... l . ' . // n &TIEDE 4 \ 1 : . ' . \ ~, ~·:tJ, ~-~v \;.. '111 •• • ••• ••• -.··,. ,._ l!ll"lJA/ilAT.IEilEEL.LINE.N SEil:l A Oilii ~. . .• i,
Käytännön esimerkkinä viestistään kokousohjelman loppukeskustelussa puhujat puhuivat seisten yleisö tosin istui. vuosikerta ISSN 0358-7010. Myös alueellisia ratkaisumalleja tarvitaan, jotta erilaisten valtakunnallisten suositusten ja kehittämishankkeiden tulokset jäävät pysyviksi käytännöiksi liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten arkeen. Tämä on itse asiassa varsin kova tavoite, jotta me aikuisina voisimme toimia esimerkkinä. Suomen Diabetesliiton Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn jalkauttamisohjelma (O2D) on raportointivaiheessaan. katrina kukkonen-harjula@uta.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Yhtenä teemana oli fyysinen inaktiivisuus, josta tyypillisin esimerkki on yleistynyt istuminen nyky-yhteiskunnassamme. Kansallista liikuntaohjelmaa viimeistellään toukokuussa päättyneen lausuntokierroksen pohjalta. Toistaiseksi minkään maan aikuisten liikuntasuosituksessa ei ole annettu istumisen enimmäissuosituksia. Tällainen lepotilaa suurempi energiankulutus seisoessa on täydellistä passiivisuutta parempi vaihtoehto. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 45. Alan yhdysvaltalainen guru Marc Hamilton korosti, että tunti kausi en tauoton istuminen on erittäin haitallista aineenvaihdunnalle ja altistaa siksi sydänsairauksille ja diabetekselle. Tässä numerossa on keskeisesti esillä monialainen liikuntatieteellinen tutkimus, jota esitellään Xll Liikuntatieteiden päivillä Jyväskylässä kesäkuun alussa. Kokouksessa esitellään elintapojen muuttamiseen tähtääviä kehittämishankkeita, joissa liikunnan lisäämisellä on keskeinen asema osana väestön ylipainon hallintaa. Jo aiemmin Suomessa Kävelyklubi-hanke on markkinoinut kävelykokouksia. Vuoden alussa julkaistussa 7-18-vuotiaiden koululaisten suomalaisessa suosituksessa vapaa-ajan ruutuaika on rajoitettu enintään kahteen tuntiin päivässä. Suositukset ja ohjelmat kokoavat keinovalikoimia tavoitteitten saavuttamiseksi. Esimerkiksi Päijät-Hämeen maakunnassa on valmisteilla yhteinen terveysliikuntastrategia ja lisäksi kehitellään liikkumislähetettä, jonka avulla vähän liikkuva henkilö saisi ammattilaiselta alkupotkua liikkeelle lähtemiseen ja löytäisi asuinpaikkakunnaltaan sopivan liikuntaryhmän. Asiantuntijoilla on vahva rooli myös jatkossa, kun toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan. LIIKUNTASUOSITUKSISTA TOIMIVIIN KÄYTÄNTÖIHIN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA Liikunta &Tiede 2-3/2008 msterdamissa pidettiin pari kuukautta sitten toinen kansainvälinen kansanterveyden ja liikunnan kongressi (www.icpaph08.org). Liikuntatieteiden ja niitä sivuavien terveystieteiden tutkijat eri tutkijayhteisöistä esittelevät tuoretta tutkimustietoa ja parhaat nuorten tutkijoiden työt palkitaan Liikuntatieteellisen Seuran tutkimusja kehittämisrahaston varoin Seuran 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Ulkoasu: Vammalan Kirjapaino Oy Anne-Marie Vesto Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikun nan ja Terveystiedon opettajat ry jäsenetulehti. Väestön terveyden edistäminen liikunnan avulla on vahvasti esillä tulevan kesän aikana. istumista parempi vaihtoehto on seisominen, jolloin asentoa säätelevät suuret lihakset aktivoituvat ja aineenvaihdunta vilkastuu. Elämäntapojemme liikunnallistamiselle on jo pitkään ollut vahvat tutkimuksella osoitetut perusteet. Mahdollisesti seistenkin toteutettu kokous voisi tehostaa kokouksia ja lyhentää niiden kestoa. Hanke on kansainvälisesti ainutlaatuinen pioneerityö, jonka innoittamana Kansanterveyslaitos järjestää kansainvälisen kokouksen diabeteksen ehkäisystä kesäkuun alussa
Mikaela von Bonsdorff ... Ll 1 • 40 Arjen ympäristö liikkumista suosivaksi Ulkona liikkumisen pelko on hyvin yleinen ilmiö 75-81-vuotiailla henkilöillä. Mirja Hirvensalo, lrinja Lounassalo 36 Ikääntyvien toimintakykyä arvioidaan monin tavoin EUNAAPA-projektissa tehty selvitys antaa karkean yhteenvedon iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin käytetyistä mittausmenetelmistä Suomessa ja Euroopassa. Kristina Tiainen 38 Lisää liikuntaa vähemmän hoitopalvelujen tarpeita iäkkäänä. Liikunta hidastaa fyysisen suorituskyvyn heikentymistä ja suojaa toiminnanvajauksilta. Tuija Tammelin, Jukka Karvinen ja Lauri Laakso 8 Liikehallintatesteistä tukea liikuntaneuvontaan Jos aiemmat kokemukset ovat peräisin nuoruusvuosilta, voi liikunnan aloittamisessa ja omien taitojen löytymisessä tarvita apua. 24 LTS 75 vuotta: Liikuntatieteellinen Seura vauhdittaa Liikunnan tutkimus ammattilaistuu Seurassa todettiin 1960-luvun alussa, että kaupungistuminen, teollistuminen ja automatisoituminen olivat muuttaneet ihmisten elintapoja tavalla, joka uhkasi terveyttä. Jarmo Liukkonen 72 Lisää liikuntaa ja mahdollisuuksia jokaiselle Timo Jaakkola TUTKITTUA 75 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta Arja Sääkslahti 77 Väitökset 78 Kuntotestauksen laatuhanke seuloo hyvät käytännöt esiin. Merja Rantakokko, Taina Rantanen 45 Voimaa vanhuuteen -ohjelma tuottaa tietoa hyvistä toimintatavoista Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma kannustaa säännölliseen harjoitteluun.Elina Karvinen 48 Urheiluja liikuntaklusteri: Uusi menestystekijä viennissä. Anneli Pönkkö 32 Eurooppalainen verkosto kartoittaa ikääntyvien liikunnan edistämisen malleja Yhteiskunnan haaste on lisätä ikääntyvien ihmisten itsenäisyyttä, elämänlaatua ja terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää. .. .. Liikuntaja urheiluklusterista on kehittymässä uusi osaamisten kenttä, joka voisi palvelujen ja konseptien viennillä menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.Seppo Laine 51 LIIKUNTATIETEIDEN PÄIVÄT-TIIVISTELMÄT 64 Koulutusvienti uusi haaste ja mahdollisuus yliopistoille Tiinu Wuolio 67 Bodypumpista ™ Method Putkistoon® Tuotemerkit valtaavat terveysliikuntaa. Marjo Rinne 13 Työkyvyn arviointi alkaa fyysisen suorituskyvyn kartoituksella Tapani Pöyhönen 16 Liikunta vähentää diabeteksen haittoja lihasten verisuonissa Liikunta lisää lihasten verisuonten kasvua edistävien geenien ilmenemistä lihaksissa. Riikka Kivelä 18 Polttopisteessä: Vuorolukua ja kokonaisvaltaista koulunkäyntiä Kari Keskinen 19 Kansallinen liikuntaohjelma valmistuu Teijo Pyykkönen 20 Kansallinen liikuntaohjelma Hyvästä paremmaksi. Tutkimuksen tehtävä on nyt löytää keinot ja toimintatavat, joilla tieto kääntyy aktiiviseksi liikkumiseksi arjessamme. Jaana Parviainen 71 KOLUMNI: Sosiaalinen erakko Lauri Laakso AJASSA 72 Parempi myöhään Nykyiset urheiluohjelmat eivät tuota optimaalista ympäristöä lasten elinikäiselle liikuntaan osallistumiselle, persoonallisuuden kehittymiselle eivätkä myöskään huippuurheilulle, sanoo valmennuksen ja valmentajakoulutuksen asiantuntija, kanadalainen professori Jean Cöte. Heikki Roiko-Jokela XII LIIKUNTATIETEIDEN PÄIVÄT 29 Tutkimuksella avaimia liikunnallisempaan elämään Tietoa liikunnan tärkeydestä on. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Istuva elämänmeno vaatii vastapainon Kaksi tuntia liikunta kouluikäisen arkeen Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla
•· ._J.
Samalla se herättää huomaamaan, että myös liiallinen istuminen on haitaksi. Televisiosta riittää tarjontaa läpi yön ja internetin kautta avautuu mielenkiintoinen maailma. Sosiaalisia suhteita hoidetaan kännyköillä ja netissä sen sijaan, että kavereita mentäisiin tapaamaan omin jaloin. Teksti:TUIJA TAMMELIN, JUKKA KA RVINEN ja LAURI LAAKSO Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Viihdemedia vangitsee lapsen ja nuoren helposti paikalleen tuntikausiksi. Vuoden alussa julkaistu kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositus on liikkumisen minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. Fyysisen aktiivisuuden vähenemistä on tarjottu yhdeksi lasten ja nuorten lihavuusepidemian syyksi.. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää, vaikka liikkuisikin. Varsinaisen liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan kyselytutkimusten perusteella ole vähentynyt, mutta kokonaisaktiivisuuden trendeistä on vain vähän tietoa. Asioiminen ja koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt. Lyhyitäkin matkoja liikutaan yhä useammin autolla. aailma on muuttunut yhä istuvammaksi
Fyysisen aktiivisuuden kansallinen suositus kouluikäisille julkaistiin vuoden alussa. Liikkumisen ja istumisen tarkkoja raja-arvoja on edelleen vaikea määrittää nykykirjallisuuden valossa ja ne vaihtelevat tarkasteltaessa terveyden eri osa-alueita. Sekä liikunnan puutteella että liiallisella istumisella on itsenäisiä vaikutuksia useisiin terveyden eri osaalueisiin. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: Kaikkien 7l 8-vuot1aide11 tulee li.kkua vahintaän 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Huomio liialliseen istumiseen Fyysisen aktiivisuus -termi valittiin suositusten nimeen tietoisesti. Koulun liikunta muutakin kuin liikunnanopetusta Koulun liikuntatunnit eivät yksin riitä kouluikäisten liikunnaksi, mutta niillä on aivan erityinen tehtävä kasvattaa oppilaita liikuntaan ja liikunnan avulla. Digitaalinen pelaaminen on suosittu harrastus. Lisäksi opas kuvaa liikunnan moninaisia vaikutuksia lasten ja nuorten, kasvuun ja kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen. Suosituksen kentälle viennissä apuna toimivat suositusta visualisoivat esitteet. Suositus on laadittu Nuori Suomi ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän työstämänä ja perustuu ryhmän konsensukseen. Suositukset ovat hyvä väline myös silloin, kun tarkastellaan eri urheilulajeja harrastavien fyysiseen aktiivisuuden minimimäärää ja monipuolisuutta. Optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi olisi hyvä liikkua tätäkin enemmän. Näiden seikkojen tiedostaminen auttaa suunnittelemaan liikuntaa lapsille ja nuorille niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea koulun piirissä tapahtuvaa liikuntaa, johon sisältyvät liikuntatuntien lisäksi välitunnit, koulumatkat, kerhoja iltapäivätoiminta sekä liikunnalliset tapahtumat ja teemapäivät. Ne saattavat puolivahingossa liikuttaa sellaisiakin nuoria, jotka eivät mielellään liikuntavaatteisiin sonnustaudu. Opas on ladattavissa osoitteesta: www .nuorisuomi.fi/ materiaali t/ju I kaisut. Yli kahden tunnin pituisia istumisjak soja tulee valrtåa. Etenkin fyysisesti yksipuolisissa lajeissa on syytä miettiä kuinka fyysistä aktiivisuutta voidaan täydentää lajiharjoitusten ulkopuolella. Lasten ja nuorten harrastamien urheilulajien kirjo on tänä päivänä suuri eikä kaikissa lajeissa fyysisen aktiivisuuden määrä ohjatuissa harjoituksissa ei ole kovinkaan suuri. Fyysisen aktiivisuuden ylärajaa ei tässä suosituksessa määritellä, mutta sekin tulee lapsilla ja nuorilla vastaan, mikäli harjoittelu on yksipuolista ja liian kuluttavaa. Vähintään kaksi tuntia 7-vuotiaalle ja vähintään tunti 18-vuotiaalle on fyysisen aktiivisuuden määrän minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. Alakoululaisille "Iloa liikkeellä" -esite (www.tep.fi) ja yläkoululaisille "Vauhti virkistää" -esite(www.ukk.instituutti.fi). Suositusoppaassa tulkitaan tarkemmin myös sitä, mitä tarkoittavat suosituksen mukainen liikunnan minimimäärä, monipuolisuus, liikkuminen ikään sopivalla tavalla ja liiallisen istumisen välttäminen. Se ottaa kantaa liikunnan määrään, laatu un ja toteuttam istapoihin sekä istu m isen määrään. Ruutuaikaa viihdeuedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä Fyysisen aktiivisuuden suositus on liikkumisen minimisuositus, ja on kohdistettu kaikille kouluikäisille lapsille ja nuorille terveysliikunnan näkökulmasta. Kaikkien yhteiskunnallisesta päätöksenteosta vastuussa olevien toivoisikin perehtyvän näihin suosituksiin, sillä tavoitteisiin pääseminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liiallisella istumisella on haitallisia vaikutuksia myös niille, joilla liikunnan minimimäärä toteutuu. Sen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla istumista. Erilaiset liikuntapelit ovat herättäneet maailmalla nuorison kiinnostuksen ja tanssipelejä on jo hankittu suomalaisiinkin kouluihin ja nuorisotiloihin. Urheilevista lapsista ja nuorista suurin osa liikkuu ja urheilee reilusti yli minimisuositusten, osa jopa yli optimimäärän. Suositus ei ota kantaa vain liikunnan harrastamiseen, mutta myös liiallisen istumisen välttämiseen. Suositukset koulupäättäjille, kouluille, opettajille ja vanhemmille tarjoavat toimenpide-ehdotuksia siitä, miten voitaisiin käytännössä tukea sitä, että fyysisen aktiivisuuden suositus toteutuisi mahdollisimman monen kouluikäisen kohdalla. Niitä tulisikin tarkastella fyysisen aktiivisuuden erilaisia ulottuvuuksina niin tutkimuksissa kuin terveyden edistämisessä. Välitunnit tarjoavat hyvän liikuntamahdollisuuden, mutta peruskoulun yläluokkalaisista suurin osa ja lukiossa käytännössä kaikki oppilaat ovat liikunnallisesti pas6 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/20'.)8. Koulun liikunta on kuitenkin parhaimmillaan paljon muutakin kuin liikunnanopetusta. Liiallinen istuminen ei ole ainoastaan vähän liikkuvien pahe, vaan myös liikuntaa harrastavat viettävät varsin paljon aikaa istuen television ja näyttöpäätteen ääressä (Tammelin ym. 2007). Suositusopas on suunnattu tietopaketiksi lasten ja nuorten kanssa toim iville mukaan lukien vanhemm at, opettajat, ohjaajat ja valment ajat, terveydenhoitajat ja lääkärit
Circulation 2007;28: 1081-93. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskaammin (esim. Nykyistä suositusta voi liikunnan osalta pitää varsin realistisena. Alati kehittyvä mittausteknologia tarjoaa myös tutkijoille uusia mahdollisuuksia ja parantaa fyysisen aktiivisuuden mittaamisen tarkkuutta. Aikuisia kansainväliset suositukset ohjeistavat liikkumaan kestävyystyyppisesti kohtuullisella kuormituksella (esim. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Varsinkin lapsilla voidaan kyselyin kartoittaa vain pieni osa spontaanisesta liikkumisesta. siivisia taukojen aikana. Lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä kartoittamatta Itse asiassa suomalaisten lasten ja nuorten yleisestä fyysisestä aktiivisuudesta tiedetään varsin vähän. 2007). Koulumatkojen liikkuminen omin voimin on tärkeä liikunnan lähde. Sosiaalija terveysministeriö, opetusministeriö, Nuori Suomi ry. www.nuorisuomi.fi/materiaalit/jul kaisut Tammelin T, Ekelund U, Remes J, Näyhä S. Suomalaisillakin tutkimuskentillä ollaan myös pikku hiljaa etenemässä tähän suuntaan. Fogelholm M, Paronen 0, Miettinen M. Kansainvälisissä tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta mitataan jo lähes rutiinisti objektiivisin kiihtyvyysanturein ja sykemittarein. Varsinaisen liikunnan harrastamisen ohella tarvitaan lisää tietoa myös liikkumattomuudesta, istumisesta sekä arjessa tapahtuvasta ns. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Helsinki Yliopistopaino 2007 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. piiloliikunnasta. Ruutuajan osalta suositus on selkeästi haastavampi. Uusi suositus suhteutuu hyvin sekä kouluikää nuorempien että työikäisten nykyisiin terveysliikuntasuosituksiin. juoksu) vähintään 20 minuutin kolmesti viikossa, täydennettynä lihaskuntoa kehittävillä osioilla pari kertaa viikossa. Alle kouluikäisiä suomalaisia ohjeistetaan liikkumaan reippaasti kaksi tuntia päivittäin (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005). 2007). Aikuisia kansainväliset suositukset ohjeistavat liikkumaan kestävyystyyppisesti kohtuullisella kuormituksella (esim. Noin puolet nuorista katsoo televisiota yli suositellun kaksi tuntia päivässä (Tammelin ym. www. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. juoksu) vähintään 20 minuutin kolmesti viikossa, täydennettynä vielä lihaskuntoa kehittävillä asioilla pari kertaa viikossa (Haskell 2007). Sosiaali1a terveysministeriön oppaita numero 17 Helsinki: Yliopistopaino Oy, 2005. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskaammin (esim. Sports Exerc. Physical activitv and sedentary behaviors among Finnish youth. 2007;39:1067-74. Med. Ruutuajalle rajat Suomalaisten kyselytutkimusten mukaan kouluikäiset ovat aktiivisimmillaan noin 12-vuotiaina ja eri tutkimusten mukaan tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on vaihdellut 20 ja 60 prosentin välillä (Fogelholm ym. Ii/materiaa lit/j ui kaisut LIIKLNTA & TIEDE 45 • 2-312008 7. Kyselymenetelmällä pystytään kartoittamaan varsinainen liikunnan harrastus ja tehokkaampi liikunta mutta yleinen fyysisen aktiivisuus jää usein arvoitukseksi. TUIJA TAMMELIN, FT, LitM Erikoistutkija Työterveyslaitos Sähköposti: tuija.tammelin@ttl.fi JUKKA KARVINEN, LitM Kehitysjohtaja Nuori Suomi ry Sähköposti: jukka.karvinen@nuorisuomi.fi LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LÄHTEET Haskell WL, Lee IM, Pate RR, ym. Suomalaisten terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Sci. Tuija Tammelin ja Jukka Karvinen (toim.) Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry., Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy, 2008. n uorisuomi. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:1
Liikunnan harrastamisessa on kuitenkin voinut olla vuosikymmenten tauko tai kiinnostus terveyden ja kunnon huoltamiseen liikkumalla on herännyt vasta iän karttuessa. Useimmiten liikuntaja terveydenhuoltoalan ammattilaisten antamassa liikuntaneuvonnassa peruslähtökohtana on asiakkaan fyysisten kuntokykyjen mittaus, kuten maksimihapenottokyky ja lihasvoima. 2007, Fogelholm ym. Mitä on liikehallinta. Näihin 8 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Kävely, juokseminen, hyppiminen ja heittoliikkeet ovat ihmisen liikkumisen peruskykyjä. 2004). Jos aiemmat kokemukset liikunnasta ovat peräisin nuoruusvuosilta, voi liikunnan aloittamisessa ja omien taitojen löytymisessä tarvita asiantuntevaa apua. ykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti ja säännöllisesti sekä aerobisen liikunnan lisäksi erityisesti lajeja, jotka kehittävät liikehallintaa sekä tukija liikuntaelimistön kuntoa( Haskell ym. Teksti: MARJO RINNE Liikehallintatesteistä tukea Keski-ikäistä väestöä patistellaan lisäämään liikkumistaan. Toisaalta jo pelkästään kevyemmillä liikuntaan liittyvillä ja siihen aktivoivilla menetelmillä, kuten esimerkiksi liikehallintakykyjen arvioinnilla, voitaisiin aloittelijan kanssa päästä lempeästi kokeillen liikuntaharrastuksen alkuun ja edistää sopivien liikuntamuotojen löytymistä. Liikuntaharrastusta aloittelevalla aikuisella uusien asioiden oppiminen ja käyttäytymisen muuttuminen pysyväksi toiminnaksi edellyttää kokeiluja ja erityisesti onnistumisen kokemuksia. Omat liikuntamieltymykset, aiemmat kokemukset liikunnasta sekä liikunnalliset kyvyt ja taidot ovat tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen
Kinesteettinen erottelukyky tarkoittaa kinesteettisen aistin välittämän informaation tulkintaa ja hermoston välittämiä eriytyneitä toimintakäskyjä lihaksille. Tätä kykyä mitataan yleisemmin havaintomotorisilla reaktioaikatesteillä, joissa mitataan ylätai alaraajojen tuottamaa vastetta havaittuun ärsykkeeseen. Monet muistavat varmaan kouluajoiltaan testejä, joita käytettiin lasten ja nuorten eri ikäkausien liikunnallisen kehityksen seurannassa. Reaktiokyvyn avulla reagoidaan nopeasti johonkin kuulo-, näkötai vaikkapa tuntoaistiin kautta välittyvään ärsykkeeseen. Reaktioaikaa voidaan mitata myös esimerkiksi EMG:lla ärsykkeen ja siihen vasteena syttyvän lihasaktiivisuuden välisenä aikana. Varsinkin lihasvoiman tarkoituksenmukainen käyttö kuuluu kinesteettisen erottelukykyyn. Liikehallintaa testattu moneen tarpeeseen Liikehallintatestit ovat käyneet läpi monenlaisia vaiheita. Peruskyvyt kehittyvät jo varhain kasvun ja kehityksen myötä. Rytmikykyä on selvitetty tyypillisimmin testattaessa musikaalisia kykyjä. Lisäksi liikkeiden hallinnassa tarvitaan kognitiivisia toimintoja kuten oppimiskykyä, muistia ja keskittymiskykyä. Staattista tasapainoa on viime vuosina mitattu monin eri tavoin. Liikehallinta ja taito eivät kuitenkaan tarkoita täsmälleen samaa asiaa. Tätä voidaan mitata osittain reaktiokykytesteinäkin käytetyillä 8-juoksuja pallonkäsittelytesteillä. Vaikka liikehallinta on eri kykyjen muuntelun ja yhdistelyn summa, voidaan jokainen kykyalue määritellä erikseen ja pystytään osoittamaan kustakin kyvystä toisiaan erottelevat tekijät. Aikuisille sopivaa liikuntaan liittyvää helppoa rytmi-koordinaatiotestiä ei ole ollut löydettävissä kirjallisuudessa. Miten määrittää liikehallintakykyjä. Testeissä ei myöskään ole kovin usein käytetty esineen tasapainottamista, joka on yksi päivittäisiin toimintoihin liittyvä tasapainon mittari. Liikehallinta tarkoittaa siis erityisesti hermoston, aistien ja lihaksiston kykyä selviytyä liikesuorituksista sujuvasti ja tarvittaessa nopeastikin. Rytmi-koordinaatiokyky on erityisesti liikkeen ajoittamistarkkuutta, lihasten supistumisja rentoutumisvaiheiden tarkoituksenmukaista erottelua sekä raajojen koordinoitua liikuttamista. Fyysiset kuntokyvyt ovat oleellisia liikkeiden ja liikkumisen perustana, mutta tahdonalaiset ja tarkoituksenmukaiset liikkumisliikkeet eivät ole mahdollisia ilman niitä ohjaavia ja sääteleviä hermolihasja havaintomotorista toimintaa sekä aivojen ohjausprosesseja, ts. Vaikeutena onkin ollut kehittää dynaamisia tasapainotestejä. Myös ympäristö vaikuttaa oleellisesti suoritukseen, esimerkiksi meluisuus ja huono valaistus ovat liikehallintaa häiritseviä tekijöitä. Mitä enemmän liikkumista harjoittelee, sitä sujuvammaksi näiden kykyjen yhdistely ja muuntelu kehittyy. Reaktiokykyyn sisältyy myös liikenopeus. Testejä ovat esimerkiksi yläraajojen liikenopeutta mittaavat testit (tapping, pallon heitto ja kiinniotto) ja koko kehon liikenepeutta mittaava 8-juoksu. Liikehallintakyvyt ovat toimintaja tehtäväsuuntautuneita, suhteellisen pysyviä kykyjä suorittaa monimutkaisia motorisia toimintoja tarkasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikehallinta on yleisempi kyky hallita asentoa, liikkeitä ja liikkumista, kun vastaavasti taito kehittyy tietyn liikemallin eriytyneen harjoittamisen seurauksena, kuten esimerkiksi jonkun liikuntalajiin liittyvänä spesifinä suorituksena. Reaktiokykyä voidaan tarkastella edellä mainittujen kokonaisreaktioaikana, jolloin testiaikaan sisältyy liikkeen aloittamiseen, liikkeeseen sekä sen lopettamiseen kulunut aika. Se voi olla syklistä tai asyklistä. Varsinaisia taitotestejä on kuitenkin enemmän kehitetty valmennuksellisesta näkökulmasta kilpaja huippuurheilijoille mittaamaan erityisesti la_jinomaisia taiLIIKUNTA & TIEDE 45, 2 3,12008 9. Liikuntaa esimerkkinä käyttäen: tämä säätelee muun muassa voimisteluja palloilusuorituksia. Muun muassa Seashoren musikaalisten kykyjen testistössä käytetään yhtenä testinä vaihtelevilla rytmeillä tehtyjä taputuksia. Suuntautumiskyky määrittää kehon asentoa ja liikettä sekä tilan ja ajan suhteen että koordinoi liikkeitä tarkoituksenmukaisesti. Tätä voidaan mitata esimerkiksi tarkkuushypyillä tai nostotesteillä. Liikenopeuden mittaaminen on käytännössä ajanottoa kellolla tai valokennoilla. liikehallintakykyjä. Ikääntyminen Ja eri sairaudet vaikuttavat tasapainokykyä heikentävästi ja vastaavasti harjoittelu kehittää sitä. Tasapaino on kykyä ylläpitää ja kontrolloida tasapainoa eri asennoissa tai liikkeiden suorituksessa ja se voidaan vielä edelleen jaotella staattiseen ja dynaamiseen sekä esineen tasapainottamiseen. Liikehallintakyvyt voidaan jaotella vielä yksityiskohtaisemmin tasapaino-, reaktiosekä rytmikoordinaatio-, suuntautumisja liikeaistikyvyiksi. Sen vuoksi eri liikehallintakykyjä tarvitaan useimmiten yhtäaikaisesti eri liikkeissä. liikuntaneuvontaan yhdistyvät vartalon ja yläraajojen myötäliikkeet sekä pystyasennon ja tasapainon hallinta. Liikkeiden hallinnassa näkyy myös aikaisempi harjaantuneisuus, kokemukset liikkumisesta sekä motivaatio
Pallonheittotestissä testataan pallonkäsittelytaidon ohella käsi-silmäkoordinaatiota, tarkkuutta ja suuntautumiskykyä. Erityisesti käsi-silmä koordinaation tarkkuutta sekä liikkeen hallintaa tilan ja ajan suhteen mittaavina testeinä on kaksi pallonkäsittelytestiä. toja. (Fleishm an 1964) Nykyisin suora an työhön/ työtehtäviin sovellettavissa tai yksittäisiä am m atteja varten on kehitettyjä vain harvoja m enetelm iä. Tasapainoa arvioidaan neljällä testillä: Staattista tasapainoa arvioidaan yhdellä jalalla seisten kahdella eri testillä. Pelilajit ja tanssin harrastaminen kehittävät liikehallintakykyjä Edellä mainituilla testeillä on UKK-instituutin poikkileikkaustutkimuksessa selvitetty keski-ikäisten ( 41-49 v.) liikehallintakykyjä. (Fl eishm an 1964 ; Hirtz 1985; Holopainen 1990; Nupponen 1997; Burton & Rodgerson 2001) Li ikehallint aan liittyv iä asioita on m itattu m yös eri työtehtävissä ole villa työntekijöillä jo m elkein 10 vuoden ajan. Toisessa testissä testattavan pitää pystyä seisomaan lattialla yhden jalan varassa minuutin ajan ja toisessa vastaavasti kapealla palkilla. Nämä testit ovat olleet käytössä UKK-instituutin terveyskuntotestistössä, paitsi tandemkävely etuperin. Testien ja testaajien välisen toistettavuuden on osoitettu olevan hyvä. Li säksi osa liikehallintaa arvioivista testeistä on kehitetty esim erkiksi kuntoutuksen tarpeisiin. Onnistuneista suorituksista mitataan aika ja paras tulos huomioidaan. Testissä mitataan 8-juoksuun kulunut aika. Vuoro työn, ra situksen ja siitä palautum isen vaikutuksia havaintom otoriikkaan ja liikehallintaan on nykyisinkin tärkeää sel vittää. Ensimmäisessä testissä testattava kävelee kuuden metrin matkan viivaa pitkin ns. Koko kehon ketteryyttä mitataan 8-juoksutestillä ja ponnistushypyllä. Ponnistushyppytestissä mitataan hyppykorkeus (cm) kontaktimatolla. M uut am ia hyv iä m otorista taitoa m ittaavia testikokonaisuuksia on kehitetty palom iehill e, ensihoitajille ja poliiseille, mutta työn sujuvuutta ja kuorm ittavu utta voidaan m yös selvittää työasentojen havainnointim enetelm illä. Heistä puolet oli aktiivisia liikkujia, kun taas puolet vähän liikkuvia tai ei lainkaan liikuntaa harrastavia. Li säksi työliikkeisiin ja työvaiheisiin kuluvaa aikaa on kellotettu työm enetelm iä kehitettäessä. tandemkävelynä etuperin kolme kertaa ja toisessa testissä tehdään sama tandemkävely takaperin. Tutkimukseen osallistui 79 naista ja 69 miestä, yhteensä siis 148 osallistujaa. UKK-instituutissa on kehitetty edellä esitettyjen liikehallintakykyjen arviointiin soveltuvia testejä, jotka soveltuvat vähän liikuntaa harrastaville aikuisille. Dynaamista tasapainoa arvioidaan samoin kahdella eri testillä. Arm eijan ja lennonjohdon tehtävissä liikehallinnan m ittaam isella on pitkä historia. Suuntauturnisja kinesteettistä erottelukykyä (tarkkuutta) tarvitaan myös edellä mainitussa 8juoksutestissä. Testissä arvioidaan miten testattava pystyy löytämään rytmin ensimmäisen 10 sekunnin aikana, miten hyvin hän pysyy annetussa rytmissä testin loppuajan. Näiden ehkäisem iseksi työntekijöiden liikehallinnan selvittäm isellä voisi olla suur i merkitys. Toisessa testissä testattava heittää pa11on seinää vasten kahden metrin korkeudelle kahden metrin etäisyydeltä peräkkäin 20 kertaa. Rytmija koordinaatiokykytestissä testattava marssii paika1la metronomin rytmin mukaisesti ja samanaikaisesti taputtaa käsiään joka toisella askelella. 10 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Teollistum isen ja liukuhihnam aisen työskentelyn m yötä työntekijän nopeusja tarkkuusvaatim ukset ovat vaikuttaneet jopa ur akoista m aksettuun palkkaan. 2001) Testejä voidaan käyttää joko omana testikokonaisuutenaan tai UKK-instituutin terveyskuntotestien lisänä. M onissa am m ateissa tapatur m at syntyv ät virhearv ioinneista , kaatum isista ja put oam isista. Ensimmäisessä testissä testattava heittää (lento) pallon ilmaan noin metrin korkeudelle ja ottaa sen kiinni paikallaan seisten viisi kertaa peräkkäin. Testitulos on onnistuneiden suoritusten lukumäärä. Ensiksi selvitettiin, eroavatko naisten Kuva 1. Testattava juoksee kahdeksikon muotoisen radan kiertäen 10 metrin etäisyydellä toisistaan olevat kartiot mahdollisimman nopeasti. Ne eivät ole fyysisesti rasittavia eivätkä pitkäkestoisia, testeistä selviää puolessa tunnissa. Liikehallinnan testaus liikuntaneuvonnan avuksi Useimmiten motoriikkaa on arvioitu samalla kun on mitattu fyysisiä kuntokykyjä, mutta usean ominaisuuden yhtäaikainen arviointi on vaikeaa. Testi tehdään ensiksi hitaalla rytmillä minuutin ajan ja sen jälkeen nopeammalla rytmillä. Testejä on yhteensä yhdeksän. Testitulos on heittoihin käytetty aika. (Rinne ym. Ketteryys, tarkkuus ja koordinaatio ovat ominaisuuksia, joissa eri henkilöiden välillä voi olla paljon eroja, vaikka muut fysiologiset ominaisuudet olisivatkin samanlaiset
1985 Vielseitigvariationsreich-ungewohnt. Berlin, Volk und Wissen Volkseigener Verlag. The Structure and Measurement of Physical Fitness. Burton AW, Rodgerson RW. Olipa kyse sitten fyysisen kunnon mittaamisesta tai liikehallintakykyjen arvioinnista, niin testaajan tulisi testien lisäksi osata tulkita ja selittää tulokset asiakkaalleen sekä antaa ohjeita ja neuvoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Toisaalta useissa lajeissa säännöllisellä harjoittelulla voidaan kehittää yhtä lailla liikehallintakykyjä kuin kuntokykyjäkin. Varsinkin erilaisia liikunnallisia pelejä sekä lihaskunt oja tanssilajeja harr astaneet m iehet ja naiset saivat tasapaino-, ketteryy sja pallonkäsittel ytesteissä tilastollisesti parem m at tu lokset kuin henkilöt, jotka eivät olleet harra staneet m itään liikuntaa tai olivat harr astaneet vain kestävyystyyppisiä lajeja. Väitöskirja. Tämä edellyttää vähän liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntaneuvonnan ja liikunnan ohjauksen kehittämistä. Nupponen H. (Rinne ym. M uissakin testeissä m iehet selvisivät nopeam m in ja tarkem m in. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 11. 1964 Englewood Cliffs, N.J. Li säksi selvitettiin, m iten aiem m in aikuisiällä säännöllisesti harra stettu liikunt a vaikuttaa niihin. 2007 Evaluation of required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. Toisaalta myös henkilökohtaisesti mielekkääksi koettu liikunta tuottaa mielihyvän Väestön vanhetessa fyysisen toimintakyvyn merkitys elämänlaadun kannalta korostuu. Pallonheittotestissä heittonopeus oli miehillä jopa neljä sekuntia nopeam pi. ja hallinnan tunnetta sekä lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, mikä osaltaan vahvistaa liikunnan harrastamisen jatkuvuutta. Liikehallinnan kehittäminen liikunnallisin keinoin on tärkeää. 1997 Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Holopainen S. lnt J Sports Med 22 131. Väitöskirja. Sekä m iehistä että naisista parhaim m at tulokset testeissä saivat sellaiset henkilöt, jotka olivat eläm änsä aikana harrastaneet säännöllisesti liikuntaa useam m an vuoden ajan. APAQ 18, 347-365. Aloittelevan liikkujan aiemmat kokemukset sekä kiinnostus ja mieltymykset liikuntaan vaikuttavat siihen, millaisesta liikunnasta innostuu. 1990 Studies in Sport, Physical Education and Health 26. 2004 Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä. Aloitusvaiheessa onnistumisen kokemuksilla ja liikuntaa kohtaan liittyvien pelkojen hälventämisellä vahvistetaan liikunnan harrastamisen jatkuvuutta. 192-200. Fogelholm M, Oja P, Rinne M, Suni J, Vuori 1. Prentice-Hall lnc. Sukupuolten välillä liikehallintakyvyt ero sivat tilasto llisesti ja kliinisesti m erkitsevästi kaikissa testiosioissa paitsi rytm i-koordinaatiotestissä. Updated Reommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association Circulation 28 191 1081 93. Kuntoliikuntasuosituksissa on kautta aikojen korostettu sydäntä ja verenkiertoelimistöä kehittävää aerobista liikuntaa. 2001 Test-Retest Reproducibility and lnter-Rater Reliability of a Motor Skill Test Battery for Adults. Ero t näkyivät varsinkin dynaam isissa tasapainotesteissä ja ketteryydessä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 106. 2007) Liikehallintakykyjen arviointi voi parhaimmillaan auttaa löytämään sellaisia lajeja, joissa jo olemassa olevia vahvoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää. Liikehallintakykytesteissä olleilta henkilöiltä saatujen palautteiden mukaan testit ja niistä annettu palaute ovat luoneet uskoa omiin kykyihin, palauttaneet mieleen myönteisiäkin liikuntamuistoja ja johtaneet jopa uusien, aiemmista totutuista liikuntalajeista poikkeavien liikuntalajien kokeiluihin. Uusia tuulia liikuntaneuvontaan Nykyisten terveysliikuntasuositusten keskeinen sanoma on siinä, että liikunnan aloituskynnystä tulisi madaltaa henkilöillä, joita perinteinen kuntoliikunta ei kiinnosta. Tämä edellyttää vähän liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntaneuvonnan kehittämistä. J Phys Act Health 4 (2), 203-214. 9-16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Die Koordinative Fähigkeiten in Schulsport. Hirtz P. Sen sijaan kävely tai m uut harrastetu t kestävyy sliikuntam uodot eivät näyttäneet olevan erityisesti liikehallintakykyihin vaikuttavia lajeja. Sam oin m iehillä oli parem pi tasapainokyky kaikissa tasapainotesteissä ja he olivat m yös 8-juoksutestissä huom attavasti nopeam pia kuin naiset. 2001 New perspectives and the assessment of movement skills and motor abilities. Jyväskylän yliopisto. Suomen Lääkärilehti 59 (191, 2040-2042 Fleishman EA. ja m iesten liikehallintakyvy t to isistaan ja ero avatko vähän liikuntaa harra stavien liikehallintakyvy t liikuntaa aktiivisesti harr astavien vastaavista. Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. 2007 Physical Activity and Public Health. MARJO RINNE, THM Tutkija UKK-instituutti Sähköposti marjo.rinne@uta.fi LÄHTEET: Haskell Wl, Lee 1-M, Pate RR, Powell KE, Blair SN, Franklin BA, Macera CA, Heath GW, Thompson PD, Bauman A. Koululaisten liikuntataidot. Suurin ero naisten ja m iesten välill ä oli ponnistu shyppytestissä: m iehet hyp päsivät keskim äärin 12 cm korkeam m alle. Väestön vanhetessa fyysisen toimintakyvyn merkitys elämänlaadun ja itsenäisen selviytymisen kannalta korostuu ja liikehallinnan kehittäminen liikunnallisin keinoin on tärkeää. Näin siksi, että epävarmuus omien liikuntakykyjen riittävyydestä voi rajoittaa liikuntaan osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa voi alkaa harrastaa vaatimattomillakin kyvyillä, koska monissa lajeissa edellytykset ovat vähäiset. Rinne MB, Pasanen M, Miilunpalo SI, Oja P
• 12 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008
Perusalueita ovat kestävyyskunto ja lihasten suorituskyky, mutta esimerkiksi väestön ikääntyessä erityisesti motorisen taidon merkitys kasvaa osana fyysistä toimintakykyä. Työntekijä arvioi työkykyään suhteessa koettuun terveydentilaansa, suhteessa työtovereittensa työssä selviytymiseen sekä omaan aikaisempaan terveydentilaansa ja toimintakykyynsä. Työkyvyn arvioinnin ongelma on usein se, että tutkimukseen tullaan liian myöhään. Työkyky on jo merkittävästi heikentynyt. Tasapainotila eli työkyky voi horjua työntekijän suorituskyvyn heikentyessä tai työn vaatimusten merkittävästi muuttuessa. Y ksinkertaisimmillaan työkyky muodostuu toimintakyvyn ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Asiakkaan ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö tehostuu. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat aerobinen kestävyyskunto, lihasten suorituskyky, motorinen taito (liikehallinta, tasapaino) sekä nivelten tukevuus ja liikkuvuus. Prosessimalli on poliklinikan toiminnan ja sen kehittämisen perusta. Se antaa myös asiakkaalle kuvauksen tulevista toimenpiteistä. Teksti:TAPANI PÖYHÖNEN Fyysisen toimintakyvyn eli suorituskyvyn testaaminen on työkyvyn arvioinnin perusta. Nämä ongelmat saattavat vaikuttaa merkittävästi testien valintaan, testauksen onnistumiseen sekä testituloksiin. Fyysisen toimintakyvyn mittaamista osana työkyvyn arviointia tehdään mm. yhden oven periaatteella toimivaan kokonaisuuteen, jonka muodostavat fysiatria, liikuntafysiologi, fysioja toimintaterapia, kuntoutustutkimus sekä kipupoliklinikka. Työkyvyn arviointiin liian myöhään Työkyvyn arviointiin saapuvan henkilön tutkiminen ymmärretään fysioja toimintaterapiaan liittyvänä prosessina. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 13. Fyysisen toimintakyvyn eli suorituskyvyn testaaminen on työkyvyn arvioinnin perusta. Asiakkaalla on yleensä pitkä sairausja sairauslomakierre, mutta vähäinen kuntoutustausta. Täällä toiminta perustuu moniarnrnatillisuuteen, ns. Kotkassa, Kymenlaakson keskussairaalan Kuntoutusja kipupoliklinikalla
Kivut vaihtelevat päivittäin ja mittauksia vaikeuttava tekijä on usein "päivän kunto", henkilön suorituskyky saattaa vaihdella merkittävästi eri päivien välillä. Tukija liikuntaelimistön ongelmista yleisimpiä ovat selkäja niska-hartiaseudun kiputilat, jotka usein säteilevät yläja alaraajoihin. Hänen koulutustaustansa on usein kansatai peruskoulu, halu eläkkeelle on voimakas ja motivaatio uudelleenkoulutukseen on heikko, johon syynä saattaa olla ns. Lisäksi tarkka seuranta suoritustekniikan ja mahdollisten oireiden osalta testien aikana on tärkeää. Tyotesti kuvaa erityisesti hienomotoriikkaa, vartalon liikkeitä eri työskentelyasennoissa sekä staattista ja dynaamista toimintaa. Kävelykyvyn testaaminen antaa arvokasta tietoa asiakkaan liikuntaja työkyvystä. Joissakin tapauksissa kestävyystyppinen 6 mi n kävelytesti tai UKK:n kävelytesti ovat käyttökelpoisia. Koska työkyvyn arviointiin tuleva henkilö on usein ylipainoinen ja liikunnallisesti inaktiivinen, on testien valinnassa käytettävä harkintaa. Tällöin testien uusiminen toisena päivänä on perusteltua. "tietokonepelko". Tyypillinen kuntoutustutkimukseen tuleva on ylipainoinen, vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastava ja runsaasti alkoholia käyttävä masentunut henkilö. Jokaisen testin aikana kävelyn havainnointi on tärkeää. Toimintakyvyn kuva rakentuu asteittain Kymenlaakson keskussairaalassa fyysisen toimintakyvyn mittaaminen on jaettu kolmeen osaan, Jotka ovat perustason, tarkentavan tason ja erityistason mittaukset. Lisäksi työkyvyn arvioinnissa motorisen taidon alueella käytetään Valpar 9 työtestiä, jossa henkilö kiinnittää ruuveilla erimuotoisia laattoja eri korkeuksille erilaisissa työasennoissa. Työkyvyn arvioinnissa on tärkeää, että asiakas ymmärtää työja toimintakykynsä vahvuudet ja rajoitteet sekä sitoutuu osaltaan kuntoutussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi testipatteristoon kuuluvat yläraajojen ja selän staattiset testit. Edellä mainitut ongelmat saattavat merkittävästi vaikuttaa testien valintaan, testauksen onnistumiseen sekä testituloksiin. Puristusvoiman mittaaminen kuuluu työkyvyn arvioinnissa lihasvoiman perustesteihin. Muita oleellisesti työkykyyn liittyviä asioita ovat nivelten liikelaajuuksien ja lihaskireyksien määrittäminen. Alkuvaiheessa kuntoutussuunnittelija ja -lääkåri arvioivat asiakkaan lähtötilanteen, jonka jälkeen hän käy fysioja toimintaterapeutin tai tarvittaessa liikuntafysiologin testeissä tarpeen mukaan 1-3 kertaa. Työkyky on merkittävästi heikentynyt, asiakkaalla on pitkä sairauslomahistoria ja lukuisia käyntejä eri erikoisalojen lääkäreillä. Tällöin testitulos on yleensä suuntaa antava verrattuna ergometritestiin. Työkyvyn arvioinnissa oleva asiakas saa henkilökohtaisen palautteen fyysisestä toimintaja työkyvystään sekä liikuntaohjeita fyysisen kunnon parantamiseksi. Näitä laboratorio-olosuhteissa suoritettavia laiterestejä tekee ja analysoi liikuntafysiologi yhteistyössä muiden testaajien kanssa. Tasapainoa ja motorista taitoa mittaavia testejä ovat esimerkiksi yhden jalan seisonta, 6m viivakävely, tuolilta nousu ja kävely sekä dynaaminen tasapainotesti 2,5 metrin laudalla. Perustason mittaukset suorittaa yleensä fysioja toimintaterapeutti ja nämä mittaukset luovat perustan työkyvyn arvioinnissa. Moniongelmainen kuntoutuja Työkyvyn arviointiin saapuva henkilö on keskimäärin 45-55-vuotias raskasta työtä tekevä nainen tai mies. Lisäksi kävelyn aikana painelevyllä voidaan mitata jalan ja alustan välisiä paineita sekä kuormitusta, jolloin saadaan tarkkaa tietoa alaraajojen toiminnasta kävelyn aikana. Juoksumatolla määritetään kuljettu matka sekä kävelynopeus. Eri testeissä käytetään sykemittaria ja taitoa kuvaavissa testeissä video on oiva apuväline. Kuormittavan tes14 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Menetelmiä ovat isokineetttiset ja isometriset lihasvoimatestit, pp-ergometruesut, elektromyografia (EMG) mittaukset, videopohjainen liikeanalyysi sekä tasapainoon liittyvät huojuntamittaukset. Testissä mitataan suoritusaika sekä havainnoidaan eri asentojen mahdollisesti aiheuttamia oireita ja kiputiloja. Eri mittaustekniikoita voidaan yhdistellä, jotta samanaikaisesti saadaan laajempi arvio jostakin toimintakyvyn osa-alueesta. Ongelmallisissa tapauksissa moniammatillinen kuntoutustiimi arvioi tilanteen ja laatii kuntoutussuunnitelman. Perustason mittausten lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää tarkentavan ja erityistason testejä, joilla saadaan tarkempaa mittaustietoa jonkin toimintakyvyn osa-alueen ongelmasta, esimerkiksi yläja alaraajojen lihasvoimamittauksia, joissa verrataan raajojen puolieroja. Lisäksi luonnollinen ja maksimaalinen kävelynopeus mitataan 10 111 matkalla. "non-exercisekyselyä" tai levossa suoritettavaa testiä. Myös porraskävely on osa testipatteristoa. Käyntien perusteella tehdään arvio työkyvystä ja laaditaan kuntoutussuunnitelma sekä arvioidaan tarvitseeko asiakas avotai laitoskuntoutusta. Jos asiakas ei pysty vaivojensa takia polkemaan kuntopyörää voidaan aerobista kuntoa arvioida juoksumatolla suoritettavan kävelytestin perusteella, voidaan käyttää ns. Myös kipupiirrokset ja toimintakyvyn lomakekyselyt ovat yleisesti käytössä. Asiakkaalla on yleensä pitkä sairausja sairauslomakierre, multa vähäinen kuntoutustausta. Aerobista kuntoa mitataan yleisimmin epäsuorasti pp-ergometritestillä. Myös polven ja lonkan alueen kiputilat ovat yleisiä. Esimerkkeinä ovat yläraajojen dynaaminen toistotesti, selkäja vatsalihasten dynaarniset testit sekä toistokyykistys. Perustason mittauksissa lihasten suorituskykyä määritetään yleisimmin toistotesteillä, jotka perustuvat lnvalidisäätiön tai UKK-instituutin laatimiin testipatteristoihin. Työkyvyn arvioinnin ongelma on usein se, euä henkilö saa lähetteen tutkimukseen liian myöhään
Tässä tutkimuksessa sovellettiin syöpätutkimuksessa kehitettyjä menetelmiä imusuonten tunnistamiseksi raajalihaksissa. Nämä harjoittelun aikaansaamat positiiviset vaikutukset verisuoniin vaikuttavien geenien ilmenemisessä voivat osaltaan selittää liikunnan tunnettuja hyötyjä diabeetikoilla. Luurankolihasten imusuonistoa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän. Verija imusuonet ovat elintärkeitä lähes kaikille elimistömme kudoksille ja verisuonet ovat ensimmäinen kudos, joka sikiölle kehittyy. Lihasten imusuonia on tutkittu erittäin vähän, koska vasta viime vuosina menetelmät ja imusuonille spesifit vasta-aineet ovat mahdollistaneet niiden luotettavan tunnistuksen kudosnäytteistä. Bassuk ja Manson 2005). Liikunta näyttäisi siis olevan tehokas keino moniin sairauksiin liittyvien verisuoniongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Verisuonia voisi kuvata paineistettuna putkistona, ja imusuonia puolestaan salaojajärjestelmänå, joka kerää verisuonista kudoksiin tihkuvan nesteen ja palauttaa sen takaisin verenkiertoon. L iikunnan hyödyistä terveydelle on olemassa vah.vaa tieteellistä. Syöpätutkijat ovat olleet kiinnostuneita imusuonten kasvusta, koska syövän etäispesäkkeet leviävät usein juuri imusuonten kautta. Tutkittaessa yhden yksittäisen kuormituksen vaikutuksia havaittiin, että verisuonten kasvutekijöiden lisääntyminen kuormituksen seurauksena oli alhaisempaa diabeettisilla kuin terveillä hiirillä. näyttöä ja liikunta onkin vnme aikoma hyväksytty tärkeäksi osaksi terveyden ed istämistä. Lisääntynyt verisuonten määrä taas edesauttaa lihassolujen hapen ja ravinteiden saantia ja parantaa niiden toimintakykyä. Liikunnan vaikutuksista diabeettisten lihasten verisuonistoon ja ennen kaikkea verisuonten kasvun mekanismeihin on olemassa vielä melko vähän tietoa. Liikunta vähentää diabeteksen haittoja lihasten verisuonissa Liikunta lisää lihasten verisuonten kasvua edistävien geenien ilmenemistä lihaksissa. Lihasten verisuonet ovat tärkeässä osassa aerobisen energiantuoton kannalta, joten voidaan olettaa, että heikentynyt lihasten verisuonitus altistaa monille sairauksille. lmusuoniston tutkimus on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, 111111. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat ensimmäistä kertaa, että raajalihasten imusuonisto ulottuu myös yksittäisten lihassolujen väliin eikä ainoastaan lihassolukimppujen välissä sijaitsevien 16 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. 1999, Kivelä ym. Diabetes alentaa verisuonten määrää lihaksessa Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokeellinen tyypin 1 diabetes alentaa lihasten hiusverisuonten määrää hiirillä ja vaikuttaa monien verisuonten uudismuodostukseen, eli angiogeneesiin, liittyvien geenien ilmenemiseen. syöpätutkimuksessa, koska uudet menetelmät ovat mahdollistaneet imusuonten paremman tunnistuksen kudosnäytteistä. Jo muutaman viikon mittainen kestävyysharjoittelu vähensi useita diabeteksen aiheuttamia muutoksia, mutta ei pystynyt niitä täysin estämään. Alhaisen aerobisen suorituskyvyn sekä fyysisen inaktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä sydänja verisuonitauteihin sekä diabetekseen (esim. 2006, Hazarika ym. Rivard ym. Useiden angiogeneesiä lisäävien geenien ilmeneminen oli vähentynyt diabeettisessa lihaksessa (esim. Vaikka Gasparo Aselli kuvasi imusuonten olemassaolon jo 1600-luvulla, on niistä ollut huomattavasti vähemmän tietoa kuin verisuonista. 1992). Kestävyysharjoittelun tiedetään lisäävän lihasten verisuonten määrää terveillä (Hudlicka ym. Sydänja verisuonitaudit ovat diabeteksen yleisimmät liitännäissairaudet, ja diabeteksen onkin havaittu vaikuttavan heikentävästi lihasten hiusverisuonten määrään sekä verisuonten kasvuun eli angiogeneesiin (esim. VEGF-A, VEGF-B, VEGFR-2, Nrp-L) ja toisaalta angiogeneesiä estävien geenien (TSP-1, Rbl2) ilmeneminen oli lisääntynyt. Yhden liikuntasuorituksen vaikutukset näyttäisivät siis olevan hieman alhaisempia diabeettisessa lihaksessa kuin terveessä, säännöllinen liikunta sen sijaan saa aikaan positiivisia vaikutuksia niissä solutason mekanismeissa, jotka säätelevät verisuonten kasvua. 2007). Tämä artikkeli perustuu liikuntafysiologian väitöstutkimukseen, jossa selvitettiin liikunnan ja diabeteksen vaikutuksia lihasten verija imusuonistoon. Meillä on kuitenkin edelleen useita avoimia kysymyksiä liikunnan ja terveyden yhteyksistä. Tämä osoittaa diabeteksen vaikuttavan haitallisesti angiogeneesiä säätelevien monimutkaisten signaalireittien toimintaan
J Appi Physiol 2005; 99: 1193-1204. FASEB J 2006; 20 1570-1572. Jos yhteinen säätelytekijä on olemassa, sen löytäminen luo uusia mahdollisuuksia liikuntaa "sirnuloivien" lääkkeiden kehittämiseksi parantamaan aerobista energia-aineenvaihduntaa, millä puolestaan olisi suojaava vaikutus monia elintasosairauksia vastaan. diabeteksessa. Tämän tutkimuksen tulosten sekä viimeaikaisen kirjallisuuden perusteella voidaan olettaa, että verija imusuonten kasvutekijöillä on vaikutusta suonten seinämien endoteelisolujen lisäksi myös lihassolujen kasvuun ja toimintaan. Silloin voidaan saada aikaan pysyviä muutoksia verisuoniston rakenteissa. Tätä ajatusta tukee lisäksi se, että sekä diabeteksen että kestävyysharjoittelun on havaittu vaikuttavan näihin molempiin. Am J Pathol 1999; 154: 355-363. Tulostem me peru steella näyttää siltä, että to isin kuin verisuonten kasvuun, im usuonten kasvuun liikunnalla ei näyttäisi olevan vaikut usta. Tulevaisuudessa verisuonten ja lihassolujen kasvun yhteyksiä tulisikin tutkia tarkemmin niiden säätelymekanisrnien osalta. raajalihasten) verisuonitus on heikentynyt. Rissanen TT, Ylä-Herttuala S. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2(()8 17. RIIKKA KIVELÄ, LitT Liikuntafysiologian yliassistentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: riikka.kivela@sport.jyu.fi Riikka Kivelän liikuntafysiologian alan väitöskirja "Liikunnan ja diabeteksen vaikutukset lihaksen verija imusuonistoon ja niiden kasvua sääteleviin tekijöihin" tarkastettiin 18.4.2008 Jyväskylän yliopistossa. Oleellisinta on että liikunta on säännöllistä Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida vielä antaa tarkkoja suosituksia diabeetikoille siitä, kuinka paljon, usein ja minkä tyyppinen liikunta olisi verisuonten kasvun kannalta kaikkein tehokkainta. Rescue of diabetes-related impairment of angiogenesis by intramuscular gene therapy with adeno-VEGF. Physiol Rev 1992; 72 369-417 Kivelä R, Silvennoinen M, Touvra AM, Lehti TM, Kainulainen H, Vihko V. Circ Res 2007; 101: 948-956. lmpaired angiogenesis following hindlimb ischemia in type 2 diabetes mellitus. Molekyylitasolla nyt saadut tulokset ohjaavat tulevia kokeita kohti aerobisen energiantuoton tärkeimpien säätelytekijöiden tunnistamista, mikä mahdollistaisi edelleen näihin tekijöihin vaikuttavien molekyylien kehittelyä. Kuten monien liikunnan terveysvaikutusten kohdalla, myös verisuonten kasvun osalta on oleellista, että liikunta on säännöllisesti toistuvaa. Havaintojen peru steella voitiin todeta, että hiusimusuonet sijaitsevat hiusverisuonten läheisyydessä, mutta niiden lukumäärä on vain noin kymmenesosa verrattuna verisuoniin. Angiogenesis in skeletal and cardiac muscle. Epidemiological evidence for the role of physical activity in reduc,ng risk of type 2 diabetes and cardiovascular disease. LÄHTEET Bassuks SS, Manson JE. Tämä voi johtua siitä, että yksittäinen geeni ei ole riittävän tehokas saadakseen aikaan merkittävää verisuonten kasvua, koska taustalla olevat sairaudet ovat voineet vaikuttaa heikentävästi useisiin geeneihin. Tutkim m e lisäksi liikunnan vaikutu ksia imusuonten kasvutekijöihin sekä imusuonten määrään. Näin näyttäsi olevan mm. Liikunta näyttäisi siis olevan tehokas keino ennaltaehkäistä ja jopa hoitaa moniin sairauksiin liittyviä perifeerisiä verisuoniongelmia. Jatkotutkimuksissa voidaan lähteä tarkentamaan nyt havaittuja diabeteksen ja liikunnan aikaansaamia muutoksia ja viemään havaintoja edelleen kohti käytännön suosituksia. suurten verisuonten lähettyv ille, kuten oli aiem m in esitetty. Verisuonissa ja lihassoluissa yhteinen säätelymekanismi. Current status of cardiovascular gene therapy MolTher 2007; 15 1233-1247. Hudlicka 0, Brown MD, Egginton S. Geeniterapian uskotaan tulevaisuudessa olevan tehokas hoitokeino sairauksissa, joissa kudosten (esim. Rivard A, Silver M, Chen D, Kearney M, Magner M, Annex B, Peters K, lsner JM. Differential regulation of vascular endothelial growth factor receptor 1 and soluble VEGFR-1. Diabetes siis heikentää lihasten verisuonitusta ja useiden tutkimusten mukaan myös vähentää mitokondrioiden määrää lihassoluissa, kun taas kestävyysharjoittelu edistää sekä verisuonten että mitokondrioiden kasvua. Lisäksi on tärkeää huomioida, että diabeteksen aiheuttamien verisuonimuutosten taustalla on todennäköisesti kohonnut verensokeri. Vaihtoehto geeniterapialle. Kestävyysharjoittelulla voidaan lisätä usean verisuonten uudismuodostusta edistävän geenin ilmenemistä lihaksissa yhtäaikaisesti, mikä selittänee sen tehokkuutta verisuonten kasvun edistäjänä. Effects of experimental type 1 diabetes and exercise training on angiogenic gene expression and capillarization in skeletal muscle. Hazarika S, Dokun AO, Li V, Popel AS, Kontos CD, Annex BH. On houkuttelevaa ajatella, että hapen kuljetus verisuonissa ja hapen käyttö lihassoluissa olisi yhteisesti säädeltyä, koska lisääntyneestä verisuonten määrästä ei ole hyötyä, jos happea käyttävien mitokondrioiden määrä ei lisäänny lihassoluissa, ja päinvastoin. Koska ainakaan vielä emme voi ostaa verisuonten kasvua edistäviä pillereitä apteekin hyllyltä, tehokkain keino verisuonten kasvattamiseksi ja sen myötä monien sairauksien ehkäisemiseksi on liikkua säännöllisesti. Haitallisten muutosten estämiseksi olisi siis ennen kaikkea tärkeää pitää huolta hyvästä verensokeritasapainosta. Kliiniset tutkimukset, joissa lihaksiin on virusvektorien avulla viety verisuonten kasvutekijöitä, eivät kuitenkaan vielä ole olleet kovinkaan lupaavia (Rissanen ja YläHerttuala 2007)
Molempia vuoroja opettavat samat opettajat. Nykyisin liikuntapedagoginen osaaminen keskittyy yläasteelle ja lukioon. Varsinkin kouluissa fyysiselle aktiivisuudelle pitäisi saada samalla tavalla jokapäiväinen asema kuin kouluruokailulla. Singaporessa oppilaat saavat opetusta puoli päivää lukuaineissa lukuaineopettajien toimesta ja toisen puolipäivää käytännön aineissa (liikunta, käden taidot, taideaineet) niihin erikoistuneiden opettajien toimesta. Lasten ja nuorten liikkumisesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että Suomen kouluissa ei kasveta oikeanlaiseen liikuntakulttuuriin joko vähäisen tuntimäärän takia tai muista syistä. Ammattitaitoisten liikunnanopettajien suuntaaminen ala-asteelle ja lastentarhoihin voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan. Nykyajan sovellus koulujen vuorolukujärjestelmään peruskoulutasolla voisi ottaa vaikutteita vaikkapa Singaporesta, jossa opiskelu tapahtuu kahdessa vuorossa. Näin koulutilat ovat heillä tehokäytössä koko päivän aamusta iltaan ja opettajille tarjoutuu runsaasti työtä kun päivittäin opetetaan kahta oppilasryhmää. Parhaillaan työstettävänä olevassa Kansallisessa liikuntaohjelmassa lapsia ja nuoria koskevissa suosituksissa on oikean suuntaista se, että liikuntaa pyritään lisäämään erityisesti lastentarhoissa ja kouluissa. Näistä terveyden ja hyvinvoinnin yksinkertaisista perusasioista ovat kansalaiset hyvin tietoisia. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura kari.keskinen@lts.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/20'.)8. Vuoroviikoin erityyppinen opetus annetaan samalle oppilasryhmälle aamutai iltapäivisin riittävän pitkän lounastauon erottamana. Voitaisiin jopa ajatella paluuta vuosikymmenien takaiseen käytäntöön vuoroluvusta nykyaikaisin sovellutuksin. Vuorolukua ja kokonaisvaltaista koulunkäyntiä L iikkuminen ja itsensä fyysinen rasittaminen kuuluvat ihmisen jokaiseen päivään samalla tavalla kuin ravinto ja lepääminen. Lukuaineiden ja käytännön aineiden vuoroluvulla voitaisiin saada aikaiseksi kokonaisvaltaista koulunkäyntiä käytännöllisesti ja kustannustehokkaasti. Kansallinen liikuntaohjelma valmistuu kuluvan kesän aikana lopulliseen muotoonsa. Euroopan maiden vertailuissa Suomi on oppitunneilla mitattuna jopa alinta kastia. Suurten ikäluokkien koulunkäynti toteutettiin aikanaan 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa siten, että koulua käytiin kahdessa vuorossa opettajakuntaa ja koulutiloja kustannustehokkaasti hyödyntäen. Ehkä myös lukuisampien työtuntien myötä opettajien palkkaus voisi olla tuntuvasti nykyistä parempi sekä opetuksen ryhmät optimaalisen kokoisia. Ilmiö näkyy samansuuntaisena kaikissa väestön ikäryhmissä. KARI L. Toivottavasti ohjelman valmistumisen myötä fyysinen aktiivisuus nousee aikaisempaa merkittävämpään asemaan koululaitoksessamme. Erityisen huolestuttavaa kehityskulku on lasten ja nuorten kohdalla, koska heidän varassaan tulee kansakuntamme tulevaisuus olemaan lähivuosikymmenten aikana. Lukuaineissa Suomen koululaiset ovat kultamitalisarjaa kansainvälisissä PISA-vertailuissa, mutta liikunta-aktiivisuudessa paljon heikommilla sijaluvuilla. Tiedosta huolimatta Suomen väestön terveyden peruselementit horjuvat ja väestö polarisoituu fyysisen aktiivisuuden määrässä. Suomessa kiperät oppilaiden iltapäivähoidon ongelmat näyttävät Singaporessa olevan samalla ratkaistut ja lasten vanhemmat voivat antaa täyden panoksensa työelämälle. Hallinnollista muistiota tulisikin nyt seurata laaja prosessi,jossa suositusten läpiviennistä eri toimijoiden kanssa aloitetaan vtipymättä perusteelliset neuvottelut ja tarpeelliset lisäselvitykset. Oppilasaines on lisäksi polarisoitunut sekä fyysisessä kunnossa että liikunnan määrällä mitattuna. Suositus yhden tunnin lisäämisestä viikoittaiseen fyysisen aktiivisuuden määrään ei ole riittävä vaikka onkin merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen
KANSALLINEN LIIKUNTAOHJELMA VALMISTUU LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 19
Toimenpidesuositus 16 mukaan kaikille yhteistä liikuntaa lisätään yhdellä viikkotunnilla pätevän opettajan opettamana perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Parannettavaakin toki löytyy. Koulupäivään 1-2 tuntia liikuntaa. Puutun lähinnä ohjelmaesityksen kohtaan 3. Yhteistä on myös huoli esitysten toteutumisesta. Tulevina vuosina kannattaa pohtia, miten yhteistoimintaa parantamalla saadaan aikaan parempia tuloksia. Myös terveyden edistämisen kannalta liikunnalla on keskeinen merkitys. Laajempaa innovatiivisuutta pöytään . Kentällä vallitsee yksimielisyys siitä, että ohjelma on tasokas ja tarpeellinen. Erittäin hyvä esitys. Ajoitus on minusta hyvä. Kansallisen liikuntaohjelmaan sisältyvät esitykset ovat tästä näkökulmasta perusteltuja ja kannatettavia. Liikuntaohjelma rakentuu kesän kuluessa lopulliseen muotoonsa. Aika näyttää, mitä saatiin aikaiseksi. Hyvää on luonnollisesti tavoite, että koulupäivään kuuluisi 1-2 tuntia liikuntaa. Ongelmana on edelleen niiden oppilaiden liikunta, jotka sitä eniten tarvitsevat eivätkä mihinkään vapaaehtoiseen toimintaan osallistu. Olen 40-vuotisen opettajaurani aikani kokenut koululiikunnan vähenemisen ja sen vaikutukset. Varmasti liikuntain mahdollinen avaaminen ratkaisee myös osin esitysten toteutumisen. Tilanne yhteiskunnassamme on sitä luokkaa, että laajempaakin innovatiivisuutta pitää tuoda pöytään. Toimikunnalle olisi tullut antaa mahdollisuudet ja vapaus ylittää esityksissään toimialaja sektorirajat sekä innovatiivisesti tehdä esityksiä poikki hallinnollisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Resurssit ratkaisevat osan nyt esitetyistä toimenpiteistä. Mutta miten. Siinä suhteessa veikkausvoittovarojen kertyminen ja kansallisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeuden säilyminen ratkaisevat osaltaan asioiden toteutumista. Välitunnit ovat nykyisin hyvin lyhyitä. Kerhotoiminnan tehostaminen osaavien ammattilaisten johdolla on tärkeää. Ainoastaan kaikille yhteisillä liikuntatunneilla saadaan passiivisimmatkin mukaan liikkumaan. Mutta miten. Ehdotukset muun kuin liikunnan oppituntien lisäämisestä ovat ainakin teoriassa hyviä. . Hehän eivät osallistu mihinkään vapaaehtoiseen toimintaan. Hyvä on myös ehdotus liikunnanopettajan toimenkuvan laajentamisesta. Puuttuu vain tarkennus "kaikkina kouluvuosina tai joka vuosi, myös toisella asteella". KANSALLINEN LIIKUNTAOHJELMAHYVÄSTÄ PAREMMAKSI. Lähtökohdat kansalliselle liikuntaohjelmalle ovat hyvät, koska liikunta itsessään ja sen myönteiset vaikutukset yksittäisen ihmisen, lähiyhteisön kun koko yhteiskunnankin hyvinvointiin ovat kiistattomat. Toivon, että jatkotyössä tämä asia otetaan huomioon. Mutta ratkaisevinta on tietysti se, että esitettyjä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan! 20 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Ja muistetaan, että koulussa kaikki, ainakin melkein, ovat liikunnassa mukana. Muilla oppitunneilla voidaan liikkua, mutta vain joskus harvoin. Heikkoutena voidaan pitää sitä, että toimikunnan työ ja esitykset rajattiin valtiontalouden kehyksen puitteisiin. Käytännön toteutus onkin jo toinen asia. Tärkeää on myös ammattitaitoisten opettajien saaminen alakouluun. 7, eli liikunnan lisäämiseen yleissivistävässä koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Miten saadaan useat sadat oppilaat liikkumaan lyhyinä aikoina tehokkaasti. Toivonkin että nykyiset juhlapuheet, mietinnöt ja ohjelmat eivät jää vain arkistoon, vaan todella tehdään jotakin
Liikunta-alan ja lähialojen henkilöstön osaamisen laaja-laistaminen on niin ikään tuotu esiin. Vähän liikkuvista osa on "heikompi osasia", jotka eivät jaksa miettiä muuta kuin päivittäistä toimeentuloa. Mikä tulee olemaan kuntien talouskehitys ja voidaanko esim. Rakenteitten myllerryksellä kaksi puolta Ehdotuksessa asetetaan suurta painoarvoa Parashankkeille ja kuntayhtymille. Kuntatalous on tällä hetkellä heikoilla, yritykset suuntautuvat ulkomaille ja vähentävät työvoimaa Suomesta. lisääminen sekä hyvinvoiva ja terve nuoriso. Asialla on myös toinen puoli. Oleellista lienee miettiä erityisesti seurantaa ja arviointia, kuinka kaikki hankkeet ja ohjelmat ovat vaikuttaneet kansalaisten terveyteen ja mitä vaikutusta kaikkinensa hankkeilla on ollut. Kuntien liikuntatoimen asema huonosti huomioitu Julkisen liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee aina olla työja toimintakyvyn sekä terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien kansalaisten määrän kasvaessa ei kaikkia liikuntapaikkoja voida enää pitää kunnossa eivätkä syrjemmällä asuvat tavoita keskusten liikuntapaikkoja. rahoitusta leikata muihin tarkoituksiin. Valtion tuki veikkausvoittomäärärahoista on merkittävä satsaus, mutta miten riittävä se on tulevaisuudessa. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla raportissa on korostettu liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä osana kansalaisten elinja elämäntapojen kokonaisuutta sekä liikuntapolitiikan ymmärtämistä osana eri hallinnonalojen yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Tämä on LIIKUNTA& TIEDE 45 • 2-3/2008 21. Monia hyvä asia kulminoituu ja kaatuu rahoitukseen. Suomessa on tehty tai tehdään paljon erilaisia hankkeita. Eräissä kohdin herää kysymys onko lainsäädännön kautta mahdollista lähteä suoraan toteuttamaan joitakin ehdotuksia. Kansalaisjärjestöjen valtionavun takaaminen ja kasvattaminen on yksi edellytys liikuntapalvelun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Miten taata heille mahdollisuus tulla mukaan vaalimaan kuntoaan ja terveyttään. valtion tukirahoja "korvamerkata" liikuntaan ja hyvinvointiin. Miksi nyt halutaan rajata pienet arkija lähiliikuntapaikat pois avustusten piiristä samanaikaisesti kun kansalaisten arkiliikunta on merkittävästi muutoinkin vähentynyt. Kuntien liikuntatoimen toimintaedellytysten parantamiseen olisi pitänyt kiinnittää huomattavasti suurempaa huomiota, kuin mitä työryhmä on raportissaan tehnyt. Näiden kautta annettaisiin kansalaisille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet. Toimikunta esittää nimittäin liikuntapaikkarakentamisen avustusten alarajan nostamista 50 000 euroon nykyisen 15 000 euron sijasta. Kunnan pinta-alan Lähiliikuntapaikkoja tarvitaan edelleen . Tällä kaikella on vaikutusta erityisesti liikuntaan, jota on pidetty ensimmäisenä karsintakohteena. Ikääntyvistä melkoinen joukko asuu syrjäseudulla, mistä palvelut ovat muutoinkin poistuneet. Paljon toivoa PARAS-hankkeisiin . Turvallisia ja asianmukaisia lähiliikuntapaikkoja ei voida rakentaa jokaiseen kylään. Suppeaa urheilun toimialakäsitystä on myös kunnissa jo vuosia laajennettu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, elämänlaadun parantamiseen, osallisuuden tukemiseen sekä arkija lähiliikunnan kehittämiseen. Ehdotus on laaja ja yltää monipuolisesti yli hallintorakenteen ja -rajojen. Tasa-arvosta pidettävä huolta Liikuntatarjonnan laadusta on pidettävä huolta liikunnan kokonaisuudessa. Asetetaanko kunnille, Parashankkeille ja kuntaliitoksille sittenkin liian suuri painoarvo toteutuksissa. Miten siis turvata hyvät tavoitteet ja taata liikunnan ohjaukselle, opetukselle sekä rakentamiselle ja liikuntapaikkojen hoidolle tasavertainen tilanne Suomessa. Liikuntaneuvojakoulutuksen rahoituksen siirtäminen budjettivaroihin antaisi pelivaraa järjestöjen toimintaa, edellyttäen ettei ko. Erityisesti rahoitusratkaisuissa kunnallisen liikuntatoimen aseman kehittäminen jää liian pienelle huomiolle. Valtion liikuntapaikkarakentamisen ja avustamisen strateginen pääpaino on viime vuosina ollut lähiliikuntapaikkojen, kuten koulupihojen kehittäminen
Liikunnan ja terveyden koulutusta kaikille jo nyt liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan rooli ja yliopistollinen koulutus on esitetty puutteellisesti. Paikallisuuden merkityksen korostuminen on ehdottomasti hyvä asia ohjelmassa, samoin liikunnan aseman vahvistaminen päivähoitoja kouluympäristössä. Toimenpide-ehdotukset ovat suurelta osin toteuttamiskelpoisia, mutta lopullinen toteutuminen on paljolti kiinni rahoituksesta. liikuntapaikkojen peru skorjaukseen ja rakentamiseen tulisi varata vuosittain noin 20 miljoonan euron valtion tuki, jolla tur vataan liikuntapalveluiden tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä arkija lähiliikunnan mahdollistavan liikkumisympäristön kehittäminen. 22 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Mainituista Jyväskylän yliopiston oppiaineista puuttuu liikuntalääketiede ja maininta että liikuntaan ja terveyteen liittyvää koulutusta annetaan kaikille tiedekunnan opiskelijoille ko. liikunnan osuuksien korotus veikkausvoittovaroista on erittäin perusteltua ja toivottavaa. Toimenpide-ehdotuksissa tiedekuntaa ei mainita millään alueella yhteistyötahona, vaikka monet toimenpiteistä ovat kuuluneet tähänkin asti tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön piiriin opetusministeriön ja kuntien kanssa. liikunnanopettajien koulutuksessa tämä näkökulma tulee esiin ja järjestelmä mahdollistaa uudenlaisten näkökulmien juurruttamisen liikunnanopettajien työkulttuuriin. Rahoitus puolestaan on pitkälti kiinni siitä, että liikunnan ja terveyden edistäminen aletaan nähdä kansantaloudellisesti merkittäväksi asiaksi. liikuntaja terveysalojen toimijoiden nykyistä vielä huomattavasti laajempi yhteistyö hallinnon ja käytännön kaikilla tasoilla on niinikään merkittävä edellytys toimenpiteiden toteutuksessa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma, kansallinen liikuntaohjelma, lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011, valtioneuvoston tulossa oleva periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista jne. jne. Elämme nimittäin eri ohjelmien viidakossa. jne. Liian valoisa kuva suomalaisten liikkumisesta Useisiin erilaisiin liikuntaharrastuneisuutta kuvaaviin tutkimustuloksiin sekä kansalaisten ylipainon ja lihavuuden lisääntymisestä kertoviin tutkimushavaintoihin nähden raportti saattaa antaa liian positiivisen kuvan suomalaisten liikunnan määrästä ja laadusta sekä fyysisestä hyvinvoinnista. Kunnat käyttävät liikuntapaikkainvestointeihin vuosittain vähän yli 100 miljoonaa euroa. Monen kompromissin sijaan muutama suuri muutos Valtaosa toimenpidesuosituksista on hyviä ja kauniisti muotoiltuja ehdotuksia, mutta siinä piilee myös toimikunnan työn ehkä keskeisin heikkous. Meiltä löytyy helposti kymmenkunta erilaista ohjelmaa ja/tai päätöstä ja niissä jopa satoja kehittämisehdotuksia, joissa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä kehitetään ja parannetaan myös liikunnan avulla. loputtomien kompromissien sijasta olisi järkevämpää keskittyä kunnolla muutamaan isoon asiaan, varmistaa niiden rahoitus sekä sopia aikataulusta Tiedekunta, tutkimus ja koulutus sivuroolissa . Ohjelmissa viitataan toisiinsa ja päädytään usein helposti "harmaalle alueelle", jossa kukaan ei ota vastuuta itse toimenpide-esityksen toteuttamisesta. oppiaineen toimesta. Toimikunta on koonnut muistiossaan ansiokkaasti, laajasti ja monipuolisesti liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden, terveyden edistämisen sekä työja toimintakyvyn ylläpidon merkityksen osana kansalaisten elintapoja ja elämänlaatua. täysin vastoin opetusministeriön nykyistä liikuntapaikkastrategiaa. Ohjelmaehdotuksessa on puhuttu hyvin vähän siitä, miten liian vähän liikkuvat väestöryhmät (ja samalla kroonisten sairauksien riskiryhmät) tulisi identifioida ja miten heitä tulisi ohjata ja kannustaa heille sopiviin liikuntamuotoihin. Liikunnan sivuainekokonaisuuden osalta opiskelumahdollisuudet Turussa/Raumalla ja Vaasassa ovat jääneet mainitsematta. Näin mm
Työnantajia ei haasteta riittävästi mukaan kansan kunnon parantamistalkoisiin. Toirnenpidesuosituksen kohdassa 4 lg ansaitsee erityishuomion liikuntalääketieteellisen asiantuntemuksen tarve suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä. Suosituksissa on kuitenkin tarpeen ottaa käyttöön järeitä toimenpiteitä. liikuntatieteellinen Seura on omalta osaltaan valmis kehittämään rakenteitaan erilaisten tiedontarpeiden tyydyttämiseksi mm. katsauksia ja selvityksiä tekemällä sekä erilaisia tutkimusja kehittämishankkeita toteuttamalla. Resurssit sekä erikoislääkäreiden kouluttamiseksi koulutuspaikoissaan että jo valmiiden erikoislääkäreiden osallistumiseksi terveyspalvelujärjestelmässä koulutuksen toteuttajina ovat kuitenkin riittämättömät. Koulun liikunnalle vahva asema lapsia ja nuoria koskevissa suosituksissa on oikean suuntaista se, että liikuntaa pyritään lisäämään erityisesti lastentarhoissa ja kouluissa. Tällä tavalla tieteen rahoitus olisi ehkä varmemmalla pohjalla pitkäjänteisesti, mutta rahoituksen varmistaminen edelleen myös Veikkauksen tuotoista olisi tärkeää. KLO:n esitys koulutukseen panostamisesta liikuntaalan ja lähialojen ammatillisessa peruskoulutuksessa on myös oikean suuntainen. Tieteen rahoitusta esitetään siirrettäväksi Veikkausvoittovaroista valtion budjettirahoituksen piiriin. Tällaisen kampanjavalmiuden poissaolo KLO:sta on suoranainen puute. Suomessa on kuitenkin rakenteita ja vahvoja toimijoita, joita edelleen vahvistamalla sektori tutkimusta voitaisiin kehittää. Tilanne on johtanut siihen, että korkeakouluissa tarjottavien liikuntapalveluiden taso ja kattavuus vaihtelee merkittävästi ja niiden resursointi riippuu voimakkaasti yksittäisen korkeakoulun johtajien myötämielisyydestä. Tutkimukseen satsaaminen kannattaa aina . Tieteisiin ja tieteellisen tiedon saatavuuteen satsaaminen kannattaa aina. Koko kansaan kohdistuvassa tiedotuksessa erilaisella kampanjatoiminnalla on oma roolinsa. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 2:3. Tällaisia toimijoita ovat LIKESsäätiö, liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku), Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, UKKinstituutti ja liikuntatieteellinen Seura sekä eräiden urheiluopistojen yhteydessä toimivat asiantuntijayksiköt (mm. liikuntalääketieteen erikoisalaa tarvitaan kouluttamaan aiempaa enemmän liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä suosituksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kohdalla tilanne on vieläkin kirjavampi. Tiedekunnan laitokset ovat ensisijaisesti vastuussa oman tieteenalansa perustutkimuksesta ja kantavat vasta toissijaista vastuuta valtionhallinnon tarpeista. Kuortane, Vierurnäki, Vuokatti). liikuntatieteellinen seura yhtyy Oll:n huoleen siitä, että korkea-aste on Suomen koulutusjärjestelmässä ainoa osa, jossa liikunnalla ja liikuntapalveluilla ei ole minkäänlaista virallista asemaa. Sektoritutkimusta kehittämällä tiedolla johtamiseen Suomesta puuttuu varsinainen sektoritutkimuslaitos vaikka Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta laitoksineen onkin jossakin määrin sen suuntaista tutkimustoimintaa harjoittanut. Yleisen kampanjoimisen ohella tarvittaisiin eri kohderyhmille suunnattua tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa liikunnan tiedonvälitystä. KLO:ssa on ohitettu liikuntatieteellisen seuran piirissä tehty esitys kansallisesta liikuntapäivästä, joka korostaisi liikunnan välineellistä arvoa kansalaisten terveydelle. Varsinkin kouluissa liikunnalle pitäisi saada samalla tavalla jokapäiväinen asema kuin kouluruokailulla. KLO:ssa otetaan vain niukasti kantaa liikuntatieteelliseen tutkimusja kehittämistoimintaan sekä sen kehittämisnäkymiin. Opiskelevan nuorison ja varusmiesikäisten ohella työikäisten ja varttuneemman väen osuus ei tule KLO:ssa riittävästi esille. Liiku terveemmäksi kansallinen liikuntapäivä
LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA 75 VUOTTA Seura vauhdittaa Liikunnan tutkimus arnrnattilaistun Seurassa todettiin 1960-luvun alussa, että kaupungistuminen, teollistuminen ja automatisoituminen olivat muuttaneet ihmisten elintapoja ja ympäristöä tavalla, joka uhkasi terveyttä. Jaostoon kuuluivat valtiotieteen lisensiaatit Vesa Laakkonen ja Paavo Seppänen sekä 24 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008. Tulevaisuuden tavoitteena oli tutkimuslaitoksen aikaansaaminen. Maisteri Kalevi Heinilä määritteli seuran lähiajan toimintatavoitteita ja esitti muun muassa tutkijakoulutuksen aikaansaamista, tutkimusmetodien oppaan julkaisua ja taloudellisten edellytysten luomista tutkimustyölle. Teksti: HEIKKI ROIKO-JOKELA Oppikoululaisten kunnosta aloitettaisiin Maaliskuussa 1958 pohdittiin myös mahdollisuuksia käynnistää liikuntatieteellistä tutkimusta erityisen tutkimusjaoston avulla. Omalla saralla tärkeänä pidettiin liikuntatieteellisen tutkimuslaitoksen perustamisista Voimistelulaitoksen yhteyteen. Yleisesti todettiin, että sopiva tutkimuskohde olisi oppikoululaisten fyysinen kunto. Maaliskuussa 1958 aiempien tutkimusten luettelointi oli jo käynnissä. Liikuntatieteellistä tutkimusta harjoittaneita henkilöitä oli kuulunut alusta alkaen seuran jäsenistöön, mutta itse tutkimusta oli suoritettu ilman seuran tukea. Samanaikaisesti Kalevi Heinilä käynnisti urheilusosiologisia tutkimuksiaan. Ratkaisuna ongelmiin nähtiin liikunnan systemaattinen tutkimus. Syyskuussa 1957 käytiin Liikuntatieteellisen Seuran johtokunnan kokouksessa yleiskeskustelu seuran toiminnasta ja pohjoismaisesta liikuntatieteellisestä yhteistoiminnasta. Professori Martti Takalan urheilupsykologinen tutkimus vuonna 1956 oli ensimmäinen tutkimushanke, jossa seura oli aktiivisesti mukana. Sen katsottiin olevan "ratkaisevana edellytyksenä päämäärien selvittämiseksi ja tietojen kokoamiseksi kasvatuksen eri aloilta". Samassa hengessä seuran kokouksessa marraskuussa 1957 keskusteltiin liikuntakasvatuksen tutkijakoulutuksesta. Urheilumaassa myös urheiltiin liikaa vanhan kokemustiedon varassa eikä koululaisten kunnostakaan ollut luotettavaa tietoa. Tutkimusjaosto sai tehtäväkseen hankkeen toteuttamisen. L iikuntatieteellisen Seuran kokouksia leimasi vuosina 1957-1966 liikuntatieteellinen tutkimus. Liikuntatieteen tutkimusohjelman aineksetkin olivat tarjolla päättäjille jo vuonna 1962. Kun seura vielä päätti syksyllä 1957 tukea asevelvollisten urheiluharrastusta koskevaa tutkimusta, oli tutkimustoiminta tullut uudella tavalla osaksi seuran toimintaa. Keskustpdissa po_hdittiin liikuntatur.kimuks_p tulevaisuutta, mutta myos se~an omaa linjaa: tulisiko seuran harjoittaf omaa tutkimusta vai toimia tutkimuksen edistämiseksi. Piti kouluttaa tutkijoita ja saada liikunnalle oma tutkimuslaitos
Tutkimustyö vaati yhä enemmän ryhmätyötä ja eri henkilöstöryhmien yhteistoimintaa, ja sen toteuttamiseksi tarvittiin tutkimuslaitoksia. Liikuntatieteiden systemaattinen ja monisärmäinen tutkimus nähtiin ratkaisuna ongelmaan. Liikuntatieteelliselle toiminnalle Suomessa oli luotu pohjaa Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella sekä 1933 perustetun Liikuntatieteellisen Seuran piirissä. Tieteellisen vapauden periaate oli tärkeä. Myös tehokas tietoliikenne katsottiin tärkeäksi osaksi tutkimustyötä. Tarvitaan kuitenkin seulontaa, tarvitaan tutkimuksia ja kokeiluja arvokkaan uskomus tiedon erottamiseksi arvottomasta." Tutkimus edellytti koulutettuja tutkijoita. Aiempaa tietoa ei tullut kuitenkaan hylätä: "Tähdennän toistuvasti sitä, että nykyiseen käytössä olevaan rikkaaseen tietopääomaan, joka pääosaltaan koostuu perinteellisestä uskomusja kokemustiedosta, sisältyy paljon arvokasta, hyödyllistä ja pysyvää tietoa, mikä olisi pyrittävä säilyttämään tietopääomamme runkona. Liikuntatieteellinen Seura järjesti liikuntatieteellisen tutkimuksen silloiseen tilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvän tiedotustilaisuuden Helsingissä 31. Palmion esittämä huoli oli aito. Tutkimuskohteet tärkeysjärjestykseen Heinilä esitti perusteita tutkimuskohteiden tärkeysjärjestyksen määrittämiseksi. Ohjelmaa laadittaessa oli pyritty huomioimaan liikuntatieteellisen tiedon välitys, tutkimustoiminnan edellytyksien visiointi ja liikuntatieteellisen tutkimuksen osa-alueet. Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja Esko Palmio korosti seuran roolia yhteyden ylläpitämisessä liikuntatieteellistä tutkimusta harjoittavien ulkomaisten järjestöjen ja laitosten kanssa. Eri alojen tärkeimpiä ongelmia ja metodikysymyksiä käsittelevä perustuthimus oli tieteen kehityksen kannalta välttämätöntä. Hän ryhmitteli tutkimuksen kuuteen pääluokkaan. professori Kalevi Heinilä katsoi, että valtaosa suomalaisen urheiluelämän tietovaroista oli vanhaa ja perinteellistä käytäntöä. Resurssien riittävyys oli ongelma erityisesti liikuntatieteellisessä tutkimustyössä. Yhteys työ Pohjoismaihin oli korostunut, mutta johtavia maita tutkimuksen alalla olivat kuitenkin Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Itäja Länsi-Saksa, Puola, Unkari, Ranska ja Englanti. Siitä saattoi tinkiä ainoastaan resurssien ollessa rajoitetut tällöin resurssien käyttö oli priorisoitava. Puheenvuoroissa arvioitiin osin hyvinkin syvällisesti liikuntatieteellisen tutkimuksen tilaa ja tulevaisuutta. Tämä uhkasi vakavasti ihmisten henkistä ja ruumiillista terveyttä. Urheilun suurvallat olivat reagoineet tilanteeseen pyrkimällä suunnitelmallisesti urheilun tietovarojen omavaraisuuteen ja niitten kartuttamiseen kokeilujen, keksintöjen ja tutkimuksen avulla. Seuran linjana oli kehittää tutkimustyön edellytyksiä. Menestyminen laajalla rintamalla kansainvälisissä kilpailuissa edellytti kokemusja lainatiedon täydentämistä uudella tiedolla. Kilpa-urheiluun liittyi kuitenkin tehokkuusvaatimus, mikä merkitsi, "etteivät hyvät lainatiedotkaan anna tulevaisuudessa takeita menestymisestä' .. Liikuntatieteellisessä Seurassa oli siksi keskusteltu tutkimuskohteiden luetteloinnin tarpeellisuudesta ja kaavailtu laajaa tutkimusohjelmaa, joka ohjaisi tutkijoita "ajankohtaisiin ja keskeisiin tutkimustehtäviin". Sinänsä arvokasta ja käyttökelpoista kokemuksellista tietopohjaa oli siis tarkistettava ja uudistettava. Suomen tilanne nähtiin synkkänä: "Suomessa ovat liikuntatieteellisen tutkimuksen suorittamismahdollisuudetjatkuvasti erittäin rajoitettuja. Lainatiedoilla ei pärjätä Vt. Valtion urheilulautakunta ryhtyi vuonna 1962 toimiin liikuntatieteellisen tutkimuksen valtakunnallisen yleissuunnitelman laatimiseksi. Satunnaiset tiedonkeräysmatkat urheilun suurvaltojen tutkimuskeskuksiin eivät enää riittäneet. Verifioivaan tutkimustyöhön oli myös sijoiLIIKLNTA & TIEDE 45. valtiotieteiden kandidaatti Kalevi Heinilä. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Seurassa todettiin 1960-luvun alussa, että yhteiskunnan kehitys edellytti myös liikuntatieteellisen tutkimuksen tehostamista: jatkuva kaupungistuminen, teollistuminen ja automatisoituminen olivat muuttaneet ihmisten elintapoja ja ympäristöä. Henkilöja taloudellisten resurssien niukkuus kuitenkin estivät seuraa lähtemästä voimakkaasti mukaan tutkimustoimintaan. Yleistuthimuhsissa oli pyrittävä selvittämään urheiluja liikuntakasvatuselämän lohkojen yhteisiä ongelmia. Seura oli ottanut aktiivisen kannan liikuntatieteelliseen tutkimukseen. Kyse oli liikuntatieteellisen tutkimuksen profiloinnista, identiteetistä ja tulevaisuudesta vastauksesta kysymykseen: onko liikunta tiedettä. Liikuntatieteellinen tutkimus oli kuitenkin luonteeltaan harrastuksenomaista, ja sitä tekivät eri tieteenalojen tutkijat päätoimiensa ohella. lokakuuta 1962. Itsenäinen tutkimustyö kuului varsinaisille tutkimuslaitoksille seura oli katsottava pääasiassa "kommunikaatioelimeksi". Sitä voitiin luonnehtia sanonnalla "näin on tehty ennen ja näin tehdään nytkin". Heinilän mukaan tätä saattoi luoda vain oma "suunnitelmallinen kokeiluja tutkimustyö". Tilaisuus oli tarkoitettu ennen kaikkea Valtion urheilulautakunnan ja sen tieteellisen valiokunnan jäsenille, mutta myös kaikille liikuntatieteellisestä tutkimuksesta kiinnostuneille piireille. Varsinaista tutkimuslaitosta, josta käsin tämän monisärmäisen tutkimusalan käynnistysja koordinaatiotyö voitaisiin suorittaa ja joka elimellisesti liittyisi ajanmukaiseen liikuntakasvatuskorkeakouluun, olemme odottaneet vuosikymmeniä ja tälläkin hetkellä odotus näyttää vain jatkuvan". Nykytilanteen arviointia palvelevat tutkimukset oli luokiteltava perustutkimuksen kaltaisiksi tilanneselvityhsihsi. Liikuntatieteellisen Seuran kantaa asiasta tiedusteltiin helmikuussa 1962. Vakavampi tutkimustoiminta käynnistyi 1950-luvulla Työterveyslaitoksella ja alkoi vakiintua 1960-luvun alkuvuosina, mutta Suomesta siltä puuttui edelleen alaan keskittynyt tutkimuslaitos. 2-312008 25
Tällä alueella yhteistyötä voisi harjoittaa työterveyttä tutkivien laitosten kanssa. Ongelmista huolimatta urheilulääketieteellinen tutkimus oli ollut vilkasta. Liikuntafysiologiaa käsittelevän puheenvuoron piti professori Kaarlo Hartiala. Urheilulääketieteellä katsottiin olevan myös kansanterveyttä edistäviä vaikutuksia. Painopiste oli ollut urheilufysiologissa, mutta arvokkaita tutkimuksia oli tehty myös urheilutraumatologian alalla. Johtaja Paavo Teräsvirran mukaan kinesiologiaa oli tutkittu kauan, mutta hajanaisesti. Kannustusta ja tukea ansaitsivat myös vähemmän tieteelliset kokeilut: ne saattoivat antaa ideoita ja virikkeitä laajempia tutkimuksia varten. Urheiluhistoria on enemmän kuin tulosluetteloja Liikuntahistorian sektorin ongelmana oli tulosja tapahtumaluetteloiden esittäminen liikuntaja urheiluhistorioina. Soveltavan tutkimuksen edistyminen taas edellytti sellaisten tutkijoiden kouluttamista, joilla oli käytännön kokemusta alalta. tieteiden alalla ollut minkäänlaista perustutkimusta: "on hankalaa keskustella liikuntatieteellisyydestä, jollei löydy mahdollisuuksia tällaisen tieteen harjoittamiseen". Professori Martti Takalan mukaan voimistelunopettajien keskuudessa harrastus liikuntapedagogiikkaa kohtaan oli ollut vahvaa, mutta tutkimustoiminta hajanaista. Myönteistä Hartialan mielestä oli, että teollisuuslaitokset olivat alkaneet kiinnostua "aktiivisen liikunnan vaikutuksesta työtehoon sekä työ kykyyn ja ryhtyneet käyttämään saavutettuja tuloksia hyväkseen". Liikuntapsykologia ja erityisesti liikuntapedagogiikka liittyivät kiinteästi muihin liikuntatieteiden aloihin varsinkin fysiologiaan, kinesiologiaan ja sosiologiaan sekä osin filosofiaan. Vallikari puhui psykologian, sosiaalipsykologian ja sosiologian puolesta. Siksi lääketieteen lisensiaatti Reino Ruosteenoja heittikin haasteen yliopistoille: "Mikäli yliopistoihin saadaan korkeampaa opetusta urheilulääketieteessä, siitä seuraa varmasti tieteellisen toiminnan vilkastuminen." Yhteiskunta vaati urheilijoilta voittoja kansainvälisissä kilpailuissa. Ruosteenojan mielestä tässä yhtälössä oli outoa, "että urheilulääketiede meillä Suomessa on jäänyt kehityksestä jälkeen". Dosentti Jouko Siiven mukaan tälle luetteloinnille ei aina voinut antaa edes aineistokokoelman arvoa. Liikuntapsykologian ja -pedagogiikan" tutkimuskohteita olivat muun muassa liikuntasuonfusten kehittyminen, harjoittaminen ja oppiminen, motivaatio ja liikuntasuoritukset. Urheilijan lääkintähuollon alalla Suomea pidettiin vielä 1960-luvun alussa kehitysmaana. Urheilijan lääkintähuollon kehitysmaa. Korkeakoululaitos ja tieteellinen tutkimus kuuluivat erottamattomasti yhteen. Sosiologian alueeseen kuului selvittää liikuntakasvatuksen asema kokonaiskulttuurissa. Urheilujoukkueiden kiinteys, normit ja roolit kuuluivat sosiaalipsykologian sektorille. Tutkimusongelmat liittyivät pääasiassa urheilun ja voimistelun suoritustekniikoihin, mutta myös urheiluvälineisiin. Toinen tärkeä kohde oli lihasten käytön opettaminen siten, että harjoittelun avulla kyettäisiin säilyttämään hyvä asento ja tekemään työasento rasitusta kestäväksi. Psykologian alueella olisi tutkittava henkisten tekijöiden vaikutusta suorituskykyyn ja oppimisprosessin tietojen soveltamista urheiluun. Alalla tarvittiin empiiristä tutkimusta, mutta erityisesti aatehistoriallista ja filosofista tutkimusta. Kinesiologian tutkimuksenkohteena oli liikunta mekaniikan kannalta. Urheiluun ja liikuntakasvatukseen sisältyvien arvojen ja ideologioiden tutkimus koettiin myös tärkeäksi. Menestys puolestaan edellytti urheilulääketieteen apua. Urheiluja liikuntasektorilla tarvittiin vakavasti otettavaa aatehistoriallista, 26 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008. Tarvittiin myös tutkimusta, joka selvittäisi erilaisten johtajien merkitystä ja vaikutusta urheilujoukkueiden saavutuksiin ja tuloksiin. LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA 75 VUOTTA tettava voimavaroja: ulkomaisen tutkimustyön tuloksia oli käytettävä Suomessa hyväksi niin tutkimuksessa kuin käytännön tasolla. Perusongelmana oli, ettei ko. Teräsvirran mukaan kinesiologisen tutkimuksenkin suurin ongelma oli pätevien tutkijavoimien puuttuminen. Liikuntafysiologisissa tutkimuskohteissa oli tehtävä ero massaliikunnan ja kilpaurheilun välillä. Perustutkimuksessa tarvittiin Takalan mukaan myös muiden alojen asiantuntijoita. Suomessa urheiltiin paljon, mutta tehtiin vain vähän liikuntatieteen hyväksi. Massaliikunnan tavoitteena oli fyysisen kunnon, terveyden ja hyvän mielialan säilyttäminen kilpaurheilu liittyi paremmuusmotivaatioon. Kiinnostus oli suuntautunut etenkin fyysisen kunnon mittauksiin ja suorituskyvyn kehittymiseen. Jälkimmäisen tutkimusalueeksi muodostui somatologisen kehityksen seuraaminen: miten liikunnan laatu ja määrä sovelletaan oikein eri ikäkausiin. Maassa ei ollut yhtään päätoimista urheilulääkäriä, joka olisi keskittynyt nimenomaan urheilijoiden parissa tehtävään työhön. Myöskään systemaattista urheilulääketieteen opetusta ei ollut järjestetty: ammattilaisista oli huutava puute. Liikunnan oikeaa laatua ja määrää etsimään Liikuntahygienialla oli dosentti Saima TawastRancken mukaan pääasiassa kaksi tehtävää: urheilulääketieteen tulosten soveltaminen arkiliikuntaan tai liikunnan muotoa kehittävä tutkimus ja opetus. Urheillaan paljon, tutkitaan vähän Liikuntasosiologian puheenvuoron pitäjä maisteri Jalle Vallikari totesi provosoivasti, että suomalaiset kuvittelivat olevansa urheilukansaa, mutta eivät silti olleet "välittäneet tuon taivaallista liikuntatieteellisestä tutkimuksesta; tai ei ainakaan psykologis-, sosiaalipsykologis-, sosiologisliikuntatieteellisestä tutkimuksesta"
Seurasta kommunikaattori tutkimus tutkijoille Liikuntatieteellinen Seura pyrki olemaan ennen kaikkea tiedonvälittäjä ja sai valitsemalleen linjalle Valtion urheilulautakunnan virallisen hyväksynnän. Valtion urheilulautakunnan tilalle perustettiin valtion urheiluneuvosto ja valtion liikuntatieteellinen toimikunta. Lappeenranta 1983. Liikuntatieteellisen Seuran tiedonvälitystä ja vaikuttamista oli myös TesVisiossa 12. Helsinki 1963. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja no 89. Kokouspöytäkirjoja ja toimintakertomuksia 1957-1967 KIRJALLISUUS: Heikkinen,Antero, Liikuntatieteellinen Seura 50 vuotta 1933-1980. Liikuntatieteellinen tutkimus oli saanut asiantuntijaelimen samanaikaisesti, kun suunniteltiin valtion tiedepoliittisen järjestelmän kokonaisuudistusta ja uutta Suomen Akatemiaa. joulukuuta 1962 tapahtunut ja 25 minuuttia kestänyt televisioesiintyminen "Onko liikunta tiedettä". Useat seuran jäsenet osallistuivat aktiivisesti tutkimustoimintaan, julkaisutoiminta oli vireää ja esitelmät sekä alustukset monipuolisia. HEIKKI ROIKO-JOKELA, dosentti, historian lehtori Jyväskylän yliopisto Historian ja etnologian laitos Sähköposti: heikki.roiko-jokela@campus.jyu.fi Dosentti Roiko-Jokelan tutkimusteemana on "Liikunta tieteellisenä toimintana: Liikuntatieteiden synty ja kehitys Suomessa'.' Hanketta tukevat opetusministeriö, Jyväskylän yliopisto ja Liikuntatieteellinen Seura. Liikuntatieteellinen tutkimus Suomessa. 2-, LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-3/;\')()8 j. Lähetyksessä käsiteltiin liikuntatieteen peruskysymyksiä, filminäytt'r1 ja haastatteluin tarkennettiin kinesiologian, liikuntafypiologian ja urheilu lääketieteen tehtäviä sekä ongelmia. Sisältää Esko Palmion, Kalevi Heinilän, Kaarlo Hartialan, Reino Ruosteenojan, Saima TawastRancken, Paavo Teräsvirran, Martti Takalan, Jalle Vallikarin, Jouko Siiven ja Touko Voutilaisen esitelmät/artikkelit. Lähetyksessä seuraa edustivat Esko Palmio, Paavo Teräsvirta, Aarni Koskela ja Leo Telivuo. Teemana oli käytännön liikuntaja urheilukasvatustoiminta sekä liikuntatieteellisen työn merkitys yhteiskunnassa. Voutilainen toi esiin, että yhteiskunnassa vallitsi sillä hetkellä murroskausi, joka näkyi myös urheilussa: "Olemme sen tilanteen edessä, että meidän on uudelleen ja entistä paljon tarkemmin tutkittava, mitkä ovat ne arvostukset, joihin nykyisen urheilunelämämme eri päämäärät perustuvat sekä mitkä ovat ne arvot, yleisinhimilliset elämänarvot, joihin urheiluelämän tavoitteiden asettelun tulee perustua. Seura viittasi myös YK:n kulttuurijärjestö UNESCO:oon ja totesi, että "urheilun ja liikunnan kehitystyön tulisi nojautua perusteelliseen tieteelliseen tutkimustyöhön, mielipiteiden vaihtoon ja näin saatujen tulosten laajamittaiseen sovellutukseen". Sarjan "toinen osa" järjestettiin 3. Päättäjille ja suurelle yleisölle tarkoitettuna foorumina tilaisuus epäonnistui: toivottujen informaatiokohteiden edustus oli nimellinen ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lehdistö suhtautui yritykseen kielteisesti. Filosofian lisensiaatti Touko Voutilainen käsitteli urheyufilosofiaa. Vasara, Erkki, Valtion liikuntahallinnon historia. Tämä vaikea ja laaja ongelma on juuri urheilufilosofian peruskysymys." Tutkimusohjelman ainekset koossa Tilaisuudessa pidetyt esitelmät muodostivat arvokkaan liikuntatieteellisen tutkimusohjelman, joka myös julkaistiin painettuna seuran julkaisusarjassa. Toki seura halusi olla aktiivinen myös tutkimuskentällä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 157 Helsinki 2004. Itse tutkimustoiminta jätettiin kuitenkin tutkimuslaitosten ja yksittäisten tutkijoiden tehtäväksi. taloushistoriallista, järjestelmien ja organisaatioiden, ----v"'e"'r"'ta;;;irev'aa paikallishistoriallista, urheilupoliittista, suurkilpailu, seura, henkilö, vertailevaa kansainvälistä ja "asiallista" sosiaalihistoriallista tutkimusta. ARKISTO LÄHTEET: Suomen Urheiluarkisto. huhtikuuta 1963. Liikuntatieteellisen Seuran arkisto. Kokkonen, Jouko & Pyykkönen, Teijo, Liikuntatieteellinen Seura ry 1933-2003 Liikunta & Tiede 5-6/03. Jälkimmäisen puheenjohtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja Kalevi Heinilä. Liikuntatieteen oma asiantuntijaelin syntyy Liikuntatieteellinen Seura kääntyi opetusministeriön puoleen kirjeellä vuoden 1966 lopulla. Voutilaisen mukaan liikuntatieteiåen ,sektorilla se käsitteli aluetta, jonka tavoitteena oli selvittää toiminnan tarkoituksia ja tutkia niiden perw\teluja: ei annettuina tosiasioina, vaan ideaaleina, asetettavina päämäärinä ja tavoitteina. Kirjeessä korostettiin liikuntatieteellisen tutkimuksen edellytysten parantamista Suomessa. Tällä kertaa seuraa edustivat Paavo Teräsvirta, Kalevi Heinilä, Kalevi Römpötti ja Esko Palmio. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja n:o 9. Kansainvälinen liikuntakasvatusjärjestö ja Liikuntatieteellinen Seura olivat ajaneet samoja näkökohtia, joten teksti jatkui: "Edellä olevasta seuraa, että urheilun kehittämiseksi tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaan sisältyvää liikuntapolitiikkaa, jossa tulee ilmetä sekä riittävää yhteistyötä kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi että tarkoituksen mukaista työnjakoa erityistehtäviä suoritettaessa." Opetusministeriössä toteutettiinkin vuonna 1967 hallinnon uudelleenorganisointi. Siipi kuitenkin epäili tutkijoiden motivaatiota: "mutta tuskinpa tutkijoita hevin riittää tälle alueelle." Kun muut tieteiden edustajat peräsivät resursseja, histoian vaaret olivat vaatimattomat: "heidän mielenkiinton;;a herättämiseksi olisi nähdäkseni asiallista, että välitd{äisiin tieto olemassa olevista lähteistä, nimei;tmaan järjestetystä arkistomateriaalista"
.. XII Liikuntatieteiden päivät --<.IIKUNTA &.TIEDE 45 • 2-3/2008 ---
Tutkimuksen tehtävä on nyt löytää keinot ja toimintatavat, joilla tieto kääntyy aktiiviseksi liikkumiseksi arjessamme. .......................................................................................................................................................................................... Vuodesta 2005 asti liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus on ollut vuosittain noin 4,7 miljoonaa euroa. Tutkimuksella avaimia liikunnallisempaan elämään ·petusministeriö rahoittaa vuonna 2008 liikuntatieteellistä tutkimusta ja toimintaa noin 5,3 miljoonalla eurolla, mikä on noin 500 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Jo kansallisen liikuntaohjelman merkityksen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttää rahoituksen lisäämistä ja tarkoituksenmukaista suuntaamista. Liikuntatutkimuksen suuntaviivoja ja tavoitteita päivitetään parhaillaan yhteistyössä tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden kanssa. Tutkimusrahoitus on lisääntynyt tämän hallituksen aikana. Tarpeita tutkimuksen ja rahoituksen volyymin kasvattamiselle lähivuosina on runsaasti. Liikuntatieteen jaosto näkee liikuntatieteen ja tutkimuksen kehittämisen yhtenä perusedellytyksenä vankemman rahoituspohjan varmistamisen. Tutkimuksen ja sen rahoituksen lisäämiselle on lähivuosina runsaasti tarvetta. Kansallisen liikuntaohjelman merkitys ja tulokset Teksti: ANNELI PÖNKKÖ LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 2!~. Tietoa liikunnan tärkeydestä on. Muun muassa Kansallisessa liikuntaohjelmassa esitettyjen strategisten linjausten ja toimenpide-ehdotusten toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttää rahoituksen lisäämistä ja tarkoituksenmukaista suuntaamista. Liikuntatieteellisten ja -Iääketieteellisten yhteisöjen valtionavustuksiin käytetään tänä vuonna 3 miljoonaa euroa, noin 250 000 euroa viimevuotista enemmän. Tutkimusprojektien valtionavustuksiin kohdennetaan tänä vuonna 2,1 miljoonaa euroa, lisäystä edelliseen vuoteen on 100 000 euroa
Rajalliset resurssit tulee suunnata perusteltuihin tutkimuskohteisiin ja -hankkeisiin. Rahoituksen piirissä vain hyviä tai erittäin hyviä hankkeita Uusi liikuntatieteen jaosto aloitti työnsä elokuussa 2007.Jäseniäjaostossa on puheenjohtajan lisäksi yhteensä kahdeksan, kolme naista ja viisi viisi miestä. Jaosto on aloittanut uuden Liikuntatutkimuksen Suunta -asiakirjan valmistelun perusteellisella lähtökohta-analyysilla ja käynnistämällä vuoropuhelun tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden kanssa. Tälle vuodelle valtionavustushakemuksia tuli 116 kappaletta, viime vuodelle 103 ja vuodelle 2005 100 hakemusta. Painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa. Ohjelma pyrkii vahvistamaan monitieteistä työja hyvinvointuutkirnusta. Jaoston jäsen Kaj Husman on toiminut Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus 2008-2011-tutkimusohjelman ohjelmaryhmän jäsenenä. Käyttäytymiseen ja liikuntatottumuksiin vaikuttaminen on tuloksekkaampaa lapsena, joten kodin, päivähoidon ja koulun merkitys tässä tehtävässä on tärkeä. Tavoite fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä koskee toki kaikkia ikäryhmiä. Opetusministeriö on mukana ohjelmassa 770 000 eurolla, josta rahoituspäätökset neljälle vuodelle on tehty syksyllä 2007. 2000-luvulla liikunnan yhreiskunta-käyttåytymistieteellisten (YK) uusien hakemusten määrä on vaihdellut 20-40:n välillä, liikunnan biolääketieteen (BlO) hakemuksia on vuosittain tullut 25-50 kpl. Liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää strategista suunnittelua ja kehittämislinjauksia on viimeisten vuosien aikana tehty monessa yhteydessä. Keskustelu ohjelmayhteistyöstä on käynnistetty ja sitä tullaan jatkamaan. Kolmea jäsentä lukuun ottamatta muut jäsenet ovat uusia tässä tehtävässä, kuten myös puheenjohtaja. Akatemia valmistelee parhaillaan lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelmaa, jonka teema-alueita ovat lapsuuden muuttuvat kehitysympäristöt, palvelujärjestelmät ja lasten terveysuhat. Liikuntatutkimuksella annettavaa Akatemian Lasten hyvinvointi ja terveys -ohjelman teemoihin Liikuntatieteen jaosto on edellisellä toimikaudellaan ollut mukana valmistelemassa tutkimusohjelmayhteistyötä Suomen Akatemian kanssa. XII Liikuntatieteiden päivät tulevat näkymään pitkälti seurannan, arvioinnin ja tiedonvälityksen ansiosta. Hallituksen käynnistämillä kolmella politiikkaohjelmalla on kaikilla yhteys hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla. Tähän vuoropuheluketjuun liittyi tärkeänä etappina muun muassa huhtikuussa järjestetty seminaari Liikuttaako tutkimus. Voimakasta tarvetta on vahvistaa tutkimusta, jonka avulla löydetään keinoja ja toimintamalleja saada meillä kaikilla oleva tieto liikunnan tärkeydestä toteutumaan aktiivisena arkipäivän liikkumisena. Opetusministeriö on ollut kiinnostunut hankkeista, joissa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia käsitellään sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi monitieteisinä tutkimusprojekteina arvioitiin kuusi hakemusta. Edellisessä Liikuntatutkimuksen suunta -asiakirjassa,joka on voimassa vuoteen 2010, esiin nostetut tutkimuksen painopisteet ovat edelleen perusteltuja. Palautteen välittäminen valtionavustusprosessista kumpaankin suuntaan sekä tuleviin tutkimushaasteisiin liittyvä keskustelu koettiin tärkeänä. Liikuntatieteellinen tutkimus ja liikuntapolitiikan painopisteet sopivat hyvin tutkimusohjelman teemakokonaisuuteen. Pidän tärkeänä, että jaosto käy laajan keskustelun ja kuulee myös ulkopuolisia asiantuntijoita arvioidessaan tilannetta ja asettaessaan tavoitteita tulevi lie vuosi lie. Olemme myös kuulleet Suomen Akatemian lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimuksesta sekä Jyväskylän liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan tutkimusstrategiasta ja sisällöstä. Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämislinjaukset ovat yhteydessä ajankohtaisiin valtakunnallisiin liikuntakulttuurin kehiuärnistarpeisun ja tavoitteisiin.Jaosto on laajasti tarkastellut hallitusohjelmasta lähtien keskeisiä valtakunnallisia strategia-asiakirjoja ja kehittämissuunnitelmia. Syksyn kierroksella uusia YK-hakemuksia tuli 31 kappaletta ja BIO-hakemuksia 50 kappaletta. Jaosto pääsi heti syksyllä "totiseen" työhön käsiksi, sillä sekä tutkimusprojektien että tutkimusyhteisöjen valtionavustushakemukset tulivat arvioitaviksi. Liikuntatieteen jaoston tavoitteena on jatkaa yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa. Tätä keskustelua jaosto tulee jatkamaan, 111111. Asiakirjojen sisältö ja painotukset ovat hyvin yhteneviä. Liikuntatutkimuksen suunta päivittyy vuoropuhelulla Liikuntatieteen jaoston tehtävänä on esittää liikuntatieteellisen tutkimuksen suuntaviivat ja painoalueet, jotka vastaavat yhteiskunnassa oleviin ja tuleviin haasteisiin. Näemme, että tutkimusohjelmayhteistyöllä voidaan edistää monitieteisyyttä, liikuntatutkimuksen yhteyttä perustieteisiin sekä lisätä kontakteja kansainvälisiin tutkijoihin. Liikuntatieteiden päivillä Jyväskylässä. Jaosto edustaa monipuolista liikuntatieteellistä ja -lääketieteellistä asiantuntemusta sekä asiantuntemusta tutkimuksen lisäksi myös liikuntapolitiikan eri alueilta. Hallitusohjelmassa todetaan, että liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Kriittinen pedagogiikka, liikunta osana elärnysteollisuutta, ihmisen toimintakyky elämänkulun eri vaiheissa ja yhteiskunnallisen muutoksen polarisoivat sosiaalipoliittiset vaikutukset sekä liikunnan ja urheilun talous ovat teemoja, joiden alueilla on edelleen merkittäviä tutkimustarpeita. 30 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Tutkimusprojektihakemusten määrä on ollut viime vuosina lievässä nousussa
ANNELI PÖNKKÖ, LitT Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Oulun yliopisto Sähköposti: anneli.ponkko@oulu.fi Valtion liikuntaneuvoston tiedejaostoa johtava LitT Anneli Pönkkö on toiminut opetus-, kehittämisja tutkimustehtävissä Oulun vtiopiston Kajaanin opettajankoulutusvksikössä vuodesta 7975 lähtien. Kaksi isoa EU-projektia on vuosien varrella katkaissut opetustvot; Tällä hetkellä hän vastaa liikuntapedagogiikan opinnoista luokanopettajaja liikunnanopettajakoulutuksessa. Tällä hetkellä Anneli Pönkkö toimii tutkimusja kehittämisprojektissa, Jossa lasten 1a nuorten nvvinvomtie edistetään liikunnan avulla. Tutkimus on kulkenut ooetustvon rinnalla BO-luvun lopusta lähtien Ja se on suuntautunut lasten liikkumiseen ja perheen merkitvkseen siinä sekä liikuntakasvatukseen varhaiskasvatuksessa Ja koulussa. Ero johtuu pääsääntöisesti siitä, että BIO-tutkimusprojektit ovat huomattavan suuria verkostohankkeita. Liikuntatieteellisen tutkijakoulutuksen kehittäminen yhteistyössä voi osaltaan kehittää alan tutkijoiden verkostoitumista ja monitieteistä yhteistyötä. Se toimii erityisesti väitöskirjatutkijoille osana oppimisprosessia ja kynnyksenä kansainvälisille foorumeille. Akatemian terveyden tutkimuksen yksikkö arvioimaan liikuntatieteitä. Keskustelua asiasta jatketaan. Sen sijaan tiedejaosto tukee Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön alustavia suunnitelmia liikunnan tieteenalakohtaisesta arvioinnista. ······································•································································································································ . Tutkimusja tiedonvälitysyhteisöjen ja keskusten toiminnan arviointia on tehty aika ajoin, mutta seuraavasta arviointikierroksesta uusi jaosto ei ole vielä ehtinyt tehdä suunnitelmia. Hanke on kolmen Itä-Suomen maakunnan vhteinen EU-hanke. Rahoitus jakautui niin, että YK-tutkimusprojektien rahoitusosuus oli tälle vuodelle noin 600 000 euroa (29 %) ja BIO-tutkimusprojektien noin 1 400 000 euroa (68 %). LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-,'3/2008 31. Rahoituksen piiriin päästäkseen hakemusten tulee olla vähintäänkin erinomaisia tai erittäin hyviä. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumero on tärkeä suomalaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kanava. Edellinen jaosto kävi keskusteluja tutkijakoulutuksen kehittämisestä ja rahoituksesta eri tahojen kanssa, mutta asia ei ole vielä edennyt toivottuun tulokseen. Luvut osoittavat, että rahoituksen jakauma on vinoutunut. Uusi jaosto ei ole vielä ehtinyt paneutua tähän asiaan. Syksyn arvioinneissa 42 % YK-hakemuksista sai myönteisen valtionavustuspäätöksen, BIO-hakemuksista 28 %
. XII L .. Eurooppalainen verkosto kartoittaa ikääntyvien liikunnan edistämisen malleja 32 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Liikunnalla on tässä tärkeä rooli. 11 untatietel en pa1va ···················································································· Yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen yhteisenä haasteena on lisätä ikääntyvien ihmisten itsenäisyyttä, elämänlaatua ja terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää. .d .. ··t ........... k
Yksityiskohtaisina tavoitteita kaikissa ohjelmissa mainittiin koordinaation ja tasapainon parantaminen, suurimmassa osassa mainittiin voiman ja liikkuvuuden lisääminen, osassa myös luuston lujuus ja kehon koostumus. Tämän jälkeen kampanjoista ja ohjelmista vastaavat henkilöt täyttivät EUNAAPA-projektin kyselykaavakkeen kuvaten ohjelmien piirteitä. Kunnissa toimijoina ovat sekä liikuntaettä sosiaalija terveystoimet. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Suomessa on todennäköisesti myös muita tässä mainitsemattomia onnistuneita ohjelmia. Euroopan laajuisen verkoston luominen ikääntyvien liikunnan edistämiseen 2. Suomalainen ikääntyvien liikunnan edistäminen ja vapaaehtoistoiminnan ohjaus perustuvat suosituksiin määräysten sijasta. Ohjelmien tavoitteet vastaavat nykyisten suositusten mukaisia ikääntyvien liikunnan suosituksia. Tutkijoiden panoksen lisääminen ikääntyvien liikunnan kehittämisessä, toteutuksessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa EU komissio rahoitti projektia 700 000 eurolla ja paikalliset toimijat eri maissa, kuten Jyväskylän yliopisto, sijoittivat omaan osuuteensa. Tavoitteena oli myös poistaa väärinkäsityksiä ja pelkoja, jotka liittyivät ikääntymiseen. Edistämisohjelmien tavoitteina oli lisätä motivaatiota, tietoja, taitoja, turvallisuutta liikkua ja rohkeutta elämäntapamuutokseen. Suuri osa vastaajista ilmoitti, että osallistujien valmius lisätä LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 33. Osa ohjelmista oli edistämisen ohella tutkimusprojekteja, joissa arvioitiin kuinka tehokkaita ja soveltuvia mallit olivat. Euroopan yhteinen raportti luovutetaan EU-komissiolle kesällä 2008. ·····························································································································•································································· E urooppalaisen 18 maan yhteistyöprojektin EUNAAPAn (European Network for Action on Ageing and Physical Activity 2006-2008) tehtävänä on edellä mainittujen tavoitteiden edistäminen tutkitun liikuntatiedon avulla. Osallistumiskriteereistä mainittiin iän lisäksi alentunut toimintakyky, sairaudet, palvelukoti tai muu laitosasuminen ja maahanmuuttajana status. g et (/J (/J et z :::) g et -, z ~ g et (/J z w > a: :i: et -, a: :E Koordinaatiota, tasapainoa ja voimaa Ikääntyvien terveyden edistämisohjelmat on suunnattu pääasiassa yli-65-vuotiaille, mutta on myös edistämisohjelmia, joissa ikäraja on asetettu 45-vuoteen. Teoria taustalla. Joistakin Euroopan maista poiketen ohjaajien tason valvontaan ei ole muodostettu esimerkiksi rekisteriä eikä heidän osaamistaan kontrolloida. He arvioivat edistämisohjelmien perustuvan hyvin harkittuihin periaatteisiin ja tavoitteisiin. Kyselyistä laadittiin kansallinen raportti ja tiedot lähetettiin EUNAAPA koordinaattorille. Sellaisten ikääntyvien liikunnan mallien kartoittaminen, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, ovat kustannustehokkaita ja eettisesti hyväksyttyjä 4. Suomessa toteutettiin kolme tutkimusta arviointityön pohjaksi. Kolmannessa projektin osassa tehtiin tutkimus toimintakyvyn testauksessa käytetyistä arviointi menetelmistä. Edistämisohjelmista vastaavat Suomessa pääasiassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen keskittyneet yhteisöt ja säätiöt mutta myös kunnat ja seutukunnat organisoivat ikääntyvien liikunnan edistämistä. Raportin tavoitteena on verrata kriittisesti tietoja olemassa olevaan tieteelliseen tietoon ja suositella tulosten perusteella tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Selvitystyön ensimmäisen osan muodosti ikääntyvien liikunnan edistämisohjelmien esittely ja arviointi. EU-projektin tarkemmiksi tehtäviksi määriteltiin: 1. Eri sektorien välisen yhteistyön lisääminen 3. Ohjelmien tärkeimpinä yleisinä tavoitteina mainittiin fyysisen toimintakyvyn parantaminen, terveyden edistäminen ja sosiaaliset tavoitteet. Ohjaus perustuu suosituksiin Suomen ikääntyvien liikunnan kansallisiksi ohjausasiakirjoiksi asiantuntijat nimesivät Liikuntalain, Terveyttä kaikille vuoteen 2015 -ohjelman (2001) ja Terveysliikunnansuositukset (2002). Koulutuksen aiheina mainittiin mm. Ohjaajat ovat kuitenkin hoitoja kuntoutuslaitoksissa useimmiten terveydenhuollon ammattilaisia ja ikääntyvien liikunnan täydennyskoulutusta tarjotaan Suomessa melko runsaasti. kaatumisen ehkäisy, eri liikuntamuodot kuten tanssit ja kuntosaliharjoittelu, motorinen oppiminen, keinot tukea ulkona liikkumista sekä ohjauksen erityiskysymykset. Esimerkiksi tasapaino ja voimaharjoittelu ovat tärkeitä harjoittelumuotoja, jotta kaatumisia voitaisiin ehkäistä. Toisessa projektin osassa tehtiin kyselytutkimus paikallisten ja kansallisten toimijoiden näkemyksistä, jotka koskivat ikääntyvien liikunnan tavoitteita, resursseja ja velvoitteita heidän oman organisaationsa kannalta. Ohjelmista vastaavat henkilöt pitivät kysymystä teoreettisesta perustasta vaikeana. Ikääntyvien liikuntaa 31 ohjelman voimin Suomalaiset asiantuntijat Ikäinstituutista, UKKInstituutista, STM:stä, OPM:stä, Jyväskylän, Joensuun ja Turun kaupungeista, Eläkeliitosta, Kansanterveyslaitokselta sekä UKES -tutkirnuskeskuksesta ja GeroCenter säätiöstä nimesivät ikääntyvien henkilöiden liikuntaharrastuksen ja fyysisen aktiivisuuden alueelta yhteensä 31 edistämisohjelmaa (Taulukko 1)
kouluttaa ohjaajia, alentaa sisäänpääsymaksua liikuntapaikkoihin tai vaikuttaa ympäristösuunnitteluun siten, että ikääntyvien henkilöiden olisi helpompi liikkua ulkona. Hyvänä esimerkkinä tästä on lkäinstituutin Liikkeessä -projekti Ulkona liikkumisen edistämisprojekti. Monet ohjelmat perustuivat sosiaaliseen tukeen ammattilaisilta ja vertaisryhmiltä. XII Liikuntatieteiden päivät liikuntaa ja heidän esteensä liikkua arvioitiin alkuvaiheessa. 2004; Nelson ym. Itse asiassa useiden suomalaisten edistämisohjelmien teoreettinen perusta on hyvin linjassa nykyisten suositusten kanssa. Suositusten mukaan sosiaalisella tuella, liikuntaohjelmien yksilöllisellä suunnittelulla, ympäristöllisillä ja poliittisilla ratkaisuilla Ja käytännöillä on tärkeä rooli ikääntyvien liikunnan edistämisessä (Cress ym. Ohjelmissa pyrittiin usein myös suunnittelemaan osallistujien tarpeita vastaava yksilöllinen ohjelma. 2004; Nelson ym. (Cress ym. Kaikissa ohjelmissa olisi tarkoituksenmukaista seurata kansainvälisiä suosituksia, joiden mukaan terveystarkastus ja ensiapuohjeistus kuuluvat ikääntyvien liikuntaohjelmien perussisältöön. Useimmiten mainittuja TAULUKKO 1. Ikääntyvien liikuntaohjelmat Suomessa l!IIKUNTAOHJEl!MA Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2005-2009 Liikkeessä -projekti Ulkona liikkumisen edistäminen 2002-2005 VoiTas-projekti Iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelu 2003-2006 Kouluttajakoulutus Luuliikuntasuositu kset 55+ TRAINER Liikkumisresepti -hanke Kävelyhanke 2005-2009 Kunnossa kaiken ikää (KKI) IKINÄIäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmien ehkäisy Liikuntaneuvonta Murtumatta mukana lujuutta liikkumalla Turun kaupungin toimintamalli TERLl-projekti, seudullinen terveysja erityisliikuntahanke 2006-2008 Suursuonpuiston vanhustenpolku, Maunula Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset Rollaattorireitit Kuopiossa (osa KKl-projektia) Iäkkäiden aktiivipiha Liikkeellä loskassa (Liikkeessä-projekti) Voimavaunu Liikkuva kuntosali haja-asutusalueille VALSSI Vanhusten liikunta sosiaalija terveydenhuollossa Seniorikuntosalihanke Jyväskylän kaupungin iäkkäiden terveysliikuntapalvelut KAAMU Toimintakyvyn ylläpito terveysliikunnan avulla IKU Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoitoja toimintaympäristöt Lähiliikuntastrategiat / lähiliikuntapaikat Liikuntaa kotona lkihyvä Päijät-Häme 2002-2012 Aluetyö ja onnistuva vanheneminen Päivä keskus lkäinstituutti Ikä instituutti lkäinstituutti lkäinstituutti UKK-instituutti UKK-instituutti UKK-instituutti UKK-instituutti LI KES-tutkimuskeskus KTL SGT & GeroCenter Eläkeliitto ry Turun kaupunki Jyväskylän kaupunki Helsingin kaupunki Sosiaalija terveysministeriö Kuopion kaupunki Tampereen Vaskikodit lkäinstituutti lkäinstituutti Ikä instituutti Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki UKK-instituutti Eläkeliitto ry Sotera LI KES-tutkimuskeskus Turun kaupunki KTL GeroCenter Joensuun terveyspalvelut 34 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Muutamat ohjelmat perustuivat ympäristölliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen (kuten Ohjatun ryhmäliikunnan laatusuositukset). 2007). Liikuntamuodot vaihtelivat huomattavasti eri ohjelmissa ja saman ohjelman sisällä. Edistämisohjelmissa käytettiin keskitettyä informointia kohderyhmälle ja yleisempää informointia tiedotusvälineissä. 2007; Green & Kreuter 1999). Terveystarkastus ikääntyvien liikuntaohjelmien perussisältöihin Ohjelmissa käytettiin terveystarkastusta ennen liikuntaohjelman aloittamista ja kahdeksassa ohjelmassa oli käytössä ensiapuprotokolla, johon henkilökunta sai koulutusta säännöllisesti. Esteitä pyrittiin myös poistamaan ongelmanratkaisun avulla, joten teoreettisessa perustassa voidaan katsoa olevan piirteitä sekä sosiaalis-kognitiivisesta teoriasta (Bandura 1997) että muutosvaihemallista (Prochaska & Velicer 1994). Näiden edistämisstrategioiden lähtökohtana oli mm. Liikuntaohjelmien muodot vaihtelivat kotona harjoittelusta ohjattuun kuntosaliharjoitteluun
Rahallisia resursseja sekä henkilökuntaa kaivattiin enemmän. Vastaajat kuvasivat tavoitteiden olevan heidän edustamassaan organisaatiossa selkeitä ja tarpeeksi konkreettisia. 2004; 36: 1997-2003 Green LW & Kreuter MW. Prochaska JO & Velicer WF. ohjaajien tulisi saada säännöllistä täydennyskoulutusta Liikunnan hyvistä vaikutuksista ikääntyvien ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on tutkittua tietoa. 1999. Physical activity programs and behaviour counselling in older adult populations. MIRJA HIRVENSALO, LitT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@sport.jyu.fi IRINJA LOUNASSALO, LitM Projektisihteeri Sähköposti: miirloun@cc.jyu.fi Suomalaisten liikuntaohjelmat ovat tämän selvityksen perusteella melko hyvin linjassa nykyisten KIRJALLISUUS: tieteelliseen tutkimukseen perustuvien suositusten Bandura A. Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN, Duncan PW, Judge JO, King AC et al. Paikallinen taso suhtautui mahdollisuuksiin edistää ikääntyvien fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä hieman kansallista tasoa negatiivisemmin. 2007;39: 1435-1445. Kaikissa ohjelmissa olisi tarkoituksenmukaista seurata kansainvälisiä suosituksia, joiden mukaan terveystarkastus ja ensiapuohjeistus kuuluvat ikääntyvien liikuntaohjelmien perussisältöön. American College of Sports Medicine. median mielenkiintoa ikääntyvien liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen tulisi lisätä Liikunnan hyvistä vaikutuksista ikääntyvien ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on tutkittua tietoa. Myös toimintakyvyn muutoksia (tasapaino, voima) seurattiin lähes kaikissa ohjelmissa. Yhteistyö lisääntyi Projektin toisessa osassa kaksitoista liikunta-, terveysja sosiaalialan asiantuntijaa eri organisaatioista paikalliselta ja kansalliselta tasolta vastasi puhelinkyselyyn ikääntyvien terveyden ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen tavoitteista, velvoitteista ja resursseista oman organisaationsa kannalta. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Company. Osallistujien tyytyväisyyttä ja yksittäisten harrastajien tavoitteiden saavuttamista arvioitiin säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Osallistuminen ikääntyvien liikuntaan oli lisääntynyt tai vähintään pysynyt samana kuluneen vuoden aikana. 1997;12(1):38-48. Paikallinen ja kansallinen taso erosivat toisistaan kuitenkin hieman. Health promotion planning. 1997 The Exercise of Control. Cress ME, Buchner DM, Prohaska T, Rimmer J, Brown M, Macera C, DePietro L, Chodzko-Zajko W. The transtheoretical model of health behavior change. Vastauksissa ei ollut havaittavissa eroja eri organisaatioiden eikä eri sektoreiden (liikunta-, terveysja sosiaalisektorit) välillä. Review LIIKUNTA& TIEDE45•2-3/2008 35. liikuntaohjelmaan tulisi sisällyttää kirjoitetut ohjeet, jotka auttavat ohjaajaa toimimaan oikein erilaisia sairauksia sairastavien henkilöiden kanssa 5. Liikunnan edistämiseen liittyvien toimintamallien perusteellinen tutkimus on vähäisempää. resursseja ja henkilökuntaa tulisi lisätä 9. kaikissa liikuntaohjelmissa olisi tärkeää käyttää terveysseulaa, jotta liikuntaa voitaisiin toteuttaa yksilöllisesti ja tehokkaasti 2. Terveysseula tarpeen yksilöllisissä liikuntaohjelmissa Kehittämisehdotuksia: 1. Med Sci Sports Exerc. kampanjoihin tulisi sisällyttää systemaattinen vaikuttavuus arviointi 8. Organisaatioiden sisällä yhteistyö oli lisääntynyt samoin kuin haastateltavien oma osallistuminen ikääntyvien liikunnan ja terveyden edistämiseen. ensiapuohjeet tulisi sisällyttää liikuntaohjelmaan sen kiinteänä osana 3. Med Sci Sports Exerc. Arvioinnin kohteena olivat olleet pääasiassa osallistujien määrän seuranta ja liikuntaharrastuksen muutosvaihe. Vain osa vastaajista kertoi, että ohjelmien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta oli arvioitu. Kuitenkin muutamia asioita on syytä nostaa & Co. Liikunnan edistämiseen liittyvien toimintamallien perusteellinen tutkimus on vähäisempää. ····•························································································································································································· liikuntalajeja olivat vesiliikunta, kuntosaliharjoittelu, koti voimistelu, musiikkiliikunta ja tanssi sekä sauvakävely ulkona. Harjoittelu kertoja tarjottiin pääasiassa vain yksi viikossa. An educational and ecological approach. osallistujien tulisi saada systemaattinen palaute edistymisestä 4. kampanjoilla tulisi olla hyvin muotoiltu teoreettinen perusta 7. Physical activity and public health in older adults: Recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Sen sijaan median mielenkiinto ei ollut lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. New York: WH Freeman kanssa. Am J Health Promot. 6. keskusteluun tulevaisuudessa
Kestävyys. 1993, Ainsworth ym. 1990). 1988) sekä functional reach-testi (Duncan ym. Suomesta tutkimukseen osallistui kahdeksan iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaa. Sekä Suomessa että kaikkien osallistuneiden maiden yhteisanalyysissä yleisin liikelaajuuden/liikkuvuuden arviointimenetelmä oli käden vienti niskaan (SolernBertoft ym. Maiden välillä oli suuria eroja mittareiden yleisyydessä. Tämä asiantuntijoiden otos antaa yhdenlaisen kuvan Suomessa ja Euroopassa käytössä olevista iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmistä. Esimerkiksi itävaltalaisten asiantuntijoiden mukaan askelmittaria ei käytetty maassa lainkaan, kun taas Puolassa mittari oli yleisesti käytössä maan kaikkien neljän asiantuntijan mukaan. Muita yleisesti käytössä olevia testejä Euroopassa olivat yhden jalan seisonta (Bohannon 1994), Bergin tasapainotestistö (Berg ym. Kuusi asiantuntijaa kahdeksasta piti MET arviointimenetelmää yleisesti käytettynä. Euroopan laajuisesti katsoen yleisin fyysisen aktiivisuuden tason arviointiin käytetty mittari oli askel mittari ja toisena MET arviointimenetelmä (Taulukko 1). Yleisimmin käytössä ollut testi oli Rombergin testi (Graybiel & Fregly 1966). Ikääntyvien toimintakyvyn tason vertailu I äkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointiin on tarjolla useita erilaisia mittareita ja testausmenetelmiä. 1968) ja 12 minuutin kävelytesti (McGavin ym. Liikelaajuus/liikkuvuus. Suomessa yleisin iäkkäiden fyysisen aktiivisuuden tason arviointiin käytetty arviointimenetelmä on energian kulutukseen perustuvat Energy expenditure eli METmenetelmä (Ainsworth ym. Yhteensä 133 asiantuntijaa 14:sta maasta osallistui EUNAAPA -tutkimuksen tähän osatutkimukseen. 1994) sekä käden vienti selän taakse (Solem-Bertoft ym. XII Liikuntatieteiden päivät EUNAAPA-projektissa tehty selvitys antaa karkean yhteenvedon iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin käytetyistä mittausmenetelmistä Suomessa ja Euroopassa. Lisäksi yleisesti käytettyjä tasapainon arviointimenetelmiä iäkkäillä olivat Rombergin testi (Graybiel & Fregly 1966) sekä Bergin tasapainotestistö (Berg ym. kahden minuutin step-testi (Dean 2000) ja 1 km:n kävelytesti (Malmberg ym. EUNAAPA-projektin yhtenä tarkoituksena oli selvittää minkälaisia mittausmenetelmiä/ mittareita asiantuntijat käyttävät iäkkäiden henkilöiden fyysisen toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden arviointiin Euroopan maissa Tietoja kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka koostui yhdeksästä fyysiseen toimintakykyyn liittyvästä osa-alueesta: 1) fyysisen aktiivisuuden taso 2) kestävyys 3) liikkumiskyky 4) tasapaino 5) liikelaajuus/liikkuvuus 6) näppäryys/taitavuus 7) lihasvoima 8) yleiset indeksit 9) päivittäiset toiminnot. Kuuden minuutin kävelytesti sekä step testi (Bailey ym. Tutkimusmenetelmät eroavat eri maissa ja myös maan sisällä huomattavasti. 1994). Yleisimmät kestävyyden arvioinnissa käytetyt mittarit Suomessa olivat kuuden minuutin kävelytesti (Cooper ym. Seuraavassa on lyhyesti kerrottu, mitkä mittarit tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden arvion mukaan olivat yleisimmin käytössä Suomessa ja Euroopassa fyysisen toimintakyvyn eri ulottuvuuksilla. Tutkimus antaa karkean yhteenvedon iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin käytetyistä mittausmenetelmistä Suomessa ja Euroopassa. 2000). Eurooppalaisittain katsottuna käytetyimpien tasapainotestien lista oli hyvin samanlainen. metrin kåvelynopeus-resti, dual task -testi 10 metrin matkalla, portaidennousutesti sekä 1 km:n kävelytesti. Asiantuntijat saivat myös listata muita testejä, joita käytetään mutta joita ei ollut mainittu kyselylomakkeessa. Suomalaisten asiantuntijoiden mielestä meillä yleisin käytössä oleva tasapainotesti oli tandemseisonta (Fregly ym. Kaikkien maiden yhteisanalyysissä yleisimmin käytetyt mittarit olivat timed up and go-testi (Podsiadlo & Richardson 1991), get up and go-testi (Mathias et al 1986) sekä 10 metrin kävelynopeus-testi (Bohannon 1997). Yleisimpiä mittausmenetelmiä Suomessa olivat 10 metrin kävelynopeus-testi, (Bohannon 1997) get up and go-testi (Mathias ym 1986) sekä timed up and go-testi (Podsiadlo & Richardson 1991). 2002). Tällaisia testejä kestävyyden alueella Suomessa olivat mm. 36 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2~3/2008. Muita tämän osa-alueen testejä, joita ei ollut mainittu kyselylomakkeessa mutta joita suomalaiset asiantuntijat mainitsivat olevan käytössä, olivat TOIMJVA-testistö, kahdeksikkojuoksu, 6.1. 1976) olivat yleisimpiä kestävyyttä arvioivia testejä katsottaessa mittarien käyttöä Euroopan laajuisesti. Vastaajat oli valittu kattaen mahdollisimman hyvin eri alueilla työskentelevät asiantuntijat (julkinen sektori ja järjestöt, paikallinen ja valtakunnallinen taso, liikuntasektori sekä sosiaalija terveydenhuolto). 1976). Käytettävä arviointimenetelmä tulisi olla huolellisesti valittu huomioiden arvioinnin tarkoitus ja kohderyhmä. Tasapaino. Jos asiantuntijoiden otos olisi ollut erilainen, olisi myös tulos saattanut olla nyt saadusta poikkeava. Liikkumiskyky. 1973). Fyysisen aktiivisuuden taso. 1988)
Kokonaisuudessaan tulokset ja viitattujen lähteiden tarkemmat tiedot on luettavissa EUNAAPAtutkimuksen internetsivuilta (www.eunaapa.org). 1994). Suomessa näppäryyttä/taitavuutta arvioitiin yleisimmin Box and block -testin (Desrosiers ym. Yleiset indeksit. ······························································································································································································· vaikeaa yhtenäiset käytännöt puuttuvat Näppäryys/taitavuus. Tämän tutkimuksen lihasvoimatestit arvioivat toiminnallista lihasvoimaa. 1986). Kaikkien maiden yhteisanalyysissä kaytetyimmäksi testiksi nousi selvästi Tinettis Performance Oriented Mobility Assessment (Tinetti 1986). maassa) ~ ~ ~ Saksa 46 27 18 18 Kreikka 55 46 36 9 Ruotsi 79 44 33 22 Belgia 83 58 75 25 Puola 100 50 100 Norja 57 54 46 21 Alanko maat 77 73 57 33 Italia 64 55 46 9 Englanti 75 50 63 57 Suomi 29 29 86 29 Portugali 50 50 50 25 Itävalta 11 Ranska 71 75 51 38 Tsekki 100 57 86 Yhteensä 63 49 51 21 (keskiarvo) LIIKUNTA& TIEDE 45 • 2-3/2CXJ8 37. (N=133) (% käyttää mittaria ko. 1985). 1989). Yleisin testausmenetelmä Suomessa oli tuolista seisomaannousu viisi kertaa peräkkäin (Nevitt ym. Yleisimmät fyysisen aktiivisuuden tason arviointiin käytetyt mittarit 14 Euroopan maassa. 1994) avulla kun taas katsottaessa koko Euroopan tilannetta arvioitaessa yleisimmin oli käytössä the nine hole peg -testi (Mathiowetz ym. KRISTINA TIAINEN, TtT Tutkija Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kristina.tiainen@sport.jyu.fi Taulukko 1. Muita käytettyjä testejä, joita ei kyselylomakkeessa mainittu oli lnvalidisäätiön testistö. Euroopan maiden yhteisanalyysissä selvästi yleisimmin käytetyksi testiksi nousi käden puristusvoima-testi (Hamilton ym. 1994) sekä tuolista seisomaannousu kerran (Bassey ym. 1963) sekä FIM-toimintakykymittarin (Functional lndependence Measure, Granger ym. 1992). Samat testistöt osoittautuivat yleisesti käytetyiksi myös analysoitaessa Euroopan maita yhdessä. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen. Yleisimmät Suomessa käytössä olevat testistöt olivat Short Physical Performance Battery (SPPB, Guralnik ym. Lihasvoima. 1994)) sekä Tinetti's Performance Oriented Mobility Assessment testistö (Tinetti 1986). Muita Suomessa yleisesti käytössä olevia lihasvoimatestejä olivat käden puristusvoima-testi (Hamilton ym. A rvioitaessa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä suomalaiset asiantuntijat mainitsivat yleisimmin käytössä olevan Barthelin indeksin (Mahoney & Barthel 1965), Katz ADL testistön (Katz ym
Palvelujen tarve kasvaa kuoleman lähestyessä eikä palvelujen lisääntynyt tarve ole pelkästään korkeaan ikään liittyvä piirre. XII Liikuntatieteiden päivät Lisää liikuntaa vähemmän hoitopalvelujen tarpeita iäkkäänä. Tulokset osoittivat, että keski-iästä jatkunut säännöllinen liikunta naisilla korreloi pienempään laitoshoidon tarpeeseen viimeisen elinvuoden aikana. Tässä ikäryhmässä korostuvat erityisesti laitoshoidon ja intensiivisen kotihoidon tarve. päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen tarvittavan toimintakyvyn heikkeneminen, vanhuuteen liittyvät sairaudet kuten Alzheimerin tauti ja yksin asuminen. Liikunnan tiedetään ennustavan alhaisempaa sairastuvuutta ja parempaa fyysistä kuntoa. Vanhuudessa sairaalahoidon tarve vähenee ja koti palvelun ja laitoshoidon määrä lisääntyy selvästi. Kotija laitospalveluitten tarve kasvaa Palvelujen tarvetta lisäävät mm. Tutkimukseen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään heidän keskiiästä vanhuuteen kestäneen itseraportoidun liikuntaaktiivisuuden mukaan: säännöllistä liikuntaa harrastaneet, vain jossain vaiheessa liikuntaa harrastaneet ja inaktiiviset. Kujala ym. Teksti: MIKAELA VON BONSDORFF Liikunta hidastaa fyysisen suorituskyvyn heikentymistä ja suojaa toiminnanvajauksilta. Stakesin sairaalaja terveyskeskushoitotiedot sekä vanhainkodeista kerätyt hoitotiedot vuosilta 1988-2004 yhdistettiin haastatteluaineistoon. Liikunnalla voidaan näin mahdollisesti myös vähentää iäkkäiden henkilöiden sairaalaja laitoshoidon tarvetta. Vaikka toimintakyky on parantunut varsinkin alle 70-vuotiailla, on iäkkäiden henkilöiden lukumäärän lisääntymässä. Liikuntaneuvonta vähensi kotihoidon tarvetta Olemme lisäksi tutkineet perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan vaikutusta iäkkäiden henkilöiden toimintakykyyn ja kotipalvelujen käyttöön satunnaistetulla kontrolloidulla kokeella. Laitoshoitoon joutumisen riski on suurempi varsinkin niillä iäkkäillä henkilöillä, jotka kärsivät sekä suorituskyvyn että kognitiivisen toiminnan heikkenemisestä verrattuna niihin, joilla näitä vaikeuksia ei ole ( von Bonsdorff ym. Säännöllisesti liikkuneilla vähemmän hoitotarpeita iäkkäänä M eillä on toistaiseksi hyvin vähän tutkimustietoa liikunnan ja terveysja sosiaalipalvelujen käytön yhteyksistä. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään myös vähentävän suorituskyvyn rajoituksia ja kognitiivisen toiminnan heikkenemistä, jotka ovat tärkeitä syitä palvelujen tarpeen kehittymiseen. Interventio38 LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-3/2008. Aihe on ajankohtainen väestön ikääntymisen vuoksi. Naiset elävät pidempään ja kärsivät myös toiminnanvajauksista miehiä pidempään. He olivat osallistuneet vähintään vuotta ennen kuolemaansa laajaan haastatteluun, jossa heiltä kysyttiin terveyteen, elintapoihin ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Kaksivuotiseen liikuntaneuvontainterventioon osallistui 632 75-81-vuotiasta Jyväskylän kaupungin keskustan alueella asuvaa henkilöä, jotka pystyivät kävelemään itsenäisesti 500 metriä, joilla ei ollut muistivaikeuksia, ja jotka harrastivat vain vähän liikuntaa (korkeintaan 4 tuntia kävelyä tai 2 tuntia muuta liikuntaa viikossa) (Leinonen ym. Martin ym. Tutkimus koski 846 henkilöä, jotka olivat kuolleet vuosina 1989-2004. Säännöllisesti liikkuneilla miehillä oli vähemmän sairaalahoitopäiviä kuolemaa edeltävän vuoden aikana kuin keski-iästä saakka fyysisesti inaktiiveilla miehillä. rekisteritietoja hyödyntävässä tutkimuksessaan sairaalahoidon tarpeen olevan vähäisempää niillä henkilöillä, jotka olivat harrastaneet vapaa-ajan liikuntaa tai kilpaurheilua koko aikuisiän ajan. 2006). (1996) totesivat Olemme tutkineet keski-iästä vanhuuteen kestäneen liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä kuolemaa edeltävän vuoden sairaalaja laitoshoidon käyttöön iäkkäillä henkilöillä. Etenkin yli SS-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Säännöllisten kotipalvelujen piirissä olevista iäkkäistä henkilöistä 75 prosenttia on naisia. (2002) tutkivat itseraportoitua sairaalahoitoa iäkkäässä väestössä ja totesivat että henkilöillä, jotka harrastivat vapaa-ajan liikuntaa, oli vähemmän sairaalahoitopäiviä kuin niillä, jotka olivat inaktiivisia. Henkilöt olivat kuollessaan 66-98-vuotiaita. 2007)
Interventio vähensi päivittäisistä toiminnoista selviytymisen vaikeuksia niillä henkilöillä, joilla ei interventio n alussa ollut vaikeuksia. ······························································································································································································· ryhmä (n=318) osallistui liikuntaneuvontaan, joka koostui yhdestä tunnin mittaisesta henkilökohtaisesta liikuntaneuvontasessiosta, neljän kuukauden välein tehdyistä puhelinseurannoista ja kahdesta yleisestä luennosta, joissa kerrottiin mm. Liikuntaneuvonta vähensi kotihoidon tarvetta kaksivuotisen intervention ja 1.5 vuoden seurannan aikana. Tutkittua tietoa niukasti Iäkkäiden henkilöiden yksilöllisten ominaisuuksien vaikutusta palvelujen käyttöön tutkittaessa tarvitaan luotettavaa tietoa palvelujen käytöstä kuten rekisteritietoa sekä yksilöi lisiä tietoja iäkkäistä henkilöistä, joita saadaan parhaiten henkilökohtaisissa tutkimuksissa. kaupungin järjestämistä ohjatuista liikuntaryhmistä. Leisure-time physical activity and health-care utilization in older adults. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008 39. Tietoon vaikuttavat tällöin mm. Gerontology 2006; 52 359-365 Kujala UM, Sama S, Kaprio J, Koskenvuo M. Leinonen R, Heikkinen E, Hirvensalo M ym. J Aging Phys Act 2006; 14 392-410. JAMA 1996;276:216-220. Martin MV, Powell MP, Peel C, Zhu S, Allman R. Keski-iän tai sitä aikaisempien elintapojen vaikutusta palvelujen käyttöön vanhana on haasteellista tutkia, sillä olemassa oleva haastattelutieto on usein retrospektiivistä. Hospital care in later life among former world-class Finnish athletes. Toiminnanvajauksista toipumiseen interventiolla ei ollut vaikutusta. Mobility limitations and cognitive decline as predictors of institutionalization among community-dwelling older people. henkilön muisti ja ajan mukana tapahtuvat muutokset, esimerkiksi liikunnan harrastaminen on nykyään erilaista kuin mitä se oli vuosikymmeniä aikaisemmin. MIKAELA VON BONSDORFF Tutkijaopiskelija Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mikaela.bonsdorff@sport.jyu.fi LÄHTEET von Bonsdorff M, Rantanen T, Laukkanen P, Suutama T, Heikkinen E. Customer-oriented counseling for physical activity in older people: study protocol and selected baseline results of a randomized controlled trail (ISRCTN 07330512) Scand J Med Sci Sports 2007;17:156-164
' tb!C Arjen ympäristö liikkumista suosivaksi z w z ~ z <( CC <( z ~ g ~ ~ ~ z <( CC ~ CC w :E K yky liikkua ulkona on erityisen tärkeää iåkkäille henkilöille, jotta itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista sekä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan olisi mahdollista (Simonsick ym. Liikkumisen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä kadut kunnossa, tarjoamalla riittävästi levähdyspaikkoja ja huolehtimalla riittävästä valaistuksesta. Ympäristöön ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät tutkimukset ovat lisäksi pääasiassa kohdistuneet alle 65-vuotiaaseen väestöön ( Cunningham & Michael 2004) siitäkin huolimatta, että ikääntyessä toimintakyky heikkenee ja ympäristön vaikutus liikkumiseen korostuu. 2005). Myös turvattomuuden tunne ulkona liikuttaessa rajoittaa aktiivisuutta erityisesti naisilla. XII Liikuntatieteiden päivät Ulkona liikkumisen pelko on hyvin yleinen ilmiö 75-81-vuotiailla henkilöillä. Toimintakyvyn heikentyessä ympäristöstä johtuvat pienetkin esteet saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä, jolloin turvattomuus 40 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Jopa puolet yli 65-vuotiaista välttää ulkona liikkumista (Moisio 2003). Terveyteen liittyvät tekijät, kuten lihasvoiman heikkeneminen ja ongelmat tasapainossa sekä ympäristöön liittyvät tekijät tuottavat ongelmia ulkona liikkumiseen. Ikääntyessä ulkona liikkumisen kyvykkyys sekä mahdollisuudet saattavat kuitenkin heikentyä. (Dawson ym.2007.) Iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista ja toimintakykyä koskevat tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet erilaisten terveysmuuttujien kuvaamiseen, jolloin ympäristön merkitykseen ei ole kiinnitetty huomiota
2003.) Rikoksen pelko on toinen yleinen pelko, joka johtaa ulkona liikkumisen välttämiseen. Katujen huono kunto ja liukkaus ovat puolestaan erittäin suuria riskitekijöitä kaatumisille. Bruce ym. Näiden lisäksi korkeat katukiveykset sekä kapeat tai kokonaan puuttuvat jalkakäytävät vaikeuttavat liikkumista apuvälineiden kanssa. sukupuoli, terveydentila, aiemmat kaatumiset, aktiivisuustaso, koulutusja tulotaso, mutta ympäristötekijöiden yhteyttä pelkoon ei ole tutkittu. 2008). Rikoksen pelon on ulkomaisissa tutkimuksissa todettu olevan yleinen ilmiö ikääntyneiden keskuudessa, mutta sitä ei ole paljon Suomessa tutkittu. Se vaikeuttaa päivittäisten asioiden, kuten kaupassa käynnin hoitamista ja voi olla suoranainen turvallisuusriski henkilöille jotka eivät kykene kävelemään pitkiä matkoja yhtämittaisesti. Murphy ym.2003). Sosiaalisen ympäristön piirteet, kuten asumistiheys, asuinalueen yhteisöllisyyden tunne, väkivaltarikosten määrä asuinalueella ja jengialueet aiheuttavat rikoksen pelkoa. Koettuun turvattomuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska se rajoittaa iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista ja johtaa siten toimintakyvyn heikkenemiseen. Tutkimuksissa on otettu huomioon lukuisia kaatumisen pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä, kuten mm. Ulkona liikkumiseen ja ympäristöön liittyvää pelkoa on kuitenkin tutkittu hyvin vähän, vaikka se saattaa kuvata ulkona liikkumisen vähentämistä jopa paremmin kuin suoranaisesti rikoksen pelko. Pimeys hankaloittaa konkreettisten esteiden näkemistä, jolloin riski onnettomuuksiin kasvaa, mutta se vaikuttaa myös turvattomuuden tunteen lisääntymiseen. Objektiivisella turvattomuudella tarkoitetaan konkreettisia ulkopuolisen havaittavissa olevia seikkoja jotka altistavat tapaturmille. Tämä puolestaan johtaa lihasvoiman ja tasapainon heikkenemiseen, turvattomuuden tunteen lisääntymiseen ja edelleen suurempiin vaikeuksiin ulkona liikkumisessa. 2002; Delbaere ym. Rikoksen pelon vaikutuksesta ulkona liikkumisen määrään on tutkimuksissa esitetty ristiriitaista tietoa, vaikkakin rikoksen pelon esitetään rajoittavan ulkona liikkumisen aktiivisuutta (Roman & Chalfin 2008; Shenassa ym. Kaatumisen pelkoa pidettiin alun perin kaatumista seuraavana jälkitilana (Murphy & Isaacs 1982), mutta myöhemmin sen huomattiin kehittyvän myös henkilöille, jotka eivät ole kokeneet kaatumista (mm. Arkiympäristön piirteet ovat läsnä päivittäisessä elämässä ja vaikuttavat siten ulkona liikkumisen välttämiseen, varsinkin päiväaikaa, kun taas rikoksen pelko vähentää ulkona liikkumista enimmäkseen iltaisin ja öisin (Green ym.2002). 2008; Murphy ym. 2004; Deshpandc ym. Valaistuksen puute on myös ongelma. 2006) ja siten olevan yhteydessä heikentyneeseen terveyteen (Green ym. (mm. Vilkas ja meluisa liikenne, riittämätön valaistus, mäkinen maasto ja levähdyspaikkojen puute lisää42 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Ympäristöön liittyvää koettua turvattomuutta määritellään tutkimuksissa usein rikoksen pelon kautta, vaikka kyseessä voi olla myös ympäristön fyysisiin piirteisiin liittyvä pelko, joka korostuu silloin kun toimintakyky heikkenee. 2007). Näissä tutkimuksissa kohdcjoukkona ovat kuitenkin useimmiten alle SS-vuotiaat. 2002; Stafford ym. lisääntyy, ulkonaliikkumisen aktiivisuus vähenee ja toimintakyvyn heikkeneminen nopeutuu. Voidaan olettaa että yhteys on samansuuntainen, ellei voimakkaampi iäkkååssä väestössä. XII Liikuntatieteiden päivät Ympäristön vaikutus hyvinvointiin ja toimintakykyyn korostuu ikääntyessä. Levähdyspaikka, liukkaus, valaistus Ikääntynyt pelkää kaatumisia Tunnetuin fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttava pelko ikäänryneillä on kaatumisen pelko. Vanhojen ihmisten ulkona liikkumisen turvattomuutta voidaan tarkastella objektiivisesti ympäristöstä yksilöön tai subjektiivisesti yksilöstä ympäristöön suuntautuvana turvattomuutena. Omassa tutkimuksessamme huomasimme, että ulkona liikkumisen pelko on hyvin yleinen ilmiö 75-81-vuotiailla henkilöillä ja 3.5-vuoden seurannan aikana se lisäsi huomattavasti liikuntakyvyn heikkenemisen riskiä. Esimerkiksi, jos kodin lähiympäristössä on jyrkkiä mäkiä, saattaa se rajoittaa ulkona liikkumista iäkkäillä henkilöillä. Kaatumisen pelkoa on todettu esiintyvän tutkimuksesta riippuen 21-85 %:lla ikääntyneistä ihmisistä (Scheffer ym. Kaatumisen pelko saattaa johtaa aktiivisuuden vähentämiseen ja siten myös fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen ja uusiin kaatumisiin. Erityisesti iäkkään väestön ulkona liikkumista koskeva ongelma on levähdyspaikkojen puute. Kaatumisen pelolla tarkoitetaan jatkuvaa huolta kaatumisesta ja vähäistä uskoa omiin kykyihin estää kaatuminen (Tinetti ym.1990). Vilkas liikenne, riittämätön valaistus Subjektiivinen turvattomuus on koettua, henkilökohtaista tunnetta, joka voi syntyä terveyden heikkenemisen ja erilaisten koettujen ympäristön piirteiden kautta
59(7) 558-564. 2008. J Gerontol 45(6) 239-243 Wood L, Shannon T, Bulsara M, et al. 163(11 ): 1012-1017 Simonsick EM, Guralnik JM, Volpato S, et al. Merkityksellistä ei siis aina ole se, millaisia esteitä ympäristö asettaa, vaan se, millaiseksi yksilö esteet kokee. The post-fall syndrome. Shenassa ED, Liebhaber A & Ezeamama A. Ympäristön estetiikalla ja asuinalueen yleisellä ilmapiirillä on suuri merkitys turvallisuuden tunteeseen ja sen on todettu vaikuttavan myös ikääntyneiden ihmisten ulkona liikkumisen aktiivisuuteen (Li ym. Roman CG & Chalfin A.2008. Tästä seuraa hallinnan tunteen katoaminen ja myös pelon tunne ulkona liikkumista kohtaan kasvaa. Am J Health Promot. Health Place 14(11:15-31. 1990. 5:13. 2005. Falls efficacy as a measure of fear of falling. 2007 Association between fear of crime and mental health and physical functioning. 2008). 18(6) 435-443 Dawson J, Hillsdon M, Boller 1, et al. 2004). J Am Geriatr. 2005; Wood 2008). Fear-related avoidance of activities. 4119):562-568. 2008. Bruce DG, Devine A & Prince RL. Am J Public Health. falls and physical frailty. 12(1):10-15 Humpel N, Marshall AL, Leslie E, et al. 2004. Ongelmaksi ympäristö muodostuu silloin, kun haasteet ja toimintakyvyn taso eivät enää vastaa toisiaan ja toimiminen ympäristössä vaikeutuu. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008 43. Activity restriction induced by fear of falling and objective and subjective measures of physical function: A prospective cohort studv. 2002. A prospective community-based cohort study. Murphy SL, Dubin JA & Gill TM. 95(11):1933-1939. 2002. 2711 ):60-67 Li F, Fisher KJ, Brownson RC, et al. Yleisesti ottaen ulkona liikkumisen objektiiviseen ja subjektiiviseen turvallisuuteen voi vaikuttaa pitämällä kadut kunnossa, tarjoamalla riittävästi levähdyspaikkoja ja huolehtimalla riittävästä valaistuksesta ja ympäristön estetiikasta myös kaupunkien keskusta-alueilla. Deshpande N, Metter EJ, Lauretani F, et al. Saatavilla elektronisena versiona: http://wwwelsa. 2005. Ikäihmisten turvallinen Tampere. 155161507-515. Moisio H. Recreational physical activity levels in healthy older women: The importance of fear of falling. 2004. Fear of walking outdoors a multilevel ecologic analysis of crime and disorder. 2003. 34(4) 306-312. Am J Prev Med. 2007 Perceived barriers to walking in the neighbourhood environment and change in physical activity levels over 12 months. A study of 36 patients. 56141:615-620 Green G, Gilbertson JM & Grimsley MF. Ympäristön vaikutus hyvinvointiin ja toimintakykyyn korostuu ikääntyessä, jonka takia väestön ikääntyminen tulee ottaa huomioon rakennetun ympäristön suunnittelussa. The development of fear of falling among community-living older women: Predisposing factors and subsequent fall events. UK. Just get out the door! lmportance of walking outside the home for maintaining mobility: findings from the women's health and aging study. Tietyt ympäristön piirteet voivat olla toisille toimintaa estäviä ja toisille taas mahdollisuuksia oman toimintakyvyn säilyttämiseen. Neighborhood environment and loss of physical function in older adults: Evidence from the alameda county study. Br J Sports Med. Ympäristön tarjotessa sopivasti haastetta liikkumiskyvylle, se auttaa iäkkäitä henkilöitä säilyttämään toimintakykynsä pidempään ja selviytymään paremmin myös päivittäistoiminnoistaan (Clarke &: George 2005). Concepts guiding the study of the impact of the built environment on physical activitv for older adults: A review of the literature. fi/tietopankki/tietopankki_pdf/Tampere_ikaihmisten_turvallisuuskysely.pdf Morris KS, McAuley E & Motl RW. Changes in neighborhood walking are related to changes in perceptions of environmental attributes. 2008. 2003. 33141368-373. Am J Epidemiol. J Epidemiol Community Health. Ann Behav Med. lnt J Behav Nutr Phys Act. Ympäristön kokeminen mukavana ja kauniina vähentää ympäristöön kohdistuvaa pelon tunnetta, jolloin ulos lähteminen on helpompaa ja aktiivisuus lisääntyy (Humpel ym. Toimintakyvyn kannalta ympäristön haasteellisuus ei kuitenkaan aina ole huono asia. J Am Geriatr Soc. Epäily omasta kyvykkyydestä liikkua ulkona voi johtaa ulkona liikkumisen välttämiseen. functional limitations, and self-efficacy influences on physical activity in older women. Perceived safety of area of residence and exercise: A pan-european study. MERJA RANTAKOKKO, ft (AMK), TtM Tohtorikoulutettava Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: merja.rantakokko@sport.jyu.fi TAINA RANTANEN, LitT Gerontologian ja kansanterveyden professori Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taina.rantanen@sport.jyu.fi LÄHTEET Balfour JL & Kaplan GA. Turvallisuuskyselyn tulokset. J Am Geriatr Soc. 50(1 ):84-89 Clarke P & George LK. Fear of falling: Measurement strategy, prevalence, risk factors and consequences among older persons. Nämä tekijät liittyvät yksilön kokemukseen tai tunteeseen siitä, miten hän ympäristössään selviytyy. Multilevel modelling of built environment characteristics related to neighbourhood walking activitv in older adults. The anatomy of the safe and social suburb: An exploratory study of the built environment. Am J Epidemiol. 2004. Gerontology 28:265-270. 58(10):M943-947. Tämä on erityisen merkityksellistä ikääntyneillä naisilla (Morris ym. Murphy J & lsaacs B.1982. Cunningham GO & Michael YL. Age Ageing 37(1 ):19-24. ······························································································································································································ vät toimintakyvyn heikkenemisen riskiä (Balfour &: Kaplan 2002). 97(11 )2076-2081. Soc. 5312): 198-203 Stafford M, Chandola T & Marmot M. A case study in liverpool. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2002. Scheffer AC, Schuurmans MJ, van Dijk N, et al. Eur J Public Health. The role of the built environment in the disablement process. Fear of crime and health in residential tower blocks. Am J Public Health. 2008. Age Ageing. 2005. 2006. Tinetti ME, Richman D, Powell L. social capital and residents' perceptions of safety. Delbaere K, Crombez G, Vanderstraeten G, et al. Väestön ikääntyminen syytä huomioida Ulkona liikkumisen pelkoa ja turvattomuuden tunteita voidaan vähentää ympäristöä muuttamalla. Neighborhood satisfaction
XII L .. . k . ········ 11 untanetel en pa1vat ··················································································· Voim an tuottaa 44 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 312000. . .... . .d .
Tärkeintä on ymmärtää, millä toimenpiteillä projektissa tuotettu hyvä toimintamalli vakiintuu pysyviin rakenteisiin tai jos hyvää mallia ei synny, miten kertynyt kokemus hyödynnetään. Järjestöt saavat rahoituksen kehittämistyöhönsä Raha-automaattiyhdistykseltä. ' z w z > :) <t <t I :) --, (D > ~ Sosiaalija terveysalan järjestöt pilotoivat iäkkäiden liikuntapalveluita Voimaja tasapainosisältöistä liikuntapalveluja pilotoivat eri puolilla Suomea kaikkiaan 35 paikallishanketta. kuinka toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät tavoitetaan, miten heidät motivoidaan, millaista yhteistyötä ja resursseja liikuntapalvelun tuottaminen edellyttää, kuinka palvelun saavutettavuus varmistetaan, kuinka liikunta palvelu tuotteistetaan ja hinnoitellaan ja miten asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerätty seurantatieto saadaan palvelemaan toiminnan kehittämistä. ······························································································································································································· Valtakunnallisen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelman (2005-2009) tavoite on kehittää pysyviä voimaja tasapainosisältöisiä liikuntapalveluja iäkkäille (75+) ja kannustaa heitä säännölliseen harjoitteluun. Prosessi tuottaa jatkuvan seurannan ja arvioinnin avulla tärkeää tietoa iäkkäille soveltuvien liikuntapalvelujen yksityiskohdista. Työtä tuetaan hankeohjauksella. Ryhmissä opastetaan myös kotiharjoitteluun, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä tuetaan psykososiaalista toimintakykyä. Nämä kolmevuotiset järjestövetoiset hankkeet ovat aloittaneet työnsä porrastetusti vuosien 2005-2009 aikana. Iäkkäät sopeutuvat usein liikkumiskyvyn alkaviin ongelmiin vähentämällä raskaiksi koettuja toimintoja. Nousujohteisen harjoittelun avulla ehkäistään liikkumiskyvyn heikkenemistä, palautetaan menetettyjä voimavaroja sekä tarjotaan iäkkäille vertaistukea oman kunnon säilyttämiseksi. • L iikunnan piiriin innostetaan erityisesti kotona asuvia iäkkäitä, joilla on alkavia liikkumiskyvyn ongelmia kuten tuolista nousun vaikeutta. Hankkeet kehittävät liikuntapalveluja pitkäjänteisenä prosessina, jossa palvelun suunnittelu, toteutuva toiminta, toiminnan arviointi ja parannettu uusi toiminta seuraavat spiraalimaisesti toisiaan. Seurauksena ovat lisääntyvät vaikeudet ulkona liikkumisessa, arjen toiminnoissa ja harrastuksissa. Suurin osa mukana olevista järjestöistä on yksityisiä vanhusten palvelutaloja, mutta myös kansanterveysja eläkeläisjärjestöjä. Valtakunnallinen työ etenee toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen. Juuri tälle kohderyhmälle tarkoitetut tavoitteelliset liikuntapalvelut puuttuvat useimmista kunnista. Keskeistä tietoa onnistuneesta liikuntatoiminnasta on 111111. Kohderyhmälle räätälöityjen liikuntapalvelujen avulla motivoidaan iäkkäitä osallistumaan ohjattuihin voimaja tasapainoryhmiin. Ohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteistyössä keskeisten asiantuntijaorganisaatioiden, sosiaalija terveysministeriön sekä opetusministeriön kanssa. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 45
Yhteinen tavoite ja rajattu kohderyhmä, intensiivinen hankeohjaus sekä samansisältöisten hankkeiden tiivis verkostoituminen on uusi tapa kehittää toimivia tapoja iäkkäiden terveyslii kuntaan. .. Toisen ja kolmannen hankeryhmän työ on vielä kesken. Yhteistyöstä tehdään kirjallinen sopimus. Etsivä toiminta sopivien yhteistyökumppaneiden avulla oli välttämätöntä. Ensimmäinen ryhmä (n e l l ) onnistui tuottamaan paljon tietoa, hyviä toimintatapoja ja ideoita siinä ketjussa, jossa voimaja tasapaino harjoittelu tuotetaan, asiakas tavoitetaan ja saadaan harjoittelemaan. Pelkkä lehti-ilmoitus ei tuottanut tulosta. Iäkkäiden mukaantulo ensimmäisen yhteydenoton jälkeen edellytti useita lisäkontakteja, saattajia ja usein myös kuljetusapua. Hankeohjaus sisältää projektityöntekijöiden henkilökohtaisen tuen, monipuolisen koulutusohjelman, viestintäavun ja -materiaalin, seurannan ja arvioinnin sekä yhteistyöfoorumit hankkeille, kunnan päättäjille ja yhteistyöverkostoille. ·······~·····~···············~-··.... Kehittämistyöstä kerätään tietoa vuosittaisella seurantakyselyllä, hankeohjauspäiväkirjoilla, asiakasja koulutuspalautteilla, julkisuusseurannalla ja hankkeiden hyvien käytäntöjen kuvauksilla. Terveysliikunnan toimijoiden yhteinen palvelukalenteri osoittautui hyväksi viestintävälineeksi, mutta ei yksin riittänyt. Kohderyhmän kartoitus oli usean hankkeen lähtökohta ja sitä toteutettiin käyttämällä hyväksi kuntien ja järjestöjen tai eri hankkeiden aiemmin toteuttamia kartoituksia tai tekemällä uusi kartoitus toimintakykytestien tai asiakaskyselyjen avulla. Ensimmäisten hankkeiden tulokset kiteytyvät Ensimmäinen hankeryhmä on edennyt toiminnassaan loppusuoralle ja hyvien käytäntöjen kirjallinen kuvaus on alkamassa. ., ' ~f' " Ikäinstituutin hankeohjauksella vahvistetaan toimijoiden asiantuntijuutta sekä edistetään projektihallintaa, verkostoitumista ja toiminnan juurtumista. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina hankejärjestöille olivat kunnan terveysja liikuntatoimi, sosiaalitoimi, seurakunta, oppilaitokset, eläkeläisjärjestöt ja tekninen toimi. Yhteistyötä tehtiin asiakkaiden tavoittamisessa ja ohjaamisessa, yhteisten ryhmäliikuntapalvelujen tuottamisessa, kuljetuksessa, vertaisohjaajien ja kotitai palvelutalohenkilökunnan 46 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. XII Liikuntatieteiden päivät .. . Kanavina olivat projektityöntekijän suora kontakti iäkkäåseen (tapaaminen, puhelinsoitto tai kirje), lääkärin, hoitohenkilökunnan, kotihoidon tai iäkkään oman lähipiirin ohjaus. Tietoa hyödynnetään reaaliajassa ja se palvelee myös ohjelman ulkoista arviointia. Vaikka kehittämisen varaa jäi, paljon on opittu. Kohderyhmän tavoittaminen osoittautui haasteelliseksi, koska kohderyhmän iäkkäät eivät yleensä ole harrastaneet liikuntaa. Asiakkaat tavoitettiin parhaiten henkilökohtaisella yhteydenotolla.
Myös ryhmätoiminnan psykososiaaliset edut olivat ilmeiset. Suurin osa yhdentoista hankkeen liikuntaryhmiin osallistuneista iäkkäistä testattiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson. Hankkeita palkittiin Kolme ensimmäisen ryhmän hanketta palkittiin hyvästä, toimintakyvyltään heikentyneille iakkäille tarkoitetusta liikuntapalvelusta. Lisäksi koulutetut vertaisohjaajat jatkavat liikuntatoimintaa palvelutaloissa. Valtaosa testatuista paransi tai onnistui säilyttämään voimaja tasapainotasonsa ennallaan harjoittelun seurauksena, vaikka ryhmäharjoittelu kaksi kertaa viikossa osoittautui haasteelliseksi toteuttaa. Kaikki kokemukset tarvitaan sen jäsentämiseksi, mitkä toimenpiteet tukevat tai jarruttavat iäkkäiden terveysliikunnan kehittämistyötä ja mitkä asiat yhdistävät hyvin menestyviä liikuntapalveluita. Jo tässä vaiheessa on huomattu paikallisuuden merkitys. Jaksoon sisältyi yksilötapaamisia ja yhteisiä liikuntakokeiluja. Huolellinen paneutuminen alueiden erityistarpeisiin on hankeohjauksen haaste. Projektityön vaara on toimijoiden mieliin iskostunut käsitys sen väliaikaisesta luonteesta. Julkisen ja kolmannen sektorin päättäjien ja esimiesten sitoutuminen ennakkoluulottornaan yhteistyöhön on tarpeen projektityön hedelmien korjaamiseksi. Näin tulee myös olla. Suuret ja pienet kunnat ovat erilaisia, puhumattakaan syrjäkylistä. Asiakkaat tavoitettiin laajan tiedotuksen ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kuten Ikäkeskuksen avulla. Moni yhteistyön mahdollisuus on vielä keksimättä ja varsinkin kokeilematta. Valtaosa hankkeista koki hankeohjauksen hyödyttäneen kehittämistyötä paljon tai erittäin paljon. lnnovaatioitten hyödyntäminen varmistettava Ohjelma on puolessa välissä. Jokaiselle haettiin sopivin harrastamisen tapa. Itä-Helsingin lähimmåistyö Hely ry tavoitti Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja omaishoidon toimintakeskuksen avulla liikunnan piiriin palvelutaloissa asuvia ja ryhrnäkotien asukkaita sekä lähialueiden iäkkäitä. Liikuntaryhmiä on toimintakyvyltään eri tasoisille iäkkäille ja asiakkaat ohjataan oikeisiin ryhmiin toimintakykytestien perusteella. Jokainen projektin liikuntatoimintaan houkuteltu iäkäs olettaa toiminnan jatkuvan. Sallan Eläkeliiton paikallisyhdistys tarttui syrjäkylien ihmisten asiaan. On haasteellista saada toimijat raportoimaan riittävän konkreettisesti ja avaamaan myös niitä prosesseja, joissa ei onnistuttu. Suurin osa hankkeista vakiinnutti toimintansa. Toiminta tuki vanhaa kylåläishenkeä, sillä iäkkäiden tarpeista rakennettuun liikuntaohjelmaan saivat osallistua eri-ikäiset kyläläiset. Liikuntamyllyssä toteutuvan harjoittelun erityisyys on mahdollisuus liikkua samassa tilassa eri-ikäisten kaupunkilaisten kanssa. Projektit voivat tuottaa innovaatioita, mikäli siihen pyritään tietoisesti ja pohditaan jo etukäteen, miten innovaatio hyödynnetään. Toimintaa on organisoitu sekä omassa palvelutalossa että Helsingin kaupungin Liikuntaviraston urheiluhalli Liikuntamyllyssä. Ensimmäisten hankkeiden hyvien käytäntöjen kirjalliset kuvaukset ovat alkaneet. Edistymistä mitattiin yleisimmin Bergin tasapainotestillä tai Toimiva -testillå. Hankekauden loputtua toiminta vakiintui Kivipuron kuntoutuskcdin palvelutoiminnaksi yhteistyössä kaupungin kanssa. Iäkkäät innostuivat ryhmäliikunnasta ja ilahduttavaa oli miesten runsas osanotto. Sen löydyttyä fysioterapeutti osallistui aluksi ryhmätoimintaan iäkkään seurana. Ryhmätoiminta sisältää kuntosalija tasapainoryhmiä sekä tehostettua jumppaa tuolia ja vastusta apuna käyttäen. Hankkeiden kehittämä liikuntatoiminta oli tuloksellista. Kuntoneuvolassa kartoitettiin iäkkään kunto toimintakykytestein ja etsittiin yhdessä hänen kanssaan kiinnostava liikuntamuoto, sopiva ryhmä ja paikka. Projektityöntekijä aloitti tiedottamalla vapaaehtoisverkoston voimin uudesta toiminnasta tapahtumien ja tempausten avulla. Syrjäkylissä ei ollut liikuntatoimintaa ja pitkät välimatkat estivät osallistumasta keskustan palveluihin. Jokainen hanketoimija on aloit.tanut kunnassaan eri tilanteesta niin yhteistyökulttuurin kuin iäkkäiden liikuntapalvelujenkin suhteen. Kriteereinä olivat mm. Projektin loputtua ryhmät vakiintuivat kansalaisopistoon. oikean kohderyhmän tavoittaminen, tuloksellinen harjoittelu, psykososiaaliset tarpeiden huomioon ottaminen ja toiminnan vakiintuminen. Hankkeet onnistuivat viestittämään voimaja tasapaino harjoittelu toi 111 i nnasta paikkakunnallaan. ······························································································································································································ kouluttamisessa sekä liikuntavälineiden ja tilojen käytössä. ELINA KARVINEN, Ttl, LitM Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjelmajohtaja Ikä instituutti Sähköposti: elina.karvinen@ikainst.fi LISÄTIETOA: Kalmari P, Simonen M, Niemi P, Karvinen E: Voimaa vanhuuteen ohjelman seurantaraportti 2007 lkäinstituutti, Helsinki 2008 wwwvoimaavanhuuteen.fi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008 4 7. 'Luotsaaminen' loppui vasta, kun iäkäs oli kiinnittynyt liikuntaryhmään. Seinäjoella Kivipuron kuntoutuskodin yhteydessä keskityttiin liikuntaneuvontaan kehittämällä iäkkäiden kuntoneuvolajakso. Esimerkiksi päiväkotilapset ja koululaiset voimistelivat iäkkäiden kanssa sekä sisällä että ulkona. Sitä kompensoitiin kotiharjoitteluohjeilla. Hankkeen aloittama toiminta jatkuu osittain omien palvelutalojen, liikuntaviraston ja vapaaehtoisten avustajien toteuttamana. Myös yhteistyöverkostot kehittyivät
Tämä on myös tekijä, joka on vahvistanut suomalaista innovaatiokapasi teettia. Tällä ei millään tavoin vähätellä toimijoiden omien kansainvälisten yhteyksien merkitystä ja laajuutta ja tuloksetkin ovat olleet vakuuttavia. Liikuntaja urheiluklusterista on kehittymässä uusi osaamisten kenttä, joka voisi palvelujen ja konseptien viennillä menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa w z 5 C. Sanakirjan mukaan klusterin yleispätevä selitys on:"group of simi/ar things", kuin terttu viinirypäleitä. w CJ) K lusterin käsite on suomalaisessa kielenkäytössä maahanmuuttaja, alun perin anglosaksinen termi. harmailta alueilta. Vain osa näistä on olemassa nimenomaan liiketoimintaa ja ansaintaa varten, useimpien varsinainen missio on aivan muualla. Urheilumenestyksen synnyttämän kansallisen itsetunnon kuin myös fyysisen hyvinvoinnin ja terveydentilan kannalta tärkeitä haasteita on alkanut tulla agenclalle myös muualla ja aivan erityisesti meille mielenkiintoisissa maissa,jotka ovat materiaalisen elintasonsa kasvattamisessaan onnistuneet todella hyvin. C. Perustuisiko menestymisen edellyttämä kilpailukyky silloin kunkin toimijan omia polkujaan pitkin rakentamaan erityisosaamiseen, vai voisiko sen taustalla, erottavana piirteenä olla nimenomaan toimijoiden poikkialoittainen vuorovaikutus ja innovatiivisuus. Urheilulla ja liikuntakulttuurilla on suomalaisessa elämänrnuodossa poikkeuksellisen vankka asema. toimijoista ovat siksi voineet syntyä, toimia ja kehittyä puhtaasti kansallisten tarkoitusperien ja päämäärien pohjalta, vaikka maamme sellaisenaan on vain pieni saareke kansojen ja valtioiden valtameressä. Lupaavasti olemme kyenneet nostamaan esiin myös monia yksittäisiä huippuja, jotka pistävät esiin 48 LIIKUNTA & TIEDE 45, 2 312008. Mikään ei sinänsä sulje pois mahdollisuutta jatkaa samalta pohjalta tulevaisuudessakin. Maamme kokoon nähden Suomea pidetään edelleen sekä kilpaurheilun että liikunnan monipuolisen ja laaja-alaisen harrastamisen todellisena suurvaltana. Urheilun ja liikunnan yhteyksissä klusterin voiman lähteinä toimivat "different things" voisivat olla vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvat seuraja järjestörakenteen yksiköt, urheilun tieteellistä tutkimusta harjoittavat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, urheiluvälinevalmistajat, liikunnan edistämisen ja harjoittamisen käytäntöjä ja teknologioita kehittävät toimijat, liikunnan ja kilpaurheilun hallinnollisesta ohjaamisesta vastaavat viranomaiset, urheilutapahtumien liiketoimintaa harjoittavat yritykset, urheilukoulutjne. Supisuomalaisesta globaalia Mielenkiinto suomalaista osaamista kohtaan on kasvamaan päin, mikä on voitu nähdä myös liikunnan ja urheilun alueilla. Eloon tämä termi heräsi meillä 1990-luvulla, jolloin Suomessa oli toden teolla tarve pohtia kansainvälisen pärjäämisemrne perusteita ja uudenlaista elinkeinopolitiikkaa. Ehkä vähän sattumalta, usein ulkopuolisten yhteydenottojen herättäminä olemme kuitenkin oppineet huomaamaan, että olemme monessa suhteessa olleet edelläkävijöitä. Monet em. Klusterista tuli silloin kilpailukykykäsite, jolle MlT'n strategiaprofessori Michael Porter antoi kauas kantaneen teoreettisen viitekehityksen. Klusteri tarkoittaa tässä vapaasti selitettynä pikemminkin ilmiötä "group of different things in a shared area of interests". Liikunnan toimijoiden voimanlähteet Voisiko liikuntaja urheiluklusteri olla uusi osaamisten kenttä, joka voisi palvelujen ja konseptien viennillä menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa, hyödyntäen potentiaalisesti valtavia mahdollisuuksia maailman markkinoilla. Toimialajaotteluihin jäykistyneeseen elinkeinopolitiikkaankin klusteriajattelu toi uutta eloa, kun kilpailukykyyn liittyviä kriittisiä menestystekijöitä alettiin tunnistaa myös toimialarajojen ulkopuolelta, poikkialoittaisilta ns. Taustalla toki ovat monet suomalaista suorituskykyä proliloivat yleisemmätkin mielikuvapilarit: nuori ja innovatiivinen yhteiskunta, maailman kilpailukykyisimpiin lukeutuva talous, monien kansanterveydellisten saavutusten maailmanmaine, korkea koulutustaso, informaatioja hyvinvointiyhteiskunnan mallien onnistunut yhteensovittaminen jne. XII Liikuntatieteiden päivät Urheiluja liikuntaklusteri: Uusi menestystekijä viennissä. Klusteriyhteisö. Tähän selitykseen sisältyy implisiittisesti tärkeä viittaus erilaisuuksien kohtaamiseen ja niiden keskinäiseen vuorovaikutukseen
Yhdistämällä tavoitteita voidaan päästä yhteiseen hyödyttävään kehittämisotteeseen. Suomalaiset arvostelevat usein kärkevästi itseään liiketoimintaosaamisen ja markkinointitaitojen puutteesta. globaalisti hyv in suosittujen ja seur attujen, m edian suosim ien kilpaurheilulajien menesryksinä. Ulkopuolisten im pulssien virittärnänä suomalainen liikuntaja urheiluklusteri on parhaillaan lähtemässä liikkeelle toimintaan, joka vähän yleistettynä on vastaus suomalaisen pärjäämisen ja hyvinvoinnin ehkä kuumimpaan kysymykseen: menestymiseen aineettoman osaamisen viennissä. Aivan samoin kuin esimerkiksi matkailuelinkeinossa on päästy ulos ahtaasta "kylien ja järvien välisestä" kilpailusta ja kohdattu kaikki yhdessä suuren maailman todella voimakkaat kilpailijat, myös suomalaisen liikuntaja urheiluyhteisön näkökulma on muuttumassa uudella tavalla kansainväliseksi. Klusterin paikka ja m ahdollisuus on juur i tässä. Singaporen kumppanuusohjeman toimijoiden kiinnostus yhteiseen oppimiseen ja kärsivällisyys toisen osapuolen kuunteluun on kuitenkin tuomassa kaunista hedelmää. On nähty mahdollisuus päästä kiinni uuden sukupolven kansalliseen klusteriohjelmaan. Juuri tässä jälkimmäisessä muodossa se sportstoimijoiden joukko, joka parhaillaan kehittää kumppanuutta Singaporen kanssa on onnistunut luomaan aivan uudenlaiset edellytykset varsinaiselle kaupankäynnille. Yhteistyö voi ilmetä sekä palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja toimittamisessa (push-muoto) että esikilpailullisessa markkinointivaiheessa, jossa muokataan vastaanottavaista maaperää suomalaiselle tarjonnalle (pull-muoto). Tähän asenteeseen on varmasti myötävaikuttanut monta asiaa, ei vähiten kuitenkaan asteittain vahvistunut näkemys taustalla olevasta suuremmasta kuvasta. Vaativat asiakkaat ovat itseohjautuvassa ja markkinoiden pelisäännöistä lähtevässä roolissaan tärkeä osa vahvaa klusteria. Sanoma otetaan helpommin vastaan, jos se kumpuaa vahvasta ja uskottavasta klusteritaustasta, eräänlaisesta yhdessä rakennetusta mielikuvien infrastruktuurista. Sam alla on m yös huom attu, että osaam inen on itse asiassa varsin staattinen käsite, johon liittyvä potentiaali on vain hetkellistä. Emme vielä tarkemmin tiedä, minkä sisällön ja muodon tämä ohjelma voi lopulta saada ja mitä yksittäisiä toimenpiteitä ja hankkeita se tulisi sisältämään. Täm ä uusi tilanne on herätellyt näkem ään mahdollisuuksia hyödyntää alun perin supisuom alaiseen tarpeeseen kehitettyä osaam istam m e kovaa rahaa vastaan, hankkien siten tervetu lleita lisäresursseja jatkuvien kehity sponnistelujem m e m ahdollistam iseksi. Työnnetään ja tykitetään silloinkin, kun olisi aika vasta vetää. Sam alla on huom attu, että toki m uuallakin osataan. Keskenään aktiivisessa vuorovaikutuksessa olevien toimijoiden klusteri tarjoaa myös hedelmällisen maaperän uudenlaisille verkottumisille ja yhteistyörakenteille. Yhteistä oppimista Vielä kerran takaisin klusteroitumisen merkitykseen. Vielä tärkeäm pää on jatkuva oppim inen ja nopea liike kohti uutta edelläkävijyy ttä. Esimerkiksi kolmannen sektorin toteuttamat liikunnan aktivoimisen ohjelmat lisättynä tutkimuksen tuottamalla evidenssillä ja teollisuuden tuoteja palveluratkaisuilla ovat jo lähellä hyvin vahvoja kilpailuetuja. Käytännössä tämä tarkoittaa usein kyvyttömyyttä asettua asiakkaiden ja niiden asiakkaiden näkökulmiin ja asemiin, kuin myös malttamattomuutta luottamuspääoman ja oikean yhteistyöilmapiirin rakentelussa. Aktiivinen heittäytym inen osaam isen vientiin, vaikka puolivalm iinakin, on para sta m arkkinatutkim usta ja liiketo im innan kehittäm istä. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2(()8 49. Avoimet markkinat ja kova kilpailu tuovat toimintaan terää ja kovuutta. SEPPO LAINE Senior Advisor Finpro Sähköposti: seppo.laine@finpro.fi Kolmannen sektorin toteuttamat liikunnan aktivoimisen ohjelmat lisättynä tutkimuksen tuottamalla evidenssillä ja teollisuuden tuoteja palveluratkaisuilla ovat jo lähellä vahvoja kilpailuetuja. Syntyy uusia havaintoja, ahaa-elämyksiä, tuoreita tulkintoja ja erilaisia innovaatioita. Kaikki on meistä itsestämme kiinni. Siihen on oltava valm iit vastaam aan, sitä kovem m in, m itä potentiaalisem m asta ja suurem m asta m ahdollisuudesta on kysym ys. Kilpailukykyinen tarjontamme voi kehittyä, ehkä jopa ainoastaan alussa mainitun erilaisuuksien kohtaamisen kautta. Julkinen hallinto ei ole vain etuuksien jakaja, vaan ulkoisen toimintaympäristön aktiivinen kehittäjä, omien toimintatapojensa pohjalta. Kansainvälisiltä markkinoilta saadut aloitteet ja myös kokemukset ovat kuitenkin antaneet tälle kehittelylle uudenlaista ilmapiiriä ja myös perspektiiviä
.'!-. ·~_•m 1 ·t... With your help we hope that we can make this possible. , it l" •• .. Welcome to some great scientific days in Stavanger 1 .. Blaker Inger Holm Jon Olav Drogset Anne Torkel sen Gaute Bjaanes Beate Lekken son ~ 0ystein Dale Arne Sture Marit Kristiansen John Fleck Kenneth Rosbach Conventlan Bureau: Devre Event & Marketing www.eventogarrangement.no ,.: lii. We hope to see many participants, not only from Norway, but also from the other Scandinavian countries and the rest of Europe. : PRELIMINARY PROGRAM • ACL injuries i n chi ldren • The chronic painful tendon • Effect of interventio n program to reduce overweight • Cardiac screening in Sports • New Guidelines for Physical Activity •Work shops • Free papers Registration on: www.scmss2008.org NORSK IDRETTSMEOlSINSK FORENING THE SCANDINAVIAN FOUNDATION OF MEDICINE ANO SCIENCE IN SPORTS NFFs FAGGRUPPE FOR IDRETTSFYSIOTERAPI sgren jesuncl al'lr: ,nan oa B CONGRESS COMMITEE Oddvar Skramstad, President Irma B. Stavanger is Norway's 4th largest city, 3rd largest city region, European Capital of Culture 2008 and a university town. {ij ": • .r·:. ' J __ ,,. ' ~ • .! :. --.,t .. WELCOMETOTHE 9TH SCANDINAVIAN CONGRESS OF MEDICINE AND SCIENCE IN SPORTS STAVANGER 6.-9. ·--~ . The population is approxomately 1 17 000. NOV 2008 www.scmss2008.org STAVANGER, NORWAY Welcome to Stavanger, Norway, and the 9th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports 6th to 9th November 2008. 6.9. Apart from the scientific programme, we will also be organising social events every evening during the congress. november SCMSS 2008 The 9th Scandinavian Congress of Medic1ne and Science in Sports Stavanger is situated in the south-western corner of Norway. · ~( . The Stavanger region has numerous attractions, among others The Pulpit Rock. ' . \."":-'I .,.·~ ,.;· ~ ,., 'f ' .
Nuori liikuntatieteilijä -kilpailu on osa päivät järjestävän Liikuntatieteellisen Seuran 75-juhlavuoden tapahtumia. Kilpailuun osallistuu 14 nuorta tutkijaa 1.1.2006 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntatieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tutkimukset esitellään päivillä joko suullisesti tai posterina arviointipaneelin valinnan mukaan. Keskinen, biotieteet, puheenjohtaja Keijo Häkkinen, biotieteet Hannu Itkonen, käyttäytymis-yhteiskuntatieteet Lasse Kannas, käyttäytymis-yhteiskuntatieteet Lauri Laakso, käyttäytymis-yhteiskuntatieteet Taru Lintunen, käyttäytymis-yhtelskuntatieteet Taina Rantanen, biotieteet Harri Suominen, biotieteet Jarl Kanerva, sihteeri Nuorten tutkijoiden ohella myös varttuneemmat tutkijat esittelevät uusia tutkimuksiaan päivillä. Nuori lllkuntatletelllji -kllpallun arvlolntlpaneell: Karl L. Arviolntipaneelin valitsemat voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä Liikuntatieteellisen Seuran tutkimusja kehittämisrahaston varoista päivien iltajuhlassa 4.6.2008. XII Liikuntatietieden päivät 4.-5.6.2008 Tutkimustiivistelmät Nuori lilkuntatieteilijä -kilpailu ratkeaa Llikuntatieteiden päivillä A lle 35-vuotiaille suunnatun liikuntatieteellinen tutkimus -kilpailun voittajat julkistetaan Liikuntatleteiden Päivillä Jyväskylässä 4.6.2008. Lopullisessa arvioinnissa otetaan huomioon sekä tarjotuista tutkimustiivistelmistä annetut pisteet että tutkimuksen esittäminen tai posteri. Kaikkiaan päivillä esitellään 26 tutkimusta (, joista 14 osallistuu Nuori lllkuntatietellijä -kilpailuun). Tutkimuksista 12 esitetään suullisesti ja 14 posterlna. LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-312008 51
ASnuorten yksilölliset erityispiirteet ja tarpeet on huomioitava liikuntaryhmän ohjauksessa, jonka onnistumiseen ohjaaja tarvitsee selkeitä toimintaohjeita. (1999). Tärkein tutkimuskohde oli vastus lateralis -lihas, josta otettiin lihasnäytteet sekä ennen harjoitusta että l ja 48 t sen jälkeen. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Neljän osa-alueen tuloksia verrattiin amerikkalaiseen standardoituun otokseen jokaisen osa-alueen osalta. 'normaalien nuorten' välillä. Voimaharjoittelu ja proteiinilisän nauttiminen: akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset JUHA HULMI, VUOKKO KOVANEN, HARRI SELÄNNE, KEIJO HÄKKINEN, ANTTI MERO . Sensory Profile: Users Manual. Voimaharjoittelulla ja oikeanlaisella ravinnolla on tärkeä rooli lihasten kasvussa. Erilaisuus voi ilmetä kaikilla aist ialueilla]a sen piirteet vaihtelevat yksilöiden välillä ja voivat myös vaihdella yksilöllä eri aikoina. Yksittäinen voimaharjoitus laski myostatiinin reseptorin aktiviini-reseptori llb:n ja nosti solusyklin säätelijän p21:n mRNA:ta (P<0.05), mutta ei vaikuttanut MAFbx:n, MyoD:n eikä FLRG:n mRNA:n pitoisuuksiin. 120021. Tämä vaikuttaa heidän aktiivisuuteensa liikuntatilanteessa. Samansuuntainen ja merkitsevä proteiinin vaikutus havaittiin myös erityisesti satelliittisoluissa ilmentyvän lihasten erilaistumistekijän myogeniinin mRNA:ssa. MRl-tulokset osoittivatkin, että proteiini lisäsi etureiden vastus lateralis -lihaksen poikkipinta-alan kasvua voimaharjoittelun seurauksena. Voiman kehittymisessä ei ollut dynaamisen voiman ja isometrisen penkkipunnerruksen suhteen merkitsevää eroa harjoitusryhmien välillä. XII Liikuntatieteiden päivät Asperger-nuorten aistitoimintojen erilaisuuden huomioiminen liikuntatilanteissa ERWIN BORREMANS . Tutkimustuloksista tehtiin seuraavia johtopäätöksiä AS-nuonen ohjaamiseen: Liikuntatilanteissa on tärkeää turvallisen ja strukturoidun ympäristön luominen, mutta toisaalta 'hallitusti' totutuista käytänteistä ja toiminnoista poikkeaminen. TUTKIMUKSEN TAUSTA Aspergerin (AS) oireryhmään ja moniin muihin neurologisiin vammoihin liittyy usein aistitoimintojen poikkeavuutta ja aistitiedon käsittelyn vaikeutta, jotka voivat hankaloittaa liikuntaryhmään osallistumista. Aistien toiminta voi olla yliherkkää, jolloin henkilö reagoi pieneenkin ärsykkeeseen tai päinvastoin. San Antonio, TX: The Psychological Cooperation. Lihasten geenien ilmentymistä tutkittiin reaaliaikaisen RT-PCR:n avulla. MENETELMÄT Kaksikymmentä 13-17 vuotiasta AS-nuorta (Miehet N=l6, Naiset=4) täyttivät 60 kysymystä sisältävän i tsearvioi ntilomakkeen, Adolescents/ Adul t Sensory Profile, AASP (Brown & Dunn, 2002). Dunnin (1999) aistitiedon käsittelyn mallin pohjalta kyselyn vastaukset tiivistettiin neljään aistitiedon käsittelyosioon: rekisteröinnin heikkous, aistirnushakuisuus, aistiyliherkkyys ja aistimusten välttäminen. Voimaharjoittelujakso oli progressiivinen ja periodisoitu kestoltaan 21 viikkoa ja harjoitustiheys oli 2 krt / vk. Kaikkiaan 38 nuorta (25,8 +3,6 v) ja tervettä (181.2 +6.1 cm, 76.6 +8.7 kg) miestä osallistui tähän tutkimukseen. LÄHTEET Brown, C.E. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä AS-nuorten sensorisista haasteista ja vahvuuksista ja kartoittaa aistien käsittelyn erilaisuutta heidän ja ns. AS-nuorilla näytti olevan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.01) vähemmän aistihakuisuutta ja tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05) enemmän aistimuksia välttelevää käyttäytymistä kuin ns. San Antonio, TX: The Psychological Cooperation. Proteiinilla ei ollut vaikutusta näiden geenien ilrnentyrniseen. Adolescent/Adult Sensory Profile: Users Manual. Lihasten koon negatiivisen säätelijän myostatiinin mRNA laski merkitsevästi tunti voimaharjoituksen jälkeen (31 %, P<0.05) vain plaseboryhmällä. Esimerkiksi kevyt fyysinen kosketus, kirkas valo, kylmä tila, voimakkaat hajut tai liika melu voivat aiheuttaa henkilölle suuria haasteita opetustilanteissa. Solusyklin etenemiseen positiivisesti vaikuttavan sykliini-riippuvaisen kinaasi 2:n (cdk2) mRNA nousi (P<0.05) lihaksessa sekä yksittäisen voimaharjoituksen että 21 viikon voimaharjoittelun jälkeen, mutta vain proteiiniryhrnällä. Jatkossa pyritään löytämään yksilöllisiä keinoja ja toimintastrategioita liikunta-aktiivisuuden, fyysisen kunnon ja liikehallinnan kehittämiseen. AS-henkilöiden erilaiset aistitarpeet eivät ole usein riittävän hyvin ymmärrettyjä. Tutkimuksen rajoituksena voidaan nähdä pieni otos (N=20), mutta jo alustavat tutkimustulokset osoittavat AS-henkilöiden sensoristen erityispiirteiden tutkimisen tarpeellisuuden. Satunnaistettuja ryhmiä oli kolme: harjoitusryhmät proteiini(n=l3) ja plasebo (n=l4) (15 g heraproteiinia tai energiatonta plaseboa välittömästi ennen ja jälkeen harjoituksen) ja kon trollit (n=l 1), jotka eivät harjoitelleet eivätkä tehneet yksittäistä voimaharjoitusta. Nelipäisen reisilihaksen vastus lateraliksen poikkipinta-ala kasvoi (P<0.05) enemmän proteiiniryhmällä (9.9 +-7.4 %) plaseboon (7.5 +4.8 %) verrattuna. Kontrolliryhmällä ei havaittu merkitseviä muutoksia etureiden lihasten poikkipintaalassa, voimassa tai lähetti-RNA:n (mRNA) pitoisuuksissa. AASP on amerikkalainen standardoitu menetelmä, joka mittaa nuorten kykyä käsitellä aisteista tulevaa tietoa ja määrittää sen vaikutusta nuorten toiminnalliseen suoriutumiseen päivittäisissä tilanteissa. Pienryhmäopetukseen pilaisi sisällyttää uusia ja kiinnostavia liikuntaharrastuksia ja aistiärsykkeitä, jotka ylittävät nuorten ärsykekynnyksen ja motivoivat heitä liikkumaan. 52 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. & Dunn, W. Lihasten poikkipinta-ala analysointiin magneettikuvauksella (MRI) ja lihasvoima dynaamisen ja isometrisen jalkojen ojennuksen sekä isornetrisen penkkipunnerruksen avulla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lihaskasvuun positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavien geenien ilmentymistä voimaharjoittelussa sekä voirnaharjoituksen yhteydessä nautitun proteiinin vaikutuksia. JOHTOPÄÄTÖKSET. Dunn, W. normaalilla nuorilla. Cdk2 ja myogeniinitulokset viittaavat siihen, että proteiini saattaa lisätä lihaksen solunjakautumiseen kykenevien solujen kuten satelliittisolujen tai fibroblast ien aktivoitumista, mikä on teoriassa positiivista lihaskasvun ja palautumisen kannalta. Yksittäisenä voimaharjoituksena tutkimuksessa oli maksimaalinen 5 x l toiston jalkaprässi, joka suoritettiin ennen voimaharjoittelujaksoa. Bilateraalinen isometrinen jalkojen ojennus kehittyi molemmilla harjoitusryhmillä (P<0.05), mutta verrattuna kontrolliryhmään merkitsevästi vain proteiiniryhmällä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan proteiiniravinnon vaikutuksesta myostatiinin ilmentymiseen ja tämän mahdollisesta merkityksestä lihaskasvussa. Lihasnäyte otettiin myös 21 viikon voimaharjoittelujakson jälkeen (5 vrk viimeisen voimaharjoituksen jälkeen). Sen sijaan harjoitelleilla proteiinija plaseboryhmillä nelipäisen reisilihaksen poikki pinta-ala ja lihasvoima kasvoivat (P<0.05)
2007). Päinvastoin, ne viittaavat siihen, että PFPS:a voi naisilla edistää pienemmät liikelaajuudet (maksimaalinen säären sisäkierto, jalan takaosan ROM). Kinemaattiset mittaukset suoritettiin liikelaboratoriossa,jossa koehenkilöt juoksivat vähintään 10 x 2 kertaa radan yli. Kuuden muun muuttujan seitsemästä havaittiin tukevan tätä todistetta (joskaan ei tilastollisesti merkittävästi). Mittaria käytetään päivittäin kevyen ja kuntoliikunnan määrän laskemiseen. patellofemoral pain syndrome, PFPS). Hanke kestää vuoden 2008 loppuun ja siihen on Lapin lääninhallituksen myöntämä rahoitus kansallisesta terveyshankkeesta. Seniorisporttiklubin tavoitteena on tarjota ohjattua virikkeellistä liikuntatoimintaa. range of motion, ROM) että maksimaaliset arvot jalan takosan eversiosta, säären sisäkierrosta, polven sisäkierrosta ja lonkan sisäkierrosta. Terveysliikuntamittarin kehittämisprosessi on hyvä esimerkki julkisen sektorin ja yrityselämän yhteistyöstä terveyden edistämisen alueella. Terve Lappi -hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki, ja kaikki Lapin kunnat sekä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ovat sitoutuneet hankkeeseen. Terveysliikuntamittari on viikoittaisen liikunta-aktiivisuuden mittaus-, arviointi-, seurantaja rnouvoinuväline, joka perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin terveysliikuntasuosituksiin. Liikuntamittarin ovat kehittäneet Carousel Oy:n liikuntatieteilijät ja käyteuävyysasiantuntijat Terve Lappi -hankkeen tarpeiden ja toiveiden pohjalta. MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui urheilijoita, jotka juoksivat vähintään 20 km/ vk (naiset) tai 30 km/vk (miehet). On yleisesti tunnettua, että naisten nivelten liikkuvuus on suurempi kuin miesten. Tärkeänä osana toimintaa Espoossa on ollut poikkihallinnollinen yhteistyo.jonka pyrkimyksenä on ollut aktivoida liikunnallisesti inaktiivisia LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-3/2008 53. PFPS-ryhmän naisilla oli ainoastaan polven sisäkierron ROM merkittävästi suurempi PFPS-ryhmän miehiin verrattuna. Tämä on merkittävää, sillä muuta kuin kävelyliikuntaa päivittäin harrastavien määrä on vain hieman alle 20% ikääntyneestä väestöstä Suomessa. Samalla mittari motivoi tarvittaessa lisäämään liikuntaa. Liikeanalyysijärjestelmänä käytettiin VICON MX järjestelmää (Oxford, Englanti),ja mittaukset suoritettiin 100 Hz:n frekvenssillä. Lisäksi jalan takaosan ROM näytti kontrolliryhmän naisilla taipumusta suurempiin arvoihin PFPS-ryhmän naisiin verrattuna. Suurin osa polvivaivoista on yhteydessä patellofemoraaliseen niveleen (Clement et al., 1981), johon liittyvää kiputilaa kutsutaan patellofemoraaliseksi kipusyndroomaksi (engl. (2005) vahvistavatkin. Espoossa päätettiin antaa kaikille yli 70-vuotiaille, joita on kaupungissa noin 15 000, ilmainen kuntosali kortti kaupungin saleille. Kesäkuun 2006 alussa käynnistyi koko Lappia koskeva terveyden edistämisen hanke, nimeltään Terve Lappi. Toisaalta PFPS:a esiintyy myös miehillä, minkä vuoksi myös pienet liikelaajuudet voisivat johtaa kipuun. Yhdistämällä viivalla viikoittaiset tulokset muodostuu käyttäjän terveysliikunta-aktiivisuuskäyrä vuoden ajalta. Analysoidut muuttujat käsittivät sekä liikelaajuuden (engl. Patellofemoraalista kipusyndroomaa (PFPS) potevien urheilijoiden ja terveiden urheilijoiden välillä on yhtäläisyyksiä ja sukupuolille ominaisia kinemaattisia eroja JOHANNA HUSA, UELI ISENEGGER, THOMAS UKELO, ALEX STACOFF, EDGAR STOSSI . Naiset, joilla oli PFPS, oli merkittävästi suurempi polven sisäkierron ROM verrattuna PFPSryhmän miehiin. (Nelson ym. Kokoontumispaikat on jaettu alueellisesti neljään kuntosaliin, jotka ovat kaupungin uimahallien yhteydessä. TUTKIMUKSEN TAUSTA Vuosittaisen vammutumistiheyden juoksu-urheilussa arvioidaan liikkuvan 30-79%:n välillä (Walter et al., 1989, Mayer et al., 2001, Lun et al., 2004), jossa useimmiten vammautunut kehonosa on polvi (Thornee et al., 1999). Samalla päätettiin lanseerata Seniorisporttiklubit, jotka kokoontuvat kerran viikossa. (Fogelholm ym. Terveysliikuntamittarin kehittämisprosessi PEKKA HÄMÄLÄINEN, TUULA KOKKONEN, MARKKU OINAALA . JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokset osoittavat, että alaraajan suurempia liikelaajuuksia ei voida yleisesti yhdistää PFPS:an. Seniorisportti 70+ senioriikäisten liikuntaa Espoossa MIKKO JULIN,ARJA PIIRAINEN, ESA YLETYINEN, MIRJA TAAVILA . Tutkimus viittaa siihen, että valikoidut kinemaattiset muuttujat jalan takaosassa, polvessa ja lonkassa voidaan yhdistää sukupuolille ominaiseen PFPS:n etiologiaan. Seitsemän päivän käytön jälkeen luetaan viikon tulos, joka merkitään kiekon kääntöpuolelle. Kontrolliryhmäläisten oikea alaraaja valittiin analyysiin. Yli 70-vuotiailla naisilla ja yli 80-vuotiailla miehillä päivittäinen kävelyaktiivisuus on vähentynyt 14-15% vuosien 1997 ja 2005 välillä. 2007). Hieman myöhemmin, keväällä 2007, etuisuutta päätettiin laajentaa koskemaan myös maksutonta uintia Espoon kaupungin uimahalleissa. Kontrolliryhmän naisilla oli merkittävästi suurempi maksimaalinen säären sisäkierto verrattuna PFPS-ryhmän naisiin. TAUSTA Säännöllinen fyysinen aktiivisuus, joka sisältää sekä aerobista harjoittelua että lihasvoimaharjoittelua lisää merkittävästi mahdollisuuksia saada vanhentua terveenä. Terveysliikuntamittarin tarkoituksena on innostaa käyttäjää arvioimaan ja seuraamaan omaa liikunnan määräänsä sekä auttaa ymmärtämään liikunnan merkityksen terveyden ylläpitämisessä. Kontrolliryhmän naisilla on suurempi lonkan sisäkierron ROM verrattuna kontrolliryhmän miehiin. Ryhmien välillä ei esiintynyt tilastollisesti merkittäviä eroja iän, koon ja painon suhteen. Toispuolisissa vaivoissa valittiin luonnollisesti kipeytynyt alaraaja. Näyttää kuitenkin siltä, että naisilla on taipumus suurempiin liikelaajuuksiin polven, lonkan ja säären sisäkierrossa, miehillä sitä vastoin jalan takaosan eversiossa. Carousel Oy on vuonna 2006 perusteltu asiantuntijaja innovaaltoriyritys, joka tarjoaa hyvinvointi-, liiku nta-, vapaa-aika-, matkailuja teknologia-alojen osaamistaan yrityksille, julkiselle sektorille ja järjestöille. TULOKSET PFPS-ryhmän miehet eivät eronneet kontrolliryhmän miehistä. Tutkimus vertasi valittujen kinemaattisten muuttujien avulla sukupuolten välisiä eroja PFPS:sta kärsivien miesten (n;9) ja naisten (n;12) välillä sekä kahden oireettoman kontrolli ryhmän välillä (miehet: n;ll, naiset: 11;9) avojaloin juoksun aikana. Tämä johtaa päätelmään, että useampien naisten pitäisi potea PFPS:a miehiin verrattuna, minkä Peltokallio (2003) ja Bohnsack et al. Liikunta voi vähentää kroonisen sairastumisen riskiä, ehkäistä ennenaikaista kuolemista, lisätä toimintakykyisyyttä ja vähentää toimintarajoitteita. Kontrolliryhmän naisilla oli merkittävästi suurempi lonkan sisäkierto verrattuna saman ryhmän miehiin. PFPS-ryhmässä valittiin molemminpuolisissa vaivoissa kivuliaampi alaraaja, ja jos molemmissa polvissa oli yhtä paljon kipua, valittiin oikea alaraaja
Suomessa vammaisurheilujärjestöt ovat toimineet itsenäisinä ja vastanneet koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista itse. SosiaaliJa terveysministeriön selvityksiä 2007 l Nelson M ym. TAUSTA Vammaisurheilun ja -liikunnan kehitys on viime vuosikymmenen aikana ollut hektistä. Yksi tällainen palvelu voisi olla senioreille tehtävä aktiivisuussuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta (Nelson ym. Vuonna 2007 liikuntakortin lunasti 3 655 henkilöä. Kestävyysharjoittelu muuttaa sydämen autonomista säätelyä, mikä havaitaan mm. LAAKSONEN, MIKKO P. 2007). Asteikolla 1-10 vastaajat arvioivat fyysisen kuntonsa 7,l arvoiseksi ja vastaavasti tämänhetkiseksi terveyden tilakseen 7 ,4. Kyselyt tallennettiin ja analysoitiin SPSS 13.0 ohjelmalla. LÄHTEET Cohen, 1. Kehitystyö toteutetaan käytännöllisenä toimintatutkimuksena Cohenin ja Manionin (1995) kuvaaman tutkimuksen kulun mukaan: 1) VUKtekeminen vammaisurheilun tarjottimen ja -liikunnan koulutuksen tilan arvioinnin (2006-2007), muissa maissa toteutettavan koulutuksen ja Liikuntaa Kaikille Lapsille -hankkeen koulutusten kokemusten pohjalta; 2) Eri toimijaosapuolten kiinnostus toimia mukana kehittämishankkeessa; 3) Kirjallisuuteen perehtyminen; 4) VUK-tarjottimen sisällön tarkka suunnittelu; 5) Kehitystyön aikataulun laatiminen sekä toimintatutkimuksen kulun suunnittelu; 6) tutkimuksen arvioinnin suunnittelu; 7) VUK-tarjottimen hyödyntäminen uuden kehitystyön käynnistämisessä; 8) syntyneiden koulutustyöpajojen materiaalien tulkinta ja kehitystyön arviointi. Näin ollen teoria ei ole jäänyt vain tutkijoiden vastuulle kuten toimintatutkimuksen vaarana on. Kyselyssä käytettiin Terveys 2000-kyselyn kysymyksiä pohjana. 70-75 -vuotiaita oli 74% vastaajista, 75-80 -vuotiaita 20% ja yli 80 -vuotiaita 6%. Suomalaisen vammaisurheilun koulutuksen (VUK) kehitystyön taustalla on vamrnaisurheilujärjestöjen yhteistyössä muiden tahojen kanssa toteuttama lasten liikunnan kehityshanke (Liikuntaa Kaikille Lapsille 2002-2008) sekä järjestökentän muutokset. Metsämuuronen, J. MENETELMÄT Kun yli 70-vuotiaat Espoolaiset tulivat vaihtamaan kuntosalikorttinsa uimahallikorttiin (joka oikeuttaa myös kuntosali korttiin), niin heille annettiin kyselylomake täytettäväksi. Circulation 116 1094-1105. Kontrolliryhmä ei harjoitellut systemaattisesti. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2007. Ensimmäisessä vaiheessa (l. TULOKSET Kyselyyn vastasi vuonna 2007 2 236 vastaajaa, joista naisia oli 58% (n= 1359), miehiä 38% (n= 892) ja sukupuolta ei kertonut 4% (n =106) vastaajaa. V Yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn ja sykevai~tel!-1~.n 40-67-vuotiailla miehillä LAURA KARAVlRTA, DAVID E. Kehitystyön käytännön toteuttamisen ja koulutuksen työryhmätyöskentelyn takia toimintatutkimuksen toteuttaminen on jaettu kahteen vaiheeseen. VUK-tarjotin muodostuu kuudesta työpajasta, jotka on suunnattu sekä toiminnassa jo mukana oleville henkilöille oman ammattitaidon kehittämiseen että vammaisurheilusta ja -liikunnasta, ohjaamisesta ja lasten liikunnasta kiinnostuneille. l.2007-30.3.2008) toteutetaan toimintatutkimuksen syklin vaiheet 1-6. Koulutuksen kehittäminen tukee tulevaisuuden vammaisurheilujärjestön toimintaa. Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) mitattiin uupu54 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. 11995). Tämän työn tarkoituksena oli selvittää hakijoiden fyysistä kuntoa, fyysisen aktiivisuuden tasoja sekä fyysisen aktiivisuuden muotoja. Suomalaisen vammaisurheilun koulutuksen kehitystyö 2007-2008 RIIKKA JUNTUNEN . Kaksi viimeistä vaihetta toteutetaan VUK-koulutuksen pilotointivaiheen jälkeen (313 2008-31.12 2008) TULOKSET Kehitystyön ensimmäisen vaiheen tuloksena on syntynyt vammaisurheilun ja liikunnan koulutuksen arvopohja, jonka tekijöitä ovat: osallisuus, yhteisöllisyys, esteettömyys ja saavutettavuus sekä oikeudenmukaisuus. Kehitystyössä teona ja käytäntö on yhdistetty onnistuneesti, sH_lä tutkijat kuuluvat kehittämistyöryhmään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhdistetyn kestävyy sja voimaharjoittelun vaikutuksia sykkeeseen ja sykevaihtelumuuttujiin sekä fyysiseen suorituskykyyn. Jatkossa on tärkeää edelleen tehostaa kortin markkinointia ikääntyneille Espoon sisällä ja kehittää myös kortin palveluita. XII Liikuntatieteiden päivät eläkeläisiä. Sekä kestävyy settä voimaharjoittelulla on selkeät positiiviset mutta toisistaan poikkeavat vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn ja terveyteen. & Manion, L. Suosituin liikuntamuoto oli kävely 56% ja toiseksi suosituin liikuntamuoto oli uinti tai vesiliikunta, jota harrasti 13% vastaajista. VUK-työssä lähtökohtana on praktinen toimintatutkimus sekä koulutuksen pedagoginen viitekehys, jonka muodostavat ongelmapohjainen oppiminen (problem based learning, PBL), ratkaisukeskeisyys, toiminnalliset menetelmät ja tutkiva oppiminen. Se saattaisi tehdä ikääntyneiden liikunnasta vielä tarkoituksenmukaisempaa ja olisi mahdollista toteuttaa Seniorisporttiklubien yhteydessä. Tutkimuksen otos on rajattu eikä sen tuloksia voi yleistää. Voimaharjoittelulla on puolestaan havaittu olevan joko vain vähäisiä tai ei lainkaan vaikutuksia sykevaihteluun. 4th edition. Research Methods on Education. 12006). PÄÄTELMÄT Kortti näyttää alkuvaiheessa houkutelleen hakijoiksi juuri ne henkilöt, jotka ovat nuorimpia ja toisaalta myös ne, jotka ovat fyysisesti aktiivisia liikunnan harrastajia. MENETELMÄT VUK-kehitystyö kuuluu liikuntatieteen tutkimukseen. Harjoittelun vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn on tutkittu yleisesti mittaamalla sykevaihtelua. Kyselylomake sisälsi 10 kysymystä taustatiedoista fyysiseen aktiivisuuteen. 2007. Gummerus, Jyväskylä. TULPPO, KAI NYMAN, TEEMU PULLINEN, ARJA HÄKKINEN, KEIJO HÄKKINEN . Routledge, London. 94 miestä (iältään 40-67 -vuotta) suoritti loppuun 21 viikon tutkimusjakson, joka sisälsi viikoittain joko kaksi kestävyystai kaksi voimatai sekä kaksi kestävyysettä kaksi voimaharjoitusta. Vielä on liian varhaista sanoa, onko tämä ollut vain alkuvaihe ja alkaako kortti tavoittaa paremmin myös fyysisesti inaktiivisia henkilöitä. Kehitystyön etenemisen kannalta praktinen toimintatutkimus edesauttaa sekä toteutusta että arviointia. Vanhin kortin hakija oli 91-vuotias henkilö. Kehitystyön tavoitteena on koulutuksen arvopohjan muodostaminen ja VUK-työpajojen sisältöjen suunnittelu arvopohjan ja vammaisurheilun ja -liikunnan erityispiirteet huomioiden. LÄHTEET Fogelholm M ym. Vastaajien keski-ikä oli 73,5 vuotta (sd 3,8). Liikuntaa harrasti päivittäin tai 4-6 kertaa viikossa 47,5%, 2-3 kertaa viikossa 39%, kerran viikossa 9% ja tätä harvemmin 4,5% vastaajista. JOHTOPÄÄTÖKSET Käytännöllinen toimintatutkimus on sidottu VUK-kehitystyöhön. leposykkeen laskuna ja sykevaihtelun lisääntymisenä [1]
Sairauspoissaolot aiheuttavat työelämään liittyviä taloudellisia kustannuksia kuin myös henkilökohtaisia ja sosiaalisia ongelmia. Seurojen toiminta oli keskimäärin kohtalaisen terveyttä edistävää. Joka kolmannen seuran terveyden edistämistoiminta oli melko vähäistä (STEP-indeksi <11). Liikunnan yhteyttä lyhyempiin ja pidempiin sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. STEP-indeksi osoittautui hyväksi tutkimusvälineeksi mm. ja sen laajempaa hyödyntämistä voidaan suositella. STEP:in ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin varianssianalyysin avulla. Suostumuksen antaneiden (78%) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 2005 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 3.5 vuotta). Yksikään seura ei yltänyt maksimiarvoon 22.00. Sykkeen R-R -intervallijaksoja mitattiin 5 minuutin ajan makuulla sekä 5 minuutin ajan matalaintensiteettisessä kuormituksessa (50 W) pp-ergometrillä. Liikunta ja sairauspoissaolot JOUNI LAHTI, MIKKO LAAKSONEN, EERO LAHELMA, OSSI RAHKONEN . TAUSTA JA TARKOITUS Liikunnallinen passiivisuus liittyy monenlaisiin kansanterveydellisiin ongelmiin. VO2max parani (P<0.001) saman verran sekä kestävyysryhmällä (10 ± SD 10 %) että yhdistettyä harjoittelua suorittaneella voimakestävyysryhmällä (12 ± 11 %) mutta ei muuttunut voimaryhmällä (O ± 10 %). Lopputuloksena saadaan ensimmäisen kerran kuvattua nuorten urheiluseurojen terveyden edistämisprofiilia (STEP). Maksimaalinen bilateraalinen alaraajojen ojentajien voima (lRM) mitattiin dynamometrillä yhden toiston maksimisuorituksena. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa luotiin terveyttä edistävän urheiluseuran kriteerit, joiden suhteen nuorten seuratoimintaa nyt arvioidaan. STEP-indeksin terveyden edistämisen osa-alueita tarkasteltiin jakamalla se neljään osaindeksiin faktorianalyysin avulla. 71 ja .89 välillä. Lisäksi tarkasteltiin eroja erityyppisten seurojen välillä. Vähiten poissaoloja oli aktiivisilla kuntoilijoilla. MENETELMÄT Vuosina 2000, 2001 ja 2002 kyselylomake lähetettiin 40, 45, 50, 55, ja 60 vuotta täyttäneille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67%). korkean erottelukyvyn ansiosta. Osaindeksien Cronbachin alfa-kertoimen arvot vaihtelivat. Fyysinen toimintakyky selitti osan liikunnan ja sairauspoissaolojen välisestä yhteydestä sekä LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 55. Voimaja voima-kestävyysryhmä paransivat 1 RMtulostaan (21 ± 8 % ja 22 ± 9 %) merkitsevästi enemmän (P<0.001) kuin kestävyysryhmä (7 ± 5 %). Koska saman seuran toimihenkilöiden vastaukset vaihtelivat jonkin verran, päädyttiin käyttämään seurakohtaista keskiarvolukua sekä väittämien että STEP-indeksin osalta. Erityisesti valmennustoiminnassa olisi paljon parantamisen varaa. TYÖN TAUSTA Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi nuorten urheiluseurojen toimihenkilöt arvioivat seuransa terveyden edistämistoiminnan. Kestävyysja voimakestävyysryhrnällä leposykkeen lasku korreloi LF:n muutosten kanssa (r = -0.46, P=0.026 ja r = -0.57, P=0.001), sekä lisäksi HF:n (r=-0.81, P<0.001) ja alfa-l:n muutosten kanssa (r=0.4 7, P = 0.009) voima-kestävyysryhmällä. Korkeataajuinen (HF, 0.15-0.4 Hz) ja matalataajuinen (LF, 0.04-0.15 Hz) sykevaihtelu analysoitiin spektrianalyysillä. ······························································································································································································ mukseen asti suoritetulla polkupyöräergometritestillä. Kohtuullisen rasittavan liikunnan harrastaminen ei vähentänyt sairauspoissaolojen riskiä liikunnallisesti passiivisiin verrattuna. Terveyden edistäminen oli huomioitu keskimääräistä paremmin suurissa-, erikois-, Nuoren Suomen sinettija joukkuelajien seuroissa. Harjoitusvaikutukset näkyivät DFA-menetelmällä selvemmin kuin spektrianalyysillä tämän tutkimuksen lyhytkestoisissa sykevaihtelumittauksissa. Tutkimukseen osallistui 97 seuraa ja 273 näiden seurojen toimihenkilöä. LÄHTEET 111 Carter ym. Aineisto kerättiin postikyselynä kahdessa vaiheessa, talvilajien osalta maalis-huhtikuun ja kesälajien osalta elo-lokakuun 2007 aikana. Lisäksi sykevaihtelun lyhyen aikavälin fraktaaliset korrelaatio-ominaisuudet (alla-L) analysoitiin DFA-menetelmällä. Tutkimuksessa selvitettiin liikunnan yhteyttä myöhempiin sairauspoissaoloihin keski-ikäisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä. Kestävyysharjoittelun positiiviset vaikutukset sydämen autonomiseen säätelyyn säilyivät myös yhdistetyssä kestävyysja voimaharjoittelussa, vaikka pelkkä voimaharjoittelu ei vaikuttanut leposykkeeseen tai sykevaihteluun. Levossa mitattu alfa-1 kuitenkin laski voima-kestävyysryhmällä 1.18 ± 0.20:stä 1.11 ± 0.21:een (P=0.039) ja kestävyysryhmällä 1.21 ± 0.19:stä 1.11 ± 0.22:een (P=0.061). Tässä analyysissä oli mukana 5123 naista ja 1383 miestä. Heikoiten terveyden edistäminen oli toimihenkilöiden mielestä huomioitu osana valmennustoimintaa. Indeksin Cronbachin alfa-kerroin oli .92. Hieman yli kolmasosa seuroista oli huomioinut terveyden edistämisen toiminnassaan monipuolisesti (STEP-indeksi :'Sl5). Kaikkien seurojen STEP:ia kuvaava keskiarvo oli 12.84 ja keskihajonta 3.40. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessa saatiin ensimmäisen kerran kuvattua näin laajasti nuorten urheiluseurojen terveyden edistämisprofiilia. TULOKSET STEP-indeksin vaihteluväli oli 0-22. Terveyden edistämisen osa-alueista parhaiten seurat olivat huomioineet Reilun Pelinja Kaikki Pelaa -ideologiat. Muiden ulottuvuuksien suhteen seurat olivat toimineet korkeintaan kohtalaisesti. TULOKSET Rasittavamman juoksua vastaavan liikunnan harrastaminen vähensi lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiä sekä miehillä että naisilla. Noin joka kolmas seura oli monipuolisesti terveyttä edistävä. Lisäksi tutkittiin, selittävätkö sosioekonominen asema, kehon painoindeksi ja fyysinen toimintakyky liikunnan ja sairauspoissaolojen yhteyttä. Seuroista kahdella kolmasosalla on kuitenkin melko paljon kehitettävää. Kontrolliryhmän fyysinen suorituskyky ja leposyke eivät muuttuneet. Leposyke laski kestävyysryhrnällä 4 ± 6 (P<0.013) ja voima-kestävyysryhmällä 3 ± 5 lyöntiä/min (P<0.009) mutta ei voimaryhmällä (O ± 5 lyöntiä/min). 2003. Millään ryhmällä ei havaittu muutoksia sykevaihtelun spektrimuuttujissa levossa eikä kevyessä kuormituksessa. Voimaryhmällä vastaavaa muutosta ei havaittu (1.17 ± 0.18 vs. Sports Med 33:33-46 v' Nuorten urheiluseurojen terveyden edistämisprofiili toimihenkilöiden arvioimana SAMI KOKKO, LASSE KANNAS, JARI VILLBERG . 1.17 ± 0.18, P=0.200). Toimihenkilöt arvioivat yhteensä 22 väittämää, jotka mittasivat seuran terveyden edistämistoimintaa. Yhdistetty kestävyysja voimaharjoittelu näyttäisi kehittävän aiemmin säännöllistä liikuntaa harrastamattornilla ikääntyvillä miehillä sekä kestävyyttä että voimaa saman verran kuin spesifinen kestävyystai voimaharjoittelu heikentämättä kuitenkaan kestävyysharjoittelun vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. MENETELMÄT Tutkimuksen otos koostui 120 seurasta neljästä eri lajista (jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu ja hiihto). Osaindeksit nimettiin seuraavasti: 1) Seuran terveyden edistämisen toimitavat 2) Seuratoimintaan kuuluvat ideologiat 3) Seuran terveyttä edistävät käytänteet sekä 4) Seura terveyttä edistävänä ympäristönä
MENETELMÄT Tutkimuksen koehenkilöinä oli 11 aiemmin harjoittelematonta tervettä miestä [ ikä 36,8 (7 ,2) vuotta]. XII Liikuntatieteiden päivät miehillä että naisilla. TAUSTA Liikunnallinen passiivisuus yhdessä muiden epäsuotuisten elintapaja perintötekijöiden kanssa altistaa sydänja verenkiertoelimistön sairauksille. On kuitenkin havaittu että kudosvaurio, kuten aivotai sydäninfarkti tai luun murtuma, aikaansaa mesenkymaalisten solujen siirtymisen luuytimestä verenkiertoon. Verenkierrossa olevien hematopoieettisten ja mesenkymaalisten kantasolujen määrä vaihtelee ihmisen elinkaaren aikana suuresti. Pichon ym. Sydämen sympaattisen säätelyn indikaattoreina käytettiin levossa mitattua laskimoveren noradrenaliinija adrenaliinipitoisuutta. Lisäksi kestävyysharjoittelujakso alensi sykettä (p < 0,01) ja lisäsi sykevaihtelua submaksimaalisilla kuormitustehoilla (HFP, p < 0,05 ja LFP, p < 0.01), mutta ei levossa. 1,55 (0,36) nmol/L, p < 0,051. Kestävyysharjoittelujakso sisälsi yhden 45-75 min kovatehoisen intervalliharjoituksen ja yhden 60-90 min matalatehoisen tasavauhtisen harjoituksen viikossa. Liikunnan harrastamiseen tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. Kestävyysharjoittelujakso puolestaan aiheutti 12 % nousun aerobisessa tehossa [254 (29) W vs. Koska luun hajotus ja muodostus ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, on syytä olettaa että korjausmekanismit ylläpitävät liikuntakykyä niin kauan, kun rasitus pysyy kohtuullisena. Olemme havainneet, että terveillä aktiivisesti liikkuvilla naisilla verenkierrossa olevien hematopoieettisten kantasolujen määrät vaihtelevat viikoittain merkittävästi, kun verrokki ryhmän miehillä samaa vaihtelua ei havaita. Kestävyysliikunnan vaikutukset perifeerisen veren mesenkymaalisten kantasolujen määrään ja erilaistumiskykyyn TIINA LAITALA-LEINONEN . Toisin kuin konventionaaliset taajuusmenetelmät, STFT-menetelmä soveltuu myös kuormituksen aikaisen ep ästationaarisen sykevälisignaalin analysoimiseen (esim. Kerättyjen solujen välisiä eroja on selvitetty kvantitatiivisen PCR-menetelmän avulla. Kestävyysharjoittelu vaikuttaa autonomiseen säätelyyn joko lisäten parasympaattista aktiivisuutta ja/tai vähentäen sympaattista aktiivisuutta (Scheuer & Tipton 1977). On kuitenkin epäselvää, mikä on riittävä harjoitusmäärä, jolla voidaan saavuttaa muutoksia autonomisessa säätelyssä. Tulosten käsittelyssä hyödynnettiin modernia bioinformatiikkaa (lngenuity Pathway Analysis, Kensington, promoottorianalyysiohjelmistot CSCn palvelimella), minkä avulla päästiin seuraamaan ilmentymistasoltaan muuttuneiden molekyylien verkottumista keskenään sekä toisten proteiinien kanssa. Vaikka kudosten korjausmekanismit heikkenevät iän myötä näyttää nykytiedon valossa ilmeiseltä, että. Huippu-urheilijoilla tehdyt tutkimukset osoittavat että luun ja ruston sopeutuminen rasitukseen nostaa mm. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää harjoitusmäärältään vähäisen kestävyysharjoittelun vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn levossa ja fyysisessä kuormituksessa. Ruston ja luun normaalit . Harjoitusmäärältään vähäisen kestävyysharjoittelun vaikutus autonomiseen säätelyyn levossa ja eri kuormitustehoilla KAISU MARTINMÄKI, KEIJO HÄKKINEN, JUSSI MIKKOLA, HEIKKI RUSKO liikunta vaikuttaa myös mesenkymaalisiin kantasoluihin. pienetkin kantasolumäärät riittävät kudosvaurion korjaamiseen ainakin luussa, mutta mahdollisesti myös rustossa. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla pyritään löytämään keinoja hidastaa rasituksen aiheuttamien haitallisten soluviestien eteenpäinmenoa ja lisäämään ymmärrystämme kestävyysliikunnan vaikutuksista kantasolujen fysiologiaan. 2004). Kantasolumäärissä on tehtyjen selvitysten perusteella kertaluokkaero aktiiviliikkujien ja aikaisemmin juoksua harrastamattomien miesten välillä. Tutkimushypoteesimme mukaisesti rasitus näyttää aikaansaavan mesenkymaalisten kantasolujen mobilisaation verenkiertoon, joten pyrimme nyt selvittämään verenkiertoon vapautuvien solujen alkuperää ja erilaistumiskykyä tarkemmin. Adrenaliinipitoisuus ei eronnut ennen ja jälkeen kestävyysharjoittelujakson. Kestävyysharjoittelu pienentää riskiä sairastua sydänja verenkiertoelimistön sairauksiin ja alentaa ennenaikaista kuolleisuutta. Tutkimuksessa on kerätty verinäytteitä miespuolisilta aktiivijuoksijoilta sekä juoksuharrastustaan aloittavilta. Rasittavampi juoksua vastaava liikunta luultavasti kehittää ja ylläpitää kuntoa sekä toimintakykyä ja sitä kautta työkykyä. kantasolujen määrää ja kovakudoksen aineenvaihduntamarkkereita verenkierrossa. Tuloksemme osoittavat, että mesenkymaalisia kantasoluja on kerättävissä perifeerisestä verestä liikuntasuoritusten jälkeen. 56 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2~3 /2CXJ8. Luumassan ylläpitäjänä liikunta ja ravintotottumukset ovat seikkoja joihin yksilö voi halutessaan omalla toiminnallaan vaikuttaa. Vaikka leposyke pysyi samana, levossa mitattu noradrenaliinipitoisuus pieneni kestävyysharjoittelun myötä [2,01 (0,63) nmol/L vs. PÄÄTELMÄT Suositusten mukainen liikunta vähensi sairauspoissaolojen riskiä vain jos viikoittainen liikunta sisälsi reipasta kävelyä rasittavampaa liikuntaa. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää kestävyysliikunnan aiheuttamia muutoksia laskimoverenkierrossa esiintyvien luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen määrään, sekä eristettyjen solujen kykyyn erilaistua luun ja ruston soluiksi. Sydämen autonomista säätelyä, erityisesti parasympaattista säätelyä, arvioitiin laskemalla korkeataajuuksinen (HFP 0,15-1,2 Hz) ja matalataajuuksinen sykevaihtelu (LFP 0,04-0,15 Hz) levossa ja eri kuormitustehoilla portaittaisen maksimaalisen kuormituskokeen aikana uudella Short-time Fourier transform (STFT) aika-taajuusmenetelmällä. TULOKSET Valmistautumisjakso ei aiheuttanut merkitseviä muutoksia maksimaalisessa hapenotossa, sykevaihtelussa tai hormonipitoisuuksissa. 285 (30) W, p < 0,001 J. Koehenkilöt suorittivat maksimaalisen kuormituskokeen ennen ja jälkeen 7 viikon valmistautumisjakson sekä valmistautumisjaksoa välittömästi seuranneen 14 viikon kestävyysharjoittelujakson jälkeen. Tervellä aikuisella hematopoieettisen linjan kantasoluja on verestä helposti eristettävissä, kun taas mesenkymaalisten kantasolujen määrä verenkierrossa on erittäin pieni. Valmistautumisjakso sisälsi kaksi 30 minuutin matalatehoista tasavauhtista harjoitusta viikossa. Vaikka kudosvaurioiden korjaus omien kantasolujen toimesta väistämättä heikkenee iän myötä, on kantasolujen toiminta mitä todennäköisimmin yhteydessä myös yksilön elintapoihin, sukupuoleen ja hormonistatukseen. Eräänä välittävänä mekanismina toimii autonominen hermosto. Liikunnan vaikutuksia luuta ja rustoa muodostavien mesenkymaalisten solujen erilaistumiseen ei aikaisemmin ole tutkittu. Yhteyttä selitti osittain myös kehon painoindeksi, etenkin naisilla. Miehillä myös sosioekonominen asema selitti osittain yhteyttä. Kiinnostuksen kohteena olivat ruston ja luun merkkiproteiinit (tyypin 1, 11 ja X kollageenit, osteokalsiini, Runx2, Sox9, aggrekaani) sekä solustressiin liittyvät molekyylit H!Flalfa, ARNT, TRACP, kaspaasi 3, MMP9 sekä HSP70
Asiakaspalaute on ollut positiivista. & Morrison, C. Golfklinikka-toimintamallia kehitetään projektissa, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden golfharrastusta ja kehittää kuntoutumisprosessia tukevaa terapiagolfia. Järkkynyt homeostaattinen tila palautuu levon aikana, ja yöuni on palautumisen kannalta tärkein ajanjakso. TULOKSET Liikuntasuorituksen jälkeen koko yön keskisyke ja stressitaso olivat korkeampia ja relaksaatiotaso matalampi (p:'S0.05) verrattuna kontrolliyöhön. Liikuntasuoritus oli maksimaalinen portaittainen polkupyöräergometritesti, joka alkoi klo 21: 19±0:20 ja kesti 28±4 minuuttia. MENETELMÄT Kahdeksan nuoren tutkittavan ( 4 miestä, 4 naista, iältään 25±4 v, VO2max 47±13 ml/kg/rnin) yöunta monitoroitiin unilaboratoriossa myöhään illalla tehdyn rasittavan liikuntasuorituksen jälkeen ja kontrollipäivän jälkeen. Moniammatillisen toimintamallin pyrkimyksenä on yhdistää golf pron, fysioterapeutin ja urheilupsykologin asiakkaan yksilölliseen haastatteluun ja havainnointiin perustuvat näkemykset kokonaisuudeksi, joka auttaa asiakasta kehittämään taitojaan. MATIKKA . Myös terveydenhuollon ja liikunnan yhteistyö kaikilla tasoilla näyttää vaativan erityistä tarkastelua. Stressija relaksaatiovektorien laskennassa käytetään hyväksi sekä sykettä että sykevaihtelua. Autonomista säätelyä arvioitiin sykeväliaineistosta Hyvinvointianalyysillä (Firstbeat Technologies Oy) laskettujen sykevaihtelumuuttujien (lnHF ja lnLF -komponentit) ja uusien elimistön stressin ja palautumisen tasoa kuvaavien muuttujien (stressija relaksaatiovektori) avulla. Jokainen on ollut klinikalla vähintään kahden tunnin mittaisen session ajan. Champaign, 11: Human Kinetics. Unen laadussa ei ollut eroja öiden välillä kummallakaan menetelmällä mitattuna. Golfklinikka Uusi moniammatillinen toimintamalli terveysja terapialiikuntaan LEENA M. . Yksilökohtaisia tuloksia analysoidaan parhaillaan ja toimintamallia on tarkoitus kehittää edelleen kesällä luonnollisissa olosuhteissa. Pilottiluonteisella toiminnalla voidaan etsiä hyvin toimivia käytäntöjä ja testata mallia pienillä ryhmillä. Kokemukset kannustavat jatkamaan. Siten tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että raskaan myöhäisillan liikunnan aiheuttamat fysiologiset stressireaktiot jatkuvat yöunen aikana. ja 4. Liikuntasuoritus vaikutti kuitenkin autonomista säätelyä sekä stressiä ja palautumista kuvaaviin muuttujiin yöunen, erityisesti unen ensimmäisten tuntien, aikana. Ei riitä, että klinikan asiakkaat hyötyvät toiminnasta. Kestävyysharjoittelu pienensi sympaattista aktiivisuutta levossa, mutta sillä ei ollut vaikutusta levon aikaiseen parasympaattiseen aktiivisuuteen. Pichon ym. Myöhäisillan rasittavan liikunnan vaikutukset sydämen autonomiseen säätelyyn ja unen laatuun TERO MYLLYMÄKI, LAURA HOKKA, KATRI SAVOLAINEN, RIIKKA JAKONEN, KAISU MARTINMÄKI, TANJA JUUTI, JUKKA KAARTINEN, HEIKKI KYRÖLÄINEN, MARJA-LIISA KINNUNEN, HEIKKI RUSKO. Toimintamallin pohjana on Knudsonin ja Morrisonin esittelemä liikkeen kvalitatiivinen analyysi. 25 vuoden sosioekonomiset trendit vapaa-ajan liikunnassa ja työmatkaliikunnassa työssäkäyvillä suomalaisilla naisilla ja miehillä TOMI MÄKINEN, KATJA BORODULIN, TIINA LAATIKAINEN, MIKAEL FOGELHOLM, RITVA PRÄTTÄLÄ . Homeostaasin säätelyssä autonomisen hermoston rooli on tärkeä ja sen toimintaa voidaan arvioida epäsuorasti mittaamalla sydämen sykevaihtelua. On tärkeää selvittää, mitä mahdollisuuksia klinikkamallin toteuttamiselle löytyy erityisliikunnan ja kuntoutuksen käytännöissä ja järjestämistavoissa. (20041 Spectral analysis of heart rate variability during exercise in trained subjects. tunnin aikana) verrattuna korurolliyöhön. Syke oli korkeammalla liikunnan jälkeen yöunen ensimmäisten tuntien aikana (merkitsevästi L, 2. Yöunen aikana tulkittavilta mitattiin peräkkäisten sydämenlyöntien väliset ajat (Alive Heart Monitor, Suunto Smart Belt), ranteen liikkeet kiihtyvyysanturilla (Actiwatch Activity Monitoring System) sekä unipolygrafisia muuttujia (EEG, EOG ja EMG leuanaluslihaksista; Brain Vision recorder). S 12002) Oualitative analysis of human movement. TAUSTA Liikuntasuoritus järkyttää elimistön homeostaasia. Alkuvuonna 2008 golfklinikka on toiminut sisähallissa viisi kertaa. Annu Rev Physiol 39221-251. Jo kahdella hyvin suunnitellulla viikoittaisella harjoituksella voidaan saada aikaan terveyden kannalta suotuisia muutoksia autonomisessa säätelyssä. Viite: Knudson, D. TAUSTA Suomalaiset ovat tunnetusti olleet hyvin liikkuva kansa. Liikuntasuorituksen vaikutusta autonomiseen säätelyyn on aikaisemmin tutkittu pääosin mittaamalla liikunnan jälkeistä välitöntä palautumista. Tutkittavat menivät nukkumaan 2: 16±0:21 h liikuntasuorituksen päättymisen jälkeen. Asiakkaita on ollut 12. Med Sci Sports Exerc 36:1702-1708. ······························································································································································································ JOHTOPÄÄTÖKSET Toteutettu harjoitusmäärältään vähäinen kestävyysharjoittelu paransi aerobista kuntoa ja vaikutti kuormituksen aikaiseen autonomiseen säätelyyn lisäämällä parasympaattista aktiivisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin raskaan myöhäisillan liikuntasuorituksen vaikutusta sydämen autonomiseen säätelyyn ja unen laatuun liikunnan jälkeisen yön aikana. V. Unen laatua arvioitiin unipolygrafia-aineistosta määritettyjen univaiheiden (valve, 51, 52, SWS, REM) ja liikeaineistosta analysoidun aktigrafisen unen laadun (Actiwatch Sleep Analysis Software) avulla. Kehittelyn tässä vaiheessa pyritään kartoittamaan monipuolisesti erilaiset hyödyt, mutta myös toiminnan esteet. Toimintamalli soveltuu hyvin myös muihin liikuntalajeihin ja muulle väestölle, erityisesti henkilöille, joiden liikuntaharrastuksen esteeksi voisi muodostua fyysisten tai psyykkisten valmiuksien heikkeneminen. Scheuer J, Tipton CM (19771 Cardiovascular adaptations to physical training. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä tutkimus osoitti, että suhteellisen lyhyt, raskas liikuntasuoritus 2-2,5 tuntia ennen nukkumaanmenoa ei vaikuttanut unipolygrafiseen eikä aktigrafiseen unen laatuun. Toimintamallin juurtuminen liikunnan kenttään vaatii lisäksi monien asioiden selvittämistä. Stressitaso oli korkeammalla ensimmäisen ja kolmannen tunnin aikana (p:'S0.05), relaksaatiotaso matalammalla ensimmäisen ja toisen tunnin aikana (p:'S0.05), ja sykevaihtelun lnHF-komponentti matalampi (p:'S0.05) ensimmäisen tunnin aikana liikuntasuorituksen jälkeen kontrolliyöhön verrattuna. Suurten yhLIIKUNTA & TIEDE 45 • 2~3 /2008 5 7
Pedagogiseksi ajatteluksi kutsutaan opettajan ajattelua, joka kohdistuu opetus-oppimistapahtuman eri tekijöihin (Kansanen 2004, 87). JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten mukaan liikunnanopettajaksi opiskelevien pedagogisessa ajattelussa tapahtui koulutuksen aikana myönteistä kehitystä oppilas-näkökulman vahvistuessa sekä opetustilanne ajattelussa että opetusta koskevissa käsityksissä. Opettajankoulutuksessa tuleekin antaa opiskelijoille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia oppilaantuntemuksen kehittämiseen, niin että opettajaksi opiskelevat oppivat ymmärtämään erilaisten oppilaiden tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Myös työ on muuttunut vähemmän fyysisesti rasittavaksi, eikä elinympäristö hisseineen ja rullaportaineen välttämättä tue fyysisesti aktiivista elin tapaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 25-64 vuotta täyttäneitä työssäkäyviä. Tieto on tärkeä myös siksi, että fyysisesti aktiivisella elintavalla voidaan ehkäistä monia työperäisiä sairauksia ja siten vähentää sairauspoissaoloja sekä ylläpitää työkykyä. Opiskelijoiden opetusta videoitiin kahdessa eri vaiheessa koulutusta: toisen opintovuoden syyslukukaudella ja opetusharjoitteluvaiheessa opintojen loppupuolella. Tieteellinen tieto työssäkäyvien suomalaisten fyysisen aktiivisuuden eri muotojen, kuten vapaaajan liikunnan ja työmatkaliikunnan, muutoksista ja väestöryhmittäisistä eroista on tähän mennessä puuttunut. Vuonna 2007 julkaistuun Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -katsaukseen sisältyi tutkimusyhteenveto suomalaisten terveysliikunnan määrästä ja riittävyydestä 2000-luvulla, terveysliikunnan kehittymisestä 58 LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-312008. Samalla lisääntynyt vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan ole riittänyt kompensoimaan vähentynyttä työn ruumiillista rasitusta ja työmatkaliikuntaa. MENETELMÄT Tutkimus perustuu Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -seurantatutkimuksen aineistoihin vuosina 1978-2002. Tilastollisena menetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, joka käsitti sekä kvantitatiivisia (luokittelu ja laskeminen) että kvalitatiivisia (tulkitsevia) vaiheita. TULOKSET Stimulated recall-menetelmällä saadut tulokset osoittivat, että koulutuksen loppupuolella olevien opetusharjoittelijoiden pedagoginen ajattelu oli vähemmän opettajakeskeistä ja enemmän opettaja-oppilas -vuorovaikutukseen suuntautunutta kuin toisena opintovuonna. MENETELMÄT. Tutkimus on osa laajempaa väitöskirjatyötä, joka käsittelee opettajaksi opiskelevien ammatillista kehittymistä liikunnanopettajakoulutuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat sekä opetuksen aikainen interaktiivinen ajattelu että opiskelijoiden opettamista koskevat käsitykset. Aloitteleva opettaja on dynaamisen ja kompleksisen opetustilanteen aikana monenlaisten haasteiden edessä, eikä esimerkiksi oppilaiden yksilöllinen huomioiminen ja ohjaaminen isossa opetusryhmässä ole helppo tehtävä. Koulutustason mukaisia eroja vapaa-ajan liikunnassa ja työmatka liikunnassa ei tässä tutkimuksessa löytynyt. TULOKSET Työssäkäyvä väestö on muuttanut liikuntatottumuksiaan samalla tavoin kuin muutkin suomalaiset 25 viime vuoden aikana. oppilaiden aktivoinnista, halusta saada oppilaat ajattelemaan, oppilasta lähellä olemisesta, yhteistoiminnasta ja yhdessä tekemisestä, oppilaiden kuuntelusta ja ideoiden huomioimisesta, oppilaiden omatoimisuuden korostamisesta ja pyrkimyksestä oppilaskeskeisten opetusmenetelmien käyttöön. Aineiston keruu perustui stimulated recall -menetelmän mukaisesti opiskelijan suorittamaan oman opetuksen analysointiin ja kommentointiin videolta sekä sen jälkeen käytyyn haastatteluun. XII Liikuntatieteiden päivät teiskunnallisia muutoksien seurauksena suomalaiset ovat kuitenkin muuttaneet asumaan kauemmaksi tiheästi asutuilta alueilta, joten työmatkat tehdään autolla tai julkisen liikenteen välineillä. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava se, että opiskelijoiden oppilaskeskeiset käsitykset ja ihanteet eivät kuitenkaan tarkoita suoraan oppilaskeskeistä opetuksen toteutusta. Opiskelijoiden käsitykset omasta opetustavasta ja hyvästä liikunnanopettajasta kehittyivät tutkimusjakson aikana oppilaskeskeisempään ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen suuntaan. Oppilasnäkökulman vahvistuminen liikunnanopettajaksi opiskelevien pedagogisessa ajattelussa SANNA PALOMÄKI, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON . Työssäkäyvien terveyden edistämisessä liikunta-aktiivisuuden sekä vapaa-ajalla että työmatkoilla tulisi olla yhtä tärkeässä asemassa. Viimeisten arvioiden mukaan työikäisistä hieman yli kaksi kolmasosaa liikkuu terveyden kannalta riittämättömästi, ja lähes joka toinen suomalainen on ylipainoinen. Tutkimukseen osallistui neljä liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijaa: kaksi naista ja kaksi miestä. JOHDANTO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajiksi opiskelevien pedagogisen ajattelun kehittymistä koulutuksen aikana. Toisena opintovuonna ja opetusharjoitteluvaiheessa kerättyjä aineistoja vertailtiin sekä tutkimusryhmän että yksilöiden tasolla. Väestöryhmittäiset erot ovat pysyneet lähes muuttumattomina koko 25 vuoden ajan. JOHTOPÄÄTÖKSET Huolestuttavaa tuloksissa on se, että tuloryhmien väliset erot ovat säilyneet 25 vuoden ajan näin suurina. On kuitenkin tärkeä tietää, että ovatko jotkin väestöryhmät mahdollisesti jääneet jälkeen fyysisen aktiivisuuden myönteisestä kehityksestä, jotta näihin ryhmiin voidaan kohdistaa oikeanlaisia liikuntaja yhteiskuntapoliittisia toimia. Poikkeuksena erottuivat matalassa ammattiasemassa olevat naiset, jotka olivat muissa ammattiasemassa olevia aktiivisempia liikkujia työmatkoillaan. Terveysja liikuntapoliittisissa päätöksissä olisikin syytä entistä paremmin huomioida se, että passiivisimmat liikkujat löytyvät edelleen pienituloisista ja matalan ammattiaseman ryhmistä. Opettajan pedagoginen ajattelu ja siihen kuuluva päätöksenteko muodostaa perustan opettajan toiminnalle opetustilanteessa ja vaikuttaa olennaisesti myös siihen minkälainen opetus-oppimisprosessista oppilaan näkökulmasta muodostuu. Sosioekonomiset tiedot henkilöiden koulutuksesta, ammattiasemasta ja tuloista saatiin yhdistämällä väestörekisteritietoja. Pienituloiset naiset ja miehet ovat pysyneet fyysisesti passiivisina sekä vapaa-ajalla että työmatkoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työssä käyvien naisten ja miesten koulutuksen, ammattiaseman, ja tulotason mukaisia vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan trendejä vuodesta 1978 vuoteen 2002. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt samalla kun työmatkaliikunta on vähentynyt. Väestöryhmittäiset erot olisivat todennäköisesti olleet vieläkin suuremmat, jos koko aikaväliltä olisi ollut mahdollista tarkastella henkilöitä jotka liikkuvat nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin vähintään 30 min kaksi kertaa viikossa vapaa-ajallaan liikkuvia ja niitä joiden työmatkaan sisältyi jotain fyysistä aktiivisuutta. Opetusharjoittelijat tiedostivat oman toimintansa vaikutuksia oppilaisiin sekä havainnoivat oppilaiden reaktioita ja toimintaa opetuksen aikana. Opetusharjoittelijat puhuivat mm. V Terveysliikunnan tila ja kehittyminen Suomessa OLAVI PARONEN, MIKAEL FOGELHOLM, MARI MIETTINEN
Pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Tutkimusyhteenvedon aineistona oli 16 koko maata tai ainakin suurta aluetta edustavaa väestötutkimusta, joista oli julkaistua tutkimustietoa. Laadullista tutkimusotetta täydennetään kyselytutkimuksella yksityisten liikuntakeskusten käyttäjille. Liikunnan tuotteistaminen JAANA PARVIAINEN, RIITTA PIRINEN . Liikunnan tuotteistamiskehitystä analysoidaan 12 eri tuotteen kautta. Viimeisen 30 vuoden aikana aikuisten vapaa-ajan liikunta on yleistynyt, mutta työmatkaja asiointiliikunta vähentynyt. Joissakin tapauksissa tehtiin lisäanalyysejä. Nopeaan liikevoittoon pyrkivissä tuotteistamisen tavoissa yleensä sivuutetaan liikkujien heterogeenisuus ja erilaiset liikuntatarpeet. Eniten on vähentynyt lyhyiden, alle 3 kilometrin matkojen kulkeminen jalan tai pyörällä. Miten liikunta nivotaan ja miten sitä markkinoidaan osana elämysteollisuuden muita tuotteita: urheiluvälineitä (sykemittarit), musiikkia (hittibiisit), muotia (urheiluvaatteet), ruokaja juomateollisuutta (rasvattomat tuotteet) ja mediaa/televisiota (tv-sarjat). Projektin tutkimuskohteena ovat yksityisten liikuntaja kuntosalien tarjoamat tuotesuojatut ryhmäliikuntakonseptit oheistuotteineen. Nuorista arviolta 40-50 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimus toteutetaan vuosina 2008-2010. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten tuotteistamisessa huomioidaan tai jätetään huomiotta kulttuurinen moniarvoisuus, sukupuoli, ikä, liikuntarajoitteisuus, kognitiivisuus, sosiaalisuus, yhteisöllisyys, luovuus ja elämyksellisyys. Terveyden kannalta riittävänä liikuntana aikuisilla pidettiin joko kohtuullisen kuormittavaa (reipasta kävelyä vastaavaa) liikuntaa, joka toistuu lähes päivittäin vähintään puoli tuntia päivässä tai kuormittavaa kuntoliikuntaa vähintään kolmesti viikossa 20-60 minuuttia kerralla. Terveyden kannalta riittämätöntä liikunta oli silloin, kun kumpikaan ehdoista ei täyttynyt. Tasapaino mitattiin uudella tasapainolaitteen prototyypillä. Muutosta kuvattiin vähintään 10 vuoden aikasarjalla. ······························································································································································································ viimeisten vuosikymmenien aikana sekä liikunnan väestöryhmittäisistä eroista. Tutkimus kysyy, miten liikunnan innovaatioita syntyy. Nykytilaa koskevat tiedot oli kerätty vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aikuisista vähiten liikkuvat30-45-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat. Fyysisesti aktiivisimpia aikuisia ovat 6075-vuotiaat. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007: 1. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Tutkimus on monitieteinen ja käyttää sekä laadullisia että tilastollisia tutkimusmenetelmiä. Terveysliikunnan talouden rakenne on voimakkaassa murrostilassa. Erittäin vähän liikkuvia on nuorista 20-25 %. Lasten ja nuorten liikunnan riittävyyden arvioinnin osalta noudatettiin suositusta, jonka mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti joka päivä ja liikunnan tulisi sisältää myös vauhdikkaita osia. Millaisia fyysisiä, esteettisiä tai emotionaalisia kokemuksia kuluttajat etsivät uusista liikuntatuotteista. Miten globalisaatio ja macdonalsoituminen näkyvät liikuntapalveluissa standardoinnin seurauksena. Monitieteinen teoreettinen viitekehys rakentuu liikunnan filosofian, sosiologian ja kriittisen organisaatiotutkimuksen varaan hyödyntäen naistutkimusta, kulttuurintutkimusta ja liikuntakasvatusta. Posteri esittelee tutkimuksen taustaa, hypoteeseja ja metodologiaa. Passiivinen lihasnykäys ja tahdonalainen maksimivoima mitattiin etureidestä (quadriceps) ja pohkeesta (plantar flexor). Tutkimuksen laadullisiin menetelmiin sisältyy yksilöja ryhmähaastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Hypoteesina on, että tuotteistaminen voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Tutkimus on jaettu viiteen teemaa: 1) liikunnan tuotekehitys, 2) globalisaatio ja rationalisointi, 3) liikunnanohjaus työnä, 4) liikkuvat kuluttajat ja 5) liikuntatuotteet osana elämysteollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voivat hyödyntää monet eri liikunnan toimijat, tavallisista kuluttajista terveysliikunnan asiantuntijoihin. Liikunta eri-ikäisillä ja eri väestöryhmissä Murrosiässä nuorten liikunnanharrastus alkaa selvästi vähentyä. Liikunta hvvinvointipoliittinen mahdollisuus. Tutkimusta rahoittaa Emil Aaltosen säätiö ja Opetusministeriö. MENETELMÄT 10 nuorta (Y; 21-31) ja 20 ikääntynyttä (E; 60-70) vapaaehtoista koehenkilöä osallistui tutkimukseen. Aktivaatiotaso LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-312008 59. Terveysliikunnassa tapahtuneet muutokset Nuorten liikunta urheiluseuroissa on yleistynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Aikuisista arviolta 60-65 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, naiset hieman miehiä yleisemmin. Katsauksessa esitetäänkin liikuntaa edistävien toimenpiteiden suuntaamista liikunnallisesti passiivisiin lapsiin ja nuoriin, murrosikäisten urheiluseuraliikuntaan, keski-ikäisiin ja keski-ikää lähestyviin miehiin sekä lyhyitä työtai asiointimatkoja henkilöautolla kulkeviin. Ikääntymisen vaikutukset hermo-lihasjärjestelmään ja dynaamisen tasapainon kontrolliin JARMO PIIRAINEN, JANNE AVELA, NIINA SIPPOLA, VESA LINNAMO . Katsaus laadittiin tausta-aineistoksi uudelle valtioneuvoston periaatepäätökselle terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM) ja kansalliselle liikuntaohjelmalle (OPM). Jotta voitaisiin simuloida luonnollista horjahtamistilannetta, tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää uusi dynaamista tasapainoa mittaava järjestelmä ja samalla tarkastella ikääntymisen vaikutuksia hermo-lihasjärjestelmän toiminnan ja dynaamisen tasapainon muutoksiin. Tuloksia voidaan soveltaa myös usealla eri liikuntatieteen alalla. Soleus lihaksen kautta mitattua alphamotoneuroni altaan aktiivisuutta arvioitiin H-refleksinja M-aallon avulla. Liikunnan vaillinaisen ja epäyhtenäisen mittaamisen takia riittävästi liikkuvien suomalaisten osuutta on vaikea arvioida tarkasti. JOHDANTO Yksi suurimmista syistä ikääntyneiden ihmisten heikentyneeseen tasapainokontrolliin ja kaatumisonnettomuuksiin on heikentynyt hermo-lihasjärjestelmän toiminta. LÄHDE: Fogelholm M, Paronen 0, Miettinen M. Seuraavat melko varmat johtopäätökset voidaan kuitenkin tehdä: Riittävästi liikkuvien osuus Vähintään tunnin päivässä liikkuu valtaosa 3-12-vuotiaista lapsista eikä tyttöjen ja poikien kesken ole suuria eroja liikunnan määrässä. Miten tuotteistaminen muuttaa opettajien ja ohjaajien työnkuvaa. Työikäisistä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia on eniten (noin 40 %) keskiikäisten miesten keskuudessa. Alustavia tuloksia on luvassa vuoden 2009 kesäkuussa. Liikunnan tuotteistaminen tutkimusprojekti (UTTA) Tampereen yliopistossa selvittää, mitä seurauksia tuotteistamisella on liikunnan eri toimijoille kuten kuluttajille, ohjaajille, opettajille ja liikuntayritysten omistajille/ johtajille. Eniten liikuntaa harrastavat hyvin koulutetut toimihenkilöt, vähiten yrittäjät ja maaseudulla asuvat. Nämä liikuntasalien ryhmäliikuntaohjelmat pohjautuvat erilaisiin venytysja rentoutustekniikoihin, etnisiin tansseihin, balettiin, paritansseihin, aasialaisiin taistelulajeihin, nyrkkeilyyn, painonnostoon, kuntopyöräilyyn, joogaan ja meditaatioon
Nardone & Schieppati. Soleus lihaksesta suurin osa on hitaita motorisia yksiköitä, kun taas esimerkiksi vastus lateralis lihaksessa hitaiden osuus on huomattavasti pienempi. Sen sijaan tuki keskittyi konsultaatioon ja koulutukseen. E; 135±39Nm, p<.01), voimantuotto kyky 500ms aikana (Y; 147±36Nm vs. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mahdollisia eroja uuden taidon oppimisessa motorisia toimintavaikeuksia omaavilla nuorilla sekä saman ikäisillä verrokeilla. Yksi selkeimmistä ikääntymiseen liittyvistä hermo-lihasjärjestelmän muutoksista on lihassolujakauman muuttuminen. Heidän tarpeita silmällä pitäen toimii Suomen kunnissa yhteensä reilut 90 kunnan liikuntatoimiston palkkaamaa erityisliikunnanohjaajaa. Projektin aikana perustettiin yhteensä seitsemän uutta erityisliikunnanohjaajan virkaa ja käynnistettiin yhteensä 169 uutta erityisliikuntaryhmää. Motorisen oppimisen etenemistä tarkasteltiin viidellä harjoituskerralla. Tämän vuoksi ikääntymisen vaikutukset voivat olla erilaiset eri lihasryhmissä. J Appi Physiol. Erityisliikunnan kehiuäminen kunnissa vaati ainoastaan pientä taloudellista lisätukea toiminnan tason huomattavaan nostamiseen. Projekti päättyy vuonna 2009. Neljännen ja kuudennen harjoituskerran välinen muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Erityisryhmiin katsotaan luettavan vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät henkilöt. Uuden taidon oppiminen motorisia toimintavaikeuksia omaavilla nuorilla JARNO PURTSI, EINO HAVAS, HELENA VIHOLAINEN, MARJA CANTELL, PAULI RINTALA, TIMO AHONEN V . Tämä voi olla yksi syy siihen miksi ikääntyminen ei näkynyt niin selkeästi spinaalisella tasolla soleuksesta mitattuna. TULOKSET Dynaamisen tasapainon huojunnassa ei nuorilla ollut eroa 500 ms (124.0±40.0 mm) ja 1000 ms (127.4±36.1 mm) heilahduksen jälkeen. Toinen ryhmä muodostui nuorista, joilla on todettu kielenkehityksen vaikeuksia, mutta ei motorisia toimintavaikeuksia (n=3); (M-ABC2 76±4). Tehtävänä oli oppia vastustamaan moottorin tuottamaa voimaa oikea-aikaisesti ja oikealla voimalla. Liikuntaryhmien määrä kasvoi 300:sta 469:ään (56%) ja liikuntaan osallistuvien määrä kasvoi 2898:sta 5098:aan (76%). Tasapainoa korjattaessa tarvitaan harvoin maksimaalista voimaa, joten voimantuottonopeus voikin olla tärkeämpi ominaisuus kontrolloitaessa äkillisesti tulevia tasapainohäiriöitä. 1993. Oppimista näytti tapahtuvan koko ryhmän osalta vielä kuudennen ja kahdeksannen kerran välillä (p<0.05). toiminnan suunnittelu, tiedotus ja koulutus. 395: 363-381 Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 ja 2007-09 -konsultointi ja kehittämisprojektit TONI PIISPANEN . 69 2004-2011 2. Harjoittelussa eksentrisen pyörän polkimet pyörivät taaksepäin ja koehenkilöiden tehtävänä oli vastustaa poljinten pyörintää mahdollisimman tasaisesti. Harjoituksia kertyi yhteensä kahdeksan ja ne sijoittuvat neljän viikon jaksolle. Yhden harjoituksen aktiivinen kesto oli 15 minuuttia. Kuten yleisesti Euroopan maissa, kuuluu noin 25% Suomen väestöstä liikunnan näkökulmasta tarkasteltuna erityisryhmiin. Oppiminen ilmeni variaatiokertoimen pienenemisenä. POHDINTA Tasapainon korjaamisen nopeus äkillisesti tulleen heilahduksen jälkeen näyttäisi olevan suhteessa ikääntymiseen näiden tulosten perusteella. Tutkimukseen osallistui kymmenen 14-16-vuotiasta nuorta. Ikääntymisen seurauksena nopeat lihassolut häviävät (l), jolloin myös voimantuottokyky ja -nopeus heikkenee. Valitsimme kohderyhmäksi sellaiset 10.000-20.000 asukkaan kunnat, joissa ei ollut palkattuna erityisliikunnanohjaajaa ja joiden erityisliikunta tarvitsi kokonaisuudessaan kehittämistä. Näiden ohjaajien toimenkuvaan kuuluu erityisryhmien liikunnanohjauksen lisäksi mm. Projekti tarjosi kunnille vain pientä rahallista tukea. Organisoidun toiminnan taso voi joissain kunnissa olla hyvin korkea, mutta toisaalta joissain kunnissa hyvin matala. Etureiden maksimaalinen tahdonalainen voima (Y; 181±42Nm vs. Motorisen oppimisen tarkasteluun käytettiin eksentristä voimantuottoa vaativaa motorisoitua kuntopyörää. Aktiivisten harrastajien ryhmä 60 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. E; l 08±39Nm, p<.05) ja etu reiden aktivaatiotaso (Y; 96.2±0.8% vs. Kehityksellisen koordinaatiohäiriön arvioidaan esiintyvän jopa 5-15%:lla lapsia ja nuoria. 7 mm) ja 1000 ms (131.3±55.4 mm) (p<.05). 7±55. Kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön liittyy motoriset toimintavaikeudet. Nuorten variaatiokerroin oli ensimmäisellä harjoituskerralla 27±5. Tarkoituksena ei niinkään ollut harjoittaa osallistujan voimia vaan kuvata motorista kontrollia ja oppimisprosessia. Ikääntyneillä puolestaan huojuma vastaavasti lisääntyi (500 ms: 120. Ongelmana toiminnan kokonaisuudessa ovat kuntakohtaiset eroavaisuudet riippuen kunnan koosta ja maantieteellisestä sijainnista. Selkäydin tason hermostoaktiivisuutta kuvaava H-ref1eksi mittaa lähinnä hitaita lihassoluja (2). Toteutimme kolmivuotisen kehityshankkeen 13 kokeilukunnassa vuosina 2004-2006. Yksi suurin syy siihen, ettei pohjelihaksessa ja etureidessä havaittu samansuuntaisia muutoksia voi olla lihasten solujakauma. Doherty et al. XII Liikuntatieteiden päivät mitattiin etureidestä superimposed twitchmenetelmää käyttäen ja pohkeesta V-aaltomenetelmää käyttäen. Ensimmäinen alaryhmä koostui nuorista (n=3); (M-ABC2 52±19), joilla on kielenkehityksen vaikeuksia sekä motorisia toimintavaikeuksia (M-ABC2 tulos <16 persentiili). 500ms voimantuoton ja tasapainomittauksen 500 ms huojunnan väliltä löytyi merkitsevä yhteys (Y; r=-,721, p<.05 vs. Kehittämisen käytännön toteutus tapahtui kuntien kehittämistä varten perustetuissa työryhmissä, jotka selvittivät erityisliikunnan lähtötilanteen ja tekivät esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi kehittämissuunnitelman. Projekti oli onnistunut sekä uusien erityisliikunnanohjaajien virkojen että uusien ryhmien perustamisessa. Nuoret jaettiin kolmeen alaryhmään Movement Assessment Battery for Children (M-ABC2) testin mukaan ja sillä pyrittiin todentamaan mahdolliset motoriset toimintavaikeudet. J Physiol. Suurimmat tekijät dynaamisen tasapainon kontrolloinnissa näyttäisivät olevan maksimaalinen voima ja voimantuottonopeus. Oppimista ilmeni koko tutkimusjoukolla (p<0.01) ensimmäisen ja toisen sekä toisen ja neljännen harjoituskerran välissä. Kuntien liikuntatoimen alaisuudessa toimii noin 3.000 viikoittaista erityisliikuntaryhmää, joihin osallistuu säännöllisesti noin 80.000 osallistujaa. LÄHTEET 1. Suorituksen taitotasoa tarkasteltiin voimantuoton tasaisuutta kuvaavalla variaatiokertoimella (hajonta/keskiarvo * lOO). 1988. E; r=-,465, p<.05). Oppimisessa ilmeni ryhmien välillä eroa (p<0.05) harjoitusjakson viimeisessä vaiheessa. E; 93.8±2.1%, p<.01) olivat suurempia nuorilla, kun taas pohkeen voimantuotossa, H-ref1eksissä ja V-aallossa ei havaittu merkitseviä eroja. Variaatiokerroin analysoitiin 30 sekunnin jaksolta. Rohkaisevien tulosten myötä käynnistimme jatkoprojektin, johon valikoimme yhdeksän uutta samankokoista 10.000-20.000 asukkaan kuntaa. Kolmas ryhmä koottiin jääpelien aktiiviharrastajista (n=4); (M-ABC2 90±3). Johtopäätöksenä totesimme: Hyvällä suunnitelmallisella toiminnalla voidaan lisätä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden liikuntatoimintaa kunnissa
Työterveyslaitoksen asiantuntijalausunto mahdollisti ammattitautiluokituksen. Ympäröivän lämpötilan ja kypärään liitettävien apuvälineiden kuormitusta muuttavat vaikutukset määritettiin. Lisäksi luun aineenvaihdunta on huomattavasti lihaksia hitaampaa, joka voi suorituskyvyn jatkuvasti heiketessä osaltaan korostaa havaittua luun ja suorituskyvyn välisen suhteen kasvua. 2. JOHDANTO Eläintutkimuksissa on havaittu, että luiden vaste kuormitukseen, toisin sanoen kuormitusherkkyys, vähenee ikääntymisen seurauksena([). Yhteenvetona voidaan todeta, että lieviä motorisista toimintavaikeuksia omaavat nuoret näyttävät oppivan uusia taitoja yhtä lailla kuin muut nuoret. Epäsuhta johtunee iän tuomasta suorituskyvyn heikkenemisestä. Reaktiovoima jaettiin kehon painolla ja kiihtyvyydestä analysoitiin spektrianalyysin avulla koehenkilön suorituskyvyn kehon massasta riippumaton luun kuormituskyvyn indeksi summaamalla taajuuksien ja vastaavien amplitudien tuloa 50 Hz saakka. Tutkimusja kehittämistyötä lentäjän fyysisen toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi on tehty vuodesta 1979. Luiden kuormitusherkkyyden arvioiminen kehon massasta tai suorituskykymittauksista TIMO RANTALAINEN, VESA LINNAMO, PAAVO KOMI, ARI HEINONEN . Ferretti JL, Cointry GR, Capozza RF. Seuraavassa kuvataan neljännesvuosisataisen kehittämistyön keskeisiä tekijöitä. Ainoa ryhmien välinen ero oppimisprosessissa ilmeni harjoitusjakson lopulla, jolloin suoritustaso näytti vakiintuvan. 3,7±1,1, P :S0,001) POHDINTA Kuten aiemmin on havaittu(2), luun ja kehon massan suhde pysyy miehillä ikääntyessä vakiona. Kehon massan perusteella arvioitu luun kuormitusherkkyys ei eronnut ryhmien välillä (44±9 vs. Lentäjien hetkittäisessä G-sietokyvyssä ja Gkestävyydessä oli suuria eroja. Motorisia toimintavaikeuksia omaavat nuoret (9.0±4.7) sekä ainoastaan kielenkehityksen vaikeuksia omaavat nuoret (7.7±1.7) saavuttivat parhaimman suoritustasonsa kahdeksannessa harjoituksessa. TULOKSET Nuorten (3400±800 mm4)ja iäkkäiden (3500± 700 mm4) sääriluun jäyhyysmomentit eivät eronneet toisistaan (P = 0,817). Ryhmiä verrattiin toisiinsa Kolmogorov-Smirnovin kaksisuuntaisella testillä. Aktiivisten harrastajien ryhmän suoritustaso näytti vakiintuvan ennen muita ryhmiä. G-kuormituksen kertymää mallinnettiin. TULOKSET 1980-luvulla painopiste oli lentäjän verenkiertojärjestelmän kuormittumisessa. Liikuntatutkijan virka perustettiin vuosituhannen vaihteessa opetuksen ja kehittämisen tehostamiseksi. Tietämyksen kartuttaminen erityisryhmien motorisesta oppimisesta edesauttaa soveltuvien liikuntaohjelmien suunnittelussa ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä. Erittäin tehokas G-suojausjärjestelmä otettiin käyttöön Hornet-hävittäjässä. Ammatillisen fyysisen harjoittelun oppimateriaalit uusittiin täysin kirjan ja CD-ROM:n avulla, mutta lanseeraaminen opetukseen jäi puutteelliseksi. Koekäyttöön otettiin henkilökohtainen lannetuki. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, nähdäänkö luun kuormitusherkkyydessä muutoksia tarkastelemalla luun ja suorituskyvyn välistä suhdetta. Suominen H 2006 Muscle training for bone strength. Sotilaslentäjän operatiivisen fyysisen toimintakykyisyyden turvaaminen ilmailufysiologisena kehittämisjatkumona HARRI RINTALA . 1. Tällöin luun tosiasiallisen kuormitusherkkyyden lasku suojaisi luukadolta, kun luu ei vastaa heikkenemällä vähentyneeseen kuormitukseen. Ammatillisen TULE-oireilun esiintyvyys ja yhteydet fyysiseen suorituskykyyn selvitettiin. Kehon massalla painotetusta kuormituskyvyn indeksistä arvioitu luun kuormitusherkkyys erosi ryhmien välillä (1,9±0,5 vs. Luun kuormituskyvyn indeksi erosi merkittävästi ryhmien välillä (24± 7 vs. Ihmisillä luun ja kehon rasvattoman massan suhde vaikuttaisi pysyvän vakiona aikuisiästä vanhuuteen(2). Mech Ageing Dev 124269-279. Lentäjien liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa tutkittiin. MENETELMÄ Katsaus kehittämistyön tuloksiin kolmella vuosikymmenellä liikuntaja terveystieteiden sekä ilmailulääketieteen alueella keskeisestä kotimaisin voimin tuotetusta kansainvälisesti raportoidusta tutkimuksesta. 14±4, P :S0,001). Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin olla varovainen, sillä motoristen toimintavaikeuksien kirjo on erittäin laaja ja yksilölliset erot voivat olla erittäin suuria. ······························································································································································································ saavutti parhaimman suoritustasonsa kuudennella harjoituskerralla (7.5±0.7). Frost HM 2003 Bone mass, bone strength, muscle-bone interactions, osteopenias and osteoporoses. Sentrifugitutkimuksissa Karolinska Institutetissa havaittiin, että huolimatta istumatyöstä G-altistus nosti sykkeet nopeasti anaerobiselle kynnykselle ja maitohapon tuotto kohosi anaerobiselle tasolle. Kuormitusherkkyyden indeksi vaikuttaisi näin ollen kasvavan ikääntymisen myötä. Luun ja suorituskyvyn välinen suhde kuitenkin kasvaa ikääntyessä, jolloin iäkkäillä näyttäisi olevan vahvemmat luut samaa suorituskykyä kohden kuin nuorilla. Niskaongelmien syntymekanismi selvitettiin. Ammattispesifi fyysisen suorituskyvyn testaus aloitettiin lentäjien valinnoissa, mutta säännöllinen ammatillisen fyysisen kunnon testausjärjestelmä vuosi tarkastuksessa ei käynnistynyt. 1990-luvulla tutkimukset selvittivät lentäjien liikuntakäyttäytymistä, liikunnanopetusta ja lentäjän tukirangan kuormittumista. Menetelmät: Nuorilta (ikä 24±2, pituus 178±6, massa 77±11) ja iäkkäiltä (ikä 72±4, pituus 172±5, massa 75±9) terveiltä miehiltä mitattiin luun lujuutta oikean jalan sääriluun keskikohdalta tietokonetomografialla (pQCT). Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisten luun kuormitusherkkyys ei muuttu ikääntymisen seurauksena. 47±10, P = 0,544). 2000-luvulla tutkittiin tukirangan kuormittumisen hallintaa. TAUSTA Sotilaslentäjä altistuu työssään normaalin lG:n painovoimaamme nähden jopa yhdeksänkertaiseen kuormitukseen. Suorituskykyä arvioitiin maksimaalisella pohjehyppelytestillä, josta rekisteröitiin vertikaalinen reaktiovoima. Aging Clin Exp Res 18:85-93. Myös tässä tutkimuksessa oli havaittavissa yksilöllisiä eroja ja ne tulee huomioida tulosten tulkinnassa. Koko selkärangan lihasten sähköinen lihasaktiivisuus suuren G-rasituksen alla ylitti helposti 200%MVC. Erilaisia harjoittelumenetelmiä evaluoitiin. Vaikka lentäjät ovat lukumääräisesti harvalukuinen joukko, yhteiskunta käyttää kansantaloudellisesti merkittäviä taloudellisia resursseja tähän turvallisuuspolitiikkamme kannalta ulospäin näkyvimmän keihäänkärkemme operatiivisen toimintakykyisyyden ylläpitämiseen. llmasotakoulu sai liikuntakasvatusupseerin viran. Ensimmäiset ammatilliset testausja harjoitteluohjeistot sekä harjoittelutilat laivueisiin luotiin, mutta liikuntaresurssit olivat vain välttäviä. Luun kuormitusherkkyyttä arvioitiin jakamalla sääriluun puolenvälin jäyhyysmomentti (luun taivutuslujuus) joko kehon massalla tai kehon massalla painotetulla luun kuormituskyvyn indeksillä. Rangan kuvantamisen merkitystä oireiden ennustajana tarkennettiin. Ensimmäinen lentäjien ammattimainen fyyLIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 61
2. Tilastollisena menetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Kehon pituus ja massa mitattiin. . Fysiologian ja pedagogiikan sovellukset eivät kuitenkaan ole yltäneet teknisen tai taktisen tutkimuksen tulosten operationaalistamisen tasolle. Dvorak J et al. Aktiivisessa liikeradan mittauksessa tutkittava tuottaa liikkeen omalla lihastyöllä ja työskentelevien lihasten voima voi vaikuttaa mitattavan liikeradan suuruuteen. 1. Ryhmät eivät eronneet OGTT:n aikana mitattujen glukoosija insuliinitasojen muutoksessa. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli tutkia iän mahdollisia vaikutuksia kaularangan passiiviseen liikkuvuuteen ja lisäksi määrittää viitearvot kaularangan passiiviselle liikkuvuudelle terveillä 20-59-vuotiailla naisilla. Strimpakos N et al. Systolinen verenpaine laski sekä kestävyysettä voimaryhmällä (-6±8 mmHg, p<0.01 ja -9±8 mmHg, p<0.001). Tämä tutkimus osoitti myös Keno-mittarilla tehtyjen passiivisten liikkuvuusmittausten olevan hyvin toisteuavia saman mittaajan suorittamina. Liikuntatutkijan virka kohdennettiin kuitenkin jo vajaa vuosi perustamisestaan henkilöstötoimialan hankkeisiin ja edelleen yleisen opinnäyteohjauksen tarpeisiin. Suurin osa näistä tutkimuksista perustuu kaularangan aktiivisen liikkuvuuden mittauksiin kun taas passiiviseen liikkuvuuteen perustuvia mittauksia on raportoitu harvoin (1). neljä astetta vuosikymmenessä. Sekä kestävyysettä yhdistelmäryhmä paransivat maksimaalista hapenottokykyään 21 viikon harjoittelun aikana (10 %, p<0.001 ja 11 %, p<0.01), mutta voimaja kontrolliryhmällä ei tapahtunut muutoksia. Myös rasvaprosentti laski muutoksen ollessa suurin yhdistelmäryhmällä 24±5:stä 22±4 %:iin. Liikuntaharjoittelu on metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa, mutta tietoa erilaisten liikuntamuotojen sekä liikunnan määrän ja intensiteetin vaikutuksista oireyhtymän riskitekijöihin ja ennalta ehkäisyyn on niukasti (lohnson ym., 2007, Lakka ja Laaksonen 2007). Cervical spine ROM measurements: optimizing the testing protocol by using a 3D ultrasound-based motion analysis system. Kehon koostumusta tutkittiin mittaamalla rasvaprosentti ihopoimumittauksella sekä vyötärönympärys. Vyötärönympärys pieneni kaikilla harjoitteluryhmillä 1.7-2.2 cm. Alaraajojen ojennusvoima kasvoi huomattavasti sekä voimaryhmällä (15 %, p<0.01) että yhdistelmäryhmällä (17 %, p<0.001). Tutkimuksessa selvitettiin myös Keno-kaularangan liikkuvuusmittarilla saman mittaajan tekemien mittausten toistettavuutta. Ryhmien välinen ero systolisen verenpaineen muutoksessa oli merkitsevä (p<0.01). Kuitenkin on näyttöä, että kaularangan passiivisen liikkuvuuden mittaukset olisivat toistettavarnpia kuin aktiivisen liikkuvuuden mittaukset (2,3). Kestävyysryhmän lihasvoima kasvoi vähemmän (8 %, p<0.01) eikä kontrolliryhmän lihasvoimassa tapahtunut muutoksia. Koehenkilöillä mitattiin verenpaine, veren kolesterolija lipoproteiinipitoisuuksia sekä tehtiin glukoositoleranssitesti (OGTT). Aineisto luokiteltiin tutkittavien iän mukaan kymmenvuotisluokkiin (20-29 vuotta, n= 57; 30-39 vuotta, n= 51; 40-49 vuolla, n = 51; 50-59 vuolla, n = 61) kaularangan liikkuvuuden ikään liittyvien vaikutusten selvittämiseksi. Suorituskyvyn muutoksia mitattiin uupumukseen asti suoritetun polkupyöräergometritestin aikana mitatulla maksimaalisella hapenottokyvyllä sekä isornetrisellä dynamometrillä rekisteröimällä alaraajojen maksimaalinen ojennusvoima. Koehenkilöiden terveydentilaa, työtehtäviä ja vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselyllä. Lentäjän fyysisen toimintakyvyn kehittäminen ei ole kuulunut Ilmavoimien toimintakulttuurin operatiiviseen ytimeen, vaikka sen tukitoiminta-arvo onkin selvästi ymmärretty. Sekä kestävyysettä voimaharjoittelu vaikuttavat positiivisesti metabolisen oire62 LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-3 12008. 63 tervettä miestä satunnaistettiin kolmeen koeryhmään ja kontrolliryhmään. Päätulosmuuttujana oli kaularangan passiivinen liikkuvuus koukistus-, ojennus-, sivutaivutusja kiertosuuntiin. Cephalalgia 2005;25 1133-45. Meta-Analysis of Normative Cervical Motion. Ainoastaan kestävyysryhmällä paastoinsuliinitaso laski merkitsevästi (-17±27 %, p<0.05). Virka siirrettiin vasta vuosikymmenen lopulla llmailulääketieteen keskukseen. 3. Iän vaikutus kaularangan passiiviseen liikkuvuuteen terveillä työikäisillä naisilla SALO P, YLINEN J, KAUTIAINEN H, HÄKKINENA . Spine 1999;15:1571-1578. Tutkimuksemme antoi uutta tietoa siitä, missä määrin ikääntyminen vaikuttaa kaularangan passiiviseen liikkuvuuteen. Tässä poikkileikkaus tutkimuksessa saatuja passiivisen liikkuvuuden arvoja voidaan käyttää viitearvoina 20-59-vuotiaille naisille. LAAKSONEN. Tyypin 2diabeteksellealtistavan metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä ovat erityisesti liikunnan puute, (vyötärö)lihavuus, ravitsemushäiriöt ja perinnöllisyys. Useissa tutkimuksissa on todettu kaularangan liikkuvuuden alentuvan iän mukana (1). Mikäli tavoitteena on mitata kaularangan suurin mahdollinen liikerata, tulisi käyttää passiivista liikkuvuusmittausta, koska passiivisen liikkuvuuden mittauksilla saatavat arvot ovat suurempia kuin aktiivisen liikkuvuuden mittauksilla saadut arvot (2). Tutkimukseen osallistui 220 tervettä naista, joilla ei ollut ollut niskaoireita viimeisen kuuden kuukauden aikana ennen mittauksia. Age and gender related normal motion af the cervical spine. Chen J et al. XII Liikuntatieteiden päivät sisen valmennuksen järjestelmä suunniteltiin käyttöön otettavaksi. Keskimääräinen liikkuvuuden alenema oli 0.6 astetta vuodessa. Yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun vaikutus metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin keski-ikäisillä terveillä miehillä ELINA SILLANPÄÄ, ARJA HÄKKINEN, KARI PUNNONEN, KEIJO HÄKKINEN, DAVID E. Yhdistelmäja kontrolliryhmän verenpaineissa ei tapahtunut muutoksia. Mittausten toistettavuutta osoittava lCC arvo vaihteli välillä 0.79 ja 0.92 ollen alhaisimmillaan koukistussuuntaisissa mittauksissa ja korkeimmillaan ojennussuuntaan tehdyissä mittauksissa. Myös diastolinen verenpaine laski vastaavasti (-4±6 mmHg ja -5±7 mmHg, molemmat p<0.05). JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmailufysiologian tutkimuksen tulokset ovat olleet kansainvälisestikin laadukkaita. Spine 1992;17:393-8. Kestävyysharjoittelu toteutettiin polkupyöräergometrilla sykevalvottuna. Kaularangan passiivinen liikkuvuus aleni kuusi astetta vuosikymmenessä, kun kaularangan liikkuvuuden on aiemmin esitetty yleisesti alenevan n. Muutokset veren kolesterolija lipoproteiinipitoisuuksissa olivat pieniä harjoittelujakson aikana kaikilla ryhmillä. Mittausten toistettavuutta (ICC) selvitettiin Cronbachin Alpha menetelmällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun sekä pelkän kestävyystai voimaharjoittelun vaikutuksia metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin terveillä 40-65-vuotiailla miehillä. Passiivisessa liikkuvuusmittauksessa tämä lihastoiminnan vaikutus on eliminoitu tuottamalla liike miitaajan toimesta. Tässä tutkimusjoukossa todettiin kaularangan passii visen liikkuvuuden alenevan kaikissa liikesuunnissa lineaarisesti iän myötä (p< 0.001). Kestävyysja voimaryhmä harjoittelivat 2 kertaa viikossa ja yhdistelmäryhmä teki 2 kestävyysja 2 voimaharjoitusta viikossa 21 viikon ajan. Voimaharjoittelu oli progressiivista koko kehon harjoittelua, joka kohdistui erityisesti alaraajoihin
Luonto ymmärretään sosiaalisen toiminnan tilaksi, jonka merkitykset johdetaan siitä, miten se soveltuu kulloisenkin toiminnan tarkoituksiin. Liikuntamatkailua voidaan tulkita perinteisten vapaa-ajan funktioiden, kuten rentoutumisen, vaihtelunhalun ja arkipäivän rutiinien vastapainottamisen kauna. Tarkastelen liikuntamatkailua Bourdieun strukturalistisen konstruktivismin ja Weberin protestanttisesta etiikasta sovelletun vakavan vapaa-ajan käsitteen näkökulmista. Suhde luontoon on samanaikaisesti kollektiivinen ja henkilökohtainen asia. Lakka TA ja Laaksonen DE. Tässä diskurssissa luonto ymmärretään elinympäristöksi ja luonnossa liikkuminen osaksi maaseutukulttuurin luontosuhdeperintöä. 2007 100: 1759-1766. Kokemuksellisuuden kuvaukset korostuvat toiminnan esittelemisen sijaan. Luonnossa liikkumisen kulttuuriset selitysmallit MIKKO SIMULA . Luontoa tulkitaan paitsi toimeentulon sekä sukuja yhteisöperinteiden myös jossain määrin oman identiteetin viitekehyksessä. Väitöskirjatutkimuksessani lähestyn suomalaisten luontosuhdetta luonnossa liikkumisen näkökulmasta. Liikuntamatkailu ilmentää myös vapaa-ajan ja työelämän hämärtynyttä suhdetta. Tutkimusaineistosta on erotettu kolme luonnossa liikkumisen diskurssia: traditionaa1 is-pragmaattinen, rornanttis-ekspressi ivinen ja harrastuksellis-kollektiivinen diskurssi. Diskurssissa konstruou uu toiminnallinen yhteys sekä luontoon että muihin luonnossa liikkujiin. Bourdieun kenttäanalyysiä soveltaen liikuntamatkailu avautuu symbolisen, kulttuurisen ja energiapääoman lähteinä ja väylinä. Tässä diskurssissa suhde luontoon muodostuu subjektiivisten luontoelämysten ja -kokernusten välityksellä. Diskurssien analysoinnissa olen tukeutunut maaseutusosiologian, kaupunkitutkimuksen, elämäntapatutkimuksen ja yhteiskunta tieteel I isen ym pår istötutk i m u ksen käsitteistöihin. LÄHTEET Johnson JL ym. Luonnossa liikkumisen diskurssit muodostavat toisistaan erottuvia merkityksellisyyden lähteitä. Tutkimuksen osakysymyksinä pohdin sitä, miten työelämän ja vapaa-ajan rajapintojen hämärtyminen, terveysajauelu, luontosuhdc, yhteisöllisyyden kaipuu sekä viihteellisyyden ja kaupallisuuden korostunut asema jälkimodernissa kulutusyhteiskunnassa voivat selittää liikuntamatkailua. Kysyn tutkimuksessani miten liikuntamatkailua voidaan suomalaisessa yhteiskunnassa sosiologisesti selittää ja tulkita. Siinä luonto liitetään itsestään selväksi osaksi jotakin muotonsa vakiinnuttanutta harrastusta. Sosiologiseen tut kimuskirjal lisuu teen tukeutuen olen konstruoinut tutkimustani jäsentävän liikuntamatkailijatyypittelyn, joka on ohjannut tutkimukseni empiirisen aineiston lukutapaa. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet pääosin liikuntamatkailun eri muotojen ja matkailijaprofiilien kuvailuun sekä liikuntarnatkailun markkinoihin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Liikuntamatkailulla tarkoitetaan joko LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 63. 2007: 32: 76-88. Aineisto vahvistaa käsityksen, jonka mukaan liikkujan suhde luontoon ei ole ajasta ja tilanteesta toiseen muuuumauornana säilyvä asia. Tässä tutkimuksessa yhdistelmaharjoiuelu verrattuna pelkkään kestävyystai voimaharjouteluun ei parantanut insuliinin, glukoosin ja lipidien aineenvaihduntaa keski-ikäisillä terveillä miehillä. Liikuntasosiologian alaan kuuluva väitöskirjauukimukseni käsiuelee liikuntarnatkailua. Aineiston analysoinnissa on sovellettu diskurssianalyyttistä metodologiaa. Liikuntamatkailun kansainvälinen tutkimustoiminta on ollut melko vilkasta erityisesti 2000-luvulta lähtien. Ne ovat kokonaisuuksia, joilla on omat historiansa ja omat dynamiikkansa. Appl.Physiol.Nutr.Metab. Tutkimukseni yleisenä tavoitteena on liikuntarnatkailuilmiön kuvailu.joka lisää tietoa ja ymmärrystä ilmiön käytänteistä ja yhteiskunnallisista yhteyksistä. Traditionaalis-pragmaattinen luonnossa liikkumisen diskurssi kiinnittyy traditionaalisiin maaseutuyhteisöihin ja luoruaistaloudelliseen elämäntapaan. Aiheenvalinta perustuu ympäristökysymyksen ajankohtaisuuteen sekä käsitykseen luonnossa liikkumisen merkityksestä suomalaisten elämässä. Se on luonteeltaan korostuneen dialektista. Samanaikaisesti liikuntamatkailu voidaan nähdä kuluuuristen normien mukaisena velvollisuutena ja suorittamisena. . Am.J.Cardiol. Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on se, että luonnossa liikkumisen selitykset ovat riippuvaisia asiayhteyksistä ja yhteydessä yhteiskunnan kehirysvirtoihin. ·····························•·······················································•······················•················································································· yhtymän riskitekijöihin jo ennen metabolisen oireyhtymän kehittym istä. Lisäksi mukaan on otettu 27 opiskelijoiden tekemää haastattelua. Harrastuksellis-kollektiivinen I uonnossa liikkumisen diskurssi nivoutuu luonnossa liikkujien kansanliikkeisiin. Yhdistelmäharjoittelulla voidaan kuitenkin samanaikaisesti parantaa sekä aerobista että neuromuskulaarista suorituskykyä ja vaikuttaa positiivisesti kehon koostumukseen rasvaa vähentämällä ja lihasmassaa lisäämällä, millä on suuri merkitys metabolisen oireyhtymän ennalta ehkäisyyn. Analyysini kohdistuu niihin kulttuurisiin kielenkäytön tapoihin, diskursseihin, joilla liikkujat tulkitsevat luontoa ja antavat sille merkityksiä. Sen sijaan liikuntamatkailun sosiologinen tarkastelu ja yleinen yhteiskunnallinen konteksti ovat jääneet tutkimuksissa vähäiselle huomiolle. Juuriltaan urbaani rornanuis-ekspressiivinen luonnossa liikkumisen diskurssi artikuloituu olosuhteissa, missä luonto sijoitetaan arjen elinympäristöjen ulkopuolelle. Liikuntamatkailu Suomessa tyypeistä teoriaan VEHMAS, HANNA aktiivista liikuntaan tai urheiluun osallistumista matkoilla, matkustamista liikuntatai urheilutapahtumiin tai matkustamista urhei luh istoriall isesti tai fani kulttuuri n kannalta merkittäviin kohteisiin. Siinä arkista elämää kuvaavat käsitteet asetetaan vastakkain luonnon ominaisuuksia ja arvoa kuvaavien käsitteiden kanssa. Empiirinen aineisto koostuu liiku n ta matkat I ijoiden teemahaastattel u ista, joita olen analysoinut sisällönanalyysin menetelmin. Vaikka historiallisesti ensimmäiset merkit liikuntaan liittyvästä matkailusta voidaan löytää jo Antiikin olympialaisista, on liikuntamatkailusta konstruoitunut oma matkailuelinkeinon muotonsa vasta 1980-1990-luvuilla. Ne muodostavat vaihtoehtoisia luonnossa liikkumisen peruskertomuksia. Tutkimuksen teoreettiset perustat ovat sosiaalisessa konstruktionismissa. Näistä elementeistä koostuva tutkimuksen teoreettinen viitekehys määrittää tutkimuskohteen seuraavasti: Käsitykset luonnosta ja sen merkityksistä eivät ole historiallisesti yleisiä ja pysyviä vaan niihin asiayhteyksiin, yhteisöihin ja kulttuureihin kiinnittyviä, joissa ne ilmenevät. Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu 16:sta elämänkerrallisesta haastattelusta. Ne syntyvät, jäsentyvät ja rakentuvat uudelleen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erimuotoisten kielellisten diskurssien välityksellä
Salmikankaan arvion mukaan niihin oli yli 200 hakijaa. "Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta suhtautuu lainsäädännön tarjoamaan mahdollisuuteen myönteisesti. Näemme sen toimintamme uutena kehittämiskohteena", dekaani Lasse Kannas toteaa. Sport and Exercise Psychology käynnistyi viime vuonna. Kansainväliset ohjelmat rahoitetaan aluksi hankerahoituksella. Monikulttuurisuus tekee kursseista haastavia, mutta olemme saaneet motivoituneita opiskelijoita, joten kokemukset ja tulokset ovat erittäin myönteisiä", liikuntatieteiden laitoksen yliassistentti Anna-Katriina Salmikangas sanoo. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin otetaan uusi ryhmä opiskelijoita joka vuosi. Osa jatkaa opintojaan tavoitteenaan väitöskirja. "Seuraavan kolmen vuoden aikana arvioimme, missä muodossa ohjelmat jatkuvat. Tiedekunta on muun muassa mukana suomalaisessa liikunta-alan eri tahoista koostuvassa ryhmässä, joka on tehnyt aiesopimuksen singaporealaisten liikuntatoimijoiden kanssa. Tähän mennessä eniten mielenkiintoa ovat herättäneet Sport Management -koulutus sekä terveyden edistämiseen ja koulun terveystiedon opetuksen kehittämiseen liittyvä koulutus. Tällöin se ei lisää käytettävissä olevan opetushenkilökunnan työmäärää hallitsemattomasti", Herva huomauttaa. Gerontologian ohjelma ja sen pohjoismainen suuntautumisvaihtoehto on ensi syksyn tulokas. Uudenlaiset maksullisen palvelutoiminnan mahdollisuudet kiinnostavat, koska ne edistävät osaltaan Jyväskylän yliopiston ja tiedekunnan kansainvälistymistä. Samalla suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälistymiseen kotikentällään. Biology of Physical Activity ja Sport Science and Management -ohjelmat ovat alkaneet jo 2005. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. J yväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on parhaillaan käynnissä kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa ja neljäs alkaa ensi syksynä. Uusi laki sallii niiden viedä koulutusosaamistaan rahallista korvausta vastaan EUja ETA-alueiden ulkopuolisiin maihin. "Koulutusvienti vaatii pitkälle aikavälille suuntautuvaa strategista suunnittelua. Aiesopimuksessa liikuntatieteellisen tietotaidon ja koulutuksen sekä tutkimuksen vienti mainitaan yhtenä kehittämisen kohteena. "Kiinalaisten yliopistojen kanssa on jo aiemminkin solmittu yhteistyösopimuksia, jotka koskevat opiskelija-, opettajaja henkilökuntavaihtoa sekä tutkimusyhteistyötä", hän mainitsee. Jyväskylässä on haluttu luoda laaja kansainvälinen koulutustarjonta. Tämä antaa eri maista tuleville opiskelijoille hyvät mahdollisuudet oppia tuntemaan myös suomalaista kulttuuria. K oulutusviennille avautuvat markkinat antavat uuden kehitysimpulssin kansainvälisesti kiinnostavalle liikunta-asiantuntemukselle. Ne ovat myös tiedekunnan rahoituksen kannalta varteenotettavia kehittämiskohteita. Hyvä maine ja tarkasti räätälöidyt opetusohjelmat takaavat opiskelijoiden kiinnostuksen tulevaisuudessakin. Valmistuneet opiskelijat ovat saaneet töitä sekä Suomesta että ulkomailta. Yliopistojen koulutusvienti uusia mahdollisuuksia innovaatioihin Suomalaisille yliopistoille avautui tämän vuoden alussa uusi mahdollisuus kansainvälisen toimintansa kehittämiseen. Kaikki ohjelmat ovat kaksivuotisia. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan hallintopäällikkö Heikki Herva kertoo tiedekunnan jo tunnustelleen koulutusviennin mahdollisuutta Kiinassa ja Singaporessa. Niihin käytetään myös yliopiston omia varoja sekä opetusministeriöltä ja EU:lta saatua rahoitusta. Hakijoiden määrä kasvaa joka vuosi Ensi syksyn maisteriohjelmiin on jo valittu uudet opiskelijat, 20 kuhunkin. Kansainväliset koulutusohjelmat kiinnostavat Suomeen tullaan hakemaan laadukasta koulutusta ja työkokemusta. Kansainvälisiin ohjelmiin valitaan myös suomalaisia opiskelijoita. 64 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008
Koulutusvienti antaa myös tilaisuuden tarjota yhteistyötä muiden maiden kansainvälisesti suuntautuneiden huippuasiantuntijoiden kanssa. Ensisijaisia kansainväliseen koulutukseen hakeneita oli tänä vuonna 110. Myös Lasse Kannaksen mukaan kansainvälinen toiminta vaatii aikaa ja henkilötyövuosia, joten sen täytyy myös tuottaa vastinetta. Vierumäellä koulutukseen saadaan rahoitusta opetusministeriöltä. Myös Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta on kansainvälisesti huomattavan tunnettu yksikkö. Erityisesti koulutuksessa painotetaan jääkiekkovalmennusta. Profiloituminen vahvuuksien kautta on myös koulutuksen myynnin näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää." LISÄTIETOJA LIIKUNTA-ALAN KOULUTUSOHJELMISTA: www.jyu.fi/sport/bpa www.jyu.fi/sport/nordmag www.jyu.fi/geroprogram www.jyu.fi/sport/seppro www.jyu.fi/sposmapro www.haaga-helia.fi/en/education LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2()'.)8 65. "Koulutuksessa globaalisaatio on myönteinen asia. "Suomessa tyypilliset kansanterveyden pulmat kuten ylipaino, liikunnan vähyys, puutteellinen ravitsemustietous ja mielenterveyden ongelmat, ovat nopeasti yleistymässä myös Aasiassa. Sitä edistääkseen entistä useamman meistä on oltava valmis kouluttamaan kauempana ja myös kehittämään omia kansainvälisiä valmiuksiaan ja monikulttuurista ajattelua. Tulojen ohella Lasse Kannas korostaa monia aineettomia hyötyjä, kuten mahdollisuutta tuottaa koulutusmenetelmällisiä innovaatioita ja uudenlaisia tapoja ylittää etäisyydet. Osa opiskelijoita taas suuntautuu tutkimukseen ja he hakeutuvat tekemään jatkoopintoja", Salmikangas kuvailee. "Ulkomaiset opiskelijat tulevat hakemaan ohjelmastamme suomalaista näkökulmaa jääkiekkovalmennukseen. Vierumäen koulutuksessa painottuu suhteiden luominen työnantajiin jo opiskeluaikana. "Vaikka yhteistyömme koskee vain pientä joukkoa asiantuntijoita, sillä voidaan saavuttaa lumipalloefekti, kun kouluttamamme asiantuntijat jatkavat koulutusta edelleen omissa kohdemaissaan." kunta-alalle", kansainvälisen koulutuksen ohjelmajohtaja Jukka Tiikkaja sanoo. Koulutuksen myynnistä ulkomaille on käyty keskusteluja ammattikorkeassakin. Lasse Kannas arvioi, että Suomella on urheilumaana ja liikunnan asiantuntijana hyvä maine maailmalla. Kolmen ja puolen vuoden koulutukseen otetaan vuosittain 24 uutta opiskelijaa. He ovat erikoistuneet joukkuelajien valmentamiseen. Se on tärkeä edellytys sille, "Esimerkiksi Afrikan ja Kaukoidän maista halutaan tulla hakemaan huippuosaamista ja viedä sitä kotimaan hyödyksi. Vahva profiloituminen kansainvälisesti on ensiarvoisen tärkeää oppilaitoksemme Iiiettä tutkintotai tutkinnonosa-sopimuksiin voidaan lähteä. Tarjottavan koulutuksen on oltava huippuluokkaa. "Meillä on vahva kansainvälinen asema ja teemme paljon yhteistyötä kansainvälisen jääkiekkoliiton kanssa. Keskimäärin joka kymmenes siirtyy jatkokoulutukseen. Meillä on jo jonkin aikaa haettu innovatiivisia ratkaisuja niihin", hän huomauttaa. Vierumäellä erikoistutaan joukkuelajien valmennukseen Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä on vuodesta 2002 ollut Degree Programme in Sports and Leisure Management -koulutus, josta valmistuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita liikunnanohjaajia. Tutkintonsa päättäneistä 80 prosenttia on sijoittunut koulutustaan vastaaviin tehtäviin heti valmistumisen jälkeen. On tiedostettava, miten suuri vastuu tähän liittyy. Tämä tarjoaa meillä koulutetuille tohtoreille uusia mielenkiintoisia uramahdollisuuksia." Tavoitteena lumipalloefekti "Pitkä vuoropuhelu on tuottanut hyvän luottamuksen molemmin puolin. "Jatkossa yliopistot joutuvat ottamaan pieniä riskejäkin", hän toteaa. Moni opiskelija löytääkin työpaikan työharjoittelussaan joko seuratasolla tai lajiliitoista. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei tuottavaa koulutusvientiä synny ilman panostuksia. Vientimarkkinat ovat sille mitä vaativin testi", Kannas muistuttaa
Guangzhoun urheiluyliopiston kanssa koko 2000-luvun. Bodypurnpista TM Tuotemerkit 66 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Seuraavaksi suunnitelmissa ovat auditoinnit puolin ja toisin. Avointa koulutusja tutkimusyhteistyötä Kimmo Suomi huomauttaa, ettei kansainvälistä ylemmän korkeaasteen Sport Management koulutustarjontaa ole englanninkielellä liiemmin tarjolla. "Budolajien huippuopettajat ovat vetäneet meillä jatkuvasti täysiä saleja", kertoo liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi. "Me esittelemme yhteiskuntamme vaihtoehdon. "Toiminta vaatii korkean tason osaamista, ja olemme alkutaipaleella. Meillä on myös paljon opittavaa kiinalaisilta. Opiskelijamme pääsevät esimerkiksi Sport Industry -linjalla näkemään maailman suurimpien urheiluvälivalmistajien toimintaa", Suomi muistuttaa. Liikunta hallinnon alueella vaadittava kansainvälinen harjoittelu toteutettaisiin kolmansissa maissa eurooppalaisessa Sport Management verkostossa. Siinä tarkastellaan enemmän julkista sektoria ja liikunnan järjestökenttää, kolmatta sektoria, joka Aasissa on lähes tuntematon. Kimmo Suomen mukaan pohjoismaista mallia pidetään Kiinassa yleisesti kiinnostavana, sillä suuria väestömääriä aktivoiva liikuntatoiminta ei voi sielläkään toimia vain bisnesvetoisesti. "Vastaavasti meidän opiskelijamme voisivat opiskella siellä. Itse ohjelma voisi alkaa vuoden 2009 aikana. Sport Management kiinnostaa Aasiassa Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta on tehnyt yhteistyötä mm. Jyväskylä on tarjonnut Sport Management -asiantuntemustaan ja saanut vaihdossa martial arts -budolajien opettajia. Kiinassa liikunnan sport management perustuu vahvemmin yksityiseen liiketoimintaan. Valintakokeet ja kolmannes opetuksesta järjestettäisiin Guangzhoussa. Suunnitelman mukaan voisimme double joinT degree -periatteella järjestää kaksivuotisen Sport Sciences and Management -maisteriohjelmanjyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaan." Englanninkieliseen ohjelmaan otettaisiin noin 15 kiinalaisopiskelijaa vuodessa. "Olemme halunneet syventää yhteistyötä. Koulutus ja tutkimusyhteistyö on avointa ja reilua", Suomi arvioi. "Olen usein saanut selittää, mitä on voluntarismi ja suomalainen vapaaehtoistyöhön perustuva liikuntatoiminta, jonka erityispiirteenä on yhteistoiminnallisuus julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Suomessa Sport Management on lähtökohdiltaan yhteiskunnallista. Jyväskylän yliopistossa järjestettäisiin muun muassa tutkimusmetodiopinnot ja gradu työn ohjaus. Hän on puolestaan edustanut suomalaista liikuntahallinnon osaamista Kiinassa. Kyseessä on projektiluontoinen järjestely, jossa opiskelijoilta ei perittäisi maksua vaan raha liikkuisi yliopistojen välillä", Suomi selvittää
Method Putkistoon® valtaavat terveysliikuntaa Uutena piirteenä suomalaisessa terveysliikunnassa on uusien liikuntatuotteiden ja -palveluiden kehitystyö. Tavoitteena on liikunta-aktiviteetin tuotteistaminen. 67 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008
Suomalaisia tuotemerkkejä Suomalaiset liikuntatuotteet eivät vielä ole saavuttaneet samanlaista menestystä kuin Les Mills. Jazztanssista ammentanut aerobic on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana jakautunut ja laajentanut moneen eri suuntaa hyödyntämällä tehokkaasti eri maiden ja kulttuurien liikuntaperinteitä. Yksilöllisesti räätälöidyt harjoitusohjelmat koostuvat monista eri harjoituksista ja liikuntamuodoista. Les Mills konseptit ovat tuotesuojattujaja vaativat lisenssin ohjaajilta tai liikuntasaleilta. Les Millsin jakeluverkostona ovat toimineet lähinnä yksityiset ja nopeasti ketjuuntuneet liikuntakeskukset. Les Millsistä on sanottu, että se on tehnyt liikunnalle saman, minkä McDonald's teki hampurilaisille. Moni uusista yrittäjistä toivoo samanlaista globaalia menestystä omille konsepteilleen kuin uusseelantilaisen liikuntayrityksen Les Millsin Bodypumpista alkunsa saanut tuoteperhe. Les Millsin menestyksen toivossa Suomessa on kuitenkin lanseerattu viime vuosina lukuisia uusia ryhmäliikuntakonsepteja kuten Bailatino®, AsahiHealth®, EtnoBik®, BodyOow™ ja Sambic®. Erityisesti naiset ovat löytäneet viime vuosina Pilateksen ja sen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut. Tosin rahoitusta liikuntapalvelujen kehitystyöhön on toistaiseksi tarjottu niukasti. Tavoitteena on luoda menestystuote, joka alkaa tuottaa omistajille voittoa ja ohjaajille toimeentulon. 1990-luvun alusta lähtien tämän alan pioneeri Suomessa on ollut Marja Putkisto ja hänen luomansa Method Putkisto®. Uudet tuotesuojatut liikuntakonseptit liitetään osaksi laajempaa liikuntakeskusten tuoteperhettä, jonka muodostaa materiaaliset välineet ja immateriaaliset palvelut. Liikuntakeskuksista on tullut eräänlaisia liikuntatavarataloja tai liikunnallisia vapaa-ajankeskuksia, jotka tarjoava niin jumppaa, hierontaa, maratonkouluja, laihdutusvalmennusta kuin lapsiparkinkin. Uusia ryhmäliikuntatuotteiden kriteereinä on ollut, että liikkeiden on oltava helposti omaksuttavia ja niiden on sovittava kaiken ikäisille ja kaikenkuntoisille liikkujille. Syitä on monia: liikunnan julkisen tuen riittämättömyys, kiinnostuksen väheneminen liikunnan vapaaehtoistyöhön, kolmannen sektorin uudet tehtävät, liikunnan ammattimaistuminen ja globalisoituminen, liikunnan yksilöllisten tarpeiden lisääntyminen sekä kuntien hyvinvointipalvelujen tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönotto. Alun perin aerobic opettajana toiminut Phillip Mills alkoi kehittää maailman laajuista jakeluverkostoa, jonka avulla standardoitu tunti voidaan toistaa ohjaajasta riippumatta samankaltaisena missä tahansa liikuntasalilla. Liikuntakeskusten ryhmäliikuntakonseptit voidaan karkeasti jakaa neljään eri kategoriaan: tanssilliset tunnit (aerobic, hiphop, latinotanssi), urheilulliset tunnit (soutu, painonnosto), taisteluliikkeitä hyödyntävät tunnit (nyrkkeily, karate) ja venyttelyä/ meditaatiota hyödyntävät tunnit (pilates, taiji,jooga). Tästä huolimatta suomalaiset liikunta-ammattilaiset ovat innostuneet kehittämään uusia standardoituun konseptiin perustuvia liikuntaohjelmia. Putkisto kutsuu menetelmäänsä syvävenytykseksi, jonka tavoitteena on syvien lihasten vahvistaminen. Les Mills-tunneille arvioidaan osallistuvan joka viikko neljä miljoonaa ihmistä yli 55 eri maassa. Kuluttaja liikuntatavaratalossa Jane Fonda tuotteisti aerobicin jo 1980-luvulla, mutta Les Millsin innovaatio oli tuntikonseptin globaali standardointi. Erilaisia liikuntaja urheiluvälineitä on kehitetty jo pitkään, mutta nyt tavoitteena on liikunta-aktiviteetin tuotteistaminen. T erveysliikunnan talous on voimakkaassa murroksessa. Lisenssin lunastamiseen liittyy lyhyt koulutus sekä omien tuntien videoiminen ja tarkistuttaminen. Lisenssien varaan rakentuva ohjaajakoulutus on kyettävä järjestämään laadukkaaksi mutta samalla kustannustehokkaasti. Method Putkisto lupaa, että menetelmän avulla voi saavuttaa solakan, notkean vartalon, tehokkaan hengitystekniikan, hyvän aineenvaihdunnan, vahvan luuston, oman kehon 68 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/?008. Kuluttajat houkutellaan sitoutumaan ohjattuun kokonaisvaltaiseen liikunnalliseen elämäntapaan ja -tyyliin. Liikunta on voitava aloittaa ilman mitään eritystaitoja tai peruskuntoa. Liikunnan hampurilaistuminen Uutena piirteenä suomalaisessa terveysliikunnassa on uusien liikuntatuotteiden ja -palveluiden kehitystyö. Vuonna 1997 perustettu Les Mills International on laajentunut kymmenessä vuodessa ympäri maailmaa. Les Mills-tuntien koreografiat uusitaan kolmen kuukauden välein. Yhä useampi liikunnan ammattilainen on siirtynyt joko vapaaehtoisesti tai olosuhteiden pakosta yrittäjäksi tai erilaisten liikuntayritysten palvelukseen. Uudet pehmeät tekniikat kuten Pilatesja joogapohjaiset liikuntamuodot ovat tehneet pesäeron perinteiseen äänekkääseen ja hikiseen aerobictuntiin
Sikäli tässä ei ole mitään uutta, että liikunnanohjaajat ja -opettajat ovat aina rakentaneet omat liikuntatuntinsa yhdistelemällä sopivia liikkei• Liikunnan tuotteistamisella tarkoitetaan olemassa olevien liikuntalajien, tekniikoiden, asiantuntemuksen, palvelujen, käytäntöjen tai tapahtumien taloudellisesti järkevää uudelleen paketoimista tai räätälöintiä helposti myytäviksi ja käytettäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Osa innovaatioista on nopeita ja mullistavia ja osa taas hitaasti tai lähes huomaamatta syntyviä. M iehille on suunnattu BailatinoKundit. Kuluttajalle brändi on lupaus tuotteeseen tai palveluun yhdistettävistä ominaisuuksista kuten terveellisestä elämäntavasta, hyvästä hintalaatusuhteesta tai joustavasta palvelusta. • Liikunnan tuotekehityksellä tarkoitetaan toimintaa tai prosessia, jolla pyritään saamaan markkinoille uusia tuotteita tai merkittäviä parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin. Bailatinosta on räätälöity om ia tu otteita lapsille nim iltään BailatinoBaby ja BailatinoKids. Kuluttaja valitsee jaloillaan Voidaanko liikuntakonsepteja pitää innovaatioina vai ovatko ne vanhojen kehontekniikoiden uusia käyttäjäystävällisiä sovellutuksia. Lonto on lisäksi toim ipaikkoja on Suom en suur im m issa kaupungeissa. M ethod Putkiston brändiä ra kennetaan M arja Putkisto n karism aattisen persoonallisuuden vara an. Innovaatiot voivat olla jonkin yksilön luomia tai sosiaalisia innovaatioita, jotka liittyvät jokin yhteisön tai ryhmän toimintaan. • Liikunnan brändäyksellä (engl. Tuotteistaminen ymmärretään tässä yläkäsitteeksi, joka sisältää tuotekehityksen ja brändäyksen. Tällä hetkellä Putkisto tarjoaa kolm ea eri tuotetta, Putkisto M ethod, PM Pilates ja PM kasvokoulu, jotka räätälöidään eri liikkujaryhm ille. tu nt em uksen, rentoutu m iskyv yn sekä vapautu m isen niskan ja selän kiristyksistä. M ethod Putkisto ei markkinoi vain liikuntaa vaan uudenlaista eläm äntyyliä, jossa keskeistä on om an kehon tu nt em us, mielen tasapaino ja kokonaisvaltaisen hyväolon tavoittelu. Li ikunnan peruskoulutu ksen om aavien Asahi-ohjaajien koulutus kestää neljä päivää. Uusia Bailatino-tu otteita kehitetään jatkuvasti. M yös M ethod Put kisto on rekisteröity tavara m erkki, m utta ohjaajien edellytetään hankkivan opetu slisenssin noin vuoden m ittaisen m aksullisen koulutu ksen jälkeen. Näiden tietojen, taitojen ja kokemusten perusteella ammattilaiset yhdistelevät harjoituksia yhteen ja kehittävät sopiviksi katsomiaan menetelmiä tai tuntikonsepteja. Itse teknisten laitteiden tai palvelujen lisäksi tuotekehitykseen sisältyy esimerkiksi innovaatiot, tuotesuojaukset, brändäys ja hinta-arviointi. Asahi-pro jektin tavoitteena on kehittää vähitellen kokonainen terveysliikuntajärjestelm ä, joka peru stu u erityisesti kiinalaisen terveysliikunnan m uotoihin. Brändi voi syntyä tuotteen, ihmisen tai yrityksen ympärille joko tietoisen markkinoinnin avulla tai ilman markkinointia. M ethod Put kisto Yhtiöiden liikevaihto Suom essa on kaksikym m enkertaistunut kym m enen viim e vuoden aikana. Brändin avulla luodaan etulyöntiasema kilpailijoihin nähden silloin, kun asiakas yhdistää ostohetkellä tuotteeseen tai palveluun positiivisia mielikuvia. Put kiston konsepti poikkeaa Les M illsin m onistetuista liikunt atunneista. BailatinoM am a on tarkoitettu ra skaana oleville ja juur i synnyttäneille naisille. Asahia ovat kehittäneet tutkija Tim o Klem ola, lääkäri Yrjö M ähönen, valm entaja Ilpo Jalam o ja to im itusjohtaja ja valm entaja Keijo M ikkonen. Asahin brändin ra kentam inen ei henkilöperu steinen kuten Putkisto M etodin, vaan se käyttää esim erkiksi visuaalisessa m arkkinoinnissaan hyväksi kiinalaisten taijiharjoitu ksia puistoissa. M ethod Putkiston tuotekehitys kerro taan M arja Putkiston om an eläm äntarinan kautta. • Liikunnan innovaatioilla tarkoitetaan uusia lajeja, välineitä, tuotteita, kehontekniikoita, käytäntöjä tai palveluja. Suom en tanssiur heiluliiton kehittäm ä Bailatino® , liikunnanohjaaja Katia Enbusken EtnoBik® ja Taina Kanervan Sam bic® hyödyntävät eri kulttu ur ien etnisiä tanssiperinteitä. Ikäänt yv ille on tarjolla BailatinoSen ior. brand.ing) tarkoitetaan liikuntatuotteeseen, -konseptiin, -palveluun, yritykseen, tapahtumaan tai esimerkiksi johonkin liikunnanammattilaiseen rakennettuja tai liitettyjä mielikuvia. Perinteisesti tuotekehitys on kohdistunut valmistettaviin välineisiin ja laitteisiin, mutta nykyään tuotekehitys kattaa myös uudet liikuntalajit, -konseptit ja -palvelut. Putkiston tavoin m ielen tasapainoa ja hyväoloa tavoittelevat m yös aasialaisia liikuntatekniikoita hyödyntävä Asahi-H ealth ja Suom een kotiutu neen newyorkilaistanssijan Janice Redm anin Bodyflow (Bodylogic). Putkiston kirjoja ja oheisvideoita on m yy ty jo yli 100 000 kappale tta. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008 69. Liikuntakonseptien tuotekehitys on lähtöisin liikunta-ammattilaisten kokemuksesta ja kehollisesta tiedosta, jota he ovat keränneet harjoitellessaan eri lajeja ja kehontekniikoita. Les M illstä poiketen M ethod Putkisto koro staa henkilökohtaisen ohjauksen tärkeyttä. Bailatinon avulla luvataan väsym yksen vähenevän, stressinsietokyvy n kasvavan ja lihaskunnon para nevan. Bailatino pohjautuu latinalaistansseihin kuten sarn baan, salsaan, rum baan ja tangoon. Haastatteluissa M arja Putkisto kertoo synnynnäisestä lonkkaviastaan ja siitä kuinka hän vuosien kestävän harjoittelun jälkeen kehitti m enetelm än, jonka avulla lonkkien asento vähitellen korjaantui. Viim e vuonna liikevaihto oli noin m iljoona eur oa
Terveysliikunnan omistajuusrakenne on siis vaivihkaa muuttumassa. Uutta ovat konseptin standardointi, lisensointi ja oma ohjaajakoulutus, Tutkimusta uusista liikuntakonsepteista ja niiden terveysvaikutuksista on ollut toistaiseksi vähäistä. Terveysliikunta,joka tähän asti on perustunut sosiaalisiin innovaatioihin ja "vapaaseen lähdekoodiin", näyttää olevan keskittymässä lisensoitujen liikuntakonseptien myötä. Tuotteiden ja sitä kautta myös lajien elinkaaresta tulee aikaisempaa lyhyempi. Liikunnanohjaus perustuu ns. franchising-periaatteelle eli liikunnan ohjaukseen toimiluvan varassa. Tuotekehityksen on oltava jatkuvaa, mikäli aikoo pysyä mukana terveysliikuntamarkkinoilla. Lisätietoa projektista: http://www uta. Tosin osa näistä ei ole vain asahin itsensä ominaisuuksia vaan liittyy tutkimuksessa havaittuihin liikunnan terveysvaikutuksiin yleensä. Yleensä toimilupa on määräaikainen ja se pitää uudistaa erilaisten lisåkoulutusten muodossa. Uudenlainen omistajuusrakenne todennäköisesti muuttaa liikuntakulttuurin monia käytäntöjä ja synnyttää uusia eettisiä kysymyksiä. Kuten muidenkin tuotteiden tapauksessa, liikkujat arvostavat tasalaatuisuutta ja että tuotteesta herätetyt odotukset myös täyttyvät. Näin tuotteiden markkinoijaa ei voida myöskään syyttää tyhjien lupausten antamisesta. fi/projektd/litta/ LÄHTEET: http://www.methodputkisto.com http://www.asahi.fi http://www.bodyflow.info http://tanssiurheilu. JAANA PARVIAINEN, FT Liikunnan filosofian tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Sähköposti: jaana.parviainen@uta.fi Filosofian dosentti Jaana Parviainen on Tampereen yliopiston Liikunnan filosofian tutkimusyksikön johtara ja vetää liikunnan tuotteistamista tutkivaa projektis. Ne voivat olla kirjoja, videoita, musiikkia, liikunta-asusteita tai liikuntavälineitä kuten chiballin hajustetut pallot tai asahi-tuoli. Tyypillistä on, että immateriaalisiin palveluihin liitetään erilaisia materiaalisia välineitä. Osittain toiminta muistuttaa myös verkostomarkkinointia, sillä koulutetut ohjaajat voivat kouluttaa aloittelevia ohjaajia. Menestystuotteita rakennettaessa brändäys näyttelee yhä tärkeämpää roolia. Asahi-menetelmä lupaa esimerkiksi, että tasapaino paranee, kaatumisvammat harvenevat, lihaksisto vahvistuu ja oppii rentoutumaan sekä ryhmässä tapahtuva harjoitus estää ja korjaa depressiota. merkkiä käymällä maksullisen koulutuksen. Teollisuudessa tuotekehitys yleensä kulkee käsi kädessä tutkimuksen ja testauksen kanssa. Yhdeksi Les Millsin menestyksen salaisuudeksi on arvioitu se, että liikunnanharrastaja voi lähes missä tahansa matkustaessaan osallistua Les Mills tunnille. tä ja harjoituksia kokonaisuudeksi ajatellen ohjattavan liikuntaryhmän tarpeita. 2000-luvun liikunnan harrastaja ei ole enää välttämättä kiinnostunut liikunnan mitattavista terveysvaikutuksista, vaan hän valitsee liikuntaharrastuksensa lajin herättämien mielikuvien ja elämyksellisyyden takia. Hän tietää, mitä hän saa valitessaan Les Millsin tunnin. Liikuntatuotteiden lupaukset kuluttajille ovatkin olleet varsin epämääräisiä ja yleisiä. Terveysliikunta, joka tähän asti on perustunut sosiaalisiin innovaatioihin näyttää olevan keskittymässä lisensoitujen liikuntakonseptien myötä. Kuluttajan kannalta on tärkeää myös liikuntatuotteen helppo omaksuttavuus ja saatavuus. Myönteinen piirre on se, että liikunnanohjaajilta kuluu standardoitujen tuntien takia vähemmän aikaa tuntien suunnitteluun. liikuntaohjaaja hankkii oikeuden käyttää tavara70 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-312008. Ohjaajien kannalta etu on se, että he voivat opettaa samalla lisenssillä missä tahansa maassa. Esimerkiksi missä määrin liikuntayritykset voivat vapaasti hyödyntää muiden kulttuurien tanssikoreografioita ja kehontekniikoita ja rekisteröidä ne tavaramerkeikseen. Ii http://www.etnofitness.com Omistuksen keskittyminen Uudet liikuntatuotteet herättävät monia kysymyksiä. lopulta liikunnan kuluttajat äänestävät jaloilla, mitkä tuotteet ja menestyvät ja mitkä tuotteet häviävät markkinoilta. Samalla kuitenkin ohjaajan pedagoginen rooli saattaa supistua, kun ohjaajista tulee myös tuotemerkkien markkinoijia tai jopa eräänlaisia viihdyttäjiä, jonka tehtävä on aikaansaada "rnagic mornents'' kuten Les Millsin mainoksessa todetaan. Vain lista Asahin luvatuista terveysvaikutuksista on pitkä ja jopa yksityiskohtainen. Jos liikunnan tuotteistaminen ja keskittyminen jatkuu, elämmekö tulevaisuudessa maailmassa, jossa vain muutamat harvat globaalit liikuntayritykset omistavat liikuntalajit, joita harrastamme
Painokin oli ehkä päässyt nousemaan. Vuosi siten järjestimme nuorille työntekijöille liikuntakurssin, joka oli suunnattu nimenomaan liikuntaa harrastamattomille. Liikunnan harrastaminen noudattelee yleisesti ottaen samaa kaavaa. Kuinka tällainen ihminen voisi uskaltautua mukaan johonkin liikuntaryhmään, vain keräämään lisää negatiivisia kokemuksiako. len joskus kuvannut persoonallisuuttani "sosiaaliseksi erakoksi". Osa haastateltavista myönsikin liikkuvansa juuri sosiaalisista syistä. Vaikka meillä alkaa jo olla runsaasti vastaavia kokemuksia, esimerkiksi erilaisista KKI-ryhmistä, Yllättävän moni kertoi harrastavansa liikuntaa nimenomaan siksi, että sai kerrankin olla yksin, omine ajatuksineen: Vastapainona työstressille, lastenhoidolle tai yleensä vain kiireiselle elämänrytmille. Siinäkin on samanaikaisesti läsnä niin individualistinen kuin sosiaalinen puoli. "Liikuntaa on mukava harrastaa, kun siinä tapaa uusia ja erilaisia ihmisiä" tai, "koska siinä saa tavata tuttuja, liikkua kivassa kaveriporukassa". Ja sitähän ei amerikkalaisesta luettelosta edes löytynyt. Tulkitsimme tulosta silloin siten, että eipä ole suomalainen kauaksi metsäläisyydestään päässyt. Tutkiessamme aikoinaan aikuisväestön liikuntamotiiveja, törmäsimme mielenkiintoiseen ristiriitaan. "Rahojen haaskausta, kun ryhmiä on muutenkin olemassa", sanoisi kvartaalitalouden markkinamies ajattelematta, miten pienellä panostuksella voitaisiin pitkällä tähtäyksellä saada suuria kansantaloudellisia säästöjä. Jo alkuhaastatteluissa kävi monen kohdalla ilmi mielenkiintoinen ristiriita. vaatii vieläkin runsaasti ylimääräistä organisointia ja resurssointia saada keskittyä vain muutaman "liikkumattoman" liikkeelle saamiseen. Ehkä urbaani, stressaava elämäntyyli on vain lisännyt yksinolon tarvetta. Toisaalta kokemukset liikunnasta olivat negatiivisia, omia taitoja vähäteltiin ja kunnon epäiltiin olevan "rapaa". Vaan löytyykö tällaisille henkilöille riittävästi mahdollisuuksia löytää oma ryhmänsä. LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 71. Jospa suomalainen onkin vain rehellisempi ja valmis myöntämään, että ihmisyyteen kuuluu yksityinenkin puoli. Sosiaalinen erakko. Tänä päivänä ajattelen hieman toisin. Tätä kokemusta kaivattiin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Uskalluskin lisääntyi, kun huomasi, ettei ollut yksin ongelmansa kanssa. Loppuhaastattelussa moni myönsi, että tämä oli juuri sitä, mitä he olivat kaivanneet. Haastateltavat olivat kaivanneet juuri ryhmää, sosiaalista tukea harrastuksensa aloittamiselle. Kurssin kuluessa monen itsetunto palasi pätkittäin. Vaikka tarve jälkimmäiseen on iän myötä kasvanut, en voisi kuvitella eläväni ihmisyhteisön ulkopuolella. Pelkäänpä, että ei. Yllättävän moni vastaaja kertoi oma-aloitteisesti harrastavansa liikuntaa nimenomaan siksi, että sai kerrankin olla yksin, omine ajatuksineen. Yksin oleminen ja rauhoittuminen kun saattoi olla vastapainona työstressille, lastenhoidolle tai yleensä vain kiireiselle elämänrytmille. Toisaalta kaipaan ihmisiä ympärilleni, toisaalta tarvitsen myös mahdollisuuden vetäytyä välillä omiin oloihini ja ajatuksiini. Hämmästyksemme oli kuitenkin suuri, kun vapaissa vastauksissa ei sosiaalinen puoli korostunutkaan yhtä paljon. Motiiviasteikot olivat yleensä amerikkalaista alkuperää ja niissä oli varsin selkeästi esillä liikunnan sosiaalinen puoli
Urheiluun osallistumisen kehityksellisen mallin mukaan urheilun jatkaminen sekä kilpaettä harrastustasolla on parhaiten ennustettavissa, jos lapsen harjoittelua leimaa monipuoliset liikuntamuodot sekä vaihtelevat harjoitteet, leikkiminen ja pelaaminen urheiluun kasvamisen varhaisella ikäkaudella, 6-12 -vuotiaana. Urheiluharjoittelussa on käytännössä aina kyse jonkun edellä mainituista kolmesta polusta valitseminen. Professori Cöte on kehittänyt empiirisiin tutkimushavaintoihin perustuvan mallin lasten kehityksestä urheilussa. Malli nostaa esille keskeiset kulmakivet lasten harrastusja virkistyspohjaiseen urheilemiseen ja kilpaurheiluun. . Urheiluun osallistumisen kehityksellinen malli (The Developmental Model of Sport Participation) käsittää kolme erilaista polkua urheiluun osallistumisessa: 1) kilpaurheiluun osallistuminen varhaisen monipuolistumisen ja leikkien sekä erilaisten pelien kautta, 2) virkistysmielessä liikuntaan osallistuminen varhaisen monipuolistumisen ja leikkien sekä pelien kautta ja 3) kilpaurheiluun osallistuminen varhaisen erikoistumisen ja valikoidun harjoittelun avulla. Tällöin kohdataan lasten urheilun kolme näkökulmaa: suoritukset, osallistumisen jatkaminen sekä myönteinen persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tie. Keskustelussa otettiin kantaa aiemmin samana päivänä symposiumissa esiintyneen Professori Jean Coten puheenvuoroon aikaisesta (erikoistutaan varhain yhteen lajiin) 72 LIIKUNTA & TIEDE 45, 2-3/2008. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Marko Asell, valmentaja Henrik Dettmann, yliassistentti Kalervo llmanen, psykologi Marja Kokkonen, lääkäri Heimo Lajunen sekä Nuoren Suomen kehityspäällikkö Pasi Mäenpää. . Useat lapsen kasvuympäristöä ja urheiluharjoittelua analysoineet tutkimukset tukevat vahvasti ajatusta siitä, että monipuolinen harjoittelun kehityskaari lapsuuden aikana johtaa hyviin urheilusuorituksiin, urheiluharrastuksen jatkumiseen ja myös persoonallisuuLisää liikuntaa jokaiselle! Varhaisesta ja myöhäisestä erikoistumisesta lasten ja nuorten urheilussa keskusteltiin Motoristen taitojen opettamisen ja oppimisen haasteet -symposiumissa Jyväskylän yliopistossa 26.4.2008. Parempi myöhään! Nykyiset urheiluohjelmat eivät tuota optimaalista ympäristöä lasten elinikäiselle liikuntaan osallistumiselle, persoonallisuuden kehittymiselle eivätkä myöskään huippu-urheilulle, sanoo tunnettu ja tunnustettu valmennuksen ja valmentajakoulutuksen asiantuntija, kanadalainen professori Jean Cöte
Näyttää kuitenkin siltä, että nykyiset urheilujärjestelmät ovat johtamassa voimakkaasti organisoituun urheiluun, elitistisyyteen, varhaiseen lahjakkuuksien valikointiin ja varhaiseen erikoistumiseen yhden lajin harjoitteluun. Siksi ennen yhden lajin huipulle tähtäävään erikoistuneeseen harjoitteluun siirtymistä, erityisesti 6-12 vuoden iässä, urheilijoiden, vanhempien ja valmentajien tulisi punnita toisaalta varhaisen erikoistumisen ja toisaalta monipuolisen liikuntaharrastamisen valitsemisen potentiaalisia vaikutuksia ja riskejä, jotka liittyvät lasten terveyteen sekä psyykkiseen, sosiaaliseen ja motoriseen kehitykseen. Cöte esityksessään toi esiin, että myöhäinen erikoistuminen (14-15 ikävuotta) ei suurimmassa osassa lajeja estä pääsyä huipulle. Ensimmäisessä kannetaan huolta siitä, miten turvataan sellainen lasten ja nuorten liikuntajärjestelmä, joka takaa jatkossakin suomalaisten urheilijoiden menestymisen maailmalla. Asell pelkäsi, että nykyinen järjestelmä tukahduttaa luonnollisen kilpailun lasten urheilusta. Toisaalta aikainen erikoistum inen yhteen urheilulajiin johtaa yleensä m enestykseen huipputasolla, m utta sam alla se tuo m ukanaan riskejä lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle vähentyneen viihtym isen, lisääntyneen vam m autum isalttiuden ja lisääntyneen urheilun lopettam isen kautta. Professori Cöte on kannustamassa lapsia ja nuoria harrastamaan monia eri fyysisen aktiivisuuden muotoja. Väittämä 1: Varhainen monipuolisuus ei estä huippu -urheilijaksi etenemistä niissä urheilulajeissa, joissa huippusuoritustasolle siirrytään murrosiän kypsymisen jälkeen. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/20'.)8 73. Väittämä 2: Varhainen monipuolisuus on yhteydessä pitkään urheilu-uraan ja sillä on myönteisiä vaikutuksia urheiluharrastuksen jatkamiseen. llmasen mukaan eettisestä näkökulmasta lasten ja nuorten urheilussa nousevat esiin kaksi toisilleen lähes vastakkaista pyrkimystä. Väittämä 3: Varhainen monipuolisuus mahdollistaa osallistumisen useisiin liikuntamuotoihin, mikä tarjoaa suotuisia kasvuympäristöjä persoonallisuuden kehitykselle lapsuuden ja nuoruuden aikana. den suotuisaan kehitykseen. Väittämä 4: Runsas osallistuminen leikkimieliseen pelaamiseen ja harjoitteluun lapsuuden aikana rakentaa terveen perustan sisäisen liikuntamotivaation syntymiselle, koska leikkimielinen liikunta tuottaa viihtymistä ja edistää autonomiaa ja sisäistä säätelyä. Monet urheiluohjelmat vaativat voimakasta panostamista jo lapsuudessa eivätkä kannusta lapsia osallistumaan monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. logian Ja tervevstutkimuksen laitoksen Johtaja Oueen's vliopistosss Väittämä 7: Myöhäiseen nuoruusikään (noin 16 vuotta) Kingstonissa, Kanadassa. Monipuolinen harrastaminen lapsuudessa pohja pitkälle urheilu-uralle joita tarvitaan, mikäli nuori haluaa panostaa voimakkaasti erikoistuvaan harjoitteluun yhdessä urheilulajissa. Nämä väittämät tukevat sitä, että monipuolisesti valikoiva harjoittelu, lapsen omista lähtökohdista rakentuva pelaaminen ja leikkiminen noin 12 vuoden ikään saakka luovat ympäristön, joka lisää lasten innostumista urheilusta ja tuottaa motivaatioperustan elinikäiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja antaa mahdollisuuden jatkaa huippuurheiluun tähtäävällä urakehityksellä. Samaa mieltä olivat keskustelijat. Jokaisen väittämänsä Cöte perustelee useiden empiiristen tutkimusten avulla. Cöte on esittänyt seitsemän väittämää liittyen monipuoliseen harjoitteluun ja leikkimieliseen pelaamiseen lapsuuden aikana. Kuitenkin myös varhainen erikoistuminen (jopa alle 10 ikävuotta) näyttäisi olevan yksi tie huipulle. Cote on laajasti tunnettu valmennuksen Ja mennessä ovat pääosin kehittyneet ne fyysiset, kognitiivivalmenta}akoulutuksen asiantuntiJa maailmalla. set, sosiaaliset, emotionaaliset ja motoriset perustaidot, JARMO LIUKKONEN LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jarmo.liukkonen@sport.jyu.fi ······························································································································································································ ja myöhäisestä erikoistumisesta (harrastetaan useita lajeja ja aktiviteetteja kohtuulliseen myöhäiseen ikään asti). Väittämä 5: Runsas osallistuminen leikkimieliseen pelaamiseen ja harjoitteluun lapsuuden aikana tuottaa monipuolisia motorisia ja kognitiivisia kokemuksia, joita lapsi voi myöhemmin hyödyntää valitsemassaan huippuurheiluun tähtäävässä lajissa. Varhainen erikoistuminen sisältää useita riskejä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Hän kertoi itse harrastaneensa liikuntaa monipuolisesti lapsuudessa ja aloittaneensa painin vasta 12-vuotiaana. On olemassa näyttöä siitä, että nykyiset urheiluohjelmat eivät tuota optimaalista ympäristöä lasten elinikäiselle liikuntaan osallistumiselle, persoonallisuuden kehittymiselle eivätkä myöskään huippu-urheilulle. Väittämä 6: Noin 13 vuoden iässä lasten tulisi saada Teksti perustuu professori Jean Coten esitelmään Motoristen mahdollisuus valita joko huipulle tähtäävä erikoistumitsitojen opettamisen Ja oppimisen haasteet -svmposiumissa nen haluamaansa lajiin tai jatkaa harrastustasolla omaksi Jvveskvis» viiopistosse 26.4.2008. Kansanedustaja Marko Asell oli huolissaan huippu-urheiluun levinneiden pehmeiden arvojen näkymisessä suomalaisten huippu-urheilijoiden määrissä tulevaisuudessa. Professori Jean C6te on kinesioilokseen. Keskustelijat asettivat myös yhteisen tavoitteen lasten urheilulle: "lisää liikuntaa ja mahdollisuuksia jokaiselle'.' Tällä tavoin saisimme lisää ihmisiä liikuntaharrastuksen pariin, mikä tuottaisi meille myös lisää huippu-urheilijoita. . Varhainen erikoistuminen Cöten tutkimusten mukaan johtaa usein kuitenkin erilaisiin kielteisiin seurauksiin, kuten drop out -ilmiöön, terveysongelmiin, viihtymisen alenemiseen sekä loukkaantumisiin. Kalervo llmanen toi esiin tutkimustuloksiaan siitä, että lasten ja nuorten urheilu ovat eriytyneitä rakenteita nykyyhteiskunnassa. Tukahduttaako pehmeys luonnollisen kilpailun
tulisalo@lts.fi ja www.liikuterveemmaksi.fi 74 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. llmanen kuitenkin korosti sitä, että yhteistä keskustelua tulisi käydä siitä, millä tasolla kilpailua korostetaan eri ikävaiheissa. Lisätietoja. Suomen Voimisteluliitto Svolin kesäjumpat eri puolilla Suomea starttasivat Liiku Terveemmäksi -päivänä teemalla 'Keuhkot pihalle'. Teema kiinnittää huomiota paitsi arkija terveysliikunnan tärkeyteen, myös hyvän sisäja ulkoilman merkitykseen liikuttaessa. Hän korosti kilpailun kasvatuksellista merkitystä: "urheilussa pitää oppia häviämään ennen kuin voi oppia voittamaan" Lisäksi kilpaurheilun avulla voimme opettaa lapsille sitoutumista asioihin. Toiminta on tällöin lapsilähtöistä Lasten vai järjestelmän ehdoilla. eeva. Ohjelmassa jokainen on tärkeä, myös huipulle pyrkivä ja hänelle on annettava mahdollisuus kokeilla rajojaan" totesi Mäenpää. Dettmannin kokemuksen mukaan huippusuorittajia kuvastaa halu tulla paremmaksi päivä päivältä Emme saisi omilla toimillamme tai urheilujärjestelmien säännöillä tukahduttaa nuorten urheilijoiden sisäistä paloa kehittyä urheilijoina ja sitoutua toimintaan. Vuoden päätoimijoita ovat Hengitysliitto Heli 'Keuhkot pihalle' -kampanjallaan (www.keuhkotpihalle. AJASSA tuntia päivittäistä liikuntaa. "Yhden koululiikuntatunnin lisääminen ei riitä, vaan tarvitsemme radikaalimpia toimenpiteitä, joilla lapsille taattaisiin 2-3 ·················································· t ' . Hän ei pitänyt kilpailemista huonona asiana lasten hyvinvoinnin kannalta. "Kritiikissä on pitkälti kyse siitä, ettei oikeasti tiedetä minkälaisia asioita Kaikki Pelaa -ohjelma pitää sisällään. Dettmann korosti myös päivittäisen liikunnan määrän ja laadun merkitystä lasten ja nuorten elämässä. Viherympäristöt, luonto, puistot ja pihat ovat oivia paikkoja terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikkumiseen. Liiku terveemmäksi-teema on tänä vuonna Liiku raittiissa ilmassa. Nuori Suomi ei ole pyrkimässä vähentämään kilpailua lasten ja nuorten urheilusta. Hän ohjeistaisi myös toiminta takaamaan siihen osallistuville lapsille ja nuorille valmentajia heijastelemaan omaa valmentamiskäyttäytyriittävän kokonaisvaltaisen kasvun ihmisyyteen. EEVA TULISALO, Projektipäällikkö, LTS. Liiku Terveemmäksi -päivää vietettiin 10.5. fi) ja "Vireyttä vihreästä Vihervuosi 2008'; joka on mukana teemallaan "Liiku terveemmäksi ja ulkoile!" (www. Dettmannin mukaan kilpailusta on tullut vieras sana lasten ja nuorten urheilussa. mistään YK:n lasten oikeuksien sopimukseen Jos oma valmennustoiminta tukee dokumentissa mainittuja lasten oikeuksia, voi valmentaja hyvillä mielin todeta edistävänsä lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä. Varkaudessa ohjelma aloitettiin soittokunnan sävelin ja liikunnan ohella mukana oli myös haastatteluja, puun istutusta, haasteotteluita, ongintaa ja keuhkojen puhallustestausta Oulun kaupunki /Liikkuva ihiminen -projekti, Oulun Yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä PohjoisPohjanmaan Liikunta kokosivat "Koe ja innostu" -teemalla työpaikkaliikunnan merkeissä pari tuhatta liikkujaa Ouluhalliin. Joensuussa maratonreitin varrella sai paitsi seurata juoksijoiden menoa myös osallistua itse monenlaiseen menoon rantalentiksestä ja laituritansseista aina katukorikseen ja -sählyyn. Valmentaja Henrik Dettmann toi keskustelussa esiin sen, että huipulle tavoittelevilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus kokeilla mihin rahkeet riittävät urheilussa. Perusongelmaksi asettuu kysymys, harjoitetaanko urheilua lasten omilla vai järjestelmän ehdoilla. TIMO JAAKKOLA LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: timo.jaakkola@sport.jyu.fi ···············································································································•·······•·· . Lajunen oli sitä mieltä, että myöhemminkin kehittyvien lasten pitäisi saada mahdollisuus "näyttää kvntensä" Kehityspäällikkö Pasi Mäenpää kertoi, että seuratoimintaan osallistuu 400000 eri lajien toimijaa, joista noin 100000 ei kilpaile ollenkaan. Kaksi tuntia koululiikuntaa viikossa kertoo päättäjiemme suhtautumisesta asiaan" totesi Dettmann. . Hän vastasi myös Nuoren Suomen Kaikki Pelaa -ohjelmaa vastaan esitettyyn kritiikkiin liiallisesta tasapuolistamisesta. Sähköposti. Helsingissä jumpattiin ja juostiin Töölön lahdella. llmanen toi esiin, että mitä enemmän saamme lapsia mukaan liikunnan pariin, sitä enemmän todennäköisesti kansakuntamme saa nauttia huippu-urheilusuorituksista tulevaisuudesta. vihervuosi.fi). Mäenpää korosti myös liikunnan viikkoannosta, jossa vapaa-ajan liikunnalla on suuri merkitys. \,.\tK~ i ttMf1'i\t<St ~ "\~9.~ Liiku raittiissa ilmassa Huipulle pyrkiville mahdollisuus kokeilla rajojaan Lääkäri Heimo Lajunen korosti sitä, että lapsen harrastuksen tulee olla hauskaa ja muistutti, että lapsen elämään kuuluu myös paljon muita harrastuksia kun urheilu. Toisessa kannetaan huolta siitä, pystyykö pitkälMarja Kokkonen korosti lasten kokonaisvaltaista kehitti kilpailuun keskittynyt lasten ja nuorten urheiluseuratymistä kilpaurheiluharrastuksessa
Opiskelijat ovat opettelemassa opettajan vastuuta ja tietoisuutta tehtyjen opetusratkaisujen vaikutuksista ja niiden merkityksistä ja tarvitsevat turvallisen paikan kokeilla, harjoitella ja reflektoida omaa opetustaan. Erich Muller käsitteli puolestaan biomekaniikan merkitystä maastohiihtosuorituksen optimoinnissa. erilaiset kansalliset tohtoritutkinnon vaatimukset. . VIITE: Garrett, R. Keväällä 2010 konferenssi järjestetään Riiassa. Opettajankoulutus pyrkii murtamaan opiskelijoiden valmiita käsityksiä ja ennakkomalleja siitä, miten opetetaan. Yhteistyön tiivistämistä vaikeuttavat mm. Opiskelijoita rohkaistaan kriittiseen ja reflekntviseen pohdiskeluun erityisesti kouluharjoittelujaksoilla. LIIKUNTA& TIEDE 45 • 2-3/2008 75. Tavoitteena on kohottaa baltialaisen tutkimuksen tasoa, jota sekä Pääsuke että professori Toivo Jurirnäe pitivät melko alhaisena. Heidän mielenkiintonsa oli vain urheilun ja liikuntataitojen opettamisessa. & Wrench, A. Liikunnan yhteiskuntaja käyttäytymistieteellinen tutkimus on kaikissa kolmessa maassa melko suppeaa. Garrett ja Wrench pitivät harjoittelukokemusten ohjattua reflektointia tärkeänä keinona kyseenalaistaa perinteisiä opetusmenetelmiä. Reflekioinnin tueksi opiskelijat tarvitsevat ohjausta. Ensi vuoden huhtikuussa pidettävän tapahtuman järjestelyistä huolehtivat liettualaiset ja pitopaikkana on Viina. Virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten lisäksi paikalla oli osanottajia Italiasta, Itävallasta, Puolasta, Suomesta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Siten opiskelijoita voidaan ohjata liikuntakasvatuksen kehittämiseen eli "tekemään toisin". Konferenssilla ei ollut erityistä teemaa, vaan se antoi yleiskatsauksen liikuntatieteellisestä tutkimuksesta Baltiassa. Kriittinen pedagogiikka tarjoaa lähestymistavan, jolla voidaan auttaa opeuajaopiskelijoua "tekemään toisin". JOUKO KOKKONEN Tutkija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi ······················································································································································································ Liikuntapedagogiikan maailmasta Kriittinen pedagogiikka auttaa "tekemään toisin" . 2008. Kari Keskinen esitteli puheenvuorossaan suomalaista liikuntatieteellistä koulutusja tutkimusjärjestelmää. Hänen mukaansa on tärkeää, että tutkijat ottavat kentän tutkimustoiveet ja palautteen entistä paremmin huomioon. Silloin he voivat heijastaa näitä tekijöitä suoraan nyky-koulun tapahtumiin ja suhteuttaa niitä sekä opettajan että omaan toimintaansa ja arvomaailmaansa. toukokuuta Tartossa järjestetty baltialainen liikuntatieteellinen konferenssi, johon osallistui noin 130 tutkijaa. Tarton yliopistossa on kuitenkin halua kehittää yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Baltialaisesta konferenssista on tarkoitus kehittää vuosittainen tapahtuma. Valtaosa esityksistä oli aihepiiriltään biotieteellisiä, mikä kuvaa tutkimuksen painotusta Baltiassa. Tutkimuksen mukaan suurin vastarinta muutoksen tarpeiden löytämiseen oli niillä opeuajaopiskelijoilla, jotka näkivät liikuntakasvatuksen itseoikeutettuna ja itsestään selvyytenä. Tästä on osoituksena 7.-10. Baltialainen konferenssiyhteistyö alkoi onnistuneesti Baltian liikuntatutkijoiden yhteistyö on tiivistymässä. Mm. Baltialaisesta konferenssista on tarkoitus kehittää vuosittainen tapahtuma. Muuten rohkeutta "toisin tekemiselle" ei ole riittävästi. Sport, Education and Society 13 111, 39-60. Opiskelijat haastetaan ensin tunnistamaan heidän omat uskomuksensa, ennakko-olettamuksensa sekä yhteiskunnalliset näkemyksensä. Tapahtuman avasi nuorten väitöskirjavaiheessa olevien tutkijoiden päivä, jonka aikana kuultiin 25 esitystä. Siitä syystä he reflektoivat omassa opetuksessaan vain teknisiä asioita. Tarton yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Mati Pääsuke luonnehti konferenssia merkittäväksi avaukseksi, jonka tavoitteena on lisätä tutkijoiden välistä yhteistyötä Baltiassa. Kutsuttuina luennoitsijoina esiintyivät professori David Bishop Veronan yliopistosta, LTS:n pääsihteeri Kari Keskinen ja professori Erich Muller Salzburgin yliopistosta. Bishop käsitteli esityksessään tutkimustiedon välittymistä soveltajille valmennuksen näkökulmasta. Connection, pedagogy and alternative possibilities in primary physical education. Konferenssin aikana eri yliopistojen edustajat keskustelivat myös mahdollisuuksista järjestää yhdessä tohtorikoulutusta ja luoda yhteisiä tutkimusprojekteja. Pääkonferenssin kahtena päivänä ohjelmassa oli 48 esitystä sekä posterinäyttely
Koska terveyttä edistävä liikuntakasvatus pyrkii läpi elämän kestävän fyysisen aktiivisuuden omaksumiseen, niin oppilaita tulee koulussa ohjata omatoimisuuteen. Se nähdään enemmän jatkuvana prosessina kuin fyysisen kunnon kaltaisena tuotoksena. l.iikuruakasvatusohjelmat , joissa on opeteltu rohkeutta ja vastuul lisuut ta , omatoimisuutta ja itsearviointia tietojen ja taitojen lisäksi, ovat olleet onnistuneita. Viite: McKenzie, T.L. Kansanterveydellinen näkökulma haastaa huomioimaan erityisesti vähän liikkuvat lapset ja nuoret. Hellisonin (2000; 2003) vastuunturuoisuuden mallin mukaisella liikuntakasvatuksella on saatu myönteisiä tuloksia aikaan, muna näitä aikaisempia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että niitä ei ole kokeiltu tavallisten koululiikuntatuntien yhteydessä. & Burton, S. Tätä taustaa vasten tilastot kertovat karua kieltä: vain 8 % kouluista tarjoaa oppilailleen päivittäistä liikuruakasvatusta. Koulujen tulee pystyä paremmin huomioimaan tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet ja toiveet. Uuden teknologian hyödyntäminen antaa siihen lisää mahdollisuuksia ja se selvästi motivoi osaa oppilaista. Tunneilla puhuttiin myös näiden taitojen käyttämisestä liikuntatilanteiden ulkopuolella muussa elämässä. Ohjelman jälkeen oppilaat olivat valmiimpia tekemään valintoja, ilmaisemaan mielipiteitään ja arvioimaan itseään. Liikuntapedagogiikan maailmasta Liikuntakasvatus voi onnistua elämäntaitojen opettamisessa . 2008. Jokaisen yksilöllisyyttä pyrittiin kunnioittamaan mm. Viite: Wright, P.M. Erityisesti huomio tulisi kiinnittää sellaisiin käyttäytymisen ja toiminnan muotoihin, joita voidaan suoraan hyödyntää myös koulun ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Laajemmat yleistettävät tavoitteet ovat siis paitsi toimivia niin myös erittäin suositeltavia. The preparation of physical educators: A public health perspective Ouest 57, 346-357. Tavoitteiden asettelu aktivoi keskusteluja opittujen asioiden siirtämisestä muuhun elämään. WJ-1O:n mukaan jokainen kansakunta voi koulujen kautta vaikuttaa kansalaistensa koulutukseen ja terveyteen. . Uudistuvassa koulussa opettajien rooli laajenee: kansanterveydellinen näkökulma haastaa opettajat kiinnostumaan paitsi koulutyostä myös oppilaittensa vapaa-ajan käytöstä. Liikuntakasvatuksen tavoitteena oli elämäntaitojen edistäminen Tai chin avulla. Liikuruaruntien sisältötutkimuksessa yli 800 koulun perusteella tehty analyysi osoitti, että kolrnasluokkalaisista 36 % osallistui liikuntatunteihin vähintään kohtuullisesti kuormittavalla tasolla (MVPA) ja yhden liikuruatunnin aikana kohtuukuormitteisen liikunnan määrä oli keskimäärin 10.6 minuuttia. Tutkimukseen osallistui 35 keskimäärin 15-vuotiasta oppilasta. He suosittelevat että opetettavia liikuruasisåltöjä valittaessa opettajien tulisi tarkkaan arvioida, minkälaisia luontevia yhteyksiä sisällöissä on vastuuruuruoisuuden mallin kanssa. Thomas McKenzie esiuäa, että nämä saavutetaan silloin, kun koulussa lisätään fyysistä aktiivisuutta luokkaopetusulanteissa, liikunnasta pyritään tekemään nautittavaa, opetetaan yleisiä motorisia perustaitoja, opetetaan yleistä fyysistä aktiivisuutta kohottavia toimintatapoja, opetetaan kuinka liikuntapaikoilla toimitaan turvallisesti sekä rohkaistaan pitämään yllä tai kohottamaan fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Tutkimustulokset analysoitiin oppilaiden haastatteluista ja kirjoituksista. Tavoitteisiin pyrittiin arvopohdinnoilla sekä sellaisten taitojen opettelulla, joita nuoret voisivat käyttää muualla elämässään. WHO on vuonna 2004 nostanut koulut kaikkein kustannustehoikkaimmiksi investoinneiksi. Näin ei saa olla. Kansanterveydellinen näkökulma yhdistää liikuntakasvatuksen fysiologiset, sosiaaliset, psyykkiset, kasvatukselliset ja käyttäytymiseen liittyvät tavoitteet. Kansanterveydellinen näkökulma haastaa huomioimaan erityisesti vähän liikkuvat lapset ja nuoret. kuuntelemalla ja vahvistamalla kunkin mielipiteitä sekä rohkaisemalla häntä päätösten tekoon. Tytöt ja pojat olivat eriarvoisessa asemassa, sillä koulut tarjosivat enemmän fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa pojille sekä koulupäivän aikana että vapaa-ajalla. Fyysinen aktiivisuus ei automaattisesti ohjaa myönteisten elämäntauojen hallintaan. Työmuodoiksi valikoitui opetusmenetelmiä, joissa opettaja vähitellen siirsi oppilaille yhä enemmän vastuuta. Terveyuä edistävän liikuntakasvatuksen tavoitteena on läpi elämän kestävän fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliassistentti Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi 76 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2~3/2008. Opettajien tulee pystyä analysoimaan tilannetta ja huomioimaan tilanne niin, ettei eriarvoistumista pääse syntymään. Vastauksissa oppilaat nostivat keskeisiksi teemoiksi stressin hallinnan, oman käyttäytymisen hillinnän sekä kulttuurien välisten eroavaisuuksien kohtaamisen ja sen, miten niitä sitten tuntien myötä oppi ymmärtämään. Koulu on instituutio, joka tavoittaa kaikki kansalaiset ja siksi se voidaan nähdä myös kansanterveydellisenä sijoituksena. Vaikka liikuntatunneilla ei kaikki aina mennyt suunnitelmien mukaan esimerkiksi oppilaiden ennakkoluulojen takia, suunnitellun Tai chi -ohjelman loputtua oppilaat käyttäytyivät paremmin ja kohtelivat toisiaan kunnioittavammin. Journal of Teaching in Physical Education 27, 138-154. Pääpaino siirtyy pois fyysisen kunnon harjaannuttamisesta kohti fyysisesti aktiivista käyttäytymistä. lmplementation and outcomes of a responsibility-based physical activity program integrated into an intact high school physical education class. Wright ja Burton tutkivat henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen vastuuseen perustuvan liikuntakasvatusmallin toimivuutta koulun normaalin liikuntakasvatuksen yhteydessä. Liikuntatunneilla harjoiteltiin toisten kunnioittamista, omaan yrittämiseen keskittymistä, rohkaistumista sekä huolehtimista. Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, ettå heidän tutkimukseensa perustuen vastuuntuntoisuutta voidaan opettaa tavallisissa kaupunkikouluissa normaalien liikuntatuntien puitteissa. 2007. Yhteyksien tiedostaminen tekee opetuksesta I uon tevaa
Vastaväittäjänä toimi professori Olli Raitakari Turun yliopistosta ja Kustoksena professori Timo Lakka. MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten pitkäaikaissairaus, jolla on laajoja vaikutuksia toimintakykyyn, hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja jokapäiväiseen elämään. Muutokselle herkkiä mittareita olivat muun muassa tasapainoja kävelytesut sekä tutkittavan oma arvio arkielämän askareista selviytymisessä. Lisäksi havaittiin, että sykkeen kohoaminen yli 100 lyöntiin minuutissa jo kevyessä kuormituksessa ennustaa ennenaikaisen kuoleman vaaraa sekä henkilöillä, joilla ei ole tiedossa olevaa sepelvaltimotautia että niillä, joilla on jo todettu tai epäilty sepelvaltimotauti. Nämä jaoteltiin Maailman terveysjärjestön WHO:n hyväksymän uuden kansainvälisen toimintakyvyn luokituksen (ICF) mukaan. Tämä voi osaltaan selittää liikunnan aikaansaamia tunnettuja hyötyjä diabeteksessa. (014) 260 2056 tai 040-596 8961, riil1ka.liivela@sport.jyu.fi MS-tautia sairastavien toimintakyvyn muutokset on havaittava varhain . Jaana Paltamaa tutki MS-tautia sairastavien toimintakykyä sekä selvitti fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmien ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. 014 260 4532 tai 050 351 1528, jaana.paltamaa@sport.jyu.fi. Lisäksi hän tarkasteli, voidaanko diabeteksen aiheuttamia muutoksia ehkäistä liikuntaharjoittelun avulla. Verija imusuonet ovat elintärkeitä lähes kaikille elimistömme kudoksille. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa heikentynyttä sykkeen nousua nimenomaan kuormituskokeen jälkimmäisellä puoliskolla tarkasteltiin mahdollisena riskitekijänä. Väitöstutkimuksensa osatutkimuksissa Paltamaa käytti 13 fyysisen toimintakyvyn eri alueita arvioivaa mittaria ja kolmea tutkittavan omia kokemuksia kartoittavaa kyselyä. Väitökset Liikunnalla lisää verisuonia diabeetikoiden lihaksiin . Vastaväiuåjänä toimi professori Lou.a Widen Holmqvist (Karolinska Institutet ) ja kustoksena professori Esko Mälkiä. Lisätietoja: Jaana Paltamaa, puh. Paltarnaa totesi, että fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmillä voidaan havaita niitä vähäisiä muutoksia, jotka usein edeltävät MS-tautia sairastavan vaikeuksia arkielämässä. Lisätietoja: Kai Savo11e11. Vastaväittäjanä toimi apulaisprofessori Margaret D. Seurantatutkimuksen keskeinen havainto oli, että heikentynyt sykkeen nousu kuormituskokeen jälkimmäisellä puoliskolla ennustaa ennenaikaisen kuoleman vaaraa ja sydäninfarkteja henkilöillä, joilla ei ole tiedossa olevaa sepelvaltimotautia. THM Jaana Paltamaan fysioterapian väitöskirjan "Fyysisen toimintakyvyn arviointi kävelevillä MS-tautia sairastavilla henkilöillä: Mittareiden reliabiliteetli, muutosherkkyys ja kliininen käyttökelpoisuus ICFviitekehyksessä tarkastettiin 25.4. Tähän laajaan itäsuomalaiseen aineistoon perustuva väitöstutkimus vahvistaa kliinisessä kuorrnituskokeessa tehtävien sykemittausten merkitystä sydänja verisuonisairauksien riskinarvioinnissa. Terveillä henkilöillä kestävyysharjoittelun tiedetään lisäävän lihasten verisuonten määrää, kun taas diabeteksen on havaittu vaikuttavan hai tali isesti Ii hasten verisuonten kasvuun. Lisäksi Kivelä osoitti väitoksessään ensimmäistä kertaa, että raajalihasten imusuonisto ulottuu myös yksittäisten lihassolujen väliin eikä ainoastaan lihassolukimppujen välissä sijaitsevien suurten verisuonten lähettyville. Mitattu syke on kuitenkin monimutkaisen säätelyn lopputulos.jossa lukuisilla elimistön mekanismeilla on kullakin oma osuutensa. Kuopion yliopistossa. Kuopiossa ja sen lähikunnissa asuvien keski-ikäisten miesten sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä on tutkiuu useiden vuosien ajan. Vastaavanlaista kokonaisvaltaista väestötutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Lisätietoja: Riikka Kivelä, puh. Diabeettisessa lihaksessa useat verisuonten kasvua lisäävät geenit ovat vähentyneet ja kasvua estävät geenit I isääntyneet. puh: 0400 628 532, savonen@hytti.uku.fi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 77. Brown (School of Sport and Exercise Sciences, University of Birmingham) ja kustoksena liikuntafysiologian professori Heikki Kainulainen. Kivelä havaitsi tutkimuksessaan, että diabetes alentaa verisuonten määrää lihaksissa ja vaikuttaa monien verisuonten kasvuun liittyvien geenien ilmenemiseen. Riikka Kivelä selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä mekanismit heikentävät verisuonten kasvua diabeteksessa, ja mikä kestävyysharjoittelussa puolestaan edistää verisuonten kasvua. Epidemiologinen seurantatutkimus" tarkastettiin 10.5. Kuormituskokeen aikana mitatun sykkeen perusteella voidaan arvioida sydänja verisuonisairauksien riskiä. Kuormituskokeessa tehdyt sykemittaukset auttavat arvioimaan sydänja verisuonitautien riskiä . Sydämen sykintätaajuus, syke, on eräs helpoimmin mitattavista kuormituskoemuuttujista. LitM Riikka Kivelän liikuntafysiologian alan väitöskirja Liikunnan ja diabeteksen vaikutukset lihaksen verija imusuonistoon ja niiden kasvua sääteleviin tekijöihin tarkastettiin 18.4. Kahden vuoden seurannan aikana noin puolet kävelevistä MS-tautia sairastaneista koki terveydentilansa huonontuneen, kun taas noin neljäsosalla sairaus muuttui vaikea-asteisemmaksi neurologin tekemän arvioinnin mukaan. Jyväskylän yliopistossa. Tämä osoittaa diabeteksen vaikuttavan haitallisesti verisuonia säätelevien signaalireittien toimimaan.Jo viiden viikon kestävyysharjoittelu vähensi diabeteksen aiheuttamia muutoksia geenien ilmenemisessä. Uutena havaintona todettiin, että nopea sykkeen nousu jo kevyessä kuormituksessa ei ole pelkästään merkki huonosta fyysisestä suorituskyvystä, vaan se näyttää olevan itsenäinen riskitekijä. LL, LitM, TtM Kai Savosen väitöstutkimus "Sydämen sykintätaajuus kuormituskokeessa kuolleisuuden ja akuutin sydäninfarktin ennustajana
Siksi testaajien koulutukseen ja taitoon antaa testin tuloksiin perustuvia sopivia ja turvallisia liikuntaohjeita tulee kiinnittää huomiota. ja 27.-29.11.2008 Paikka: Kisakallion Urheiluopisto Hinta: 350 € sis, kurssimateriaalin, lounaat ja kahvit Sitovat ilmoittautumiset 10.10.2008 mennessä Kisakallion Urheiluopistoon puh: 019 31511 / Sarita Sahlström Lisätietoja: Tiina Heinonen, liikuntatieteellinen Seura, tiina.heinonen@lts.fi ja www.kuntotestaus.net. Kuntotestauksessa korostetaan koko testausprosessia ja sen hallintaa. Kuntotestausta palvelemaan avattiin myös omat sivut www.kuntotestaus.net. Koulutuksen sisältökuvaus löytyy osoitteesta www.kuntotestaus.net Aika: 31.10,-1.11. 78 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Kuntotestauksen laatuhanke seuloo hyvät käytännöt esiin . Hankkeessa kertyneen tiedon perusteella kävi ilmi, että kuntotestausprosessi hallitaan tyydyttävästi. Testien poissulkuja keskeyttämiskriteereitä on siksi syytä muotoilla niin täsmällisiksi, että soveltuvat kaikille testauspaikoille. Testauksen turvallisuuden varmistamisessa ja testattavien henkilötietojen käsittelyssä testauspaikoilla sen sijaan on parantamisen varaa. Liikuntatieteellisessä Seurassa toteutetun kuntoLisätietoja.· Jyrki Aho, Liikuntatieteellinen Seura, 1vrki.aho@ltsfi ja testauksen kehittämishankkeen tavoitteena oli kuntowww.kuntotestaus.net testauksen laadun ja turvallisuuden parantaminen ja testaustoiminnan yhtenäistäminen. seuraavaa: • testiryhmän riskitaso • testaamiseen osallistuvan henkilökunnan ensiapukoulutus ja -valmiudet • testattavan terveysja taustatiedot (ikä, liikuntaaktiivisuus, ylipaino, tupakointi, verenpaine, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kolesteroli, sukurasitus) • tarve lääkärintarkastukselle ennen testausta • testeistä poissulku ja testien keskeyttämisen kriteerien määrittely ja ohjeistus • testauksessa ilmenevien poikkeustai vaaratilanteiden toimintaohjeet • testattavan voinnin seuranta testin jälkeen Osaaminen karttuu pilottikoulutuksessa . Koulutukseen osallistuminen edellyttää sopivaa pohjakoulutusta (liikunta tai terveydenhuolto) tai muuten osoitettua tarvittavien perusasioiden hallintaa. Hankkeen myötä nousi esiin myös tarve selvittää kuntotestaukseen liittyvän koulutuksen tilanne ja arvioida täydennyskoulutuksen tarve. Se antaa lisätietoa kuntotestauksen palveluprosessin kehittämisestä, testaustoiminnan laatukriteereiden käytäntöön viemisestä sekä testaustoiminnan asiakaslähtöisyydestä. Liikuntatieteellinen Seura ja Kisakallion Urheiluopisto ovat yhteistyössä kehittämässä ammattitaitoa lisäävää koulutusta kuntotestaajille. Kolmivuotisen hankkeen tuloksena syntyi KUNNONTesti -laatujärjestelmä, jossa testausta suorittavat tahot voivat liittyä kuntotestausverkostoon ja käynnistää toimintansa itsearvioinnin internetissä. Syksyllä 2008 toteutetaan 5 päivän mittainen toinen pilottikoulutus Koulutus perustuu Liikuntatieteellisen Seuran KUNNONTesti laatujärjestelmän periaatteisiin. Vuoden 2007 loppuun mennessä verkostoon oli liittynyt 32 testauspaikkaa. Kuntotestauksen turvallisuuden lisäämiseksi kehittämishankkeessa suositellaan huomioimaan mm
. . . sivulla. . . . Sähköposti Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2008 Lahjatilauksen saaJa / uusi osoite Sukunimi. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. . CI) c,:i .,, :::, = > c,:i ~ 1I» ~ (1) .,, c,:i CI) !:i ~ E 1w c,:i w C ::c E 'i C/) I» 'S :><: <( C 0. . . Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. > . • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. sivulla ...... sivulla. Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 30.72008 mennessä. . Etunimi. CI) ··················· ~ a:; .,,. . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. . Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura Finnish Society af Sport Sciences. . . ::::, :::, ~ .'.ii ~ C/) :><: -~ § CI) <( in <C ~ !9 tll > i== C = M === C/) ~§§ a... Postitoimipaikka . . Sähköposti . 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . . ..... Ja kel uosoite Postinumero. Myös muu palaute on tervetullut. Fc:::, Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/08 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L 2 ... . . .... :.: .,,. Puhelin. Etunimi .. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2008 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2008 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 34 euroa/2008 0Yhteisöjäseneksi 150 euroa (kysy lisääl) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa /2008 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni l 2008 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . 3 .. ... Muuta palautetta . ..... . C ca = ..
• akillesjänteen. Nuorten urheilijoiden terveystarkastukset • Urheilijoiden terveystarkastusjärjestelmät meillä ja muualla • Esitiedor, laboratoriokokeet, keuhkojen toimintakokeet • Sydämen kunto • Lihastasapainon tutkiminen • Miten annan urheilijaa ja valmentautumista hyödyntävän terveyspalautteen Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2008 kilpailu ja Vuoden nuori tutkija Kilpailuihin voi osallistua 1.1.2008 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikunralääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. 1. • Kehon hallinta ja selkäkipuinen potilas • Selkävaivan kuntoutus • Voiko selkävaivoja torjua. • Mistä selkäkipu johtuu. Onko liikunnasta hyötyä vai haittaa. 010 778 6606 / tiina.heinonen@lts.fi / www.lts.fi Järjestäjät Liikuntatieteellinen Seura ry, Liikuntalääketieteen keskukset ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö t:'LTS f Liikuntatieteellinen Seura. . Iltajuhla Katkeaako kamelin selkä. . 13.11.2008 Biomedicum Helsinki Liikunta lääketiet Tules karikoille • Olkapään ja lonkan labrumongelmat • Rasitusmurtumien diagnostiikka ja hoito • Lihasaitiosyndrooma syntymekanismi, diagnostiikka ja hoito • Urheilijan tyrä ja nivusvammat Posteriesitykset ja näyttelyyn tutustuminen Suulliset esitykset kolmessa salissa rinnakkain Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2008 -kilpailun finalistit Aika parantaa •.. Hinta Osallistumismaksu on 225 €, LTS:n jäseniltä ja perustutkinto-opiskelijoilta 175 € ja LTS:n opiskelijajäseniltä 155 €. . Ohjeet löytyvät osoitteesta www.lts.fi. • hyppääjän polven. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6601. . . . • tenniskyynärpään. tHltZ:i . Miksi kipu kroonistuu. Lisätietoja Tiina Heinonen / p. Kaikki hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä iltajuhlan. 12. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 31.10.2008