Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Punnittuja puheenvuoroja. Sähköinen LTS-infokirje. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi TEEM A: Mittaaminen liikunnassa 60 (2 ) 2/ 23 • 10 eu ro a Pekka Sauri: Liikunnassa on mieltä Mittari: hyvä palvelija, huono pomo Liikunnassa kyse muusta kuin rahasta Liik un ta & Tie de 2/2 3. Pilates Suomessa / Pilates pähkinänkuoressa M IT TA AM IN EN LII KU N N AS SA TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa
Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Kun yhteinen kakku hupenee, tämä keskustelu tulee heräämään kaikessa. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ja tässä onkin sanoitus, jolla koulutusleikkaukset voisi ujuttaa hallitusohjelmaan. J os periaate on, että kaikki säästävät, voi sillä perustella myös koulutusleikkaukset – ainakin jos mukaan tulevat saatesanat siitä, että säästöt tehdään painotuksilla, ei juustohöylällä. Edessä on kovien talouspäätösten vaalikausi, ja sen jälkeen toinenkin. Ei, jos löytyy tapa, jolla ne voi kohdentaa kansakunnan enemmistöön uppoavalla perustelulla. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Mikähän on liikunta-alan koulutusta ja tutkimusta tekevän yhteisön vastaus, kun kysytään miksi leikkauksia ei kohdistettaisi juuri siihen – miksi juuri sen resurssit pitää turvata, vaikka niin monesta muusta leikataan. Jos VM:n esitys toteutuu, se pakottaa pohtimaan aivan uudella otteella minkälaista järjestörakennetta ja mitä toimintoja valtion tulee urheilussa ja liikunnassa oikeasti rahoittaa. Näin tuli selväksi, mitä tarkoittaa se, ettei Veikkauksen tulopottia enää jaeta edunsaajille, vaan rahoitus tulee normaalin budjettiharkinnan mukaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tämäkin oli vain ehdotus, mutta se houkuttanee hallitusohjelman tekijöitä. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tämän tyyppistä ajatusta on muutamissa viimeaikojen kommenteissa ollut jo kuultavissakin. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kohti valintojen aikaa H allitus vaihtuu ja hallitusohjelma menee uusiksi. Jos juustohöylällä on raavittu jo niin, että koko toimiala uhkaa kuihtua, on toimittava toisin – höyläämisen sijasta on leikattava jotakin pois ja pidettävä muiden toimintojen rahoitus entisellään, ellei peräti korkeampana. Jo se tekee koulutusleikkauksista houkuttelevan. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. K ysymys on liikuntapuolen tutkimusja koulutustoiminnalle kriittinen siksikin, että myös valtion liikuntabudjetin kanssa taitaa olla edessä painotuskeskustelu. Myös koulutussäästöt ovat listalla. ?. On mieluummin kuristettu kaikkia kurkusta kuin katkottu kenenkään kaulaa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Eteen tulisi asia, joka olisi ajat sitten pitänyt oma-aloitteisesti kohdata, mutta eipä ole kohdattu. Lista ei ole lopullinen, tapoja lisätä tuloja tai vähentää menoja mietitään koko ajan lisää, mutta iso osa VM:n ideoista lienee tulossa käyttöön. Tämä ”jos koulutuksestakin leikataan, niin kyllä teiltäkin…”-peruste olisi tietysti kätevä tapa perustella leikkauksia muuallakin. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Suomessa ei ole aikoihin käyty kokonaisvaltaista keskustelua siitä, mitä yhteiskunta lopulta koulutusja tutkimussektorin panostensa vastapainoksi haluaa – ja suunnattu panoksia sen mukaisesti. Kuta kuinkin kaikki puolueet lupailivat ennen vaaleja pitävänsä koulutusta ja tutkimusta säästötoimien ulkopuolella, mutta ei se leikkauksia silti välttämättä estä. Valtiovarainministeriö teki jo ennen vaaleja valintansa toimenpiteistä, joilla valtiontalouden suunta voisi kääntyä. Sitä paitsi, jos koulutuksesta leikataan, on kohtuutonta, jos valtiontukeaan 2000-luvun kuluessa suhteettomasti veikkausautomaatin avulla kasvattaneet kulttuuri ja liikunta eivät joudu omiin talkoisiinsa. VM:n listalla oli kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksesta 500–700 miljoonan euron leikkausidea. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siinä missä mikä tahansa koulutusleikkaus tuntuu nyt vaikealta, liikunnan ja urheilun puolella valtiovallan kannustava kepinisku olisi tässä mielessä jopa tervetullut. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Triatlonisti Niina Häkkinen testattavana Helsingin Urheilulääkäriasemalla maaliskuussa 2023. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Myös koulu-, tiedeja tutkimusasioissa. Toki vain ehdotuksena, pitäähän kaikilta hallinnonaloilta joku ehdotus olla, mutta silti. Etenkin kun tämäkin leikkaus kannustaisi toimialaa omaan painotuskeskusteluunsa. 60. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Tuon kokoluokan leikkaus iskisi liikuntabudjettiin niin ison loven, ettei mikään juustohöylä sitä silottelisi
Olli Kärkkäinen 52 LIITU 2022: Korona-ajan vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten liikkumisessa Sami Kokko, Pauliina Husu, Leena Martin, Jari Villberg, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä & Tommi Vasankari 55 Liikuntaneuvonnan palveluketju asiakkaiden silmin Päijät-Hämeessä Anna Kulonen, Paula Harmokivi-Saloranta, Sari Hokkanen & Risto Kuronen 70 Liikunta & Tiede 60 Jouko Kokkonen VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 75 Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa Pekka Mertala & Lauri Palsa 2 PÄÄKIRJOITUS Kohti valintojen aikaa Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Hei, meitä mitataan! Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 25 POLTTOPISTEESSÄ Matkalla mittaamisen mestariksi Riikka Juntunen 26 NÄIN MAAILMALLA Silmäys ruotsalaisen liikuntakulttuurin vaiheisiin Janne Holmén 28 TUTKIMUSUUTISIA Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Anna-Katriina Salmikangas Pedagogiikka: Arto Laukkanen Lääketiede: Eero Haapala 58 POHDITTUA Pitääkö kaikkien harrastaa liikuntaa. Hanna Hammar 62 ARVIOITUA 92 STADION 50 VUOTTA SITTEN Ju ha La ita la in en. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 2/2023 10 Jo uk o Ko kk on en 33 10 Pekka Sauri: Stadin dallaaja Jouko Kokkonen 13 Mikään mittari ei kerro koko totuutta Jari Kupila 16 LTS 90: osa 2 Jouko Kokkonen 18 Suomeen muuttaneita lokeroidaan yhä liikunnassa Eva Rönkkö 22 Pilates – muutakin kuin sarja liikkeitä Kati Kauravaara & Eeva Lindström TEEMA: Mittaaminen liikunnassa 33 Mittari on työkalu, ei ratkaisu Jouko Kokkonen 37 Mittausdata tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen harjoitteluun Olli-Pekka Nuuttila 42 Kävelyn mukauttaminen voi hyödyttää ikääntyvää Heidi Leppä 46 Liikkujien määrän mittaamisessa tarvitaan monia menetelmiä Ilkka Virmasalo, Elina Hasanen, Petteri Muukkonen, Janne Pyykönen, Anna-Katriina Salmikangas & Stella Lehtokorpi 50 Lisää liikuntaa – helppoja miljardeja tarjolla. Mikko Julin 60 POHDITTUA Liikunta ja urheilu ansaitsevat kunnianpalautuksen Teijo Pyykkönen 61 OPISKELIJA OUNASTELEE Urheilupesua vai urheiludiplomatiaa
Ikäinstituutin suosittelemaan pikatestiin kuuluu tuolilta nousun ja kävelyn lisäksi tasa paino-osio. Työntutkimuksen varhaishistoriaan liittyi Frederick Taylorin 1900luvun alussa kehittämä työtehtävien osittaminen ja niiden keston mittaaminen. Vartija tuli yhtenä aamuna kysymään, onko minulta hävinnyt jotain. Television ohjelmatarjonnan ydinsisältöä ovat olleet erilaiset kilpailut, joissa mitataan tietoa, nokkeluutta ja yhä useammin laulutai tanssitaitoa. Silti tarkkailen itseäni ja koetan aistia niitä kuuluisia tuntemuksia. Juoksin vetoja sekunteja vilkuillen ja vertailin kierrosaikoja vakiolenkillä. Kunnon koheneminen on jännä tunne. V erenpainetta olen mittaillut silloin tällöin. Tällä pikatestillä Taipale sanoi kykenevänsä arvioimaan ihmisen toimintakyvyn, eikä kokeneen lääkärin sanaa ole syytä epäillä. Vertailemme herkästi suorituksiamme toisten tekemisiin ja seuraamme omatoimisesti suoriutumistamme. Sen tosiaan tuntee jonkinlaisena vireys tilan paranemisena. Hiippailuni oli ilmeisesti herättänyt huomiota valvomon ruudulla. Painontarkkailu oli osa Kekkosen liiallisuuksiin mennyttä kuntoiluprojektia. Elämääni on mahtunut noin kymmenen vuoden jakso, jolloin kuntoilin lappu rinnassa. Sitä paitsi itsensä puntarointiin voi jäädä koukkuun. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Hei, meitä mitataan! KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Jouko Kokkonen. Harjoittelin melko totisesti kuntoillessani sykemittaritta, enkä ole myöskään rengastanut itseäni. Asetin itselleni vuoden alussa 15 000 askeleen päivätavoitteen. Ylipainelaite on myös mittari, joka ilmoittaa aamulla hengityskatkosten määrän ja oliko naamari tiiviisti nenällä. Sama vartija oli jo edellispäivänä silmäillyt askellustani kauempaa. Taylorismi vaikuttaa yhä arkiajatteluun. En epäile yhtään, etteikö tilaa voisi mitata, mutta minulle riittää tuntemus. Jo neuvolassa kasvuamme seurataan käyrillä. Odottaessani metroa Kontulassa olen kävellyt laiturialueen päässä pientä rinkiä. Vaaka on tunnetusti lahjomaton mittari. Tyytyväisenä olen huomannut, että saan ripustaa isoimman pikkutakkini toivottavasti lopullisesti kadonneiden kilojen kunniagalleriaan. Alle satakiloiset punnitaan kuluneen vitsin mukaan neuvolassa. Olemme oman elämämme ”kello-Kalleja ja -Kaisoja”. L oppukevennyksenä kerron liikkumiseni herättämistä epäilyksistä. Sama jatkui hiihtokaudella enemmän kilometrijahdiksi muuntuneena. Tiedot lähtevät samantien HUS:n uniklinikalle. Maratonja puolimaratonajat olivat tärkeää elämänsisältöä. Keskiarvo oli maaliskuun puolivälissä 16 452 askelta. Arjen kovia mittareita on vaatekoko. Jaksan kävellä portaat paremmin kuin ennen joulua ja pystyn ottamaan muutaman juoksuaskelenkin. Hiljaa hyvä tulee. Ennen joulua 2022 läähätin ja läkähdyin, eikä pulssi tasaantunut ihan hetkessä. Asun kahdeksannessa kerroksessa ja 160 askelman nousemisen jälkeinen hengästyminen ja siitä palautuminen kertovat kunnosta. Tuumin tekeväni niin metroa odotellessani ihan kuntoilumielessä. Ja uniapnean hoitoon annettu ylipainelaite seuraa unenlaatua joka ikinen yö. Vyönkin saa jo vetää pari–kolme reikää tiukemmalle. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Unohdin kerran kapistuksesta yhden osan kotiin lähtiessäni reissuun. Itse asiassa liikunnan ja terveystottumusten tarkkailun siirtäminen yksilön vastuulle vahvistaa tätä ajattelua. Omakantaan jokunen vuosi sitten kirjattu tieto on edelleen tosi: lihava. Ihan heti ei minunkaan tarvitse neuvolaan lähteä. Vartija uteli, miksi sitten kävelen ympäriinsä. Tai melkein. Joskus olen kiertänyt sen kaukaa, kun olen tiennyt lukemien olevan vähemmän miellyttäviä. Saisi seurantaa ihmetellä verkossa itsekin, mutta siihen en lähtenyt. Meidät on kasvatettu siihen koulussa, työpaikoilla ja erilaisissa kilpailuissa. Laskeskelin, että laiturilla kuljeskellen voi kerryttää 200–300 askelta. L ääkäri ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale tuli juttelemaan Helsingin yliopiston Tieteen päivillä. Ja sadassa päivässä se tekee… . Korkealla on, liian korkealla. M ittaamme omaa elämäämme tietoisesti ja osin tiedostamatta. Myös lenkeillä seurasin vauhtia kellossa. Presidentti Urho Kekkonen kävi 1970-luvulla vaa’alla joka aamu ja kirjoitti lukeman päiväkirjaansa. Kasvoilla häivähtäneen ihmetyksen jälkeen nousi peukku. Muuten olen käyttänyt elintoimintoja ja suorituskykyä mittaavia laitteita äärimmäisen vähän. Suomeen taylorismi ja sen myötä ”kello-Kallet” tulivat toisen maailmansodan jälkeen. Ihmeissäni vastasin, ettei ole. Silloin tällöin on tullut uniklinikalta kutsu hakea kalustoa happisaturaation mittaamiseksi. Hän ei halunnut vaikuttaa ikäiseltään ja reuhtoi liikaa. Erilaiset tositeeveet perustuvat jonkinlaiseen kilpailullisuuteen, usein raakaankin. Juna ei tuolla kohtaa pysähdy. Tonni oli saatava kokoon vaikka viimeisillä lumenrippeillä. Sitä tulee seurattua ja käveltyä usein vähän ylimääräistäkin. Kaksi yötä meni elämäni huonoimmin nukuttujen öiden kärkikymmenikköön. Maalikuussa 2023 nousu ottaa edelleen voimille ja saa puuskuttamaan, mutta välitön läkähtymisentunne on kaikonnut. Hänen mukaansa ikääntyneiden toimintakyvyn mittaaminen tiivistyy kolmeen osatekijään: kädenpuristukseen, tuolilta nousuun ja kävely nopeuteen. Minulle riittää, että saan nukuttua
https://liikumisaasta.ee/en/ about-the-theme-year. Kattava verkkosivusto esittelee viikoittain helppoja tapoja lisätä liikkumista ja vähentää istumista. www.lts.fi/tapahtumat/ltp23 Virossa liikkumisvuosi Yksi Viron liikkumisvuoden maaliskuun teemaviikoista kohdistui seisomiseen (seisunädal = seisontaviikko). Lisäksi perustutkinnon suorittaneet, mutta eivät vielä väitelleet liikuntatieteilijät voivat osallistua tutkimuskilpailuun 1.9.2021 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntatieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Kilpailun neljä parasta työtä palkitaan Liikuntatieteellisen Seuran ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunnan rahoittamilla stipendeillä. Viron kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2023 Liikkumisvuodeksi (Liikumisaasta 2023). . Liikuntatieteen päivät pidetään 6.–7.9.2023 Agorassa Jyväskylän yliopistossa. . Liikkumisvuoden painopiste on vähemmän liikkuvissa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 SEISUNÄDAL teen telefonikõned seistes, tõustes samal ajal päkkadele teen iga 30 istumisminuti järel vähemalt 15 minutit tööd seistes teen püstijalakoosoleku, kuulates liigutan varbaid räägin kolleegiga seistes joon kohvi seistes, püüan selga hoida võimalikult sirgena veebikoosolekul osalen seistes vett juues seisan ühel jalal printeri juures sirutan end, tõstes käed pea kohale sotsiaalmeediat kasutan vaid püsti seistes ajassa Liikuntatieteen päivät hyvinvoinnin lähteellä Vuoden 2023 Liikuntatieteen päivien teemana on hyvinvointi. Teemavuoden tavoitteena on kasvattaa kiinnostusta liikuntaharrastuksia ja terveellisempiä elämäntapoja kohtaan sekä kasvattaa säännöllisesti liikuntaa harrastavien virolaisten määrä. Vuonna 2021 Virossa riittävästi liikkui 40 prosenttia aikuisista ja 25 prosenttia lapsista. Teemana on Terve Eesti eest! Ilmaisun voi kääntää kahdella tavalla: Terveen Viron puolesta tai Koko Viron puolesta. Liikuntatieteen päivillä juhlitaan myös 90-vuotiasta Liikuntatieteellistä Seuraa ja 60-vuotiasta Liikunta & Tiede -lehteä. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumistiedot julkaistaan kevään aikana. Liikuntatutkijat ovat tervetulleita kertomaan ajankohtaisesta tutkimuksestaan päiville. Aihetta käsitellään hyvinvoinnin mittaamisen ja edistämisen, lasten ja nuorten liikkumisen ja opetuksen sekä sosiaalinen vastuullisuuden ja tiedepolitiikan näkökulmista
Hanke on saanut rahoituksensa Euroopan unionin koronapandemian vuoksi myöntämistä varoista. Vaikuttajaryhmään kuului 12 senioria, jotka ovat kokeneet ikäryhmälleen suunnattujen palveluiden kehittämisen arvokkaaksi. Bibliografian lisäksi sivusto esittelee alan keskeiset käsitteet, urheilujournalismin ominaispiirteitä ja suomalaisen urheilujournalismin historiaa. Hankkeesta hyötyivät eniten yritykset, jotka lähtivät mukaan kokeiluihin kohderyhmän kanssa. Suomessa on vuonna 2030 yli 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta, runsas neljännes väestöstä. Vuoden 2022 loppuun mennessä ilmestyneet julkaisut sisältävän bibliografian ovat koonneet Antti Laine ja Joakim Särkivuori. Liikuntaja hyvinvointialan yritykset ovat usein mikrotai pienyrityksiä, joille verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat oiva mahdollisuus kehittää toimintaa. Yritysten näkökulmasta hanke tarjosi konkreettisia esimerkkejä, miten palveluita voi muokata kohderyhmää paremmin palveleviksi. Palvelu tai tuote Dallaten opetti: kohderyhmää kannattaa kuunnella kehittyivät parhaimmillaan yrityksen ja vaikuttajaryhmän vuorovaikutteisena prosessina. https://urheilujournalismi.jyu.fi Seniorit ovat päässeet vaikut tamaan asiakaslähtöisemmän liiketoiminnan kehittämiseen ikääntyneiden liikuntaja hyvinvointipalveluita kehittäneessä Dallaten-hankkeessa. Dallaten-hankkeen toteuttivat vuosina 2021–2023 yhdessä Metropolia-, Haaga-Heliaja Laurea-ammattikorkeakoulut. Sisältö päivitetään kerran vuodessa. Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat saivat runsaasti kohderyhmätuntemusta. Lisäksi ikäihmisten hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Aktiiviset iäkkäät on helppo saada mukaan vaikuttamaan, mutta suurta osaa senioreista on vaikea tavoittaa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 ajassa Suomalaisen urheilujournalismin tietokanta valmistunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on julkaissut kaikille avoimen suomalaisen urheilujournalismin verkkobibliografian. . Dallaten-hanke www.dallaten.fi. Kohderyhmää kannattaa siksi kuunnella. . Senioreilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita. Yrittäjillä ei kiireisessä työssään ole välttämättä aikaa miettiä toimintansa kehittämistä, joten hanke palveli toiminnan ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Ikä numerona ei kerro paljoakaan, sillä ikäihmisten toimintakyky vaihtelee paljon
Sovelluksen täyttämisen avuksi on laadittu päiväkirjapohja oman liikkumisen ja unen seurantaan. Verkkosovelluksen kehittämiseen osallistui liikunnan ja terveystiedon opettajia, luokanopettaja, erityisopettaja, koulu-PT sekä liikunnan ammattilaisia järjestöistä ja terveydenhuollon ammattilaisia hyvinvointialueilta. Kauravaara kartoitti syksyllä 2022 vammaisten henkilöiden määrää suomalaisten liikuntajärjestöjen ja liikunta-alan oppilaitosten luottamushenkilöinä, työntekijöinä ja opiskelijoina. Tietoa koottiin myös neljästä luokasta eri-ikäisiltä oppilailta ja opiskelijoilta. Liikuntajärjestöjen puolesta kyselyyn vastanneista 63 prosenttia arvioi, ettei vammaisilla henkilöillä ole heidän organisaatiossaan esteitä työllistyä tai osallistua luottamustoimintaan. Se tarjoaa yhteenvedon viikon aikana kertyneestä liikkumisesta ja unesta diagrammeineen. ukkinstituutti.fi/liikkumiskysely Vammaisia henkilöitä toimii vähän liikunnan kentällä Liikuntajärjestöissä ja liikunta alan oppilaitoksissa työskentelee Kati Kauravaaran tekemän kyselytutkimuksen mukaan kokopäiväisesti yhteensä vain viisi vammaista henkilöä. – Jos ei katso maailmaa vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön katseella, on usein vaikea nähdä itselle näkymättömiä esteitä, joita vähemmistöryhmiin kuuluvat kokevat, sanoo Kauravaara. Paralympiakomiteassa työskentelee kokopäiväisesti neljä vammaista henkilöä. Sovellus on tarkoitettu 10–17-vuotialle. Luvuissa eivät ole mukana Paralympiakomitean vammaiset osa-aikaiset työntekijät (7) eivätkä luottamushenkilöt (hallituksessa 3, työryhmät ja valiokunnat 41). Kauravaaran mukaan tulokset kertovat kuitenkin vammaisten henkilöiden määrän olevan liikuntajärjestöissä ja alan oppilaitoksissa hyvin pieni. UKK-instituutti on julkaissut lasten ja nuorten liikkumissuosituksesta selkokielisiä aineistoja, nuorille suunnatun animaatiovideon sekä tuntisuunnitelmat ja esitysmateriaalit yläkouluun ja toiselle asteelle. Osa-aikaisia vammaisia työntekijöitä on liikuntajärjestöissä 12, oppilaitoksissa ei yhtään. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 7 Verkkosovellus ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan liikkumistottumuksiaan UKKinstituutin toteuttama Liikkumisen verkkokysely ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan omia liikkumistottumuksiaan. Luottamushenkilöinä toimi 56 vammaista henkilöä yhteensä 23 liikuntajärjestössä. Lukuun eivät sisälly kyselyn teettäneen Suomen Paralympiakomitean työntekijät. Sitä voi käyttää opetuksessa ja liikuntaneuvonnassa myös erikseen ilman verkkokyselyä. . Kaikki suositusmateriaalit ovat vapaasti saatavilla seuraavilla sivustoilla: ukkinstituutti.fi, smartmoves.fi ja tervekoululainen.fi. Opettajien sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi tuotettu sovellus on saavutettava ja mobiililaitteille optimoitu. Linkkien kautta vastaaja voi lukea lisätietoa kouluikäisten liikkumisesta ja oman hyvinvoinnin edistämisvinkkejä. Kauravaaran mukaan järjestöissä olisi pohdittava syvällisemmin, miksi vammaisia henkilöitä ei ole hakeutunut mukaan toimintaan. Ongelmat liittyivät esimerkiksi viestintään ja toimitiloihin. Viikkopäiväkirjaa voi täyttää sähköisesti tai paperille tulostaen. . Sovellus perustuu 7–17-vuotiaiden liikkumissuositukseen. Verkkokyselyssä on omat etenemispolkunsa alakoulussa, yläkoulussa ja toisella asteella opiskeleville sekä niille, jotka eivät opiskele. www.paralympia.fi/images/tiedostot/ Raportit/vammaiset_vaikuttajiksi_hankkeen_ kartoitus_kati_kauravaara.pdf. Kaikki luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä oppilaitoksilla ja liikuntajärjestöillä ei ole perustetta eikä mahdollisuuksia tilastoida vammaisten henkilöiden määrää. Kysely antaa palautetta siitä, miten tottumukset vastaavat liikkumissuositusta. Opetusja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettua sovellusta testasi yli 70 ammattilaista ja oppilasta. Liikunta-alaa opiskelee kyselyvastausten perusteella neljä vammaista henkilöä
8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Muualla sanottua "Lapsuus loppuu nykyään niin aikaisin, että sitä kannattaa jatkaa vaikka mäkeä laskemalla." Luokanopettaja Juha Ahtilinna, Opettaja 2/2023 "Sellaista ajattelua en hyväksy, että sairaus jotenkin jalostaisi ihmistä. Vaikka olemme jo aika lähellä liikunnan riemua, vielä voidaan parantaa. Hän toimitti muun muassa vuonna 1973 Stadion-lehden ensimmäisen liikuntalääketieteen teemanumeron. Valtion liikuntaneuvoston tiedejaoston puheenjohtajana Heikkinen vaikutti vuosituhannen vaihteessa merkittävästi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeliliitteen perustamiseen.. Heikkinen toimi liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina kahteen otteeseen 1980-luvulla. Se ei kuitenkaan ole vain ole vain sitä." Suomen Valmentajat ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuunanen, Valmentaja 1/2023 "Hiihto kuuluu niihin lajeihin, joissa perinteinen sykepanta puolustaa paikkaansa." Toimitussihteeri Taneli Leppänen, Latu & Polku 1/2023 Tyhmä tiedekysymys Voiko liikunnan riemua mitata. Liikunnan riemua arvioitaessa paras tapa varmistaa mittauksen luotettavuus on useiden arvioitsijoiden arvioiden keskinäinen vertailu. Arviointi voi jopa latistaa riemun kokemusta. Mitattaessa tutkittava käsite on otettava tarkasti haltuun. Se suorastaan pursuaa hyvää tuulta. joulukuuta 2022. MARKKU OJANEN psykologian professori (emeritus) Tampereen yliopisto markku.ojanen@tuni.fi ajassa Kuva: LTS:n arkisto IN MEMORIAM Eino Heikkinen Gerontologian suomalaisiin edellä kävijöihin kuulunut Eino Heikkinen kuoli 83-vuotiaana Jyväskylässä 23. Siitä voi kuitenkin muokata asteikon, joka kuvaa koko liikuntaryhmää: ”Ryhmä on erittäin iloinen ja hyvällä tuulella. Riemu on niin kokonaisvaltainen asia, että sitä on vaikea purkaa osiin ja laatia useita riemua mittaavia kysymyksiä. Vuonna 1985 alkanut toiminta on vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja tavoittaa vuosittain yli kymmenentuhatta senioria. Olen tutkimuksissani kuvannut välitöntä mielialan kokemusta asteikolla nollasta sataan. Psykologisessa mittaamisessa puhutaan silloin käsitevaliditeetista. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveystieteen professorin virkaa hän hoiti vuosina 1980–2004. Psykologiassa ei ole niin erikoista ilmiötä, että sitä ei koetettaisi mitata. Hän kiinnostui 1980-luvun alussa Saksassa ja Isossa-Britanniassa virinneeseen Kolmannen iän yliopisto -toimintaan. Hän työskenteli gerontologian professorina 1976– 1979 Tampereen yliopistossa. Silloin on luontevaa käyttää sanaa riemu ja koettaa määrittää se tarkasti. Olen sama epätäydellinen tyyppi edelleen." Jäykkyysoireyhtymää sairastava yliopistonlehtori Hannele Cantell, Tunne & Mieli 1/2023 "Olemme oman alamme asiantuntijoita, joiden osaaminen on viime vuosina unohdettu kokonaan, kun puhutaan nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttamisesta." Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja Mirva Ikola, Liito 1/2023 "Välillä vastuullisuus mielletään vain epäkohtien minimoinniksi. Liikuntatieteellisessä Seurassa Heikkinen toimi aktiivisimmin 1960–1970luvuilla. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveystieteen professori emeritus Heikkinen tutki aiheita 1960-luvulta lähtien. Koska kyseessä on oma arvio, sen tekeminen voimakkaan tunnetilan aikana on hankalaa. Ryhmä on aivan maasta irti -tunteen vallassa.” Ulkopuolinen arvioija voi tehdä arvion tällä asteikolla. Määrittelin luvun 100 näin: ERITTÄIN HYVÄ 100 MIELIALA Olen erittäin iloinen ja hyvällä tuulella. Heikkinen toimi urheilulääketieteen apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa vuosina 1971–1975. Tällaisten asteikkojen toimivuus on osoitettu hyväksi. On koetettava päästä mahdollisimman lähelle tutkittua ilmiötä. Olen aivan maasta irti -tunteen vallassa. Kuvaus tulee aika lähelle liikunnan riemua. Heikkinen kuului suomalaisen ikääntyvien yliopistotoiminnan käynnistäjiin. Suorastaan pursuan hyvää tuulta. Jos arviot ovat riittävän yhdenmukaisia, silloin mittaus on luotettavaa
Tulosten mukaan kipu ei käytännössä vaikuta tasapainon huonontumiseen. Maahanmuuttajaperusteisesti järjestetty liikuntatoiminta synnytti puolestaan sekä osallistujille että toiminnassa työskenteleville ulkopuolisuuden kokemuksia. Ulkomaalaistaustaiset naiset osallistuvat ryhmäliikuntaan ystävien suosittelemana. Valmentajat osaltaan vahvistavat tai uudistavat vallalla olevaa käsitystä urheilusta miehisenä tilana niin valmennuskäytännöissä kuin asenteissa naisurheilijoiden kaksoisuraa kohtaan. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 958 933 944 943 953 1026 1126 1167 1214 1181 1400 1200 1000 800 600 400 200. Liikunta & Tiede -lehden levikki laski merkittävästi ja oli 1 892 kappaletta (-4,8 %). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 9 Pitkittynyt alaselkäkipu ei vaikuta tasapainoon Pitkittynyt alaselkäkipu haittaa toimintakykyä. Tasapainon harjoittaminen ei siten ole tuloksellista kuntoutusta pitkittyneen selkäkivun hoidossa. jäsenetutilausten vähentyminen. Henkilöja yhteisöjäseniä oli vuoden lopussa yhteensä 1 181 (-2,7 %). Anna Tirkkosen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Cognitive and Physical Functions Among Middle-Aged and Older People: A Special Emphasis on Executive Functions and Walking” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 20.1.2023. Toiminnanohjausta voi kohentaa aivojumpan ja liikunnan avulla. LTS:n henkilö ja yhteisöjäsenten määrä 2013–2022. Samalla taittui vuonna 2017 alkanut jäsenmäärän kasvu. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4750-5 Sosiaaliset suhteet määrittävät ulkomaalaistaustaisten naisten liikuntaa M.Sc. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9260-6 LTS:n jäsenmäärä laski Liikuntatieteellisen Seuran jäsen määrä laski vuonna 2022. Vahvimmin tasapainoon vaikutti ikääntyminen. Lasku selittyy henkilöjäsenten määrän vähennyksellä. Tulosten mukaan kulttuuriset narratiivit naisten sopimattomuudesta urheiluun ohjaavat heitä panostamaan miehiä enemmän kaksoisuraan. TtM Anna Tirkko sen mukaan toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn sekä ikääntyneillä henkilöillä että keski-ikäisillä naisilla. Sc (Hons) Jani Mikkonen tarkasteli tutkimuksessaan, vaikuttaako pitkittynyt alaselkäkipu tasapainoon. Liikunnanohjaajalla tulisi olla taitoja luoda osallistujille sosiaalisesti turvallinen liikkumisen tila ja joukkoon kuuluvuuden tunne. Milla Saarisen psykologian väitöskirja ”Uncovering the vulnerabilities of female student-athletes in the career construction framework” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.1.2023. Eva Rönkön liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja ”Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ohjatusta ryhmäliikunnasta” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.1.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9247-7 Väitösuutiset Toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn Kävelyvaikeudet ovat ikääntyneillä henkilöillä yleisiä, ja vaikeudet voivat heikentää päivittäisistä toimista selviytymistä ja vähentää ulkona liikkumisen määrää. Sc (Hons) Jani Mikkosen kipututkimuksen alaan kuuluva väitöskirja ”Postural stability and its relationships with chronic low back pain, central sensitization, and painrelated sleep quality” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 17.2.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9268-2 Nuori naisurheilija panostaa todennäköisemmin kaksoisuraan LitM Milla Saarinen tutki väitöskirjassaan naisurheilijoiden haavoittuvuutta ja tähän vaikuttavia tekijöitä kaksoisuran rakentumisen viitekehyksessä. Jäsenmäärän pienentymisen lisäksi levikkiin vaikutti mm. Eva Rönkkö tutki ulkomaalaistaustaisten naisten sosiaalistumista suomalaiseen liikuntakulttuuriin sekä monikulttuurisen liikuntaryhmän dynamiikkaa osana julkista palvelutarjontaa
Kävelyretkillä kertyviä askelmääriä hän kuitenkin seuraa. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Stadin dallaaja Pekka Sauri liikkuu, mutta ei harrasta liikuntaa. Kuva: Jouko Kokkonen
Heillähän menivät hommat sekaisin, kun unohtivat strategian, hymähtää Sauri. Päämäärän ja välineen sekoittuessa syntyy Saurin mukaan kaaos. Läheisin on nuoruusvuosina syntynyt suhde hämeenlinnalaiseen jääkiekkoon. Nuorempana tappioiden laukaisema pettymys oli paljon syvempi. Aistit ja mieli kuormittuvat, kun sekalaista havainnoitavaa kasautuu liikaa. Monien liikkujien hehkuttama dopamiinihurmio Saurilta on kuitenkin jäänyt kokematta. Hämeenlin nassa koulunsa käynyt Sauri kannattaa edelleen HPK:ta. Kun runkosarjaa pelataan, niin ei mene sellaista kierrosta, etten tsekkaisi, miten Kerholle kävi. – Minulla ei ole laisinkaan liikettä estäviä terveysongelmia. Liikkujien hehkuttama dopamiinihurmio Saurilta on jäänyt kokematta.. – Mitä lapsena alkaa kannattaa, niin se ei häivy minnekään. Mikään toimin to ei ole tyssännyt toistaiseksi voimien puutteeksi. Tren dikkäät sulkapallo ja squash kuuluivat myös harrastuksiin. Kesällä 2022 hän käveli Helsingin kaupungin virkistysaluereittejä. Tapaturma muistuttaa edelleen itsestään ennen ukonilmoja. Harrastus loppui, kun maila oli torjunnassa liian viistossa ja lämäisty kiekko kimposi nenään. Liikuntapommin purku vaikeaa Keskustelu liian vähäisestä liikunnasta ja sen aiheuttamista kustannuksista on Saurin mukaan väistämätöntä yhteiskunnassa, jossa väestö vanhenee ja sotere surssien riittävyys on koetuksella. Keskittymis kyky hajoaa ja ahdistus iskee. Vallinnut kilpa urheilumentaliteetti ilman valmennusta tuntui järkyttävältä. Juokse minen ei häntä koukuttanut koskaan, vaikka hän kokeilikin 1970–1980luvuilla suureen suosioon noussutta liikuntamuotoa. – Ainahan informaatiota on ollut liikaa, aina Aatamin ja Eevan ajoista, hy vän ja pahan tiedon puusta lähtien. Sauri harrasti kuitenkin lapsuu dessaan jonkin verran yleisurheilua. Sauri alkoi harrastaa liikuntaa lähes kolmekymppisenä perheellisenä miehe nä. Teknologian tarkoi tus on olla ihmisen apuväline. Kipeänä kokemuksena jäi mieleen korkeushypyssä alastulossa kymmen vuotiaana murtunut ranne. Polvensa Sauri loukkasi liikuntatunnilla väistäessään edellään hiihtänyttä, joka oli kaa tunut ladulle. As keleita kertyi kaupunkiin tutustuessa jopa 37 000 päivässä. Traumaattisuus juontuu kouluvuosien liikuntatunneilta. Sauri kokee voivan sa 69vuotiaaksi hyvin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 1 L iikuntasuoritusten erilainen mittaaminen älylaitteilla on Pekka Saurin mielestä sinänsä hyödyllistä. – Kun hienoa teknologiaa tulee kiihtyvällä tahtiin, niin näyttää, että erityisesti kommunikaatioteknologia muuttuu päämääräksi. Nykyisin Sauri liikkuu paljon kävellen sulan aikana ja seuraa askelien ker tymistä. – Liikunnan ilo jäi täysin saavutta matta. HPK:n jääminen kokonaan jatkopelien ulkopuolelle ei kuitenkaan enää kir paissut kuin hetken. Silloin ei nähdä sen välineellisyyttä. Ja kaikkein absurdeinta oli se, että ilman mitään harjoittelua pantiin juoksemaan Cooperin testiä ja siitä saa tiin joku numero. Kysymys on siitä, onko laite väline vai päämäärä. Oma liikuntasuhde monisyinen Sauri kuvaa oman liikuntasuhteensa olevan osin traumaattinen, osin passiivi nen. Jää kiekkoa Sauri pelasi jonkin aikaa maalivahtina. Jos ihmisellä on laitteen käytölle tavoite, niin kaik ki informaatio järjestyy sen ympärille. Penkkiurheilijana Sauri seuraa suomalaisurheilijoita eri lajeissa. Koululiikunta oli suorituskes keistä. Hän kävi säännöllisesti uimassa kilometrin Yrjönkadun uimahallissa
Itsekuri pitää jonkin aikaa, kunnes tapahtuu paluu vanhaan. Hänen seuraajamääränsä on suurempi kuin yh denkään maakuntalehden levikki. Ehdot toman myönteistä kehopositiivisuudessa on se, että kenen kään ei tarvitse hävetä itseään. – Kävele. Erilaiset kampanjat ovat purreet lähinnä nii hin, jotka liikkuvat jo jonkin verran. Kaksin kertaiseksi hyötyliikunnaksi kävely muuttuu, jos samalla kuuntelee jotain uutta oppia antavaa. 1954) Työelämäprofessori, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2017–2020, erityisalueena yhteiskunnallinen viestintä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017 Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993–2003, 2021– (puheenjohtaja 2001–2003) Helsingin kaupunginhallituksen jäsen 1989–1991 ja 1995–2001 Vihreän liiton puheenjohtaja 1991–1993 Vihreän liiton puoluesihteeri 1990–1991 Vuosina 2001–2003 hän toimi kaupunginvaltuuston Radio Cityn Yölinjalla-ohjelman juontaja 1985–1997 PhD, Brunelin yliopisto, Lontoo 1990 – Elämäntapakysymysten nouseminen keskusteluun on välttämätöntä. Palautetta tuli koko ajan paljon, minkä Sauri myöntää kokeneensa aluksi rasittavana. Jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnosta kertyi ylipäätään runsaasti palautetta. Jos liikunta olisi vastaus masennukseen, niin ongelma olisi jo ratkaistu. Hänen vas tuulla olivat myös ihmisten eniten käyttämät liikuntapaikat – jalkakäytävät ja kevyenliikenteenväylät. Kävelemään lähteminen ei vaadi erityistä ponnistusta. Liikkumiseen innostajana Sauri nostaa esille keskuste luissa harvemmin esille tulevan asian. Kehopositiivisuudessa Sauri näkee sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Hän oli huolissaan innokkaiden juhlijoiden kiipeilystä Havis Aman dan patsaalle. On turha kehottaa masentunutta ryhdistäytymään. Innokas lintubongaus takaa osaltaan, että askelia Sau rille kertyy. Vir kansa puolesta Sauri joutui menemään jopa ”torille”, kun Suomi voitti jääkiekon MMkultaa keväällä 2011. Niihinkään kannustaminen ei ole helppoa. Innostaminen liikuntaan kään tyy tällöin itseään vastaan. – Jos yrittää tehdä itsensä tavoitelluksi rakastetulle, niin se on erittäin vahva motiivi. Sauri sanoo haluavan sa käyttää sananvaltaansa rakentavasti. . Joululahjak si saatu kuntosalikortti jää usein käyttämättä loppuun, kun suorittamisen pakkopulla ei enää maistukaan. – Miksi masentuneet eivät ota itseään niskasta kiinni. Kaikkein tehokkain liikkeellepaneva voima on hänen mielestään rakkaus. Sauri puhuukin negatiivisuusharhasta: uutiset ja palaute koskevat lähes aina poikkeamaa normaalista. – Homma menee helposti lässyttämiseksi. Kävely voi tuntua yksitoikkoiselta, mutta tilannetta hel pottaa hakeutuminen uusille reiteille. Sosiaaliseen median Sauri otti käyttöön vuonna 2010 pystyäkseen vastaamaan kaupunkilaisten palautteeseen. Muutos on Saurin mukaan ennen kaikkea identiteetti ja persoonallisuuskysymys. Helsingin keskustaan valmistuneen ”Baanan” avaamis ta Sauri muistelee yhtenä suurimmista juhlapäivistään. ”Sulle tulee kiva fiilis, kun sä liikut”. Masentu neelle liikuntakehotus voi kuitenkin olla taas yksi asia, jos ta hän ei koe selviytyvänsä. Lisävaihtelua tuo Saurille radion, podcastien tai musiikin kuuntelu. Liikuntaa pi täisikin Saurin mielestä lähestyä myönteisten kokemusten kautta. Sauri ajattelee twittertiliään mediana. Sitä se masennus juuri on, ei pysty ottamaan itseään nis kasta kiinni. Suomen ensimmäisellä po liittiselta taustaltaan vihreällä kaupunginjohtajalla oli suuri paine onnistua. ”Liikuntapaikkojen hoitajana” Toimiessaan 14 vuotta Helsingin apulaiskaupunginjohtaja na Sauri vastasi rakentamisesta ja ympäristöstä. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Pekka Sauri (s. Hän toistuvasti kuulla lausahduksen ”mitä ituhippi luulet tietäväsi tekniikasta”. Oleellista on, miten ihminen suhtautuu omaan minuuteensa. Taakkaa kevensi oivallus siitä, että ihmiset reagoivat isosti vain epä kohtiin. Kävely – helppo tapa liikkua Saurin liikuntavinkki on lyhyt ja ytimekäs. Otettaan hän luon nehtii optimistiseksi, humoristiseksi ja ratkaisukeskeiseksi. Miinuspuolella voi olla pie nentynyt halu kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Pyöräilijät tarttuvat tunnetusti hana kasti havaitsemiinsa epäkohtiin vuoden ympäri. Syöminen, juominen, elämäntavat ja paino – niistä pitääkin puhua. – Vaikka toimiala ei ole suoraan tekemisissä liikunnan kanssa, niin välillisesti se vaikuttaa liikkumisolosuhteisiin erittäin paljon. Vähän liikkuvien elä mäntapamuutos vaatii paljon syvällisempää lähestymistä. Sittemmin hänestä on tullut yksi Suomitwitterin hahmois ta, jolla 143 000 seuraajaa. Tietoa siitä, että liikunta vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti, kannattaa Saurin mielestä jakaa. Lunta tuli tupaan etenkin katujen talvikunnossapidos ta. Siinä se on. Liikuntaa ja ruokavaliota tarkastellaan Saurin mieles tä edelleen liian usein kieltäymyksen kautta. Ku va : Jo uk o Ko kk on en. Sauri muistuttaa, että elämäntapoihin vaikuttaminen ei ole helppoa
Pahimmillaan yksittäinen oikea mittaustulos voi jopa vääristää kuvamme todellisuudesta. Aloimme ymmärtää mitä syke kertoo harjoittelun te hosta. Kuva: Juha Laitalainen. Tämä opittiin jo silloin, kun mittalaitteena ei ollut kuin etusormi, sekuntikello ja kertolaskutaito. Kun maailma ympärillä modernisoitui ja erilaisissa teollisuuden ja tieteen prosesseissa opittiin tarkkailemaan prosessin etenemisen vaiheita yhä yksityiskohtaisemmilla mittareilla, tuli vastaavan ajattelun tarve myös urheiluun. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 3 JARI KUPILA Mikään mittari ei kerro koko totuutta L iikunnan ja urheilun ympäristöt ovat täynnä erilaista mittaamista. Se kuuluu itsestään selvästi tä män elämänpiirin toimintakulttuuriin. Varsin nopeasti mittaaminen tuli myös osaksi harjoitus tilanteita. Ilman sekuntikelloa ja tarkkaa mittanauhaa jotakin olennaista olisi jäänyt puuttumaan kilpaurheilun ideasta. Niina Häkkinen testissä Helsingin Urheilulääkäriasemalla. Opimme mittaamaan leposykkeitä ja opimme ym märtämään millä sykealueilla olisi treenattava silloin, kun rakennamme peruskestävyyttä ja millä taas silloin, kun opetetaan kehoa sietämään maitohappoa. Oli helppo havaita kehittyvänsä, kun huomasi minkälaisilla harjoituspainoilla rauta nousee, ja miten lu jaa pystyy vetämään neljä tuhannen metrin vetoa. Urheilu oli yksi ensimmäisiä inhimillisiä toimintaym päristöjä, joissa tuli aito tarve mitata aikaa sekuntia pie nemmilläkin yksiköillä. Mittaaminen tuottaa meille tarkkaa faktaa todellisuudesta, mutta mikään mittari ei kuvaa koko todellisuutta. Kun pulssi löi intervallivedon jälkeen 15 sekunnin aikana 40 kertaa, Laboratorioloissa saadaan erittäin tarkkaa tietoa fyysisestä suorituskyvystä
Myös videokamerateknologian kehitys auttoi paitsi ha vainnoimaan suoritustekniikkaa aivan uudella tavalla, myös suorituksen eri osaalueiden aiempaa yksityiskoh taisempaa mittaamista ja vertailua. Oikea kin tieto voi ylikorostettuna luoda kokonaisuudesta vääris tyneen kuvan. Tässäkin asiassa on silti hyvä muistaa, kuka on renki ja kuka isäntä. Siinä missä yksinkertaisetkin sykemitta rit olivat vielä 1980luvulla lähinnä urheilueliitin etuoikeus, 2020luvulla erilaiset terveyskellot ja älypuhelinten aktiivi suusmittarit ovat lähes jokaisen aikamme ihmisen arkea. Joku keksi tässä vaiheessa myös, että rasvaprosenttiakin on syytä harjoitusvaikutuksen yhtenä indikaattorina mita ta – ja kehitti siihen mittalaitteen. Mittaaminen auttaa ymmärrystä Harjoitusmenetelmien tehostuessa alettiin oivaltaa myös syvällisempi tarve seurata mitä harjoittelu saa kehossa ai kaan. legendaariset pomppumatot, joilla opittiin ensin mittaa maan kevennys ja pudotushyppyjen tuloksia, ja sittemmin vaikka mitä. Mittarit kertovat meille kyllä faktaa, mutta harvoin sit tenkään koko todellisuutta. Miksi kuvittelen sen olevan hyödyksi ja tarpeen. Digitalisaatio räjäytti markkinan Kaikki tämä oli esihistoriaa, aikaa ennen digitalisaation vallankumousta. Tässä kohdin alettiin tarvita myös as tetta spesifimpiä mittareita. Mikä sen merkitys on, mihin se vaikuttaa ja miten siihen tulisi reagoi da, on liikkujan tai urheilijan itsensä päätettävä asia. Renki voi lipsahtaa isännäksi Mittalaitteiden käytössä on syytä aina miettiä muutamaan kertaan erilaisia miksikysymyksiä. Ja vaikka omakin tuntemus kertoisi, mittari voi luottaa varmemmin. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 se tarkoitti 160 lyöntiä minuutissa ja happorajan kolkut telua. Mittausteknologian kehitys toi mahdollisuuden seurata eri ominaisuuksien kehitystä aivan uudella tavalla. Vai onko se sittenkään ihan niin. Mittari kertoo sen, mitä pelkkä oma tuntemus ei osaa kertoa. Tämä toi tar peen mittareille, joilla voisi mittanauhaa ja kelloa tarkem min tutkia esimerkiksi voimantuottoa. Reaaliaikaista dataa tulee halutes samme koko ajan – ja samalla piirtyy vertailua siihen miten kehitys kehittyy eiliseen tai viime viikkoon tai toissa vuo teen verrattuna – ja minkälaisia erilaisia keskiarvoja datas ta syntyy. Tämä alkoi yleistyä 1970luvulla. Kun seuraamme erilaisin mittarein kehomme fyysis tä ja fysiologista toimintaa, saamme urheilijoina parem man kuvan kehityksestämme ja kuntoilijoina paremman otteen hyvinvointimme tilasta. Vaikka vielä ei oltu digitalisaation alku vaiheissakaan, alkoi urheilutoiminnan – ja pian myös liikunnan – yhteyteen ke hittyä mittauskulttuuria, ja sitä nopeasti lisäävää ja kehittävää teknologiaa. Tiedonsiru ei ole koko totuus Aikamme ihmisen on helppo pysyä kär ryllä hyvinvoinnistaan, tarjolla on niin monipuolinen mittausvälineiden arse naali. Tultiin kä sikopelotouhusta aitojen lääketieteen analyysi ja mittausmenetelmien pariin. Tämä liikkuvan ihmisen ajatteluun 2000luvulla lopul lisesti syöpynyt perustarve on avannut valtavan globaalin bisnesmarkkinan. Urheilijat oppivat käymään veriarvotesteissä. Siis miksi mittaan sitä mitä mittaan. Ei ihme, että juuri 1980luvulla erilaisten ominaisuus testien patteristo laajeni suomalaisessa urheilukulttuuris sa. Terveenä pysyminen ja urheilussa kehittyminen on teh ty helpoksi. Mittarit kertovat vain mittaustuloksia, eivät mitä pitäisi tehdä.. Kun päästiin 1980luvulle, alettiin veri arvoja pilkkoa yhä yksityiskohtaisemmiksi ja kehitellä en simmäisiä ideoita pulssin, siis nykysuomeksi sykkeen, mit taamiseen harjoitustilanteissa mittalaitteiden avulla. Rautaar vojen lisäksi osataan hormonitasojen, maitohappoarvojen ja oikeastaan kaiken mahdollisen seuranta. Tuo vaihe ehti kuitenkin tuottaa sen pe rustarpeen, jota digitaalisuuden kaudenkin mittaustekno loginen vallankumous on täyttänyt. Hyvinvoinnin tai urheilijana kehittymisen seurannassa on syytä nähdä aina asioiden muodostama kokonaisuus, ei unohtua tuijottaman yhtä kokonaisuuden yksityiskohtaa. Tämä opetti paitsi harjoittelemaan fiksummin, myös miettimään mitä veriarvojaan – ja sitä kautta urheiluaan – kehittävän ihmisen kannattaisi syödä. Yksittäinen tieto on aina vain yksittäinen tieto. Samoin on asioita, joita mittarit mittaavat. Mittari kertoo missä olemme menossa – ja oh jaa eteenpäin. Erilaiset mittarit ovat monella tavalla hyödyllisiä. Erilaisen kehontoiminnan mittareiden ohella myös ve riarvojen tutkimus on 1980lukuun verrattuna tähtitieteel lisen tarkkaa ja monipuolista. Jokainen askeleemme, pulssinlyönti, verenpaineen vaihtelu, unirytmi ja ties vaikka mikä on halutessamme seurannassa. Mittarit kertovat vain mittaustuloksia, eivät välttämättä sitä mitä tulosten perusteella pitäisi tehdä. Näihin aikoihin tapahtui myös valmennusmetodeissa muutos, jossa aiempaa fokusoituneemmin alettiin tree nata suoritukseen vaikuttavia erityisalueita. Alettiin tutkia verta ja veriarvoja, mitata keuhkojen tilavuutta ja hapenottoa. Yhä useammat näyttävät sitä haluavan yhä yksityiskohtaisemmin. Näin syntyivät mm. Omien elämäntapojen ja hyvinvoinnin kehittymisen tarkkailussa on ihan hyödyksi käyttää omien tuntemusten tukena myös erilaista mittalaitteistoa. Opittiin ymmärtämään mitä hbarvo ja tarkemmatkin rautaarvot sekä puna ja valkosolumäärät merkitsivät. Yksittäinen mittaustulos on toki oikeaa tietoa ja sinänsä kokonaisuuden rakentamisessa tär keä palanen, mutta sittenkin vain yksittäin palanen. Mittareita on hurja valikoima
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 5 Ja kun sitten päädymme joitakin mittalaitteita käyttä mään ja saamme mittaustuloksia, on uusien kysymysten aika. Kaikessa on aina tärkeintä kokonaisuus. Elämän idea lienee eläminen, ei elintoimintojen tarkkailu. Alammekin olla liikunta ja urheilukulttuurina kehi tysvaiheessa, jossa olisi hyvä käydä valistavaa keskuste lua siitä, mitä ja miten liikkuvan ihmisen kannattaa elin toimintojaan mitata ja miten eri tuloksia tulisi huomioida. Tämän kaiken ytimessä olevan asian oivaltamisessa ta pahtuvaa kehitystä mikään mittari ei kerro. ?. Erilaiset mit taustulokset auttavat meitä hahmottamaan kokonaisuutta, mutta mikään mittari ei sitä yksin tee. Ja niin edelleen. Kun huomattiin että puhelin tai kello mittaa askelia, alet tiin puolihuolimattomasti seurata askelmääriä. On varmasti tilanteita, joissa mittalaitteilla on paikkan sa, mutta hintana ei saisi olla se, että meistä tulee kyvyttö miä käveleskelemään kevätluonnossa ilman ajatustakaan siitä, montako kilometriä tai askelta tulee otettua ja mon tako kaloria tässä reitin varrella nyt palaa. Aikamme perustelee liikuntaa ja urheilua välineellisillä syillä. Mittareita pitää osa ta lukea oikein. Sinänsä on hyvä, että älylaitteisiin ilmaantui askelmit tari. Kun elämme aikaa, jolloin melkein mitä tahansa voi mi tata, olisi mittaamiseen liittyvän teknologisen, fysiologisen ja lääketieteellisen keskustelun oheen hyvä saada myös fi losofista ja psykologista näkökulmaa. Kun liikkumisesta on tullut liikunnan suorittamista ja mittausmerkintöjen keräämistä, on samalla kuitenkin me netetty jotakin, mikä häivyttää liikkumiseen kätkeytyvää vahvinta motivaatiotekijää: liikkumiskokemusta itseään. Mitä se tulos kertoo yhdessä muiden mittareiden kanssa. Sen kanssa voi vielä elää, jos jää koukkuun askelmittarinsa kanssa, mutta siitä ei hyvä seuraa, jos alkaa seurata yhtä innokkaasti kaikkia muitakin terveysarvojaan ja elintoimintotietojaan, joita ai kamme härpäkkeistä saa joka hetki ulos. Kovin monilla meis tä on askeliin liittyvä tavoite per päivä ja keskiarvotavoite kuukaudessa. Emmehän kuitenkaan liiku tai urheile mittaamisen vuoksi – vaan mittaamme liikkumisen ja urheilun vuoksi. Jos on ristiriita, mitähän siitä pitäisi ajatella. Tätä asiaa pitäisi tutkia jonkun tarkemmin, mutta niin omat ja lähipiirin kokemukset kuin ohjelmistoja tekevien firmojen edustajilta kuulemani sisäpiiritiedot tukevat sa maa havaintoa. Tavoitteissa on eronsa ja se ohjaa tietenkin toimi maan hieman erilaisella asenteella – myös mittareiden kanssa. Mittarin ei pidä antaa ohjata ihmistä. Ja hups, äkkiä siitä tuli suorastaan velvoite, ellei perä ti pakkomielle. Miksi oikeastaan liikumme. Si ten saadaan paitsi kirjattua suorittamista, myös kannustet tua ja patistettua suorittamaan lisää. Se pitäisi taju ta ihan itse. Urheilijan ja hyvinvointiliikkujan vastaus on tietysti eri lainen. Liikunta parantaa yksilön terveyttä ja sitä kautta kan santerveyttä ja sitä kautta kansantaloutta. Kävelyaskeleiden ottaminen on tietyissä ihmisryhmissä lisääntynyt älylaitevuosien aikana selvästi. Niin sitä sitten vietiin ruokavalio järjettömyyk siin ja ihmeteltiin miksi juoksu ei kulje eikä voimaharjoit telu tartu, vaikka treenattiin niin tosissaan. Pelkkien mittareiden ohjaamana liikkuminen on sitten kin vain samaa suorittamista ja itsemme pakottamista kuin muukin elämämme – ilman pelkän liikkumiskokemuksen tuomaa rauhaa ja levollisuutta, siis kaiken hyvinvoinnin yti messä olevaa asiaa. Onko eri mittauksilla ja omilla tuntemuksilla sama vies ti – vai onko jossakin ristiriita. Mittari on renki, ei isäntä. Suhteellisuudentaju olisi tässäkin hyvä treenikumppani. Mielenrauhan mittaria odotellessa Tässä tullaankin perusasiaan. Miten saatuun mittaustulokseen pitäisi reagoida. Pian seu ranta tuli rutiiniksi ja kohta jo syntyi ajatus askelmäärästä, joka pitää päivittäin kerätä. Rasvanmittauksesta tuli leirien testitilanteissa monen juoksijan mielessä isompi asia kuin 30 metrin lentävän tes tin ajasta. Kun liikkumisesta on tehty suorittamista ja hyödyn tuot tamista, on loogista, että sitä on alettu eri tavoin mitata. Milloin saammekaan mittalaitteen, joka kirjaisi päivit täisen mielemme levollisuuden, harmonian ja kokonaishy vinvoinnin tunteen määrän – ja kehityksen suhteessa edel tävän viikon, kuukauden tai vuoden keskiarvoon. Meidät on valis tettu ajatukseen siitä, että ihmisen olisi syytä suorittaa lii kuntaa päivittäin, koska se tuo niin paljon hyötyä. Onko primäärimo tiivina tavoite, joka liikunnalla tai urheilulla saavutetaan, vai se, että liikkuminen ja urheileminen tuovat elämään si sältöä, jota muu elämä ei anna. Kuitenkin, samalla, juuri tässä esimerkissä piilee myös se pahan siemen, joka näissä mit tausasioissa aina piilee. Kun nykyaika tarjoaa niin laajan spektrin erilaisia mitta laitteilla seurattavia asioita, vallitsee alituinen riski siihen, että liikkuva ihminen unohtaa mittalaitteen ja itsensä väli sen valtasuhteen perusasian. Järjetöntä sinänsä, mutta niin ihmisen mieli joskus toimii. Tuon ajan alkeellinen rasvamittari alkoi ohjata harjoitte lua. Silti, pohjimmiltaan, niin liikkuja kuin urheilijakin jou tuu kohtaamaan saman peruskysymyksen siitä, mikä häntä oikeastaan ajaa lenkkipolulle tai salille. Mittaamisen tarkoitusta etsimässä Muistan omilta vaatimattomilta pikajuoksuajoiltani, mi ten 1980luvun leiritilanteissa kävi rasvaprosenttimittarin kanssa vähän niin kuin nykyään käy monelle askelmitta rin kanssa. Moni kävelyaskel jäisi tänäkin päivänä ottamatta il man puhelinten askelmittareita. Kun pitää saada 10 000 askelta joka päivä, on, perhana vieköön, käveltävä tänään kin 10 000 askelta – vaikka ei yhtään huvita. Voi tietysti pohtia filosofisesti onko ilmiö hyvä vai paha, mutta fysiologisesti se lienee esimerkki siitä, että mittari on saanut aikaan jotakin hyvää
Ministeriössä alkoi toimia vuonna 1966 Heikki Kle molan johtama urheilu ja nuorisotoimisto (UNO). LTS:n jäsenyys muuttui avoimeksi kaikille halukkail le vuoden 1967 sääntömuutoksella. Keskustalainen Juppi tuli tunnetuksi pelimiehenä, joka panosti erityisesti yhteyksiin opetusmi nisteriöön ja Jyväskylän yliopistoon. LTS 90 osa 2 LTS alkoi valmistella 1960luvun puolivälis sä liikuntapoliittisia neuvottelupäiviä. Seura toi esiin erityisliikunnan tarpeet jo 1960luvun lopulla, mikä Otaniemessä vuonna 1967 pidetyt ensimmäiset liikuntapoliittiset neuvottelupäivät olivat taitekohta suomalaisessa liikuntakeskustelussa. Miesvaltaisen osanottajajoukon seasta erottui muutama nainen. Jäsenmäärä kasvoi vauhdilla etenkin 1970luvun puolivälistä alkaen ja oli vuonna 1982 jo yli 900. E. Koventuvan kilpailun kritiikki yhdisti poliittisesti eri tavoin ajatelleita yhteiskunta ja käyttäytymistieteilijöitä. Lopuksi annettu julkilausuma on LTS:n laatimista kenties eniten suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttanut. Päivien järjestämistä helpotti oleellisesti ensimmäisen täysipäiväisen pääsihteerin palkkaaminen, johon OPM myönsi varat vuonna 1967. Väkeä oli paikalla 30–40 henkeä ja väittely kävi ajoittain kuumana. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät palvelivat OPM:n tarpeita. Syyskuussa 1967 järjestetyt liikuntapoliittiset neuvotte lupäivät kokosivat yhteen liikuntakulttuurin vaikuttajat. LTS perusti myös ala osastoja, joita toimi muun muassa Jyväskylässä, Turussa ja lyhyen aikaa Vierumäelläkin. Risto Telama on muistellut, mi ten jyväskyläläiset ajoivat Helsinkiin kuukausikokouksiin – ja kokouksen päätyttyä takaisin. Toiselta rivillä näkyvät pääesikunnan liikuntakasvatustoimiston päällikkö Kalevi Römpötti ja OPM:n urheiluja nuorisotoimiston toimistopäällikkö Heikki Klemola. Seuran kuukausikokouksissa oli sähköinen tunnelma ja Stadionin palstoilla kipinöi. Vasemmassa reunassa on lääketieteen lisensiaatti Ilkka Vuori. Seura leimautui 1970luvulla huippuurheilun vihaajak si, vaikka kyse oli pikemminkin kärkevästä arvostelusta. Kuva: LTS:n arkisto. Liikuntakulttuurista ja alan tiedepolitiikasta käytyihin keskusteluihin LTS syötti koko ajan uusia aiheita. Ajan henkeen kuului porvarillisen hegemonian haastaminen. LTS sopi kumppaniksi ja tarpeen tul len työrukkaseksi. Niemi, SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela, professori h. Porvarit ja radikaalit Osa nuoremmasta liikuntatutkijapolvesta liittyi yhteiskun taradikaalien rintamaan, mikä johti yhteenottoon perin netietoisen jäsenistön osan kanssa. Pelinavaajalle oli tilaa ja tilausta. Eturivissä (oik.) OPM:n kansliapäällikkö Heikki Hosia, OPM:n yleisen osaston päällikkö Ragnar Meinander, Valtion urheiluneuvoston puheenjohtaja J. Jäsenmäärä alkoi kas vaa ja oli 1970luvun alussa noin 250. ”Liikuntatieteellinen Salaseura” ei muuttunut heidän mielestään riittävän nopeasti. Päivät toivat liikuntasanan suomalaisten huulille. c. Radikaalien mieles tä LTS:n ”250-päinen porvarillis-liberaalinen jäsenkunta” ei edustanut kaikkia kansalaisryhmiä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Liikuntatieteellinen Seura tuli ryminällä liikuntapolitiikan kentälle 1960luvun lopulla. UNO otti Klemolan johdolla roolin liikuntapoliittisena keskustelija na ja linjanvetäjänä. Tehtävässä aloitti 31vuotias voi mistelunopettaja Joel Juppi, joka pysyi seuran miehenä elä kevuosiinsa saakka. Kannanot to teki näkyväksi liikuntakulttuurin kolmijaon kilpaurhei luun, kuntoiluun ja liikuntakasvatukseen. Lauri Pihkala ja fysiologian professori Kaarlo Hartiala. Ajatusta kehitteli muun muassa opetusministeriöön liikuntaasioi den esittelijäksi vuonna 1962 nimitetty Heikki Klemola, joka oli päässyt LTS:n jäseneksi neljä vuotta aiemmin. Li säpontta antoivat vuonna 1965 järjestetyt kulttuuripoliitti set neuvottelupäivät
LTS toimi aloitteentekijänä. Se järjesti Espoon Matinkylässä mar raskuussa 1976 neuvottelupäivät, joiden aineena oli 1980lu vun liikuntapolitiikka. Taloudellisen suunnit telukeskuksen johtaja Eero Tuomainen piti tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus riittävään vapaaaikaan ja vir kistäytymiseen. Liikuntalaki tuli voimaan vuoden 1980 alussa. Kuva: LTS:n arkisto. Liikuntapolitiikan linjoja vedettiin miehisesti. Sama päti liki 170 henkilön osallistujajoukkoon, josta nelisentoista prosenttia oli nai sia. Hallinnon rattaat alkoivat pyöriä, kun liikuntalakikomi tea ryhtyi valmistelemaan mietintöään vuonna 1976. Neuvottelu päivien esitelmät, keskustelut ja työryhmien raportit LTS julkaisi 327sivuisena kirjana. Tuloksena oli edelleen järjestäytyneessä liikuntakulttuurissa vaikuttava kolmijako: valtio rahoittaa, kunnat mahdollistavat ja järjestöt liikuttavat. Vuosittaisen tutkimussadon paketoineet Lii kuntatieteellinen tutkimus Suomessa (”LITSU”) ja Current research in physical research in Finland (”CURRE”) alkoivat ilmestyä. Suunnittelu oli pop 1960–1970luvuilla myös LTS:n tilaisuuksissa. Seuran lähetystö vei julkilau suman opetusministeri Marjatta Väänäselle. Se kiinnitti huomiota mielenterveyden ja liikunnan yhteyk siin – tässä aihepiirissä on edetty paljon hitaammin kuin erityisliikunnassa. Puheen vuoron saivat myös työantajien ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat. Vuonna 1971 seura osallistui vah vasti ensimmäisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittä missuunnitelman laatimiseen. Eri alojen asiantuntijat hahmottelivat neuvottelupäivil lä seuraavan vuosikymmenen laajempia näkymiä. Päiville osallistui myös LTS:n perustajajäsen Saima TawastRancken, joka oli tuolloin 76vuotias. Liikuntalaki ainakin tarvitaan Ajan henki vaati laatimaan 1970luvun alussa periaateohjel man. LTS:n julkaisutoiminta lisääntyi kappale ja sivumää räisesti 1970luvulla ripeää tahtia. Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho otti esiin koulu ja työpaikkaliikunnan väliset kytkennät. Lain to teuttamisen takasivat veikkausvoittovarat, joiden karttu mistahti oli noussut uudelle tasolle Veikkauksen tuotua pelimarkkinoille loton vuoden 1971 alussa. Marraskuussa 1972 kuu kausikokouksen aiheena oli liikuntalaki, jonka valmistelua osanottajat halusivat kiirehtiä. Lähetystöön kuuluivat (vas.) Sakari Laurila, Aarni Koskela, bibliografian koonnut Erkki Vaisto, puheenjohtaja Castor Lindqvist, pääsihteeri Joel Juppi (Lindqvistin takana), Kainu Mikkola ja Reijo Vartia. Seminaariraportte ja valmistui säännöllisesti ajalle ominaisesti koruttomina monisteina. Seuran hen kilöstömäärä alkoi kasvaa ja oli 1970luvun lopussa jo yh deksän työntekijää. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai Suomen liikuntaja urheilukirjallisuus 1945–1967 -teoksen ensimmäisen kappaleen talvella 1971. Hänen mukaansa tulisi selvittää ”miten koulun liikuntaohjelma kykenee parhaiten palvelemaan kouluajan jälkeistä liikuntaa ja erityisesti työpaikoilla tapahtuvaa tai työhönsidonnaisuusaikaan liittyvää virkistysja kuntoliikuntaa”. Edustettuina olivat urheilun keskusjärjestöt SVUL, TUL, TUK, Palloliitto ja CIF. Kuva: Hannu Mikkola/LTS:n arkisto johti kokeilutoiminnan käynnistämiseen vuonna 1976. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 7 Kalle ja Maija Könkkölä (etualalla oikealla) osallistuivat erityisryhmien liikunnan arviointiseminaariin Hyvinkäällä huhtikuussa 1979. Tuomainen arvioi virkistys ja huvittelu kulutuksen kasvavan kymmeneen prosenttiin yksityisistä kulutusmenoista. Aikansa johtaviin sosiologeihin kuulunut professori Yrjö Littunen Tampereen yliopistosta korosti aineellisten ja teknologis ten voimavarojen ja yhteiskunnalliskulttuuristen tekijöi den yhteisvaikutuksen vaikuttavan ratkaisevasti etenkin pienten maiden menestymiseen. Molempien julkaisujen elinkaari jatkui 1990lu vun alkuun. LTS julisti, että ”seuran tuli toiminnallaan pyrkiä edistämään ihmisten hyvinvointia ja sen mahdollisimman tasaista jakautumista. . Suomi haki yhteistä linjaa eri elämänalueilla, eikä liikuntakaan ha lunnut jäädä sivustakatsojaksi. Alusta jia oli 48, heistä naisia neljä. Linjoja 1980luvun liikuntapolitiikalle Liikuntapolitiikan kentällä LTS kuului 1970luvulla johta viin pelintekijöihin. Myös LTS:lle lohkesi isompi siivu yhteistä veikkaushyvää. Osallistujien ja alustajien kirjo oli laaja, mikä heijasteli 1970luvun konsensushenkeä. [...] Liikkuminen oli sisällytettävä ihmisen biologisiin perustarpeisiin.” Nuorisotyölaki tuli voimaan vuonna 1972, mikä havah dutti liikuntaväenkin hakemaan säädöspohjaista selkä nojaa. Paavo Pekkasen johtama työ kesti kolme vuotta, sillä poliitti sia intohimoja määritellä liikuntaa ja urheilua sekä julkisen vallan roolia riitti
Sc. Naiset vaihtavat vaatteita. Kyllä ja ei. Musiikki lähtee soimaan ja naiset aloit tavat askelluksensa. Tarkemmin katsoen ryhmä poikkeaa joiltakin osin totutusta, sillä siinä puhutaan monia kieliä, pukeutuminen on kirjavaa ja salissa on mukana sylilapsia. Tämä ryhmäliikunnan tunti näyttää päällepäin samanlaiselta kuin lukui sat ympäri Suomea arkiiltaisin ohjatut treenit, joihin naiset työpäivän päät teeksi tai kotitöiden ja lastenhoidon lomasta kiirehtivät. Joku tule kiireellä ovesta. Enemmistö ryh män liikkujista on syntynyt muualla ja jossain vaiheessa elämäänsä muutta nut Suomeen. liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuva: Eva Rönkkö Suomeen muuttaneita lokeroidaan yhä liikunnassa Liikuntakulttuurissakin on kyse siitä, kohdataanko kentillä ja saleilla ihminen vai maahanmuuttaja.. EVA RÖNKKÖ, FT, M. Onko aihetta sanoa, että naisten ryhmäliikunta on erilaista, jos siihen osal listuu ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Toiset tottuneesti, toiset vielä liikkeitä ja askelia etsien. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 P ukuhuoneessa kuuluu puheensorinaa. Liikuntasalissa ohjaaja kyselee kuulumisia ja juttelee uuden tulokkaan kanssa
Kun psyykkiset stressitekijät kasvavat, liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan merkitys voimavarojen säilyttäjänä korostuu. Vaikka ennen muuttoa liikun ta olisikin kuulunut osaksi arkea, ei liikunta ole uudessa asuinmaassa ensimmäinen asia, johon tartutaan. Toiseen maahan muuttanut ei osaa välttämättä hyödyn tää olemassa olevaa tarjontaa tai käyttää omaehtoisesti jul kisia liikkumispalveluja. Muuttaja – pysyvästi vieras Muuttaminen toiseen maahan on henkinen murros, jossa kukin joutuu pohtimaan, kuka minä tässä maassa olen ja mihin kuulun. Toisaalta Suomeen muuttaneiden henkilöiden elämäs sä on tekijöitä, jotka ovat tunnusomaisia juuri siirtolaisil le. Liikuntakentällä kapea katse maahanmuuttajiin Suomeen muuttaneiden aikuisten vapaaajan liikuntakäyt täytyminen on yksilöllisten valintojen lisäksi myös sosiolo ginen kysymys siitä, miten yhteiskunta sekä liikuntakenttä instituutioina ovat reagoineet ulkomaalaistaustaisen väes tönosan kasvuun. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 9 Ulkomaalaistaustaisten naisten ryhmäliikunta on sa manlaista siltä osin, mitä tulee naisten universaaleihin tarpeisiin saada hyvinvointinsa kannalta riittävää fyysistä rasitusta. Sosiologinen kysymyksenasettelu auttaa hahmotta maan, pilkkomaan ja tulkitsemaan tilanteita sekä toimin tatapojamme pintaa syvemmälle, katsomaan arkisten ko kemusten taakse myös liikuntaan liittyen. Joistakin tavoista pidetään tiukemmin kiinni Miten liikunta kulttuuri muuttuu, kun pelikentille tulee uusia, vieraiksi tulkittuja ihmisiä.. Sosiologi ei tyydy pelkästään kuvailemaan tilanteita, vaan pureutuu sosiaalisiin prosesseihin selittäen, miten nykyisiin tilanteisiin on päädytty. Toisille liikunta näyttäytyy asiana, jota muut harrastavat, mutta joka ei sisälly oman yhteisön arkeen. Arki on sopeutumista, luo pumista ja sosiaalistumista muuttuneessa ympäristössä, jossa tutut normit eivät välttämättä päde ja arjen rutiinit on rakennettava uudelleen. Sosiologi tutkii yksilöiden suhdetta yhteiskuntaan sekä tarkastelee toimin taa jäsentäviä valtasuhteita, jotka jäävät usein arkikatseelta tavoittamatta. Ulkomaalaistaustaisten aikuis ten kohdalla voidaan puhua terveys paradoksista. Fyysinen terveys edellyttää riittävää liikkumista sekä fyysistä rasitusta, mikä ei ole länsimaisessa yhteiskunnas sa enää itsestäänselvyys. Poliittisesti ohjattu ja julkisessa liikuntapalvelussa to teutettu käytäntö sijoittaa siirtolaisten liikuntakysymykset maahanmuuttajaliikunnan luokkaan, luo institutionaalises ti kuiluja Suomessa syntyneiden ja Suomeen muuttaneiden ihmisten väliin. Fyysinen rasitus on irtautunut ar jen rutiineista muodostaen kulttuurisen tuotteen, jolle eri yhteiskunnissa sekä yhteisöissä annetaan erilaisia merki tyksiä. Liikun ta nähdään usein joko urheiluna tai vapaaajan aktiviteet tinä, eräänlaisena ”ylimääräisenä lisänä”, joka tulee ku vioihin silloin, kun muut arkea jäsentävät tekemiset ovat asettuneet paikoilleen. Sosiologinen kysymyksenasettelu tulkitsee kriittisesti vallitsevia suhteita sekä toimintaamme ohjaavia moraali sia järjestyksiä. Heillä on valtaväestöä suurempi riski altis tua huonoille elin ja työoloille. Lisäksi arjen kiireet sekä taloudelliset reunaehdot vaikeuttavat yhtäläisesti vapaaajan liikunnan harrastamista. (Czapka & Sagbakken 2016.) Subjektiiviset syyt yhdessä objektiivisten tekijöiden kanssa aiheuttavat ulkomaalaistaustaisille henkilöille ja perheille arjessa lisärasitteita. Maahan saapuneiden aikuisten terveys on parempi kuin väestön keskimäärin, mutta heikke nee maassaolon pitkittyessä. 2017; Malin & Anis 2013). Myös liikuntaryhmään osallistumisen syyt ovat kirjavia liittyen terveyteen, kuntoon, mielihyvään ja sosi aalisiin suhteisiin. Muuttajan terveys heikkenee usein Muuttotausta vaikuttaa ihmisten elinoloihin, terveyteen sekä laajemminkin hyvinvointiin (esim. Täl löin puretaan myös muodostuneita it sestäänselvyyksiä ja toimintaamme ohjaavia julkilausumattomia oletuk sia (Bauman 2020). Vaikka ulkomaalaistaustaisten henkilöiden elämänti lanteet ovat Suomessa syntyneisiin nähden ainutlaatuisia, on siirtolaisten terveyteen, vapaaajan liikuntaan sekä yh teiskunnalliseen asemaan liittyen löydettävissä yhteneväi siä piirteitä. Minäkuvan uudelleen määrittelyssä on kyse eletyn elämän läpikäymisestä ja aikaisempien arkirutiinien arvioimisesta. Yksityisistä elämäntilanteista syntyvät koke mukset yhdistyvät sosiaalisiksi lainalaisuuksiksi ja auttavat selittämään, miten liikuntakenttämme toimii, ketkä ovat keskiössä ja ketkä jäävät reunoille. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ja heidän liikuntaan liittyvät kysymyksensä ovat siten paljon monitahoisempia, kuin niitä maahanmuuttaja prisman läpi katsottuna pystytään tavoittamaan. Castañeda ym. Arjen liikkumisen tai liikuntaharrastuksen tulkin nat riippuvat siitä, kenen silmin niitä katsotaan. Ter veyttä heikentävät lisäksi muuttami seen liittynyt pakko, asuinmaassa koettu vähemmistöstressi sekä ter veydenhuolto sekä liikuntajärjes telmän käyttämisen haasteet. Kriittinen katse tarkoittaa myös läntisen yh teiskuntajärjestelmän kolonialistisen historian huomioon ottamista tutkittaessa suomalaista yhteiskuntaa ja siinä ke hittynyttä liikuntakulttuuria. Havaitsemani it sestäänselvyydet liittyivät keskeisesti siihen, mistä lähtökohdista käsin Suo meen muuttaneita ihmisiä ja heidän liikuntaan liittyviä tarpeita tunnistet tiin, ja miten tunnistamisille perustu vat moraaliset järjestykset ohjasivat liikuntakentillä tehtävää työtä. Jaksamiseen tarvitaan silloin aikuisten perheenjäsenien ymmärrystä ja osaamis ta pitää yllä fyysistä terveyttään. Arkiajattelussa ratkaisu näyttää loogisel ta, sillä julkinen puhe kotouttamishuolineen ohjaa tulkit semaan ulkomaalaistaustaiset ihmiset ensisijaisesti maa hanmuuttajiksi. Rönkkö 2020). Toisin sanoen, miten liikuntakulttuuri muuttuu, kun pelikentille tulee uusia, vieraiksi tulkittuja ihmisiä. Tällöin mustavalkoiset jaotte lut, kuten suomalainen ja eisuomalainen saavat uusia tul kintapositioita ja sävyjä. Tällöin maahanmuuttajuudelle perustuva tunnistaminen suuntaa myös liikuntakenttien toimijoita ko touttamisen poluille (ks
Vieraus tuottaa myös kehyksen, jonka läpi ulkomaa laistaustaisia ihmisiä, heidän osaamistansa ja toimintata pojansa tulkitaan sekä heidän paikkansa yhteiskunnassa osoitetaan. Vaikka liikkuisimme yksin metsäpoluilla, olemme osa liikuntaa harrastavaa yhteisöä. Etsin Suomeen muuttaneiden ihmisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näissä rakenteissa Suomeen muuttaneet ihmi set tulkitaan niin kauan muukalaisiksi, kunnes he muut tuvat riittävän samanlaisiksi kuin kantaväestö. Merkityksissä painottuvat sosiaaliset seikat Liikunnan ja liikkumisen voi tulkita kapeasti fyysiseksi tekemiseksi, tekniseksi suorittamiseksi tai voimavarojen mittaamiseksi. Muukalaisuuteen perustuva maahanmuuttajakatego risointi säilyttää näkymättömänä vallan välineenä kuilu ja ja synnyttää yhteiskuntaluokkaan verrattavissa olevan sosiaalisen kerrostuman, joka määrittää siirtolaisten ase man niin julkisessa tilassa, työyhteisöissä kuin vapaaajan harrasteliikunnan kentillä. Naiset harrastivat liikuntaa mieluiten tois ten muuttajien seurassa, koska näissä ryhmissä heitä yh disti jaettu kokemus ulkomaalaistaustaisuudesta. Eva Rönkkö Kuva: Eläkeläiset ry. Kokemukset muukalaisena ole misesta tekevät ulkomaalaistaustaisten henkilöiden minä kuvasta kaksijakoisen, jolloin he ovat kontekstista riip puen joko ihmisiä tai maahanmuuttajia. Sosiaalinen turvallisuus tärkeää Tutkimukseni nosti esille kysymyksiä liikuntatilojen sosiaa lisesta turvallisuudesta. Arjen kohtaamisissa sosiaalisille eronteoille perustuva vieraus verhotaan puheeksi kulttuurisista erois ta, joita kotouttamispuheilla tasoitetaan. Sosiaaliset suhteet ja niiden taustalla olevat muukalai seksi tunnistamisen mekanismit värittivät sekä ohjattuja että omaehtoisia liikkumisen kokemuksia. Sosiaalinen. Minua kiinnosti myös, missä määrin tulijoiden taustat sekä lähtömaista saadut liikuntakokemukset vaikuttavat muuton jälkeen fyysisesti aktiivisen arjen rakentumiseen. Kuvaan nollisesti sanoen: ihmisenä oleminen sivupöydässä voitti maahanmuuttajana olemisen pääpöydässä. Toimivan konseptin pilkkominen teki näkyviksi sekä liikkujien että ohjaajien toimintatapoja ja valintoja, joissa liikunnalliset sekä sosiaaliset tekijät kietoutuivat tiiviisti yhteen. Nämä ehdot eivät synny yksinomaan liikunnallisin perus tein, vaan niihin vaikuttaa kollektiivinen ymmärrys nor minmukaisista liikkujista sekä myös omiksi ja vieraiksi koetuista ihmisistä. Muutoksen riittävyyden aste jää tarkemmin määrittelemättä, mikä pi tää yllä aikuisena muuttaneiden sekä heidän Suomessa syntyneiden lastensa pysyvää vierautta. Naiset kokivat sosiaalisesti turvalli siksi liikkumisen tilat, joissa sosiaaliset suhteet rakentuivat erilaisuuden sijaan liikkumaan tulleiden naisten yhteisil le ominaisuuksille. Tutkin liikuntaryhmää, jossa ulkomaalaistaustaiset naiset olivat harrastaneet liikuntaa jo vuosia. Minäkuvan muutosprosessissa on kysymys myös vas taanottavan yhteiskunnan käytännöistä, joihin muuttajia asetetaan. Liikuntaryhmään osallistumisen kannalta ratkaisevaksi osoittautuivat muuton jälkeiset saadut liikunnalliset koke mukset sekä niiden luonne. Kokemus vierau desta sosiaalistaa ulkomaalaistaustaiset henkilöt elämään erojen kautta ja kanssa (Hall 2019). Toisin sanoen se, miten toimin ta oli järjestetty, ja sekä mitkä olivat järjestelyjä ohjanneet tavoitteet. Muuttuneet merkitysannot muodos tavat sekoituksen eletystä sekä nykyisestä muokaten siir tolaisten minäkuvaa. Ryhmän ohjaaja loi omilla toimintata voillaan osallistujille joukkoon kuulumisen tunteen riip pumatta siitä, millaiset olivat naisten liikunnalliset taidot suoriutua harjoituksista, miten he puhuivat suomea tai mil laiset olivat heidän ulkoiset tunnuspiirteensä. Ulkomaalaistaustaisten naisten kokemus vieraana ole misesta ei jäänyt liikuntatilojen ovien taakse, vaan kulkeu tui elettynä kokemuksena mukaan liikuntasaliin. Tavoitteena oli etnografian keinoin selvittää, mitä tulisi ymmärtää toimittaessa ulkomaalaistaustaisten ihmisten parissa ja kanssa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Näin tutkin Tutkimukseni lähtökohdat kiinnittyivät ihmisenä sekä maahanmuuttajana olemisen ristiriitaan. Merkitykselli siksi nousivat liikkumisen tilat, joissa ei jouduttu alttiik si toiseuttaville katseille, ohittamiselle tai verbaalisille hyökkäyksille. Seuraamalla naisten hyväksi ja toimivaksi kokemaa ryhmäliikuntaa saatoin päästä kiinni siihen, miten ja miksi liikkumaan oli tultu sekä millaisia merkityksiä liikunnalle annettiin siirtolaisuuden kontekstissa. Ryhmäliikunta antoi myös mahdollisuuden tutkia ohjaajan roolia, kun liikkujat olivat juuri ulkomaalaistaustaisia. Liikunta on kuitenkin mitä suurimmassa määrin yksi ihmisten kanssakäymisen muoto, jossa sosi aaliset tekijät asettuvat liikunnallisuuden rinnalle. Myös lähiyhteisön ymmärryksellä liikunnasta ja hyväksi koetulla tarjonnalla oli merkityksensä. ja toisista luovutaan. Vaikka liikunnallisilla seikoilla oli naisille liikuntaryhmään osal listumisessa merkityksensä, painoivat sosiaaliset seikat merkitysannoissa ja valinnoissa enemmän. Samalla toiset harrastajat tai liikun taa järjestävät organisaatiot määrittävät kriteerejä sekä ra joja, kuka voidaan tunnistaa liikkujaksi ja millä ehdoilla
LÄHTEET Bauman, Z. Kauravaara (toim.) Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Karvonen, L. Suom. Martikainen, P. Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ryhmäliikunnasta. Castañeda, A. Monet itsestäänselvyydet, kuten saavutettu tasavertaisuus, asettuvat toiseen valoon, kun niitä katsoo Euroopan kolonialistisen historian valossa. Liikuntasosiologia. Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä – liikuntapoliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede -lehti ulkomaalais taustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018. Asettamalla muodos tuneen kuvan historialliseen kontekstiin voi ymmärtää, kuinka monitahoisia sekä yhteiskunnan eri kerroksia läpäi seviä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden liikuntaan liitty vät kysymykset ovat. Yksi myyteistä on liittynyt liikunnan yhdistävään voi maan. Lahikainen ja M. Lehtonen & O. Vaikka muuttotaustaisen vä estön määrä on kasvanut 1990luvulta lähtien merkittävästi, on aihepiiristä tehty niukasti tutkimusta (Rönkkö 2020). Maahanmuuttajiksi tunnistetuilla ei kuitenkaan ole valtaa sanoutua irti luokittelusta tai haastaa rajoja tuottavaa kategorisointia (Wrede 2010). . Tampere: Vasta paino. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro. Teoksessa: T. Pikem minkin kysymys on ideologisesta ja poliittisesta puheesta eli tavoitetilasta määrittää organisoitu liikunta kaikille tasa vertaiseksi toimimisen paikaksi. JYU Dissertations 583. Saukkonen & M. Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta. Teoksessa: J. Erontekojen historiallinen konteksti auttaa ymmärtämään yhteiskun nassamme ja siten myös liikuntakentillämme vallitsevia he gemonisia, usein myös valkoiseen viattomuuteen verhottu ja maskuliinisia valtasuhteita (Itkonen 2021). Vallan kohteille, kuten maahanmuuttajiksi luokitelluille ih misille, vallankäyttö aiheuttaa monenlaista epäoikeuden mukaisuutta tilanteessa, jossa tavoitellaan yhdenvertai suutta. E., Skogberg, N., Manderbacka, K., Kuusio, H., Jokela, S., Wessman, J. Säävälä (toim.) Muuttajat. Näkemykseni mukaan joukkoon kuulumisen tunne syntyi aidosti kohdatuksi tu lemisesta, jossa maahanmuuttajapersoonan sijaan liikku ja kohdattiin kokonaisena ihmisenä. & Laatikainen, T. Monelta suunnalta katsoessa muodostuu yksi tyiskohdista moniulotteinen kuva, jossa yksittäiset tekijät ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Sosiologinen ajattelu. Wrede, S. Tekemämme ratkaisut kumpuavat kollektiivisesta ymmärryksestämme luokitella ja siten tulkita ihmisiä. 8 painos. (021. Liikuntakentällä pitkään vallinnut käsitys liikunnasta kaikille yhteisenä kielenä sekä tasaarvoisena toimimisen paikkana ei saa tutkimukseni valossa vahvistusta. 2014. Työ liikuntakentillä on kuitenkin tarvinnut perusteluja. Näkemykseni mukaan liikunta ei sinänsä yhdistä ihmisiä. 2013. Jakonen. Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveys. Wrede & C. & Anis, M. Joukkoon kuulumisen tunne ei syntynyt ryhmissä niin kään liikuntaan kiinnittyen, sillä naiset tulkitsivat ja suorit tivat liikkeitä hyvinkin eritasoisesti. Skeggs, B. 2020. Teoksessa: S. 175. Tällöin liikunnan välinearvon lisäksi tekemisen ilo on itsearvoisesti läsnä. Ihmiset ovat muuttaneet paikasta toiselle kautta histo rian. Kaikkien kohdalla liikunnanedistämisen pitäisi lähteä elämänkaariajattelusta, kuten lapsuusajan, teiniiän, ai kuisten tai ikääntyneiden liikkumisen tarpeista ja motii veista. 141–159. Muutos vaatii itsestäänselvyyksien tunnistamista Kun katsoo läheltä, näkee arkiajattelussa piiloon jääviä yk sityiskohtia. Helsinki: Gaudeamus, s. Kansallisvaltiopohjainen luokittelu asettuu siten huonosti liikuntatyön perustaksi. L. 227–242. Ajassa syvälle ulottuvat juuremme vaikuttavat edelleen siihen, miten näemme ja tulkitsemme ihmisiä liikunta kentillämme. Maahanmuuttajat hyvinvointivaltiossa. Liikunta ei siten ole vallan suhteen neutraali toiminta kenttä. Tampere: Vastapaino. Mäki-Opas (toim.) Terveyssosiologian linjoja. M. Kokkonen & K. 2020. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 2 1 turvallisuus ja joukkoon kuulumisen tunne ovat osa ihmis ten universaaleja perustarpeita, joita rakennetaan tai ollaan rakentamatta yhä uudestaan jokaisessa sosiaalisen kanssa käymisen tilanteessa. Liikunta on muun yhteiskunnallisen toiminnan tavoin kenttä, jossa ihmiset määrittävät omaa sosiaalista tilaansa ja valinnoillaan joko purkavat rajoja toisiin ihmi siin tai ylläpitävät niitä. Helsinki: Gaudeamus, s. Ulkomaalaistaustaisuus yhdessä muiden tekijöiden kanssa tuo tähän elämänkaariajatteluun oman erityislisänsä. Kestilä & T. 2016. Nordberg (toim.) Vieraita työssä. . 2010. Ylirajallinen ja monipaikkainen elämä on nykyään arkipäivää yhä suuremmalle osalle ihmisiä Suomessa ja muualla. Löytty Tampere: Vastapaino. Vain yhteisistä tavoitteista ponnistava liikuntatyö voi olla aidosti yhdenvertaista. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, s. Liikunnanedistäminen tai julkisen vallan toiminta ylipäätään ei saisi perustua ole tukselle ihmisen kuulumisesta johonkin etniseen ryhmään. Käyt tämämme valta jää kuitenkin monesti näkymättömäksi, sil lä Beverly Skeggsiä lainaten luokkaasemaan sidottu val ta muuttuu käyttäjille luonnolliseksi ja rutiininomaiseksi tekemiseksi, jonka seurauksia ei tunnisteta (Skeggs 2014). Oma tutkimukseni osoitti, että monet perustelut ovat olleet vail la tieteellistä pohjaa. & Sagbakken, M. Elävä luokka. Rönkkö, E. Hall, S. Teoksessa: S. Tampere: Vastapaino. Malin, M. Rönkkö, E. 2023. 7–23.. Suom. 114–140. 2019. Suomalainen työelämä, globalisaatio ja vieraat työssä. 16(1):460. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9247-7. BMC Health Services Research, Vol. Mitä on tekeillä. Itkonen, H. Czapka, E.A. 2017. Liikunta ei itsessään yhdistä Tutkimukseni osoitti, että ulkomaalaistaustaisten henkilöi den parissa tehtävä liikuntatutkimus sekä käytännön kent tätyö ovat olleet marginaalissa. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, s. “Where to find those doctors?” A qualitative study on barriers and facilitators in access to and utilization of health care services by Polish migrants in Norway
Aluksi pilates sai suosiota erityisesti tanssijoiden ja muiden esittä vän taiteiden ammattilaisten keskuudessa, ja sitä käytet tiin myös tanssijoiden vammojen kuntouttamisessa (Rinc ke 2019; Steel 2020; Latey 2001). Pilates kehittyi 1930luvulle tultaessa omaksi liikuntamuodoksi, vaikka se pysyi suurel ta yleisöltä piilossa 1990luvulle saakka. kuisia laitteita pääosin Yhdysvalloissa (Rincke 2019). Se sopii useille kohderyhmille ja moniin tarkoi tuksiin, kuten iäkkäille toimintakyvyn ylläpitämiseksi, ur heilijoille oheisharjoitteluksi, aktiiviliikkujille motoriikan kehittämiseen ja kuntoutuksen tueksi. Suomessa tunnetaan parhaiten mattopilates, vaikka laiteharjoittelu on olennainen osa menetelmää. Tavoitteena koko kehon harjoittaminen Joseph Pilates käytti itse menetelmästään nimitystä Contrology (Pilates & Miller 2010; suom. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 P ilates on matolla ja laitteilla harjoitettava liikuntamuoto, jossa ei tyypillisesti käytetä musiik kia. Hänelle keskeistä oli ennen kaikkea laitepilates, johon hän kehitti ja patentoi lu Kuva: Mervi van Veldhoven/Suomen pilatesyhdistys KATI KAURAVAARA, LitT, VTM pilatesohjaaja puheenjohtaja, Suomen pilatesyhdistys kati.kauravaara@pilateshetki.fi EEVA LINDSTRÖM, VTM, HuK pilatesohjaaja varapuheenjohtaja, Suomen pilatesyhdistys moventmerge@gmail.com Pilates – muutakin kuin sarja liikkeitä Pilates on monipuolisempaa kuin moni ajattelee. Sittemmin pilates on levinnyt eri puolille maailmaa. Pitkän koulutuksen käyneellä pilatesohjaajalla on valmiudet räätälöidä harjoi tus eri kohderyhmille sopiviksi. Pilates on saksalaissyntyisen ja myöhemmin Yhdysval loissa uransa tehneen Joseph Pilateksen (1883–1967) ke hittämä kehonhallinnan menetelmä. oppi hallinnasta).
Koulutuksen Miten tutkittiin. Pilatessuuntauk set näyttävät linkittyvän vahvasti koulutusta järjestäviin tahoihin ja laitevalmistajiin. Suomessa pilatesta on opetettu tällä nimellä tiettävästi ensimmäisen kerran vuon na 1989, jolloin tanssinopettajat Sinikka Gripenberg ja Pirkko Ahjo kutsuivat Christine Hockingin IsostaBritan niasta Suomeen ohjaamaan pilatesta tanssinopettajille. Se on koko kehoa harjoittava kokonaisuus, joka koostuu sekä erilaisista harjoituksista että tavasta ohja ta harjoituksia. Laitteilla varustettuja pilatesstudioita on toistaiseksi pääosin vain isoissa kaupungeissa. Lisäksi hyödynsimme arkistomateriaalia, kuten Suomen pilatesyhdistys ry:n vanhoja kokouspöytäkirjoja sekä toimintakertomuksia. Artikkeli perustuu Suomen pilatesyhdistys ry:n vuonna 2022 julkaisemaan tutkimusraporttiin Pilates Suomessa (Kauravaara & Lindström 2022). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 2 3 Myöhemmin myös muut toimijat ovat kehittäneet pilates ta Suomessa. Suomessa menetelmä tunnettiin pitkään pääosin mat topilateksena. Pilateksen tulo Suomeen Pysyvästi IsoBritanniaan ja Eurooppaan pilateksen toi vuonna 1970 englantilainen tanssija ja tanssinopettaja Alan Herdman opiskeltuaan menetelmää New Yorkissa (The So ciety for the Pilates method 2022). Esimerkiksi Marianne Kyrklund kävi ruotsa laisen pilatesohjaajakoulutuksen ja kohdensi oman ohjaa jakoulutuksensa fysioterapeuteille. Tutkimustiedon perusteella pilateksen ar vioidaan olevan tällä hetkellä tehokkain selkäkipua lievittä vä harjoitusmuoto (Owen ym. Nimi vaihtui pilatekseksi kolme vuotta kehittäjänsä kuole man jälkeen menetelmän jatkuvuuden turvaamiseksi (Steel 2020). Pilates vahvistaa kes kivartalon lihaksia, kehittää harjoituskohteena olevien li hasten voimaa ja lisää vartalonhallintaa, liikkuvuutta sekä kehotietoisuutta. Ensimmäisiä ulkomailla matto ja laitepilatekseen kou luttautuneita suomalaisia pilatesohjaajia oli tanssijataus tainen Leena Rouhiainen, joka perehtyi menetelmään Ka nadassa 1990luvun alkupuolella. Marja Putkisto puo lestaan ammensi oppinsa Englannista. Lisäksi haastattelimme kolmea ulkomaista pilatestoimijaa pääosin kirjallisuuskatsausta varten. Pilateksen kuudeksi periaatteeksi ovat vakiintuneet hal linta, tarkkuus, keskittyminen, liikkeen virtaavuus, hengi tys ja keskustan käyttö. Toiseen kyselyyn vastasi kymmenen henkilöä, jotka edustavat Suomessa pilatesohjaajakoulutusta järjestäviä tahoja. Menetelmänä pilates on enemmän kuin liike tai sarja yk sittäisiä liikkeitä. Pilates tämän päivän Suomessa Pilatesta tarjotaan erityisesti yksilö tai pienryhmäohjauk sena, jolloin myös ryhmätunnilla saa manuaalista ohjausta ja yksilöllisiä vaihtoehtoja liikkeille. Koulutus laadun tae Vuonna 2004 perustettu Suomen pilatesyhdistys ry toi mii pitkän pilatesohjaajakoulutuksen käyneiden ohjaajien yhdyssiteenä. Haastatellut 14 suomalaista pilatestoimijaa valikoituivat ensimmäisen kyselyn perusteella. Puhdas klassisen pi lateksen suuntaus tuli meille myöhemmin, eikä se ole vie lä saanut vahvaa jalansijaa. Lisäksi keskuk sissa ryhmäkoot ovat usein niin suuria, ettei manuaalinen ohjaus ole mahdollista. Pilateksen tavoitteena on optimaalisen ryhdin saa vuttaminen, kehon eri osien hyvän, toiminnallisen yh teistyön rakentuminen ja kehon tarkoituksenmukaisen ja talou dellisen käytön oppiminen. Tutkimuskysymysten suuntaista kansainvälistä ja suomalaista tieteellistä aineistoa pilateksesta on niukasti. Tutkimusta ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä: 1) miten pilates on tullut Suomeen ja 2) mikä on pilateksen nykytila Suomessa. Laitepilateksen ohjaajakoulu tukset alkoivat Suomessa vuonna 2003. Suomessa oli jo 1990luvun lopusta lähtien yksittäisiä pilateslaitteita, joita ohjaajat käyttivät pääosin itse sekä yksilöohjauksessa. Menetelmä perustuu edelleen kuudelle periaatteelle, joita ohjaajat pitivät keskei sinä ja ajankohtaisina. Periaatteet on selkiytetty, nimetty ja otettu laajalti käyttöön vasta Joseph Pilateksen kuoleman jälkeen (ks. Tavoitteena on myös, että kehon lisäksi mie li on läsnä harjoituksessa, jotta pilateksesta saa kokonaishy vinvointia palvelevan harjoitushetken. 2022; ks. Taustoittavan kirjallisuuden osalta pyrimme kuitenkin muodostamaan riittävän laajan lähdepohjan. Pilateksen paikka suomalaisessa liikuntakentässä näyt tää vakiintuneen, vaikka sen tarkka harrastajamäärä ei ole tiedossa. Fysioterapeutti Jarmo Ahonen sai vaikutteita sekä Yhdysvaltojen länsirannikon että itärannikon pilatesperinteistä. Muualla kuin pilatesstudioissa on tarjolla pääasiassa matto ja ryhmäpilatesta, koska laitteita on käytössä vain harvoissa paikoissa. Kuntokeskusten tarjoama pilates ei kuiten kaan aina toteuta pilateksen periaatteita. Pilates Suomessa on luettavissa osoitteessa www.suomenpilatesyhdistys.fi. 2019; Hayden ym. Suomessa ovat painottuneet matto ja moderni pilates, mikä on mahdollistanut liikun tamuodon leviämisen ympäri maata. Toimijoiden haastatteluja hyödynsimme sisällönanalyysin avulla. 2021; Fer nandezRodriquez ym. Kaikkien heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa yhdistyi Suomen ensim mäisissä pilatesohjaajakoulutuksissa 2000luvun alussa.. Friedman & Eisen 1980). Tällä hetkellä kymmenen koulutusorganisaa tiota järjestää yhdistyksen jäsenyyskriteerit täyttävää ohjaa jakoulutusta, joka kestää vähintään 300 tuntia. Ensimmäinen kysely tehtiin kesällä 2021 Suomen pilatesyhdistyksen jäsenille (N = 316), ja siihen vastasi 86 henkilöä. Pääaineiston keräsimme kahdella pääosin laadullisella kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Tunteja järjestävät muun muassa kansalais ja työväenopistot, yksityiset pilates ja tanssistudiot, fysiote rapiaklinikat ja kuntokeskukset sekä urheiluseurat ja muut yhdistykset. Lisäksi tutkimusta taustoitti kuvaileva kirjallisuuskatsaus pilateksen kansainvälisestä historiasta. myös Taulaniemi 2020)
H. 2019. Taulaniemi, A. & Miller, W. The Society for the Pilates method 2022. H. Selvitystyö. Some types of exercise are more effective than others in people with chronic low back pain: a network meta-analysis. Steel, J. Pilates Foundation Inc. Doubleday & Company Inc. LÄHTEET FernándezRodríguez, R., ÁlvarezBueno, C., CaveroRedondo, I., TorresCostoso, A., PozueloCarrascosa, D. USA. P., ReinaGutiérrez, S., PascualMorena, C. & Lindström, E. Owen, P. Tampere University. Hayden, J. Journal of Physiotherapy 67 (4), 252–262. 2020. (Viitattu 10.8.2022.). Espoo. Pilates Suomessa. & MartínezVizcaíno, V. J. L.; Verswijveren, S. 2010. 2022. J. The History of UK Pilates. Neuromuscular Exercise for Low Back Pain: Efficacy among female healthcare workers in biopsychosocial framework. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy 52 (8), 505–521. A Pilates’s Primer: The Millenium Edition, Includes the Complete Works of Joseph Pilates, Pilates’ Return to life through Contrology and Your Health. J.; Miller, C. Network meta-analysis. Pitkän koulutuksen käyneitä pilatesohjaajia on Suomessa karkeas ti arvioiden noin 1 300. D.; Brisby, H.; Bowe, S. CA, USA. USA. Suomen pilatesyhdistyksen jäseneksi voi kuitenkin päästä vain pitkän ohjaajakoulutuksen käytyään, ja yhdistys julkaisee verkkosivuillaan koulutettujen ohjaa jien nimilistaa. Pilates, J. K.; Stanojevica, S.; Yamatode, T. Inner strength publishing. 2001. Tampere University Dissertations 344. British Journal of Sports Medicine 54 (21), 1279–1287. 2019. Pilates on käsityksemme mukaan jatkuvasti kehittyvä ke honhallintamenetelmä. A Network Meta-analysis. 2022. Joseph Pilates, A bibliography. Taustaltaan pilatesohjaajat ovat usein liikunnanohjaajia, fysioterapeutteja tai tanssijoita. . Which specific modes of exercise training are most effective for treating low back pain. Tärkeää on, että erilaisille Joseph Pilateksen elämäntyölle pohjautuville lähestymistavoille on tilaa, olipa painotuksena klassisuus ja autenttisuus, mene telmän edelleen kehittäminen tai kuntouttavat osatekijät. 2020. Suomen pilatesyhdistys ry. & Saragiotto, B. & Eisen, G. A.; Ellis, J.; Ogilvie, R.; Stewart, S. Suomalaisen pitkän koulu tuksen käyneiden ohjaajien tasoa pidetään korkeana. T. Latey, P. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 voi suorittaa nopeimmillaan kuudessa kuukaudessa. Rincke, E. The Pilates method: history and philosophy. Verkkosivut osoitteessa https://thesocietyforthepilatesmethod.com/ history/. M.; Tagliaferri, S. J. Presentation Dynamics. The Joseph H. New York. & Belavy, D. Caged Lion, Joseph Pilates & His Legacy. Best Exercise Options for Reducing Pain and Disability in Adults With Chronic Low Back Pain: Pilates, Strength, Core-Based, and Mind-Body. 1980. P. Koko naistilannetta sekoittaa kuitenkin se, että kuka tahansa voi kutsua itseään pilatesohjaajaksi, koska pilates ei ole suojat tu tavaramerkki. A.; Bagg, M. Kauravaara, K. The Pilates Method of Physical and Mental Conditioning. Journal of Bodywork and Movement Therapies 5 (4), 275–282. 2021. Last Leaf Press. T.; Mundell, N. L. Friedman, P. NJ. J
Miten mittaamme onnistumistamme. Oliko kaikki mennyt suunnitelmien mukaan vai oliko suunnitelmista poikettu. Voimme miettiä analyyttisesti, miten pääsemme tavoitteisiin. Se kertoo, miten harjoituksissa on onnistuttu. Oliko testi samanlainen kuin aiemmin. Totesimme myös, että testejä ei tehdä niiden itsensä vuoksi, vaan tarpeesta. Tapahtuiko testitilanteessa jotain, mikä vaikutti tuloksiin. Ymmärrän, että urheilijan testaaminen on eri asian kuin järjestön toiminnan mittaaminen tai ulkoinen arviointi. Uskallan väittää, että mittaamisessa järjestöt eivät ole vielä mestareita. Yhä useammat järjestöt ja toimijat haluavat olla tulevaisuudessa parempia ja vaikuttavampia kuin tänään. Pystymme hyödyntämään kertynyttä tietoa oman toimintamme kehittämisessä. Mistä tiedämme, olemmeko tehneet oikeita asioita. Kuvitus: Antero Airos. Silti niissä on mielestäni paljon samaa. Testi kertoo ensinnäkin, miten harjoittelun suunnittelu on mennyt. Voimme asettaa konkreettiset tavoitteet ja määritellä mittarit, joilla onnistumista mitataan. Saatamme kohdistaa katseemme vain mittaustulokseen, emmekä käy keskustelua siitä, mitä se kertoo meistä ja toiminnastamme. Tulokset voivat toki yllättää myönteisesti ja tuoda iloa ja onnistumisen elämyksiä. Totesimme, että luotamme testeihin ja niiden tuloksiin ja haluamme hyödyntää kaikkea, mitä numerot kertovat. Mitä testien välissä tehtiin. Yhtäkkiä mittaaminen tuntuukin paljon vaikeammalta. Omien mittareiden lisäksi tarvitsemme myös jotain muuta. Uskomme tutkittuun tietoon. Pahimmillaan unohdamme tavoitteemme ja toimimme kuten aina ennenkin. Joskus tulokset poikkeavat odotetuista ja tuottavat pettymyksen. Kuultuani tämän numeron teemasta, päätin lähestyä testaamista ja mittaamista kyselemällä tutulta valmentajalta, mitä hänelle tulee mieleen aiheesta. Tarvitsemme tietoa. Haluan olla tällä matkalla mukana. Testit mittaavat tärkeitä asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Uppouduimme keskusteluun testaamisesta ja mittaamisesta. Miten saan näytettyä muille, että toimintamme on vaikuttavaa. Mutta miten mittaamme kehitystämme lajiliittoina, urheiluseuroina, palvelujärjestöinä tai muina organisaatioina. Uskallan väittää, että mittaamisessa järjestöt eivät ole vielä mestareita. Tällöin testaaja, urheilija ja valmentaja käyvät analyyttisesti läpi tilannetta. Mistä löydän oikean mittarin. Näin yleensä käy, kun valmentaja ja urheilija tuntevat itsensä, testaaja on ammattilainen, testi on vakioitu ja tavoitteet on osattu asettaa realistisesti. Julkista rahoitusta saavilta järjestöiltä vaaditaan onnistumisia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kun haluamme mitata urheilijan kehitystä, osaamme mitata voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja taitoa. Mitä harjoittelussa muutetaan, mikä pysyy samana. Oliko siihen valmistauduttu samalla tavalla. Siksi minua kiehtoo ajatus, että voimme järjestötoimijoina ottaa mallia urheilijoista ja heidän testaamisestaan. Strategia ohjaa toimintaamme, mutta millä mittaamme sitä, miten strategia toteutuu. Parhaimmillaan tämä ohjaa meitä toimimaan tavoitteen suuntaisesti tai korjaamaan suuntaa, jos emme ole edenneet toivotulla tavalla. . Usein tulokset ovat odotettuja. Testitulosten perusteella mietitään toimia ja päätetään jatkosta. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 2 5 polttopisteessä RIIKKA JUNTUNEN Matkalla mittaamisen mestariksi T estaaminen ja mittaaminen ovat urheilijoille ja valmentajille tärkeitä. Moni järjestötoimija on lähtenyt kehittämään itseään mittaajana. Tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi toiminnalle on määritelty mittarit, joilla mitataan tavoitteiden saavuttamista. Keskustelumme jatkui. Voi olla, että meillä on strategia, mutta emme ole miettineet, miten etenemme kohti tavoitteita. Testi kertoo myös, jos jokin ei ole kohdallaan. Tarvitsemme ulkoista arviointia, jossa tulee ilmi itseltämme huomaamatta jääviä asioita. Tällöinkin tilanne on syytä analysoida huolellisesti
punkisuunnitteluun sisällytettiin myös liikunta ja ulkoi lualueita. Amerikkalaista mallia, jossa urheilulahjakkuus voi avata tien huippukoulutukseen, pidettiin kuitenkin liian elitisti senä, ja itäblokin muunnos oli myös aivan liian vieras ruot salaisille soveltuakseen malliksi. Kuntoliikunta asetettiin ruotsalaisen hyvinvointivalti on kultaaikana virallisesti etusijalle. Kansanterveyden sanansaat taja Uggla kuoli ironista kyllä 55vuo tiaana lenkillä vuonna 1945. Dahlén yhdistää Ugglan ”lihaskris tillisyyteen” (Muscular Christianity), joka syntyi Englan nissa 1800luvun puolivälissä vasta reaktiona kirkon naisistumiselle ja kuvalle Jeesuksesta pehmeänä mie henä. Ruotsalainen liikuntakulttuuri sai 1900luvun jälkipuoliskolla toisenlai sia ideologisia sävyjä. Tämä perinne henkilöityi Bertil Ugglassa, jota kuvaa Peter Dahlén vuonna 2021 ilmestyneessä elämäkerrassa. Ruotsissa toteutui kaksois malli, jossa urheilulukio mahdollisti huippuurheiluuran ja tarjosi kaikille koulusivistyksen riippumatta siitä, kuin ka pitkälle he pääsivät urheilullisesti. Dahlén arvelee toisen maailmansodan ai heuttaman stressin saattaneen hei kentää hänen terveyttään: Uggla uurasti Suomen tukemiseksi ja kou lutettujen upseerien määrän lisäämi seksi nopeasti. Ulkoilupolitiikan painopiste siirtyi 1960luvulla maa seuturetkistä jokapäiväiseen liikuntaan lähellä asuinpaik kaa, ja tätä varten rakennettiin liikuntapaikkoja. Tolvhed pohti lisäksi femi nistisestä näkökulmasta, voisivatko lehden terveysihanteet haastaa van hat sukupuolinormit, vai ovatko ne uusi tapa sortaa naisia. Lehden kuvissa naiset oli vat pikemminkin hoikkia kuin lihak sikkaita. Ruotsalaiset huippuurheilulu kiot ovat kansainvälisestikin suhteellisen varhainen ilmiö. Valtio alkoi jakaa varoja, joita kunnat saivat hakea esimerkiksi kuntora tojen rakentamiseen. Hän harrasti jossain määrin kilpaurheilua, ja sijoittui esimerkiksi neljänneksi seiväshypyssä Tukhol man olympialaisissa 1912, mutta omisti suurimman osan elämästään vapaaajan liikunnalle. Ruotsissa kilpaurheilu löi ensiksi läpi Göteborgin alueella, jonka kauppiailla oli läheiset yhteydet IsoonBritanniaan ja siellä syntyneeseen urheilukulttuuriin. Vaikka suuntaus on kansainvälinen, sen vaiku tuksista on mahdollista löytää kansallisia piirteitä. He tutkivat erityisesti Tukholman pohjoispuolella sijaitsevaa Upplands Väsbyä, joka kasvoi tuolloin merkittä västi. Järkiperäinen, kun non kohottamiseen tähtäävä harjoit telu korvasi aiemmin painottuneet urheilun ja leikin. Johan Pries ja Mattias Qviström ovat tutkineet, mi ten toisen maailmansodan jälkeisen sosiaalidemokraattisen hyvinvoin tivaltion rakentamiskaudella kau Silmäys ruotsalaisen liikuntakulttuurin vaiheisiin Liikunnan harrastamisen päämäärät ovat muuttuneet Ruotsissa yhteisöllisistä yksilökeskeisemmäksi. Samantapaisia malleja edustivat amerikkalainen kouluur heilu sekä ItäSaksan ja Neuvostoliiton eliittipanostukset. Janne Holmén Kuva: Janne Holménin kotialbumi. Lehden alun perin hyvin laaja terveyden määritelmä ka ventui niin, että lopulta julkaisu kes kittyi yksinomaan ruokavalioon ja liikuntaan. Sen sijaan ruotsa laisen vapaaajan liikunnan juuret ovat Tukholman alueen sotilaspiireissä. Dahlén arvioi myös, että Ugglan omakohtaisen uskonnollisuuden voi liittää hänen liikuntasuhteeseensa. Huippuurheilulu kiot ilmestyivät silti Ruotsiin jo vuonna 1972. Helena Tolvehed (2016) tutki iForm lehteä vuosilta 1987, 1997 ja 2007 sel vittääkseen uuden, hyvin koulutetun naisihanteen syntyä. Uggla varttui upseerikouluympäristössä Karlbergissa, jossa hänen isänsä työskenteli, ja myös poika hakeutui so tilasuralle. Uggla tuli kansallisesti tunnetuksi muun muassa ohjaamalla voimistelua radiossa. Tutkimusjakson aikana tapahtui muutos individualis tiseen suuntaan. Liikuntaharrastuksen yksilöllistyminen laajeni nopeas ti. Daniel Svensson on käsitellyt aihetta artikkelissaan Educating the elite in an egalitarian context (2021). Dahlénin mukaan Ugglan urheiluun ja liikuntaan si toutumisen taustalla vaikutti perusideologiana isänmaal linen pyrkimys luoda terveempiä, vahvempia ja siten soti laallisesti kykenevämpiä ihmisiä. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 näin maailmalla JANNE HOLMÉN universitetslektor Institutionen för pedagogik, didaktik och utbildningsstudier Uppsala universitetet janne.holmen@edu.uu.se U rheilu merkitys ilmiönä kasvoi viime vuosisadal la
Esimerkiksi kamppailulajeista hän arvosti eniten aristokraattista miekkailua, jota seura si nyrkkeily. Artikkelin on kääntänyt ja toimittanut ruotsinkielisestä alkutekstistä Jouko Kokkonen. Tiettyjä elitismin osateki jöitä on suvaittu liikunnassa ja urheilussa enemmän kuin muualla yhteiskunnassa. Pries, J. 2021. Kuva: Värmlands museum Ruotsalaisen liikunnan vaiheet Esittelemäni tutkimukset kuvaavat eri ajanjaksoja ruotsa laisen vapaaajan liikunnan historiassa. ”Hälsosam femininitet och postfeministiska subjekt. “The patchwork planning of a welfare landscape: reappraising the role of leisure planning in the Swedish welfare state”, Planning Perspectives, 36:5, 923–948. Kuntoliikuntaan motivoinnissa paino piste siirtyi yhteiskunnallisesta hyödystä yksilön itsen sä toteuttamiseen. Sekä konservatiiviset porvarit että sosiaalidemokraatit hakivat 1900luvun alkupuolella liikunnasta ja urheilusta keinoa vaikuttaa yhteiskuntaan. Svensson, D. Vielä 1900luvun alkupuoliskolla oli yleistä yhdistää kansanterveys armei jan tarpeisiin ja kristilliseen vakaumukseen. Lii kunnan historian voi nähdä heijastavan koko yhteiskunnan kehitystä, koska se on myös siirtynyt laajaalaisuudesta, yh teisöllisyydestä ja tasaarvosta kohti lisääntyvää yksilölli syyttä ja elitismiä. 2021. Käytännössä kristillisyyteen tai sosiaalidemokra tiaan pohjautunut liikunta eivät eronneet paljon toisistaan. “Educating the Elite in an Egalitarian Context: The Emergence of Sport Schools for Elite Talents in Sweden in the 1970s”, The International Journal of the History of Sport, 38:15, 1539–1560, DOI: 10.1080/09523367.2021.1983543 Tolvhed, H. & Mattias Qviström, M. On kuitenkin oikeutettua sanoa, ettei liikunta ole ainoas taan myötäillyt yhteiskunnan kehitystä, jota se on joissakin suhteissa päinvastoin johtanut. En undersökning av hälso-och träningsmagasinet iForm 1987, 1997 och 2007”, Tidskrift för genusvetenskap, 37:3, 75–95.. Sosiaalide mokraattien johtama valtio pyrki 1950 ja 1960luvuilla luo maan laajasti kuntoliikunta ja ulkoilumahdollisuuksia kaikille. Erona oli se, että Bertil Ugglan kaltaiselle henkilölle ur heilulajien välillä oli kuitenkin hierarkia, jossa jotkut lajit olivat parempia kuin toiset. Esimerkiksi 1970luvul la perustetut yksittäiset urheilulukiot olivat edelläkävijöitä Ruotsin koulujärjestelmän pilkkomisessa erilaisiksi erityis ja yksityiskouluiksi, joista monet ovat suuriin konserneihin kuuluvia voittoa tavoittelevia osakeyhtiöitä. LÄHTEET Dahlén, P. . Nationens väl och kroppens fostran: En biografi av idrottsledaren, militären och radiomannen Bertil Uggla. Malmö, Idrottsforum. Paini oli puolestaan asteikossa alhaalla. Hyvinvointivaltiovaiheessa 1970luvulla urheilulukiot toivat ruotsalaiseen liikuntakulttuuriin yksilökeskeisiä ja elitistisiä piirteitä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 2 7 Riksmarchenkävelytapahtuman osanottajia Värmlannissa 1940luvulla. Asiakassuhteen liikunnanharrastajiin muodostaneiden kaupallisten toimijoiden, kuten kunto saliketjujen ja lifestylelehtien merkitys on korostunut va paaajan liikunnan kehittämisessä 1980luvulta lähtien. 2016. 2015. Laajat kollektivistiset ihanteet olivat hyvin samankaltaisia. Tämän vuoksi elitismi pystyi mur tautumaan toimintatavaksi liikunnassa ja urheilussa aiem min kuin muualla yhteiskunnassa
Cecen ja tutkimusryh män tunneälykoulutuksessa urheilijoiden sisäinen tunneäly kasvoi etenkin itsensä ymmärtämisen ja säätelyn osalta. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Tarkoituksena oli kehittää urheilijoiden tunneälyä kuudessa ryhmätapaamisessa ja kilpailukauden mittaisen asioiden mieleenpalauttamisjakson aikana. Niiden on toivottu lisäävän fyysistä aktiivisuutta. LÄHDE: Cece, V., GuilletDescas, E., Nicolas, M., Saby, Y. Tutkijoiden mukaan jollekin kohderyhmälle tietyssä kontekstissa kehitetyt tunneälykoulutukset ovat tarpeellisia. Osallistujat vastasivat tunne älyä mitanneisiin kyselyihin kokeilun alussa ja lopussa. Steelin mukaan asetettujen tavoitteiden olisikin keskityttävä saavutettujen tulosten, kuten päivittäisen askelmäärän sijaan, fyysisestä aktiivisuudesta saatuun nautintoon ja sen arvostamiseen. Koulutuksen tuloksena vahvistuivat myös tietyt joustavat tunnesäätelystrategiat, kuten hyväksyntä ja positiivinen uudelleenarviointi. Viimeinen kohtaaminen muodosti aiempien tapaamisten synteesin ja siihen sisältyi neljä kuukautta kestäneen mieleenpalauttamisjakson yhteenveto. Tämä näkökulman muutos on ratkaiseva pyrittäessä lisäämään fyysistä aktiivisuutta puettavia aktiivisuusmittareita käytettäessä. Vähemmän joustavien tunnesäätelystrategioiden, kuten itsesyytösten ja katastrofoinnin, merkitys väheni. Ryhmätapaamiset tutkijat järjestivät kolmessa eri harjoituskeskuksessa kerran viikossa. Urheilijat saivat myös kirjallisen tiivistelmän koulutuksen keskeisistä teoriaja käytäntöosuuksista. P. Neljäs tapaaminen koostui tunnesäätelystrategioiden käsittelystä kilpailutilanteessa. Loput 14 eivät olleet aktiiviliikkujia, eikä heillä ollut aktiivisuusmittaria. Emotional intelligence training program for adolescents involved in intensive training centers. Kolmas istunto koostui tunteiden tunnistamisesta sekä niiden alkuperän ja hyödyllisyyden pohtimisesta. Tutkimukseen osallistuneista 58 henkilöstä 22 olivat aktiiviliikkujia, jotka olivat hiljattain hankkineet puettavan aktiivisuusmittarin. Tutkijat selvittivät, lisäävätkö puettavat aktiivisuusmittarit fyysisen aktiivisuuden määrää, ja paraneeko niitä käyttävien kehon koostumus. Motiivina on jonkin sisäisen tunnetilan välttäminen, ei aito halu liikkua. Cece ja tutkimusryhmä toteuttivat tunneälykoulutuksen 31:lle ranskalaiselle murrosikäiselle huipputason pöytätennispelaajalle, jotka valmentautuivat harjoittelukeskuksissa. 2023. The longitudinal associations between wearable technology, physical activity, and self-determined motivation. Ensitapaamisessa urheilijat täyttivät kyselyitä sekä saivat teoriatietoa ja käytännön ehdotuksia. Tunneälyn kehittämistä tulisi myös säännöllisesti sisällyttää urheilijoiden harjoituksiin. Viidennessä istunnossa urheilijat esittelivät käytännön kokemuksiaan tunteiden säätelystrategioista pöytätenniskilpailuissa ja tehoharjoituskeskuksissa. Journal of Applied Sport Psychology. Tämän selittää osaksi sisään kääntyneen ulkoisen säätelyn ja puettavien aktiivisuusmittareiden käytön välinen yhteys. https://doi.org/10.1080/10413200.2023.2176565 tutkimusuutisia. Kyse on siitä, että henkilö motivoituu toimimaan välttääkseen häpeän, ahdistuksen tai syyllisyyden tunteen tai säilyttääkseen itsearvostuksen. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Kuva: Antero Aaltonen Psykologia HANNAMARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Puettavat mittarit vähensivät fyysistä aktiivisuutta Vuosittain myydään satoja miljoonia puettavia teknologialaitteita, kuten aktiivisuusrannekkeita ja urheilukelloja. Myös erilaisia motivaatioita kartoitettiin. & Martinent, G. Ryhmään kuuluneista 22 ei liikkunut aktiivisesti, mutta oli äskettäin alkanut käyttää aktiivisuusmittaria. LÄHDE: Steel, R. Lisäksi urheilijoille lähetettiin säännöllisesti muistutuksia koulutuksen sisällöistä. 2023. Urheilijoiden ulkoinen tai sosiaalinen tunneäly ei koulutuksessa kuitenkaan kehittynyt, vaan esimerkiksi toisten syyttely lisääntyi intervention aikana. Steelin tutkimuksessa puettavia aktiivisuusmittareita käyttäneiden henkilöiden fyysinen aktiivisuus kuitenkin väheni merkittävästi suhteessa mittareita käyttämättömiin. https://doi.org/10.1080/1612197X.2023.2180067 Tunneälykoulutus kannattaa Tunneälyä pidetään yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista huippu-urheilumenestyksen taustalla. Toisella kerralla tutkijat esittelivät kyselytuloksia sekä tunneälyn käsitettä ja yhteyttä urheilusuoritukseen. Puettavia aktivisuusmittareita käyttäneiden fyysisen aktiivisuuden vähentymisen lisäksi myös kehon koostumus säilyi ennallaan. Puolen vuoden tutkimusjakson aikana he vastasivat sähköisiin kyselyihin kerran kuukaudessa. Urheilijat täyttivät myös kahdesti kuukaudessa puolen vuoden ajan päiväkirjaa, jossa he arvioivat tunnesäätelystrategioitaan, kognitiivisia taitojaan ja tunteitaan. Tutkimuksen alussa ja lopussa osallistujat vastasivat sähköisiin kyselyihin ja osallistuivat kehon koostumusmittauksiin
L., Waldhauser, K. Kuntien raskas byrokratia, joustamattomuus ja vähäinen kiinnostus saattavat toisaalta haitata seurojen pyrkimyksiä. Liikuntaseurat tarvitsevatkin yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistavat kestävän toiminnan rahoituksen. Johtajien mukaan urheilijoiden hyvinvoinnin priorisointi on hankalaa ja monimutkaista. Muita hyvinvoinnin tukikeinoja johtajien oli vaikea nimetä. LÄHDE: Sauvé, J. Valtakunnallisen urheiluliiton pitäisi kuitenkin lisätä linjauksiinsa urheilijoiden hyvinvointi, josta johtajat toivoivat myös virallisia ohjeistuksia. Näitä ovat esimerkiksi maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden liikkumisen edistäminen sosioekonomisesti haasteellisilla alueilla. Tällöin urheilijoiden voi olla hankala tavoitella urheilun ulkopuolisia päämääriä. 4, 589–606 https://doi.org/10.1080/19406940.2022.2112260.. Kuntayhteistyö onnistui, jos alueen seuratoiminnan kehittäjällä oli hyvät suhteet sekä yhteistyökumppaneihin että seuroihin ja paikallistuntemusta. Myös kuntien sijainti ja taloustilanne vaikuttivat yhteistyön tuloksellisuuteen. Urheilijan hyvinvointia suuresti heikentäväksi johtajat kokivat rahoituksen ja taloudellisen epävarmuuden. He kuitenkin tunnistivat tämän saattavan johtaa jopa heikompaan suoritukseen. Keskusjärjestön omat hankkeet ilman paikallista seuraa epäonnistuivat. Urheilijoiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii resursseja, mutta ne suunnataan aina suorituskeskeisesti. He kokivat urheilujärjestelmän olevan vastuussa urheiluvuosien jälkeisen urakehityksen varmistamisesta jo olympiaunelmaa tavoiteltaessa, koska tämä vaikuttaa suuresti urheilijan hyvinvointiin. Onnistuneissa hankkeissa urheiluseurat järjestivät toimintaa paikallisten intohimoisten harrastajien johdolla. RF ei itsekään ollut valmistautunut vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa toteuttamaan tehtävää saamallaan rahoituksella. What supports and what thwarts Olympic athlete well-being. 2022. 14, NO. & Beau champ, M. Journal of Applied Sport Psychology. Yksittäisten urheilijoiden sekä ohjelmien rahoituksen epävarmuuden johtajat kokivat suureksi urheilijoiden hyvinvointia heikentäväksi stressitekijäksi. Johtajien mielestä esimerkiksi opiskelua ja työkokemuksen kartuttamista tulisi tukea järjestelmällisesti urheilu-uran aikana. Kestävän yhteistyön rakentamisen perustana on kuntien ja seurojen välinen luottamus. Keskusjärjestön näkökulmasta tehokkain toiminnan toteuttamisen tapa oli lähestyä hyvin toimivia seuroja, jotka eivät tuhlaa keskusjärjestön myöntämiä resursseja, vaan toteuttavat keskusjärjestön tavoitteita. Seurakehittäjät olivat keskusjärjestön tärkein yhteys seuroihin. https://doi.org/10.1080/10413200.2023.2166156 Yhteiskuntatieteet ANNAKATRIINA SALMIKANGAS anna-katriina.salmikangas@jyu.fi Seurat tärkeitä liikunnan sosiaali politiikan toteuttajia Ruotsissa Ruotsin urheilun keskusjärjestö Riksidrottsförbundet (RF) toteuttaa valtion asettamia sosiaalipoliittisia tavoitteita urheiluseurojen avulla. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 2 9 Urheilijoiden hyvinvointi unohtuu olympiatasolla Armoton tulostavoittelu ja jatkuva paineiden alla työskentely heikentävät urheilijoiden hyvinvointia. Tutkijat selvittivät olympiavalmentajien ja valtakunnallisen urheiluliiton johtajien käsityksiä urheilijoiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. He ovat myös yhtä mieltä siitä, että urheilijoiden hyvinvointiin panostaminen tuottaisi parempia tuloksia. Valmentaja joutuu punnitsemaan päätöksiä välittömien tulostavoitteiden ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin välillä. Johtajat toivat esiin, että urheilun mennessä kaiken muun edelle tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä järkkyy. Seurojen toteuttama sosiaalipoliittinen työ, kuten maahanmuuttajien liikkumisen organisointi, vaatii useiden eri tahojen yhteistyötä. Rahoitusjärjestelmä on heidän mielestään liian tuloskeskeinen ja rankaiseva. Maahanmuuttajien liikkumisen aktivoinnissa oli keskeistä paikallisten toimijoiden hyödyntäminen ja läheisyyden periaatteiden noudattaminen. Valtionrahoitus on kuitenkin lyhytaikaista. Johtajien mukaan tulevaisuuden suunnittelu on hankalaa jatkuvan taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Tietotaidon karttuminen yrityksen ja erehdyksen kautta kasvatti järjestön asiantuntemusta, mikä ei kuitenkaan välttämättä johtanut lisärahoituksen saamiseen tuleviin hankkeisiin. Johtajat olivat yhtä mieltä siitä, että niin urheilija kuin johtajat asettavat suorituksen hyvinvoinnin edelle olympiaurheilussa. 2023. J., Wilson, B., Bundon, A. Tärkein yhteistyökumppani oli seuran kotikunta, sillä ilman kunnan rahoitusta ja edullisia liikuntatiloja sosiaalipoliittisesti merkittävää toiminnan toteuttaminen osoittautui vaikeaksi. Kanadalaistutkimuksen mukaan maan olympiaurheilussa johtavissa asemissa toimivat tiedostavat tämän. Coach and organizational perspectives. LÄHDE: Mickelsson Blomqvist, T. International Journal of Sport Policy and Politics 2022, VOL. performance director). The role of the Swedish Sports Confederation in delivering sport in socioeconomically deprived areas. Pahimmillaan seurakehittäjä johti hankkeita ylhäältä alaspäin ja mikromanageroi seuroja ottamatta huomioon niiden omia tarpeita. Sauvén ja kumppaneiden haastatteluihin osallistui 24 Kanadan olympiaurheilussa johtavassa asemassa toimivaa henkilöä, joista 12 olivat valmentajia ja 12 muita johtajia (engl. Johtajat uskoivatkin huippu-urheilijoiden hyvinvoinnin olevan pysyvän korkean suoritustason edellytys. R. RF välittää toimintaohjeita ja tukea seuroille, jotta ne voisivat toteuttaa sosiaalipoliittisesti merkityksellisiä tehtäviä kotikunnassaan. Seurojen aktivoiminen näiden tavoitteiden toteuttajiksi oli haasteellista, koska päämäärät eivät yleensä ole niiden jäsenten päätavoitteiden suuntaisia. Seurakehittäjä joutui toisaalta toimimaan hyvin hankalassa asemassa keskusjärjestön, kuntien ja seurojen välillä. He eivät kuitenkaan osanneet nimetä keinoja tukea hyvinvointia. Sen sijaan johtajat näkivät tarpeelliseksi laatia virallisia linjauksia ja ohjeistuksia. Johtajien mukaan valmentajalla on kuitenkin aina velvollisuus luoda positiivinen luottamukseen perustuva suhde valmennettaviinsa ja sitä kautta tukea heidän hyvinvointiaan. Johtajien käsityksen mukaan avainasemassa ovat valmentajat
Sen vastakohtana on summatiivinen arviointi, jossa oppimista tarkastellaan esimerkiksi numeerisena arvosanana. LÄHDE: Couture, J., Millington, B. Sport media has an audience measurement problem. Yksi liikunnanopettajista kertoi painottavansa formatiivisessa arvioinnissa ”koukuttavuutta”. Tämä todennäköisesti vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä golfkenttien maa-alueiden käyttötarkoituksesta. European Sport Manage ment Quarterly. Taloutta painottaneet pohtivat julkisen sektorin omistamien kenttien taloudellista kannattavuutta. Tulosten perusteella kestävästä kehityksestä on tullut peruste, josta voi hakea oikeutusta lähes mille tahansa toiminnalle. International Journal of Sport Policy and Politics. Tutkijat tuottivat avoimesti saatavilla olevista materiaaleista kolme mahdollista tulevaisuuden vaihtoehtoa golfkenttien käytölle: kenttien säilyminen entisellään, maa-alueiden käyttötarkoituksen muuttaminen osittain asuntorakentamisen tarpeisiin ja kenttien muuttaminen avoimiksi puistoiksi sekä muuhun virkistyskäyttöön. Lisäksi he kuuluivat työyhteisöön, jossa hyödynnettiin formatiivista arviointia. Heidän opetusryhmissään oli 16–25 oppilasta. Urheilulähetykset ovat muuttuneet massamarkkinoista yksilöllisiksi katselukokemuksiksi, mikä hyödyttää katsojia ja lisää alustojen kaupallista arvoa. Sports facilities and the case of Vancouver’s public golf course. Oppilaat esimerkiksi opettelivat juoksuaiheisella liikunnantunnilla seuraamaan juoksunopeutta ja sydämen sykettä, jotta he oppisivat lenkkeilemään vapaa-ajalla.. Hän korosti asioita, joita oppilaat tekevät mielellään myös koulun ulkopuolella, mikä samalla auttaa heitä omaksumaan fyysisesti aktiivisia elintapoja. Myös yksityiskohtaisen katseludatan analysointi ja uudet tuotantoja käyttötavat vaikuttavat urheilumediamarkkinoiden sidosryhmiin. https://doi.org/10.1080/16184742.2022.2153376 Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Arviointi voi tukea oppimista ja liikuntainnostusta Formatiivinen arviointi voi olla keskeinen tapa tukea alaja yläkoululaisten oppimista ja innostusta liikuntaan. Lisäksi opettajat kokivat oppilaiden osallistamisen arviointiin hyödylliseksi sekä oppilaiden itseohjautuvuuden vahvistamisen kannalta että käytännön syistä toimivaksi ratkaisuksi isoissa oppilasryhmissä. Digitaaliset alustat Kuva: Nathan Dumlao/Unplash tutkimusuutisia ovat muokannut urheilumedian kuluttamista. Who is the city for. Eri vaihtoehtojen kannattajia yhdisti se, että he perustelivat näkemyksiään kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen tai ympäristöllisen ulottuvuuden avulla. & Wilson, B. Tämä kehityskulku monimutkaistaa yleisömäärien mittaamista ja vaikuttaa sidosryhmien kykyyn määritellä kaupallisten urheilutuotteiden arvo. Sen vaikutukset organisaatioiden välisiin suhteisiin ja normeihin ovat vasta muotoutumassa. Tämän innoittamana Couture kumppaneineen pohti tutkimuksessaan liikuntapaikkojen asemointia kaupunkikehitystä koskevissa poliittisissa keskusteluissa. Saavutettavuutta ja oikeudenmukaisuutta korostanut näkemys korosti kohtuuhintaista asumista ja virkistyspalveluiden oikeudenmukaista tarjontaa ja käyttöä. Ympäristökeskeisessä näkökulmassa tärkeintä olivat viheralueiden ja golfkenttien ekologiakysymykset. https://doi.org/10.1080/19406940.2022.2161601 Digimedian katsojamääriä vaikea mitata Analogisen yleisömittauksen tehokkuuden heikentyessä digitaaliset urheilumedia-alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää käyttäjädataa, mikä helpottaa mittausten syvällisyyttä ja tarkkuutta. 3 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Kestävä kehitys kelpaa kaikenlaisen golfkenttien käytön perusteluksi Vancouverissa on käyty säännöllisesti julkista keskustelua kolmen kaupungin omistaman golfkentän maa-alueiden käyttötarkoituksen muuttamisesta, koska kaupungissa on puutetta sekä asuntomaasta että viheralueista. 2022. Digitaalinen urheilu on pirstoutunut eri alustoille, formaatteihin ja aikakehyksiin. Urheilulähetysten teknologiset innovaatiot tuovat tuottajille ja käyttäjille lisäarvoa, joka perustuu sekä media-alustojen mahdollistamiin uusiin tuotanto-, käyttöja vuorovaikutustapoihin. Espanjalainen tutkimus perustui harkinnanvaraiseen, neljän kokeneen (työkokemus 3–20 vuotta) liikunnanopettajan puolistrukturoituihin haastatteluihin, joiden tulosten selvittämisessä tutkijat käyttivät laadullista sisällönanalyysia. Opettajat työskentelivät espanjalaiskaupungin kouluissa, kolme alakoulun ja yksi yläkoulun liikunnanopettajana. 2022. Sidosryhmät perustelivat valintojaan kolmesta eri näkökulmasta. Arviointitiedon hyödyntämiseen orientoituneet liikunnanopettajat kokivat, että arviointimenetelmien ja -tehtävien tulee kytkeytyä saumattomasti käytännön liikunnanopetukseen tai olla siirrettävissä oppilaiden arkeen koulun ulkopuolella. Merkittävä urheilulähetysten innovaatioiden aiheuttama muutos liittyy datan omistajuuteen. Käytännössä summatiivista ja formatiivista arviointia hyödynnetään rinnakkain. Haastatteluihin valitut opettajat olivat kokeneita formatiivisen arvioinnin käyttäjiä. Urheilun tuottaminen ja jakaminen uusilla tavoilla saa kysymään, miten kokonaisyleisöjen mittaaminen toteutetaan. Informatiivinen ja säännöllinen palaute oppituntien aikana on tärkeä oppimisen edellytys. LÄHDE: Fujaka, H., Kargband, A., & Whitburn, D. Formatiivinen arviointi tukee oppimista ja sitä voi luonnehtia arviointitiedon pedagogiseksi hyödyntämiseksi
2022. Opettajat hyödynsivät arviointitiedon keräämisessä muistikirjaa, päiväkirjaa sekä erilaisia arviointikehikkoja ja -kaavakkeita. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan niin golf, tavallinen kävely kuin sau. DOI: 10.2478/ pcssr-2022-0020 Kodin välitön lähiympäristö vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen Yhdysvaltalainen seurantatutkimus paljasti, että kodin lähiympäristön epäviralliset leikkialueet ennustivat lasten objektiivisesti mitatun reippaan ja raskaan fyysisen aktiivisuuden muutosta kahden vuoden aikana. Students’ Attitudes Toward Assessment in Physical Education. Tutkimusryhmä arvioi lisäksi kotien epämuodollisia lähiliikuntaympäristöjä kehittämällään mittarilla. Tulosten perusteella enemmistö nuorista käsittää liikunnanopetuksen arvioinnin tukevan oppimistaan ja kehittymistään. Lapset olivat lähtötilanteessa 6–12-vuotiaita ja heidän vanhempansa keskimäärin 41-vuo tiaita. Joku saattaa kuitenkin miettiä, voiko golfia pelaamalla saavuttaa samanlaisia terveysvaikutuksia kuin perinteisemmällä terveysliikunnalla. Vapaamuotoisen toiminnan mahdollistavat lähialueet tukivat luultavasti myös lasten itsenäistä liikkumista yksin tai muiden lasten kanssa. Int J Behav Nutr Phys Act 2023, 20, 9 https://doi.org/10.1186/ s12966-023-01415-3 Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Golf ja kävely parantavat sydänterveyttä Kevään koittaessa golfkentät täyttyvät pelaajista, ja moni lähtee lämpenevien säiden innostamana kävelemään tai sauvakävelemään. Mittari koostui yhteensä kahdeksasta kysymyksestä, joihin vastattiin viisiportaisella asteikolla (5 = täysin samaa mieltä, 4 = samaa mieltä jne.). LÄHDE: Carver, A., Cerin, E. Itseja kaveriarvioinnit vaativat opettajien mukaan selkeää rakennetta ja ohjeistusta. M., LorenteCatalán, E. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 2022. Opettajien on kuitenkin huomioitava, että osa nuorista suhtautuu arviointiin kielteisesti. Associations of home and neighborhood environments with children’s physical activity in the U.S.-based Neighborhood Impact on Kids (NIK) longitudinal cohort study. DOI: 10.1080/25742981.2022.2060118 Valtaosa oppilaista suhtautuu liikun nan opetuksen arviointiin myönteisesti Kreikkalainen tutkijaryhmä havaitsi, että niin alaja yläkoululaiset kuin lukiolaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti liikunnanopetuksen arviointiin. Tutkimus perustui satunnaiseen lapsiperheiden otantaan kolmesta yhdysvaltalaiskaupungista vuosina 2007–2009 ja kahden vuoden jatkoseurantaan. He kokevat liikunnanopettajien arvioivan heitä oikeudenmukaisesti oppimistavoitteiden saavuttamisen pohjalta. & Kirk, D. & Krommidas, C. Tutkimusta varten kehitetyn mittarin perusteella seitsemäsluokkalaiset suhtautuivat keskimäärin kaikkein myönteisimmin arviointiin, joskin erot luokka-asteiden välillä olivat pieniä. 2023. Vaikka oppilaat kokivat liikunnanopetuksen arvioinnin pääosin myönteiseksi, niin noin 10–20 prosenttia nuorista asennoitui siihen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Mittarin psykometrisiä validiteetin kriteerejä tarkasteltiin yhteensä 1 403 oppilaalla, jotka olivat iältään 10-, 11-, 12tai 15-vuotiaita. Tyttöjen ja poikien asenteet olivat samanlaisia. J., LópezPastor, V. Uuden mittarin kehittely ja validointi pohjautui viiteen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tunnistettuun arvioinnin näkökulmaan: opetussuunnitelma, opettaja, oppiaineen numeroarviointi, opettajan numeroarviointi ja kuntotestaaminen. Esimerkiksi liikunnanopettajaa ja liikunnanopettajan numeroarviointia koskevat kysymykset olivat seuraavia: ”liikunnanopettaja arvioi olenko oppinut opetetut asiat” ja ”liikunnanopettaja antaa arvosanan oikeudenmukaisesti sen mukaan, olenko saavuttanut tavoitteeni”. Hieman yllättäen reipas ja raskas liikunta väheni nopeammin asuinalueilla, joilla oli korkeampi väestöntiheys, parempi käveltävyys ja enemmän lähipuistojen rakennettuja liikuntapaikkoja. Niiden koettiin tehostavan muun muassa oppilaiden keskittymistä oppituntiin. Arvioinnin tarkoitusten ja merkitysten huolellinen perusteleminen voi auttaa näitä nuoria muuttamaan asennoitumistaan myönteisemmäksi. Kodin ympäristön liikuntaa tukevia osatekijöitä, kuten käveltävyyttä ja puistojen määrää sekä liikuntapaikkoja kartoitettiin maankäyttösovelluksilla, esimerkiksi Geographic Information System (GIS) -sovelluksella. & Akram, M. Challenges with using formative and authentic assessment in physical education teaching from experienced teachers’ perspectives. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 1 Kuva: Antero Aaltonen Opettajat hyödynsivät tyypillisesti sekä ryhmäettä yksilöpalautetta. LÄHDE: Barrientos Hernán, E. Epämuodollisen liikunnan alueiksi hyväksyttiin muun muassa enintään 91 metrin päässä kodista sijaitsevat pinta-alaltaan vähintään 46-neliömetriset alueet, jotka olivat vapaasti hyödynnettävissä lasten leikkeihin ja peleihin. ym. Physical Culture and Sport Studies and Research, 2022, 97, 12–20. Lasten aktiivisuutta mitattiin alkuja loppumittauksessa vyötäröllä pidettävillä kiihtyvyysantureilla. Kodin vieressä sijaitsevat epäviralliset leikkija peli alueet mahdollistivat lasten suuremman liikkumisen vapauden, kun vanhempien ei tarvinnut olla mukana, ja he kokivat kenties paikat turvallisiksi lapsilleen. LÄHDE: Evangelou, E., Digelidis, N. He käyttivät myös lyhyitä yksilöhaastatteluita, erityisesti opetusjaksojen lopussa. 2022. Lisäksi suora näköyhteys kotiin tai muihin alueen asuntoihin vaikutti pisteytykseen
Syketasot nousivat kuitenkin kävellessä ja sauvakävellessä korkeammiksi. Liikkumattomuus ja huonokuntoisuus heikentävät kansanterveyttä, mutta erityisesti taloustaantuman aikana on syytä muistaa, että yhteiskunnan kannattaa panostaa liikuntaan ja kunnon kohottamiseen. Lasten ja nuorten kunto – tutkittavaa riittää Lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon on kiinnitetty huomiota jo antiikista saakka, mutta aihepiiri alkoi kiinnostaa erityisesti maailmansotien jälkeen. Kansalaisten hyvä kunto tukee kansantaloutta Maailmanlaajuisesti yleistynyt heikko kestävyyskunto on yksi merkittävimmistä sairauksien ja toiminnanrajoitteiden riskitekijöistä. & Berglind D, ym. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan huonokuntoisten aikuisten määrän vähentyminen kymmenellä prosentilla (45,5 % . Sekä golfin että kävelyn verenpainetta laskeva vaikutus on myös kansanterveydellisesti merkittävä, sillä verenpaine on koholla noin puolella yli 30-vuotiaista suomalaisista. Huono kestävyyskunto rasittaa kansanterveyden heikentymisen lisäksi kansantaloutta huonokuntoistuvissa yhteiskunnissa. Comparative effectiveness of playing golf to Nordic walking and walking on acute physiological effects on cardiometabolic markers in healthy older adults: a randomised crossover study. Liikunta on kiistatta osa terveyttä ja hyvinvointia tukevaa elämäntapaa. Ikään suhteutettu huonon kunnon raja vaihteli miehillä 28–43 ja naisilla 23–37 mL x kg x min välillä. Tosielämän kannalta merkittävimmät kliiniset tulokset koskivat lähinnä verenpainetta. Kettinen työtovereineen tutki, millaisia akuutteja vasteita tuottivat 18-reiän golfkierros, kuuden kilometrin kävely ja kuuden kilometrin sauvakävely 25 ikääntyneelle golfarille. Huonon kestävyyskunnon he määrittelivät aikaisemman kanadalaisväestölle tehtyjen maksimaalisen hapenottokyvyn viitearvojen perusteella. & Venojärvi, M. Lisäksi tutkijat arvioivat, että huonokuntoisten määrän pienentyminen kymmenellä prosentilla säästäisi 483–817 miljoonaa Kanadan dollaria vuodessa. Näiden yhteen laskettu vuotuinen kustannus oli noin 2,6 miljardia Kanadan dollaria. Preventive Medicine 2023.. Suorien kustannusten pääasialliset syyt liittyivät lääkitykseen sekä sairaanhoitoon. LÄHDE: Lang, J. 35,5 %) säästäisi yhteiskunnan varoja keskimäärin 644 miljoona Kanadan dollaria vuodessa. Aihepiirissä riittää tehtävää ja tutkittavaa aivan perusasioista lähtien. Suomessa UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa. Suurimmat suorat terveydenhuoltokustannukset aiheutuivat tyypin 2 diabeteksesta, sydänsairauksista sekä masennuksesta ja ahdistuksesta. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2023;9:e001474. Vaikka fyysinen kunto on yhdistetty terveyteen ja hyvinvointiin, niin pitkittäistutkimuksia on kuitenkin tehty verrattain vähän. Golf, kävely ja sauvakävely laskivat verenpaineen ja LDL-kolesterolin tasoja. B., Basterfield, L. LÄHDE: Kettinen, J, Tikkanen, H. Tarvetta on myös tutkia fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuutta ja toistettavuutta, jotka ovat tärkeitä käytännön kannalta esimerkiksi siinä, voidaanko seurantajärjestelmiä kehittää ja käyttää päätöksenteon tukena. Top 10 International Priorities for Physical Fitness Research and Surveillance Among Children and Adolescents: A Twin-Panel Delphi Study. Sports Medicine 2023;53:549-564. Ensimmäisenä nousivat esille pitkittäistutkimukset fyysisen kunnon ja terveyden yhteyksistä, toisena fyysisen kunnon seurantamenetelmien hyödyntäminen päätöksenteossa ja kolmantena säännöllisten ja yhtenäisten seurantajärjestelmien toteuttaminen. Golf nosti myös HDL-kolesterolin pitoisuutta. Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittäviä olivat lisäksi tasa-arvoisuuden tutkiminen sekä kansainvälisen fyysisen kunnon testitulosarkiston kehittäminen. Korkealle nousi hiukan yllättäen myös fyysisen kunnon testien toistettavuuden ja luotettavuuden arviointi. Chaput ja kumppanit tarkastelivat huonon kestävyyskunnon suoria terveydenhuollon ja epäsuoria tuottavuuden laskusta johtuvia kustannusvaikutuksia Kanadassa. Vaikka golfkierroksella liikutaan verkkaisemmin ja hengästytään vähemmän kuin kävelylenkeillä, niin myös pitkäkestoinen ja matalatehoinen liikkuminen golfkentällä vaikuttaa myönteisesti terveyteen. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Kuva: Jari Kanervan kotialbumi tutkimusuutisia vakävely pienentävät sydämen ja verisuonitautien riskitekijöitä yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla. R. Viiden kärkeen ylsivät myös fyysistä kuntoa parantavat kouluinterventiot sekä kansainvälisesti yhtenäisten fyysisen kunnon terveysperustaisten viitearvojen kehittäminen. Lang ja kumppanit tekivät paneelityöskentelynä laajan arvion lasten ja nuorten fyysistä kuntoa käsittelevistä keskeisimmistä tutkimusaiheista ja toimenpiteistä, joista he laativat kymmenen kohdan luettelon. J. J., Zhang, K., AgostinisSobrinho, C., Andersen, L. Huonon kestävyyskunnon kokonaiskustannukset olivat 3,6 miljardia Kanadan dollaria (2,5 M€). & Lang, J. Economic burden of low cardiorespiratory fitness in Canada. Silti ei ole likikään perinpohjaisesti tutkittu fyysisen kunnon mittaamisen luotettavuutta ja aihepiirin merkitystä kansanterveyden edistämisessä. Golfkierros venyi keskimäärin 2,8 km kävelyjä pidemmäksi, minkä vuoksi myös askelmäärä sekä kokonaisenergiankulutus olivat kierroksella suurempia kuin kävelyillä. LÄHDE: Chaput, JP, Janssen, I., SampasaKanyinga H., Tomkinson, G. 2023. 2023. Huono kestävyyskunto on keskeinen terveydenhuollon kustannuksia aiheuttava riskitekijä
Valmiita vastauksia mittarit eivät ainakaan vielä anna. Kuva: Jozef Polc/Alamy Stock Photo. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 3 teema Mittaaminen liikunnassa JOUKO KOKKONEN Mittari on työkalu, ei ratkaisu Mittaaminen opettaa arjesta asioita, joita on vaikea itse hahmottaa
Hetki oli Pesolalle havahduttava. Lii kunnan aikana se kertoo esimerkiksi siitä, millä sykea lueella käyttäjä liikkuu. Rannemittarien kehitys etenee edelleen nopeasti. Tämä on suomalaisyritysten oleellinen heik kous. Mitä väliä kuluttajalle on sillä, että laite on tarkem pi kuin toinen. Po larin laitteen algoritmi pystyy arvioimaan tehontuottoa juoksussa. Älyrannek keet mittaavat 2020luvulla käden liikettä ja kiihtyvyyttä, jotka ne muuntavat algoritmien avulla liikkumisarvoik si. Aktiiviliikkujien 1990luvulta asti käyttämä sykemittari onkin edelleen monille hyödyllinen. On oivalletta va, mikä on tietyn markkinan tai kohderyhmän kannalta ratkaisevaa. Tutkijalle uudet tulokset ovat itsessään kou kuttavia ja yhä uusiin analyyseihin houkuttelevia. Perusoivallus toimii edel leen. Lait teet pystyvät arvioimaan ihmisen käyttäytymistä ympä ri vuorokauden. Kaikki as kelia mittaavat digilaitteet eivät 2020luvullakaan erottele liikkumisen intensiteettiä. Sen sijaan piiloon jää liikkumisen in tensiteetti suhteessa liikkujan kapasiteettiin. Tieto on tärkeä, jos halutaan saavuttaa terveysvaikutuksia. Monet mittausteknologiaa käyttävät liikuntapalve luiden tarjoajat hankkivat kuitenkin kuluttajalaitteita, kos ka ne ovat riittävän tarkkoja. Askelten määrän seuraaminen on helppoa ja hyvä alku matkalla liikkumisen maailmassa. – Nykyään panostamme paljon markkinointiin ja myyntiin. Kohti syvempiä merkityksiä Datan keruu oli Pesolan mukaan liikkumisen mittaukses sa pitkään itsearvo. Jos ihmiset eivät tiedä tuotteista, niin he eivät osaa niitä ostaakaan, tiivistää Pesola. Pesolaa itseään kiinnostaa, miten tulkintojen pohjalta tehdyt ratkaisut ohjaavat käyttäytymistä. Sykemittari tuottaa liikkujalle tarkempaa tietoa. Työ matkapyöräily tai kuntosalikäynti ei näykään yhtä suoraan. – Esittelin hienoja visualisointejamme ja korostin, kuinka tarkka laite on. Siipikarjataloudessa aktiivisuuden määrä kiinnostaa viri kenäkökulmasta ja ravinnon optimoinnin kannalta. Kenelle tahansa tarkoitettujen mittalaitteiden kehitys alkoi 1960luvulla yksinkertaisista mekaanisista askelmit tareista, joista näki askelten kokonaismäärän. Tutkijat lähtivät hakemaan EMGpohjaista ratkaisua. Luku tuli ensimmäisenä tunnetuksi Japanissa To kion vuoden 1964 olympiakisojen alla. Toiminto syö kuitenkin nopeasti akkua. Osa älyrannekkeistakin mittaa sykettä jatkuvasti, mikä on parantanut niiden kykyä arvioida liikkumisen luonnetta. Ja tuote on osattava myydä. Saavutetun ymmärryksen tarjoa minen asiakkaalle on vielä hankalampaa. Myontec valmistaa shortseja, joiden avulla voi mitata lihasten aktivaatiota soa liikunnan aikana. Fibionin mittalaitteella seurataan maailmalla myös manaattien ja kanojen toimeliaisuutta. Kenkään kiinnitettävä sensori mittaa askelpa rametrejä, joilla päästään kiinni juoksutekniikkaan. Tie datasta tuotteeksi monipolvinen Pesola on oppinut, että mittaustiedon tuotteistaminen ei ole helppoa. Fibionin laitteilla mitataan myös eläinten aktiivisuutta. Käyttäytymisen muuttaminen saati liikkumiseen motivointi ovat visaisia asioita, joihin tarkinkaan mittausdata ei itsessään tarjoa vastauksia. Myös vaatteisiin sisään rakennettua teknologiaa on tarjolla. Hän ei ollut tullut aja telleeksi, että valtaosalle kuluttajista itse data tai sen tark kuus ei merkitse suuriakaan esimerkiksi ostopäätöksen kannalta. – Motivaatioksi riittää joksikin aikaa 10 000 askeleen ta voittelu, joka ei kuitenkaan kanna kovin pitkälle. Mutta ongelmiakin ilmenee nopeasti. Espanjalainen eläintarha käyttää niitä vesieläinten aktiivi suuden mittaamiseen. Maailman parasta mittaria tarvitsevien kohde ryhmä on niin pieni, että sen varaan oli hankala rakentaa kuluttajabisnestä. Jotkut sovellukset arvioivat juoksutekniikkaa puhelimen avulla. Kahden liikuntatie teen tohtorin tavoitteena oli kehittää maailman tarkin aktiivisuusmittalaite. Mit taaminen mittaamisen takia ei kuitenkaan ole järkevää. Pesola kävi esittelemässä lihassähkökäyrän mittaamiseen perustuvaa pilottituotetta Piilaaksossa. Tarkkuus paranee, jos käytössä on sensoreita, kuten jal kaan kiinnitetty kiihtyvyysanturi. Hän perusti vuonna 2014 Olli Tikkasen kanssa Fibion Oy:n. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa L iikuntafysiologi Arto Pesola tuntee mittaa misen tutkijana, tuotekehittelijänä, soveltajana ja käyttäjänä. Peso la muistelee keskustelun Larkyrityksen kehitysjohtajan kanssa avanneen silmänsä. Sittemmin olemme saaneet tietää, että 7 000 askelta riittää liikkumisen tärkeimpien terveysvaikutusten saa miseen. Fibion siirtyi käyttämään kiihtyvyysanturiteknologiaa, jota hyödyntäen yritys alkoi tehdä mittalaitteita ja algorit meja. Hän pääsi tapaa maan suurten aktiivisuusranneyritysten edustajia. Aluksi yritys markkinoi tuotteitaan personal traine reille ja fysioterapeuteille, joiden tarpeisiin ne soveltuvat hyvin. Kiinnostus rajoittui liikunnan mää rään. Tiedon tulkinnan merkitys on kasvanut vähitellen. Moni meistä pitää 10 000 askelta päivässä tavoittee naan. Älylaitteen kertomana muutos näkyy heti nu meroina, mikä on sinänsä tehokasta ja innostaa ainakin jonkin aikaa. Kehitysjohtaja kysyi, olenko iki nä miettinyt sitä, että raporttimme näyttävät samalta kuin minkä tahansa aktiivisuusrannekkeen tai epätarkan lait teen. Fibion onkin siirtänyt paino pisteensä tutkimuskäyttöä palveleviin ratkaisuihin, joita se myy tarkkoja mittalaitteita tarvitseville tutkimuslaitok sille ja yliopistoille. Tavoitteena oli in nostaa japanilaisia liikkumaan ja apuvälineeksi oli tarjolla yksinkertainen askelmittari. Myös unenlaadun mittaaminen on jo arkipäivää. Matka raakadatan muokkaamisesta ymmärrettävään muotoon ja mittaamisen laajemman merkityksen hah mottamiseen on pitkä. Rannemittarien keräämä data kertoo jo, millä tehol la ihminen liikkuu
Liikunta voi myös muuttua suorittamiseksi. Pesola korostaa, että mittarin pitää olla renki, eikä isäntä. Kuuliaisesti tavoiteltu askellukema itsessään ei ole Peso lan mukaan pitemmän päälle merkityksellinen. On hyvä pohtia, miten askeleita pystyy otta maan päivän aikana, ja onko taukoja sopivasti. – Käyttäytymisen muuttamisen kannalta itsemonito rointi on hyvästä. Kuva: Xamk "Kestävämpi liikunta syntyy muutoin kuin kellon lukemia katsomalla.". Vai onko liikkumisella muita sisällökkäämpiä merkityksiä. Mittaustekniikka ei sovellukaan vielä hyvin kaik kiin liikuntamuotoihin. Liikkumista mittaavia sovelluksia käyttävät kaikenikäi siin lapsista ikäihmisiin. Nykyään hän osaakin sanoa illalla kelloon katsomatta melko tarkkaan monestiko tossua on tullut pistettyä toi sen eteen päivän mittaan. Lukemat auttavat hahmot tamaan rutiinien vaikutusta. Näihin kysymyksiin kellot eivät ota vielä kantaa, pohtii Pesola. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 5 tuloksena rannekellosta. Se on tehokas tapa muuttaa käyttäyty mistä ja pitää yllä hyviä malleja. Jos on kovin nuori, niin askelmäärä ei välttämättä kolah da. Hiihtäessä rannemittari aliarvioi sykettä. Hänen väitöskirjansa Reduced Muscle Inactivity, Sedentary Time and Cardio-Metabolic Benefits. Ihmisten aktiivisuusprofiilien myynti on yritykselle merkittävää lii Arto Pesola Liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola johtaa Mikkelissä toimivaa vuonna 2018 perustettua Active Life Lab -laboratoriota, jossa työskentelee 18 henkilöä. Tulokset analysoi useim miten kello, mutta ne siirtyvät valmistajille pilveen käy tettäväksi eri tarkoituksiin. – Esimerkiksi Fitbit myy dataa mainostajille. Suurin mutta liittyy laitteen ja käyttäjän väliseen suh teeseen. Mittaaminen on opettanut hänelle, miten arjen käytännöt ja valinnat näkyvät liikku misen määrässä. Yritys saa käyttöönsä arvokkai ta tiedonmurenia, joilla on myyntiarvoa. Pesola on kirjoittanut teokset Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013) ja Luomuliikunnan työkirja (Fitra 2015). Ikäihmisille kannattaisi painottaa toimintakykyyn liit tyviä asioita, sanoo Pesola. Hän toimi asiantuntijajäsenenä sosiaalija terveysministeriön vuonna 2015 julkaistut kansalliset istumissuositukset laatineessa työryhmässä. Pesolan mukaan omaa käyttäy tymistään oppii tunnistamaan ja yhdistämään eri rutiinit laitteen antamaan tulokseen. Data on rahaa ja valtaa Älylaitteiden keräämän datan käyttöön sisältyy Pesolan mukaan arveluttavia piirteitä. Ul koillessa älykellon vilkuilun sijaan kannattaa siemailla il maa ja nauttia auringonpaisteessa. – Miksi ihminen liikkuu. Vain askeleidenko takia. Effectiveness of a OneYear Family-Based Cluster Randomized Controlled Trial valmistui vuonna 2016. Laitteet ja sovellukset ovat käyttäjäkunnan laajasta ikäjakaumasta huolimatta perus asetelmaltaan samanlaisia: ne heijastelevat nuorten ai kuisten ja keskiikäisten liikkumista. Mittarit kehittävät itsemonitorointia Pesola kertoo mitanneensa omaa aktiivisuuttaan vuosikau sia. Aivan vanhimmissa ikäluokissa käyttö on vielä vähäistä, mutta tämäkin muuttuu digilait teisiin tottuneiden ikääntyessä. Sen sijaan on syytä miettiä, miten askeleet palvelevat arkea, jaksamis ta ja terveyttä. Mittarinkäyttöön tukeutuva ulkoinen moti vaatio voi toimia muutamia viikkoja, minkä jälkeen se tutkimusten mukaan laskee. – Liikkumiselle on hyvä olla syvempiä merkityksiä. Väitän, että kestäväm pi liikunta syntyy muutoin kuin kellon lukemia katsomalla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa toimivan Laboratorio toteuttaa hyvinvointipalveluiden tutkimusja kehittämishankkeita. – Kysymys on myös siitä, millä datalla on merkitystä
Ja että viestien sisältö vaihtelisi työ ja vapaaajalla. Osa digivaltaa on kysymys datan omistajuudesta, mikä kytkeytyy kiinteästi liikkumi sesta kertyvään tietoon. – Pyritään mittaamaan fysiologisia signaaleja, ihon sähkönjohtavuutta, hikoilua ja happisaturaatiota, tiivis tää Pesola. Henkilötietoja Fitbit ei myy, kertoo Pesola. Pesola muistuttaa, että liikunnan ja aktiivisuuden mittaamisesta puhuttaessa ei pidä rajoittua pelkästään älykelloihin. Kuva: Juha Laitalainen. Laitevalmistajien keräämä tieto auttaa toisaalta raken tamaan tarkempia algoritmeja ja tarjoamaan parempia palveluja. Jos kello kykenee mittaamaan glukoosiarvon, niin lukeman on oltava erittäin tarkka, jotta ihminen pystyy tekemään oikeita päätöksiä. Kaikilla valmistajilla on paljon tekemistä siinä, että data puhuttelisi käyttäjää ja viestintä olisi henkilökohtai semmin kohdennettua. Raportointi liittyy suoraan dataan: askelia on kertynyt x kappaletta. Valmistajan vastuu mittaustarkkuudesta kasvaa, kun laitteilla pystytään keräämään yhä tarkempaa tietoa, joka koskee entistä useammin käyttäjän terveydentilaa. Pesola näkee, että yksi ratkaisu voi olla te koälyyn perustuva henkilö kohtainen valmennus, joka on hyvin nopeasti kehittyvä osaalue. Vähän pidem mälle päästään vertailemal la omia tuloksia toisten lu kemiin, mikä luo ainakin osaa ihmisistä motivoivan kilpailuulottuvuuden. Älykello osaa ehkä tulevaisuudes sa kertoa, mikä on ihmiselle suhteellisesti sopiva stressi taso ja opastaa pitämään tarvittaessa tauon. Kaikenlaisesta datasta on tullut niin kansallinen kuin kansainvälinen raakaai nevaranto, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Myös Fibion kehittää omaa 24 tunnin seurantaan sovel tuvaa kokonaisuuttaan. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa ketoimintaa. Korkea vaatimustaso hidastaa Pesolan mukaan kehitystyötä, mikä on hyvä asia. Myös Facebook on äärimmäisen hyvin perillä käyttäjiensä ajatuksista ja mieltymyksistä. Pesolan mukaan esimerkiksi tieto siitä, että stressi nousee pitkäksi venyneen työjakson aikana ”lii kaa”, olisi hyödyllinen. Sen pohjalta tarjotaan räätälöi tyjä palveluita niin ihmisille kuin organisaatioille. Myös digiyhteisön vertaistuki voi tuoda uuden ulottuvuu den liikkumiseen, kun samaa laitetta käyttävien ihmisten kokemukset ja liikuntasuhde rakentuvat yhteiseksi koe tuksi kokonaisuudeksi. Sen sijaan liikkumisen sisäistä motivaatiota tuke vaa palautetta ei käytännös sä ole tarjolla. – Data on arvokasta, mut ta kuluttaja ei hyödy valmis tajan hänestä saaman tiedon tuottamasta arvonlisästä. Sy kevälivaihtelun ja EKG:n mittaamisessa Apple Watch on jo pitkällä. Datan keräämiseen sisältyy kuitenkin riskejä, joita ihmisten on vaikea tunnistaa. Glukoosin mittaamista koetetaan tuoda kelloihin. Ylivoimaisesti eni ten käytetty hakukone Google kerää tarkkaa tietoa kaikes ta liikkumisesta ja pystyy profiloimaan käyttäjien kiinnos tuksen kohteet. Pian mitataan terveystietoja Sensorikehitys etenee nopeasti, mikä hämärtää rajaa ku luttajatuotteiden ja lääketieteellisten mittalaitteiden välil lä. Kansainvälinen MyData lii ke ajaakin datan saamista kuluttajan omistukseen, jolloin hän voisi päättää, millä ehdoilla myy ja luovuttaa dataa – tai jopa kaupata sitä itse, pohtii Pesola. Erilaises ta dataa kerätään ja hyödyn netään yhä enemmän. Pesolasta olisi tärkeää, että kerätyn tiedon pohjal ta ihminen saisi arkea hel pottavia ja motivaatiota tu kevia ratkaisuja. Askelmäärä itsessään ei kerro siitä, miten työpäivää pi täisi jaksottaa. . Hyvä henkilökohtainen raportti on kohtuullinen palkkio tutkimukseen annetusta ajasta ja vaivasta. Kovinkaan moni sovellus ei puhutte le käyttäjäänsä syvällisesti. Päämääränä puhuttelevat viestit Yhtenä mittaamisen trendinä on nousemassa pyrkimys mitata vireystilaa ja stressireaktioita. MyData toimii myös Suomessa. Tutkimus ei etene ilman tutkimuksen kohteiksi suos tuvia ihmisiä. – Ouran sormuksessa on tämäntyyppisiä ominaisuuk sia. Sitran tammikuussa 2023 julkais tun tulevaisuusbarometrin mukaan kilpailu digivallas ta kiihtyy lähitulevaisuudes sa. Kuluttajien olisikin Pesolan mielestä saatava enemmän valtaa määrittää, mi hin heistä karttuvaa dataa käytetään. Yhtiö panostaa myös liikkumis tilanteista saatavan tiedon mahdollisimman helppoon keräämiseen. Tämä linkittyy työ päivään, työntekotapoihin, tauotukseen ja työn rytmityk seen, jotka ovat oleellisia arjessa jaksamisen kannalta. Tarjolla on jo melko toimivia digiPT ratkaisuja. Pesola haluaa kannustaa tutkijoita huomi oimaan tutkimukseen osallistuvat heidän omista senhet kisistä tarpeistaan
Perusharjoitusohjelmat voivat kuitenkin tuottaa hyvin erilaisia vasteita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 7 Kuva: Antero Aaltonen K ehittävän kestävyysharjoittelun suosittu ja toimivaksi to dettu resepti on selkeä: määrällisesti suurimman osuuden täyt tää matalaintensiteettinen peruskestävyysharjoittelu (~80 %), jota maustetaan hieman pienemmällä osuudella korkeaintensiteetti sempää vauhti ja maksimikestävyysharjoittelua (~20 %) (Seiler 2010). Vaikka kestävyyssuorituskyky tyypillisesti paranee ryhmätasolla harjoitus tutkimuksissa, niin muutokset voivat erota yksilöiden välillä suuresti (Düking ym. OlliPekka Nuuttila. 2022), eikä sii hen liene yhtä oikeaa ratkaisua. 2020; Zinner ym. Jopa sama yksilö voi reagoida identtiseen harjoit OLLIPEKKA NUUTTILA, LitT opnuuttila@gmail.com Mittausdata tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen harjoitteluun Kestävyysharjoittelun perusperiaatteet ja kestävyyssuoritus kykyä määrittävät ominaisuudet tunnetaan hyvin. 2022; Foster ym. Harjoittelun tuloksellisuutta on mahdollista säätää yksilöllisesti. 2018). Kuva: Jyväskylän yliopisto. Tästä huolimatta intensiteetin ja määrän välinen tasapainottelu on ikuisuuskysy mys, josta väitellään edelleen (Burnley ym
Kun tarkastelin heti harjoitusten jälkeen mitattuja vas teita, sykevälivaihtelu laski akuutisti eniten vauhti ja maksimikestävyysharjoitusten jälkeen. Lisäksi vertasin harjoitusjakson aikaista palautumistilaa jaksoa edeltävään ”normaalitilaan”. Oma kokemus palautumis tai rasi tustasosta voi siis olla ristiriidassa sykemuuttujien kanssa akuutissa palautumisvaiheessa. Vaikka tietoinen elimistön ylikuormittaminen (functional overreaching) on myös te hokeino, sen hyödyt verrattuna paremman harjoitustilan ylläpitoon perustuvaan harjoitteluun on kyseenalaistettu (Bellinger 2020). Näitä kysymyksiä käsittelin sekä palautumistilan että suo rituskyvyn näkökulmista väitöskirjan toisessa ja kolman nessa osatutkimuksessa. Urhei lijat ja kuntoliikkujat käyttävät ylei simmin puettavaa teknologiaa tarkan mittausdatan keräämiseen harjoituk sista ja palautumisen objektiiviseen arviointiin esimerkik si lepo sykevälivaihtelun avulla. Näin päästään käsiksi yksilön tietynhetkiseen tilanteeseen, jo hon voivat vaikuttaa myös harjoitusohjelman ulkopuoli set, usein ennustamattomat tekijät. Aiemmin on saatu viitteitä siitä, että perus ja vauhtikestävyyden rajan muodostava aero binen kynnys voisi olla nimensä mukaisesti myös autono misen hermoston stressivasteen ja sykevälivaihtelun pa lautumisen hidastumisen kynnys (Kaikkonen ym. Erilaisten painotusten vaikutukset palautumistilaan ovat kuitenkin vähemmän tunnettuja, kuten myös harjoitusjakson aikai sen palautumistilan yhteys harjoitusadaptaatioihin. Palautumisdatan hyödyntämistä puoltavat myös tutkimukset, joissa korkeaintensiteettistä harjoittelua on toteutettu vain, kun yksilö on leposykevälivaihtelun pe rusteella ollut ”normaalissa” palautumistilassa (Vesterinen ym. Väitöskirjani koostuu neljäs tä erillisestä tutkimusaineistosta, joiden tutkittavat olivat 20–45vuotiaita kuntoliikkujia. Toisaalta esimerkiksi hermolihasjärjes telmän suorituskyvyssä tai itse juoksusuorituksessa ta pahtuvia muutoksia ei juurikaan ole tutkittu vastaavasta vertailunäkökulmasta. 2019). 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa teluun eri tavoin, kun harjoitusjakso on toistettu kolmen kuukauden nollausvaiheen jälkeen (Del Giudice ym. Vaihtelevat vasteet Väitöskirjani ensimmäisessä osatutkimuksessa syvennyin juoksumatolla toteutettujen tyypillisten kestävyysharjoi tusten (perus, vauhti, maksimi ja nopeuskestävyys) ai kaansaamiin vasteisiin. Harjoittelun määrän ja intensiteetin lisäämisen vaiku tuksia vertasin toisessa osatutkimuksessa kymmenen vii kon harjoitusjaksolla ja kolmannessa osatutkimuksessa kahden viikon blokkiharjoitusjaksolla. Molempia jaksoja edelsi valmistava kontrollijakso, jonka perusteella skaala sin määrä ja intensiteettiryhmien harjoitusohjelmat jokai sen totuttuihin harjoitustapoihin sopiviksi. Yksilöiden välisiä eroja voi tuskin selittää vain yhdellä teki jällä, vaan lopputulos on monien eri osatekijöiden summa. Jos palautumistilassa havaitaan epänormaaleja ja odottamattomia muutoksia, harjoitusohjelmaa säätämällä voidaan ennakoivasti vält tää syvempi kuormituskuoppa. 2020). (2006) havaitsivat, että vauhti ja maksimikestävyysharjoitukset voivat jopa paran taa kevennyshyppysuoritusta kestävyysurheilijoilla. 2007; Seiler ym. Myös palautumis muuttujat reagoivat yhdenmukaisesti ryhmien välillä kym Ohjelmaa säätämällä voidaan välttää syvempi kuormituskuoppa.. Ehkäpä merkittävin havainto oli, että submaksimaalisen juoksun aikainen syke aleni jokaisen harjoituksen jälkeen, mutta koettu ra situs oli edelleen koholla maksimi ja nopeuskestävyyshar joitusten seurauksena. Toi saalta tulokset havainnollistivat sitä, miten harjoituskuor mitus riippuu myös tarkastelunäkökulmasta. Puettava mittausteknologia (wearables) on toistuvasti listattu kuumimpien liikunta trendien joukkoon ACSM:n vuosit taisessa liikuntaalan ammattilaisil le suunnatussa kyselyssä (Thompson 2022). Käytännössä mittausdatalla voidaan seurata harjoittelun päivittäistä toteutumista ja sen aiheuttamia vasteita. 2016; Javaloyes ym. Toisaalta sekä yksilön oma että yksilöiden välinen palautumisnopeus erosivat riippu en muuttujasta. Erilaiset mittarit mahdollista vat esimerkiksi aktiivisuuden, unen ja palautumisen mittaamisen kellon sekä kalenterivuoden ympäri. Vastakohtaisesti kevennyshyppysuoritus heikkeni ainoastaan perus ja no peuskestävyysharjoitusten seurauksena. Yksilöiden väliset palautu miserot puolestaan kuvastavat sitä, että huolimatta vakioi dusta harjoituksen mitasta ja intensiteetistä, niiden aiheut tamien vasteiden ei voi olettaa olevan identtisiä. Vaikuttaa selvältä, että määrä ja intensiteetti eivät sulje toisiaan pois, vaan molemmille on olemassa aikansa ja paikkansa (Laursen 2010). Lisäksi halusin löytää kestävyys suorituskyvyn positiivisia muutoksia ennustavia muuttujia, joita voitaisiin soveltaa käytäntöön harjoittelun yksilöl lisessä hienosäätämisessä. Väitöskirjassani tutkin erilaisten kestävyysharjoitusten ja kestävyysharjoitusjaksojen vasteita suorituskyvyn ja pa lautumisen näkökulmista. Eri teitä samaan tulokseen Pitkään ja hitaasti vai lyhyemmin mutta vauhdikkaammin. Esimerkiksi neljä tuntia viikossa harjoittelevan kuntoliikku jan harjoitteluaika on vain joitakin prosentteja valveillaolo ajasta ja tämän ajan ulkopuolelle jäävien tekijöiden, kuten ravitsemuksen, mahdollisten arjesta kumpuavien stressite kijöiden tai vapaaajan aktiviteettien merkitys on ilmeinen (Sperlich ja Holmberg 2017). Palautumisdata avuksi Mitä tehdä, jotta harjoittelu tuottaisi toivottuja tuloksia joh donmukaisemmin. 2007). Vuorokauden kuluttua toistetuis sa mittauksissa valtaosa muuttujista oli palautunut lähtötasolle kaikkien harjoitusten jälkeen. Löydös ei ole ai nutlaatuinen, sillä jo Vuorimaa ym. Suorituskyvyn osalta merkittävin havainto oli, että in tensiteetti ja määräryhmissä havaittiin samanlaisia posi tiivisia muutoksia mattotestimuuttujissa kymmenen viikon harjoitusjakson jälkeen sekä 3 000 metrin juoksuajassa kah den viikon blokkiharjoitusjakson jälkeen. Yksi potentiaalisista keinoista on har joitus ja palautumisdatan mittaaminen ja siihen perustuva harjoittelun hienosäätäminen
1 2 3 4 5 EM YM %-muutos Mattotestin loppunopeus -8 -6 -4 -2 %-muutos 10 km juoksuaika EM YM EM YM EM YM 100 75 50 25 Matala Kohtalainen Korkea Mattotesti 10 km testi Tutkittavien harjoitusvasteet prosenttiosuuksittain # #. Med Sci Sports Exerc. KANNATTAAKO KESTÄVYYSHARJOITTELUA HIENOSÄÄTÄÄ. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 9 Nuuttila OP, Nummela A, Korhonen E, Häkkinen K, Kyröläinen H. Palautumistilan huomioiminen harjoitusohjelman suunnittelussa hyödyttää myös kuntoliikkujaa. Individualized Endurance Training Based on Recovery and Training Status in Recreational Runners. 12 VIIKON HARJOITUSJAKSO JA SEN TULOKSET Ennalta määrätyssä ryhmässä (EM, n = 14) harjoittelun ja palautumisen rytmitys oli kaikilla sama. 2022;54(10):1690-1701. JOHTOPÄÄTÖKSET Sekä ennalta määrätty että yksilön palautumistilan perusteella mukautettu harjoitusohjelma kehittivät kuntoliikkujien kestävyyskuntoa. Johtaako palautumistilan huomioiva joustava ohjelma parempiin harjoitusvaikutuksiin kuin ennalta määritetty ohjelma. Mukautuva harjoittelu paransi kuitenkin enemmän kymmenen kilometrin juoksuaikaa ja johti todennäköisemmin positiiviseen harjoitusvasteeseen. TAUSTA Vakioharjoitusohjelmat tuottavat yksilötasolla erilaisia vasteita. Yksilöllisesti mukautuneen harjoittelun ryhmässä (YM, n = 16) harjoituskuormaa säädettiin kahdesti viikossa palautumistilan (yösykevälivaihtelu, koettu palautumistila, syke-juoksunopeusindeksi) perusteella
Mukautumislogiikka on havain nollistettu yksityiskohtaisemmin kuvassa 1. Tutkimuksessa toteutetun 12 viikon harjoitusjakson en simmäinen puolikas keskittyi peruskestävyysharjoitteluun ja toinen intervalliharjoitteluun. Vaikka har joitusjaksot kehittivät suorituskykyä keskimäärin merkittä västi, niin harjoittelun intensiteetin äkillinen nostaminen heikentää todennäköisemmin palautumista kuin matalain tensiteettisen harjoittelun määrän lisääminen. Ryhmien välillä havaittiin kuitenkin merkitsevä ero kymmenen kilometrin juoksutestissä, jossa YMryhmän aika koheni kaksinkertaisesti verrattuna EMryhmään (6.2 % vs. Kuten Bellenger ym. Juoksuharjoitusohjelma Vasteiden mittaaminen Lepotilassa seuratut muuttujat • Yösykevälivaihtelu • Koettu väsymys ja lihasarkuus Harjoitusten aikana seuratut muuttujat • Syke-juoksunopeusindeksi Mittausdatan analysointi Analysoidut tulokset • Jokaisen muuttujan kolmen edeltävän päivän keskiarvo Tulosten tulkinta suhteessa yksilön perustasoon • Jos kaikki muuttujat olivat perustason sisällä, kuormaa kasvatettiin • Jos korkeintaan yksi muuttuja oli perustason sisällä, kuormaa kevennettiin Ohjelman mukauttaminen Mukautumisen tiheys • Harjoittelua säädettiin kahdesti viikossa Mukautumisen logiikka • Määräjaksolla säädettiin harjoitusten kestoa • Intervallijaksolla säädettiin harjoitusten intensiteettiä. Harjoittelun mukauttamisen vaiheet. Pyrin tarkastelemaan, kehittääkö mukautuva harjoittelu kestävyyssuorituskykyä enemmän ja johdonmu kaisemmin kuin ennalta määrätty harjoittelu. Lisäksi YMryhmässä oli vähemmän matalan (< 0.5 x testikohtainen variaatiokerroin) ja enem män korkean (> 2 x testikohtainen variaatiokerroin) har joitusvasteen yksilöitä kuin EMryhmässä mattotestissä ja kymmenen kilometrin juoksutestissä. Oleellista on myös kehittää käyttö kelpoisia keinoja datan hyödyntämiseen. Kun tarkastelin palautumistilan yhteyttä suorituskyvyn muutoksiin, tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Harjoittelun hieno säätäminen yksilölle kuhunkin hetkeen sopivaksi mittaus datan perusteella vaikuttaisi siis potentiaaliselta menetel mältä suorituskyvyn kohentamiseen myös kuntoliikkujilla. Yksilöidyn ohjelman (YM) mukaan harjoitellut ryhmä puolestaan toteutti ohjelmassaan samanlaisia har joituksia kuin EMryhmä, mutta harjoittelun progressio ja palautumisjaksojen ajoittuminen määräytyivät yksilöllises ti mitatun palautumistilan perusteella. Mukautuvaa harjoittelua on aiemmin tutkittu lähinnä leposykevälivaih telua hyödyntäneissä interventioissa. Tarkastelussa huo mioin koetun palautumistilan (väsymys ja lihasarkuus), yön aikaisen sykevälivaihtelun sekä harjoituksista lasketun sy kejuoksunopeusindeksin, joiden muutoksia vertailtiin suh teessa yksilön perustasoon. Väitöskirjani viimeisessä osatutkimuksessa sovelsin har joittelusta ja palautumisesta kerättyä mittausdataa käy täntöön yksilöllisesti mukautuvien harjoitusohjelmien muodossa. Sykevälivaihtelullakin on kuitenkin rajoitteensa, eikä sen avulla päästä kovin tar kasti käsiksi esimerkiksi lihastason palautumistilaan (Stan ley ym. Pidemmän kym menen viikon jakson aikana sykkeen aleneminen samalla juoksunopeudella (sykejuoksunopeusindeksi) oli yhtey dessä suurempaan suorituskyvyn kehittymiseen, mutta toisaalta lyhyemmällä blokkiharjoitusjaksolla yhteys oli lä hes päinvastainen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä. Tutkimusjaksot ovat olleet varsin lyhyitä, nii den vaikutuksia on tutkittu lähinnä suorituskyvyn näkö kulmasta, eikä harjoittelun mukauttamiseen ole kehitetty juurikaan erilaisia malleja. Lisäksi stressihormoni noradrenaliinin pitoisuus 12 tunnin (yö)virtsakeräyksessä oli koholla blokkijakson pää tyttyä vain intensiteettiryhmässä ja pysyi lähtötilannetta korkeammalla vielä palautusviikonkin jälkeen. Ohjelman orjana vai hienosäätäen. Tu lokset havainnollistavat jo ensimmäisessä osatutkimukses sa ilmennyttä ilmiötä: pelkkien sykemuuttujien varassa voi olla vaikea arvioida palautumistilaa. Yksilöllinen harjoittelu laajemmassa perspektiivissä Yksilöllisesti mukautuvaa harjoittelua on tutkittu melko suppeasti. Aineistos ta ei löytynyt yksittäistä muuttujaa, joka olisi järjestelmäl lisesti selittänyt harjoitusvasteiden eroja. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa menen viikon harjoitusjakson aikana. Tämän vuoksi pyrimme luomaan useamman eri muuttujan mallin, jonka mukaisesti tutkittavien harjoi tuskuormaa säädettiin yksilöllisesti. 2013). Ei ole realistista odottaa, että kuntoliikkujat laskisivat Excelissä päivittäin omia palautumistrendejään, vaan tarkastelun tulisi olla vaivatonta ja mukautumisen automaattista esimerkiksi so Kuva 1. Ennalta määrätty (EM) ryhmä harjoitteli nimensä mukaisesti etukäteen suunni tellun ohjelman mukaisesti. Sen sijaan kahden viikon blokkiharjoitusjakson aikana ryhmien välillä ilmeni eroja palautumistilassa, kun intensiteettiryhmän lihasar kuus lisääntyi ja yön aikainen sykevälivaihtelu pieneni ver rattuna määräryhmään. 2.9 %). (2016) ovat ehdottaneet, sykemuuttujien trendejä kannat taisi lähtökohtaisesti tarkastella yhdessä koetun palautu mistilan kanssa. Harjoitusohjelman progres sio ja palautumisjaksojen ajoittuminen oli kaikille tutkitta ville sama. Olisikin tärkeää jalostaa mukau tumismenetelmiä itsessään sekä laajentaa tutkimusnäkö kulmaa uusille urille. Harjoitusjakson jälkeen mattotestisuoritus ja kymme nen kilometrin juoksuaika parani molemmissa ryhmis sä
2022. Medicine and science in sports and exercise, 48(7), 1347–1354. Sperlich, B., & Holmberg, H. 2022. 2007. P., Nummela, A., Kyröläinen, H., Laukkanen, J., & Häkkinen, K. Kuten väitöskirjani tulokset osoittavat, mittausdatan rin nalla kannattaa aina huomioida myös subjektiivinen näkö kulma. Kaikkonen, P., Nummela, A., & Rusko, H. . Scientific reports, 13(1), 1972. Seiler, S. Foster, C., Casado, A., EsteveLanao, J., Haugen, T., & Seiler, S. International journal of sports medicine, 42(6), 513–522. E., & Jones, A. Vuorimaa, T., Virlander, R., Kurkilahti, P., Vasankari, T., & Häkkinen, K. Heidän voimahar joitusinterventiossaan kontrolli ja plaseboryhmä har joittelivat identtisesti, mutta plaseboryhmän tutkitta ville kerrottiin, että ohjelma oli yksilöllisesti optimoitu voimanopeusprofiiliin perustuen. Seiler, S., Haugen, O., & Kuffel, E. Cardiac parasympathetic reactivation following exercise: implications for training prescription. Nuuttila, O. Individualized Endurance Training Based on Recovery and Training Status in Recreational Runners. Frontiers in physiology, 8, 564. J. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 4 1 vellusten tai älykellojen avulla. European journal of applied physiology, 102(1), 79–86. 2013. P., Kyröläinen, H., Häkkinen, K., & Nummela, A. T., Paulsen, G., Joensen, M., Kristoffersen, M., Sveen, O., Gundersen, H., Slettaløkken, G., Brankovic, R., & Solberg, P. Sama ilmiö on yhtä lailla mahdol linen kestävyysharjoitteluun liittyvissä asetelmissa, minkä vuoksi plaseboryhmä vahvistaisi tutkimuksen painoarvoa. 2023. Düking, P., Holmberg, H. The effects of being told you are in the intervention group on training results: a pilot study. P., Nummela, A., Häkkinen, K., Seipäjärvi, S., & Kyröläinen, H. Javaloyes, A., Sarabia, J. (2007). (2023) nostivat hiljattain esille tär keän plasebovaikutukseen liittyvän havainnon, joka on ehkä jäänyt turhan vähälle huomiolle. Thompson, W. Medicine and science in sports and exercise, 39(8), 1366–1373. Nuuttila, O. L., Robertson, E. Autonomic recovery after exercise in trained athletes: intensity and duration effects. Journal of science and medicine in sport, 23(1), 94–99. 2020. Acute Physiological Responses to Four Running Sessions Performed at Different Intensity Zones. Alalle onkin jo ilmaantunut kaupallisia ”tekoälyvalmentajia”. 2022. Medicine and science in sports and exercise, 54(5), 851–860. M., & Buchheit, M. 2017. Ei kuitenkaan kan nata ummistaa silmiään mahdollisuuksilta, joita nykytek nologia harjoittelun tueksi pystyy tarjoamaan. C. Acute changes in muscle activation and leg extension performance after different running exercises in elite long distance runners. International journal of sports physiology and performance, 11(7), 685–692. 2010. Investigating the reproducibility of maximal oxygen uptake responses to high-intensity interval training. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9256-9 LÄHTEET Bellenger, C. 2020. Del Giudice, M., Bonafiglia, J. Mesocycles with Different Training Intensity Distribution in Recreational Runners. Kymmenen viikon har joitusjaksolla plaseboryhmän maksimivoimatasot kehittyi vät enemmän kuin kontrolliryhmällä, vaikka harjoittelu oli todellisuudessa samanlaista. R. Tutkijat halusivat korostaa, miten harjoitusinterventioissa ei tulisi sulkea pois mahdol lista plasebovaikutusta. Functional Overreaching in Endurance Athletes: A Necessity or Cause for Concern?. M. C., Kunz, P., Leppich, R., & Sperlich, B. Scandinavian journal of medicine & science in sports, 20 Suppl 2, 1–10. Worldwide survey of fitness trends for 2022. 2010. Sports medicine (Auckland, N.Z.), 50(6), 1059–1073. What is best practice for training intensity and duration distribution in endurance athletes?. 2021. OlliPekka Nuuttila. P., Nummela, A., Korhonen, E., Häkkinen, K., & Kyröläinen, H. Nuuttila, O. The Responses of Elite Athletes to Exercise: An All-Day, 24-h Integrative View Is Required!. 2022. 2018. Laursen, P. Burnley, M., Bearden, S. 2016. . Individual Endurance Training Prescription with Heart Rate Variability. 2006. P., & MoyaRamon, M. M., Lamberts, R. Physiological, Perceptual, and Performance Responses to the 2-Week Block of Highversus Low-Intensity Endurance Training. 2019. Uusiin menetelmiin kannattaa suhtautua uteliaasti, mutta ennen ”haippirinkiin” hyppäämistä tulisi varmistua siitä, että mittausmenetelmällä on mahdollista saavuttaa hyödyllistä tietoa – vieläpä luotettavasti ja toistettavasti. Medicine and science in sports and exercise, 50(8), 1641–1648.. Polarized Training Is Optimal for Endurance Athletes. Training for intense exercise performance: highintensity or high-volume training?. Contextualizing Parasympathetic Hyperactivity in Functionally Overreached Athletes With Perceptions of Training Tolerance. Bellinger, P. 2022. International journal of sports physiology and performance, 5(3), 276–291. Sports medicine (Auckland, N.Z.), 43(12), 1259–1277. T., Islam, H., Preobrazenski, N., Amato, A., & Gurd, B. Y., Davison, K., & Buckley, J. European journal of applied physiology, 96(3), 282–291. Zinner, C., Schäfer Olstad, D., & Sperlich, B. 2016. Nuuttila, O. JYU Dissertations 588, Jyväskylä 2022. Intra-individual physiological response of recreational runners to different training mesocycles: a randomized cross-over study. Polarized Training Is Not Optimal for Endurance Athletes. European journal of applied physiology, 120(12), 2705–2713. R., Karavirta, L., Thomson, R. 2022. B. Training Prescription Guided by Heart-Rate Variability in Cycling, International Journal of Sports Physiology and Performance, 14(1), 23-32. Lindberg, K., Bjørnsen, T., Vårvik, F. 2021. On ymmärrettävää, että yhä lisääntyvään datan keräämiseen ja analysointiin voi osin aiheestakin suhtautua kriittisesti. Menestyksekäs harjoittelu on lisäksi edelleen mah dollista ilman yhdenkään datapisteen mittaamista tai siitä raportoimista Stravaverkkopalvelussa. Medicine and science in sports and exercise, 54(6), 1032–1034. Monitoring Training and Recovery during a Period of Increased Intensity or Volume in Recreational Endurance Athletes. Monitoring recovery and training responses from different types of endurance exercises and training protocols in recreational runners: implications for individual training prescription. D. Heart rate variability dynamics during early recovery after different endurance exercises. Lindberg ym. Vesterinen, V., Nummela, A., Heikura, I., Laine, T., Hynynen, E., Botella, J., & Häkkinen, K. Medicine and science in sports and exercise, 54(10), 1690–1701. International journal of environmental research and public health, 18(5), 2401. Stanley, J., Peake, J. Medicine and science in sports and exercise, 54(6), 1028–1031. Aiemmissa tutkimuksissa mukautuvaa harjoitusohjel maa on käytännössä aina verrattu ennalta määrättyyn oh jelmaan. Teknologia eittämättä mahdollistaa tulevaisuudessa yhä monipuolisemman harjoittelun ja palautumisen mittaami sen. 2020. ACSM’s Health and Fitness Journal, 26(1), 11–20
Muutosten ilmenemisaika ja vaikutukset elämään ovat kuitenkin hy vin yksilöllisiä. 2013; Shimada ym. Kävelyn mukauttaminen voi hyödyttää ikääntyvää. Kodin ulkopuolella liikkumista voidaan pitää yhtenä iäkkäiden itsenäisen elämän edellytyksistä (Rantanen 2013). Suurin osa heistä asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon tukemana. 2010). Toimintaky vyn nopean heikkenemisen riski on suu rempi kotoaan vain harvoin poistuvilla iäkkäillä ihmisillä ja he tarvitsevat toden näköisemmin hoivapalveluita (Sheppard ym. Ikäihmiset ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat yleensä kuitenkin näkyä tässä elä mänvaiheessa. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa Kuva: Antero Aaltonen S uomessa on lähes 600 000 yli 75vuo tiaista. Liikkumi HEIDI LEPPÄ, TtT tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu heidi.leppa@jamk.fi Apuvälineet, tauot ja kävelyvauhdin hidastaminen ovat keinoja, joilla iäkäs ihminen voi jatkaa ulkona liikkumista toimintakykynsä alentuessa. Liikku misen rajoittuminen lähinnä sisätiloihin on puolestaan yhteydessä useisiin tervey delle epäedullisiin tekijöihin. Kotoa pois tuminen kerryttää lisäksi huomaamatta terveydelle hyödyllisiä askeleita
Tutkin iäkkäiden ihmisten liikkumista neljästä eri näkökulmas ta: liikkumisen olemuksen, autonomian, laajuuden ja liik kumiskyvyn kautta. Myös ympäristöllä on oma merkityksensä ulkona liikkumisen mahdollistajana tai heikentäjänä. Esimerkiksi liikkumisen rasittavuus suhteessa yksilön suorituskykyyn jää pimentoon. 2019). Perinteisesti kaikki muokkauskeinot on myös niputettu, jolloin on ko rostunut kävelyn muokkaamisen kielteinen puoli. Iäkkäiden ihmisten liikkumis kykyä voidaan arvioida esimerkiksi puolen kilometrin tai kahden kilometrin matkalla koettujen kävelyvaikeuk sien kautta (Chung, Demiris, ja Thompson 2015). Kansal lisen Finterveys tutkimuksen mukaan puolen kilometrillä kävelyvaikeuksia koki 30 prosenttia 70–79vuotiaista ja yli puolet yli 80vuotiaista (Sainio ym. Liikkumisen laajuudesta antaa tietoa esimerkiksi elinpiiri eli alue, jolla iäkäs ihminen päivittäin liikkuu (Baker, Bodner & Allman 2003). Liikkumisen autonomia viittaa henki lön kokemiin mahdollisuuksiin liikkua ulkona ja osallistua tapahtumiin kodin ulkopuolella. Kehoon kiinnitettävien mittareiden etuna on se, että niillä saadaan kerättyä tietoa liikkumisesta ympäri vuorokauden ihmisten kotiympäristössä. Kävelymodifikaatioiden tutkiminen on alkanut tarpeesta tunnistaa iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemi sen ensimmäisiä merkkejä. 2013). Erityisesti pidemmät kävelymatkat saattavat tuntua hanka lilta toimintakyvyn heikentyessä, jolloin ikäihmiset alkavat tiedostamattaan tai tietoisesti muokata kävelyään. 2017; Cerin ym. Toisaalta esimerkiksi huonosti auratut tiet, ympäristön mäkisyys ja teiden huono kunto heikentävät iäkkäiden ihmisten mah dollisuuksia liikkua ulkona (Rantakokko ym. 2000). Iäkkäillä ihmisillä kävely esimerkiksi useimmiten hidastuu, jolloin riippuen käytetyistä raja-arvoista, mittariin kertyy lähinnä kevyeksi luokiteltua aktiivisuutta. 2018). Kiihtyvyysanturit kerryttävät tietoa esimerkiksi liikkumisen kokonaismäärästä ja intensiteetistä, paikallaanolon määrästä sekä aktiivisuuden kertymistavasta. Perinteisesti kävelyn muokkauskeinot on niputettu, mikä on korostanut niiden kielteisiä puolia.. Liikkumista voi arvioida eri näkökulmasta Ikääntymistutkimuksessa liikkumisen ajatellaan olevan optimaalista silloin, kun ihminen voi liikkua milloin, min ne ja niin usein kuin haluaa (Satariano ym. Kiihtyvyysanturit eivät kuitenkaan pysty kertomaan kaikkea liikkumisesta. Liikkumiskyky tarkoittaa kykyä siirtyä paikasta toi seen esimerkiksi kävellen. Kaikki kiihtyvyysanturit eivät ole vesitiiviitä, jolloin esimerkiksi uinti ja vesijuoksu jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Koronapandemian aikaiset liikkumisrajoitukset on vielä tuoreessa muistissa. Yhdistelemällä tietoa sekä liikkumisen intensiteettiettä kehon asentomittauksista voidaan erotella tarkemmin tutkittavaksi esimerkiksi kaikki kävelyjaksot. 2016). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 4 3 Heidi Leppä Kuva: Jyväskylän yliopisto sen rajoittuminen heikentää herkästi myös elämänlaatua, sillä kotoa poistuminen tarjoaa usein mahdollisuuksia tava ta itselle tärkeitä ihmisiä, kuten ystäviä ja sukulaisia (Ran takokko ym. 2012). Liikkumisen olemus tarkoittaa esimerkiksi kävelyn ra kennetta tai tapaa, jolla aktiivisuus kertyy. Esimerkiksi lähiympä ristön turvallisuus, puistoalueet ja levähdyspaikat kävely reittien varsilla voivat helpottaa iäkkäiden ihmisten ulko na liikkumista (Barnett ym. Tämä mahdollistaa esimerkiksi seisomisen ja istumisen erottelun ja joissain tapauksissa myös makuuasennon tunnistamisen. Aiemmissa tutkimuksissa kä velymodifikaatioita on tiedusteltu iäkkäiltä ihmisiltä, jotka eivät koe kävelyvaikeuksia (Fried ym. Mitä kiihtyvyysantureilla mitataan. Toimintakyvyn heiken tyessä mahdollisuudet ulkona liikkumiseen huononevat (Portegijs ym. Normaalioloissakin iäkkäiden ihmis ten ulkona liikkumista saattaa vaikeuttaa esimerkiksi hei kentynyt fyysinen toimintakyky, joka alkaa huonontua kes kimäärin 60 ikävuoden jälkeen (Ferrucci ym. Kiihtyvyysanturit ovat melko pieniä laitteita, jotka mittaavat kiihtyvyyttä useimmiten kolmeen eri suuntaan. Mittarin kiinnityspaikasta riippuen sillä voidaan erotella myös kehon erilaisia asentoja. 2015). Toimin nan muuttaminen ei kuitenkaan ole aina huono asia, vaan osa keinoista voi hyödyttää liikkumista. Muutok set voivat näkyä esimerkiksi kävelynopeuden hidastumise na, kävelyn tauottamisena tai jopa vähentämisenä. 2017). Näitä varhaisia muutoksia kutsutaan kävelymodifikaatioiksi eli kävelyn muokkauskeinoiksi. Ikääntyessä kä vely useimmiten hidastuu, ja pidemmät matkat voivat tun tua raskailta, jolloin kävelyä saatetaan joutua tauottamaan (Schrack ym. 2014). Sykemittari tai kyselylomakkeet saattaisivat kuitenkin paljastaa, että aktiivisuus on keskiraskasta tai raskasta suhteutettuna henkilön suorituskykyyn. Hyödyntämällä erilaisia laskentakaavoja kokonaisaktiivisuus voidaan jakaa esimerkiksi kevyeen, keskiraskaaseen ja raskaaseen aktiivisuuteen
Kävelymodifikaatioiden olemassaolosta on kuitenkin hyvä olla tietoinen. Kunnon heikentyessä pidempien matkojen kävely saattaa tuntua raskaammalta ja pelotta vammalta kuin aikaisemmin. Ulkona liikkuminen on useiden tekijöiden summa Mahdollistavien kävelymodifikaatioiden käyttö ja ulkona liikkumiseen houkuttelevat ympäristötekijät voivat auttaa iäkkäitä ihmisiä jatkamaan ulkona liikkumista, mikä on tärkeää esimerkiksi toimintakyvyn edistämisessä ja yllä pitämisessä. Apuvälineen käytön, kävelyn hidastamisen ja kävelyn tauottamisen luokittelin mahdollistaviksi kävelymodifikaa tioiksi, sillä niissä on toiminnan jatkumiseen pyrkivä ote. Kävelyä kannattaa kuitenkin jatkaa, tarvittaessa apuvälineen kanssa tai levähdystaukoja pitäen, jotta kävely ei pikkuhiljaa jää kokonaan pois. Motivoiko esi merkiksi kaunis ja turvallinen ympäristö iäkästä ihmistä muokkaamaan ja jatkamaan kävelyä. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa Kävelyn suhde ulkona liikkumisen mahdollistamiseen Väitöstutkimukseni tavoitteena oli tutkia kahden kilomet rin kävelymodifikaatioiden merkitystä kotona asuvien iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen ylläpitämisessä kahdesta näkökulmasta. Lisäksi heidän aktiivisuutensa jakaantui useimmiten katkonaisemmin, kävelyn intensiteetti oli pie nempi ja kävelyjaksot lyhyempiä. Saatu tieto kertoo realistisesti iäkkäiden ihmisten kävelyn piirteistä ja määrästä. Kävelyn mukauttamis ta ja koettuja kävelyvaikeuksia on helppo ja nopea selvit tää kysymyksin esimerkiksi vastaanottotyössä. Toiminta kyvyn heikkenemisen varhaisten merkkien tunnistaminen on tärkeää ennaltaehkäisyn ja mahdollisten interventioi Kuva: Antero Aaltonen. Apuvälineen käytön, kävelyn tauottamisen ja kävelyn hidastamisen määrittely mahdollistaviksi kävelymodifikaatioiksi osoittautui mielek kääksi, kuten myös kävelyn vähentämisen ja lopettamisen jaottelu haitallisiksi modifikaatioiksi. 2021) tutkin kiihtyvyysanturilla mitatun kävelyn piirteiden ja itseraportoitujen kahden kilometrin kävelymodifikaatioi den ja vaikeuksien välisiä yhteyksiä. Selvitin myös kiihtyvyysanturilla mitat tujen kävelyn piirteiden ja koettujen ympäristötekijöiden yhteyksiä kävelymodifikaatioiden käyttöön. Taustalla saattaa olla myös muita teki jöitä, jotka selittävät tutkimuksessa havaittuja eroja. Väitöskirjani ensimmäisessä osajulkaisussa (Skantz ym. 2021) selvitin kahden kilometrin kävelymodifikaatioiden ja kävelyvai keuksien sekä elinpiirin, ulkona liikkumisen autonomian ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä koronapande mian aikana. Sekä kiihtyvyysantu reilla että kyselylomakkeilla saatu tieto iäkkäiden ihmisten kävelystä on samansuuntaista. Kävelymodifi kaatioiden tuoma apu ulkona liikkumisen ylläpitämisessä heikkeni, kun syitä lähteä kotoa oli koronapandemian aika na vähemmän. Kolmannessa osajulkaisussa (Skantz ym. Neljännessä osajulkaisussa (Leppä ym. Perinteellisen tarkastelun lisäksi kysyin muokkauskeinojen käytöstä iäkkäiltä ihmisiltä, jot ka kokivat kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla. Epäsuotuisia muutoksia ilmeni kävelyään muokanneilla. Liikkumisen laajuu den ja autonomian muutoksia seurasin kahden vuoden ajan kahdessa eri tutkimuksessa, joista toinen sijoittui korona pandemian ajalle. Tulokset osoittivat, että mahdollistavia kävelymodifikaatioita käyttävien ikäih misten elinpiiri oli laajempi ja he kokivat ulkona liikkumi sen mahdollisuudet paremmaksi kuin haitallisia kävelymo difikaatioita käyttäneet. Halusin selvittää eri muokkauskeinojen hyötyjä ja haittoja ikäihmisten ulkona liikkumisen kannalta. 2020) selvi tin kävelyn muokkauskeinojen eroja. Tieto kävelymodifikaatioista kertoo ammat tilaiselle, että toimintakyky on alkanut alentua. 2020) halusin selvit tää, mitkä koetuista ympäristötekijöistä voivat tukea mah dollistavien kävelymodifikaatioiden käyttöä. Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja ulko na liikkumisen autonomia heikkenivät enemmän kuin ne olisivat normaalioloissa kahdessa vuodessa. Yllättäen itseraportoitu fyysisen aktiivisuu den määrä pysyi samana tai jopa lisääntyi koronaaikana. Kävelyvaikeuksista tai mo difikaatioista kertoneille ikäihmisille kertyi vähemmän kä velyminuutteja ja jaksoja kuin heille, jotka eivät kokeneet kävelyvaikeuksia. Toisessa osajulkaisussa (Skantz ym. Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että iäkkäillä ihmisillä oli enemmän aikaa liikkua. Rakennetussa ympä ristössä ulkona liikkumiseen houkuttelivat eniten jalkakäy tävät ilman jyrkkiä nousuja, palveluiden läheisyys ja turval liset tienylitykset. Tutkimukseni perustui havainnoivaan tutki musasetelmaan, minkä vuoksi ei voida sanoa, että pelkäs tään kävelymodifikaatiot ylläpitäisivät iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Kävelyn muokkaamisesta olisi syytä kysyä iäkkäiltä ihmisiltä heidän liikkumiskykynsä arvioin nin yhteydessä. Haitallisiksi muokkauskeinoiksi nimesin pidempien käve lyiden loppumisen tai vähentymisen
Portegijs, E., Rantakokko, M., Mikkola, T. Life-space mobility predicts nursing home admission over 6 years. Skantz, H., Rantalainen, T., Karavirta, L., Rantakokko, M., Palmberg, L., Portegijs, E, &Rantanen, T. J., Marottoli, R. & Yasumura, S. Chung, J., Demiris, G. A. Shimada, H., Ishizaki, T., Kato, M., Morimoto, A., Tamate, A., Uchiyama, Y. 2013. Artikkeli perustuu Lepän väitöskirjaan ”Walking Modifications as Facilitators of Mobility in Old Age”. doi: 10.1123/japa.2013-0181. D., Sawyer, P., Ritchie, C. Journal of preventive medicine and public health 46(Suppl 1):S50. Lisäksi väitöstutkimusta rahoitti Juho Vainion säätiö. Lä hiympäristöstä löytyvät kauniit ja tasaiset puisto tai metsä mäiset maastot, joissa on levähdyspaikkoja sopivin välimat koin, voivat houkutella ikäihmisiä lisäämään ulkoilua. Leppä, H., Karavirta, L., Rantalainen, T., Rantakokko, M., Siltanen, S., Portegijs, E. Associations between environmental characteristics and life-space mobility in community-dwelling older people. 2016. Aging Clinical and Experimental Research 33(10):2909–16. doi: https://doi.org/10.1186/s12966-017-0471-5. 2010. Rantakokko, M., Iwarsson, S., Portegijs, E., Viljanen, A. Skantz, H., Rantanen, T., Rantalainen, T., Keskinen, K. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 71(9):1184–94. A., Kuo, PL., Wanigatunga, A.A., Di, J., Simonsick, E. doi: 10.1093/gerona/gly243. Built environmental correlates of older adults’ total physical activity and walking: a systematic review and meta-analysis. 2021. Cerin, E., Nathan, A., Van Cauwenberg, J., Barnett, D. Active-to-Sedentary Behavior Transitions, Fatigability, and Physical Functioning in Older Adults. doi: https://doi.org/10.1016/j.archger.2009.02.015. doi: 10.3961/ jpmph.2013.46.S.S50. & Rantakokko, M. R. Journal of aging and health 25(6):907–20. & Thompson, H. & Ranta nen, T. W., Barnett, A., Nathan, A.,Van Cauwenberg, J. Rantanen, T. Fried, L. J. S. A., Guralnik, J. 2015. doi: 10.1177/0898264320944289.. The neighbourhood physical environment and active travel in older adults: a systematic review and meta-analysis. Lundqvist, K. doi: 10.1093/gerona/glw043. Barnett, D. Schrack, J. Borodulin, A. 2012. M., Jackson, R. Skantz, H., Rantanen, T., Palmberg, L., Rantalainen, T., Aartolahti, E., Portegijs, E., Viljanen, A., Eronen, J. 2017. A. doi: 10.1177/0898264314555328. doi: 10.1046/j.1532-5415.2003.51512.x. doi: 10.1177/0898264313497507. & Brown, C. Kävelyn jatkamisen tueksi myös apuvälineitä tulisi tarjota oikeaan aikaan, jotta aktiivisuus pysyisi yllä. & Ranta nen, T. doi: 10.1007/s40520-021-01956-2. Measuring life-space mobility in community dwelling older adults. 2021. doi: 10.1093/gerona/glz172. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Mobility and aging: new directions for public health action. . Koponen, K. Ammattilaisten tulisikin kannustaa näiden kävely modifikaatioiden käyttöön. Toimintakyvyn heikkenemistä voi daan hidastaa esimerkiksi vaikuttaviksi todetuilla liikun taintervioilla, jotka kehittävät lihasvoimaa, tasapainoa ja ketteryyttä. & Prohaska, T. H. American Journal of Public Health 102(8):1508–15. Ss. Outdoor mobility and use of adaptive or maladaptive walking modifications among older people. M. & Rantanen, T. doi: 10.1186/s12966-017-0558-z. & Zipunnikov, V. Journal of aging and health (Journal Article):0898264320944289. Journal of the American Geriatrics Society 51(11):1610–14. & Cerin, E.. E., Palmberg, L., Portegijs, E., Eronen, J. Associations between perceived outdoor environment and walking modifications in community-dwelling older people: a two-year follow-up study. Hankkeita ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto, Suomen Akatemia ja opetusja kulttuuriministeriö. 2000. Hän hyödynsi Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) ja Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa (AGNES) tutkimushankkeiden aineistoja. Koskinen. & Kuh, D. Journal of the American Geriatrics Society 61(10):1830–32. 2003. Life-space mobility and quality of life in communitydwelling older people. Myös kävelyn tauottamista ja hidastamista voi suositella, sillä kaikenlainen liike on hyväksi ja vaikuttaa myönteises ti terveyteen. Preclinical mobility disability predicts incident mobility disability in older women. doi: 10.1111/jgs.12763. Osa kävelyn muokkaus keinoista, kuten apuvälineen käyttö, kävelyn hidastaminen ja tauottaminen, voi auttaa jatkamaan pidempien matkojen kävelyä. 2018. Use of Walking Modifications, Perceived Walking Difficulty and Changes in Outdoor Mobility among Community-Dwelling Older People during COVID-19 Restrictions. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 14(1):103. Associations Between Accelerometer-Based Free-Living Walking and Self-Reported Walking Capability Among Community-Dwelling Older People. Sainio, P., Stenholm, S., Valkeinen, H., Vaara, M., Heliövaara, M. 2019. 108–12 teoksessa Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus, toimittanut P. Sheppard, K. V. & Barnett, A. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 74(4):560–67. Ferrucci, L., Cooper, R., Shardell, M., Simonsick, E. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 55(1):M43–52. & Ranta nen, T. P., Ferrucci, L. & Rantakokko, M. Ihannetilanteessa yhteiskunta olisi rakennettu niin, että se tukee apuvälineitä käyttävien liikkumista. 2013. doi: 10.1111/jgs.12473. Journal of the American Geriatrics Society 62(4):615–21. International journal of behavioral nutrition and physical activity 14(1):15. doi: 10.1093/ gerona/55.1.m43. 2014. M., Viljanen, A. M., Schrack, J. How often and how far do frail elderly people need to go outdoors to maintain functional capacity. Journal of Aging and Physical Activity 29(6):1018–25. Age-related change in mobility: perspectives from life course epidemiology and geroscience. Archives of Gerontology and Geriatrics 50(2):140–46. doi: 10.1123/japa.2020-0389. S., Bodner, E. Instruments to Assess Mobility Limitation in Community-Dwelling Older Adults: A Systematic Review. Journal of aging and health 27(4):606–21. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9228-6 LÄHTEET Baker, P. & Koskinen, S. Allman, R. P., BandeenRoche, K., Chaves, P. Journal of Aging and Physical Activity 23(2):298–313. & Allman, R. & Johnson, B. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 75(4):806–12. 2017. doi: 10.2105/AJPH.2011.300631. . 2020. 2020. Sääksjärvi, ja S. M., Spira, A. M. Rantakokko, M., Portegijs, E., Viljanen, A., Iwarsson, S. Satariano, W. A., Phelan, E. Association between physical performance and sense of autonomy in outdoor activities and life-space mobility in communitydwelling older people. 2013. Promoting mobility in older people. J. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 4 5 den suuntaamisen näkökulmasta. Fyysinen toimintakyky. Tutkittavat olivat kummassakin hankkeessa kotona asuvia 75–93-vuotiaita henkilöitä. W. A. Ikäihmisten toimintakyvyn muutokset havaitaan ihan netilanteessa varhain
4 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa Kurkimäen ulkokuntosali on monien kontulalaisten käyttämä liikuntapaikka. stella.h.lehtokorpi@student.jyu.fi Liikkujien määrän mittaamisessa tarvitaan monia menetelmiä Liikuntatieteen ja maantieteen osaamista yhdistäneessä Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) hankkeessa kertyi tietoa Helsingin Kontulan ja Jyväskylän Huhtasuon liikuntapaikkojen käytöstä ja käyttäjistä. Kuva: Jouko Kokkonen ILKKA VIRMASALO, YTT tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tdk ilkka.virmasalo@jyu.fi ELINA HASANEN, LitT tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tdk elina.hasanen@jyu.fi PETTERI MUUKKONEN, FT yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto petteri.muukkonen@helsinki.fi JANNE PYYKÖNEN, LitM projektitutkija Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tdk janne.pyykonen@jyu.fi ANNAKATRIINA SALMIKANGAS, LitT yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tdk. anna-katriina.salmikangas@jyu.fi STELLA LEHTOKORPI, LitK tutkimusavustaja Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tdk. Samalla karttui kokemuksia eri mittausmenetelmistä. Käyttöä on niin laskureille, havainnoinnille, somedatalle kuin kyselyille.
al. fi/yhdenvertainenliikunnallinenlahio/category/blogs/ Ainoastaan selkeästi aidatuilla alueilla, joille kuljetaan yhdestä kohdasta, mittaaminen onnistui luotettavasti. Näis sä kohteissa yksinkertaisempi valokenno olisi ollut toimi vampi ratkaisu. Havainnoijat kiersivät määrätyssä järjes tyksessä viisi havainnointikohdetta kummassakin tutki muslähiössä. Lisää laskureista saaduista kokemuksista voi lukea blogistamme 2 . YLLIhankkeessa havainnoinnit toteutettiin helmikuus sa ja kesäkuussa 2021, viikon aikana neljänä päivänä, neljä kertaa päivässä. Rajoitteena on työvoimainten siivisyys, etenkin jos tavoitteena on tuottaa systemaattinen ja tieteellisestikin pätevä aineisto. Artikke limme kertoo käyttämiemme mittareiden tarkoituksesta, luotettavuudesta ja käytet tävyydestä. Jos kohteessa muutenkin olevat työntekijät tai muut toimijat voivat suorittaa havain noinnin, on se halpa ja helppo tapa tuottaa aikasarjatietoa. Olimme ajatelleet, että voi simme useammalla samaa kohdetta mittaavalla laskurilla saada dataa esimerkiksi avoimien toimintapuistojen tai ul kokuntosalien käyttäjämääristä, mutta useimmiten tämä osoittautui mahdottomaksi. 2011). YLLIhankkeessa käyttöön valikoitui laskuri, joka hyö dyntää infrapunasädettä ohittavien ihmisten määrän ja suunnan rekisteröintiin. Laskurien hyvä puoli on se, että ne tuottavat tietoa jat kuvasti mitaten kulkijoiden kokonaismäärän. Monipuolisemman tiedon keräämisen ja hyödyntämisen mahdollistavia mittareita on olemas sa, mutta valmius käyttää ja kytkeä ne liikuntapalveluiden suunnittelu ja päätöksentekoproses seihin vaihtelevat. Ennen varsinaisia havainnointeja tutkijat toteuttivat koehavainnointikierrokset ja kouluttautuivat yh teneviin toimintatapoihin. Havainnot he kirjasivat sähköisesti Webro pollomakkeelle tai paperille sekä nauhoittivat lisätietoja äänitallenteena. Kunta voi luoda juuri omaa toi mintaansa tukevan ja sopivan kevyen version alkuperäises tä protokollasta. Liikkujien määrä on usein arvoitus etenkin ulkoympäristöissä.. Kävijämäärien mittaamisessa on kuitenkin monenlai sia vaikeuksia, minkä vuoksi tarkkoja tilastoja on olemassa vain harvoista paikoista. Yksittäisten havain nointien tuloksiin vaikuttavat myös esimerkiksi sää ja mah dolliset tapahtumat kohteessa. Liikennelaskurit tuottavat perustietoa Teknisiä ratkaisuja kevyen liikenteen liikennevirtojen mit taamiseen on monenlaisia ja kiinnostus niiden kehittämi seen on suuri. Tehtävässä on nistumisen arvioimiseksi ja toimenpiteiden suuntaamisek si on tärkeää kerätä tietoa erilaisten rakennettujen ja ylläpi dettyjen paikkojen käytöstä ja käyttäjistä. Yhdenvertainen liikunnallinen lä hiö (YLLI) tutkimus hanke 1 paneu tui erilaisiin liikkumisympäristöjen käyttöä ja käyttäjiä mittaaviin me netelmiin ja niillä tuotetun tiedon käytettävyyteen julkisten liikunta palveluiden suunnittelussa. YLLIhankkeessa ha vainnointimenetelmäksi valikoitui System for Observing Play and Recreation (SOPARC)protokolla (McKenzie et. Kehittyneemmät tavat perustuvat kameroihin tai laserskannaukseen kytkeytyvään tekoälyyn. Esimerkiksi verkkovirtaa tai valaistusta edellyttävät laitteet eivät soveltuneet käyttöön. YLLIhankkeessa dokumentoi tiin esimerkiksi ihmisten määrä, ikäryhmä ja pääasiallinen toiminta sekä havainnointialueen olosuhteet. 2 https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainenliikunnallinenlahio/2021/04/09/lu mihankipoliisijamittarivirhepyroboxmittaritlahioidenliikuntaaktiivi suudentodentajina/. Heikkoudeksi voidaan tunnistaa myös sidonnaisuus nä köhavaintoihin, minkä vuoksi joidenkin havainnoitavien muuttujien, kuten ikäluokan määrittäminen on hankalaa varsinkin reiteillä ja laajoilla alueilla. Kaupun kien tekemät liikkumisselvityksetkin tuottavat usein vain vuositason arvioita. Havainnot ovat hetkellisiä tilannekuvia ja siksi kokonais käyttömäärästä saatava tieto on epävarmaa. Havainnointi työlästä, mutta tarkentaa kokonaiskuvaa Laskurien ohella eri alueiden käyttöä voidaan havainnoi da, mikä mahdollistaa käyttäjämäärien arvioinnin lisäk si myös muunlaisen tilastoinnin. Menetelmällä voidaan kerätä tark kaa tietoa tiettyyn aikaan tietyissä paikoissa liikkuvista ihmisistä, ja sys temaattisella toistamisella voidaan luoda esimerkiksi arvokasta aikasar jatietoa (Cohen et al. Laite ei tarvitse erillistä heijastin ta tai verkkovirtaa, mutta kykenee siirtämään kerätyn da tan suoraan verkkopalvelimelle. Pitkällä aikavälillä toteutet tuna havainnoinnilla voidaan kuitenkin saada arvokasta tietoa havainnointialueesta. Lisätietoa hankkeen blogista: https://blogs.helsinki. Menetelmän eduksi voidaan laskea myös sovellettavuus. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 4 7 K unnallisten liikuntapalvelujen keskeisenä tavoittee na on tarjota liikkumisen mahdollistavat olosuhteet kaikille kuntalaisille tasavertaisesti. Tiedon tason ja havainnoitavat muuttujat voi määrittää itse. 2006). 1 Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) on Helsingin yliopiston maan tieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden tutkimushanke, joka kuuluu ympäristöministeriön koordinoimaan Lähiö ohjelmaan 2020–2022. YLLIhank keen pääasiallisina kiinnostuksen kohteina olleiden, va paasti käytettävien ulkoliikuntapaikkojen kävijä tai käyttömäärien todentamiseen ja käyttäjien luokitteluun mikään realistisesti saatavilla olleista vaihtoehdoista ei ol lut optimaalinen. Yksinkertaisimmillaan välineet ovat me kaanisia antureita tai valokennoja. Liikkujien määrä on usein arvoitus etenkin suomalaisten suosimissa ulkoympäristöissä, kuten kuntoradoilla, toiminta ja leikkipuistoissa sekä liikunta puistojen vapaasti käytettävissä olevilla alueilla. Eli laitteet toimivat hyvin siinä, mihin ne ovat suunniteltuja – reittien ja väylien mittaamiseen – mut ta ”luovempi” käyttö osoittautui vaikeaksi. Menetelmässä havainnointikohteet jaetaan pienem piin havainnointialueisiin, jotka ha vainnoidaan protokollan mukaisesti ennalta määritellystä havainnointisi jainnista (kuva 1). Sensorin vastakappaleita (heijastinta) edellyttävien laitteiden asen nusmahdollisuudet ovat puolestaan itsenäisesti toimivaa laskuria rajallisemmat. SOPARCmenetelmä voi tuottaa tarpeellista tietoa erilai sista liikkumisympäristöistä
SOPARChavainnoinnin ohjekuva Kontulan liikuntapuistosta. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa Kuva 2. Kuva: Kirsi Keskinen Kuva 1. Maptionnaireaineistosta luotu ”heatmap” Jyväskylän Huhtasuolta. Kuva: Janne Pyykönen, pohjakartta Google-maps Havainnointikohde Havainnointialue Havainnointisijainti
YLLI hankkeessa toteutettiin puhelinkyselyjä, kouluikäisten Webropollomakekyselyjä ja karttapohjainen Maptionnaire kysely. How Much Observation Is Enough. System for Observing Play and Recreation in Communities (SOPARC): Reliability and Feasibility Measures. https://datareportal.com/reports/ digital2019globaldigitaloverview 4 https://www.dna.fi/documents/753910/11433306/Digitaaliset_elamantavat_ tutkimusraportti_2022.pdf Maptionnairekyselyllä keräsimme tavallisten kysely tietojen lisäksi tarkkoja sijaintitietoja. Esi merkiksi Instagramin aineistopolitiikka taas ei mahdollista datan laajaa tutkimuskäyttöä lainkaan. Journal of Physical Activity 3(1), 208–222.. 2006. esim. YLLIhankkeen tie totarpeen kannalta havainnoinnissa on kuitenkin se puute, ettei sen avulla saatu tietoa siitä, olivatko havaitut liikkujat kohdelähiöiden asukkaita. & McKenzie, T. Ke rättyä tietoa käytettäessä on tunnettava hyvin asia yhteys, jossa sitä hyödynnetään ja sovelletaan. ArcGIS) käyttöä. Itseraportoidussa aineistossa luotettavuutta vähentävät muistamisen ja arvioinnin tark kuus, toivottuna pidetyn käyttäytymisen korostuminen ja vastaajien valikoituminen aiheen tärkeäksi kokeviin. Luotettavan havainnointiaineiston tuottaminen vaatii kuitenkin systemaattista työtä joko tut kijoilta tai esimerkiksi liikuntapaikan henkilöstöltä. 2011. . Jotkut alustat mahdollistavat sijaintitiedon tallentumi sen koordinaatteina (ns. McKenzie, T., Cohen, D., Sehgal, A., Williamson, S. Journal of Physical Activity 8(8), 1117–1123. Esimerkiksi yksinhuoltajat näyttäytyivät ryhmänä, jolla on huomattavan paljon liikkumisen esteitä, mutta vastaajien pieni määrä ai neistossa estää tilastolliset päätelmät. Lisäksi kysyimme ongelmallisia paikkoja ja niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Lä hiöympäristön pistemäisten paikkojen käyttäjistä ei tä män tyyppisestä datasta voida saada kovinkaan täsmällis tä tietoa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 4 9 Somesta joukkovoimaa Sosiaalisen median alustoilla julkaistuissa postauksissa on tyypillistä kertoa arjen tapahtumista, ja liikunta ja urhei lu ovatkin yleisimpiä postauksen aiheita 3 . Tutkimusajankohtana Twitterdata oli saatavilla tutkimuskäyttöön rajapinnan ja applikaation kautta. Puhelinkyselyyn sisällytettiin paikkatyypeittäin liikku miskerrat ja muodot viikon aikana sekä osasta paikkatyyp pejä paikan nimi tai sijainti, ja oliko liikunta ohjattua. 3 kts. Kyselyiden kor keiden kustannusten ja vastaajien rekrytointivaikeuksien takia otoksemme jäi liian pieneksi joidenkin ryhmäkohtais ten erojen uskottavan todentamisen kannalta. Kysely monipuolistaa kuvaa Kyselyiden etuina on mahdollisuus tavoittaa paljon vastaa jia sekä kerätä monimuotoista tietoa paikkojen käytöstä ja yhteyksistä taustatekijöihin. Kou luikäisten kyselyssä kysyttiin liikkumisesta viikon aikana tietyissä keskeisissä paikoissa, sekä yleisellä tasolla muissa liikkumisympäristössä kuten luonnossa. Ohjelman analyysityökaluilla voi tehdä erilai sia diagrammeja, kuvioita ja heatmapkarttoja (kuva 2), tai vastaukset saa ladattua taulukkona. & Golinelli, D. Lisäksi liikunnas ta postaavat tyypillisesti vain aktiivisimmat liikkujat. Liikennelaskurit eivät tuottaneet kovinkaan olennaista tietoa hankkeen yhdenvertaisuustematiikan kannalta, mut ta niillä saatiin liikuntapaikkojen, etenkin reittien, ylläpi dossa hyödynnettävää tietoa. Kokemuksemme perusteella keruumenetelmät ja aineis tojen käsittely kehittyvät hedelmällisimmin yhteistyössä tutkijoiden ja toimintaympäristön tuntevien toimijoiden, kuten suunnittelijoiden ja kenttätyöntekijöiden, kanssa. Ha vainnoimalla voidaan myös esimerkiksi tuottaa aikasarjoja erilaisten liikkumisympäristöihin kohdistuvien toimenpi teiden vaikutuksista niiden käyttöön. Sijainti ei ole aina tarkka: jos postauksessa esimerkiksi lukee ”Helsinki”, sijainti johtaa Helsingin yleiseen sijainti pisteeseen kaupungin keskustaan. Somedata voi täydentää muiden mittareiden tuottamaa aineistoa. Maailmanlaajuisesti vain noin yhdessä prosentissa Twittertwiiteistä on ollut kysei nen toiminto päällä. Esimerkiksi kuntoratojen va laistuksen ajoitusta säädettiin, kun saatiin tieto hiljaisista ajoista. Suuret käyttäjä määrät mahdollistavat määrällisesti suuren joukkoistamal la tuotetun aineiston. Suoran sijaintitunnisteen puuttues sa tieto voidaan johtaa geojäsentämisen (geoparsing) avul la jopa 90 prosentissa paikannimen sisältävistä twiiteistä, esimerkiksi twiitin tekstin tai asiatunnisteiden (hashtag) perusteella. Kysyimme asukkail ta heidän tärkeimpiä liikkumisympäristöjään eri vuoden aikoina. Facebookilla luku on 52 %) ja demografisen vinoutuneisuuden vuoksi 4 . Eri mittaustavoilla tuotetun tiedon käytettävyys Jos halutaan kerätä tietoa liikkujien määristä, ominaisuuk sista tai toiminnasta vapaasti käytettävillä paikoilla, koke muksemme mukaan SOPARChavainnointimenetelmä so veltuu tehtävään hyvin. YLLIhankkeessa ei ollut mahdollista päätellä, miten hyvin kohdelähiöissä liikku mista koskeva somedata edustaa asukkaiden liikkumista. Tavoitteena oli selvittää lähiöiden asukkaiden liikkumiskohteita ja tapoja, ei liikkujamääriä paikoittain. Twitteraineisto on myös vinoutunutta päivittäisten käyttäjien pienen määrän (13 % 16–74vuotiaista, kun esim. Karttaaineiston syväl linen käsittely vaatii paikkatietoohjelman (esim. Se sopii hyvin esimerkiksi kansallispuistojen ja muiden laajojen, maastossa sijaitsevien liikkumisympä ristöjen monitoroinnin täydennykseksi. Tarkastelualueen laajuus vähentää sijainninmääritysvirheen vaikutusta. Refining the Administration of SOPARC. Kartanluku ja tietotekniset taidot vaihtelevat, joten it senäisesti vastanneiden sijaintitietoihin on suhtauduttava varauksella. Somedata puolestaan soveltuu parhaiten laajojen alueiden käytön mittaamiseen. Paikkakohtaisesti mukaan mahtuivat vain liikkumismuodot valmiina vaihto ehtoina, pois jäivät esimerkiksi käyttökerrat. Alueellisesti kohdennettujen kyselyiden kautta saimme tietoa siitä, missä kohderyhmämme liikkui. LÄHTEET Cohen, D., Setodji, C., Evenson, K., Ward, P., Lapham, S., Hillier, A. geotägi). Tällä hetkellä ihmis ten liikkumista tutkivien kiinnostus kohdistuu muun muas sa Stravareittiviivaaineistojen käyttämiseen. Somedatan käyttöä haittaa myös, että eri alustojen ja yri tysten aineistopolitiikat eroavat ja voivat muuttua hyvinkin yllättäen. Sijainnin merkitsemisen jälkeen tiedustelimme ponnahdusikkunakysymyksissä, mitä paikassa oli tehty, kuinka usein, kenen kanssa ja miten paikkaan oli kuljettu
On kuitenkin vaikea erottaa, onko yhteydes sä kyse syyseuraus yhteydestä, vai selittääkö jokin kolmas Kuva: Antero Aaltonen. Tähän miljardilukuun onkin voinut törmätä monessa liikuntaan panostamista kannatta vassa puheenvuorossa. (2022) tutkimus, jossa arvioidaan liikkumattomuuden ja paikallaan olon suo OLLI KÄRKKÄINEN Johtava erityisasiantuntija Valtiovarainministeriö olli.karkkainen@gov.fi Lisää liikuntaa – helppoja miljardeja tarjolla. Laskurin avulla voi myös kokeilla, miten kustannukset muuttuisivat, jos suositusta vähäisemmin liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuus laskisi nykyisestä tilanteesta, jossa 76 prosenttia liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia on liikaa paikallaan. €) selittääkin yli puolet liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista. 5 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa T yöhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 6 euroa takaisin ”, ”Vapaaehtoistyöhön käytetty euro tuottaa yhteiskunnalle kuusi euroa”, ”Euro pyöräilyyn tuo kahdeksan euron hyödyt” – lupauksia korkeatuottoisista yhteiskunnallisista investointikohteista on mediasta helppo löytää. Sosiaalisena in vestointikohteena nähdään myös liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Liikkumattomuus maksaa, mutta ei liikuntaan sijoitettu eurokaan tule kuutena takaisin. 0,7 mrd. Totta. työuriin. Tilantees sa, jossa julkisen talouden resurssit ovat rajalliset, haluaa yhä useampi menokohde näyttäytyä sosiaalisena investoin tina, johon sijoitetut eurot tuottavat itsensä moninkertai sesti takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä. Tutkimuksen mu kaan liik kumattomuuden kustannukset Suomessa ovat vuosittain yhteensä 3,2 miljardia euroa. Edellä maini tusta 3,2 miljardin liikkumattomuuden kustannuksesta vain viidesosa (n. Liikunnan ja paremman terveyden välisestä vahvasta yhteydestä on laaja tutkimuskirjallisuus. Mutta kuinka suuria tuottolupauksia voi liikkumattomuuden hintaa koskevien laskelmien perusteella tehdä. Kustannus laskurin lukujen lähtökohtana on Kolu ym. Syyseuraussuh teiden tunnistaminen on kuitenkin paljon vaikeampi ky symys, etenkin kun kyse on suorien terveysvaikutusten sijaan välillisistä vaikutuksista mm. UKKinstituutin sivuilta löytyy kustannuslaskuri, joka kertoo liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamien kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hy vinvointialueittain ja kunnittain. Lisää liikuntaa, lisää hyvinvointia. ria ja epäsuoria kustannuksia. Liikkuva saa korkeampaa palkkaa Liikunnan ja tulojen välistä yhteyttä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Nuoruusvuo sien vähäisen liikkumisen aiheuttama tuloverojen mene tys (1,8 mrd. Suurin osa selittyy nuoruuden vähäi sen liikkumisaktiivisuuden arvioidulla yhteydellä tuleviin tuloveroihin ja työttömyysturvamenoihin. €) selittyy liikkumattomuuden suo rilla kustannuksilla
Niihin vastaamiseksi pitäisi tietää yhteiskunnallisten kus tannusten lisäksi mitkä tekijät ovat liikkumattomuuden taustalla ja kuinka yksittäisillä toimenpiteillä voitaisiin lii kuntaa lisätä. Liikkumattomuuden yhteiskunnal lisiin kustannuslaskelmiin liittyy usei ta epävarmuustekijöitä, mutta vaikka hyväksyttäisiin, että liikkumattomuu della on merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia, on tärkein kysymys kui tenkin se, mitä asialle voitaisiin tehdä. H., Pahkala, K., HutriKähönen, N., Raitakari, O. Eikä liikuntaa edistävien toimenpiteiden perimmäisenä tar koituksena ole säästää terveyskuluissa tai kasvattaa verotu loja, vaan lisätä hyvinvointia. Käynnissä oleva julkinen keskustelu, jossa yhä useam pia julkisia menoeriä ”brändätään” euroissa arvioiduiksi so siaalisiksi investoinneiksi, menettää osan näiden julkisten menojen perimmäisestä tarkoituksesta. Jos taas liikkumattomuus ei ole järki peräinen valinta, voi olla yhteiskunnallisesti kannattavaa lisätä tietoutta liikkumisen terveyttä edistävästä ja tulota soa kasvattavasta vaikutuksesta. Liikuntaa aktiivisesti harrastaneilla miehillä pitkän ai kavälin tulotaso oli 14–17 prosenttia korkeampi kuin vä hemmän liikuntaa harrastaneilla miehillä. 2013. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty useita vaihtoeh toisia selityksiä sille, miksi liikunnan harrastamisella ja myöhemmällä tulotasolla on positiivinen yhteys. Kaksosten tutkiminen auttaa syyseuraussuhteen tunnistamisessa ja tutkimuksen tuloksena liikkumisella havaittiin olevan selvä positiivinen vaikutus tulevaan tulotasoon. Siksi liikkumattomuuskeskus telussakin kaivattaisiin vähemmän kustannuslaskureita ja enemmän keskustelua toimenpiteistä ja niiden vaikutuk sista hyvinvointiin. Tästä seuraavat yhteiskunnalliset politiikkasuositukset riip puvat siitä, onko liikuntaa liian vähän harrastavien toimin ta rationaalista vai ei. Yksilön näkökulmasta johtopäätös on selvä – liikunnan harrasta minen nostaa tulevaa tulotasoa ja on siten myös taloudelli sesta näkökulmasta kannattavaa. Esi merkiksi Hyytinen & Lahtonen (2013) tutkivat suomalaisen kaksosaineis ton avulla, miten liikunnan harrasta minen vaikuttaa miesten tuleviin tu loihin. Tämän takia onkin yllättävää, miksi niin harva liikkuu suo situsten mukaisesti, vaikka liikunnan lisäämisellä olisi sel vä positiivinen vaikutus omaan terveyteen ja tulotasoon. 2022 Jul;76(7):677-684 Liikunnassakin on viime kädessä kyse muusta kuin pelkästä rahasta.. T.& Vasankari, T. Sen sijaan tutkimuksen perusteella liikkuminen voi esimerkik si lisätä resilienssiä myöhemmin työssä kohdattavia ongel mia kohtaan tai lisätä halua osallistua kilpailullisiin tilan teisiin. Silloin liikuntaa lisäämisen ”sosiaali sen investoinnin” näkökulmasta tu lisi arvioida yksittäisiä toimenpiteitä ja vertailla niiden kustannuksia potentiaalisiin hyötyihin. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. Liikunnan lisääminen voi silloin paran taa yksilöiden suhteellista kilpailuasetelmaa työmarkkinoil la ilman, että sillä on vaikutusta yhteiskunnan kokonais palkkasummaan ja sitä kautta tuloverokertymään. Yh teiskunnallisesta näkökulmasta sillä on kuitenkin merkitystä, mikä on korkeamman tulotason taustalla. UKKinstituutin kustannuslaskurissa voi yhtä nappia painamalla katsoa, paljonko arvioidut liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset laskisivat, jos vain 50 pro senttia liikkuisi suosituksia vähemmän nykyiseen 76 pro senttiin verrattuna. Ei mielenter veyttä edistävien toimenpiteiden viime käden tarkoituksena ole säästää julkisia menoja, vaan parantaa mielenterveyttä. Samalla se on politiikkasuositusten näkökulmasta tärkein kysymys. (2022) nostavatkin esiin, että tutkimuksen liikkumattomuuden tuloveroja ja työttömyysturvamenoja koskeviin arvioihin tulee suhtautua varauksellisesti, eikä tutkimuksessa kyetä varmasti osoittamaan syyseuraus suhdetta näiden välillä, vaikka muita selittäviä tekijöitä py ritäänkin ottamaan huomioon. Laajan tutkimuskirjallisuuden perusteella liikunnan har rastamisen hyödyllisyys yksilön kannalta on selvää. & Lahtonen, J. 2022. Korkeamman tulotason selityksenä Hyytinen & Lahtonen (2013) eivät kui tenkaan löytäneet liikunnan takia paremmasta terveydestä tai eheämmästä työurasta kumpuavia tulovaikutuksia. Koska liikunnassakin on viime kädessä kyse jostain muusta kuin pelkästä rahasta. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Liikkumattomuus – onko se valinta. . The effect of physical activity on long-term income. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 1 tekijä sekä liikunnan harrastamisen että korkeamman tulo tason. Social Science & Medicine. tulevan tulotason näkökulmasta. Tieto liikkumattomuuden tai esimerkiksi mielenterveyson gelmien suurista yhteiskunnallisista kustannuksista ei vielä itsessään auta ongelmien ratkaisemisessa, vaan politiikka suosituksia varten tulee edetä yksittäisten toimenpiteiden vaikutusarviointiin. Jos liikunnan harrastaminen nostaa tulevaa tulotasoa terveysvaikutusten sijaan esimerkiksi parantamalla yksi lön suhteellista kilpailuasetelmaa työmarkkinoilla, on tästä seuraava liikunnan lisäämisen yhteiskunnallinen vaikutus vaikeampi tulkita. Todellisuudessa liikkumattomuuden vähentäminen on paljon vaikeampi kysymys. Liikunnan harrastaminen on yksilölle kannattavaa sekä terveyden että mm. Yhteiskunnallisten po litiikkasuositusten osalta kysymys on kuitenkin vaikeampi. Tut kimusten perusteella onkin helppoa antaa ihmisille suosi tus liikkua suositusten mukaisesti. Kolu ym. Hyytinen & Lahtonen (2013) pohtivat tutkimuksessaan, että jos liikkumattomuus on rationaalinen valinta, olisi yhteiskunnallisesti perusteltua kohdistaa vähän liikkuvil le henkilöille heidän valinnastaan koituvien terveysongel mien kustannuksia. Nämä tekijät voivat puolestaan johtaa parempaan menestykseen työmarkkinoilla ja sitä kautta korkeampaan tulotasoon. Tutki mustulosten perusteella liikunnan harrastamisella on selvä yhteys parempaan terveyteen ja korkeampaan tulotasoon. J Epidemiol Community Health. 2013 Nov; 96:129-137 Kolu, P., Kari, J. LÄHTEET Hyytinen, A
Tässä artikkelissa tarkastelemme tiivistetysti joitain LIITU 2022 raportin tuloksia lasten ja nuorten liikkumi sesta, liikuntatilanteista sekä liikkumisympäristöistä. Kun 9–15vuotiaat osallistujat viettivät vuonna 2016 keskimäärin 7 tuntia 36 minuuttia päi SAMI KOKKO, TtT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto sami.p.kokko@jyu.fi PAULIINA HUSU, TtT vanhempi tutkija UKK-instituutti pauliina.husu@ukkinstituutti.fi LIITU 2022: Koronaajan vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten liikkumisessa Koronapandemian aikana syntynyttä liikkumisvajetta ei ole vielä kokonaan kuitattu. Liikemittarimittausten mukaan lasten ja nuorten istuen tai makuulla päivittäin viettämä aika lisääntyi vuodesta 2016 vuoteen 2022 (kuvio 1). Luonnossa liikkuminen sen sijaan yleistyi. Sekä kevyttä että reipasta ja rasittavaa liikkumis ta kertyi silti vuonna 2022 vähemmän kuin vuonna 2018. Kaikkina tarkasteltuina vuosina pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti keskimäärin enemmän kuin tytöt. Ykkösluokka laiset eli 7vuotiaat lapset osallistuivat mittauksiin kahtena jälkimmäisenä vuonna, joten kolmen mittauskerran vertai lu rajoittuu 9, 11, 13 ja 15vuotiaisiin. vässä istuen tai makuulla, oli vastaava aika vuonna 2022 jo 8 tuntia 17 minuuttia. LEENA MARTIN, TtM projektitutkija liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto leena.l.martin@jyu.fi JARI VILLBERG, YTM tutkija liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto jari.j.villberg@jyu.fi KARI TOKOLA, FM tilastotieteilijä UKK-instituutti kari.tokola@ukkinstituutti.fi HENRI VÄHÄYPYÄ, DI laboratorioinsinööri UKK-instituutti henri.vaha-ypya@ukkinstituutti.fi TOMMI VASANKARI, LT johtaja UKK-instituutti tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi. Samalla paikallaanoloaika lisääntyi. Istuminen tai makaaminen lisääntyi molemmilla sukupuolilla ja kaikissa tarkastelluissa ikäryh missä. Tulosten tulkinnassa on hyvä huomioida, että vuon na 2016 liikemittaria käytettiin vain valveilla ollessa. Liikkuminen ja paikallaanolo Peruskoululaisten liikkumista ja paikallaanoloa on mitat tu liikemittarilla vuosina 2016, 2018 ja 2022. Huomiota kiinnittää erityisesti tyttöjen liikkumisen nopea väheneminen ikävuosien karttuessa. Yk sityiskohtaisemmat ja kattavammat tutkimustulokset löy tyvät varsinaisesta raportista. Viimeisimmässä mittauksessa kevyen liikkumisen määrä kääntyi laskuun. Näyttää siltä, että ko ronaaikana syntynyt liikkumisvaje on pienentynyt, mutta liikkuminen ei ole kaikilla palannut koronaaikaa edeltä neelle tasolle. Erityisesti omaehtoinen liikkuminen ja seu ratoimintaan osallistuminen ovat vähentyneet. Tämän vuoksi paikallaanolon kokonaismäärä on jäänyt todennä köisesti hieman liian alhaiseksi. Reippaan ja rasittavan liikkumisen päivittäi nen aika pysyi suhteellisen tasaisena vuodesta 2016 vuoteen 2018, mutta vuoden 2022 mittauksessa 9, 11 ja 13vuotiai den lasten ja nuorten liikkuminen oli edellisiä vuosia vä häisempää (kuvio 2). 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa K aksi kolmannesta 7–15-vuotiaista arvioi liikku misensa lisääntyneen viimeisen 12 kuukauden aika na. Omaehtoinen liikkuminen vähentyi erityisesti 15vuotiailla, joista omaehtoisesti vuonna 2018 liikkui 81 prosenttia, mutta vuonna 2022 enää 74 prosent tia. Myös 7vuotiaat lapset liikkuivat reip paasti tai rasittavasti vuonna 2022 keskimäärin vähemmän kuin vuonna 2018. Myös urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuus oli vuonna 2022 (46 %) pienempi kuin vuonna 2018 (54 %). Tämä antaa kuvan siitä, miten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen on pandemiaai kana muuttunut. Kevyttä liikkumista kertyi 9–15vuotialle lapsille ja nuo rille keskimäärin enemmän vuonna 2018 kuin vuonna 2016. Vuonna 2022 lapset ja nuoret liikkuivat kevyesti edelleen kuitenkin keskimäärin enemmän kuin vuonna 2016. Luonnossa liikkuminen lisääntynyt Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista liikkui edelleen omaeh toisesti, oli näin tekevien osuus vuonna 2022 pienempi kuin vuonna 2018 (kuvio 3). Vuoden 2022 tuloksia voi verrata vuosien 2016 ja 2018 tuloksiin, jolloin koronapan demia ei ollut vielä alkanut
Kuvio 2. 1,3 1,2 2,5 2,3 2,2 2,2 2,0 1,9 2,0 1,8 1,5 1,5 1,3 1,2 1 2 3. Liikuntatilaisuuksiin osal listuminen viikoittain tutkimus vuoden mukaan 9–15vuotiailla (2016 n = 6 900–7 165; 2018 n = 5 625–5 700; 2022 n = 7 829–8 056) (%). Kuvio 3. Kuvio 4. Lasten ja nuorten paikal laan istuen tai makuulla viettämä aika vuosina 2016, 2018 ja 2022 (pojat n = 3032, tytöt n = 3972, yhteensä n = 7004). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 3 Kuvio 1. Liikuntapaikkojen, joiden käytössä oli tapahtunut muutoksia tutkimusvuosien välillä, käyttö vähintään kerran viikossa iän mukaan vuosina 2016 (n = 5330–5446) ja 2022 (n = 5336–5400) (%). Lasten ja nuorten reipas ja rasittava liikkuminen vuosina 2016, 2018 ja 2022 (pojat n = 3032, tytöt n = 3972, yhteensä n = 7004)
Tarve edistää liikkumista on Suomessa entisestään lisääntyneet suurim malla osalla lapsista ja nuorista. Liikkumisympäristöjen trendejä voi verrata vuosien 2016 ja 2022 välillä ja 11–15vuotiaiden vastaajien osalta. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 teema Mittaaminen liikunnassa Miten tutkittiin. Vuoden 2022 kyselyyn uute na elementtinä lisätty oma tai kaverin pihaalue oli toisek si yleisimmin käytetty liikkumisympäristö (66 % viikoit tain). LIITUraportin tuloksista nousee lisäksi esiin huolestut tavana trendi, jossa tyttöjen ja poikien välinen ero on li sääntynyt useilla liikuntakäyttäytymisen osaalueilla. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimus toteutettiin keväällä 2022 peruskoulu ikäisillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi koulujen toimintaan vaikuttivat kevään aikana opetusalan lakot tai lakonuhat sekä Ukrainan sota. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITUtutkimuksen tuloksia 2022. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wpcontent/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminenSuomessa-2022-2.pdf Kuva: Juha Laitalainen. . Kevyenliikenteenväylät säilyivät yleisimmin käytettynä liik kumisympäristönä. Nämä ovat myös voineet heijastua tutkimuksen osallistumishalukkuuteen sekä osallistujien liikuntaja terveyskäyttäytymiseen. Suurin muutos vuosien 2016 ja 2022 välillä tapahtui luonnossa liikkuvien osuudessa. Vuonna 2022 niitä käytti viikoittain 72 prosenttia lapsista ja nuorista. Aineiston keruuaikana ei enää ollut voimassa koronapandemiaan liittyviä rajoituksia, mutta osa kouluista jättäytyi pois tutkimuksesta pandemiaan liittyvän kuormituksen takia. Kevyt, reipas ja rasittava liikkuminen on vähäisempää ja paikallaanoloa kertyy enemmän. Tämä korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä ja tytöillä. Erityisesti 15vuotiaiden omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt, mutta myös seuratoimintaan osallistuu aiempaa vähemmän lapsia ja nuoria. Aiemmat peruskouluikäisten LIITU-tutkimukset ovat vuosilta 2014, 2016 ja 2018. Maalis-kesäkuussa 2022 LIITU-kyselyyn vastasi yhteensä 10 098 7–15-vuotiasta lasta ja nuorta 329 koulusta ja liikemittauksiin osallistui 1 525 lasta ja nuorta 129 koulusta. Vuonna 2020 LIITU-tutkimus toteutettiin toisen asteen opiskelijoille. . Tyttöjen liikkuminen herättää erityistä huolta Koronapandemian aikana matalammalla tasolla ollut liik kuminen on elpynyt, mutta ei silti vielä ole täysin palan nut samalle tasolle kuin ennen koronaaikaa. Tyt töjen liikkumisaktiivisuus alkaa laskea aikaisemmin kuin poikien ja heidän liikkumiselle antamansa merkitykset ovat vähentyneet enemmän kuin pojilla. Vuonna 2022 jo lähes puo let 11–15vuotiaista ulkoili luonnossa viikoittain (kuvio 4). Tytöt kertoivat myös useammin liikkumisen esteistä kuin pojat
Soteuudistuksen toteuduttua korostuu yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Neuvonta on osa laajempaa liikuntaneuvonnan palveluketjua, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikku va sosiaali ja terveydenhuollon asiakas tunnistetaan ja oh jataan liikuntaneuvontaan. julkinen sotetoimija, joka tällä hetkellä on PäijätHämeen hyvinvointiyhtymä. Samalla sovittiin liikunta neuvonnan prosesseista, yhtenäisestä kirjaamisesta ja toi minnan arvioinnin mittareista. Eri toimijoiden kanssa kehitettiin toiminta malli, jossa asiakas lähetetään sosiaali ja terveyspalveluista liikkumislähetteellä neuvontaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 5 V uoden 2021 loppuun mennessä jo lähes 170 kun taa tarjosi poikkihallinnollista liikuntaneuvontaa (Kivimäki ym. 2021.) PäijätHämeessä liikuntaneuvonnan palveluketju on toi minut lähes kymmenen vuotta. Neuvontaan ohjataan asiakkaita soten palveluis ta, mutta siihen voi hakeutua myös omaaloitteisesti. Liikuntaneuvonta tarkoittaa yksilöllistä liikuntaalan tai terveydenhuollon ammattilai sen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Osa kunnista tuottaa liikuntaneuvontapalvelun itse, ja osa os taa sen PHLU:lta. 2022). (Tuunanen & Kivimäki, toim. Neuvonta toteutetaan kol mikantayhteistyönä, jossa mukana ovat kuntien liikunta toimet, PäijätHämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) ja ANNA KULONEN liikunta-alan YAMK-opiskelija Haaga-Helia amk anna.kulonen@myy.haaga-helia.fi PAULA HARMOKIVISALORANTA yliopettaja Haaga-Helia amk paula.harmokivi-saloranta@haaga-helia.fi SARI HOKKANEN asiantuntijahoitaja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä RISTO KURONEN asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Liikuntaneuvonnan palveluketju asiakkaiden silmin Päijät-Hämeessä Liikuntaneuvonta voi tuottaa tuloksia, kun maltti edetä pienin askelin riittää. Se ra kentuu aina asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. PäijätHämeen liikuntaneuvonnan maakunnallinen toi mintamalli luotiin PHLU:n hallinnoimassa hankkeessa vuo sina 2012 – 2015. Palvelu on kaikkien päijäthämäläisten saatavilla. Liikuntaneuvojilla on alusta alkaen ollut oikeudet soten tietojärjestelmän Liikuvälilehteen, jolle liikuntaneuvojat Kuva: Jussi Judin/Liikkuva aikuinen
Jokaisesta käynnistä kirjataan sovitut seurantamittarit. Kielteiset tunteet liikuntaneuvojan luokse oh jaamisesta saattoivat lisäksi liittyä ajankäyttöön. Yksistään sanat liikuntaneuvonta tai neuvoja eivät ker toneet asiakkaille riittävästi palvelun sisällöstä. Asiakkaat kokivatkin antoisaksi oman elämäntilanteen aukipuhumisen ja käsittelemisen yhdes sä jonkun toisen kanssa. Tapaamisissa käydään läpi ajankohtaiset asiat, seurantatilastot ja kehitettävät asiat sekä sovitaan tulevis ta toimenpiteistä. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 kirjaavat neuvontakäynnit yhteisesti sovittujen fraasien ja otsikoiden avulla. Keskeisiksi liikuntaneuvojan ominaisuuksiksi asiakkaat nostivat asenteen, taidon kuunnella, elämäntilanteen ym märtämisen ja aidon läsnäolon. Tämä saattoi liittyä siihen, että asiakkaat pystyivät vaikuttamaan liikuntaneuvontaprosessiin eri tavoin, ku ten käyntikertoihin ja niiden tiheyteen, mahdollisuuteen tavata kasvokkain tai etäyhteyden avulla sekä esimerkik si mahdollisiin lajikokeiluihin. Asiakaslähtöinen työskentely tärkeää Asiakkaat kokivat liikuntaneuvonnan hyvin asiakaslähtöi seksi. Kaikki asiakkaat eivät yltäneet liikunnan lisäämis tai pai nonpudotustavoitteisiinsa. Asiakaslähtöisyydessä ko rostui erityisesti kokemus kuulluksi tulemisesta ja elämän tilanteen ottamisessa huomioon ohjauksessa. Asiakkaita oli ohjattu liikuntaneu vojan luokse myös ravitsemukseen liittyen tai asiakkaan halutessa käsitellä omaa ylipainoaan eri asiantuntijoiden kanssa. Alueellisesti liikuntaneuvojien verkosto on tiivis. Lisäksi tärkeäksi ominai suudeksi nostettiin kyky soveltaa liikuntaa huomioiden niin asiakkaan sairaudet ja toimintakyvyn rajoitukset kuin muun elämäntilanteen, kuten kiireisen arjen. Osa asiakkaista jopa koki, että olisivat jättäneet prosessin kesken, ellei vuoro vaikutus ja yhteistyö liikuntaneuvojan kanssa olisi toimi nut niin hyvin. Tämä tietämättömyys palvelun sisällöstä saattoi aiheut taa asiakkaassa myös negatiivisia tunteita ja ymmärtämät tömyyttä siitä, miksi hänet ohjataan liikuntaneuvojalle ja miten hän hyötyy siitä. Asiakkaat huomasivat myös pystyvänsä tekemään omista rajoitteistaan huolimat ta paljon enemmän kuin mitä he olivat uskoneet. Monet neuvontaprosessin alussa asetetut tavoit teet olivat hyvin konkreettisia liittyen esimerkiksi liikun nan lisäämiseen tai painonpudottamiseen. Näistä ajatuksista ja tunteista huolimatta asiakkaat oli vat päättäneet mennä katsomaan, mitä liikuntaneuvon ta voi heille tarjota. Liikuvälilehdeltä soteammattilaiset nä kevät mitä liikuntaneuvonnassa tapahtuu. Osa asiakkaista oli kokenut saaneensa riittämättömäs ti tietoa liikuntaneuvontapalvelun sisällöstä ja sen toteut tamisesta, kun soten henkilöstö otti puheeksi liikunta neuvonnan ja ohjasi asiakkaan liikuntaneuvojan luokse. PHLU suunnittelee ja toteuttaa yhdessä sotetoimijoiden kanssa liikuntaneuvojien säännölliset tapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Ajatus liikunnan lisäämisestä jo hektiseen arkeen tuntui mah dottomalta, ja näin ehkä liikuntaneuvojan kanssa keskus telu tarpeettomalta. Tästä huolimatta liikuntaneu vonta oli voinut vahvistaa asiakkaan pystyvyyden tunnet ta. Mikä on liikuntaneuvonnan tulevaisuus. Tämä mahdollisti oman arjen tar kastelemisen ja sen jäsentelemisen. Osalla päätökseen vaikutti palvelun maksuttomuus. Liikunta neuvojalta saadut konkreettiset ohjeet ja esimerkit tukivat asiakkaita näkemään mahdollisuuksia toteuttaa pieniä te koja omassa arjessaan. Toisaal ta asiakas oli voinut kokea, että vähäinen liikunta ei johdu tiedon puutteesta, eikä hän sen takia tarvitse liikuntaneu vojan apua. Haastatte luun osallistuneet asiakkaat kokivat, että heidän omassa liikuntaneuvontaprosessissaan nämä asiat olivat vahvas ti läsnä, ja neuvojan ammattitaito vahvisti heidän sitoutu mistaan liikuntaneuvontaprosessiin. Asiakas oli voinut tuoda vastaanotolla esille sairautensa tai toimintakyvyn rajoituksensa, jonka seurauksena hänet oli ohjattu liikun taneuvojan luokse saamaan tukea liikunnan aloittamiseen ja sen toteuttamiseen. Yhteydenottojen aikana neuvoja välit ti tietoa esimerkiksi tulevista liikuntaryhmistä. Asia kas saattoi olla myös tietämätön siitä, millainen liikunta sopii hänelle esimerkiksi sairautensa takia. Osa asiakkais ta saavutti tavoitteensa ja asetti uusiakin prosessin aikana. Ajattelu oli myös voinut siirtyä kiloista enemmän omiin tuntemuksiin. Ennen liikuntaneuvojan tapaamista neuvonta yhdistet tiin vahvasti liikuntaan, ja osa asiakkaista yllättyikin, kun neuvonnassa pohdittiin arjen pieniä valintoja tai jopa ren toutumista ja palautumista liikunnan lisäämisen sijasta. Soten edustajat tukevat liikuntaneuvontaproses sien ja kirjaamisen kehittämistä ja tarvittavien muutok sien tekemistä. Liikuntaneuvojien osaamista tuetaan myös perehdytysmateriaalilla, jota päivitetään säännöl lisesti. Lajikokeilut ja erityisesti liikuntaneuvojan henkilökohtainen ohjaus ja la jien soveltaminen vahvistivat asiakkaiden positiivisia ko kemuksia erilaisista liikuntalajeista. Liikuntaneuvontaan osallistuneet asiakkaat kokivat pal velun hyväksi ja olivat tyytyväisiä siihen. Neuvonta vahvistaa pystyvyyden tunnetta Asiakkaat olivat menneet liikuntaneuvojan luokse erilaisin odotuksin. Jokainen asiakas rakensi oman mielikuvansa liikuntaneuvonnasta, joka nähtiin ensisijaisesti liikuntaa käsittelevänä palvelu na. Vuorovaikutuksellinen liikuntaneuvontaprosessi raken tui asiakkaan arjen, ajatusten ja toiveiden kartoittamises ta, jonka pohjalta pyrittiin löytämään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja. Käyntien välisten yhteydenottojen asiakkaat kokivat tuke van omaa prosessia. Erityisesti asiak. Ennen liikuntaneuvojan tapaamista asiakas saattoi aja tella, ettei liikunnasta ole hänelle hyötyä vaan hän tarvitsi si muunlaista tukea omassa elämäntilanteessaan. Monilla oli erilaisia sairauksia tai toimintakyvyn rajoit teita, jotka olivat jopa vuosia rajoittaneet liikkumista. Pystyvyyden vahvistumisen lisäksi neuvontaprosessi johti ajattelutavan muutokseen arjen pientenkin valintojen merkityksestä aktiivisuudessa ja ravitsemuksessa. Eri syistä liikuntaneuvontaan PäijätHämeen liikuntaneuvontaketjua käsittelevän tutki muksen haastateltavat oli ohjattu liikuntaneuvojan luok se eri soteyksiköistä ja erilaisista syistä
Tulevaisuuden tutkimuskeskus TUTU eJulkaisuja 13/2019. Alussa ei pidä luoda liian suuria odotuksia asiakkaalle vaan prosessi läh tee rakentumaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti hänelle sopivin askelin. Liikkuva aikuinen -ohjelma. OKM. 2019.) Kapea näkemys liikunnasta voi muo kata myös asiakkaiden ymmärrystä liikuntaneuvonnasta. Kaikki nämä luovat mahdollisuuden tulevaisuudessa vahvistaa ja laajentaa liikuntaneuvontaa PäijätHämeessä. Parkkinen, M., Ahokas, I., Kiviluoto, K., Saarimaa, R. Jyväskylä. Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla – ohjeistus soteuudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. 2019. LÄHTEET Kivimäki, S., Tuunanen, K. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. Ennaltaehkäisevät toimintamallit, joihin liikuntaneuvonta kuuluu keskeisenä, ovat viimeisim män kahden vuoden aikana hiipuneet sotekeskuksissa ko ronapandemian ja avosairaanhoidon isojen uudistusten ta kia. 2021. Haastatteluun osallistuneet olivat tulleet ohjatusti sosiaalija terveyspalveluista liikuntaneuvojan vastaanotolle. Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi. Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2021. Liikunnallisen elämäntavan haasteita ja ratkaisuja. Palveluketjun kehittämiskohteena erottuu liikuntaneu vontaan ohjaus. kaat nostivat esiin liikuntaneuvojan taidon kohdata heidät ja huomioida heidän elämäntilanteensa prosessin aikana. Soteuudistuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden tulee luoda toimiva liikuntaneuvonnan yhdyspinta osaksi elinta paohjauksen kokonaisuutta (OKM 2022). Tällä oli merkitystä asiakkaiden osallistumiseen ja sitoutu miseen liikuntaneuvontaprosessiin, jossa on tärkeää luot taa siihen, että prosessi kantaa eteenpäin. (Parkkinen ym. Lisäksi valmistelussa ja siihen linkittyvillä hankkeil la tuetaan sotekeskuksia ennaltaehkäisevien toimintamal lien elvyttämisessä. & Kivimäki, S. Tuunanen, K. Lii kuntaan yhdistetään usein pakko, suoritus ja velvollisuus. Tässä työssä tär keää myös rakentaa yhteinen ymmärrys liikunnasta ja lii kuntaneuvonnasta, sillä usein käsitys palvelusta luodaan asiakkaalle kohtaamisissa, joissa soteammattilainen kuu lee asiakkaan tarpeet ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan eteen päin liikuntaneuvojalle. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 7 luketjun toteuttamiseksi. Tulevaisuudessa tarvitaan saumatonta yhteistyötä kun tien ja hyvinvointialueiden välille liikuntaneuvonnan palve Kuva: Jussi Judin/Liikkuva aikuinen. 2022. & Tapio, P. Turun yliopisto. Liikkuva aikuinen –ohjelma/ LIKES-tutkimuskeskus. PäijätHämeen hyvinvointialuevalmistelussa luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle rakennetta sekä maakunnallisesti että sosiaali ja terveydenhuollon palve luihin. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. Tavoitteena oli tarkastella asiakkaiden näkökulmasta, miten liikuntaneuvonnan palveluketjun eri vaiheet toteutuvat. Ihmisten käsitykset oikeanlaisesta liikun nasta, ja vallitsevat puhetavat liikunnasta ovat kapeita. Liikuntaneuvonta oli kestänyt 9–18 kuukautta sisältäen 4–8 kontaktia. Tutkimus PäijätHämeen liikuntaneuvonnan palveluketjun toteutumisesta Anna Kulonen haastatteli liikunta-alan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä varten seitsemää liikuntaneuvontaprosessin läpikäynyttä asiakasta. Kaikki haastateltavat olivat yhden päijäthämäläisen kunnan asukkaita, jotka kävivät saman liikuntaneuvojan vastaanotolla. 2022. STYLEhankkeen sidosryhmätyöpajojen tulokset. . Liikuntaneuvonnan palveluketjut osana elintapaohjausta uusissa sote-rakenteissa -työryhmä. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten asiakkaat suhtautuvat neuvontaan, kun sotehenkilöstö ottaa sen heidän kans saan puheeksi. & Nirhamo, E. Haastattelun teemat olivat ohjautuminen liikuntaneuvontaan, kokemukset, hyödyt ja neuvonnan kehittäminen
Vuoden 1957 tutkimuksessa havaittiin, että juostessa sykkeen tulisi olla vähintään 60 prosenttia maksimista, jotta kestävyyskunnossa voitaisiin nähdä merkittäviä muutoksia. Toisaalta mittarit myös osoittavat, että elämme pidempään ja terveempinä kuin koskaan aiemmin. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 MIKKO JULIN lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu mikko.julin@laurea.fi pohdittua T uskin kukaan on eri mieltä siitä, että liikunnan harrastaminen on tärkeää terveytemme ja hyvinvointimme kannalta. On kummallista, miten vähän liikkumista pyritään edistämään siellä missä ihmiset nykyisin ovat – virtuaalimaailmassa. Jos viikoittaista liikkumista arvioidaan 75–300 minuutin perusteella, niin jäljellä jää lähes 10 000 minuuttia, josta ei tiedetä mitään. Lisäksi olisi tehtävä pari kertaa viikossa lihaskuntoa lisääviä harjoituksia. Jo siinä liikkumattomuutta (”hypokinesis”) keksittiin kutsua sairaudeksi. Tämän hetken valtias on tietotekniikka eri muodoissaan. Eikä näköpiirissä ole mitään, joka katkaisisi sen valtakauden, päinvastoin. Ensimmäinen tutkimus, jossa yhteys todettiin, ilmestyi vuonna 1978 American Journal of Epidemiology -julkaisussa. kappaleet ”Our under-exercised youth” tai ”Overweight”, joissa ollaan huolissaan nykytilanteesta – siis yli 60 vuotta sitten. Suositusten ydin edelleen on 75 minuuttia intensiivistä liikkumista tai 150–300 minuuttia kohtalaisella intensiteetillä. Miksi liikkumattomuutta demonisoidaan. On totta, että valikoitujen mittareiden käyrä osoittaa alaspäin. Epäilemättä liikunta on tärkeää. Osa heistä ei syystä tai toisesta kykene liikkumaan, ovat esimerkiksi pitkäaikaissairaita. Elämä sykkii biteissä Lyhyessä ajassa, fyysisen aktiivisuuden suositusten syntyhetkien jälkeen, maailma on muuttunut valtavasti liikkumisen ja liikunnan näkökulmasta. Fyysisen aktiivisuuden suositusten merkittävänä alkuna voidaan pitää suomalaisen lääkärin ja fysiologin Martti Kar vosen ja hänen kollegoidensa tutkimusta, jossa tutkittiin sykkeen suhdetta harjoituksen intensiteettiin. Edes Poliisikouluun ei saada tarpeeksi kyvykkäitä hakijoita. Siellä ovat ystävät, työpaikat, pankit, kaupat ja moni muu asia. Viikossa on 167 tuntia tai 10 080 minuuttia. Silti moni jättää liikuntaharrastukset väliin. Se käsitteli fyysisen aktiivisuuden ja sydänkohtausten yhteyttä entisillä collegeopiskelijoilla. Miten nuorten loikkatuloksilla voidaan selittää työssä jaksamista aikuisiällä. Miksi oletetaan, että ihmiset laittaisivat elämänlankansa käskyttämällä sivuun ja lähtisivät harrastamaan liikuntaa. Siksi onkin kummallista, että liikuntapiireissä taistellaan aikakauden hallitsijaa vastaan, koska tätä taistelua ei voi voittaa. Kohta koko Suomi pysähtyy, jos kansaa ei saada lenkkipoluille tai hiihtoladuille. No, asia ei tietenkään ole näin. Joitakin suosituksia luotiin matkan varrella, mutta valtaväestölle ensimmäinen fyysisen aktiivisuuteen liittyvä suositus annettiin vasta vuonna 1995. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa energiankulutuksen lisääntymistä lepotilasta minkä. Ensimmäisestä kolmanneksesta ei tarvitse olla huolissaan – he kyllä liikkuvat. Se ei tarkoita, että liikuntaa harrastamattomat olisivat fyysisesti passiivisia. Liikunta vain osa fyysistä aktiivisuutta Yksi syy liikkumattomuuskeskusteluille on termien epäselvyys ja väärinkäyttö. Liikkumattomuus on kompleksinen asia, joten esimerkiksi sen aiheuttaPitääkö kaikkien harrastaa liikuntaa. Onneksi eivät osanneet vielä katsoa 2020-luvulle saakka. Liikkumattomien kolmannes on se ryhmä, joka erityisesti aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Liikunta-alan ihmiset tuskailevat kansalaisten harrastamattomuutta, osoittavat syyttävällä sormellaan liikkumattomuudesta milloin mitäkin tahoa ja maalaavat kauhukuvia kunnoltaan rapistuneen kansakunnan kohtalosta. No, se tiedetään, että nukkumiseen menee noin kolmannes ajasta, mutta silti noin 6 500 minuutista ei ole kunnollista käsitystä. Fyysinen aktiivisuus ei ole liikunnan synonyymi, vaikka usein näin puhutaan. ”Liikkumattomuus” on vanha juttu Liikkumattomuuden dilemma ei ole uusi asia. Karkeasti ottaen väestö voidaan fyysisen aktiivisuuden osalta jakaa kolmeen osaan: paljon liikkuvat, ajoittain liikkuvat ja vähän tai ei lainkaan liikkuvat. Vaikka ihmiset ovat liikkuneet kautta aikojen, niin terveyden ja liikkumisen välisen positiivisen yhteyden tutkimuksellinen näyttö on melko nuorta. So siaali nen media hallitsee monien elämää. Suomessa vastaava suositus, Liikuntapiirakka, julkaistiin noin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2004. Ajatus siitä, että kaikkien pitäisi harrastaa liikuntaa, ei ole järkevä. Epäilen, etteivät kaikki harrastaneet tai edes halunneet harrastaa liikuntaa aikana, jonne haikaillaan takaisin – aikaan, jolloin kuntokäyrät sojottivat taivaisiin. Saman logiikan mukaan kaikkien pitäisi harrastaa soittamista tai musiikkia, koska musiikki on tärkeä osa yhteiskuntaa. Hyvästä kunnosta on hyötyä niin terveyden kuin toimintakyvynkin kannalta. Kun katselee taaksepäin, löytää vaikkapa Krausin ja Raabin kirjan ”Hypokinetic disease” vuodelta 1961. Voisiko tosiaan olla niin, että meiltä loppuu jaksava työvoima, jos pururata ei innosta liikuntaan. Kirjasta löytyvät mm. Vaikka tutkimusta fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyistä on tehty paljon, niin näyttö on vielä kevyttä. Keskikolmanneskin liikkuu, mutta ei välttämättä säännöllisesti. Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että niitä tuloksia saadaan mitä mitataan. Suurin osa tutkimuksista tarkastelee terveyttä suhteessa nykyisiin suosituksiin. mat kustannukset yhteiskunnalle ovat vain valistuneita arvauksia. He ovat niitä henkilöitä, jotka vuoden alussa aloittavat harjoittelun joulun mässäilyn jälkeen, mutta lopettavat sen tammikuussa aloittaakseen harjoittelun taas toukokuussa, jotta ehtisivät kesäkuntoon. Viimeaikainen keskustelu liikkumattomuudesta on kuitenkin lähinnä tarjonnut näköalattomuutta ja syyllisyyttä. Mutta onko edes realistista ajatella, että kaikkien tulisi harrastaa liikuntaa. Nykyihmisen elämä on kännyköissä ja tietokoneissa
2nd ed. Human Kinetics. Ei haittaisi, vaikka se olisi mukavaakin. Vanha konsti on huonompi kuin pussillinen uusia Liikuntaa tai liikkumista edistetään keinoilla, jotka olivat tuttuja jo 1970-luvulla. Myös lääketiede kehittyy hurjaa vauhtia. 2012. 1961. Mitäpä, jos liikunnan edistämisen sijaan edistettäisiinkin jotain, josta ihminen on kiinnostunut, ja joka lisäisi henkilön päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. N. On kysyttävä esimerkiksi, millaisia ovat tulevaisuuden työt tai työpaikat. Vaikka taloja pitää rakentaa, eivätkä raskaat työt mihinkään katoa, niin tietotekniikka muodossa tai toisessa vähentää työn fyysistä kuormittavuutta tulevaisuudessakin. Fysiologinen näkökulma fyysiseen aktiivisuuteen. Miten liikkumista pitäisi edistää tulevaisuudessa. . Ihminen voi olla hyvinkin aktiivinen, vaikka ei harrastaisikaan liikuntaa. Liikkuminen tai liikunta ei ole irrallaan yhteiskunnasta ja sen muutoksista. On tietenkin hyvä, että liikkumattomuudesta keskustellaan. Voitaisiinko kokeilla enemmän sellaisia vaihtoehtoja, jossa liikuntapaikkoja viedään ihmisten luo. Hypokinetic disease. Jos ratkaisu liikkumattomuuden selättämiseen olisi liikuntatuntien lisääminen tai pallon laitto äitiyspakkaukseen, se olisi jo aikoja sitten tehty. LUETTAVAA Bouchard C., Blair S. 2019. Kraus H. & Haskell W. Olisiko mahdollista viedä niitä sellaiseen paikkaan, jossa ihmisiä liikkuu paljon. Miksi esimerkiksi kaikkien uusien ulkokuntosalien pitäisi olla liikuntapaikoilla. On tärkeää, että liikuntapaikkoja on ja ne ovat kunnossa. Esimerkiksi kauppakeskuksien tai torien lähettyville. Milloin päästään pois saarnaamisesta ja ryhdytään aidosti visioimaan liikunnan tai liikkumisen tulevaisuudesta. Viiden kilon kauppakassi painaa saman verran kuin viiden kilon käsipaino. Liikunta on siten vain yksi osa fyysistä aktiivisuutta. Viisi kilometriä on yhtä pitkä matka, tulee se sitten suunnitellusta kävelylenkistä, koirien ulkoiluttamisesta, sieniretkestä tai kaupassa käymisestä. L. Physical activity and health. Mitä paremmin nykymenoa ymmärretään ja tulevaisuutta visioidaan, sen paremmin siihen pystytään vaikuttamaan. Mälkiä, E. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 9 tahansa tahdonalaisen lihaksen toiminnan seurauksena. & Wasenius, N. Mutta eivät liikuntaa harrastamattomat eksy liikuntapaikoille. Tällä hetkellä tuntuu, että liikkumisen edistäminen on pahasti jäljessä ajastaan. & Raab W. Mediapinta.. Veikkaan, että suurimmasta osasta tulevaisuuden töitä selvitäkseen ei vaadita samanlaista fyysistä kuntoa kuin edes 2020-luvulla. Maailma on muuttunut nopeasti, ja muutoksen nopeus kiihtynee vielä. Thomas books. Voitaisiinko jo nyt arvuutella millainen maailma voisi olla vuonna 2050 ja pohtia, mitä liikunta olisi tuolloin. Ne eivät enää toimi 2020-luvulla. Asioiden edistäminen on hankalaa, jos ei ymmärretä, mitä ollaan edistämässä. Siksi myös laaja yhteistyö eri alojen välillä olisi tärkeää
Liikuntaja urheiluyhteisö on pakotettu pelaamaan vieraskentälle. Ja jos liikkuminen järjestöjen piirissä tai kavereiden kanssa ei innosta, voi turvautua kuntien ja yritysten liikuntatarjontaan, jotka nekin ponnistavat kansalaisten toiveista ja tarpeista. Suomen Olympiakomitea ”jauhoi” kansanterveysargumenteista . Siksi soisi riittävän, että liikunnan kansalaistoiminnan onnistumista mitattaisiin vain sillä perusteella, minkälaisen vastuun se ottaa jäsenistöstään. Yhtäkään kansalaista ei saa jättää sohvalle. myös eri tarkoituksiin perustettujen järjestöjen . hiki tuli ja hyvää teki.”, ”Perjantai on hyvä päättää 4 000 metrin uintiin.”, ”Oli kiva kävellä koiran ja vaimon kanssa.” Verkko on täynnä kansalaisten omaehtoisia tiedotuksia liikunnan vaikutuksista ja merkityksistä itselle. Liikunta ja urheilu nojaavat vahvasti tunteeseen Liikuntasäädöksissä ei ole sijaa tunteille, vaikka suomalaisille liikunnassa ja urheilussa tärkeää on nimenomaan inhimillinen kokemus, elämyksiin tähtäävä tunne. Lasten myötä myös vanhempia osallistuu . Kyse on tietenkin siitä onko liikunnan ja urheilun ensisijaisesti palveltava yhteiskuntaa vai sen kansalaisia. eivät niinkään hallitusohjelman innoittamana. Yhteiskunnallinen hyvä tulee kyllä sitten perässä. Viedessään lapsensa ohjattuun liikuntaharrastukseen vanhemmat eivät ensisijaisesti sijoita ammattiurheiluun tai kansanterveyteen, vaan ”liikunnan riemun löytymiseen ja toiveeseen, että se kestäisi, fyysisten taitojen oppimiseen, pettymysten sietokykyyn, yhteisöllisyyteen ja ehkä elinikäisiin ystävyyssuhteisiin” (Anu Ubaud, HS 15.12.2018). Etenkin huippu-urheilu on yhä hengissä siksi, että se puhuttelee yleisönsä tunnemaailmaa; ei uhkaa taudeilla eikä liikakiloilla, ei valita kasvavista terveyskuluista eikä Suomen kilpailukyvyn heikosta tasosta. Suomessa toimii aktiivisesti noin 10 000 liikuntaja urheiluseuraa. Urheiluja liikuntayhteisö, jolla on vuosisatainen, laajaa hyväksyntää nauttiva perinne urheilun ja liikunnan mahdollistajana, on nyt kateellinen tahoille, joilla on epäkiitollinen tehtävä saada liikkumisen vieroksujat liikehtimään edes vähän. Vaikka paine on kova, liikunnan ja urheilun ei kannata kiusata itseään ottamalla argumentoinnin mallia terveystavoitteisesta liikuttamisesta, jossa tunne on korvattu järjellä. on mistä valita: on suorituksiin tähtäävää urheiluja kilpailutoimintaa (urheiluseurat), on liikuntaa oheistuotteena sisältävää harrastusta (esim. 30 vuotta on vain jauhettu kansanterveydestä ja lihavuudesta”, täräyttää Suomen Urheiluliiton puheenjohtajuudesta viime syksyä luopunut Sami Itani (HS Kuukausiliite 2/23). (ks. Liikuntanautinto edellyttää itseohjautuvuutta ”Lentopalloa viikonlopun lopuksi lähikoulun salissa . Kennedyltä (1961) lainattu ajatus: ”Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne.” Liikkumisen lisäämisessä odotetaan kansallista yhtenäisyyttä. Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen perustelun kuuluu haista hielle ja näkyä riemuna. U rheiluyhteisö on huono sanoittamaan sitä, miksi urheilu on tärkeää. Telama, Liikunta & Tiede 2?3/2017). Liikunnan ja urheilun maailma tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja kokea autonomiaa, pätevyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, jotka kaikki ovat liikuntaharrastuksen kivijalkoja. Kokonaisliikkuminen on vähentynyt, vaikka harrastus on lisääntynyt. Miljoonan ihmisen toiveiden kuunteleminen ja palveleminen ei ole pikku juttu. tai pikemminkin niiden puutteesta . Suomalainen haluaa olla itseohjautuva liikunnassaan. Onneksi suomalainen kansalaistoiminta on laajaa ja moniulotteista . niin kentillä kuin katsomoissa. Vallalla tuntuu olevan John F. höntsäpelailut), on perheliikuntaa, soveltavaa liikuntaa jne. Liikunnan ja urheilun tarinat ovat TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com pohdittua. Mutta toden totta, aika lailla 30 vuotta on jauhettu terveydestä ilman että liikuttamissotaa olisi voitettu. Suomessa tuskin on yhtään täysi-ikäistä kansalaista, joka ei tietäisi kohtuullisen liikunnan olevan pääsääntöisesti terveellistä. Meidän kaikkien . Liikunnassa valistuksen tie on kuljettu loppuun toisin kuin elämysten valtatie. Ihmiset kertovat mielellään siitä mikä on heille hyväksi. Harva meistä innostuu liikunnasta, johon velvoitetaan, joka ylittää omat kyvyt tai jonka sosiaalisessa piirissä ei viihdy. partio) ja on kaveriporukoiden muodostamaa kevytyhteisöllisyyttä (esim. Se helpottaisi myös liikunnan ja urheilun merkityksen sanoittamista. yleensä talkoohengessä ?seuratoiminnan pyörittämiseen. Lapsista valtaosa osallistuu seuratoimintaan ainakin jonkin aikaa. He myös rakentavat liiLiikunta ja urheilu ansaitsevat kunnianpalautuksen kuntaelämäänsä omien kokemustensa ja elämystensä pohjalta . Sen sijaan urheilun ja liikunnan itsetunto on saatu horjumaan. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Synkistely liikkumattomuuden ympärillä nakertaa liikuntajärjestöjen itsetuntoa. Tämän varaan luulisi voitavan rakentaa. esim. On aika palauttaa järjestöjen tehdasasetukset. odotetaan yhdessä puhaltavan liikkumisen hiillos roihuun. Kuva on jotenkin vino: arvokasta ei enää olekaan se mitä tehdään ihmisten iloksi, vaan se, jota tehdään vastoin kansalaisten osoittamaa tahtoa. Sen sijaan se tuottaa mielihyväkokemuksia ja jännityspiikkejä, joita on pakko saada lisää . Noinhan se taitaa olla. Ehkä liikunnassa ja urheilussa olisi aika palata perusasetuksiin ja kokeilla kansalainen edellä menemistä. Se että vanhemmat osallistuvat, vaikka voisivat käyttää saman ajan muuhunkin, kertoo liikunnan ja urheilun arvostuksesta. laatimassaan Huippu-urheilun yhteiskunnallisessa perustelussa vuonna 2018: ”On selvää, että huippu-urheilulla ei ole käytettävissä ’liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja’ tyyppisiä talousja lääketieteen moukariargumentteja.” Sanoittamisen vaikeus ei johdu vain huippu-urheilun tuskasta, vaan laajemmasta kilpaurheilun ja harrasteliikunnan identiteettikriisistä
Paremmin tavoitteeksi sopii hyvinvoinnin lisääminen liikunnan ja urheilun avulla, mikä puolestaan parantaa ajallaan talouden kestävyyttä. Sport and international relations: An emerging relationship. (Murray & Pigman 2014) Mutta miten erottaa urheiludiplomatia urheilupesusta. opiskelija ounastelee P olitiikka ja urheilu ihastuttavat ja vihastuttavat yhdessä ja erikseen. LÄHTEET Davis, L., Plumley, D. Perinteisessä urheiludiplomatiassa valtiot ottavat urheiluväen diplomatian sanansaattajiksi, jotta toivottu poliittinen viesti vahvistuisi. Pohdin aihetta pian valmistuvassa kandidaatintutkielmassani, jossa kirjallisuuskatsauksen avulla perehdyn huippu-urheilun merkitykseen kansainvälisen politiikan osa-alueena. Erityisesti urheilututkimuksen on pyrittävä vastaamaan niihin. Yli miljardi ihmistä seurasi, kun Argentiina voitti MM-kultaa ja Lionel Messistä tuli kaikkien aikojen menestynein jalkapalloilija. Järjestöjen ja seurojen ei soisi antautuvan julkisen hallinnon jatkeiksi, vaan ylpeästi ajavan liikkujien ja urheilijoiden asiaa . 2023). Kuten olemme huomanneet, huippu-urheilua voidaan käyttää tehokkaana keinona kääntää huomio muualle ihmisoikeuksista ja korruptiosta. Huippu-urheilun uskotaan edistävän rauhaa ja toimivan siltana erilaisten kulttuurien välillä. Tästä huolimatta muun muassa Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on pyrkinyt pysyttelemään neutraalina ja irrallaan politiikasta. . Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen perustelun kuuluu haista hielle, maistua vuoroin makealta ja vuoroin karvaalta, kuulua hurmana ja huokauksina sekä näkyä yhteisinä hetkinä ja elämää maustavina tarinoina. Koska urheilupesu on uusi termi, on tärkeää tunnistaa missä ja miten sitä esiintyy. Urheilu voi yhdistää, sivistää ja tarjota mahdollisuuden käydä keskustelua kohtalaisen neutraalissa tilassa. Liikuntaja urheiluyhteisön on aika nostaa pää pensaasta ja ylpeästi kertoa mitä kaikkea liikunta ja urheilu merkitsevät kansalaisille . Tämänhetkisessä saatavilla olevassa tutkimuskirjallisuudessa urheilupesu yhdistetään erityisesti autoritäärisiin valtioihin. (Levermore & Budd 2004, 22) Toisaalta kuluneella vuosikymmenellä kansainvälistyneen huippu-urheilun nurja puoli on ollut yhä voimakkaammin läsnä ilmentyminään korruptio, dopingskandaalit ja ihmisoikeusrikkomukset. Kansainvälinen urheiluyhteisö painiikin mittavien eettisten ja moraalisten kysymyksien kanssa. Urheiludiplomatiassa puolestaan valtioita pyritään tuomaan lähemmäs toisiaan vaikuttamalla yleisiin suhteisiin ja poliittiseen ilmapiiriin urheilun välityksellä. Urheilun ja politiikan sekoittuminen ei ole uusi ilmiö, vaikka urheilupesu on uudeksi termiksi noussutkin. Silloin mukaan saattaisivat haluta hekin, jotka vielä lepäävät sohvillaan pähkäilemässä virallisia liikuntasuosituksia. 2013. Missä kulkee urheilun käytön raja diplomaattisena keinona ja urheilupesuna. Silloin saisimme synkistelyn sijaan kuulla tarinoita ponnistamisen autuudesta, liikunnallisesta yhdessäolosta, vapaaehtoistoiminnan palkitsevuudesta, huippu-urheilun synnyttämistä tunnekuohuista, luontoelämyksistä, elinikäisistä kaverisuhteista jne. ei vain yhteiskunnalle. Sanotaan että, historia on voittajien kirjoittamaa. & Wilson, R. . Näissä hetkissä helposti unohtuu se, minkä inhimillisen hinnan Qatarin stadioneiden rakentaminen vaati. Niin urheiluun kuin politiikkaankin liittyy voimakkaasti tarinallisuus. 2023. Missään ei liene kirjattu, että liikunnan ja urheilun tarkoitus on säästää. Havaitsin, että urheilupesussa valtiot pyrkivät parantamaan omaa kolhiintunutta imagoaan kansainvälisessä yhteisössä huippu-urheiluun yhdistettyjen positiivisten arvojen avulla järjestämällä urheilutapahtumia, sponsoroimalla tai ostamalla urheilujoukkueita (Davis ym. Routledge. kansalaisnäkökulmaa. Mapping the relationship between international sport and diplomacy, Sport in Society, 17:9, 1098-1118 Levermore, R., & Budd, A. Qatarin jalkapallon MM-kisojen ja Pekingin talviolympialaisten jälkeen vuosi 2022 mediassa on leimattu urheilupesun vuodeksi. Kansalaisnäkökulman korostamiseen sopii myös säästämisharhasta vapautuminen. Tutkimuksen keinoin onkin tärkeää pohtia, kuka modernin urheilun tarinaa kirjoittaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 6 1 uskomattoman moninaisia ja paljon mehukkaampia kuin hallintoraporttien perusteella voi kuvitella. Ollaanko kuitenkin pian lähestymässä pistettä, jossa huippu-urheilun on perusteltava itsensä kansallisen tunnelmannostattamisen lisäksi myös poliittisena voimakorttina. Vähemmän tunnetussa urheiludiplomatian muodossa huomioidaan myös ei-valtiollisten organisaatioiden rooli diplomaattisina toimijoina. & Pigman, G. For the love of ‘sportswashing’; LIV Golf and Saudi Arabia’s push for legitimacy in elite sport, Managing Sport and Leisure, DOI: 10.1080/23750472.2022.2162953 Murray, S. HANNA HAMMAR liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Jyväskylän yliopisto LTS:n hallituksen opiskelijajäsen hannatuuliahammar@gmail.com Urheilupesua vai urheiludiplomatiaa?. 2004. Mitä enemmän liikunta ja urheilu tuottavat elämää kannattelevaa iloa ja virkistystä, sitä paremmin se näkyy myös yhteiskunnallisena hyötynä
Näihin ongelmiin kirja tarjoaa tietoon pohjautuvan ja ihmiselämän kokonaisuutena huomioivan oppaan. Teosta ei ole tarkoitettu tietokirjaksi, vaikka siinä paljon asiaa onkin. suun terveys, seksuaaliterveys ja kaljuuntuminen. Saarnia ohjaa kysymyksin pohtimaan itselle tärkeitä tavoitteita, mahdollisia ongelmia ja sopivia ratkaisuja. Kirjan kohderyhmään kuuluvana on hieman vaikea päättää, miten kirjaa pitäisi lukea. Toinen osa pohtii, mikä saa miehen kukoistamaan. Teksti on asiapitoista tarinointia sairauslähtöisestä näkökulmasta. Kirjapaja 2023. Kirjan ensimmäinen tarina on kirjoittajan oma kokemus eturauhasen liikakasvusta ja sen hoidosta. Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee vanhenevaa miestä. Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia. Riittävä kalorituntemus, ruoan energiatiheys, verensokerin hallinta, rasvakudoksen aktivointi, liikunta, suolistomikrobisto sekä lievä tulehdus on esitetty kanarvioitua. Kukoistavan miehen osuudessa Karpakka käsittelee esimerkiksi myönteisyyttä, työuupumista, ihmissuhteita, merkityksellisyyttä, liikuntaa, ruokavaliota ja unta. Lopusta kiitosten jälkeen löytyy lyhyt lähdeluettelo. SKS Kirjat 2023. Yhtään kuvaa ei kirjasta löydy. Jos tällainen aikuisen miehen ymmärtämällä kielellä kirjoitettu kirja pitää lupauksensa, enemmän terveitä vuosia miehille, niin se täyttää kirkkaasti terveyden edistämisen vaatimukset, ja on siksi arvokas julkaisu. Paino voi pudota nopeasti, minkä jälkeen kilot tulevat takaisin yleensä korkojen kera. Myös kirjan jälkipuolisko Kukoistava mies kiinnittyy vahvasti erilaisiin sairauksiin tai niiden ehkäisyyn, joten ei sekään mitään kevyttä lukemista kaikille ole. Tyyli vaihtelee asiatekstin ja tarinoinnin välillä. Siis sellaista faktaa, jota lääkärin vastaanotolle mennessään voisi hyvinkin odottaa kuulevansa. Kevyemmin – ratkaisu pysyvään painonhallintaan. Matka pysyvään painonhallintaan vaatii Saarnian mukaan itsetutkiskelua. Hän kannustaa pohtimaan ongelmien syitä yksilöllisesti ja luomaan uusia terveyttä tukevia toimintamalleja. 253 s. Eläkkeellä jäätyään Eläköön mies! -teoksen kirjoittaja, liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja lääkintäneuvos Jarmo Karpakka päätti kulkea kävellen Pohjois-Norjan rannikolta Helsingin kauppatorille. Lisäksi hän käy läpi elämänlaatuun vaikuttavia asioita esimerkiksi liikkumisen, unen ja ruokavalion näkökulmista. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 K i r j a Lääkärin resepti ikääntyville miehille Jarmo Karpakka. Toisaalta erilaisista sairauksista, niiden hoidoista ja sairauskertomuksista lukeminen on melko raskasta. Se sisältää paljon asiaa erilaisista sairauksista ja niiden hoidoista höystettynä muutamalla konkreettisella omatoimihoito-ohjeella. 167 s. Alkuosan lopettaa Karpakan kertomus kaljuuntumisestaan. Saarnio johdattelee aluksi lukijan miettimään suhdettaan ruokaan. Nopeiden tulosten toivossa moni laihduttaja sortuu rajoittamaan ruokavaliotaan liikaa. Karpakka on sisällyttänyt tekstiin lyhyitä miesten tarinoita, jotka kertovat heidän suhteestaan sairauksiin ja ikääntymismuutoksiin. Ravitsemusterapeutti, TtM Pirjo Saarnia käy teoksessaan Kevyemmin – ratkaisu pysyvään painonhallintaan monipuolisesti läpi erilaisia painonhallintaan vaikuttavia tekijöitä. Matkan aikana ja sen jälkeen käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi ajatus kirjoittaa kirja aikuisten miesten selviytymistarinoista, suomalaisten miesten kansansairauksista ja keskeisimmistä terveyshaasteista. Eniten tilaa ensimmäisessä osassa saavat miesten tavallisimmat sairaudet. On tärkeää, että heidän toimintakykynsä ja terveytensä pysyvät hyvinä. MIKKO JULIN lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu mikko.julin@laurea.fi K i r j a Ratkaisukeskeinen opas painonhallintaan Pirjo Saarnia. Toisessa osassa Karpakka jättää sairaudet pääosin sivuun ja tarkastelee erilaisia elämässä vastaan tulevia tilanteita kuten työuupumusta, ihmissuhteita tai stressiä. Lukija saa Saarnialta painonhallinnan kannalta oleellista ja luotettavaa tietoa sopivan annoksen. Hän korostaa, että hyppäämällä suoraan kirjan lopun ruokavaliomalleihin luvassa ei ole pitkäaikaisia painonhallintatuloksia. Suomen väestö ja sitä mukaa miehetkin ikääntyvät. Teksti itsessään on sujuvaa luettavaa. Viimeiset kappaleet käsittelevät eläkkeelle jäämistä ja elämäntapamuutoksen toteuttamista pienin askelin. Muita käsiteltäviä aiheita ovat mm. Sitä seuraa vielä tekstiä kaljuuntumisen ehkäisystä lähinnä lääkkeiden avulla. Kirjoittajan omat havainnot ja kokemukset, esimerkiksi hirvipassista tai pyöräilyretkistä, keventävät kuitenkin mukavasti lukukokemusta. Miesten tarinoissa sekoittuvat alkustatuksen selvittely, kirjoittajan selventävä taustoitus ja miesten lyhyet autenttiset kommentit. Hän tuo esille, että painonhallintaan vaikuttaa yli sata tekijää. Pysyvän painonhallinnan ikuisuuskysymyksiä ovat malttamattomuus, tiukat totaalikiellot sekä liian niukka vuorokauden aikainen energiansaanti. Kirjan tarkoituksena on herättää pohdintaa sekä omista elämäntavoistamme että valinnoistamme. Tarina alkaa miehen normaaleista ikääntymismuutoksista. Moneen kohtaan kirjoittaja nostaa joitain omia huomioita ja ajatuksia käsiteltävästä aiheesta
Urheiluhistorian ja kisojen kannalta kiintoisin luku on Kupilan käsialaa. Koska olympiakisat olivat vuoden 1952 suurtapahtuma niin Helsingille kuin koko Suomelle, kietoutuu teoksen sisältö juuri niiden ympärille. Suuremman päivittäisen energiamäärän tarvitsevalle on tarjolla 1 400–1 500 kilokalorin ateriamalli tai ohje suurentaa annoskokoja esimerkiksi kertoimilla 1,2 tai 1,3. Vaa’assa painoivat myös muut punnukset. Myös Suomen ideologisesti kahtiajakautuneelle urheilujärjestökentälle kisat merkitsivät hetkellistä rauhaa – kisojen onnistumiseksi SVUL ja TUL olivat samassa rintamassa – riitojen aika koitti vasta 1950-luvun puolivälissä. Osansa tarkastelussa saavat niin poliittinen kehitys – esimerkiksi kommunistit palasivat viidentoista vuoden tauon jälkeen valtuustoon mutta hallitseva koalitio perustui kuitenkin sosialidemokraattien ja kokoomuksen yhteistyölle – kuin kaupunkisuunnittelu ja uusien liitoskaupunginosien rakentaminenkin. Valinta osui kuin osuikin Helsinkiin. Oivallinen ratkaisu avaa lukijalle vuoden 1952 tapahtumat niin politiikan, itse kisojen kuin kaupunkilaisten elämän osalta selkeästi ja toimivasti. Kansainvälistyvä pääkaupunki. Silti painonpudotuksen aloittaminen näin pienillä kalorimäärillä voi helposti kostautua, jos oman kehon perusaineenvaihdunta ei ole tiedossa tai kirjan mallia edeltävät opit ovat jääneet kunnolla sisäistämättä. Kaiken lisäksi Neuvostoliitto ja sen voimakeinoin kommunistijärjestelmiksi pakottaneet pienet Itä-Euroopan maat olivat tulossa kisoihin nimenomaan Helsinkiin, mikä sopi KOK:n ajatuksiin koko maailmaa yhdistävistä kisoista. Myös monet urheiluelämän ulkopuoliset mutta Helsingin olemusta tulevana kisakaupunkina valottavat seikat nousevat esiin Kolben tarkastelussa. Mallin suurimmatkin ohjekalorimäärät yhteen laskien (aamupala 200 kcal, lounas 300–350 kcal, välipala 100–150 kcal, päivällinen 300–350 kcal ja iltapala 100–150 kcal) vuorokauden kokonaisenergian saanniksi tulee vain 1 200 kilokaloria. Kupila on kirjoittanut oman osuutensa teoksesta selvästi innostuneen mielialan vallassa. Kisoja Helsinkiin havitelleet löivät toiminnan miehen, apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin johdolla rumpua Suomesta länsimaana, minkä lisäksi Helsinki oli useimpien osanottajamaiden joukkueiden kannalta lähempänä kuin hakukamppailussa osallistuneet yhdysvaltalaiskaupungit. Professori Kolbe tarkastelee Helsingin kunnallista ja poliittista kehitystä kisojen alla samoin kuin hieman valta kunnanpolitiikkaakin pääkaupunkilaisesta näkökulmasta. Ruokailutottumuksiin vaikuttavien ympäristötekijöiden ja henkilökohtaisten syiden pohdinta saa miettimään itselle toimivia painonhallintakeinoja ja tukee terveellisempiä valintoja. Suomalaiset tekivät hartaasti töitä pääkaupunkinsa kisaisännyyden puolesta, sillä kisojen myötä pieni 1920ja 1930-lukujen urheilun suurvalta saattaisi lyödä itsensä läpi ainakin kansainvälisen urheiluelämän piirissä nykyaikaisena maana, jolla on vapaa yhteiskuntajärjestys. Korvaus vuonna 1940 maailmansodan vuoksi menetetyistä kisoista oli saatu. VENLA VÄYRYNEN, TtM koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura venla.vayrynen@lts.fi K i r j a Antoisa lukukokemus olympiakaupunki Helsingistä Laura Kolbe, Jari Kupila & Samu Nyström: Helsinki 1952. Hänen tekstinsä saa lukijan vielä tänäänkin innostumaan siitä hengestä, jolla Helsinki kisojaan haki. Väitöstutkija Kupila käy käsiksi itse kisoihin valottaen niiden saamista Helsingille ja tapahtuman merkitystä kaupungille ja Suomelle. Huomiota ei ole kuitenkaan suunnattu varsinaisin urheilutapahtumiin, vaan kaikkeen muuhun kisojen tiimoilta. Kaupunkilaisille oli taasen elämys kokea kisojen kansainvälinen ilmapiiri. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 6 3 santajuisesti. Viime vuonna tuli kuluneeksi 70 vuotta Helsingissä kesällä 1952 pidetyistä XV olympiadin kisoista. Kansanvälisen Olympiakomitea (KOK) päätti vuoden 1952 kisajärjestäjästä Tukholmassa viisi vuotta aiemmin, jolloin näytti äkkiä ajatellen selvältä, että Suomen pääkaupungille ei anneta kisaisännyyttä. Saarnia kertoo oleellisen napakasti ja ymmärrettävästi menemättä liian syvälle yksityiskohtiin. Ja maa oli taloudellisesti erittäin tiukalla. Kirjasta löytyy myös konkreettisia valmiita ateriamalleja ja reseptejä. Samu Nyström kuvailee eloisasti olympiahengen vauhdittamaa arkielämää pääkaupungin asukkaiden ja sinne saapuneiden toispaikkakuntalaisten nauttiessa Linnanmäen uudesta huvipuistosta, juodessa suu messingillä uutta amerikanjuomaa Coca-Colaa, nauttiessa moninaisesta kulttuuri. Tieto auttaa lukijaa tekemään valintoja kohtuullista ja pitkäjänteistä painonpudotusta tukevia valintoja ja muokkaamaan elämäntapoja pysyvästi terveyttä tukeviksi. Tapauksen kunniaksi ilmestyi Laura Kolben, Jari Kupilan ja Samu Nyströmin kirjoittama kiintoisa lukukirja Helsinki 1952, joka on jatkoa kohtalonvuosista 1918, 1939 ja 1945 Helsingissä kertovalle kirjasarjalle. Minerva 2022. Toisaalta vuonna 1947 Suomi oli läntisestä näkökulmasta peräti surkeassa tilanteessa; maassa oli Neuvostoliiton valvontakomissio ja Stalinin armeijalla oli tukikohta 40 kilometrin päässä Helsingistä. KOK:n päättäjien enemmistö oli länsimaista – lue, toisen maailmansodan läntisen voittajarintaman maista – ja Suomi oli taistellut Natsi-Saksan rinnalla, kunnes oli jatkosodan lopulla joutunut kääntämään kelkkansa. Kolbe valottaa katkeran sodan jäljiltä toipuvan pääkaupungin vähittäistä nousua jälleen toimivaksi eurooppalaiseksi metropoliksi – tosin, sellaiseksihan Helsinki oli pieni, mutta suomalaisittain kuitenkin selkeästi suurkaupunki. 240 s. Ateriamalleista Saarnia esittelee ensimmäisenä 1 200–1 300 kilokalorin vuorokausiruokavalion. Onneksi Saarnia kertoo, että näin niukka kalorimäärä sopii ainoastaan vähän liikkuvalle, pienikokoiselle naiselle, jonka perusaineenvaihdunta kuluttaa vähän energiaa. Mutta. Teoksen viimeisessä pääluvussa dosentti Nyström kertoo helsinkiläisestä elämästä olympiavuonna neljän vuodenajan saatossa. Hän valottaa kisojen hakuprosessia laaja-alaisesti tuoden esiin monet eri tekijät, jotka puhuivat selkeästi Helsingin isännyyttä vastaan, kuten myös ratkaisevat seikat, joiden myötä Suomen pääkaupunki sai kisat. Kirja on hyvä tietopaketti pysyvää painonhallintaa tavoittelevalle
Toki, kun tässä kuitenkin kirjoitetaan arviota tiedelehteen, on sanottava se, että tämä mielikuvien, tunnelmien ja yksityiskohtien miellyttävällä rytmillä etenevä kudelma ei sittenkään sano aiheestaan kovinkaan paljoa uutta. Teksti on helppolukuista, se on kytkee aiheensa laajalaisesti yhteiskunnalliseen ympäristöönsä, siinä on pientä gentlemanniversioista savolaista pilkettä – ja kaiken mukavan soljunnan seassa on herätteleviä yksityiskohtaisia huomioita. Samalla KuPS:n kautta avautuu persoonallinen näkökulma kuopiolaisuuden, suomalaisuuden ja jalkapallopelin kulttuurievoluutioon – ja myös kansainvälisen todellisuuden kytkeytymiseen tähän kaikkeen. Maailmalla paljon pyörinyt kirjoittaja on tätä kirjoittaessaan tehnyt aikamatkan oman identiteettinsä juurille – mutta samalla ohjaa lukijansakin miettimään oman taustansa rakentumisen arkisia toimintaympäristöjä. Teos on siis hyvää urheilukulttuurihistoriaviihdettä. Kirjassa on myös eräänlaisen juurihoidon tunnelma. Kuten olisi monesta muustakin suomalaisesta urheiluseurasta. Tämä on hyvä peruskurssi kupsilaisuuteen ja mukavaa luettavaa muillekin kuin savolaisille. ERKKI VASARA, VTT poliittisen historian dosentti Helsingin yliopisto erkki.vasara@helsinki.fi K i r j a Juurihoitokirja Lasse Lehtinen. Ei kesken, vaan auki, ja lukijan ajatus alkaa jatkaa tarinan kannustamana pohtia kaikenlaista. Yksi niistä ajatuksista on toki sekin, että KuPS on kyllä niin merkittävä instituutio savolaisuuden, kuopiolaisuuden ja suomalaisen jalkapallon historiassa, että siitä olisi syytä saada mukavan juhlakirjan jatkoksi myös aidosti kriittisellä tutkimusasenteella tehty tietoteos – ei vähiten viimeisimmän 25 vuoden osalta. KuPS Oy 2022, 287 s. Docendo, 319 s. Tarina jatkaa elämäänsä ja kasvuaan lukijan ajatuksissa. Yhdistetyn hiihdon maajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Petter Kukkonen rykäisee sanaisen arkkun sa räväkästi auki kitarisat heiluen. Juhlakirjana tämä teos on kuitenkin onnistunut. Radio tarjosi yhteyden paitsi olympiakisojen mittelöihin myös jo keväällä niin Holmenkollenin kuin Salpausselänkin hiihtoihin. Juhlakirja, jonka kustantajana on aihe itse, olisikin tietysti hieman outo foorumi kriittisille tarkastelukulmille, mutta toki KuPS:n kaltainen seura sellaisenkin tarkastelun vielä ansaitsisi. Ilahdun esipuheen sanoituksesta: ”Kirjan päähuomio on asemoitunut ylikorostetusti vastoinkäymisten maailmaan, pettymyksiin, joista osa porautuu syvemmälle ihon alle kuin toiset.” Harvoin on tarjolla valmentajan kerrontaa haasteista, harmituksesta ja myttyyn menneistä unelmista. Kirjassa on mielenkiintoisia lukuja ja toimiva kokonaisuus, mutta samalla moni tarina jää auki. Keltamusta legenda – Kuopion Palloseuran 100 vuotta. Useimmiten muistelmat tarjoilevat elon kultahippusia, joissa toki satunnaiset kuopat ja kompuroinnit mainitaan, mutta vain korostamassa menestyksellisyyden ylistystä. Lukeako kuten tietokirjaa – vai ottaako mukavasti soljuva kerronta ennemminkin tunnelman ja oman jatkoajattelun virittäjänä. Kirjan vahvuus ei siksi olekaan sen kertomissa asioissa – joita toki niitäkin riittää – vaan siinä, miten se aktivoi lukijansa ajattelemaan itse. JARI KUPILA K i r j a Aika aikaansa kutakin Petter Kukkonen: Pettymyksen anatomia. Jänniä yksityiskohtia on, mutta ei teos varsinaisesti haasta mitään olemassa olevaa käsitystä aiheestaan. Urheilukulttuurimme on nostanut valtakunnallisten ja paikallisten palkintokaappien päälle niin monta kiiltokuvaa, etteivät ne joutuisi häväistyksi, jos tarinoita katsottaisiin joskus myös kriittisin silmin. Ei siksi, että tässä olisi faktapuolen uskottavuusongelmia, vaan siksi, että lukijan pitää päättää miten tätä tarinointia asettuu lukemaan. Kiehtovia yksityiskohtia ja näkökulmia riittää. Tätä helpottaa se, että kerronta on taattua Lasse Lehtistä. Teos on urheilukirjojemme joukossa edukseen erottuva siksikin, että tätä voi aivan hyvin lukea joko alusta loppuun kertarykäisyllä ahmien – tai pitämällä olohuoneen pöydänkulmalla ja lukemalla palan sieltä, toisen täältä. Nyströmin tekstissä elämä vuoden 1952 Helsingissä näyttäytyy elävästi ja mukaansatempaavasti. Tämän tyylin tarinointia on kiva lukea. Se ei kuitenkaan ollut juuri tämän kirjan tarkoitus, joten ei haukuta sitä siitä. Kun kirja sanoo esipuheessaan olevansa juhlakirja, ei varsinainen historiateos, on viisainta ottaa jälkimmäinen asenne. Kirjan kuvitus on kekseliästä ja myös aluksi hieman hankalalta tuntunut konkreettinen kokokin kääntyy lukiessa eduksi. En tiedä, oliko kirjoittamisen motiivina arvioitua. Vaikka Helsinki 1952 ei tuo historian ammattilaiselle mitään erityistä uutta, on sen voima yksityiskohdissa, jotka kiehtovana lukupakettina avaavat kenelle tahansa lukijalle upean näkymän 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun tapahtumiin. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 tarjonnasta konserteissa, teattereissa ja elokuvissa sekä urheillessa – ja penkkiurheillessa. Ja lopuksi vielä yksityiskohta, joka sai tämän kirjoittajan nauramaan ääneen lähes vedet silmissä: ”Ui mei not sööv it uidhaut dhö könsent ov dhö älköhöl ösousieisön.” Mistä on kysymys; vastaus löytyy kirjan sivulla 201. Teksti aktivoi lukijansa, kietoo pauloihinsa, mutta jättää silti lukijan vastuulle sen, minkä kuvan tarina lopulta piirtää. Tulee jopa halu kilauttaa kaverille, tyyliin: ”Kuule, luin just Lehtisen kirjaa, ja tuli siitä Aulis Rytkösen kohdasta mieleen, että onkohan kukaan koskaan…” Vaikka harva käsite on niin epätieteellinen ja aukkoinen kuin ”kansanluonne”, nyt taidetaan olla myyttisen savolaisen ilmaisun ytimessä. Tämä on niitä kirjoja, joita lukiessa vastuu on osin lukijalla. Myös teoksen kuvitus on monipuolinen ja informatiivinen. Ison kirjan ääreen asettuu aivan eri tavalla kuin normikokoisen
Urheiluhistorioitsija Erkki Vet tenniemi on kaivanut arkistoista Marko Tapion 1960-luvulla lehtiin kirjoittamia ja sinne unohdettuja talvisia tarinoita. Kukkosen teksti seilaa lähimenneisyyden ja kaukaisempien kisavuosien väliä kuvaten tiiviisti niin koronapandemian varjostamia Pekingin talviolympialaisia kuin muitakin viidentoista valmentajavuoden mutkia. Eino S. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö joku – tai monetkin – saa. Repo sen sijaan hyllytti Noposen hetkeksi seuraavien kisojen alla. Toimittanut Erkki Vettenniemi. Mäkihyppääjille, hiihtäjille ja yhdistelijöille sekä heidän valmennukseensa ja huoltotoimiinsa osallistuville kirja tarjoaa samaistumiskohtia ja tiedollista sisältöä. Marko Tapio veisti samoihin aikoihin suurteostaan Arktinen hysteria, joten nämä kevyemmät lastut tarjosivat hermolepoa ja luottamusta oman kynän terävyyteen. Harald Grönningenillä ”on kauneimmat miehen silmät, mitä kenelläkään olen nähnyt”.. Syynä Noposen mukaan oli selostuksissa liikaa hehkutetut ”Tapperin veljekset”. Ehkä se on kepeä kieli pettymysten keskellä. Marko Tapperin kisatunnelmiin voi eläytyä tuoreessa kirjassa Peli pakkasen kanssa. Joku taas kiisi ladulla ”kuin rikkinäisen paperisäkin riekale, jota tuuli vie hankea pitkin”. Onko se sitten pahasta. Kukkonen ei säästele ketään ryöp säyttäessään tekstiään, mutta vaatiiko hän liikaa jaksamista lukijaltaan ja lopulta itseltäänkin. Kertojan nyt-hetkessä on läsnä niin menneisyys kuin tulevaisuuskin. Idea tuli Paavo Noposelta, joka oli ihastunut Markon romaaneihin ja käynyt tutustamassa niiden kirjoittajaan Saarijärvellä. En huvitu myöskään kliseisestä sanoituksesta valmentajan ja urheilijoiden suhteen kuvauksessa: ”Olimme aina osanneet retuuttaa kissan pöydälle ja puhuneet rohkeasti asioista, sitä kautta luottamus ja keskinäinen kunnioitus olivat kuin kultahäitään viettävällä pariskunnalla.” Esipuheessa Kukkonen toteaa, että teos ei ole opas urheilullisen menestyksen saavuttamiseen. Tai ehkä se on jyväskyläläistyneen lieksalaisen turboahdettu puhetulva, joka saa odottamaan, että mitähän seuraava sivu silmille heittää. En. Talvisia tarinoita. Kukkosella tuntuu kuitenkin olevan hoppu tyhjentää pajatso jokaisella sivulla. Se oli tietysti Eero Mäntyranta. Virke etenee sähisten ja vaaraa ennustaen kuin palava sytytyslanka. Jotain vetovoimaa Petter Kukkosen kynäilyssä on. Se ei ole mikään uusi keksintö, vaan tunnettiin jo Oslon MM-hiihdoissa helmikuussa 1966. Nyt hän raaputtaa näitä teemoja hieman, mutta syöksähtääkin sumeilematta sivukujille juuri, kun tekstin toivoo sukeltavan syvemmälle. Kirjoittaa Kukkonen osaa. Pettymyksen anatomia on tarina, henkilökohtainen saaga valmennusurakoinnista yhdistetyn hiihdon huipulla, joka antoi ja otti. Kukkonen esimerkiksi kritisoi useasti Kiinan valtiollista toimintaa ja ihmisoikeustilannetta, mutta kutsuu Pekingin talviolympialaisten paikallisia kisatyöntekijöitä hattivateiksi. Pikkunäppärillä sutkautuksilla kuorrutetut lauseet hukuttavat hyvää sisältöä. Kenties myös koko suomalaisen huippu-urheilun solmuisuudesta. Tarinoiden taiteelliset keinot ovat Tapion romaaneista ja dekkareista tuttuja. Tahko Pihkala riemastui Marko Tapperin (kirjailijanimi Marko Tapio) radiopakinoista, olihan hänellä itselläänkin kokemusta radioäänenä. Pohdin silti kirjaa valmentajan aakkosina kilpaurheilun maailmasta. Sinänsä soljuvan, mutta pidemmän päälle liialliselta tuntuvan sutkauttelun sijaan, Kukkonen olisi voinut ilmaista suoremmin kokeneen valmentajan hiljaiset tiedot ja entisen urheilijan taidot avuksi nykyisille ja tuleville sukupolville. Sykettä kirjassa piisaa loppuriveille saakka. Saarijärven museo 2023, 233 sivua. Ja kuin sauvan pistoina syntyy osuvia kuvia: ”lumitakkeloinen lettipää tyttö, pieni ja värikäs kuin pikkutikka”. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 6 5 tyhjentää omaa mieltä vai puhdistaa julkista pöytää arvokilpailuiden epäonnistumisista ja Kansainvälisen hiihtoliiton kanssa tapahtuneista hyppypukuhuijausväännöistä. ”Minun tehtäväni on kuvailla kisanäkymiä sisältä päin”, Marko Tapper luonnehti tehtäväänsä. Kirjassa käsitellään isoja asioita, harmillisesti usein vain pintapuolisesti. RIITTAILONA PUMMIKUUSELA, FM väitöskirjatutkija riittailonapummikuusela@gmail.com K i r j a Kun lumi oli valkoista, ladut ehjiä Marko Tapio: Peli pakkasen kanssa. Vähempikin riittäisi. Saammekohan analyyttisemman jatko-osan. Kaikkea tätä ja onneksi paljon muutakin yli 300 sivuun mahtuu. Varasin kirjastosta kolme vuotta sitten julkaistun esikoisteoksensa Oliivipuut eivät koskaan kuole. Ehkä tyylin on ajateltu sopivan sellaisille lukijoille, joiden käsistä sanallisesti tylsempi kirja saattaisi tipahtaa lattialle. Norjan kielen nuottikin on ”kuin jäniskoiran häntä, varsinkin jos tuon hännän perässä kaiken aikaa juoksisi ja keikkuisi vinosti punahelttainen kukko”. Kirja herätti kiinnostuksen nähdä lisää Kukkosen kynän jälkeä. Kukkosella on varmasti syvempääkin sanottavaa valmentajuudesta, valmentajan ja urheilijan välisestä vuorovaikutuksesta sekä urheilun suhteesta mediaan. Suoraa puhettahan hän lupasi, joten teksti osoittaa kirjailijan olevan sanojensa mittainen mies. Urheilulähetyksiin on viime aikoina tuotu selostajan tueksi asiantuntijoita valottamaan lajin syvimpiä saloja. Varsinkin Oslon kisojen ja kisakaupungin tarkkailu saa Marko Tapion aistit ja mielen herkistymään. Ne ovat raikkainta mitä hiihtämisestä on suomeksi kirjoitettu sitten Pentti Haanpään. Raflaavuuden kantovoimaan Kukkonen tuntuu luottavan. Sainko tekstistä jotain hyppysiini ollakseni parempi tai jakaakseni osaavammin osaamistani
Likesin ja ministeriön välien läheisyys on vaihdellut vuosikymmenten mittaan. Ja tämän Rantala reilusti tunnustaa. Tekijä samastuu vääjäämättä vahvasti tutkimuskohteeseensa, jonka osa hän on. Siinä Erkki Vettenniemi jäljittää urheilun alkuperää Pentti Haanpään hiihtäjästä numero 42. ”Urkin” otteen kirvottua syksyllä 1981 pidäkkeitä ei enää ollut, kuten Rantala toteaa. Jos haluaa kurkistaa vielä syvemmälle hiihtäjän sisäiseen yksinpuheluun itsensä kanssa, kannattaa etsiä käsiin Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2005. ”Hävinnyt pitää nuijia niin matalaksi kuin voidaan”, Marko Tapio kirjoitti, mutta onneksi jatkoi: ”Joka siitä toipuu, sillä on vielä asiaa ladulle.” Marko Tapion kirjojen yhdeksi kantavaksi aiheeksi on nähty miehen itselleen ottama liian suuri, pieleen menevä urakka. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2022. Asetelmassa on hyvät ja huonot puolensa. Rantalalta on jäänyt huomaamatta, että Likesin valtuuskuntaa johtanut Keski-Suomen läänin maaherra Kauko Sipponen oli myös yksi UKK:n uskotuista. Siitä lukija oppii, että välineelläkin voi olla oma tahto: ”Yöllä jysähti ja sitten surahti.” ESA SIRONEN, YTT urheiluhistorioitsija sironen.esa@gmail.com K i r j a Liikuntaelämää Likesin silmin Maria Rantala. Niinhän kilpahiihtäjäkin kahdentuu suorituksessaan, neuvoo ja kannustaa sitä itsessään, joka lykkii ja liu’uttaa minkä jaksaa. Säätiö saattoi toteuttaa nopeammin hankkeita, jotka olisivat muuten juuttuneet kunnallispolitiikan kiemuroihin. Repo 1960-luvun kulttuuriradikaalina olisi vierastanut. Se on kuulemma pikemminkin senttejä kuin metrejä. Likes poikkesi kuitenkin muista säätiöistä siinä, että sen toiminta ulottui jyväskyläläisten uittamisesta tutkimukseen. Moni meistä muistaa sen kouluhiihdoista, ja voi vain ihmetellä, että sitä ei tänä tv-urheilun aikana ole otettu uudelleen käyttöön. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Hiihdon mennyt maisema herää kirjassa eloon. Tapion hiihtotekstien julkistamistilaisuudessa utelin kirjan toimittajalta hänen mäkihyppyennätystään. Tutkimustaan hän kirjoitti Likesin leivissä. Sitä Eino S. Likesin toimintaan vaikuttaneet liikuntakulttuurin ja liikkumisen muutokset jäävät suurelta osin viitteenomaisiksi. Totinen kilpahiihto tuo Marko Tapion tekstissä esiin myös karun, kylmäävän puolensa: ”kaikki elinkelvoton joutaa pois”. Maakuntaviesti etenee maanteitä pitkin pitäjästä pitäjään autoletkoineen kuin Ranskan ympäriajo. 256 s. Jos kokee tarvetta laajentaa talvista lajivalikoimaa, Harri Tapperin romaanista Kerrothan, oi koivu löytyy osasto ”Hyppyysuksen luonne”. Ei 1980-luvulla matkapuhelimia ja kotitietokoneita ollut. Poikamaisen viatonta oli hiihtourheilu Marko Tapperin aikaan, vaikka hän jo panee merkille, kuinka ”liikkeellä on salapoliisiromaaneista tuttuja salaperäisiä liikemiehiä”. UKK-instituutin perustamisvaiheissa Likes joutui hyväksymään nopeasti edenneen tapahtumasarjan, jolle se ei voinut mitään. Ulkopuolinen lukija valpastuu, kun Rantala vie lukijan Likesin suojista isompiin ympyröihin. Niinpä kirjassa ei ole mukana Marko Tapion mäkihyppytekstejä. Yleisen yhteiskunnallisen muutoksen Rantala kehystää riittävästi, vaikka jokunen ajatusvirhe hänelle on tullut. Kekkosen kansliapäällikkönä vuosina 1974–1978 toiminut Sipponen tiesi taatusti, missä instituuttiasiassa mennään. Jyväskylän kaupungille Likes oli pitkään hyödyllinen työrukkanen liikuntarakentamisessa. Tapion pääteos Arktinen hysteria (”Nobel, jos onnistuu”) jäi suunnitellun neljän osan sijasta kahteen. Jyväskylän kaupungin ja Likesin kytkös purkautui 2000-luvulla. Huippu-urheilun ja laajemman liikuntatutkiarvioitua. Entä parilähdön vatsaa nipistävä jännitys. Tutkija Maria Rantalalta ilmestyi helmikuussa 2023 tiivis tutkimus Likesin vaiheista. Kasvualustaksi nimeämässään teoksessa Rantala käsittelee perusteellisesti säätiön vaiheet pääosin sen oman asiakirja-aineiston pohjalta. Kirjailijan, entisen kirkasotsaisen urheilijanuorukaisen tragedia ihmisenä oli salattu, puolijulkinen alkoholismi, joka johti ennenaikaiseen kuolemaan. Mattila yhdessä ykkösketjun urheilujohtajien Jukka Uunilan ja Matti Ahteen kanssa. Eikä viestinviejä ehdi juttelemaan ladunvarren katsojien kanssa, kuten Markolla muuten oli tapana. Takki auki hangessa kahlaava hiihtopomo löytyy useam mastakin tarinasta. Likes sai tehtäväkseen paljon myös hallintoa palvelevaa tutkimusta ja arviointityötä osin kytkeytyneenä erilaisiin ministeriön rahoittamiin hankkeisiin. Ministeriön merkitys alkoi korostua 1990-luvun puolivälissä, jolloin Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta (nykyisin Liikkuva aikuinen) tuli osa Likesin toimintaa. Peli pakkasen kanssa -kirjan jälkisanoissa ”Tapper hiihti, Tapio kirjoitti” Erkki Vettenniemi purkaa auki kohdehenkilönsä niin latujen kuin sanan käyttämisen taiturina. Kasvualusta. Toisaalta Rantala seuraa valitsemaan linjaa johdonmukaisesti ja täydentää näin tiedepolitiikan tutkimusta. Yleisön määrää pelloilla ja teiden varsilla on vaikea ”arvioida muutoin kuin hehtaarikaupalla”. Etenkään ennen Kekkosen syntymäpäivää ei saanut elämöidä, eikä oikein sen jälkeenkään, vaikka mölyt eivät aivan kokonaan mahaan jääneet. Instituuttia puuhasivat tasavallan presidentti Urho Kekkosen 80-vuotislahjaksi hänen luottomiehensä Kalle Kaihari ja Olavi J. Kolmantena tärkeänä pyöränä teoksessa pyörii Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, jonka kanssa Likes on elänyt eräänlaisessa tutkimussymbioosissa. Myös Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) syntyvaiheet ja alkuvuodet kietoutuvat Likesiin, jonka yhteydessä KIHU aluksi toimi. Ei Rantala mitään kehukirjaa ole kirjoittanut, ongelmana on pikemminkin näkökulman rajautuminen liiaksi Likesin suhteeseen opetusja kulttuuriministeriöön (OKM, vuoteen 2010 opetusministeriö) ja Jyväskylän kaupunkiin. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes 1969–2022. Likes ja UKK-instituutti tulivatkin pitkään huonosti toimeen keskenään. Järjestely ei ollut ainutlaatuinen, vaan samantapaisia liikuntapaikkoja rakennuttaneita säätiöitä oli ja on edelleen eri puolilla Suomea
Sarja sisältää transfobisia ilmauksia ja kuvauksia häirintäkokemuksista, jotka saattavat olla ahdistavia joillekin katsojille. Kaksinapaisessa järjestelmässä oletetaan, että ihmiset kehoineen ovat muuttumattomia. Viisi osaa, kokonaiskesto 249 min. Toinen julkisuudessa noteerattu detalji on ollut yhden pelaajapariskunnan sotkuinen hotellihuone. Teemoina läpi sarjan kantavat Nyströmin urheilijaidentiteetti ja päätös elää oman näköistä elämää. Hänen käyttämänsä Teemu Keskisen vuonna 2002 tekemät haastattelut tuovat sinänsä lisävaloa Likesin alkuvaiheisiin. Leveä palsta (13,5 cm) täynnä tekstiä pienehköllä kirjasimella käy silmiin. Ja poikittain koko sivulle taitetut kuvat hyppäävät näköelimiin. Tästä huolimatta Nyström näkee asemansa voimavarana, sillä hän voi olla avoimesti oma itsensä ja edistää itselleen tärkeitä arvoja. Glitchfeminismi kysyy: kuka antaa keholle arvon – ja miksi. Toisaalta kohtaukset tuovat sarjaan herttaisen rehellisen ripauksensa. Yle Kioskin julkaisema dokumenttisarja kuvaa hänen elämäänsä aikuistumisen kynnyksellä noin puolen vuoden ajan. Netflix 2023. Tieteenalan historian tuleville tutkijoille teos tarjoaakin hyvän pohjan. Tunnustuksellinen tyyli vie lähelle, välillä ehkä liiankin. Rantala on kirjannut suuren osan siitä tutkimukseensa. Dokumenttisarjalla on kuitenkin yksi ihan varteenotettava ansio. Roosa Kuosmasen ohjaama dokumenttisarja on henkilökohtainen ja rento. Likesistä tuli osa Jyväskylän ammattikorkeakoulua. Dokumenttisarja antaa nuoren urheilijan elämästä arkisemman kuvan. Pelkällä olemassaolollaan transsukupuolinen urheilija aiheuttaa häiriön totutuissa ajatusmalleissa. Nyström kilpailee korkeushypyssä miesten sarjassa ja aikoo tehdä niin jatkossakin. Vanhamuotoisen Likesin lopun Rantala kuvaa perusteellisesti. Yle Areenan Jadedokumenttisarjan ohjelmasivulla eteeni aukeaa lista viidestä jaksosta, joiden esikatseluikkunoissa esiintyy huoliteltu nuori urheilija, kolminkertainen korkeushypyn Suomen mestari Jade Nyström. Tyylillisesti Jade tuo mieleen Iholla-tositelevisiosarjan, jossa seurataan julkkisten elämää heidän itse videokameralle tilittämänään. Ensimmäinen ajatukseni: hirveää. Nyström nousi alaikäisenä julkisuuteen Urheilugaalan Vuoden esikuva -ehdokkaana, Seiskan kohuotsikoissa, transurheilijoiden oikeuksien puolestapuhujana ja vihapuheen näkyväksi tekijänä. Viisi jaksoa, yhteiskesto 106 min. Dokumentti, Yle Kioski 2023. JOUKO KOKKONEN T e l e v i s i o Urheilijan omakuva pintaa syvemmältä Jade. Häiriössä on kuitenkin potentiaalia muuttaa totuttua tapaa katsoa todellisuutta ja sukupuolta. Toinen: hyvä niin. Henkilöitä vilisee kirjan sivuilla runsaasti. Nämä ovat olennaisia kysymyksiä urheilussa. Maailman muuttumiseksi tarvitaan vaikeiden asioiden näkyväksi tekemistä, hankalia tunteita ja pistoja omassatunnossa. Se tuo paljon tavanomaisia leh. Luemme toisiamme ennalta määrättyjen normien kautta itsemäärittelyn ja valinnanvapauden sijaan. Se perustuu Nyströmin videopäiväkirjaan, mutta johdattaa katsojaa myös animointien ja haastattelujen keinoin. Netflixin vuoden 2023 alussa julkistettu sarja Tennistä, hikeä ja kyyneliä on saanut eniten julkisuutta siitä, että sarjassa esiintyvät pelaajat putosivat kaikki heti ensimmäisellä viikolla Australian avoimissa (”Netflix-kirous”). Se kuvaa perhe-elämää, kauppakeskusreissuja ja bailaamista kavereiden kanssa, treenaamista sekä oman ajatusmaailman ja kehonkuvan kehittymistä. Humalaisten teinien risteilyreissut ja vessakoppipuheet saavat hymähtäen pohtimaan, milloin itse kasvoin täti-ihmisen muottiin ja aloin paheksua nuorisolaisten elämöintiä. Likes eri rönsyineen on ollut hyvä ajatusten ja tutkijoiden kasvualusta. Jadea katsoessa tuntuu kuin päätyisi tirkistelemään jotain, josta ei ehkä sittenkään haluaisi nähdä kaikkea. Tässä herättelyssä Nyström tekee tärkeää, joskin henkilöityessään raskasta, tienraivaustyötä. Dokumenttisarja kuvaa monin esimerkein, miten Nyström joutuu transsukupuolisena naisena arvostelevien katseiden, epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän kohteeksi. Likesissä on tehty paljon suomalaista liikuntatiedettä edistänyttä tutkimusta. Transnaisena miesten sarjassa hän kohtaa kisoissa epäasiallisuuksien huutelijoita ja pitkiä katseita. Pakko sanoa, että lukukokemusta häiritsee taitto. Binääriseen sukupuoliymmärrykseen perustuvassa urheilussa Nyström on kuin feministisen ajattelijn Legacy Russelin käsite glitch: virhe, vika tai häiriö. Nyström lupaa kuunnella huutelijoita vasta, jos he päihittävät hänet korkeushyppytuloksissa. Rantala on uppoutunut eri tapahtumaketjujen selvittämiseen välillä niin perusteellisesti, että päälinja katoaa yksityiskohtien sekaan. SALLA KARJALAINEN T e l e v i s i o Tennismiljonäärien tuskaa Tennistä, hikeä ja kyyneliä (Break Point). Käsikirjoitus Roosa Kuosmanen ja Salla-Rosa Leinonen. Pitkien toimittamattomien haastattelulainausten ydinsanoman olisi kuitenkin voinut tiivistää. Ohjaus Martin Webb. Sekä henkilöhakemisto että eri toimijoiden lyhyt esittely olisivat helpottaneet lukemista. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 6 7 muksen liitto ei toiminut, ja KIHU itsenäistyi 1990-luvun puolivälissä. Hän ei voi kilpauransa aikana aloittaa hormonihoitoja ja edetä transitioprosessissaan, eli siirtymässä syntymäsukupuolesta omaan sukupuoleen. Näissä tavoitteissa dokumenttisarja osuu maaliin. OKM:n avustuksen takaisinperintä pakotti etsimään toiminnan jatkumisen mahdollistavan ratkaisun. Ohjaus Roosa Kuosmanen
Ympäri vuoden pyörivissä miesten ATPja naisten WTA-turnauksissa lähes kaikki häviävät joka viikko. Ei auta vaikka valmentaja huutaa ”pidä käsivarsi rentona”, ”rentouta käsi”. Ei auta, ”kaikki voi muuttua kahdessa sekunnissa”, sanoo Matteo Berettini ja iso mies tunnustaa ottelun lipsahtaessa viidenteen erään ”minua pelottaa”. Kun mennään kisaamaan rahasta ja pisteistä, ero alkaa näkyä. He ovat olleet poikkeuksellisen hyviä pienestä pitäen, mutta ovat todenneet murtautumisen maailman huipulle olevan silti lähes ylivoimaista, koska edessä on ylitsekäymättömiä henkisiä esteitä. Ohjaaja Lauri Danska. Mäkinen pystyy olemaan tutkimusoloissa kylmässä vedessä 45 minuuttia, kunnes koe keskeytetään. Nopea nousu hidastui 18-vuotiaasta lähtien, kun hän joutui suuria nimiä vastaan. Mäkinen on toki oman avantonsa sankari. Monet pitävät Australian Nick Kyrgiosin pelillistä potentiaalia parhaana. Dokumentti tarkastelee kylmyyteen sopeutumista laajasti. Itsensä ylittävistä sankareista tehtyjä hehkutuselokuvat toistavat itseään, tässä on kyse yksilön laajempaan ilmiöön paikantavasta luotauksesta. 52 min. Valmentajalle hän ilmoitti lopettavansa tenniksen. Vähänkin tennistä pelannut tietää kuinka vaikeaa on tärkeällä hetkellä pitää lyömisessä rentous, vauhti ja tarkkuus. Hän ei kestä Madridin kotikisan paineita ja häviää toisella kierroksella, hautautuu pyyhkeen alle ja nopeasti pois kentältä ”voi helvetti, minulla on enkeli ja piru olkapäilläni”. Mutta kaikki sarjan henkisesti runnellut pelaajat ovat jo kuitenkin tehneet miljoonatilit loppuelämäkseen. Hänen pääkoppansa on kuitenkin sellainen kattila, ettei hänellä ole mitään edellytyksiä pärjätä ympärivuotisesti. Kanadan Felix AugerAliassime on joukosta aivan superlahjakkuus, joka kisa si jo kuusivuotiaana ja lensi yksin kisamatkoja yhdeksänvuotiaana. Jos tenniksenpelaajia haluaa sääliä, uhrit löytyvät alempien kategorioiden pennittömien pelaajaviidakosta surkeine majoituksineen ja peliolosuhteineen, ei Break Pointin hotellisviiteissä asuvista urheilijoista. Tämä dilemma tulee sarjan esimerkkipeleissä hyvin esiin pelaajien suoritustason vaihdellessa hurjasti otteluiden sisällä. Fritz loukkaa nilkkansa ottelupäivän treenissä ja tukijoukot yrittävät saada hänet luovuttamaan. Kamerat tallettavat eripuran autenttisesti ja Fritz pitää päänsä piikitysten tuella. Uskonpa, että loukkaantuminen muutti Fritzin mentaalisen tilan paljon vapautuneemmaksi – hänellä oli jo syy hävitä takataskussa – ja niinpä hän pelasi elämänsä tennistä. Naispelaajat antavat parhaat kommentit tunteiden vuoristoradasta. Sitten hän muisti, että ”mikään maailmassa ei voita sitä tunnetta, kun voittaa”. Mentaalisen puolen merkitystä kuvastaa myös se, että jos maallikko näkee sijoilla 500, 50 tai 5 olevien pelaajien lyövän palloa harjoituksissa, hän tuskin näkee tasoeroa valtavien rankingerojen välillä. Kylmiä uintipätkiään yleensä jäillä ja joskus ilman Tik tokissa julkaisevaa päähenkilöä seuraa 1,7 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Kreikkalainen Maria Sakkari on myös voittamisen koukuttama ja häviö sattuu sitä enemmän mitä pitemmälle turnauksessa on päässyt. Päätös kesti neljä päivää. Mäkisen poikkeuksellista mukautumiskykyä pitkään kestävään kylmänaltistukseen tutkivat ohjelmassa professori Tiina Ikäheimo, dosentti Sirkka Rissa nen ja dosentti Kirsi Virtanen. Kehyskertomuksena toimii Mäkisen valmistautuminen Huippuvuorilla järjestettävään Polar Ice Mile -tapahtumaan. Yksilölajissa ne ovat varmaan suuremmat kuin joukkuelajeissa. Kaikki sarjassa esiintyvät pelaajat ovat aloittaneet lajin pikkulapsina, yleensä tennisperheessä. Hävittyään Ranskan avoimissa johtoasemasta Sakkari ei osannut käsitellä tappiota eikä nukkunut kolmeen vuorokauteen. Joka tapauksessa lajin henkiset vaatimukset ovat sellaiset, että lyönneiltään parhaat pelaajat eivät ole lajin ykkösiä. Yle 2022. Kaiken kukkuraksi Fritz voittaa finaalin. Tämä painetilan muutos tekijöiltä jää noteeraamatta. Ja ainakin tenniksen ympärivuotinen kilpaileminen tekee siitä todella raskaan niin henkisesti kuin fyysisesti. Sarjan tekijöitä lykästi, kun yksi seurattavista, amerikkalainen Taylor Fritz, pääsee Indian Wellsin kotiturnauksessaan finaaliin Rafael Nadalia vastaan. Tennistä ja nyrkkeilyä on tavattu verrata toisiinsa lajin julmuuden vuoksi, häviöstä on kerrasta ulkona. Monen mielestä siinä pitää olla myös ilkeä. Vuosia masennuksen kanssa taistellut Paula Badosa sanoo lajin olevan ”kuin huume”, voittamisen tunne koukuttaa. Hyvä kun yksittäisissä kisoissa menee pitkälle. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 tijuttuja paremmin esiin pelaajien kiertueella kokemat henkiset paineet. Sarja täydentyy kesällä 2023 julkistettavilla jaksoilla. Eri lajien henkisiä paineita on mahdotonta verrata. Niinpä kaikki sarjassakin toteavat tenniksen olevan hullu laji. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com T e l e v i s i o Kylmästi uimaan Kylmä. Lauri Danskan ohjaama Kylmä on ilahduttavasti enemmän kuin pelkkä seurantadokumentti tai henkilökuva ultrauimari Elina Mäkisestä. Mäkisen jääuinteja seuratessa tulee kylmä, vaikka itsekin pidän kylmästä arvioitua. Nyt hän on kuitenkin maailman kymmenen parhaan joukossa, mutta tuskailee viimeisen kynnyksen kanssa, vaikka ”ei muista elämässään yhtään päivää ilman tennistä”
Avanto on hänelle pyhä paikka. Motoriikka jäätyy, mutta tilanne on hallinnassa niin kauan kuin järki juoksee. Rakenne ja kieli noudattavat analyyttistä ja tarkkaa tieteellistä tyyliä, joka toimii todennäköisesti aiheesta kiinnostuneelle akateemiselle lukijayleisölle. Talvisotaa koskevaan viittaukseen sisältyy pieni asiavirhe. Antti Laineen ja Joakim Sär kivuoren kokoama sivusto on käynyt läpi tieteellisen tulikokeen, eli akateemisen vertaisarvioinnin. Mäkinen ui nolla-asteisessa vedessä enintään kymmenen minuuttia, minkä jälkeen on vuorossa hallittu lämmittely. Rauhallinen kerronta antaa tilaa niin päähenkilölle kuin asiasisällölle. Viimeistään Bubi-huuhkajan kuvan bongaaminen saa sivustolla vierailijan hymyilemään. https://urheilujournalismi.jyu.fi. Hän korostaa kuitenkin, että hypotermian riski on aina olemassa, kun ihminen ui kylmässä vedessä tai joutuu sen varaan. Se sivuaa sekä sodankäyntiä että kylmän käyttöä lääketieteessä. Osiot voi ladata käyttöön myös pdf-muodossa. Laine ja Särkivuori ovat tehneet nykyisille ja tuleville urheilujournalismin ystäville ja tutkijoille hyödyllisen palveluksen. Osa nykyihmisistä etsiikin tietoisesti kylmän aiheut tamia äärikokemuksia. Nämä osiot antavat kokonaiskuvan urheilujournalismista tutkimusalana ja myös yhteiskunnallisena ilmiönä Suomessa. Tipton kuuluu hallitun kylmänaltistuksen puolestapuhujiin. Uusi urheilujournalismia käsit televä ja alan tieteelliset julkaisut kokoava Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia -verkkosivusto avautui helmikuussa 2023. Suomalaisen urheilujournalismin bibliografian valokuvat ansaitsevat erityismaininnan. Dokumentti väittää Suomussalmella motitettujen neuvostosotilaiden olleen lähtöisin lämpimistä oloista, minkä vuoksi kylmyys yllätti heidät. Bibliografian lisäksi sivusto esittelee omissa osioissaan urheilujournalismiin liittyviä käsitteitä, urheilujournalismin ominaispiirteitä ja suomalaisen urheilujournalismin historiaa. Kainuun korpimailla soti kuitenkin ukrainalaisia, jotka kyllä olivat tottuneet pakkaseen. Kahdeksanmetrinen avanto vaikuttaa harjoitukseen, sillä Mäkinen ei kykene lyhyellä matkalla uimaan yhtä nopeasti kuin tavallisesti. Mäkinen pääsee tavoitteeseensa ja saa uitua mailin miinus yksiasteisessa vedessä. Verkossa bibliografian täydentäminen ja päivittäminen on mahdollista, ja sivuston käyttäjä voikin jättää sivun ylläpitäjille palautetta tai aineiston lisäyspyynnön. Nopeasti näki, että sivuston teksti on tutkijan kynästä. JYU Studies 2, 2023. Joka tapauksessa urheilujournalismista kiinnostunut ja tietoa etsivä henkilö löytää sivuston kautta todennäköisesti kaikki alan olennaisemmat suomalaiset lähteet. ”Jäämailin” täysimittaisen suorituksen harjoittelu ei ole mahdollista sen äärimmäisen kuormittavuuden vuoksi. Sivustoa selatessa tekee mieli hieman kyseenalaistaa luvattu yleistajuisuus, sillä kenelle tahansa aukeavaksi ja yleistajuiseksi julkaisuksi tyyli on perusteellista ja paikoin raskassoutuistakin. Kiinnitin tähän erityishuomiota sisältöä silmäillessäni. Kylmänkestävyyden vaatimat psyykkiset ominaisuudet jäävät fysiolo giaan keskittyvässä dokumentissa lähes käsittelemättä. SALLA KARJALAINEN . Sivusto lupaa tarjota kaikille avointa, helposti tavoitettavaa ja populaariin ulkoasuun paketoitua tietoa. Kylmä on onnistunut kokonaisuus. JOUKO KOKKONEN i n t e r n e t Kaikille avoin tietopankki urheilu journalismista Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia. Muutoinkin visuaaliset elementit kohentavat verkkobibliografian kiinnostavuutta ja käyttökokemusta. Dokumenttielokuvaan on mahdutettu hiukan liikaa asiaa. Fysiologisten ominaisuuksien ja harjoittelun lisäksi kylmänkesto kysyy myös henkistä vahvuutta. Kuusamossa kuvatussa harjoituksessa hän pulahtaa hyiseen veteen liki 30 asteen pakkasessa, joka altistaa vedenpinnan yläpuoliset osat kehosta paleltumille. Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia on melkoinen tietopankki, josta löytyy 2 200 alaa käsittelevät suomalaista kirjallista julkaisua. Tekninen toteutus: Toni Tourunen. Dokumentissa haastatellun englantilaista huippuluokan kylmäfysiologi Mike Tiptonin mukaan elämme nykyisin liiankin tasalämpöisissä oloissa. Kuvat keventävät, rytmittävät ja syventävät tekstisisältöä mukavalla tavalla. Suurin osa ihmisistä eli aikaisemmin oloissa, joissa heillä oli aika usein kylmä. Jyväskylän yliopisto. Myöhemmin on kiinnostava kuulla, miten sivusto on levinnyt käyttöön ja minkälaisissa tarkoituksissa sitä on hyödynnetty. Uinti taittuu ripeää vauhtia hiukan yli 26 minuutissa. Elimistön kannalta kylmän kokeminen on sopivina annoksina hyvästä. Verokonsulttina työskentelevä Mäkinen kokee saavansa kylmästä sisäistä rauhaa. Sivuston sisältö on Laineen ja Särkivuoren yleistajuinen ja laajalle käyttäjäkunnalle tarkoitettu. Puna-armeijan oli määrä mennä Ouluun niin että heilahtaa, eikä sotilailla ollut kunnollisia talvivarusteita. Sisältö: Antti Laine & Joakim Särkivuori. Alkusysäyksen sivusto sai Laineen vuonna 2011 valmistuneesta urheilujournalismia käsittelevästä väitöskirjasta. Hänen palautumisensa tuo esille, miten pitkäaikainen kylmäaltistus saa lihakset värisemään voimakkaasti. Verkkosivuille tekstiä olisikin voinut vielä rytmittää lukijaystävällisempään muotoon silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi. Muun muassa Urheilumuseo Tahto on tarjonnut mainioita valokuvia sivustolle. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 6 9 ja sen aiheuttamista tuntemuksista. Verrattuna painettuun bibliografiaan verkkototeutus on monipuolinen ja hakutoimintoineen kätevä käyttää. Esimerkiksi tekstikappaleet ovat verkkoviestinnän näkökulmasta pitkiä ja ruudulta luettuina käyttäjälle raskaita
Liikunta ja tiede lehden 1980luvun alkupuolen sisällys luettelot kertovat lehden muuttuneen tutkijoiden julkaisu kanavaksi. Hän määritteli (Stadion 6/1980), että lehden sisällön on oltava ensisijaisesti tieteellistä. Telama näki tarpeelliseksi suunnata leh teä tutkijoita laajemmalle liikuntatieteestä kiinnostuneelle yleisölle. Pohjana oli nimikilpailu, jonka perusteella toimi tuskunta päätyi esittämään LTS:n hallitukselle nimeä Liikunta ja tiede. Hän arvioi tiedon kulkevan tulevai suudessa liukkaammin tietotekniikan kehityksen ansios. lehden kilpaurheilullisesta sisällöstä.” Päätoimittaja Ilmarisen kaudella lehden sisällössä pai nottui tiede. Vuoden 1985 alussa päätoimittajana aloittanut Risto Telama käänsi linjaa tietoisesti yleistajuisempaan suuntaan tiedepohjaisuudesta tinkimättä. Kova tasoinen lehti palveli hyvin liikuntatieteen suomenkielistä julkaisemista, mutta samalla kuilu soveltajien suuntaan le veni. Liikunta & Tiede 60 JOUKO KOKKONEN Liikunta ja tiede 1981–1991: tieteellisesti vai tiedepohjaisesti. Nimeen sisältyvä lii kunta antoi toisaalta vapauden tarkastella alaa monipuo lisesti ja kertoi pyrkimyksestä kansanomaistaa tieteellistä tekstiä. Lehti uusi kirjoitusohjeensa, jotka perustuivat entistä selvemmin tie teellisen kirjoittamisen käytäntöihin. Lehden toimituskuntaan hän ei ollut kuulunut mis sään vaiheessa. Tiedekäsite tarjosi Ilmarisen mukaan mahdollisuuden tarkastella lii kuntakulttuuria eri tieteenalojen näkökulmasta. Telama oli osallistunut LTS:n toimintaan liki 20 vuotta ottaessaan lehdenteon joh Toimitussihteeri Sinikka Vuento ja päätoimittaja Risto Telama Kuva: LTS:n arkisto toonsa. 7 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 L ehdestä tuli Liikunta ja tiede vuoden 1981 alus sa. Tällä oli myönteiset ja kielteiset puolensa. Päätoimittaja Juhani Ilmarinen perusteli muutosta Stadionin viimeisessä numerossa 6/1980. Telama kysyi Liikunta ja tieteen pääkirjoituksessa 1/1985, kulkeeko tieto. Lehden toimitussihteerinä työskenteli vuosina 1981– 1985 Pirjo Krouvila (sittemmin Ruutu). Pikemminkin nimi on usein johtanut harhaan ja tuottanut virheellisiä odotuksia esim. ”Stadion ei liikuntamyönteisyydestään huolimatta kuvaa lehden todellista linjaa ja sisältöä
Vuoden 1988 teemoja olivat muun muassa urheilijan ravitsemus, työ ja liikunta, lasten urheiluvalmennus ja urheilu ja uskonto. Kymmen kunta vastaajaa näki julkaisun muuttuneen liian perhe lehtimäiseksi. Yksi asia on kuitenkin selvä. Varsinainen tiedon soveltaminen tapahtuu viime kädessä kunkin tiedon soveltajan todellisuudessa.” Linjanmuutos ja painotekniikan kehitys näkyivät myös lehden ulkoasussa. Lehteen tehdyt muutokset herättivät pääosin hyväksy vää hyrinää. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 7 1 vuosien varrella satunnaisesti. Liikuntatieteellisen tiedon tuotanto on alkuajoista lähtien kasvanut räjähdysmäisesti. Sivukooksi tuli A4 numerosta 1/1987 alkaen. Tämä vaihe päättyi, kun pää toimittajaksi tuli vuonna 1991 Ilkka Vuori ja toimitussih teeriksi Eila Ruuskanen. ta. Toimittajana työsken teli freelancerpohjalta Markku Kataja, joka lähestyi aihei ta journalismin keinoin. Sisältönos tot ilmestyivät kanteen pysyvästi vuonna 1986. ”Parhaimmillaan tieteelliset tutkimustulokset antavat meille sellaisia ajattelun aineksia, joiden avulla pystymme paremmin ymmärtämään ja tulkitsemaan todellisuutta. Sisällöllisesti Liikunta ja tiede alkoi 1980luvun lopulla julkaista enemmän teemanumeroita, joita oli ilmestynyt. Päätoimittaja Risto Te lama pohti lehden 25vuotisjuhlanumerossa, mikä julkai sun asema oli 1980luvun lopulla. Sen sijaan pidämme tärkeänä toimittaa julkaisua, jossa liikuntakulttuuria tarkastellaan monipuolisesti tieteellisen ajattelun näkökulmasta ja siltä pohjalta pyritään myös virittämään liikuntapoliittista keskustelua.” Nimen kirjoitusmuodoksi vaihtui Liikunta & Tiede nu merossa 3/1990. Lehdellä on liikuntatiedotuksen alalla hyviä kilpailijoita. . Käsityksemme mukaan emme tarvitse kotimaista, pelkästään tutkimusartikkeleita sisältävää julkaisua. Toivelistalta löytyivät aktiivisempi keskuste luote, henkilöhaastattelujen lisääminen ja uutismaisempi kirjoitustyyli. Lehden kanteen ilmestyi ensimmäisen kerran värikuva tai ylipäätään kuva vuonna 1985, mutta joka numerossa kansikuvaa ei vielä ollut. Liikunta & Tiede alkoi suuntautua tutkittuun tietoon pohjautuvaksi liikuntakulttuurin yleis aikakauslehdeksi. Entistä tärkeämpää on nyt pohtia, mitä lehdessä julkaistaan. Taitto muuttui sivukoon kasvun myötä kolmipalstaiseksi. Telaman mukaan ulkoasua kehitti etenkin toimitussihteeri Sinikka Vuento (1986–1989) päätoimittajan myötävaikutuksella. Osaavien kirjoittajien railakkaaseen kä sittelyyn pääsivät liikunnan ja urheilun ilmiöt uuden liikuntakulttuurin näkökulmasta ruodittuna, mitä ilmen sivät myös kansikuva ja taitto. Lehti on edelleen maan ainoa liikuntatieteellinen julkaisu. Vuosikerrasta 1987 al kaen kuvitetusta kannesta tuli vakioosa lehteä. Lehteä tekivät tuolloin toimitussihteerinä Teijo Pyykkönen ja toimittajana Teuvo Tuomi. Työpari ko kosi yhdeksän numeroa lehteä sen historian kokeilevim malla otteella. Vuoden 1987 lopussa tehtyyn jäsenkyselyyn (n = 161) vastanneista kaksikolmasosaa kertoi olevansa tyytyväinen lehden uuteen linjaan ja ulkoasuun. Suurimmat tiedonvälityksen ongelmat löytyivätkin tut kijoiden ja soveltajien ajatusmaailmoiden eroista ja tiedon tarpeista. ”Eniten on muuttunut ympäristö, jossa lehteä toimitetaan
Eino Heikkisen mukaan vanhojen ihmisten fyysistä kuntoa oli mahdollista pitää yllä ja parantaa enemmän kuin aiemmin oli luultu, mikä kohensi heidän elämänlaatuaan. Liikunnan merkityksestä sydänja verisuonitautien turvallisesta hoidosta oli jo kertynyt tutkimusnäyttöä. Urheilijoille oli tarpeen tehdä kaksi lääkärintarkastusta vuodessa. ”Kun liikuntaa käytetään lääkkeenä tautien ehkäisemisessä ja hoidossa, on tärkeää tietää liikunnan mahdolliset sivuvaikutukset ja oikea annostelu. Liikuntasuunnittelulla oli pyrittävä edistämään terveyden kannalta hyödyllisiä ja pieniriskisiä liikuntamuotoja. Urheilusta kiinnostuneet lääkärit olivat suuntautuneet ratkaisemaan kilpaja huippu-urheilijoiden lääketieteellisiä ongelmia. Heikkinen näki, että neuvontaa oli pyrittävä antamaan kaikille iäkkäille terveyspalveluiden käyttäjille. Ihannetapauksessa liikuntaa harrastavilla koululaisilla oli lääkärintarkastus vuosittain, liikuntaryhmiin kuuluvilla aikuisilla kahdesti vuodessa, keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä neljä tarkastusta harrastuksen alkuvaiheessa ja myöhemmin kaksi. Satunnaisilta ikäviltä yllätyksiltä tuskin voidaan kontrolloiduissakaan olosuhteissa kokonaan välttyä, mutta liikunnasta saatavat terveydelliset edut epäilemättä ovat huomattavasti haittoja suuremmat.” Professori Jeddi Hasan käsitteli liikunnan suhdetta lihavuuteen. Koko väestön terveyttä koskevia ratkaisuja tehtiin kaikkialla yhteiskunnassa, minkä vuoksi terveysja liikuntanäkökohdat oli otettava uudistusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Hasan tulkitsi säännöllisen ja riittävän liikunnan säätelevän ruokahalua, jotta energiatasapaino säilyy ja paino pysyy vakiona. ”Lääkäreiden on annettava informaatiota vammoista, niiden yleisyydestä, hoitomahdollisuuksista ja hoitotuloksista. Vyyhden purkamisessa tarvittaisiin kokonaisvaltaisia sosiaalija terveyspoliittisia ratkaisuja.” Urheiluvammojen ehkäisyn merkitys korostui liikuntaharrastuksen lisääntyessä. Väsymyksen vaikutus oli otettava huomioon, kuten myös harrastajan ikä. Liikuntaa oli suositeltu näiden sairauksien ehkäisyyn, vaikka täysin varmaa näyttöä sen tehosta ei ollut. Kuntoliikunnassa keskeisimmän ongelmakentän muodostivat keski-ikäiset ja ikääntyneet harrastajat. Arstila muistutti vähäisen liikunnan olevan yksi sydänja verisuonitautien riskitekijöistä, ja liikunnan lisäämisen helpottavan elämäntapamuutosten omaksumista. Ilkka Vuori määritteli lääketieteellisen ohjauksen ja valvonnan edistävän liikunnan myönteisten vaikutusten saavuttamista ja ehkäisevän mahdollisia terveyshaittoja. Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa S tadionin 2/1973 teemana oli liikuntalääketiede. Järvinen totesi urheiluvammojen ehkäisyssä tarvittavan yhteiskunnan, urheilujärjestöjen, lääkäreiden, valmentajien, urheilijoiden ja liikunnanharrastajien yhteispanosta. Matti Arstila pohti liikunnan merkitystä sydänja verisuonitautien ehkäisyssä. Vt. Kunnon veryttely oli tärkeää ennen varsinaista urheilusuoritusta. Tiik korosti, että urheilijan oli oltava absoluuttisen terve voidakseen urheilla riskittömästi. Liikuntalääketiede koko kansan palvelukseen Liikuntaneuvontaa ei voitu tarjota vanhusten suuren määrän vuoksi kaikille. Esimerkiksi jääkiekkokypärän käyttö oli vähentynyt päävammoja. Liikuntalääketieteen asema oli Heikkisen mukaan Suomessa kuitenkin heikko. Talouden näkökulmasta vanhojen ihmisten fyysisestä kunnosta huolehtiminen alensi sairastavuuskustannuksia. Suomalaisista oli vuonna 1973 yli 65-vuotiaita joka kymmenes. Varusteilla ja vaatetuksella oli myös mahdollista pienentää vammariskiä. Suurin osa vanhoista ihmisistä suhtautui myönteisesti liikuntaan, mutta harrasti itse yleensä vain kevyttä kävelyä. päätoimittaja Eino Heikkinen näki, että liikuntalääketieteen oli lähdettävä uusille urille. Heikkisen mielestä huomio oli kohdistettava väestön valtaosaan. Liikunta vaikutti myönteisesti myös aineenvaihduntaan. JOUKO KOKKONEN 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3. Rasittavien liikuntasuoritusten suosio oli kasvussa, mikä lisäsi tiedon ja ohjauksen tarvetta. Tutkimusten perusteella vapaa-ajallaan liikkuvat elivät muutenkin terveellisemmin, eivät tupakoineet ja olivat harvemmin ylipainoisia. ”Sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet kasautuvat samoille vanhuksille. Hän tarkasteli erityisesti liikunnanharrastajien ja urheilijoiden terveystarkastuksia. Vammojen välttämisessä tärkeää oli Markku Järvisen mukaan ensinnäkin oikea suoritustekniikka. Hasanin mukaan liikunta oli ensiarvoisen tärkeä lihavuuden ehkäisyja hoitokeino, koska se on tehokkain ja luonnollisin tapa lisätä elimistön energiankulutusta. Ikäihmisten osuus oli kasvussa, mikä lisäsi terveyspalveluiden tarvetta. Toimia oli lisäksi suunnattava erityisesti niistä todennäköisesti eniten hyötyville. Yhä harvemmat ammatit vaativat lihastyötä, minkä vuoksi ihmisen energiankulutuksessa oli turvauduttava liikuntaan vapaa-ajalla. Valmentajien on opetuksessa ja ohjauksessaan huomioitava turvallisuusnäkökohdat ja itse urheilijan kussakin tilanteessa tunnettava kykynsä ja mahdollisuutensa turhan vammautumisen välttämiseksi.” Apulaisprofessori Heino Tiik Tallinnan pedagogisesta instituutista käsitteli liikunnan ja urheilun lääketieteellistä valvontaa
Lappeenrantalaisia eläkeläisiä kuntopolulla 1970luvulla. Kuva: Pentti Nikulainen/Lappeenrannan museot L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 7 3
Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. VERTAISARVIOITUA LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/ vertais arviointiprosessi.html. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkko sivuilla. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2023 ja 31.3.2024. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle
Liikunta & Tiede 60 (2), 75–82. P. In the 2020s, the use of sport technology has become more the rule than the exception in digitized societies like Finland. +358504670082. Teknologian käytön normatiivisuus on läsnä myös tutkimuskirjallisuudessa, sillä liikuntateknologian käyttämättä jättämistä tarkasteleva tutkimus on vähäistä ja ihmiskuvaltaan yksipuolista. Tässä artikkelissa olemme valinneet hermeneuttisen eli ymmärtämään pyrkivän näkökulman liikuntateknologian käyttämättä jättämiseen ja näemme sen olevan aktiivinen ja tietoinen valinta, joka heijastaa ihmisen suhdetta digitalisoituneeseen yhteiskuntaan, liikuntaan sekä omaan itseensä. Juoksijoiden perusteita digitaalisten liikuntateknologioiden käyttämättä jättämiselle. Laadullisen kyselyaineiston abduktiivisen analyysin kautta tunnistimme neljä osin toisiaan leikkaavaa teemaa: 1) Teknologia, sekä sen käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät ole kategorista ja binäärisiä asioita; 2) Teknologian käyttämättä jättäminen vapautena; 3) Teknologian tarpeettomuus suhteessa juoksulle annettuihin merkityksiin ja 4) Teknologian käyttämättä jättämisen materiaaliset perusteet. Liikuntalajien suhteen olemme rajanneet tutkimuskontekstiksi juoksun, joka yleisenä ja voimakkaasti teknologisoituneena liikuntamuotona tarjoaa rikkaan ympäristön teknologian käyttämättä jättämisen tutkimukselle. The normativity of the use of technology is also present in the research literature, as the research examining the nonuse of sport technology is scant and one-sided in its view of humanness. TIIVISTELMÄ Mertala, P. Through an abductive analysis of the qualitative survey data, we identified four intersecting themes: 1) Technology, and its use and non-use are not categorical and binary issues; 2) Non-use of technology as freedom; 3) The unnecessariness of technology in relation to the meanings given to running and 4) The material reasons for the non-use of technology. Jyväskylän yliopisto; Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. 2023. The results of the study provide runners, professionals who work with them, technology developers, and researchers conceptual tools for examining the relationship between sports and technology. Digitaalisen liikuntateknologian käytöstä on tullut 2020-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus Suomen kaltaisissa digitalisoituneissa yhteiskunnissa. Liikunta & Tiede 60 (2), 75–82. Our focus is on running, which as a common and heavily technologicalized form of exercise offers a rich environment for research into the non-use of technology. We see the nonuse of technology as an active and conscious choice, and as a reflection of a person’s relationship with digitalized society, exercise, and oneself. Alvar Aallon katu 9, 40014, Jyväskylä. Tutkimuksen tulokset tarjoavat juoksijoille, heidän kanssaan toimiville ammattilaisille, teknologian kehittäjille sekä tutkijoille käsitteellisiä työkaluja liikunnan ja teknologian suhteisuuden tarkastelemiseen. Asiasanat: Juoksu, liikuntateknologia, teknologia, digitalisaatio, käyttämättä jättäminen ABSTRACT Mertala, P. Sähköposti: pekka.o.mertala@jyu.fi (yhteyshenkilö). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen 7 5 JUOKSIJOIDEN PERUSTEITA DIGITAALISTEN LIIKUNTATEKNOLOGIOIDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISELLE Pekka Mertala, KT, Jyväskylän yliopisto / Opettajankoulutuslaitos. & Palsa, L. Keywords: Running, technology, digitalization, non-use. In this article, we have chosen a hermeneutic perspective on the non-use of technology. Runners’ reasons for non-use of digital sport technology. 2023. Lauri Palsa, KT. & Palsa, L
Tekninen tiedonintressi heijastuu myös metodologisissa valinnoissa, sillä liikuntateknologioiden käytön (esim. Tutkimuskysymyksemme on: millaisia perusteita juoksijoilla on digitaalisen urheiluteknologian käyttämättä jättämiselle. Pohdinnassa tuomme tutkimuksen keskeiset tulokset yhteen ja tarkastelemme erityisesti niiden välisiä suhteita. Tieteenaloja tarkasteltaessa teknologian käytön ja käyttämättä jättämisen tutkimuksessa painottuvat erityisesti kognitiivinen ja behavioristinen psykologia, jolloin esimerkiksi sosiokulttuuriset ja aistilliset näkökulmat teknologiaan jäävät usein huomioimatta (Lupton 2020). 2019; Aho 2020; Camomilla ym. Vaikka osa ihmisistä suhtautuu juoksuun ”välineellisesti” esimerkiksi terveyden edistäjänä (León-Guereño ym. 2 Käytämme jatkossa käsitettä teknologia viittaamaan digitaalisen teknologiaan käsitteellisen toisteisuuden välttämiseksi. myös Sheehan 2013). Urheilukellojen ja sykemittareiden kaltaisia liikuntateknologioita onkin kutsuttu intrasubjektiivisiksi viestintäteknologioiksi, koska ne välittävät ihmiselle informaatiota hänestä itsestään (Mertala ym. 2022) ja lähes 90 prosenttia juoksijoista käyttääkin urheilukelloa tai älypuhelinsovellusta osana juoksuharrastustaan (Janssen ym. Tällöin tiedonintressi on korostuneen tekninen, jopa kaupallinen, sillä yksi tutkimuksen tehtävistä on tuottaa tietoa, miten ei-käyttäjistä saadaan käyttäjiä (ks. 2017) ja lisäksi ihmiskuvaltaan yksipuolista: osa tutkimuksista rakentuu tekno-optimistiselle asetelmalle, jossa liikuntateknologian käyttöä pidetään yksiselitteisen hyödyllisenä, ja ei-käyttäjät nähdään ”normista poikkeavina”, mutta potentiaalisina tulevina teknologiankäyttäjinä (Augustin ym. 2020; ks. 1 Euroopan kattavassa digitaalista taloutta kartoittavassa DESI-indeksissä (Digital Economy and Society Index) Suomi oli vuonna 2022 tilaston kärjessä (Euroopan komissio 2022). Digitaalinen liikuntateknologia on lähes 12 miljardin dollarin arvoinen ja edelleen kasvava markkina (Research and Markets 2022), joka koostuu tuhansien erilaisten laitteiden ja sovellusten valikoimasta (esim. Taulukko 1), jota jaettiin juoksuja kestävyysurheiluaiheisissa sosiaalisen median ryhmissä (esim. Camomilla ym. kuitenkin Chiu & Cho 2020; Åkerberg ym. myös Tainio 2020, 28). Käyttämättä jättämisessä ei siis ole kyse jonkin asian tai ilmiön puuttumisesta, vaan asiasta, joka tapahtuu teknologian käytön sijaan (ks. Aliverti ym. Näemme teknologian käytön ja käyttämättä jättämisen olevan aktiivisia ja tietoisia valintoja, jotka heijastavat ihmisen suhdetta digitalisoituneeseen yhteiskuntaan, liikuntaan ja omaan itseen 3 . Liikuntateknologian käyttämättä jättämistä tarkasteleva tutkimus on ylipäätään vähäistä (Janssen ym. myös Pobiruchin ym. 2021; Satchell & Dourish 2009). Lisäksi juoksuun suunniteltujen liikuntateknologioiden valikoima on laajuudeltaan ja variaatioltaan huomattava: pelkästään erilaisia puettavia juoksuun suunniteltuja teknologioita löytyy yli 10000 (Aliverti ym. askelten kerääminen) tapaista geneeristä liikkumista. 2022; Eskola & Laine 2020). Tässä artikkelissa olemme valinneet hermeneuttisen, eli ymmärtämään pyrkivän näkökulman liikuntateknologian ei-käyttöön. Teknologian käyttämättä jättäminen saattaakin vaatia suurempaa tietoisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja panostusta kuin teknologian käyttö itsessään edellyttäisi. Toiset puolestaan suhtautuvat juoksuun urheilunjälkeisen liikuntakulttuurin (Tainio 2020) näkökulmasta, jossa painottuvat liikkuminen elämäntapana ja identiteetin rakentamisena tai ”itsen projektina” (Klemola 1998): ”Ihminen voi valita itsensä juoksevana, jolloin hän valitsee yhden liikunnallisen tavan olla kosketuksessa maailmaan”, kuten Tapio Koski (2005, 107) juoksemisen (subjektiivisen) olemuksen kaunopuheisesti tiivistää (ks. 2019) ja käyttämättä jättämisen (Chiu & Cho 2020; Janssen ym. 2020; Åkerberg ym. Teknologian käytön normatiivisuus on tunnistettavissa myös tutkimuskirjallisuudesta, sillä ihmistieteellinen liikuntateknologiatutkimus on keskittynyt pitkälti teknologiaa käyttäviin liikkujiin (Adesida ym. myös Takkinen & Heikkurinen 2022). Juoksu tarjoaa rikkaan ympäristön teknologian käyttämättä jättämisen (ja käytön) tutkimukselle useasta syystä. 2018; Adesida ym. Austin 2007; le Blanc 2018; Koski 2005) ja sitä on luonnehdittu myös mystiseksi liikuntalajiksi (Koski 2005; ks. Olen kaveripiirissä ainut, joka urheilee mutta ei omista kelloa.” (Juoksija 17). 2020; ks. Juoksu, Kestävyyttä 3 Käyttämättä jättäminen ei siis koske kaikkea saatavilla olevaa teknologiaa, jota ei käytetä vaan niitä, joita tietoisesti ollaan käyttämättä.. 2018; Moilanen 2017). 2017) tutkimusta on tehty määrällisestä, kausaalisuhteita selittämään pyrkivästä traditiosta käsin. Ensiksikin juoksu on kansainvälisesti tarkasteltuna yksi yleisimmin harrastettuja liikuntamuotoja (Scheerder ym. 2015; Takkinen & Heikkurinen 2022). Tulokset olemme jakaneet neljään päälukuun ja hermeneuttisen tutkimusotteen hengessä keskustelutamme tuloksia aiemman teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen kanssa heti tulosten esittelyn yhteydessä. 2020). Juoksu onkin ollut filosofisen analyysin toistuva kohde (ks. 820). Ensiksi esittelemme tutkimuksen toteuttamisen ja aineiston sekä perustelemme metodologiset valintamme. Juoksu ei myöskään ole arkiliikunnan (esim. 2015), mikä tarkoittaa, ettei tutkimuksemme kohdejoukko –juoksuharrastajat– ole marginaalinen ryhmä. Liikunnan ja terveyden kontekstissa datafikaatio kulminoituu quantified self -liikkeeseen, jossa inhimillisen suorituskyvyn optimointiin pyritään erilaisten itsemittausteknologioiden avulla (Lupton 2020). 2017). TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineisto on kerätty keväällä 2021 sähköisenä kyselynä (ks. Artikkelin rakenne on seuraava. Spesifien laitteiden, kuten urheilukellojen lisäksi erilaisia liikunnallisia mobiilisovelluksia käyttää noin 385 miljoonaa ihmistä (Business of Apps 2022). 2 Liikuntateknologioiden suosio voidaan tulkita esimerkkinä syvän medioitumisen viimeisimmästä vaiheesta, datafikaatiosta (Couldry & Hepp 2017), jossa ihmisten toiminnasta sekä ympäristön ilmiöistä ja tapahtumista tuotetaan jatkuvasti ja reaaliaikaisesti massiivinen määrä digitaalista dataa. Baumer ym. Kuten yllä oleva lainaus havainnollistaa, on digitaalisen liikuntateknologian käytöstä tullut 2020-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus Suomen kaltaisissa digitalisoituneissa yhteiskunnissa 1 (Morozova & Gurova 2021). Näitä lukuja vasten teknologian käyttämättä jättäminen näyttäytyykin vastakulttuurinomaisena, jopa anarkistisena toimintana (Tainio 2020, 29; ks. 2021), on monilla juoksuharrastajilla lajiin syvällisempi suhde. 2020). Tarvitaan siis tutkimusta, joka pyrkii huomioimaan ihmisen kokonaisuutena, ei vain käyttäjäksi rajatun kapean subjektiposition näkökulmasta (Baumer & Brubaker 2017). Osalle juoksu on vakavaa vapaa-aikaa (Stebbins 2007), johon kuuluu tavoitteellinen harjoittelu ja säännöllinen kilpaileminen (Janssen ym. Chiu & Cho 2020 s. 7 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen JOHDANTO ”Olen huomattavaa vähemmistöä
Kyselyyn vastasi 1060 juoksijaa. Toteamuksen, ettei vastaaja tiedä, mitä sykkeestä pitäisi tarkkailla, tulkitsimme kertovan teknologian mukanaan tuomasta monimutkaistumisesta (Sailors 2009): sykelukeman tietäminen ei vielä itsessään riitä, vaan juoksijan olisi kyettä4 Ahmedin (2006) esittämä orientation device -termi on suomennettu myös suuntautumiskoneistoksi (Aho 2020). Mitä ne ovat ja miksi et niitä käytä. Tässä tutkimuksessa johtoajatuksemme oli, että juoksijoiden perusteet teknologian käyttämättä jättämiselle ammentavat useasta lähteestä, kuten juoksulle annetuista subjektiivisista merkityksistä (Koski 2005; Tainio 2020) sekä suhteesta digitalisoituneeseen ja dataistuneeseen yhteiskuntaan. Aineisto-otteet luettiin useaan kertaan läpi kirjoittaen asiakirjaan samalla induktiivisia ja teoriasta kumpuavia huomioita kommenttityökalua hyödyntäen. Maininnan, että ”ehkä sykettä voisi olla kiva joskus tarkkailla” tulkitsimme ambivalentiksi suhteeksi teknologiaan: kyse ei ole teknologian ja/tai sen käyttämisen kategorisesta vastustamisesta vaan juoksija ei koe teknologian olevan tarpeellinen tämänhetkisessä tavoitteettomassa juoksuharrastuksessaan. Numeerinen 5 Mitä juoksu merkitsee sinulle. Tämä niin kutsuttu avoin koodaus (Williams & Moser 2019) tuotti 33 koodia (esim. analyysien katsominen) teknologian käytön Avoin tekstikenttä 8 Onko käyttämissäsi teknologioissa ominaisuuksia, joita et käytä. En ole kokenut tarpeelliseksi esim. Avoin tekstikenttä 9 Miten tarkkoina ja luotettavina pidät käyttämiesi teknologioiden mittauksia ja analyyseja (esim. analyysien katsominen) teknologian käytön. Voit kertoa esimerkiksi juoksuhistoriastasi ja/tai niistä motiiveista, jotka saavat sinut lähtemään lenkille Avoin tekstikenttä 6 Käytätkö juoksussasi teknologiaa*. Aineisto on analysoitu abduktiivisella otteella. Juoksu sisältää tässä yhteydessä varsinaisen juoksusuoritteen lisäksi sitä edeltävän (esim. Havainnollistamme vaihetta seuraavan aineisto-otteen avulla. Kysely lähetettiin myös yksittäisille juoksuja urheiluseuroille. Strava, virtuaalivalmennukset) Kyllä / ei 7 Millaisia teknologioita käytät juoksussasi. Tämän katkelman tulkitsimme viitteeksi liikuntateknologioista toimintaa ja sen kokemuksellisuutta muokkaavina suuntaamiskoneistoina 4 (Ahmed 2006; Aho 2020). Kaikki vastaajat juoksivat vähintään viikoittain ja osa enemmän, jopa seitsemän kertaa viikossa. matka, nopeus, syke, kuntotestit ja -arviot, personoidut harjoitusohjelmat). Taulukko 1. Toisessa vaiheessa luimme koodattua aineistoa sekä temaattisesti (tiettyä teemaa käsittelevien aineisto-otteiden lähiluku) että vastaajakohtaisesti (yksittäisten vastaajien tuottaman aineiston lähiluku) yhdistäen. Vastaajista 33 oli naisia, 14 miehiä. Kyselylomakkeen kysymykset No Kysymys Tyyppi 1 Ikä Numeerinen 2 Sukupuoli Nainen / mies / muu / en halua kertoa 3 Kuinka monta kertaa viikossa käyt keskimäärin juoksemassa Numeerinen 4 Kuinka monta kertaa viikossa harrastat muuta liikuntaa. urheilukello, sykevyö) sovellukset ja palvelut (esim. Sen lähtökohta on, että havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus (guiding principle), mutta toisin kuin deduktiivisessa analyysissa, ei aineistoa ”alisteta” teorialle, vaan sen tehtävä on uusien näkökulmien avaaminen (Grönfors 2011). Tässä artikkelissa käytetään käsitettä suuntaamiskoneisto, sillä haluamme erityisesti korostaa teknologian merkitystä ihmisen toiminnalle: se (teknologia) toimii koneistona, joka suuntaa jotain (ihmisen toimintaa). harjoituksen suunnittelu) ja sen jälkeisen (esim. Taustatietokysymyksillä (kysymykset 1–4) kartoitimme osallistujien ikää, sukupuolta sekä juoksuja liikunta-aktiivisuutta (juoksuja liikuntakertaa viikossa), mutta ei yksilöiviä yhteystai tunnistetietoja, kuten nimeä, osoitetta tai mahdollista urheiluseuraa. Katkelma ”kroppa kertoo, menenkö liian lujaa” ilmaisee, että juoksija luottaa keholliseen tietoon (Hockey 2013). Jos olisi kello kädessä, pelkäisin, että alkaisin tuijottamaan kelloa, enkä oman kropan tuntemuksia (Juoksija 17). Tämän osatutkimuksen kannalta keskeisimmät substanssikysymykset (kysymykset 5–10) ovat numero 10 ”Miksi et käytä teknologiaa juoksussasi” (johon vastaaja ohjattiin, mikäli hän vastasi ”ei” kysymykseen 6 ”Käytätkö juoksussasi teknologiaa?”) sekä numero 5 ”Mitä juoksu merkitsee sinulle?”. harjoituksen suunnittelu) ja sen jälkeisen (esim. Juoksu sisältää tässä yhteydessä varsinaisen juoksusuoritteen lisäksi sitä edeltävän (esim. Kroppa kertoo, menenkö liian lujaa tai voinko kiristää tahtia. *laitteet (esim. Avoin tekstikenttä 10 Miksi et käytä teknologiaa juoksussasi. äly/urheilukelloa, kun en treenaa mihinkään tavoitteellisesti […] Ehkä sykettä olisi kiva joskus tarkkailla, mutta en ole perehtynyt mitenkään asiaan, että tietäisin, mitä siitä sykkeestä sitten pitäisi tarkkailla. Tämän artikkelin aineiston muodostavat niiden 47 juoksijan vastaukset, jotka eivät ilmoituksensa mukaan käyttäneet teknologiaa juoksussaan. Toisin sanoen, oletimme teknologian käyttämättä jättämisen perusteiden muodostavan kompleksisen kokonaisuuden, jonka ymmärtäminen edellyttää moninäkökulmaista ja tieteenalarajoja ylittävää tulkintaa. Perustele näkemyksesi. Avoin tekstikenttä. Kyselyn vastanneet juoksijat olivat iältään 25–72-vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 44,4 vuotta (mediaani 42 vuotta). Lähes kaikki harrastivat myös muuta liikuntaa yhdestä seitsemään kertaa viikossa. juoksun tavoitteettomuus, hetkessä olemisen korostaminen). Analyysin ensimmäisessä vaiheessa anonymisoidut aineisto-otteet koottiin yhteen asiakirjaan. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen 7 7 pintakaasulla 24/7) sekä kirjoittajien omissa sosiaalisen median profiileissa. Toisaalta hän myös näkee teknologian käytössä riskejä kirjoittaessaan, että teknologian käyttäminen saattaisi suunnata hänen huomionsa kelloon – eli dataan ja numeroihin – kehollisen kokemuksen sijaan. Mihin niitä käytät ja miksi
Metaforisesti voidaan todeta, että ulkoisesta mittarista on voitu luopua, koska mittari-informaatiosta on tullut osa juoksijan sisäistettyä kehollista kokemusta. 10 maratonia on nyt mennyt (Juoksija 37). Esimerkiksi älypuhelimen kaltaisen ”yleislaitteen” ja siihen ladattujen sovellusten käyttäminen miellettiin vähemmän liikuntateknologiaksi kuin spesifien laitteiden Juoksija 32 kertoi, että ”matkan mittaan sportstrackerillä, jos se lasketaan teknologiaksi”. Aineistomme perusteella objektivoitu kehosuhde ei kuitenkaan pääty mittarin riisumiseen. Teknologian käyttämättä jättäminen luo helposti mielikuvan teknologiaa vastustavista uusluddiiteista, jotka kehruukoneiden sijaan ovat valmiita hyökkäämään astaloineen älypuhelimien, älykellojen, virtuaalilasien ja robotti-imureiden kimppuun. Sitten opin tuntemaan itseni ja sykkeeni enkä enää tarvitse mittaria. Teemat ovat: 1) Teknologia, sekä sen käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät ole kategorista ja binäärisiä asioita; 2) Teknologian käyttämättä jättäminen vapautena; 3) Teknologian tarpeettomuus suhteessa juoksulle annettuihin merkityksiin ja 4) Teknologian käyttämättä jättämisen materiaaliset perusteet. Kuvauksen perusteella teknologiaa käyttäessään juoksijan huomio suuntautui juoksun aikana juoksun, oman kehon tai ympäristön sijaan liikuntateknologiaan ja sen tuottamaan numeeriseen informaatioon. 6 Ks. Irti oleminen puolestaan muistuttaa ajatusta tahmeasta medialaitteesta (Raudaskoski ym. 5 Niin ikään juoksija 24 totesi, että ”kännykän sportstracker riittää” ja juoksija 26 kertoi mittaavansa ”matkaa Sports Trackerilla”. Vastaus muistuttaa Tainion (2020) tuloksia, joissa juoksun koettiin tarjoavan mahdollisuuden sekä velvollisuuksista irrottautumiseen että miellyttäviin luontoja ympäristökokemuksiin. Yllä olevan lainauksen kaltainen ehdottomuus oli kuitenkin aineistossamme poikkeus, eikä teknologian käyttö ja käyttämättä jättäminen ollut muille aineistomme juoksijoille binääristä tai kategorista. Näissä esimerkeissä liikuntateknologian, tarkemmin sykemittauksen käytöllä on luotu viitekehys, jota vasten kehollinen kokemus on kalibroitu. Esimerkiksi Juoksija 5:n tapauksessa syke, joka ennen liittyi epämääriseen kokemukseen juoksusuoritteen rasittavuudesta, liitetään nyt kuuluvaksi tiettyihin vauhtialueisiin. Edellä kuvatun, niin kutsutun aksiaalisen koodaamisen (Williams & Moser 2019) kautta johdimme aineistosta neljä teemaa, joiden ympärille tulosluku rakentuu. Ilmaisu ”välillä” viittaa teknologian rooliin muussa elämässä, josta juoksu tarjoaa mahdollisuuden irtautua. (Juoksija 34). Älypuhelin geneerisenä ja arkisena teknologiana vaikuttaa siis sijoittuvan osin eri luokkaan kuin erityinen (puettava) urheiluteknologia, kuten urheilukello, sykevyö tai jalkapodi. Vihaan tietokoneita kaikissa muodoissaan. Teknologia, sekä sen käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät ole kategorista ja binäärisiä asioita Kaikki juoksuteknologia = tietokone. Juoksija 3 kuvasi samankaltaista tunnetta kirjoittaessaan, että käytettyään aiemmin urheilukelloa, hän koki, että ”tekniikkaan ‘jää kiinni’”, mikä käytännössä tarkoitti, että ”lenkillä tuijottelee koko ajan sykettä”. Ennen ensimmäistä maratonia ostin sykemittarin ja tuijotin sitä, jotta osasin treenata oikealla sykkeellä. Vaikka tiedostamme, että ihmisten arkikategorioiden ja tieteellisten taksonomioiden taustalla on erilaiset logiikkansa ja tarpeensa, on älypuhelimen ja siihen ladatun urheilusovelluksen mieltäminen harmaaksi alueeksi käytön ja käyttämättä jättämisen välille yhtä kaikki mielenkiintoinen ilmiö. Vaikka selkeyden vuoksi käymme teemat tulosluvussa läpi yksi kerrallaan, ovat ne luonteeltaan enemmän toisiaan leikkaavia kuin erillisiä. 2019), josta käyttäjän on vaikea saada irrotettua huomiotaan. Tulkitsemme eronteon kertovan siitä, että vaikka spesifien liikuntateknologioiden käyttö on Suomen kaltaisessa pitkälle digitalisoituneessa yhteiskunnassa valtavirtaa (Morozova & Gurova 2021), ei se ole (vielä) kutoutunut yhtä erottamattomaksi ja luonnolliseksi osaksi arjen kangasta kuin älypuhelimet ubiikin tietotekniikan pioneerin Mark Weiserin (1991) kuuluisaa kielikuvaa mukaillaksemme. 7 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen vä suhteuttamaan se yksilöllisiin sykerajoihinsa, joiden tarkka selvittäminen edellyttäisi laktaattimittausta hyödyntävää kynnysarvotestiä. Tätä teemaa käsittelemme seuraavaksi tarkemmin pohtiessamme teknologian käyttämättä jättämisen ja vapauden välisiä suhteita. Toiset puolestaan tarkastelivat vapautta suhteessa teknologiaan sekä suoritusja mittaamiskulttuuriin. Käytin aluksi sykevyötä ja kelloa jotta osaisin jakaa voimani oikein, nykyään tunnen miltä mikäkin vauhti tuntuu (Juoksija 5). Vaikka ote on tiivis, on se merkityssisällöiltään rikas. myös Juoksija 37 kommentti ”Ennen ensimmäistä maratonia ostin sykemittarin ja tuijotin sitä, jotta osasin treenata oikealla sykkeellä” ensimmäisestä tulosluvusta (kursiivi lisätty).. Erillisen liikuntateknologian käyttäminen tarkoittaa tällöin uuden teknologisen elementin lisäämistä sekä juoksuun että laajemmin elämänpiiriin. Kuten seuraavat esimerkit osoittavat, oli teknologian käyttöön tyypillisesti liittynyt tavoite, jonka saavuttamisen myötä mittarin käyttö on lopetettu tarpeettomana. Teknologian käyttämättä jättäminen vapautena Vapaus sai aineistossamme erilaisia merkityksiä. Juokseminen on ”pään nollaamista työn jälkeen, hapen saantia, luonnon ja auringon ihailua” kuten Juoksija 37 asian ilmaisi. 6 Esimerkki muistuttaa Sarah Ahmedin (2006) ajatusta tekno5 Mobiilisovellukset kuten Strava nimettiin eksplisiittisesti urheiluteknologiaksi kysymyksissä 6 ja 7. Yksi juoksijoista esimerkiksi kirjoitti, että ”arjessa tuntuu vapauttavalta olla välillä ’irti’ laitteista” (Juoksija 5). Tutkimuskirjallisuudessa älylaitteet ja urheilusovellukset luokitellaan yhdeksi liikuntateknologioiden monista eri muodoista (Eskola & Laine 2020). Käsittelemme teemojen välisiä suhteita, eli tämän tutkimuksen tuottamaa substantiaalista teoriaa (Martikainen & Haverinen 2004) artikkelin päättävässä pohdintaluvussa. Kaisa-Riitta Aho (2020, 5) kirjoittaakin, kuinka ”mittareihin kytketystä kehosta tulee ulkoapäin tarkkailtu objekti”. Toisin sanoen kokemukselle on annettu kategoria, joka perustuu numeeriseen informaatioon vauhdin ja rasituksen (syketiheys) suhteesta. Tätä vapautta teknologian käyttö voi aineistomme juoksijoiden mukaan häiritä. Juoksun vapaus ilmeni vastausten perusteella erityisesti juoksun helppoutena, sekä mahdollisuutta nauttia luonnosta, kiinnittyä vahvemmin ympäristöön tai olla osa luontoa. Teemojen luomisen jälkeen kävimme aineiston uudelleen läpi varmistaaksemme, että tulkinnat vastasivat edelleen alkuperäistä aineistoa. Juoksijoiden 37 ja 5 aineisto-otteet kuvastavat myös sitä, kuinka juoksijat tyypillisesti hahmottivat teknologian käytön juoksussa nimenomaisesti erityisten liikuntateknologioiden, kuten puettavien sensorilaitteiden käyttönä. Osa heistä oli käyttänyt aiemmin liikuntateknologiaa, mutta sittemmin luopunut sen käytöstä. Joillekin vastaajista se ilmensi juoksuun lajinomaisesti kuuluvaa vapautta
myös Koski 2005). Yksittäisen juoksuteknologian käyttö voikin näin ollen edellyttää useiden teknologioiden tai kokonaisen ekosysteemin käyttöä. 2020). 2018; Clermont 2020). Nämä teemat olivat tuttuja myös aineistomme juoksijoille. 2018). Työelämässä datafikaatio näkyy mittariteknologioita hyödyntävinä työhyvinvointikampanjoina sekä tehokkuuden ja työajan seuraamisena. Aineisto-otteet havainnollistavat varsinaisen teknologian käytön ulkopuolista teknologista metatyötä, jota laitteen sujuva toiminta edellyttää. Osalle juoksu on keino rakentaa identiteettiä ja elämäntapa (ks. Tästä edustava esimerkki on Juoksija 40:n toteamus, ettei hän ”pitänyt sen [urheilukellon] sykerajoista huomauttelusta”. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen 7 9 logioista (sanan laajassa merkityksessä) suuntaamiskoneistoina, jotka määrittelevät sitä, miten ihminen suuntautuu ympäristöönsä ja itseensä. Vaikka ulospäin kaikki juokseminen voi näyttäytyä yhdeltä ja samalta, tarkoittaa juoksu harrastajilleen erilaisia asioita. daan hyödyntää esimerkiksi kohdennettuun mainontaan. sykettäni tai paikantaisi minut”. Polar Flow, Garmin Connect) ja niihin integroidun pilvipalvelun, jonne data tallentuu käyttäjän synkronoidessa laitteensa sovellukseen (ks. John Hockeyn (2013) mukaan eri aistien avulla koetun ja kertyvän kehollisen tiedon avulla juoksija pystyy pyrkimään ymmärtämään ja arvioimaan. Yksittäisten laitteiden lisäksi teknologian käyttämättä jättäminen oli vapautta laajemmasta teknologian ja mittaamisen yhteenkietoutuneesta kulttuurista, jota Nick Couldry ja Andreas Hepp (2017) kutsuvat datafikaatioksi, syvän medioitumisen vallitsevaksi vaiheeksi, jossa teknologiat, mediat ja data nivoutuvat osaksi erilaisia yhteiskuntaan, yhteisöihin ja ihmisten arkeen vaikuttavia rakenteita. Tämä ei miellyttänyt kaikkia kyselyyn vastanneita juoksijoita. Lisäksi älypuhelimet keräävät käyttäjistään jatkuvasti paikkatietodataa, jota voi7 Urheilukellojen ominaisuuksia voi toki muokata vastaamaan käyttäjän tarpeita ja preferenssejä. Osaa vastaajista juoksussa viehätti sen helppous ja he kokivat, että teknologian käytön myötä juoksusta voisi tulla monimutkaisempaa. Huomauttelu myös konkretisoi laitteen aktiivista roolia suuntaamiskoneistona: laite ei aina ”tyydy odottamaan”, että juoksija sattuisi sitä vilkaisemaan vaan se voi ohjata tämän huomion puoleensa erilaisin ärsykkein (ks. Sykkeenseurantajärjestelmien käyttöä ryhmäliikunnassa tutkineen Ahon (2020, 5; ks. Teknologian tarpeettomuus suhteessa juoksulle annettuihin merkityksiin Sillä miksi ihminen juoksee, on merkitystä sille, millaisia teknologioita (ja niiden ominaisuuksia) hän käyttää (Stragier ym. Osa juoksijoista kertoi harjoittelevansa systemaattisesti ja tavoitteellisesti ja tiedostavansa, että teknologia voisi auttaa harjoittelussa. 2022), ja huomauttelu tarkoittaa tässä tapauksessa auditiivista tai haptista palautetta hetkinä, jolloin juoksija ylittää tai alittaa harjoitteelle asetetun sykeraja-arvon. Päivittäminen ja yhteyksien muodostaminen ovat esimerkki myös teknologisesta konvergenssista, eli eri laitteiden yhteenliittymisestä. Aineiston perusteella tavoitteellisuuden ja teknologian käytön suhde ei ole kuitenkaan suoraviivaisen kausaalinen. Osassa teknologioita on valmentavia ja harjoittelun suunnittelua tukevia ominaisuuksia (Aliverti ym. Ihmiset kuitenkin usein käyttävät laitteita ja palveluita pääsääntöisesti tekemättä muutoksia oletusarvoihin (Thaler & Sunstein 2008). Joukkoon mahtui lisäksi juoksijoita, joille juokseminen on tavoitteellisuuden ja kilpailujen kautta vakavaa vapaa-aikaa (Stebbins 2007). Dataa on mahdollista myös linkittää moniin erilaisiin palveluihin, kuten sosiaalisen median alustoihin (Stragier ym. Juoksija 42 totesikin, että ”[e]n omista älypuhelinta ja käytännössä kaikki laitteet tätä nykyä vaativat sellaisen toimiakseen”. Esimerkiksi Tainion (2020) haastattelemia juoksijoita yhdisti sama laji ja juoksijaksi identifioituminen, mutta juoksemisen tapoja ja merkityksiä määrittävät ihmisten omat mieltymykset ja tarpeet. Mikäli ihminen ei juokse tavoitteellisesti, tavoitteisiin liittyvät teknologian ominaisuudet voivat vaikuttaa tarpeettomilta: ”En treenaa niin tavoitteellisesti, että kaipaisin juoksuteknologian tuomaa viimeistä viritystä kuntooni” (Juoksija 40). Juoksija 21 puolestaan kirjoitti, että ”en halua mitata itseäni sellaisessa asiayhteydessä, jonka haluan olevan kaiken suorittamisen ulkopuolella”. Toisille juokseminen motiivit liittyivät ensisijaisesti terveyteen ja juoksija 5 kuvasikin juoksevansa ”sukurasitteita mm. Juoksija 21 esimerkiksi kirjoitti, kuinka juoksu on ”ennen kaikkea helppo tapa liikkua ja siinä yhdistyy monta tärkeää elementtiä: saa liikkua juuri silloin, kun itselle sopii, aikaa ei mene siirtymiin tai välineiden kanssa säätämiseen ja saa olla ulkona.” Osalle vastaajista teknologian käyttö olisi vain monimutkaisempi tapa saada sama informaatio, jonka keho heille joka tapauksessa kertoo. Kilpajuoksijat ovat kiinnostuneita optimoimaan juoksun tehokkuutta, kun taas kuntojuoksijat käyttävät teknologiaa lisäämään motivaatiota (Clermont ym. 2022). 2017): ”jos käytät urheilukelloa, niin käytät sitä joka lenkillä”, kuten Juoksija 40 asian tiivistää. Juoksija 34 puolestaan totesi, että ”on todella hienoa että on yksi elämänalue, jolla ei tarvitse välittää akkujen loppumisesta tai yhteyksien muodostamisesta”. Lisäksi useat liikuntateknologiatuotteet sisältävät konkreettisen laitteen lisäksi myös mobiilisovelluksen ja/tai verkkosivun (esim. 7 Kyse ei ole kuitenkaan vain yksittäisten lenkkien yksittäistä hetkistä, vaan liikuntateknologia suuntaamiskoneistona uudelleenkehystää koko lajin (Aho 2020; Mueller ym. Vaikka osa vapauteen ja teknologiaan liittyvistä perusteista oli konkreettisia ja arkisia, ne nivoutuvat osaksi laajempaa ihmisen ja teknologian välistä suhdetta. Moni vastaajista juoksi erityisesti oman itsensä vuoksi. Samanlainen moninaisuus oli läsnä aineistossamme. Juoksija 14 totesi, että ”Vetoja yksin tehdessä kellosta olisi kyllä paljon apua”, mutta teknologian implisiittiseksi jäävä hyöty ei kuitenkaan ylitä sen käytön edellyttämää panostusta. Monien liikuntateknologioiden käyttöönotto ja päivitys edellyttävät älypuhelinta tai tietokonetta (Aliverti ym. Diabetesta pakoon”. Juoksija 6 esimerkiksi otti kantaa mittaamiskulttuuriin ja paikkatietokysymykseen toteamalla, ettei hän halua, että ”sellainen [urheilukello] mittaisi mm. 2022; Moilanen 2017). myös Mueller et al., 2017) mukaan itsemittausteknologia suuntaamiskoneistona on tuonut urheiluvalmennukselle ominaisen mittaamisen, tallentamisen ja optimoinnin kulttuurin osaksi kuntoliikuntaa. Luonnehdinta juoksusta suorittamisen ulkopuolisena alueena, kuvastaa juoksulle annettavia subjektiivisia merkityksiä, joiden suhdetta teknologian käyttämättä jättämiselle tarkastelemme seuraavassa osiossa. Täten juoksulle annetut subjektiiviset merkitykset tarjoavat kehikon myös teknologian käyttämättä jättämisen perusteiden hienosyiselle tarkastelulle. Lomborg ym. ”Juoksen aamuisin, ja koen jopa tarvitsevani juoksemista: se pitää minut hyvällä tuulella koko päivän, ja tuntuu, että pystyn mihin vaan”, kuten Juoksija 6 juoksun subjektiivisen merkityksen sanoitti. Aliverti ym. Juoksija 6 esimerkiksi kirjoitti, että ”kaiken lisäksi älykelloa pitäisi olla lataamassa ja päivittämässä jatkuvasti”. 2018). Juoksijoista teknologiaa tarpeellisimpana pitävät yleisimmin tavoitteellisesti harjoittelevat juoksijat (Tainio 2020)
Ne lähinnä rasittivat tai puristivat” (Juoksija 23). Kenkien lisäksi juoksija tarvitsee (ainakin Suomen maantieteellisessä kontekstissa) myös erilaisiin sääolosuhteisiin sopivat urheiluvaatteet. Teknologian käyttämättä jättämisen materiaaliset perusteet Materiaalisuuden näkökulmasta tunnistimme teknologian käyttämättä jättämisen perusteluista kolme teemaa: sen, miltä puettavat teknologiat materiaalisina artefakteina tuntuvat keholla, ympäristökysymykset, sekä henkilökohtaiseen talouteen liittyvät seikat. Havainnollistava esimerkki tästä on virtuaalivaluutta Bitcoin, jonka hiilidioksidipäästöjen on arvioitu olevan vuositasolla noin 1200000–3200000 tonnia (Korhonen 2018, 14). Myös valmistusprosessi itsessään kuormittaa ympäristöä, sillä yhden älykellon valmistaminen kuluttaa noin 11000 litraa vettä (Vo ym. Lisäksi käytön loppuvaiheessa syntyy paljon elektronista jätettä ja teknologian käyttö lisää tarvetta sähköntuotannolle (Gurova ym. Koo & Fallon 2017), ei käyttömukavuuden ja mittaustarkkuuden yhteensovittaminen ole yksinkertaista. Samat periaatteet pätevät myös liikuntateknologioihin, ja yksi juoksija perusteli teknologian ei-käyttöä nimenomaisesti ympäristövaikutusten näkökulmasta: ”En ymmärrä mistä teknologialaitteisiin riittää mineraalit ja muut aineet. Myös sykevyön tulee istua napakasti käyttäjän rintakehän ympärillä: ”Olen kokeillut pariakin sykemittaria. 2020). Yksi juoksija totesikin, että hän ehkä käyttäisi liikuntateknologiaa, mutta ”opiskelijana minulla ei ole varaa. Juoksija 32 ei tee valintaa juoksukenkien ja liikuntateknologian välillä vaan hyvien juoksukenkien ja liikuntateknologian välillä. esim. Tavoitteenamme on ollut laajentaa aiemman digitaalisen liikuntateknologiatutkimuksen käyttäjälähtöistä ihmiskäsitystä (esim. Osa heistä kertoi, ettei käytä spesifejä liikuntateknologioita, mutta he saattoivat mitata lenkin pituuden ja vauhdin Sports Trackerin kaltaisella. Aineistosta johdetut ydinteemat: 1) Teknologia, sekä sen käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät ole kategorista ja binäärisiä asioita; 2) Teknologian käyttämättä jättäminen vapautena; 3) Teknologian tarpeettomuus suhteessa juoksulle annettuihin merkityksiin ja 4) Teknologian käyttämättä jättämisen materiaaliset perusteet, eivät ole tarkkarajaisia ja toisistaan täysin erillisiä vaan omaavat lukuisia leikkauspisteitä. Teknologian käyttö ja käyttämättä jättäminen eivät olleet juoksijoille binäärisiä ja kategorisia asioita. (Juoksija 31) Kehollisen kokemustiedon suosimisessa voi olla kyse informatiivisesta priorisoinnista, joka auttaa selkeyttämään ja pitämään juoksuun liittyvän informaation määrän hallittavana. Yhtä kaikki, teknologiaa ostetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan aiemmin, ja yli 80 prosenttia kierrätyskelpoisesta elektroniikkajätteestä varastoidaan lyhyen käyttösyklin jälkeen kotitalouksiin (Parikka 2020). 2020). Juoksija 1 kirjoitti esimerkiksi, että ”kuullostaa, että monella teknologia tökkii jatkuvasti ja se vaatisi perehtymistä, mihin en jaksa käyttää aikaani”. Niiden valmistamiseen tarvitaan kuitenkin erilaisia ympäristöä kuormittavia komponentteja (Gurova ym. Esimerkiksi ranteessa olevan optisen sykemittaussensorin tulee olla kireämmällä kuin rannekellon, jotta se pystyy tunnistamaan sykkeen muutokset verisuonissa tapahtuvan virtauksen taajuuden perusteella ja kireys voi tuntua epämiellyttävänä puristuksena. Huomautus konkretisoi hyvin sitä, kuinka liikuntateknologioissa kyse on nimenomaisesti välineistä ja niiden kanssa säätämisestä Juoksija 21:n sanoja mukaillaksemme. Kehollisuus on minulle tärkeää. Käytän rahani hyviin juoksukenkiin ja vaatteisiin” (Juoksija 32). Augustin ym. POHDINTA Tässä artikkelissa olemme tarkastelleet suomalaisten juoksuharrastajien perusteita teknologian käyttämättä jättämiselle. Pam Sailors (2009) on kirjoittanut juoksuteknologiaan liittyvästä monimutkaistumisen vaikutuksesta: samalla kun informaation määrä ja monipuolisuus kasvaa, sen arviointi ja suhteuttaminen juoksuun muuttuu samalla vaikeammaksi. Uskon oman kehon tuntemisen antavan tarkempaa tietoa kunnosta, rasituksesta ja levon tarpeesta kuin mittarin. Hän toisin sanoen arvostaa laadukkaita kenkiä ja on valinnut panostaa rajallisista käyttövaroistaan nimenomaisesti niihin sen sijaan, että tinkisi kenkien laadusta (ja hinnasta) ja hankkisi esimerkiksi sykemittarin. Yllä oleva aineisto-ote ei kerro, onko teknologian kehollinen epämukavuus havaittu ennen vai jälkeen ostopäätöksen. 2020), mutta materiaalien kierrättäminen kompensoi kulutusta ainoastaan 15 prosenttia (Vo ym. Monimutkaistumista käsiteltiin aineistossa myös laitteiden käytön opetteluun tuhlautuvan ajan sekä laitteiden puutteellisen toimintavarmuuden näkökulmista. Laitteiden käyttöiän sykli on liian pieni!! Kierrättäminen tuo kemikaaleja sekä myrkkyjä ilmakehään turhan paljon. 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen juoksuaan sekä tekemään päätöksiä sen perusteella. Mitä annamme tuleville sukupolville?” (Juoksija 18). Vaikka tarvittavien varusteiden määrä on maltillinen moneen muuhun lajiin verrattuna, ei juoksu ole ilmainen harrastus. Ted Butryn (2002) on jaotellut liikuntateknologiat viiteen eri luokkaan, joista yksi on urheilussa tarvittavat välineet, kuten juoksukengät. Juoksijan huomiot laitteiden käyttöiän syklin lyhyydestä sekä raaka-ainekadosta saavat tukea tutkimuksesta: erilaisten puettavien teknologioiden käyttöikä ei ole usein kovinkaan pitkä ja esimerkiksi älykellojen käyttöiäksi on arvioitu noin kolme vuotta (Vo ym. Sanavalinnat antavat ymmärtää, ettei kyseessä ole puhdas joko-tai-tilanne. Vaikka digitaalisuuteen liitetään helposti mielikuva immateriaalisuudesta, on digitaalisella teknologialla aina myös materiaalinen olemuksensa, sillä digitaalisten teknologioiden ja niiden ohjelmistojen valmistus, käyttö ja ylläpito kuluttavat materiaaleja ja vaativat energiaa. Näistä ensimmäinen, eli teknologioiden tunne keholla, oli teemoista suoraviivaisin, sillä vastaajat yksinkertaisesti kuvasivat, etteivät pidä siitä, miltä puettavat teknologiat iholla tuntuvat: ”Paksu ranneke tai sykevyö tuntuisi ikävältä” (Juoksija 15); ”En pidä sykevyön tunteesta iholla” (Juoksija 39), Vaikka kehollisen tuntemuksen merkitys on tunnistettu puettavan teknologian kehittämistä koskevassa tutkimuksessa (ks. 2021; Chiu & Cho 2020; Satchell & Dourish 2009), ja aineistomme juoksijat tuottivatkin vastauksissaan moniulotteista kuvaa juoksusta ja ihmisyydestä digitalisoituneessa ja dataistuneessa maailmassa. Tuottaakseen tarkkaa informaatiota puettavan teknologian tulee olla mahdollisimman suorassa kontaktissa mitattavan asian (tai sitä indikoivan kehollisen reaktion) kanssa. 2020). 2020). Toisin sanoen teknologian käytön ei koeta tarjoavan sellaista informaatiota, mitä ei olisi mahdollista muuten saavuttaa, ja oma kehollinen tuntemus voi olla juoksijalle mielekkäämpi tiedonlähde: Olen opetellut tunnistamaan kehostani syke/harjoittelualueet. Tätä suhteisuutta olemme mallintaneet ja abstrahoineet kuvioon 1. Välineitä, erityisesti niiden materiaalisuutta käsittelemme tarkemmin seuraavassa osiossa. Digitaaliset laitteet eivät ole toki ainoita juoksussa käytettäviä teknologioita
Vaikka kysymyksissä 6 ja 7 (ks. Älypuhelimen mieltäminen ”vähemmän” teknologiaksi kuin spesifit liikuntateknologiat kertoo osaltaan niiden erilaisista rooleista ihmisten elämässä. He kokivat, että liikuntateknologia häiritsee hetkessä olemista ja ympäristöstä nauttimista, sillä se suuntaa heidän huomiotaan juoksuun numeerisena ja mitattavana suoritteena. Juoksijat myös huomauttivat, kuinka teknologian ”tarpeet”, esimerkiksi riittävän akkuvirran varmistaminen, määrittävät juoksutapahtuman rytmiä myös ennen juoksemaan lähtemistä. Strava), on mahdollista, että osa vastaajista on rajannut tarkastelunsa vain spesifeihin liikuntateknologioihin. matka ja aika) riittää hänelle. Osa juoksijoista mainitsi teknologialla olevan huomattavan roolin jokapäiväisen arkensa raamittajana. Kyselylomake ei myöskään mahdollista tarkentavien kysymysten esittämistä samalla tavoin kuin vuorovaikutteiset aineistonkeruumenetelmät. sykevyö) että mobiililaitteilla ja perinteisillä tietokoneilla käytettäviä sovelluksia (esim. Älypuhelimen ja siihen ladatun liikuntasovelluksen käyttämiseen ei kuitenkaan suhtauduttu yhtä affektiivisesti, ja tulkitsemme eronteon taustalla olevan sen, miten aktiivisen roolin (liikunta)teknologia osana juoksua ottaa. Martikainen & Haverinen 2004). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen 8 1 älypuhelinsovelluksella. Tainion (2020) käyttämät yhteisten juoksulenkkien muodossa toteutetut haastattelut voisivat tarjota hedelmällisen metodin erityisesti juoksemisen subjektiivisten merkitysten ja teknologian välisen suhteen tutkimiselle. Moni juoksijoista luonnehtikin juoksemisen merkitystä urheilunjälkeisen liikuntakulttuurin näkökulmasta, jossa juoksuun suhtaudutaan tavoitteellisen urheilun sijaan esteettisiä kokemuksia tarjoavana toimintana (Tainio 2020). Teknologian käyttämättä jättämisen perustelujen ulottuvuudet Urheilun jälkeinen liikuntakulttuuri Juoksulle annettu subjektiivinen merkitys Teknologialle annettu subjektiivinen merkitys Digitalisaatio ja datafikaatio Vapaus Tarpeettomuus Materiaalisuus. Urheilukelloa käyttävälle juoksijalle tunnin lenkki ei ole yhtäjaksoista ajan virtaa, vaan se pilkkoo lenkkiin käytetyn ajan kilometrin juoksemiseen käytetyn ajan mittaisiin pätkiin. Vaikka juoksija ei käyttäisikään sykealueisiin reagoivaa valmennusohjelmaa, antaa urheilukello silti automaattisen haptisen tai auditiivisen palautteen kilometrin tullessa täyteen ja ohjaa näin juoksijaa suuntaamaan huomionsa juoksutapahtumaan numeerisina suoritteina: matkan, ajan ja sykkeen muodostamana vyyhtinä. Kerr 2016) mahdollistaa eri liikuntamuotojen, ihmisen, teknologian ja yhteiskunnan suhteisuuden tarkkanäköisen analysoinnin. syke, kadenssi, teho) tarpeellisena suhteessa siihen, mitä juoksu hänelle merkitsee, vaan mobiilisovelluksen tallentama data (esim. Mobiilisovelluksen käyttäminen toisaalta implikoi myös sitä, ettei juoksija koe erityisten liikuntateknologioiden tarjoamaa lisäinformaatiota (esim. Tuloksia tulkitessa on kuitenkin huomioitava, että kyseessä on itsevalikoitunut joukko, ei teoreettisesti perusteltu otos. Teknologia ei toisin sanoen muodosta koherenttia kokonaisuutta, vaan erilaisille välineille, ohjelmistoille ja toiminnallisuuksille annetaan erilaisia merkityksiä. Lisäksi on aiheellista huomioida kyselylomakkeen kysymysten muotoilun ohjaava vaikutus. Vaikka liikuntateknologioiden käyttö on yleistynyt ja luonnollistunut nopeaa tahtia ovat ne älypuhelimiin verrattuna vielä emergenttiä teknologiaa (Parikka 2020). Jatkotutkimuksen näkökulmasta työmme tarjoaa kontekstispesifin linssin, jonka yhdistäminen ihmisen, teknologian ja yhteiskunnan tutkimuksen ”suuriin teorioihin”, kuten toimijaverkkoteoriaan (liikunnan näkökulmasta ks. Merkitysten moninaisuus sekä urheilunjälkeisen liikuntakulttuurin korostuminen aineistossa on myös vahva viesti liikuntateknologioiden kehittäjille laajentaa teknologioihin ”koodattua” ihmisja liikuntakäsitystä vallitsevaa käyttäjä(Chiu & Cho 2020) ja suorituskeskeisyyttä (Aho 2020) monipuolisemmaksi. Verkkokyselylomakkeen käyttäminen on myös voinut rajata vastaajajoukosta pois teknologiaan kaikkein kielteisemmin suhtatuvat juoksijat: vaikka Juoksija 34 ilmoitti ”vihaa[va] n[sa] tietokoneita kaikissa muodoissaan”, ei inho ollut kuitenkaan niin voimakas, että se olisi estänyt kyselyyn vastaamisen. Liikuntateknologia suorituskeskeisenä ja mittaamisintensiivisenä suuntaamiskoneistona (Aho 2020; Ahmed 2006) oli jotain, mistä juoksijat eksplisiittisesti koettivat vapautua. taulukko 1) on nimetty sekä spesifejä liikuntateknologioita (esim. Kuitenkin jo tässä muodossaan se kykenee tarjoamaan juoksijoille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, kuten juoksukoulujen valmentajille ja liikuntaohjaajille käsitteellisiä työkaluja juoksuun ja teknologiaan liittyvien merkitysten kirjon ja kietoutuneisuuden hahmottamiseen: tavoitteellisellekaan juoksijalle teknologian käyttö ei ole itsestäänselvyys esimerkiksi materiaalisista syistä. Kärjistäen voidaan todeta, että vaikka puettavat liikuntateknologiat edustavat teknisesti kuluttajakäyttöön suunnitellun teknologian huippua, on niihin ohjelmoitu kehitykseen ja optimointiin perustuva käsitys juoksusta ja juoksijasta (ks. Näin ollen, he eivät halunneet vapautta vain laitteista sinänsä, vaan laajemmasta teknologisesta toimintaympäristöstä, jota luonnehtivat erityisesti mittaaminen, jatkuva datankeruu sekä ympäristöä kuormittava materialistinen kulutuskulttuuri. Aho 2020, 5) yksipuolinen ja ristiriidassa urheilunjälkeisen liikuntakulttuurin kanssa. Ja vaikkei kello erillistä palautetta antaisikaan, on se ranteeseen kiinnitettynä puettavana teknologiana käytännössä lähes koko ajan näkyvillä siinä missä vauhdin tai matkan tarkistaminen puhelimesta vaatisi sen kaivamista taskusta, juoksuvyöstä tai -repusta. Osa heistä kirjoitti, kuinka he haluavat ”olla irti” (Juoksija 5) mittariteknologiasta, jonka käyttöä luonnehdittiin jopa pakkopaidan (Juoksija 40) ja orjuuden (Juoksija 3) kaltaisin kielikuvin. Kuvio 1. Nämä rajoitukset tiedostaen haluamme korostaa, ettei kuvioon 1 mallinnettu hahmotelma ole teoreettiselta tasoltaan formaali vaan substantiaalinen, eli aineistoa tulkitseva (ks. Minna Saariketo (2018) on kirjoittanut koodin rytmittämistä kokemusmaisemista, jolla hän tarkoittaa sitä, kuinka ohjelmistot ”muokkaavat, usein ongelmallisilla tavoilla, arjen tilallis -ajallisia järjestyksiä ja jäsentävät elämisen rytmejä (2018, 47)
Duke University Press. Grönfors, M. Chiu, W., & Cho, H. Being like others vs. Couldry, N., & Hepp, A. Hockey, J. Koski, T. London, UK: Routledge. 2019. 2021. 2008. & Heikkurinen, P. Tampereen yliopisto. 2017. Accuracy and adoption of wearable technology used by active citizens: A marathon event field study, 5(2), 1–14. The role of technology readiness in individuals’ intention to use health and fitness applications: a comparison between users and non-users. Sosiologia, 56(3), 282–299. International Journal of Human–Computer Interaction, 36(1), 31–40. S., Burrell, J., Ames, M. 2015. Business of Apps 2022. Motivation behind running among older adult runners. Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät. SoFiaSosiologi-Filosofiapu Vilkka: Hämeenlinna. Running across Europe: The rise and size of one of the largest sport markets. 2016. G., Brubaker, J. Durham, NC. Lupton, D. Pobiruchin, M., Suleder, J., Zowalla, R., & Wiesner, M. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation, 13(1), 138–148. 2021. Runners’ perspectives on ‘smart’ wearable technology and its use for preventing injury. Morozova, D., & Gurova, O. Cambridge, UK: Polity Press. Trends supporting the in-field use of wearable inertial sensors for sport performance evaluation: A systematic review. The temporal flows of self-tracking: Checking in, moving on, staying hooked. 2020. Wearable tech for long-distance runners. Asiantuntijalausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Augustin, L., Kokoschko, B., Wolffram, A., & Schabacker, M. Behaviour and Information Technology, 37(8), 815–827. London, UK: Penguin Books. Scientific American, 265(3), 94–105. Serious Leisure: A perspective of our time. Kattelus, J., Karki, S. León-Guereño, P., Galindo-Domínguez, H., Balerdi-Eizmendi, E., Rozmiarek, M., & Malchrowicz-Mo?ko, E. Kulttuurintutkimus, 37(3–4), 3–17. Stebbins, R. 2020. Sailors, P. Teoksessa: Proceedings of the annual symposium on computer-human interaction in play, 43–56. Springer. Vo, H. Berlin Heidelberg. H. More than a pair of shoes: Running and technology. 1991. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(7), 2276–2295. Martikainen, M. Baumer, E. 2020. Fitty 66. F., Tan, C. Post-userism. P. Jones, W. Yli 80 prosenttia kotitalouksista säilyttää kierrätyskelpoista elektroniikkajätettä. 2018. Exploring the role of wearable technology in sport kinematics and kinetics: A systematic review. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2022: Suomi. Proceedings of the 2017 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 6291–6303. Ruumis liikkuu-liikkuuko henki. Nudge: Improving decisions about health, wealth, and happiness. Jyväskylä studies in computing 267. S. Kulttuurintutkimus, 35(1–2), 37–49. Takkinen, P. Moilanen, P. 2020. S., & Fallon, K. L. T., Byrne, R., & Jones, M. 2018. Boston, MA: JAI, 111–133. Korhonen, J. Juoksemisen filosofia: Kestävyysjuoksun monet ulottuvuudet: miten lihan kautta voi haastaa itsensä. 2021. Sport and technology: An actor-network theory perspective. & Sunstein, R. Sheehan, G. Sensors, 19(7), 1597. Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 5(1), 127–141. Koo, H. Canata, H. Gurova, O., Merritt, T. Satchell, C., & Dourish, P. https://www.researchgate.net/ publication/338801291_Life_Cycle_Assessment_Summary_Samsung_ Galaxy_Watch 8.3.2023. 2009. P. 2007. & Uusikylä, K.(toim.): Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. 1998. Teoksessa Miah, A., Eassom, S.B (toim.) Sport technology: History, philosophy and policy. Tampere: Tampere University Press. Understanding different types of recreational runners and how they use running-related technology. 2007. Åkerberg, A., Söderlund, A., & Lindén, M. Austin, M.W. Lomborg, S., Thylstrup, N. Journal of the Philosophy of Sport, 36(2), 207–216. Asia Pacific Journal of Marketing and Logistics 33(3), 807–825. Suomen urheiluja hyvinvointiteknologia-ala urheilukulttuurin muutosten ilmentäjänä. 2004. On the importance and implications of studying technology nonuse. 2009. Wiley. The computer for the 21st century. Global sports technology market (2022–2027) by technology, sports, end-user, geography, competitive analysis, and the impact of Covid-19 with Ansoff analysis. Jyväskylä: PS-kustannus, 133–157. Springer. Tainio, M. Fitness App Revenue and Usage Statistics (2022). Rodale. Aliverti, A., Evangelisti, M., & Angelucci, A. International Management Review, 15(1), 45–55.. 2002. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/ JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-209428.pdf 8.3.2023. Knowing the ‘Going’: The sensory evaluation of distance running. Beyond the user: use and non-use in HCI. https://www.businessofapps.com/data/fitness-app-market/ 8.3.2023. A., Duffett-Leger, L., Hettinga, B. A marathon for the mind. Cambridge, UK: Polity press. A., & Ferber, R. Väitöskirja. 2019. 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 2-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntateknologioiden käyttämättä jättäminen Lähteet Adesida, Y., Papi, E., & McGregor, A. Kulttuurintutkimus, 37(3–4), 18–32. Koodin rytmittämät kokemusmaisemat. Janssen, M., Walravens, R., Thibaut, E., Scheerder, J., Brombacher, A., & Vos, S. & Haverinen, L. Preferences in tracking dimensions for wearable technology. being different: Wearable technology and daily practices of 50+ consumers in Russia and Finland. Teoksessa: International Conference on Research into Design (339-349). Technologies for physical activity self-monitoring: a study of differences between users and non-users. S., & Brubaker, J. NJ, Hoboken. Monilukutaito koodin purkajana: Ehdotus laaja-alaiseksi ohjelmoinnin pedagogiikaksi. B., & Schwartz, J. Lohkoketjut ja muut hajautetut tietokannat: niiden ideologia, käyttökohteet ja energiankulutus. Ahmed, S. 2022. R., & Dourish, P. 2020. 2006. Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri: tutkimus liikuntateknologian käyttäjyydestä. https://www.researchandmarkets.com/reports/5601676/global-sportstechnology-market-2022-2027-by 8.3.2023. Data selves: More-than-human perspectives. Klemola, T. 2017. Life cycle assessment summary Samsung Galaxy Watch. Clermont, C. Queer phenomenology. 2013. Manchester, UK: Manchester University Press. 2022. Teoksessa G. Niin & näin, 4(2022), 15–26. Stragier, J., Abeele, M., & Marez, L. 2020. 2017. Cyborg Horizons: Sport and the ethics of selftechnologization. Väitöskirja. Saariketo, M. The art of coding and thematic exploration in qualitative research. 2017. Williams, M., & Moser, T. Esteettisiä kokemuksia etsimässä: Kestävyysjuoksuharrastus ja liikuntakulttuurin muutos. Älypuhelin ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen muuttuvat käytänteet. Weiser, M. Fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista. 2011. Interactions, 22(2), 52–56. Harmaalla alueella: Autoetnografia kestävyysasiantuntijuuden teknologiasuhteesta. Itsensämittaamisteknologia osana ryhmäliikunnan ohjaamista sisäpyöräilytunneilla. & Shopneel, S. 2015. 2017. Eskola, I., & Laine, A. R. Mertala, P., Palsa, L., & Dufva, T. Thaler, C. 2018. Aho, K-R. 2018. International Journal of Clothing Science and Technology, 29(2), 180–199. The mediated construction of reality. 13 game lenses for designing diverse interactive jogging systems. 2019. Scheerder, J., & Breedveld, K. Berlin Heidelberg, 77–89. Teoksessa: Kansanen, P. 2013. Running & being: The total experience. 2020. 2005. Defining the non-user: a classification of reasons for non-use. Kerr, R. Running and philosophy. Open Access Journal of Sports Medicine, 8, 17–26. Media & viestintä, 43(1), 21–46. Camomilla, V., Bergamini, E., Fantozzi, S., & Vannozzi, G. Kulttuurintutkimus, 37(3–4), 84–102 Euroopan Komissio 2022. Grounded theorymenetelmä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. 2017. Research and Markets 2022. Vascellari (Toim.), The Running Athlete. Raudaskoski, S., Mantere, E., & Valkonen, S. E. Butryn, T. R. Krutsch, P. Teoksessa: Proceedings of the 21st annual conference of the Australian computer-human interaction special interest group: Design: Open 24/7, 9–16. R., Papachristos, E., & Vaajakari, J. 2020. 2020. Sensors, 18, 873–923. Thoreux, & A. Sustainability, 12(20). International Journal of Consumer Studies, 45(6), 1335–1356. New Media & Society, 20(12), 4590–4607. 2020. Mueller, F. Recreational athletes’ running motivations as predictors of their use of online fitness community features. 2017. London, UK: Palgrave Macmillan. Baumer, E. Parikka, T. https://www.stat.fi/tietotrendit/ artikkelit/2020/yli-80-prosenttia-kotitalouksista-sailyttaakierratyskelpoista-elektroniikkajatetta/ 8.3.2023. 2020. Sustainable solutions for wearable technologies: Mapping the product development life cycle
Tämä ”jos koulutuksestakin leikataan, niin kyllä teiltäkin…”-peruste olisi tietysti kätevä tapa perustella leikkauksia muuallakin. Lista ei ole lopullinen, tapoja lisätä tuloja tai vähentää menoja mietitään koko ajan lisää, mutta iso osa VM:n ideoista lienee tulossa käyttöön. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Mikähän on liikunta-alan koulutusta ja tutkimusta tekevän yhteisön vastaus, kun kysytään miksi leikkauksia ei kohdistettaisi juuri siihen – miksi juuri sen resurssit pitää turvata, vaikka niin monesta muusta leikataan. Jos juustohöylällä on raavittu jo niin, että koko toimiala uhkaa kuihtua, on toimittava toisin – höyläämisen sijasta on leikattava jotakin pois ja pidettävä muiden toimintojen rahoitus entisellään, ellei peräti korkeampana. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Eteen tulisi asia, joka olisi ajat sitten pitänyt oma-aloitteisesti kohdata, mutta eipä ole kohdattu. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ja tässä onkin sanoitus, jolla koulutusleikkaukset voisi ujuttaa hallitusohjelmaan. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kohti valintojen aikaa H allitus vaihtuu ja hallitusohjelma menee uusiksi. On mieluummin kuristettu kaikkia kurkusta kuin katkottu kenenkään kaulaa. Sitä paitsi, jos koulutuksesta leikataan, on kohtuutonta, jos valtiontukeaan 2000-luvun kuluessa suhteettomasti veikkausautomaatin avulla kasvattaneet kulttuuri ja liikunta eivät joudu omiin talkoisiinsa. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. J os periaate on, että kaikki säästävät, voi sillä perustella myös koulutusleikkaukset – ainakin jos mukaan tulevat saatesanat siitä, että säästöt tehdään painotuksilla, ei juustohöylällä. Myös koulutussäästöt ovat listalla. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Tämän tyyppistä ajatusta on muutamissa viimeaikojen kommenteissa ollut jo kuultavissakin. Suomessa ei ole aikoihin käyty kokonaisvaltaista keskustelua siitä, mitä yhteiskunta lopulta koulutusja tutkimussektorin panostensa vastapainoksi haluaa – ja suunnattu panoksia sen mukaisesti. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Jos VM:n esitys toteutuu, se pakottaa pohtimaan aivan uudella otteella minkälaista järjestörakennetta ja mitä toimintoja valtion tulee urheilussa ja liikunnassa oikeasti rahoittaa. Näin tuli selväksi, mitä tarkoittaa se, ettei Veikkauksen tulopottia enää jaeta edunsaajille, vaan rahoitus tulee normaalin budjettiharkinnan mukaan. Myös koulu-, tiedeja tutkimusasioissa. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. K ysymys on liikuntapuolen tutkimusja koulutustoiminnalle kriittinen siksikin, että myös valtion liikuntabudjetin kanssa taitaa olla edessä painotuskeskustelu. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tuon kokoluokan leikkaus iskisi liikuntabudjettiin niin ison loven, ettei mikään juustohöylä sitä silottelisi. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Etenkin kun tämäkin leikkaus kannustaisi toimialaa omaan painotuskeskusteluunsa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. ?. Edessä on kovien talouspäätösten vaalikausi, ja sen jälkeen toinenkin. Jo se tekee koulutusleikkauksista houkuttelevan. Toki vain ehdotuksena, pitäähän kaikilta hallinnonaloilta joku ehdotus olla, mutta silti. VM:n listalla oli kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksesta 500–700 miljoonan euron leikkausidea. Ei, jos löytyy tapa, jolla ne voi kohdentaa kansakunnan enemmistöön uppoavalla perustelulla. 60. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Valtiovarainministeriö teki jo ennen vaaleja valintansa toimenpiteistä, joilla valtiontalouden suunta voisi kääntyä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Kuta kuinkin kaikki puolueet lupailivat ennen vaaleja pitävänsä koulutusta ja tutkimusta säästötoimien ulkopuolella, mutta ei se leikkauksia silti välttämättä estä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Triatlonisti Niina Häkkinen testattavana Helsingin Urheilulääkäriasemalla maaliskuussa 2023. Kun yhteinen kakku hupenee, tämä keskustelu tulee heräämään kaikessa. Tämäkin oli vain ehdotus, mutta se houkuttanee hallitusohjelman tekijöitä. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Siinä missä mikä tahansa koulutusleikkaus tuntuu nyt vaikealta, liikunnan ja urheilun puolella valtiovallan kannustava kepinisku olisi tässä mielessä jopa tervetullut
Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi TEEM A: Mittaaminen liikunnassa 60 (2 ) 2/ 23 • 10 eu ro a Pekka Sauri: Liikunnassa on mieltä Mittari: hyvä palvelija, huono pomo Liikunnassa kyse muusta kuin rahasta Liik un ta & Tie de 2/2 3. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Pilates Suomessa / Pilates pähkinänkuoressa M IT TA AM IN EN LII KU N N AS SA TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran