Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Punnittuja puheenvuoroja. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 2/2 4 KU N N AT & LII KU N TA 61 (2 ) 2/ 24 • 10 eu ro a Liikunnan arvonlisäverot Turussa käyttöön liikunnan harrastekortti Johanna Manninen: Kuntien roolia liikunnassa selkeytettävä teema: Kunnat & liikunta. Sähköinen LTS-infokirje. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi
Mitähän liikuntaväki, yhdessä koko kulttuurisektorin kanssa, voisi tehdä, että edes yksi suomalaismeppi ottaisi nämä asiat jatkossa keskeiseksi tavoitteekseen. Se, mitä EU tarjoaa kulttuurin, mukaan lukien liikuntakulttuurin, edellytysten kehittämiseen, ei ole ollut pääkohteita. Kunnille itselleen aukeaa uusia rahoituskanavia, mutta lisäksi ne voivat herätellä alueidensa yhdistysten ja seurojen väkeä havahtumaan eurooppalaisuuteensa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Samalla kun tutut kansalliset rahoitusmekanismit yskivät, EU tarjoaa uusia mahdollisuuksia. . Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Olisi kuitenkin syytä oppia näkemään toisin. Valittavat 15 meppiä ovat keskeisessä roolissa EU:n ja suomalaisen arjen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Näissä rahoissa ei ole kansallisia kiintiöitä. Suomessa on kuitenkin totuttu mielikuviin Helsinkiin keskitetystä päätösvallasta. Ei siis kukaan! Ei ihme, että EU:sta välittyy Suomeen mielikuva, joka saa EU:n näkymään teknokraattisten pukuja jakkutyyppien byrokratiahelvettinä – ei kulttuurin ja liikunnan riemun tuottajana, tai ylipäänsä kaikessa inhimillisessä toiminnassa eurooppalaisia toisiinsa verkottavan arkitoiminnan helpottajana. Siksi se tukee myös liikuntaa ja urheilua. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siksi EU:n tuomia paikallisia arkisia mahdollisuuksia ole vieläkään opittu täysin hyödyntämään. Muutama suomalainenkin seura, lajiliitto ja kunta on toki osannut hakea hankkeisiinsa merkittäviä tukisummia. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. 61. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Lisäksi liikuntaja urheilu ovat EU:n näkökulmasta tärkeä väline monien sen toimivaltaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä olisi Suomen liikuntaväelle ison yhteisen kaappauksen paikka. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. Siten lähes koko Suomessa tapahtuva ”maaseutujen” elinvoimaa lisäävä toiminta on näiden tukien mahdollinen kohde. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. K esäkuussa on EU-vaalit. Eurooppa ja EU ovat monelle suomalaiselle kaukana. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Kuvaavaa on, että yksikään suomalaismeppi ei istu näitä asioita pohtivassa EU-parlamentin Cult-valiokunnassa. V aikka EU:lla ei ole toimivaltaa liikunnan ja urheilun asioissa, se vaikuttaa myös urheilun arjessa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Se, että EU:n liikuntarahaa virtaa muualle, ei kuitenkaan johdu siitä, että EU-päättäjät suosisivat muuta Eurooppaa. EU:n liikuntamiljoonia jää ottamatta siksi, ettemme osaa – tai edes huomaa – pyytää niitä. Ja miten saisimme kunnissa, seuroissa ja järjestöissä aikaiseksi hankkeita, joilla EU:n liikuntarahaa tulisi enemmän myös Suomeen. Myös liikunnan ja urheilun kentillä sekä niihin liittyvässä paikallistasojen päätöksenteossa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Tämän olemme nähneet etenkin kilpailuja ympäristölainsäädännön kohdalla. Lisäksi sporttihankkeita tuetaan merkittävillä summilla myös maaseuturahastosta. Etenkin kuntien olisi hyvä olla hereillä. Erasmus+Sport -potissa on joka kevät tarjolla isoja tukimahdollisuuksia. Valtion ja kansallisen keskusvallan merkityksen nähtiin kaventuvan, mutta kuntien, maakuntien ja organisaatioiden itsenäisiä mahdollisuuksia integraatio jopa kasvatti. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Suomen EU-strategiassa on aina korostunut kovan talouden arvoihin keskittyminen. Eurooppa on paikka, jonne Suomesta mennään – ei paikka, jossa joka päivä olemme ja elämme. Hankkeet pisteytetään ja parhaat palkitaan, kansallisuuksia ei huomioida. Rahoitusten kohteina on kuitenkin vuodesta toiseen suhteettoman vähän suomalaisten kuntien, seurojen, liittojen tai järjestöjen hankkeita. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lisää olisi kuitenkin tarjolla. Vaalit lähestyvät. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Missä EU, siellä mahdollisuus K un Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1990-luvulla, nähtiin tapahtuvan yhtä aikaa kaksi näennäisen ristiriitaista prosessia: globalisaatio ja lokalisaatio. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. EU:n näkökulmasta 95 prosenttia Suomesta on maaseutua
Gagnon 59 Ratkaiseva katse ennen suoritusta Matias Häkkänen 2/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Parauimari Nader Khalili harjoittelee Vaasan uimahallissa ja sen kuntosalilla päivittäin. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 10. Vuonna 2023 hän saavutti vapaauinnissa kultaa Virtus Global Games kisoista. Seuraava tähtäin on parauinnin EMkilpailuissa Madeiralla huhtikuun lopulla. Khalili oli ensimmäinen kehitysvammainen suomalaisur heilija Tokion vuoden 2021 paralympialaisissa sitten vuoden 1998 Naganon kisojen. Eila Ruuskanen-Himma POHDITTUA 64 Biotieteillä oli aikansa, nyt on yhteiskunta tieteiden vuoro . L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS: Missä EU, siellä mahdollisuus Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Sitä kuntaa kiittäminen, jonka paikoilla liikut Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 23 LÄHIKUVASSA: Anna Kankaanpää "Haluaisin olla ujojen tutkijatyyppien innostaja” Jouko Kokkonen 25 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Kasper Salin Yhteiskuntatieteet: Anna-Katriina Salmikangas Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Kristiina Ojala 62 POLTTOPISTEESSÄ Kunnat liikauttavat Suomea Arto Hautala 63 EMERITA IHMETTELEE Miksi moninaisuutta ei osata johtaa. Teijo Pyykkönen 65 Samasta henkilöstä oltava moneksi kunnissa Matti Hakamäki & Salla Turpeinen 66 ARVIOITUA 71 STADION 50 VUOTTA SITTEN Kenen ehdoilla työpaikkaliikuntaa. Amaajoukkueuimari saavutti myös ensimmäisenä suomalaisena viisi lajivoittoa parauinnin World Series sarjan Kairon osakilpailussa mar raskuussa 2023. Peltonen & Dominique D. Hyvät harjoittelumahdollisuudet ovat taanneet tien menestykseen. vai onko. VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 73 Nuorten luontoon kuuluminen Maarit Marttila & Mari Pienimäki 83 Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla Janne Kulmala, Tuomas Kukko, Harto Hakonen, Anette Mehtälä, Piritta Asunta, Arja Sääkslahti & Tuija Tammelin 10 Johanna Manninen: "Kuntien roolia liikunnassa kirkastettava" Jouko Kokkonen 14 Liikunnan arki on kuntien käsissä Jari Kupila 17 Yhteiskuntatieteet tuottavat ymmärrystä liikkumisen ilmiöistä Hannu Itkonen & Arto Nevala 20 Piilotutkimus: Liikkumista kertyy pienille lapsille eniten kaupungeissa Anette Mehtälä, Arja Sääkslahti & Tuija Tammelin TEEMA: Kunnat & liikunta 32 Kiitos kuntien tilankäyttö edullista seuroille Ari Karimäki 35 Turku muokkaa liikuntapalveluitaan reippain ottein Jouko Kokkonen 39 Liikkuminen ei jää paikoista kiinni Kiuruvedellä Jouko Kokkonen 42 Liikkumisohjelmat kuntien liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä Henni Syväoja 45 Pyöräilyn olosuhteet kohentuvat eri puolilla Suomea Marianne Turunen 49 Soveltavan liikunnan palveluita käyttävät kunnissa etenkin naiset Riikka Roitto & Timo Ala-Vähälä 52 Liikuntapalveluiden arvonlisävero vaihtelee Jouko Kokkonen 55 Elimistö lujilla ääriolosuhteissa Juha E
Laiska liikkumisen paikkojaan lukee, mutta pääosan liikun takokemuksista ovat mahdollistaneet kunnan rakennuttamat ja ylläpitämät olosuhteet. Se ensimmäi nen, hiukan muodollisempi, oli ollut viikkoa aikaisemmin. Silloinen appiukkoni tuumi hiukan yllättyneenä, että sinähän pärjäsit Taanilan kanssa. Seuraavaksi kiirehdimme kehumaan uimahal litiheyttämme. . JOUKO KOKKONEN. Ostarilla olen käynyt uimahallissa ja kuntosalilla. Hyvinvointialueista EteläPohjanmaalla ollaan jäädyttä mässä henkilöstön liikuntaedut. Varkaudessa kaupunki lakkauttaa kymmenen leikkikent tää. Linjaus ei myöskään lisää houkuttelevuutta työnantajana. Suomalaisesta liikuntapaikoista puhuttaessa muistetaan aina mainita, että olemme maailman huipulla, kun niiden määrä suhteutetaan väkimäärään. Ja ostarin alta väestönsuojasta löytyy kuntokellari, jonne minut on joh dattanut Arto Tiihonen. Vesilii kunnalla riittää kysyntää kaikenikäisissä, mutta kuntien kyky tarjota sitä vaihtelee. Ulkoilua moi nen ei ainakaan edistä. Pienemmät joutuvat miettimään, pystyvätkö säilyttämään hallin palvelutarjonnassaan. Tai onko tilanne Tuntematonta sotilas ta mukaillen se, että ”esihenkilöt lyö sulle semmoset rätingit, että sulla ei voi olla ahdasta”. Asikkalassa käyttökiellossa oleva Vääksyn jäähalli ajautui konkurssin tehneeltä halliyhtiöltä helmikuussa 2024 kunnan haltuun. Olin kuunnellut paljon Taanilan radioohjelmia. Auttoi pohjustus minuakin. Ja tietysti lukuisia tuokioita FC Kontun ja HPS:n tekonurmilla. Enemmin tai myöhemmin moni halleista on päätynyt kunnalle. Vähän mutkia suo ristaen voi sanoa isojen kuntien korjaavan hallinsa tai raken tavan kokonaan uuden. Kannattaa muistaa Janne Kulmalan tämän lehden lopusta löytyvän tutkimusartikkelin ha vainto ”varhaiskasvatusympäristö onnistuu saamaan myös vähiten liikkuvat lapset liikkeelle”. Mutta val tiolle, hyvinvointialueille ja kunnille on ominaista myös se, että niiden toimet ovat usein suloisen ristiriitaisia. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kivikon liikuntapuistossa olen hiih dellyt, hölkännyt, kävellyt ja jopa sauvakävellyt. Minulla oli ilo ja kunnia päästä Taanilan haastatel tavaksi Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa 2008. En ollut läheskään kaikesta samaa mieltä, mutta kuulostelin kernaasti hänen sanankäyttöään. Aiheena oli väitöskirjani Kansakunta kilpasilla – Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Tuli ikään kuin koettua toinen väitöstilaisuus. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 O len liikkunut ja liikuskellut Suomessa aika monella paikkakunnalla. Lusikoinnin ja haarukoinnin lomassa Taanila tenttasi minua. Hupikeilailua, kylpylässä lillumista ja kun tosalikäyntejä on silloin tällöin kertynyt yksityisellä puolella. Jääkiekkoliitto lobbasi ja kiekkomenestys buustasi. Usein hallin rakensi paikallisen seura tai yrittäjän perustama yhtiö. Parhaimmillaankin yksityiset liikuntapaikat täydentävät koko kansan näkökulmasta kuntien palveluita. Helsinki keskittää varhais kasvatusta suuriin päiväkoteihin, joiden pihoilla ei aina ole riittävästi tilaa liikkua. Mikä oli pärjätessä, kun kysymykset ja väitteet olivat teräviä. Taa nila teki haastattelun pohjatyöt hyvin. I so murhe kunnille ovat liikuntapaikat, joiden ylläpitoon, saati korjaamiseen niillä ei oikein ole varaa. J ulkinen valta pyrkii edistämään kovasti liikuntaa. Varmasti sain myös vaikutteita, vaikka en yhtä leikkaavaan sanansäilän heilutteluun kykenekään. Kävimme ennen haas tattelua syömässä nationalismiaiheeseen sopivasti hernekeit toa ja pannukakkua Kappelissa. Ilman kun tia liikkumisen kirjomme olisi paljon pienempi. Periaatteellinen viesti on pal jonpuhuva: ei työnantajan kannata tukea liikuntaa. Ikärakenteen muutos, kuntien mahdollisuuk sien eriytyminen, sisäinen ja ulkoinen muuttoliike vaikutta vat liikuntapaikkojen käyttöön ja tarpeeseen. Uimahallien ohella jäähallit tuottavat päänvaivaa monel le kunnalle. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Tämä ker too karusti, että ennaltaehkäisy taitaa jäädä akuuttien ongel mien jalkoihin jopa hyteorganisaatiossa. Olemme niin tottuneita kunnallisiin liikuntapaikkoihin, että pidämme niitä melkein itsestäänselvyytenä. Omilla kulmilla Kontulassa olen voinut käyttää useita Hel singin kaupungin suoraan tai välillisesti omistamia paikkoja. Ronskisti yleis täen osassa Suomea liikuntapaikkoja on yllin kyllin ja toisaalla niistä on pula. Koulujen sa leissa olen jonkin verran hikoillut sählyn ja jalkapallon hou kuttamana. Toki jäljelle jää 20 kenttää, mutta nuorimpien kaupun kilaisten kannalta menetys on iso. Levillä, Pyhällä, Oloksella, Saarise lällä, Vierumäellä ja Ylläksellä olen hiihdellyt yrittäjien yllä pitämillä reiteillä. Halleja valmistui nopealla tahdilla 1980–2000lu Sitä kuntaa kiittäminen, jonka paikoilla liikut vuilla. Mieleen tulevat nopeasti Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkko nummi, Kiuruvesi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Leppävirta, Lieksa, Maarianhamina, Nurmijärvi, Oulu, Piela vesi, Porvoo, Muonio, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sulkava, Turku, Tuusula, Vantaa, Varpaisjärvi, Varkaus ja Ylivieska. Vaan mikä on uimahallien tulevaisuus. Tilanne ei välttämättä ole kaikil ta osin pysyvä. L opuksi muisto maaliskuun alussa kuolleesta Hannu Taanilasta. Metsähalli tus karsii voimallisesti taukopaikkaverkostoaan
Kuva: Antero Aaltonen. Helmikuussa 2024 LTS:n hallitus hy väksyi soveltavan liikunnan toiminta suunnitelman, jonka pohjalta seura edistää tiedolla johtamista ja tutkitun tiedon käyttöä soveltavassa liikunnas sa. Aikuisten suositusta tar kasteltiin 83 000 kertaa, lasten ja nuorten suositusta 47 000 kertaa ja yli 65vuotiaiden suositusta 38 000 kertaa. Jatkossa pyrimme tuomaan sovelta van liikunnan näkökulmaa yhä voimak kaammin mukaan myös liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvissä verkostoissa ja hankkeissa, kertoo pää sihteeri Jari Kanerva. Alan koulutusta LTS järjestää vuosittain. Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKKinstituutin yllä pitämällä terveurheilija.fisivustolla vierailtiin vuonna 2023 yhteensä 356 000 kertaa. Suosituin osio oli infektioita ja urhei lua koskeva sivu, jolle kertyi 25 000 katselukertaa. Liikkumisen suositukset kiinnostivat verkossa Eniten käyntejä UKK-instituutin verkkosivustolle keräsi vuonna 2023 liikkumisen suosituksia käsittelevä osio. LTS:n rooli on ollut kes keinen useiden valtakunnallisten sovel tavan liikunnan kehittämisprojektien toteuttamisessa. UKKinstituutin ja Metropo lia Ammattikorkeakoulun kokoaman niskan ja hartianseudun harjoitusohjelman esittelysivuun tutustuttiin lähes 57 000 kertaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 5 ajassa Soveltavan liikunnan asema vahvistuu LTS:n toiminnassa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) haki opetus ja kulttuuriministeriöltä (OKM) lisärahoitusta yleisavustukseensa so veltavan liikunnan kehittämiseksi Suo messa, kun Soveltava liikunta SoveLi ry päätti lopettaa toimintansa joulukuus sa 2023. OKM myönsi lisärahoituksen tähän tarkoitukseen. Sille ker tyi lähes viidesosa 1,2 miljoonasta katselusta, joiden määrä nousi edellisvuodesta 14 prosenttia. LTS koordinoi valtakunnallista Soveltavan liikunnan tutkimus ja kehittämistyöryhmää. – Lisäämme ja tiivistämme yhteis työtä eri oppilaitosten sekä tutkimusor ganisaatioiden kanssa, jotta soveltava liikunta näkyisi paremmin esimerkiksi valtakunnallisissa väestötutkimuksissa. Hallitus päätti myös perustaa uuden viestinnän suun nittelijan toimen, jonka yhtenä paino pisteenä tulee olemaan soveltava lii kunta. LTS tarjoaa myös ajankohtaista tut kittua tietoa soveltavan liikunnan am mattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Seura on lisäksi mukana soveltavan liikunnan verkos toissa, muiden organisaatioiden asian tuntijaryhmissä sekä alan hankkeiden ohjausryhmissä. Toukokuussa 2023 julkistettu päänsäryn konservatiivisen hoidon esittely kiinnosti monia. Myös vam mojen ennaltaehkäisyä ja ravitsemusta käsitteleviä sisältöjä tarkasteltiin usein. Soveltavan liikunnan toimintasuunni telman mukaisesti LTS:n hallitus nimitti KM Riikka Roiton soveltavan liikunnan asiantuntijan toimeen
Morejon luennoi inkluusiosta kaupunkitilassa ja Hilvoorde keholli desta virtuaaliympäristössä. Toinen yksin omaan verkossa toteutettava päivä on maksu ton. EASS:n puheenjohtajana toimii yliopistonlehtori Hanna Vehmas Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiede kunnasta. Aineisto kerätään kyselyllä ja haastatteluilla. Liikunnan ja urheilun kentillä monikielisyyttä ja kielen rooleja on tois taiseksi tarkasteltu vähän. Oulun liikuntalääketieteen päivät https://odl.fi/palvelut/odlliikuntaklinikka/haluan osallistuakoulutuksiinjaluennoille/oulun liikuntalaaketieteenpaiva Kuva: Antero Aaltonen Kuva: ODL. Lisäksi kokemuksista voi kertoa toukokuun loppuun saakka ottamalla yhteyttä Eva Rönkköön, eva.ronkko@lts.fi. kesäkuuta 2024 Madridissa. Kielitaito voi mahdollistaa tai estää toi minnan yhteiskunnan jäsenenä ja osallistumisen liikuntayhteisöön. Hanketta rahoittaa opetus ja kulttuuriministeriö. Mansfieldin aiheena on inkluusio yhteisöliikunnassa. Ilmoittautuminen päiville päättyy 15. Konferenssi pääpuhujia ovat professori Louise Mansfield (Brunel University), apulaisprofessori Paul Dimeo (University of Stirling), professori Sara Morejon (University Raul Llull) ja professori Ivo van Hilvoorde (Vrije Universitet). huh tikuuta. kon ferenssi järjestetään 4.–7. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 ajassa Haussa monikielisyyden lisäymmärrystä K ielikäytännöt Ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä hanke selvittää monikielisyyden tilaa liikuntayhteisöissä. Hanke lisää ymmärrystä monikielisyydestä ja siihen liittyvistä kieli käytännöistä liikunnan eri toimintaympäristöissä, kuten huippuurhei lussa, seuratoiminnassa, julkisissa palveluissa ja harrasteporukoissa. Dimeo käsittelee antidopingpolitiikkaa ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tarjolla on tietoa yksilöllisyyden huomioi misesta harjoittelun, ravitsemuksen, psyykeen ja mittaamisen näkökulmista. LTS kokoaa selvityksen lisäksi yhteistyössä asiantuntijapaneelin kanssa suositukset osallisuutta tukevista käytännöistä monikielisissä liikuntaryhmissä ja joukkueissa. LTS:n toteuttamassa hank keessa tarkastellaan myös liikuntakentän eri toimintaympäristöjen kielikäytäntöjä. Päivät pidetään 25.–26.4.2024. Ensimmäisen päivän ohjelma on maksullinen. 20th Conference for the Sociology of Sport https://eass2024.com Oulun liikunta lääke tieteen päivät huhtikuun lopussa Oulun liikuntalääketieteen päivillä käsitel lään avauspäivänä teemaa ”Yksilöllisyys urhei lussa ja liikunnassa – kuka kehittyy ja menes tyy?”. Lisäksi ODL Liikuntaklinikan tutkijat esittelevät tutki mustietoa. Konferenssiin voi rekisteröityä osallistujaksi 28.5.2024 saakka. Liikuntasosiologit kokoontuvat Madridiin Euroopan liikuntasosiologian järjestön (EASS) 20. Ihmisen kokemus osallisuudesta on Rönkön mukaan yhteydessä kieleen ja kielikäytäntöihin. Selvitys ja suositukset julkaistaan syksyllä 2024. Toisena päivänä aiheena on liikuntalääketie teellisen tiedon hyödyntäminen hyvinvointi alueilla terveyden edistämisen tukena. – Selvitämme, miten kielikäytännöt luovat hyviä ja huonoja osalli suuden kokemuksia, kenen ehdoilla kielikäytäntöjä määritellään sekä millaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia valinnoilla on, ker too hankkeessa tutkijana toimiva Eva Rönkkö. Konfe renssin erityisteemoina ovat urheilu, demokratia ja epä tasa arvo
Näin ajateltuna yksi vahva ehdokas voisi olla lähimetsä. On osattava erottaa toisistaan hengästyminen ja hengenahdistus sekä hikoilu ja tuskan hiki.” Sydänfysioterapeutti Heidi Marberg, Diabetes 1/2024 ”Käyn kuntosalilla ja jumpissa, kävelen, tykkään liik kua. Mitä enemmän suoritat, treenaat, teet asioita, sitä enemmän pitäisi olla myös palauttavia asioita.” Ylilääkäri Arja Uusitalo, Latu & Polku 1/2024 ”Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten sanonut, että ala lukea tieteellistä tutkimusta terveysjutuista, olisin sano nut, että on todella kuivaa tekstiä. Juntunen on toiminut Paralympiakomitean pää sihteerinä vuodesta 2020. Varsin kustannustehokkaita ovat myös luontopolut, ulkoilureitit, hiihtoladut ja uimaran nat, mutta ne tarvitsevat vähintäänkin säännöllistä kun nossapitoa. Voikin kysyä, onko käyttämätön hiekkakenttä sittenkään kovin kustan nustehokas. Jotta he ehtisivät kokeilla ja harrastaa paljon eri lajeja, kuului vastaus. Liikuntapaikka on rakennettu ja varus teltu siten, että tekeminen sujuu tarkoituksenmukaisesti. Juntunen on toimi nut myös Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuodesta 2021. Olen tietyllä tavalla täysin unohtanut se, että minulle on tehty elinsiirto. Lähimetsässä voi harjoittaa vaikkapa umpihankihiihtoa, johon ei tarvita minkäänlai sia kunnossapitotoimia. Tällöin harrastajalla ei ole huolta siitä, että fyysinen pin nistely voisi johtaa tilasta aiheutuviin loukkaantumisiin. Säätiö jakaa apurahoina ja hanketukina yli puoli mil joonaa euroa vuosittain. Urheiluopistosäätiön toimitusjoh taja Jukka Hako jää eläkkeelle tämän vuoden aikana. Hän siirtyy tehtävään Suomen Paralympiakomitean pää sihteerin paikalta. ARI KARIMÄKI, LitT ari.karimaki@nsconsulting.fi ”Hengästyminen ja hikoilu kuuluvat liikuntaan. Lisäksi Youtubessa on helppo hiljentää trollit, jos sellaisia ilmes tyy.” Tubettaja Tapio Haarlaa (@kuntoilija82), Suunnistaja 1/2024 ”Vanhempainkokouksessa joku kysyi, miksi lapset tree naavat vain kerran viikossa. Liikuntapaikkojen varustelu johtaa väistämättä tuotan tokustannusten kasvuun. Ei var maan kovin huonosti, jos nyt vertailee vaikka Suomen ja Ruotsin menestystä.” Tukholman kirjeenvaihtaja ja käsipallojuniorin äiti Joanna Palmén, Kauppalehti 8.3.2024 Muualla sanottua Kuva: Suomen Paralympiakomitea. Nykyään luen ihan fiila reissa niitä tekstejä.” Biohakkeri Ilari Strömberg, Helsingin Sanomat 28.2.2024 ”Saamani kommentit ovat olleet 99prosenttisesti posi tiivisia. Perinteisesti liikuntapaikalla on tarkoitettu liikunnan ja urheilun harrastamista tai suorittamista varten varat tua tilaa tai aluetta. Esimerkiksi jalkapallon harras taminen on siirtynyt hiekkakentiltä lajia varten kehite tyille tekonurmille. Kustannustehokkain liikuntapaikka voikin olla arki nen liikkumisympäristömme, joka on meille kaikille saa tavilla. Jos tarkastelua laajennetaan nykykäsityksen mukaisesti liikunnasta liikkumiseen, avautuu kysymys eri tavalla. Metsän polut ovat muotoutuneet ajan saatossa, eikä koi ran ulkoiluttamisesta ja poluilla liikkumisesta aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 7 Riikka Juntunen Urheiluopistosäätiön johtoon Urheiluopistosäätiön toimitusjohtajana aloittaa toukokuun alussa 2024 LitM Riikka Juntunen. Lopulta suunnistusvideot ovat tietyllä tapaa aika neutraali aihe, jossa tunteet eivät ole pinnassa. ’Nyt on sen aika.’ Mikä vallankumouksellinen ajatus! Miten kävisi Suomen urheilumenestyksen, jos lasten harrastamista muutettaisiin inhimillisemmäksi. Jos niitä aletaan varoa, ei saada solutason hyötyjä, eikä liikunta sil loin toimi lääkkeenäkään. Tyhmä tiedekysymys Mikä on kustannustehokkain liikuntapaikka. Toisaalta tekonurmet houkuttelevat lajin harrastajia eri tavalla kuin hiekkakentät. Tätä ennen hän työsken teli Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n toi minnanjohtajana vuodesta 2010. Lääkkeet otan rutiinisti, enkä mieti asiaa arjessa.” Siirtomaksan vuonna 2016 saanut Teija Orava, Elinehto 1/2024 ”Mieti omaa päivääsi levon ja palautumisen kannalta. Elinpiirimme tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia liikkua hel posti
Nummela toimi aktii visesti LTS:n kuntotestausvaliokunnassa ja eri työryh missä. Vuo sina 1991–1996 ja 2000–2005 Nummela toimi Suomen Urhei luliiton ratakierroslajien lajivalmentajana. Raportin koostamiseen osallistuivat myös Timo Ala-Vähälä, Nina Peltonen, Aija Saari ja Reetta Hanhioja. Hänen tekstejään sisältyy useisiin suomenkielisiin valmennusta ja kuntotestausta käsitteleviin teoksiin. Ari Nummelan haastattelu: ”Jokaiselle löytyy sopiva kestävyys kuntotesti”, Liikunta & Tiede 1/2020. Julkaisun painetun version voi tilata Tiedekirjasta hintaan 10 euroa + postikulut. Urheilijoiden kuntotestauksen kehittämiseen ja laadun tarkkailuun Nummela osallistui koko työuransa ajan. Nummelan vuonna 1996 valmistunut väitöskirjatyö käsitteli pikajuoksun suorituskykyä anaerobisen energian tuoton näkökulmasta. LTS:n Tutkimuksia ja selvityksiä sarjaan sisältyvän julkaisun ovat toimittaneet Vilja Prinkey ja Riikka Roitto. Nummela tuli vuonna 1991 Kilpa ja huippuurheilun tut kimuskeskuksen palvelukseen. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/liikuttaako2023.pdf. Hän oli myös perustamassa KIHU:n liikkujille ja urheilijoille testaus ja valmennuspalveluja tar joa vaa KIHU Sports Lab yksikköä, jota hän johti useita vuo sia. Nummelalta ilmestyi yli 60 kansainvälistä vertaisarvioi tua tutkimusjulkaisua. Liikkujakyselyyn saadut yli 2 000 vastausta kertovat liikuntaa ja liikkumista mahdollistavista ja vaikeuttavista tekijöistä toimintarajoitteisten itsensä näkökulmasta. Liikuttaako 2023. Nummela kuului myös lehden toimituskuntaan 2000luvulla. Kokonaiskuvaa täydentää urheiluseuroille ja vammais, kansanterveys ja potilasyhdis tyksille suunnattu kysely, johon vastasi 234 seuraa ja 85 yhdistystä. www.lts.fi/liikuntatiede/ artikkelit/jokaiselleloytyysopivakestavyyskuntotesti Raportti toimintarajoitteisten liikunnasta Maaliskuussa ilmestynyt Liikuttaako 2023. Muutoin Nummela oli koko työuransa kihulai nen. Nummela luennoi usein LTS:n järjestämillä Kuntotestaus päivillä. Nummela kirjoitti testausmenetelmistä mm. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seuraja yhdistyskyselyn raportti tarkentaa merkittävästi kuvaa aihepiiristä. Liikuttaako 2023. Hän kehitti kuntotestaustoimintaa ja sen laatua jo Liikunta lääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE ry:ssä 2000luvun alkuun saakka. jou lukuuta 2023. on luettavissa maksutta LTS:n verkkosivuilla. Nummelan panos oli merkittävä kansallista urheilijates tausverkostoa luotaessa. Valmennukseen Nummela paneutui monipuolisesti. KeskiSuomen Urheiluaka temian toiminnanjohtajan tehtävää hän hoiti vuosina 2002–2003. Liikunta & Tiede lehdessä ilmestyi vuosien varrella monia hänen kirjoittamiaan artikkeleita. Hän oli syntynyt Raumalla 30.9.1962. LTS:n vuonna 2018 julkaisemaan Fyysisen kunnon mittaaminen teokseen. Hänen valmennet tavansa saavuttivat yli 200 SMmitalia, lukuisia arvokisaedus tuksia sekä nuorten EM ja MMmitaleja. Korkeanpaikanharjoittelun tutkijana ja soveltajana hänestä kehittyi kansainvälisesti arvostettu huippuosaaja. Nummela paneutui myös kuormittumisen ja palautumisen ymmärtämiseen ja monitorointiin. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 ajassa Kuva: Jouko Kokkonen In memoriam Ari Nummela 1962–2023 Kuntotestauksen monipuolinen kehittäjä Huippu-urheilun instituutti KIHUn johtava asiantun tija, liikuntatieteiden tohtori Ari Nummela kuoli 61vuo tiaana pitkän sairauden uuvuttamana Jyväskylässä 5
Tulosten mukaan fyysinen harjoittelu voi aiheut taa hermostollista sopeutumista sekä kortikaalisella että sel käydintasolla riippuen harjoittelutavasta. Kolunsaran liikuntapedagogiikan väitöskirja “Developmental associations of physical activity, motor competence, perceived motor competence, health-related fitness, and weight status through adolescence: A 4-year follow-up study” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.2.2024. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9918-6 Astma lisääntyy harjoittelun myötä maastohiihtäjillä Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kyl mälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen ast man ja hengitysoireiden taustalla. Nuorten miesten osalta puoles taan vahva luontosuhde näyttää kannustavan liikkeelle. Tai kirjoittaa artikkelin. Hermos tollista ohjausta tarkasteltiin sekä kortikaalisella että selkä ydintasolla. Hun biomekaniikan väitöskirja “Adaptation of Corticospinal Excitability after Shortand Long-term Motor Training” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 26.2.2024. LL Rikhard Mäki-Heikkilä tutki väitöskirjassaan astman yleisyyttä ja siihen liittyviä teki Väitösuutiset jöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9941-4 Erot liikuntataidoissa, fyysisessä kunnossa ja aktiivisuudessa säilyvät läpi murrosiän Ihmisen fyysinen aktiivisuus muovautuu osaksi elämäntapaa jo varhaisessa elämänvaiheessa, sillä lapsuudessa opitut lii kuntataidot luovat perustan myöhemmälle liikkumiselle. Pit kittäistutkimuksiin perustuvassa LitM Iiris Kolunsaran väi töskirjassa nuorten heikoilla liikuntataidoilla oli yhteys alhai sempaan koettuun liikunnalliseen pätevyyteen, heikompaan fyysiseen kuntoon, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja todennäköisempään ylipainoon. toukokuuta.. Lisäksi hän tutki luon tosuhteen yhteyttä pohjoissuomalaisten nuorten miesten itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen. Nijia Hun tutki väitöskirjassaan lihastyön hermostol lisen ohjauksen sopeutumista lyhytaikaiseen taitoharjoit teluun sekä pitkäaikaiseen taito ja kestävyysharjoitteluun silloin kun nilkkaniveleen aiheutetaan liikehäiriö. Oletko eri mieltä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 9 Harjoittelutapa vaikuttaa hermostolliseen sopeutumiseen M.Sc. Heikko kestä vyyskunto saattaa vaikeuttaa päivittäisiä askareita. Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja ”Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 16.2.2024. Rautiaisen informaatioteknologian alaan kuuluva väitöskirja “Prediction methods for assessing the development of individual health status” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.3.2024 Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9948-3 Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Väitöskirjan verkkovesio: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3277-8 Luontoympäristöt lisäävät fyysistä aktiivisuutta FM Soile Puhakka selvitti väitöskirjassaan asuinympäristön vihreyden ja maiseman monimuotoisuuden yhteyttä kes kiikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Tulokset viittaavat lisäksi sii hen, että nuoret säilyttävät nämä ominaisuudet läpi murros iän. Haluatko täydentää. Tulosten perusteella ast maa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla. Rautiaisen mukaan on mahdollista tunnistaa henkilöt, joilla on kuntoon gelmia, jos kuntoa voidaan ennustaa tarpeeksi luotettavasti. Puhakan liikuntalääketieteen väitöskirja “Natural residential environment and physical activity in adolescence and midlife : the role of greenness, landscape diversity, and nature relatedness” tarkastettiin Oulun yliopistossa 26.1.2024. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312143788 Koneoppiminen voi ennustaa ylipainoa etenkin lyhyellä aikavälillä FM Ilkka Rautiainen tutki väitöskirjassaan koneoppimi sen mahdollisuuksia ylipainon ennustamisessa ja kardio respiratorisen kunnon (kestävyykunnon) kehityksen ennus tamisessa. Lyhyellä aikavälillä ylipainon ennustaminen on koneoppimisen avulla mahdollista, mutta pidemmän ajan ennusteita on huomattavasti vaikeampi tehdä. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 3/2024 aineistopäivä on 2. Tulosten mukaan asuinympäristön vihreys ja maiseman monimuotoisuus saa vat keskiikäiset liikkumaan. Lisäksi Rautiainen kehitti henkilökohtaisen terveysindeksin, jolla on käyttöpotentiaalia myös koneoppimisessa
1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Kuntien liikuntapalveluiden asema kaipaa Johanna Mannisen mukaan selkeyttämistä. Johanna Manninen: Kuntien roolia liikunnassa kirkastettava” ”. Etenkin liikkumisen lisäämiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat
Järjestö pani alulle myös liikunnanohjausta tekevien verkostoitumista tukeneen projektin, joka päättyi vuoden 2023 lopulla. Siitä sitten ilta treeneihin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 11 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN S uomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n (SLA) pääsihteeri Johanna Manninen tietää, mistä puhuu. Hän muistuttaa kunnissa tehtävän jo paljon töitä, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän. Perinteinen aktiiviliikkujien ja urheilijoiden palveleminen ei Mannisen mukaan enää riitä, vaan kuntien odotetaan liikuttavan asukkaitaan laajalla otteella. – Jos olin Suomessa, niin kahdeksalta oli usein luento. Hipposhallin ja Jyväskylän yliopistokampuksen nurkilla tulikin vietettyä tiivis kymmenvuotiskausi, muistelee Manninen. Kyse on siitä, miten he jaksavat työssään, ja mitä välineitä he tarvi tsevat. Toisaalta kuntien tiukka taloustilanne herättää huolta liikuntapalveluiden työpaikkojen säilymisestä. Huippu-urheilu avasi mahdollisuuden kehittää verkostoja, joista on ollut työelämässä hyötyä. Tilalle tarvitaan uutta väkeä, jonka toivotaan sitoutuvan työskentelemään pitkäjänteisesti. Pääpaino on yli 12-vuotiaiden nuorten ja aikuisten urheilutoiminnan tarkastelussa. Suurissa kaupungeissa on erityiskysymyksensä, joista yksi on maahanmuuttajataustaisten suuri osuus väestöstä. – Meillä on ihmisiä, joille urheiluseurat tai uimahallit eivät ole tuttuja entuudestaan. Nuoli ry:n kanssa SLA osallistuu liikunnan ammattieettisten ohjeiden laadintaan. Hän kokee opintojen antaneen hyvän pohjan työelämään. Alle 10 000 asukkaan kunnissa liikuntasihteeri ja muutama urheiluseura hoitavat liikuntapalveluita yhdessä. Rakentamistoiveita on, mutta talousarvioon niitä on vaikea saada. Liikuntakulttuurin historian ja rakenteiden tuntemuksesta on ollut hyötyä, vaikka Hannu Itkosen Kenttien kutsun ja muiden tenttikirjojen lukeminen vaati pientä ponnistelua. Nuorisopuolella vastaavat ohjeet ovat jo käytössä. Kalervo Ilmasen luennoilla tuli selväksi liikunnan ja urheilun ero. SLA tuuppii eteenpäin osaltaan tutkintonimikeuudistusta, jonka tarkoitus on tuoda selvyyttä liikunta-alan koulutukseen ja työmarkkinoille. Siitä siirryin muutaman sadan metrin päähän Hipposhalliin treeneihin. KIHU perkaa parhaillaan kuntien liikuntajohtajien aloitteesta kuntien järjestäytyneeseen liikuntaan suuntaamia tukimuotoja. Henkilöjäsenet ovat muun muassa liikuntapaikanhoitajia, liikunnanohjaajia, liikuntakoordinaattoreita, liikuntaneuvojia ja liikuntajohtajia. – Erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnan ohjaustyötä tekevät jäävät yksin. Muuttuvat odotukset korostavat tarvetta tarkastella kuntien liikuntarahoitusta. Kuntakoko vaikuttaa liikuntapalveluiden järjestämismahdollisuuksiin. Yli 300 tapaa tarjota liikuntapalveluja Yli 300 kunnan Suomessa ei edetä liikunta-asioissa tasatahtiin. Opintonsa Manninen suoritti pääosin urheilu-uransa aikana. Kyse on Mannisen mukaan myös jatkuvuudesta, sillä kuntien liikuntatoimista jää koko ajan paljon pitkäaikaisia työntekijöitä eläkkeelle. Mannisen mukaan SLA on erityisesti kunnissa työskentelevien liikunnan ammattilaisten järjestö. Manninen sai opiskella joustavasti, mikä oli tarpeen, kun ulkomailla saattoi vierähtää kuusikin viikkoa yhHuippuurheilu avasi mahdollisuuden kehittää verkostoja.. Alle 50 000 asukkaan kunnissa on omat ongelmansa. Yhteisöjäseninä järjestöön kuuluu kuntia, oppilaitoksia, yrityksiä ja erilaisia yhteisöjä. Opinnot antaneet vankan pohjan Manninen valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2011. Manninen teki kaksoisuraa ennen kuin urheilun ja opiskelujen yhdistelmästä käytettiin tätä käsitettä. Jari Lämsän johdolla tehtävän tutkimuksen kohteena ovat keskisuuret ja suuret kunnat. Tuolloisista opettajista Ari Karimäki on muuttunut yhteistyökumppaniksi muun muassa Liikunnan olosuhdeseminaarin järjestäjänä. – Hallintorajat ylittävän yhteistyön merkitys kasvaa koko ajan, mutta kitkattomasti se ei läheskään aina suju, sanoo Manninen. Seuratoiminnan edellytyksistä ja liikuntaolosuhteista huolehtimisen lisäksi puhutaan virkistyksestä, ihmisten hyvinvoinnista, liikkumisen lisäämisestä ja vähän liikkuvien aktivoinnissa. Kahdelta alkoi taas luento. Heidän saamisensa liikuntapalvelujen käyttäjiksi on tärkeää
Myös valmennus on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Tenttikirjat kulkivat mukana matkoilla. Hän kilpaili myös Sydneyssä 2000 ja Ateenassa 2004. Hän oli kilpaillut juoksussa keskimatkoilla. LoukJohanna Manninen (s. Antero-isä toimi kenttämestarina. Orvokki-äiti hoiti nuoriso-, liikuntaja raittiustoimia Nurmon kunnassa. Manninen kuului vuoden 1996 Atlantan olympiakisoissa Suomen viestijoukkueeseen 4 x 100 metrillä 16-vuotiaana. Opintojen yhdistäminen urheilemiseen on helpottunut. Hän oli saavuttanut 1960-luvulla yhteensä 12 yleisurheilun SM-mitalia. Manninen ei kokenut opintojen häirinneen täysipainoista urheilemista. 1980) • Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n pääsihteeri 2020– • Huono Äiti Oy, myyntipäällikkö 2019–2020 • Kerko Group Oy, myyntipäällikkö 2017–2019 • Seinäjoen Kalevan kisat 2017, pääsihteeri 2016–2017 • Seinäjoen Seudun Urheilijat, toiminnanjohtaja 2015–2017; nuorisopäällikkö 2014–2015 • PäijätHämeen liikunta ja urheilu, seurakehittäjä 2012–2014 • KeskiSuomen liikunta ja urheilustrategia, projekti koordinaattori, 2011–2012 • Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon vaalipäällikkö 2010–2011 • Kilpa ja HuippuUrheilun tutkimuskeskus, KIHU, tut kimusharjoittelija 2010 • Liikuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 2011 • Urheilu ja tapahtumamarkkinointi erikoistumis opinnot, Jyväskylän AMK 2006 • Ylioppilas, Kuortaneen urheilulukio 2006 • Länsi ja SisäSuomen ELY:n liikuntaneuvoston jäsen 2009–2012 • KeskiSuomen maakuntavaltuuston jäsen 2009–2012 • Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 2009–2012 • Jyväskylän kaupunginhallituksen varajäsen 2009– 2012 • Jyväskylän kaupungin liikuntalautakunnan jäsen 2009–2012 • Vuoden pikajuoksija 2001 ja 2007 • Vuoden opiskelijaurheilija 2007. Huipulle tähtäävällä urheilijalla ovat käytössään esimerkiksi lihashuoltoja lääkäripalvelut. Urheiluun ja liikuntaan kasvanut Urheilu ja liikunta olivat osa Mannisen perheen arkea lapsuudesta lähtien. Urheilemisen olosuhteet ovat kehittyneet Suomessa Mannisen mukaan hänen aktiivivuosiensa jälkeen merkittävästi. 12 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teen menoon
Hän juoksi omasta halustaan saadakseen tietää mihin rahkeet riittävät. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 13 kaantuminen esti osallistumisen Pekingin kisoihin 2008. Ja harva tietää esimerkiksi, että vain Suomessa koulutetaan ainoana Euroopan maana liikuntapaikanhoitajia. Mannisen mielestä kunnissa ja kaupungeissa edistetään jo monin tavoin liikuntaa ja liikkumista. Yhtä lailla on syytä varmistaa, etteivät hyvät aikeet jää vain aikomuksiksi. Ongelmana on se, että kun pitäisi saada toiminta pysyväksi, niin rahoitus loppuu.. Hän ihmetteli kuultuaan Mannisen tulevan Suomesta: Minkä takia juokset. – Urheilu-uralla en koskaan ajatellut, että yksi keihäsmitali pelastaisi Suomen urheilun maineen. Onneksi en tiennyt tästä – olisi voinut tulla paineita, Manninen pohtii. Eihän sinun tarvitse, kun te pärjäätte muutenkin. Manninen urheili myös muun muassa kolmesti ulkoratojen EM-kisoissa ja neljästi MM-kisoissa. Yhtä lailla valmentajan asema on muuttunut. – Kaupan kassajonossa tulee joku kiittämään. Miten saada lähiympäristö sellaiseksi, että tulee väkisin liikuttua. Keniassa urheilu on keino elää ja päästä eteenpäin elämässä. Ohjelma itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole niin mullistava kuin ensituntumalta voisi luulla. Liikkumisen edistämisessä Manninen lähtisi elämäntyylistä ja ympäristöstä. Mannisen liikuntavinkki on lyhyt ja ytimekäs: kävele aina portaat. – Tämä on hienoa. – Ei pyörää tarvitse keksiä enää uudelleen. Mannisen omaa tilannetta helpotti se, että hän ylsi mitaleille jo nuorten EMja MM-kisoissa. Olen ylpeä saatuani juosta Suomen lippu rinnassa ja edustaa Suomea olympialaisissa. . Suomalaiset elävät ja ovat oikeasti mukana menestyksessä ja muissa hetkissä. Sponsorirahoituksenkin virrat ovat Suomessa vähäisempiä. Ohjelman painotukset saavat Mannisen pohtimaan, tarvitaanko rahaa uusiin innovaatioihin. Samalla voisi katsoa ympärille ja levittää toimivia käytäntöjä. Kyllä meillä on innovoitu ja tehty. Hän ei kuitenkaan seuraa herkeämättä urheilutuloksia. Autottomuus ei kuitenkaan onnistu tässä maailmassa. Huippu-urheilua ja menestystä Manninen sanoo arvostavansa edelleen paljon. Siinä se on, tiivistää Manninen. Tilanne on muuttunut: urheilusta voi saada ammatin, vaikka ei yltäisi ehdottomalle huipulle. Heitä eivät ole enää pelkästään keihäänheittäjät, jääkiekkoilijat, mäkihyppääjät ja hiihtäjät. Se kannustaa nuoria tavoittelemaan omaa parastaan. Kolmet olympiakisat kokeneena Manninen sanoo elävänsä ja hengittävänsä etenkin olympialaisten tunnelmaa. – Jos meillä ei olisi autoja, niin ihmisethän liikkuisivat. Aikalisä uuden ideoinnissa olisikin paikallaan. Osasyynä on se, että urheilija on ammattina suomalaisille uusi. Se on todella iso arvo, mutta en ole ajatellut, että meidän suomalaisten itsetunto on kiinni siitä. Liikuttamisen pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen Hallitusohjelmaan sisältyvää Suomi liikkeelle -ohjelmaa Manninen pitää sinänsä hyvänä kirjauksena. Rahassa mitaten valtion huippu-urheiluun ja liikuntaan käyttämät varat ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa. Urheilijoiden tarinat tempaavat hänet mukaansa. Urheilun monet merkitykset Suomalaisessa yhteiskunnassa urheilulla on edelleen Mannisen mielestä suuri merkitys, joka on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi Keniassa. Sosiaalinen media on luonut mahdollisuuden siihen esimerkiksi yleisurheilussa. Vuonna 2008 päättyneen urheilu-uransa aikana Manninen kokeekin eläneensä kuplassa. Oman osuutensa voivat Mannisen mukaan tehdä liikunnanohjaajat, -neuvojat ja koordinaattorit, joita olisi palkattava lisää. Toteutuessaan menestys tuo rahaa koko yhteisölle. Suomessa on perinteisesti pidetty ammattiurheilijana arvokisamenestyjiä. Monista lajeista tulee huippu-urheilijoita, eikä heidän asemaansa määritä olympiamitali, vaan riittävän hyvä menestys yhdistyneenä somenäkyvyyteen. Mannista valmentaneelta Petteri Jousteelta kysyttiin vielä 2000-luvun alussa usein, mitä hän tekee oikeasti työkseen. Ammattiurheilijoita oli Suomessa vähän varsinkin yksilölajeissa Mannisen aloittaessa urheilu-uraansa 1990-luvulla. Jo ennen sosiaalisen median läpimurtoa urheilijat olivat julkisuudessa, mutta huomiota ja palautetta ei kertynyt jatkuvasti. Huippu-urheilijoita on moneksi SLA:n luullaan toisinaan Mannisen mukaan tekevän töitä ammattiurheilijoiden parissa. Yhdysvalloissa urheilustipendi avaa puolestaan ovet korkeakoulutukseen, johon monella ei olisi muutoin varaa. Vuosittainen 20 miljoonaa euroa kuulostaa suurelta summalta, mutta se ei sitä ole, kun tavoitteeksi on asetettu suomalaisten liikkeen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Toisaalta suomalaisilla resursseilla saadaan aikaan paljon toimintaa ja liikuntapaikat ovat hyviä. Olennaista on muokata ympäristöä liikuntaan kannustavaksi. Liikunnan ja urheilun arvostusta voi Mannisen mielestä tarkastella eri näkökulmista. Kerran Mannisen viereen istui kisapaikalla bussissa kenialaisjuoksija. Uran loputtua hän sanoo tajunneensa, miten paljon ihmiset olivat eläytyneet hänen suorituksiinsa. Manninen sanoo oivaltaneensa, että Suomessa urheileminen lähtee nimenomaan menestyksen itsensä tavoittelusta. Huippu-urheilijan käsite onkin Mannisen mukaan laajentunut. Hyvänä hän pitää sitä, että kouluissakin toimii jo liikuntaneuvojia. Ongelmana on se, että kun pitäisi saada toiminta pysyväksi, niin rahoitus loppuu. – Ei tarvitse olla olympiavoittaja pystyäkseen elämään urheilulla
Kunnilla on tässä kokonaisuudessa valtiota tärkeämpi rooli – ja voisi olla jatkossa yhä tärkeämpi. Olemme kollektiivina kasvaneet mielikuvaan siitä, että valtio on perusyksikkö, jonka kautta Suomi toimii. Liikunnan arki on kuntien käsissä M eitä suomalaisia vaivaa yhteinen todellisuusharha. Arkiset ydinkysymykset ratkaistaan paikallisesti. 14 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Valtion rooli ylikorostuu liikuntapuheessa. Se toinen puoli näkyy arkisen toimeliaisuuden kautta tarkastellen.. Tietysti korkein päätösvalta ja toimeenpanovalta on eduskunnalla, hallituksella ja presidentillä sekä niiden ohjauksessa olevilla valtakunnallisilla virastoilla ja toimielimillä, mutta tämä on silti vain toinen puoli todellisuudesta
Sokea piste estää mahdollisuuden näkemisen Kunnat eivät tietenkään varsinaisesti pyöritä suomalaista liikuntatoimintaa. Pelkästään Helsingin kaupunki on yksin valtion kokoluokassa. On syytä todeta, että liikuntaja urheilukulttuurin elämän ja kuoleman kysymys ei ole se, miten paikataan valtionrahoituksen leikkaukset. Elinvoima perustuu paikallistodellisuudessa tapahtuvaan päätöksentekoon, ei valtiovallan päätöksiin. Julkinen liikuntapuhe tuijottaa aivan liikaa valtion liikuntabudjettiin. Myös liikunta-asioissa. Paikallisuus tuottaa ideat ja ihmiset, paikallisuus tuottaa kysynnän ja tarjonnan, paikallisuus tuottaa rahoituksen ja omat paikalliset toimintamallit. Harvassa maassa on sellainen olosuhdeverkosto kuin Suomessa on. Siis siitä, että kukaan ei anna aikamme todellisuudessa kenellekään rahaa yhtään mihinkään pelkästään siitä syystä, että rahoituksen pyytäjä pitää omaa toimintaansa tärkeänä. Suomi toimii paikallisesti Kunta on suomalaisuuden arkitoimintojen perusyksikkö, ei valtio. Lisäksi urheilun ylivoimaisesti suurin rahoittajataho, perheet, tekevät investointinsa lähinnä paikallisissa ympäristöissä. Kaikki keskeiset haasteet, myös taloushaasteet, ratkaistaan paikallistasoilla. Unohtuu, että olennaisimmat liikuntaa ja urheilua ohjaavat talouspäätökset tehdään paikallisina. Samoin vaatii urheilujärjestelmän kokonaisuus lapsija nuorisovaiheesta aikuisten huippu-urheiluun. Seuroissa kuta kuinkin koko toiminta perustuu täysin kuntaja paikallistason voimavaroihin. Tämän toimialan on aika kasvaa aikuiseksi ja oivaltaa jotakin todellisuutemme perusluonteesta. Seurat ja alan yritykset eivät pyöri vajaina, upealla suorituspaikkaverkostolla riittää käyttäjiä. Kunta ei kaikkea liikuntapuuhaa sinänsä järjestä, mutta se on ympäristö, jonka puitteissa suomalaiset liikkuvat. Rahoitus on tärkeä kehityskohde, mutta silti vain tärkeimmän haasteen oire, ei se varsinainen perushaaste. Se, lähteekö Suomi hallitusohjelman kirjausten mukaisesti liikkeelle, ratkeaa paikallisesti kuntien, seurojen ja paikallisen yritystoiminnan arkisten ja konkreettisten tekojen kautta, ei ministereiden puheenvuoroilla. Tärkeämpi kysymys liittyy liikuntatoiminnan arkisiin asenteisiin ja kykyyn päivittää omia paikallisia toimintamallejaan niin, että paikallinen toimintaympäristö kokee itselleen hyödyllisenä tarttua liikuntaja urheilutoiminnan erilaisiin tarjouksiin. Almujen aneleminen on huono bisnesidea On varmasti totta, että suomalaisessa liikuntakulttuurissa ollaan nyt monen ison muutostarpeen edessä. Tarvitaan uudenlaista sanoitusta, uudenlaista tapaa kohdata ja huomioida oma ympäristö, uutta tapaa määritellä oma rooli ympäröivässä todellisuudessa. Myös liikunnan ja urheilun on aika lopettaa kerjäläisen logiikka, jossa pyydellään yhteiskunnalta avustuksia, ja vaihdettava se myyntipuheeseen, jossa liikunnasta urheilusta tehdään sijoituskohde, sijoittajalleen hyödyllinen investointi. Äkkiä ajatellen nämä kaikki arkiset peruskysymykset liittyvät rahaan. Noin puolet suomalaisista liikkuu kuten ihmisen liikkua pitäisi, ja iso osa reilusti enemmänkin.. Liikunta-alan lisääntyvää elinkeinotoimintaakin tehdään pitkälti kuntien ja kuntalaisten kysyntään nojaten. Kunnat ovat pelkästään olosuhteiden tuottajina merkitykseltään moninkertainen valtioon verrattuna. Se on pitkälti kun tien tuottama. Totta kai näissä asioissa on iso merkitys silläkin, miten valtiovalta ja urheilun omat valtakunnalliset pääkonttorit toimivat, mutta käytännön toimissa tullaan hyvin arkisiin peruskysymyksiin. Sellainen ei toimi millään elämänalueella. Tätä roolia voisi jatkossa käyttää enemmänkin. Suomalaisella liikuntasysteemillä on nyt kasa yhteisiä perusongelmia, joita pitäisi jotenkin ratkoa. Tämä näkökulma ei kovin selvästi näy julkisessa keskustelussa. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia eräänlaisena yhdistävänä linkkinä ja alueellaan toimivien seurojen ja alan yritysten yhteisenä taustaympäristönä. Suomi on omista paikallisuuksistaan voimansa ja luovuutensa ammentavien paikallisten toimintaympäristöjen verkosto. Almujen aneleminen on huono bisnesidea, tuottoisan investoinnin tarjoaminen on paljon parempi. Suomi on sittenkin maa, jossa valtiolla on vain kaikkea toimintaa taustoittava ja jossakin määrin ohjaileva rooli. Valtiolaiva etenee paikallisuuksien tuomalla energialla, ei päinvastoin. Tässä kohdin on kuitenkin koko liikuntatoiminnan suurin arkinen kehityshaaste. Siksi tärkein peruskysymys ei sittenkään ole raha ja rahoitus. Ongelma on kuitenkin myös mahdollisuuden synonyymi, jos se osataan niin hahmottaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 1 5 Valtiolaiva etenee paikallisuuksien tuomalla energialla, ei päinvastoin. Suomalaisen liikuntatoiminnan rahoittajana kunnat ovat viisinkertainen voima valtiovaltaan nähden. Suomalainen liikuntasysteemi liikuttaa jo nyt satojatuhansia suomalaisia. Ne ovat kuitenkin keskeinen resurssien ja olosuhteiden tuottaja. Sama koskee ylipäänsä liikuntakulttuurin resursointia. Olemme saaneet viime aikoina lukea kasapäin kolumneja siitä, kuinka Olympiakomitea on huolissaan valtion liikuntabudjetista ja siihen liittyvistä leikkauspaineista. Kaikki olisi niin paljon helpompaa, jos saataisiin jostakin liikuntatoiminnan arkeen lisärahoitusta. Varsinainen toimintadynamiikka syntyy paikallisesti. Siksi julkistakin huomiota olisi hiljalleen syytä kääntää valtiovallan päätöksistä sekä lajiliittoja olympiakomiteatason kriisitunnelmaa lietsovista johtajuuspuheista kuntien tasoille. Yhteiskunnan kannalta keskeisin kysymys, liikkumattomuuden vähentäminen, ja sitä kautta liikunnan avulla saatavien kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä yleiseen hyvinvointiin liittyvien etujen saavuttaminen, vaatii uutta otetta. Kunta tekee niitä, kunnissa toimivat yritykset ja perheet tekevät niitä
Lisäksi on ilmeistä, että liikkumattomuuden syiden taustalla on paljon sellaisia tekijöitä, joiden purkamiseen tarvitaan aivan muuta ammattiosaamista kuin liikuntaväen osaamista. Aikamme suomalaisuus suorastaan huutaa liikuntakulttuurin arkeen toimintaa, joka vetää puoleensa ja ohjaa liikkumaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta vielä tarpeeksi liiku. Vaikka tätä asiaa on toistaisesti tutkittu varsin vähän, lienee turvallista todeta, että asiassa ei ole sinänsä mitään ihmettelemistä. Miksi yhteiskunta sellaiseen toimintaan satsaisi, kun tavoitteena on saada liikkeelle ne, jotka eivät jo liiku. Urheiluja liikunta voivat olla hyvinvointitalkoissa keskeinen resurssi, mutta jonkun tahon pitää ohjata ja opastaa paikallistason seuraja yritystoimintoja huomaamaan tämä. Tässä on asia, jossa kunnat ja niiden henkilöstö voisi ottaa roolia. Kunnille tarjolla uusi rooli Edellä kuvattua asetelmaa ei kannata unohtua liian pitkäksi aikaa voivottelemaan. Samalla kun yhteiskunta on yhä kiinnostuneempi siitä, että niin moni liikkuu oman terveytensä – ja yhteisen kansantalouden kehitysnäkökulman – kannalta huolestuttavan vähän, liikunnan ja urheilun systeemi keskittyy tuottamaan palvelujaan lähinnä niille, jotka liikkuvat jo ennestään. Tähän vastuuseen kuuluisi keskeisellä tavalla hyvinvointistrategia, jossa oman alueen kouluja, työpaikkoja, perheitä, yrityksiä, yhdistystoiminta ja kaikkea mitä kunnan alueella tapahtuu, ohjattaisiin huomaamaan yhteinen hyvinvointitavoite – ja ohjattaisiin kunnassa toimivat eri tahot huomaamaan omat mahdollisuutensa tässä kokonaisuudessa. Liikunta-alan toimijoiden resurssien ja elinvoiman lisääminen on tärkeää liikkumattomuuden vähentämiseksi, mikä taas on tärkeää hyvinvoinnin lisäämiseksi yhteiskunnassa. Ja jos isona otsikkona on hyvinvointi, on parempi että ohjaava ja opastava taho ei ole mikään urheilun oma järjestö, vaan taho, joka kantaa vastuuta siitä isosta otsikosta, eli hyvinvoinnista. 16 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Tätäkään asiaa ei kuitenkaan pidä unohtua tuijottamaan vain yhdestä näkökulmasta. Nämä kaksi tarvetta eivät nyt vaan löydä toisiaan. Liikkumattomien kohderyhmä ei ole homogeeninen. Yhteiskunnassa on siis huutava tarve. Kunnat ovat yksikkö, joka voisi ottaa vastuun hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuudesta omilla alueillaan – tiiviissä yhteistyössä oman hyvinvointialueensa kanssa. Vaikka liikuntaja urheiluväki markkinoi omia toimintojaan ratkaisuna yhteiskuntaa riivaavaan liikkumattomuuspommiin, muun yhteiskunnan on vaikea tätä markkinointipuhetta uskoa. Tämä on upea mahdollisuus niin seuroille kuin yrittäjillekin. On kuitenkin selvää, että näin merkittävä toimintastrategian päivitys vaatisi liikuntakulttuurin arkeen aivan uudenlaista asenteita ja käytännön toimintamalleja. Siis asia, johon olisi tarpeellisuutensa vuoksi perusteltua laittaa myös resursseja. Ja juuri tässä tulee esiin nykyisen liikuntakulttuurimme sokea piste. Suomi ei tarvitse lisää liikettä niinkään siksi, että olisi tärkeää lisätä liikettä sinänsä. Kunnat voisivat muuttua nykyisen rakennettujen olosuhteiden resursoijan roolistaan henkiseksi resurssiksi, siis ennen kaikkea koulutuksen tarjoajaksi ja kunnissa liikunnan avulla tapahtuvan hyvinvointikokonaisuuden astetta konkreettisemmaksi ohjailijaksi. ?. Se taas vaatii uutta osaamista, mikä taas vaatii koulutusta. Varsinainen tavoite on hyvinvoinnin lisääminen – ja sitä kautta kansanterveyden ja kansantalouden edistäminen. Se kun vaikuttaa liikaa pelkältä urheiluporukan yritykseltä liikuntapestä todellisia kasvojaan. Kunnat voisivat olla tässä asiassa huomattavasti nykyistä isommassa roolissa. Liikuntaa ei pidä lisätä liikunnan ja liikunta-alan toimijoiden resursoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Se sisältää hyvin monenlaisista taustoista tulevaa väkeä. Kunnat voisivat olla tärkeänä resurssina myös alueellaan olevan moniammatillisen osaamisverkoston kehittäjinä ja kytkijänä liikuntaosaajien verkostoon – olivatpa nämä osaajat sitten seuroissa, alan yrityksissä tai kunnan omassa palveluksessa. On opittava hahmottamaan yhteinen etu myös omaksi eduksi. Toimintaa tuotamme jo tarpeeksi, mutta se miten sitä tarjotaan, vaatii päivitystä ja erilaista otetta uusien tulijoiden kohtaamiseen. Samalla kun toinen puoli Suomea liikkuu, toinen puoli ei liiku. Hyvinvointi on päämäärä, liike väline Hyvinvointi onkin tässä se olennainen asia. Monella heistä on jokin elämäntilanteeseen liittyvä haaste, joka tekee nykyisenkaltaiseen liikuntatarjontaan osallistumisen mahdottomaksi. Se pitää vain tunnustaa tosiasiaksi, eli asiaksi, joka ohjaa näkemään ajassamme muodostuvan uudenlaisen kasvumahdollisuuden. Siksi tämä uusi markkina-alue on niin laaja ja monimuotoinen, että alan toimijoiden olisi omissa arkisissa todellisuuksissaan, siis paikallistasoilla, opittava uudenlaista asennetta kaikenlaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon omaan alueen muiden toimijoiden kanssa. Urheilemisen ja liikkumisen palvelut, niin seurojen kuin yritystenkin, vaikuttavat sittenkin tavoittelevan vain niitä, jotka liikkuvat jo ennestään. Kun kohderyhmäksi tulevat ne, jotka kokevat liikunnan ympäristöt itselleen vieraina, on sanoituksen ja tämän asiakaskunnan kohtaamistavan oltava aivan toinen kuin niiden kohdalla, jotka jo ennestään ovat liikuntaja urheiluhulluja. Tätä sanoitusta olisi jatkossa hyvä viljellä vähän enemmän. Näin iso muutos on asia, joka kaipaisi paikallista koordinointia. Urheilun ja liikunnan on opittava luomaan itsestään nykyistä helpommin lähestyttävä ympäristö. Jos isoksi otsikoksi otetaan tässä hyvinvointi, nousee kuntien rooli asiassa entisestään. Tässä on tarjolla mahdollisuus jäsenten, asiakkaiden ja talousresurssin kasvuun, jota toimintojen nykyisen kohderyhmän kanssa ei ole. Vastaavasti urheilun ja liikunnan omassa systeemissä on koko ajan kasvava lisäresurssin tarve. Asenne, jossa kaikki urheiluseurat kilpailevat keskenään jäsenistä ja liikunta-alan yrittäjät asiakkaista, on syytä laittaa sivummalle
Tieto ei kuitenkaan ole koskaan täysin arvovapaata. Yhteiskuntamuutoksen myötä tiedon luonne ja funktiot ovat muuttuneet. Joskus voimme puhua jopa tiedepesusta, jolla tarkoitetaan tiedon käyttämistä poliittisten tarkoitusperien edistämiseen tai omien asemien vahvistamiseen. Nykyuutisointi asiantuntijoineen tarjoaakin tilaisuuksia tiedepesulle. Tieteenalaa voidaan edistää monin tavoin. Eriytyneessä yhteiskunnassa tarvitaan organisoitua tietotuotantoa myös liikkumisen ilmiöistä. Tieteenalojen muuttuessa ne joutuvat reflektoimaan omaa asemaansa ja merkitystään. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 17 HANNU ITKONEN emeritusprofessorii Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi Yhteiskuntatieteet tuottavat ymmärrystä liikkumisen ilmiöistä Nykyään elämme tietoyhteiskunnassa. Poliittisessa päätöksenteossa on jo kauan puhuttu tiedolla johtamisesta. Liikunta, urheilu ja kaikenlainen liikkuminen ovat yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita on syytä tutkia yhteiskuntatieteiden kysymyksenasetteluin ja menetelmin. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen tieto on paradigmaattista ja intressisidonnaista. Tällaiseen tieteenalan itseym. Burke 2023). ARTO NEVALA vanhempi yliopistonlehtori ItäSuomen yliopisto arto.nevala@uef.fi Kuva: Antero Aaltonen K aikenlaisen tiedon määrä on lisääntynyt, ja tiedon merkitys on kasvanut (ks
Monografiat ovat saaneet tehdä tilaa artikkelituotannolle. Kriittisyyttä ei pidä kaihtaa jäljitettäessä liikkumisen ilmiöitä.. Ennen selvitysten laatimista on arvioitava sen tarpeellisuutta. Viidenneksi ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset mittavat globaalit ilmiöt vaikuttavat monella tavalla liikunnan organisoimiseen ja harrastamiseen. Monitieteisenä tieteenalana liikunnan yhteiskuntatieteet kykenevät tuottamaan ainutlaatuista ymmärrystä urheilun, liikunnan ja kaikenlaisen liikkumisen ilmiöistä. 2023). Hyödyllistä olisi, jos tuoretta tutkimustietoa lisättäisiin kaikkiin alan koulutuksiin. Tutkijat ovat käyneet entistä rajatumpien ilmiöiden kimppuun, mikä on lisännyt tutkimusten syvyyttä (ks. Neljäntenä – ja edelleen jatkuvana – kautena voidaan pitää 2000-lukua, jonka kuluessa etenkin väitöskirjatuotanto on kasvanut ripeästi. Vuonna 1971 Jyväskylän yliopistoon perustettu liikuntasosiologian professuuri sekä muut virat loivat edellytyksiä suunnitelmalliselle kehittämiselle ja tutkimusteemojen kartoittamiselle. Uuden tutkijasukupolven myötä tutkimuksen teemat ovat laajentuneet ja menetelmät monimuotoistuneet. Selvitykseen keräsimme laajan aineiston. Leimallista tutkimuksille oli muutosnäkökulma. Tutkittua tietoa kaivataan niin järjestöelämässä kuin julkishallinnossa. Pyykkönen 1992). Tutkimustekstien lisäksi kävimme läpi 1970-luvulta alkaen laaditut liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjat ja liikuntaa tutkivien instituutioiden nykyiset strategiat. Tässä yhteydessä kaikkien suositusten esittely ei ole mahdollista, joten nostamme esiin keskeisimpiä linjauksiamme. Kalevi Heinilä paneutui väitöskirjatutkimuksessaan miesten vapaa-ajankäyttöön ja urheiluharrastuksiin. Eriytyneessä liikuntakulttuurissa kohdennetut haut olisivat kannatettava rahoitusinstrumentti. Maximilian Stejskallin kiinnostuksen kohteena olivat suomenruotsalaisten ulkoilmaleikit. Kyseisellä vuosikymmenellä valmistuneissa väitöskirjoissa valaistiin suomalaisen liikuntajärjestelmän kahta sektoria eli kansalaistoimintoja ja julkista liikuntahallintoa. Eriytyneen ja jatkuvasti muuttuvan liikuntakulttuurin todellisuudessa tarvitaan jatkuvasti uusia kysymyksenasetteluja ja tutkijoiden temaattista profiloitumista. Roiko-Jokela 2012). Olennaista on tunnistaa ja tunnustaa liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimuksen merkittävyys. Liikunta on suosittu koulutusala, joten maisterija tohtorikoulutuksen opiskelijamääriä voitaisiin kasvattaa nykyisen koulutuspolitiikan mukaisesti. Neljänlaisia suosituksia Liikunnan yhteiskuntatieteiden tilan kohentamiseksi esitämme raportissamme neljänlaisia suosituksia. Käynnistymisvaiheessa, 1950ja 1960-luvuilla, muutamat yksittäiset tutkijat analysoivat liikunnan ja urheilun ilmiöitä. (Koski 1994; Juppi 1995; Ilmanen 1996; Itkonen 1996; Vasara 1997; Heikkala 1999.) Vuosikymmenen alun tuotantoa oli myös laajan yhteiskuntatieteellisesti painottuneen urheiluhistoriahankkeen loppuraportti (ks. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteistyön tiivistäminen edesauttaisi tutkimusaukkojen tunnistamista ja sellaisen tiedon tuottamista, josta olisi aidosti hyötyä päätöksentekijöille. Esimerkiksi Rafael Helanko tutki turkulaisten poikasakkien urheilua. Omissa pohdinnoissamme esiin nousi viisi perustelua. Toiseksi yhteiskuntatieteiden julkaisukäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi. Ilman pitkälle tähtääviä hallinnollisia päätöksiä ja riittäviä resursseja minkään tieteenalan ei ole mahdollista menestyä. (Heinilä 1974, 8–9.) 1990-lukua voidaan pitää kolmantena ja samalla perustutkimuksen tekemisen kautena. Suuntana on ollut siirtyminen sivistyksen tuottamisesta kohti strategioiden laatimista. Koulutuksen tarpeisiin liikunnan yhteiskuntatieteet tuottavat jatkuvasti uutta tietoa. (Itkonen & Nevala 2024.) Miksi selvitys liikunnan yhteiskuntatieteistä. Tämä edellyttää tietysti myös kouluttajaresurssien lisäämistä. Näin saimme eri positioissa toimivilta monimuotoisen aineiston, joka suuntasi selvityksemme suosituksia. Kolmanneksi niin tutkimusinstituutioissa kuin muussakin työelämässä eletään sukupolvimuutosten aikaa, jota yliopistoissa vauhdittavat uudenlaiset vakinaistamispolut. Suhteellisen nuoren tieteenalan historiasta on hahmotettavissa neljä kautta. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 märryksen lisäämiseen ja aseman kontekstualisointiin pyrimme laatimallamme selvityksellä liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta. Kyselyt suuntasimme liikunnan päätöksentekijöille ja 2010-luvulla liikunnan yhteiskunnallisista teemoista väitöskirjan tehneille tutkijoille. Kaikki opinnäytteet olivat laajoja monografioita. Haluttiin lisätä ymmärrystä kansallisen liikuntakulttuurimme muotoutumisesta ja sitä kautta myös nykytilasta. Nuoren tieteenalan neljä kautta Suomessa liikunnan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on tehty yli 70 vuotta. Asia konkretisoitui tiedepoliittisina ohjelmaluonnoksina ja linjauksina, jotka käynnistivät aiempaa suunnitelmallisemman tutkimustyön. Toisaalta yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta on välttämätöntä resursoida riittävästi. Neljänneksi liikuntakulttuurin toimintaympäristöjen ja -käytäntöjen muutokset haastavat yhteiskuntatutkijoita. Myös tutkittavat aihepiirit ovat laajentuneet. Kehittämismahdollisuuksia on niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa. Laadukkaalla tutkimuksen popularisoinnilla tieteenala voi kasvattaa merkitystään, lisätä ymmärrystä ja virittää keskusteluja. Yhteiskuntatutkimukselle on ominaista kriittisyys, jota ei pidä kaihtaa jäljitettäessä liikkumisen ilmiöitä. (Helanko 1953; Stejskall 1954; Heinilä 1959.) Toisella kaudella (1970ja 1980-luvuilla) monitieteinen tieteenala institutionalisoitui. Ensinnäkin tutkimusja koulutusinstituutiot elävät jatkuvassa muutoksessa (Nevala et al. Tutkijakoulutuksen saaneiden tohtoreiden osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän hallinnossa, päätöksenteossa, arvioinneissa, mutta myös yrityssektorilla
Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 5. Itkonen, H. 1996. Liikunnan järjestökentän muutos 1990luvun Suomessa. & Nevala, A. Kunnat liikkeellä. Liikunta tieteellisen Seuran Tutkimuksia ja Selvityksiä n:o 25. & Nevala, A. 2023. Tiedepoliittinen ohjelmaluonnos. Vastapaino. Acta Universitatis Tamperensis 641. LÄHTEET Burke, P. 1959. 1997. Turun poikasakit. Uuden Auran kirjapaino. Varmaa on, että tulevaisuudenkin yhteiskunnissa liikutaan ja urheillaan monin tavoin. 1999. Jyväskylä. Liikuntaseura toimintaympäristössään. Turku. Studies in Sport, Physical Education and Health 36. Juppi, J. Stejskall, M. Itkonen, H. Jyväskylän yliopisto. Helanko, R. Bibliotheca Historica 23. Suojeluskunta järjestön urheilu ja kasvatustoiminta vuosina 1918–1939. 2024. Ilmanen, K. Tampere. Kirjokansi. Roiko-Jokela, H. Itkonen, H. Tampere. Gutenbergistä Diderot’hon. Jyväskylä. Itkonen, H. Liikunnan yhteiskuntatieteen tehtävänä on paikantaa ihmisiä ja yhteisöjä yhteiskunnalliseen todellisuuteen sekä lisätä ymmärrystämme tästä merkittävästä elämänalueesta. Heinilä, K. Studies in Sport, Physical Education and Health 35. Tampere. Åbo. Suomen julkinen liikuntahallinto valtionhallinnon näkökulmasta 1917–1994. Sosiologinen tutkimus 9–16vuotiaiden poikien spontaanista ryhmistä vv. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 19 Kohti tulevaa Yhteiskuntatieteellinen liikuntatutkimus on välttämätöntä liikunnan ja urheilun sekä laajemmin liikkumisen ja ruumiillisuuden ilmiöiden käsitteelliselle haltuunotolle. (toim.). Jyväskylä. 2023. 2024. Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksia n:o 3. Sopeutuva akateemisuus ja sivistysihanteen muutos. Vapaaaika ja urheilu: sosiologinen tutkimus miesten vapaaajan käytöstä ja urheiluharrastuksesta. Åbo Akademi. 1996. Helsinki.. . Jyväskylä. Turenki. Liikkumisen sosiologia. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Kenttien kutsu. 1944–1951. Liikuntatieteelli sen Seuran julkaisu nro 131. Joensuu. Laadukas tutkimustieto purkaa arkiymmärryksen varaan rakentuneita myyttejä ja paljastaa liikuntakeskustelun tiedepesua. Liikuntasuunnittelun laitos. Porvoo. Suomi uskoi urheiluun. Vastapaino. Pyykkönen, T. Heikkala, J. Nevala, A., Häyrynen, S. 2012. Folkligt idrott. Hansaprint. Jyväskylän yliopisto. & Korpela, J. Heinilä, K. Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen. Kunnallinen liikuntahallinto suo malaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919–1994. Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Tiedon sosiaalihistoria. 1992. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/ selvitysliikunnanyhteiskuntatieteidenmuutoksistajanykytilasta sekasuosituksiatulevaisuuteen.pdf. Helsinki. Koski, P. Fantastinen yliopistouudistus. (toim.). Studies in Sport, Physical Education and Health 131. WSOY. 1974. Tieteellisesti tuotettu liikuntatieto lisää yleisemmin ymmärrystä yhteiskunnasta, yhteisöjen ja toimijoiden tekemisistä. Ajolähtö turvattomiin kotipesiin. Näkökulmia liikuntatieteiden kehittymiseen 1960luvulta 2010luvulle – hallinto, toimijat, tutkimus ja tiedon välitys. Suomen Historiallinen Seura. 2022. Helsinki. Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen. 1953. 1994. Jyväskylän yliopisto. 1995. 1954. Vasara, E. Ihmisten hyvinvointia rakennettaessa ei voida sivuuttaa liikunnan kysymyksiä
Tavoite saavutettiin yleisemmin kaupunkimaisissa kunnissa ja harvimmin maaseutumaisissa kunnissa (Kuvio 2). Lapset saavuttivat liikkumissuosituksen useammin kaupunkimaisissa kunnissa kuin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa (Kuvio 1). 68 %) ja vanhemmat lapset useammin kuin nuoremmat lapset. Paikallaanolon määrä oli 9,4 tuntia päivässä. Pojat täyttivät suosituksen useammin kuin tytöt (83 % vs. Pojat ja vanhemmat lapset olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt ja nuoremmat lapset sekä koko päivän aikana että varhaiskasvatuksen aikana. Tietoa kerättiin liikemittauksin ja huoltajakyselyllä. Tutkimusjoukon lapsista 71 prosenttia asui kaupunkimaisissa, 18 prosenttia taajaan asutuissa ja 11 prosenttia maaseutumaisissa kunnissa. Huoltajien näkemyksiä lapsensa liikkumisesta kerättiin kyselylomakkeella. Liikkumisen suositus täyttyy kolmella neljästä. Kuva: Antero Aaltonen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin ranteessa pidettävällä liikemittarilla. Piilo-tutkimuksen tulosten mukaan 61 prosenttia lapsista liikkui tämän tavoitteen mukaisesti varhaiskasvatuksen aikana, pojat useammin kuin tytöt (72 % vs. Vuonna 2023 Piilo-tutkimuksessa selvitettiin 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Tämän suosituksen täytti 76 prosenttia lapsista. Varhaiskasvatuksen aikana lapsille kertyi keskimäärin 2,5 tuntia kevyttä, reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Lapsia kutsuttiin tutkimukseen satunnaisesti varhaiskasvatuksen kautta eri kuntaryhmitykseen kuuluvista kunnista, joten lasten liikkumista ja siihen liittyviä tekijöitä oli mahdollista tarkastella myös erikseen kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. (Kolme tuntia liikkumista päivässä, josta tunti reippaasti tai rasittavasti.) Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoitteena on mahdollistaa lapsille varhaiskasvatuksen aikana kaksi kolmasosa suositellusta päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia reipasta tai rasittavaa liikkumista. Suosituksiin ylletään useammin kaupunkiympäristössä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen (OKM 2016) mukaan lasten tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä, josta vähintään yhden tunnin tulisi olla reipasta tai rasittavaa. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta maata siten, että satunnainen otos edustaisi mahdollisimman hyvin Suomessa asuvia lapsia. ANETTE MEHTÄLÄ, LitM tutkimuskoordinaattori Jyväskylän ammattikorkeakoulu anette.mehtala@jamk.fi ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi TUIJA TAMMELIN, FT johtava tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuija.tammelin@jamk.fi Piilo-tutkimus: Liikkumista kertyy pienille lapsille eniten kaupungeissa Pienet lapset liikkuvat kaupunkimaisissa kunnissa enemmän kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 P iilo on valtakunnallinen tutkimus, jossa seurataan pienten lasten liikkumisen iloa, fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja Suomessa. 50 %). Kuvio 1. Tutkimukseen osallistuneet lapset liikkuivat kevyesti keskimäärin 3,0 tuntia päivässä ja reippaasti tai rasittavasti 1,2 tuntia päivässä. Tutkimukseen osallistui 1 834 lasta perheineen 20 kunnasta ja 156 varhaiskasvatuksen toimipaikasta eri puolilta Suomea. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukseen täyttävien 4–6-vuotiaiden lasten osuus (%)
Reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi kuitenkin myös vapaapäivinä enemmän kaupunkimaisissa kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuville lapsille. Valtaosa lapsista touhusi eniten ulkoilun aikana, ja ulkoilu oli yleisemmin touhukasta kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Kevyen liikkumisen määrä ei vapaapäivinä eronnut lasten asuinympäristön mukaan. Vapaapäivinäkin kaupunkimaisissa kunnissa asuville lapsille kertyi enemmän askelia kuin muille lapsille, keskimäärin yli 500 askelta enemmän kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuville lapsille. Maaseudulla enemmän paikallaanoloa Lasten liikkumisen määrän lisäksi varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus ohjaa pitkien paikallaanolojaksojen välttämiseen (OKM 2016). Varhaiskasvatuksen aikana ero askelmäärissä oli keskimäärin yli tuhat, mutta lapset myös viettivät vähemmän aikaa varhaiskasvatuksessa maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Se oli myös vähemmän yhtäjaksoista verrattuna maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin, kun tarkasteltiin koko päivää. Piilo 2023 -tutkimuksessa maaseutumaisissa kunnissa asuvat lapset viettivät arkisin enemmän aikaa digilaitteiden parissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat lapset. Vapaapäivinä lapset ulkoilivat kaikkialla lähes yhtä paljon.. Vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa lapset leikkivät ulkona ollessaan enimmäkseen puistoissa tai leikkipuistoissa (34 %), mikä oli huomattavasti yleisempää kuin maaseutumaisissa (5 %) tai taajaan asutuissa (13 %) kunnissa. Puistossa tai leikkipuistossa käytiin perheittäin selvästi useammin kaupungissa kuin taajamassa tai maaseudulla. (2 tuntia, josta vähintään 40 minuuttia reippaasti tai rasittavasti.) Kaupungeissa enemmän askeleita ja reipasta liikkumista Liikemittausten mukaan kaupunkimaisissa kunnissa asuvat lapset liikkuivat enemmän kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvat lapset sekä koko päivän että varhaiskasvatuksen aikana. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa metsä oli kaupunkimaista kuntaa yleisempi käyntikohde perheelle. Arkipäivisin maaseutumaisissa kunnissa lapset viettivät harvemmin (46 %) korkeintaan yhden tunnin päivässä digilaitteiden parissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa (58 %). Lapsista ulkoili yli kolme tuntia päivässä kaupunkimaisissa kunnissa 22 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 18 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 24 prosenttia. Oma piha oli yleinen paikka myös perheen yhdessäoloon (Kuvio 4). Arkipäivisin vapaa-ajalla vähintään tunnin päivässä ulkoilleiden lasten osuus oli kaupunkimaisissa kunnissa 56 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 66 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 71 prosenttia. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa paikallaanoloaika ei vaihdellut eri päivinä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 21 Kuvio 2. Sisäliikuntapaikoissa käynti oli maaseudulla harvempaa kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa. Varhaiskasvatuksen aikana liikkumistavoitteeseen yltävien 4–6-vuotiaiden lasten osuus (%). Vapaapäivinä lapset ulkoilivat lähes yhtä paljon eri ympäristöissä. Omat pihat ja puistot ovat tärkeitä ulkoilun paikkoja perheille Huoltajien vastausten mukaan lasten leikkivät useammin ulkona omalla pihallaan maaseutumaisissa (87 %) tai taajaan asutuissa (76 %) kunnissa kuin kaupunkimaisessa ympäristössä (56 %). Ulkoilua eniten maalaisympäristössä Vaikka liikkumista kertyi määrällisesti eniten kaupunkiympäristössä, niin huoltajien mukaan ulkoilua kertyi arkipäivinä kaupunkiympäristössä kuitenkin vähiten varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Kaupunkimaisissa kunnissa lapset olivat vähemmän paikallaan varhaiskasvatuspäivinä kuin vapaapäivinä. Vapaapäivinä digilaitteiden käyttö oli samanlaista eri asuinympäristöissä. Kaupunkimaisissa kunnissa lapsille kertyi keskimäärin noin 15 minuuttia päivässä vähemmän paikallaanoloa. Varhaiskasvatusaikana kertyneessä lasten paikallaanolon määrässä ei havaittu eroja eri asuinympäristöjen välillä. Kansainvälinen pienten lasten fyysisen aktiivisuuden suositus kehottaa rajoittamaan alle viisivuotiaiden lasten digiaikaa yhteen tuntiin päivässä (WHO 2019). Kaupunkimaisissa kunnissa asuville lapsille kertyi keskimäärin yli 800 askelta enemmän koko päivän aikana kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuville lapsille (Kuvio 3). Päivittäin omalla pihallaan yhdessä lapsen kanssa käyneiden huoltajien osuus oli kaupunkimaisissa kunnissa 39 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 49 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 52 prosenttia. Askelten määrä koko päivän aikana 4–6-vuotiailla lapsilla kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Kuvio 3
http://urn.fi/URN:ISBN:9789522637390 Opetusja kulttuuriministeriö. Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J., Kämppi, K. & Tammelin, T. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Yksityiskohtaisemmat tulokset eri ikäryhmien sekä tyttöjen ja poikien osalta on luettavissa Piilo-tutkimuksen laajasta tulosraportista (Mehtälä ym. Kun matkaa varhaiskasvatukseen oli korkeintaan kaksi kilometriä, kaupunkimaisissa kunnissa asuvista lapsista keskimäärin 61 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa asuvista lapsista 28 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa asuvista lapsista 37 prosenttia käveli tai pyöräili matkan eri vuodenaikoina. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. http://urn.fi/URN:ISBN:9789522637390 LÄHTEET Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J., Kämppi, K. Kaikista lapsista noin neljäsosa (24 %) kulki liikuntaharrastusmatkan yleensä kävellen tai pyöräillen: maaseutumaisissa kunnissa 12 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 9 prosenttia ja kaupunkimaisissa kunnissa 28 prosenttia. & Tammelin, T. http://urn.fi/ URN:ISBN:9789522634108 WHO 2019. Lähiympäristön ja liikuntapaikkojen tarjoumat ovat eri tavalla perheiden käytössä erityyppisissä kunnissa. 2024. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Matkat varhaiskasvatukseen ja harrastuksiin poikkeavat alueellisesti paljon Lasten arkiliikkumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa etäisyys varhaiskasvatukseen ja kulkutapa. 2024. Pienten lasten liikun nan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa. Liikuntaharrastusmatkan pituus oli yli viisi kilometriä yli puolella lapsista maaseutumaisissa (55 %) ja taajaan asutuissa (54 %) kunnissa ja neljäsosalla (25 %) lapsista kaupunkimaisissa kunnissa. Perheen aikuisen käynnit eri paikoissa yhdessä lapsen kanssa maaseutumaisissa, taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa.. Piilo tutkimuksen tuloksia 2023. Geneva: World Health Organization, 2019. https://www.who.int/publications/i/ item/9789241550536 ja https://iris.who.int/bitstream/hand le/10665/311664/9789241550536eng.pdf?sequence=1 Kuvio 4. Varhaiskasvatustai hoitopaikkamatkan pituudet ja myös sen kulkutavat vaihtelivat lasten asuinympäristön mukaan. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. 2024). 2016. Kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien välillä havaittiin eroja liikkumisen määrässä sekä varhaiskasvatuksen aikana että vapaa-aikana. Tuloksia voidaan hyödyntää, kun pohditaan mahdollisuuksia pienten lasten ja perheiden liikkumisen edistämiseen erityyppisissä kunnissa. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:10. Piilo tutkimuksen tuloksia 2023. Erilaiset mahdollisuudet vaikuttavat liikkumiseen Kunnan ympäristöolosuhteet vaikuttavat monin tavoin pienten lasten ja heidän perheidensä liikkumismahdollisuuksiin. Myös etäisyydet varhaiskasvatukseen ja harrastuksiin vaihtelevat asuinympäristön mukaan tarjoten erilaisia mahdollisuuksia aktiiviseen kulkemiseen. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:10. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa. Kaupunkimaisissa (66 %) ja taajaan asutuissa (61 %) kunnissa asuvat lapset osallistuivat ohjattuun liikuntaan jossain seurassa tai kerhossa lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin maaseutumaisissa (34 %) kunnissa asuvat lapset. Korkeintaan kahden kilometrin matkan päässä varhaiskasvatuksesta tai hoitopaikasta asui kaupunkimaisissa kunnissa noin kolme neljästä lapsesta (77 %), taajaan asutuissa kunnissa noin puolet lapsista (52 %) ja maaseutumaisissa kunnissa noin joka kolmas (31 %)
Haaveilin jopa matematiikan tutkijan urasta, mutta ymmärsin kuitenkin opiskelujeni loppuvaiheessa, että voisin olla parempi käytännönläheisemmällä, soveltavalla puolella. Väitöstilaisuus häämöttää huhtikuun lopulla tänä keväänä. Pääaineena hän opiskeli matematiikkaa ja sivuaineina tilastotiedettä ja biologiaa. Alan työkokemusta oli vähän ja verkostojakin puuttui. Menetin täysin yöuneni ja jouduin jäämään sairauslomalle. ka valittiin koulun liikuntatunneilla joukkueisiin viimeisten joukossa. Kankaanpää valmistui ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta vuonna 2001. Silti polku on kulkenut melko suoraviivaisesti, vaikka päätyminen liikuntatieteellisen tutkimuksen pariin on ollut sattumankauppaa. – Vanhemmat eivät varsinaisesti osanneet, eivätkä ehkä halunneetkaan neuvoa, mille alalle kannattaisi suuntautua. Kankaanpää päätyi Jyväskylään opiskelemaan matematiikkaa, jota pääsi opiskelemaan helposti. Kankaanpää pääsi kiinni työelämään ja työskenteli tilastoasiantuntijana liki kymmenen vuotta. Tilanne muuttui, kun posti toi kirjeen työvoimatoimistosta. Hän teki yhteistyötä monien liikunnan alan tutkijoiden kanssa ja tilastotieteilijää tarvittiin paljon. – Työ oli innostavaa, mutta lopulta sitä oli liikaa. Tätä neuvoa olen noudattanut, vaikkakin viime vuosina olen innostunut pienimuotoisesta juuresten kasvattamisesta kotipelloilla. Runsaat neljä vuotta Kankaanpää on tehnyt väitöskirjatutkimusta apulaisprofessori Elina Sillanpään GenActive-tutkimusryhmässä. Kankaanpää valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2006. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 23 K ankaanpää työskentelee projektitutkijana Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnassa. Sillähikuvassa Kuva: Jyväskylän yliopisto ”. Urapolkunsa Kankaanpää sanoo olleen kaikkea muuta kuin suunnitelmallinen. Matematiikan viehätys löytyi Lukion jälkeen Kankaanpäälle ei ollut selvää, mitä tehdä. Silloinen Liikunnan ja terveyden edistämissäätiö LIKES haki matemaatikkoa harjoittelijaksi liikuntatieteellisen tutkimuksen pariin. – Yliopistossa matematiikka oli ennemmin päättelyä ja kaavojen johtamista kuin pelkkää laskemista kuten lukiossa. Sen sijaan matematiikka oli minulle helppoa. Maata viljelleet vanhemmat arvostivat kovaa työntekoa. Käsityöläisammatit kiehtoivat, sillä neulominen ja muu käsillä tekeminen ovat hänelle rakkaita harrastuksia. Yllättäen matematiikan opiskelu alkoi innostaa. – En ole erityisen liikunnallinen, vaikka olen kyllä aina tykännyt liikkua. Valmistuttuaan Kankaanpää oli jäädä tyhjän päälle. Lähinnä olin lapsena niitä tyyppejä, jotJOUKO KOKKONEN Haluaisin olla ujojen tutkijatyyppien innostaja” Anna Kankaanpään urapolku on kulkenut tilastotieteestä perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen käsittelevän tutkimuksen pariin. Kankaanpää vietti lapsuutensa ja nuoruutensa maaseudulla Ähtärissä. He kannustivat kuitenkin opiskelemaan sen sijaan, että jatkaisin maanviljelijänä tilalla
Mittarien kehittyessä riittävän tarkoiksi esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden yhteyttä biologiseen vanhenemiseen voidaan tarkastella luotettavammin. Kankaanpään mukaan etenkin seurantatutkimuksia tarvittaisiin enemmän. Biologisen vanhenemisen mittaamisessa ovat käytössä epigeneettiset kellot. Tolvanen on yksi hänen väitöskirjansa ohjaajista, jolta hän sai neuvoja jo tilastotieteilijänä toimiessaan. Biologisesta vanhenemisesta on helppo repiä otsikoita. Hän ihailee tutkijoita, jotka suhtautuvat tieteeseen intohimoisesti ja pyrkivät aidosti ymmärtämään ilmiöitä ja maailmaa. Saavutus antoi varmuuden siitä, että ratkaisu vaihtaa tilastotieteilijän ammatista tutkijan työhön oli oikea. – Ihan lähimmistä tutkimusympyröistäni löytyy hyviä esikuvia. Niitä saattavat lisäksi sekoittaa monet tekijät, esimerkiksi altistuminen tupakoinnille. Tietenkin keski-ikäisenä vanheneminen kiinnostaa myös henkilökohtaisista syistä. Kankaanpäätä ovat työllistäneet alkuvuodesta 2024 perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen käsittelevän väitöskirjan viimeistely. Vuoden 2019 liikuntalääketieteenpäivien tutkimuskilpailun voitto oli Kankaanpäälle tärkeä. Haluaisin myös itse olla tulevaisuudessa epävarmojen ja ujojen tutkijatyyppien innostaja ja kannustaja. – Välillä mietin, että olisin voinut aloittaa väitöskirjaprojektin jo nuorempana. Kaksostutkimuksessa on kiehtovaa se, miten suurelta osin geenit ohjaavat käyttäytymistämme ja vaikuttavat myös terveyteen. Hän oli aloittanut väitöskirjatutkijana ja kirjoittanut kilpailuartikkelin lyhyessä ajassa työryhmän tukemana. Toisaalta en ehkä olisi ollut kypsä siihen. Yleistajuistamisen hyvät ja huonot puolet Kankaanpää suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tutkimustulosten popularisointiin. Kankaanpää pohtii fyysisen aktiivisuuden yhteyk sien biologiseen vanhenemiseen olevan todennäköisesti pieniä. Innostajat tärkeitä Kankaanpää sanoo, ettei hänellä ole ketään yksittäistä esikuvaa. On siis hänen ansiotaan, että minä ja Elina löysimme toisemme. Kaksosaineistosta tietoa vanhenemisesta Tutkimustyössään Kankaanpäällä ovat käytössä Suomalaisen kaksoskohortin aineistot. . – On kiinnostavaa seurata biologisen vanhenemisen mittareiden kehitystä. Pian Elina Sillanpää lähetti sähköpostia ja kysyi, kiinnostaisiko väitöskirjan teko. Kankaanpää tarttui tilaisuuteen. Oman uransa tärkeäksi suuntaajaksi nimeää professori Asko Tolvasen Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden metodikeskuksesta. Julkisuus saattaa kuitenkin yllättää myös kielteisesti. Kankaanpää sanoo, että tutkittaessa esimerkiksi elintapojen vaikutuksia terveyteen yhteydet voivat näyttää hyvin erilaiselta sen jälkeen, kun perintötekijät otetaan huomioon. Paitsi sen uskallan sanoa, että tupakointia ja liiallista ylipainoa on syytä välttää myös biologisen vanhenemisen kannalta katsottuna. – Omalla kohdallani tutkimustulokset ovat lähteneet leviämään toimittajien käsittelyssä välillä liiankin lennokkaasti. Erityisesti häntä kiinnostaa elintapojen kuten fyysisen aktiivisuuden vaikutukset biologiseen vanhenemiseen. – Tässä vaiheessa odotan, että käyttämistäni biologisen vanhenemisen mittareista kertyisi enemmän tietoa, ja niiden biologinen tausta ymmärrettäisiin paremmin. – Myöhemmin kuulin, että hän oli suositellut minua Elinalle väitöskirjatutkijan paikalle. Kankaanpää palasi sairauslomalta LIKESin palvelukseen. "On kiinnostavaa seurata biologisen vanhenemisen mittareiden kehitystä." Kuva: RiittaIlona PummiKuusela/LTS:n arkisto. Aikomuksena on perehtyä tarkemmin menetelmiin, joilla voidaan tarkastella syy-seuraussuhteita geenitietoa hyödyntäen. Väitöksen jälkeen hän jatkaa tohtoritutkijana GenActive-ryhmässä. Kaksosaineistoa hyödyntäen voidaan Kankaanpään mukaan tarkastella esimerkiksi perintötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen. Olen kuitenkin pystynyt hyödyntämään väitöskirjatyössä vuosien varrella karttunutta kokemusta ja osaamista. Mielestäni mittareiden kehitystyö on vielä kesken, enkä mielelläni lähtisi antamaan pitkälle meneviä suosituksia omien tulosteni perusteella. 24 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 loin päätin, että haluan tehdä omaa tutkimusta enkä pelkästään tuottaa analyysejä muille. Olen iloinen, että olen saanut tehdä väitöskirjaani tällaisten tutkijoiden ohjauksessa. Hänestä on hyvä asia, että suurempikin yleisö kiinnostuu tutkimuksesta, jotta tieteen tekeminen ei jäisi ainoastaan tutkijoiden työksi omassa kuplassaan. Ja Tolvasen rohkaisemana Kankaanpää uskalsi ylipäätään lähteä tutkijanuralle
Lisäksi 19 prosenttia tutkittavista ei saanut minkäänlaisia hyötyjä kummastakaan harjoitusmuodosta. Green ja kumppanit tarkastelivat satunnaistetussa ristik käistutkimuksessa, miten 12 viikon kestävyys ja voimahar joittelu vaikuttavat vähän liikkuvien aikuisten sydämen raken teeseen ja toimintaan. Liun ja työtovereiden yli 3 000 lasta ja nuorta käsittä neen systemaattisen katsauksen ja metaanalyysin mukaan Kuva: Antero Aaltonen. Kestävyysharjoittelu myös paransi sydämen diastolista toimintaa. Lähde: Green DJ, Marsh CE, Thomas HJ, Masten B., Collis J, Lester L. Siksi on mahdollista, että säännöllisempi liikkuminen, korkeampi intensiteetti tai suurempi kokonaisvolyymi olisi muuttanut enemmän sydämen rakennetta ja toimintaa. Toisaalta tämä tutkimus ei tuottanut suoraan tietoa pienimmästä hyödylli sestä liikuntaannoksesta. Silti liikunnan eri muotojen vaikutuksista sydämeen on yllättävän vähän tietoa. Kestävyysharjoitteluun sisältyi kolme viikoittaista tunnin mittaista harjoitusta teholla, joka vastasi 60–90 prosenttia maksimaalisesta sykkeestä. Ne ovat yleisiä lapsilla ja nuorilla, joilla on neurologisen kehityk sen häiriö. & Naylor LH. Tutkittavat olivat liikkuneet vähän, mutta heidän harjoittelumääränsä olivat myös kohtuullisia. Yllättävää kyllä, kumpikaan liikuntamuoto ei vaikuttanut sydämen systoliseen toimintaan. American Journal of Physiology: Heart and Circulatory Physiology 2024. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 25 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Etenkin kestävyysliikunta muokkaa sydämen toimintaa Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen. Harjoittelu tehosti myös sydämen diastolista toimintaa: sydän rentoutui ja täyttyi paremmin diastolisen vaiheen aikana. Tulosten mukaan eivät, sillä esimerkiksi vain 24 prosentilla tutkittavista diastolinen toiminta parani molempien harjoitusmuotojen seurauksena. 2024. Sekä kestävyys että voimaharjoittelu suurensivat sydä men vasemman kammion massaa, mutta ainoastaan kestä vyysharjoittelu suurensi kehon rasvattomaan massaan suh teutettua vasemman kammion massaa. Sydänsairaudet ovat edelleen yksiä keskeisimpiä sairasta vuuden ja ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Tämän tutki muksen valossa erityisesti kestävyysliikunta muovaa sydä men toimintaa. Tuoreessa tutkimuksessa vain kestävyysharjoittelu suurensi sydämen vasemman kammion massaa ja vasemman eteisen tilavuutta. Cardiac functional adaptation to resistance and endurance exercise training: A randomised crossover study. Lisäksi tutkijat tarkastelivat hyötyvätkö samat ihmiset sekä kestävyys että voimaharjoittelusta. DOI: 10.1152/ajpheart.00579.2023 Liikkuminen tukee neurologisista ongelmista kärsivien lasten ja nuorten mielenterveyttä Liikunta on yksi keino ehkäistä ja hoitaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia. Mielenterveyden ongelmat hei kentävät yhä useamman lapsen ja nuoren hyvinvointia. Liikunnalla näyttäisi kuitenkin vaikuttavan positii visesti mielenterveyteen myös neurologisen kehityksen häi riöstä kärsivillä lapsilla ja nuorilla. Myös voimahar joittelu sisälsi kolme viikoittaista tunnin mittaista harjoitusta, joissa harjoitettiin isoja lihasryhmiä 60–90 prosentin kuor milla yhden toiston maksimista
Suurin osa muiden tekijöiden yhteyksistä näytti kuitenkin selittyvän lepoverenpaineen tasolla. 2023. & Sit CHP. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2023;33:2509–2515. Tietoja kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, kenttämuis tiinpanoilla, luokkapohdinnoilla, opetuksen jälkeisillä kyse lyillä ja fokusryhmähaastatteluilla. Lähde: Maura, A., McPhail, A., Graça, A., Batista, P. 2023. Tulosten mukaan erityisesti korkea lepoverenpaine, korkea painoindeksi sekä suuri vyötärönym pärys, insuliiniresistenssi, rasvaaineenvaihdunnan häiriöt ja matala kestävyyskunto olivat yhteydessä korkeampaan verenpaineeseen. He suunnittelevat, määrittelevät ja ar vioivat opetettavan sisällön. He kehittävät prosesseihin osallistuessaan elinikäisen oppimisen kannalta tärkeitä tai toja, kuten itsenäisyyttä, vastuullisuutta, palautetta ja ongel manratkaisua. JAMA Pediatrics 2024. Sydän ja verisuonitautien riskitekijät esiintyvät harvoin yksittäisinä, vaan ne kasautuvat usein samoille yksi löille. Exploring the direct and indirect effects of cardiovascular disease risk factors on exercise blood pressure. Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Yhteistoiminnallinen oppimisympäristö voi olla eduksi Oppilaat voivat hyötyä siitä, että he ovat mukana yhteisesti rakennetuissa, yhteistoiminnallisissa sekä yhteisesti ja itseoh jautuvissa oppimisprosesseissa. Tutkimukseen osallistui 110 oppilasta (15–18vuotiaita) nel jältä luokalta. Opettajat myös päättävät, miten opetetaan. Oppilaat voivat osal listua yhteissuunnitteluun, yhteis ja itseohjauksen proses seihin sekä yhteistyöoppimiseen. Encouraging Students to CoConstruct and Co and SelfRegulate Their Learning Within a Cooperative Learning Environment in Physical Education. Liikuntaa pitää kuitenkin olla riittävän usein ja sen kokonais määrän pitää olla riittävä. Interventiot, joissa liikuttiin useammin ja enemmän, tuottivat myös tehokkaammin mielenterveyshyötyjä. Perinteisessä liikunnanopetuksessa opetusoppimispro sessin rakentavat usein pelkästään opettajat ilman oppilai den osallistumista. Liikunnan inten siteetillä tai yksittäisen liikuntakerran kestolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta intervention tehoon. 26 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 liikunta interventioilla oli keskisuuri tai suuri positiivinen vai kutus mielenterveyteen. Mooren ja kumppanit tarkastelivat laajasti useiden eri sydän ja verisuonitautien riskitekijöiden yhteyksiä verenpai nevasteeseen. Odotuksena on, että oppilaat seuraavat opettajien ohjeita eivätkä kyseenalaista niitä. Tätä riskiä voidaan vähentää ehkäise mällä ja hoitamalla kohonnutta verenpainetta. Suotuisasti vaikuttaa myös ylipainon, lihomisen ja niihin liittyvien aineen vaihdunnallisten häiriöiden ennaltaehkäisy. Vaikka toiminnallinen oppiminen sisälsi paljon hyviä tulok sia, myös ongelmia ilmeni. Physical Activity and Mental Health in Children and Adolescents With Neurodevelopmental Disorders: A Systematic Review and MetaAnalysis. Lisäksi kestävyys kunnon parantaminen voi tuoda hyötyjä. Oppilaat voivat esimerkiksi ottaa osaa oppimistavoitteen määrittelemiseen neuvottele malla siitä opettajan kanssa. Tätä käsitystä tukevat myös uudet havainnot, joiden mukaan suurentunut verenpainevaste on yhteydessä erityi sesti korkeaan lepoverenpaineeseen, ylipainoon ja lihavuu teen, insuliiniresistenssiin, rasvaaineenvaihdunnan häiriöi hin ja matalaan kestävyyskuntoon. Tutkijat tarkastelivat myös liikun tainterventioiden tehoa muovaavien tekijöiden merkitystä. Toisaalta on olemassa käsitys, että oppiminen ei ole lineaa rinen prosessi, jossa kaikki opetettu opitaan. Tämä ajattelu tapa tukee sitä, että oppiminen on merkityksellisempää ja voimakkaampaa, kun oppilaat osallistuvat opetusoppimis prosessiin yksilöllisesti ja kollektiivisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä tutkimuksessa verenpainevaste mitattiin kaikille samalla työkuormalla, eikä yksilölliseen kapasiteet tiin suhteutettuna. Journal of Teaching in Physical Education, 1–10. DOI: 10.1111/sms.14480 ??. Heitä opetti neljä opettajaharjoittelijaa koko lukuvuoden ajan. DOI:10.1123/jtpe.20220104 tutkimusuutisia. Vaikka liikunnan annostelussa on otettava huomioon yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, tämän tutki muksen perusteella kaikenlainen liikkuminen voi tuoda hyö tyjä eikä esimerkiksi liikunnan intensiteetillä ole merkitystä. Suurentunut verenpainevaste liikunnassa lisää sydän ja verisuonitautien riskiä. Liikunta on yksi keino edistää lasten ja nuorten mielenter veyttä. Moura kollegoineen (2023) halusi tarkastella oppimistaan yhteistoiminnallisessa oppimisympäristössä liikunnanope tuksessa rakentavien ja säätelevien oppilaiden kokemuksia. Tällaiset opetusoppimisprosessit ovat lineaari sia ja yksisuuntaisia. Oppilaiden osallistuminen opetusoppimisprosessin pää töksentekoon vaatii selkeän prosessin. Lisäksi oppilaat voivat osallis tua oppimisen sääntelyyn, mikä lisää heidän vastuutaan ja autonomiaansa. DOI: 10.1001/jamapediatrics.2023.6251 Korkea lepoverenpaine nostaa verenpainetta myös liikunnan aikana Suurentunut liikunnan aikaansaama verenpainevaste on yhdistetty kasvaneeseen verenpainetaudin, sydän ja verisuo nitautien, valtimoiden jäykistymiseen, ja ennenaikaiseen kuo leman riskiin. Aineiston analyysi paljasti kolme teemaa: a) opiskelijan roolin vahvistaminen opetus ja oppimisprosessissa, b) arvioinnin sisällyttäminen opetus ja oppimisprosessiin ja c) siirtyminen ryhmätyöskentelystä yhteistoiminnallisuuteen. Lähde: Liu C., Liang X. Opetuksen muuttaminen oli joille kin oppilaista vaikeaa ja vastuunottaminen ei ollut luontevaa. Vaste mitattiin submaksimaalisen polku pyörä ergometritestin alkulämmittelyn aikana, kun tutkittavat pol kivat 75 watin työteholla. Lähde: Moore MN, Blizzard CL & Dwyer T, ym. 2024
Etäopetus antoi enemmän aikaa keskustella ja reflektoida. Sport, Education and Society, 29(3), 35–370. Koulutuksessa korostunut peliperustainen lähesty mistapa (games based approach, GBA) ei kuitenkaan siirtynyt opetukseen vaan opiskelijat valitsivat perinteisempiä ja “tur vallisempia” sisältöjä kouluharjoitteluun. 2022. Lähde: Nyberg, G., Backman, E., Tinning, R. Opettajiksi valmistuvilla on jo koulutukseen tullessaan pedagogiikasta vakiintuneita käsi tyksiä, jotka vahvistuvat heidän sosiaalistuessaan ammattiin. Opetusharjoitteluissa ilmentyivät koulutuksen osaamis tavoitteet ja niin sanotun terveyspuheen ymmärrys liikun nan yhteydessä. Vaikka COVID19aika vaikeutti liikunnan opettamista, niin myös myönteisiä puolia löytyi. Näin tapahtui sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä että opiskelijoiden kesken. Kuitenkin joitakin GBA:n elementtejä ilmeni hajanaisesti opetuksessa. Tutkittaville tehdyt puolistrukturoidut haastattelut käsitte livät perinteisestä lähiopetusta, etäopetusta ja COVID19ajan kokemuksia tulevaisuutta varten. The transformation of ball games as pedagogic discourse within physical education teacher education. Kuvakaappaus: Peda.net, Alavuden yläkoulu. DOI: 10.1177/1356336X231207485 ??. Ajoittain käytännön opetus muuttui osittain teoriaopetuk seksi. Lähde: Mustell, J., Geidne, S., & Barker, D. Mustell kollegoineen (2023) halusi tutkia, miten opettajaksi valmistuvat opettajat kontekstualisoivat pallopelejä pedagogi sena diskurssina siirtyessään yliopistosta kouluharjoitteluun. Tulevaisuudessa tulisikin poh tia keinoja, joilla voitaisiin yhdistää etäopetuksessa hyväksi koettuja käytänteitä osaksi lähiopetuksesta. Opettajaosal listujat olivat vastanneet käytännön opetuksesta eri liikunta muodoissa (esimerkiksi tanssi, palloilu, ulkoliikunta). Osallistujat kertoivat vaikeuksista tuntea autenttisia koke muksia liikunnasta etenkin liikuntaympäristöissä, jossa liike ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä, kuten tanssissa. Tutkimukseen osallistui opet tajia ja opiskelijoita kahdesta eri liikunnanopettajayksiköstä. He tutkivat, mitä hyötyjä ja haittoja etäpetukseen siirtymisestä oli. Opetusta oli ajateltava täysin uudelleen. Osa opiskelijoista koki etäopetuksen turvallisemmaksi tavaksi harjoitella ilman epäonnistumisten paineita. Tämä puolestaan vaikeutti palautteenantoa sekä toisten liikkeiden tulkitse mista oikein. Harjoitte luissa näkyi opiskelijoiden sosiaalistuminen kouluissa vallitse viin normeihin. Opettajankoulutuksessa tulisi valita selkeä linja opetettavissa sisällöissä aina harjoittelukouluihin asti. Tämä johti lisääntyneeseen sitoutumiseen ja kokeiluun. European Physical Education Review, 1356336X231207485. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 27 Voiko liikunnanopettajia kouluttaa verkossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen opettajaa ja opiskelijaa. 2023. Etäyhteyksin toteutettu opetus hankaloitti vuorovaikutusta ja osallistujien välistä sanatonta viestintää. Nyberg (2023) kollegoineen halusi selvittää, miten liikun nanopettajakoulutuksessa vallitsevana olleen lähiopetuksen muuttuminen etäopetukseksi vaikutti opettajakouluttajiin ja opettajaksi opiskeleviin. COVID19pandemian alkaminen keväällä 2020 pakotti muut tamaan perinteistä ajattelua. Moving online in physical education teacher education. Aineisto koostui kirjal lisista arvioinneista, opettajaopiskelijoiden oppituntien havain noinnista kouluharjoittelun aikana ja yksilöhaastatteluista. Opiskelijat kokivat oppineensa sisällöt aiempaa paremmin, kun käytän nön harjoittelu vaihtui teoriaopinnoiksi. Tutkimukseen osallistui kuusi ruotsalaisesta liikunnanopetta jakorkeakoulusta valmistuvaa opettajaa. Liikunnanopettajakoulutuksessa, kuten koulun lii kunnanopetuksessakin, liikkuminen on keskeinen sisältö. Tämä pätee myös palloilulajien opetukseen, sillä opiskelijoilla on jo koulutukseen tullessaan vaikea toteuttaa muita kuin perinteisiä palloilulajeja koskevia pedagogisia toimintatapoja. Tällöin oppimiselle suunnatut tavoitteet välittyisivät opetukseen myös opetus harjoitteluissa, eivätkä ohjaavien opettajien ideologiat vaikut taisi niin vahvasti harjoittelijoiden pedagogisiin ratkaisuihin. Oppitunneilla tuli hyvin esiin tavoite haus kanpidosta ja inklusiivisesta otteesta, mutta opetussuunni telman mukaiset oppimistavoitteet eivät näyttäytyneet yhtä selvästi. Uudet opetusmal lit jäävät kuitenkin perinteisten pallopelien varjoon, eivätkä opetussuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet korostuneet. DOI: 10.1080/13573322.2022.2142776 Opettajakoulutuksen palloiluopit siirtyvät vain osittain opetukseen Opettajakoulutuksen vaikuttavuus opiskelijoihin on heikkoa tutkimusten perusteella. Opettajankoulutus tuottaa toivotun tuloksen siinä, että ope tus on inklusiivistä ja oppilaille mieluista
Lähde: Engdal, S., Folkmann Hansen, H. Testa tutkimusryhmineen havaitsi, että liikuntakeskusten yhteiskunnallisten vaikutusten analysointi antaa hyödyllistä tietoa niiden toiminnasta vastaaville. Kun halutaan aktivoida vähän liikkuvia, niin keskuk sen merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida. Siirtymää edesauttavat kuntoutettavien pakolliset tutustumiskäynnit liikuntaseuran toimintaan. Käyttäjät ja alueella asuvat kokivat keskuksen omaa van suuremman yhteiskunnallisen vaikutuksen kuin ne, jotka eivät käyttäneet liikuntakeskuksen palveluja, eivätkä asuneet alueella. Sustainability, 15, 5550. & Ottesen, L. 2023. Julkisen sektorin ja liikuntaseurojen yhteistyötä helpotti muutosta tukevan koor dinaattorin palkkaaminen. Tämä varmisti onnistuneen kun toutettavien siirtymisen ja sitoutumisen liikuntaseuran liik kujaksi. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuden korostaa seurojen merkitystä yhteiskunnal lisina toimijoina. Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeella Valencian kaupungin asukkaiden käsityksiä kuntokeskuksen yhteis kunnallisesta vaikutuksesta. ohjaajien koulutustarpeena. & Duclos-Bastías, D. 2023. Yli puolet vastaajista asui asuinalueella, jolla kuntokeskus sijaitsi. Yhtä lailla kielteisesti vaikuttaa tilojen käytön liian korkea hinta. Aktiivinen ja jatkuva harjoittelu liikuntakeskuksessa joh taa liikunnalliseen elämäntapaan ja parantaa fyysistä kun toa. Myös paikan imago ja myynnin edistämistoimet vaikuttavat suotuisasti. Erityisesti keskuksen tuottamat sosiaaliset ja terveydelliset vaikutuk set ennustavat asiakkaiden pysyvyyttä. Tutkimus toi esille, että julkisen sektorin ja liikuntaseuro jen läheinen yhteistyö voi rajoittaa vapaaehtoisuuteen perus tuvien liikuntaseurojen itsenäisyyttä. Politiikkaohjelmia toteutettiin ensinnäkin omaksumalla malleja kasvatus ja koulutussektoreilta, mikä helpotti nuor Kuva: Antero Aaltonen tutkimusuutisia. Mind the gap: building bridges between public sector exercise programmes and civil society sports associations. Keskukset voivat toi minnallaan edistää yhteisöllisyyden ja sosiaalisen yhteen kuuluvuuden tunteita. Yhteistyökumppaneiden välinen valtadynamiikka vaikuttaa niiden keskinäiseen riippuvuussuhteeseen ja julkisen sektorin perustelut muokkaavat yhteistyön ehtoja. Kyselyyn vastasi 209 henkilöä, joista 75 prosenttia oli kuntokeskuksen aktiivikäyttäjiä. Tanskalaistutkimus selvitti, miten kuntoutettavien siirty män toteuttamisen ohessa innostetaan vähän liikkuvia aikui sia aktiivisiksi liikkujiksi. Toisaalta ne voivat aiheuttaa sosiaa lista eriarvoisuutta, jos ne edesauttavat tiettyjen ryhmien syr jäytymistä. https://doi.org/10.3390/su15065550 Seuratoiminta tukee kuntoutujien liikuntaharrastuksen jatkumista Toimivaan siirtymiseen julkisen sektorin kuntoutuksesta liikuntaseurojen järjestämään toimintaan tarvitaan rutiineja, osallistujien välisten sosiaalisten suhteiden kehittämistä ja vii koittaisia tapaamisia lähellä kuntoutettavan kotia. An integrative review of the literature, European Journal for Sport and Society, 20:3, 279298, DOI: 10.1080/16138171.2022.212132 Uusliberalismi nuorten liikuntatoiminnan perustana Ontariossa Nuorten liikkumista koskevat politiikkaohjelmat perustu vat Kanadan Ontariossa uusliberalistisiin ideologioihin, joi den mukaan toteutuksen on oltava kasvatuksellista, tavoit teellista ja tuloksellista vapaan osallistumisen ja hyvinvoinnin edistämisen sijasta. M., Fernando Garcia-Pascual, F. Kyselyihin vas taavat ne, jotka muutenkin liikkuvat. Uusien liikuntakeskusten suunnittelussa tulee huomioida asuinalueen piirteet, jotta niistä tulee liikunnalliseen elämän tapaan innostavia paikkoja. Lähde: Testa, L., Parra-Camacho, D, Gómez-Tafalla, A. Samalla kysyttiin ja asiakkaiden aikomuksia hyödyntää kyseisen paikan palveluja tulevaisuu dessa. Signe Engdal, Henriette Folkmann Hansen ja Laila Susanne Ottesen löysivät integroivan kirjal lisuuskatsauksen perusteella 27 tutkimusta, jotka käsittelivät vähän liikkuvien henkilöiden siirtymistä julkisen sektorin kun toutuksesta liikuntaseurojen aktiivisiksi liikkujiksi. Tämä voi sivutuot teena johtaa liikuntaseurojen ammattimaistumiseen, mikä näkyi mm. Ontariossa toteutetaan nuorten liikunta toimintaa koskevia politiikkaohjelmia ottamalla mallia kas vatus ja koulutusorganisaatioiden toiminnasta sekä työllis tämällä että osallistamalla nuoria. Local Impact of a Sports Centre: Effects on Future Intentions. 28 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Yhteiskuntatieteet ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS annakatriina.salmikangas@jyu.fi Yhteiskunnallisesti merkityksellisen liikuntakeskuksen asiakkaat pysyvät Yhteiskunnallisesti merkitykselliset liikuntakeskukset säilyttävät asiakkaansa myös tulevaisuudessa
2023. Avoimeksi jäi myös vaikuttaako kosketuksen laatu suoritukseen. Lähde: Llewellyn, J. Tut kijoiden mukaan epätyypillinen kosketusmäärä viestii sosiaa lisesta tyytymättömyydestä tai pyrkimyksestä tarjota enem män sosiaalista tukea. Tarkasteltavia heittotapahtumia kertyi 136 ja heittäjinä oli 68 pelaajaa 16:sta joukkueesta. Pyrkimykset vaikuttavat myönteisesti urheilusuori tukseen ja huolet kielteisesti motivaatioon ja tunteisiin urhei lussa. Perfektionistiset urheilijat ovat huolissaan myös siitä, mitä muut heistä ajattelevat, koska he haluavat tulla nähdyiksi täydellisinä. Yksi niistä on ankara itsekritiikki, joka vaikuttaa haitallisesti heidän harjoitteluunsa, suoritukseensa ja hyvinvointiinsa. Lähde: Büttner, C. Tutkijat laskivat kosketusten määrän kymmenessä nais ten yliopistokoripallon lopputurnauksen ottelussa Yhdysval loissa. M., Kenntemich, C., Williams, K. Llewellyn ja Rich selvittivät tapaustutkimuksessa, kuinka liikuntatoiminnasta vastaavat johtajat ymmärsivät nuorten liikuntaa edistävät politiikkaohjelmat ja toteuttivat niitä käy tännössä. Siihen kuuluvat korkeat henkilökohtaiset standardit ja ylikriittinen käyttäy tymisen arviointi. Tutki mukseen haastateltiin kymmenen kunnissa työskentelevää ohjelmien toteuttamisesta vastuussa olevaa johtajaa. 2024. Toinen tapa toteuttaa ohjelmia oli tarjota nuorille mahdollisuus tehdä joko vapaaehtoistyötä tai palkallisen työtä, jolloin nuorten parissa tehtävä työ yhdistettiin työllistämiseen, työelämän valmiuksien kehittämiseen ja liikuntaalan työmahdollisuuk sien markkinointiin. Tutkimus ei vastannut siihen, onko useammista kosketuksista hyötyä tai haittaa. D. Pelaajien taitotaso, koti ja vieraspelin merkitys, ottelun sen hetkinen pisteero ja jäljellä oleva peliaika huomioitiin, mutta ne eivät vaikuttaneet tulok siin. The power of human touch: Physical contact improves performance in basketball free throws. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 2 9 ten parissa tehtävän toiminnan legitimoimista. Perfektionismi kehittyy ajan myötä vuorovaikutuksen seu rauksena. Kynnys hakea ja vastaanottaa apua on tämän vuoksi korkea. Psychology of Sport & Exercise. Vaikutus oli suurin, kun kosketusten määrä oli 0, 1, 3 tai 4. Haastatteluaineiston pohjaksi kerättiin seitsemän kunnan nuorten liikuntaa edistävät politiikkaohjelmat. Watsonin mukaan urheilijat tarvitsevat apua perfektionismin vähentämiseen ja käsittelyyn urheilu psykologian asiantuntijoilta. Se jakautuu perfektionistiseen pyrkimykseen ja huoliin. Kolmantena tapana oli aktivoida ja osal listaa nuoria tuomalla heidän äänensä kuuluviin esimerkiksi nuorisovaltuustoissa, millä lisättiin nuorten ymmärrystä poli tiikkaohjelmien toteuttamisesta. Büttnerin tutkimusryhmä arvioi joukkuetovereiden fyysisen kosketuksen lievittävän stressiä. Keskimäärin kosketuksia kertyi kaksi heittokertaa kohti. https://doi.org/10.1016/j. Fyysisen kosketuksen määrä oli myös yhteydessä joukkueen menestykseen kauden aikana. Kuva: Antero Aaltonen. Nais ja miesurheilijoiden reagoivat mahdollisesti eri tavoin fyysiseen kosketukseen. Youth development in municipal recreation policy: a case study of Ontario, Canada, International Journal of Sport Policy and Politics, DOI: 10.1080/19406940.2023.2199021 ??. & Rich, K.A. Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hannamari.hm.toivonen@jyu.fi Joukkuetovereiden fyysinen kosketus parantaa suoritusta Yhden tai useamman joukkuetoverin kosketus ohi menneen vapaaheiton jälkeen kasvatti todennäköisyyttä saada toinen vapaaheitto osumaan koriin. Tutkijat kuitenkin uskovat, että fyysi nen kosketus sosiaalisen tuen muotona voi olla hyödyllinen kaikissa stressaavissa urheilusuorituksissa. Täydellisyyden tavoittelulla on kuitenkin kielteisiä seurauksia. Watson kuvailee perfektionismia moniulotteiseksi piir teeksi, joka vaikuttaa urheilijoihin eri tavoin. psychsport.2024.102610 Perfektionisti vaativa asiakas urheilupsykologille Monet urheilijat uskovat perfektionismin johtavan menes tykseen urheilussa
Liikunta oli merkittävä tekijä. Vaikeuksia tuottavat kuiten kin esimerkiksi opitun noudattaminen ja ylläpitäminen sekä urheilijan jääminen yksin ongelmiensa kanssa. Sekä itseraportoitu että kiih tyvyysanturilla mitattu fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä pienempään vakavampien masennusoireiden riskiin asuina lueen ominaisuuksista riippumatta. Biopalautteen avulla jalkapalloilijoiden minätietoisuus kasvoi. 2023. Lähde: Gomez Souffront, S., Everett, E. Insights and challenges of working with perfectionism in sport. Perfektionismin tuoman hyödyn menettämisen pelko saattaa esimerkiksi estää urhei lijaa puuttumasta siitä aiheutuviin vakaviin uniongelmiin. Masennusris kiin vaikuttavat monet tekijät kuten geenit, sosiaaliset suh tutkimusuutisia. Liikunnan edis täminen kannattaa, sillä kevytkin liikunta voi auttaa vähentä mään masennusoireita. hyväksymis ja omistautumisterapia) ja vää ristä (esim. Lisäksi he tutkivat, muokkaako fyysinen aktiivisuus masen nuksen ja asuinalueen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Journal of Clinical Sport Psychology. Lähde: Watson, D. Biopalaute tarjoaa urheilijoille, valmentajille ja konsulteille määrällistä tietoa urheilijan sisäisten prosessien ja taitojen kehittämisen tueksi. Korvasensoreilla seurattiin sydämen sykkeen johdonmukaisuutta. Tutkijaryhmä Oulun yliopistosta selvitti, liittyvätkö asuin alueen väestöntiheys, vihreys, kaupunkimaisuus ja etäisyys palveluihin ja puistoihin masennusoireiden esiintymiseen. https://doi.org/10.1123/jcsp.20230037 ??. Perfektionismi voi myös lisääntyä intervention myötä. Luotaessa suhdetta per fektionististen urheilijoiden kanssa tarvitaan myös tavallista enemmän aikaa. Gomez Souffront ja kumppanit tutkivat joukkuetta, johon kuului 21 lukioikäistä miespuolista heikossa sosioekonomi sessa asemassa olevaa latinalaisamerikkalaista jalkapalloili jaa. 2024. Per fektionistit ovat usein haluttomia vähentämään tai edes käsit telemään perfektionismiaan. Itseohjatut interventiot saattavat myös heikentää urheilijan ja urheilu psykologian ammattilaisen välejä. Huomio on kohdistet tava etenkin perfektionististen huolien vähentämiseen, millä ei ole vaikutusta itse suoritukseen. Tunnekontrollin taso puolestaan nousi. Emotionaalisen ymmärryksen parantuminen voi aut taa yksilöitä säätelemään tunteitaan, sietämään turhautu mista ja vähentää impulsiivisuutta. Taipumus viivytellä ja siirtää vastuuta sekä ylitark kaavaisuus päätöksenteossa vähenivät. Journal of Sport Psychology in Action. 3 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Työskentelyyn perfektionististen urheilijoiden kanssa liit tyy tiedostamista vaativia ongelmia. Urheilija saattaa esimerkiksi mielikuvaharjoittelussa pyrkiä täydellisyyteen, jolloin itsekri tiikki saattaa pahentua epäonnistumisen myötä. Tie dot tutkimukseen saatiin PohjoisSuomessa 1966 syntynei den 46 vuoden mittaisesta seurantaaineistosta. He saattavat asennoitua kieltei sesti avun etsimiseen ja urheilupsykologiaan, mikä vaikeuttaa urheilupsykologian ammattilaisen ja urheilijan välisen vuo rovaikutussuhteen rakentamista. Siksi on tärkeää perehtyä kunkin urheilijan yksilölliseen perfektio nismin profiiliin ja räätälöidä valmennus ja tuki sen mukai sesti. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, jonka joka viides suomalainen kokee elämänsä aikana. Hän on huomannut perfektio nismin lisääntyneen. Watsonin mukaan perfektionistisen urheilijan kanssa työskentely saattaa turhauttaa suuresti urheilupsykologian ammattilaista ja vaikuttaa negatiivisesti tehtyyn työhön. psykologisten taitojen harjoittelu) interventioista. Tarkoituksenmukaisella psyykkisellä harjoittelulla urhei lijat voivat ymmärtää paremmin itseään ja kehittää psyko logisia taitojaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Myös jalkapalloilijoiden usko omaan päätöksentekokykyyn lisääntyi. Perfektionistisille urheilijoille suunnattujen interventioiden tulisi olla Watsonin mukaan aina tutkimusperustaisia ja nou dattaa tarkkoja toimintatapoja. Etenkin anonyymit verkkointerventiot sopivat Watsonin tutkimusryhmän alustavien tulosten mukaan perfektionis tisille urheilijoille, jotka lähes poikkeuksetta haluavat pitää ongelmansa muilta piilossa. Sekä heidän emotionaalisen ja fysiologisen vireytensä että aktivaationsa tasot laskivat. Nuorukaiset osallistuivat kahden viikon ajan päivittäiseen 90minuuttiseen urheilupsykologiseen harjoitustapahtu maan, joka kehitettiin minätietoisuutta, tunneälyä, päätök sentekoa ja psykofysiologista ymmärrystä. Developing selfawareness and emotional intelligence in adolescent soccer: A community outreach pilot program. Watson ehdottaa, että perfektionististen urheilijoiden kanssa kannattaa ottaa koulutuksellinen työskentelytapa käyttöön ymmärryksen lisäämiseksi perfektionismin vaa roista ja urheilupsykologian hyödyistä. Watson on kokenut brittiläinen urheilupsykologian am mat tilainen, joka on työskennellyt eri lajeissa huipputason yksilö ja joukkueurheilijoiden kanssa. Kaupunkimaisilla tiheästi asutuilla alueilla asuvat ihmiset ovat suurimmassa vaarassa kokea vakavampia masennusoireita. Urheilupsykologian ammat tilaisten tuleekin olla tietoisia perfektionisteille soveltuvista oikeista (esim. Vihreällä alueella asuminen on hyödyksi mielenterveydelle varsinkin, jos asukas on fyysisesti aktiivinen. https://doi.org/10.1080/21520704.2024.2316911 Yhdistetty psyykkisten taitojen harjoittelu ja biopalaute parantaa itseymmärrystä Nuorten latinalaisamerikkalaisten jalkapalloilijoiden tunteiden tunnistamis ja säätelytaidot kehittyivät biopalau tetta hyödyntävässä urheilupsykologisessa interventiossa. Terveystieto KRISTIINA OJALA kristiina.ojala@jyu.fi Fyysinen aktiivisuus ja vehreä asuinpaikka suojaavat masennusoireilta Vihreillä alueilla asuminen on yhteydessä vähäisempään masennusoireiden esiintymiseen. R., & Kostrna, J. Osallistujat käyttivät EEGotsanauhoja, joilla mitattiin aktii visuutta prefrontaalisessa aivokuoressa. Lisäksi he vastasivat intervention alussa ja lopussa tunneälyä ja pää töksentekokykyä mittaaviin kyselyihin. R
Huo lellisen johdattelun jälkeen opiskelijaa rohkaistaan ottamaan kuvia ja keskustelemaan niistä. Valokuvaamiseen perustuvan osallistavan Photovoiceme netelmän käyttö opetuksessa vaatii huolellista suunnittelua ja ohjausta, jotta se olisi tehokasta ja merkityksellistä. Menetelmä kasvatti opiskelijoiden autonomiaa ja lisäsi hei dän itseluottamustaan antamalla mahdollisuuden kertoa tari nansa valokuvin. L. Journal of Adolescent Health, 74. Suoma laisten tyttöjen korkea terveyden lukutaito oli yhteydessä vähäisempään ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön. health literacy) tarkoittaa terveyteen liit tyvää osaamista kuten esimerkiksi tietoja ja taitoja, joita nuori tarvitsee voidakseen tehdä terveyttä tukevia valintoja arjes saan. Opiskelija voi myös esittää kuviensa avulla omat koke muksensa ja näkökulmansa valitusta aiheesta. Health Education Journal. & Bay, J. 2024. Associations between neighbourhood characteristics, physical activity and depressive symptoms: the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Hän saa näin mahdollisuu den selittää ottamiensa valokuvien asiayhteyden ja tavoit teet. A crossnational observational study. Analyysin kohteeksi valikoitui 19 projektia kuudesta eri tutkimustietokannasta systemaattisen kirjallisuuskatsauk sen avulla. Tutkijat suosittelevat sekä yleisiä että kohdennettuja toimia nuorten sosiaalisten ja henkilökohtaisten voimavarojen parantamiseksi. European Journal of Public Health, 34(1): 114120. Photovoice osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi opiske lijoiden kriittisen ajattelun taitojen kehittämisessä. https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2023.07.026 Photovoice tuo nuorten äänen näkyväksi ja kuuluvaksi Photovoice-menetelmä käyttö kasvatti opiskelijoiden kriit tistä tietoisuutta ja voimaannutti osallistumaan ravitsemus ja liikuntaympäristöön vaikuttavien tekijöiden muuttamiseen. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad215. Suzanne Trask kumppaneineen eritteli koulussa 10–18vuo tiaille toteutettujen ravitsemukseen ja fyysiseen aktiivisuu teen liittyvien Photovoiceprojektien toteutuksia ja oppimis tuloksia. & Paakkari, L. Menetel män pitkäaikaisvaikutuksista opiskelijoiden asenteisiin ja ter veyskäyttäytymiseen on kuitenkin toistaiseksi vain vähän tut kimusta. Ongelmallisesti sosiaalista mediaa käyttävät nuoret hyö tyivät terveyden lukutaidosta ja perheeltä saadusta tuesta, koska he raportoivat vähemmän terveyshaittoja. & Korpelainen, R. Lähde: Lahti, H., Kulmala, M., Hietajärvi, L., Lyyra, N., Kleszczewska, D., Boniel-Nissim, M., Furstova, J., van den Eijnden, R., Sudeck, G. Tervey denlukutaito (engl. 2024. Kaupungistuminen on muuttanut elinympäristöämme nopeasti. Henri Lahden ja hänen tutkijakollegoidensa tulokset perus tuvat yli 22 000 nuoren antamiin kyselyvastauksiin. Terveyden edis täminen on arvoperustaista toimintaa, joilla ylläpidetään ja parannetaan väestön terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta sekä työ ja toimintakykyä. N., Pi, S., Tu’akoi, S. Perheen tuki ja terveyden lukutaito torjuvat somen ongelmakäyttöä Nuoren terveyden lukutaito ja hänen saamansa sosi aalinen tuki ovat voimavaroja, joita vahvistamalla voidaan ehkäistä ongelmallista sosiaalisen median käyttöä. What counteracts problematic social media use in adolescence. Joissakin pro jekteissa otetut kuvat olivat johtaneet ravitsemukseen liitty viin terveyden edistämistoimiin yhteisössä. Valitettavasti osalle nuorista somen käytöstä muodostuu riip puvuudenkaltainen ongelma. 2024. Saatavilla olevan sosiaalisen tuen määrään ja laatuun sekä terveyden lukutaidon tasoon voidaan vaikuttaa. Perheeltä saatu tuki liittyi pienempään ongelmallisen sosiaa lisen median käytön todennäköisyyteen kaikissa kuudessa tutkimuksen kohteena olleessa Euroopan maassa. Nykyisin yli kol masosa suomalaisista asuu kaupungissa tiiviisti rakennetulla alueella. Nuorten ottamat valokuvat voivat kertoa vaikuttavia tari noita heidän kokemuksistaan ja elinoloistaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 31 Kuva: Antero Aaltonen teet, terveystottumukset ja ympäristö. https://doi.org/10.1177/00178969231222542 ???. Lähde: Trask, S., D’Souza, E. Suomessa terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden ter veyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Kaikkien Photovoiceprojektien osallistujat arvostivat sitä, että he saivat ilmaista mielipiteensä ja tulivat kuulluiksi. Opiskelijat huomasivat voivansa vaikuttaa. Promoting schoolbased learning about nutrition and physical activity using Photovoice: A systematic review. Nuoret käyttävät sosiaalista mediaan monipuolisesti yhtey denpitoon, ajanvietteeksi, tiedonhakuun ja julkaisuväylänä. Lähde: Rautio, N., Seppänen, M., Timonen, M., Puhakka, S., Kärmeniemi, M., Miettunen, J., Lankila, T., Farrahi, V., Niemelä, M
Kuva: Juha Laitalainen Kiitos kuntien tilankäyttö edullista seuroille Kunnat tukevat merkittävästi urheiluseuratoimintaa tilasubventioilla. Taustalla liikunnanohjaaja Stefan Knipström valvoo hyppyä 25 metrin altaaseen. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 ARI KARIMÄKI, LitT North Sport Consulting Oy ari.karimaki@nsconsulting.fi teema Kunnat & liikunta Vaasan Uimaseuraa edustavalle Nader Khalilille halli on jokapäiväinen harjoittelupaikka. Seurat maksavat korkeintaan 40 prosenttia liikuntapaikkojen todellisista kustannuksista.
Kuntakohtaista subventioiden vaihtelua ei tässä artikkelissa esitetyllä asettelulla saada esiin. Jäähalleista tietoja toimitti 17, isoista sisäpelikentistä 15 ja tekonurmista 12 kaupunkia. Miten määrittää kustannukset ja tilasubventiot. Uimahalleissa kahvioiden ja kuntosalien tuotot ovat mukana laskelmissa. Edullisia liikuntatiloja tarjoamalla on haluttu tukea kuntalaisten liikuntaharrastusta ja siihen liittyvää paikallista seuratoimintaa. Ison sisäpelikentän omakustannushinta nousee suhteellisen korkeaksi johtuen ainakin osittain siitä, että käyttötuntien määrä on pienempi kuin esimerkiksi jäähallissa. Uimahallien ja jäähallien laitetekniikan ikääntymistä ei otettu erikseen huomioon, tämä sisältyy saatuihin lukuihin korjausym. Uimahallien kattavat kustannustiedot saatiin kaikista 20 kaupungista. Taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen kehitys, jossa kuntien heikko taloustilanne ja liikuntaan liittyvien tarpeiden kasvu haastavat paikallistason liikuntatoimijat aiempaa tiiviimpään olosuhdeyhteistyöhön. Kokonaiskustannukset on mallissa huomioitu käyttötuntia kohden, jolloin on saatu liikuntapaikan käytölle tuntikohtainen omakustannushinta. Poistot on laskennassa otettu huomioon osana pääomakustannuksia. Sisäpelikentät ja tekonurmet ovat monesti osana isompia kustannuskokonaisuuksia, joten yksittäisten liikuntapaikkojen tietojen kerääminen on hankalampaa. Näyttää siltä, että kustannusten kerääminen on helpointa uimahalleista ja jäähalleista, jotka ovat isoina liikuntapaikoina usein omina kustannuspaikkoinaan kuntien tilirakenteessa. Kuten oletettua oli, uimahalli ja jäähalli ovat kokonaiskustannuksiltaan eri luokkaa kuin sisäpelikenttä ja tekonurmikenttä. Tarkoituksena on selvittää, millainen on kuntien subventio eli tukiosuus liikuntapaikan vuosittaisista kokonaiskustannuksista. Seurojen järjestämä harrastustoiminta on ollut perinteisesti edullista tai jopa maksutonta kuntien tarjoamissa liikuntatiloissa. Selvitys on tehty vuonna 2023. 2021) Kunnan näkökulmasta näyttää siltä, että käyttömaksujen merkitys tulonlähteenä kasvaa kuntatalouden kiristyessä. Maksujen korotuksista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että liikuntatilojen käyttö on edullista verrattuna niiden ylläpidon kokonaiskustannuksiin. Tämä on johtanut siihen, että seurat ovat aiempaa aktiivisempia omien olosuhteidensa kehittämisessä. (Ala-Vähälä ym. Monissa kunnissa ja kaupungeissa rakennetut liikuntatilat täyttyvät seuroissa harrastavista lapsista ja nuorista. Muutoksista huolimatta kunnat ovat edelleen pääosin liikunnan talouden nettomaksajia. Verkoston jäseninä toimivat kaupunkien liikuntajohtajat, joiden avulla kustannustiedot kerättiin. Tällä tarkoitetaan isojen kuntien ja yksityisten toimijoiden sekä toisaalta kuntien ja liikuntaseurojen kanssa tehtäviä yhteisiä olosuhdehankkeita. Omakustannushinta sisältää välittöminä kustannuksina liikuntapaikalle kohdennetut ylläpitoja henkilöstökulut, joiden lisäksi laskentaan sisällytettiin välillisinä yleiskuluina pääomakustannukset, sisäiset vuokrat ja hallintokulut. Olosuhteiden tarjoaminen on kuntien merkittävin liikuntapalvelu talouden mittareilla mitattuna. Hallintokulut on laskettu kokonaissummana liikuntapalveluiden oman ilmoituksen mukaisesti. Tarkastelussa uimahalli, jäähalli, liikuntasali ja tekonurmi Tarkasteltaviksi liikuntapaikoiksi valittiin uimahalli, harjoitusjäähalli, iso sisäpelikenttä (20 x 40 m) sekä lämmittämätön tekonurmikenttä. Veroja käyntimaksutuloilla ei kateta kuntien tarjoamia liikuntapalveluja. Tässä artikkelissa tarkastelen kuntien subventio-osuuksien suuruutta neljän eri liikuntapaikan suhteen. Loppuosa kuluista on katettu valtionosuuksilla ja käyttäjiltä perityiltä maksuilla. Aholan opinnäytetyössä tarkasteltiin myös maanvuokrakuluja, mutta niitä ei otettu mukaan tähän laskentaan, koska näiden kulujen sisällyttäminen kokonaiskustannuksiin vaihtelee merkittävästi kunnittain. Näin saatiin mukaan kustannuksiltaan merkittäviä sekä kustannusja tulorakenteeltaan varsin erityyppisiä liikuntapaikkoja. Tarkasteltujen kaupunkien keskimääräinen subvention osuus on 60–80 prosenttia vuotuisista kokonaiskustan. Kaupungeissa on 24 000–124 000 asukasta. Keskusteluissa on jäänyt usein huomioimatta se, kuinka merkittävästi kunnat tukevat seuratoimintaa subventoimalla tilojen käyttöä. Varsinkin isoissa kunnissa seurojen tilatarpeet ovat kasvaneet 2000-luvulla seuratoiminnan ammattimaistumisen, laji kirjon laajenemisen ja harrastajamäärien lisääntymisen seurauksena (Mäenpää & Koski 2019, 48). 2017, 5). Kuntien taloustilanteen heiketessä liikuntapaikkamaksujen nostaminen on ollut monessa kunnassa kiihkeän keskustelun kohteena. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 33 V erorahoilla rakennetut ja ylläpidetyt liikuntapaikat ovat olleet laajasti suomalaisten käytettävissä. Tiedonkeruussa hyödynnettiin Kaija Aholan vuonna 2012 Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksessa soveltamaa kustannuslaskennan mallia. Laskelmat sisältävät myös liikuntapaikan tuottamat tulot. Aineistosta laskettiin kunkin liikuntapaikan keskimääräinen omakustannushinta ja sen pohjalta liikuntapaikan keskimääräinen vuosikustannus sekä kunnan subventioprosentti. Selvityksen toteutti North Sport Consulting Oy yhdessä vuodesta 2022 toimineen KuntaLiike-verkoston kaupunkien kanssa. Isojen kuntien liikuntajohtajat toteavat olosuhderakentamisen kumppanuushankkeiden lisääntyneen viimeisten vuosien aikana ja he arvioivat kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa (Norra ym. Kaiken kaikkiaan kunnat järjestivät vuonna 2018 liikuntapalveluita noin 730 miljoonalla eurolla, josta ne rahoittivat itse noin 550 miljoonaa. lisääntyneiden kulujen muodossa. Aineiston keruuseen osallistui 20 kaupunkia: Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Pori, Porvoo, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tuusula ja Vaasa. Pienetkin tulokertymän lisäykset koetaan merkittäviksi kokonaistalouden kannalta. (Lisätietoja verkoston toiminnasta löytyy sivuilta www.kuntaliike.fi.) Tiedonkeruun kohteena oli kunkin kaupungin neljän eri liikuntapaikan omakustannushinnan ja tilasubvention suuruuden määrittäminen. Tarkoituksena oli selvittää kuntasubventioiden keskimääräistä suuruusluokkaa eri liikuntatiloissa. Keräämällä todellisia kustannuksia merkittävästi alhaisempia käyttömaksuja kunnat subventoivat liikuntaseurojen tilojen käyttöä
Kokemus on osoittanut, että kunnissa liikuntatilojen maksuja päivitetään sen mukaan, millainen taloustilanne kunnalla kulloinkin on. Tätä varten tulee kehittää luotettavaa kävijälaskentaa. 2019. Maksuperusteita syytä tarkastella Myös kuntien liikuntatiloihin kohdistuvia maksukäytäntöjä tulisi tarkastella aiempaa tarkemmin. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. 270 000 € n. Harrastamisen hinta on mielipiteitä herättävä asia ja kuntien osana on heikon taloustilanteen vauhdittamana usein toimia maksujen korottajina. Urheilun olosuhdetilanne isoissa kaupungeissa. Näiden määrittämisen perusteella voidaan käydä keskustelua siitä mikä on käyttäjien kohtuullinen osuus kustannuksista, mikä taas kunnan. 30 000 € Kuvio 1. Edulliset tilat tärkeä tukimuoto Liikuntatilojen käyttömaksut ovat monessa kunnassa sekä yleisen että poliittisen talousarviokeskustelun kohteena. 430 000 € n. Ala-Vähälä, T. Helsinki. Taloustietojen kerääminen liikunnan kustannuksista on hankalaa. 620 000 € n. & Koski, P. & Lämsä, J. 2012. LIIKUNTAPAIKKA (suluissa vertailtava kokoluokka) JÄÄHALLI (1 kaukalo) UIMAHALLI (6 x 25 m rata-alue) ISO SISÄPELIKENTTÄ (20 x 40 m) ULKOTEKONURMIKENTTÄ ei lämmitetty (68 x 105m) Ka. Kävijäkohtainen laskenta antaisi lisää informaatiota ja paremman mahdollisuuden analysoida sitä, kuinka suuria joukkoja tuki koskettaa. & Pusa, S. 185 € / t n. Välillisen tuen lisäksi kaupunki jakoi suoraa tukea lahtelaisille liikuntaja urheiluseuroille 140 000 euroa. Subventioiden tarkastelua on hyvä jatkaa ja kehittää edelleen. Näin ollen kuntien maksettavaksi jäävät kulut ovat isoin osa aiheutuneista kokonaiskustannuksista. 910 000 € n. 2021. Kustannuslaskenta, toimiva työväline. 34 € / t 63% 68% 81% 64% n. Näyttää nimittäin siltä, että ainoastaan uimahalleista kerätään kävijämäärätietoja systemaattisesti, koska asiakkaat kulkevat kassan kautta. Lahdessa tehdyn selvityksen mukaan kaupunki subventoi vuonna 2018 seurojen liikuntapaikkamaksuja yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla. 190 € / t n. On kuitenkin hyvä muistaa, että kunnat subventoivat liikuntapaikkojen käyttöä edelleen merkittävästi. kokonaisvuosikustannus (= kunnan välilliset + välittömät kulut) Ka. Kysely maakuntien keskuskaupunkien liikuntajohdolle. Turun ammattikorkeakoulu. Nieminen, M. Selvitys kaupungin urheilutoiminnalle myöntämien erilaisten suorien ja välillisten tukien kokonaisuudesta vuonna 2018. Vuosien saatossa korotuksia on tehty yleensä useina eri vuosina, joten hinnoittelun alkuperäiset perusteet ovat jääneet jonnekin prosenttikorotusten alle. Norra, J. Mitä useampi käyttäjä liikuntatilassa on, sitä edullisemmaksi kustannukset tulevat yksittäiselle käyttäjälle. Opinnäytetyö (YAMK). Mäkinen, J. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 20. Kustannuksia olisi hyvä tarkastella myös kävijäkohtaisesti. LÄHTEET Ahola, K. Kuntatalouden ollessa heikoissa kantimissa on tärkeää, että liikuntatilojen maksuista puhuttaessa lähtökohtana ovat todelliset kustannukset. Case: Turun kaupunki, liikuntapalvelukeskus. Tämä on yksi kuntien tehtävistä liikuntalakiin kirjatun työnjaon hengessä. Kilpa ja huippuurheilun tutkimuskeskus, KIHU. Tehty selvitys valaisee osaltaan liikuntapaikkamaksuihin liittyvää kuntanäkökulmaa. 11 € / krt n. On selvää, että lukujen keräämisessä tarvitaan talousosaajien asiantuntemusta. Neljän liikuntapaikan keskimääräiset kokonaiskulut, omakustannushinnat ja kuntien subventio.. 47 000 € n. Lämsä, J. kunnalle jäävä kulu (= subventio% X kokonaisvuosikustannus) n. Mäkelä, A. 2019. . subventio% (= Kunnan %osuus vuosikuluista huomioiden liikuntapaikan tuotot) Ka. Lahti. 190 000 € n. 240 000 € n. 2017. omakustannushinta (= vuosikulut/käyttötunnit tai kerrat) Ka. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19. (Mäkelä 2019.) Tämän mukaan kunnan tuki seuratoiminnalle on huomattavasti merkittävämpää tilasubventioiden kuin suoran avustamisen kautta. Kuntien liikuntatilojen ylläpidon organisointimallit ja tilirakenteet vaihtelevat. Maksuperusteiden yleinen sekä kuntakohtainen selkiyttäminen voisi avata mahdollisuuden määritellä aiempaa tarkemmin tilasubventioiden ja toisaalta seurojen maksamien osuuksien suuruusluokkia. Suuret seurat suurennuslasin alla. Kuntien suuri tukiosuus osoittaa sen, että niiden perimät maksut ovat edelleen varsin kohtuullisia suhteessa liikuntatilasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Toisaalta monissa kunnissa on vielä tehtävää, jotta liikuntapaikkamaksuja koskevassa keskustelussa löydetään yhteinen käsitys liikuntatilojen käytön kustannusten jakautumisesta. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta nuksista. Tämä selvitys nojaa käyttötuntikohtaiseen tarkasteluun, mikä ei tunnista sitä, onko kaukalossa tai pelikentällä yksi tai useampi käyttäjä. Tilasubventioiden suuruusluokkaa voidaan seurojen kannalta konkretisoida ja hahmottaa esimerkiksi vertailemalla niitä kuntien jakamiin seura-avustuksiin. Mäenpää, P. Helsinki. Toisaalta verkostokuntien liikuntajohto koki tehdyn työn mielekkääksi oman toimintansa kehittämisen kannalta. Oman ajattelun, ymmärryksen sekä kustannustietoisuuden lisääminen luo pohjaa kehittää maksupolitiikkaa. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018
Kalmarin mukaan ydinhavaintona sekä pohjoismaalaisista että suomalaisista kokemuksista erottui käyttäjien tarpeiden huomioiminen. Monesti syynä oli matkaan kuluva aika. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 3 5 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN T urku ottaa vuoden 2025 alussa käyttöön kaikille 7–19-vuotiaille tarkoitetun sähköisen harrastekortin ensimmäisenä Suomessa. Ohjaajat ja valmentajat on koulutettava Turun kaupungin valmennusja ohjaajaosaamisen kehittämisen mallin mukaisesti. Kupittaan urheiluhalli valmistui vuonna 1971. Kalmari pitää tärkeänä, että muutosten tarpeellisuudesta on vallinnut yhteisymmärrys. Etuseteliä voi käyttää turkulaisen seuran tai yhdistyksen järjestämän ohjatun ja säännöllisen liikuntaharrastuksen maksuihin. Turku muokkaa liikuntapalveluitaan reippain ottein Kaupungin liikuntapolitiikka muuttuu Turussa vauhdilla. Yhteisöllisyys tukee harrastamista Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Kauppakorkeakoulu sekä UKK-instituutti toteuttivat yhdessä Tu. Kaikille lapsille ja nuorille tulee käyttöön harrastekortti. Suurten liikuntapaikkojen rakentajiksi kaupunki toivoo yrityksiä. Kaupunki tukee seuroja siirtymäkaudella toiminta-avustuksella. Pohjoismaiset kokemukset antoivat Kalmarin mukaan eväitä pohtia lasten ja nuorten harrastustoimintaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden suhdetta kaupungin tavoitteisiin. Tutkimustieto ja omat selvitykset kertoivat harrastamisen kalleuden johtavan usein liikuntaharrastuksen lopettamiseen. Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari kertoo turkulaisten käyneen uudistusta valmisteltaesa tutustumassa Islannissa sikäläiseen harrastamisen malliin. Siitä huolimatta meillä syntyi tahtotila lähteä tekemään tätä. Virikkeitä tuli myös Turun ystävyyskaupungeissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehdyistä ratkaisuista. Seurojen on järjestettävä liikuntaa ainakin kerran viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Vuosien 2025–2026 siirtymäkauden aikana harrastekortin arvo on 7–12-vuotiailla noin 160 euroa ja 13–19-vuotiailla noin 200 euroa. – Pitää muistaa, että seurat ovat yhteydessä paikallispoliitikkoihin. – Ykköstavoitteemme on edistää liikunnan keinoin terveyttä ja hyvinvointia, jonka pitäisi siten olla etusijalla myös urheiluseurassa. Turussa on noin 20 000 harrastekorttiin oikeutettua lasta ja nuorta. Vuonna 2027 summat ovat 200 ja 300 euroa. Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yksimielisesti harrastekortin käyttöönoton ja liikuntaa koskevat linjaukset. Tasapainossa eivät ole aina myöskään lasten ja nuorten sosiaaliset tarpeet ja seuran asettamat kilpailulliset tavoitteet
– Yhteiskunnallisesti ja kunnan resurssien näkökulmasta tämä on hölmö tilanne. Kalmari ymmärtää, että maksutta liikuntapaikkoja käyttöönsä saaneet ovat tyytymättömiä uudistukseen. Kalmari arvelee alueellisuudesta kumpuavan yhteisöllisyyden voivan tuoda harrastukseen jatkuvuutta. Alle seitsemänvuotiaiden liikuntavuoroilla käyttämät tilat pysyvät maksuttomina. Harrastetuimmissa lajeissa voisi olla kaupunginosassa tiettyyn ikään asti harrastusryhmiä. Vuonna 1991 Artukaisiin valmistunut halli on Suomen ensimmäinen jääkiekon ohella tapahtumaareenaksi rakennettu halli. Harrastekortin käyttöönoton alkuvaiheeseen alueellisuuspainotus ei ehdi mukaan. Turun kaupungin liikuntapalveluiden toimisto sijaitsee Veritas-stadionilla. Turkulaisista 10–11-vuotiaista liki neljäviidesosaa osallistuu seuratoimintaan. Ainakin aluksi turkulaisten kortti Harrastekortin voivat saada vain turkulaiset, mikä on herättänyt jonkin verran arvostelua. Kaupunki on vahvasti mukana hankkeessa. Norjassa ja Islannissa nuoremmat juniorit harrastavat pääosin lähellä kotia. Kaupungista löytyy areenat myös sisäpalloiluun, yleisurheiluun ja jääkiekkoon. 36 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta Ratapihalle suuret suunnitelmat Liikuntapaikkarakentamiseen vaikuttaa myös Turun ratapihalle valmisteilla oleva tapahtuma ja elämyskeskus. Kaava mahdollistaa tapahtumaareenan, hotellin, liiketilojen, toimisto jen, elämyskeskuksen ja asuinkerrostalojen ra kentamisen. Lapsuusvuosina harrastamisen olisi oltava mahdollista omassa kunnassa.. Ratapihahanke vaikuttaa myös Turkuhallin tu levaisuuteen. Kalmarin mielestä hanke varmistaisi osaltaan Turun kehityksen urheilukaupunkina. Esillä on ollut rakennuksen muuttaminen kaksikerroksisek si, mikä saattaa osoittautua liian kalliiksi. Toisin on Suomessa. Turussa toimii noin 150 urheiluseuraa, joissa harrastaa yli 16 000 lasta ja nuorta. Myös liikkumisen suosituksiin yltävien määrä laskee jyrkästi. Seuroissa liikkuvien osuus putoaa murrosiän aikana 80 prosentista toisen asteen loppuvaiheen runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Kulkemista olisi vähemmän, enemmän kavereita valmiiksi koulusta ja yhteisö kaikkineen lähellä, hahmottelee Kalmari. Osa lajeista ja seuroista on voinut saada kaupungilta tilat maksutta alle 20-vuotiaille. Sen päätuloksena oli, että ”huomiota tulee kiinnittää setelin helppokäyttöisyyteen sekä lajivalikoiman monipuolisuuteen, joka houkuttaa kokeilemaan uutta harrastusta”. – Jaamme karrikoiden seuroille vuoroja ympäri kaupunkia. Joudumme miettimään, miten liikutetaan niitä, jotka eivät ole seuratoiminnassa. Kalmarin mukaan Turku yrittää saada naapurikunnat mukaan. Kaikki lapset ja nuoret eivät Kalmarin mukaan välttämättä tunne harrastustarjontaa, jonka sähköinen järjestelmä tuo paremmin esiin. Myös harrastuksen toteuttamispaikkaan on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Kesäkuun alussa 2023 kaupunki päätti ostaa VRYhtymä Oyj:ltä hankkeen tarvitseman maaalueen, joka on tarkoitus myydä Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turku ratapiha hankkeen asemakaavan muutoksen huhtikuussa 2023. Osalla lajeista olosuhteet ovat maksullisia tai niitä ei ole. Kyllä meidän pitää tukeutua seuratoimintaan ja kehittää sitä, linjaa Kalmari. Ratapihahanke kokoaa parhaillaan rahoittajia. run kaupungin kanssa vuosina 2021–2002 harrastesetelin käyttöä selvittäneen interventiotutkimuksen. Se päätti huhtikuus sa 2023 kasvattaa osuuttaan 42 miljoonaan euroon ja myönsi Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle 8 mil joonan euron juniorilainan. Tulevaisuudessa vuoro maksaa 0–30 prosenttia markkinahinnasta. Kalmarin mukaan ei ole pelkoa siitä, että Turku haluaisi kahmia lahjakkaita nuoria mahtiseuroihin. Tilantee seen vaikuttaa myös Artukaisten alueen kehittämi nen liikuntakeskuksena. Rajattomasti toimiva kortti olisi Kalmarin mielestä kaikkien etu. Sen ytimeksi on tulossa tapah tumaareena, jolle mahtuu otteluissa 8 900 ja konserteissa 10 000 katsojaa. Uudistuksen tarkoituksena on Kalmarin mukaan parantaa lajien välistä tasa-arvoa. Turun kaupungin liikuntapalvelujohtajana vuodesta 2015 toimineen Markus Kalmarin Turku haluaa olla urheilukaupunki Suomen kartalla. Kalmarin mukaan Turussa odotetaan, että hanke alkaisi kesään 2024 mennessä edetä. Heistä kolme neljännestä on turkulaisia. Islannissa suuri osa 16-vuotiaista nuorista harrastaa vielä seuroissa
Pyörätieverkosto ja ulkokuntosalit ovat suhteellisen hyvällä mallilla. – Johtamisessa täytyy olla tunnistettu, kuinka laaja asia liikunta ja urheilu on isoissa kaupungeissa elinvoiman ja Johtoryhmän jäsenyys tuo selkänojan toimialarajat ylittävään liikunnan edistämiseen.. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi talviliikuntamahdollisuuksiin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 37 – Kun tullaan teini-ikään ja kilpaurheilijan polulle, niin monessa lajissa harjoitusryhmä tai joukkue alkaa rakentua alueellisesti. Myös koulupihoista tehdään aikaisempaa liikunnallisempia. Tilanne on toinen kuin keväällä 1917, jolloin 50 kilometrin SM-kilpailu hiihdettiin Turussa maaliskuussa. Nunnavuoren kolmen kilometrin tykkilumilatu on hiihdolle välttämätön vaihtelevissa oloissa. Kaupunginvaltuusto päätti 2022, että kaupunki keskittyy liikuntapaikkoihin, joille ei pääsääntöisesti varata vuoroja. Kalmarin mukaan kaudella 2023–24 kilometri latua maksoi 12 000 euroa. Yleisurheiluväki toivoo stadionille lisää katettuja katsomoita. Vuoden kokemuksella Kalmari sanoo järjestelyn olevan liikunnan kannalta erittäin hyvä. – Pyrkimyksenä on, että siten syntyy alueellinen liikuntakeskus, joka palvelee myös vapaa-ajalla. Hän muistuttaa, että liikuntaharrastuksen lopettaminen kovin nuorena ei ole kilpaurheilunkaan kannalta hyvä. Hänen mukaansa liikuntakeskuksen paikaksi sopisi Artukaisten alue, jota olisi tulevaisuudessa kehitettävä Kupittaan ja Impivaaran lisäksi. Se jäätyy alhaalta, ja hiihtäjät kiillottavat sen jääksi. Liikuntapaikat pääosin hyvällä mallilla Kaupungin liikuntapaikkatilanne on Kalmarin mukaan pääosin hyvä. Kaupunki lupaa avustaa tuntuvasti junioritoimintaa harjoittavia seuroja yksityisten tilojen käytön mahdollistamiseksi. Myös Vantaalla käytössä oleva lumentekokontti kiinnostaa Turussa. Aikaisemmin se oli osa vapaa-aikasektoria. Yksityistä rahaa haussa liikuntainvestointeihin Kalmari kertoo kaupungin ottaneen vuonna 2019 tarkasteluun koko liikuntapaikkaverkkonsa. Hän suosittelee järjestelyä muihin suuriin kaupunkeihin, sillä liikuntaa ei voi pelkistää enää urheiluksi, liikuntaseuratoiminnaksi tai uimahallien liikuntapalveluiksi. Kalmarin mukaan harrastekortin yhtenä päämääränä on toisaalta seuratoiminnan vahvistaminen. Harrastekorttia on moitittu siitä, että sitä voi käyttää vain seuratoiminnassa. Tuossa vaiheessa ei voi vielä sanoa, mihin nuori voisi yltää. – Vaikka Nunnavuoressa on puolen metrin penkka, niin latu hiihdetään puhki. Lähiajan tavoitteena on toteuttaa muutamia liikuntataitojen oppimiseen kannustavia koulupihoja. Yhtenäiskoulussa lähtökohtana on tuhannen neliön sali, johon mahtuu täysimittainen salibandykenttä. Islannissa 16-vuotias saa käydä kortilla esimerkiksi kuntosalilla. Seurojen ja yksityisten toimijoiden kanssa kaupungin on ratkaistava, miten Turkuun saadaan jääurheiluun lisää halliaikaa ja jalkapalloon talviharjoittelukapasiteettia. Tarkastelu osoitti Kalmarin mukaan perinteisen olosuhdemallin tulleen tiensä päähän. Kalmari uskoo, että seurassa syntyvä yhteisöllisyys ja kaverisuhteet voivat kantaa pitkälle niin yksilötasolla kuin liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Turkulaiset ovat käyneet tutustumassa Skills Garden -konseptiin Hollannissa. Kalmari kuuluu kaupungin johtoryhmään. Rahat eivät riittäisi kaikkiin investointitarpeisiin. Latujen lumetusta pitää Kalmarin mukaan kehittää lähivuosina. Liikunnan status noussut Liikunta irrotettiin Turussa omaksi palvelukokonaisuudeksi sote-uudistuksen toteuduttua. Mikään ei kiellä seuroja tekemästä yhteistyötä kuntokeskusten kanssa varsinkin lajeissa, joihin se on helppo yhdistää. Kävi ilmi, että seuraavan 10–15 vuoden aikana Turun olisi investoitava noin 200 miljoonaa euroa liikuntapaikkoihin. Tulevaisuudessa on myös ratkaistava, mitä Urheilupuistolle ja Paavo Nurmen stadionille tehdään. Se ulottuu arkisesta fyysisestä aktiivisuudesta huippu-urheiluun saakka. Suuret liikuntapaikat, kuten jäähallit tai jalkapallohallit, on tulevaisuudessa tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Näitä ovat uimahallit, tekojäät, kuntoradat ja lähiliikuntapaikat. Esimerkiksi opetusaltaat eivät riitä uimakouluihin ja koulujen uimaopetukseen. Turkuun tarvitaan Kalmarin mukaan liikuntaja urheilukäyttöön laaja alue, jota monelta osin täyteen rakennetusta kaupungista ei ole helppo löytää. Uintimahdollisuudet ovat Turussa niukanlaiset. Ajatuksena on saada nuoret suhtautumaan myönteisesti liikuntaharrastukseen ja sitoutumaan siihen. Kalmarin mukaan Turussakin on halua edetä tähän suuntaan, mutta toistaiseksi harrastekortti on poliittisella päätöksellä rajattu seuratoimintaan. Liikuntatoimi haluaa osallistua uusien koulujen sisäja ulkoliikuntaolosuhteiden kehittämiseen tontin koon määrittelystä lähtien. Käyttöaste on valtava, viikonloppuna saa melkein jonossa hiihtää. Kalmari arvioi, että maksettavaksi jäisi 30 prosenttia markkinahinnasta. Hänen yläpuolellaan on poliittisesti valittu pormestari. Kolmatta on Kalmarin mukaan realistista tavoitella viiden vuoden sisällä. Kokonaisuuteen kuuluu kouluverkon uudistaminen, jota kaupunki on vauhdittamassa. Kolmeen osaan jaettavassa salissa pystyy harrastamaan käytännössä kaikki sisäpalloilulajeja. Pohdinnassa on ollut lumen säilöminen. Kalmarin esimies on kansliapäällikkö, joka on kaupungin ylin virkamies. Johtoryhmän jäsenyys tuo selkänojan toimialarajat ylittävään liikunnan edistämiseen. Turussa on ollut käytössä Parkin tekojää keskustassa ja ”luistelumato” Kupittaalla, jonne valmistuu toinen tekojää kaudeksi 2024–25. Turussa on noin 50 luonnonjääkenttää, joiden ylläpito on vaikeaa, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Kalmarin mukaan tämä tarkoittaa perinteistä koulurakentamista suurempia tiloja. Ulkoliikuntamahdollisuuksiin kuuluu vähintään juniorijalkapalloon soveltuva tekonurmikenttä
Kalmarin mukaan ne sisältyvät hyvinvointia ja liikuntapaikkaverkkoa koskeviin linjauksiin. Aikuisten osalta Turussa seurataan Terve Suomi -tutkimusta. Liikunta ja urheilu eivät kuitenkaan suoraan näy Turun kaupungin strategiassa. ?. Kalmarin mukaan koulujen, maahanmuuttajien kanssa toimivien järjestöjen, urheiluseurojen ja nuorisotalojen kautta täytyy luoda harrastuskortin käytön opastusprosessi. – Käyttöönotto vaatii tuekseen johdetun prosessin. Liikuntapaikkojen käyttöasteet ja kävijämäärät kiinnostavat. harrastamisen Suomen mallia yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunnan ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) kanssa. – Pidän tätä mallia tarkoituksenmukaisena, koska kaikki työt eivät ole ympärivuotisia. Espoo Vantaa, Helsinki, Turku ja Jyväskylä kehittävät Haluamme mahdollistaa Turussa tietyn menestystason, ja pitää ihmisistä ja seuroista huolta rohkealla systeemitason muutoksella, sanoo Markus Kalmari. Ostopalveluja kaupunki käyttää sekä liikuntapaikkojen ylläpidossa että palvelutuotannossa esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntakerhoissa, uimarantavalvonnassa ja kenttien ylläpidossa. Liikunta ja urheilu eivät korostu erillisinä kilpailukyky-, matkailutai elinvoimatekijöinä. Kaupungeissa asuu noin neljännes Suomen peruskouluikäisistä. Kaupunki on valinnut vapaa-ajan tarjonnassa kärkiteemaksi matkailun ja kulttuurin. Se täytyy asemoida niin, että sitä voidaan dynaamisesti edistää. Tietoa päätösten pohjaksi Kalmarin mukaan Turun liikuntapalveluissa seurataan tutkimustietoa, osallistetaan kuntalaisia eri tavoin ja arvioidaan toimien vaikuttavuutta. Myös eri syistä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat perheet saattavat tarvita harrastekortin käyttöönotossa aktiivista lähestymistä ja asiakaspalvelua kasvotusten. Taustalla Wäinö Aaltosen Keihäänheittäjä-veistos, jolla hän osallistui Lontoon vuoden 1948 olympiakisojen taide kilpailuihin ilman menestystä. Tutkimusta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Outi Aarresolan johtaman tutkimuksen kohteena ovat harrastuskirjo, -tarjonta ja olosuhteet. Osansa voi tehdä kaupungin Monitori-asiakaspalvelupiste. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta hyvinvoinnin kannalta. ITLA vastaa yhteisövaikuttavuuteen perustuvan yhteiskehittämisen mallin koulutuksesta. Turun kaupungin liikuntapalveluissa on sata työntekijää, joista suurin osa työskentelee liikuntapaikoilla. Turussa ollaan tietoisia, ettei suomeksi ja englanniksi toteutettava digitaalinen järjestelmä saavuta kaikkia. Turun harrastekortista voi Kalmarin mukaan kehittyä tiedolla johtamisen työkalu. Mittarina on yksinkertaisesti asuinalueelta liikuntapaikalle kuluva kävelyaika. Tutkimustiedosta käytössä ovat lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen kansalliset tulokset, joiden paikalliset otokset alueellisesti ja asuinaluekohtaisesti kiinnostavat. Chatti-palvelu voisi auttaa valitsemaan lapselle sopivaa liikuntaharrastusta. Tavoitteena on Kalmarin mukaan käyttää jossain vaiheessa tekoälyä harrastekortin hankinnan ja käytön tukena. Lähiliikuntapaikkoja kaupunki tarkastelee myös niiden saavutettavuuden näkökulmasta. Kalmari visioi, että tekoäly voisi seuloa vastausten perusteella kyydintarpeen, perhetilanteen, sitoutumisvalmiuden ja jopa lapsen luonteen huomioivia vaihtoehtoja. Kortit kerryttävät tietoa siitä, mitä harrastetaan ja missä seuroissa. Tietoon tulevat myös ikä ja harrastuspaikat. Ne voivat olla kausiluonteisia tai vaativat erityisosaamista, niin työnjako on ihan hyvä. Ei alkuunkaan riitä, että verkkosivuilla neuvotaan tunnistautumaan Suomi.fi-tunnuksilla ja kerrotaan tämä myös englanniksi
Uimahalli oli ensimmäinen Kuorevirran urheilualueelle valmistunut liikuntapaikka. Koululaiset käyttävät hallia päivällä. nen kertaa vuodessa. Pyhäjärvellä on myös halli, jonne Kiuruveden kaupunki järjesti bussikuljetuksen oman hallin ollessa korjaustöiden vuoksi suljettuna. He käyvät uimamassa keskimäärin kymmeJOUKO KOKKONEN Liikkuminen ei jää paikoista kiinni Kiuruvedellä Hyvällä tolalla ovat liikuntamahdollisuudet vajaan 7 500 asukkaan Kiuruvedellä. Kuva: Jouko Kokkonen. Hallin henkilökunta osaa odottaa vakioasiakkaita tiettyinä päivinä ja kellonlyöminä. Kuntosalille pääsee arkisin aamukahdeksasta iltayhdeksään. Alkuvaiheessa Kiuruvesi järjesti kulttuurikyytejä eri puolilta pitäjää. Lauantaisin uidaan neljä tuntia ja sunnuntaisin halli on suljettu. Iisalmessa vesiliikkujia palvelee täysin uusi halli. Vuosikymmenien mittaan alueesta on kehittynyt monipuolinen liikuntapaikkojen keskittymä. Uuden uimahallin rakentaminen näyttää Kiuruveden liikuntasihteerinä vuodesta 2001 toimineen Lassi Myllylän mukaan epätodennäköiseltä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 3 9 K iuruveden liikuntatoimisto sijaitsee uimahallilla, joka valmistui vuonna 1976. Bussi toi väkeä alkuillasta keskustaan, jossa oli mahdollisuus käydä kirjastossa tai uimassa. Kahtena päivänä on tarjolla aamu-uinti. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Yleisövuorot alkavat arkipäivisin kello 15. Uimahallissa käy paljon ikäihmisiä, joista monelle uimareissu on myös sosiaalisesti tärkeä. Kiuruvedellä joudutaankin 2030-luvun alussa pohtimaan tilannetta tosissaan. Urheilukentän kunnostus toteutui Kuorevirralla sijaitsevat myös 1980-luvun alussa rakennettu liikuntahalli ja vuonna 1984 käyttöönotettu urheilukenttä, jonka 700 000 euroa maksanut peruskorjaus valmistui kesällä 2023. Rakentaminen pääsi alkamaan, kun valtio myi yhteislaitumena käytetyn alueen Kiuruveden kunnalle. Erityisliikunnanohjaaja Sanna Kärkkäinen ohjasi helmikuussa Voimaa ja tasapainoa -tehojakson ryhmää Kiuruveden uimahallissa. Kuutena päivänä viikossa avoinna olevassa uimahallissa on vuosittain 50 000 asiakaskäyntiä. Liikunnanohjaajat huolehtivat opetuksesta opettajien avustamana. Lähiseudun uimahallitiheys on hyvä, joten pääosa Kiuruveden hallin käyttäjistä on paikkakuntalaisia. Hallin osittainen peruskorjaus valmistui vuonna 2018, jolloin jätettiin korjaamatta paikat, joiden arvioitiin kestävän 15 vuotta
– Eihän sillä Kiuruveden kaupungin taloutta pelasteta, mutta se on yksi puro. Kaupungin liikuntapaikkatarjonta on hyvä ja tiloja saa helposti käyttöön. Kuva: Jouko Kokkonen Jäähalli sai nimekseen Aamulypsy-areena maaliskuussa 2022. Kaikkien lajien junioritoimintaa uhkaa konkreettisesti alhainen syntyvyys. Vielä toimivan neljän kyläkoulun toiminta saattaa myös loppua. Silloin on uusittava jäädytyskontit, joiden käyttöikä on muutoinkin lopussa. Kiuruvedellä kaupungin liikuntapalveluissa on 9,5 työntekijää: liikuntasihteeri, erityisliikunnanohjaaja, neljä päätoimista työntekijää uimahallilla ja liikuntapaikkoja hoitaa 3,5 työntekijää. Pienessä kunnassa kysytään aina, minne rahat laitetaan. Pelaamisen turvallisuus kärsii, kun kokoja vauhtierot ovat suuria. Liikuntapaikkojen ylläpitoja käyttömäärärahoja on jo pienennetty 2020-luvulla 30 prosenttia. Radio Suomipopille tämä kävi. Kiuruveden Kiekko KK-81, Kiuruveden Voimistelijat, Kiuruveden Ratsastajat ja Luomu-Wolley. Kiuruvetisten käytössä ovat myös tenniskenttä, frisbeegolf-rata ja beach volley -kenttiä. Keskustelu on kuitenkin ollut rakentavaa. Jalkapalloilijoita palvelee tekonurmi, joka on nimetty Ilmarin kentäksi Kiuruvedeltä lähtöisin olevan Ilmari Niskasen mukaan. Kaikki ylimääräinen on Myllylän mukaan karsittu. Ilta-ajat puolikuudesta kahdeksaan ovat yleensä täynnä, mutta muulloin saatavuus on Myllylän mukaan hyvä. Jäähallilla käytössä oleva kylmäaine kielletään 2020-luvun lopussa. Joku päättäjä sanoikin hyvin, että tämä häpeäpilkku hävisi, kertoo Myllylä. Halli on käytössä seitsemän kuukauden ajan vuodessa yhteensä 1 500 tuntia. Seurojen edustajat asettuivat esimerkiksi lajista riippumatta kannattamaan urheilukentän korjaamista. Suurin kaupungissa toimivista seuroista on vuonna 2011 perustettu Kiuruveden Urheilijat. Pururadoille ja laduille pääsee lähtemään Kuorevirralta. Pienessä työyhteisössä myös liikuntasihteeri ajaa tarvittaessa latuja jääkonetta sekä ohjaa ryhmiä.. – Tämän kokoisella paikkakunnalla olisi oltava mieluummin yksi hyvin toimiva laji, jota harrastaisivat tytöt ja pojat. Muitakin keinoja on tulevaisuudessa Myllylän mielestä mietittävä. – Ei oikein hifistelyyn enää riitä rahaa. Liikuntafoorumissa päätettiin vähentää valaistusta liikuntapaikoilla puoleen aikaisemmasta sähkön säästämiseksi. Onko niitä yleisurheilijoita. Foorumi kokoontuu pari kertaa vuodessa. Kaupungin väkiluku on laskenut 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin kiuruvetisiä oli 12 000. Nimi ähti liikkeelle läpästä, kun Radio Suomi popin juontajat vitsailivat, että Suomeen nousisi Aamulypsyn kyltein varustettu jäähalli. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen nappasi heiton kiinni ja ilmoitti Kiuruveden olevan valmis nimeämään jäähallinsa aamulähetyksen mukaan. Paikkakunnalla aloitti jalkapallouransa myös Berat Sadik. Hän sanoo suhtautuneensa foorumiin aluksi varauksellisesti ja pelänneensä, että siitä muodostuu valituslitanioiden näyttämö. Kiuruvedellä toimii myös Iltalypsy-niminen ravintola. Ketkä sitä käyttävät. Kaupungissa toimivat myös mm. Pienten paikkakuntien seuroille sarjatoiminnan joustavuus on kuitenkin elinehto. Vuoden 2023 lopussa asukasluku oli 7 473. Myllylä kokee, että Kiuruvedellä käydään rehellistä vuoropuhelua kaupungin ja seurojen välillä resursseista ja mahdollisuuksista. Se oli tiukka vääntö. Jos joku haluaa liikuntasaliin vuoron, niin yleensä soitto liikuntatoimistoon riittää. Keskustassa sijaitsevissa Nivan koulussa ja Yläkoulussa sisäilma on niin huonolaatuista, että vaihtoehtoina ovat täyskorjaus tai kokonaan uuden koulun rakentaminen. Kiuruveden jäähallin rakennutti Lauri Tossavainen vuoden 1995 maailmanmestaruuden nostattaman rakennusbuumin loppupuolella. Liikuntasihteeri Lassi Myllylä ohjaa myös liikuntaryhmiä. Kipeitä ratkaisuja on tiedossa paikkakunnalla, jonka julkinen ja yksityinen palveluvarustus riittäisi pari kertaa suuremmalle väkimäärälle. Yhteistyö seurojen kanssa tiivistä Liikuntafoorumi on toiminut Kiuruvedellä seurojen ja kaupungin yhdyssiteenä vuodesta 2016. Kiuruvedellä syntyy vuosittain keskimäärin hiukan yli 60 lasta – seitsemän kertaa vähemmän kuin suurten ikäluokkien huippuvuosina. Vitsi perustui Hartwallin kylttien poistamiseen Helsingissä sijaitsevan Hartwall Arenan seinältä hallin venäläisomistuksen vuoksi. SVUL-juurinen Jänne lopetti toimintansa kokonaan ja osa TUL-taustaisen Teräksen väestä siirtyi uuteen seuraan. Kyllä seurat ymmärtävät tilanteen oikein hyvin, sanoo Myllylä. Joukkuelajeihin ei enää Kiuruvedelläkään riitä lapsia ja nuoria yhdestä ikäluokasta. KiurU:n ohjelmassa ovat hiihto, yleisurheilu, suunnistus ja voimailu. Jalkapallossa ja jääkiekossa yhtä aikaa kentällä olevien junioripelaajien ikäero voi olla kolme vuotta. Esillä on viime aikoina ollut muun muassa sähköhinnan nousu. Tarjolla on perustoiminta – lämpöä, valoa ja jokunen väline. Lähitulevaisuudessa liikuntarahoitukseen ja koko kaupungin talouteen vaikuttaa tulossa oleva suuri kouluinvestointi. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta – Vihdoin ja viimein. Tossavaisen yritys huolehti hallin toiminnasta 2010-luvun alkuun asti, jolloin kaupunki osti sen. Seurojen toiveita on välillä hankala toteuttaa
Kiuruvedellä on esimerkiksi vielä yli 90 maitotilaa, joilla tuotetaan kuntakohtaisesti kolmanneksi eniten maitoa Suomessa. – Jos meinaa liikkua 31 kertaa vuodessa, niin se kannattaa jakaa koko vuodelle, eikä rehkiä vain tammikuussa. Jääkenttien hoitoon kyläyhdistykset saavat 500 euroa. . Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys. Vielä 1990-luvun lopulla Kiuruvedellä oli kyläkoulujen yhteydessä jääkenttiä ja valaistuja latuja. Jos saamme henkilökohtainen avustajan tarvetta siirrettyä esimerkiksi kolmella vuodella, niin sehän merkitsee palkan säästöä yhtä pitkältä ajalta. Usean urheilumuodon seuraharrastaminen onkin Kiuruvedellä mahdollista, vaikka tarvittavat varusteet jokainen hankkii itse. Osa kaupunkilaisista on hyväkuntoisia, osalle arkiaskareetkin ovat ponnistus. Fyysisen aktiivisuuden ääripäät erottuvat selvästi Kiuruvedelläkin. Toiminnassa on lukuvuonna 2023–2024 kuutisenkymmentä kerhoa, joista liikuntateemaisia on puolet. Muutoin hinta olisi 160 euroa. Lassi Myllylä painottaa liikuntaohjeessaan jatkuvuutta. Ikärakenteen vuoksi Kiuruvedellä satsataan ikääntyneiden voiman ja tasapainon parantamiseen. Kiuruvedellä toimii puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori, jonka työajasta toisen puolen täyttää nuorisotyö. Kaupunki järjestää vuosittain 12 ryhmää, jotka ovat aina täynnä. Käyttömaksuja ei voi korottaa, eivätkä seuratkaan voi periä junioreilta korkeita maksuja. Ei meillä riitä hyvätuloisia niin paljon, että vain heidän lapsensa pelaisivat. Valmentajina toimivat vanhemmat talkooperiaatteella. Tarjolla on kymmenen viikon tehojakso. Kiuruveden jäähalli valmistui vuonna 2004 ja uimahalli vuonna 1976. Osallistujia houkuttelee mukaan mahdollisuus ostaa uimahallin vuosikortti 50 eurolla. Muiden lajien kustannukset ovat samantasoisia. – Meidän pitää ottaa kaikki, jotka haluavat pelata mukaan, jotta saadaan joukkue. Monipuolinen harrastaminen ei kaadu kuluihin Pienet ikäluokat pakottavat pitämään harrastamisen kulut alhaalla. Soveltavaa liikuntaa on tarjolla myös lapsille ja nuorille sekä mielenterveyspotilaille. Kuvat: Jouko Kokkonen. Erityisliikunnanohjaaja käy myös ohjaamassa ikääntyneiden liikuntaa eri paikoissa keskustassa. Sivukylien lapset ja nuoret voivat jäädä harrastamaan kerhoihin koulupäivän päätyttyä. Hyvinvointikertomuksessa liikunta tulee eri tavoin esiin. Kaupungin strategiassa liikunta ei näy kuin rivien välissä. Strategiassa puhutaan muun muassa elämänlaadusta, johon liikuntakin kytkeytyy. Illalla monen heistä olisi vaikea päästä harjoituksiin keskustaan, kun tilan työt vievät vanhempien ajan. Jääkiekkojuniorin kausimaksut ovat Kiuruvedellä ikäluokasta riippuen 160–600 euroa. – Väitän mututuntumalta, että erityisliikuntaohjaajan työ säästää eniten rahaa Kiuruveden kaupungille. ”Kotikynnyksen ylittäminen on taitolaji” Kiuruvetisistä kolmannes on täyttänyt 65 vuotta. On tärkeää, että hinnat ovat sellaiset, että kaikki pääsevät mukaan. Summaan sisältyy kaksi kolmituntista harjoitusta viikossa ja pelit. Kotikynnyksen ylittäminen on taitolaji. Tämä aiheuttaa ikäluokkien välistä vaihtelua ja lajikohtaista aaltoliikettä, kun innokkaita vanhempia ei aina löydy. Kansalaisopiston hallinnoimakseen ottama harrastamisen Suomen malli on toiminut Myllylän mukaan Kiuruvedellä hyvin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 41 Olen välillä heittänyt ajatuksena, pitäisikö pienissä kunnissa ruveta miettimään, että nämä ovat lajit, joihin satsataan, sanoo Myllylä. Latujen ylläpidosta kaupunki maksaa pienen korvauksen. Kouluja on jäljellä sivukylillä neljä ja valaistuja latuja kolme
Syväoja 2023, linkki artikkelin lopussa). Tärkeänä ne pitivät arkiaktiivisuuteen kannustavaa ympäristöä, kuten kevyenliikenteenväyliä sekä liikuntamahdollisuuksien tarjoamista yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tarkastelu rajautui ainoastaan valmiisiin liikkumisohjelmiin, joiden toimenpiteet kohdistuvat vuosiin 2018–2030. Ohjausryhmä ohjasi prosessin etenemistä ja toi asiantuntemuksensa sisältövalintoihin ja toimenpiteisiin liittyen. Tämä artikkeli perustuu HENNI SYVÄOJA, HTM, fysioterapeutti tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu henni.syvaoja@jamk.fi Liikkumisohjelmat kuntien liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä Terveysliikunta näkyy laajasti kuntien liikkumisohjelmissa ja eri ikäryhmät on otettu huomioon. Mukana olivat myös Tampereen kaupunkiseudun ja kahden maakunnan ohjelmat (Päijät-Häme, Uusimaa). 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta Kuva: Antero Aaltonen T arkastelen tässä artikkelissa sitä, millaisina liikunnan edistämisen asiakirjoina liikkumisohjelmat toimivat kunnissa, maakunnissa ja kaupunkiseuduilla sekä millaisia sisältöjä liikkumisohjelmiin on kirjattu. Tavoitteena lisätä kuntalaisten liikuntaa ja hyvinvointia Kunnat kuvasivat liikkumisohjelmien tarkoituksena olevan lisätä asukkaiden liikuntaa ja sen myötä hyvinvointia. Lisäksi keräsin määrällistä tietoa laskemalla samaa tarkoittavien ilmaisujen esiintyvyyttä. Liikkumisohjelman laativat kunnissa useimmiten poikkihallinnollinen ohjaustai työryhmä. Lisäksi niiden oli tarkoitus toimia liikunnan kehittämisen ja poliittisen päätöksenteon pohjana. Menetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Huomion kohteena ovat myös liikkumisohjelmiin kirjatut eri ikäryhmiä koskevat liikunnan edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Tarkastelussa olivat 13 erikokoisen kunnan liikkumisohjelmat: Helsinki, Järvenpää, Kajaani, Kauniainen, Kontiolahti, Lappeenranta, Liperi, Porvoo, Savitaipale ja Vaasa. Ohjelmien paikka osana päätöksentekoa on epäselvä. Liikkumisohjelmat oli. laajempaan selvitykseen liikkumisohjelmista (ks. Liikkumisohjelmilla pyrittiin konkretisoimaan useimmissa kunnissa kuntastrategioiden velvoitteita ja tehtäviä. Näissä kunnissa on 3 300–675 000 asukasta
Erityisryhmien liikunnan edistäminen ja soveltava liikunta huomioitiin yhdeksässä liikkumisohjelmassa. Toimenpiteistä nousi yhtenä yleisimpänä esiin yhteistyön edistäminen kaikissa ikäryhmissä. Yhteistyöllä haluttiin mahdollistaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntakerhoja ja lajikokeiluja, työikäisten maksuttomia lajikokeiluja ja liikuntatempauksia sekä ikäihmisten ryhmäliikuntaja muita liikuntapalveluita. Tavoitteista nousi esiin kaikissa ikäryhmissä (lapset, nuoret ja lapsiperheet, työikäiset, ikäihmiset) yleisimmin liikunnan lisääminen. Ohjelmissa painottui monipuolisten ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kunnan asukkaille. Liikkumisohjelmat oli suunnattu pääasiassa terveysliikunnan edistämiseen, sillä huippu-urheilu jätettiin usein ohjelmien ulkopuolelle. Ikäryhmittäiset liikunnan edistämistoimet Eri ikäryhmiä koskevat toimet esitettiin liikkumisohjelmissa pääosin tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden muodossa. Vaikka liikunta-aktiivisuutta kuvaavat mittarit olivat yleisimpiä kaikissa ikäryhmissä, niin niiden käyttö toimenpiteiden arvioinnissa vaihteli kunnissa. Toimenpiteitä koskevista mittareista mainittiin lasten ja nuorten osalta yleisimpänä Kouluterveyskysely (3/13 mainintaa). Liikuntalaki (390/2015, 2 §) ohjaa edistämään liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nousivat esiin hiukan yli puolessa liikkumisohjelmista. Liikkuvat-kokonaisuudesta selvästi eniten mainintoja keräsivät Liikkuva koulu (10/13 mainintaa) ja Liikkuva varhaiskasvatus (9/13). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 4 3 vat pääosin itsenäisiä asiakirjoja, jotka eivät sisältyneet esimerkiksi hyvinvointikertomukseen. Ikäihmisten liikunnan lisäämisessä korostuivat mahdollisuudet liikkua lähiympäristössä. Esillä olivat muun muassa erityisryhmille suunnatut liikuntapalvelut, esteettömien liikuntapaikkojen rakentaminen sekä paikallisille liikuntatoimijoille suunnattu tuki kehittäessä soveltavan liikunnan palveluita. Laajuudeltaan ohjelmat olivat 7–58-sivuisia. Työikäisillä ja ikäihmisillä yleisimpänä toimenpiteiden mittarina tuotiin esiin kunnan omat tai kansalliset kyselyt (esimerkiksi FinSote, FinTerveys -kysely, Pokali ry:n kysely), joilla kartoitettiin pääasiassa asukkaiden liikuntatottumuksia. Hyvinvointialueyhteistyötä ei vielä juurikaan tuotu esiin liikkumisohjelmissa. Toki ne oli laadittu ennen kuin rakenne kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyölle oli olemassa. Kouluterveyskyselyä käytettiin arvioimaan niin koulupäivän aikaista kuin vapaa-ajan liikuntaa. Työikäisten ja ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta koskevat kyselyt palvelivat pääasiassa kaikkien toimenpiteiden mittareina. Lisäksi niillä kartoitettiin muun muassa uusia liikuntaneuvonnan palvelupolkumalleja, työpäivän aikaista paikallaanoloa sekä vapaa-ajan liikunnan harrastamattomien osuutta kuntalaisista. Liikunnan lisäämiseen pyrittiin erityisesti ikäryhmille tyypillisissä ympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja työpaikoilla. Ohjelmat sisälsivät yleensä myös eri ikäryhmiä koskevat painopisteet ja niitä koskeva suunnitelma. Kunnilla vaikutti olevan vaikeuksia löytää sopivia mittareita yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Liikkuvan koulun toimenpiteinä mainittiin Kuvio 1. Muina mittareina esiintyivät kaikissa ikäryhmissä muun muassa palautteet, toteutunut toiminta sekä erilaiset lukumääräiset mittaustavat, kuten osallistujien ja liikuntaryhmien määrät. Yhteistyötahoja olivat pääosin liikuntaseurat ja muut liikuntatoimijat sekä yhdistykset. Yhdessä kunnassa kouluterveyskysely toimi kaikkien toimenpiteiden yhtenä mittarina. Valtakunnallisista toimista näkyvin Liikkuvat-kokonaisuus Yhtenä tarkastelun kohteena olivat valtakunnalliset liikunnan edistämisen toimenpiteet: Liikkuvat-kokonaisuus, Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja Harrastamisen Suomen malli. Eri ikäryhmien liikunnan edistämisen toimenpiteisiin liittyvien mainintojen lukumäärä kuntien liikkumisohjelmissa.. Yleisimpiä kestävän liikkumisen muotoja olivat kävely ja pyöräily. Työikäisillä ja ikäihmisillä liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen ja viestintä olivat toiseksi yleisin toimenpide. Useimmiten liikuntaohjelma koostui liikunnan hyötyjen perusteluista, liikkumisen nykytilanteen tarkastelusta, liikkumisohjelmaprosessin kuvauksesta ja liikkumisohjelman visiosta tai tavoitetilasta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esiintyivät pääosin tavoiteltavina arvoina ja taustatietoina, muun muassa viittauksina liikuntalakiin tai liikunnan edistämistä koskeviin suosituksiin. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tuotiin esiin yhdeksässä ohjelmassa. Muita usein ilmaistuja tavoitteita kaikissa ikäryhmissä olivat liikkumiseen innostavat lähiliikuntapaikat ja omaehtoista liikkumista tukevat olosuhteet. Yleisiä toimenpiteitä olivat myös lasten ja nuorten liikuntapaikkojen kehittäminen ja heidän osallisuutensa liikuntatoiminnan suunnitteluun
Liikuntalaki (2015/390, 5 §) velvoittaa lisäksi tukemaan seuratoimintaa, mikä ei esiintynyt liikkumisohjelmissa. Toimenpiteistä pääosa on kuitenkin kirjattu vain vajaaseen puoleen tarkastelluista liikkumisohjelmista, joten liikuntalain mukaiset toimet eivät olleet järin yleisiä. Yhteistyössä olivat mukana paikalliset harrastustoimijat ja seurat, minkä avulla voitiin edistää harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä ja laajentaa harrastuskirjoa. Liikkumisohjelmat on tehty usein poikkihallinnollisena yhteistyönä ja niihin kirjatut laaja-alaiset liikunnan edistämistoimet ovat suositusluonteisia. Syväoja, H. Liikkuvat-kokonaisuutta koskeviin mainintoihin sisältyi melko vähän konkreettisia toimenpiteitä, jotka myös vaihtelivat paljon. Ohjelmissa on keskitytty liikunnan edistämiseen ikäryhmittäin ja pyritty kannustamaan asukkaita liikkumiseen liikunnan olosuhteita edistämällä. Merkitys kuntien päätöksenteossa kaipaa täsmentämistä Liikkumisohjelmien on tarkoitus toimia liikunnan edistämisen asiakirjoina kunnissa osana tiedolla johtamista ja päätöksentekoa. 2023. Onkin epäselvää, ovatko kunnat kirjanneet kaikki liikuntaa koskevat tiedot liikkumisohjelmiin, vai sisältyykö niitä muihin asiakirjoihin. Harrastamisen Suomen malli esiintyi kuudessa liikkumisohjelmassa. Liikkuvassa varhaiskasvatuksessa keskeisimpänä toimenpiteenä tuotiin esiin henkilöstön osaamisen lisääminen ja koulutukset. Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta löytyi kaksi mainintaa. Liikuntalaki (2015/390, 5 §) ohjaa ja velvoittaa kuntia liikunnan edistämisessä. Kuntien on huomioitava muun muassa yhteistyö eri toimijoiden kanssa, liikuntapalveluiden järjestäminen, liikuntapaikkojen ja kevyenliikenteenväylien kehittäminen, kuntalaisten, yksityisen ja julkisen sektorin osallistaminen liikuntaa koskevaan päätöksentekoon sekä kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden arviointi. Olosuhteiden kehittämiseen sisältyy kevyenliikenteenväylien ylläpito, liikuntapaikkojen rakentaminen sekä liikuntaryhmien ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen. Liikuntaseurat nousivatkin esiin enemmänkin yhteistyön kautta. . Kun verrataan liikkumisohjelmien ikäryhmittäisiä toimenpiteitä liikuntalain velvoitteisiin, ovat toimenpiteet kaikissa ryhmissä samansuuntaisia (kuvio 1). Liikkumisohjelmien paikka ja rooli osana kunnan päätöksentekoa jää vielä epäselväksi. Suositusten mukaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan näy määrällisesti järin vahvasti ohjelmissa. Kuntien liikkumisohjelmat: Selvitys asiakirjoista liikkumisen edistämisen tukena. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta välituntiliikunnan kehittäminen, nykytilan arvioinnit ja liikuntakerhot. Sen yhteydessä erottui yleisimpänä toimenpiteenä ”yhteistyö” (4 mainintaa). Liikkuminen nähdään kunnissa tärkeänä osana hyvinvointia. Liikunnan edistämisen tärkeyttä perustellaan monien terveydellisten näkökulmien, oppimisen ja työnteon tehostumisen, toimintakyvyn säilymisen sekä liikkumattomuuden kustannusten näkökulmasta. https://urn.fi/URN:ISBN:9789518307399. Vähiten tuotiin esiin Fiksusti kouluun, Liikkuva perhe ja Ikiliikkuja-toimintaa. Liikkumisohjelmat ovat pääasiassa suunnattu terveysliikunnan edistämiseen, sillä huippu-urheilu on jätetty usein ohjelmien ulkopuolelle
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 4 5 P yöräliikenteen edistämisessä korostetaan olevan potentiaalia erityisesti tiiviisti rakennetuilla kaupunkiseuduilla. Koululaisistakin iso osa käyttää koulukuljetuksia. Pyöräilyn edistämisohjelmien osana toteutettujen vaaranpaikkakartoitusten ja asukaskyselyjen avulla kunnat ovat voineet valita resurssien kohdentamiskohteita. Tällaisilla alueilla ainakaan aktiivisten työja koulumatkojen lisääminen ei ymmärrettävästi ole kehittämisen painopiste. MARIANNE TURUNEN, TtM tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu marianne.turunen@jamk.fi Pyöräilyn olosuhteet kohentuvat eri puolilla Suomea Pyöräliikenteen lisääminen on noussut poliittiseksi tavoitteeksi entistä useammin myös pienissä kunnissa. Valtion jakamat kävelyn ja pyöräilyn edistämisen valtionavustukset ja investointituet ovat tuoneet tarvittavaa resurssia. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023 -selvityksen mukaan yhä useammat pienetkin kunnat ovat kuitenkin panostaneet omista lähtökohdistaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Järjestelmällisintä työ on suurissa kaupungeissa. Samalla, kun maastopyöräilyreitit, talvipyöräilypolut ja vuokrauspalvelut kasvattavat matkailuvolyymia, tuovat ne mahdollisuuksia kuntalaisten liikkumiselle. Kuva: Antero Aaltonen. Lisäksi ikärakenne on pienissä kunnissa usein kallellaan ikääntyneeseen väestöön. Yli puolessa (54 %) vastanneista pienistä kunnista oli panostettu ja panostetaan vastaajien mukaan jatkossakin pyörämatkailun edistämiseen. Useat matkailukeskukset sijaitsevat juuri pienissä kunnissa ja pyörämatkailun sekä vapaa-ajan pyöräilyn edistäminen on niissä erityinen mahdollisuus. Harvaan asutuilla alueilla henkilöauto on monen työmatkalla ainoa mahdollinen kulkutapa
Likes toteutti selvityksen OKM:n rahoittamana yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston, liikenne ja viestintävirasto Traficomin, liikenne ja viestintäminis teriön, Kuntaliiton ja Väyläviraston kanssa. • Koko maa, n = 127, 43 prosenttia MannerSuomen kunnista Pyöräilyn olosuhteiden selvitystyö 2010–2023 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin teke mässä Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023 selvityksessä tarkasteltiin kuntien pyöräliikenteen olosuhteiden ja edistämisen tilaa sekä kehitystä. Kun suomalaisilta on kysytty, mikä saisi heidät pyöräilemään enemmän lyhyillä matkoilla, yleisin vastaus on ”paremmat olosuhteet” (Taloustutkimus 2017). Vuoden 2023 selvitykseen osallistuneet kunnat • Suuret kaupungit: yli 150 000 asukasta, n = 6. Päämääränä on myös, että henkilöautolla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva 2020-luvulla (LVM 2021). Kuvio 1. Kun tien pyöräilyasioista vastaaville henkilöille ja työryh mille kohdennettu kyselytutkimus toteutettiin kevääl lä 2023 kolmatta kertaa. Vuonna 2021 alle viiden kilometrin kotimaan matkoilla henkilöautolla kuljettujen matkojen osuus oli edelleen korkea – 43 prosenttia (Traficom 2023). Niiden edistämistä koordinoi liikenneja viestintäministeriö (LVM). Myöskään pelkästään juhlapuheissa näkyvä tahtotila ei todellisuudessa vie asioita eteenpäin. Kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudelle asetettiin vuonna 2016 tavoitteeksi 30 prosentin kasvu vuoteen 2030 mennessä (TEM 2017). Autojen yleistyessä 1950-luvusta eteenpäin olosuhteet muuttuivat etenkin kaupungeissa: moottoroitu liikenne sekä sen vaatima pysäköinti valtasivat tilaa ja asumista keskitettiin keskustoista kauemmas lähiöihin. LVM:n tehtäväalueet kattavat liikenneasiat laajasti, mikä tarkoittaa sitä, että aktiivisen liikkumisen painotukset voivat vaihdella hallituskausittain. Selvitykseen osallistui yhteensä 127 kuntaa (43 % MannerSuomen kunnista), joiden joukossa olivat kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit ja 39 prosenttia pienemmistä kaupungeista ja kunnista. Tämän vuoksi myös meidän, joiden strategisena painopisteenä on aktiivinen arki vuodesta toiseen, on hyvä pitää aktiivisten kulkutapojen edistäminen tavoitteenamme. Tämän pituisilla matkoilla erityisesti pyöräilymäärien lisäämisessä olisi potentiaalia. Painotusvalinnoissa mahdollinen autoliikenteen priorisointi hidastaa pyöräilyn kasvutavoitteiden saavuttamista. • Keskisuuret kaupungit: 50 000–150 000 asukasta, n = 15. Vuon na 2018 selvitys oli osa valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, ja vuoden 2023 selvitys toteutettiin palvelemaan muun muassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman päivitys työtä. (Männistö-Funk 2020.) Nykyisin autokeskeisestä liikennejärjestelmästä pyritään ainakin tavoitetasolla kohti kestävän liikkumisen järjestelmää (Valtioneuvosto 2022). Kehitysmahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa, sillä tuoreen selvitystiedon mukaan pyöräilyn olosuhteita on ryhdytty edistämään laajasti vasta viime vuosina. Muutos ei ollut sattumaa, vaan autojen määrän kasvua tuettiin tietoisesti. Kuntien vas tauksia tarkasteltiin analyysivaiheessa neljässä kunta luokassa väestömäärien mukaan. Päämääränä aktiivisten kulkutapojen osuuden kasvu Suomessa oltiin ennen autoistumista tilanteessa, jossa aktiiviset kulkutavat hallitsivat katukuvaa. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023 -selvitys.. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta Kävely ja pyöräily ovat liikunnan ja liikkumisen edistämisessä vahvasti sektorirajat ylittävä ilmiö. • Pienet kaupungit: 10 000–49 999 asukasta, n = 37. Pyöräilyn edistämisohjelmien, -strategioiden tai muiden vastaavien suunnitelmien olemassaolo eri kokoisissa kunnissa vuosina 2010 (n = 138), 2018 (n = 147) ja 2023 (n = 127). Kunnianhimoisista kirjauksista huolimatta kulkutapojen jakaumassa ei ole vielä tapahtunut selviä muutoksia. • Pienet kunnat: alle 10 000 asukasta, n = 69. Tuloksena syntyi valtakunnallinen tilannekuva kuntien pyöräilyn edistämisestä, olosuhteista ja kehitystrendeistä. Aiemmat selvitykset tehtiin vuosina 2010 ja 2018
• Kiinnitetään erityishuomiota keskeisiin koulu reitteihin, ja varmistetaan niiden turvallisuus ja priorisoidaan näiden reittien talvikunnossa pitoa. ”Eniten pyöräilyn suosioon vaikuttavat kulttuurilliset, asenteisiin liittyvät tekijät. Asenteisiin voidaan kyllä vaiPyöräilykuntien verkoston toimintasuosituksia valtiolle ja kunnille Yhteinen suositus valtiolle ja kunnille • Turvataan pitkäjänteinen ja riittävä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitus. Osan oma mielipide oli, että autoilua olisi rajoitettava pyöräilyn edistämiseksi. • Investoidaan pyöräilyinfrastruktuurin kehittämi seen ja parantamiseen. • Valtakunnallista pyöräliikenteen suunnittelu ohjetta päivitetään 2024–2026. Suuri osa avustuksista on myönnetty alle 50 000 asukkaan kuntiin, mikä on todennäköisesti ollut vauhdittamassa ohjelmien yleistymistä. • Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti päivitetään Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Yhteyttä edistämisohjelmien ja kehittämistoimien väliltä ei löytynyt seudullisten edistämisohjelmien osalta. Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa todetaan, että valtuustotason hyväksyntä on ratkaiseva ohjelmien vaikuttavuuden kannalta (LVM 2018). Edistämisohjelmat lisäsivät siis pyöräilyn edistämisen suunnitelmallisuutta ja tietoperusteisuutta. Niitä on alettu tehdä myös yhä pienemmissä kunnissa. Ne ovat syvällä, eivätkä muutu radikaalisti yhden sukupolven aikana. Suurimmissa kaupungeissa erillinen pyöräliikenteen (ja jalankulun) poikkihallinnolli nen työryhmä voi olla tarpeen. Tällä kertaa kohteena olivat myös pienten kuntien ja kaupunkien toimenpiteet, sillä näissä luokissa oli riittävästi kuntia, joissa oli laadittu vaihtelevasti pyöräilyn edistämisohjelmia. Tulosta saattoi selittää seudullisten edistämisohjelmien tuoreus (67 % päivitetty 2022–2023) tai vähäinen poliittinen painoarvo: 41 prosenttia ei ollut hyväksytty kunnissa valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnassa. Valtio on tukenut kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien laadintaa vuodesta 2021 lähtien. Edistämistyö määrätietoista – ei kuitenkaan etusijalla Pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä autoilun rajoittaminen on poliittisesti arka aihe, joka on tunnistettu aktiivisten kulkutapojen johdonmukaisen edistämisen edellytykseksi etenkin kaupungeissa (Paloniemi ym. • Parannetaan tiedonkulkua sekä poikkihallin nollisten työryhmien sisällä että työryhmistä ulospäin. Ohjelmat toteutetaan joko yhdistettynä kävelyn edistämisen kanssa, erikseen tai osana esimerkiksi viisaan liikkumisen suunnitelmaa. Tätä ei nähty ristiriitaisena pyöräilyn määrätietoisen edistämisen kanssa. • Käsitellään pyöräilyasioita poikkihallinnollisissa työryhmissä. Ohjelmat ovat yleistyneet vuosina 2010–2023 (kuvio 1). Kuntakohtaiset pyöräilyn edistämisohjelmat olivat yhteydessä muun muassa pyöräliikenteen suunnitteluohjeen hyödyntämiseen väylien suunnittelussa (. Suositukset kunnille • Jatketaan pyöräilyn edistämisohjelmien laatimis ta ja varmistetaan resurssit niiden toteutukseen. Puolet (50 %) vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että ”pyöräilyä edistetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti kunnassa”. Tavoitteena on 20 pro senttia kaikista liikenneinvestoinneista kävelyyn ja pyöräilyyn. Suositukset valtiolle • Jatketaan kuntien pyöräilyn edistämisohjel mien laadinnan ja päivittämisen tukemista siihen vara tulla erillismäärärahalla vuosittain. • EUkomission suosituksen (2023) mukaisesti kehitetään pyöräilydatan keruuta, investoinnit mukaan lukien. Ohjeesta puuttuu mm. • Valtion ja kuntien yhteistä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa jatketaan siten, että valtio investoi kuntiin vähintään 30 miljoonaa euroa vuodessa. Ne ovat osoitus sitoutumisesta ja halusta edistää aktiivista liikkumista. 2 (1) = 23,3; p < 0,001), koulumatkapyöräilyn olosuhteiden kartoittamiseen (. 2 (1) = 11,4; p = 0,001) ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden selvittämiseen (. Vuoden 2023 olosuhdeselvityksessä esitettiin väittämä ”pyöräliikennettä priorisoidaan kunnassa suhteessa yksityisautoiluun”. • Kehitetään pyöräilydatan keruuta myös kunnissa.. Vain yksi vastaaja oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Vuonna 2018 saatiin alustavia viitteitä siitä, että pyöräilyn edistämisohjelmien, -strategioiden tai suunnitelmien olemassaolo olisi yhteydessä kuntien pyöräilyn edistämisja olosuhteiden parantamistoimiin. Kuntakohtaisista edistämisohjelmista 80 prosenttia oli hyväksynyt vähintään yksi kunnallinen toimielin. Vain 15 prosenttia vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä. 2 (1) = 6,1; p = 0,014). pienten maalaismaisten kuntien näkökul man riittävä huomiointi. Vuonna 2023 pyöräilyn edistämisohjelmien yhteyksiä tarkasteltiin uudelleen. 2023). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 4 7 Edistämisohjelmat parantavat suunnitelmallisuutta Pyöräilyn edistämisohjelmat ovat kuntien tai seutujen kirjattuja suunnitelmia, jotka pohjautuvat usein erilaisiin strategioihin
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Onko laajateemaisilla työryhmillä riittävästi aikaa edistää pyöräilyasioita. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liikuntaympäristönä koko kaupunki. Näiden vastausten perusteella pyöräliikenteen investointeihin käytettiin asukasta kohden keskimäärin 13,5 euroa ja kunnossapitoon 3,7 euroa vuodessa. European Declaration on Cycling. Yhdistettyjen jalankulun ja pyöräliikenteen väylien osuus oli kaiken kokoisissa kuntaluokissa yli 90 prosenttia (keskimäärin 93 %). Paloniemi, R., Tuominen, A., Ahokas, I., Heikinheimo, V., Helminen, V., Karjalainen L., Lindholm, M., Lyytimäki, J., Sundqvist, H., Tapio, P. Väyläviraston ohjeita 18/2020. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15. Pyöräilykansa suomalaiset 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvi huonepäästöjen vähentämisestä. Pyöräliikenteen suunnittelu. Vastaukset saattoivat kuitenkin painottua pyöräilyyn enemmän panostaneisiin kuntiin tai laskelmat olla yliarvioituja. Pyöräliikenteen edistämisen vastuuhenkilö oli nimetty vajaassa neljäsosassa (23 %) kunnista. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020 18_pyoraliikenteen_suunnittelu_web.pdf. Pyöräliikenteen väylätyyppien erot vaihtelivat yllättävän vähän erikokoisissa kunnissa. https://pyoraliitto.fi/wpcontent/uploads/ pyorailykansasuomalaiset040517final.pdf Työja elinkeinoministeriö (TEM). Kunnista vain osa vastasi kysymyksiin pyöräliikenteen olosuhteisiin käytetyistä investoinneista (n = 59) ja kunnossapitomäärärahoista (n = 44). https://ecf.com/eu_cycling_strategy Liikenneja viestintäministeriö (LVM). Ohjetta käytettiin vaihtelevasti, esimerkiksi vain pääreittien laadun parannuksissa tai tavoiteratkaisuja yksinkertaistaen. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023. Pyöräliikenteen väyläkustannusten osuutta ei ole kunnissa mahdollisesti eroteltu laajemmista rakennushankkeista, jolloin pyöräilyn tiedossa oleva kustannusosuus perustuu parhaimmillaankin arvioon. Pääsääntöisesti mitä pienempi kunta, sitä pienemmästä osasta pyöräliikenteen väylistä se vastasi itse (pienet kunnat 62 %, suuret kaupungit 93 % väylistä). 2023. Tulos on ECF:n (European Cycling Federation) suositusten mukaan melko hyvä, sillä järjestön mukaan edistämistoimia aloittavalle kunnalle hyvä tavoitetaso on asukasta kohden 10 euroa ja edistyneemmälle kunnalle 15–25 euroa vuodessa (ECF 2017). Mitenkään ei päästä myöskään siitä tosiasiasta ohi, että pyöräilyn priorisoiminen autoliikenteen kustannuksella on avaintekijä, esim. Turunen, M. Suuret ja keskisuuret kaupungit hyötyvät valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoista, mutta pienemmät kunnat joutuvat turvautumaan omiin tiedonkeruihinsa, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Henkilöliikenne tutkimus 2021. 2018. . Turun yliopisto. Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto ja energiastrategia. & Tiitu, M. 2023. Suurin osa vastuuhenkilöistä teki pyöräliikenteen edistämistä muun työn ohessa. https://urn.fi/URN:ISBN:9789518307306 LÄHTEET European Commission. Pyöräilyn kannalta katkoton ja tökkimätön matkanteko on tärkeintä eli epäjatkuvuuskohtien vähentäminen/poistaminen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Mukana ovat myös naapurikunnat, kolmas sektori ja ELY-keskukset. Näidenkin tietojen saanti oli joissakin kunnissa niin hankalaa, ettei siihen haluttu käyttää aikaa. 2020. Työryhmät eivät pääsääntöisesti keskittyneet aktiivisiin kulkutapoihin tai kestävään liikkumiseen, vaan olivat laajateemaisia liikennetyöryhmiä (90 %), jotka käsittelivät esimerkiksi liikenneturvallisuutta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 332. Visuaalinen ohjaus on oleellista. Recommendations for Delivering Green Growth and an Effective Mobility System in 2030. Onko kaikissa kunnissa määritelty vastuutahot pyöräilyn edistämisohjelmien toteutuksen seurantaan. 2017. STYLEpolitiikkasuositus 1/2023. 2017. http://urn.fi/URN:ISBN:9789522435491 Liikenneja viestintävirasto (Traficom). Pyöräilyn ja jalankulun erottelu on lähtökohta ja suositus sekä jalankulun että pyöräliikenteen suunnitteluohjeissa. Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto. Fossiilittoman liikenteen tiekartta. http://urn.fi/ URN:ISBN:9789523271906 Valtioneuvosto. Vaikka vastuunjako on kehittynyt ja aktiivisen liikkumisen asiaa pidettiin monissa kunnissa esillä, tulokset herättivät kysymyksiä. Pyöräilytilastointia tulisi kehittää myös Euroopan komission julistuksen (2023) mukaan niin paikallisella, kansallisella kuin EU:n tasolla. eu/system/files/202311/European_Declaration_on_Cycling_en_0.pdf European Cyclists’ Federation (ECF): EU Cycling Strategy. 2017. Kampanjat ja tempaukset auttavat pitämään asiaa esillä, mutta suurimmat vaikutukset asenteisiin tulevat infrasta; Millaista signaalia ympäristö antaa, miten eri liikkumismuotoja ohjataan tiettyihin ratkaisuihin fyysisin keinoin. ”Kevyestä liikenteestä” ei enää liikennesuunnittelussa tai uudistetussa tieliikennelaissa puhuta. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta kuttaa. https://urn.fi/URN:ISBN:9789522495853 Taloustutkimus. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. 2023. 2020. Liikunta & Tiede (57) 4/2020, 32–34. Pyöräilyn olosuhteiden valtakunnallisen arvioinnin esteenä ovat datan keräämisen puutteet. https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/ henkiloliikennetutkimus2021suomalaistenliikkuminen Männistö-Funk, T. auton ohjaamista kiertotielle tai autojen nopeuden laskemista.” – Vastaaja noin 20 000 asukkaan kunnasta Eri-ikäisten kuntalaisten pyöräilyn edellytyksiin liittyviä asioita käsitellään kunnissa useilla palvelualueilla, tehtiin työtä suunnitelmallisesti yhdessä tai ei. 2021. A Commission proposal of a European Declaration on Cycling to the European Parliament and the Council. Vastuuhenkilöt olivat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2023 suurten, keskisuurten ja pienten kaupunkien kuntaluokissa 21–24 prosentilla. Suomalaisten liikkuminen. Tällä hetkellä kattavimmat numerotiedot saadaan pyöräliikenteen onnettomuuksista. Datankeruuta ja seurantaa tulisi tukea hanakammin Pienissä kunnissa merkittävä osuus pyöräliikenteen väylien ylläpitovastuusta oli ELY-keskuksilla. Kunnista yli puolet (57 %) oli hyödyntänyt Väyläviraston (2020) Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjetta pyöräliikenteen väylien laadun parantamisessa tai rakentamisessa. http://urn.fi/URN:ISBN:9789522435880 Liikenneja viestintäministeriö (LVM). Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Lisää aktiivista liikkumista arkeen: Suomi hyötyy autoilun vähentämisestä. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 1/2023. https://transport.ec.europa. Kunnista 75 prosenttia käsitteli pyöräilyasioita säännöllisesti jossain poikkihallinnollisessa työryhmässä. 2022. https://urn.fi/URN:ISBN:9789523278110 Väylävirasto. (toim.) 2023. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja: 2022:53
Tärkeä käyttäjäryhmä ovat myös ikääntyneet miehet. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli liikkua puistoissa tai kevyen liikenteen väylillä, jonka ilmoitti 44 prosenttia vastaajista. Tällöin toimintarajoitteisten yleisin liikuntamuoto (66 %) oli omatoiminen liikkuminen tai liikunnan harrastamien kotona ja sen lähiympäristössä (Saari 2021). esim. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 4 9 RIIKKA ROITTO, KM soveltavan liikunnan asiantuntija Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi L iikuntatieteellinen Seura ja Suomen Paralympiakomitea keräsivät keväällä 2023 valtakunnallisesti tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisesta ja liikunnan harrastamisesta. 2021). TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT tutkija Liikuntatieteellinen Seura timo.alavahala@lts.fi Soveltavan liikunnan palveluita käyttävät kunnissa etenkin naiset Työikäiset ja ikääntyneet naiset käyttävät paljon soveltavan liikunnan palveluita kunnissa. Ikääntyneitä (65-vuotta tai yli) vastaajia oli reilu kolmannes (37 %). Vuonna 2023 tämän ilmoitti liikuntamuodokseen 72 prosenttia kaikista vastaajista. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakysely ja Seuraja yhdistyskyselyn raportissa. MaaKuva: Antero Aaltonen. Nämä kaksi ryhmää ovat olleet yleensä aktiivisimpia kuntien soveltavan liikunnan palveluiden käyttäjiä (ks. Ensimmäinen Liikuttaako?-raportti julkaistiin vuonna 2020 Covid-19-pandemian keskellä. Vastanneista alle 18-vuotiaita oli vain kahdeksan prosenttia, joten mielekkäintä oli tarkastella kuntien liikuntapalveluiden käyttöä ensisijaisesti työikäisten ja ikääntyneiden osalta. Liikkujakyselyn vastaajista enemmistö oli naisia tai tyttöjä (69 %). Ikääntyneiden käyttäjien ohella toinen soveltavan liikunnan kohderyhmä kuntien palveluissa ovat lapset ja nuoret. Kevyen liikenteen väylien käyttö vaihteli asuinympäristön mukaan riippuen siitä, missä niitä oli tarjolla. Laaja aineisto antaa hyvän läpileikkauksen liikkumisesta ja liikunnan harrastamisesta toimintarajoitteisten henkilöiden itse raportoimana. Vastauksia saatiin yli 2 000 hengeltä ja tulokset julkaistiin maaliskuussa Liikuttaako 2023. Tässä artikkelissa käsitellään raportin tuloksia kuntien liikuntapalveluiden näkökulmasta. Ala-Vähälä ym. 2021) ikääntyneet naiset ovat olleet hyvin edustettuina soveltavan liikunnan palveluiden käyttäjissä. Myös aikaisemmissa Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa -selvityksissä (Ala-Vähälä ym. Kuntien ohjatuissa liikuntaryhmissä liikkuivat erityisesti ikääntyneet naiset (44 %), työikäiset naiset (26 %) ja ikääntyneet miehet (14 %)
Luontokohteissa liikkumiseen vaikuttanevat eri vuodenajat. On havaittu, että liikuntapaikkojen palveluverkostoon panostamisella saadaan liikkeelle etenkin jo ennestään aktiiviset (Muukkonen 2023). Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa todennäköisesti ikääntyneiden liikkumisen valintoihin. Työikäiset käyttävät kuntien tarjontaa omaehtoisesti Kuntien sisäliikuntapaikoilla omaehtoisesti liikkuvista lähes puolet oli työikäisiä (48 %) tai ikääntyneitä (40 %). Kuntien ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuvat toimintarajoitteiset henkilöt liikkuvat yleensä 2–4 tuntia viikossa. Ulkoliikuntapaikat liikuttivat erityisesti työikäisiä (55 %). Ikääntyneistä vain vajaa kolmannes (30 %) käytti ulkoliikuntapaikkoja. Ohjatuista ryhmistä suurin osa järjestetään arkisin. Ulkoliikuntapaikkojen laajat aukioloajat, maksuttomuus sekä niiden sijainti asuinympäristöjen läheisyydessä voivat helpottaa erityisesti työikäisten liikkumista kiireisen arjen keskellä (Lehtokorpi 2023). Toimintarajoitteisista työikäisistä 13 prosentilla ei ollut aikaa liikkua. Lähiympäristön jälkeen suosituimpia omatoimisen liikkumisen paikkoja olivat kuntien tarjoamat sisäliikuntapaikat (36 % vastaajista) sekä erilaiset luontokohteet (retkeilyreitit ja kansallispuistot), joita ilmoitti käyttäneensä 32 prosenttia vastaajista. LIIKKUJAKYSELY 2023 TIETOJA VASTAAJISTA (n = 2047) miehiä alle 18-vuotiaita 156 39 58 19–29-vuotiaita 113 51 46 30–64-vuotiaita 1024 75 23 yli 65-vuotiaita 754 70 30 % 73 % asui taajamassa 28 % useita toimintarajoitteita 24 % vain liikkumisen rajoite naisia 5 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teema Kunnat & liikunta SUOSITUIMMAT OMAEHTOISEN LIIKKUMISEN PAIKAT 24 % 51 % 24 % 35 % 79 % liikkui alle kaksi tuntia viikossa vamma tai terveydentila rajoitti liikunnan harrastamista osallistui kunnan ohjattuihin liikuntaryhmiin oli jokin omaehtoisen liikkumisen alennuskortti vähän liikkuvista (alle 2 h/vko) tahtoisi liikkua enemmän 72 % 44 % 36 % 32 % kodin lähiympäristö puistot ja kevyen liikenteen väylät kuntien sisäliikuntapaikat luontokohteet 17 % kuntien ulkoliikuntapaikat KESKEISIÄ HAVAINTOJA (% vastaajista) seudun haja-asutusalueilla asuvat liikkuivat kaupunkilaisia huomattavasti harvemmin kevyen liikenteen väylillä. Heidän joukossaan oli kuitenkin selvästi muita enemmän niitä, jotka ilmoittivat haluavansa liikkua enemmän
2021. 2023. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 51 päiväsaikaan, mikä estää osaa potentiaalisista asiakkaista käyttämästä näitä liikuntapalveluja. Missä Huhtasuon asukkaat liikkuvat. Erityisesti nuorissa aikuisissa (19–29-vuotiaat) ja ikääntyneissä oli keskiarvoa vähemmän liikkuneita (korkeintaan 2 tuntia itse raportoitua liikkumista). Ohjatuissa ryhmissä liikkuvien toimintarajoitteista yleisempiä olivat liikkumisen rajoite (23 %), neurologinen sairaus (12 %), nivelsairaus (9 %) ja pitkäaikaissairaus (9 %). 2023. Liikkumisen alennuskortti näyttäisi vaikuttavan myönteisesti toimintarajoitteisten fyysiseen aktiivisuuteen, sillä 39 prosenttia kortin saaneista kertoi liikkuvansa 2–4 tuntia ja 27 prosenttia jopa 4–8 tuntia viikossa. 2023). Verkkojulkaisu. Terra 135:3. Korkeintaan tunnin liikkui rasittavasti viikossa 43 prosenttia vastaajista. Joka viidennellä useita rajoitteita Neljännes (24 %) vastaajista arvioi liikkumisensa määrän alittavan viikoittaiset liikkumissuositukset (UKK-instituutti 2020). 2023. & Muukkonen, P. Liikkumis ympäristöt ja niiden kehittäminen. Tämä koskee etenkin niitä, jotka tarvitsevat liikkumaan lähteäkseen esimerkiksi kuljetuksen tai avustajan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:3. Yleisimmät vastaajien kertomat toimintarajoitteet olivat liikkumisen rajoite, neurologinen sairaus tai nivelsairaudet. Kuntien tulee panostaa myös saavutettavaan liikuntaviestintään jo olemassa olevista palveluista, jotta erityisesti liian vähän liikkuvat löytäisivät ne (LTS 2023). Liikkumatto muu den jäljillä. UKK-instituutti. Saari, A. Kolmannes kaikista vastaajista (33 %) kertoi, että heillä oli omaehtoisen liikkumisen alennuskortti käytössään. Lehtokorpi, S. & Sipilä, V. Soveltava viikoittainen liikkumisen suositus aikuisille, joiden liikkuminen on jonkin verran vaikeutunut/jotka kävelevät apuvälinettä käyttäen/ jotka liikkuvat pyörätuolilla. Suositukset kaikille avoimen liikunnan järjestämiseksi kunnissa. Joka viidennellä kuntien ohjattuja liikuntapalveluita käyttävistä oli useampi kuin yksi toimintarajoite. Liikkumisen ja aktiivisuuden esteitä tulisi poistaa lähiöissä. Myös koulujen, liikunnanopettajien ja urheiluseurojen vaikutus tulee tunnistaa osana liikunnallisen identiteetin kehittymistä. Pro gradu tutkielma. Alennuskortteja oli annettu eniten niille, joilla oli useampi toimintarajoite (25 % alennuskortin saaneista). 2017). Alennuskortti vaikuttaa myönteisesti toimintarajoitteisten fyysiseen aktiivisuuteen.. 2023. Kunnilla tärkeä merkitys vähän liikkuvien tukemisessa Vähän liikkuvista (liikuntaa alle tunti viikossa) 82 prosenttia ilmoitti tahtovansa liikkua enemmän. 2021. Roitto, R. Liikuttaako 2023. Volume 5. Kunnat olivat myöntäneet kaikille ikäryhmille tasaisesti liikkumisen alennuskortteja. Liikunnallisen kuntoutuksen ja terapian palveluiden käyttäjissä oli vähän liikkuvia saman verran kuin koko vastaajajoukossa. . Vammojen ja sairauksien aiheuttamat ongelmat, kuten kivut ja väsymys, voivat vähentää motivaatiota, jonka puute voi heikentää kiinnostusta etsiä tietoa. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikuntaaktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 115. Perceived barriers to physical activity in the social spaces of low socio economic status suburbs. & Prinkey, V. Wellbeing, Space and Society. Mahdollisesti kuntoutus tuo vähän liikkuvia liikunnan äärelle, joten sen palveluketjun kehittäminen saattaisi olla keino tavoittaa vähän liikkuvia liikuntapalveluiden pariin. Erot eivät olleet suuria, mutta palvelujen kehittämiseksi ja liikkumattomuuden syiden ymmärtämiseksi tilannetta on tarpeen eritellä. Suomen Paralympiakomitea, raportti 1/2021. Soveltaen liikkumalla hyvinvointia. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Toimintarajoit teisille henkiloille suunnatun Liikkujakysely ja Seura ja yhdistyskyse lyn raportti: www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/liikuttaa ko2023.pdf LÄHTEET Ala-Vähälä, T., Farin, V., Karinharju, K., Kuusiluoma, R.-K., Peltonen, N., Piittisjärvi, T., Roitto, R., Saarela, T., Saari, A., Samstén, R. Kuntien sisäliikuntapaikkojen (36 %) ja ohjattujen ryhmien (24 %) käyttäjistä suurella osalla oli jokin liikunnan alennuskortti. Lisäksi alennuskortteja oli erityisesti liikkumisen rajoitteesta (22 %) tai neurologisesta sairaudesta (10 %) raportoineilla. Liikuntapaikkojen palveluverkko vaikuttaa vähemmän liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen kuin yksilöiden psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet, kuten terveys (Salmi ym. Verkkojulkaisu. Salmi, L., Hasanen, E., Simula, M., Virmasalo, I. Vähän liikkuvilla liikkumisen esti muita useammin kaverien (29 %), sopivien ryhmien (28 %) ja henkilökohtaisen avustajan puute (14 %). Ilmeisesti tästä syystä työikäiset käyttävät liikunta-alan yritysten palveluita (17 %) hieman enemmän kuin kuntien (15 %) ja järjestöjen (15 %) palveluita. Vähiten liikkuivat ne, joilla oli mielenterveysongelmia sekä haja-asutusalueilla ja maaseudun taajamissa asuvat henkilöt. Työikäisissä oli muita ikäryhmiä vähemmän etenkin rasittavasti liikkuvia. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien liikuntaneuvonnan kehittämisen osana. Työikäisten vastaajien itse raportoidun liikkumisen viikoittaisissa tuntimäärissä oli suurin hajonta. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. Kaikilla vastaajilla vamma tai terveydentila rajoitti eniten liikunnan harrastamista (51 % vastaajista). Jyväskylän yliopisto. Sukupuolten mukaan eriteltäessä vähän liikkuvia oli eniten muunsukupuolisten joukossa. Vanttaja M., Tähtinen J., Zacheus T. 2020. Huonot liikkumiskokemukset vaikuttavat yksilön kiinnostukseen liikuntaa kohtaan (Vanttaja ym. 2017. (toim.). & Koski P. Liikuntatieteellinen Seura 2023. Yleisimpiä olivat kuntien myöntämät erityisryhmien liikuntakortit, erityisuimakortit sekä kortit, joista ei voinut päätellä, oliko ne tarkoitettu pelkästään erityisryhmiin kuuluville. Muukkonen, P. Liikuttaako. Vähäiseen liikkumiseen liittyivät vamman tai sairauden aiheuttamat hankaluudet, motivaatioja identiteettiseikat ja tiedon puute, jotka kaikki vaikuttanevat toisiinsa
Kyse on rajanvedosta liikunnan mahdollistavan ja tavoitteellista urheilua katsottujen palveluiden välillä. Ratsastajainliitto sai heiltä koulutusta ja ohjeita liittyen epäselviin tulkintoihin. Mikä on mahdollistamista, mikä valmentamista. Yrittäjille ongelmia aiheuttaneet epävarmuustekijät vähenivät, kun verohallinto yhtenäisti mm. Ratsastajainliitto pyysi apua BOWA-lakitoimistolta, jonka juristeista Bockilla ja Valtteri Gundersbyllä on kokemusta verotusosaamisen lisäksi hevosalalta. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksen mukaan ratsastuskoulun ratsastustunti on liikunnan mahdol. Erityisesti ratsastuskoulutuntien arvonlisäverotus kiinnosti Verohallintoa. Kun liikuntaa mahdollistaa, on veroprosentti 10. Bock on syventynyt liikunnan arvonlisäverotukseen erityisesti yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Oppaan ohjaamaan koskenlaskuun sovelletaan alennettua kymmenen prosentin arvonlisäverokantaa. Tarkastelussa olivat myös harjoituskilpailut. Kun valmentaa, niin ALV onkin 24 prosenttia. ratsastuskoulujen tuntien arvonlisäverokantoja koskevaa linjaustaan. Kaupallisissa liikuntapalveluissa on käytössä kaksi verokantaa: 10 prosentin alennettu ja yleinen 24 prosentin kanta. Oikeuskäytännössä on linjattu, että valmentaminen ei ole liikunnan mahdollistava, vaan kilpailemiseen tähtäävä palvelu. 52 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 JOUKO KOKKONEN V erotuksen asiantuntija, OTM Paula Bock työskentelee helsinkiläisessä BOWA-lakitoimistossa. Tällöin verokanta on yleisen arvolisäkannan mukaisesti 24 prosenttia. Verohallinnon lopulta tekemät muutokset olivat pitkälti BOWA:n esittämien mukaisia. Kuva: Antero Aaltonen täsmennyksiä. Yhteistyössä Verohallinnon johtavien arvonlisäveroasiantuntijoiden Juha Perttolan ja Mika Jokisen kanssa Bock ja Gundersby tekivät verohallinnon ohjeistukseen Liikuntapalveluiden arvonlisävero vaihtelee Liikuntapalveluita tarjoavan yrittäjän on oltava tarkkana arvonlisäveron kanssa. Verohallinto teki vuonna 2022 tarkastuksia useisiin ratsastuskouluihin, jotka ottivat yhteyttä Ratsastajainliittoon. Verohallinto oli päivittänyt ratsastuskouluja koskenutta arvonlisävero-ohjeistusta suuntaan, joka ei vastannut todellista tilannetta
Tästä on kysymys, tiivistää Bock. Kuva: Tiina Raitio. Ratsastuskoulut ovat jo aiemmin joutuneet hakemaan oikeutta soveltaa alempaa arvonlisäveroa KHO:sta. Arvonlisävero otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1994, jolloin se korvasi liikevaihtoveron. Lopulta eron arvonlisäveron määrässä maksaa kuitenkin kuluttaja, sanoo Bock. Arvonlisävero vaikuttaa tyttöjen ja naisten harrastuksissa Myös tanssitunteja tarjoavien yritysten toiminnan luonne on muuttunut. Näissä lajeissa valtaosa harrastajista on poikia ja miehiä. – Suurin ongelma on se, että liikunnan mahdollistava palvelu on alennetun arvonlisäverokannan alainen. Jos tuloverotusta pyritään alentamaan, kasvaa paine korottaa kulutukseen kohPaula Bock. Arvonlisäverolain tulkintaan voi tämän vuoksi vaikuttaa liikuntamuodon harrastuksen laajuus ja järjestäytyminen. Syynä oli Suomen liittyminen Euroopan unioniin, joiden sisämarkkinat vaativat yksinkertaisempaa verotusmallia. Ne järjestivät pitkään pääasiassa tanssitunteja esimerkiksi kymmenen hengen ryhmälle, mikä oli selvästi ryhmäliikuntaa. Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosenttiin vuonna 2013, jolloin alennetuksi, muun muassa liikunnan mahdollistavien palveluiden arvonlisäveroksi tuli 10 prosenttia. Erikseen myytävistä personal trainer -palveluista maksettava arvonlisävero on 24 prosenttia, mikä perustuu EU-tuomioistuimen kesällä 2022 antamaan ratkaisuun. Kokonaisuuteen vaikuttaa se, että liikunta-alan yritysten tarjoamat palvelut kuuluvat arvolisäveron piiriin ja seurojen järjestämä toiminta on yleensä arvonlisäverotonta. Veropolitiikka on myös liikuntapolitiikkaa Arvolisäverotusta koskevat ratkaisut ovat usein liikuntapoliittisia. Tämän tulkinnan verohallinto myönsi Bockin mukaan vääräksi ja muutti ohjeistustaan siten, ettei osallistujien lopullinen määrä voi muuttaa palveluntarjoajan palvelun luonnetta. Samaan aikaan ohjelmaan sisältyy kuitenkin liikunnan arvonlisäverokannan nostaminen kymmenestä neljääntoista. Pääongelma on kuitenkin eri arvonlisäverokantojen soveltaminen, johon vaikuttavat myös Euroopan unionin päätökset. Liikuntapalveluja koskevan alennetun verokannan tarkoituksena on lieventää ei-kaupallisten ja kaupallisten liikuntapalvelujen erilaista verokohtelun vaikutuksia. Tällöin joudutaan Bockin mukaan kysymään, missä kulkee valmennuksen ja liikunnan mahdollistavan palvelun raja. Bock muistuttaa Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteena olevan saada suomalaiset liikkumaan enemmän. Tällöin käytössä on yleinen verokanta. Esimerkiksi ratsastuksen lajitekninen opetus tai valmennus muuttaa myytävän palvelun luonteen ohjatun liikunnan harjoittamisesta opetuspalveluksi. Jos puhutaan harrastusten tukemisesta, niin siitä ei saa tehdä yrittäjille liian vaikeata korkeiden kustannusten muodossa. Tällöin tarkastellaan sitä, järjestääkö liikuntamuodon toimintaa valtakunnallisesti organisoinut virallinen liitto. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 5 3 Pääongelma on eri arvonlisäverokantojen soveltaminen. Pitäisikin voida luottaa siihen, ettei tätä tehdä kohtuuttoman kalliiksi arvonlisäverotuksella. – Liikunta lisää ihmisten hyvinvointia. PT-palvelun arvonlisävero on kuitenkin tuoreen EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan alennetun verokannan piirissä, jos se sisältyy kuntosalin käyttöoikeuteen. Harrastajamääriltään suurten joukkuelajien, kuten jalkapallon ja jääkiekon juniorija harrastetoimintaa hoitavat seurat. Tuloverojen kertymä on 42,7 miljardia euroa. Mutta mikä on liikunnan mahdollistava palvelu. Pääosin tyttöjen ja naisten harrastamissa ratsastuksessa ja tanssissa palveluja tarjoavat suurelta osin yksityisyrittäjät. Arvonlisäveron osuus valtion verokertymässä on suuri. – Meidän pitäisi tukea kaikkea, mikä edistää hyvinvointia. Korotusta ei tehty vuoden 2024 osalta, mutta se toteutuu vuoden 2025 alussa. listava palvelu, jolloin sovelletaan alennettua verokantaa. Tunnilla saattaa olla kolme osallistujaa. Myös esimerkiksi yhä suositumpien hiihtoja juoksukoulujen arvolisävero on yleisen kannan mukainen 24 prosenttia. Verohallinto väitti kuitenkin vuonna 2022, että jos tunnilla on vähemmän ihmisiä paikalla kuin alun perin oli tarkoitus, niin kyseessä on valmentaminen. Se tuotti vuonna 2022 valtiolle 25 miljardia euroa. Vuonna 2009 KHO linjasi, että ratsastuskoulujen tunnit ovat liikunnan mahdollistavia palveluita. Monet harrastajat haluavat kuitenkin kilpailla harrastetasolla, jolloin syntyy helposti tulkintaongelma
Hötkyilemällä ei tule kuin veroseuraamuksia Pienten toimijoiden on usein vaikea kamppailla verohallinnon kanssa tulkinnoista. Verotusasiat tuntevan lakimieheen kannattaa Bockin mukaan ottaa yhteyttä, jos Verohallinto lähettää selvityspyynnön tai tulossa on verotarkastus. Ohjattu poniratsastustunti ratsastustallin maneesissa tai maastossa on palvelua, jolla annetaan mahdollisuus lii kunnan harjoittamiseen. Tosiasiassa ne riippuvat siitä, kuka verotarkastajista asiaan alkaa perehtymään. Verohallinto kuuntelee sen tulkinnat kyseenalaistavia hyvin perusteltuja näkemyksiä. Juristiin otetaan kuitenkin yhteyttä vasta, kun verotarkastus käytännössä tehty ja yrittäjä saa kuulemispyynnön liittyen tarkastuksessa tehtyihin havaintoihin. Yhtiön myymä palvelu pitää sisällään juoksu ja hengitystekniikkaan, varusteiden han kintaan ja ruokatottumuksiin liittyvää ohjausta ja opetus ta, jolla on ostajan näkökulmasta olennainen merkitys. Suomessa koulut ovat yksityisten perustamia ja rahoittamia. Palvelu, jonka asiakas hankkii ensisijaisesti virkistäyty mis, elämys, huvi tai rentoutumistarkoituksessa ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettua liikunnan mahdollistavaa palvelua, vaikka palvelun suorittaminen olisi fyysisesti vaativaa ja vaikka palveluun sisältyisi myös liikuntaa. Hän muistuttaa, että Verohallinnon kanssa voi keskustella. Verohallinto ei säädä lakeja eikä päätä niiden soveltamisesta, se tulkitsee niitä. Arvonlisäveron maksaa kuluttaja, mutta se vaikuttaa palveluiden kokonaishintaan. Ratsastusvaellukset ja maastoratsastus, joihin ei liity ajanvietteellisiä tai elämyksellisiä lisäpalveluja, ovat lii kunnan mahdollistavaa palvelua. Juoksu on liikuntamuoto, jota tyypillisesti harjoitetaan itsenäisesti ilman ohjausta. Sen vuoksi niihin sovel letaan alennettua verokantaa. Green card kortin suorittamisesta perittävään maksuun sovelletaan yleistä verokantaa. Luonnossa tapahtuva ohjattu liikunta, johon ei sisälly edellä luetellun kaltaisia oheispalveluja, on palvelua, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Bock kehottaa epäselvissä tilanteissa olemaan kuitenkin hötkyilemättä ja kysymään aina neuvoa veroasiantuntijalta. Erilaiset luonnossa tapahtuvat ohjelmalliset retket, kuten kalastus, metsästys, lintubongaus ja luontoretket, joihin sisältyy kävelyn ja muun liikunnan lisäksi kalastus ta, metsästystä, tietoiskuja, opastusta ja järjestettyä ohjel maa, ovat pääasiassa muuta kuin palvelua, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Viime kädessä tulkintaerimielisyyden ratkaisee korkein hallinto-oikeus, muistuttaa Bock. Tällai nen palvelu on esimerkiksi mindfulness. Yhtiön myymä palvelu on kokonaisuudessaan yleisen verokannan alaista opetuspalvelua. Ruotsissa on merkittävä määrä valtion ja kuntien tukemia ratsastuskouluja. Liikunnan arvonlisäverokanta: www.vero.fi/syventavatveroohjeet/ohjehakusivu/60609/ liikuntapalvelujenarvonlisaverokanta/ Verohallinnon liikuntaa koskevia arvonlisäverolinjauksia Kun kyse ei ole lajin harjoittamiseen tavanomaisesti ja tyypillisesti liittyvästä ohjauksesta ja valvonnasta, vaan ratsastuksen lajiteknisestä opetuksesta tai valmennukses ta, myytävän palvelun luonne muuttuu ohjatun liikunnan harjoittamisesta opetuspalveluksi. Ongelmana on Bockin mukaan usein se, että yrittäjä olettaa kirjanpitäjällä olevan tarvittava verotuksellinen ja oikeudellinen asiantuntemus esimerkiksi alennetun arvonlisäverokannan soveltamisesta. Poniratsastus kauppakeskuksen pihassa kauppakeskuksen avajaisissa maksua vastaan on puolestaan pääasialliselta luonteeltaan huvi ja ajanviete palvelua. Pal veluun sovelletaan alennettua verokantaa. Golfin ja pienoisgolfin pelaaminen on liikuntaa ja peli oikeuden luovuttaminen palvelua, jolla annetaan mah dollisuus liikunnan harjoittamiseen. Muun muassa ohjattuihin hiihto, lumikenkä, ratsastus, patikka, pyöräily, potkukelkkailu ja sauvakävelyvaelluksiin so velletaan alennettua verokantaa. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 distuvia veroja, joista arvonlisävero on ylivoimaisesti tuottoisin valtiolle. Ei riitä kuitenkaan, että väittää tulkinnan olevan väärä. – Ratsastushallit ja -tallit ovat miljoonaluokan projekteja. Yhtiö järjestää aloittelijoille tarkoitettuja juoksukouluja. Bockin mukaan Verohallinto ei tunne kaupallisten liikuntapalveluiden moninaista kirjoa. . Juoksukoulussa asiakkaille opetetaan oikea juoksu ja hengitystekniikka, annetaan ohjeita varusteiden hankin taan ja laaditaan harjoitteluohjelma. Pelkkä hevosen vuokraus rinnastuu urheilu ja liikuntavälineen vuokraukseen. – Verohallinto pyrkii totta kai yhdenmukaistamaan ratkaisuja. Bock muistuttaa, että ratsastus on tyttöjen ja naisten suosima harrastus, jota julkinen sektori on tukenut Suomessa vain vähän. Lähde: Verohallinnon verkkosivut. Verottajaa pidetään Bockin mukaan edelleen uhkana. Yrittäjä ottaa kuluriskin vuoksi harvoin juristin avukseen. – Aika moni Suomessa ajattelee verohallinnon olevan aina oikeassa, mutta näin ei ole. Samaan aikaan maassa on paljon pääosin yhteiskunnan varoin rakennettuja jäähalleja ja jalkapallokenttiä, vertaa Bock. Verohallinnolle ennen tarkastusta laadittu vastaus selvityspyyntöön on käsittelyn pohjana, eikä annettuja tietoja ole helppo muuttaa verotarkastuksessa. Kun palvelun pääasiallisena tarkoituksena on henkisen hyvinvoinnin edesauttaminen, rentoutuminen tai stressin hallinta, myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa. Aiemmin yrittäjän puolesta mahdollisesti esitetyt näkökohdat rajoittavat juristin toimintamahdollisuuksia. Yksittäinen työntekijä saattaa olla perillä esimerkiksi ratsastuskoulujen tilanteesta omien kokemustensa kautta, mutta muille se ei ole tuttua. Näin ei kuitenkaan aina ole. Hallinnollisessa prosessissa oikeudenkäyntikulut korvataan harvoin, vaikka voittaisikin verohallintoa vastaan käydyn oikeudenkäynnin. Lisäksi kurssiin kuu luu juoksemista tukevaa ravintoneuvontaa sekä ohjattuja juoksulenkkejä. Alennetun verokannan alaista palvelua on samoin esimerkiksi oppaan ohjaama koskenlasku ja kanoottimelonta
märrystä siitä, miten ympäristö vaikuttaa terveyteemme, turvallisuuteemme ja fyysiseen suorituskykyymme. Ympäristöolosuhteiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti sydänja verenkiertoelimistöön, vereen, hengityselimistöön, hormonitoimintaan, hermolihasjärjestelmään ja immuunivasteisiin. Asuminen, harjoittelu, kilpaileminen tai muu toiminta ääriolosuhteissa esimerkiksi korkealla merenpinnan yläpuolella, kuumassa tai kylmässä edellyttävät parempaa ymJUHA E. Ympäristöfysiologian hallinta on siten yhä tärkeämpää jokapäiväisessä elämässämme, urheilussa ja erilaisissa ammateissa. GAGNON HULA – Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Dominique.gagnon@jyu.fi Elimistö lujilla ääriolosuhteissa Ympäristöfysiologia lisää tietämystä urheilijoihin ja ääriolosuhteissa toimiviin kohdistuvista ympäristön vaikutuksista. Nämä tekijät itsenäisesti tai toisiinsa yhdistettynä muokkaavat akuutteja ja kroonisia rasitusvasteita. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 55 Y mpäristöfysiologia on monitahoinen tieteenala, joka tutkii ympäristön vaikutusta biologisiin ja fysiologisiin reaktioihin levossa ja liikunnan aikana. Vuonna 2023 käynnistetty ympäristöfysiologian ohjelma EP2 FINLAND pyrkii omalta osaltaan parantamaan suomalaista osaamista tällä alueella. Elävät organismit ja solut mukauttavat toimintaansa lämpötilan, hapen saatavuuden, ilmakehän paineen, saasteiden, painovoiman tai vuorokausirytmin muutoksissa. Kuumuus sulattaa suorituskykyä Kuumassa kykymme tehdä fyysistä työtä heikkenee, mikä vaikuttaa työskentelyyn, harjoitteluun tai kilpailemiseen. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät maapallon lämpötilan nousu, lämpöaallot ja kylmät kaudet. Elimistöön vaikuttavat niin kuumuus ja kylmyys kuin hapen liian vähäinen tai runsas saanti. Krampit, pahoinvointi, päänsärky sekä liiallinen väsymys ovat varhaisia merkkejä siitä, että suoritus tulisi loKuva: Antero Aaltonen. PELTONEN HULA – Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö liikuntalääketiede, lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto juha.peltonen@hula.fi DOMINIQUE D
Tarjolla oli jäätä ja viilennyslaitteita, ilmastointijärjestelmät helpottivat oleskelua kisakaupungissa ja kilpailuja siirrettiin viileämpiin ajankohtiin. Kylmäaltistus monesti hyödyksi Kylmäaltistus laskee kudosten lämpötilaa ja sitä voidaan käyttää vammojen hoitoon, harjoittelusta palautumiseen, hyvinvoinnin tunteen parantamiseen tai mahdollisesti lisäämään harjoittelun hyötyjä (Kwiecien ym., 2020). Ohjelma tarjoaa helposti saatavilla olevaa tietoa verkkosivuston (www.hula.fi/ep2) kautta, jossa on saatavilla infograafeja (Kuva 1 ja 2), lyhyitä artikkeleita, vi deoita, opetusta ja mentorointimahdollisuuksia, sekä muita työkaluja, joilla jaetaan avainasioita kuumasta, kylmästä, hypoksiasta ja hyperoksias ta fyysisen suorituskyvyn, turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Tarjolla tietoa ympäristöaltistuksista Urheilun parissa tarvitaan lisätietoa ympäristöaltis tusten, kuten lämmön, kylmän, hypoksian ja hyperoksian vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn, turvallisuuteen ja terveyteen. Nämä kaikki ovat olennaisia vasteita lihasten uudelleenmuovauksessa harjoittelun hyötyjen kannalta. Ohjelmaa toteuttavat asiantuntijat HULA Helsingin ur heilulääkäriasemalta, Jyväskylän yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheasta, Kansallisista olympiavalmennuskeskuksista (Helsinki ja VuokattiRuka), Kisakallion urheiluopistosta, 3K Urheilu opistosta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Huippuurheilun instituutti KIHU:sta, Suomen Olympiakomiteasta ja Liikunta keskus Pajulahdesta. Ennakoiva ja samanaikainen viilentäminen kylmävesiupotuksella, jään nielemisellä, kylmäpakkauksilla ja -liiveillä ja viilentävillä suihkeilla avaavat suuria mahdollisuuksia turvallisuuden ja suorituskyvyn parantamiseksi kuumassa ympäristössä (Bongers ym., 2015, 2017). deKorte ym. Vaste on odotettu, koska matalampi kudosten lämpötila laskee myös aineenvaihduntaa. Verenkierron lisäksi keskusja ääreishermoston toiminta sekä lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja rajoittavat kykyämme tehdä työtä (Périard ym., 2021). Ohjelma on suunniteltu palvelemaan suomalaista aktii viväestöä. Jotta harjoittelu korkealla tai hypoksiaolosuhteissa olisi perusteltua, sen on tarjottava etua verrattuna vastaavaan harjoitteluun merenpinnan tasolla. Ohjelma koos tuu kolmesta työpaketista: tutkimus, kehitys ja innovaatiot sekä koulutus. 2015, 2020). Kehon jäähdytysmenetelmien toistuvaa käyttöä ja niiden mahdollisia vaikutuksia harjoitusvasteisiin on silti tutkittava lisää erityisesti urheilijoilla. Kylmän käytöstä vammojen hoidossa ja ennakoivasta viilentämisestä valmistauduttaessa liikkumaan kuumassa on paljon tietoa. EP2 FINLAND ympäristöfysiologian ohjelman tavoitteena on parantaa urheilijoiden, sotilaiden ja kuntoilijoiden fyysis tä suorituskykyä, turvallisuutta, terveyttä ja menestystä ym päristöaltistuksiin sopeuduttaessa ja niitä hyödynnettäessä. Kuumuuden takia voi menettää tajuntansa, kärsiä lämpöhalvauksesta tai pahimmassa tapauksessa kuolla. Ohjelmaa rahoittavat opetus ja kulttuuriministeriö, Urhei luopistosäätiö ja Suomen Kulttuurirahaston PäijätHämeen rahasto.. (2020) havaitsivat kuitenkin lihasten aminohappojen oton ja myofibrillaarisen proteiinisynteesin alentuvan noin 20 prosenttia käytettäessä kylmäkylpyä voimaharjoituksen jälkeen. Se voi myös tehostaa harjoittelua tai olla näiden yhdistelmä (Levine & Stray-Gundersen, 2001). Kisoissa rikottiin jopa maailmanennätyksiä kuumuudesta huolimatta. EP2 FINLAND tarjoaa viimeisintä tutkimusta, opetusta, koulutusta ja tietoa kaikille, jotka altistuvat haastaville ym päristöolosuhteille ja/tai hyödyntävät niitä. Samalla hapen jakelu työskenteleviin lihaksiin vähenee, sydämen pumppausteho laskee ja koko sydänja verenkiertojärjestelmämme toiminta heikkenee. 56 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 pettaa, ja kuumasta ympäristöstä olisi mahdollisuuksien mukaan poistuttava. Tietovaje yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa voi heikentää urheilijoiden menestystä sekä yksilöiden tur vallisuutta ja terveyttä liikuttaessa kuormittavissa ympäris töolosuhteissa. Keskeisiä kuuman siedon osatekijöitä voidaan parantaa 7–14 päivän kuuma-adaptaatiolla. Pitkään on tiedetty, että kehon lämpötilan liiallinen nousu laskee maksimaalista hapenottokykyä (Arngrimsson ym., 2004), paikallista hapen jakelua ja kestävyyssuorituskykyä (Gleser & Vogel, 1973). Kylmä vaikuttaa loistavalta menetelmältä parantaa suorituskykyä. Pääasiallinen reaktio kuumastressiin on veren virtauksen ohjaaminen sisäelimistä ja lihaksista iholle hikoilun lisäämiseksi ja lämmön poistamiseksi. Tieto on tarkoitettu valmentajille, urheilijoille, kuntoilijoille, sotilaille, muille eri ammateissa ääriolosuhteil le altistuville ja ylipäätään kaikille enemmän suorituskyvys tään, terveydestään ja turvallisuudestaan tietoa haluaville. Kylmän käytön on arvioitu aiheuttavan harjoittelun tapaan metabolisen kaskadin, joka johtaa mitokondriaalisen massan lisääntymiseen, lihasten proteiinisynteesisignalointiin ja paikallisen hapenkuljetuksen paranemiseen mikroverisuonistossa (Ihsan ym. Fuchs ym. Tämä etu voi perustua ensinnäkin sopeutumiseen hypoksiaan, joka parantaa hapen kuljetusta ja hyödyntämistä. (2021) kuitenkin osoittivat kestävyys-, tehoja voimalajien urheilijoiden suorituskyvyn kärsivän kuumassa termoneutraaleihin olosuhteisiin verrattuna. Onneksi lämpösopeutuminen voi osittain lieventää kuumastressin negatiivisia vaikutuksia. Hypoksia – haussa vuoristo-olojen hyödyt Useimmat huippuja kansainvälisen tason kestävyysurheilijat sekä yhä useammat kamppailuja joukkueurheilijat sisällyttävät säännöllisesti hypobaarista hypoksiaa (vuoristo) ja/tai normobaarista hypoksiaa (hypoksiahuone tai -teltta) harjoitussuunnitelmaansa (Girard ym., 2023). Tokion olympialaisissa vuonna 2021 oli käytössä erilaisia keinoja parantaa urheilijoiden turvallisuutta kuumissa olosuhteissa. Paljon tehtävää riittää, vaikka kuumaosaaminen onkin viime vuosina parantanut
Merenpinnan tasolla asuvat kestävyysurheilijat tai sotilaat tarvitsevat vuoristo-oloissa riittävästi aikaa sopeutuakseen hypoksiaan ja lieven. Kilpaileminen korkealla on haasteellista ja huolellinen sopeutuminen tärkeää, koska suorituskyky laskee välittömästi akuutissa hypoksiassa, mutta nousee vähitellen kohti merenpinnan tasoa, sitä kuitenkaan koskaan saavuttamatta. Malletten ym. Vaikka suurin osa sopeutumisprosessista tapahtuu ensimmäisten kahden viikon aikana jopa 4 500 metrin korkeudessa (Burtscher ym., 2018), on pidempiä ajanjaksoja käytetty menestyksellisesti tärkeisiin kilpailuihin valmistauduttaessa (Wilber, 2004a). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 57 tääkseen suorituskyvyn heikkenemistä. Näitä alenemia seuraavat hapen jakelun turvaamiseen tähtäävät fysiologiset reaktiot, jotka alkavat hypoksian havaitsemisesta ja etenevät akuutteihin ja kroonisiin vasteisiin esimerkiksi hengityksessä, sydänja verisuonielimistössä, veren hapenkuljetuskapasiteetissa ja lihastasolla tapahtuvissa reaktioissa. (2018) meta-analyysi osoitti, että akuutti hyperoksinen altistus vaikuttaa positiivisesti kestävyyssuorituskykyyn ja dynaamisiin lihassupistuksiin. Yksi nykyisistä hypoksiaan liittyvistä tutkimusintresseistä EP2 FINLAND -ohjelmassa on pyrkimys optimoida paluuta merenpinnan tasolle valmistauduttaessa kilpailemaan tai harjoittelemaan intensiivisesti (Peltonen ym., 2023). Yksi keskeinen peruste asua ja harjoitella hypoksiassa on yritys stimuloida erytropoietiinin tuotantoa toivoen, että tämä johtaisi hemoglobiinija punasolumassan lisääntymiseen, mikä puolestaan parantaisi maksimaalista hapenottokykyä ja merenpinnan tason suorituskykyä (Levine & Stray-Gundersen, 1997; Rusko ym., 2004; Wehrlin ym., 2006; Wilber, 2022). Hyperoksiassa sisäänhengitysilman happiosapaine on suurempi kuin merenpinnan tasolla. On kuitenkin huomioitava, että aikaisemmat tutkimukset sekä Suomessa (Peltonen ym., 2001) että muualla (Wilber ym., 2004b) osoittivat, että lyhytaikainen hyperoksisen ilman hengittäminen ei kasvata oksidatiivista stressiä veren ja virtsan biomarkkereilla tutkittuna. Hypoksiassa sisäänhengitysilman happiosapaine on laskenut. Hyperoksian pitkäaikaisvaikutuksia harjoittelun aikana on tutkittu vain vähän, vaikka monet tutkimukset viittaavat sen parantavan suoritusja hapenottokykyä. Hyperoksiaa mahdollisesti käyttävien tulee olla tietoisia siitä, ettei sen terveysriskeistä vallitse konsensusta. Tämä saattaa johtua turvallisuushuolista, sillä tuoreen katsauksen mukaan hyperoksia voi lisätä mitokondriaalista oksidatiivista stressiä ja reaktiivisia happiradikaaleja, mikä voi johtaa mitokondriovaurioihin ja patogeneesiin (Brugniaux ym., 2018). Vaikka hyperoksialla saattaa olla suotuisia vaikutuksia, ei tiedossamme tällä hetkellä ole tutkimusohjelmaa, jossa selvitettäisiin hyperoksisen harjoittelun vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn, turvallisuuteen ja terveysriskeihin. Tämä pienentää valtimoveren happiosapainetta ja hemoglobiinin happisaturaatiota. Urheilukilpailuiden järjestäminen vuoristossa on yhä suositumpaa. Altistuminen hyperoksialle käynnistää aineenvaihdunnallisia, kardiorespiratorisia, hormonaalisia, hemodynaamisia sekä keskushermostollisia reaktioita, jotka voivat vaikuttaa suorituskykyyn ja terveyteen. Hypoksiassa asuminen ja harjoittelu voivat tehostaa merenpinnan tason kestävyyssuorituskykyä (Levine & Stray-Gundersen, 1997; Wehrlin ym., 2006; Wilber, 2022). Mitä on hyperoksia. Fysiologiset reaktiot vaihtelevat kuitenkin suuresti yksilöiden välillä ja myös sisäisesti (Hauser ym., 2017; Nummela ym., 2021), mikä korostaa huolellisen valmistautumisen ja seurannan tarvetta ennen hypoksiaa, sen aikana ja jälkeen
H. Int J Sports Med. E., Tikkanen, H. https://doi.org/10.1080/02640410400005933 Wehrlin, J. W., Hopman, M. Vaikka ympäristöaltistus voi olla hyödyllistä ja jopa kriittistä menestyksen kannalta joissain tapauksissa, se voi silti olla haitallista tai jopa vaarallista, mikäli sitä ei sovelleta huolellisesti. LÄHTEET Arngrimsson, S., Petitt D. Practical Application of Altitude/Hypoxic Training for Olympic Medal Performance: The Team USA Experience. https://doi.org/10.1152/jappl.1997.83.1.102 Levine, B. L., Morris, D. 502, pp. W. J., Veltmeijer, M. Samoin sotilaat ja muut ryhmät hyötyvät todennäköisesti hyvin suunnitellusta ympäristöstressin käytöstä. Tätä osaamista EP2 FINLAND pyrkii edistämään tuottamalla monipuolisesti korkeatasoista tietoa ympäristöolosuhteista ja soveltamalla sitä saumattomasti käytäntöön. D., & Stray-Gundersen, J. 2015. 2020. H. 2004a. J Physiol. 2004. https://doi.org/10.3389/fphys.2018.01504 de Korte, J. https://doi.org/10.3389/fspor.2020.00118 Levine, B. T. Journal of Sports Sciences, 22(10), 928–945. M. Med Sci Sports. “Living hightraining low”: Effect of moderatealtitude acclimatization with lowaltitude training on performance. Sports Medicine, 51, 2423–2436. 2023 Exerc 55(9S): 291. P., Zuest, P., Hallén, J., & Marti, B. Oxygen uptake response during maximal cycling in hyperoxia, normoxia and hypoxia. C. C., Hopman, M. J., Ahotupa, M., & Rusko, H. M., & Callan, S. Temperatu re, 4(1), 60–78. D. https://doi.org/10.1007/s4027901707912 Nummela, A., Eronen, T., Koponen, A., Tikkanen, H., & Peltonen, J. E., Leppävuori A., Lehtonen E., Mikkonen R. Springer US. M. The effects of altitude training are mediated primarily by acclimatization, rather than by hypoxic exerci se. 2001. Hyperthermia and maximal oxygen uptake in men and women. S., Borrani, F., Skinner, K. A., & Cureton, K. P. org/10.1007/s0042100410531 Bongers, C. Frontiers in Physiology, 9, 1504. Journal of Applied Physiology, 100(6), 1938–1945. 2004. T. Effect of FIO2 on Oxidative Stress during Interval Training at Moderate Altitude: Medicine & Science in Sports & Exercise, 36(11), 1888–1894. Varovainen ja hyvin suunniteltu lähestymistapa on tarpeen valmisteltaessa ja toteutettaessa ympäristöaltistusta. https://doi.org/10.1007/9781475734010_7 Mallette, M. A Narrative Review. International Journal of Sports Physiology and Performance, 18(6), 563–572. Sports Medicine, 48(1), 153–175. N. Regular postexercise cooling enhances mitochondrial biogenesis through AMPK and p38 MAPK in human skeletal muscle. A. Frontiers in Sports and Active Living, 2, 118. D., Chapman, R. G., & Cheung, S. Altitude training and athletic performance. 2022. Postexercise cooling impairs muscle protein synthesis rates in recreational athletes. 2017. W. M., Stewart, D. Journal of Science in Sport and Exercise, 4(4), 358–370. 2020 Feb;41(02):98–105. S., & Ainslie, P. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Ympäristöaltistuksen toteutus vaatii taitoa Huippu-urheilussa erot suorituskyvyssä kilpailijoiden välillä ovat hyvin pieniä ja vähäinenkin parannus kasvattaa mahdollisuuksia voittaa mitaleita kansainvälisissä arvokisoissa. J., Schmitt, L., Cejuela-Anta, R., Faiss, R., Steiner, T., Robinson, N., Millet, G. https://doi.org/10.1007/s4297802200168y Wilber, R.L. Physiological Reviews, 101(4), 1873–1979. https://doi. 2020 Feb;598(4):755–72. Roach, P. Exercise performance and thermoregulatory responses of elite athletes exercising in the heat: outcomes of the thermo Tokyo study. 2018. O., Ritola, J. H. 2023. M. Peltonen, J. 2015 Aug 1;309(3):R286–94. P., & Wehrlin, J. American Journal of Physiology Regulatory, Integrative and Comparative Physiology, 315(1), R1–R27. Journal of Applied Physiology, 83(1), Article 1. D., Wehrlin J. L., Holm, P. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.01284.2005 Wilber, R. S. 2018. P., & Howatson, G. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 31(1), 44–51. Skeletal Muscle Microvascular Adaptations Following Regular Cold Water Immersion. Precooling and percooling (cooling during exercise) both improve performance in the heat: A metaanalytical review. Preparation for Endurance Competitions at Altitude: Physiological, Psychological, Dietary and Coaching Aspects. 2021. https://doi.org/10.1111/sms.13804 Peltonen, J. Intermittent hypoxic exposure and training have potential to maintain elevated hemoglobin mass after hypoxic camps. A. F., & Wilber, R. M., Subudhi, A. P., Wilber R.L. Journal of Applied Physiology, 34(4), 438–442. E., & Eijsvogels, T. Endurance capacity for prolonged exercise on the bicycle ergometer. C. V., Coombs, G. Y., McHugh, M. E., & Eijsvogels, T. Wagner, & P. Q., Bongers, C. https://doi.org/10.1152/ajpregu.00165.2017 Burtscher, M., Niedermeier, M., Burtscher, J., Pesta, D., Suchy, J., & Strasser, B. J. Live hightrain low for 24 days increases hemoglobin mass and red cell volume in elite endurance athletes. 2023. British Journal of Sports Medicine, 49(6), 377–384. Wilber, R. M., Dallam, G. Kwiecien, S. D., Eijsvogels, T. Monet urheilijat sisällyttävät sen vuoksi harjoittelusuunnitelmaansa yhtä tai useampia ympäristöaltistuksen muotoja edistääkseen suorituskykyään eettisesti, laillisesti ja reilun pelin hengessä. “Living HighTraining Low” for Olympic Medal Performance: What Have We Learned 25 Years After Implementation. M. K. 2018. G., Hopman, M. https://doi.org/10.1136/bjsports2013092928 Brugniaux, J. Indivi dual hemoglobin mass response to normobaric and hypobaric “live high–train low”: A oneyear crossover study. The Effects of Hyperoxia on SeaLevel Exercise Performance, Training, and Recovery: A MetaAnalysis. Am J PhysiolRegul Integr Comp Physiol. Champaign, IL, Human Kinetics. G., Thijssen, D. E. S., Kettunen O., Nummela A., Ohtonen O., Gagnon D. Journal of Applied Physio logy, 123(2), 387–393. 2020. Don’t Lose Your Cool With Cryotherapy: The Application of Phase Change Material for Prolonged Cooling in Athletic Recovery and Beyond. M. 1997. & Linnamo V. 75–88). https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00932.2016 Ihsan M., Markworth J.F., Watson G., Choo H.C., Govus A., Pham T., et al. Variability in hemoglobin mass response to altitude training camps. Girard, O., Levine, B. Exercise under heat stress: Thermoregulation, hydration, performance implications, and mitigation strategies. T. Périard, J. A., & Vogel, J. L. F., Dujic, Z., Sekhon, M. In R. D. H., & Daanen, H. Fuchs CJ, Kouw IWK, Churchward?Venne TA, Smeets JSJ, Senden JM, Lichtenbelt WD van M, et al. Ihsan M., Watson G., Choo H.C., Govus A., Cocking S., Stanley J., et al. . European Journal of Applied Physiology, 92(4–5). H. 1973. https://doi.org/10.1152/jappl.1973.34.4.438 Hauser, A., Troesch, S., Saugy, J. Cooling interventions for athletes: An overview of effectiveness, physiological mechanisms, and practical considerations. B., Barak, O. 2021. https://doi.org/10.1152/physrev.00038.2020 Rusko, H., Tikkanen, H., & Peltonen, J. D., & Stray-Gundersen, J. https://doi.org/10.1249/01. Altitude and endurance training. MSS.0000145442.25016.DD. 2017. T., & Eijsvogels, T. 2021. Highs and lows of hyperoxia: Physiological, performance, and clinical aspects. Hackett (Eds.), Hypoxia (Vol. C. W., Murray, D. https://doi.org/10.1123/ijspp.20220501 Gleser, M. 2001. Aviation, Space, and Environmental Medicine, 72(10), 904–911. 2006. 2004b. https://doi.org/10.1080/23328940.2016.1277003 Bongers, C
Kuva: Juhani Järvenpää Ratkaiseva katse ennen suoritusta Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakamisen taidon kehittäminen voi parantaa merkittävästi suoritusta niin joukkuekuin yksilöurheilussa. Chun, Golomb & Turk-Browne (2011) kertovat tarkkaavaisuuden olevan taito, joka liittyy havaitsemiseen. Tästä inspiroituneena selvitin Gretzkyn ajatusta syvällisesti salibandyn kontekstissa kognitioja liikuntatieteen rajapintaan asettuvassa Jyväskylän yliopistoon tekemässäni pro gradu -tutkielmassa Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakaminen salibandyssa (Häkkänen, 2024, ks. Halusin selvittää, miten pallollisen puolustajan katseiden määrä ja niiden kesto palloon vaikuttavat pelisuoritukseen. J ääkiekkoilija Wayne Gretzkyn väitetään todenneen: ”Koska en päihittänyt vastustajia vahvuudellani, nopeudellani enkä sarjan kovimmalla laukauksellani, silmäni ja mieleni tekivät suurimmat osan työstä kentällä.” Gretzkyn kertoma viittaa silmien kautta kerättyyn aisti-informaatioon, tiedon prosessointiin sekä peliä edistävän ratkaisun tekemiseen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 5 9 MATIAS HÄKKÄNEN, FM, KM kognitiotieteilijä, pedagogi salibandyvalmentaja mhakkanen@googlemail.com Salibandyn naisten F-Liigan ottelu SS Rankat Ankat– EräViikingit 8.3.2023. Tarkkaavaisuuden tehtävä on toimia portinvartijana ja päättää, mikä osa saatavilla olevasta aisti-informaatiosta pääsee ihmisen tietoisuuteen. Vaikka ihmissilmä havaitsee lukuisiä ympäristön ärsykkeitä, ei kaikkia kohteita rekisteröidä tietoisesti. Katseen jakamisen tehokkuuden vaikutusta suoritukseen ei ole parhaan tiedon mukaan aiemmin tutkittu missään urheilulajissa. Mihin ihminen kiinnittää tarkkaavaisuutensa tie. tietolaatikko)
Kasvanut katseiden määrä pallonhallinnan aikana ennustaa kuitenkin keskimääräistä parempaa toden näköisyyttä onnistuneelle suoritukselle (p = .036, OR = 1.09). Pallollisen puolustajan kannattaakin vilkaista palloa mieluummin lyhyesti ja usein kuin kerran pitkään. Aineisto kerättiin Exceltaulukkoon ja analysoitiin SPSSohjelmalla hyödyntäen monitasois ta binääristä logistista regressiomallia. Keskeiset tulokset Jos puolustajan katseen keston osuus pallonhallinta tilanteen kestosta kasvaa, keskimääräinen todennä köisyys onnistuneelle suoritukselle pienenee tilastolli sesti erittäin merkitsevästi (p < .001, OR = 0.99). NHL-jääkiekkoilija Erik Haulan on kerrottu hyödyntävän henkilökohtaista videovalmentajaa, joka käy hyökkääNäin tutkittiin Tutkimuksen aineisto sisälsi 931 pallonhallinta tilannetta, jotka analysoitiin otteluvideoita havain noimalla. Entä voiko tarkkaavaisuuden kohdentumista harjoitella tietoisesti. Samaa ajatusta soveltaen pallollisen puolus tajan yksittäinen pitkäkestoinen katse palloon viittaa muiden pelaajien havainnoimisen epäonnistumiseen. Muu aika kannattaa käyttää ympäristön havainnoin tiin. Koripallon vapaaheittotilanteessa katse tulisi kohdistaa yhteen valittuun koripallorenkaan kohtaan juuri ennen heittoliikettä. Voidaankin olettaa karvaajan onnistuneen jo osittain, kun hän pystyy ahdistamaan pallollista pelaajaa siten, että hänen katseensa siirtyy peliympäristön havainnoinnis ta palloon. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 toisesti tai tiedostamattaan. Golfin pelaajien katseen keston vaikutusta onnistuneeseen lyöntiin selvitettiin rajatuissa kolmen metrin puttaustilanteissa (Vickers, 1992). Pitkäkestoinen tuijotus golfpallon takaosaan lyönnin osumahetkellä on yhteydessä onnistuneeseen puttaukseen. Tutkimuksen pelaajat ovat 17–21vuotiaita tyttö ja naissalibandyn puolustajia, jotka pelaavat valtakunnallista kilpasarjaa eri puolilla Suomea. Kehittymisen ytimessä urheilijan omat pohdinnat Selkeästä kuvakulmasta videoidut urheilusuoritukset mahdollistavat niiden reflektoinnin. Kävi ilmi, että syöttöhetkellä huippuvastaanottaja kohdistaa katseensa pallon osumakohtaan ennakoidakseen pallon lentorataa. Quiet eye -harjoitteilla on kehitetty myös koripalloilijan vapaaheittotarkkuutta (Harle & Vickers, 2001) sekä jalkapalloilijan maalintekotaitoa ja paineensietokykyä vapaapotkutilanteessa (Wood & Wilson, 2012). Esimerkiksi salibandyssa ja jääkiekossa pelataan lähtökohtaisesti viidellä vastaan, jalkapallossa kymmenen kenttäpelaajaa haastaa vastustajan vastaavan määrän. Näin mahdollistetaan oman toiminnan arviointi ja yleisten johtopäätösten muodostaminen tehtyjen havaintojen perusteella. Haulikonpiipun heilumisliike sekä liikkeen kiihtyvyys pienenivät tilastollisesti merkitsevästi. Katseella on väliä Silmänliikemittauslasien mahdollistamia quiet eye -tutkimuksia on tehty useissa lajeissa rajatuissa pelitilanteissa. Tutkimuksen aineistoa analysoidessa laskettiin odds ratio arvoja, jotka määritellään kahden todennäköi syyden jakolaskuna. (2023) ajotutkimuksissa havaittiin, että pitkäkestoinen autotiestä poissuuntautuva yk sittäinen katse ennustaa epäonnistumista pitää auto kaistalla. Puolustajien pallonhallintatilanteet analysointiin urheilusuoritusten tutkimiseen tarkoitetulla Kino veaohjelmalla. Jalkapallon vapaapotkutilanteessa quiet eye -harjoitteet, joissa katse kohdistetaan jompaankumpaan maalin yläkulmaan, harjoitellaan motorista juoksuliikettä ja vaadittavaa potkaisuvoimaa, parantavat vapaapotkutarkkuutta ja paineensietokykyä. Koska pallollisen pelitilanteen ulkopuolella tapahtuu jatkuvasti peliin vaikuttavia asioita, mahdollistaa videopalaverien reflektointi pallottomien pelaajien toiminnan analysoinnin ja täten painottaa heidän toimintansa tärkeyttä. 2024. Quiet eye tarkoittaa kohtaa, johon urheilijan katse kohdistuu juuri ennen viimeistä motorista liikettä (Vickers, 2016). Grahnin ym. Esimerkiksi lentopalloilijoiden silmänliiketutkimuksissa (McPherson, Sue & Vickers, 2004) selvitettiin lentopallon avaussyöttöä vastaanottavan pelaajan quiet eye toimintaa. Erityisesti eliittitason skeetampujien interventiotutkimus (Causer, Holmes & Williams, 2011), vakuuttaa sisäisen pedagogi-valmentajani tutkimusasetelmallaan. Ampujille pidettiin kahdeksan ohjattua quiet eye -ampumaharjoitusta viikoittain sekä kolme henkilökohtaista videopalautetuokiota. Tutkimuksen odds ratio arvojen perusteella pelitilanteet, joissa pallollinen puolustaja tuijottaa palloa puolet pallonhallintaajastaan (OR = 0,49) ennustavat onnistunutta suoritusta lähes yhtä vahvasti kuin tilanteet, joissa vastustaja karvaa pal lollista pelaajaa aktiivisesti (p =.001, OR = 0,47). Oleellista on, että urheilija näkee omat suorituksena videolta ennen kuin valmentaja syöttää palaverissa jo etukäteen pureksitun informaation pelaajilleen. Vi deoaineistosta kerättiin 11 dikotomista muuttujaa (kyllä/ei), kuten esimerkiksi onnistunut syöttö omalle pelaajalle, laukaus päin maalia, maali, pallonmenetys, vastustaja estetty laukaus ja maalintekotilanteeseen johtanut syöttö. Häkkänen, M. Toisin sanottuna: mitä kauemmin pallollinen puolustaja tuijottaa palloa, sitä huonompi todennäköisyys hänel lä on onnistua suorituksessa. Alkuja loppumittauksissa havaittiin quiet eye -harjoitteiden pidentäneen ampujien kiekkoon kohdistaman katseen kestoa ja parantaneen osumatarkkuutta. Siten teknisesti kohtalainen pelaaja, jolla kuluu liikaa aikaa pallon tuijottamiseen paineettomassa tilanteessa peli ympäristön havainnoinnin sijaan, suoriutuu yhtä hyvin tai huonosti kuin pallollinen pelaaja, jota vastustaja karvaa aktiivisesti. Väitän, että vastaavanlaisilla lajiin soveltuvilla interventiolla pystytään kehittämään urheilusuorituksia niin yksilökuin joukkueurheilussa alatasolta ammattilaisurheiluun. Tulos painottaa karvaavien pelaajien tehtävän tär keyttä ja heidän toimintansa vaikutusta pallollisen pelaajan visuaalisen tarkkaavaisuuteen. Väitän, että voi. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/92970. Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakaminen salibandyssa
2011. Wayne Gretzkyn lainaukseen viitaten, silmien ja mielen on tehtävä suurin työ joka tapauksessa. Harle, S. B. . N. & Vickers, J. N. The Sport Psychologist, 15(3), 289–305. Annual review of psychology, 62, 73–101. Wood, G., & Wilson, M. L. Quieteye training, perceived control and performing under pressure. Hoffrén, S. 2016. Vaikka oman suorituksen jälkianalysointi videolta tuottaa kokemukseni mukaan ensisijaisesti armottoman häpeän tunteen, ei siihen pidä suhtautua negatiivisesti, vaan uteliaana. Atherton on asian ytimessä kysyessään Haulalta: ”Miksi teit tässä tilanteessa noin?” On tärkeää, että tarkkaavaisuustaitojen vaikutusta urheilusuorituksiin painotetaan kaikilla sarjatasoilla. Causer, J., Holmes, P. 2024. Pro gradu tutkielma. Accident Analysis & Prevention, 182, 106955. R. D., & Turk-Browne, N. Psychology of Sport and Exercise, 13(6), 721–728.. 3 (2004): 274–300. 2018. 2012. 2004. Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakaminen sali bandyssa. S., & Williams, A. Vickers, J. D. Origins and current issues in Quiet Eye research. A taxonomy of external and internal attention. 2011. 2001. Medicine and science in sports and exercise, 43(6), 1042–1049. Videovalmentaja P. J. Älypuhelimista löytyvät kamerat ja tarpeeksi kookkaat näytöt, tableteista puhumattakaan. Quiet eye training in a visuomotor control task. International Journal of Sport and Exercise Psychology 2, no. Youtube mahdollistaa nopeatempoisten otteluvideoiden hidastamisen ja pysäyttämisen. Lisäksi etenkin onnistuneiden suoritusten läpikäyminen tuottaa iloa. Tarjolla on myös satunnaisten paikallisten urheiluhallien kameroiden live-tallenteita, joista voi katsoa junioripelejä ja alasarjatason suorituksia jälkeenpäin. Lisätutkimus tarkkaavaisuuden jakamisesta eri Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta lajien kontekstissa ei ainoastaan tarjoaisi päivitettyä tutkimustietoa havainnointitaidon kohdentamisesta, vaan avaisi myös väyliä entistä onnistuneempiin suorituksiin. Voidaan kysyä, miksei 2020-luvun tarjoama teknologia mahdollistaisi kognitioja liikuntatieteen rajapinnassa uuden tiedon esiin tuomista monipuolisen tutkimusotteen myötä. Koska tieto ja laitteet ovat jo kirjaimellisesti kättemme ulottuvilla, miksi emme pelaajina, valmentajina tai urheiluromantikkoina hyödyntäisi tätä mahdollisuutta nykyistä painokkaammin ja kehittäisi tarkkaavaisuusja reflektointitaitojamme yhä aktiivisemmin. K., & Vickers, J. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. Grahn, H., Kujala, T., Taipalus, T., Lee, J., & Lee, J. Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Väärä tie kiekkohuipulle – Erik Haula pelaa Stanley cupin finaalissa ja ennen sitä hän ja hänen isänsä tekivät ratkaisuja, jotka kiukuttavat Suomessa, Helsingin Sanomat 5.6.2018, https://www.hs.fi/urheilu/art2000005707027.html McPherson, S. 2023. Häkkänen, M. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 61 jän kanssa tämän suoritukset läpi jokaisen ottelun jälkeen (HS, 2018). M. M., Golomb, J. LÄHTEET Chun, M. N. Current Issues in Sport Science (CISS). Cognitive control in motor expertise. Videopalvelu YouTubesta löytyy jo nyt maalikoosteita lukuisista eri lajeista ympäri maailman. Videoklipille oli koostettu tilanne, jossa Haula saa hyökkäyspäädyssä kiekon maalin taakse. Training quiet eye improves accuracy in the basketball free throw. On the relationship between occlusion times and incar glance durations in simulated driving
Sitten kun keväällä valon määrä lisääntyy, kaikki näkevät jo parempikuntoisemman sinut.” V akavasti puhuen kaikilla 309 suoma laisella kunnalla on lakisääteinen tehtävä edistää asukkaidensa hyvin vointia ja terveyttä sekä luoda edelly tyksiä hyvälle elinympäristölle. Useat kunnat investoivat kuntosalien ja liikunta keskusten rakentamiseen ja laajentamiseen tarjotakseen kun talaisille monipuolisia mahdollisuuksia kuntoilla. Keskeinen kysymys tietenkin on, ta voittaako liikuntapalvelutarjonta kun talaisen iästä, sukupuolesta, koulutus ja etnisestä taustasta riippumatta niin, että liikettä syntyy. Tälle vuodelle suunnatusta 20 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan lii kuntaneuvonnan laajentamiseen. Liikuntapalveluita, pyöräteitä, puhdas ta luontoa retkireitteineen rakkaasta Suomestamme löytyy yllin kyllin. Kunnat osallistuvat liikkeen lisäämisen, valtio tukee osaltaan tätä pyrkimystä ja urheilu seurat sekä lukuisat muut järjestöt tekevät osuutensa yhtei sen asian eteen. Lopulta yksilön vastuulle kuitenkin jää, kutsuuko lenkkipolku vaiko sittenkin rauhallinen Netflixin leffailta koti sohvalla. Verkkoliikuntapalvelut, liikuntavälineiden vuokraus tai lainauspalvelut tai etäliikuntakurssit ovat esimerkkejä näistä. Liikunnan edistä miseen tähtääviä hankkeita on kunnis sa lukuisia ja niissä korostuu yhdenver taisuus, tasaarvo ja saavutettavuus. Lopulta toivottavasti mahdollisimman moni löytää motivaation ja perustelun itselleen oman liikunnalli sen pääoman kokoamiseen. Liikkuva Ai kuinen ohjelman iskulause on osuva: ”Aktiivisuus on uusi normaali”. Ja pienillä askelilla on hyvä aloittaa, ellei ai kaisempaa liikunnan harrastamisen taustaa ole. Kuntien vastuuta liikunnan edistämisessä täsmentävät muun muassa valtionavustuslain mukaiset avustukset, joita myönnetään kuntien liikunta ja urheilutoimintaan. Yksityiset liikuntapaikat, joita on lähinnä kaupungeissa ja taa jamissa, täydentävät osaltaan kuntien liikuntapaikkatarjon taa. Tässä on kyse yhteisistä talkoista. Liikunta on tutkitun tiedon valossa hyvän terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivi, ja liikuntaneu vonta on tutkitusti tehokasta. Suomessa onkin yli 42 000 rekisteröityä lii kuntapaikkaa, joista noin 72 prosenttia on kuntien omistamia. Katsaus kuntien verk kosivuille luo yleiskuvan kuntien liikuntapalveluista ja hankkeista. Kortensa kantaa kekoon vaikkapa yli 50 000 vin kin NiksiPirkka, joka kehottaa laihduttamaan pimeässä: ”Jos olet vähän rapakuntoinen, talvi on hyvää aikaa aloittaa liikunta. J a vielä lopuksi. S amaan sarjaan voidaan ehkä lukea uimahallien ja uima keskusten kunnostaminen ja laajentaminen. Mukaan tar vitaan sosiaali ja terveys, vapaaaika, liikunta, sivistys sekä ympäristötoimi. Vajaa 4 euroa ohjataan esi merkiksi lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämi seen tarkoitettuihin avustuksiin kunnille ja elintapaohjauksen vahvistamiseen hyvinvointialueilla. Näihin hank keisiin voi kuulua esimerkiksi uusien allastilojen rakenta minen, lämpötilojen säätöjärjestelmien päivittäminen tai esteettömyyden parantaminen. Ehkä niinkään liikunnan ei tarvitse olla tavoitteena, vaan ennemminkin liikkeen lisää minen arkeen. Kyllä tässä on kyse yhteisistä talkoista. Monet kunnat panostavat ulkoilualueiden ja liikunta ja leikkipuistojen kehittämiseen tarjotakseen kuntalaisille mahdollisuuksia ulkoiluun, retkei lyyn ja erilaisiin ulkoilulajeihin. Liikunnan edistäminen ei tunne hallintorajoja. Liikunnan promovointiin osallistuvat reippaalla otteella monet tahot sekä hallinnollisesti ohjaten että käytännön vink kejä antaen. Liikkeelle lähtemisen kynnys on aina ylitettävä, jos energiakulutusta on tarkoitus lisätä. Liikunta ja terveyspalvelui den digitalisointi nostaa myös ajan hengen mukaisesti pää tään. Lisäksi liikuntalaki velvoittaa kunnat luomaan mahdollisuuksia asukkailleen liikkua järjestämällä liikuntapalveluja sekä ter veyttä ja hyvinvointia edistävää liikun taa eri kohderyhmät huomioon ottaen. . Käytä hämäryys ja pimeys hyödyksi ja liiku silloin. Lii kunnan edistäminen ei tunne hallintorajoja. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 polttopisteessä Kunnat liikauttavat Suomea ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi L iikunnan ympärillä on hyvä pöhinä ja sitä tukee vahvasti hallitusohjelmaan kirjattu Suomi liikkeelle ohjelma. Myös liikuntatilojen monikäyttöisyyden lisäämiseen satsataan esimerkiksi muuntamalla vanhoja teollisuus tai varastotiloja liikuntakäyttöön tai rakentamalla monitoimia reenoita, joissa voi harrastaa erilaisia urheilulajeja ja järjes tää erilaisia tapahtumia. Kunnat siis toteuttavat monia erilaisia liikuntaan liittyviä toi menpiteitä ja hankkeita omien resurssiensa ja mahdollisuuk siensa rajoissa, joten ne osallistuvat tahollaan merkittävästi Suomen liikuttamistavoitteen toteuttamiseen. Hankkeisiin voi sisältyä esimerkiksi uusien kuntosalilaitteiden hankkimi nen, tilojen remontointi tai uusien liikuntasalien rakenta minen. Omaa liikuntapolkua voi raken taa aluksi esimerkiksi liikuntaaktiivisuuden lisäämisen kautta edeten kohti säännöllistä elämäntapaa, johon liikunta kuuluu tottumuksena ja arjen voimavarana. Avustus ten ehtona on yleensä se, että kunta osoittaa toiminnassaan pyrkivänsä edistämään valtion liikuntapolitiikan tavoitteita. Laki velvoittaa myös tukemaan seuratoimintaa ja rakentamaan ja ylläpitämään liikuntapaikkoja. M iltä liikuntaarki näyttää kunnissa
Iso saavutus oli saada kirjastomäärärahat katettavaksi valtion budjettivaroil la. U rheilun silloisen kattojärjestön Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n viestintäjohtajana puntaroin urhei luyhteisön puhetta urheilun asemasta yhteiskunnassa. Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto pyyhittiin suomalaisen urheilun kartalta. Ja aina voi avoimesti valita roolinsa. Rakennemuutosta perusteltiin säästöillä ilman liikkumisen ja urheilun kokonaisvisiota. Monopolista Elin urheilujohtamisen aikaa, jossa Veikkauksella oli selkeästi monopoli, myös henkinen, vaikka soraääniä kuului. . Nykyisin hän on MIELI henkilöjäsenet ry:n toiminnanjohtaja ja konsultti Eila Vie yrityksensä kautta. Isovanhemmat vievät leikki puistoihin ja uimahalliin, koska heidätkin on aikanaan viety. Liikunnan ja urheilun tarina läpivalaisi liikunnan ja urhei lun aseman suhdetta yhteiskuntaan eri aikoina. Pohdinta vakauttaa arvoja – ja silti, ja ehkä siksi se voi olla myös ketterää. Identiteettitaistolla oli merkitystä. Monet isot urheiluseurat sen osaavat. Liikuntapesu osataan. Ihmettelen, miksi on niin vaikea johtaa urheiluliikkeen mo ninaisuutta. Tiet tävästi liikunnan ja urheilun määräraha on putoamassa rajus ti. Olen arvostaen seurannut, miten taitava valmenta ja ohjaa pieniä toimimaan ryhmässä, odottamaan vuoroaan, ottamaan paikkansa, nousemaan ylös ja iloitsemaan. Hän saa kenties elämänpituisen harrastuksen, ystäviä ja suhteen urheiluun. Kumpi on urheilun voit tava tarina: olympialiike vai lasten ja nuorten liikunta. Näille olisi edelleen suurta tarvetta. Kotoa löytyvät puolapuut, pyörät, sukset, luistimet, skeittilaudat ja pallot. Eila Ruuskanen-Himma toimi urheilun kattojärjestön viestintäjohta jana vuodet 1997–2012 sekä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n viestin täjohtajana 2014–2020. Viimeinen luku avasi tulevaa 2000luvulle: Monien kulttuu rien Suomi – Monet liikuntatarinat. Valtakunnallisesti ajatellen urheilus sa on aiempaa enemmän maineriskejä. Mitä järjestäytyneestä urheilusta kirjoitetaan 2010– 2020-lukujen historiikissa. Seuroilla ei juurikaan ole ollut Veikkauksen tuottojen tai valtion budjettivarojen suoraa puskuria. Avaamme ovea milloin luistelukouluun, jalkapallotreeneihin, tatamille tai tanssitunnille. Köydenvetoa Ihmettelen, miten historiatonta urheilujohtaminen välillä on. Tarina kulki muuttuen 1800luvulta ja itsenäistymisen ajalta 1900luvulle. Köysi kuitenkin kiristyy, kun tulee puhe resurssien jakamisesta. Tarvitaan verkostoissa toisten arvostamista ja pitkäjänteisen yhteiskuntasopimuksen kal taista yhteistyötä Suomessa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 6 3 emerita ihmettelee EILA RUUSKANEN-HIMMA Miksi moninaisuutta ei osata johtaa. Miksi ei sekäettä, ihmettelen. Edunsaa jat – tiede, taide, nuorisotyö ja liikunta – perustivat yhteisen vaikuttajaverkoston Kerstin Ehnholmin (ent. On ry:tä ja oy:tä. Urheiluliike ajettiin Olympiakomitean brändin alle – kansainvälisistä kriiseistä järjestöille maineuhka. Ihmettelen, miksi julkisuudessa keskustellaan vähän sii tä, miten osaava seuratoiminta kasvattaa henkisesti ja sosi aalisesti. Se toi myös mediaan keskusteluja lasten ja nuorten liikunnan arvoista ja sisällöistä. Liikun nan pääomaa he hankkivat päiväkodin leikeissä ja koulun lii kuntatunneilla. Sitäkö, että Veikkauksen monopoli murtui – lajiliittojen julkinen rahoitus romahti. Niissä on saman brändin alla liikuntaa pikkuisille, iltapäivätoimintaa, fyysistä aktiivisuutta työpaikoille sekä liikuntaa senioreille, maahanmuuttajille ja perheille. Ihmettelen, missä on urheilun oma varainhankinnan osaa minen. Valtakunnallinen järjestötoiminta on edelleen kiinni köy denvedossa, jossa toisessa päässä on kansainvälinen huip puurheilu ja toisessa lasten ja nuorta liikunta. Koko urheiluliike on viety Olympiakomitean alle, joka on osa kansainvälistä olym pialiikettä hyvässä ja pahassa. Sama koskee sosiaali ja terveysalan järjestöjä. Pienen kouluvalmiudet ja kanssaolemisen valmiudet elämään kehit tyvät. On kisailua, kilpaurheilua, maajoukkuetoimintaa ja kansainvälistä huippuurheilua. Palkkasimme jopa lobbarin Brysseliin. Säätiöt auttavat, mutta urheiluliikkeen sisälle tarvi taan varainhankinnan laajempaa osaamista. Urheiluliikkeen olemassaolon tarkoitus olisi mahdollis taa tämä kokemus kaikille lapsille ja nuorille ja kaikenikäisil le. Budjettivaroihin vaikuttaminen vaatii järjestöiltä yhteis kuntakelpoisuutta ja jatkuvaa näkymistä sekä etenkin katto järjestöltä osaavaa yhteiskunnallista vaikuttamista kulloises sakin poliittisessa ilmapiirissä ja päättäjien keskellä. Nyt politiikka on monesta syystä kulkeutunut siihen, että tämän vuoden alusta Veikkauksen tuotto ohjataan suoraan valtion talousarvioon ilman määriteltyjä käyttökohteita. Niiden haasteet liittyvät liikun tapaikkojen ja vapaaehtoisten saatavuuteen, kotien talousti lanteeseen sekä vastuullisuuden kohonneisiin vaatimuksiin. Ymmärsin, että urheilu tarvitsee oman kehyskertomuksen. Näin haluttiin tehdä, vaikka Nuori Suomi innovoi lasten ja nuorten liikuntaan menestyk sellisiä konsepteja, osaamista ja varainhankintaa. Liikunnan ja urheilun tarina: www.slideshare.net/jaakko100/ liikunnanjaurheiluntarina Urheilun kattojärjestön rakennemuutoksissa häviäjinä lasten liikunta ja aikuisliikunta: www.urheilujohtajaseniorit.fi/uutiset/ urheilunkattojarjestonrakennemuut/. Ekman) aloit teesta. Järjestö jen yhdistymisessä ensin Valoksi (2013) ja sitten Olympiako miteaksi (2017). Urheilun rakennemuutos 2010luvulla osoitti, että katto järjestötasolla ei osata elää moninaisuuden kanssa. Yritysyhteistyö on vain osa sitä kokonaisuutta. Syntyi tukijoiden ja järjestöjohtajien yhteistyöllä Liikunnan ja urheilun tarina 150 vuotta (2003). Taitoja elämään Perheessämme on kuusi lastenlasta (2–12vuotiaita). Seurat kohtaavat vii veettä ympäristön muutokset. Vuosikymmenten tiivis tarkastelu auttaa näkemään trendit ja vastatrendit, myös ajan virrassa. Toivottavasti meneillään olevassa Olympiakomitean uudistuksessa on myös yhdessä jaettu vi sio tulevaisuudesta mukana, eikä vain taktisesti reagoida bud jettivaroista tulevan rahoituksen jyrkkään heikkenemiseen. Erityisen tärkeää tämä on ajassa, jossa lasten liikkuminen on entisestään polarisoitunut. Jakosuhdelain mukainen automaatti toi lisää edunsaajille
näkemyk siä liikunnan yhteiskuntatieteiden mer kityksestä liikuntapoliittiselle päätök senteolle. Tutkijoiden asema liikuntatiedon hierarkian huipulla ei ole pitkään ai kaan ollut itsestäänselvyys. Yhteis kuntatieteilijät ovat valmiit astumaan eturiviin, viestittivät selvitysmiehet. Akateemista asiantuntijuutta haastaa laajentunut ja politisoitunut asiantuntijuus, joka me dian kautta saa usein enemmän huo miota kuin tutkimusraportit koskaan. Kun heimokuvauksesta (raportti) vastaa heimojohtaja ja keskustelu tu loksesta (webinaari) käydään heimo jäsenten kesken, päädytään helposti heimokeskeisen näkökulman korosta miseen. Liikuttamisen politiikassa on 2000luvulla nojattu biotieteelliseen arvovaltaan, vaikka resepti ei ole pur rut toivotusti. Tutkimusraportteja he eivät lue. Mentaalikartoissamme olemme toi minnan keskellä, muut reunoilla. 2000luvulla on innostuttu suojaamattoman asiantun tijanimikkeen jakamisesta ja ottami sesta. mitä niistä hyödymme?”, kysyi VLN:n puheenjohtaja vuonna 2015. W ebinaarissa esitetty tiukka näke mys ”tutkijan tehtävä on tutkia” on tuttu ja varmasti totta, mutta samalla siihen sisältyy viesti siitä, että kaikenlai nen muu osallistuminen kuuluu muiden tehtäviin. Asiantuntijassa on samaa kaikua kuin kansanperinteen tietäjässä, jol la uskottiin olevan lähes yliluonnollisia tietoon perustuvia kykyjä. Nyt medikalisaatioajatteluun perus tuva liikuntakäsitys näyttäisi horjuvan. Lääkärin sanaan usko taan vasta kun pappikin on jo ovella. Tähän kilpailuasetelmaan ei Itkosen ja Nevalan raportissa tai webinaarissa pu reuduttu. joista useimmat ovat poliitikkoja . Her kästi mittaamme muita vain omilla TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com Biotieteillä oli aikansa, nyt on yhteiskunta tieteiden vuoro . Toiminnan rajaaminen omalle muka vuusalueelle luonnollisesti houkuttaa. Politiikka on tie toa väkevämpää. Kun poliitikoilla ei ole aikaa liikun nan kotiläksyille, virkamiesten rooli ko rostuu. Samalla on syytä tiedostaa, että ymmärrys tiedosta ja asiantuntijuudes ta on koko ajan muutoksessa. Hannu Itkosen ja Arto Nevalan Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksista tulevaisuuteen julkaistiin so pivasti helmikuussa 2024 ikään kuin vastauksena Vapaavuorelle. Toki meillä kaikilla on kuplamme ja niissä omaksutut tulkintakehykset. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 pohdittua L iikuntapoliittisen vaikuttavuuden näkökulmasta liikun nan yhteiskuntatieteiden kul taajat ovat jo yhden tutkijasukupol ven takana. Päätöksiä tehdään valintojen virrassa: kenen tieto on kul loinkin eniten oikea tai valmistelevalle virkamiehelle sopivin. I tkonen ja Nevala kysyivät Valtion lii kuntaneuvoston (VLN) jäsenten . Tällaisen yksisuuntaisen tiedevies tinnän haaksirikkoon ei Itkosen ja Ne valan selvityksenkään perusteella ole vielä herätty. Nykyään hallinto kes tää kritiikin ja sparrausta se suorastaan kaipaa.. Hei kommin koulutus tukee johtamistai dollisia ja hallinnollisia valmiuksia sekä sosiaalisia taitoja. Kun tiedos ta ei voi johtaa sitä, miten asioiden tu lisi olla, pelkästään hallinnon tilaamaa tutkimustietoa tuottamalla vaikuttami nen jää marginaaliseksi. Huolta kannetaan, mutta ensi sijassa oman asian riittämättömäs tä arvostuksesta. ”Hirveä määrä tutkimuksia . Kovin vähän on näyttöä siitä, että tiedolla olisi erityisasema lii kuntapolitiikassa. Vain yksi vastasi. Sekä tutkimustie don tuottajat että päätösten valmiste lijat ovat pitkään uskoneet tiedonvä lityksen puutemalliin: päättäjillä on tietovaje, ja kun se korjataan tutkimus raportteja tuottamalla ja popularisoi malla, tietovaje poistuu, ja tieto pää see näyttämään liikuntapäätöksille oi kean suunnan. Samalla kiinnostus tarkastella liikun taa yhteiskunnallisena ilmiönä tuntui si olevan uudelleen nousussa. Politiikoille tietoa on liikaa, virka miehille liian vähän. Liikuntatutkijoiden asiantuntemus ta omalla tutkimusalueellaan ei sovi kiistää. Sitä oppii mitä opetetaan. 1980lu vulla jokainen kopiokoneelta tavattu ni mettiin tietotyöläiseksi. Hieman yllättäen ensimmäisenä suunnantarkistusta ehti suosittele maan Suomen Olympiakomitean (OK) puheenjohtaja Jan Vapaavuori: ”Liikkumattomuuden ongelmaa on lähestytty lääketieteen näkökulmasta, vaikka ratkaisut siihen löytyvät yhteiskuntatieteistä.” (Pysy liikkeellä kirjan julkista mistilaisuus 23.10.23) Jos OK tarkistaa tutkimukseen liittyvää politiikkaansa, niin se saattaa ohjata näkökulmatar kistuksiin muuallakin. Vaikka Vuolteen tutki muksesta on aikaa, se saattaa osaltaan selittää miksi julkishallinto työllistää ar vioinneissaan enenevässä määrin muita kuin tutkijakoulutuksen saaneita. Ronskiakaan keskustelua ei tarvitse karttaa. mittanauhoillamme. Jos muutosta tar vitaan, sitä odotetaan enemmän muil ta kuin itseltä. Tutkimuksen hyödyntämistä ei ole VLN:ssa aina ennenkään koettu tär keäksi. vai onko. Aihepiiri lie nee ollut vieras. Raportti ja etenkin sen pohjalta järjes tetty webinaari (7.2.2024) pyrkivät he rättämään uskoa uudesta tulemisesta, mutta synnyttivät myös epävarmuutta liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden pär jäämisestä yliopiston ulkopuolella. Liikunnan yhteiskuntatieteilijöi den soisi katsovan hallinnon suuntaan muutenkin kuin kuulemiskutsuja ja re surssipäätöksiä odotellen. Samoilla linjoilla oli VLN:n tutkimus ja arvioin tijaoston puheenjohtaja vuonna 2017: ”Tietoa on älytön määrä.” Poliitikoille liikunta on harmiton ju tusteluaihe sikäli kuin isommilta asioil ta ehtivät. Pauli Vuolteen tutkimuksen (2010) mukaan suo malainen liikuntatieteellinen tohtori koulutus tukee parhaiten niitä ammatil lisia haasteita, joita kohdataan yliopis toissa ja alan tutkimusyksiköissä. Virkamiesvaltaa ei kannata vä heksyä, sillä päätökset tehdään virka miesten esityksistä. Tällainen keskustelu ilmentää enemmän poteroihin vetäytymistä kuin sillanrakennusta muiden toimijoiden suuntaan. Keskustelu lii kuntapolitiikan päämääristä sopisi eri tyisen hyvin liikunnan yhteiskuntatie teilijöille
Silti pitäisi riittää jokunen sana myös liikun nan todellisten päättäjien eli kansalais ten suuntaan. Kun kunnan lakisääteisiä vastuista hoidetaan harvenevalla rivistöllä, on hyvä, jos samasta henkilöstä on mo neksi. Samalla myös tutkijoiden on asetuttava alttiiksi kommentoinnille, kriittiselle keskustelulle ja jopa poliitti sille kysymyksille. ?. Tilastointi alkaa 1970lu vulta. Vähin tään pitäisi esittää toiminnasta jotain sukupuolieriteltyä dataa. Jos vuorovaikutuksen sijaan päähuomio kohdistuu omien toi mintaedellytysten turvaamiseen, voi sil tojen rakentamisen kohti vaikuttavuut ta unohtaa. Oppi mista tapahtuu toiseenkin suuntaan. . Pelkästään hallintoa pal velevien projektien kautta tutkijoiden on vaikea tavoittaa liikunnastaan itse näisesti päättäviä kansalaisia. Kaikkia eri taho jen tuottamia ”totuuksia” ei tarvitse uskoa, mutta niitä ei ole syytä ylenkat soa. Vapaaaikajohtajan toimenkuvassa on hyötyä niin latukoneen kyydissä vie tetyistä tunneista kuin myös prinssi eversti Pekka Lipposen seikkailujen perustalle rakentuvan paikallisidenti teetin varhaisesta omaksumisesta. Kutsu päättäjien pöytään saattaa tulla mahdolliseksi, kun tutkija osallis tuu näkyvästi myös liikunnan päämää ristä käytävään keskusteluun. Liikuntakysymysten yhteis kunnallistaminen edellyttää tutkijoilta osallistumista muihinkin kuin tutkija tai virkamiestapaamisiin. Kuntalaisten arkiympäristö ja palvelut ovat keskeisiä myös edistet täessä sukupuolten välistä tasaarvoa. Sisko, älä kätke lediä vakan alle. Osallistuminen kansalaiskeskusteluun lienee varmin tapa turvata oma tulevai suus. Tajuttiinko seminaarin pääpu hujiksi kysyä naisia ja miehiä vai turis tiinko symposiumin paneeli läpi loiri nuotiona. Toimialoittainen erittely on sittem min muuttunut vaikeammaksi, kos R esurssisyistä hallinnon toimet ovat päällimmäisenä tutkijoiden mie lissä, kuten Itkosen ja Nevalan selvitys sekä käyty keskustelu osoittavat. Kun onnistuu osoittamaan, että vas toin odotuksia kykenee arvioimaan hiekkatekonurmen alle tulevan jousto kerroksen murskekumirouheseoksen raekoon tilausta varten oikein, liikun tapaikkahoitajat alkavat – luvan kysyt tyään – kutsua piälliköksi tyttösen tai poikasen sijasta. Siitä tilanne on tasoittunut. muutenkin kuin vain liikunnan osalta. Kosketuspinta kansalaisiin rakentuu julkisuudessa. Jos haluaa, hyvinvointikertomuksen pystyy silti huoletta raportoimaan läpi ilman sukupuolimuuttujaakin. Suosittelimme kiinnit tämään huomiota ihmisten epätasai seen jakautumiseen eri asemissa, joh tui se mistä hyvänsä. Naisten aliedustuksen johtotehtävissä saattoi tulkita oikeu denmukaisuus tai valtakysymykseksi sekä mahdolliseksi kyvykkyysresurssin hukkaamiseksi. ka liikuntasektori on yhä useammassa kunnassa osa laajempaa vapaaajan, kulttuurin, elinvoiman tai jotain muu ta nimeä kantavaa kokonaisuutta. Vaikka medioituneen yhteiskunnan toimintatavat poikkeavat akateemisista perinteistä, pitäisi näiltä kin osin ottaa rohkeita askelia. Siltä ajalta liikuntatoimenjohta jat sai kirjata kaikki miessarakkeeseen. Vaikuttavuudestaan kiinnostunut lii kunnan yhteiskuntatieteilijä ei ainoas taan tutki liikuntaa, vaan ottaa selvää politiikan kuvioista, hallinnon pyrki myksistä, arjen realiteeteista ja kansa laisten elämästä . Vuoro vaikutusvaje on isompi ongelma kuin tietovaje. Kuntapuolella ammattinimikkei den sukupuolisidonnaisuutta on py ritty siloittamaan häivyttämällä niistä miehet ja emännät, mutta liikuntatoi men nimikelistausta perkaamalla sel viää, että mestaripäätteiset ovat har vemmin naisia, kahvionpitäjät vähän useammin. Kuntien rooli liikunnan lisäämises sä yhä merkittävämpi, mutta paikalli set mahdollisuudet tehtävästä suoriu tumiseen ovat näillä rakenteilla ja val tionosuusjärjestelmällä eriytymään päin. Mediaa kiinnostaa asioita enemmän ihmiset. Eikä sitä myöskään kuntaa kannustavan hytekertoimen prosessi ja tulosindi kaattoreista löydy. Tutkijalle as tuminen median maailmaan ei välttä mättä ole mieluisaa, mutta koko ajan enemmän ja enemmän välttämätöntä. Tutkimus on ikuinen renki, ei isäntä. Tutkimus ei valmistuttuaan muutu suunnaksi. Faktarivit minimoidaan, jotta saadaan tilaa tunteille ja tarinoille. Tärkeää on kuunnella arvostavasti monenlaista asiantuntemusta; ymmär tää miksi kukin ymmärtää sen minkä ymmärtää. Onko hank keen kohderyhmän tai tekijöiden suku puolijakauma sata–nolla, tuliko rapor tin kuvituksiin tasapuolisesti tyttöjä ja poikia. R upesimme tekemään ensimmäistä liikunnan tasaarvokat saustamme vuonna 2010. Julkisuus on myös oikotie poliitti siin ratkaisuihin. Yksi menetelmistä oli niinkin yksinkertai nen kuin pitää tukkimiehen kirjanpi toa miesten ja naisten tai tyttöjen ja poikien lukumääristä erilaisissa har rastuksissa, työtehtävissä ja luotta mustoimissa. Liikuntatutkijoiden toivoisi vapautta van itsensä tiedolla johtamisen harhas ta. A ikamme asiantuntijuus tiivistyy kol meen sanaan: tietojen soveltami nen vuorovaikutustilanteissa. Vasta huolellisessa osaamiskar toituksessa voi selvitä, että liikunta paikkamestari on myös emäntäkoulun käynyt tai että eniten kirjaimia ajokor tissa onkin toimistosihteerillä. Aiheeseen on saanut palata, kun erilaisia tutkimus, kehittämis ja mui ta hankkeita suunnittelevat, hakevat tai raportoivat kollegat ja kaverit kysy vät, että mitä näihin tasaarvotoimen pidekohtiin kuuluu kirjoittaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 6 5 MATTI HAKAMÄKI erikoissuunnittelija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu matti.hakamaki@jamk.fi Samasta henkilöstä oltava moneksi kunnissa SALLA TURPEINEN tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu vapaaaikajohtaja Laukaan kunta salla.turpeinen@jamk.fi Veli, pidä tulta yllä. Mo nialaisia ovat välillä toki tehtävätkin
Yhteenvedossa toimittajat löytä vät Pohjoismaiden jalkapallokulttuu reista enemmän yhtäläisyyksiä kuin perustavanlaatuisia eroja. Lähtökohtana on käsitys Pohjoismaiden erityisyy destä yhteiskuntamallina, mistä seu raa myös jalkapallokulttuurin tunnis tettava ominaislaatu. Jalkapallotutkimusta on tehty yhteiskuntatieteen keinoin ja näkö kulmin paljon Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Football in the Nordic Countries. Teksteistä kuultaakin huoli seuratoiminnan tulevaisuudesta ja kyvystä mukautua muutoksiin. 304 s. Hänet tunnetaan pit kistä retkistään, kuten 100 päivää kan sallispuistossa (2016), 100 päivää Sai maalla (2017) ja 40 päivää Urho Kek kosen kansallispuistossa (2023). Vai kutukset ulottuvat 2020luvulla junio ritoimintaan asti. Olosuhteisiin liit tyy myös suurten jalkapalloareenoi den rakentaminen viihdetapahtumia palveleviksi. Jär venkylä kirjoittaa ja kuvaa monikana. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 arvioitua K i r j a Pohjoismaisen jalkapallotutkimuksen pelinrakennusta Mihály Szeróvay, Hannu Itkonen & Arto Nevala (toim.). Critical Research in Football, Roughledge 2023. Hyvinvoin tiyhteiskunta on luonut hyvän pohjan myös jalkapallolle. Norjan ja Tanskan naisten maajoukkueet menestyivät etenkin 1990 ja 2000luvuilla kansainvälisesti. Jal kapallon tulo liittyi kaikissa Pohjois maissa modernin liikuntakulttuurin syntyyn. Pohjoismaisen jalkapallon suuret linjat selviävät hyvin teoksen ensim mäisestä osiosta, joka esittelee jalka pallon kehitystä maakohtaisesti. Eroja löytyy esimerkiksi kehitysvai heiden ajoittumisessa. Suomessa toiminta ei innostuneen alun jälkeen laajentunut toden teolla ennen kuin 2000luvulla toisin kuin muualla Poh jolassa. Vaikutteet tulivat suoraan lajin emämaasta Englannista, Skoo neen tosin osin Tanskan kautta. Silti retkei lykirjoja julkaistaan tasaiseen tahtiin. Pelaajista tuli eri vaihei den kautta ammattilaisia viimeistään 1990luvulla, mutta jalkapallo on sit temmin ammattimaistunut laajem minkin. Englannissa otteluita ei nähty suorana ennen vuotta 1983. Practices, Equality and Influence. Naisten järjes täytynyt jalkapallo alkoi kehittyä Poh joismaissa 1970luvulla. Useaan kertaan tulee esille, että lauantaipäi vää alkoi monissa kodeissa määrittää 1960–1970lukujen vaihteessa Nor jan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan yleis radioyhtiöiden kaupallisen ITVyh tiön kanssa solmima sopimus Englan nin liigan otteluiden lähettämisestä. Määrä on nousussa myös Suomessa ja Islannissa. Teoksesta löytyy runsaasti kiin nostavia yksityiskohtia, kuten Nor jan 1990luvulla saavuttama hetkel linen kilpailuetu. JOUKO KOKKONEN K i r j a Retkiromantiikkaa vuoden joka viikolle Olli Järvenkylä: Vuoden retkikirja – retkeile ympäri vuoden. Maahanmuuttajanäkökulmaa raot taa Ruotsissa kaudeksi 2018 kor keimmalle sarjatasolle Allsvenska niin nousseen Dalkurd FF:n kannatta jia käsittelevä teksti. Dalkurd on ollut kurdeille enemmän kuin jalkapallo joukkue ja sitä on pidetty jopa valtiot toman kansan maajoukkueena. Artikkeleissa tulevat hyvin esille urheilun globalisaation ja uuslibera listisen talouspolitiikan pohjoismai selle toimintamallille aiheuttamat muutospaineet. EU:n Bosmanpäätös teki jalkapalloi lijoista työvoimaa, jolla on oikeus liik kua vapaasti. Reunahuomautuk sista huolimatta artikkeleista kutoutuu laaja pohjoismaisen jalkapallon histo riallissosiologinen yleisesitys. Viime vuosina julkaistuissa oppaissa keskiössä ovat olleet kansallispuistot ja merkityt reitit. Retkistä on katsottavissa myös mies ja kamera tyyppistä dokumenttia. Retkeilyn monitoimija Olli Järvenkylä on eräopas, retkeilevä toimittaja ja tietokirjailija. Toi saalta edes korkeimman tason jalka pallo ei tule toimeen ilman kansalais toimintaa Pohjoismaissa. Median merkitys nousee esiin monissa teoksen teksteistä. Ruotsin damlandslag kuuluu edelleen naisten jalkapallon ehdottomiin kärki joukkueisiin. Retkeilysivustot ja karttasovellukset kilpailevat painettujen kirjojen ja paperikarttojen kanssa. Teos tuo esiin ammattimais tumisen vaikutuksen muun muassa junioritoimintaan. Pelaajaliikenne Pohjois maista Euroopan suuntaan vilkastui ja yhä useammat nuoret lahjakkuudet lähtivät hakemaan peliaikaa kovem milta kilpakentiltä. Jäin kaipaamaan tekstiä Färsaar ten epäilemättä omaleimaisesta jal kapallokulttuurista, joka jää mainin nan asteelle. Amatööriyden vaaliminen kuu lui pitkään pohjoismaiseen jalka palloon. Norjan maajoukku een Egil ”Drillo” Olsen ja Rosenborg BK:n Nils Arne Eggen ottivat kaiken irti silloisesta jalkapallon tiedolla joh tamisesta. Readme.fi 2024. Olosuhteiden vaiku tus jalkapalloon pilkahtelee useissa artikkeleissa, mutta aiheesta olisi voi nut oman artikkelinsa. Kotimaisten pelaa jien tilalle tuli varttuneempia futistyö läisiä, jotka eivät olleet onnistuneet pääsemään huippusarjoihin. Football in the Nordic Countries avaa jalkapallon lisäksi näkökulmia kansainvälisen urheilun muutoksiin. Hallien ja vielä enemmän tekonurmien merkitys on ollut niin suuri jalkapalloharrastuksen laajentumisen kannalta kaikissa Poh joismaissa – ja etenkin Islannissa, Nor jassa ja Suomessa. Mihály Szeróvayn, Hannu Itkosen ja Arto Nevalan toimittama artikkelikokoelma Football in Nordic Countries esittelee laa jasti jalkapalloa käsittelevää pohjois maista tutkimustietoa. Football in the Nordic Countries osoittaa myös, että hyvä yhteiskunnallisesti painot tuva liikuntatutkimus kertoo niin tut kittavasta ilmiöstä kuin sen toimin taympäristöstä. Erilaisesta nopeista ja myös syvällisistä analyyseistä on sittem min tullut jalkapallon arkea muualla kin kuin aikuisten huipputasolla
Tämä onkin yksi kirjan heikkouksista, sillä esimer kiksi valmiista croisanttaikinasta on useita muunnelmia, puhumattakaan eväsleivistä tai nakeista. Herääkin kysymys, onko kirja opas vai kokoelma retki tarinoita. Kirjassa pääpaino on elä myksillä ja kohteessa olemisella eikä taipaleella vuodatetuilla hikipisa roilla. Vuoden retkeilykir jan retkiruokaresepteissä ja vinkeissä pääpaino ei ole kokkailunilossa, vaan kotona tehdyissä retkieväissä tai nuo tiolla ja retkikeittimellä lämmitettä vissä sapuskoissa. Ohjaaja: Kaisa El Ramly. Kuten ret keilijät tietävät, niin erämaa on arvaa maton. Hänen uusin tuotoksensa on Vuoden retkikirja – retkeile ympäri vuoden. Kriittinen piste on kuvattu Ylitor nion lisäksi Taivalkoskella, Kuusa mossa ja Oulussa. JARI KANERVA pääsihteeri jari.kanerva@lts.fi T e l e v i s i o Montun pohjalta täyteen lentoon Kriittinen piste. Ajoittain tuntuu, että Jär venkylä lähestyy 1970luvun lapinta rinoita, jotka perustuvat oman luon tosuhteen avaamiseen etenkin Lapin tuntureilla. Mutta auttaako kirja ratkaisemaan, miten selvitä erämaassa. Välillä kerronnasa käydään montun pohjalla, mutta unelma olym pialaisista kantaa. Hyvänä lisänä ovat retkitarinoiden ja kohdetietojen lisäksi eri retkeily muotojen kattavat varustelistat muu taman tunnin päiväretkeltä viikko jen vaelluksille sekä muistutus Jokai sen oikeuksista ja velvollisuuksista. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 67 vaisesti retkeilystä ja luonnossa liik kumisesta. Kriittinen piste ei. Ylitorniolainen murre kuuluu sarjassa vahvasti. Selviääkö siitä, miten voitetaan uusavuttomuu den haasteet. Yle 2024. Päärooli Hodanina on Fadum Her sin näyttelijädebyytti. Tarinat vievät lukijan moninaisiin luontoelä myksiin kansallispuistojen tunnettui hin kohteisiin, mutta tekevät tutuksi uusia retken arvoisia kohteita. Järvenky län eepos on siinä piristävä poikkeus, että kansallispuistojen perinteinen reit tiesittely on kuitattu sivun tekstillä ja QRkoodilla, jonka avulla lukija voi avata älylaitteessa retkikohteen kartan. ”Mitä sie hunteeraat ko sie istut puomilla?” kysyy Seppo Hodanilta. Olisinkin toivonut, että tällaisiin oppaisiin lisätään aina lyhyt selviytymisosuus, joka tuo esille varautumisen merkityksen luonnossa liikkumisessa. Kokematto muudestaan huolimatta Hersi yltää sarjassa näyttelijöistä uskottavimpaan suoritukseen. Tarjolla on siis 52 eri retkikoh detta eri puolille maatamme, eteläran nikolta Lappiin. Kom mellusten saattelemana hän pää see näyttämään taitonsa paikalliseen hyppytorniin veteraanimäkihyppää jien seurassa. Siitäkin huolimatta, että mäkihyppy oli Hersille ennen sarjan kuvauksia täysin vierasta. Tunnelmat vaihtelevat vuodenaikojen ja sään mukaan. Näistä lähtökohdista ponnistaa Ylen uusi mäkihyppyä käsittelevä draamakome diasarja Kriittinen piste. Olympiaunelma, kulttuurien kohtaaminen ja yllättävä ystävyys. Vastaus on ei. Toisaalta kirja toimii hyvin myös nojatuoliretkeilijälle. Joskus retki on lyhyt päivän reissu, toisinaan pitempi. Teos kytkeytyy nykyiseen retkikirja genreen, jossa esitellään Suomen kan sallispuistoja retkikohteina. Yhteinen nimittäjä onkin urbaani ote luonnossa liikkumiseen ja suhteellisen helppo pääsy kohtei siin jopa joukkoliikennettä käyttäen. Kir jan valokuvat ovat kotialbumihenki siä ja tuovat todentuntuisen tunnel man niin helteellä, sateella, tuiskussa ja pakkasella. Järvenkylä vie lukijan retkelle Suo men luontoon vuoden jokaisena viik kona. Mäkihyppääjät Toni Nieminen ja Julia Kykkänen valmensivat sarjan näyttelijät lajin maailmaan ja toimi vat stuntteina. Hodanissa Seppo näkee jotain omasta nuoruudestaan, ja valmen nus ja ystävyyssuhteen kautta hän pääsee käsittelemään omaa mäki hyppytraumaansa. Järvenkylä tarjoaa tarinoilla innos tusta retkelle lähtemiseksi. Virkistäviä olivat ideat termospullon monipuo lisestä käytöstä. Olosuhteet voivat vaihtua hetkessä tai retkeilijä arvioi kykynsä yläkanttiin. Kolme jaksoa, yhteiskesto 122 min. Valmennusta tarvit tiin siihenkin, miten suksia kannetaan oikeaoppisesti. Kirjassa ei tyydytä pelkkään pati kointiin vaan siinä liikutaan luon nossa pyöräillen, meloen, luistellen, hiihtäen ja lumikengillä. Tarinan kaunein koukku onkin epätodennäköinen ystä vyys somalitaustaisen nuoren naisen ja vanhemman ylitorniolaisen mie hen välillä. Taivalkoskella urheilulukiota käyvä Hodan pakenee kiusaamista Ylitorniolle isänsä luokse ja asettuu paikalliseen elämänmenoon. Perinteinen, monipäiväinen erätaitoja ja vaativa vaeltaminen loistaa pois saolollaan. Heistä Seppo (Timo Torikka) ryhtyy tukemaan Hodania ensin Ylitornion pienen hyppyrimäen ja sitten kansallisen sarjan valloitta misessa. Kirjassa jokaisella retkellä teh dään ruokaa tai paremminkin mutus tellaan helppoja eväitä. Hodan edustaa perinteisessä talvi lajissa kahta vähemmistöä: naisia ja maahanmuuttajia. Sarja kertoo 19vuotiaasta Hodanista (Fadum Hersi), joka haluaa maail man parhaaksi mäkihyppää jäksi. Usein tari nat avaavat matkan tekijän kokemuk set ja fiilikset kokonaiseksi lukukoke mukseksi, joista voi ammentaa ideoita omalle retkelle. Perinteisten retkeilymuotojen ohella mukana on myös muutama harvinaisempi, kuten resiinaretki ja laamavaellus
https://yle.fi/aihe/a/2010004352 T e l e v i s i o Kun pallo totteli liiankin helposti Bendtner. Tyt töjä ja naisia ei paljon Pelaajassa näy. Dokumentin loppupuolella mukaan tulee tyttöystävä. 1999) yritystä nousta eurheilun huipulle. Osa näyttelijäsuorituksista tuo mieleen kesäteatterin. Dokumentti on kuitenkin hyvä muistutus meille perinteisen urheilun parissa kasvaneille siitä, että turnauk sineen ja rahapalkintoineen eurheilu on kasvava ja ilmeisen pysyvä ilmiö. Koefoed valottaa hyvin vaihtelevan uran teh neen jalkapalloilijan vaiheita. Urheilun parissa toimivalle maa ilma on monella tapaa yllättävän tuttu, vaikka itse CSpelistä ei ymmär täisikään mitään. Pelaajasta löytyy mistä tahansa joukkueurheilusta tun nistettavia tilanteita. JOUKO KOKKONEN Jose Riikonen, Menestyjä on kaikkien kaveri, epäonnistujat jäävät yksin – Verneri ”Bona” Junkala oli huippulupaus, joka ei kestänyt eurheilumaailman raakuutta. Stellberg koettaa saada Junkalaa pohtimaan vaikuttimiaan ja analysoi maan käyttäytymistään. Hän suosittelee ker tomaan kielteisistä viesteistä esimer kiksi valmentajalle. Viaplay 2024. Kohdehenkilön tuntevat Tans kassa kaikki ainakin lukuisista kohuot sikoista, joihin alkoholilla oli usein osuutta. Joukkuekaverit muistuttelevat ennen ratkaisevaa ottelua, ettei Bona ole koskaan voittanut finaaleissa, mikä ei ainakaan helpota paineita. Eurheilussakin elää näköjään pukukoppimeininki, johon kuuluu ronski vtyylin kielen käyttö. 3 osaa, yhteiskesto 110 minuuttia. Esimerkiksi pai koin huono leikkaustyön jälki häirit see tarkkaa katsojaa, eikä taustamu siikki aina palvele tarkoitustaan. Toki äiti antaa ohjeita ja psykologi käy keskusteluja Vernerin kanssa, mutta itse CSjengissä vallitsee maskuliini nen henki. Dokumentin seuraamista olisi hel pottanut tapahtumien ajoittaminen. Kolmeen jaksoon on ahdettu suuria aiheita, vaikka toteu tusta olisi voinut rauhoittaa syventy mällä tarinan hahmoihin ja heidän motiiveihinsa. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Andreas Koefoed. Taidot riittävät huippusuorituksiin, mutta kyky käsitellä psyykkisiä paineita on heikko. Käsikirjoitus: Petri Luukkainen, Jesse Jokinen & Jussi Sandhu. Kehyskertomuksena toimivat Jun kalan urheilupsykologi Mia Stellbergin kanssa käymät keskustelut. Bendtner oli 2000luvun suuri hyök kääjälupaus, josta odotettiin Preben Elkjärnin veroista tähteä. Junkala ei myöskään oikein löydä paikkaansa joukkueessa. Vank kana pohjana on Rune Skyum-Niel. Hiljaiselle ja sulkeutu neelle Junkalalle tehtävä ei selvästi kään sovi. Tunnettu tanskalainen dokumentaristi Andreas Koefoed on tiivis tänyt tanskalaisen jalkapalloilijan Nicklas Bendtnerin uran vajaaseen kahteen tuntiin. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 arvioitua kuitenkaan varsinaisesti käsittele pää henkilön uskontoa tai ihonväriä, vaan keskittyy suomalaisuuteen, yhteisöi hin ja ihmisiin pienellä paikkakun nalla lämminhenkisesti ja humoristi sesti. Tehtävää ei helpota se, että huipputasolle pääse misen edellytyksenä olevat perusasiat – ruokailu, uni ja liikunta – eivät ole mitenkään tasapainossa. SALLA KÄSSI T e l e v i s i o Kovaa peliä Pelaaja. Kriittinen piste on kokonaisuutena ollut tuottajilleen kuitenkin liian iso pala haukattavaksi. Sarjan pääkäsikirjoittaja ja tuottaja Antti Kaarlela on kritisoinut talviur heilua elitistiseksi ja valkoiseksi. Ohjaus: Petri Luukkainen & Jesse Jokinen. Katsojalle ei hahmotu helposti, että kerronta alkaa vuodesta 2018 ja ete nee koronaajan alkuun. Hauraanoloi sen Junkalan jalat vispaavat haastat telutallenteissa, jotka ovat ikään kuin konsultaatiokeskusteluita. Ympäristö on myös miehinen. Katsojana huomioni kiinnittyy kui tenkin monikulttuurisuuteen, sillä se tuntuu olevan suomalaisissa draama tuotannoissa harvoin esillä. Pelaaja tuo esille kaikkeen sitou tuneeseen harrastamiseen liittyviä piirteitä. Doku mentin alkupuolella tulee ajatelleeksi, onko oikein ottaa päähenkilöksi epä varma nuorukainen. Ammattilais unelmasta tuli totta, mutta samalla pelaamisen luonne muuttuu. Stellberg muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse sietää uhkauksia ja asiatonta palautetta yksin. Par haimmillaan Kriittinen piste ilahdut taa näkökulmillaan. Vielä har vemmin televisiossa kuulee somalin kieltä, mikä on Kriittisessä pisteessä ilahduttava yksityiskohta. On raikasta pysähtyä minisarjan verran tuulettamaan luutuneita käsityksiä mäkihypystä – ja siinä samalla ihmi syydestä ja suomalaisuudestakin. Aikataulujen noudattaminenkin on vaikeaa. Kerronnan edetessä käsittely onneksi syvenee ja hyväksikäytön tuntu väistyy. Se on myös kertomus siitä, miten intohimoinen harrastus on muuttumassa työksi. Työ hön sisältyy uusia vaatimuksia, joita samaan aikaan aikuistuvan nuoren ei ole helppo omaksua. Yle Areena. Dokumenttisar jan nimi on yksinkertaisesti Bendtner. Eurheiluun näyttää sisältyvän eten kin entisaikoina huipputasonkin jouk kueurheiluun liitettyjä piirteitä. Ingame leader on pelitilanteessa kapteeni ja operatii vinen johtaja. Aikaa kulutetaan hotellihuoneessa juomia siemaillen. Tuotanto: napafilms, Suomi 2023. Junkala kertoo, että ratkaisu hetkillä aivot ovat tiltanneet, vaikka voitto on ollut jo ”niin lähellä, että sitä oli jo melkein nostamassa sitä pokaalia”. Kesto 79 min. Hänen voi sanoa joutuvan kahteen otteeseen IGL:n tehtävään. Pelaaja kuvaa Counter Strike pelin nuoren ammattilaisen Verneri ”Bona” Junkalan (s. Junkala on saanut osakseen pilkkaa ja tappouhkauksia. Palautetta hän on käsitellyt yksinään. Someajan pimeä puoli tulee esille dokumentissa. Varsinainen mestariteos Pelaaja ei ole
Äiti muistelee, miten koko perhe eli täy sin Nicklaksen jalkapalloilun ehdoilla. Sitä ennen hän pelasi Mestaruussarjan Birminghamissa erinomaisen kauden 2006–2007 ja oli nostamassa seuraa Valioliigaan. Ja onko joillekin helpompi päästä hui pulle kuin pysyä siellä. Doku mentti saa pohtimaan, missä kulkee vanhempien omistautumisen raja. Käsikirjoitus: Timo Ruuskanen. Perhe hajosi. Teatteri Avoimet ovet, Helsinki. Syksyllä 2014 ura jatkui Bundesliigan Wolfs burgissa. Loppukesällä 2019 Bendtner onnistui saamaan siirtoajan ollessa jo umpeutumassa sopimuksen FC Københavnin kanssa, kun norjalai nen Rosenborg ei halunnut enää pal kata häntä heikosti sujuneen kauden jälkeen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 69 senin kirjoittama elämäkerta Nicklas Bendtner – begge sider, joka on kään netty englanniksi. Ohjaus ja dramaturginen apu: Olka Horila. Valinnan esti luultavasti Rautavaaran kuuluminen Työväen Urheiluliittoon, jonka ensimmäinen olympiavoittaja. Työskentely rinta maradiossa, levytykset ja filmiroo lit tekivät Rautavaaraa tunnetuksi jo ennen vuotta 1948. Hyvän dokumen tin tavoin katsellessa herää paljon kysymyksiä, joihin kaikkiin ei ole tyh jentävää vastausta. Peli ajasta kilpaili Birminghamissa hänen kanssaan Mikael Forssell. Laulajaksi hänet tunnistaa useampi kuin olympiavoittajaksi, mutta nämä kaksi asiaa kietoutuvat erottamatto masti yhteen, kuten Timo Ruuskanen käsikirjoittamassaan tekstissä hyvin tuo esille. Parkenin lehterit kansoittaneet kannattajat odottivat Bendtneristä kulttipelaajaa, mutta pettyivät. Teos valittiin Tans kassa vuoden 2019 urheilukirjaksi. Bendtner valottaa onnistuneesti ammattilaisunelman eri puolia. Hän sitoutui olemaan käyttämättä alkoholia. Ei ole helppo myöntää, ettei enää kykene urheile maan huipputasolla. Päähenkilön itsensä lisäksi doku mentissa puhuu paljon hänen äitinsä Joan Bendtner. Bendtner palasi juurilleen, sillä hän lähti Arsenalin juniorijouk kueeseen FC Københavnin reservi joukkueesta. Toisaalta Bendtne rin syksyn 2019 viimeisen ponnistuk sen kuvavälähdyksissä esiin tulee jal kapallon erittäin vahva asema Tans kassa. Dokumentti rakentuu suurelta osin Bentnerin viimeiseksi jääneen kau denpuolikkaan ympärille. Kunnianhimoinen isä teki kaik kensa poikansa jalkapallouran eteen ja toimi hänen managerinaan. Matka jatkui Englannin mes taruussarjan Nottinghamin kautta Rosenborgiin. Naiset pitivät komeana ja miehet sankarina, kuten Ruuskanen esityksessään tiivistää Rautavaaran menestysvuosien ylei sön tuntoja. Hänen elä mästään on ilmestynyt omaelämä kerta, elämäkerta ja suomalaisten Tapsamuistoista koottu teos. Bendtner on paitsi henkilödokumentti myös kurkistus huippujalkapalloilun kovaan maail maan, josta komeat maalikoosteet ovat vain pintaa. Tapio Rautavaaran (1915–1979) muistaa tai tie tää edelleen suuri osa suomalaisista. Tarkoitus oli hyvä, tavoite ammatti laisurasta täyttyi, mutta hinta oli äidin mukaan kova. Sarja kertoo myös siitä, miten vaikeaa urheiluuran lopettaminen voi olla. Myös lasket telu oli harrastuksena kielletty. Thomasisä ei suos tunut haastateltavaksi. Itseluottamus ja lahjakkuus kantoi vat tiettyyn pisteeseen, mutta eivät korvanneet uran jatkuessa riittämä töntä harjoittelua. Bendtnerin uraa ruotivat erityisesti Tanskan maajoukkueen valmentaja Morten Olsen, Arsenalin manageri Arsene Wenger ja nuorukaisen Eng lantiin johdatellut Liam Brady. Takaumat uran eri vaiheisiin ja Bendtnerin lap suuteen toimivat. Kun monologin pohjana olevan mie hen sukunimi on Rautavaara, niin esi tys ei kaipaa muuta nimeä. Pohjoismaisuus näkyy dokumentissa monelta osin tutunomaisessa kuvamaailmassa juniorivuosilta. Lontoon olympia kulta nosti kuitenkin miehen maineen aivan uudelle tasolle. Wen gerin ja Bradyn mielestä nuori mies pääsi huipulle liian helposti, mikä sai hänet luulemaan itsestään liikoja. Keihäänheiton olympiakulta ei riit tänyt valintaan vuoden 1948 urheili jaksi. Ohjelmistossa 27.4.2024 saakka. Kesto 1 h 50 min. Tuotanto: Riihimäen Teatteri, Teatteri Avoimet Ovet ja Timo Ruuskanen. Hyvin alkanut ura Arsenalissa vaihtui vähenevään peliai kaan ja vuosina 2011–2014 lainasopi muksiin eri seurojen kanssa. Nicklas Bendtner pääsi pelaamaan Arsenalin valioliigamiehistössä jo 19vuotiaana. Ja hän voitti keihäänheiton olympiakultaa Lontoossa vuonna 1948. JOUKO KOKKONEN T e a t t e r i Kultamitalimiehen laulun aiheet Rautavaara. He eivät sen sijaan pohdi, miten valmis nuori mies oli Englannin rajuun jalka pallojulkisuuteen. Välit pojan kanssa katkesivat kokonaan vuonna 2015. Kunnian sai yhdistetyssä talvi kisakultaa saavuttanut Heikki Hasu. Rautavaara esiintyi 22 elokuvassa ja lauloi levylle 328 laulua
Esityksen heikoimpia osia ovat tässä hengessä tehdyt, vähän väkinäi siltä tuntuvat viittaukset nykyaikaan. Heidänkin edelleen meni talviurhei lija. Lajikirjo ulottuu haavipal losta hiihtoon ja uinnista kiipeilyyn. Hän ei lähde matkimaan Tapsaa, vaan esit tää lauluosuutensa omalla tyylil lään. Rautavaaran voi sanoa eläneen elämän, josta riitti aiheita useampaankin lauluun. Jaloviinapullo osuu käteen kerran repusta. Näyttelystä näkee, että monipuo lista kuvaaineistoa on Hyvinkäällä käytössä runsaasti. Rautavaara otti aikoinaan kan taa myös yhteiskunnallisiin asioi hin. Avoimien ovien esityksessä Rautavaara pohdis kelee ikämiehenä kiertämisen olleen yhtä aikaa antoisaa ja raskasta. Tarina soljuu kuin harja kaisissa, joissa Rautavaara esiintyi lukuisia kertoja uransa loppupuolella. Rautavaara saa miettimään viihde taiteilijan ja menestyneen urheilijan liikkeelle panevia voimia. JOUKO KOKKONEN. Niitä myös riittää. Nimihenkilön viimeisten keikka vuosien tapaan Ruuskanen vetää illan yksin läpi. Näyttely on maaliskuussa laajentu nut liikuntapaikoille ja seurojen tiloi hin. Keihään olympiavoitto ei ole tosin tuonut myöskään Pauli Nevalalle, Arto Härköselle tai Tapio Korjukselle valintaa vuoden urheilijaksi. Ruuskanen on kertonut ihaile vansa Rautavaaran musiikkia. Hyvinkään Sveitsi tulee esille lukui sissa eri otteissa. Paikalla oli 3 500 rakentajaa, jotka olivat toivo neet esiintyjäksi nimenomaan Tapsan. Näyttely esillä 12.1.2025 saakka. Pelkistetty lavastus ja rekvisiitta toimivat. Pakollisten mita lien ja pokaalien lisäksi näytteillä on urheiluasuja ja välineitä eri ajoilta. Samansisältöiseen tulkintaan Rautavaarasta päädyin väitöskirjas sani Kansakunta kilpasilla (2008): ”Hänessä ruumiillistuivat jälleenrakennusajan tunnot, mikä teki hänestä enemmän kuin urheilusankarin. Välillä tahti rauhoittuu ja muuttuu syvämietteiseksi. Tap san miljöön luomiseen riittävät reissu mies, reppu, radio, kitara ja pari puu laatikkoa. Hyvinkäällä toimii kaikkiaan pitkälti toistasataa liikunta ja urheiluseuraa. Tähän tuntuu myös Ruuskanen luottaneen käsikir joituksessaan. JOUKO KOKKONEN N ä y t t e l y Hyvinkääläisen liikuntakulttuurin osuva tiivistys Hurmos – hyvinkääläistä urheiluhistoriaa. Ratkaisu on kaikkineen onnistu nut, vaikka musiikkipainotteisempaa kokonaisuutta odottaneet katsojat saattavat pettyä. Ne vaivaannuttavat samaan tapaan kuin arvelut siitä, mitä Kekkonen olisi sanonut eri tilanteissa. Samalla havainnollistuu, miten vahvasti liikun takulttuurin kehitys on nivoutunut koko yhteiskunnan muutoksiin. 70 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 arvioitua hän oli. Liikuntakulttuurin historia onkin Hyvinkäällä vahvasti esillä vuoden 2024 ajan – urheilukylki edellä, mutta liikuntaa liipaten. Esimerkiksi curling vakiinnutti asemansa Suomessa hyvinkääläisten harrastajien ansiosta. Hyvinkäällä on ollut hyvät edelly tykset monipuolisen liikuntakulttuu rin kehitykselle. Ruuskanen on klovneriaryhmä Red Nose Companyn perustajajäsen. Kette rästi hän hyppää puulaatikon päälle kuin Rautavaara OTK:n myllyllä. Rautavaara oli monitaitoinen, osaava ja rehdinoloinen sotaveteraani – ja ennestään tunnettu.” Ruuskasen suulla Rautavaara ker too osanneensa tavoittaa tunnelmaan sopivan esiintymistavan harjakaisissa, ostoskeskuksen avajaisissa ja seitse mänkymmentävuotispäivillä. Paikalliset urheilusaavutukset saa vat paljon tilaa näyttelyssä. Hän oli hahmo, johon oli helppo samaistua. Pääosa hyvinkääläisistä seuroista on 2020luvulle ominaisesti erikoistunut yhteen lajiin. Tapahtumien ajoitusta ja takautumien seuraamista helpotta vat oleellisesti perustiedot Rautavaa ran elämästä. Viittaus ei ole tyhjä, sillä Ruuskasen urheilullinen olemus tuo esitykseen sananmukaisesti jäntevyyttä. Onneksi näyttelytekstit kerto vat myös urheilun mahdollistavien lii kuntapaikkojen kehityksestä. Ruuskanen tuo hyvin esille Rauta vaaran taidon ravita jälleenrakennus ajan viihdenälkää. Voi olettaa, että Rautavaaraa katsomaan tulleet tunte vat hänen tarinansa. Lap suusvuosien karujen kokemuksista kumpuavaa näyttämisenhaluakin miehellä oli. Yleisön keskiikä ylitti omani, mikä ei enää ole tavallista. Ulkopaikkakun talaisen on kuitenkin helppo samas tua liikuntakulttuurin eri vaiheisiin. Hyvinkään kaupunginmuseon ja kaupungin liikuntapalveluiden yhdessä toteuttama Hurmos – hyvinkääläistä urheiluhistoriaa näyttely keskittyy nimensä mukaisesti hyvin kääläiseen urheiluun. Sen sijaan Heli Rantanen tuli vali tuksi vuonna 1996 vuoden urheilijaksi. Laulut ovat läsnä enimmiltään Rau tavaaran itsensä levyille tulkitsemina katkelmina, jotka rytmittävät siirty miä tapahtumista ja tunnelmista toi seen. Vaikutteet ovat tulleet nopeasti rautatie ja teollisuuspaikka kunnalle, ja sijainnin ansiosta valta kunnalliseen kilpailutoimintaan osal listuminen on ollut suhteellisen help poa. Ja kilpailulla etsitään kaikkien aikojen hyvinkää läisurheilijaa, ikimuistoisinta urhei lumuistoa ja ikonisinta urheilupaik kaa. Liikuntakulttuurin laajentumista ja sirpaloitumista havainnollistaa se, että näyttelyn kokoamiseen on osal listunut 25 seuraa. Suurin osa kat selijoista oli Rautavaaran aikuisiältä itse muistavia. Esi tyksen aluksi hän kertoi olevansa yhtä pitkä (188 cm) ja painava (noin 95 kg kisakunnossa) kuin Rautavaara. Yhtä aikaa näyttelyn kanssa avau tui muistitietokeräys. Näyttelykeskus Taika, Hyvinkää. Asukaslukuun suh teutettuna seuratiheys on maan kär kipäässä. Tanssila voja Skodallaan kiertänyt taiteilija oli samaan aikaan Tapsa ja tähti Oulun kylästä. Kuva ja filmiaineistosta löytyy hel posti yhtymäkohtia omiin urheilu ja liikuntamuistoihin. Rau tavaaran viimeinen suurkeikka kaksi viikkoa ennen kuolemaa suuntautui Kostamuksen ensimmäisen vaiheen harjannostajaisiin 13.9.1979
Vasemmistolaiset kokivat taukovoimistelun tärkeäm mäksi kuin eisosialististen puolueiden kannattajat. Osa työntekijöistä suhtautui lisäksi kyräillen työpaik kaliikuntaan. Paalasen mielestä tämä oli otettava huomioon uusia liikuntapaikkoja suunniteltaessa esimerkiksi ikkunakokoa pienentämällä ja lämmöneristystä parantamalla. Salonen kartoitti ennen kaikkea asenteita, sillä Valmetin tehtailla oli järjestetty esimerkiksi taukovoimistelua vain yhdellä osastolla. Ojan mukaan näytti siltä, että kaksi kolmannesta maksimite hosta oli sopiva annos. ”Eräitä tämän päivän iskulauseita on työpaikkaliikunta. Erityisesti ehdottomasti raittiiden naisten osuus oli pienentynyt vuoteen 1967 verrattuna, jolloin heitä oli 27 prosenttia. Työnanta jat hymähtelivät ehdotukselle säälivästi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 71 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Kenen ehdoilla työpaikkaliikuntaa. Kiinnostuneimpia työpaikkaliikun nasta olivat 45vuotiaat vähintään keskikoulun käyneet ylem pään ammattiluokkaan kuuluvat miehet. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä työ paikkaliikuntaa oli järjestettävä kaikille työntekijäryhmille. Valaistus oli 1,5 kertaa kalliimpaa kuin ennen öljykriisiä. Kerran viikossa tai useam min joi alkoholia oululaisista opiskelijamiehistä 41 ja naisista 26 prosenttia. Valmetin palveluksessa oli Jyväskylässä yli 4 700 henkilöä, joista tutki mukseen osallistui 1 640. Toimiston tehtäviin kuului mm. S tadion 2/1974 käsitteli työpaikka liikuntaa. Koehenkilöinä olivat kes kiikäiset miehet, jotka eivät olleet har rastaneet liikuntaa. Yksimielisesti kuvitellaan, että taukovoimistelu, työpaikkaliikunta, rentouden tavoittelu pitävät työntekijän kunnossa, tuottavana, vähintään eläkeikään puurtavana kunnon kansalaisena.” Mustonen muistutti, että monet työpaikat olivat olosuhteil taan karuja, eivätkä kutsuneet liikkumaan tai pitämään lepo taukoja. Sen sijaan suomalais naisista oli raittiita 20 prosenttia. Se ”koettiin tarpeelliseksi, työpaikalla huonosti järjestetyksi toimintamuodoksi, jonka järjestämisen katsottiin kuuluvan ensisijaisesti työnantajalle.” Työpaikkaliikuntaa piti tarpeellisena 68 prosenttia vastaa jista (n = 1 318). Tupakoimattomat opiskelijat harras tivat selvästi enemmän liikuntaa kuin tupakoivat. Liikuntatieteiden lisensiaatti Pauli Vuolle arvioi energiakriisin aiheuttaman säännöstelyn rajoituksi neen vähentävän kansalaisten liikkumista etenkin sisäti loissa. Mustonen sanoi olevansa edelleen ehdo tuksensa kannalla. (…) Suositellaan taukovoimistelua, kehotetaan rentoon kurotukseen, venytykseen ja taivutukseen. Työpaikkaliikunta oli Salosen mukaan vielä alkutekijöis sään. LTS:n teemaillan aiheena oli helmikuussa 1974 energia pula ja liikunta. Assistentti Paavo Moilasen ja ylilääkäri Olli Ihalaisen tut kimuksen mukaan opiskelijamiehistä tupakoi säännöllisesti Oulussa 21 prosenttia. Alkoholia käytti sekä miehistä että naisista ainakin jos kus 90 prosenttia. Tavoitteena on katsantokannasta riippuen joko työntekijän terveys tai tehtaan, tuotantolaitoksen yritysvoitto. kansanhiihtojen, kuntomaaotteluiden ja valta kunnallisten kampanjoiden järjestäminen. Työväen Kuntoliiton liikuntasihteeri Markku Salonen esit teli Valmetin kolmen Jyväskylässä sijainneen metallitehtaan liikuntatoimintaa käsittelevää tutkimustaan. ”Jos 60–70 % maksimitehosta antaa saman tuloksen kuin lähes maksimaalinen harjoittelu, on edellinen suositeltavampaa jo pelkästään kovaan kuormitukseen liittyvien sydämen ja verenkierron ylikuormitusriskien välttämiseksi. Mustonen neuvoi heitä ”keskittämään voimansa verstaan yhtey teen pystytettävän puutarhan, pienen koristeellisen uima-altaan, saunan ja viihtyisän oleskelukulman rakentamiseksi”. Samalla oli jaettava tietoa liikunnan vaikutuksesta ja mer kityksestä. Naiset pitivät taukovoimistelua hiukan tarpeelli sempana kuin miehet, joista 17 prosenttia piti sitä tarpeetto mana. Kun lisäksi näyttää siltä, että harvoin suoritettu kova harjoittelu aiheuttaa enemmän lihasja tukikudosten vaurioita kuin usein suoritettu kevyempi harjoittelu, on harjoitustiheyden merkityksen korostaminen sitäkin tärkeämpää.” Kalevi Vaara kertoi Konditionsfräm jandetin, Suomen Kuntourheiluliiton, Suomen Ladun ja Työväen Kuntoliiton perustaman Kuntotoimiston aloittaneen toimintansa kuntoliikunnan palvelu ja tiedotustoimistona. Pekka Oja Työterveyslaitoksen fysiologian osastolta tar kasteli kuntoliikunnan annostelua. Päätoimittaja Pertti Mustonen kertoi vuoden 1971 Metalliliiton lakon aikaan kehottaneensa IltaSano missa lakkolaisia taistelemaan muuta man markan korotuksen sijaan parem pien työolosuhteiden puolesta. Naisista tupakoivia oli 15 prosenttia. Hänen mukaansa vaikutukset kohdistuivat varsinkin työikäisiin, jotka eivät voineet harrastaa liikuntaa päiväsai kaan ulkona. Täysin raittiiden oululaisten opiskelijamies ten osuus oli sama kuin väestötasolla. JOUKO KOKKONEN. Yliinsinööri Esko Paalasen mukaan liikuntapaikkojen läm mityskustannukset olivat nousseet 2,5kertaisiksi raakaöljyn hinnan kolminkertaistumisen vuoksi. Kaikista suomalaisista miehistä tupakoi noin 40 prosenttia ja naisista vajaa viidennes. Lakkolaiset leimasivat Mustosen luok kapetturiksi ja tiedottomaksi kaheliksi, joka oli riistoporvarin asialla
Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. 72 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2024 ja 31.3.2025. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä
& Pienimäki, M. The data was collected in connection with an event organized by the youth services of a large city for 9th-graders (2020 and 2021) and in two school camps held at a youth center (2021). TIIVISTELMÄ Marttila, M. Liikunta & Tiede 61 (2), 73–82. The caring of nature manifests itself primarily in a romantic-expressive way. Aineisto kerättiin suuren kaupungin nuorisopalveluiden 9.-luokkalaisille järjestämän tapahtuman yhteydessä keväällä 2020 ja 2021 sekä eräässä nuorisokeskuksessa vuonna 2021 toteutetuissa kahdessa leirikoulussa. The cognitive connectedness with nature appears unclear when analysing young people’s environmental worldviews which mainly represent anthropocentric view, where nature is perceived as separate from nature, offering something to humans. The analysis of the caring of nature shows that most young people are attached to nature and find favorite places in the nearby nature. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 73 KAUPUNKILAISNUORTEN (LÄHI)LUONTOON KUULUMINEN: LUONNOSSA VIIHTYMISTÄ, LIIKKUMISTA JA LEMPIPAIKKOJA Maarit Marttila, LitT, liikunnan ja terveystiedon lehtori / tutkija, Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu / Tampereen yliopisto. Tulokset osoittavat myös, että luonto on nuorille monipuolinen liikuntapaikka. & Pienimäki, M. Johtopäätöksenä on, että nuorille arvokkaaksi osoittautunutta lähiluontoa on vaalittava ja heidän kognitiivista luontoyhteyttään on edelleen vahvistettava. Keywords: youth, nearby nature, caring for nature, connectedness with nature, outdoor activities in nature. Liikunta & Tiede 61 (2), 73–82. For example, in urban planning, it is important to consider green areas and local nature-related outdoor exercise venues are easily accessible for young people. Schultz’s theoretisation of Inclusion with Nature in Self functions as a broad theoretical framework. Sähköposti: maarit.marttila@tampere.fi (yhteyshenkilö). Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa on tärkeää huomioida viheralueet ja nuorille helposti saavutettavat luonnonläheiset lähiliikuntapaikat. Laveana teoreettisena viitekehyksenä toimii Schultzin kehittämä luontoon kuulumisen teoretisointi (Inclusion with Nature in Self), jonka osatekijöiden analyysissa hyödynnetään luonnossa liikkumisen kulttuurisia representaatioita ja ympäristömaailmankuvien erittelyitä. Luontokiintymys ilmenee etupäässä romanttis-ekspressiivisenä. The results also show that nature is a versatile exercise place for youth. Between 49–211 pupils participated in the interviews/surveys. 2024. Artikkeli käsittelee kaupungeissa asuvien alaikäisten nuorten kokemuksia ja näkemyksiä niin sanotusta luontoon kuulumisesta: heidän emotionaalisesta luontokiintymyksestään ja kognitiivisesta luontoyhteydestään, eli käsityksestään itsestä osana luontoa ja luonnon merkityksellisyydestä heille. 2024. PL 217 33101 Tampere. The conclusion is that the nearby nature, which has proven valuable to young people, must be cherished and their cognitive connectedness with nature needs to be further strengthened. P. Lähes 60 prosenttia oppilaista muistaa erityisen luontokokemuksen, joka tapahtui kodin läheisyydessä. Kaupunkilaisnuorten (lähi)luontoon kuuluminen: luonnossa viihtymistä, liikkumista ja lempipaikkoja. Jos he saavat erityisiä kokemuksia (lähi) luonnossa, se tukee heidän halua toimia luonnon parhaaksi, kuten ympäristöystävällisesti. The article examines the experiences and views of young minors living in cities on the so-called nature inclusion: the affective caring of and cognitive connectedness with nature i.e., the perception of themselves as part of nature and the significance of nature to them. Avainsanat: nuoret, lähiluonto, luontokiintymys, luontoyhteys, luontoliikunta ABSTRACT Marttila, M. Haastatteluihin/kyselyihin osallistui 49–211 oppilasta. Almost 60 percent of the pupils remember a special nature experience that happened close to home. Luontokiintymyksen analyysi osoittaa, että enemmistö nuorista on kiintynyt luontoon ja löytää lempipaikkoja lähiluonnosta. Mari Pienimäki, FT, nykykulttuurin dosentti, Tampereen yliopisto. In the analysis of its components, the cultural representations of outdoor exercise in nature and specifications of environmental worldviews are utilized. When they gain special experiences in (nearby) nature, it supports their desire to act for the best of nature, like pro-environmentally. 040 5435274. Kognitiivinen luontoyhteys ilmenee selkiytymättömänä analysoitaessa nuorten ympäristömaailmankuvia, jotka edustavat pääosin antroposentristä näkemystä, jossa luonto käsitetään ihmisestä erilliseksi ja sen nähdään tarjoavan jotain ihmisille. The nature inclusion among urban youth: enjoyment, outdoor activities and favorite places in nature
Sen yhdeksi juurisyyksi on esitetty antroposentrista maailmankuvaa, jossa luonto ajatellaan hallinnan kohteeksi, materiaaliseksi resurssiksi ja ihmisestä erilliseksi. Sitä on kokonaisvaltaisesti käsitteellistänyt esimerkiksi Schultz (2002) puhuen luontoon kuulumisesta (Inclusion with Nature in Self, INS) (ks. Braun & Dierkes 2017; Chawla 2020; Schultz 2002; ks. 2010; Schultz 2002). 2021.) Luontoyhteydellä (nature connectedness), johon tässä fokusoimme, on yleensä viitattu rajatummin läheisyyteen ja yhteenkuuluvuuteen luonnon kanssa, ja se sisältyy siis luontosuhteeseen (esim. Siihen voi linkittyä luontokokemuksia ja -liikuntaa sekä luontoon suuntautuvia käytäntöjä ja sisältyä kulttuurisia käsityksiä luonnosta, luontoa koskevia arvoja, asenteita ja ajattelutapoja. Braun & Dierkes 2017; Brügger ym. Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että 8.–9.-luokkalaisista 86,3 prosenttia harrastaa liikuntaa tai urheilee vähintään kuukausittain (THL 2021). 2020, 59–74). Suomalaisnuorten huoli ilmastonmuutoksesta onkin lähes kaksinkertaistunut parissa vuodessa (Myllyniemi & Kiilakoski 2019). 2019, 15). 2018; Chawla 2020). Nykynuorten, jopa alaikäisten, suhde luontoon on erityisen ajankohtainen kysymys, sillä he joutuvat ratkomaan ilmastonmuutoksen kysymyksiä koko elämänsä ajan. Kesäisin nuoret harrastavat ulkona juoksuja kävelylenkkeilyä, pyöräilyä sekä uintia (Kokko ym. Luontoliikunnan yhteyttä nuorten luontosuhteeseen on Suomessa silti tutkittu vähän (Simula 2012, 194–195). Esimerkiksi yli 50 prosenttia urheilun ympäristövaikutuksista on seurausta matkustamisesta eli siirtymisistä liikuntapaikoille (Olympiakomitea 2021). Puhakka 2014a; Soinnunmaa ym. Hakoköngäs ja Puhakka (2021) toteavat tarkastellessaan lahtelaisnuorten käsityksiä onnen ja luonnon suhteesta, että suurelle osalle nuorista luonto on tärkeä, mutta pieni osa kokee sen vieraaksi ja epämiellyttäväksi (myös Puhakka 2014b). Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä 89 prosenttia tytöistä ja 82 prosenttia pojista kertoi harrastavansa jotain liikuntaa (Hakanen ym. Luontosuhde eli tavat, joilla kukin on suhteissa luontoon, on lavea käsite. 2021.) Ekosentriseen maailmankuvaan sisältyy sen sijaan tietoisuus ihmisen ja luonnon erottamattomasta toisiinsa kietoutuneisuudesta (esim. Schultzin (2002, 69) mukaan luonnon suojeleminen on käyttäytymiseen linkittyvä osatekijä, joka viestii motivaatiosta toimia luonnon parhaaksi. Nuoruudessa luodaan suhdetta luontoon ja ympäröivään maailmaan sekä kiinnitytään johonkin (ympäristö)maailmankuvaan. Mittariston luotettavuutta. Kaupungeissa on tosin paljon viheralueita sekä lähiöissä metsiköitä ja puistoja, eivätkä erityiset luontokohteet ole etäällä. (Esim. esim. (Ks. Varsinkin alaikäiset nuoret ovat sidottuja vanhempiensa matkustamiseen ja sitä kautta sosiaalistuvat siihen. Häyhä (2017) toteaa laadullisessa tutkimuksessaan, että nuoret kokevat puhtaan luonnon mukavaksi harrastusympäristöksi, pakopaikaksi arjen vaatimuksista, ja suhde siihen oli enemmistöllä tutkituista läheinen. Tarkastelemme tässä sitä, miten yläkouluikäiset suhtautuvat luontoon ja ovat vuorovaikutuksessa sen kanssa. Se voi sisältää tiedollisia, emotionaalisia, kokemuksellisia, kehollisia ja toiminnallisia piirteitä. 2020). Näiden maailmankuvien perustana ovat siis erilaiset tavat suhtautua, olla vuorovaikutuksessa ja yhteydessä luontoon. Suomessa kansallinen identiteetti kietoutuu luonnonläheisyyden ja luontokuvausten ympärille, minkä tähden meillä kuitenkin uskotaan olevan läheinen suhde luontoon (Cantell ym. 2021). Toisaalta kaupungistuminen jatkuu Suomessa, ja yli 72 prosenttia asuu kaupungeissa (Helminen ym. Schultz 2002; Soinnunmaa ym. Schultz (2002, 67–68) esittää, että luontoon kuulumisessa on kolme osatekijää: välittäminen ja kiintyminen luontoon (caring for nature), luontoyhteys (connectedness with nature) ja sitoutuminen luonnon suojelemiseen (commitment to protect nature). Nuorille harrastaminen ja liikunta ovat olennainen osa elämää. myös luontoyhteyden tunteesta esim. 2020, 53). Tässä artikkelissa tutkimme nuorten vuorovaikutusta luonnon kanssa ja merkityksiä, joita he antavat lähiluonnolle ja etäämpänä sijaitseville luontokohteille. Näin ollen Suomessa saattaa olla liioiteltua puhua luonnosta vieraantumisesta. Pelkästään liikuntapaikoille siirtymiin liittyvien ikävien luontovaikutusten lisäksi on arvokasta tutkia sitä, miten ulkona tai luonnossa liikkuminen voi myönteisesti vaikuttaa kiinnostukseen toimia ympäristön hyväksi. Koska liikuntaa harrastetaan paljon, on nuorten elämään kietoutuvassa liikuntakulttuurissa tärkeää huomioida ympäristökysymykset. Asah ym. Tutkimuksen viitekehys Ekologinen kriisi, erityisesti ilmastonmuutos, haastaa punnitsemaan suhdettamme luontoon (Cantell ym. Viittaamme erityisiin luontokohteisiin ja kaupunkiluontoon rakennettuine osineen ”luontona” ja edelleen puhumme luontosuhteesta ja luontoon kuulumisesta. Puhakka (2014b) arvelee, että kaupungistumisen edetessä luontoon kuulumattomuutta kokevien ihmisten määrä voi lisääntyä. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisesti nuoruudessa kiinnostus luontoon voi vaimeta, joskin lapsuuden luontokokemusten on todettu edistävän myöhempää kiinnostusta toimia ympäristön puolesta (esim. Luontokiintymys on emotionaalinen osa, joka liittyy yksilön läheisyyteen ja vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Mayer & Franz 2004 ja luontosuuntautuneisuudesta esim. Nämä seikat voivat vahvistaa luontosuhdetta ja kiintymystä luontoon, kuten myös kotieläimet, luontoharrastukset, ympäristökasvatus sekä jopa luontoa käsittelevä kirjallisuus ja luontoympäristössä sijaitsevat mökit, joissa vapaa-aikaa vietetään (Cantell ym. Tämän länsimaista kulttuuria hallitsevan maailmankuvan juuria löytyy niin Raamatun ihmiskuvasta kuin evoluutioteoriasta. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 74 JOHDANTO Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan urbaaneissa ympäristöissä asuvat ovat yhä vieraantuneempia luonnosta (esim. Luontoyhteys on puolestaan kognitiivinen osatekijä viitaten siihen, että ajatteleeko tai uskooko yksilö itse olevansa luontoa. Suomalaisnuorten liikuntakäyttäytymistä tarkastelevan LIITU-tutkimuksen 2020 mukaan lukioikäisten yleisimmät liikuntamuodot tapahtuvat ulkona lukuun ottamatta kuntosaliharjoittelua. Teoretisointinsa pohjalta Schultz (2002) on kehittänyt määrällisen mittariston ja siihen liittyvän menetelmän, jossa informantit voivat itseä ja luontoa edustavia ympyröitä siirtelemällä ilmentää luontoon kuulumistaan. Kohteena on nuorten liikunta ja liikkuminen luonnossa ja urbaanissa luontoympäristössä, kuten ulkoliikuntapaikoilla. Pointon 2014; Soinnunmaa ym. 2020, 3). Nisbet & Zelenski 2011). 2021; ks. Siten olisi hyvä ymmärtää matkustamisen vaikutukset ympäristöön. Talvisin tavallisimpia ovat kävelyja juoksulenkkeily, jääpelit sekä laskettelu ja lumilautailu. Esimerkiksi ekosentrinen maailmankuva ilmentää vahvaa ymmärrystä itsen sisältymisestä luontoon. Tässä tekstissä intressi on alaikäisissä, kaupungeissa asuvissa nuorissa, joilla on monipuoliset harrastusmahdollisuudet, mutta pääsy luontokohteisiin voi olla hankalaa. myös Sjöblom 2012, 15–16). myös Häyhä 2017)
Huomio on luontokokemuksissa, luonnon ihailussa ja estetiikassa, jotka houkuttelevat liikkumaan luontoon ja jotka rakentavat emotionaalista kiintymystä luontoon. Se on siten arkinen asia ja kasvaa erityisten luontokokemusten sijaan arkisesta ymmärryksestä luonnossa toimiessa, minkä myötä käsitys ihmisestä osana ekosysteemiä saattaa konkretisoitua hyvin. Harrastus-kollektiivisessa perinteessä harrastusyhteisöt luovat omat käytäntönsä ja tulkintansa luonnosta, ja luontoympäristö on lähinnä kulttuurinen tila harrastamiselle (Simula 2012, 143–187). Luontoa arvostava asenne on itsestäänselvyys, sillä vastuullinen suhtautuminen luontoon on toimeentulon edellytys. Lisäyksestä huolimatta mittari avaa luontoon kuulumista koskevia tiedostamattomia näkemyksiä rajallisesti eikä tavoita niiden sävykkyyttä. Ekosentriseen ympäristömaailmankuvaan nojaava mieltää itsensä osaksi luontoa, kun antroposentrisyys tarkoittaa erillisyyttä. Traditionaalis-pragmaattisessa, maaseutukulttuurisessa traditiossa luonto merkitsee liikkumisen ympäristöä ja elannon hankkimista. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 75 syö sen pohjautuminen vain yhteen ympyrätehtävään ja se, että ihmisillä, etenkään nuorilla, ei välttämättä ole tietoista näkemystä omasta suhteestaan tai yhteydestään luontoon (Schultz ym. Schultzin (2002) määrittelemiä luontoon kuulumisen eri osatekijöitä voi kuitenkin tarkastella myös muutoin, kuten laadullisissa tutkimuksissa esiin nousseiden erittelyiden näkökulmasta. Tapahtuma oli osa koulupäivää, ja oppilaat osallistuivat päivän aikana myös muihin vaikuttamiseen liittyviin kyselyihin. Tämän ajattelun mukaan luontoon uskotaan voitavan vaikuttaa, vaikka se myös ”elää elämäänsä” ihmisestä piittaamatta. Simulan (2012) erittelemät liikkumisen kulttuuriset representaatiot voivat myös valaista erilaisia kiintymyssuhteita ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. Luonnossa liikutaan, sillä se on osa arkielämää. Eri harrastukset luovat ja tekevät luontoyhteyden tietoiseksi varmasti eri tavoin riippuen siitä, missä määrin ne jättävät tilaa luonnon havainnoinnille ja kokemusten reflektoinnille. Mikäli luonnossa liikutaan paljon, vuorovaikutus luonnon kanssa lisääntyy, ja näin tarjoutuu tilaisuuksia mieleen jääville kokemuksille. Vaikka ihminen käsitetään osaksi luontoa, luonto ilmenee vääjäämättä ”toiseutena”. 1999, 20). Tutkimusongelma, -menetelmät ja -aineisto Käsillä oleva artikkeli on osa Tampereen yliopistossa toteutettavaa monitieteistä NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen -hanketta (2020–2024), jossa tutkitaan alaikäisten nuorten ympäristöajattelua, suhdetta luontoon sekä ympäristökansalaisuutta, kuten millaisia keinoja, kanavia ja kykyjä heillä on toimia ympäristön hyväksi. Taulukko 1). 2010). Ensimmäinen keruu tapahtui mobiilikyselyllä, jonka teetimme kaupungin nuorisopalveluiden 9.-luokkalaisille vuosittain järjestämän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvän tapahtuman yhteydessä keväällä 2020 (T1, n = 160). Tällöin yksilö osaa valita esimerkiksi liikuntamuodon tai urheilulajin sen pohjalta, vahingoittaako se luontoa tai/ja edellyttääkö se matkustamista (myös Partanen-Hertell ym. Ne määrittelevät omaehtoisen luonnossa toimimisen ja liikkumisen käytänteitä. Harrastuskulttuurisessa perinteessä luontoyhteys rakentuu sille perustalle, että luonto tarjoaa ympäristön harrastamiselle; luonnossa liikkumiselle ja toimimiselle. (Bonnett 2007.) Kun nuoruudessa rakennetaan aktiivisesti maailmankuvaa, on kiinnostavaa, käsittävätkö nuoret itsensä luontona, miten he merkityksellistävät luontoa elämässään ja liikkuessaan luonnossa ja millaiseen ympäristömaailmankuvaan he ovat sosiaalistumassa. Kognitiivista luontoyhteyttä voi mielestämme tarkastella sen kautta, miten yksilö merkityksellistää luontoa omassa elämässään ja osana maailmankuvaansa. Kysely toteutettiin koronapandemian vuoksi verkossa, ja oppilaat vastasivat kyse. Simulan (2002) moniulotteiset liikkumisen kulttuuriset representaatiot voivat nähdäksemme valaista myös kognitiivista luontoyhteyttä eli käsitystä itsestä osana luontoa ja luonnon merkityksestä itselle. Halua sitoutua luonnon suojelemiseen lisää se, että yksilö välittää tai on kiintynyt luontoon ja tajuaa luontoyhteytensä eli olevansa osa luontoa (Schultz 2002, 68). Luonto ei kuitenkaan ilmene resurssina yhtä väkevästi kuin maaseututraditiossa muttei samalla tavoin immersion kohteena kuten romantismissa. 2004, 33). Kysyimme nuorilta luonnossa viihtymisestä, lempipaikoista, erityisistä luontokokemuksista ja luonnossa liikkumisesta sekä harrastuksista (ks. Thompsonin ja Bartonin (1994) sekä Kopninan (2012) analyyseissa osa informanteista oli lisäksi välinpitämättömiä luontoa kohtaan, eli ekoja antroposentristen näkemysten rinnalla esiintyi ympäristöapatiaa. Schultz ja kumppaninsa (2004) ovatkin lisänneet mittariin reaktioajat, jotka voivat kieliä tiedostamattomista mutta ”automaattisista” asenteista ja siten varmistaa itseraportoinnin luotettavuutta. Bonnett (2007) nostaa esiin ”human-related”-näkemyksen, jossa ihminen käsitetään osaksi luontoa, mutta hänelle annetaan erityisasema (myös Pointon 2014). Simula (2012) tunnistaa kolme erilaista luonnossa liikkumisen kulttuurista representaatiota. (Simula 2012, 59–142.) Tässä perinteessä kiintymys ja arvostus luontoa kohtaan liittyvät enemmän sen tarjoamaan materiaaliseen hyvinvointiin, kun romantismissa luonto on elämysten, rentoutumisen ja muun psyykkisen hyvinvoinnin lähde. Tämä näkökulma voikin saada tiedostamaan ihmisen riippuvuuden luonnosta ja siten omasta luontoyhteydestään. Tässä tekstissä tarkastelemme, millainen on kaupungissa asuvien alaikäisten nuorten kiintymys ja yhteys luontoon ja luonnossa liikkumiseen. Maaseutukulttuurisessa perinteessä luonnossa liikkuminen on osa maalla asumista ja ahkeroimista. Luontokiintymys voi nähdäksemme ilmetä monin tavoin, kuten luonnossa viihtymisenä, sinne hakeutumisena, ja lempipaikan löytämisenä luonnosta. Luontoyhteys rakentuu luonnon tarjoaman hyödyn, kuten luonnonantimien näkökulmasta (Simula 2012, 111): luonto määrittyy ihmisestä erilliseksi; materiaaliseksi resurssiksi. Tähän ympäristömaailmankuvaan nojaava kunnioittaa luontoa ja näkee sen omaperäisenä. Romantismin perinteessä luontoyhteys merkityksellistyy mielen rauhoittumisena luonnossa ja luonnon ihailun kautta, joiden myötä mieli ja ympyröivä luonto voivat yhtyä (Simula 2021, 140). Sitoutuminen luonnonsuojeluun edellyttää esimerkiksi, että yksilö on myös kiintynyt luontoon (myös Brügger ym. Luonnon suojelua kuten ympäristöystävällistä käyttäytymistä edistää nähdäksemme myös tietoisuus ympäristöongelmista ratkaisuineen. Romanttis-ekspressiivisessä perinteessä luonnosta haetaan arjessa kohtaamattomia asioita. Viime kädessä luontoa ei voi siis hallita. Erityiset luontokokemukset ja kokemus erillisyyden hälvenemisestä voivat tuoda tuntemuksia itsen kuulumisesta luontoon. Keräsimme artikkelin aineistoa kahden suuren kaupungin yhdeksän yläkoulun 14–15-vuotiailta oppilailta. Schultzin (2002, 70) mukaan luontoon kuulumisen osatekijät ovatkin suhteessa toisiinsa. Luonnosta välittäminen ei ole yhtä tunnepitoista kuin romantismissa, mutta kiintymys liittyy maaseututraditiota enemmän psyykkiseen hyvinvointiin, sillä luonto osaltaan mahdollistaa harrastamisen, eli itsensä toteuttamisen
Tuomi & Sarajärvi 2002, 142–143). Avokysymysten (K3, K4) analyysissa hyödynsimme sisällönanalyysia tavoitellen nuorten luonnolle antamia merkityksiä ja kokemuksia (ks. Palasimme niihin, kun halusimme varmentaa haastatteluissa vallinneita tunnelmia ja nuorten äänenpainoja sekä sanatonta viestintää. Harrastuksia ristiintaulukoimme muiden kysymysten kanssa. Keräsimme lisää aineistoa vuoden päästä samassa yhteydessä edelleen mobiilikyselyllä (T2, n = 53), jolloin nuoret olivat tapahtumassa paikan päällä. (Ks. Keskitymme Schultzin (2002) erittelemistä luontoon kuulumisen osista emotionaaliseen luontokiintymykseen ja kognitiiviseen luontoyhteyteen, joiden varaan rakentuu halu suojella luontoa. Lisäksi selvitämme ristiintaulukoinneilla, onko luontokiintymyksen ja ympäristöongelmia kohtaan ilmaistun kiinnostuksen välillä riippuvuutta ja voiko luonnossa/ulkona liikkuminen vaikuttaa luontokiintymykseen. Artikkelin aineiston kaikista vastaajista 52,6 prosenttia ilmoitti olevansa tyttö, 35,6 prosenttia poika, 4,5 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”muu” ja 7,2 prosenttia ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Leirikouluista aineistona on myös pienryhmissä tehdyt nuorten loppuhaastattelut, melonnan ja resiinaretken jälkeen tehdyt haastattelut ja tämän artikkelin kirjoittaneiden tutkimuspäiväkirjat. Harrastuskysymyksen (K7) vastauksista poimimme erikseen ulkoja luontoliikunnan. Niin leirikouluihin kuin vaikuttamisen tapahtumiin osallistui jokaiseen eri nuoret. Heille kerrottiin aineiston keruutavoista ja tietoturvallisesta käsittelystä sekä tulosten julkaisusta ilman yksilöiviä tunnisteita. aineistokooste Taulukko 1.) Monivalintakysymysten (K1, K2, K5) analyysi pohjautuu suorien jakaumien ja ristiintaulukoinnin tarkasteluihin. Leirikoulujen yhteydessä jokainen tutkija piti omaa havaintopäiväkirjaa, jotka toimivat nuorilta kerätystä aineistosta tehtyjen analysointien ja päätelmien luotettavuuden tarkistajina ja muistikuvien vahvistajina. sisällönanalyysista: Leech & Onwuegbuzie 2007). Koska artikkelin määrällinen aineisto on pienehkö, syvennämme näitä analyyseja ja vahvistamme niiden luotettavuutta laadullisella aineistolla, siis nuorten haastatteluilla. Nuorten luontoyhteyttä analysoidessa käytimme myös triangulaatiota: erittelimme saman aineiston kahdella eri periaatteella eli luokittelimme nuorten kertoman sekä ympäristömaailmankuvien että kulttuuristen representaatioiden pohjalta (esim. Leirikouluille osallistuvista 51 nuoresta 2/3 oli 9.-luokkalaisia ja 1/3 8.-luokkalaisia. Vaikuttamiseen liittyvien tapahtumien oppilaita ja heidän kotiväkeään informoitiin Wilma-järjestelmän kautta osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja tutkimuksen tarkoituksesta. Saavuttaaksemme tämän käytimme triangulaatiota aineiston hankinnassa ja analyysissa. Moninaisten kysymysten myötä käytämme vastausten analyysissa useita teoreettisia ja käsitteellisiä lähestymisiä (ks. Ristiintaulukointien tuloksien tilastollista merkitsevyyttä testasimme Khiin neliö -testillä. Nuoret vastasivat kyselyihin nimimerkillä.. Tavoittelimme kyselyjä syvällisempää ja kokonaisvaltaisempaa näkemystä nuorten luontoon kuulumisesta sekä vahvistusta kyselytulosten luotettavuudesta. Aihetta käsittelevän haastatteluaineiston analyysi on puolestaan klassinen sisällönanalyysi: koodasimme haastatteluaineiston, jonka jälkeen etsimme siitä eniten keskusteluun nousseita käsitteitä (Leech & Onwuegbuzie 2007). Luokittelimme vastaukset ensin aineistolähtöisesti ja sen jälkeen temaattisesti kirjallisuuteen ja löytämiimme teorioihin nojaten: lempipaikkoja (K3) käsittelevien aineistojen analysoinnissa käytimme Simulan (2012) kulttuurisia luonnossa liikkumisen representaatiota ja luonnon merkityksellisyyttä (K4) analysoimme sekä Simulan (2012) että ympäristömaailmankuvien erittelyjen pohjalta (Bonnett 2007; Kopnina 2012; Pointon 2014; Thompson & Barton 1994). Oppilaat ohjeistettiin vastaamaan kysymyksiin yksin, mutta osa vastasi ryhmissä kenties, koska tapahtumassa toimittiin muutoin ryhmissä. Taulukko 1), joiden kautta kiertäen lähestymme heidän luontoon kuulumisensa eri puolia, ja joiden sisältöjä nuoret kykenevät helposti sanallistamaan ja joista juttelu on luontevaa esimerkiksi luonnossa liikkuessamme. Tähän kyselyyn (T2) vastanneiden määrä on siis tosiasiassa suurempi. Nuorilla oli mahdollisuus kieltäytyä tutkimuksesta ja silti osallistua tapahtumiin ja leirikouluun. Tutkimuksiin osallistuneilta kouluilta haettiin tutkimusluvat. Osallistuimme neljän muun tutkijan kanssa syksyllä 2021 kahteen nelipäiväiseen kouluopetukseen liittyvään ympäristöleirikouluun (LK, n = 51) eräässä nuorisokeskuksessa keskittyen keräämään laadullista aineistoa: havainnoimme kaupunkilaisnuoria luonnossa liikkumassa, kävimme informaaleja keskusteluja heidän kanssaan ja haastattelimme heitä useasti. Taulukko 1). Vaikka nojaamme Schultziin (2002), emme käytä hänen mittariaan, sillä haluamme tavoittaa nuorten luontokiintymystä ja -yhteyttä koskevien näkemysten hienosävyisyyden, myös heidän itselleen sanallistamattomia piirteitä. Monitriangulaatio oli työlästä – ja siksi sitä käytetään vähän – mutta se lisää oleellisesti artikkelimme tulosten syvyyttä ja luotettavuutta (myös Leech & Onwuegbuzhie 2007). Taulukko 2). Schultzin (2002) näkemys ”luontoon kuulumisesta” toimii analyysissamme eräänlaisena ”sateenvarjoteoriana”, jonka osatekijöiden analyysissa käytämme arkisten kyselykysymysten suorien jakaumien lisäksi Simulan (2012) tunnistamia luonnossa liikkumisen kulttuurisia representaatioita ja ympäristömaailmankuvien erittelyitä (Bonnett 2007; Kopnina 2012; Pointon 2014; Thompson & Barton 1994). Kysyimmekin nuorilta joukon arkisia kysymyksiä (ks. sisällönanalyysista: Tuomi & Sarajärvi 2002, 95–100). Moninaisten kysymysten avulla pyrimme tutkimaan niin sanottua luontoon kuulumista nuorten osalta. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 76 lyyn yksin. Tutkijatriangulaatiota toteutimme niin aineistonkeruun, analysoinnin kuin tulkinnan ajan varmistaaksemme havaintojemme luotettavuuden (Eskola & Suoranta 2008, 69). Leirikoulujen oppilailta ja heidän huoltajiltaan pyydettiin kirjallinen tutkimussuostumus. Kyselymme koostui monivalintaja avoimista kysymyksistä, joihin vastasi kysymyksestä riippuen 49–211 oppilasta. Lisäksi nuoret vastasivat muutamaan aiemman kyselyn kysymykseen (ks. Menetelmätriangulaation eli eri keräysmetodien yhdistämisellä ja aineistotriangulaation avulla, jossa yhdistimme määrällistä ja laadullista aineistoa, pyrimme nuorten näkökulmien monipuoliseen ja luotettavaan ymmärrykseen (Eskola & Suoranta 2008, 68–74; Leech & Onwuegbuzie 2007). Lisäksi analysoimme klassista sisällönanalyysia hyödyntäen nuorten haastatteluissa esille nostamia näkökulmia luonnossa ja ulkona liikkumisen merkityksistä ympäristöön liittyvien kysymysten herättelijänä (ks. Leirikouluissa kerätyn luontoliikuntaa ja luonnon ajattelemista käsittelevien monivalintakysymysten (K6) analyysi pohjautuu suoriin jakaumiin
Haastatteluaineiston analyysi: klassinen sisällönanalyysi. Tapahtumapaikkojen vaihtoehdot: Kansallispuistossa tai vastaavassa / Kaupunkipuistossa / Kodin lähellä / Lapissa / Muualla / Mökillä / Suolla / Tavallisessa suomalaismetsässä / Ulkomailla. puistossa) / Haluaisin olla enemmän luonnossa, mutta minulle on hankaluuksia päästä sinne. Vain 22 prosenttia ei muistanut kokeneensa erityistä ja 19,5 prosentille ei ollut jäänyt mitään erityistä mieleen. Vaihtoehdot: En ajattele ympäristöongelmia / Ympäristöongelmien merkitystä liioitellaan / Ympäristöongelmat ovat aikamme suurin ongelma / Nuorten ei tarvitse osallistua ympäristöongelmien ratkaisemiseen / Nuorten on toimittava ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Analysointi 1: ympäristömaailmankuvat Analysointi 2: luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot. N=125: T1 K4, avoin kysymys + haastatteluaineisto Mitä kaikkea luonto merkitsee ja mitä siellä tehdään. Lapilla (19 %) ja kansallispuistoilla (15 %) on myös sijansa myönteisissä luontokokemuksissa, sillä kolmannes ilmoitti ne tapahtumapaikaksi. Analyysi: klassinen sisällönanalyysi. Analysointi: luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot. N=206: T1 ja leirikoulut Haastatteluissa 51 nuorta Taulukko 2. Taulukko 1. Ainoastaan alle kaksi prosenttia valitsi vain vaihtoehdon ”En viihdy luonnossa ollenkaan”. Erityistä kokeneilta kysyimme tämän kokemuksen paikkaa. Tulosten mukaan 123 oppilasta eli yli puolet (59 %) on kokenut luonnossa jotakin erityistä. Vaihtoehdot: Ei herättänyt ajatuksia / En osaa sanoa / Kyllä, se sai miettimään luonnon tärkeyttä ja sitä, mitä voisin tehdä luonnon hyväksi / Kyllä, se sai miettimään luonnon tärkeyttä / Kyllä, se herätti ajatuksia, mutta ei muuttanut suhtautumistani luontoon. N=49: leirikoulut (koko päivän luontoretkelle osallistuneet oppilaat) Haastatteluissa 51 nuorta K7, avoin kysymys + haastatteluaineisto Harrastukset. N=101: T2 ja leirikoulut Haastatteluissa 51 nuorta K5, monivalinta Mitä ajattelet ympäristöongelmista. TUTKIMUSKOHDE (KÄSITE)ANALYYTTINEN LÄHESTYMISTAPA 1 Luontokiintymys (emotionaalinen osatekijä) Luonnossa viihtyminen Erityiset luontokokemukset Lempipaikka Liikkumisen kulttuuriset representaatiot (emotionaalinen ulottuvuus) 2 Luontoyhteys (kognitiivinen osatekijä) Ympäristömaailmankuvat Liikkumisen kulttuuriset representaatiot (kognitiivinen ulottuvuus) 3 Luonnon suojelu (käyttäytymiseen liittyvä osatekijä) Luonnossa viihtymisen ja ympäristöongelmien ei-ajattelemisen yhteys Erityisten luontokokemusten ja ympäristöongelmien ei-ajattelemisen yhteys Luontoliikunnan herättämät ajatukset luonnon tärkeydestä Luonnossa liikkuvien/harrastavien ja ympäristöongelmien ei-ajattelemisen yhteys. Vain 13 prosenttia oppilaista kertoi, että muistiin jäänyt luontokokemus oli tapahtunut ulkomailla. Tutkimme nuorten kiintymystä ja positiivista vuorovaikutusta luonnon kanssa lisäksi kysymällä erityisesti mieleen jääneitä luontokokemuksia (K2, n = 210). N=211: T1 ja leirikoulut K6, monivalinta + haastatteluaineisto Herättikö luonnossa liikkuminen ajatuksia luonnosta. Valitse 1–2 osuvinta kohtaa. Tulosten mukaan suurin osa nuorista viihtyy siellä (Kuvio 1), sillä vain kuusi prosenttia valitsi vaihtoehdon ”En viihdy luonnossa ollenkaan”. Kuvaus luontosuhdetta selittävän luontoon kuulumisen teorian (ks. Schultz 2002) kolmen osatekijän analysoinnista eri käsittein ja tulokulmista. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 77 TULOKSET Luontokiintymys Kysyimme oppilailta luontoympäristössä viihtymistä (K1). N=210: T1 ja leirikoulut Tapahtumapaikan kuvasi 123 nuorta K3, avoin kysymys + valokuva Lempipaikka lähiympäristössä ja perusteluja sille. Vaihtoehdot: En viihdy luonnossa ollenkaan / Viihdyn metsässä, suolla, järvellä tai vastaavassa paikassa / Viihdyn luonnossa ja haluaisin olla/liikkua useammin siellä / Viihdyn kaupunkiluonnossa (esim. Kysymykset ja avointen kysymysten ja haastatteluaineiston analysointi Vastausmäärät K1, monivalinta Viihdytkö luontoympäristössä. Kahdeksan näistä kahdestatoista valitsi myös luonnossa viihtymistä osoittavia vaihtoehtoja, joten heidän valintansa olivat ristiriitaisia. N=211: T1 ja leirikoulut K2, monivalinta Erityisesti mieleen jääneet luontokokemukset ja niiden tapahtumapaikka. (Ks. Nuoret eivät myös kokeneet, että luontoon pääseminen olisi hankalaa ja siten rajoittaisi mahdollisuuksia olla siellä (7 %). Kuvio 2.) Tulosta voi osittain selittää se, etteivät alaikäiset nuoret pysty matkustamaan ulkomaille vanhempien ikäpolvien tavoin. Aineistot. Tulokset osoittavat, että erityinen luontokokemus ei edellytä poikkeuksellisia olosuhteita, sillä noin puolet näistä nuorista muisti kokemuksen paikaksi tavallisen, varsin arkisen paikan, kuten suomalaismetsän (24 %), mökkiluonnon (16 %), kodin läheisyyden (7 %) tai kaupunkipuiston (2 %)
Pääosa perusteluista ilmentää romanttis-ekspressiivistä traditiota, jossa luonto koetaan myönteisesti arjesta irtautumisen, virkistymisen ja rauhoittumisen paikkana sekä ihailemisen kohteena (Simula 2012, 189). Itse tykkään kävellä ja hengailla metsässä, koska se auttaa stressiin ja ahdistukseen.” (T2, En halua sanoa sukupuolta, 42). Nuorten vastaukset siitä, mitä luonto heille merkitsee ja mitä he siellä tekevät, luokittelimme neljän ympäristömaailmankuvan pohjalta antropoja ekosentrisiin sekä luontoa kunnioittaviin ja ympäristöapatiaan (Bonnett 2007; Kopnina 2012; Pointon 2014; Thompson & Barton 1994). Samassa yhteydessä useat mainitsevat mahdollisuuden olla yksin rauhassa luonnossa. He kertovat esimerkiksi, että ”Luonto on kaikki kaikessa. Luokittelimme lempipaikat sen perusteella, millaisessa ympäristössä ne sijaitsevat. Kevään 2020 kyselyyn (T1) ja leirikouluihin (LK) osallistuneiden yläkoululaisten erityisesti mieleen jääneiden luontokokemusten tapahtumapaikat (% vastanneista, N=123). Ekosentrinen maailmankuva väKuvio 2. Neljäsosassa luonto merkitsee yhtaikaa sekä paikkaa rentoutua että arvostamisen ja ihailemisen kohdetta. perustelemattomat vastaukset). Romanttis-ekspressiivisten perustelujen tarkempi analyysi paljastaa, että luonto tuottaa enemmistölle esteettisiä ja rentoutumisen kokemuksia. Kyselyihin (K4, n = 101) vastanneet oppilaat kertovat luonnon merkitsevän heille paljon ja tiedostavat sen arvon elämässään. Kuvio 1. Vain muutama ilmoitti, että luonto ei merkitse mitään tai vähän. Oppilaista 14 prosenttia mainitsee lempipaikaksi kodin tai mökin/ mummolan, jonka mieluisuuteen voi vaikuttaa myös ympäröivä luonto. koulu) ja liikuntapaikat, jotka voivat tosin sijaita hyvin ulkona tai luonnossa, kuten futiskenttä ja frisbeegolfrata. Se on elämän lähde. Kevään 2020 kyselyyn vastanneiden (T1) ja leirikoulussa (LK) mukana olleiden yläkoululaisten kokemuksia luontoympäristössä viihtymisestä (% vastanneista, N=211).. Noin joka neljäs analysoitu perustelu kiinnittyy harrastuskulttuuriseen traditioon, jossa luonto toimii lähinnä harrastuksen tilana (Simula 2012, 189). Luontoa pitivät merkityksellisenä useimmat niistäkin nuorista, jotka eivät mielestään harrasta mitään. Monet näistä perusteluista sisältävät kuitenkin samanaikaisesti romantismiin kiinnittyviä ilmauksia. Suurin osa niistä kuvastaa antroposentristä maailmankuvaa, jossa luonnon ajatellaan tarjoavan jotakin ihmisille, kuten marjoja tai harrastuspaikan. Nuorten vahvasta kiintymyksestä luontopaikkoihin kertoo myös se, että lempipaikan perusteluna toistuu tärkeä muisto kyseisessä paikassa. Monet korostavat rauhoittuvansa luonnossa, esimerkiksi irtautuvat stressistä, kiireestä tai melusta. Nuoret ihailevat luonnon kauneutta, esimerkiksi auringonlaskua, ja sen tuoksuja ja ääniä, kuten linnunlaulua. Tulokset vahvistavat, että nuoret pitävät luonnosta (myös aikuiset: Pasanen & Korpela 2015). Tämä tulos antaa ymmärtää, että nuoret ovat kiinnittyneet luontoon erityisenä paikkana, johon heillä on läheinen yhteys. Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) mainitsee lempipaikaksi luontoympäristön, kuten metsän/harjun, vesialueen/rannan tai puiston. Käytännössä luonto voi liittyä yli kahteen kolmasosaan lempipaikoista. Luontoyhteys Tarkastelemme seuraavaksi kognitiivista luontoyhteyttä: miten nuoret merkityksellistävät luontoa elämässään ja mieltävät itsensä osaksi luontoa (Schultz 2002). Toiseksi eniten (20 %) mainintoja saivat urbaaniin ympäristöön sijoittuvia rakennukset (esim. Aineistossa on vain muutamia ekosentrisiä ilmauksia, joista suurin osa on monitulkintaisia kuten ”Luonto on kaikkien eläinten koti” (T2, Tyttö, 47). Niissä ilmenee luontoa kunnioittava näkemys, missä ihmisellä on erityisasema luonnossa erotuksena ekosentrisestä maailmankuvasta, missä luonto ja ihminen ovat tasavertaisia. Analysoimme Simulan (2012) konstruoimien liikkumiseen liittyvien kulttuuristen representaatioiden pohjalta ne perustelut lempipaikoista, jotka olivat luontoympäristössä tai liikuntapaikkoja sijaiten ulkona (n = 93, pl. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 78 Suhteuttaaksemme nuorten luonnossa viihtymistä heidän muihin mieluisiin paikkoihin tiedustelimme heidän lempipaikkaansa lähiympäristössä ja pyysimme perustelemaan paikan tärkeyttä (K3, n = 125). He nauttivat luonnon tunnelmista
Ja sit meiän perheellä on mökki mis me ollaan aina kesäsin nii seki on, tosi tärkee paikka mulle, se on ihan semmoses mettän keskellä suurin piirtein. Samanaikaisesti luontoyhteys rakentuu silti luonnon tarjoaman hyödyn tai harrastuksen näkökulmasta. Tarkastelimme luontokiintymyksen yhteyttä ympäristöstä kiinnostuneisuuteen myös ristiintaulukoimalla kysymyksen ”Onko jokin luontokokemus erityisesti jäänyt mieleesi?” kyllä-vastaukset (n = 123) ja eija en muista -vastaukset (n = 87) suhteessa samaan vaihtoehtoon ”En ajattele ympäristöongelmia”. Leirikouluhaastattelut vahvistivat kyselyiden vastauksista tekemiämme tulkintoja. Luontoyhteyttä voi kuvailla selkiytymättömäksi. Eräs nuori selittää, että ”Luonto on iso osa elämääni koska käyn reippailemassa metsässä ja ryhmässämme on partio-ohjaaja. Ristiintaulukoimme tulokset luonnossa viihtymisen kanssa (K1). Aineistosta löytyy ympäristöapatian ilmentymiä kuten, että luonto ei merkitse mitään tai lyhyesti ”paskaa” (Leirikoulut, En halua sanoa sukupuolta, 104). Kasvatan nuorempia terveeseen luontosuhteeseen, opetan heitä myös kunnioittamaan ja arvostaan luontoa.” (T2, Tyttö, 23.) Kun luonto ilmenee nuorille harrastuksen ympäristönä, voi luonnon merkitys ja kognitiivinen luontoyhteys avautua riippuen harrastuksesta, kuten edeltävässä lainauksessa partiota harrastavalle. Tämän vaihtoehdon valitsi kaksi kolmasosaa niistä, jotka kertoivat, etteivät he viihdy luonnossa ollenkaan. Apatia-ilmauksia on vähemmän kuin joka kymmenes: pieni osa nuorista ei näe luontoa merkityksellisenä. Eräs oppilas kirjoittaa esimerkiksi: ”Kävelen yksin ja mietin asioita, luonto merkitsee aika paljon, koska en haluis elää ilman sitä” (T2, Tyttö, 2). Pelkästään maaseutukulttuurinen traditio on alle viidesosassa: nuoret marjastavat, sienestävät tai kalastavat. Khiin neliö -testin tu. Luontoon meneminen ja siellä liikkuminen merkitsee eräänlaista retkeä lumoavaan luontoon ja kokemuksellisuuteen sekä irtautumista arjesta. Leirikouluhaastatteluissa hyvin harvat nuoret kuvasivat luonnon olevan heille merkityksetöntä (apatia). Luonnossa viihtyvistä 199 oppilaasta 13 prosenttia valitsi kysymykseen ”Mitä ajattelet ympäristöongelmista?” vaihtoehdon ”En ajattele ympäristöongelmia”. Kuvaukset ovat hyvin samankaltaisia kuin Simulan (2012, 139–140) löydökset. Luonto on just sellanen, ihmiselle samaan aikaan sellanen. Edellä kuvattu romanttis-ekspressiivinen lähestyminen on useimmille nuorille läheisin, ja siihen liittyy etupäässä emotionaalisia tuntemuksia luontoyhteydestä. Enemmistö edustaa romanttis-ekspressiivistä perinnettä kuten lempipaikkojen perustelut (K3). Sen sijaan monille luonto tarjoaa paikan rauhoittumiseen tai harrastamiseen, kuten eräs nuori kertoo:”Mut siinä meillä on tosi lähellä, metsä mihin voi aina mennä, käveleen jos vaan haluaa, ja mä käyn tosi paljon kävelyllä just yksin. Haastatteluissa nuoret myös kuvailevat luonnossa harrastamistaan ja maaseutukulttuurista traditiota kuten seuraava: ”Itellekki rauhallisuutta mut se on myös, ite pystyn harrastaa luonnossa kaikkee, käyn partiossa ja kalastan paljo ja, muutenki liikun luonnossa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 79 littyy nuorten painottaessa luonnon suojelua, luonnon itseisarvoa, kauneutta ja monimuotoisuutta. Haastatteluissa nuoret kuvaavat, miten luonto merkitsee arjesta irtautumista, kuten tilaisuutta kuunnella itseään. He kertovat luonnon olevan ”Just kaiken elämän edellytys…” (Leirikoulu 1, epäluontopolkuhaastattelu, Tyttö, 1) ja ilmaisevat olevansa osa luontoa, vaikka pohtivat samalla nykyihmisten vieraantumista luonnosta: ”Ja mulle tulee sit elollinen ja eloton luonto siitä et. Luonto merkinnee pojalle mahdollisuutta saada raaka-ainetta ja siten elantoa sen suoman teollisuuden kautta. Tutkimme seuraavaksi, onko luontoon kuulumisen perustalla, etenkin luontokiintymyksellä, sidosta nuorten kiinnostukseen ympäristöasioista ja onko luonnossa ja ulkona liikkumisella tai harrastamisella yhteys luontokiintymykseen ja ympäristöongelmien ajatteluun. On siellä kyllä muitaki mökkejä mutta, siellä tulee aina sitte puuhailtua. Kyllä metsä, ja luonto on, tosi merkittävä osa mun elämää, loppujen lopuks.” (Leirikoulu 1, loppuhaastattelu 1, Tyttö, 2.) Useissa oppilaiden kuvauksissa on siis nähtävillä sekä antroposentrinen että ”human-related”-näkemys. Hän tiedostaa kaipuunsa tai tarpeensa luontoyhteyteen ja siten mahdollisesti käsittää kuuluvansa luontoon, tai ainakin antaa luonnolle suuren merkityksen. Kiinnostus ympäristöasioista Edeltävien analyysien perusteella enemmistö vastaajistamme osoittaa siis kiintymystä luontoon ja antaa sille myönteisiä merkityksiä, vaikka kognitiivinen luontoyhteys on selkiytymätön, eli he pääosin käsittävät itsensä luonnosta erilliseksi. Ekosentrinen maailmankuva näyttäytyy joidenkin haastateltujen nuorten kuvauksissa. Kysyimme 2020 kyselyssä (T1) ja leirikouluissa nuorten ajatuksia ympäristöongelmista (K5, n = 211). Tai me nykypäivän ihmiset ollaan ehkä vieraannuttu siitä mutta ku toisaalta sit ku aina ku sinne menee, siinä tuntee sen jollain tavalla että se kuitenki on osa sitä elämää et ihmiset on kuitenki alkaneet, aluks kasvanu just metsän antimilla ja tällästä kaikkee. Muutamissa vastauksissa ilmenee yhtaikaa usea kulttuurinen representaatio. Analyysi tukee Simulan (2012, 103) toteamusta, että esimerkiksi marjastaminen on edelleen tärkeä asia osalle urbaania arkea eläville. Jokapäiväinen elämänmeno jää taustalle, ja luonto herkistää mielen aistimuksille sekä kehon äänille. Neljäsosassa vastauksia on harrastuskulttuurinen yhteys luontoon: oppilaat kertovat urheilevansa ja retkeilevänsä ystävien tai perheen kanssa. Lainaus ilmentää myös sitä, että harrastusyhteisö voi vaikuttaa luontoyhteyden muodostumiseen ja tiedostamiseen. Tulos on, että luonnossa erityistä kokeneista 11 prosenttia ilmoittaa, ettei ajattele ympäristöongelmia ja niistä, jotka eivät ole kokeneet, tai muista kokeneensa erityistä, 23 prosenttia kertoo, ettei ajattele ongelmia. Se on mulle tosi tärkeetä et pystyy irtautuu siinä, kaikesta about,... Vaikka nuorten vastaukset viittaavat tähän suuntaan, lyhyinä ne jättävät tulkinnanvaraa. Luontoon kuuluu kaikki järvet ja kivet mut sit sinne kuuluu kasvit ja eläimet kans et ne yhessä muodostaa sen luonnon ja. Muutamille kyselyihin vastanneille nuorille luonto on jopa elämän lähde, mutta se voi olla myös pelkästään aineellinen resurssi kuten ”teollisuutta” (T2, Poika, 9). Silleen siä pystyy myös tekee hauskoja asioita ja, pitää sillee vauhtia päällä, mutta myös sie pystyy rauhottuun tosi helposti, just verrattuna kaupunkiin ku, siel kuitenki viettää suurimman osan ajasta” (Leirikoulu 1, loppuhaastattelu 2, poika, 1). Kun luonto tarjoaa heille antimiaan, se voi avata heille ymmärrystä siitä, että ihminen on riippuvainen luonnosta. Mieli ja ympäröivä luonto yhtyvät. Luonnossa viihtymättömissä on siis enemmän niitä, jotka eivät ajattele ympäristöongelmia, mutta koska heitä on aineistossa niin vähän, ei tuloksen merkitystä voi tilastollisesti osoittaa. Sellanen tunne tulee aina että jotenki, sellanen kotoisa olo voiks sanoo et.” (Leirikoulu 1, epäluontopolkuhaastattelu, Poika, 5.) Analysoimme samat kyselyjen vastaukset myös (K4, n = 90, pl. Niistä ilmentyy kuitenkin, että he tiedostavat esimerkiksi marjastamisen merkityksen itselleen ja tämänkaltaisen perinteisen tekemisen kautta luontoyhteyden tärkeyden. ei-tulkittavat vastaukset) kulttuuristen representaatioiden näkökulmasta (Simula 2012)
Luonto ei ole yhdentekevä nuorille, jotka viihtyvät ja kokevat siellä merkityksellisiä asioita. Lähes kahden kolmasosan lempipaikkaa kuvanneen nuoren lempipaikka on luonnossa kodin läheisessä metsässä, rannalla, puistossa ja vastaavissa paikoissa (myös Pasanen & Korpela 2015). Toisaalta osa liikuntamuodoista ei nuorten mielestä vaikuttanut näkökulmiin luonnosta, kuten eräs nuori kertoo ratsastusharrastuksestaan: ”Ei se silleen niinku muuta mun näkökulmaa luonnosta” (Leirikoulu 2, resiinaretkihaastattelu 1, Vastaajia ei nimetty, 8 lk). Luontokiintymyksen analyysi osoitti lisäksi, että lähiluonto on nuorille arvokas. Khiin neliö -testin tulos, ?2(1) = 4,56, p = 0,033, osoittaa, että tilastollisesti ero luonnossa harrastavien ja siellä harrastamattomien välillä on melko merkitsevä (p < 0,050). Mutta, välttämättä jos mä jonkun juoksulenkin ni, en ehkä niin paljon sitte. Yritän vaan saada mahdollisimman pitkään juostua silleen” (Leirikoulu 1, melontahaastattelu 1, Poika, 2.) Nuoret mainitsivat kävelyn lisäksi myös partion, suunnistuksen, melonnan ja maastopyöräilyn vaikuttavan positiivisesti ympäristökysymysten ajatteluun. Näin ilmoittaa luonnossa/ulkona harrastavista hieman harvempi eli 33 prosenttia, mutta 48 prosenttia siellä harrastamattomista. Jos se on esimerkiks silleen kävelyä koiran kanssa ni joo. Haastatteluista välittyy kuva, että luonnon arvostus lisääntyy, kun siellä viettää aikaa ja kokee seikkailuja. Koko päivän luontoretken jälkeen tiedustelimme heiltä mobiilikyselyllä, herättääkö luonnossa liikkuminen ajatuksia luonnosta (K6). Harrastuksiaan nimenneistä nuorista 72 prosenttia kertoi harrastavansa jotakin liikuntaa mukaan lukien partio. Chawla 2020; Schultz 2002) ainakaan emotionaalisesti. He kuvaavat ulkoliikunnan vaikutusta esimerkiksi näin: ”Mut siis varmastihan se silleen vaikuttaa just, et mitä enemmän aikaa sä vietät siellä luonnossa niin, toki (se) (–), no siitä tulee isompi osa sun elämää, joka sit varmasti vaikuttaa just siihen, et mistä näkökulmast sä aattelet sitä asiaa, kuten ilmastonmuutos ja tälläsiä” (Leirikoulu 1, melontahaastattelu 1, Poika, 3). POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimme Schultzin (2002) teoretisoinnin pohjalta alaikäisten kaupunkilaisnuorten luontoon kuulumista tarkastelemalla heidän viihtymistään ja lempipaikkojaan luonnossa sekä erityisiä luontokokemuksiaan ja luonnon merkityksellisyyttä ja siellä liikkumista. Myönteistä vuorovaikutusta kokeneissa on siis vähemmän ympäristöongelmista kiinnostumattomia. Jos luonnossa tai ulkona harrastaminen tarkoittaa ylipäätään enemmän aikaa siellä, on luontevaa, että siellä harrastavat kokevat useammin erityistä luonnossa, mikä voi puolestaan syventää kiintymystä luontoon. Yli puolet nuorista kertoi luonnossa liikkumisen herättävän miettimään luonnon tärkeyttä (57 %) ja saavan muutamat pohtimaan, mitä sen hyväksi voisi tehdä. Luonnossa ja ulkona harrastavista samoin ilmoittaa 8 prosenttia, ja luonnossa harrastamattomista 17 prosenttia, mutta tästä tehdyn ristiintaulukoinnin tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Myös ulkona/luonnossa harrastavat viihtyvät luonnossa, sillä yhtä lukuun ottamatta kaikki kertoivat viihtyvänsä siellä. Vertasimme vielä luontokiintymyksen yhteyttä nuorten harrastuksiin (K7, n = 206), joita tiedustelimme keväällä 2020 (T1) ja leirikouluissa. Ristiintaulukointi tukee Schultzin (2002, 68) teoriaa: luontokiintymys, etenkin erityiset luontokokemukset, saa ajattelemaan ympäristöasioita. Tulokset osoittivat luontokiintymyksestä, että alaikäiset kaupunkilaisnuoret viihtyvät ja välittävät luonnosta. Kyselyn ja haastatteluiden tuloksia tukee tutkijoina tekemämme havainnot nuorten luontevasta luonnossa liikkumisesta ja siellä viihtymisestä sekä havainnoimamme innokkuus ja kiitollisuus, joka oppilaista kumpusi heidän voidessaan puhua ympäristöasioista. K2-kysymykseen vastanneista nuorista 41,5 prosentille ei siis jäänyt mieleen luontokokemuksia tai niitä ei ainakaan muistettu. Eräs nuori pohtii ulkoliikunnan vaikutusta kiinnostukseensa ympäristöasioista seuraavasti: ”No joo ainaki sillee et haluu et ne pysyy semmosena samanlaisena tai että ettei se, menis siitä, mikskään, et se ois siellä aina” (Leirikoulu 1, melontahaastattelu 2, Vastaajia ei nimetty). Lempipaikkaa ja luontoliikuntaa koskevat tulokset voivatkin olla tavanomaista positiivisemmat. 2020). Toinen nuori puolestaan kuvaa rakennetun ja luonnonympäristön merkityksiä seuraavasti: ”No mä en tiä kun mä en oo silleen ihan, luonnossa mitään ohjattuna koskaan harrastanu tai sit ne on, jalkapalloa mut seki on semmosella aika, tasotetuilla kentillä ja sillee et ei siinä hirveesti oo luontoo ympärillä mutta, no kai mä jos mä, harrastasin jotain vaikka jotain kiipeilyä jossain, tiätkö metsän keskellä, mitä niitä nyt onkaan niin kyllä mä varmaan haluisin että ne, puut ois hyväkuntosia” (Leirikoulu 1, melontahaastattelu 2, Vastaajia ei nimetty). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 80 los, ?2(1) = 5,06, p = 0,025, osoittaa, että tilastollisesti ero on melko merkitsevä (p < 0,050). K6) ei välttämättä herättele pohtimaan ympäristökysymyksiä. K1-kysymyksen tulokset osoittivat siis, että 211 nuoresta 6 prosenttia ei viihdy luonnossa. Analysoimme myös, onko luontoon kiintymisellä ja luontoliikunnalla sidettä nuorten kiinnostukseen ympäristöongelmia kohtaan. Vastaajien kiintymys luontoon ei tue aiempia kansainvälisiä tutkimuksia kaupunkilaisten ja nuorten vieraantuneisuudesta luonnosta (esim. Toinen oppilas kertoo: ”Kyl toi melonta on sillee vaikuttanu tai just ku on päässy käymään eri paikoissa ja sillee, muutenki vähä, oppinu…” (Leirikoulu 1, melontahaastattelu 2, Vastaajia ei nimetty). Tutkimme ristiintaulukoimalla myös harrastuksenaan luonnossa liikkuvien ja ympäristöasioista kiinnostuneiden suhdetta toisiinsa. Ymmärtääksemme syvällisemmin nuorten näkemyksiä esitimme lisäkysymyksiä leirikouluissa. Haimme lisätarkennusta pienryhmähaastatteluissa, joissa nuoret pohtivat yhteyttään luontoon ja siellä liikkumiseen. Keräsimme aineiston tosin koronapandemian aikana: keväällä 2020 sisäliikuntatilat olivat suljettuja ja koulut etäopetuksessa, mikä vaikutti nuorten liikkumiseen (Vasankari ym. Päätuloksena on, että nuoret ovat emotionaalisesti kiintyneet luontoon, mutta heidän kognitiivinen luontoyhteytensä on selkiytymätön. Puhakan (2014b) nuoria koskevassa tutkimuksessa 12 prosenttia kertoi lempipaikkansa sijaitsevan luonnossa. Luonnossa liikkuminen näytti herättävän ajatuksia ja pohdintaa leirikoulujen kasvatuksellisessa kontekstissa. Noin 60 prosentille on jäänyt mieleen erityinen luontokokemus, joka tapahtui lähellä kotia, tavallisessa suomalaisluonnossa. Keskityimme mallin osatekijöistä emotionaaliseen luontokiintymykseen ja kognitiiviseen luontoyhteyteen, joista kumpuaa sitoutuminen luonnonsuojeluun, kuten ympäristöystävälliseen käytökseen. Oppilaat erittelivät muun muassa eri liikuntamuotojen merkityksiä: ”Riippuu vähän. Koko vastaajajoukosta 16 prosenttia ei ajattele ympäristöongelmia. Pyysimme nuoria pohtimaan asiaa lisää leirikoulujen haastatteluissa ja kysyimme liikuntaharrastusten vaikutusta ympäristöasioihin heräämisessä. Luonnosta tuli monille ainoa paikka liikkua ja harrastaa. Luonnossa tai ulkona toiminnallisia/liikunnallisia lajeja/asioita mainitsi puolestaan harrastavansa 38 prosenttia eli 79 nuorta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että harrastaminen luonnossa ilman erityistä kasvatuksellista kontekstia (vrt. Analyysimme viittaa siihen, että luonnosta on tul
Puollamme Simulan ym. Ekokriisin näkökulmasta tämä traditio ei ole ongelmaton, sillä se voi tarkoittaa erityisiin luontokohteisiin matkustamista vaikkapa lentäen. Vastauksia analysoi tosin kaksi tutkijaa ensin itsenäisesti ja sitten tulkintoja yhdessä pohtien (triangulaatio). Liikuntakulttuuria olisi kehitettävä ilmastonmuutoksen vaateet huomioiden unohtamatta liikuntaja ulkoilupaikkatarjontaa sekä vapaa-ajankäytäntöjä (Simula. Tämä tulos ei selvästi kumoa ympäristömaailmankuva-analyysiamme, sillä tässä näkökulmassa painottuu enemmän emotionaalinen kokemus kuin kognitiivinen ymmärrys itsestä osana luontoa. Sen sijaan Puhakan ym. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava viheralueiden ja luonnonmukaisten lähiliikuntapaikkojen helppo saavutettavuus sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin vahvistamiseksi (myös Simula 2014 ym., 62). Nuorten kognitiivisen luontoyhteyden analyysissa ympäristömaailmankuvien kautta ilmeni, että he kiinnittyvät pääasiassa antroposentriseen näkemykseen, mutta osan suhde on luontoa kunnioittava (human-related), muutamien suhde kaikkien eläinja kasvilajien tasa-arvoisuutta korostava eli ekosentrinen ja harvojen apaattinen. Vaikka he olivat varsin samanmielisiä, ympäristömaailmankuvia olisi tärkeää tutkia lisää. Lähiluonto tukee heidän hyvinvointiaan, esimerkiksi nuoret kokevat stressin vähenevän luonnossa. Tulosten pohjalta voi päätellä, että kaupunkien viheralueilla ja lähiluonnolla on nuorille moninaista arvoa. Suosimalla lähiliikuntaa nuoret voivat vaikuttaa urheiluun liittyvän matkustamisen (Olympiakomitea 2021) ja liikuntapaikoille siirtymisten (Suomen Ympäristökeskus 2022) aiheuttamien ympäristövaikutusten pienenemiseen (myös Roiha ym. Nuorten kotien lähellä pitäisi olla luontokohteita ja -liikunnan paikkoja, joihin ei tarvitse erikseen matkustaa. Nuorten kokemusta lähiluonnon arvosta olisikin ensiarvoisen tärkeää ylläpitää ja vahvistaa. Tosin valtaosa nuorista kertoi harrastavansa liikuntaa ja ulkona olemista, kuten auringonottoa. Lisäksi on kehitettävä kasvatuksellisia menetelmiä, esimerkiksi Braunin ja Dierkesin (2017) viiden päivän luonto-opetusintervention tyyppisiä, joissa hyödynnetään ympäristökasvatuksellisia näkökohtia, ja joilla edistetään nuorten kognitiivista luontoyhteyttä ja halua toimia ympäristön puolesta. Liikkujan ympäristömyönteisyys näkyy etenkin henkilökohtaisina valintoina. Seikkailukasvatus voi herätellä ympäristöystävälliseen toimintaan siihen sisältyvän reflektoinnin, kokemisen, tuntemisen ja tietämisen kautta (esim. Kun tulosta vertaa Puhakan (2014b) nuorten vapaa-ajanviettoa koskevaan tutkimukseen, niin on luonto informanteillemme tavanomaisempi harrastusympäristö. Tuloksemme viittaavat siihen, että kaupunkilaisnuorille luonto tuottaa tämänkaltaisia kokemuksia. Vaikka nuoret välittävät luonnosta, useimmat kokevat siis itsensä luonnosta erillisinä (myös Pointon 2014; Shepardson 2005). Puhakan (2014b) nuorista vain vajaa viidennes mainitsi luonnonympäristössä tapahtuvan ulkoilun harrastuksekseen. 2022). Nuorten luontokiintymystä olisikin tutkittava lisää erilaisissa nuorten ryhmissä. Lempipaikkojen lähiluku paljasti, että lähiluonto auttaa nuoria rauhoittumaan stressistä, kiireestä ja melusta sekä mahdollistaa ihailla luonnon esteettisyyttä (myös Simula 2012; Sjöblom 2012). Se myös edistää luontoon kiintymistä, mikä voi vahvistaa halua toimia ympäristöystävällisesti (myös Nisbet & Zelenski 2011). Tulokset osoittavat, että nuoret hakeutuvat luontoon moninaisista syistä, jotka myös liikuttavat heitä, sillä luonnossa tai ulkona toiminnallisia/liikunnallisia lajeja harrastaa 38 prosenttia. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 81 lut nuorille aiempaa tärkeämpi paikka. Tulevissa tutkimuksissa voisi tarkastella lähiympäristössä tapahtuvan elämyksellisen opetuksen, myös taidekasvatuksen, vaikutusta luontokiintymykseen, -yhteyteen ja oppimiseen. (2014, 36) peräänkuuluttamaa päätöksenteon suuntaa, jolla estetään liikunnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Monet korostivat myös tilaisuutta olla luonnossa yksin omien ajatusten kanssa (myös Hakoköngäs & Puhakka 2021). Ekosentrisyys on nähdäksemme hyvän elämän -ideaali. Ratinen (2021) näkee luontokasvatuksessa oleelliseksi hyödyntää emotionaalisia ja kognitiivisia kasvatusmenetelmiä näin mahdollistaen kestävän suhteen luonnon kanssa. Lempipaikkojen analyysissa nuorten luontokiintymys ilmeni etupäässä romanttis-ekspressiivisenä. Esimerkiksi se, miten nuoret ymmärtävät itsensä osana laajaa ekosysteemiä, voisi myös valaista heidän sanallistamatonta käsitystään omasta luontoyhteydestään. (2021, 181) maahanmuuttajataustaisia nuoria koskevassa kyselyssä ilmeni, että muualta muuttaneet eivät samassa määrin nauti yksinolosta luonnossa ja kovin erilaisista luontoympäristöistä Suomeen tulleet kokevat luontomme vieraaksi, joskin enemmistö kokee sen silti myönteisesti. 2022). Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, liittyykö nuorten lähiluonnon huomattava arvostus esimerkiksi pandemiaan, ekokriisiin vai runsaisiin viheralueisiin. Tästä huolimatta pelkkä ulkona harrastaminen ei vaikuta siihen, ajattelevatko nuoret ympäristöongelmia. He ihailevat ja pitävät luonnosta virkistymisen ja rauhoittumisen paikkana ja siten arvostavat luontoa. Simula (2012, 13–14) näkee kiinnittymisen luonnossa liikkumiseen mahdollistuvan, mikäli yksilöille muodostuu subjektiivisia merkityksellisyyden kokemuksia, ja heillä on suotuisia, liikkumiseen innostavia olosuhteita ja rakenteellisia kehyksiä. Heidän luontoyhteytensä on selkiytymätön. Koska antroposentrisyys läpäisee kaikki keskeiset elämänalueet, olisi ekokriisin selättämiseksi tärkeää, että nuoret ja aikuiset käsittäisivät itsensä luontona ja osana maapallon ekosysteemiä, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa monimutkaisesti. Kun tarkastelimme kognitiivista luontoyhteyttä liikkumisen kulttuuristen representaatioiden pohjalta, nousi esiin romanttis-ekspressiivinen näkökulma. Kuormitusta voi ehkäistä ainakin tuomalla ympäristönäkökulmat laajemmin OKM:n liikunnan ohjauskeinoihin (Roiha ym. Johtopäätöksenä toteamme, että vaikka enemmistö nuorista on kiintynyt luontoon, niin ympäristöystävällisen käytöksen lisäämiseksi heidän luontokiintymystään on hyvä silti tukea huomioiden heidän erilaiset taustansa. Marttila 2016). Koska maailmankuvien raja oli häilyvä, niin useampi kysymys olisi voinut olla paikallaan niiden analysoimiseksi. Luontoon kuulumista olisi myös hyvä lähestyä laadullisissa tutkimuksissa muidenkin kuin käyttämiemme tulokulmien ja käsitteiden avulla. Myönteistä vuorovaikutusta luonnon kanssa kokeneita kiinnostaa enemmän ympäristöongelmat. Nicolin (2020) mukaan lähiympäristössä tapahtuva opiskelu tuo ympäristökysymykset oppijoiden lähelle, heidän vaikutuspiiriinsä, ja sitä kautta sitouttaa toimimaan ympäristön eteen. Tutkimme myös luontoon kiintymisen yhteyttä kiinnostukseen ympäristöasioista ja sitä, onko luonnossa/ulkona liikkumisella tai harrastamisella yhteys luontokiintymykseen ja ympäristöongelmien ajatteluun. (Lähi)luonnonkin arvo saattoi tosin ylikorostua tuloksissa koronapandemian suljettua julkiset hengähdyspaikat. Jotta siitä tulee valintoja johdatteleva, tarvitaan laaja-alaisia toimia, myös kasvatuksen parissa hyödyntäen jopa innovatiivisia menetelmiä. Luonnossa liikkuminen herätti monipuolisesti ajatuksia ja pohdintaa luonnon tärkeydestä kasvatuksellisessa kontekstissa, ja voi siten lisätä luontoon kiintymistä
Kokko, S., Martin,L., Hämylä, R., Ng, K., Villberg, J. 2021. The connectedness to nature scale: A measure of individuals’ feeling in community with nature. & Puhakka, R. 2014, 23). 2020. T., Bengston, D. Lasten ympäristöherkkyyttä tukeva luontokasvatus kestävän elämäntavan perustana. Teoksessa M. Hakoköngäs, E. 2004. Puhakka, R., Pitkänen, K. Taylor and Francis Group, LLC. & Vesanen, S. Saramäki & O. P. (toim.) 2019. Liikuntatieteellinen tiedekunta. 2012. Myllyniemi, S. Teoksessa R. Luonnon merkitykset kaupungistuvassa yhteiskunnassa. 2022. Schultz, P. Childhood Nature Connection and Constructive Hope: A Review of Research on Connecting with Nature and Coping with Environmental Loss. Helminen, V., Nurmio, K. Tuomi, J. Erilaisia näkökulmia luontosuhteeseen. Pasanen, T. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset , 7.12.2022. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntamuodot, -tilaisuudet ja -paikat, sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. & Pemberton, D. Deepening our attachment to nature through placebased education. & Frantz, C. Mikä on se luonto, johon olemme suhteessa. Etnografinen tutkimus. Inclusion with nature: the psychology of humannature relations. 2008. & Matilainen, P. 2022. En studie av gymnasiestuderandes förhållande till naturen ur ett miljöpedagogiskt perspektiv. Journal of Environmental Psychology, 14, 149–157. M. Evaluating Education for Sustainable Development (ESD): Using Ecocentric and Anthropocentric Attitudes Toward the Sustainable Development (EAATSD) Scale. Teoksessa S. Ympäristö ja urheilu. Sitra muistio 2021, 65–79. Terra 133 (4), 173–187. P. Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot: diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista. Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. Shepardson, D. K., & Zelenski J. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu, 176–185. Väitöskirja. Journal of Environmental Psychology, 24, 503–515. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Braun, T. Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä. Eskola, J. M. Teoksessa R. Naturen och jag. & Korpela, K. SaaranenKauppinen (toim.) Seikkailukasvatusta Suomessa – pedagogisia ja didaktisia näkökulmia. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & Opetusja kulttuuriministeriö, 19–39, 71–85. Y-sukupolvi luonnossa. & Gowan, C. Nisbet, E. Vasankari, T., Jussila, A-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä H., Kokko, S. Simula, M. Leech, N. Sillanaukee (toim.) Ihminen osa elonkirjoa: Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Saramäki & O. Helsinki: Nuorisotutkimus verkosto. Raising Environmental awareness in the Baltic Sea area. Myllyniemi (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Environmental Psychology 24 (1), 31–42. Yläkouluikäisten nuorten luontoliikunta. 2016. & Khazian, A. & Dierkes, P. Neuvonen, R. Kasvatustiede. Environmental education and the issue of nature. 1994. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1, 16–22. Lähiluontoliikuntapaikat yhdessä onnistuneen luontokasvatuksen kanssa tarjoavat nuorille välineitä ympäristöystävälliseen toimintaan ja luovat mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointia. Sillanaukee (toim.) Ihminen osa elonkirjoa: Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Nuorten luontoon kuuluminen 82 ym. 2021. 2017. & Suomi, K. N., Westphal, L. Maahanmuuttajataustaisten nuorten luontosuhde ja luonnon virkistyskäyttö – tutkimus Lahden yläkoululaisista. People and nature (Hoboken, N.J.), 2020–09, 2 (3), 619–642. Kokko, R. 2007. Environment and Behavior 50 (7), 807–836. & KUDELMA-VERKOSTO. & Haila, K. Psychological science, 22(9), 1101–1106 Olympiakomitea. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 13–16.. Teoksessa S.J.A. & Kiilakoski, T. Marttila, M. Suomen ympäristökeskuksen raportti 21. J. Vaikuttaminen ja politiikka; Luottamus ja osallisuus. 2002. Väitöskirja. Väitöskirja. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. H. Happiness from Nature. School Psychology Quarterly, 22(4), 557–584. Tampere: Vastapaino. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. 2020. Brügger, A., Kaiser, F. Puhakka, R. Schultz (toim.) Psychology of Sustainable Development, 61–78. & Roczen, N. Hakanen, T., Myllyniemi, S., Salasuo, M. & Tani, S. Häyhä, H. Hämylä & L. Environment, development and sustainability 15 (3), 607–623. Tätä seikkaa olisi tärkeää tutkia laajemmin yhdistämällä taiten määrällisiä ja laadullisia menetelmiä myös aineistomme ulkopuolelle jääneiden maaseudun nuorten parissa. Soinnunmaa P., Willamo, R., Helenius, L., Holmström, C., Kaikko, A., Nuotiomäki, A. Pointon, P. Teoksessa E. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2022:1. Partanen-Hertell, M., Harju-Autti, P., Kreft-Burman, K. Suomen Ympäristökeskus. Mayer, F. Mattila, A. The Finnish Environment 327. Sjöblom, P. Implicit connection with nature. Åbo Akademi. Helsinki: Tammi. 2021. & Suoranta, J. 2002. European Psychologist 16:4, 324–333. Underestimating nearby nature: Affective forecasting errors obscure the happy path to sustainability. Liikunta & Tiede, 52 (4), 4–9. Connecting students to nature – how intensity of nature experience and student age influence the success of outdoor education program. 2014a. Ympäristökasvatus. 1999, 21–26). Ratinen, I. 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Kopnina, H. One for All. C., & Barton, M. Pekkarinen & S. 2021. 2020. Mattila, A. Voiko luonnosta tulla pois. Luonto liikuttaa ja elvyttää. Adolescents’ Conceptions of the Relation between Happiness and Nature in Finland, Leisure Sciences. 2004. & Sarajärvi, A. Kestävän tulevaisuuden käsikirja. “The City Snuffs Out Nature”: Young People’s Conceptions of and Relationship with Nature. 2021. Haverinen, K. Schultz, P.W., Shriver, C., Tabanico, J. Nuorisobarometri 2018. Martin (toim.) Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. Ecocentric and anthropocentric attitudes toward the environment. Jyväskylän yliopisto. 2011. https://ilmasto-opas.fi/fi/kunnat/hillinta-ja-sopeutuminen/-/ artikkeli/6a832a56-073c-4e21-952c-f4091153693c/hillinta.html, 3.2.2022. Schmuck & W. 2020. 2020. 2014b. 2022. Thompson, S. Haverinen, K. An array of qualitative data analysis tools: A call for data analysis triangulation. J. Jyväskylän yliopisto. Roiha, U., Järvelin A.-M. Kouluterveyskyselyn tulokset. Karppinen, M. Kestävä kehitys valtion liikuntaa ja urheilua edistävissä toimenpiteissä. Teoksessa R. Ilmasto-opas.fi. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Paikkatietopohjaisen alueluokituksen päivitys. W. https://www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/vastuullisuus/ymparisto-ja-ilmasto/, 10.6.2021. Elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetussuunnitelman toteutuksessa. Niiden avulla tietoisuus ympäristöasioista voi kenties alkaa ohjata elämää, eikä luontoa nähdä kulutushyödykkeenä, vaan siitä välitetään ja luontoon halutaan olla yhteydessä (myös Partanen-Hertell ym. M. & Oinonen, I. Bonnett, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:3. 2021. Jyväskylä: PS-kustannus. 2014. Curriculum Studies 39 (6), 707–721. & Onwuegbuzie, A. Puhakka, R. Kluwer Academic Publishers. 2005 “Students Ideas: What is an Environment?” Environmental Education 36 (4), 49–58. Oikeus liikkua. Mechanisms of Children’s Exposure to Nature: Predicting Adulthood Environmental Citizenship and Commitment to Nature-Based Activities. LÄHTEET Asah, S. & Sievänen, H. Alue ja Ympäristö, 43 (1), 112–113. G. Neuvonen, R. 2015. Environmental Education Research 23 (7), 937–949. Nicol, R. Jyväskylän yliopisto. 2017. Chawla, L. 2018. Liikunta Hillintä. 2019. Alue Ja Ympäristö, 43 (1), 34–48. Kaupunki-maaseutualueluokitus 2018. Marttila & A. L. 2007. 1999. A. Connectedness to Nature, Inclusion of Nature, Environmental Identity, and Implicit Association with Nature. 2012. Simula, M., Itkonen, H. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Sitra muistio 2021, 93–102. 2012. Environmental education research 20 (6), 776–794
Asunta, Piritta, LitT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 83 FYYSINEN AKTIIVISUUS VARHAISKASVATUKSESSA JA VAPAAAJALLA 4–6-VUOTIAILLA – TULOKSIA PIILO-TUTKIMUKSESTA Kulmala, Janne, LitM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. The research data was collected in the 2020–2021 JOYPAM study. Sääkslahti, Arja, LitT, Jyväskylän yliopisto. Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä. Sähköposti: janne.kulmala@jamk.fi. Physical activity during day-care and time out-of-care in 4–6-year-old – results from the JOYPAM study. Tammelin, Tuija, FT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. & Tammelin, T. Kukko, Tuomas, FM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Likes, Hakonen, Harto, FM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Pojat ja vanhimmat lapset olivat aktiivisempia kuin tytöt ja nuorimmat lapset (p<0,001). Children were physically more active and less sedentary in ECEC than in free time, and on weekdays than on weekend days (p<0.001). Tutkimus perustuu vuosina 2020–2021 Piilo-tutkimushankkeessa kerättyyn varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten aineistoon. Varhaiskasvatus aktivoi enemmän poikia, vanhempia lapsia sekä vähiten liikkuvia lapsia muihin verrattuna. Boys and older children were physically more active compared to girls and younger children (p< 0,001). Mehtälä, Anette, LitM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. P. The greatest potential for increasing physical activity is at home environment during free time and on the weekend days, and for girls during early childhood education. Aineistosta tarkasteltiin eroja tyttöjen ja poikien, eri ikäisten sekä aktiivisten ja vähemmän aktiivisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa varhaiskasvatuksen aikana ja vapaa-ajalla sekä arkena ja viikonloppuna. Varhaiskasvatuksen aikana erot fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa tyttöjen ja poikien sekä nuorempien ja vanhempien lasten välillä olivat suurempia kuin vapaa-ajalla (p<0,01). In addition, the achievement of children’s physical activity recommendations and goals was evaluated. Varhaiskasvatus on lapselle liikkumisen kannalta merkittävä paikka. Lapset olivat fyysisesti aktiivisempia ja viettivät vähemmän aikaa paikoillaan varhaiskasvatuksessa ja arkena kuin vapaa-ajalla ja viikonloppuisin (p<0,001). 040-024 8132. 2024. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90. & Tammelin, T. Vähiten liikkuvien lasten varhaiskasvatuksen aikainen reipas ja raskas liikkuminen muodosti suuremman osan heidän koko päivän aikaisesta liikkumisesta kuin eniten liikkuvilla lapsilla (p<0,01). Differences in the physical activity between girls and boys, different age groups, and between the most and least active children were examined during ECEC and out-of-care, as well as on weekdays and weekend days. The goal of the national Joy in motion physical activity programme, to accumulate 2/3 of the daily recommended physical activity during the ECEC, was achieved by 62 percent of the children (girls 49%, boys 76%, p<0.001). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteen, 2/3 päivittäisestä liikkumissuosituksesta varhaiskasvatuspäivän aikana, saavutti 62 prosenttia lapsista (tytöt 49 %, pojat 76 %, p<0,001). Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Suurin potentiaali aktiivisuuden lisäämiseen on kotiympäristössä vapaa-ajalla ja viikonloppuna sekä tytöillä varhaiskasvatusaikana. Lasten (n = 777, tyttöjä 53 %) liikkumista mitattiin ranteessa pidettävällä liikemittarilla seitsemän vuorokauden ajan. ECEC is an important source of physical activity for a child. Avainsanat: varhaiskasvatus, lapset, fyysinen aktiivisuus, liikkumissuositukset ABSTRACT Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata fyysisen aktiivisuuden jakautumista varhaiskasvatusaikana ja vapaa-aikana 4–6-vuotiailla varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla Suomessa. The differences in physical activity and sedentary time between girls and boys and between younger and older children were greater in ECEC than during other periods (p<0.01). TIIVISTELMÄ Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. 2024. ECEC activates more boys, older children, and children with less overall MVPA than more active children. Lisäksi arvioitiin lasten fyysisen aktiivisuuden suositusten ja tavoitteiden saavuttamista. Keywords: early childhood education and care, children, physical activity, physical activity recommendations. The aim of the study was to describe the distribution of physical activity between early childhood education and care (ECEC) and time-out-of-care in Finnish 4–6-year-old children. Physical activity of children (n = 777, girls 53%) was measured with a wrist-worn accelerometer for seven days. Moderate to vigorous physical activity (MVPA) during the ECEC of the least active children made up a larger portion of the daily MVPA than among the most active children (p<0.01)
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskorttiin (2022) kootun näkemyksen mukaan alle kuusivuotiaista lapsista 67–73 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä reippaalla ja rasittavalla tasolla. Varhaiskasvatuksessa vietetty aika on poimittu päiväkirjatiedon perusteella. Mittaus hyväksyttiin osaksi aineistoa, jos mittaria oli käytetty vähintään 600 minuuttia päivässä kolmen arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän (3+1) ja varhaiskasvatuksessa vähintään 80 prosenttia yksikössä vietetystä ajasta. Osallistuminen oli kaikille vapaaehtoista ja osallistujilla oli vapaus keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa. Kansallisiin suosituksiin suhteutettuna 2/3 varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden päivittäisestä suosituksesta tarkoittaa kahta tuntia liikkumista kevyesti, reippaasti ja rasittavasti ja josta 40 minuuttia reippaasti ja rasittavasti. 2021). Osallistujat sekä heidän huoltajansa tutustuivat tutkimuksen kulkuun etukäteen ja ilmaisivat kirjallisesti suostumuksensa. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut päivittäiseksi tavoitteeksi mahdollistaa lapselle kaksi tuntia liikkumista varhaiskasvatuksen aikana, mikä on 2/3 päivittäisestä fyysisen aktiivisuuden suosituksesta (Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020, s 5). Suomalaisen varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua päivittäin monipuolisella tavalla 180 minuuttia, josta 60 minuuttia tulisi liikkua reippaalla ja rasittavalla tavalla (OKM 2016b). Miten ikä, sukupuoli tai kokonaisaktiivisuus vaikuttavat liikkumiseen ja sen toteutumiseen eri ajankohtina, eri konteksteissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin fyysisen aktiivisuuden määrään ja siksi yöuniaika rajattiin aineistosta lasten huoltajilta saadun päiväkirjatiedon perusteella pois. 2014). Monipuolisen liikkumisen kertymisen varmistamiseksi liikkumissuosituksen toteutumista tulisi tarkastella niin että lapsilla toteutuu samanaikaisesti sekä 180 minuutin LMVPAettä 60 minuutin MVPA-vaatimus. Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään kevyestä, reippaasta ja rasittavasta liikkumisesta termiä LMVPA (light, moderate and vigorous physical activity) sekä reippaasta ja rasittavasta liikkumisesta termiä MVPA (moderate and vigorous physical activity). Mukana ei ollut ympärivuorokautisia päiväkoteja. (2014) havaitsivat kolmevuotiaiden poikien olevan fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt varhaiskasvatuspäivinä, mutta ei kotipäivinä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suurehkolla aineistolla suomalaisten 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden jakautumista varhaiskasvatusajan ja vapaa-ajan sekä arkipäivien ja viikonlopun päivien välillä. Varhaiskasvatuspäivän aikana suomalaiset lapset ovat aktiivisimmillaan aamuja iltapäivän ulkoilujen aikana. 2022). Soini ym. Missä ja milloin lapsille kertyy eniten liikkumista ja vähiten paikoillaanoloa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 84 JOHDANTO Fyysisellä aktiivisuudella eli liikkumisella on suotuisia yhteyksiä lasten kehon koostumukseen, kardiometaboliseen terveyteen, luuston terveyteen, fyysiseen kuntoon sekä kognitiivisiin taitoihin (Leppänen ym. Aineistosta laskettiin liikkumismuuttujat: kokonaisaktiivisuus (TPA, total physical activity), paikallaanoloaika (ST, sedentary time) sekä kevyen liikkumisen (LPA, light physical activity) ja reippaan ja rasittavan liikkumisen määrät Hildebrandin ym. Tutkimukseen osallistui yhteensä 829 lasta (41 % kutsutuista lapsista, tyttöjä 53 %, keskimääräinen ikä tytöillä 5,57 vuotta, ja pojilla 5,58 vuotta). 2014). eivät havainneet eroa suosituksen saavuttamisessa suomalaisten tyttöjen ja poikien välillä, vaikkakin pojille kertyi fyysistä aktiivisuutta enemmän kuin tytöille. Lähes kaikille lapsille (95 %) kertyy vähintään kolme tuntia kevyttä, reipasta ja rasittavaa liikkumista, mutta tässä joukossa voi olla myös lapsia, joille reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyy vähemmän kuin 60 minuuttia (Sääkslahti ym. Liikemittarien tuottama raaka kiihtyvyysaineisto muutettiin ENMO-muuttujaksi (Euclidian Norm Minus One) yhden sekunnin näytetaajuudelle ja sille tehtiin automaattikalibrointi (van Hees ym. (2014; 2017) raja-arvoja käyttäen. Tutkimuksessa noudatettiin Tutkimuseettisen toimikunnan ohjeita (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2019) ja Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta oli antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon (37/13.00.04.00/2020). Tutkimus palvelee 4–6-vuotiaiden lasten liikunnallisen aktiivisuuden edistämistä esimerkiksi yliopistojen opettajankoulutuksessa ja antaa uutta tietoa lasten liikkumisen jakaantumisesta varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla. Tuloksessa on huomioitu sekä lasten fyysisen aktiivisuuden mittaukset, eli liikemittaukset että huoltajien arviointiin perustuva kyselylomakkeilla kerätty tieto eri tutkimuksista. Leppänen ym. Varhaiskasvatushenkilöstö jakoi toimipaikkojen 4–6-vuotiaiden lasten perheille tutkimustiedotteet ja suostumuslomakkeet (n = 2035). Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin seitsemän päivän ja yön ajan ei-dominoivan käden ranteeseen kiinnitetyllä liikemittarilla (100 Hz, ± 8 G, Axivity AX3, Newcastle, Iso-Britannia). TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto on kerätty vuosina 2020–2021 osana Piilo-hanketta, joka oli tutkimusja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi (Sääkslahti ym. Alle kouluikäisten lasten liikkumiskäyttäytymisen ymmärtämiseksi ja siihen vaikuttamiseksi on tärkeää tietää missä ja milloin lapset liikkuvat paljon, missä vähän ja liikkuvatko toiset lapset toisessa kontekstissa muita enemmän. Arkipäiviä käsiteltiin varhaiskasvatuspäivinä ja viikonloppua vapaapäivinä, koska suurimmalla osalla lapsia tämä piti paikkansa eikä asialla ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin.. Osallistuneet 57 varhaiskasvatuksen toimipaikkaa olivat joko kunnallisia tai yksityisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä päiväkoteja, päiväkotikouluja tai esikouluja. Liikkumista vaikuttaisi kertyvän enemmän arkipäivinä kuin viikonloppuna, varhaiskasvatuksessa enemmän kuin muulla ajalla ja pojille enemmän kuin tytöille (Leppänen ym. 2019; Määttä 2020). Alle kouluikäisten lasten liikkumisen määristä eri konteksteissa on toistaiseksi vähän tietoa ja tieto on osin ristiriitaista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös miten suuri osa lapsista saavuttaa liikkumissuositukset koko viikon, arkipäivien, viikonlopun päivien sekä varhaiskasvatusajan osalta, kun huomioidaan sekä kevyen että reippaan ja rasittavan liikkumisen vaatimukset. Kiihtyvyysdatan perusteella tulkittiin, että lapsi ei ole pitänyt mittaria yllä silloin, kun liikemittarin kahdella kolmesta mitattavasta suunnasta (akselit x, y, z) kiihtyvyyden keskihajonta oli vähemmän kuin 13 mg tai jos kiihtyvyyslukema oli vähemmän kuin 50 mg (Sabia ym. 2021). Tutkimukseen kutsuttiin mukavuusotoksena viisi kuntaa, maantieteellisesti kolmelta eri alueelta: Keski-Suomesta, pääkaupunkiseudulta ja Pohjois-Suomesta
Viikonlopun liikkumismäärissä ero sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkitsevä ainoastaan kevyen liikkumisen osalta (p < 0,05). Varhaiskasvatusajan liikkumistavoitteen (2 h LMVPA, josta 40 min MVPA), saavutti 62 prosenttia lapsista (tytöt 49 %, pojat 76 %, p < 0,001) (taulukko 2). Fyysisesti aktiivisimmat hetket olivat arkena aamupäivällä kello 9.30–11.30 ja iltapäivällä 15.00–17.00 (kuvio 1). Ryhmien välisten erojen merkitsevyystasona käytettiin kaikissa havainnoissa p < 0,05. 63 min, p<0,001). Viikonloppuna liikkumista kertyi 10–15 prosenttia vähemmän kuin arkipäivinä. Sukupuolierot aktiivisuudessa olivat suurempia arkipäivinä kuin viikonlopun päivinä (TPA, ST, LPA, MVPA p < 0,001). Liikkumisen määrässä oli suuria yksilöllisiä eroja. Arkipäivinä vähiten liikkuvien lasten varhaiskasvatuksen aikainen reipas ja rasittava liikkuminen muodosti suuremman osan (71 %) lapsen koko päivän aikaisesta reippaasta ja rasittavasta liikkumisesta kuin eniten liikkuvilla lapsilla (63 %) (ero 8 %, p<0,01). Liikkumismääriä verrattiin arkipäivien ja viikonlopun kesken sekä arkipäivien osalta varhaiskasvatusajan ja vapaa-ajan kesken. Mittareita käytettiin keskimäärin 4,89 arkipäivänä ja 1,97 viikonlopun päivänä. Varhaiskasvatusajan jälkeen kello 18.00–19.00 näkyi vielä yksi, edellisiä matalampi piikki aktiivisuuskäyrissä. Kuviot reippaan ja rasittavan liikkumisen määrän (minuuttia jokaista 15 minuuttia kohti) jakautumisesta arkipäivinä ja viikonlopun päivinä aktiivisuusluokittain havainnollistavat arkija viikonlopun päivien erilaista rytmiä sekä vähemmän ja enemmän liikkuvien lasten eroja. Arkipäivinä sukupuolierot liikkumismäärissä olivat varhaiskasvatuksen aikana suurempia kuin vapaa-ajalla (TPA, ST, MVPA p < 0,001; LPA p < 0,01) (taulukko 3). Liikkumissuosituksen saavuttaneiden vertailuissa käytettiin Khiin neliötestiä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen tavoitteen (3 h LMVPA, josta 1 h MVPA), saavutti 67 prosenttia lapsista (tytöt 58 %, pojat 78 %, p < 0,001) (taulukko 1). Ryhmien vertailuun on käytetty Studentin t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) iän suhteen. Varhaiskasvatusyksiköiden välinen vaihtelu selitti 6–16 prosenttia varhaiskasvatuksen aikana kertyneen aktiivisuuden vaihtelusta. Vuodenaika luokiteltiin talveksi (joulu–helmikuu) ja kevääksi, kesäksi tai syksyksi (maalis–marraskuu). Varhaiskasvatuspäivän kesto oli keskimäärin 7,35 tuntia. Varhaiskasvatusajan vaikutusta erilaisten lasten aktiivisuuteen arvioitiin suhteuttamalla varhaiskasvatuksessa kertynyt reipas ja rasittava liikkuminen keskimääräisiin päivittäisiin tuloksiin ja tarkastelemalla aktiivisuusluokittain viidenneksiin jaettuna. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 85 Lasten sukupuoli, ikä ja huoltajien koulutustausta selvitettiin huoltajien kyselyllä. Tulosten analysoinnissa käytettiin IBM Statistical Package for the Social Sciences (SPSS) for Windows -ohjelmaa (versio 25, IBM Corporation, Armonk, NY, USA). Päävaikutukset (?-kertoimet) ja 95 prosentin luottamusvälit (LV) laskettiin erikseen varhaiskasvatusajalle, vapaa-ajalle, arkipäiville ja viikonlopun päiville. 28 min, p < 0,001). Arkipäivinä saman liikkumistavoitteen saavutti 72 prosenttia lapsista (tytöt 63 %, pojat 82 %, p < 0,001) ja viikonlopun päivinä 52 prosenttia lapsista (tytöt 46 %, pojat 58 %, p < 0,005). TULOKSET Yhteensä 777:n lapsen (94 % osallistuneista) liikemittaridata toteutti asetetut vaatimukset, joten ne sisällytettiin analyyseihin. Lapsille kertyi mittarin pitoaikaan suhteutettuna enemmän fyysistä aktiivisuutta ja vähemmän paikallaanoloaikaa varhaiskasvatusaikana kuin vapaa-ajalla (p < 0,01) ja arkena kuin viikonloppuna (p < 0,01). Havainnot ryhmiteltiin lasten ja varhaiskasvatusyksikön mukaan. Sisäkorrelaatio (ICC) oli kokonaisaktiivisuudelle 0,16, paikallaanololle 0,12, kevyelle liikkumiselle 0,06 sekä reippaalle ja rasittavalle liikkumiselle 0,09. Reipasta ja rasittavaa liikkumista oli arkipäivinä keskimäärin yhdeksän minuuttia enemmän kuin viikonlopun päivinä (72 min vs. Kaikki mallit vakioitiin sukupuolen, iän, painoindeksin, vanhempien koulutuksen (korkein äidin tai isän taso), vanhempien tulotason (äidin tai isän korkeimmat vuositulot), vuodenajan ja liikemittarin pitoajan mukaan. Lapsen koko viikon aktiivisuus laskettiin painotettuna keskiarvona ([(keskimääräinen liikkuminen min/arkipäivä × 5 + keskimääräinen liikkuminen min/viikonloppupäivä × 2)/7]). Jatkuvien muuttujien analyysit tehtiin käyttäen kolmitasoista satunnaisvakiomallia. Päivittäisen liikkumissuosituksen toteutumiseksi vaadittiin vähintään kolme tuntia kevyttä, reipasta ja rasittavaa liikkumista, josta vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista päivässä (3 h LMVPA, josta 1 h MVPA). Varhaiskasvatusyksiköiden sisäkorrelaatiolla (ICC) arvioitiin, kuinka suuren prosenttiosuuden yksiköiden välinen vaihtelu selittää liikkumisen (TPA, ST, MVPA) kokonaisvaihtelusta. Viikonlopun päivinä vanhemmille lapsille kertyi enemmän kokonaisaktiivisuutta sekä reipasta ja rasittavaa liikkumista (p < 0,01).. Vanhemmat lapset olivat arkipäivinä varhaiskasvatuksessa aktiivisempia kuin vapaa-ajalla ja arkipäivinä aktiivisempia kuin viikonlopun päivinä (TPA, ST, MVPA p < 0,001). Lasten fyysistä aktiivisuutta kuvaavat liikkumismäärät on raportoitu keskiarvoina ja keskihajontoina sekä suosituksen saavuttaneiden prosenttiosuuksina. Pojat liikkuivat tyttöjä enemmän ja olivat vähemmän paikallaan varhaiskasvatuksen aikana (TPA, ST, MVPA p < 0,01), mutta vapaa-ajalla paikallaanoloajassa ja kevyen liikkumisen määrässä ei ollut eroja. Lisäksi analysoitiin sukupuolen ja iän yhdysvaikutuksia näihin edellä mainittuihin eroihin liikkumismäärissä. Kun lapset jaettiin keskimääräisen päivittäisen kiihtyvyyden eli kokonaisaktiivisuuden perusteella viidenneksiin, aktiivisimmilla lapsilla reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi arkena 100 minuuttia päivässä, kun taas vähiten aktiivisilla vain 49 minuuttia päivässä. Lasten paino ja pituus mitattiin (Seca 877 ja 213) liikemittareiden jakamisen yhteydessä sekä yhdellä paikkakunnalla koronatilanteen vuoksi huoltajilta kysymällä. Lapsille kertyi arkipäivinä enemmän fyysistä aktiivisuutta ja vähemmän paikallaanoloaikaa kuin viikonlopun päivinä (p < 0,01). Arkipäivinä vapaa-ajalla lapset olivat yhtä aktiivisia iästä huolimatta. Varhaiskasvatuspäivien osalta määritettiin, miten toteutui Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asettama tavoite, kaksi tuntia kevyttä, reipasta ja rasittavaa liikkumista varhaiskasvatuksessa, josta 40 min reipasta ja rasittavaa liikkumista (2 h LMVPA, josta 40 min MVPA). Reipasta ja rasittavaa liikkumista oli arkipäivisin keskimäärin 18 min enemmän varhaiskasvatusaikana kuin vapaa-aikana (46 min vs
?-kerroin edustaa eroa suositusten saavuttamisessa (käytetty logit-muunnosta), mittarin pitoajassa, kokonaisaktiivisuudessa (TPA [mg]), paikallaanoloajassa (ST), kevyessä (LPA) sekä reippaassa ja rasittavassa liikkumisessa (MVPA) päivässä, arkipäivisin vs. ?-kerroin edustaa eroa pitoajassa, kokonaisaktiivisuudessa (TPA [mg]), paikallaanoloajassa (ST), kevyessä (LPA) sekä reippaassa ja rasittavassa liikkumisessa (MVPA) päivässä ja varhaiskasvatusaikana vs. Varhaiskasvatusajan liikkumisen tavoitteena on käytetty Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitetta (vähintään 2 tuntia LMVPA ja 40 minuuttia MVPA koko päivän aikana). ** p < 0,01. (95% LV) Kaikki (n=777) Suosituksen toteutuminen (%) 67% 72% 52% 1,7 (1,3, 2,2) ** Pitoaika (min/päivä) 824 (32) 830 (35) 806 (48) 38 (31, 46) ** TPA (mg) 74 (16) 76 (17) 69 (19) 26 (24, 27) ** ST (min/päivä) 579 (47) 578 (50) 581 (60) -37 (-40, -35)** LPA (min/päivä) 175 (28) 180 (30) 162 (34) 23 (22, 25)** MVPA (min/päivä) 70 (19) 72 (20) 63 (22) 14 (13, 15) ** Pojat (n=367) Suosituksen toteutuminen (%) 78% 82% 58% 3,1 (4,0, 2,1) ** Pitoaika (min/päivä) 824 (30) 829 (34) 810 (45) 46 (34, 56) ** TPA (mg) 78 (16) 81 (17) 72 (20) 33 (30, 36) ** ST (min/päivä) 573 (46) 569 (50) 583 (60) -45 (-49, -41) ** LPA (min/päivä) 176 (27) 182 (28) 161 (35) 27 (24, 30) ** MVPA (min/päivä) 75 (19) 78 (20) 67 (22) 18 (16, 20) ** Tytöt (n=410) Suosituksen toteutuminen (%) 58% 63% 46% 1,0 (1,7, 0,3) ** Pitoaika (min/päivä) 823 (33) 832 (36) 802 (50) 32 (22, 42) ** TPA (mg) 70 (14) 71 (15) 67 (17) 20 (18, 23) ** ST (min/päivä) 584 (48) 586 (49) 579 (60) -31 (-34, -27) ** LPA (min/päivä) 174 (29) 179 (31) 163 (33) 20 (18, 22) ** MVPA (min/päivä) 65 (18) 67 (18) 60 (21) 11 (9, 12) ** Varhaiskasvatusaika Vapaa-aika arkena Ero suhteutettuna pitoaikaan a Keskiarvo (KH) . ** p < 0,01. * p < 0,05. Suosituksena on käytetty varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusta (vähintään 3 tuntia LMVPA ja 1 tunti MVPA koko päivän aikana). KH, Keskihajonta; LV, Luottamusväli. Taulukko 2. * p < 0,05. Varhaiskasvatusajan liikkumisen tavoitteen toteutuminen, mittarin pitoaika ja liikkumisen määrä arkipäivien osalta erikseen varhaiskasvatuksen aikana ja vapaa-aikana sekä mittarin pitoaikaan suhteutetut erot liikkumisessa varhaiskasvatusajan ja vapaa-ajan välillä 4–6-vuotialla lapsilla. a = mallit on vakioitu sukupuolen, iän, painoindeksin, vanhempien koulutuksen, vanhempien tulotason, vuodenajan ja liikemittarin pitoajan mukaan. Tulokset kolmitasoisesta satunnaisvakiomallista. Tulokset kolmitasoisesta satunnaisvakiomallista. a = mallit on vakioitu sukupuolen, iän, painoindeksin, vanhempien koulutuksen, vanhempien tulotason, vuodenajan ja liikemittarin pitoajan mukaan. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 86 Taulukko 1. viikonloppuisin. vapaa-aikana. (95% LV) Kaikki (n=777) Tavoitteen toteutuminen (%) 62% Pitoaika (min/päivä) 441 (65) 399 (70) 25 (20, 29) ** TPA (mg) 89 (22) 64 (17) 7 (5, 9) ** ST (min/päivä) 287 (49) 296 (56) -21 (-27, -17) ** LPA (min/päivä) 108 (24) 75 (20) 14 (11, 17) ** MVPA (min/päivä) 46 (15) 28 (11) 8 (5, 10) ** Pojat (n=367) Tavoitteen toteutuminen (%) 76% Pitoaika (min/päivä) 444 (63) 394 (69) 19 (13, 25) ** TPA (mg) 97 (23) 65 (18) 9 (6, 12) ** ST (min/päivä) 282 (48) 293 (56) -28 (-35, -21) ** LPA (min/päivä) 111 (23) 73 (19) 18 (13, 22) ** MVPA (min/päivä) 51 (16) 29 (11) 10 (7, 13) ** Tytöt (n=410) Tavoitteen toteutuminen (%) 49% Pitoaika (min/päivä) 438 (66) 404 (71) 30 (23, 36) ** TPA (mg) 82 (19) 62 (16) 5 (2, 7) ** ST (min/päivä) 292 (50) 299 (57) -16 (-23, -9) ** LPA (min/päivä) 105 (24) 77 (20) 11 (6, 15) ** MVPA (min/päivä) 41 (14) 28 (11) 5 (2, 8) **. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen toteutuminen, mittarin pitoaika ja liikkumisen määrä koko viikon aikana, arkipäivinä ja viikonlopun päivinä sekä mittarin pitoaikaan suhteutetut erot liikkumisessa arkipäivien ja viikonlopun päivien välillä 4–6-vuotialla lapsilla. Koko viikko Arkipäivinä Viikonlopun päivinä Ero suhteutettuna pitoaikaan a Keskiarvo (KH) . KH, Keskihajonta; LV, Luottamusväli
tytöt) tai vuosittaisena muutoksena kyseiselle ajanjaksolle. P-arvot ovat yhdysvaikutusanalyyseistä. viikonlopun päivä) sekä sukupuolen ja iän välillä. Tässä, kuten myös Soinin ym. Yksi merkittävimmistä positiivisista tekijöistä oli lasten ulkona viettämä aika. 14.00–16.00). 9.00–11.00) että iltapäivällä (n. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lapset olivat keskimäärin fyysisesti aktiivisempia ja vähemmän paikallaan varhaiskasvatuksessa ja arkipäivinä kuin vapaa-ajalla ja viikonlopun päivinä. Henderson ja kollegat (2015) selvittivät myös reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen yhteydessä olevia varhaiskasvatuksen ympäristötekijöitä. tytöt) 13,9 (10,8; 16,9) ** -12,5 (-16,3; -8,7) ** 3,8 (1,4; 6,2) ** 8,7 (6,8; 10,6) ** Sukupuoliero viikonlopun päivinä (pojat vs. 2015). * p < 0,05, ** p < 0,01. Lopulliset tulokset kolmitasoisesta satunnaisvakiomallista. TPA a (mg) ST a (min/päivä) LPA a (min/päivä) MVPA a (min/päivä) ARKIPÄIVÄT: varhaiskasvatusaika vs. ?-kerroin (95 % LV) edustaa eroa kokonaisaktiivisuudessa (TPA [mg]), paikallaanoloajassa (ST), kevyessä (LPA) sekä reippaassa ja rasittavassa liikkumisessa (MVPA) verrattuna sukupuolittain (pojat vs. Nilsen toteaa varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan olevan tärkeää reippaan ja rasittavan liikkumisen kannalta kahdella tapaa. Vanhemmille lapsille kertyi enemmän liikettä (TPA ja MVPA) kuin nuoremmille lapsille niin varhaiskasvatuksessa kuin vapaa-ajallakin. viikonlopun päivät Sukupuoli * aika viikolla p-arvo <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 Sukupuoliero arkipäivinä (pojat vs. tytöt) 2,0 (-0,5; 4,6) 1,3 (-2,1; 4,6) -2,7 (-5,0; -0,5) * 1,4 (-0,2; 2,9) ikä * aika viikolla p-arvo <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 Iän vaikutus arkena 7,3 (5,4; 9,1) ** -8,0 (-10,3; -5,6) ** 3,5 (2,0; 5,0) ** 4,5 (3,3: 5,7) ** Iän vaikutus viikonloppuna 3,0 (1,5; 4,4) ** -1,9 (-3,9; 0,1) 0,1 (-1,2; 1,4) 1,8 (0,9; 2,6) ** Kuvio 1. vapaa-aika) ja koko viikon aikana ajankohdan (arkipäivä vs. Suomessa lapset ovat yleensä ulkona sekä aamu(n. Näin ollen, pojat ja vanhemmat lapset saattavat hyötyä varhaiskasvatusajasta fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta enemmän kuin tytöt ja nuoremmat lapset. Eroja kuvaavat ?-kertoimet ja 95 prosentin luottamusväli (LV). Varhaiskasvatuksessa lasten on todettu liikkuvan enemmän, jos myös sisätilat mahdollistavat liikkumisen (Henderson ym. 2017; Nilsen ym. Toiseksi varhaiskasvatuksessa vietetty aika on aktiivisempaa kuin muualla kulutettu aika. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 87 Taulukko 3. 2015; Møller ym. 2019). a = mallit on vakioitu sukupuolen, iän, painoindeksin, vanhempien koulutuksen, vanhempien tulotason, vuodenajan ja liikemittarin pitoajan mukaan. vapaa-aika Sukupuoli * varhaiskasvatusaika, p-arvo <0,001 <0,001 0,005 <0,001 Sukupuoliero varhaiskasvatuksen aikana (pojat vs. Lasten liikkeen ylläpitäminen tai sen lisääminen sisäti. Pojat liikkuivat sekä varhaiskasvatuksessa että vapaa-ajalla enemmän (TPA ja MVPA) kuin tytöt, mutta ero korostui varhaiskasvatuksessa. (2014) tutkimuksessa, suurimmat reippaan ja rasittavan liikkumisen kertymät näkyivät aktiivisuutta kuvaavissa käyrissä kahtena lasten ulkoiluaikoihin sijoittuvina huippuina. Lapset viettävät suuren osan ajastaan varhaiskasvatuksessa. Myös Norjassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa lapset ovat olleet reippaan ja rasittavan liikkumisen osalta aktiivisempia varhaiskasvatuksessa kuin vapaa-ajalla (Hesketh ym. Oikeassa reunassa on reippaan ja rasittavan liikkumisen kokonaismäärä (min/päivä) eri aktiivisuusluokissa (viidennekset I-V). Reipas ja rasittava liikkuminen (minuuttia jokaista 15 minuuttia kohti) eri aktiivisuusluokissa arkipäivinä ja viikonlopun päivinä 4–6-vuotialla lapsilla. tytöt) 9,1 (6,9; 11,4) ** -12,7 (-18,9; -6,4) ** 1,8 (-2,3; 6,0) 10,7 (8,0; 13,6) ** Sukupuoliero vapaa-aikana (pojat vs. Yhdysvaikutukset ja erot eri liikkumismuuttujissa 4–6-vuotialla lapsilla (N=777) arkipäivinä kasvatuspaikan (varhaiskasvatus vs. tytöt) 5,3 (2,5; 8,1) ** -2,6 (-9,9; 4,6) -3,4 (-8,2; 1,3) 6,2 (2,9; 9,4) ** ikä * varhaiskasvatusaika, p-arvo <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 Iän vaikutus varhaiskasvatuksen aikana 4,5 (3,1; 5,8) ** -7,5 (-11,2; -3,9) ** 1.9 (-0,5; 4,4) 5,5 (3,9; 7,2) ** Iän vaikutus vapaa-aikana 0,8 (-0,8; 2,4) 1,2 (-2,9; 5,4) -2,7 (-5,4; 0,1) 1,4 (-0,4; 3,4) KOKO VIIKKO: arkipäivät vs
Tavoite toimii hyvänä mittarina ja apuvälineenä varhaiskasvatuksen liikunnallisen toimintakulttuurin seurannassa lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumisen osalta. Lasten pitkien paikallaanolojaksojen katkaiseminen ja liikkumiseen kannustaminen aktivoivat Hendersonin ja kollegoiden (2015) mukaan varsinkin vähän liikkuvia lapsia. Tulokset ovat samankaltaisia kuin muissa Pohjoismaissa (Nilsen ym. 2015; Møller ym. Varhaiskasvatuspäivät ovat vapaapäiviin verrattuina aikataulultaan yhteneväisempiä. Varhaiskasvatuspäivän aikainen reippaan ja rasittavan liikkumisen osuus koko päivän aktiivisuudesta oli suurempi vähiten liikkuvilla kuin eniten liikkuvilla lapsilla. Varhaiskasvatusajan tavoitteen saavuttaa pienempi osuus lapsista kuin koko päivän suosituksen. Keskimäärin tarkasteltuna lasten liikkuminen rytmittyy arkipäivinä eri tavoin kuin viikonloppuna (kuvio 1). Tämä voi johtua osittain perheiden toisistaan poikkeavista päivärytmeistä viikonloppuisin, mikä puolestaan keskiarvoina tarkasteltuna tasoittaa aktiivisuushuippuja. 2019). Liikemittausten perusteella suomalaisten alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus lisääntyy iän myötä ollen suurimmillaan peruskoulun alkuvuosina, minkä jälkeen aktiivisuus vähenee (Tuloskortti 2018). Reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi arkipäivinä keskimäärin yhdeksän minuuttia päivässä enemmän kuin viikonlopun päivinä. 2014). Vastaava kehitys näkyy myös tämän tutkimuksen 4–6-vuotiaiden osallistujajoukossa liikkumismäärien (TPA ja MVPA) ollessa suurempaa vanhemmilla lapsilla kuin nuorilla. Näissä toimenpiteissä kasvattajalla on huomattava rooli. Tämä saattaa johtua siitä, että varhaiskasvatuksessa vietetty aika lapsilla on lyhyempi kuin 2/3 koko päivän hereilläoloajasta, mutta silti lapset ovat selkeästi fyysisesti aktiivisimmillaan varhaiskasvatusaikana. Keinoiksi lisätä tyttöjen ja vähemmän rohkeiden lasten liikkumista on esitetty fyysisen tilan lisäämistä, esimerkiksi rajaamalla samassa tilassa olevien lasten määrää sekä kannustamista liikunnallisten välineiden käyttöönottoon ennen rohkeampia lapsia (Broekhuizen ym. Aineistossa mukana olevat lapset liikkuivat keskimäärin noin 70 minuuttia reippaalla ja rasittavalla tasolla päivässä, mutta liikkumisen määrässä oli suuria yksilöllisiä eroja. Lapset olivat arkipäivinä fyysisesti aktiivisempia kuin viikonloppuisin. 2014, Van Cauwenberghe ym. 76 %). Varhaiskasvatusympäristön on ajateltu ohjaavan poikia usein ulkona ryhmässä tapahtuviin, intensiivisiin pelailuihin ja tyttöjen pidättäytyvän rauhallisemmissa ja intensiteetiltään kevyemmissä leikeissä (Nilsen ym. 2019; Soini ym. Tulos voi heijastella pohjoismaisten varhaiskasvatusyksiköiden tasalaatuisuutta ja ulkoilun suosiota. Ohjelman varhaiskasvatukselle asettaman liikkumistavoitteen saavutti 62 prosenttia lapsista. 2002). Reunamon (2014) Orientaatio-tutkimuksessa havaittiin sukupuolten välisen eron olevan suurimmillaan varhaiskasvatuksessa lapsiryhmässä liikuttaessa. Kasvattajan passiivisen, paikaltaan istuen tai seisten ohjaavan otteen on puolestaan havaittu hillitsevän lähellä olevien lasten, usein tyttöjen, liikettä (Cardon ym. (2019) norjalaistutkimuksessa eniten liikkuvien lasten todetaan liikkuvan varhaiskasvatusajalla enemmän suhteessa vapaa-ajan aktiivisuuteensa kuin vähiten liikkuvat lapset ja täten hyötyvän varhaiskasvatusajasta liikkumisen näkökulmasta eniten. Tarkastelimme myös päiväunien vaikutusta tuloksiin. 78 %). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 88 loissa vaatii kasvattajalta erilaisia keinoja kuin ulkoilun aikana. Samaan tapaan on yhdistetty Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteet (2 h LMVPA, josta 40 min MVPA), mikä on 2/3 osuudelle koko päivän fyysisen aktiivisuuden tavoitteesta. Samankaltaisia havaintoja on tehty aiemmin myös Suomessa, Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Norjassa (Hesketh ym. Tärkeäksi seikaksi paikallaan tapahtuviin leikkeihin kiinnittyneiden lasten aktivoimiseksi Määttä (Määttä 2022) ehdottaa tutuista rutiineista irrottautumisen. 2019). Päivittäisen liikkumissuosituksen saavutti tytöistä 20 prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin pojista (58 % vs. 2012). 2008; Reunamo 2014). Säännöllinen yhteinen ulkoilu ja fyysisesti aktiiviset leikit voivat edistää paitsi lasten myös aikuisten liikkumista (Hnatiuk ym. Näin ollen päivittäisen liikkumisen lisääntyminen varhaisvuosina liikemittarilla mitattuna ei johdu ainoastaan siitä, että vanhemmat lapset olisivat touhukkaampia, vaan unen tarpeen väheneminen mahdollistaa liikettä pidemmällä aikavälillä vuorokauden aikana. Nilsenin ym. Tällaisia rutiineista poikkeavia keinoja ovat liikuntatuokiot, metsäretket ja liikkumisen teemaviikot. 2014). Viikonlopun päivinä ei sukupuolieroa ollut liikkumismuuttujissa (TPA, ST, MVPA). Tässä tutkimuksessa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten kolmen tunnin ja tunnin vaatimukset on yhdistetty (3 h LMVPA, josta 1 h MVPA) sen sijaan että niitä tarkasteltaisiin erikseen (3 h LMVPA ja 1 h MVPA). Osa varhaisiän fyysisen aktiivisuuden lisääntymisestä iän myötä selittyneekin päiväunien poisjäännillä. Käytetty vertailumenetelmä poikkeaa hieman tässä tutkimuksessa käytetystä, mutta tulos on kuitenkin vastakkainen verrattuna tuloksiimme, jossa vähiten liikkuville lapsille kertyi varhaiskasvatuksessa suurempi osa koko päivän aktiivisuudesta. Yhdistäminen auttaa varmistumaan siitä, että liikemittarilla mitattujen lasten liikkuminen on monipuolista. Kasvattajien onkin hyvä pohtia, voiko ryhmän sisätiloja muokata esimerkiksi temppuratoja rakentamalla sellaisiksi, että ne houkuttelisivat lapsia vauhdikkaaseen ja samalla turvalliseen liikkumiseen. 2017; Martin ym. Sukupuolierot korostuivat varhaiskasvatuksessa myös muiden liikkumista kuvaavien muuttujien osalta (TPA, ST, MVPA) lukuun ottamatta kevyttä liikkumista (LPA). Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatusaika näyttäy. Lappalainen (2004) on kirjoittanut, että varhaiskasvatuksessa ”poikien lelut” ovat monesti sijoitettuina keskelle sisätilaa, kun taas ”tyttöjen lelut” ovat useimmiten sivummalla, lähellä henkilöstöä. Kaikesta huolimatta, ohjelman asettama tavoite ohjaa varhaiskasvattajia liikkumisen edistämisessä, mutta jättää myös tilaa ja vastuuta perheen vapaa-aikana toteuttamalle liikkumiselle. Varhaiskasvatusajan suosituksen toteutumisen osalta ero oli jopa 27 prosenttiyksikköä (49 % vs. Myös yöunien lyheneminen voi vaikuttaa asiaan. Erot vapaa-ajalla ja viikonlopun päivinä ovat pienempiä kuin varhaiskasvatusaikana ja arkipäivänä. 2019; Olesen ym. Yhdysvalloissa toteutetuissa tutkimuksissa varhaiskasvatusyksikkö on selittänyt jopa 47 prosenttia lasten reippaan ja rasittavan liikkumisen vaihtelusta (Finn ym. 2017; Nilsen ym. 2022). Arkipäivinä liikkumissuositus toteutui 72 prosentilla lapsista, kun viikonlopun päivinä osuus oli 52 prosenttia eli 20 prosenttiyksikköä vähemmän. Leppäsen ja kollegoiden tutkimuksessa vastaava ero oli 10 prosenttiyksikköä, mutta erilaiset mittausja analysointitavat saattavat selittää eroa näissä tuloksissa (Leppänen ym. Suomalaiselle varhaiskasvatukselle tyypillisestä päivärytmistä kiinnipitäminen, jossa ulkoillaan sekä aamulla että iltapäivällä, voisi toimia liikkumista edistävänä keinona kotipäivinä. Iän mukanaan tuoma ero pienenee hieman, jos tarkastelussa ei oteta huomioon lasten oletettua lepoaikaa (klo 12.00–14.00). Varhaiskasvatusyksikön vaikutus lapsen paikallaanolon ja fyysiseen aktiivisuuden vaihteluun oli 6–16 prosenttia. Kirjoittajilla ei ole tietoa vastaavasta tuloksesta muista varhaiskasvatusikäisten tutkimuksista
Lisäksi yksikään mittausmenetelmä ei pysty kattavasti mittaamaan kaikkia liikkumissuosituksissa mainittuja elementtejä. Varhaiskasvatus voi tarjota enemmän liikunnallisia mahdollisuuksia kuin vapaa-ajan ympäristö, ja ero voi olla selkeämpi vähän liikkuvilla lapsilla. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity The contribution of preschool playground factors in explaining children’s physical activity during recess. 100 min/päivä) kuin viikonloppuna (43 vs. LÄHTEET Arvidsson, D., Fridolfsson, J., & Börjesson, M. Otoksen rajoittuessa muutamiin kaupunkeihin, ei aineisto ole koko Suomea maantieteellisesti edustava. (OKM 2016a.) Erityishuomiota tulisi laajemminkin kiinnittää yhdenvertaisuuteen, jotta tietoa saataisiin esimerkiksi ulkomaalaistaustaisista lapsista, toimintarajoitteisista tai alle neljävuotiaista lapsista. Varhaiskasvatuksen aktivoiva vaikutus hyödyttää enemmän poikia kuin tyttöjä, vanhempia lapsia kuin nuoria sekä vähemmän aktiivisia lapsia kuin enemmän liikkuvia lapsia. Mittareiden käytettävyys oli erittäin hyvä ja lapset pitivät mittareita mielellään arkipäivää ja kaksi viikonlopun päivää. M., & De Vries, S. Toinen tulkintamahdollisuus on, että vähiten liikkuvien lasten toimintaympäristössä vapaa-ajalla olisi erityisesti kehittämistä. Keskimäärin lapsi oli varhaiskasvatuksessa 7,35 tuntia päivässä. Kaikissa menetelmissä on myös omat etunsa ja heikkoutensa, mutta mikään ei ole täydellinen. 2019. Moderate to vigorous physical activity and sedentary time and cardiometabolic risk factors in children and adolescents. Jama The Journal Of The American Medical Association, 307(7), 704–712.. (2008). International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 11(1), 1–28. Ne ovat yhteydessä liikkumiseen ja motoriset perustaidot antavat pohjan liikkumistaidoille. Varhaiskasvatus muodostaa suomalaisten 4-6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden selkärangan, jossa lasten ennakkoluuloton, yhdenvertainen kohtaaminen ilman huoltajien asenteiden, koulutustai sosioekonomisen taustan vaikutusta takaa myös vähiten liikkuvien lasten liikkumismahdollisuudet. 88 min/päivä). Tätä voi selittää harrastusten lisääntyminen kouluiässä, sillä ne voivat ohjata voimakkaasti vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyvää liikkumisen määrää (Toivo ym. 2022). Suomessa varhaiskasvatukseen suunnatut panostukset ovat todennäköisesti olleet oikeansuuntaisia ja varhaiskasvatusympäristö onnistuu saamaan myös vähiten liikkuvat lapset liikkeelle. W., Griew, P., & Cooper, A. Suomalaisesta koululaistutkimuksesta on saatu samanlaisia tuloksia. Tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että loppujen lopuksi muuttujat TPA ja MVPA nostavat esiin hyvin samankaltaisia asioita. Measurement of physical activity in clinical practice using accelerometers. Broekhuizen, K., Scholten, A. Varhaiskasvatusajan määrällinen liikkumistavoite ei toimi samalla tavalla lapsilla, jotka viettävät päiväkodissa vain esimerkiksi aamutai iltapäivän tai yön. (Troiano ym. Liikkumisen mittaamiseen liittyvien menetelmien sekä analysointitapojen kehittäminen on nykyisin aktiivisempaa ja nopeampaa kuin aiemmin. Tähän tutkimukseen osallistui varhaiskasvatusyksiköitä Pohjois-, Keskija Etelä-Suomesta. Lisää tietoa tarvitaan myös lasten vapaa-ajan liikkumisesta sekä aikuisten kanssa yhdessä liikkumisesta, myös kasvattajien osallistumista lasten kanssa monipuoliseen liikkumiseen. Oletuksena tavoitteessa siis lienee, että lapsi on päiväkodissa päiväaikaan noin 8 tuntia, aikuisten työssäoloajan, mikä käy yhteen valtaosan varhaiskasvatuksen asiakkaista kanssa. Van, Labarque, V., Haerens, L., & De Bourdeaudhuij, I. Tutkimuksessamme varhaiskasvatusikäisillä ero vähän ja paljon liikkuvien välillä pysyi samankaltaisena sekä arkena että viikonloppuna. B., Esliger, D. Vähiten liikkuvan viidenneksen reipas ja rasittava liikkuminen oli vain puolet eniten liikkuvan viidenneksen määrästä niin arkena (49 vs. Kouluikäisillä lapsilla aktiivisimmalle kolmannekselle kertyi viikonloppuna lähes kolme kertaa enemmän askelia verrattuna vähiten aktiiviseen kolmannekseen, kun taas arkena askelia tuli kaksi kertaa enemmän (Jussila ym. Tämä tutkimus lisää tietoa varhaiskasvatusaikaisen liikkumisen ja paikallaanolon määristä suhteessa muualla vietettyyn aikaan eri ikäisillä lapsilla, tytöillä ja pojilla sekä vähän ja paljon liikkuvilla lapsilla sekä päivittäisen liikkumissuosituksen ja Liikkuva varhaiskasvatusohjelman asettaman liikkumistavoitteen saavuttamisesta. Vähiten liikkuville lapsille kertyy koulussa suurempi osa koko päivän aikana kertyvästä liikkumisesta kuin eniten liikkuville lapsille (Tammelin ym. Liikemittareiden käyttö tutkimuksissa on tuonut lisätietoa fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisistä yhteyksistä, mikä on auttanut liikkumissuositusten kehittämisessä. I. Vastaavaa ilmiötä ei vielä siis varhaiskasvatusikäisillä näyttäisi tapahtuvan. 2014. Ekelund, U., Luan, J., Sherar, L. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain lapsia, jotka olivat varhaiskasvatuksessa päiväaikaan. 2022). Lasten motorisista taidoista olisikin tärkeää saada laaja nykytilan kuvaus kuin myös tunnistaa yksittäisiä lapsia, jotka tarvitsevat liikkumisessaan tukea. Tässä tutkimuksessa kokonaisaktiivisuuden muuttuja perustuu ainoastaan keskimääräiseen kiihtyvyyteen, jolloin tutkijan valitsemat kuormitustasojen rajat eivät vaikuta tulokseen. Tiedetään esimerkiksi, että kouluikäisistä lapsista ulkomaalaistaustaiset tytöt liikkuvat vähiten (Tuloskortti 2022). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 89 tyi lapsen kokonaisaktiivisuuden kannalta siis sitä tärkeämpänä mitä vähemmän liikkuva lapsi oli kyseessä. Lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä alueellisiin ja maantieteellisiin eroihin ja perheen sosioekonomiseen asemaan, koska aiheesta on vielä vähän suomalaista tutkimusta. Aiemmin kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myös uusia analysointimenetelmiä käyttäen. Motoriset taidot kehittyvät tässä iässä nopeasti. 2020). Tämän tutkimuksen perusteella potentiaalia lisätä aktiivisuutta on erityisesti kotiympäristössä vapaa-ajalla ja viikonloppuna sekä tytöillä varhaiskasvatusaikana. Todennäköistä onkin, että otos on hieman valikoitunut painottuen liikkumisesta kiinnostuneisiin perheisiin ja sen vuoksi raportoidut tulokset voivat antaa hieman myönteisemmän kuvan kuin tilanne todellisuudessa on. Jatkossa suomalaisten alle kouluikäisten lasten liikuntakäyttäytymisestä olisi seurannan kannalta tärkeää kerätä säännöllisesti kattava, koko ikäryhmää edustava, mahdollisimman tarkka aineisto, josta olisi mahdollista analysoida erityisesti fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo sekä uni. 2015). Tässä tutkimuksessa keskityttiin valveillaoloaikaan ja fyysisen aktiivisuuden määrään, mutta myös uniaikaa on mitattu, mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen tarkastelun ja esimerkiksi kompositiomenetelmien käytön. Journal of Internal Medicine, 286(2), 137–153. Näyttäisi siltä, että kouluikäisillä yksilöiden väliset erot korostuvat kouluajan ulkopuolella ja viikonloppuna. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistui 38 prosenttia kutsutuista lapsista. 2022). Se avaa mahdollisuuksia analysoida dataa tarkemmin sekä harmonisoida eri menetelmin mitattuja tietoaineistoja myös jälkikäteen (Migueles ym. Liikemittarista on muodostunut tutkijoille erittäin suosittu ja hyödyllinen liikuntakäyttäytymisen mittari. Valitettavasti mittarin, sen pitopaikan, datan prosessoinnin sekä analysointitekniikoiden valintaan ei ole olemassa standardia. Kaikki nämä asiat vaikuttavat tuloksiin, mikä tekee eri tutkimusten tuloksien vertailusta vaikeaa. The value of (pre)school playgrounds for children’s physical activity level: A systematic review. 6, 4–9. 2012. Cardon, G., Cauwenberghe, E
Boys, older children, and highly active children benefit most from the preschool arena regarding moderateto-vigorous physical activity: A cross-sectional study of Norwegian preschoolers. 2017. Association between questionnaireand accelerometer-assessed physical activity: the role of sociodemographic factors. 2022. American Journal of Epidemiology, 179(6), 781–790. B. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 32(1), 255–266. J., & Van Sluijs, E. Troiano, R. Tutkimuseettisen Neuvottelukunnan Julkaisuja. L., & Schwartz, M. 2014. Environmental factors associated with physical activity in childcare centers. F., Hansen, B. H., Konstabel, K., Kvalheim, O. BMC Public Health, 17(1), 506. Sääkslahti, Toim.). M., McGregor, D. Martin, A., Brophy, R., Clarke, J., Hall, C. 2014. Preventive Medicine Reports, 14, 100837. Physical activity measured by accelerometry among adolescents participating in sports clubs and non-participating peers. Early Childhood Research Quarterly, 27(2), 221–230. F. B. 2016b. Hesketh, K. 2014. World Health Organization. C. E., Gruber, R., Janson, K., Janssen, I., Janssen, X., Jaramillo Garcia, A., Kuzik, N., LeBlanc, C., MacLean, J., Okely, A. BMC Public Health, 19(1), 1–8. 2022. Factors associated with physical activity in preschool children. Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Jussila, A., Husu, P., Vähä-Ypyä, H., Tokola, K., Kokko, S., Sievänen, H., & Vasankari, T. O., & Lakka, T. G., Kristensen, P. A., Väistö, J., Ekelund, U., Brage, S., Kilpeläinen, T. Nilsen, A. Medicine & Science in Sports & Exercise, 46(9), 1816–1824. Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010–2015. 2004. P., Stamatakis, E., and Bull, F. A. J. Canadian 24-Hour Movement Guidelines for the Early Years (0-4 years): An Integration of Physical Activity, Sedentary Behaviour, and Sleep. They Say it’s a Cultural Matter: Gender and Ethnicity at Preschool. GRANADA consensus on analytical approaches to assess associations with accelerometer-determined physical behaviours (physical activity, sedentary behaviour and sleep) in epidemiological studies. Määttä, S. European Journal of Sport Science, 1–22. 2020. M., O’Connell, M. J., Trenell, M. 2022. Maternalchild co-participation in physical activity-related behaviours: prevalence and cross-sectional associations with mothers and children’s objectively assessed physical activity levels. Soini, A., Watt, A., Tammelin, T., Soini, M., Sääkslahti, A., & Poskiparta, M. 2017. 2022. L., Ried-Larsen, M., Grøntved, A., & Froberg, K. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. European Educational Research Journal, 3(3), 642–656. D., Choquette, L., Duggan, M., Faulkner, G., Goldfield, G. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. T., Shipley, M. H., van Hees, V. Hildebrand, M., van Hees, V. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2012. Comparing the physical activity patterns of 3-year-old Finnish and Australian children during childcare and homecare days. Opetusja kulttuuriministeriö. Reunamo, J. P., Adamo, K. Opetusja kulttuuriministeriö. BMC Public Health, 17. Autocalibration of accelerometer data for free-living physical activity assessment using local gravity and temperature: an evaluation on four continents. Journal of Physical Activity and Health, 17(1), 96–100. 2016a. Opetusja kulttuuriministeriö. T., Walmsley, R., & Ortega, F. T., Hansen, B. BMC Pediatrics, 14(1), 1. Development of WHO guidelines on physical activity, sedentary behavior, and sleep for children less than 5 years of age. van Hees, V., Fang, Z., Langford, J., Assah, F., Mohammad, A., da Silva, I., Trenell, M., White, T., Wareham, N., & Brage, S. 2014. C., Christensen, L. British Journal of Sports Medicine, 56(7), 376–384. A., Resaland, G. Accelerometer-Measured Physical Activity Levels and Patterns Vary in an Ageand Sex-Dependent Fashion among Finnish Children and Adolescents. A., & Michaelsen, K. Opetusja kulttuuriministeriö. 2017. 1: 58. Physical activity and motor skills in children attending 43 preschools: A cross-sectional study. World Health Organization.. E., Grode, G. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Teoksessa Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. Toivo, K., Vähä-Ypyä, H., Kannus, P., Tokola, K., Alanko, L., Heinonen, O., Korpelainen, R., Parkkari, J., Savonen, K., Selänne, H., Kokko, S., Kujala, U., Villberg, J., & Vasankari, T. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 12(1), 1–10. 2020. S., Chaput, J. 2021. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 19(1), 84. https://Tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2022/05/20/Paikallaanolon-Tasapainottamista-Paivakodin-Kaytanteet-Keskeisessa-Roolissa/. B., Brønd, J. Lappalainen, P. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (A. Hnatiuk, J. A., DeDecker, E., Hesketh, K. Journal of Applied Physiology, 44(0), 738–744. H., Haapala, E. Møller, N. Age Group Comparability of Raw Accelerometer Output from Wristand Hip-Worn Monitors. 2019. Tuloskortti 2022. PS-kustannus. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. V., Sabia, S., Van Hees, V. 2015. Sabia, S., van Hees, V. Individual-, Homeand Preschool-Level Correlates of Preschool Children’s Sedentary Time. UK Preschoolaged children’s physical activity levels in childcare and at home: A crosssectional exploration. H., & Ekelund, U. BMC Public Health, 17(1), 1–12. Migueles, J. Willumsen, J., & Bull, F. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 12(1), 1–9. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 27(12), 1814–1823. Descriptive analysis of preschool physical activity and sedentary behaviors A cross sectional study of 3-year-olds nested in the SKOT cohort. H., Aadland, E., Andersen, L. (Toinen päivitetty versio 2020). Needs, challenges and future directions. T., & Ekelund, U. B., Mølgaard, C., Ejlerskov, K. 2020. Longitudinal and cross-sectional associations of adherence to 24-hour movement guidelines with cardiometabolic risk. Olesen, L. S., Jago, R., Kipping, R., Reid, T., Rigby, B., Taylor, H., White, J., & Simpson, S. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 345. H., Ray, C., Wennman, H., Alexandrou, C., Sääksjärvi, K., Koivusilta, L., Erkkola, M., & Roos, E. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. O., Anderssen, S. T., Pfeiffer, K. 2014. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Evaluation of raw acceleration sedentary thresholds in children and adults. I., Hagger-Johnson, G., Elbaz, A., Kivimaki, M., & Singh-Manoux, A. How can global physical activity surveillance adapt to evolving physical activity guidelines. Tuloskortti 2018. Varhaiskasvatuksen kehittäminen: kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. Preschooler’s physical activity levels and associations with lesson context, teacher’s behavior, and environment during preschool physical education. 2022. 2002. 2014. Opetusja kulttuuriministeriö. 2017. Leppänen, M. M. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Leppänen, M. BMC Pediatrics 20, no. S., Gray, C. K., Johannessen, K., Ylvisaaker, E., & Aadland, E. F. Sääkslahti, A., Mehtälä, A., & Tammelin, T. Environmental and practice factors associated with children’s devicemeasured physical activity and sedentary time in early childhood education and care centres: a systematic review. 2015. R., Griffin, S. Paikallaanolon tasapainottamista – päiväkodin käytänteet keskeisessä roolissa. E., Rowlands, A. D., … Carson, V. 2019. The Journal of Pediatrics, 140(1), 81–85. https://tenk.fi/sites/default/ files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf van Cauwenberghe, E., Labarque, V., Gubbels, J., De Bourdeaudhuij, I., and Cardon, G. B., Aubert, S., Barnes, J. Compliance with the 24-h movement guidelines and the relationship with anthropometry in Finnish preschoolers: The DAGIS study. British Journal of Sports Medicine, 54(24), 1468–1473. Vieraskynä. 2019. 2015. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Henderson, K. Hildebrand, M., Hansen, B. D., & Cardon, G. Baltic Journal of Health and Physical Activity, 6(3), 171–182. 2022. Tammelin, T., Kulmala, J., Hakonen, H., & Kallio, J. A. Määttä, S., Konttinen, H., Figueiredo, R., Haukkala, A., Sajaniemi, N., Erkkola, M., & Roos, E. C., Chastin, S. Tremblay, M. 2022. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 22024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla 90 Finn, K., Johannsen, N., & Specker, B. K. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(11), 6950
Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Eurooppa ja EU ovat monelle suomalaiselle kaukana. EU:n liikuntamiljoonia jää ottamatta siksi, ettemme osaa – tai edes huomaa – pyytää niitä. Tämän olemme nähneet etenkin kilpailuja ympäristölainsäädännön kohdalla. Valittavat 15 meppiä ovat keskeisessä roolissa EU:n ja suomalaisen arjen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Ja miten saisimme kunnissa, seuroissa ja järjestöissä aikaiseksi hankkeita, joilla EU:n liikuntarahaa tulisi enemmän myös Suomeen. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Missä EU, siellä mahdollisuus K un Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1990-luvulla, nähtiin tapahtuvan yhtä aikaa kaksi näennäisen ristiriitaista prosessia: globalisaatio ja lokalisaatio. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. . Kunnille itselleen aukeaa uusia rahoituskanavia, mutta lisäksi ne voivat herätellä alueidensa yhdistysten ja seurojen väkeä havahtumaan eurooppalaisuuteensa. Se, että EU:n liikuntarahaa virtaa muualle, ei kuitenkaan johdu siitä, että EU-päättäjät suosisivat muuta Eurooppaa. K esäkuussa on EU-vaalit. Valtion ja kansallisen keskusvallan merkityksen nähtiin kaventuvan, mutta kuntien, maakuntien ja organisaatioiden itsenäisiä mahdollisuuksia integraatio jopa kasvatti. EU:n näkökulmasta 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Lisäksi liikuntaja urheilu ovat EU:n näkökulmasta tärkeä väline monien sen toimivaltaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Erasmus+Sport -potissa on joka kevät tarjolla isoja tukimahdollisuuksia. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Siksi EU:n tuomia paikallisia arkisia mahdollisuuksia ole vieläkään opittu täysin hyödyntämään. Rahoitusten kohteina on kuitenkin vuodesta toiseen suhteettoman vähän suomalaisten kuntien, seurojen, liittojen tai järjestöjen hankkeita. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siksi se tukee myös liikuntaa ja urheilua. Lisää olisi kuitenkin tarjolla. Hankkeet pisteytetään ja parhaat palkitaan, kansallisuuksia ei huomioida. Vaalit lähestyvät. Eurooppa on paikka, jonne Suomesta mennään – ei paikka, jossa joka päivä olemme ja elämme. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Tässä olisi Suomen liikuntaväelle ison yhteisen kaappauksen paikka. Suomen EU-strategiassa on aina korostunut kovan talouden arvoihin keskittyminen. Ei siis kukaan! Ei ihme, että EU:sta välittyy Suomeen mielikuva, joka saa EU:n näkymään teknokraattisten pukuja jakkutyyppien byrokratiahelvettinä – ei kulttuurin ja liikunnan riemun tuottajana, tai ylipäänsä kaikessa inhimillisessä toiminnassa eurooppalaisia toisiinsa verkottavan arkitoiminnan helpottajana. Myös liikunnan ja urheilun kentillä sekä niihin liittyvässä paikallistasojen päätöksenteossa. Kuvaavaa on, että yksikään suomalaismeppi ei istu näitä asioita pohtivassa EU-parlamentin Cult-valiokunnassa. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Muutama suomalainenkin seura, lajiliitto ja kunta on toki osannut hakea hankkeisiinsa merkittäviä tukisummia. Se, mitä EU tarjoaa kulttuurin, mukaan lukien liikuntakulttuurin, edellytysten kehittämiseen, ei ole ollut pääkohteita. Suomessa on kuitenkin totuttu mielikuviin Helsinkiin keskitetystä päätösvallasta. 61. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Lisäksi sporttihankkeita tuetaan merkittävillä summilla myös maaseuturahastosta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. V aikka EU:lla ei ole toimivaltaa liikunnan ja urheilun asioissa, se vaikuttaa myös urheilun arjessa. Siten lähes koko Suomessa tapahtuva ”maaseutujen” elinvoimaa lisäävä toiminta on näiden tukien mahdollinen kohde. Mitähän liikuntaväki, yhdessä koko kulttuurisektorin kanssa, voisi tehdä, että edes yksi suomalaismeppi ottaisi nämä asiat jatkossa keskeiseksi tavoitteekseen. Samalla kun tutut kansalliset rahoitusmekanismit yskivät, EU tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Etenkin kuntien olisi hyvä olla hereillä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Olisi kuitenkin syytä oppia näkemään toisin. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Näissä rahoissa ei ole kansallisia kiintiöitä
Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 2/2 4 KU N N AT & LII KU N TA 61 (2 ) 2/ 24 • 10 eu ro a Liikunnan arvonlisäverot Turussa käyttöön liikunnan harrastekortti Johanna Manninen: Kuntien roolia liikunnassa selkeytettävä teema: Kunnat & liikunta. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista