Sari Essayah: KOK uudistumassa KYKENEEKÖ JÄÄKIEKKO MUUTTUMAAN. Sotilaalta kysytään kuntoa tehtävän mukaan TEEM A: Kuntotestaus Liik un ta & Tie de 2/2 2 59 (2 ) 2/ 22 • 10 eu ro a KU N TO TE ST AU S Testausammattilaisen suomalainen perusteos kirjoittajina yli 30 asiantuntijaa antaa eväät laadukkaaseen ja turvalliseen testaukseen soveltuu oppikirjaksi LTS:n julkaisu nro 174 Myynti: tiedekirja.fi
Hän saa kosketuksen itseensä. Voisi tarkastella kriittisemmin vaikka siitä, millä mielikuvalla liikettä tarjoillaan. Modernin ajan riesa on se, että arkinen liike – ilman sen kummempaa liikkumisen harrastamista – ei enää mahdollistu kuten aiempina vuosituhansina. Erilaiset elintoimintomittarit ovat liikkumisen arkea. Mitataan kilometrejä, sykettä, vauhtia, kiloja. ”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.”. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. L iikkua voi monilla motiiveilla, turha osoitella oikeita ja vääriä. Liikunta ei ole pelkkä väline JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3. Liikuntakulttuurillemme on tyypillistä erilainen mittaaminen. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Se, miltä juuri nyt tuntuu, tässä ja nyt, kun kehomme liikkuu, unohtuu. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Kapteeni Otto Kinnunen suorittamassa taakankantotestiä Ilmasotakoulun paraati kentällä Tikkakoskella. Ja näin tietysti onkin. On terveysja hyvinvointihyötyjä, on kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä. Entäpä jos liikkumiseen liittyvistä mielikuvista on tehty liian stressaavia, liian pakottavia, liian suorituskeskeisiä – siis liian urheilua?! Pelkkä hyvä olo, sisäinen rauhantila, jonka ihminen liikkuessaan kokee – olipa hän sitten kävelemässä kauppaan, ulkoiluttamassa koiraa tai hiihtämässä ajatuksissaan – ei oikein riitä ajassamme mainospuheeksi. Tämä peruste kun on tiedetty jo ainakin 50 vuotta. Liikunta välineellistyy kuitenkin liikaakin. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Liike vapauttaa, ei stressaa. Samalla liikuntakokemuksen onnistuminen ja epäonnistuminen, määrittyy sillä, mitä tavoitetta se palveli – ei sillä, mitä koimme ympäröivästä luonnosta lenkkimme aikana tai miten tunsimme veren virtaavan, hapen kulkevan ja ajatuksen selkeytyvän itsessämme. Joku estää. Olisi syytä tunnistaa syiden moninaisuus paremmin. Asiaa olisi syytä lähestyä uusista näkökulmista. 59. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS L iikunnan tarpeellisuutta perustellaan usein välillisillä vaikutuksilla. Hän on olemassa, osa ympäröivää luontoaan. Liikkuva ihminen on keskellä itseään. Vai mitä. Liike rauhoittaa, tasapainottaa. Erityisesti se riski, ettei muisteta nauttia liikuntakokemuksesta itsestään, siis hetkistä, kun ollaan liikkeessä ja toteutetaan ihmisenä olemisen ideaa liikkumalla. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. O lisi terveellistä muistaa, että liikunta ei loppujen lopuksi ole se ydinsana, jonka määrästä yhteiskunnassa pitäisi olla huolissaan. Ihmiset ovat liikkumatta monista syistä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Olemme hyviä myös aikatauluttamaan ja ohjelmoimaan. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. Kun kaikki tietävät liikkumisen hyödyt, miksi niin moni ei silti liiku. Paljon liikuntaa tärkeämpi sana on liikkuminen. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Hän toteuttaa ihmisyyttään, kun liikkuu. Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Liikettä on erikseen hankittava. Liikkuminen kun on merkityksellistä ihan pelkkänä liikkumisenakin, kokemuksena. Liikuntakulttuuri on kehittynyt niin läheisessä suhteessa urheilukulttuuriin, että urheilemisen mallit ovat läikkyneet myös liikuntaan. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. Mikä se este on. Se, että tuotamme koko ajan uusia tutkimuksia, jotka todistavat liikunnan terveysvaikutuksia, ei välttämättä motivoi uusia liikkujia. Ihminen ei tarvitse liikuntaharrastusta, mutta liikettä ja liikkumista hän tarvitsee. Yhteydessä on toki hyvääkin, mutta myös riskinsä. Tässä tullaan haasteeseen, jota tutkimuksessa ja liikunnallisen elämäntapaan ohjaavassa viestinnässä olisi aiempaa selvemmin syytä huomioida. . LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Pääasia olisi, että mahdollisimman moni toteuttaisi ihmislajin hyvinvoinnille biologiastaan tulevaa perustarvetta: ihminen on vaeltaja, hänen tulee liikkua. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Liikuntaharrasteitamme tahtoo yhä enemmän ohjata ajatus siitä, montako askelta per päivä on syytä saavuttaa – ja montako kilometriä sitä hiihtoa on talven aikana hiihdettävä. Jos on niin, että osa suomalaisia liikkuu liian vähän, eikä koe liikuntakulttuurimme tarjoamia mahdollisuuksia omikseen, vika ei ole vain niukasti liikkuvissa. Turhan usein liikumme tavoitteen vuoksi
8 Sa lla Ka rja la in en 12 Jo uk o Ko kk on en 32 Ju ha La ita la in en. Samuli Oja 69 ARVIOITUA 73 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 75 Motoriset perustaidot ja matematiikka 83 Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 2/2022 2 PÄÄKIRJOITUS | Liikunta ei ole pelkkä väline Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Intti, Eesti & Ukraina on my mind Jouko Kokkonen 5 AJASSA 7 VÄITÖSUUTISET 8 KOK luovii jännitteiden keskellä Jouko Kokkonen 12 Jääkiekko notkeustestiin – kestääkö johtava laji muutospaineet. Jari Kupila 15 Joukkuepeli ei katso sukupuolta Anna-Liisa Ojala 18 Korona vaikuttanut rajusti nuorisourheiluun Yhdysvalloissa Monna Arvinen-Barrow 22 Liikkuminen kantaa toisellakin sataa Jouko Kokkonen 24 TUTKIMUSUUTISIA Pedagogiikka : Kasper Salin Yhteiskuntatieteet : Antti Laine Psykologia : Hanna-Mari Toivonen Lääketiede : Eero Haapala TEEMA: Kuntotestaus 32 Sotilaille kuntotavoitteet tehtävän mukaan Lasse Torpo & Kai Pihlainen 36 Fyysinen harjoittelu välttämätöntä sotilas operaatioiden aikana Kai Pihlainen 40 Sotilaan kunto kehittyy parhaiten yksilönä Heikki Kyröläinen 43 Sykeväliin syventyminen voi tukea kestävyysharjoittelua Olli-Pekka Nuuttila 48 Hiessä virtaa tietoa Maria Smolander, Teemu Alajoki, Jouni Kaartinen & Jani Mäntyjärvi 51 Data voi lisätä liikkumista Anni Hakkarainen, Katri Takala & Aleksi Kallio 54 Säännöllinen liikunta tehostaa todennäköisesti koronarokotteen vaikutusta Arto Hautala 55 Liikunta hävisi urheilun rakennemuutoksessa Eila Ruuskanen-Himma & Maija Innanen 58 Valtarakenteet tunnistettava maahan muuttajien liikunnassa Eva Rönkkö 60 Aikuinenkin voi löytää liikunnan Irinja Lounassalo 64 EMERITUS IHMETTELEE | Olympiakongressit osana olympialiikettä Kosti Rasinperä 66 POHDITTUA | Kokoaan suurempi kivijalka Salla Karjalainen 67 POHDITTUA | Mistä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä liikunnassa ja urheilussa on kyse
Vuonna 2022 tiedän ilman testiäkin kuntoisuuteni olevan heikko. Onnistui sekin, vaikka suoritus ei varmaan tyylipuhtain ollut. Neuvostoarmeijasta kokemusta saanut reserviläinen kertoi, että tarkka-ampujat ottavat sumeilematta tähtäimeensä lääkintämiehet aiheuttaakseen sekasortoa. Cooperin testi taittui kuitenkin hyisessä ilmassa syksyllä 1984 kelpo vauhtia. Opiskelin Tartossa syksyllä 1990. Saman vuoden elokuussa todistin Tallinnassa, miten vallankaappausyritys kuivui kokoon. Purnaaminen on kuulunut suomalaisen sotilaan luontaisetuihin, mutta jatkuvaa narinaa ei jaksa kukaan. Viron armeijan reservinupseereiden muuntokoulutukseen osallistuin toimittajana syksyllä 1998 Võrun lähellä. Toiseksi jäin, kun mailerikroppainen pappismies sai nykäistyä eron, jota en saanut kurottua kiinni. Sanataidolla vyöryttämiseen olen valmis. Vanhan ajan televisiolamput nostivat hien pintaan. Lenkkeilin eri puolilla kaupunkia, usein neuvostoilmavoimien varuskunnan ohi. Jouko Kokkonen Intti, Eesti & Ukraina on my mind KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Harjoittelimme kaupunkisotaa neuvostoliittolaisten ydinaseluolien viereen jääneissä hylätyissä kerrostaloissa. Taisteluvarustuksessa oli raskasta säntäillä, vaikka olin kelvollisessa alle neljän tunnin maratonkunnossa. Juoksimme 1,5 kilometriä alamäkeen ja saman pätkän vastamäkeen takaisin. Tulos oli 3 100 metriä. Rapiat 40 miestä vietti kymmenen päivää kasarmioloissa. Omista asevelvollisuusvuosistani on jo 37?38 vuotta, mutta maailmankirjat ovat menneet sen verran sekaisin, että Suomen ja Viron armeijoihin liittyvät muistot palaavat väkisinkin mieleen. Tammikuussa 1991 näin Tallinnan ”Sanomalehtitalossa” (Ajakirjandusmaja), miten Molotovin cocktaileja oli varattu ikkunoiden alle mahdollisten valtaajien varalle. . Nykyisessä laajuudessani olisin kaiken lisäksi sananmukaisesti helppo maali. Luulisin niiden olleen hyvät, kun tein ennen inttiin menoa kesän ravakasti maatöitä. Rankat marssit ja harjoituspäivät paljastivat myös, että hyvä fyysinen kunto ei yksin riitä. Pari kaveria lähti luvattomalle yölomalle, mutta ei jäänyt kiinni. Ihmeen hyvin nämä saavutukset jäävät miehiseen muistiin. ”Sotiminen on nuorten miesten hommoo” tapasi isävainaani sanoa. Ukrainan sota on tehnyt selväksi, että puolustustaistelussa tarvitaan miekan rinnalla kynää. Viro oli jo tuolloin menossa Natoon, mikä toteutui yllättävän nopeasti. Illalla nuotion ääressä jutut olivat hyytäviä. Itselleni ponnistelu tuotti myös iloa, vaikka v-käyrä välillä nousikin. Viimeistään ravakka illanvietto võrulaisessa pubissa teki meistä veljiä keskenään. Televisiotornin luo marssitetut puna-armeijalaiset olivat yhtä tietämättömiä tapahtumien todellisesta luonteesta kuin ilmeisen monet Ukrainaan komennetut venäläissotilaat. Kylmänä marssina jäi mieleen, kun Viron presidentti Konstantin Päts haudattiin uudelleen syksyllä 1990 kunnianosoituksin. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 V enäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota on saanut miettimään, mitä sotilaalta vaaditaan fyysisesti. Ja kolmen tonnin kerhoon pääsi aika monta alokasta. Seisoin ensin frakki päällä kunniavartiossa yhtenä Korporatsioon Fraternitas Estican jäsenenä Venäjänkadun (Vene tänav) ortodoksikirkossa. Joskus lenkkiä ”kunnioittivat” nousuillaan Suhoi-hävittäjät. Suu alkoi käydä porukkahenkeä hajottavasti. Kurssi oli hyvähenkinen ja maanpuolustustahtoa huokuva, vaikka kalustopuutteet olivat ilmeisiä. Kunto ja kyky toimia tulivat armeijavuosien jälkeen mieleen, kun seurasin läheltä Viron itsenäistymisvaiheita vuosina 1989?1991. Lihaskuntoakin mitattiin, mutta tuloksia en muista. Ja kuvat ikäisistäni (57) ukrainalaisista Kalashnikovit kädessä panevat pohtimaan, mitä arvatenkin könteät äijät kykenisivät aseineen tekemään. Maaotteluhenki heräsi, kun olin iltalenkeillä pikkuisen otatellut juoksukuntoisimpien kanssa. Rapiat 13 minuuttia meni lenkillä. Rohkeuttakin koeteltiin, kun piti laskeutua köyden varassa katolta. Tein juttua Suomen Kuvalehdelle. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”.. Lepoleiristä ei ollut kyse, vaan koulutus oli fyysisesti raskasta, osalle liiankin rankkaa, kun mukana oli jokunen yli viisikymppinen. Kuntotestikin tehtiin. Inttiajan muistot kultautuvat tunnetusti. Juoksun päälle teimme lihaskuntotestit. Kiinnostusta ei vähennä se, että sain panssarintorjuntakoulutuksen. Kirkosta lähdimme saattamaan ruumisautoa halki Talllinnan keskustan frakeissa ilman päällystakkeja hyytävään syyssäähän. Joillakin askel nousi, mutta nuppi sumeni. Jokusen yön nukuimme tyhjissä taloissa, joissa vilu tuli unta yrittävän vieraaksi. Ympäristö oli aitoakin aidompi
Alojen kuntotestauskäytäntöjä ja työkykyä tukevia liikuntasuosituksia määrittävät yhä useammin tehtäväkohtaiset vaatimukset. Tiistai päättyy symposiumiin lähetett tieteellisten tutkimusabstraktien suulliset esitykset. Uusi ajankohta on 29.–30.3.2023. Lisäksi siinä on tunnistettu aikuisliikuntaan seuroissa vaikuttavia tekijöitä: • Seuran ja yksikön kiinnostus ja halukkuus aikuisliikunnan järjestämiseen • Seuratoiminnan, lajikulttuurin ja yhteiskunnan muutokset • Kohderyhmien ja niiden tarpeiden tunnistaminen • Toiminnan matala kynnys ja saavutettavuus • Ohjaajaja tilakysymykset • Uudenlaiset ajatteluja toimintamallit Selvityksen perusteella seuratoiminnan siirtyminen laajemmille aikuisliikunnan markkinoille vaatii uutta osaamista. Raportissa on kuvattu seuraesimerkkejä hyvine käytäntöineen eri kohderyhmille. Päivän päättää Symposiumin puheenjohtajan, professori Martin Hallen luento. Liikunta & Tieteen tämä numero käsittelee osittain teemaa, mutta kiinnostavia näkökulmia aiheeseen riittää. Päivän mittaan ovat esillä liikuntalääketieteen pioneerit, jotka ovat osallistuneet Puijo Symposiumiin jo sen alkuvuosista. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/12/dc2e3ad2-ok_ aikuisliikunnanraportti_pdf.pdf Rivitanssia vuoden 2016 Puijo Symposiumissa Wanhassa Satamassa. www.puijosymposium.org Urheiluseura aikuisliikunnan markkinoilla Olympiakomitean selvitys Lisää aikuisliikkujia urheiluseuroihin – näkökulmia aiheeseen käsittelee seuratoimintaan vaikuttavia muutosvoimia ja aikuisliikunnan potentiaalia seuratoiminnan näkökulmasta. Tiistain aamusessiossa pureudutaan hengitysja verenkiertoelimistön maksimaaliseen suorituskykyyn sekä liikuntafysiologian että kliinisen lääketieteen näkökulmasta. Päivän kaksi muuta sessiota keskittyvät liikunnan merkitykseen sydänja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Symposium kokoaa tämänhetkisen tiedon yhteen ja hahmottelee myös tulevia tutkimustarpeita. Karvonen ja Ralph Paffenbarger) finalistien esityksillä. Teemana säilyy turvallisuusalan kuntotestaus. Puijo Symposium järjestetään 23:n kerran. 2021. Ohjelma jatkuu tieteellisten kilpailujen (Martti J. . Englanninkielisen symposiumin teemana on “Physical Activity for Health Promotion and Medical Care – translation of clinical trial data to everyday practice”. Keskiviikon kaksi ensimmäistä sessiota keskittyvät liikunnan ja aineenvaihduntasairauksien suhteeseen. Lisää aikuisliikkujia urheiluseuroihin – näkökulmia aiheeseen. Puhujina on kansainvälisiä ja suomalaisia huippututkijoita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 Puijo Symposium pureutuu liikuntaan lääkkeenä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos järjestää 27.?30.6.2022 liikuntalääketieteen Puijo Symposiumin. KTP-päivät siirtyivät vuodella Kuntotestauspäivät jouduttiin siirtämään sairaustapauksen ja vallitsevan koronatilanteen takia vuodelle 2023. Mitä ja miksi testataan. Useimmissa turvallisuusalojen ammateissa vaaditaan hyvää fyysistä toimintakykyä vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa. . Edelliseen symposiumiin vuonna 2014 tuli osallistujia 25 maasta. Symposium keskittyy liikunnan käyttöön sairauksien hoidossa. ajassa. Maanantaina tarkastellaan terveyttä edistävää liikuntaa evoluutiobiologian näkökulmasta, ja liikunnan ja terveyden yhteyksiä yhteiskunnallisella tasolla. Yksityisen sektorin toimijat osaavat jo hyödyntää seuratoiminnalle ominaisina pidettyjä yhteisöllisyyttä, lajivalmennusta ja kilpailujärjestelmiä. Veera Törmä, Ulla Nykänen & Matleena Livson. Torstain aloittaa tutkimusmetodologiaan keskittyvä sessio. Raportin aineisto on kerätty haastattelemalla urheiluseurojen, lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen ja kuntien edustajia, toimintaan osallistuneita liikkujia, liikunta-alan pienyrittäjiä sekä tutkijoita. Symposium kokoaa tutkijoita, lääkäreitä, fysioterapeutteja, biokemistejä ja liikuntafysiologeja
Tuloskortti: Lasten ja nuorten liikunta www.likes.fi/tutkimus/tuloskortti Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivitetty Kuntotestaus on vakiintunut osaksi liikuntaja terveyspalveluita. Muistan ihmisten hymyilevät kasvot ja innostuksen, täydet katsomot ja kisakylän vilskeen. Tuloskortissa lasten ja nuorten liikuntaa tarkastellaan iän ja sukupuolen lisäksi ensimmäistä kertaa myös ulkomaalaistaustan ja toimintarajoitteisuuden näkökulmista. Hiihtoladuille polkujuoksija suuntaa vain suksien kanssa.” Terhi Ilosaari, Latu & Polku 1/2022 Uusi lasten ja nuorten tuloskortti valmistunut Muualla sanottua ”Monissa kouluissa on heikosti tarjolla apuvälineitä liikuntarajoitteisille oppilaille. Tuloskortti tarjoaa näkökulmia siihen, miten muun muassa varhaiskasvatus, oppilaitokset, liikuntaseurat, perheet sekä päätöksentekijät kunnissa voivat mahdollistaa kaikkien lasten ja nuorten liikkumista, sanoo johtava tutkija Tuija Tammelin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä. Testejä tehdään erilaisissa toimintaympäristöissä. Tarkistetut suositukset kattavat koko kuntotestausprosessin. Kuntotestauksen hyvät käytännöt 2022: www.fkm.fi/kuntotestaus/kuntotestauksen-hyvat-kaytannot. Ohjeistus koskee toiminnan turvallisuutta, eettisyyttä, koulutusta, testausprosessia, tietojen tallennusta ja välitystä sekä laadunhallintaa. Tassunjälkiä seuraten löytää yllättäviä, mukavia lähipolkuja. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 ”En ole kolmeen kuukauteen päässyt talvikunnossapidon puutteen takia ulos kodistani ilman avustajaa, enkä aina avustajan kanssakaan. Testauskäytännöt ja testaajien koulutustasot vaihtelevat. . Kuntotestauksen hyvät käytännöt on päivitetty vastamaan 2020-luvun tarpeita. Jaa, no ei sitten mitään.” Amu Urhonen (@amuurhonen) twitterissä 8.3.2022 ”Kun uutisia katsoo, ja siellä on suomalaisia upseereita, jotka kertovat sitä faktaa, mitä heillä on, niin Jokerit ja KHL tuntuu ihan mahdottomalta yhtälöltä. Kansainvälinen vertailu julkaistaan maailman terveysliikunnan kongressissa lokakuussa 2022. On tärkeää tunnistaa, miten moni eri taho pystyy vaikuttamaan lasten ja nuorten liikkumiseen. . . Maaliskuussa 2022 julkaistu lasten ja nuorten tuloskortti esittelee lasten ja nuorten liikunnan ja liikkumisen eri osa-alueiden tilanteen varhaiskasvatusiästä opiskeluikään. Suomi on osallistunut kansainväliseen Tuloskortti-työhön vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2022. Tarkastelun kohteena on lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tilanne Suomessa valtakunnallisesti ja kuntatasolla. . Kohtaamisia rajoitettiin, ilmapiiri loisti poissaolollaan. Kuule on tämä lumi hankalaa muillekin kuin vammaisille. Liikunnan riemu kuuluu kaikille.” Eetu Koistinen, Opettaja 2/2022 ”Vaikka viimeisestä olympiastartistani on kulunut jo 18 vuotta, muistan edelleen hyvin elävästi olympialaisten tunnelman Ateenan kaduilla. Kortti käsittelee tilannetta myös kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa. Testauspalveluja käyttävillä asiakkailla ei useinkaan ole mahdollisuutta vertailla eri kuntotestauspalveluiden laatua ja turvallisuutta. Kisapaikat muistuttivat tieteiselokuvan lavasteita, ja tunnelmaa korostivat vielä entisestään suojahaalareihin ja maskeihin pukeutuneet kisajärjestäjät.” Johanna Manninen, Liikunnan ammattilainen 1/2022. Vaikka Jokerit seurana jossain jatkaa, niin se Jokerit, minkä nyt olemme tunteneet, se loppuu.” Jesse Joensuu, YLE 25.2.2022 ”Taajamissa koiranulkoiluttajat ovat polkujuoksijoiden ystäviä. (…) Nyt nähdyt olympialaiset olivat tv:n ja lehtikirjoitusten välityksellä jotain muuta. Metsässä seikkailunmakua lenkkiinsä kaipaava lähtee seuraamaan eläinten tamppaamia polkuja
Toki tavoitteena on ihmisen hyvinvointi ja terveys, ei terveyden vaarantaminen. Vaikka ajatuksia ja tunteita ei oikeastaan voi edes kontrolloida, niin käyttäytymistä ja vapaata tiedonhankintaa sen sijaan voi. Mielellä on vahva voima. Psyykkisen valmennuksen menetelminä hyödynnetään urheilijan omaa henkistä kapasiteettia. Tätä ei kuitenkaan kutsuta psyykkiseksi dopingiksi, vaikka kielletty aine mieleen vaikuttaisikin. Kuitenkin etenkin nuoret hyödyntävät monenlaisia tapoja tuottaa terveystietoa sosiaalisessa mediassa. Oleellista on, saako urheilija niistä itselleen keinotekoista etua suhteessa muihin. Jos tätä ajatellaan dopingina, olisi ongelmallista todistaa, että joku hyödyntää psyykkistä työtä liikaa. Erityisesti myönteiset koulukokemukset sosiaalisista suhteista ovat yhteydessä koulussa menestymiseen, hyvään itsearvioituun terveyteen ja vähäisempään oireiluun. Esimerkiksi mielikuvatyöstämisellä tai hypnoosilla voidaan saavuttaa isojakin muutoksia. Tulosten perusteella suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kokemukset koulusta ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä. Teema: Kasvatus ja valmennus. Dopingaineet ja -menetelmät ovat kiellettyjä terveydellisistä ja eettisistä syistä. Voitaneenkin sanoa, että psyykkistä dopingia ei ole. Henkisen valmentautumisen tavoitteisiin voi kuulua karrikoiden osana myös niin kutsuttu mielen manipulointi. Näin ollen tätäkään ei oikeastaan voida laskea psyykkiseksi dopingiksi. Tulosten mukaan terveyden lukutaidon tutkimuksessa ei tällä hetkellä huomioida verkkosisältöjen monimuotoisuutta tai uusien teknologioiden vaikutuksia. Esimerkiksi eristämällä, pelottelemalla systemaattisesti tai pakottamalla tavalla tai toisella harjoittelemaan yli oman tahtotilan ihmiseen voidaan vaikuttaa, mutta tällöin on kyse pikemminkin henkisestä väkivallasta kuin psyykkisestä dopingista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526232157 Oppilaiden koulukokemukset yhteydessä terveyteen TtM Ilona Markkanen tutki suomalaisen kouluelämän laatua. Jotkut lääkeaineet vaikuttavat myös mieleen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 7 Tyhmä tiedekysymys Onko olemassa psyykkistä dopingia. SATU KASKI, PsT, urheilupsykologi (sert) Uudet teknologiat vaikuttavat terveystiedon lukutaidon tarpeeseen FM Anna-Maija Multas tutki erilaisia ja uudenlaisia tapoja ymmärtää terveystiedon lukutaitoja jatkuvasti uusiutuvien teknologioiden aikakaudella. Psyykkisen valmennuksen eli henkisen valmentautumisen yksi tavoite on parantaa urheilijan suorituskykyä. Näin ajatellen ulkopuolinen apu voitaisiin katsoa psyykkiseksi dopingiksi. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8945-3 Väitösuutiset Seuraava ilmestyy kesäkuussa. Esimerkiksi tarkkuutta vaativissa lajeissa jotkut rauhoittavat lääkeaineet ovat kiellettyjä, kun taas jossain toisessa lajissa niistä ei olisi edes apua suorituksessa. Auttamistyössä manipuloidaan ihminen uskomaan itseensä, omiin kykyihin ja potentiaaliinsa, vaikka hän ei alun perin siihen uskoisi tai ei luottaisi kykyihinsä. Ihmisiä voidaan yrittää pitää tiukassa henkisessä kontrollissa ja koettaa ”aivopestä”. Jotkut ihmiset ovat taitavia itsesäätelytaidoissa, toiset tarvitsevat tukea paljonkin esimerkiksi suoritusvalmiuteen keskittyessään oleelliseen tai tunnesäätelyyn. Ihmisellä on kuitenkin oikeus saada apua ja tukea sekä tarvittaessa valmennusta taitojen opetteluun. Anna-Maija Multasin informaatiotutkimuksen väitöskirja ”New health information literacies : a nexus analytical study” tarkastettiin 4.3.2022 Oulun yliopistossa. Lisäksi hän selvitti, missä määrin koettu kouluelämän laatu on yhteydessä oppilaiden terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Uudet teknologiat vaikuttavat tapoihin, joilla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää informaatiota hankitaan, arvioidaan ja luodaan. Näin ajatellen psyykkinen valmennus ei ole dopingia. Dopingaineilla ja -menetelmillä tarkoitetaan farmakologisia (kuten anaboliset steroidit) ja muita aineita (kuten alkoholi) sekä lääketieteellisiä menetelmiä (kuten veritankkaus), joilla pyritään keinotekoisesti parantamaan urheilijan suorituskykyä. Ilona Markkasen terveyskasvatuksen väitöskirja “Students’ perceptions of the quality of school life, health, and health behaviours in Finnish comprehensive school” tarkastettiin 12.2.2022 Jyväskylän yliopistossa
Kisatulot jauhavat rahaa kansallisille olympiakomiteoille ja kansainvälisille lajiliitoille. KOK luovii jännitteiden keskellä. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Kansainvälisen olympiakomitean jäsen Sari Essayah näkee olympiakisat kansainvälisen urheilun lippulaivana
Järjestelyt toimivat, urheilijoiden tulokset olivat hyviä ja suomalaismenestys ilahdutti. KOK:n kautta kulkevalJOUKO KOKKONEN Kuvat: Salla Karjalainen Pakotteiden on tarkoituskin tuntua. Hopealla oli kultareunus. Siinä näki, miten tärkeitä urheilun tuomat elämykset ovat. Hän kertoo keskustelleensa kisojen aikaan Ukrainan olympiakomitean puheenjohtajan Sergei Bubkan kanssa, jonka mukaan ihmiset olivat väsyneitä kahdeksan vuoden paineeseen. Kisat KOK:n rahasampo Essayah myöntää, että kisojen järjestäminen sekä Tokiossa että Pekingissä oli koko kansainväliselle olympialiikkeelle taloudellisesti tärkeä. KOK vartioi ”viiden renkaan” brändiään ja pyrkii säilyttämään sen muuttuvassa urheilumaailmassa. Pelkkään poliittiseen eliittiin kohdennettuna teho on vähäisempi, koska he voivat helpoimmin niitä myös kiertää. . Urheilijat ovat valmistautuneet kisoihin pitkään, jotkut jopa liki koko elämänsä. Ukrainalle pienen ilonpilkahduksen toi freestylelaskija Oleksandr Abramenkon saavuttama hopea. Urheilijat ovat myös nauttineet valtiovallan erityistä arvonantoa. Uskon, että suositus on antanut selkä nojan lajiliitoille, joissa Venäjän osuus on suuri. On suljettu Venäjä ja Valko-Venäjä kilpailutoiminnasta, samoin urheilijat. Essayahin mukaan ”valitettavasti Venäjän presidentti Putinilla on ollut tapana eskaloitua olympialaisten jälkeen”. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti sen ja Valko-Venäjän sulkemiseen kansainvälisestä urheilusta. Mitali antoi lisäpontta presidentti Volodymyr Zelenskyin julistamalle kansallisen yhtenäisyyden päivälle. Hyökkäystä suvereenin valtion kimppuun ei voi hyväksyä. Pakotteiden tulee koskea koko yhteiskuntaa. Pekingin kisojen alla puhuttiin, pitäisikö niitä järjestää ollenkaan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Essayh näkee, ettei kumpiakaan kisoja olisi ollut mahdollista perua lyhyellä aikataululla. Joka ikinen päivä KOK jakaa 3,4 miljoonaa dollaria kansallisille olympiakomiteoille ja kansainvälisille lajiliitoille, jotta ne pystyvät viemään urheilua eteenpäin. Essayah sanoo maailmanpoliittisen tilanteen luoneen jännitteitä kisoissa. Hän sanoo miettineensä, kenen äänitorvena olympiakisojen lopettamista Suomessakin vaativat toimivat. Tokion kohdalla esillä oli enemmän korona. Kisat ovat taloudellisesti järjestötoimintaan perustavan urheilun taloudellinen kivijalka. . Viime aikojen ratkaisut eivät ole olleet helppoja, mutta ainoita oikeita. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota loi synkän jälkivarjon kisojen ylle. Dopingin takia Venäjä on jo ollut olympialiikkeen ulkokehällä. Urheilijoista tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, mutta toisaalta urheilulla on putinistisessa propagandassa keskeinen osa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 9 P ekingin vuoden 2022 talvikisoissa ei Essayahin mukaan ollut urheilullisessa mielessä moittimista. . Essayah korostaa etenkin lajien, joiden mediahimottavuus ei ole huippukorkea, saavan KOK:lta merkittävää tukea. Hyökkäystä suvereenin valtion kimppuun ei voi hyväksyä.. Olympiakisojen tuotto mahdollistaa hänen mukaansa kansallisen ja kansainvälisen ei-kaupallisen, järjestöpohjaisen urheilutoiminnan jatkuvuuden eri puolilla maailmaa vastapainona täysin kaupalliselle urheilulle, josta näkyviä esimerkkejä ovat NHL ja NBA. Pakotteiden on tarkoitus tuntuakin. Jos Kiinan ihmisoikeustilannetta arvioitaisiin niillä kriteereillä, mitkä KOK:lla nykyään on, niin Peking ei olisi saanut kisoja. Se tuo ihmisiä yhteen. .
Essayahin mielestä Suomessa unohtuu usein, että KOK on osa olympialiikettä, jonka muodostavat sen kanssa kansalliset olympiakomiteat ja kansainväliset lajiliitot. Olympialiikkeellä on patrioottinen sävy, mutta sen perusperiaatteissa korostetaan kaikkien ihmisten tasa-arvoa, ystävyyttä ja rauhaa. Niin Tokiossa kuin Pekingissä nousi esiin urheilijoiden ikä etenkin rullalautailussa ja taitoluistelussa. Länsi-Suomi 22.9.1993.. Tärkeää olisi, että kisaprosessit saisivat aikaan pysyviä muutoksia. Erilaisten mielenilmausten kieltävää sääntöä on kuitenkin arvosteltu siitä, että se rajoittaa urheilijoiden sananvapautta. KOK:n toimintaa eivät helpota kansainvälisten liittojen toisistaan poikkeavat toimintatavat. . Olympiakisojen kasvu jatkui kuitenkin ja myös hakuprosessit paisuivat. Olympiakisojen paisumisesta on puhuttu jatkuvasti 1970-luvulta lähtien. Sopivin annoksin nationalismia Koko ajan näkyvillä olevat kansallistunnukset ovat olympiakisojen käyttövoimaa. Essayah muistuttaa, että ukrainalainen kelkkailija Vladyslav Heraskevytsh ei saanut rangaistusta Pekingissä näyttämästään rauhanviestistä. . 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 le rahalle löytyisi ottajaksi ”aika monta markkinamiestä ja bisneksentekijää”. Roskat lajiteltiin eri kierrätysastioihin, mutta hotellilla käynyt roska-auto kippasi kaikki jätteet samaan kuormaan. Olympiakisojen tuoma näkyvyys voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa asiaan. Lautailijat tekivät Tokiossa akrobaattitemppuja, jotka onnistuvat vain lasten ruumiinpainolla. Kisahakuihin ei käytetä enää miljoonia. Hänen mukaansa tarttuminen lajiliittojen toimintaan ei ole helppoa, sillä niillä on omat sääntönsä ja ne ovat juridisesti itsenäisiä. Hänen mukaansa liikunnan ja urheilun lähestyminen EU:ssa yksinomaan siirtosopimusten ja työvoiman vapaan liikkuvuuden näkökulmista oli kapea-alainen. Sari Essayah käytti puheenvuoron vuoden 1993 Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä Kajaanissa. Vaihtoehtona on se, että meillä on puhtaasti kaupalliset, yksityisomisteiset ammattiliigat, joissa esimerkiksi rahanpesu, urheilun integriteetti, doping eivät kiinnosta hirveästi. KOK ja olympialiike Essayah puhuu mielellään olympialiikkeestä. Essayah sanoo, että järjestö on hakenut parempaa otetta esimerkiksi nyrkkeilyja painonnostoliittoihin Tokiossa 2021 tehdyllä sääntömuutoksella, jonka mukaan laji voidaan sulkea olympiaohjelmasta, jos se ei noudata hyvää hallintotapaa. Ympäristövaatimukset ovat sisältyneet kisakaupungeille esitettyihin ehtoihin jo aiemmin. Hänen mukaansa osa maista lopettaisi palkinnonjaon näyttämisen, mikäli sääntöä ei noudatettaisi. Niiden avulla KOK takaa näkyvyyden, jota edes jalkapallon MM-kisat eivät saavuta. Erik von Frenckell sai jo 1940-luvun tehtäväkseen pohtia, miten kisoja voisi supistaa. Ei niin, että kaksi viikkoa puleerataan ja lajitellaan vieraskoreasti roskia. Silti todellisuus on ollut esimerkiksi Riossa 2016 toinen kuin toiveet. Nationalismin sijaan Essayah puhuu kuitenkin mieluummin patriotismista. Hänen johtamansa ryhmä ehdotti ratkaisuksi naisten osallistumisen vähentämistä. KOK:n henkilöjäsenistö jakautuu kolmia: kansallisista olympiakomiteoiden, kansainvälisten lajiliittojen lajiliittojen ja yksityisten jäsenten osuus jäsenkunnasta on kolmannes. . . Hänen kommentinsa sai laajaa julkisuutta. Essayahin mukaan tavoitteena eivät voi olla 12?13-vuotiaat olympiavoittajat. Paroni de Coubertinin alkuperäinen ajatus oli, että urheilu voisi olla maailman suurin rauhanliike. Päätöstä edelsi urheilijakomission tekemä valmistelu ja laaja kuuleminen, johon osallistui yli 3 500 urheilijaa. KOK päätti toukokuussa 2021 pitää voimassa olympialiikkeen peruskirjan säännön 50, joka kieltää kaikki mielenosoitukset tai poliittiset, uskonnollisen ja rodullisen propagandan kilpailuissa ja palkintojenjaossa. KOK:ssa on enemmän jäsenvaltioita kuin Yhdistyneissä Kansakunnissa (206/193). Essayah sanoo tilanteen muuttuneen. Euroopan unionissa KOK on osaltaan lobannut urheilun eurooppalaista mallia, mikä on EU-parlamentin jäsenenä toimineelle Essayahille mieleen. Urheilijoiden oikeudesta ottaa kantaa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin on keskustelu viime vuosina paljon. EU:n kanta on kuitenkin muuttunut monipuolisemmaksi. Tästä tulee paine tehdä oikeita ratkaisuja lajiliiton sisällä. Essayah perustelee mielenilmaisujen kieltämistä sillä, että autoritääristen ja diktatoristen maiden urheilijat eivät joutuisi valtaapitävien viestinviejiksi. Jos olympiakisoissa hakataan hevosta niin totta kai se on kaikkien silmissä. KOK:n toiminnassa löytyy kritisoitavaa. Kurinpitolautakunta tulkitsi hänen toimintansa yleiseksi rauhanviestiksi, joka oli linjassa KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin korokkeelta lausuma toivomuksen ”give peace a chance” kanssa. Vuoden 2024 haussa Pariisi ja Los Angeles korostivat, miten vähän niiden tarvitsee rakentaa uutta. Tämä lisäsi hakuihin liittynyttä korruptiota
Nuoret liikkuvat, mutta eivät ole mukana urheilujärjestöissä. Hän muistelee urheilu-uraansa, jonka aikana hän ehti kilpailla Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. KOK:ssa on alkanut oikeasti tapahtumaan puheenjohtaja Bachin kaudella. Epävarmana aikana mikään ei ole kuitenkaan varmaa. Essayah sanoo käyneensä katsomassa kiipeilyä Tokiossa ja vaikuttuneensa. Läntisen elämän näkeminen vaikutti itäeurooppalaisiin urheilijoihin. EU-parlamentin jäsen 2009?2014 MM-kulta kävelyssä (10 km) Stuttgartissa 1993 MM-pronssi kävelyssä (10 km) Tokiossa 1991 EM-kulta kävelyssä (10 km) Helsingissä 1994. Tärkeimmäksi hän nostaa liikunnanilon. Väistämättä joudutaan priorisoimaan ja miettimään, mitkä ovat yhteiskunnassa elintärkeitä asioita. Hän sanoo toivovansa, että eduskuntapuolueet saavuttivat neuvotteluissa ratkaisun, joka johdattaa liikunnan ja urheilun valtiontuen siirtymiseen veikkausrahoituksesta budjettirahoitukseen. Miten löydetään yhtymäkohta nuoriin, jotka voisivat olla mukana seuroissa. Komissiota on johtanut vuodesta 2021 Emma Terho. . Liikunnan luonne on Essayahin mukaan myös muuttumassa. Sari Essayah (s. Pariisin vuoden 2024 kisoissa kilpailee yhtä paljon miehiä ja naisia. Pekingissä Essayah jumppasi vesipulloja nostelemalla ja käyttämällä hotellihuoneesta löytynyttä sateenvarjoa keppijumpassa. Jos sukupuolten edustus ei ala paranemaan kansallisissa olympiakomiteoissa tai kansainvälisissä lajiliitoissa, niin se vaikuttaa suoraan rahoitukseen. Urheilu ei ole mikään erillinen saareke. Vaikka jälkiviisaus on Havukka-ahon ajattelijan sanoin imelin viisauden laji, niin jälkikäteen Terhon valinta näyttäytyy KOK:n kannalta erityisen hyvältä. Liikunta maailmanlaajuisessa murroksessa Kotimaan kamaralla Essayah sanoo olevansa huolissaan tulevista rahoitusratkaisuista. Kokemus oli pysäyttävä niukkuuteen ja jonottamiseen tottuneille. Kansanedustaja 2003?2007, 2015. Essayah arvioi tehtävän olevan yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaisen saavuttamista urheilun johtotehtävistä. . Sadassa vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut niin paljon, että naisten osallistumisen kasvattaminen on ollut järjestölle välttämättömyys. . . Länsi-Saksassa heitä ihmetytti, miten ruokaa on tarjolla runsaasti. Liikkuminen on tarvittaessa sopeutettava vallitseviin mahdollisuuksiin. Liikunnan pitää olla mukavaa. Henkilökohtaisilla kontakteilla ja yksilötason solidaarisuudella oli merkitystä kylmän sodan vuosina. Essayah toimii yhden valiokunnan ja Milanon-Cortinan koordinaatiokomission puheenjohtajana sekä on mukana Los Angelesin koordinaatiokomissiossa. Näkyvin osa muutosta ovat uudet olympialajit. Meillä ei ole pian alle 50-vuotiaita seuraajia. Essayahin mukaan KOK on saanut sukupuolten tasa-arvossa aikaan paljon lyhyessä ajassa. Silmät suljettiin siltä, että maailma muuttuu ympärillä. Lauri Pihkala väitti 1920-luvulla KOK:n lyöneen viimeiset naulat arkkuunsa sallittuaan naisten osallistua yleisurheiluun olympia-areenoilla. Jääkiekkoilijana pitkän uran tehnyt Terho voitti äänestyksessä häntä paljon tunnetumman venäläisen ex-seiväshyppääjä Jelena Isinbajevan. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2015. Monet pääsivät näkemään, millainen on todellisuus rautaesiripun toisella puolella. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 1 Laajalle levittäytyneet olympialiike ja kansainvälinen urheiluliike ovat itsessään Essayahin mielestä kulttuurisesti merkittäviä. Riippumatta siitä, mitä Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamassa sodassa tapahtuu, niin sillä on pitkä jälki. On laitettu selkeät vaatimukset. Sosiaalisen toiminnan muodot ovat muuttuneet. . KOK pyrkii uudistumaan KOK:ssa on Essayahin mukaan käynnissä uudistusliike, joka ei ole alkanut yhtään liian myöhään. Hänen aloittaessaan KOK:ssa vuonna 2016 naisia oli jäsenistä alle 30 prosenttia. Perinteisen urheilun ystäviä ovat hämmästyttäneet kisoihin tulleet lautailijat ja kiipeilijät, joilla KOK tavoittelee uusia yleisöjä. Annoin kenkiä ja urheiluvaatteita itäblokin urheilijoille. Kiipeilyn seuraaminen oli hänen mukaansa niin koukuttavaa, että laji voisi haastaa jopa sadan metrin juoksun seuratuimpana olympialajina. Essayah kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon. Isinbajevan läheiset yhteydet Vladimir Putiniin olisivat heikentäneet urheilijakomission mainetta. Haastattelupäivän hän aloitti uimalla reilun kilometrin. Essayah pitää itse huolta kunnostaan liikkumalla säännöllisesti ja monipuolisesti. . Some-maailmaan tottuneet nuoret eivät lähde enää välttämättä perinteiseen urheiluseuratoimintaan Suomessa tai muuallakaan maailmassa. KOK:n urheilijakomission arvo on Essayahin mukaan noussut. Kritiikki on johtunut paljolti siitä, että aiempien hallitusten ja puheenjohtajien aikana asioita lakaistiin maton alle, eikä ole tartuttu ongelmiin. 1967) Kauppatieteiden maisteri 1995 Kansainvälisen olympiakomitean jäsen 2016. Ensimmäisessä kokouksessa maaliskuun alussa kävi hänen mukaansa selväksi, että jos liikunnan ja terveyden edistämistä ei oteta tosissaan, niin rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Jos olympialiike ei ala muuttua, niin se häviää. . Naiset ovat saaneet myös vastuullisia tehtäviä. Ja välillä voi haastaa itsensä kokeilemalla itselle vähemmän tuttuja tapoja liikkua. Luku on 2020-luvulle tultaessa noussut 44 prosenttiin
Elämme aikaa, jolloin minkään tärkeän palaverin pitäminen saunassa, ei ole enää hyvä idea. JARI KUPILA 2020-luku on alkanut urheilun kannalta äärimmäisen haastavasti. Ei ihme, että suomalaisen urheiluelinkeinon suurin ja merkittävin kokonaisuus, jääkiekko, on ollut erityisissä vaikeuksissa. Se, miten laji systemaattisesti muutti oman todellisuutensa 1960-luvulta alkaen, on suomalaisen urheiluhistorian opettavaisimpia kasvutarinoita. Jääkiekon muutosvoima hiipunut Elinvoimainen urheilukulttuuri on aina aikansa tuote. Lisäksi ne urheilun osat, jotka ovat muotoutuneet elinkeinoiksi ja oman taloudellisen lokeronsa toiminnallisiksi moottoreiksi, joutuivat täysin ennakoimattomaan taloudelliseen kriisiin. Moni laji vaihtaisi mielellään omat ongelmansa jääkiekon kanssa. Suomi on erilainen maa kuin se oli 2000-luvun alussa – tai jääkiekon aseman kannalta tärkeimmät oivallukset tuottaneilla 1970ja 1980-luvuilla. Urheiluelämämme perushaasteet eivät selity koronalla tai Ukrainalla – vaikka se niin kätevä selitys olisikin. Sitä ei pidä unohtaa, kun tehdään nopeita ensiaputoimia akuutin kriisin kolhuille. Pandemia ja karmeudestaan huolimatta Ukrainan sotakin – ainakin toistaiseksi – ovat sittenkin urheiluelämälle vain suhdannekriisejä. Muutos on kypsynyt hiljalleen 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana ja 2020-luvun todellisuudessa. Suomalainen päätöksenteko moniarvoistuu. Ymmärrettiin, mikä voima piili maaltamuuton kasvattamien kasvukeskusten ihmismassoissa ja orastavassa kaupunkilaisessa elämäntavassa. Yhä useampi politiikan ja yrityselämän päättäjä on sellaisen sukupolven kasvatti, joka pohtii ilmastonmuutosta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kestävää kehitystä, kasvissyöntiä ja yhteiskunnan kokonaisuutta aivan eri näkökulmista kuin se sukupolvi, joka leimallisen usein edelleenkin päättää urheilumme asioista. Pandemia ja turvallisuudentunnettamme heikentävä sota lähialueilla, tällaista alkua vuosikymmenelle ei olisi kesällä 2019 osannut kuvitella kukaan. Jos ei kytkeydy, ei hyvää seuraa. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 muutospaine on kertynyt mittoihin, joissa sitä ei voi enää sivuuttaa. Suomea ei enää pyöritetä kunnallispomojen, paikallispankkien ja paikallisten rakennusliikkeiden ja muun yrittäjäkunnan saunailloissa. Ymmärrettiin, miten urheilulajin menestys on kytkyssä olosuhteisiin ja siksi olosuhteiden kehittämisestä vasJääkiekko notkeustestiin – kestääkö johtava laji muutospaineet. Silti, juuri nyt, olisi hyvä pitää pää kylmänä. Ei ihme, että urheiluelinkeino on ollut vaikeuksissa. Kaikissa urheilun yhteisöissä, isoissa ja pienissä. Tai jos saunaan mennään, on viisainta mennä ainakin selvin päin. Toimintaympäristö on isossa muutoksessa ja se pakottaa reagoimaan. Jääkiekon menestystarina on kuvaava. Mitä nopeammin suomalaisuus urheilun ympärillä muuttuu, sitä nopeammin urheilun yhteiskunnalliset pelikirjat vanhenevat. Silti juuri jääkiekko joutuu miettimään, minkälaista tulevaisuutta se alkaa itselleen rakentaa ja miten se huomioi yhteiskunnallisen toimintaympäristönsä muutoksen. Yhä useampi päättäjä on nainen. Suomi muuttuu ympärillä Suomalainen urheilukokonaisuus joutuu jatkossa pohtimaan toimintamallejaan ja yhteiskunnallista perusteluaan uusista lähtökohdista. Ja juuri kun koronasta alettiin päästä kahden vuoden taistelun jälkeen eroon, tuli yleisen ilmapiirin ja taloudellisen toimintaympäristön piristymistä hidastamaan Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Se on aina kiinni oman aikansa arvoissa ja arvostuksissa, se kytkeytyy yhteiskuntaa yleisemminkin dynamisoiviin voimiin. Korona sotki arkisen toimintarytmin kaikessa urheilussa. Varsinainen haaste oli olemassa jo ennen niitä. Päätöksentekijöiksi kasvaa sukupolvia, jotka hädin tuskin muistavat mitä tapahtui Globenissa 1995. Suomalaisen urheilun, ja erityisesti sen kehitystä kohti ammattimaisuutta monin tavoin johtavan lajiyhteisön, tärkein haaste ei ole akuutissa suhdannekriisissä
Laji on jyrännyt eteenpäin 1900-luvun puolella kerätyllä massallaan, voimallaan ja valta-asemallaan. Mitä uutta voimaa se on osannut koneistoonsa kytkeä. Etenkin kaikki kotikisat kaukaa vuoden 1965 Tampereen MM-kisoista asti ovat olleet merkittäviä kasvusysäyksiä. Se selittää jäähallihankkeet, koko ajan kasvaneet yhteistyösopimukset ja massiivisen näkyvyyden mediassa. Silti harva asia vahvistaa niin vahvasti paikallisidentiteettejä kuin juuri jääkiekko omissa kaupungeissaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 3 taaviin kunnallisiin päätöksentekokoneistoihin. Kaikkeen tähän liittyy kuitenkin 2000-luvulla kypsynyt haastava vastahavainto. Jääkiekko on harvinaisella tavalla osannut kytkeä itseensä niin paikkakuntiensa paikallisylpeyttä, kuin valtakunnallisesti suomalaisuutta yhdistävää yhteistä voimaa. Ainoa selkeästi ennenkuulumaton ja radikaalisti uutta etsinyt hanke on ollut Jokereiden KHL-projekti, mutta sitä kuriositeettia ei voi mitenkään koko lajiyhteisön yhteiseksi hankkeeksi nimetä. Paikalliseen perustyöhön tarvittiin kuitenkin lisävoimaksi valtakunnallista voimaa. Kuva: Jouko Kokkonen. Omiin kisoihin on liittynyt merkittävää olosuhderakentamista, merkittävää taloudellista hyötyä, äärimmäisen merkittävää positiivista mediahuomiota. Näistä asioista on jo tarjolla ansiokasta tutkimuskirjallisuuttakin. Ja niin edelleen. Päinvastoin. Ja kevään 2022 todellisuudessa se on tietysti jääkiekon yleiselle mielikuvalle hyvä asia. Tarkempia yksityiskohtia kaipaavat voivat syventyä niihin. Vaikka jääkiekko on urheiluna elänyt kulta-aikaansa, johtamisen uudet aluevaltaukset ovat jääneet 2000-luvulla vähiin. Mikään muu laji ei ole osannut tehdä omassa todellisuudessaan niin suurta muutosta kuin jääkiekko. Muutos tiivistyi kahteen peruslinjaan. Sitä on tehty Leijonat-ilmiön avulla. Opittiin lobbaamaan omien paikallisuuksien tärkeimmät taustavoimat jääkiekon tueksi, kun muut lajit keskittyivät vain urheilemaan. Harvan asian puolella suomalaisuus on niin yksimielisenä, kuin Leijonien. Ilves-Kalpa-ottelussa 19. maaliskuuta 2022 Tampereen uudessa Nokia-areenassa oli tunnelmaa, kun kotijoukkue voitti pelin jatkoajalla 4?3. Mutta mitä uusia avauksia jääkiekko on tuottanut. Johtajuus velvoittaa Suomalaisen jääkiekon nousuvaiheen merkittävin taustatyö tehtiin paikallistasoilla. Toisaalta kaiken mahdollisen jääkiekkoon liittyvän toiminnan asteittaiseen ammattimaistamiseen, toisaalta huolelliseen edunvalvontatyöhön, jolla omaan todellisuuteen vaikutusvaltaiset poliittiset päättäjät, mediavoimat ja elinkeinoelämän keskeiset edustajat saatiin jääkiekon hankkeille myötä mieliseksi. Maajoukkue on virittänyt yhteiskuntaa jääkiekon puolelle. Kaikki kotikisat ovat vahvistaneet jääkiekon asemaa suomalaisuudessa. Siitä on tullut instituutio, koneisto. Opittiin menemään mukaan näihin koneistoihin, sanoittamaan se hyöty, mitä menestyvä jääkiekkojoukkue paikkakunnalleen merkitsee. Olennaista on perushuomio
2021. Urheilusta välittyvän mielikuvan yhteiskunnallistuminen on herättänyt myös ympäröivää yhteiskuntaa kiinnostumaan. Ei johtajilta, ei pelaajilta. Samalla lisääntyy myös yhteistyökumppaneissa oivallus siitä, että urheilijoilta ja urheilulta voi myös vaatia selkeämmin arvopohjaisuutta. Mitä esimerkkiä osaamisestaan muille näyttää. Urheilun johtajuus pelaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vanhoilla pelikirjoilla, mutta aktiiviurheilijoiksi on kasvanut uudenlainen sukupolvi. Koko kansan leijonat . Tämä tehnee urheilun yhteiskunnalliseen taustaan liittyvästä tieteellisestä tutkimustiedosta lähiaikoina kysyttyä. Siihen mitä tuntemuksia jokin asia tai ilmiö meissä herättää. Yhteistyösopimuksia pohtivat yritykset haluavat tarkemmin tietää, mihin ajatusja arvomaailmaan, mihin mielikuvaan, heidän liikemerkkinsä kiinnittyy missäkin lajissa. Ymmärrys siitä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa käytännössä ja miten urheilujohtajuuden tulisi tämä huomioida, on vielä alkutekijöissään – kaikissa lajeissa. Ei lajissa, jonka taloudellinen resurssointi on aivan omaa luokkaansa Suomessa. 2018. University of California Press. Mielikuvat syntyvät siitä, mitä näemme, kuulemme ja koemme – ja siitä mitä emme. Suomi-kiekon historia. Isotalo K. Samalla herää silti kysymys siitä, olisiko johtavassa lajiyhteisössä hiljalleen syytä havahtua. Mutta jos yhteiskunnassa yleisemmin yleistyy jokin tapa suhtautua arvokysymyksiin, opportunistinenkin raha seuraa tätä virtausta. Siten, että jääkiekkoa vaanii mielikuvariski. Urheilijat eivät olekaan niin juntteja kuin suomalaisuudessa on perinteisesti ajateltu. Suomalaisessa urheilussa on alkanut näkyä kiehtovana ilmiönä se, että urheilijat ovat alkaneet puhua muustakin kuin urheilusta.. Ennemmin tai myöhemmin. Suomalainen urheilu tarvitsee johtotähteä, joka 1980-luvun jääkiekon tavoin näyttää koko urheilulle, miten tämän ajan suomalaisuutta virittävää dynamiikkaa ja arvopohjaa voi käyttää urheilun kasvuvoimana. Sanat ja teot tuottavat mielikuvia, mutta niin tuottaa hiljaisuus ja tekemättömyyskin. Vaikka kaikki on hyvin, vaikka vanha tuttu toimintamalli vielä tälläkin kertaa toimii. Docendo. Suomalaisessa urheilussa on alkanut näkyä kiehtovana ilmiönä se, että urheilijat ovat alkaneet puhua muustakin kuin urheilusta. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24647 Jokisipilä M., Kokkonen J., Rantala K. Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi: suomalainen jääkiekkoilu liikuntaja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä. Kyse on yhteiskuntavastuusta, jota urheilijat ovat alkaneet aiempaa avoimemmin näyttää. On opittava reagoimaan ennakolta, olemaan proaktiivinen. Lajissa pitää olla kyse muustakin kuin jääkiekon pelaamisesta, jos se aikoo ylläpitää mielikuvansa suomalaisen urheilun edistyksellisenä, innovatiivisena ja dynaamisena johtotähtenä. Johtava asema on myös velvoite. Väitöskirja, Itä-Suomen Yliopisto. Tim Sparvin, Anni Vuohijoen, Enni Rukajärven ja piristävän monen muunkin urheilijan suusta on alkanut tulla yhteiskunnallista puhetta. Jälleen kerran tullaan kisojen mediatuloilla, pääsylipuilla ja yhteistyösopimuksilla vahvistamaan Jääkiekkoliiton kassaa. LÄHTEET Berglund B. Avoin pohdinta siitä, mihin taloudellisiin, poliittisiin sekä eettisiin voimiin ja arvorakennelmiin urheilu kytkee itseään, on yleistymässä. Mielikuva itseensä vetäytyneestä tuppisuusta, joka puhuu vain valmiiksi opittuja ja mitäänsanomattomia latteuksia pelaamisestaan, ei voi 2020-luvun todellisuudessa olla suomalaista urheilua johtavan lajiyhteisön mielikuva. Kyse ei ole siitä jankkaamisesta pitääkö urheilua ja politiikkaa sotkea. Ei lajissa, joka oikeasti toimii ammattilaiskoneistolla. Menestys alkaa olla lajin ystäville jo niin tuttua, että uudet maailmanmestaruudet sellaisenaan eivät riitä lätkähuuman ylläpitämiseksi ja yhteiskunnallisen tarpeellisuuden perusteeksi. Jääkiekko istuu suomalaisessa urheilussa kuskin penkillä, mutta miten se asemaansa jatkossa aikoo käyttää. Jälleen voidaan todeta, että jääkiekon valtakunnassa kaikki hyvin. The Fastest Game in the World: Hockey and the Globalization of Sports. Mielikuva kriisiytymässä Moni asia perustuu ajassamme mielikuviin. Siinä missä urheilijat yhä laajemmin pohtivat mitä oma urheileminen edustaa, mihin arvoihin ja rakennelmiin se kytkeytyy, jääkiekosta ei kuulu mitään. Miten tämä liittyy jääkiekkoon. On muita lajeja terävimmin aistittava ajassa olevat muutostarpeet. Ei urheilu ole politisoitumassa, mutta yhteiskunnallistumassa se on. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Myös tänä kesänä on edessä omat MM-kisat. Dramaattisiin äkkijarrutuksiin ja täyskäännöksiin ei saisi ajautua. . Kun suomalaisuuteen kasvaa päättäjiksi ikäluokkia, jotka muistavat vain 2000-luvun, alkaa nykyinen asetelma väistämättä rapauttaa jääkiekon mielikuvaa. Taas kerran esitellään kisojen yhteydessä uusi upea suorituspaikka. Toki voi ajatella, että urheilua tuetaan lopulta aina kyynisen opportunistisesti, vain oman edun ohjaamina, ilman sen kummempaa arvopohjaa. 2020. Jää nähtäväksi osaako jääkiekko päivittää itsestään sellaisen lajin myös 2020-luvulla, vai onko uuden johtotähden vuoro. Tässä palataan siihen, mitä suomalaisuus urheilustaan kuulee ja ei kuule. Joko mielikuva vaihtuu – tai johtava laji vaihtuu. & Viita O. Sitä tulee spontaanisti, omasta vapaasta tahdosta ja halusta, ilman kaivamista. Toimimaan silloin, kun toiminnaksi riittävät pienet ohjausliikkeet. Taas kerran yhteinen massiivinen mediakokemus näyttää jääkiekon ylivoimaisen mittaluokan massoja yhdistävänä urheilulajina Suomessa. Urheilijat haluavat tehdä selväksi, mitä he haluavat olla edustamassa ja mitä eivät
Olisi tunnistettava urheilun toimintatavoista ne, jotka houkuttelevat ottamaan osaa, pysymään mukana ja tarjoavat hyvän kasvuympäristön. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 5 Tutkija ja poikien jääkiekkojoukkueen huoltaja Anna-Liisa Ojala, ja lätkää eri tasoilla ja asetelmissa valmentanut Patrick Kåla keskustelevat kirjoituksessa turvallisesta ja ammattimaisesta urheilukulttuurista. Siinä pelaajat ja toimihenkilöt eri sukupuolista ja monenlaisin tarpein mahtuvat ongelmitta samaan joukkueeseen, jos joukkueen toiminta järjestetään arjessa oikein. Kun kaksi vuotta koronapandemian arkea on takana, on lehdistö uutisoinut yli 20 000 harrastuksensa lopettaneesta lapsesta ja nuoresta (Miettinen 2022). Pandemian aikana ja jo ennen sitä on uutisoitu viihdelaitteista, jotka kilpailevat lasten ja nuorten ajasta liikunnan kanssa (esim. Tarjoaisiko koronapandemian pakkosuvanto juuri sen hengähdyshetken, jolloin olisi hetki aikaa tarkastella kriittisesti urheilun arkea sen sisältä käsin. Ennen viihdelaitteita ja yksilöllisen vapaa-ajan arvostamista on varmasti ollut joku muu tekijä, joka vaikutti negatiivisesti lasten urheilemiseen ja harrastamisintoon tai vanhempien haluun osallistua niiden järjestämiseen. Kannattaisiko pohtia myös urheilun sisäisiä toimintamalleja. Otin itselleni kirjoitustehtävän, jonka edessä tunnen kyvyttömyyttä tarttua aiheeseen jostain järkevästä, neutraalista ja objektiivisesta kulmasta. Silti aihe on lasten, nuorten, urheilun ja jopa ihmisyyden kannalta niin tärkeä, että siitä on puhuttava ja kirjoitettava – riippumatta siitä, onko lopputulos laadukkaasti tyhjentävä tai edes tyhjentävästi laadukas. Oma vapaa-aika ajaa pidempiaikaiseen seura-aktiivisuuteen sitoutumisen ohi. Aihe on itselleni niin läheinen ja arkinen, että siitä on vaikeaa kirjoittaa asiatekstiä. Rajoitukset ovat hankaloittaneet lasten ja nuorten kiinnittymistä liikunnalliseen elämäntapaan ja seuratoimintaan. Samalla on tunnistettu jo jonkin aikaa, että myös vapaaehtoisia toimijoita on yhä vaikeampaa houkutella ja sitouttaa seuratoimintaan pitkäjänteisesti (Koski & Mäenpää, 2018, 65). yle.fi 2021). ANNA-LIISA OJALA, FT, YTM JAMK anna-liisa.ojala@jamk.fi Kuva: Tytti Ojala. Miten urheilu loisi ympäristön, jossa keJoukkuepeli ei katso sukupuolta Eri sukupuolet voivat toimia samassa urheilujoukkueessa, jos tahtoa ja taitoa on
Tältä pohjalta pohdin, miten nuorisourheilussa varmistetaan hyvä ja turvallinen kasvuympäristö kaikille, vaikka samassa ryhmässä tai joukkueessa voi toimia miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia. Huoltajan ei myöskään kuulu kyseenalaistaa, pitäisikö joukkueeseen päästää myös joitakin pelaajia . Tehtäväni on siis ensisijaisesti varmistaa, että valmentajat voivat keskittyä kehittämään pelaajia, ja pelaajat voivat keskittyä kehittymiseensä ilman huolia varusteiden toimivuudesta. Varusteista huolta pitävien naishuoltajien määrä on yhä liki olematon varsinkin poikien ja miesten lätkässä. Kokonaisuuteen voi liittyä paljon muunkinlaista moninaisuutta. Sukupuolittuneisuuden purkamista pyritään lisäämään myös seuratoimijoiden puolella. Tehtäväni on varmistaa, että valmentajat voivat keskittyä kehittämään pelaajia.. Olen tutkija, joka sattui eksymään tutkimusmatkoillaan 18–20-vuotiaiden poikien jääkiekkomaailmaan. Hyvään luottamussuhteeseen kuuluu se, että jokainen voi ja saa olla oma itsensä. Tutkimusmatkasta syntyi etnografia Kaukaloissa kasvaneet (2021), jossa tarkastelen 18–20-vuotiaiden nuorten miesten jääkiekon arkea nuorisojääkiekon korkeimmalla sarjatasolla. Itse ajattelen, että kilpajääkiekkoon keskittyvän joukkueeni tehtävänä on kehittää pelaajia ja joukkuetta sekä voittaa pelejä kehittymisen kautta. Myös tyttöjen ja naisten jääkiekkojoukkueissa on yhä enemmän valmentajina ja muina johtoryhmän jäseninä naisia, vaikka yhä tyttöjä valmentavat ja huoltavat laajalti miehet. kuten tyttöjä ?harjoittelemaan vai ei. Kåla korostaa, ettei omana itsenä oleminen tarkoita kuitenkaan sitä, että saa käyttäytyä huonosti, vaikka kokisi olevansa minkälainen persoona tahansa. Kålan valmennuskokemuksen mukaan luottamussuhteen rakentaminen ja sen ylläpito ovat aina keskeistä kaikille tur vallisessa joukkuetoiminnassa. Sukupuolen merkitys Sukupuolikysymys on nuorisourheilun arjessa keskeinen, vaikka ensituntuma saattaa olla toinen. Yritän hoitaa tehtäväni mahdollisimman hyvin ja keskittyä siihen. On kuitenkin myös tärkeää huomata valmentajien linjaukset. Lähetän myös usein viestiä yksikseen asuville pelaajille heidän ollessaan kipeänä, onko kotona varmasti ruokaa vai pitääkö käydä kaupassa. Olen myös toiminut parin kauden ajan JYPin U20-joukkueen huoltajana, joten poikien joukkuearki on tullut minulle tutuksi sekä tutkimuksen että harrastuksen kautta. Vai täytyykö sitä edes huomioida mitenkään. Joku voisi pitää tätä äidillisenä hössöttämisenä. Pyysin keskustelukumppanikseni Patrick Kålan, joka on valmentanut oman junioripelaajauransa jälkeen JYPin naisten mestisjoukkuetta. Esimerkiksi pelaajien tai johtoryhmän saunaillat tai arvostuksen saaminen kaveeraamisesta pelaajien, valmentajien tai vanhempien kanssa on minulle täysin toissijaista. En ole siis valmentaja. Kyselen herkästi pelaajilta, onko heillä riittävästi päällä kylminä päivinä, tai että eihän luistin varmasti paina, vaikka nilkassa näkyykin punaista jälkeä. Siten sekä tytöt että pojat kasvavat urheilemisen arkeen, jossa kaikki joukkuetoverit eivät ole välttämättä samaa sukupuolta. Yksilöiden pitää sopeuttaa käyttäytymistään niin, ettei mitä tahansa päästetä suusta tai käyttäydytä epäkunnioittavasti. Ammattimaiseen ja turvalliseen urheilukulttuuriin kuuluu myös se, että keskitytään olennaiseen ja toimitaan olennais ta palvelevassa roolituksessa mahdollisimman laadukkaasti. Naisena miesvaltaisessa joukkueessa Omassa huoltajaroolissani koen, että miesvaltaisessa joukkueessa voin toimia omana itsenäni myös naisellisinakin pidettyjen piirteiden mukaisesti. Mitä ammattimaisuus ja turvallinen kulttuuri sitten tarkoittavat, ja millaisin toimintamallein ne varmistetaan urheilujoukkueen arjessa. Mitä erityisvaatimuksia etenkin sukupuolten moninaisuus aiheuttaa urheilun harrastustoiminnan arjessa. He myös pyytävät hyvin helposti apua sitä tarvitessaan. Tutkija hyödyllisellä harhapolulla En ole houkuttelevan urheiluharjoittelun sisällön suunnittelun tai toteuttamisen ammattilainen. Nämä keskustelut kuuluvat muille. Carter (2018, 3–7) kuvaavat teoksessaan The Antro pology of Sport, kuinka kansalaisuuden lisäksi nimenomaan sukupuoli on jäsentänyt urheilun ja urheilukilpailujen organisoitumista eri tavoin. Nykyään hän toimii JYPin U15-joukkueen vastuuvalmentajana ja JYPin liigajoukkueen videovalmentajana. Tulimme Patrick Kålan kanssa keskustellessamme kuitenkin hyvin nopeasti siihen yhteiseen näkemykseen, että osallistujat mahtuvat kyllä hyvin samaan joukkueeseen, mikäli toiminta on ammattimaista ja turvallista. Tehtävänäni on huoltaa laadukkaasti seurajohdon joukkueeseen valitsemia pelaajia ja valmentajia sekä varmistaa, että kaikilla pelaajien olosuhteet ovat kunnossa esimerkiksi varusteiden pukemiseen. Naispalloilijat ja -kiekkoilijat hyödyntävät poikaja miesjoukkueita saadakseen fyysisempiä harjoitusolosuhteita, vaikka sekajoukkueilla ei korkeilla sarjatasoilla pelatakaan. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 hittyminen on mahdollista moninaisuutta kunnioittaen ja turvallisesti. Pelaajat ja valmentajat tuntuvat kuitenkin tottuneen tähän. Joukkueissa toimii lääkäreinä, fysioterapeutteina ja hierojina yhtä lailla naisia kuin miehiä. Nykyään naisia näkyy myös joukkueenjohtajina ja muissa hallinnollisissa tehtävissä, kuten vaikkapa Kärppien, Tapparan tai Jukurien U20-joukkueissa. Muistutan itseäni toistuvasti siitä, miksi toimin huoltajana. Urheilulajien sukupuolittuneisuutta ja siihen liittyviä asenteita pyritään nykyään myös purkamaan tietoisesti, ja tarjoamaan mahdollisuus harrastamiseen kaikille. Nuoret urheilijat ovat herkässä kasvuiässä, jolloin valmentajan on kyettävä kommunikoimaan rakentavasti ja tarjottava tilaa terveen itsetunnon kehittämiseksi. Valmentajat vastaavat viime kädessä joukkueensa toimivuudesta, joten heidän linjassaan on pitäydyttävä omista mieltymyksistä ja taipumuksista huolimatta. Mitkä ovat huoltajan tehtävät jääkiekkojoukkueessa. Urheilusta kirjoittaneet antropologit Niko Besnier, Susanna Brownell ja Thomas F
2022. Toisten pyykit on pestävä huolella, jottei pesuainejäämät aiheuta ihoreaktioita. Olemme valitettavasti kuitenkin molemmat kokeneet tilanteita, joissa huonot käytöstavat ovat aiheuttaneet tarpeetonta mielipahaa ja hankaloittaneet yhteisten tavoitteiden eteen työskentelyä. html, viitattu 24.2.2022. Yle.fi. Ojala, A-L. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Joskus joku pelaaja päättää vaihtaa vaatteensa silloin kun olen vielä kopissa. https://yle.fi/uutiset/3-5433134, viitattu 23.2.2022.. 2018. On täysin toissijaista, liittyvätkö nämä tarpeet ja tavat esimerkiksi sukupuoleen tai kulttuurisiin seikkoihin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 7 Pukukoppiarjen ongelmat ratkaistavissa Urheilujoukkueen arkeen kuuluu liki poikkeuksetta jokin määrä fyysisyyttä ja alastomuutta. Vanha joukkueurheilun sanonta pätee turvallisen ja ammattimaisen harrastuskulttuurin luomiseen: jokainen on vastuussa siitä, mitä tuo mukanaan joukkueeseen. Päämääränä pelaajien ja joukkueen kehittyminen Seuroissa pyritään Kålan mukaan kehittämään ensisijaisesti hyviä pelaajia ja joukkueita, eikä niinkään hyviä tyttötai poikapelaajia. Näillä lausahduksilla on aina kauaskantoiset vaikutukset. Toisinaan joudun taas auttamaan loukkaantunutta pelaajaa myös vaatteidenvaihdossa. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008529344. Lisäksi valmentajat ja huoltajat käyvät pelaajien kanssa keskusteluja vain silloin, kun keskustelun osapuolet ovat pukeissa. Jos poikajoukkueeseen tulee tyttö, ei sukupuolta tarvitse korostaa muuten kuin mainitsemalla ne käytännöt, joiden mukaan joukkue sen jälkeen toimii. On aivan keskeistä, että joukkuetoiminnassa ei hyväksytä tilanteita, joissa yksityisyyttä tai koskemattomuutta loukataan millään tavalla. Kokemustemme valossa kunnioittava käytös ja häveliäisyys urheilijoiden tarpeiden ja tottumusten edessä ei ole keneltäkään pois, elleivät urheilijoiden yksilölliset tottumukset ole selvästi toiminnan tavoitteiden esteenä tai hankaloita yhteistä harrastustoimintaa kohtuuttomasti. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Vaikka puuttumisvastuu on joukkueessa jokaisella, niin käsittelyvastuu on viimekädessä aina vastuuvalmentajalla. Kullekin pelaajalle mietitään sukupuolesta riippumatta joukkue, joka kehittää pelaajaa ja joukkuetta parhaiten. Joidenkin kohdalla on aina varmistettava, etteivät joukkueruokailut sisällä pähkinää tai maitoa ja että huoltolaukku sisältää myös ensiavun allergisiin reaktioihin. Epäilysten herätessä asiaan on puututtava heti. Koen, ettei alastomuuteen liittyviä hankalia tilanteita voi täysin välttää. 2018. Jotkut hikoavat niin paljon, että pyykkikonetta on pyöritettävä pitkillä ohjelmilla lyhyidenkin harjoitusten päätteeksi. Kaikilla urheilijoilla on omanlaisensa tarpeet ja tottumukset, ja niitä pitää kunnioittaa – varsinkin jos ne tukevat myös toiminnan päämääriä, kuten kehittymistä. Vaatteita vaihdetaan pienissä tiloissa, ilon ja pettymyksen tunteita puretaan läheisesti, ruumiita muokataan ja tarkastellaan kuin objekteina. Pelaajista puhuttaessa voidaan käyttää nimiä tai kehua vaikkapa hyökkääjiä, pakkeja tai joukkuetta. Bodies, borders, biopolitics. Pelaajien ruumiiden huomiointi tai kommentointi ei kuulu millään tavalla huoltajan arkeen muutoin kuin siltä osin, jos esimerkiksi hiertymä tai loukkaantuminen vaatii toimenpiteitä. Koski, P. Oman kokemukseni mukaan jotkut pelaajat tarvitsevat pelipäivänä enemmän tilaa ympärilleen ja välttelevät katseja puhekontaktia. Oakland: University of California Press. LÄHTEET Besnier, N. F. Jos joukkueessa on eri sukupuolisia pelaajia, rakennetaan toimintatavat alusta asti sellaisiksi, että vaatteet voidaan vaihtaa ja suihkussa voidaan käydä eri tiloissa tai ainakin eri aikaan. Ruuturiippuvuus uhka jo kansanterveydelle, 5.10.2021. Kåla sanoo olevansa todella tarkka sen kanssa, ettei hän kommentoi valmentajana huolimattomasti tai tarpeettomasti esimerkiksi pelaajan ruumiinrakennetta. & Carter, T. 2021. Kåla tiedostaa, että tyttöjen mukanaolo poikien joukkuetoiminnassa herättää harrastajien vanhempien parkkipaikkapuheissa kommentteja ja mutinaa. Miettinen, H. Toisille on tärkeää, että luistimen terät vaihdetaan ennen jokaista peliä, tai ettei toppapukua laiteta roikkumaan liian korkealle henkariin, jotta he yltävät siihen helposti. Joukkue koostuu ryhmästä yksilöitä, joista kaikkia pitää valmentaa ja huoltaa joka tapauksessa yksilöllisesti. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986?2016. Helsingin Sanomat, 10.1.2022. Urheilun hätähuuto: Nuoret lopettavat yhä aikaisemmin ja iso osa ei aloita liikuntaharrastusta koskaan. Kun toimintamalli toteutetaan valmentajalähtöisesti, ei siitä tarvitse tehdä numeroa. Jokainen on yksilö Ammattimaiseen ja turvalliseen urheilukulttuuriin kuuluu myös se, että vaikka toimitaan sukupuolittuneissa toimintaym päristöissä, kuten poikien tai tyttöjen kilpajoukkueissa, urheili jat huomioidaan aina yksilöinä, ei sukupuolen, tietyn kulttuu rin, tietyn perheen tai vaikkapa tietyn ikäluokan edustajina. & Brownell, S. Näissä tilanteissa on jälleen keskityttävä olennaiseen ja siirrettävä huomiota vähäpukeisuudesta muualle. & Mäenpää, P. Siksi turhalle kategorisoinnille ei ole mitään tarvetta myöskään kielenkäytössä. Valmentajan tai huoltajan ei tarvitse olla pukukopissa silloin, kun vaatteita vaihdetaan, oli kyse sitten pojista, tytöistä, miehistä tai naisista. Kaukaloissa kasvaneet. Kålan mukaan pukeutumisja suihkurauhan kannalta on oleellista, että joku vahtii sitä käytännössä. Koimme Kålan kanssa keskustellessamme molemmat, ettei alastomuuteen liittyvä yksityisyyden kunnioittaminen ole sukupuolisidonnaista. On myös reilua kysyä pelaajilta, milloin koppiin voi tulla ja valita kulkureitit sen mukaan, että pelaajat saavat tarvitsemansa yksityisyyden. . 2021. Toiset taas kaipaavat loukkaantuessaan rauhoittelua ja vakuuttelua siitä, ettei ole mitään hätää. On pelaajia, jotka haluavat ottaa pelimatkoille kuvia omasta pukukoppipaikastaan, jotta kaikki varusteet ovat varmasti mukana, ja he varmistelevat tilannetta myös huoltajalta. Jokaiselle pelaajalle paras joukkue mietitään kuitenkin aina seuran valmennusvastaavien kanssa, jolloin tyttöjen tai poikien mukanaolo joukkueessa ei ole koskaan yhden ihmisen päätös. The Anthropology of Sport. Kummallekaan meistä ei ole vielä tullut jääkiekkojoukkueen arjessa sellaista tilannetta, jossa sukupuoli, tai vaikkapa kulttuurinen tausta, uskonto tai sukupuolinen suuntautuminen olisi ollut minkään kielteisen perussyy. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/ kaukaloissa_kasvaneet_web.pdf
Yhdessä hetkessä maailma sulkeutui, myös täällä Wisconsinissa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti kansallisen hätätilan COVID-19-pandemian takia. Yhdysvalloissa COVID-19-tauti on vaikuttanut urheiluun alueellisesti (Gaskin ym., 2021), sosioekonomisesti, rodullisesti, ja kulttuurillisesti (Evans ym., 2020; Laster Pirtle, 2020) hyvin eri tavoin. Runsaan 5,8 miljoonan asukkaan Wisconsinissa alkoi hätääntynyt vessapaperin ja veden hamstraaminen, kauppojen hyllyt tyhjentyivät purkkiruoasta, ja ihmiset vetäytyivät omiin (k)oloihinsa. Kun kaikki pysähtyi Keväällä 2020 peruuntuivat Wisconsinin nuorisolta kaikki tärkeät tapahtumat – koulupäivät, luokkaretket, prom-tanssit, valmistujaisjuhlat, musiikkija urheiluharrastukset, urheilukaudet, ja (arvo)kilpailut. Parissa viikossa syntyi myös uusia ammatteja ja uusia tapoja ylläpitää olemassa olevia – kotona ommeltuja kankaisia kasvomaskeja ilmestyi myyntiin sosiaalisessa me dias sa, kampaajilta sai ostaa tee-se-itse -hiusväripaketteja ja vir tuaalisia konsultaatioita, ja ruoan kotiinkuljetuksen sai helposti niin ravintoloista kuin kaupoistakin. urheilu psykologian ammattilaisena ja nuoren kilpaurheilijan äitinä. Yksityiset ja MONNA ARVINEN-BARROW, PhD Associate Professor – Sport and Performance Psychology Department of Rehabilitation Sciences & Technology University of Wisconsin-Milwaukee arvinenb@uwm.edu Korona vaikuttanut rajusti nuorisourheiluun Yhdysvalloissa Koronapandemia on heikentänyt Yhdysvalloissa tasa-arvoa nuorisourheilussa niin paikallisesti kuin koko liittovaltiossa. Hänelle on myös myönnetty Suomen Psykologiliiton urheilun psyykkisen valmennuksen ja liikuntaaktiivisuuden edistämisen sertifikaatti.. Monet vanhemmat löysivät itsensä kotoa pyörittämässä arkea, jossa omien töiden lisäksi päivittäiseen rooliin kuuluivat myös apuopettajan tehtävät, ruokahuolto ja lastenhoito. Toimistot tyhjenivät ja opettajista tuli lähes yhdessä yössä virtuaalikoulun ammattilaisia. Urheiluharrastukset pysähtyivät totaalisesti noin kolmeksi kuukaudeksi. Kirjoittaja on Englannissa British Psychological Societyn laillistettu psykologi (CPsychol) ja Yhdysvalloissa Association for Applied Sport Psychology Certified Mental Performance Consultant (CMPC®). 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 näin maailmalla Kolmastoista maaliskuuta, 2020. Omaan COVID-19-matkaani on kuulunut erilaisia, välillä vaikeitakin, nuorisourheilukokemuksia . Pari viikkoa myöhemmin Keskilännessä sijaitsevan osavaltiomme kuvernööri Tony Evers (demokraatti) määräsi kaikki asukkaat ”kotiin turvaan” (safer at home) kahdeksi kuukaudeksi sakon ja/ tai vankeuden uhalla
Eri veneissä, samassa myrskyssä ”Safer at home”-määräyksen päätyttyä nuorten urheilijoiden harjoitteluja kilpailumahdollisuudet vaihdelleet suuresti alueittain. COVID-19-pandemian vaikutus ta nuorisourheiluun Yhdysvalloissa voikin hyvin kuvailla sanonnalla ”eri veneissä, samassa myrskyssä.” Rahalla sai, ja saa edelleen ostettua isomman ja paremman veneen, jonka avulla on helpompi navigoida läpi COVID-19-myrskyn ilman että kastuu, kaatuu, tai arki muuttuu. Löytyy myös alueita, joissa lukuaineita opetettiin koko kouluvuoden virtuaalisesti, mutta urheilutoiminta sai jatkua rajoitetusti. Esimerkiksi uima-altaiden myynti yksityiskoteihin kasvoi 200 prosenttia kahdessa kuukaudessa COVID-19-pandemian alussa – ja autotalleihin rakennetut kotitekoiset altaat mahdollistivat harjoittelun myös niille uimareille, joilla ei ollut mahdollisuutta ostaa pääsyä yksityisaltaisiin. https://www.wiaawi.org/Health Monella urheilijalla pettymys menetetyistä mahdollisuuksista ilmeni henkisinä ongelmina.. Yleisurheilua, baseballia, tyttöjen jalkapalloa ja poikien tennistä pelaavilta vanhimmalta ikäluokalta jäi viimeinen kausi pelaamatta, ja junioreilta tärkeät näytöt yliopistoja varten tekemättä. Samaan aikaan muutaman kilometrin päässä, kuntarajan toisella puolella löytyy alueita, joilla urheilijat harjoittelevat ja kilpailevat edelleen kasvomaskeissa ja ilman yleisöä. uimareilta vietiin vesi ja luistelijoilta jää. Tanssijoilta salit, ja jalkapalloilijoilta nurmikentät. Poliisin keltaiset teipit ympäröivät kuntosalilaitteita julkisissa puistoissa. Monella uimaräpylät vaihtuivat kuitenkin pakon alla vanhoihin lenkkitossuihin. Yhdysvalloissa nuorisourheilu on sidoksissa kouluihin, joten koulupiirien päätökset virtuaalikouluun siirtymisestä COVID-19-pandemian takia vaikuttaneet myös urheiluharjoittelun ja kilpailujen jatkuvuuteen. Wisconsin Interscholastic Athletic Associationin järjestämä high school -kilpaurheilutoiminta peruttiin kokonaan. Monella urheilijalla pettymys menetetyistä mahdollisuuksista ilmeni henkisinä ongelmina. Wisconsinista, kuten muualtakin Yhdysvalloista löytyy alueita, joilla jäähallin tai uimahallin ovet sai auki rahalla yksityiskäyttöön jo kesäkuussa 2020. University of Wisconsin-Madisonin tekemän kyselytutkimuksen (McGuine ym., 2020) mukaan 3243:sta high school -ikäisistä urheilijoista, jotka vastasivat kyselyyn toukokuussa 2020, 68 prosenttia oli kokenut masennusja 65 prosenttia ahdistusoireita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 1 9 erilaisten yhteisöjen organisoimat urheiluseurat ja urheilujoukkueet sulkivat ovensa . Monien lajien harWisconsin Interscholastic Athletic Associationin kotisivuilta löytyy kattava koronaohjeistus. Psykososiaaliset seuraukset suuria Urheilupsykologin näkökulmasta katsottuna on COVID-19 jättänyt pysyvät ja pitkäkantoiset psykososiaaliset seuraukset nuorisourheiluun Yhdysvalloissa. Osassa Wisconsinia sekä kouluettä urheilutoiminta jatkui normaalisti syksyllä 2020 vailla COVID-19 -rajoituksia. Wisconsinistakin löytyy alueita, joissa koulujen virtuaaliopetus jatkui koko lukuvuoden 2020?21, jolloin koulun oma, ja usein myös laajemman yhteisön urheilutoiminta peruuntui koko vuodeksi. Isoja vaikuttajia ovat osavaltiota, kuntaa tai koulupiiriä hallitseva puolue, koulupiirin vanhemmat, heidän varallisuutensa ja kykynsä vaikuttaa koulupiirien päätöksentekoon sekä urheilulajiin liittyvä COVID-19-tartuntamahdollisuuden riskiluokitus. COVID-19-pandemian rajoituksia ovatkin ohjanneet monet syyt
https://doi.org/10.1080/1613 8171.2020.1765100 Gaskin, D.J., Zare, H. N. Kevät 2022: uuden edessä Viimeisen kahden vuoden aikana on COVID-19-pandemia ainakin täällä Yhdysvalloissa tuonut karkeasti esiin nuorisourheiluun liittyvät epäoikeudenmukaisuudet. 2021. Kilpailumahdollisuuksien puute on vaikuttanut nuorisourheiluun merkittävästi. L., Erickson, K., Pierce, S. Moni nuori urheilija puhuu avoimesti kokemuksistaan psyykkisestä valmennuksesta ja psykoterapiasta. https://doi. & Delarmente, B. Urheilijoiden normaali kehitysjono onkin ruuhkautunut – high schoolista yliopistoon siirtyville urheilijoille ei ole välttämättä paikkaa joukkueessa, kun vanhemmat urheilijat ovat jatkaneet uraansa vuoden suunniteltua pidempään. Frontiers in Sports and Active Living 2, article 584252. B., Blackwell, J., Dolan, P., Fahlén, J., Hoekman, R. https://doi.org/10.1016/j. Kelly ym. Sport in the face of the COVID-19 pandemic: Towards an agenda for research in the sociology of sport. 2020. org/10.4085/478-20 [Epub ahead of print: 05 Nov 2020]. (2020) ja Watson ja Koontz (2021) kirjoittavatkin, että COVID-19-pandemian takia nuorisourheiluun tehtyjen logististen muutosten avulla voidaan sujuvasti siirtyä pohtimaan uusia tapoja tarjota nuorille urheilumahdollisuuksia. Samalla se on luonut ennennäkemättömän mahdollisuuden myös pohtia nuorisourheilua monesta eri näkökulmasta. Vaikka psykologisen tuen tarve on kasvanut, on myös ollut hienoa huomata, että kynnys hakea tukea on laskenut. & Turnnidge, J. Youth sports in the wake of COVID-19: A call for change. & Petrowska, L., et al. Kellyn ja kollegoiden (2020) mukaan elämme otollista aikaa siirtymään pois ”näin on aina tehty” -ajattelusta kohti innovatiivisempaa tapaa lähestyä urheilua. Pandemian aiheuttamaa pitkää harjoittelutaukoa tai kaksi vuotta jatkuneita harjoittelusuunnitelmien muutoksia voikin verrata vakavan urheiluvamman aiheuttamiin seurauksiin – paluu korona-aikaa edeltävälle taitotasolle on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. The health of US adolescent athletes during Covid-19 related school closures and sport cancellations. Youth sport and COVID-19: Contextual, methodological, and practical considerations. Näihin päätöksiin vaikuttaa suuresti raha – ja päätösten seurauksena monelle urheilijalle ja heidän perheilleen myös rahan puute. 2020. Watson, A., & Koontz, J. et al. [editorial]. Vastustajan ja yleisön puuttuminen kilpailutilanteissa on myös vaikuttanut ilmapiiriin, ja moni nuori urheilija on jopa ”unohtanut”, miten ”kilpailla kovaa” ja kontrolloida kilpailujännitystä. & Lenneis, V. LÄHTEET Evans, A. 2020. 2021. Vaikka kaverin kasvoja ei aina kasvomaskin takaa näekään, on urheilun kautta saatu vuorovaikutus toisten nuorten kanssa ollut elintärkeää. Yhdysvaltojen COVID-19-pandemian jälkeiseen nuorisourheiluun vaikuttavat olennaisesti myös yliopistotasolla tapahtuneet muutokset. Kilpailuista jää usein lisäksi sosiaaliseen mediaan tallenne, jota voi käyttää valmennuksen apuna, tai markkinointikeinona omista urheilutaidoista yliopistojen urheiluvalmentajien kanssa keskusteltaessa. Health Education and Behavior, 47, 504–508. Siinä tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle tilaisuus osallistua urheiluun, riippumatta nuoren sosioekonomisista, etnisistä, kulttuurillisista ja maantieteellisistä taustoista. Järjestäjät ovat myös siirtäneet isoja kilpailuja osavaltiosta toiseen – yleensä etelään kuten Floridaan tai Alabamaan, joissa lepsut COVID-19-rajoitukset sallivat isojen kilpailujen järjestämisen. https://doi.org/10.1136/bjsports-2020-103288. 2020. https://doi. S. Nuoret urheilijat kokevat mielen hyvinvoinnista huolehtimisen ja henkisten ongelmien ennaltaehkäisyn tärkeäksi, samalla tavalla kuin lihashuollon, ravinnon ja uniterveyden. [opinion]. Yliopistourheilijoiden kilpailuoikeutta on jatkettu lukuvuodella, ja moni urheilija on tämän mahdollisuuden myös käyttänyt. Journal of Athletic Training. Racial capitalism: A fundamental cause of novel coronavirus (COVID-19) pandemic inequities in the United States. Viimeisen kahden vuoden aikana ovat virtuaalikilpailut yleistyneet lajeissa, joissa on mahdollista arvioida suoritusta videon kautta (esim. taitoluistelu, voimistelu) tai yhdistää eri kilpailupaikoissa toteutetut aikoihin perustuvat suoritukset yhdeksi tuloslistaksi (esim. Geographic disparities in COVID-19 infections and deaths: The role of transportation. Transport Policy, 102, 35-46. Urheilevan nuoren vanhemmalle on ollut hienoa, että kilpailuja voi katsoa myös omalta sohvalta, erilaisten live stream -sovellusten avulla. A. https://doi.org/10.3389/fspor.2020.584252 Laster Pirtle, W. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin COVID-19 on toki tuonut mukanaan myös positiivisia seurauksia. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 rastajamäärät ovat laskeneet (Watson ja Koontz, 2021), kun urheilu-ura on loppunut suunniteltua aikaisemmin. tranpol.2020.12.001 Kelly, A. org/10.1177/1090198120922942 [Epub ahead of print]. Virtuaalikoulun ohella urheiluharrastukset ovat myös olleet yksi tärkeimmistä keinoista ylläpitää nuorten kodin ulkopuolisia sosiaalisia kontakteja. European Journal for Sport and Society, 17, 85–95. uinti, yleisurheilu). Joukkuelajeissa on usein jouduttu antamaan luovutusvoittoja, kun COVID-19-infektiot ovat pakottaneet kokonaisia joukkueita karanteeniin. McGuine, T.A., Biese, K.M. Tilanne aiheuttaa nuorille urheilijoille epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita, joita usein myös pohditaan ammattilaisen kanssa, kun omat rahkeet voimakkaiden tunteiden käsittelemiseen eivät riitä. Omassa arjessani urheilupsykologin roolissa tämä ilmiö näkyy selvästi – apua hakevien urheilijoiden määrä on noussut pandemian pitkittyessä ja apua tarvitaan normaalia pidempään. Myös muualla asuvat perheenjäsenet ja ystävät voivat helposti seurata urheilusuorituksia reaaliajassa. British Journal of Sports Medicine, 55, 764-766
. Ja lisäksi polkupyörällä taittui toisinaan 50 kilometrin matkoja. Liikunnallisuutta lisäsi osaltaan partioharrastus. Hän osallistui Rauman Urheilijoiden paikallisella urheilukentällä järjestämään toimintaan kymmenvuotiaasta lähtien. Liikuntakipinän Koppinen sanoo saaneensa jo nuoruudessaan. Silloin urheilulla oli toinen merkitys kuin nykyään. Urheilumerkit innostivat osaltaan urheilemaan. Korona-aika on tosin verottanut osallis tumismahdollisuuksia. Hän kokee, että liikunta ja aivoterveys ovat pidentäneet ikää. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Ei LTS ole kuitenkaan ainoa järjestö, jonka toiminnassa Koppinen on mukana. Koppisen mieleen painui retki SVUL:n voimistelujuhlille vuonna 1930. JOUKO KOKKONEN Ilmari Koppinen on saavuttanut aikuisurheilu-urallaan yli 1600 mitalia. Kuva: Jouko Kokkonen. Täysorvoksi 12-vuotiaana jääneelle pojalle urheilulla oli suuri merkitys. Urheilukentällä harrastuskirjo kattoi käytännössä kaikki lajit. Urheilu on terveyden lähde. Hän on muun muassa sotaveteraanikuoron viimeinen aito veteraanijäsen. Hän osallistui joukkonäytökseen Pallokentällä, Stadionia ei vielä ollut. Sekä voimistelusta että urheilusta Koppinen sai todistukseensa kympin. Tulos oli osittain sivuseikka, näkee Koppinen. Liikkuminen kantaa toisellakin sataa Ilmari Koppinen (104) on Liikuntatieteellisen Seuran vanhin jäsen
Viime vuosina yhdyssiteenä on ollut Liikunta & Tiede -lehti, joka pitää Koppisen mukaan ajan tasalla liikuntatieteellisestä tutkimuksesta. . Olympiakisoissa liikaa kaupallisuutta Pekingin talviolympialaisia Koppinen seurasi tarkasti. Tilauksia ottaa vastaan toimituspäällikkö Jouko Kokkonen jouko.kokkonen@lts.fi. Liikunta & Tiede -lehteä on jaettu normaalivuosina osallistujille LTS:n omissa tilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa. Kun ihmisellä on aivot, niin aivojen ylläpitäminen on kaikkein oleellisinta. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 2 3 Tutkittua tietoa tarvitaan LTS:n jäseneksi Koppinen liittyi vuonna 2000. Liikkuessa huomaa, että polvet ovat vanhat. Urheilullisesti hieno tapahtuma on liian kaupallinen. Hän sanoo menneensä Vihdin Nummelassa kokeilemaan, miten sata metriä kulkee. Olympialaisia saisi kehittää liikunnalliseen suuntaan. Hävisin yhdelle lahtelaiselle pikkusen, enkä enempää kuin pikkusen. Jääkiekkokulta ilahdutti Koppista muiden mitalien ohella. Toisen asteen oppilaitokset ja ammatti korkeakoulut voivat tilata viime vuoden Liikunta & Tiede -lehtiä oppi materiaaliksi. Hän muistelee käyneensä vuosikokouksessa Olympiastadionilla. Mitaleita on kertynyt eri kilpailuista yhteensä yli 1 600. . . Suomalaiset menestyvät hänen mielestään niin hyvin kuin oli mahdollista. Lajimäärä on lisääntynyt minusta aika paljon. Ennen kaikkea terveet elämäntavat ovat merkittäviä. Haastattelukahvit keittänyt tytär luonnehtiikin, että ”vierivä kivi ei sammaloidu”. Hän voitti 80 metrin aitajuoksun. Korona-aika on rajoittanut osallistumismahdollisuuksia. Aitajuoksu oli ennestään tuttu laji, joten Koppinen päätti osallistua veteraaniurheilun EM-kisoihin Italian Veronassa. Lasten ja nuorten harrastuksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Koppinen hoitaa edelleen itsenäisesti asiansa. Aikuisurheilun kentillä Koppinen palasi kilpakentille varsin varttuneella iällä 69-vuotiaana. Yksi seikka on. Toisaalta Koppisesta on tärkeintä, että nuoret liikkuvat, olipa kyseessä mikä tahansa laji. Mäkihyppymenestyksen heikentyminen tuntuukin hänestä harmilliselta. Koppinen kilpaili sittemmin muun muassa kymmenottelussa, josta kertyi useita Pohjoismaiden mestaruuksia. Ennen muuttoaan Saloon vuonna 1957 Koppinen asui Lahdessa. Aikuisurheiluksi 2010-luvulla nimetty veteraaniurheilu on jatkunut toisella sataakin, joten 35 vuoden ura on pitempi kuin nuorimpien aikuisurheilijoiden tähänastinen elämänkaari. Lajeina ovat olleet viime vuosina 60 metrin juoksu ja kuulantyöntö. Hyvältä näyttää, mutta vähän vanhuutta siellä jo näkyy. ”Kilon kiekkoa” täydensi heittäjä. Häntä kiinnostavat erityisesti eri ikäisten ikääntymiseen liittyvät tutkimukset. Elämänoppinsa Koppinen tiivistää ytimekkäästi. Koppinen itse tuumii, että vanheneminen tuntuu varsinkin polvissa. Sen sijaan olympialaisten kasvua hän katsoo kriittisin silmin. Salon kaupungin geodeettina ja Teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorina toiminut Koppinen korostaa tutkitun, kaupallisista päämääristä vapaan tiedon merkitystä. LIIKUNTA & TIEDE -LEHTIÄ JAOSSA TOISELLE ASTEELLE JA AMMATTIKORKEAKOULUILLE. Ja vävypoika lisäsi, että kesämökillä appiukko heitti kiekkoa. . Koronapandemian aikana jaettavaksi aiotut lehdet jäivät hyllyyn myös vuonna 2021. . . Kysyin, mitä minun aivoistani ajateltiin. Niin sain innostuksen jatkaa. . Silti heinäkuussa 2021 Koppisesta tuli Suomen vanhin urheilusuorituksen tehnyt ihminen, kun hän työnsi kuulaa Salon urheilukentällä. Aivoja ei saa pilata millään myrkyillä, alkoholilla tai muilla. Koppinen osallistui lähestyessään yhdeksänkymmentä Jyväskylän yliopiston gerontologiseen tutkimukseen, johon kuului myös aivotutkimus
Tämä lisäsi uskallusta yrittää erilaisia vesiliikuntatehtäviä ja edisti oppimista. Kuva: Suomen Uimaopetusja hengenpelastusliitto. Journal of Teaching in Physical Education 41(1), 129–139. Tutkimustulos osoitti, että oppilaiden sosiaalistumista vesiliikuntaan helpotti nimenomaan turvallisten aikuisten osallistuminen uintitunneille. Susnara kollegoineen halusi selvittää, onko oppilaiden ennakkoluuloja mahdollista lievittää uinninopetusta kohtaan uudella lähestymistavalla. Osallistujien vesiliikuntatiedot ja -taidot kehittyivät uintiohjelman aikana. Uinninohjaajat vaikuttivat merkittävästi siihen, miten turvallisuudentunne muodostui. Haluttomuuden syyt osallistua uimaopetukseen ovat moninaiset. Heidän luottamuksensa omiin vesiliikuntataitoihin lisääntyi ja ymmärrys vesiturvallisuuteen kehittyi. M., Curtner-Smith, M. Impact of an out-of-school swimming program on children and youth from an underserved community. Liikunnanopettaja on usein yksin liikuntaryhmänsä kanssa, mikä voi osaltaan luoda epävarmuuden tunnetta oppilaille, joilla on heikot vesiliikuntataidot. LÄHDE Susnara, D. & Wind, S.A. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 tutkimusuutisia PEDAGOGIIKKA KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Uimaopetuksessa turvallisuuden tunne edistää oppimista Koulun liikunnanopetuksessa uinnin opettaminen aiheuttaa usein harmaita hiuksia sekä oppilaille että opettajille. Tämä voi merkittävästi haitata oppimista. Tämän lisäksi tutkijat keräsivät laadullista aineistoa haastatteluin. Vesiturvallisuuden näkökulmasta uinti mainitaan kuitenkin opetussuunnitelmassa keskeisenä sisältönä. Ohjelman alussa ja lopussa osallistujien vesiliikuntatietämys ja vedessä liikkumisen taidot mitattiin. Oppilaiden asennoituminen uinnin opetukseen voi olla vastahakoista ja osa syistä voi liittyä nimenomaan kouluympäristöön. 2021. Yhteensä 200 oppilasta osallistui koulun ulkopuoliseen uintiohjelmaan kahtena peräkkäisenä kesänä. “I’m not scared anymore”
LÄHDE Erdvik, I.B., Mordal Moen, K., & Säfvenbom, R. Urheilulähtöinen keskittyi enemmän perinteisiin urheilulajeihin, ja kokeilulähtöisessä painottuivat vaihtoehtoiset liikunta-aktiviteetit. Oppilaat kokivat muutoksen lopulta melko pienenä. Oppilaiden urheilusisältöiset kokemukset vaikuttivat siihen, mitä liikuntatunnilla tehtiin tai miten niillä liikuttiin. Mikäli liikuntatunneilla halutaan tarjota erilaisia sisältövaihtoehtoja, niin toteutuksen pitää poiketa perinteisestä urheiluorientoituneesta liikunnanopetuksesta. Erityisesti urheilulähtöisen valinneet oppilaat näkivät opetuksen jatkuneen liki samanlaisena. Vähitellen liikuntatunnit tuntuivat miltei samanlaisilta kuin ennenkin. Kokeilulähtöiseen ryhmään osallistuneet aistivat tunnelman olleen rennompi. Opetuksen uudelleenorganisointi kysyy suunnittelua Koulun liikunnanopetus perustuu opetussuunnitelmaan, joten oppilaiden on osallistuttava siihen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 2 5 Lapsuuden monipuolinen liikunta on merkittävää nuoruusiän liikunnan ja motorisen pätevyyden kannalta. Monipuolisuutta lasten liikuntaan määrän ja tehon rinnalle Motorinen pätevyys voi ennustaa fyysistä aktiivisuutta myöhemmin elämässä. Erona oli se, että kokemukseen sisältyi havainto tasoryhmistä, ”urheilulliset” ja muut. Vastaavat mittaukset tehtiin sekä 9että 13-vuotiaina. Osan mielestä erona aiempaan oli lähinnä jako tasoryhmiin, mutta tunneilla pelattiin edelleen lentopalloa tai jalkapalloa. B. Nämä olivat yhteydessä myös fyysiseen aktiivisuuteen 13-vuotiaana, mutta eivät niin vahvasti kuin monipuolinen liikunta kuusivuotiaana. Paulina Melby kollegoineen halusi selvittää lapsuusiän monipuolisen liikunnan yhteyksiä myöhempään motoriseen pätevyyteen ja liikunnan määrään. BMC Public Health 21, 1492. He toivoivat myös opettajilta enemmän panostusta. Lapsuuden monipuolinen liikunta on merkittävää nuoruusiän liikunnan ja motorisen pätevyyden kannalta. Monipuolinen liikunta kuusivuotiaana ennusti fyysistä aktiivisuutta ja motorista pätevyyttä kolmentoista vuoden iässä. Yhteensä kuusitoista 17–18-vuotiasta kokeilumallin mukaista opetusta saanutta oppilasta vastasi puolistrukturoiduissa haastatteluissa kysymyksiin, jotka kartoittivat heidän asenteitaan liikunnanopetusta kohtaan ennen ja jälkeen kokeilun. Osa oppilaista, jotka jotka eivät harrasta liikuntaa vapaa-aikanaan, kokee kuitenkin liikunnanopetuksen vähemmän miellyttävänä. Tarjolla olivat urheiluja kokeilulähtöiset vaihtoehdot. Kokeilulähtöisen vaihtoehdon valinneet oppilaat kokivat opetuksen olleen aluksi erilaista. Motorinen pätevyys testattiin KTK-mittaristolla. Heidän fyysistä aktiivisuuttaan seurattiin kiihtyvyysmittarilla. 2021. Jatkossa onkin tärkeää huomioida, että lasten liikuntaa järjestettäessä keskeistä ei olisi ainoastaan määrä ja intensiteetti. & Andersen, L. Exploring the importance of diversified physical activities in early childhood for later motor competence and physical activity level: a seven-year longitudinal study. 2021. Erdvik kollegoineen päätti testata, millaisen vastaanoton saa liikunnanopetus, jossa oppilas voi itse valita koululiikunnan lähestymistavan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 704 kuusivuotiasta lasta, joilta kysyttiin liikunnan monipuolisuudesta. Monipuolisten liikuntakokemusten järjestäminen on myös yhtä tärkeää, jotta se voisi parhaiten tukea motorisen pätevyyden ja aktiivisen elämän kehittymisessä. A relational perspective on students’ experiences on participation in an ‘interestbased physical education’ programme. Monipuolinen liikunta oli yhteydessä myös fyysiseen aktiivisuuteen ja motoriseen pätevyyteen yhdeksänvuotiaana. LÄHDE Melby, P.S., Elsborg, P., Nielsen, G., Lima, R.A., Pentsen, P. Monipuolinen liikunnallisuus kehittää lapsen motorista pätevyyttä, mistä ei kuitenkaan ole pitkäaikaista näyttöä. European Physical Education Review 28(1), 120–136.
Samalla ihannoidaan menestyjiä ja supersuorittajia. Nuorena maailman huipulle yltäneistä urheilijatähdistä, kymmenen laudaturin ylioppilaista ja kahdessa vuodessa maisterin tutkinnon suorittaneista poikkeusyksilöistä julkaistaan juttuja, jotka jalostuvat nuorten kokemuksissa kulttuurisiksi ihanteiksi. Uhkia on runsaasti, kun nyky-yhteiskunnassa kilpaillaan useilla elämänalueilla ja entistä nuorempina. Urheilun megatapahtumat asettavat tutkijoiden mukaan yleisradioyhtiöt ristiriitaiseen tilanteeseen. Tutkimus koostuu kisalähetysten sisällönanalyysistä ja kuluttajille suunnatusta kyselystä. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Kuva: Antero Aaltonen tutkimusuutisia YHTEISKUNTATIETEET ANTTI LAINE antti.laine@jyu.fi Täydellisyyden tavoittelu kuormittaa nuoria urheilijanaisia kaksoisuralla Kahden rinnakkaisen urapolun yhdistämisestä käytetään nykyisin käsitettä kaksoisura, jota urheilussa pyritään vahvasti edistämään. https://journals.sagepub.com/ doi/10.1177/1012690220979710 Kielteisistä ilmiöistä uutisointia ei kaivata olympialähetyksiin Urheilun megatapahtumiin kohdistuva kritiikki on lisääntynyt. V. Lähetyksissä esitellyiksi sosiopoliittisiksi ongelmiksi tutkijat paikansivat muun muassa isäntämaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen, urheilun megatapahtumien globaalit ongelmat (esim.. International Review for the Sociology of Sport 56 (8), 1137–1153. Valintaprosessiin liittyviä korruptiopaljastuksia järkyttävämpiä ovat olleet uutiset epäinhimillisissä työskentelyolosuhteissa kuolleista tuhansista siirtotyöläisistä. Osa nuorista saa realistisesti asetetuista tavoitteista onnistumisen kokemuksia ja säilyttää elämänhallintansa, mutta osan epärealistiset päämäärät ajavat umpikujaan. Rutiinit hallitsevat elämää ja arjen onnistumisilla kasvatetaan itsevarmuutta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten pyrkimys täydellisyyteen on kietoutunut haastateltavien kokemuksissa yhteen eletyn elämän kanssa. Saksalaistutkijat ovat selvittäneet maan yleisradioyhtiöiden (ARD ja ZDF) sosiopoliittisia ongelmista kertonutta uutisointia Rio de Janeiron 2016 kesäolympiakisoista ja suhteuttaneet sitä yleisön odotuksiin. Pitkän aikavälin tavoitteiden sijasta joka päivä pitää pystyä parantamaan, minkä takia vastoinkäymiset eivät asetu osaksi kokonaisuutta. & Ryba, T. Epäonnistumiset hyväksytään ja jätetään nopeasti taakse. 2021. Urheilijan arjessa kaksoisura tarkoittaa tyypillisimmin sitä, että urheilu yhdistetään opiskelutai työuran kanssa. Tulokset kiteytyvät kolmeksi ideaalityypiksi. Laadullisen pitkittäistutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä lahjakasta 19–22-vuotiasta suomalaista naisurheilijaa. Qatarissa tämän vuoden loppupuolella käytävien jalkapallon miesten maailmanmestaruuskilpailujen ympärillä on kuohunut niiden myöntämisestä saakka. Täydellisyysihannetta tavoittelevat rehkijät ovat itsekriittisiä suorittajia, joiden arki on pakonomaista perfektionismia ja jatkuvaa itsensä kanssa kilpailua. Noora Ronkainen on kollegoineen tutkinut nuorten naisurheilijoiden kokemuksia urheiluja opiskelu-urien sekä muun sosiaalisen elämän yhdistämisestä. Täydellisyys ihanteen mukaisesti eläville on ominaista pitkän aikavälin suunnitelmat ja niiden tavoitteellinen toteuttaminen. Saksalaisten yleisradioyhtiöiden Rio de Janeiron kesäolympiakisojen lähetyksistä kolme neljäsosaa keskittyi kisatapahtumien välittämiseen, joten niiden ulkopuolisen uutisoinnin osuus oli noin neljännes. Toisaalta yleisradioyhtiöiden odotetaan uutisoivan kisoihin kytkeytyvistä sosiopoliittisista ongelmista, joista kertomisen pelätään karkottavan katsojia. LÄHDE Ronkainen, N. Nykyhetki tuottaa tyydytystä ja tulevaisuus nähdään valoisana. Esimerkiksi Pekingin talviolympiakisojen yhteydessä puhuttivat Kiinan ihmisoikeuskysymykset. Onnistumiset eivät tuota tyydytystä. Superwomen. Kaksoisura on tavoittelemisen arvoinen asia, mutta elämänhallinnan pettäessä ja tasapainon järkkyessä siitä saattaa muodostua vahingollinen molemmille urapoluille. Young sporting women, temporality and learning not to be perfect. Itse urheiluviihde kokoaa massoja viestimien äärelle, mikä nähdään yhdeksi oikeutusperusteeksi kalliille mediaoikeusinvestoinneille samalla, kun kritiikki julkisen palvelun rahoitusta kohtaan on lisääntynyt. Täydellisyysihanteesta luopuvat kokevat täydellisyyspyrkimykset kuluttaviksi ja ahdistaviksi ajanvarastajiksi muulta elämältä. J., Allen-Collinson, J., Aggerholm, K. Perfektionismi on ottanut kontrollin elämästä ja lopulta uuvuttaa kaksoisurasta luopumiseen, mikä tuottaa helpotuksen tunnetta. Suomen Olympiakomitea on nimennyt kaksoisuran yhdeksi suomalaisen urheilun arvovalinnaksi. Ne ruokkivat täydellisyyden tavoittelua ja luovat paineita, joita muiden odotukset korostavat
Suomessa jalkapallon miesten EM-kisaotteluja katsoi vuoden 2021 kesäkuussa keskimäärin runsaat miljoona katsojaa. Verrattuna niin sanottuun normaaliin, kisojen aikaan kolme neljäsosaa koki olevansa iloisempia, 65 prosenttia myötätuntoisempia ja runsas kolmannes avuliaampia. Toisaalta kaksi kolmasosaa näki, että yhteiskunta oli keskittynyt liikaa jalkapallon seuraamiseen. Ainoastaan 5–12 prosenttia oli kyseisistä väittämistä eri mieltä. EM-kisahuuman myötä kiinnostuksen tiedettiin olevan suurta. https:// journals.sagepub.com/doi/10.1177/2167479519859208 Jalkapallomenestys yhdistänyt islantilaisia Suomen miesjalkapallossa podettiin pitkään arvokisattomuuden traumaa, joka onnistuttiin murtamaan vasta Huuhkajien selviytyessä vuoden 2020 Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen, jotka siirtyivät koronaviruspandemian takia vuodella. & Dosenovic, P. Ottelut lukeutuivat vuoden katsotuimpien televisio-ohjelmien joukkoon, mutta koko väestöön suhteutettuna kiinnostus oli selvästi vähäisempää kuin vuoden 2018 MM-kisojen Islannissa saama. Paikan päälle Venäjälle otteluita oli matkannut seuraamaan 2,6 prosenttia, vajaat kymmenentuhatta islantilaista. Islantilaisten Húh!-viikinkitaputuksesta kasvoi ilmiö, joka ihastutti laajalti turnausta seuranneita ja siivitti maan aina turnauksen pudotuspelivaiheeseen saakka. Islantilaisista 70 prosenttia koki kansallisylpeyttä nähdessään maajoukkueen pelaavan MM-kisoissa ja runsaat 60 prosenttia tunsi kuuluvansa yhteisöön. Tämän perusteella kielteisistä ilmiöistä uutisointi ei houkuttele urheilusta kiinnostumattomia ihmisiä lähetysten pariin. Vajaa puolet arvioi kisojen parantaneen hyvinvointiaan ja 40 prosenttia koki elämänsä kisojen aikana normaalia paremmaksi. Vuonna 2018 Islannista tuli asukasluvultaan (tuolloin 353 000) pienin jalkapallon miesten MM-lopputurnaukseen osallistunut maa. Suomessakin tähän on päädytty vuoden 2018 Pyeongchangin talvikisoista alkaen. International Review for the Sociology of Sport 56 (4), 471–492. Tällaisen uutisoinnin osuus kaikesta lähetysajasta oli vajaat neljä prosenttia. Olympiakisojen lähetysoikeuksia on niiden kalleuden takia alettu jakaa yleisradioyhtiöiden ja kaupallisten viestimien kesken. Niistä uutisoitiin myös parhaaseen katseluaikaan, mikä osoittaa, etteivät yleisradioyhtiöt ummistaneet silmiä kisoihin kytkeytyviltä kielteisiltä ilmiöiltä. Kisoissa mukana olo tuotti siten valtaosalle iloa, vaikka niissä ei menestytty. Mielenkiintoinen havainto oli, että katsojaryhmä, jotka eivät kisoja seuranneet, suhtautui ongelma-aiheista uutisointiin kisoja seurannutta katsojaryhmää kielteisemmin. LÄHDE Halldorsson, V. LÄHDE Lünich, M., Starke, C., Marcinkowski, F. Islantilaistutkija Vidar Halldorsson on perehtynyt siihen, millaisia lyhytaikaisia psykososiaalisia vaikutuksia Islannin vuoden 2018 MM-lopputurnauksessa pelaamisella oli maan väestöön. Olisi esimerkiksi kiinnostavaa selvittää, miten Yleisradion ja Discoveryn olympialähetysten sisällöt eroavat tosistaan, etenkin kisatapahtumien ulkopuolisen uutisoinnin osalta. Tulosten mukaan noin 70 prosenttia oli katsonut pelejä runsaasti ja viidennes jonkin verran. Sosiopoliittisista ongelmista uutisointi voi siis karkottaa kuluttajia viesti mien ääreltä. Tämä koski sekä kisoja tiiviisti seurannutta katsojaryhmää että niitä, jotka ei kisoja seurannut. Tämä avaa kiinnostavia tutkimuskohteita. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä tiedostaa, että Islanti ei menestynyt MM-kisoissa erityisen hyvin, sillä kahden tappion ja yhden tasapelin myötä sen taival päättyi alkulohkoon. Miesten jääkiekon lukemat yltävät Suomessa lähemmäs, sillä vuoden 2021 selvästi katsotuin ohjelma oli Suomen ja Kanadan välinen MM-finaali, jota seurasi yli kaksi miljoonaa suomalaista. Communication & Sport 2021, 9 (2), 287–307. Tutkijoiden selvitettäväksi jää, miten urheilutapahtumien seuraaminen vaikuttaa psykososiaalisesti suomalaisiin. National sport success and the emergent social atmosphere: The case of Iceland. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) miten voimakasta kiinnostus Islannin MM-kisoihin osallistumista kohtaan oli; 2) vaikuttiko Islannin MM-kisoihin osallistuminen yksilöiden hyvinvointiin sekä 3) oliko Islannin MM-kisoihin osallistumisella vaikutuksia yhteisölliseen ilmapiiriin. Halldorssonin verkkokyselyyn vastasi edustava otos yli 17-vuotiaita islantilaisia (n = 934, vastausprosentti 49). Yli 90 prosenttia islantilaisista oli seurannut otteluita televisiosta. Ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja koulutustausta eivät vaikuttaneet taustamuuttujina. Double Crisis: Sport Mega Events and the Future of Public Service Broadcasting. Kuluttajakysely osoitti, että katsojat eivät kaivanneet kielteisistä ilmiöistä uutisointia osaksi olympiakisalähetyksiä. Väestö kokonaisuudessaan oli kerääntynyt vastaanottimien äärelle. 2021. Toisaalta vajaa viidennes arvioi stressin kisoja seuratessa lisääntyneen. Suomesta tuli samalla viimeinen jalkapallon miesten arvokisoihin selviytynyt itsenäinen Pohjoismaa, sillä Islantikin oli jo ennättänyt raivata tiensä edelliseen (2016) EM-lopputurnaukseen. Runsaat puolet koki islantilaisten täyttyneen kansallismielisestä arroganssista. https://journals.sagepub.com/ doi/10.1177/1012690220912415. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 2 7 korruptio) sekä dopingin. 2019. Olympialähetysten 325 tunnin kokonaismäärästä yhteiskuntapoliittisista ongelmista uutisointiin käytettiin siten hiukan yli kymmenen tuntia
Stead teki tutkimusryhmineen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen suorituksen romahtamisesta. Romahtamisen todennäköisyyttä lisäsi se, että suoritus ei vastannut urheilijan omia odotuksia tai hän tulkitsi huonon suorituksen johtuvan itsestään. org/10.1016/j.psychsport.2022.102136. Esimerkiksi romahtamisen syyt ovat vielä pitkälti tuntemattomia. He myös korostavat, että oireita tulisi pyrkiä tunnistamaan suorituksen romahtamisen hetkellä eikä ainoastaan jälkikäteen. Tutkijat kannustavat jatkossa keskittymään erityisesti koettujen oireiden tutkimiseen, jotta pystyttäisiin kehittämään tehokkaita interventiostrategioita. LÄHDE Stead, J.,Poolton, J. Performance slumps in sport: A systematic review. Urheilijat raportoivat lisäksi useita suorituskyvyn romahtamiseen liittyviä kognitiivisia, psykologisia ja sosiaalisia selviytymiskeinoja, kuten sosiaalisen tuen hankkimisen, tavoitteenasettelun, mielikuvaharjoittelun ja yrittämisen lisäämisen. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo tutkimusuutisia PSYKOLOGIA HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Suorituksen romahtamisen syitä ei tiedetä Lähes neljännes urheilijoista kokee englantilaistutkimuksen mukaan suorituksen romahtamisen toistuvaksi ongelmaksi. Suorituksen romahtaessa urheilijat kokivat lukuisia tunneperäisiä ja psykologisia oireita, kuten turhautumista, ylitai alivireyttä. He selvittivät, miten suorituksen romahdus määritellään, mitä syitä romahdukselle on tunnistettu, millaisia oireita romahdus urheilijoille aiheuttaa ja millaisia lähestymistapoja käytetään romahduksesta selviytymiseen. Myös esimerkiksi tekniseen suorittamiseen huomion suuntavien strategioiden ja positiivisen asenteen koettiin toimivan. Katsaus koostui 18:sta empiirisestä tutkimuksesta, joista suurin osa oli määrällisiä tutkimuksia. Tutkimuksista 13 käsitteli suorituksen romahdusta, 3 tunnisti romahduksen syitä, 8 kertoi suorituksen romahduksen oireista ja 12 analysoi romahduksesta selviytymisestä. & Alder, D. Suorituksen romahtamisen määritelmät vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, että suoritus heikkeni odottamattomasti ja kesti odotettua pidempään. Psychology of Sport & Exercise. Tutkijoiden mukaan suorituksen romahtamisen tutkimuksessa on keskitytty liiaksi korjaamaan ongelmaa, jota ei täysin ymmärretä. https://doi. Katsauksen perusteella 23 prosenttia urheilijoista kokivat suorituksen romahdukset usein toistuvaksi, 54 prosenttia harvoin toistuvaksi ja 23 prosenttia urheilijoista eivät juurikaan kokeneet asiaa ongelmaksi. 2022. Myös itseluottamusja motivaatio-ongelmia ilmeni. Onnistunut stressin säätely paineen alla osoittautui useissa tutkimuksissa potentiaaliseksi keinoksi romahtamisesta selviytymiseen
Waite tutkimusryhmineen selvittivät 88 yhdysvaltalaisen olympiatason yleisurheilijan käsityksiä urheilupsykologisten palveluiden käytöstä, tarpeellisuudesta ja saatavuudesta. Tunnollisuuden puuttuminen tutkittujen persoonallisuuspiirteiden joukosta oli tutkijoiden mukaan iso puute, koska sen on osoitettu vaikuttavan fyysiseen aktiivisuuteen myös aikomuksen kautta. Psychology of Sport & Exercise, 60. S., Lintunen, T., Hyvärinen, M., Kujala, U. Personality, motivational, and social cognition predictors of leisuretime physical activity. Urheilijat kaipasivat tukea etenkin stressin, paineen ja tunteiden säätelyyn. Neuroottisuuteen taipuvaisilla olisi myös syytä keskittyä minäpystyvyyden ja positiivisten tunteiden tukemiseen. LÄHDE Kekäläinen, T., Tammelin, T. He ovat hyvin avoimia eri tavoin toteutettaville urheilupsykologisille palveluille ja uskovat, että hyvin koulutettu ja lajin tunteva alan ammattilainen voi vaikuttaa heidän uraansa myönteisesti. Tutkijat myös korostavat, että urheilupsykologisen osaamisen kehittäminen on aina pitkän aikavälin prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johdonmukaisuutta kaikilta osapuolilta. He kaipaavat tuekseen henkilöä, jonka puoleen voi kääntyä vaikeilla hetkillä. LÄHDE Waite, L., Stanley, C., Zuleger, B. Myös kilpailuihin, kuten olympiakarsintoihin ja harjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen läpi olympiavuoden toivottiin käytännön työkaluja, strategioita ja tekniikoita. Urheilijoiden nimeämiä urheilupsykologisten palveluiden tarpeita olivat psyykkisen valmennuksen integroiminen muuhun harjoitteluun ja palveluiden joustavat toteutustavat. & Kokko, K. Tutkijoiden mukaan urheilijat tarvitsevat enemmän urheilupsykologisia palveluita ympäri vuoden. Tutkijat olettivat, että persoonallisuuden piirteet vaikuttaisivat osallistujien vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään sekä suoraan että välillisesti autonomisen motivaation ja käyttäytymisen säätelyn kautta. M., Laakkonen, E. Tietoa kerättiin kyselyillä sekä yksilöja fokusryhmähaastatteluilla. Kuitenkin vain puolet heistä tiesi, miten saada niitä. H., Hagger, M. The Sport Psychologist, 36, 47-60. Odotuksena oli lisäksi, että persoonallisuuden piirteet moderoisivat autonomisen motivaation, aikomusten ja käyttäytymisen säätelyn välistä suhdetta. org/10.1016/j.psychsport.2022.102135. Tutkijat pääsivät kiihtyvyysantureiden ansiosta selvyyteen osallistujien arjen todellisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Yllättäen muut muuttujat eivät vaikuttaneet vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään. Neuroottisuus puolestaan heikensi autonomista motivaatiota ja vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. https://doi. Lisäksi urheilijoiden ja valmentajien kouluttaminen psyykkisen valmennuksen hyötyjen ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi koettiin tärkeäksi. Tämä kuilu pitäisi ensi tilassa luoda umpeen. Seitsemän viikkoa myöhemmin osallistujien vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysantureilla. Näin urheilijat pystyvät rakentamaan luottamuksellisen suhteen urheilupsykologian ammattilaiseen. Menetelmät ja mittarit voivat siis vaikuttaa tuloksiin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 2 9 Urheilupsykologiset palvelut eivät tavoita huippu-urheilijoita Olympiatason yleisurheilijat pitivät urheilupsykologisia palveluita tärkeinä, mutta ymmärrys tarjolla olevista palveluista ja niiden hyödyntäminen olivat puutteellisia. Evaluating sport psychology service delivery for elite USA track and field athletes: Findings and recommendations. Edellä mainittuja yhteyksiä lukuun ottamatta nämä hypoteesit osoittautuivat virheellisiksi. Antureilla mitattuun vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen aikomukset eivät vaikuttaneet, kuten ei ulospäinsuuntautuneisuuskaan, vaikka itse arvioituun vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen ne saattavatkin vaikuttaa. 2022. 2022. https://doi.org/10.1123/tsp.2021-0069 Luulot ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden todellisuus kaksi eri maailmaa Autonominen (sisäinen) motivaatio ja aiempi vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus vaikuttivat Kekäläisen tutkimusryhmän mukaan myönteisesti keski-ikäisten naisten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään. Tämä kasvattaa ymmärrystä siitä, miten urheilupsykologia voi olla hyödyksi ja millaisia resursseja on tarjolla. Aiempaa vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin neljä vuotta aiemmin kiihtyvyysantureilla kerättyjen tietojen pohjalta. Tuloksille on monia mahdollisia selityksiä. Aiempi vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus lisäsi myös autonomisen motivaation kautta naisten vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseen osallistuneilta keski-ikäisiltä naisilta (N = 441) selvitettiin kyselyillä persoonallisuuden piirteitä, autonomista motivaatiota, asenteita, subjektiivisia normeja, koettua käyttäytymisen säätelyä ja aikomusta vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta kohtaan. & Shadle, A. Autonomiaa tukevat käyttäytymisen muutostekniikat saattaisivat auttaa lisäämään osallistujien vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Urheilijat nostivat suureen arvoon urheilupsykologian ammattilaisen kanssa luotavan suhteen. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kuusikymmentä 88:sta urheilijasta olivat erittäin kiinnostuneita urheilupsykologisista palveluista. He myös ennakoivat yhteyksien säilyvän, kun aiempi vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus lisätään mukaan. Näitä yhteyksiä selvitettiin polkumalleilla. Huippuyleisurheilijat tunnistavat urheilupsykologisten palvelujen tärkeyden ja tarpeen, mutta eivät saa tarjolla olevia palveluita. K
Toisaalta liikunnan intensiteetin kasvaessa myös liikunnan positiiviset vaikutukset valtimoiden endoteelin toimintaan lisääntyvät. Journal of Science and Medicine in Sport 2022.. Kohtuukuormitteinen määriteltiin syketasoksi, joka oli 70–80 prosenttia maksimisykkeestä ja HIIT 85–95 prosenttia maksimisyykkeestä. Toiseksi tutkittiin kohtuukuormitteisen liikunnan ja korkeaintensiivisen intervalliharjoittelun (HIIT) vaikutuksia näihin valtimoterveyden kuvaajiin. Kevytkin liikkuminen näyttäisi vaikuttavan myönteisesti valtimoiden endoteelin toimintaan. Ero kontrolliryhmään kasvoi entisestään 12 viikon harjoittelun jälkeen. Myös sekä kohtuukuormitteinen että HIIT paransivat endoteelin toimintaa. Silti liikunnan ja erityisesti sen kuormittavuuden merkityksestä vaihdevuodet ohittaneiden naisten valtimoterveyteen tiedetään yllättävän vähän. Uudet tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa sikäli, että reilusti kuormittava liikunta voi parantaa eniten valtimoterveyttä. On hyvä muistaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin vain vaihdevuodet ohittaneita naisia. The effects of HIIT compared to MICT on endothelial function and hemodynamics in postmenopausal females. Siksi kevyen liikkumisen merkitykseen valtimoterveydelle muissa ikäryhmissä tai miehillä on syytä suhtautua vielä varauksella. 3 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Kuva: Antero Aaltonen tutkimusuutisia LÄÄKETIEDE EERO HAAPALA eero.a.haapla@jyu.fi Kevyt liikkuminen parantaa vaihdevuodet ohittaneiden naisten valtimoterveyttä Vaihdevuosien aiheuttama estrogeenin väheneminen lisää naisten valtimotautien riskiä. Toisaalta tämä tutkimus antaa tilaa myös armollisuudelle. Tutkimuksessa kevyt liikkuminen määriteltiin 40 prosentiksi sykereservistä, joka tarkoittaa noin 100 syketaajuutta kyseiselle ikäryhmälle. Lisäksi molemmat liikuntamuodot vaikuttivat myönteisesti valtimoterveyden kannalta tärkeisiin typpioksidin ja endoteliinin pitoisuuksiin. Kevyt liikunta lisäsi lisäksi typpioksidin pitoisuutta verenkierrossa. Valtimoterveydelle hyödyllisen liikunnan ei tarvitse olla hampaat irvessä huhkimista, vaan rennompikin liikkuminen voi olla hyödyksi. HIIT-harjoittelun aikaansaama parannus oli kuitenkin suurempi kuin kohtuukuormitteisen liikunnan. He ja kumppanit suorittivat kaksiosaisen tutkimuksen vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Liikunnan tiedetään olevan keskeinen osa valtimoterveyden ylläpitoa kaikissa elämän vaiheissa. Valtimoiden laajenemiskyvyn heikentyminen on yksi ensimmäisistä ja herkimmistä verisuoniterveyden vaarantumisen merkeistä. Kevyt liikunta paransi endoteelin toimintaa kahdeksan viikon jälkeen. LÄHDE He H, Wang C, Chen X, Sun X, Wang Y, Yang J, Wang F. Ensin he tarkastelivat miten 12 viikkoa kevyttä liikkumista vaikuttaa valtimoiden endoteelin toimintaan sekä valtimoiden laajenemista sääteleviin typpioksidiin ja endoteliiniin suhteessa inaktiivisen kontrolliryhmän vasteisiin
Tämän tutkimuksen perusteella fyysisen aktiivisuuden hyödyt ulottuvat myös muistisairauksien ehkäisyyn pitkälti riippumatta ilmansaasteista. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin syytä muistaa, että dementiaan sairastuneita oli aineistossa vain 283. Rottermann ja työtoverit vertasivat juoksumatolla mitattuja ergospirometrian suureiden kuten maksimaalisen hapenottokyvyn, ventilaation, ventilaatiokynnysten ja sykkeen vastaavuuksia ulkona toteutetun yksilöllisen testin tuloksiin. Raichlenin kumppaneineen seurasi tutkimuksessaan yli 35 000:ta iältään yli 60-vuotiasta UK biobank -aineistoon kuulunutta naista ja miestä. European Journal of Applied Physiology 2022. Association of Physical Activity with Incidence of Dementia is Attenuated by Air Pollution. Ilmansaasteet voivat kuitenkin heikentää fyysisen aktiivisuuden muistisairauksilta suojaavaa vaikutusta. Ympäristötekijät, kuten ilmansaasteet, voivat muovata fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että fyysinen aktiivisuuskaan ei toimi irrallisena. Sopiva fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia ja suojaa monilta kroonisilta sairauksilta. Lisäksi keskimääräinen tutkimusjoukon ilmasaastealtistus oli matalampaa kuin useassa suurkaupungissa. Medicine & Science in Sports & Exercise 2022. Fyysinen aktiivisuus saattaa lisätä altistusta ilmansaasteille ja siten aiheuttaa myös terveyden kannalta negatiivisia vasteita. Runsaampi kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä matalampaan muistisairausriskiin, johon ilmansaasteilla puolestaan ei havaittu olevan itsenäisiä yhteyksiä. Keskeisistä suureista esimerkiksi hapenkulutuksen, ventilaation ja sykkeen huippuarvot olivat korkeampia ulkona kuin sisällä. Tuoreessa tutkimuksessa ulkona teetetty juoksuun perustuva testi oli hyvin siedetty ja luotettava tapa pienten lasten testaamiseen. Ventilaatiokynnysten määrittäminen ei kuitenkaan kärsinyt lyhyemmästä kestosta. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 1 Ilmansaasteet rapauttavat fyysisen aktiivisuuden dementialta suojaavaa vaikutusta Ilmansaasteet voivat lisätä monien kroonisten sairauk sien, mukaan lukien muistisairauksien riskiä. LÄHDE Rottermann K, Weigelt A, Ehrlich B, Schöffl I. Pienille lapsille sopiva, lasten omaan liikkumiseen ja motivoivaan ympäristöön sijoitettu menetelmä voi valottaa hengitysja verenkiertoelimistön kunnon ja kapasiteetin varhaista kehitystä merkitystä elämänkaaren aikana. Fyysinen aktiivisuus on kroonisten sairauksien tehokas vastalääke ja se saattaa suojata myös muistisairauksilta. LÄHDE Raichlen DA, Furlong M, Klimentidis YC, Sayre MK, Parra KL, Bharadwaj PK, Wilcox RR, Alexander GE. Kun tutkijat tarkastelivat kolmiportaisesti fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä muistisairausriskiin ilmansaastealtistukseen, he havaitsivat samankaltaisen suojaavan yhteyden fyysisen aktiivisuuden ja muistisairauksien välillä kahdessa matalimmassa ilmansaastealtistuksen kolmanneksessa. Ergospirometrian haasteena lasten ja nuorten liikuntafysiologiassa on se, että etenkin 4–6-vuotiaiden lasten testaaminen on hankalaa johtuen eri ergometrien aiheuttamista rajoitteista. Niillä, joilla altistus ilmansaasteille oli korkein, fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä muistisairausriskiin. He havaitsivat, että lapset olivat ulkona motivoituneempia maksimaaliseen suoritukseen kuin sisällä juoksumatolla, joka jopa pelotti yhtä osallistujaa. Lisäksi ulkona testiin käytetty aika oli huomattavasti lyhyempi kuin sisällä. Fyysinen aktiivisuus saattaa lisätä altistusta ilmansaasteille ja siten aiheuttaa myös terveyden kannalta negatiivisia vasteita.. Puistossa juokseminen juoksumattoa mielekkäämpää jopa testauksessakin Ergospirometria on arvokas menetelmä hengitysja verenkiertoelimistön suorituskyvyn, mahdollisten rajoittavien tekijöiden sekä lääketieteellisten oireiden syiden selvittämiseksi. New kids on the CPET: age-appropriate outdoor cardiopulmonary exercise testing in preschoolers. Tutkimustietoa pienten lasten hengitysja verenkiertoelimistön kunnosta ja kapasiteetista on yllättävän vähän, mikä johtuu sopivien menetelmien puutteesta
Kannettava on kaksi 20 kilon kahvakuulaa kahdeksikon muotoisella radalla. Testissä arvioidaan anaerobista kestävyyttä, puristusvoimaa ja lihashallintaa. Tauot ovat sallittuja. Testin tulos on mahdollisimman pitkä kuljettu metrimäärä 90 sekunnissa. Kartioiden etäisyys on 5 metriä ja yhden kierroksen pituus laskennallisesti 10 metriä. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Sotilaille kuntotavoitteet tehtävän mukaan Puolustusvoimien uudet kuntotavoitteet ja testistöt perustuvat työtehtävän fyysisiin vaatimuksiin iästä ja sukupuolesta riippumatta. LASSE TORPO, majuri liikuntapäällikkö Pääesikunta, koulutusosasto KAI PIHLAINEN, FT erikoissuunnittelija Pääesikunta, koulutusosasto teema Kuntotestaus Kapteeni Otto Kinnusen taakankantotestiä maaliskuun alussa Ilmasotakoulun paraatikentällä Tikkakoskella valvoi liikuntasuunnittelija Katja Kauppinen. Kuva: Juha Laitalainen
Naissotilaiden luokitustasot olivat miehiä matalammat. Kuva 1. Toisaalta tavoitteena on turvata yksilön työja toimintakyvyn sekä terveyden säilyminen tehtävän edellyttämällä tasolla. Lihaskuntotesteistä vauhditonta pituushyppyä ja yhden minuutin istumaannoususekä etunojapunnerrustestiä on käytetty jo usean vuosikymmenen ajan. Sama ikäja sukupuolineutraali luokitusjärjestelmä otettiin vuoden 2020 alusta käyttöön tavoitetasoina myös varusmiehillä ja reserviläisillä. Fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaiset tasot ammattisotilaille. Tasot ovat samat varusmiehillä ja reserviläisillä, poiketen ainoastaan taakankantotestin osalta, jota käytetään menetelmänä vain ammattisotilailla. Seurannan tulokset (noin 20 000 hlöä/vuosi) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vähintään 3 000 metriä juoksevien suhteellinen osuus on laskenut yli 20 prosentista alle 6 prosenttiin ja vastaavasti alle 2 200 metriä juoksevien osuus on kasvanut yli 30 prosenttiin. Uudistuksessa seurattiin useiden ammattiasevoimien jo aiemmin käyttöönottamaa mallia (North Atlantic Treaty Organisation (NATO)), jossa kuntotason määrittelyssä perusteena ovat työtehtävän fyysiset vaatimukset (Kuva 1). ”Cooperin testi” on ollut käytössä vuodesta 1975. Varusmiesten kunto heikentynyt Varusmiehet suorittavat kuntotestit saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa. Luonnollinen biologinen ikääntyminen helpotti kuntoluokituksen rajan saavuttamista. Mikäli fyysisen kunnon lasku jatkuu tasaisesti vielä vuosia, kuten esimerkiksi Move!-mittauksien tulokset (Opetushallitus 2021) antavat epäillä, turvallisuusaloilla saattaa muodostua haasteeksi rekrytoida riittävän toimintakykyisiä työntekijöitä fyysisesti kuormittaviin tehtäviin. Vuoteen 2019 asti ammattisotilaiden fyysisen kunnon arvioinnissa otettiin huomioon testattavan ikä ja sukupuoli. Heidän sijoittamisensa fyysisesti kuormittaviin tehtäviin on kuiten. Asepalveluksen suorittavien naisten lukumäärä on kasvanut. Vuodesta 1975 jatkunut seuranta osoittaa, että palveluksen alussa mitattu kestävyyskunnon (Kuva 2) lasku on jatkunut nykypäiviin asti. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 3 Puolustusvoimat on uudistanut kuntotestistöään ja erityisesti kuntoluokitusten arviointiperusteet ovat muuttuneet merkittävästi. Uudella mallilla pyritään varmistamaan sotilaan kyvykkyys tehtäväänsä. 2018). Testiuudistuksessa kestävyyden arvioinnissa säilytettiin Puolustusvoimien pitkän ajan seurannan mahdollistava testi, 12 minuutin juoksutesti. Kuntotestien yhteydessä mitataan lisäksi kehon pituus ja paino sekä vyötärön ympärysmitta. Muutosta voidaan ainakin osin selittää kehonpainon lähes 8 kilon nousulla vajaassa 20 vuodessa (Santtila ym. Vuonna 2021 palveluksensa aloittanut nuori mies juoksi 12 minuutissa keskimäärin 2 376 metriä
Kukin kvartaali on jaettu lisäksi palveluksen alussa määritettyihin BMI-luokkiin. Kuntomuutos 12 minuutin juoksutestituloksessa varusmiespalveluksen aikana suhteessa lähtötilanteessa juostuun tulokseen. Palveluksensa aloittaneiden nuorten miesten kestävyyskunto 12 minuutin juoksutestillä arvioituna vuosina 1975?2021. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 26 50 26 99 26 61 27 22 27 60 27 34 26 99 26 83 26 84 26 62 26 72 27 13 26 43 26 78 25 81 26 65 26 30 26 32 25 59 26 20 25 82 26 11 25 41 25 14 24 60 24 80 24 68 24 56 24 64 24 30 24 73 24 51 24 45 24 45 24 49 24 54 24 53 24 47 24 40 24 33 24 23 24 07 24 02 24 03 23 58 23 77 23 76 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 2300 2400 2500 2600 2700 2800 19 75 19 76 19 77 19 78 19 79 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 JAKAUMA (%) VUOSI JUOKSUMATKA 12 MIN (m) Keskiarvo Tulos 3000m Tulos < 2200m Kuva 2. -300 -200 -100 100 200 300 400 <2230 2231-2470 2471-2700 >2701 M uu to s (m ) Kuntoneljännekset lähtötilanteen juoksutestituloksen mukaan ja BMI-luokittain <18.5 18.5-24.9 25-29.9 >30.0 Kuva 3. Liikuntakoulutus on käsitteenä korvattu Taistelijan keho -ohjelmalla. teema Kuntotestaus. Muutos kuvattu kvartaaleittain eli kuntoneljänneksittäin
2020. & Kyröläinen H. 2019. Ojanen T., Häkkinen K., Vasankari T., Kyröläinen H. Liikuntakoulutus on käsitteenä korvattu Taistelijan keho -ohjelmalla, jonka tarkoituksena on erityisesti kehittää sotilaille tärkeimpinä ominaisuuksina kestävyyttä ja voimaa niiden eri muodoissaan (Kyröläinen ym. Aiemmat tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että sykkeeseen suhteutettuna kuormituksena varusmieskoulutus voi yltää jopa urheilijoiden harjoittelumäärien tasolle (Jurvelin ym. https://www.oph.fi/fi/ uutiset/2021/lasten-ja-nuorten-fyysinen-toimintakykyhuolestuttavalla-tasolla (28.2.2022) Pihlainen K., Vaara J., Ojanen T., Santtila M., Vasankari T., Tokola K. 2018. 2020 Apr;30(4):716?724.. Scand J Med Sci Sports. 2020. 2018 Nov;21(11):1131?1138. Tulevaisuudessa fyysinen kunto otetaan mahdollisesti huomioon varusmiespalveluksen valinnoissa nykyistä laajemmin. Vaara JP, Santtila M., Vasankari T., Fogelholm M., Mäntysaari M., Pihlainen K., Vaara E. Vuodesta 2020 alkaen varusmiesten fyysisen toimintakyvyn koulutusta kohdistettiin koulumaailmastakin tunnettuun ominaisuuksien kehittämiseen yksittäisten lajikokeilujen sijaan. Sama koskee iskulausetta ”Puolustusvoimat on Suomen suurin kuntokoulu”. J Sci Med Sport. 2020), mikä on pyritty ottamaan huomioon liikuntakoulutusta kehitettäessä. Changes in Physical Performance During 21 d of Military Field Training in Warfighters. 2018. 2018). Optimising training adaptations and performance in military environment. Effects of baseline fitness and BMI levels on changes in physical fitness during military service. Physical Fitness in Young Men between 1975 and 2015 with a Focus on the Years 2005?2015. Kyröläinen H. NATO Research & Technology Organisation. Mil Med. Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn tavoitetasot on valmisteltu siten, että seuraavat saapumiserät saisivat kotiutuessaan tietää, minkälaista kuntoa Puolustusvoimat odottavat heiltä poikkeusolojen tehtävissään. 2020. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 5 kin haastavampaa kuin miesten, sillä heidän keskimääräinen kuntotasonsa on miehiä heikompi (Santtila ym. 2020). 2018 Feb;50(2):292?298. Opetushallitus. . Sen sijaan 12 minuutin juoksutestissä yli 2 700 metrin tulokseen ylittäneiden kunto keskimäärin heikkeni hieman palvelusaikana (Pihlainen ym. & Kyröläinen H. Med Sci Sports Exerc. Cardiorespiratory and muscular fitness in young adult Finnish men between 2003 and 2015. North Atlantic Treaty Organisation (NATO). 2018) perusteella voidaan olettaa, että kasarmikoulutuksen aikainen yli 10 000 askeleen ja maastokoulutuksessa 13 000 askeleen päivittäinen määrä, usein lisävarustusta kantaen, on suurempi kuin siviilissä. 2020) vuosilta 2005?2015 osoitti, että 6?12 kuukauden mittainen asepalvelus kehitti aerobista kuntoa keskimäärin yli 5 prosenttia ja lihaskuntoa testistä riippuen jopa 30 prosenttia. Sen sijaan reserviläisten kuntoa on mitattu noin tuhannen henkilön otoksina määräajoin, viimeksi vuonna 2015. 2019. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä fyysisen aktiivisuuden mittauksilla saatujen tulosten (Ojanen ym. Med Sci Sports Exerc. LÄHTEET Jurvelin H., Tanskanen-Tervo M., Kinnunen H., Santtila M. Combat integration: Implications for physical employment standards. Santtila M., Pihlainen K., Koski H., Vasankari T. Järjestelmä mahdollistaa myös konkreettisen tavoitteen määrittämisen reserviin siirtyvälle varusmiehelle. Liikuntakipinän on sytyttävä kouluiässä kodin lyödessä puita pesään, jolloin peruskoulu on Suomen suurin kuntokoulu tavoittaessaan koko ikäluokan. & Kyröläinen H. Kuormittavuutta arvioidaan fysiologisin mittausmenetelmien avulla. & Kyröläinen H. Heikkokuntoisten varusmiesten toimintakyky kohenee Laaja yli 250 000 varusmiehen tutkimusaineisto (Pihlainen ym. 2018. Physical Fitness and Body Anthropometrics Profiles of the Female Recruits Entering to Voluntary Military Service. Mil Med. & Kyröläinen H. Ammattisotilaiden poikkeusolojen tehtävien tavoitetasot ovat myös valmisteilla. Sotilastehtäviinsä riittävään kuntotasoon yltävien reserviläisten määrää on vaikea arvioida, koska Puolustusvoimissa fyysistä toimintakykyä arvioidaan laajasti vain varusmiespalveluksen alussa ja lopussa. Tehtäväkohtaisilla määrittelyillä pyritään Puolustusvoimissa siihen, että varusmiespalveluksessa henkilöt voidaan sijoittaa kuntotasoltaan heille sopiviin tehtäviin. Reserviläistutkimustulosten vertailu osoittaa, että kestävyyskunto (VO2max) oli vuosina 2008 (41,3 mL/kg/min) ja 2015 (40,6 mL/kg/min) hieman heikompi (p<0,05) kuin vuonna 2003 (43,6 mL/kg/min). Erityisesti koulutuksesta hyötyivät varusmiehet, joiden kunto oli palveluksen alussa heikoin (Kuva 3). 2020 Jan;52(1):86–93. Puolustusvoimien ammattisotilaille on laadittu tehtäväkohtaiset fyysisen toimintakyvyn tavoitetasot normaaliolojen tehtäviin ja ne noudattavat kuvan 1 kaaviota, mutta tarkasti kuhunkin noin 8 000 ammattisotilastehtävään eriteltyinä. J Sci Med Sport. Pihlainen K Vaara JP, Ojanen T, Santtila M. Tehtäväkohtaiset tavoitetasot Tehtäväkohtaisten toimintakykyvaatimusten määrittelyprosessi perustuu malliin, jonka aluksi laaditaan analyysi fyysisesti kuormittavista työsisällöistä (North Atlantic Treaty Organisation (NATO) 2019). Puolustusvoimien aiempi tavoite herättää varusmiehissä elinikäinen liikuntakipinä ei välttämättä olekaan enää ajantasainen. Training Load and Energy Expenditure during Military Basic Training Period. 2019) ja lukumääränsä asepalveluksen vapaaehtoisuudesta johtuen pienempi. 2021.Tiedote 15.12.2021: Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Santtila M., Pihlainen K., Koski H., Ojanen T. 2019 Jan 1;184(1-2):e200?e205. Samalla selvitetään työtehtävien yhteys fyysisen suorituskyvyn ominaisuuksiin, joita kehittämällä myös työsuoritus paranee. 2020 Sep;23(9):841?845. 2018 May 1;183(5-6):e174?e181. 2020). Lihaskunnossa ei havaittu samanlaista tulosten heikkenemistä ja etunojapunnerruksen osalta tulokset olivat vuonna 2015 korkeammat kuin vuonna 2003 (Vaara ym. Ammattisotilailla fyysinen kunto vaikuttaa uralla etenemiseen ja kunto-ominaisuudet otetaan huomioon tehtäväkierrossa. STO Technical report HFM-269
2013), jotka puolestaan vaikuttavat suuresti valmiuden ylläpitoon. Työhön sisältyy myös intensiivisempiä jaksoja, joissa energiankulutus voi ylittää 50 prosenttia sotilaan maksimaalisesta suorituskyvystä (Henning, Bong-Sup & Jeong-Su, 2011), mikä pitkittyessään johtaa kuormituksen kumuloitumiseen ja lopulta uupumiseen. 2018b) sekä yhdistetyn voimaja kestävyysharjoittelun vaikutuksia (Pihlainen ym. Kuormittumisesta ja fyysisestä harjoittelusta sotilasoperaatioiden aikana on julkaistu kansainvälisesti varsin väKAI PIHLAINEN, FT erikoissuunnittelija Pääesikunta, koulutusosasto hän tutkimustietoa (Dyrstad, Miller & Hallén, 2007; Sharp ym. Libanonin UNIFIL-operaation tehtävänä oli valvoa Israelin ja Libanonin välisen etelärajan (Blue line) aluetta sekä tukea Libanonin asevoimia rauhanomaisten olojen ylläpitämisessä. Kenttäolosuhteissa sotilaan toimintakykyä heikentävät lisäksi muun muassa energia-, nesteja univaje, psyykkinen stressi sekä ympäristöön liittyvät kuormitustekijät (Nindl ym. 2020b) fyysiseen toimintakykyyn kuuden kuukauden ajan UNIFIL-kriisinhallintaoperaatiossa. Väitöskirjatutkimuksessani selvitin sotilaiden fyysistä aktiivisuutta, hormonaalisia muutoksia (Pihlainen ym. 2020a; Pihlainen ym. 2017; Sedliak, Sedliak & Vaara, 2019). 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Fyysinen harjoittelu välttämätöntä sotilasoperaatioiden aikana Kenttäoloissa sotilaiden fyysisen toimintakyvyn on säilyttävä mahdollisimman korkeana. 2013; Fallowfield ym. Voimaja kestävyysharjoittelua tarvitaan siksi vähintään 2?4 kertaa viikossa koko sotilasoperaation ajan. 2014; Farina ym. Kuva: Puolustusvoimat teema Kuntotestaus. 2008; Lester ym. 2012; Warr ym. 2012; Rintamäki ym. 2018a; Pihlainen ym. Operatiiviset sotilastyötehtävät ovat tyypillisesti kuormittavuudeltaan matalatehoisia ja pitkäkestoisia. 2010; Warr ym
Kahden 16 kg:n kahvakuulan kantaminen, 2 krt molempiin suuntiin Lähtö Maali 20 m. Aitojen ylitys 6. *: Keskiarvo poikkeaa merkitsevästi alkumittauksesta (p<0,05), †: Keskiarvo poikkeaa merkitsevästi välimittauksesta (p<0,05). Tutkimukseen osallistui 91 miestä (30±8 vuotta, paino 79±8 kg, pituus 180±7 cm ja BMI 25±2 kg/m 2 ), joiden palvelusaika oli 6?12 kuukautta. Sotilaat jaettiin alkumittausten jälkeen satunnaisesti kolmeen yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun interventioryhmään sekä verrokkiryhmään. Seerumin testosteronitaso nousi interventio ryhmillä kymmenen prosenttia (p<0,05) ja kortisolitaso laski yhdeksän prosenttia (p<0,05), mutta verrokkiryhmällä ei havaittu muutoksia (Pihlainen ym. 2020a). Interventioryhmien sotilaat jaettiin lisäksi erillisessä tarkastelussa kestävyyskuntoaan operaation aikana parantaneeseen ryhmään sekä vertailuryhmään, jonka kestävyyskunto ei kehittynyt operaatioalueella (Pihlainen ym. Kai Pihlainen 7. Sotilaiden (n=46) päivittäinen fyysinen aktiivisuus (keskiarvo ± keskihajonta) tutkimuksen eri vaiheissa. Sotilaat harrastivat voimaja kestävyysharjoittelua keskimäärin 3,2±1,5 kertaa viikossa, josta 1,5±0,9 painottui voimaja 1,7±1,2 kestävyysliikuntaan. Päivittäisten kävelyaskelten määrä väheni alkuja loppumittausten välillä kuusi prosenttia (9229±2540 vs. Harjoittelu pitää fyysistä valmiutta yllä Fyysisen aktiivisuuden rekisteröintiaika oli keskimäärin 13 tuntia, josta 10,0?10,5 tuntia (77?81 %) oli inaktiivisuutta (taulukko 1). Verrokkiryhmä ei osallistunut ohjelmoituun harjoitteluun. Syöksyt 3. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 7 Alaraajojen maksimivoima kehittyi interventioryhmillä 13 prosenttia (p<0,05). Kestävyysharjoittelun määrä lisääntyi operaation aikana kestävyyskuntoaan parantaneiden ryhmässä, kun vertailuTaulukko 1. Huomionarvoista oli lisäksi, että verrokkiryhmällä havaittiin operatiivisen valmiuden kannalta negatiivisia muutoksia, kuten vauhdittoman pituushyppytuloksen heikkeneminen 2,4 prosenttia (p<0,05) koko tutkimuksen aikana ja yläraajojen maksimivoiman heikkeneminen 3,4 prosenttia (p<0,05) tutkimuksen loppupuoliskolla (Pihlainen ym. 2018a). Kehonkoostumuksen, fyysisen kunnon (3 000 metrin juoksutesti, lihaskuntotestit ja käsinkohonta, alaja yläraajojen isometrinen maksimivoima) mittaukset ja verisekä sylkinäytemääritykset toteutettiin kolme kertaa (alku-, välija loppumittaus) toimialueella. Ryömiminen 1. 2020b). Haavoittuneen evakuointi 2. 8339±2488 askelta, p<0,05) (Pihlainen ym. Tehtäväsimulaatio radan rakenne. 1 MET = lepoaineenvaihdunta (VO 2 3,5 ml/kg/min). Pitkä spurtti 4. MET<1,5 MET 1,5-3,0 MET 3,0-6,0 MET>6,0 MET (h:min) (h:min) (h:min) (h:min) (ka) Alku 10:30±1:54 1:42±0:24 1:24±0:24 0:12±0:06 1,57±0,16 Väli 10:00±1:48 * 1:36±0:24 * 1:12±0:18 * 0:06±0:06 1,54±0,17 Loppu 10:30±2:00 † 1:36±0:24 1:18±0:18 * 0:12±0:06 1,55±0,18 MET -luokitus: MET<1,5 = inaktiivisuus, MET 1,5-3,0 = matalatehoinen aktiivisuus, MET 3,0-6,0 = kohtuukuormitteinen aktiivisuus, MET>6,0 = rasittava aktiivisuus. Pujottelu 5. Kuntotestien lisäksi suoritettiin 10 vuorokauden fyysisen aktiivisuuden rekisteröinti kiihtyvyysmittareilla. Interventioryhmiin kuuluneiden sotilaiden lihasmassa kasvoi operaation aikana yhden prosentin (p<0,05). Sotilaiden fyysistä toimintakykyä arvioitiin myös raskaassa taisteluvarustuksessa (20±1 kg sekä asereplika 3 kg) tehtäväsimulaatioradalla, jonka pituus oli 243 metriä (kuva 1). Kuva 1. Miten tutkimus tehtiin. Interventio ryhmille jaettiin omatoimisesti toteutettavat harjoitusohjelmat, joiden voimaja kestävyyspainotus vaihteli ryhmittäin. 2020b)
operaation aikana) yhteys 3000-m suoritusajan muutokseen. Tehtäväsimulaatioradan nopeampi suoritusaika (ka 148±22 s.) oli yhteydessä korkeampaan taisteluvarustuksessa suoritettuun vertikaalihyppyyn (r = ?0,66, p<0,001) sekä suurempaan kehon lihasmassaan (r = ?0,47, p<0,001). 2012). Kestävyyskuntoaan parantaneilla tämä tavoite oli helpompi saavuttaa, koska heidän harjoittelumääränsä ennen operaatiota oli vertailuryhmää pienempi. operaation aikana) oli yhteydessä 3 000 metrin suoritusajan muutokseen (r = ?0.57, p<0.001). Mittausten perusteella sotilaiden fyysinen kuormitus oli melko vähäistä, eikä työskentely ilman lisäharjoittelua todennäköisesti ole riittävä ärsyke ylläpitämään fyysistä toimintakykyä lähtötasolla. Suurempi rasvamassa heikensi puolestaan suoritusaikaa (r= 0,53, p<0,001). 2018b), mutta toisaalta liiketaloudellisuuden kannalta myös pitkäkestoisemmissa suorituksissa (Balsalobre-Fernández, Santos-Concejero & Grivas 2016). teema Kuntotestaus. Sotilaat säilyttivät pääosin lähtötilanteen fyysisen toimintakyvyn tasonsa tai jopa paransivat sitä hieman operaation aikana. 28±57 % vs. 2010; Warr ym. Myös korrelaatiotarkastelu (kuva 2) osoitti, että kestävyysharjoittelun suhteellinen muutos (ennen operaatiota vs. Alaraajojen maksimivoima kehittyi kaikilla interventioryhmillä, mutta ei verrokeilla. Liikunta tarpeen vähäisen peruskuormituksen vastapainona Operatiivinen turvallisuustilanne Libanonissa oli tutkimuksen aikaan rauhallinen, mutta silti herkkä nopeille ja odottamattomille muutoksille, mikä edellytti sotilailta jatkuvaa valmiutta, tilannetietoisuutta ja kykyä toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Jalkojen maksimivoima on sotilaan tärkeä ominaisuus lisäkantamusten kanssa suoritettavissa nopeissa, 1?3 minuutin liikesuorituksissa (Pihlainen ym. Vertikaalihyppy taisteluvarustuksessa, 3 000 metrin suoritusaika, lihasmassa sekä etunojapunnerrustestin tulos yhdessä selittivät 66 prosenttia (p<0,001) tehtäväsimulaatioradan suoritusajan vaihtelusta (Pihlainen ym. Samansuuntaisia tuloksia on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (Dyrstad, Miller & Hallén, 2007; Sharp ym. Päivittäiseen työhön sisältyi varsin vähän aktiivisuutta ja suurin osa valveillaoloajasta oli hyvin matalatehoista työtä. 2018b). ?40±64 %, p<0,001). 2012; Warr ym. Harjoitusohjelmaa noudattaneiden sotilaiden harjoittelu painottui hieman verrokkiryhmää enemmän alaraajojen voimantuottoon. Alaraajojen maksimivoiman on raportoitu kehittyneen myös kolmessa aiemmassa sotilasoperaatiotutkimuksessa (Lester ym. Kuva 2. 2020a). Useat operatiiviset työtehtävät sisälsivät varsin vähän liikkumista jalan, esimerkiksi vartiointija valvontatehtävät suoritettiin pääosin ajoneuvopartioina tai paikallaan seisten. Kestävyysharjoittelun muutoksen (ennen operaatiota vs. Kestävyyskuntomuutosten tarkastelu osoitti odotestustikin, että välttyäkseen kyseisen kunto-ominaisuuden heikkenemiseltä, harjoittelua tulisi jatkaa vähintään operaatiota edeltäneellä tasolla (Pihlainen ym. Toisaalta alueen turvallisuustilanne rajoitti myös sotilaiden vapaa-ajan liikkumista tukikohdan ulkopuolella. Kuormitus oli melko vähäistä eikä työskentely ilman lisäharjoittelua todennäköisesti riitä pitämään fyysistä toimintakykyä lähtötasolla. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 ryhmällä harjoittelun määrä väheni ennen operaatiota toteutetusta harjoittelusta (. Dyrstadin johdalla tehdyssä seurantatutkimuksessa KFOR-operaatiossa havaittiin yhteys harjoittelumäärän ja kestävyyskunnon muutoksen välillä (r = 0,46, p<0,001) (Dyrstad, Miller & Hallén, 2007). 2013). 2008; Warr ym. Valveillaoloajasta kymmenen prosenttia ylitti kohtuukuormitteisen aktiivisuuden (MET 3-6) tason ja vain yksi prosentti oli rasittavaa aktiivisuutta (MET >6)
2016; .30(8): 2361?2368. Nindl B., Castellani J., Warr B. Warr BJ, Heumann KJ, Dodd DJ, Swan PD & Alvar BA. & Kelleran K. 2007 Feb;172(2):121?7. Mil Med. Lester M., Knapik J., Catrambone D., Antczak A., Sharp M., Burrell L. Syöksyjen etenemisnopeuden ja pituuden on osoitettu olevan yhteydessä todennäköisyyteen saada suoran tulen osuma (Billing ym. Esimerkiksi O´Nealin ryhmän katsauksessa korostettiin alaraajojen räjähtävän voimantuoton merkitystä erityisesti paikaltaan suoritettavissa nopeissa liikesuorituksissa, kuten syöksyissä (O´Neal, Hornsby & Kelleran 2014). NCSA´s Essentials of Tactical Strength Training and Conditioning. Effects of Combat Deployment on Anthropometrics and Physiological Status of U.S. Pihlainen K., Santtila M., Vasankari T., Häkkinen K. Mil Med. 2015). 2016. 2008; 40(9):1687–92. & Darakjy S. & Vaara JP. Pihlainen K., Kyröläinen H., Santtila M., Ojanen T., Raitanen J. Br J Nutr. Kehonkoon ja lihasmassan määrän hyödyt korostuvat vastaavissa lyhytkestoisissa suorituksissa (Angelveit ym. Sedliak M., Sedliak P. & Alvar B. 2020a. High-Intensity Tasks with External Load in Military Applications: A Review. Mil Med. J Strength Cond Res. Injuries, changes in fitness, and medical demands in deployed National Guard soldiers. 2011; 176(9): 991–997. Eur J Appl Physiol. . 2013. Periodization for Tactical Populations. Kestävyyskunnon positiivinen vaikutus sekä lyhytettä pitkäkestoisten, sotilaille tyypillisten tehtävien suoritusnopeuteen, on havaittu useammassa tutkimuksessa. pii: E1688. From the subarctic to the tropics: Effects of 4-month deployment on soldiers´ heat stress, heat strain and physical performance. LÄHTEET Angeltveit A., Paulsen G., Solberg P. 2017. 2013; 27(2): 315–322.. 2016) ja erityisesti kannettavan kuorman kasvaessa (Lyons, Allsopp & Bilzon 2005). 2014; 179(9): 950–954. Farina EK, Taylor JC & Means GE, et al. Evaluation of occupational physical load during 6-month international crisis management operation. Physiological decrements during sustained military operational stress. 2005. Teoksessa: Alvar B, Sell K, Deuster P (toim.). 2016. Validity, Reliability, and Performance Determinants of a New Job-Specific Anaerobic Work Capacity Test for the Norwegian Navy Special Operations Command. Physical fitness and body composition after a 9-month deployment to Afghanistan. Warr B., Scofield D., Spiering B. & Raastad T. 2020 Dec 17; Publish Ahead of Print. Mil Med. [Epub ahead of print] Sharp M., Knapik J., Walker L., Burrell L., Frykman P., Darakjy S., Lester M. 2013. & Marin R. 2014. Physiological Employment Standards III: physiological challenges and consequences encountered during international military deployments. 2014 Sep 14;112(5):821-9. 2017;182(3):e1659-e1668. 2014. 2013, 113(11), 2655?2672. Effects of Military Load Carriage on Susceptibility to Enemy Fire During Tactical Combat Movements. J Strength Cond Res. Vastaavia yhteyksiä on osoitettu myös aiemmissa tutkimuksissa. 2018b. 2017. & Bilzon J. Harjoittelun ohjelmoinnissa on otettava huomioon tehtävien luonteen lisäksi operaation kuormitustekijät, kuten fyysisesti tai henkisesti raskaat työtehtävät (Haff 2017). Int J Occup Med Environ Health. 2016; 30(2): 487–496. 2018a. Effects of Strength Training on Running Economy in Highly Trained Runners: A Systematic Review With Meta-Analysis of Controlled Trials. Champaign, IL, Human Kinetics. Influences of body composition upon the relative metabolic and cardiovascular demands of loadcarriage. Henning P., Bong-Sup P., Jeong-Su K. Sotilaiden fyysisen harjoittelun tulisikin sisällyttää näitä ominaisuuksia ylläpitäviä ja kehittäviä harjoittelumuotoja. J Strength Cond Res. 2017. 2010. & Kyröläinen H. & Lindholm H. Väitöskirjani tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan voimaja kestävyysharjoittelua tulisi harrastaa yksilölliset kuntoerot huomioiden vähintään kaksi?neljä kertaa viikossa operaation aikana. & Häkkinen K. Associations of Physical Fitness and Body Composition Characteristics With Simulated Military Task Performance. 2012; 26(7): S45–S52. & Kyröläinen H. 2018b). 2013. Lyons J., Allsopp A. Rintamäki H., Kyröläinen H., Santtila M., Mäntysaari M., Simonen R., Torpo H., Mäkinen T., Rissanen S. 2019 Feb 27. 2018 Apr;32(4):1089-1098. Fallowfield JL, Delves SK, Hill NE, Cobley R, Brown P, Lanham-New SA, Frost G, Brett SJ, Murphy KG, Montain SJ, Nicholson C, Stacey M, Ardley C, Shaw A, Bentley C, Wilson DR & Allsopp AJ. J Strength Cond Res. 2012. Dyrstad SM, Miller BW, Hallén J. 2014. 2008. 2015. Differences in Training Adaptations of Endurance Performance during Combined Strength and Endurance Training in a 6-Month Crisis Management Operation. & Kyröläinen H. 2015; 29(11S): S134–S138. Effects of Combined Strength and Endurance Training on Body Composition, Physical Fitness, and Serum Hormones During a 6-Month Crisis Management Operation. O´Neal E., Hornsby J. 2011. 2018 Jan 7;31(2):185-197 Pihlainen K., Santtila M., Häkkinen K. Energy expenditure, nutritional status, body composition and physical fitness of Royal Marines during a 6-month operational deployment in Afghanistan. Operaatioissa useat työtehtävät edellyttävät sotilailta hyviä alaraajojen maksimija räjähtävän voiman ominaisuuksia sekä riittävää aerobista kestävyyttä. J Strength Cond Res. 2020 Mar 5;17(5). Int J Environ Res Public Health. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 3 9 Sotilas tarvitsee monipuolista kuntoa Tehtäväsimulaatioradan suoritusaikaa selittivät voimakkaimmin vertikaalihyppy taisteluvarustuksessa, kehon lihasmassa, 3 000 metrin juoksutestiaika sekä etunojapunnerrusten määrä minuutissa (Pihlainen ym. Balsalobre-Fernández C., Santos-Concejero J, & Grivas GV. Sotilaiden fyysisen toimintakyvyn tulisi valmiuden ylläpitämisen näkökulmasta säilyä mahdollisimman korkealla tasolla koko sotilasoperaation ajan. J Strength Cond Res. 2005; 55(5): 380–384. & Hunt A. Billing D., Silk A., Tofari P. Army Special Operations Forces Soldiers. Pihlainen K., Häkkinen K., Santtila M., Raitanen J. J Strength Cond Res. 2012. Occup Med (Lond). Effect of a 13-month deployment to Iraq on physical fitness and body composition. 2012 Oct;177(10):1136?42. Mil Med. 2020b. Haff G. et al. Mil Med. Physical fitness, training volume, and self-determined moti-vation in soldiers during a peacekeeping mission. 2007. Effects of 6-Month Military Deployment on Physical Fitness, Body Composition, and Selected Health-Related Biomarkers. Med Sci Sports Exerc. 2010; 175(6):417–23. Influence of training frequency on fitness levels and perceived health status in deployed national guard soldiers. 2019. J Strengh Cond Res
Vastaavasti suunniteltaessa harjoittelua sotilasympäristössä, kouluttajan on ensin päätettävä, mitä tekijöitä on painotettava, jotta toimintakySotilaan kunto kehittyy parhaiten yksilönä Yksilöllinen lähestymistapa korostuu, kun halutaan parantaa sotilaiden fyysistä kuntoa ja operatiivista valmiutta. Samalla on tärkeää, että nämä painotetut harjoittelutekijät ovat oikeassa suhteessa yksilöllisiin tarpeisiin, alkukuntotasoon ja harjoittelusuunnitelman optimaaliseen jaksottamiseen. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Sotilastehtävien menestyksekäs suorittaminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, erityisesti aerobista kuntoa ja lihasvoimaa. Huolimatta sotilasteknologian huomattavasta materiaalija varustekehityksestä, sotilaiden ulkoinen kuormitus ei ole vähentynyt, vaan se on pikemminkin asteittain kasvanut ajan myötä. 2018). Nämä tekijät (kuva 1) olisi otettava huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan optimaalisia harjoitusohjelmia sotilaille. Fyysinen harjoittelu, jonka tavoitteet vaihtelevat sotilaan uravaiheen mukaan, on tehokkain menetelmä vastata kasvaviin vaatimuksiin, parantamalla fyysistä toimintakykyä tai ainakin ylläpitämällä sitä. teema Kuntotestaus. Varusmiesten peruskoulutuksen päämääränä on saavuttaa palvelustaso tai fyysisen toimintakyvyn taso, jota tarvitaan seuraavissa koulutusvaiheissa. Sotilasoperaatiot tuovat lisäksi mukanaan monimutkaisuutta, rajoitteita ja vaatimuksia, jotka voivat aiheuttaa ylimääräistä fyysistä rasitusta sekä alentaa sotilaan fysiologisia voimavaroja ja täten heikentää toimintakykyä. Esimerkiksi liian vähäinen uni, energiavaje sekä kuumalle ja kylmälle altistuminen heikentävät sotilaan toimintakykyä. Lisäksi toimintakyvyn optimointia sotilasympäristössä haittaavat usein ulkoiset stressitekijät, kuten pitkittynyt fyysinen aktiivisuus kuormia kannettaessa, negatiivinen energiaja nestetasapaino, jatkuva valmius ja univaje. HEIKKI KYRÖLÄINEN, LitT, FACSM, professori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kuva 1. Ammattisotilaiden tavoitteena on saavuttaa tai ylläpitää fyysisen suorituskyvyn taso, jota tarvitaan työtehtävien menestykselliseen suorittamiseen ja ammatin harjoittamiseen. kytavoitteet tai tehtävän edellyttämät vaatimukset voidaan saavuttaa. Fyysisen harjoittelun tulokset riippuvat harjoittelun määrästä (kesto, matka tai toistot), intensiteetistä (kuormitus, nopeus tai teho) ja harjoittelutiheydestä, jotka ovat harjoittelun avaintekijöitä. Useat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, harjoitteluhistoria, palautuminen, uni ja ravitsemus sekä ympäristöön liittyvät psykologiset ja sosiaaliset tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi harjoittelun tuloksiin. Sotilaan toimintakykyyn ja kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon valmistauduttaessa operatiivisiin tehtäviin (mukailtu Kyröläinen ym. Urheiluharjoittelussa kokonaiskuormitus, ravitsemus ja palautuminen suunnitellaan yleensä yksilöllisesti, jotta voidaan optimoida harjoittelun sopeutuminen ja minimoida vammat ja yliharjoittelu. Siksi harjoituskuormitus yhdistettynä ulkoisiin stressitekijöihin, voi heikentää harjoitusadaptaatioita ja/tai johtaa yliharjoitteluun sekä lisääntyneisiin tukija liikuntaelimistön vammoihin
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sotilaskoulutuksen alussa aerobinen kunto ja lihasvoima ovat parantuneet jopa 10–15 prosenttia kahdeksassa viikossa. Lisäksi naissotilaiden on usein parannettava fyysistä kuntoaan enemmän kuin miesten. Mahdollisia selityksiä fyysisen kunnon vajavaiselle kehitykselle sotilasympäristössä ovat suuri kokonaisharjoittelumäärä ja yksipuolinen pitkäkestoinen matalan intensiteetin kestävyysharjoittelu, johon liittyy riittämätön palautuminen. Siksi ennen sotilaskoulutuksen alkuvaihetta ja sen aikana on toteutettu fyysiseen harjoitteluun liittyviä interventioita, joiden tavoitteena on ollut parantaa harjoitteluvasteiden optimointia koulutuksen aikana. Heikko palautuminen voi johtaa ylirasitukseen tai jopa ylikuntoon. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 4 1 Fysiologista sietokykyä voidaan kuitenkin parantaa kohdennetulla harjoittelulla, joka parantaa fyysistä kuntoa ja kykyä vastata sotilasammatin ainutlaatuisiin vaatimuksiin. Tässä katsauksessa pyritään esittämään keinoja, joilla voidaan parantaa fyysistä toimintakykyä optimoimalla yhdistettyä voimaja kestävyysharjoittelua sotilasympäristössä sekä varusmiesten että ammattisotilaiden joukossa. Alokkailla ja huonokuntoisilla sotilailla kaikki harjoittelumuodot parantavat todennäköisesti fyysistä toimintakykyä ilman häiriöriskiä. Voiman optimaalisen kehittymisen varmistamiseksi suositellaan, että sotilaskoulutukseen usein sisältyvä tarpeeton kestävyyskuormitus tunnistetaan ja sitä vähennetään. Yhdistetty voimaja kestävyysharjoittelu saattaa kuitenkin liiallisen kestävyysharjoittelun vuoksi haitata erityisesti voiman kehittymistä verrattuna siihen, että harjoiteltaisiin vain jompaakumpaa ominaisuutta. Kuva: Puolustusvoimat. Erityisesti tehtävät, joihin liittyy lisäkuormia tai raskaiden materiaalien kantamista ja nostamista, näyttävät olevan naissotilaille haastavampia. Useat tutkimukset osoittavat, että alokkaiden ja sotilaiden fyysisen harjoittelussa tulisi yhdistää voimaja kestävyysharjoittelu painottaen voimaharjoittelua, koska sillä on tärkeä rooli keskeisten työtehtävien suorittamisessa. Fyysisen kunnon vaatimukset ovatkin naissotilaille suhteellisesti korkeammat kuin miessotilaille. Seuraa vien koulutusjaksojen aikana fyysinen kunto ei kuitenkaan kehity välttämättä yhtä optimaalisesti suhteessa kokonaisharjoittelumäärään, ja tällöin toimintakyvyn parantuminen on saattanut vaarantua. Tämä johtuu keskimäärin pienemmässä kehon koosta ja alhaisemmasta lihaskuntotasosta. Siksi asianmukaisen harjoitusohjelman noudattaminen on tärkeää, jotta psykofyysinen kapasiteetti voidaan tehokkaasti maksimoida vastaamaan ammatillisia vaatimuksia ja säilyttää samalla riittävä työkyky operatiivisen valmiuden ylläpitämiseksi. Toisaalta sama absoluuttinen harjoittelumäärä voi olla optimaalinen heikkokuntoiselle alokkaalle, mutta liian pieni hyväkuntoiselle. Harjoittelun aiheuttamat häiriöt voidaan välttää tai ainakin vähentää käyttämällä optimaalista harjoittelun ohjelmointia ja jaksotusta. Voimaa ja kestävyyttä Sotilaskoulutuksessa ja -operaatioissa tarvittavat fyysiset vaatimukset voidaan saavuttaa yhdistetyllä voimaja kestävyysharjoittelulla, joka voi parantaa kenen tahansa aerobista kuntoa ja lihasvoimaa
and Santtila M. Asteittain lisääntyvä yhdistetty voimaja kestävyysharjoittelu, johon mahdollisesti sisältyy jonkin verran korkeatehoista intervallitai mikroharjoittelua, kehittää paremmin sotilaan fyysistä toimintakykyä kuin perinteinen matalaintensiteettinen kestävyysharjoittelu. Lisäksi HIIT/HIFT on käytännöllinen menetelmä silloin, kun harjoitteluun varattu aika ja kuntosalitilojen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset, kuten kenttäolosuhteissa. Erityisesti huonokuntoiset, inaktiiviset, ylipainoiset alokkaat ja naiset kuuluvat riskiryhmään tässä suhteessa. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Sotilaiden fyysisen harjoittelun on tarjottava tarvittava riittävä harjoitusärsykkeitä, jotka on tasapainotettava harjoittelun kokonaiskuormitukseen ja stressialtistukseen, jotta voidaan varmistaa fyysisen kunnon ja työkyvyn paraneminen. Kyröläinen H., Pihlainen K., Vaara J.P., Ojanen T. Vaara JP, Groeller H, Drain J, Kyröläinen H, Pihlainen K, Ojanen T, Connaboy C, Santtila M, Agostinelli P, Nindl BC. Sotilaskoulutuksen tavoitteiden asettamisen perustana olisi kunkin yksilön kohdalla oltava työn fyysiset tehtävävaatimukset. Journal of Science and Medicine 21(11):1131–1138. Yksi vaihtoehto sopeuttaa huonokuntoiset alokkaat sotilaskoulutuksen fyysiseen rasitukseen on valmistava koulutus ennen varsinaista asepalvelusta. HIIT/HIFT-harjoittelua voidaan suorittaa jopa operatiivisissa ympäristöissä tai operaatioiden aikana, joissa on havaittu kestävyyskunnon heikkenemistä. Pienemmän harjoitusmäärän, mutta suuremman intensiteetin painottaminen näyttää olevan toteutettavissa oleva ja tehokas harjoittelumuoto kehitettäessä sotilaiden fyysistä toimintakykyä optimaalisesti. European Journal of Sport Sciences 22(1):43-57. LÄHTEET Tämä artikkeli perustuu alla mainittuihin lähteisiin, joissa on runsaasti aiheeseen liittyviä alkuperäislähteitä. Sotilaskoulutuksessa tarvitaan harjoitusärsykkeiden suurempaa vaihtelua tehokkaampien harjoitusadaptaatioiden aikaansaamiseksi, erityisesti kehitettäessä maksimaalista tai räjähtävää voimantuottoa sekä maksimaalista aerobista ja anaerobista kapasiteettia. Voimaja kestävyysharjoittelun jaksotus voi parantaa erityisesti voimaominaisuuksien kehittymistä sotilasympäristössä. On pidettävä mielessä, että sotilaskoulutus on usein määrällisesti suurta ja matalaintensiteettistä kestävyysharjoittelua. Sen soveltamista sotilasympäristössä olisi kuitenkin aina arvioitava suhteessa muun fyysisen harjoittelun sisältöön ja muihin mahdollisiin ulkoisiin stressitekijöihin. Voimaharjoittelujaksojen suunnittelu olisi tehtävä huolellisesti ottaen huomioon kestävyystyyppisen sotilaskoulutuksen, kuten marssin ja kenttäharjoitusten, aiheuttama harjoituskuormitus. Kunnolliset voimaharjoitusjaksot voidaan ehkä toteuttaa teoriakoulutuksen, perusammuntataitojen ja materiaalinkäsittelyn harjoitteluvaiheiden aikana, kun kestävyysharjoittelun määrä on vähäinen. Physical training considerations for optimizing performance in essential military tasks. Harjoitusohjelmat olisi jaksotettava siten, että kokonaiskuormitus kasvaa asteittain, mutta sisältää myös riittävät palautumisjaksot. 2018. Optimaalisen fysiologisen adaptaation ja siten fyysisen toimintakyvyn tehokkaamman kehityksen saavuttamiseksi olisi yhä enemmän huomioitava progressiivinen ja yksilöllinen harjoitusten ohjelmointi ja sen jakaminen harjoitusjaksoihin. Harjoittelu olisi jaksotettava siten, että asteittain kasvava kuormitus sisältää riittävät palautumisjaksot. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että korkean intensiteetin voimaja kestävyysharjoittelun hyödyt sotilaspalveluksessa toteutuvat, kun niillä korvataan perinteiset, suuremman määrän ja kohtuullisen intensiteetin fyysiset harjoittelutoiminnot, kuten jatkuva juoksu ja kuntopiiriharjoittelu. Tämän jälkeen kokonaisharjoituskuormitusta voidaan mukauttaa vaihtelemalla harjoitusten määrää ja intensiteettiä ryhmien välillä, mikä saattaa parantaa myös hyväkuntoisten alokkaiden kuntoa. teema Kuntotestaus. Optimising training adaptations and performance in military environment. Korkeaintensiteettinen harjoittelu (HIIT/HIFT) voi myös parantaa tehokkaasti kestävyyskuntoa ja hermolihasjärjestelmän suorituskykyä, vaikka harjoitteluun käytetään vähemmän aikaa verrattuna matalan tai kohtuullisen intensiteetin harjoitteluun. Lisäksi tarvitaan yksilöllistä ohjelmointia tarpeettomien vammojen ja ylikuormituksen välttämiseksi, koska sotilaiden fyysisen kunnon erot voivat olla hyvin suuria sotilaskoulutuksen alkuvaiheessa. Lisäksi naissotilaiden määrän lisääntyessä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota heidän fyysisen toimintakykynsä optimointiin suhteessa tehtäviin sotilasympäristössä. Lisäksi olisi suunniteltava asianmukainen ravitsemus ja palautumisaika, jotta voimaharjoitusärsykkeen vaikutukset voidaan optimoida. . Näin ollen ei ole välttämätöntä tarvetta toteuttaa matalan intensiteetin kestävyysharjoittelua osana sotilaskoulutusta. Vaihtelua harjoitusärsykkeisiin Sotilaskoulutuksen alkuvaiheessa suoritettava suuri määrä matalaintensiteettistä kestävyysharjoittelua johtaa heikentyneeseen harjoitusadaptaatioon ja pahimmassa tapauksessa tukija liikuntaelimistön vammoihin. Harjoitusärsykkeiden vaihtelevuuden lisäämiseksi on eri keinoja, kuten asteittain kasvava harjoituskuormitus, yksilöllistäminen ja harjoittelumuotojen vaihtelevuuden lisääminen, jotta voidaan varmistaa fyysisen toimintakyvyn kehittyminen. Hyväkuntoisilla alokkailla loukkaantumisriski on pienempi, mutta suuri harjoitusmäärä ja yksitoikkoiset harjoitusärsykkeet johtavat fyysisen kunnon, erityisesti voiman kehittymisen pysähtymiseen sotilasympäristössä. 2022. Jonkinasteinen yksilöllistäminen voidaan saavuttaa jakamalla alokkaat ryhmiin heidän lähtökuntotasonsa mukaan alokaskauden alussa. Kehittyminen voidaan saavuttaa vain yksilöllisen harjoittelun avulla. Harjoituskuorman asteittainen lisääminen olisi suunniteltava huolellisesti koko harjoittelujakson ajan
Vaikka aiemman tutkimuksen perusteella tunnetaan jo melko hyvin osatekijät, joista toimiva harjoitusohjelma koostuu, niin sama resepti vaikuttaisi yksilötasolla tuottavan yllättävänkin erilaisia harjoitusvasteita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 4 3 Sykeväliin syventyminen voi tukea kestävyysharjoittelua Palautuminen on niin urheilijalle kuin kuntoilijalle oleellista. Tutkimuskentällä tähän kysymykseen on haettu vastauksia leposykevälivaihtelusta. Kuva: Antero Aaltonen. Kyllä. Kannattaako palautumistilaa tulkita sydämenlyöntien välistä. Kyky sopeutua harjoituskuormaan on monen eri tekijän summa. OLLI-PEKKA NUUTTILA, LitM väitöskirjatutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto olli-pekka.s.nuuttila@jyu.fi Kehittävä harjoittelu edellyttää pitkällä aikajänteellä kuormittumisen ja palautumisen sopivaa annostelua. Onkin perusteltua kysyä, voisiko harjoitusohjelman yksilöllinen säätäminen kulloisenkin palautumistilan mukaan johtaa parempiin tuloksiin kuin ”keskimäärin toimiva” harjoitusohjelma
Graafeissa on esitetty sydämenlyöntien väliset RR-intervallit viiden minuutin jakson aikana. Kuvassa 1 näkyy miten samasta keskimääräisestä syketasosta huolimatta sykevälivaihtelu voi olla merkittävän erilaista. Molemmissa tapauksissa keskimääräinen syke on 60, mutta RMSSD on yli kaksinkertainen kuvassa A. Käytännön tasolla Kiviniemi ym. Sittemmin samaa aihepiiriä tarkastelleita tutkimuksia on tehty niin paljon, että Duking ym. Lisäksi harjoittelua oli muokattu sykevälivaihtelun perusteella, mukana oli ennalta määrätysti harjoitellut verrokkiryhmä, tutkimuksissa käytettiin puettavaa teknologiaa ja ryhmien välisiä eroja oli tarkasteltu tilastollisesti. (2021) artikkelin pohjalta, mutta osa tiedoista on täydennetty alkuperäisartikkeleista. Kun vertailua tehtiin maksimaalisen kestävyyssuorituskyvyn tai maksimaalisen hapenottokyvyn kehityksen suhteen, analyysissä havaittiin pieni positiivinen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä, vaikutus ennalta määrättyyn ohjelmaan nähden. On hyvä tiedostaa, että syke ja sykevälivaihtelu eivät kulje täysin käsi kädessä. Myös leposyke reagoi, mutta muutokset olivat huomattavasti maltillisempia (1?6 %). Teoriassa vaikuttaa loogiselta, että sykevälivaihtelumittauksista voisi olla hyötyä palautumistilan arvioinnissa ja sopivien harjoitusvalintojen tekemisessä. Ilmiön tutkimus ei kuitenkaan ole mitenkään uutta. Submaksimaalisten muuttu jien (nopeus tai teho kynnystasolla) kehityksen suhteen sykevälivaihteluohjattu harjoittelu vaikutti sen sijaan ennalta määrättyä suotuisammalta myös tilastoanalyysien valossa. Koonti mukaan hyväksytyistä tutkimuksista sekä niiden päätuloksista löytyy taulukosta 1 artikkelin lopusta. Sykevälivaihtelutulosten vaikutus harjoittelun mukautumiseen vaihteli jonkin verran interventioiden välillä, mutta peruslogiikkaa voi pitää yhdenmukaisena. Duking tutkimusryhmineen (2021) hyväksyi meta-analyysiin tutkimukset, jotka keskittyivät kestävyysharjoitteluun. Sykevälivaihtelu saattaa aaltoilla mittauksen aikana, eikä välttämättä vaihtele ”tasaisesti”. Sykevälivaihtelu eli peräkkäisten sydämenlyöntien keston välillä havaittava vaihtelu, kuvaa kuitenkin pelkkää keskimääräistä sykettä tarkemmin autonomisen hermoston ja erityisesti sen parasympaattisen puoliskon toimintaa. (Kuva 2) Miten sykevälivaihteluohjaus sitten vaikutti harjoittelun tuottavuuteen. Esimerkiksi Uusitalo ym. Yleisesti voidaan ajatella, että runsas sykevälivaihtelu tarkoittaa korkeaa parasympaattisen hermoston aktiivisuutta ja elimistön valmiustilaa kohdata uusia ärsykkeitä. Jos taas sykevälivaihtelu liikkui perustason ulkopuolelle, harjoittelua kevennettiin. Uusien, entistä käyttäjäystävällisempien mittausmahdollisuuksien myötä sykevälivaihtelu vaikuttaa saavuttaneen laajempaa kiinnostusta vasta viime aikoina. Taulukko on koottu Dukingin ym. (2007) ovat oman tietämykseni mukaan ensimmäisiä, jotka lopulta tutkivat leposykevälivaihtelumittausten potentiaalia harjoittelun yksilöllisessä mukauttamisessa. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 (-12 %) sekä sairastumista (-10 %), joiden kaikkien seurauksena leposykevälivaihtelussa (RMMSD – root mean square of successive differences) havaittiin merkittävä lasku verrokkitasosta. Uusitalo tutki vuonna 1998 ilmestyneessä väitöskirjassaan myös laajemmin sykevälivaihtelun käyttökelpoisuutta kestävyysurheilijoiden ylikuormitustilan tunnistamisessa. Vähemmän on enemmän. Sykevälivaihtelu voi samasta keskisykkeestä huolimatta olla huomattavan erilainen. Kuten taulukko 1 havainnollistaa, sykevälivaihteluohjattu harjoittelu kehitti maksimaalista kestävyyssuorituskykyä ennalta määrättyä ohjelmaa enemmän kolmessa interventiossa. Päinvastaisia havaintoja ei tehty yhdessäkään tutkimuksessa. Leposykevälivaihtelua mitattiin 1,5?15 minuuttia, ja Da Silvan ym. A) Syke = 60 bpm, RMSSD = 104 ms RR -in te rv al li (m s) RR -in te rv al li (m s) B) Syke = 60 bpm, RMSSD = 46 ms 1500 1300 1100 900 700 Aika 0:00 5:00 1500 1300 1100 900 700 Aika 0:00 5:00 teema Kuntotestaus. Mitä sykevälivaihtelu kertoo. Sykevälivaihtelumuuttujista useimmin käytetty oli RMSSD. (2019) tutkimusta lukuun ottamatta ke räykset toteutettiin aamulla heti heräämisen jälkeen. Laajan, lähes 30 000 ihmisen ja 9 miljoonan sykekeräyksen aineistonsa pohjalta tutkijat esittivät, miten leposykevälivaihtelu ja leposyke reagoivat erilaisiin tyypillisiin stressitekijöihin. (2021) suorittivat meta-analyysin, jossa verrattiin sykevälivaihtelun perusteella mukautuvan harjoittelun toimivuutta ennalta määrättyihin harjoitusohjelmiin. Altinin ja Plewsin (2021) tuore tutkimus havainnollistaa ilmiötä erinomaisesti. Esimerkkeinä käytettiin korkean intensiteetin harjoitusta (-5 %), alkoholinkäyttöä Kuva 1. (1996) havaitsivat, että sydämeen kohdistuvan parasympaattisen hermoston säätelyn estäminen aiheutti käytännössä sykevälivaihtelun katoamisen. Yksinkertaisimmillaan leposykemittauksessa lasketaan, kuinka monta kertaa sydän lyö minuutissa ja jo tämä mittaustulos voi antaa informaatiota yksilön kuntotasosta tai palautumistilasta (Buchheit 2014). Vastaavasti merkittävästi alentunut sykevälivaihtelu liittyy vähäisempään parasympaattiseen aktiivisuuteen tai kohonneeseen sympaattiseen aktiivisuuteen, joka voi johtua niin fyysisistä kuin psyykkisistä kuormitustekijöistä. Käytännössä harjoitusintensiteetti pidettiin korkealla, jos sykevälivaihtelu oli yksilön perustasolla. Keräys tehtiin makuuasennossa neljässä interventiossa, joiden lisäksi käytettiin seisoma-asentoa sekä makuuja seisoma-asennon yhdistelmää
Voimaharjoituksista palautumisessa sykevälivaihtelua ei muutenkaan kannattane käyttää ensisijaisena kriteerinä, sillä se ei vaikuttaisi kuvastavan kovinkaan tarkasti lihastason palautumista (Buchheit 2014). Jos taas sykevälivaihtelu on näyttänyt ”punaista valoa” ja ollut perustason ylätai alapuolella, tätä on pidetty merkkinä epänormaalista tilasta, ja harjoittelua on kevennetty (PK tai lepo). Kuvan esimerkissä kahden peräkkäisen ”punaisen valon” seurauksena on pidetty lepopäivä. Verrokkiryhmän harjoitukset toteutettiin puolestaan 48 tunnin välein (ma, ke ja pe). (2019) tutkivat sykevälivaihtelun hyödyntämistä voimaharjoittelun ohjelmoinnissa tyypillisen lihasmassan ja maksimivoiman kasvattamiseen tähtäävän harjoitusjakson aikana. 2008). Kriittisesti tarkasteltuna havainto saattaa liittyä myös ennalta määrättyjen ryhmien ohjelmiin, jotka olivat monissa asetelmissa melko vaativia. Kumpikin ryhmä paransi varsin identtisesti yhden toiston maksimia polven ojennuksessa (ennalta määrätty 44,8 %; sykevälivaihtelu 30,8 %) sekä ulomman reisilihaksen poikkipinta-alaa (ennalta määrätty 18,2 %; sykevälivaihtelu 16,2 %). Harjoitus (LEPO, PK, VK tai MK) Sykevälivaihtelu, 7 päivän ka (RMSSD) VK tai MK PK LEPO RMSSD (ms) 125 100 75 RMSSD:n perustaso M a Ti Ke To Pe La Su M a Ti Ke To Pe La Su. Mielenkiintoista oli, että sykevälivaihteluohjattu ryhmä toteutti jakson huomattavasti ennalta määrättyä ryhmää lyhyemmässä ajassa (5,1 vs. Joka tapauksessa ainakaan tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta sykevälivaihteluohjauksen erityisesti hyödyttäneen voimaharjoittelijoita. Kun harjoittelua säädetään yksilön palautumistilan perusteella, liiallisen kuormituksen riski alenee ja useampi yksilö hyötyy harjoittelusta edes hieman. Sykevälivaihteluohjattu harjoittelu Sykevälivaihtelun yksilöllinen perustaso on tyypillisesti määritetty harjoitusjaksoa edeltävän 1?4 viikon keskiarvon ja keskihajonnan (± 0,5-1 x keskihajonta) perusteella. PK = peruskestävyys, VK = vauhtikestävyys, MK = maksimikestävyys, RMSSD = Root Mean Square of Successive Differences. Voimaharjoittelussakin on havaittu, että runsas psyykkinen kuormitus voi vaikuttaa harjoittelun tuottavuuteen negatiivisesti (Bartholomew ym. Harjoitusmäärä oli täsmätty harjoituskertojen suhteen (20), mutta niihin kuluva aika saattoi vaihdella ryhmien välillä. Oliveira ym. Sykevälivaihteluohjatun ryhmän harjoittelua mukautettiin hyvin yksinkertaisesti. Esimerkiksi Flattin ym. Jos aamulla mitattu sykevälivaihtelu ei ollut yksilön omalla perustasolla, pidettiin lepopäivä ja yritettiin seuraavana päivänä uudelleen. Koettu palautumistila ja lihasarkuus eivät olleet lähtötasolla vielä 48 tunnin kuluessakaan harjoituksesta. Harjoitusadaptaatioihin liittyvä kiinnostava löydös oli, että sykevälivaihteluohjattu harjoittelu vaikuttaisi vähentävän riskiä alhaiseen tai negatiiviseen harjoitusvasteeseen. Voimailijoilla suurin potentiaali sykevälivaihtelun hyödyntämisessä lieneekin harjoittelun ulkopuolisen elämän aiheuttaman kuormituksen tunnistamisessa. (2019) tutkimuksessa sykevälivaihtelun, voimantuottokyvyn, koetun palautumistilan ja lihasarkuuden palautumisen aikajänteet erosivat merkittävästi toisistaan maksimivoimaharjoituksen jälkeen. 7 viikkoa). Kuva 2. (2021) havaitsivat, että viidessä interventiossa yhdeksästä sykevälivaihteluohjattu harjoittelu johti vähäisempään määrään maksimitai vauhtikestävyysharjoittelua. Toimisiko sama voimaharjoittelussa. Tämä lieneekin yksi mukautuvan harjoittelun suurimmista hyödyistä. Vaikka ryhmien välillä ei olisi havaittu eroja harjoitusadaptaatioissa, on samanlainen kehitys saavutettu näissä tapauksissa siis alhaisemmalla ”hinnalla”. Käytännössä leposykevälivaihtelu oli palannut lepotasolle jo 24 tunnin kuluessa, vaikka maksimivoimataso ja tehotuottokyky olivat edelleen alentuneita samassa mittapisteessä. Kun harjoittelua on alettu mukauttaa, yksittäisen mittapisteen sijaan useimmissa tutkimuksissa on käytetty 3?7 edeltävän päivän keskiarvoa. Sykevälivaihteluohjatun harjoittelun toimintalogiikka Kun harjoittelua säädetään yksilön palautumistilan perusteella, liiallisen kuormituksen riski alenee. Jos kyseinen keskiarvo on aamun mittauksissa näyttänyt ”vihreää valoa”, ja ollut yksilön perustasolla, saman päivän harjoitus on ollut korkeaintensiteettinen (VK tai MK). Voikin kysyä, olisivatko tulokset olleet erilaisia, jos harjoitusjakso olisi ollut molemmilla ryhmillä saman mittainen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 4 5 Duking ym
2017 Harjoittelemattomia aloittelijoita, harjoitusmuotona juoksu, vain naisia. 2020 Harjoitelleita pyöräilijöitä, sukupuolijakaumaa ei raportoitu HRV, n = 7 EM, n = 8 8 viikon blokkiharjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 1–4 VK/MK-harjoitusta • 2–4 PK-harjoitusta Joka neljäs viikko oli intensiteetin suhteen kevennetty. Pyörätestin lopputeho MIEHET HRV: 11,1 %*# EM: 6,5 %* NAISET HRV1: 8,6 %* HRV2: 9,6 %* EM: 10,6 %* Vesterinen ym. Mattotestin loppunopeus HRV: 5,8 %*# EM: 3,9 %* Kiviniemi ym. Pyörätestin lopputeho HRV: 5,1 %* EM: 1,4 % 40 min aika-ajon keskiteho HRV: 7,3 %* EM: 4,2 % Javaloyes ym. 2019 Harjoitelleita pyöräilijöitä, vain miehiä. Koonti sykevälivaihteluohjausta käsittelevistä tutkimuksista Tutkimus Tutkittavat Harjoitusjakso Muutos suorituskyvyssä Kiviniemi ym. HRV, n = 13 EM, n = 18 8 viikon harjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 0–3 VK/MK-harjoitusta • 2–5 PK-harjoitusta Joka neljäs viikko oli intensiteetin suhteen kevennetty. 3000 m keskinopeus HRV: 2,1 %* EM: 1,1 % da Silva ym. HRV, n = 9 EM, n = 8 8 viikon harjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 1–3 VK/MK-harjoitusta • 2–5 PK-harjoitusta Joka neljäs viikko oli intensiteetin suhteen kevennetty. 2007 Juosten harjoittelevia kuntoliikkujia, vain miehiä. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Taulukko 1. 2016 Juosten harjoittelevia kuntoliikkujia, miehiä ja naisia. HRV, n = 9 EM, n = 8 4 viikon harjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 4 VK/MK-harjoitusta • 2 PK-harjoitusta Harjoitussisällöissä ei merkittävää eroa viikkojen välillä. 2017 Juosten harjoittelevia kuntoliikkujia, vain miehiä. teema Kuntotestaus. HRV, n = 15 EM, n = 15 8 viikon harjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 1–2 VK-harjoitusta • 1–2 MK-harjoitusta Joka toisella viikolla tehtiin 2 VKja joka toisella 2 MK-harjoitusta. MIEHET HRV, n = 7 EM, n = 7 NAISET HRV1, n = 7 HRV2, n = 10 EM, n = 7 8 viikon harjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • Vähintään 2 PK-harjoitusta • Vähintään 3 VK/MK-harjoitusta Artikkelissa ei mainintaa mahdollisista eroista viikkotason harjoitussisällöissä. 2010 Kuntoliikkujia, jotka saivat harjoitella itselle tutuimmalla harjoitusmuodolla, miehiä ja naisia. HRV, n = 9 EM, n = 9 15 päivän jakso vuoristoharjoittelua, jonka aikana harjoiteltiin maajoukkuevalmentajan laatiman ohjelman mukaisesti Aika-ajo rullasuksilla HRV: -2,7 %* EM: -2,5 % Javaloyes ym. Mattotestin loppunopeus HRV: 10,0 %* EM: 8,2 %* 5000 m aika HRV: -17,5 %* EM: -14,0 %* Nuuttila ym. Mattotestin loppunopeus HRV: 5,1 %*# EM: 2,7 %* 3000 m aika HRV: -5,2 %* EM: -5,2 %* Schmitt ym. Pyörätestin lopputeho HRV: 7,0 %* EM: 4,9 % 40 min aika-ajon keskiteho HRV: 6,0 %* EM: 0,7 % EM = ennalta määrätty harjoitusryhmä HRV = sykevälivaihteluohjattu harjoitusryhmä PK = peruskestävyysharjoitus VK = vauhtikestävyysharjoitus MK = maksimikestävyysharjoitus * tarkoittaa tilastollisesti merkitsevää muutosta ryhmän sisällä ja # tilastollisesti merkitsevää eroa muutoksessa ryhmien välillä. 2018 Kilpahiihtäjiä, miehiä ja naisia. HRV, n = 13 EM, n = 11 8 viikon blokkiharjoitusjakso, jonka aikana verrokkiryhmällä viikoittain: • 1–5 MK-harjoitusta • 1–5 PK-harjoitusta Joka toinen viikko oli intensiteetin suhteen kevennetty
Düking, P., Zinner, C., Trabelsi, K., Reed, J. 2014. D. da Silva, D. LÄHTEET Altini, M., & Plews, D. What Is behind Changes in Resting Heart Rate and Heart Rate Variability. A., & Häkkinen, K. 1998. 1996. K. Nuuttila, O. Monitoring training status with HR measures: do all roads lead to Rome. A., Elrod, C. Akateeminen väitöskirja. Journal of science and medicine in sport, 24(11), 1180–1192. A Large-Scale Analysis of Longitudinal Measurements Acquired in Free-Living. 2019. Daily exercise prescription on the basis of HR variability among men and women. Buchheit M. Bellenger, C. L. P. Medicine and science in sports and exercise, 42(7), 1355–1363. Predetermined Block Training on Performance, HRV and Serum Hormones. 2010. Block Periodization in Well-Trained Cyclists. Hieman harvemmin tapahtuva palautumistilan tarkastelu ja harjoitusohjelman mukauttaminen saattaisi siis olla potentiaalinen vaihtoehto ainakin harvemmin harjoitteleville kuntoliikkujille, jotka eivät halua rakentaa päivittäistä arkeaan vain harjoitusohjelman perusteella. 2019. 2016. 2021. Medicine and science in sports and exercise, 48(7), 1347–1354.. Journal of strength and conditioning research, 22(4), 1215–1221. M., Ugrinowitsch, C., Kingsley, J. L., & Riemann, B. 2020. Frontiers in physiology, 5, 73. International journal of sports medicine, 38(12), 909–920. De Oliveira, R. A. C., & Todd, J. Training Prescription Guided by Heart Rate Variability Vs. European journal of sport science, 19(8), 1092–1100. 2016). P., & Moya-Ramon, M. Journal of strength and conditioning research, 33(3), 736–746. P. 2019. Tietämättömyyden uhkat ja mahdollisuudet liikuntatieteissä. Koetun palautumistilan tarkastelu on hyödyllistä varsinkin tilanteissa, joissa sykevälivaihtelu ja muut sykemuuttujat saattavat käyttäytyä paradoksaalisesti. M., Lamberts, R. Endurance Running Training Individually Guided by HRV in Untrained Women. Muiden näkökulmien, kuten harjoitusvauhtien tai koetun palautumistilan, yhdistäminen arviointiin voisi näin ollen tuoda lisäarvoa harjoittelun mukauttamispäätöksiin. Koska kestävyysliikkujien ja -urheilijoiden harjoittelun painopiste tyypillisesti vaihtelee harjoituskauden eri vaiheissa, esimerkiksi peruskuntokaudella voisi olla perusteltua säädellä myös harjoitusten kestoa pelkän intensiteetin sijaan. International journal of sports physiology and performance, 14(1), 23–32 Javaloyes, A., Sarabia, J. Clinical physiology, 16(6), 575–588. U., Uusitalo, A. Ability of non-invasive and invasive methods of autonomic function measurements to indicate endurance traininginduced stress. L., Holmberg, H. Liikunta & Tiede 59 (4), 59–61. Ei kuulosta lainkaan futuristiselta, että kuntoliikkujien ranteessa kulkee virtuaalinen personal trainer, joka kertoo päivän treenin sisällön ja muokkaa sitä tarvittaessa vielä harjoituksen aikanakin. P., Plews, D., & MoyaRamon, M. 2021. B., & Machado, F. 2019. Effect of individualized resistance training prescription with heart rate variability on individual muscle hypertrophy and strength responses. Parviainen, J. Journal of strength and conditioning research, 34(6), 1511–1518. Ensinnäkin on tärkeää tiedostaa, ettei sykevälivaihtelu yksittäisenä muuttujana kykene kuvastamaan kaikkia palautumiseen liittyviä prosesseja. J., Kinnunen, H., & Tulppo, M. Contextualizing Parasympathetic Hyperactivity in Functionally Overreached Athletes With Perceptions of Training Tolerance. G., Bittencourt, D., Caruso, F. Erityisesti runsaan harjoituskuormituksen seurauksena kestävyysliikkujilla on mahdollista havaita ”parasympaattista hyperaktiivisuutta”, jonka seurauksena harjoitussykkeet laskevat ja leposykevälivaihtelu lisääntyy (Bellenger ym. Uusitalo, A. On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi tekoälyä tullaan jatkossa hyödyntämään palautumistilan seuraamisessa ja harjoittelun suunnittelussa. A., Globensky, L., Bass, E., Sapp, B. Bartholomew, J. Live high-train low guided by daily heart rate variability in elite Nordic-skiers. C., Kunz, P., & Sperlich, B. 2016. Individual Endurance Training Prescription with Heart Rate Variability. S. Tutkimuksissa harjoittelua on mukautettu pääosin päivä kerrallaan, mutta pidempiaikaisesti tällainen malli olisi haastavaa käytännön toteutuksen kannalta, ja se muovaa harjoittelusta melko ”lyhytjänteistä”. Javaloyes, A., Sarabia, J. Heart Rate Variability, Neuromuscular and Perceptual Recovery Following Resistance Training. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 4 7 Mukautuvan harjoittelun seuraavat askeleet Vaikka sykevälivaihteluohjattu harjoittelu on tuottanut lupaavia tuloksia, menetelmään ja sen soveltamiseen liittyy tiettyjä rajoitteita ja avoimia kysymyksiä. M., Adamo, K. Vesterinen, V., Nummela, A., Heikura, I., Laine, T., Hynynen, E., Botella, J., & Häkkinen, K. R., Borghi-Silva, A., & Libardi, C. A. F., Ferraro, Z. International journal of sports physiology and performance, 11(7), 685–692. 2007. 2017. Tampere: Tampereen yliopisto. Kiviniemi, A. M., Hautala, A. 2021. L. European journal of applied physiology, 118(2), 419–428. Sensors, 21(23), 7932. Effects of HRV-Guided vs. Kiviniemi, A. Training Prescription Guided by Heart Rate Variability in Cycling. Strength gains after resistance training: the effect of stressful, negative life events. Schmitt, L., Willis, S. Monitoring and adapting endurance training on the basis of heart rate variability monitored by wearable technologies: A systematic review with meta-analysis. Uhka vai mahdollisuus – aika näyttää! . P. European journal of applied physiology, 101(6), 743–751. Non-invasive evaluation of sympathovagal balance in athletes by time and frequency domain analyses of heart rate and blood pressure variability. B., Stults-Kolehmainen, M. R., Karavirta, L., Thomson, R. M., Lamberts, R. L., Robertson, E. Endurance training guided individually by daily heart rate variability measurements. Sports, 7(10), 225. Vaikka entistä jatkuvamman ja useamman asian mittaamisessa voi eittämättä nähdä varjopuolensa (Parviainen 2021), uudet menetelmät voivat toisaalta mahdollistaa entistä yksilöllisemmän harjoittelun ja vähentää vammojen, sairastumisten tai muiden harjoittelun ylilyöntien seuraamusten riskiä. 2008. Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan uusia keinoja myös palautumistilan analysointiin. L., Tahvanainen, K. J., Kinnunen, H., Nissilä, J., Virtanen, P., Karjalainen, J., & Tulppo, M. Uusitalo A. D., Da Silva, D. J., Fardel, A., Coulmy, N., & Millet, G. Toisin kuin pelkän sykedatan perusteella voisi luulla, kyseessä ei kuitenkaan ole positiivinen muutos, jos samaan aikaan suorituskyky ja koettu palautumistila heikkenevät. 2018. J., & Rusko, H. M., Hautala, A. P., Nikander, A., Polomoshnov, D., Laukkanen, J. Y., Davison, K., & Buckley, J. Mitä tulee harjoitusohjelman mukautumiseen, toistaiseksi harjoittelua on säädetty vain harjoittelun intensiteetin kautta. Flatt, A
Kiinteä ihokontakti mahdollistaa myös aivan uusien, esimerkiksi suolatasapainoa ja laktaattia hiestä mittaavien anturien kehityksen. 2021). Ohuiden joustavien paristojen kehitys on nopeaa, ja niitä nähdään varmasti lähivuosina näissä sovelluksissa. Markkinoilla on jo kertakäyttöinen, visuaalisella muutoksella hikeen reagoiva, iholle kiinnitettävä tarra (Gatorade). Myös suoraan iholle kiinnitettäviä, sähköisiä antureita on kehitteillä esimerkiksi hien elektrolyyttitason tai laktaattipitoisuuden mittaamiseksi suorituksen aikana. Erilliskomponentit, kuten IC-piirit, kiinnitetään alustaan johtavalla liimalla, mikä tehdään automaattisesti rullaprosessissa (Behfar ym. JatkuvaHiessä virtaa tietoa Joustava elektroniikka avaa uusia mahdollisuuksia itsestään tietoa janoavalle aktiiviliikkujalle. Uutta tietoa hikiantureilla Liikkuja hikoilee jopa litran tunnissa. 2022). Taipuisa, jopa venyvä alustamateriaali pyörii rullalta rullalle kuin kirjapainossa, ja johdotukset painetaan sille johtavalla musteella. Joustavalla elektroniikalla käyttömukavuutta Nykyiset elektroniikkatuotteet ovat pohjimmiltaan jäykkiä piirilevyjä enemmän tai vähemmän kovien koteloiden sisällä. toiminen rullaprosessi antaa hyvän lähtökohdan anturiratkaisujen kaupalliseen massavalmistukseen. Palvelut mahdollistavat harjoittelun ja elintapojen automaattisen valmentamisen sekä kytkeytymisen itseä kiinnostaviin yhteisöihin, mikä avaa tilaisuuden vertailuun muihin käyttäjiin. VTT selvittää joustavan ja massavalmistettavan elektroniikan mahdollisuuksia hikiantureiden kehityksessä myös yhdessä kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston kansMARIA SMOLANDER tutkimustiimin vetäjä joustavat sensorit ja laitteet Teknologian tutkimuskeskus VTT maria.smolander@vtt.fi TEEMU ALAJOKI tutkimustiimin vetäjä optiset sensorit ja moduuliteknologiat Teknologian tutkimuskeskus VTT JOUNI KAARTINEN johtava tutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT JANI MÄNTYJÄRVI johtava tutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT teema Kuntotestaus. Älylaastarin rakenne perustuu painettavaan elektroniikkaan, jota VTT on kehittänyt parikymmentä vuotta eri toimialoille. Suurin yksittäinen komponentti toteutuksessa on nappiparisto. Toteutus koostuu kertakäyttöisestä anturista sekä uudelleen käytettävästä elektroniikkaosasta. Hien koostumuksen mittaus tarjoaa uuden mahdollisuuden urheilusuorituksen monitorointiin esimerkiksi ilman verinäytteitä, joita tällä hetkellä käytetään erityisesti laktaatin mittaukseen. Data-analytiikan ja koneoppimisen avulla käyttäjä saa henkilökohtaisen tilannekuvan ja palautteen fyysisestä aktiivisuudestaan, harjoittelustaan, palautumisestaan ja unestaan. Ne voivat mitata luotettavasti esimerkiksi hengitystaajuutta, happikyllästeisyyttä, syketaajuutta, lämpötilaa ja jopa EKG:tä eli sydänfilmiä. VTT:n kehittämien älylaastareiden käyttömukavuus vastaa normaalia laastaria. Anturit voidaan myös integroida tekstiileihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää seuraavan sukupolven liikuntasovelluksia. Älylaastarin pohja on varsin tavallista, hengittävää ja mukautuvaa terveydenhuollon vaatimukset täyttävää laastarimateriaalia. Suurin osa hiestä on vettä, mutta hiki sisältää myös elektrolyyttejä sekä biokemiallisia aineenvaihduntatuotteita. Kehitteillä on myös itsestään iholle kiinnittyvä, hiustakin ohuempi ja äärimmäisen mukautuva ja huomaamaton tatuoinnin omainen ratkaisu (e-tattoo), joka on myös sovellettavissa esimerkiksi EKG -mittaukseen (Huttunen ym. (2021) kehittivät pienikokoisen, tarramaisen anturiratkaisun hien laktaattipitoisuuden mittaukseen. Joustavan elektroniikan innovaatioilla on tarkoitus tehdä puettavista anturiratkaisuista yhä huomaamattomampia laitteita. Anturin avulla seurattiin hien laktaattipitoisuuden muutoksia samanaikaisesti kehon eri osista harjoituksen aikana. Markkinoilla on runsain määrin erilaisia puettavia laitteita kuten sykevöitä, älyrannekkeita ja -sormuksia joiden avulla liikkuja voi seurata sykettään. Esimerkiksi Gillan ym. Tarra skannataan älypuhelimen sovelluksella, jolloin sovellus kertoo liikkujalle nesteenkulutuksesta harjoituksen aikana, hien eritysnopeudesta sekä hikoillessa menetetystä natriumista. Laiteratkaisuihin liittyvillä sovelluksilla ja verkkopalveluilla on merkittävä rooli mitattavan tiedon hyödyntämisessä harjoituksen aikana ja jälkianalyysissä. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Suuri osa aktiiviliikkujista haluaa mitata liikuntasuoritustaan, suorituskykyään ja fyysistä aktiivisuuttaan sekä arvioida palautumistaan ja analysoida unenlaatuaan. Joustavan elektroniikan rullalta rullalle -painotekniikka ja hybridivalmistustekniikka mahdollistavat pehmeän, mukautuvan ja jopa venyvän elektroniikan ratkaisuja, joita voi käyttää älykkäiden laastarien tapaan. Vaikka veren ja hien laktaattipitoisuudet eivät suoraan korreloi keskenään, mittaukset antoivat kuitenkin viitteitä aiemminkin raportoituun yhteyteen veren laktaatin ja erityisesti harjoituksessa käytetyn lihaksen kohdalta mitatun laktaatin yhteydestä
mikrofluidiikkaa sisältävä anturiratkaisu hien natrium-, kaliumja glukoosipitoisuuksien sekä hieneritysnopeuden mittaamiseen kehon eri alueilta (Nyein ym. Kanta Omatietovaranto) hyvinvointitiedon kokonaisvaltaisemman analysoinnin mahdollistamiseksi. Ensimmäisiä tutkimuksellisia prototyyppijärjestelmiä on kehitetty autoVTT:n kehittämä älylaastari soveltuu hyvin puettaviin, huomaamattomiin anturiratkaisuihin erityisesti fysiologisissa mittauksissa. Datan jakaminen erilaisten palveluiden välillä on yleistymässä. On myös muodostettu laajempia data-altaita (esim. pilvipalvelut) on perusedellytys toimivien liikuntasovellusten rakentamisessa. Valmennusohjeistussuositukset voidaan tarjota oikeaan aikaan sopivassa muodossa esimerkiksi tekstin, äänen, kuvan tai videon muodossa. Kuva: Teknologian tutkimuskeskus VTT Tulevaisuudessa tekoäly hoitaa yksilö keskeisen valmennuksen (automated storytelling) tarjoten oikeanlaista tietoa ja suosituksia.. Järjestelmän eri tasoilla toimivat data-analyysialgoritmit sovitetaan kyseisen laitteen laskenta-, muisti-, kommunikaatioja akkukapasiteettiin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 4 9 sa. Ratkaisun avulla voitiin arvioida laajasti hikianalyysin mahdollisuuksia ja rajoituksia lääketieteellisen ja fysiologisen tilan arvioinnissa. Tulevaisuudessa suositukset muodostetaan tekoälyllä fuusioimalla henkilökohtaisia harjoitus-, lepo-, unija arkipäivä datatallenteita yhdessä niiden tarkan merkityksen sekä harjoitussäännöstön kanssa. Yhteistyössä on kehitetty mm. Datan sujuva, langaton ja tietoturvallinen siirtäminen ja hallinta esimerkiksi Bluetooth -yhteydellä anturimoduuleista mobiilipäätelaitteen kautta taustajärjestelmiin (esim. Laajemmat monipuoliset data-analyysit tehdään yleensä internetissä tai 5G-reunalaskentaympäristössä sijaitsevassa taustajärjestelmässä. Käyttäjä pystyy halutessaan siirtämään keräämänsä tiedot sähköisesti taustapalvelusta toiseen ohjelmistorajapintojen avulla. Tekoäly valmentajana Tällä hetkellä aktiiviliikkujat valmentavat itseään mittalaitteiden tarjoaman informaation ja liikunta-alan ammattilaisten tai valmistajien liikuntaohjeistusten ja -suositusten avulla. Datanhallinta liikuntasovelluksissa Liikunta-anturit ja sovellukset tuottavat käyttäjästään monipuolista dataa. Analyysien tulokset ovat saatavilla käyttäjälle internet-käyttöliittymän ja matkapuhelinsovelluksen avulla. Nykyiset hyvinvointilaitteet tarjoavat sääntöpohjaisiin järjestelmiin perustuvia suosituksia, mutta tulevaisuuden liikkujalle ohjeistusta luovat esimerkiksi adaptiiviset syvät neuroverkot. 2019). Kokonaisjärjestelmä koostuu anturimoduuleista, mobiilipäätelaitteesta ja internet-taustapalvelusta. Tulevaisuudessa tekoäly hoitaa yksilökeskeisen valmennuksen (automated storytelling) tarjoten oikeanlaista tietoa ja suosituksia harjoituksen, palautumisen ja ravinnon sekä muiden suoritukseen liittyvien valintojen osalta. Liikuntasuorituksen aikana tehtävä data-analyysi tehdään paikallisesti anturimoduulissa, rannelaitteessa tai matkapuhelimessa, joiden avulla käyttäjä saa palautteen suorituksesta reaaliajassa
Nassajfar, M.N., Deviatkin, I., Leminen, V. Suitability of Paper-Based Substrates for Printed Electronics. 2021). Painettu elektroniikka pienentää jo prosessina ympäristökuormaa. Y. Gatorade. Advanced Materials Technologies. teema Kuntotestaus. 2022. . Sustainability 13, 12126. Huttunen, O. Alternative Materials for Printed Circuit Board Production: An Environmental Perspective. Fully Integrated Wireless Elastic Wearable Systems for Health Monitoring Applications. H., Hiitola-Keinänen, J. Simultaneous multi-location wireless monitoring of sweat lactate trends. & Javey, A. & Horttanainen, M. 2021. Nyein, H. IEEE Transactions on Components, Packaging and Manufacturing Technology, 11(6), 1022–1027. 2021. Anturiratkaisuja ympäristöä kuormittamatta Ekosuunnittelun vaatimukset myös puettavissa antureissa ohjaavat kehitystä ratkaisuihin, joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimmat vähäisiä materiaalitehokkuuden, kestävyyden, korjattavuuden sekä materiaalivalintojen myötä. & Hiltunen, J. Uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevien materiaalien valinta tuo lisäarvoa ja jopa paperipohjaisten materiaalien käyttöä painetun elektroniikan kantajamateriaalina on selvitetty lupaavin tuloksin (Jansson ym. Esimerkiksi energiankulutus voi vähentyä jopa viidesosaan perinteisiin elektroniikan valmistusprosesseihin verrattuna (Nassajfar ym. 5 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 maattiseen, ihmisen ymmärrettävien skriptien generointiin suoraan anturidatan perusteella (Nguyen ym. Y., Bariya, M., Kivimäki, L., Uusitalo, S., Liaw, T. C., Hiltunen, J. 2022. 2022). Science advances, 5(8), [eaaw9906]. & Hakola, L. 2021. H., Behfar, M. Regional and correlative sweat analysis using high-throughput microfluidic sensing patches toward decoding sweat. & Nguyen, T.T.N. & Mäntysalo, M. https://www.kanta.fi/ jarjestelmakehittajat/omatietovaranto Jansson, E., Lyytikäinen, J., Tanninen, P., Eiroma, K., Leminen, V., Immonen, K. Materials, 15(3), [957]. Electronic Tattoo with Transferable Printed Electrodes and Interconnects for Wireless Electrophysiology Monitoring. M., Kurkela, T., Tuomikoski, M. www.gatorade-com/gx/sweatpatch Gillan, L., Teerinen, T., Suhonen, M., Kivimäki, L. 2019. Flexible and Printed Electronics, 6(3), [034003]. 2021. 2021). Prosessija materiaalivalintojen lisäksi voidaan tuotesuunnittelulla edistää tuotteen uudelleenkäyttöä joko kokonaan tai osittain sekä materiaalien kierrätystä ja talteenottoa. S., Jansson, E., Ahn, C. A., Zhao, J., Lin, Y., Happonen, T., Chao, M., Liedert, C., Zhao, Y., Tai, L. H., Di Vito, D., Korhonen, A., Nguyen, D., Amin, B. 2022. Automatic Storytelling from Wearable Sensor Data for Health and Wellness Applications, IEEE EMBS International Conference on Biomedical and Health Informatics (BHI), 30 Jul 2021, ISBN: 978-1-6654-0358-0 KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOK AUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n S e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä . LÄHTEET Behfar, M. 2101496 Kanta Omatietovaranto. & Alastalo, A. Nguyen, K.T, Mäntyjärvi, J. H., Hangasky, J. 2022
Tarvitaan dataa ja analytiikka, jotta arjessa vielä näkymättömien terveysmuutosten esille tuominen ja ennakointi onnistuu. Voimaharjoittelu voi puolestaan kohentaa ikääntyneiden dynaamista tasapainoa (Piirainen 2014). Kiistattomien terveyshyötyjen (Warburton ym. Yksilölle ongelma on ilmeinen: aktiivisuus tai sen puute vaikuttaa vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. Liikuntadatan vaivaton keruu on jo tätä päivää, ja kuluttajatuotteita löytyy markkinoilta yhä enemmän. On kuitenkin huomioitavaa, että vain noin 5 prosenttia markkinoilta löytyvistä tuotteista mm. Myös liikuntaan aktivoivia toimintamalleja on kehitetty ja tutkittu, kuten koululaisille suunnattu Liikkuva koulu. Liikunnan positiiviset vaikutukset ovat tiedossa. Silti liikkumattomuuden haasteet ovat hyvin tuttuja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. ANNI HAKKARAINEN, LitM projektipäällikkö Vuokatin liikuntateknologian yksikkö liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto anni.s.j.hakkarainen@jyu.fi KATRI TAKALA, LitT yliopettaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ALEKSI KALLIO, FT kehityspäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Kuva: Antero Aaltonen. Voisiko yksiköllinen liikunta-aktiivisuuden pitkittäisseuranta lisätä ymmärrystä liikunnan terveyshyödyistä pitkällä aikavälillä ja tällä tavoin saada ihmisiä aktivoitumaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 1 Liikunnan positiivista vaikutuksista tiedetään tänä päivänä jo paljon lapsista ikääntyneisiin asti. Näistä yleisimpiä ovat liikunta-aktiivisuutta arvioivat urheilukellojen tuotevalikoimaan kuuluvat ratkaisut ja mobiiliset liikunta-applikaatiot. 2006) lisäksi liikunta parantaa koululaisten oppimiskykyä (Syväoja 2014). liikunta-aktiivisuuden, terveyden, palautumisen ja unen seuData voi lisätä liikkumista Liikkumistottumuksista tietoa tuottava teknologia voi parantaa ihmisten elämänlaatua ja tuoda säästöjä yhteiskunnalle. Aktivoivien mallien vakiinnuttaminen laajemmin lapsista ikääntyneisiin on kuitenkin vaikeaa. Hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja on myös selvitetty päätöksenteon tueksi ja niissä liikunta on yksi keskeinen tekijä (THL 2020)
Liikunnan ja hyvinvoinnin massadata voi osaltaan palvella kansanterveyttä, mutta luoda myös uutta liiketoimintaa liikunta-alalle. Esimerkiksi käyvät aktiivisuusrannekkeet, joihin voi valita oman päivittäisen liikunta-aktiivisuustavoitteen. Massadataa kerätään ja hyödynnetään jo laajasti (Tuomisto 2015), mutta sen hyödyntäminen yksilötason terveyden edistämiseksi on vielä tuloillaan. Huippu-urheilussa terveiden päivien varmistaminen ja harjoittelun optimointi perustuvat niin urheilijan tuntemuksiin kuin dataan harjoittelusta ja kokonaisvaltaisen seurannan puolelta. Liikuntateknologia ei kuitenkaan yksin motivoi lisäämään liikuntaa (Moilanen 2017). Voisiko huippu-urheilu näin ollen tarjota työkaluja tai osaamista myös kaiken kansan hyvinvoinnin edistämiseen. Poikkeuksen muodostivat urheiluopistot. Teknologia voi silti vaikuttaa positiivisesti. 2022). Teknologia on tehnyt datan keruusta yksilötasolla vaivatonta. palveluiden ja liikuntapaikkojen käyttöasteesta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä liikuntadatasta koulutusorganisaatioissa, kunnissa ja yrityksissä. Asia ei ole uusi, mutta teknologia tuo lisää mahdollisuuksia datan vaivattomaan keräämiseen ja vientiin data-alustalle. 2018). Työtä tekevät yhdessä Jyväskylän yliopisto, Suomen Olympiakomitea, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ja Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU). Dataperustainen liikkuminen -hankkeessa kokemuksia urheilun massadatan keräämisestä ja hyödyntämisestä laajemmassa liikuntaan aktivoinnissa on lähdetty keräämään Huippu-urheilun datastrategiatyön (HUDS) tuottaman tiedon pohjalta.HUDS-työ keskittyy urheilun tuottaman massadatan yhdistämiseen ja jalostamiseen. Urheilussa yleisesti liikuntadataa kerätään aktiivisemmin ja teknologian hyödyntäminen on viety pitkälle. Sensitiivisestä datasta puhuttaessa nousevat esiin turvallinen tallennus, tiedonsiirto ja varastointi, suostumusten hallinta ja mahdolliset OmaData-ratkaisut (MyData), eettisyyden näkökulmat sekä anonymiteetin varmistaminen. teema Kuntotestaus. Liikuntadatalla yksilöllisempiä palveluja Dataperustainen liikkuminen tarkoittaa johtopäätöksien tekemistä yksilön liikkumisesta dataa hyödyntäen esimerkiksi liikunnasta palautumisesta, suorituskyvyn kehittymisestä ja tulevasta harjoittelusta. Ympärivuorokautisella fysiologisen tilan seurannalla ja suorituskyvyn kontrollimittauksilla voidaan jopa ennakoida ja ehkäistä loukkaantumisia. Liikuntadata hyötykäytössä Kainuussa Liikuntadata ja sen analytiikka on ajankohtainen aihe globaalisti. Terveydenhuollossa massadata ja tekoäly mahdollistavat jo diagnoosit tai ennusteet (Bulten ym. Julkisessakin terveydenhuollossa terveysvalmennus ja ennaltaehkäisy ovat jo esillä. Liikuntadatan hyödyntämisen nykytila ja tarpeet Suomen liikuntaalan yrityksissä ja kunnissa -selvityksen (Takala & Miinin 2021) mukaan liikuntadataa ei kerätä Suomessa juurikaan järjestelmällisesti. Kainuussa liikuntadatan hyödyntämistä on selvitetty Dataperustainen liikkuminen – liikuntadatan hyödyntämi nen Kainuussa -hankkeessa (Kainuun liitto, EAKR). He voivat työskennellä valmistuttuaan yrittäjinä tai liikunta-alan yrityksissä tai kunnissa. Aineistoa voidaan koota ihmisen fysiologisista toiminnoista sekä liikuntapaikoista. Firstbeatin hyvinvointianalyysi). Työterveyshuolto tarjoaa jo jossain laajuudessaan mahdollisuuden osallistua liikuntavalmennukseen, mutta myös tutkimuksia ja palveluja, jotka pohjautuvat alkuun huippu-urheilun tarpeisiin kehitettyihin ratkaisuihin (mm. Tämä helpottaa johtopäätösten tekemistä niin yksilöillä kuin massadatan keruun myötä hyvinvoinnin edistämistyössä. Eniten dataa kerättiin kuntoja terveysliikkujista, ja tallentaminen tehtiin monesti ”käsikirjanpitona”. Tämä voi kannustaa liikkumaan tavoitteita kohti. liikuntapaikkadata). 2015). Kunnissa liikuntadataa voidaan kerätä mm. Terveysliikunnan palveluissa ollaan lähempänä henkilökohtaista dataa. LUMI-supertietokoneen sijoittaminen Kajaaniin avaa Kainuussa mahdollisuuden liikuntadatan uudenlaiseen käyttöön. Liikuntadata ja sen käsittely laajenevat sovellusalueena myös hyvinvointija edelleen terveysdataan. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 rantaan ovat validoituja (Peake ym. Liikuntadataa voidaan kuitenkin hyödyntää yksilön kuntovalmennuksessa ja kuntien päätöksenteossa (vrt. Samalla on selvitetty liikuntadatan keräämisen ja hyödyntämisen nykytilaa valtakunnallisella tasolla. Ympärivuorokautisella fysiologisen tilan seurannalla ja suorituskyvyn kontrollimittauksilla voidaan jopa ennakoida ja ehkäistä loukkaantumisia. Kehitettävässä Dataperustainen liikkumi nen -opintokokonaisuudessa tulevat liikunta-alan ammattilaiset oppivat tiedolla johtamisen perusteita. Tavoitteena on urheiludatan laajamittainen keruu suomalaisen huippu-urheilumenestyksen parantamiseksi. Pelkkä mittareiden ja teknologian käyttö ei välttämättä riitä aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, vaan sen lisäksi tarvitaan henkilökohtaisia tapaamisia (Tanskanen ym. Kyseisten teknologioiden on kuitenkin tarkoitus ohjata henkilöä elintavoissa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan liikuntadata-alustaa, johon tietomassaa voidaan kerätä analysointia ja tulkintoja varten sekä kehitetään liikuntadataan liittyvää opetusta
2022. 2021. LÄHTEET Bulten, W., Kartasalo K., Chen P-H. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Toimenpide-ehdotukset päättäjille. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 3 Liikunnan edistämistä moniammatillisella yhteistyöllä Hyvinvoinnin kokonaisuudessa terveys on yksi tärkeimmistä osatekijöistä, jossa liikunnalla on oleellinen rooli. data-, yhteiskuntaja terveyssekä liikuntatieteet lähestyvät toisiaan enemmän. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä, jotta tuloksia on nähtävissä euroissa mitattuna. 2014. KAMKjulkaisusarja: https://www.theseus.fi/handle/10024/507459, (luettu 2.3.2022). Liikuntadatan hyödyntämisen nykytila ja tarpeet Suomen liikunta-alan yrityksissä ja kunnissa. A Critical Review of Consumer Wearables, Mobile Applications, and Equipment for Providing Biofeedback, Monitoring Stress, and Sleep in Physically Active Populations. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO tuo yhteen sosiaali-, terveysja liikunta-alan asiantuntijat etsiäkseen monialaisia ratkaisuja erilaisiin hyvinvointihaasteisiin. Liikuntadata on vielä hyödyntämätön käyttövara, josta tulee tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ratkaisuissa toivottavasti tärkeä ja itsestään selvä rakennuspalikka. Tanskanen, M., Vehvilainen, P., Vikstrom, M., Laakkonen, A., Cheney, P. 137: https://www.icdamportal. Jotta liikunta voisi olla yhä vahvemmin esillä hyvinvoinnin edistämistyössä, tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa mm. pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 2.3.2022). Esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä on jo olemassa, kuten DigiWells-ohjelma, jossa tutkimusorganisaatiot, KELA ja useat terveyttä edistävät järjestöt kehittivät yhdessä keinoja ylläpitää sopivan tehokasta, monipuolista ja pitkäjänteistä liikuntaa terveysvaikutusten aikaansaamiseksi. . Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Piirainen, J. 2014. Health benefits of physical activity: the evidence. Moniammatillisen yhteistyön tarpeeseen on osaltaan vastannut myös vuonna 2021 käynnistynyt Liikuntateknologian osaajien ja urheiluseurojen yhteiskehittämisen kansallinen verkosto (LIUKAS). org/uploads/1/2/3/9/123966616/icdam2015-abstract-book.pdf, (luettu 2.3.2022). wwwlähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139349/URN_ ISBN_978-952-343-482-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y, (luettu 2.3.2022). Kärsivällisyyttä tarvitaan myös vähän liikkuvan ihmisen tottumuksien muuttamiseksi. Verkosto kokoaa liikuntateknologian tutkimusja kehitysorganisaatiot, ruohojuuritason urheiluseuratoiminnan sekä huippu-urheilun ja harrastajat etsimään keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen teknologisten ratkaisujen avulla. 2015. Abstraktikirja, s. Ennaltaehkäisy sekä etenkin koululaisten liikkumaan aktivointi on nostettu tärkeiksi teemoiksi. Syväoja, H. ym. 2020. 2017. Physical activity and sedentary behavior in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. Hyvinvointialueet ovat rakentumassa Suomessa. 2018. The usage rate of Polar Loop Accelerometer during one year holistic wellbeing coaching program. Warburton, D., Nicol, C., Bredin S. Nature Medicine, vol 28: 154–163. Kaikki liikkumista lisäävät toimet voivat tuottaa tulevaisuudessa kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Frontiers in Physiology, 9: 743. Tuomisto, J. Peake, J.M., Kerr, G., Sullivan, J. ICDAM9, 1.–3.9.2015, Brisbane, Australia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. CMAJ 174(6), 801–809.. Takala, K. Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri: tutkimus liikuntateknologian käyttäjyydestä. Neuromuscular Function and Balance Control in Young and Elderly Subjects Effects of Explosive Strength Training. www-lähde: https:// www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129695/duo12538. 2006. Artificial intelligence for diagnosis and Gleason grading of prostate cancer: the PANDA challenge. Liikuntadatan hyödyntämisen nykytila ja tarpeet Suomen liikunta-alan yrityksissä ja kunnissa -selvitys. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. & Miinin, E. Moilanen, P. 2015
En malta olla palaamatta espanjantaudin ilmaantumiseen ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin Yhdysvallan armeijan joukot toivat taudin Eurooppaan. Muokkaamme käytöstämme ja toimintatapojamme. Immuunipuolustusjärjestelmä oli siis vahvempi liikkujilla. Sotaan liittyvä pelko ja uhka seuraamuksineen peittivät pitkään alleen keskustelun vakavasta taudista, joka muuntui ja surmasi miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Usko rokotusten tuomaan uuteen normaaliin on vahva ja perusteltu. . Uusi näyttö auttaa mahdollisesti täsmentämään tarvittavan liikunnan luonnetta, kestoa, määrää ja tehoa, jotta se toimisi immuunipuolustusjärjestelmän lisätehosteena rokotteen tuottaman suojan lisäksi. Systemaattisessa katsauksessa arvioitiin ja käytiin läpi useita ennen koronaviruspandemiaa tehtyjä tutkimuksia. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 polttopisteessä Liikunta vahvistaa tutkitusti rokotusten tehoa. Valon pilkahdus tunnelin päässä näkyy jo. Liikuntaharrastus pienentää myös riskiä sairastua vakavaan koronatautiin. Kestävyysliikuntaa tai sitä yhdistettynä voimaharjoitteluun harrastettiin keskimäärin kolmesti viikossa 60 minuutin ajan ja 20 viikkoa ennen rokotusta. Vaikka täsmällistä tiedenäyttöä koronarokotusten tehostamisesta liikunnan avulla ei vielä ole juurikaan saatavilla, niin lisätietoa saadaan todennäköisesti lähiaikoina. Tämän päivän arki poikkeaa aikaisemmasta esimerkiksi siinä, että uusia rajoituksia ja ohjeita voi tulla niin nopealla aikataululla, että jo perässä pysyminen uuvuttaa. Jaksetaan odottaa vielä hetki. Espanjantaudin käyttäytymisessä, taudin kulussa ja vakavuudessa on paljon samaa kuin aikamme koronapandemiassa. Suuri ero tähän päivään verrattuna on se, että hygieniataso on korkeampi, lääketieteellistä hoitoa on tarjolla ja meillä on rokote, joka mitä todennäköisemmin tainnuttaa taudin jossakin ajan juoksussa. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että hyvä fyysinen kunto rakentaa suojaavaa puskuria koronataudin vakavia oireita vastaan pienentäen siten riskiä joutua sairaalahoitoon taudin vuoksi. Tulemme ehkä vastaisuudessa kärsimään koronasta, tai jonkin sen jälkeläiseksi muuntuneen virusvariantin vaikutuksista, samalla tavoin kuin kausi-influenssasta ja suojaudumme sitä vastaan rokotteella. Immuunipuolustusjärjestelmän vasta-ainevastetta tarkasteltiin kuuden kuukauden harjoittelun jälkeen. Suomessakin kuoli arviolta noin 20 000 ihmistä. Pohdittavaksi tulee myös liikunnan tuottaman tehosteannoksen määrä ja kliininen merkitys: mitä lisähyötyä se tuottaa. Kuudessa tutkimuksessa verrattiin rokotuksen jälkeisiä vasta-ainepitoisuuksia säännöllistä liikuntaa harrastavien ja harrastamattomien kesken. Jaksamme silti. Liikunnan harrastajilla oli merkittävästi korkeampi vasta-ainepitoisuus liikuntaa harrastamattomiin verrattuna. Voidaanko jopa määritellä yksilöllinen liikunta-annos, jolloin liikuntalääke toimisi täsmällisenä työkaluna rokotteen lisänä elimistön taistelussa tautia vastaan. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kausi-influenssarokotteen tuottamaa vasta-ainevastetta säännöllistä kestävyysliikuntaa harrastavilla noin 70-vuotiailla henkilöillä ja verrattiin heitä kontrolliryhmään. Kestävyysharjoittelu vahvisti influenssarokotteen suojaavaa vaikutusta. Ei unohdeta erilaisten pohdintojen keskellä arjen fyysistä aktiivisuutta ja säännöllistä liikuntaharjoittelua. Hiljattain julkaistu laadukas katsaus vahvistaa sen, että liikunta voi parantaa rokotteen tehoa. Hyvä kunto ja säännöllinen liikunta vahvistavat elimistön immuunipuolustusjärjestelmää, mikä pienentää riskiä sairastua yhteisössä leviävään tartuntatautiin. Moninaisten terveysvaikutusten joukossa vähäisin ei ole liikunnan tuottama hyvä mieli, joka varmasti auttaa ja tukee arjessa jaksamista. Sen havaittiin olevan korkeammalla tasolla kestävyysharjoittelun harrastajilla kuin kontrolliryhmäläisillä. Toiset paremmin ja nopeammin kuin toiset. Rauhan tultua harvinaisen tappava influenssa A:n alatyypin aiheuttama pandemia levisi joukkojen kotiuttamisen seurauksena. Sopeudumme. Ihminen sopeutuvana eläimenä pitää etäpalavereita, pesee kätensä ja varoo liian läheisiä kontakteja ihmisjoukossa. Hyvä kestävyyskunto on osoittautunut suojaavaksi tekijäksi välttää sairaalahoidon tarve koronaan sairastuneilla iästä, sukupuolesta ja painosta riippumatta. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Säännöllinen liikunta tehostaa todennäköisesti koronarokotteen vaikutusta. Tiedämme entuudestaan säännöllisen liikunnan edistävän terveyttä. O n käynyt selväksi, että muutaman vuoden takainen arki ei enää palaa
Useat haastatellut olivat hämmentyneitä – miten tässä nyt näin kävikään. Ensivaiheessa tapahtunutta Valon perustamista perusteltiin tehokkuudella, säästöillä ja siirtymisellä palveluun ”yhdeltä luukulta”. Valon perustamisvaiheessa 2012– 2013 juuri kukaan haastatelluista ei tunnistanut, että lopputuloksena olisi Valon yhdistyminen Olympiakomiteaan. Koko suomalaisen liikunnan ja urheilun visiotyö eteni muilla radoilla. Kattojärjestö SLU ry sekä toimialajärjestöt Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistettiin Valtakunnalliseksi liikuntaja urheiluorganisaatio Valo ry:ksi. Valon ja Olympiakomitean hallitukset alkoivat pitää yhteisiä kokouksia. Yhdistymisissä menetettiin haastateltavien mukaan valtakunnalliselta tasolta kauttaaltaan liikkeen lisäämisen resursseja, lasten liikunnan ja aikuisliikunnan osaamista ja innostunutta tuotekehittelyä. Toisaalta tavoitteena oli liikkeen lisääminen yhteistoimin ”Olemme maailman liik kuvin urheilukansa” -vision pohjalta. Lajiliittojen näkemykset sekä opetusja kulttuuriministeriön viestit vaikuttivat koko yhdentymisprosessiin. Haastateltavia pyydettiin pohtimaan kaksivaiheisen rakennemuutoksen hyötyjä ja haittoja. Edellinen liikunnan ja urheilun iso järjestörakenteen muutosvaihe osui konkurssikypsän SVUL:n alasajoon, jolloin perustettiin Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) vuonna 1993. Ne eivät ole tällä hetkellä Olympiakomitean jäseniä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 5 Järjestäytyneessä liikunnassa ja urheilussa 2010-luvulla tehtyjen rakennemuutosten tärkeimmät kulmakivet liittyivät huippu-urheilun kehittämishankkeisiin ja liikkeen lisäämisen kehitystyöhön. Useat haastateltavat toivat myös esiin, että opetusja kulttuuriministeriö vaikutti vahvasti yhdentymisen ratkaisuihin. Visiota seurasivat yhteiset strategiset valinnat sekä rakenneja toimintatapaselvitys. EILA RUUSKANEN-HIMMA Suomen Urheilujohtajaseniorit ry:n hallituksen jäsen SLU:n viestintäjohtaja 1997?2012 MIELI Suomen Mielenterveys ry:n viestintäjohtaja 2014?2020 yrittäjä, Eila Vie MAIJA INNANEN Suomen Urheilujohtajaseniorit ry:n hallituksen jäsen SLU:n yhteyspäällikkö 1994–2000 Voimisteluliiton pääsihteeri 2000–2008 Stadion-säätiön toimitusjohtaja 2008–2018 Yhdistymisissä menetettiin liikkeen lisäämisen resursseja . Heidän mukaansa yhdistyminen Olympiakomiteaksi tuotti yhden kattojärjestön, paremmat edellytykset huippu-urheiluun ja ulkopuolisille selkeämmän mallin. Samalla katosi myös tekemisen intohimoa sekä vaikuttamisen, viestinnän ja kansainvälisen työn resursseja. Liikunta hävisi urheilun rakennemuutoksessa Liikunnan ja urheilun 2010-luvun rakennemuutosten tulos oli silloisten urheilujohtajien mukaan toisenlainen kuin saattoi kuvitella. Samalla päättyi perinteinen keskusjärjestöjen aikakausi. ”Saavutettiin vähemmän kuin haluttiin” Haastattelut toivat esiin sen, miten rakennemuutosta ajettiin osin eri tulokulmista ja eri sävyillä. ja lasten liikunnan ja aikuisliikunnan osaamista.. Rakennemuutosten ”sisäradalla” eteni 2010-luvulla huippu-urheilun kehitystyö, johon liittyivät Kalevi Kivistön ja Risto Niemisen johtamat työryhmät, huippu-urheilun muutostyöryhmä sekä huippu-urheiluyksikön perustaminen Olympiakomiteaan vuonna 2012. Aluejärjestöjen asema järjestökentässä oli molemmissa yhdistymisissä epäselvä. Tässä rakennemuutoksen toisessa vaiheessa Valo ja Olympiakomitea yhdistyivät nykyiseksi Olympiakomiteaksi vuonna 2017. Lisäksi Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen valittiin myös Valon johtoon vuosiksi 2014–16. Häviäjinä voi pitää lasten ja aikuisten liikuntaa. SLU:n kevätkokouksessa 2010 hyväksytty yhteinen visio kiteytyi lauseeseen: ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa”. Valon vuonna 2013 alkanut toiminta päättyi 2016. Heistä tuntui, että rakennemuutoksissa ”saavutettiin vähemmän kuin haluttiin”. Yhdistymisessä omistajien eli lajiliittojen tahto toteutui. Valon jäsenyyspohja, strategia ja resurssit jäivät ohuiksi, mikä helpotti laajempaa yhdistymistä haluavien peliliikettä kohti Olympiakomiteaa
Haastateltavien sukupuolijakauma kuvastaa järjestöjohdossa vallitsevaa. Järjestö edistää vastuullista urheilujohtajuutta ja toimii jäsentensä kohtauspaikkana. Raportin julkaisija Suomen urheilujohtajaseniorit on entisten ja nykyisten urheilujohtajien ja liikunnan ja urheilun vaikuttajien yhteisö. -raporttiin on haastateltu 25 järjestöjohtajaa, jotka olivat merkittävissä rooleissa 2010-luvun rakenneuudistuksessa. Puolitoista–kaksi tuntia kestäneet haastattelut toteutettiin loka-joulukuussa 2021 pääosin Teams-yhteyksin. Kaikki pyydetyt henkilöt lupautuivat haastatteluun. Puolistrukturoidussa haastattelussa edettiin ennalta sovittujen kysymysten ja teemojen mukaisesti. Haastattelijat kokivat, että oma urheilujohtajantausta edisti luottamuksellisen keskustelun syntyä sekä ilmiöiden ymmärtämistä. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Näin selvitettiin Mihin urheilujohtajat uskoivat muutoksia tehdessään. He toimivat silloisten kattojärjestöjen, toimialojen, lajiliittojen, SLU-alueiden ja muiden järjestöjen puheenjohtajina tai operatiivisina johtajina. Tekijöiden oma tausta vaikuttaa lopputulokseen. Jokaiseen haastattelutilanteeseen osallistuivat molemmat haastattelijat. Haastatellut urheilujohtajat olivat Jari Haapanen, Juha Heikkala, Teemu Japisson, Jyrki Kemppainen, Petteri Kilpinen, Tiina Kivisaari, Kalervo Kummola, Nelli Kuokka, Maria Laakso, Timo Laitinen, Risto Nieminen, Matti Nurminen, Sirpa Paatero, Kirsti Partanen, Jukka Pekkala, Antti Pihlakoski, Petri Pohjonen, Jouko Purontakanen, Susanna Rahkamo, Jukka Rauhala, Juha Rehula, Jorma Savola, Aino-Maija Siren, Roger Talermo ja Pekka Vähätalo. Jari Haapanen Juha Heikkala Teemu Japisson Jyrki Kemppainen Petteri Kilpinen Tiina Kivisaari Kalervo Kummola Nelli Kuokka Maria Laakso Timo Laitinen Risto Nieminen Matti Nurminen Sirpa Paatero Kirsti Partanen Jukka Pekkala Antti Pihlakoski Petri Pohjonen Jouko Purontakanen Susanna Rahkamo Jukka Rauhala Juha Rehula Jorma Savola Aino-Maija Siren Roger Talermo Pekka Vähätalo. Haastatteluraportin tekijät Eila Ruuskanen-Himma ja Maija Innanen kuuluvat Suomen Urheilujohtajasenioreiden hallitukseen. Haastattelut nauhoitettiin tarkistamista varten, eivätkä ne ole julkisia
Toisaalta haastateltavat korostivat muutosjohtamisen vaativan yhdistyksissä aina aikaa, ymmärrystä, vahvaa sitouttamista ja ihmisten motiivien tunnistamista. Vain näin voi syntyä jaettu käsitys tulevaisuudesta ja tahto toimia, näkee Kirsti Partanen. www.urheilujohtajaseniorit.fi/ uutiset/urheilun-kattojarjeston-rakennemuut/.. Järjestöjen pitää kuitenkin edistää sekä liikuntaa että huippu-urheilua. Urheilun organisaatiomuutoksia on toteutettu aivan liiaksi rakenne ja säännöt edellä. Liikunnan ja urheilun järjestöissä tarvitaan strategisempia hallituksia, selkeämpää luottamusjohdon ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hyviä ihmissuhteita ja yhteiskunnallista otetta tekemiseen. Yhden haastateltavan mielestä ”on vaikea kuvitella, että sama hallitus innostuisi päi väkotiliikunnasta ja kansainvälisestä huippuurheilusta”. . Lajeista isot ja uudet ovat kohdanneet muutokset usein ensimmäisinä. Haastatellut nostivat myös esiin sen, että johtamista tulee nykyaikaistaa, moderni verkostojohtaminen vaatii erityistä osaamista. Se edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa kulkea samaan suuntaan, uudelleen organisoitumista kattojärjestön sisällä ja vahvaa yleistä johtajuutta ja erikseen kussakin strategisessa painopisteessä. – Järjestökentän kuva on iso himmeli – ei ole muuta vaihtoehtoa kuin johtaa sitä verkostona. Rakenteelliseksi jännitteeksi näyttäytyykin, voiko yksi katto-organisaatio johtaa menestyksellisesti sekä liikuntaa että huippu-urheilua. Missio ja arvot edellä liikkeelle Kokeneiden urheilujohtajien kirkkaana oppina piirtyy se, että muutosjohtamisessakin on aina lähdettävä arvoista ja perustehtävästä, missiosta liikkeelle. Urheilun voimavara on, että asioita tehdään sydämellä. Urheilutoimijoiden identiteetit, motiivit ja intohimot ovat usein hyvin erilaisia lasten liikunnassa tai kansainväliseen menestykseen tähtäävässä huippu-urheilussa. Mihin urheilujohtajat uskoivat muutoksia tehdessään. Muutosprosessi vaatii ihmisten osallistamista, yhteistä tekemistä, dialogia ja aikaa vähintään viisi vuotta. Kaikki keskustelu pitäisi käydä suhteessa arvoihin, päämäärään ja kykyyn tulkita sosiaalista muutosta. Ensin on määriteltävä strategia, sitten osaaminen ja lopuksi vasta rakenne. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 7 Liikunnan ja huippu-urheilun välillä jännitteitä Haastatellut tunnistivat urheilujohtamisessa selkeitä jännitteitä, mikä ilmeni myös spontaanisti Strategisen urheilujohtamisen paneelikeskustelussa 19.1.2022. Valoa rakennettaessa oli myös esillä vain malli, jossa vain hallinnot olisi yhdistetty. Haastateltavien mielestä liikuntaja urheilujärjestöjen selvä ykköstehtävä on edistää liikunnallista elämäntapaa. Haastatellut korostivat, että urheilussa toimitaan intohimolla. Prosesseja on johdettava ammattitaitoisesti. Entä millä toimintatavoilla sitten menestytään. Yhteistyöllä, hyvillä ihmissuhteilla, arvojohtamisella, verkostoilla ja vaikuttavalla viestinnällä. Silloin”urheilujohtaminen on hohdokasta ja hyvin merkityksellistä, siinä tehdään hyvää koko yhteiskunnan kannalta”. Toisin sanoen tarvitaan modernia verkostojohtamista. Olisi tärkeää kehittää omaa urheilujohtamisen kulttuuria, innostaa ja sytyttää ihmisiä, näkee Antti Pihlakoski. Yhden haastateltavan mielestä”urheilujohtaminen ei ole Suomessa mahdollista, sillä tasoja on liikaa . Eila Ruuskanen-Himma ja Maija Innanen. Yksi näkee, että ”se vaatii vaikuttavaa viestintää ja mainejoh tamista.” Toisen mukaan ”on tehty jo niin monta rakennemuu tosta, että tällä mennään.” Kahden organisaation kannattajat kokivat, että liikunnallisen elämäntavan ja huippu-urheilun edistäminen edellyttäisi kahta organisaatiota, jotka tekevät hyvää yhteistyötä. Toinen näki, että ”jos (uusi malli) ei lähde vauhtiin kolmen–neljän vuoden kuluttua, jotkut hermostuvat ja alkavat koota uutta Va loa tai SLU:ta.” Vauhti hiertää muutosjohtamisessa Johtamisen jännitteeksi nousi haastattelujen perusteella myös urheilun yhdistystoiminnan hidas ja jäykkä rakenne, joka vaikeuttaa muutoksia. 2022. Yhden organisaation mallia kannattavat kokevat, että liikunnallisen elämäntavan ja kansainvälisen huippu-urheilun yhteinen kattojärjestö voi toimia. Yksi haastateltavista näkee, että ”pitää viestiä kymmenen kertaa enemmän kuin koetaan tarvittavan”. Millä missiolla, toimintatavoilla ja rakenteilla menestytään jatkossa. Suomen Urheilujohtajaseniorit ry. Haastatteluraportti. Tarvitaan verkostojohtamisen osaamista, korostaa Susanna Rahkamo. vain yhdistyseläimet jaksavat innostua”. . Yhteistyön merkitys nousi selkeästi esiin haastatteluissa. . Päätöksenteon ja muutoksenteon edellytyksiä tulisi järjestöissä suoraviivaistaa radikaalisti, totesi Jukka Pekkala. Kansalaistoiminta tulee nostaa arvoon ja esille. – Jos halutaan, että suomalainen urheiluliike on vetovoimainen, tulee meidän pitää huolta siitä, että seurat, liitot ja oppilaitokset ovat kilpailukykyisiä ja moderneja, sanoi Roger Talermo. – Järjestöjohtamisen paradoksi – intohimo ja tunne vastaan jäykät rakenteet. Urheilujohtajien opit 2010-luvun rakennemuutoksesta urheilussa. Toimijoiden pitäisikin oppia viestimään merkityksiä ja kertomaan tarinoita. Samalla on pidettävä huoli toimintatapojen ajanmukaisuudesta. – Yritysjohtaminen ja urheilujärjestöjen johtaminen ovat kaksi eri johtamisen lajia
Hankekokonaisuus kiinnittyi Maahan muuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla -ohjelmaan (OM 2010.). Jos kuntien ja seurojen Valtarakenteet tunnistettava maahanmuuttajien liikunnassa Hyvää tarkoittavat kotouttamistoimet voivat olla karhunpalvelus maahanmuuttajille. Kauppi 2020). Eriarvoisuutta ei ole ruotsalaisen sosiologin Göran Thern bornin mukaan olemassa irrallisena. EVA RÖNKKÖ väitöskirjatutkija eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuva: Antero Aaltonen. Yhdenvertaisuuden lisäämiseen liikuntakentällä tähdännyt hankekokonaisuus oli merkittävä liikuntapoliittinen interventio, sillä vuosina 2011–2019 opetusja kulttuuriministeriö jakoi kunnille 9,2 miljoonaa euroa ja vastaanottokeskuksille 787 000 euroa. Paradoksaalisesti kotouttaminen paikallistaa ”ongelman” kuitenkin muuttajiin, ei instituutioihin. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten ja valtaväestön väliset terveyserot ovat tulosta (liikunta) organisaatioiden toimista tai toimettomuudesta. Hankkeen päätavoite oli lisätä ulkomaalaistaustaisten ihmisten osallistumista kuntien ja seurojen järjestämään liikuntaan ja edistää siten heidän yhdenvertaisuuttaan. Yhdenvertaisuuden vähäisyys tai puute tarkoittaa liikuntakentällä tilaa, jossa ulkomaalaistaustaiset ihmiset joko kohtaavat eriarvoisuutta tai ovat eriarvoisessa asemassa. (ks. Kotouttamisen paradoksi Kehittämishankkeilla tavoiteltu yhdenvertaisuus jäi arviointiraportin perusteella toivetilaksi. Terveyden ja liikuntakäyttäytymisen erot ovat siten institutionaalista (Keskinen ym. Tämä pätee myös liikuntakulttuurissa. Raportista ei selviä, mitä yhdenvertaisuuden edistämisellä oikeasti tarkoitettiin. Hankkeiden luonne oli siten jo alkumetreiltä toiseuttava ja rajoja piirtävä (Rönkkö 2020). 2021, 57; Lahelma & Rahkonen 2017, 21). Se on ihmisten, yhteisöjen tai organisaatioiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä syntyvä tila. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) julkaisi joulukuussa 2021 alustavat tulokset lähes kymmenen vuotta kestäneen Kotouttavan liikunnan -hankekokonaisuuden vaikutusten arvioinnista. Interventiolla haluttiin muuttaa liikuntaorganisaatioiden toimintakulttuuria. Lähtökohdaksi kiteytyi suomalaisuuden vaje, jota kotouttavilla hanketoimilla pyrittiin korjaamaan (Forssander (2002)
Tarkemmin ei ole kuitenkaan tiedossa, kuinka moneen liikuntaorganisaatioon työllistyi maahanmuutta jien liikuntaan perehtynyt työntekijä. Aidosti kohti yhdenvertaisuutta Suuri määrä aikaisemmin vain vähän liikkuneita ihmisiä sai hankkeiden ansiosta upeita ja monipuolisia kokemuksia. Kotouttamiskehys ohjaa hanketoimijoita näkemään ihmiset kulttuurisen erilaisuuden kautta. Kokkonen J. Itkonen, H. 2021. Kauravaara K. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 39/2002. Keskinen, S., Seikkula, M. Helsinki: Impulsseja. 2020. 1997. 19–39. Arviointiraportin perusteella ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat olleet hankekokonaisuudessa toiminnan kohteena. (toim.) 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: 16. Saari 2011, 64). Kauppi, A. Joensuu. Vaivana vallan epätasapaino Tarkasteltaessa rinnakkain eri ryhmiin liitettyjä tavoitteita – vammaisilla kuntouttaminen, ylipainoisilla laihduttaminen tai ulkomaalaistaustaisilla kotouttaminen – huomaamme, että tulokulmia yhdistää hyvää tarkoittavien institutionaalisten tavoitteiden taakse piiloutuva valta. Lahelma, E. Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Kalevi Sorsan Säätiö. Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta. Hyvää tarkoittavaan hanketyöhön sisältyvä, vallan epätasapainosta johtuva ristiriita on luettavissa myös ar viointiraportista. Saari, A. Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Tutkimus liikuntakulttuurin suvaitsevaisuudesta. 2021. Opetusministeriö 2010. & Rahkonen, O. Muuten uusinnamme ja jopa lisäämme eriarvoisuutta, mikä ei paranna yhdenvertaisuutta suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Karvonen, L. Jyväskylä: Likes. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa. Hyvä koulutus vaatii perustakseen tutkittua ja relevanttia tietoa. & K. Rahoituksen loputtua hankkeiden toteuttajat joutuivat käymään eloonjäämiskamppailua, koska kehitettyä toimintaa ei tuettu hankekauden päätyttyä. Studies in sport, physical education and health 174.. Joensuun Yliopisto. https://www.likes.fi/wpcontent/uploads/2021/01/Tiivistelma-maahanmuuttajienkotoutuminen.pdf. Kestilä & T. Näyttää pikemminkin siltä, että rahoituksen päättyminen lopetti liikuntatoiminnan ulkomaalaistaustaisten ihmisten parissa. Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla – tietoa kehittämisavustuksesta 2011–2019. Mäki-Opas (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Luottamuksen ehdot. Tutkimustiivistelmä. Arviointiraportin mukaan joitakin käytäntöjä jäi hankekokonaisuuden päätyttyä elämään. Miksi opettelu jatkuu yhä, vaikka Hannu Itkonen nosti esille aihepiirin vaatiman koulutustarpeen jo 1990-luvulla. . & Laine, K. Yksittäiset työntekijät miettivät, miten kantaa vastuuta hankkeiden päätyttyä tutuksi tulleista ihmisistä ja syntyneistä verkostoista. Hankemaailman karu todellisuus Kolmas sektori koki jäävänsä hankekumppanuudessa alakynteen, sillä rahoitusta saivat hakea vain kunnat. Seurat ja yhdistykset joutuivat kamppailemaan, jotta kunnallinen organisaatio huomaisi niiden olemassaolon ja osaamisen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, s. www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/01/Tiivistelmamaahanmuuttajien-kotoutuminen.pdf LÄHTEET Forsander, A. & Laine, K. Liikuntatieteellinen Seura. . Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Sitä on suomeksikin saatavilla, mutta liikuntaan sovellettu tutkimustieto puuttuu lähes kokonaan. 175. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 5 9 liikuntatarjonta ei toimi yhteisharrastuksena, on ”vika” ulkomaalaistaustaisissa ihmisissä (vrt. Peotta, H-M, Inkinen, V. Kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. 2011. Saatavilla https:// sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kauppinen_web.pdf luettu: 20.1.2021. Helsinki: Väestöliitto. Peotta, H-M, Inkinen, V. Helsinki: Gaudeamus. Jyväskylän yliopisto. Vuonna 2020 ilmestynyt Eriarvoisuuden kasvot liikunnas sa -teos osoittaa monen tutkijan voimin, miten syvälle eriarvoisuus on juurtunut liikuntainstituutioiden rakenteisiin. Luokittelusta johtuvia vinoutumia on kuitenkin hankala havaita, sillä ihmisiä on totuttu tarkastelemaan erillisinä ryhminä ja asettamaan liikuntatoiminnalle siten erilaisia tavoitteita. Tämä ihmetyttää, sillä yhdenvertaisuuslaki (2014/1325) velvoittaa myös liikuntatointa huolehtimaan kaikista kuntalaisista, erityisesti palveluissa aliedustettuina olevista väestöryhmistä. Jyväskylä. Kotouttamiseen tähtäävässä liikuntatoiminnassa liikuttajan (hankkeet) ja liikutettavan (maahanmuuttaja) suhde perustuu valta-asemaan, jossa tavoitteet määritellään liikkujille ulkoa. Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla – tietoa kehittämisavustuksesta 2011–2019. Helsinki. Herää kysymys, kenen vastuulla on seurata, toimivatko kunnat yhdenvertaisuuslain edellyttämällä tavalla. (toim.) 2021. Eri väestönosien eriarvoisuus ei katoa liikuntakentältä, jos syntymekanismien ja tekojen sijaan etsimme syitä eriarvoiseen tilaan päätyneistä ihmisistä. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Ylhäältä alas alistamisen asetelma (patronizing) on tuttu soveltavasta liikunnasta (Saari 2011, 61). Rasismi, valta ja vastarinta. Teoksessa: S. Ulkomaalaistaustaisia naisia kysymys liikuntaan osallistumisen vaikutuksesta kotoutumiseen nauratti, hämmästytti ja jopa närkästytti (Peotta 2022). & Mkwesha, F. Yhtä lailla epäselvää on, miten paljon ulkomaalaistaustaisten kunnallisten liikuntapalveluiden käyttö kasvoi. Liikuttaako suvaitsevaisuus. Sosiaalinen rakenne ja terveys. Heidän osallisuutensa suunnittelussa puuttuu: liikuntatoimijoiden tekemisiä on ohjannut ”mukaan ottamisen” retoriikka. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro. Tällöin valtaväestöä vähäisemmän liikkumisen syyt kiteytyvät ihmisten syntymämaan kulttuuriin, ja institutionaaliset normit ja toimintakulttuurit jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kuitenkin raportissa kuvattu toimintaan ”mukaan hyppääminen” ja kantapään kautta oppiminen kertoo, miten ohuella kokemuksella syvää ammattitaitoa vaativaa työtä tehdään. Jos kehittämishankkeiden päämääränä on edistää ulkomaalaistaustaisten ihmisten yhdenvertaisuutta, niin liikuntahankkeiden pitäisi olla valtaa purkavia, eikä sitä ylläpitäviä tai jopa lisääviä. Tätä työtä pitää arvostaa ja kunnioittaa. Jotta voisimme oikeasti arvioida, miten erilaiset interventiot tai hankekokonaisuudet vaikuttavat kohteenaan oleviin ihmisiin, emme voi ohittaa valtarakenteiden ja vallankäytön analyysiä. 2002. 2017
2020; Guthold ym. Fyysisen aktiivisuuden hyödyt terveydelle ovat kiistattomat. 2015). Tämä on huolestuttavaa, koska globaalisti peräti 81 prosenttia lapsista ja 28 prosenttia aikuisista ei saavuta ikäkauttaan vastaavia terveyttä edistäviä liikkumissuosituksia (Bull ym. Usein niin terveelliset kuin epäterveelliset elintavat kasautuvat (Noble ym. Toisaalta vähän liikkuva lapsi ja nuori liikkuu todennäköisesti niukalti aikuisena. Myös kevyempi liikkuminen tai liikuskelu voivat tuottaa terveyshyötyjä, etenkin vähän liikkuville (Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018). 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Ihminen harrastaa todennäköisemmin liikuntaa aikuisena, jos hän on omaksunut liikunnallisen elämäntavan jo nuorena (Hayes ym. Vapaa-ajan liikunnan on arvioitu voivan helpottaa muiden terveellisten elintapojen omaksumista. Lisäksi muun Aikuinenkin voi löytää liikunnan Liikunnan lisääminen onnistuu myös aikuisiällä, mikä voi tukea muidenkin terveellisten elintapojen omaksumista. Liikunta voi tarjota minäpystyvyyden kokemuksia, jotka puolestaan voivat edistää motivaatiota muuttaa myös muita elintapoja, ku. 2020). 2019; Telama 2009). Usean epäterveellisen elintavan kasautuminen on erityisen vahingollista terveydelle. IRINJA LOUNASSALO, LitT yliopisto-opettaja liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto irinja.lounassalo@jyu.fi Kuva: Antero Aaltonen muassa terveellinen ravinto, riittävä ja hyvälaatuinen uni, kohtuullinen alkoholin käyttö, tupakoimattomuus ja istumisen tai paikallaanolon vähentäminen ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään ennenaikaiseen kuolleisuuteen
Naisilla havaittiin viisi ja miehillä neljä erilaista liikunnan alaryhmää lapsuudesta aikuisuuteen (kuvio 1). Heidän suhteellisen säännöllinen lapsuuden liikuntansa ei ennustanutkaan liikunnallista elämäntapaa aikuisuudessa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 6 1 ten ravintotottumuksia. Yhteys oli naisilla vahvempi kuin miehillä, mikä saattaa liittyä naisten korostuneempaan terveystietoisuuteen sekä haluun välttää lihomista miehiä enemmän (Fagerli & Wandel 1999; Munt ym. Liikunnan merkitystä terveellisten elintapojen omaksumisessa elämänkulun aikana on kuitenkin tutkittu rajallisesti etenkin pitkittäisaineistoista. Jokaiselle meistä on muodostunut oma liikuntahistoriamme eli liikuntapolkumme, joka on voinut muuttua elämänkulun mittaan tai pysyä samankaltaisena. Liikuntaa lisänneillä myös kasvisten ja hedelmien käyttö lisääntyi tutkimusjakson aikana (Lounassalo ym. Väitöskirjassani selvitin, millainen rooli suomalaisten vapaa-ajan liikuntapolkujen pysyvyydellä ja niiden muutoksilla on muuhun terveyskäyttäytymiseen elämänkulussa. Naisista (12 %) ja miehistä (16 %) erottuvat lisäksi liikuntaa vähentäneet. Kahden tavan samanaikaista muutosta voivat selittää esimerkiksi terveydentilan tai elämäntilanteen muutokset, tai sosiaaliset KUVIO 1. Tässä ryhmässä olevilla miehillä liikunnan harrastaminen vähentyi melko tasaisesti läpi lähes koko tutkimusjakson saavuttaen vähän liikkuvien tason aikuisuudessa (kuvio 1). Monissa ryhmissä liikunta alkoi vähentyä lapsuusja nuoruusvuosina ja vakiintui usein aikuisena tietylle tasolle. Lähde: Lounassalo, I. 2004). Jatkossa tulisi tutkia, mitkä tekijät motivoivat ja mahdollistavat lisäämään liikuntaa, mikä tuottaisi tietoa liikunnallisen elämäntavan muodostumista tukevista tekijöistä elämän eri vaiheissa. Suomalaisten erilaiset liikuntapolut Väitöskirjani toi esiin suomalaisväestön liikuntapolkujen erot elämänkulun aikana. Sen muoto oli hyvin erilainen kuin naisilla: lisäys ajoittui varhaisaikuisuuteen (kuvio 1). 2021. Naisten (A) ja miesten (B) vapaa-ajan liikunnan alaryhmät (ns. Vähemmän liikuntaa sisältänyt elämäntapa vaikutti pysyvämmältä kuin paljon liikuntaa sisältänyt. Sekä lapsuudesta aikuisuuteen säännöllisenä jatkunut vapaa-ajan liikunta että liikunnan lisääminen lapsuusja nuoruusvuosien jälkeen oli yhteydessä terveellisempiin ravintotottumuksiin aikuisiällä (Lounassalo ym. Liikunnan yhteys muihin terveellisiin elintapoihin Elintavoista etenkin liikunnan ja ravintotottumusten välillä löytyi selvä positiivinen yhteys niin naisilta kuin miehiltä. 5 7 9 11 13 15 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 5 7 9 11 13 15 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 Ikä (vuotta) Ikä (vuotta) A) Naiset (n=1813) B) Miehet (n=1740) Paljon liikuntaa harrastaneet (3 %, 12 %) Liikuntaa vähentäneet (12 %, 16 %) Liikuntaa lisänneet (15 %, 31 %) Jonkin verran liikuntaa harrastaneet (53 %, 41 %) Vähän liikuntaa harrastaneet (17 %) Va pa aaj an lii ku nn an in de ks i Va pa aaj an lii ku nn an in de ks i Mittarin muutos Elintavoista etenkin liikunnan ja ravintotottumusten välillä löytyi selvä positiivinen yhteys niin naisilta kuin miehiltä.. Hyvin pieni osuus naisista (3 %) ja melko pieni osuus miehistä (12 %) kuului paljon vapaa-ajallaan liikuntaa harrastaneiden ryhmään. Suurin osa tutkittavista muodosti jonkin verran tai vähän liikuntaa harrastaneiden ryhmät. Juuri näiden kahden terveystavan samanaikainen muuttaminen saattaa tukea toinen toistaan melko luonnollisesti, mikä on tärkeä viesti terveysneuvonnalle. liikuntapolut) lapsuudesta aikuisuuteen suomalaisväestössä. 2021). Liikuntaa lisänneiden naisten ryhmässä (15 %) näkyi selvä nouseva kehityssuunta 12-vuotiaasta 49-vuotiaaseen saakka, vaikka vielä yhdeksänvuotiaana heidän liikuntansa taso ei eronnut vähän liikuntaa (17 %) tai jonkin verran liikuntaa (53 %) harrastaneiden ryhmästä (kuvio 1). Toisaalta etenkin miehillä liikunnan väheneminen oli yhteydessä myös kasvisten ja hedelmien vähäisempään käyttöön. 2019a). 2017; Wardle ym. Myös miehistä yksi ryhmä erottui liikunnan lisääjinä (31 %)
6 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 tai taloudelliset tekijät kuten ruoan tai liikuntaharrastuksen hinta. Kolmen muun osajulkaisun aineisto oli peräisin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimuksesta. Seuraavaksi tutkin alaryhmien yhteyttä muihin elintapoihin: ravitsemukseen, vapaa-ajan ruutuaikaan, unen laatuun ja määrään, tupakointiin ja humalahakuiseen juomiseen. Fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastuneisuus vaihtelevat kuitenkin yksilökohtaisesti elämänkulun aikana (Lounassalo ym. Sen sijaan vapaa-ajan liikunnanharrastaminen esimerkiksi urheiluseurassa vähenee Näin tutkittiin Väitöskirjani ensimmäinen osajulkaisu oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa kokosin yhteen kehityspolkumallinnuksella väestön fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaharrastuneisuutta elämänkaaren aikana käsittelevät kansainväliset vertaisarvioidut pitkittäistutkimukset. LASERI-tutkimusta johtaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Katsaukseen valikoitui mukaan 27 artikkelia. Vapaa-ajan liikuntaa kuvasin liikuntaindeksillä, joka summasi yhteen kyselylomakkeen vastaukset koskien mm. Vähän liikuntaa harrastaneet miehet olivat aikuisena enemmän ruudun äärellä vapaa-ajallaan kuin liikuntaa lisänneet miehet. LASERI-aineistoa on kerätty jo yli 40 vuotta samoilta henkilöiltä Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Kuopiosta ja Oulusta sekä näiden kaupunkien lähiseuduilta (Raitakari ym. Käytössä oli vuosina 1980, 1983, 1986, 1989, 1992, 2001, 2007 ja 2011–12 kyselylomakkein kerättyä aineistoa (N = 3553). Viime vuosina onkin kertynyt tutkimusnäyttöä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta unen laatuun (Wang & Boros 2021). Tutkin vapaa-ajan liikunnan yhteyttä muihin elintapoihin. 2018; Telama ym. Esimerkiksi urheilusta kiinnostunut henkilö voi harrastaa liikuntaa useitakin tunteja viikossa, mutta olla myös penkkiurheilija ja viettää sen vuoksi paljon aikaa myös ruutuviihteen äärellä. Univaikeudet olivat selvästi harvinaisempia liikuntaa lisänneillä ja paljon liikuntaa harrastaneilla naisilla kuin vähemmän tai jonkin verran sitä harrastaneilla (Lounassalo ym. 2021). Näiden elintapojen käänteinen yhteys on havaittu aiemminkin (Kujala ym. Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskuksen ja Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa. Heistä hiukan yli puolet oli naisia. Liikuntapolut meillä ja muualla Suomalaisväestöstä tunnistamani liikuntapolut olivat linjassa sen kanssa, mitä liikunnan kehittymisestä lapsuudesta aikuisuuteen tiedetään myös kansainvälisesti (Lounassalo ym. Näin voidaan vertailla, miten liikunta muuttuu ryhmien sisällä ja niiden välillä. Esimerkiksi humalahakuinen juominen tai unen pituus eivät näyttäneet eroavan naisilla tai miehillä vapaa-ajan liikuntapolkujen mukaan (Lounassalo ym. liikunnan useutta, intensiteettiä, määrää ja organisoituun liikuntaan osallistumista (Rovio ym. 2015). Lisäksi vapaa-ajan liikunnan ja ruutuajan yhteydet olivat monitulkintaisia (Lounassalo ym. 2005). 2019). 2008). Toisaalta tulokseni eivät kaikkien tutkittujen elintapojen osalta tukeneet ajatusta, että liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla olisi reitti kokonaisvaltaiseen terveelliseen elämäntyyliin. Kansainvälisesti fyysisen aktiivisuuden on havaittu alkavan vähentyä usein jo lapsuudessa, keskimäärin 7–8-vuotiaana, eikä vasta murrosiässä. Mallinnus tuottaa jokaiselle tutkittavalle oman liikuntakuvaajan eli liikuntapolun. Istumisajan ja liikunnan väliset yhteydet eivät olekaan yksiselitteisiä. 2021; Yang ym. Syynä voi olla myös heikompi sosioekonominen asema, jonka on havaittu johtavan usean epäterveellisen elintavan kasautumiseen samoille henkilöille (Foster ym. Väestötasolla suurin ryhmä on nimenomaan vähän liikkuvien ryhmä trendin vahvistuessa ikääntymisen myötä. 2018). Lapsuudesta aikuisuuteen jatkuva liikuntaharrastuneisuus tai sen onnistunut lisääminen näyttäisikin olevan tärkeää, paitsi sen suorien terveyshyötyjen, myös terveellisten elintapojen omaksumisen vuoksi. Irinja Lounassalo. 2021). Selittäjänä saattaa olla esimerkiksi liikuntaa harrastavien tietoisuus tupakoinnin fyysistä suorituskykyä heikentävästä vaikutuksesta. 2007; Loprinzi ym. Paljon liikuntaa harrastaneet miehet ja sitä lisänneet naiset ja miehet tupakoivat harvemmin kuin jonkin verran tai vähän liikuntaa harrastaneet (Lounassalo ym. 2021). Tutkittavat olivat 9–18-vuotiaita vuonna 1980 ja 33–49-vuotiaita vuonna 2012. Miehillä ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä unen laadun ja liikuntaharrastuneisuuden välillä. Tämän jälkeen mallinnus muodostaa yksilöllisistä liikuntapoluista alaryhmät siten, että liikunnan kehitys ryhmien sisällä on samankaltaista eroten mahdollisimman paljon muiden alaryhmien liikunnasta. Toisaalta myös lapsuudesta aikuisuuteen paljon liikuntaa harrastaneet miehet viettivät keskimäärin enemmän aikaa ruudun äärellä kuin liikuntaa lisänneet miehet. 2019b), minkä vuoksi liikuntakäyttäytymistä on tärkeä ymmärtää laajemmin kuin vain kuvaamalla sen keskimääräistä kehittymistä väestössä. Fyysinen aktiivisuus voi helpottaa nukahtamista, lisätä syvän unen määrää ja vähentää väsymyksen tunnetta päivisin. 2019b). Tunnistimme ryhmittelevällä kehityspolkumallinnuksella vapaa-ajan liikunnan alaryhmät naisille ja miehille suomalaisväestössä lapsuudesta aikuisuuteen
Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 28(3), 1073–1083. org/10.1159/000222244 Wang, F., & Boros, S. Life course leisure-time physical activity trajectories in relation to health-related behaviors in adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Longitudinal physical activity trajectories from childhood to adulthood and their determinants: The Young Finns Study. Journal of Adolescent Health, 65(4), 446–454. 2009. The Lancet Public Health, 3:e576-e85. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(22): 4437. org/10.3390/ijerph16224437 Lounassalo, I., Salin, K., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Tolvanen, A., Yang, X., & Tammelin, T. International Journal of Epidemiology, 37, 1220–1226. Artikkeli perustuu Lounassalon liikuntapedagogiikan väitöskirjaan “Distinct life course leisure-time physical activity trajectories and related health behaviors: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study”. . T., & Tammelin, T. org/10.1016/j.physbeh.2014.11.015 Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Palomäki, S., Salin, K., Fogelholm, M., Yang, X., Pahkala, K., Rovio, S., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. Washington DC: U.S. Associations of leisure-time physical activity trajectories with fruit and vegetable consumption from childhood to adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. I., Petermann-Rocha, F., Pell, J. Physical activity in adolescence and smoking in young adulthood: a prospective twin cohort study. M., Garcia, L., Gichu, M., Jago, R., Katzmarzyk, P. https://doi.org/10.1080/21679169.2019.1623314 Wardle, J., Haase, A. . The effect of physical activity on sleep quality: a systematic review. https://doi.org/10.1016/j.amepre.2004.12.003 Telama, R. Health Education Research, 21(6), 826–835. https://doi.org/10.1111/obr.12472 Noble, N., Paul, C., Turon, H., & Oldmeadow, C. Understanding participation in sport and physical activity among children and adults: A review of qualitative studies. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. https://health.gov/sites/default/files/201909/PAG_Advisory_ Committee_Report.pdf Raitakari, O. 2005. 2018. 2015. A., & Mair, F. F. Preventive Medicine, 81, 16–41. R., O’Donnell, C. PLoS ONE, 15:e023468. Gender differences in opinions and practices with regard to a “Healthy Diet.” Appetite, 32(2), 171–190. Lapsia ja nuoria motivoi liikkumaan muun muassa toiminnan omaehtoisuus, liikunnan ilo sekä perheeltä tai vertaisilta saatu tuki (Allender ym. A., Nicholl, B. H. Obesity Facts, 3:000-000. A., & Wandel, M. 2019. S., Biddle, S., Borodulin, K., Buman, M. S. Individualand environmental-related correlates of moderate-to-vigorous physical activity in 11-, 13-, and 15-year-old Finnish children. Distinct trajectories of physical activity and related factors during the life course in the general population: a systematic review. https://doi. P., MacDonncha, C., & Donnelly, A. 2020. American Journal of Preventive Medicine, 28(3), 267– 273. Which modifiable health risk behaviours are related. A., Raitakari, O. M. H. Tracking of physical activity and sedentary behavior from adolescence to young adulthood: A systematic literature review. Vaikka nuoruudessa liikunnan yleinen trendi on laskeva, on aikuisissa ja iäkkäissä havaittu liikunnan lisääjien ryhmiä (Lounassalo ym. M., Steptoe, A., Nillapun, M., Jonwutiwes, K., & Bellisle, F. https://doi. 2020). S. Physical activity from childhood to adulthood: a 21-year tracking study. European Journal of Physiotherapy, 23(1), 11–18. T. 2020. Annals of Behavioral Medicine, 27(2), 107–116. J. Cohort profile: The cardiovascular risk in young Finns study. Yang, X., Lounassalo, I., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Rovio, S., Tolvanen, A., Biddle, S. Obesity Reviews, 18:1-17. https:// doi.org/10.1016/j.ypmed.2015.07.003 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. E., Celis-Morales, C. https://doi. 2017. A. 2006. 2021. H., Helajärvi, H., Palomäki, S. https://doi.org/10.1111/sms.12988 Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, I., Wanne, O., & Raitakari, O. C., Al-Ansari, S. 2019b). 2007. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 6 3 selvimmin murrosiässä. C. (2015). Associations between trajectories of leisure-time physical activity and television viewing time across adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. T., … Willumsen, J. BMC Public Health, 19:217. https://doi.org/10.1093/ije/dym225 Rovio, S., Yang, X., Kankaanpää, A., Aalto, V., Hirvensalo, M., Telama, R., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Viikari, J. Tämä on rohkaisevaa: aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä etsiä omaa tapaa liikkua. The effect of socioeconomic deprivation on the association between an extended measurement of unhealthy lifestyle factors and health outcomes: a prospective analysis of the UK Biobank cohort. J., Mahoney, S., & Walker, J. https://doi.org/10.1123/jpah.2018-0650. 2020. https://doi.org/10.1016/ S2468-2667(18)30200-7 Guthold, R., Stevens, G. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8896-8. 2018. R., & Allman-Farinelli, M. BMC Public Health, 21:533. 2008. H. E., Partridge, S. https://doi.org/10.1006/appe.1998.0188 Foster, H. 2019a. P., Cardon, G., Carty, C., Chaput, J. S. British Journal of Sports Medicine, 54(24), 1451–1462. M., & Bull, F. T., Juonala, M., Rönnemaa, T., Keltikangas-Järvinen, L., Räsänen, L., Pietikäinen, M., Hutri-Kähönen, N., Taittonen, L., Jokinen, E., Marniemi, J., Jula, A., Telama, R., Kähönen, M., Lehtimäki, T., Åkerblom, H., & Viikari, J. Näihin tulisi panostaa jatkossa, jotta liikunta säilyisi osana lapsen ja nuoren arkea. 2018. 1999. https://doi.org/10.1186/s12889-019-6513-y Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Salin, K., Tolvanen, A., Pahkala, K., Rovio, S., Fogelholm, M., Yang, X., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. A systematic review of the clustering of Smoking, Nutrition, Alcohol and Physical activity (‘SNAP’) health risk factors. The Lancet Child and Adolescent Health, 4, 23–35. https://doi.org/10.1016/S23524642(19)30323-2 Hayes, G., Dowd, K. J. LÄHTEET Allender, S., Cowburn, G., & Foster, C. 2021. T., & Tammelin, T. The barriers and enablers of healthy eating among young adults: a missing piece of the obesity puzzle: A scoping review. Global trends in insufficient physical activity among adolescents: a pooled analysis of 298 population-based surveys with 1.6 million participants. 2006; Mehtälä ym. P., Chastin, S., Chou, R., Dempsey, P. A., Riley, L. Loprinzi, P. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10554-w Mehtälä, A., Villberg, J., Blomqvist, M., Huotari, P., Jaakkola, T., Koski, P., Lintunen, T., Mononen, K., Ng, K., Palomäki, S., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Vasankari, T., & Kokko, S. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0234686 Munt, A. T., & Tammelin, T. M., Kaprio, J., & Rose, R. D., Kane, C. 2019. H. Physical activity and nicotine dependence among a national sample of young U.S. E. Tracking of physical activity from childhood to adulthood: A review. 2004. C., Dipietro, L., Ekelund, U., Firth, J., Friedenreich, C. Journal of Physical Activity and Health, 16, 10781084. H., Salin, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. 2019b. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Addiction, 102(7), 1151–1157. https://doi.org/10.1093/her/cyl063 Bull, F. Gender differences in food choice: The contribution of health beliefs and dieting. P., Gill, J. Physiology and Behavior, 139:1-6. org/10.1016/j.jadohealth.2019.03.013 Kujala, U. https://doi.org/10.1136/bjsports-2020-102955 Fagerli, R. adults who smoke daily: Evaluation of cross-sectional and longitudinal associations to determine which behavior drives this relationship. H. F. M. T., & Tammelin T. Department of Health and Human Services. https://doi
Purjehduksen olympiavoittaja Esko Rechardt kuului kutsuttuihin. Erittäin kipakasti hän puhui dopingista urheilussa. Kongresseihin osallistuvat Kansainvälinen Olympiakomitea, kansainväliset olympialiitot ja kansainväliset lajiliitot, nekin, joiden edustamat urheilumuodot eivät kuulu kisojen ohjelmaan. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Olympiakongressit osana olympialiikettä P aroni Pierre de Coubertin, nykyaikaisen olympialiikkeen isä, voitti Tukholman olympiakisojen 1912 taidekilpailussa kirjallisuuden kultaa. Päätettiin paneutua asiaan. KOK:n velvollisuus oli kelpoisuuspykälän puitteissa ottaa huomioon urheilijan asema yhteiskunnan jäsenenä, mahdollisuudet elää ja tulla kunnolla toimeen. Paroni keksi oivallisen keinon, olympiakongressit. Coe nauratti kuulijoita sanoen olleensa jo tämän jälkeen jo huomattavasti vapautuneempi. Esitys sai tukea, mutta se kohtasi myös ankaraa arvostelua. Urheilijoiden puolesta hän antoi lämpimät, runsaat kiitokset työryhmää vetäneelle Peter Tallbergille, jonka hän kuvasi olleen kuin ”kuin rakastava isä”. . kosti.rasinpera@gmail.com Urheilijat mukaan KOK:n toimintaan Ennen vuoden 1981 Baden-Badenin kongressin avajaisia tapahtui jo jotakin merkittävää. Pelko haihtui, hän sanoi tunteneen olevansa omassa elementissään. Herrojen joukosta kuului hyväksyvää puhetta. Olympialiike oli ensimmäisen kerran kutsunut kongressiinsa 34 urheilijaa, miehiä ja naisia. Suora, kiertelemätön sanottavansa oli raikasta kuultavaa, se oli kuin tuulen henkäys kuivassa erämaassa! Coe jatkoi muistuttamalla, miten korkeiksi ovat muodostuneet urheilijoille asetetut tavoitteet valmistauduttaessa kilpailemaan olympiatasolla. Kongressien välinen aika on noin kymmenen vuotta. Sen käyttäjät häpäisevät sekä kaiken urheilun, että kunnialliset urheilijat. Siinä olivat runon muodossa paronin perustelut nykyaikaisille olympiakisoille, maailman valiourheilijoiden kohtaamiselle. Jalo kilpa, rehellisyys, kehon ja sielun voimat, Citius, Altius, Fortius. Saman tuomion alle haluamme siihen syyllistyneet valmentajat ja lääkärit. Puheita on yli sata, niiden pituudet vaihtelevat neljästäkymmenestäviidestä minuutista kolmeen minuuttiin. Alussa oli ollut iso ongelma, kuinka saada yhdenköyden vetäjiksi suuresti toisistaan poikkeavat kansakunnat, eri rodut ja uskonnot, kulttuurit ja kielet, tavat ja tottumukset poliittiset järjestelmät, pohjoinen ja etelä, itä ja länsi. Yhtenä esimerkkinä siitä, miten vaikeata saattaa yhteisymmärryksen löytyminen on olympialiikkeessä, on tapaus vuodelta 1988. emeritus ihmettelee KOSTI RASINPERÄ Kirjoittaja (s. Ensimmäisen kerran tapasivat Pariisissa 1894 ne maat, joissa tunnettiin vetoa olympia-ajatusta kohtaan. . Taitavasti tauotetun puheen päättyessä olisi hyvin kuullut hiiren juoksun lattialla, jos sellainen olisi jalkoihimme eksynyt. Kun näin on, ovat osanottajat aina uusia, järjestöjen johtajat vaihtuvat tässä ajassa. KOK oli istunnossaan päättänyt kahden naisen valinnasta jäsentensä joukkoon. Kävellessään paikalle hän oli huomannut pitkän jonon suuren hallin sivuoven edessä . Kongressi tarvitsee johtavan aiheen, jota käsitellään perusteellisesti. Pohjoismaiset olympiakomiteat ja hiihtoliitot esittivät Calgaryn talvikisojen dopingkokeiden tekemistä verinäytteistä. Hän korosti, ettei urheilijoiden uhrautumista olympia-aatteen puolesta saanut väheksyä. Kahdessa kongressissa (1981 ja 1994) mukana olleena voin todistaa, että juttua on piisannut. Oppivat näkemään, ettei se johtaminen aivan vaivatonta ole sekään. KOK haluaa, että tätä maailman tunnetuinta järjestöä ovat kaikki yksimielisesti tukemassa. Antiikin siirtäminen nykyaikaan – onko se mahdollista. Onhan se hyvä, että kisojen pääosan esittäjät ovat paikalla, sanottiin. 1931) toimi Suomen Olympiakomitean pääsihteerinä vuosina 1977?1996. Komea urheilija tunnusti jännittäneensä ja pelänneensä hetkeä, jolloin on noustava korokkeelle. Ensimmäistä kohtaamista odotettiin suurella mielenkiinnolla, puolin ja toisin. siellä jaettiin verryttelypukuja johtajille. Puheen alku hiljensi hallin. He olivat olympiaurheilijat Pirjo Häggman ja venezuelalainen Flor Isava-Fonseca. Coe sanoi toivovansa, että salista lähtiessä johtajilla on selkeä kuva siitä, mitä maailman huippu-urheilijat halusivat heille viestittää. Herrat johtavat, urheilijat urheilevat! Näin on totuttu maajoukkueisiin kuuluneiden roolitusta selventämään. Baden-Badenissa mottona oli Urheilun avulla yksimielisyyteen, ja sitä lähtivät meiltä etsimään Jukka Uunila, Kaarlo Hartiala ja Peter Tallberg, joka oli paikalla myös KOK:n jäsenenä ja kutsuttujen urheilijoiden johtajana. Kongressien aiheena ovat olleet: 1894 Olympiakisojen järjestely, 1897 Urheilun terveys ja opetusoppi, 1905 Harjoittelun tekniikka, 1906 Taide ja kirjallisuus urheilussa, 1913 Urheilun psykologia, 1914, 1921, 1925 ja 1930 Olympiasäännöt, 1973 Olympialiikkeen päämäärien määrittely ja tulevien olympiakisojen ohjelma ja rakenne, 1981 Urheilun avulla yksimielisyteen, 1994 Yksimielisyyden kongressi ja 2009 Olympialiikkeen asema yhteiskunnassa. Sanoja ”governmental and non governmental” toistellaan tiheään. ne tekee aikanaan KOK istunnoissaan. Peter Tallbergin esiteltyä ryhmänsä astui esiin urheilijoiden puheenvuorokäyttäjäkseen valitsema Moskovan kisojen 1500 metrin juoksun voittaja, britti Sebastian Coe. Pian kongressin jäl. Oi Urheilu! Sinä olet Oikeus! Täydellinen rehellisyys, jota ihminen turhaan tavoittelee muussa yhteisöelämässään, versoo sinusta itsestäsi. Kehon ja sielun voimat yksin osoittavat menestyksen rajat. Jossakin päin maailmaa veri on niin pyhä asia, ettei sitä tällaiseen tarkoitukseen voida käyttää. Kiinnijoutuneille vaadimme elinikäistä kilpailukieltoa. Kukaan ei voi hypätä senttiäkään korkeammalle, juosta sekuntiakaan nopeammin kuin mihin hänen kykynsä riittävät. Kongressi on tavallaan neuvottelukunta, joka ei tee päätöksiä
Neuvostojoukot olivat joulukuussa 1979 tunkeutuneet Afganistaniin, ja siitä alkoi poisjäämisvaatimusten vyöry. Moskovan jälkimainingeissa kreikkalaiset tarttuivat hetkeen Baden-Badenissa esittämällä Kreikan Ateenaa pysyväksi kisakaupungiksi. Maailman parhaita ammattiurheilijoita oli ensimmäisen kerran astunut olympiakisojen portista sisään. Käydyssä keskustelussa erityisesti lajiliittojen edustajat vaativat perusteellista uudistusta urheilijan kelpoisuudesta osallistua olympiakisoihin koskevaan pykälään 26. Tässä kohdassa taisi kaikkien mielessä vilahtaa Avery Brundagen hahmo. Kysymys olympiakisojen pitopaikasta Kansainvälinen suurpolitiikka on eri syineen useasti yrittänyt tunkeutua olympialiikkeen päätöksentekoon. Voisi käydä niin, että heti ensimmäiset kisanne jouduttaisiin peruuttamaan! Ja niinhän siinä kävi, että Kreikka ajautui Ateenan vuoden 2004 kisojen jälkeen pahaan talouskriisiin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 6 5 Puijo symposium 2022 THE INTERNATIONAL “PHYSICAL EXERCISE FOR HEALTH PROMOTION AND MEDICAL CARE – TRANSLATION OF RESEARCH EVIDENCE TO EVERYDAY PRACTISE” 27.-30.6.2022 Kuopio @PUIJOSYMPOSIUM MORE DETAILS AT WWW.PUIJOSYMPOSIUM.ORG keen KOK perusti Urheilijakomission, jota Peter johti vuoteen 2000 saakka, eli ensimmäiset 20 vuotta. Este oli kuitenkin jo liikahtanut. Myös ammattilaiset saivat osallistua. Olympiarauhan säilymiseksi sai loppujulistus entisenlaisen vanhakantaisen sisällön. Naisten tenniksen voittaja oli Saksan Liittotasavallan Steffi Graf. Näin olympian sanoma voidaan viedä kaikkeen maailmaan. Vuoden 1988 kisaohjelmaan tuli 60 vuoden tauon jälkeen tennis. Täysin hän ei tässä onnistunut, paljon merkittäviä maita jäi kylläkin pois Moskovasta. Ei vielä varsinaiseen ohjelmaan kuuluvana urheilumuotona, vaan näytöslajina. Päätökseksi pysyvien kisapaikkojen ideasta kirjattiin Baden-Badenissa 1981, että kisojen tulee kiertää maasta ja maanosasta toiseen. Ateenasta tuli joksikin aikaa tuhoisien mellakoiden kaupunki. Ammattiurheilulla ei ole asiaa olympiastadionin porttien sisäpuolelle. Mistä olisi voitu tietää, etteikö myös Ateenassa kohdata ongelmia. Näkyvimmin olivat esillä Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin boikottia vaativat vetoomukset. Niin kävi myös vuonna 1980. Heidän mielikuvissaan väikkyi ilmeisesti kuva siitä, kuinka kansat kaikkialta rientävät rahoittamaan huippumodernin kisakeskuksen rakentamista. Vararikon partaalla häilynyt maa joutui muiden Euroopan Unionin maiden avustettavaksi. Kongressi ei kuitenkaan innostunut tehdystä tarjouksesta. ?. Moskovan kisojen siirtoa vaadittiin tai vaihtoehtoisesti niiden peruuttamista. Maailmassa ei joka neljäs vuosi tarvitsisi rakentaa kalliita kisakyliä ja kilpailupaikkoja, oli ystäviemme perustelu
Liikkeen toiminta päättyi niin kivijalassa kuin verkkokauppanakin. Voisi kuvitella, että lajiin liitetty punk-asenne jopa hylkisi kaikkea liiketoimintaa. Joka tapauksessa vaihtoehtoliikunnassa korostuvat elämäntyylilliset valinnat, kokemuksellisuus, ilo ja itseilmaisu. Urheiluväline liikuttaa ja liittää yhteisöön Jam in the boxin lopetus mietityttää: miten roller derbyn nyt käy. Jam in the boxista rakennettiin alusta asti aktiivisesti turvallista tilaa ja mahdollisuutta kokea yhteisöllisyyttä, sillä arvot ovat lajille tärkeitä. Roller derbyn harrastajia on helpottanut sekin, ettei tarvikkeista ole tarvinnut vuosiin maksaa kalliita postija tullimaksuja. Jam in the box on tönöttänyt paitsi Vaasankadulla myös kiertänyt ahkerasti maakunnissa paikallisissa roller derby -tapahtumissa. Samalla katoaa jotain olennaista yhteisöön liittymisen tavoista ja rituaaleista. Kun kaupallisuus ja DIY kohtaavat Piskuinen urheiluvälinemyymälä Jam in the box oli merkittävä osa suomalaista roller derbyn lajiyhteisöä ja historiaa. Moni muistaa lapsuudesta, miltä huonosti istuva luistin tuntuu. Jam in the boxin sloganissa kiteytyy olennainen elämäntapaurheilusta sekä vaihtoehtolajeista. Luistinten lisäksi on tärkeää, että roller derbyssä suojavarusteet istuvat ja pysyvät paikallaan pelin tuoksinnassa: polvi-, kyynärpääja rannesuojat, hammassuojat sekä kypärä. Tänä päivänä roller derby -kauppoja ei Euroopassakaan enää juuri ole, etenkään kivijalassa. Jotkut eivät halua puhua tekemisestään urheiluna ja toiset taas harrastuksena. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 pohdittua Kokoaan suurempi kivijalka Tammikuun lopussa Jam in the box -liikkeen ovet sulkeutuivat viimeisen kerran. Roller derbyn harrastajien lisäksi liikkeen myymät tarvikkeet kiinnostivat myös skeittaajia, taitorullaluistelijoita, skuuttaajia, eri kontaktilajien harrastajia ja pyöräilijöitäkin. Monet harrastajista muistelevat lämpimästi sitä, miten luistimia tai kypärää sovitellessa vierähti kaupalla tovi jos toinenkin. Mikä ylipäätään on kivijalkapuotien lopettamisen vaikutus liikunnalle ja urheilulle. DIY-kulttuurin (do it yourself) ja vapaaehtoisuuden varaan rakentuneen lajin yhteisössä kaupallinen toimija ei välttämättä saavuta tällaista asemaa. Samassa sohvanmutkassa hoidettiin myös lajin hallintoa ja ideoitiin tapahtumia. Jam in the box kuitenkin lunasti paikkansa. Uusien potentiaalisten harrastajien kynnys hankkia omat välineet eittämättä nousee kaupan sulkeutumisen myötä. Nimi juontaa juurensa rullaluistimilla pelattavan kontaktilajin sanastosta, jossa erää kutsutaan jamiksi ja rangaistusaitiota boksiksi. Omalle keholle sopivat välineet lisäävät liikunnan mielekkyyttä. Roller derbyn kaltaiset vaihtoehtolajit tarjoavat jotain muuta perinteisen urheilun arvomaailman, kansanliikunnan sekä kaupallisen liikuntakulttuurin sijaan. Samalla päättyi jakso pienen vaihtoehtolajin historiaa. Haettiin kahvit kadun toisen puolen kahvilasta ja jatkettiin juttua vielä hetki liikkeen sohvalla. Roller derby lajina ja Jam in the box sen osana uskalsivat pitää meteliä ihmisoikeuksista sekä ottaa kantaa niiden puutteeseen urheilussa Suomessa. Parhaat välineet löytyvät verkosta ja kaukaa, usein Yhdysvalloista. Liike oli yksi Euroopan vanhimmista alan kaupoista. Uskon, että jalkaterää painava muisto on yhteinen. Harisen ja kumppaneiden mukaan (2015) elämäntapaurheiluun kiinnittyvien vaihtoehtolajien käsitteellistäminen on haastavaa, sillä ihmiset puhuvat niistä eri tavoin. J am in the box ei suinkaan viittaa hillolaariin, vaan Suomen ainoaan roller derbyn välineitä myyneeseen kauppaan Helsingin Kalliossa Vaasankadulla. Jam in the box tarjosi 11 vuoden ajan roller derby -tarvikkeita ja elämäntapaa ”luistelijoilta luistelijoille”, kuten sen slogan kuului. Ensimmäisten omien rullaluistinten sovittaminen ja niiden kantaminen pahvilaatikossa liikkeestä kotiin on iso askel paitsi liikkuvampaan elämäntapaan myös uusiin sosiaalisiin suhteisiin ja kokemukseen yhteisöllisyydestä. SALLA KARJALAINEN tiedeviestijä, Liikuntatieteellinen Seura entinen roller derby -luistelija, Helsinki Roller Derby salla.karjalainen@lts.fi Kuva: Salla Karjalainen. Se tarjosi paikan kysymyksille, kohtaamisille ja uusille liikuntaja urheilukokeiluille. Osa harrastajista käyttää lisäksi pehmustettuja housuja, säärisuojia tai rintarankaa varjelevaa urheilutoppia kovetuksineen. Liike ehti toimia neljän eri intohimoisen omistajan johdolla, joista jokainen oli aktiivinen roller derby -yhteisössä laajemmin. Pienelle lajille on ollut suuri etu, että sen tarvikkeita on voinut käydä sovittamassa ja luistimiin on voinut ottaa jalkatuntumaa liikkeessä
Teoksessa Autti, O. Viljanen, S. Kunnollisilla urheiluvälineillä ja lajin omilla tiloilla on tässä menestystarinassa ollut tärkeä rooli. LÄHTEET Helsingin Sanomat. Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli. Jam in the boxin lopettaminen tuntuu jälleen yhdeltä nitistävältä iskulta koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien kanssa kamppailevalle seuratoiminnalle. Pienen kivijalan varaan voi rakentua paljon. 2022. & Torvinen, P. Tällä hetkellä sukupuoli ei näyttäydy enää selvärajaisena käsitteenä. Haluan silti vaalia unelmaa, jossa Suomessa taas jonain päivänä myydään ja sovitetaan rullaluistimia sekä muuta lajivälineistöä kasvokkain. Opetusja kulttuuriministeriö ottikin vuonna 2020 järjestöjen arvioinnissa käyttöön pisteytettävät vastuullisuuskriteerit, joista yksi on sukupuolten tasaarvo ja yhdenvertaisuus. Myönteistä kehitystä on tapahtunut etenkin naisurheilun ja -urheilijoiden toimintaedellytyksissä. Roller derby kilpaurheilun järjestyksiä haastamassa. Kriteerin täyttäminen vaatii käytännössä liikuntajärjestöltä ohjelmaa, joka sisältää tavoite-, toimenpide ja seurantakuvaukset sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019.) Tasa-arvon edistäminen on myös yksi liikuntalain (390/2015) tavoitteiden toteuttamisen seitsemästä lähtökohdasta. Jam in the boxin tarina on tästä osuva esimerkki. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 6 7 Oma kauppa tärkeä osa pientä lajia Väitän Jam in the boxin olleen kokoaan suurempi. Verkkoartikkeli (viitattu 21.2.2022). Siinä piilee valtava voima tuottaa ihmisille arkista harrasteliikunnan iloa ja kokemuksia kuulumisesta. Helmikuussa 2022 julkaistu Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021 käsittelee sukupuolten tasa-arvoa fyysisen aktiivisuuden, kansalaistoiminnan, kilpaja huippu-urheilun sekä päätöksenteon ja johtamisen näkökulmista. & Lehtola, V-P. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Ennen pikaluistelu-uraansa hän kasvoi luistelijaksi roller derbyn parissa. Myös sukupuolen moninaisuus muokkaa ajattelua. Ei pidä myöskään vähätellä lajin vaikutuksia tulevaisuuden suuriin kykyihin. Lajiyhteisö avaintoimijoineen on kuitenkin sinnikkäällä työllä onnistunut rakentamaan uuden liikkumisen ja urheilemisen tavan, joka on Suomen maaperällä elänyt jo vuosikymmenen. Sukupuolten tasa-arvo on ristipaineessa liikuntapolitiikassakin. (OKM 2021.) Opetusja kulttuuriministeriö on edistänyt sukupuolten tasa-arvon toteutumisen tietoperustaa liikunnassa ja urheilussa vuosina 2011, 2017 ja 2022 toteutetuilla tutkimuskatsauksilla. Ohjelman liikuntaosiossa tasa-arvon vahvistaminen tuodaan esille yhtenä toimenpiteenä parantaa seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytyksiä. & Torvinen, P. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 303. Liikutukseen asti. Vaihtoehtoja urheilukulttuurille, joka ei puhuttele Roller derbystä ei ehkä koskaan tule valtavirtaa. Maamme paras seurajoukkue sijoittuu lajin kansainvälisessä kilpasarjassa huippujen joukkoon. Lajin leviämisen ja urheilullistumisen myötä Suomi on maailmanmestaruuskisoissa onnistunut toistuvasti saavuttamaan viidennen sijan. Toisaalta erilaisista toimenpiteistä huolimatta naisten osuus liikuntajärjestöjen päätöksenteossa – hallituksissa ja hallitusten puheenjohtajistoissa – ei ole 2000-luvulla merkittävästi kasvanut. Kaupan olemassaolon aikana roller derby lajina ja yhteisönä muuttui Suomessa valtavasti: se kasvoi Helsingin Väinämöisen kentän laidalta alkaneesta hupiluistelusta ympäri maata levittäytyneeksi urheilulajiksi. Kuukausi Jam in the boxin lopettamisen jälkeen yhdysvaltalainen 29-vuotias Erin Jackson voitti ensimmäisenä tummaihoisena naisena kultaa Pekingin olympialaisissa pikaluistelussa. Rannikko, A., Armila, P., Liikanen, V. 217–244. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Niissä on keskitytty liikuntatoimen strategista ohjaamista palveleviin aihealueisiin. Helsingissäkin viihtynyt roller derby -pelaaja on nyt pikaluistelun ensimmäinen tummaihoinen mitalinainen – Erin Jackson sai kisapaikan ystävältään, joka meinasi pyörtyä voitosta. 2020. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei enää riitä Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on ollut suomalaisen liikuntapolitiikan keskeisiä tavoitteita 1990-luvun alusta lähtien. 2019. . Tasa-arvolaki tunnistaa osaltaan sukupuolen moninaisuuden kieltämällä sukupuoli-identiteettiin tai SAMULI OJA, LitM tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu samuli.oja@jamk.fi pohdittua. T asa-arvon edistäminen on yksi Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman keskeisiä teemoja. Turvasataman rajanvetoja: Narratiivinen tutkimus identiteetin rakentumisesta roller derbyn lajikulttuurissa. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008611319.html Harinen, P., Liikanen, V., Rannikko, A. Mistä sukupuolten tasaarvon edistämisessä liikunnassa ja urheilussa on kyse. Hienointa tietysti olisi, jos tämä tapahtuisi lajille osoitetun oman rullaluisteluradan vieressä. Esimerkiksi ennen koronaa ehdittiin ainakin Helsingissä taistella pitkään harjoitusvuoroista ja lajille sopivista tiloista Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksia myöten. Haasteita uuden urheilulajin edistämisessä on toki ollut aiemminkin. Lain mukaan liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuudessa sekä avustusmäärässä on otettava huomioon, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vasta rinnan mitalla. (toim.) Hiljainen vastarinta. (toim.) 2015. Tampere University Press, s. Väitän, että ajassamme roller derbyn kaltaiselle toiminnalle on tilausta. Lainsäädäntö näkee asian hiukan toisin kuin ajan mittaan muuttuneet käsitykset yhdenvertaisuudesta, vastuullisuudesta ja ihmisoikeuksista. Kehityskulut liikunnan ja urheilun tasa-arvossa ovat kahtiajakoisia. Yhteisöpedagogian YAMK-opinnäytetyö. On surullista katsoa vierestä, minkälaista jälkeä koronapandemia jättää paitsi pienyrittäjien elantoon myös pieniin urheiluyhteisöihin
Ihmisoikeuksista puhuminen vie keskustelua jälleen uusille, edellisiäkin käsitteitä laajemmille urille. 2022. Itkonen, Lehtonen & Aarresola 2018). Osallistava ja osaava Suomi – Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Alkuperäisraportti: Lehtonen, K., Oja, S. Yhteiskunnassa yleisemmin mennään jatkuvasti suuntaan, jossa sukupuolen moninaisuus tunnustetaan laajemmin. Pohdinnat siitä, mitä sukupuolella ylipäänsä tarkoitetaan, kuuluvat olennaisesti myös liikunnan ja urheilun tasa-arvonedistämiskeskusteluihin. 2010. Tutkimusten mukaan sukupuolivähemmistöt kokevat liikunnassa ja urheilussa monenlaista syrjintää (esim. Liikuntalaki 390/2015. Lainsäädännöllisestä perustasta huolimatta sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei näyttäydy nykypäivän liikuntakulttuurissa selvänä kokonaisuutena. Toistaiseksi laajoissa kotimaisissa liikuntatutkimuksissa muiden kuin miesja naissukupuolta edustavien vastausmäärät ovat kuitenkin jääneet niin pieniksi, ettei niistä ole esitetty tilastollista analyysiä. Rajoitetaanko tasa-arvo käsitteenä koskemaan vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Käsitteiden selkeyttämistä tarvitaan Tasa-arvo mielletään käsitteenä nimenomaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Olympiakomitea. Kestävä kehitys on osa sekä Olympiakomitean vastuullisuusohjelmaa että Reilua Peliä. Ihmisen asemaan vaikuttavien tekijöiden monipuolisuutta voidaan tarkastella myös esimerkiksi intersektionaalisuuden käsitteen kautta. & Hakamäki, M. Urheillaan ihmisiksi. Katsauksessa esitetään tietoa ja tuloksia käytettävissä olevan aineiston puitteissa. Toimenpiteet saattavat konkretisoitua eri tavoin, jos yläkäsitteenä on tasa-arvo, vastuullisuus, yhdenvertaisuus tai ihmisoikeudet. OKM. Katsaus siis tietyssä mielessä uusintaa perinteistä kaksinapaista sukupuolikäsitystä. Viime aikoina liikunnassa ja urheilussa on alettu puhua entistä enemmän ihmisoikeuksista. Liikunnalla ja urheilulla onkin vakava miettimisen paikka, miten myös sukupuolivähemmistöt saadaan tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja yhdenvertaisiksi toimijoiksi. Myös lainsäädännön näkökulmasta se tulee huomioida itsenäisesti. Toisaalla yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat yksi yhtenäinen osa Olympiakomitean (2020) vastuullisuusohjelmaa ja sen perustana olevaa Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet -asiakirjaa, joka tuo mukaan eettisyyden käsitteen (Olympiakomitea 2021). Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Opetusja kulttuuriministeriön verkkosivut. Liikunnassa ja urheilussa sukupuolinäkökulma perustuu – osin esimerkiksi kilpailujärjestelmiin liittyvistä käytännön syistä – puhtaasti mies-nainen-kahtiajakoon. Vai nähdäänkö se pikemminkin osana yhdenvertaisuutta, jonka edistäminen ulottuu laajemmalle kuin pelkästään sukupuolikysymykseksi. & Aarresola, O. 2020. Samaan aikaan opetusja kulttuuriministeriö (2022) määrittelee liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden lähtökohdiksi tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden, terveet elämäntavat ja kestävän kehityksen. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma 2020–2024. Symons, C., Sbaraglia, M., Hillier, L., & Mitchell, A. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. 2021. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. Opetusja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tasa-arvon ohella puhutaan esimerkiksi yhdenvertaisuudesta, joka voitaisiin kenties nähdä tasa-arvon laajempana versiona pelkän sukupuolten huomioimisen sijaan. Ihmisoikeudet edellyttävät kaikkien – ei vain naisten ja miesten – aseman ja oikeuksien turvaamista. Toisaalta yksi tutkimuskatsauksen tavoitteista oli kuvata paitsi sukupuolten tasa-arvon muutosta liikunnassa ja urheilussa myös sen nykytilaa. 2021. Käsitteillä merkityksineen on väliä silloin, kun liikuntapoliittisilla toimenpiteillä pyritään ohjaamaan liikunnan ja urheilun eri toimijoita. Tämän johdosta myös viimeisimmässä sukupuolten tasa-arvoa selvittäneessä tutkimuskatsauksessa aiheen käsittely perustui pitkälti binääriseen sukupuolikäsitykseen. Come out to play: The Sports experiences of Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender (LGBT) people in Victoria. Olympiakomitea. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus: hakuohjeet ja avustuksen periaatteet. Myös liikunnan ja urheilun tutkimuksessa otetaan sukupuolen moninaisuus yhä enemmän huomioon. Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet. 2018. LÄHTEET Itkonen, H., Lehtonen, K. Kestävä kehitys liitetään meillä lähes poikkeuksetta ympäristötekoihin, vaikka toisaalta asiaa olisi mahdollista tarkastella vaikkapa sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta (esim. Juridisessa mielessä käsitys sukupuolesta perustuu edelleen kaksinapaiseen mies-nainen-jaotteluun. Isommassa mittakaavassa kysymys on koko liikunnan ja urheilun sukupuolikäsityksestä. Liikuntapolitiikan ja valtionohjauksen näkökulmasta käsitteiden nivoutuminen, osittainen päällekkäisyys ja epäselvyys eivät selkeytä hallintoa. Myös konkreettisen toiminnan toteutuksen – eli esimerkiksi liikuntaja urheiluseurojen – näkökulmasta käsitteiden selkeyttämiselle on tarvetta. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986). Onkin syytä pohtia, mitä kaikkea edistetään, kun edistetään tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa. . Symons ym. Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet. Lopulta kyse on siis siitä, miten eri käsitteet konkretisoituvat tavoitelluiksi toimiksi ja tehokkaaksi toiminnaksi liikunnan ja urheilun ruohonjuuritasolla asti. 2022. Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Juridiikan ulkopuolella on selvää, ettei kaksinapainen mies-nainen-jaottelu ole enää ainoa tapa jäsentää sukupuolta. 2010). Entä mihin sijoittuvat edellisiin peilaten käsitteinä vastuullisuus, eettisyys ja ihmisoikeudet. OKM. Institute of Sport, Exercise and Active Living (ISEAL) and the school of Sport and Exercise at Victoria University.
Vieraiden on tarkoitus potkia palloa seinään ja osua erikseen mahdollisimman moneen ruutuun. Sittemmin tekniset asut ovat tehneet liikkumisesta vähemmän hikisen tuntuista. Näyttelyn toteuttaneen Anni-Julia Tuomiston piirroskuvat toimivat hyvin. Osa käyttää teknologiaa mahdollisimman vähän, toisten liikunnassa se on erottamaton osa. Tai näin asian voi nopeasti tulkita. Välinekehityksessä näyttely nostaa esille erityisesti golf-, jääkiekkoja tennismailat sekä sukset. Eri aihepiirien kuvista kertovien syventävien tekstien sisältö toimii, luettavuus ei. Museokäyntiin kuuluu 2020-luvulla, että vierailunsa voi jakaa somessa. Itselleni tökkäsi eniten yleistys, jonka mukaan lisääntynyt liikuntaharrastus johti kaupungistuvassa Suomessa teknologisiin muutoksiin. Museo ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin. Kulutusmahdollisuuksien kasvullakin oli osuutta asiaan. Miten tekokuitujen yleistyminen on vaikuttanut liikunnan kokemiseen. Ifolor tarjoaa mahdollisuuden ottaa kuvamuiston taustana Sylvi Saimon vuoden 1952 kultamitalimelonnan palkintojenjaosta. Sijainti Musiikkimuseo Famea vastapäätä on otollinen. Polarin mukanaolo on itsestäänselvyys. Tai ehkä en sittenkään rikkonut sääntöjä, voihan seinää käyttää heittelyynkin. Entä tarjolla oleva teknologia. Museoajattelun muutoksesta kertoo Helsingin vuoden 1952 kisoista kertova pop up -näyttely kauppakeskus Triplassa. Jokaisen ulottuvilla olevan liikuntasuoritusmittaamisen toteuttajana Polar on uranuurtaja. Otin pallon käteen ja heittelin. Ja moni haluaa tietää ainakin askeltensa määrän. Tosin näkökulma on kapea, esillä on erilaisia proteeseja. Museoon saattaa Triplassa jopa astua puolivahingossa. Urheilumuseo 29.1.2022?28.8.2022 Urheilumuseon Nahasta nanoon -näyttely kertoo liikuntaja urheiluteknologian kehityksestä 1900-luvun alusta nykypäivään. Fuskasin. Tässä Urheilumuseo voisi jopa kelata uudelle tasolle. Näyttely herättää myös paljon kysymyksiä. Runsaat sata vuotta sitten vaatteet ja välineet oli tehtävä pääosin luonnonmateriaaleista. Lappsetin kohdalla näkyvin osa näyttelyä on vuorovaikutteinen palloseinä. Tutkijoiden tehtävä on analysoida liikuntakulttuurin kehityssuuntia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 6 9 N ä y t t e l y Ennen olivat mailat ja sukset puuta Nahasta nanoon. Nahasta nanoon -näyttelyssä Urheilumuseon kumppaneina ovat olleet Polar, Respecta, Lappset ja Ifolor. Toteava ote toimii, kun varmoja vastauksia varsinkaan viime aikojen muutoksista ei ole. Olympiakisojen kuvamateriaali alkaa olla asianharrastajan silmin koluttu aika tarkkaan, joten uudenlainen ja raikas toteutus ilahduttaa. Uteliaisuutta herättävä näyttely Näyttelyn pääesittelytekstit johdattavat pääosin hyvin aiheeseen. Näkökulmasta riippuen näyttelyssä saa yleiskuvan teknologian vaikutuksesta liikuntakulttuuriin tai väläyksiä muutoksista. Selvää on, että harva meista haluaa ehdoin tahdoin liikkua heti hikeentyvä puuvillapaita päällään. Esinepoiminnoista 1900-luvun alun polkuja kuntopyörät jäävät mieleen. Kohta kuusikymppisin silmin niiden lukeminen vaati hämärässä näyttelytilassa kovaa keskittymistä. Puolet pois ja isompi kirjasin kävi ratkaisuna mielessäni. Liikunnan mahdollistavien apuvälineiden laajuudessa riittäisi aineksia kokonaiseen näyttelyyn. Kaikissa on kuljettu puusta kohti erilaisia komposiittirakenteita. Pieneen liiketilaan rakennettu näyttely tiivistää kisat neljään seinäkkeeseen ja yhteen vitriiniin. Sivuloikka Triplaan Urheilumuseo tähysi jo edellisen johtajansa Pekka Honkasen aikana laajempien yleisöjen suuntaan. Suomalaisista kasvoi tuulipukukansa, joka Virossa sai jopa oman määritelmän, ”kahin”. Museota vuodesta 2020 johtanut Jukka-Pekka Vuori on ilmiselvästi pannut lisää kierroksia koneeseen. Vai toiko teknologisten mahdollisuuksien kasvu markkinoille uusia välineitä. Tekoja lasikuidut muuttivat liikkujan maailmaa 1970-luvulla. Apuvälinevalmistaja Respectan osallistuminen tuo mukaan liikuntarajoitteiset. JOUKO KOKKONEN arvioitua
Urheiluja liikuntaravitsemuksen asiantuntemus ja kulttuuri maassamme on ollut tasaisen vahvassa nosteessa vuosien aikana, mikä heijastuu myös kirjasarjan kolmanteen versioon. Nostan esiin kirjasta myös yhä laajenevan urheiluravitsemuksen erityiskysymysten kirjon. Kaipaanko silti jotakin. Suosittelen sen lukemista myös niille, jotka mielestään tietävät jo paljon. Ajatuksena oli ilmeisesti, että jos opetuksesta selviää,. Niiden yhteispeli fysiologisempien näkökulmien kanssa on kuitenkin hyvin tärkeä. Salimaa tuntematta on vaikea arvioida, kuvastaako asiakeskeisyys ja rationaalisuus hänen luonnettaan, vai antaako elämäkerta vain sellaisen kuvan. Vaikuttavaan toimintaan ei riitä vain se, että kerrotaan mitä kannattaa tehdä. Tämä näkyy selvimmin siinä, miten urheilijoiden ravitsemuksen valmennusprosessia kuvataan ja tuetaan selvästi aiempaa vahvemmin. Joskus nojatuolissakin voi hengästyttää, ainakin jos lukee kirjaa sirkustaiteilija Saliman elämästä. 666 s. Ehkä omasta taustastani johtuen olisin toivonut hieman vahvempaa otetta ja punaista lankaa myös syömisen psykologian ja kehon kuuntelun taitojen kaltaisiin teemoihin. Se suositeltavaa luettavaa jokaiselle asiasta kiinnostuneelle tai alalla työskentelevälle. Teoksen perusteella Salima vaikuttaa hyvin päämäärätietoiselta ja intohimoiselta sirkustaiteilijalta, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta sen kummempia tunteilematta. Tämä onkin ratkaisevan tärkeää. Näitä teemoja on koostettu yhteen taulukkoon ja niihin viitataan riveillä tai niiden väleissä siellä täällä. Kyllä vain. Ravitsemuksen yksi haaste on valtavasta ja ristiriitaisesta tietotulvasta kumpuava kysymyspaljous. 7 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 K i r j a Yltäkylläinen kattaus liikuntaravitsemuksesta Olli Ilander, Ida Heikura, Enni-Maria Hietavala, Mia Laakso, Laura Manner & Jaakko Mursu: Liikuntaravitsemus 3.0. On myös eduksi, kun voi kertoa, mitä jossakin tilanteessa ei kannata tehdä. Tämä kirja on mielestäni heittämällä paras suomenkielinen liikuntaravitsemuksen teos. Oma psykologisia näkökulmia avaava osio olisi antanut niille tarvittavaa painoa. Salima kouluttautui sirkustaiteilijaksi Suomessa ja Venäjällä, ja kiersi maailmaa erilaisissa sirkuskokoonpanoissa. Ylipäätään sirkuksen opiskelu Moskovassa näyttäytyy erityisen rankkana rupeamana, sillä opetusmetodeihin kuului oppilaiden henkinen nujertaminen. Usein puhutaan sitä ”mitä” kannattaisi tehdä, mutta ihmettelyn hyöty jää leijumaan ilman, jos ei ole näkymää ”miten” se tehdään. Kirjoittajakunta kokonaisuudessaan kyllä tiedostaa näiden asioiden merkityksen hyvin, mutta aihe jää kokoamatta. Sirkuselämä näyttäytyy Saliman elämäntarinassa hyvin kokonaisvaltaisena elämänmuotona, jossa millään muulle ei kovin paljoa löydy tilaa. Ne ulottuvat hyvinkin yleisistä monia mietityttäviin asioihin, joista ei kuitenkaan kovin usein löydy sovellusta. Liikuntaravitsemus 3.0 on nimensä mukaisesti kolmas ja täysin uusi versio ravitsemusasiantuntija Olli Ilanderin päätoimittamasta ja VK-Kustannuksen julkaisemasta kirjasarjasta. Näen kuitenkin pienenä riskinä sen, että kirjan lukijoille ravitsemus avautuu lähinnä fysiologisten näkökulmien kautta. Saliman elämänvaiheet käsitellään kronologisessa järjestyksessä peruskouluiästä opiskeluvuosiin ja edelleen uran aktiivivuosiin ja sen jälkeiseen aikaan. Uusissa teemoissa ruuansulatuskanavan ongelmat saavat hyvästä syystä huomiota, sillä aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö ja kokemus on kehittynyt. Kyseessä on ehdottomasti suositeltava teos kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Päätoimittajan lisäksi koko kirjoittajakaarti on ehdottomasti osaava. Kun urheiluravitsemuksen tutkimuksesta voi nykyään tulla ammatti ja koko maan toiminnan tasolla ravitsemusasiantuntijat ovat täysipäiväisesti pystyneet kytkeytymään urheilumaailman arkeen, niin tämä osaamisen nousu heijastuu hienosti kirjan uusissa teemoissa. Tässä elämäkerrassa ei turhia kikkailla. Vastaavaa syvyyttä tavoittelevia teoksia ei suomenkielisenä oikeastaan ole. VK-Kustannus 2021. On epätodennäköistä, että kukaan tietää ja muistaa kaikkea. Näiden uusien asioiden ohella teos käy myös laadukkaasti läpi urheiluravitsemuksen perusasiat ravintoaineista, ruuasta ja ravintolisistä. Voi todeta heti alkuun, että Liikuntaravitsemus 3.0 on monipuolisin ja laadukkain suomenkielinen teos urheilevan ja liikkuvan ihmisen ravinnosta tällä hetkellä. Saliman elämästä kuitenkin puuttuu varsinkin jääkiekkoilijoiden elämäkerroille tyypilliset harha-askeleet juhlimisen ja päihteiden parissa. Johnny Kniga 2021, 223 s. Sisällöllisesti ravitsemusvalmennusta kuvataan mainiosti seuratason mahdollisuuksien kautta, mutta myös yksilövalmennuksen näkökulmasta. Kokonaisuudessaan teos noudattaa urheilijaelämäkertojen konventioita, jossa harjoitellaan ahkerasti, selviydytään loukkaantumisista johtuvista takaiskuista, koetaan onnistumisia ja lopulta lopetetaan ura ja keksitään uutta sisältöä elämään. Tämä tuonee perspektiiviä monelle, jolla kokemuspintaa ravitsemusvalmennuksesta on vähän. Saliman radikaalein kapina Venäjällä opiskellessa oli rento joululoma makoillen ja suklaata syöden, vaikka hänen olisi pitänyt huolehtia ruokavaliosta myös lomalla. Ja vaikka aina joitakin näkökulmia saattaakin uupua, Liikuntaravitsemus 3.0 käy erinomaisesti läpi liikuntaravitsemuksen moninaiset fysiologiset näkökulmat yhdistäen ne käytännöllisiin johtopäätöksiin. Tällaiselle ei yksinkertaisesti ollut aikaa. Asiat esitetään suoraviivaisesti ja sen kummempia tunteilematta. Ainakin itse olen taipuvainen uskomaan sen, että Saliman oma ääni kuuluu tekstistä ja lopputulos on päähenkilönsä näköinen ja kuuloinen. PATRIK BORG, ETM ravitsemusasiantuntija puheenjohtaja Suomen Urheiluravitsemuksen asiantuntijat ry arvioitua K i r j a Moskovan kautta sirkukseen Salima Peippo & Kimmo Rantanen: Salima – sirkustaiteilijan tunnustukset. Palaan lopuksi siihen mistä aloitin
Laajassa jutussa pohdittiin suomalaisen keihäänheittoperinteen taustoja, ja ruotsalaisen Eric Lemmingin nimen mainittuaan haastateltava keksi vedota suomalaisiin pikkupoikiin, jotka ovat ”aina tykänneet viskellä lumipalloja ja kiviä järveen”. ”Voinee sanoa, että jossain vaiheessa olimme väkilukuun suhteutettuna maailman kovin maa heittämään kiviä”, kirjaan haastateltu urheiluaktivisti esittää. Ainakin monen tankotanssijan kulmat saattavat rypistyä epäuskosta, kun lukee Saliman näkemyksistä siitä, kuinka sensuellimpaa tankotanssityyliä harrastavat pilaavat koko lajin maineen. Syiden asiallisen analysoinnin he jättävät suosiolla muille, tutkimuksellisesti suuntautuneille tahoille. Vanhemmat, jäntevään kerrontaan tottuneet lukijat olisivat ehkä kaivanneet toisenlaista juonenkuljetusta. Hänen kulttuurihistoriallinen katsauksensa keihään ”pitkään historiaan” on kerrassaan viihdyttävää luettavaa luolamiehineen, spartalaisineen, viikinkeineen ja muine merkillisyyksineen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 7 1 niin pärjää missä tahansa, sillä myöskään valmiina sirkusammattilaisena ei elannon tienaaminen ole mitenkään helppoa. ERKKI VETTENNIEMI T e l e v i s i o Kahdeksan erää Alista Muhammad Ali. Olisiko seuraavaksi tutkimuksellisesti orientoituneen kirjoittajan vuoro. Docendo 2021, 319 s. Kirjalla on kolmaskin tekijä, eläkevuosinaan kynää yhä kepeästi juoksuttava toimittaja Urho Salo. Takakansi tosin lupaa tekijöiden paljastavan ”syyt” siihen, miksi keihäänheitto on jo toistasataa vuotta ollut suomalainen menestyslaji. Ylenpalttisesti kuvitettu kirja etenee lyhyin luvuin, oikeastaan katkelmin, joissa käydään läpi kaikki niin sanotut arvokisat vuosilta 1912–2021. Vertikaaliköysi, hulavanteet ja jopa tankotanssi tulevat tutuiksi Saliman elämänvaiheiden ja osittain myös vahvojen mielipiteiden kautta. 2021. Tuskin kenestäkään 1960?1980-lukujen urheilijasta on yhtä paljon juoksevaa kuvaa kuin Alista. Suomessakin hän oli aikansa. Pikkukivet ja lumipallot mainitsin muuten toimittajalle vinosti hymyillen, mutta ironia harvoin välittyy puhelimitse, mitä edelleen harmittelen. Ohjaajat Ken Burns, David McMahon, Sarah Burns. Tukholman olympia-areenalla 1912 suomalainen keihäsurho viimein voitti Lemmingin, mistä tämänkertainen tarinakooste käynnistyy. Lemmingin Helsingin-vierailu kesällä 1903 teki kepinviskelystä suomalaisnuorten pakkomielteen. Siinä hankkeessa suotaisiin asianmukaista huomiota Eric Lemmingille, joka sentään oli modernin keihäsurheilun pioneeri, kuten taannoin tähdensin iltapäivälehden toimittajalle. Tähän teokseen kannattaa tutustua, jos haluaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea löytyy upeiden ja taidokkaiden sirkusesitysten takaa. Kahdeksaan osaan on koottu vaikuttava määrä aineistoa. Urho Salo käytti kynää myös silloin, kun koottiin käsillä olevan teoksen suoraa edeltäjää, täsmälleen yhtä hajanaista ja vähintään yhtä värikästä Suurta suomalaista keihäskirjaa (1991). Urheilullisen keihäänheiton kanssa sillä ei ole käytännössä mitään tekemistä. Lopputulos on päähenkilönsä tapaan ristiriitainen. Pihtiputaan keihäskarnevaalit ovat siinäkin niteessä näkyvästi esillä, ja kun molemmat kirjat huipentuvat mittaviin tilastoihin, kotimaisen keihäänheiton tarinaperinne tulosnumeroineen lienee toistaiseksi kaluttu tyhjiin. Onko lumipallojen heittely suomalaiskansallinen erikoisuus. Omenoistakin puhutaan, samoin sisusta ja ”suomalaisesta luonteenlaadusta”. Kansallisesti tärkeä laji joka tapauksessa tarvitsee Salon ja Reinin kaltaisia kronikoitsijoita. Ajankuvaa dokumenttisarja tarjoaa yltäkylläisesti. Eikö kiviä todella viskota muualla kuin maamme valtiollisten rajojen sisäpuolella. Tuollaisten arvailujen paikka on nimenomaan tarinavetoisessa tietokirjassa, jollainen konkaritoimittajien Tapani Salon ja Pasi Reinin tuhti teos on. Se oli syksyinen viikonloppu vuonna 2008, kun historiantutkijana esiintynyt henkilö teki itsestään pellen Ilta-Sanomien sivuilla. ANNA HOLOPAINEN K i r j a Heitelläänhän kiviäkin Tapani Salo ja Pasi Rein: Sinivalkoinen keihäskaari. Ken Burnsin johdolla toteutettu dokumenttisarja ammattinyrkkeilyn raskaansarjan kolminkertaisesta maailmanmestarista Muhammad Alista piirtää värikkään kuvan lajin kiistellyimmästä ja kuuluisimmasta hahmosta. Kokonaiskesto 398 min. Lukijalla oli oikeus kummastella, millaisiin tutkimuksiin tuollainen selitysmalli nojasi. Digiajan nuoria lukijoita ajatellen ratkaisu on varmasti luonteva. Pikkupojat kivineen ja lumileikkeineen tulevat vastaan myös Sinivalkoisen keihäskaaren sivuilla
Peruskoulusta jäi mieleeni esimerkkilause ”It’s hard to be humble, when you’re so good”. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 tunnetuimpia urheiluhahmoja. ”Kallu” Tuomisen elämäkerta on myös kurkistus kadonneeseen aikaan, jolloin miehinen äijämeininki kukoisti. Alin otteluilla ja niihin liittyneillä järjestelyillä on dokumentissa iso osuus. Impulssi-julkaisuun päätyneitä haastattelun osia on käytetty melko laajasti elämäkerrassa. Kun pää ei ollut vielä pehmennyt, niin Ali osasi tehdä eron show-miehen ja aktivistin välillä. Liki kuusituntinen paketti on näin toteutettuna liian pitkä. Toisaalta Alinkin otteluista kaikki eivät päättyneet voittoon hänen urheilullisuutensa ansiosta. ”Kallu” oli tunnettu myös kovasta äänestään. Samantapainen on ollut monen muunkin sodan varjossa varttuneen miehenmalli, joka näkyi koko elämänkaaren ajan. Uransa alkupuolella hän voitti ottelunsa tanssimalla näennäisesti karkuun, mikä väsytti vastustajan. Alin leveilyä riittääkin sarjan alkujaksoissa liiankin kanssa. Dokumentti kertoo sivujuonteenaan outouksista, joita maailmassa tapahtui 50?60 vuotta sitten. Tarinoita Tuomisesta riittää. Hän oli kansalaisuusoikeustaistelija, joka antoi afroamerikkalaiselle nuorille vihaisille miehille kasvot. Palattuaan sotilaspalveluksesta kieltäytymisestä johtuneen pitkän tauon jälkeen kehään 1970-luvun alussa hän ei kyennyt enää samaan. Runsas haastatteluaineisto tuo esille ”valmentajien valmentajaksi” sanotun miehen eri puolet. Pääosin kokemukseen pohjautunut valmennus alkoi väistyä tutkittuun tietoon perustuvan lähestymistavan tieltä. Ja arvostelukyvyn heikettyä hän ei osannut astua kehän valokeilasta sivuun. Oman valmentajauransa huippusaavutukseen ”Kallu” ylsi viemällä Suomen koripallojoukkueen Tokion olympiakisoihin vuonna 1964. Vastustajiaan hän mollasi kohtuuttoman armottomasti. Alin elämän toista puolikasta varjosti koko ajan heikkenevä terveys. Osaltaan Tuomisen työtä tuki se, että hän oli Jumpalla opettanut lukuisia sittemmin myös valmentajaksi päätyneitä voimistelunopettajia. Aiheita on kertakaikkisen paljon, että katsojakin joutuu ottamaan lukua. Valmennuspäällikkönä Tuominen oli varsinkin aluksi kahden kulttuurin välimies, minkä Teronen ja Vuolle tuovat hyvin esille. Toisaalta Ali oli machomies, joka kaatoi naisia. Silti sarjaa voi pitää urheiluviihteen historian kurssina. Sain tästä elävän todistuksen, kun haastattelin Urheilumuseon johtajan Pekka Honkasen kanssa häntä urheiluvaikuttajien haastattelusarjassa huhtikuussa 2010. Sarja sisältää rajuja ottelunäytteitä, jotka kertovat Alin uran eri vaiheista. ”Kallu” teki poikamaisia kepposia ja läimäytti lukuisia pahaa-aavistamattomia miehiä ja joskus jopa naisia tervehdykseksi isolla kädellä selkään. Päähenkilö saunoi, otti ”rönöä” ja vokotteli naisia, mutta hoiti työnsä kunnolla. Ratkaisu on oikea. Aikoinaan niin vahva Parkinsonin taudista kärsinyt mies jaksoi vaivoin kannatella soihtua. Ali oli ristiriitainen hahmo. Suu oli suuri, mutta nyrkit kovat. Tuominen vaikutti liikuntakulttuuriin myös Helsingin yliopiston Jumpan pitkäaikaisena opettajana. Teronen ja Vuolle tuovat esille menneiden vuosikymmenien äijämeiningin kapea-alaisuuden, mutta eivät lähde moralisoimaan. Omintakeisella tyylillään hän nautti kuitenkin myös perinteestä ponnistavien luottamusta. Hyvin ajoitetut iskusarjat johtivat tyrmäykseen tai ottelun keskeyttämiseen. Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat laatineet ”Kallusta” hyvin tunnistettavan elämäkerran. Menestystä tuli uudellakin taktiikalla, joka oli terveyden kannalta kohtalokas. Hän jätti ison jäljen suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään toimiessaan valmennuspäällikkönä vuosina 1969?1991. Loppu taitaa tosin kuulua ”…when you’re as great as I am”. Olympiakomitean ensimmäinen ja pitkäaikaisin valmennuspäällikkö Kalevi ”Kallu” Tuominen (1927?2021) oli suomalaisen huippu-urheilun näkyvimpiä hahmoja 1960?1990-luvuilla. JOUKO KOKKONEN arvioitua. Rooman olympiakullasta vuonna 1960 alkanut julkinen ura päättyi rooliin, joka toi esiin ihmisen haurauden. Äärimmäinen esimerkki tästä on mestaruusottelu Mobutu Sese Sekon johtamassa Zairessa.Kerrontaa rytmittää aikakauden musiikki. Karismallaan Ali auttoi osaltaan karistamaan tai peittämään ammattinyrkkeilyn silmäänpistävimmät kytkökset amerikkalaiseen mafiaan. Nauhurin tason paukkuivat punaiselle ja ääni oli kantanut myös pitkälle museon neuvotteluhuoneesta toimistokäytävälle. Urheilun vahva ääni. ”Kallu” oli aikansa lapsi. JOUKO KOKKONEN K i r j a Valmentajaäijien äijä Arto Teronen & Jouko Vuolle: Kalevi "Kallu" Tuominen . Hänellä oli suuri merkitys köysissä roikkuneen ammattinyrkkeilyn uudessa nousussa, johon amerikkalaisen television vahvat vuodet vauhdittivat. Ali, alkuperäiseltä nimeltään Cassius Clay, oli myös amerikkalaisen islamin yksi keulakuvista ja tunnetuin Vietnamin sodasta kieltäytyjä. Sujuvasanainen teos onnistuu kertomaan niin ”Kallusta” kuin laajemminkin suomalaisen huippu-urheilun mielenmaisemasta. Kaikkine ylilyönteineen Ali oli luomassa yhtä tapaa olla ammattiurheilija. Pientä toistoa on teokseen jäänyt, kun useat haastateltavat lausuvat samat asiat hiukan eri sanoin. Kirjapaja, 223 s. Ali huomasi kuitenkin kestävänsä iskuja niin vartaloon kuin päähän. Isoon roolin hän pääsi viimeisen kerran olympiatulen sytyttäjänä Atlantassa vuonna 1996. Kohtuuttoman pitkät alkuyhteenvedot varastavat kokonaiskestosta käytännössä yhden jakson verran. ”Kallu” oli valmis etsimään ja käyttämään tietoa ja edisti omalta osaltaan valmentajakoulutusta. Dokumenttia voi katsoa traagisena tarinana miehestä, joka halusi huomiota hinnalla millä hyvänsä
Aaltosen arvosteli sitä, että ulkoilua käsitteenä ei ollut lainkaan määritelty. Vastineissa ei edes pyritä erittelyyn. Kimmo Aaltonen moitti valmisteilla olleen ulkoilulain olevan yksipuolinen. Pitkän linjan SVUL-vaikuttajaa Akseli Kaskelaa Laakso kiitteli perustelluista vastaväitteistä. He saivat moitteita muun muassa vasemmistolaisuudestaan. ”Lopuksi haluan korostaa sitä, että jo Seuran nykyinen toiminta antaa varsin optimistisen kuvan Seuran mahdollisuuksista toimia liikuntakulttuurin kehittäjänä maassamme. Suuri osa denveriläisistä ja coloradolaisista vastusti kisoja. ”Denverin tapauksessa on siis kysymys siitä, että talviolympialaiset (…) ovat veronmaksajien kustantamaa varakkaiden ja vaikutusvaltaisten ’urheilua’.” Olin näki olympialiikkeen olevan kuihtumassa, ellei se kykenisi uudistumaan. Tämä oli tehtävä siten, ettei se edistä autoistumista. ”Kun joku esittää liikunta-aiheista kritiikkiä jossakin tiedotusvälineessä, niin aina ne jotkut tuntevat joutuneensa altavastaajiksi, loukkaantuvat sydänjuuriaan myöten. Lain nimi oli hänestä mahtipontinen, sillä sen piiriin olivat tulossa vain kunnalliset ulkoilureitit, valtion retkeilyalueet ja leirintäalueet. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän hiihti olympiakultaan Oslossa. Hän piti hyvänä presidentti Urho Kekkosen ehdotusta kansainvälisen urheilun organisoimisesta UNESCO:n alaisuuteen. Todetaan yksioikoisesti asioiden olevan hyvin ja esitetään katalysaattoreina toimineista henkilökohtaisia loukkauksia. Kävelykatuverkostojen luominen on oleellinen osa kunnallisia ulkoilureittejä.” Kuntalaisille oli Aaltosen mielestä varattava lisäksi ulkoiluja virkistysalueita asutuskeskusten liepeiltä. Näin kysyi LTS:n hallituksen erovuoroisena jättänyt Pauli Vuolle. Hän näki lain vesittyneen maanomistajien edut turvaavaksi asiakirjaksi. Olinin mukaan tämä lisäisi päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta. Vuolle näki seuran kehittyneen hyvään suuntaan etenkin vuoden 1967 liikuntapoliittisista neuvottelupäivistä lähtien. Onko Liikuntatieteellinen Seura liian korkealentoinen. Aivan suoraa vastausta Vuolle ei antanut. Päätelmän pohjana oli Jorma Moleruksen ja Pekka Kiviahon tekemä televisio-ohjelma ”Kansan paras on päämäärämme”. Samalla seuran oli aktivoitava liikuntakulttuurin eri toimijoita kehitystyöhön. Silti sen toiminta oli edelleen vierasta monille liikunnan ja urheilun parissa työskenteleville. LTS:n keskeiseksi toimintamuodoksi Vuolle määritteli liikuntakulttuuria käsittelevän tiedon kokoamisen ja välittämisen. ”Ulkoilusuunnittelu on nivellettävä muuhun yhdyskuntaja liikuntasuunnitteluun siten, että kansalaisten ulkoilumahdollisuudet otetaan huomioon asuinaluekohtaisesti. Tällöin ulkoilureitit voisivat muodostua pääasiassa kaupungin sisäisistä pyöräilyyn ja kävelyyn sopivista viherväylistä. Kuva: SA-Kuva.. Alkuperäinen asia hukkuu juoruihin.” Moleruksen ja Kiviahon ohjelma ruoti Helsingissä elokuussa 1971 järjestettyjä yleisurheilun EM-kisoja. Hän tulkitsi LTS:n olleen korkealentoisimmillaan sotien jälkeen, kun se muutti muutamaksi vuodeksi nimensä Suomen urheiluakatemiaksi. Esimerkiksi työmatkojen tulisi voida palvella myös vapaa-aikaa ja kansalaisten ulkoilutarpeita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 2 7 3 Stadion 50 vuotta sitten Kun liikuntapoliittinen keskustelu ei suju välähdyksiä vuosien takaa S tadionin päätoimittaja Rauno Laakso valitti lehden numerossa 2/1972, että liikuntapoliittisen keskustelun käyminen tuntuu Suomessa perin vaikealta. Se on toiminnallaan osoittanut voivansa käsitellä ennakkoluulottomasti sellaisiakin kysymyksiä, jotka avaavat meidät näkemään urheilua ja liikuntaa myös varjoisalta puolelta.” JOUKO KOKKONEN Lotta Lydia Videman voitti lottien viiden kilometrin hiihdon ilmavoimien hiihtoja mäenlaskumestaruuskilpailuissa Utissa helmikuussa 1944. Denverissä vastustus johti lopulta luopumiseen kisaisännyydestä. Yhdysvalloissa vuoden opiskellut Kalevi Olin kirjoitti Denverin saamien vuoden 1976 talviolympiakisojen herättämistä reaktioista
Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2022 ja 31.3.2023. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. VERTAISARVIOITUA LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/ vertais arviointiprosessi.html. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa
Tammelin, FT, johtava tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Data was analyzed by Pearson’s correlation coefficient and linear regression. J. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka 7 5 MOTORISTEN PERUSTAITOJEN YHTEYDET MATEMAATTISIIN TAITOIHIN KOLMASLUOKKALAISILLA Tanja Mäntylä, LitK, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen ja lineaarisen regressioanalyysin avulla. More specifically the study examined locomotor, manipulative and balance skills and their connections to mathematical skills. The study was executed in Central Finland in autumn 2019 including 13 schools and 384 students (50 % girls, mean age 8.8 years, SD 0.5). Heidi J. (*last position is shared) According to previous studies, physical activity and aerobic fitness are positively associated with academic achievement. Tasapainotaidot eivät selittäneet vaihtelua. H., Asunta, P., Salin, K., Sneck, S., Palomäki*, S. However, the association between fundamental movement skills and academic achievement are far less studied. Motoriset perustaidot selittivät 8,2 prosenttia, liikkumistaidot 12,2 prosenttia ja välineenkäsittelytaidot 7,3 prosenttia matemaattisten taitojen vaihtelusta. Avainsanat: liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot, tasapainotaidot, matemaattiset taidot, oppiminen, koululaiset ABSTRACT Mäntylä, T., Tammelin, T. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2019 kolmestatoista keskisuomalaisesta koulusta, joista tutkimukseen osallistui 384 oppilasta (tyttöjä 50 %, ikä keskimäärin 8,8 vuotta, keskihajonta 0,5). This study is part of a researh project called Moving Maths by Research Centre for Physical Activity and Health. Therefore, it seems that versatile physical activity and fundamental movement skills are meaningful for students’ mathematical skills. 040 182 3211. Motorisia perustaitoja mitattiin kahdeksan eri testin avulla. Motoriset perustaidot sekä sen osa-alueista liikkumisja välineenkäsittelytaidot olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Syväoja*, FT, LitM, tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. J. Balance skills did not explain the variation. Fundamental movement skills explained 8.2 percent, locomotor skills 12.2 percent and manipulative skills 7.3 percent of the variation of the mathematical skills. Sanna Palomäki*, LitT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Keywords: locomotor skills, balance skills, manipulative skills, mathematics, learning, pupils. Motoristen perustaitojen yhteydet matemaattisiin taitoihin kolmasluokkalaisilla. Associations of fundamental movement skills with mathematical skills in third graders. Sirpa Sneck, KM, väitöskirjatutkija, Likes, Oulun yliopisto. Mukana oli testejä Körperkoordinationstest für Kinder (KTK), Movement Assessment Battery for Children 2 (MABC-2) ja Eurofit-testistöistä. Tutkimustulosten mukaan hyvät motoriset perustaidot voivat tukea oppilaan matemaattista osaamista. Piritta Asunta, LitT, tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. H., Asunta, P., Salin, K., Sneck, S., Palomäki*, S. Oppilaan sukupuoli, sukupuolen ja motoristen perustaitojen tai sen osaalueen yhdysvaikutus, kestävyyskunto, kehon rasvaprosentti ja äidin koulutus otettiin huomioon taustamuuttujina. (*jakavat viimeisen tekijän paikan) Fyysinen aktiivisuus ja kestävyyskunto ovat tutkimusten mukaan positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen, mutta motoristen perustaitojen yhteyttä on tutkittu vähemmän. Tuija H. Fundamental movement skills were measured with tests from Körperkoordinationstest für Kinder (KTK), Movement Assessment Battery for Children 2 (MABC-2) and Eurofit test batteries and mathematical skills were measured with four tests from Functional Numeracy Assessment (FUNA). Tutkimus on osa laajempaa Likes-tutkimuskeskuksen Liikkuvaa matikkaa -tutkimusta. (* jakavat viimeisen tekijän paikan) TIIVISTELMÄ Mäntylä, T., Tammelin, T. According to the present results, good fundamental movement skills can support students’ mathematical skills. Liikunta ja Tiede 59 (2), 75-82. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että monipuolisella liikkumisella ja motoristen perustaitojen osaamisella näyttäisi olevan merkitystä myös lasten matemaattisille taidoille. 2022. Sähköposti: tarmantyla@gmail.com (yhteyshenkilö). Students’ sex, interaction of sex and motor skill, aerobic fitness, body fat percentage and mother’s education were considered as confounding factors. P. Fundamental movement skills and more specifically locomotor skills and manipulative skills were positively associated with mathematical skills. Liikunta ja Tiede 59 (2), 75-82. Kasper Salin, LitT, dosentti, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. & Syväoja*, H. & Syväoja*, H. The present study investigates whether fundamental movement skills are associated with mathematical skills in 3 rd graders. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ovatko motoriset perustaidot ja sen osa-alueista erityisesti liikkumis-, välineenkäsittelyja tasapainotaidot yhteydessä matemaattisiin taitoihin perusopetuksen kolmasluokkalaisilla. 2022. Kauppakatu 11 B B 902, 40100 Jyväskylä. Lisäksi matemaattisia taitoja mitattiin Functional Numeracy Assessment (FUNA) testistöstä valikoiduilla testeillä
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014, 31–32) kannustetaan kouluja integroimaan eri oppiaineiden opetusta ja toteuttamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa tarkoituksena on auttaa oppilaita ymmärtämään opiskeltavien asioiden välisiä suhteita. Motoriikan kehittyessä ja liikkumisen lisääntyessä lapset kohtaavat uusia tilanteita ja pulmia, jotka haastavat heidän tiedollista kapasiteettiaan ja ongelmanratkaisukykyään. Opettajat, oppilaat ja heidän huoltajansa antoivat kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimuksessa otettiin yhteyttä 65:teen keskisuomalaiseen kouluun, joista 13 lähti mukaan tutkimukseen. Yhteiset keskushermoston mekanismit ja aivoalueet, joita ovat muun muassa etuotsalohko ja pikkuaivot, vastaavat sekä motoristen taitojen että tiedollisten taitojen ohjauksesta (Davis ym. KTK-testistöstä tutkimukseen mukaan valittiin tasapainoilu takaperin, sivuttaishyppely ja si. Spesifejä matematiikkaan liittyviä valmiuksia ovat esimerkiksi lukujonotaidot ja lukumäärien vertailuun liittyvät taidot. 2015; Lang ym. Tämä positiivinen kehä vahvistaa lasten motorisia taitoja ja tiedollista toimintaa yhtä aikaa. 2019), motoriset perustaidot voivat selittää jopa 16 prosenttia lasten matemaattisten oppimistulosten vaihtelusta (Elofsson ym. (POPS 2014, 128, 234–235.) Matematiikan oppimista ja kehitystä voidaan selittää erilaisilla kognitiivisilla tekijöillä. Esimerkiksi tanskalaisessa tutkimuksessa karkeamotoristen taitojen harjoitteleminen matematiikan oppitunneilla hyödytti enemmän oppilaita, joilla oli jo hyvät matemaattiset taidot kuin oppilaita, joiden matemaattiset taidot olivat heikkoja (Beck ym. 2020; Donnelly ym. Motoriset perustaidot. 2010). 2021). TUTKIMUSMENETELMÄT JA –AINEISTO Tutkimuksen aineisto on kerätty syksyllä 2019 osana Likes-tutkimuskeskuksen laajempaa Liikkuvaa matikkaa -tutkimushanketta. 2011; Diamond 2000). Poisjääntien syynä olivat eri matematiikan oppikirjat (n=17), kieltäytyminen tutkimukseen osallistumisesta (n=22) ja kolmeatoista koulua ei tavoitettu ollenkaan. Liikkumisen integroiminen osaksi luokkahuoneopetuksia tai matematiikan opiskeleminen liikuntatunneilla voi olla monelle oppilaalle mielekästä vaihtelua, ja lisäksi se voi parantaa myös oppimistuloksia (Singh ym. 2010). 2008; Han ym. (Davis & Cooper 2011; Diamond 2000.) Positiivista yhteyttä voidaan hyödyntää myös koulussa erilaisten oppilaiden oppimisen tukemiseen ja osaamisen tehostamiseen. 2015). 2008). Motoriset perustaidot ja tiedolliset toiminnot näyttäisivät kehittyvän rinnakkain. Osittain ristiriistaisten tulosten selkeyttämiseksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, erityisesti motoristen perustaitojen toiminnallisten osa-alueiden osalta. 2010). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko motoriset perustaidot ja sen eri osa-alueet yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Näiden koulujen tutkimukseen kutsutuista 24:stä opettajasta 22 (92 %) ja 449:stä oppilaasta 401 (89 %) suostui mukaan tutkimukseen. Monessa tutkimuksessa motorisia perustaitoja on tutkittu kokonaisuutena (Elofsson ym. Muutamissa aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty positiivisia yhteyksiä motoristen perustaitojen ja koulumenestyksen väliltä: Tutkimustulokset osoittavat, että motoristen perustaitojen opettamisen lisääminen liikuntatunneille on yhteydessä parempiin kouluarvosanoihin (Ericsson & Karlsson 2014), oppilaiden paremmat motoriset perustaidot ennustavat parempaa akateemista osaamista (Jaakkola ym. 2017, 39–40; Goodway ym. 2011; Stodden ym. (Aunola & Nurmi 2018.) Reippaan liikkumisen ja hyvän fyysisen kunnon, erityisesti kestävyyskunnon, on todettu vaikuttavan myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan, muun muassa tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen, kuten myös työmuistiin ja akateemiseen osaamiseen, erityisesti matematiikan osaamiseen (Bull ym. Matemaattisten taitojen oppiminen on hierarkkista eli perustaitojen hallinta luo pohjan monimutkaisemmille taidoille. 7 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka JOHDANTO Motoristen perustaitojen oppiminen on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä (Lubans ym. Alakoulun opetussuunnitelma perustuu matematiikan osaamisen perusteisiin. 2016; Pagani ym. 2019). 2019) ja vain harvoin motorisia perustaitoja on tarkasteltu eri osa-alueiden avulla (Haapala ym. 2016). Motoristen perustaitojen osaamista pyritään alakoulussa tukemaan mahdollisimman paljon ja siksi niitä harjoitellaan koko alakoulun ajan (POPS 2014, 148–150, 273–276). Varhaislapsuudessa motoriikan kehittyminen lisää lapsen liikkumista, kun taas monipuolinen liikkuminen tukee motoristen taitojen kehitystä (Stodden ym. Matemaattiset taidot pohjautuvat neurokognitiiviseen numeeriseen kapasiteettiin, jonka avulla ihmiset oppivat ymmärtämään numeroita ja laskemaan (Reigosa-Crespo ym. Motoristen perustaitojen ja koulumenestyksen välistä suhdetta on tutkittu vähemmän kuin fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteyttä koulumenestykseen (Syväoja ym. 2018). 2019). 2019). Kaikissa tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole kuitenkaan havaittu tai sitä ei ole havaittu kaikilta tutkittavilta (Beck ym. Motorisia perustaitoja mitattiin Körperkoordinationstest für Kinder (KTK), Movement Assessment Battery for Children 2 (MABC-2) ja Eurofit-testistöistä valituilla mittauksilla (taulukko 1). Liikkumista on integroitu erityisesti matematiikan opetukseen (Sneck ym. 2019). Tavoitteena onkin, että motorisissa taidoissa saavutettaisiin ihannemallin vaihe, jolloin liikkeet ovat hallittuja ja hyvin koordinoituja (Donnelly ym. 2015; Syväoja ym. 2018), heikot motoriset perustaidot ovat yhteydessä heikompiin laskutaitoihin (Haapala ym. 2016; Singh ym. 2019; Sneck ym. Tyttöjä ja poikia oli tämän tutkimuksen aineistossa saman verran (n=192, 50 %) ja oppilaat olivat keskimäärin 8,8-vuotiaita (keskihajonta 0,5). 2014; Jaakkola ym. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaiken liikkumisen perustana olevat motoriset perustaidot hallittaisiin jo ennen kouluikää (Goodway ym. Yleisempiä valmiuksia oppimiseen ovat prosessointino peus, työmuisti ja tarkkaavaisuus, jotka ovat opiskeltavasta oppiaineesta riippumattomia tekijöitä. 2018; Ericsson 2013; Ericsson & Karlsson 2014; Jaakkola ym. Kolmannella luokalla tavoitteena on kehittää matemaattista ajattelua ja monipuolistaa ratkaisuja sekä kehittää sujuva laskutaito. 2020). 2014; Lopes ym. Tämän artikkelin aineisto on poikkileikkaus oppilaiden motorisista perustaidoista sekä heidän matematiikan oppimistuloksistaan. Lisäksi hyvien motoristen taitojen hallinta lapsuudessa ennustaa runsaampaa fyysistä aktiivisuutta ja hyvää fyysistä kuntoa myöhemmin nuoruusiässä (Kantomaa ym. 2013) ja lisäksi näiden heikkojen motoristen perustaitojen kehittäminen parantaa matemaattisia taitoja 1.–3.-luokilla (Ericsson 2013). 2019; Sneck ym. Näistä lukujonotaidot ovat tärkein ennustava tekijä matematiikan taidoille. Tutkimushanke on rekisteröity ISRCTN-rekisteriin (ISRCTN71844310: Moving Maths — the effects of physically active math lessons) ja Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on antanut puoltavan lausunnon tutkimushankkeen toteuttamiselle. 2013; Kantomaa ym. 2021, 51–53). Liikunta voi vaikuttaa oppimiseen myös monen muun tekijän, kuten sosiaalisten suhteiden tai unen määrän ja laadun kautta (Mcneil ym. 2015; Syväoja ym
(2011) listaavat vauhdittoman pituuden yhdeksi luotetuimmista lasten ja nuorten lihaksistoon liittyvistä kenttätesteistä systemaattisessa katsauksessaan. Tutkimukseen valittiin mukaan testattavan paras tulos kolmesta yrityksestä. Testattavalla on kymmenen yritystä, joista onnistuneet lasketaan.. Sivuttaissiirtyminen KTK Tarkoituksena on liikkua kahden puisen neliön (25x25x2 cm) päällä mahdollisimman nopeasti. Palautusta kertojen välillä tulee olla vähintään 10 sekuntia. Pisteitä saa sekä onnistuneesta laatan siirrosta että siirtymisestä sen päälle. 2016.) MABC-2-testistö mittaa motorisia perustaitoja monipuolisesti ja testistön rakenteellinen validiteetti on korkea (Griffiths ym. 2021, 220). Liikkumistaidot Sivuttaishyppely KTK Tarkoituksena on hyppiä tasajalkaa ohuen puisen kepin (60x4x2cm) yli 2x15 sekunnin ajan. Kiinniotettaessa saa ylittää kahden metrin viivan. 2021). Mittaus suoritetaan lähemmästä kantapäästä. (2021) tutkimuksen kolmannen luokan (n=530) normiaineiston z-pisteisiin. Pallonheitto MABC-2 Pallo heitetään seinään kahden metrin päästä viivan takaa ja se tulee saada kiinni kaksin käsin suoraan ilmasta. Taustamuuttujiksi valittiin muuttujia, jotka ovat aiempien tutkimusten perusteella yhteydessä matemaattisiin taitoihin tai motorisiin perustaitoihin (Haapala ym. Tutkimuksessa käytettyjen testien kuvaukset. Matemaattiset taidot. Yhdysvaikutus on tilastollisesti merkitsevä, jos yhden yksikön muutos motoristen Taulukko 1. 2021). Taustamuuttujat. (Iivonen ym. FUNA-testistö sisältää seitsemän erilaista tehtävää, joista neljää käytettiin tässä tutkimuksessa. 2018). Puomit ovat leveydeltään 3, 4,5 ja 6 senttimetriä. Artero ym. (2016) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin, että KTK-testistön sisäinen yhdenmukaisuus on korkea ja rinnakkaisvaliditeetti muiden motoristen taitojen mittareiden kanssa kohtalainen. Eurofit-testistön vauhdittoman pituuden reliabiliteetti, validiteetti sekä käytettävyys ovat erinomaisia (Artero ym. Jos testattava pysyy ensimmäisellä yrityksellä täydet 30 sekuntia ei uutta yritystä tarvita. Tutkimuksessa todettiin, että FUNA-testistön validiteetti ja reliabiliteetti ovat erinomaisia ja testi toimii koko mittausmatkalla 3.–9.-luokkalaisilla (Räsänen ym. MABC-2-testistöstä valittiin pallonheitto, hernepussin heitto ja yhden jalan seisonta (Henderson ym. Kolmen kerran aikana liikutaan kerran molempiin suuntiin ja viimeisellä kerralla testattava saa itse päättää liikkumissuuntansa. 2019). Suoritusten välissä pidetään tauko. Yritys on onnistunut silloin, kun hernepussin jokin osa osuu tarkkuusmaton ympyrään, joka on halkaisijaltaan 30 senttimetriä. Testin validiteettia ja reliabiliteettia on tutkittu pilottihankkeessa, johon osallistui 4118 oppilasta 3.–9.-luokilta. 2013; Syväoja ym. Neliötä siirretään molemmilla käsillä kehon toiselle sivulle, jonka jälkeen siirrytään laudan päälle seisomaan ja jatketaan siirtelyä niin kauan kuin ehtii. Sukupuolen ja motoristen perustaitojen yhdysvaikutus kuvaa sukupuolen vaikutusta motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen väliseen yhteyteen. Tulokseksi merkitään hyppyjen summa. 2018), mutta myös liikkumistaitoja, sillä testiin sisältyy ponnistaminen ja hyppääminen (Goodway ym. Välineenkäsittelytaidot Hernepussin heitto MABC-2 Hernepussia heitetään 1,8 metrin päästä standardoidun tarkkuusmaton reunasta. 2007). Iivosen ym. Taulukossa 2 on luettavissa neljän mukaan valitun FUNA-testin tarkemmat tehtävät ja sisällöt. 2019; Syväoja ym. Testattavalla on kymmenen yritystä, joista onnistuneet lasketaan. 2010; Lopes ym. 2011; Vancampfort ym. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka 7 7 vuttaissiirtyminen (Kiphard & Schilling 2007). Tulos saadaan yhdeksän suorituskerran summapistemääränä (maksimitulos: 3 yritystä x 3 puomia x 8 pistettä =72). Testattavalla on kaksi yritystä, joista parempi merkitään senttimetreinä. Tässä tutkimuksessa käytetyt matemaattisten taitojen muuttujat ovat standardoituja muuttujia, jotka pohjautuvat Räsäsen ym. Eurofit-testistöstä valittiin vauhditon pituushyppy, joka mittaa alaraajojen voimaa (Tomkinson ym. Osio Mittari Ohjeet Tasapainotaidot Tasapainoilu takaperin KTK Tarkoituksena on kävellä takaperin kolme kertaa jokaista puomia pitkin, jotka ovat viisi senttimetriä korkeita ja kolme metriä pitkiä. Staattinen tasapaino MABC-2 Mitattavan tulee pyrkiä seisomaan tasapainolaudan päällä 30 sekuntia yhdellä jalalla. 2014; Kantomaa ym. Yksi askel on yhden pisteen arvoinen ja kahdeksan pistettä per puomi on maksimi. 2021). Tutkimuksessa oppilaiden matemaattisten peruslaskutaitojen sujuvuutta mitattiin Functional Numeracy Assessment (FUNA) testistöllä, joka on kehitetty 3.–9.-luokkalaisten toiminnallisten laskutaitojen arviointiin (Räsänen ym. Molemmilla jaloilla tehdään kaksi suoritusta, joista parempi merkitään. Vauhditon pituus Eurofit Suoritus tehdään tasajalkaa hyppäämällä niin pitkälle kuin mahdollista ja testattavan tulisi pysyä pystyssä. Matemaattisten taitojen ja motoristen perustaitojen yhteyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä pyrittiin huomioimaan analyyseissa. Taustamuuttujia olivat oppilaan sukupuoli, sukupuolen ja motoristen perustaitojen yhdysvaikutus, kestävyyskunto, kehon rasvaprosentti ja äidin koulutus. Reliabiliteetti on hyvä ja luotettavuus on parhaimmillaan 5–14-vuotiailla, joille testi on suunniteltu
Useampi numeroiset yhteenja vähennyslaskut Ruudulle ilmestyy useampi numeroisia yhteenja vähennyslaskuja yksi kerrallaan. Tutkittavalla on kaksi minuuttia aikaa vastata mahdollisimman moneen tehtävään. pojat tytöt n ka kh n ka kh Cohenin d p-arvo Matemaattiset taidot Lukujono 1 182 -0,43 0,86 184 -0,53 0,69 0,13 0,205 Yhteenlaskut 190 0,12 0,74 191 0,06 0,64 0,08 0,440 Vähennyslaskut 187 0,17 0,79 189 0,03 0,71 0,18 0,076 Laskut 2 186 0,15 0,81 182 -0,10 0,81 0,33 <0,01 Tasapainotaidot Tasapaino oikea (s) 3 184 24 9 184 27 7 -0,41 <0,001 Tasapaino vasen (s) 4 184 22 9 180 26 8 -0,041 <0,001 Tasapainoilu (3–72) 5 185 38 12 184 45 13 -0,55 <0,001 Liikkumistaidot Vauhditon pituus (cm) 185 142 19 185 135 20 0,35 <0,001 Sivuttaissiirtymä (krt) 184 22 4 184 22 4 -0,01 0,896 Sivuttaishyppely (krt) 184 59 12 183 58 11 0,06 0,593 Välineenkäsittelytaidot (0–10) Hernepussin heitto 185 7 2 185 6,5 2 0,29 0,008 Pallonheitto 185 7 3 184 5 3 0,49 <0,001 Taustamuuttujat Rasvaprosentti 179 16,0 7,8 182 19,6 8,9 -0,43 <0,001 Äidin koulutus 173 1,7 0,5 170 1,7 0,5 0,03 0,819 Viivajuoksu (lkm) 178 25 14 182 25 14 0,01 0,939 1 Lukujonon täydentäminen 2 Useampi numeroiset yhteenja vähennyslaskut 3 Staattinen tasapainoilu oikealla 4 Staattinen tasapainoilu vasemmalla 5 Tasapainoilu takaperin. 7 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka Taulukko 3. Tutkittavan tehtävänä on päätellä luvuista, miten lukusarja jatkuu ja kirjoittaa vastaus vastausruutuun. 2021). Tutkittavalla on neljä minuuttia aikaa vastata mahdollisimman moneen tehtävään. Summamuuttujien Cronbachin Alpha-kertoimet. Summamuuttuja Alpha-kerroin Motoriset perustaidot 1 0,751 Liikkumistaidot 2 0,746 Välineenkäsittelytaidot 3 0,438 Tasapainotaidot 4 0,656 Matemaattiset taidot 5 0,864 1 Kaikki motoristen perustaitojen testit 2 Vauhditon pituushyppy, sivuttaissiirtyminen ja sivuttaishyppely 3 Pallonheitto ja hernepussin heitto 4 Tasapainoilu takaperin ja staattinen tasapainoilu vasemmalla ja oikealla jalalla 5 Lukujonon täydentäminen, yksinumeroiset yhteenja vähennyslaskut sekä useampi numeroiset yhteenja vähennyslaskut Taulukko 2. Tutkittavan tehtävänä on päässälaskuna ratkaista mahdollisimman monta tehtävää kolmen minuutin aikana. Tehtävä Sisältö Lukujonon täydentäminen Ruudulle ilmestyy neljä lukua ja tyhjä ruutu. Vähennyslaskut Ruudulle ilmestyy vähennyslaskuja yksi kerrallaan lukualueella 0–20. Tutkittavalla on kaksi minuuttia aikaa vastata mahdollisimman moneen tehtävään. Taulukko 4. Yhteenlaskut Ruudulle ilmestyy yksinumeroisia yhteenlaskuja yksi kerrallaan. FUNA-testistön tehtävät ja sisällöt (Räsänen ym. Matemaattisten taitojen, motoristen perustaitojen osa-alueiden ja taustamuuttujien keskiarvojen ja -hajontojen sukupuolivertailu t-testillä
Myös summamuuttujien keskiarvoja vertaillessa tytöt olivat parempia tasapainotaidoissa (p<0,001) ja pojat välineenkäsittelytaidoissa (p<0,001). Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen yhteyksiä tutkivat mallit on esitetty taulukossa 6. Motoriset perustaidot (n=358) 0,281*** 1 3. Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen summamuuttujien väliset yhteydet Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimella. 2. Motoristen perustaitojen malli selitti 8,2 prosenttia matemaattisten taitojen vaihtelusta (p<0,001) (taulukko 6). LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka 7 9 perustaitojen summamuuttujassa ei vaikuta samalla tavalla molemmilla sukupuolilla matemaattisten taitojen summamuuttujaan. Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen väliset yhteydet. Tytöillä myös tasapainotaidot olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisten taitojen summamuuttujaan (r=0,19, p<0,05), kun taas pojilla tätä yhteyttä ei havaittu (r=0,08, p=0,271). Kaikissa malleissa taustamuuttujia olivat lapsen sukupuoli, sukupuolen ja motoristen perustaitojen yhdysvaikutus, rasvaprosentti, kestävyyskunto ja äidin koulutus. Välineenkäsittelytaidot (n=369) 0,240*** 0,173** 0,857*** 1 5. Kaikissa malleissa taustamuuttujista äidin koulutus Taulukko 5. Hyvät motoriset perustaidot (?=0,305, p<0,001) olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Kestävyyskuntoa arvioitiin Move!-mittauksiin sisältyvällä 20 metrin viivajuoksutestillä, jossa oppilaan tehtävänä on juosta 20 metrin matkaa edestakaisin ääninauhan ohjeiden mukaisesti niin pitkään kuin jaksaa (Joensuu ym. Motoristen perustaitojen osa-alueista liikkumistaidot (?=0,352, p<0,001) ja välineenkäsittelytaidot (. Motorisissa perustaidoissa pojat olivat tyttöjä parempia pallonheitossa (p<0,001) ja hernepussin heitossa (p<0,010) sekä vauhdittomassa pituudessa (p<0,001). Motoriset perustaidot korreloivat toistensa kanssa, ja erityisesti tasapainotaidot olivat vahvasti yhteydessä välineenkäsittelyja liikkumistaitoihin. Aineiston analysointi. Sen avulla tarkasteltiin oppilaiden eri kudosten tilavuutta ja saatiin selville myös rasvaprosentti. 2018). Mallissa matemaattisten taitojen vaihtelua selittivät motoriset perustaidot (?=0,305, p<0,001) ja äidin koulutus (?=0,122, p=0,041). Motoristen perustaitojen summamuuttujien yhteydet matemaattisten taitojen summamuuttujaan on kuvattu taulukossa 5. 4. Matemaattiset taidot (n=355) 1 2. Tulokseksi oppilaalle merkitään viivojen lukumäärä eli montako kertaa oppilas on pystynyt juoksemaan matkan viivalta toiselle pysyen samalla äänimerkkien tahdissa. Kehon koostumusta mitattiin bioimpedanssimittauksella, jossa käytettiin InBody 720-mittalaitetta (InBody, Seoul, South Korea). 1. Mallit luotiin motorisille perustaidoille ja sen osa-alueille, liikkumis-, välineenkäsittelyja tasapainotaidoille jokaiselle erikseen. Muuttujassa arvo 1 tarkoittaa peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen käyneitä ja arvo 2 tarkoittaa ylemmän tai alemman korkeakoulun käyneitä äitejä. =0,322, p<0,001) olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Kun korrelaatioita tarkasteltiin sukupuolittain, huomattiin, että liikkumistaitojen summamuuttujan korrelaatiot matemaattisten taitojen kanssa olivat sekä poikien (r=0,37, p<0,001) että tyttöjen (r=0,30, p<0,001) osalta korkeampia kuin muiden motoristen perustaitojen osa-alueiden. 2021). 5. Matemaattisten taitojen, motoristen perustaitojen ja taustamuuttujien keskiarvot ja -hajonnat on kuvattu taulukossa 4. InBody-mittalaite perustuu kehon eri kudosten erilaiseen sähkönjohtavuuteen. Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen summamuuttujien yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Motoriset perustaidot olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin (r=0,28, p<0,001). Kun tarkasteltiin tarkemmin liikkumis-, välineenkäsittelyja tasapainotaitojen yhteyttä matemaattisiin taitoihin selvisi, että liikkumistaitojen malli selitti eniten matemaattisten taitojen vaihtelusta korjatun selitysasteen ollessa 0,122 (taulukko 6). Tytöt olivat puolestaan poikia parempia kaikissa tasapainoa mittaavissa testeissä (p<0,001). Liikkumistaidot (n=365) 0,339*** 0,488*** 0,607*** 0,392** 1 *** p-arvo < 0,001, ** p-arvo < 0,01, * p-arvo < 0,05. Aineisto analysointiin IBM SPSS Statistics ohjelmalla (versio 27). Mittauksessa juoksuvauhti kiihtyy noin minuutin välein. Motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen mittaukset muutettiin standardoiduiksi, että ne ovat yhteismitallisia ja niistä voitiin luoda summamuuttujat (taulukko 3). Sen jälkeen motoristen perustaitojen yhteyttä matemaattisiin taitoihin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla luomalla neljä erilaista mallia. Motoriset perustaidot matemaattisten taitojen selittävinä tekijöinä. TULOKSET Kuvailevat tiedot. Kun motoristen perustaitojen summamuuttujan arvo nousee yhdellä, paranee matemaattisten taitojen summamuuttujan arvo 0,372 (B). Matemaattisten taitojen testiosioissa pojat olivat tyttöjä parempia useampi numeroisissa yhteenja vähennyslaskuissa (p<0,010). Äidin korkeinta koulutusta kysyttiin huoltajille tarkoitetussa kyselyssä. Välineenkäsittelytaitojen summamuuttuja oli pojilla (r=0,29, p<0,001) vahvemmin yhteydessä matemaattisten taitojen summamuuttujaan kuin tytöillä (r=0,15, p<0,05). Mitä paremmat motoriset perustaidot oppilaalla oli ja mitä korkeampi oli äidin koulutus, sitä paremmat olivat hänen matemaattiset taitonsa. Motoristen perustaitojen osa-alueista korkein korrelaatio havaittiin liikkumistaitojen ja matemaattisten taitojen väliltä (r=0,34, p<0,001). Matemaattisten taitojen ja motoristen perustaitojen tuloksia vertailtiin sukupuolten kesken riippumattomien otosten t-testillä. 3. Matemaattisten taitojen tulokset standardoitiin käyttäen kansallista viiteaineistoa (n=530) (Räsänen ym. Tasapainotaidot (n=362) 0,103 0,748*** 1 4. 1
8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka nousi merkitseväksi tekijäksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liikkumisella on positiivinen vaikutus koulumenestykseen ja erityisesti matematiikkaan (Singh ym. Matemaattisten taitojen vaihtelu lineaarisissa regressioanalyysi malleissa motoristen taitojen ja sen eri osa-alueiden osalta (4). 2018; Haapala ym. (2018) norjalaistutkimuksessa (16 %), mutta heidän korkeampi selitysasteensa voi johtua pienestä otoksesta (n=53) tai tutkittavien nuoremmasta iästä. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessa motoriset perustaidot olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin, ja ne selittivät osan matemaattisten taitojen vaihtelusta. 2013; Sneck ym. T p-arvo Liikkumistaidot 0,312 0,20–0,43 0,352 5,453 <0,001 Äidin koulutus 0,187 0,02–0,36 0,122 2,136 0,034 Sukupuoli -0,046 -0,21–0,11 -0,033 -0,563 0,574 Kehon rasvaprosentti 0,025 -0,06–0,11 0,034 0,544 0,587 Viivajuoksu -0,016 -0,10–0,07 -0,022 -0,381 0,703 Liikkumistaidot + sukupuoli -0,015 -0,16–0,13 -0,012 -0,201 0,841 R 2 = 0,141, Vakioitu R 2 = 0,122, F (6, 268) = 7,337, p < 0,001 Välineenkäsittely B 95 % LV . 2019). 2019). 2015; Lopes ym. 2014; Jaakkola ym. 2019; Sneck ym. Liikkumistaitojen mallissa liikkumistaitojen summamuuttujan arvon parantuessa yhdellä matemaattisten taitojen summamuuttujan arvo parani 0,312 (B). T p-arvo Välineenkäsittely 0,282 0,13–0,43 0,322 3,852 <0,001 Äidin koulutus 0,232 0,06–0,41 0,153 2,618 0,009 Sukupuoli 0,002 -0,16–0,17 0,001 0,018 0,986 Kehon rasvaprosentti -0,069 -0,15–0,01 -0,096 -1,634 0,103 Viivajuoksu -0,013 -0,09–0,07 -0,019 -0,320 0,750 Välineenkäsittely + sukupuoli -0,205 -0,41–0,00 -0,162 -1,963 0,050 R 2 = 0,093, Vakioitu R 2 = 0,073, F (6, 272) = 4,636, p < 0,001 Tasapainotaidot B 95 % LV . Lisäksi on ehdotettu, että erityisesti motorista koordinaatiota kehittäTaulukko 6. T p-arvo Tasapaino 0,001 -0,26–0,26 0,001 0,011 0,991 Äidin koulutus 0,205 0,02–0.39 0,134 2,206 0,028 Sukupuoli -0,336 -0,78–0,11 -0,240 -1,496 0,136 Kehon rasvaprosentti -0,061 -0,15–0,03 -0,084 -1,286 0,199 Viivajuoksu -0,020 -0,11–0,06 -0,029 -0,471 0,638 Tasapaino + sukupuoli 0,214 -0,14–0,57 0,220 1,186 0,237 R 2 = 0,049, Vakioitu R 2 = 0,027, F (6, 267) = 2,271, p = 0,037. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tulosten kanssa (Elofsson ym. Motoristen perustaitojen selitysaste (8,2 %) oli matalampi kuin Elofssonin ym. Näin ollen pojilla yhden yksikön muutos välineenkäsittelytaitojen summamuuttujassa nosti heidän matemaattisten taitojen summamuuttujan arvoa 0,282, kun taas tytöillä vastaava nousu oli vain 0,077 ja tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). Tasapainotaidot eivät olleet yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Välineenkäsittelytaitojen malli selitti 7,3 prosenttia matemaattisten taitojen vaihtelusta ja välineenkäsittelyn summamuuttujan arvon parantuessa yhdellä parani matemaattisten taitojen summamuuttujan arvo 0,282 (B) (taulukko 6). Välineenkäsittelytaitojen mallissa merkitseväksi tekijäksi nousi myös yhdysvaikutus (?=-0,162, p<0,05). Motoriset perustaidot B 95 % LV . T p-arvo Motoriset perustaidot 0,372 0,16–0,58 0,305 3,501 <0,001 Äidin koulutus 0,187 0,01–0,37 0,122 2,055 0,041 Sukupuoli -0,080 -0,25–0,08 -0,057 -0,962 0,337 Kehon rasvaprosentti -0,004 -0,09–0,09 -0,005 -0,082 0,935 Viivajuoksu -0,027 -0,11–0,06 -0,037 -0,633 0,527 Motoriset perustaidot + sukupuoli -0,078 -0,36–0,20 -0,045 -0,545 0,587 R 2 = 0,103, Vakioitu R 2 = 0,082, F (6, 264) = 5,044, p < 0,001 Liikkumistaidot B 95 % LV
The interrelation between cognitive and motor development in typically developing children aged 4–11 years is underpinned by visual processing and fine manual control. Mitä paremmat motoriset perustaidot oppilaalla oli, sitä parempia olivat oppilaan matemaattiset taidot. 2019). & Wienecke, J. 2015; Syväoja ym. 54–69. Lisäksi tässä tutkimuksessa havaittiin, että kestävyyskunto ei selittänyt matemaattisten taitojen vaihtelua toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa. & Ruiz, J. 2021, 220). Joutsenlahti, H. Tämän tutkimuksen vahvuuksia puolestaan olivat suhteellisen suuri osallistujamäärä (n=384) sekä se, että molemmat sukupuolet olivat tasaisesti edustettuina otoksessa. 2016. Matemaattisten taitojen kehitys kouluiässä. M., Lind, R. Suomessa on kuitenkin kaikilla kouluilla yhteneväinen opetussuunnitelma, ja kouluissa eri sosioekonomiset asemat ovat yleensä melko tasaisesti edustettuja, joten samankaltaisuuksia todennäköisesti löytyy myös muualta Suomesta. J., Limback, E. Johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa taustamuuttujana ollut kestävyyskunto ei noussut selittäväksi tekijäksi matemaattisten taitojen vaihtelussa, joten tämä vahvistaa motoristen perustaitojen itsenäistä yhteyttä matemaattisiin taitoihin. Erityisesti liikkumistaidot vaativat hyviä tasapainotaitoja ja lihasja tasapainoaistimusten yhdistämistä tuntoaistiin (Goodway ym. Tutkimuksen heikkouksia olivat yksittäisten motoristen perustaitojen testien vino jakautuneisuus.Kuitenkin, kun yksittäisistä muuttujista tehtiin summamuuttujia, havaittiin, että kaikki summamuuttujat olivat riittävän symmetrisiä jatkoanalyyseihin: vinoudet -0.35–0.27. R., Geertsen, S. Muihin maihin tuloksia ei voida ehdoitta yleistää, sillä niissä voi olla hyvinkin erilainen koulutusjärjestelmä, kulttuuri ja yhteiskunta. 2016; Singh ym. Aunola, K. Tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan koko maata, sillä otos on Keski-Suomesta. (2015) tutkimuksessa 8-kuljetuksen ja matematiikan arvosanojen väliltä havaittiin vain yksi hyvin heikko korrelaatio kahdestatoista mahdollisesta yhteydestä. Tutkimuksessa huomioitiin myös monia taustamuuttujia, jotka osaltaan varmistavat sitä, että nimenomaan motorisilla perustaidoilla on positiivinen yhteys matemaattisiin taitoihin. Tasapainotaitojen osalta voidaan kuitenkin pohtia, että vaikuttavatko ne välineenkäsittelytaitojen ja liikkumistaitojen taustalla, sillä muuttujien väliltä löytyi korrelaatiota. British Journal of Sports Medicine 54 (24), 1451–62. Välineenkäsittelytaitojen yhteys matemaattisiin taitoihin oli hieman yllättävä, sillä aiemmin Jaakkolan ym. Fitness, fatness, cognition, behavior, and academic achievement among overweight children: Do cross-sectional associations correspond to exercise trial outcomes. R. S., Ritz, C., Lundbye-Jense, J. G., España-Romero, V., Castro-Piñero, J., Ortega, F. Davis, E. Mitkä tekijät edesauttavat tai estävät motorisia perustaitoja hyödyntävää matematiikan opetusta. 2020. Teoksessa T. Reliability of field-based fitness tests in youth. & Nurmi, J.-E. 2019), sillä matemaattinen suorituskyky ja oppiminen riippuvat vahvasti toiminnanohjauksesta (Cragg & Gilmore 2014; Friso-van Den Bos ym. Aikaisemmin tutkimuksissa ei ole eroteltu motorisia perustaitoja toiminnallisiin osa-alueisiin, kuten tässä tutkimuksessa, jossa havaittiin, että liikkumistaidot olivat voimakkaimmin yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Trends in Neuroscience and Education 3 (2), 63–8. 2014; Syväoja ym. & Gilmore, C. Lisäksi tutkittavilta mitattiin useita motoristen perustaitojen osa-alueita ja summamuuttujat muodostettiin useiden testitulosten perusteella. 2015), ja mahdollisesti vaikuttaisi sitä kautta oppimistuloksiin (Donnelly ym. Esimerkiksi vapaa-ajan harrastukset tai unen määrä saattavat vaikuttaa motoristen perustaitojen ja matemaattisten taitojen yhteyteen. Davis, C. Lisäksi asenteet matematiikkaa kohtaan ovat muuttuneet negatiivisiksi jo ensimmäisten kouluvuosien aikana (Metsämuuronen & Tuohilampi 2014), joten motivaatiota ylläpitäviä keinoja tulee pohtia. S., Biddle, S. Silfverberg & P. 2011. L. E., Pitchford, N. J. Positiivisen yhteyden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, joista erityisesti motoristen perustaitojen ja tiedollisen toiminnan yhteiset keskushermostolliset mekanismit voivat selittää yhteyttä (Davis & Cooper 2011; Diamond 2000). 2011. Vahvuuksiin kuuluvat myös suurelta osin luotettaviksi todetut testit, joilla oppilaiden taitoja mitattiin eikä mittauksissa hyödynnetty esimerkiksi opettajien subjektiivisia arvioita oppilaiden osaamisesta. Tutkimuksen tuloksiin saattaa vaikuttaa mahdolliset muut muuttujat, joita tutkimuksessa ei ole huomioitu. 2019). 2014; Jaakkola ym. B., Suni, J., Castillo-Garzon, M. Cragg, L. Pojilla välineenkäsittelyn yhden yksikön muutos vaikutti enemmän matemaattisiin taitoihin kuin tytöillä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tasapainotaidot eivät olleet yhteydessä matemaattisiin taitoihin tukien aikaisempia havaintoja (Haapala ym. Motorisia perustaitoja tarkemmin tarkasteltuna huomattiin, että liikkumistaitojen osalta selitysaste oli korkein, mutta myös välineenkäsittelytaidot olivat positiivisesti yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Motoristen perustaitojen ja matematiikan oppimisen yhdistämisen mahdollisuuksia ja menetelmiä on tarkoituksenmukaista miettiä: Voisiko matematiikkaa viedä liikuntatunneille tai liikuntaa matematiikan tunneille vai sekä että. Räsänen (toim.) Matematiikan opetus ja oppiminen. & Cooper, S. PISA tulosten mukaan suomalaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt vuosina 2006–2018 (OECD 2019). 2014). (2015) tutkimus, jossa 5-loikka korreloi erityisen vahvasti koulumenestykseen ja matematiikan arvosanaan. 2013). Porvoo: Bookwell Oy. British Journal of Psychology 02:569–584. International Journal of Sports Medicine 32, 159–169. C., Al-Ansari, S. Motor-enriched learning activities can improve mathematical performance in preadolescent children. Beck, M. Motoristen perustaitojen merkitystä tukevat myös aikaisemmat tutkimukset, joissa on arvioitu, että motoriset perustaidot olisivat vahvemmassa yhteydessä koulumenestykseen kuin fyysinen kunto (Haapala ym. 2018. LÄHTEET Artero, E. 2016; Schmidt ym. Bull, F. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka 8 1 vä liikkuminen edistäisi lasten toiminnanohjausta (Pesce ym. Lisäksi interventiotutkimuksia aiheesta tarvitaan, että voidaan selvittää mahdollisia selittäviä ja ennustavia tekijöitä matemaattisten taitojen ja motoristen perustaitojen väliltä. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että motoristen perustaitojen hallinta tukee matemaattisia taitoja. doi:10.1111/j.2044-8295.2011.02018.x. Tässä tutkimuksessa pojat olivat tyttöjä parempia välineenkäsittelytaidoissa, ja lisäksi sukupuolen ja välineenkäsittelytaitojen yhdysvaikutus oli merkitsevä tekijä matemaattisten taitojen ja välineenkäsittelyn yhteydessä. Science Direct 52, 65–69. Näyttäisi siltä, että fyysisen kunnon yhteys koulumenestykseen voi olla suurempi motoristen perustaitojen kautta kuin sen itsenäinen yhteys (Haapala ym. 2011. Lisäksi tutkimusta olisi tärkeää kohdentaa motoristen perustaitojen osa-alueiden ja matemaattisten taitojen välisiin yhteyksiin, sillä tässä tutkimuksessa liikkumistaidot olivat voimakkaammin yhteydessä matemaattisiin taitoihin kuin muut motoriset perustaidot, mutta havaintojen varmistamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behavior. 2014. Skills underlying mathematics: The role of executive function in the development of mathematics proficiency. Frontiers in Human Neuroscience 10, 645. Tätä huomiota tukee Jaakkolan ym
Donnelly, J.E., Hillman, C.H., Castelli, D. F., Goodway, J. M. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. E. Fundamental movement skills in children and adolescents. American College of Sports Medicine 46 (5), 1016–1024. 2010. 2014. & Tuohilampi, L. H. Human Movement Science 32 (1), 9–20. Eighth edition. An intervention study in school years 1–3. 2018. H. Psychometric properties of gross motor assessment tools for children: a systematic review. KTK lasten motorisen koordinaation mittarina – systemaattinen katsaus. Studies in Psychology 41 (2), 373–403. Programme for international student assessment (PISA) results from PISA 2018. The longitudinal associations of fitness and motor skills with academic achievement. The associations among fundamental movement skills, self-reported physical activity and academic performance during junior high school in Finland. Kiphard, E. & Janosz, M. Elofsson, J., Eglund Bohm, A., Jeppsson, C. & Chinapaw, M. 5. Numerical skills and dyscalculia. Effects of gender on basic numerical and arithmetic skills: Pilot data from third to ninth grade for a large-scale online dyscalculia screener. A., Poikkeus, A-M., Tompuri, T., Kukkonen-Harjula, K., Leppänen, P. E. Germany: Beltz Test, Hogrefe Verlagsgruppe. E. Schmidt, M., Jäger, K., Egger, F., Roebers, C. & Lakka, T. Child Development 71 (1), 44–56. A., Rudisill, M. & Gerber, M. Donnelly, F. 2014. PLoS One 6 (1), e14554. Test-retest reliability and clinical correlates of the Eurofit test battery in people with alcohol use disorders. K. Movement Assessment Battery for Children – Second Edition. T., Tammelin, T. H. M. H. Effects of school-based physical activity on mathematics performance in children: a systematic review. Frontiers in Education 6, 211. European normative values for physical fitness in children and adolescents aged 9–17 years: results from 2 779 165 Eurofit performances representing 30 countries. Kantomaa, M. 2020. Medicine & Science in Sports & Exercise 51 (10), 2050–2057. Objectively measured physical activity, body composition and physical fitness: Cross-sectional associations in 9to 15-year-old children. British Educational Research Journal 34 (3), 301–313. M. E., & Spittle, A. D., Atkinson, F., Daniell, N. 2017. 2018. 2000. Joensuu, L., Syväoja, H., Kallio, J., Kulmala, J., Kujala, U. A. Frontiers in Psychology 7 (349). 2018. Changes in achievement in and attitude toward mathematics of the Finnish children from grade to 9 – A longitudinal study. Journal of Educational and Developmental Psychology 4 (29), 145–69. Sneck, S., Viholainen, H., Syväoja, H., Kankaanpää, A., Hakonen, H., Poikkeus, A.-M. & Barnett, A. J. H. Jaakkola, T., Hilman, C., Kalaja, S. 2016 Deliberate play and preparation jointly benefit motor and cognitive development: Mediated and moderate effects. Associations between gross motor coordination and academic achievement in elementary school children. Increased self-reported and objectively assessed physical activity predict sleep quality among adolescents. Ericsson, I. Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children. J. & Sanders, R. Physical activity and music to support pre-school children’s mathematics learning. D., Langendorfer, S. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 24, 273–278. https://www.oecd.org/pisa/ publications/PISA2018_CN_FIN.pdf viitattu 31.5.2020. 2019. 2021. 2019. 2010. Working memory and mathematics in primary school children: A meta-analysis. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. H. UK: The Psychological Corporation. 2010. Health Education Research 25, 368–379. Developmental Physiology 46, 984–994. H. B., Bailey, R., Chang, Y.-K., Diamond, A., Ericsson, I., Etnier, J. & Chaput, J.-F. How physical activity, fitness, and motor skills contribute to math performance: Working memory as a mediating factor. Lubans, D. Ericsson, I. Henderson, S. H., Demakakos, P., Ebeling, H. & Valdés-Sosa, M. 2018. & Tammelin, T. OECD. J., Kankaanpää, A, Hakonen, H., Inkinen, V., Kulmala, J., Joensuu, L., Räsänen, P., Hillman, C. 2007. 2021. & Van Damme, T. European Journal of Sport Science 18 (6), 882–892. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Sports medicine 40 (12), 1019–1035. Helsinki: Opetushallitus. POPS. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 31, 2310–2321. 2016. 2018. Mcneil, J., Tremblay, M. & Tammelin, T. 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Motoriset perustaidot ja matematiikka Diamond, A. & Liukkonen, J. J., Kankaanpää, A., Joensuu, L., Kallio, J., Hakonen, H., Hillman, C. T., Purtsi, J., Taanila, A. T., Lindi, V. Lopes, L., Santos, R., Pereira, B. 2014. Motor skills and school performance in children with daily physical education in school – a 9-year intervention study. S., Saliasi, E., van den Berg, V., Uijtdewilligen, L., de Groot, R. M. J. D. D., Ozmun, J. Education 3–13 46 (5), 483–493. From basic research to practice in Cuba. BMJ Open 8 (10). Tomkinson, G. D. S. M., Jolles, J., Andersen, L. M., Remes, J., Viholainen, H., Rintala, P., Ahonen, T. Syväoja, H. Räsänen, P., Aunio, P., Laine, A. Motor skills, attention, and academic achievement. J., Cliff, D. K., Fitzgerald, J. R., Morgan, P. L. Country note. R., Carver, K. & Tammelin, T. Friso-van Den Bos, I., Van Der Ven, S. J. 2019. Burlington, MA: Jones and Bartlett Learning. painos. Psychiatry Research 271, 208–213.. E., Sugden, D. British Journal of Sports Medicine 52, 1445–1456. Pagani, L. Metsämuuronen, J. School readiness and later achievement: a French Canadian replication and extension. L. Educational Research and Reviews 10, 20–44. Cognitively engaging chronic physical activity, but not aerobic exercise, affects executive functions in primary school children: A grouprandomized controlled trial. & Lopes, V. 2015. P., Barnett, L. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 16 (1), 1–15. H. Vancampfort, D., Hallgren, M., Vandael, H., Probst, M., Stubbs, B., Raymaekers, S. & Ortega, F. Reigosa-Crespo, V., Castro-Cañizares, D., Estévez-Pérez, N., Santos, E., Torres, R., Mosquera, R., Álvarez, A., Recio, B., González, E., Amor, V., Ontivero, M. & Tammelin, T. Quest 60 (2), 290–306. Close interrelation of motor development and cognitive development and of the cerebellum and prefrontal cortex. G., Kroesbergen, E. S., Leduc, G., Boyer, C., Bélanger, P., Leblanc, A. & Schilling, F. Stodden, D. & Karlsson, M. H. Körperkoordinationstest für Kinder. P. Kantomaa, M. Han, A., Fu, A., Cobley, S. Objectively-measured sleep and its association with adiposity and physical activity in a sample of Canadian children. Associations of motor and cardiovascular performance with academic skills in children. H. & Tammelin, T. Singh, A. E., Garcia, C., & Garcia, L. C., Mueller, S. H., Van Luit, J. Journal of Sport Sciences 33 (16), 1–11. S., Fitzpatrick, C., Archambault, I. 2015. Syväoja, H. Iivonen, S., Sääkslahti, A. B. Journal of Sport and Exercise Psychology 37 (6), 1–44. Effectiveness of exercise intervention on improving fundamental movement skills and motor coordination in overweight/obese children and adolescents: A systematic review. 2013. 2013. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 80–87. Pesce, C., Masci, I., Marchetti, R., Vazou, S., Sääkslahti, A., Tomporowski, P. Manual. D. Developmental physical education for all children. J., Roberton, M. D., Lewis, L. Journal of Science and Medicine in Sport 21 (1), 89–102. 2014. Lang, C., Brand, S., Feldmeth, A. L., Hillman, C. Haapala, E. A. M., & Okely, A. 2021. 2013. 2007. Physical activity, emotional and behavioral problems, maternal education and self-reported educational performance of adolescents. 2008. L., Fedewa, A. H., McMorris, T., Pesce, C., Pühse, U., Tomporowski, P. 2011. Physiology and Behavior 120, 46–53. & Samuelsson, J. Griffiths, A., Toovey, R., Morgan, P. & Gallahue, D. K., Holsboers-Trachsler, E., Pühse, U. Goodway, J. Journal of sleep research 24 (2), 131–139. British Journal of Sports Medicine 53, 640–647. C. M. 2013. G., Borghese, M. & Taanila, A. S., Lang, J. Understanding motor development: infants, children, adolescents, adults. 2015. Medicine & Science in Sports & Exercise 48 (6), 1197–222. Theory into practice. & Laukkanen, A. Champaign, IL: Human Kinetics. 2019. 2016. Effects of physical activity interventions on cognitive and academic performance in children and adolescents: a novel combination of systematic review and recommendations from an expert panel. H. & Gallahue, D. Cenzelmann, A
Agreement percentages were calculated for each item. & Hirvensalo, M. Liikunta & Tiede 59 (2), 83–90. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Asiasanat: arviointi, arvosanat, opetussuunnitelma, liikunnanopetus, liikunnanopettajat ABSTRACT Palomäki, S. Liikunnanopettajien käsityksiä arvioinnin kriteereistä ja haasteista perusopetuksessa. Grading in secondary school physical education: Teachers’ views of assessment criteria and challenges. +358504016964. P. Less than one fifth of the teachers reported using assessment practices that contravene the national curriculum guidelines, such as comparing skills between students or rating their fitness level. Keywords: summative assessment, grades, curriculum, physical education, teachers. Many teachers also stated that they found it difficult to interpret and apply the national PE assessment criteria. 2022. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatuilla tavoitteilla ja arviointikriteereillä on pyritty turvaamaan arvioinnin oikeudenmukaista ja yhdenvertaista toteutumista kouluissa. Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Lisäksi motoriset perustaidot olivat keskeinen kriteeri yli 80 prosentin mielestä. Arviointikriteereiden tulkinta ja soveltaminen arvosanoja annettaessa koettiin haasteelliseksi. Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi (yhteyshenkilö). Yli 90 prosenttia opettajista katsoi oppilaan työskentelytaitojen kriteerien eli aktiivisen osallistumisen, toisten huomioimisen ja itsenäisen työskentelyn vaikuttavan paljon liikunnan arvosanaan. In addition, over 80 percent of the teachers took motor skills into account when grading students. 8 3 MISTÄ LIIKUNNAN ARVOSANAT MUODOSTUVAT. Aineisto kerättiin keväällä 2019 sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 147 perusopetuksen yläluokilla liikuntaa opettavaa opettajaa eri puolilta Suomea. The results indicated that most PE teachers grade students by applying the national core curriculum criteria. It is important not only to offer both pre-service and inservice teachers adequate training in assessment, but also to hear their voices and assign them a meaningful role in the curriculum design process. LIIKUNNANOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ ARVIOINNIN KRITEEREISTÄ JA HAASTEISTA PERUSOPETUKSESSA Sanna Palomäki LitT, KM, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta, PL 35, 40114 Jyväskylän yliopisto. PE teachers (n=147) across Finland completed an online survey in Spring 2019. Kuvailevien tietojen lisäksi aineistosta analysoitiin naisja miesopettajien ja eri-ikäisen opettajien välisiä eroja ristiintaulukoiden ja khiin -neliötestillä. Liikunta & Tiede 59 (2), 83–90. Tulosten mukaan liikunnanopettajat tukeutuivat arvosanoja antaessaan enimmäkseen opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin liikunnan arviointikriteereihin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että arvioinnin haasteisiin tulisi tarttua paitsi tarjoamalla koulutusta, niin myös kehittämällä opettajien kuulemista ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia opetussuunnitelmia ja arviointiohjeita laadittaessa. emerita TIIVISTELMÄ Palomäki, S. & Hirvensalo, M. The chi-square test was used to examine whether sex or age were associated with teachers’ perceptions of the assessment. The aim of this study was to investigate physical education teachers’ perceptions of the assessment criteria set for secondary school physical education (PE). To support teachers in fair and comparable summative assessment the Finnish national core curriculum sets the goals and assessment criteria for every school subject. 2022. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikunnanopettajat suhtautuvat voimassa olevan opetussuunnitelman (OPH 2014) liikunnan arviointikriteereihin ja -ohjeisiin. Vajaa viidennes opettajista kertoi oppilaan osaamisen suhteessa muihin tai oppilaan kuntotason vaikuttavan arvosanoja annettaessa, vaikka ne opetussuunnitelmassa on ohjeistettu jätettävän arvioinnin ulkopuolelle. Over 90 percent of the teachers valued active student participation and effort, cooperation skills, and the ability to work independently when grading PE. Answers to an open question, on the challenges of assessment, were analyzed by content analysis to generate categories and quantify data. Arvioinnin haasteista tehtiin sisällönanalyysiä ja -erittelyä luokittelemalla ja laskemalla opettajien vastaukset. Mirja Hirvensalo LitT, Jyväskylän yliopisto, prof
2012; Salovaara 2012; Weckman 2008). Lukuvuoden päätteeksi tehtävä summatiivinen eli kokoava arviointi kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisen tavoitteet ja siitä kirjataan todistukseen joko arvosana tai sanallinen arvio. (OPH 2020a, 3–6) Arviointi ei saa kohdistua oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, eikä oppilaiden suoriutumista verrata toisiinsa (OPH 2020a, 4,7). 2019, 21). Ruotsalaisopettajat painottivat liikunnan arvioinnissa innostuneisuutta, oikeanlaista asennetta ja sitoutuneisuutta, mutta vähemmän esimerkiksi tietoja. (Palomäki ym. Arvioinnilla on suomalaisessa perusopetuksessa kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. 2016). Kun lukuvuonna 2016–17 siirryttiin perusopetuksessa nykyisin voimassa olevaan opetussuunnitelmaan (2014), selvittivät Grönholm ja Juvonen (2017) liikunnanopettajien (n=104) suhtautumisista sen arviointiohjeistuksiin. Lukuvuoden aikaisella formatiivisella arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan oppilaan opiskelua sekä kehitetään itsearvioinnin taitoja eli autetaan oppilasta hahmottamaan omaa edistymistään. Liikunnan arvosanoissa havaittiin myös huomattavaa vaihtelua eri koulujen ja opettajien kesken, mikä sai tutkijat epäilemään arvioinnin luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Monet opettajat kokevat arviointitehtävän ainakin jossakin määrin haastavaksi. Opettajat ja koulutuksen asiantuntijat ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä siitä, millaista arvioinnin tulisi olla, jotta se tukisi oppimista, ja olisi ymmärrettävää ja oikeudenmukaista (Korkeakivi 2017; Kotro 2017). Myös Ruotsissa on havaittu liikunnanopettajilla olevan erilaisia käsityksiä siitä, mitä tulisi arvioida ja minkälaista osaamista tiettyihin arvosanoihin vaaditaan. Liikunnassa puolet arviointikriteereistä on osaamisen ja oppimisen kriteereitä (T2–6) ja puolet työskentelytaitojen kriteereitä (T1, T7–10), eli käytännössä ne painottuvat arvosanan muodostuksessa saman verran. Oppilailla on siis keskimäärin ainakin yksi kaksoistunti (2x45 minuuttia) liikuntaa viikossa koko yläkoulun ajan. Niiden pohjalta liikunnanopettajien arviointikäsityksistä on suuntaa antavaa tietoa erityisesti edeltävän vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman ajalta. Myös liikunnanopettajat ovat kuvanneet arviointiin sisältyvän haasteita, jotka liittyivät oikeudenmukaisuuden lisäksi mm. 2017, 73) Vuoden 2018 LIITU-tutkimuksessa yli puolet yläkouluikäisistä nuorista kertoi liikunnan viimeisen arvosanansa olleen kiitettävä (9–10) ja 87 prosenttia ilmoitti saaneensa vähintään hyvän (8) arvosanan. taitojen oppimisen arviointiin ja arviointiohjeistuksen tulkinnanvaraisuuteen (Grönholm & Juvonen 2017, 45–47; Nieminen 2012, 56–61). Niin liikunnassa, kuin muidenkin oppiaineiden arvioinnissa huomioidaan perusopetuksessa sekä oppilaan osaaminen, että työskentely opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaisesti (OPH 2020a, 6–7). Kuitenkin oppilaan oppimisja yrittämishalukkuus, vastuullisuus ja toiset huomioiva toiminta sekä perustaidot juoksussa, hypyissä ja heitoissa ovat olleet kriteereitä, joita suurin osa (80 %) liikunnanopettajista (n=52) on pitänyt arvioinnissa perusteltuina (Weckman 2008, 53). (Atjonen ym. Erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa on tärkeää, että arvosanat on annettu yhdenvertaisin periaattein, sillä päättötodistuksella haetaan toisen asteen opintoihin (Vitikka & Kauppinen 2017, 17). Pyrkimyksenä on tarjota oppilaille myönteisiä kokemuksia liikunnasta ja omasta kehosta sekä tarjota tietoja ja taitoja toimia erilaisissa liikuntatilanteissa. Atjosen (2014) tutkimuksessa opettajat pitivät oikeudenmukaisuuden toteutumista ja oppilaiden tuen tarpeiden sekä erilaisuuden huomioon ottamista arvioinnin vaikeimpina asioina. 8 4 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. (OPH 2014, 433) Liikuntaa opetetaan perusopetuksen yläluokilla 7–9 yhteensä 7 vuosiviikkotuntia kaikille yhteisinä tunteina (Valtioneuvoston asetus 793/2018, 6§). Arvosanan antaa oppilasta opettanut opettaja, ja sen tulee perustua opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä oppilaan antamiin näyttöihin. Grönholm & Juvonen 2017; Nieminen 2012; Puoskari ym. Huolta on herättänyt se, että samantasoisella osaamisella on saatu eri kouluissa erilaisia arvosanoja (Hildèn ym. Liikunnassa arvioidaan esimerkiksi oppilaan liikunnallisten perustaitojen oppimista ja osaamista, kuten myös turvallista ja asiallista toimintaa liikuntatilanteista ja toisten huomioimista. Liikunnanopetus ja arviointi Liikunnanopetuksen tehtävänä on ”vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä”. Kansainvälisesti liikunnanopetuksen arvioinnista on saatavilla enemmän tietoa, mutta tulosten soveltamisessa on huomioitava se, että eri maiden koulukulttuureissa, opetussuunnitelmissa ja opettajien koulutuksessa on eroja. Summatiiviseen arviointiin vaikuttavat näytöt dokumentoidaan, niin että arviointi on perusteltavissa. 2012; Salovaara 2012). Liikunnasta saadaan siis varsin hyviä arvosanoja, ja lisäksi arvosanojen keskiarvot ovat hieman nousseet nykyisen opetussuunnitelman aikana. (Annersted & Larsson 2010) Hollantilaiset liikunnanopettajat nimesivät yleisimmiksi arvioinnin kohteiksi yrittämisen, aktiivisen osallistumisen, sosiaaliset taidot, osaamisen pelitilanteissa ja motoriset taidot (Borghouts ym. Liikunnan osalta keskustelua on käyty myös siitä, mikä merkitys oppiaineen arvosanalla on, ja tulisiko sen olla oppilaalle valinnainen (Kaskinen 2014). (Sääkslahti ym. 2017), jotka vaikuttavat monelta osin samankaltaisilta kuin suomalaisopettajien kertomat arvioinnin kohteet aiemmissa tutkimuksissa (vrt. Liikunnanopettajien arviointikäsitykset Liikunnanopettajien arviointikäsityksiä on tutkittu Suomessa lähinnä pro gradu -tutkielmissa (mm. 2019) Nykyisen arviointiohjeistuksen mukaan oppilaat saavat vuosiluokasta 4 lähtien todistuksiin numeroarvosanat niin liikunnasta kuin muistakin yhteisistä oppiaineista (OPH 2020a, 13). JOHDANTO Oppimisen arvioinnista on käyty ajoittain vilkastakin keskustelua viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen (OPH 2014) jälkeen. Suomalainen arviointijärjestelmä on moniin muihin maihin verraten vähemmän kontrolloitu, sillä meiltä puuttuvat esimerkiksi valtakunnalliset tasokokeet (Atjonen ym. Esimerkiksi oppilaan kuntotekijöiden tai harrastuneisuuden vaikutuksesta arvosanaan on opettajilla ollut aiemmin erilaisia näkemyksiä (Salovaara 2012, 60–61). Liikunnanopettajien käyttämissä arviointikriteereissä on havaittu vaihtelua ja painotuseroja (Puoskari ym. 2019, 32; OPH 2020a, 2; Vitikka & Kauppinen 2017, 16–17) Koska tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää opettajien käsityksiä liikunnan arvosanaan vaikuttavista kriteereistä, kiinnittyy tutkimusaihe opetussuunnitelmassa kuvattaviin summatiivisen arvioinnin periaatteisiin. Puoskari ym. 2012; Salovaara 2012; Weckman 2008). Lähes yhtä suuri osa. Jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus näyttää osaamistaan monipuolisesti. Arvioinnin periaatteiden ja kriteereiden tulee olla selvät paitsi opettajalle itselleen, niin myös oppilaille ja huoltajille
Opetussuunnitelman arviointikriteerit olivat monien mielestä väljät ja sisälsivät suhteellisiksi koettuja määrittelyjä (kuten ”osallistuu yleensä aktiivisesti” tai ”osaa useimmissa liikuntamuodoissa”), joiden nähtiin jättävän paljon tulkinnanvaraa opettajille (f=28). Tilastollisessa analysoinnissa selvitettiin kuvailevien tietojen (prosenttiosuudet) lisäksi mahdollisia eroja sukupuolten ja eri ikäryhmiä edustavien opettajien välillä. Tätä tutkimusta varten aineistosta valittiin ensin analysoitavaksi opettajien vastukset kysymykseen: ”Missä määrin seuraavat asiat vaikuttavat antaessasi oppilaille liikunnan arvosanan?” Kysymyksessä annettiin taulukon 1 väittämät ja lisäksi tarjottiin mahdollisuutta nimetä avoimesti muut vaikuttavat tekijät. V63). TULOKSET Opetussuunnitelman kriteerit ohjaavat arviointia, mutta tulkinnassa on haasteita Liikunnanopettajista lähes 80 prosenttia (78,9 %) kertoi opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) mainittujen päättöarvioinnin kriteereiden vaikuttavan paljon tai erittäin paljon liikunnan arvosanojen muodostumiseen. Vastaajille tiedotettiin tutkimuksen tarkoituksesta ja osallistumisen vapaaehtoisuudesta kyselyn aloitussivulla. Tutkimukselle laadittiin tietosuojailmoitus ja tieteellisen tutkimuksen rekisteriseloste, joissa määriteltiin mm. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -MENETELMÄT JA -AINEISTO Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yläkoulujen liikunnanopettajat suhtautuvat voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman (OPH 2014) arviointikriteereihin ja -ohjeisiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana opetusja kulttuuriministeriön (2018–21) rahoittamaa ”Liikuntaa ja terveystietoa opettavien opettajien arviointiosaamisen kehittäminen” -hanketta. Koen haasteelliseksi sen, että arviointikriteerit ovat aika ympäripyöreitä ja taso on määritelty vain arvosanalle kahdeksan. (Tuomi & Sarjajärvi 2018, 135–138) Kolme eniten vastauksia kerännyttä pääluokkaa olivat opetussuunnitelman arviointiohjeet ja -kriteerit (f=79), liikunnanopetuksen olosuhteet (f=45) ja niiden oppilaiden arviointi, joilla oli erilaisia osallistumisen haasteita (f=25). Tutkimuksen tulokset on kirjoitettu siten, että määrälliset jakaumien kuvaukset kriteerien vaikutuksesta arvosanoihin vuorottelevat opettajien kertomien haasteiden ja erilaisten tulkintalähteiden kanssa. Koska käsitellyt muuttujat olivat luokitteluasteikollisia, hyödynnettiin erojen tilastollisessa testauksessa ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä. Oppilaiden itsearvioinnin painottaminen ja tietoisuuden lisääminen edistymisestä saivat opettajilta kannatusta, mutta he olivat huolissaan arviointikriteereiden ymmärrettävyydestä, objektiivisuudesta ja lisääntyvästä työmäärästä. Avoimissa vastauksissa opetussuunnitelman arviointiohjeisiin ja -kriteereihin liittyviä haasteita kuvattiin yhteensä 79 kertaa. Tutkimuskyselyn laatimiseen osallistui Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta useita liikuntapedagogiikan ja terveystieteen asiantuntijoita ja tutkijoita. Koska tarkoituksena oli saada kuva myös erilaisten haasteiden yleisyydestä, jatkettiin analyysia kvantifioimalla eli laskemalla aineistosta, kuinka monta kertaa sama asia esiintyy opettajien vastauksissa. Heistä 115 oli naisia ja 32 miehiä. aineiston käyttö ja asianmukainen säilyttäminen. Osittain edellä kuvatut haasteet konkretisoituivat myös siten, että opettajat kokivat kriteereiden avaamisen ymmärrettävästi oppilaille tai vanhemmille haastavaksi ja säännöllisen arviointitiedon välittämisen vaikeaksi tehtäväksi (f=19). Kaikkiaan kyselyyn vastasi 201 liikunnanopettajaa, joka on 16 prosenttia LIITO ry:n jäsenistä. Vastaukset annettiin viisiportaisesti (1=ei lainkaan, 2= vähän, 3= jonkin verran, 4=paljon, 5=erittäin paljon). Toiseksi analysoitiin avoin kysymys: ”Millaisia haasteita koet liikunnan arvioinnissa?”, johon vastasi kaikkiaan 116 opettajaa (79 % vastanneista). Tätä voidaan kutsua myös sisällön erittelyksi. Näistä vastauksista tehtiin sisällönanalyysia pelkistäen ja luokitellen erilaisia sisältöjä, joita opettajat käsittelivät. Jonkin verran kriteereiden arvioi vaikuttavan 17 prosenttia opettajista. Sähköinen Webropol -kysely lähetettiin Liikunnanja terveystiedon opettajat (LIITO) ry:n jäsenille sähköpostitse keväällä 2019. Naisja miesopettajien tai eri ikäisten opettajien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja siinä, missä määrin he näkivät päättöarvioinnin kriteereiden vaikuttavan arvosanoihin. Vastauksia saatiin kaikista maakunnista. Kursiivilla kirjoitetuissa aineistositaateissa vastaajat on eroteltu numerokoodilla (esim. (V83) Arvioitavissa osa-alueissa ei ole luotettavia ’mittareita”, joilla voisi valtakunnallisesti arvioida oppilaita yhdenmukaisesti. Joidenkin mielestä kriteereitä oli liikaa, ja he kaipasivat yksinkertaisempaa arviointitapaa. Kuitenkaan siitä, miten liikunnanopettajat kokevat arviointikriteerien vaikuttavan arvosanojen annossa ei ole ennen tätä tutkimusta kerätty laajemmin tietoa. Opettajat vastasivat kyselyyn nimettömästi, eikä heiltä kerätty myöskään koulujen nimiä anonymiteetin säilyttämiseksi. Raportointitavalla haluttiin tukea prosenttijakaumien tulkintaa ja tarjota lisäinformaatiota tulosten ymmärtämiseen. 2) Eroavatko naisja miesopettajien tai eri ikäryhmiin kuuluvien opettajien arviointikriteerit. Kriteereihin toivottiin konkreettisuutta ja osaamisen tason määrittelyä esimerkiksi erilaisiin motorisiin taitoihin. Monet opettajat toivoivat kriteereitä eri arvosanoille ja apua siihen, miten eri arvosanat erottuvat toisistaan (f=14). Tulososassa on esitelty tarkemmin myös eri alaluokkien frekvenssejä. Osa harmitteli sitä, että liikunnan kriteereistä puuttuu mitattavissa oleva tieto. (V115). Vastausluokkien yhdistämisellä (1= vaikuttaa jonkin verran tai vähemmän, 2= vaikuttaa paljon tai erittäin paljon) varmistettiin myös testin oletusten voimassa olo eli alle viiden jääviä odotettuja frekvenssejä pystyttiin soluissa välttämään (<20 %). Tämän tutkimuksen aineisto rajattiin koskemaan opettajia, jotka ilmoittivat opettavansa liikuntaa perusopetuksen yläluokilla (n=147). Kolmea ikäryhmää vertailtaessa selvitettiin myös pareittain, minkä ryhmien välillä mahdolliset merkitsevät erot ilmenivät. Heistä osa opettaa opetussuunnitteluun ja arviointiin liittyviä sisältöjä liikunnanja terveystiedon opettajakoulutuksessa, ja osa on osallistunut perusopetuksen tai lukion valtakunnallisten opetussuunnitelmien työstämiseen. 3) Millaisia arvioinnin haasteita liikunnanopettajat mainit sevat. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Kysymyksiä ja väittämiä laadittaessa tukeuduttiin voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (OPH 2014) ja aikaisempiin tutkimuksiin liikunnanopettajien arviointikäsityksistä (Borghouts ym 2017; Grönholm & Juvonen 2017; Puoskari ym 2012; Salovaara 2012). Oppilaan yrittämistä, sosiaalisia taitoja, omatoimisuutta ja fair play-henkeä on vaikea laittaa 4-10 asteikolle. 8 5 opettajista suhtautui ohjeistukseen myönteisesti (46 %) kuin kielteisesti (41 %). Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten eri arviointikriteerit vaikuttavat opettajien mukaan liikunnan arvosanan muodostumiseen. Lisäksi osa vahvemmista taidoista voi kompensoida heikompia, joka vaikeuttaa entisestään arvosanojen rajojen luomista
(n=42) p-arvo 1 Aktiivinen osallistuminen tunnin toimintaan 99,3 99,1 100,0 ns 98,1 100,0 100,0 ns 2 Toisten huomioiminen yhteisissä oppimistilanteissa 93,9 92,2 100,0 ns 90,4 94,3 97,6 ns 3 Itsenäinen työskentely ja vastuun ottaminen omasta toiminnasta 91,2 91,3 90,6 ns 82,7 96,2 95,2 1<2 0,024* 4 Motoriset perustaidot (tasapainoja liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot) 84,1 84,3 84,4 ns 86,5 81,1 85,7 ns 5 Oppilaan asenne oppiainetta kohtaan 72,1 74,8 62,5 ns 63,5 69,8 85,7 1<3 0,046* 6 Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa (havaintomotoriikka) 66,7 68,7 59,4 ns 57,1 73,6 69,0 ns 7 Uimataito ja vedestä pelastautuminen 46,9 49,6 37,5 ns 38,5 56,6 45,2 ns 8 Oppilaan myönteinen asenne liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa kohtaan 46,9 49,3 37,5 ns 38,5 50,9 52,4 ns 9 Fyysisten ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen 29,9 30,4 28,1 ns 21,2 30,2 40,5 ns 10 Oppilaan osaaminen suhteessa luokan muiden oppilaiden osaamiseen 17,0 16,5 18,8 ns 19,2 7,5 26,2 2<3 0,043* 11 Fyysisen toimintakyvyn/ kunnon taso 15,0 13,0 21,9 ns 7,7 17,0 21,4 1<2 0,028* 12 Oppilaan oma arvio osaamisestaan liikunnassa 13,0 13,2 12,5 ns 11,5 15,1 12,5 ns 13 Oppilaan harrastuneisuus liikunnassa oppituntien ulkopuolella 4,1 3,5 6,3 ns 5,8 3,8 2,4 ns ns= tilastollisesti ei-merkitsevä (non-significant). Taulukko 1. Opettajat (%), joiden mukaan kriteeri vaikuttaa arvosanaan paljon tai erittäin paljon Arviointikriteeri Kaikki (n=147) Naiset (n=115) Miehet (n=32) p-arvo 1) <40 v. Aktiivista osallistumista ja työskentelytaitoja pidetään tärkeinä arviointikriteereinä Yleisimmin liikunnan arvosanaan vaikuttavaksi kriteeriksi liikunnanopettajien vastausten perusteella osoittautui aktiivinen osallistuminen tunnin toimintaan, jonka lähes kaikki opettajat (99,3 %) ilmoittivat vaikuttavan paljon tai erittäin paljon (taulukko 1). 8 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. (n=52) 2) 40–49 v. Yli 90 prosenttia opettajista piti myös toisten huomioimista oppimistilanteissa sekä itsenäistä työskentelyä ja vastuunottamista omasta toiminnasta kriteereinä, jotka vaikuttavat arvosanaan paljon. Arvioinnin kohteet ovat kuitenkin sisällöllisesti ja määrällisesti uudessa kriteeristössä samat kuin aiemmin, koska ne on johdettu opetussuunnitelman (OPH 2014) tavoitteista. Kaipaan itselleni konkreettisempia perusteita opsista, joiden avulla voin perustella oppilaille ja heidän vanhemmilleen oppilaille antamiani arvosanoja (V79). Erilaisten arviointikriteerien vaikutus liikunnan arvosanaan. Esimerkiksi arvosanan kahdeksan kuvauksia on liikunnassa muutettu tai täsmennetty kaikkiaan vähän, eikä opettajien suhteelliseksi kokemista määrittelyistä ole päästy eroon. Niiden naisja miesopettajien sekä eri ikäisten opettajien osuudet (%), jotka kertoivat kriteerin vaikuttavan paljon tai erittäin paljon. Selvää konkretisointia on tapahtunut uimataidon kuvauksissa, jossa esimerkiksi arvosanaan kahdeksan edellytetään pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaista osaamista. Arviointikriteeristöä on sittemmin täydennetty arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 kuvauksilla (OPH 2020b) ja opettajien toiveisiin on tältä osin vastattu. (n=53) 3) ?50 v. Oppilaan oppimisen seuraaminen ja myönteinen palaute edistymisestä, ovat opetussuunnitelman (2014) mukaan tärkeä osa lukuvuoden aikaista formatiivista arviointia, mutta lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi ei voi perustua oppilaan edistymiseen, koska summatiivisen arvioinnin on tarkoitus kuvata oppilaan sen hetkistä osaamista suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin (Vitikka & Kauppinen 2017,16). Kolme yleisintä kriteeriä olivat siis kaikki oppilaan työskentelyyn liittyviä. Useat opettajat (f=11) pitivät haasteellisena asiana myös sitä, millainen painoarvo oppilaan edistymiselle tulisi arvioinnissa antaa, ja miten opettaja kykenee tekemään luotettavasti havaintoja edistymisestä, kun tiettyjä sisältöjä opetetaan vain muutamia kertoja lukuvuoden aikana. Edellä kuvattuja tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että kyselyyn vastattiin keväällä 2019, jolloin opetussuunnitelma sisälsi vain hyvän osaamisen eli arvosanan 8 kuvaukset
Koska voimassa oleva opetussuunnitelma (OPH 2014, 434–436) korostaa motoristen perustaitojen oppimista ja soveltamista erilaisissa liikuntaympäristöissä, voi tulosta pitää odotettuna. Muutamat opettajat toivoivatkin keinoja tämän kriteerin arviointiin: Miten toteutan käytännössä kriteerin: osaa arvioida ja kehittää kuntoaan. Muissa oppiaineissa on kokeita, joilla todennetaan oppilaan osaamisen taso. Avoimissa vastauksissa opettajat pohtivat myös sitä, että oppilaan persoona ja temperamentti saattavat vaikuttaa erityises. Oppilaan kunto-ominaisuuksien kehittymiseen ja ylläpitoon vaikuttaa suurelta osin myös vapaa-ajan liikunta, johon opettajan arviointi ei kuitenkaan voi perustua. (V73) Opetussuunnitelmasta poikkeavat arviointikriteerit Liikunnan arvioinnista on opetussuunnitelmassa (OPH 2014, 436) erikseen mainittu, ettei oppilaan kunto-ominaisuuksien tasoa käytetä arvioinnin perusteena. Keskimmäisen ikäryhmän 40–49-vuotiaat opettajat arvioivat oppilaan osaamisen suhteessa muihin oppilaisiin vaikuttavan arvosanoihin vähemmän kuin tätä vanhemmat opettajat. 8 7 Motoristen perustaitojen katsoi vaikuttavan liikunnan arvosanan muodostumiseen paljon yli 80 prosenttia opettajista. Myöskään taulukon neljä viimeistä kriteeriä (10–13) eivät ole opetussuunnitelman mukaisia. käyttäytymistä ja roolia ryhmässä) kuin oppilaan kehon hallintaa tai fyysistä kyvykkyyttä (V62). Voikin pitää myönteisenä havaintona sitä, että ne näyttäisivät vaikuttavan arvosanan muodostumiseen vähiten. Muutamat opettajat kertoivat tukeutuvansa suhteelliseen arviointiin siksi, etteivät he kokeneet saavansa opetussuunnitelman arviointikriteeriestä riittävästi tietoa siitä, millä tasolla oppilaan osaamisen tai työskentelyn tulisi olla. Harvempi kuin joka kolmas opettaja kertoi ”fyysisten ominaisuuksien arvioinnin, ylläpidon ja kehittämisen” vaikuttavan arvosanan muodostumiseen paljon, mutta kuitenkin 80 prosenttia opettajista näki tämän kriteerin vaikuttavan ainakin jonkin verran. (V52) Yksi syy kunto-ominaisuuksien käyttöön arvioinnissa voi olla se, että opettajat kaipaisivat liikunnan arviointiin enemmän objektiivisuutta ja mittareita, jotka tuottaisivat arvosanan pohjaksi myös numeerista tietoa (f=9). Taulukossa 1 kriteerit, jotka liittyvät oppilaan asenteeseen oppiainetta ja liikunnallista elämäntapaa kohtaan, eivät ole voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia (OPH 2014, 436–437). Salovaara 2012, 60). Selitys tulokselle saattaa löytyä siitä, että uimataidon ja vedestä pelastautumisen opettamista ja arviointia vaikeuttaa osassa kouluja olosuhteiden puuttuminen ja uintituntien vähäisyys. seuraavasti: Minun on ollut vaikeaa hyväksyä sitä, että oppilaan fyysisen kunnon taso ei vaikuta arviointiin, vaikka se määrittää pitkälle ihmisen tulevaa työkykyä ja terveenä säilymistä. Avoimissa vastauksissa jotkut opettajista (f=9) pohtivat työskentelytaitojen ja liikunnallisen osaamisen painotuksia arvosanan muodostumisessa. Naisja miesopettajien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja minkään kriteerin suhteen. Aikaisemmin on saatu viitteitä siitä, että jopa neljäsosassa yläkouluista ei järjestetä uinninopetusta lainkaan (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 102). Opettajien tarve mitattuun dataan on havaittu myös kansainvälisissä tutkimuksissa ja monissa maissa kuntoja taitotestejä käytetään yleisesti liikunnan arvioinnissa (Borghouts ym. Viisi yleisimmin arvosanaan vaikuttanutta kriteeriä olivat kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä samat (taulukko 1). Se kiinnostaa heitä. Opettajista 72,1 prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaan asenne oppiainetta kohtaan vaikuttaa liikunnan arvosanaan paljon tai erittäin paljon ja vastaavasti vajaa puolet opettajista (46,9 %) näki, että oppilaan asenne liikunnallista elämäntapaa kohtaan vaikuttaa arvosanaan. (V62) Kun teemme kuntotestejä, oppilaat haluavat saada tuloksista arvosanan. Otan tuloksen huomioon arvioinnissa vain sen osalta, onko oppilas työskennellyt aktiivisesti oman kuntonsa eteen. Se, että oppilaan harrastuneisuutta vapaa-ajan liikunnassa ei huomioida arvosanakriteerinä, näyttää läpäisseen liikunnanopettajien hyväksynnän laajasti, ja tässä voi nähdä tapahtuneen selvän muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana (vrt. perinteiset arviointitavat oppilaiden oppimisen kannalta mielekkäitä (Lòpez-Pastor ym 2013). Fyysisten kunto-ominaisuuksien kehittäminen on luonteeltaan pitkäjänteinen prosessi, jonka arvioiminen rajallisten liikuntatuntien aikana voidaan kokea vaikeaksi. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Muutamat tähän tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat esittivätkin huolen siitä, ettei kuntotestaaminen välttämättä palvele liikunta-aktiivisuuden edistämistä. 2017; Lorente-Catalàn & Kirk 2016). Ikäryhmiä vertailtaessa, havaittiin että nuorimmat, alle 40-vuotiaat opettajat pitivät harvemmin itsenäistä työskentelyä ja vastuunottoa, oppilaan asennetta oppiainetta kohtaan ja fyysistä toimintakykyä arvosanaan vaikuttavina tekijöinä, kuin vanhemmat opettajat. Samaan aikaan käydään kuitenkin keskustelua siitä, että mitä tarkoitusta testit palvelevat, ja ovatko ns. Toiset pitivät työskentelyn saamaa painoarvoa hyvänä suuntana arvioinnissa, ja erilaisia oppilaita motivoivana tekijänä, mutta toiset kokivat sen johtaneen siihen, että arviointi mittaa tällä hetkellä helposti enemmän muita ominaisuuksia (esim. Siitä huolimatta on vaikeaa antaa sellaiselle oppilaalle liikuntanumeroksi 9 tai 10, jonka kuntotasot ovat esim. Liikunnassa ei mitään… (V135) kirjoitti eräs opettaja, ehkä hieman karrikoiden asiaa. 7 tai alle. Ne sisällytettiin kyselyyn, koska opettajien on aikaisemmissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu käyttävän vastaavia ”asennekriteereitä” liikunnan arvioinnissa (Annersted & Larsson 2010; Salovaara 2012, 59–60). Opettajista 17 prosenttia kertoi suhteellisen arvioinnin ja muiden oppilaiden osaamisen vaikuttavan arvosanan muodostumiseen, vaikka opetussuunnitelmassa selkeästi opastetaan kriteeriperustaiseen arviointiin ja todetaan, ettei oppilaiden suorituksia verrata toisiinsa (OPH 2014, 48). On ristiriitaista, että fyysisellä kunnolla ei ollutkaan mitään merkitystä (arvioinnissa), vaikka sitä mitataan, ja keskustellaan siitä, miten eri kunnon osa-alueita voidaan kehittää. Avoimissa vastauksissa opettajat pohtivat fyysisen kunnon merkitystä opetuksen tavoitteena ja toimintakykymittausten roolia arvioinnissa mm. Tämä johtaa siihen, että hyvin menestyvässä ryhmässä tai koulussa samaan arvosanaan vaaditaan oppilailta enemmän kuin heikommin menestyvässä. Eri oppiaineisiin kohdistuneissa oppimistulosarvioinneissa on Suomessa havaittu koulujen välillä arvosanoissa systemaattista vaihtelua, joka viittaa siihen, että opettajat suhteuttavat antamansa arvosanan oppilasryhmän mukaan (Hilden ym 2016). Selvä enemmistö opettajista näyttäisi myös noudattavan tätä linjausta, mutta toisaalta 15 prosenttia opettajista kertoi oppilaan fyysisen kunnon vaikuttavan arvosanaan paljon tai melko paljon (taulukko 1). Uimataito ja kunto-ominaisuuksien kehittäminen huomioidaan arvioinnissa vaihtelevasti Uimataidon ja vedestä pelastautumisen katsoi vaikuttavan liikunnan arvosanaan paljon vain alle puolet opettajista (taulukko 1)
Myös liikuntatunnille varustautumista arvioitaessa on oltava erityisen sensitiivinen sen suhteet, etteivät oppilaiden erilaiti työskentelytaitojen arviointiin (f=6). Kuitenkin 15–17 prosenttia opettajista ilmaisi nykyisen arviointiohjeistuksen vastaisesti, että myös oppilaan osaaminen suhteessa muihin, oppilaan kuntotaso tai oppilaan oma arvio osaamisestaan vaikuttaa arvosanaan paljon. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksemme mukaan liikunnanopettajat tukeutuvat arvosanoja antaessaan enimmäkseen opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2014, 436–437) mukaisiin liikunnan arviointikriteereihin. Taitoja taideaineiden opettajilla molemmat näkemykset olivat hieman muita opettajia yleisimpiä. Esimerkki toisenlaisesta painotuksesta löytyy ainakin Portugalista, jossa erilaisten liikuntamuotojen osaaminen muodostaa yläkouluissa 50–90 prosenttia liikunnan arvosanasta (Marmeleira ym. Vaihtoehtona on myös oman opetusohjelman mukainen opiskelu. 2020). Weckman 2008, 53). minimiosaamista määritellessään (OPS 2020b). Lähtökohtaisesti esimerkiksi oppilaan aktiivisuuden ja parhaansa yrittämisen huomioiminen liikunnan arvioinnissa sopii hyvin oppiaineen perimmäiseen tehtävään eli fyysisesti aktiiviseen elämäntavan edistämiseen. Suomalaisen perusopetuksen linjaus, jossa oppilaan työskentely arvioidaan osana oppiaineita, korostaa koulunkäynnin ja yhteisen toiminnan merkitystä sekä antaa mahdollisuuksia oppilaiden erilaisuuden ja yksilöllisten vahvuuksien huomioimiseen arvioinnissa (Vitikka & Kauppinen 2017). Erityisen tuen päätös yksilöllisellä oppimäärällä mahdollistaa liikunnan arvioinnin yksilöllisten tavoitteiden ja kriteerien mukaan. Sen sijaan joissakin oppilaan osaamista ja oppimista kuvaavissa kriteereissä kuten uimataito ja vedestä pelastautuminen, fyysisten ominaisuuksien arviointi ja kehittäminen sekä ratkaisujenteko liikuntatilanteissa, opettajien näkemykset vaikutuksesta arvosanaan vaihtelivat selvästi enemmän. Avointen vastausten perusteella kaikki opettajat eivät koe nykyisiä opetussuunnitelman arviointikriteereitä riittävän konkreettisina tai ne eivät täysin vastaa heidän omia arvojaan. Aikaisemmin esimerkiksi Atjosen ym. Opetushallituksen arviointiohjeistuksessa todetaan, että jos oppilas on sairaana suuren osan lukukaudesta, on kohtuutonta arvioida häntä samalla tavalla kuin muita, mutta konkreettisemmin arviointi jätetään tältä osin paikallisesti sovittavaksi (OPH 2020c). Tulokset viittaavat siihen, että oppilaan työskentelytaidot: aktiivinen osallistuminen, toisten huomioiminen, itsenäinen työskentely ja vastuunotto, sekä motoriset perustaidot painottuvat liikunnan arvosanan muodostuksessa. (2019, 94) tutkimuksessa perusopetuksen ja lukion opettajista 14 prosenttia myönsi oppijan persoonan tai temperamentin vaikuttavan arviointiin ja kolmannes opettajista koki käyttäytymisen vaikuttavan oppiaineen arvioinnissa. Esimerkiksi Melograno (2007) on linjannut, että läsnäolo, pukeutuminen, yrittäminen, osallistuminen ja sosiaaliset taidot eivät saisi painottua liikunnan summatiivisessa arvioinnissa, vaan ne tulisi arvioida erikseen. Nyt uuteen arviointilukuun on täsmennetty, että itsearviointi tai vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon, vaan ne ovat osa formatiivista arviointia (OPH 2020a, 2). Tähän vaikuttivat suuret opetusryhmät, oppilaiden vaihteleva taitotaso ja tuntien hektisyys (f=29). Eniten mainintoja keräsi liikuntatunneille varustautuminen ja puhtaudesta huolehtiminen (f=8). seuraavasti ”Oppilas ymmärtää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja toimii tunnilla turvallisesti sekä varustautuu asiallisesti”. Siihen, miksi jotkut opettajista näyttävät käyttävän arvosanoja antaessaan myös muita kuin nykyisen opetussuunnitelman kriteereitä, voi olla monia syitä. Isot oppilasryhmät, tuntien hektisyys ja oppilaiden poissaolot tuovat haasteita arviointiin Opettajat kertoivat, että kaikkien oppilaiden osallistumisen havainnointi tasapuolisesti jokaisella tunnilla on vaikeaa. Jos ryhmäkoko on hyvin suuri, on vaikea ehtiä havainnoida kaikkia oppilaita, antaa kaikille palautetta tai keskustella heidän kanssaan kahdestaan… (V60) Oppilaiden osallistumiseen liittyvät haasteet kuten runsaat poissaolot, osallistumisesta kieltäytyminen, pitkäaikaiset terveysongelmat tai muut oppimisen vaikeudet tuottivat opettajille päänvaivaa arvioinnissa (f=25). Silloin kun luvattomasti poissa olleella oppilaalla ei ole näyttöjä opetukseen osallistumisesta tai tavoitteiden saavuttamisesta, voi hän saada hylätyn arvosanan todistukseen. Yhtenä esimerkkinä tästä on se, että aikaisemmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (OPH 2004, 250) päättöarvioinnin kriteeriksi oli asetettu ”Oppilas varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan” mutta nykyisin puhtaudesta huolehtiminen ei kuulu liikunnassa arvioitaviin asioihin. Useat opettajat totesivat myös, että arviointien kirjaaminen ja dokumentointi liikunnanopetuksen erilaisissa ympäristöissä kuten ulkona on haastavaa (f=11), eikä aikaa löydy välttämättä välitunnillakaan, koska siirrytään seuraavaan liikuntapaikkaan, valmistellaan tuntia tai hoidetaan muita työtehtäviä. On esitetty, että yrittämiseen ja osallistumiseen painottuva arvosanan muodostus ei kohtelisi reilusti liikunnallisesti taitavia oppilaita, väheksyisi oppiaineessa tapahtuvaa oppimista ja voisi jopa vahingoittaa oppiaineen statusta (Baghurst 2014). Opettajat olivat varsin yksimielisiä edellä mainittujen kriteerien vaikutuksesta arvosanaan ja ne näyttäisivät olevan pääpiirteissään samoja kuin jo aikaisemman opetussuunnitelman (OPH 2004) aikana havaitut arvioinnin kohteet (vrt. Varustautuminen voi siis olla arvioinninkohde, mutta puhtaudesta huolehtimista liikunnan arviointikriteereissä ei mainita. Opettajat toivoivat esimerkiksi yhtenäistä ohjeistusta siihen, millaisilla ”minimitehtävillä” oppilas voi suorittaa liikunnan oppimäärän ja millaisia näyttöjä etäopiskelevalta oppilaalta voi edellyttää. Kyselyssä valmiiksi annettujen kriteerien (taulukko 1) lisäksi 23 opettajaa käytti mahdollisuutta kirjata muita arvioinnissa huomioitavia asioita. Tärkeintä on kuitenkin riittävän aikainen puuttuminen oppilaan poissaoloihin sekä tukitoimien ja opetuksen järjestäminen niin, että oppilas voisi siitä suoriutua. (Huovinen 2020; OPH 2020c). Lisäksi monet opettajat ovat omaksuneet joitakin arviointikriteereitä aikaisempien opetussuunnitelmien voimassa ollessa tai koulutuksensa aikana, ja mahdollisesti kokevat ne edelleen käyttökelpoisina. Oppilaan oma arvio vaikutti arvosanaan ainakin melko paljon joka kymmenennen opettajan mukaan (taulukko 1), mikä viittaa siihen, että itsearvioinnin vaikutus arvosanoihin on ollut opettajille jossakin määrin epäselvää. Koska arviointikriteerit on nyt laadittu myös arvosanalle 5, voivat opettajat jatkossa tukeutua sen kuvauksiin ns. Täydennetyt perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit (OPH 2020b) määrittelevät arvosanan seitsemän osaamista mm. 8 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Opettajien nimeämät liikunnan arvioinnin haasteet liittyivät yleisimmin arviointiohjeistukseen, kuten kriteereiden tulkintaan ja soveltamiseen arvosanoja annettaessa. Kansainvälisesti kaikki arvioinnin asiantuntijat eivät kuitenkaan kannata tätä tapaa, ja jotkut tämänkin tutkimuksen liikunnanopettajista nostivat esiin huolen työskentelytaitojen suuresta painoarvosta arvosanoja annettaessa
(Vitikka & Kauppinen 2017, 15) Samankaltaisesti havaittiin, että nuoremmat alle 40-vuotiaat opettajat nimesivät toimintakyvyn tason selvästi harvemmin vaikuttavaksi tekijäksi kuin yli 50-vuotiaat opettajat, jotka todennäköisesti ovat käyttäneet kriteeriä jo vuosia aikaisempien opetussuunnitelmien mukaisesti. Britschgi & J. 2014. Kasvatusalan tutkimuksia 74, 131–169. Epäsopivaan käyttäytymiseen saa ja pitää puuttua, mutta arviointi ei ole keino siihen. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Opettajien ammattijärjestö on lausunnossaan kiitellyt arviointiuudistusta sitä, että opetussuunnitelman arviointiluku on selkiytynyt, kriteerejä on täsmennetty ja laadittu eri arvosanoille, mutta todennut myös, että kriteerien määrä ja laajuus on edelleen monissa oppiaineissa ongelma, joka vaikeuttaa niiden käytettävyyttä (OAJ 2020). 2017. Suomen kasvatustieteellinen seura. Salovaara 2012, 61). Saadut tulokset eivät kuitenkaan viitanneet siihen, että miesopettajat olisivat tukeutuneet naisia vähemmän opetussuunnitelman arviointikriteereihin, eivätkä kriteerit, jotka naisja miesopettajat arvioivat vaikuttavimmiksi eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Opettajilla on perusteltuja näkemyksiä arvioinnista, monet pyrkivät kehittämään arviointikäytänteitään ja osallistuvat mielellään koulutuksiin ja arvioinnista käytävään keskusteluun. Joka tapauksessa opettajat huomioivat oppilaan kuntotason arvosanassa nykyisellään selvästi harvemmin kuin vielä noin kymmenen vuotta sitten, jolloin enemmistö opettajista kertoi kuntotekijöiden vaikuttavan arvioinnissa (vrt. Rautopuro (toim.) Kriteerit puntarissa. Opettajien kuulemista ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia opetussuunnitelmia laadittaessa tulisi vielä kehittää. Lakiin kirjattu perusopetuksen maksuttomuus tarkoittaa sitä, ettei opetuksesta saa aiheutua kustannuksia oppilaalle (Perustuslaki 731/1999, 16§). Arviointitutkimuksesta ei tee vielä kovin hedelmällistä se, että osoitellaan puutteita opettajien arviointityössä (Atjonen 2017; Howley ym. Liikunnan arvioinnissa opettajia on pyritty auttamaan myös netissä julkaistulla liikunnan päättöarvioinnin tukimateriaalilla, joka sisältää konkreettisempia esimerkkejä kriteereiden soveltamisesta erilaisissa sisällöissä (OPH 2021). Koulutuksen kautta tulee tarjota eväitä erityisesti arviointiohjeistuksen haltuunottoon, kriteereiden tulkintaan ja erilaisten arviointimenetelmien käyttöön. European Physical Education Review 16 (2), 97–115. Tutkimuksemme tausta-ajatuksena on ollut pyrkiä ymmärtämään liikunnanopettajien arviointikäsityksiä ja haasteita, joita he kokevat. Käytännössä opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa kaikkien oppilaiden osallistuminen esimerkiksi luistelu-, hiihtotai uintitunneilla riippumatta siitä, onko oppilaalla omia varusteita vai ei. & Larsson, S. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu tyypillisesti noin kymmenen vuoden sykleissä, joten prosessi käynnistynee jälleen muutaman vuoden kuluessa. Vielä vuoden 1994 opetussuunnitelmassa liikunnanopetuksen yhdeksi tavoitteeksi oli muotoiltu ”Oppilas omaksuu myönteisen asenteen liikuntaan” (OPH 1994, 107–111), mutta nykyisin tavoitteena on ”riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkityksen ymmärtäminen hyvinvoinnille” (OPH 2014, 437), eikä tämä ole arvosanaan vaikuttava kriteeri. The Curriculum Journal 25 (2), 238–259. ”Että tietää missä on menossa” Oppimisen ja osaamisen arviointi. Teachers’ views of their assessment practice. Myös kokonaisuutena tutkimuksen otoskoko jäi sen verran pieneksi, ettei sen voida sanoa edustavan luotettavasti kaikkia suomalaisia liikunnanopettajia, vaikkakin vastauksia saatiin eri puolilta Suomea. Mainituista rajoituksista huolimatta tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tulevia opetussuunnitelmia ja niiden arviointiohjeistuksia laadittaessa sekä suunniteltaessa koulutussisältöjä niin kandidaattija maisterivaiheisiin kuin täydennyskoulutukseen. Vanhemmat opettajat painottivat sekä asennetta että suhteellista arviointia useammin kuin 40–49-vuotiaat. Täydennyskoulutuksissa on hyvä huomioida myös se, että eri-ikäisillä tai erilaisen kokemustaustan omaavilla opettajilla saattaa olla jossakin määrin erilaisia arviointikäsityksiä ja koulutustarpeita. Tutkimuksemme tulosten perusteella arviointikriteereiden laadinnassa tulisi edelleen kiinnittää huomiota mahdollisimman yksiselitteisiin ilmaisuihin sekä kriteerien laajuuteen ja arvioitavien kohteiden määrään. 2019. sosiaalisesti suotaviin vastauksiin. Tutkimusta on rahoittanut opetusja kulttuuriministeriö osana "Liikuntaa ja terveystietoa opettavien opettajien arviointiosaamisen kehittäminen” -hanketta. On mahdollista, että opettaja, joka tuntee opetussuunnitelman arviointikriteerit, pyrkii vastaamaan niiden suunnassa, eikä rehellisesti toimintatapojensa mukaisesti. Vinoumaa tuloksiin voi aiheuttaa esimerkiksi se, että vapaaehtoisiin kyselyihin vastaavat yleensä ne, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa on huomioitava myös mahdollisuus ns. Osa liikunnan kriteeristä on hyvin laajoja jo senkin vuoksi, että niitä tulisi arvioida käytännössä kaikissa liikuntamuodoissa ja -tilanteissa. Esimerkiksi ”tarkoituksenmukaisten ratkaisujen teko eri liikuntatilanteissa” edellyttää oppilaalta hyvin erilaisia taitoja vaikkapa pallopeleissä, musiikkiliikunnassa, suunnistuksessa tai jäällä luistellessa, mutta näitä taitoja ei ole tarkemmin määritelty arviointikriteereissä. & Immonen, J. Toisaalta eri-ikäisten opettajien kokemukset ja näkemykset arvioinnista voivat rikastuttaa toisiaan ja yhteisellä keskustelulla luodaan yhtenäisempää arviointikulttuuria. Oppilaan asenteen arviointi lähestyy helposti käyttäytymisen arviointia, eikä käyttäytymisen tai oppilaan persoonan tule vaikuttaa eri oppiaineiden arvosanoissa. Säilyn ym. Aikaisemmin on havaittu, että naisliikunnanopettajat arvioivat opetussuunnitelman merkityksen työlleen keskimäärin tärkeämmäksi kuin miesopettajat (Huisman 2004, 10; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 103) ja sen vuoksi nyt tutkittiin myös sitä, poikkeavatko miesja naisopettajien arviointikriteerit toisistaan. LÄHTEET Annerstedt, C. 8 9 set kotija varallisuustaustat tulisi välillisesti arvioinnin kohteeksi. Näemme tulostemme antavan aihetta johtopäätökselle, että myös arviointikriteereitä olisi syytä kehittää ja pilotoida tiiviimmin yhdessä opettajien kanssa. ‘I have my own picture of what the demands are...’: Grading in Swedish PEH – problems of validity, comparability and fairness. 2010. Teoksessa V. (2020) tutkimus viitasi siihen, että ”kentän kommentit” eivät päätyneet viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessissa kovin hyvin konkreettisten kirjausten tasolle asti. 2013). Atjonen, P. Tulevien tutkimusten aiheeksi jää esimerkiksi se, missä määrin arviointiluvun uudistus, kriteerien täydennykset ja tukimateriaalit ovat opettajien mielestä auttaneet arvioinnin toteuttamista ja tuoneet ratkaisuja koettuihin haasteisiin. Atjonen, P. Atjonen, P., Laivamaa, H., Levonen, A., Orell, S., Saari, M., Sulonen, K., Tamm, M., Kamppi, P., Rumpu, N., Hietala, R. Arviointiosaamisen kehittäminen yleissivistävän koulun opettajien koulutuksessa – opetussuunnitelmatarkastelun virittämiä näkemyksiä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimukseen osallistuneiden miesliikunnanopettajien määrä (n=32) oli selvästi naisopettajia (n=115) pienempi, minkä vuoksi vertailun tuloksiin on suhtauduttava varauksella
Marmeleira, J., Folgado H., Martínez Guardado, I. Assessment quality and practices in secondary PE in Netherlands. 2012. Huisman, T. Palomäki, S., Heikinaro-Johansson, P. Liikuttaako numero. 2012. Teoksessa E. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Osallistumisen sietämätön keveys. & Hirvensalo, M. Kotro, A. 2013. Perustuslaki 1999. Jyväskylän yliopisto. Kaikille ansionsa mukaan. & Batalha, N. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit tarkentumassa, ongelmana kriteerien lukumäärä ja laajuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Kasvatus 47 (4), 342–357. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Opetushallituksen määräys OPH-5042-2020. 2020. 2020. Monta tapaa arvioida. Opettaja (1), 46–48. & Haerens, L. 9 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 2-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Sport, Education and Society 18 (1), 57–76. https://www.oaj.fi/ ajankohtaista/lausunnot/2020/perusopetuksen-paattoarvioinninkriteerit-tarkentumassa-ongelmana-kriteerien-lukumaara-ja-laajuus/ 17.12.2021 OPH 1994. perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Designing education democratically through deliberative crowdsourcing: the case of the Finnish curriculum for basic education. Educational Assesment 18 (1), 26–48. Pro gradu -tutkielma. Assessment of effort and participation in physical education. 2011. & Weade, G. Opetushallitus: Helsinki. Teoksessa E. 2007. 2008. & Kauppinen, E. & Lyyra, N. Physical Education and Sport Pedagogy 22 (5), 473–489. Kauppinen & E. Vitikka, E. Oppaat ja käsikirjat 2017:4. Jyväskylän yliopisto. 2013. OPH 2014. 2004. European Physical Education Review 22 (1), 65–81. Liikunnan päättöarviointi. & Rautopuro, J. 731/1999, 16§ https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1999/19990731#a731-1999 17.12.2021 Puoskari, M., Palomäki, S. Valtioneuvoston asetus 2018. Borghouts, L.B., Slingerland, M. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/ default/files/documents/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_2.pdf 17.12.2021 OPH 2020b. 2017. Liikuttaako arviointi. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Tuomi, J. & Heikinaro-Johansson, P. Perusopetuksen päättöarvioinnin yhdenvertaisuus Suomessa. 2017. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset (10.2.2020). 2018. 2017. 2019. Physical Education and Sport Pedagogy 25 (2), 119–136. Tavoitteet liikunnan arvioinnin lähtökohtana. 2020. Säily, L., Huttunen, R., Heikkinen, H.L.T., Kiilakoski, T. OAJ 2020. Pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos. Oppimisen arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Opetushallitus: Helsinki. Pro gradu -tutkielma.. 2014. Physical Educator 71 (3), 505–513. Miten huomioida liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa. Kokko & L. Opetushallitus. oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20 p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020. Grading in Portuguese secondary school physical education: assessment parameters, gender differences and associations with academic achievement. Helsinki: Tammi. Yläkoulun liikunnanopettajien näkemyksiä liikunnan oppilasarvioinnista perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 mukaan. Liikunnanopetuksen oppilasarviointi – kyselytutkimus yläluokkien opettajille. & Kirk, D. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Jyväskylän yliopisto. Grading and report cards for standards-based physical education. 2012. Hildén, R., Ouakrim-Soivio, N. Howley, M., Howley, A., Henning, J., Gilla, M. Baghurst, T. Koulutuksen seurantaraportti 2011:4. Opetushallitus, 71–81. Salovaara, H. Liikunnanopetuksen tuntimäärät ja oppilaiden arvosanat. Korkeakivi, R. Tieto & Trendit (3), 22–23. Liikunnanopettajien kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnista. 2014. https://www.oph.fi/fi/ koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-poissaolot-ja-arviointi 17.12.2021 OPH 2021. OPH 2020a. López-Pastor, V.M., Kirk, D., Lorente-Catalán, E., MacPhail, A. Oppilaan poissaolot ja arviointi. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Grönholm, C. Opetushallitus. Kaskinen, H. Journal of Curriculum Studies (published online), https://doi.org/10.1080/002202 72.2020.1857846 Sääkslahti, A., Palomäki, S., Huovinen, T. 2017. Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. Vitikka (toim.) Arviointia toteuttamassa. Nieminen, S. Uusi oppilasarviointi jättää hämmennyksen valtaan. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. & Macdonald, D. Liikuntakasvatuksen laitos. Opettaja (38), 8–9. Lorente-Catalàn, E. Intersecting domains of assessment knowledge: School typologies based on interviews with secondary teachers. Opettajien näkökulmia liikunnan oppilasarviointiin. Kauppinen & E. & Juvonen, R. pdf 17.12.2021 OPH 2020c. 2016. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010. OPH 2004. 2017. https://www. LIITO, Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (1), 10–12. LIITO, Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja (3), 16–17. Vitikka (toim.) Arviointia toteuttamassa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit (31.12.2020). Teoksessa S. Pätevien ja epäpätevien liikunnanopettajien työhyvinvointi ja pedagogiset käytännöt. https://www.oph.fi/fi/koulutus-jatutkinnot/liikunnan-paattoarviointi 17.12.2021 Palomäki, S. Tampereen yliopisto. Student teachers’ understanding and application of assessment for learning during a physical education teacher education course. & Pietilä, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 85–88. Journal of Physical Education, Recreation & Dance 78 (6), 45–53. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin. Opetushallitus, 9–19. Oppaat ja käsikirjat 2017:4. Opetushallitus. & Kujala T. Opetushallitus: Helsinki. Melograno, V. Alternative assessment in physical education: A review of international literature. Huovinen, T. 2016. 793/2018, 6§ https://www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2018/20180793 17.12.2021 Weckman, S. 2017
Samalla liikuntakokemuksen onnistuminen ja epäonnistuminen, määrittyy sillä, mitä tavoitetta se palveli – ei sillä, mitä koimme ympäröivästä luonnosta lenkkimme aikana tai miten tunsimme veren virtaavan, hapen kulkevan ja ajatuksen selkeytyvän itsessämme. Tämä peruste kun on tiedetty jo ainakin 50 vuotta. Vai mitä. Liike rauhoittaa, tasapainottaa. Olisi syytä tunnistaa syiden moninaisuus paremmin. Erilaiset elintoimintomittarit ovat liikkumisen arkea. Ja näin tietysti onkin. Erityisesti se riski, ettei muisteta nauttia liikuntakokemuksesta itsestään, siis hetkistä, kun ollaan liikkeessä ja toteutetaan ihmisenä olemisen ideaa liikkumalla. Liikunta ei ole pelkkä väline JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 (3. 59. Entäpä jos liikkumiseen liittyvistä mielikuvista on tehty liian stressaavia, liian pakottavia, liian suorituskeskeisiä – siis liian urheilua?! Pelkkä hyvä olo, sisäinen rauhantila, jonka ihminen liikkuessaan kokee – olipa hän sitten kävelemässä kauppaan, ulkoiluttamassa koiraa tai hiihtämässä ajatuksissaan – ei oikein riitä ajassamme mainospuheeksi. Kun kaikki tietävät liikkumisen hyödyt, miksi niin moni ei silti liiku. Tässä tullaan haasteeseen, jota tutkimuksessa ja liikunnallisen elämäntapaan ohjaavassa viestinnässä olisi aiempaa selvemmin syytä huomioida. Olemme hyviä myös aikatauluttamaan ja ohjelmoimaan. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Kapteeni Otto Kinnunen suorittamassa taakankantotestiä Ilmasotakoulun paraati kentällä Tikkakoskella. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Yhteydessä on toki hyvääkin, mutta myös riskinsä. Paljon liikuntaa tärkeämpi sana on liikkuminen. Ihminen ei tarvitse liikuntaharrastusta, mutta liikettä ja liikkumista hän tarvitsee. Liikuntakulttuuri on kehittynyt niin läheisessä suhteessa urheilukulttuuriin, että urheilemisen mallit ovat läikkyneet myös liikuntaan. Pääasia olisi, että mahdollisimman moni toteuttaisi ihmislajin hyvinvoinnille biologiastaan tulevaa perustarvetta: ihminen on vaeltaja, hänen tulee liikkua. Liikuntaharrasteitamme tahtoo yhä enemmän ohjata ajatus siitä, montako askelta per päivä on syytä saavuttaa – ja montako kilometriä sitä hiihtoa on talven aikana hiihdettävä. Liikuntakulttuurillemme on tyypillistä erilainen mittaaminen. Turhan usein liikumme tavoitteen vuoksi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS L iikunnan tarpeellisuutta perustellaan usein välillisillä vaikutuksilla. Se, miltä juuri nyt tuntuu, tässä ja nyt, kun kehomme liikkuu, unohtuu. Joku estää. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Liike vapauttaa, ei stressaa. Voisi tarkastella kriittisemmin vaikka siitä, millä mielikuvalla liikettä tarjoillaan. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Liikkuva ihminen on keskellä itseään. Ihmiset ovat liikkumatta monista syistä. . Hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. Asiaa olisi syytä lähestyä uusista näkökulmista. ”Urheilupsykologia on läsnä jokaisessa kohtaamisessa urheiluympäristössä ja sen oppeja voi soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.”. Mikä se este on. Se, että tuotamme koko ajan uusia tutkimuksia, jotka todistavat liikunnan terveysvaikutuksia, ei välttämättä motivoi uusia liikkujia. painos) Hinta 40 € (+toimituskulut) Jäsenet ja opiskelijat 30 € (+toimituskulut) Myynti: www.tiedekirja.fi ”Jokainen kohtaaminen on psyykkistä valmennusta” Urheilupsykologian perusteet auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Hän toteuttaa ihmisyyttään, kun liikkuu. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Mitataan kilometrejä, sykettä, vauhtia, kiloja. Jos on niin, että osa suomalaisia liikkuu liian vähän, eikä koe liikuntakulttuurimme tarjoamia mahdollisuuksia omikseen, vika ei ole vain niukasti liikkuvissa. Liikettä on erikseen hankittava. L iikkua voi monilla motiiveilla, turha osoitella oikeita ja vääriä. Hän saa kosketuksen itseensä. On terveysja hyvinvointihyötyjä, on kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. Liikkuminen kun on merkityksellistä ihan pelkkänä liikkumisenakin, kokemuksena. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin liikunta vaikuttaa. Modernin ajan riesa on se, että arkinen liike – ilman sen kummempaa liikkumisen harrastamista – ei enää mahdollistu kuten aiempina vuosituhansina. O lisi terveellistä muistaa, että liikunta ei loppujen lopuksi ole se ydinsana, jonka määrästä yhteiskunnassa pitäisi olla huolissaan. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Jokaisen on hyvä ymmärtää miten urheilussa voi päästä huippusuorituksiin. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Liikunta välineellistyy kuitenkin liikaakin. Hän on olemassa, osa ympäröivää luontoaan. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä
Sari Essayah: KOK uudistumassa KYKENEEKÖ JÄÄKIEKKO MUUTTUMAAN. Sotilaalta kysytään kuntoa tehtävän mukaan TEEM A: Kuntotestaus Liik un ta & Tie de 2/2 2 59 (2 ) 2/ 22 • 10 eu ro a KU N TO TE ST AU S Testausammattilaisen suomalainen perusteos kirjoittajina yli 30 asiantuntijaa antaa eväät laadukkaaseen ja turvalliseen testaukseen soveltuu oppikirjaksi LTS:n julkaisu nro 174 Myynti: tiedekirja.fi