Punnittuja puheenvuoroja. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Jäsenmaksu 45 €/vuosi, opiskelijat 20 €/vuosi. Liito ry:n jäsenet 25 €/vuosi Liity LTS:n jäseneksi Liik un ta & Tie de 2/2 5 YR IT YS TO IM IN TA LII KU N N AS SA Erki Nool: "Suomalaiset rakastavat liikaa byrokratiaa" Liikunta-alalle eettinen koodisto Yritykset liikuttajina teema: Yritystoiminta liikunnassa 62 (2 ) 2/ 25 • 10 eu ro a. Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” Tilaa Tuoreinta tutkimusta. Vuosikerta 55 €, kestotilaus 50 €/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Sähköinen LTS-infokirje
Y ksityinen palvelutuotanto puhuttelee omaa kohderyhmäänsä hyvin. Tärkeintä tulisi olla liikunnan kattava ja tehokkaasti eri kohderyhmiin kohdistettu tarjonta kaikille suomalaisille. Kuntoilijoille suunnattu välinebisnes, ravinnekauppa, matkailutuotteet ja monet muut vastaavat ovat kasvussa. Vastaavaa lienee luvassa jatkossakin. Tätä tarjontaa on vahvistettu kolmannen sektorin, käytännössä paikallisten urheiluseurojen, liikuntapalveluilla. Teos koostuu 17 artikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu. Urheilun murros luotaa muutosta median, arvojen, etiikan, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista. Ensimmäiset merkit siitä, että yksityiset toimijat alkavat kyseenalaistaa kuntien hinnoittelua markkinahäiriköintinä, on jo nähty. L iikuntapalvelut ovat toimiala. Kun näin toimivassa markkinassa voimistuu yksityinen toimeliaisuus, syntyy törmäyskurssi. Näin seuratkin ovat voineet pitää hintansa alhaalla. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178 Hinta 40 euroa + postikulut Myynti: tiedekirja.fi. Äärimmilleen vietynä joku voisi kyseenalaistaa koko seuratoiminnan julkisen tuen. Samalla kunnat ovat antaneet toimitilojaan seurojen käyttöön – jos ei ilmaiseksi, niin kuitenkin alle markkinahintojen – ja tukeneet usein muutenkin. Tässä mietinnässä ei saisi päätyä lobbaamaan minkään tuottajatahon intressiä. Siinä missä urheilun tuottaminen millään taloudellisella järjellä osoittautuu koko ajan vaikeammaksi, liikunnassa on avautunut aito ja kasvava bisnessauma. Hyvän vastapainoksi on kuitenkin alkanut kuplia myös ilmiöitä, joihin olisi liikuntakulttuurissa hyvä tarttua, ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Yksityistä tuotantoa ei pidä mistään ideologisista syistä jarruttaa, mutta alan kokonaisuudessa olisi syytä pysähtyä miettimään miten suomalaisille tarjottavien liikuntapalveluiden kokonaisuus jatkossa rakentuu. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en Liike ja liiketoiminta S uomalaisen liikuntakulttuurin 2000-luvun iso muutostrendi on ollut se, että erilaiset hintalaput ovat lisääntyneet. 62. Uusia ja tehokkaasti markkinoituja kuntokeskuksia nousee koko ajan. Vai onko julkisen ja yksityisen sektorin liikuntatoimijoiden törmäys väistämättömyys, jolle ei ole tehtävissä mitään. Alan yritystoiminnalla on saatu ainakin osa suomalaisista liikkeelle. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 5 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Uusia liikuntatuotteita ja konsepteja samoin. Ei se, kuka liikettä järjestää. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Urheilu yhteiskuntatieteiden ristivalotuksessa Urheilu on muuttunut 2000-luvulla nopeasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Haasteena on tietysti se sama, mikä näkyy niin monen liikuntakulttuuriin liittyvän organisointitarpeen kanssa: Kenen vastuulla kokonaisuus oikeastaan edes on. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Alan monien järjestöjen, Olympiakomitean ja ministeriöiden tulevaisuuspalavereissa olisi hyvä pysähtyä hetkeksi tähänkin teemaan, vaikka olympiamitalikantaan paluun turvaaminen nyt trendikkäämpi teema onkin. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. jossa on yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi koettu hyvänä tarjota julkisen palvelun kautta laajaa ja edullista, oikeastaan subventoitua, tuotantoa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Samalla elinkeinonäkökulma on tuottanut yhteiskuntaan itse liikkumisen tuomien hyötyjen ohella myös työpaikkoja, verotuloja ja kansantaloutta kehittävää merkitystä. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Eikä siihen päädytäkään, jos toimialalla osataan ajoissa miettiä roolijakoa ja pelisääntöjä uusiksi. Jos liikuntakasvatusta tuottavaa seuraa tuetaan julkisista varoista, sehän asettaa alan yritystoiminnan eriarvoiseen asemaan! Tässä pisteessä ei toki vielä olla. Mutta osataanko tätä. Jopa niin, että alan yritysten asiakasrekisterit kasvavat eri mittaluokissa kuin urheilun ja liikunnan seurojen ja järjestöjen. Liikkuminen ei ole enää pelkkää liikkumisen kulttuuria, se on myös liiketoimintaympäristö, markkinasektori.
Hän treenaa jaksaakseen arkea pienten lasten kanssa. Treeni on hänelle vain osa kokonaisuutta, johon kuuluvat mielen hyvinvointi, ravinto, lepo ja sosiaaliset suhteet. Riikka Juntunen 22 NÄIN MAAILMALLA Raija Laukkanen: Neljä vuosikymmentä sykettä – mittaaminen kiehtoo yhä Jouko Kokkonen 26 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Terveystieto: Nelli Lyyra 75 OPISKELIJA OUNASTELEE Kuntosali ja tekoäly puhtaiden päämäärien maailmassa Juuso Kokkonen 76 POHDITTUA Liikunta-alallakin tarvitaan yhä enemmän tutkimusja kehitystoimintaa Pasi Raiskinmäki & Vesa Linnamo 77 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Mitä on huippu-urheilu. Kuva: Juha Laitalainen LIIKUNTA & TIEDE 2/2025 elää yhä amatööriaikaa" Ku va : Jo uk o Ko kk on en. Ahmonsaarella on tavoitteena olla hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa vielä 75-vuotiaana, jolloin hänellä voi olla jo lapsenlapsia. 10 Erki Nool: "Suomalainen urheilu elää yhä amatööriaikaa" Jouko Kokkonen 14 Urheilu ja liikunta ovat suomalaisen talouselämän Kongo Jari Kupila 17 Liikkuminen alueellisena resurssina Teemu Keski-Kuha & Timo Ståhl 19 Move!-prosessi vaatii vahvempaa yhteistyötä kunnilta ja hyvinvointialueilta Päivi Pelkonen, Timo Ståhl, Kirsi Wiss & Marke Hietanen-Peltola TEEMA: Yritystoiminta liikunnassa 33 Liikunta-ala kasvava yritystoiminnan osa-alue Jouko Kokkonen 37 Arvopohjainen toiminta tukee liikuntayrittäjyyttä Titta Kontro 41 Palvelumuotoilu tuo liikuntapalveluiden käyttäjien tarpeet keskiöön Liisa Kiviluoto-Heinonen, Paula Harmokivi-Saloranta & Ahti Romo 44 Liikunta-alan villi länsi Susanna Luikku 47 Työpaikkojen liikuntapanostuksiin tehoa osaamista lisäämällä Tuomas Häkli, Reetta Laakkonen & Miia Malvela 50 Liikkuminen voi olla yritysten menestystekijä Anna Järvinen 52 Tutkimus ja yritykset lyövät kättä liikunnassa Anna Lukkari, Johanna Ihalainen & Anri Vuori 55 INSHAPE-projekti hakee verkostosta voimaa Katri Takala, Jaakko Lahtinen & Samu Makkula 58 Rovaniemi tavoittelee kesäkauden matkailijoita liikunnan ja hyvinvoinnin avulla Jouko Kokkonen 62 Liikuntamatkailu elää muutoksen aikaa Hanna Vehmas 66 Timo Lumme: Upea ura urheilumarkkinoinnin ytimessä Jouko Vuolle 69 Kiekko karkaa Yleltä Sami Suodenjoki 72 Ammattietiikka on koko liikunta-alan asia Minna Rauas & Mikko Salasuo Kannen kuva: Helsinkiläinen perheenäiti Minna Ahmonsaari käy säännöllisesti Elixian kuntosalilla Kampissa. L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 3 2 PÄÄKIRJOITUS Liike ja liiketoiminta Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Ostakaa liikuntaa, ostakaa! Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ Miksi jotkut menestyvät ja toiset eivät
Tai sitten salikäynti on muutenkin suorituskeskeisen elämän yksi eteenpäin piiskaava osa. Älysin laittaa kortin jäähylle, mutta salilla jäi lopulta käymättä, kun avioero vei energian. Yli 20 vuotta sitten ostetuilla suksilla pystyy hiihtelemään vähiksi käyneet hiihtokilometrit. Viime aikoina olen uskaltautunut jopa ryhmäliikunnan pariin. Vaeltanut olen kerran Lapissa ja liki kolme viikkoa Alaskassa kesällä 1990. Opinko mitään. Liikuntapalvelutuotteet kutkuttelevat usein kuluttajan huonoa omaatuntoa. Se tavallisinkin, kaveriporukan maaliskuinen hiihtoreissu Lappiin, on tullut koettu toistakymmentä kertaa. Meitä myös sysitään liikunta-aatteen autuaaksi tekevälle tielle. Sittemmin olen etuja taas hyödyntänyt. JOUKO KOKKONEN. Vaatteet ja välineet tekevät liikkujan. N iinhän se on, että keskiluokkainen matkojaan luettelee. Sali oli alkuvuodesta 2021 koronarajoituksin auki ja ajattelin aloittaa salikäynnit. Saleille tutustumisen aloitin 1990-luvun lopulla, kun harjoittelin Tukholman maratonille. Huvielämäänkin tuli Lapissa otettua tuntumaa, mutta pääosassa oli kuitenkin hiihto. Kuntosali on joillekin 2020-luvun kirkko, jossa suoritetaan päivittäiset rituaalit. Sekin on koettu, että Madeiran levadat ovat erinomaisia päiväkohteita. Interrail-matkoilla askelia tuli pakosta, vaikka niitä ei liikuntamatkoina ajatellutkaan. Urheiluvaatteita olen ostanut liikaa, sen huomasin vaatekaappia järjestäessäni. Kun liikuskeluni oli innokkainta, niin lenkkitossujen, pyörän ja suksien piti olla, jos ei ihan huippuluokkaa, niin paremmasta päästä. Osallistumismitaleita on kertynyt aikamoinen määrä, samoin eri juoksutapahtumien paitoja, joita voisi käyttää, jos ne mahtuisivat päälle. Mielikuvien tasolla kaupalliset palvelut vaikuttavat liikuntakulttuuriin myös laajemmin. Ainakin monenlaisia muistoja on kertynyt. Liikunta jää syystä tai toisesta aikeeksi. Kylpylöissä ja vesipuistoissa tuli käytyä, kun lapset olivat pieniä. Tee-se-itse-liikkumisen rinnalle ovat tulleet voimallisesti yritysten tarjoamat tuotteistetut liikuntapalvelut. Reissujen muisteleminen paljastaa paljon ajattelustamme ja elämäntavastamme. Nyt riittää paljon vähempi. Maalivahdin housut, hanskat ja tekonurmikengät ovat tarpeen, kun yrittää torjua höntsäfutiksessa palloja. Pyörän selässä olen liikkunut Suomen lisäksi Andorrassa, Espanjassa, Itävallassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tšekissä, Slovakiassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Virossa. Kuljeskelimme ihmisten ilmoille halki asuttamattoman erämaan. Kun on muka halvalla saanut, niin on pitänyt ostaa. Terveen ja hyväkuntoisen näköiset ihmiset pursuvat energiaa mainoksissa. Hankin uudenvuodenaattona 2020 vanhentumassa olleilla virikeseteleillä puolen vuoden kuntosalikortin. Monot tosin uhkaavat hajota, mikä saattaa pakottaa jossain vaiheessa suksiostoksille. SNS-monoja ei oikein enää ole saatavilla. Kuntokin on kohentunut monta kertaa – ja repsahtanut yhtä monesti. . Ihminen toimii kuin armeijassa – itse itseään komentaen. K evennyksenä muistelen elämäni kalleinta kuntosalikäyntiä. Mitä muuta liikuntakuluttamisesta on jäänyt kuin pienentynyt pankkitilin saldo. Ohjattu liikunta on palvelupainotteiseen markkinatalouteen hyvin soveltuva tuote. Voittopuolisesti liikuntakuluttamisen pohjalle rakentuneet kokemukset ovat olleet hyvia. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Ainakin sen, että jätin välillä edut ottamatta, kun tiesin niiden jäävän käyttämättä. Muutenkin matkoilla on kertynyt aika monta askelta. Ehkä monet meistä haluavat myös heittäytyä käskettäväksi itseohjautuvuutta korostavan työelämän vastapainoksi. Cessna vei kolme nuorta miestä kukkulan kupeeseen tehdylle kiitoradalle. Sama koskee kaupunkilomia, joilla olen liikuskellut mielelläni kävellen. FC Kontun jalkapallohalli oli kuitenkin rajoitusten vuoksi kiinni ja intouduin kolaamaan lähes päivittäin Kurkimäen kenttää, jotta juniorit pääsisivät harjoittelemaan. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Ostakaa liikuntaa, ostakaa! L iikunnan olemus on muuttunut. Siihen sisältyy lupaus muutoksesta, joka herättää olotilaansa tyytymättömän ihmisen mielessä toiveen. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Identiteetti rakentuu useilla ihmisillä järjestelmällisen liikunnan ympärille. No, jotain uuttakin on pitänyt hankkia. Matkasta tulee hyväksyttävämpi, kun sillä on toimelias. Aika totisesta kilpakuntoilusta oli kyse, kun suuntasin Tukholman maratonille tai Tarton hiihtomaratonille. En sentään rytmilliseen sellaiseen, vaan jumppaamaan. Ja onhan liikunta eräänlainen aate tai ainakin uskomusten kokoelma monille. Salikerrat jäivät yhteen, kun liikuntaa kertyi ihan tarpeeksi lunta liikutellessa. Suomi on saatava liikkeelle, jotta kestävyysvajeemme ei repeä mahdottomaksi. Meitä on valistettu istumisen tappavuudesta ja liikkumattomuuden vaaroista. Voi sanoa, että tämä on pätenyt liikkujiinkin noista ajoista. Juoksumatolla vierähti tunti jos toinenkin. Rinteessä en noilla reissuilla käynyt – enkä ole laskettelua ylipäätään kokeillut kuin kerran Sipoon Talmassa. Aika paljon olen itsekin käyttänyt erilaisia yritysten liikuntaa liippaavia palveluita. Yhdysvaltalaisista liki neljänneksellä on kuntosalijäsenyys. Amerikassa puhutaan liikuntaja hyvinvointiteollisuudesta, syystäkin. Jonkin verran käyntejä sisäleikkipuistoissakin kertyi. Tunnilla liikuttamisvastuun saa siirrettyä ohjaajalle, joka johtaa treeniä kuin vanhan ajan työnjohtaja. Meillä ei olla ihan näin pitkällä, mutta monen arkea yritysten tuottaman liikunnan kuluttaminen on. Näinhän taitaa osalle työnantajilta saatavista liikuntaeduista muutenkin tapahtua. Keilaillut olen poikieni kanssa silloin tällöin. Levin, Oloksen, Pyhän, Saariselän ja Ylläksen ladut tulivat tutuiksi. Ku va : Ju ha La ita la in en L iikuntamatkailua olen harrastanut oikeastaan aika paljon. M aukka Perusjätkä julisti 1980-luvulla ”vaatteet on mun aatteet”
Keskustelun myötä kynnys lähteä työstämään suunnitelmaa madaltuu, ja työkalut koetaan paremmin myös omaa työtä tukeviksi. Ajokilometrejä Lapissa kertyi noin 1300. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 5 ajassa Sopiva-hanke Lapin kierroksella Inarissa tapaamiseen osallistuivat Timo Huupponen (liikuntaneuvoja ja liikuntapaikkojen hoitaja, Utsjoki), Kaisa TapiolaLänsman (vapaa-aikasihteeri, Utsjoki), Kai-Matti Joona (liikunnan ylitarkastaja, Lapin AVI), Taru Liukkonen (erityisliikunnanohjaaja, Inari), vapaa-aikasihteeri Tuija Mikkonen, Venla Väyrynen ja kuvan ottanut Timo Ala-Vähälä. Kävimme Liikuntatieteellisen Seuran SOPIVA-hankkeen tiimoilta maaliskuussa Suomen pohjoisimmassa maakunnassa tapaamassa kuntien liikunnan ja soveltavan liikunnan työntekijöitä. Suunnitelmat eivät ole itseisarvo, mutta niiden laatiminen auttaa hahmottamaan, miten paljon palveluja tarjotaan, ja miten tarjonta vastaa potentiaaliseen kysyntään. 2024. Myös yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välille on tärkeää. Erilaisten tietolähteiden ja soveltavan liikunnan selvitysten hyödyntäminen lisää tiedolla johtamista sekä auttaa suuntaamaan kehittämistoimet vaikuttavasti. TIMO ALA-VÄHÄLÄ VENLA VÄYRYNEN Ala-Vähälä, T. Kierroksella mukana ollut Kai-Matti Joona kertoo, että soveltavan liikunnan edistäminen, laajentaminen ja tietoisuuden lisääminen on hyvin tärkeää. Kunnan ei tarvitse järjestää kaikkia liikunnan tai soveltavan liikunnan palveluita itse vaan esimerkiksi seuraja yhdistystoiminta laajentaa palveluvalikkoa. Kokonaisuudessaan Lapin kierros ja tapaamiset kuntien kanssa olivat sekä antoisia että hyödyllisiä. Tapaamisissa keskustelunaiheena olivat SOPIVA-hankkeen tavoitteiden mukaisesti soveltavan liikunnan palvelut, kehittämismahdollisuudet ja suunnitelmallisuus. Kierroksella Lapin alkava kevät tarjosi parastaan, keväthanget kimmelsivät ja aurinko paistoi kaikkina viitenä matkapäivänä. Kierrokselle lähti mukaan myös Lapin aluehallintoviraston liikunnan ylitarkastaja Kai-Matti Joona. Pääsimme kuulemaan kuntien näkemyksiä ja pohtimaan yhdessä, miten tarjoamamme työkalut sopisivat parhaiten heidän tarpeisiinsa. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2 www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/ uploads/2024/08/Valtion-liikuntaneuvostoSoveltavan-liikunnan-tilannekunnissa-2023-2.pdf Ku va : Ve nl a Vä yr yn en. Tämän vuoksi onkin tärkeää kartoittaa, millaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken voidaan tehdä, ja miten vastuut jaetaan. Esittelimme kehittämistä varten tekemiämme työkaluja, joita löytyy soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjasta. Viikon aikana tapasimme yhteensä 15 kunnan työntekijöitä. Havaintojemme mukaan kunnat sitoutuvat paremmin kehittämistyöhön paikan päällä tarjotun tuen myötä. Kohtaamiset olivat aitoja ja lämminhenkisiä. Viimeisimmän kuntakyselyn perusteella soveltavan liikunnan suunnitelmia on kunnissa vielä vähän. Tapaamisten myötä kunnat lähtevät varmemmin työstämään soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelmia, mikä edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista. Kuntien edustajia voidaan tukea tuomaan systemaattista kehittämistä liikuntapalveluihin, ja sovittaa tätä myös pieniin kuntiin, joissa työntekijöillä on monta vastuualuetta ja rajalliset resurssit. SOPIVA-hankkeen tavoitteet vastaavat tähän tarpeeseen hyvin. Joona korostaa, että kuntavierailut, suorat yhteydet ja tapaamiset kasvokkain auttavat hankkeen toteuttajia tutustumaan paikallisiin liikuntapalvelujen järjestäjiin ja perehtymään olosuhteisiin
Toisena päivänä ohjelmassa on maksuton webinaari, joka esittelee ODL Liikuntaklinikalla tuotettua uusinta tutkimustietoa. eass2025.com. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 ajassa Oulun liikuntalääketieteen päivät: Heleppoa ku hengittäminen. Konfressin ilmoittautumisaika päättyy 12.5.2025. Vuoden 2026 EASS-konferenssi järjestetään Jyväskylässä. Ohjelmaan kuuluu kaksi erillistä koulutuspäivää. odl.fi/palvelut/odl-liikuntaklinikka/haluan-osallistuakoulutuksiin-ja-luennoille/oulun-liikuntalaaketieteen-paiva Kuva: Juha Laitalainen Euroopan liikuntasosiologit kokoontuvat Varsovassa kesäkuun lopussa European Association for Sociology of Sport (EASS) järjestää vuotuisen konferenssinsa Puolan pääkaupungissa Varsovassa 25.–27.6.2025. Oulun liikuntalääketieteen päivien viimeinen ilmoittautumispäivä on 29.4.2025. Oulun liikuntalääketieteen päivät järjestetään 8.–9. Päivä on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollon ja urheiluvalmennuksen ammattilaisille ja opiskelijoille, mutta tervetulleita ovat kaikki asiasta kiinnostuneet. toukokuuta. Teemana on Urheilu ja maailma kriisissä: haasteita ja ratkaisuja (Sport and the world in crisis: challenges and solutions). Aiheina ovat muun muassa liikkumisen vaikutus stressiin ja vastustuskykyyn, varhaislapsuuden vaikutus liikkumiseen aikuisuudessa sekä syömiskäyttäytyminen osana hyvinvointia. EASSin puheenjohtajana toimii Hanna Vehmas Jyväskylän yliopistosta. Pääpuhujia ovat sosiaaliantropologi Dorota Woroniecka-Krzy?anowska (Puolan tiedeakatemia), apulaisprofessori Brad Millington (Brock University, Kanada) ja professori Holger Preuss (Johannes Gutenberg -yliopisto, Mainz, Saksa). Maksullinen ensimmäinen päivä keskittyy hengitykseen otsikolla Heleppoa ku hengittäminen vai onko
Esimerkiksi urheilutapahtumien muuttuminen mediaspektaakkeleiksi vaikuttaa urheilun sisältöön ja kasvattaa kustannuksia sekä kuluttajille että yrityksille. Konferenssi pureutuu urheilun ajankohtaisiin kysymyksiin erilaisista kriittistä näkökulmista. Urheilun kyky mukautua digitaaliseen maailmaan avaa puolestaan uusia tulovirtoja ja laajentaa urheilun kuluttajakuntaa. Urheilussa, kuten bisneksessäkin, kilpailu on keskeinen toimintaa eteenpäin ajava voima. Jos tutkimusartikkelien toimitusryhmä päättää ottaa tekstin arvioitavaksi, niin siitä antaa lausunnon kaksi alan anonyymia asiantuntijaa. Toisaalta urheilubisnekseen liittyy myös merkittäviä haasteita. Urheilutapahtumat saavat aikaan huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Esitelmäehdotusten jättö päättyy 15. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 7 Play the Game Tampereella lokakuussa Play the Game 2025 -konferenssi järjestään Tampereella 5–8. Urheilun kaupallistumisen kriitikot korostavat, että taloudelliset intressit ovat syrjäyttäneet itse urheilun ja sen muut ulottuvuudet. Käytössä ovat uudet kirjoitusohjeet, jotka löytyvät osoitteesta lts.fi Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Bisnes myös vaikuttaa urheiluun. Riskien realisoituminen johtaa taloudellisiin vaikeuksiin, joilla on heijastuksia myös mukana olevien maineeseen. lokakuuta 2025. Aloite painottaa sananvapautta, läpinäkyvyyttä ja avointa vuoropuhelua. toukokuuta. Uudet urheilumuodot, kuten e-urheilu, ovat tästä esimerkkejä. Otamme vastaan käsikirjoituksia liikuntatieteiden kaikilta aloilta. Konferenssin suomalaisina yhteistyökumppaneina toimivat Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Tampereen kaupunki. Se kiinnostaa laajoja ihmisjoukkoja, mikä luo vahvan markkinapohjan. Vaikka urheilun ja bisneksen liitto on Suomessa vielä suhteellisen nuori ja heiveröinen, sen odotetaan vahvistuvan. Urheilun taloudellinen potentiaali on merkittävä. Lisäksi yritykset panostavat urheiluun brändinsä näkyvyyden ja imagon parantamiseksi. Vuosien varrella Play the Game on käsitellyt muun muassa dopingia, korruptiota, hyvää hallintoa, sopupelejä, megatapahtumien kestävyyttä, urheilujournalismia, geopolitiikkaa sekä urheilijoiden ja kaikkien muiden urheilun parissa toimivien ihmisoikeuksia. Play the Game on Tanskan urheilututkimuksen instituutin (Idan) johtama aloite, joka edistää demokraattisia arvoja maailman urheilussa. Järjestäjät pyytävät lähettämään erityisesti geopolitiikkaa, turvallista urheilua, inkluusiota ja moninaisuutta, ottelumanipulointia, tekoälyn suhdetta urheiluun, kestävää kehitystä, korruptiota ja rikollisuutta ja antidopingtyön tulevaisuutta käsitteleviä ehdotuksia. www.playthegame.org/conferences/ Tyhmä tiedekysymys Voiko urheilu olla hyvää bisnestä. JARI LÄMSÄ johtava asiantuntija, seuranta & arviointi Huippu-urheilun Instituutti KIHU jari.lamsa@kihu.fi Tarjoa tutkimusartikkelia Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien jättöaika päättyy 30.9.2025. Samalla on kuitenkin syytä huomioida, että bisnes myös muuttaa käsitystämme itse urheilusta ja sen merkityksestä. Siksi on todettava, että urheilu voi olla hyvää bisnestä. Urheilussa menestymisen paine houkuttelee lyhytnäköisiin investointeihin ja riskialttiisiin päätöksiin. Hyvän urheilubisneksen on kuitenkin täytettävä kaksi ehtoa: sen on tuotettava taloudellista voittoa ja toimittava vastuullisesti. Tämä kehitys suosii suuria brändejä ja varakkaita toimijoita, mikä kaventaa urheilun moninaisuutta. Siitä on kehittynyt itsenäinen foorumi, joka lisää tietoisuutta modernin urheilun kriittisistä kysymyksistä. Play the Game on perustettu vuonna 1997
Valmennuksessa tulisi panostaa systemaattiseen ja nousujohteiseen fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen osana pitkäjänteistä pelaajakehitystä. Satunnaistetun koeasetelman perusteella etäteknologian käyttö omakuntouksen tukena toi lisäarvoa ja lisäsi kevyttä fyysistä aktiivisuutta ensimmäisen kuuden kuukauden aikana aikana keskimäärin 5,4 viikkotuntia kontrolliryhmää enemmän. Se myös tuo yrityksille tunteen, että asian eteen on tehty paljon.” Työterveyslääkäri Eira Roos (Aava), Helsingin Sanomat 10.3.2025 Fyysinen suorituskyky ja nopeusominaisuudet korostuvat naisjalkapalloilijoilla kansallisella huipulla ja maajoukkueissa LitM Eero Savolainen tutki Suomen korkeimman sarjatason Kansallisen Liigan, A-maajoukkueen ja juniorimaajoukkueiden naispelaajien fyysistä suorituskykyä. Aivotutkijat ovat kuitenkin sitkeästi sitä mieltä, että ravinto, uni, fiksu vuorokausirytmi, liikkuminen ja riittävä palautuminen pitävät päämme kunnossa ja tekevät elämästä parempaa.” Päätoimittaja Meri Nykänen, Tunne & Mieli 1 /2025 ”Terveys sotketaan ulkonäköpuheeseen, koska sen kautta voi perustella toimia, joita tehdään ulkonäön takia. Yhä enemmän myös lääketiedettä valjastetaan ikääntymisen merkkien peittelemiseen.” Yliopiston lehtori Hanna Ojala, Hyvä Terveys 2 / 2025 ”Heikko fyysinen toimintakyky, ei ikä sinänsä, selittää useimmissa tapauksissa kohonnutta kaatumisriskiä. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_99499 Oikaisu Liikunta & Tiede lehdessä 1/2024 ilmestyneestä Jouko Kokkosen artikkelin ”Massaurheilusta yksilölliseen opiskelijaliikuntaan” lähteistä puuttui Kari Salmisen historian pro seminaari -työ ”Korkeakoulujen liikuntasihteerikysymys” (Oulun yliopisto 1999).. Lisäksi fyysinen suorituskyky, erityisesti juoksunopeus, erotti Aja juniorimaajoukkueiden pelaajat saman pelipaikan liigapelaajista. Ikään ei voi vaikuttaa, mutta fyysistä toimintakykyä on mahdollista parantaa iästä riippumatta.” Tutkimus johtaja Harri Sievänen, Hyvä Selkä 1 /2025 ”Moni varmaan toivoo, että kotikaupungissa onnistuttaisiin yhdistämään elämyksellinen keskusta ja ketjuliikkeitä houkuttelevat kauppakeskukset. Kukaan ei suutu, jos promotaan liikuntaa. Tai mahdollistamalla se myös keskustassa.” Jani Hurme, Kuntalehti 1 / 2025 ”Liikunta on hirveän turvallinen ja helppo kohde. Säteri havaitsi etäteknologiana toteutetun liikunnallisen intervention olevan yhtä tehokas kuin tavanomainen kasvotusten tai kirjallisen materiaalin avulla toteutettu interventio. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/jyx/ Record/jyx_123456789_99791 Etäteknologia toimii liikunnallisissa interventioissa ja erityisen hyvin sydänkuntoutuksessa TtM Sanna Säteri tutki vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja kohtalaisessa tai raskaassa fyysisessä aktiivisuudessa. Suurin taakka, vanhukset, suljetaan laitoksiin häiritsemästä omia harrastuksia, matkustelua, luonnossa patikoimista, saunailtoja, teatterissa ja jäähallissa käymistä – on otettava omaa aikaa, mistään ei pidä potea syyllisyyttä, huonoa omaatuntoa.” Toimittaja Matti Kuusela, kulttuuritoimitus.fi 16.2.2025 ”Usein parhaat neuvot kuulostavat vähän tylsiltä ja itsestäänselviltä. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 ajassa Väitösuutiset Muualla sanottua ”Meillä Suomessa koko yhteiskunta on rakennettu palvelemaan keski-ikäisiä kuluttajia. Savolaisen valmennustieteen väitöskirja ”Female football players’ training load and physical performance” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 7.2.2025. Säterin fysioterapian väitöskirja “The promotion of physical activity with remote technology, with a special focus on cardiac rehabilitation” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 31.1.2025. Pärjätäkseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa pelaaja tarvitsee korkean tason fyysistä suorituskykyä, erityisesti nopeusominaisuuksia. Savolainen selvitti myös fyysisen suorituskyvyn vaikutusta ottelusuoritukseen. Pelaajan 30 metrin nopeustestin tulos, polven koukistajan voimantuotto ja kehonkoostumus ennustivat merkittävän osan siitä, kuinka paljon kansallisen tason pelaaja juoksee kovavauhtisesti (yli 19 km/h) ottelun aikana. Sydänkuntoutuksessa etäteknologian käyttö osoittautui lupaavaksi. Erityistä lisäarvoa etäteknologia toi eri sairauksien kuntoutukseen, jossa se lisäsi fyysistä aktiivisuutta 25 prosenttia perinteisiä menetelmiä enemmän. Se vaatii reippaita otteita, sillä autoilevan kansan saaminen hakemaan jalan ruokaa ruokakaupasta ei onnistu kuin pakottamalla. Osoittautui, että liigassa paremmin menestyneiden joukkueiden pelaajat harjoittelivat korkeammalla teholla kuin heikommin pärjänneiden joukkueiden pelaajat. Tähän vaikutti mahdollisesti pelaajien parempi fyysisen suorituskyky
M itä enemmän luin menestyksestä ja menestyjistä, sitä useammin törmäsin sanaan hyvinvointi tai työhyvinvointi. Tarve tarttua toimeen on ilmeinen. ?. Henkilöstölle jaettavat liikuntasetelit eivät yksin auta. Menestys ei siis aina tarkoita ulkoista saavutusta, vaan myös tyytyväisyyttä omaan suoritukseen ja kehitykseen. Monimutkaisessa maailmassa ei ole yksinkertaisia ratkaisuja monisäikeisiin ongelmiin. M iksi ihmeessä emme halua ottaa työhyvinvoinnin kokonaisvaltaista kehittämistä käyttöön menestyksen tekijänä. Yhteistä näille on tavoitteiden saavuttaminen ja positiivinen lopputulos. Aktiiviset työntekijät ovat työnantajansa käyntikortteja, osa yrityksen markkinointia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 9 polttopisteessä Olennaista on, että liikunta tuodaan helpolla kaikkien arkeen – ei pakolla, vaan innostaen ja kannustaen. Liikunta luo työpaikoilla yhteenkuuluvuutta ja auttaa jaksamaan. Yritysmaailmassa menestys voi tarkoittaa liikevaihdon lisäksi tyytyväisiä asiakkaita, uusien tuotteiden tai palveluiden innovointia, hyvinvoivia työntekijöitä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi kestävän kehityksen tai eettisyyden näkökulmasta. Liian usein sorrumme tuomaan esille vain fyysisiä osa-alueita unohtaen muut. Mallin mukaan työhyvinvointiin kuuluvat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ammatilliset tekijät. J os pyydät keskustelukumppaniasi kertomaan, mitä menestys tarkoittaa, saat todennäköisesti vastaukseksi tarinan mahtavan taloudellisen tuloksen tehneestä yrityksestä, uskomattoman uran tehneestä johtajasta tai kultamitaleita niittäneestä urheilijasta. Hyvinvointi ja menestyvä yritys näyttävät kulkevan käsi kädellä. Totta on, että hyvä terveys, toimintakyky ja työkyky ovat tärkeitä, samoin ergonomia ja työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisy. Liikuntaseteleiden lisäksi työpaikoilla kannustetaan työpäivän aikaiseen liikuntaan ja tuetaan työmatkaliikuntaa. Tiedämme, että se on keino edistää hyvinvointia, parantaa tuottavuutta, vahvistaa yrityskulttuuria, auttaa brändin rakentamisessa ja tukea johtamista ja päätöksentekoa. Parhaimmillaan innovatiiviset yritykset ovat tuoneet liikunnan osaksi työhyvinvointitai henkilöstöstrategiaansa – tai se sisältyy jopa molempiin. Työnhyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden taustalta löytyy vähän sairauspoissaoloja, työntekijöiden kokema vähäinen stressi, hyvä keskittymiskyky ja korkea motivaatio. Tärkeä osa työhyvinvointia on ammatillinen hyvinvointi – mahdollisuus kehittyä ja oppia työssä, oman työn arvostus ja arvostuksen kokeminen sekä selkeät tavoitteet ja odotukset työn suhteen. Huomiota pitää kuitenkin kiinnittää myös työstressin hallintaan, palautumiseen, työn merkityksellisyyteen, motivaatioon ja työn joustavuuteen. Henkilökohtainen menestys koostuu omien tavoitteiden saavuttamisesta uralla, tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä ja erilaisten henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi Miksi jotkut menestyvät ja toiset eivät. Työterveyslaitoksen mukaan joka kymmenes työntekijä on työuupunut. Urheilumenestykseen voi sisältyä voittoja ja mestaruuksia, kehittymistä ja hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja liikunnallisen elämäntavan lisääntymistä yhteiskunnassa. Dynaaminen ja energinen yrityskulttuuri voi erottaa yrityksen kilpailijoista. Alle 36-vuotiaista joka kolmannella on työuupumusoireita. Vastuulliset yritykset ovat myös vastuullisia työnantajia, joita kiinnostaa työntekijöiden hyvinvointi. M aailman terveysjärjestön (WHO) työhyvinvoinnin malli tuo esille työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisuuden. Liikunta on tutkitusti osoitettu parantavan luovuutta ja päätöksentekokykyä. Jos haluamme menestyä ja nousta kuopasta, jossa olemme, tarvitsemme kokonaisvaltaista muutosta – muutosta, jossa hyvinvointi on keskiössä. Olennaista on, että se tuodaan helpolla kaikkien arkeen – ei pakolla, vaan innostaen ja kannustaen. Samoin meidän tulee huolehtia työpaikan hyvistä ihmissuhteista, yhteenkuuluvaisuuden tunteesta, hyvästä työilmapiiristä, esihenkilöiden osaamisesta ja tuesta sekä työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän ehkäisystä
Noolin mielestä Suomessa keskitytään tekojen sijaan liiaksi pyörittelemään sanoja.. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Erki Nool: ”Suomalainen urheilu elää yhä amatööriaikaa” Kymmenottelun olympiavoittaja Erki Nool on noussut uudelleen suomalaisten tietoisuuteen seitsenottelija Saga Vannisen valmentajana
Nool on urheilu-uransa jälkeen toiminut valmentajana ja johtaa nimeään kantavaa yleisurheilukoulua Tallinnassa. He voivat olla hyvinkin lahjakkaita, mutta sairastelevat usein. Suomalaisten on toistuvasti hoettu olevan menestyshullua kansaa. Syksystä 2024 lähtien Nool on valmentanut seitsenottelija Saga Vannista ja pituushyppääjä Nea Lentoa. Huippu-urheilijalta vaaditaan Noolin mukaan monia ominaisuuksia. Menestys jatkui lajin hallimaailmanmestaruudella Kiinan Nanjingissa kaksi viikkoa myöhemmin. Noolin ja Vannisen alkutaival on sujunut erittäin hyvin, sillä valmennettava voitti viisiottelun sisäratojen EM-kultaa Alankomaiden Apeldoornissa maaliskuun alussa 2025. Olemmeko sittenkin enemmänkin järjestelmähullua kansaa. Hänellä on myös vahvoja ja hyvin perusteltuja näkemyksiä virolaisesta ja suomalaisesta urheilusta. Huippu-urheilija menee kilpailemaan voitosta, ei tekemään parhaansa ja katsomaan, mihin se riittää. Vannisella on Noolin mukaan vahva halu ja tahto menestyä. Tilanne on toinen etenkin jääkiekossa ja myös jalkapallos"Suomalainen urheilu on jäänyt vuoteen 1952.". Jos olympiamenestystä halutaan toden teolla, niin rahoitus olisi suunnattava urheilijoille, joilla on mahdollisuus menestyä. Suomessa heitä on Noolin arvion mukaan korkeintaan kymmenen. Sadan metrin olympiafinalisti on huippu-urheilija, mutta arvokilpailuissa 15 kärkeen yltävä ei vielä sitä ole. Huippu-urheilijalla on Noolin mukaan vielä jokin vaikeasti selitettävä, henkiseen vahvuuteen liittyvä ominaisuus, joka erottaa hänet periaatteessa samantasoisesta harjoituskumppanista. ”Suomalaiset rakastavat byrokratiaa” Suomen joukkueen jääminen ilman mitaleita Pariisin olympiakisoissa 2024 ryöpsäytti liikkeelle paniikinomaisen keskustelun suomalaisen urheilun tilasta. Nool muistuttaa, että hyvä terveys on myös tärkeä ominaisuus, eikä sitä ole siunaantunut kaikille. Urheilu on amatööriurheilua, isä tai äiti valmentavat lapsiaan olympiavoittoon asti, kärjistää Nool. Urheilun suurin kompastuskivi on Suomessa Noolin mukaan se, että maassa ei ole juurikaan ammattivalmentajia yleisurheilussa tai monissa muissakaan olympialajeissa. – Lisäksi hyvin olennaista on rutiinien sietokyky. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 11 E rki Noolin kädenpuristus on luja. Viro on tunnettu maailman kärkeen kuuluvista moniottelijoistaan, joista viimeisimpänä Johannes Erm voitti Euroopan mestaruuden kesällä 2024. Lämpö nousee 2–3 viikon välein ja estää harjoittelun. Nool muistuttaa, että menestyksen pohja luodaan lopulta harjoituksissa, ei palavereissa. – Suomalainen urheilu on jäänyt vuoteen 1952. Neuvostovallan vuosina Fred Kudu kehitti moniotteluvalmennusta ja toimi Neuvostoliiton moniottelijoiden maajoukkuevalmentajana vuosina 1964–1977. Kaikkien urheilijoiden elimistö ei yksinkertaisesti kestä huipulle pääsyyn vaadittavaa kovaa harjoittelua, vaan kärsivät toistuvasti sairastelusta tai vammoista. Huippu-urheilussa liikutaan aina suorituskyvyn äärirajoilla. Muutos itsessään ei kuitenkaan riitä, jos urheilija ei sitoudu siihen. Harjoituksissa he yltävät samoihin tuloksiin, mutta kilpailuissa huippu-urheilija ”ylittää” itsensä, ja toinen ”alittaa” itsensä. Niin yleisurheilussa kuin muissakin lajeissa 2025 tulokset heijastelevat aikaisemmin tehtyä työtä. – Suomessa vikana on suuri rakkaus byrokratiaa kohtaan. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN – Joillekin luonto ei ole antanut huippu-urheilun vaatimaa terveyttä. Tie huippu-urheilijaksi on pitkä, eikä kaikista ole sen kulkijoiksi, vaikka fyysiset kyvyt riittäisivät. Vähintään yhtä tärkeitä ovat henkiset ominaisuudet. Organisaatiokaavioiden muutokset ja tuolileikit eivät vie Noolin mukaan urheilua senttiä tai sekuntia eteenpäin. Laji perinteet ulottuvat 1920-luvulle, jolloin Aleksander Klumberg (sittemmin Kolmpere) ylsi kymmenottelussa pronssille Pariisin olympiakisoissa 1924. Jos toimeen ei tartuta, niin myös vuosi 2026 hujahtaa ohi, ja olympiakisoihin pääsy vaikeutuu. Nool epäilee, että paljosta porusta huolimatta asiat eivät ole muuttuneet suomalaisessa urheilussa kovin paljon. Vanninen hakee virolaisvalmennuksesta kehitysloikkaa, joka veisi hänet aivan maailman kärkeen. Nool muistuttaa, että olympiadista on jo kulunut melkein neljännes. Loppujen lopuksi olympiavoittajaksi tullakseen hyppääjän on hypättävä, juoksijan juostava, heittäjän heitettävä ja painijan painittava, kärjistää Nool. Kohinan laannuttua näyttää siltä, että välttämättä kovinkaan paljon ei ole tapahtunut. Voimavarat on hänen mielestään suunnattava käytännön työhön. Valmentajavaihdoksen taustalla Nool näkee sen, että Vanninen koki uransa ajautuneen kriisivaiheeseen, jossa oli tehtävä rohkea ratkaisu. Tie huipulle pitkä ja vaativa Huippu-urheilijaksi Nool määrittelee urheilijan, joka voi yltää omassa lajissaan arvokilpailuissa mitalisijalle. On mentävä joka päivä tekemään samoja harjoituksia päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen, painottaa Nool. Erki Noolia kuunnellessa näkökulma muuttuu
Tuolloin urheilija oli järjestelmän palvelija, joka sai rivikansalaiseen verrattuna erilaisia etuja – sitä enemmän, mitä paremmin hän menestyi. 1970) • Olympiavoittaja, Sydney 2000 • Euroopan mestari, Budapest 1998 • MM-kisojen hopeamitalisti, 2001 Edmonton • 10-ottelun ennätyspisteet 8?815 • Riigikogun jäsen 2007–2015 (Isamaa ja Res Publica) • Tallinnan kaupunginvaltuuston jäsen 2015–2017 • Erki Noole Kergejõustikukoolin (Erki Noolin yleisurheilukoulu) perustaja ja johtaja 1997– • Unicefin hyväntahdon lähettiläs 1999 sa. Lisäksi Suomen mitalimäärän suunta on ollut laskeva. Virossa on Barcelonan vuoden 1992 kisoista lähtien ollut menestyviä urheilijoita eri lajeissa. Urheilun lajikirjo on Virossa suppeampi kuin Suomessa, mutta kuitenkin laaja. Nool teki kansainvälisen uransa 1990-luvulla juuri uudel leenitsenäistyneessä Virossa. Viron olympiakomitean jäsenenä on 70 lajiliittoa. Kaksi viimeisintä olympiavoittajaa ovat tulleet Intiasta ja Pakistanista. Tuolloin maassa elettiin ylimenokaudeksi sanottua siirtymävaihetta reaalisosialismista markkinatalouteen. Virossa tosissaan menestystä tavoittelevaa urheilijaa valmentaa lähes aina ammattivalmentaja. Mitalittomuus ei laukaissut Virossa samanlaista paniikinomaista keskustelua kuin Suomessa. Berliinin olympialaisissa 1936 virolaisurheilijat saavuttivat seitsemän mitalia. Paluu olympia-areenoille itsenäisenä valtiona Albertvillen talvikisoissa ja Barcelonan kesäkisoissa vuonna 1992 oli vertauskuvallisesti tärkeä hetki. Naisten miekkailussa Nelli Differt hävisi pronssiottelun yhdellä pistolla. Maan urheiluelämä on Noolin mukaan muuttunut täysin erilaiseksi kuin mitä se oli neuvostovuosina. 12 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Erki Nool (s. Nool uskoo, että virolaisurheilijat voivat hyvinkin saada Los Angelesissa 2028 pari mitalia. Joukkueen yleissuoritustaso oli Noolin mukaan Pariisissa hyvä. Nool muistuttaa, että yleisurheilu on maailmanlaajuista jopa suomalaisten perinteisessä menestyslajissa keihäänheitossa. Myös Ruotsi ja Tanska menestyvät hyvin olympiakisoissa. Harjoittelu on Suomessa jopa edullisempaa kuin Virossa ja harjoituskeskuksia riittää. – Meillä Virossa vanhempi valmentaa hyvin harvoin, jos päämääränä ovat kansainväliset areenat. Olosuhteista tai kustannuksista menestys ei ole Suomessa kiinni. Kukaan ei enää 2020-luvulla odota, että valtio maksaa kaikki urheilemisen kulut. Suomen urheilutaso on Noolin parhaiten tuntemassa yleisurheilussa keskimäärin hyvä, mutta huippuja on vähän. Rasmus Mägi on poikkeus, mutta hänen vanhempansa ovat ammattivalmentajia. Viro oli 1930-luvulla olympiaurheilun todellinen pikkujättiläinen. Maailma on muuttunut ja urheilusta on tullut globaalisti ammattimaista. Viro on menestynyt itsenäisyyden palautumisen jälkeen maan kokoon suhteutettuna paremmin kuin Suomi. Väestömäärältään yhtä suuresta Norjassa huippuja löytyy. Suuri osa rahoituksesta on kerättävä sponsoreilta, mikä ei ole helppoa. Johannes Erm epäonnistui kymmenottelun seiväshypyssä ja jäi mitalitta. Virossa ei panikoitu mitalittomuudesta Viron joukkue jäi Pariisin olympia-areenoilla 2024 mitaleitta. Urheilu-käsitteen sisältö on Virossa erilainen kuin Suomessa: olympiakomitean jäsenkuntaan kuuluvat muun muassa bridge-, shakkija tammiliitot.. Neuvostoaikana virolaiset ylsivät toistuvasti mitaleille olympiakisoissa ”suuren ja mahtavan joukkueessa”. Kesäkisoissa 1992–2024 Suomi sai yhteensä 25 mitalia ja Viro 15. – Kaksi mitalia oli erittäin lähellä
Ominaisuuksia on kehitettävä tasaisesti, jotta ottelusuorituksesta muodostuu mahdollisimman tasapainoinen. Lisäksi testilaboratoriossa saadut tulokset eivät ole suoraan vietävissä kentälle. – Johdonmukaisuus on tärkeintä, ihmeharjoituksia ei ole, tiivistää Nool. Valmennustiimille kertyvä tieto on sen sijaan hyödyksi ja luo palautteen antamisen perustan. Biologisen iän ero saattaa olla kolme vuotta. Nool korostaa kärsivällisyyden merkitystä ottelupalapelin kokoamisessa. ?. Eri lajien kilpailu pienenevistä ikäluokista kiristyy myös Virossa. Hän mainitsee esimerkkinä korkeushypyn. Ongelmana on muiden lajien kuihtumisen lisäksi Noolin mukaan se, että hyvin monet joutuvat lopettamaan jalkapallon 16-vuotiaana, kun heille ei ole enää tarjolla kilpailullista toimintaa. Kasvuikäisten urheilussa korostuu Noolin mielestä kärsivällisyys. Nool kertoo ihmetelleensä valmentamansa seitsenottelijan palautumisessa havaittuja ongelmia. Tutkijat voivat myös auttaa ratkaisemaan valmennuksen pulmatilanteita. Nool kulki 13-vuotiaasta alkaen bussilla Võrusta Tallinnaan, jossa hän kävi urheilusisäoppilaitosta. Pyöräilyyn erikoistuneet tutkijat löysivät Noolin yllätykseksi vastauksen. Suunta on voimakkaasti laskeva: 2010-luvulla virolaisvauvojen vuosittainen lukumäärä oli 13 000–14 000 ja vielä vuonna 2023 lähes 11 000. Juoksuja pyöräilytapahtumien suosio kasvaa vuosi vuodelta. Nopeuden lisäämisestä vauhtijuoksuun ei ole hyötyä, jos se ei paranna korkeustai pituushyppy tulosta. Ahnehtiminen yhden lajin kehittämisessä kostautuu todennäköisesti toisessa lajissa. Hän kääntyi Tallinnan yliopiston tutkijoiden puoleen. Nool muistuttaa, että tavallisella liikunnanharrastajallakaan ei ole oikotietä kuntoon, vaikka Youtube on täynnä ihmeitä lupaavia videoita ja naistenlehdet pursuavat kiinteytysvinkkejä. Vastuu liikkumisesta kuuluu hänen mukaansa ihmiselle itselleen. Kehonhallinta ja lihaskunto ovat 2020-luvun paljon heikommalla tasolla kuin 40 vuotta sitten, minkä vuoksi harjoittelun oltava erilaista. Liikunta vallannut vähitellen alaa Tietoisuus omakohtaisen liikunnan merkityksestä on Noolin mukaan noussut Virossa. Päivittäisestä 2,5 kilometrin kävelystä kertyy 3000 askelta, mikä tekee vuodessa yli 900 kilometriä ja toistamiljoonaa askelta. Pieni syntyvyys on ollut kestopuheenaihe Virossa uudelleenitsenäistymisen vuosista lähtien. Pihaleikit ovat Virossakin katoavaa kansanperinnettä. Liikuntavinkkinään Nool korostaa säännöllisyyden merkitystä. Lisäksi Viron jalkapallon heikon tason vuoksi kansainvälisen menestymisen edellytyksiä ei ole. Nykyään lapsille ja nuorille käy usein samalla tavalla. Myös Tallinnassa bussit ja raitiovaunut olivat niin täynnä, että istumaan pääsi harvoin. Pääministeri ei aja polkupyörällä kenenkään puolesta, muistuttaa Nool. Hyvänkin valmentajan on vaikea selittää puhumalla kaikkia yksityiskohtia. Istumapaikkaa ei klo 3.20 lähteneessä Ikaruksessa liiennyt nuorelle urheilijalle kuuden vuoden aikana kuin kahdesti, joten vartalon lihakset saivat lähes neljän tunnin bussimatkalla monipuolista harjoitusta. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 13 Tutkimustiedolla on paikkansa Soveltavalla tutkimuksella on Noolin mukaan sijansa valmennuksessa. Urheilijalle liiallinen digitaalitekniikan antaman palautteen seuraaminen voi Noolin mielestä olla suorastaan vahingollista ja sekoittaa hänen ajatteluaan. Monelle saattaa olla tarjonnan tulvassa epäselvää, mitkä ovat hänen liikuntaharrastuksensa tavoitteet – laihduttaminen, lihaskunnon parantaminen vai kestävyyden lisääminen. – Kun katson tänä päivänä omaa kiekonheittoani tai aitajuoksuani, niin tuumin, että olisipa niitä voinut kuvata helposti, tuumii Nool. Sama logiikka pätee lihaskuntoliikkeisiin, joita voi tehdä päivän mittaan. Varmaa kuitenkin on, että tuloksia ei tule muutamassa viikossa, vaan pitkäjänteisen liikkumisen tuloksena aivan kuten huippu-urheilussakin. Pitkäjänteisyys palkitsee kuntoilussakin Noolin mielestä on ymmärrettävää, että osa ihmisistä ei ryhdy harrastamaan liikuntaa. Nool yrittää tehdä tämän selväksi myös vanhemmille, joilla on usein kovia odotuksia. Nool korostaa, että myös urheilijan on opittava analysoimaan omia suorituksiaan harjoituksen aikana tuntemuksiensa kautta. Nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvat ovat motorisesti kömpelömpiä kuin vuosikymmeniä sitten. Tallinnan muureillakaan ei näy enää lapsia ja nuoria kiipeilemässä. Digitaalinen suoritusten tallentaminen mobiililaitteilla on helpottanut valmentajan työtä verrattuna Noolin urheilu-uraan. Perheissä vanhempien esimerkki on ratkaiseva lasten liikkumistottumusten kehittymisen kannalta. Yksistään kasvuvaiheiden eriaikaisuuden takia kilpailutulosten vertailu vie harhaan. Toisaalta lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja heidän keskipainonsa nousee. Ymmärrän, että tämä on vaikeaa, kukapa ei haluaisi tulla Suomen mestariksi. Vuonna 2023 runsaan 1,3 miljoonan asukkaan maassa syntyi Viron tilastokeskuksen mukaan 9 634 lasta. Pientä tasapainoharjoittelua kertyi pakosti paljon. Moniotteluissa päähuomio kohdistuu Noolin mukaan kokonaisuuden hallitsemiseen. Elävä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – tai paremminkin antaa vankan pohjan palautteelle. Jalkapallon suosio poikien harrastuksena on Virossa noussut, mikä näkyy muiden lajien harrastajamäärien laskuna. Esimerkiksi aamukahvin tippuessa Nool punnertaa. Monet keski-ikäiset ovat aloittaneet triathlonharrastuksen. Nool kertoo, että otteluvalmennuksessa kannattaa painottaa urheilijan ominaisuuksien salliessa lajeja, joista voi saada onnistuneen pohjatyön tuloksena helpommin enemmän pisteitä. – Ennen vanhat ihmiset kaatuivat talvella, kun oli liukasta, ja heiltä murtui käsi. Pari säännöllistä liikuntakertaa viikossa tuovat jo tuloksia, kun jatkuvuus säilyy. Tietotarpeet ovat huippu-urheilussa kuitenkin hyvin lajikohtaisia. – Nuorena olisi verrattava tuloksia ennen kaikkea omiinsa ja keskittyä oppimaan oikea tekniikka, jota on myöhemmin melkein mahdoton korjata. – Yhteiskunnan pitää luoda liikuntaa varten infrastruktuuri niin kaupungeissa kuin maaseudulla, rakentaa kuntoratoja ja pyöräreittejä ihmisten käyttöön. Jos päivän mittaa tekee 50 punnerrusta, niin vuodessa niitä kertyy yli 18 000. Kuulantyönnössä tuhatta pistettä ei kannata yrittää tavoitella – ei seitseneikä kymmenottelussa
Kun lobbarit puhuvat miljardiluokan vaikutuksista, kuulijoilla herää epäily, kun asiaa ei tarkemmin kyetä perustelemaan ja erittelemään. Tästä syystä moni liikuntasektorin taloudellista merkitystä korostava puheenvuoro tahtoo jäädä yhteiskunnan päätöksenteossa merkityksettömäksi. Kaikkien liikkumisesta ja liikuttamisesta yhteiskuntaan heijastuvien talousvaikutusten nimeäminen on jo otsikkotasolla vaikeaa, tarkoista eurosummista puhumattakaan. Eräs pitkän linjan poliitikko totesikin tämän artikLiikuntaja urheiluväen on aina ollut vaikea suhtautua itseensä liittyvään elinkeinotoimintaan. 14 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 JARI KUPILA Kuva: Jouko Kokkonen Urheilu ja liikunta ovat suomalaisen talouselämän Kongo U rheiluja liikuntasektorin kansantaloudellisesta arvosta riittää monia arvioita ja laskelmia. Samalla on hukattu itse luodun markkinan hyödyt muille tahoille.. Yhteistä niille on se, että täsmällisen euromäärän arviointi on aina vain arviointia
Tämän perusasian jälkeen pitäisi kuitenkin rohjeta hieman tarkemmin hahmottaa, niin urheilun ja liikunnan omalle väelle kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin, miljardipotin koostumista. Vaikka liikuntasektorin perustelu kansantaloudelle tuotetusta hyvästä kärsii uskottavuuspulasta, ei perustelu silti väärä ole. Paljonko nämä vaikutukset ovat, on aina vähän hattuvakio, mutta kyllä näillä vuorovaikutusketjuilla merkittävä vaikutus joka tapauksessa on. Kansankunnan kollektiiviseen tajuntaan ei mahdu se, että SM-liigajoukkueiden rajut velkakertymät eivät kerro koko totuutta liikuntasektorin taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. Peruslähtökohta kun on joka tapauksessa se, että urheilun ja liikunnan elämänpiiri tuottaa kaiken liikkumisen ja urheilemisensa ohella laajoja positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia. Olennaista on painottaa sitä, että kaikista huippu-urheilun talouskriisiä hehkuttavista otsikoista huolimatta, liikuntasektorin kokonaisuus on yhteiskunnalle ison plusmerkin arvoinen. Vaikka liikuntaharrastukset pitävät ihmiset keskimäärin terveenä pitempään ja auttavat sote-pommien purkamista, erilaiset kansanterveydelliset hyödyt ovat silti vain osa liikuntasektorin tuottamia kansantaloudellisia merkityksiä. Kuntosalin asiakasmaksuista elää laaja talouden ekosysteemi, jota ei heti punttisalin arjessa tule ajatelleeksi. Järjestöjen ja seurojen talousvaikeudet luovat kuvaa taloudellisesti kyseenalaisesta toimialasta, ei kansantalouden tukipylväästä. Huippu-urheilu on liikuntakulttuurin kokonaisuudessa marginaalinen asia lähes kaikilla mittareilla – paitsi medianäkyvyydellä. Toisaalta urheilu tuo Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä ja yhdistää kansakuntaa huippu-urheilusuoritusten äärelle – ja toisaalta liikuntaharrastukset ovat hyvä ja terveellinen, hyvinvointia lisäävä harrastus. Talousmerkitys nähdään liian kapeasti Suomalainen tapa määrittää urheilun ja liikunnan yhteiskunnallinen merkitys tiivistyy perinteisesti kahteen asiaan. Tämä ajattelutapoihimme lukkiutunut kollektiivinen näkemys ei tietenkään väärä ole, mutta rajoittunut se silti on. Siksi puhe talouselämää piristävästä vaikutuksesta ei kuulu. Suomalainen liikuntakeskustelu jumittaa aivan liian paljon terveysvaikutuksissa, kun se perustelee yhteiskunnallista merkitystään. Erilaisia liikuntapalveluita tarjoava yritystoiminta on paitsi tärkeä liikuttaja, myös tärkeä työllistäjä ja laajojen alihankintaketjujen kelin taustakeskustelussa että ”kun tullaan väittämään, että toimialalla on maataloustuotannon kokoinen vaikutus brutto kansantuotteeseen, pitäisi pystyä perustelemaan pikkuisen uskottavammin”. Piste. Se pitäisi vain oppia sanoittamaan ja kuvaamaan toisin. Marginaalisuus näkyy myös talousluvuissa. Puhe liikunnan terveysvaikutuksia korostuu liikaa Liikuntasektorin kansantaloudelliset vaikutukset ovat isoja. Se, onko sektori maatalouden tai minkään muun sektorin kanssa samankokoinen tai ei, on sivuseikka. Olennaisempaa on piirtää kollektiiviseen ymmärrykseen tarkempi kuva liikuntasektorin tuottamista syy-seuraus -suhteista sekä niiden talousvaikutusten suuruusluokasta, joka kuitenkin on miljardeissa.. Se, että liikuntasektorin kokonaisuudella on miljardien vaikutus, ei perustu huippu-urheiluun, vaikka sekin toki merkittävä ja sitä miljardia euroa jo yksinään hipova osakokonaisuus onkin. Huippu-urheilu pilaa liikuntasektorin talousmaineen Samasta syystä perustelu ei tunnu uppoavan kansakunnan yleiseen mielipiteeseen eikä julkiseen sanaan. SM-liiga joukkueen tappiollinen tilinpäätös ei sinänsä tarkoita, etteikö se silti tuottaisi positiivista taloudellista kokonaisvaikutusta ympäristöönsä. Kun asetelma on tämä, olisi urheilun ja liikunnan porukoissa aika pysähtyä miettimään kokonaisuutta uusin silmin. Vaikka ne terveysvaikutukset jo yksinään tietenkin ovatkin miljardiluokan asia. Pitäisi ennemminkin keskittyä heijastusvaikutusten kuvaamiseen, konkreettisiin esimerkkeihin. Ainakin jos liikuntasektorin kokonaismerkityksiä katsotaan kansantalouden näkökulmista. Ei siis kannata juuttua kinasteluun täsmällisistä numeroista. Siinä tämän elämäpiirin merkitykset. Ensinnäkin huippu-urheilu pääsee leimaamaan tämän toimialan kokonaisluonnetta aivan suhteettomasti. Lisäksi, ja ehkä hätkähdyttävästi, pitäisi rohjeta työntää sivummalle myös toinen julkisessa puheessa toistuva yksityiskohta: kansanterveys. Kun vaikutukset ovat kuitenkin moninaiset ja siksi euroissa mitattavilta vaikutuksiltaan epämääräiset, ei asiassa kannattaisi jumiutua euromääräisten vaikutusten jankuttamiseen. Aiheellista tai ei, urheilun ja liikunnan lobbareiden puheista syntyy helposti liioitteleva yleistunnelma. Urheilun ja liikunnan elämänpiiri nähdään Suomessa yhteisiä resursseja syövänä avustuskohteena, ei tuottavana toimialana. Yhteiset elämykset ja kansanterveys. Lähes kaikista kunnista löytyy urheiluseura, joka on tärkeä asiakas paikalliselle bussifirmalle, huoltoasemalle, liikuntasalin pyörittäjälle, kauppiaalle. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 1 5 Suomalainen liikuntakeskustelu jumittaa aivan liian paljon terveysvaikutuksissa. Ennen kuin riennetään pitämään seuraava lobbauspuhe, olisi tarpeen piirtää selkeämmäksi se, mikä on olennaista. Jokainen junnupeli tuottaa monta kauppareissua ja huoltoasemalla käyntiä. Suomalainen tapa hahmottaa liikuntasektori talouskokonaisuutena kun on lievästi sanoen jumiutunut. Kyllä. Käsitystä ei vähennä se, että urheiluelämää käsittelevät talousuutiset kertovat yleensä aina kriisistä. Siksi huippu-urheilu pitäisi rohjeta työntää hetkeksi sivurooliin, kun puhumme liikuntasektorin taloudellisesta kokonaisvaikutuksesta. Siksi urheilua tai liikuntaa ei juurikaan mainita silloin, kun poliittiset päätöksentekijät tekevät elinkeinoelämää vauhdittavia tukipäätöksiään
Suurin osa hukatuista mahdollisuuksista on edelleen löydettävissä, kunhan niitä vain aletaan etsiä. Seura voisi tehdä sen itsekin, joko yksin tai yhteistyössä sen yrittäjän kanssa. Hotellija ravintolapalveluille urheilun ja liikunnan porukat ovat keskeinen asiakaskunta. Siis rahaa voisi pyytämisen sijasta tehdä ihan itse. Kun urheiluvedonlyönti jatkossa vapautuu, ei bisnestä kannata antaa ulkomailta tuleville pelifirmoille – suomalainen urheiluja liikuntaväki voisi ottaa sen itselleen. 16 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 taloudellisen toimeliaisuuden alkupiste. Tapahtumatuotanto. ?. Mahdollisuuksia on valtakunnan tasolla, niitä on paikallisesti. Niin ollaan tilanteessa, jossa koko sektorin suurimpia menestystarinoita ovat 2000-luvulla olleet muutamat kuntosaliketjut, fysioterapiaja lääkäriasemat, rahapeliyhtiö ja jokunen tapahtumapaikkoja hallinnoiva taustataho. Samalla liikuntasektorin iso taloudellinen kokonaisvaikutus on hahmottunut lobbauspuheessa perusteeksi pyytää yhteiskunnalta erilaisia tukia ja avustuksia. Joku siitä hyödyn joka tapauksessa ottaa. Samoin ovat liikuntasektorille suunnattujen ravitsemukseen ja terveyteen liittyvät toiminnot. Tapahtumatuotanto sekä siihen liittyvien palveluiden ja alihankintaketjujen tuotanto on koko ajan isompaa. Välittömästi sen jälkeen, kun ajattelu ensin muuttuu. Olennaista olisi tajuta, että urheilulla ja liikunnalla olisi monia hukattuja mahdollisuuksia vahvistaa omaa talousperustaansa ilman almujen anelua kunnilta, valtiolta tai yrityksiltä. Asiaa voisi kuitenkin lähestyä niinkin, että urheilu ja liikunta voisivat ihan itse alkaa aktiiviseksi osapuoleksi itse tuottamassaan markkinassa – ja ottaa alan liiketoimintaa enemmän omiin käsiinsä. Urheilu ja liikunta ovat suomalaisen elinkeinoelämän tarinassa kuin Kongo maailmanhistoriassa. Samalla kun on aikaansaatu miljardiluokan ekosysteemi, oma olemassaolo perustuu siihen, että jaksetaan kiertää hattu kourassa ruinaamassa valtion, kuntien ja yritysten almuja – sen sijaan että jaettaisiin oman toimialan tuottamaa taloudellista tulosta. Nämä ovat vain esimerkkejä. Välinetuotanto. Hukatun bisneksen voi yhä löytää Vaikka urheilu ja liikunta ovat iso toimiala, urheilun ja liikunnan oma väki on tässä kokonaisuudessa asiakkaan, ei tuottajan tai omistajan roolissa. On ollut liian kiire urheilemaan ja liikkumaan. Luodaan työpaikkoja, verotuloja, toimeliaisuutta. Paikkakuntien tasolla homman voisi aloittaa vaikkapa liikuntapalveluista. Tämä ulottuvuus on jäänyt urheilun ja liikunnan yhteiskunnallisia merkityksiä kuvatessa turhan vähäiseen rooliin Hukattuja mahdollisuuksia Kaiken edellä kuvatun jälkeen olisi kuitenkin maltettava tarkastella tätä kokonaiskuvaa vielä aivan uudesta näkökulmasta. Jonkun pitää tuoda seurojen ja järjestöjen kassaan rahaa. Toimitilabisnes. Niissä kaikissa tehdään bisnestä urheilun ja liikunnan avulla, mutta millä tavalla urheilu ja liikunta tästä bisneksestä pääsevät hyötymään. Kansakuntaa yhdistävien elämysten, kansanterveyshyötyjen ja Suomi-kuvan näkyvyyden ohella liikunta ja urheilu ovat myös arkisen talouselämän vauhdittaja. Asetelma on surkuhupaisa. Media. Täynnä hyviä mahdollisuuksia, joita ulkopuoliset käyvät hyödyntämässä. Urheiluun ja liikuntaan kytkeytynyt välineja vaatetusteollinen tuotanto ja kauppa ovat koko ajan kasvussa. Etenkin kun on itse luotu toimintaympäristö, jossa rahaa liikkuu jo nyt. On siis synnytetty yli vuosisadan ajan koko ajan kasvanutta markkinaa, jossa tapahtuu talouden toimeliaisuutta, mutta oma väki on ollut niin keskittynyttä urheilemaan ja liikkumaan, että luotujen talousvaikutusten hyödyt on annettu pitkälti muiden käsiin. Liikuntasektori on kokonaisuus, jolla on laajoja piristäviä heijastusvaikutuksia myös sektorin ulkopuoliseen talouselämään. Suomen urheiluhistorian alkuvaiheista lähtien kehitystä on leimannut se, että nämä potentiaalit päätyvät muiden tahojen bisnekseksi. Urheilussa ja liikunnassa on perinteenä ajattelu, jossa varainhankinta perustuu ulkopuolisten rahoittajatahojen anteliaisuuteen. Välinekauppa. Urheiluja liikuntajohtamisen ytimessä ei ole ollut omien talousrakenteiden vahvistaminen ja määrätietoinen hyödyntäminen. Jos ja kun urheilussa ja liikunnassa on niin isoja taloudellisia merkityksiä, miksi niitä käytetään vain perusteena pyytää lisää apua ja tukea – ei tilaisuutena rakentaa omaa liiketoimintaa, jolla tätä itse luotua markkinaa voisi hyödyntää myös itse. Rahapelit. Bisneshyöty valuu muualle Urheilu ja liikunta ovat toimiala, joka luo ympärilleen markkinapotentiaalia. Tämä on kuitenkin muutettavissa. Isossa kuvassa homman voisi aloittaa vaikkapa rahapeleistä. Markkina on joka tapauksessa olemassa. Liikuntapalvelut. Jossakin määrin, mutta kokonaisuutena heikosti. Ollaan käsi ojossa valtion, kuntien, sponsoreiden ja nuorisoa harrastuksiin kuskaavien vanhempien suuntaan. Hieman jos kärjistää, niin Suomessa on muodostunut perinne, jossa urheilun ja liikunnan järjestöjen tapa tehdä yhteiskunnallista edunvalvontaansa perustuu tavoitteeseen turvata julkisen rahoituksen jatkuvuus. Perustelu on sinänsä ihan järkevä, mutta samalla on unohtunut jotakin olennaista. Isoja ja pieniä otsikoita riittää. Suomalaisessa arkitodellisuudessa urheilu ja liikunta ovat bisnesympäristö, mutta eivät juurikaan urheilun ja liikunnan omaa bisnestä. Ja niin edelleen. Media-alan ja rahapelien talousvaikutuksista puhumattakaan. Seurojen ei ole pakko katsoa sivusta, kun kotikylään ilmaantuva kuntosaliyrittäjä kahmaisee kuntalaiset asiakkaikseen. Tärkeä kysymys kuuluu: miten urheiluja liikuntasektori hyödyntää edellä kuvattua taloudellista kokonaismerkitystään
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 17 TEEMU KESKI-KUHA, DI kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemu.keski-kuha@thl.fi TIMO STÅHL, TtT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Liikkuminen alueellisena resurssina Puhti-hanke selvittää liikkumattomuuden, harrastamisen ja Move!-tulosten välisiä yhteyksiä järjestöille ja yrityksille ihmisten arjesta kertyvän tiedon pohjalta. Puhti-hankkeessa tietoa käytetään ensimmäistä kertaa liikkumattomuuden näkökulmasta eli tarkastellaan vähäistä ”kotiruudun” ulkopuolella vietettyä aikaa. L iikkumattomuuden vähentäminen, harrastamisen lisääminen ja fyysisen toimintakyvyn kohottaminen ovat selviä tavoitteita meille kaikille. Mitä arjen tiedot kertovat. Puhti-hankkeessa hyödynnetty Telia Crowd Insights -palvelu on esimerkki tällaisesta tietotuotteesta. 1. Harrastaminen. Liikkumattomuus. Harrastamisen tiedot on saatu hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja järjestöiltä.. 2. Move! -mittaustulokset kertovat kattavasti suomalaisten 5.ja 8.-luokkalaisten peruskoululaisten fyysisestä toimintakyvystä. Hankkeessa tietoja tarkastellaan aluetasolla koulun sijainnin mukaan. 3. Tässä artikkelissa tutustutaan Puhti-tiedon välisiin yhteyksiin kolmesta eri näkökulmasta. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tietoa alueellisesta näkökulmasta. Move! Erityisesti nuorten liikkumisen edistäminen on tärkeää liikunnallisen elämäntavan omaksumiseksi. Aggregoidun mobiilidatan avulla voidaan seurata liikkumista, myös alueellisella tasolla. THL:n Puhti-hankkeessa poraudutaan tiedon katvealueelle, ihmisten arjessa kertyvän, yritysten ja järjestöjen omistamaan tietoon. Tavanomaisempi käyttötarkoitus on tukea liikkeiden ja palveluiden parasta mahdollista sijoittelua asiakasvirtojen äärelle. Tämä tarkoittaa kaupungeissa postinumeroaluetasoa, mikä tarjoaa yllättäviä ja uusia näkökulmia tuttuun aiheeseen. Organisoituun liikuntaharrastukseen osallistuminen on tärkeä osa liikuntaa ja tarjoaa paljon muutakin
Pilotissa asetettiin hankkeelle tavoitteet, jotka ovat edelleen ajankohtaiset: 1) Tutkia uusien tietolähteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta . 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 PUHTI-hanke (Palvelujärjestelmän ulkopuolella kertyvä tieto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen käyttöön) käynnistyi vuonna 2018 kahden vuoden pilotilla Tampereen kaupungin kanssa. Korrelaatiot antavat konkreettisia viitteitä liikkumattomuuden, harrastamisen ja fyysisen toimintakyvyn alueellisista yhteyksistä. & Ståhl, T. Kohdennettujen toimien ja voimavarojen suuntaamisen perusteeksi tarvitaan tietoa, jonka avulla toimenpiteet voidaan perustella ja toisaalta seurata, onko tavoiteltavia muutoksia saatu aikaan. Tähän PUHTI-hankkeen tiedot tuovat arvokkaan lisän täydentäen kaupunkien ja hyvinvointialueiden omia tietolähteitä sekä tutkimuksia ja selvityksiä (Raisamo, Keski-Kuha & Ståhl 2023). sosioekonomisen summaindeksin mukaan viiteen ryhmään, on ryhmien välillä hätkähdyttäviä eroja liikuntaharrastamisessa ja koululaisten fyysisessä toimintakyvyssä (Määttä & Sulander 2025). Keskeiset kysymykset, joihin hanke etsii aktiivisesti näkemystä ovat: Mikä on näiden tietojen lisäarvo kaupungeille ja alueille. & Sulander, T. 165 0,48 Liikkumattomuus Harrastusindeksi 3–15-v. Heikompia yhteyksiä voitiin nähdä myös fyysisen toimintakyvyn (Move!-mittaukset) ja liikkumattomuuden sekä harrastamisen ja liikkumattomuuden välillä. PUHTI-tiedot Postinumeroalueiden lukumäärä Spearmanin järjestyskorrelaatio Move! 5.lk fyysinen toimintakyky Harrastusindeksi 3–15-v. Alueilla, joilla harrastetaan enemmän, nuorilla on yleensä myöskin parempi fyysinen toimintakyky ja päinvastoin. Helsingin kaupunki. 2025. PUHTI-tiedot osoittavat selkeästi, että suuremmissa kaupungeissa ei kaupunkitason tieto ole riittävä luotettavan tilannekuvan saamiseksi lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen tilanteesta. 2023. asuinaluekohtaiset profiilit, 3) Täydentää palvelujärjestelmästä, kyselyistä ja tutkimuksista kertyvää tietopohjaa, 4) Tuottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun ja johtamisen tueksi kunnan ja hyvinvointialueen suunnittelijoille ja päättäjille Dash board-näkymä, joka mahdollistaa: a) nopean reagoinnin esiin nousevista haasteista, b) terveyteen ja hyvinvointiin sidoksissa olevien ilmiöiden yhteyk sien ja muutoksien tarkastelun paikkakohtaisesti, c) hälytysjärjestelmien rakentamisen. Postinumeroalueille voi syntyä itseään vahvistavia positiivisia ja negatiivisia kierteitä, jolloin tilanteen tasalla oleminen on tärkeää alueellisen eriytymiskehityksen katkaisemiseksi. https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_02_13_ Tilastoja_1_suomi.pdf Raisamo, S., Keski-Kuha, T. Tilastoja 2025:1. Tarkastelussa käytettiin yksinkertaista Spearmanin järjestyskorrelaatiota, eikä tässä yhteydessä ole tehty tarkempaa muiden selittävien tekijöiden, kuten koulutuksen tai tulotason huomiomaa kausaalista mallinnusta. Kun Helsingin postinumeroalueet jaetaan näistä taustatiedoista yhdistetyn ns. . PUHTI-Raportti – Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen palvelujärjestelmän ulkopuolisen tiedon keinoin. Kaudella 2023–2025 hankkeessa ovat mukana SOK, Kesko Oyj, Suomen Asiakastieto Oy, Telia Company, Olympiakomitea ja sen Suomiport-palvelua käyttävät lajiliitot, Palloliitto, Koripalloliitto, Voimisteluliitto, Taitoluisteluliitto, Golfliitto, Suomen Partiolaiset, Suomen kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys, Elixia, Liikku, Gogo, opetusja kulttuuriministeriö, Kansaneläkelaitos, Tampereen, Helsingin, Turun, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet. 225 0,34 Liikkumattomuus Move! 5.lk fyysinen toimintakyky 165 0,33 Oheisessa taulukossa on esitetty lukuja vuoden liikkumattomuuden, Move!-tulosten ja liikuntaharrastamisen välisistä yhteyksistä Espoon, Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien postinumeroalueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.. Alueellisia liikkumisen ja harrastamisen eroja voidaan nähdä myös alueiden taustatekijöiden, kuten työelämään osallistumisen, koulutusja tulotason kautta. ”Uutta tietoa mitä me ei saada mistään muualta” -Kokemuksia järjestöjen ja yritysten tietovarantojen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tutkimuksesta tiiviisti 34/2023. Onko niistä hyötyä. LÄHTEET Määttä, S. Näistä Move!-mittausten ja harrastamisen välinen yhteys oli selvin. yritysten ja järjestöjen tietovarannot julkisen sektorin hyödynnettäväksi, 2) Saada ajantasaista tietoa väestön hyvinvointija terveyshaasteista paikkakohtaisesti ihmisten arjessa kertyvää tietoa hyödyntäen
Kaikkien tai lähes kaikkien kuntien kanssa Move!-prosessiin liittyvästä yhteistyöstä ja toimintatavoista oli sopinut kolmannes (33 %) ja yksittäisten kuntien kanssa vajaa kolmannes (29 %) hyvinvointialueista. Jotta näin tapahtuu ja tiedot siirtyvät eri toimijoiden välillä, Move!-prosessin kokonaiskulusta on hyvä sopia moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Move!-prosessi on konkreettinen esimerkki kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä yhdyspintatyöstä. Kouluista joka kolmas (32 %) kertoi, että oppilaiden fyysisen toimintakyvyn edistämistä tulosten pohjalta oli suunniteltu yhdessä liikuntaa opettavan opettajan ja terveydenhoitajan kanssa. Kuvio 1. Selkeät yhdessä sovitut vastuut ja toimenpiteet ennen ja jälkeen mittausten auttavat tulosten tehokkaammassa hyödyntämisessä. Tarvittavat toimielimet ovat olemassa. J okaisella hyvinvointialueella on alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Move!-mittaustuloksia tulisi hyödyntää muun muassa koulujen liikunnanopetuksessa, kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa sekä alueellisten ja paikallisten hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 19 PÄIVI PELKONEN, TtM asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.pelkonen@thl.fi TIMO STÅHL, TtT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos timo.stahl@thl.fi KIRSI WISS, TtM projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kirsi.wiss@thl.fi MARKE HIETANEN-PELTOLA, LT ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos marke.hietanen-peltola@thl.fi Move!-prosessi vaatii vahvempaa yhteistyötä kunnilta ja hyvinvointialueilta Edellytykset yhteistyölle ja laadukkaalle toiminnalle ovat hyvät. Laadukas Move!-prosessi aina koululiikunnassa tehdyistä mittauksista tulosten hyödyntämiseen edellyttää kuntien perusopetuksen ja hyvinvointialueiden opiskeluhuoltopalveluiden yhdyspinnalla sujuvaa toimintaa. Move! on perusopetuksen viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille tarkoitettu valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat sopineet vaihtelevasti yhteistyöstä Move!-prosessiin liittyvästä yhteistyöstä ja toimintatavoista oli sovittu vaihtelevasti vuonna 2024. Runsas kolmannes (38 %) hyvinvointialueista kertoi, ettei ollut sopinut yhteistyöstä ja toimintatavoista alueensa kuntien kanssa. Se on kehitetty tuottamaan tietoa oppilaiden fyysisestä toimintakyvystä sekä kannustamaan sen kehittämiseen. Tarkastelemme tässä artikkelissa Move!-prosessin nykytilaa erityisesti tiedolla johtamisen ja yhteistyön näkökulmasta TEAviisarin Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) hyvinvointialueilla 2024 ja Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2023 -tiedonkeruiden pohjalta. Kaikilla niillä toimii myös kuntien kanssa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, joissa Move!-tuloksia olisi mahdollista yhdessä työstää ja sopia tarvittavista toimenpiteistä. Kaikkien tai lähes kuntien kanssa Yksittäisten kuntien kanssa Ei sovittu Tieto puuttuu. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön ja toimintatapojen sopimisen tilanne vuonna 2024. (Kuvio 1.) Lukuvuonna 2022–2023 Manner-Suomen peruskouluista noin puolet (56 %) ilmoitti TEAviisarin tiedonkeruussa, että liikuntaa opettava opettaja ja terveydenhoitaja olivat sopineet koulun Move!-prosessin toteutuksesta ja aikataulusta
Mielenkiintoista on myös verrata yhdessä oppilaan 8. luokan laajoissa terveystarkastuksissa. Kouluista noin joka toisessa (48 %) kaikilla tai lähes kaikilla oppilailla oli 5. Kouluissa tehtyjen mittausten tulokset siirretään huoltajien suostumuksella kouluterveydenhuollon käyttöön. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Move!-tuloksia on käsitelty harvoin yhteisissä ryhmissä Mittaaminen ilman tulosten hyödyntämistä ei tue Move-prosessin alkuperäistä tarkoitusta. luokalla. Tärkeätä on myös kehittää toimivia yhteistyökäytäntöjä koulun, hyvinvointialueen, järjestöjen ja liikuntapalveluja tarjoavien kesken, kannustaa Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg. Myös hallitusohjelman Suomi liikkeelle -toimenpiteisiin on kirjattu, että peruskoulujen laajojen terveystarkastusten yhteydessä annetaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta oppilaan Move!-tulosten perusteella. ja 8. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää 5. Vaikka kaikilla hyvinvointialueilla on olemassa alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä kuntien kanssa, Move!-mittaustuloksia oli käsitelty niissä harvoin. Joka kolmannessa (36 %) koulussa tulokset oli jaettu henkilöstöja opettajakokouksessa tiedoksi ja joka viidennen (19 %) koulun kokouksessa tuloksia ei ollut lainkaan käsitelty. Koulun arjessa liikkumista voidaan lisätä esimerkiksi toiminnallisilla opetusmenetelmillä sekä välituntiliikkumista vahvistamalla. – Jatkotoimina olisi tärkeää pohtia esimerkiksi, millä toimintatavoilla liikkumista voitaisiin lisätä koulun arkeen ja mitä tukitoimia koulussa tai kunnassa voitaisiin tarjota niille oppilaille, joiden fyysisessä toimintakyvyssä on erityisiä haasteita. ja 5. Arvokasta tietoa laajoihin terveystarkastuksiin Yhtenä alkuperäisenä ajatuksena Move!-mittausten kehittämisessä oli oppilaskohtaisten tulosten hyödyntäminen kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa. Mittaustuloksia ei käytetä vielä kattavasti terveystarkastuksissa TEAviisarin peruskouluille suunnatun tiedonkeruun mukaan mittaustulokset eivät ole vielä kattavasti käytettävissä 5. Vaikka kouluissa seurataan tuloksia melko hyvin, vain joka kymmenennen (11 %) koulun opiskeluhuoltoryhmässä oli keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä Move!-tulosten pohjalta (kuvio 2.). Kouluissa tuloksia seurataan, mutta harva sopii jatkotoimista Suurimmassa osassa peruskouluja (80 % vuonna 2023) seurataan oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä Move!-tuloksista kootulla seurantatilastolla. Mittaustuloksia tulee käyttää hyväksi monipuolisesti oppilaiden ja huoltajien kanssa, kouluissa, hyvinvointialueella sekä kansallisessa kehittämisessä ja ohjauksessa. Move!-tuloksista kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit saavat arvokasta tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä keskustelun pohjaksi. luokan laajassa terveystarkastuksessa käytettävissä Move!-tulokset lukuvuonna 2022–2023. Tulokset tuovat konkretiaa liikkumistottumuksista keskusteluun. luokan laajoissa terveystarkastuksissa, joissa keskustellaan muun muassa lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja oppimisesta sekä näitä tukevista tai heikentävistä tekijöistä. luokan Move!-tuloksia ja miettiä mahdollisten muutosten syitä. Noin joka toisen (46 %) koulun henkilöstöja opettajakokouksessa oli käsitelty Move!-tuloksia kahden viimeisen lukuvuoden aikana. luokan laajassa terveystarkastuksessa käytössä harvemmin kuin 5. Hieman yleisemmin (32 %) kuntakohtaisia Move!-tuloksia oli puitu hyvinvointialueen säännöllisesti kokoontuvassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) työryhmässä. Hyvinvointialueista vajaa neljännes (23 %) kertoi vuonna 2024, että kuntakohtaisia Move!-mittaustuloksia oli käsitelty opiskeluhuollon alueellisessa yhteistyöryhmässä. ja 8. Syksyn 2022 Move!-tulosten käsittely koulussa lukuvuonna 2022–2023, koulujen prosenttiosuudet.. Noin joka kolmannessa (35 %) koulussa 4 5 8 11 11 17 45 33 12 39 19 18 37 23 15 32 36 16 13 6 20 40 60 80 100 Opetuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmässä Huoltajien/vanhempien kanssa Oppilaiden kanssa Koulun opiskeluhuoltoryhmässä % Keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä Esitelty ja keskusteltu Jaettu tiedoksi Ei lainkaan Ei tietoa Kuvio 2. Tulokset olivat 8
– Mittauksia edeltävänä keväänä on tärkeää käydä kouluterveydenhuollon, liikunnan opettajien, rehtorin ja muiden oppilaiden hyvinvointiin liittyvien toimijoiden kesken keskustelu, jossa sovitaan Move!-prosessin kulku. & Ståhl, T. Tutkimuksesta tiiviisti 54/2024. . (Kuvio 3.) Jotta mittaustulokset saadaan sujuvasti kouluista laajoihin terveystarkastuksiin, mittaukset on hyvä aikatauluttaa yhdessä. https://suomiliikkeelle.fi/suomi-liikkeelle/ 35 48 15 13 7 5 16 12 27 23 20 40 60 80 100 8 lk. luokan laajassa terveystarkastuksessa käytössä kaikilla tai lähes kaikilla oppilailla. Teaviisari. L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 21 LÄHTEET: Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2023. Move!-tuloksia hyödynnetään vaihtelevasti oppilaiden toimintakyvyn edistämisessä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Oppilailla oli terveystarkastuksessa käytettävissä Move!-tulokset lukuvuonna 2022–2023, koulujen prosenttiosuudet.. 2024. Pelkonen, P., Wiss, K., Hietanen-Peltola, M. Kuvio 3. Kaikilla tai lähes kaikilla oppilailla Osalla oppilaista Yksittäisillä oppilailla Ei lainkaan % Ei tietoa mittaustulokset olivat 8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://www.oph.fi/fi/move Teaviisari. 5 lk. 2024. 2023. Suomi liikkeelle -ohjelma. Terveydenedistämisaktiivisuus TEA hyvinvointialueilla 2024. Yhdessä on hyvä käydä läpi ainakin milloin terveystarkastukset alkavat, milloin Move!-mittaukset pidetään sekä milloin ja miten tulostiedot toimitetaan kouluterveydenhuoltoon, Korsberg sanoo
Polarilla yhtiön perustaja professori Seppo Säynäjäkangas antoi tehtäväksi luoda kansainväliset tutkimuskäytännöt, vahvistaa yhtiön tutkimuksellista osaamista ja yhteyksiä tutkimusmaailmaan. Yhtiö oli 1990-luvulla maailman ainoa sykemittarivalmistaja ja se oli luonut asemansa tutkimuksen pohjalta. Aiheeseen liittyen kehitettiin mm. Tutkimuskokonaisuudesta kehittyi UKK-instituutin kävelytesti, joka levisi laajaan käyttöön myös kansainvälisesti. American College of Sports Medicine-järjestön kunniajäsen (Fellow) Laukkanen on ollut vuodesta 1999 lähtien. Laukkanen valmistui ensin Pajulahden urheiluopistossa liikunnanohjaajaksi, opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kestävyyslajien valmentajaksi ja kiinnostui liikuntafysiologian mittaamisesta syvemmin. Tällä tiellä Laukkanen on edelleen. Terveysliikunnan dosentuurin Laukkanen sai Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1998. Laukkanen näkee Säynäjäkankaan olleen kaukonäköinen huomatessaan, että tuotteita kehittelevien insinöörien ja myynninosaajien lisäksi yhtiö tarvitsee jatkuvasti ulkopuolista tutkimustietoa ja -osaamista. Vuonna 1993 Laukkanen sai Martti J. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 R aija Laukkanen (s. Yhtiön toiminta oli 1980-luvulla vielä alkuvaiheessa. Vuosien mittaan yhtiön tuotekehitykseen on syntynyt tutkimuskeskus Polar Research Center, jossa yhtiön tutkimushanketoimintaa tehdään. Karvosen nuoren tutkijan palkinnon. näin maailmalla. Yhtiön kansainvälistä tutkimustoimintaa hän on johtanut vuodesta 1994. Laukkanen hankki UKK-instituutissa työskennellessään liikuntatutkimuksiin Polarin sykemittareita. 1958) luonnehtii taivaltaan yritystoiminnan ja tutkimuksen parissa tutkimusmatkaksi. Valtion liikuntaneuvostossa tiede asiantuntijana Laukkanen toimi vuosina 1995–2019. Vuonna 1993 valmistui tutkimus Develop ment and evaluation of a 2km walking test for assessing maximal aerobic power of adults in field conditions. Ura jatkui UKK-instituutissa, jossa Laukkanen sai tehdä väitöskirjan Kuopion yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Raija Laukkanen Neljä vuosikymmentä sykettä – mittaaminen kiehtoo yhä TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: Raija Laukkasen kotiarkisto Raija Laukkasen Polar-suhde alkoi UKKinstituu tissa 40 vuotta sitten. Laukkanen olisi voinut jatkaa tutkijanuraansa väitöskirjan valmistuttua ulkomailla, mutta hän päätti vuonna 1994 muuttaa Kempeleelle vuoden virkavapauden turvin. Seuraavana vuonna Suomen Latu myönsi hänelle Vuoden liikuttaja -palkinnon kävelyn edistämisestä. Kävelykoulu ja perustettiin kansainvälinen sauvakävelyliitto
Ne molemmat ovat tärkeitä, sanoo Laukkanen. Vuosittainen julkaisujen määrä on noin 1500 tutkimusta eri tiedejulkaisuissa, mikä on enemmän kuin millään muulla kilpailijalla. Laukkanen etsii tutkimuslaitoksia ympäri maailman ja seuraa jatkuvasti Polarin teknologiaa käyttäviä tutkimuksia kansainvälisesti. Yksilön oikeuksia on kunnioitettava, eikä tutkimustuloksia saa peukaloida, vaikka ne eivät olisi yhtiölle edullisia. Onnistunut yhteistyö vaatii keskinäistä luottamusta ja kykyä suoriutua tehtävästä sovitusti. Yhteisen tutkimushankkeen jälkeen Cooper-instituutissa alettiin mitata sydämen sykevaihtelua rutiininomaisesti omissa tutkimuksissa, kun he huomasivat Polarin laitteiden soveltuvan siihen. Kanadasta, Sveitsistä ja Saksasta. Strategiset kumppanuudet ovat syntyneet pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä sykevälivaihtelun, jota tutkittaessa Polar teki yhteistyötä yhdysvaltaisen Dallasissa sijaitsevan Cooper-instituutin kanssa. Yhtiö tekee laajaa yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Onko se riittävän luotettava käytettäväksi henkilökohtaisiin mittauksiin tai asiantuntijan työkaluksi. Dialogissa pitää olla avoin ja rehellinen ja sen on toimittava myös ongelmatilanteissa. Polarin ulkopuoliset pääyhteistyökumppanit löytyvät Laukkasen mukaan Suomen yliopistojen lisäksi mm. – Minkä tahansa ominaisuuden tai funktion kehittäminen ja pätevyyden osoittaminen vaativat useimmiten ihmisillä tehtyä tutkimusta laboratoriossa tai kenttämittauksina – oli kyseessä yksittäinen tekninen ratkaisu, ihmisen fysiologiaa mittaava ominaisuus tai palvelu. Laukkasen mukaan oleellista on, että tulokset julkaistaan tiedelehdissä, mikä oli myös Säynäjäkankaan lähtökohta. Suomessa Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistot ovat tärkeitä kumppaneita. Laukkasen toimenkuvaan kuuluvat myös laitteiden tiedepohjaisista ominaisuuksista kertovat koulutukset kansainvälisesti markkinoinnissa ja myynnissä työskenteleville. Ominaisuus ei ollut instituutissa tuttu ennestään, eikä ollut heillä käytössä. Yhtiölle on kaikista tutkimustuloksista hyötyä, sillä niissä saattaa tulla esille aiemmin toteamattomia seikkoja. Laukkanen korostaa, että vaikka kaikkea ei pystytä tuotteistamaan, monia ilmiöitä kannattaa kuitenkin tutkia. Laukkanen korostaa luottamuksellisuuden merkitystä. Laukkanen korostaa, että kaikkineen kyse on monipuolisesta yhteistyöstä, jossa on soviteltava yhteen tutkimuksen teko ja yrityksen tarpeet.. Jos joku tutkimusyksikkö rikkoo jotain näistä periaatteista, niin yhteistyö loppuu. Tutkimuksen tekoon ovat vaikuttaneet tiukentuneet yksityisyyssuojan säädökset, jotka on otettava huomioon kaikessa mittaamisessa, datansiirrossa ja -käytössä. Laukkasen mukaan molempien pitää hyötyä yhteisestä tekemisestä. Onko se luotettava, mittaako se haluttua asiaa. – Näyttö ei synny ilman julkaisua. Tutkimus oleellinen osa tuotekehitystä Työnsä perusolemuksen Laukkanen näkee säilyneen samana muuttuvassa maailmassa. Tutkimustulokset ohjaavat esimerkiksi sitä, miten kehitettyä algoritmia voidaan parantaa. Sopimuksissa on lisäksi määriteltävä tarkasti kaupalliset ja patenttioikeudet. Tutkijatiimissä on elektroniikan ja biometriikoiden osaajia, terveysliikuntatieteilijöitä, datatutkijoita, tekoälyosaajia ja käyttöliittymätutkijoita. Maksimissaan aikajänne on noin viisi vuotta. Polar tekee Laukkasen mukaan monipuolista tutkimusta. Sopimuksiin sisältyvää aikatauluviivästystä Laukkanen sanoo joutuneensa käyttämään 30 vuoden aikana vain joitakin kertoja. – Periaatteina ovat luottamuksellisuus, tutkimusetiikan kunnioittaminen ja sopimusten noudattaminen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 23 Laukkanen toimii nykyään Polarissa asiantuntijajohtajana. Laukkanen korostaa, että luotaessa uutta mittaus ominaisuutta, tuoteperhettä, uusia sovellusominaisuuksia tai palveluelementtejä Polarin pitää pystyä ennakoimaan tulevaisuutta vuodesta kolmeen vuoteen. Polarilla on myös oma urheiluun liittyviin mittauksiin soveltuva laboratorio. Mikä on teknologian tuottama hyöty. Hänen vastuulleen kuuluvat validaatiotutkimusten budjetointi, niiden tutkimussuunnitelmien laatiminen ja sopimusten teko. Kansainvälistä liiketoimintaa tekevässä yhtiössä on keskeistä löytää kumppaneita, jotka pystyvät ja haluavat tehdä yrityksen kanssa uutta luovaa tutkimusyhteistyötä. Ytimessä on se, että tutkimus on osa Polarin tuotekehitystä. Referenssejä on kertynyt tutkimuskirjastoon yli 14 000 artikkelista. Polarin omissa sisäisissä tutkimuksissa kerätään ja esitestataan dataa ja rakennetaan sen pohjalta laskentaa, joka voidaan valmistuttuaan viedä ulkopuolisen riippumattoman tutkimuslaitoksen tutkittavaksi. Tutkimusetiikkaa on kunnioitettava Laukkanen sanoo tutkimusetiikan noudattamisen olevan yritykselle yhtä tärkeää kuin tutkimuslaitoksille. Voidaan puhua teknologisesta arvosta ja käyttöarvosta. Erityisen tärkeä on tutkimuslaitoksen päätutkijan ja Polarin päätutkijan välinen luottamus. Tutkimusketjun tavoitteena on varmistaa kehiteltävälle teknologiaratkaisulle pitävä tieteellinen pohja ja näyttö
Digisovellusten käyttö lisääntyy esimerkiksi terveyspalveluihin kytkeytyvässä liikuntaneuvonnassa. Haastava tehtävä oli raivata markkinaa aiemmin tuntemattomalle kuluttajateknologialle. – Tällä hetkellä olemme ainoa täysin suomalaisomisteinen alan yritys. Puolet laitteiden käyttäjistä on urheilijoita tai tavoitteellisesti harjoittelevia kuntoilijoita. Polarin tavoitteena on Laukkasen mukaan kehittyä entistä luotettavammaksi toimijaksi tietoturvallisesti. Polarin korkea laatu ja suomalaisuus ovat Laukkasen mukaan eduksi. Mittaamisen saatetaan kokea tuottavan ahdistusta ja lisävaivaa. – Kilpailemme kuluttajista paljon kovemmilla markkinoilla. Se on vahvuus meille, kuten myös hyvä maine ja koko tuotekehitysketjun hallinta. Säynäjäkangas sai Suomen Olympiakomitealta 16 000 markan apurahan sykemittarin kehittämiseen. – Kun tulin Polarille kesäkuun alussa 1994, niin muita toimijoita ei ollut, ei aktiivisuussensoreita, älykelloja tai ranneurheilutietokoneita. He mittaavat unta, energiankulutusta ja arkiaktiivisuutta – siis mm. Meneillään on jonkinlainen aalto, koska itsemittaaminen liittyy enevästi terveyteen ja preventioon sekä digitaaliseen kehitykseen. Omat oivallukset nuorena tutkijana Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on globaali kehityskulku, johon ei ole löydetty ratkaisua. Langaton sykemittari patentoitiin vuonna 1975 ja patentti on edelleen yksi merkittävimmistä liikuntateknologian alalla. Markkinoilla on yli 300 erilaista mittaria ja valmistajiakin 60–70. Laukkanen korostaa, että Polarin laitteet eivät anna diagnoosia ja ne eivät ole lääkinnällisiä laitteita. Laukkanen näkee yhtiön toiminnan olevan vakaalla pohjalla ja se on johtava toimija sensoriteknologioissa. Polar Electro aloitti toimintansa vuonna 1977. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos – palautuminen ja uni ovat tulleet liikunnan mittaamisen rinnalle. Sykemittarien viennin ja Polarin kasvun kansainvälisesti mahdollisti laaja kaikissa maanosissa toimiva myyntiverkosto, johon kuului jo 1990-luvulla kymmeniä maahantuojia. Polar laatii algoritmit itse, kertoo Laukkanen. Monet kilpailijat ostavat teknologian tai algoritmeja muualta ja ne istutetaan laitteisiin. – On ollut vähän hämmästyttävääkin huomata, että noin puolet Polarin laitteiden käyttäjistä ei harrasta kilpaliikuntaa tai -urheilua. erinomaisia olkavarsisensoreita optiseen mittaukseen. Mittaaminen voi Laukkasen mukaan herättää epäluottamusta teknologiaa kohtaan, jos oma tuntemus ja saatu antama tulos ovat ristiriidassa. Polarin perustaja Seppo Säynäjäkangas keksi langattoman sykemittarin 1970-luvulla. Hän näkee, että nykyteknologia ja datatieteet mahdollistavat käyttäjän profiloinnin kerätyn datan avulla ja voivat ohjata käyttäjää entistä paremmin. Ensimmäinen alkuperäisideaa vastannut sykemittari – Sport Tester PE-2000 – tuli markkinoille vuonna 1982. Osa ihmisistä ei Laukkasen mukaan missään tapauksessa halua mitata itseään, mikä on hyväksyttävä. Osa sensoreista ja älykelloista on jo kuitenkin lääkinnällisiksi laitteiksi hyväksyttyjä tuotteita. Tunne joutumisesta kontrolloivaksi ei sovi kaikille. Itsemittaamiselle on kasvava tarve nykymaailmassa, arvioi Laukkanen. Teknologian hyödyt ja haitat Suomessa on paljon Polar-laitteiden käyttäjiä, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella nimettömästi laitteiden käyttöä. Maaliskuussa 2025 tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Pertti Sankilampi esitti Säynäjäkankaalle hiihtolenkillä Kempeleen Köykkyrissä toiveen hiihtovalmennukseen soveltuvasta rannekellon tapaisesta laitteesta, joka mittaisi sykettä. Polar on kehittänyt kilpailun kiristyessä monisensoriteknologiaan perustuvia tuotteita. Säynäjäkangas toimi tuolloin Oulun yliopistossa elektroniikan professorina. Laukkasen mukaan terveydenhuollon toimijoiden on niin Suomessa kuin kansainvälisesti kyettävä päättämään, mikä teknologia vastaa niiden tarpeita. Lisäksi laitekohtaiset erilaiset ratkaisut mitata samaa asiaa eri tavoin aiheuttavat epäluuloja asiakkaissa ja vaikeuttavat päätöksentekijöitä hankinnoissa. Arvion antavat kansainväliset liikunta-alan ammattilaiset, mikä ohjaa osaltaan laitevalmistajien toimintaa. Nykypäivää ovat myös istumissuositukset ja terveellisten "Itsemittaamiselle on kasvava tarve nykymaailmassa.". 24 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Sykkeen mittaamisen pioneerityötä Kilpailijoiden tulo on vaikuttanut Polarin liiketoimintaasemaan sykemittarimarkkinoilla ja markkinaosuus on pienentynyt. Urheilijat haluavat harjoittelun lisäksi seurata etenkin palautumista ja unta pysyäkseen ajan tasalla kuormitustasostaan. Kertynyt tieto on osin yllättävää. Puettava teknologia on ollut American College of Sport Medicine -järjestön vuotuisen trendimittauksen kärkipaikoilla vuodesta 2016. Kilpailu kiristynyt mittaamisen maailmassa Aktiivisuusrannekkeet, puhelinja älykellosovellukset ovat vallanneet itsemittaamisen markkinoita. Polarin brändi on kuitenkin edelleen hyvin tunnettu ja sen teknologiaan luotetaan EKG-pohjaisessa sykemittauksessa. Tietosuojakysymykset vaikuttavat myös suhtautumiseen mittaamiseen. Tämä on kriittistä eritoten terveyteen liittyvissä mittauksissa, mikä korostaa korkean laadun tavoittelun merkitystä. Pitkäjänteisen markkinointityön jälkeen langaton sykemittari teki kansainvälisen läpimurron 1990-luvun alussa. Terveysliikuntasuositukset opastavat, miten ihmisen olisi hyvä toimia. Polarin toiminnan alkutaipaleella yhtiön markkinaosuus oli sata prosenttia. Kentälle on tullut sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Polarilla on hänen mukaansa paras EKG-lähtöinen sykevyö ja mm. – Ajattelen niin, että itsemittaaminen voi vahvistaa käyttäjän liikunnanlukutaitoa ja antaa opastusta omiin valintoihin. Pitkän aikaa saimme olla kukkona tunkiolla. askelia. Vuonna 1996 Polar Electro valmisti jo miljoona mittaria
Liikkuminen on luontaista ja sopii jotenkin näille ihmisille. Pariisin kesäkisoissa 2024 Sveitsin joukkue saavutti kahdeksan mitalia ja Pekingin talvikisoissa 2022 mitaleita kertyi 15. Laukkanen luonnehtii itseään edelleen tavoitteelliseksi ja kilpailulliseksi kuntoliikkujaksi. – Eri-ikäiset ihmiset, myös iäkkäämmät, ovat liikekannalla päivittäin – reppu selässä tai ilman. Hänen mukaansa sveitsiläiset ovat pedanttisia kaikessa ja se näkyy myös maan liikuntakulttuurissa. Laukkasen mielestä pelkästään hyvät olosuhteet eivät selitä sveitsiläisten aktiivisuutta, vaan he haluavat olla hyvässä kunnossa. Kuntoliikkujan näkökulmasta Sveitsi on vaellusten, pyöräilyn ja kävelykulttuurin maa. Kansanliikunta on täällä arvostettua ja siihen pyritään koko ajan kannustamaan lisää. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 25 elintapojen 24/7 -suositukset, jotka koskevat liikkumisen ja paikallaanolon lisäksi ravitsemusta, unta ja palautumista. Hän haluaa liikkua enimmäkseen omassa rauhassaan mieluiten luonnossa ja ulkona. Liikunta suonut monipuolisen työuran Laukkanen sanoo oman liikunnallisuutensa olevan sekä geeneissä että kodin perintöä. – Menin urheilullisena nuorena tutkijana ylipainoisten kanssa UKK-instituutin kävelyradalle. Vakuutuksenottaja voi saada bonuksia siitä, että on fyysisesti aktiivinen. Menestyksen perustana on Laukkasen mukaan fysiologinen, teknologinen, valmennuksellinen tutkimus – ja hyvä taloudellinen panostus. – Liikkumisen pitäisi lähteä kunkin omasta oivalluksesta ja siitä, että elämään tulee jotain mukavaa ja kivaa liikunnan kautta. Tuossa oli aika pitkä väli ja monta antoisaa harjoituspäivää välissä. Olin aivan pulassa, muistelee Laukkanen. . Urheilumenestys on laajaa 8,9 miljoonan asukkaan maassa. Laukkasen tukena oli onneksi asiantuntijaryhmä, jonka kanssa hän sai purkaa tuntemuksensa ja kokemuksensa. Hän muistelee opettavaisena aikaa, kun UKK-instituutissa tehtäväksi tuli vetää ylipainoisille laihdutuskurssi. Sykemittaus auttoi rasituksen kontrollissa. Hän on elämänsä aikana hiihtänyt ja suunnistanut kilpaa, valmentanut ja opetellut varttuneempana golfaamaan. Osallistujat elivät toisenlaisessa maailmassa, mutta heillä oli erilaisia liikuntaa tukevia ominaisuuksia, kuten hyvä rytmitaju ja liikkuvuus, joita saattoi hyödyntää ohjauksessa. Kukaan ei oikein uskaltanut hikoilla ja rasittaa itseään. Saa uusia ystävyyksiä. Hän heräsi huomaamaan, että valmennuslinjalla saaduilla opeilla ei ollut käyttöä. En jaksaisi työssäni ilman arkiaktiivisuutta ja jokapäiväistä liikuntaa. Hän on kiitollinen siitä, että urheilu ja liikunta ovat antaneet hänelle monipuolisen työuran, elinvoimaa ja paljon ystäviä. Toisaalta ilman liikuntaymmärrystä, terveystrendien sekä urheiluja liikuntaelämän seuraamista en voisi tehdä työtäni ja onnistua siinä. Kelan ohjeisiin perustunut kurssi oli hyvin ravitsemuspainotteinen, mutta UKK-instituutti otti mukaan liikunnan. Urheilijat ovat esillä Sveitsissä paljon ja heidän esikuvavaikutukseensa etenkin nuoriin uskotaan kylätasolta lähtien. Silti suuri osa länsimaiden väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän eikä runsas liikuntatutkimuskaan ole löytänyt asiaan ratkaisua. Pienellä maalla on hyvät maajoukkueet myös useissa joukkuelajeissa. – Olen voittanut Suomen mestaruuden yösuunnistuksessa ja golfin joukkuekilpailussa. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, liikkuuko ihminen mieluiten ryhmässä tai yksinään. Suunnistusmaajoukkueessa olin kaksikymppisenä ja viime kesänä Suomen maajoukkueessa golfissa yli 65-vuotiaiden EM-kisoissa. Ihmiset tekevät pitkiä työpäiviä, mutta huolehtivat myös itsestään ja ovat terveystietoisia. Laukkaselle itselleen ryhmä ei ole merkityksellinen. – Liikuntasuhteeni liittyy omaan tekemiseeni. Kunto kehittyy, uni paranee ja on virkeämpi. Oleellista on Laukkasen mukaan, että ihmisen löytää fyysisen tekemisen, jonka pariin hän hakeutuu itseohjautuvasti ja nauttii siitä. Laukkanen sanoo haluavansa elää ajan hengessä ja ymmärtää niin liikuntaan kuin urheiluun liittyviä muutostekijöitä. Sveitsiläiset liikkuvat ja ovat terveystietoisia Laukkanen on asunut vuodesta 2022 Sveitsissä. Pertti Sankilampi ja Raija Laukkanen Polarin pääkonttorin edustalla.. Laukkanenkin on koko työuransa ajan pohtinut keinoja saada ihmiset liikkumaan. Sveitsissä on yksityinen terveysvakuutusjärjestelmä
Tutkimukseen otettiin mukaan 19 alkuperäistutkimusta, joista 15 oli poikkileikkausja 4 kohorttitutkimuksia. Sisällönanalyysissä esiin nousi neljä teemaa: 1) luontoelementtien lisääminen leikkipaikkoihin parantaa leikittävyyttä, 2) tarve päivittää lakeja ja säädöksiä, jotta ne Kuva: Antero Aaltonen. On kuitenkin hyvä huomioida, että tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkasteltu sitä, mikä elintapatekijä selitti kaikista voimakkaimmin elintapojen ja metabolisen oireyhtymän välistä yhteyttä. Deng ja kumppanit tarkastelivat systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin perustuvassa tutkimuksessaan kokonaiselintapoja kuvaavien muuttujien yhteyksiä metaboliseen oireyhtymään. Ilmastonmuutos voi kuitenkin muuttaa leikkikenttien houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Tutkimukseen sisällytettiin yhteensä yli 70 000 aikuista, joista metabolinen oireyhtymä oli diagnosoitu noin 18 000 henkilöllä. Siten monipuoliset leikkikentät ovat myös tärkeitä lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. 2025. Meta-analyysissä terveellisempi elintapatekijöiden kokonaisuus oli yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Terveelliset elintavat ovat metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisyn kulmakiviä. Karaba Bäckström tarkasteli työtovereineen kahdeksaan puolistrukturoituun haastatteluun ja sisällönanalyysiin perustuvassa tutkimuksessaan ammattilaisten näkemyksiä ja mahdollisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ulkoleikkipaikkojen käyttöön ja turvallisuuteen vaikuttaviin haasteisiin. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten tulisikin tukea kokonaisvaltaisempaa terveellisten elintapojen edistämistä, joka yhdistää liikunnan, ruokavalion, tupakoimattomuuden ja alkoholin kohtuukäytön. Uutisen kirjoittajat: Eero Haapala ja Mika Jormanainen LÄHDE: Deng, Y., Yang, Q., Hao, C. Tutkimus tukee käsitystä terveellisten elintapojen suotuisasta vaikutuksesta metaboliseen terveyteen. Kaikissa tutkimuksissa yhtenä elintapatekijänä oli liikunta, mutta paikallaanolo, ruokavalion laatu, tupakointi, painoindeksi, alkoholin käyttö, uni, sosiaaliset suhteet, työaika ja stressi huomioitiin elintapojen kokonaisuudessa vaihtelevasti. Tulosten perusteella terveelliset elintavat olivat käänteisesti yhteydessä metaboliseen oireyhtymään riippumatta siitä, kuinka montaa elintapaa tutkimuksessa tarkasteltiin. International Journal of Obesity 2025; 49:226–236. Metabolinen oireyhtymä lisää riskiä moniin ei-tarttuviin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja useaan eri syöpään. Terveellisimmät elintavat omaavilla metabolisen oireyhtymän riski oli 43 prosenttia pienempi kuin kaikista epäterveellisimmät elintavat omaavien. https://doi.org/ 10.1038/s41366-024-01671-8 Leikkikentät auttavat torjumaan ilmastonmuutosta Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka haittaa paitsi liikunnan harrastamista, ja voi myös uhata lasten vapaan ulkoleikin olemassaoloa. 26 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Terveet elintavat pitävät metabolisen oireyhtymän loitolla Metabolinen oireyhtymä on keskeinen kansanterveydellinen ongelma, joka koskettaa maailmanlaajuisesti noin joka neljättä aikuista. ym. Combined lifestyle factors and metabolic syndrome risk: a systematic review and meta-analysis. Julkiset leikkikentät voivat vapaan leikin myötä lisätä päivittäistä liikunta-aktiivisuutta
Urheilijat olivat kansallisen, kansainvälisen tai ammattitason urheilijoita. Haq ja työtoverit kokosivat katsaukseensa näyttöä fossiilisten polttoaineiden käytön, ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkityksestä lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lisäksi ammattilaisten olisi hyvä toimia aktiivisesti myös päättäjien suuntaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevien toimien edistämiseksi. Uppoutuminen on lähellä flow-kokemusta ja tietoista läsnäoloa. Valmentajan vastuullinen käytös ja turvallinen ilmapiiri korreloivat positiivisesti kaikkien myönteisiin kokemuksiin liittyvien tekijöiden kanssa. Myös turvallisen ilmapiirin ja valmentajan käytöksen välillä oli positiivinen korrelaatio. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kesällä 2024 hellepäiviä oli yhteensä 71, kun pitkä ajan keskiarvo on noin 36. Osuus on selvästi suurempi kuin muusikoilla ja muulla väestöllä. Mitigating the effects of climate change in children’s outdoor play environments. Vaikka vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee olla hallituksilla ja yritysten johtoportaissa, myös liikuntaja terveystieteilijöiden on otettava keskeinen rooli lasten terveyden edistämisessä muuttuvassa maailmassa. Tämän vuoksi esimerkiksi lasten valmentajien on hyvä huomioida hellejaksot tai äärimmäisen sateiset kaudet turvallisia harjoituksia suunniteltaessa ja toisaalta terveydenhuollon on varauduttava muuttuviin terveys uhkiin. Ihmissuhteet viittaavat tunteeseen yhteisöön kuulumisesta, huolehtimisesta ja arvostuksesta. ym. Aikaansaaminen puolestaan viittaa itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sen lisäksi joillain alueilla satoi poikkeuksellisen paljon. Kukoistamista urheilussa voidaan tukea etenkin urheilijoiden pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tukemalla sekä turvallista ilmapiiriä rakentamalla. Lisäksi ilmaston lämpeneminen muuttaa esimerkiksi punkkien ja tauteja levittävien hyttysten levinneisyysalueita. Kaski ja Kinnunen selvittivät sähköisen kyselyn avulla 2045:n suomalaisen 45:tä eri lajia edustavan urheilijan myönteisten kokemusten yleisyyttä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 27 huomioivat ilmastonmuutoksen aiheuttamat turvallisuushaasteet, mutta myös mahdollistavat luontoelementtien lisäämisen ja leikkikenttien monipuolistamisen; 3) luontoelementit tekevät leikkipaikoista kestävämpiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan ja 4) ammattilaisten välinen yhteistyö monipuolisten luontoelementtejä sisältävien leikkipaikkojen suunnittelussa ja ylläpidossa. On myös hyvä huomioida, että luontoelementit tukevat esimerkiksi suolistomikrobiston monipuolisuutta. Psykologiset perustarpeet (autonomia, pätevyys ja yhteenkuuluvuus) ja niistä etenkin pätevyyden kokeminen ovat vahvasti yhteydessä urheilijoiden myönteisiin kokemuksiin. 2024. LÄHDE: Kaski, S. Nämä tekijät voivat vaikuttaa lasten terveyteen monella eri tapaa. Monipuolinen leikittävyys edistää lasten liikuntataitojen ja fyysisen kunnon kehittymistä, jotka puolestaan ovat keskeisiä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Teorian mukaan myönteiset tunteet, kuten ilo, ylpeys ja onnellisuus ovat merkkejä kukoistamisesta. Myönteisiä kokemuksia tutkittiin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteorian eli myönteisten tunteiden (positive emotions), uppoutumisen (engagement), ihmissuhteiden (relationships), merkityksellisyyden (meaning) ja aikaansaamisen (accomplishment) näkökulmasta. Advocating for planetary health is an essential part of advocating for children’s health. Kaikki nämä, mutta eniten ihmissuhteet, ovat edellytys urheilussa kukoistamiselle, hyvinvoinnille ja myönteisille kokemuksille. LÄHDE: Karaba Bäckström, M., Lundgreen, E. & Kinnunen, U. Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt tai ilmansaasteet tuntuvat koto-Suomessa vielä kaukaisilta, liikuntaja terveysalan on syytä huomioida myös muuttuvan ilmaston aiheuttamat riskit lasten terveydelle. Lisäksi on tärkeää ymmärtää vähemmistöjen asemaa ja vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta urheiluorganisaatioissa. & Slaug, B. https://doi.org/10.1123/jcsp.2024-0004. https://doi.org/10.1080/11038128.2023.2275697 Lasten terveyden edistäminen vaatii tehokasta vaikuttamista ilmastonmuutokseen Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat erityisesti kasvaviin lapsiin, joiden elimistö on vielä kehittymässä. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 2024;31:1–13. Näiden uhkien tunnistaminen voi parantaa terveydenedistämistoiminen tehokkuutta ja turvallisuutta. Merkityksellisyys on sitä, että elämällä on selkeä suunta ja jokin isompi tarkoitus. Journal of Clinical Sport Psychology. Sen sijaan, että leikkikentät suunnitellaan mahdollisimman vähän huoltoa tarvitseviksi kumirouheja tekonurmikentiksi, niiden suunnittelussa tulisi huomioida monipuolisten luontoelementtien hyödyntäminen niin leikittävyyden kuin varjon ja sateensuojan näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen onkin havaittu lisäävään esimerkiksi lapsikuolleisuutta ja mielenterveyden ongelmia. Liikuntaja terveystieteilijöiden on oltava tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista lasten terveyteen. LÄHDE: Haq, M., Sampath, V., Sheffield, P. Tutkimus korostaa uudenlaisten leikkikenttien suunnitteluun ja ylläpitoon liittyvien ajatusmallien omaksumista. Positive experiences among elite athletes in Finland: Associations with basic psychological needs, sport conditions, and background factors. https://doi.org/10.1038/ s41390-024-03665-8 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Yli 40 prosenttia suomalaisurheilijoista kukoistaa Hieman alle puolet (42 %) suomalaisista urheilijoista kukoistaa (flourish). Lasten kehittyvä elimistö on herkkä ilmansaasteiden ja ruokien vierasaineiden sekä sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksesta johtuvien sairauksien vaikutukselle. Pediatric Research 2024; 96:1494–1502. 2024. Vähemmistöön (seksuaalinen, kielellinen, etninen, uskonnollinen) kuuluminen puolestaan korreloi negatiivisesti kaikkien myönteisiin kokemuksiin liittyvien tekijöiden kanssa. Suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi kuivuus, helleaallot, tulvat, metsäpalot, ruokaja vesiturvallisuuden heikkeneminen ja sodat. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat lasten terveyteen epäsuorasti lisäämällä immuunipuolustuksen häiriöitä, ennenaikaisia synnytyksiä ja aliravitsemusta. 2025
Tézier ja kumppanit tunnistivat viisi progressiivista vaihetta, joiden avulla edistetään terveyttä urheiluvalmennuksessa. 2025. Tutkijat uskovat teoreettisen perustan auttavan valmentajia tunnistamaan jo käyttämiään terveyttä edistäviä toimia, joita he eivät välttämättä pidä sellaisina. Terveys integroidaan kaikkeen valmennustoimintaan. The health promoting sports coach: Theoretical background and practical guidance. https://doi.org/10.1186/s13102-025-01056-y Nuorten urheilutoimintaan kehitetty 82 laatuindikaattoria Laadukkaiden nuorille suunnattujen ohjelmien maailmanlaajuisista indikaattoreista tärkeä on ensinnäkin saatavuus jokaisella taloudellisesta asemasta riippumatta. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin terveyttä edistävän valmentajan keskeiset toimintaperiaatteet. Vellan ja kumppaneiden tutkimuksen tavoitteena oli kehittää käytännönläheiset indikaattorit laadukkaan nuorille suunnatun urheilutoiminnan ymmärtämiseksi ja laadun arvioimiseksi maailmanlaajuisesti. Neljänneksi on tärkeä keskittyä nuorten kehittämiseen voittamisen sijaan. Toisella kierroksella osallistujat arvioivat annettuja 86 indikaattoria oman maansa näkökulmasta asteikolla 1–10. Läpäisevässä vaiheessa (3) valmentajan filosofia ja käyttäytyminen sisältävät terveyteen liittyviä neuvoja harjoitusten yhteydessä ja asiantuntijoita kutsutaan paikalle terveyteen liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on edistää terveyttä jokapäiväisessä toiminnassa valmennuksessa ja sen ulkopuolella. Riskeihin liittyvän tiedon välittämisestä (varoittaminen) siirrytään terveyskasvatukseen (tiedon jakaminen) ja lopulta terveyden edistämiseen (systeemin muuttaminen). Urheiluseurat ovat erinomainen konteksti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden edistämiselle, mutta usein resurssien ja tuen puute estää sen. Aktiivisessa vaiheessa (2) reagoidaan ongelmatilanteisiin. Orgaanisessa vaiheessa (4) valmentajat suunnittelevat ja tekevät aloitteita osallistujien tarpeiden pohjalta. Ensimmäisellä kierroksella osallistujille annettiin määritelmä nuorten urheilusta ja pyydettiin arvioimaan sen soveltuvuutta sekä nimeämään viisi laadukkaan nuorille suunnatun urheiluohjelman indikaattoria oman maan näkökulmasta käsin. Tutkijat ehdottivat, että vastaava konsensusharjoitus toteutettaisiin nuorten urheilun sidosryhmille, kuten nuorille, vanKuva: Antero Aaltonen tutkimusuutisia. Tutkimuksen osallistuneet 15 asiantuntijaa kävivät viidessä tapaamisessa, ja 299 valmentajaa vastasi verkkokyselyyn. Reaktiivinen lähestymistapa muuttuu ongelmiin tarttuvaksi ja ennaltaehkäiseväksi otteeksi. Tutkijat tunnistivat lisäksi toimia terveyden edistämiseksi valmennuksen eri vaiheissa ennen harjoituksia tai kilpailua, niiden aikana ja jälkeen sekä valmennuksen ulkopuolella. Kolme tutkimusryhmän jäsentä analysoi laadullisesti osallistujien nimeämät 151 indikaattoria ja tiivisti määrän 86:een. Kattavassa vaiheessa (5) valmentajat käyttävät koko urheilujärjestelmää terveyden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi valmennuksessa ja sen ulkopuolella. et al. Tulokset tarjoavat myös käytännönläheisiä vinkkejä esimerkiksi urheiluliitoille ja -seuroille siitä, miten luoda ohjeita ja suosituksia, jotka tukevat valmentajien terveyden edistämiskoulutusta. Viimeisessä vaiheessa kehitettiin pitkän aikavälin intervention komponentit toiminnan viemiseksi käytäntöön. BMC Sports Science, Medicine and Rehabilitation, 17. Vaiheissa eteneminen edellyttää siirtymistä yksilötasolta kollektiivisiin yhdessä rakennettuihin ratkaisuihin. Passiivisessa vaiheessa (1) valmentajien toiminta keskittyy riskien ennaltaehkäisemiseen (esim. 28 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Terveyttä edistävä valmentaja osaa käyttää urheilujärjestelmän asiantuntemusta Terveyttä edistävä valmentaja on aktiivisesti yhteydessä urheilujärjestelmään hyödyntäen sieltä löytyvän asiantuntemuksen, taidot ja tiedot urheiluun osallistujien ja urheiluseurojen sidosryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. He myös laativat tarkistuslistan valmentajille kuhunkin vaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin keskeinen terveyttä edistävä toiminta valmennuksen eri vaiheissa. Tutkimukseen osallistui 42 eri alan asiantuntijaa 18:sta eri maasta kuudelta eri mantereelta. Viidenneksi on luotava hauskoja koulutustilaisuuksia. Toiseksi ohjelman on edistettävä urheilusta nauttimista. Näkökulmien tavoittamiseen käytettiin Delfoi-meneltelmää. Terveys nähdään urheiluun osallistujien resurssina ja sitä tuetaan aktiivisesti urheilusuorituksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. He ryhmittelivät ne seitsemään kategoriaan: asianmukainen organisaatiokulttuuri, tarkoituksenmukainen ja asianmukainen opetussuunnittelu, turvallinen ja positiivinen ohjelmailmasto, tasapuolisuus ja saavutettavuus, nuorten nautintoon ja kokemuksiin keskittyminen, kokonaisvaltainen nuorten tulosten kehittäminen sekä aikuisten johtajien ja henkilöstön osallistaminen ja tukeminen. loukkaantumiset, loppuun palaminen, väkivalta, doping), suorituksiin ja tuloksiin. Kolmas indikaattori on reilun pelin ja kunnioituksen merkityksen korostaminen. Kolmannen kierroksen jälkeen kolme tutkimusryhmän jäsentä analysoi lopulta jäljelle jääneet 82 indikaattoria laadullisesti. Toisessa vaiheessa rakennettiin yhdessä etenemisvaiheet. Näitä ovat esimerkiksi lämmittely, nesteytys tai reilu peli. LÄHDE: Tézier, B., Barros, K., Geidne, S
Lyhytaikaisten muutosten sijaan huomion tulisikin enemmän kohdistua kestävien ratkaisujen löytämiseksi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 2 9 hemmille, valmentajille ja hallintohenkilökunnalle heidän näkökulmiensa selvittämiseksi. Tutkijat korostavat, että tulevaisuuden interventioita tulisi kehittää yhteistyössä nuorten ja koulujen sidosryhmien kanssa. Tutkimuksen mukaan kaikki interventiot edistivät tulevaisuuden liikkumista ennustavia tekijöitä jossain määrin, mutta vaikutukset vaihtelivat merkittävästi eri interventiotyyppien välillä. Lähde: Hayley B. Johtamisosaamista (93 %) ja yhteistyötaitojen koulutusta tarjottiin myös hyvin useissa tapauksissa. Liikunnanopettajakoulutukset tarjosivat koulutusta liikkumisen sisältöosaamisesta käytännössä kaikissa tapauksissa (99 %). Koulun toimintakulttuurin kehittäminen liikkumista edistäväksi vaatii monipuolista johtamiseen liittyvää osaamista. Siksi onkin keskeistä tutkia liikkumiskäyttäytymisen muutoksia riittävän pitkällä aikajänteellä. 2025. Egan. Merica & Cate A. Koulutusta tarjottiin useimmin laadukkaasta liikunnanopetuksesta (84 %), koulupäivän aikaisesta liikkumisesta (78 %) sekä koulun aamutai iltapäiväliikuntatoiminnan järjestämisestä (64 %). Tutkimuksessa mallinnettiin neljän erilaisen interventiomuodon vaikutuksia 12–17-vuotiaiden nuorten (n = 5035) liikkumiseen ja tulevaisuuden liikkumista ennustaviin tekijöihin. Kuitenkin vain 26 prosenttia ohjelmista tarjosi CSPAPaiheista käytännön harjoittelua koulutusohjelmissaan. LÄHDE: Vella, S., Pierce, S., Camiré, M., et al. CSPAP on monitekijäinen, koko koulun lähestymistapa liikkumisen edistämiseen, joka pyrkii tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden saavuttaa päivittäinen 60 minuutin liikuntasuositus ja kehittää elinikäisiä liikuntataitoja. Mielenkiintoinen havainto oli, että CSPAP-aiheista käytännön harjoittelua hyödynnettiin erityisesti koulupäivän aikaisen sekä aamuja iltapäiväliikuntatoiminnan järjestämiseen liittyen. Liikkumista ennustavien tekijöiden tukeminen on tältä kannalta erityisen tärkeää. Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten kouluympäristössä toteutetut interventiot voivat edistää paitsi nuorten fyysistä aktiivisuutta myös liikkumista tukevia tekijöitä pitkällä aikavälillä. Sen sijaan viestinnän ja liikkumisen edistämisen osaamista koulutettiin harvemmin (38 %). Esimerkiksi ulkoilualueen kehittäminen luonnonympäristöksi monipuolisti liikkumista käytettyjen liikuntapaikkojen ja -tyyppien määrän lisääntymisen kautta. Harvimmin koulutus kattoi perheiden ja muiden sidosryhmien sitouttamisen (64 %) tai koulun henkilöstön sitouttamisen koulun liikkumisen edistämiseen (50 %). The effectiveness of secondary-school based interventions on the future physical activity of adolescents in Aotearoa New Zealand: a modelling study. Preparing Teachers for Physical Activity Leadership: Status of Comprehensive School Physical Activity Program in Physical Education Teacher Education. Tunnetusti interventioiden tehokkuus pienenee seuranta-ajan pidentyessä. Int J Behav Nutr Phys Act 21, 114 (2024). Journal of Applied Sport Psychology. Journal of Teaching in Physical Education 44(1), 154–162.. 2024. Ulkoilualueen kehittäminen vihreämmäksi, luonnollisia elementtejä sisältäväksi ja ulkona opiskelua mahdollistavaksi lisäsi oppilaiden viikoittaista fyysistä aktiivisuutta eniten, keskimäärin 0,2 tuntia viikossa. Teknologian hyödyntäminen liikuntatunneilla ja fyysisesti aktiivinen oppiminen luokkaympäristössä kasvattivat nekin fyysistä aktiivisuutta, mutta vähemmän. ym. A Delphi study of international scholar perspective. Sen sijaan vertaisohjattu liikuntainterventio ei lisännyt fyysistä aktiivisuutta. https://doi.org/10.1186/ s12966-024-01653-z Liikunnanopettajakoulutus valmistaa vain osittain koulun liikuntakulttuurin kehittämiseen Liikunnanopettajien koulutusohjelmat eivät riittävästi valmista yhdysvaltalaisopettajia Comprehensive School Physical Activity Program (CSPAP) -ohjelmien toteuttamiseen kouluissa. What is quality youth sport programming. Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa liikunnanopettajakoulutusohjelmista kouluttaa opiskelijoita toteuttamaan CSPAP:tä sen kaikilla viidellä ydinalueella. Lisäksi tutkimuksen indikaattoreita voi käyttää nuorisourheilun laadun mittareina yhdistäen itseraportoituja ja tarkkailuun perustuvia mittareita. Fyysisesti aktiivisen oppimisen ja vertaisohjatun liikkumisen ohjelmat paransivat eniten liikunnan lukutaitoa ja liikkumista tukevaa sosiaalista tukea. McKown, Christopher B. Lähde: Bergen, T., Richards, J., Kira, G. Tutkimus antaa suuntaviivoja sille, miten liikunnanopettajien koulutusohjelmia voidaan parantaa, jotta ne paremmin tukisivat koulujen liikunta-aktiivisuuden edistämistä ja oppilaiden hyvinvointia. https://doi.org/10.1080/10413200.2025.2455171 Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Koulupohjaisilla interventioilla voidaan vahvistaa tulevaisuuden liikkumisedellytyksiä Uusiseelantilainen tutkimus osoittaa, että toisen asteen kouluissa toteutetut liikuntainterventiot edistävät sekä nuorten fyysistä aktiivisuutta että tulevaisuuden liikkumista ennustavia tekijöitä
Lähde: Skille, E. Å., Strittmatter, A-M., Stenling, C. Haastattelut suoritettiin vuosi intervention päättymisen jälkeen. Kuitenkin myös Norjassa ollaan huolestuneita markkinavetoisten urheilutoimijoiden lisääntyneestä roolista liikunnan ja urheilun mahdollistajina. Toisaalta opettajien oma fyysinen aktiivisuus, liikkumiseen liittyvät uskomukset ja koettu pystyvyys liittyvät vahvasti liikkumista edistävien käytänteiden ylläpitämiseen erityisen liikkumisohjelman jälkeen. Osallistujat kutsuttiin kouluista, jotka olivat osallistuneet yhteensä viiden vuoden mittaiseen Fitness for life -interventio-ohjelmaan. Toisaalta koulun henkilökunnan ja opettajien keskinäinen tuki, johtoryhmien ja hallinnon alojen eri tasojen tuki koettiin merkitykselliseksi. Lähde: Shannon C. https://doi.org/10.1177/ 10126902231164903 Kuva: Erik Monrad-Hansen / TV 2, Norge. Private football academies – friend or foe. Julkisen rahoituksen vähenemisen myötä katseet kohdistuvat entistä enemmän yksityisten urheilutoimijoiden suuntaan urheilun rahoittajina ja mahdollistajina. 2024. Aineistoja analysoitiin laadullisen konstruktivistisen mediatutkimuksen menetelmien. 58(8) 1263–1281. Haastattelututkimukseen osallistui 41 opettajaa Yhdysvaltain lounaisosan maaseutumaisista alaja yläkouluista sekä lukioista. Mulhearn & Pamela H. Muun muassa yksityisten jalkapallo akatemioiden nähdään haastavan norjalaisen vapaaehtoisuuteen ja demokraattiseen urheiluun rakentuvan liikuntakulttuurin. Kulinna. Yhtenäinen kielteinen käsitys vallitsi siitä, että yksityiset akatemiat ovat liian kalliita, eivätkä ne ota riittävästi huomioon lasten etua eikä esimerkiksi kielikysymystä. Opettajat kokivat tarvitsevansa liikkumisen ylläpitämiseksi paitsi riittäviä resursseja, niin myös mm. Yksityisen sektorin merkitys näkyy maassa muun muassa norjalaisten urheilijoiden sponsorisopimuksina. Sustainability Requires Many Faces of Support, Research Quarterly for Exercise and Sport, 95:4, 843–852, DOI: 10.1080/02701367.2024.2338871 Yhteiskuntatieteet HANNA VEHMAS hanna.m.vehmas@jyu.fi Yksityiset jalkapalloakatemiat herättävät keskustelua Norjassa Öljyvaroillaan vaurastunut Norja on tunnetusti urheiluvaltio sekä kesäettä talvilajien kansainvälisellä menetyksellä mitattuna. Tutkijat suosittelevat, että jo interventioiden suunnitteluvaiheessa mietitään toimenpiteitä ohjelmien kestävyyden näkökulmasta. Liikunnan ja urheilun eriytymisja viihteellisyyskehityksessä kuitenkin myös perinteisesti laajoja kansalaisryhmiä liikuttavat lajit, kuten jalkapallo, ovat kaupallistuneet ja etsivät suoritustavoitteidensa toteutumiseen apua markkinataloudesta. Vauraan Norjan esimerkki kertoo kuitenkin eurooppalaisesta urheilun arvomaail masta, jossa demokraattisuutta ja yhdenvertaisuutta pidetään yhä tärkeänä. Ruumiinkulttuuriin harrastamisen sen myönteisine terveysja sosiaalistumisvaikutuksineen on nähty kuuluvan kaikille kansalaisille riippumatta henkilön sosioekonomisesta asemasta tai ostokyvystä. An analysis of Norwegian media’s framing of arguments about private football academies and the monopoly of organized sport. Tutkijaryhmä Skille, Strittmatter, Stenling ja Fahlen tutkivat Bourdieun kenttäteoriaa ja kehystyslähestymistapaa hyödyntäen julkisessa keskustelussa vallitsevia käsityksiä yksityisistä urheiluakatemioista. 2023. Tähän kehityskulkuun kuuluvat myös lahjakkaita pelaajia opinahjoihinsa houkuttelevat yksityiset urheiluakatemiat. & Fahlen, J. Esimerkiksi rehtorin tuki rohkaisi joitain opettajia jatkamaan fyysisesti aktiivisten taukojen ja ylimääräisten välituntien käyttöä koulupäivien aikana. Interventio pohjautui Comprehensive School Physical Activity Program (CSPAP) -ohjelmaan, jolla pyritään kokonaisvaltaisesti muokkaamaan koulun toimintakulttuuria liikkumista suosivaksi. riittäviä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Liikunta ja urheilu ovat perinteisesti rakentuneet amatöörieetoksen ja vapaaehtoissektorin organisoimaksi toiminnaksi erityisesti Euroopassa. Hallinnollinen tuki havaittiin opettajille tärkeäksi, mutta opettajat kokivat sen myös hyvin eri tavoin. Tutkimusaineistona he käyttivät Norjassa toimivien keskeisten jalkapallo-organisaatioiden verkkosivujen sisältöjä sekä artikkeleita, jotka pohjasivat Norjan TV2:ssa kesällä 2022 esitettyyn keskusteluohjelmasarjaan Kampen om fotballtalentene (Taistelu jalkapallolahjakkuuksista) ja sen pohjalta kirjoitettuihin artikkeleihin. Erityisen tärkeäksi koetaan johtotason tuki esimerkiksi silloin, kun päätetään mitä liikkumista edistäviä käytänteitä säilytetään koulun arjessa. Tulosten perusteella Norjan jalkapalloliitossa ja yksityisissä akatemioissa vallitsee yksimielisyys siitä, että maan jalkapallo menestys ei ole riittävän hyvällä tasolla ja sitä on parannettava. International Review for the Sociology of Sport 2023, Vol. 3 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 tutkimusuutisia Opettajat tarvitsevat tukea liikkumisohjelmilla saavutettujen edistysaskelten ylläpitoon Opettajat kaipaavat jatkuvaa tukea liikkumisohjelman tuottamien muutosten ylläpitämiseksi. Tahot olivat eri mieltä siitä, voidaanko jalkapallomenestystä parantaa yksinomaan yhdistysjalkapallon puitteissa, vai pitääkö sitä täydentää yksityisten toimijoiden ja kansainvälisen jalkapallokentän innoittamana
Perheyrittäjyyden haasteina puolestaan nähtiin kiristynyt kilpailu ja teknologian tuomat vaatimukset. He tarkastelivat yhdysvaltalaisesta Crunchbase-tietokannasta 440 naisten vuosina 2010–2020 perustaman liikunta-alan yrityksen tietoja. Ostrakismi tarkoittaa puolestaan sitä, että yksilö jätetään huomiotta tai suljetaan ryhmän ulkopuolelle tahallisesti tai tahattomasti. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 31 Liiketoimintakategoria, pääkonttorin asemapaikka tai yrityksen perustamisvuosi eivät näyttäneet vaikuttavan naisten perustaman yrityksen saamaan rahoitukseen. Suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin yksinäisyyden ja ostrakismin profiileja sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. 10 %) kuuluivat nuoret, joilla oli ongelmia vertaissuhteissa ja jotka suljettiin ulkopuoLiikunta-alan perheyrittäjyys edellyttää sitoutumista ja hyviä verkostoja Australialaistutkimuksen mukaan perheyritykset pitävät urheiluyrittäjyyttä kontekstiriippuvaisena prosessina, jossa menestys perustuu perheenjäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen. 2024. Korkean ostrakismin profiiliin (n. DOI:10.1108/JFBM-05-2020-0041 Naisten perustamat liikunta-alan yritykset saavat hyvin rahoitusta Naisten perustamilla yrityksillä on yleensä suurempia vaikeuksia houkutella yksityisiä investointeja kuin miesten. https://doi.org/10.18060/27685 Terveystieto NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi Koulun ja kodin sosiaalinen tuki suojaavat nuorta yksinäisyydeltä ja ostrakismilta Yksinäisyys ja tunne kuulumattomuudesta ovat stressitekijöitä, joilla on lukuisia haitallisia vaikutuksia yksilön kehitykseen ja hyvinvointiin. Miten suomalainen verotuskäytäntö tai väestön ikääntymisen vaikutukset perheyrittämiseen ja sukupolvenvaihdoksiin mahdollisesti heijastuvat perheyrittämisen houkuttelevuuteen ja kannattavuuteen liikunta-alalla. Journal of Family Business Management, Vol. Australialaistutkimus herättää pohtimaan perheyrittäjyyden merkitystä myös suomalaisessa liiketoimintaympäristössä. 11 No. Osallistujat olivat ensimmäisessä mittauksessa kuudesluokkalaisia ja viimeisessä yhdeksännellä luokalla. Sports Innovation Journal, 2024, 9, 9–21. Sijoittajan saaminen toimii signaalina yrityksen legitiimiydestä muille yrityksille. Vaikka naisten määrä urheilun johtotehtävissä onkin lisääntynyt, on urheilu yhä miehinen vapaa-ajan, viihteen ja liiketoiminnan elämänalue. Yksinäisyys johtuu siitä, että olemassa olevat vuorovaikutussuhteet eivät vastaa yksikön toiveita tai odotuksia. Family business and sport entrepreneurship. Sen sijaan useiden sijoittajien kiinnostus näyttäytyi tärkeänä rahoituksen mahdollistajana. Sport management -tutkijat Timothy Koba ja Kelly Evans selvittivät tätä mielenkiintoista havaintoa tutkimalla, mitkä tekijät vaikuttavat naisten omistamien urheiluyritysten saamaan yksityiseen rahoitukseen. 2020. Vanessa Rattenin tutkimustulosten mukaan yrittäjyys rakentui perinteistä sekä intohimosta ja vahvasta tunnesiteestä urheiluun. Ratten tarkasteli tutkimuksessaan erityisesti liikunta-alan yrittäjyyden ja perheyrityksen välistä suhdekokonaisuutta laadullista tutkimusotetta ja tulkitsevaa lähestymistapaa hyödyntäen. Yhdysvaltalaistutkimus kuitenkin osoitti, että liikunta-alalla trendi on päinvastainen. Yksinäisyysprofiileja leimasi lisääntynyt sisäänpäinkääntynyt oireilu, kuten alakuloisuus. Haastatelluiden yrittäjien side urheiluseuroihin oli pitkä ja vankka. 300–312. Perheyrittäminen nähtiin monimutkaisia ja usein räätälöityihin tuotteisiin sidoksissa olevana liiketoimintana, minkä vuoksi muun muassa uusien bisnesratkaisujen käyttöönotto saattoi kestää pitkänkin aikaa. Esille tuli myös niin sanotun löyhän sijoittajaverkoston merkityksen naisten perustamissa urheiluorganisaatioissa ja start-upyrityksissä. Liikunta-alan perheyrityksiä ei ole tutkittu kovin paljon, vaikka useissa alan yrityksissä on perheenjäseniä mukana joko yrityksen omistajina, työntekijöinä tai tukijoina. Koban ja Evansin tulokset kannustavat naisyrittäjiä hakemaan rahoitusta liikuntaja urheilualan liiketoimintaan. Korkean yksinäisyyden profiileihin kuului 40 prosenttia nuorista. Puolet nuorista kuului profiiliin, jossa ei ollut yksinäisyyttä tai ongelmia vertaissuhteissa. Naisten menestys liikuntaja urheilualan yritystoiminnassa rikkoo parhaimmillaan lasikattoja ja muuntaa liikuntakulttuuria entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Minkälaisia toimintaedellytyksiä perheyrityksillä on esimerkiksi liikuntaan ja terveyteen liittyvällä matkailualalla tai kuntosalibisneksessä. Show Her the Money: An Analysis of Funding Female Entrepreneurs in Sport. Hän haastatteli 12 liikuntaja urheilualan perheyrittäjää. Logistisen regressioja signalointianalyyseihin nojaten tutkijat osoittivat, että naisten perustamiin liikunta-alan yrityksiin oli sijoitettu 2,21 miljardia dollaria, mikä oli enemmän kuin naisten perustamiin muiden alojen yrityksiin.. Nämä nuoret oireilivat vähemmän, heillä on vähemmän koulupoissaoloja ja he tulivat korkeamman sosioekonomisen aseman perheistä. Lähde: Ratten, V. Lähde: Koba, T. Usein käsite sisältää myös omistajien aikomuksen siirtää liiketoimintansa tulevaisuudessa tuleville sukupolville. 3, 2021, pp. Tämä tarkoitti hyvää verkostoitumista ja yhteistyön luomista sekä perheen sisällä että suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin. Tasa-arvon toteutuminen ja ennakkoluulojen poistuminen miehiseksi mielletyllä urheiluliiketoiminnan alalla edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa muutenkin. Naisten perustamilla tulonhankkimiseen keskittyvillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet houkutella sijoittajapääomaa. Naisten asemaa urheiluorganisaatioiden ja -yritysten johtajina ja valmentajina on tutkittu viime vuosina yhä enemmän. & Evans, K. Tutkimusaineistoa analysoitiin grounded -teorian menetelmin. Tutkimuksen pitkittäisaineisto kerättiin vuosina 2014–2018. Perustajan sukupuolesta riippumatta pääoman hankintaan vaikutti myyntipuheiden onnistuminen sijoittajille sekä keskittyminen nykyiseen ja tulevaan tulonhankkimiseen. Perheyrittäjyydellä tarkoitetaan yleensä perheen omistamaa ja johtamaa yritystoimintaa, johon perheenjäsenet myös itse osallistuvat. Tutkimukseen osallistui 1078 nuorta
Tutkimus toteutettiin asiantuntijakyselynä Delfoi-menetelmällä. Vanhempien ja opettajien tarjoama sosiaalinen tuki voi ennaltaehkäistä nuorta kroonistuneelta yksinäisyydeltä ja ulkopuolisuudelta yläkouluiässä. Terveyseroja tarkastelevan tutkimuksen aineisto kerättiin vuosien 2002 ja 2022 välillä, ja vastaajia oli yhteensä 33 543. Aineisto kerättiin 25 asiantuntijalta, jotka toimivat terveystiedon opettajina, opettajankouluttajina, tai alan tutkijoina. Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten itsearvioidussa terveydessä. Ensimmäisellä kierroksella asiantuntijoita pyydettiin nimeämään, millainen osaaminen on tärkeää terveystiedon opettajan työssä. Health Promotion International, 39(4), daae078. Kohtalainen ja huono koettu terveys oli yleisempää tytöillä ja yläkoululaisilla (13ja 15-vuotiaat), mutta selkeää ajallista muutosta ei havaittu. 2025. & Ojala, K. Lähde: Paakkari, L., Kulmala, M., Markkanen, I., Lyyra, N. Terveystiedon opettajan osaamisen ytimessä pedagogiset ja didaktiset taidot Opettajilla on keskeinen rooli oppilaan oppimisessa ja terveysosaamisen kehittymisessä koulupolun aikana. Tulokset osoittavat, että koululaisten koetussa terveydessä on eriarvoisuutta. https://doi.org/10.1093/heapro/daae078 Kuva: Pixabay tutkimusuutisia. Myös sosiaalinen tuki perheeltä ja ystäviltä tukivat terveyttä. Kulmala, M., Lyyra, N., Saaranen, T., Lindfors, P. Nuoren tunteet ulkopuolisuudesta ja kuulumattomuudesta voivat syntyä sisältäpäin yksinäisyyden kokemuksista tai voivat olla seurausta vertaisten torjunnasta ja tahallisesta tai tahattomasta huomiotta jättämisestä. Lähde: Paakkari, O. Perheen varallisuus ja nuoren saama sosiaalinen tuki ovat merkittäviä terveyden voimavaroja. Koettu terveys eli nuoren itseraportoima arvio omasta terveydentilasta on merkittävä hyvinvoinnin indikaattori, sillä se ennustaa muun muassa tulevaa sairastavuutta. 2024. Erot koetussa terveydessä kertovat terveyden eriarvoistumisesta. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 lelle luokkakavereiden toimesta. Suomalaiseen terveystiedon opettajankoulutukseen kohdistuvassa tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa, millaista osaamista terveystiedon opettajat tarvitsevat ja mitkä ovat terveystiedon opettajan ydinvalmiudet. Noin joka seitsemäs (14 %) suomalaisnuori koki terveytensä huonoksi tai kohtalaiseksi. Vastaajilla oli työkokemusta terveystieto-oppiaineen opettamisesta keskimäärin 20 vuotta. WHO-Koululaistutkimuksen aineisto kerätään neljän vuoden välein kansallisesti kattavalla otannalla. 2024. Profiles of loneliness and ostracism during adolescence: consequences, antecedents, and protective factors. Suomalainen Lääkärilehti, 80, e42560. Suojaavina tekijöinä yksinäisyyttä ja ostrakismia vastaan tunnistettiin äidin koulutustaso ja hyvät sosiaaliset suhteet sekä vanhempiin että opettajiin. The core competencies of a health education teacher. Korkean ostrakismin profiiliin nuorilla oli käytösongelmia, he joutuivat muita useammin tappeluihin ja heillä oli enemmän koulupoissaoloja. & Tyrväinen, H. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että yksinäisyys ja ostrakismi ovat erillisiä ilmiöitä. Tulokset osoittavat, että terveystiedon opettajan työ edellyttää laaja-alaista osaamista, jossa monet osaamisalueet limittyvät toisiinsa, ovat osittain päällekkäisiä ja tukevat toisiaan. Nämä yhdessä edellyttävät terveystiedon opettajalta laajaa osaamista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi terveyden suhteen yhdenvertaiset mahdollisuudet perhetaustasta riippumatta. Child Psychiatry & Human Development. Muita tärkeitä opettajan osaamisalueita olivat eettinen osaaminen, terveyden edistäminen koulutasolla, koulun toimintaympäristön tuntemus ja ammatillinen hyvinvointiosaaminen. Terveystiedon opettajan osaamisen ytimessä olivat: 1) pedagoginen ja ainedidaktinen osaaminen; 2) terveystieto-oppiaineen sisältötieto, 3) sosioemotionaaliset taidot ja 4) valmiuden ammatilliseen kehittymiseen. Asiantuntijat tuottivat yhteensä 52 kompetenssia, jotka tiivistyivät seuraavilla analyysikierroksilla kahdeksaan osaamisalaan. Laadukkaan terveystiedon opetuksen taustalle tarvitaan opettajankoulutus, joka tukee opettajaopiskelijoiden osaamisen kertymistä keskeisillä opettajan osaamisalueilla. & Junttila, N. Lisäksi työssä olevalta terveystiedon opettajalta odotetaan valmiuksia ja kiinnostusta ylläpitää ammattitaitoa työuran aikana. Perheen varallisuus sekä suositusten mukaiset terveystottumukset (liikkuminen ja uni) olivat yhteydessä parempaan koettuun terveyteen. https://doi.org/10.1007/ s10578-024-01664-8 WHO-Koululaistutkimus: Eriarvoisuus heijastuu koettuun terveyteen Suomalaisessa trenditutkimuksessa tarkasteltiin 11-, 13ja 15-vuotiaiden koettua terveyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lähde: Kiuru, N., Salmela-Aro, K., Laursen, B., Vasalampi, K., Beattie, M., Tunkkari, M. Koettua terveyttä tarkasteltiin suhteessa ikään, sukupuoleen ja perheen varallisuuteen sekä sosiaaliseen tukeen ja nuoren terveystottumuksiin. Terveystieto on oppiaineena laaja-alainen ja oppiainetta opetetaan alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja koulumaailmassa
Kuva: Juha Laitalainen. Liikunnasta on tullut tuote palveluyhteiskunnan kasvun myötä. JOUKO KOKKONEN teema Yritystoiminta liikunnassa Liikunta-ala kasvava yritystoiminnan osa-alue Laajamittainen liikuntaalan yritystoiminta on Suomessa nuori ilmiö
Palveluiden käyttäjistä valtaosa on naisia ja tyttöjä. Lehti-ilmoitukset kertovat, että myynnissä oli etenkin suksia, kelkkoja, luistimia, polkupyöriä ja potkukelkkoja. Suomessa vallitsi etenkin kaupungeissa lähes täystyöllisyys. Erittäin merkittävä liikuntapalveluiden tuottaja ovat ratsastustallit. Esimerkiksi Helsingistä Hyvinkäälle lähti junia, joissa oli vaunu suksien kuljettamista varten. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa L iikunta-alan yritystoiminta keskittyi Suomessa aluksi urheiluvälineiden valmistukseen ja myyntiin. (Kokkonen 2015, 84.) Ala kasvanut osana yhteiskunnan murrosta Liikunta-alan yksityinen yritystoiminta alkoi kehittyä yhteiskunnallisen muutoksen ja kaupungistumisen myötä. Suomeen rakennettiin 1980-luvulla lukuisia kylpylöitä, laskettelukeskuksia ja golfkenttiä. Liikunnasta tuli uudella tavalla osa ihmisten elämää. (Ala-Vähälä et al. (Arkko 2024) Urheilun yritystoimintaan liittyy sponsorointi. Polkupyörien teollinen tuotanto alkoi Turussa vuonna 1904. Liikunta-alan yksityinen yritystoiminta alkoi kehittyä yhteiskunnallisen muutoksen ja kaupungistumisen myötä.. (Kokkonen 2010, 30) Kotimaan liikuntamatkailun juuret ovat 1930-luvun Lapin-matkailussa. Toki jo tätä ennen oli tehty kalastusja metsästysretkiä, laskettu koskia ja käyty ihailemassa luonnonnähtävyyksiä. Hiihtoloman vakiinnuttaminen osaksi lukuvuotta 1930-luvun puolivälissä lisäsi etenkin lähimatkailua. Kuntokeskusten liikevaihto oli tuolloin 245 miljoonaa euroa ja hiihtoja laskettelukeskusten 92,1 miljoonaa euroa. (Kokkonen 2015, 176–178) Yksityinen liiketoiminta tarvitsee maksukykyisiä asiakkaita. Urheilun, liikunnan ja liikunnallisen vapaa-ajanvieton tavaroiden ja palvelujen tuottajiksi luokiteltuja yrityksiä oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 4960. Niiden kokonaisliikevaihto oli lähes 1,1 M€. (Siukonen 2016; Kokkonen 2015, 81–84.) Kaupungeissa toimineista uimalaitoksista ja luistinradoista pääosa oli yhtiöiden ylläpitämiä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Suomen itsenäistyttyä suksien valmistusta lisäsivät armeijan tarpeet ja hiihtoharrastuksen nousu, jota vauhditti hiihdon määrätietoinen sisällyttäminen koulujen liikunnanopetukseen. (Telakoita, telefooneja ja troppeja 2014, 32) Myös suksiteollisuus alkoi kehittyä 1900-luvun alussa. (Hipporalis – ratsastusalan osaamiskeskus.) Alan määrittely vaikeaa Liikunta-alan yritystoiminnan laajuutta on hankala määrittää täsmällisesti. Suomessa on noin tuhat ratsastuspalveluja myyvää tallia. Urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskaupassa toimi 788 yritystä, joiden liikevaihto oli yli miljardi euroa. Tunturihiihdossa oli kuitenkin kyse liikunnan ympärillä kehitetystä matkailusta. (Kokkonen 2015, 222.) Suuret ikäluokat olivat 1980-luvulla keski-iässä ja kiinni työelämässä. Vuonna 2025 keskuksia on 80. Suurin liikevaihto oli Tapparan 18 M€ ja pienin SaiPan 4,8 M€. Päivähoitolain voimaantulo vuonna 1973 helpotti naisten työssäkäyntiä. Helsinkiin vuonna 1929 Yrjönkadun uimahallin rakennutti yksityinen yhtiö. Elintason nousua seurannut liikuntapalvelutuotteiden kasvun kysyntä heijastui liikuntapaikkarakentamiseen, jota vauhditti osaltaan luotonannon vapautuminen. Pallaksen saksalaisten sittemmin tuhoama tunturihotelli ehti valmistua ennen toista maailmansotaa. Kovin hyvää bisnestä jääkiekko ei tuloslukujen perusteella ole. Liigassa pelaavat joukkueet ovat osakeyhtiöitä. (Kokkonen 2010, 88, 231– 233.) Enimmillään Suomessa oli 150 hiihtokeskusta. (Lämsä & Mäkinen 2021). Niiden liikevaihto yhteensä 2,8 miljardia euroa. (SPOT-Barometri 2024) Pohjoismaihin verrattuna sponsoroinnin taso on matala sekä absoluuttisesti että väestömäärään suhteutettuna. Liigajoukkueista 11 teki tappiota yhteensä noin 11 miljoonaa. Vapaa-aika lisääntyi, kun työviikko muuttui viisipäiväiseksi 1960-luvulla ja kesälomat pitenivät. 2018, 14). Voitolliseen ylsivät vain KalPa, Lukko ja Kärpät. (Ala-Vähälä 2018, 38–39) Varsinaista liikuntaja urheilutoimintaa harjoitti vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan 3 682 yritystä. Urheiluvälinekauppa alkoi 1800-luvun lopulla. Vuonna 2024 urheilusponsorointi kasvoi 13,0 prosenttia edellisvuodesta ja oli yhteensä 191 miljoonaa euroa. Liikunnasta tuli myös keino erottautua tavallisesta rahvaasta ja sopiva tapa viestittää varallisuudesta Suomessa, jossa rahalla leveilyä on katsottu karsaasti. Suomessa eniten sponsorieuroja saavat jääkiekon liigaseurat. 2018, 38–39) Näkyvä liikunta-alan yritystoiminnan muoto ovat joukkuelajien palloilusarjat. Suomalaisten tulotason nousu mahdollisti yritysten tuottamien liikuntapalveluiden ostamisen. Laskettelun laajentumisen mahdollistivat osaltaan hiihtohissit, joista ensimmäiset otettiin käyttöön 1950-luvulla. Valtionrautatiet myönsi matkalipuista 50 prosentin alennuksen hiihtolomalaisille. Turkulaiset pyörävalmistajat työllistivät 700 työntekijää 1930-luvulla. Jääkiekossa toimiva Liiga on ainoa täysin ammattilaispohjalta toimiva joukkuelajien sarja Suomessa. Urheiluliikkeitä perustettiin kaupunkeihin 1800-luvun lopulla ja kirkonkyliin etenkin 1920-luvulta alkaen. Yksityisten omistamia liikuntapaikkoja ovat sulkapallohallit (92 %), golf-kentät (87 %), salibandyhallit (70 %) ja keilahallit (64 %) (Ala-Vähälä et al. Yhtiömuotoisten liigaseurojen liikevaihto oli kaudella 2023–2024 yhteensä 172 miljoonaa euroa, mikä oli sarjan historian korkein lukema
Tunteja tarjoavat tallit ovat pääosin yksityisiä yrityksiä. Hypermarketeissa on tarjolla melko laaja valikoima liikuntavälineitä, kenkiä ja vaatteita. Vuonna 2018 kuntokeskusten jäseninä oli 938 000 suomalaista. Polarin sykemittarit, Ouran älysormukset ja Suunnon kellot tunnetaan ympäri maailman. 2024, 45–49). Liikunta-ala laajentuu, mutta kasvulla on rajansa. Suomessa tämä näkyy konkreettisesti katukuvassa. Digitalisoitumisen myötä verkkokaupan osuus on kasvanut yhä suuremmaksi. Monet kuluttajat tilaavat liikuntaan ja urheiluun liittyviä tuotteita myös ulkomailta. Osuus oli Euroopan maista viidenneksi suurin. Lumikourut (half-pipe) ovat lähes kadonneet laskettukeskuksista (Karvinen 2025). (Ala-Vähälä 2021) Vuonna 2022 palveluiden osuus kaikista työpaikoista Suomessa oli 75,3 prosenttia (Tilastokeskus 2023). Kuva: Antero Aaltonen Maailmanlaajuisesti laajentuva ala Liikuntaja hyvinvointibisnes kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti. (Vrt. Likikään jokaisessa kunnassa ei näitä erikoisliikkeitä enää ole. Kaupalliselle liikunta-alalle ovat ominaisia muotivirtaukset, joista osa jää lyhytaikaiseksi. Squash koki nopean nousun 1980-luvulla ja sama ilmiö toistui padelin osalta 2020-luvulla. Kehitys on yhteydessä jälkimodernille ajalle ominaiseen terveystietoisuuden nousuun, kulutustottumuksiin ja elinkeinorakenteen muutoksiin. Suomen koko väestöstä kuntokeskusjäseniä oli 17 prosenttia. Peltonen valmistaa suksia Heinolassa ja Kiteen suksitehdas Yoko-, Karhuja KSF-suksia. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin palvelualoille (Räisänen, H. Urheiluliikkeiden osalta kehitys muistuttaa kirjakauppoja. Kaupanteko on muuttunut Entisajan urheiluliikkeet alkoivat muuttua 1980-luvulla aktiivisen vapaa-ajan tavarataloiksi. Määrä oli kasvanut lähes 50 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. 2000-luvun alussa kouruja oli useita kymmeniä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 3 5 Ratsastuksen harrastajia on noin 170 000. (Vrt. (Laine & Vehmas 2021) Eri liikuntapalvelutuotteet kilpailevat pitkälti samoista asiakkaista. Väestön ikääntyminen muuttaa myös kysynnän luonnetta. Alan suurtoimijoihin kuuluvan Amerin merkkejä ovat olleet Salomon, Wilson, Atomic, Suunto, Precor ja Peak Performance. Vuonna 2013 liikunnan palvelut työllistivät yksityisellä sektorilla noin 7 100 henkilötyövuoden edestä, ja vuonna 2019 määrä oli noussut 7 700 henkilötyövuoteen. Suomalainen urheilutekstiili ja -välinevalmistaja Amer Sports Oy siirtyi kiinalaisomistukseen vuonna 2019. Kuntosaliharjoittelu sopii periaatteessa kaikenikäisille ja -kuntoisille asiakkaille. ?. Urheiluvälineiden valmistus on siirtynyt Suomesta suurelta osin ulkomaille, erityisesti Aasiaan. Laine & Vehmas 2021) Liikuntayritykset ovat yksi monista palvelualojen työllistäjistä. Tyhjentyneisiin liike-, teollisuusja varastotiloihin on perustettu liikuntapalveluja tarjoavia yrityksiä. Kuva: Antero Aaltonen Suomessa on Ylen mukaan enää kuusi lumikourua. Kokkonen 2015, 221) Liikuntakulttuuriin syntyneisiin alakulttuureihin, kuten fitness-urheiluun, kamppailulajeihin, lumilautailuun ja rullalautailuun yhdistyy myös kohderyhmää palvelevaa yritystoimintaa. Hiihtokeskukset rakentavat mieluummin parkkeja, jotka ovat sopivat monen tasoisille laskijoille. Puettavan teknologian kehityksessä suomalaisyritykset ovat olleet mukana alusta saakka. & Ylikännö, M. Helkama tekee pyöriä Hangossa. Aika harva harrastaa enää 2000-luvun alussa suosionsa harjalla ollutta rullaluisteluakaan
Ryhtiä, rytmiä, rentoutta. Aroniemen mukaan salilla kävijöiden keski-ikä oli 35 vuotta. 2022. https://kihu.fi/suomen-huippu-urheilupanostus-kansainvalisessavertailussa-lisaa-rahaa-vai-katseet-naapuriin/ Mehlman Petrzela, N. https://issuu. & Vehmas, H. Nokia-vetoisen talouskasvun vuosina suhtautuminen liikunnan tuotteistamiseen muuttui. 1 Yle Elävä arkisto, https://yle.fi/a/20-98205 Kuntosaleilla ja ryhmäliikunnassa kiteytyy liikuntayrittämisen kuva Kuntosalija ryhmäliikuntapalveluja tarjoavat kuntokeskukset ovat Suomessa yleensä yksityisessä omistuksessa. Tuotteistettuna on tarjolla myös joogaja pilatestunteja. 2021. Painonnostoon ja osin nyrkkeilyyn keskittyneillä voimailusaleilla osuus oli 43 prosenttia (64/153). Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa. Konseptoidut tuotteet alkoivat yleistyä ryhmäliikuntatunneilla vuosituhannen vaihteessa, jolloin Suomeen tulivat esimerkiksi Les Mills -tunnit. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. 2024. 2025. (Mehlman Petrzela, 47; 115–17) Suomessa kuntosalitoiminta alkoi, kun voimistelunopettaja Vilho Aroniemi perusti salin vuonna 1954 Hämäläis-Osakunnan taloon. 2025. 2020-luvulla kuntosalilla käyminen ja ryhmäliikunta ovat solahtaneet osaksi kuluttajan arkea. https://yle.fi/a/74-20120327 Hipporalis – ratsastusalan osaamiskeskus. Salia käyttivät aluksi erityisesti kehonrakentajat. Sponsor Insight. Suomalainen liikuntakulttuuri – juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. com/turunviestinta/docs/telakoita__telefooneja_ja_troppeja Tilastokeskus 2023. Sali herätti ihmetystä ja jopa vastustusta. Kuntoilun perustan luojat, K&F Pro 1 / 2022, https://static1.squarespace.com/static/ 5ff32c3350339566e9bcde8e/t/6479d31f1d15b438400a9340/ 1685705523236/KF_PRO-1-2022-web.pdf Siukonen, T. Puusuksia Suomesta. Tiedostavalla 1970-luvulla Yleisradio teki vuosikymmenen puolivalissä televisio-ohjelman kuntokouluista ja -liikunnasta. Yritysten tarjoamia liikuntapalveluja ostavat erityisesti naiset. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/165979/Minne%20uudet%20ty%C3%B6paikat%20 syntyiv%C3%A4t%20v.%202023.pdf Savola, J. Kaupallisuus oli kuitenkin kirosana monille vielä 1980–1990-luvuilla ja ”tekstiiliurheilijoille” saatettiin naureskella. 2021. Kuntotestauspalveluiden käyttäjäjoukko on laajentunut urheilijoista tavoitteellisiin kilpailukuntoilijoihin. Yle 17.2.2025 https://yle.fi/a/74-20143458 Kokkonen J. University of Chicago Press 2024. & Mäkinen, J. 2000-luvun kuumin talviurheilu trendi on kuolemassa – Suomessa on enää kourallinen halfpipeja. Kuntosalien ryhmäliikuntatarjonnan kasvua vauhdittivat erityisesti Jane Fondan jumppavideot vuodesta 1982 alkaen. 2010. & Katajisto, A. Liikunnaniloakaan ei saleilta ohjelman mukaan löytynyt. Helsinki Laine, A. 2024 Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2023. Lääkärit pitivät LaLannen mukaan voimaharjoittelua vaarallisena ja erityisen sopimattomana naisille, joista tulisi harjoittelun seurauksen miesten näköisiä. 36 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa LÄHTEET Aarresola, O., Lämsä, J. Kuntosalitreeni – maailmanmitan trendi, Liikunta & Tiede 2 / 2021. (Savola & Katajisto 2022.) Vähitellen asiakaskunta laajeni ja kuntosalien määrä alkoi kasvaa. Unohdettujen suksiseppien ja suksitehtaiden elämää 1880–1960. Kuntien avainluvut. , Lämsä, J., Mäkinen, J. Lisäksi salille tultiin autolla ja käynnin päälle nautittiin raskas ateria oluen kera. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165 Kokkonen, J. https://stat.fi/tup/alue/ kuntienavainluvut.html#?active1=SSS&year=2023 Yle 1975. Räisänen, H. 2024. (Laine & Vehmas 2021) Jack LaLanne avasi ensimmäinen modernin fitness-henkisen kuntosalin Oaklandissa Kaliforniassa vuonna 1936. Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä nro 22. Kuntosaliharjoitteluun keskittyneistä saleista 37 prosenttia (512/1378) oli yksityisten omistamia. (Kokkonen 2015, 222–223) Liikuntapalveluita tuottavien yritysten määrä ja palvelutarjonta lähti kasvuun lamavuosien jälkeen (Kokkonen 2015, 302). Synkkä raportti SM-liigaseurojen ennätyspahasta kurimuksesta – nykytahti ei voi jatkua. Tarina varsinaissuomalaisesta teollisuudesta ja osaamisesta kautta aikojen. 2014. 2022. Docendo SPOT-Barometri 2024. & Ylikännö, M. Lämsä, J. https://www.lts.fi/media/lts_ julkaisut/lts_selvityksia/urheiluseurat-ammattimaistumisenristiaallokossa.pdf Ala-Vähälä, T. 2016. Toimittaja irvaili kuntosalin käyttäjiä, jotka pääsisivät samaan tulokseen käyttämällä portaita hissin sijasta. https://www.hippolis.fi/kehittamishankkeet/hevoset-jayhteiskunta-hanke/hevoset-ja-kunta/hevoset-vapaa-ajassa-jaurheilussa/ratsastus/ Karvinen, P. 2021. 2015. Suomen huippu-urheilupanostus kansainvälisessä vertailussa: lisää rahaa vai katseet naapuriin. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia nro 3. Yhä useampi käyttää myös personal trainer -palveluita.. The Pains and Gains of America’s Exercise Obsession. & Pusa, S. & Itkonen, H. com/62219a5d5bb27e2893c3104d/67caebd16eb6371b0406e248_ SPOT%20BAROMETRI%202024%20KV%20Seminaari%20F.pdf Telakoita, telefooneja ja troppeja. Yle 29.10.2024. Liikunnan talous Suomessa 2018. Suhtautuminen saleja kohtaan oli kuitenkin pitkään epäluuloista. Vuonna 2021 yksityisyritykset omistivat yli 98 prosenttia kuntokeskuksista (509/517). Ryhmäliikunnan kuluttajista suurin osa oli 1980-luvulla naisia, eikä tämä ole muuttunut vuosikymmenien mittaan. Zumban huippuvuosia elettiin 2009–2014. https://cdn.prod.websitefiles. Aroniemi tutustunut toimintaan opintomatkalla Yhdysvalloissa. https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_ selvityksia/liikunnan-talous-suomessa-vuonna-2018-raportti.pdf Arkko, S. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 19. (Yle 1975.) Liikuntapalveluiden yritysmuotoinen tarjonta lisääntyi nopeasti 1980-luvulla. Fit Natio
Yksityissektorin rooli on viime vuosina kasvanut etenkin aikuisväestön liikuttajana. L iikunta-ala elää jatkuvan muutoksen keskellä. Jyväskylän yliopistossa meneillään olevassa hankkeessa (2024–2025) tutkitaan liikunta-alan pienyrittäjyyteen liittyviä arvoja luontoliikuntayrittäjien ja yrittäjäisien kohderyhmissä (Jyväskylän yliopisto 2024). Arvoihin perustuva toiminta tarjoaa yritykselle kilpailuedun ja keinon erottautua. Vaikka yrittäjyys liikunnan parissa on lisääntynyt, silti yrittäjyyttä työnä liikunta-alalla ja siihen liittyviä arvoja ei ole juuri huomioitu eikä tutkittu Suomessa. Tutkimusaiheen. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 37 TITTA KONTRO, TtT tutkija, tietokirjailija, freelancer-kirjoittaja, liikunnanohjaaja titamiinia@gmail.com Arvopohjainen toiminta tukee liikunta yrittäjyyttä Kuva: Antero Aaltonen Kilpailu on kovaa liikunta-alalla
Myös yhä useammat asiakkaat ja sidosryhmät arvostavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Yrityksen arvomaailma on organisaation ja sen työntekijöiden käyttäytymisen ja toiminnan perusta (Rossi 2012, 47; Silva 2021). Urheiluyrittäjyyttä käsittelevät julkaisut ovat keskittyneet Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Australiaan, Espanjaan ja Kanadaan. Arvojen kautta johtaminen on tärkeää, sillä se tukee yrityksen tavoitteita ja päämääriä (Rossi 2012, 47). Erottautumispyrkimyksistä kertovat esimerkit kotimaisten liikuntakeskusten verkkosivuillaan julkilausuYhä useammat asiakkaat ja sidosryhmät arvostavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja.. 2022). Mitä paremmin yrityksen arvot ymmärretään sen toiminnan kaikilla tasoilla, sitä yhtenäisempi yrityskulttuuri on (Maury 2016). 2021). Urheilun ja sosiaalisen yrittäjyyden suhde voi olla väline demokraattisiin ja sosiaalisiin arvoihin perustuvan yhteiskunnan luomiseen (Cardella ym. Liikunta-alan yrittäjyys ymmärretään nousevaksi ja jatkuvasti kehittyväksi liike-elämän ja liikkeenjohdon alaksi, johon liittyvän innovatiivisen sosiaalisen toiminnan tavoitteena on uusien markkinoiden luominen (Smith & Stewart 2010) ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen (Lyras & Peachey 2011). Arvot ovat myös osa yrityksen vastuullisuutta (Espedal ym. Toiminnan lopullisena tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos (Cardella ym. Tutkimusaiheet ovat liittyneet yleisesti yrittäjyyteen ja urheiluun, mutta myös urheiluyrittäjyyteen, sosiaa liseen yrittäjyyteen, innovaatioihin, koulutukseen, johtamiseen ja yrittäjyysaikomuksiin. Arvot ohjaavat yksilön ja yrityksen toimintaa Arvot ja periaatteet ovat yksilölle merkityksellisiä asioita, joihin moraalinen kompassimme perustuu (Silva 2021). 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa merkitystä korostaa liikunta-alan myönteinen vaikutus kansanterveyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja taloudelliseen kehitykseen (Cardella ym. Oikein määriteltynä ja toteutettuna arvot toimivat avaimena liiketoiminnan sisäiseen ja ulkoiseen menestykseen hyvän työilmapiirin ja lojaalien asiakassuhteiden kautta (Silva 2021). 2021). Havaintojeni perusteella yritykset haluavat erottautua kilpailijoista erilaisilla arvolupauksilla. (Cardella ym. Arvot ohjaavat ajattelua, valintoja ja toimintaa elämässä työja vapaa-aikana (Heiskanen & Salo 2007). Kilpailu on liikunta-alalla kovaa, joten arvopohjainen toiminta auttaa yritystä erottumaan kilpailijoistaan ja rakentamaan vahvan aseman markkinoilla. Arvojen muodostumiseen vaikuttavat itsetuntemuksen lisäksi ympäristö ja kasvatus (Giorgi ym. 2003, 53). Tämän vuoksi liikunta-alan yrityksen tulee pyrkiä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen arvojensa ja toimintansa kautta. 2021.) Liikunta-alan yrittäjyys muuttaa yhteiskuntaa Yrittäjyys on prosessi, jonka tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos (Gries & Naudé 2010; Kefela 2012), talouskasvu (Fellnhofer & Kraus 2015), palvelujen ja uusien tuotteiden tarjonta luovuutta edistämällä sekä innovatiivisten ideoiden tuottaminen (Damanpour & Schneider 2006). Klassiseen yrittäjyyteen yleisesti liitetyt taidot, kuten riskinotto, proaktiivisuus, innovointi ja voiton tavoittelu, ovat laajalti tunnettuja myös liikunta-alalla (Ratten 2012). 2021; Espedal ym. Arvojen määrittämisen ja arvioinnin tulee olla koko organisaation yhteinen asia ja arvojen pitää näkyä jokaisen työntekijän toiminnassa (Aaltonen ym. 2022; Ratten 2012; Silva 2021; Smith & Stewart 2010; Vamplew 2018.) Maapallo ei voi hyvin, ja siihen yksi syy on talousjärjestelmämme, jossa yritykset tavoittelevat jatkuvaa laajentumista ja lyhyen tähtäimen voittoa silläkin uhalla, että ihmisten ja luonnon hyvinvointi sekä kestävä kehitys ovat vaarassa (Chouinard 2006, 179). Arvot voivat luoda vahvan perustan yrityksen menestykselle Klassisen yrittäjyyden tavoin arvot ovat keskeisiä liikuntaalalla, sillä ne auttavat yritystä rakentamaan vahvan brändin, ohjaavat liiketoimintastrategioita ja päätöksentekoa, vaikuttavat asiakasja yhteistyösuhteisiin sekä luovat pitkäaikaisen kehittämisen, kasvun ja menestyksen perustan. Yhteisöllisyys, ekologisuus ja vastuullisuus pinnalla markkinoinnissa Perehdyin suomalaisten ja kansainvälisten liikunta-alan yritysten arvoihin yritysten verkkosivujen kautta. Arvojen selkeä määrittely ja viestintä houkuttelevat saman arvomaailman omaavia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Sosiaaliset yrittäjät käyttävät urheilua tai liikuntaa esimerkiksi vähemmistöryhmien auttamiseksi, sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi, sosiaalistumisprosessien auttamiseksi ja kulttuurien välisten konfliktien ratkaisemiseksi (Ratten 2011). 2021). Valitettavasti harva yritys kuitenkaan osaa hyödyntää arvoja työyhteisössä suorituskykyään ja menestystään parantavasti (Silva 2021). 2015, 4). Arvojen ja työssä jaksamisen on myös todettu linkittyvän toisiinsa (Aaltonen & Junkkari 1999, 136). Alan yrittäjiä pidetäänkin muutoksen tekijöinä, jotka pyrkivät lisäämään tuottavuutta sekä kasvattamaan kiinnostusta tuotteisiin ja palveluihin, mikä luo uusia markkinoita (Vamplew 2018). (Cardella ym. Liikunta-alan yrittäjyyttä on alettu tutkia itsenäisenä alana enemmän vasta 2020-luvulla. Alan tutkimus on pääasiassa ollut monitieteistä ja se on liitetty yritysja johtamistutkimukseen sekä yhteiskuntaja liikuntatieteisiin. Arvojen näkyminen liiketoiminnassa voi myös edistää positiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ne myös sitouttavat heidät yritykseen pitkäksi aikaa
Ammattitaito & koulutus: Jatkuvaa oppimista ja koulutusta arvostava yritys, investoi omaan ja työntekijöidensä koulutukseen. Luotettavuus & rehellisyys: Asiakasja yhteistyösuhteissa on tärkeää, että yritys toimii rehellisesti ja luotettavasti, mikä lisää asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden sitoutumista ja tyytyväisyyttä. Liikunta-alan yrittäjyyden arvot vaihtelevat yrityksissä, mutta niihin liittyy samoja julkilausuttuja periaatteita, joiden yrittäjät ainakin sanovat ohjaavan toimintaansa. Tekoälyn hyödyntäminen tukiälynä on avain menestykseen Globalisaatio, maailmanlaajuiset kriisit ja uudet teknologiset innovaatiot vaativat yrityksiltä sopeutumiskykyä (Cardella ym. Yritys voi tarjota monipuolisia treeniohjelmia ja muita palveluita, jotka palvelevat eri asiakasryhmiä ja tarpeita. Motivaatio & inspiraatio: Asiakkaiden innostaminen ja motivointi terveellisiin elämäntapoihin ja liikuntaan on keskeinen osa liikunta-alan yrityksen toimintaa. Yhteisöllisyys & yhteistyö: Yhteisöllisyyden rakentaminen ja asiakassuhteiden vahvistaminen ovat tärkeitä liikunta-alan yrityksille. Monimuotoisuus & inklusiivisuus: Yrityksen tilojen ja palveluiden tulee olla kaikkien saavutettavissa riippumatta iästä, taustasta, kyvyistä tai kokemustasosta. Kestävyys & ympäristövastuu: Yrityksen tulee toimia vastuullisesti, ympäristöystävällisesti ja kestävästi. 9. 8. Yritys voi tarjota henkilökohtaisempia palveluja, kuunnella asiakaspalautetta ja kehittää palveluja asiakkaidensa tarpeiden mukaan. Tämä voi tarkoittaa ekologisten materiaalien käyttöä, kierrätystä, energiatehokkuuden parantamista, paikallisten tuotteiden suosimista tai vastuullista liiketoimintakäytäntöä. 6. 4. Eettisyys & reilu kilpailu: Eettiset arvot vaikuttavat siihen, miten yritys suhtautuu kilpailijoihinsa ja liiketoimintakäytäntöihinsä. Innovaatiot & jatkuva kehitys: Liikuntaja hyvinvointitrendit muuttuvat nopeasti, joten yrityksen on pysyttävä ajan tasalla uusista ilmiöistä ja innovaatioista, jotta se voi tarjota ajankohtaisia palveluja. 2. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 3 9 mista arvoista: asiakkaista ja henkilökunnasta välittäminen, rohkeasti kotimaisuus ja ennakkoluuloton yrittäjyys (GoGo liikuntakeskus, Tampere & muu Suomi), ekologisuus (Greenfit Concept, Helsinki), rehellisyys ja avoimuus, lämminhenki syys, vastuullisuus (Klub1, Jyväskylä), reiluus, elämänilo, rohkeus ja kannustaminen (Kuntokeskus Liikku, koko Suomi), helposti lähestyttävyys, ammattitaito, palvelualttius ja turvallisuus (Liikuntakeskus Olo, Oulu), vaikuttavuus, lä pinäkyvyys ja kohtuullisuus (Liikuntakeskus Pajulahti), luo tettavuus, ystävällisyys, yhteisöllisyys ja ilolla treenaaminen sekä vihreät ja ekologiset arvot (Titan24 liikuntakeskus, Hyvinkää), ilo, vastuullisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys (Unisport, pääkaupunkiseutu). Tämä näyttää olevan nykypäivän markkinointitrendi, jonka haastavana kohderyhmänä olemme me yhä paremmin omat arvomme tiedostavat milleniaalija Z-sukupolvet. Asiakaskeskeisyys: Menestyvä yritys asettaa asiakkaat keskiöön ja pyrkii tarjoamaan heille parasta mahdollista palvelua ja elämyksiä. Arvot voi jakaa seuraavasti: 1. Yritys voi luoda yhteistyössä urheiluseurojen tai muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, ryhmiä tai yhteisöjä, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan yhdessä. Yritys voi panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten teknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen kehittäessään uusia treeniohjelmia ja tuotteita. Terveys & hyvinvointi: Liikunta-alan yrityksen tulee edistää asiakkaidensa terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla palveluja, jotka kannustavat aktiiviseen elämäntapaan. 7. 2021). Verkostoituminen muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa voi avata uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökuvioita. 10. 3. Tämä kehittää työntekijöiden asiantuntemusta ja parantaa palveluiden laatua, mikä kasvattaa asiakastyytyväisyyttä. Tämä voi tarkoittaa reilua hinnoittelua, läpinäkyvyyttä, rehellistä markkinointia ja vastuullista suhtautumista kilpailijoihin. Yritys voi myös edistää ihmisten tietoisuutta liikunnan merkityksestä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisessa. 5. Verkkosivuillaan suurin osa yrityksistä myös kuvaa laajemmin arvojensa toteutumista käytännössä muun muassa henkilökunnan koulutuksen, arvioinnin ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kautta ekologisuus huomioiden. Muutaman suuren Suomessa ja maailmalla menestyvän liikunta-alan yrityksen arvoja ovat: Pitkän aikavälin ajat telu, Asiakkaiden ehdoilla, Oppiva organisaatio, Yhteistyö te kee tiimin ja Yhteiskuntavastuu (Fitness24Seven liikuntakeskus, Suomi & koko maailma), United, Be brave, Change the world, A fitter planet in every way possible (Les Mills -ryhmäliikuntabrändi, Suomi & koko maailma), I put members first, Liikunta-alan yrittäjyyden keskeiset arvot Ihannetilanteessa yrityksen toiminta rakentuu asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnan laajasti huomioivien arvojen varaan. I am accountable, I am professional, I am extraordinary (SATS Group ELIXIA liikuntakeskus, Suomi & Pohjoismaat). Muutos on jatkuva ja tunnusomainen elementti yrittäjäympäristössä liikunta-alalla, jonka keskeisiä menestystekijöitä ovat innovaatiot ja jatkuva kehitys.
J. doi: 10.5406/ jsporthistory.45.2.0183.. Gries, T. Forbes. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Koronapandemia muutti myös liikunta-alaa pysyvästi, kun liikuntakeskukset olivat kiinni ja ihmiset harjoittelivat kotona. & Sánchez-García, J.C. The education of a reluctant businessman. Sanoma Pro Oy, Helsinki. 2015. Sport-Based Entrepreneurship: Towards a New Theory of Entrepreneurship and Sport Management. 2009.07.002. Aito kohtaaminen ja yhdessäolo, Fitness Magic elämys, syntyvät vain vuorovaikutuksessa oikean ohjaajan läsnä ollessa. J. Damanpour, F. Yrityksen arvot ja Etiikka. Products, Promotion and (Possibly) Profits: Sports Entrepreneurship Revisited. Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten se tulisi nähdä mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana. Arvot liikuntayrittäjiä ohjaamassa. Tekoälyn ja teknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen on avain yrityksen menestykseen tulevaisuudessa. 12:98–107. Harva työntekijä ymmärtää työpaikkansa strategiaa. 1999. 2024. Liikunta-alan yrittäjän on ymmärrettävä kohdeyleisönsä tarpeet ja toiveet, joiden selvittämisessä tekoälyä voi käyttää apuna. 2018. doi: 10.1016/j.smr. Entrepreneurship has emerged as the economics engine and social development throughout the world. Verkkosivut: https://www.forbes.com/sites/piasilva/2021/10/12/core-values-whatthey-are-why-they-matter-and-how-they-can-transform-yourbusiness/?sh=58f27d6d1679. 2010. Sport Hist. Phases of the adoption of innovation in organizations: Effects of environment, organization, and top managers. & Stewart, B. A. 28;18(9):4720. LÄHTEET: Aaltonen, T. Examining attitudes towards entrepreneurship education: A comparative analysis among experts. Entrepreneurship and Sport: A Strategy for Social Inclusion and Change. 2007. doi: 10.1504/IJEV.2015.073648. J. Verkkosivut: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/978-3030-90769-3.pdf. (Kontro 2025.) Sen vuoksi liikunta-alan yrittäjien kannattaa valjastaa tekoäly apurikseen ja siten edistää kansanterveyttä lisäämällä liikettä jokaisen arkeen. 2016. VID Specialized University. Kulttuuristrategia. 7:57–69. Vamplew, W. Glob. Sport Manage. Maury, M. 2021. 2012. doi: 10.1016/j.smr. & Naudé, W.A. WSOY, Helsinki. Heiskanen, E. Penguin books, USA. Rev. Tekoäly voi olla tehokas tukiäly, mutta se ei voi korvata ihmisen roolia kohtaamisissa eikä liikunta-alan kehittämisessä. The Many Faces of Culture: Making Sense of 30 Years of Research on Culture in Organization Studies. . 2024. 2012. Br. 2015. & Innanen, P. Res. Silva, P. Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen. J. 2010. Entrep. Small Bus. (Viitattu 5.2.2025) Smith, A.C.T. Int. 2006.00498.x. Manag. Econ. Researching Values: Methodological Approaches for Understanding Values Work in Organizations’ and Leadership. Manag. 34:13–29. Cardella, G.M., Hernández-Sánchez, B.R. 2025. Rev. & Salo, J. Verkkosivut: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/arvot-liikuntayrittajiaohjaamassa#toc-ajankohtaista (Viitattu 5.2.2025) Kefela, G.T. 2003. doi: 10.3390/ ijerph18094720. Sport Manag. Entrepreneurship and Structural Economic Transformation. Entrep. 2021. & Kraus, S. Int. J. 2011.05.006. 14:311–326. 2022. Jyväskylän yliopisto. & Junkkari, L. doi: 10.1007/ s11187-009-9192-8. doi: 10.1007/s11365-010-0138-z. Ventur. Sport entrepreneurship: Challenges and directions for future research. 2011. & Peachey, J.W. Tulevaisuudessakaan virtuaalitunnit tai tekoäly eivät kuitenkaan pysty täysin korvaamaan saleilla pidettäviä ryhmäliikuntatunteja. Rossi, A. (Korhonen 2024.) Datan analysoinnin lisäksi tekoälyä voi hyödyntää tehokkaasti yrityksen markkinoinnissa. 13:1–13. Manag. J. 17:215–236. Vaikka tekoälyn käyttöön liittyy monia etuja, niin on tärkeää ottaa huomioon myös siihen sisältyvät mahdolliset riskit: eettiset kysymykset, tietosuoja ja yksityisyys, väärinkäytökset, riippuvuus teknologiasta, virheelliset analyysit ja ohjeet. Tekoäly liikunta-alalla. (Viitattu: 5.2.2025) Fellnhofer, K. 4:65–76. Neljäs sektori käyttämätön voimavara suomalaisessa liikuntakulttuurissa. doi: 10.1504/ IJEV.2012.044819. Int J Environ Res Public Health. doi:10.1080/19416520.2015.1007645. Aaltonen, T. Core Values: What they are, why they matter and how they can transform your business. Bus. Tämän vuoksi digitalisaatio on näkynyt yhä enemmän myös keskusten arjessa virtuaalituntien ja etävalmennuksien määrän kasvuna. & Glynn, M. Verkkosivut: https://esignals.fi/kategoria/liikunta/tekoaly-liikunta-alalla/ (Viitattu 6.2.2025) Lyras, A. Oslo. Let my people go surfing. & Schneider, M. Korhonen, E. Suomalainen liikuntakenttä on tällä hetkellä suuressa murroksessa, sillä sen nykytilaa ravistelevat taloudellinen niukkuus ja globaalit kriisit. Ratten, V. Int. Talentum Media Oy, Helsinki. Espedal, G., Løvaas B., Sirris, S. Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä. Entrep. Liikunta & Tiede 1, 48-50. Chouinard, Y. 2012. Liikunta-alan ammattilaiset ovat viime aikoina alkaneet tunnistaa tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet työnsä tehostajana sekä yksilöiden hyvinvointija suorituskykydatan nopean ja reaaliaikaisen käsittelyn mahdollistajana. Kontro, T. 2006. & Wæraas, A. doi: 10.1111/j.1467-8551. 7:396–411. Kauppakamari. Integrating sport-for-development theory and praxis. Verkkosivut: http://www.uva.fi/fi/news/maury/ (Viitattu 5.2.2025) Ratten, V. 45:183–201. 2011. & Heiskanen, E. The special features of sport: A critical revisit. Ventur. 2006. The Academy of Management Annals. Giorgi, S., Lockwood, C. 9(1):1–54. Lisäksi liikkumattomuus ja sen mukanaan tuomat haasteet uhkaavat yhteiskunnan hyvinvointia, joten tulevaisuudessa liikunnan rooli kansan terveyden edistäjänä tulee korostumaan yhä enemmän
Palvelumuotoilun kehittäminen alkaa kehityskohteen valinnasta sekä Tunne asiakkaat -osiosta, jossa hankitaan asiakasymmärrystä. Asiakaskokemus muodostuu kaikista niistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista, joita asiakas yrityksestä muodostaa (Löytänä & Kortesuo 2011, 11). Miettinen (2014) kuvaa, että palvelumuotoilu on organisaation kyvykkyyttä tuottaa uutta sisältöä, kehittää liiketoimintaa ennakoiden ja kokeillen sekä tehdä kehitystyötä yli toimialaja organisaatiorajojen. Palvelumuotoilu auttaa yrittäjää kohdentamaan resurssit kehittämään niitä toimintoja, joilla on kysyntää. Mallissa hyödynnetään palvelumuotoilun keskeisiä vaiheita. tarpeita pintaa syvemmältä, sitouttaa asiakkaita palvelun käyttöön sekä luoda asiakkaan näkökulmasta innovatiivisempia ratkaisuja. Palvelumuotoilua liikunta-alalle Palvelumuotoilun määritelmä ei ole yksiselitteinen, ja sitä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. (Stickdorn ym. Palvelumuotoilu voisikin olla myös liikunta-alalla yksi tapa erottua kilpailijoista, parantaa palveluiden kysyntää ja luoda helpommin saavutettavia palveluita. 2018.) Palvelumuotoiluprosessi ja siinä käytetyt menetelmät voivat vaihdella tilanteen ja kehitettävän kohteen mukaan (Miettinen toim. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 41 LIISA KIVILUOTO-HEINONEN, LitM, fysioterapeutti lehtori liikunta ja hyvinvointi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu liisa.kiviluoto-heinonen@haaga-helia.fi Palvelumuotoilu tuo liikuntapalveluiden käyttäjien tarpeet keskiöön Liikunta-alan yritykset voivat saada lisäarvoa toimintaansa palvelumuotoilusta. 2016). 2011). Se voidaan nähdä myös luovana prosessina, yhteiskehittämisen tai moniammatillisen yhteistyön mahdollistajana tai menetelminä, joiden kautta pyritään edistämään keskustelua ja yhteisiä innovaatioita. L iikunta-alalla palveluja tuottavat yritykset kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. 2024). Palvelumuotoilun tavoitteena on kehittää palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja parantavat näin asiakaskokemusta (Andreassen ym. LIPA-hankkeen yhtenä lopputuloksena luotiin liikuntaalan yrittäjien käyttöön yksinkertaistettu Helppoa palvelu muotoilua liikuntaalan yrittäjille -malli (kuva 1) hyödyntäen 20 vuotta olemassa ollutta palvelumuotoilun tuplatimanttia (Design Council 2025). Usein palvelumuotoilu kuvataan prosessina, joka sisältää kolme–viisi vaihetta (kuva 1). PAULA HARMOKIVI-SALORANTA, FT, LitM terveysliikunnan yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AHTI ROMO, liikunnanohjaaja (YAMK) lehtori liikunnanja vapaa-ajan koulutus Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Palvelumuotoilussa tavoitteena on tuoda empatia ja tunne osaksi palvelukehitystä (Miettinen 2014), jotta voidaan ymmärtää käyttäjien Kuva 1. Palvelujen kuluttamiseen vaikuttavat myös yksittäisten kuluttajien ja yritystenkin tiukentuneet taloustilanteet. Tärkein lähtökohta on aito käyttäjälähtöisyys, mikä tarkoittaa kaikkien kehitettävän palvelun vaikutuspiirissä olevien osapuolten huomioimista ja osallistamista kehittämisprosessiin. Palvelumuotoiluprosessi liikunta-alan yrityksille (Romo ym
LIPA-hanke lyhyesti Tämän artikkeli pohjautuu kokemuksiin Euroopan unionin osarahoittamasta LIPA (Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen) -hankkeesta, joka toteutettiin 1.1.2023–31.12.2024 Päijät-Hämeessä. Kehittämishaasteen tunnistamiseksi kerätty asiakasymmärrysaineisto analysoidaan ja tiivistetään helposti tulkittavaan muotoon. Tässä vaiheessa alkuperäinen kehittämishaaste voi vielä muuttua tai rajautua selkeämmäksi, kun kerätyn aineiston pohjalta tunnistetaan palvelun näkökulmasta keskeiset haasteet. Liikunta-alan yrityksissä asiakasymmärryksen keräämisen voi aloittaa hyvinkin matalalla kynnyksellä, esimerkiksi keskustelemalla asiakkaiden kanssa ja hyödyntämällä erilaisia asiakasrekisterejä ja -kyselyjä. LIPA-hankkeessa hyödynnettiin asiakasymmärryksen keruussa asiakaskyselyn lisäksi haastatteluja, kirjoitettuja tarinoita, benchmarkkausta ja mysteryshoppausta. Viimeisenä vaiheena on palvelun markkinointi ja viestintä, jossa hyödynnetään esimerkiksi asiakaspersoonia kohdennetun markkinointiviestinnän tekemisessä. Esimerkki LIPA-hankkeessa muodostetusta asiakaspersoonasta (Romo ym. Tällöin hyödynnetään usein visuaalisia menetelmiä. Aineistoa voidaan visualisoida esimerkiksi asiakaspersoonaksi (kuva 2) tai mallintaa palvelu asiakkaan näkökulmasta palvelupolkuna. 2024).. Prosessien päättymisen jälkeen he selvittivät osallistuneiden yrittäjien kokemuksia palvelumuotoilusta ja sen hyödyntämisestä tulevaisuudessa haastatteluilla. Kuva 2. Asiakasymmärryksen kerääminen on usein monimenetelmällistä, ja kerättyä aineistoa voidaan täydentää eri menetelmillä, jotta saavutetaan syvällinen ymmärrys asiakkaiden motiiveista, tunteista ja unelmista. Persoonaan kootaan asiakkaiden tavoitteita, toiveita, odotuksia suhteessa kehitettävään palveluun sekä mitä kautta yrityksen viestintää seurataan. Syvällisemmän ja systemaattisemman ymmärryksen saavuttamiseksi asiakkaiden arvoista ja ajatusmaailmasta käytetään asiakasymmärryksen keruuseen yleensä laadullisia menetelmiä, kuten haastatteluja ja havainnointia. Tunne asiakkaasi -vaiheessa kerätyn aineiston pohjalta määritellään tarkennettu kehittämishaaste. Tunnistammeko liikunta-alan asiakkaiden todelliset tarpeet. Nuolet mallin osioiden välillä kuvastavat sitä, että osioiden välillä voi palata aina tarpeen mukaan takaisinpäin. Tämän jälkeen siirrytään ideoimaan uusia palveluita ja kokeilemaan niitä nopeilla ja ketterillä kokeiluilla. Palvelupolussa voi kuvata asiakkaan näkökulmasta sen eri vaiheet tiedon etsimisestä aina palvelun päättämiseen asti ja nostaa esille eri palvelupolun vaiheiden keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kehittämistyön aikana hankkeen työntekijät kirjasivat omat kokemuksensa palvelumuotoilun toteuttamisesta. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Tunnista todelliset tarpeet -kohdassa kerätystä asiakastiedosta kiteytetään oleellinen, esimerkiksi asiakaspersooniksi tai palvelupolun muotoon. Hankkeessa kehitettiin mukana olleiden yritysten palveluita palvelumuotoilua hyödyntäen
A universally accepted depiction of the design process. McColl-Kennedy, J., Edvardsson, E. Asiakkailta voi kysyä jatkuvasti toiveista, haasteista ja ihan vain fiiliksistä palveluita kohtaan. Romo, A., Harmokivi-Saloranta, P., Kiviluoto-Heinonen, L., Kangas, S., Stellberg, T., Orpana, T. Toisaalta palvelumuotoiluprosessi ja sen tavoitteet sekä tarkoitus täytyy pystyä avaamaan riittävän selkeästi, jotta sen hyödyntäminen koetaan kiinnostavaksi ja mahdolliseksi kiireisessä yrityksen arjessa. 2025. 2018). Palvelumuotoilun toteuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta sitä voi tehdä myös koko ajan osana yrityksen arkea. https://www.designcouncil.org.uk/ our-resources/the-double-diamond/ Luettu 12.2.2025. Asiakaskokemus palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. (toim.) Muotoiluajattelu. Ideointityöpajojen tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuja tunnistettuun ongelmaan ajatuksella, että määrä on laatua. Asiakas ymmärrysvaiheen aikana nousi myös paljon pieniä kehityskohteita, joita yrittäjien oli melko vaivatonta laittaa kuntoon liittyen esimerkiksi siisteyteen tai pukuhuoneiden kuntoon. Helsinki. . Tämän lisäksi yrittäjiä kannustettiin luomaan uusien palveluideoiden prototyyppejä ja testaamaan myös niitä. Palvelumuotoiluprosessi koettiin osittain melko raskaaksi ja aikaa vieväksi. Stickdorn, M., Horness, M., Lawrence, A. Prototyyppi on varhainen, usein yksinkertaistettu versio tuotteesta tai palvelusta, joka on luotu testaamista ja kehittämistä varten. 2016. Applying Service Design Thinking in the Real World. 2018. Prototyypin tehtävänä on tunnistaa nopeasti uuden palvelukonseptin keskeisimmät kohdat, etsiä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä arvioida järjestelmällisesti niiden toimivuus arjessa (Stickdorn ym. Yrittäjät kokivat olevansa itse niin lähellä yrityksen toimintaa, että ulkopuolinen näkökulma toi uusia ajatuksia palveluihin. https://julkaisut.haaga-helia.fi/helppoa-palvelumuotoilua-liikuntaalan-yrityksille/ Luettu 11.12.2024. 2014. Syntyneet ideat lajiteltiin tuottamisen jälkeen sen mukaan, kuinka innovatiivisia tai tavanomaisia ne olivat. This Is Service Design Doing. & Colurcio, M. Yrittäjät toivat myös esille, että heillä ei olisi ollut aikaa tai välttämättä osaamistakaan toteuttaa vastaavanlaista ja -laajuista asiakasymmärrysvaihetta. Teoksessa Miettinen, Satu. Linking service design to value creation and service research. LIPA-hankkeessa tunnistettiin, että tämä oli harvinaisempaa yrittäjien keskuudessa. Myös ideointivaihe, jossa ideoitiin kokonaan uusia tai olemassa olevien palveluiden kehittämistä, sai usealta yrittäjältä kiitosta. Yrittäjät kokivat asiakkaiden aidon palautteen parhaana antina palveluiden testaustilanteissa. 2011. Nyt on muotoiluajattelun aika. Palvelumuotoiluprosessin asiakasymmärrysvaiheen ja aineiston kiteyttämisen asiakaspersoonan tai palvelupolun muotoon koettiin tuovan lisäarvoa ja näkökulmaa palveluiden kehittämiseen sekä myös vahvistaneen oletuksia asiakkaiden odotuksista ja toiveista. Haaga-Helia julkaisut 16/2024. & Schneider, J. Tampere: Tammerprint Oy, 10 –17. Suunnitelmallisuutta vaati se, kuinka nämä toiveet, haasteet ja fiilikset taltioidaan, miten ne tulevat koko organisaation tietoon, ja kuinka ne ohjaavat palveluiden kehittämistä. Kanada. Tätä työskentelyä tuettiin erilaisilla aivoriihimenetelmillä. Palveluiden nopea testaaminen oli usealle hankkeen yrittäjälle tuttua ja totuttu tapa toimia. Journal of service management 27 (1), 2 –29. 2024. LIPA-hankkeessa ideointi toteutettiin ideointi työpajoissa, joihin voitiin osallistaa yrittäjien lisäksi esimerkiksi asiakkaita tai muita asiantuntijoita. Voi olla, että liikunta-alalla on totuttu melko nopeisiin kehitystoimenpiteisiin, joten esimerkiksi asiakaskyselyiden analyysiin käytetty aika saattoi tuntua pitkältä. Talentum. Kokeiluvaiheeseen kuuluu keskeisesti palautteen kerääminen systemaattisesti. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 4 3 Ideasta kokeiluun Ideointivaiheen keskeisenä tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja Tunnista todelliset tarpeet -vaiheessa havaittuihin kehittämiskohtiin. Osalle yrittäjistä palvelumuotoilu tai ainakin asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen oli entuudestaan jo tuttua. & Kortesuo K. Design Council. Pienissä yrityksissä yrittäjä vastaa usein kaikesta liiketoiminnan pyörittämisestä ja kehittämiseen voi olla hankalaa löytää resursseja. Mukana olleet yrittäjät kokivatkin hankkeen tarjoaman ulkopuolisen tuen kehittämiseen arvokkaaksi. Miettinen, S. The Double Diamond. Positiiviset kokemukset ja tunnistetut haasteet Kaikki LIPA-hankkeessa mukana olleet yritykset olivat alle kymmenen työntekijän mikroyrityksiä ja mukana oli paljon yksinyrittäjiä. Löytänä, J. Hankkeeseen osallistuminen toi kuitenkin palvelumuotoiluun uusia näkökulmia, ja yrittäjät myös tunnistivat selkeämmin missä ja miten sitä voi hyödyntää. LÄHTEET: Andreassen, T., Kristensson, P., Lervik-Olsen, L., Parasuraman, A. Asiakaspalautteella on iso merkitys siinä, miten kokeiltavaa tai suunniteltavaa palvelua lähdetään jatkokehittämään. Palautteen keruussa toimivat yksinkertaiset tavat, kuten kyselyt ja keskustelut, jotka tuottavat lisäarvoa palvelun jatkokehityksen kannalta. Helppoa palvelumuotoilua liikunta-alan yrityksille. Yrittäjät olivat usein jo tietoisia helpoimmin tunnistettavista kehityskohteista, mutta asiakasymmärryksestä nousseet vahvat todisteet tunnetuista epäkohdista saattoivat nopeuttaa reagointia kehityskohteisiin. Vaikka arki on täynnä rutiineja, niin kehittämistyölle on varattava aikaa, jos haluaa pärjätä.. O ?Reilly Media. Palvelumuotoilussa voi hyödyntää erilaisia helppoja keinoja rakentaa ideasta prototyyppejä, esimerkiksi uudesta palvelusta kootulla sarjakuvalla, joka toimii hyvin nopeana keinona testata kehitettävää palvelua asiakkailla. Yrittäjät päättivät ideointivaiheen lopuksi, mitä ideoita ongelman ratkaisuun he lähtevät edelleen työstämään ja kokeilemaan. Yksi yrittäjiltä noussut oivallus oli se, että vaikka arki on täynnä päivittäisiä tärkeitä rutiineja, niin myös kehittämistyölle on varattava aikaa, jos haluaa pärjätä kovassa kilpailutilanteessa. Alusta asti kehittämistä tehtiin kuitenkin yhteistyössä niin, että kokemukset ja opit siirtyisivät mahdollisimman hyvin yrittäjille ja yrityksen työntekijöille
Myöhemmin hän kou. Miksi hyvinvointia tuottavalla alalla on pahoinvointia tuottavia työehto-ongelmia, ja mitä niille voisi tehdä. Fit Tammiston ja koronarajoitusten kaataman Motivuksen kaltaisissa paikoissa toimitaan asiallisesti, mutta aina kuntosalija ryhmäliikuntaohjaajien työehdot ja -olot eivät kestä päivänvaloa. Räväkkä vetäjä koostaa tunnit taidolla, ja vaikka ne ovat rankkoja, myös huumorintajuinen ote puhuttelee monia. Molemmat kertovat päätyneensä alalle yleisintä tietä: oman aktiivitreenin kautta. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa SUSANNA LUIKKU Liikunta-alan villi länsi Kuntosalija ryhmäliikunta on hyvinvointia tuottava kasvuala, mutta sen kirjavuus ja järjestäytymättömyys voi aiheuttaa työntekijöille ongelmia. Ensimmäisen vakituisen työpaikkansa hän sai lähes saman tien, 19-vuotiaana. Terhi Ruotsalainen suoritti vuonna 2003 Fitness Academy Finlandin (FAF) ohjaajakoulutuksen; yhtiö on yhä iso toimija alalla. Rehellisesti sanoen ajattelin, että pystyisin itse ohjaamaan paremmin, ja saamaan siitä vielä rahaa, Ruotsalainen heittää. Anna Englundilla on asiakkaita, jotka ovat käyneet hänen tunneillaan pian 30 vuotta. Erilaisia taustoja, koulutuksia ja kokemuksia Terhi Ruotsalaisella on fitnessja Anna Englundilla tanssitausta. Kiitetyn esikoisromaanin Lautapalttoo (Siltala, 2022) julkaissut kirjailija työstää apurahan turvin toista teostaan ja vetää nykyisin yrittäjänä vain pilatestunteja, mutta hän ehti ohjata muun muassa Finnbodyja Motivus-ketjujen keskuksissa eri tunteja parikymmentä vuotta. – Kävin nuorena jumpalla tosi paljon, 3–4 tuntia päivässä. P aina ! E nEmmän on EnEmmän ! Ei tää oo mikään satujump pa… Vielä menee!" Terhi Ruotsalaisen ohjaamat ryhmäliikuntatunnit Fit Tammiston kuntokeskuksessa Vantaalla ovat lähes aina täyteen varattuja. Esiintyy alipalkkausta, pakkoyrittäjyyt" Kuva: Antero Aaltonen tä, lakisääteisten sunnuntailisien kiertämistä, piittaamattomuutta työturvallisuudesta, nihkeyttä sairaslomien pitämiseen ja muita ongelmia. Kokeneet alan ammattilaiset muistuttavat myös asiakkaiden kärsivän, jos ohjaajiin ei satsata
Mutta kyllä alalla vaanii tietty loppuun palamisen riski, mikä tuli itsellekin tutuksi parikymppisenä, kun otin liikaa vastuuta ja työkuormaa. Muistaakseni se oli myös yksi syy, ettei idea yhteisestä työsopimuksesta aikoinaan edennyt, kun sitä yritettiin ajaa, Englund sanoo. Anna Englund ja Terhi Ruotsalainen muistuttavat, että vastatulleet parikymppiset harvemmin heti hahmottavat palkkatason tai työehtojen mahdollisia ongelmia. Voima-lehden tammikuisessa numerossa kolme liikunnanohjaajaa kertoi nimettöminä huonoista kokemuksistaan; suomalaisen tavan mukaisesti omalla nimellä epäkohtien esiin nostamisesta seuraa lähes poikkeuksetta ongelmia puhujalle. Palkka ei siis ole tuntipalkka, vaan tunnin pitämisestä maksettu urakkapalkka, johon lasketaan sisältyvän suunnittelutyö: tunnin kulku, liikesarjat, musiikin valinta ja koostaminen ja niin edelleen. – Yrittäjyys sopii minulle ja nautin siitä, että pystyn tiettyyn rajaan asti järjestelemään itse kalenterini, menoni ja työaikani. Anna Englundin mukaan esimerkiksi lihaskuntotuntien suunnittelu sujui pitkällä kokemuksella nopeasti. Toimihenkilöliitto Erto on määritellyt liikunta-alalle palkkasuositukset, jotka eivät kuitenkaan ole sitovia. Jutun ohjaajilla oli työkokemusta 5–15 vuotta. – Tein niitä silti, koska se oli niin kivaa, mutta ei hommasta kukaan mitään maksanut. ”Alalla vaanii tietty loppuun palamisen riski.”. Kirjavalla alalla ei liioin ole omaa työnantajaliittoa, ja työntekijät voivat kuulua moniin eri ammattiliittoihin. Terhi Ruotsalainen pyrkii pitämään yrittäjänä yhden vapaapäivän viikossa. Jos ryhmäliikuntatunti kestää 60 tai 45 minuuttia, ohjaajalle maksetaan sen keston mukaan. ”Yhteiset säännöt ja rakenteet helpottaisivat” Ongelmia käsitteli jo vuonna 2011 Pia Karppinen liiketalouden ja juridiikan opinnäytetyössään Yksityisen lii kuntapalvelualan villit työehdot – Paikalliset pelisäännöt vai työehtosopimus. – Yhteiset säännöt kyllä helpottaisivat. Sen sijaan tanssillisten tuntien, joissa jokaisessa kappaleessa saattoi olla oma koreografiansa tai jazztanssipohjaisen tunnin suunnitteluun saattoi mennä koko päivä. Työehto-ongelmista huolimatta myös he painottivat pitävänsä itse työstä: ihmisten kohtaamisesta, tuntien tunnelmasta ja liikunnan ilosta, josta nauttivat sekä asiakkaat että vetäjä. Alalla ei ole 14 vuotta myöhemminkään liittokohtaista työehtosopimusta, jossa sovittaisiin palkoista, lisistä ja työn tekemisen ehdoista. Voiman jutussa yksi alalla lopettanut nuori ohjaaja sanoi väsyneensä tekijöiden kohteluun ja alan ongelmiin, kuten siihen, että fyysisesti vaativaa työtä tekevillä ohjaajilla ei ole palkallisia lomia, työterveyshuoltoa ja työntekijän hyvinvointi on hänen omalla vastuullaan – myös silloin, jos sairastuu tai salilla sattuu tapaturma. Alalla on myös paljon palkatonta työtä. Moni ryhmäliikuntatuntien ohjaajista työskentelee osa-aikaisesti muun työn ohessa. Pisin yhtäjaksoinen loma, jonka hän on koko urallaan pitänyt, on ollut 2,5 viikkoa. Ruotsalaisen mukaan isot ketjut ovat laatineet palkkataulukot, joissa otetaan huomioon ohjaajien työkokemus. – Minulla kävi alussa tuuri, että pääsin heti kiinni vakituiseen työhön ja sain työn kautta oppia kokeneemmilta ammattilaisilta sekä ryhmäohjaajana että PT:nä, hän sanoo. – Nuoret ajattelevat helposti, ettei näillä asioilla ole väliä, kunhan saa itse samalla treenata ilmaiseksi. Kuluja tulee esimerkiksi työvaatteista ja -kengistä, tekniikasta, tunnilla käytetyn musiikin oikeuksista ja koulutuksista. Anna Englund kävi erilaisia ryhmäliikunnan ohjaajakoulutuksia 1990-luvulla ja kouluttautui myöhemmin personal traineriksi, urheiluhierojaksi ja pilatesohjaajaksi. Viimeksi mainittua saavat ohjata vain sillä hyväksytyn, tuhansien eurojen hintaisen pilateskoulutuksen suorittaneet vetäjät. – Rutiinia on tietysti kertynyt, mutta kyllä minullakin menee viikoittain kymmenisen tuntia ohjelmien suunnitteluun ja musiikin etsimiseen, silloin kun ohjelmat vaihtuvat. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 4 5 luttautui myös personal traineriksi. – Ala on sikäli mielenkiintoinen, että tullakseen monipuolisesti hyväksi ryhmäohjaajaksi oppia pitää poimia monesta koulutuksesta ja kokemuksen kautta. Englund ja Ruotsalainen vahvistavat, että monin paikoin ryhmäliikunnanohjaajille maksetaan kuitenkin vain 20–30 euroa tunnilta, yrittäjänä laskuttavalle 35 euroa. Nykyisin osa tunneista on niin konseptoituja, että niitä voidaan laittaa vetämään vaikka viikonloppukurssin käynyt, jolle maksetaan siten samaa palkkaa kuin 20 vuotta ihmisten kanssa työtä tehneelle, Englund hymähtää. Yrittäjänä vinkkelini on nyt vähän toisenlainen, mutta työntekijöille olisi hyvä olla jokin selkänoja, johon vedota, että on oikeutettu tiettyyn palkkaan ja etuuksiin. Mutta on myös saleja, joilla aloitteleva kaksikymppinen ja koko aikuisikänsä ohjannut, koulutettu nelikymppinen saavat tasan saman summan. Niiden mukaan ryhmäliikunnanohjaajien palkkasuositus on kokemuksesta ja tuntisisällöstä riippuen noin 30–45 euroa tunnilta. Ja kehtaan tällä kokemuksella sanoa sen, mutta nuoremmilta se ei välttämättä onnistu. Ehkä tärkeintä olisi kuitenkin saada työpaikoille tietty struktuuri: mitä ohjaajalta vaaditaan, kuinka sen voi saavuttaa ja keneltä pyytää neuvoja ja apua – ja tämä koskee myös raha-asioita. Se on työtä, josta kukaan ei maksa mitään, olit sitten yrittäjä tai palkollinen, ryhmäliikuntatunteja noin 15 viikossa ohjaava Terhi Ruotsalainen sanoo. Nyt liian moni jää yksin ja heitetään selviytymään suoraan syvään päätyyn, Terhi Ruotsalainen sanoo. Ruotsalainen on työskennellyt palkollisena muun muassa Elixiaja Forever-ketjujen saleilla ennen ryhtymistään yrittäjäksi vuonna 2020. Palkkatyösuhteessa neuvotteluvaraa voi olla vielä vähemmän, Ruotsalainen kommentoi. – Yrittäjänä laskuttavana en enää ota sellaisia tunteja, koska ne eivät yksinkertaisesti kannata. Aitoa yrittäjyyttä vai pakkosanelua. Myös työn sivukuluista vastaa työntekijä
Työsuhteen ehtoja ovat, että työstä on tehty (epämuodollinenkin) sopimus, työ tehdään henkilökohtaisesti työnantajan lukuun, siitä maksetaan korvausta ja työn tekemistä johdetaan sekä valvotaan. Asiakkaiden kohtaamiset ovat se isoin juttu, ja teen tätä niin kauan kuin oma kroppa kestää. Siinä on iso voima, Englund kommentoi. Sitten kun ikää tulee lisää, siirryn ohjaamaan kevyempiä tunteja ja enemmän PT-puolelle, Ruotsalainen sanoo. Yrittäjät neuvottelevat sopimuksensa keskenään, ja myös työnantajia on moneen lähtöön. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Lain mukaan työnantajan velvollisuuksia ei pitäisi voida kiertää ostamalla palvelua yrittäjiltä, jos häneltä todellisuudessa vaaditaan samaa ja samoin ehdoin kuin työntekijältä. ?. Liikunnan ilo voi olla palkinto itsessään, mutta kyllä myös sen tekijä on palkkansa ansainnut. Aiemmin saleilla oli vastuuohjaajat, jotka katsoivat perään ja joihin voi myös tukeutua, mutta nykyisin heillä on yleensä niin laajat vastuualueet, että aika ei riitä kaikkeen. ”Ihmiset ovat työn suola” Terhi Ruotsalainen painottaa, että hyvinvoiva, sitoutunut ja tyytyväinen ammattilainen on sekä asiakkaiden että salinpitäjän etu. Laatu maksaa, ja jos tunteihin ei jakseta tai osata panostaa, siitä kärsivät eniten asiakkaat. – Jos keskus vaatii, että ohjaaja ottaa palkan laskutuksen kautta, mutta sanelee silti työnantajana tuntipalkan täysin riittämättömäksi, kyse ei ole aidosta yrittäjyydestä, Englund muistuttaa. Anna Englund ja Terhi Ruotsalainen ovat aidosti yrittäjiä ja tyytyväisiä siihen, mutta niin sanottu pakkoyrittäjyys on yleistynyt kaikilla aloilla. Ehtojen toteutumisessa on kuitenkin tulkinnanvaraa. Porsaanreikiä käytetään työnantajavelvollisuuksien lykkäämiseen tekijöille niin Suomessa kuin muualla. – Parasta on se, että pystyy tekemään ihmisen päivästä yhdessä liikkuessa paremman. Ruotsalainen ja Englund korostavat pitävänsä ohjaamisesta ja toivovansa, että alan ammattilaisten työtä osattaisiin arvostaa ja tarjota sen mukaiset työehdot. Suomen väestö ikääntyy, ja liikunnan henkiset ja fyysiset terveyshyödyt on todettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin arkielämässä. – Olen itsekin yrittäjä ja tiedän reunaehdot, mutta jos minulla olisi oma sali, maksaisin mieluusti vaikka viisikymppiä tunnilta ohjaajalle, joka on osaava, luotettava ja ymmärtää, mikä sopii millekin asiakaskunnalle. Järjestäytyminen olisi työntekijöiden etu, mutta jos työntekijä on ulkoistettu yrittäjäksi, rakenteellista työmarkkinavaltaa ei vastaavasti ole. Hänen mukaansa tasoerot voivat nykyisin olla todella isoja sekä ryhmäliikuntaohjaajien että personal trainerien ammattikunnassa. – Ihmiset ovat työn suola, ja ohjaaminen on osa identiteettiäni. Jos joku jaksaa kuunnella minua viikosta toiseen parikymmentä vuotta, puhutaan jo yhteisöstä – sekä ohjaajan että osallistujien kesken
Työnantajista 61 prosenttia kertoi kannustavansa liikkumaan työmatkoja aktiivisilla kulkutavoilla. Vain 14 prosenttia työnantajista on kiinnittänyt huomiota etätyöntekijöiden liikkumiseen. Kuva 1. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 4 7 Työpaikkojen liikuntapanostuksiin tehoa osaamista lisäämällä TUOMAS HÄKLI, LitM tutkija Liikkuva työelämä -ohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuomas.hakli@jamk.fi Suomalaiset työpaikat panostavat yhä enemmän henkilöstöliikuntaan ja liikkumisen myönteiset vaikutukset tunnistetaan. Aktiivisimmin henkilöstöliikuntaa käyttävät työkykynsä hyväksi arvioineet palkansaajat. Henkilöstöliikunta kattaa työmatkaliikunnan, työpäivän aikaisen liikkumisen ja työnantajan tukeman vapaa-ajan liikunnan. Työsuhdepyörän tarjoaa entistä useampi työnantaja. Työkykyriskissä olevien työntekijöiden lisäksi työn luonne olisi tärkeä huomioida henkilöstöliikuntaa suunniteltaessa. Eniten euroja käytti kaupan alan yritykset (442 €) ja vähiten julkinen sektori (190 €). Heidän mielestään paras työnantajan tarjoama tukimuoto oli rahallinen liikuntaetu (67 %), toiseksi mieluisinta oli työajan käyttö liikkumiseen (37 %) ja kolmantena oli työsuhdepolkupyörä (28 %). Työkykynsä heikoksi arvioineista vastaajista noin puolet (48 %) ei osallistu työnantajan tukemaan liikuntaan lainkaan. L iikkuminen on työelämän uusi osaamisalue, jonka potentiaalia ei vielä täysin hyödynnetä, ilmenee Henkilöstöliikunnan barometrista. Työpaikkojen lähtökohdat henkilöstöliikunnalle ovat erittäin myönteiset: liikkumisen merkitys tunnetaan ja raREETTA LAAKKONEN ohjelmakoordinaattori Liikkuva työelämä -ohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu reetta.laakkonen@jamk.fi MIIA MALVELA kehittämispäällikkö Liikkuva työelämä -kokonaisuus Jyväskylän ammattikorkeakoulu miia.malvela@jamk.fi halliset panostukset ovat kasvaneet. Neljäsosa työpaikoista antoi luvan käyttää työaikaa liikkumiseen. Työnantajien liikuntainvestointi on tyypillisimmin verovapaa liikuntaetu, jota tarjosi henkilöstölleen 89 prosenttia työnantajista. Kolmasosa ei harrasta työnantajan tukemaa liikuntaa lainkaan. Palkansaajat puolestaan arvostivat sekä rahaa että aikaa. Työsuhdepyörän suosio on kasvanut voimakkaasti: vuonna 2021 sen tarjosi 15 prosenttia ja vuoden 2023 lopulla jo 42 prosenttia työnantajista (kuva 1). Liikettä täsmäratkaisuin Vain kolmasosa palkansaajista käyttää työnantajan tukemia liikuntamahdollisuuksia vähintään kerran viikossa. Muita usein tarjottuja tukimuotoja olivat liikuntakampanjat ja -tapahtumat (69 %), työpaikan liikuntavälineet (60 %) sekä hyvinvointikoulutukset (58 %). Kuitenkin liikuntainvestointinsa hyödyistä nauttii vain kuudesosa työpaikoista. Vuonna 2021: 14 % työnantajista ilmoitti tarjoavansa henkilöstölleen työsuhdepolkupyörää.. Liikunta nähdään henkilöstöetuna Valtaosa suomalaisista työpaikoista (94 %) kannustaa henkilöstöään liikkumaan, ja euromääräiset panostukset siihen ovat kasvussa. Kaksi vuotta aiemmin summa oli 247 euroa. Työsuhdepolkupyörää voi pitää vahvana työmatkaliikunnan trendinä Vuonna 2023: 42 % työnantajista ilmoitti tarjoavansa henkilöstölleen työsuhdepolkupyörää. Istumatyöhön työpaikoilla yleensä löydetään aktiivisia ratkaisuja, mutta fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien ja etätyöntekijöiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Työnantajat investoivat henkilöstönsä liikkumiseen vuonna 2023 keskimäärin 343 euroa työntekijää kohden vuodessa. Kyselyihin vastasi 301 työnantajaa ja 1124 palkansaajaa. Vuoden 2023 lopulla toteutettuihin kyselyihin perustuva barometri kartoittaa henkilöstöliikunnan tilaa ja kehitystä Suomessa. Henkilöstöliikunnalla haetaan terveyttä ja mainetta Sekä työnantajat että palkansaajat tunnistavat liikkumisen terveysja työkykyvaikutukset sekä organisaatiotasoiset hyödyt, kuten myönteiset vaikutukset työnantajamielikuvaan, ilmapiiriin ja tuottavuuteen (kuvio 1). Ongelmana on kuitenkin se, että henkilöstöliikunta ei kohdennu juuri niille, jotka hyötyisivät siitä eniten terveytensä kannalta
75 74 72 50 49 44 34 33 33 33 46 47 36 35 22 26 44 27 30 35 Työyhteisön toiveiden kuuleminen ja osallistuminen toiminnan suunnitteluun Yhdessäolo muiden kanssa Työkavereiden kannustus Liikunnallinen työpaikkakulttuuri Johdon ja esihenkilöiden kannustus sekä esimerkki Työyhteisön kilpailut, haasteet ja kampanjat Erilaiset palkitsemisen keinot Tavoitteellinen ja tehokas viestintä liikkumisen hyödyistä ja henkilöstöliikunnasta Työterveyshuollon ohjaus ja tukitoimet Hyvinvointimittaukset Työnantajat (%) Palkansaajat (%) "Erittäin" tai "melko hyvin" vastanneiden osuudet. Kuvio 1. Osallisuuden tärkeyttä korostaa se, työkykynsä heikoksi arvioineilla palkansaajilla oli kaikista kehnoimmat mahdollisuudet antaa palautetta. Toimenpiteenä on tyypillisesti liikunta-aktiivisuuden kartoitus terveystarkastuksessa, mutta jatkotoimet tämän jälkeen ovat harvinaisia. Vain kymmenen prosenttia ei haluaisi liikkua lainkaan. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa 90 90 89 83 83 78 74 73 69 69 67 55 89 85 88 80 82 76 72 71 66 71 78 55 Lisää henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä Lisää henkilöstön psyykkistä hyvinvointia Parantaa henkilöstön työkykyä Edistää henkilöstön palautumista fyysisestä kuormituksesta Parantaa työpaikan hyvää työnantajamielikuvaa ja vetovoimaa Parantaa ajatustyön sujuvuutta Lisää työpaikan tuottavuutta ja taloudellista tehokkuutta Vähentää sairauspoissaoloja Vahvistaa henkilöstön yhteishenkeä ja työpaikan ilmapiiriä Vähentää koettua stressiä Vahvistaa kokemusta organisaation/työnantajan vastuullisuudesta Lisää henkilöstön työturvallisuutta "Erittäin" tai "melko paljon" vastanneiden osuudet Työnantajat (%) Palkansaajat (%) Työterveyshuolto tavoittaa usein hyvin ne työntekijät, jotka hyötyvät liikkumisesta työkykynsä kannalta. Vaikka työnantajista yli puolet (59 %) ilmoitti, että yhteistyö työterveyshuollon kanssa käsittää myös liikkumisen edistämisen, näyttäytyy tilanne palkansaajien vastauksissa varsin vaatimattomana. Palkansaajilta kysyttiin vielä, millä konkreettisilla keinoilla työnantaja voisi lisätä itse kunkin liikkumista. Työnantajien (n = 301) ja palkansaajien (n = 1124) arviot henkilöstöliikunnan tukemisen positiivisista vaikutuksista. Vaikutusmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja rahaa Sekä työnantajat että palkansaajat arvioivat, että henkilöstön toiveiden kuuleminen ja osallistuminen toiminnan suunnitteluun on tärkein liikkumismotivaatiota lisäävä tekijä (kuvio 2). Vastaajista iso osa näki omaa liikkumistaan lisäävän sen, että työnantajat tarjoaisivat liikunnan harrastamiseen taloudellista tukea joko rahallisen liikuntaedun, polkupyöräedun, palkitsemisen tai työajan käytön muodossa. Työnantajien (n = 301) ja palkansaajien (n = 124) arviot eri keinojen vaikuttavuudesta henkilöstön liikkumismotivaatioon. Yhteisöllisyys nousi sekä työnantajien että palkansaajien vastauksissa toiseksi tärkeimmäksi liikkumismotivaatiota lisääväksi tekijäksi: yhdessäolo liikkuessa, työkavereiden kannustus sekä liikunnallinen työpaikkakulttuuri. Tästä huolimatta vain noin puolet palkansaajista kokee, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa liikuntatarjontaan ja antaa palautetta, miten henkilöstöliikuntaa voisi kehittää. Kuvio 2. ”Erittäin” tai ”melko paljon” vastanneiden osuudet
Hyvän pohjatyön päälle on helppo rakentaa lisää. Henkilöstöliikunnan barometri 2023. Henkilöstön osallistumisaktiivisuutta lisäisi se, että henkilöstöliikunta olisi osa työhyvinvoinnin johtamista. https://liikkuvatyoelama.fi/wpcontent/uploads/sites/4/2025/01/Henkilostoliikunnan_ barometri_2023.pdf Häkli, T., Malvela, M., Kankkonen, S. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 4 9 Liikkuminen osaksi työhyvinvoinnin johtamista Vaikka henkilöstöliikunnan hyödyt tunnetaan ja rahalliset panostuksen siihen ovat kasvaneet, on henkilöstöliikunta harvoin suunnitelmallista. Työpäivän aikana kulttuuri tulisi muodostua sellaiseksi, että työntekijät kokevat heillä olevan lupa liikkua ja pitää aktiivisia taukoja. Kirjoittajat työskentelevät Liikkuva työelämä -teeman parissa Liikkuva aikuinen -ohjelmassa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ihmisiä tulisi kannustaa ja opettaa käyttämään tarjottuja liikunnallisia mahdollisuuksia. & Laakkonen, R. Suomalaisten työpaikkojen lähtökohta ja asenne liikkumista kohtaan on jo hyvä. • Tehtyjen toimenpiteiden hyötyjä arvioidaan ja seurataan. Henkilöstöliikunnan barometri 2023. • Liikunta tai liikkuminen mietitään niin, että se tukee työn teon tarpeita. Osaamista, hyvinvointia ja kilpailukykyä Tulevaisuuden talouskasvu nojaa yhä vahvemmin työhyvinvointiin ja osaamiseen. Työpaikkojen johdon ja esihenkilöiden taitoja työhyvinvoinnin johtamisessa tulisi vahvistaa – ja siten, että työhyvinvointi sisältää myös fyysisen aktiivisuuden ja palautumisen ratkaisut. LÄHTEET Haltia, P., Hanhike, T., Kyrkkö, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A., Orsila, R., Ranki, S., Varje, P., & Ylikännö, M. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-391-171-0 Häkli, T. Työelämän tilannekuvia – Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia: TYÖ 2030 -ohjelma. . Kaiken kaikkiaan vain 14 prosenttia työpaikoista kytkee henkilöstöliikunnan osaksi työhyvinvoinnin johtamista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ja tässä olisi liikunnallekin sijaa. 2024. Liikkuva aikuinen. 2024). Tiivistelmä tuloksista. • Lisäksi johdolla ja esihenkilöillä on vastuu henkilöstöliikunnasta, samoin kuin työhyvinvoinnin edistämisestä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että liikuntainvestointi toisi eniten hyötyjä myös työnantajalle; henkilöstö on työkykyistä ja voi hyvin. Hyvinvointiosaamista voi parantaa siinä missä ammatillista osaamistakin. Lisää painoarvoa liikkumiselle työpäivän aikana Monessa organisaatiossa henkilöstöliikunnan tarjonta kohdistuu vielä pitkälti työajan ulkopuolelle rahallisen henkilöstöedun, liikuntavuorojen tai pyöräedun muodossa. https://liikkuvatyoelama.fi/wp-content/uploads/ sites/4/2025/01/Henkilostoliikunnan_barometri_2023_tiivistelma.pdf Liikkuminen toimii osana työhyvinvoinnin johtamista, kun: • Henkilöstöliikunnalle asetetaan tavoitteita. • Henkilöstöliikuntaan tehdään suunnitelma. Lisäksi vain kolmasosa seuraa liikuntainvestointinsa toteutumista. Lisätietoja sekä työkaluja yrityksille henkilöstöliikunnan toteutukseen ja suunnitteluun www.liikkuvatyoelama.fi. • Työntekijät osallistuvat suunnitteluun ja heidän toiveensa ja tarpeensa vaikuttavat tehtyihin valintoihin. Se, että työpaikoille tai kotitoimistoille tuodaan erilaisia välineitä tarjolle, saa harvoja vielä tarttumaan niihin. 2024. Liikkuva aikuinen. Liikkuva työelämä vahvistaa liikkumisen asemaa työelämässä ja työpaikoilla. Liikkuminen on työelämän uusi osaamisalue, jonka potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. 2024. Perinteistä toimistotyötäkin voi tehdä pienessä liikkeessä, vaikka tasapainolaudalla keinuen tai toimistopyörällä polkien. Kuva: Liikkuva aikuinen / Jussi Judin. Lisäksi moni meistä tarvitsee perinteisen osaamisen lisäksi metataitoja, kuten itsensä johtamista, kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista, palautumisesta ja fyysisestä kunnosta. Monet tutkimukset kuitenkin tukevat työpäivän aikana tapahtuvan fyysinen aktiivisuuden positiivisia vaikutuksia. Tämä käy ilmi myös työja elinkeinoministeriön, sosiaalija terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen laatimasta Työelämän tilannekuvia -katsauksesta (Haltia ym. Pelkkänä henkilöstöetuna tai irrallisena tarjontana henkilöstöliikunta palvelee parhaiten työkykyisiä ja aktiivisia
Periaatteessa kaksi, jos jokaviikkoinen joogahetki lasketaan mukaan. Probiksen 14 hengen työyhteisöstä suurin osa työskentelee hybridimallilla lähija etätyötä yhdistellen. Järjestämme myös yhteisiä after workeja ja ruokailuhetkiä. Pitkällä tähtäimellä tuloksena voi kuitenkin olla jopa merkittävä taloudellinen hyöty ja kilpailuetu. Haapasen mukaan roolipelin ei tarvitse välttämättä olla virtuaalinen, vaan pelin voisi yksinkertaisimmillaan rakentaa toimimaan myös kynä-paperi-periaatteella. Probiksella työhyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen työajalla on panostettu tuntuvasti jo usean vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkemaksujen vähenemistä, henkilöstön työtyytyväisyyden lisääntymistä, vaihtuvuuden pienentymistä ja työnantajan myönteistä erottautumista rekrytointimarkkinoilla. Suosittu toimintatapa on myös sälyttää vastuu liikkumisen lisäämisestä työntekijälle itselleen mieluiten työajan ulkopuolella suoritettavaksi, ettei työaikaa kulu turhaan. Kuva: Veeti Väänänen. Toimistoroolipeli työhyvinvoinnin työkaluna Pelillistämisen maisteriksi valmistunut Haapanen on viime aikoina suunnitellut yrityksen hyödynnettäväksi ”toimisto-RPG:tä” (Role Playing Game eli roolipeli). Myös vapaaajan liikkumisen voi integroida peliin joksikin kylän rakentamista edistäväksi toiminnaksi, Haapanen kertoo. Työntekijät voivat osallistua työajalla kylän rakentamiseen suorittamalla erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, kuten puun hakkaamista simuloivaa kuminauhaliikettä tai käsipainoilla suoritettavaa farmarikävelyä, jolla jäljitellään veden kantamista kylän kaivosta. Muutamat tekevät 100-prosenttista etätyötä. – Olemme miettineet roolipelille kolme erilaista teemaa, joista yksi on keskiaikaisen kylän rakentaminen. Lisäksi työntekijät saavat täyden liikuntaja kulttuuriedun. Toimistoroolipelin kehittäminen on yrityksessä parhaillaan käynnissä. Probiksella mahdollistetaan henkilöstön liikkuminen työajalla Probis Solutions (lyhyemmin Probis) on Jyväskylässä toimiva ohjelmointialan yritys, joka on erikoistunut räätälöityihin ohjelmistoratkaisuihin. Liikkumiseen ja muihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin panostaminen voi hetkellisesti aiheuttaa kohonneita kustannuksia yrityksille. 5 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa S yinä liikkumisen edistämisen tehottomuuteen voivat olla esimerkiksi liikkumisen ja työhyvinvoinnin teemoihin perehtymättömyys, työajan priorisointi muihin asioihin tai huoli toimenpiteiden kalleudesta. Probiksella etäpalavereihin saadaan lisää liikettä käsipainoilla. likone, viltti ja lukemista. Yritys tarjoutui muun muassa hankkimaan etätyöntekijöille kotikonttorille sähköpöydät ja satulatuolit, Sarkki toteaa. Mallia näyttää Probiksen Team Lead Lassi Haapanen. Yrityksessä ohjelmistokehittäjänä työskentelevä Iiro Sarkki kertoo, että täysin etänä työskentelevien tarpeet huomioidaan aivan yhtä laajasti kuin lähityötä tekevien. Viime aikoina Haapanen on myös miettinyt, miten saisi kannustettua henkilöstöä pitämään huolta lihaskunnostaan. Lisäksi yrityksen on tarkoitus palauttaa käyttöön henkilöstön taukokävelyt, joita järjestettiin säännöllisesti ennen korona-aikaa. Toisaalta osalle yrityksiä liikkumis panostukset ovat jo arkipäivää. Probiksen Team Lead Lassi Haapanen kertoo joistakin yrityksen toimenpiteistä: – Työntekijät voivat käyttää liikuntaan työajalla tunnin viikossa. Selvitämme parhaillaan myös mahdollisuutta työsuhdepyöräetuun. – Tein itse muutaman vuoden pelkkää etätyötä asuessani toisella paikkakunnalla ja kyllä siinä ihan yhtä lailla tuli olo, että pidetään huolta. Lähitulevaisuudessa Probis aikoo kehittää henkilöstön palautumistilaa, josta tällä hetkellä löytyy jo iso sohva, peANNA JÄRVINEN, KTM projektitiedottaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu anna.jarvinen@jamk.fi Liikkuminen voi olla yritysten menestystekijä Liikkumista edistävät päätökset ja toimen piteet voivat jäädä yrityksissä sana helinäksi
Lisäksi yrityksessä aiotaan lähitulevaisuudessa panostaa yhä enemmän palautumisen ja aivojen hyvinvoinnin edistämiseen. Projektiin on osallistunut yhteensä 19 yksityisen ja julkisen alan työpaikkaa Keski-Suomesta. Liikkeelle työkyvyn puolesta Probis Solutions ja Procemex ovat osallistujayrityksiä Euroopan unionin osarahoittamassa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektissa. Lisäksi yrityksen tarjoama etätyömahdollisuus, liukuvat työajat ja muut työn ja vapaa-ajan yhdistämistä helpottavat toimenpiteet tuovat joustoa henkilöstön elämään. Kattavan työterveyshuollon ja terveysvakuutuksen lisäksi yritys on lisännyt työterveyssopimukseensa myös mielen hyvinvoinnin palveluita. Procemexin toimistolle on kevään aikana valmistumassa myös työntekijöiden yhteinen liikkumisja palautumistila, jonka käyttöönottoa Lestinen ja Hirsikangas innokkaina odottavat. Työhyvinvoinnin toimenpiteitä suunniteltaessa erityyppisten työtehtävien erityispiirteet on huomioitava tarkasti. Liikkeelle työkyvyn puolesta -projekti: www.jamk.fi/fi/projekti/ liikkeelle-tyokyvyn-puolesta Procemexin toimistolla henkilöstölle järjestetään viikoittain ohjattu taukojumppa. – Meillä suhtaudutaan hyvin myönteisesti toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on panostaa työntekijöiden hyvinvointiin, Procemexilla työskentelevä HR Specialist Riina Lestinen kertoo. Etualalla jumppahetken ohjaaja ja yrittäjä Satu-Lotta Rytkönen (vas.) ja Procemexin HR Specialist Riina Lestinen. Kuva: Veeti Väänänen. Työntekijät ovat myös säännöllisesti voineet osallistua ulkopuolisen toimijan järjestämiin terveysja hyvinvointimittauksiin. Jos ilmapiiri ei ole salliva eikä työpäivän aikaiseen liikuskeluun ja palautumiseen kannusteta, ei ole järkevää markkinoida henkilöstölle kävelypalavereita, projektipäällikkö Katja Järvelä toteaa. Työhyvinvoinnin johtamisessa yksilöllisyyden huomioiminen on tärkeää Procemexin henkilöstön jäsenet toimivat hyvin erilaisissa työtehtävissä. – Tämä kaikki kuvastaa sitä, miten laajalla skaalalla haluamme tukea työntekijöidemme liikkumista ja hyvinvointia, Lestinen summaa. Projektin aikana työpaikat ovat saaneet uutta osaamista ja konkreettisia ideoita siitä, miten liike ja palautuminen sisällytetään osaksi työpäivää. Päätavoitteena on saada työpaikat käyttämään liikunnallisia keinoja työkyvyn vahvistamiseksi ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. He ovat jo suunnitelleet uudessa tilassa toteutettavia, yhteishenkeä nostattavia kisailuja. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 51 – Etätyöntekijöiden osallistaminen toimistoroolipeliin vaatisi kuitenkin jonkinlaisen digitalisoidun ratkaisun, Sarkki täydentää. Tilaisuuksissa on käsitelty liikunnallista yrityskulttuuria ja sen johtamista, aktiivisia työnteon tapoja, työkuormituksen säätelyä ja palautumisen merkitystä. Tähän olemme erityisesti viime aikoina panostaneet merkittävästi. Osa tekee matkatyötä, osa työskentelee tuotannossa ja osa toimii yksinomaan asiantuntijatehtävässä. Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan työajalla muun muassa mahdollistamalla pidempi lounastauko, jonka aikana työntekijät ehtivät autoilun sijaan kävellä läheisiin lounasravintoloihin. Procemexillä liikkumista tuetaan laajasti Procemex on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, joka tarjoaa radanvalvontaja vianilmaisujärjestelmiä pääasiassa paperija kartonkiteollisuuteen. Projekti on sisältänyt yhteisiä työpajoja, valmennuksia ja työpaikkakohtaisia tapaamisia. Yrityksen päätoimipiste sijaitsee Jyväskylän Eteläportissa. – Kulttuurin muutos edellyttää myös henkilöstön osallistamista ja konkreettisia toimia liikkumisen ja palautumisen edistämiseksi. Lisäksi meillä järjestetään muun muassa tallennettavia etäjumppia, joihin voivat osallistua myös etäja matkatyötä tekevät henkilöstömme jäsenet, HR Specialist Anna Hirsikangas kertoo. Keskusteluissa on painottunut esihenkilöiden rooli esimerkkinä, kannustuksen merkitys, hyvinvointiteemojen aktiivinen huomiointi ja hyväksi todettujen käytäntöjen toimialakohtainen räätälöinti. Procemexin toimistolla järjestetään esimerkiksi viikoittain paikan päällä toteutettava taukojumppa. . – Reissutyötä tekeville yritämme saada mahdollisimman paljon palautumisaikaa. Myös Procemexilla tehdään jatkuvaa työhyvinvointiin ja liikkumiseen liittyvää suunnitteluja kehitystyötä
Sitran mukaan rahoituksen jälkeen yrityspäättäjät kokevat toiseksi tärkeimpänä kehittämiskohteena yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön. Euroopan aluekehitysrahaston sekä i3-rahoitteinen INSHAPE pyrkii lisäämään liikkumista ja fyysistä aktivisuutta eri ikäryhmissä. Jotta nämä panostukset tuottaisivat mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyödyn, on julkisen rahoituksen ohella keskeistä vahvistaa yritysten roolia Suomen TKI-järjestelmässä. 52 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa S uomi investoi merkittävästi julkisia varoja tutkimus-, kehittämisja innovaatio (TKI) toimintaan. Kuva: Satu Kämäräinen. Näillä. JYU-Vuokatti ja CSE tutkivat iWall -liikuntapelien fyysistä kuormittavuutta. Tässä artikkelissa esitelemme käytännön esimerkkejä INSHAPE-hankkeessa tehtävästä yhteistyöstä korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden, kuten yrittäjyyden ja toimivien yritysten kasvun edistämiseen erikoistuneen Lahden seudun kehitysyhtiön LADECin kanssa. Sitran tutkimus yritysten investoinneista tutkimusja kehittämistoimintaan osoittaa, että kasvuhakuiset ja pienet yritykset ovat kiinnostuneimpia panostamaan TKI-toimintaan. Vaikka digitalisaatio on osaltaan passivoinut ihmisiä, sitä voidaan myös hyödyntää uudentyyppisen aktiivisuuden edistämisessä. Yritysten ja korkeakoulujen yhteiset tutkimusja kehityshankkeet tarjoavat tehokkaan keinon helpottaa osaajapulaa sekä yhdistää resursseja ja osaamista. Suomesta hankkeessa on mukana kolme aluetta – Kainuu, Lappi ja Lahden seutu. ANNA LUKKARI, KM yliopistonopettaja liikuntatieteellinen tiedekunta liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Jyväskylän yliopisto anna.k.lukkari@jyu.fi JOHANNA IHALAINEN, LitT yliopistonlehtori liikuntatieteellinen tiedekunta liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Jyväskylän yliopisto ANRI VUORI, MBA projektipäällikkö Lahden seudun kehitys LADEC Tutkimus ja yritykset lyövät kättä liikunnassa Korkeakouluyhteistyö ja teknologia tukevat yritysten kasvua kolmivuotisessa INSHAPE-projektissa. Valtion taloudellinen tuki on kannustanut merkittävästi yrityksiä lisäämään sisäistä tutkimusja kehitystyötä. Hengityskaasuja mitattiin kannettavalla COSMED K5 -spiroergometrilaitteistolla
Intensiivikuntoutusklinikalla toimivat lääketieteen, fysioterapian ja valmentautumisen ammattilaiset työskentelevät yhdessä suunnitellen vamman mukaisen yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen kuntoutusohjelman. Yhteistyö avaa yrityksille pääsyn huippututkimukseen ja edistykselliseen teknologiaan, mikä voi vauhdittaa niiden kasvua ja kansainvälistymistä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 5 3 tilaa enemmän kehon itseorganisoitumiselle. Rovaniemeltä mukana Comeback Center Lapin alueelta Flagship -yrityksenä mukana projektissa on urheiluvammojen kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen erikoistunut Comeback Center. Näin yrityksellä itsellään jää aikaa muihin aikaa vieviin asioihin. Kalajan mukaan taitojen oppimista on tähän asti tarkasteltu informaation prosessointiteorian kautta, jolloin liike tehdään eristetyissä, laboratoriomaisissa olosuhteissa, jolloin siirtovaikutus arkielämään jää usein ohueksi. Yksi Comeback Centerin perustajista, entinen huippualppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne korostaa moniammatillisen osaamisen tärkeyttä loukkaantumisen jälkeisessä kuntoutumisessa. Toisintekijät ajattelevat toisin – Care for health healthcaren sijaan Lahtelainen Toisintekijät on globaaliksi tähtäävä valmennusja koulutustalo. Palaaminen suorituskyvyn huipulle vaatii hyvää suunnittelua ja kokonaisvaltaista kuntouttamista. – Hyödynnämme laadukasta teknologiaa, jonka kehitys pohjautuu tieteelliseen näyttöön. – Meidän ajatuksemme kuntoutuksessa, ja kaikessa taitojen oppimisessa, pohjautuu ekologiseen dynamiikkaan, jossa yksilöä, hänen tekemää harjoitusta ja ympäristöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. INSHAPE tarjoaa yrityksille yhteiskehittäjäyhteistyömallin, jossa eri kulttuureista tulevat asiantuntijat, tutkijat ja teknologia-alan toimijat kehittävät ja kaupallistavat innovaatioita yhdessä. Inshape -projektista Poutiainen-Rinne ja Comeback Center kokevat saaneensa jo arvokkaita ja mielenkiintoisia verkostoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Keihäänkärkituotteenaan lahtelaiset ovat kehittäneet Yaxan-hyvinvointipalvelualustan. Tietoon ja tutkimukseen perustuvat innovaatiot eivät ainoastaan vahvista yritysten kilpailukykyä, vaan myös tarjoavat ainutlaatuisia tapoja erottautua markkinoilla. Hän unohtaa vammansa ja itseorganisoituen tekee vaadittavat asiat, kertoo Kalaja. Kalaja toimii projektissa asiantuntija-apuna (Innovation and Business Support Manager) Lapin ammattikorkeakoulusta. Niitä yhdistää vahva halu kehittää liiketoimintaansa, verkostoitua eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja laajentua kansainvälisille markkinoille. Korkeakoulujen kautta pääsemme pureutumaan tutkimuksiin ja pystymme tuomaan tiedon ymmärrettävään muotoon. Toisintealueilla urheilu ja sen ympärille kehittyvä liiketoiminta on tunnistettu yhdeksi talouskasvun veturiteemaksi. Lisäksi totta kai jalansijaa, hartioita ja verkostoja kansainvälisille markkinoille, joka lopulta näkyy toivottavasti myös liikevaihdossa, pohtii Poutiainen-Rinne. LitT Sami Kalaja on auttanut Comeback Centeriä tieteelliseen näyttöön ja tutkimukseen pohjautuvien SmartClips -reaktiovalojen hyödyntämisessä kuntoutuksessa. – Me uskomme sanoilla ja sanoista syntyvillä mielikuvilla olevan iso vaikutus ajatteluumme ja siten ohjaavan myös toimintaamme. Pyrimme puuttumaan peliin ennen healthcarea, kertoo Jarkko Saari Toisintekijöistä. – Merkittävintä varmasti on pääsy tietokantoihin. Tässä teknologia on erinomainen työkalu. Kuntoutustilanteissa heti leikkauksen jälkeen on perusteltua kiinnittää tarkkaavaisuus kehon sisälle, mutta prosessin edetessä meidän tulisi houkutella tarkkaavaisuus pois omasta kehosta ja jättää. Hän uskoo sen toimivan erottautumistekijänä markkinoilla. Se haluaa erottautua holistisella näkemyksellä toimivana yritysten kumppanina, joka tähtää organisaatioiden hyvinvoivan tuloksellisuuden lisäämiseen sekä henkilöstöja asiakaspitoon. Tähän asti merkittävintä korkeakouluyhteistyötä Comeback Center on tehnyt Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Kalaja toivoo lisää samankaltaisia projekteja, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Saamme tätä kautta jotain erilaista ja innovatiivista ydinliiketoimintamme vahvistamiseen. INSHAPE-hankkeeseen mukaan valitut kansainvälisestä kasvusta rohkeasti kiinnostuneet urheiluja hyvinvointialan Flagship-yritykset edustavat alansa edelläkävijöitä. Teknologian hyödyntämisen lisäksi Poutiainen-Rinne kokee, että kansainvälisen kumppanin kanssa tehtävä yhteistyö tuo mukanaan muitakin mahdollisuuksia. INSHAPE-hanke mahdollistaa yritykselle uudenlaisen teknologian hyödyntämisen kuntoutusprosesseissa ja vammojen ennaltaehkäisyssä. Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa on syventynyt ja hollantilaisen yhteiskehitysyrityksen tarjoamat teknologiaratkaisut (esim. Yaxan on taskussa kulkeva digitaalinen, tekoälyavusteinen valmentaja ja työnohjaaja hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Tällaiset hankkeet vahvistavat korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä, jolloin osaamista saadaan entistä paremmin yritysten käyttöön. SmartClips) ovat tuoneet kuntoutusprosesseihin ja vammojen ennaltaehkäisyyn uudenlaisen ulottuvuuden. Lahdessa toivotaan INSHAPE-hankkeen vauhdittavan yrityksen kansainvälistymistä ja avauksia Euroopan markkinoille sekä Yaxan-palveluliittymän kehittämistä. Kuntoutuja joutuu miettimään mikä valo syttyy, ja mitä hänen tulee tehdä. Poutiainen-Rinne kertoo Comeback Centerin saaneen apua Lapin AMK:n vaihto-opiskelijalta esimerkiksi SmartClip-harjoitteiden kehittämisessä. Eritoten yliopistojen kolmanteen tehtävään, eli yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, INSHAPEn kaltaisilla hankkeilla on paljon annettavaa. Comeback Centerin kohdalla olemme Lapin AMK:n lehtorin Teemu Niemelän kanssa poimineet eri tutkimusten ydinlöydöksiä, joita sitten hyödynnämme kehitystyössä, kertoo Kalaja. Yaxan on care for health -typpinen ratkaisu eli ennakoivaa toimintaa, jotta yksilö ei ennätä sairastua. INSHAPEn tarjoamat mahdollisuudet yritysten ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön avaavat uusia tapoja kehittää tuotteita ja palveluita, joissa teknologia, tutkimus ja käytännön sovellukset yhdistyvät uudella tavalla. Poutiainen-Rinne on kuitenkin toiveikas ja luottavainen, että asiantuntija-apua sekä sparrausta on tulossa myös muiden korkeakoulujen taholta. Asiantuntija-apu on tehostanut tekemistä ja nopeuttanut asioiden edistämistä yrityksessä
CSE Entertainment tavoittelee digitaalisilla liikuntapeleillä monipuolisempia liikuntasuorituksia Kajaanilaisella digitaalisia liikuntapelejä valmistavalla CSE Entertainmentilla asema on kansainvälisillä markkinoilla vahva. Co-developer-yhteistyössä on haaveena Yaxanin lisäosan kehittäminen, joka palvelisi myös itse käyttöliittymän kehittämistä. Tässä Yaxanilla on merkittävä rooli. Korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksia kajaanilaisyritys pilotoi keväällä 2024 yhdessä Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön (JYU-Vuokatti) kanssa. – Meille on tärkeää lisätä liiketoiminnallamme liikuntasuorituksia, yhdessäoloa ja aktiivista tekemistä yrityksemme liikuntapelituotteiden avulla. Yritys harjoittaa myyntiä 65 eri maahan (Eurooppa, Aasia, Lähi-itä, Pohjois-Amerikka) ja sillä on tytäryhtiö Yhdysvalloissa. – Parhaassa tapauksessa verkoston avulla voidaan avata jo yritysyhteistyökumppanuuksia ostavien asiakkaiden kanssa, sanoo Saari. Projektiin muita Flagship -yrityksiä myöhemmin mukaan lähtenyt Toisintekijät tavoittelee sekin korkeakouluyhteistyötä. Yhteistyö on osa yhtä yliopiston perustehtävää eli tutkimustoimintaa. Hankkeen aikana kertyvien kokemusten pohjalta on mahdollista kehittää molemmille uusia tuotteita tulevaisuudessa. INSHAPE-hankkeessa myös CSE haluaa hyödyntää eurooppalaista verkostoa. Hankkeen tavoitteet ovat Saaren mukaan merkittävä osa yrityksen kasvustrategian toteutumista ja lyhentävät toteutuksen aikajännettä. Kuva: Comeback Center. . JYU-Vuokatin yhteistyön avulla meillä on jatkossa mahdollisesti keinot kuvata vaikuttavuutta aiempaa monipuolisemmin. Yrityksen oman datan avulla on mahdollista kuvata suorituskertoja ja liikuntamääriä. CSE:n yhteiskehittäjäyritys on espanjalainen tapahtuma-alan toimija. Lemmetyinen, J. – Hankkeen avulla CSE haluaa kehittää uudenlaisia liiketoimintamalleja ja testata yrityksen tuotteita erilaisissa toimintaympäristöissä. Yhdessä kehitetty lisäpalvelu hollantilaisen yrityksen kanssa on tarkoitus suunnata urheiluvalmentajille ja urheilijoille oman kehityksen tukemiseen. – Palvelun käyttäminen ei ole enää millään tasolla aikaan, paikkaan tai toimintaympäristöön sidottu, joten se avaa meille globaalin markkinan ja yritykselle merkittävän kasvupotentiaalin, kertoo Saari. Se edistää samalla liikunnan ja teknologian rajapintaan sijoittuvaa innovaatioekosysteemiä. Tässä hyödynnetään hankkeen eurooppalaista verkostoa, sanoo CSE:n talousja kehitysjohtaja Kaisa Ottavainen-Nurkkala. Tämä data auttaa meitä kuvaamaan ja seuraamaan entistä tarkemmin ja monipuolisemmin tuotteiden avulla tehtyjä liikuntasuorituksia, kertoo Ottavainen-Nurkkala. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa kijät Oy on sisällyttänyt strategiaansa kansainvälistymisen ensimmäisten askeleiden ottamisen vuoden 2025 aikana. Tulevaisuudessa markkinatutkimusten lisäksi tarpeet laajenevat myös Yaxan-palvelun vaikuttavuuden ja validiteetin mittaamiseen. Saari ja kumppanit toivovat, että hankkeen avulla yritykset saavat mahdollisuuden verkostoitua ympäri Eurooppaa ja hyödyntää esimerkiksi konsortion jäseniä markkinatutkimuksissa ja kansainvälistymissuunnitelman laadinnassa. Tulevaisuudessa CSE haluaa tavoittaa asiakasryhmiä ja yhteistyökumppaneita, joille näillä yksilöön liittyvillä ja yhteiskunnallisilla hyvinvointivaikutuksilla on merkitystä. Tutkimusperusteisuus on keskeinen kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla, ja yhteistyö korkeakoulun kanssa mahdollistaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisen tieteelliseen näyttöön perustuen. Yhdessä yritykset testaavat molemmille uudenlaisia liiketoimintamalleja. Tulevaisuudessa yhteistyön tulokset voivat auttaa tavoittamaan esimerkiksi asiakasryhmiä ja kumppaneita, joille liikuntapelien yksilölliset ja yhteiskunnalliset hyvinvointivaikutukset ovat keskeisiä. He toteuttivat yhdessä tutkimuksen, jossa arvioitiin iWall -liikuntapelituotteen pelaamisen aikaista energiankulutusta videokuvapohjaista hahmontunnistusta hyödyntäen. 2024. Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Sitran tutkimus yritysten investoinneista tutkimusja kehittämistoimintaan. Sen liikuntapeleillä tehdään kymmeniä miljoonia liikuntasuorituksia vuosittain. JYU-Vuokatin ja CSE Entertainmentin yhteistyössä yhdistyvät akateeminen tutkimus ja käytännön sovellukset, mikä tuottaa arvokasta tietoa liikuntapelien fyysisistä vaikutuksista. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin hahmontunnistuksen avulla voidaan arvioida pelaajien fyysistä kuormitusta. https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/08/sitrantutkimus-yritysten-investoinneista-tk-toimintaan__tutkimusraportti_14.8.2024.pdf SmartClips-reaktiovalot käytössä Comeback Centerissä
mielenterveyteen, erilaisista katastrofeista selvitymiseen sekä digitalisaation aiheuttamaan inaktiivisuuteen. Tänä päivänä onkin mahdollista hyödyntää koulutusja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kukin alue tuo osaamista kansainväliseen ekosysteemiin oman erikoisosaamisen kautta. Q-helix mallin mukaiset ekosysteemitoimijat liikunta-alalla (mukaeltu Cloitre ym., 2023).. Alueelliset ekosysteemit tarjoavat yrityksille erilaisia palveluja data-analytiikasta aina markkinointivalmiusarviointeihin saakka. Edistämällä fyysistä aktiivisuutta voidaan vastata tämän päivän haasteisiin liittyen mm. Hanke perustuukin vahvasti alueiden Älykkään erikoistumisen strategioihin, joiden yhtenä tavoitteena on alueiden innovaatiotoiminnan vahvistaminen eri yhteiskunnan sektoreiden yhteistyönä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 55 I NSHAPE-projektissa kehitetään eurooppalainen innovaatioekosysteemi, jossa painopisteenä ovat liikunnan ja hyvinvoinnin teemat. Q-helix-mallissa yrittäjyyskulttuuria tuetaan korkeakoulujen, alueen asukkaiden (loppukäyttäjien) sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä (Cloitre, Dos Santos Paulino & Theodraki, 2023). Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Yritykset Julkiset toimijat, hallinto Kansalaiset, loppukäyttäjät, urheiluseurat Kuvio 1. koulutus). EPSI (European Platform for Sport Innovation) on verkostoitumisorganisaatio, joka keskittyy eri Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseen mm. terveydenhuolto, urheilusektori, kaupunkisuunnittelu ja KATRI TAKALA, LitT yliopettaja Kajaanin ammattikorkeakoulu katri.takala@kamk.fi JAAKKO LAHTINEN, tradenomi asiantuntija Lapin ammattikorkeakoulu SAMU MAKKULA, muotoilija (AMK) asiakkuuspäällikkö LAB-ammattikorkeakoulu INSHAPE-projekti hakee verkostosta voimaa Liikuntaja hyvinvointialan innovaatiota edistävä kansainvälinen ekosysteemi on kehitteillä neljässä EU-maassa – Suomessa, Alankomaissa, Espanjassa ja Unkarissa. Mukana on toimijoita neljästä EU-maasta. Silti yli 30 prosenttia koko maailman väestöstä liikkuu liian vähän. liikunnan ja vapaa-ajan, hyvinvoinnin sekä matkailun saralla. Hanke vastaa siihen haasteeseen, että jokaisessa Euroopan maassa väestö liikkuu liian vähän (WHO, 2024). Hankkeen tärkeänä toimenpiteenä on mukana olevien yritysten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tuotekehitys, jota tehdään eri alueilla toimivien yritysten yhteistyönä. Lisäksi opiskelijat pääsevät opintojensa aikana verkostoitumaan ja kehittämään osaamistaan parhaassa tapauksessa kansainvälisessä ekosysteemissä. Myönteistä on, että liikkumista edistävät politiikkatoimet ovat lisääntyneet. Sen yhtenä tavoitteena on tukea hankkeiden avulla yritysten toimintaa siten, että ne voivat toimia aidoissa Q-helix-mallin mukaisissa ekosysteemeissä (kuvio 1.). Liikunta, hyvinvointi ja liiketoiminta ovat vahvasti edustettuina strategioissa. Koulutusorganisaatioiden kautta myös opiskelijat ovat uusien innovaatioiden kehittämisvoimavara. Monialainen yhteistyö tarpeen Terveyttä edistävä liikunta -raportin (WHO, 2024, 21, 27) mukaan fyysisen aktiivisuuden edistäminen Euroopan maissa vaatii yhteistyötä eri hallinnon alojen kesken (mm
Yksi niistä on kansainvälinen Olympic Training Center. Hubin toiminta ajatuksena on vahvistaa lappilaista hyvinvointia ja urheilutoimintaa. Datan hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen ovat keskiössä toiminnan kehittämisessä. Yritykset voivat vuokrata välineistöä testauskäyttöön. Se tuo yhteen erilaisia osaajia ja vuonna 2024 Rovaniemen kaupunki on aloittanut Arctic Sports Hub yhteistyön Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin Yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Luonnonvarakeskuksen sekä paikallisten liike-elämän edustajien kanssa. Kainuu Sports Hub on alueellinen innovaatiokeskus, joka yhdistää urheilun, teknologian, hyötypelien ja koulutuk sen saman sateenvarjon alle. Artic Sports Hubissa (Lappi) on näkemystä arktisissa olosuhteissa toimimisessa; Lapissa on huippuolosuhteet erityisesti talviurheiluun liittyen. Urheilutoiminnan näkökulmasta Hubin keskiössä on Rovaniemen Ounasvaaran ja Santasportin alue, jossa sijaitsee monipuolisesti liikuntapalveluja. 56 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Vahva kansainvälinen ekosysteemi rakentuu kansallisista Sports Hubeista Seitsemän Euroopan alueen Hubia muodostavat liikuntaja hyvinvointialan innovaatioita edistävän kansainvälisen ekosysteemin (kuvio 2.). Se mahdollistaa puitteet ja mahdollisuudet monipuolisen liikunnan harrastamiseen, koulutustoimintaan ja testaamiseen. Lapin ammattikorkeakoulun Sports labin ohjelmistot ovat hyödynnettävissä opetuskäytössä, testaamisessa, mittaamisessa, harjoittelussa, valmennuksessa, sekä tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on kehittää elinvoimainen ekosysteemi, jossa huippuluokan mittaustekniikat (myös huippu-urheilussa), data-analytiikka ja tekoäly, tutkimusosaaminen ja eri alojen koulutusohjelmat mahdollistavat innovaatioita liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Hubeissa on samankaltaista osaamista, mutta myös vahvaa alueen älykkään erikoistumisen strategiaan kuuluvaa erikoisosaamista. Lahti Sports Hub yhdistää urheilualan toimijat ja innovaatiot luoden dynaamisen alustan osaamiselle, verkostoitumiselle ja tuoreille ideoille. Alueen vahva liikuntakulttuuri, kestävät innovaatiot ja tiivis yhteistyö eri sidosryhmien Kuvio 2. Lisäksi Vuokatti Sport ja Snowpolis ovat mukana yhteistyökumppaneina. Kolme näistä sijaitsee Suomessa Kainuun, Lapin ja Päijät-Hämeen seuduilla. Sen muodostavat Kainuussa toimivat CEMIS-kumppanit Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja VTT. Tätä tukee myös Kajaanissa sijaitseva supertietokone, yksi Euroopan parhaista. Kansainvälisen liikunta – ja hyvinvointialan innovaatioekosysteemin alueet.
2020. Mitä kansainvälinen innovaatioekosysteemi tarjoaa. LUT yliopisto sekä LAB-ammattikorkeakoulu luovat yhteistyötä innovaatioiden kehittämisen ympärillä Lahdesta sekä Lappeenrannasta. Urheilusuorituksen parantaminen ja yleinen liikkumaan aktivointi mahdollistuu pelillistämisen, liikesensoreiden ja data teknologian avulla. Tärkeää on se, että myös tulevaisuuden osaajilla, opiskelijoilla, on mahdollista toimia verkostomaisesti näiden teemojen parissa. 2024. Ne tukevat vahvasti alueiden talouden kehittymistä, innovaatioiden syntymistä, yrittäjyyttä, infran kehittymistä sekä työelämässä tarvittavaa osaamista. ISBN:10606-50378-76030. Hubista on mahdollista saada sparrausta oman innovaation konseptointiin ja markkinasoveltuvuuden selvittämiseen. Lahden seudun kehitys LADEC Oy tukee alueen liiketoiminnan kasvua ja kilpailukykyä sekä auttaa yrityksiä toiminnan perustamisessa. Näitä ovat mm. teknologia, matkailu sekä terveys. 2023. HUB-toiminnassa tarkoituksena on luoda merkittävä sosiaalinen, urheilullinen ja taloudellinen vaikutus sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Julkiset tilat taas on tarkoitus muuttaa käyttäjille houkuttelevimmiksi siten, että ne aktivoisivat liikkumaan. Ekosysteemit toimivat eri maissa alueellisten ja kansallisten kumppanuuksien kautta. Klusteri edustaa yli 150 yritystä ja yhteisöä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 2,4 miljardia euroa. Näin temaattisten kumppaneiden on mahdollista löytää toisensa ekosysteemin palveluiden avulla. MSE Clusterin ydin on sen urheiludiagnostiikka, elämäntapakehitys ja terapiakeskus. Valenciassa sijaitseva liikuntaaktiivisuuden kehitysverkos to 4icvesport pyrkii edistämään innovaatioita alueellisessa urheiluekosysteemissä sekä samalla toimimaan kansainvälisissä yhteisöissä. Lahti Sports Hub on kansainvälinen urheiluosaamisen ja -tilojen keskus, joka perustuu yli 400 eri lajin ympärille rakennettuun maailmanluokan urheiluinfrastruktuuriin ja osaamiseen. Tämä kaikki tähtää kansalaisten kokonaishyvinvointiin. Kansainvälinen liikuntaja hyvinvointialan innovaatioekosysteemi tarjoaa palveluja liittyen esimerkiksi datan hyödyntämiseen, tiedolla johtamiseen, osaamisen kehittämiseen (koulutukset), tuotekehitykseen (testauspalvelut), teknologian kehittämiseen, pelillistämiseen, tapahtumien järjestämiseen tai elintapaohjaukseen. Ekosysteemien on mahdollista tuottaa myös uutta yrittäjyyttä alueille. Eurooppalainen liikuntaja hyvinvointialan innovaatiota edistävä kansainvälinen ekosysteemi kokoaa toimijoita yhteen tarjoten laajan ja monipuolisen mahdollisuuden verkostoitua. 2015: ”Fourth Generation” Universities and Regional Development, Stünings Medien, Krefeld, 14– 31, https://doi.org/10.5281/zenodo.227113 Älykästä erikoistumista koskevat kansalliset/alueelliset innovaatiostratgiat (RIS3). Zuti, B. Klusteri sisältää viisi keskeistä arvoketjua: tapahtumat, tilat, tavarat ja palvelut, urheilu sekä urheilumatkailu. The quadruple/quintuple helix model in entrepreneurial ecosystems: an institutional perspective on the space case study. Yksityinen organisaatio koostuu urheilun maailmaan liittyvistä yrityksistä ja yhteisöistä. tiedolla johtamisen osaamista. Health-enhancing physical activity in the European Union. Klusteri yhdistää julkiset toimijat, yritykset ja loppukäyttäjät rakentamaan yhteistyötä, jonka avulla voidaan luoda uusia innovaatioita. https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/3215 WHO (World Health Organization). Sen verkostoilla ja resursseilla voidaan kehittää alueellista hyvinvointia ja liikuntamahdollisuuksia. & Lukovics, M. Ekosysteemit voivat myös tuottaa uutta yrittäjyyttä alueille.. Työpaikkoja kehitetään Workplace vitali ty hubin tiloissa, joissa yritykset voivat testata teknologioita todellisissa työympäristöissä. Hyödyntämällä laajaa urheiluseurojen, -yhdistysten ja -tilojen verkostoaan, 4icvesport edistää yhteistyötä, joka johtaa vaikuttavaan kehitykseen eri sektoreilla. 4icvesport toimii yhteistyökumppanina aktiivisen matkailun, urheiluvammojen ennaltaehkäisyn, urheiluteknologian, urheilun inklusiivisuuden sekä näiden osaamisen kehittämisen verkostoissa. Unkarin MSE Clusterin toiminta rakentuu vahvan yhteistyön ympärille. Eurooppalaiset INSHAPE-kumppanit Alankomaiden ELIS Innovation Hubin toiminnassa on erityisesti kolme keskeistä kehittämisteemaa: työpaikat, julkiset tilat ja urheilu. R & D Management 53 (4), 675–694. Ne tarjoavat räätälöityjä ratkaisuja liikuntaan sekä hyvinvointiin ja siihen liittyvien ratkaisujen parantamiseen. Olipa kyse yliopistotutkimuksesta, paikallisten IT-yritysten edistysaskeleista tai urheiluseurojen ponnisteluista, MSE Clusterilla on keskeinen rooli terveellisemmän yhteisön edistämisessä. Tätä tukee myös käyttäjäläheinen testaus, jolloin pystytään varmistumaan, että konseptit ovat soveltuvia hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseen työpaikoilla. Standard Eurobarometer 102 – Autumn 2024. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 57 välillä luovat erinomaiset edellytykset uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämiselle. Barcelonasta käsin toimiva INDESCATklusterin päätavoite on auttaa urheiluun ja liikuntaan liittyviä kumppaneita tunnistamaan ja tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kolmen toiminta-alueen kautta: tieto, näkyvyys ja verkostoituminen. Ne generoivat hankkeita jo nyt ja tekevät uusia avauksia liikunnan ja hyvinvoinnin saralla. Keskuksessa keskitytään parantamaan urheilusuoritusta ja edistämään hyvinvointia. Tämä mahdollistuu palveluprosessien kuvaamisen kautta. Reports. https://doi.org/10.1111/radm.12547 Eurobarometer 2024. Zuti & Lucovics (2015) tuovat esille ”Fourth Generation Universities” -ajattelua, jonka mukaan korkeakoulut tuovat yhteiskuntaan mm. LÄHTEET Cloitre, A., Dos Santos Paulino, V., & Theodraki, C. Keskus voi tarjota diagnostisia työkaluja, terapiaa ja elämäntapojen kehittämisohjelmia niin tavoitteellisemmille urheilijoille kuin terveellisempää elämäntapaa tavoitteleville henkilöille
Yksi keino voivat olla liikuntaja hyvinvointipalvelut.. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN Rovaniemi tavoittelee kesäkauden matkailijoita liikunnan ja hyvinvoinnin avulla Lapin-matkailun ongelmana on turistivirtojen epätasaisuus. Rovaniemi haluaa saada lisää matkailijoita lumettomina kuukausina
– Haluamme tuoda näkyville myös kansainvälisesti, että Rovaniemellä on muutakin kuin joulupukki. Tavoitteena on Kutinlahden mukaan saada 500 000 matkailijaa Rovaniemelle lumettomana aikana touko–lokakuussa, mikä tarkoittaisi ajanjakson matkailijamäärän kaksinkertaistamista. Kaupunki tukee liikuntamatkailun edellytyksiä kehittämällä muun muassa liikuntapaikkoja ja reitistöjä. Meillä on osaamista ja halua kehittää liikuntaja hyvinvointisektoria, sanoo Pohja. Eli liikkuminen, aktiivisuus ja toimintakyky kehittyvät rintarinnan yrityselämän kanssa, sanoo Pohja. Esimerkiksi pyörävuokrauksien, pyöräilyn oheispalveluiden ja majoituksen yhdistämisessä paketiksi voi olla Kutinlahden mukaan potentiaalia. Ounasvaaralle valmistuu kesällä 2025 kaupungin ja Lapin liiton rahoittamana rullahiihtorata, jota urheilijat ja kilpakuntoilijat voivat käyttää harjoittelussaan. Matkailukohteen näkökulmasta aktiivimatkailijat ovat erityisen hyviä asiakkaita. Matkailuun voi syntyä ympärivuotisia työpaikkoja, mikä toisi kaupungille lisää verotuloja, joilla se voisi ylläpitää ja kehittää palveluitaan – liikunta mukaan lukien. Hän korostaa, että ratkaisuiden on oltava kestäviä ja turvallisia. Pyörämatkailun suosio on kasvanut voimakkaasti maailmalla. Talvikaudella Rovaniemellä käy noin 700 000 matkailijaa ja yöpymisiä kertyy 1,2 miljoonaa kappaletta. – Yksi ajatus on koota viikko-ohjelma, jossa jokaiselle päivälle olisi tarjolla vähän erilainen pyöräretki eri yritysten järjestäminä. Lisäpontta pienille yrityksille Etenkin pienille yrityksille yhteistyö on Kutinlahden mukaan tärkeää. Aktiivimatkailija on haluttu vieras Ympärivuotisen matkailun kehittämistä Rovaniemellä tukevat kansainväliset verkostot. Metsähallituksen ylläpitämällä Napapiirin retkeilyalueella 25 kilometriä Rovaniemen keskustasta koilliseen voi ulkoilla, maastopyöräillä, meloa, lumikenkäillä, kalastaa ja hiihtää. Rovaniemen kaupungin elinkeinotoimialan palveluyksikössä kehittämispäällikkönä työskentelevän Pirjo Kutinlahden mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 keskittymässä on mukana vähintään sata yritystä Rovaniemeltä, muualta Suomesta ja myös maailmalta. Uusia maastopyöräilyreittejä avautuu alkukesästä 2025 sekä Ounasvaaralle että Joulupukin pajakylän lähistölle. Petteri Pohjan mukaan toiminta on jo osoittanut, että tiedonkulku on parantunut ja yhteisiä intressejä on löytynyt myös oppilaitosten välillä. Pohja arvioi liikuntapainotteisesta matkailusta kiinnostuneista voivan löytyä uusia asiakkaita. Vastaavasti voidaan rakentaa vesistöteemaa, Rovaniemi on jokien ja vesien ympäröimä, hahmottelee Kutinlahti. Pohjan mukaan Rovaniemellä on ajatuksena kehittää hyvinvointiin, terveysliikuntaan ja urheiluun liittyviä palveluja kansainvälisen matkailun tuoman energian kyljessä. He viipyvät Pirjo Kutinlahden. Kaupungin, oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiivistämällä Rovaniemellä halutaan saada enemmän irti sekä olemassa olevista voimavaroista että kehittää niiden pohjalta uutta. Arctic Sport & Wellbeing Hubin tavoitteena on vahvistaa myös tutkimusja kehitystoimintaa. Päämääränä on liittää liikunta, hyvinvointi ja urheilu vahvemmin matkailupalveluihin. Hänen mukaansa Rovaniemelle mahtuu liikunnallisia matkailijoita, eivätkä he ole viemässä liikuntamahdollisuuksia kaupunkilaisilta. Ennusteet kertovat talvisesongin matkailijamäärän kasvun jatkuvan. Vuonna 2024 toimintansa aloittaneen hankkeen tavoitteena on rakentaa liikuntaan, hyvinvointiin ja matkailuun erikoistuneiden yritysten ja TKI-toimijoiden keskittymä, jonka tarkoitus on kaupungin vetämän yhteistyön ja tapaamisten lisäksi luoda myös yhteisiä fyysisiä kokoontumistiloja. Jos tavoiteltu lumettoman ajan matkailijamäärien kasvu toteutuu, niin siitä hyötyvät Rovaniemi ja rovaniemeläiset sanoo Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaakoulutuksessa lehtorina toimiva Petteri Pohja, joka on myös kaupunginvaltuuston jäsen. Rovaniemen suunnitelmat osuvat yksiin matkailutrendien muutosten kanssa. Jokaisenoikeudet koskevat myös matkailijoita, joita on valistettava jatkuvasti niiden sisällöstä. Etenkin Länsi-Euroopassa pohditaan Petteri Pohjan mukaan samoja asioita kuin Suomessa ja Rovaniemellä. Arctic Sport & Wellbeing Hub kykenee tuomaan toimijoita yhteen myös liiketoiminnan kehittämiseen. Tähän mennessä matkailijat eivät ole juurikaan käyttäneet kaupungin sisäliikuntapaikkoja. – Kun kehitetään elinkeinoja tai yrityksiä, niin samalla pyritään vastaamaan siihen, miten tavallisen ihmisen hyvinvointi ja terveys paranee. Matkailun luonne on yleismaailmallisesti muuttumassa, kun perinteisen turismin rinnalla vahvistuu matkailijoiden halu viettää aktiivinen loma. Tavoitteena on Kutinlahden mukaan edistää myös kaupunkilaisten hyvinvointia, ei pelkästään matkailijoiden. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 5 9 R ovaniemellä on meneillään yritysten, kaupungin, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja urheiluopisto Santasportin yhteishanke Arctic Sport & Wellbeing Hub. Ulkoliikuntapaikoillakin on lääniä liikkua, vaikka liikuntaturistien määrä lisääntyisi. Rovaniemellä toimii esimerkiksi monia pieniä pyörämatkailupalveluiden tarjoajia, joille verkostoitumisesta voi olla etua
– Meillä on ollut myös ulkomaalaisia asiakkaita, esimerkiksi aktiiviliikkuja Italiasta. Ulkomainen pyörämatkailija viipyy vähintään viikon tai jopa kaksi. Asiakkaista yli 60 prosenttia on ulkopaikkakuntalaisia pääosin Suomesta. Rovaniemellä harjoittelee Kutilahden mukaan suuri määrä eritasoisia urheilijoita niin kesällä kuin talvella. Jo vakiintuneen osan aktiivimatkailijoista muodostavat urheilijat. Poutiainen-Rinne pitää eurooppalaisten asiakkaiden saamista realistisena. Kaupungin näkökulmasta kyse on tasapainoilusta hyötyjen ja haittojen väliltä. Yrityksen suurin asiakasryhma ovat toistaiseksi olleet polven eturistisidevamman tai muun polvivamman kuntouttajat kertoo yksi yrityksen perustajista Tanja Poutiainen-Rinne. Liikeideaansa Poutiainen-Rinne alkoi kehitellä kuntouttaessaan etusidevammaa Kroatiassa vuonna 2013. Comeback Center hankkii palveluita tarpeen mukaan ja kokoaa niistä paketin. Rovaniemen sijainti on omalla tavallaan Poutiainen-Rinteen mukaan vahvuus kuntoutusprosessia ajatellen. He ovat toivottuja asiakkaita, sanoo Kutinlahti. Tanja Poutiainen-Rinne. Keski-Euroopassakin on aktiiviliikkujia, jotka haluavat kuntoutua päästäkseen laskettelemaan tai pelaamaan senioripallopelejä. Syksyllä 2024 Rovaniemellä käynyt hollantilaisasiakas halusi nähdä revontulet ja toive toteutui viimeisenä iltana. Poutiainen-Rinteen mukaan Comeback Center eroaa perinteisistä fysioterapiayrityksistä siinä, että kuntoutusjakso on intensiivinen. Kiireiset asiakkaat kokevat kuntoutuksen tehokkaammaksi tullessaan Napapiirin tuntumaan ikään kuin harjoitusleirille. Lapin eksotiikka ja luonnonläheisyys tuovat oman lisänsä. – Ei tarvitse olla huippu-urheilija tullakseen meille. Rovaniemen ja Lapin matkailussa näkyvät samat kasvavien matkailijamäärien aiheuttamat ongelmat kuin suosituissa kohteissa ympäri maailman. Urheilijoille leirityksenomainen kuntoutus on lähellä urheilun arkea. Kuntoutuksen edetessä häiriötekijöitä lisätään. Tämä voi olla osasyy siihen, että vamman uusiutumisriski on suuri, pohtii Poutiainen-Rinne. Rovaniemellä ovat tarjolla pakettina saman katon alla majoitusja ruokailupalvelut, lääkäri, fysioterapia ja tarvittavat liikuntatilat. Poutiainen-Rinne uskoo, että vuonna 2026 asiakasvirta on jo vuolaampi. Osa paikallisista asukkaista kokee matkailun häiritsevän elämäänsä. Jouluturistit viettävät kaupungissa tavallisesti 2–3 päivää. Harjoitteluun aiheutetaan kognitiivista stressiä reaktiovaloilla, joiden tarkoitus on myös ohjata tekemistä oikeanlaiseksi. Urheiluvammojen kuntoutusta Rovaniemellä Comeback Center on esimerkki yrityksesta, joka voi tuoda tarkkaan rajatun kohderyhman asiakkaita Rovaniemelle. Poutiainen-Rinne paneutuu aiheeseen Lapin ammattikorkeakouluun tekeillä olevassa opinnäytetyössään. Hollantilaisyrityksen kanssa Comeback Center tekee yhteiskehitysprojektia, jossa rovaniemeläinen fysioterapiaosaaminen yhdistetään Smart Clips-reaktiovalon käyttöön. Comeback Centerin tavoitteena on kasvattaa sekä kotiettä ulkomaista asiakaskuntaa. Erilaiset palvelut ovat lähellä. Reaktiovalojen avulla kehitetään harjoitteita, joilla kognitiivista harjoittelua pystytään lisäämään kuntoutukseen. Työpäivän oheen sijoitettujen kuntoutuskäyntien aikana työasiat käyvät mielessä. Comeback Centerin toiminta on vielä mittakaavaltaan pientä. Yritys sijaitsee Ounasvaaralla Santasportin yhteydessä. Matkailijat ovat myös tungeksineet asukkaiden pihoihin. Comeback Center on mukana EU-hankkeessa, jossa se tekee yhteistyötä hollantilaisyrityksen kanssa kehitysprojektissa. Tietyn ajan kuluttua on vuorossa intensiivijakso Rovaniemellä. – Pitää saada paljon havaintomotorista harjoittelua, jossa joutuu myös huomioimaan ympäristöä paljon enemmän, ja silti suorittamaan jotain fyysistä tehtävää. Perinteisessä kuntoutuksessa osataan toimia niin, että vammautuneen jalan lihasvoima palautuu. EU-projekti tukee osaltaan Poutiainen-Rinteen mukaan verkostojen luomista. Alppihiihtomaailmassa ja Keski-Euroopassa laajemminkin tunnettu nimi auttaa osaltaan asiaa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa mukaan yleensä Rovaniemellä pidempään kuin muut matkailijat. – Kun asiakas on täällä paikan päällä, niin päivään sisältyy useampi tunti kuntoutusta, kertoo Poutiainen-Rinne. Vastaavaa kokonaispakettia ei ole hänen mukaansa muualla tarjolla. Rovaniemi on myös saanut kielteistä julkisuutta viime aikoina Airbnb-majoituksen tuottamista ongelmista ja joidenkin ohjelmapalveluyritysten kyseenalaisista toimintatavoista. Mitä tehdä matkailun lieveilmiöille. Kuva: Jouko Kokkonen. – Aktiivimatkailija yleensä käyttää enemmän rahaa kohteessa kuin normimatkailija. Kiireelliset työasiat pystyy Rovaniemeltäkin hoitamaan kuntoutuspäivän päälle. Rovaniemelle pääsee Keski-Euroopasta helposti lentäen esimerkiksi Amsterdamista suoraan parissa tunnissa. Hoitojakso Rovaniemellä kestää tavallisesti viisi päivää. Poutiainen-Rinne opiskelee fysioterapiaa ja valmistuu vuoden 2025 lopulla, minkä jälkeen yrityksestä on tarkoitus tulla hänen leipätyönsä. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä aivoissa tapahtuu urheilutilanteessa vauhdikkaissa lajeissa, kuten alppihiihdossa tai pallopeleissä. Esimerkiksi he ovat valmiita matkustamaan tänne. Urheiluopiston sijainti kaupungin kupeessa on myös etu. Asiakas saa lähtiessään mukaan kattavan kotiharjoitusohjelman. – Eturistisidevammojen kuntoutuksessa havaintomotorinen ja kognitiivinen harjoittelu ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Hän oli etsinyt omiin selkävaivoihin sopivaa kuntouttavaa klinikkaa ja löytänyt netin kautta Comeback Centerin, kertoo Poutiainen-Rinne
– Valitaanko kasvun ja kehityksen aiheuttamat lieveilmiöt ja ongelmat, vai taantumisen tuomat ongelmat, tiivistää Pohja. – Tämä tukee omaehtoista liikkumista ja mahdollistaa turvallisen liikkumisen. Kauempana tulevaisuudessa häämöttää karttuvan informaation käyttäminen ikäihmisten liikkumisen tutkimiseen. Riittää, että tulee laitteen luokse, kun tuokio alkaa, kertoo Haukipuro. Ihannetapauksessa tietoa voidaan huomioida liikuntaohjelman suunnittelussa. Tapa on yksityisyyttä kunnioittava, mutta toisaalta sen avulla saadaan kuitenkin 24/7 kuva, sanoo Haukipuro. Korona-aikana videoasiointi kasvoi erittäin nopeasti. Yrityksen kärkituotteita ovat erilaiset etäpalvelut. Pirjo Kutinlahden mukaan RovanieEtäohjattua liikuntaa ikäihmisille Rovaniemellä toimiva Suvanto Care tuottaa teknologiaratkaisuja, jotka on tarkoitettu mahdollistamaan kotona asuminen tukea tarvitseville – pääasiassa ikäihmisille. Suvanto Caren paikantavaa turvapuhelinta tai -kelloa voivat käyttää ikäihmiset, jotka kykenevät liikkumaan kodin ulkopuolella. Ruotsi rakentaa uutta rantarataa Haaparantaan, mikä voi hyödyttää Suomen Lapin matkailua, kun junayhteys Eurooppaan paranee. Toimitusjohtaja Antti Haukipuron mukaan yhtiön asiakkaina on yli puolet Suomen hyvinvointialueista sekä lisäksi hoivaa tarjoa via yksityisiä yrityksiä. – Ikäihmisille vietävä tekniikka on hiottu helppokäyttöiseksi. Yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Lapin hyvinvointialueen kanssa Suvanto Care on kehittänyt etäkotihoidon viriketoimintamallin. Etäpalveluista saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Petteri Pohjan mukaan Rovaniemi valmistelee strategista yleiskaavaa. Rovaniemen liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymän kehittämiseen osallistuva yritys on kehittänyt myös sensoriteknologiaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa. Prosessi on pitkä, mutta kaava suuntaa sitä, mihin matkailu tulevaisuudessa keskittyy. – Videoyhteys on lisännyt kommunikointia asiakkaan kanssa. – Maata pitkin tapahtuvaa matkustamisen meidän pitää kiinnittää enemmän huomiota. Rovaniemen saavuttaa lentäen hyvin Euroopasta ja muualta maailmasta. Kaikki eivät myöskään halua käyttää teknologisia ratkaisuja. Sen avulla voi toteuttaa etäohjattuja liikuntatuokioita. Esimerkiksi Rovaniemellä kaikki nuoret eivät pääse aina osallistumaan harjoituksiin pitkien etäisyyksien vuoksi. Lentomatkustamisen asema matkailussa säilyy kuitenkin vahvana Rovaniemen ja koko Lapin matkailussa. Yhteyttä voi käyttää myös liikunnanohjaaja, fysioterapeutti tai kuntoutusohjaaja. Meneillään on myös Luonnonvarakeskuksen vetämä kiinnostavia luontokävelyja pyöräilyreittejä kartoittava kaksivuotinen hanke, jossa otetaan huomioon sosiaaliset näkökohdat. Sama teknologia soveltuu urheilijoiden etävalmennukseen. Kotihoidon etäkäyttö mahdollisti sen, että omaiset pystyivät pitämään yhteyttä samalla laitteella. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 61 men kaupunki haluaa parantaa lentoyhteyksiä kesäkaudelle. Minulla ei ainakaan ole siihen kunnollista vastausta, pohtii Pohja. Ryhmäpuhelu tarjoaa tilaisuuden vuorovaikutukseen toisten osallistujien kanssa. Suvannon mukaan etätoiminnan mahdollisuudet ulottuvat leivontakerhoista hartaushetkiin. – Auttaako se, että jos lentää Helsinkiin ja tulee junalla vai lentääkö suoraan Rovaniemelle. Tavoitteena on tukea kotona pärjäämistä. . Kertyvä tieto voi myös auttaa ennakoimaan kaatumisriskin kasvua. Lähtökohtaisesti asiakkaan ei tarvitse osata ollenkaan käyttää laitetta. Lisäksi on muistettava etsiä asiakkaalle sopiva ratkaisu. – Katsotaan, mitkä reitit olisivat sosiaalisesti hyväksyttäviä, siten että ei kävellä ja pyöräillä takapihoilla, vaan valitaan reittejä, jotka eivät häiritse paikallista asutusta, kertoo Pohja. Järjestelmä voi tunnistaa, että henkilö on ollut liian kauan kotoa pois, jolloin se tekee hälytyksen omaisille tai hoitajille ja he voivat paikantaa henkilön. Huomaamaton teknologia tuottaa tietoa vuorokauden ympäri, eikä vaikuta ihmisen käyttäytymiseen toisin kuin käynnit asiakkaan luona. – Menetelmä ei perustu kameroihin, vaan liikeja ovitunnistimiin ja sähkölaitteen käytön tunnistamiseen. Kaupunki voi vaikuttaa matkailijavirtojen kulkuun alueellaan kaavoituksella. Talviajan yhteyksien lisäämistä tulee sen sijaan arvioida alueen kantokyvyn pohjalta. Myös käyttäjä itse voi tehdä hälytyksen, jos ulkoillessa sattuu vahinko tai hän ei osaa kotiin. Videoyhteyden aikana ollaan hyvinkin henkilökohtaisessa kontaktissa osallistujien kesken, eikä keskitytä mihinkään muuhun, sanoo Haukipuro.. Paikkatieto menee silloin omaisille ja hoitajille. Vaikka tuntuu ehkä ensikuulemalta hassulta, niin videoyhteys koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Haukipuron mukaan kielteinen palaute on liittynyt siihen, että alkuvaiheessa uutta ja tuntematonta tekniikkaa vastustetaan. VR kehittää pyörämatkailuvaunuja, joihin saadaan iso määrä pyöriä, sanoo Kutinlahti. Jos kotikäynnillä on kiire, niin puhutaan helposti seinille samalla kun katsotaan, onko jääkaappi kunnossa. Fyysisiä kotikäyntejä voi olla yksi päivässä, mutta videon avulla voi olla monta henkilökohtaista kontaktia päivän aikana. Haukipuro kertoo, että asiakkaan kotiin sijoitettava videopäätelaite mahdollistaa hoitoalan ammattilaiselle ryhmäpuhelun ikäihmisen tai muun kotona asumiseen tukea tarvitsevan asiakkaan kanssa joko omalla mobiililaitteella tai tietokoneella
Samanaikaisesti korona-ajan vauhdittama digiloikka mahdollisti työmatkojen ainakin osittaisen korvaamisen etäteknologialla, mikä on vähentänyt myös bisnesmatkailua. Suomessa ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä saavutti lähes pandemiaa edeltäneen tason jo kesällä 2023. Tarkkaa liikuntamatkailijoiden määrää on kuitenkin vaikea arvioida. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Liikuntamatkailu elää muutoksen aikaa M atkailuala on kokenut suuria mullistuksia viime vuosina. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena venäläismatkailun tyrehtyminen Suomeen teki taloudellisen loven monen suomalaisen matkailuyrityksen liiketoimintaan. Globaalit trendit vaikuttavat myös liikuntamatkailuun. ympäristövaikutuksista on niin ikään lisännyt epävarmuutta matkailualalla. Vuonna 2024 maailmalla matkaili yhteensä noin 1,4 miljardia ihmistä, ja odotusten mukaan kasvu jatkuu kuluvana vuonna 2025 noin 3–5 prosentilla (UNWTO 2025). Samanaikaisesti ja jopa paradoksaalisesti matkailuala silti kukoistaa tällä hetkellä ainakin matkailijamäärillä mitattuna. Kuva: Wikipedia Commons HANNA VEHMAS, VTM, FT yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikunta ja urheilu saavat monet matkailijat liikkeelle. Maailman matkailujärjestö UNWTO:n (2025) mukaan kansainvälisten matkailijoiden määrä on jo ylittänyt koronaa edeltävän huippuvuoden 2019. Yleinen maailmapoliittinen epävakaus sekä huoli matkailun aiheuttamista kielteisistä sosiaalisista ja Faneja seuraamassa Brasilia–Kroatia-ottelua jalkapallon vuoden 2014 MM-kisoissa. Tilastokeskuksen (2025) mukaan suomalaiset tekivät yöpymisen sisältäneitä ulkomaan vapaa-ajanmatkoja touko-elokuussa 2023 noin 2,6 miljoonaa, mikä on yli 10 prosenttia enemmän kuin kesällä 2022.. Koronapandemia romahdutti lähes kaiken kansainvälisen matkailun vuosiksi 2020–2022, ja sitä seurannut hintojen nousu ja kansainvälinen taloudellinen epävarmuus energiakriiseineen ja infl aatioineen on lisännyt kansalaisten varovaisuutta kuluttaa matkailuun
Aktiivisessa liikuntamatkailussa matkailija itse osallistuu matkansa aikana johonkin liikunnalliseen toimintaan, tyypillisinä ja globaalisti eniten matkailijoita liikuttavina esimerkkeinä hiihtoja golfmatkat. Oleellista on matkailijan omaehtoinen liikuntaan tai urheiluun osallistuminen. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset laskivat matkailun BKT-osuutta. Vuonna 2022 matkailun osuus palveluiden viennistä oli 49 000 toimipaikallaan 10 prosenttia. Suomalaisten kotimaan matkailua ja Suomeen suuntautuvan matkailun eri muotoja tarkasteltaessa voidaan huomata, että maamme matkailulliset vetovoimatekijät ovat pysyneet suhteellisen samoina vuosien saatossa. Esimerkiksi Suomen Lapissa on jopa koettu kansainvälisten matkailijoiden ryntäys, mikä on herättänyt keskustelua muun muassa yksityisen asuntovuokraustoiminnan (airbnb) vastuullisuudesta. Syinä kiinnostukselle lienee tuohon aikaan yhä voimakkaana jatkunut matkailun kasvu ylipäätään sekä matkailupalvelujen tarjonnan monipuolistuminen. Venäläisten matkailijoiden puuttumisen aiheuttama turismivaje on osin täyttynyt muun muassa Yhdysvalloista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Aasian maista tulleilla matkailijoilla. On lisäksi ennustettu, että ilmaston lämpenemisen aikaansaamat helleaallot ja muut sään ääri-ilmiöt erityisesti Etelä-Euroopassa voivat lisätä kansainvälisten matkailijoiden suuntautumista pohjoiseen Suomeen. Vaikuttaa siltä, että matkailualalla on taipumus päätyä jaloilleen jopa hyvin vaikeissa yhteiskunnallisissa oloissa. Liikuntamahdollisuudet yksi Suomen vetovoimatekijä Suomessa matkailun osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2019 oli 2,7 prosenttia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 6 3 Suosituimmat kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Kreikka ja Espanja. Gibson 2001) liikuntamatkailu (eng. Lähestyttäessä omaa aikaamme on muun muassa 1700-luvun romantiikan ajan Grand Toureilla ollut keskeinen vaikutus liikuntaa ja luontoa korostaviin matkailukokemuksiin. Tästä huolimatta suomalaisilla matkailuyrityksillä on ratkaistavana yhä taloudellisia ongelmia, joista osa liittyy muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen (TEM 2023). (mm. Kolme liikuntaturismin tyyppiä: aktiivi-, tapahtumaja nostalgiamatkailu Kansainvälisissä tutkimuksissa (mm. (Tilastokeskus 2025.) Valmismatkojen ja reittilentojen kallistumisesta huolimatta ihmiset haluavat yhä matkustaa. Suomen saama kansainvälinen julkisuus ”maailman onnellisimpina maana” on niin ikään ruokkinut omalta osaltaan maamme myönteistä matkailuimagoa, jota edes maantieteellinen rajanaapuruus hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa ei ole latistanut. Hudson 2003; Standeven & de Knop 1999.) Kuitenkin vasta 1970–80-luvuille edennyt matkailun keskiluokkaistuminen ja demokratisoituminen vauhdittivat matkailupalvelujen kaupallistumista ja liikuntaja urheiluturismin tuotteistumista. Vuonna 2022 matkailuala työllisti 141 000 henkilöä, mikä on 5,1 prosenttia koko työvoimasta (visitfinland 2025). Ihmisten uteliaisuus ja halu matkustaa näyttäisi olevan varsin pysyvä inhimillisen toiminnan piirre, johon maailmantalouden ja -politiikan suhdanteet eivät ainakaan vielä ole pysyvästi vaikuttaneet. Standeven & de Knop 1999). Toki on hyvä muistaa, että demokratisoitumisestaan huolimatta matkailu vapaa-ajan viettotapana on mahdollista ainoastaan maapallomme vauraimmille kansanosille. Liikuntamatkailu ei ole ilmiönä uusi, vaikka toisinaan tutkimuksia saatetaan näin perustella. Vuonna 2022 kotimaanmatkailu pysyi korkealla tasolla, ja joillakin alueilla vuoden 2019 rekisteröidyt yöpymiset jopa ylittyivät joulukuussa 2022 (TEM 2023). Ajateltiin, että turistin ei pidä enää ainoastaan maata rannalla ja viettää fyysisesti inaktiivista lomaa tai passiivisesti olla vain matkailukokemusten vastaanottajan roolissa, vaan että myös matkoilla saattoi olla aktiivinen ja esimerkiksi harrastaa liikuntaa ja näin edistää terveyttä ja kuntoa. Hiihtohissien tulo rinteisiin viimeistään mullisti ja käynnisti valtaisan hiihtoturismin aikakauden 1930-luvulta eteenpäin. Tapahtumamatkailusta on käytetty Helleaallot ja muut sään ääri-ilmiöt voivat lisätä matkoja Pohjois-Suomeen.. Historiallisesti tarkasteltuna itse asiassa varhaisimmat esimerkit urheiluun liittyvästä matkailusta voidaan kuitenkin löytää jo Antiikin Kreikan olympialaisista, joihin nykytiedon valossa matkusti jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä kilpailemaan ja seuraamaan tuon ajan urheilua (mm. Suomeen houkuttelevat kansainvälisiä matkailijoita yhä puhdas ja avara luonto, vuodenaikojen eksoottisuus, lumi, revontulet, kaamos, kesällä yötön yö, sekä maan maine luotettavana ja turvallisena matkakohteena, jossa palvelut ja infrastruktuuri toimivat hyvin. Roomalaisten perustumat kylpylät, keskiaikaiset turnajaiset ja esimerkiksi golfin syntyhistoria varhaisrenessanssin aikaan ovat niin ikään mielenkiintoisia esimerkkejä liikunnan ja matkailun historiallisista leikkauspisteistä. Aktiivinen liikuntamatkailu (active sport tourism) voi tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa intensiteetiltään eritasoista liikunnan harrastamista matkoilla aina kevyestä kaupunkikävelystä extreme-tyyppisiin seikkailulajeihin. Tapahtuma(liikunta)matkailulla (event sport tourism) tarkoitetaan matkustamista katsojaksi urheilukilpailuihin tai -tapahtumiin, kuten fanimatkoille jalkapallo-otteluihin tai tennisturnauksiin. Liikuntapaikkojen runsaslukuisuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia myös matkailussa voidaan lisäksi pitää vetovoimatekijöinä etenkin liikuntamatkailussa. Alan tutkimus virisi 1900-luvun lopussa Liikuntaan liittyvä matkailu alkoi kiinnostaa tutkijoita pääosin viime vuosituhannen loppupuolella. Toisaalta määritelmä ei ota huomioon sitä, onko liikunta matkan päävai toissijainen tarkoitus, mikä tekee liikuntamatkailun tilastoinnin ja esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arvioinnin vaikeaksi. sport tourism) jaetaan yleensä karkeasti aktiivi-, tapahtumaja nostalgiamatkailuun
6 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa Kuvat: Antero Aaltonen (vasen yläkulma ja oikea alakulma); Jari Kanerva
2024. Jyväskylän yliopisto. Pitkään vallinnut arvio on, että noin 10–20 prosenttia kaikesta maailman matkailusta olisi tavalla tai toisella liikuntaan tai urheiluun liittyvää. University of Luton, United Kingdom. Kansainvälisesti tarkasteltuna nostalgiamatkailusta on tullut suosittu liikuntamatkailun muoto, mutta ilmiötä on tutkittu melko vähän. Tapahtumiin voidaan osallistua katsojina myös muista kuin varsinaisen urheilun seuraamiseen liittyvistä syistä. Kysyin haastattelemiltani liikuntamatkailijoilta aktiivisen vapaa-ajan ja matkailun perusteluja. Studies in sport, physical education and health 143. LÄHTEET Gibson, H. TEM toimialaraportit 2023:3. Media tarttui innolla näihin lanseeraamiini tyyppeihin, vaikka laadullinen tutkimus sinällään ei antanut aihetta yleistyksiin. visitfinland 2025. Tilastokeskus. Winter sport tourism teoksessa S. Päädyin tyypittelemään heidät velvollisuudentuntoisiin suorittajiin, luontoympäristön kokijoihin, länsimaisiin vapaisiin valitsijoihin, seurallisiin liikkujiin sekä kulttuuriinsa kiinnittyneisiin notkeisiin post-turisteihin. Human kinetics. Diss. Standeven, J. Voidaan kuitenkin olettaa, että globaalit megatrendit vaikuttavat matkailuun ja sen eri muotojen tarjontaan ja kysyntään siinä missä mihin tahansa vapaa-ajan toimintaan. 2023. Kaiken kaikkiaan liikuntamatkailusta kerätty tieto on kuitenkin pirstaleista, jolloin tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa. Väestön ikääntymisen myötä nuorten liikunnan harrastajien ikäluokat ovat pienentyneet eikä osallistujia näin ollen riitä enää kaikkiin lajeihin ja tapahtumiin entiseen tapaan. Oman väitöstutkimukseni tekemisen aikaan Tilastokeskuksen ja silloisen Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toteuttamassa rajahaastattelututkimuksessa tiedusteltiin Suomeen saapuvilta kansainvälisiltä matkailijoilta myös liikuntaan ja urheilutapahtumiin osallistumista. Channel view publications. J. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 6 5 myös käsitettä passiivinen liikuntamatkailu (passive sport tourism), millä viitataan siihen, että liikuntamatkalla ei välttämättä itse liikuta tai urheilla. Keynote presentation on July 17, 2001 at the Annual Conference of the Leisure Studies Association. www.unwto.org/news/international-tourism-recoverspre-pandemic-levels-in-2024. 1998. 2010. 2001. Suomalaisten matkailu. J. Sen sijaan Suomen matkailuvaltteina on nähty liikuntaan, terveyteen, urheilutapahtumiin, hyvinvointiin ja nyttemmin myös esimerkiksi ruokaan liittyvät matkailupalvelut, joissa voivat sekoittua eksotiikka ja tavanomaisuus, autenttisuus ja vieraanvaraisuus tai vaatimattomuus ja korkea teknologia. Nuoret eivät välttämättä perustele tai jäsennä vapaa-aikaansa vanhempiensa ikäpolvien tavoin. Matkailun toimialaraportti 2023. www.visitfinland.fi/matkailun-julkaisut. The Haworth Hospitality Press, 89–123. Keskeisenä käsiteenä tutkimuksessani oli vapaaajan vakavoituminen, millä viittasin siihen, että postmodernin suomalaisen (matkailijankin) työelämän ja vapaa-ajan rajat olivat hämärtyneet, ja vapaa-aikanakin ajauduttiin työmäisesti suorittamaan ja tavoittelemaan erilaisia saavutuksia. Meillä ei ole monien muiden matkailijoita puoleensa vetävien maiden tai kohteiden tavoin ympärivuotisesti lämmintä ilmastoa sen enempää kuin pitkää sivilisaation historiaa tai suurkaupunkien sykettä. Arvion sisällä vaihtelut on kuitenkin suuria sekä maittain että liikuntamatkailun muodon mukaan. Vehmas, H. Considerations for the future. & de Knop, P. Sport Tourism at a Crossroads. Sport tourism. Olisikin mielenkiintoista tutkia voisiko liikuntamatkailijoita vielä puolitoista vuosikymmentä myöhemmin tähän tapaan tyypitellä. Hinch, T. Sport tourism development. Myös ”suorittamiseetoksessa” on saattanut tapahtua muutoksia. & Higham, J. 2003. Sport tourism: a critical analysis of research. 1999. Matkailun luonne on muuttumassa Liikuntamatkailuksi tyypillisesti miellettyjen lajien massatapahtumat kuten maratonit, kansanhiihdot ja soututapahtumat ovat viime vuosina menettäneet osallistujia ainakin Suomessa. Hudson, S. Aspects of Tourism 13. Urheilukilpailu tai -tapahtuma ei kuitenkaan välttämättä ole matkalle lähdön pääsyy. Liikuntamatkalla Suomessa. www.stat.fi/tilasto/smat. UNWTO. TEM (Työja elinkeinoministeriö). Työja elinkeinoministeriön toimialaraporttien pohjalta voidaan niin ikään esittää arvioita liikuntapaikkojen ja ohjelmapalveluyritysten merkityksestä matkailussa. Sport Management Review, 1998, 1, SMAANZ, 45–76. Nämä teemat näkyvät myös Suomen matkailuedistämistä koordinoivan visitfinlandin tämänhetkisissä kärkiteemoissa, joilla se maata markkinoi kansainvälisille matkailijoille (ks. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei liene. Lisäksi Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat keräävät tietoa osallistujistaan. Sen sijaan ympäristötietoisuus, yhdenvertaisuus ja muiden kulttuurien arvostus ja vastuullisuus sekä toisaalta elämykset ja sosiaalisen median viitoittama trendikkyys ja näkyminen mitä ilmeisemmin reitittävät myös liikuntamatkailijoita tulevaisuudessa erilaisten matkailupalvelujen ja -tuotteiden äärelle. Suomessa liikuntaan liittyvä matkailu on ollut pitkään osa matkailun edistämistä ja markkinointia. (Hinch & Higham 2004, 48–49; Gibson 1998, 64–65.) Liikuntamatkailu on usein vakavaa Perehdyin itse liikuntamatkailuun väitöstutkimuksessani, joka tarkastettiin vuonna 2010. 2004. Toimialaraportit. Kolmas liikuntamatkailun päämuoto on nostalgiamatkailu (nostalgia sport tourism), jolla tarkoitetaan matkailua urheiluhistorian tai tietyn fanikulttuurin kannalta merkityksellisiksi koettuihin kohteisiin. Hudson (ed.) Sport and adventure tourism. Runsaan kymmenen vuoden takaisten ”kulta-aikojen” jälkeen moni tapahtumajärjestäjä on saattanut pohtia, mikä osallistujakatoa selittää. . Nostalgiamatka voi suuntautua urheilumuseoihin, urheilun hall of fame -kohteisiin, stadioneille, urheilun perintöä vaaliviin tapahtumiin ja ylipäätään urheiluihmisiä yhdistäviin tapaamisiin. Tapahtumaan liittyvä historia, trendikkyys tai kaupallisten liikesuhteiden hoitoon liittyvät tavoitteet voivat yhtä lailla toimia matkan pääsyinä (Hinch & Higham 2004, 44–48). visitfinland, 2025) Liikuntamatkailun tilastoinnista, määritelmistä ja matkan päätarkoituksen vaihtelevuudesta johtuen lukuja liikuntamatkailijoiden tarkoista määristä on vaikea esittää. Tutkin laadullisin menetelmin suomalaisten liikuntamatkailijoiden vapaa-ajan valintoja. Vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Gibson, H. 2025
Timo Lumme opiskeli Englannissa itsensä asianajajaksi. Tehtävänä oli vastata lajiliittojen, seurojen sekä Timo Lumme: Upea ura urheilumarkkinoinnin ytimessä Suomalaissyntyinen Timo Lumme (s. Vuosituhannen vaihteessa elettiin valtavaa mullistusta verkkomaailmassa. Timo Lumme palasi Englantiin avaamaan amerikkalaisen Quokka Sports -nimisen yrityksen Euroopan konttoria. Tieto kulki ihmisten välillä, ei verkossa. Elettiin aikaa ennen internetiä. Vuonna 1996 Timo Lumme siirtyi Niken Euroopan pääkonttoriin. urheilijoiden ja Niken välisestä yhteistyöstä – ei ainoastaan Euroopassa, vaan myös Lähi-idässä ja Afrikassa. 1961) työskenteli vuodesta 2004 alkaen miltei kahdenkymmentä vuotta ajan Kansainvälisen olympiakomitean markkinointijohtajana, tai tarkemmin ilmaistuna toimitusjohtajana KOK:n markkinoinnista ja TV-oikeuksista vastaavassa yhtiössä. – Katsoimme Münchenin olympiakisoja ja sain kokea sekä Lasse Virenin että Pekka Vasalan olympiavoitot. Kipinä syttyi. IMG, NIKE, QUOKKA, ESPN – Vuoden työskentelyn jälkeen pääsin manageroimaan uutta asiakasta, joka oli Albertvillen vuoden 1992 talvikisojen järjestelykomitea. Sekä ammatilliset toiveet että nuoruuden haaveet toteutuivat yhdellä kertaa, muistelee Lumme. Sain vastuulleni kisojen kumppanuusohjelman hallinnoinnin. Timo Lumpeen työskentely IMG:ssä kesti kahdeksan vuotta (1988–1996) ja hän ehti huolehtia myös vuoden 1994 Lillehammerin olympiakisojen kumppanuusohjelmasta. – Yrityksen taustavoimissa oli muun muassa America´s Cup -purjehtija ja sen tavoitteena oli tehdä esimerkiksi tylsistä purjehduskilpailuista kiinnostavampia esittämällä reiTimo Lumme. Erityisesti sykähdytti, kun Viren kaatumisestaan huolimatta voitti 10 000 metrin kilpailun. – Tein jo tuolloin yhteistyötä myös Suomen olympiajoukkueen kanssa. Halu saada työskennellä urheilun parissa kyti kaiken aikaa taustalla, vaikka urheilu ei vielä 1980-luvun alussa suinkaan ollut merkittävä elinkeinosektori. Näin avautui ovi olympiakisojen maailmaan. Kuva: Kaija Yliniemi / Lehtikuva. Olin aina pitänyt kovasti urheilusta ja pohdin tuolloin, että haluan olla mukana olympiakisoissa joko urheilijana tai muulla tavoin. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa JOUKO VUOLLE T yö ei ole täysin loppunut, sillä Timo Lumme on edelleen mukana vanhempana neuvonantajana yrityksessä, jonka olympiadin liikevaihto kasvoi hänen aikanaan 3,5 miljardista lähes 7 miljardiin euroon. Timo Lumme innostui urheilusta ja olympiakisoista todenteolla vuonna 1972, kun perhe asui Englannissa. Siksi oli aikamoinen onnenpotku, kun hänelle avautui työmahdollisuus junioriasianajajana Mark McCormackin perustamassa IMG:ssä (International Management Group), joka on edelläkävijä urheilijoiden, tapahtumien sekä brändien edustamisessa ja markkinoinnissa
Siitä muotoutui KOK:n varsinainen, noin 25 hengen markkinointiosasto. Toki lapset muuttivat takaisin Englantiin opiskelemaan ja työskentelevät nykyisin Britanniassa. KOK omisti siitä aluksi 80 prosenttia ja lopulta koko osakekannan. "Kun aloitin vuonna 2004, ei esimerkiksi Facebookin kaltaisia alustoja ollut.". Tarjolla oli paljon erilaista dataa muun muassa kilpailijoiden sykkeestä sekä kipparien selostuksia kisojen kulusta. – TV-yhtiöt ovat olleet vuosikymmenten ajan kuin vähittäiskauppiaita, joilla on ollut monopoli. Nyt kaikki materiaali on koottu olympic.com -sovellukseen. Esimerkiksi Nike myy jo puolet tuotteistaan suoraan kuluttajille verkon kautta. Meridianissa työntekijöitä oli noin 30. Sama muutos näkyy myös urheiluvälineteollisuudessa. – Yhdistin nuo osastot, ja aluksi meitä oli noin 50 henkeä, mutta määrä kasvoi niin, että vuonna 2018 meitä oli jo yli 90, koska silloin alkoi voimakas digitaalisten alustojen kehittäminen. – Sen seurauksena kaikki on ”monimutkaisempaa mutta helpompaa”, niin kuin muutenkin yhteiskunnassa. ”On tapahtumassa tai tapahtunut digitaalinen vallankumous” Timo Lumpeen mukaan suurimmat muutokset 20 vuoden aikana liittyvät eri osa-alueiden kehittymiseen. Olympiakisojen järjestely on oikeastaan täysin digitalisoitu. TV-oikeuksien haltijoiden rinnalle on tullut uusia toimijoita. – Työskentelin heidän kanssaan kolme vuotta (2001–2004). Perhe muutti perässäni tammikuussa 2005 Lausanneen, jossa asumme edelleen. – Kaikki, erityisesti teknologia, kehittyy ja tämä muuttaa meidän kaikkien elämää nopeutuvalla tahdilla. Quokka.com ajautui kuitenkin vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin. Venäjän sulkeminen valtiona oikea päätös Timo Lumme on KOK-uransa aikana nähnyt järjestön luovivan monimutkaisissa kansainvälisissä tilanteissa, kuten Venäjän osallistumisen rajoittamisessa olympiakisoissa. Timo Lumme havaitsi 40-vuotiaana olevansa työtön kahden lapsen isä, jolla oli maksettavanaan iso asuntolaina. – Tunsin kyllä Bachin jo entuudesta, koska hän oli ollut Euroopan tv-oikeustyöryhmän puheenjohtaja ja olimme tehneet töitä yhdessä jo ennen hänen puheenjohtajuuttaan. – Tällä hetkellä kaikkien isojen markkinoiden sopimukset on solmittu Brisbanen vuoden 2032 kisoihin saakka. Ne kuuluivat aiemmin itsenäiselle agentuurille nimeltään Meridian. Vuonna 2018 organisaatiota reivattiin vielä niin, että perustettiin DEM (Digital Engagement and Marketing). Kun aloitin vuonna 2004, ei esimerkiksi Facebookin kaltaisia alustoja ollut. Sopimuskumppanit ovat NBC:n kaltaisia suuria mediayhtiöitä, ja tämä takaa nykymaailman myllerryksessäkin tietyn turvan. KOK reagoi muutokseen lanseeraamalla heti Rion vuoden 2016 kisojen jälkeen oman Olympic Channelin. Nyt markkinat ovat muuttumassa ja mukaan on tullut pienempiä yrittäjiä, suoratoistofirmoja, jotka ovat muuttamassa markkinaa kokonaan. Niinpä yhtiö palkkasi Timo Lumpeen Euroopan toimitusjohtajakseen. On tapahtumassa tai tapahtunut digitaalinen vallankumous. Alkuvaiheessa KOK:ssa oli myös erillinen markkinointiosasto, jossa työskenteli 20–25 henkeä. Myös lisenssikauppa tulee kasvamaan, mutta tietyt muutokset tapahtuvat silti varsin hitaasti ja eri maissa sekä maanosissa eriaikaisesti. Käytännössä kyseessä on yksi KOK:n osasto. TV-sopimukset vuoteen 2032 saakka Näihin vuosiin saakka KOK:n tulovirta on perustunut valtaviin TV-oikeustuottoihin. Ihmiset eivät ehkä uskoneet nopeaan digitaaliseen vallankumoukseen. Sinä aikana perustettiin ESPN-brändi ensin Eurooppaan ja heti perään Afrikkaan ja Lähi-itään. Sitten vuonna 2004 sain kuulla, että KOK hakee markkinointijohtajaa kehittämään järjestön kaupallisia toimintoja. Tavoitteena on ollut solmia pitkiä sopimuksia. On siis pitänyt varmistaa jakelu suoraan kuluttajille. Digitalisaatio on muuttanut hurjasti myös KOK:n toimintaa, vaikkei sitä ehkä ulkoa niin helposti huomaa. Tehtävä kiinnosti, mutta pohdintaa aiheutti muutto Sveitsiin, sillä perheen talo Englannissa oli juuri kunnostettu ja elämä oli asettunut uomiinsa. Syntyi IOC Television and Marketing Ser vices, joka on pidetty erillään KOK:sta erityisesti veroteknisistä syistä. Timo Lumpeen johdolla KOK:n markkinointiosasto siis kasvoi ja kehittyi. Hänet toimeen haastatellut Jacques Rogge oli puheenjohtajana vuoteen 2013 saakka. Ateenan vuonna KOK:n palvelukseen – Hain ja minut valittiin tehtävään keväällä 2004 ja lopulta saman vuoden marraskuussa aloitin KOK:n palveluksessa. Kun Timo Lumme aloitti KOK:ssa, oli hänen ensimmäinen tehtävänsä siirtää kaupalliset toiminnot järjestön haltuun. Hän korostaa KOK:n pyrkimystä säilyttää poliittinen puolueettomuus ja kykyä edistää olympia-aatteen keskeistä periaatetta, joka on tuoda maailman kansakunnat yhteen rauhanomaisen kilpailun hengessä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 67 tit reaaliaikaisesti. Timo Lumme kuvaa 20 vuoden aikana tapahtunutta muutosta sanomalla, että nyt kaikki ovat tottuneet epävarmuuteen. Sen jälkeen puheenjohtajaksi tuli Thomas Bach. Työ urheilun parissa sai kuitenkin jatkoa, kun kaikki osakkeensa Eurosportista myynyt ESPN, yksi maailman johtavista urheiluja verkkokanavista, halusi vahvistaa ja kehittää brändiään Euroopassa. Timo Lumme on työskennellyt suoraan kahden KOK:n puheenjohtajan alaisuudessa. – Tavoitteena on tavoittaa entistä laajempi yleisö ja varmistaa, että jokainen ihminen voi maksutta katsoa olympiakisoja. Headhunter, rekrytoija, soitti minulle ja kysyi, kiinnostaako
On ollut esimerkiksi Ukrainalle tärkeää, että heidän urheilijansa ovat voineet kilpailla kansainvälisissä kisoissa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa – Minusta tuon kaltainen idealismi on tänään ehkä tärkeämpää kuin koskaan. KOK ei maksa palkintorahoja. – On tärkeää ylläpitää rakenteita, jotka tukevat urheilun kehitystä maailmanlaajuisesti. – Vaikka KOK:ssa on vuosien saatossa tapahtunut paljon muutoksia, ja vaikka jotkut tilanteet ovat olleet haasteellisia ja päivät työntäyteisiä, olen nauttinut jokaisesta hetkestä. Kuva: Greg Martin / IOC. Se oikeus pitäisi olla kaikkien maiden urheilijoilla. Olen saanut työskennellä olympialiikkeen ytimessä toteuttamassa omalla tavallani Courbertinin olympismin ihanteita. – Pariisin, Los Angelesin ja Milano-Cortinan kumppanuusohjelmat on ulkoistettu, ja olen varma, että sen avulla pystymme tarjoamaan kisojen yritysvieraille vielä aiempaa upeamman elämyksen. Hän kokee, että varsin paljon on saatu aikaan ja oikeastaan aika vähän on mennyt ihan pieleen. Kisojen organisaatiokomiteoilla on omat kumppanuusohjelmansa ja tietenkin pääsylipputulot ovat niille merkittävä tulonlähde. Vaikea, mutta helppo päätös. Timo Lumme sanoo, että päätös sulkea Venäjä valtiona kisoista oli oikea, koska Venäjän valtiojohto ei ollut noudattanut KOK:n sääntöjä. Timo Lumme siis iloitsee KOK:n palveluksessa kuluneista vuosista. Lopulta rahoista hyötyvät eniten urheilijat, toki hiukan toisella logiikalla kuin ammattilaisliigoissa, joissa urheilijat saavat tuotoista ainakin puolet palkkoina. Neljän vuoden olympiadin aikana TV-oikeustulot ovat noin viisi miljardia dollaria, ja kansainvälisten yhteistyösopimusten arvo noin kolme miljardia. Se jätti jälkensä ja on näkynyt ajattelussa. – Toivoisin agenttien ja managerien ymmärtävän tämän ison kokonaisuuden ja sen, kuinka paljon olympiamenestys lopulta kasvattaa urheilijan markkina-arvoa. Tämä jaetaan oikeudenhaltijoille siten, että osa menee kisajärjestäjille, kuten viime kesänä Pariisille hiukan vajaat kaksi miljardia. Merkittävä osa KOK:n tuotoista menee 206 kansalliselle olympiakomitealle sekä kisoissa mukana oleville lajiliitoille, joita kesäkisoissa on noin 30 ja seuraavissa talvikisoissa kahdeksan. Nyt, kohta 64-vuotiaana, on hyvä hiukan hidastaa tahtia. Kahdeksan miljardin sopimukset KOK:n tuki on kansainvälisille lajiliitoille ja kansallisille olympiakomiteoille elintärkeä. Yksilöt voivat karsia ja kilpailla neutraaleina urheilijoina, joukkueet eivät. Puheenjohtaja Thomas Bachille tilanne on ollut henkilökohtaisesti vaikea, koska voitettuaan miekkailijana kultaa Montrealissa, hän ei voinut puolustaa mitaliaan Moskovassa boikotin vuoksi. Talvikisojen osuus on hiukan pienempi, eli noin 900 miljoonaa dollaria. Ihmiset kaipaavat toivoa, että asiat voisivat olla paremmin. Samaan aikaan on hyvä muistaa, miten paljon urheilun avulla voidaan vaikuttaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin, kuten kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. – Vaikea kysymys on, pitääkö kaikki valtiona suljetun maan urheilijat sulkea kisoista, ja miten suhtaudutaan esimerkiksi joukkuelajeihin. LÄHTEET Timo Lumpeen haastattelu Lausannessa, Sveitsissä. Jos niitä maksetaan, tekee sen joko kansainvälinen lajiliitto tai kansallinen olympiakomitea omalla päätöksellään. Yle Urheilun haastattelut Timo Lumme ja hänen seuraajansa Anne-Sophie Voumard. . ”On tärkeää tukea urheilun kehitystä maailmanlaajuisesti” Timo Lumme muistuttaa, että olympiakisojen tuoma näkyvyys ja julkisuus ovat urheilijoille merkittävä asia, vaikka tuotemainonta onkin hyvin rajoitettua
Kehitys johti esimerkiksi olympialaisten televisiointioikeuksien räjähdysmäiseen kallistumiseen. MM-kisojen oikeudet liipasimella Kansainvälinen kehitys urheilun esitysoikeuksien markkinoilla heijastui myös Suomeen 1990-luvulla. Yhtiöiden vaikeudet on liitetty niiden kalliisiin urheiluoikeushankintoihin. Maksutelevisiokanavat haalivat aggressiivisesti markkinaosuuksia urheilupanostuksilla ja haastoivat tarjouskilpailuissa perinteiset yleisradioyhtiöt. Kansainvälinen jääkiekkoliitto antoi 1990-luvun alussa kisojen esitysoikeudet agenttiyhtiön välitettäväksi, jolloin välittäjä korotti Suomen-oikeuksien pyyntihinnan yli kymmenkertaiseksi. Kilpailu oli vielä 1980-luvulla olematonta, sillä mainosrahoitteisen MTV:n ja Ylen välinen perussopimus kielsi MTV:ltä tapahtumaurheilun lähettämisen. Monessa muussa Euroopan maassa television kiistaton ykköslaji on ollut jalkapallo. Hän sanoi, että tämä on kauhean. Urheilun esitysoikeusmarkkinoiden näkökulmasta Suomi on omalaatuinen maa, sillä jääkiekko on ollut maassa selvästi arvokkain TV-urheilutuote. Vakaan rahoitusasemansa vuoksi yleisradioyhtiö pystyi poikkeuksellisen pitkään hankkimaan kaikki haluamansa urheiluoikeudet. Loppuvuonna 1986 käynnistynyt Kolmoskanava toi ruutuun lisää urheilua, kuten liigakiekkoa, kansainvälistä jalkapalloa ja formulaa. Ylen neuvottelijana toiminut silloinen kansliajohtaja Jussi Tunturi muistelee, että agentin Yleltä pyytämä hinta tuntui poskettomalta: – Sanoin, että tuommoisesta ei voi edes keskustella, mitä sä tuommoiseen päädyit. L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 69 J ääkiekolla on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen asema urheilutuotteena. SAMI SUODENJOKI, FT yhteiskuntahistorian dosentti Tampereen yliopisto tutkija Yle 100 -historiahanke sami.suodenjoki@tuni.fi Kiekko karkaa Yleltä Kallis kilpa esitysoikeuksista koettelee jääkiekkokansaa ja mediayhtiöitä. Ensimmäisen ison takaiskunsa oikeusmarkkinoilla Yle koki MM-jääkiekossa. Toinen erityispiirre Suomen markkinoilla on ollut Ylen hallitseva asema. Suomessa sen asemaa on heikentänyt jalkapallon miesten kotimaisen pääsarjan vähäinen kiinnostavuus. Varsinaiseksi Ylen kilpailijaksi Kolmoskanava muuttui kuitenkin vasta vuonna 1993, kun siitä tuli MTV:n oma kanava MTV3. Urheilun esitysoikeudet ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Lisäksi hiihtolajit ovat yhä kovassa huudossa. Siksi mediayhtiöt maksavat kiekon esitysoikeuksista valtavia summia. Rahoitusleikkausten kohteeksi joutuneelle Ylelle jääkiekko alkaa kuitenkin olla mahdoton laji, vaikka MMkisojen avointa näkyvyyttä turvaa lainsäädäntö. Suomessa toimivista mediayhtiöistä niin MTV kuin Viaplay ovat olleet otsikoissa talousvaikeuksiensa takia. Lisäksi Suomen markkinoita on ravistellut amerikkalainen Discovery, jolla on oikeudet esimerkiksi olympialaisiin ja osaan miesten jääkiekkomaajoukkueen otteluista
Näin kokonaissumma jäi edelleen kauas Infrontin pyyntihinnasta, joka liikkui 4–5 miljoonassa eurossa yhdeltä vuodelta. Yhtiö ehdotti pääkilpailijalleen MTV:lle kisojen jakamista ja yhteistarjouksen tekemistä. MTV:n suuri kaappaus MM-jääkiekon oikeuksien härkämarkkinat jatkuivat myös 2000-luvulla. Yle ei kuitenkaan enää ollut markkinoilla yksin, sillä myös kaupalliset toimijat hamusivat salkkuihinsa jääkiekkoa. Hän laski siis kisojen kaupallisen arvon. Jääkiekon SM-liigan esitysoikeudet päätyivät MTV3:lle. Tilanne muuttui Ylen kannalta hankalaksi, kun Mikael Jungner aloitti toimitusjohtajakaudellaan 2005– 2010 säästökuurin yhtiössä. MTV heitti suolaa Ylen haavoihin myös kaappaamalla televisiointioikeuksien vanavedessä riveihinsä selostaja Antero Mertarannan, joka selostuksillaan oli osaltaan pönkittänyt maajoukkuekiekon kansansuosiota. Hän otti ruutupaperin ja katsoi mitä lähetyksiä on, kuinka paljon niihin voi myydä mainoksia ja paljonko siitä pitää maksaa, että jää vielä katetta. 70 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 teema Yritystoiminta liikunnassa yksinkertaista. Oikeuksien arvoa korosti se, että jääkiekko kiinnosti erityisesti nuoria miehiä, joiden tavoittaminen oli yhtiölle muuten vaikeaa. Kun Suomi kuitenkin menestyi ennennäkemättömästi ja voitti MM-hopeaa heti vuonna 1992, Yle palasi nöyränä seuraaviin oikeusneuvotteluihin. Silloin meille tuli se olo, että nyt tähän pannaan piste. MTV nimittäin teki Infrontille oman tarjouksensa ja nappasi kisat yksinoikeudella. Lopulta Yle maksoi vuosien 1995–97 MM-kisoista yhteensä 1,9 miljoonaa Sveitsin frangia. Taustalla varmaan oli se, että he ajattelivat pystyvänsä myymään Ylelle osan otteluista, Jylhäsalo muistelee. Se on aikaa vinhaa puuhaa, eikä Yle osannut sitä kauhean hyvin, sanoo Jääskeläinen. Halu suitsia hintakehitystä johti siihen, että Ylen tarjous vuosien 2012–2017 MM-jääkiekon oikeuksista jäi kauas agenttiyhtiö Infrontin tavoitehinnasta. Ylen tapahtumaurheilun tuolloinen päällikkö Markku Jylhäsalo muistelee, että Jungner vaati Ylen neuvottelijoita painamaan MM-jääkiekon oikeuksien hinnat alas. Mestaruuskevään jälkeen Ylen tv-urheilun ei tarvinnut perustella kenellekään MM-jääkiekon oikeuksien tärkeyttä. Ylen johtoa lohdutti tässä tilanteessa vain tietoisuus siitä, että MTV oli maksanut sopimuksesta kalliisti. Lisäpanostuksia MM-kisoihin Ylen urheilutoimittajana tuolloin työskennellyt Tapio Suominen kuvaa elämäkerrassaan, että saatuaan esitysoikeudet takaisin Yle pyrki ikään kuin hyvittämään katsojille edeltävien vuosien kiekkovajeen. Jääskeläisen mukaan televisiosisältöjä koskevat strategiset valinnat kulkivat Ylessä urheilun ja viihteen tai urheiOlli Keskinen haastatteli Janne Niinimaata vuoden 1995 MMloppuottelun erätauolla. ”Ok, you learned the lesson”, ilmoitti agentti Jussi Tunturille ja kertoi neuvottelujen alkavan puolen miljoonan nykyeuron tasolta. Neuvottelujen päätteeksi Yle jäi ilman esitysoikeuksia, ja kisat siirtyivät kolmeksi vuodeksi kaapelitelevisioyhtiö PTV:lle. Miesten maajoukkuekiekko sen sijaan kuului Ylen tavoittelemien urheiluoikeuksien ykköskoriin. Kun vuosien 1998–2000 MM-kisojen oikeudet tulivat myyntiin, hinta kohosi taas moninkertaiseksi verrattuna edelliseen tarjouskilpaan. Yhtiö tuotti vuoden 1995 kisat paljon aiempaa isommin resurssein: – Kaikki haluttiin tehdä suuren maailman tyyliin, joten pelit päätettiin näyttää suorina, haastattelut tarjottiin myös kansainvälisiin otteluihin ja taustajutut haluttiin tehdä mahdollisimman huolellisesti ja kiinnostavasti. Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan tuolloinen päällikkö Atte Jääskeläinen kuvaa oikeusneuvotteluja peliteoreettiseksi asetelmaksi, jossa tappio huutokaupassa merkitsi rahojen säästymistä seuraavaan tarjouskilpailuun. Summa vastasi melkein Sydneyn kesäolympialaisten oikeuksien hintaa. Yle maksoi kolmevuotisista oikeuksista peräti yhdeksän miljoonaa frangia. MTV lähti mukaan yhteistarjoukseen, mutta kun neuvottelut jatkuivat, se pudotti yllättäen omaa osuuttaan tarjouksessa. Yle luopui liigakiekosta suosiolla, sillä se katsoi sarjamuotoisen joukkueurheilun sopivan luontevammin kaupalliselle kanavalle. Kuvakaappaus VHS-tallenteelta.. Kun Infront hylkäsi tarjouksen, Yle keksi uuden idean. Yksien kisojen esitysoikeuksien hinnaksi tuli nykyrahassa runsaat 800 000 euroa. – Kun naapuri on jo ostanut jotain kalliimmalla kuin mitä itse tarjosit, niin sillä ei enää ole niitä rahoja eikä se ole enää mukana seuraavassa huutokaupassa. Kun Yle tämän jälkeen yritti jatkaa neuvotteluja yksin, käteen jäi musta pekka. Yksittäisten pelien ostaminen kilpailijalta ei kuitenkaan Yleä kiinnostanut. – Kun ne summat selvisivät, niin eihän Yle olisi ikinä sellaisia rahoja maksanut mitä Maikkari maksoi. Paikalle Ruotsiin lähetettiin joukkueellisen verran Ylen ammattilaisia. Aiemmin MM-jääkiekossa oli vain selostukset toteutettu kisapaikalla, nyt kaikki tehtiin kisapaikkakunnalta käsin, kirjoitti Suominen. Sijoitus kuitenkin kannatti, sillä heti sopimuskauden ensimmäinen vuosi huipentui Leijonien kultajuhliin Globenissa
Oikeuksien hankinnassa Nelosta auttoi yhteistyö ruotsalaisen Viasat-kanavan kanssa. Kallis urheiluoikeussalkku on koetellut muun muassa MTV:n taloutta. Koska Viaplayllä ei ole Suomessa ilmaiskanavia, se alilisensoi MTV:lle oikeuden näyttää Suomen ottelut. Tilanne kuitenkin muuttui 2010-luvulla, jolloin MTV ajautui taloudellisiin ongelmiin. – Ne ovat isoja panostuksia, joilla saadaan mieleenpainuvaa, kansakuntaa yhdistävää kokemusta, tiivistää Jääskeläinen. Myös Viaplay urheiluoikeuksineen on ollut ahtaalla tilaajamäärän epäsuotuisan kehityksen takia. Kanava ajautui kuitenkin konkurssiin. Miesten jääkiekon MM-kisat puolestaan siirtyivät Viaplayn näytettäväksi vuodesta 2024 lähtien. NHL-pelaajista koostuvien maajoukkueiden turnaus näkyi kokonaisuudessaan maksumuurin takana suoratoistopalvelu Ruudussa ja osittain avoimesti Nelosella. Kohta satavuotiaalle koko kansan mediatalolle tämä on ongelma. Ylen rahoitusleikkaukset ennakoivat myös urheiluhankinnoista tinkimistä.. Kun tilaisuus avautui viime syksynä, Nelonen kuitenkin iski. Ylen tilanne on niin ikään kiperä. Toukokuiset miesten jääkiekon MM-kisat puolestaan näkyvät Viaplayllä ja Leijonien pelit myös MTV:n kanavalla. Urheilulla, viihteellä ja draamalla oli myös samankaltaisia yleisösuhdevaikutuksia. Viaplayn ja MTV:n sopimukseen vaikutti esitysoikeuksien myyjän toive laajasta näkyvyydestä, mutta myös lainsäädäntö. Kun urheiluoikeuksien tuotot eivät kuitenkaan riittäneet kattamaan kustannuksia, markkinatilanne rauhoittui tilapäisesti. Jääkiekon MM-kisat ovat yksi niistä tapahtumista, jotka on Suomessa EU-oikeuteen perustuvalla asetuksella listattu yhteiskunnallisesti merkittäviksi urheilutapahtumiksi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 71 lun ja draaman välillä, koska näiden hinnat olivat samassa suuruusluokassa. Tämä etu puuttuu Suomessa esimerkiksi Viaplayltä, joka omistaa esitysoikeudet NHL:n otteluihin Pohjoismaissa. Neljän maan turnaus näkyi Nelosella, kun taas keväällä jatkuva Euro Hockey Tour lähetetään Discoveryn kanavilta. Erityisen hankalasti tavoitettava katsojaryhmä, nuoret miehet, muuttuvat ilman jääkiekkoa entistä vaikeammaksi tavoittaa. Näitä tapahtumia täytyy voida katsoa vapaasti maksuttomilla kanavilla. Vaikka otteluita pelattiin vain seitsemän ja osa niistä Suomen aikaa aamuyöllä, sopimuksen arvo saattoi kohota miljoonaluokkaan – summia ei ole paljastettu. Aika ajoin Suomen markkinoille tuli uusi aggressiivinen maksukanavayhtiö, joka kiihdytti kilpailua ja kohotti esitysoikeuksien hintoja. Kiekkokevään kanavaruletti Arvokkaimpia oikeuksia haalineiden toimijoiden vaikeudet antavat pelitilaa niiden varjossa odottaville kilpailijoille. Maajoukkuejääkiekon esitysoikeuksien tilanne on kokonaisuutena mutkikas. Kaupalliset toimijat tavoittelevat jääkiekkoa ja etenkin maajoukkuekiekkoa tällä hetkellä niin kiihkeästi, että Yle on jäänyt kilpailussa jalkoihin. Sanoma-konserniin kuuluva Nelonen kehitti urheilutarjontaansa entisen Urheilukanavan korvanneella Nelonen Sport -kanavallaan ja sen maksullisella rinnakkaiskanavalla. Vaikka poliitikot ja kansalaiset hyväksyvät laajasti Ylen panostukset urheiluun, vuonna 2024 tehdyt päätökset yhtiön rahoituksen leikkaamisesta ennakoivat myös urheiluhankinnoista tinkimistä. Uusi tulokas Discovery kaappasi Yleltä jääkiekkoliiton hallinnoimien tapahtumien esitysoikeudet vuodesta 2021 alkaen. Oikeusneuvotteluissa Nelonen epäilemättä hyötyi siitä, että se pystyy tarjoamaan otteluille laajaa näkyvyyttä ilmaiskanavallaan. Urheiluoikeusmarkkinoilla alkoi toistua sama kaava. Suomen urheiluoikeusmarkkinoille tuli myös uusia toimijoita. Sitä vauhdittivat ruotsalaisen suoratoistopalvelun Viaplayn ja amerikkalaisen Discoveryn suuret sijoitukset urheilutarjontaan. Ruotsissa Viaplaylla sen sijaan on avoimesti näkyvä televisiokanava TV6, ja siellä yhtiö onnistuikin hankkimaan vastaavan yksinoikeuden 4 Nations -turnaukseen. Suoratoistopalvelut markkinoiden sähköistäjinä Viimeisin esitysoikeusmarkkinoiden kuumeneminen nähtiin 2020-luvun taitteessa. Nelosen hankintaa voi pitää kaappauksena, sillä neljän maan turnaus on eittämättä urheiluvuoden 2025 kohokohtia. Yhtiön ongelmia pahentavat jääkiekon Liigan kalliit ja tappiolliset tv-oikeudet, jotka emoyhtiö Telia siirsi MTV:n maksuvastuulle yritysjärjestelyssä. Niiden tarjontaan kuuluivat muun muassa jääkiekon SM-liiga, NHL ja KHL. . Maksukanavien kasvava kiekkotarjonta Jääkiekon MM-oikeudet hankkiessaan MTV oli voimiensa tunnossa, sillä mainostelevisiotoiminta tuotti vielä hyvin. Oikeuspaketti sisälsi esimerkiksi miesten maajoukkueiden Euro Hockey Tourin sekä naisten ja nuorten MM-kisojen ottelut. Yhtiö hankki yksinoikeuden jääkiekon superturnauksen 4 Nations Face-Offin esittämiseen helmikuussa 2025. Lista vahvistettiin vuonna 2007, ja Ylen lobbauksen vaikutuksesta sille hyväksyttiin myös miesten MM-jääkiekko. Tämän vuosikymmenen alussa listaa täydennettiin lisäksi naisten jalkapallon ja jääkiekon arvoturnauksilla. Yle pääsi hyödyntämään käänteen kaappaamalla itselleen Suomen jääkiekkoliiton hallinnoimien tapahtumien oikeudet vuodesta 2015 alkaen. Yksi näistä on Nelonen, joka on viime vuosina keskittynyt kalliiden urheiluoikeuksien tavoittelun asemesta kotimaisiin palloilusarjoihin. Leijonien riveihin liittyivät lähes kaikki suomalaiset NHL-tähdet, joita ei juuri näe jokakeväisissä MM-kisoissa. Ruotsalaisomisteinen UrhoTV puolestaan rymisteli Suomen markkinoille 2010-luvun alussa ostamalla osan jääkiekon SM-liigan oikeuksista. Kilpailutilanteen kiristyminen on jälleen nostanut esitysoikeuksien hintoja viime vuosina
Eettistä pohdintaa liikunnassa ja urheilussa on pyritty läpi 2000-luvun herättelemään ylhäältä alaspäin suuntauKuva: Antero Aaltonen MIKKO SALASUO, VTT talousja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopisto Suomen Icehearts ry:n erityisasiantuntija mikko.salasuo@helsinki.fi. (Anttonen 2022.) Liikunnan ja urheilun eettiset ongelmat ovat puhuttaneet 2000-luvulla: ihmisoikeusrikkomukset, vallan väärinkäytökset, lasten ja nuorten epäasiallinen kohtelu, ongelmat tasa-arvossa, vähemmistöjen asema, rasismi, huonot hallintotavat, korruptio ja tutkijoiden häirintä. Eettisten kysymysten haasteellisuus tulee esiin esimerkiksi Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -tutkimushankkeen loppuraportissa (Oja & Lehtonen 2024). Raportin mukaan eettiset haasteet liikunnassa ja urheilussa koskevat yhtä lailla johtamista, hallintoa ja valtion normiohjausta kuin eettisen pohdinnan jalkauttamista ja juurruttamista ruohonjuuritasolle. Mikkonen & Oja 2024). MINNA RAUAS, YTM projektitutkija minna.rauas@tuni.fi Ammattietiikka on koko liikunta-alan asia D Emokratia , rEiluus , avoimuus tai yhdEnvErtaisuus eivät ole myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joita ihmiset tuovat mu kanaan liikuntaalalle (...) Toiminta on eettisesti kestä vää, kun toimintaa ohjaavat periaatteet ovat yhteisesti sovit tuja ja kun niitä pyritään noudattamaan. Yhtäällä toimitaan vastuullisesti ja eettisesti, kun taas toisaalla ei osata tai haluta nähdä epäkohtia. Tätä listaa voisi jatkaa pitkään. Liikunnan ja urheilun eettisyys on usein subjektiivista ja valikoivaa sekä tilanneja yksilökohtaista. Ongelmat kielivät siitä, ettei liikunnassa ja urheilussa ole ajantasaista ja jaettua eettistä ajattelua ja ymmärrystä. 72 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Eettinen koodisto antaa välineitä oikean ja väärän tunnistamiseen. Mary Douglasin (1986) käsittein liikunta ja urheilu on instituutio, jonka ajattelussa eettisellä pohdinnalla ei ole vakiintunutta paikkaa. Hallinnon tasolla tehdyt eettiset linjaukset eivät siirry käytännön liikuntaja urheilutoimintaan (mm
Minna Rauas osallistui asiantuntijan roolissa ohjausryhmän työskentelyyn ja vastasi koodiston kirjoittamisesta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten koodisto voi edistää eettistä ajattelua liikunta-alalla. Koodiston toteutuksesta vastasi LEOhankkeen ohjausryhmä, johon kuuluivat Raino Nieminen (puheenjohtaja, Saval), Marko Kananen (Suek), Jari Kanerva (LTS), Eerika Laalo-Häikiö (Urheiluopistot), Johanna Manninen (SLA), Kari Partanen (Kamk), Petteri Piirainen (Nuoli), Katariina Varjonen (Nuoli), Lasse Räisänen (Nuoli), Mikko Salasuo (HY/Icehearts) ja Mikko Simula (JYU). Se antaa jaetun perustan pohdintaan oikeasta ja väärästä. Viisautta ja välittämistä antologiassa kirjoittajat käyvät dialogia eettisen koodiston kanssa. Työn tukena oli Erja Anttosen (2022) tekemä opinnäytetyö Delfoi-paneelin hyödyntämisestä liikunta-alan ammattieettisen koodiston laatimisessa. Antologiassa 12 liikuntaa ja urheilua hyvin tuntevaa asiantuntijaa kirjoittaa liikunnan ja urheilun eettisestä ajattelusta ja siihen liittyvistä teemoista. Kati Lehtonen (2025) muistuttaakin tekstissään, että vallan rinnalla kulkee aina vastuu. Eettiset pohdinnat ovat usein monimutkaisia päättelyketjuja, joiden ymmärtämistä helpottaa, kun tuntee oman ammattialansa eettisen perustan ja vaatimukset. Eettisen pohdinnan perusta rakentuu vuoropuhelussa Ammattieettisessä koodistossa liikunta-alaa käsitellään toimialana ja siellä toimivien henkilöiden ammattialana. Epäkohtiin puuttuminen vaatii tilanteiden tunnistamista ja tarpeen mukaan puuttumista. Aineiston kerääminen koodistoa varten käynnistyi syksyllä 2023. Koodistossa ammattilainen nähdäänkin lähinnä kahdessa eri roolissa: A) Hän työskentelee ammattinsa ja tehtäväkuvansa mukaan ymmärtäen toimialan moninaisuuden sekä B) sitoutuu toimenkuvastaan riippumatta yhteisiin arvoihin. Artikkelin lähteenä hyödynnetään samanaikaisesti liikunta-alan ammattieettisen koodiston kanssa julkaistua artikkelikokoelmaa Viisautta ja välittämis tä – Liikuntaalan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eet tisiin kysymyksiin (Salasuo & Rauas 2025). Erityinen vastuu onkin johtajilla, päälliköillä ja valmentajilla – kaikilla, jotka voivat asemansa puolesta vaikuttaa toiminnan eettisyyteen (Zacheus 2025). Tässä artikkelissa käsittelemme liikunta-alan ammattieettisen koodiston valmistelua ja koodiston tarkoitusta. Lähestymistapa poikkeaa ylhäältä alaspäin suunnatusta ohjauksesta, sillä ammattijärjestöt ja ammatillisten edunvalvontajärjestöt asemoituvat pikemminkin liikunta-alalla toimivien työntekijöiden vertaisiksi tai palvelijoiksi kuin etäisiksi hallinnon edustajiksi. Mika Hämäläinen (2025) kirjoittaa: ”eettinen esiym märrys muodostaa pohjan, jolle eet tinen harkinta rakentuu ja eettinen harkinta tarjoaa yksilölle keinon ylittää välittömät eettiset arviot, joita eettinen esiym märrys tuottaa.” Eettisiin kysymyksiin törmää toistuvasti ja eettisiä päätöksiä tehdään siten, että harkinta kiinnittyy ammattialan eettisiin periaatteisiin. Vallan rinnalla kulkee aina vastuu.. Valmisteluprosessin loppuvaiheessa koodisto lähetettiin lausuntokierrokselle laajalle joukolle liikunta-alan toimijoita. Marko Kananen (2025) kirjoittaa liikunta-alan vaikenemisen kulttuurista, jossa ei ole tapana keskustella epäkohdista tai puuttua niihin. Siihen kutsuttiin kaikkiaan 23 liikunnan ja urheilun asiantuntijaa. Lisäksi todetaan, että koodisto rakentaa liikunta-alalle yhteistä ammattieettistä perustaa. Matriisia hyödyntäen paneeliin valittiin monipuolinen asiantuntijajoukko. Kahden vuoden yhteistyöprosessi Liikunta-alan ammattieettinen koodisto tehtiin alan toimijoita osallistavana prosessina. Koodiston johdanto-osassa todetaan, että se on suunnattu liikunta-alan toimijoille ja liikunta-alan tehtävissä toimiville ammattilaisille. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 73 tuvalla ohjauksella, kuten lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjeilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Heiltä saatu tieto oli pohjana koodiston laatimisessa. Se ei aina ole liikunnan ja urheilun toimintaympäristöissä helppoa. Viimeisten muokkausten jälkeen LEO-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi koodiston lopullisen sisällön. Ammattialan toimintakulttuuri on tärkeä osa eettisen toiminnan toteuttamista. Ammattieettistä osaamistaan vahvistetaan kouluttautumalla ja kehittämällä ammattieettisiä käytäntöjä omassa toiminnassa ja koko alalla. Nähtäväksi jää, onko liikunta-alan maaperä vastaanottavaisempi eettiselle pohdinnalle, kun se tulee yhteisöltä itseltään, ammattijärjestöiltä ja ammatillisilta edunvalvontajärjestöiltä – vertaisilta ja palveluorganisaatioilta. Seuraavaksi edessä on eettisen koodiston ja sen arvopohjan juurruttaminen liikunta-alan arkisiin käytäntöihin. Liikunta-alan moninaisuus on haaste, mikä tuli esiin ammattieettisen koodiston valmistelussa. Ammattieettinen koodisto kertoo suhtautumisesta työhön. Lopputulos onkin liikunta-alan itsensä kalibroima eettinen kompassi. Menetelmänä käytettiin Delfoi-paneelia, jonka kokoamisessa hyödynnettiin asiantuntijamatriisia. Liikunta-alan ammattieettisen koodiston valmistelussa hyödynnettiin aihetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, ihmisoikeussopimuksia, lainsäädäntöä, kansainvälisiä liikuntaa ja urheilua koskevia sopimuksia sekä asiantuntijoilta kerättyä tietämystä. Koodiston sisältö, muoto ja näkökulmat muovautuvat osallistavassa prosessissa. käynnistivät yhteistyöhankkeen (LEO), jossa liikunta-alan etiikkaa lähestytään ammattieettisenä kysymyksenä. Vuonna 2022 Nuorisoja Liikunta-alan asiantuntijat (NUOLI) ry., Suomen Ammattivalmentajat (SAVAL) ja Suomen Liikunnan Ammattilaiset (SLA) ry. Miten tehdä sellaiset eettiset ohjeet, jotka sopivat huippu-urheiluun ja liikkumiseen, vauvauintiin ja seniorijumppaan sekä agilityradalle ja tanssisaliin. Nämä ilmaisut on tarkoitettu korostamaan, että ammattieettinen koodisto on laadittu koskemaan koko liikunnan alaa ja jokaista siellä toimivaa henkilöä
Meistä on eettisiin pohdintoihin. Oja, S. Helsinki: Nuoli ry., 61–69. Siinä ammattilaiset nähdään oman alansa asiantuntijoina ja peräänkuulutetaan toiminnan tietoperustaa. 1995). Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. & Lehtonen, K. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. Teoksessa M. Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. 2025. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. Erdo?an, S. 1986. Konkreettista, arkista ja subjektiivista. Kananen, M. Hämäläinen, M. Mikkonen, M. Räikkä, J., Kotkavirta, J. Jokaisella on yhdenvertainen oikeus liikkumiseen. Teoksessa M. Liikunta-alan eettisyys yltää toimialan ulkopuolelle (Saari 2025). Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 3/2025 aineistopäivä on 28.4.2025.. Salasuo & M. Ammattilaisen ja toimijan tulee työssään toimia ammattialansa periaatteiden mukaan – ei oman moraalinsa tai mieltymystensä mukaan. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. Teoksessa S. 2003. Salasuo. Teoksessa M. https://www.theseus.fi/handle/10024/ 751016 Douglas, M. Kuten Niko Vuorinen (2025) kirjoittaa, ei liikunta-alan toimija ole vain terveyden edistäjä tai liikuntaan liittyvän osaamisen tarjoaja, vaan ihmisen pystyvyyden mahdollistaja ja liikunnan itseisarvon synnyttäjä. & Sajama, S. Oja & K. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. KAMK opinnäytteet. Helsinki: Nuoli ry., 43–51. Liikunnan ja urheilun toimialalla on vielä matkaa sellaiseen toiminnan läpäisevään eettiseen ajatteluun ja pohdintaan, joka tunnistetaan ihmisoikeussopimuksissa, kansainvälisessä ja kansallisessa lainsäädännössä sekä useilla muilla toimialoilla. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 10–19. Eettinen osaaminen liikunta-alalla. Eettisyyden käsite kansallisissa liikuntapolitiikkadokumenteissa. Eri ammattialat tekevät paljon yhteistyötä, joten oma ammatillinen identiteetti ja arvopohja on tärkeä resurssi. Avoimuudella ja yhteistyöllä kohti turvallista toimintaympäristöä. Teoksessa M. 2024. Teoksessa M. Zacheus, T. 2025. Salasuo & M. 2025. Tai kirjoittaa artikkelin. Saari, A. (toim.). Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. Tämä ajatus on sisäänrakennettuna ammatteihin kouluttautumisessa. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. 2025. How Institution Thinks. Teoksessa M. Ne vahvistavat luottamusta ammattialaa kohtaan. Teoksessa M. Suunnitelma Delfoi-paneelin toteuttamiseksi Nuorisoja Liikunta-alan asiantuntijat ry:lle. Salasuo & M. Viisautta ja välittämistä. Lindqvist, M. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. 2025. Hyvä ammattilainen. 1995. Lehtonen, K. M. Ammattilainen on toimialansa edustaja Kun ihminen kohtaa liikunta-alan toimijan, voi hän olettaa saavansa samanlaisen kohtelun kuin muut samassa tilanteessa. Etiikan osalta eri alojen toimijat löytävät usein yhtymäkohtia muiden alojen toimijoiden kanssa. Ammatti tai toimi on suoja, joka auttaa toteuttamaan alaan sisältyviä tehtäviä ja ylläpitämään eettisiä periaatteita. 2022. Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja puolueeton kohtelu ovat ammattieettisen toiminnan keskeisiä periaatteita. #ParempaaTyöelämääValmentajille. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. Salasuo & M. 2007. NY: Syracuse University Press. 2024. Helsinki: Otava. Lehtonen (toim.) Konkreettista, arkista ja subjektiivista Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -hankkeen loppuraportti. Oletko eri mieltä. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. 2025. Juujärvi, S., Myyry, L. (esim. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. Liikunta, terveys, kukoistaminen ja liikunta-alan ammattilainen. . Salasuo & M. Jokainen liikunta-alan toimija on vastuussa ammattialansa maineesta. Helsinki: Nuoli ry., 29–36. Helsinki: Nuoli ry., 77–81. Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -hankkeen loppuraportti. LÄHTEET Anttonen, E. Ole hyvä. Salasuo & M. Rauas (toim.) Viisautta ja välittämistä. Avoimen eettisen keskustelun tulee olla sisäänrakennettua, jotta se vahvistaa jokaisen kokemusta oman ammattialan jäsenyydestä. Helsinki: Nuoli ry., 53–59. Valta ja vallankäyttö osana liikunta-alan ammattieettistä koodistoa. (toim.). Sairaanhoitaja ei erottele potilaitaan ja poliisi sakottaa jokaista ajetun ylinopeuden mukaan. Helsinki: Nuoli ry. Salasuo & M. Vuorinen, N. Haluatko täydentää. & Rauas, M. Helsinki: Tammi. Johdatus ammattietiikkaan. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. 2025. Koodiston tarkoituksena on vahvistaa liikunta-alan yhteisöllisyyttä, mikä toteutuu parhaiten erilaisuuden tunnistavassa ja erilaisuutta kunnioittavassa dialogissa (Aittola 2007). Helsinki: Painatuskeskus. 74 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Ammattieettinen koodisto perustelee toimialan olemassaolon (Räikkä ym. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin. Juujärvi ym. Helsinki: Nuoli ry., 105–111. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Mikäli yhtymäkohtia ei löydy, on syytä tarkastella kriittisesti oman toiminnan arvopohjaa ja käytäntöjä. Helsinki: Nuoli ry., 71–75. Koodisto käsittelee myös työhyvinvointia ja työrauhaa (Erdogan 2025). Se on osa pyrkimystä kohti yhdenvertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaan. & Oja, S. & Pesso, K. 2025. 2007.) Ammatillisen toiminnan vastuullisuus perustuu tietoon, ammatin tuomaan kokemukseen ja työn arvopohjaan (Lindqvist 2003)
Liikkumisen pitäisi kuitenkin perustua mielekkyyteen. Kuntosali on tyyppiesimerkki: kyse on kohdennetusta, päämääräorientoituneesta toiminnasta, kehon täsmällisestä liikuttamisesta. Mukana keho kuitenkin yhä kulkee ja ”vaatii” meiltä huomiota. Ympäristön Myös vastaus siihen ongelmaan, joka päämääräorientoitumisesta syntyy, on päämääräorientoitunut. Kuntosaleja sijoitellaan lähelle ihmisiä. ”On kauhean kätevää, jos menet kuntosalille ja voit lähtiessäsi käydä samalla kaupassa tekemässä ostokset”, jutussa haastateltu Liikku-kuntokeskuksen toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi sanoo. Kuntosalit hakeutuvat yhä lähemmäs ihmisiä – kauppakeskuksissa on huomattu salien tuovan asiakasvirtaa. Ihmiskehon tarpeettomuus ihmisen nykyisessä elinympäristössä kulminoituu ilmiöön nimeltä kuntosali. Eipä opiskelijankaan juuri tarvitsisi kotoa poistua ja silti voisi maisterin paperit saada sähköpostiin. Kielimallit jylläävät. Siihen vastataan luomalla uusia tarjoumia. Kuntosali on erikoinen konsepti. Ihmiskeho muistuttaa rasitetta ja taakkaa, jäännettä niistä ajoista, kun elämä ei ihmiselle ollut niin vaivatonta ja helppoa kuin nyt. Esteitä on itse ruvettava asettamaan. Emme edes kunnolla ymmärrä ja tiedä prosessia, jolla tekoäly tekee sen, mitä se tekee. Niiden tarjoumat eli toimintamahdollisuudet ovat mitä moninaisimmat: niiden kautta hoituvat niin työt, ihmissuhteet, uutisten lukeminen, tiedonhaku kuin shoppailu. https://yle.fi/a/74-20119735 Spinoza, B. Ihmisen ”luontoa” on vaivan vähentäminen. Kyse on tarjoumista: muuten mahdollisesti liikkumattomalle ihmiselle luodaan nyt ympäristöjä, jotka mahdollistavat ja kutsuvat liikkumaan. Moni asia ja toiminto on yhä helpommin saavutettavissa digitaalisten teknologioiden välityksellä ja monia toimintoja sorvataan yhä kiihkeämmin niiden ehdoilla. 2019. 2024. Kaiken aikaa käy kiinnostavalla tavalla kaksi prosessia rinnan: kun teknologian avulla elämää helpotetaan, havaitaan sen kääntöpuolia, kuten liikkumisen väheneminen. . T ekniikan ja teknologian ajan ominaispiirre on prosessin häivyttäminen ja päämäärän, lopputuloksen, korostuminen. Nouseminen järjen avulla affektien yläpuolelle vapauttaa ihmisen luontonsa kahleista. H elppouden maailmassa liikkuminen perustuu välttämättömyyden sijaan yhä enemmän järkeilyyn. Päämäärien maailma kiihtyy tekoälyn aikakaudella. Elinympäristön kehitys lietsoo mutta samaan aikaan myös pyrkii liennyttämään järjen ja affektien välistä taistelua. 2024. Esteet on poistettu. Moni viettää päivänsä erilaisten näyttöjen ääressä. Kehomme rasittamisen kannalta elämme hyvin helppoa aikaa, mutta liika helppous uhkaa kääntyä itseään vastaan. Kuntosali ruokakaupan kyljessä on vihje – se muistuttaa toimintamahdollisuudesta. LÄHTEET Gibson, J. Ihminen voi luopua prosessista – esimerkiksi kirjoittamisen tuskallisuudesta – ja antautua lopputuloksen autuuteen. Mattila, J. Viime marraskuussa Ylen julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että kuntosaliyritysten määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Oittinen, V.) Helsinki: Gaudeamus. Yle 1.11.2024. Filosofi Spinozan eettisen teorian mukaan ihminen saavuttaa vapauden, kun tämä tiedostaa ”pahat” affektit ja ymmärtää niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet. Ihmisellä riittää kilpajuoksussa puuhaa ja pohdittavaa. niin & näin 3/24, 15–26. Elämme puhtaiden päämäärien maailmassa, tehokkuuden ideaa lissa.. Ihmisen olisi tässä ajassa löydettävä puhtaan prosessin, tekemisen mielekkyys. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 75 opiskelija ounastelee Kuntosali ja tekoäly puhtaiden päämäärien maailmassa JUUSO KOKKONEN Filosofian maisteriopiskelija Jyväskylän yliopisto juuso.jw.kokkonen@student.jyu.fi N äinä aikoina ihmiskeho huutaa hiljaista hätähuutoaan: keho elää liikkeestä, jota se ei kuitenkaan nykyisessä ympäristössään tahdo saada. Etiikka. Saisikohan sillä sähkön hintaa alemmaksi. Ryhdymme samalla lailla päämääräorientoituneesti tekemään aivoillamme määrättyjä toimintoja, jotta ne pysyisivät ”kunnossa”. Olisikohan mahdollista kerätä talteen ja hyödyntää sitä energiaa, jota ihmiset kuntosalilla itsestään pusertavat ulos. On vain puhdas lopputulos: teksti, tieto, kuva tai muu tuotos, joka sovelluksen on käsketty tekemään. Olemme hamstereita näyteikkunassa. Psykologi James J. Ehkä seuraava liikeidea onkin kehittää kuntosalien yhteyteen aivokuntosaleja. Kehotuksen ja ohjeet siihen voisi saada tekoälyavustajalta. Ilmiön äärelle on syytä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Gibsonin tarjoumien teorian mukaan ympäristön tarjoumat ovat sitä, mitä ympäristö tekee ihmiselle mahdolliseksi. Alkaa sisäinen taistelu järjen ja affektien välillä: järkevää olisi kehon liikuttaminen, lenkkarien jalkaan laittaminen tai salille lähteminen, mutta helpompaa suoratoistopalvelun avaaminen. Käykö ihmisen ”aivoille” tai älyllisille kyvyille kuten on käynyt ihmiskeholle – muuttuu tarpeettomaksi. J. Onko päämäärä sellainen, että se motivoi riittävästi esteiden asettamiseksi. Prosessi on luotava itse, mutta sitäkin uhkaa päämäärän despotia. Ruokaostoksiakin voi tilata robotin kuljettamana ovelle. Tee nämä liikkeet ja kehosi pysyy kunnossa. Tarjoumien teoria. Nostamme painoja mutta mikään ei siirry mihinkään, mitään jälkeä ei jää ympäristöön. Menemme varta vasten tiettyyn paikkaan liikuttamaan kehoa ennalta määrätyillä, spesifeillä tavoilla. (suom. Matkaamme kohti tekoälyavusteista elämää. muutos, jota ihminen on kaiken aikaa tehnyt ja viime vuosikymmeninä aivan uudenlaista tahtia, tarkoittaa myös muutoksia tarjoumissa
. Julkinen T&K-rahoitus kanavoituu toimintaan mm. Uuden strategian viitoittamana Jyväskylän yliopistossa on lähdetty kehittämään toimintaa ja perustettu uusia tehtäviä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön syventämiseksi ja systematisoimiseksi, jopa strategisten kumppanuuksien solmimiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2024 T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman. Yritysten rooli keskeinen Yritykset sekä muut työelämän organisaatiot ovat keskeisessä roolissa T&K-toiminnassa, niiden panostukset ovat välttämättömiä innovaatioiden syntymiselle ja tuottavuuden kasvulle. Raportissa todetaan, että ekosysteemisopimuksista on ollut selvää lisäarvoa, mutta vaikuttavuudessa on vielä tekemistä. innovaatioekosysteemejä tukemalla paikallisia vahvuuksia ja erikoistumisaloja. Tämä yhdessä kahden muun päätavoitteen; vahva tiedeyliopisto ja kansainvälisesti vetovoimainen yliopisto, luovat erinomaisen vahvan pohjan yliopistossa tehtävän tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuudelle ja yhteistyölle eri sidosryhmien kesken. S uomessa panostetaan tämän vuosikymmenen kuluessa tutkimusja kehitystoimintaan (T&K) monin eri tavoin. Niin myös Jyväskylän yliopistossa (JYU), joka on päättänyt olla uuden 2024 julkaistun strategian linjaamana yhteiskun. Esimerkkinä voidaan nostaa mm. Suunnitelman mukaan tulevina vuosina T&K-panostukset kasvavat merkittävästi ja tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomen T&K-menot olisivat neljä prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Julkinen sektori tukee T&K-toimintaa muun muassa rahoittamalla korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, jotka tekevät uutta luovaa tutkimusta ja kouluttavat osaavaa työvoimaa yhteiskunnan ja yritysten tarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä T&K-panoksista toimii vuonna 2024 käynnistetty tohtoripilotti, jonka tarkoituksena on kouluttaa Suomeen kolmen vuoden kuluessa tuhat uutta tohtoria erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Lukuisat eri toimijat suomalaisessa yhteiskunnassa pyrkivät lisäksi vahvistamaan ekosysteemeissä tapahtuvaa T&K-yhteistyötä. Keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen, T&K-osaajien ja vaikuttavuuden lisääminen. Edellä mainitut tavoitteet ja panostukset ovat muokanneet useiden korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden toimintaa niin, että panostusta on nostettu TKI-toimintaan. Perimmäisenä päämääränä on saada Suomeen kestävää kasvua ja hyvinvointia. Jotta alussa mainittuun neljän prosentin tavoitteeseen päästäisiin, on muutoksia saatava aikaiseksi niin tutkimuskuin yrityspuolellakin. Yritysten mukaan saaminen tutkimushankkeisiin on kuitenkin edelleen haastavaa samoin kuin tutkijoiden hakuaktiivisuuden nostaminen Business Finland ja EU-tasoisten TKI rahoitusten osalta. Tuoreessa valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten (2021–2027) toteutuksen väliarviointiraportissa todetaan mm, että kaupungit ovat hyvin eri vaiheessa sopimuksen tavoitteiden laajuudessa ja valmiudessa ekosysteemien valmiuden kehittämiselle. Tämän lehden teemaan liittyen liikuntaa ja terveyttä koskeva TKI-toiminta on yksi aloista, jossa mahdollisuuksia on paljon ja missä onkin runsaasti aktiivista toimintaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Parhaimmillaan se vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja osaamista kansallisella tasolla, aivan kuten tekee Euroopan unionin rakennerahasto -rahoitus alueellisella tasolla tai Horisontti Eurooppa -rahoitus EU:n tasolla. 76 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 pohdittua PASI RAISKINMÄKI vararehtori Jyväskylän yliopisto VESA LINNAMO TKI-johtaja liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Liikunta-alallakin tarvitaan yhä enemmän tutkimusja kehitystoimintaa Julkinen ja yksityisen sektorin yhteistyö on välttämätöntä, että tutkimusja kehitystoiminnan vaikuttavuus olisi liikunta-alalla mahdollisimman suuri. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusinstrumenttien kautta. EU-eurot liikunnalle ja urheilulle 2021–2023 -yhteenvetoraportin mukaan liikunnan ja urheilun saama rahoitus rakennerahastoista vuosina 2021–2023 oli lähes 90 miljoonan euroa. On kuitenkin tärkeää, että julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä ja täydentävät toistensa panostuksia ja osaamista, jotta T&K-toiminnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Tämä edellyttää pitkäjänteisiä investointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. työja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamat kaupunkien innovaatioekosysteemit (16 kpl), joiden avulla vahvistetaan alueellisia nallisesti entistäkin vaikuttavampi ja aktiivisempi yliopisto erityisesti tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä jatkuvan oppimisen aihepiireissä. Business Finlandin veturiyritysten ja -ekosysteemien rahoitus on esimerkki yksityisiä T&K-investointeja aktivoivasta toimintamallista. Erilaisia verkostoja ja etenkin aluekehitysrahalla rahoitettuja liikuntaan ja urheiluun liittyviä hankkeita on melko paljon
Sjöblom käsittelee myös kävelyn historiaa ihmisen kehityksen varhaisvaiheista lähtien. Kirjasta löytyykin herkullista ajankuvaa eri aikakausien kisoista, urheilijoista, urheiluvaikuttajista, kulissien takaisista tapahtumista ja toisaalta siitä, kuinka kovaa ja aivan arkista työtä siellä tehtiin. Blombergin esikuvavaikutus nuorempiin polviin ja 40 vuoden uraan mahtuva urheilun, journalismin ja yhteiskunnan murros ovat niin isoja, että muistelmille on ehdottomasti paikkansa. Hän muistutti, että yksinkertaiselta vaikuttava kävely on itse asiassa monimutkainen prosessi. 351 sivua Tom Sjöblom on kirjoittanut kävelyä monipuolisesti valottavan tietokirjan. Konkarilegendat suhtautuivat tulokkaaseen pääosin ystävällisesti, ja tällä oli myös esimiesten (tuolloin he olivat kaikki miehiä) tuki. Tosikävelylle lähdetään, mutta tosikävelijälle matkan päämäärä itsessään ei ole tärkeä. Peruskävelyssä on monta erilaista asiaa. ”Täytyy hallita neljä raajaa, tasapainoa, havainnoida tilannetta, havaita esteet, kyetä menemään puunjuurakon tai kynnyksen yli. Kun jotkut sanovat, että harrastatko vain kävelyä, niin vastaan, että kävelykin on aika kognitiivinen juttu.” Kävelyn merkitys syveni Inkoon seurakunnan kirkkoherrana toimivalle Sjöblomille joitakin vuosia sitten, kun. Teos on myös tervetullut muistutus aidon, läpi vuosikymmenten kestäneen ja kehittyneen ammattitaidon merkityksestä. Ikävän ajankohtaisia ovat niin ikään kokemukset poliittisesti masinoiduista Ylen rahoituksen leikkauksista, ohjelmien mielivaltaisista lopettamisesta, ikäsyrjinnästä, epävarmuudesta ja työehtojen heikennyksistä. Sjöblom luonnehtii kävelyä ihmisen supervoimaksi. Toisaalta ne taustoittavat päähenkilön persoonaa ja kertovat ajoista, joiden vaikutus näkyy eri sukupolvissa yhä: sota-ajan läheisyydestä, kovasta kurista, aineellisesta niukkuudesta ja tyttöjen väheksynnästä, mutta myös keskinäisestä kiintymyksestä, tulevaisuudenuskosta, yksilöä tukevista yhteisöistä ja luontevan liikunnallisesta elämäntavasta. Kronologisesti Hilla Blombergin (synt. Tämä korostuu aikana, jolloin sekä julkisen palvelun että kaupallisen puolen journalismin edellytyksiä nakerretaan useista suunnista. 352 sivua Kun Hilla Blomberg aloitti uransa Yleisradion urheilutoimituksessa 1980-luvulla, naispuoliset tekijät alalla saattoi laskea lähes yhden käden sormin. Häntä ei kuitenkaan ollut helppo saada sanattomaksi, ja Blomberg korostaa saaneensa alusta asti kunnollisia työtehtäviä, joissa pystyi kehittymään. 1959) lapsuudesta eteläpohjalaisessa Möysän kylässä alkavat ja myös suvun ja vanhempien elämänvaiheita valottavat alkuluvut saattavat tuntua pitkiltä niistä, jotka odottavat kuvauksia urheilun ja journalismin maailmasta. Sjöblom käsittelee kirjassaan tosikävelyä, kuten hän kutsuu tietoisesti harjoitettua kävelyä erotuksena elämään liittyvistä välttämättömistä arjen askelista. Tekijänsä tapaan kirjasta jää silti päällimmäiseksi vireeksi sinnikkyys, huumorintaju, suorasukaisuus ja kunnioittava, mutta ei kritiikitön suhtautuminen urheilun eri tekijöihin ja ilmiöihin. Blombergia taitoja arvostelulajien selostaminen ei haitannut, mutta hän kysyy aiheellisesti, miksi vielä vuonna 2025 naisääniä kuulee Suomessa selostajana hyvin harvoin, jos lainkaan. Kun kesätoimittaja astui Yle urheilun tiloihin, hänelle osoitettiin paikka Paavo Noposen ja Raimo Häyrisen välistä. Tammi 2025. Blomberg kertoo avoimesti vaikeistakin asioista, kuten äitinsä alkoholismista, myöhemmästä pitkästä suhteestaan varattuun mieheen, avioerostaan ja masennusvaiheestaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 7 7 arvioitua K i r j a Naisen ääni urheilussa Hilla Blomberg: Suurella sydämellä – toimittajana ja naisena. Tekstissä tulevat vastaan muun muassa Jane Austen, Mahatma Gandhi, Immanuel Kant, Jeesus Nasaretilainen, Søren Kierkegaard, Friedrich Nietsche, Jean-Jacques Rousseau ja Virginia Woolf. Kävelen kulkee filosofien, kaunokirjailijoiden, runoilijoiden ja uskonnonharjoittajien jalanjäljissä. Urheilun nuori naistoimittaja sai yleisöltä ja muulta medialta huomiota, jonka muodot vaihtelivat nykysilmin huvittavasta absurdiin. Helmikuun lopulla ilmestynyt elämäkerta Suurella sydämellä – toimittajana ja naisena on nimensä mukaisesti yhdistelmä yksityistä ja yleistä, henkilökohtaista ja työelämää. SUSANNA LUIKKU Vapaa toimittaja susannaluikku@gmail.com K i r j a Kävelyn ylistyslaulu Tom Sjöblom: Kävelen. Bazam Books 2024. Hän tuo esiin, että kävely erottaa ihmisen muista eläimistä ja tekee ihmisestä ihmisen. Jako niin sanottuihin miesten ja naisten lajeihin oli takavuosikymmeninä niin voimissaan, että harvat naiset pyrittiin urheilutoimituksissa ohjaamaan ”naisten lajeihin”. Niissäkin lajeissa he saivat hoidettavaksi nimenomaan naisten kisat sekä vastata junioriurheiluja liikuntajutuista. Samoilla linjoilla on Liikunta & Tiede -lehteen 4/2019 haastattelemani neurologi Kiti Müller
Oman sivujuonteensa antoi suhtautuminen tanssiin moraalisesti epäilyttävänä toimintana. Kävelyn terveysvaikutuksia Sjöblom ei erityisesti korosta, niitä kertyy askel askeleelta. Hän pitää diagnoosia seurannutta havahtumista hyvänä tapahtumana, joka sai hänet kävelemään säännöllisesti ja pohtimaan kävelyä lukuisista eri näkökulmista. 78 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 arvioitua hänellä todettiin tyypin 2 diabetes. Monta kertaa jää tunne, että keskustelua olisi voinut kuunnella vielä pidempään. Toisaalta työväki halusi myös päästä jääpalloareenoille omilla ehdoillaan. JOUKO KOKKONEN K i r j a Kahdeksan erää urheiluhistoriaa Heikki Roiko-Jokela & Tapio Roiko-Jokela (toim.): Urheilu, yhteiskunta, yhteisöt. Aiheina jalkapallomaailman tuoreimmat tapahtumat: Huuhkajien ja Helmareiden ottelut, arvokisat, Veikkausliiga, Kansallinen liiga tai lajin trendit Suomessa ja maailmalla. Hannu Itkosen varkautelaisen jääpallon varhaisvaiheiden ruodinta tuo esiin pelin merkityksen paikkakunnan leivänantajalle A. Kuningaslajin ilmiöitä ja uutisia käsitellään Matti Härkösen ja Jussi Vainikan johdolla joka tiistai vaihtuvien asiantuntijoiden kanssa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2024. Vuosikirjan kiinnostavinta antia ovat urheilua hiukan viistosta valottavat tekstit, joista seuraavat poiminnat. Hänen mukaansa tärkeintä on lähteä kävelemään ja löytää kokeilemalla oma tapansa kävellä. Tämä on mielestäni hyvän podcastin tunnusmerkki. Olen kuunnellut varmaan yli 90 prosenttia jaksoista. Kirjeet henkivät vakavaa isänmaallisuutta. Kävelen tuo hyvin esiin, miten kävely sopii kuntoliikuntaa, saati urheilua vieroksuville. Laurosen hyvin kirjoitettu artikkeli lisää tietämystä paritanssikulttuurin kehityksestä Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa. Tässä suhteessa vuosikirjan luonne on muuttunut huomattavasti siitä mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten puhumattakaan ajoista, jolloin sivuilta löytyi harrastajien tekstiä. Tosikävely-käsitteen voi ainakin osin kyseenalaistaa. Vesa Vareksen artikkeli avaa vähemmän tunnetun näkökulman talvisotaan porvarillisten urheilumiesten sodan aikana kirjoittamien kirjeiden avulla. Sjöblom onnistuu joka tapauksessa kertomaan kiehtovasti kävelystä osana ihmisyyttä. Kehitys heijastelee osaltaan kohonnutta tarvetta tuottaa vertaisarvioituja julkaisuja. Liisa Laurosen teksti kilpailullisen paritanssin vaiheista urheilulajiksi vie vähemmän tunnetulle liikuntakulttuurin laita-alueelle. ”Römmin” herrat oivalsivat pelin voivan luoda vakautta Varkauteen. Inhimillistä on sekin, että ihmiset ovat tilaisuuden tullen pyrkineet eroon kävelystä. Kävelystä hän on kuitenkin aina pitänyt. Sen uskallan sanoa. Jaksot ovat hyväntuulisia ja asiallisia eikä niissä sorruta liikaa sisäpiirivitseihin tai naureskeluun, jotka ovat monen podcastin helmasyntejä.. Jokainen voi subjektiivisesti arvioida, onko 11 ystävää mainospuheensa mukaisesti Suomen paras jalkapallopodcast, mutta yksi monipuolisimmista se on. 254 sivua. Ahlströmille. Viime aikoina kävely on kokenut aikamoisen arvonnousun. Ylen selostajaääni Matti Härkönen sekä toimittaja Jussi Vainikka johtavat keskustelua jämäkällä otteella, asiantuntijavieraat ovat perehtyneet hyvin käsiteltävään aiheeseen ja podcastissa on hyvä rytmi. Toimittajat: Matti Härkönen ja Jussi Vainikka Tuottaja: Juha-Pekka Sillanpää. Ja ehkä arkisessakin kävelyssä voi olla tosikävelyn piirteitä, jos kauppaan ei askella suorinta tietä. Tulonlähde kisat ovat varmuudella vain Kansainväliselle olympiakomitealle, joka kannustaa hakemaan kisoja tuomalla esiin mahdollisen taloudellisen hyödyn. Tuotanto: Yle, 2023 Yle urheilun 11 ystävää -jalkapallopodcastia kuvaillaan Yle Areenassa Suomen parhaaksi jalkapallopodcastiksi. Hyvän tietokirjan tapaan lukijan mielessä herää ajatuksia ja vastaväitteitäkin, joita voi kehitellä edelleen kävelyllä. Yle urheilun 11 ystävää -jalkapallopodcast on käynnistynyt vuonna 2023 ja se on löytänyt vakituiset kuulijansa, mukaan luettuna minut ja äitini. Esivanhempamme eivät harrastaneet kävelyä. Tunnetusti ajatus vaeltelee kävellessä – ja ehkä joskus jopa juokseekin. He kävelivät, koska se oli välttämätöntä. Kisojen järjestäjäkaupunki ja -maa saattavat saavuttaa ponnistuksillaan brändihyötyä, jota on vaikea mitata rahassa. Kävelen-teos tuo esiin, miten monipuolisesti itsestään selvältä vaikuttavaa ilmiökokonaisuutta voi käsitellä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran uusin vuosikirja Urheilu, yhteiskunta, yhteisöt koostuu kahdeksasta artikkelista, jotka kaikki ovat vertaisarvioituja. Sjöblom ei ole koskaan pitänyt itseään erityisen liikunnallisena ihmisenä. Kaikki meistä eivät myöskään välttämättä ajattele kävellessään syntyjä syviä tai anna kävelemiselleen kovin pohdittuja merkityksiä. Vareksen mukaan kyse ei ollut fraasien toistelusta, vaan aidosta kirjoittajien arvomaailmasta kummunneesta tunteesta. JOUKO KOKKONEN P o d c a s t Suomen monipuolisin jalkapallopodcast Yle urheilun 11 ystävää -jalkapallopodcast. Esa Mangelojan artikkeli olympiakisojen talousvaikutuksista tuo esiin urheilun megatapahtumien järjestämisen kalleuden ja riskit
Itsenäisiä ajatuksia riittää: Rodgers on ”immunisoitu” koronaa vastaan, mutta ei rokotettu. Mies käy Costa Ricassa säännöllisesti retriiteissä, ja nauttii psykoaktiivisia aineita, jotta löytää itsensä. Toisaalta uskon, että asetelmassa on kyse siitä, että aiheeseen perehtynyt asiantuntija kutsutaan studioon sukupuoleen katsomatta. Kennedy Jr, joka myös esiintyy dokumenttisarjassa, on Yhdysvaltojen terveysministeri. Koronavenkoilu aiheutti myös Rodgersille sponsorien menetyksiä. Rodgers voitti Super Bowlin kaudella 2010 Green Bayssa, ja hänen mukaansa olo oli tyhjä tuon jälkeen. Yhteistuotanto: Religion of Sports, Skydance Sports, NFL Films. Rodgersin urassa olisi ollut aineksia parempaankin dokumenttiin. Erityiskiitos 11 ystävälle siitä, että se käsittelee tasavertaisesti myös naisten A-maajoukkueen (eli Helmareiden) pelejä sekä Kansallista liigaa. Hän on tutkinut itsenäisesti asioita ja tykkään siitä”. Helmikuun lopulla uutisoitiin, että New York Jetsin ja Aaron Rodgersin tiet eroavat kahden rikkonaisen kauden jälkeen ja NFL-pelinrakentaja on nyt vapaa agentti. Hän puhui hanakasti salaliittoteorioista esimerkiksi viikkopalavereissa. Sarjan perusteella näyttää siltä, että lahjakkaan urheilijan kannattaa varoa mitä toivoo, koska hän voi vaikka saada sen. itsensä löytämistä, psykedeelejä, kristinuskoa sekä politiikkaa – pitkäveteisellä tavalla. Rodgersin tie lienee siis auki politiikkaan, jos hän niin haluaa. Entinen Green Bayn päävalmentaja Mike McCarthy kertoo: ”Rodgers on monipuolisin valmentamani ihminen. Jos jostain saa antaa kritiikkiä, niin siitä asetelmasta, että naiset keskustelevat naisten jalkapallosta ja vastaavasti miehet miehistä. Hän myös jätti 500-sivuisen vastineen pelaajayhdistykselle NFL:n koronalinjauksiin liittyen. Toinen nykyhetkeen nivoutuva asia on, että Rodgersin ystävä Robert F. Kolme osaa, yhteiskesto 199 minuuttia. Sarjan katsomisen jälkeen tulee tunne, että Rodgersin seuraava askel voi olla hyvinkin arvoituksellinen. Veikkausliigan, Kansallisen liigan ja Huuhkajien pelien ohella Helmarit pelaa heinäkuussa EM-kisoissa Sveitsissä ja alle 21-vuotiaiden poikien maajoukkue pelaa EM-kisoissa Slovakiassa kesäkuussa. Kun Rodgers ensimmäisen kerran sanoo ”emme kyseenalaista mihin uskomme”, alkaa koko dokumentti muuttua ennalta-arvattavaksi. Dokumentti on pitkälti mukavan miehen henkilökuvan rakentamista: kriittisiä näkemyksiä ei oikein kuulu, ja kaikki puhuvat päät ovat käytännössä NFL:n sisäpiiristä tai lajin liepeiltä, ja myös myötämielisiä ystäviä kuullaan. Miehet jakavat ainakin rokotekriittisyyden ja itsenäisen ajattelun harrastamisen. HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija hanna.vehvilainen@lts.fi T e l e v i s i o Pelinrakentaja vapaita ajatuksia rakentamassa Arvoituksellinen Aaron Rodgers. Lehtola ovat taitavia sanankäyttäjiä ja selväsanaisia argumentoijia, joita kuuntelee mielellään. Toinen jakso on kiinnostavin, mutta samalla puuduttavin, sillä siinä käsitellään mm. Toivottavasti mahdollisimman suurella, sillä 11 ystävän parissa työmatka, kävelytai pyörälenkki kuluvat oikein leppoisasti. Edessä on suomalaisen jalkapallon näkökulmasta mielenkiintoinen kesä. HANNES PENTTILÄ viestinnän suunnittelija hannes.penttila@lts.fi. Ohjaus: Gotham Chopra & Liam Hughes. Kuvaava on kohtaus, jossa Rodgers kaivaa Wikipediasta Egyptin jumalat -artikkelin, ja kertoo kuinka häntä puhuttelevat myytit, joissa taistellaan valtaapitäviä vastaan. Voisi ajatella, että ammattiurheilujoukkueessa keskitytään ammattiin, mutta ehkä seuralegenda saa tiettyjä vapauksia. Ensimmäinen jakso käsittele lapsuutta sekä junioriaikoja ja akillesjänteen repeämän kuntoutusta, johon Rodgersin ensimmäinen Jets-kausi katkesi. Netflix 2024. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisella panostuksella jaksoja tehdään tulevan kesän aikana. Mediaotsikko tiivistää dokumentin parhaiten: Kehujien mukaan hän on vapaa ajattelija, kriitikoiden mukaan hän on hukassa. Kennedy Jr listasi Rodgersin varapresidenttiehdokaslistalleen lähtiessään ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 79 Keskusteluissa pureudutaan ajankohtaisiin, lähinnä suomalaista jalkapalloa koskettaviin asioihin, jatketaan maaotteluiden TV-lähetysten studiokeskusteluja, pohjustetaan tulevia otteluita, mutta tarvittaessa tehdään uusia avauksia, kuten keskustellaan naisten polvivammoista jalkapallossa, haastatellaan pelaaja-agenttia tai puhutaan jalkapallon markkinoinnista. Ja tosiaan: Robert F. Kolmas jakso käsittelee korona-aikaa NFL:ssä, rokotekriittisyyttä sekä vaihtoehtoisia uskomushoitoja ja uran jatkoa. Naisten jalkapallosta keskustelemassa ovat usein Essi Sainio ja Hanna Ruohomaa. Varsinkin Pohjaa olisi mukava kuulla kommentoimassa Helmareiden pelejä. Viime kesänä Saksan EM-kisojen aikaan 11 ystävää -podcastjakso nauhoitettiin joka päivä. Vaikka Sainion oma maajoukkueura on tuoreessa muistissa, ei hänellä mene liikaa fanirooli päälle, vaan hän nostaa kriittisesti asioita esille. Vakiovieraista varsinkin Antti Pohja ja Erkka V. Lääkärit kertovat, että eivät ole koskaan nähneet näin hienoa akillesjänteen kuntoutumista
Rooleissa vilahtelee väisäsiä, korhosia, komulaisia ja kohosia – ja lopuksi uidaan Hiu. Kajaanin kaupunginteatteri. VENLA VÄYRYNEN, TtM hankekoordinaattori T e a t t e r i Pesäpallomusikaali – kansallisviihdettä idästä länteen Pesismusikaali. Omakohtaiset kokemukset tuovat esitykseen syvyyttä ja paluu voimistelumuistoihin on tunteikas. Toivottavasti näin tapahtuu ja tuotanto kiertää vielä pitkään ja vetää täysiä katsomoita ympäri Suomen. 2024. Näytelmä on koskettanut jaettuna kokemuksena monia. He ovat sinnikkäitä ja sitkeitä – valmiita antamaan kaikkensa ja tekemään töitä tavoitteiden eteen. Miten nuoren voimistelijan itsetunto kestää, kun kaikkensa panostaneena jää varavoimistelijaksi esiintyvän kokoonpanon ulkopuolelle. Ystävät ja yhteiset tavoitteet vievät eteenpäin. Esittäjät ovat kasvaneet lapsista nuoriksi voimistellen ja joukkuevoimistelu on määrittänyt oman identiteetin kehitystä hyvinkin vahvasti. Tämä on jättänyt jälkensä ja vaikuttanut kasvavaan lapseen ja nuoreen valtavasti. Teatteri Takomo. Näyttelijöistä huokuu esiintymisen, liikekielen ja yhdessä tekemisen into ja ilo. Lahdenmäki kuvaa tilannetta hyvin konkreettisesti harjoittelupaikan siirtyessä voimistelumaton ulkopuolelle, ja sieltä yhä vain kauemmaksi ja näkymättömämmäksi esiintymisverhon taakse, jossa harjoittelu kuitenkin kuuliaisesti jatkuu. Jumppatytöt on kolmen entisen joukkuevoimistelijan ja nykyisen näyttelijän luoma teatteriesitys, joka kertoo joukkuevoimistelusta esiintyjien omien kokemusten pohjalta. Näyttelijät ovat eläneet ja hengittäneet voimistelua, joka on ollut koko heidän elämänsä yli kymmenen vuotta. Voimistelun epäkohdista ja omakohtaista traumoista huolimatta on ihanaa nähdä, miten esityksessä on kuitenkin myös positiivinen ja iloinen sävy. Sävellys: Joel Mäkinen. Joissain kohdin henkilökohtainen tunnelataus oli niin vahva, että etäisyyttä ei ehkä haluttukaan hakea. Näyttämöllä nähdään sopivasti voimistelua, kisapukujen strassien kimallusta ja voimistelukokemuksiin syventymistä. Yleisö eli vahvasti esityksessä mukana jo ensi hetkistä lähtien. Voimisteluidentiteetti heräsi myös katsomossa, kun kilpailuista tuttu marssimusiikki sai yleisön taputtamaan musiikin tahtiin. Ehkä jonkinlainen kertomus siitä, kuinka Sotkamo etenee vaikeuksien kautta ties kuinka monenteen mestaruuteen. Jumppatytöt antaa myös kaivatun äänen ja on tuonut teatterinäyttämölle yhden suurimmista naisia ja tyttöjä liikuttavasta urheilulajista pureutuen omakohtaisten kokemusten kautta moninaisesti syvälle voimistelun maailman kiemuroihin ja kimallukseen. Kiertue-esitys ympäri Suomen, eri paikkakunnilla. Ensi-ilta 14.2.2025, esityksiä 24.5.2025 asti Pesismusikaali!?! Broadwayn glamour yhdistettynä maakuntien Suomeen. Jumppatytöissä syvennytään voimistelun moniin puoliin, lajin intensiivisyyteen, kipeisiin kohtiin ja esiintymisen iloon. Aitoutta toi osaltaan vaikutelma siitä, että näyttelijät pystyivät myös improvisoimaan. Miten nuorten, kokemattomien ja osaamattomien apuvalmentajien luotsaama painopuhe ja syömisen tarkkailu vaikuttavat kasvavaan nuoreen. Siis Jymyn korpikuningaskunnassa. Tampereen Teatterin katsomossa yleisö eli täysillä mukana ja sai hetkeksi heittäytyä esiintyjien kokemuksien vauhdittamana syvälle jumppakuplaan. Käsikirjoitus: Sanna Heikkinen & Janne Kinnunen. Yleisöstä lähes kaikki olivat naisia ja tyttöjä. Tämä on jumpparien esitys jumppareille, sekä kaikille jumppamaailmassa vahvasti mukana eläville – kuten äideille. Voimistelukulttuurin ylittämät omat rajat piirtyvät vahvasti ja voimakkaasti, kun ongelmalliset toimintatavat tuodaan julki. Tampereella näkemäni esityksen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa yksi näyttelijöistä totesi, että Jumppatyttöjen esittäminen jatkuu, kunnes voimistelun epäkohdat ja epäasiallinen käytös on saatu kitkettyä ja lajikulttuuri on muuttunut terveellisemmäksi. Vieläpä Kajaanin kaupunginteatterissa. Kuuliaisen voimistelijan identiteetti on selkeästi murtunut, kun näyttelijät aggression kautta toivat esiin epäkohtia muutosta vaatien. Ohjaus Janne Kinnunen. Lahdenmäen lukiessa omia nuoruusja voimisteluvuosien aikaisia päiväkirjojaan tunnelataus on kova ja herkistyminen aito. Esityksen avulla tekijät käsittelevät voimisteluun liittyviä vaikeita kokemuksiaan ja pystyvät myös kääntämään ne voimavaraksi. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 arvioitua T e a t t e r i Kipeitä ja rakkaita voimistelukokemuksia Jumppatytöt. Entä ryhmäpaine, kivun sietokyvyn ihannointi sekä valmentajan arvosteleva katse ja sanat. Esitys on tehty pienenä produktiona ja näyttelemisen lisäksi Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki vastaavat myös tekstistä, ohjauksesta ja dramaturgiasta. Katariina Havukainen, Inkeri Hyvärinen & Ella Lahdenmäki
Vauhtia riittää kuin finaalin ratkaisevassa supervuoroparissa. 113 minuuttia. Tai triatlonia treenaava kunnan toimialajohtaja, jonka toimenkuvaan kuuluu hallintouudistuksien jäljiltä lähes kaikki varhaiskasvatuksesta liikuntatoimeen. Tarina rönsyilee kentän rajoja koetellen kunnallishallinnon nykymenosta huippu-urheilun vaatimiin uhrauksiin – ja sieltä taas pesäpallon lajitietämyksen saloihin. Joukkueella on kuitenkin erinomainen pelinjohtaja, joka osasi rytmittää ja johdatella pelaajat myös vaikeampien hetkien yli. Sanna Heikkisen ja Janne Kinnusen käsikirjoittama musikaali on kerta kaikkiaan ällistyttävä ja riemastuttava produktio. Kehyskertomuksena on kuihtuvan muuttotappiokunnan pyristely valtiovallan kuristavaa otetta vastaan. Nimittäin taitava ja hyvin soittava taustabändi. Matti Nykäsestä (1963–2019) on kirjoitettu kolme laajaa elämäkertaa ja useita kevyempiä elämänvaiheita esitteleviä teoksia. Ei äiti-Vienokaan Matin muistoa yksinomaan kultaa, vaikka äidinrakkaus ei koskaan kadonnut. Sovituksen ensi askeleet löytyvät luonnollisesti pesiskentältä. tutkijoiden kirjoittama artikkelikokoelma ja jonkin sortin keittokirja. Kainuulainen rohkeus palkitaan ja lopputuloksena on erinomaisen viihdyttävä pesismusikaali. Epäilemättä tuttu ja puhutteleva aihe monilla pesispaikkakunnilla. Mitään järisyttävän uutta dokumentti ei sinänsä tuo esiin Nykäsen elämänvaiheista. En varmasti ollut ainoa, joka esityksen alkaessa oli vielä epävarma siitä, oliko kajaanilaisten kantaesitys uhka vai mahdollisuus. Mäkihyppääjän alkoholiongelma ja usein väkivaltainen käytös näyttäytyy kaunistelemattomana, eikä läheisille kärsimystä aiheuttaneita tapahtumia oikeuteta mäkihyppysaavutuksilla. Tammikuussa 2025 tuli kuitenkin julki Olli Laineen kuvallinen kertomus Matti Nykänen, joka lähestyy kohdehenkilöä uudella tavalla. Erinäisten vaiheiden jälkeen päädytään ratkaisevaan pesisotteluun kunnan ja valtion välillä. Sen hän tekikin menestysvuosinaan paremmin kuin kukaan muu. Ja kukapa muukaan taivaallisissa reiveissä joraisi kuin Tahko Pihkala. Jossain välissä kerrotaan tietysti oikeat pitkävetorivit ja paneudutaan hys-hys-kuoron säestyksellä lajia koetelleisiin ikäviin lieveilmiöihin. Dokumentista piirtyy etenkin Ojalan ja Sveinsin kertomana rujo kuva miehestä, joka ei osannut oikein muuta kuin hypätä mäkeä. Vauhdikas esitys ja Joel Mäkisen mainio musiikki vaatii näyttelijöiltä paljon. Paitsi välillä oikeista kohdista ja silleen mukavasti. Asianmukaisten välihuutojen värittämä esitys päättyy ansaittuihin aplodeihin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 25 81 kan rannalla ja lauletaan Nälkämaanlaulu. Voisi luulla, että edesmenneen mäkimiehen elämänvaiheet on kaluttu. Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Olli Laine. Nykäsestä on tehty myös elokuva ja näytelmä. Sen suurin ansio on Nykäs-myytin ravistelussa. Muita Nykäs-aiheisia kirjoja on lukuisia: mm. Olli Laine on käsikirjoittanut ja ohjannut dokumentin, joka kertoo ihminen Matti Nykäsestä kaikkine puolineen mässäilemättä kuitenkaan kohdehenkilönsä edesottamuksilla. Seiska (2008) ja kuusiosainen sarjan tuottanut MTV3 (2023). Urheilu-ura ja saavutukset kulkevat kerronnassa mukana, mutta vain osana elämänvaiheita. JOUKO KOKKONEN. Laineen kerronnassa viinahuuruiset seikkailut eivät värity tragikoomisiksi toilailuiksi. SAMU NYSTRÖM historiantutkija samu.nystrom@gmail.com T e l e v i s i o Mies joka osasi vain hypätä Matti Nykänen. Vaan mitä vielä! Pesismusikaali osoittautui rohkeaksi ja vauhdikkaaksi esitykseksi, jossa mailaa ei puristettu. Ensimmäinen dokumenttifilmi hänestä valmistui vuonna 1991 Ylelle. Kaikkien tuntema tyyppi, jolla riittää edelleen selkääntaputtelijoita. Eniten äänessä ovat mäkihyppääjän äiti Vieno Nykänen, tytär Eveliina Ojala sekä lapsuuden ja nuoruuden ystävä Petteri Sveins. Sen jälkeen asialla ovat olleet mm. Välillä tolppasyötöt kohoavat jopa taivaallisiin ulottuvuuksiin. Paikallinen kohtaa kansallisen kansallispelissä, eikä ole sattumaa, että tarinan pienen ja sisukkaan muuttotappiokunnan nimi on Koskela. Helpolla miestä ei kuitenkaan päästetä, sillä vuoden 1918 synnit painavat edelleen. Ehkä esityksen alkukauteen ajoittumisesta johtuen – ensi-ilta oli ollut äskettäin – laulunumeroissa nähtiin paitsi hienoja yksilösuorituksia ja hyvin rullaavaa yhteispeliä myös huteja, laittomia ja turhia paloja. Hahmogalleriasta löytyy urheiluihmisille tuttuja tyyppejä, kuten menneiden vuosien lyöjäkuningas, joka työskentelee kunnan vahtimestarina. Kerronta saa miettimään myös sitä, miten paljon suuri osa meistä suomalaisista oli valmis sietämään menestyneeltä urheilijalta urheilu-uran aikana ja vielä sen jälkeen. Musikaalissa pesäpallo toimii niin kansakunnan, paikallisen kuin yksilöllisen identiteetin muodostajana – siis kansallispelinä
”Kuilu lennokkaista tavoiteasetteluista puhumisen ja käytännön toteutumisen välillä johtuu ensisijaisesti liikuntapoliittisen järjestelmämme tottumattomuudesta arvioida toimintansa tuloksia, tuotoksia, suhteessa tavoiteltuihin asiantiloihin riittävän konkreettisesti (operationaalisesti). Riordan korosti urheilumenestyksen merkitystä neuvostojärjestelmälle. Kaksi neuvostoprofessoria vieraili Yhdysvalloissa saman vuoden lopulla. ”Painolastina ovat isien tarinat, voimakas huippu-urheilun sankarikirjallisuus, Paavo Nurmi -myytti, suomalainen sisu, kansallismielinen väritys ja olympiaadisten kultamitalien raskas paino ja paine.” Päätoimittaja tunnusti, että monissa muissakin maissa huippu-urheilu oli valjastettu diplomatian, voimapolitiikan ja kansallisen omanarvontunteen tavoittelun välineeksi. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon olympiavoittajia esimerkiksi yleisurheilussa, voimistelussa ja uinnissa. Hänen mukaansa DDR:n pitkän tähtäimen konseptiot ulottuivat liikunnan kaikilla tasoilla vuoteen 1990. Professori Günther Erbach esitteli liikuntaa ja urheilua sosiaalisten prosessien johtamisen ja suunnittelun osana DDR:ssä. Mikä on huippu-urheilun merkitys. Tämä synnyttää kaikilla tasoilla luovan valmiuden yhteistyöhön, joka saa ilmauksensa liikunnan ja urheilun voimaperäisen kehittämisen johtamisessa suunnittelussa, mikä taataan myös Saksan Demokraattisen Tasavallan perustuslaissa.” Erbach korosti pitkäaikaisen suunnittelun merkitystä. Hän luonnehti kaikkien olevan ”kallisarvoista ja harvinaista kansallista omaisuuttamme, rakkaudella vaalittavaa ja hyvää hoitoa tarvitsevaa”. Erbach vieraili Suomessa helmikuussa 1975, jolloin allekirjoitettiin maiden välinen yhteispöytäkirja liikuntakasvatuksen ja urheilun alalla vuosiksi 1975–76. S tadionin 2/1975 pääteemana oli huippu-urheilu. Sisäoppilaitokset takasivat varhaisen erikoistumisen, joka oli neuvostokäsityksen mukaan menestyksen edellytys. 1970-luvulla elettiin suunnittelupoliittisen ajattelun nousuaikaa. Mitkä ovat sen haitat, edut ja saldot valtakunnallisessa kirjanpidossa?” Mustosen mielestä suomalaiset suhtautuivat historiallisista syistä liian vakavasti, juhlallisesti ja tunteenomaisesti. Ojalan mukaan liikuntapolitiikasta puhuttiin innokkaasti, mutta asetettujen päämäärien toteutumista arvioitiin harvoin. Hän arveli huippu-urheilun olevan yleisesti hyväksyttyä, mutta tähän yksimielisyys päättyikin. Riordanin mukaan urheilusisäoppilaitoksia arvosteltiin jonkin verran Neuvostoliitossa. 82 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 25 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Mitä on huippu-urheilu. Tuntuukin siltä, että juhlavan tavoiteasettelun tärkein kriteeri onkin taata mahdollisimman hyvä tulos taloudellisten resurssien jaossa kuin itse käytännön liikuntatoiminnan toteutuksessa.” JOUKO KOKKONEN. Kaksi amerikkalaisprofessoria tutustui Neuvostoliitossa toukokuussa 1974 urheiluja sosiaalipsykologiseen tutkimukseen. Tosin tuleva aika näyttänee, ovatko vasta-alkaneet sosiaaliset suhteet todella lämpimiä, vai ovatko ne vain apuvälineitä suurempiin tavoitteisiin pyrittäessä.” Timo Ojala käsitteli seurannan merkitystä ja tehtäviä liikuntapoliittisessa suunnittelussa. Mustonen näki huippu-urheilijoiden olevan rinnastettavissa tieteen, musiikin, kuvataiteen tai kirjallisuuden eliittinimiin. Kuka on huippu-urheilija. Toisaalta kilpaurheilun aiheuttamat mielenterveydelliset haitat ovat yleensä lieviä ja aiheuttavat tavallisesti haittaa vain urheilusuoritukselle.” Brittiläinen Neuvostoliiton-tuntija James Riordan käsitteli maassa toimivia urheilusisäoppilaitoksia, joista ensimmäinen oli perustettu vuonna 1962 Tashkentiin. Mäkelän mukaan fyysisen ja psyykkisen lahjakkuuden, nopeuden ja kestävyyden merkitys oli koko ajan kasvanut kilpailun kovetessa. Tämä esti kiihkottoman keskustelun huippu-urheilusta. ”Sosialistisen demokratian erään pääperiaatteen mukaista on, että urheilijat itse laativat ja pohtivat suunnitelmiaan urheilutoiminnan edelleenkehittämiseksi, päättävät niistä ja lopuksi toteuttavat ne. Simo Mäkelän aiheena oli huippu-urheilu ja urheilupsykologia. ”Kilpailu näyttää vahvistavan egoa ja kehittävän nuorten urheilijoiden persoonallisuutta edulliseen suuntaan. Osa kasvatustieteilijöistä piti järjestelmää liian kuormittavana lapsille. ”Varsin ilmeisesti asennetasolla muutokset myönteiseen suuntaan ovat melko pysyviä. Kaikki vanhemmat eivät halunneet päästää lapsiaan internaateiksi kutsuttuihin laitokseen. Päätoimittaja Pertti Mustonen arvioi, että huippu-urheilijan rooli oli kaikesta liikuntapoliittisesta keskustelusta huolimatta jokseenkin hahmottumaton. ”Mitä on huippu-urheilu. Kuitenkin kirjallisuudesta löytää myös mainintoja, että liian yksipuolinen urheilulle omistautuminen voi johtaa yksipuoliseen persoonallisuuden kehittymiseen. (Tiedossa ei tietenkään ollut, että DDR:n valtiollinen olemassaolo lakkaisi tuolloin.) Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välille virisi 1970-luvulla suurvaltojen välisen liennytyksen hengessä jonkin verran liikuntatieteellisiä kontakteja, joista Seppo Iso-Ahola kertoi
Tärkeintä tulisi olla liikunnan kattava ja tehokkaasti eri kohderyhmiin kohdistettu tarjonta kaikille suomalaisille. Tässä mietinnässä ei saisi päätyä lobbaamaan minkään tuottajatahon intressiä. Urheilun murros luotaa muutosta median, arvojen, etiikan, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista. jossa on yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi koettu hyvänä tarjota julkisen palvelun kautta laajaa ja edullista, oikeastaan subventoitua, tuotantoa. Jos liikuntakasvatusta tuottavaa seuraa tuetaan julkisista varoista, sehän asettaa alan yritystoiminnan eriarvoiseen asemaan! Tässä pisteessä ei toki vielä olla. Eikä siihen päädytäkään, jos toimialalla osataan ajoissa miettiä roolijakoa ja pelisääntöjä uusiksi. Liikkuminen ei ole enää pelkkää liikkumisen kulttuuria, se on myös liiketoimintaympäristö, markkinasektori. Vai onko julkisen ja yksityisen sektorin liikuntatoimijoiden törmäys väistämättömyys, jolle ei ole tehtävissä mitään. Kuntoilijoille suunnattu välinebisnes, ravinnekauppa, matkailutuotteet ja monet muut vastaavat ovat kasvussa. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Yksityistä tuotantoa ei pidä mistään ideologisista syistä jarruttaa, mutta alan kokonaisuudessa olisi syytä pysähtyä miettimään miten suomalaisille tarjottavien liikuntapalveluiden kokonaisuus jatkossa rakentuu. Vastaavaa lienee luvassa jatkossakin. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en Liike ja liiketoiminta S uomalaisen liikuntakulttuurin 2000-luvun iso muutostrendi on ollut se, että erilaiset hintalaput ovat lisääntyneet. Kun näin toimivassa markkinassa voimistuu yksityinen toimeliaisuus, syntyy törmäyskurssi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. Jopa niin, että alan yritysten asiakasrekisterit kasvavat eri mittaluokissa kuin urheilun ja liikunnan seurojen ja järjestöjen. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Alan yritystoiminnalla on saatu ainakin osa suomalaisista liikkeelle. L iikuntapalvelut ovat toimiala. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178 Hinta 40 euroa + postikulut Myynti: tiedekirja.fi. Hyvän vastapainoksi on kuitenkin alkanut kuplia myös ilmiöitä, joihin olisi liikuntakulttuurissa hyvä tarttua, ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. Mutta osataanko tätä. Y ksityinen palvelutuotanto puhuttelee omaa kohderyhmäänsä hyvin. Äärimmilleen vietynä joku voisi kyseenalaistaa koko seuratoiminnan julkisen tuen. Ei se, kuka liikettä järjestää. 2 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Siinä missä urheilun tuottaminen millään taloudellisella järjellä osoittautuu koko ajan vaikeammaksi, liikunnassa on avautunut aito ja kasvava bisnessauma. Urheilu yhteiskuntatieteiden ristivalotuksessa Urheilu on muuttunut 2000-luvulla nopeasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Alan monien järjestöjen, Olympiakomitean ja ministeriöiden tulevaisuuspalavereissa olisi hyvä pysähtyä hetkeksi tähänkin teemaan, vaikka olympiamitalikantaan paluun turvaaminen nyt trendikkäämpi teema onkin. Uusia liikuntatuotteita ja konsepteja samoin. Tätä tarjontaa on vahvistettu kolmannen sektorin, käytännössä paikallisten urheiluseurojen, liikuntapalveluilla. Teos koostuu 17 artikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Samalla kunnat ovat antaneet toimitilojaan seurojen käyttöön – jos ei ilmaiseksi, niin kuitenkin alle markkinahintojen – ja tukeneet usein muutenkin. Uusia ja tehokkaasti markkinoituja kuntokeskuksia nousee koko ajan. Haasteena on tietysti se sama, mikä näkyy niin monen liikuntakulttuuriin liittyvän organisointitarpeen kanssa: Kenen vastuulla kokonaisuus oikeastaan edes on. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. 62. Näin seuratkin ovat voineet pitää hintansa alhaalla. Samalla elinkeinonäkökulma on tuottanut yhteiskuntaan itse liikkumisen tuomien hyötyjen ohella myös työpaikkoja, verotuloja ja kansantaloutta kehittävää merkitystä. Ensimmäiset merkit siitä, että yksityiset toimijat alkavat kyseenalaistaa kuntien hinnoittelua markkinahäiriköintinä, on jo nähty.
Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Vuosikerta 55 €, kestotilaus 50 €/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Liito ry:n jäsenet 25 €/vuosi Liity LTS:n jäseneksi Liik un ta & Tie de 2/2 5 YR IT YS TO IM IN TA LII KU N N AS SA Erki Nool: "Suomalaiset rakastavat liikaa byrokratiaa" Liikunta-alalle eettinen koodisto Yritykset liikuttajina teema: Yritystoiminta liikunnassa 62 (2 ) 2/ 25 • 10 eu ro a. Jäsenmaksu 45 €/vuosi, opiskelijat 20 €/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Sähköinen LTS-infokirje. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” Tilaa Tuoreinta tutkimusta