikkenemistä, yhä suurempi osa nuorisosta kokee itsensä hyväkuntoiseksi (Vuori, Kannas & Tynjälä 2004). Toisaalta, jos tämä on liikunnanopetuksen tärkein tavoite, se koskee kaikkia oppilaita
Niiden välittäminen julkisuuteen ja toisille toimijoille on yksi koulutuksen keskeinen tehtävä. Mutta myös uusia innovaatioita tarvitaan. Esimerkiksi suunnistus voi jollekin olla kovaa kilpaurheilua, toiselle tehokas kuntolaji, jossa kavutaan ylös mäenrinteitä, jotkut voivat harrastaa sitä ryhmänä, sosiaalisista syistä, joillekin se voi olla keino päästä hetkeksi irti kaikesta, yksinäisyyteen, monet nauttivat suunnistuksessa nimenomaan luontokokemuksista, ja itse tunnen joitakin iltarastilaisia, jotka merkitsevät karttoihinsa reitin varrelta löytyneet marjaja sienipaikat. Tällä ei tarkoiteta ns. Kysymys ei ole enää liikunta nimisen oppiaineen asemasta, vaan koulussa opiskelevien ja työskentelevien, ja sitä kautta myös tulevien aikuisten, veronmaksajien hyvinvoinnista. Tämä edellyttää mm. Inaktiivisten koululaisten joukkohan ei ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan koostuu monenlaisista oppilaista, joilla on erilaisia mieltymyksiä, asenteita jopa elämäntapoja. Näin liikunnan harrastamisesta tulee, ja on jo tullut, ihmisten toimintakyvyn säilymisen ehto. Tarjolle monipuolisuutta kokemuksissa On varsin realistista olettaa, ettei arkiliikuntaa saada koko väestön osalta palautettua vuosikymmenien takaiselle, agraariyhteiskunnan tasolle. Siitä on toki puhuttu jo vuosia, mutta silloin on tarkoitettu lähinnä eri lajien perustaitojen opettamista ja oppimista. Korostan vielä, että mikäli nykyinen, korkeatasoinen liikuntakasvatus ei ole heitä tähän asti tavoittanut, ei ole todennäköistä, että se näillä keinoilla tavoittaa heitä tulevaisuudessakaan. Toinen monipuolisuuteen liittyvä lähestymistapa on erilaisten kokemusten ja elämysten kokeminen. Tämä merkitsee suurta muutosta suhtautumisessa liikuntakasvatukseen. elämysliikuntaa, vaan sitä, että kukaan muu kuin yksilö itse ei voi tietää, millaisista liikunnallisista kokemuksista hän itse pitää, tai jopa nauttii. Liikuntakulttuuri muuttuu valtavalla vauhdilla, ja ihmisten tulisi olla valmiita opettelemaan myös uusia lajeja, sellaisia, joita ei vielä heidän kouluaikanaan ollut olemassakaan. LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 2/'2'Xi7 7. Yksi keskeinen periaate liikunnan tarjonnassa tulisi olla monipuolisuus. Liikunnanopettajan, kuten myös muiden liikuntakasvattajien tulisikin kiireesti pohtia keinoja istumattomuuden edistämiseksi ja arkiliikunnan palauttamiseksi "yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi" toiminnaksi. Liikkumattoman nuoren ääni kuuluviin Uusia pedagogisia avauksia on niin liikunnanopettajakoulutuksessa kuin koulujen liikunnanopetuksessa jo olemassa. Ylhäältä tulevilla määräyksillä ei ketään saa harrastamaan. Kohderyhmän, siis inaktiivisten nuorten ääni olisi saatava voimakkaammin kuuluviin. Samaa lajia voi harrastaa eri lähtökohdista, ja silti motivoitua siihen yhtä voimakkaasti. Koulujen liikunnanopetusta ja myös koulujen ulkopuolista liikuntakasvatusta tulee tästä eteenpäin arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se onnistuu tavoittamaan kokonaisia ikäluokkia, ja saamaan fyysisesti aktiivisiksi sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Tarvitsemme kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja. Liikunnanopettajan, kuten myös muiden liikuntakasvattajien tulisikin kiireesti pohtia keinoja istumattomuuden edistämiseksi ja arkiliikunnan palauttamiseksi "yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi" toiminnaksi. liikunnanopettajan työn uudelleen arviointia ja koko kouluyhteisön asenteen muuttumista liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta suosivammaksi. Ne voivat liittyä tilojen ja harrastuspaikkojen rakentamiseen, toiminnan organisointiin tai itse liikunnan sisältöihin, mutta yhtä asiaa ei voi liikaa korostaa. Mahdollisuuksia erilaisten kokemusten saamiseen tulisi liikunnanopetuksessa voida tarjota. Se on toki tärkeää, mutta siinäkin painopiste tulisi siirtää "oppimaan oppimiseen"
kummiluokkia apuna käyttäen. Liikunta on opettajankoulutuksen edelläkävijä S uomalainen liikunnanopettajakoulutus on monella tavalla edenäkävijä .. Monet näistä toimintatavoista eivät kuulu perinteisen opetusharjoittelun piiriin, jota edelleenkin liikunnanopettajakoulutuksessa on yhtä paljon kuin muissakin aineissa, ja josta maksetaan normaalit korvaukset. lisäksi koulutuksessa on paljon yksityiskohtia, jotka tähtäävät nimenomaan opettajuuden kehittymiseen ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Kansainvälisesti se on saanut positnvisia arvioita suta, miten opettajuuden kehittymiseen pyritään koulutuksen alusta alkaen. Uudet kokeilut eivät kuitenkaan useinkaan edellytä koulun opettajalta erityistoimenpiteitä tai vastuuta, ja monet opettajat ovat itse kokeneet olevansa saavana osapuolena näissä tilanteissa. Silti kaikki koulussa tapahtuva toiminta haluttaisiin rinnastaa harjoitteluun. Itse liikuntakoulutuksessa on siirrytty perinteisestä lajilähtöisyydestä motorisen oppimisen perusteista liikkeelle lähtevään opetukseen. Mutta jos liikunnanopetus pakataan yhteen tai kahteen jaksoon, jää osa opetussuunnitelmaan merkityistä lajeista opettamatta, kun talvilajeja ei sulan maan aikana 8 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /'l007. Liikuntakasvatusta läpi vuoden Muitakin törmäyksiä on tullut. Suomessa liikunnanopettajakoulutus on kulkenut aineenopettajakoulutuksen kärjessä, ja saanut seuraajia muiden aineiden koulutuksista mm. Ohjauskorvaukset eivät kuitenkaan tällaista toimintaa tunnista, ja kokeilut uhkaavat kaatua erimielisyyteen korvausperusteista. Tällä hetkellä "kuumin peruna" on harjoittelusta opettajille maksettavat korvaukset. Suomalainen liikunnanopiskelija ei ole vain taitava liikkuja, vaan pohtii tulevaa ammattiaan, nykyisin jo ennen opintojen alkua. Kun opettajankoulutus monipuolistuu ja uusia innovaatioita syntyy, syntyy myös tarpeita kokeilla uusia toimintatapoja oikeilla oppilailla. yhteissuunnittelussa. Kouluissa toteutettava periodiopetus on ollut ongelmallinen liikunnan opettamisen kannalta. Matematiikassa tai kielten opetuksessa ei liene kovin paljon väliä sillä, mihin aikaan vuodesta opetus järjestetään. Korvaukset innovaatioitten kompastuskiviä Edelläkävijä joutuu usein törmäämään myös esteisiin. Toisaalta opetusharjoittelu käynnistyy tätä nykyä perinteisen lajilähtöisyyden sijaan oppilaslähtöisesti, mm. Sitä on liikunnassa toteutettu jo vuosia ainelaitoksen, opettajankoulutuslaitoksen sekä harjoittelua ohjaavien koulujen kesken
Osaaminen esille Yhdestä Tahko Pihkala seuran tilaisuudessa esitetystä kanteesta olemme tiedekunnassa kuitenkin pitkälti samaa mieltä. Sen lisäksi tarjotaan neljässä paikassa mahdollisuus 60 opintopisteen sivuaineopintoihin, joka antaa kelpoisuuden opettaa liikuntaa aineenopettajana myös yläasteella. Erilaista systemaattista kouluja opetusharjoittelua on kuitenkin tällä hetkellä niin paljon opetusohjelmassa, ettei esimerkiksi seuraohjaajana toimimista enää mitenkään pystytä sijoittamaan viralliseen koulutukseen. Kun kontaktiopetuksen määrää monissa yksiköissä on supistettu ottamatta huomioon liikunnanopetuksen luonnetta, voi luokanopettajaksi tällä hetkellä valmistua, ja siis peruskoulun alaluokilla kelpoisena liikuntaa opettaa, minimissään 32 tunnin liikuntakoulutuksella. Monelle opiskelijalle on tänä päivänä haasteellisempaa (ja taloudellisempaa) toimia aerobic-ohjaajana, kuntosalivastaavana tai persona! trainerina kuin juniorijoukkueen valmentajana. Jopa hiihtovaellus ja melontaretki kuuluvat edelleen tulevien liikunnanopettajien peruskoulutukseen. Koulutuksesta olisi niin paljon kerrottavaa, että se ansaitsisi Suomen kaltaisessa liikuntaja urheilumyönteisessä maassa huomattavasti suuremman huomion. Koulutus ansaitsisi Suomen kaltaisessa liikuntaja urheilumyönteisessä maassa huomattavasti suuremman huomion. Onneksi tähän ongelmaan on ratkaisu löytymässä ja liikunnanopetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus on kriittisenkin katseen kestävää. Suomen opettajankoulutuslaitoksissa tehdään laadullisesti hyvää työtä niin kaikille yhteisissä monialaopinnoissa kuin 25 opintopisteen erikoistumisopinnoissakin. Tämä artikkelikaan ei varmasti ongelmaa ratkaise, mutta jospa se herättäisi uteliaisuuden, tai ainakin veisi viestiä eteenpäin siitä, ettei kysymys ole sulkeutuneisuudesta. Liikunnanopettajakoulutus ei näy julkisuudessa tarpeeksi. Liikunnanopettajakoulutuksessa korostetaan tänä päivänä motivaatioilmaston merkitystä oppilaiden viihtymisen ja oppimismotivaation kannalta. Varsinaisen liikunnanopettajakoulutuksen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota muihin liikuntaa opettaviin opettajiin, lähinnä luokanopettajiin ja heidän koulutukseensa. Liikunnanopiskelijat toimivat edelleenkin lukuisissa eri ohjaustehtävissä vapaa-aikanaan. Resursseja on vähennetty ja opetusta supistettu. Lukion opetussuunnitelmassa (2003) sama asia on ilmaistu sanomalla, että "liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet". LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'IS1J7 9. Suoritusmotivaatiota ei haluta väheksyä, päinvastoin, mutta motivaatioilmastoa luotaessa pyritään erottamaan minäkeskeinen kilpailumotivaatio ja tehtäväkeskeinen motivaatio. voi opettaa, eikä lumihangessa ole helppoa harrastaa kesälajeja. Esillä oli myös kilpailun asema koululiikunnassa. Liikunnanopettajakoulutus ei näy julkisuudessa tarpeeksi. Vaikea oppilasta on totuttaa liikunnan säännöllisyyteenkin, jos kolmesta lukiovuodesta vain yhtenä järjestetään liikuntatunteja. Pakollisten liikuntakurssien määrä vaihtelee koulutusyksiköittäin kolmen ja seitsemän opintopisteen välillä. Peruskoulun opetussuunnitelmassa (2004) sanotaan selvästi, että "opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat". Valitettavasti hallinnollisilla päätöksillä on monissa koulutusyksiköissä heikennetty liikunnan asemaa luokanopettajakoulutuksessa. Suurelle osalle oppilaita uusien asioiden oppiminen liikunnassa on tärkeä motivaation lähde, mutta opetuksessa tulisi osata asettaa jokaiselle oppilaalle juuri hänelle sopivat suoritustavoitteet. Liikunnanopettajien koulutukseen kuuluu edelleen runsaasti, jopa voittopuolisesti perinteisiä lajeja, joiden säilyvyydestä tilaisuudessa myös kannettiin huolta. Silti innokkaita riittää eri tehtäviin, vaikka Jyväskylän seudulla sitä taidetaan jo pitää niin itsestään selvänä, ettei sitä aina helposti huomata. Vapaa-ajan ohjauksen muodot ovat myös muuttuneet. Uuden oppiminen motivoi suoritustavoitteet yksilöllisesti Tahko Pihkala -seuran helmikuussa Jyväskylän yliopistossa järjestämässä koululiikuntaa käsitelleessä keskustelutilaisuudessa esitettiin vastattavaksi useita kanteita
Kaikkien ikäryhmien tytöt harrastivat liikuntaa aikaisempia tutkimusvuosia yleisemmin. Teksti: M IKA VUO RI , KRISTIINA OJALA, JO RM A TYNJÄLÄ, JARI VILLBERG , RAILI VÄLI M AA, LASSE KANNAS SAAVUTETAANKO LIIKUNTASUOSITUKSET. 10 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /2007. 11-, 13ja 15-vuotiaiden liikunta ja tärkeimmät liikuntasyyt WHOKoululaistutkimuksessa vuonna 2006 Vuonna 2006 noin kaksi kolmesta viidesluokkalaisesta pojasta harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Kuitenkin vuonna 2006 viidesluokkalaisista pojista vain noin puolet oli liikkunut suositusten mukaisen tunnin ajan jokaisena viimeksi kuluneena seitsemänä päivänä
Lähes joka toinen viidesluokkalaisista pojista ja hieman useampi kuin joka kolmas tytöistä oli liikkunut kuluneen viikon aikana päivittäin vähintään tunnin ajan. Kaikkien ikäryhmien tytöt harrastivat liikuntaa aikaisempia llltkimusvuosia yleisemmin, mutta yläkouluikäisillä pojilla aktiivisten liikkujien osuudet ovat aikaisemmista tutkirnusvuosista hieman pienentyneet. Mainitut terveysliikunnan suositukset (Strong ym. Seitsemäsluokkalaisista koululaisista noin joka viides oli liikkunut vähintään tunnin viimeksi kuluneen viikon jokaisena päivänä. Tytöillä alaja yläkoululaisten väliset erot päivittäisessä liikunta-aktiivisuudessa olivat vielä suuremmat kuin pojilla. N ykyisin terveysliikunnan suosituksena lapsille ja nuorille pidetään yleisesti vähintään tuntia kohtalaisesti rasittavaa liikuntaa viikon jokaisena päivänä. 7-lk Pojat D 7-lk Tytöt Alakoululaisten liikuntaharrastuneisuus aiempaa yleisempää Vuonna 2006 useampi kuin kaksi kolmesta viidesluokkalaisesta pojasta harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Vuonna 2006 liikunnallisesti aktiivisten alakoululaisten osuus olikin suurin vuodesta 1984 lähtien toteutetun WHO-Koululaistutkirnuksen historiassa. 60 50 40 % 30 24 . 2005) perustuvat kuitenkin lähes yksinomaan liikunnan fysiologisista terveyshyödyistä saatuihin näyttöihin. Yhdeksäsluokkalaisten poikien vapaa-ajan liikuntaharrastuneisuus on vähentynyt vuodesta 1998 lähtien (Kuvio 4). KUVIO 2. Vuonna 2006 suomalaisista koululaisista suurin osa ei täyttänyt tätä suositusta. 2006). lisäksi vain puolet tämän ikäluokan pojista liikkuu tunnin ajan neljänä päivänä viikossa (Kuvio 3). Viimeisimpien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että edes tunti liikuntaa päivässä ei ole riittävästi sydänja verisuonitautien riskitekijöiden ehkäisemiseksi (Andersen ym. Varttumisen myötä liikunnasta poisjääminen koskee suurelta osin järjestettyä liikuntaa, johon osallistuminen vähenee iän mukana (Nupponen ja Telama 1998). Eroja voidaan selittää usealla eri tekijällä. Tyttöjen kehityksessä tapahtuu näiden muutaman vuoden aikana suuri harppaus, päivittäisen liikunnan kilpailijoiksi nousee esimerkiksi kavereiden kanssa oleilu. Huolestuttavaa on aktiivisesti, eli neljä kertaa tai useammin viikossa liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien yhdeksäsluokkalaisten poikien osuuden väheneminen (Kuvio 4). 60 50 48 40 37 • 5-lk Pojat % 30 o 5-lk Tytöt 20 ~~~~ll~il 10 2 3 4 5 6 7 Päivänä viikossa laisista päivittäin aktiivisia oli kaksi kertaa suurempi osuus kuin seitsemäsluokkalaisista (Kuviot 1 ja 2). 2 3 4 Päivänä ~ikossa 5 6 7 Urheiluseurat edelleen suosittuja liikuntaympäristöjä Viidesluokkalaisista koululaisista yli puolet oli urheiluseurassajäsenenä vuonna 2006. Pelkkä vapaa-ajan liikuntaharrastus muutamana päivänä viikossa ei riitä korvaamaan päivittäisen liikkumisen aikaansaamia fyysisiä terveyshyötyjä. Viidesluokkalaisista tytöistä yli puolet harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös terveyden psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen, eikä koko terveyspotentiaalia ole vielä saatu hyödynnetyksi liikuntasuosituksia laadittaessa (Kokko ja Vuori 2007). Yhdeksäs! uokkalaisista pojista vain noin joka seitsemäs ja tytöistä noin yksi kymmenestä liikkui suositusten mukaisesti. Liikunta-aktiivisuus vähenee eniten vaiheessa, jossa siirrytään alakoulusta yläkouluun: viidesluokkaKUVIO 1. Yhdeksäsluokkalaisilla suositusten mukaisesti liikkuvien osuus oli lähes samansuuruinen kuin enintään yhtenä päivänä kuluneen viikon aikana liikkuneiden osuus (kuvio 3). Tunti liikuntaa voi koostua useista pätkistä (Strong ym. Erityisesti seurasLIIKUNTA! TIEDE 44, 2/'/007 11. Terveysliikunnan fyysinen ulottuvuus on yksi näkökulma liikunnan terveyshyötyihin. Viidesluokkalaiset pojat olivat aktiivisimpia ja heistäkin vain puolet oli liikkunut suositellun tunnin ajan jokaisena viimeksi kuluneena seitsemänä päivänä (kuvio 1). Viidennellä luokalla koulupäivät ovat lyhyempiä ja liikunnallisille harrastuksille ja vapaalle liikkumiselle jää enemmän aikaa kuin yläkoulussa. 2005)
Nuoret liikkuvat kuitenkin yleisemmin omaehtoisesti (Laakso ym. 2004). 2006) WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2006 kyselyssä oli mukana 15 väitteen sarja, jolla selvitettiin KUVIO 3. sa urheilevien tyttöjen osuus on kasvanut edellisistä tutkimusvuosista. Urheiluseurojen osuus lasten ja nuorten liikuttajana on erittäin merkittävä. Pojilla osuudet pysyivät lähes samansuuru isina. 2006). Seitsemäsja yhdeksäsluokkalaisten poikien hieman vähentynyt urheiluseur ajäsenyy s saattaa olla yhteydessä myös edellä esitettyihin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. 9-lk Pojat o9-lk Tytöt 2 3 4 5 6 7 Päivänä 'Aikossa vapaa-ajan liikkumisen syitä (Roberts ym. 60 50 40 % 30 :: 5 3 9 • 1] " 16 ~i]IJ 17 16 1111 ~ oJl:J.IJ, .IJ. Seuro issa on vain vähän liikunnallisesti passiivisia jäseniä (Vuori ym. 2005). Tosin, urheiluseuran jäsenten osuus seitsemäsluokkalaisista pojista on vähentynyt tutkimusvuodesta 1998 lähtien (Kuvio 5). Kolme yleisintä liikuntasyytä: kunto, terveys ja hauskanpito Motivaatio on avainasemassa, kun terveyttä edistetään liikunnan avulla (Dishman ja Sallis 1994). 80 70 60 50 % 40 · 30 20 10 1986 1990 1994 1998 2002 2006 ~Pojat 5 lk -+-Pojat 7 lk _.,_Tytöt51k ---Pojat 9 lk ~ Tytöt 7 lk -+Tytöt 9 lk 12 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /'200 7. Kunkin väitteen kohdalla seitsemäsja yhdeksäsluokkalaiset vastaajat ottivat kantaa, kuinka tärkeänä he pitivät annettua syytä liikkumiselleen. Erittäin tärkeinä pidettyjen liikuntasyiden kolmen kärki oli tytöillä ja pojilla hyvin samankaltainen. Yleisimmät olivat halu pitää hauskaa, halu päästä hyvään kuntoon ja halu parantaa terveyttä. Urheiluja liikuntaseurojen tarjoaman lasten ja nuorten urheilun parhaiksi puoliksi on mainittu sosiaalistuminen liikunnan avulla ja kunnon paraneminen (llmanen ym. . Urheiluseuran jäsenet ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin seuroihin kuulumattomat nuoret. Yhdeksäsluokkalaisilla koululaisilla viimeksi kuluneen viikon aikana päivittäin vähintään tunnin ajan liikkuneiden osuus oli selvästi pienempi kuin viidestai seitsemäsluokkalaisilla. 2004). Yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä halu näyttää hyvältä KUVIO 4. Nuorten liikunnan tukemisessa ja ylläpitämisessä ylåkouluikä on ratkaiseva vaihe, sillä yläkouluikäiset liikkuvat vähemmän kuin viidesluokkalaiset ja ylipaino yleistyy varsinkin pojilla samassa vaiheessa (Ojala ym. Yläkoulu ikäisiä poikia lukuun ottamatta koululaiset harrastivat vapaa-ajallaan neljä kertaa viikossa tai useammin hikoilua tai hengästymistä aikaansaavaa liikuntaa yleisemmin kuin aikaisempina tutkimusvuosina
Tytöillä terveyden parantaminen oli yleisin erittäin tärkeänä pidetty liikuntasyy (7.-luokkalaiset 62 %, 9.-luokkalaiset 52 %). Pojista seitsemäsluokkalaiset pitivät hauskanpitoa (68 %) ja yhdeksäsluokkalaiset hyvään kuntoon pääsemistä (60 %) yleisimmin erittäin tärkeänä liikkumisen syynä. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 13. Tulokset eivät olennaisesti poikenneet WHOKoululaistutkimuksen kahdenkymmenen vuoden takaisista tuloksista. Urheiluseurojen jäsenten osuudet kasvoivat tytöillä hieman edelliseen tutkimusvuoteen verrattuna, pojista vain yhdeksäsluokkalaisilla urheiluseurajäsenten osuus kasvoi. Nuoret saattoivat ilmoittaa yleisesti hyväksyttyjä liikuntarnotiiveja, vaikka niitten vaikutus heidän omaan liikkumiseensa voi olla vähäinen. Vuoden 1986 kyselyssä terveydentilan parantaminen, hyvään kuntoon pääseminen ja hauskanpitäminen olivat yleisimmät nuorten hyvin tärkeänä pitämät syyt (Wold 1989). Vastaavia tuloksia terveydesNÄIN TUTKITTIIN: WHO-Koululaistutkimus on Suomessa toteutettava osa kansainvälistä HBSC-tutkimusta, joka on pitkäkestoinen Maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä 11-, 13ja 15-vuotiaiden koululaisten elämäntyyliä, koulukokemuksia ja koettua terveyttä tarkasteleva kyselytutkimus. Myös muiden tutkimusten viimeaikaiset tulokset ovat samansuuntaisia: Huismanin (2004) mukaan yhdeksäs! uokkalaisten peruskoululaisten tärkeimpiä liikuntamotiiveja olivat liikunnan myönteiset vaikutukset kuntoon ja sen edulliset vaikutukset ulkonäköön. KUVIO 5. Oppilaat vastasivat strukturoituihin kyselylomakkeisiin nimettöminä opettajan valvoman oppitunnin aikana kevätlukukaudella. Suomea koskevat otokset on poimittu kaikkina tutkimuskertoina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kehittämillä otantaohjelmilla erikseen kolmelta luokkatasolta (5-, 7ja 9-luokat). Toisaalta myös aikaisemmissa WHO-Koululaistutkimuksen tuloksissa kuntoon ja terveyteen liittyvillä motiiveilla on ollut yhteys kokonaisliikunta-aktiivisuuteen niin pojilla kuin tytöillä, ja tytöillä myös vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Kyselyn vastausohjeissa nuorille kerrottiin, että tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita juuri hänelle itselleen tärkeistä liikkumisen syistä. Suomessa tutkimuksen toteuttamisesta vastaa tämän artikkelin kirjoittanut tutkijaryhmä. Emme kuitenkaan voi tietää kuinka paljon nuoret vastasivat ympäristön odotusten ja yleisten käsitysten mukaan. Suomenkielisistä oppilaista koostuvan tutkimusaineiston koko on vaihdellut eri vuosina 2 966:n ja 5 388:n välillä. 70 60 50 40 % 30 20 10 1986 1990 1994 1998 2002 2006 ~Pojat51k -.-Tytöt51k -+-Pojat 7 lk ~Tytöt 71k -Pojat91k ~ Tytöt 9 lk syrjäytti hauskanpidon. Tämän tutkimuksen aineisto on vuosilta 1986, 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006. Silloin nuorten tärkeinä pitämiä liikunnan syitä selvitettiin edellisen kerran
& Tynjälä, J. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Journal of Pediatrics, 146, 732-737 Wold, B. Ekelund, U. Urheilun julkisuuskuva. &Anderssen, S. Kokko, S. Tynjälä, J. Välimaa, R. Roberts, C. & Sallis, J. Näiden motiivien käyttöä liikunnan edistämisessä on kuitenkin syytä harkita. Huisman, T. Villberg, J. Nixon, P. J. Reasons for exercise inventory -mittari koulukyselyssä. Strong, W. 1989. J. Ojala, K. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. reliabiliteettija rakennevaliditeettitarkastelua. Keinoja voivat olla låhiliikuntapaikkojen helppo saavutettavuus ja monipuolisuus, ei-kilpailullinen liikkuminen liikuntaseuroissa, koulun liikuntakasvatuksen monipuolisuus, koulun liikuntakerhot liikkumattomille nuorille ja perheiden yhteisen liikkumisen tukeminen. tä on saatu muistakin aineistoista (Huisman 2004; Nupponen & Telama 1998). Malina, R. K. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. & Telama, R. Liikunta & Tiede, 44 11 ), 11-15. & Stephens, Tleds.) Physical activity, Fitness, and Health. Lifestyles and physical activitv. C. Vuori, M. B. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Ojala, K. Komkov, A. Nupponen, H. 2006. (toirn.). Vähän liikkuvien lasten ja nuorten terveyden ja liikkumisen edistämiseen voi löytyä vinkkejä muista liikunnan motiiveista. Dishman, R. Pivarnik, J. A. & Telama, R. M. Haasteellinen ryhmä liikunnan lisäämisen kannalta ovat nuoret.jotka liikkuvat vapaa-ajallaan vain vähän tai eivät lainkaan. & Vuori, M. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. 2007 Terveysliikunta katse yksilöstä toimintaympäristöön. Teoksessa Karvonen, S. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. Liikunta & Tiede, 43 11 ), 4-13. Tytöillä mukana ovat lisäksi painonhallintaan liittyvät syyt ja pojilla halu saada lihasmassaa. Yleisimmin tärkeinä pidettyjä liikuntasyitä kuntoa, terveyttä ja hauskanpitoa seurasivat kavereitten tapaaminen, liikkumisen aikaansaamat tunteet ja tuntemukset, liikunnan jännittävyys ja in nostavuus. B. A. 114-139 JORMA TYNJÄLÄ, LitT Terveystiedon yliassistentti, tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jorma.tynjala@sport.jyu.fi JARI VILLBERG,YTM Tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jari.villberg@sport.jyu.fi RAILI VÄLI MAA, TtT Terveystiedon didaktiikan lehtori, tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: raili.valimaa@sport.jyu.fi LASSE KANNAS, LitT, KK Terveyskasvatuksen professori Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@sport.jyu.fi 14 LIIKUNTA & TIEDE 44•212007. 1998. Daniels, S. Kannas, L. Blimkie, C. Evidence based physical activity for school-age youth. Nupponen, H. Itkonen, H. & Kannas, L. 2004. Harro, M. R. Doctoral thesis. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Brage, S. Hergenroeder, A. & Tynjälä, J. HBSC Research Protocol for 2005/06 Survey. Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (The European Youth Heart Study) Lancet, 368, 299-304. Froberg, K. Haug, E. Vuori, M. R. 2005. Onko sukupuolella väliä. Ulkonäön korostaminen liikunnan yhteydessä voi herättää nuorissa turhaa ja turhauttavaa halua vartalon muokkaamiseen tai painon pudottamiseen. K. Gutin, B. Alexander, L. Sardinha, L. Tutkimuksia 1/2004. Jyväskylän yliopisto Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. & Trudeau, F. Tynjälä, J. Trost, S. Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede, 42 161, 30-38. ln Bouchard, C Shephard. Laakso, L. M. Champaign, Illinois Human Kinetics, 214-238. 2005. Dishman, R. 2004. Matilainen, P. (toirn.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Koska nämä nuoret ovat heterogeeninen joukko, liikuntaan innostavia tekijöitäkin on oltava monenlaisia. Currie, D. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, [ulkaisuja 2. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Stakes. 1994. &Vuolle, P. Opetushallitus. Nuorten Elinolot -vuosikirja, 72-82. A theoretical and empirical analysis of socialization among children and adolescents. Välimaa, R. Determinants and interventions for physical activity and exercise. Must, A. Oppimistulosten arviointi 1/2004 Helsinki: Yliopistopaino. Section 2, Scientific rationales for focus areas: Physical Activity. Universtity of Bergen: Faculty of psychology. 2004. 2006. Villberg, J. Rowland, T. 2006. 2005. MIKA VUORI, TtM Suunnittelija Tampereen kaupunki Sähköposti: mika.vuori@tampere.fi KRISTIINA OJALA, THM Terveyskasvatuksen assistentti Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kristiina.ojala@sport.jyu.fi LÄHTEET Andersen, L. F. Vuori M. Suomalaisten nuorten liikuntaaktiivisuus. Teoksessa Kannas, L. & Vuori, M. B. Rimpelä, A. Pojat nostavat painoja ja tytöt pudottavat niitä -WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia. llmanen, K. Myönteisten tunnekokemusten kautta muotoutuvan liikunnallisen elämäntavan voi olettaa jatkuvan ilman velvollisuuden tai pakon tunteita myöhemmälläkin iällä. Kannas, L
Urheilijoiden menestyksen lisäksi se merkitsee laadukasta lasten, nuorten, aikuisten liikuntaa ja urheiluseuratoimintaa. Tavoitteena on menestys. Koulutus on investointi tulevaan menestykseen. Teksti: PEKKA POTINKARA Valmentajaja ohjaajakoulutus kehittyy arjen tarpeisiin Valmentajaja ohjaajakoulutus uudistuu ja yhdenmukaistuu. VOK-hankkeen perusta löytyy Suomen Valmentajat ry:n johdolla ja LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 15. V uonna 2005 käynnistetty valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittäminen (VOK) on Nuoren Suomen, Olympiakomitean, SLU:n, Suomen Valmentajien ja Kuntoliikuntaliiton yhteinen hanke
Suomalainen valmentajaja objaajakoulutus jakautuu kahteen pääosaan, lajiliittojohtoiseen (tasot 1-lll) ja ammatilliseen koulutukseen (tasot IV-V). Sitä VOK-verkosto asiantuntijoineen tukee. VOK-hankkeen tavoitteena on kuitenkin selkeyttää ja yhtenäistää koulutusrakennettamme. Suomalainen valmentajaja chjaajakoulutus nojaa jatkossakin yhteiseurooppalaiseen vertailujärjestelmään. Perinteisesti koulutusta on järjestetty kouluttajalähtöisesti, valmiilla malleilla ja suljetussa oppimisympäristössä. Raportin tuloksia referoitiin myös Huippu-urheilutyöryhmän muistiossa samana vuonna. Maamme urheilun tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millaista valmennusta ja ohjausta urheiluseurojen toiminnassa mukana olevat 417 000 lasta ja nuorta saavat. Maamme urheilun tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millaista valmennusta ja ohjausta urheiluseurojen toiminnassa mukana olevat 417 000 lasta ja nuorta saavat. Tasojen 1-Ill koulutuksesta vastaavat lajiliitot, yhteistyössä 111111. Selvityksen mukaan suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen suurimpia haasteita olivat: pula osaavista valmentajista ja ohjaajista riittämättömät henkilöja talousresurssit lajiliittojen koulutuksen kehittämistyössä sirpaloitunut koulutustarjonta yhtenäisyyden ja selkeyden puute valtakunnallisen koordinaation puute VOK-hanke jatkuu vuoteen 2010. Se perustuu ENSSEE:n (European Network of Sport Science, Education & Employment) yleiseurooppalaiseen vertailujärjestelmään. Valrnentajakoulutusportaikon korkeimman, V-tason valmentajakoulutuksen voi saavuttaa opiskelemalla yliopistossa ylemmän (LitM) tai alemman korkeakoulututkinnon (LitK). Hankkeen taustayhteisöjen edustajista syksyllä 2005 koottu viiden hengen VOK-tiimi vie hanketta eteenpäin. Koulutuksen lähtökohtana on yksittäinen urheilulaji. Osaamisen varmistamiseksi valmentajan ja ohjaajan oppimisympäristöä on laajennettava luokkatilasta toimintaympäristöön, urheiluseuraan. Ketju etenee 16 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. SLU-alueiden ja urheiluopistojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut opetettava asia ja kohteena oppisisältö. Suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristö ja vaikuttamisketju on esitetty kuvassa 1. Laji liittojen ja muiden koulutuksen kehittäjien tueksi koottavat Valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet toimivat jatkossa Ohjaajaja valmentajakoulutuksen tutkintojen perusteiden asemesta koulutuksen kehittämisen työkaluna. VOK-hankkeessa huomioidaan niin lasten urheilu, kilpaja huippu-urheilu kuin aikuisten terveysliikuntakin. Monenkeskisellä verkostoitumisella etsitään erilaisia kehittämistarpeita, jotka tunnistamalla lisätään urheiluseurojen valmentajien ja ohjaajien osaamista. Ne ovat olleet työkaluina valmentajaja ohjaajakoulutusta kehitettäessä. VOK-hankkeessa edetään kohti avointa oppimisympäristöä, jossa tuetaan valmentajaa ja ohjaajaa soveltamaan opittua omassa tehtävässään. Vaikka painotus on vapaaehtoisten valmentajien ja ohjaajien osaamisen lisäämisessä, yhteys ammatillisen koulutuksen linjausten kanssa varmistetaan. Urheilulajin sisällä muodostuu vaikuttamisketju, jonka ensimmäinen lenkki on lajiliitto. Aineksia prosessin jatkolle ja kehittämisen suunnalle haetaan avoimuuteen ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä lajiliittojen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tiimin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat myös lajiliitot, aluejärjestöt, urheiluopistot ja muut koulutuksen kehittäjät. Ne ovat näyttötutkintoja ja pohjautuvat Opetushallituksen tutkintojen perusteisiin. Opetusministeriön tuella vuonna 2004 julkaistusta valmentajaja ohjaajakoulutuksen tilaa käsitelleestä raportista ja siinä esitetyistä kehittårnisehdotuksista. Ensimmäinen versio työkalusta on käytössä jo syksyllä. Koulutusrakenteessa ja tasojen kestoissa on ohjenuorana SLU:n osaamiskeskuksen koordinoimana valmistuneet Ohjaajaja valmentaja koulutuksen tutkintojen perusteet, Opetushallituksen määrittämät valmentajan ammattitutkinnon perusteet ja erikoisammattitutkinnon perusteet sekä Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas. Valmentajan ammattitutkinto ja Valmentajan erikoisarnmattitutkinto ovat portaikolla IV-tasoa. Lajiliittojen koulutus keskiössä Työ painottuu lajiliittojen koulutuksen kehittämiseen tasoilla 1-lll. Yleiseurooppalainen rakenne perustana Suomessa siirryttiin vuonna 1994 nykyiseen viisiportaiseen valmentaja -ja ohjaajakoulutusjårjestelmäån. Lisäksi tiimin apuna työssä ovat hankkeen johtoja kehittämisryhmät. Lajiliitto, seura, arki oppimisen avoin ympäristö Lajiliitoissa tapahtuvan käytännön koulutuksen kehittäminen on keskeistä
Opetusministeriö on merkittävä taustavoim a ja rahoittaja sekä laji liito ill e että VOK-hankkeelle. Avoimen ja sähköisen oppimisympäristön merkitys kasvaa. Menestys nähdään laajasti. Kunnat ovat toinen tärkeä taho. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 17. Tavoitteena menestys VOK-hankkeen päätavoitteet ovat Kehittää lajien koulutusta tasoilla 1-lll siten, että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhtenevää Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus laji liittojen koulutukseen Lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta verkoston kaikilla tasoilla ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin Muita tavoitteita ovat Luoda oppimiskulttuuri, jossa oppiminen kohtaa arjen valmentamisen tarpeet Hyödyntää olemassa oleva osaaminen ja tuottaa uutta tietoa koulutukseen Kehittää säännöllisesti päivittyvät valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet Lisätä osallistujien määrää koulutuksen kaikilla tasoilla oppimista tukemalla, laatua parantamalla ja osallistumiskynnystä madaltamalla Sisällyttää koulutuksen rakenteeseen lajikohtaisia ja yhteisiä osioita sekä huomioida Reilun Pelin periaatteet Luoda sähköinen toimintaympäristö viestinnän, tiedonvälityksen ja oppimisen tarpeisiin Lisätä talousja henkilöstöresursseja lajiliittojen valmentajaja ohjaajakoulutuksessa VOK-hanketta viedään eteenpäin visiolla "Yhteistyöllä kehittyvä valmentajakoulutus vie menestykseen". Koulutus nähdään investointina tulevaan menestykseen. Urheiluopistoilla, SLU-alueilla ja eri asiantuntijatahoilla on tärkeä merkitys koulutu sja tukipalvelujen tuottajina. Tulevaisuuden oppimisessa korostuvat erilaiset oppimisstrategiat ja yksilölliset oppimispolut. On pohdittava, tehdäänkö oikeita ja tarpeellisia asioita. Oppimaan oppimisen Valmentajan oppimisympäristö laajenee luokasta tai luentosalista työympäristöön, urheiluseuraan. kouluttajakoulutuksen kautta kouluttajaan, valm entajaja ohjaajakoulutuksen kautta urheiluseur an valm en tajaan/ oh jaa jaan. Siksi nykyisiä käytäntöjä on tarkasteltava kriittisesti. Oppiminen edellyttää entistä enemmän reflektointia, vähemmän valmiita malleja. Koulutus ei ole sama asia kuin oppiminen Ilman oppimista koulutus ei ole sosiaalisesti, taloudellisesti tai pedagogisesti mielekästä. Tärkeää on se, miten koulutuksen arvo näkyy konkreettisesti: kuinka valmentaja ja ohjaaja kykenee soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämisen ohella tavoitteena on luoda ja vahvistaa oppimiskulttuuria, jossa oppiminen kohtaa arjen valmentamisen ja ohjaamisen tarpeet. Seura val men taja/-ohjaaja on ketjun tärkeim mässä liitoskohdassa, vuoro vaikutuksessa ur heilijan/liikkujan kanssa. Urheilijoiden menestyksen lisäksi se on laadukasta lasten, nuorten, aikuisten ja urheiluseuran toimintaa. Ne huolehtivat urheilulle ja liikunnalle tärkeistä olosuhteista ja liikunt apaikoista sekä tukevat ur heiluseuroja. KUVA 1: Suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristö ja vaikuttamisketju. VOK: n tärkein yhteistyötaho on lajiliitto, jonka kautta pyritään tukemaan valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittymistä urheiluseurassa. Koulutus on tuottanut lisäarvoa vain jos se lisää tietoja, jäsentää ne tehokkaasti ja osoittaa niiden käyttökelpoisuuden sekä kehittää oppijan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä valmiutta ihmisenä, kansalaisena ja työntekijänä
SLU:n julkaisusarja 4/2005. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Ono 50/011/2006. Nykytilan selvitys ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Raportti, 2004. Suomalainen kilpaja huippu-urheilun valmentajaja ohjaajakoulutusjärjestelmä. 2005. Oppimissisältöjen kuvaamisesta siirrytään entistä selkeämmin osaamistavoitteiden määrittelyyn. Valmentajan oppimisympäristö laajenee luokasta tai luentosalista valmentajan työympäristöön, urheiluseuraan. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004 22. Se heijastuu myös siihen, miten valmentajaksi tai ohjaajaksi tullaan: Valmentajat pitkälle edistyneitä lajin harrastajia (kamppailulajit) Vertaisvalmentaja urheilijat valmentavat toisiaan (esim. Joissain lajeissa osallisuus on oman harrastuksen aloittamista. Gummerus Kirjapaino Oy. Valmentajan ammattitutkinnon perusteet. Yliopistopaino Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan liikuntaja terveystieteiden opinto-opas 2005-2006/2006-2007. Sitten vanhemmat ilmaantuivat kenttien laidoille ja pakollisiin talkootöihin. SLU:n julkaisusarja 1/2001. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Suomen Valmentajat ry. Uusien lajien myötä urheilu monipuolistuu. Voiko kaupallisin perustein toimivan seuran toimintaan osallistua muuten kuin maksavana harrastajana. Millaisen koulun he ovat käyneet ja miten he ovat oppineet oppimaan. Määräys. Tulevan valmentajakoulutuksen työtapa on prosessi mainen. KIRSI HÄMÄLÅINEN Lehtori Lahden Ammattikorkeakoulu Sähköposti: kirsi.hamalainen@lamk.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Määräys. Vielä 1970-luvulla ei ollut itsestään selvää, että vanhemmat osallistuivat lasten harrastuksiin. Ohjaajaja valmentajakoulutuksen tutkintojen perusteet 20002003. Seura toiminnan laatuvaatimukset ja kaupallisuuden lisääntyminen voivat tuoda tullessaan se, että osallisuuden eri muodot katoavat. taidot ja itsearvioinnin kytkeminen koulutukseen korostuvat tulevaisuudessa. Ono 15/011 /2006. Reilu Peli suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet. Miten he suhtautuvat liikuntaan ja urheiluun, työhön, vapaa-aikaan ja millaiset elämän arvot heitä ohjaavat. PEKKA POTINKARA, LitM Koulutuspäällikkö NUORI SUOMI ry Sähköposti: pekka.potinkara@nuorisuomi.fi Artikkelin sisällön on tuottanut VOK-hankkeen operatiivinen tiimi: Pekka Potinkara koulutuspäällikkö Nuori Suomi Pulmu Puonti koulutuspäällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu Juha Hämäläinen koulutuspäällikkö Suomen Olympiakomitea Aleksi Valta koulutuspäällikkö Suomen Kuntoliikuntaliitto Erik Piispa kehityspäällikkö Suomen Valmentajat URHEILUUN OSALLISTUMISEN UUDET MUODOT HEIJASTUVAT VALMENTAJAJA OHJAAJAKOULUTUKSEEN LÄHTEET Huippu-urheilutyöryhmän muistio. Tulevaisuudessa oppiminen koulutuksessa ja sen ulkopuolella kytketään toisiinsa, se on tutkivaa ja kokernuksellista, ja osaaminen osoitetaan aidossa tilanteessa näytöillä. Opetushallitus Teksti: KIRSI HÄMÄLÅINEN V anhempien osallistuminen saanee uusia muotoja. Jyväskylän yliopisto. lumilautailu, skeittaus) Valmentajaksi siirrytään oman urheilu-uran päätyttyä nuorena tai aikuisena Valmentajat toimivat ammatissa (ratsastus, taitoluistelu) Valmentajaksi tullaan lasten harrastusten myötä Koulutuksen suunnittelussa täytyy yrittää tunnustella sitä, millaisia ovat nykyiset urheilijat ja tulevaisuuden valmentajat. Opetushallitus Valmentajan erikoisammattitutkinnon perusteet
Nyt kansalaismielipide vaatii alkoholin hinnan korottamista alennusmyyntiä edeltäneelle tasolle. Ennalta ajateltu hallituspohja sai väistyä uudenlaisen koalition tieltä. POLTTOPISTEESSÄ Terveellistä verotuspolitiikkaa K ansan mieli on altis nopeille muutoksille, sen saivat poliittiset puolueet kokea juuri päättyneissä vaaleissa. Polttoaineen verotusta on Suomessa pidetty korkealla tasolla. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & T!EDE 44 • 2/'2007 19. Suunta on kohti terveysvaikutteista verotuspolitiikkaa. Rasvoissa veron kohteena olisivat epäterveelliset tyydyttyneet rasvat, jälleen pitoisuuden mukaan. Vakuutusyhtiöiden vammatilastot voisivat antaa osviittaa veron porrastuksessa. Vihannesten hinnat saattaisivat romahtaa ja ruokatottumukset muuttua terveellisiksi hyvinkin nopeasti. Terveydelle haitallisimmat tuotteet kallistuisivat eniten. Verotuksella ohjaaminen koskee myös liikuntaa. Pehha Pushan johdolla koulut ovat jo luopumassa karkkija lirnsa-automaateistaan lasten terveyden eduksi. Hyötyliikunta voisi kokea renessanssinsa jos sen yksilöön kohdistuvat talousvaikutukset saataisiin konkreettiselle tasolle. Uuden hallituksen keskeiseksi teemaksi on nousemassa kansallinen verotuspolitiikka sekä siihen kytkeytyvät terveys-, energiaja ilmastopolitiikka. Sokereiden käyttöä hillitsisi tehokkaasti makeisveron palauttaminen. Kansallinen alkoholikulttuuri muistuttaa erehdyttävästi 75 vuoden takaisia aikoja, jolloin kieltolaki päättyi. Rahan mahtia kannattaa käyttää hyödyksi terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi. Verotuksen on aika muuttua terveelliseksi. Perusliikuntavälineet kuten lenkkitossut, verryttelypuvut, polkupyörät, uimapuvut ja murtomaahiihtovälineet pitäisi voida myydä alhaisemmalla verotuksella kuin esimerkiksi moottoriurheilun, laskettelun, jääkiekkoilun tai muiden hintavien ja korkean loukkaantumisriskin liikuntamuotojen välineet. Verotus kohdistuisi täysimääräisesti terveyshaittoja aiheuttaviin ainesosiin ja vapauttaisi terveelliset ruokaaineet jopa kokonaan verosta. Yhteisötasolla ilman laatuun ja ympäristön puhtauteen satsaaminen koituvat nekin ihmisten terveydeksi. Työn ja omistamisen verotuksesta halutaan siirtyä kuluttamisesta syntyvien haittojen verotukseen. Terveistä valinnoista on syytä tehdä helppoja ja halpoja. Paljon sokereita ja haitallista rasvaa sisältävät tuotteet tulisivat muita vaihtoehtoja kalliimmiksi. Kun alkoholin verotusta ja hintaa alennettiin, sen kulutus kasvoi dramaattisesti. Kansalaisten alttius nopeisiin mielenmuutoksiin on henkilökohtaiseen rahatalouteen liittyvä ominaisuus. Makeisten ja sokeripohjaisten elintarvikkeiden ja juomien kasvava kulutus on vakava kansanterveydellinen ongelma. Yksilötasolla terveitten elämäntapojen edistäminen auttaa pitämään verotaakan maltillisella tasolla. Vakavat kansanterveydelliset haitat lisääntyivät samassa suhteessa. KARI L. Veron voisi sitoa tuotteen sokeripitoisuuteen tai sen glykemiaindeksiin progressiivisesti, samalla tavalla kuin alkoholin verotuksessa. Vieläkin korkeampi verotusaste olisi perusteltua jos samanaikaisesti satsattaisiin kevyenliikenteen väyliin ja joukkoliikenteeseen
,, • • • • • • I Teksti: SEPPO LAINE, JORMA HYYTIÄ, KARI L. KESKINEN Liikunnan tietotaito vienti tuotteeksi vuorovaikutusta vauhdittamalla 20 LIIKUNTA& TIEDE 44, 2/'2007
Konkreettisina kehittämisalueina Singaporessa panostetaan parhaillaan liikuntaja urheilupaikkoihin, urheilupuistoihin, valmennusohjelmiin, tutkimukseen, urheilukouluihin jne. S uomalainen liikunnan ja urheilun eri alojen toimijakenttä, liikuntaja urheiluklusteri on sisäisiltä sidoksiltaan vielä varsin löyhä. Yhteydenotto perustui siihen, että Singaporen valtio on käynnistänyt erittäin kunnianhimoisen ja aggressiivisen poliliikkaohjelman maansa kehittämiseksi yhdeksi Aasian johtavista liikunta ja urheilualan keskuksista. Parhaaksi urheilussa, terveyden edistämisessä ja liiketoiminnassa Singaporen valtiollisessa ajattelussa ilmenevä sports -käsitteeseen sisältyy niin urheilu,liikunta kuin kansanterveyden edistämisen näkökulmakin. Markkinat ovat siis loputtomat. Suomi on heidän näkövinkkelistään sopivasti samanlainen, mutta myös kiinnostavalla tavalla erilainen, pieni ja erittäin kilpailukykyinen toimija omalla markkina-alueellaan. Singaporessa halutaan ottaa oppia Suomesta ja sen saavuttamasta huippusuorituskyvystä monilla yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sen vaikutuspiirissä voidaan katsoa olevan yli 2,5 miljardia ihmistä Indokiinan, Australian ja Intian alueella. Viimeisin on perinteisesti ollut vieras ajatus Singaporen kaltaisessa keskusjohtoisessa poliittisessa järjestelmässä. Hyvinvoinnilla, siihen liittyvällä teknologialla ja kaupallisella toiminnalla on suuret kehittymispotentiaalit. Suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävän ja tukevan liiketoimintakonsultoinnin asiantuntijatahon Finpron ( ks. Liikunnan ja urheilun osaam isen hyödyntäm isessä ja tuotteistam isessa Suom ella on haastava tehtävä. Talouden taustalla on keskusjohtoinen yhteiskuntamalli, jonka tahdosta ja toiminnan tehosta on saatu konkreettinen näyttö viime vuosikymmenen aikana. Myös Suomelle hyvin tyyppillinen luonteva eri toimialojen välinen yhteistyö, jossa toki on meilläkin vielä kehitettävää, LIIKUNTA & TIEDE 44, 2/'2007 21. Singaporen kyvystä toteuttaa aikomuksensa on kiistatonta näyttöä maan aiemman kaupallisen historian ja kehittyneen urheiluklusterinsakin pohjalta. Kolmikannan osatekijät nähdään kokonaisuuden välttämättöminä osina, jotka täydentävät toisiaan ja jossa yhdenkin osatekijän huono toiminta vaikuttaa kaikkia muita haittaavalla tavalla. Singapore ja Suomi sopivasti samanlaiset, kiinnostavasti erilaiset Suomalaiset liikunta-alan toimijat saivat uudenlaisen virikkeen pohtia toimijakentän eheyttämistä sen jälkeen kun Singapore Sports Councilin edustajat ottivat yhteyttä Finpron edustajiin. Kotikenttänsä Aasian ohella Singapore hakee yhteistyötä Euroopan kanssa. Urheilu on yhteiskunnallisena ilmiönä varsinainen monikärkiohjus, jolla on vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin, kansalliseen itsetuntoon, talouteen jne. Sen olennaisena osana liikunnalla ja urheilulla on kasvava merkitys. Ihmiset odottavat lähitulevaisuudessa uusia asioita elämänsä laadulta ja sisällöltä. On odotettavissa, että väestön vanheneminen ja yhteiskunnan teknistyminen johtavat kasvaviin uhkiin ihmisten terveydessä ja sen seurauksena on tarve varautua suuriin muutoksiin kansallisissa terveydenh uo I to järjestel 111 issä. www.finpro.fi) piirissä vaikuttavien liikunta-alan toimijoiden keskuudessa onkin herännyt ajatus, että suomalaisen urheiluklusterin kiinteytyminen olisi yksi keino kilpailla myös suuresta taloudellisesta ja kaupallisesta potentiaalista. Urheilun ja liikunnan terminologiaksi suomennettuna ajatusrakennelman kolmikannan muodostavat huippuja kilpaurheilu, urheilukulttuuri ja kansanliikunta sekä urheilu ja liikunta eri alojen liiketoimintana. Suom ella on pitkä urheiluja liikuntatraditio sekä urheilukulttuuri, jotka tunnetaan m yös kansainvälisesti. Suomeen verrattuna heiltä puuttuu niin urheiluperinteitä kuin laajaa liikunnallista arvoperustaa ja tähän liittyvää vapaaehtoisuuteen perustuvaa kansalaisja järjestötoimintaa. Kolmikannan osatekijöitä rakennetaan tasapainoisesti niin, että sen jokaista kärkeä teroitetaan tuntuvin taloudellisin panostuksin. Yhteiskuntien suuriin megatrendeihin kuuluu varautuminen erilaisiin kansanterveydellisiin haasteisiin ja niiden sisältämiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Singaporelaiset ovat huomanneet, että heidän Participation -strategiassaan on merkittäviä suhteellisia heikkouksia. Sen kolme kärkeä ovat Excellence, Participation ja Industry. Singapore on kehittänyt kansallisen klusteristrategian. Singaporea pidetään maailmalla taloudellisen toirneliaisuutensa ja maantieteellisen sijaintinsa ansiosta yleisesti astinlautana Aasiaan. Urheilun ja liikunnan ym pärille on m yös kehittynyt m ielenkiintoinen innovaatioym päristö
Osaamisen kehittämisessä tuotteiksi tarvitsemme kuitenkin oppia kansainvälisestä yhteistyöstä. Se on tuonut uudenlaista energiaa menestymisen mallien tunnistamiseen ja kansallisen kehittämisen valintoihin. Uusista kumppanuuksista vauhtia urheilun liiketoimintaan Singaporen kiinnostus suomalaiseen liikuntaklusteriin perustuu paitsi Suomen suhteellisen hyvään urheilumenestykseen (Excellence) erityisesti suomalaisen Participation-kärjen terävyyteen. Yhteistyö Singaporelaisten toimijoiden kanssa voisi vauhdittaa uusien teknologioiden hyödyntämistä ja uusien soveltamisalueiden 22 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /1007. Liikunnan eri alojen kansainvälisiä koulutusohjelmia on Suomessa käynnissä useita. Singapore pyrkii strategiansa mukaisesti erinomaisuuteen urheilussa ja liikunnassa. Mitä intensiivisempi vuorovaikutus on, sitä enemmän se tuo resursseja tai luo painetta toimijoiden menestymiseen, epäsysteemisesti, yli toimiala rajojen ja itseohjautuvasti. Klusterinäkökulma perustuu markkinaja kilpailutekijöiden ymmärtämiseen perinteisen raaka-aineja teknologiaymmärtämisen sijasta. Valmentajaja ohjaajakoulutus noudattaa Suomessa yleiseurooppalaista viiden portaan mallia, joten se soveltuu jo nyt hyvin eurooppalaisille markkinoille. Singapore tarjoaa uusia lähestymistapoja tiedon soveltamiseen, erityisesti kaupallisessa toiminnassa. Valmennuskeskusten rinnalle on viime vuosien aikana kehittynyt yliopistoja amrnatukorkeakoulupaikkakunnille urheiluakatemioiclen verkosto. Urheiluakatemiat pyrkivät yhdistämään urheilijan päivittäisen elämän olennaiset elementit; urheilun, harjoittelun ja opiskelun saman katon alle urheilijan omassa elämisympäristössä. kehittää uudenlaisia lähestymistapoja. Singaporelle yhteistyö tarjoaa mm. Yhteistyö l iikuntatutkirnusten tulosten jalkauttamiseksi tuotantoon ja markkinoille voisi hyödyttää molempia. Yleisellä tasolla klusteri tarkoittaa samaan kokonaisuuteen liittyvien toimijoiden joukkoa, joiden kesken vallitsee myös kunkin omaan toimintaan vaikuttava vuorovaikutus. Sen perustana on vahva perustutkimus, jonka pohjalta liikuntatieteiden soveltava tutkimus on kehittynyt korkealle tasolle. skandinaavisen näkökulman urheiluun ja liikuntaan, mahdollisuuden hyödyntää pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kertynyttä kokemusta, tutkimustuloksia ja teknologiaa. Suomen vahvuutena on nähty korkeatasoinen kansainvälinen liikuntatieteellinen tutkimus. Klusteria ei johda kukaan, mutta vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa yhteisillä politiikkatoimenpiteillä. Suomelle ominaista on myös, että liikuntakulttuuria ei rakenneta ylhäältä alas tapahtuvana keskusjohtamisena vaan sen perustana ovat aktiiviset kansalaiset. Yhteistyön avulla Suomi voi hyödyntää Singaporen kehittämää konseptiajauel ua ja saada vauhtia urheilun liiketoiminnan kasvulle sekä löytää uutta näkökulmaa huippu-urheilun kehittämiseen. Singaporessa halutaan nyt kehittää kansainvälistä kumppanuutta oman oppimisen edistämiseksi sekä panostusten ja niistä saatavien hyötyjen jakamiseksi omassa maassa. Sen lisäksi että ne toimivat liikunta-alan toimijoiden keskeisinä opinahjoina Jyväskylän yliopiston rinnalla, ne palvelevat Suomen kilpaja huippu-urheilua tärkeinä harjoittelu ja valmennuskeskuksina. Suomella on osaamiseen perustuvaa kykyä muuntautua ja KLUSTERI ON VUOROVAIKUTUKSEN VERKKO K lusteri-käsite tuli suomalaisen elinkeinopolitiikan ja kilpailukykystrategioiden sanastoon puolitoista vuosikymmentä sitten. Tutkimusja kehitystoiminnassa Suomen valmiudet ovat korkealla tasolla mittaustekniikassa, analytiikassa sekä urheiluja liikuntateknologiassa. Tämä verkostokonsepti kelpaisi vientituotteeksi maailmalle. Aasian maiden haaste on kuitenkin kova. Suomen ja Singaporen väliselle yhteistyölle on nähtävissä paljon erilaisia mahdollisuuksia. Sekä yliopistopohjainen että urheilujärjestöjen omat valmentajakoulutusjärjestelmät ovat mahdollisia vientituotteita lähes sellaisenaan. Suomi tunnetaan vahvana koulutusyhteiskuntana. Mahdollisuuksia kartoitetaan edelleen Suomalaiset liikunta-alan toimijat ovat kevään 2007 aikana pyrkineet hahmottamaan konseptia, jolla Singaporen kehittämishaasteeseen voitaisiin vastata. Uutena toimijana käynnistyy ensi syksynä ensimmäinen maakunnallinen akatemia, kun Kuortaneen hallinnoimana aloittaa Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia toimintansa. Maamme nauttii kansainvälistä mainetta myös erityisen kilpailukykyisenä innovaatio-taloutena. näyttää puuttuvan. Suomen myönteisinä erityispiirteinä nähdään se, että Suomi on maailmalla samanaikaisesti sekä hyvin tunnettu urheilumaa että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomen tunnusomaisiin piirteisiin kuuluu maailman mittakaavassa ainutlaatuinen urheiluja l iikuntaopistojen ja oppilaitosten verkosto. Hyvinvointija terveysteknologian kehittäjänä Suomi on kansainvälisessä eturintamassa
Suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävä liiketoimintakonsultoinnin asiantuntijataho Finpro (ks. Matkan aikana saatiin varmuus siitä, että jatkoyhteistyöhön kannattaa ryhtyä. Suomalaisia on usein moitittu tuotteiden huonosta markkinoinnista. Keskinen Liikuntatieteellisestä Seurasta. avaamista. SEPPO LAINE Senior Advisor Finpro Helsinki Sähköposti: seppo.laine@finpro.fi JORMA HYYTIÄ Rehtori Kuortaneen urheiluopisto Kuortane Sähköposti: jorma.hyytia@kuortane.com KARI L. Singaporen liikuntaja urheiluasioista vastaavan Sporting Culture Committee'n valtuuskunta tekee vastavierailun Suomeen toukokuussa ja tapaa laajasti suomalaisia urheilun ja liikunnan päättäjiä, toimijoita ja vaikuttajia. Maailmanlaajuinen yhteinen haaste on yhteiskuntien teknistyrnisestä aiheutuva liikkumattomuuden lisääntyminen ja sen myötä monien kansansairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen. Suomen urheiluja liikuntakulttuurin kansallisessa strategiassa painottuu liikunnan merkitys eri-ikäisten ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Helsinki Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 , 2/'2007 23. Sekä Nokia että Polar ovat maailman markkinajohtajia paitsi Euroopassa myös Aasiassa. Meillä on tästä jo onnistuneita esimerkkejäkin. Erityistä huolta tunnetaan työikäisen ja ikääntyvän väestön terveenä pysymisestä. www.finpro.fi) lähetti maaliskuun 2007 alussa valtuuskunnan Singaporeen kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia liikunnan eri aloilla. Vauhtiin on syytä päästä mukaan. Suomalaista liikuntajärjestelmää esittelivät (kuvassa vasemmalta) Finpron edustajat Seppo Laine ja Lim Hock Chye, Kuortaneen urheiluopiston rehtori Jorma Hyytiä, Meria Heikelä Finprosta, Jyrki Eklund Aino-Active OY:sta sekä pääsihteeri Kari L. Aasian pikkujättiläinen on tunnettu nopeista liikkeistään.Jäyhillä suomalaisilla on yhteistyössä sananmukaisesti tuhannen taalan paikka. Singaporelaisilta voisimme oppia sekä globaalia markkina-ajattelua että saada apua kilpailukykymme kehittämiseksi Aasian erittäin kilpailuilla markkinoilla. Suomen ja Singaporen lähentyminen liikunnan alueen innovaatiokehityksessä lupaavalla alulla. Parhaat tulokset saataneen kehittämällä tuotekonseptointia sekä tuotteistamalla tietoa ja osaamista. Singaporelta voisimme toivoa vetoapua yhteisten markkinointiväylien ja jakelukanavien kehittämisessä
Amer Sports ilmoittaa omilla internetsivuillaan olevansa maailman suurin liikuntateknologisten tuotteiden valmistaja. Teksti: JUHA HAUTANEN Liikkujan tarpeista lähtevä suunnittelu tuottaa uutta teknologiaa Valmennuksessa ja liikuntatieteellisessä tutkimuksessa teknologialla on ollut merkittävä rooli jo pitkään. Suomalaiset sauvavalrnistajat Exel etunenässä ovat olleet viemässä sauvakävelykulttuuria kansainvälisille markkinoille. Nyt siitä on tullut myös osa tavallisen liikkujan harrastusta. Osin samalla bisnesalueella toimii toinen suomalainen Amer Sports konserniin kuuluva Suunta. S uomalainen liikuntateknologiateollisuus on kansainvälisesti merkittävässä asemassa. Liikuntaan käytetään rahaa entistä enemmän. Suomessa on noin puoli miljoonaa säännöllisesti lenkkeilevää, joista noin 15 000 juoksee vuosittain maratonin. Myös Nokia on huomannut liikuntaan liittyvät mahdollisuudet ja kehittänyt omia urheilukäyuöön suunniteltuja puhelimia. Tilastojen mukaan suomalaiset ovat EU-alueen innokkaimpia liikkujia. Varsinkin naisten osuus juoksijoista on kasvanut. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vuonna 2005 aikuisten omaehtoiseen liikuntaan ja kuntoi24 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Suomi tarjoaa näin vapaa-ajanliikunnan ja liikuntateknologia kehittämiseen poikkeuksellisen hyvän testiympäristön. Sykemittarivalmista ja alan pioneeri Polar Electro on sykkeen mittaamisen maailman markkinajohtaja. Teknologia ja liikunta nivoutuvat entistä lähemmin toisiinsa. Tämän 1990-luvulla kehitetyn liikuntalajin harrastajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Aikaisemmasta kuivakkaiden kilpaurheilijoiden lajista on tullut monille kuntoilijoille omien rajojen testauspaikka. Konsernin muita tuotemerkkejä ovat lumeen ja ulkoiluun liittyvät Atomic ja Salomon, kuntosalilaitteista tunnettu Precor ja pallopelien alueella toimiva Wilson. Konsernin liikevaihto oli vuona 2006 noin 1,8 MrdE ja se työllisti 6500 henkeä. Suomen Ladun mukaan 1,5 miljoonaa suomalaista harrastaa sauvakävelyä
Toisaalta marginaalisien extrern elajien harra stuksesta ollaan siirtym ässä useista eri lajeista koostu vien seikkailulajien harr astajiksi. Räätälöityjä ratkaisuja Teknologialla on ollut merkittävä rooli jo pitkään osana valmennusta ja liikuntatieteellistä tutkimusta, mutta nyt siitä on tullut osa jokaisen liikkujan harrastusta. M yös yritysten henkilöstönsä liikuttam iseen käyttäm ät vara t ovat kasvaneet. luun käytetty ra ham äärä oli keskim äärin 427 euro a. Sam a on nähtävissä kaikissa teollistuvissa m aissa, m yös esim erkiksi voim akkaasti kehittyv ässä Kiinassa. Sitä voidaan käyttää harjoituksen tai suorituksen suunnittelussa, jolloin sen tasoa, kestoa tai reittiä voidaan muokata päivän tilanteen tai harjoitusohjelma mukaan. Yhdysvaltalaisten liikuntaharra stusselvitysten m ukaan liikuntalajeissa suuntaus näyttää ole van sunnunt aikävelyistä ja hyvänsäänliikunnasta säännölliseen liikuntaan. Sykemittari voi toimia esimerkiksi eräänlaisena avaimena tai kulkulupana, kuntosalille ja tunnistimena kuntosalilaitteelle, joka virittyy käyttäjän henkilökohtaisille asetuksille. Li ikunt a on suur in yksittäinen työh yvinvoinnin edistäm isen kohde, johon käytetään keskim äärin 13 5 euro a työntekijää kohden vuodessa. Mikäli liikkuja kokee suoritukseen liittyvän epämiellyttäviä turvallisuusriskejä, hän jää todennäköisesti mieluummin turvalliseksi kokemaansa ympäristöön. Teknologialla on useita liikuntasuoritukseen liittyviä tehtäviä. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 25. Teknologian avulla ihmiset voivat kommunikoida keskenään, mutta myös ympäristön laitteiden kanssa. Teknologia voi pienentää näitä riskejä esimerkiksi navigointi avulla. Se on kasvanut kahdessa vuodessa 40 pro senttia. Suurimman yksittäisen teknologian käyttäjäryhmän muodostavat juoksijat. Pääosan muodostavat matkapuhelimet ja musiikkilaitteet, mutta mukana on sykemittareita, askelmittareita, GPS-laitteita, polkupyörän matka-nopeusmittareita jne. Esimerkiksi maratonille osallistuminen vaatii sitoutumista pitkäjänteiseen harjoitteluun. Suorituksen aikainen turvallisuus on varsinkin ikääntyneiden tai muuten alentuneen toimintakyvyn omaavien liikuntaharrastuksen ehdoton edellytys. Se oli kasvanut sadalla eur olla vuodesta 2001. Se nostaa yksityi shenkilöiden luom aa m arkkinapotentiaalia en tisestään. Samalla kiinnostus erilaisten harjoitusvälineiden ja palveluiden hankkimiseksi lisääntyy. Niillä halutaan parantaa omaa suoritusta, mutta hankintoja tehdään myös pelkästään sitoutumisesta harrastukseen ja motivaation ylläpitämiseksi. Koko aikuisväestön osalta se tarkoittaa noin 1,4 m iljardin eur on liikevaihto a. Täm än lisäksi tulee ottaa huom ioon vanhem pien lastensa liikuntaharr astu ksiin sijoittam at vara t. Kokonaisuudessaan se tekee 280 m iljoonan euro a vuodessa. Yhdysvalloissa Motorolan tekemän selvityksen mukaan 85 % kuntoilijoista ja liikkujista käyttää jotain teknologiaa suorituksensa aikana. li ikevaihdon kasvu ei ole pel kästään suom alainen ilm iö
Samaa on nähtävissä esimerkiksi laskettelurinteissä. Niiden kärjessä ovat matkapuhelimet ja musiikkisoittimet. Musiikin ja äänitallenteiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi omaan vireystilaan. Suomessa kypärää käyttää yli puolet laskettelijoista. Markkinoille tuotetaan teknologiaa, joka rakentuu ja muokkautuu käyttäjänsä halujen, tarpeiden ja osaamisen mukaan. Tuotteisiin tulee yhdistymään uusia, laitteen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavia sovelluksia ns. Vaikka muoti on koko käyttäjäryhmää ohjaava ilmiö, tuotteilta halutaan yhä enemmän yksilöllisyyttä. Varusteet voivat jopa haitata itse suoritusta. Samalla se viestiin ympäristölle käyttäjän heikentyneestä toimintakyvystä. Liikuntateknologiassa tarvitaan eri alojen yhteistyötä yhteiskunnan, ihmisen ja teknologian rajapinnassa. Tuotteen tulee olla sosiaalisesti hyväksyttävä ja haluttava. Ne ovat erittäin hyviä turvavälineitä, mutta kypärän käyttö rinteissä lähes muoti-ilmiöksi saakka on hämmästyttävää. Perinteiset laitetoimitukset muuttuvat kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjoamiseksi kansainvälisille markkinoille. Suunniuelijalla tulee olla oikea kuva tuotteen käyttäjästä ja tuotteen käyttöymparistöstä. Liiketoiminnassa myös kovan teknologian aloilla on oleellista käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi, asiakkuudenhallinta sekä ratkaisuun tarvittavien useiden teknologioiden yhtäaikainen osaaminen. Liikuntasuorituksen seurana ja tallentaminen on kehittynyt ajan mittaamisesta ja matkan arvioinnista harppauksin eteenpäin. Liikuntateknologiassa tarvitaan eri alojen yhteistyötä yhteiskunnan, ihmisen ja teknologian rajapinnassa. Saatua tieto hyödynnetään suorituksen kuormittavuuden ja suorituskyvyn arvioimiseen. Niken ja Applen tekemä yhteistyön tekee mielenkiintoiseksi tuotteen lisäksi myös kahden voimakkaan brandin yhteistyö. Teknologialla elämyksiä Globalisoitumisen edetessä massatuotannon merkitys Suomessa vähenee ja liiketoimintamallit uudistuvat. Teknologiaa kehitettäessä paneudutaan usein lähes pelkästään teknologisiin ongelmiin. Tuotteen käyttämisen käyttötilanne ja ympäristö, käyttökonteksti, vaikuttaa vahvasti käyttökokemukseen. Teknologian kehittäjät ja palvelujen tarjoa yhdistävät eri toimijoita ja tuotemerkkejä uusien ratkaisujen tarjoamiseksi. Käyttäjät tulevat yhä enemmän määrittämään sitä, millaista teknologiaa heille kehitetään. Esimerkiksi Nike ja Apple iPodin ovat yhteistyönä tuoneet markkinoille Nike+iPod Sport Kit -tuotteen. Markkinoille tuotetaan teknologiaa, joka rakentuu ja muokkautuu käyttäjänsä halujen, tarpeiden ja osaamisen mukaan. Askeleista voi saada myös äänisignaalin kuulokkeisiin ja niitä voi koittaa sovittaa kuunneltavan musiikin rytmiin. lisäarvo-ominaisuuksia. Yhteiskunnan teknistymisen myötä sille on tullut merkittävä asema life style -tuotteiden kehityksessä. Esimerkiksi sykemittareita käytetään liikuntasuorituksen aikana, mutta myös ilman sykelähetintä pelkästään kellona. Se voi lisätä myös suoritukseen liittyvää elämyksellisyyttäja niiden uudelleen kokemista sekä jakamista Loisten kanssa. Kenkään sijoitetulla kiihtyvyysanturilla kerätään askellukseen liittyvää tietoa ja se tallennetaan musiikkisoittimeen myöhempää analysointia varten. Toiminnalliset tavoitteet saattavat jäädä tyyliseikkojen varjoon. Rollaattori saattaa jäädä käyttämättä, koska käyttäjä ei halua leimaantua ikääntyneeksi. Sauvakävely olisi marginaaliryhmien harrastus, jos se olisi edelleen "dementiahiihdon" maineessa. Käyttäjä voi haluta antaa muille mielikuvan itsestään liikunnallisena, sporttisena ihmisenä. Mielenkiintoinen esimerkki on laskettelukypärien käyttö. Kukaan ei tarvitse 8 mm poraa vaan tarvitaan 8 111111 reikiä. Käyttäjät eivät tyydytä pelkästään toiminnallista tarvetta vaan he haluavat itselleen miellyttäviä kokemuksia. Rollaattori on hyvä tuki henkilön liikkumiselle. Teknologian tulee ratkoa ongelmia. Teknologian avulla voidaan vaikuttaa myös suorituksen aikaiseen liikuntakokemukseen. Eräissä kokeiluissa liikuruayrnpäristöstä on tullut pelikenttä, jossa teknologian keskustelee ympäristönsä kanssa ja kertoo pelaajalle siihen liittyvistä tehtävistä tai toimenpiteistä. Pyritään kehittämään modulaarisia, paremmin räätälöitäviä ratkaisuja. Liikuntaan tulee linkittymään yhä enemmän informaation, kommunikaation ja viihteen osasia. Usein välineet ovat ylimitoitettuja käyttökohteeseen tai käyttäjän taitotasoon nähden. Teknologiasta on tullut osa muotia, jolloin nopeat muotivirtauksien muutokset ovat haaste tuotesuunnittelijoille. Ympäristön olosuhteidentarkkailun avulla voidaan parantaa suoritusta ja lisätä turvallisuutta varsinkin ääriolosuhteissa. Liikuntateknologia tulee suunnitella tukemaan elämysten ja kokemusten syntymistä ja niiden jakamista. Tuotteen suunnittelun ohjenuorana tulee 26 LIIKUNTA & TIEDE 4' • 2 /2007. Jo nyt kuluttaja voi tilata omilla kuvilla varustettuja laskettelusuksia, lumilautoja ja kenkiä. Ihmiset siirtyvät yhä enemmän henkilökohtaisten mobiiliteknologiasovellusten käyttäjiksi. Kypärä on saavuttanut sosiaalisen hyväksyttävyy den ja haluttavuuden. Myös erilaiset helposti mukana kannettavat kärnmentietokeet (PDA -laitteet) ovat yleistymässä
Tähän saakka on PCja konsolipeleihin saatu liikunnallisia käyttöliittymiä kuten tanssimattoja ja hahmontunnistusta. VTT on ollut kehittämässä suksivoidetta, jolla suomalaisten sukset on saatu luistamaan maailmancupin kisoissa muita paremmin varsinkin märällä kelillä. Ensin niitä käytettiin lähinnä parempilaatuisissa askelmittareissa. Tyypiltään ne ovat roolipelien kaltaisia pelejä. Yhden tunnisteen hinta on noin 10 sentin luokkaa. RFID-LUnnistetta voidaan lukea ja siihen voidaan kirjoittaa tietoa langattomasti. Tavallisin tiedonsiirtotekniikka on langattomista handsfree kuulokkeista tuttu Bluetooth. Sen virran kulutus on kuitenkin pitkillä siirtomatkoilla niin suuri, että laitteiden virtalähteet tulee ladata tai vaihtaa aika-ajoin. Laitteiden koon, hinnan ja virrankulutuksen pienentyessä niitä voidaan alkaa sijoittamaan erilaisiin liikuntaympäristöihin keräämään ja lähettämään liikuntaan liittyvää tietoa muihin järjestelmiin. Itse asiassa merkittävimmän pelaajaryhmän muodostavat 25-35 vuotiaat miehet. Sitä korvaamaan on kehitetty uusia tekniikoita kuten Wibree sekä ZigBee. Kummallakin suomalaisella sykernittarin valmistajalla on malleja, jotka hyödyntävät tätä ominaisuutta. Samalla saadaan kerätty aineistoa valmennusta varten. Käsiteltävä tietomäärä on melko vähäistä ja tunnisteiden lukuetäisyydet melko lyhyitä, mutta tunnisteiden käytön tekee mielenkiintoiseksi niiden edullisuus. Sovellukset ovat ainakin vielä toistaiseksi tarkoitettu lähinnä kilpaurheilijoille, mutta ne tulevat olemaan myös kuntoliikkujien saatavilla lähitulevaisuudessa. Pleikkarisukupolven uudet harrastukset Liikunta kilpailee ajasta muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Katsellaan TV:tä, ollaan ostoksilla, opiskellaan, luetaan ja käytetään tietokonetta. Tätä kautta on mahdollista mitata lihasaktiivisuutta todellisissa käyttöolosuhteissa. Erilaiset navigointisovellukset ovat tulleet liikkujien kannalta mielenkiintoisiksi muutenkin kuin estämään reitiltä eksyminen. Sen jälkeen niitä alettiin hyödyntää juoksukenkiin liitettävissä nopeusja matkamittaussovelluksissa. Urheilijoiden testaamisessa on käytetty jo pitkään erillisillä elektrodeilla tehtyjä EMG -mittauksia. Nanotekniikkaa on hyödynnetty aikaisemmin esimerkiksi tennismailoissa ja jääkiekkomailoissa. Niiden avulla muutetaan laitteiden kuormitusta ja luoda tietokoneen näytölle kuvaa virtuaalisesta suorituksesta. Niiden avulla katsojat voivat esimerkiksi saada SM-liigan jääkiekko-ottelussa kuhunkin pelaajaan liittyvää on-line tietoa. Satelliittipaikannuksen avulla voidaan esimerkiksi tallentaa ulkoliikuntareitti sekä synkronoida siihen tapahtumia ja informaatiota kuten maksiminopeus tai reitin korkein kohta. Radioiaajuuksiset RFID-LUnnisteet ovat vielä melko harvinaisia muissa kuin hiihtohissisovelluksissa. Lisäksi teknologia voi tuoda liikuntaan uusia mielenkiintoisia pelillisiä ulottuvuuksia, joka saattaa innostaa uusia harrastajia liikkeelle. Uudet teknologiat, uudet mahdollisuudet Uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille. Tallennettuja reittejä voidaan jakaa ja vertailla muiden kanssa. Suksia on saatu kevennettyä huomattavasti käyttämällä niissä epoksista ja nanohiiliputkista valmistettua hyptoniittia. Myös kuntosalilaitteita on käytetty pelien käyttöliittyminä. Aivan viimeaikaisina uutuuksina on julkisuudessa uutisoitu nanoteknologian käyttämisestä suksissa Ja suksivoiteissa. Ei välttämättä ehditä liikkumaan. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 27. Tällä hetkellä on kehitteillä erilaisia kolmeen suuntaan samaan aikaan mittaavia 3D -knhtyvyysanturirarkaisuja, joiden avulla voidaan tallentaa käyttäjän liikkeet ja jäsenten tai pelivälineen liikeradat. Materiaaliteknologiassa on mielenkiintoisimmat uutuudet nanoteknologian alueella. Liittämällä laitteita toisiinsa verkon kautta, voivat eri paikoissa olevat käyttäjät käyttää samaa virtuaalista ympäristöä ja haluttaessa kilpailla keskenään. Langaton tiedonsiirto on lisännyt huomattavasti laitteiden käyttömukavuutta. Soutulaitteita ja kuntopyöriä on liitetty tietokonepeleihin. Erilaiset kiihtyvyysanturisovellukset ovat lisääntyneet viimevuosina. Nyt on mahdollista saada käyttöön langattomalla tiedonsiirrolla varustettuja EMG -vaateita, joihin on integroitu elektrodit sekä tiedonsiirtoyksikkö. Microsoftin selvityksen mukaan erityisesti urheilupelejä pelaavat harrastavat liikuntaa muita ikäisiään nuoria enemmän. Liikunnalliset ohjaimet saavat pelaajat hikoilemaan. Ensimmäiset käyttökohteet ovat todennäköisesti valmennuksessa, mutta myöhemmin niitä tullaan käyttämään esimerkiksi peleihin käytettävissä kehollisissa käyttöliittymissä. Usein kuulee väitettävän, että varsinkin nuoret pojat linnoittautuvat tietokoneidensa ääreen, eivätkä lähde liikuntaharrastuksien pariin. Vuoden vaihteessa julkistettu Nintendo Wii-pelikonsolin ohjainta voi käyttää tunnistamaan käyttäjän liikkeitä. Mielenkiintoinen sovellusalue on pervasiiviset pelit, joissa yhdistetään todellinen, jokapäiväinen todellisuus ja ympäristö peli maailmaan. Niissä hyödynLiikuntaan tulee linkittymään yhä enemmän informaation, kommunikaation ja viihteen osasia. pitää käyttäjäkokemuksen suunnittelua, ei itse teknologian kehittämistä
Tämä taas lisää yrityksen rahoitusvajetta. Onneksi Elisa katsoi liiketoimintakonseptin niin hyväksi, että päätti pelastaa yrityksen toiminnan. Asiakkaan tuleekin saada tuotteesta muuta lisäarvoa. Hyvänä esimerkkinä tämän kaltaisesta kehityksestä oli nähtävissä oululaisen urheilutietokonevalmistaja FRWD:n tapauksessa. Se edellyttää, että osaamme luoda kokonaiskonsepteja, joissa yhdistyvät palvelut, teknologia ja käyttäjä jo ennen kuin käyttäjät osaavat niistä edes haaveilla. S uomalainen elinkeinoelämä on hyvin alan kehityksessä mukana. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystä, eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimintakonseptien testaamista. Paikkatieto saadaan joko satelliittinavigoinnin tai luontoon tallennettujen RFlD-tunnisteiden avulla. Vankat perusteet liikunnan ja siihen liittyvän kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelmalle ovat olemassa. Esimerkiksi luontopolku voidaan järjestää siten, että eri kohteisiin liittyv ä tieto on luettavissa tai kuunne]1 • -, .••tavissa mukana kannettavalla päätelaitteelta, esimerkiksi kånnykästä tai kämmenmikrosta. Eurooppalaisien valmistajien on vaikea lähteä kilpailemaan hinnalla. Jakelijat ja jälleenmyyjät tulee saada vakuuttumaan tuotteen hyvyydestä. Eräässä lasten pelisovelluksessa on urheilukenttä ja sen lähiympäristö muutettu savanniksi, jossa leijonan ro olihahmossa olevan pelaajan on selvittävä. Myös intern etillä on vahva rooli pelaam isessa. Totuttuun ym päristöön tuoda uutta sisältöä ja toim innallisuutta sekä sam alla saadaan pelaajat liikkumaan. Suomella on mahdollisuus menestyä tässä kilpailutilanteessa. Lisäksi pienet kansalliset markkinat pakottavat kansainvälistymään heti tuotteen syntymästä lähtien. Tuotekehitys kestää usein vuosia ja nielee varoja. Vaikka tuote olisikin hyvä, sen saaminen kansainväliseen levitykseen ei onnistu hetkessä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. netään yleisiä teknologioita kuten matkapuhelim ia tai kämm en tietokoneita sekä niiden om inaisuuksia. Suuret kansainväliset yritykset kuten Microsoft, Motorola, Nokia ja lntel seuraavat mielenkiinnolla alan kehitystä. Uusille tuotteille ja yrityksille voi muodostua kompastuskiveksi kansainvälisten kumppanien löytäminen ja jakelun järjestäminen. Lapsia puolestaan voisi kiinnostaa samaa sovellusta hyödyntävä aarteen etsin täteh tävät. Siinä yritys ajautui konkurssiin hyvästä tuotteesta huolimatta. Se vaatii usein myös uusien toimintatapojen oppimista. Siihen on syynä suomalaisten kiinnostus liikuntaan ja terveyteen sekä korkea teknologia ja osaamistaso. JUHA HAUTANEN, Dl Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointiteknologia Sähköposti: juha.hautanen@jamk.fi VAIKEA BISNESS Vaikka liikuntateknologialla on merkittävä ja jatkuvasti kasvava kansainvälinen liiketoimintapotentiaali, ei todellista läpimurtoa ole vielä tapahtunut. Liikuntateknologialla ei ole ollut omaa asemaa kansallisissa elinkeinoelämän ja teknologian kehittämisohjelmissa. Pelilliset sovellukset voivat innostaa liikkumaan myös muita kuin peleistä kiinnostuneita henkilöitä. Pelaajan tehtävänä oli etsiä ru okaa, juomaa ja suojaa
Sivuston avulla tuetaan liikunnasta kiinnostuneiden henkilöiden sosiaalisia verkostoja. eXerciseFriend sivustolla puolestaan etsitään itselle harjoituskumppaneita. Kainuussa on viimeisen kolmen vuoden aikana keskitytty suksen ominaisuuksien tutkimiseen ja uudenlaisiin biokemiallisiin mittareihin. Tampereen seudulla on langattoman teknologian ja ohjelmistoosaamisen lisäksi kuntolaitevalmistusta (esim. Niissä on aikaisempaa sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun. Jyväskylän seudulla Jyväskylän yliopiston ja KIHUn vahvan tutkimuksen ympärille on syntynyt osaamista biosignaalin mittaamiseen ja analysointiin (mm. FristBeat ja Metitur). M ielenkiintoisia markkinapaikkoja ovat liikuntaan liittyvät sosiaaliset internetyhteisöt. Vaikka internet ei tule syrjäyttämään normaalia kaupankäyntiä kokonaan, tehdään ennen varsinaista ostotapahtumaa tuotehakuja ja -vertailuja runsaasti verkossa jo nyt. HyteNet Ry:n tehtävänä on palvella hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitysja koulutustoiminnan kehittymistä edistämällä alan asiantuntijoiden verkostoitumista. Tämän tyyppinen toiminta tulee lisääntymään Web 2.0 tyyppisten sovellusten kehiuyessä. Oulussa alan pioneeri Polar Electro on saanut ympärilleen ohjelmistoalan yrityksiä ja langattoman teknologian osaajia. Tähän markkinarakoon ovat iskeneet suuret hakukoneyritykset kuten Google. Niillä korostetaan avointa kommunikointia ja tiedon jakamista. Rovaniemeläinen Lappset Oy on kehittänyt ja kehittää uudenlaista konseptia leikkikenttäympäristöön. Ne tarjoavat liikkujiille lisäpalveluita ja samalla näille markkinoille suunnattuja tuotteita. Pääkaupunkiseudulla liikuntateknologian merkittävä toimija on Suunto. www.favoriterun.com www.mapmyrun.com www.exercisefriends.com www.liikuntakaveriL.fi www.health.com www.myspace.corn JUHA HAUTANEN, Dl Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointiteknologia Sähköposti: juha.hautanen@jamk.fi Hyvivointiteknologian asiantuntijat verkostoituvat L iikuntateknologian parissa työskennellään ympäri Suomea. Lähinnä yhdysvaltalaiset lenkkeilijöiden suosiossa on FavoriteRun sivusto, jonka kautta 35 000 juoksijaa katselee ja kommentoi reittisuosikkejaan internetissä. Päätösvalta hajaantuu sivustojen käyttäjille. Saman sivustan kautta voi etsiä itselleen lenkkikaveria tai ostaa liikuntaan liittyviä tuotteita. DoctorSport). Hyvinvointiteknologian parissa toimivien tahojen yhteistyöelimenä toimii HyteNet Ry Hyvinvointiteknologia-asiantuntijoiden yhdistys. Tämän yhdysvaltalaisen ohjelman suomalainen vastine on liikuntakaverit.fi verkkopalvelu. Lisätietoja: Jarmo Rinkinen, HyteNet ry Hyvinvointiteknologia-asiantuntijoiden yhdistys PL 351, 40101 JYVÅSKYLÅ Sähköposti: janno.rinkinen@hytenet.net www.hytenet.net LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2f1J7 29. MARKKINOINTI JA KAUPPA KÄ V VERKOSSA Nykykuluttaja käyttää hyväkseen tietoverkkoja
Perinteisiä sykemittareita kehittyneemmissä malleissa on sykkeenseurantajärjestelmä, joka laskee henkilökohtaisen harjoitusvaikutuksen reaaliajassa ja auttaa kuntoilijaa kehittymään harjoittelussaan mahdollisimman tehokkaasti. videopohjaiset liikeanalyysijärjestelmät, laserja infrapunasädetekniikkaan perustuvat nopeusja etäisyysmittarit sekä voimaja kiihtyvyysmittarit sekä sykernittarit. Erilaisia tutkalaitteita hyödynnetään liikkujan nopeuden mittauksiin sekä pallojen, kiekkojen ja muiden lentävien esineiden nopeuden määrityksessä. Rannetietokoneilla tehoa harjoitukseen Viime syksynä markkinoille tulivat uudet rannetietokoneet on suunniteltu tehostamaan harjoitusten vaikuttavuutta. Jalkineisiin laitettavat painepohjalliset analysoivat voiman jakaantumista liikkumisen aikana. aivosähkökäyrä, syke, hengitys ja sykevariaatio. Mittareiden avulla liikkujat voivat saavuttaa harjoitteluun ja kuntoonsa liittyvät tavoitteet reaaliai30 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 212007. Ne antavat yksityiskohtaisen analyysin kehon toimintaan liittyvistä parametreistä: syke, energiankulutus, ventilaatio, hapenkulutus, hengitystiheys, harjoitusvaikutus ja EPOC (kehon hapentarve harjoituksen jälkeen). Ihmisen liikkumisen ja suorituskyvyn analysoinnissa käytettäviä teknologisia tutkimusvälineinä ovat 111111. lnfrapunavalokennojen avulla mitataan juoksunopeuksia Ja voidaan määrittää juoksun tai kävelyn aikana askelparametrejä (kontaktiaika, lentoaika, askelfrekvenssi, puoli erot jne.) reaaliaikaisesti. Käytettäviä psykofysiologisia mittausmenetelmiä ovat mm. kotitietokoneella. Moderneilla multimediaohjelmalla voidaan jakaa kuvaruutua useisiin ikkunoihin, joissa näytetään samassa aikavaiheessa eri kameroiden videotaltiointeja ja mittausten mittasignaaleja. Teksti: KARE NORVAPALO Valmentaja ranteessa Liikuntateknologia on yllättävän monella tavalla mukana niin urheilussa ja kuntoilussa kuin terveydenhuollossakin. I hminen on psykofyysinen kokonaisuus. Psykologiset ilmiöt näkyvät fysiologisissa vasteissa. Henkilölle annettava palaute voi olla esimerkiksi DVD-levy, jota voidaan tutkia kätevästi mm. Voimalevyanturin käyttö tasapainon mittaukseen on eräs hyvin tarpeellinen teknologinen väline ihmisen toimintakyvyn analysoimisessa. Lihasvoimamittauksia tehdään perusvoirnarnittareiden avulla ja voimien kohdistumista mitataan erilaisista liikuntaja urheiluvälineistä ja kuntosalivälineistä sekä perinteisellä venymäliuskatekniikalla että EMF-kalvolla toteutetuilla antureilla
henkilökohtainen integro itu harjoitu sjärjestelm ä. Menetelmän avulla voidaan todentaa yksilöllisesti elämäntapaan liittyviä, terveyttä kuormittavia fysiologisia syitä jo ennen, kuin ne synnyttävät todellista vaaraa terveydelle ja hyvinvoinnille sekä siten estäisivät jatkossa vaikka työssäkäyntiä. KARE NORVAPALO, LitM Kehityspäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sähköposti: kare.norvapalo@jamk.fi Sotkamo lahjoitti puoli miljoonaa Jyväskylän yliopistolle liikuntateknologian määräaikaiseen professuuriin S otkamon kunta lahjoitti 491 250 euroaJyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle. kaisen tiedon ja ohjeiden avulla. Tekstiileissä ja kengässä sijaitsevat sensorit analysoivat kai ken tiedon ja välittävät sen heti juoksijalle. Sen kohderyhmät vaihtelevat vammaisista huippuurheilijoihin. Erityisen tärkeätä on tunnistaa oma kuormittuneisuus ja yksilölliset kuormitustekijät sekä löytää ja hyödyntää viisaasti keinoja kuorrnittuneisuuden vähentämiseksi. Liikuntateknologia keskittyy väestön terveyttä ja hyvinvointia palveleviin teknologisiin ja tieteellisiin ratkaisuihin. Lahjoitus osoitettiin liikuntabiologian, erityisesti liikuntateknologian, määräaikaiseen professorin virkaan vuosiksi 2007 -2012. Laitem allista riippuen m ittareiden kautta saadaan reaaliaikaista tietoa sykkeestä, energian kulutuksesta ja harjo itusvaikutuksesta. Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa koordinoi Oulun yliopisto ja sen kumppaneita ovat Jyväskylän, Kuopion ja Lapin yliopistot. Jyväskylän yliopiston Vuokatin toimipiste on osa Kajaanin yliopistokeskusta, joka kokoaa Kainuun alueen yliopistolliset toiminnot yhden sateenvarjon alle. Se sisältää sykkeenm ittausteknologian yhdistettynä urheiluvaru steisiin. Urheilupaita ja juoksukenkä kom m unikoivat juoksutietokoneen kanssa. Teknologian avulla saadaan täsmällistä tietoa liikunnan vaikutuksesta kehoon, voidaan tukea painonhallintaa sekä tunnistaa työn kuormittavuus, terveyttä uhkaava stressitila ja vaikuttaa elimistön resurssien palautumiseen. Kysym yksessä on harjoittel uun ja kunto iluun suunnattu kokonaisuus, joka sisältää älykkäät tekstiilikuidut vaatteissa sekä nopeudenja matkanm ittauksen juoksujalkineissa. Tuotteet on suunniteltu sekä aloittel eville kunto ilijoille, him oliikkujille että am m attivalm entajille. Lahjoitus maksetaan yliopistolle kuudessa erässä vuosina 2007 -2012. Tiedot tallennetaan Juoksijalle hyödynnettävään muoto on kuten: syke, nopeus, m atka, askel tiheys, reitti pro fii li ja kulutetun energian. Sydämen sykevälimittausta analysoimalla kyetään tuottamaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon toiminnoista ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 31. Virkasuhteen sijoituspaikka on Sotkamon kunnassa, Vuokatin Snowpolis-ympäristössä sijaitseva yliopiston liikuntabiologian yksikkö. M arkkinoilla on m yös ns. Laitteet tu lkitsevat käyttäjiään ja tarjoavat neuvoja siihen, kuinka saavuttaa parhaiten henkilökohtaiset harjoitteluja kunt oilutavoi tteet. Hyvinvointianalyysi ennustaa kuormitukset Urheilijan harjoittelun onnistumisen edellytyksenä on, että fyysinen ja psyykkinen kuormitus ovat optimaalisia ja palautuminen on suhteutettu kuormittumisen määrään. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan alaisen Vuokatin toimipisteen keskeisin tehtävä on kouluttaa liikuntateknologian asiantuntijoita erityisessä Vuotech-maisteriohjelmassa sekä kehittää alan tutkimusja kehitystoimintaa Kainuun alueella. Vuokatin toimipisteen tutkimusja koulutustoiminta on hoidettu tähän asti pääosin projektija kuntarahoituksella, päåyhteistyökumppaneina Sotkamon kunta, Snowpolis, Vuokatin urheiluopisto sekä Kajaanin yliopistokeskus. Sykevälimittausta voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, työn kuormituksen arvioinnissa, vapaa-ajan liikkumisessa, urheiluvalmennuksessa sekä testauksen että tutkimuksen tarpeissa. Markkinoilla jo muutaman vuoden ollut Hyvinvointianalyysiohjelmisto mahdollistaa tarkkojen ja yksilön huomioon ottavien analyysien tuottamisen henkilöstä ja tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilön omien terveysja liikuntatapojen kehittämisessä
Autonominen hermosto on osa keskushermostoa. Sekä sykevaihtelun mittaaminen että sen analysointi ovat helpottuneet laitteistojen ja analyysi menetelmien kehittymisen myötä viime aikoina merkittävästi. Aihe kiehtoo siksi, että sykkeen ja sykevaihtelun analysoinnilla voidaan arvioida autonomisen hermoston tilaa menemättä ihon pintaa syvemmälle. Jossakin vaiheessa urheilija tulee tilanteeseen, jossa kunnon kehittäminen on jo todella vaikeaa ja ylikuormittumisen vaara kasvaa. z w z > z > J: ei: U) w S ykevaihtelulla eli variaatiolla tarkoitetaan sydämen sykkeen vaihtelua lyönnistä toiseen (ks. Kehitystä tapahtuu kuormittamalla kehoa totuttua kovempaa ja antamalla elimistön palautua sopivasti ns. Se ottaa vastaan viestejä eri puolelta kehoa, mutta toisaalta myös säätelee erilaisia kehon toimintoja juuri noiden kehosta saapuneiden viestien perusteella. Harjoitusten vaikutusta on siis seurattava,jotta kehittävät ja palauttavat harjoitukset voidaan ajoittaa optimaalisesti. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa leposykkeen seurantaa aamuisin. Sykevaihtelu ja sen muutokset kertovat kuinka kunto kohoaa, mutta myös jos stressi ja yli rasitus uhkaa. Yksinkertaisimpana sykevariaatiomuuttujana voidaan pitää sykevälien keskihajontaa. Optimaaliseen harjoitteluun ortostaattisen kokeen avulla Urheilijan pyrkimys on kehittyä paremmaksi ja paremmaksi. kuva 1). Lukuisat sairaudet näkyvät myös autonomisen hermoston toimintahäiriöinä. Sykevaihtelu kertoo jaksamisesta Syke ja sykevaihtelu ovat alkaneet kiinnostaa muitakin kuin aktiiviliikkujia. Kiinnostus sykevaihtelua kohtaan on lisääntynyt sitä mukaa kun seurantamenetelmät ovat kehittyneet. Kohonnut leposyke viestii kuormittuneisuudesta ja normaali tai laskenut syke yleensä normaalista tai 32 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2.007. Niinpä syke ja sen vaihtelu ovat alkaneet kiinnostaa myös muita kuin aktiiviliikkujia. Perinteisesti autonomisen hermoston tilaa on analysoitu hormonimäärityksillä verestä ja/tai virtsasta, mutta sykkeen mittaaminen sujuu varsin näppärästi muuallakin kuin laboratorio-olosuhteissa. superkompensaatioperiaatetta hyödyntäen
(2002) ovat osoittaneet kuormittavien työviikkojen aiheuttavan sykevariaation pienenemistä yöunen aikana. esim. Seurauksena voi olla mm. hyvästä palautumisesta. Ortostaattinen koe kannattaa suorittaa mahdollisimman vakioidusti. Leposyke heijastaa kuitenkin hitaasti eroja palautumisen asteessa. Kyseessä on psykosomaattinen stressireaktio, jossa henkinen tila aiheuttaa ruumiillisia reaktioita. Käytännössä paras tapa lienee merkitä kunkin seurattavan urheilijan aamulla mitatut sykearvot harjoituspäiväkirjaan. Koko kahdeksan minuutin ajan mitataan sykettä ja sykevälejä. Näin vältytään siltä, että tutkittava seuraa sykelukemia sykemittarin näytöltä kokeen aikana ja yrittää itse tietoisesti vaikuttaa niihin. Siksi verrattaessa esim. Se, miten syke reagoi johonkin ärsykkeeseen parantaa tämän mittarin herkkyyttä havaita muutoksia autonomisen hermoston säätelyssä. Sympaattinen puoli autonomisesta hermostosta on siis "aktiivinen" ja parasympaattinen "passiivinen" tai "palauttava" puoli. Elimistö käy ikään kuin ylikierroksilla myös levossa. Autonominen tasapaino kertoo vastaavasti näiden kahden osion aktiivisuuksien suhteesta. Niinpä liian monotonisen, pitkäkestoisen ja usein toistetun harjoittelun myötä laskeneet sykkeet voivatkin kertoa uupumuksesta. Kevyen harjoituspäivän tai kevyen jakson jälkeen pitää myös ortostaattisen kokeen tuloksien palautua. Myös seisontasykkeen ja makuusykkeen erotus on hyvä indikaattori palautumisen seurannassa. Sykevaihtelun mittaamisen helpottumisen myötä myös vuorokausiseurannat ovat helpottuneet. Samat säännöt pätevät tässäkin: sykelukemien nousu viittaa kuormittuneisuuteen ja lasku palautumiseen tai kunnon kohoamiseen. Muun muassa Pichot ym. Jos urheilijan lepopäivän jälkeisen yöunen aikaisen sykeanalyysin tai seuraavan aamun ortostaattisen kokeen tulokset näyttävät hyvää palautumista, voi vastaavasti ajatella, että myös ei-urheilevan työntekijän palautumistilaa voisi arvioida sykeja sykevariaatiomittausten avulla. Työstressi näkyy sykevaihtelussa Sykevariaatiota on tyypillisesti seurattu levossa ja erilaisten autonomisen hermoston toimintakokeiden aikana. Stressi muilla elämän alueilla tai esimerkiksi kilpailujännitys tärkeän kilpailun aamuna näyttäytyy hyvin todennäköisesti kovaa harjoittelua vastaavina sykkeen nousuina. Sykevariaatiossa taas muutokset ovat yleensä päinvastaisia, eli kuormittuneessa tilassa variaatio on pienentynyt ja palautuneessa tilassa kasvanut. Kun uhkaava tilanne on ohi, sympaattisen hermoston aktivaatio laskee ja parasympaattisen hermoston aktivaatio kasvaa. Kun käytettävissä on tietoa sekä unen että valveilla olon ajalta, sekä levosta että työstä, voidaan tutkittavan henkilön kuormittumista ja palautumista arvioida kokonaisvaltaisemmin. Ylikuormittuneella urheilijalla hermoston autonominen säätely on häiriintynyt, mikä näkyy jo valveilla mitatun leposykevariaation pienenemisenä (ks. Autonominen hermosto on mukana myös akuutissa stressireaktiossa, jossa sympaattinen hermosto aktivoituu ja elimistö nostaa valmiutta reagoida uhkatilanteeseen. makuulepoa seuraavan seisonnan aikainen syke on leposykettä herkempi reagoimaan erilaisiin stressitiloihin (Kuva 1). Helpointa vakiointi on aamuisin herättyä, koska silloin edeltävät tunnit ovat varsin samankaltaisia, eikä esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden läheisyys häiritse tulkintaa. Tällöin tutkittava makaa rauhallisesti muutaman minuutin ajan, esimerkkikuvassamme 5 minuuttia ja nousee seisomaan muutaman minuutin ajaksi, esimerkissämme 3 minuutiksi. Tulosten analyysi tehdään vasta kokeen jälkeen. 2006). Sama toimii toisinkin päin; kun kehosta kuuluu huonoa, myös psyyke kärsii. Sykereaktioiden normaali vaihtelu pitääkin oppia erottamaan näistä ääritilanteista pitkäaikaisista epänormaaleista arvoista. lepopäivien jälkeisten aamujen ortostaattisia kokeita syketasojen lasku ja sykevariaation nousu kertovat onnistuneesta harjoittelusta ja hyvästä palautumisesta. Seurantamittauksilla varmuutta tulkintaan Onostaattisessa kokeessa seurattu syke ja sen vaihtelu lyönnistä toiseen (sykevariaatio) heijastelevat autonomisen hermoston tilaa. Tosin tämänkin suhteen äärimmäisessä tilanteessa pitkään ja usein toteutettu harjoittelu voi viedä uupumustilaan, eli pitkään ja hiljaa mennään myös kilpailutilanteessa, ei pelkästään harjoituksissa. Kovaa harjoiteltaessa sympaattinen reaktio näkyy ortostaattisessa kokeessa juuri syketason nousuna ja/ tai sykevariaation laskuna. Pitkäkestoinen kestävyysharjoittelu yleensä vahvistaa parasympaattista puolta levossa entisestään. Hynynen ym. Kyseessä on ylirasitustila, joka vaatii pahimmillaan jopa kuukausien mittaisen palauttelun ja kevyen harjoittelun jakson. Kova harjoittelu ilman riittävää palautumista johtaa sympaattisen aktivaation pysyvään kohoamiseen. univaikeuksia ja ärtyisyyttä heikentyneen suorituskyvyn lisäksi. Kuormittavaa jaksoa seuranneen lepoviikon aikana sykevariaation on havaittu palautuvan ennalleen. Seuraamalla näitä muuttujia pääsemme käsiksi tietoon, joka kertoo kehomme tilasta kehon itsensä kertomana. Ortostaattisen kokeen tulokset eivät kerro pelkästä harjoittelun fyysisestä kuormittavuudesta, vaan pikemminkin henkilön kokonaistilanteesta. Esim. Olennaista tulkinnoissa on tietää, mitä tiedon keräyksen aikana on tapahtunut. Tulos muistuttaa saman LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 33. Sykevariaatiomuuttujissa on suuria henkilöiden välisiä eroja. Henkilöiden väliset erot sykevariaatiossa suuria Mittareiden käyttö vaatii kokeiluja, jotta tiedetään mitkä arvot ovat kullekin urheilijalle normaaleja, mitkä hyviä ja mitkä huonoja. Se on normaali reaktio, mutta se ei saa jäädä pysyväksi. Siksi ortostaattisen kokeenkin osalta jokaiselle seurattavalle on syytä tehdä oma tietokanta, jossa seurataan sekä kuormitustekijöitä että kokeen tuloksia. Lepo ei riitäkään täydelliseen palautumiseen
ja Barthelernv, J.C. ja Barthelernv, J.-C. Ortostaattisen kokeen tuloksia yhdellä henkilöllä työstressin vaivatessa, akuutin vaiheen mentyä ohi ja hyvin palautuneessa tilassa. Leposyke on makuulta mitattu keskiarvo, ortosyke seisonnan keskiarvo ja ortoTP seisonnan aikaista kokonaisvaihtelua kuvaava sykevariaatiomuuttuja (total power). Ortostaattisen kokeen aikaiset sykekäyrät palautuneessa ja kuormittuneessa tilanteessa kansallisen tason mieshiihtäjällä. Tulosten tulkinnassa tuleekin olla varovainen ja hakea todennäköisintä syytä niihin yhdessä tutkitun henkilön kanssa. 2000). tutkimusryhmän aiempaa tutkimusta kestävyysjuoksijoilla (Pichot ym. 445 267-272. 1000 500 Hyvin palautunut ula Kuva 1. Sports Exerc. Toisaalta pelkkä tieto kohonneesta stressitasosta ei vielä kerro miksi näin on tapahtunut. 110 -r;:::=====;-------------------, 100 90 50 40 Palautunut Kuonnittunut l Lepokeräys (5min) ] [ Seisontakeräys (3min) _J 30 +-----------------------~---.-J 60 •1' Nopea vaste 1 seisomaannousuun L (min / max) __ _j 120 180 240 Aika (s) 300 360 420 90 80 70 60 s ~ 50 6 ~ .jQ JO 20 10 Stressi päälla Stressi ohi 480 . (2002) Ouantification of cumulated physical fatigue at the workplace. Kuva 2. Näin voidaan mahdollisesti päästä myös vaikuttamaan stressin lähteeseen. 500 . (2006) Heart rate variability during night sleep and after awakening in overtrained athletes. Tässäkin tutkimuksessa kovia harjoitusviikkoja seuranneen kevyemmän harjoitusviikon aikana sykevariaatio nousi takaisin lähtötasolle tai jopa hieman korkeammalle. Sci. 38: 313-317 Pichot, V., Roche, F., Gaspoz, F.E., Antoniadis, A., Minini, P., Costes, F., Busso, T., Lacour, J.-R. ooo 3500 3000 j 2500 ~ ::: 2000 0., 5 1500 ... TIEDE 4-4 , 2 /2007. Med. Med. . Vaikuttaakin siltä, että autonomisen hermoston kannalta ei ole väliä, mikä stressin aiheuttaja on. On toisaalta hyvä, että on yksi "yleismittari" stressin vaikutuksista elimistöön. (2000) Relation between heart rate variability and training load in middle-distance runners. Pichot, V., Bourin, E., Roche, F., Garet, M., Gaspoz, J.-M., Duverney, 0., Antoniadis, A., Lacour, J.-R. Sydämellämme on paljon kerrottavaa, JOS vain haluamme kuunnella. Sports Exerc. 34 LIIKUNTA/!. Kuormittuneisuus näkyy etenkin seisontasykkeessä ja sykevaihtelussa. ESA HYNYNEN, LitM Tutkija KIHU Sähköposti: esa.hynynen@kihu.fi VIITTEET Hynynen, E., Uusitalo, A., Konttinen, N. ja Rusko, H. Vasteet ovat samankaltaisia niin työperäisen stressin kuin urheilukuormituksenkin vaikutuksesta. Asiassa on kaksi puolta. Stressivaiheessa syke on korkea etenkin seisonnan aikana ja vastaavasti sykevariaatio pientä verrattuna myöhempiin, palautuneempiin tiloihin. Eur. Sci. 32: 1729-1736. J Physiol. ---------------------------------------. Myös siinä havaittiin koi men kovan harjoitusvii kon aikana progressiivinen lasku sykevariaatiossa. Kuvassa 2 on erään johtavassa asemassa olevan mieshenkilö n mittaustuloksia ortostaattisesta kokeesta työstressi n painaessa päälle, stressin hei potettua ja hyvin palautuneena
Laskennassa käytetty algoritmi tulee tuntea, jotta eri tekijöiden vaikutusta lopputulokseen voisi arviLIIKUNTA/!. K ehon koostumuksen arvioinnissa käytetään usein epäsuoria menetelmiä. Useat, varsinkin kenttäkåyttöön tarkoitetuista menetelmistä perustuvat laskentamalleihin, joissa mittauksen lisäksi käytetään erilaisia taustarnuuttujia, kuten sukupuolta, ikää, pituutta, painoa tai fyysisen aktiivisuuden arviota. Tämä tuo riskin virhearviointeihin, jotka eivät mahdu hyväksyttäviin rajoihin. Lisäksi useat muut suorituskykytestit suhteutetaan kehon koostumuksen muuttujiin. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeätä tuntea käytetyn menetelmän mittausja arviointiperiaate. Kehon koostumuksesta voidaan arvioida harjoitusvastetta niin urheilijoilla kuin kuntoilijoillakin. TIEDE 44, 2/'2007 35. Teksti: JUKKA SALMI Kehon koostumus kertoo kunnosta niin urheilijalla kuin kuntoilijallakin Terveyskuntoa arvioitaessa kehon koostumuksen muutokset ovat tärkeä hyvinvoinnin ennustekijä
Kuntotestauksessa käyttökelpoisia menetelmiä ovat antropometriset mitat, ihopoimumittaus, biosähkoinen impedanssi (BIA) ja uutena menetelmänä ilmanpaineeseen perustuva kehon tilavuuden mittaus (BodPod). Tässä yhteydessä klassisella antropometrialla tarkoitetaan koko kehon mallin mukaisia mittauksia. Antropometriset mittaukset ovat nopeita toteuttaa ja edullisia menetelmiä moneen käyttöön. Bioimpedanssimittauksessa ja sen valmisteluissa huomioon otettavia asioita (NIH 1994). Näistä atomitaso on oikeastaan vain tutkimuskäytössä, mutta muut ovat käyttökelpoisia myös kuntotestauksessa. ym. Kuntotestauksessa kohteena eri kudosten osuus kehossa Kuntotestauksessa halutaan usein selvittää eri kudosten osuutta koko kehoon suhteutettuna. Sekä tutkimuksen että laitteiden korkea hinta asettavat usein rajoituksia niiden käytölle. Päivittäisessä testaustoiminnassa tarpeellisimmat ovat koko kehonja kudostason mallit. Kehon koostumuksen arvioinnin mallit ja menetelmät Kehon koostumuksen arviointitavat voidaan jakaa joko tutkittavan mallin tai käytettävän mittausmenetelmän mukaan. Luettelo on käyttökelpoinen sovellettuna myös muihin mittauksiin. Muita kiinnostavia suureita ovat absoluuttinen rasvamassa, kehon rasvaton massa ja lihasmassa. Näitä ovat esimerkiksi koehenkilön asento mittaustilanteessa ja oikea mittauskohta. oida. The International Society Ior the Advancement of Kinanthropometry (lSAK) julkaisee aiheesta hyviä ohjeita ja kouluttaa mittaajia. Vatsan korkeutta (SAD) on tutkittu viime aikoina ja sen on todettu olevan jopa parempi ennuste ylipainoon liittyviin kroonisiin sairauksiin kuin vyötärön ympärysmitta (Kumlin L. Yleisimmin käytetään rasvakudoksen määrää suhteessa painoon eli rasvaprosenttia. Valitettavasti kaikki laitevalmistajat eivät kuitenkaan _julkaise laitteissa käytettäviä laskentayhtälöitä. Vastaavaa koulutusta olisi hyvä käynnistää Suomessakin. Kehon mittasuhteet hyvä ennustekijä Klassinen antropometria on keskeisin kehon koostumuksen mittauksista. Kaksikomponenttimalli sopii hyvin kuntotestauksessa käytettäväksi. Kehon koostumuksen arvioinnissa on käytössä joko atorni-, molekyyli-, solu-, kudostai koko kehon mallit. 2000). Näitä menetelmiä kuitenkin tarvitaan tutkimuksissa, joissa keskitytään pääasiassa kehon koostumuksen arviointiin. Nämä ovat käyttökelpoisia parhaiten laajoissa väestötutkimuksissa. Vyötärön ympärysmitta on hyvä itsenäinen ennustetekijä moniin ylipainoon liittyviin pitkäaikaissairauksiin kuten aikuistyypin diabetekseen ja sydänja verisuonitauteihin. Myös kerutäkäytiöön tarkoitettujen menetelmien arviointitutkimukset (validointi) tulisi tehdä näihin menetelmiin verraten. Ongelmana on, että sille ei ole käytössä riittävän laajoja viitearvoja. 36 LIIKUNTA & TIEDE 44, 212007. 2001) (Kuva 1). • Käsien ja jalkojen riittävä loitonnus mittauksessa • Naisilla huomioitava kuukautiskierron vaihe poirnurnittaus voidaan lukea tähän kategoriaan. Kehon koostumusta voidaan arvioida pelkästään iän, sukupuolen, painon ja pituuden avulla luotettavammin kuin huonolla mittausmenetelmällä. Usein käytetään myös eri mitoista johdettuja indeksejä sekä suhdelukuja kuten painoindeksi (BMI), vyötärö-lantiosuhde (WHR), jne. Esimerkiksi edellä mainittujen taustamuuttujien avulla voi jo laskea ja arvioida kehon koostumusta, jopa luotettavammin kuin huonolla menetelmällä. Voi näet olla, että varsinaista mittausta ei edes tarvitse tehdä. (Pietrobelli A. ym. Toki näissäkin mittauksissa tulee olla huolellinen ja käyttää ainoastaan hyväksyttyjä mittauskriteerejä. ym. ympärysmitat, Ne ovat sellaisenaan hyviä sekä itsenäisiin arviointeihin kuin seurantoihinkin. Tutkimuskäytössä vaativimmat menetelmät Vedenalaispunnitus (UWW), kaksoisenerginen röntgensäde (DXA), magneettikuvaus (MR!), tietokonetomografia (CT), kaksoisleimattuvesi (DLW) ja neutroni aktivaatio analyysi (NAA) ovat lähinnä tutkirnuskäytössä olevia menetelmiä. Näistä yleisimpiä ovat paino, pituus ja eri esimerkiksi vyötärön ja lantion jne. Myös ihoTaulukko 1. 1997, Nordhamn K. • Edellisestä ruokailusta tulee olla kulunut vähintään 4 tuntia • Vähintään 12 tuntia rasittavasta fyysisestä kuormituksesta • Ei alkoholia mittausta edeltävänä vuorokautena • Rakon tyhjennys korkeintaan puoli tuntia ennen mittausta • Tarkka pituusmittaus testaustilanteessa • Kevyt vaatetus mittaustilanteessa • Mittausasento (pysty/makuu) vähintään 15 minuuttia ennen mittausta. Lisäksi alan tutkimuksessa suositellaan käytettäväksi useita mittausmenetelmiä yhdistettyinä ja luoda niistä niin sanottuja monikomponenttimalleja
Niihin on saatavissa myös valmiita muuntotaulukoita, jotka ovat nopeita ja helppokäyttöisiä. Myöhemmin on todettu, että ihonalaisen rasvakudoksen määrällä on yhteys myös kehon tiheyteen. Uudet bioimpedanssilaitteet käyttävät segmentaalista koko kehon mittausta eli ne mittaavat kaikki kehon osat erikseen. Lisäksi tulosten laskennassa käytetään lisänä useita taustamuuttujia. Yleisimmin käytettyjä laskentakaavoja kehon rasvaprosentille ovat mm. (Biospace Co. Segmentaalisen bioimpedanssimittauksen periaate. Koehenkilön rasvaprosenttia ei aina välttämättä tarvitse arvioida. luvalla). lhopoimumittaus edellyttää kokenutta mittaajaa, sillä menetelmän suurin virhelähde on mittaajasta johtuva vaihtelu. Ltd. Monikomponenttimallin esimerkkinä on kaksikomponenttimalli, joka on useimmin käytetty kuntotestauksessa. Jackson-Pollockin ja Durnin-Womersleyn kaavat. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 37. Käytettävät yhtälöt perustuvat tällöin samoihin kuin vedenalaispunnituksessa. (Muokattu Pietrobelli A. Koehenkilöiden muu ruumiinrakenne voi kuitenkin erota huomattavasti. Bioimpedanssimenetelmä kehitettiin 1960-luvun loppupuolella. Tällöin koehenkilö tulee koEl Kuva 2. Näiden kolmen menetelmän heikkoutena on, että ne mittaavat vain osan kehosta. Päivittäisessä testaustoiminnassa tarpeellisimmat ovat koko kehon ja kudos tason mallit. Menetelmä mittaa impedanssia kehon eri osista ja laskee niiden koostumuksen. ym. Markkinoilla on myös laitteita, jotka mittaavat irnpedanssia joko ainoastaan jalasta jalkaan tai kädestä käteen. Pisimpään käytössä ollut menetelmä on yhdellä taajuudella mittaava laitteisto, joka mittaa impedanssia kehosta toispuoleisesti jalan ja käden väliltä. Mitä enemmän kehossa on vettä, sitä pienempi on impedanssi ja kääntäen. Kuva 1. Kehon koostumuksen arvioinnin mallit; atomi-, molekyyli-, solu-, kudosja koko kehon malli. Kuvassa mittauskaavio, jossa mittaus tapahtuu erikseen molemmista käsistä ja jaloista sekä keskivartalosta. Bioimpedanssi Viime aikoina on markkinoille tullut useita impedanssiin eli kehon vaihtovirtavastukseen perustuvia mittalaitteita. lhopoimumittauksen etu on, ettei se juurikaan riipu koehenkilön päivittäisestä ravitsemustai nestetasapainosta. 2-komponenttimalli Rasva N, K, Ca, Mineraali Na Proteiini Hiili Rasva Vety Kehon rasvaton -massa Happi Vesi Rasva Solun ulkoiset kiintoaineet Solun ulkoinen neste Solumassa Atomi Molekyyli Solu Muut Veri Luu Rasvakudos Lihaskudos Kudos Koko keho Ihopoimumittaus lhopoimumittaus on laajasti käytetty menetelmä, joka perustuu arvioon ihonalaisen rasvakudoksen määrästä suhteessa koko kehon rasvan määrään. Mittaustulokseen vaikuttaa lähinnä kehon osan nestepitoisuus. Myös laadukkaisiin mittauspihteihin ja niiden säännölliseen kalibrointiin tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi urheilijoiden harjoitusvastetta seurattaessa ihopoimujen summa on käyttökelpoinen ja luotettavampi muuttuja kuin siitä laskettu rasvaprosentti. Valitettavasti näiden toimintaperiaate sekä laatu vaihtelevat suuresti. 2001)
Siitä tulee huolehtia vakioimalla mittaustilanne käyttämällä Nll-1:n antamia mittaussuosituksia (NIH 1994) (Taulukko 1). 38 LIIKUNTA&. 2003). ym. konaan mitatuksi eivätkä yksilölliset vaihtelut kehon rakenteessa vaikuta lopputulokseen (Kuva 2). Vain se takaa luotettavan lopputuloksen ja tulkinnan testattavien tilasta. Sodergren, et al. 2002, Malavolti M. Malavolti, et al. Tästä puolestaan arvioidaan kehon rasvamassa ja edelleen rasvaprosentti. Samoin sen on arvioitu parantavan myös muuta mittatarkkuutta. NIH Technol Assess Statement 1994 Dee 12-14; 1-35. Esimerkiksi bioirnpedanssin kohdalla tämä muuttuja on kehon nestepitoisuus. http:// www.isakonline.com/index.html Kumlin L, Dimberg L, Marin P. TlEDE 44 , 2 f'l('JJ7. (19971 Ratio of abdominal sagittal diameter to height is strong indicator of coronary risk .BMJ 314(7083) 830. Kehon koostumuksen arviointi antaa selkeää palautetta harjoittelun vaikuttavuudesta. "Cross-calibration of eight-polar bioelectrical irnpedance analysis versus dual-energy X-ray absorptiometry for the assessment of total and appendicular body composition in healthy subjects aged 21-82 years." Ann Hum Biol 30(41: 380-91 NIH (2004). Kiinnostavampi on sen sijaan seuraavaksi laskettava arvio kehon rasvattomasta massasta. ym. Uusimmat mittalaitteet käyttävät sekä segmentaalistaettä monitaajuusmenetelrnåä, joka on osoittautunut varsin lupaavaksi menetelmäksi (Bedogni G. http//consensus.nih.gov/1994/ 1994BioelectriclmpedanceBodyta015PDF.pdf Nordhamn, K., E. Oikealla menetelmällä käyttökelpoista tietoa Kuntotestauksessa kehon koostumuksen arvioinnilla on tärkeä rooli. Koko kehosta mittaavat laitteet ovat antaneet riittävän hyviä tuloksia ja niiden käyttö on perusteltua. laitteessa on kammio, jossa koehenkilö istuu ja laite mittaa koehenkilön kehon tilavuuden ilmanpaineeseen perustuen. (2001 ). Pietrobelli, A., S. The International Society for the Advancement of Kinanthropometry (ISAK). tulee rekisteröidä tarkasti. Se ei ole kuntotestauksessa kovin kiinnostava muuttuja. Valitettavasti eri laitteistolla tehtyjen ja eri mittaajan tekemien mittausten tuloksissa on suuria hajoruoja, eikä näitä tule verrata keskenään. Siksi oikein valittu menetelmä ja huolellisesti suoritettu mittaus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Varsinkin bioimpedanssiin perustuvia laitteita on viime aikoina tullut runsaasti markkinoille. B. Mussi, et al. JUKKA SALMI, TtM Erikoissuunnittelija Neuromuscular Research Center Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jukka.salmi@sport.jyu.fi KIRJALLISUUS Bedogni, G., M. Malavolti, M., C. Nämä eivät ole saaneet suurta suosiota helppokäyttöisyydestään huolimatta. (2000). Kun henkilön paino tunnetaan, voidaan laskea kehon tiheys ja näin käyttää vedenalaispunnituksessakin käytettyjä yhtälöitä. "Reliability of anthropometric measurements in overweight and lean subjects: consequences for correlations between anthropometric and other variables." lnt J Obes Relat Metab Disord 24(5): 652-7. Mitattavien henkilöiden paino, pituus jne. Ainoastaan samalla laitteella ja saman miuaajan toimesta huolellisesti vakioiduissa olosuhteissa tehdyt mittaukset ovat vertailukelpoisia. Tarkat antropometriset mitat ovat lähtökohta kaikelle arvioinnille. "Multi-component body composition models: recent advances and future directions." Eur J Clin Nutr 55(21: 69-75. Menetelmän käyttöä rajoittaa kuitenkin laitteen korkeahko hankintahinta sekä suhteellisen suuri koko. Mittauksessa tulee käyttää ensisijaisesti sitä muuttujaa mitä kyseinen menetelmä ensisijaisesti mittaa tai arvioi. lnf rapuna ja ilmanpaine BodPod on mielenkiintoinen menetelmä, joka jäljittelee vedenalaispunnirusta ja soveltuisi hyvin kuniotestauksen yhteydessä tehtävään kehon koostumuksen arviointiin. Vaikka muita menetelmiä ei olisi käytössä, antavat nämäkin tiedot jo huomattavan määrän tietoa henkilön fyysisestä tilasta. Tärkein tekijä niidenkin käytössä on mittaustilanteen ehdoton vakiointi. Menetelmiä, joissa mittaus kohdistuu vain osaan kehoa ei voi suositella yksilötason arviointeihin. Tämä menetelmä antaa tutkimusten mukaan mahdollisuuden arvioida solun sisäisen ja ulkoisen nesteen määrää kehossa ja sitä käytetään monissa lääketieteen sovelluksissa. Heymsfield, et al. Syynä lienee niiden vertailevissa tutkimuksissa ilmennyt varsin heikko tarkkuus. Toinen kehityssuunta bioimpedanssilaiueissa on useamman taajuuden käyttäminen mittauksessa. "Accuracy of an eight-point tactile-electrode impedance method in the assessment of total body water" Eur J Clin Nutr 56(11 ): 1143-8. (2002). (2003). Bio irnpedanssimittauksissa on koehenkilön stabiili nestetasapaino ehdottoman tärkeää. Bioelectrical lmpedance Analysis in Body Composition Measurement. Vakioitu mittaus tulosten vertailun peruste Eri henkilöiden kehonkoosturnuksen arvojen vertailu on mielenkiintoista sekä koehenkilöille että mittaajille, samoin saman koehenkilön eri mittausten vertailu. Tämän ei pitäisi olla poikkeuksellista, koska sillä on merkitystä myös lähes kaikkiin muihinkin kuntotestauksessa käytettäviin mittauksiin ja arviointeihin. Mikäli kehon rasvattoman massan arviointi riittää, tulisi sitä käyttää ensisijaisena tuloksena. Lisäksi markkinoilla on myös infrapunaan perustuvia mittausmenetelmiä (esimerkiksi Futrex), jotka jäljittelevät ihopoimumittausta
Laitteen valmistaja vastaa ensisijaisesti laitteen turvallisuudesta. Laitteen käyttöpaikka tai käyttöolosuhieet eivät liioin saa vaarantaa henkilöturvallisuutta tai laitteen suorituskykyä. Omat sovellukset mutkistavat turvallisuusvastuita Koska monet kuntotestaustoiminnassa käytettävät laitteet on tarkoitettu ihmisen fysiologisen tai fyysisen toiminnon mittaamiseen niitä on järkevää tarkastella terveydenhuollon laitteille asetettujen vaatimusten puitteissa riippumatta siitä miten valmistaja on alun perin laitteen käyttötarkoituksen määritellyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaaratilanteita ei voi esiintyä. Näiden laitteiden suorituskykyä, turvallisuutta, käyttöä ja käyttäjiä koskevat myös tiukemmat vaatimukset kuin tavalliselle kuluttajille suunnattuja laitteita. Laitteen käyttöliittymän tulee olla selkeä, jolloin virhekåytön mahdollisuus minimoituu. H engitysja verenkiertoelimistön sekä tukija liikuntaelirnistön suorituskyky ja ominaisuudet, kehonkoostumus sekä fyysinen kuormittavuus ovat tyypillisiä kuntotestaustoiminnan mittauskohteita. Laitteen tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva. Kuluttajalaitteita koskevat tuoteturvalltsuussäädökset eivät sisällä yhtä yksityiskohtaisia turvallisuusvaatimuksia eivätkä aseta käyttäjille erityisiäpätevyysvaatimuksia. Teksti: HARRI SIEVÄNEN KUNTOTESTAUS: Osaava mittaaja ja toimiva, turvallinen laite takaavat tuloksekkaan mittauksen Mitä hienompi laite, sitä luotettavammat tulokset. Laitteen käytöstä saatavan hyödyn on oltava hyväksyttävä mahdolliseen riskiin nähden. Numeroista tulee todellista, mielekästä tietoa kun laite mittaa oikeita asioita oikein ja mittaaja tietää mitä, miten ja miksi mittaa. Laitetta käyttävältä iestaajalta edellytetään puolestaan sitä, että laitteen kunto on jatkuvasti säädösten edellyttämällä tasolla, käyttäjillä on asianmukainen koulutus ja kokemus, laitteen käyttöä koskevat merkinnät, ohjeet ja menettelyt ovat selkeät ja käyttäjien tiedossa ja saatavilla. Lisäksi ammattimaisen toiminnan harjoittaja on velvollinen ilmoittamaan viranomaisille laitteen käytössä havaitsemistaan vakavista vaaratilanteista. Käytettävissä oleva laitekirjo on valtava. Ei välttämättä. Ammattimaisessa käytössä, kuten kuntotestaustoiminnassa, kaikkien mittauslaitteiden käyttöön liittyy kuitenkin yleinen huolellisuusvelvollisuus. Turvallisena voidaan pitää laitetta, jonka normaalikäyttöön mahdollisesti liittyvät vakavat haitat ovat erittäin epätodennäköisiä. Tarkoitetulla tavalla käytettynä laite ei saa vaarantaa tutkittavan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta. Osa näistä laitteista kuuluu jo käyttötarkoituksensa perusteella suoraan ammattimaista terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön alaisuuteen. Se alkaa miuanauhasta ja kellosta ja päättyy monimutkaisiin hengityskaasuanalysaattoreihin tai kehorikoosturnusta määrittäviin laitteisiin. Mikäli niitä varoja suojatoimista huolimatta voi esiintyä vaaratilanteiden mahdollisuus on ilmaistu selkeästi laitteen merkinnöissä ja käyttöohjeissa. On hyvä muistaa, että vastuu turvallisuudesta mutkistuu, jos laitetta käytetään vastoin valmistajan tarkoittamaa käyttötarkoitusta, siihen tehdään omia "virityksiä" LIIKUNTA & TIEDE 44 • 212007 39
tai siihen yhdistetään muita laitteita. Monissa mittausmenetelmissä on jouduttu tekemään oletuksia ja niistä poikkeaminen voi muuttaa mittaustuloksia vaikka varsinaisesti mitatussa fyysisessä ominaisuudessa ei olisikaan tapahtunut muutoksia. Laite voi hyvinkin mitata jotain suuretta varsin tarkasti ja toisteuavasu, mutta mittaustuloksella ei ole välttämättä kovinkaan paljon tekemistä sen fyysisen ominaisuuden kanssa, jota halutaan tutkia. Yksi keino vähentää epävarmuutta on määrittää mittauksen toistettavuus. Esimerkiksi lihasvoiman mittaustulokset voivat vaihdella monista syistä, vaikkei lihasvoima itsessään olekaan muuttunut. Monta mittausta, sama tulos toistettavuus on luotettavuutta Kun uusi laite otetaan käyttöön olisi jokaisen testaajan hyvä tietää mittauksen toistettavuus; kuinka samanlaisia tuloksia mittauksesta saadaan, kun mitattava fyysinen ominaisuus ei sinänsä muutu. Nykyisin tämä merkintä on pakollinen. Tietoa toistettavuudesta saa valmistajalta tai kirjallisuudesta, mutta erityisen suositeltavaa on määrittää se itse. Näin testaajan käsitys mittauksen oikeasta suoritustavasta selkiytyy ja rnittaustapahturnaan liittyviä mahdollisia virhelähteitä ja ongelmia ymmärretään paremmin. Mittauksen pitää kyetä mittaamaan tarkasti tiettyä, testauksen kannalta tarkoituksenmukaista fyysistä ominaisuutta. Mittaustapahtumaan ja tuloksen tulkintaan liittyy monia tekijöitä, jotka hallitsemattomina voivat pilata mittauksen varsinaisen tarkoituksen tiedon saamisen. Seuraavalla testauskerralla voi olla kuitenkin tuloksena yhtä suuri tai jopa suurempi pudotus. Sillä valmistaja vakuuttaa, että laite on valmistettu sen hetkiseen parhaaseen tekniseen ja tieteelliseen tietämykseen pohjautuvien säädösten mukaisesti ja laite täyttää asetetut turvallisuusja toimivuusvaatimukset. Laitteista saa ulos aina numeroita, kunhan vain sähköä on saatavilla. Onko näyttö saatu kyseisellä laitteella vai jollain samantapaisella. Laitteen nollataso tai vahvistus voi olla käyttäjän tietämättä muuttunut tai testattavalle henkilölle päivä ei ole ollut paras mahdollinen. Markkinapuheissaja mainoksissa näin toki saatetaan väittää jopa tieteelliseen näyttöön vedoten. Tervettä maalaisjärkeä käyttämällä suuria ongelmia ei pitäisi syntyä. Tuloksen parantumiseen uskoo mielellään ja siitä on mukava kertoa. Mittauksiin liittyy aina enemmän tai vähemmän epävarmuutta, mikä on aina hyvä muistaa. Tunnista virhelähteet Hyvä ioisteuavuus on perusedellytys kaikille mittauksille. Onko mitattavassa ominaisuudessa silloin tapahtunut mitään todellista muutosta vai johtuiko havaittu muutos vain mittaukselle ominaisesta luontaisesta vaihtelusta. Tässä onnistutaan kun käytössä on säädösten mukaisesti valmistettu, yleisesti hyväksytty mittauslaite, jonka toimintaperiaatteet ja virhelähteet tuntee riittävän hyvin ja jonka toimivuudesta pitää säännöllisesti huolta. Toinen oleellinen toimenpide on laitteen säännöllinen kalibrointi. Toistettavuuden tunteminen on tärkeätä testattavalle annettavan palautteen sekä testaajan oman osaamisen kannalta. Mittaustulos ei saisi kuitenkaan olla vain pelkkä numero. Todellinen biologinen vaihtelu peittyy huonosta toistettavuudesta aiheutuvan kohinan alle. Ihminen on varsin haastava mittauskohde. Lääkkeiden vaikuttavuudesta ja hyödyistä pitää olla vahvaa tieteellistä näyttöä ennen niiden pääsyä markkinoille. Usein innostutaan jo prosentin tai kahden muutoksesta. Huono toistettavuus lisää huomattavasti mittaustulosten hajontaa ja pilaa mittauksen mielekkyyden. Omaa toimintaa tulee arvioida säännöllisesti. Kyse on laatujärjestelmästä. Testauslaitteilta tätä ei suoranaisesti vaadita turvallisuus ja tekninen toimivuus ovat ensisijaisia. Hyvän toistettavuuden kulmakivet ovat mittaajien korkea ammattitaito ja riittävä kokemus, säännöllinen koulutus, itsearviointi, selkeät ja täsmälliset dokumentoidut työja toimintaohjeet sekä mittauslaitteiden toimintakunnon ylläpito säännöllisten huoltojen ja tarkistusten avulla. Onko tutkimusasetelma ollut kenties tarkoitushakuinen. Onko perusteluna olevat tutkimustulokset saatu riittävän vahvasta asetelmasta ja riippumattomasti ilman valmistajan vaikutusta. Tieto mittauksen toistettavuudesta antaa hyvän perustan mielekkäälle yksilölliselle palautteelle. Tieto siitä, mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään, tulee olla kaikkien testauksia tekevien tiedossa ja saatavilla dokumentoidussa muodossa. Harva mittaus on kuitenkaan niin toistettava, että todellisesta kuntornuutoksesta voi tässä tilanteessa puhua. Oman kokemuksen pohjalta voi tehdä nyrkkisääntöjä sille, kuinka suuri muutos (absoluuttinen tai suhteellinen) mitattavassa fyysisessä ominaisuudessa on havaittava, jotta asiakkaalle voi varmuudella kertoa muutoksesta. Kalibroinnilla varmennetaan laitteen kyky mitata tarkasti juuri sitä ominaisuutta, jota on tarkoitus mitata. HARRI SIEVÄNEN, TkT, dosentti Vanhempi tutkija UKK-instituutti Tampere Sähköposti: harri.sievanen@uta.fi 40 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /'2007. Sillä pitää aina olla mielekäs ja ymmärrettävästi tulkittava sisältö, jonka voi myös varmuudella kertoa asiakkaalle. Markkinoilla olevia tutkimusja testauslaiueita voi pitää turvallisina, varsinkin jos kyseessä on terveydenhuollon laite ja siihen on kiinnitetty CE-merkki. Tämä ei tietenkään takaa ehdotonta turvallisuutta, mutta antaa vahvan pohjan. Tällöin laitteen ominaisuudet eivät aina ole väitetyn käyttötarkoituksen kannalta järkevimpiä
pelikäsityksen osalta) vaikkapa viideksi vuodeksi ja sen jälkeen valinnut tähän valittuun strategiaan sopivan valmentajan, tuontipelaajat ja kasvattanut omista junioreistaan juuri tähän missioon sopivia pelaajia. Menestyvä joukkue on aina enemmän kuin joukkueellinen yksilöitä. Kerro, mitä epäkohtia haluat )ahaa.ja mistä haluat heräLLää heshustelua luhijoidemme hanssa. Samaan aikaan tarvitaan myös yksilöitä. Kaikki minulle heti tänne, ilman koulutusta tai treeniä, kiitos. Nuorten kehittyminen on jätetty usein toivotaan, toivotaan asteelle. Kuhaan ei ole turvassa. Jalkapallon puolelta esimerkiksi nousee helposti takavuosien Ajax. Joillakin seuroilla näyttää olleen löyhä puhetapa siitä, kuinka lahjakkaana pidetystä ikäluokasta kasvatetaan seuran tulevaisuuden liigapelaajat. Eikä lupaavan nuoren itseluottamukselle tee hyvää se, että vuosi tai vuosia menee vaihtopenkillä muiden peliä tuijottaessa. Tuhannet suomalaislapset ja nuoret hellivät mielessään ajatusta huippu-urheilijan urasta. Mikä yhdistää niin laulajatähdeksi, tosi-tv-julkkikseksi kuin SM-liigakiekkoilijaksi halajavia nuoria. Vaihtoipa yksi seura valmentajaakin kesken sopimuskauden selityksenään se, että vanhaa valmentajaa ei kiinnostanut nuorten kehittäminen. Syitä kehittymättömyydelle toki riittää. Nykynuorten suosituimpia tulevaisuuden urahaaveita näyttää olevan julkkiksen 'ammatti'. Mitä siitä tulisi, jos kestävyysjuoksija vaihtaisi vuosittain täydellisesti harjoituslinjaansa; vuosi pitkää lenkkiä, seuraava pelkkää intervalliharjoi ttelua jne 7 Kuinka moni liigaseura on linjannut strategiansa (mm. Maa on täynnä koulutettuja valmentajia ja kouluttamattomia entisiä pelimiehiä, jotka haaveilevat valmentajan urasta. www.jatkoaika.com, www.ilves.com) yksi kuumimpia aiheita on ollut se, miksi Ajuniori-ikäisistä lahjakkaistakaan nuorista ei näytä nousevan uusia liigapelaajia. Vastaavasti eräs jääkiekkokeskusteluissa esitetty argumentti on, ettei 18-vuotiaan voi vaatia hänen ymmärtävän, ettei joukkueen palauttava treeni ja tupen pureksiminen vaihtoaitiossa tuo hänen NHLhaaveitaan yhtään lähemmäksi. Nuoret saavat vähän peliaikaa, muutaman minuutin per peli, ja pelkkä konkareiden peliesitysten katsominen ja bussissa matkustaminen ei kehitä nuoren pelaajan kykyjä. Kasvatetaanko joukkuelajeissa tällä menolla niin passiivisia yksilöitä, ettei heistä ole muuhun kuin kulkemaan joukkueen mukana, pelaamaan pleikkaria ja haaveilemaan menestyksestä. Keslwstelua on heräLLämässä LTS:n tuthimus-jajulhaisupäällihhö Esa Rovio esa.rovio@lts.fi. Julkisuus, menestys ilman turhaa odotusta, koulutusta tai treeniä. Entä miksi seurat ovat niin linjauornia. Vastaavasti kevään ldoils-kisoihin osallistui Suomessa 3 000 nuorta ja lähes 10000 suomalaista haluaa vuosittain kuukausiksi 24 tunnin kameravalvontaan eli pyrkii Big Brother ohjelmaan. Kiveähään ei jätetä hääntämätlä. Seuroilla ei myöskään ole yksilöllisiä kehityssuunnitelmia tai -keskusieluja. J ääkiekon tiimoilta käytyjen nettikeskustelujen (esim. Vuoden tai kahden päästä vaihdetaan valmentajaa ja taas ihmetellään uuden taktiikan ja harjoitteiden kanssa. Ei siis pitäisi olla vaikeaa löytää sopivia kouluttajia nuorille pelaajille, eikä liigaseurojen budjetinkaan pitäisi olla tällaisen yksilöllisen kehittämisen esteenä. Ensin valitaan valmentajaksi joku ja sitten joukkue kootaan tai sitten ei hänen peli käsityksensä Cpelikirjansa') mukaan. ROVIOLLA JARI ESKOLA & ESA ROVIO Lahjattomat treenaa. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'lf1J7 41. Siinä yhdistyy monta asiaa. JARI ESKOLA, YTT Dosentti, lehtori Kasvatustieteiden laitos Tampereen yliopisto Sähköposti: jari.eskola@uta.fi Roviolla on uusi paihha heshustelulle. Hemmetti. Tällainen asenne on käsittämätön. Mutta eikö yhdellekään ole pärähtänyt mieleen se, että harjoittelu auttaisi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kun kokeneet pelaajat pelaavat paljon on joukkueen harjoittelu pelikauden aikana lähinnä palauttavaa ja siten nuoret eivät harjoittele tarpeeksi kehittyäkseen. Jokainen näistä urheilulahjakkuuksista on valmis lähtemään toiselle puolelle maapalloa pelaamaan ja luomaan uraa. Sitten paniikki iskee kun näin ei näytä käyvänkään ja monet lahjakkuudet vaihtavat seuraa, perustetaan hädissään vaikkapa Liiga-akatemia. Voit haastaa muut heshusteluun tällä palstalla. Kaikki tiesivät vuosia miten kymppipaikalla pelataan ja siksi tai siitä huolimatta menestystä tuli. 18-vuotiaalta vaaditaan tässä yhteiskunnassa vaikka mitä: opiskelu-uran valintaa, äänestämistä jne. Kaikki minulle tänne heti asenne. Tavoitteena on liihuntahulttuurin epäkohtien korjaaminen
Monet hyvät asiat ovat tulleet luontoa riistämällä, kaupunkeihin pakkautumalla ja ennen kaikkea vannomalla tehokkuuden ja kilpailun nimeen. Olemme kehittyneet sisäänpäin katsoviksi yksilöiksi, mikä johtaa jatkuvaan itsearviointiin ja vertailuun. Sotien ja katovuosien aikana aliravitsemus altisti sairauksille. Monia sairauksia voitaisiin ehkäistä, jos ihmiset eivät lainkaan tupakoisi, joisivat alkoholia hyvin kohtuullisesti, liikkuisivat aktiivisesti tunnin pari päivässä, söisivät terveellisesti ja olisivat optimisteja. M onet biologit ja kulttuurin tutkijat valittavat, että ihmisen biologinen perusolemus ja nykyajan kulttuuri ovat ristiriidassa keskenään. Ihmiset myös arvioivat oman terveytensä melko hyväksi tai hyväksi. Länsimaissa lapsikuolleisuus on erittäin vähäistä, tartuntataudit on suurelta osin voitettu, hygienia on korkeatasoista ja ennen kaikkea terveydenhoito on kehittynyt. Kilpailussa on vain vähän voittajia ja 42 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Voittajat harvassa Voiko elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä ruoskia tekemään merkittäviä parannuksia elämäntyyliinsä. Monet asiantuntijat ja poliitikot haluaisivat elämämme olevan vielä paljon nykyistä parempaa. On väitetty, että metsästäjä-keräilijät elivät terveempää elämää kuin nykyajan ihmiset, joskin heidän ongelmanaan olivat onnettomuudet ja väkivalta. Ihmisten enemmistö ilmoittautuu tutkimuksissa tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Tämä puolestaan aiheuttaa epäonnistumisen ja pettymyksen kokemuksia. Tartuntataudit levisivät ja huonosta hygieniasta alkoi tulla ongelma. Luonnonvalinta ei ole sopeuttanut ihmistä rasvaan, sokeriin, meluun, kiireeseen, kilpailuun, ahtauteen, liikkumattomuuteen, autoihin, lääkkeisiin, puhtauteen, keinovaloon ja tiiviisiin asuntoihin. Fyysiset sairaudet korvautuvat psyykkisillä. Runsaan sadan vuoden aikana ihmisten elinikä on merkittävästi pidentynyt. Ihmiset myös arvioivat oman terveytensä melko hyväksi tai hyväksi. Elinikä alkoi lyhentyä, kun ihmiset alkoivat elää kaupungeissa. Saastunut vesi aiheutti monia epidemioita. Voiko elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä ruoskia tekemään merkittäviä parannuksia elämäntyyliinsä. Nykyinen elinympäristö on kovin erilainen verrattuna siihen, missä ihminen on kehittynyt. Tartuntataudit eivät kuitenkaan päässeet leviämään eikä lihavuus ollut ongelma. Teksti: MARKKU OJANEN Hyvästä parempaan askel • on ISO Enemmistö suomalaisista ilmoittautuu tutkimuksissa tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Diabetes, verenpaine, sydäntaudit, alkoholiongelmat, yksinäisyys ja masennus ovat nykyajan tuomia sairauksia ja ongelmia. Myös yleinen turvallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat demokraattisissa maissa merkittävästi lisääntyneet
Pessimismiin on siten paljon aihetta. ; 1: -, .. : (, ·~./ ,_ ~---. Vapauksia korostava kulttuuri sallii jokaiselle sellaisen elämäntyylin, joka häntä viehättää. Masentuneet ja ahdistuneet ihmiset eivät jaksa lähteä liikkumaan. Ihmisten liikkumista vastustavat trendit ovat vahvoja. Ihmiset ovat terveystietoisia ja ottavat selvää asioista. Lisäksi on hyvä muistaa, että ihminen ei ole rationaalinen olento, joka huolellisesti suunnittelisi elämäänsä tulevaisuutta ajatellen. Päivän rasitusten jälkeen alttius makeille ja rasvaisille syötäville lisääntyy ja niitä on kaikkialla helposti saatavilla. Maassamme järjestetään lukuisia kuntoutusja kuntokursseja, joista toivottavasti joillekin jää jotakin mieleen ja myös käytäntöön. Aika ajoin syntyy hyviä ideoita, jotka ottavat tulta. On vain varottava esittämästä liian suuria vaatimuksia. Ihmisten on helpompi jättää jotakin pois tai vaikkapa vaihtaa jotakin ruokavaliossaan kuin omaksua uusia toimintoja. ; . Toiset liikkuvat paljon, toiset eivät yhtään. En ole lietsomassa luovuttamisen henkeä, mutta terveyden kannalta kielteiset trendit on syytä tiedostaa. Parhaimmillaankin ehkä prosentti tarttuu syöttiin ja muuttaa jotakin. Vain muutaman prosentin tähden Tarjolla on sentään jotakin, jonka varaan tulee sitkeästi rakentaa. Juuri ylipainosta ja Iiikkumauornuudesta aiheutuvat elintasosairaudet tulevat lisääntymään. Kun muutosta halutaan, tarjolla on kaksi keinoa: valistusohjelmat ja talutusohjelmat, Valistusohjelmat perustuvat siihen, että jokainen on itse vastuussa siitä, noudattaako ohjeita. Talutusohjelmat edellyttävät henkilökohtaista ohjausta ja jatkuvaa seurantaa. Mitä enemmän ja tehokkaammin ihmiset tekevät työtä, sitä vähemmän heiltä riittää voimia liikuntaan pitkän työpäivän jälkeen. Näitä voidaan tarjota korkeintaan prosentille väestöstä ja ne tulevat aika kalliiksi. Sekin on silti hyvä tulos. MARKKU OJANEN Professori Psykologian laitos Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2':XJ. Molempia tarvitaan, mutta ohjelmat on rakennettava huolella ja niitä on arvioitava tutkimuksin. Näissä ohjelmissa suurin osa on aluksi mukana, mutta enemmistö luopuu, jos ohjelma tuntuu työläältä tai ahdistavalta. Tällainen on ollut esimerkiksi sauvakävely. Monet ovat valmiita pieniin muutoksiin. -~ ~ ,,; .'t' l /dl ' .,. Ahtaasti rakennetuissa kaupungeissa on usein pitkä matka liikuntapaikoille eikä mahdollisuuksia ole riittävästi. Toivottavasti myös yhä useampi saa liikuntareseptin terveyskeskuksesta. '" ,,, .-r(i • ~ : •~4 " t:~., t ,~ :,,C , 1im;,p.Jf' · \ ...)~ ·)i ' t• . Muutoksia voidaan jossain määrin edistää lainsäädännöllä ja hintapolitiikalla. hekin pelkäävät häviävänsä seuraavalla kerralla. Viime vuosina on rakennettu hienoja retkija kuntoreittejä, jotka houkuttelevat liikkumaan sekä kesällä että talvella. Viihde ja tietotekniikka sitovat varsinkin nuoria kaikenlaisten laitteiden äärelle. Kynnys on erityisen korkea silloin, kun ihmisen pitäisi tehdä jotakin, vaikkapa lähteä päivittäin harrastamaan liikuntaa. Tässäkin auttaa, jos liikuntapaikkoja on lähellä ja jos niiden käyttö on ilmaista tai erittäin halpaa. ~ , t6J$, / •I ~ • , ~. Kävelykin voi olla vaikeaa ja vaarallista. \ '',il ~-~ 1 i ~) 111 @ ,rJ · ,,, . Lääketieteen kehittyminen antaa mahdollisuuden korjata kirurgisesti sellaisia ongelmia, jotka johtuvat liikunnan puutteesta. ' ' l i ~111. 43. Länsimaiseen kulttuuriin liittyvä kilpailu ja pudotuspeli johtaa lisääntyvään syrjäytymiseen
Kyse on oikeastaan erityisestä oppimisen vaikeudesta, eli tähän ei lueta esimerkiksi kehitysvammaisuutta, johon yleensä aina liittyy oppimisen vaikeutta tai CP-vammaisuuua. Hyvin suunniteltu, johdonmukaisesti etenevä, turvallinen ja oppilasta rohkaiseva liikuntatilanne antaa jokaiselle lapselle hyvän lähtökohdan oppia. kuuntelemisessa, ajattelussa, puheessa, kirjoittamisessa, lukemisessa, matematiikassa." Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi kehityksellisestä koordinaatiohäiriöstä (eng. Vaikeudet voivat ilmetä mm. Niiden ilmeneminen ja ongelmat ovat yksilöllisiä. Tällainen ilmapiiri antaa hyvän pohjan Opetuksen laatuun voimme opettajina vaikuttaa enemmän kuin liikuntatuntien määrään. Muita luonteenomaisia piirteitä voivat olla hyperaktiivisuus, tarkkaamattomuus, keskittymiskyvy n puute, kokonaisuuden hahmottamisen vaikeudet, toimintojen pakonomainen Jatkaminen, sosiaalisen käytöksen puutteet, epäkypsa kehon kuva. DCD), lukihäiriöstä tai dysfasiasta. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Oppimisvaikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi oppia tai että hän oppisi huonommin. Hyvä lähtökohta oppimista pohtiessa on ajatella, että me kaikki opimme eri tavalla. Siksi on tärkeää, että erilaisen oppijan lisäksi hänen oppimisen vaikeuksistaan ovat tietoisia myös opetushenkilökunta ja opintojen suunnittelijat. ppimisvaikeus voidaan määritellä seuraavasti: "Lapsella on vaikeuksia yhdessä tai useammassa perustavaa laatua olevassa psykologisessa prosessissa liittyen puhutun tai kirjoitetun kielen ymmärtämiseen tai käyttämiseen. Ennen lapset, joilla oli erityisiä oppimisen vaikeuksia, sijoitettiin perusopetuksessa eri luokille, mutta nykyisin oppimisvaikeuksien katsotaan olevan ihmisen ominaisuuksia samalla tavalla kuin vaikkapa oikeakätisyys. Sen takia olisi tärkeää, että jokaiselle lapselle löydettäisiin myös hänelle parhaiten sopiva oppimisympäristö ja -tyylit. Usein lapset, joilla on oppimisvaikeus, leimataan laiskoiksi, tyhmiksi tai epämotivoituneiksi. Jopa 5-20 % väestöstä kärsii oppimisen vaikeudesta. Noin neljäkymmentä prosenttia oppimisvaikeuslasten lähisukulaisista on kokenut samanlaisia ongelmia. Esimerkiksi lukivaikeuksisella on usein vaikeuksia myös matematiikassa ja clysfasialapsella motorisia häiriöitä liikkumisessa. Kahta täysin samanlaista oppijaa ei olekaan 1 Oppimiselle otollinen ilmapiiri rakentuu suunnittelemalla Oppimiseen vaikuttavat monet asiat. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Myönteisesti erilaisuuteen asennoituvassa koulussa asetettuihin tavoitteisiin pyritään yhdessä ja luotetaan niiden saavuttamiseen. Kun tämä otetaan huomioon, voi oppimisvaikeuslapsi oppia samalla tavalla kuin muut. 44 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /'2007. Teksti: PAULI RINTALA Liikunnasta voimaa oppimisvaikeuksien voittamisessa Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä, etteikö lapsi voisi oppia. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein yhdessä. Oppimisvaikeus ei välttämättä estä akateemista kouluttautumista. Usein oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, aivojen tavanomaisesta poikkeavia tapoja prosessoida tietoja
Proaktiivinen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että etukäteen on mietitty tunnin rakenne, selkeät säännöt, johdonmukaiset rutiinit, sujuvat siirtymiset, merkit tehtävän vaihtumisesta, palautteenanto. Parityöskentely sopii moniin tehtäviin mainiosti, kun ryhmässä on oppimisvaikeuslapsia. Liika vapaus voi Johtaa ylireagointeihin erityisesti ADHD -lasten kohdalla. oppia. Aikaisemmat liikuntatilanteet jo ennen kouluikääovat voineet olla huonoja kokemuksia lapsille, joilla on oppimisen vaikeuksia. Oppimisvaikeuslapset ovat useimmiten nykyään tavallisissa luokissa liikuntatunneillaan. Opetuksen laatuun voimme opettajina vaikuttaa enemmän kuin liikuntatuntien määrään. Esimerkiksi samanlainen tunnin aloitus luo turvallisuutta. Kuusi askelta onnistumisen kokemukseen Turvallisuus on ensimmäinen ja tärkein asia. He tarvitsevat enemmän aikaa ja kärsivällisyy ttä opett ajalta. Käyttäytymisen säätelyn näkökulmasta lasten onnistuminen ja positiivinen kokemus ovat ensisijaisia tavoitteita. Palaute on tärkeää jokaiselle lapselle. Ne muovaavat väistämättä myöhempää osallistumista ja käsitystä omasta itsestä oppijana. Turvallisuus pitää ajatella myös psyykkisenä turvallisuutena. Rutiinit helpottavat käyttäytymisen säätelyä, mutta ne luovat myös turvallisuutta. Omasta LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 45. Siirtymiset voivat olla hankalia joillekin lapsille. Hyvin toteutetusta liikunnasta lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Silloin maininta minuuttia ennen uuden toiminnan alkamista helpottaa siirtymistä. Luokka-avustajan ja/tai oppilaskaverin apu on usein tarpeen. Samoin opetustapahturna, esimerkiksi liikuntatilanne, joka on hyv in suunniteltu, johdonmukaisesti etenevä, turvallinen ja oppilasta rohkaiseva, antaa jokaiselle lapselle hyv än lähtökohdan oppia. Liikuntatunnille tulisi lisätä yhteistyön/ yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on kiertoharjoitus tehtävästä toiseen. Strukturoitu tilanne, johdonmukaisesti etenevä opetus ja proaktiivinen lähestymistapa auttavat lasten onnistumista. Vanhemmilla ja muilla läheisillä henkilöillä on tärkeä rooli jo liikkumisen alkuvuosina. Arvostukset, esimerkit, puheet jne siirtyvät lapseen tiedostamatta. Turvallisuuteen kuuluu tilojen ja välineiden asianmukainen kunto. Liikuntatilanne voi olla joko hyvä tai paha riippuen siitä miten se toteutetaan. Kaikilla liikuntaa opettavilla opettajilla ei aina kuitenkaan ole koulutuksen antamia valmiuksia tehdä liikuntatunnista kaikille onnistunutta kokemusta. Turvallisuutta on myös se, että opettaja on tietoinen lasten lääkityksestä. Tunti etenee tutun kaavan mukaan, häiritsevät ulkopuoliset ärsykkeet pyritään poistamaan, varsinkin ADHD-lasten mukana ollessa. Lapset pidetään tehtävän kimpussa. Lapsen kontrolli häviää, hän hämmentyy ja turhautuu ja seurauksena voi olla vaaratilanteita. Esimerkiksi nimittelyyn ja pilailuun toisen kustannuksella on puututtava heti. Jos säännöt on yhdessä sovittu, niiden noudattamista voidaan myös vaatia
Rentoutuminen sopii tunnin päättäväksi jäähdyttelyksi tai muuten tunnin lopettavaksi osioksi. Laaja-alainen tasa-arvo, syrjimättömyys ja suvait46 LIIKUNTA & TIEDE 44 , 2 /'2fJJ7. 2005. Pelkkä "Hyvä!" ei ole sama kuin "Hyvä, Pekka tukijalkasi pysyi pallon vieressä". leikki, roolityöskentely ja draama. Liikunnan lisäksi toiminnallisia menetelmiä ovat esim. & Cantell, M. Asenteet muuttumassa sevaisuus nähdään tärkeänä arvona. Lavay, 8.W. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Champaign, IL: Human Kinetics, 189-204. Seuroissa, alueorganisaatioissa ja lajiliitoissa on tällä hetkellä enemmän halua ja kykyä toteuttaa kaikille avointa toimintaa kuin muutama vuosi sitten. Tampere: Tammer-Paino Oy, 141145. suorituksesta pitää saada palautella, varsinkin jos on pysynyt tehtävässään ja yrittänyt parhaansa. Palkitse ennemmin tarkkuudesta ja tehtävässä pysymisestä kuin tehtävän nopeasta suorittamisesta. Teoksessa: J.PWinnick (Ed.) Adapted Physical Education and Sport (4th ed.). Oppiminen liikkumalla. Kaikille avoin -ohjelma tukee monimuotoisuutta Kaikille avoin -ohjelman (http://www.kaikilleavoin. Rintala, P., Ahonen, T. Teoksessa: P Heikinaro-Johansson, T. PAULI RINTALA PhD Erityisliikunnan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pauli.rintala@sport.jyu.fi LÄHTEET: Huovinen, T. Liiku Ia opi • liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Nimittelyyn tai pilailuun toisen kustannuksella on puututtava heti. Turvallisuus on myös psyykkistä. Huovinen, & L. Uusi erityisliikunta. Liikunnalla on erityisen tärkeä rooli erilaisten oppimisvalmiuksien, kuten havaintomotoristen taitojen, kuuntelun, tarkkaavaisuuden, tunteiden tunnistamisen, kokemisen, nimeämisen ja hallinnan kehittämisessä. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Motorinen kehitys ja erilaiset häiriöt. Erilaisuus on myös rikkautta ja kaikkia toimijoita hyödyttävää. Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M., & Nissinen, A. Teoksessa: E. & Rintala, P. Porvoo: WSOY, 342-361. fi/ohjelman_esittely/) mukaan liikuntapalvelut on muokattava sellaisiksi, että vammaisuus tai minkäänlainen erilaisuus, kuten erilainen näkeminen, kommunikaatio, liikkuminen, ymmärtäminen, ei estä osallistumista liikuntaan ja urheiluun harrastajana, urheilijana tai muuna toimijana. PS-kustannus. Liikuntatarjonnan monimuotoisuus vahvistaa elinvoimaisen liikunnan kansalaistoiminnan säilymistä muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsen kehitys lähtee motorisen kehityksen kautta. Oppimisvaikeuslapset muiden erilaisten oppijoiden tavoin hyötyvät tästä positiivisesta suuntauksesta. Soveltava liikunnanopetus. Liikunnassa ja urheilussa tarvitaan sekä vertaispohjaista että kaikille avointa toimintaa. 2005. Palaute voi olla myös sanatonta: peukalo pystyyn tai "tuuletus läpsäytys" lapsen kanssa. (toim ). Yksi tapa on käyttää mielikuvaharjoitLelua: lapsi kuvittelee makaavansa hiekkarannalla auringon lämmittäessä mukavasti. Pojat hyötynevät toiminnallisista menetelmistä tyttöjä enemmän. Toinen tapa on käyttää jännitys-rentoutus menetelmää-, jossa kukin lihasryhmä kerrallaan jännitetään 5-10 sekunniksi ja rentoutetaan 15 sekunnin ajan. Kytökorpi (toim). 2002. Mälkiä & P Rintala. Keuruu: Otava. Lyhyt rentoutushetki on tarpeen jokaisella tunnilla, sillä se auttaa keskittymisen suuntaamisessa. Specific learning disabilities. Motorisen kehittymisen vaihe/taso voi olla hyvinkin erilainen eri lapsilla, jolloin jo tehtävän valitseminen on tärkeää miettiä hyvin. Asenteet ovat muuuurnassa seuroissa myönteisempään suuntaan: pelot ovat vähenemässä 'erityistä' kohtaan. Rentoutuminen on tärkeä osa vauhdikkaan liikuntatunnin kokonaisuutta. Anna palaute täsmällisesti. Tehtävän pilkkominen osiin sopii erityisesti uusien taitojen harjoitteluun, mutta voi edellyttää myös välineiden muokkaamista tai erikokoisten välineiden hankintaa, jotta kaikki löytävät sopivan itselleen. Liikkujan pitää saada itse tehdä päätöksensä. Se helpottaa lapsen siirtymistä seuraavaan tehtävään tai seuraavalle tunnille. http:/ /www.dipoli.tkk.fi/ok/p/erilaisetoppijat/oppimisvaikeudet/index.html http://www.kaikilleavoin.fi/ ohjelman_esittely / Vapaa-aikana kerhot, iltapäivätoiminta tai urheiluseurat voivat tarjota mahdollisuuksia osallistua mieleiseen liikuntamuotoon. 2003. Rentoutumishetki voidaan ottaa käyttöön myös kun lapsi 'karkaa tehtävästä', käy liian jännittyneeksi tai kohtaa stressitilanteen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 154
Ensimmäiset seurat syntyivät 1970-luvulla Suomen Aikicloliittoon liittyi aluksi neljä seuraa, joista kolme oli jucloseuroja ja neljäs voimailuseura. '' M ystiikkaa, filosofiaa, hengenvoimia", otsikoi Ilta-Sanomat raportoidessaan ensimmäisestä Suomessa järjestetystä ai kielonäytöksestä vuonna 1970. Vielä samana vuonna perustettiin lajin kattojärjestö Suomen Aikicloliitto ry, ja harjoittelu käynnistyi viidellä paikkakunnalla. (SaiL: n toimintakertomukset vuosilta 1973-1980; Aikiclo 2/1980, 11-12) Aikiclon lähes seisahtanut tilanne tajuttiin vuonna 1977, jolloin lajitoiminnan elvyttämiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin. Syinä olivat usein ohjaajien puute tai huono tilanne harjoituspaikkojen suhteen. Tämä viesti siitä, että kasvun rajat alkoivat vähitellen tulla vastaan. Integroituminen ei toteutunut vaivattomasti, vaan se edellytti liikuntakulttuurille ominaisten toimintamallien omaksumista, lajin ympärillä vallinneiden ennakkoluulojen voittamista, kilpailemattomuuclesta johtuvien esteiden ylittämistä sekä yhteiskunnallisesti hyväksytyksi tulemista. Tällöin pietarsaarelainen Trygve Forssten toi Ruotsista japanilaisen aikido-valmentajan Toshikazu lchimuran esittämään lajia Turkuun ja Helsinkiin. Puhtaasti aikicloa käsitteleviä korkeakouluasteen tutkimuksia ei ole ilmestynyt 15 vuoteen. Vuosina 1980-1986 syntyi peräti 21 uutta seuraa. Aikiclo myös miellettiin yleisesti judon "veljeslajiksi", ja monet ensimmäiset aikicloharrastajat Suomessa olivat judokoita. Suomessa on kirjoitettu vähän laajoja tutkimuksia kamppailulajeista. (Aikiclo 1/1999, 16-17; Aikiclo 2/1980, 9) Vuonna 2000 Suomen Aikicloliittoon kuului 56 jäsenseuraa, joissa harjoitteli noin 3000 lajin harrastajaa. Olemassa olevat lajin historiakatsaukset puolestaan rajoittuvat lähinnä Aikicloliiton julkaisemien Aikiclo-lehtien sivuille sekä satunnaisiin artikkeleihin ja kirjoitelmiin. Judo ja karate olivat jo saaneet jalansijaa, ja aikiclo ymmärrettiin yleensä kuuluvan niiden joukkoon. Budolajien perinne raivasi tietä Aikiclon leviämistä Suomessa helpotti se, että itämaiset karnppailu-urheilurnuodot eivät olleet 1970-luvulla enää täysin tuntemattomia suomalaisille. Aikiclotoiminta 1970-luvulla oli keskittynyt pääsääntöisesti Etelä-Suomeen. Seuraavina vuosina sekä jäsenseurojen että harrastajien lukumäärä kohosi merkittävästi. Jos uudella paikkakunnalla oli "budoperinnettä", eli aiempaa budotoimintaa, oli aikiclon alkaminen sellaisessa kaupungissa helpompaa. Aktiivista toimintaa oli lisäksi Kuopiossa ja Pietarsaaressa, mutta resurssien puute ja pitkät välimatkat vaikuttivat siihen, ettei seurojen välillä ollut juurikaan yhteistyötä. (Aikiclo 1/1977, 2; Aikiclo 2/1980, 10-12; SaiL:n toimintakertomukset vuosilta 1978-1992.) SVUL:n jäseneksi ja valtionavun piiriin aikido aikuistuu Keskeinen merkkipaalu suomalaiselle aikiclolle oli Aikicloliiton pääseminen Suomen Valtakunnan Urheiluliiton jäseneksi kesäkuussa 1985. (Aikiclo 2/1980, 8 10; lppon 5/1970, 14.) Aikicloseuroja syntyi 1970-luvulla useille paikkakunnille mutta kaikkialla toiminta ei pysynyt jaloillaan ensi yrittämällä. Varsinkin vuosina 1992-1995 syntyi kaikkiaan 20 uuua seuraa. Esitysten jälkeen harjoittelutoiminta alkoi kurssimuotoiseria lchimuran johdolla. Näitä olivat muun muassa Aik idoliiton hallituksessa suoritetut henkilövaihdokset, tiedotustoiminnan tehostaminen, japanilaisen aikidoopettajan Kazuo lgarashin hankkiminen Suomeen valmentamaan, lakkautetun vyöarvojärjestelmän käyttöönotto uudelleen sekä uuden Aikicloliiton, Finlancl Aikikai ry:n perustaminen. Suomalaisen aikiclon historian tarkastelemiselle on siis aihetta. 1990-luvun alkupuolella aikiclotoiminta kasvoi jälleen voimakkaasti. Neljäntenä syntymallina ulkopaikkakunnalta tulleet aikicloharrastajat kävivät säännöllisesti edistämässä muodostumassa olevien seurojen toimintaa. Aikiclotoiminnan alkaminen jucloseurojen yhteydessä oli luonnollista käytännön syistä, sillä molemmat lajit tarvitsivat harjoitusalustakseen tatarni-mauoja, joiden hankkiminen oli kallista. (Sail 2006, Aikidotilastoja, www-Iähde.) Kolmen vuosikymmenen kuluessa aikiclo oli sulautunut osaksi suomalaista liikuntakulttuuria. 1970-luvulla aikicloseuran tyypillisin syntytapa olikin judoharrastajien organisoima toiminta. SVUL:sta saatu apu edesauttoi seurojen rakentamista, ja jäsenyys antoi pienelle lajille virallista tunnustusta. (SVUL:n uudet jäsenliitot tiedotteet liitoille ja piireille 19811991; Juhani Laisin haastattelu 13.4.2006.) Laji oli hyväksytty valtakunnalliseen liikuntajärjestöön ja sai valtionapua. (Pertti Lehväslaihon haastattelu 8.3.2003; Nakaima 9/1994, 10.) Kilpailemattomuus etu vai haitta. Tällöin uusia seuroja syntyi etenkin suuriin kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään aikidotoirnintaa. Voitiin jo ryhtyä puhumaan lajin yhteiskunnallisesti hyväksytyksi tulemisesta. Lajin harrastajamäärää sekä kiinnostavuutta nosti myös säännöllisen juniori toiminnan alkaminen vuonna 1982. "Aikidon on tultava kilpailuun mukaan tai laji kuolee", totesi eräs suomalainen judo-opettaja vuonna 48 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. 1990-luvun loppupuolella kasvu oli vaihtelevaa, sillä vaikka uusia seuroja syntyi edelleen vuosittain, joutui samalla moni seura lopettamaan toimintansa. Toiveet harrastajien vuorovaikutuksen vauhdittumisesta ja toiminnan aktivoitumisesta alkoivat vähitellen toteutua. Aikiclon leviäminen tasaantui hieman 1980-luvun lopulla. Valtaosa seuroista syntyi kuitenkin aikicloharrastajien toimesta: Joko harrastajan muuttaessa toiselle paikkakunnalle, tai perustaessa uuden seuran kotipaikkakunnalleen. Kymmenen vuotta myöhemmin junioreita oli noin 500, 30 prosenttia kaikista lajin harrastajista
(Aikido 20 vuotta Suomessa, 13.) Näin tapahtuikin, sillä yhteiskunnalliset muutokset 1980-luvulla johtivat ei-kilpailullisten lajien kysynnän kasvuun. Yksipuolisesti ja voimakkaasti kuormittavan työn vastapainoksi etsittiin elvyttävää liikuntaa. Perinteinen seuratoiminta ei enää kyennyt tarjoamaan riittävästi resursseja huipulle pääsemiseksi. Tämä lisäsi kriittisyyttä huippu-urheilua kohtaan. & Ueshiba, M. Kilpailemattomuus on koettu myös myönteisenä asiana. (Aikido 1/1979, 16) Judo ja karate olivatkin 1970-luvulla selvästi aikidoa suositumpia lajeja. Liikuntakulttuurissa arvomuutoksen olisi voinut kuvitella johtavan kilpailullisuuden vähenemiseen tai kyseenalaistamiseen ja vaihtoehtoisten liikunnan LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 49. Se, ett ä judo ja karate olivat tulleet maahan ennen aikidoa, ei riittänyt selittämään valtavia eroja harrastajam äårissä. Lisäksi lasten vanhemmat alkoivat olla huolissaan siitä, joutuivatko heidän kilpaurheilun piiriin hakeutuvat lapsensa alttiiksi doping-aineiden käyttämiselle. Pauli Vuolteen ja Kari Puro nahon tulkinnan mukaan nimenomaan kaupallinen kiinnostavuus vaikutti uuden lajin leviämisen nopeuteen. Hannu Itkosen ja Arto Nevalan mukaan työn luonteen muuttuminen vaikutti myös liikuntakulttuuriin. Samalla kilpaja huippu-urheilu muuttui. Lisäksi liikuntaa haluttiin harrastaa myös itseisarvoisesti sen itsensä vuoksi. (Ueshiba, K. (Törnblom 1988, 13 9, 141; Vuolle & Pur onaho 1986, 103.) Kilpailemattomuus siis heikensi aikidon kaupallista kiinnostavuutta ja vaikutti harrastajamaärän alhaisuuteen . Urheilulajit lisäävät kaupallista kiinnostavuuttaan monesti kilpailutoiminnan kautta. Monet harrastajat pitävät kilpailun puuttumista etuna, sillä muiden urheilulajien keskittyessä täysin kilpailuun, aikiclon tavoitteena on ihmisen henkinen kehittyminen kokonaisuutena. Klemolan mukaan juur iltaan peru steita etsivä karate on huomattavasti monipuolisempaa ja hienovaraisempaa kuin niin kutsuttu ur heilukarate. Aikiclon hidasta leviämistä voitiin selittää resurssien puutteella, mutta oman näkemykseni mukaan judoon ja kara teen kuulunut kilpailutoirn inta oli merkittävämpi vaikutin siihen, että judo Ja karate olivat aikidoa kiinnostavampia lajeja. (Itkonen & Nevala 1991, 18-19.) Henkiset arvot nousivat esiin uudella tavalla. Heidän mielestään aikido eroaa urheilusta siinä, ettei lajissa koskaan turvauduta temppuihin, petokseen tai liiallisuuksiin vastustajan voittamiseksi. 1979. Sen ansiosta lajin sisällä on säilynyt monia perinteisiä budon arvoja ja periaatteita. (Klemola 1998, 7, 17.) Liikunta monimuotoistuu Aikidoliiton puheenjohtaja Kai Perttula piti 1990-luvun alussa kilpailemattomuutta etuna nimenomaan sen vuoksi, että kilpailun ollessa mukana kaikessa inhimillisessä toiminnassa, syntyi vaihtoehtoisille lajeille kysyntää. 2002, 14.) Karatea laajalti tutkinut Timo Klemola näkee kilpailemisen vieneen karaten kauemmaksi sen alkuperästä, ja ohentaneen harrastajien käsitystä lajista sekä sen perinteisistä harjoitusmenetelmistä
Hannu Itkosen mukaan akkulturaatiossa eri organisaatiot reagoivat eriaikaisesti kulttuurisiin muutoksiin, jolloin näkemykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Budolajit toivat liikuntakulttuuriin uusia toimintamalleja, tapoja ja arvoja, kuten esimerkiksi dojoetikeu i, vyöarvojärjestelmä sekä pyrkimys yksilön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Esimerkiksi jazzin tullessa 1920-luvulla Helsinkiin, yläkulttuuri määritteli sen synnilliseksi renkutukseksi, mutta samaan aikaan kansa täytti jazzhuoneistot illasta Loiseen. Suoritusja tulosurheilun tehdessä tilaa terveyden korostukselle ja ruumiinkokemiselle antoi aikido oman panoksensa tällaiseen liikuntaajatteluun. (ltkonen 1996, 31.) Ei-kilpailullisiin lajeihin kohdistuneen kysynnän kasvaessa 1980-luvulla myös aikidon suosio kasvoi. Kamppailulajien taustalla mystisyys ja eksotiikka eivät estäneet säännöllisen aikidotoiminnan alkamista, vaan mielikuvien voidaan nähdä jopa kannustaneen suomalaisia lajin aloittamiseen. Heikki Roiko-Jokelan mukaan etenkin aikido koki myös saman kohtalon. (Budo-express 1/1991, 3.) muotojen etsimiseen. 1970-luvulla laji oli riippuvainen sen japanilaisista sanansaattajista, jolloin myös itse lajia voitiin pitää "japanilaisena". Todelliset tapaukset, joissa budolajien taitoja oli käytetty väärin, olivat hyvin vähäisiä. (Aikido 2/1980, 9.) Arvostelu ja samanaikainen suosion kasvu kertoivat eri tahojen eriaikaisesta reagoinnista. Lajin fyysiset puolet alkoivat tulla merkittävimmäksi, ja laji sillä tavoin lähemmäksi urheilua (juhani Laisin haastattelu 13.4.2006.) Suomalaisessa seuratoirninnassa yhteisöön sitoutuminen ei ollut yhtä velvoittavaa kuin japanilaisissa yhteisöissä. Pääsääntöisesti vieraasta kulttuurista tulevien mallien, tapojen ja arvojen välittäjinä toimivat Suomessa vierailleet japanilaiset aikido-opettajat. (Roiko-Jokela 1998, 79.) Aikidoon suhtauduttiin kirjavasti, mutta laji ei kuitenkaan saanut samassa määrin kielteistä arvostelua kuin judo tai karate. Virheelliset ennakkokäsitykset saattavat leimata lajia pitkään ennen kuin laji löytää paikkansa uudessa kulttuurissa. SVUL:n puheenjohtajan Jukka Uunilan mukaan budolajeilla oli merkitystä kasvatuksen ja tasa-arvon edistämisen kannalta. Esimerkiksi vuonna 1979 aikidon harrastajia Suomessa oli vain 250, mutta 11 vuotta myöhemmin jo noin 2000. Länsimaiselle ihmiskäsitykselle tyypil50 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Ennakkoluulojen syntymistä perinteisiin kansallisiin liikuntamuotoihin tottuneen kansan silmissä voitiin pitää luonnollisena. Esimerkiksi harrastajarnäärien kasvu ei vielä kerro sitä, onko laji todella sulautunut uuteen kulttuuriin. (Sai L:n toimintakertomus vuodelta 1979; Aikido 20 vuotta Suomessa 1990, 12.) Mielikuvat muuttuvat hitaasti Uusi, vierasperäinen urheilulaji joutuu käymään läpi tiettyjä vaiheita ennen kuin se tulee yhteiskunnallisesti hyväksytyksi. Väitettä tukee se, että ensimmäisen aikidonäytöksen jälkeiselle Helsingin Meidokanin järjestämälle alkeiskurssille osallistui yli 40 henkilöä. Useampien lajien niputtaminen "budolajit" -kåsitteen alle olikin tyypillistä negatiivisissa kirjoituksissa, joista kuvastui usein kirjoittajien lähes täydellinen tietämättömyys lajeja sekä niiden periaatteita kohtaan. (Budo-express 1/1991, 3.) Valtion urheilukomitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva puolestaan korosti sitä, että aikido saattoi aktivoida vieraasta kulttuurista tulevalla viehättävyydellään liikkeelle sellaisia ihmisiä, joiden kohdalla tutut liikuntamuodot eivät välttämättä herättäneet tarpeeksi kiinnostusta. (Törnblom 1988, 142.) Budolajien ja niistä etenkin aikidon harrastaminen oli vielä 1980-luvulla uutta. Vaikka judon ja karaten arvostelu ei suoranaisesti kohdistunut aikidoa vastaan, oli sillä epäsuoraa vaikutusta aikidolle etenkin silloin, kun budolajit mainittiin yhtenä käsitteenä. Ensimmäisen budolajin, judon tullessa Suomeen lajiin liitettiin aimo annos itämaista mystiikkaa, joka on vuosikymmenten vieriessä hiljalleen karissut. Liikuntakulttuurissa arvomuutos näkyi selvimmin ei-kilpailullisen lajien suosion nousuna. (Itkonen 1992, 106.) Budolajien sulautuessa suomalaiseen liikuntakulttuuriin esiintyi samankaltaista eri tahojen eriaikaista reagointia. Ennakkoluuloja ylläpiti myös heikko tiedottaminen siitä, mitä aikido piti sisällään. Aikidossa keskeisiä piirteitä olivat yksilön henkinen ja fyysinen kehitys sekä oman ruumiin kokeminen. Akkulturaation vaikutukset edesauttoivat aikidon urheilullistumista. Tarjosivathan budolajit tasaisesti harrastusmahdollisuuksia niin miehille kuin naisillekin. Tarjosivathan budolajit tasaisesti harrastusmahdollisuuksia niin miehille kuin naisillekin. Kun huomattiin, ettei budolajeissa ollut kyse "pakanalliseen henkimaailmaan yhtymisestä", eikä lajeja harrastavat nuoret käyttäneetkään taitojaan "murnrnojen mukiloimiseen", alkoivat ennakkoluulot hälvetä, eikä negatiivista kirjoittelua enää merkittävästi ilmennyt. SVUL:n puheenjohtajan Jukka Uunilan mukaan budolajeilla oli merkitystä kasvatuksen ja tasa-arvon edistämisen kannalta. Myöhemmin japanilaisuuden merkitys kuitenkin väheni huolimatta siitä, että maassa vieraili vuosittain useita japanilaisia aikido-opettajia. (Aikido 20 vuotta Suomessa 1990, 6.) Aikidon kotoutuessa itämaisuus väheni Aikidon akkulturaatiossa tietynlainen itämaisuus väheni
Zen-Karate, Keuruu, Kustannusosakeyhtiö Otava. Eriytyvä urheiluseura paluu monimuotoisuuteen. liset vapaus ja yksilöllisyys vaikuttivat myös budoharjoitteluun. Itämaista mystiikkaa vai sittenkin urheilua, ehkä ripaus itsepuolustusta, Budolajien julkisuuskuvaan liittyviä käsityksiä. (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat, Helsinki, Valtion painatuskeskus. Pertti Lehväslaihon haastattelu 8.3.2003. php ?sivu =liitto_ti lastojasivu. Nevala, A (toim.) Liikunnan vuoksi: näkökulmia liikuntakulttuurin muutokseen, Kannus, Koivu ja tähti Oy. Kunnallinen tuki oli monelle seuralle elinehto, jonka saaminen puolestaan edellytti seurojen toimimista rekisteröityinä yhdistyksinä yhdistyslain sääntöjen mukaisesti. 1986. Teoksessa Itkonen, H. Itkonen H. • Japanilainen Morihei Ueshiba (1883-1969) kehitti aikidon opiskeltuaan useita samuraisotilaiden taistelutaitoihin pohjautuneita kamppailutaitoja • Aikidon syntyyn vaikuttivat myös Ueshiban voimakkaat uskonnolliset kokemukset • Suomennettuna "aikido" tarkoittaa harmonisen voiman tietä • Aikidon perusperiaatteena on väkivallattomuus, ja sen kaikissa liikkeissä pyritään luonnollisuuteen sekä välttämään hyökkääjän vahingoittaminen • Aikidoon kuuluu muun muassa ranneja nivellukkoja, heittoja ja sidontoja. MIKA LEVY, FM Suomen historian jatko-opiskelija Joensuun yliopisto Sähköposti: levy@cc.joensuu.fi A.-tihheli perustuu hirjoi11.ajc111 yleisen historian pm gradu -tutliielmaan: Ail1idon lie suomalaiseen liilwntahuluuuriin. Sen sijaan kulttuurifuusiosta, eli molemminpuolisesta muuttumisesta, löytyi todisteita sekä aikidon että suomalaisen liikuntakulttuurin osalta. Aikido. (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy. Harmonisen voiman tie, Porvoo, WSOY Törnblom, L. Ueshiba, M. Teoksessa Halmesvirta A Roiko-Jokela, H. LIIKUNTA& TIEDE 44 • 2/2:007 51. Laakso, L. Aikidon kulttuurifuusio näkyi varsinkin siinä, että aikidotoimintaa ryhdyttiin toteuttamaan PAINETUT LÄHTEET: Heinilä, K. Silenius, P. Sen sijaan sitoutumisen aste pikemminkin laski. Näin ollen budolajien taustalla oleva japanilainen kulttuuri ei muuttanut suomalaisten liikuntaseurojen sitoutumisen muotoja kiinteämpään suuntaan. Roiko-Jokela, H. 1998. LÄHTEET PAINAMATTOMAT LÄHTEET: Suomen Aikidoliiton toimintakertomukset vuosilta 1973-2000, Suomen Aikidoliitto SVUL:n uudet jäsenliitot tiedotteet liitoille ja piireille 1981-1991, Suomen urheilun keskusarkisto. Best Aikido: the Fundamentals, Tokio, Kodansha International. Liikuntaseura sosiaalisena organisaationa, Jyväskylä, Jyväskylän yliopiston liikuntasuunnittelun laitoksen tutkimuksia N:o 38. 1988. 1/1979, 2/1980, 1/1999 Aikido 20 vuotta Suomessa 1990 Budo-express 1/1991 lppon 5/1970 Nakaima 9/1994 HAASTATTELUT: Juhani Laisin haastattelu 13.4.2006. Ueshiba, K. Puronaho, K. Itkonen, H. Aikidotilastoja. Suomalaisissa aikidoseuroissa sitoutuminen tapahtui vapaaehtoisesti sosialisaation kautta, eikä japanilaisen "pakollisen vapaaehtoisuuden" mukaisesti. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta, Tampere, Tammer-Paino Oy. Japanilaisten budolajien kehitys Suomessa. Sateenkaaren päässä kultaa värikästä urheiluseuraa etsimässä. 1986. Kenttien kutsu. Teoksessa Vesterinen, 1. (toim.) Liikunnan muutos, murros vai kaaos, Helsinki, Suomen Työväen Urheiluliitto ry. Tällä tavoin aikidoseurat kytkeytyivät kunnalliseen päätöksentekoon sekä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. 1991. 2002. Joensuun yliopisto. Itkonen H. Se koostuu kyu-arvoista (oppilasasteet) ja dan-arvoista (opettajaasteet) • Aikidoleirit ovat usean päivän mittaisia intensiivisiä harjoittelujaksoja • Junioreiksi luokitellaan nykyisin 7-13-vuotiaat lajin harrastajat • Dojoetiketillä tarkoitetaan lajiin kuuluvia sääntöjä ja tapoja • Tyylisuunta on lajista haarautuva koulukunta LEHDET: Aikido 1/1977. 1991. 1996. Japanin kulttuurin antropologista tarkastelua, Helsinki, Oy Gaudeamus Ab. Itkonen, H. Lajissa harjoitellaan myös puisilla aseilla (miekka, keppi, puukko) • Aikidossa ei erotella voittajia tai häviäjiä, jonka vuoksi lajissa ei kilpailla seuroissa, eikä japanilaiselle budokulttuurille tyypillisen tyylisuunta-ajattelun mukaisesti. Vesterinen, 1. <http://www.finland-aikikai.fi/aikido. • Aikido oli judon ja karaten jälkeen kolmas Suomeen pysyvästi tullut budolaji • Vyöarvojärjestelmä toimii yhtenä kehittymisen mittarina. (Vesterinen 1987, 153-154; Heinilä 1986, 47, 51.) Aikido ei assimiloitunut täysin suomalaiseen l iikuntakulttuuriin. Ylil.eislwnlaja alue1ie1eicle11 Ueclehunta. 1992. Japanilaiset. 1987. Vuolle, P. Teoksessa Olin, K. php&osa=liitto> 22.3.2006. Julkaisussa Vuolle, P Telama, R. Ranta, E. 1998. (toim.) Japanologia 86: 1. Suomen Japanin -tutkimuksen symposio 29.-30.8.1986, Jyväskylä, Jyväskylän yliopiston monistuskeskus. Nevala, A. Klemola, T. INTERNET LÄHTEET: Suomen Aikidoliitto 2006
~ "" ~ ..... Hanke suunnattiin asukasmäärältään 1000020 000 asukkaan kuntiin, joissa ei siihen mennessä ollut palkattuna eruyisliikunnanohjaajaa. Projektin aikana erityisryhmien l iikuntatoirninta lisääntyi huomattavasti. Näin projektikunnat arvioivat saaneensa liikuntatoimintaan mukaan noin 2 200 uutta erityisryhmiin kuuluvaa. Liikuntatieteellinen Seura käynnisti edellisten yhteistyötahojen kanssa uuden vastaavanlaisen kehittämishankkeen, joka toteutetaan nyt vuosina 2007-2009. Lisätietoja: toni.piispanen@lts.fitaiwww.erityisliikunta.fi 52 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /2007. Uusi kehittämishanke 2007-2009 Kuntien liikuntatoimen organisoima erityisliikuntatoiminta tarvitsee edelleen kehittämistoimia. Projektin aikana seitsemän kuntaa palkkasivat erityisliikunnasta vastaavan työntekijän ja kuntien erityisliikuntaryhmät lisääntyivät 169 uudella erityisliikuntaryhmällä. J/ LH~U l'l l<lll~ tt lhMn S,e,u !I Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin petusministeriön, sosiaalija terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 13 projektikunnan vuosina 2004-06 toteutettu erityisliikunnan kehittämishanke Erityisliikuntaa kuntiin 2004-2006 loppuraportti "Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin" on ilmestynyt. Hankkeessa mukana on yhdeksän kuntaa, kertoo projektipäällikkö Toni Piispanen. AJASSA Ton!Plisp,irw!'n YHDESSÄ KEHITTÄEN PAIKALLISIIN RATKAISUIHIN Eritylslilkuntaa kuntiin 200406 -k~hittämisja komultointlprojekti LOPPURAPORTTI .oth mor;
Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisu tiedot ja omat yhteystietosi. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Siksi ihmisten keinotekoinen motivoiminen tulee jatkuvasti tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Richardson RS, Donato AJ, Uberoi A, Wray DW, Lawrenson L, Nishiyama S, Bailey DM. Mahdollistivathan ne rasitusiehon paremman seuraamisen ja antoivat samalla monelle oivalluksen siitä, että ei tarvitse vetää hampaat irvessä kuntoillakseen terveyden kannalta riittävän tehokkaasti. San Diegolainen tutkimusryhmä vertasi antioksidanttiyhdisteen (Cja E-vitamiinit ja alfalipoiinihappo) ja plasebon vaikutuksia vapaiden radikaalien pitoisuuteen verenkierrossa sekä fyysisen rasituksen aiheuttamaan verisuonten laajenemiskykyyn. Toimita tutkirnusuutinen julkaisemastasi artikkelista sähköpostilla osoitteeseen leena.nieminen@ 1 ts.fi. o rgl cgil co n t en tl abs t ra ct/292/3/ /-11516 . Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin yhä enenevässä määrin, että vapailla radikaaleilla saattaa olla tärkeä merkitys solujen signaalinvälityksessä, eivätkä ne näin ollen olisikaan pahasta. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 212007 53. Tavoitteena on, että korkeatasoinen suomalainen liikuntatutkimustieto on tuoreeltaan ja nykyistä tehokkaammin mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan ulottuvilla. 292:H1516-Hl522, 2007. Antioksidanttiyhdiste laski verenkierrossa olevien vapaiden radikaalien pitoisuutta radikaalisti eli levossa 98 % ja rasituksessa 85 %. Yhd isteel lä ei ollut vaikutusta olkavaltimon läpimittaan lepotilarueessa, multa rasituksen aiheuttama olkavaltimon laajenemiskyky oli huonontunut selvästi kaikilla kolmella rasitustasolla ja korkeimmalla tasolla jopa lähes 70%. Laadi tutkirnusuutinen selkeäksi Ja tiiviiksi, laajuudeltaan maksimissaan 2000 merkkiä (välirnerkit mukaan lukien) käsittäväksi. Siis, kuten yleensäkin elämässä, liian radikaaleja toimenpiteitä pitää välttää. Rasituksena tässä tutkimuksessa kåytettiin kädenpuristusta kolmella suhteellisen kevyellä kuorrnitustasolla. / I a j ph ea n. phys i o I o gy. Exercise-induced brachial artery vasoclilation: role af [ree radicals. TUTKIMUSUUTISIA TUTKIMUKSESTA UUTINEN L ehti tarjoaa kaikille liikuntatieteen eri alojen tutkijoille mahdollisuuden uutisoida kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistuja tutkimusraporttejaan liikunnan alueen keskeiselle kotimaiselle lukijakunnalle. 11 t tp. 1990-luvulla yleistyneet sykemittarit antoivat varmasti monelle sysäyksen elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. Vapaiden radikaalien pitoisuutta ei kannata laskea liian radikaalisti Vapaita radikaaleja, siis niitä joita vastaan antioksidanteilla taistellaan, on pitkään pidetty elimistöä vahingoittavina, jopa "myrkyllisinä" yhdisteinä. Silti tämä tietoisuus ei näytä johtavan oikeisiin toimiin riittävän monilla. Tämän tutkimuksen mukaan voimakas vapaiden radikaalien vähentäminen veren kierrosta saattaa siis olla haitallista verisuonten toiminnalle. Tutkijoiden mukaan mahdollinen selitys tälle voi olla, proja antioksidanttien välillä normaalisti vallitseva tasapaino, jonka liiallinen jarkyuärninen on pahasta. Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. Askelmittari voi olla hyvä motivoija liikkumaan enemmän Liiku enemmän pysy terveempänä. Lähetä lyhyt tutkirnusuutinen julkaisemastasi artikkelista. Am J Physiol Heart Circ Physiol. Lisätietoja: Leena Nieminen Toimituspäällikkö Sähköposti: leena.nieminen@lts.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta . Näin meille haetaan lähes jatkuvasti jokaisessa mediassa
Promoting Wall,ing wii/1 Pedomelers in tl1e Commu11ily The Step-by-Step Trial. Vaikka tulokset eivät kaikilta osin osoiuaneerkaan eroa muissa muuttujissa näiden kahden ryhmän välillä, antavat tulokset tutkijoiden mukaan vahvistusta siihen, että tällaisesta motivoimisesta on hyötyä liikunnallisesti passiivisten aktivoimiseen. 20 per tutkittava. liikuruaohjeita ja askelmiuarin saanut ryhmä. Mikäli sinulla on tiedossasi mielenkiintoisia tiedeuutisia, haluaisit ehdouaa juttua tai vaikuttaa liikuntapedagogisiin keskusteluihin ota yhteyttä: arja.saakslahti@sport.jyu.fi . Spesifejä liikuntataitoja vaativat vapaa-ajan pelit ja leikit sen sijaan olivat positiivisesti yhteydessä lasten rnororisiin taitoihin. Taidot analysoitiin videonauhoilta ja luokiteltiin taidon kehitystason mukaan kehitystasoille yhdestä neljään. Fyysisen aktiivisuuden määrän selvittämiseksi lasten liikkumista havainnoitiin observoimalla heidän käyttäytymistään samaan aikaan, kun lasten vyötärölle kiinnuetyllä akselometrillä (Caltrac) kerättiin tietoa liikkumisen kokonaismäärästä. Hyvät motoriset perustaidot ennustavat myöhemmin aikuisuudessa terveyttä edistävän liikunnan harrastamista. Kouluikåisilla lapsilla vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ja motoristen perustaitojen yhteys ei kuitenkaan ole vielä selvä. Tulokset näyttävät tukevan ajatusta, että kouluikäisillä lapsilla yleinen lasten fyysinen aktiivisuus (,jota voitaisiin kutsua terveyttä edistäväksi liikunnaksi) ei enää riitä vahvistamaan lasten motorisia perustaitoja, vaan taidot ovat kehittyneet jo sen verran hyviksi, että niiden kehittyminen edelleen tarvitsee vaativampia haasteita. Kaikki ohjeet ja askel mittarit lähetettiin postitse tutkittaville, eikä henkilökohtaista neuvontaa järjestelty Tulokset osoiu ivat mm., että askelmittaria käyttäneet ja kirjallisia ohjeita saaneet lisäsivät vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta selvästi enemmän kuin pelkät ohjeet saaneet. liikuntaohjeita saanut ryhmä ja 3. 1-ittpJ!cl.x.cloi.orgl I 0.1016/j.amepre.2006.12.007 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto, Turku Kari.Kalliokoski@tyks.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta LIIKUNTA JA TIEDELEHTI LISÄÄ TUTKIMUSUUTISOINTIA L iikuntapedagogiikan tutkimusuutisia toimittaa liikuntapedagogiikan lehtori, LitT Arja Sääkslahtijyväskylän yliopistosta. 54 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /'2007. Raudsepp, L. Lennart Raudsepp ja Pcep Päll halusivat selvittää, ovatko seitsemänvuotiaiden lasten motoriset perustaidot, pallon yläkauua heiuäminen ja vauhditon pituushyppy, yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen koulutuntien jälkeen. Pec/iatric Exercise Science 18, 426-435. Tätä liikunnanharrastamisen "teknistymistä" moititaan monissa yhteyksissä, multa toisessa vaakakupissa on syytä pitää myös hyvät puolet. kontrolli ryhmä, 2. Tutkimukseen osallistui 133 lasta. Erityisesti ottaen huomioon tämän motivoinnin aiheuttama kustannus, joka tässä tutkimuksessa oli vain n. Jos yksikin inaktiivinen saadaan liikkumaan enemmän jollakin teknisellä vempaimella, on se kansanterveydellisesti hyödyllistä. The relationsliip belween funclamental molor sl?ills ane/ outsic/e-sc/1001 physical aclivily af elemenlary sc/1001 chilc/ren. Terveyttä edistävä vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei riitä kehittämään koululaisten motorisia perustaitoja Alle kouluikäisillä lapsilla yleinen fyysinen aktiivisuus kehiuää heidän motorisia perusiauojaan. Tutkimuksessa seurattiin kolmen kuukauden ajan yhteensä 369 tervettä liikunnallisesti passiivista naista, jotka jaeltiin satunnaisesti kolmeen ryhmään: l. & Päll, P 2006. Yksi viime vuosina puhuuaneista laitteista on aske lmiuari, jonka moni tuomitsee hornpäksi, mutta kuten tuore australialaistutkimus osoittaa, sen avulla voidaan aktivoida vähän liikkuvia kansalaisia liikkumaan. Vaikka koulujen opetussuunnitelmissa painopiste on siirtymässä terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden suuntaan, tutkijat muistuttavat, että motoristen perustaitojen harjaannuuarnista ei pidä kokonaan unohtaa. Merom D, Rissel C, P/10ngsava11 P, Smith BJ, Van Kemenade C, Brown WJ, Bauman AE. Am J Prev Mecl 32 290-297, 2007. Lasten heittäminen ja hyppääminen videoitiin
Tällaisia kokemuksia olivat opettajan valinphämåuomyys, huomiolla jäuärninen, yksipuolisten liikuntatuntien pitäminen tai joidenkin opiskelijoiden suosiminen. Suhtautuminen kilpailemiseen jakoi opiskelijat kahteen eri leiriin: niihin,joille kilpaileminen merkitsi ilon ja hauskuuden kokemuksia ja niihin,joilta kilpaileminen vei kaiken ilon liikkumisesta. Sen mukaan oppilaat pyrittiin saamaan liikuntatuntien aikana fyysisesti mahdollisimman aktiivisiksi samalla, kun heidän tietojaan ja liikuruataitojaan kehitettiin. Tehtävän merkityksen jääminen epäselväksi ja yksitoikkoiset tehtävät olivat myös iloa vähentäviä tekijöitä. Carn, A. Sen sijaan opettajat toivat esiin sen, miten he lisäävät iloa ja hauskuutta liikuntatunteihin vähentämällä tunnin kilpailullisia elementtejä. Opettajat kertoivat ilon puuttuvan usein sellaisilta tunneilta, joissa oppilaat olivat taidoiltaan heikkoja eivätkä taidot kehittyneet. The [u» [actor in pliysical educcition.Journal of Teac/1i11g in Physical Edurnlion 25, 281297. Sosiaalisista tekijöistä opiskelijat mainitsivat hauskuuden aiheuttajiksi yhdessä ystävän kanssa liikkumisen, joukkueissa pelaamisen ja uusien ihmisten kanssa ystävystymisen. SPARK -ohjelman mukaisesti myös mahdollisia sukupuolten välisiä eroja pyrittiin vähentämään. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat kokeneita liikunnan opetukseen erikoistuneita opettajia, joten siksi lukijalle herää kysymys: Mahtaako ajan kuluessa käydä niin, että opettaja unohtaa jo koulutusaikanaan saamansa sinänsä yksinkertaiset didaktiset opit ja ratkaisut oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi, multa heti, kun siirtää hieman normaalia enemmän huomiota lasten aktiivisuuteen, vanhat didaktiset opit muistuvat mieleen. 2007. lntervcntiokoulujen liikuntaa opettavat opettajat saivat koulutusta uuden opetussuunnitelman mukaisen liikunnan järjestämiseksi. Opiskelijoiden mielestä henkilökohtainen suoriutuminen ja siitä saatava pätevyyden kokemus oli kriittisen tärkeä. Tutkimuksen tulokset olivat kannustavia. Koulut jaettiin interventioja kontrolliryhmiksi siten, että kahdeksan koulua muodosti interventioryhmän, jossa liikunnan opetussuunnitelman päätavoitteena oli terveyttä edistävä liikunta. Venailukouluissa toimittiin tavallisen valtakunnallisen liikunnan opetussuunnitelman mukaan. & Cothran, D. Näillä projekteilla on erinomaiset neu isivut, joita kannattaa käydä vilkaisemassa. Opettajat eivät huomioineet kilpailua hauskuuden tuojana. Oppilaiden aktiivisuutta analysoitiin videolta SOFIT -observoiruijärjestelmällå sekä kiihtyvyyteen reagoivilla akselomerreillä. Vaikka tutkimuksessa huomattiin ilon ja hauskuuden kokemusten syntyvän hyvin monella eri tavalla, tuloksista nousee esiin kaksi merkittävää tekijää. Opettajien näkemykset olivat samanlaisia: sopivanlaiset haasteelliset tehtävät, oppilaiden samantasoiset lähtötaidot ja uusien taitojen oppiminen liittyivät hauskuuden kokemuksiin. Iloa ja hauskuutta oppilaille Alex Garn ja Doneua Cothran selvittivät oppilaiden ja liikuntaa opettavien opettajien käsityksiä "hauskuudesta" tai "ilosta" ("fun") liikuntatunneilla. Myös osa opettajista oli sitä mieltä, että heillä oli keskeinen rooli hauskuuden kokemuksissa: oma iloinen asenne, huolellinen suunnittelu, valmistautuminen ja tarkka organisoinnin miettiminen varmistivat, että liikuntatunneilla on hauskaa. Onnistumisista saatava flow-kokemus oli rne rkiuåvi n yksittäinen ilon aiheuttaja ja vastaavasti liian vaikeat tehtävät veivät kaiken ilon tekemisestä. Flanaganin menetelmällä löytyi esiin kolme selkeää hauskuuden kokemuksiin liittyvää tekijää: a) opettaja b) tehtävä/ harjoiteltava asia c) sosiaaliset olosuhteet. Opiskelijoiden mielestä opettajan toi minnal la saattoi olla myös mielipahaa tuottavia seuraamuksia. 2007. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 2/2007 55. . Tutki mukseen osallistui 45 opettajaa ja 146 yliopisto-opiskelijaa. . & De Bourcleaudhuij, /. Opettajat eivät maininneet oman ystävän kanssa työskentelyä lainkaan. Yhdysvalloissa koululiikuntaa on yritetty tehostaa erilaisilla koululiikuniaprojektcilla (kuten SPARK, CATCH ja Go [or Health) Niissä koululiikunnan painopistettä on pyritty siirtämään erityisesti terveyttä edistävään liikuntaan. Opiskelijat toivat esiin sen, että opettaja luo ilon ja hauskuuden kokemuksia järjestämällä hauskoja liikuntatehtäviä, nauttimalla itse opettamastaan aiheesta, värittämällä oppilaiden tekemisiä mukavilla jumilla sekä heittäytymälla hassut telemaan yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajat kuvasivat oman epävarmuuden opetettavasta aiheesta tai kielteinen asenne opetettavaa aihetta kohtaan vähentävän ilon kokemuksia tunneilta. Verslraete, 5., Cardon, G., Clercq, D. Lisää fyysistä aktiivisuutta pienillä didaktisilla ratkaisuilla Yhdysvalloissa Hcah h and Human Serviscs laitos on julkaissut vuonna 2000 Healthy People 2010 tavoitteet. Oppilaat kokevat liikuntatunnit hauskoiksi ja iloa tuottavaksi, kun niissä on oppilaiden kehitystason mukaisia motorisia tehtäviä sekä riittävästi "[low" kokemuksia onnistumisista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja Flanaganin (1954) menetelrnällä, jossa täydennettiin valmiiksi aloitettuja lauseita omin sanoin. Kaksivuotiseen tutkimukseen osallistui kuusitoista koulua, joissa oli 764 keskimäärin 11-vuotiasta oppilasta. Journa/ of Teac/1ing in Physical Edurnlion 26, 20-34. Mielenkiintoista oli, että vaikka kontrollikoulujen opettajat eivät saaneet mitään erityistä lisäkoulutusta, myös heidän opettamiensa luokkien fyysisesti aktiiviseen toimintaa käytelty aika lisääntyi. He rnaår ir telivat hauskuuden (Iun) ja nautinnollisuuden (enjoyrncru ) toistensa synonyymeiksi. Sen mukaan koulujen liikuntatunneilla vähintään 50% liikuruat uru iin käytettävästä ajasta tulisi olla oppilaita kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa (MVPA). Effective11css of a lwo-ycar licalth-relc11ed physical cclucation i11lcrve111io11 i11 clemenlary schoois. Niinkin pienillä opetuksen didaktisi l la ratkaisuilla kuin esimerkiksi sillä, että opettaja tekee tunnilla tarvittavat ryhmätai joukkuejaot etukäteen valmiiksi, organisoimalla runsaasti pienryhmiä ja -pelejä sekä lisäämällä välineiden määrää ja minimoimalla ohjeiden antoon käytettävää aikaa, saatiin iruerveru ioryh rnissa merkittävä lisäys oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen liikuntatuntien aikana. Liikunnan opetussuunnitelmat ja liikuntatuntien sisällöt ovat eriuäin kulttuurisidonnaisia ja siksi belgialainen tutkijaryhmä halusi selvittää, toimiiko SPARK -projektin käytänteet Euroopassa. Erityisesti tutkijoita kiinnosti, onko opettajien ja oppilaiden käsityksissä eroja
Tarkoituksena oli selvittää mielipiteitä yleisimmistä esillä olleista lihavuuden ehkäisyn tulevista mahdollisuuksista. Teknologisten (lääkkeet, tekniset laitteet) ratkaisujen tukeminen, uusien organisaatioiden perustaminen tai maatalouspolitiikan muuttaminen eivät saaneet paljoakaan hyväksyntää. 56 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /20CJ7. Obesity Review 2007;8 Suppl 2:47-52 Suomessa parhaiksi toimenpiteiksi arvioitiin painonhallintaan liittyvän viestinnän ja koulutuksen lisääminen kouluopetuksessa, ammattilaisten koulutuksessa ja kansanterveysviestinnässä. Vapaa-ajan liikunnan tukeminen arvioitiin yhtä hyväksi toimenpiteeksi. rasvavero, yli painosanktiot, kasvisten veroalennukset, lisää liikuntatunteja on otettu esiin kannustimia Ja rajoitteina ohjaamaan elintapoja painon kannalta suotuisaan suuntaan. Suomalaisessa osatutkirnuksissa parhaiksi toimenpiteiksi arvioitiin painonhallintaan liittyvän viestinnän ja koulutuksen lisääminen kouluopetuksessa, ammattilaisten koulutuksessa ja kansanterveysviestinnässä. Yhdeksän EU maan aineistossa koulutusta ja viestintää kehittävät ratkaisut nousivat vahvimmin esille yhdessä vapaa-apn kuntoliikuntaan kannustavien toimenpiteiden kanssa. Vapaaajan liikunnan tukeminen oli arvioitu yhtä hyväksi toimenpiteeksi. Yhteenvetona voisi todeta, että tämän tutkimuksen perusteella uudet toimintatavat lihavuuden ehkäisemiseksi eivät saaneet yhtenäistä kannatusta, mutta moni taho jatkaisi tai parantaisi jo nyt Suomessa toteutettuja terveyden edistämisen toimia. Toisaalta mm. u k/spru/porgrow PATRIK BORG, ETM Tutkija Sähköposti: patrik.borg@helsinki.fi VIITETIETO Borg P, Fogelholm M. Stakeholder appraisal of policy options for responding to obesity in Finland. Syyt saattoivat vaihdella epärealistisuudesta tehottomuuteen. Sekä Suomessa ja muissa EU-tutkimusmaissa oli nähtävissä, että rajoituksia sisältävät toimenpiteet eivät pärjänneet hyvin: verotusratkaisut tai markkinointija myyntirajoitukset arvioitiin enimmäkseen heikoiksi. Tätä asiaa selviteltiin EU-hankkeessa johon osallistui yhteensä 9 maata Suomi mukaan lukien. tulokset tiivistettyinä .ppt esityksinä sekä laajempina raportteina: www.sussex.ac. Lisätietoa tutkimuksesta mm. kevyen liikenteen väylien ja muiden arkiakuivisuuua tukevien keinojen lisääminen ei päässyt kärkisijoille. Tutkimuksessa haastateltiin kunkin maan vaikuttajia kansan terveysorgan isaatioissa, järjestöissä, poli ti ikassa, yrityselämässä ja virkamieskunnassa (opetustoimi, liikuntatoirni jne.). Kun kaikkien maiden tutkimusaineistot yhtenäistettiin niin havaittiin yleistrendien olevan maissa melko yhdenmukaiset. TUTKITTUA LIHAVUUDEN EHKÄISYN POLITIIKAT: Suomessa painottuu liikunta Yhdeksän EU maan aineistossa koulutusta ja viestintää kehittävät ratkaisut nousivat vahvimmin esille yhdessä vapaa-ajan kuntoliikuntaan kannustavien toimenpiteiden kanssa L ihavuuden ehkäisyn toimenpiteistä puhutaan julkisuudessa ajoittain: mm. Lihavuuden ehkäisyn politiikkojen eri vaihtoehtojen realistisuudesta ja toteuteuavuudesta ei kuitenkaan ole analysoidumpaa tietoa. Nämä melko perinteiset terveyden edistämisen muodot pärjäsivät hyvin koska ne koska koettiin suhteellisen tehokkaiksi mutta myös realistiksi toteuttaa ja toimenpiteinä kannustaviksi
Mikkelsson tutki väitöskirjassaan ennustaako Koulun kuntotestistö aikuisiän terveyskuruoa, koettua kuntoa, verenpainetautia, alaselän kipuja, jånnitysniskaoireita, polvi kipuja ja koettua terveyttä. Ulkoisen palautteen vaikutuksia ampumasuoritukseen arvioitiin sekä arnpumatuloksen eua aseen piipun vakautta ja kehon tasapainon hallintaa kuvaavien muuttujien avulla sekä harjoittelun aikana että 2, 10 ja 40 päivää harjoittelun päättymisen jälkeen. Kouluiän hyvä kestävyysjuoksukunto suojaa miehiä kohonneelta verenpaineelta LitL Lasse Mililielssonin liikuntapedagogiikan alan väitöskirja "Koulun kuntotestistö aikuisiän kunnon ja terveyden ennustajana, 25 vuoden pitkiuäistutkimus" tarkastettiin on 14.4.2007 jyväskylän yliopistossa. Kaisu Monosen väitöstutkimuksessa lajina on tarkkuusammunta, joka on hyvä esimerkki monimutkaisesta motorisesta taitosuorituksesta, jonka hallitseminen vaatii vuosia kestävän tavoitteellisen harjoittelun. Ulkoisen palautteen vaikutukset motoriseen oppimiseen ovat monen tekijän yhteistulosta. Vastaväittäjänä toimi dosentti Katriina Kuli/1011en-Harjula UKK-instituutista ja kustoksena professori Lauri Laakso. Kontrolliryhmä osallistui vain ampumatesteihin. Koehenkilöinä olivat vuonna 1976 Koulun kuntotestistöön osallistuneet 12-17-vuotiaat oppilaat (n= 1356), jotka vastasivat kyselyyn vuonna 2001. Monimutkaista motorista taitoa harjoiteltaessa suorituksen liikemalleista annettu palaute edistää oppimista enemmän kuin pelkkä tieto suorituksen lopputuloksesta. Kouluiän kuntotestituloksilla on yhteys sekä aikuisiän miiauuun että koettuun kuntoon ja terveyteen. Lisäksi tarkkuusammunnassa on mahdollista erottaa toisistaan toiminnan varsinainen lopputulos ja lopputulokseen johtaneet liikemallit: suorituksen lopputulosta kuvaa ampumatulos ja suorituksen liikemalleja esimerkiksi aseen vakauteen tai kehon huojuntaan liittyvät muuttujat. Ampumatuloksen lisäksi joko näön tai kuulon kautta suoritustekniikastaan ulkoista palautetta saaneiden koehenkilöiden ampumatarkkuus oli parempi verrattuna pelkästään ampumatuloksesta palautetta saaneisiin koehenkilöihin. Tutkimuksen koehenkilöt, varusmiehet, harjoittelivat kolme kertaa viikossa neljän viikon ajan. Järjestelmän avulla on mahdollista välittää ampujalle ampumatuloksen lisäksi tietoa aseen piipun liikkeistä sekä visuaalisesti tietokoneen monitorin kautta että auditiivisesti kuulokkeiden kautta äänisignaalin muutoksina. Harjoittelevat ryhmät näkivät ampumatuloksen jokaisen laukauksen jälkeen, mutta erosivat suoritustekniikasta saamansa palautteen muodon ja määrän suhteen. Kouluiän hyvän kestovoirnan yhteys polvivammoihin liittyy korkeaan liikunta-aktiivisuuteen. Kouluajan nopeisiin juoksijoihin verrattuna hitaiden juoksijoiden riski sairastua verenpainetautiin aikuisena on kolminkertainen. Käytännön ammuntaharjoiuelua ajatellen tulokset rohkaisevat hyödyntämään uudenlaisia palautejärjestelmiä perinteisten tapojen lisäksi. Suorituksesta saatujen omien näkö, kuuloja turuoaisurnusten lisäksi oppijan ulkopuolelta tulevalla lisäpalautteella voidaan edistää motoristen taitojen oppimista. ad 111.jy u .fi/111 a i nlpo rt.U/t i edotteet/200 7 /0314890/ show_a1111ounce111ent . Miehissä kestovoimaltaan kouluiässä parhaimpaan kolmannekseen sijoittuvat ovat polvivammojen riskiryhmää. Miesten aikuisiän terveyskuntoon vaikuttavat eniten kouluaikainen kestävyysjuoksukunto ja notkeus. Koehenkilöiltä kysyttiin myös koettua kuntoa, joka laskeuiin koehenkilön koetun kestävyyden, voiman, nopeuden ja notkeuden vastauksista. Palaute ammuntasuorituksen liikemalleista tai ampumatekniikasta on perinteisesti perustunut valmentajan havainnointiin ja arviointiin. Lisäksi Mikkelsson tarkasteli aikuisiän mitatun ja koetun kunnon yhteyttä. Tehtävän vaikeustaso sekä oppijan taitotaso ohjaavat valitsemaan kulloiseenkin oppimistilanteeseen sopivan palautejärjestelyn. Suorituksen aikana annettu palaute näyttää edistävän tehokkaasti oppimista silloin, kun sitä annetaan vain osalle suorituksista. Jyväskylän yliopistossa. Aikuisiän niska-haniaoireilta miehiä suojaa kouluiän hyvä notkeus ja naisia kestovoima. Lisäksi heistä tutkittiin tarkemmilla kuruorniuauksilla Liikuntakeskus Pajulahdessa kouluiän kestävyysjuoksukunnohaan hyviå ja huonoja juoksijoita (n= 64). Naisten aikuisiän ierveyskuruoa taas ennustaa hyvä kestovoima. Miesten kouluajan notkeimmalla kolmanneksella on pienempi riski saada jännitysniskaoireita. Oppimisen alkuvaiheessa suorituksen jälkeen annett.ava palaute edistää taidon oppimista parhaiten, kun se annetaan mahdollisimman monen suorituksen yhteydessä. • http:/ /i n Jo. Koulu iän nopeus ennustaa miesten koettua terveyttä ja kouluiän puristusvoima taas ennustaa miesten aikuisena koettua voimaa. Koulu iän ja aikuisiän kuntotestituloksista laskettiin mitatun kunnon indeksit. Vastaväittäjänä toimi professori Mark Williams (Liverpool John Moores University) ja kustoksena professori Lauri Laaliso. Ulkoinen palaute edistää monimutkaisen motorisen taidon oppimista THK Kaisu Monosen liikuntapedagogiikan väitöskirja Ulkoisen palautteen vaikutus motoriseen oppimiseen ammunnassa: Harjoittelututkimus kokemattomilla kivääriampujilla tarkastettiin 30.3. Suoritukseen liittyvän ulkoisen palautteen avulla oppijalle voidaan välittää tietoa joko suorituksen lopputuloksesta tai lopputulokseen johtaneista liikemalleista. http:lli nf o.adm.jyu .Ji!ma i 11/portt.i/Uedoueet/2007 /04/49.16/ show _an11ounce111e11t · LIIKUNTA& TIEDE 44, 2/'2007 57. Mononen käytti ulkoisen palautteen apuvälineenä optoelektronista ammunnanharjoiuelujärjestelrnää. Harjoittelujakson aikainen ulkoinen palaute koostui sekä arnpumatuloksesta että aseen piipun liikeratainformaatiosta tähtäyksen aikana. Kesiovoimaltaan parhaimpaan kolmannekseen sijoittuvien naisten riski sairastua taas on pienempi heikoimpaan kolmannekseen verrattuna. Väitökset . Palautteella on tärkeä merkitys motoristen taitojen oppimisessa. Naisten koettua terveyttä ennustavat kouluiän kestävyysjuoksukunto ja nopeus
Kokeiluvaiheen nuoret ohjaajat olisivat kaivanneet tukea vanhemmilta ja palautetta toiminnasta. Toki Suomessa on tehty kansainväliselle tasolle yltänyttä analyysiä esimerkiksi jalkapallo-ottelun tapahtumista tai taktisista kuvioista, mutta lajin sosiaalinen tai kulttuurinen ulottuvuus on kiinnostanut kirjoittajia varsin vähän. Kokeilutoiminnasta käynnistynyt ja pysyväksi osaksi koulun toimintaa muodostunut iltapäivätoiminnan kehluärnistyo on kestänyt lähes kymmenen vuolla. Kiinnostus lasten toimintaan on vähäistä erityisesti iltapäivätoiminnan ohjaajien mukaan. hup:l/i nf o.adm.jyu .fi!ma i nlpomi!Uedoueet/2007 /04/4918/ show _announcement LUETTUA Sntc f.'Uotta tn1omc la.istaj1tlkapnllon Teksti: ARTO NEVALA RAKAS JALKAPALLO JUHLAKIRJA VAI HISTORIATEOS. Kansainvälistä tutkimusta näiltä lohkoilla taasen löytyy hyllymetretuäin. Palloliiton "uudempikin" historia on peräisin jo neljän vuosikymmenen takaa (1967). Ohjaajien rekrytointi, peruskoulutus, omat liikunnalliset valmiudet sekä taito ohjata lasten liikuntaa vaikuttavat iltapäivissä organisoituun liikunnan määrään ja laatuun. Iltapäivätoiminnan ohjaajat liikuntatuokioiden käytännön toteuttajina ovat myös tärkeitä. Teos. Rajan ylitykset nuoriso-, kulttuurija liikuntasektoreilla ovat harvinaisia, kun kaikki kokevat yksin tekevänsä ainutlaatuista työtä lasten hyväksi. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa. Rakas jalkapallo. Vanhemmat asettuvat lapsen tahtotilan t ukijoi ksi, jolla lapsen ei tarvitsisi osallistua liikuntaan. ISBN 978-951-851-068-3 J alkapalloilusta on Suomessa kirjoitettu vuosien saatossa paljon eri muodoissa. Lyhytaikaisista projekteista ja verkosiomalleista t u lisi päästä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja aitoon yhdessä tekemiseen, jossa toimijat voisivat työskennellä tasavertaisesti omaa erityisasiantuntijuuuaan hyödyntäen, Salonen-Nummi vaatii. Jyväskylän yliopistossa. Ongelmallista on tähän asti ollut myös ajantasaisen historiallisen esityksen puuuurninen. Reviiriajauelu on palannut lasten harrastustoimintaan. Myönteisten liikuntakokernusren viriäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja vertaisryhmässä toimiminen koettiin tärkeiksi. Vastaväiuåjånä toimi professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Lauri Laa/1so. Väitöstutkimuksen mukaan vanhempien ja keskeisten toimijoiden arvioinneissa ulkoilua ja liikuntaa pidettiin iltapäivien tärkeimpinä toimintoina,joille koulun liikuntatilat ja -välineet sekä koulun ympäristö pihoineen ja pelikemtineen luovat perustan. Samaan aikaan osa vanhemmista ilmaisee kielteiset liikunta-asenteensa jopa estäen lapsen liikkumisen erilaisin tekosyin. Lajia on sen sijaan meillä tutkittu kokolailla vähän. Toimittaneet Yrjö Lautela ja Göran Wallen. Asenteet lasten liikuntaa kohtaan vaihtelevat niin, että osa lapsista harrastaa vanhempien kannustamana useita lajeja. Salonen-Nummi tutki porilaisten koulujen iltapäivätoimintaa. Jopa sukupuolella on merkitystä: miesohjaajat koettiin vahvoina vaikuttajina iltapäivien liikuntatoirninnassa. Vanhempien rooli lasten liikuttajina ja liikuntaan innostajina kaipaa tehostamista. . Urheiluseurat ovat säilyuäneet asemansa lasten ja nuorten liikuttajina, mutta vaarana on, että urheiluseuratarjonnan ulkopuolelle jäävät juuri ne lapset, joille liikkuminen olisi väluämätöntä, Salonen-Nummi varoittaa. Muut kirjoittajat: Juha Kanerva, Kenth Sjöblom, Vesa Tikander, Sari Tuunainen ja Maria Virolainen. Liikunnan mahdollisuudet ja esteet porilaisissa kouluissa organisoidussa ilrapåivåtoirninnassa" tarkasteltiin 17.4. Keskeiseen rooliin iltapäivien liikunnan kannalta asettuu rehtori, jonka arvot ja asenteet heijastuvat myös iltapäivätoimintaan. Niinpä liiton 100-vuo58 LIIKUNTA & T!EDE 44 • 2 /'2007. lltapäivätoiminta turvaa lasten hyvinvointia Litl, Sirhlw Salonen-Nu111111en liikuntapedagogiikan väitöskirjan "Liikunnan löytöretki iltapäivätoimintaan
Valintoja on pitänyt tehdä, kuten tämäntyyppisessä työssä yleensäkin. Sa1110ja asioista, esimerkiksi jalkapalloilun varhaisvaiheita tai kansainvälisten yhteyksien muotoutumista, sivutaan useaan eri otteeseen. Välillä hieman häiritsee sekin, että teos muistuttaa muutama vuosi siuen ilmestynyttä Jalkapallon pikkujäu iläisiä. Viimeksi mainiuu on itse asiassa harvoja tämän lohkon suomalaisia kokonaisesityksiä ja siksi oikein tervetullut. Eikä yksikään artikkeli oikeastaan luotaa tiivisti ja yhtenäisesti suomalaisen jalkapalloilun muutoksia koko tarkastelujaksolla, vaikka juuri sellaisen olisi pitkään odotetussa kirjassa toivonut näkevänsä. Moneen kysymykseen Palloliiton 100-vuotisjuhlakirja silti antaa jo vastauksen. Teoksen taittokin mielestäni korkeatasoinen, eivätkä monet varsinaisesta leipätekstistä irroitetut osiot juuri riko kokonaisuutta, vaan sulautuvat hyvin yhteen. Myös useat lajin kolimaiset suurn irnet saavat teoksessa tiiviin ja hyvän esittelyn mukavilla anekdootei lla höystettynä. Lopulta muutama kirjan osa jää sisällöllisesti vähän valjuiksi. Tämä ei tietenkään ole kummallista, kun kirjoittajina on samoja henkilöitä ja mukana on samoja teemoja. Esimerkiksi jalkapallopaikkakuntien esittelyjä jäntevöiuävät hyvät kronologiset tapahtumaiaulukot. Eturivin urhe iluhistorioitsijoita ei sen sijaan mukana ole ollut, toisin kuin vaikkapa muiden Pohjoismaiden tai FIFA:n historiahankkeissa. Osa niistä käsittelee pieniä tapahtumia, ilman selkeää kytkentää isompiin kokonaisuuksiin. Kirjoittajakunta koostuu eturivin suomalaisista jalkapallokirjoiuajista, sillä mukana ovat Lautelan ja Wal len in lisäksi Juha Kanerva, Kenth Sjöblom, Vesa Tikander, Sari Tuunainen ja Maria Virolainen. Rakas jalkapallo on komea ja monelta osin hyvin tehty juhlakirja. Kokonaisuus on toki paikoin epätasainen ja tutk iuavaa suomalaiseen jalkapalloon jää vielä tämän jälkeenkin. Kirjan luonne johtunee ainakin osittain siitä, että tekemiseen varattu aika oli rajallinen ja tarkastelujakso vuosisadan mittainen. Koko pitkää aikaa ei siten ole voinut käsitellä samanlaisella otteella. Naisten vaiheet vakuuttavasti Rakkaan jalkapallon juhlakirjaluonne on sekä teoksen vahvuus että heikkous. Esityksiä olisi siis voinut paremmin sovittaa yhteen ja tiivistää sisällöllisesti. Mukaan mahduretut monet informaatiotai uetoiskuluorueiset laatikot puolustavat myös hyvin paikkaansa. Ehkä painavin niistä on, että kehityksen kokonaiskuva tai jalkapallon muutosten yhteydet urheilukulttuurin vaiheisiin tai kansainvälisiin linjoihin jäävät monelta osin ohuiksi. Toki Jalkapallon pikkujätt ilä isen yhden sivun erotuomarikatsaukscsta on jo päästy vähän eteenpäin. Suomen Palloliiton 100-vuotisjuhlakirjan "Rakas jalkapallo. Kirjan kuvuukseen on epäilemällä uhrattu paljon aikaa ja vaivaa. Kevyt kosketus Rakkaan jalkapallon juhlakirjapainotuksella on myös haittapuolensa. Kirjan artikkelikokoelmaluonne näkyy myös päällekkäisyytenä. Se jää irralliseksi kertomukseksi, vaikka samalla olisi ollut mahdollisuus pohtia jalkapalloa vaikkapa kahtiajakautuneen suomalaisen urheiluelämän näkökulmasta. Laajalle lukijakunnalle tarkoitettu kirja on paloiteltu sopivan kokoisiin ja pääosin hyvin valittuihin teemoihin. Ajankohtainen ammattilaisuuskysymyskin oli 1927 Helsingissä pidetyssä FIFA:n kongressissa esillä. Mukana on monia kiintoisia kertomuksia suomalaisen jalkapalloilun satavuotiselta taipaleelta. Se käsittelee elävästi ja kiinnostavasti moniajalkapalloilumme historian isoja ja pieniä tapahtumia ja on vielä toteutukseltaan ensiluokkainen. Kirjan lukemista ei siis tarvitse välttää ainakaan yksitoikkoisen tai värittömän ulkoasun takia. Tällaisena voi nostaa esiin vaikkapa Kenth Sjöblomin kirjoittaman osuuden pelin alkuvaiheista, Yrjö Lautelan katsauksen kansainväliseen pelaajalii kkuvuuteen tai Maria Virolaisen ja Sari Tuunaisen naisjalkapalloa käsittelevän luvun. He luonnehtivat kirjaa sekä historiateokseksi että juhlakirjaksi. ARTO NEVALA Erikoistutkija, dosentti Joensuun yliopisto, historian oppiaineryhmä. Niinpä tulos on kokonaisuutena erinomainen. Mukana on harvinaisia kuvia, joista osa kertoo jopa pienten paikkakuntien jalkapallokulttuurista, esimerkkinä kuva kevatliejuiselta Kokkolan rautatientorin kentältä. Niin sanotulle "tavalliselle", jalkapalloilusta kiinnostuneelle, lukijalle kirja epäilemättä tarjoaa kiehtovia ja helposti avautuvia tarinoita eri aikakausilta. Hyvän juhlakirjan kriteerit teos täyttää kirkkaasti myös visuaalisen toteutuksen puolesta. Lopussa olevat tilastot kuuluvat juhlakirjaan ja ovat esimerkiksi miesten ja naisten maaouelujen kohdalta todella tarkat ja kattavat. Sähköposti: arto.nevala@joensuu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 2/2007 59. Tämä koskee vaikkapa pitkän linjan tarkasteluun pyrkivää "Sadan vuoden sato" -jaksoa, joka painottuu liikaa poi rniru oihi n toirni ruakertornu ksista ja lehdistä ja huomioi liian vähän yhteiskunnan tai urheilun muutosta kehyksenä. tisen taipaleen kunniaksi julkaistuun teokseen kohdistui melkoisia odotuksia semminkin, kun esimerkiksi naapurimaidemme jalkapallohistoriaa on jo varsin ammattitaitoisesti ja kattavasti kartoitettu. Myös allekirjoittaneelle kovin läheinen erotuomariosio jää osin yksityiskohtien luetteloksi ilman yhteyttä sääntöjen tai pelikulttuurin muutokseen. Artikkelin sisältöä olisi kyllä voinut vähän tiivistää ja esitystä systematisoida yksittäisten seurojen esittelyn kustannuksella, mutta hyvä näinkin. Tällaisesta käy esimerkiksi juhlavuoden 1927 tapahturn ia valottava luku. Osittain tämä mielestäni johtuu siitä, että kirja koostuu sittenkin itsenäisistä artikkeleista. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa" ovat toimittaneet kokeneet jalkapallokirjoiuajat Yrjö Lautela ja Göran Wallen. Molempia teos epäilemättä onkin, vaikka itse kallistun pitämään sitä enemmänjuhlakirjana kuin tiukkaan tutkimukseen perustuvana historiana. Se kuitenkin käsitellään kovin lyhyesti, vaikka kysymyksessä oli koko lajin kehityksen kannalta olennainen asia
Toisessa osassa keskitytään voimatuottoon vaikuttaviin tekijöihin ja voimantuottomekanismeihin. LUETTUA Teksti: HANNELE HIILLOSKORPI RAVITSEMUSTIETOA JA PERINTEISTÄ KU NTOSALIASIAA Menestyjän kuntosaliharjoittelu & ravitsemus Aleksi Niemi Docendo Finland Oy 2006 ~Po M enestyjän kuntosaliharjoittelu & ravitsemus -kirja on teoksen toinen, uudistettu painos ja kuuluu Docendo Sport -kirjasarjaan. Kirjasarja kokonaisuudessaan on tarkoitettu kuntoilua aloitteleville ja akt iiviharrastajille, mutta myös liikuntaja terveysalan opiskelijoille. Harjoitteluun liittyvä ruokailujen ohjeistus sekä lisäravinteiden käytön pohdinta kuuluvat myös tämän luvun keskeisiin sisältöihin. Kirjan kuusi lukua lähestyvät voimaharjoittelua perusteista käytäntöön ja pureutuu lopuksi perusteellisesti ravitsemukseen. Kirjaan on sisällytetty paljon perinteistä kuntosali harjoi uel uasiaa ja se palvelee parhaiten liikunnan alan ammattilaisia liikekuvaston osalta, multa myös ja kumosaliharjoiuelussa alkuun päässeitä urheilijoita ja kuntoilijoita selkeine harjoitteluohjeineen. 2006. Aleksi Niemi johtaa PromoHealth -yritystä, joka tarjoaa hyvin voi n Li te k no I ogi a konsepteja sekä liikuntaja urheilualan konsultointipalveluja. Menestyjän kuntosaliharjoittelu & ravitsemus -kirjassa toistuu Docendo Spon-kirjasarjalle tuttu rakenne,jossa monipuolisia ja hyvin kuvitettuja harjoitusohjelmia pohjustetaan runsaalla ihmisen fysiologiaan, anatomiaan ja harjoitteluun liiuyvälla taustatiedolla. Kirjan kolmanteen lukuun on koostettu perinteisiä lihashuoltoon liittyviä ohjeita verryuelyistä ja erilaisista venyttelytekniikoista kolmen K:n ensiapuun. Lisäksi kirjoiuaja haluaa painottaa jo kirjan tässä vaiheessa ravitsemuksen merkitystä yhtenä lihashuollon tukitoimena. Malliohjelmat, harjoitusliikkeiden havainnolliset kuvat, suoritusohjeet ja neuvot siitä, kenelle harjoitus sopii, ovat hyvin selkeitä. Jyväskylä ISBN: 951-846-303-4 A leksi Niemen kirja "Ravitsemus kuntoon" on uusi tulokas ravitsemuksesta, liikunnasta ja terveydestään kiinnostuneille lukijoille. HANNELE HIILLOSKORPI, LitM Kehittämispäällikkö UKK-instituutti Tampere Sähköposti: hannele.hiilloskorpi@uta.fi l J ~ d ei RAVITSEMUS KUNTOON PERUSTIEDOT TIIVIISSÄ PAKETISSA Aleksi Niemi: Ravitsemus kuntoon Docendo. Kirjan kirjoittajalla on aiheesta monipuolinen tausta. Kirjan neljäs ja viides luku keskittyvät itse asiaan eli voimaharjoiuclun toteuttamiseen ja kuruosaliharjoiueluliikkeisiin. Hän toimii Suomen 60 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Tästä osiosta erityisesti aloittelevat kuntosaliohjaajat voivat täydentää perusosaamistaan kuntosalilla. Ensimmäinen luku koostuu ihmisen liikuntakoneiston esittelystä: hieman fysiologiaa ja paljon anatomiaa havainnollisesti kuvitettuna. Harjoitteluosio tarjoaa peruspuntti ja -laiteharjoitteluun ison kuvapankin. Voimaharjoittelun toteuttamislukuun sisältyy myös kappale ikääntyvien kuntosaliharjoittelusta, sen anti jää kirjan toisessa painoksessa vai itettavan vähäiseksi. Isona plussana mainittakoon huolellisesti koottu lähdelueuelo. Kirjan kirjoittaja Aleksi Niemi on liikunnan opiskelija Jyväskylästä ja hän johtaa liikuntaja urheilualan konsultointiin keskittyvää yritystä. Kirjan liitteenä seuraa kuntosaliharjoiuelun sanasto. Kirjan kuudes ja viimeinen luku ravitsemus & lisäravinteet on epäilemättä kirjoittajan sydäntä lähellä. Luku on laaja, 80 sivun millainen ja kirjoittaja käsiuelee aihetta monipuolisesti, elintarvikeryhmien tasolta cnergiaravintoaineiden ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden saantisuosituksiin
Runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kohtuudella viljaja lihakunnan tuotteita ja niukalti rasvaa sisältävä ruokavalio on edelleen tämänkin kirjan jälkeen se terveellisin vaihtoehto eikä ylimääräisistä kiloista pääse pysyvästi eroon ilman eliruapamuutoksia. Kirjoittaja ei houkuttele lukijoita tarjoamalla uusia mullistavia tai helppoja ratkaisuja haihattelemalla esim. "Ravitsemus kuntoon" kattaa olennaisimmat ravitsernuskysyrnykset, mutta olisi ehkä voinut käsitellä lisäksi hieman kayuåytymisen psykologiaa, sillä psykologiaa elintapojen muuttaminen viime kädessä on. Esimerkiksi rasvan laatua käsitellään lyhyesti useassa eri osiossa. Tässä osiossa käydään läpi niin normaali päivittäinen ruokavalion koostaminen kuin se, miten liikunnan yhteydessä tulisi syödä ja juoda. Lisäksi Niemi opiskelee liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistossa. Kirja sisältää viisi erilaista aihekokonaisuutta. Miten päästä tiedosta tekoihin. JAAKKO MURSU, TtM Tutkija Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kuopion yliopisto Sähköposti: jaakko.mursu@uku.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 61. Tässä terveysosiossa käydään lyhyesti läpi kansanterveydel I isesti tärkeimmät sairaudet, sydänja verisuonitaudit, aikuisiän (tyypin 11) diabetes ja osteoporoosi, ja elintapojen merkitys näiden sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Aiheen ei sinänsä pitäisi olla niin oleellisen tärkeä kuntoilijoiden kannalta, mutta kun aihe tuntuu herättävän runsaasti mielenkiintoa, on sen mukaanotto perusteltua. Reilu 150-sivuinen "Ravitsemus kuntoon" käsittää perustiedot ravitsemuksesta ja sen merkityksestä terveydessä ja laihd utu ksessa/painohallinnassa sekä liikunnan yhteydessä. Aihealueet olisi ehkä kannattanut käydä perusteellisemmin läpi kerralla yhdessä asioissa. Vastapainoksi se sisältää runsaasti hyviä ja käytännöllisiä taulukoita ja tiivistelmiä. Prosentit ja grammasuositukset ovat asiaan perehtyneille hyviä, mutta jäävät helposti epäkonkreettisiksi tavalliselle kuruoilijalle. Aikaisemmin hän on julkaissut kirjan "Menestyjän kuruosaliharjoiuelu & ravitsemus". Mukaan olisi voinut sisällyuää muitakin merkittäviä sairauksia, kuten syöpätaudit , joiden synnyssä ravitsemuksella tärkeä merkitys. Se voi hieman häiritä koko kirjan kerralla ahmivaa lukijaa. Tiedon puute ei nykyään liene käyttäytymisen muutoksen suurin kompastuskivi, vaan se miten Lieto saataisiin teoiksi asti ja vieläpä pysyviksi muutoksiksi. Kuntoliikuntaliiton koulutusja asiantuntijatehtävissä sekä Docerid o Spo r t-h e n k i löst öva l men tajana. Kirja tarjoaa vanhaa tuttua viestiä. Toisessa osiossa käydään läpi ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä terveyden kannalta. Kirjaa olisi voinut hieman tiivistää väl uämällä toistoa. Nyt kirjassa on paljon lyhyitä samansisältöisiä kappaleita viittauksia toisiin kappaleisiin. Kirja tarjoaa terveydestään kiinnostuneelle kuruoilijalle keskeisimmät ravitsemukseen liiuyvät asiat suhteellisen tiiviissä paketissa. Viimeisessä osiossa keskitytään antamaan vinkkejä ruokavalion käytännön koostamiseen. Toisaalta tällä tavalla jokainen kappale toimii itsenäisenä tietolähteenä, joka lienee ollut tarkoituskin. Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei kun vain hartaista toiveista huolirnaua ole. Kirja olisi myös voinut tarjota kattavammin kuntoilijoille konkreettisia keinoja oman ravitsernuksensa arviointiin. Kirjan parasta antia ovat havainnolliset taulukot. Kirja kattaa perusteet ravitsemuksesta, liikunnasta ja terveydestä, ja on siksi tarkoitettu lähinnä niille kuruoliikkujille, joiden tiedot ravitsemuksesta ovat entuudestaan niukat. Ensimmäisessä osiossa käsitellään energiansaantia, energiaravintoai nei ta (hii Ii hydraaut , proteiinit, rasvat ja alkoholi), tärkeimpiä suojaravin toai nei ta (vitamiinit ja kivennäisja hivenaineet) ja nestettä. Kolmannessa osassa käsitellään laihdutusta ja painonhallintaa. Motivoituneille urheilijoilla tai kilpakunto ilijo ille se ei liene ongelma, rnuua iso osa kuruoilijoista painii juuri tämän ongelman kanssa. Oikopolkuja ei ole tarjolla Teoksen linja noudattelee ravitsemuksesta, liikunnasta ja terveydestä anneuuja konsensuksia ja virallisia suosituksia. muotidieeuien perään. Kappaleessa käsitellään niin lihavuuden arviointia, syitä, vaikutuksia terveyteen ja sen hoitoa e lämåntapamuutosien avulla. Näihin tarkoituksiin myös kirjan kirjoittaja teostaan tarjoaa. Jonkin verran tällaisia työkaluja tarjottiin, kuten kuidun saantia arvioiva lesti ja perinteinen lautasmalli. Esimerkiksi taulukot vitamiinien lähteistä, tehtävistä ja saantisuosituksista sisältävät oleellisen tiedon nopeasti ornaksuuavassa muodossa. Kenelle kirja on sitten tar koiteuu. Osio kattaa kirjasta lähes puolet ja on sen teoriapainoiueisin. Osa lukijoista voi tästä syystä kokea kirjan sisällön tylsänä vanhan loistona, multa toisaalta muunlaisen viestin tarjoaminen olisi vastuutonta. Kirjaan on varattu myös lyhyt osio erilaisten ravintolisien esittelyyn. Lisäksi kirja on sopiva niille, jotka haluavat oleellisimmat asiat tiiviisti esitettynä ilman liikaa teoriaa. Ravitsemukseen enemmän perehtyneelle kirja ei juuri uutta tarjoa, multa heille markkinoilla löytyy onneksi kattavampia ja perusteellisempia teoksia. Erityisesti tämä koskee lai hdutusta/painonhal Ii n taa sivuavia kappaleita
Olli llander toteaa kirjan alussa, että" l.iikuruaravitsernuskirja perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin ja viimeisimpiin ravitsemussuosituksiin. Kirja on loogisesti jäsennelty. Itse löysin hyviä ja mielenkiintoisia aihealueita, jotka herättivät mielenkiintoni ja innostivat lukemaan aiheesta lisää. Nyt asiat jäävät maallikolle melko etäisiksi ja vaikeatajuisiksi. Esipuheen mukaan kirja on tarkoueuu sekä niille, joille liikuntaravitsemus on uusi asia, sekä alaa jo tunteville, jotka haluavat syventää tietojaan. Tekstin ymmärtäminen vaatii lukijalta kiinnostuksen lisäksi kuitenkin sen verran perustietoja, euä asiaan vihkiytymättömän on varmasti vaikea pysyä mukana. Silti voidaan todeta, euå tulosten ristiriitaisuuden vuoksi tutkimuksia on kuitenkin mahdollista tulkita valikoiden omien näkemysten ja tarkoitusperien tueksi." Kirjassa nostetaan esiin myös kiistelyn alla olevia kohteita asioista, ja kirjoittajat pyrkivät oikaisemaan virheellisiä käsityksiä. elimistön perustarpeita sekä kuntoja kilpaurheilijan ravintoa unohtamatta tavallisen aktiivi liikkujan terveellistä Kirjassa olisi voinut olla mukana pienimuotoinen sanasto, jolloin asiantuntija-artikkelit avautuisivat laajemmallekin lukijakunnalle. Liikuntaravitsemus on jaoteltu kirjassa kolmeen keskeiseen kokonaisuuteen, joista kukin käsittelee ravitsemusta eri kohderyhmien näkökulmasta. Kuten llander kirjoittaa, kriittisyys on paikallaan. Laajimmassa kokonaisuudessa käANU ROHIMA MYLLÄRI sitellään ravitsemusta yleisestä ja ierTutkimuskoordinaattori, veydellisestä näkökulmasta. LUETTUA Teksti: ANU ROHIMA MYLLÄRI LIIKUNTARAVITSEMUS Liikuntaravitsemus Olli llander, Patrik Borg, Marika Laaksonen, Jaakko Mursu, Carola Ray, Katja Pethman, Annikki Marniemi VK-Kustannus Oy Gummerus Kirjapaino Oy, 2006 M ikäli monipuolisen ravinnon merkitys ja suositukset kiinnostavat eri näkökulmista tarkasteltuna, Liikun taravitsemuski rjalle löytyy varmasti paikka kirjahyllystä. Kirjan lähestymistapa on myönteinen. Ulkoasu sen sijaan ei ole paras mahdollinen. Hyvää ovat neuvot ja ohjeet.jotka auttavat lukijaa soveltamaan teoriatietoa käytäntöön. Nyt asiat jäävät maallikolle melko etäisiksi ja vaikeatajuisiksi. Samoin käsitellään ja monipuolista ruokavaliota. 62 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /'2007. Ehkä siihen on pyrittykin, mutta lukijana toivoisin, euä kirjat eroaisivat ulkoasultaan toisistaan enemmän. Lukijan kannattaa miettiä, mitkä tavat ja keinot sopivat juuri hänelle. Kirjan taitto ja kansi noudauavai samaa tyyliä kuin kirjasarjan edelliset osat. Osiossa liikuntaneuvoja luodaan katsaus suomalaisista ruokaiTampereen Urheilulääkäriasema, lutottumuksista vitamiinija hivenUKK-instituutti aineisiin, ja energian kulutuksesta aiSähköposti: anu.myllari@uta.fi neenvaihduntaan. Tekstit, kuvat ja taulukot on sijoiteltu sivuille niin, että yleisvaikutelma on ahdas. Kirjassa olisi voinut olla mukana pienimuotoinen sanasto, jolloin asiantuntija-artikkelit avautuisivat laajemmallekin lukijakunnalle
Aura Ossi, Sahi Timo. jos se otr-tunu yl1dcksi keskciscksi ylit<'is<ltl jatkuvaan llH'IH'styksc<'tl vai k t I t t a, ·aksi 1 <) i 111 j 11 t a a l t I ecks i . Omassa työssäni myös englanninkielinen käännös kirjasta olisi mainio tuote ja markkinoinnin apuväline, kun käsiuelemme työpaikkaliikuntaa globaalissa yrityksessä. Työpaikan liikuntaohjelman rakentamisessa kirja tarjoaa hyviä neuvoja; liikuntastrategian luomiseen, tavoitteiden asettamiseen, budjetointiin, Kirjoittaja on vastannut Nokia Oyj:ssä Suomen liilwntapalveluiden l10orclinoi11nista ja organisoinnista. teija.vehmala@nsn.com ssi Auran ja Timo Sahin to imittarna Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt -kirja on napakka paketti työpaikkaliikunnan tämän päivän virtauksista. teija.vehma/a@nsn.com LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 63. ka varmistaa toiminnalle tarvittavat resurssit, kuten kirjassa mainitaan. Kirjan ensi mmäisessä osiossa artikkelikirjoittajana toimintasuunnitelman laatimiseen, seurannan suunnitteluun ja yhteistyöverkoston luomiseen. Kirjassa esitellyt työpaikkojen case-esimerkit ovat hyvä lisä ja ne tuovat konkreettista käytännön näkökulmaa aiheeseen. Edita. TEIJA VEHMALA Occupational Health Manager, työfysioterapeutti NOKIA Seppo Keinänen käsiuelee tätä aihetta Sähköposti: ja sieltä löytyy myös lähdeviitteitä. Myös tärkeä huomioitava asia iyöpaikkaliikuntaa suunniteltaessa on havainto, euä työyhteisön liikunnalla voidaan saavuttaa rnerkiuäviä terveyshyötyjä vain, jos se otetaan yhdeksi keskeiseksi yhteisön jatkuvaan menestykseen vaikuttavaksi toiminta-alueeksi. Kirjan mukaan t yöpaik ka liikuntaan investoidaan yrityksissä aiempaa enemmän, joten myös vasuneua panoksille pitäisi saada. Hyvän toiminnan taustalla on aina miet iuynä strategia, ja toiminnalla on oltava ylimmän johdon tuki, joMotivointiin kannattaa paneutua Liikuntaan aktivoinnin teoreeuiset mallit ovat tärkeä osio kirjassa, koska motivoituminen on kivijalka liikunnan aloittamiselle ja pysyvien liikuruatouurnusren omaksumiselle. Motivoinnin keinot on tärkeä alue, johon kannattaa keskittyä huolella työpaikan liikuntatoimintaa suunniteltaessa. Helsinki. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Tvovh t <'iS()ll Ii i k t11111ctl la voidaan saavut r a» 111crkit1iiviii tcrvcyshy<lty_jii ya111. Q\~I AURA IA TIMO ~A~I ~ -lYÖPAIKKAUIKUNNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Teksti:TEIJA VEHMALA MIKSI TYÖPAIKKALIIKUNTAA. Tämä on yksi keskeisimpiä asioita, kun perustelemme johdolle työpaikoilla tehtäviä päätöksiä liiuyen liikunnan investointeihin. 2006. Kirjan sisällöllinen jaottelu hajotti mielestäni yhteenkuuluvia asioita eri kappaleisiin, mikä hieman hankaloiui kokonaisuuksien hahrnottarnista. Myös liikunnan vaikutuksista on koottu tiivis pakeni. Liikunnan johtamisen ohjausryhmä on keskeinen resurssi hyvässä työpaikan lii kuntatoiminnassa. Varsinainen työpaikkaliikuntaioimintakaan ei toimi ilman johtamista. Liikunnan vaikutuksista erityisesti iyökykyyn olisin kaivannut laajempaa ja syvempää tarkastelua ja enemmän uukimusreferenssejä siihen liittyen. Teos on hyvä käsikirja kaikille, jotka toimivat työpaikkaliikunnan saralla suunniuelernassa toimintaa tai käytännön toteuttajina. =--=TO IJ. Teos tarjoaa opastusta työpaikkaliikunnan toiminnan systemaattiseen suunnitteluun, budjetointiin, käytännön ioreuuamiseen ja seurantaan. Perusteltu vastaus liikunnan vaikutuksista työkykyyn on yksi tärkeimmistä perusteista investoinneille. Tieteellinen tausta -osiossa on ansiokkaasti määritelty ja selkiytetty liikuntaan liinyvåä käsiueisröä. Myös työterveyshuollon tärkeä rooli työpaikkaliikunnassa ja liikunnan edistämisessä käsitellään kirjassa. Se on hyvä yhteenveto vuonna 2003 alkunsa saaneesta Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt -hankkeen alkuvaiheen tuotoksena
krs) Ensin käsitellään liikuntaa rakenteellisena ilmiönä ja sen jälkeen luodaan liikuntalääketieteellinen näkökulma LIIKKUMATTOMUUTEEN. krs) Aluksi käydään läpi liikuntaohjelman valopilkutja kipupisteet, jonka jälkeen esitetään osallistujien ojennuksia ohjelman valmistelijoille. krs, Snellmaninkatu 1 A). Kansallinen liikuntaohjelma (luentosali 1, 2. TIISTAI 28.8.2007 9.00 Ilmoittautuminen (päärakennuksen ala-aula, Fabianinkatu 33) Tervetulokahvit (suuren juhlasalin lämpiöt 2. krs aula) 15.30 Teemaseminaarit jatkuvat (päärakennus 2.-3. > 3. krs, Fabianinkatu 33) Avaus, puheenjohtaja Pauli Vuolle, LTS Valtiovallan tervehdys > LIIKKUMATTOMAT liikkeelle rehtori likka Niiniluoto, Helsingin yliopisto > Liikuntapolitiikan rajat ja rahkeet Kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja Mari Kiviniemi > Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Sosiaalija terveysministeriön edustaja 12.15 Lounas (UniCafe päärakennus 2. Korkeakoulujen liikuntamahdollisuudet 2007 -selvityksen tekijä, tutkija Hanna Uusimäki Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä. 15.00 Kahvi (päärakennus 2. krs) Teemaseminaarissa esitetään korkeakoululiikunnan kehittämisen valtakunnalliset toimenpidesuositukset. LIIKKUMATTOMUUS tutkimuksen kohteena (luentosali 12, 3. krs) 17-19 TAUKO 1922 Liikuntapoliittinen Illanvietto (Säätytalo, juhlasali 2. krs aula) 13.30 Teemaseminaarit (päärakennus 2.-3. Teemaan johdattaa mm. Teemaan johdattaa mm. krs) 10.00 Avajaiset (suuri juhlasali 2. > 2. liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. krs, Fabianinkatu 33) > 1. krs, Fabianinkatu 33 tai Unicafe Porthania, Yliopistonkatu 3) ja näyttelyt (päärakennus 2. Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa (luentosali 10, 3
krs aula) 13.30 Päätös (päärakennus, 2. LISÄTIETOJA: Eeva Tulisalo puh. kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala opetusministeriöstä. krs, luentosali 1) > Hallitusohjelmat liikunnan puntarissa puheenjohtaja Timo Laitinen, SLU > Tuottavatko liikunnan rakenteet LIIKKUMATTOMUUTTA. Matkaja majoituskuluista vastaa osallistuja itse. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Lisätietoja ja neuvottelupäivien info: www.lts.fi _,J liikuntatieteellinen Seura 9 OSALLISTUMISMAKSUT Kahden päivän osallistuminen: • 160 € osallistuja • 110 € LTS:n henkilötai yhteisöjäsen • 11 O € opiskelija • 80 € LTS:n opiskelijajäsen Yhden päivän osallistuminen: • 80 € kaikille Hinnat sisältävät osallistumisen lisäksi seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat, kahvit ja iltajuhlan tarjoiluineen. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (ilmoitus tuula.valli@lts.fi). Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. pääjohtaja Pekka Puska, Kansanterveyslaitos > Puheenjohtajat esittävät teemaseminaarien suositukset ja viestit päättäjille Päätössanat 15.30 Hyvää kotimatkaa! Ohjelman muutokset mahdollisia. LTS:n jäsenyhteisöjen edustajilta (kiintiö 5 edustajaa/yhteisö) edellytetään yhtei s i I moitta utu m ista. Kuntien tulevaisuus rakennemuutoksessa leikataanko liikunta LIIKKUMATTOMUUDEKSI. Varausta tehdessä mainittava varausnumero 118.563. krs) Teemaan johdattaa mm. Move for Health (englanninkielinen) (luentosali 10, 3. krs, luentosali 1) > Onko liikunta kansalaisoikeus vai -velvollisuus. 010 778 6605 / eeva.tulisalo@lts.fi www.lts.fi. Varaukset tehdään Sokos Hotels Myyntipalveluun, puh. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan ilmoittautumisen mukainen osallistumismaksu. ohjelmapäällikkö Juha Heikka/a, SLU > LIIKKUMATTOMUUDEN inhimilliset tekijät päätoimittaja Reetta Meriläinen, Helsingin Sanomat 10.00 Kahvi (päärakennus 2. krs, Fabianinkatu 33 tai Unicafe Porthania, Yliopistonkatu 3) ja näyttelyt (päärakennus 2. KESKIVIIKKO 29.8.2007 8.30 Pää luennot (päärakennus 2. > 5. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 8.8.2007: • osoitteessa www.lts.fi tai • sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai • puhelimitse 01 O 778 6601 tai • oheisella ilmoittautumiskortilla Ilmoittautuminen on sitova. krs) Puheenvuorot Itävallasta, Kiinasta, Virosta ja Suomesta. (luentosali 1, 2. 12.30 Lounas (UniCafe päärakennus 2. (09) 172 881. MAJOITUS Osallistujat varaavat ja maksavat majoittumiset itse. 020 1234 600, faksi 020 1234 646 tai sähköpostitse sokos.hotels@sok.fi, 30.7.2007 mennessä, mainitse tunnus: LPNP 2007 • Hotelli Cumulus Kaisaniemi Kaisaniemenkatu 7, 00100 Helsinki € 155/huone/vrk/1 HH Varaukset tehdään Hotelli Cumulus Kaisaniemeen, puh. PERUUTUSEHDOT Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on keskiviikkona 15.8.2007. krs aula) 10.30 Teemaseminaarit (päärakennus 2.-3. Liikuntatieteellinen Seura on varannut kiintiöt seuraavista hotelleista: • Sokos Hotel Helsinki Kluuvikatu 8, 00100 Helsinki € 156/huone /vrk/1 HH € 182/huone /vrk/2HH • Sokos Hotel Presidentti Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki € 146/huone /vrk/1 HH € 177 /huone /vrk/2HH Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, hotelliasukkaiden saunavuoro sekä ALV. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. krs) > 4
. . .....1 1C) Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2/07 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 sivulla. CI) "' "' ::, = ~ "' ...: CI) CI) "' "' ~ CI) !::; ...: .§ w "' UJ = ::c E vi CZl CI) ':3 ::.::: <! = == 3 ~ ··················· ~ ::, t-c:i:: CZl Q) ~ 1::.::: ·C) CI) <! iii Ln et ~ 111 > ~ = = I"') === CZl ~§g 0.... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran Järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. Postitoimipaikka Puhelin...... Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~liikuntatieteellinen Seu~. i!" C ca ::, ... . . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. sivulla 3 Muuta palautetta . 2 . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa wwwlts.fi tai faxilla 010 778 6619. sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 25.5.2007 mennessä. Sähköposti Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2007 LahJatilauksen saaja / uusi osoite Sukunimi. ............... Etunimi Jakeluosoite Postinumero. . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2007 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2007 0Yhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisaäl) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / .2007 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n Jäsenyydestä Tilauksen maksa Ja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Etunimi Jakeluosoite . Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Tietoja käytetään Seuran Jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. . ... Myös muu palaute on tervetullut
LIITY JA HAE LISÄTIETOA www.kuntotestaus.net XVI Liikuntalääketieteen Päivät 8. ..,J~~~~~T~r::'-"~-' ,~,:~..,,~ .. KUNTOTESTAUSVERKOSTO Kuntotestausverkosto on Liikuntatieteellisen Seuran yhteydessä toimiva yhteistyöverkosto, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa kuntotestaamisesta. Abstraktien jättö 3.9.2007 mennessä. KUNNON palveluita voivat hyödyntää kaikki Kuntotestausverkoston jäsenet. Verkoston tavoitteena on auttaa testaajia ja kuntotestauspalveluja tarjoavia laitoksia oman toimintansa kehittämisessä. ~TI:•·-., ' ' .. Järjestelmän avulla voi arvioida ja kehittää omaa kuntotestaustoimintaansa, sen toimintamalleja ja turvallisuutta. -9.11.2007 Biomedicum Helsinki (Haartmaninkatu 8) ***** Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2007 -kilpailu Kilpailuun voi osallistua 1.1.2007 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. ***** Lisätietoja www.lts.fi ,: ~~"'~...,.., ,~ · : ~ ";·, ,_ .. KUNNON KUNTOTESTAUKSEN LAATUJÄRJESTELMÄ KUNNON on kuntotestaustoimintaan räätälöity käytännönläheinen laatujärjestelmä. Se sopii testaustoiminnan itsearviointimenetelmäksi esimerkiksi liikuntapalveluita tarjoaviin yrityksiin, testiasemille, työterveyshuoltoon, fysioterapiayrityksiin ja kuntoutuslaitoksiin
Murra päivärutiinisi, yllätä itsesi 1;ikkumasta kaikkina vuodenaikoina! .. /,JJ D fYJ /MJ V@iJ, Liiku Terveemmäksi -päivänä voit järjestää vaikkapa venyttelytuokioita, ruokatuntikävelyjä, pyöräretkiä, liikuntaleikkejä, palloiluturnauksia tai leikkimielisiä urheilukisoja. Lisätietoja, materiaalia (tunnus, kirjepohja, PowerPoint-esitys, juliste) ja vinkkejä saat Internetistä: www.liikuterveemmaksi.fi, jossa voit myös ilmoittautua tapahtumajärjestäjäksi kohdassa "Ilmoita tapahtuma". 20.. .. for health ~ ~ ~ ~~ ~~~~~~Q MISSÄ TAHANSA Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumia voit järjestää esimerkiksi kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palvelutaloissa, vanhainkodeissa, kerhoissa ja liikuntatai urheiluseuroissa. .. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monta toimijaa ja yhteisöä niin valtakunnan kuin paikallistasollakin. Sitä vietetään vuosittain 10. TAUSTAORGANISAATIONA WHO Liiku Terveemmäksi -päivä on Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälinen terveysliikuntapäivä Move for Health eli Liiku Terveemmäksi Motion är Hälsa -päivä. Hyppää jänisloikka, käytä portaita, pyöräile kotimatka tai vaikka venyttele. .. Voit kutsua ihmisiä keskustelemaan liikunnan terveysvaikutuksista, tutustumaan liikuntatiloihin ja kokeilemaan liikuntavälineitä. ILMOITTAUDU INTERNETISSÄ Liiku Terveemmäksi -päivän viettoa koordinoi Suomessa Liikuntatieteellinen Seura. TULE JARJESTAMAAN MAAILMAN 7111 fX1 fYJ 11 rl ~ fL D DM (jjJ !ffJ 71 llJ !. toukokuuta. Tapahtumien toivotaan ajoittuvan kampanjapäivään tai sen ympärille, esimerkiksi viikoille 18. Innosta mukaan erityisesti sellaisia lapsia ja aikuisia, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. KAIKKI MUKAAN! Juuri sinä tai kuka tahansa voi järjestää Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtuman. Voit kiinnittää päättäjien huomion liikuntaystävällisyyttä parantaviin muutostöihin. Päivä edistää liikuntaa jokaisen ihmisen terveellisenä elintapana kaikkialla maailmassa