Nuorten urheilijoiden ravitsemuseväät heikot. 57 (2 ) 2/ 20 • 10 eu ro a T E E M A : Etiikka liikuntakulttuurissa Nujertaako korona seuratoiminnan
Some on näyttänyt voimansa niin hyvässä kuin pahassa pandemian aikana. Tässä rintamassa on mukana myös LTS, joka on lisännyt poikkeusoloissa verkkoviestintäänsä. On luonnollista, että jokainen tekee joskus virheitä tai käyttäytyy niin, että joku pahoittaa mielensä. Voi sanoa, että uudistus meni jengoilleen. Kansalaistoiminnan arvo näyttäytyy Suomessa poikkeusaikana aivan uudella tavalla. Haastavaksi oikeudenmukaisuuden toteuttaminen koetaan usein palautteen annossa ja arvioinnissa. Mielestäni opettajien ammattietiikkaan kuuluvien arvojen tulisi toteutua kaikessa ihmissuhdetyössä, kuten nuorten urheilijoiden valmentamisessa tai vanhusten hoivapalveluissa. On tärkeää, että opettajat arvioivat omia motiivejaan ja toimintatapojaan sekä tiedostavat toimintansa vaikutukset oppilaisiin, eivätkä käytä asemaansa väärin. Liikunnan on arveltu kuuluvan koronan uhreihin. Vaikka jokunen risukin ropsahti, niin pääosa viesteistä on ollut kannustavia. Niitä on käsiteltävä erityisen hienotunteisesti. Viime aikoina olemme valitettavasti saaneet kuulla, että nuorten valmennustoiminta on ollut jotakin muuta, kuin edellä kuvattua inhimillistä ja oikeudenmukaista kohtaamista. Opettaja tai valmentaja eivät ole aina samaa mieltä nuorten kanssa, mutta on tärkeää, että he kuuntelevat ja pyrkivät ymmärtämään nuorten lähtökohtia ja mielipiteitä. Tässä lehdessä on tehty hienosäätöä saadun palautteen ja toimituskunnan havaintojen pohjalta. Itselleni on selvää, ettei mikään peruste, kuten ”huippu-urheilun kovuus”, ”menestyksen saavuttaminen” tai ”lajikulttuuriset tavat” oikeuta toimintaa, jossa esimerkiksi nöyryytetään, syyllistetään, uhkaillaan, kiroillaan, haukutaan tai muulla tavoin poljetaan nuorten urheilijoiden ihmisyyttä ja itsetuntoa. Tokion olympiakisat siirtyvät vuodella, lykkäys on ensimmäinen laatuaan kisojen historiassa. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai alkuperä eivät saa johtaa eriarvoiseen kohteluun. Turhaa eteenpäin kertomista on vältettävä salassapitovelvollisuus muistaen. Ilman sitä julkaisua on vaikea kehittää lukijakuntaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Millainen palaute on oikeudenmukaista esimerkiksi oppilaalle tai urheilijalle, joka on harjoitellut ahkerasti koko vuoden, mutta ei silti menesty samalla tavalla kuin ryhmän parhaat. jouko.kokkonen@lts.fi. Vielä suurempi vaikutus on sillä, että käytännössä kaikki liiIhmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus Oikeudenmukaisesti toimiva opettaja tai valmentaja pyrkii kohtelemaan kaikkia yksilöitä ja ryhmiä yhdenvertaisesti, ketään suosimatta tai syrjimättä. kuntaja urheilutoiminta on tauolla suurimmassa osassa maailmaa. Totuudellisuus eli rehellisyys luo perustan sille, että opettaja tai valmentaja voi työssään rakentaa luottamuksellisia ja hyviä ihmissuhteita. Omalla toiminnalla tulee edistää ryhmän jäsenten psyykkistä turvallisuutta, eikä sallia kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 SANNA PALOMÄKI Lehti meni jengoilleen – ja maailma jengoiltaan Lehtemme ulkoasu-uudistus sai myönteisen vastaanoton. Ihmisarvo tarkoittaa sitä, että jokaista ihmistä kohdellaan kunnioittavasti riippumatta siitä, minkälaisia ominaisuuksia, mielipiteitä, kykyjä tai saavutuksia hänellä on. On vaikea nähdä, että ihmissuhdetyössä voisi toimia menestyksekkäästi epärehellinen, valehteluun tai ”selän takana” puhumiseen taipuvainen henkilö. Vapaus tuo myös vastuuta. Suomessa opettajilla on varsin suuri vapaus järjestää opetusta ja valita opetusmenetelmiä. Toistuvaa tai jatkuvaa epäeettistä toimintaa ei tule kuitenkaan sietää etenkään lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä. sanna.h.palomaki@jyu.fi JOUKO KOKKONEN P Ä Ä K I R J O I T U S Näillä neljällä perusarvolla Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) määrittelee opettajan työn eettistä ydintä. Silloin tilanteesta tietävien, esimerkiksi vanhempien on toimittava nuorten suojelemiseksi ja henkilön kyky hoitaa tehtäväänsä on arvioitava uudelleen. Itse en usko tätä. Palaute on lehdentekijöille kullanarvoista. Kun nuoret huomaavat, että aikuinen lähtökohtaisesti ajattelee heidän parastaan, on paljon helpompaa toimia ryhmän kanssa ja pitää yllä myös riittävää järjestystä. Usein luottamuksen saaminen vie vähän aikaa. Elämänmeno sen sijaan on mennyt jengoiltaan mikroskooppisen pienen viruksen vuoksi. Toisaalta some on myös tärkeä oikean tiedon välittäjä. Huhut liikkuvat huimaa vauhtia. Monet seuratoiminnassa kokemusta saaneet ovat olleet valmiita siirtämään osaamistaan kanssaihmisten auttamiseen. Usein opettajat ja valmentajat saavat tietoonsa myös henkilökohtaisia asioita lasten ja nuorten elämästä tai persoonasta. Toisen maailmansodan jälkeenkin liikunta nousi uuteen kukoistukseen niin Suomessa kuin maailmalla. Korona vaikuttaa myös liikuntaan ja urheiluun mahtavasta olympialiikkeestä ruohonjuuritasolle asti
50 Dopingin moraalisäätelyverkosto yhteisen moraalisen eetoksen tuottajana 54 Filosofian keinoin eettisen valmentajan jäljillä 56 POHDITTUA: Yhdysvaltalainen vuoden 2018 liikuntasuositus on jäänyt kesken 57 POHDITTUA: Kohti saavutettavaa Suomea 58 EMERITUS IHMETTELEE: Menestyksen hinta 59 Nuorten urheilijoiden ravitsemusvalmennus kannattaaa 62 Kestävyysurheilijan konstikkaat testit 65 ARVIOITUA 70 Välähdyksiä vuosien takaa: Stadion 50 vuotta sitten LTS viestii: @LTSfi @LTSfi. 18 Liikkuva opiskelu: Into ja arki kamppailevat 21 Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 24 LÄHIKUVASSA: Päivi Berg – Liikuntatutkimusta monitieteellisesti 26 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Etiikka liikuntakulttuurisssa 34 Kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu liikunnassa ja urheilussa: ”Tuliko tämä oikeasti jollekin yllätyksenä?” 38 Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä 42 Kaikki mukaan – oikeasti! 45 Miten tutkia sukupuolija seksuaalivähemmistöjä eettisesti vastuullisesti ja kestävästi. Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus 2 Lehti meni jengoilleen – ja maailma jengoiltaan 4 AJASSA 7 VÄITÖSUUTISET 8 POLTTOPISTEESSÄ: ”Elintapahifistelyn” eettisyys 9 SUEKin Nina Laakso: Eettisiä pohdintoja ei voi enää sivuuttaa urheilussa 12 Koronakriisi haastaa seuratoimijat 14 Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteet – millä mallilla. Kuva: Jouko Kokkonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 9 Liikunta & Tiede Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Teemaosuuden toimittaja: Päivi Berg Kannen kuva: Vastuuvalmentaja Imran Qureshi, FC Kontu P06. 57. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä
Kongressiin osallistui hieman toistasataa kuntojalkapalloilusta kiinnostunutta henkilöä. Valmentajien toimintatavat ja valmennuskulttuuri ylipäätään ovat olleet esillä viime kuukausina. Julkaisu tuo esiin huipputason jääkiekkovalmentajien näkemyksiä valmentamisesta suhteessa pelaajiin, itsensä kehittämiseen, organisaatiossa toimimiseen ja paineiden kestämiseen. Vaikka nyt tarkastelussa on jääkiekko, niin selvitys antaa laajemminkin aineksia ammattivalmentajien asemasta käytävään keskusteluun. Kaukaisimmat vieraat olivat Australiasta ja Brasiliasta. Seuraava ”Football is Medicine” -kongressi järjestetään 28.–29. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 A J A S S A Jalkapallo tehokas työkalu terveyden edistämisessä ”Kuuden pelin tappioputkessa ei kukaan voi hyvin” Valmentajat eivät valmenna ollakseen itse tähtiä, vaan kehittääkseen sellaisia urheilijoista. Selvitys jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta kaudella 2018–2019" -raportin 3.2.2020. Kongressin pääpaino esityksissä oli 20-minuuttisissa teemaesityksissä. Järvelä, Harri Rindell, Heidi Packalen ja Jukureista tammikuun alussa 2020 irtisanottu valmentaja Pekka Kangasalusta. Aiheina olivat mm. Lisäksi se on sosiaalista, hauskaa ja kaikenikäisille sopivaa toimintaa. Kongressi päättyi teemalleen sopivasti. Valmentajan ammattiin liittyy hienoja tunnekokemuksia, mutta myös raadollisen haastavia tilanteita. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta Järjestyksessään kolmas ”Football is Medicine (FIM)” -kongressi järjestettiin tammikuun lopussa 2020 Tórshavnissa, Färsaarilla. Viitisenkymmentä innokasta osallistujaa pelasi jalkapalloa Färsaarten kansallisstadionin räntäsateen kastelemalla tekonurmella. Tanskalaiset ovat olleet jalkapalloilun terveysvaikutusten tutkijoiden eturintamassa Etelä-Tanskan yliopiston professorin Peter Krustrupin johdolla. Näin karu on tilanne ainakin Suomen ylimmällä jääkiekkotasolla. Kuva: Mikko Julin kovalmentajaselvitys on herättänyt mediassa kiinnostusta. Yksinäistä työtä joukkueen puolesta -selvitys on maksutta tarjolla pdf-muodossa LTS:n verkko sivuilla: www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/ tutkittua/valmentaminen/ liigavalmentajaselvitys.. Se, että jalkapallo on globaali, maailman suosituin urheilulaji, tekee siitä erityisen tehokkaan työkalun terveyden edistämiseen. jalkapalloilun vaikutus luuston ja lihasten toimintaan, diabetekseen, syöpien ennaltaehkäisyyn – sairauksiin, joihin tiedetään liikunnan vaikuttavan positiivisesti. Terveyden edistämisen näkökulmasta jalkapalloilu on intensiivinen, monipuolinen ja vaikuttava harjoitusmuoto. Potkut saanut valmentaja jää helposti yksin ja ilman organisoitua tukea tai apua. Kongressissa juhlittiin myös näyttävästi uuden ”Football as Medicine” -kirjan julkaisua. tammikuuta 2021 Liverpoolissa Englannissa. Myös jääkiekLiigavalmentajaselvitystä kommentoivat julkistamistilaisuudessa Liigan kil pailutoimenjohtaja Arto I. MIKKO JULIN lehtori, Laurea-amk ”Football as Medicine” kirjan toimittajat Dan Parnell (vas.) ja Peter Krustrup Torshavnin kongressissa. Ammattivalmentajien käsityksiä työstään ei ole aiemmin Suomessa selvitetty. Liikuntatieteellinen Seura julkaisi pelaajatarkkailija Harri Rindellin ja psykoterapeutti, VTM Heidi Packa lenin tekemän "Yksinäistä työtä joukkueen puolesta
Ne myös järjestävät koulutusta omalla alueellaan.. Opetusja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivan liikunnan aluehallinnon toiminta jatkuu kuudessa aluehallintovirastossa. ja lisäopetuksen oppilaille) koulupäivien yhteyteen. LIITO ry. Hän osallistuu oman koulunsa lisäksi koko Kemin lasten ja nuorten liikunnanopetuksen ja liikkumisen kehittämiseen. Liikuntatoimen tavoitteena on alueellisesti edistää väestön liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia, terveyttä sekä työja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Harrastamisen Suomen mallin ääriviivat Uuden hallitusohjelman mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 A J A S S A Liikunnan ja terveystiedon opettajat koolla Rovaniemellä Rovaniemelle kokoontui tammi-helmikuun vaihteessa parisataa liikunnan ja terveystiedon opettajaa opintopäivilleen. Suomen mallissa kaikki harrastusmahdollisuudet kootaan digitaaliselle alustalle, mikä helpottaa mieluisan tekemisen löytämistä. Käytössä on monia avustusmuotoja ja uudet on kyettävä synkronoimaan olemassa olevaan avustusjärjestelmään. Mallissa kunnilta edellytetään toteutussuunnitelmaa, jossa keskiössä on lasten ja nuorten kuuleminen. Luminen Ounasvaara tarjosi hyvät mahdollisuudet saada uusia vaikutteita ja käytännön vinkkejä talviliikuntamuotojen opettamiseen. Muita mallin kulmakiviä ovat eettisten toimintatapojen noudattaminen sekä perheiden ja yhteisöjen osallistaminen. Miten yhdistää koulujen ja esimerkiksi nuorisotoimen, kulttuurisekä liikuntatoimen voimat, ja synkronoida lisäksi kolmannen sektorin toimet kouluarkeen. AVI:t päättävät muun muassa alle 700 000 euron avustuksista liikuntapaikkarakentamiseen. Uutta on, että kunnat voivat käyttää avustuksesta 10–20 prosenttia harrastuskoordinaattorin kuluihin. Suomen mallin päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Valtakunnallinen kattavuus edellyttää koordijatkuvaa koordinaatiota kuntien sisällä, mikä vaatii henkilöresursseja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää Kuva: FC Kontun arkisto Liikunnan aluehallinto jatkaa entiseen malliin Liikunnan aluehallinnon oli määrä siirtyä uuden Lupaja valvontaviraston alaisuuteen vuoden 2021 alussa. Odotettavissa ei ole siis poliittisia pikavoittoja vaan pitkäaikaista vaikuttamista yli hallituskausien. Pitkälle valmisteltu koko maan kattavan keskusviraston perustaminen kaatui, kun Juha Sipilän hallitus erosi maaliskuussa 2019. Tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylästä jatkaa LIITO ry:n puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Suuremmista hankkeista AVI laatii kiireellisyysjärjestyksen. Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Ko sonen on asettanut työryhmän, jossa puheenjohtajana on valtiosihteeri Tuomo Puumala ja varapuheenjohtajana Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Valtio on luvannut rahoittaa mallia tänä vuonna viidellä miljoonalla eurolla ja seuraavina vuosina potti on noin 14,5 miljoonaa euroa vuosittaisina avustuksina. naatiovastuuta kuntaja aluetasolla. Koulujen näkökulmasta oleellista on saada oppilaat mukaan toteutukseen ohjaajina ja ideoijina – vastuu on luonnollisesti oltava aikuisilla. Hallitus ei saanut vietyä loppuun sosiaalija terveyspalveluiden uudistusta, johon LUOVA-viraston perustaminen liittyi. Kelhä käyttää perinteisen opettamisen lisäksi uutta opetusteknologiaa oppilaiden motivoimiseksi. piti Rovaniemellä myös vuosikokouksensa. Käytännön haasteena on hallinnon raja-aitojen kaataminen. Vuoden 2020 liikunnanopettajaksi LIITO valitsi Olli Kelhän Kemin Hepolan koulusta. Rahoitusta voivat saada kunnat yhdessä tai erikseen. Merkittävä vastuu kohdistuu kuntien sivistystoimiin. Koulukohtaisesti on ratkaistava, toteutetaanko harrastaminen keskellä koulupäivää, sen lopussa vai jälkeen. Perustelujen mukaan Kelhä tulee erinomaisesti toimeen erilaisten oppilaiden kanssa, ja osaa kohdata oppilaat yksilöinä. Työryhmän tehtävänä on rakentaa uusi suomalainen harrastamisen malli, jonka tavoitteena on saada mieluinen ja maksuton harrastus lapsille ja nuorille (vuosiluokat 1.–9. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähenemisestä sekä osallisuuden lisääntymisestä pitkällä aikavälillä. Ajatuksena on, että lapsille ja nuorille tarjotaan heitä kiinnostavia harrastuksia – ei niitä asioita, joita aikuiset haluavat. Toisena ulottuvuutena on toiminnanjärjestäjien hankerekisteri (yhteinen tietopankki), josta kuntien päättäjät voivat löytää tukimuotoja, toteutettuja malleja tai hankkeita, ja niistä syntyneitä hyviä käytänteitä. Rahoituksen osalta selvitetään lainsäädäntöpohjaa ja valtionosuusjärjestelmän sopivuutta. Kaavailujen mukaan avustusta voidaan käyttää ohjaajien kuluihin, erityistä tukea tarvitsevien tukemiseen sekä toiminta-, materiaalija välinekuluihin
Sivulta löytyy myös linkkejä aihepiiristä käytävään keskusteluun ja uutisointiin. Hirvensalosta tuli liikuntapedagogiikan lehtori vuonna 2000 toimittuaan sitä ennen useita vuosia opettajana toisella asteella sosiaalija terveysalalla. Antti Mero toimi liikuntafysiologian professorina vuosina 2009– 2020. Selvitystyön tekee sisäministeriön nimeämä työryhmä, jota johtaa ministeriön lainsäädäntöjohtaja Katariina Laitinen. Mero on ollut mukana liikuntabiologisen tutkimuksen kehittämisessä ja kansainvälistymisessä aina 1970-luvulta lähtien, jolloin aloitti opintonsa Liikunnalla. Maaliskuun lopulle kaavailtu Gerontologia 2020 järjestetään Jyväskylässä 30.11.–2.12.2020. Symposium järjestetään Helsingissä 3. Ikivihreät-projektissa ja LASERI-pitkittäistutkimuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön 50vuotispäi vät pidetään Jyväskylässä huhtikuun sijaan 2. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 A J A S S A Arpajaislain uudistaminen käynnissä Sisäministeriö on käynnistänyt tammikuun lopussa arpajaislain uudistamista koskevan selvitystyön. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti selvittää lain uudistamistarpeita erityisesti rahapelaamisen haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamiseksi. Arpajaislain uudistamista koskeva hanke. lokakuuta. Lisäksi päämääränä on selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimintaedellytyksiä voidaan tukea lainsäädännöllisin keinoin. Hän on ollut ennakkoluuloton ja uuttera koulutuksen kehittäjä, josta viimeisimpinä osoituksena mm. Sillä nostetaan esiin tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin, liikuntaan ja urheiluun. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat olleet huippu-urheilu ja suorituskyvyn kehittäminen sekä liikuntaja ravintofysiologia. Soveltavan liikunnan symposiumin alkuperäinen päivämäärä oli 4. Academic personal trainer -koulutus. Sitä seuraa sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiän johtama ohjausryhmä. Hirvensalo toimi liikuntapedagogiikan professorina vuosina 2013–2020 ja liikuntatieteellisen tiedekunnan varadekaanina vuodesta 2018. Lähtökohtana on yksinoikeusjärjestelmän vahvistaminen. Hänellä on ollut keskeinen rooli Jyväskylän Kenttä-Urheilijoiden nostamisessa 2010-luvulla Suomen vahvimmaksi yleisurheiluseuraksi. Hirvensalo on tutkinut erityisesti eri-ikäisten liikunta-aktiivisuutta ja sen edistämistä mm. Kestävyyskunnon mittaamiseen keskittyvä tapahtuma on siirretty ensi maaliskuuhun. Tehtävänä on valmistella mietintö arpajaislain ja tarvittavan muun lainsäädännön kehittämiseksi. Kuva: Jouko Kokkonen. Luonnonolosuhteiden muuttuessa liikuntakulttuuriakin on kehitettävä jatkossa yhä enemmän ilmastonmuutoksen ehdoilla. Vuodesta 1977 Mero työskenteli tutkijana ja opettajana pääosin Jyväskylän yliopistossa. Professorit Hirvensalo ja Mero eläkkeelle Pitkän uran Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehneet professorit Mirja Hirvensalo ja Antti Mero siirtyivät keväällä 2020 ”omaehtoisen liikunnan ja vapaan tutkimuksen” pariin. Mero on osallistunut merkittävästi suomalaisen valmennusja testausopin kirjallisuuden tuottamiseen. Molemmat eläkkeelle jäävät professorit ovat ansioituneet myös opettamalla urallaan lukuisia opiskelijoita ja ohjaamalla useita väitöskirjoja. www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/tutkittua/ilmastonmuutos-ja-liikunta.html Lumitykillä tehtiin maaliskuussa 2020 lunta Helsingin Kivikon hiihtohalliin seuraavaa kautta varten. https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM051:00/2019 Koronaepidemian vuoksi siirrettyjä tapahtumia Kuntotestauspäivät oli määrä pitää Pajulahdessa maaliskuun lopussa. syyskuuta. Turussa maaliskuussa pidettäväksi suunnitellut Kunnon päivät siirtyvät syksyyn. Ilmastonmuutos ja liikunta LTS:n verkkosivuille on koottu ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikuntaan käsittelevä teemasivu. kesäkuuta
LTS:n toiminta kehittyi vuoden 2019 aikana suotuisasti. LTS:n hallitukseen valittiin kaudelle 9/2020–8/2022 Hanna Häkkinen, Riikka Juntunen, Tiina Nylander, Maria Rantala ja Kasper Salin.. Hiihtopeli sopi hyvin käytettäväksi myös Suomen ulkopuolella. Liikuntapelit voivat tukea vanhusten fyysistä ja toiminnallista terveyttä MSc Aung Pyae tutki suomalaisen hiihtopelin hyödyntämistä vanhusten fyysisen ja toiminnallisen terveyden ylläpitämisessä. utupub.fi/handle/10024/148969. Alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Vanhempien malli tukee fyysisesti aktiivisen elämäntavan kehittymistä Fyysinen aktiivisuus yhdistetään lapsilla usein motorisiin taitoihin. Malli korostaa sitä, että potilas oppisi vastaamaan omasta kuntoutumisestaan fysioterapeuttisen ohjauksen avulla. Pääosalla osallistujista oli koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi käytössään etäyhteys. Väitöskirjan verkkoversio: https://www. Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaisvanhukset, jotka eivät olleet aiemmin pelanneet digitaalisia pelejä, kokivat pelin positiivisesti ja heidän motivaationsa käyttää sitä oli korkea. LitM Tanja Matarma selvitti väitöstutkimuksessaan motoristen taitojen eri osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen 5–6-vuotialla lapsilla. Fysioterapeuttisen potilasohjauksen mallista hyötyä potilaalle ja fysioterapeutille TtM AnnaMaija Jäppinen syventyi väitöskirjatutkimuksessaan lonkan tekonivelpotilaiden ja fysioterapeuttien käsityksiin potilasohjauksesta. Aung Pyaen väitöskirja ”The Use of Digital Games to Enhance the Physical Exercise Activity of the Elderly: A Case of Finland” tarkastettiin 14.2.2020 Turun yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx. Tutkimuksesta muodostui fysioterapeuttisen potilasohjauksen malli, jota voidaan hyödyntää fysioterapeuttien koulutuksen kehittämisessä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 7 A J A S S A V ä i t ö s u u t i s e t Nuoret urheilijat tarvitsevat lisää ravitsemustietoutta Hyvä ravitsemustila vaikuttaa merkittävästi urheilijan terveyteen, kehittymiseen, suorituskykyyn ja pa lau tumiseen. Anna-Maija Jäppisen terveystieteiden väitöskirjan ”Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty -patients’ and physiotherapists’ conceptions” tarkastettiin 28.2.2020 Jyväskylän yliopistossa. Poikkeuksellinen vuosikokous Liikuntatieteellinen Seura piti vuosikokouksensa 2. Esimerkiksi jäsenmäärä kasvoi noin kymmenellä prosentilla. jyu.fi/handle/123456789/67893. Fysioterapeutin tulee huomioida potilaat yksilöinä ja toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Harhaluulot ja väärinymmärrykset voivat johtaa ruokavalintoihin, jotka eivät tue urheilemista parhaalla mahdollisella tavalla. Tulokset osoittivat, että olennaista fysioterapeuttisessa ohjauksessa on tieto, taito ja kehon ymmärtäminen. ETM Maria Heikkilä selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista nuorten suomalaisten kestävyysurheilijoiden ravitsemusosaaminen on, ja miten ravitsemukseen liittyviä tietoja ja taitoja voidaan parantaa. huhtikuuta 2020. Yhdistyslainsäädännön perin pohjin tunteva Tarasti totesi aluksi, että poikkeusoloissa kokouksen pitäminen eri tavoin kuin tavallisesti on perusteltua ja lainmukaista. Tutkimukseen osallistuneilla normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia lapsia paremmat tulokset lähes kaikilla motoristen taitojen osa-alueilla. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309628. Tulokset Suomesta ja Japanista antavat viitteitä siitä, että pelejä voitaisiin hyödyntää tavanomaisen fyysisen harjoittelun ohella vanhusten kuntoutuksessa. Myös vertailuna olleiden japanilaisvanhusten kokemukset olivat samanlaisia. Väitöskirjan verkkoversio: https://www. utupub.fi/handle/10024/148945. Nuorten kestävyysurheilijoiden ravitsemustietoja voidaan parantaa merkittävästi huolellisesti suunnitellulla, vuorovaikutteisella, ryhmämuotoisella ravitsemusohjauksella. Puhetta johti LTS:n toimistolla Lauri Ta rasti. Maria Heikkilän väitöskirja ”Nutrition knowledge and skills among young endurance athletes” tarkastettiin 7.2.2020 Helsingin yliopistossa. Tanja Matarman lastentautiopin väitöskirja ”Associations between motor skills, physical activity, and sedentary behavior – Early childhood in focus” tarkastettiin 13.3.2020 Turun yliopistossa. Lisäksi havaittiin, että vanhempien fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo sekä koulutustaso ja lapsen osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat yhteydessä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja joihinkin motorisiin taitoihin varhaislapsuudessa
Eihän ”elintapahifistelyyn” tarkoitettujen tuotteiden markkinointi juurikaan poikkea niistä mielikuvista, millä myydään vaikkapa kosmetiikkaa, autoja, lomamatkoja tai kodin sisustukseen tarkoitettuja tavaroita. On tietenkin vaikeaa sanoa, tuleeko kysyntä ennen tarjontaa, mutta ainakin ne näyttävät ylläpitävän toisiaan. Joskus ne ilahduttavat käyttäjäänsä ja pahimmillaankin menetetään vain rahaa. P O L T T O P I S T E E S S Ä ”ELINTAPAHIFISTELYN” EETTISYYS Ongelma voi olla se, jos joku tuote korvaa terveyden kannalta paremman vaihtoehdon. Geenija veritestien avulla voi testata, minkälaista ravintoa pitäisi saada, ja mitä pitäisi välttää. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Yksi rikkaiden maiden ihmisten ”etuoikeuksista” näyttää olevan into terveyden edistämiseen ”elintapahifistelyllä”. Todennäköisyys tähän on kuitenkin pieni, sillä yleensä esimerkiksi vitamiinija kivennäisainelisien käyttäjien ruokavalio on keskimäärin terveellisempi kuin niiden, jotka eivät näitä lisiä käytä. Mitä mielikuvituksellisimpien ravintolisien ja elintarvikeinnovaatioiden avulla luvataan parempaa palautumista, yöunta, vahvempaa luustoa, virkeämpiä aivoja ja nuorekkuutta. Ehkä jopa enemmän niitä, joilta puuttuu terveyden lukutaito, ja jotka eivät osaa tulkita tällaista harhaanjohtavaa markkinointia. Jonkinasteisia viittauksia tutkimuksiin saattaa näiden tuotteiden takaa löytyä, mutta varsin harvoin kuitenkaan mitään konkreettista tai vahvaa näyttöä. Suoritettu harjoitus on edelleen tärkeämpi kuin sen päälle ostettu palautusjuoma. Suurimpana riskinä pidän kevyeltä pohjalta laadittuja verija geenitestejä, joista tehdään aivan liian rohkeita johtopäätöksiä ja joiden perusteella suositellaan jopa terveydelle haitallisia ruokavalioita. Pikemminkin markkinoinnilla luodaan mielikuvaa siitä, että tuote tai palvelu vain jollain mystisellä tavalla on terveyden tai suorituskyvyn kannalta ainutlaatuisen merkittävä. Mittarit kertovat kuormittumisesta, onko nukkunut hyvin, ja suututtaako vai ahdistaako. Näkymällä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa ja ottamalla rohkeasti kantaa epäasialliseen ja epäterveelliseen markkinointiin voimme kertoa, ettei ole pikateitä hyvinvointiin. Koska pääosin ”elintapahifistelijät” ovat keskija hyvätuloisia, ei rahan menetys liene kovin vakava asia. Tämän tyyppisissä tuotteissa ei ole kyse ”elintapahifistelystä”, ja arvelen, että nyt puhutellaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Jos väsymystä aletaan hoitaa kofeiinilla, puuttumatta sen syihin, ollaan pahasti hakoteillä. Useimmat tuotteet ovat tutkijan silmin enemmän tai vähemmän hömppää. MIKAEL FOGELHOLM ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta LTS:n puheenjohtaja mikael.fogelholm@helsinki.fi Paljon ongelmallisempaa eettisesti on epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä mielikuvilla.. Esimerkiksi juuri nyt pyörii mediassa erään energianjuoman mainos, jossa selvästi esitetään juoman olevan ratkaisu väsymykseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Monet terveyttä edistäviksi mainostetut tuotteet ja palvelut liittyvät ravitsemukseen ja liikuntaan. Mutta onko tämä loppujen lopuksi eettisesti arveluttavaa. Tätä innostusta hyödyntää suuri joukko yrityksiä, jotka markkinoivat hifistelijöille sopivia tuotteita ja palveluja. Paljon ongelmallisempaa eettisesti on epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä mielikuvilla. Näin voi teoreettisesti käydä esimerkiksi silloin, kun joku ajattelee, että käyttämällä ravintolisää ei tarvitse enää kiinnittää huomiota ruokavalioon. Niinpä meidän terveysasiantuntijoiden on oltava vähintäänkin aktiivinen vastavoima. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on liki mahdotonta säädellä kaikkea markkinointia, joka voisi vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Tuotteen tai palvelun hyvyyden takuumiehinä ja -naisina esiintyvät esimerkiksi entiset soutajat ja nykyiset pikajuoksijat
Tavoitteena on, että kielteistenkin ilmiöiden olemassaolo suomalaisessa urheilussa tunnustetaan. Huippu-urheilukeskeinen mustavalkoinen dopinguutisointi on muuttunut urheilun ei aina niin puhtoista arkea laajemmin valaisevaksi. Ilmiöiden ja teemojen tasolla eettiset ongelmat ovat kuitenkin varsin samanlaisia kaikkialla maailmassa. Yhteiskunnalliset ilmiöt ulottuvat urheiluun, joka ei voi yrittää eristäytyä saarekkeeksi. Laakso kokee, että suomalaisessa urheilussa ja liikunnassa näkyvät samat ongelmat kuin koko yhteiskunnassa. Näkyviin ovat tulleet häirintä, kiusaaminen ja epäasiallinen käytös. Urheilun toimijat eivät liioin voi väittää tietävänsä yksin, mitä urheilussa tapahtuu. Hyvällä ja kannatettavalta elämänalueella on paljon eettisesti arveluttavaa toimintaa. Esimerkiksi koskettaminen tulkitaan kulttuurisesti hyvin eri tavoin. SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso. Hän ei enää katso urheilua vaaleanpunaisten linssien läpi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 9 L SUEKin Nina Laakso: Eettisiä pohdintoja ei voi enää sivuuttaa urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tutkimuspäällikkö Nina Laakso näkee, että urheilun eettiset kysymykset ovat nousseet viime vuosina mediakeskusteluun uudella tavalla. Oleellista on tunnistaa asiantuntemus ja osata käyttää sitä. Kun eettisesti haastavia asioita uskalletaan nostaa esille, niin niistä keskusteleminen muuttuu helpommaksi. – Asioiden rakentava esilletuominen on tärkeää. – Pidän tärkeänä, että tehdään läheistä yhteistyötä yhteiskunnan muiden alojen kanssa urheilun eettisten asioiden edistämiseksi. Kun ilmiöt tunnistetaan, niin silloin ennaltaehkäiseviä toimia voidaan kehittää ja puuttuminen on tehokkaampaa. Urheilussa ja valmennuksessa heijastuvat yhteiskunnassa vallitsevat tavat ja arvot. Laakso ottaa esimerkiksi kilpailumanipulaation, jonka lonkerot ulottuvat myös suomalaiseen urheiluun. SUEK voi Laakson mukaan edistää urheilun eettisiä asioita tuottamalla ja jakamalla tietoa sekä käymällä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. Laakso muistuttaa, että eri maiden välillä vallitsevat kulttuuriset erot vaikuttavat kuitenkin tulkintoihin. Yhteiskunnan ominaispiirteet ja vallitseva kulttuuri tuovat Laakson mielestä aina erityispiirteitä myös liikuntaan ja urheiluun. Näkyvin esimerkki tästä on Me too -ilmiö. Laakso sanoo, että työ SUEKin tutkimuspäällikkönä on muuttanut hänen omia käsityksiään urheilusta. Hänen mukaansa on pohdittava, miten SUEK voi auttaa tehokkaasti urheiluyhteisöä. Kuva: Jouko Kokkonen. Laakso näkee, että SUEKil la on tärkeä tehtävä tunnistaa urheilun eettisiä asioita ja haasteita. – Haluan miettiä eettisiä asioita myös koko liikuntaja urheilukulttuurin näkökulmasta, ei pelkästään yksilön tai kilpaja huippu-urheilun
Meneillään on SUEKin itse toteuttama laaja, toukokuussa valmistuva tutkimus seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurKuva: Jouko Kokkonen Mikä on SUEK. SUEK saa rahoitusta opetusja kulttuuriministeriöltä. Yhtenä SUEKin tavoitteena on Laakson mukaan tunnistaa, miten se voisi tukea urheilun toimijoita. Esimerkki tästä ovat muutamien lajiliittojen SUEKilta tilaamat selvitykset, joiden tarkoituksena on ollut selvittää, tapahtuuko lajien parissa häirintää tai kiusaamista. SUEKin neljä jäsentä ovat Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Urheilulääkäriyhdistys ja Suomen valtio, jota edustaa opetusja kulttuuriministeriö. Tutkimuskohteena ovat urheilun lajiliitot ja kaikki niiden vähintään 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat lisenssikilpaurheilijat, jotka osallistuvat liiton alaiseen kilpaurheilutoimintaan. Toimintaan kuuluvat tutkimustarpeiden tunnistaminen ja tutkimukset tai selvitykset joko itse toteutettuina tai yhteistyössä jonkun toisen toimijan kanssa. SUEK vastaa antidopingtoimintaan, kilpailumanipulaation ehkäisyyn sekä katsomoturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen liittyvien valtiosopimusten toimeenpanosta Suomessa. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on perustettu vuonna 2016. Laajuus on lähtökohtaisesti kansainvälisestikin ainutlaatuisen suuri. Otos kattaa valtaosan suomalaisesta kilpaurheilusta, sillä kysely lähti lajiliitoilta saadun tiedon mukaan 160 000 urheilijalle. Tutkimukseen vastasi yli 9000 urheilijaa. Kansainvälisissäkin tutkimuksissa on huomattu asian itselleen tärkeäksi kokevien vastaavan. Laakso korostaa olevan tärkeää, että urheilun parissa toimivat ymmärtäisivät eettisen keskustelun merkityksen.. – Useimmiten vastaavat he, joilla on omakohtaista kokemusta epäasiallisesta toiminnasta. SUEK perusti 2017 julkaisusarjan, jossa ilmestyy vuosittain 1–3 kirjallisuuskatsaustyyppistä julkaisua urheilun eettisistä teemoista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa osaltaan sisältöä arvokeskusteluun. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Aineksia arvokeskusteluun SUEK ei ole tutkimuslaitos, mutta tutkimusja selvitystyö ovat keskeinen osa sen arkea. heilussa
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 – Valitettavasti kaikki toimijat eivät vieläkään suhtaudu riittävän vakavasti urheilun eettisiin ongelmiin. Hän ei halua asettaa uraansa vaakalaudalle ja joutuu olemaan hiljaa. Laakso toivoo, että eettisten asioiden käsittely nousisi myös osaksi johtajuuskeskustelua ja etenisi syvän ymmärtämisen tasolle. On syytä miettiä, mitä urheilijana, valmentajana tai muuna urheilutoimijana voi puhua ja tehdä. Edelleen on niitä, jotka osallistuvat eettiseen keskusteluun ulkoisen sosiaalisen paineen vuoksi. https://www.suek.fi/tutkimus Ilmoita urheilurikkomuksista. Valokeilaan osuneet lajit ja seurat joutuvat miettimään rahoituksensa jatkuvuutta. Tulee jokin ongelma tai tunnistetaan, että häirintää on ilmennyt lajissa. Meillä on välineistöä analysoida sitä, millaisena häirintä näyttäytyy, mikä on todellisuus ja mitä pitäisi tehdä. Toisen subjektiivinen kokemus on aito. Jos on kokenut toiminnan jotenkin itselleen häiritsevänä, niin se on hänelle sitä. Laakso korostaa, että kaikkien urheilutoimijoiden tulee näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Meneillään oleva häirintäkysely on tuonut esille myös ihmetteleviä ja vähätteleviä kommentteja: miksi jotkut ovat niin herkkiä, että reagoivat toisesta pieneltä näyttäviin asioihin. Etiikka maistuu osalle yhä happamalta Laakson mukaan joskus liitoissa ja seuroissa koetaan helposti muut asiat kuin urheilu edelleen välttämättömänä pahana ja ylimääräisenä. Epäkohtiin puuttuminen ei lähde organisaation sisältä. Eettisten kysymysten käsittely on Laakson mukaan johtanut siihen, että omaakin toimintaa tulee tarkkailla. https://ilmo.suek.fi/#!/ ”Toisen kokemus on aito. Keskustelu urheilun yhteiskunnallisista ja eettisistä ulottuvuuksista on monelle vierasta. Laakso muistuttaa, että urheilija on alisteinen valmennukselle ja järjestelmälle, minkä vuoksi monikaan ei oman urheilu-uran aikana uskalla puhua epäasiallisesta kohtelusta. Sitten vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Arvostelua on kohdistunut siihen, että SUEK on tuonut esille urheilun kielteisiä piirteitä. Käyttäytymisen muutos tarvitseekin perustaakseen jatkuvaa keskustelua ja tietoa. – Asioihin tartutaan valitettavan usein reaktiivisesti. – Toivon enemmän tietoperusteista, rakentavaa ja kehittävää keskustelua, en sensaatiohakuisia nostoja. Nämä asiat koskettavat useita ihmisiä ja ne ovat monesti kipeitä ja hyvin vakavia. SUEKin toimintaa myös haastetaan Pääosa SUEKin saamasta palautteessa on myönteistä. Ihmiset muuttavat käyttäytymistään, kun he tiedostavat, ettei heidän toimintansa ole hyväksyttyä. Toisaalta paneutuminen eettisiin asioihin vaikuttaa myönteisesti toimijoiden resursseihin. JOUKO KOKKONEN LISÄTIETOA Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin tutkimustoiminta. Moni urheilija puhuukin vasta urheilu-uransa jälkeen, jolloin he eivät enää ole sidoksissa, eikä kukaan enää hallinnoi heidän elämäänsä. – Urheilija pelkää myös asemansa puolesta. Selvityksiä on tehty jo paljon. Kilpaja huippu-urheilu tarvitsee kuitenkin Laakson mielestä yhteiskunnalliseksi perustelukseen muutakin kuin mitalijahdin. Varsinkin he, joiden mielestä asioiden pitää muuttua, ovat tyytyväisiä siihen, että eettisiin asioihin puututaan. Laakso uskoo, että urheilun käytäntöihin voidaan vaikuttaa, mutta se vie aikaa. Tavoitteen on oltava Laakson mukaan lajien ennakoiva toiminta, joka koostuu tiedonkeruusta, koulutuksesta, toimintaohjeiden luomisesta ja tarvittaessa sääntöjen päivittämisestä. Muutokseen on vaikuttanut myös sosiaalinen paine. Ongelmien esilletuominen ei ole vieläkään helppoa. Tieliikennekuolemat ovat pudonneet Suomessa alle neljännekseen 1970-luvun alusta, vaikka maassa on kolme kertaa enemmän autoja. On tuloksellisempaa, jos toiminta lähtee ilmiön ymmärtämisestä ja halusta muuttaa omaa toimintaa. Aina epäasiallisessa toiminnassa ei ole kyse tahallisesta ilkeydestä, vaan ymmärtämättömyydestä. Hän ottaa esimerkiksi tieliikenneturvallisuuden kehittymisen. Laakso arvioi, että häirintä ja kiusaaminen ovat jo vähentyneet, kun vaikenemisen kulttuuri on osin murtunut ja tietoisuus asioista on lisääntynyt. Tarvitaan lisää tietoa, ettei tule väärinkäsityksiä tai -ymmärryksiä. Asiat voivat myös olla niin vaikeita, että niitä on hankala ottaa esille. Kysytään esimerkiksi, miten urheilun rahoituksen käy, kun vaikeita asioita nostetaan esiin. – Meidän rooliamme myös haastetaan. Jos on kokenut toiminnan itselleen häiritsevänä, niin se on sitä.”. ILMO-palvelussa voit tehdä ilmoituksen urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta. Sitoutumisen taso jää heikoksi, jos se perustuu ulkoa tuleviin ärsykkeisiin tai pakkoon. – Ihmiset saattavat tehdä tahattomasti asioita, jotka eivät nykypäivänä olekaan enää niin sallittuja
David Billis (2010) on kuvannut muutosta hybridisaation käsitteellä. Valtakunnalliset liikuntajärjestöt jäsenseuroineen ovat ajaneet alas toimintojaan. Huhtanen & Itkonen 2018; Saari 2006). Monessa seurassa on käynnistetty yt-neuvottelut ja työntekijöiden lomautukset. Samalla valtiojohdon ohjeistama seurojen, yritysten ja kuntien liikuntatoiminnan alasajo on johtanut organisoimattoman liikunnan lisääntymiseen. Koronaviruksen synnyttämä tilanne havainnollistaa, kuinka samanaikaisesti kokoontumisen estyessä ja rahojen loppuessa kulttuurisellakaan pääomalla ei ole käyttöä. Edellisvuosikymmenten tapaan liikuntakentän toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön muiden politiikkalohkojen kanssa yhteisen ongelman ”häkittämiseksi”. Seuroissa hybridisoituminen on ilmennyt mm. Eriytyminen on johtanut uuden laisiin verkostoihin, kumppanuuksiin ja toimintakäytäntöihin. Näin yhteiskunta rakenteistuu uudenlaiseksi. Hyödynnämme tarkastelussamme rakenteistumisen ja pääoman käsitteitä. Yliaska 2014; Harris 2010.) Seuroille muutos loi mahdollisuuksia monipuolistaa tulorahoitusta ja suunnata toimintaa julkiseen palvelutuotantoon, mikä toisaalta edellytti tiettyjen julkishallinnon toimintaperiaatteiden hyväksymistä. Seurojen toimintakentän rajat ovat sumentuneet sekä laajentuneet yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon. Hybridisoitunut organisaatio on omaksunut toimintaperiaatteita useilta yhteiskuntasektoreilta, vaikka sen juuret ovatkin yhdellä sektorilla ja sen pelisäännöissä (Billis 2010, 3–4). Hybrideihin käytäntöihin Liikuntakulttuurin eriytyessä vapaaehtoiset ovat osassa seuroista korvautuneet yhä enemmän ammattilaisilla ja jäsenyydet asiakkuuksilla. Toiminnan pysähtyminen on aiheuttanut seurakentälle taloudellisen haasteen. Kansalaistoimintojen koronakriisi Suomalaisen liikuntakulttuurin suuria muutoksia ovat olleet urheilullistuminen 1900-luvun alusta alkaen, kuntoliikunnan nousu 1960-luvulta, liikuntakulttuurin eriytyminen 1980-luvulta ja ammattimaisten käytäntöjen yleistyminen 2000-luvulla. daanko tuottaa joitakin palveluja, pitää palkkaväkeä töissä ja kerätä toimintamaksuja. palkkatyöläistymisenä, jäsenkortittomien harrastajien lisääntymisenä, osakeyhtiöittämisenä sekä tulorahoituksen monimuotoistamisena julkisilla palvelutehtävillä. Vaikeuksissa ovat juuri toimintaa ammattimaistaneet seurat. Ensinnäkin 1990-luvun alun taloustaantumasta seurannut hyvinvointivaltion kriisi johti julkishallinnossa uusien johtamisoppien jalkautumiseen. (Itkonen 2015, 53–56.) Muutokset ovat olleet mittavia, mutta ne ovat silti toteutuneet ”verkkaisena evoluutiona”. Osa seuroista on vaikeuksissa omistamiensa liikuntatilojen kiinteiden kustannusten kanssa. Uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti alettiin soveltaa markkinatalouden toimintamalleja, jotka edesauttoivat yksityisen sektorin palvelutuotannon kasvua sekä yhteiskunnan laaja-alaisempaakin markkinoistumista. (ks. Sen sijaan koronaviruksen seuraukset ovat synnyttäneet äkkikriisin. Suomalaisen seuratoiminnan 1990-luvulta vauhdittanutta hybridisoitumista selittävät useat tekijät. On pitänyt ratkaista, voiKORONAKRIISI HAASTAA SEURATOIMIJAT Globaali koronapandemia on pysäyttänyt urheilun. On ennenaikaista arvioida pandemian vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mutta murroksen ennusmerkkejä on tunnistettavissa. Myös suhtautuminen muiden yhteiskuntasektorien toimijoihin kansalaisten palvelutuotannossa muuttui. Anthony Giddensin rakenteistumisteorian mukaan ihmiset tekevät yhteiskunnallisista ilmiöistä havaintoja, joihin perustuen toimivat toisin. Viimeisen 30 vuoden aikana liikuntaseurat ovat myös uudelleenasemoituneet liikunnan lakisääteisessä työnjaossa. Kysymme, millaisia pohdintoja kriisi synnyttää sekä miten organisaatiokäytännöt ja käytettävissä olevat pääomat saattavat muuttua. Urheilujärjestöissä ja -seuroissa eletään sopeuttamistoimien aikaa. (ks. Toiseksi 1990-luvulta vauhdittunut yksityisen sektorin palvelutuotannon kasvu haastoi seuroja arvioimaan toimintansa järjestämisperiaatteita sekä hyödyntämään yksityisiä liikuntapaikkaja asiantuntijapalveluja toimin. Kolmannen sektorin organisaatioille ominaista on ollut vapaaehtoistyö ja jäsenyyteen perustuva osallistuminen. Ensimmäisen kerran niin asiantuntijat kuin valtiojohto ovat luokitelleet seuratoimintaan osallistumisen terveysriskiksi. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T Tässä artikkelissa painopiste on yllättävässä seuratoimintojen kriisiytymisessä. Seurojen sijaan kuntien ulkoliikuntapaikkoja kansoittavat perheet, pienryhmät ja kaveriporukat, jotka pyrkivät löytämään omat nurkkansa ryhmäkokoja etäisyyssuositukset huomioiden. Kunnat ja yritykset ovat sulkeneet liikuntapaikkoja ja -palvelujaan. (Giddens & Sutton 2017.) Pierre Bourdieun pääomateoretisoinnin opetus myös urheiluorganisaattoreille on, että toimintojen organisointi edellyttää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa (Bourdieu 1984). Kolmannen sektorin toiminnaksi jäsennetyt liikuntaja urheiluseurat ovat 2000-luvulla ottaneet ripeitä ammattimaistumisen askeleita ja joutuneet koronakriisissä ongelmiin
Cambridge: Polity Press. Vähimmällä selviävät seurat, jotka tukeutuvat vapaaehtoisvoimiin ja julkisiin liikuntapaikkoihin. Ne voivat odottaa pandemian rauhoittumista ja käynnistää toimintansa tämän jälkeen kaivamalla esiin sosiaalista ja kulttuurista pääomaansa. Hybrid organizations and the third sector. Itkonen, H. & Itkonen, H. Jyväskylä. Teoksessa Itkonen, H. Hybrid organizations and the third sector. 2010. Challenges for practice, theory and policy. Tutkimuksia 1/2016. Seurat ovat sittenkin ammentaneet voimaa kolmannelle sektorille omaleimaisesta sosiaalisesta pääomasta. Täten koronavirus on antanut mahdollisuuden tulevaisuuteen suuntaamiselle ja oletettavaa on, että kenttä eriytyy edelleen. Todennäköisen taloustaantuman myötä harrastajien kriittisyys kustannuksia kohtaan saattaa lisääntyä. New York: Palgrave Macmillan, 3–24. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986?2016. Teoksessa J. Koski & Mäenpää 2018) ovat tuoneet seurajohtamiseen toimintakäytäntöjä muilta toimialoilta. 2006. Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. W. Third sector organizations in a contradictory policy environment. Valtakunnallisten järjestöjen kautta mallit ovat valuneet osin myös paikallistasolle seuroihin. Liikuntakasvatuksen laitos. Palkattu henkilöstö ja entistä koulutetummat luottamushenkilöt (ks. Kolmanneksi julkishallinnon omaksumat markkinatalouden mallit ovat heijastuneet sen harjoittamaan liikuntajärjestöjen ohjaukseen (ks. Sociology. Helsinki: Gaudeamus, 257–288. Uudet etävalmennusja omaharjoituskäytänteet voivat edistää seuratoimijoiden työllistymistä kriisin jälkeenkin. Teoksessa D. & Mäenpää, P. Billis (toim.) 2010. Jyväskylän yliopisto. 2018. Teoksessa D. Koronapysähdys on jo tuonut uudelleen näkyväksi urheiluja liikuntaseurojen yhteisöllisyyttä. Kansalaistoimintojen kaudet ja muuttuvat käytännöt. Saari (toim.) 2006. & Sutton, P. Väitöskirja.. Riskialttiimpien toimintojen osakeyhtiöittämisestä voi muodostua entistä houkuttelevampi hallinnollinen ratkaisu seurakonkurssien ehkäisemiseksi. 2017. & Laine, A. Liikunta & Tiede 6/2018. Suuntana tulevaisuus Kriisin jälkeen kansalaistoiminnat rakenteistuvat uudella tavoin. Huolipuheen rinnalla viriää vahva yhdessä selviämisen viesti. HANNU ITKONEN, YTT liikuntasosiologian professori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi OUTI AARRESOLA, LitT erikoistutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus outi.aarresola@kihu.fi KERKKO HUHTANEN, LitM tohtorikoulutetttava Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kerkko.huhtanen@jyu.fi LÄHTEET Billis, D. Kannattajat ovat ryhtyneet ostamaan kausikortteja ja seurat käynnistämään varainkeruukampanjoita. Neljänneksi yhteiskunnan markkinoistumisen ja koulutustason nousun myötä toiminnan hybridisoitumiseen ovat vaikuttaneet myös seurojen sisäiset voimat. Challenges for practice, theory and policy. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 3 tojensa kehittämisessä. Huhtanen, K. Toisaalta ammattimaistuneen valmennuksen ja koronan aiheuttaman lähivalmennuskiellon kohtaaminen on synnyttänyt pikavauhtia etävalmennusta. Pääomien merkityksiä ja keskinäissuhteita tullaan pohtimaan entistä tarkemmin. Mahdollisesti sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma nousevat jälleen taloudellisen pääoman rinnalle keskeisinä resursseina toiminnassa. 2010. Historiallinen käänne. Tilanne voi myös lisätä kentän ammattimaistumista, kuten työnantajien ja -tekijöiden järjestäytymistä. Olosuhdehankkeisiin ja työntekijäpalkkauksiin muodostuu uusi näkökulma. On uhkana, että seuroja kaatuu talousvaikeuksiin ja osaajia – seurajohtoa, valmentajia, pelaajia – siirtyy muihin tehtäviin. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Billis (toim.) 2010. New York: Palgrave Macmillan, 25-45. Giddens, A. 2015. Haavoittuneen ammattimaistumisen myötä on ajankohtaista pohtia, mikä onkaan kolmannen sektorin asema ja ainutlaatuisuus liikunnan ja urheilun alueella. Sadan vuoden sosiaalipolitiikka. Lehtonen, K. Saari, J. Harris, M. Jos seurat joutuvat mukaan taantumaan, palataanko toimintoihin kolmannen sektorin ehdoilla vai haetaanko uusia hybridimalleja. Uravalintojen mielekkyys voi kyseenalaistua. Tehokkuuden toiveuni. 2014. Koski, P. From welfare bureaucracies to welfare hybrids. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. 2017. Poikkeusaika on kaivertanut ammattimaisuuden kertomukseen särön ja seurajohdon yleinen riskitietoisuus on kasvanut. Muutoksen jaksottaminen Suomessa. Kriisi aktivoi ihmisiä seurojen pelastamiseen. Johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen. Kilpailu harrastajista on ajanut seuroja liikuntatarjonnan laajentamiseen ja ”asiakaslähtöisempään” palvelutuotantoon. Tällöin joudutaan arvioimaan myös tekemisten arvoperustaa. Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920–80-luvuilla. Mitä kriisistä opitaan. Oman toiminnan pysähdyttyä ovat jotkut seurat jatkaneet yhteiskunnallista vastuunkantoaan esimerkiksi ikäihmisten kaupassakäyntiapuna. Yliaska, V. Muuttuvat rakenteet staattiset verkostot: Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. Nähtäväksi jää, miten liikunnan kolmas sektori asemoituu tulevaisuudessa sekä mitkä ovat sen arvopohjat ja tehtävät. Helsingin yliopisto. Haavoittuva ammattimaistuminen Hybridisaatio ja ammattimaistuminen asettuvat kriisissä uuteen valoon. Lehtonen 2017). 2018
Varhaiskasvatuksessa lapset viettävät päivänsä hyvin erilaisissa ympäristöissä. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteet – millä mallilla. Kyselyn mukaan asiat ovat pihalla paremmalla tolalla kuin sisällä. Olosuhteet yksiköissä vaihtelevat ja kehittä mistä kaivataan, mutta toiminnalla on pystytty korjaamaan puutteita. Kuva: Antero Aaltonen. Olosuhteet tukevat tai rajoittavat lasten fyysi sistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehit tymistä
Suositusten mukaan aikuisten tehtävä on etsiä ja luoda liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on sallittua. Kyselyyn vastasi 510 varhaiskasvatusyksikköä 105 kunnasta. Erilaiset liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kannustavat liikkumaan ja monipuolistavat samalla lapsen kehollisia kokemuksia ja elämyksiä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin sisältyvät kohdat ympäristöstä sekä välineistä ja leluista. Niissä yksiköissä, joissa ei ole omaa pihaa, ulkoillaan muun muassa lähellä olevissa leikkipuistoissa, koulun pihassa, puistoissa ja lähimetsässä. Kuvio 1. Yksiköistä 62 prosenttia on itse kehittänyt lasten ulkoliikuntamahdollisuuksia, yleisimmin hankkimalla liikuntavälineitä. Välineiden on hyvä olla lapsen saatavilla ja vapaassa käytössä. Henkilökuntaa on nimetty liikuttajiksi, joiden tehtävänä on muun muassa ohjata ulkoliikuntahetkiä. Vuonna 2019 kyselyssä selvitettiin varhaiskasvatusyksikön piha-alueeseen, lähiympäristöön, sisätiloihin, tilojen käyttöön ja välineisiin liittyviä tietoja. On myös tuotu sisäliikuntavälineitä ja viety opetusta ulos sekä porrastettu ulkoilua. 2009). Suurin osa (91 %) pihoista on vapaassa käytössä varsinaisen toiminnan ulkopuolella. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 5 L Liikkuva varhaiskasvatus (entinen Ilo kasvaa liikkuen) on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen liikkumisja hyvinvointiohjelma. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan rekisteröityneistä yksiköistä määrä on noin neljännes. Osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurantaa toteutettiin vuonna 2019 kartoitus liikkumisolosuhteista varhaiskasvatuksessa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Pihoja on kunnostettu ja niiltä on poistettu pensaita. Piha-alueen tavallisimpia alustoja ovat hiekka tai sora (96 %), nurmi (66 %), asfaltti (56 %), laatoitus tai betoni (43 %) ja turva-alusta tai tartan (40 %). Joka kolmannella yksiköllä on piha-alueella luonnonmetsää. Varhaiskasvatusyksiköiden pihan välineet ja liikuntamahdollisuudet. Syitä pihan käytön rajoittamiselle ovat esimerkiksi vuorohoito ja koettu ilkivalta. Joka neljäs yksikkö kokee, että tarvetta kunnostukselle olisi, mutta sitä ei ole tehty. Ulkoliikuntasääntöjä on tarkasteltu: kieltoja on purettu, alueita omalla pihalla on otettu aktiivisempaan käyttöön ja omien liikuntaja leikkivälineiden tuominen on sallittu. Varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteita on edellisen kerran kartoitettu valtakunnallisesti kymmenen vuotta sitten (Ruokonen ym. Yleisimmät pihan välineet ovat hiekkalaatikko, keinut ja yhdistelmäteline (kuvio 1). 99 % 97 % 89 % 68 % 59 % 55 % 55 % 48 % 43 % 38 % 30 % 17 % 16 % 14 % hiekkalaatikko keinut yhdistelmäteline pallopelikenttä tai muu tasainen alue potkuttelurata / -alue jousikeinut palloseinä / -maali talviliukumäki koripallokori taspainoteline pihaleikkimaalaukset karuselli pihalatu kiipelyseinä % 50 % 100 %. Piha ja lähiympäristö liikuttavat Lähes kaikilla (96 %) yksiköillä on käytössään oma piha, jonka keskikoko on 2 506 m 2 . Vuonna 2015 julkistetun ohjelman tavoitteena on antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus liikkumisen iloon ja riittävään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi on järjestetty liikuntapäiviä, tehty pihaleikkimaalauksia ja hyödynnetty lähialueita entistä aktiivisemmin. Kunta on kunnostanut joka toisen yksikön piha-aluetta viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten fyysistä aktiivisuutta tukevaksi. Ohjelma perustuu varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin (2016). Tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan
Viikoittain ohjattua liikuntaa järjestää suurin osa (sisällä 92 %, ulkona 83 %). Harvemmin ohjatussa liikunnassa hyödynnettyjä tiloja ovat koulun liikuntasali, ruokailutila, vuokratut tilat sekä lähellä olevat liikuntapaikat, kuten urheilutai pallokenttä, monitoimihalli ja jäähalli. Pienissä yksiköissä ohjattua liikuntaa järjestetään Kuvio 2. Yksiköistä 71 prosenttia ilmoitti, että liikuntatilat ovat lasten vapaasti käytettävissä omaehtoisen leikin aikana. Turhien esteiden, kuten pöytien ja sohvien, poistaminen mainittiin usein toimena, joka oli tehty liikkumisen helpottamiseksi. 76 % 63 % 45 % 37 % 30 % 24 % 23 % puolapuut liikuntaan kannustavia lattiamerkintöjä renkaat kiipelyköydet pehmoelementeistä toteutettu ”peuhupaikka” tms. Vapaan käytön esteeksi mainittiin muun muassa yksikön suuri koko, tilojen sijainti ja ahtaus, liikuntasalin korkea käyttöaste, valvontaongelmat ja liikuntasalin yhteiskäyttö koulun kanssa. Vain ohjatun liikunnan aikana käytössä ovat yleisimmin leikkivarjo (59 %), ilmapallot (37 %), sählymailat (25 %), trampoliini (24 %) ja ryömintätunneli (22 %). Tilojen hyödyntämisestä selvitettiin vapaata käyttöä ja ohjattua liikuntaa. Sisätiloihin on myös hankittu liikuntavälineitä. Yli puolet yksiköistä tarjoaa vapaaseen käyttöön hyppynaruja (65 %), erilaisia mailoja (61 %), pyöriä (58 %), vanteita (58 %) ja maaleja (56 %). Mitä suurempi yksikkö on, sitä yleisemmin sillä on oma liikuntatila. Lisäksi seinille on laitettu läpsäytettäviä kuvia, liikuntaohjeita ja seurattavia ratoja. harvemmin kuin isommissa. Erilaiset mailat, maalit, hyppynarut ja vanteet ovat myös välineitä, jotka ovat yleisimmin saatavilla lapsen pyytäessä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Kyselyllä selvitettiin myös yksikön lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä. Sisäliikuntatiloista on moneksi Kahdella kolmesta yksiköistä on käytössä oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila. Joka kolmas yksikkö kokee, että tarvetta kunnostukselle olisi, mutta sitä ei ole tehty. Sisätiloihin on tehty lattiamerkintöjä, kuten teipattu tai maalattu hyppyruudukoita, pelialueita ja ratoja. sisäallas / vesileikkipaikka sisäkiipelyseinä tai muita kiipelypaikkoja % 50 % 100 %. Yleisimpiä yksikön lähellä säännöllisessä käytössä olevia liikuntaympäristöjä olivat metsä tai luontoretkipaikka (84 %), leikkipuisto (52 %), pulkkamäki (51 %), pallokenttä ja luistelukenttä (48 %) ja hiihtolatu tai hiihtomaa (40 %). Kunta on kunnostanut joka viidennen yksikön sisätiloja viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten fyysistä aktiivisuutta tukevaksi. Liikuntavälineet ja niiden saatavuus Kyselyssä selvitettiin myös ulkoja sisäkäytössä olevaa välineistöä ja sen saatavuutta. Liikuntamusiikki, ryömintätunneli, huivit, vanteet, hernepussit ja hyppynarut ovat välineitä, jotka ovat yleisemmin saatavilla lapsen pyytäessä. Ohjattua liikuntaa järjestää kaikissa yksiköissä henkilökunta ja 21 prosentissa yksiköitä ulkopuolinen toimija, kuten urheiluseura, opiskelija, liikuntatoimi ja tanssiopisto. Sisävälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat penkit (74 %), pallot (61 %), patjat (61 %), ja hernepussit (49 %). Välineiden saatavuutta on parannettu tuomalla välineitä ryhmien tiloihin, sallimalla vapaa välineiden käyttö ja esimerkiksi toteuttamalla kiertäviä välinekärryjä. Sisällä ohjattua liikuntaa järjestetään yleisimmin ryhmien omissa tiloissa (78 %), nukkumatiloissa (62 %), omassa liikuntasalissa (61 %) ja käytävässä tai aulatilassa (60 %). Varhaiskasvatusyksiköiden sisätilojen liikuntamahdollisuudet. Puolet yksiköistä järjestää vähintään 2–4 kertaa viikossa ohjattua liikuntaa sisällä ja ulkona. Sisätilojen liikuntamahdollisuuksista tavallisimpia ovat puolapuut, liikuntaan kannustavat lattiamerkinnät, renkaat ja kiipeilyköydet (kuvio 2). Kaksi kolmesta yksiköstä on itse muokannut sisätiloja tukemaan lasten fyysistä aktiivisuutta. Ulkovälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat vedettävät ja työnnettävät välineet kesäja talvileikkeihin (87 %), päällä istuttavat välineet, autot ja mopot (83 %) sekä pallot (87 %)
Ulko-olosuhteet saivat paremmat arviot kuin sisäolosuhteet. Yksikön liikunnallisesta toimintakulttuurista kertovat muun muassa sääntöjen muokkaaminen liikkumisen sallivaksi, välineiden vapaa saatavuus ja tilojen monimuotoinen hyödyntäminen. Välineiden kunnon ja riittävyyden osalta ulkokäytössä olevien välineiden tilanne arvioitiin heikommaksi kuin sisäkäytössä olevien. Henkilöstön näkökulma täydentää kokonaiskuvaa varhaiskasvatuksen liikunnallisesta toimintakulttuurista. Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä ulkona kuin sisällä. KATARIINA KÄMPPI, LITM tutkija Likes-tutkimuskeskus katariina.kamppi@likes.fi VIRPI INKINEN, FM, LITM data-asiantuntija Likes-tutkimuskeskus virpi.inkinen@likes.fi MARIANNE TURUNEN, TTM tutkija Likes-tutkimuskeskus marianne.turunen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT yksikönjohtaja Likes-tutkimuskeskus kaarlo.laine@likes.fi LISÄTIETOA Olosuhdekyselyn tulokset: www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/ olosuhdekysely LÄHTEET Ruokonen, R., Norra, J. & Karvinen, H. Niille kunnille, joista saatiin kattavasti vastauksia, on toimitettu yhteenveto varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteiden tilanteesta kehittämistyön tueksi. Yksiköiden välillä on suuria eroja liikkumisolosuhteissa, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan puutteita.. Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuudet liikkua yhdessä muiden kanssa on tärkeää arvioida myös olosuhteiden näkökulmasta. Kysely on mahdollista uusia lähivuosina, ja arvioida tulosten perusteella, miten olosuhteet ovat kehittyneet. Nuori Suomi ry. Huomion kiinnittäminen olosuhteiden kehittämiseen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti näyttää ajankohtaiselta. Kaksi kolmesta yksiköstä arvioi pihansa kokoa, toimivuutta ja kiinteän leikkipaikkavälineistön kuntoa hyväksi tai erinomaiseksi. 2009. Tietoa on saatavilla myös yksiköiden hyödyntämästä nykytilan ar vioinnista, jonka tulokset ovat nähtävillä visuaalisessa tietokannassa Virvelissä ohjelman verkkosivuilla. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurannassa kerätään parhaillaan aineistoa henkilöstön näkemyksistä ja kokemuksista liikunnallisesta toimintakulttuurista. Olosuhteissa eroja – toiminta paikkaa puutteita Tulosten perusteella varhaiskasvatusyksiköiden välillä on suuria eroja liikkumisolosuhteissa, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan olosuhteiden puutteita. Joka neljäs yksikkö kokee kuitenkin tarvetta piha-alueen ja joka kolmas sisätilojen kunnostukselle. Kunta on kunnostustanut useammin piha-alueita kuin sisätiloja. Yksiköiden itse tekemät toimenpiteet olosuhteiden muokkaamiseksi lasten fyysistä aktiivisuutta tukeviksi ovat hyvin yleisiä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 7 Pihoihin ollaan sisätiloja tyytyväisempiä Yksikköjä pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Lähiympäristön liikkumismahdollisuuksista hyödynnetään perinteisesti metsää, mutta muun lähiympäristön ja -liikuntapaikkojen hyödyntäminen on harvinaisempaa. Oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila löytyy kahdessa kolmesta yksiköstä. Sisätilojen hyödyntäminen ohjatussa liikkumisessa on monipuolista: käytössä ovat niin ryhmä-, nukkumakuin käytävätilatkin. Olosuhteita voi kehittää yksikköistä tai kunnan toimesta. Lasten osallisuus olosuhteiden kehittämisessä on vielä alikäytetty voimavara. Ulkona välineet ovat yleisemmin lasten vapaassa käytössä kuin sisällä. Turvallisuusasiat koettiin paremmiksi ulkona: 75 prosenttia arvioi pihan ja 63 prosenttia sisätilojen turvallisuuden vähintään hyväksi liikkumisen kannalta. Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista. Kunta voi hyödyntää olosuhteiden kehittämiseen valtionavustuksia. Alueellisesta näkökulmasta olisi jatkossa hyvä selvittää esimerkiksi keskittyvätkö heikoimmin varustellut varhaiskasvatusyksiköt tiettyihin kuntiin. Arviota olosuhteista ja liikuntaja toimintavälineiden riittävyydestä pyydettiin myös erityistä tukea tarvitsevien kannalta: noin puolet yksiköistä arvioi olosuhteet pihalla ja sisätiloissa sekä välineiden riittävyyden hyviksi tai erinomaisiksi. Pihan leikkipaikkavälineistön riittävyyden ja sisätilojen toimivuuden liikunnan kannalta arvioi hyväksi tai erinomaiseksi noin puolet yksiköistä. Vaikuttaako tämä lasten yhdenvertaisiin liikkumisen mahdollisuuksiin. Muokkaamalla yksikön tiloja liikkumisen mahdollistaviksi ja tarjoamalla välineitä lasten vapaaseen käyttöön, lasten liikkumisesta tulee osa arkista toimintaa
Tulosten mukaan Liikkuvaa opiskelua on organisoitu oppilaitoksissa koordinoidusti tiimiyttämällä ja ottamalla opiskelijoita mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lukiolaisista 74 prosenttia piti vaihtoehtoisia tapoja istua mielekkäinä opiskelupäivän liikkeen lisäämisessä. Yli 90 prosenttia henkilöstöstä koki aktivoinnin tarpeelliseksi ja liikkumisen päivän aikana edistävän opiskelijoiden oppimista ja viihtyvyyttä. Toisen asteen opiskelijoiden liikkumisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta on vähän tietoa. Opiskelijat näkevät liikunnan harrastamisen esteinä ajan riittämättömyyden ja liian pitkän matkan sopiville liikuntapaikoille. Likes-tutkimuskeskuksen vuosina 2017–2018 toteuttaman kyselyn perusteella ammattiin opiskelevista 36 prosenttia ja lukiolaisista 18 prosenttia liikkuu vähintään tunnin vain korkeintaan kahtena päivänä viikossa. Arvioinnissa on neljä osa-aluetta: toiminnan organisointi, opetus, oppilaitos ja yhteistyö. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ovat kuuluneet kokeiluvaiheesta lähtien tutkimus ja seuranta, joilla vahvistetaan opiskelijoiden liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää tietoperustaa. Sitä selvitti Liikkuva opiskelu -kokeiluhanke 2017–2019. Halua lisätä fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja opiskelukykyä löytyy oppilaitoksissa, mutta iso kysymys on tahto. Mahdollisuutta käyttää liikuntatiloja piti mielekkäänä 80 prosenttia lukiolaisista ja 54 prosenttia ammattiin opiskelevista. Liikemittariaineiston perusteella lukio-opiskelijoille kertyy jopa tunti enemmän paikallaanoloa päivän aikana kuin yläkouluikäisille. Toimintakulttuurin kehittymistä oppilaitoksissa on tarkasteltu osa-alueiden keskiarvoilla, jotka on laskettu hankekauden alussa ja lopussa sekä lukioille että ammatillisille oppilaitoksille (kuvio 1). Kyselyssä lukiolaiset suhtautuivat hieman ammattiin opiskelevia myönteisemmin liikkumista opiskelupäivän aikana lisääviin toimiin. Toiminta on kytkettävä kiinteämmin oppilaitosten arkeen ja strategiseen johtamiseen. Keskiarvoja vertailemalla selviää, että kokeiluhankekauden aikana kaikki muut osaalueet ovat kehittyneet myönteisesti sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa lukuun ottamatta toiminnan organisointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Kolme neljästä oli huolissaan opiskelijoiden tulevasta työkyvystä. Kaikista mielekkäimpinä toimina sekä ammattiin opiskelevat että lukiolaiset pitivät liikkumista lisääviä olosuhteita ja välineitä koulussa. Asenneilmapiiri lisätä liikkumista opiskelupäivän aikana on Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeeseen osallistuneiden oppilaitosten henkilöstölle keväällä 2018 tehdyn kyselyn mukaan erittäin myönteinen. Kolme neljästä opiskelijasta sanoo haluavansa liikkua nykyistä enemmän. Ammatillisissa oppilaitoksissa toiminnan kirjaaminen Kuva: Mertavision. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T LIIKKUVA OPISKELU: INTO JA ARKI KAMPPAILEVAT Miten lisätä toisen asteen opiskelijoiden liikkumista. Toimintakulttuuri kehittynyt Oppilaitokset arvioivat toimintakulttuuriaan liikkumisen näkökulmasta ohjelmassa kehitetyllä Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalulla. Ammattiin opiskelevista samoin koki 59 prosenttia. Nykytilan arvioinnin täytti kokeiluhankekauden alussa 82 toisen asteen oppilaitosta (30 ammattioppilaitosta ja 52 lukiota) ja kauden lopussa 66 oppilaitosta (25 ammattioppilaitosta ja 41 lukiota)
Yhteistyötä tehtiin oppilaitoksissa jonkin verran, mutta opiskeluhuolto tai -terveydenhuolto osallistui vielä harvoin Liikkuva opiskelu -toimintaan. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien ja vähän liikkuvien huomiointi sekä sukupuolen merkityksen havaitseminen toiminnassa vaatii edelleen kehitystyötä. Toiminnan kirjaaminen osaksi oppilaitoksen johtamisstrategiaa tai suunnitelmia täydentäisi merkittävästi konkreettisia kehittämistoimia. Näkemykset toimintakulttuurin juurruttamiseksi osaksi oppilaitoksen rakenteita vaihtelivat. Tilat ja välineet kohentuneet Opiskelijoilla oli kokeiluhankkeiden päättyessä sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa entistä parem. Liikkuva opiskelu -toimintaa pyritään ensinnäkin vakiinnuttamaan hankkeen perustoimilla: kouluttamalla henkilökuntaa, vahvistamalla opiskelijoiden osallisuutta sekä toteuttamalla pysyviä uusia välinehankintoja ja toimintaympäristön muutoksia. Liikunnallisen toimintakulttuurin kehittyminen toisen asteen oppilaitoksissa. Opetuksessa on kiinnitetty huomiota istumisen vähentämiseen ja tauottamiseen. toimintaja hyvinvointisuunnitelmaan on vielä vähäistä. Varsinkin suunniteltujen toimenpiteiden toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Seisomapöydät, vaihtoehtoiset istumisen tavat, tauot ja toiminnalliset menetelmät ovat yleistyneet erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Aktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen vaatii jatkuvuutta. Hankekoordinaattorit kokivat kokeilut onnistuneiksi. Hankkeissa kuvailtu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden huomiointi on usein muodollista. Liikkuva opiskelu -ohjelmassa nostetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – hankeja ohjelmatyölle ominaisesti – tärkeiksi läpileikkaaviksi periaatteiksi ja arvoiksi. Joka toisessa hankkeessa arvioitiin toiminnan jatkuvan kokeilukauden jälkeen. Nykytilan arvioinnin osaalueiden keskiarvot ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa vuosina 2017 ja 2019. Seurannan ja arvioinnin perusteella henkilökunnan sitoutuminen toimintaan lisääntyi kokeiluhankevaiheen aikana, mikä on tukenut merkittävästi onnistumista. Kuvio 1. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 9 min käytettävissään välineitä ja tiloja liikkumiseen opiskelupäivän aikana, liikuntatilat olivat yleisemmin vapaasti käytettävissä ja kerhoja tai opiskelijaliikuntaa on tarjolla paremmin. Yhtenä onnistumisen edellytyksenä pidettiin opiskelijoiden osallisuutta – heidän ideansa ja osallistumisensa nähtiin tärkeinä
Liikkuva opiskelu -kokeiluhankevaihe käynnistyi vuonna 2017, kun ensimmäiset toisen asteen liikkumisen lisäämiseen tähtäävät hankkeet käynnistyivät. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat oppilaitoksien arkeen esimerkiksi uutena teknologiana, digitalisoitumisen laajenemisena ja uusina kulutusja elämäntapavalintoina. 2019. Kokeiluhankevaiheessa haluttiin levittää oppilaitosten olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kokeilla uusia. Myös opiskelijahuollon panos on tärkeää erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden näkökulmasta. Ohjelmaan liittyvä tutkimus on osoittanut tarpeen edistää opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Kokeiluhankekaudella oppilaitokset olivat ja ovat edelleen kehittämisen myrskynsilmässä, jossa muutokset aiheuttavat paineita. Se on vahvistanut tietoisuutta aktiivisen opiskelupäivän hyödyistä. Aktiivisen toimintakulttuurin liittäminen oppilaitoksen kokonaisstrategiaan helpottaisi toiminnan vakiinnuttamista. Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden institutionaaliset erot on otettava huomioon ohjelman toimenpiteiden kohdentamisessa. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ovat voineet rekisteröityä vuodesta 2015 lähtien kaikki halukkaat oppilaitokset. Kaksivuotiset hankkeet kohdistuivat yhteensä 124 oppilaitokseen ja 95 000 opiskelijaan. Sen aikana jaettiin kehittämisavustuksia valtion budjettivaroista 50 kokeiluhankkeelle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Mitä kokeiltiin?. Liikkuva opiskelu -toiminnan lähtökohtia ovat olleet integroituminen oppilaitosten ja opiskelijoiden arkeen, vähän liikkuvien opiskelijoiden huomiointi, laaja-alainen kehittäminen ja yhteistyö sekä koulutuksen järjestäjien toimintaa tukeva rakenne. Kokeilukaudella on päästy alkuun aktiivisen toimintakulttuurin kehittämisessä, ja liikkumisen mahdollisuudet ovat kohentuneet oppilaitoksissa. Tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. MARIANNE TURUNEN, TTM tutkija Likes-tutkimuskeskus marianne.turunen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT yksikönjohtaja Likes-tutkimuskeskus kaarlo.laine@likes.fi KATARIINA KÄMPPI, LITM tutkija Likes-tutkimuskeskus katariina.kamppi@likes.fi VIRPI INKINEN, FM, LITM data-asiantuntija Likes-tutkimuskeskus virpi.inkinen@likes.fi JOHANNA KUJALA, VTM, FT asiantuntija, toinen aste ja korkeakoulut Liikkuva opiskelu -ohjelma johanna.kujala@oph.fi KOKEILUHANKERAPORTTI: Moilanen, N. (toim.). Opiskelijoiden osallisuuteen sisältyy paljon hyödyntämättömiä voimavaroja ja resursseja. Liikkuva opiskelu -kokeiluhankevaihe toteutettiin lukuvuosina 2017–2018 ja 2018–2019. Lisäksi oppilaitosten käyttöön laadittiin itsearviointityökaluja. Painopiste oli hankkeissa, jotka olivat saaneet opetusja kulttuuriministeriön osoittamaa ja aluehallintovirastojen myöntämää avustusta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 373. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Löytyneitä kehittämistarpeita Oppilaitosten toimintakulttuuri on kehittynyt liikkumista tukevaksi, ja henkilöstö ja opiskelijat ovat kokeneet toiminnan myönteisenä. Esimerkiksi kirjaukset toimintatai hyvinvointisuunnitelmaan ja toiminnan vuosikello vähentäisivät tekemisen irrallisuutta. Tämä kokonaisuus kaikkineen vaikuttaa liikkumisen edistämisen ponnisteluihin. Moniammatillinen yhteistyö toiminnan koordinoinnissa ja toteutuksessa tehostaisi toimia. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen hankkeissa edellyttää ohjausta ja koulutusta. Yksilöllistyminen näkyy opiskelijoiden vaihtelevana sitoutumisena opintoihin ja oppilaitokseen. Henkilökohtaisten valintojen ja kiinnittymisten määrä erilaisiin ryhmiin – virtuaalisesti ja konkreettisesti – lisääntyy. Monissa oppilaitoksissa on aloiteltu vertaisliikuttajatoimintaa, mutta vähän liikkuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien mukaan saaminen vaatii vielä työtä. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä – Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeiden toteutus vuosina 2017–2019. Kokeiluhankekauden loppuvaiheessa syksyllä 2018 hallitus päätti budjettiriihessään laajentaa toisen asteen kokeilut valtakunnalliseksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi ja rahoittaa laajentamista 2,8 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Oppilaitosten kehittämistyötä tuettiin kokeiluvaiheessa esimerkiksi koulutuksilla, sparrauskeskusteluilla, seminaareilla sekä tuottamalla ja jakamalla tutkimusja seurantatietoa. & Vehviläinen, H. Liikkuva opiskelu -toiminta tulisi sitoa kiinteämmin arkeen, jolloin se ei jäisi vain irrallisiksi kertaluontoisiksi tapahtumiksi. Toiminnassa korostetaan hyvinvoinnin laajempaa merkitystä sekä liikunnan epäsuoria hyötyjä, kuten vaikutusta oppimiseen ja tulevaan työkykyyn
Ihmisten on iästä riippumatta yhä helpompaa ja houkuttelevampaa viettää vapaa-aikaansa pientä tai suurempaa ruutua katsellen, yleensä istuen. 2020, Husu ym. Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin. Alkuvuodesta julkaistun, 146 maata kattavan artikkelin mukaan yli 80 prosenttia maailman nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. (Bauman 2012; Kaseva 2017; Sallis 2016; Stierlin 2015; Pate 2011.) Mobiilit interventiot nuorten aktivoinnissa Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta lukiessa törmää usein termeihin digitaalinen tai elektroninen vallankumous. Perheen korkea sosioekonominen asema voi parantaa lapsen liikkumisen mahdollisuuksia, mutta toisaalta korkeasti koulutetut vanhemmat voivat sallia lapselleen paljonkin istumista, kunhan silloin tehdään läksyjä ja muuta akateemista menestystä tukevaa. Toimiva interventio vaatii lisäksi muistutusviestejä tai pienemmillä lapsilla vanhempien mukanaolon. Monet tutkimukset on myös tehty pienille erityisryhmille esimerkiksi diagnoosien perusteella, eikä mobiileja interventioita ole juurikaan toteutettu suurissa väestötutkimuksissa. Tilastokeskuksen mukaan kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät Internetiä ja älypuhelimen omistaa 99 prosenttia 16–24-vuotiaista. Kouluympäristöön sijoitetun liikuntapelin on todettu lisäävän lasten liikkumista ja pelillinen interventio voi lisätä nuorten sitoutumista tutkimukseen. Lapsena liikunnasta saaduilla ilon ja onnistumisen kokemuksilla rakennetaan pohja elinikäiselle liikuntakipinälle ja tunteelle siitä, että pystyy, osaa ja uskaltaa. Ympäristötekijöistä erityisesti asiointikohteiden, kuten kauppojen, kirjastojen ja terveyspalvelujen helppo saavutettavuus, kattava julkinen liikenne ja korkea risteyksien lukumäärä sekä lähellä olevat, laadukkaat ja viihtyisät viheralueet lisäävät lihasvoimin liikkumista. Pelillisten elementtien hyödyntämisestä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on lupaavia tuloksia. Geeneilläkin on merkityksensä, sillä ne voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, miltä fyysinen rasitus tuntuu, ja vaikuttaa sitä kautta liikuntamotivaatioon. Digitaalisilla interventioilla on tutkitusti ainakin lyhytaikainen, positiivinen vaikutus nuorten liikkumiseen. Lapsista ja nuorista tiedetään, että vanhempien tuella ja omalla liikkumisella on suuri merkitys lasten aktiivisen elämäntavan muodostumisessa. 2018.) Erilaisten ruutujen katselu näyttäisi syrjäyttävän fyysistä aktiivisuutta jo taaperoikäisillä (Chen 2020), joten aktivointitoimia tarvitaan. Digitaalista vallankumousta on onneksi yritetty hyödyntää myös terveyden ja liikkumisen edistämisessä. Objektiivisesti mitattunakin suomalaiset nuoret istuvat tai ovat paikallaan 70 prosenttia arjestaan. Oululaisten nuorten miesten liikauttaminen pelisovelluksella ei johtanut 2010-luvun alkupuolella suurmenestykseen, mutta tuotti tietoa pelillistämisen mahdollisuuksista. (Guthold ym. Täysin automaattisia, teknologian varaan rakennettuja interventioita on kuitenkin harvassa. Nuorten vähäinen liikunta on niin suuri ongelma, että sen ratkaisemissa tarvitaan kaikkia keinoja. Sitähän arkemme on. (Garde 2016; Kelders 2018; Turner 2015.) Mobiilien interventioiden vaikuttavuuden arviointia on hankaloittanut teoreettisen viitekehyksen ja verrokkiryhmän puute tai heikko raportointi ja tutkimuksen laatu. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 A Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla. Hankalan vastustajan kanssa on kuitenkin parempi olla hyvissä väleissä, kuin yrittää taklata sitä. Ihmisen käyttäytyminen on monimutkainen yhtälö, joten liikkumisellakin on useita taustatekijöitä
Interventioryhmä (n=250) sai käyttöönsä MOPOrtaalin ja heidän fyysinen aktiivisuutensa mitattiin ranteeseen kiinnitettävällä aktiivisuusmittarilla. Palvelu sisälsi monia ominaisuuksia: nuoren miehen omaan liikkumisen tasoon ja tavoitteeseen pohjautuvia liikuntaviestejä, -ohjeita ja -palautetta, terveystietoa, keskustelualustan sekä yhteyden kaupungin nuorten palveluihin. Yksi palvelun osa oli Clans of Oulu karttapohjainen ja älypuhelimella pelattava peli. Pelillisen palvelun vaikutukset nuorten miesten liikkumiseen ja hyvinvointiin Oulussa kymmenen vuotta sitten käynnistyneessä monitieteisessä MOPO-tutkimuksessa kohderyhmänä olivat kutsuntaikäiset miehet. Nuorten sitoutumisen. Terveysviestit oli kirjoitettu ennen interventiota yhdessä nuorten kanssa, jotta ne olisivat lyhyitä, selkeitä ja nuoria kiinnostavia. Korkeampi painoindeksi oli yhteydessä valmennuspalvelun runsaampaan käyttömäärään. Palvelun sisältö räätälöitiin tutkittavien henkilökohtaisen elämäntapamuutosvalmiuden ja transteoreettisen muutosvaihemallin mukaisesti. Palvelun tarjoamat terveysviestit olivat nuorten mielestä selkeitä, kiinnostavia ja luottamusta herättäviä. Yli 4 100 nuorta miestä vastasi kyselyyn hyvinvoinnista, liikuntasuhteesta, elintavoista, informaatiokäyttäytymisestä ja kulttuureista, ja 3 700 nuoren miehen kunto mitattiin. Myös kontrolliryhmän (n=246) aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet siitä palautetta. Huoli nuorten miesten liikkumattomuudesta, huonoksi koetusta hyvinvoinnista ja syrjäytymisestä oli herättänyt kaupungin päättäjät ja virkamiehet, tutkijat sekä Puolustusvoimien aluetoimiston. Onnistunut mobiilipalvelu myös mittaa käyttäjän omaa toimintaa, antaa henkilökohtaista palautetta ja ohjaa muutosta oikeaan suuntaan. Kerätyn tiedon, nuorten miesten osallistamisen ja oululaisen peliyrityksen avulla tutkimuksessa kehitettiin MOPOrtaaliksi nimetty sähköinen hyvinvointivalmennuspalvelu nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen aktivointiin. Yli 64 prosenttia interventioryhmän nuorista kirjautui valmennuspalveluun, mutta vain noin viidennes kävi siellä yli viisi kertaa intervention aikana. Palvelun vaikuttavuutta tutkittiin syksyllä 2013 alkaneessa puolen vuoden mittaisessa, satunnaistetussa kontrolloidussa interventiossa, johon osallistui 496 nuorta miestä. Istuminen ei toki ollut intervention keskiössäkään. Koska interventiolla oli selkeästi joitain myönteisiä vaikutuksia, halusimme selvittää, millaisille nuorille miehille siitä olisi eniten hyötyä. Uskalla kokeilla – uskalla kysyä nuorilta Teknologiset hyvinvointisovellukset ja -laitteet ovat kehittyneet nopeasti MOPO-tutkimuksen intervention jälkeen. Lähtötilanteen muuttujista tyytymättömyys elämään, huonoksi koettu terveys ja vähäinen rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrä ennustivat liikkumisen lisääntymistä tai koetun hyvinvoinnin kohentumista intervention aikana. MOPOrtaalin käyttömäärät vähenivät intervention edetessä ja tutkimukseen sitoutuminen olisi voinut olla parempi. Pelaaja liittyi pelissä valitsemaansa klaaniin, joka valtasi Oulusta alueita pisteillä, joita oli mahdollista kerätä liikkumalla ja valmennuspalvelun terveysviestejä lukemalla. Stressinhallinnan tuki on tärkeää, samoin kuin se, että käyttäjä saa palvelun kautta kannustavia viestejä. Loppukyselyn ja -haastattelun perusteella monet valmennuspalvelun ominaisuudet koettiin kuitenkin mielenkiintoisiksi. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 tiedetään, että hyvä ja vaikuttava digitaalinen interventio hyödyntää useita elämäntapamuutokseen tähtääviä teorioita ja tekniikoita. Se on luotettava ja tukee vuorovaikutusta käyttäjän sekä palvelun, vertaisen ja ohjausammattilaisen välillä. Erityisesti tieto omasta liikkumisesta sekä siitä saatu palaute kiinnosti nuoria. Sekä interventioryhmään että kontrolliryhmään kuuluvat kokivat elämäntyytyväisyytensä kohonneen intervention aikana. Puolen vuoden kuluttua osallistujat täyttivät uudelleen laajan hyvinvointikyselyn ja heidän kuntonsa mitattiin. Enää ei tarvitse murehtia datan puutteeseen helposti johtavasta langallisesta tiedonsiirrosta, älypuhelinten puutteesta tai hitaista datayhteyksistä. MOPO-tutkimuksessa nuorten aktivoinnissa haluttiin hyödyntää ennakkoluulottomasti nuorten arjen ympäristöjä ja työkaluja: teknologisia sovelluksia ja pelejä. Interventio lisäsi jonkin verran nuorten miesten objektiivisesti mitatun kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää, mutta paikallaan oloon tai istumiseen sillä ei ollut vaikutusta. MOPO-tutkimuksen aineistoksi kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2009–2013 tietoa kyselyillä, haastatteluilla ja fyysisen kunnon mittauksilla
Global trends in insufficient physical activity among adolescents: a pooled analysis of 298 population-based surveys with 1,6 million participants. Sedentary behaviour in youth. Guthold et al. Valtion liikuntaneuvosto. Palvelun tarjoamat terveysviestit olivat nuorten mielestä selkeitä, kiinnostavia ja luottamusta herättäviä.. Lancet. 2015; 12, 13–4. A systematic review of determinants of sedentary behavior in youth: DEDIPAC-study. 2018:30. Lancet Child Adolecent Health. Väitöskirja. Physical activity and sedentary behaviour in young men. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: A cross-sectional study. Pate et al. Parental physical activity associates with offspring’s physical activity until middle age: A 30-year study. RIITTA PYKY, FT tutkija, projektikoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr Oulun yliopisto riitta.pyky@odl.fi LISÄTIETOA Riitta Pyky. Journal of Physical activity and Health. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 varmistamiseksi tarvitaan silti vieläkin viimeistellympi, teknisesti mahdollisimman automaattinen ja visuaalisesti miellyttävä palvelu sekä runsaasti muistutusviestejä. Husu ym. The determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention. On myös hyvä muistaa, että nuoret osaavat itse parhaiten valita juuri heitä kiinnostavan ja motivoivan teknologisen sovelluksen. Lancet. 2011; 45 (11), 906–913. 2019. Physical activity and sedentary behaviour in young men: the determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526224565.pdf LÄHTEET Bauman et al. Chen et al. Sovelluskaupoista löytyy kaikenikäisille visuaalisesti hyvin suunniteltuja ja käyttäjäystävällisiä sovelluksia omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen – pelillisyyttä unohtamatta. The International Journal of Behavioural Nutrition and Physical Activity. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1548. Oulun yliopisto. Liikunnan ja liikkumisen edistäminen valtionhallinnossa – Ministeriöiden tuloskortit (VLN2019:6). Stierlin et al. MOPO-tutkimuksemme antoi kannustavia tuloksia pelillisten hyvinvointivalmennuspalvelujen hyödynnettävyydestä erityisesti niiden nuorten aktivoinnissa, jotka terveyden edistämistä tarvitsevat. British Journal of Sports Medicine. 2019. 2012; 380 (9838), 258–271. 2016; 387(10034), 2207–2217. Associations between early-life screen viewing and 24 hour movement behaviours: findings from a longitudinal birth cohort study. 2017; 14(7), 520–531. 2020; 4: 23–35. Pyky R. Correlates of physical activity: Why are some people physically active and others not. Lancet Child Adolesc Health. Sallis et al. 2020; (4): 201–209. Kaseva et al. Tutkimustulostemme perusteella uskallan rohkaista nuorten parissa työskenteleviä käytännön ammattilaisia hyödyntämään erilaisia pelejä ja sovelluksia nuorten aktivoinnissa
2 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 P Päivi Berg Liikuntatutkimusta monitieteisesti Päivi Berg on koko tutkijauransa ajan ollut kiinnostunut liikunnasta ja urheilusta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Väitöksen jälkeen olen tutkinut etnografisesti perheen ja yhteiskuntaluokan merkitystä lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuksissa sekä työskennellyt useissa hankkeissa, joista suuri osa on liittynyt lasten ja nuorten vapaa-aikaan tai liikuntaan. -ohjelma 2015–2017), joista jälkimmäisessä toimin myös varajohtajana. Olin kiinnostunut liikunnasta ja urheilusta jo maisteriopinnoissani. L Ä H I K U V A S S A Päivi Berg on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti sekä Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja. Hän on tehnyt työtään apurahatutkijana ja määräaikaisesti. Olen työskennellyt niin apurahoilla kuin määräaikaisissa tutkijan pesteissä. Alusta asti olen ollut suunnittelemassa Mikko Salasuon johtamaa Kentiltä kabinetteihin: Liikunnan kansalaistoiminnan läpileikkaus (OKM 2014–2018) sekä Anu-Hanna Anttilan johtamaa Ajolähtö: nuoret aikuiset uuden työn markkinoilla (Koneen Säätiö, Jakautuuko Suomi. Olen yhteiskuntatieteilijänä erityisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista epäkohdista, sosiaalisista eronteoista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Kaikki muu on ollut enemmän tai vähemmän arpapeliä. Verkosto tuottaa monitieteistä tutkimustietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoten näkökulmia nuorten parissa tehtävän käytännön työn, hallinnon ja politiikan kentille. Berg on taustaltaan sosiaalipsykologi, joka on valmistunut maisteriksi ja väitellyt Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa. Myös Nuorisotutkimusverkosto, jossa työyhteisöistä olen pisimpään työskennellyt, on aina ollut äärettömän kannustava ja inspiroiva. Sekä graduni että väitöskirjani liittyivät sukupuolelle annettuihin merkityksiin koululiikunnassa, joskin eri menetelmillä. Miten ja miksi löysit tutkimuskohteen liikunnasta. Hän työskentelee tutkijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. – Lähestymistapani tutkimiini ilmiöihin on monitieteinen. Toisaalta olen ollut hyvin onnekas siinä, että minulla on ollut hyviä kollegoja ja väitöskirjaa tehdessäni toisen ohjaajani Elina Lahelman sekä Tuula Gordonin kaltaisten ”gurujen” ja monitieteisen tutkijayhteisön tuki ja ystävyys. Punaisena lankana uralla juoksevat yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymykset. Olen ammentanut sosiaalipsykologisen pohjan lisäksi niin nuorisotutkimuksesta, lapsuudentutkimuksesta, sukupuolentutkimuksesta, kasvatustieteistä, sosiologiasta kuin liikuntatutkimuksestakin. Vuoden 2019 työskentelin yliopistotutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Marja Kokkosen johtamassa Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen urheilussa ja koululiikunnassa: sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulma (PREACT) -hankkeessa (OKM 2018–2021), jossa haastattelin liikunnanopettajia sekä sateenkaarinuoria. Gradu perustui liikunnanopettajille tehtyyn kyselyyn, väitöstutkimus taas erään koulun seitsemänsien luokkien liikuntatunneilla toteutettuun etnografiseen tutkimukseen. Millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. Melko pian väiteltyäni (2010) minut rekrytoitiin Nuorisotutkimusverkostoon toteuttamaan osa-aikaisesti Nuorelle Suomelle arviointitutkimusta Your Move -hankkeesta Anu Gretschelin kanssa. Liikunta on minulle enemmänkin yksi konteksti näiden ilmiöiden tarkastelulle. Nuorisotutkimusseura on rekisteröity yhdistys, joka harjoittaa tutkimustoimintaa vuonna 1999 perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta. Joskus se on raskasta ja tekee varsinaisen ”urasuunnittelun” mahdottomaksi. Lisäksi eri yhteistyökuvioiden kautta olen saanut vuosien varrella tutustua kollegoihin useilta tieteenaloilta ja eri organisaatioista – oppinut tieteestä ja elämästä sekä saanut paljon ystäviä.. Tutkijana olen halunnut työskennellä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon – tai kääntäen yhteiskunnallisiin epäkohtiin – liittyvän tematiikan parissa. Nuorisotutkimusverkostossa olen työskennellyt post doc -tutkimuksen parissa sekä useissa eri hankkeissa. Lisäksi olen tarkastellut työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, niin sanottuja NEET-nuoria sekä nuoria aikuisia uuden työn markkinoilla. Vakituista työsuhdetta minulla ei ole koskaan ollut. Sukupuolentutkimuksen sivuaineopinnoissa löysin aihetta sukupuolen näkökulmasta käsitteleviä teoksia
Tutkimuksessa yhdistetään laadullinen etnografinen menetelmä, objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittaukset sekä karttapohjainen SoftGIS-kysely. Päätimme oitis alkaa toimittaa kirjaa yhdessä. Alan tutkimukselta odotan vaikeidenkin asioiden reflektointia, normikriittisyyttä ja monitieteisyyttä. (Vapaasti luettavissa: www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf). Hanke selvittää 10–12-vuotiaiden itsenäistä ja tasa-arvoista liikkumista ja mittaa fyysistä aktiivisuutta Mikkelin koululaisten ilmaisen bussikokeilun seurauksena. Mikä on huippuhetki urallasi, mitkä ovat tärkeimmät saavutuksesi. Minulla oli idea, että tällainen kirja pitäisi tehdä. Viimeaikainen, minulle hyvin tärkeä on ollut myös Mikko Salasuon ja Kati Lehtosen kanssa toimittamani kirjoituskokoelma ”Siitä on pikemminkin vaiettu” Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 Kuva: Sami Perttilä Toimin myös Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana, yhtenä vuoden 2020 Nuorisobarometrin toimittajista sekä toista vuotta Liikunta & Tiede -lehden toimituskunnassa. Aina ajankohtaisia ovat kaikenlaiset lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä elämään liittyvät teemat. Työskentelen parhaillaan tutkijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Juvenia – Nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskuksen ja Active Life Labin FREERIDE-hankkeessa (OKM 2019–2022). Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Tietoa kerätään myös näiden lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa olevien, tweensien, vanhemmilta Mikkelin ja Kouvolan alueella. Toki tekeillä on aina myös eri vaiheessa olevia artikkeleita, joita koetan sivussa edistää. Tällä hetkellä olen myös erittäin innostunut FREERIDE-hankkeen monitieteisestä lähestymistavasta. Pidän yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymyksiä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tärkeinä, en suinkaan vähiten liikunnassa ja urheilussa. Toteutan hankkeen etnografisen osion, jossa selvitetään muun muassa, millaisena itsenäinen liikkuminen koetaan, sekä miten perheet organisoivat lastensa liikkumista lähiympäristöä kauemmas.. Lisäksi ohjaan tutkimustematiikkaani liittyviä sosiaalipsykologian opinnäytetöitä. Minua kiinnostavat useat lapsiin ja nuoriin liittyvät tutkimusaiheet ja aina uudenlaiset yhteistyöja oppimismahdollisuudet, joita niihin liittyy. Mitä vastauksia alan tutkimukselta odotat. Toistaiseksi: Je ne regrette rien. Menetelmälliset asiat lasten ja nuorten tutkimisessa. PÄIVI BERG, VTT, DOSENTTI projektitutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimusja kehittamiskeskus paivi.berg@xamk.fi Mikä sinua työllistää parhaillaan. Hanketta johtaa Arto Pesola ja siinä työskentelevät kanssani post doc-tutkimustaan tekevä Tiina Laatikainen sekä koordinaattorina Pirjo Hakala. Tapasimme Marjan kanssa vuonna 2015 Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Naiskulttuurin päivien paneelissa ”Ilmassa oli suuren sukupuolisyrjinnän tuntua: keskustelua urheilun ja liikunnan syrjivistä käytännöistä”. Miksi se kiinnostaa. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia nyt. Olen palannut lukemaan erittäin kiinnostuneena Kim Kullmanin (2015) väitöskirjaa Mobility Experiments: Learning Urban Travel with Children in Helsinki. (Vapaasti luettavissa: www.nuorisotutkimusseura.fi/images/kuvat/ verkkojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syrjinnasta_ ja_epa asiallisesta_kohtelusta_web.pdf) Mitä tekisit toisin, jos saisit mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. Kyllä yksi tärkeimmistä on Marja Kokkosen kanssa vuonna 2016 toimittamani teos Urheilun takapuoli
Frontiers in Sports and Active Living. Valmentajien ja joukkueen taustahenkilöidenkin kannattaa pyrkiä näyttämään myönteisiä ilmeitä vastoinkäymisissäkin tehokkuuden ylläpitämiseksi. Samalla he seurasivat silmien liikkeitä. Uskoa osaamiseen toimia yhdessä vahvistaa lisäksi havainto siitä, että oma joukkue noudattaa harjoiteltuja taitoja ja taktiikkaa. Tutkijat näyttivät ensinnäkin liikuntaa harrastaville yliopisto-opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille (n=59) kuvia ihmiskasvoista, joilla näkyi miellyttäviä, neutraaleja ja epämiellyttäviä tunteita. Luotettavimman joukkueen kollektiivinen tehokkuus arvioitiin selvästi korkeammaksi kuin epäluotettavaksi koetun. A., Leeworthy, S., Jones, S., Rickards, E., Blake, M., Heirene, R. (2020). M., Gross, M. Tutkijoiden mukaan videot aktivoivat aivoissa saman motorisen reaktion ja tunnereaktion kuin suoritus. Kollektiivisen tehokkuuden osallistujat arvioivat kuitenkin korkeimmaksi oman joukkueen suorituksien osalta. He pohtivat todennäköisesti, mitkä myönteisistä kasvokuvista valitsivat joukkueeseensa. Puntaroidessaan epäluotettavinta joukkuetta osallistujat katsoivat pisimpään ja useimmin neutraaleja kasvokuvia. There is an “Eye” in team: Exploring the interplay between emotion, gaze behavior, and collective efficacy in team sport settings. Toiseen tutkimukseen osallistui urheilijoita yhden yliopiston kuudesta eri palloilujoukkueesta. M. Oman joukkueen kohdalla yhteys oli voimakkaampi, mutta myös muitakin katsellessa aivot aktivoituivat. Kuvista oli valittava joukkueet, joihin osallistuja luottaisi eniten ja vähiten. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan, olivatko syynä ilmeet vai ohje valita luotettava joukkue. DOI: 10.3389/fspor.2020.00018 Kuva: Antero Aaltonen. Lisäksi piti arvioida valittujen joukkueiden kollektiivista tehokkuutta. Myös toisten joukkueiden videot katseltuaan osallistujat arvioivat joukkueiden kollektiivisen tehokkuuden korkeaksi. Valitessaan luotettavinta joukkuetta osallistujat katsoivat miellyttäviä kasvoja pisimpään ja useimmin. J., & Bruton, A. LÄHDE Shearer, D. Osallistujien katse kiinnittyi useimmiten ja pisimpään kotijoukkueeseen vierasjoukkueen ja pallon sijaan, mikä johtui ilmeisesti sosiaalisesta siteestä yliopistoon. He mittasivat osallistujien silmien liikettä katseen kiinnittymisen, keston ja kertojen osalta. Tutkijoiden mukaan onnistumisten näkeminen lisää yksilön uskoa omiin kykyihinsä, mikä heijastuu uskona joukkueen osaamiseen. Tunteiden säätely kehittää ja ylläpitää merkittävästi kollektiivista tehokkuutta, jota myönteisten tunteiden ilmaisu tukee. Shearer ryhmineen selvitti kahdessa tutkimuksessa näkohavaintojen suhdetta kollektiiviseen tehokkuuteen. He ilmeisesti havainnoivat pidempään kuvista vivahde-eroja tunteissa, mutta tekivät valintansa epämiellyttävien kasvokuvien perusteella. Osallistujat myös arvioivat joukkueiden kollektiivista tehokkuutta. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Psykologia HANNAMARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Myönteiset ilmeet ja onnistumisten näkeminen parantavat joukkueen kollektiivista tehokkuutta Joukkueen kollektiivinen tehokkuus tarkoittaa tilannekohtaista luottamusta joukkueeseen, mikä vaikuttaa suoritukseen ja ryhmän toimintaan. Shearer ryhmineen näytti osallistujille (n=34) videopätkiä oman joukkueen ja muiden joukkueiden onnistuneista suorituksista. Ilmeet ja tunteet vaikuttavat selvästi siihen, kuinka luotettavina pidämme vieraita ihmisiä
Pystyäkseen viettämään useita tunteja tietokoneiden ja pelikonsolien ääressä, mutta välttämään sen mukanaan tuomat terveysongelmat ja olemaan huippukunnossa, e-urheilijat tarvitsevat kokonaisvaltaista harjoittelua. Hänen kannattaa keskittyä niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin ajatuksiin, tunteisiin ja tuntemuksiin. Reaaliaikainen fyysisten ja kognitiivisten haasteiden vaihtelu pelaajan tason mukaan tekisi kuitenkin kuntopeleistä loistavan yksilöllisen ja tasapainoisen harjoittelutavan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 7 Mindfulnessharjoituksista apua ”jäätymiseen” Urheilijoiden ”jäätyminen” eli suorituksen merkittävä heikentyminen paineen alla johtuu yleensä lisääntyneestä ahdistuksesta tai tarkkaavaisuuden ongelmista. Frontiers in Psychology. Kerran viikossa järjestetyt tapaamiset koostuivat yhdestä uudesta ja yhdestä edellisessä tapaamisessa käytetystä hengitys-, rentoutus-, joogatai meditaatioharjoituksesta. L. Pe lien tulisi kuitenkin olla monitieteellisen asiantuntijaryhmän suunnittelemia, jotta ne vastaisivat e-urheilijoiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti. Kuusiviikkoa intervention jälkeen osallistuja valitsi yhden tärkeän kilpailun, jonka yhteydessä hän kokeili oppimiaan midfulness-taitoja ja arvioi niiden käyttöä ja vaikutusta harjoituspäiväkirjassaan. Lisäksi e-urheilijoilta vaaditaan edistyneitä kognitiivisia kykyjä, psyykkisiä ominaisuuksia ja sosiaalisia taitoja joukkueena pelattaessa. Osallistuja tunsi pystyvänsä paremmin käsittelemään ahdistustaan, keskittämään huomionsa oleellisiin asioihin ja elämään hetkessä, negatiivisten ajatusten ja epäolennaisten asioiden murehtimisen sijaan. exergames) motivoivana ja lupaavana e-urheilijoiden harjoitusmuotona, jossa yhdistyvät samanaikaisesti fyysiset ja kognitiiviset haasteet houkuttelevassa peliympäristössä. Mindfulness in sport: An intervention for a choking-susceptible athlete. LÄHDE MartinNiedecken, A. LÄHDE Hussey, J., Weinberg, R., & Assar, A. Osallistujan suhtautuminen kilpailemiseen ja siihen liittyvään ahdistukseen muuttui merkittävästi. Case studies in Sport and Exercise Psychology, 4, 1-10. DOI: 10.3389/fpsyg.2020.00138 Kuntopelit avaisivat myös mahdollisuuden perustaa uusia liikunnallisia e-urheilusarjoja.. Tällä hetkellä kuntopelejä ei juurikaan hyödynnetä e-urheilijoiden harjoittelussa. Hän suoritti kuusiviikkoisen lajiin kohdistetun mindfulness-intervention. Klikkauksia tai painalluksia voi olla jopa 400 minuutissa. (2020). Hussey ja tutkimusryhmä ehdottivat, että hedelmällinen tapa lähestyä urheilijaa, joka jäätyy paineen alla, on opettaa häntä olemaan tuomitsematta suoritustaan. Tulokset osoittivat, että lajikohtainen mindfulness-interventio on varteenotettava vaihtoehto jäätymisalttiille ur heilijalle. Osallistujaa myös haastateltiin hänen kokemuksistaan paineen alla suoriutumisesta ennen interventiota ja seurantajakson päätteeksi. Kuntopelien on osoitettu lisäävän keskittymistä, sitoutumista harjoitteluun ja motivaatiota pitkällä aikavälillä. Tutkijat ehdottavat kuntopelejä kokonaisvaltaisesti pelaajia kehittäväksi harjoituskeinoksi myös e-urheilijoille. Let the Body’n’Brain games begin: Toward innovative training approaches in eSports athletes. Kotitehtävänä tapaamisten välillä hän suoritti päivittäin mindfulness-harjoitteen. DOI: 10.1123/ cssep.2019-0025 T U T K I M U S U U T I S I A Kuntopeleistä potkua eurheilijoiden harjoitteluun Eurheilusta on tullut merkittävä osa urheiluja pelikulttuuria. Tutkijat näkevät, että kuntopelit avaisivat myös mahdollisuuden perustaa uusia liikunnallisia e-urheilusarjoja. Martin-Niedecken ja Schät tin nostivat pienoiskirjallisuus katsauksessaan esiin kuntopelit (engl. & Schättin, A. Tapaustutkimukseen valittu 19-vuotias mieskeihäänheittäjä oli alkukyselyn perusteella jäätymisaltis. Stressaavassa turnauksessa e-urheilijoiden syke nousee jopa 180 lyöntiin minuutissa. Kuntopelit soveltuisivat myös erinomaisesti e-urheilijoiden harjoitusvaikutuksen mittaamiseen. E-urheilijat harjoittelevat päivässä 3–10 tuntia istuen suurimman osan ajasta. Hussey ryhmineen oletti mindfulnesseli tietoisen läsnäolon harjoitusten ehkäisevän jäätymistä molemmissa tapauksissa. Myös virtuaalitodellisuuden innovaatiot tukevat ajatusta kuntopelien suosion kasvusta
Tutkimukseen osallistuneista ohjattua liikuntaa harrasti yhteensä 179 nuorta. Contribution of sport to overall moderate-to vigorous-intensity physical activity among adolescents. LÄHDE Koorts, H., Timperio, A., Arundell, L., Parker, K., Abbott, K., & Salmon, J. Ero poikien (79.4 min) ja tyttöjen (61.1 min) välillä oli tilastollisesKuva: Jouko Kokkonen ti merkitsevä. Vaikka keskimäärin reippaan ja rasittavan liikunnan määrä ylitti päivittäisen tavoitteen, vain 5 prosenttia tutkimukseen osallistuneista saavutti 60 minuutin tavoitteen joka päivä. Keskimääräinen harjoituksiin osallistumistiheys oli 3,43 kertaa viikossa. Koulupäivän aikaista liikuntaa ei laskettu mukaan. Tässä ikävaiheessa nuorista lähes 70 prosenttia harrasti vain yhtä urheilulajia ja 25 prosenttia kahta lajia. Ohjatun liikunnan merkitys reippaan ja rasittavan liikunnan saavuttamiseksi osoittautui tutkimuksessa melko vähäiseksi. Osallistujilta kerättiin lisäksi kyselylomake, jota koostettaessa oli hyödynnetty kahta lomaketta (Minnesota Leisure Time Physical Activity Questionnare ja Adolescent Physical activity Recall Questionnaire). Aiempi tutkimus osoittaa, että ohjatulla liikunnalla on merkitystä myös aktiivisen elämäntavan omaksumisessa. Toistaiseksi kuitenkin on vielä vähän näyttöä siitä, mikä on ohjatun liikunnan harrastamisen osuus kokonaisliikunta-aktiivisuudesta. Koorts (2019) kollegoineen halusi selvittää, miten paljon ohjattu seuratoiminta tuottaa reipasta ja kovaa liikuntaa (moderate to vigourous physical activity). Is sport enough. Keskimääräinen reippaan ja rasittavan liikunnan määrä tutkimusjoukossa oli 68,6 minuuttia päivässä. (2019). Verrattaessa ohjattuun liikuntaan osallistuneita osallistumattomiin nuoriin havaittiin, että ohjatusti liikkuville kertyi päivittäin keskimäärin seitsemän minuuttia enemmän reipasta ja rasittavaa liikuntaa. Ohjatun liikunnan merkitystä korostetaan lasten aktivoinnissa. Ohjattuun liikuntaan osallistuneilla jokainen lisäurheilulaji tuotti keskimäärin viisi minuuttia lisää reipasta ja rasittavaa liikuntaa jokaiseen päivään. Tutkittaville annettiin kiihtyvyysmittari (Actigraph GT3X+), jolla selvitettiin reippaan ja kovan liikunnan määrää päivän aikana. Tutkijaryhmä tavoitti 18 eri koulusta yhteensä 528 melbournelaisnuorta, jotka kutsuttiin tutkimukseen. Näin ollen reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämiseksi tulisi miettiä, millä muilla keinoin yhteiskunnassa voitaisiin lisätä reipasta ja rasittavaa liikuntaa kuin ainoastaan ohjattuun liikuntaan panostamalla. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Kuinka paljon organisoitu liikunta lisää aktiivisuutta. Kyselyllä selvitettiin osallistumista vapaa-ajan ohjattuun seuratoimintaan viimeisen vuoden aikana. Voisiko esimerkiksi aktiviinen liikkuminen kouluja työmatkoilla lisätä reippaan ja rasittavan liikunnan määrää. Lopulliseen tutkimusaineistoon kuuluneista 146 oli poikia ja 212 tyttöjä. Validi tutkimustieto saatiin lopulta 358 osallistujalta (keski-ikä 15,3 vuotta ±1.5), joilla oli riittävästi sekä kiihtyvyysmittarin tuottamaa tietoa että asianmukaisesti täytetty kyselylomake. Journal of Science and Medicine in Sports, 22(10), 1119–1124
Oppilaille jaettiin kiihtyvyysanturit neljän viikon ajaksi. Koeryhmä osallistui opetukseen, jossa matematiikka ja koululiikunta oli integroitu keskenään. Sport, Education and Society, 24(7), 714–726. Journal of Teaching in Physical education, 39(1), 121–125 Sijaiskodissa kasvaneiden voi olla tavallista vaikeampi kiinnittyä koululiikuntaan Nuorten negatiiviset kokemukset ja kiinnittymättömyys koululiikuntaan ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Kolmantena tekijänä nuoret mainitsivat sosiaalisen pääoman. LÄHDE Quarmby, T., Sanford, S., Elliott, E. Nuoret osallistuivat yhdessä heidän kanssaan työskennelleiden aikuisten kanssa puolistrukturoituun haastatteluun. Vähäiset taidot yhdistettynä joukkoon kuulumattomuuteen toimi tehokkaana välineenä koululiikunnasta ”syrjäytymiseen”. Heidän lisäksi haastateltiin yhteensä 15 aikuista, joista viisi oli toiminut liikunnanopettajana. Pukuhuoneet koettiin luotaantyöntävinä paikkoina. Intervention tulokset osoittivat, että integraatio-opetukseen osallistuneilla oppilailla oli enemmän kevyttä ja reipasta liikuntaa ja vähemmän paikallaanoloa kuin oppilailla, jotka osallistuivat perinteiseen luokkaopetukseen. Lisäksi integraatio-opetukseen osallistuneet oppilaat saavuttivat korkeammat testitulokset vähennyslaskukokeissa. Liikunnanopettajan on syytä ymmärtää, että sijaiskodeissa kasvaneilla lapsilla voi olla muita lapsia enemmän esteitä sitoutua koululiikuntaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä neljä sijaiskodissa kasvanutta 12–17-vuotiasta. He kokivat, ettei heillä ollut tilaa liikuntatunneilla, eivätkä he tunteneet kuuluvansa joukkoon. (2019). Quarmby (2019 kollegoineen halusi selvittää, miksi sijaiskodissa kasvaneet nuoret miehet eivät kiinnity koululiikuntaan, ja miten yksilön henkisen pääoman kerääntyminen tai sen puuttuminen voi vaikuttaa koululiikuntaan sitoutumiseen. Tutkijoiden tulkintoja vertailtiin ja näiden perusteella tehtiin johtopäätökset. Tästä huolimatta on vielä joitakin ryhmiä, joita ei ole tutkimuksissa huomioitu. A., & Carriedo, A. Ennen neljän viikon testijaksoa koeja kontrolliryhmän välillä ei havaittu eroa fyysisessä aktiivisuudessa, paikallaanolossa tai vähennyslaskutaidoissa. Lisäksi haluun osallistua liikuntatunneille vaikuttivat mielikuvat siitä, miltä oppilaan pitäisi näyttää liikuntatunnilla, eli mikä on sopiva asu liikuntatunnilla. Keskusteluissa korostui aiempien liikuntakokemusten merkitys ja se kokivatko lapset itsensä kykeneviksi suoriutumaan annetuista tehtävistä. Jokainen tutkija analysoi haastattelut temaattisesti. Cecchini ja Carriedo (2019) halusivat selvittää, miten koululiikunnan ja matematiikan yhdistäminen vaikuttaa oppilaiden kevyeen ja reippaaseen liikuntaan sekä vähennyslaskutaitoihin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 9 T U T K I M U S U U T I S I A Oppiaineintegraatio vähentää istumista ja edistää oppimista Viime aikoina uudet opetustavat ovat yleistyneet ja oppiaineiden yhdistämistä eri muodoin on lisätty. Tänä aikana koeryhmä osallistui kolmena viikkona integroituun opetukseen. LÄHDE Cecchini, J. Yhteensä 46 oppilasta (19 poikaa ja 27 tyttöä, keski-ikä 6.4 vuotta ±0.3) jaettiin kahteen ryhmään, joista kontrolliryhmä sai perinteistä luokassa tapahtuvaa matematiikan opetusta. Effects of an interdisciplinary approach integrating mathematics and physical education on mathematical learning and physical activity levels. 2020. Neljäntenä nousivat esiin pukuhuoneet, jotka näyttäytyivät maskuliinisuuden linnakkeina, jotka vaikuttivat olevan opettajan valvonnan ulkopuolella. Tulokset osoittivat, että oppiaineiden yhdistäminen vaikutti myönteisesti oppitunnin aktiivisuustasoihin ja oppimistuloksiin. Liikunnan ja matematiikan integraatio-opetukseen osallistuneet oppilaat saavuttivat korkeammat testitulokset vähennyslaskukokeissa.. I actually used to like PE, but not now’: Understanding care-experienced young people’s (dis)engagement with physical education
Vuonna 1984 miesurheilun osuus oli juttumäärittäin tarkasteltuna 81 prosenttia, naisurheilun osuus 13 prosenttia ja molempia sukupuolia käsittelevän uutisoinnin osuus 6 prosenttia. Tämän merkittävyyttä tutkijat korostavat sillä, että naisten kansallinen jalkapallokausi oli esimerkiksi vuoden 2014 kesäkuussa käynnissä, mutta miesten ei. Jatkuvasti pelikohteita tarjoava ja livepelaamisen mahdollistava internet-vedonlyönti on koukuttava rahapelaamisen muoto. Urheilulajikohtaisesti tarkasteltuna huomattavin muutos oli jalkapallouutisoinnin räjähdysmäinen kasvu (2,3 % vuonna 1984 . Sen sijaan naisurheilijoita seksualisoiva ulkonäköuutisointi oli ajan kuluessa vähentynyt ja suorituskeskeisyys sekä kansallisuuden korostaminen lisääntynyt. 2019. Lapsien lukumäärällä ei havaittu olevan merkitystä ja vastoin aiempia uhkapelitutkimuksia ei Kuva: Pixabay. Naisurheilijoiden sukulaisuusja ihmissuhteilla oli sijansa uutisoinnissa kaikkina aineistovuosina. Vuosien 1984 ja 2004 EM-kisat sekä vuoden 2014 MM-kisat alkoivat 12.6 ja vuoden 1994 MM-kisat 17.6. Suoritusuutisointia puolestaan väritettiin 2010-luvulla aiempia vuosikymmeniä voimakkaimmilla ja dramatisoivimmilla kielikuvilla. Otoksesta kaksi kolmasosaa oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 41 vuotta. https://journals.sagepub. Huomattavin lajikohtainen pudotus koski yleisurheilu-uutisointia. Kyselyyn osallistui 15 225 henkilöä, joista rajattiin asetettujen kriteerien (mm. vedonlyöntiä vähintään kerran kuussa) perusteella analyysiin 1147 vastaajan otos. Naisurheilu lisääntynyt määrällisesti, mutta osuus pienentynyt Urheilusivujen osuus lehdissä nousi ajanjaksossa selvästi (15 % vuonna 1984 . Are the times changing enough. LÄHDE Biscomb, K. Australialaisessa kyselytutkimuksessa on keskitytty urheiluvedonlyöjien uhkapeliongelmiin sekä niitä ennustaviin väestöllisiin, psykologisiin ja käyttäytymiseen liittyviin riskitekijöihin. com/doi/pdf/10.1177/1012690217716574 Nuoret ja hyvätuloiset urheiluvedon lyönnin uhkapeliongelmien riskiryhmää Veikkauksen pelaamaan kannustava mainonta ja tieto yhtiön johdolle maksetuista tulospalkkioista herättivät viime vuonna Suomessa laajaa paheksuntaa. International Review for the Sociology of Sport 54 (3), 259–281. Väestöllisiksi riskitekijöiksi osoittautuivat nuori ikä, korkea tulotaso, naimattomuus ja se, että äidinkielenä oli muu kuin englanti. 51,3 % vuonna 2014). Ulkonäköuutisia vähemmän, suorituskeskeistä dramatisointia enemmän Tutkimuksen laadullisen tarkastelun analyysiulottuvuudet olivat 1) sukulaisuusja ihmissuhteet, 2) ulkonäkö, 3) urheilusuoritus ja 4) kansallisuus. Print media trends across four decades. Myös naisurheilun juttumäärät ajanjaksossa lisääntyivät, mutta osuus miesurheiluun verrattuna kuitenkin pieneni. Tätä taustaa vasten aineiston rajaus ja tutkijoiden huomiot on syytä kyseenalaistaa. 3 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Yhteiskuntatieteet ANTTI LAINE antti.laine@jyu.fi T U T K I M U S U U T I S I A Urheiluuutisointi muuttuu – feministi tutkijoiden mielestä liian hitaasti Urheilusosiologiset mediaanalyysit ovat keskittyneet painettujen lehtien määrälliseen ja laadulliseen sisällön erittelyyn sekä naisurheilijoiden representaatioihin. Feministisesti orientoituneiden tutkijoiden fokus on naisurheilun uutisoinnin määrällisessä ja laadullisessa tarkastelussa. & Matheson, H. Brittitutkijat Kay Biscomb ja Hilary Matheson jatkavat tätä perinnettä tarkastellen sukupuoliperspektiivistä urheilujournalismin yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia saarivaltakunnan sanomalehdistössä neljällä vuosikymmenellä (1984–2014). 31 % vuonna 2014). Ajanjakson tutkijat valitsivat siten, että se tarjoaisi aineistoa naisurheilun näkyvyydestä muun muassa tenniksen, yleisurheilun ja golfin kisakalenterien ansiosta. Vastaavat lukemat vuonna 2014 olivat 90 prosenttia, 6 prosenttia ja 4 prosenttia. Tutkimusaineisto koostuu kuuden valtakunnallisen sanomalehden uutisoinnista samalta kahden viikon ajanjaksolta vuosien 1984, 1994, 2004 ja 2014 kesäkuulta (1.–14.6). Naisjalkapallon osuus jalkapallouutisista oli marginaalinen. Tämä on ymmärrettävää, sillä rahapelimonopolin keskeinen oikeuttamisperuste on pelihaittojen ehkäisy. Sen he kuitenkin jättävät kertomatta, että jokainen aineistoajanjakso meni osittain päällekkäin miesten jalkapallon arvokisojen ja niihin valmistautumisen kanssa
2019) Faniuteen keskittyvät tekijät • Estetiikka • Saavutukset (faniuden kohteen menestyksen kautta) • Dramatiikka • Pako arjesta • Tietoisuuden lisääminen • Sosiaalisuus Vuorovaikutukseen keskittyvät tekijät • Samaistuminen • Sitoutuminen • Luottamus Urheilutuotteeseen keskittyvät tekijät • Saavutettavauus • Hinta • Fasiliteetit • Vastustaja • Fyysinen vetovoima • Mainostaminen • Taito • Tähtipelaajat • Voitto Vaikuttavat muuttujat • Urheilutapahtuman taso • Maan urheilukulttuuri • Urheilijoiden sukupuoli • Tutkimuksen kohderyhmä Urheilutapahtumaan osallistuminen. Sport Marketing Quarterly 28 (3), 117–134. http://doi.org/10.32731/SMQ.283.092019.01 Kuvio 1. 2019. Psykologisia riskitekijöitä olivat korkea uhkapelivietti, itsekontrollin puute, tiedolliset vääristymät omasta pelaamisesta, alkoholiongelmat ja pelaamalla rikastumisen motiivi. & Lee, HW. Kuvion 1 vaikuttavien muuttujien yhteys urheilutapahtumiin osallistumiseen havaittiin tutkimuksessa merkittäväksi. Ikä ratkaisi puolestaan, lähdettiinkö urheilutapahtumiin paikan päälle vai seurattiinko niitä median välityksellä. Urheilutuotteeseen keskittyvistä tekijöistä suurin vaikutus oli taidolla. Kaikilla muilla kuvion 1 urheilutuotteeseen keskittyvillä tekijöillä oli merkitsevä, joskin taitoa huomattavasti vähäisempi, yhteys osallistumiseen. 2019. Faniuteen keskittyvistä tekijöistä osallistumiseen vaikuttivat eniten estetiikka ja saavutukset, joita seurasivat merkitysjärjestyksessä pako arjesta ja tietoisuuden lisääminen. Dramatiikalla ja sosiaalisuudella oli niin ikään yhteyttä osallistumiseen, mutta näiden vaikutus oli selvästi pienempi. Mielenkiintoinen havainto oli, että vetojensa kohteena olleita tapahtumia harvemmin seuranneet olivat suuremmassa riskiryhmässä kuin ne, jotka seurasivat niitä useammin. Risk Factors for Gambling Problems Specifically Associated with Sports Betting. M. Urheilun kulutuskäyttäytymisen metaanalyyttinen viitekehys (Kim ym. LÄHDE Russell, A. Esimerkiksi kulttuuri vaikutti siihen, miten tärkeänä voittamista pidettiin. org/10.1007/s10899-019-09848-x Vuorovaikutustekijät määrittävät urheilu tapahtumien paikan päällä seuraamista Eteläkorealaisprofessori Yukyoum Kim on kolmen eri yhdysvaltalaisyliopistoissa työskentelevän kollegansa kanssa toteuttanut mittavan ja systemaattisen meta-analyysin urheilutapahtumien paikan päällä seuraamiseen vaikuttavista tekijöistä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A myöskään sukupuolella. LÄHDE Kim, Y., Magnusen, M., Kim, M. Tilastolliseen tarkasteluun pohjautuvan meta-analyysin perusteella urheilutapahtumiin osallistumiseen vaikuttivat eniten samaistuminen ja sitoutuminen. Meta-Analytic Review of Sport Consumption: Factors Affecting Attendance to Sporting Events. Journal of Gambling Studies 35 (4), 1211–1228. Tutkimuksen keskeistä antia on vallitseviin teorioihin ja aiempaan tutkimusnäyttöön perustuva käsitteellinen viitekehys urheilun kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä (kuvio 1). Sen aineisto koostuu 119 tutkimuksesta, joista suurimmassa osassa kohteena olivat joukkueurheilutapahtumat. https://doi. Myös eri pelialustojen ja monenlaisten maksutapojen käyttö havaittiin riskitekijäksi. Käyttäytymiseen liittyviä riskitekijöitä olivat pelaamisen tiheys, pelimuotojen ja pelikohteina olleiden urheilulajien korkea määrä sekä kuukausittaisten panostusten suuruus. Myös kolmannen vuorovaikutustekijän eli luottamuksen vaikutus oli selvä. T., Hing N., & Browne, M
lihaskato ja luiden haurastuminen, joten television tai tietokoneen ääreen ei ole syytä jumittua tässäkään tilanteessa. Tietous liikkumisen tärkeydestä on onneksi tuttua suomalaisille, minkä vuoksi metsät ja muut ulkoilualueet ovat täyttyneet perheistä ja yksittäisistä liikkujista. Silti ei uskalla edes ajatella, millaisiin tuhoihin virus vielä kykenee. Exercise and Infectious Diseases – Covid-19. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Biotieteet ILKKA HEINONEN ilkka.heinonen@utu.fi Koronavirus haastaa myös liikkujan, mutta liikkua kannattaa Kiinasta maailmalle kiertoon lähtenyt koronavirus (SARS-CoV-2) on tehnyt jo karmaisevaa tuhoa monissa maissa. Silti liikunta voi omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa, että tauti toivottavasti jää lievemmäksi, jos sen sattuu saamaan. Ulkoliikunnassakin riittävän, usean metrin etäisyyden pitäminen kanssaliikkujaan on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta harmittamattomalta vaikuttavan aivastuksenkin riskit voidaan minimoida. Sen merkitys tuskin on lähelläkään sitä mitä yksilön perimä, tautihistoria ja rokotukset määrittävät elimistön alttiutta sairastua ja kykyä parantua leviävästä SARS-CoV-2:n aiheuttamasta COVID-19-taudista. Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan. Liikunta on tässä yhtälössä pikkutekijä, mutta British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä ilmestyi epidemian ollessa Suomessa alkuvaiheessa kirjoitus, joka muistutti liikunnan ylläpidosta epidemian aikanakin. Nimittäin liikkumattomuus alkaa tunnetusti vaikuttaa hyvin nopeasti. Seurauksena ovat mm. Suomessa tautihuippua on povattu toukokuun toiselle viikolle, joten suurimmat vaikutukset ovat luultavasti vasta edessäpäin. Euroopassa tauti on iskenyt kovimmin Italiassa ja Espanjassa, mutta muut maat ovat tulossa perässä, vaikka vahvoihin estotoimenpiteisiin on jo ryhdytty. Vaikutukset immuniteettiin eivät suinkaan ole ainut syy pysyä liikkeellä, vaikka ryhmäliikuntatunnit ja yhteisharjoitukset ovatkin tällä hetkellä kielletty. Sairaana ei tietysti kannata harrastaa liikuntaa, mutta terveenä ollessa liikuntaa ei sovi unohtaa edes näinä rajoitusten aikoina. com/bjsm/2020/03/17/exercise-and-infectious-diseases-covid-19/ Kuva: Antero Aaltonen. https://blogs.bmj. Ulkoliikunta onkin nyt ainoa oikea suuntaus, sillä kirjoittajatkin muistuttavat kuntosalien olevan huono tila tautien leviämistä ajatellen. Onneksi monet saleista onkin tällä hetkellä suljettu, mutta näin ei ole laita vielä esimerkiksi Ruotsissa. British Journal of Sports Medicine. LÄHDE Dominski FH, Dominski BH. Ne ovatkin tärkeimpiä asioita, joilla virusta voi yrittää välttää tai olla välittämättä sitä muihin. Eristystoimenpiteisiin ei ole suotta ryhdytty, vaikka myös käsija muuta hygieniaa korostetaan
doi: 10.1249/MSS.0000000000002103. Lihaskuntoharjoituksiin liittyen uusi tutkimus valottaa, että lihasten väsyminen ja rasituksesta palautuminen koko kehon voimaharjoituksesta on samanlaista miehillä ja naisilla. Changes in Fatigue Are the Same for Trained Men and Women after Resistance Exercise. Miehet pystyvät yleensä suuremman lihasmassansa ansiosta tuottamaan enemmän voimaa ja tehoa etenkin suorituksen alussa, mutta eivät välttämättä jaksa ylläpitää tehon tuottoa yhtä hyvin kuin naiset. Eivätkä salien sulut ole mikään este toiminnalle, sillä edes lihaskuntoharjoitteluun ei tarvita kuntosalia. Uuden tutkimuksen mukaan kompressiovaatteet myös vähentävät lihasten aktiivisuutta juostessa, mikä ei tietysti ole hyvä, sillä tavoitteena tulisi harjoittelussa olla lihasten parempi aktivaatio. 2020 Mar;52(3):685-695. Eliittiurheilijat hakeutuvat vuoristoon vähähappisiin olosuhteisiin, tai haastavat itseään kuumassa, jotta keho saisi lisärasitusta pelkän liikunnan aiheuttaman kuormituksen lisäksi. Onko kompressiovaatteissa järkeä. Eräs näistä käsityksistä liittyy lihasten verenvirtauksen tehostumiseen, sillä kompressiovaatteet itse asiassa vähentävät, eivätkä lisää lihasten verenvirtausta. doi: 10.1249/ MSS.0000000000002182. Kiellettyä se tietysti ei ole, jos joku haluaa järjenvastaisesti toimia. Niiden väitetään tuovan tehoa juoksuun ja jopa parantavan lihasten verenvirtausta ja liikkumisen taloudellisuutta, eli hapenkulutusta. Eräs näistä tuotteista on erilaiset kompressiovaatteet, joita puetaan päälle yleensä jalkoihin tai jopa ylävartaloon. Med Sci Sports Exerc. Med Sci Sports Exerc. Liikuntasuorituksen tarkoitus on aina hieman haastaa ja väsyttää kehoa, jotta se sitä seuraavan palautumisen aikana vahvistuisi ja kunto kohoaisi. Ero aikaisemmissa tutkimuksissa on voinut johtua siitä, että voimaa on usein testattu isometrisesti, eikä tavanomaisempia kuntosaliliikkeitä matkien. Tuotteiden käytöstä elää yhä sitkeästi virhekäsityksiä jopa liikunnan ammattilaisten keskuudessa. Jo pelkällä kotilattialla tai nurmikolla voi tehdä niin kovan voimaharjoituksen kuin kuvitella saattaa. Mutta kun testisuoritteet olivat tyypillisiä kuntosaliliikkeitä, eroa lihasten väsymisessä ei havaittu. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu juoksun taloudellisuuden paranevan, mikä on linjassa aiheesta tehtyjen muiden tutkimusten kanssa. Tällä voi olla merkitystä palautumiseen ja seuraavan harjoitussession suorittamiseen, joihin vaikuttavat myös hormonaaliset erot sukupuolten välillä, joten tutkimus aiheen ympärillä jatkunee. Myös liikuntateollisuus on aistinut tässä keinon tehdä rahaa ja markkinoille on alkanut ilmaantua mitä erilaisimpia liikkumista helpottavia tuotteita. Kokeile esimerkiksi yhden jalan kyykkyä alas asti laskeutuen, tai pystypunneruksia pää alaspäin jalat ylhäällä seinästä tukea hieman hakien, niin havahdut, että edes maksimivoimaharjoitusta varten ei tarvitse jatkossakaan lähteä kuntosalille. Tai ainakin niiden olisi tarkoitus tehdä niin, vaikka sitä ei yleensä tutkimuksissa ole pystytty vahvistamaan. Viimeistään tämän tutkimuksen perusteella onkin hyvin vähän järkiperusteita käyttää kompressiovaatteita liikuttaessa. Tai tuotteita ei ole edes testattu, mutta silti monet kuluttajat ovat valmiita niitä ostamaan, koska rahaa tuntuu riittävän vaikka mihin humpuukiin. LÄHDE Broatch JR, BrophyWilliams N, Phillips EJ, O’Bryan SJ, Halson SL, Barnes S, Bishop DJ. Kompressiovaatteet vähentävät lihasten aktiivisuutta juostessa, mikä ei tietysti ole hyvä.. 2020 Jan;52(1):196-204. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 T U T K I M U S U U T I S I A Koko kehon voimaharjoitus väsyttää yhtä lailla molempia sukupuolia Vaikka monet kuntosalit ovat viruspandemiasta johtuen tällä hetkellä kiinni, niin voimailuja lihaskuntoharjoittelua ei sovi unohtaa. Jostain syystä on myös joukko liikkujia, jotka etsivät kaikkia keinoja, joilla liikunnasta saisi entistä helpompaa. Sitä pitäisi edelleen tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa. Sen vuoksi useimmat liikkujat hakevat vastusta liikkumiseensa, kuten kovia painoja kuntosaleilta tai esimerkiksi juoksijat ja hiihtäjät ylämäkiä, joissa harjoitella. Compression Garments Reduce Muscle Movement and Activation during Submaximal Running. LÄHDE Marshall PW, Metcalf E, Hagstrom AD, Cross R, Siegler JC, Enoka RM. Tutkimustulos on sikäli yllättävä, koska koko joukko muita tutkimuksia on aikaisemmin havainnut, että miehet väsyvät monesti naisia nopeammin ja enemmän erilaisissa fyysistä kestävyyttä ja voimaa vaativissa testeissä
Kirjoituskokoelmassa lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun lieveilmiöihin tarttui laaja joukko asiantuntijoita: ministeri, entiset huippu-urheilijat, lapsiasiavaltuutettu, tutkija ja yhdenvertaisuuskysymysten ammattilaiset. 2019a) ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten vapaa-aikaa käsitelleen tutkimuksen tulokset ilmestyivät (Hakanen ym. Liikunnan ja urheilun on aika poistua omasta kuplastaan. Aiheesta kertyi pitkin 2010-lukua tutkimustietoa, mutta siihen ei urheiluliikkeessä reagoitu (mm. Kuilua yhteiskunnallisen kehityksen ja urheiluliikkeen välillä on syventänyt entisestään vuonna 2017 käynnistynyt Me Too -liike, jonka myötä kynnys epäasiallisen käytöksen tunnistamisessa ja siitä raportoimisesta on madaltunut. Keskustelu sai jatkoa vain muutamaa päivää myöhemmin, kun Nuorisotutkimusverkosto julkaisi kirjoituskokoelman ”Siitä on pikemminkin vaiettu” – kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa (Berg ym. Uutisointi herätti kiivasta yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimustieto kumuloitui todelliseksi huoleksi tutkijoiden keskuudessa, kun Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (Hakanen ym. Ylen uutisoinnin ja kirjoituskokoelman julkaisun ajankohdan osuminen yksiin oli sattumaa. Kokkonen 2012; Fagerlund ym. 2020). Tulosten mukaan kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu oli yleistä nimenomaan liikunnassa ja urheilussa. Erityisen hälyttävä tilanne oli vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuoren kohdalla, joista yli puolet kertoi kokeneensa kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua liikunnassa ja urheilussa. Toimiessamme tutkimushankkeessa ”Kentiltä kabinetteihin: liikunnan kansalaistoiminnan läpileikkaus” (OKM 2014–2018), tunnistimme ongelmia suomalaisen urheiluliikkeen toimintatavoissa ja eettisissä käytännöissä. Yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymysten toisistaan poikkeava paikka yhteiskunnallisessa kehityksessä ja urheiluliikkeen arvomaailmassa on ollut näkyvissä jo pitkään. Juttusarja ilmestyi, kun Suomen taitoluisteluliiton kurinpitolautakunta oli tehnyt asiasta päätöksen 17.1.2020. Samaan aikaan kun lasten oikeuksien painoarvo on vahvistunut, uudistettu yhdenvertaisuuslaki tullut voimaan (2014) ja liikuntalaissa (2015) kaiken toiminnan lähtökohdaksi kirjattu muun muassa tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monikulttuurisuus, on lasten ja nuorten edunvalvonta ajettu urheiluliikkeen organisaatiouudistuksessa alas (Lehtonen 2014; 2017). Kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu liikunnassa ja urheilussa ”TULIKO TÄMÄ OIKEASTI JOLLEKIN YLLÄTYKSENÄ?” Lasten ja nuorten oikeudet ovat jääneet liikunnassa ja urheilussa taka-alalle. Nuorisotutkimusverkoston julkaisun juuret ulottuvat vielä pitemmälle. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun edunvalvonta ajettu alas Vaikka Ylen uutisointi ja kirjoituskokoelman julkaiseminen osuivat sattumalta lähes samaan ajankohtaan, ei samanaikaisuus yllättänyt ainakaan meitä tutkijoita. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Tammikuussa 2020 Yle raportoi laajasti valmentajan epäasiallisesta käytöksestä helsinkiläisessä muodostelmaluisteluseurassa. Näin on käynyt, vaikka tietoa, yleisiä eettisiä periaatteita ja yhteiskunnan normeja on kosolti. 2014; Lallukka 2014; Laine, Matilainen & Salasuo 2016). Tämä ja median uutisoimat urheilijoiden seksuaaliset häirintätapaukset saivat meidät lokakuussa 2019 valmistelemaan aiheesta kirjoituskokoelmaa, joka julkaistiin 20.1.2020. Ylen toimittajat olivat jo pidemmän aikaa seuranneet ja valmistelleet juttua muodostelmaluisteluvalmentajan tapauksesta. Yksi eniten huolta herättäneistä ongelmista oli kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen käytös lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Suomen urheilun eettinen keskus on ollut kiinnostunut aihepiiristä vasta, kun siitä raportoitiin laajemmin julkisuudessa. 2019b). Onkin ollut vain ajan kysymys, milloin kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu liikunnassa ja urheilussa ryöpsähtää laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Ongelmat on siis tunnistettu ja niistä on viestitty lukuisissa tutkimuksissa, raporteissa, artikkeleissa ja kirjoituksissa. Se on ollut keskeisessä roolissa kartoittamassa liikuntalain (2015) periaatteiden mukaista tietopohjaa 2010-luvulla. Lapsija nuorisokysymyksiin erikoistuneen emeritusprofessori Matti Rimpelän (2020) sanat aiheesta ovat paljon puhuvia: – Lapsen oikeudet ja niiden velvoitteet liikuntaja urheiluharrastusten järjestämisessä ja tuottamisessa lapsille eivät ole saanut sitä painoarvoa, jonka sopimuksen ratifioinnin olisi pitänyt niille antaa jo vuodesta 1991 alkaen. Laajempi näkökulma lieveilmiöihin aukeni esimerkiksi Päivi Bergin ja Marja Kokkosen toimittamassa teoksessa Urheilun takapuoli (2016) sekä Susan Erikssonin, Päivi Armilan ja Anni Rannikon toimittamassa teoksessa Vammaiset nuoret ja liikunta (2018). 2018; Kokkonen 2019). Kommentoimme myös niitä lähtökohtia ja rakenteita, joiden arvioimme olevan keskeisessä roolissa lieveilmiöiden ennaltaehkäisyssä ja toiminnan kehittämisessä. Lapsiuhritutkimuksessa (Fagerholm ym. Tietopohjaa on vahvistanut myös muualla akateemisella kentällä tuotettu tieto. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Tässä tekstissä paneudumme tarkemmin ”Siitä on pikemminkin vaiettu” -kirjoituskokoelman teksteihin. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet urheiluliikkeeltä ja koko toimialalta reagointia yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Berg & Kokkonen 2016; Salasuo 2017; Eriksson ym. VLN on julkaissut tai rahoittanut tutkimuksia, joissa on tarkasteltu esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kokemaa syrjintää liikunnassa ja urheilussa (Kokkonen 2012), kiusaamista ja syrjintää lasten liikuntaharrastuksissa (Laine ym. Tutkimustulokset ovat olleet läpi linjan huolestuttavia. Nostamme julkaisusta esiin näkökulmia, joiden uskomme edistävän liikunnan ja urheilun toimialan virittymistä 2020-luvun eettisiin kriteereihin. 2019a), vammaisten lasten ja nuorten syrjimiskokemuksia liikunnassa (Hakanen ym. 2014) käsiteltiin harrastuksen ohjaajan tai valmentajan lapseen tai nuoreen kohdistamaa epäasiallista tai väkivaltaista käyttäytymistä. 2019b) sekä ylipäätään yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymyksiä liikunnassa ja urheilussa (esim. Tietoa on ollut saatavilla riittävästi Liikunnan ja urheilun toimialalla poikkeuksen muutoin väljähtyneeseen kiinnostukseen yhdenvertaisuuskysymyksiä kohtaan on tehnyt valtion liikuntaneuvosto (VLN). Pyykkönen 2016). Esimerkiksi suoranaisesta hätähuudosta sopii Kokkosen (2012, 44) kylmäävä johtopäätös seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjimistä liikunnassa käsittelevässä tutkimuksessa: – Mielestäni yhdenkään ihmisen ei ylipäätään pitäisi päätyä ajattelemaan tai suunnittelemaan itsensä vahingoittamista tai henkensä riistämistä toisten ihmisten syrjivän käyttäytymisen takia; erityisen traagista on, mikäli itsetuhoisiin ajatuksiin ja suunnitelmiin päädytään sen Kuva: Antero Aaltonen. Näkökulmamme koskee erityisesti urheiluliikkeen ylärakenteita ja valtionhallintoa. Ruusuja emme jaa, sillä ongelmat ovat olleet näkyvissä jo vuosia, mutta halu tai ymmärrys niihin reagointiin on puuttunut. 2016), lasten ja nuorten kokemaa epäasiallista kohtelua liikunnassa ja urheilussa (Hakanen ym
Berg ym. Tutkimustiedon tuntemus näkyy vahvana eri alojen asiantuntijoiden teksteissä. Teemoina olivat muun muassa väkivallattomuus, urheilu kasvattajana, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja koskemattomuus. 2014.) Urheilulla ei voi olla omaa normistoa Tutkimustulokset ja tutkijoiden huoli ovat vain osa sitä yhteiskunnallista perustelua, minkä vuoksi liikunnan ja urheilun lieveilmiöihin olisi tullut jo aiemmin suhtautua vakavasti. Yhdenvertaisuuteen, lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä näkökulma nousee esiin Setan Marita Karvisen tekstissä. Vaikka Olympiakomi tean kaltaiset instituutiot ovat osa näkyvää liikuntakulttuuria, ne eivät tee toiminnallaan todeksi liikunnan ja urheilun konkreettisia sisältöjä: johtamisen tapoja, ihmisten kohtaamista, tekniikkaharjoituksia tai pelireissuja. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan, ettei rakenteiden muovaaminen sisällä yhtenäistä ajatusta arvoista ja oikein toimimisesta. Tämä näkökulma erottuu vahvana kirjoituskokoelmassa niin lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän teksteissä. Tämä tekstin otsikko ”Tuliko tämä oikeasti jollekin yllätyksenä?” on lainattu yksilölajin huippu-urheilijalta, joka on pitkään hämmästellyt omassa lajissaan vallalla olevaa kiusaamisen ja syrjinnän kulttuuria. Lehtonen 2020). Seta on kantanut aihepiiristä huolta aiemminkin, mutta kuten Karvisen tekstistä käy hyvin ilmi, on parannuksia tilanteeseen tullut hitaasti. Vammaisten lasten ja nuorten erityistarpeet ovat liikunnan ja urheilun kentässä niitä harvoja yhdenvertaisuuskysymyksiä, jotka on jollain tavoin tunnistettu ja joista on käyty julkista keskustelua. Sanottu on, tehty vähemmän Paradoksi talven 2020 aikana kuulluissa keskusteluissa syntyykin siitä, että urheilujärjestöjen yhteisö tunnisti ja loi itse jo 2000-luvun puolivälissä toimintansa kirjalliset eettiset periaatteet nimellä Reilu Peli (SLU 2005). Täsmälleen samaan tapaan kuin muutakin yhteiskuntaa, YK:n lasten oikeuksien sopimus koskee myös liikuntaa ja urheilua. 2010-luvun ajan suomalaisen järjestövetoisen liikunnan ja urheilun keskeisin poliittinen agenda on koskenut kattojärjestöjen fuusiota ja keskustelua huippu-urheilun johtamisjärjestelmästä (ks. (ks. Hän käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua liikunnassa ja urheilussa sekä urheilumediassa. Urheilun oma normisto ei kumoa kansainvälisiä sopimuksia tai kansallista lainsäädäntöä.. Karvinen vetoaa urheiluliikkeeseen ja liikunnan ja urheilun toimialaan, jotta seksuaalivähemmistönuorille saataisiin selkeä viesti siitä, että he ovat tervetulleita liikkumaan, urheilemaan, kilpailemaan, mukaan joukkueisiin, seuroihin, urheilukentille, liikuntahalleille ja katsomoihin. Tällainen reagointi on tuttua kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta, kun jokin sosiaalinen uskomusjärjestelmä tai valtaa pitävä taho haluaa suojella imagoaan hinnalla millä hyvänsä – tässä tapauksessa lasten ja nuorten hyvinvoinnista piittaamatta. Näillä taidoilla Iina Juntunen ja Maarit Taipalinen tarkoittavat kirjoituskokoelmassa sekä itsen ja oman kehon, että myös muiden kehon arvostamista ja suojaamista. Ne ovat myös paikkoja, joissa lasten ja nuorten turvataidot konkretisoituvat. Urheilun oma normisto ei kumoa kansainvälisiä sopimuksia tai kansallista lainsäädäntöä. Lukiessa ”Siitä on pikemminkin vaiettu” -julkaisun tekstejä ei voi välttyä ajatukselta, että ongelmat ovat olleet tiedossa jo pidemmän aikaa kaikkialla muulla yhteiskunnassa paitsi liikunnassa ja urheilussa. Entistä hämmentävämmäksi tilanteen tekee se, että asiakirjan mukaan teemoja oli työstetty yhdessä urheilun toimijoiden kanssa ja lukuisissa järjestöissä oli käynnistetty YK:n lasten oikeuksien sopimus koskee myös liikuntaa ja urheilua. 2020; Salasuo 2020; Rhind ym. Näissä tilanteissa, jotka tapahtuvat kaukana keskeisten instituutioiden arjesta, punnitaan yhteinen näkymä siitä, mitä on eettisesti kestävä liikuntaja urheilukulttuuri. Satavuotinen unelma liikunnan ja urheilun yhdistävästä keskusjärjestöstä sai hahmonsa Suomen Olympiakomitean muodossa vuoden 2017 alussa. Lisäksi urheilun eettistä toimintaa on laajennettu ja tuettu rahallisesti aiempaa enemmän Suomen urheilun eettisen keskuksen perustamisen myötä. Vaatimukset tilanteen parantamiseksi on usein sivuutettu ilkeinä ja kiusallisina yrityksinä tahria urheilun imagoa. Päivi Armila ja Anni Rannikko kirjoittavat, että avoin kiusaaminen tai väkivalta tarjoaa konkreettisen puuttumisen kohteen. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a harrastuksen parissa, jonka niin mielellämme näkisimme tuottavan virkistystä ja ”liikunnan iloa ja riemua”, tiivistää Kokkonen. Hänelle ja monelle muulle huippu-urheilijalle eivät viime talven aikana esille putkahdelleet urheilun imagon ”ikävät säröt” tulleet yllätyksenä. Myös julkaisuun kirjoittaneet entiset huippu-urheilijat tunnistavat urheilun rakenteiden eettiset ongelmat sekä ruohonjuuritason epäasiallisuudet. Pikemminkin se on edelleen hajanainen ja poikkisektoraalinen ja siksi myös vaikeasti hallittava, kuten Minna Paajanen kirjoituskokoelmassa toteaa. Tämäkö muka yllätys. Ehkä meille on luotu illuusio siitä, että urheilujärjestelmämme olisi myös arvoiltaan ”keskitetty ja selkeä” uuden Olympiakomitean myötä. Aija Saari peräänkuuluttaa, että liikuntajärjestöjen tulisi tarkastella toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta nykyistä laajemmin ja mahdollistaa toiminta järjestön kaikilla tasoilla ja kaikissa toimijarooleissa
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa – taustaselvitys valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertaisuusja tasa-arvojaostolle. & Salasuo, M. Mettälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2020. Kokko & A. 2014. Suomen Liikunta ja Urheilu 4/2005. 2019b. Lehtonen, K. Rhind, D., McDermott, J., Lambert, E. Helsinki: Valtion liikunta neuvosto. & Lehtonen, K. Ministeri Hanna Kosonen toteaakin omassa tekstissään, että ”työhön on jo tartuttu”. 2014. 2014. Eettisesti kestävämpi liikuntaja urheilukulttuuri vaatii jatkossa myös työn jatkamista ja erityisesti yhteistä tahtotilaa urheilun tekijöiltä sekä monialaista yhteistyötä asiantuntijajärjestöjen kanssa. Vieraskynä. Rimpelä, M. Tasaarvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Painopisteen siirto hätääntyneestä reagoinnista ja syyttelystä ennaltaehkäisyyn, tukeen ja erityisesti lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun arkeen paikallistasolle on pitkäjänteisyyttä vaativa projekti. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Berg, P. Arvot, syrjintä ja kiusaaminen. Vammaiset nuoret ja liikunta. Tällöin myös urheiluyhteisön pitää poistua ulos omasta kuplastaan ja toimia muun yhteiskunnan säännöillä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/21/lastenurheiluharrastuksissa-kiusataan-tutkitusti-enemman-kuinhaluamme-uskoa Salasuo, M. Kokemuksia tutkimuksen, median ja uskomusten törmäyksistä. Hakanen, T., Myllyniemi, S. 2014. Takuulla liikuntaa. Teoksessa S. Jyväskylä: LIKES 283. Huolimatta siitä, että erityisesti johtajina näissä organisaatioissa toimii samoja henkilöitä, jotka olivat aikoinaan laatimassa eettisiä periaatteita (vrt. Taatan tarinoita. Helsinki: OKM, VLN, VNN & Nuorisotutkimusseura. Teoksessa MHeikkilä & T. Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Taloudellisin ja tehokkain vaihtoehto olisi suostua ymmärtämään se, että yhteiskunnallinen kehitys, kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö on tehty noudatettavaksi ja koskevat jokaista. Tällöinkin ratkaisuehdotuksina ovat lähinnä lisärahoituksen pyytäminen tai valvontakoneiston vahvistaminen. Tampere: Poliisi ammatti korkeakoulu. & Kokkonen, M. 21.1.2020 Lapsen oikeuksien toteutuminen liikunnassa ja urheilussa: Surullinen näkymä. Pyykkönen, T. Fagerlund, M., Peltola, M., Kääriäinen, J. Helsinki: OKM, VLN, VNN & Nuorisotutkimusseura. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Liikunta & Tiede 56 (1), 53–57. 2018. Lehtonen 2017). Lehtonen, K. 2016. Yle. Liitu-tutkimuksen tuloksia. Hakanen, T., Myllyniemi, S. Jyväskylä: LIKES 346. Oikeus liikkua. 2017. 2016. Ristiriidat johtavat kysymään, miksi urheilun muuten niin puuhakkaat tekijät reagoivat ”häiriötekijöihin” vasta pakon edessä. Child Abuse Review 23, 418?426. Tampere: Vastapaino. Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 151. Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet. ”Siitä on pikemminkin vaiettu”. Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008?2015. & Matilainen, P. Salasuo, M. 2019a. Managing safeguarding cases in sport. VLN 2016:1. MIKKO SALASUO, DOSENTTI vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkosto mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi KATI LEHTONEN, LITT erikoistutkija Likes-tutkimuskeskus kati.lehtonen@likes.fi PÄIVI BERG, VTT, DOSENTTI projektitutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimusja kehittamiskeskus paivi.berg@xamk.fi LISÄTIETOA Salasuo Mikko, Lehtonen Kari & Berg Päivi (toim.). Helsinki: VLN 2016:4, 57?61. & Rannikko, A. https://taatantarinoita.wordpress.com. Samoja asiakirjoja on käytetty myös hyödyksi nykyisissä koulutuksissa ja kehittämistoimissa, jolloin pakosta joutuu kysymään, ovatko asiat edenneet. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Onks yhteistä todellisuutta. & Sariola, H. Liikunta järjestöjen rakenneuudistus 2009–2012. (toim.) 2020. Kokkonen, M. Reilu Peli. Lasten urheiluharrastuksissa kiusataan tutkitusti enemmän kuin haluamme uskoa. 2017. SLU, 2005. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Jyväskylä: LIKES 331. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/kuvat/ verkkojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syrjinnasta_ja_ epaasiallisesta_kohtelusta_web.pdf LÄHTEET Berg, P., Salasuo, M. Yle 17.1.2020 https://yle.fi/urheilu/3-11164048 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a. Lasten ja nuorten oikeuden liikunnassa ja urheilussa. Keskustelujen perusteella urheilussa tapahtuva kiusaaminen ja häirintä on kuitenkin näyttäytynyt monelle urheilutoimijalle valtionhallinnossa, järjestöissä ja eettisisissä toimielimissä yllätyksenä. Ellonen, N. 2016. Muuttuvat rakenteet – Staattiset verkostot. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. & Koleva, I. Laine, A., Salasuo, M. & Salasuo, M. Jyväskylä: LIKES 284. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 7 eettisiä kehittämisprosesseja. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Tammi (toim.) Viheliäinen tiede. Urheilun takapuoli. 2019. Liikunta ja urheilu – sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä – Mitä siitä tiedetään tutkimusten valossa. ”Siitä on pikemminkin vaiettu”. Kokkonen, M. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. 2012. Eriksson, S., Armila, P. Lallukka, K
Palloliitto sai kansainvälistä mediahuomiota osakseen myös poistaessaan nais-etuliitteen pääsarjatason kilpailunsa nimestä, kun Naisten Liigasta tuli (Subway) Kansallinen liiga kaudelle 2019–2020. USA:n entinen maajoukkuemaalivahti Hope Solo ylisti Twitter-tilillään Suomea tästä päätöksestä. Mediassa tapausta kuvattiin muun muassa yhdeksi kisojen vaikuttavimmista hetkistä ja käännekohdaksi. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 E T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Jalkapallon maailmanjärjestys muuttui kesällä 2019 naisten MM-kisojen ansiosta. Tämän jälkeen Ruotsin uutisoitiin noudattavan Suomen esimerkkiä ja toimivan samoin. Medianäkyvyyden seurauksia Mediaurheilututkimus on todentanut toistuvasti, että naisten urheilu – ja erityisesti joukkueurheilulajit – ovat loistaneet valtamediassa pitkään lähinnä vain poissaolollaan (esim. Huudoissa tiivistyi urheilukontekstin ulkopuolelle ulottuva tasa-arvon sanoma, vaikka sillä hetkellä se konkretisoituikin kentällä palkintonsa vastaanottaneiden huippujalkapalloilijoiden ja loppuunmyydyn stadionin lehtereiden välillä vallinneeseen yhteisymmärrykseen. Monissa urheiluliitoissa onkin alettu ainakin toimintasuunnitelmatasolla kiinnittää entistä enemmän huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä ”Equal pay, equal pay!” kaikui Parc Olympique Lyonnais -stadionilla naisten jalkapallon MM-finaaliottelun jälkeen 60 000 katsojan puhjetessa huutoon Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) puheenjohtaja Giovanni Infantinon astuessa kentälle palkintojenjakoon. Jalkapallon osalta Suomi on kulkenut viime aikoina tasa-arvotyön eturintamassa. Stadionin rakenteissa kumissut yleisön mielenilmaus oli suunnattu nimenomaan FIFA:n edustajille muistutukseksi siitä, ettei lajin kansainvälinen kattojärjestö ole kohdellut naispelaajiaan näiden ansaitsemalla arvostuksella. Iskulauseella viitattiin finaalissa otelleen USA:n joukkueen pelaajien tasa-arvotyöhön, jota he ovat harjoittaneet ajaessaan voimakkaasti naisja miespelaajien palkkioiden yhtenäistämistä muun muassa haastaessaan maansa jalkapalloliiton oikeuteen sukupuolisyrjinnästä (Cooky & Antunovic, 2020). Neljännen maailmanmestaruutensa vuoden 2019 Ranskan MM-kisoissa voittanut USA:n naisten joukkue on merkittävästi menestyneempi kuin maan miesten joukkue, jonka pelaajille kansallinen liitto on kuitenkin aina maksanut suuremmat palkkiot. Muutos on ollut havaittavissa myös urheilumedian puolella. Urheiluorganisaatioiden lähiaikojen toiminta osoittaa, ettei urheilumaailmalla ole enää varaa sulkea silmiään yhteiskunnallisilta muutoksilta. Bernstein 2012; Cooky, Messner. Kisojen ykköstähti Megan Rapinoe ei käyttänyt taitojaan yksin kentällä, vaan myös tärkeänä pitämiensä asioiden ajamiseen. Suomen Palloliitto solmi pitkällisten neuvottelujen jälkeen syyskuussa 2019 sopimuksen naisja miespelaajien yhtenevistä maaotteluedustusten palkkioista
Tuolloin otteluita ei myöskään ollut paketoitu miesten jalkapallosta tutuin ennakkoja jälkipuinnein (Turtiainen 2015). Nyt näihin asioihin panostamalla moni aiemmin naisten jalkapallosta kiinnostumaton löysi itsensä kisakatsomosta nauttimasta pelaajien taidokkaista suorituksista. Kesällä 2019 Yle näytti kaikki naisten jalkapallon MM-kisojen 52 ottelua suomeksi ja ruotsiksi selostettuna ja panosti ottelulähetyksiin kattavin studio-osuuksin ja asiantuntijoin. Ero edellisiin naisten MM-kisoihin oli huomattava, sillä vuonna 2015 peleistä näytettiin Suomessa vain puolet ja iso osa niistä oli osattava etsiä Yle Areenan puolelta ilman kunnollista etukäteisuutisointia. Yle Urheilu sitoutui vuonna 2017 edistämään mediaurheilun tasa-arvoa osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuulunutta 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Aivan viime vuosina on kuitenkin otettu askelia parempaan suuntaan. Kisojen ottelulähetykset olivat Ylen suosituimpien ohjelmien joukossa loppuottelun kerätessä yli puolen miljoonan katsojan keskiarvon. Merkittävää oli myös se, että muutama vuosi sitten tienraivaajana toimineen Marianne Miettisen lisäksi televisiossa nähtiin useita muitakin naisia nimenomaan lajiasiantuntijoina. MM-kisat nauttivat kanJalkapallon naisten MMkisojen loppuottelu pelattiin Parc Olympique Lyonnais stadionilla valtavan mediahuomion keskellä. Kuva: Riikka Turtiainen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 9 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a & Musto 2015). Vuorokautta myöhemmin Yle vastaanotti Kultaisen Venlan viime kesän naisten jalkapallon MM-kisalähetyksistään. Naisurheilu ja sen arvostuksen eteen tehty työ palkittiin vuoden 2019 urheilukulttuuritekona Suomen Urheilugaalassa 16.1.2020. Se lupautui muun muassa nostamaan naisten palloilulajien näkyvyyden miesten tasolle ja onkin onnistunut parissa vuodessa vahvistamaan naisurheilusisältöjään niin määrällisesti kuin laadullisestikin
Kane 2013; Turtiainen 2015). Rapinoe vastasi naurahtaen, ettei olisi menossa ”fucking” Valkoiseen taloon. Rapinoe käyttää julkisuuden valokeilassa viettämänsä ajan hyödykseen edistääkseen arvojensa mukaisia asioita, mikä on urheilumedian kannalta piristävää, sillä urheilijoiden on totuttu pääasiassa vaikenevan yhteiskunnallisista asioista ”urheiluun keskittyessään”. Kaiken kaikkiaan kisoja seurasi television välityksellä yli miljardi katsojaa. Tällä Trump viittasi myös siihen, että Rapinoe oli ollut ensimmäinen valkoinen urheilija, joka seurasi USA:n kansallislaulun aikana polvistuneen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaeprnickin esimerkkiä. Kestoargumentti siitä, ettei naisten joukkueurheilu huonotasoisuudessaan kiinnosta ketään, kumottiin viimeistään nyt paikkansapitämättömänä (ks. Se, että medianäkyvyyden kasvu korreloi suoraan suosion ja arvostuksen kanssa, mahdollistaa pitkällä tähtäimellä lajin tason kehityksen ja naisjalkapalloilijoiden varteenotettavat ammattilaisurat. Rapinoe on kuitenkin profiloitunut kilpakenttien kapinallisena, joka ei pelkää lausuntojensa seurauksia. Kisoissa onnistuneista pelaajista tuli kansainvälisesti tunnistettuja urheilijoita ja sponsorien mielenkiinto kasvoi. Kansainvälinen jalkapalloliittokin alkaa vähitellen herätä siihen, että jalkapallolla on naisten pelaamana kasvupotentiaalia kaupallisena tuotteena. Rapinoe muistutti, että työ on vasta alussa ja hänen kuten kaikkien muidenkin urheilutoimijoiden tärkein tehtävä on ennen kaikkea luoda kestävämpää urheilukulttuuria ja yhdenvertaisempi ympäristö tuleville sukupolville. Ennen neljännesvälieräottelua Espanjaa vastaan verkossa levisi haastatteluvideo, jossa Rapinoelta kysyttiin, vierailisiko maajoukkue Valkoisessa talossa, jos se maailmanmestaruuden voitettuaan saisi kutsun Trumpilta. 2019). Kaeprnick protestoi mustien sosiaalista epätasa-arvoa vastaan Yhdysvalloissa, ja polvistumalla ennen kansallisen sarjan ottelun alkua Rapinoe oli sekä osoittanut tukensa tälle että tuonut esiin itse kohtaamansa ennakkoluulot yhdysvaltalaisena homoseksuaalina urheilijana (Schmidt ym. Megan Rapinoe yhdenvertaisuuden lähettiläänä Dare to shine -sloganilla lanseerattujen MM-kisojen myötä kansainväliseksi tähdeksi kentällä ja sen ulkopuolella nousi yhdysvaltalainen urheilija-aktivisti Megan Rapinoe. Vuoden 2019 MM-kisojen aikana Rapinoe ajautui mediavälitteiseen sanaharkkaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa. Fernández Peña, Ramajo & Arauz 2014; Turtiainen 2014; 2019). Donald Trump äityi vastaamaan Rapinoelle Twitterissä, että tämän tulisi voittaa ennen kuin puhuu eikä osoittaa epäkunnioitusta maalleen, Valkoiselle talolle tai USA:n lipulle – etenkään koska hänen ja hänen joukkueensa eteen oli tehty niin paljon. MM-kisat todistavat omalta osaltaan, että valtamedianäkyvyydellä on urheilussa edelleen suuri merkitys. Rapinoen ja Trumpin välinen selkkaus päätyi mediaotsikoihin kansainvälisesti kääntyen Rapinoen hyväksi tämän tehtyä kaksi maalia ottelussa Espanjaa vastaan ja johdattaessaan joukkueensa aina mestaruuteen asti. Urheiluorganisaatioiden näkökulmasta poliittiset ilmaukset eivät ole kuuluneet kilpakentille ja urheilijoiden sananvapautta ja mediaesiintymisiä ollaan pyritty jopa rajoittamaan etenkin arvokisojen yhteydessä (esim. Mediasuosion myötä naisten jalkapallo sai osakseen ennennäkemätöntä arvostusta. Hänet valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi naisjalkapalloilijaksi ja FIFA:n palkintogaalassa hän haastoi koko maailmanlaajuisen urheiluyhteisön puhumaan itsensä tavoin vähemmistöjen puolesta sekä urheilukulttuurin sisälläkin edelleen kukoistavaa syrjintää vastaan. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 sainvälisestikin suuria katsojalukuja: maakohtainen katsojalukuennätys tehtiin Brasiliassa, jossa puolivälieräottelua Ranska–Brasilia seurasi 59 miljoonaa katsojaa. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Megan Rapinoe on aktiivinen toimija sosiaalisessa mediassa.
L., Pegoraro, A., & Spencer, T. RIIKKA TURTIAINEN, FT, DOSENTTI digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Turun yliopisto riikka.turtiainen@utu.fi LÄHTEET Bernstein, A. (2019). Turtiainen, R. Megan Rapinoe itsekin esiintyi kisojen aikana avoimesti omissa sosiaalisen median kanavissaan. Hän nimittää ”tuplatienestiksi” naisten velvollisuutta tehdä samanaikaisesti parhaansa urheilijoina ja edesauttaa lajinsa kasvua tulevia sukupolvia silmällä pitäen. (2020). (2013). Changes in the media coverage of women in sport. Toffoletti & Thorpe 2018). International review for the sociology of sport, 37(3–4), 415–428. Tämän lisäksi Rapinoen työväenluokkainen tausta ja hänen parisuhteensa naisten NBA-tähtiin lukeutuvan koripalloilija Sue Birdin kanssa tekivät hänestä kiinnostavan persoonan, josta riitti uutisoitavaa lähes päivittäin. Widerscreen 3/2015. Communication & Sport, 2167479519896360. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a. An analysis of Colin Kaepernick, Megan Rapinoe, and the national anthem protests. Cooky, C., & Antunovic, D. (2016). A., & Musto, M. ‘French football needs more women like Adriana’. Communication & sport, 7(5), 653–677. Communication & Sport, 1(3), 231–236. The better sportswomen get, the more the media ignore them. Londres: Routledge, 153–164. Routledge Handbook of Sport and New Media. (2019). Some-ajan arvokisat ja ihmisoikeuskysymykset. Otteluja harjoituspäivitysten lisäksi hän julkaisi Instagramissa kuvia perheestään ja puolisostaan sekä promotoi sukupuolineutraalia life-style brändiään ja mustien queer-nuorten tukemiseksi suunnittelemaansa hupparia. Social media in the Olympic Games: actors, management and participation. (2014). Toffoletti, K., & Thorpe, H. Megan Rapinoen mediakuvassa tiivistyy vuoden 2019 naisten jalkapallon MM-kisojen keskeinen sanoma: tämän päivän naisjalkapallo on niin tasokasta ja viihdyttävää ja naisjalkapalloilijoilla niin painavaa sanottavaa, ettei urheilumedialla ole enää varaa sivuuttaa heitä sisällöissään. (2015). Kane, M. Communication & Sport, 3(3), 261–287. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella WiderScreen 3–4/2014. Rapinoe tarjoaa perinteisen feminiinisyyden normeja rikkovan samastumiskohteen. Urheilumedialla on tapana nostaa joukkuelajeissakin esiin yksilöitä ja sankaritarinoita. Schmidt, S. Men’s Soccer. C. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 4 1 Roolimalleja jalkapalloileville tytöille Valtamedianäkyvyyden lisääntyminen ja sosiaalisen median esiinmarssi ovat mahdollistaneet samaa sukupuolta olevat roolimallit myös jalkapalloileville tytöille. An analysis of English media coverage of the 2015 FIFA Women’s World Cup. Turtiainen, R. Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. (2002). Idäntutkimus, 26(1), 102–103. International Review for the Sociology of Sport, 54(3), 282–301. H., Frederick, E. Kisojen aikana kyseisestä naisurheilijasta uutisointi ei keskittynytkään urheilujournalismissa aikaisemmin vallalla olleeseen tapaan hänen ulkoiseen olemukseensa tai mieskollegoihinsa vertaamiseen (Petty & Pope 2019; Black & Fielding-Lloyd 2017; Ravel & Gareau 2016) vaan hänen urheilusuorituksiinsa ja anteeksipyytelemättömään asenteeseensa. Turtiainen, R. Laventelin värisissä lyhyissä hiuksissaan suorapuheisia kommenttejaan medialle laukova Rapinoe tarjoaa perinteisen feminiinisyyden normeja rikkovan samastumiskohteen (vrt. Ravel, B., & Gareau, M. Fernández Peña, E., Ramajo, N., & Arauz, M. Lausunnoissaan Rapinoe itse korosti omana itsenään olemisen tärkeyttä sen sijaan, että yrittäisi miellyttää kaikkia. “It’s dude time!” A quarter century of excluding women’s sports in televised news and highlight shows. A new age for media coverage of women’s sport. Useiden sanomalehtien kansiin päätyi kuva hänen pöyhkeästä maalituuletuksestaan, jonka Rapinoe kommentoi edustaneen tietynlaista arroganttiutta erityisesti valtaapitäviä kohtaan. Examining the media coverage of France’s women’s national football team for the 2011 World Cup and the 2012 Olympic Games. International Review for the Sociology of Sport, 51(7), 833–847. J. Female athletes’ selfrepresentation on social media: A feminist analysis of neoliberal marketing strategies in “economies of visibility”. Black, J., & FieldingLloyd, B. (2014). Cooky, C., Messner, M. (2015). Valtamedia nosti kisojen aikana esiin myös Rapinoen henkilökohtaisia asioita, kuten hänen huumeriippuvaisen veljensä vankilakierteen. Re-establishing the ‘outsiders’: English press coverage of the 2015 FIFA Women’s World Cup. Petty, K., & Pope, S. Feminism & Psychology, 28(1), 11–31. Is it time for a victory lap. “This Isn’t Just About Us”: Articulations of Feminism in Media Narratives of Athlete Activism. Rapinoe on todennut ottavansa asemansa roolimallina vakavasti. (2019). (2018). Sociology, 53(3), 486–502. (2019)
4 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 K T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a KAIKKI MUKAAN – OIKEASTI! Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta pidetään helposti itsestäänselvyyksinä liikunnassa. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi heidän sukupuolensa, etninen taustansa tai toimintakykynsä. Siksi voi olla vaikea käsittää, miten vallitsevia käyttäytymisnormeja rikkovat henkilöt tulevat torjutuiksi, tehdyksi näkymättömiksi tai loukatuiksi. Poikien ja tyttöjen liikuntatuntien ja harjoitusten välillä on edelleen eroja. Seurassa ja koulussa vallitsevat ilmapiiri ja asenteet vaikuttavat, ketkä lapsista ja nuorista viihtyvät, osallistuvat, pysyvät mukana tai lopettavat. Monista tuntuu, että he eivät osaa tai ole riittävän hyviä urheilussa. Tarkastelemme tilanteita usein omasta näkökulmastamme. Kuva: Clutch Productions Oy. Tämä monien kokema todellisuus on yksi ”Kaikki mukaan – oikeasti” -hankkeen lähtökohdista. Voimme esimerkiksi olettaa, että kaikki ymmärtävät ohjaajan suulliset ohjeet heti, ja että kaikille on itsestään selvää valita joko poikien tai tyttöjen pukuhuone. Todellisuus on usein karumpi. Opitut arvot ja asenteet suuntaavat aikuisten toimintaa, eivätkä silmät ole avautuneet näkemään moninaisuutta. Myös odotukset voivat olla erilaisia. Tai että kaikilla on varaa ostaa seuravaatteet. Valmentajat, ohjaajat, ja järjestöt kohtaavat, usein tiedostamatta, lapset ja nuoret eri tavalla. Usein keskitytään liiaksi totiseen suorittamiseen ja liian vähän iloon ja yhteisöllisyyteen. Kaikkia lapsia ei kuulla tai nähdä urheilussa
Aineiston tarkoituksena on tehdä näkyväksi normeja, jotka loukkaavat, sulkevat pois tai rajoittavat. toim. Tulosten saavuttamiseen vaaditaan jäsenneltyjä ja pohdittuja toimia kaikilla tasoilla. Päämääränä on toiminta, jossa ketään ei kiusata, loukata ja ahdistella. Ryhmä lapsia odottaa liikuntatunnin tai harjoitusten alkua. Mitä hän ei näe. Emmi jatkaa kamppailua, mutta ei saa palloa. Mitä hän voisi tehdä, jotta kaikki voisivat tuntea itsensä osallisiksi pelistä, ja pitää sitä merkityksellisenä. Työssä on tullut selväksi, että tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyy monia haasteita sekä lasten ja nuorten kohtaamisessa että käytännön strategiatyössä, resurssien jaossa, suunnittelussa ja arvostuksissa. Epätasa-arvon syynä voivat olla sukupuoli, sukupuolen ilmaisu, sukupuoli-identiteetti, ikä, syntyperä, kansallisuus, kieli, uskonto, perhesuhteet, terveydentila, toimintarajoite, seksuaalinen suuntautuneisuus tai jokin muu henkilökohtainen ominaisuus. Yksi jäsenistä ottaa hallituksen kokouksessa esiin yhdenvertaisuusja tasa-arvokysymykset seuran toiminnassa. Ohjaajakoulutukseen panostaminen voi lisätä taitoa, rohkeutta ja motivaatiota ohjata uudenlaisia ryhmiä turvallisesti. Oheisaineisto antaa vihjeitä, miten seuran toimintaa voi kartoittaa näistä näkökulmista. Ohjaaja näyttää mietteliäältä ja panee silmälasit päähänsä. Sara on muun muassa kuvannut henkilökunnan ja lasten kohtaamisia, kouluttanut henkilökuntaa sekä tutkinut lasten ja nuorten omia kokemuksia. Mitään ei tapahdu. Folkhälsanin tuottama liikuntakulttuurin moninaisuutta luotaava aineisto käsittelee fyysistä aktiivisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Elokuvien on tarkoitus herättää ajatuksia ja virittää keskustelua. Katja, Sofia ja Samir lähtevät ja istuvat penkille. Aineiston ovat tuottaneet eri alojen asiantuntijat. Muutamat muut pojat ovat samaa mieltä ja huutavat ”jooo”. Muut joukkueessa liikkuvat yhä vähemmän ja näyttävät hiukan luovuttaneilta. Se on suunnattu aikuisille, jotka ohjaavat lasten ja nuorten liikuntaa ja liikkumista. Useimmiten ongelmia ei havaita tai ei olla tietoisia siitä, miltä todellisuus näyttää toisille. Se käsittelee myös tunteiden vahvistamista. Kaikilla pitäisi olla samat mahdollisuudet ja edellytykset liikkua ja osallistua järjestettyyn liikuntatoimintaan tai koululiikuntaan. Ohjaaja sanoo: ”Ok, pelataan tänään käsipalloa.” Tomppi ja Allu syöttelevät koko ajan toisilleen. Sara Sundell on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden asiantuntija, joka on yli kymmenen vuotta työskennellyt aihepiirin parissa päiväkodeissa ja kouluissa pääasiassa henkilökunnan kanssa. On seuroja, kouluja päiväkoteja, jotka tekevät päämäärätietoisesti tasa-arvoja yhdenvertaisuustyötä. Tämä voi vuorostaan herättää uusia ajatuksia siitä, miltä todellisuus voi näyttää jonkin toisen perspektiivistä. Mikaela tapaa työssään usein pedagogeja, vanhempia ja järjestöaktiiveja. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 4 3 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Pohjana todelliset tilanteet Usein kuulee sanottavan, että ”seurassamme ei ole mitään tasa-arvo-ongelmia, tänne ovat kaikki tervetulleita”. Karin tapaa valmentajia, urheilujohtajia, liikunnanohjaajia, opiskelijoita, seurojen hallitusten jäseniä sekä urheilevia lapsia ja nuoria. Filmi tuo esiin, miten kohdata nuori kilpailuja ennen, sen aikana ja jälkeen sekä harjoituksissa. Tilanne Kaikki mukaan – oikeasti! -aineistoon sisältyvästä elokuvasta ”Joukkuepeli”.. Säännöllinen jatkokoulutus normitietoisuudesta, tasa-arKuka määrää mitä pelataan. Seuran päätöksenteko ja arvot ovat toisen filmin aiheena. 2011). Myös omat kokemuksemme urheilusta, seura-aktiivien, lasten ja nuorten parissa tehdyt selvitykset sekä tuore tutkimusja tilastotieto kertovat samaa. Tavoitteena on innostaa urheiluseuroja, kouluja, päiväkoteja sekä lapsija nuorisotointa toimimaan aiheen parissa. Kohtaaminen, päätöksenteko, osallisuus ja kunnioitus Ensimmäisen filmi käsittelee tunteita ja kohtaamisia urheilussa. Nämä haasteet eivät ratkea itsestään tai kerralla. Ohjaaja tulee ja kysyy lapsilta: ”Mitä pelataan tänään?” Useat lapset viittaavat. Aineistoa on kertynyt myös kuvaamalla ja analysoimalla vuorovaikutusta tilanteissa, jotka eivät ole tasa-arvoisia kaikille. Mikaela Wiik on fyysisen aktiivisuuden ja palautumisen asiantuntija, joka on työskennellyt 20 vuotta kaikenikäisten liikunnan edistämisen parissa. Se näyttää, miten aikuiset saattavat kohdata tytöt ja pojat eri tavalla, kun lapset ovat esimerkiksi surullisia, pettyneitä tai vihaisia. Tarkoituksena on, että mahdollisimman monet voivat samastua tapahtumiin ja suhteuttaa itsensä niihin. Samanaikaisesti monet näkevät, että tasa-arvo ei ole ongelma heidän toiminnassaan, eikä sen eteen tarvitse siksi tehdä työtä. Ohjaaja kysyy ”ettekö jaksa enää?” Lapset pudistavat päätään. Lisäksi kaikkien pitää tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta. Tavoitteena on edistää myönteisiä kokemuksia urheilussa, liikunnassa ja liikkumisessa, ja tukea yhteisöllisyyttä ja inkluusiota. Folkhälsan on vuosia tehnyt yhteistyötä koulujen, päiväkotien, iltapäiväkerhojen ja urheiluseurojen kanssa. Olemme törmänneet haasteisiin lasten, nuorten, valmentajien, vanhempien sekä päiväkotien, iltapäiväkerhojen ja koulujen henkilökunnan kanssa käydyissä keskusteluissa. Lapsuuden hyvät liikuntakokemukset voivat edistää elämäntyyliä, joka jatkuu todennäköisesti aikuisuuden liikunnallisuutena (Fogelholm ym. Aineisto koostuu neljästä filmistä ja niihin liittyvästä työmateriaalista. Ohjaaja huutaa ”syöttäkää kaikille”. Oheisaineisto koostuu keskustelukysymyksistä, faktoista, menetelmistä ja filmeihin sisälletyistä vinkeistä. Tärkeää on kyetä kehittämään ja linjaamaan seuratoimintaa yhdessä. Urheilijataustainen Karin Storbacka työskentelee kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi urheilussa ja kaikille lapsille ja nuorille tarkoitetun pysyvyyteen ja inkluusioon tähtäävän liikunnan ja urheilun parissa. Katja huutaa: ”jalkapalloa, jalkapalloa!” Ohjaaja sanoo: ”Täällä viitataan!” Anton viittaa, mutta huutaa ilman lupaa vastata ”käsipalloa”
Tavoitteena ovat myös lasten ja nuorten kannalta myönteiset muutokset ja parannukset järjestäytyneessä liikunnassa, päiväkodeissa ja kouluissa. Jos markkinoinnissa näkyvät vain valkoihoiset ja silmämääräisesti täysin toimintakykyiset lapset, jotka vastaavat sukupuolelle tyypillistä ulkonäköä, niin toiminta houkuttelee ensisijaisesti itsensä kuviin samastavia. Pyrkimyksenä on tavoittaa erilaisia ryhmiä tiedottamalla toiminnasta esimerkiksi maahanmuuttaja-, vammaisja seksuaalija sukukupuolivähemmistöjen järjestöjen kautta. Tarvitaan aktiivista panostusta siihen, että useammat tuntevat itsensä hyväksytyiksi ja tervetulleiksi. Urheilussa kiusatuksi joutuneet lapset ja nuoret nimesivät ensisijaisiksi syiksi ulkonäön, huonot urheilulliset kyvyt, pukeutumistyylin ja iän (Liitu-tutkimus 2016). Kyse voi olla esimerkiksi harjoituksen soveltamisesta niin, että kaikki ryhmässä voi osallistua omista edellytyksistään lähtien. Yhteiset ja yhdessä laaditut pelisäännöt, keskustelut puhetavasta ja kunnioittavan ilmapiirin olemus ja luominen kuuluvat aineiston menetelmäesimerkkeihin. Syrjinnän ja häirinnän nollatoleranssi on tärkeä, jotta kaikki voivat tuntea toiminnan turvalliseksi. Pukuhuoneessa esiintyy usein tilanteita, joissa osaa syrjitään tai kiusataan. Jatkuvaa työtä yhdessä Ei riitä, että kaikkien sanotaan olevan tervetulleita. Mitä voi tapahtua, kun ohjaaja on läsnä – tai on toisaalla. 2013: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/ sateenkaarinuori.pdf Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, (toim.) 2011; Terveysliikunta. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi varusteiden vaihdon porrastaminen tai lisäpukuhuoneen järjestäminen. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a. Joukkuepeliä käsittelevän filmin aiheena on harjoituksen tai tunnin muokkaaminen merkitykselliseksi kaikille ja osallisuutta tukevaksi. Aiheena ovat pukuhuonetilanteet. Kaikki mukaan – oikeasti! -aineiston tarkoituksena on avata keskustelua. Kolmas filmi käsittelee yhteisöllisyyttä ja kunnioitusta ryhmässä tai joukkueessa. Kaikki mukaan oikeasti! Työmateriaali: https://www.folkhalsan. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 vosta, yhdenvertaisuudesta, kiusaamisenehkäisyn tavoista ja terveyden edistämisestä liikunnassa ja urheilussa parantavat taitoja. Mikäli halutaan ajatella laajemmin, niin kuvissa esiintyy ihmisiä, jotka edustavat eri tavoin moninaisuutta. On tärkeää pysähtyä ja havainnoida, miksi jokin näyttää joltakin, ja miksi toimimme, kuten toimimme. SARA SUNDELL, VTK Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden asiantuntija, Folkhalsans Forbund Sara.sundell@folkhalsan.fi KARIN STORBACKA, VTM projektijohtaja, Trygga relationer inom idrott, Folkhalsans Forbund karin.storbacka@folkhalsan.fi MIKAELA WIIK, FYSIOTERAPEUTTI YAK, AmO Liikunnan ja palautumisen asiantuntija, Folkhalsans Forbund mikaela.wiik@folkhalsan.fi Käännös ruotsista: Jouko Kokkonen LISÄTIETOA Kaikki mukaan – oikeasti! https://www.folkhalsan.fi/fi/ kaikkimukaan/ LÄHTEET Alanko, Katarina. Perusteita voi olla monia: se, ettei identifioi itseään pojaksi tai tytöksi, uskonnolliset ja kulttuuriset syyt ja ulkonäköä koskevien kommenttien pelko. Tarvitaan aktiivista panostusta siihen, että useammat tuntevat itsensä hyväksytyiksi. Miten pukuhuoneesta voi tehdä kaikille turvallisen paikan. Puheenparsi voi olla kova ja kunnioitukseton. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa. Jokaisen vahvuuksien esiin nostaminen on tärkeä osa työtä. Ilman itsehavainnointia ja yhteisiä keskusteluja vaarana on jatkaa vanhoilla urilla pysymättä mukana yhteiskunnan muutoksessa ja toimintaan kohdistuvissa muutosvaatimuksissa. Joillekin voi olla esimerkiksi epämukavaa vaihtaa vaatteita tai käydä suihkussa sukupuolittain määritellyssä pukuhuoneessa. fi/fi/kaikkimukaan/ LIITUtutkimus 2016: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wpcontent/uploads/2019/09/LIITU_2016.pdf Ei riitä, että kaikkien sanotaan olevan tervetulleita. Suomalaisia HBTIQ-nuoria käsitelleessä kyselyssä 40 prosenttia transnuorista ja 48 prosenttia seksuaalivähemmistöön kuuluvista oli pelännyt jäävänsä ulkopuolisiksi urheilussa (Alanko 2013). On tarpeen tarkastella markkinointia ja käytettyjä kuvia: kuka näkyy, mitkä ryhmät ovat edustettuina ja kenelle viestimme
Sananen käsitteistä ja käytänteistä Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa sukupuolija seksuaalivähemmistöistä käytetään voittopuolisesti lyhenteitä LGBTQI+ (lesbian, gay, bisexual, trans*, queer, intersexual ja kaikki muut mahdolliset sukupuolen ja seksuaalisuuden muodot) tai GSM (gender and sexual minorities; Williams ym. 2018). Seksuaaliselta suuntautuneisuudeltaan suurin osa ihmisistä on heteroseksuaaleja, kun taas seksuaalivähemmistöön ajatellaan kuuluvaksi esimerkiksi homoseksuaalit, biseksuaalit ja aseksuaalit (Institute of Medicine 2011; Kokkonen 2012, 2017). Sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten sukupuoli ilmenee sen sijaan moninaisemmin. Sukupuolienemmistön muodostavien ihmisten sukupuolen eri ulottuvuudet – biologinen, sosiaalinen ja psyykkinen – vastaavat toisiaan. Lehtonen 2007), jota kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa vieroksutaan sen viestiessä heteroseksuaalisuudesta normina (Roffee & Waling 2017). Miten tutkia sukupuolija seksuaalivähemmistöjä eettisesti vastuullisesti ja kestävästi. Ihminen voi kokea itsensä sekä naisena että miehenä taikka näiden rajalla, välillä tai ulkopuolella (muunsukupuoliset) (Kokkonen 2012, 2017). Keskityn tekstissäni eettisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin, joita olemme tehneet tutkimusryhmässäni (Marja Kokkonen, Anna Kavoura, Päivi Berg, Jukka Lahti) Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen urheilussa ja koululiikunnassa: sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulma (PREACT) -tutkimuksen eri vaiheissa (https://www.jyu.fi/sport/ fi/tutkimus/hankkeet/preact). Näiden tutkijoita tieteenalasta riippumatta ohjaavien yleisten eettisten periaatteiden yksityiskohtainen pohtiminen on tärkeää varsinkin silloin, kun tutkimuksen aihepiiri on erityisen herkkä tai tutkimukseen osallis. Sukupuolta määrittelevät fyysiset ominaisuudet eivät esimerkiksi ole yksiselitteisesti miehen eivätkä naisen (intersukupuoliset). Ruumiilliset tunnusmerkit tai odotukset eivät välttämättä vastaa henkilön omaa kokemusta sukupuolesta (transsukupuoliset). Seksuaalivähemmistöihin viitataan toisinaan käsitteellä ”ei-heteroseksuaalinen” (esim. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 4 5 K T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee luotettavaa, eettisesti vastuullista ja kestävää tutkimusta. Tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa vaaditaan erityistä huolellisuutta. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) vuonna 2019 päivittämät ohjeet muistuttavat maamme ihmistieteilijöitä kunnioittamaan tutkimukseensa osallistuvien ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta sekä välttämään tutkimuksellaan aiheuttamasta merkittäviä riskejä, vahinkoa tai haittoja osallistujille. Suomalaisessa kielenkäytössä joustavaksi, mutta kaikki sukupuoli-identiteetit ja seksuaaliset suuntautumiset alleen niputtavaksi ja joissain asiayhteyksissä kenties liiankin myönteisiä mielikuvia herättäväksi kattokäsitteeksi on noussut ’sateenkaarevuus’ (Taavetti 2018). Käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitämme sähköisin kyselyin ja yksilöhaastatteluin 1) liikunnanharrasta jien, koululaisten ja valmentajien, erityisesti sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten, kokemaa ja havaitsemaa syrjintää; 2) Suomen syrjintäja asennetilannetta verrattuna Britannian ja Singaporen tilanteeseen ja 3) erillisja sekaryhmissä annettuun liikunnanopetukseen ja urheiluvalmennukseen liittyviä (syrjintä)kokemuksia ja hyviä käytänteitä
Lausuntopyynnön, jolla oli mittaa 68 sivua, tärkeimmät liitteet tutkimussuunnitelman ohella olivat itse tekemäni eettinen arvio, tutkimusryhmän kanssa muotoillut tutkittaville tarkoitetut kyselyt ja urheilija-, valmentaja-, liikunnanopettajaja oppilashaastatteluiden haastattelurungot, tiedoteja suostumuslomakkeet sekä tietosuojailmoitus. Tämän lisäksi kiinnitin huomiota erityisesti alaikäisten sateenkaarioppilaiden haastattelurekrytointiin (eri järjestöjen, tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kanavien kautta sekä lumipallomenetelmällä) sekä tietoon perustuvaan suostumukseen (informed consent),. PREACT-hankkeen eettinen arviointi nojasi hyvän tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin ja ihmistieteiden eettisiin periaatteisiin tutkittavien itsemääräämisoikeudesta, vahingoittamisen välttämisestä, yksityisyydestä ja tietosuojasta. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Kuva: Marja Kokkonen tujilla on erityispiirteitä, joiden takia tutkimus voi pahimmillaan haitata tai vahingoittaa osallistujien hyvinvointia. Sateenkaarevuuden lisäksi myös nuoren iän nähdään tutkimusetiikan näkökulmasta vähentävän tutkimukseen osallistuvien itsemääräämisoikeutta ja lisäävän haavoittuvuutta (Brule & Eckstein 2017; Marsh ym. 2017). 2017). Vähemmistöasemasta johtuvan ja enemmistöön verrattuna alisteisen valta-aseman takia heitä pidetään tutkimuksessa haavoittuvana erityisryhmänä (vulnerable population; Blair 2016; Marsh ym. Osa heistä oli alaikäisyytensä vuoksi tutkimuseettisesti kaksinkertaisen suojelun tarpeessa esimerkiksi syrjintäkokemuksiin ja niiden seurauksiin kohdentuneiden digitaalisten kyselyiden ja haastatteluiden mahdollisesti aiheuttaman stressin tai muun mielipahan takia. Sukupuolija seksuaalivähemmistöihin liittyviä tutkimusaiheita pidetään erityisen herkkinä, jopa arkaluonteisina (Lee & Lee 2012). Tutkimusta ohjaavilla kysymyksillä on seuraamuksia myös tutkimukseen osallistujille ja heidän yhteisöilleen (Blair 2016). Eettistä ennakkoarviointia pidin välttämättömänä myös kansainvälisen julkaisemisen kannalta. Jo pelkästään tutkimussuunnitelmaan sisältyvät tutkimuskysymykset ovat eettinen valinta. Kysymysten vaikutuksia on syytä arvioida haavoittuvia ryhmiä tarkastelevien tutkimusprosessien kaikissa vaiheissa (Agee 2009). Hain hankkeelle eettisen ennakkoarvioinnin sisältävää lausuntoa Jyväskylän yliopiston eettiseltä toimikunnalta, koska sateenkaarevat osallistujamme kuuluivat haavoittuvaan erityisryhmään. Eettinen ennakkoarviointi ennen lähtölaukausta Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen tutkimus edellyttää ennen tutkimuksen käynnistymistä eettistä ennakkoarviointia. Tutkijan arvot ohjaavat hänen aiheenvalintaansa (Nahrin 2015) ja niiden vaikutuksesta kysymysten asetteluun on tarpeen olla tietoinen
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 4 7 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a jonka tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuvat antoivat joko anonyymin digitaalisen kyselyn alussa ja/tai kirjallisesti ennen tutkimushaastattelun alkua siihen jo etukäteen tutustuttuaan. Toisaalta muistutimme mahdollisia tutkittaviamme siitä, että haastattelututkimuksiin osallistujien on raportoitu hyötyvän siitä, että he ovat päässeet turvallisessa vuorovaikutustilanteessa kertomaan kokemuksistaan, pohtimaan identiteettiään ja voimaantumaan (esim. Decker ym. 2001; Suen 2015). Tämän tietäen ja huollettavansa tuntien hän joko suostui tai ei suostunut huollettavansa haastattelupyyntöön riippuen siitä, pitikö hän syrjinnästä keskustelemista lapselleen henkisesti liian kuormittavana. Haastatelluille kerroimme myös, että he saavat halutessaan luettavakseen haastattelun puhtaaksikirjoitetun tekstin. PREACT-hankkeessa pyrimme kunnioittamaan alaikäisen tutkittavan itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuuden periaatetta sekä TENK:in (2019, 9) ohjeistusta, jonka mukaan alle 15-vuotiaan tutkimukseen osallistumisesta päättää ensisijaisesti huoltaja. Pelisäännöt selviksi kaikille osapuolille Alaikäisten hyvinvoinnin kannalta pidin tärkeänä, että huoltajalla oli tieto kielteisten tunteiden viriämisen mahdollisuudesta. Lisäksi tiedotteista selvisi TENK:in (2019, 8–9) ohjeiden mukaisesti, että tutkittavat voivat koska tahansa kieltäytyä tutkimuksesta, keskeyttää sen väliaikaisesti tai toistaiseksi ilman selityksiä ja seuraamuksia. 2011; Koivisto ym. Myös toisenlainen eettinen tulkinta olisi ollut mahdollinen. Sekä digitaalisen kyselyn etusivulle asemoitu tiedote että yksilöhaastatteluihin osallistuville urheilijoille, valmentajille, koululaisille ja liikunnanopettajille hyvissä ajoin etukäteen toimitettu tiedote muistuttivat tutkimuksen vapaaehtoisuudesta. 2019). Edellytin kuitenkin myös huoltajan tietoon perustuvan suostumuksen alle 18-vuotiailta haastateltavilta, koska aiheet (liikuntatuntien ja -harrastusten syrjintäkokemukset) ovat omiaan herättämään ainakin joissain lapsissa ja nuorissa epämukavuutta, pelkoa tai muita kielteisiä tunteita. Eettisessä arviossa painotin myös tiedoteja suostumuslomakkeiden sekä haastattelukysymysten ja kyselyiden väittämien ymmärrettävyyttä, jotta tietoon perustuva suostumus olisi mahdollinen ja kyselyin ja haastatteluin kerätty tieto olisi mahdollisimman luotettavaa. Tarjosimme tutkimukseen osallistuville myös mahdollisuutta keskustella tutkimuksen herättämistä tunteista ja ajatuksista kanssani (Valviran laillistamana psykologina ja Suomen Psykologiliiton sertifioimana liikuntaja urheilupsykologina) ja saada lisätietoa tutkimuksesta. Niinpä pyysimme muutamia ystäväpiiriini ja sukupuolija seksuaalivähemmisJo tutkimussuunnitelmaan sisältyvät tutkimuskysymykset ovat eettinen valinta.. Kohderyhmä mukaan suunnitteluun Blair (2016) on ehdottanut sukupuolija seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten ottamista mukaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa varmistamaan, että tutkimuksessa käytetty kieli on asianmukaista ja tutkimuskohteen ymmärrettävissä. Huoltajalta pyydettyyn tietoon perustuvan suostumuksen voi ajatella vaarantavan ne tutkimukseen haluavat lapset tai nuoret, jotka eivät ole kertoneet huoltajilleen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään (Blair 2016) tai ainakin sulkevan osan heistä tutkimuksen ulkopuolelle (Blair 2016; Schrager ym. Ne myös kuvasivat selvästi tutkimuksen tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tähtäävät menetelmät, osallistumisen mahdolliset haittaja hyötyvaikutukset, aineistojen säilyttämisen sekä tulosten raportoinnin keinot ja todennäköisimmät julkaisukanavat. Kaikkien haastatteluun halunneiden nuorten huoltajat antoivat suostumuksensa
Keräämämme henkilötieto merkitsi esimerkiksi sitä, että haastatteluaineistot olisivat käsiteltävissämme vasta luokiteltuamme aineiston tunnisteita sisältävät taustatiedot (kuten kotitalouden koostumus), poistettuamme paikannimet ja vaihdettuamme haastateltujen etunimet peitenimiksi. Aineistolainauksia valitessamme olemme myös huolehtineet, että yksittäisten tutkittavien ikä tai liikuntaharrastuksen yksityiskohtia ei paljastu (Berg & Kokkonen 2020). Haastatteluiden alkupuolen kysymykset ”Mitä ajattelet sukupuolestasi?” ja ”Mitä ajattelet seksuaalisesta suuntautuneisuudestasi?” paitsi varmistivat tutkimuksen tavoitteiden kannalta keskeisten käsitteiden ymmärtämystä, myös tarjosivat haastateltaville eettisesti kestävän mahdollisuuden määritellä itsensä omin sanoin ilman valmiita luokitteluja (Roffee & Waling 2017; Schrager ym. Mikäli tutkimuksessa on tarkoitus jollain tapaa käsitellä henkilötietoja, tutkimushankkeen on tehtävä tietosuojailmoitus ja saatettava se myös tutkimukseen osallistuvien tietoon. Kaikkien haastatteluun osallistuneiden kanssa tutkijat kävivät läpi haastattelun alussa heille etukäteen toimitetun tiedotteen ja varmistivat, että kaikki haastateltavat ikään katsomatta ymmärsivät, mihin olivat lupautumassa. Eettisesti vastuullista tällaisissa tilanteissa on myös keskustella haastateltavan kanssa siitä, onko hän ajatellut itse tekevänsä rikosilmoitusta (esimerkiksi kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittäminen, seksuaalinen ahdistelu) tai onko hän keskustellut asiasta kenenkään läheisensä kanssa ja miettiä yhdessä, kuka tällainen läheinen voisi olla. Samasta syystä digitaalisissa kyselylomakkeissa seksuaalista suuntautuneisuutta ja sukupuoli-identiteettiä koskevien luokitteluasteikollisten kysymysten vastausvaihtoehdoissa oli mukana myös ”Jokin muu, mikä?” -vastausvaihtoehto. Haastatteluja tehneet tutkijamme keskustelivat yhteisesti mahdollisten rikosten tunnusmerkistöstä, jotka tunnistettuaan haastattelija ottaa asian puheeksi haastateltavansa kanssa. Yleinen henkilötietojen käsittelyä koskeva tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation; GDRP) tukee turvallista, luottamuksellista ja tietojaan antaneen kannalta läpinäkyvää henkilötietojen käsittelyä ja helpottaa myös arkaluonteisen tutkimusaineiston keräämisen, tallentamisen, käsittelyn ja muiden jatkotoimien, kuten aineiston hävittämisen, suunnittelua ja dokumentointia. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a töihin kuuluvia esitestaamaan laatimiamme sähköisiä kyselylomakkeita. Eettisenä velvollisuutenamme olisi tällöin myös selittää lastensuojeluja rikoslakeihin nojaten, miksi tämä menettely on tarpeen. Koska PREACT-tutkimuksen keskiössä ovat tutkimukseen osallistuneiden syrjintäkokemukset ja -havainnot, oli tarpeen ennakoida myös tutkijoiden toimintaa haastattelutilanteessa, jossa voi paljastua tutkimukseen osallistuneen kohdanneen väkivaltaa ja joutuneen rikoksen uhriksi. Haastatteluaineistoihin pohjautuvissa julkaisuissa myös tutkimukseen osallistuvien mainitsemien muiden ihmisten on säilyttävä tunnistamattomina. Yli 16-vuotiaita rikoksen uhreja suunnittelimme ohjaavamme Rikosuhripäivystyksen auttavaan puhelimeen tai nettisivujen chattiin. Rikosuhripäivystyksen juristin ohjeistamana suunnittelimme tekevämme viipymättä ilmoituksen poliisille ja lastensuojeluilmoituksen lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon, mikäli alle 16-vuotias paljastuu seksuaalirikoksen uhriksi. Haastatteluun osallistuneiden lasten ja nuorten tunnistamattomana pysymistä varmistimme myös muuttamalla murreilmaisuja yleiskielisiksi. 2019). Osallistujilla mahdollisuus kommentoida Sen lisäksi, että tutkimuksessa kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla, tutkittavien henkilötietoja on suojattava tuloksia julkaistaessa. Henkilötiedot ovat tietosuoja-asetuksen mukaan tietoja, jotka liittyvät suorasti tai epäsuorasti tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan ihmiseen. Ennen tutkimuksen aloittamista laaditun vaikutustenarvioinnin teimme yhteistyössä Webropol -kyselyalustan tietoturvallisuuden varmistaneen Jyväskylän yliopiston tietoturvapäällikön sekä tietosuojavastaavan kanssa. Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen tutkijat joutuvat tekemään monia eettisiä valintoja jo tutkimusproses. Vaikutustenarviointia on tarkoitus jatkaa aina vuoteen 2031 asti, jolloin olemme luvanneet hävittää niin tutkimusaineiston kuin rekisterinkin. member checking -menettely), mikä tarjosi tutkittavillemme mahdollisuuden oikaista väärinkäsityksiä, haastaa tulkintojamme (Arora 2017) ja tarkistaa valitsemamme aineistolainaukset (Thomas 2016). Silloin kun tutkimuksessa käsitellään laajamittaisesti erityisiä henkilötietoryhmiä, kuten esimerkiksi terveystietoja tai seksuaalista suuntautumista, tietosuojailmoituksen lisäksi on tehtävä tietosuojaa koskeva erillinen vaikutustenarviointi (Data Privacy Impact Assessment; DPIA). Jyväskylän yliopiston tietosuojavastaavalle toimittamani viisisivuinen vaikutustenarviointi kuvasi haastatteluaineistojen ja osittain myös digitaalisten kyselyaineistojemme epäsuorat tunnisteet (mm. He ovat myös saaneet kommentoida haastatteluaineistoon pohjautuvaa artikkelikäsikirjoitusta ennen sen painamista (ns. PREACT-tutkimukseen osallistuneilla sukupuolija seksuaalivähemmistöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus poistaa kohtia haastattelun puhtaaksikirjoitetusta tekstistä ennen aineiston analyysiä. Tietosuojailmoitus, vaikutustenarviointi ja julkaisukäytänteet tutkittavien turvana Suomessa oli alettu soveltaa Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntöä ainoastaan kolme viikkoa ennen kuin pyysin eettisen ennakkoarvioinnin sisältävää lausuntoa eettiseltä toimikunnalta. Laitoimme tietosuojailmoituksen julkisesti saataville hankkeen kotisivuille. haastateltavan etunimi, ikä, koulutus, ammatti, perheen koostumus sekä haastateltavan käsitys omasta sukupuolestaan) ja menettelymme näiden tietojen suhteen
2017. Liukkonen & A. Thomas, D. 2011. Schrager, S. What have we learned about conducting sensitive research with vulnerable populations. Methodological reflections on researching lesbian, gay, bisexual and transgender university students in Hong Kong: to what extent are they vulnerable interview subjects. 2016. & Väisänen, L. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. 455-484). & Kenny, M. Vulnerable groups. Methodological research on “sensitive” topics. 2010. Elore 25(2), 88 – 99. 2018. Williams (toim.) Designing and Conducting Research in Social Science, Health and Social Care. 2017. Koivisto, K., Janhonen, S. Jaakkola, J. 2. 2016. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Jyväskylä: PS-kustannus. E. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 4 9 sin alussa, kuten valitessaan tutkimusongelmiaan ja tutkimushankkeen nimessä käytettäviä käsitteitä. Marsh, C.A., Browne, J., Taylor, J. Teoksessa F. Kokkonen, M. Applying ethical guidelines in nursing research on people with mental illness. M., Stage, D. Hyväksytty julkaistavaksi. M., Frey, L. Member checks. Teoksessa M. V. Goldberg (toim.) SAGE Encyclopedia of LGBTQ Studies. Institute of Medicine. 2015. Ethical and methodological complexities in research involving sexual minorities. Sääkslahti (toim.), Liikuntapedagogiikka (s. A. Lehtonen, J. & Seifert, A. 2019. R. Koulukokemukset pohjana ei-heteroseksuaalisten nuorten uravalinnoille. Arora, A. Developing qualitative research questions: a reflective process. Liikuntapedagogiikan yhdenvertaisuus – sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulma. 2020. Bettinger, T. Resolving ethical challenges when researching with minority and vulnerable populations: LGBTIQ victims of violence, harassment and bullying. Teoksessa T. & Eckstein, J. LGBT Health 6(4), 156–165. 2017. M. Lisäksi tutkimushankkeen elinkaareen sisältyy monia eettisiä valintoja ja päätöksiä, joilla suojataan herkkien tutkimusaiheiden ja haavoittuvien tutkimusjoukkojen parissa työskenteleviä tutkijoita ja heidän hyvinvointiaan. 2017. & Waling, A. 2009. M., Steiner, R. Williams, S. L. Decker, S. J., Bouris, A. Methodological considerations for advancing research on the health and wellbeing of sexual and gender minority youth. L. Ethical research with sexual and gender minorities. 2018. Blair, K. Kasvatus & Aika. American Journal of Orthopsychiatry, 88(6), 691–700. E., CarterVisscher, R., Bell, K. Gordon, E. MARJA KOKKONEN, PST, LITM sertifioitu urheilupsykologi Liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori PREACT-hankkeen vastuullinen tutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto marja.kokkonen@jyu.fi LÄHTEET Agee, J. The health of lesbian, gay, bisexual, and transgender people: Building a foundation for better understanding. Feedback from research participants: are member checks useful in qualitative research. Ethical issues in research on sensitive topics: participants’ experiences of distress and benefit. Nursing Ethics 8 (4), 328–339. 2011. 1-4). uudistettu painos. ”Et olis sekaryhmät, unisexpukuhuone ja et opettajia olis jotenkin perehdytetty asiaan”: Sateenkaarinuoret, koululiikunta ja liikuntaharrastukset. A researcher’s journey: Exploring a sensitive topic with vulnerable women. Teoksessa A. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a. & Cerel, J. McSweeney & D. J. Thousand Oaks, CA: SAGE, 374–380. Suicide research. 2001. Kokkonen, M. M., Macapagal, K. & Kokkonen, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5. Lee, Y.O., & Lee, R. Women and Birth 30(1), 63–69. Varhaisessa vaiheessa tehtyjä valintoja on mahdollista – ja suositeltavaakin – tarkastella uudestaan tutkimuksen edetessä. Research Ethics 13(1) 4–22. Sukupolven käsite ja sateenkaarevan nuoruuden muistaminen. & Brown, C. 2012. & Davis, D. http://www.ijsrp.org/research-paper-0715/ijsrp-p4381.pdf Roffee, J. E., Naugle, A. Exploring lived experience in gender and sexual minority suicide attempt survivors. Journal of Empirical Research on Human Research Ethics: An International Journal 6(3), 55–64. 2019. 2012. B. 2015. Berg, P. The International Encyclopedia of Communication Research Methods, 1–3. Washington, DC: The National Academies Press. 2017. Allen (toim.) The SAGE encyclopedia of communication research methods (Vols. Suen, Y. Nahrin, K. International Journal of Qualitative Studies in Education 22(4), 431–447. New Horizons in Adult Education and Human Resource Development 24(1), 43–58. Bulletin of Sociological Methodology/Bulletin de Méthodologie Sociologique, 114(1), 35–49. H. Higher Education Research & Development 34(4), 722–734. Taavetti, R. Thousand Oaks, CA: SAGE Publications, 1870–1874. Brule, N. 2007. Kasvatus 38(2), 144–153. Objectivity and Ethics in Empirical Research International Journal of Scientific and Research Publications 5(7). T. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. New Work, NY: Routledge, 18–31. Qualitative Research in Psychology 14(1), 23–41. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019
Tällöin urheilun arvoperustan on katsottu ilmentävän reiluutta, kasvatuksellisuutta ja ylipäätään korkeamoraalista toimintaa. Teräs 2001, 215–216). Moraalisäätelyllä voidaan tuottaa yhteiskuntaan jonkin tietyn ilmiön ympärille eetosta, näkökulmaa tai ajattelutapaa, joka pyritään saamaan näyttämään normaalilta, itsestään selvältä ja ylipäätään sellaiselta, jota ei ole syytä haastaa. Se on kuitenkin käyttökelpoinen instrumentti erilaisten moraalisten eetosten tuottamisen, ja siten myös vallankäytön paljastamisessa. Samoin voidaan ajatella, että urheilussa on aikojen saatossa pyritty luomaan eetosta, joka perustuu urheilun hyvän kertomuksen mukaisille arvoille. 5 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 M Moraalisäätelyn käsitettä on käytetty liikuntaja urheilukulttuuriin liittyvässä keskustelussa, tutkimuksessa ja toiminnassa hyvin säästeliäästi. (Kotkavirta 2012.) Doping nähdään urheilun muiden eettisten ongelmien ohessa näiden arvojen vastaisena toimintana, jota moraalisäätelyllä pyritään ehkäisemään. Dopingin moraalisäätelyverkosto yhteisen moraalisen eetoksen tuottajana T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Kuva: Antero Aaltonen. Tällöin ilmiön ympärille luodun diskurssin ja ajattelutavan voidaan katsoa ilmentävän dopingin moraalisäätelyä. Historiallisesti moraalisäätelyllisiä projekteja voidaan tulkita tapahtuneen esimerkiksi työväestön parissa: tarkoituksena on ollut tuottaa kunnollisen ja järjestäytyneen työläisen ideaalia (ks. esim. Dopingin määrittäminen moraalisäätelijöiden tuottaman eetoksen viholliseksi asemoi säätelyn dopingin viitekehykseen
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 1 Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto – verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirjaja media-aineistossa. Toimijaulottuvuus (harmaat ja siniset neliöt) puolestaan koostuu edellä mainituissa tapahtumissa jäseninä olevista toimijoista. Suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston voidaan verkostoanalyysin perusteella todeta olevan varsin keskittynyt. Verkostoanalyysin avulla pystytään kuvaamaan verkostoa ja sen toimijoita tietynlaisena säännöllisenä rakenteena, jolloin avautuu mahdollisuus yksittäisten vuorovaikutustai valtasuhteiden sijaan laajemman kokonaisuuden tarkasteluun (Eriksson 2015). Tutkimuksen verkostoanalyyttinen osuus koostuu suomalaisen urheilun eettisyydestä ja siihen liittyvien päätöksenteosta vastaavien järjestöjen ja työryhmien kokoonpanojen tarkastelusta. (Ucinet-verkostoanalyysiohjelma. SUEK OK OKM Paralympiakomitea Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry Veikkaus Oy PLU Poliisihallitus OM Transparency International Urheilun oikeusturvalautakunta OLL Suomen Jääkiekkoilijat ry Veikkausliiga SM VAU TUL STL Joensuun kaupunki OKM TR/suuntaviivoja liikuntapolitiikan tulevaisuuteen OKM TR/selvitys urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista OKM TR/tehokas antidopingyhteistyö Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta JYU Suomen Latu Urheilija Jalkapallon pelaajayhdistys ry SPL Kuortaneen urheiluopisto Kokoomus Perussuomalaiset SDP FSI Kustannus Oy Demari Pelastakaa Lapset ry Helsingin yliopisto Muut STM KRP Haukiputaan koulu Vasemmistoliitto Haaga-Helia AMK Turun Yliopisto Fintoto Oy Tulli SUEK PPSHP Valtakunnansyyttäjänvirasto Muut KP Urheiluakatemia Oulun kaupunki VLN SUEK (valvontalautakunta) SUEK (erivapauslautakunta) Svoli SGL EAA IAAF SKL Pajulahden urheiluopisto SJL KOK SAL STTL OP Helmi Liiketalousopisto Lääkäri Juristi Arkada AMK Stadion-säätiö Ilmarinen Paavo Nurmi-keskus OK. Esimerkiksi Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin hallituksessa (tapahtuma) olevan henkilön taustaorganisaatio Olympiakomitea (OK) muodostaa toimijaulottuvuuteen yhden toimijan. Borgatti, Everett & Freeman 2002). Urheilun sisäisten toimijoiden lisäksi verkoston ytimeen kuuluvat valtiolliset tai valtio-omisteiset toimijat kuten opetusja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö (OM), Keskusrikospoliisi (KRP), Veikkaus ja sisäministeriö (SM). Tässä artikkelissa keskityn asiakirja-aineiston verkostoanalyysiin sekä media-aineiston määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto asiakirjaaineiston perusteella. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Kuvio 1. Tapahtumaulottuvuuden (punaiset ympyrät) muodostavat järjestöjen hallitukset, työryhmät sekä muut valitut elimet. Näkökulmani verkostoon ja valtaan on rakenteellinen. Kuvio havainnollistaa kaksiulotteista jäsenyysverkostoa, joka sisältää sekä tapahtumaettä toimijaulottuvuuden. Näkymätöntä ja näkyvää vallankäyttöä Verkostoanalyysin tulokset havainnollistuvat kuviossa 1. Mahdollisuudet päätöksenteko-, kontrollointija informaatiovallan käyttämiseen näyttävät keskittyvän muutaman vahvan toimijan käsiin Olympiakomitean ollessa verkoston tärkein organisaatio. Päällekkäisjäsenyyksiin perustuvassa analyysissä huomio kiinnittyy siihen, keillä toimijoilla on jäsenyyksiä tarkastelun kohteena olevissa organisaatioissa. Nämä järjestöt ja työryhmät sekä niissä jäsenyyksiä omaavat toimijat muodostavat suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston. Olympiakomitea linkittyy toimijana myös muihin tapahtumiin, esimerkiksi opetusja kulttuuriministeriön (OKM) eri työryhmiin. Kiinnitän huomioni toimijoiden keskinäisen vallankäytön ja vuorovaikutuksen sijaan verkoston kokonaisrakenteeseen, yksittäisten toimijoiden asemaan verkostossa sekä eri toimijoiden välisiin suhteisiin. Hanneman & Riddle 2011). Toimija on verkostossa sitä keskeisempi, mitä isommalla neliöllä se on merkitty. Perusajatuksena on tällöin käsitys toimijoille kasautuvasta informaatio-, kontrollointija päätöksentekovallasta: mitä enemmän järjestöja työryhmäjäsenyyksiä toimijalla on, sitä enemmän hänelle kertyy edellä mainittuja vallankäytön mahdollisuuksia (ks
Mediassa moraalisäätelyvaltaa harjoittava verkosto edustaa ilmiönä vahvasti urheilun autonomiaa ja itsenäistä asemaa yhteiskunnassa. Urheilun autonomia ja itsesääntely joutuu alati uhatuksi viihteellistyneessä ja kaupallistuneessa huippu-urheilussa. Tarkastelin suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston toimijoiden kommentteja, joista etsin moraalisäätelyllisiä elementtejä. Ha luaako urheiluväki siis pitää kommentoinnin ja päätäntävallan tiukasti omassa piirissään. Urheilulle on perinteisesti ollut tyypillistä urheiluliikkeen itse asettamat ja omatoimisesti valvotut säännöt ja normistot, joihin ei ole kaivattu urheilun ulkopuolista oikeudellista kosketusta. Missä on puhevalta. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Kuvio 2. Kv-järjestöt 10 % Kotimaiset lajiliitot 2 % Kotimaiset seurat 2 % Lääketieteelliset toimijat 4 % Maajoukkuetoimijat 5 % Muu 13 % Oikeudelliset toimijat 12 % Liiga 2 % SUEK 22 % Suomen Olympiakomitea 3 % Tapahtumat 2 % Urheilija 21 % Yksityiset yritykset 2 %. Dopingin moraalisäätelyvalta näyttäytyy kerroksellisena, miten näkyvällä tavalla eri toimijat harjoittavat moraalisäätelyä. Samaa havaintoa tukevat myös verkostoanalyysin aineistona olleiden eri toimijoiden hallitusten kokoonpanot, jotka vaikuttavat koostuvan suurilta osin liikunnan ja urheilun sisältä tulevista tahoista. Kuvioon on koottu kunkin toimijan osuus kaikista uutisten moraalisäätelyllisistä kommenteista. Toimijoiden mediassa harjoittama säätely oli luonteeltaan joko haluttua eetosta vahvistavaa tai vastakkaista eetosta kieltävää. Vahvimmin moraalisäätelymahdollisuuksia saavat SUEK ja urheilijat. Vastakkaisesta eetoksesta luotiin kielteinen kuva syyllistämällä dopingiin sekaantuneita tahoja, siirtämällä vastuuta ilmiön käsittelystä muille ja korostamalla dopingilmiön negatiivisia seurauksia. Toivotunlaista moraalista eetosta pyrittiin tuottamaan verkoston toimijoiden oman toiminnan kehumisella ja aseman vahvistamisella, sääntöjen korostamisella ja urheilun arvojen vahvistamisella. Edellisessä verkostokuvassa nähdyt valtion toimijat katoavat ja dopingiin liittyvää moraalisäätelyä pääsevät mediassa harjoittamaan lähes kokonaan urheilun sisäiset toimijat. Nykypäivän viihteellistyneessä ja kaupallistuneessa huippu-urheilussa tällainen urheilun autonominen ja itsesääntelyllinen asema joutuu kuitenkin alati uhatuksi muun muassa urheilun oikeudellistumisen myötä. Moraalisäätelyä harjoittavat toimijat mediaaineiston perusteella. Sen sijaan urheilun sisäiset toimijat, kuten SUEK, urheilijat, urheilun oikeudelliset toimijat ja kansainväliset järjestöt, käyttävät dopingiin liittyvää moraalisäätelyvaltaa ihmisten silmissä näkyvämmin. Asiakirjaja media-aineiston perusteella verkoston valtiolliset toimijat ovat dopingin moraalisäätelyn näkymättömiä vallankäyttäjiä, jotka ovat tekemässä liikuntaan ja urheiluun liittyviä eettisiä päätöksiä. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Kuva muuttuu tarkastelemalla mediatekstejä määrällisesti (kuvio 2). (Halila & Norros 2017, 1–19.) Dopingin moraalisäätely aikansa elänyttä Analysoin mediatekstejä myös laadullisesti. Pureutuminen sataan Yle Urheilun dopinguutiseen kertoo, mille toimijoille moraalisäätelyllistä puhevaltaa mediassa todellisuudessa annetaan. Verkostoanalyysin ja mediatekstien määrällisen sisällönanalyysin tuottamat toisistaan poikkeavat verkostokuvat johtavat pohtimaan näkyvän ja näkymättömän vallan ulottuvuuksia. Ne eivät kuitenkaan dopinguutisoinneissa pääse julkisesti harjoittamaan moraalista säätelyä
Helsinki: Gaudeamus, 7–26. SAMULI OJA, LITK Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta samuli.j.j.oja@student.jyu.fi LÄHTEET Borgatti, S. Ruonavaara, H. Kotkavirta, J. Laadullisen sisällönanalyysin avulla sitaateista analysoitiin toimijoiden harjoittaman moraalisäätelyn luonnetta eli sitä, millaista suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston harjoittama säätely on. Harvard: Analytic Technologies. Lontoo: SAGE, 340369. Etenkin säätelyn kohteina olevien ihmisten arvoihin vaikuttaminen nousee olennaiseen asemaan: lähtökohtaisesti ihminen pyrkii toimimaan ja ajattelemaan asioita omien arvojensa kautta. J. Jäsenyyksistä muodostuvan tapahtumaja toimijaulottuvuuden sisältävän kaksiulotteisen verkoston (affiliation network) kautta tutkittiin, mitkä toimijat ovat olleet jäseninä eri hallituksissa, lautakunnissa tai työryhmissä. Ucinet for Windows: Software for Social Network Analysis. T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Näin tutkimus tehtiin Suomalaisen liikuntaja urheilukulttuurin eettisyydestä vastaavien toimijoiden hallitusten ja kokoonpanojen päällekkäisjäsenyyksiä (interlocking directorates) vuosilta 2013–2019 käsittelevä aineisto koostuu 43 yksittäisestä hallituksesta, lautakunnasta ja työryhmästä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 304–320. Moraalisäätelyn käsite on toimiva väline eri ilmiöiden pariin tuotettujen ja itsestään selviltä tuntuvien moraalisten eetosten paljastamisessa. 2016. Concepts and measures for basic network analysis. Urheilun etiikka ja moraali. Jo yli vuosikymmen sitten suomalaiset. Moraalisäätelyn teorian mukaan säätelyllä on tarkoitus muovata kokonaisvaltaisesti ihmisten käsityksiä ja näkemyksiä kulloinkin käsillä olevaan ilmiöön liittyen (Ruonavaara 1998). Reilu peli, puhdas urheilu ja urheilun kasvatuksellisuus näyttäytyvät verkoston toimijoiden mielestä edelleen vahvana arvopohjana nykypäivän huippu-urheilulle. Aineisto kerättiin järjestöjen toimintakertomuksista ja työryhmien muistioista. Teoksessa K. Arjessa ja liikkeessä – verkostonäkökulma modernisoituviin työelämän suhteisiin 1880-1920. Ilmanen, K. Eniten jäsenyyksiä omaavat toimijat ovat verkostossa keskeisimpiä (ks. Dopingin moraalisäätelyä aprikoidessamme voimme haastaa itsemme ajattelemaan nykyisen huippu-urheilun arvoperustaa. Tutkimuksessa käytiin läpi uutisten kaikki sitaatit ja luokiteltiin, kuinka monta kertaa kukin toimija pääsi ääneen. Jyväskylä: Yliopistopaino, 59–82. Teräs, K. Yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. 2004. Monta urheilua – monta arvopohjaa. Yhteiskuntatieteellinen verkostoajattelu. 2012. Urheiluoikeus. Parhaimmillaan se voi auttaa meitä pohtimaan omia näkemyksiämme ja käsityksiämme asioista, jotka eivät aiemmin ole tuntuneet edes pohtimisen arvoisilta. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. Halila, H. Lehtonen, K., Laine, K. Valtionhallinnon ja urheiluorganisaatioiden asiakirjojen (n = 9) avulla jäljitettiin dopingin moraalisäätelyverkoston muotoutumista ja sen toimijoiden vastuiden määrittymistä. ”Vanhat” yhteiskunnalliset liikkeet moraalisäätelyn projekteina. Teoksessa K. Suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston harjoittama säätely pureutuu arvoihin etenkin urheilun hyvän kertomuksen kautta. 1998. G. Helsinki: Alma Talent. & Riddle, M. & Freeman, L. Teoksessa J. Bibliotheca historica 66. & Norros, O. 2011. A. Tampere: Vastapaino, 43–57. 2017. Eriksson (toim.) Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa. Jäsenyyksiä tarkasteltiin Olympiakomitean ja SUEKin hallituksista, SUEKin erivapausja valvontalautakunnasta, valtion liikuntaneuvostosta (VLN), Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnasta sekä kolmesta opetusja kulttuuriministeriön asettamasta työryhmästä, jotka pohtivat selvityksissään urheilun eettisiä asioita. Teoksessa K. 2015. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 3 ovat kokeneet urheilun olevan arvoperustaltaan eriytynyttä varsinkin lasten ja nuorten urheilun ja ammattimaisen huippu-urheilun välillä (Ilmanen & Itkonen 2004). Liikunta & Tiede 41 (1), 30–32. Ilmanen & H. Hanneman, R. Scott & P. Tarkastelu alkoi vuodesta 2013. & Itkonen, H. Hanneman & Riddle 2011). Eriksson, K. & Itkonen, H. C. P., Everett, M. Siisiäinen (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet. Ilmonen & M. Turun yliopisto. Toisaalta puhtaan urheilun ja reilun pelin kaltaiset käsitteet ovat abstraktiudessaan moraalisäätelyllisesti toimivia elementtejä, jotka ovat omiaan vahvistamaan ja uusintamaan haluttua moraalista eetosta doping ilmiön ympärillä. 2001. Onkin perusteltua kysyä, missä määrin urheilun hyvän kertomukseen perustuva moraalisäätely kohtaa nykypäivän kaupallistuneen ja viihteellistyneen huippu-urheilun kanssa. Voimme pohtia, mitä me siltä ylipäätään odotamme ja haluamme, ja onko dopingilmiö tälle eetokselle vastakkainen arvo vai ei. Carrington (toim.) Social network analysis. Yle Urheilun vuosina 2017–2018 julkaisemien dopinguutisten (n = 100) määrällisellä sisällönanalyysillä tarkasteltiin sitä, mitkä toimijat saavat puhevaltaa mediassa. 2002. Jonkinlaisen yhteisen ja kaikkien jakaman moraalisen arvopohjan luominen liikuntaan ja urheiluun tuntuu haasteelliselta. Päällekkäis jäsenyyden liikunnan ja urheilun organisaatioverkostoissa
Urheilua ja varhaista filosofiaa yhdistää ajatus, jonka mukaan toinen henkilö voi auttaa ihmistä pääsemään parhaimpaansa. Samalla tavoin valmentaja voidaan nähdä kätilönä, joka yrittää saada urheilijasta esiin sen potentiaalin, mikä ihmisen sisällä jo on. Valmentaja hyveellisenä ihmisenä Miten ihmisen tulisi elää ja millaisia ovat oikeat teot. Miten toista ihmistä tulee kohdella. Koska huippu-urheilulla on huomattava taloudellinen merkitys, törmäämme yhä useammin tilanteisiin, joissa tulosten katsotaan pyhittävän keinot. Urheiluun vaikuttavat nykyisin urheilun ulkopuoliset tekijät. Voiko mestaruuden aidosti voittaa esimerkiksi petoksen avulla. Valmentaja törmää arjessaan samoihin kysymyksiin. Millainen on eettinen valmentaja. Tämä suhde synnyttää monia eettisiä kysymyksiä. Millaista on moraalisesti hyvä eli oikea valmennus ja millaiset teot voidaan valmentajalta hyväksyä. Helmikuussa 2020 julkaistussa Harri Rindellin ja Heidi Packalenin ”Yksinäistä työtä joukkueen puolesta. Sokrates piti itseään ajatusten kätilönä, jonka tarkoitus oli saada ihminen löytämään totuus sisältään. Valmentaminen on toimintaa suhteessa toiseen ihmiseen. Ehkä yllättävintä on järjestys. Pyrittäessä tuloksiin toisen ihmisen kautta, joutuu valmentaja arvioimaan myös sitä, millainen ihminen hän on ja millainen ihminen hän haluaa olla. Luovuttamalla saatu jääkiekon maailmanmestaruus tai dopingilla hankittu hiihtovoitto jättänee useimmille katsojille kaipuun toisenlaista ratkaisua kohtaan. Mikä on sallittua tuloksen saavuttamiseksi. Valmentaja kehittymisen mahdollistajana Olympialaisten myötä, noin 700-luvulla ennen ajanlaskun alkua, alkoi vahvistua ajatus siitä, että urheilullisuus ja saavutukset urheilussa eivät ole sidottuja sosiaaliseen statukseen tai syntyperään. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 F T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a FILOSOFIAN KEINOIN EETTISEN VALMENTAJAN JÄLJILLÄ Olympialaiset, filosofia ja demokratia. Antiikin urheilu ja siihen liittyvät käsitykset ovat vaikuttaneet siihen, miten länsimainen ajattelu on kehittynyt. Kuva: Antero Aaltonen. Valmentaja joutuu jatkuvasti pohtimaan suhdettaan urheilijaan ja siihen, mitä valmennuksella halutaan saavuttaa. Kun urheilija kysyy itseltään “Onko minusta tähän?”, hän ei arvioi pelkästään päivän kuntoaan suhteessa muihin urheilijoihin, vaan pohtii, onko hän ihminen, joka kykenee vastaamaan asetettuun haasteeseen. Pohtiessamme “Voittiko paras nainen tai mies tänään?” hahmottelemme sitä, mitä tarkoitamme käsitteellä “paras”. Selvitykseen haastateltujen jääkiekkovalmentajien näkemyksistä käy ilmi, että monet heistä kokevat filosofiset kysymykset tärkeiksi sekä oman identiteettinsä että työnkuvansa kannalta. Urheilullisuus on taito, jota voi harjoittaa. Samalla unohdetaan ne arvot ja päämäärät, joita urheilussa on alun perin ollut Pohdinnat siitä, miksi ihminen leikkii, urheilee ja kilpailee, hukkuvat usein tuloksia ja tulosten saavuttamista koskevan keskustelun alle. Filosofian tavoin urheilu etsii totuutta: “Mitä vaaditaan mestaruuden voittamiseen?” ei ole ainoastaan käytännöllinen kysymys, vaan myös moraalinen kysymys siitä, mitä mestaruuden voittaminen tarkoittaa. Arvoista puhuminen on yleistä nykyajan urheilussa, mutta pohdinta arvoista ja urheilun päämääristä jää joskus puolitiehen. Näihin eettisiin pohdintoihin filosofia tarjoaa valmentajillekin työkaluja. Toisaalta altavastaajan voitto ennakkoon ylivoimaisesta vastustajasta herättää ihailua, ja aito urheilun ystävä osaa toivottavasti arvostaa voittoa, vaikka voittaja ei oma suosikki olisikaan. Nämä kysymykset ovat olleet filosofiassa aina ajankohtaisia. Vastaamalla tähän kysymykseen määrittelemme voittajien hyveitä eli arvostettavia luonteenpiirteitä. Näiden ilmiöiden synty ajoittuu antiikin Kreikkaan, aikakauteen, jota voimme kiittää myös valmennuskulttuurin synnystä. Selvitys jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta kaudella 2018– 2019» -julkaisussa käsitellään ihanteita ja arvoja. On mahdollista, että periaatteessa kuka tahansa voi tulla erinomaiseksi urheilijaksi, jos hän saa riittävästi tarvittavaa harjoitusta ja opastusta. Mihin valmennuksella pyritään ja millaisia arvoja valmentamisen halutaan välittävän. Arvostamme voittoja, koska arvostamme jotain syvempää ihmisessä, joka voiton on saavuttanut
Vastauksemme näihin kysymyksiin määrittävät myös eettisen valmentajan roolin. Valmentajat pitivät tärkeinä arvoina erityisesti rehellisyyttä, lojaaliutta ja empaattisuutta. Sen mukaan moraalisten tekojen tulisi tuottaa mahdollisimman suuri määrä onnellisuutta mahdollisimman monelle ihmiselle. Toista ihmistä arvokkaana kohteleva valmentaja on hyvä ihminen. Hyve-etiikka ja seurausetiikka tarjoavat erilaiset lähtökohdat tämän kysymyksen tarkastelulle. Seurausetiikan näkökulmasta oikeita tekoja ovat ne, joiden seuraukset ovat hyvät. Teorioiden erot tuovat esiin valmentamisen sisäiset jännitteet, jotka korostuvat huippu-urheilussa. Valmentaja toimii oikein, mikäli hän toimii tällaisten hyveiden mukaan. Toisaalta yleinen tapa arvioida sitä, oliko jokin teko oikein, on tekojen lähestyminen nimenomaan seurausten kautta. Rindell, H., & Packalen, H. Mill, J. (2020). Koska yksilöiden arvo ja oikeudet ovat meille tärkeitä, on helppoa väittää, että eettisen valmentajan tulisi kunnioittaa maalivahdin koskemattomuutta. Sokrates: Muistelmia, Pidot, Sokrateen puolustuspuhe. (2005). Merkitystä on sillä, miten ihmisiä kohdellaan. Oletetaan myös, että finaalia paikan päällä seuraavista ihmisistä useat tuhannet tulevat erittäin onnellisiksi. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 16. Suomentanut ja selityksillä varustanut Pentti Saarikoski. He halusivat luoda pelaajille tasa-arvoiset kehitysmahdollisuudet, asettuivat joskus heikomman puolelle ja toimivat pelaajien “tunteiden peilinä” tunnustusta antaen. Oletetaan, että valmentaja voi tehdä puoli miljoonaa ihmistä onnelliseksi saamalla joukkueen voittamaan jääkiekon maailmanmestaruuden. Ehkä onkin niin, että valmentajan hyveet eroavat muiden ihmisten hyveistä. Onko eettinen valmentaja siis hyveellinen kätilö vai utilitaristisesti ajatteleva hyödyn maksimoija. Eikö hyvä valmentaja ole henkilö, joka pyrkii mahdollisimman hyviin tuloksiin. S. Aristoteles ajatteli, että järkeään käyttävä ihminen päätyy automaattisesti suorittamaan oikeita tekoja. Helsinki: Gaudeamus. Onko tällainen ihminen hyvä valmentaja. Yksinäistä työtä joukkueen puolesta -selvityksessä, jossa valmentajat saivat puhua anonyymisti, nousi esiin hyveellinen valmentaja. Avaako se tien ajatukselle, jonka mukaan valmentajalle voidaan sallia epäeettinen ihmisten kohtelu. Tämä ajattelutapa voi tuntua väärältä. (1960). Näin toimimme yleensä silloin, kun meidän täytyy valita kahden toiminnan välillä. Yksilön kaltoinkohtelu tulosten saavuttamiseksi ei voi olla oikein. Finaalin voittaminen vaatii kuitenkin sen, että valmentaja käskee yhden pelaajistaan taklaamaan vastustajan maalivahdin ulos pelistä. Käskyn antaminen vaikuttaisi olevan väärin ainakin siksi, että se rikkoo jääkiekon sääntöjä. (Rindell & Packalen, 2020, 19) Näistä huomioista välittyy se, että pelaajat eivät ole valmentajille pelkkiä välineitä, vaan arvokkaita päämääriä itsessään. Valmentajan hyveistä puhuttaessa vaarana on, että valmentaminen tai valmentajan rooli aletaan nähdä muusta elämästä irrallisena ilmiönä. Toisaalta organisaatio, joukkue sekä fanit vaativat menestystä ja tällöin on luontevaa ajatella, että valmentaja on vastuussa yksittäistä urheilijaa laajemmalle ihmisjoukolle. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 5 T E E M A : E t i i k k a l i i k u n t a k u l t t u u r i s s a Aristoteleksen hyveiden merkitystä korostava eettinen teoria tarjoaa yhden mahdollisen näkökulman näihin kysymyksiin. Helsinki.. Syvempi syy sille, miksi käskyn antamisen voidaan sanoa olevan väärin, on kuitenkin se, että vastustajan maalivahti loukkaantuu. Eikö valmentajan tule olla hyveellinen ihminen, joka ajattelee ja toivoo jokaisen urheilijan parasta. ANTTI KUUSELA, FT lehtori, Tikkurilan lukio aokuusel@gmail.com LÄHTEET Aristoteles. Hänen mukaansa hyvä elämä on hyveiden mukaista elämää ja oikeita tekoja ovat ne, jotka jollain tavalla edistävät hyveitä. Viisaus ei aina löydy menneisyydestä, mutta eettisen valmentajan etsinnässä ja valmentamisen jännitteitä purkaessa täytyy katse kääntää antiikkiin ja palata takaisin urheilun juurille. Hän on ihminen, joka tekee oikeita valintoja omasta halustaan. Onko käskyn antaminen oikein. Tulisiko meidän arvostelun sijaan kehua valmentajaa, joka kykeni tuottamaan suuren määrän onnellisuutta maailmaan vain suhteellisen pientä tuskaa aiheuttaen. Oikeiden tekojen mittari on siis tekojen synnyttämä onnellisuus. Onko siis mahdollista olla hyvä valmentaja olematta hyvä ihminen. (2000). Ksenofon. Nikomakhoksen etiikka. Keskeistä utilitarismille on niin sanottu suurimman onnellisuuden periaate (Mill, 2000, 17). Selvitys jääkiekon liigavalmentajien työkuvasta kaudella 2018–2019. Takaisin urheilun juurille Mitä on olla eettinen valmentaja. Helsinki: Gaudeamus. Seurausetiikan tunnetuin muoto on utilitarismi, jonka syntyhistoria ajoittuu 1800-luvulle. Suomentaneet Kari Saastamoinen, Seppo Sajama ja Marko Järvenpää. Valmentaja tuloksen tekijänä Aristoteelisesta näkökulmasta tarkasteltuna eettinen valmentaja on ihminen, joka toimii omien arvojensa mukaan tuloksista riippumatta. Yksinäistä työtä joukkueen puolesta. Tällöin esimerkiksi nöyryyttävä käytös yksittäistä pelaajaa kohtaan voisi olla oikein, mikäli teko johtaisi joukkueen menestykseen. Utilitarismi. Häntä soveltaen voidaan ajatella, että on olemassa joitakin valmentajan hyveitä, eli piirteitä, joita valmentajassa arvostetaan. Mihin urheilulla pyritään. Tällaisellekin näkemykselle voidaan löytää filosofisia perusteluja. Suomentanut ja selityksin laatinut Simo Knuuttila. Helsinki: Otava. Myöntävä vastaus on ongelmallinen. Klassinen utilitaristi John Stuart Mill ajatteli tekojen olevan oikein, jos ne edistävät onnellisuutta, ja väärin, mikäli niillä on taipumus tuottaa onnettomuutta. Mutta voiko puolen miljoonan ihmisen tekeminen onnelliseksi olla väärin. Miksi urheilemme. Ihmisen vahingoittaminen, vaikka siitä seuraisi hyvää, ei voi olla oikein
2006 ja 2007) 1,3–2,0 G 2– 3 km/h 2,1–3,4 G > 5 km/h 4,9–6,3 G Hyppy 10 cm:lta 4835–12984/vrk 173–1063/vrk 38–68 kertaa/vrk Ei kynnysarvoa 1000/vrk 60/vrk Ei alla olevia terveysvaikutuksia Hapenottokyky ja lihasvoima kasvavat, LDL kolesteroli vähenee Reisiluun luutiheys kasvaa 30–70-vuotiaat prediabeetikot (Herzig ym. Washington, DC: US Dept of Health and Human Services 2018). Kevyen liikunnan osuutta ei mainittu. Huonokuntoisilla henkilöillä, joilla verensokeri oli lievästi koholla, 6 500 askelta päivässä kävelynopeudella 2–3 km/h paransi insuliiniherkkyyttä sekä vähensi plasman LDL-kolesterolipitoisuutta ja sisäelinten rasvaa (Herzig ym. losten mukaan kyselyjen perusteella ”noin puolet” työikäisistä aikuisista täytti vuoden 2008 liikuntasuosituksen reippaan ja rasittavan kestävyysliikunnan osalta (Husu ym. Terveet 35–40-vuotiaat naiset (Vainionpää ym. Uuteen suositukseen on lisätty terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäväksi tekijäksi kevyt liikunta ja poistettu vaatimus vähintään 10 minuutin yhtäjaksoisesta liikunnasta (”bounce”). Objektiivisia mittareita käsitellään puolen sivun verran, mikä on vähän ottaen huomioon mittareiden käytön ja ominaisuudet. Yleensä liikuntasuositukset perustuvat useisiin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin. 2010). Kevyttä liikuntaa harrastaa suurin osa aikuisista, mutta sen terveyttä edistävistä vaikutuksista ei ole tietoa. 2008, Trucker ym. Artikkeleissamme esitimme, että jo kevyt fyysinen aktiviteetti – käveleminen 2–3 km/h – ehkäisee sydänja verisuonitautien sekä sokerija rasva-aineenvaihdunnan tautien riskejä. Tämä on jo oikeutetusti tuottanut kysymyksiä ja kirjoituksia kevyen liikunnan määrästä, jonka harjoittaminen ylläpitää terveyttä (Jantunen T. Uuden liikuntasuosituksen sisältävä raportti käsittelee pääasiassa ei-objektiivisilla menetelmillä saatuja tuloksia liikunnan ja sairauksien riskitekijöiden välisistä yhteyksistä. Suosituksen mukaan reipasta liikuntaa tarvitaan vähintään 150 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa sekä lihaskunnon harjoittamista terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi kuten vuoden 2008 suosituksessa.. 2017). 2014 ja 2017) 1,3–1,9 G 2–3 km/h 1,3–1,9 G 2–3 km/h 2120–16000/vrk 2900/vrk 6500/vrk Plasman lipoproteiini -lipidit, rasvahapot ja asyyliglyko proteiini laskevat Insuliiniherkkyys paranee, veren sokeri, LDL-kolesteroli ja viskeraalinen rasva vähenevät Taulukko 1. ym. Niiden puut. (Taulukko 1.). 2011). 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 P O H D I T T U A Yhdysvaltalainen vuo den 2018 liikuntasuo situs on jäänyt kesken Yhdysvaltojen terveysministeriön asettama komitea julkaisi vuonna 2018 yli 700-sivuisen raportin, joka sisälsi uuden terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikuntasuosituksen (US Department of Health and Human Services. Valmistimme Oulun yliopistossa vuonna 2003 kiihtyvyysmittarin, joka rekisteröi askelten lukumääriä kiihtyvyysalueella 1,3–10,9 g, joka vastaa kävelyä nopeudesta noin 1,5 km/h kolmiloikan alastuloon. Mielenkiintoisaa oli, että ennenaikaista kuolemaa ennustavien plasman proteiinien pitoisuus väheni, kun päivittäinen askelmäärä oli 2 900 (Herzig et al. Suomessa saatujen tuViitteet Intensiteetti Kiihtyvyysluokat Vastaava nopeus Frekvenssi Askeleet kiihtyvyys luokassa Kynnysarvot Terveyttä tuottavat askeleet Terveysvaikutukset Vuoden 2018 liikuntasuositus – > 5km/h 2300–3000/vrk Sydänja verisuonitaudit, sokeritauti, dementia, masennus, luukato, painonpudotus ym. Uuden liikuntasuosituksen askeleiden kynnysarvot on laskettu viikoittaisesta 150 minuutin kävelystä ja 60 ja 80 cm:n askelpituudesta. Muutokset helpottavat kevyttä liikuntaa harrastavia, mutta uusi suositus ei kerro, kuinka paljon sitä tulisi harrastaa. Tutkimme kahdessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, miten liikunta ehkäisee sairauksien riskitekijöitä. Kävelyliikunnan intensiteetit, frekvenssit, kynnysarvot ja terveysvaikutukset hyväkuntoisten naisten (n=65) ja huonokuntoisten prediabeetikoiden (n=78) liikuntainterventioissa. 2014). Kevyt liikunta vastaa kävelyä nopeudella 1,5–5 km/h, reipas kävelyä ja juoksua 5–9 km/h ja rasittava juoksua yli 9 km/h. Myöhemmin liikuntamittarilla saadut tulokset osoittivat, että 23,5 prosenttia työikäisistä harrasti reipasta ja rasittavaa kestävyysliikuntaa (Hukkanen ym, 2018). Suuri osa käytetyistä liikuntamittareista, kuten kyselyistä ja haastatteluista, rekisteröi liikunnan intensiteetin kolmessa luokassa: kevyt, reipas ja rasittava liikunta. Hyväkuntoisilla naisilla tuhat askelta päivässä kävelynopeudella noin 5 km/h lisäsi maksimaalista hapenottokykyä, alaraajojen lihasvoimaa ja -massaa sekä vähensi plasman LDL-kolesterolipitoisuuksia (Vainionpää ym. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Tulokset osoittavat, että ei-objektiiviset menetelmät yliarvioivat monikertaisesti objektiivisilla menetelmillä saavutettuja tuloksia (Troiano ym. 2007). 2019). Useissa tutkimuksissa on verrattu ei-objektiivista ja objektiivista mittaamista fyysisen aktiivisuuden määrän arvioinnissa
Miksi ei. Miksi ideoida uutta matkailualalle. Myös jonkinlainen standardointi tarvitaan. Am J Prev Med 2011;40:454-61 Vainionpää A ym. Matkakohteet voivat 3D-kameroilla ja videoilla esitellä ympäristöjään. Järvillä. JAN EROLA, VTM Viestinnän moniottelija LTS:n hallituksen jäsen P O H D I T T U A tuessa suosittelemme omien tuloksiemme perusteella vähän liikkuville henkilöille terveyden ylläpitämiseksi tavallista kävelyä sisäja ulkotiloissa päivittäin 90 minuutin ajan, joka vastaa noin 6 500 askelta. Suomussalmen kansallispuistossa Hossassa on jo nyt kiinnitetty erityistä huomiota liikuntarajoitteisten mahdollisuuksiin saada luontoliikuntaelämyksiä. Maailmanlaajuinen esteettömän matkailun markkina on viiden vuoden päästä peräti 80 miljardia euroa. Jatkotuotteistuksella Suomen luontoliikuntamatkailu voisi moninkertaistua. Samalla maamme kansanterveys paranisi ennaltaehkäisevän liikunnan avulla. Kun matkailu elpyy – ja kyllä se elpyy – sen avulla voisi edistää monenlaista hyvää Suomelle. Luku ei ole ollenkaan järjetön: maailman matkailujärjestö UNWTO:n mukaan vuonna 2025 pelkästään Euroopassa on 160 miljoonaa kansalaista esteettömän matkailun piirissä. Ajatuksena olisi merkittävällä tavalla pysyvästi lisätä Suomen matkailutuloja sekä siinä sivussa kasvattaa suomalaisten tietoisuutta erityisryhmien tarpeista. Ja mihin pääsee rollaattorilla, pääsee myös lastenvaunulla. Luvuissa ovat mukana vähintään 65-vuotiaat. Liikunta&Tiede 2020:56 6/19:13 Troianio RP ym. Metsillä. Int J Obesity 2014;38:1089–96 Herzig KHH ym. Esimerkiksi Islanti on paljon suositumpi revontulimatkakohde kuin Suomi, vaikka siellä on tuplasti pilvisempää kuin Suomen Lapissa. Mikä auttaisi matkailualaamme erottautumaan. Meillä matkailua ei ole koskaan nostettu eturivin talousasiaksi, toisin kuin merkittäviksi nousseissa matkailumaissa. Sitten pitää varmistaa matkailijan vaivaton pääsy kohteeseen, esimerkiksi Seutulan lentokentältä. Sci Reports 2017;7:11267 Husu P ym. OKM:n julkaisu 2011;15:31–40 Hukkanen H ym. Revontulilla. Huikea saavutus siis. Kyllä se liittyy, kovasti. Ensimmäinen askel on kartoittaa nykytilanne ja kertoa siitä kootusti matkailijoille. Med Sci Sports Exerc 2007;39:756–763. Tällaisen Saavutettava Suomi -hankkeen tavoitteeksi asettaisin vuotuisen miljardin euron lisäkasvun matkailutuloihin, pelkästään saavutettavan matkailun kohderyhmältä. Markkinointialan grand old man Jack Trout julisti aikoinaan: Erottaudu tai kuole. Ja liittyykö tämä jotenkin liikuntaan. Selkänojaa hankkeelle, kenties myös EU-rahoitukselle toisi myös unionin saavutettavuusdirektiivi. Ennen pandemia-aaltoa Suomen matkailuala oli viime vuodet ollut poikkeuksellisessa nousukiidossa. Yksi kovimman ensi-iskun pandemiasta saaneista aloista on matkailu. Toki matkailukohteiden tulee järjestää liikkuminen, käymälät ja muut palvelut helposti saavutettaviksi asiantuntija-apua käyttäen. Pelkkä luonto vailla tuotteistettuja palveluja ei paljoa houkuttele – saati tuo työpaikkoja ja matkailutuloja. Mikä toisi pandemiasokin jälkeen lisää työpaikkoja kaikkialle Suomeen, ei vain pariin–kolmeen kasvukeskukseen. Kun tämä tuntuu helpolta, voi siirtyä reippaaseen liikuntaan, johon riittää päivittäin kymmenen minuuttia. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on paljon muitakin maita, joissa näkyy revontulilla. JUHANI LEPPÄLUOTO, professori (emeritus) Oulun yliopisto, biolääketieteen laitos LÄHTEET Herzig KHH ym. Ja liikunnalliset terveysvaikutukset tulevat kaupan päälle. Business Finland tiedotti alkuvuodesta 2019, että Suomen matkailutulot olivat kasvaneet edellisvuonna miljardilla. Esteettömän matkailun tarjonnasta on Suomessa koottu viimeksi 1990-luvulla painettu lehtinen. Mitä pidempään erityisryhmät pysyisivät aktiivisina ja virkeinä, sitä enemmän he liikkuisivat ja nauttisivat elämästään – ja sitä vähemmän he tarvitsisivat hoivapalveluita. Näin erityismatkaaja pystyy etukäteen tutustumaan maastoon ja päätellä, voiko siellä liikkua. Tämän eteen oli tehty laajalti töitä, mutta kasvu tapahtui ilman varsinaista massiivista maakuva-kampanjaa tai merkittävää muutosta Suomen matkailutarjonnassa. Kuulostaako isotöiseltä. Voisiko samalla edistää jotain muuta hyvää – kuten lisätä erityisryhmien mahdollisuutta matkustaa ja liikkua. Mitä voisimmekaan saavuttaa, jos Suomi rakentaisi tietoisesti jotain muusta maailmasta erottautuvaa, koko maan kattavaa palvelukonseptia. Kun liki kaikki toimeliaisuus on suurella osalla maapalloa hyytynyt, on täydellinen hetki miettiä uusia strategioita, pohtia uusia avauksia. Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt tässä uraauurtavaa työtä. Ala tarvitsee nyt hätäapua, mutta entä jos huilaushetken käyttäisikin tulevaisuuden kilpailuetujen kehittämiseen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 7 Kohti saavutettavaa Suomea Koko maailma on juuri lopettanut taudinpelossa matkailun. En halua ennustaa kuolemaa Suomen matkailulle, mutta millä Suomi erottautuu. Tämän eteen tehdään jo töitä. Matkailuelinkeinojen edistämisen ohella vähintään yhtä tärkeänä kulkisi ihmisten yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen – ja esimerkiksi kestävän luontoliikunnan suosion kasvattaminen. Saavutettavalla tarkoitan erityisryhmillekin esteetöntä (englanniksi accessible) – en sellaista paikkaa, jonne pääsee liikenneyhteyksien ansiosta helposti. Juuri siksi. Scand J Med Sci Sport 2018 PIMD299236623 Jantunen T ym. Saa se ollakin, jos palkinto on miljardin arvoinen – vuosittain. Matkailu onkin Islannin kansantaloudelle Kroatian ja Maltan tapaan paljon merkittävämpi asia kuin Suomelle. Erityisryhmillä en tarkoita pelkästään liikuntarajoitteisia ja vammaisia, mutta myös ikäihmisiä. Myönteinen ”saavutettava” on terminä paljon armollisempi kuin tuplakieltävä ”esteetön”. Med Sci Sports Exerc 2008;40:141–8 Trucker JM ym. Entäs jos… koronan jälkeinen Suomi erottautuisi olemalla maailman saavutettavin matkailumaa. Osteoporosis Int 2006;17: 455–63 Vainionpää A ym. Mitä tämä saavutettavuus sitten tarkoittaa
Vanha suomalainen mustikkasoppa, sisu ja äijäperinne alkaa olla aikansa elänyt. Elokuvatuottaja Harvey Weinstein tuomittiin 23 vuoden vankeuteen seksuaalirikosten seurauksena. Hän mm. Professori Juha Siltala kritisoi teknologista ihmiskäsitystä, jonka mukaan ihminen voidaan ohjelmoida vaihtamalla pääkopan informaatiosisältöjä. Ihmistieteiden ja luonnontieteiden ero ja jännite on ollut erittäin kohtalokasta juuri nuorten ihmisten urheiluja liikuntakulttuurissa. Juuri tälläinen itse on perustana sille, mitä meidän kulttuurimme pitää menestyksenä elämässä. Vain tulokseen ja menestykseen keinoilla millä tahansa pyrkivä valmennusprosessi on toivottavasti tulossa pitkän historiallisen tiensä päähään. Chicago Blackhawksia vuosina 2000–2001 valmentanut Suhonen on ensimmäinen NHLjoukkueen päävalmentajana toiminut eurooppalainen. Suomalainen valmennus perustuu edelleen fysikalistiseen, reduktionismiin ja dualistiseen ihmiskäsitykseen, jossa oleellista on mielen manipulointi ja kehon muokkaus. Mekanistinen valmennusmetodi hämärtää nuoren ihmisen kohtaamisen ihmisenä ilman suorituksen ja onnistumisen vaatimusta. Urheilujohtamisen ja valmentajuuden todellinen haaste ajassamme on tiedostaa urheilukulttuurin arvojen muutos nuorison keskuudessa. Oopperalaulaja Maria Callas on todennut, että hän kokee olevansa kokonainen ihminen vain esiintyessään, laulaessaan. toiminut Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1982–1986. Tarvitsemme urheilun rakenteiden uudelleenarviointia. Pelkät rangaistussäännöt ja toimenpiteet eivät pitkälle urheiluvalmennusta auta – tarvitaan syvällinen muutos valmennusmetodeissa. Tarvitaan ihmiskäsityksen muutos Nuoren ihmisen kehitys tarjoaa kaksi mahdollisuutta: rakkauden, ymmärryksen ja empatian tai vallankäytön tiet. Vallan tie, joka on valitettavasti useimpien kulttuurien perustana, johtaa hallitsemisen ideologiaa kuvastavaan itseen. ALPO SUHONEN valmentaja Kirjoittaja on tehnyt pitkän uran valmentajana 1970-luvulta lähtien. Mekanistinen valmennusmetodi alistaa nuoren ihmisen tuloksentekokoneeksi. Tämä itse perustuu joidenkin sen osien erottamiseen pois, lohkoutumiseen, joka torjuu kärsimyksen ja avuttomuuden heikkouden merkkeinä. Samalla kykenemme paremmin määrittelemään valmennusmetodit, jotka vastaavat erilaisten urheiluja liikuntaprosessien tavoitteita ja päämääriä. Ihmistä käsitellään vaihdettavien komponenttien kokoelmana. Urheilujohtamisen ja valmentajuuden todellinen haaste ajassamme on tiedostaa urheilukulttuurin arvojen muutos nuorison keskuudessa. Koululiikunta, nuorisourheilu, massaliikunta ja amatööripohjainen kilpailutoiminta ovat suomalaisen liikuntakulttuurin perusta, jonka rahoituksen olisi tultava suoraan opetusja kulttuuriministeriöstä. Toronto Maple Leafsin päävalmentaja Mike Babcock sai marraskuussa 2019 potkut, mikä käynnisti kiivaan keskustelun hänen käyttämistään valmennusmenetelmistä. Liikuntaja peliakteja ei voi redusoida osiin, kuten perinteellinen harjoitusmetodiikka ja -käytäntö tekevät. Olemmeko siirtymässä myös Suomessa eettisesti kestävämpään johtamiseen ja valmentajuuteen. Vanha suomalainen mustikkasoppa, sisu ja äijäperinne alkaa olla aikansa elänyt.. Näin mahdollistuisi laaja-alainen ja kokonaisvaltainen ihmiskeskeinen valmentajuus. Näin pohtii sveitsiläinen Arno Gruen kirjassaan Itseään pettävä ihminen. Urheilu on hukannut menestyskiihkossa humanismin ja sivistyksen perinnön. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 E M E R I T U S I H M E T T E L E E Menestyksen hinta Taitoluisteluvalmentajan erottaminen kyseenalaisten valmennusmetodien vuoksi avasi vihdoin keskustelun operatiivisen valmennuksen sisällöistä, luonteesta, eettisyydestä, ja siis lopulta urheiluvalmennuksen ihmiskäsityksestä. Ammattimainen huippu-urheilu on erotettava omaksi ja erilliseksi osaksi suomalaista urheilurakennetta. Pohjois-Amerikasta alkanut Metoo-liike laukaisi kaikkialla johtamisen ja valmennuksen käytäntöjen kritiikin. Kun intialaiselta Mahatma Gandhilta kysyttiin, mitä mieltä hän on eurooppalaisesta sivistyksestä, niin hän totesi, että se olisi hyvä asia. Perinteinen suomalaisesta äijäkulttuurista lähtöisin oleva pelolla johtaminen ja valmentaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Elämme todella kriisiytyneessä globaalissa maailmassa
Urheilijat ja valmentajat eivät kuitenkaan aina tiedosta tätä, sillä heidän ravitsemustiedoissaan on usein puutteita (Torres-McGehee et al. Tarve tutkia aihetta syntyi arkisista havainnoista urheilijoiden ja valmentajien parissa. Selvitin väitöstutkimuksessani Nutrition knowlegde and skills among young endurance athletes (2020), millaista nuorten suomalaisten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemusosaaminen on, ja miten ravitsemukseen liittyviä tietoja ja taitoja voidaan parantaa. Nuorten urheilijoiden ravitsemusvalmennus kannattaa Hyvä ravitsemustila vaikuttaa merkittävästi urheilijan terveyteen, kehittymiseen, suorituskykyyn ja palautumiseen. Ravitsemukseen liittyviä väärinymmärryksiä ja tiedonpuutteita esiintyi toistamiseen heidän keskusteluissaan. 2012). Ravitsemusosaamisen selvät puutteet voivat väistämättä vaikuttaa myös urheilijoiden suorituskykyyn. Ravitsemustietoja voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi jo suhteellisen yksinkertaisella ravitsemusvalmennuksella. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 9 H Nuorten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemustiedot ovat hyvin vaihtelevia. Harhaluulot ja väärinymmärrykset voivat johtaa ruokavalintoihin, jotka eivät tue urheilemista parhaalla mahdollisella tavalla, ja ovat epäedullisia myös terveyden kannalta. Moni esimerkiksi ihannoi Kuva: Antero Aaltonen
Nämä kuulopuheet ja aiemmat havainnot urheilijoiden puutteellisista ravitsemustiedoista saivat vahvistusta väitöstutkimuksen aikana kerätystä materiaalista. Laihduttamisen oletettiin automaattisesti parantavan suorituskykyä. Intervention urheilijat olivat keskimäärin 18±1,4-vuotiaita ja heistä 42 prosenttia oli maastohiihtäjiä. Tehtävillä ja ryhmäkeskusteluilla pyrittiin vahvistamaan osallistujien autonomian tunnetta ja motivaatiota, jotta oppiminen olisi tehokkaampaa. Halusin ensinnäkin selvittää, kuinka ravitsemustietoja voidaan luotettavasti mitata ja kuinka luoda validi ravitsemusosaamiskysely tälle kohderyhmälle. Tällöin voidaan puhua jo merkittävistä puutteista ravitsemusosaamisessa, millä on väistämättä merkitystä myös urheilijan kehittymiseen. Proteiineja pidettiin urheilijan ruokavalion ehdottomina kulmakivinä. Sen tuloksiin pohjautuen suunnittelimme luentomallista ravitsemusohjausta sekä mobiilisovellusta hyödyntävän ravitsemusintervention, jolla urheilijoiden ravitsemustietoihin ja ruokavalintoihin pyrittiin konkreettisesti vaikuttamaan (Heikkilä 2019). Ohjaus koostui kolmesta 90-minuuttisesta vuorovaikutteisesta luennosta, jotka pidettiin kahden viikon välein. Nuoremmilla urheilijoilla oli ravitsemustiedoissaan enemmän puutteita kuin vanhemmilla; valmentajilla tilanne oli päinvastainen. Isona kiinnostuksenkohteenani oli se, millaisia urheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemustiedot ovat. 1999). Tutkimuksen alussa kehitimme ja validoimme yhdessä urheiluravitsemusasiantuntijoiden kanssa kyselylomakkeen mittaamaan urheiluravitsemuksen eri osa-alueiden osaamista (Heikkilä 2018a). Jos en olisi omin korvin kuullut ja tutkimuslomakkeista lukenut mitä oudoimpia väitteitä, en uskoisi niitä todella esiintyvän urheilijoiden ja valmentajien parissa. Minussa nämä asiat herättivät ison huolen ja halun päästä tekemään asialle jotakin. Vaikeimmiksi osoittautuivat ravintolisiin ja urheilijoiden ravitsemussuosituksiin liittyvät väittämät. Energiansaantia pidetään vihollisena ja siitä pyritään nipistämään aina, kun mahdollista. Ihmeitä lupailevia ravintolisämainoksia uskotaan, koska urheilijat eivät tunnista niitä tiedonlähteinä epäluotettaviksi. Millä tasolla tietämys urheilijan ravitsemuksesta on. Valmentajien kommentit urheilijoiden painosta ovat myös johtaneet lupaavia nuoria urheilijoita sairasteluja loukkaantumiskierteeseen sekä haastaviin syömishäiriöihin. Nuorempien valmentajien parempia ravitsemustietoja voi selittää se, että ravitsemuskoulutuksen rooli on kasvanut viime vuosina valmentajakoulutuksessa, vaikka sen osuus edelleenkin on suhteellisen pieni. Toisena tärkeänä syynä oli se, että useiden aiemmin kehitettyjen kyselylomakkeiden heikko validiteetti ja reliabiliteetti rajoittavat niiden tutkimuskäyttöä (Parmenter et al. Aterioita jätetään lepopäivinä väliin. Naisurheilijan ei uskottu harjoitelleen tarpeeksi, jos hänen kuukautiskiertonsa oli säännöllinen. Lisäksi halusin tietää, voidaanko tietoihin sekä urheilijoiden ravintoaineidensaantiin jotenkin vaikuttaa, ja olisiko mobiilisovelluksesta mahdollisesti apua ravitsemusohjauksessa. Ravitsemusinterventioon osallistui 79 urheilijaa. Puutteita ravitsemuksessa ja ravintolisäuskoa Tutkimusta tehdessäni minulle selvisi, että moni nuori kilpaurheilija on valmis tinkimään ruokavaliostaan ulkonäkönsä vuoksi. Interventiossa ravitsemusohjauksen pohjana oli mielekkään oppimisen teoria ja itseohjautuvuusteoria (Ryan & Deci 2000; Autio 2009). Valmentajien ravitsemusosaaminen oli urheilijoita parempaa kaikilla kyselyn osa-alueilla. Heikoimmillaan urheilijat vastasivat alle puoleen kysymyksistä oikein. Urheilijoista 56 prosenttia oli miehiä ja 44 prosenttia naisia. Valmentajat olivat 44,3±12,3-vuotiaita ja heistä 27 prosenttia oli naisia. Ravitsemusosaamista selvittäneessä kyselyssä urheilijat vastasivat keskimäärin 73 prosenttia ja valmentajat 81 prosenttia kysymyksistä oikein, mutta vaihtelu oli suurta. Lomakkeen avulla toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 312 urheilijaa ja 94 valmentajaa (Heikkilä 2018b). Puolet urheilijoista oli naisia ja puolet miehiä. Aiempaa tietoa pohjoismaisten urheilijoiden ravitsemusosaamisesta ei ollut ja muutenkin urheiluravitsemustietoihin keskittyvä tutkimus on usein painottunut joukkuelajeihin esimerkiksi Australiassa tai Yhdysvalloissa. Päädyin tutkimaan juuri nuoria kestävyysurheilijoita oman maastohiihtovalmennustaustani vuoksi. Väitöstutkimus toteutettiin vuosina 2016–2020. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 ravintolisiä ja uskoi, että niitä on käytettävä, jotta voi menestyä urheilussa. Mahaa täytetään vähäenergisillä välipaloilla. Heistä 36 prosenttia oli maastohiihtäjiä, 35 prosenttia suunnistajia ja loput muita kestävyysurheilijoita. Miten ravitsemusinterventio puree. Kyselytutkimukseen osallistuneet urheilijat olivat iältään 17,9±1,2-vuotiaita. Halusimme luoda kokonaan uuden kyselylomakkeen, sillä erityisesti nuorille kestävyysurheilijoille kehitettyä, luotettavaa mittaria ei aiemmista tutkimusjulkaisuista löytynyt. Urheilijat täyttivät ravitsemusosaamiskyselyn interSelvisi, että moni nuori kilpaurheilija on valmis tinkimään ruokavaliostaan ulkonäkönsä vuoksi.
Osalla urheilijoista proteiinien saanti ylitti kestävyysurheilijoiden suosituksen (1,5–2 g·kg -1 ·vrk -1 ) selvästi (Burke et al. TorresMcGehee TM, Pritchett KL, Zippel D, Minton DM, Cellamare A, Sibilia M. Viikko luentojen jälkeen oikeita vastauksia oli mobiilisovellusryhmässä keskimäärin 87 prosenttia ja kolmen kuukauden päästä 86 prosenttia. Sovelluksia on kuitenkin käytetty ravitsemuskoulutuksessa vasta suhteellisen vähän, joten olisikin mielenkiintoista tutkia, olisiko joku toisenlainen käyttötapa voinut vaikuttaa ravitsemustietoihin enemmän. Osallistujat saivat sovelluksen kautta henkilökohtaista palautetta ruokavaliostaan. 2018;28:873–880. Toinen ryhmä käytti jokaisen luennon jälkeen mobiilisovellusta, jolla kuvattiin kaikki syömiset ja juomiset neljän päivän ajan sekä tehtiin näihin liittyviä tehtäviä. J Educ Technol. A. Heidän on lisäksi mahdollista toimia esimerkkeinä kanssaurheilijoilleen sekä auttaa ravitsemukseen liittyvien harhaluulojen torjumisessa. (Heikkilä 2018b) Nutrition Knowledge Among Young Finnish Endurance Athletes and Their Coaches. Birkenhead KL, Slater G. Heikkilä M, Valve R, Lehtovirta M, Fogelholm M. Sports nutrition knowledge among collegiate athletes, coaches, athletic trainers, and strength and conditioning specialists. J Athl Train. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 6 1 vention alussa, viikon sekä kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä luennosta. Tutkimuksen alussa urheilijat vastasivat 78 prosenttia kysymyksistä oikein. Nutrients. (Heikkilä 2019) The Impact of Nutrition Education Intervention with and Without a Mobile Phone Application on Nutrition Knowledge Among Young Endurance Athletes. Ryhmässä, jossa mobiilisovellus ei ollut käytössä, vastaavat osaamisprosentit olivat 85 ja 84 prosenttia. MARIA HEIKKILÄ, ETT tutkijatohtori, Helsingin yliopisto projektipäällikkö, Oman Elämänsä Urheilija/Syömishäiriökeskus maria.e.heikkila@helsinki.fi LÄHTEET Autio O. 1999;53:298–308. Kestävyysurheilijoilla liian vähäinen hiilihydraattien saanti on kuitenkin kestämätön tilanne. 2000;55:68–78. Muutokset myös tapahtuvat usein pitkän ajan kuluessa. Tämän tutkimuksen perusteella nuorten urheilijoiden ravitsemustietoja on mahdollista parantaa huolellisesti suunnitellulla, vuorovaikutteisella, ryhmässä tapahtuvalla ravitsemusohjauksella. Esimerkiksi kuidun saanti oli huomattavasti runsaampaa kuin suomalaisella aikuisväestöllä. Tulokset viittaavat siihen, että mediassa vahvasti esillä oleva proteiinibuumi ja hiilihydraattien rajoittaminen vaikuttavat myös urheilijoihin. Am Psychol. Eur J Clin Nutr. 2019;11:2249. J Sports Sci. (Heikkilä 2018a) Development of a nutrition knowledge questionnaire for young endurance athletes and their coaches. Jo suhteellisen pienellä ajankäytöllä ja muilla resursseilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia ravitsemusosaamisessa, mikä toivottavasti kannustaa lisäämään ravitsemusohjausta urheilujärjestöissä. 2011). Jo kolme ravitsemusohjaustapaamista sekä henkilökohtainen palaute ruokapäiväkirjoista paransivat urheilijoiden ravitsemustietoja merkittävästi. Sports Med. Parmenter K, Wardle J. Ryan RM, Deci EL. 2009;5:14–23. Urheilijoiden ravitsemustiedot paranivat merkittävästi intervention aikana. Review of Factors Influencing Athletes’ Food Choices. Pedagogical Background for Technology Education Meaningful Learning in Theory and Practice. Development of a general nutrition knowledge questionnaire for adults. 2011;29(Suppl 1):S17–27. Kevyehkökin ravitsemusohjaus voi toimia Ruokavalintoihimme vaikuttavat monet psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, esimerkiksi ruoan maku, hinta ja eettisyys, sekä ruokaan ja kehonkuvaan liittyvät huolet ja uskomukset (Birkenhead & Slater 2015). Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa millään kyselyn osa-alueella. 2015;45:1511–1522. Urheilijat voivat myös hyödyntää oppimiaan taitoja myöhemmin uransa aikana ja sen jälkeen, mikä voi näkyä heidän suorituskyvyssään ja terveydessään. Lisäksi urheilijat söivät jo lähtötilanteessa paremmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heikkilä M, Valve R, Lehtovirta M, Fogelholm M. Molemmat ryhmät täyttivät lisäksi kolme vuorokautta ruokapäiväkirjaa tutkimuksen alussa ja lopussa ja saivat tästä henkilökohtaista palautetta. Urheilijoiden keskimääräinen energiansaanti jäi alle arvioidun kokonaisenergiankulutuksen, vaikka se tutkimuksen aikana hieman paranikin. Mobiilisovelluksen käyttäminen ei entisestään parantanut ravitsemustietoja. Parantuneet ravitsemustiedot eivät suoraan johda parempiin ruokavalintoihin, jos riittävää motivaatiota muuttaa käyttäytymistä ei ole. Burke LM, Hawley JA, Wong SHS, Jeukendrup AE. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. Mobiilisovellusryhmässä urheilijat saivat hiilihydraatteja 5,4 g·kg -1 ·vrk -1 intervention lopussa ja toisessa ryhmässä 5,0 g·kg -1 ·vrk -1 . International Journal of Sport Nutrition and Exercise Metabolism. Siten intervention lyhyt kesto voi selittää sen, etteivät ruokavaliot muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi. 2018;12:1–6 Heikkilä M, Lehtovirta M, Autio O, Fogelholm M, Valve R. 2012;47:205–211.. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. Proteiineja ja rasvoja kertyi keskimäärin kestävyysurheilijoiden ravitsemussuositusten mukaisesti. Hiilihydraattien keskimääräinen saanti jäi suosituksesta (6–10 g·kg -1 ·vrk -1 ), vaikka se intervention aikana hieman nousikin. Carbohydrates for training and competition
Laaja kirjo antaa aiheen miettiä, onko testejäkin sovitettava kilpailun vaatimusten mukaan. Tässä asetelmassa ollaan kiinnostuneita vain maksimaalisesta aerobisesta kapasiteetista, eikä tavoitteena ole hakea muita fysiologisia muuttujia, kuten kynnyksiä tai taloudellisuutta. Testin kokonaiskestoksi muodostuu 8–10 minuuttia. Vai voitaisiinko käyttää jotain yhtä ja samaa kaikille. Kestävyysurheilussa kilpailusuoritukset kestävät mailin vajaasta neljästä minuutista täyden matkan triathlonin vähintään kahdeksaan tuntiin. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 M Meillä ja maailmalla tehdään monenlaisia kestävyystestejä, mutta miksi tarvitaan erilaisia testejä. Pitkässä suorituksessa taloudellisuudellakin on merkityksensä, ja myös sitä voidaan mitata hapenkuluKESTÄVYYSURHEILIJAN KONSTIKKAAT TESTIT tuksen perusteella hengityskaasuista. Jossain päin maailmaa testi suositellaan tehtäväksi lyhyehkönä, aloituskuorman ollessa 60–70 prosenttia arvioidusta maksimisuorituksesta ja kuorman noustessa noin 5 prosenttia minuutissa. Eri tapoja mitata kestävyyttä Maksimaalinen hapenottokyky mitataan kestävyysurheilijoilta yleensä 2–3 kertaa vuodessa portaittain maksimiin nousevassa kuormituksessa. Kuva: Antero Aaltonen. Suurinta mahdollista aerobista kapasiteettia kuvaa maksimaalinen hapenottokyky, joka mitataan hengityskaasuista tai arvioidaan tehdyn suorituksen perusteella. Pitkään ylläpidettävää submaksimaalista tehoa kuvaamaan on tarjolla erilaisia kynnyksiä, joita määritetään pääasiassa veren laktaattipitoisuuksista tai hengityskaasuista. Mikä on taustana erilaisille indekseille ja kompastuuko urheilija korkeisiin kynnyksiinsä. Suomessa kestävyysurheilijoille suositellaan pitempää protokollaa, jossa samalla mitataan aerobinen (AerK) ja anaerobinen kynnys (AnK) sekä suorituksen taloudelliKestävyyttä kuvataan muun muassa sitkeydeksi, kyvyksi vastustaa väsymystä ja kyvyksi pitää suoritustehoa yllä pitkään. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat maksimaalinen aerobinen kapasiteetti, suhteellinen teho, jota voidaan pitää yllä pitkään (kynnysominaisuudet), suorituksen taloudellisuus ja hermo-lihasjärjestelmän tehontuottokyky (Kuva 1). Näiden ohella kestävyyssuorituskykyyn vaikuttaa myös hermo-lihasjärjestelmän lyhytaikainen tehontuottokyky
minuutin kuormaportaita, kynnykset määritetään herkästi korkeammille tehoille tai matalammille sykkeille tai molemmille kuin pitemmillä kuormilla. Tämä taas voi johtaa liian koviin treenitehoihin ja kasautuvan kuormituksen vaaran kasvuun. Kuinka sitten pitkässä testissä käy – ehtiikö testattava väsyä jo pitkään ”verryttelyvaiheeseen” ennen kuin varsinaista maksimia selvitetään. Suomen maastohiihtomaajoukkueen urheilijoita on testattu systemaattisesti rullahiihtäen isolla juoksumatolla kesästä 2015 alkaen. 4 mM OBLA), kynnysmäärityksissä ei tule suuria eroja kuormien keston vaihdellessa kolmesta minuutista ylöspäin. Perinteinen suora mattotesti kestääkin noin kolminkertaisen ajan pelkkään maksimaalisen aerobisen kapasiteetin testiin verrattuna. Kestävyysharjoittelu Voima-nopeusharjoittelu Geneettinen perimä Hapenkuljetus ja energiantuotto • Keuhkot • Sydänja verenkiertoelimistö • Oksidatiiviset entsyymit • Mitokondriot • Anaerobinen teho Väsymyksen sieto ja pitkäaikainen kestävyys • Hiilihydraattivarastot • Rasva-aineenvaihdunta • Keskushermosto • Laktaatin poistokyky • Puskurikapasiteetti Hermo-lihasjärjestelmä • Keskushermoston ohjaus • Hermostollinen säätely • Lihaksen voimantuotto • Elastisuus • Suorituksen mekaniikka VO 2max AerK ja AnK Suorituksen taloudellisuus V MART V max Suorituskyky kestävyyslajeissa Mitattavat ominaisuudet. steady-state -tilan saavuttamiseksi, jotta mitatut elimistön vasteet ovat edustavia. Matalampi kynnys ylitetään helpommin treeneissä, mutta tässä tullaankin valmennuksellisiin laatutekijöihin – jos tavoitteena on maltillinen peruskestävyys, AerK:n ylitysten on syytä olla varsin pieniä. Aloituskuorma on syytä valita pienemmäksi kuin 60 prosentiksi oletetusta maksimisuorituksesta, sillä tuota tasoa pidetään yleisesti hyvänä tasona AerK:lle. Kynnysten määrittämiseen on olemassa kriteerinsä, joista tulee pitää kiinni. Käytettäessä todella lyhyitä, esim. Samalla voidaan pienellä lisävaivalla tutkia esimerkiksi hengityksen rajoittuneisuutta virtaus–tilavuus -silmukoiden avulla, mikäli tällaiseen on tarvetta. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 6 3 suus submaksimaalisilla tehoilla. Testikertojen myötä mieltä askarrutti kysymys Kuva 1. Suomessa on yleisesti suositeltu käytettäväksi kolmen minuutin portaita tai jos kuormien välissä tulee pitempi tauko, pitempiä kuormia. Esimerkiksi soutuergometrillä tehtävässä testissä käytetään 3,5 minuutin kuormia ja 30 sekunnin taukoja verinäytteiden ottamiseksi. 1999). Protokollaksi on valittu vauhtimalli, jossa nousukulma pidetään vakiona ja hiihtovauhtia nostetaan kolmen minuutin välein. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät (Peltonen & Nummela, teoksessa Fyysisen kunnon mittaaminen (2018); muokattu lähteestä Paavolainen ym. Kuorman kesto ja kynnykset Kuorman keston vaikutusta kynnysmäärityksiin on myös selvitetty. Absoluuttisesti sykeja laktaattitaso voivat nousta pitemmissä kuormissa aavistuksen korkeammaksi, mutta ero on kokeneilla kestävyysurheilijoilla pieni, aloittelijoilla se voi olla merkittävämpi. Kuorman pituus tulisi olla riittävä ns. Urheilijoilla tehtyjen tutkimusten perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että tarkasteltaessa muutoskohtia (ei siis absoluuttisia lukemia kuten esim. Sen sijaan valmennuksesta vastaavat tekevät päätöksen, kuinka testistä saatua informaatiota hyödynnetään urheilijan kehityksen tukena. Tämä haastaa testin loppuvaiheessa jossain määrin myös hermo-lihasjärjestelmän kykyä no peaan lajisuoritukseen. Jotta AerK voidaan määrittää, tulee mittauspisteitä löytyä sen alapuolisiltakin tehoilta. Myös kilpailuvauhdit ovat kasvaneet, joten tällä mallilla on pyritty pääsemään lähemmäs kilpailutilanteen vaatimuksia. Mikä on hyvä testin mitta. Jos halutaan selvittää muutakin kuin maksimi, joudutaan kuormaportaiden kestoa venyttämään. Tulokset ovat hieman ristiriitaisia osin heterogeenisen tutkittavien joukon vuoksi ja osin kynnysten runsauden vuoksi
Urheilijan todellinen maksimaalinen aerobinen kapasiteetti tuli mallilla testattua kunnolla. Sports Med; 32: 675–700. Suunnataanko harjoittelua sen mukaisesti ja pidetäänkö harjoittelun laatu korkeana myös kevyissä harjoituksissa. Sauvajuoksutesti alkoi naisilla 38 ja miehillä 50 ml/kg/min kuormalta ja minuutin välein kuormitusta nostettiin kuuden ml/kg/min portain. Omasta mittaushistoriastani löytyy esimerkki juoksijasta, jonka maksimihapenottokyky sekä kynnyssykkeet olivat käytännössä samat radalla ja juoksumatolla juosten, mutta juoksunopeudessa oli kynnyksillä 0,8 km/h ja maksimissa 2,4 km/h eroa. Lajiomainen testaus kannattaa Testausprotokollan lisäksi myös valitulla kuormitustavalla on iso merkitys tuloksiin. 2002. 2000. 2007. Jones, A. Anekdoottina voi vielä lisätä, että lyhyestä testistä saatiin kaikista mittauksista kerättyä data koko suorituksen ajalta, kun pitkissä testeissä 15 prosentissa hengityskaasuanalysaattorin näyteletku tukkeutui ennen testin päättymistä. Tämä saattaa johtaa harhaan. 2005. et al. Maksimisuoritus ja sitä selittävä fysiologia selviävät lyhyessäkin maksimitestissä. Int J Sports Med; 24: 486–491. et al. Ratamelonnassa eräs urheilija saavutti melontaergometrillä ja vesillä meloen jokseenkin identtiset fysiologiset vasteet – ulkoista tehoa ei voitu lajisuorituksesta arvioida. Molemmat testit vietiin urheilijan subjektiiviseen uupu mukseen saakka lyhyen testin kestäessä keskimäärin 7 minuuttia 39 sekuntia ja pitkän 29 minuuttia 5 sekuntia. On mahdollista, että sekä testattava että analysaattorit jaksavat lyhyen testin paremmin. Vaikuttaakin, että sekä sauvakävellen että rullahiihtäen tehty maksimitesti mittaa hiihtäjän suorituskykyä hyvin. Joskus kuulee kestävyysvalmentajien käyttävän ”laatuharjoitus” -termiä korkeamman intensiteetin harjoitusten synonyymina. Maksimin osalta havaittiin, että pitkässä testissä urheilijat saavuttivat keskimäärin 6 ± 4 prosenttia matalamman hapenoton ja 1 ± 1 prosenttia matalamman sykkeen. Aloittelijalle tai satunnaiselle kuntoilijalle toki tärkein kynnyksen ylitys tapahtuu kotiovella. Haimme vastausta tähän tekemällä elokuussa 2016 normaalin rullahiihtotestin ohella edellisenä päivänä lyhyen sauvajuoksutestin ja vertaamalla samalla analysaattorilla saatuja tuloksia peräkkäisiltä päiviltä eri testeistä. Tutkittaessa triathlonisteja ja uimareita kuitenkin havaittiin, että uimareiden maksimisyke vaikutti uiden tehdyssä maksimitestissä jäävän aavistuksen matalammaksi kuin pyörällä tehdyssä, vaikka maksimaalinen hapenottokyky olikin uiden korkeampi. & Carter, H. Testin pituudella ja laadulla on merkitystä Kestävyystesti voi olla lyhyempi, mutta tuolloin siitä saadaan myös vähemmän irti. Yksilöiden välillä on huomattavia eroja. Faude, O. Roles, B. Harjoitustaustalla on suuri merkitys: mikäli testitapa on merkittävä osa urheilijan harjoittelua, niin testituloksen käyttökelpoisuus paranee. Uudistetussa testissä maksimiin pitäisi päästä todella kovassa vauhdissa. Vanhempi testimalli perustui huomattavasti hitaampaan sauvakävelyyn ja -juoksuun koko ajan jyrkkenevään ylämäkeen. et al. Näissä esimerkeissä urheilijat voivat sujuvasti käyttää laboratoriotestistä saatua sykettä harjoitteluintensiteettien kontrollointiin luonnollisessa olosuhteessa, mutta juoksumaton vauhdit tai melontaergon watit eivät toimi suoraan harjoituspoluilla ja -vesillä. Bosquet, L. Testaus ei ole kimuranttia, kun tiedetään oikeat kysymykset ja niihin saadaan laadukkaat vastaukset. et al. Pitkästä testistä saadaan lisäksi vähintään harjoittelussa hyödynnettävät kynnykset selville, mahdollisesti myös jotain käsitystä suorituksen taloudellisuudesta sekä hengityselimistön toiminnasta kuormituksessa. Kuipers, H. Etenkin kuntoilija ajautuu herkästi matalan kynnyksen yli, johon myös kirjoittaja itse tunnistaa syyllistyvänsä turhankin usein. Testien välillä havaittiin myös vahva korrelaatio maksimaalisen hapenoton (r 2 = 0,86) ja maksimisuorituksen (r 2 = 0,89) osalta. ESA HYNYNEN, LITT urheilufysiologian asiantuntija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus esa.hynynen@kihu.fi LÄHTEET Bentley, D. Jos esimerkiksi pyöräilijä tekee maksimitestin juosten tai juoksija pyörällä vaikeutuu tulosten soveltaminen käytäntöön huomattavasti. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 siitä, saavutetaanko todellinen maksimaalinen hapenottokyky vai käykö niin, että urheilija vielä jaksaisi, mutta ei vaan ehdi enää maton kiihtyvään vauhtiin mukaan. Int J Sports Med; 20: 516–521. 2009. Br J Sports Med; 39: 965–968.. Lisäksi olennaista on hakea laadukas palveluntarjoaja, jolta saatu informaatio on validia. et al. 1999. Rullahiihtotesti tapahtui vapaalla hiihtotavalla naisten aloituskuorman ollessa 8 ja miesten 9,5 km/h. Urheilijoiden kannalta on olennaista valita mahdollisimman lähellä kilpailulajia oleva tapa kuormittaa. Paavolainen, L. Kaikki harjoitukset voivat olla laadukkaita, kun tiedetään, mitä tehdään ja miksi. Molemmissa testeissä mitatulla suorituskyvyllä oli vahva yhteys (r 2 > 0,91) FIS-pisteisiin. Sports Med; 29:373–386. Triathlonistit sen sijaan saavuttivat pyörätestissä huomattavasti korkeamman sykeja hapenottotason. et al. Kolmen minuutin välein matto pysähtyi noin 15 sekunnin ajaksi kapillaariverinäytteen ottamiseksi, jonka jälkeen vauhtia nostettiin 1,5 km/h. Keskeistä kestävyystestien(kin) osalta on tietää, miksi niitä tehdään ja mitä saadulla informaatiolla on tarkoitus tehdä. Mitä esimerkiksi löydöksenä merkitsee matala kynnys. Sports Med; 39:469–490. 2003. Sports Med; 37: 575–586
Tunnustettava on, että sosiologin yleissivistyksellä hieman vieraalla kentällä asteleminen tuotti harha-askeliakin. Toinen seikka, joka haastaa lukijaa, on tekstien teoreettinen syvyys. Perinteisin menetelmin tentittävänä opintosuorituksesta muodostuu raskas jotos. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 6 5 A R V I O I T U A K i r j a Syvällistä tietoa urheilun eettisiin pohdintoihin Morgan, William J. Teksteissä käsitellään urheiluun kiinnittyviä rodun, yleisökäyttäytymisen ja politiikan kysymyksiä. (toim.): Ethics in Sport Kolmas painos. Viidennen luvun viiden artikkelin sisällöt painiskelevat valikoituen teemojen parissa. Viime aikoina Suomessa on käyty vilkasta keskustelua urheilun tilasta. Arvostetun urheiluetiikan tutkijan tuotos on jo kolmas painos, ja artikkelivalikoimaa on päivitetty vastaamaan urheilun ajankohtaisiin kysymyksiin. Kirja nimittäin virittää pohdintoihin ja keskusteluihin. Kulttuurirelativistinen kynnys on paikoitellen korkea ylitettävä. Lukija ohjataan päälukujen tematiikkaan johdantoteksteillä, joilla pohjustetaan artikkelien sanomaa sekä informoidaan aiemmasta alan tutkimuksesta. Teosta suositellaan urheiluetiikan ja -filosofian opintokirjallisuudeksi. Yleispätevien moraalisten neuvojen ja eettisten ohjeistusten antaminen on mahdotonta. HANNU ITKONEN liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta hannu.itkonen@jyu.fi. Artikkeleissa käsitellään muun muassa dopingia, anti-dopingtoimia, huumeita sekä teknologian hyödyntämisen etiikkaa. Kolmas pääluku koostuu artikkeleista, joissa liikutaan inhimillisen suorituskyvyn raja-alueilla. Kirjaa lukiessa herää kysymys siitä, mitä teos antaa suomalaislukijalle. Esille mediassa ja keskusteluissa ovat nousseet muun muassa seksuaalinen häirintä, kiusaaminen sekä muut epäasiallisen käyttäytymisen muodot. Selvitysten ja kontrollitoimien kehittämisen ohessa olisikin hyödyllistä, jos urheilukenttien toimijoilla olisi mahdollisuuksia ja haluja käydä eettisiä pohdintoja urheilukulttuurimme nykytilasta sekä halutusta tulevaisuudesta. Ratkaisuja tilanteeseen on lähdetty hakemaan lisäämällä kontrollitoimia, joiden perustaksi on tehty erinäisiä selvityksiä. Osaltaan tämä johtuu siitä, että urheilun organisointikäytännöt ovat eri kulttuureissa sangen poikkeavat. Sukupuolinen tasa-arvo ja seksuaalisuus ovat neljännen pääluvun ydinteemoja. Teos on jaettu viiteen päälukuun. Morganin teos on muodollisesti hyvin toimitettu kokonaisuus. Suuren veden takana ammattilaisurheilu näyttäytyykin aivan toisin kuin suomalaisurheilu, jossa vasta on opeteltu ammattilaiskäytäntöjä ja niitäkin varsin rajallisesti. 472 s. Champaign. Kun etiikka on lähtökohtaisesti luonteeltaan keskustelevaa, niin juuri tätä keskustelua kirjoittajat teksteissään käyvät ajatuksiaan toisten teoreetikkojen tulkintoihin peilaten. Monet urheilun epäkohdat ovat moraalisia kysymyksiä. Morganin kirjan yksi opetus on urheilun kokonaisuuden valtava laajaalaisuus. Mor gan toimittamallaan kirjalla. Aineksia urheilun eettisille pohdinnoille tarjoaa eteläisen Kalifornian yliopiston professori William J. Ensimmäisessä luvussa paneudutaan yleisellä tasolla urheilun olemukseen, jolloin valaistaan urheilun osa-alueita, filosofiaa, moraalia, arvoja sekä normittamisen historiallista muutosta. Ansiokkaasti teoksessa tarkastellaan urheilun eri tasoja. Toisessa pääluvussa syvennytään kilpailun ja reilun pelin olemukseen, jolloin esiin nousevat myös voittamisen, vilpistelyn ja taktikoinnin kysymykset. Käsiteltävien teemojen moni-ilmeisyys nousisi parhaiten esiin, jos teosta hyödynnettäisiin lukupiireissä. Human Kinetics 2018. Useat artikkelit edellyttävät lukijalta kohtuullista filosofian ja etiikan yleissivistystä. Morganin toimittama teos koostuu 32 artikkelista. Näinhän laatukustantajat toimivat. Urheilun eettisissä pohdinnoissa tarvitaan kohdennettuja katseita ja perustellun valikoituja toimia
Liikuntajärjestöt pitävät kuitenkin kiinni autonomiastaan. Järjestön tehtävänä oli nimenomaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. epäkohtien esiin nostamisen kuuluvan kehittämiseen, ei vahingoittamiseen. Kun ministeriö, tutkijat, järjestöväki ja muut toimijat ovat häirinnästä samaa mieltä, eikö silloin ala tapahtua. Onko todella odotettavissa merkittäviä suunnantarkistuksia epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi, vai ollaanko liikunnan kabineteissa ja kentillä sittenkin vain kuuntelevinaan kritiikkiä ja tekevinään uudistuksia. Puolustuspuheenvuorot on annettu OKM:lle, Olympiakomitealle (OK) ja Suomen urheilun eettiselle keskukselle (SUEK): se on tehty ja tehdään, mitä on valtion ohjauksella ja avustuksilla voitu tehdä. Nuorisotutkimusseura on 2000-luvulla profiloitunut liikuntakulttuurin analyyttisena ja kriittisenä äänenä. Muistokirjoituksissa on tapana keskittyä myönteisiin asioihin. Asiantuntemusta löytyy kaikista. Teksteistä osa saattaa joidenkin liikuntatoimijoiden mielestä tuntua jopa liian hyökkääviltä. Selvitykset, oppaat ja suositukset sallitaan, mutta muuten valtion puuttumista vapaaseen kansalaistoimintaan vierastetaan. Organisoituneessa liikuntaelämässä haluttiin pitkään vaalia samaa periaatetta eli ylläpitää liikunnan hyvää kertomusta. ainakin julkisuudessa . Julkaisun jännite syntyy hyökkäyksen ja puolustuksen välille. Valtion ohjauksen tulokset ovatkin arpapeliä: avustuksilla kyllä saadaan ohimeneviä hankkeita aikaan, mutta kulttuurin ja käytäntöjen muuttumisesta ei ole varmuutta. Vaientamisen kulttuuria on vähitellen onnistuttu purkamaan. Sisäpuolelta esitettyjä arvosteluja torjuttiin vetoamalla liikunnan yleiseen etuun, joka ei kestä oman pesän likaajia. Toisaalta riittääkö muutosvoimaksi se, että kirjoituskokoelmassa kaikki tuomitsevat huonon käytöksen. Hyökkäysten ja puolustuksen välimaastoon sijoittuvat faktaja säädöskeskeiset miniluennot sekä kokemusja näkemystekstit. ”Siitä on pikemminkin vaiettu”-julkaisun tekstit keskittyvät paljolti julkisen ohjauksen ja järjestötoiminnan suhteeseen. Kirjoituksia kuitenkin yhdistää sama perusviesti: häirintä tulee kitkeä urheilusta. Miksi mikään olennaisesti muuttuisi. Liikuntajärjestelmän ulkopuolelta osoitettuja kritiikkejä ammuttiin alas korostamalla kommentoijien vähäistä liikuntakulttuurin osaamista. Se elää Veikkauksen tuottojen mahdollistamassa kuplassa ja päättää keskenään rahoituksesta, säätelystä ja valvonnasta. Seura on ollut tarpeeksi lähellä ja riittävän kaukana lasten ja nuorten liikunnasta, jotta sillä on ollut kanttia ilmaista asiansa suoraan ja ujostelematta. Kirjoi tuksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 151, sarja: Liike, 104 sivua, 2020. Etenkin julkaisun toimittajat haluaisivat valtion puuttuvan nykyistä väkevämmin järjestöjen toimintaan. Kati Lehto nen kuvaa, kuinka liikunnan ja urheilun eliitti seurustelee lähinnä itsensä kanssa. Seuratoimijoilla ja vanhemmilla avainrooli ”Kaikki pelaa”tai ”kaikki viihtyvät”-ideologiaa ei kaikissa järjestöissä tai seuroissa edelleenkään vaalita. Tämän tunnustaminen on olennaista, sillä seura-aktiiveilla sekä erityisesA R V I O I T U A. Seuran tammikuussa julkaisema ”Siitä on pikemminkin vaiettu” -kirjoituskokoelma jatkaa samalla linjalla. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 K i r j a Käytöstavat eivät parane valtionavustuksilla Päivi Berg, Kati Lehtonen & Mikko Salasuo (toim.): ”Siitä on pikemminkin vaiettu” . Yhä useampi liikuntatoimija tunnustaa . Kirjoittajat ovat taustoiltaan tutkijoita, järjestötoimijoita ja virkamiehiä liikuntakulttuurin sisäja ulkopuolelta. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) tuella koottu 28 kirjoittajan ja 20 tekstin kokoelma osallistuu painokkaasti keskusteluun siitä, kuinka paljon organisoituneen liikuntajärjestelmän tulee edistää kasvatusta urheiluun ja kuinka paljon kasvatusta hyvinvointiin urheilun avulla. Taustojen erilaisuus selittänee tekstien tyylierot. Julkaisun päättävässä kirjoituksessa Mikko Salasuo tiivistää oman johtopäätöksensä: ”Lasten ja nuorten liikunnan edistämisen ja edunvalvonnan keskittäminen 2010-luvulla huippu-urheilusta vastaavien instituutioiden käsiin on osoittautunut virheeksi.” Totta on, että julkaisun luettuaan alkaa entistä enemmän kaivata Nuori Suomi ry:n aikoja (1987?2012). Toteutus tapahtuu järjestöissä ja etenkin paikallistasolla seuroissa. Muutoksille tällainen monopoli ei ole kovin altis. Oman haasteensa tuo liikuntapolitiikan pienet ympyrät. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviin epäkohtiin on aiemminkin puututtu, mutta monien mielestä kovin varovasti. Sen sijaan, että keskitytään suojelemaan urheilun mainetta, päähuomio tulee kohdistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin
Julkisen vallan rajallisella ohjauksella tai järjestöjen reilun pelin -oppailla ongelmia tuskin onnistutaan . Kirja on samalla ensimmäinen suomalainen sovelletun lajin historiikki. Sovelletun judon ensimmäiset askeleet otettiin vuonna 1989. ainakaan kovin nopeasti . Kirjan painopiste on sovelletussa judossa, mutta lisäksi luvuissa käsitellään vammaisurheilun historiaa Suomessa ja sovelletun judon kehitystä kansainvälisesti. Ja kun media kiinnostuu, alkaa tapahtua . Yksi näistä lajeista on judo. Urheilujärjestelmän ristiriitaisessa ilmapiirissä epäasiallisen käytöksen kitkeminen ei ole helppoa. Seurat eivät herkästi kyseenalaista aktiivien toimintatapoja, koska aktiiveista on krooninen pula. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 6 7 ti niillä lasten ja nuorten huoltajilla, jotka seuratoimintaan intohimoisesti osallistuvat, on keskeinen merkitys toiminnan luonteelle. Teemat ovat kokonaisuuden kannalta olennaisina, ja kirja toimii samalla ummikolle johdatuksena judon maailmaan. Teos tarjoaa oivallisia lähtökohtia eri lajiliittojen toimintaan. Integraatio jatkuu edelleen ja prosessi on liitoissa hyvin eri vaiheissa. Tulos viittaa siihen, että osa vanhemmista arvioi asiaa ensisijaisesti nuorten hyvinvoinnin ja osa joukkueen urheilullisten saavutusten ja tavoitteiden näkökulmasta. todennäköisesti enemmän kuin urheilujärjestelmän eliitin sopimilla hienosäädöillä. Samalla tatamilla -kirjassa jaetaan paljon hyviä käytäntöjä lajin soveltamiseen. Toiminnan isä oli judoka Reino ”Fagu” Fa gerlund, joka innostui Jyväskylän yliopistossa opiskellessaan tutkimaan judoa kuntoutusmuotona kehitysvammaisille. Epäasiallista käytöstä ei tulisi pyrkiä kitkemään vain ylhäältä?alas-ohjauksella. Heidän mielestään urheilutaidoiltaan liian huonot tai valmennusmetodeja kestämättömät kuuluukin valikoida tai heidän tulee itse valikoitua pois kilpaurheilusta. Vammaisurheilun yhdistäminen lajiliittojen alle alkoi Suomessa opetusja kulttuuriministeriön (OKM) tukemana 2000-luvun alussa. Teos on kirjoitettu rakkaudesta lajiin. Tällaisen joukon valmennuksellisen ja kasvatuksellisen profiilin julkituonti herättäisi varmasti myös median. Mediassa on viime aikoina ollut näyttävästi esillä valmentajan epäasiallinen käytös liittyen nuorten muodostelmaluisteluun. Toiminnan kehittymisen ja isojen harrastajamäärien kannalta tärkeässä asemassa on ollut seurojen ja Judoliiton yhteistyö. poistamaan. Tätä henkeä on judokoilla, Judoliiton työntekijöillä ja seuroissa toimivilla selvästi riittänyt. joka vastaa organisoituneen liikuntaelämän käytännön ohjauksesta ja toteutuksesta. 152 s. Historiikin sydämenä voi pitää urheilijoiden, valmentajien, tuomareiden ja seuraaktiivien tarinoita onnistumisista, haasteista ja kommelluksista. Marita Kokkonen kirjan julkistamistilaisuudessa lausumin sanoin ”yhteinen into, tahto ja usko ovat onnistumisen edellytykset”. Tämä ei ole vieläkään kaikissa lajeissa itsestäänselvyys. Sen ohessa pitäisi tutkia sitä lähes miljoonan suomalaisen joukkoa . ”Samalla tatamilla – soveltavaa judoa jo 30 vuotta” kertoo suomalaisen sovelletun judon historian 1990-luvulta 2020-luvulle asti. Ennakkoluuloja on kohdattu, mutta niistä on päästy yli ammattimaisella valmennuksella, yhteistyöllä ja aidoilla kohtaamisilla. Ilmeistä on, että urheilujärjestöissä ja -seuroissa sekä kodeissa on paljon heitä, joiden mielestä urheilussa on toimittava ensisijaisesti urheilullisten tavoitteiden ehdoilla. seurojen toimijoita ja vanhempia . TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com K i r j a Ensimmäinen sovelletun liikuntalajin historiikki: judoakin voi soveltaa Marita Kokkonen: Samalla tatamilla. Fagerlund otti yhteyttä pieksämäkeläiseen judoseura Pikadoniin, jossa vaikutti kirjan kirjoittaja, sovelletun judon äiti ja monitoiminainen, Marita Kokkonen. 2020-luvun alussa Judoliitossa on runsaat 120 seuraa, joista jopa 45 prosentilla on kokemusta ja valmiuksia ottaa mukaan myös sovelletun judon piiriin kuuluvia harrastajia. VILJA SIPILÄ, LTM liikuntatieteiden erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura vilja.sipila@lts.fi A R V I O I T U A. Kirjasta välittyi elämäniloinen, asiaan omistautunut ja innostunut tunnelma. Suomessa on muutamia lajeja, joissa vammaisurheilu otettiin lajiliiton ja seurojen toimintaan jo ennen OKM:n tukemaa integraatiota. Suomessa harrastaja on päässyt suoraan liiton jäsenseuraan, eikä hänen ole tarvinnut hakeutua judoon vammaisurheilujärjestön tai vammaisjärjestöjen kautta. Kansainvälistä tutkimusta oli, mutta sen haasteena olivat pienet otokset, joiden vuoksi tutkimukset eivät olleet tieteellisesti luotettavia. Sovellettua judoa 30 vuotta Suomen Judoliitto Oy 2019. Lehtitietojen mukaan nuorten vanhemmista puolet oli valmis katkaisemaan urheilullista menestystä tuoneen valmentajan työsuhteen, ja puolet halusi sen jatkuvan
Tulkinnassa on silti hiukan urheilukirjoille ominaista liioittelua. Toinen keskushahmo oli HIFK:n jääkiekkojaoston puheenjohtaja Gö ran Stubb, joka käytännössä toimi managerina. Muuttoliikkeestä kirja kertoo konkreettisesti: HIFK:n pelaajista vain puolet oli stadilaisia ja vain kaksi ruotsinkielistä. Stubb järjesteli joukkueen asioita yhdessä joukkueen kokeneimpiin pelaajiin kuuluneen Heikki Järnin kanssa. Stadin kingien keskushenkilö on kanadalainen pelaaja-valmentaja Carl Brewer, joka vaikutti Helsingissä runsaat viisi kuukautta. Mustavalkoisuus auttaa siirtämään ajatukset 50 vuoden taakse. Kertomukset ovat hioutuneet samankaltaisiksi. Kaukalossa hän oli valmis eriasteiseen ”vilunkiin”, vaikka ei pitänyt kohtuuttoman kovasta pelistä ja nyrkein hoidetusta jälkipelistä. Jonkin verran toistoa kertyy, kun useat muistelijat kertaavat samoja asioita hiukan eri sanoin. Muutos oli meneillään myös toisissa seuroissa. Hänen laatimansa pelaajakortit esittelevät kaikki joukkueen jäsenet. Teoksen ansioihin kuuluu komea taitto. Hiukan katveeseen jää se, että Jokereista tuli erityisesti Itä-Helsingin lähiöiden seura. Pelaajat toi Stadiin toimeentulo, kuten monet muutkin. Ratkaisu on sinänsä toimiva, mutta lisää etenkin tunnetuimpien pelaajien osalta toistoa. Tekstistä näkyy myös, että pelaajat ovat muistelleet yhdessä asioita kerta toisensa jälkeen. Aika on kullannut muistot, joita Pirinen onneksi kirkastaa, syventää ja taustoittaa erityisesti lehtiaineistolla. Jääkiekkoilija ylsi paljon parempiin tuloihin kuin tavallinen nuori aikuinen. Rajutkaan rikkeet eivät tuoneet pitkiä pelikieltoja 2020-luvun tapaan. JOUKO KOKKONEN A R V I O I T U A. Pääroolissa on kiistatta jääkiekko, jonka murrosvaiheesta Pirinen kirjoittaa oivaltavasti. Teos ankkuroituu varsin hyvin 1960-luvun lopun suomalaiseen yhteiskuntaan ja helsinkiläisyyteen. Pirisen kirjailija Kjell Westöltä saamat aikalaiskommentit täydentävät ajankuvaa. HIFK-brändiin mestaruuskausi tarjosi perusainekset. Kovaotteinen peli kaukaloissa ja snobbaileva jätkämäisyys kenttien ulkopuolella tekivät seurasta monien ihaileman ja useiden vihaaman. Kirjan ”konna” on Jokerien värikäs johtohahmo Aimo Mäkinen. Pirisen esille tuoma HIFK:n merkitys suomalaisen kiekkoilun muutoksessa oli eittämättä suuri. Likikään jokaisella nuorella miehellä ei ollut autoa 1960-luvun lopussa. Teoksesta piirtyy esiin joukkue, josta suuri osa on pitänyt yhtä 50 vuoden ajan. Vuoden 1969 mestarijouk kue ja Carl Brewerin perintö Minerva 2019. 233 s. Pelikentän ulkopuolella NHL:n huippupuolustajiin kuulunut Brewer oli herrasmies. Vuoden 2019 urheilukirjaksi va littu Harri Pirisen Stadin kingit on tunnustuksensa ansainnut. Kovilla otteilla oli mahdollista horjuttaa vastustajia, sillä vaikka koko kentän taklauspeli ei ollut vielä sallittua, niin HIFK:n pelaajat liikkuivat kontaktipelissään sääntöjen rajamailla. Muutama moitteen sana sivuista, joita lopusta ei löydy: lähteet puuttuvat, kattavia tilastoja ei ole ja henkilöhakemisto puuttuu. Pirinen on urakassaan onnistunut. Perusratkaisu, jossa Pirinen käy läpi kauden 1968–1969 peleineen, taustoineen ja jälkikaikuineen, toimii. Urheilutoveruus on kantanut koko elämän. Puolessa vuodessa harva kirjoittaa hyvää tietokirjaa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 K i r j a Miesten välisestä lätkäystävyydestä Harri Pirinen: HIFK Stadin kingit. Tarina juoksee sujuvasti koko kirjan läpi. Kirjan muoto (22 x 22 cm) tukee ulkoasua, vaikka teos on iltalukemiseksi kokonsa vuoksi raskasta sarjaa. Olosuhteiden parantuminen, harjoittelun lisääntyminen ja rahavirtojen vuolastuminen tulevat esille. Ja alle saatu Datsun-satanen teki pelaajasta entistä suuremman kingin ”kartsalla”. Kirja henkii myös suurten ikäluokkien historiaa: mestarijoukkueen pelaajista reilusti yli puolet oli syntynyt vuosina 1945–1949
Lattialle päädytään monta kertaa, mutta sieltä noustaan. Miten hyväksyä kehon uudet rajoitteet ja luopua sellaisista asioista, joita on aikaisemmin voinut pitää itsestäänselvyyksinä. Elokuva on palkittu parhaasta ohjauksesta ja parhaasta tosipohjaisesta draamakäsikirjoituksesta Monacon kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Päähenkilön elämä saa yllättävän käänteen, kun hevoskuljetusauton lastaussilta romahtaa ratsastuskilpailuissa hänen päälleen, ja seurauksena on halvaantuminen vyötäröstä alaspäin. Ystävien tukemana hän nousee hevosen selkään uudestaan. Onnettomuutta seuraa pitkä sairaalaja kuntoutusjakso. Tahdonlujuutta ja kärsivällisyyttä tarvitaan taidon uudelleen opettelemiseen. Jaanan miesystävä (Sebastian Rejman) on mustasukkainen rikollinen ja hurmuri. Kivimäki (Olga Temonen) on kansallisella tasolla menestynyt esteratsastaja, yrittäjä ja kahden pienen lapsen äiti. Tuukka Temosen elokuva Aika, jonka sain perustuu pararatsastaja Jaana Kivimäen elämään. Pyörätuolilla liikkuminen kotiympäristössä vaatii totuttelua, eikä aina suju. Hän päättää, että loukkaantuminen ei estä häntä jatkamasta rakasta harrastusta. Hän on voittanut EM-hopeaa sekä useita PM-mitaleita ja kansainvälisiä sijoituksia. Miten olla nainen. Mieli tekee nousta aina takaisin satulaan. Kotoutuminen pitkän sairaalajakson jälkeen on yhtä aikaa helpottavaa, mutta outoa. Katsojana huomaan pohtivani, miten itse selviäisin. Elämän merkityksellisyys löytyy uudestaan. Se ehti kerätä Suomessa yli 11 000 katsojaa ennen kuin elokuvateatterit suljettiin koronaviruksen takia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 6 9 A R V I O I T U A E l o k u v a Ratsastajasta pararatsastajaksi Aika, jonka sain Ohjaus: Tuukka Temonen, Optipari. Ratsastaminen on Jaanalle ollut lähes elinehto. Temonen on kääntänyt Kivimäen elämäntarinan hienosti elokuvaksi. Kivimäki on edustanut Suomea Paralympialaisissa Lontoossa 2012, Riossa 2016 ja tähtää tällä hetkellä kesän 2020 Tokion kisoihin. Oma keho on vieras, eikä tottele käskyjä. Voinko enää koskaan ratsastaa. Kiireisen arjen keskellä hän painiskelee lapsuuden traumojen sekä väkivaltaisen parisuhteen kanssa. Katsoja voi vain yrittää ymmärtää, kuinka turhauttavalta tuntuu maata sairaalasängyssä ja koskettaa jalkoja, jotka eivät enää tunne. Yhdessä elokuvan kauneimmista hetkistä Jaana kuiskaa hevoselleen Grivikselle ”Sä laitat mut kävelemään ja juoksemaan”. Miten elää tästä hetkestä eteenpäin. VILJA SIPILÄ. Aika jonka sain kertoo traumasta selviytymisestä, periksiantamattomuudesta ja unelmista kiinnipitämisestä. Tarinassa näytetään kaunistelematta traumasta selviytymiseen liittyvä tunteiden kirjo. Ratsastaminen jalat teipattuna paikalleen on aluksi vierasta. Kesto 1h 40min. Jaana pohtii monia perustavia kysymyksiä. Tänä päivänä Kivimäki on yksi Suomen menestyneimmistä pararatsastajista. Vammautuneen kehon hyväksyminen ei ole aluksi helppoa. Kivimäen elämässä on riittänyt uskomattomia käänteitä. 2020. Se on ensimmäinen suomalainen elokuva, joka kertoo aktiiviuraansa jatkavan paraurheilijan elämästä. Hevosen selässä Jaana ja hevonen ovat kuin yhtä
JOUKO KOKKONEN Päätoimittaja Yrjö Launonen oli ottanut Stadion-lehden 1/1970 pääkirjoituksen pohjaksi Friedrich Blanzin Mexicon olympiakisoihin osallistuneita suomalaisurheilijoita käsittelevän tutkimuksen. Kuva: LTS:n arkisto. Martti J. Mutta kun mainitsemme nämä sisäiset tekijät, havaitsemme, miten vaikeasta tehtävästä tässä on kyse. 7 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Stadion 50 vuotta sitten sia. Aloitteentekijät olivat järjestäneet joulukuussa 1969 Liikunta ja laitostunut yhteiskunta -tilaisuuden, jossa käsiteltiin erityisesti psykiatristen hoitolaitosten sekä sosiaalija kriminaalihuollon toimialoihin kuuluvien laitosten liikuntakysymyksiä. Koehenkilöiden kunto koheni nopeasti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ja hitaammin ensimmäisen vuoden aikana. Hän halusi selvittää liikunnallisten taitojen ja harrastusten osuutta koululuokan sosiometrisen statusjärjestelmän muovautumisessa ja ylläpitämisessä verrattuna muihin harrastuksiin. Neljään ryhmään jaetuilla osallistujilla oli mahdollisuus harjoitella lähes kahden vuoden ajan kolmena päivänä viikossa. Tutkimuksessa käytetyt muuttujat selittivät muutoin yli kolmanneksen sosiometrisen statuksen vaihtelusta. ”Tuloksista voidaan todeta ainakin se, että olisi pyrittävä sisäisten motiivien herättämiseen, koska niillä todettiin olevan ratkaiseva merkitys urheilijan menestymiselle. Liikuntanumerot, koulumenestys ja jokin harrastus osoittautuivat oppikoulun keskiluokkia käyviä poikia lukuun ottamatta tärkeiksi sosiometrisen statuksen määrittäjiksi. Henkilöt vasemmalta oikealle: vararehtori Reino Nieminen (Suomen Voimistelunopettajaliitto), Toivo Salo (Suomen Liikunnanohjaajat), lääket. huhtikuuta 1970 esittämässä opetusministeriön kansliapäällikkö Heikki Hosialle, että ministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin erikoisryh mien liikuntaongelmien ratkaisemiseen tähtäävän suunnittelutoiminnan aloittamiseksi. Keväällä 1969 osallistumiskertoja leikkasi influenssaepidemia. Risto Telaman aiheena olivat ”Oppilaiden harrastukset ja ryhmän arvostukset oppikoululaisten sosiometrisen statuksen selittäjinä”. Kukaan osallistujista ei kokenut ohjelmaa huonoksi tai liian rasittavaksi. ”Esim. Tutkimuksen mukaan tässä onnistutaan parhaiten korkean koulutustason ja sosiaalisen taustan omaavien urheilijoiden kohdalla.” Lehden teemana oli Terveys ja liikunta Työterveyslaitoksella tehdyn Terveysja liikuntatutkimuksen pohjalta. Blanz tarkasteli urheilijoiden sisäisiä ja ulkoisia motiiveja. Tutkimuksen liikuntaryhmään valittiin 89 vapaaehtoista. Pääteemoina olivat liikunnan kansanterveydellinen rooli ja mahdollisuudet vähentää sydänsairaukErikoisryhmien liikuntakysymyksiä selviteltiin Opetusministeriössä hymy huulin – alku näyttää siis ainakin lupaavalta. Myös kontrolliryhmäläisten kunto nousi hiukan. Olisi nimittäin pyrittävä vaikuttamaan aktivoivasti urheilijan omaan haluun, yritykseen ja innostukseen, palkkioiden, tunnustusten ja moitteiden sijasta. Keskimääräiseksi osallistumisaktiivisuudeksi tuli kaksi kertaa viikossa. Tämän jälkeen kunto pysyi suunnilleen ennallaan. He olivat 35–59-vuotiaita johtavassa tai vastuun alaisessa asemassa toimivia miehiä. Koulun sosiaalisten ja muidenkin kasvatustavoitteiden toteuttamisessa pitäisi tämän kaltaiset tiedot ottaa huomioon.” Liikuntatieteellisen Seuran, Suomen Liikunnanohjaajien ja Suomen Voimistelunopettajaliiton edustajat kävivät 16. Karvosen mukaan tavoitteena oli luoda pohjaa myöhemmälle suurempimittaiselle tutkimukselle. Vertailuryhmä oli samansuuruinen. tri Castor Lindqvist (Liikuntatieteellinen Seura), pääsihteeri Joel Juppi (Liikuntatieteellinen Seura), toiminnanjohtaja Pekka Saarenmaa (Suomen Liikunnanohjaajat), toimistopäällikkö Heikki Kle mola Opetusministeriöstä ja kansliapäällikkö Heikki Hosia Opetusministeriöstä. tytöllä, joka menestyy hyvin liikunnassa ja koulussa, harrastaa jotakin ja on lisäksi ylempien yhteiskuntaluokkien kodista, on hyvät mahdollisuudet tulla suosituksi luokkatoveriensa parissa, ja vastaavasti tyttö, joka ei menesty eikä harrasta mitään ja tulee alemmista yhteiskuntaluokista, jää helposti vähän suosituksi tai jopa torjutuksi
urheilupuheessa: ”joukkueemme on kuin yhtä perhettä.” Terapeutti auttaa perhettä työvälineenään puhuminen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 172 (2. Harkitut sanat ovat tie ihmisläheiseen ja voimavarakeskeiseen valmennukseen – ja voittamisen kulttuuriin. Oleellista on mitä ja miten kannattaa sanoa ja milloin. Heidi Packalenin kirjoittama Harkitut sanat, parempi valmennus -kirja (116 sivua) on urheiluväkeä haastava puheenvuoro: olisiko jo aika tiivistää yhteistyötä psykoterapeuttien ja työnohjaajien kanssa. Samoista asioista on kyse urheilussa, kun valmentaja pyrkii auttamaan pelaajaa ja koko joukkuetta puhumisen avulla. painos) Hinta 25 € (+ toimituskulut) Tilaukset: www.tiedekirja.fi Valmentajan eniten käyttämä työväline on puhuminen ja tärkein työväline harkitusti puhuminen.”. Mitä osaavampi valmentaja on kyseessä, sitä paremmin hän osaa ohjata voimavarojen kautta ja selittää miten pitää pelata – ei miten ei pidä pelata.” Seuratoiminnan käytännöt tuntuvat kehittyvän siihen suuntaan, että seurojen olisi pikaisesti syytä tiivistää yhteistyötään sosiaalityön ja terapeuttisen työskentelyn osaajien kanssa.” ”On parempi tietää syyt voittamiseen kuin häviämiseen.” Urheiluvalmentajien ja perheterapeuttien työssä on samankaltaisia piirteitä, mikä ilmenee mm
”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.”. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään