Tarvitaan tunnetta, usein mielihyvän sävyistä tunnetta. Puhumattakaan siitä dynamiikasta, miten kulttuuria syntyy tai miten kulttuurisia merkityksiä luodaan, siirretään tai omaksutaan. Liikkumisen pitää koskettaa, antaa fiilistä. Eikö tietämys saakaan ihmisiä liikkumaan. Liikunta on yksi elärnänalue ja toimintamuoto, joka joutuu kamppailemaan sijastaan ihmisten elämässä ja sillä on kunkin elämässä kussakin elämäntilanteessa oma merki tyskertoi mensa. Paino: Painotalo Auranen Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 46. Tieto tästä asian tilasta on Suomessa myös saatu levitettyä laajalle. Virikkeitä ja viestejä on tarjolla tulvaksi asti. Koulun rooli voi olla monipuolisten taitojen opettamisessa merkittävä. koski@utu.fi Kansi: Antero Aaltonen Kuvat: Antero Aaltonen Lehtikuva Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Vastasin, että sitähän tehdään ympärillämme joka tapauksessa kaiken aikaa ja että ymmärtääkseni on vielä vaarallisempaa, jos emme ymmärrä asiaan liittyvää dynamiikkaa ja sitä, miten meihin vaikutetaan. Tiedon lisäksi tarvitaan ainakin perustaitoja. Ympäristössä vallalla olevat kollektiiviset merkityskertoimet heijastuvat usein myös yksilön tekemiseen ja ajatteluun. Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia on kuitenkin yhteiskunnan näkövinkkelistä aivan liikaa. Lapsuudessa ja nuoruudessa hankitulla osaamisella on käyttöä myöhemmälläkin iällä, vaikka vanhemmallakin iällä oppiminen on mahdollista. Pitkäkestoinen liikuntaan kiinnittyminen, liikunnallinen elämäntapa, edellyttää edellisten lisäksi asian merki tyksell istym istä. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti pasi. Valintoja tehdään eräänlaisten merkityskertoimien painotuksiin tukeutuen. Ei ole enää epäilystäkään, etteikö liikunta olisi osa terveyttä. Tietoja ja uskomuksia, syvällisiä ja pinnallisia sanomia leviää rinta rinnan ja toisiinsa limittyneenä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Tieto ja taitokaan eivät vielä riitä. Olen tarjonnut yleiseen keskusteluun ja pohdittavaksi liikuntasuhde-käsitettä. Tarjolla olisi myös runsaasti houkuttelevaa tekemistä, mutta kunkin käytettävissä oleva aika on rajallinen. Minulta on asian äärellä kysytty, että eikö ole vaarallista, jos yritämme muovata kulttuuria tietoisesti. Sen perusidea on, euä jokaisella ihmisellä, myös liikuntaa harrastamattomalla, on suhde tähän kulttuurisesti muotoutuneeseen elämänalueeseen. Näihin asioihin liittyvä ymmärrys auttaisi meitä edistämään liikuntakulttuuria. LIIKUNNAN MERKITYKSELLISTÄMISEEN. Tämän päivän mielikuvayhteiskunnassa, jossa monet eri tahot ja elämänalueet kamppailevat ihmisten huomiosta ja kiinnostuksesta, heidän sieluistaan, kulttuuristen merkitysten rooli on suuri. Siinä, miten yksilön liikuntasuhde muodostuu, mikä on esimerkiksi koulun, perheen, median, ympäristön liikuntamahdollisuuksien tai paikkakunnan liikuntakulttuurin rooli, riittää runsaasti tutkimista. Tänä päivänä esimerkiksi kestävyyden kollektiivinen arvostaminen ei ole samalla tasolla kuin 30-40 vuotta sitten. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Kyllä kansa tietää liikunta on terveellistä ja pitäisi liikkua. Se, minkälaiseksi se kullakin yksilöllä muodostuu ja näyttäytyykö se esimerkiksi liikunnan harrastuksena, riippuu niin geneettisestä perimästä kuin ympäristön tarjoamista virikkeistä. Liikunta &Tiede 2-3/2009 PASI KOSKI iikunnan terveysvaikutuksista on tuotettu paljon tietoa
Miia Heinonen 66 Voittoon kuin luotu. Samalla se tarjoaa jatkuvasti ohjeita siitä, millainen itsenä hallitsevan ihmisen kehon tulisi olla. Minna Paajanen Kuva: KKI 47 Opetusministeriö lisää tutkimusten ohjausta ja seurantaa. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Leena Nieminen 63 EMERITUS IHMETTELEE: Syke huumaa. Jari Lämsä, Tuuli Merikoski-Silius, Asko Härkönen 21 POLTTOPISTEESSÄ: Eurooppalainen vapaaehtoistoiminta evoluution pyörityksessä. Siksi liikuntaharrastuksen lopettaminen, vallankäyttö liikuntaryhmässä ja kiusaaminen ovat yleisiä ilmiöitä. Miksi liikuntakokemukset sekä liikunnan ja urheilun talous eivät ole aiheena tai perusteluina. Ryhmäilmiöiden heikko hallinta leimaa sekä urheiluvalmennusta että koululiikuntaa. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden lähtökohtana tulee olla terveyden edistäminen. Liikuntatutkijoiden on syytä lukea entistä tarkemmin opetusministeriön hakuopasta, mikäli haluavat tutkimuksilleen valtion tukea. HKV 100 vuotta. Sykkeen nostaminen tai liikunnan tarpeen senhetkinen tyydyttäminen ei ole liikuntatuntien päätarkoitus. Pilvikki Heikinaro-Johansson, Ne/Ii Johansson, Thomas L. Marketta Kyttä tutkii ympäristöpsykologian keinoin tapoja, joilla voidaan kehittää liikuntaystävällistä kaupunkiympäristöä. Yksilökeskeinen kulttuuri korostaa että voit olla oma itsesi. Tietoa liikunnan terveysvaikutuksista on kyllä olemassa. Monipuolista liikunnan yhteiskuntaja taloustieteellistä tutkimusta tarvitaan nykyistä enemmän. .. McKenzie, Ne/Ii Johansson 10 Monista tavoitteista selkeämmin terveyden edistämiseen. Miksi urheilijoista tutkitaan vain urheilusuoritusten tekniikan ongelmia. Matti Hintikka TUTKITTUA 69 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Karvonen 54 IN MEMORIAM: likka Sumu AJASSA 55 Eurooppa terveysliikunnallistuu verkostoyhteistyöllä. Liikunnan tutkimusta perustellaan yleensä vain terveysvaikutuksilla. .. Mikko Korkiakangas 51 Pitkäkestoiset tutkimushankkeet omaan koriinsa. Traditionaalisesta yhteisöllisyydestä haluttaisiin kuitenkin poimia vain individualisteille sopivat piirteet. Esa Hynynen 30 Samanlainen harjoittelu yksilöllinen harjoitusvaste. Matti Hintikka 67 Piikit ja pillerit. Akatemioiden tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä ole täysin oivallettu. Kari Kalliokoski 72 Väitösuutiset. McKenzie 12 WHO-Koululaistutkimus: Riittävä liikunta ja uni tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Teijo Pyykkönen 49 Samat aiheet toistuvat monet loistavat poissaolollaan. Markku Ojanen 39 Ryhmässä ihmissuhdetaidot tiivistyvät. Koulun merkitys liikkumisen edistäjänä on nykyään paljon tärkeämpi kuin aikaisempina vuosikymmeninä, jolloin lapset liikkuivat luonnostaan päivittäin. Esa Rovio, Taru Lintunen ja Olli Salmi 42 KOLUMNI: Kyllä minä tiedän! Lauri Laakso 43 Liikuntatutkimuksen suunnaksi aktiivinen liikuntasuhde. Risto Penttinen 53 IN MEMORIAM: Martti J. Kari L. Pekka Oja 59 Hyvä asuinympäristö innostaa liikkumaan. Pilvikki HeikinaroJohansson, Thomas L. Risto Telama 64 OPISKELIJA OUNASTELEE: Pihakentät sarnmaloituvat! Kasper Mäkelä ja Mikko Huhtiniemi LUETTUA 65 Yhdessä liikkeelle. Markku Ojanen 37 Vertailun piinasta omien tavoitteiden asettamiseen. Jorma Tynjälä, Katariina Kämppi; Raili Välimaa, Mika Vuori, Jari Villberg, Lasse Kannas 17 Urheiluakatemiasta tukea opiskeluun ja huippu-urheiluun. Suomessakin on kaivattu yhteisöllisyyttä. Pasi Koski 4 Koululiikunta käyttämätön voimavara liikkumisen edistämisessä. Arja Sääkslahti 71 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Tuija Tammelin 26 Kestävyyden kynnykset ohjaavat tehokkaampaan harjoitteluun. Arto Hautala 34 Yksilönä yhteisössä. Keskinen 22 Liikeanturilla kokonaiskuva liikkumisesta ja liikkumattomuudesta
KOULULIIKUNTA voirnuvaru Ii ik kurn Kuva: LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER 4 LIIKUNTA& TIEDE41H'-3/2009
käyttäinätön isen edistäinisessä -~~·~~~,: \11 • iililJll'ibibet ja .__,.._ vil
Liikunnanopettajan tapa suunnitella opetustaan, toteuttaa erilaisia sisältöjä, havainnoida oppilaiden toimintaa ja antaa palautetta vaikuttaa sekä oppilaiden osallistumisen määrään että laatuun (van der Mars 2006). Kansallisen järjestön National Association for Sport and Physical Education (NASPE 2004) suositusten mukaan alakouluissa tulisi olla liikuntaa viikossa vähintään 150 minuuttia, yläkoulussa ja lukiossa 225 minuuttia. Tällä hetkellä Suomen alaja yläkoulussa kaikille yhteistä liikuntaa on ainoastaan 90 minuuttia viikossa. Yhdysvalloissa useat tahot pitävät tavoitteena päivittäistä koululiikuntaa (CDC 1997; Kahn ym. Suomessa liikunnanopettajat saavat monipuolisen koulutuksen, johon sisältyy Samaan aikaan kun asiantuntijat korostavat koululiikunnan tärkeyttä kansanterveydelle, koululiikunnan asema on heikentynyt sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa. Tutkimukset osoittavat, että inaktiiviset oppilaat eivät myöskään kompensoi puuttuvaa koululiikuntaa koulun jälkeisellä liikunnalla (Dale ym. Alakouluissa oli liikuntaa keskimäärin 100 minuuttia, kun aikaisemmin sitä oli 116 minuuttia. Suurin osa oppilaista, jopa vähän vapaa-ajallaan liikkuvat, pitävät koululiikunnasta (Heikinaro-Johansson & Telama 2005; Heikinaro-Johansson ym. Ne kaipaisivatkin selkeää painotusta terveyttä edistävän liikunnan suunt aan. Lukioaikana kaikille yhteistä liikuntaa on ainoastaan kaksi pakollista kurssia ja ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikille yhteistä liikuntaa on vain yhden opintoviikon verran. On tärkeää muistaa, että yhä suuremmalle joukolle oppilaita liikuntatunnit ovat ainoa tilaisuus riittävän tehokkaaseen ja rasittavaan liikuntaan. Se on vähemmän kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Tarjoamalla oppilaille valinnaisuutta ja oppiaineita,joista he pitävät, voidaan vaikuttaa myös oppilaiden koulussa viihtymiseen. (Pate ym. 2002; Pate ym. 6 UIKUNTA&TIEDE46•2 3/2009. Suomalaisten tutkimusten mukaan liikunta on yksi suositummista oppiaineista koulussa. 2007). Tästä huolimatta viime vuosina koululiikunnan määrää on vähennetty Suomessa ja lukuisissa muissa maissa (Hardman & Marshall 2009; Puhse & Gerber 2005). Siinä on koro stettu liikuntataitoja, kestävyyskuntoa ja henkilökohtaista terveyttä eikä niinkään nuorten fyysisistä aktiivisuutta ja kansanterveyttä (USDHHS 1996). Koulun liikuntatunnit ovat myös monelle oppilaalle ainoa mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Yhdysvalloissa koululiikunta on ollut hyvin yksilökeskeistä. Vuonna 2007 EU-maissa toteutetun koululiikunnan vertailututkimuksen mukaan kaikille yhteisen liikunnan määrä oli laskenut keskimäärin 17 prosenttia vuosien 2000 ja 2007 välisenä aikana. Liikuntatuntien lisäämisellä ja laadukkaalla liikunnanopetuksella voidaan puuttua lasten ja nuorten lisääntyvään inaktiivisuuteen. Yläkouluissa kaikille yhteisen liikunnan määrä oli vähentynyt keskimäärin 143 minuutista 102 minuuttiin viikossa. Päinvastoin on viitteitä siitä, että liikunnan lisääminen voi vaikuttaa positiivisesti menestymiseen teoria-aineissa. Laatu ja määrä kulkevat käsi kädessä Liikunnanopetuksen määrä ja laatu kulkevat käsi kädessä. (Hardman & Marshall 2009, 31-36.) Suomessa liikuntatuntien kokonaismäärä kääntyi laskuun 1990-luvun opetussuunnitelmauudistusten myötä. Tarve kasvaa tunnit vähenevät Liikuntaan käytettävä aika vaikuttaa merkittävästi fyysiseen aktiivisuuteen ja oppimiseen (van der Mars 2006). Kehittämistoimenpiteet, joissa perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen lisätään kaikille yhteisiä liikuntatunteja sekä valinnaisuutta, ovat oikeansuuntaisia. Liikuntatuntien määrän lisääminen on saanut meilläkin viime aikoina yhä laajempaa kannatusta erilaisissa toimenpidesuunnitelmissa sekä perusteluissa (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 -vuotiaille 2008; Koululiikunnan kehittäminen 2007, Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 2008; Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 2008.). Yhteiskunnallisesta näkökulm asta koululiikunnan päätavoitteet ovat varsin yksilökeskeisiä myös Suom essa. 2008). Tutkimukset osoittavat myös, että liikunnanopetukseen käytetty lisäaika ei vähennä menestymistä teoria-aineissa. Tilanne on vielä huolestuttavampi lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. 2006; van der Mars 2006.) Siten Suomessa toteutettu suuntaus, jossa teoria-aineisiin on lisätty oppitunteja vähentämällä liikuntaa ja muita taitoja taideaineita, ei saa tukea tutkimuksista. 2006). 2000; Morgan ym. Suositusten mukaan koululiikunnan määrää tulee siis lisätä ylemmille luokka-asteille siirryttäessä, sillä lasten liikunnan harrastaminen vähenee iän karttuessa. Myöskään teoria-aineiden lisääminen liikuntatuntien kustannuksella, ei välttämättä lisää menestymistä teoria-aineissa. Euroopan neuvoston julkaisemassa päätöslauselmassa (Hardman & Marshall 2009, 157) suositellaan perusopetukseen kaikille yhteistä liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa
Liikuntaa opettavat opettajat ovat osallistuneet täydennyskoulutukseen, jonka pohjalta he ovat muuttaneet liikunnanopetustaan (McKenzie 2007). Johtopäätöksenä todetaan, että liikuntaa ja kuntoa ei tulisi käyttää synonyymeinä. Suuret ryhm äkoot sekä tilojen ja välineiden puutteellisuus ovat to dellisia ongelm ia. Kunnon mittaamisen suosio, niin meillä kuin muissakin maissa, johtunee osittain siitä, että koululaisten kuntoa on ollut paljon helpompi mitata kuin fyysistä aktiivisuutta. Yhdysvalloissa on viimeisten 30 vuoden aikana toteutettu lukuisia laajoja interventioita, joiden avulla on pyritty lisäämään oppilaiden fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Ehdotukseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Suom alaisen koulutu ksen vahvuutena pidetäänkin korkeasti koulutettuja, pätevi ä ja työhönsä sitoutuneita opettajia (Välijärvi ym . paljon harjoittelua erilaisten oppilasryhm ien kanssa. Liikunnan aineenopettajien yliopistokoulutus kestää m eillä pidem pään kuin m onessa m uussa m aassa eli viisi vuotta. Trost (2006) analysoi fyysisen aktiivisuuden ja kunnon välistä korrelaatiota eri tutkimuksissa. 2007). Molemmat käsitteet kunto ja fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä terveyteen, mutta ne on tärkeä erottaa toisistaan. Koulussa ja terveydenhuollossa tulisi puhua liikuntakäyttäytymisen edistämisestä, ei kunnon paranemisesta (Trost 2006.) Yhdysvalloissa koululiikuntaan onkin laadittu suositukset, joiden mukaan liikuntatunneilla oppilaiden tulisi liikkua vähintään puolet sen kestosta ja 30 prosenttia liikunnasta tulisi olla fyysisesti riittävän rasittavaa (USDHHS 2000). M yöskään luokanopettajien koulutuksessa ei ole riittävästi liikunnan opintoja. Erilaisia kuntotestejä on ollut käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Li ikunnan resur ssit käytetään usein koulun muuhun liikuntatoim intaan, joka kohdistuu erityisesti liikunnallisesti lahjakkaisiin oppilaisiin. Kaikilla menetelmillä on etuja ja haittoja, mutta oikein käytettyinä ne soveltuvat hyvin fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen. Koska fyysinen aktiivisuus on moniulotteinen ilmiö, tarvitaan erilaisia menetelmiä sen määrän, keston, intensiteetin ja laadun arviointiin. Valtioneuvoston äskettäin julkaisemassa periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (2008) ehdotetaan liikunnanopettajien toimenkuvan kehittämistä "fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisen" suuntaan. Tästä on esimerkkinä CATCH (Child Ancl Adolescent Trial for Cardiovascular Health) Mikäli koululiikunnalla halutaan vaikuttaa positiivisesti kansanterveyteen, näkökulmaa tulee muuttaa kunnon kohottamisesta liikkumisen edistämiseen LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /20Cf:J 7. Fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata muun muassa observoimalla, sykemittarilla, akselometrilla ja itsearvioinnin avulla. Liikuntatunneilla tulisi keskittyä liikuntaan eikä niinkään tulosten mittaamiseen kuten kuntotai toimintakykytesteihin. Liikunnanopettajienkin ensisijainen tehtävä on huolehtia mahdollisimman hyvin oppitunneistaan ja oppilaistaan. Siten fyysisen aktiivisuuden rnittaarnismenetelmien kehittäminen on vasta käynnissä ja eri menetelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä on edelleen parannettava. Henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan opettajat voisivat toki panostaa, mutta silloin oppilasryhmien tulisi olla järkevän kokoisia. Sen arvioiminen on toistaiseksi ollut huomattavasti fyysisen kunnon mittaamista työläämpää. Fyysistä aktiivisuutta mittaamaan Kun koululiikunnan tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa, tavoitteen saavuttamisesta kertoo nuorten fyysinen aktiivisuus. Liikunnanja luokanopettajien saaman koulutuksen ansiosta, oppilaiden fyysinen aktiivisuus tunnilla lisääntyi. Liikunnanopettajat ovat jo nyt eriarvoisessa asemassa muihin opettajiin nähden suuremman opetusvelvollisuutensa takia. Täm ä vaikuttaa osaltaan siihen, että liikunnanopettajat ovat m aassam m e tasa-arvoisia m uiden aineiden opettajien kanssa. Fyysinen aktiivisuus selitti alle viisi prosenttia kestävyyskunnon varianssista. Tämä ei ole perusteltua, sillä liikunnanopetukseen liittyy nykyään paljon organisointia sekä muita oppituntien ulkopuolisia tehtäviä (Johansson&: Heikinaro-Johansson 2005). Liikunnanopettajien toivotaan ottavan nykyistä suurempaa vastuuta koko koulun terveysliikunnasta, toimintakulttuurin liikunnallisuuden lisäämisestä sekä henkilökohtaisesta liikuntaneuvonnasta. Sitä vastoin ensimmäiset kansainväliset nuorten fyysistä aktiivisuutta koskevat standardit laadittiin vasta vuonna 1994 ja lapsille vuonna 1998. 2002.) Kunnon kohottamisesta liikkumisen edistämiseen Mikäli koululiikunnalla halutaan vaikuttaa positiivisesti kansanterveyteen, näkökulmaa tulee muuttaa kunnon kohottamisesta liikkumisen edistämiseen. (Dale ym. Lisäksi liikunnanopetuksen asem aa heikentää se, että liikunt a ei ole pystynyt eriytym ään koulujen muusta liikunt atoim innasta. Yhdysvalloissa liikunnanopettajien koulutus on kirjavaa ja liikunnanopettajina on paljon epäpäteviä opettajia. Fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisiksi
Tunneilla painotetaan sellaista liikuntaa ja käyttäytymistä, joka edistää elinikäistä liikunnan harrastamista. Yhdysvalloissa välituntiliikunta on vapaata leikkimistä ja sitä on ainoastaan alakouluissa. Elämme mielenkiintoisia aikoja. He huolehtivat kuljetuksista, urheiluseurojen maksuista ja erilaisista kuluista, joita liikunnan harrastaminen aiheuttaa. 2003; Sallis ym. Mikäli kerhotoirnintaan halutaan saada mukaan myös ne oppilaat, jotka eivät ole syystä tai toisesta kovinkaan motivoituneita liikkumaan, olosuhteet tulee luoda mahdollisimman houkutteleviksi. Liikuntakerhot tulevat mahdollisuus myös erilaisille liikkujille. 4. Erityisesti liikuntaa tarvitseville, esimerkiksi ylipainoisille oppilaille suunnattuja ohjelmia on rajoitetusti. Yläkouluissa ja lukioissa järjestetään yleisesti kilpailutoimintaa ja erilaisia liikuntakursseja. Alakoululaisten liikuntaharrastusta koulun ulkopuolella ohjaavat käytännössä vanhemmat. Suomessa ei ole tehty vastaavia laajoja interventioita. interventiotutkimus, joka käynnistyi vuonna 1987 ja on edelleen käynnissä. Nähtäväksi Jää, löytyykö päättäjiltä tarvittavaa viisautta, kun koulujen tuntijaosta tehdään nyt uusia ratkaisuja. 5. Olennaisen parannus olisi se, että kerhotoiminta voitaisiin laskea mukaan opettajan opetusvelvollisuuteen. Esimerkiksi koulujen väliseen kilpailutoimintaan pääsevät mukaan taitavirnmat ja hyväkuntoisimmat oppilaat. 1997). Liikunnanopettajat toimivat mentoreina avustaen terveyttä edistävien liikuntaohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös yhteistyö oppilaan perheen kanssa kuului projektiin. Mukana olleille kouluille laadittiin erillinen liikunnan opetussuunnitelma. 2007; Varstala ym. Koululiikunnan avulla voidaan tukea myös niiden perheiden liikuntaa, jotka eivät ole omaksuneet liikunnallista elämäntapaa. 2004; Lyyra ym. Liikuntakerhoja ei saisi sijoittaa pitkän koulupäivän päätteeksi. Lähtökohtana ovat valtakunnalliset liikunnan tavoitteet perusopetukseen, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Valinnaisuutta lisätään. Liikuntatunnin sisältö ja opetusmenetelmät vaikuttavat fyysisen aktiivisuuden määrään ja intensiteettiin. Hyvinvointia koululiikunnalla tutkimusprojektissa havainnoitiin yläkoulun 90 minuutin mittaisia liikuntatunteja. Viitteitä on myös siitä, että liikuntaryhmän koolla on merkittävä vaikutus fyysisen aktiivisuuden määrään tunnilla. Tällä toiminnalla ehkä 8 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /2(JJ9. edistetään joitakin koululiikunnan tavoitteita, mutta ne eivät saavuta kaikkia oppilaita. Koulut toteuttavat terveyttä edistäviä liikuntaohjelmia. Opettajien tulee olla ammattitaitoisia liikunnanopettajia, jotta erilaisten oppilaiden tarpeet ja toiveet tulevat huomioiclui ksi. Interventio kohdistui oppilaiden fyysiseen aktiivisuuden, ruokailutottumusten sekä tupakoinnin tarkkailuun. 2007). Lasten fyysisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä. Tutkimusten mukaan liikunnanopettajien pitämät tunnit olivat laadukkaampia kuin luokanopettajien pitämät tunnit (McKenzie ym. 2. Vanhemmat päättävät missä ja milloin lapset voivat liikkua. Alustavien tulosten mukaan liikunnanopettajien pitämillä tunneilla liikutaan suositusten mukaisesti. 3. Tavoitteena oli lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla, painottaen harjoiu.eiden valintaa sekä työtapoja ja opetusmenetelmiä. Alakouluissa liikunnanopettajat työskentelevät yhdessä luokanopettajien kanssa. Viisi askelta koululiikunnan mahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen 1. Koko kouluympäristöstä tehdään liikuntaan houkutteleva. Suomessa koulujen liikuntakerhotoiminta on käynnistymässä uudelleen. Kuitenkin Suomessa tehdyt observointitutkimukset osoittavat, että liikuntatunneilla liikutaan kohtuullisesti. Täydennyskoulutusta tulisi meilläkin suunnata erityisesti luokanopettajille ja sen tulisi olla säännöllistä. (Heikinaro-Johansson ym. Yliopistot saavat riittävästi resursseja liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutukseen. Kaikille yhteisten liikuntatuntien määrää lisätään kaikilla kouluasteilla. (McKenzie 2001; McKenzie 2007.) CATCH ohjelmassa kohtuullisesti rasittavan liikunnan osuus nousi interventioon osallistuneiden opettajien tunneilla 37 prosentista 52 prosenttiin. Oppilailla on ammattitaitoiset liikunnanopettajat kaikilla kouluasteilla
Teoksessa D. & Rosengard, P. & Palomäki, S. Restricting opportunities to be active during school time: do children compensate by increasing physical activity levels after school. American Preventive Medicine 22(suppl). Washington, D.C.: U.S. A., Webber, L.S., Luepker, R.V. Liikunnanopettaian työn palkitsevat ja kuormittavat piirteet. 21-24.1. J. Liikunta & Tiede 45 (61. 2006. 2009. 46. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Pilvikki.Heikinaro-Johansson@.jyu.fi THOMAS L. & Timonen, P. O'Sullivan (toim )The handbook of physical education. Assessing school-based physical activity interventions. Geneva: Switzerland. Circulation. 2001. L., Marshall, S. American Journal of Public Health. U.S. 2007. 4. 2007. A., Pratt, C. van der Mars, H. London. Dale, D., Welk, G. 240-248. Effects of physical activity interventions in youth: review and synthesis. Methods for assessing physical activity and challenges for research. http://www. 2007 The Finnish success in PISAand some reasons behind it. Kirk. L., Welk, G. B., Ramsay L.T., Brownson, R. J. 2004. Public health and physical education. Sähköposti: tmckenzi@m ail.sdsu.edu NELLI JOHANSSON, LitM Tutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Nelli.Johansson@jyu.fi LÄHTEET CDC Centers for Disease Control and Prevention. Champaign, IL: Human Kinetics, 19-34. S. L. Helsinki Edita. & Cribb, P. Surgeon Generals report on physical activity and health. Telama & E. Department of Health and Human Services (USDHS) 2000. Helsinki Yliopistopaino. 2007. & Matthews, C. Evaluation of a 2-Year middle school physical education intervention: M-SPAN. A., Grieser, M. U.S. Teoksessa D. Berlin: Germany. ln V Klisouras, S Kellis & 1. What are the contributory and compensary relationships between physical education and physical activity in children 7 Research Ouarterly for Exercise and Sport 78, 407-412. Opetusministeriö ja Nuori Suomi. McEvoy (toim.) The role of physical education and sport in promoting physical activity and health. 2002. & Hovell, M. F. & Heikinaro-Johansson, P. O'Sullivan (toim.) The handbook of physical education. fi/O PM/Tiedotteet/2008/12/periaatepaatos_l ii kunta. L. J., McKenzie, T. & Rosengard, P. World Health Organization. Washington, DC: U.S. A., & Elder, J. (toim.) 2005. American Journal of Preventive Medicine, 21, 101-109. Tammelin, T. MCKENZIE, Dr. et al. P. University of Jyväskylä: Research Reports. Trost, S.G. Macdonald & M. E., Kolody, B., Faucette, N. 2008. L., D., Catellier, D.J. B., Dale, K. Sage, 163-187. Piihse, U. Stone, E. 36, 1382-1388. Morgan, C.F., Beighle,A. 2005. Teoksessa G.J. Sapporo, Japan. F. Hardman, K. & Karvinen, J. 2009. Health Education and Behavior, 30. Johansson, N. Conway, T., Lytle, L. 2005. 114, 1214-1224. Reston, VA: Author. Oxford, UK: Meyer & Meyer. Promoting physical activity in children and youth: A leadership role for schools. Medicine & Science in Sports and Exercise, 38 171, 1229-1235. (toim.) 2008 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. 87, 1328-1334. McKenzie, T. Emeritus Professor of Exercise and Nutritional Services San Diego State University San Diego, CA, U.S.A. and dissemination of the SPARK physical education programs. physical activity and health. web. Kahn E. University of Jyväskylä: Research Reports. Government Printing Office. Research Ouarterly for Exercise and Sport 71 (31. & Gerber, M. Teachers' influence on student behaviour during physical education classes. L. Dale, D., Corbin, C. Healthy People 2010. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, R. Telama & E. 4, 35-44. Mouratidis (Eds.) Pre-Olympic Congress 2004. 2006. International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE) Heikinaro-Johansson, P., Breilin, 0., Hasanen, L. Välijärvi, J., Kupari, P, Linnakylä, P., Reinikainen, P., Sulkunen, S., Törnroos, J. & Pangrazi R.P. 2006. Students' heart rate and perceived physical Exertion in PE Classes. & Ryan, S. Morbidity and Mortality Weekly Report. University of Jyväskylä: Research Reports. London, Sage, 189-213. 1997. Girls' Activity Levels and Lesson Contexts in Middle School PE: TAAG Baseline. m inedu. Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan ja kiinnostuksen yhteydet vapaaajan liikunnan harrastamiseen. Medicine & Science in Sports and Exercise. 1998. 2004. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, R. ja Lyyra M. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 10. pdf. Morbidity and Mortality Weekly Report, 50, 1-14. 95-99. Beyond the Stucco Tower: Design, development. 4, 167-161. Secondary school students physical activity during ball game lessons. Telama & E. Varstala, V., Heikinaro-Johansson, P., Lyyra, M. Government Printing Office. Liikunnanopettaja 4, 39-43. American Journal of Preventive Medicine 15, 298-315. D. J., Conway, T. Sallis, J.F., McKenzie, T. & Varstala, V. 2007. L., Sallis, J. Time and learning in physical education. Pate, R.R., Davis, M.G., Robinson, T.N., Stone, E.J., McKenzie, T.L., & Young, J.C. Global strategy on diet. Lyyra, M., Heikinaro-Johansson, P. Alcaraz, J. & Telama, R. 2000. & Booth, M. lncreasing physical activity: A report on recommendations of the Task Force on Community Preventive Services. National Association for Sport and Physical Education (NASPE) 2004. 1997 Guidelines for school and community programs to promote lifelong physical activity among young people. 2003 Maintenance of effects of the CATCH physical education program: results from the CATCH-ON study. Ouest, 61, 114-127 McKenzie TL, Stone EJ, Feldman HA, Epping JN, Yang M, Strikmiller PK, Lytle LA. The effects of a 2-year physical education program (SPARK) on physical activity and fitness in elementary school students. Department of Health and Human Services (USDHS) 1996. E. L., Li D., Derby, C. International comparison of physical education. Physical activity of active and inactive students in regular PE lessons. C. 366. The effectiveness of interventions to increase physically activity: a systematic review. J. Todorovich, J. Macdonald & M. 447-462. International comparison of physical education. Second World-wide survey of physical education. F., Prochaska, J. McKenzieT. Oxford, UK: Meyer & Meyer, 252-271 Heikinaro-Johansson, P., Varstala, V. & Arffman, 1. Webber L. McKenzie, T. Heikinaro-Johansson, P. Paper presented at AIESEP World Congress. McEvoy (toim.) The role of physical education and sport in promoting physical activity and health. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /2(()9 9. & Marshall, J. Sallis, J. Volume 1, (pp 2511 6.-11.08.2004. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, R. 73-107 Koululiikunnan kehittäminen 2007 Opetushallituksen monisteita 18. Proceedings. CDC Task Force on Community Preventive Services. Effects of the CATCH physical education intervention: teacher type and lesson location. (Luettu 16.3 2009) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 2008. Welk (toim.) Physical activity assessments for health-related research. 2006. McKenzie, T. Kirk, D. 2001. Thessalonica: Aristotle University ofThessalonica. 2002. McEvoy (toim.) The role of physical education and sport in promoting physical activity and health. Finland, Jyväskylä: Kirjapaino Oma. Moving into the future: National standards for physical education 12 painos.). McKenzie, T.L. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 2008. 31-37 Heikinaro-Johansson, P., Varstala, V. 2008. World Health Organization (WHO) 2004. Physical education in Finland
Yhdysvalloissa puhutaan jo kriisistä, jonka ratkaisemisessa koululiikunnalla on tärkeä tehtävä. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden lähtökohtana tulee olla terveyden edistäminen. Terveyttä edistävän liikunnan korostaminen ei tarkoita muiden koululii10 LIIKUNTA & TIEDE 46, 2-3/2009. Vähäinen liikunta heijastuu myös lihavuuden ja lihavuuteen liittyvien sairauksien lisääntymiseen. K oululiikunnan nykyisissä tavoitteissa Suomessa ja Yhdysvalloissa on paljon samoja piirteitä. Yhdysvalloissa koululiikunnan tehtävää on kritisoitu sekavaksi. MCKENZIE KOULULIIKUNTA: Monista tavoitteista selkeämmin terveyden edistämiseen Lasten ja nuorten vähentynyt fyysinen aktiivisuus tulee huomioida koululiikunnan tavoitteiden asettelussa. Lisäksi erilaiset tavoitteet sekoittuvat toisiinsa, jolloin oppiaineen keskeisin päämäärä jää epäselväksi. K u v a : LE H T IK U V A / M A R K K U U L A N D E F Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, NELLI JOHANSSON, THOMAS L. Niinpä lukuisat ammattilaiset ovat alkaneet tukea terveyttä edistävän koululiikunnan käsitettä (health-related physical education, HRPE) (McKenzie 2003; Pate ym. 2006). Ensinnäkin koululiikunnalle on asetettu niin paljon erilaisia tavoitteita, että niiden saavuttaminen on vaikeaa, varsinkaan vähäisillä tuntimäärillä
2008). PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Pilvikki.Heikinaro-Johansson@.jyu.fi NELLI JOHANSSON, LitM Tutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Nelli.Johansson@jyu.fi THOMAS L. The Journal of Educational Research 97, 329-338. Curriculum reform and seconLIIKUNTA& TIEDE 46 • 2-312009 11. Pelkät hyvät motoriset taidot eivät sellaisenaan takaa liikunnallista elämäntapaa. liikunnallisen elämäntavan omaksuminen ei ole riippuvainen henkilön motorisista taidoista. (Heikinaro-Johansson 1998; Heikinaro-Johansson & Hirvensalo 2007; Heikinaro-Johansson & Telama 2005; Johansson & Heikinaro-Johansson 2005.) Suomessa terveystieto on yksi perusopetuksen ja lukion oppiaineista. Taustalla on näkemys, että liikunnan harrastaminen edellyttää riittäviä motorisia taitoja. Sähköposti: tmckenzi@mail.sdsu.edu LÄHTEET Chen, A. & Ennis, C. Tällä hetkellä koululiikunnan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin kriteerit korostavat motorisia perustaitoja, liikunnan lajitaitoja sekä kuntoa niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Opettajat arvioivat näiden tavoitteiden myös toteutuvan opetuksessaan. Goals, interests, and learning in physical education. Emeritus Professor of Exercise and Nutritional Services San Diego State University San Diego, CA, U.S.A. liikunnan arvioinnin perusteita tulisikin selkiyttää ja kehittää erityisesti liikunnallisesti inaktiivisia oppilaita kannustaviksi. (Trost 2004.) Vaikka kuntoa on myös korostettu liikunnanopetuksen keskeisenä tavoitteena kautta aikojen, sitä on harvoin korostettu liikunnallisen elämäntavan omaksumisen ja siten kansanterveyden nimissä. MCKENZIE, Dr. (McKenzie & Kahan 2004.) Myös liikuntaan liittyvällä arvioinnilla on merkitystä. Opettajat arvioivat näiden tavoitealueiden toteuttamisen vaikeaksi nykyisillä vähäisillä tuntimäärillä ja puutteellisilla resursseilla. Tämän päämäärän asettaminen tarkoittaa sitä, että koululiikunnan tavoitteiden pitäisi nykyistä selkeämmin suuntautua taitojen oppimisesta ja kunnosta oppilaiden fyysisen aktiivisuuteen sekä koulussa että vapaaajalla. kunnan tavoitteiden unohtamista, vaan tavoitteiden selkiyttämistä ja terveyden edistämisen nostamista tärkeimmäksi koululiikunnan perusteluksi. Oppiaineiden integrointi olisi myös luontevaa, sillä varsin usein liikunnanopettajat opettavat terveystietoa yläkouluissa ja lukioissa. 1998. Myönteinen asenne liikuntaan tavoitteena Suomessa tehtyjen opetussuunnitelmatutkimusten mukaan sekä liikunnanettä luokanopettajat pitivät kaikkein tärkeimpinä tavoitteina liikunnan ilon kokemista ja myönteisen liikunta-asenteen omaksumista. 2004. Taitojen opettamisesta liikunnallisen elämäntavan oppimiseen Terveyttä edistävän liikunnan päätavoite on edistää liikunnallista elämäntapaa (McKenzie 2007). Koululiikunnassa tulee korostaa myönteisiä liikuntakokemuksia, sillä myönteiset kokemukset ja positiivinen suhtautuminen edistävät fyysistä aktiivisuutta niin koulun liikuntatunneilla kuin vapaa-ajallakin. Ennemminkin on korostettu yksilön kuntoa ja kunnon merkitystä urheilun näkökulmasta. Heikinaro-Johansson, P. Sitä vastoin oppilaiden kunnon parantamiseen tai taitojen oppimiseen liittyviä tavoitteita opettajat eivät pitäneet yhtä tärkeinä. Koululiikunnan tavoitteiden pitäisi suuntautua selkeämmin oppilaiden fyysisen aktiivisuuteen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimuksellista näyttöä. Oppilaan, joka saa liikuntatunneilla kokea liikkumisen iloa ja riemua, on todennäköisesti helpompi omaksua liikunnallinen elämäntapa ja säännöllinen liikuntaharrastus. Terveystiedossa käsitellään myös terveyttä edistävää liikuntaa. Tavoitteissa mainitaan muun muassa, että oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). liikunnan ja terveystiedon integrointia tulisikin painottaa, jotta oppilaat ymmärtäisivät paremmin liikunnan merkityksen terveydelle. Vaikka nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa liikunnan kohdalla ei mainita terveyttä edistävää liikuntaa tai terveysliikuntaa, käsitteet ovat kuitenkin kirjattuina terveystiedon keskeisiin sisältöihin. liikuntatunneilla tulisi harjaannuttaa monipuolisesti yleisiä motorisia valmiuksia, jotta oppilaat kokisivat voivansa osallistua eri lajeihin sekä koulussa, vapaa-ajalla että myöhemminkin elämässään. Koululiikunnassa koettujen myönteisten liikuntakokemusten kautta muidenkin liikuntakasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen käy mahdolliseksi, tai ainakin helpottuu. Esimerkiksi vuoden 2000 jälkeen valmistuneista liikunnanopettajista 21 prosentilla on suoritettuna terveystiedon perusopinnot ja 77 prosentilla aineopinnot, jotka antavat terveystiedon opettajan pätevyyden (johansson ym
Health-related phvsical education: Physical activity, fitness and wellness. Hyvinvoinnin 12 LIIKUNTA & TIEDE 46, 2-3/2009. Johansson, N., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Heikinaro-Johansson, P. Gerber (toim.) An international comparison of physical education. School physical education in the post-report era: an analysis from publie health. 2003. Circulation, 114, 1214-1224. Heikinaro-Johansson & T. 2006.Promoting physical activity in children and youth: A leadership role for schools .. T Barrette, L. 2005. dary school physical education in Finland. Puhse & M. Rees, G. 207-223. 2004. Silverman & C.D. Virgilio & E. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä." (Tammelin & Karvinen 2008, 6). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Teksti: JORMA TYNJÄLÄ, KATARIINA KÄMPPI, RAILI VÄLI MAA, MIKA VUORI, JARI VILLBERG, LASSE KANNAS WHO-KOULULAISTUTKIMUS: Riittävä liikunta ja uni tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia Liikunnallisesti aktiiviset lapset ja nuoret ovat yleisesti tyytyväisiä elä mä nti la nteeseensa. McKenzie, T.L. 2005. Trost, S.G. Liikunnanopettajan työn palkitsevat ja kuormittavat piirteet. Oxford,U.K: Meyer & Meyer, 250-271. L iikunta on oikein toteutettuna tärkeä voimavara kouluikäisten arjessa sekä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä. Heikinaro-Johansson, P. McKenzie, T.L. Teoksessa P. & Kahan, D. (toim.l Student learning in physical education. Teoksessa: S.J. Helsinki: Opetushallitus. C. & Telama, R. Liikunnanopettaja 4, 39-43. L. Pate, R.R., Davis, M.G., Robinson, T.N., Stone, E.J., McKenzie, T.L., & Young, J.C. Physical Education, Physical Activity, and Public Health: Learning from the Past, Building for the Future [Monografia]. S Feingold. Yksilölliset opintopolut liikunnanopettajakoulutuksessa. 2007. & Hirvensalo, M. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Physical education in Finland. Kow alski (toim .) Education fo r life. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Suositus on kouluikäisten terveysliikunnan minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. & Heikinaro-Johansson, P. 2 painos. Kuitenkin vain pieni osa koululaisista liikkuu tunnin päivässä, mikä on terveyden kannalta suositeltu vähimmäismäärä. Porvoo: WSOY Johansson, N. Fiorentino, S. Teoksessa U. Heikinaro-Johansson, P. 2009. Champaign, IL: Human Kinetics. Huovinen (toim I Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. McKenzie, T. Teoksessa R. Julkaisematon raportti. Vuonna 2008 Suomessa julkaistiin kansallinen Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: "Kaikkien 7 -18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liikunta tuo myös vireyttä lasten ja nuorten arkeen. Ouest. & Huovinen, T. R. Liikunnanopetuksen suunnittelu. lmpact of the Surgeon General's Report: Through the eyes of physical education teacher educators. Journal of Teaching in Physical Education, 23, 300-317. 59. Adalphi University, 18 8-196. Journal of Teaching in Physical Education 23, 318-337. 2007 The preparation of physical educators: A public health perspective. Ennis. 2004. 346-357
Jo 13-vuotiaiden suomalaiskoululaisten liikuii-i taharrastuneisuus oli kansainväli~ keskitasoa ja 15-vuoti~.suomalais koul'QWsei luivat v~ten liikkuvaan kolmannekseen. 2008). WHOKoululaistutkirnus on Suomessa toteutettava osa tätä tutkimusta. Suomessa 13-vuotiaista tytöistä vain 15 prosenttia ja pojista vajaa neljännes liikkui viikon jokaisena päivänä vähintään tunnin ajan. Hieman useampi kuin kolmasosa suomalaisista ll-vuotiaista tytöistä (37 %) ja lähes puolet samanikäisistä pojista ( 48 %) liikkui viikon jokaisena päivänä vähintään tunnin ajan. i riittän ravinto isi saada ~ s\ttavaa vien nuorten osuudellaan slfoittui ärkikolmikkoon kansainvälisessä vertailussa vain II-vuotiaitten ryhmässä. Liikunta hiipui kuitenkin nopeasti lasten varttuessa. Tulokset käyvät ilmi Health Behaviour in Schoolaged Children, HBSC Study tutkimuksen viimeisimmästä kansainvälisestä raportista lnequalities in young people's health (Currie ym. Pohjoismaisessa vertailussa tanskalaiset 15-vuotiLIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 13
aat liikkuivat aktiivisimmin (tytöt 16 %, pojat 20 %). Tytöt 27 38 D Pojat KUVIO 1a. Vähiten aktiivisia liikkujia taas 15-vuotiaat ranskalaiset ja portugalialaiset tytöt (5%) (Currie ym. 20_ 35 ot . 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Alankomaat Slovakia Suomi Irlanti Kanada Romania Yhdysvallat Englanti Wales Kreikka Unkari Latvia Islanti Skotlanti Ukraina Bulgaria Portugali Belgia, fr Saksa Grönlanti Luxemburg Itävalta Israel Tanska Makedonia Sveitsi Viro Italia Norja Espanja Venäjä Ranska Liettua Puola Kroatia Belgia,fl Tsekki Malta Turkki Slovenia Ruotsi 1 1 1 63 75 60 73 59~ 71 58_70 59M ~63 4~62 48-62 47 62 41-52 """'Ä2 61 40 60 ~60 5.1-50 AA 58 3Z 57 33 56 30 56 -44 56 119 56 37 55 43 54 -31 54 M-53 33 53 32 53 42 53 33 51 37 49 26 49 '-36 49 24 48 _2z 48 34 48 32 48 34 48 ~ 47 3-2--.47 -28 45 37 44 . Aktiivisimmin liikkuvia olivat l I-vuotiaat slovakialaiset ja irlantilaiset pojat (51 %). Muiden Pohjoismaiden välillä ei ollut suuria eroja (Suomi 9 %, 15 %; Islanti 9 %, 16 %; Ruotsi 10 %, 11 %; Norja 7 %, 13 %). Pojat KUVIO 1b. Vapaa-ajan liikunta hiipuu iän myötä Vapaa-ajalla pojat olivat tyttöjä aktiivisempia liikunnanharrastajia, vaikka harrastus väheni iän myötä kaikissa HBSC-tutkimusmaissa. Päivittäin vähintään tunnin liikkuvien osuudet vaihtelivat tutkirnusmaiden, ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Kouluajan ulkopuolella vähintään neljä kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa (VPA) harrastaneita oli suomalaisista l I-vuotiaista tytöistä 59 ja pojista 71 prosenttia. Slovakia Irlanti Alanko maat Romania Kanada Suomi Islanti Wales Grönlanti Kreikka Ukraina Unkari Itävalta Saksa Yhdysvallat Latvia Luxemburg Skotlanti Bulgaria Englanti Sveitsi No~a Portugali Viro Belgia,fr Tsekki Tanska Italia Venäjä Makedonia Kroatia Puola Belgia,fl Israel Liettua Ranska Espanja Ruotsi Slovenia Malta Turkki 1 1 1 1 1 M 71 so_ 68 -49 63 -41 62 43 59 43 59 119 58 32 58 "2 58 36 58 l-35 57 30 55 38 54 37 54 40 54 ,?7 54 33 53 35 53 29 52 30 52 24 52 36 52 ~L_ 51 30 51 ?. Tyt·· .. Suomalaiset 13-vuotiaat tytöt sijoittuivat viidenneksi ja pojat kuudenneksi kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa tarkasteltaessa kouluajan ulkopuolella vähintään neljä kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa (VPA) harrastaneiden osuuksia. Erot maiden välillä voivat osaltaan selittyä koulujen liikuntatuntien määrien eroilla. Yksittäisistä maista Slovakian koululaiset olivat kaikissa ikäryhmissä aktiivisimpia. .,.26_ 45 2L 44 17 44 -~44 26 40 21 40 25 38 . Yhtä aktii14 LIIKUNTA & TIEDE 46, 23 /20CIJ. Venäjä oli ainoa maa, jonka koululaiset sijoittuivat vähiten aktiivisten joukkoon kaikissa ikäryhmissä. 2008). 50 ,?3 -48 35-47 _19 47 30 47 ·25 47 22_ 47 ,---?8 46 23 45 . Suomalaiset 11-vuotiaat sijoittuvat kolmanneksi kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa tarkasteltaessa kouluajan ulkopuolella vähintään neljä kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa (VPA) harrastaneiden osuuksia
Liikunnallinen aktiivisuus ja pitkä yöuni tuovat vireää oloa 100 80 60 40 20 +-------...---------....,11-v. Neljän vähiten aktiivisimman maan joukkoon kaikissa ikäryhmissä sijoittuivat Malta, Turkki ja Ruotsi. 2007). ...,13-v. visesti liikuntaa harrasti 13-vuotiaista tytöistä 43 ja pojista 59 prosenttia sekä 15-vuotiaista tytöistä 3 7 prosenttia ja pojista 45 prosenttia. Kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa yhteensä vähintään tunnin päivässä viitenä päivänä viikossa tai useammin harrastavat 13ja 15-vuotiaat olivat kaksi kertaa yleisemmin vireitä kuin nuoret, jotka liikkuivat vähintään tunnin päivässä korkeintaan kahtena päivänä viikossa. Vireyden kokemisessa merkityksellistä on myös tietokoneen käyttöön kulutettu aika. Kansainvälisessä vertailussa 11ja 13-vuotiaat suomalaiset sijoittuivat hyvin, mutta 15-vuotiaissa sijoitus oli keskivaiheilla. Tytöillä vastaavat osuudet olivat 76 prosenttia 13vuotiaista ja 69 prosenttia 15-vuotiaista. Suomalaiset 15-vuotiaat tytöt sijoittuivat neljänneksi ja pojat puoliväliin kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa tarkasteltaessa kouluajan ulkopuolella vähintään neljä kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa (VPA) harrastaneiden osuuksia. Ikäryhmien ja sukupuolten välinen vertailu osoitti myös, että 13-vuotiaat ovat vireämpiä kuin 15-vuotiaat ja pojat vireämpiä kuin tytöt. .,._15-v. Nuorimmista vastaajista eli l l-vuouaista 82 prosenttia arvioi tyytyväisyytensä elämäntilanteeseensa olevan vähintään 8 asteikolla 0-10, kun vastaava osuus vähemmän liikkuvilla (2-4 päivänä viikossa) oli noin 70 prosenttia. Perheissä lasten liikuntaharrastusten ja riittävän yöunen yhdistäminen on haastavaa, jos ltikuntaharrastukset ajoittuvat myöhäiseen iltaan. Yhdeksän tuntia yössä kouluviikon aikana nukkuvat nuoret olivat yli neljä kertaa yleisemmin vireitä kuin nuoret, jotka nukkuivat korkeintaan seitsemän tuntia yössä. Slovakia oli ainoa maa, jossa vapaa-ajallaan aktiivisten koululaisten osuus oli kaikissa ikäryhmissä kolmen kärkirnaan joukossa. Suomalaisten poikien ja tyttöjen tyytyväisyys elämäntilanteeseensa (vähintään 8 asteikolla 0-10) kohtuullisen tai rasittavan liikunnan (MVPA) harrastamisen mukaan eri ikäryhmissä. myös Suganuma ym. Viisitoistavuotiaat UIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 15. 5-7 2-4 0-1 pvä/vko pvä/vko pvä/vko 5-7 2-4 0-1 pvä/vko pvä/vko pvä/vko KUVIO 2. liikunnan ja levon rytmittäminenon tärkeää. 20 40 60 80 100 Slovakia Grönlanti Irlanti Kanada Yhdysvallat Islanti Liettua Ukraina Alanko maat Luxemburg Bulgaria Romania Wales Kreikka Saksa Latvia Norja Tsekki Suomi Belgia,fr Viro Puola Englanti Sveitsi Tanska Skotlanti Kroatia Unkari Portugali Espanja Itävalta Belgia, fl Makedonia Slovenia Israel Italia Ranska Venäjä Ruotsi Malta Turkki 1 1 1 1 1 33 63 38 62 ~-60 3856 32-54 41 52 18 52 ~--52 31 51 !...25 50 "7.49 ,28 49 22 48 2-1 48 29 47 21 47 31-45 21 46 31-45 20 45 26 45 ,_ _22 44 22 44 22 43 25--42 '>'> 41 17 41 22-41 16 41 16 40 20 40 22 40 18-39 21 38 19-37 1 6----37 -12 37 22-36 2134 . Tytöt ??_31 --_ 13 29 D Pojat KUVIO 1c. Tyytyväisyys elämään oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen pojilla ja tytöillä kaikissa ikäryhmissä. liikunnallisesti aktiivisimmista 13-vuotiaista pojista 82 prosenttia ja 15-vuotiaista 76 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä. Poikien ja tyttöjen tyytyväisyys oli sitä parempaa mitä aktiivisemmin he harrastivat liikuntaa. (Kuvio 2) Myös vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa rasittavaa liikuntaa harrastavat lapset ja nuoret olivat kaikissa ikäryhmissä tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa kuin vähemmän liikkuvat koululaiset. Kevyt liikunta muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa edistää hyvää yöunta, mutta rasittava liikunta ja runsas viihdemedian käyttöä myöhään illalla häiritsevät yöunta (Saarenpää-Heikkilä 2009, ks. Suomalaisnuorten runsas liikunnallinen aktiivisuus ja pitkät yöunet ovat selkeästi yhteydessä koettuun vireyteen. (Kuviot la-c) Liikunnallisesti aktiiviset lapset ja nuoret tyytyväisiä elämäntilanteeseensa Kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa (MVPA) vähintään tunnin vähintään viitenä päivänä viikossa harrastavat suomalaiskoululaiset olivat elämäntilanteeseensa yleisemmin tyytyväisiä kuin vähemmän liikkuvat nuoret
JORMA TYNJÄLÄ, LitT Terveystiedon lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jorma.tynjala@jyu.fi KATARIINA KÄMPPI, LitM Tutkija, Jyväskylän yliopisto Sähköposti:katariina.kamppi@jyu.fi RAILI VÄLI MAA, TtT, dos. 2009. Suomen Lääkärilehti 64 11·2), 35-41 Tammelin T & Karvinen J. Pojilla yhteys ei ollut niin voimakas mutta kuitenkin tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen aineistot on kerätty vuodesta 1986 lähtien neljän vuoden välein, viimeisin vuonna 2006. 16 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009. Yöunen pituus laskettiin näiden välisenä erotuksena. Sleep and Biological Rhythms 5, 204-14. Mikami, M., Sugita, Y., Takeda, M. Koetun vireyden summamuuttuja muodostettiin neljästä kysymyksestä, jotka koskivat kouluaamuna koettua väsymystä, pirteyden tunnetta aamuisin, yöunen riittävyyttä sekä heräämisen helppoutta. Oppilaat vastasivat strukturoituihin kyselylomakkeisiin nimettöminä opettajan valvoman oppitunnin aikana kevätlukukaudella. Unihäiriökierteen katkaisemisen tulisi kuulua lihavuuden hoitoon. Suganuma, N., Kikuchi, T., Yanagi, K., Yamamura, S., Morishima, H., Adachi, H., Kumano-go, T .. 2007 Using electronic media before sleep can curtail sleep time and result in self-perceived insufticient sleep. NÄIN TUTKITTIIN: WHO-Koululaistutkimus on Suomessa toteutettava osa kansainvälistä HBSC-tutkimusta, joka on pitkäkestoinen Maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä 11-, 13ja 15-vuotiaiden koululaisten elämäntyyliä, koulukokemuksia ja koettua terveyttä tarkasteleva kyselytutkimus. & Härmä, M. 5. Lisätietoja HBCStuthimuhsesta: http:!!www.hhsc.org, josta on ladattavissa lwnsainvälinen raportti. lnequalities in young peoples health: HBSC international report from the 2005/2006 Survey. Suomesta oli mukana 5193 oppilasta suomenkielisistä kouluista. Päivittäistä kohtuullista tai rasittavaa liikuntaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa hetkeksi hengästymään (Moderateto-vigorous physical activity, MVPA) selvitettiin pyytämällä oppilaita laskemaan yhteen liikkumiseen päivittäin käyttämänsä aika ja merkitsemään, monenako päivänä viimeksi kuluneiden seitsemän päivän aikana he olivat liikkuneet vähintään 60 minuuttia päivässä. 2004. Elämään tyytyväisyyttä kysyttiin siten, että koululaiset arvioivat tyytyväisyyttään omaan elämäntilanteeseensa asteikolla 0-10. Vireän olon ohella riittävä yöuni on tärkeää lasten ja nuorten painonhallinnan kannalta. Saarenpää-Heikkilä, 0. Vuonna 2006 kerättiin Suomessa tutkimusaineisto myös ruotsinkielisistä kouluista, mutta tämän ryhmän tuloksia ei raportoida tässä artikkelissa. Kysymyksessä oli seitsemän vastausvaihtoehtoa. lasten varttuessa nukkumaanrnenoajoista päättäminen siirtyy yhä enemmän heidän omalle vastuulleen, mutta yöunen arvostamisessa vanhemmilla, koululla ja harrasteseuroilla on tärkeä rooli. 2008. Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta. Suomea koskevat otokset on poimittu kaikkina tutkimuskertoina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kehittämillä otantaohjelmilla erikseen kolmelta luokkatasolta (5-, 7ja 9-luokat). Nukkumistottumuksia kouluviikolla tiedusteltiin kahdella kysymyksellä, jotka koskivat heidän nukkumaanmenoja heräämisaikojaan. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 718-vuotiaille. Tällöin HBSC-tutkimukseen osallistui 41 maata tai aluetta ja 204534 oppilasta. Copenhagen, WHO Regional Ottice for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. Riittämättömän yöunen on todettu vauhdittavan painonnousua (Fogelholm & Härmä 2004). Lihavuuden ja unihäiriöiden oravanpyörä. Fogelholm, M. Vastausohjeessa annettiin esimerkkejä liikuntamuodoista. Opetusministeriö ja Nuori Suomi, 2008, 18. Duodecim 120, 2153-5. Esimerkiksi kiireettömät ja säännölliset iltarutiinit perheessä auttavat lapsia ja nuoriakin rauhoittumaan yöunille (Saarenpää-Heikkilä 2009). Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. (toim.) 2008. tytöt, jotka käyttivät tietokonetta jokaisena koulupäivänä korkeintaan tunnin muuhun kuin pelien pelaamiseen (chättäily, internet, kotitehtävät, sähköposti) olivat lähes kolme kertaa vireämpiä kuin tytöt, jotka käyttivät Lietokoneua vähintään neljä tuntia muuhun kuin pelien pelaamiseen. Terveystiedon didaktiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti:raili.valimaa@jyu.fi MIKA VUORI, TtM Suunnittelija Tampereen kaupunki Sähköposti:mika.vuori@tampere.fi JARI VILLBERG, YM Tilastotieteilijä Jyväskylän yliopisto Sähköposti:jari.villberg@jyu.fi LASSE KANNAS, LitT Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti:lasse.kannas@jyu.fi LÄHTEET Currie C et al., eds. Kouluajan ulkopuolisen rasittavan liikunnan harrastamista niin, että hengästyy ja hikoilee (Vigorous physical activity, VPA) selvitettiin kysymällä kuinka usein nuori harrastaa tällaista liikuntaa
K u v a : M IK K O PA A JA L A / O U L U N PY R IN T Ö Suomeen on 2000-luvulla syntynyt 15 paikallisen tai alueellisen urheiluakatemian verkosto, jonka tavoitteena on mahdollistaa urheilijoiden siviilija urheiluuran yhdistäminen. Akateemiseen tutkintoon tähtäävä opiskelu edustaa puolestaan toisenlaista, henkiseen LIIKUNTA & TIEDE 46•2-312009 17. U rheilun ja opiskelun yhdistämisessä ei ole kyse pelkästään kahden osa-alueen ajankäytön yhteensovittamisesta. Vaikka akatemioissa opiskelee ja urheilee nyt jo lähes 4000 nuorta, niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä ole täysin oivallettu. Huippusuorituksiin tähtäävää urheilua kuvataan usein totaaliseksi, pääosin fyysiseen toimintaan keskittyväksi, paljon kieltäytyrnisiä vaativaksi toiminnaksi
Lahjakkaille urheilijoille haluttiin tarjota aiempaan parempi ja houkuttelevampi vaihtoehto huippu-urheiluun sekä siviiliuran yhdistämiseen. Esimerkiksi valmennuskeskusten kehittämistyöryhmä (2000) tunnisti akatemiat, mutta esitti huippu-urheilun tehostamisen keinoksi 150 lahjakkaan nuoren urheilijan oikeutta 50 vuotuiseen leirivuorokauteen urheiluopistojen valmennuskeskuksissa. Sekä Etelä-Pohjanmaan että Lapin urheiluakatemioiden kotipesä sijoittuu urheiluopistojen valmennuskeskuksiin. Seinä Joen ammattikorkeakoulun ja Kuortaneen urheiluopiston ns. Huippu-urheilun edistämisen puitesuunnitelmassa todettiin: "huippu-urheilijoille järjestetään erikoisolosuhteet, missä maksimaalinen harjoittelu ja sen ohella opiskelu ja ammattiin valmistautuminen yhdistyvät optimaalisesti." Konkreettisina toimenpiteinä mainittiin: "peruskoulujen urheiluluokat ja urheilulukiot yhdistyvät ja muodostuvat kykyjen etsinnän ja valmennuksen alueellisiksi keskuksiksi, joihin sijoittuvat hyvin koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat." (Olympiakomitea 1987, 15-16). Täm ä tarkoittaa huippu-urheilun ja opiskel ujen joustavaa yhdistäm istä sekä urheilijoiden ura suunnittelun tu kem ista, laadukasta valm ennusta ja urheilijan eläm ään liittyviä tu kipalveluja sekä osallistu m ista am m attivalm ennusm ahclollisuuksien luom iseen. Olym piakomitean työryhm än ra portissa (2007, 10 ) ur heiluakatem iatoim innan m issioksi nostetaan m ahdollistaa siviiliur an rakentam inen huippu-ur heiluvalm ent autum isen rinnalla. ·:::)\\~<!-:~ Oulun seudun urheilua~}J]~ _e 111 m 1111 ia•k•si muotoutunut tiarjoitte ja opiskelukeskus on ollut akatemiätoiminnan veturi. Se käynnisti laajan, korkea-asteen opiskelut sisältävän, urheiluakatemian kehittämisen ja oli aloitteellinen myös kansainvälisessä verkostoitumisessa. Ruotsista sekä Itä-Euroopan urheilukoulujärjestelmistä. Päivittäisvalmennukseen kehitettiin alkuvaiheessa mallia, jossa pyrittiin luomaan leiriolosuhteet kotipaikkakunnille lähinnä kuntien rahoituksen turvin (Metsä-Tokila & Keskitalo 2002). Yhteiskunta asetti rajoja lähinnä mallin rajaamisessa toisen asteen koulutukseen, valmennukseen käytettävissä olevaan tuntimäärään sekä alueellisen tasa-arvon toteutumiseen (MetsäTokila 2001, 271-273). kuorm ittavuuteen peru stuvaa, m aailm aa. Hänen tulkintansa mukaan suomalainen malli urheilun ja opiskelun yhteensovittamiseksi syntyi innokkaiden ja pääosin paikallisten kouluja urheilumaailman toimijoiden työn tuloksena. Top-Athletic -koulutusohjelman sekä Oulun opiskeluja harjoittelukeskusten muodossa (Ura työryhmä 1999). Myöhemmin urheiluopistot ovat liittyneet akatemiaverkoston kehittämiseen. Suunnitelmat eivät edenneet 1990-luvulla. Richartz ja Bretschneider (1996 ) nim ittävät ilm iötä ur heilun ja opiskelun aiheuttam aksi kaksinkertaiseksi painolastiksi. Urheilujärjestöt vastasivat haasteeseen. Kehitystyötä tehtiin mm. Loppujen lopuksi 1980ja 1990-luvuilla toteutunut urheiluoppilaitosten käynnistyminen ja legitimointi tapahtui jouhevasti. Samalla luotiin auclitointikriteerit kuudelle osa-alueelle, jotka läpäisemällä akatemiat saavuttaisivat huippu-urhei... Toim inta peru stuu jo olem assa olevien ra kent eiden yhteensovittam iseen. Urheiluakatern iat ovat paikallisia tai alueellisia yhteistyöverkostoja, joissa oppilaitoksia, urheiluorganisaatioita sekä erilaisia tukipalvel ujen tu ottajia työskentelee yhdessä ur heilijoiden ur heiluja siviiliur an tavoitteiden saavuttam iseksi. Yhdeksän huippu-urheilu akatemiaa, 2800 nuorta, yli 50 lajia Suomen Olympiakomitea otti koordinaatiovastuun urheiluakatemioista maaliskuussa 2007. Toisaalta yli puolet urheilijoista lopetti systemaattisen valmentautumisen ja urheilu-uran lukion jälkeen. 2000-luvun alussa Oulun seudun urheiluakatemiaksi muotoutunut harjoitteluja opiskelukeskus toimi akatemiatoiminnan veturina. Urheiluluokka, urheilulukio, valmennuksen keskukset Suomessa urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen historiaan on selvittänyt Metsä-Tokila (2001). Urheiluoppilaitosten halu laajentaa toimintaansa sekä pullonkaula urheilijoiden siirtymisessä lukiosta eteenpäin vaikuttivat eniten akatemiatoiminnan käynnistymiseen 1990-luvun lopulla. Akatem ioiden verkostom ainen toim intam alli edustaa uutta linjausta suom alaisessa ur heilueläm ässä. . Akatemioiden tulo valmennuksen kentälle aiheutti jännitteitä perinteisten toimijoiden ja uusien tulokkaiden välillä. Suom en Olym piakom itea on ottanut vastu un akatem ioiden koordinoinnista ja liittäm isestä osaksi suom alaista huippu-urheilujärjestelm ää. Paikallisista lähtökohdista ra kentu neiden akatem ioiden organisoitu m isessa, toim intatavoissa, ur heilijarekrytoinneissa sekä urheilijoille tarjottavissa palveluissa on huom attavia ero ja. Minne lukion jälkeen. 1980luvun lopulla urheilujärjestelmä näki kehityksen jatkuvan. Mallia haettiin mm. Seuraava askel oli toisen asteen oppilaitosten laajempien kokonaisuuksien hahmottamista. Karvosen ja Salmelan (1996) tutkimuksen mukaan yli puolet urheilulukioiden oppilaista saavutti parhaat tulokset urheilu-urallaan juuri lukioaikana. ;~z~:::,~t18 LIIKUNTA& TIEDE 46 • 2-3/2009
Urheiluakatemialinjauksissa korostetaan ammattivalmennuksen merkitystä. Joustoa ja räätälöintiä opiskeluun Oppilaitokset ovat olleet laajasti mukana akatemiatoiminnan kehittämisessä. Vuoden 2008 aikana auditoitiin yhdeksän akatemiaa, joista seitsemän on saavuttanut huippu-urheilu akatemia -statuksen. Osa akatemioista perii urheilijoilta lukukausimaksun, joka vaihtelee 50-200 euron välillä. Opiskelun ja urheilun yhteensovittaminen on paljolti kiinni akatemian koordinaattorin verkostoitumiskyvyistä sekä urheilijoiden aktiivisesta ja ennalta suunnitellusta toiminnasta asioiden edistämiseksi. Urheiluakatemioiden tavoitteena on laajentaa valmennustoimintaa korkea-asteen opiskeluihin yhteistyössä lajijärjestöjen kanssa. Skotlantilaisessa kymmeneen maahan kohdistuneessa selvityksessä suomalainen urheiluoppilaitosjärjestelmä todettiin joustavimmaksi urheilun ja opiskelujen yhdistämisessä (Radtke & Coalter 2007). Valmentautuminen ammattimaiseksi Valmennuksen lähtökohtana on ollut, että oppilailla on mahdollisuus lajiharjoituksiin aamupäivisin keskimäärin kolme kertaa viikossa. Korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden valmentautumisessa korostuu yksilöllisyys, johon toisen asteen oppilaitoksiin kehitellyt säännölliset yhteisharjoitukset eivät välttämättä ole paras ratkaisu. Osa-alueet ovat: 1) opiskelumahdollisuudet, 2) valmentautuminen, 3) valmentautumisen tukitoimet, 4) valmentautumisolosuhteet, 5) akatemian hallinnolliset järjestelyt sekä 6) akatemiatoiminnan seuranta (Olympiakomitea 2007). Vuoden 2008 lopulla olympiavalmentajia oli palkattu yhteensä 38, joista 29 oli sijoittunut osaksi urheiluakatemiaverkostoa. Yhdeksässä auditoidussa akatemiassa urheilee ja opiskelee yhteensä lähes 2800 nuorta yli 50 eri lajissa. Kiristyneet opiskeluajat ovat toisaalta johtaneet yksilöllisesti joustaviin opintomahdollisuuksiin. Joissain akatemioissa toisen asteen urheiluoppilaitosten opiskelijat ovat automaattisesti myös akatemian jäseniä. Useimmissa oppilaitoksissa akatemiaurheilijat tunnistetaan erityisryhrnäksi, jolle voidaan tehdä räätälöityjä opiskeluratkaisuja. Kaiken kaikkiaan 15 urheiluakatemian verkosto kattaa noin 4000 urheilijaa. : :rL·-Ur.hei~!J~-~atemiat nähdään myös keinona ·;c1'i.stää oppilaitosten markkinointia ~~?~:~~,~ ~ , luakatemian -statuksen. Suomen Olympiakomitea on tukenut valmennuksen ammattimaistumista mm. Valinta akaternioihin perustuu pääosin erilliseen hakemukseen. Vuonna 2008 auditoidussa yhdeksässä akatemiaverkostossa oli yhteensä 67 toisen asteen oppilaitosta sekä 28 korkea-asteen oppilaitosta. Lokakuussa 2008 Suomen Olympiakomitean hallitus myönsi statuksen saaneille akatemioille opetusministeriön erillismäärärahaa yhteensä 117 000 euroa taloudellista tukea. Hiihto, uinti ja yleisurheilu yksilölajeista sekä joukkuelajeista jääkiekko, jalkapallo ja lentopallo ovat mukana useissa akatemioissa. 2000-luvun tutkintouudistusten seurauksena opintoaikoja pyritään rajoittamaan erilaisin keinoin. Urheiluakatemiat nähdään myös keinona edistää opiskelijarekrytointia ja oppilaitosten markkinointia. Akatemioiden tulevaisuuden suuntaviivoja Verkostomainen toimintamalli on tuonut uusia toimijoita mukaan urheilun kehittämiseen. Urheilulukioissa valmennuksesta vastasi vuonna 2006 yhteensä 146 valmentajaa ja ammattioppilaitoksissa vuotta myöhemmin 54 valmentajaa. Tähän mahdollisuuteen akatemiat ovat tarttuneet. Suurissa AMKtai yliopistokeskuksissa on tuhansia opiskelijoita, joiden joukossa muutamien kymmenien akatemiaurheilijoiden joukko jää marginaaliin. Paikallisesti ja alueellisesti akatemiat ovat merkinneet huippu-urheilun keskittymää, joka on mahdollistanut oppilaitoksille, kunnille, yrityksille ja urheiluseuroille uuden väylän urheilutoiminnan LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /2009 19. Kuntatasolla urheilijaopiskelijoiden toivotaan vahvistavan entisestään vahvojen opiskeluja urheilupaikkakuntien imagoa tai toisaalta ehkäisevän alueen nuorison poismuuttamista kotiseudulta. Tiukimmin kriteerein urheilijoita valitsevat akatemiat panostavat korkea-asteen opiskelijaurheilijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Korkea-asteella opiskeleville urheilijoille tarpeellisten yksilöllisten joustojen toteuttamisessa on edelleen kehitettävää. nuorten olympiavalmentajia. Tuki on kohdennettu akatemioissa toimivien koordinaattoreiden toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen. Useimmiten maksuun sisältyy oikeus käyttää kuntien liikuntapaikkoja joko rajoitetusti arkipäivisin tai täysin vapaasti. Akatemiat tarjoavat urheilujärjestöille mahdollisuuden organisoida huipulle tähtäävä valmennus lähelle lahjakkaiden urheilijoiden opiskelua. Pääpaino on kuitenkin urheilijoiden opiskeluissa ja valmentautumisessa. palkkaamalla yhteistyössä lajiliittojen ja oppilaitosten tai urheiluseurojen kanssa ns. Noin puolet heistä oli päätoimisia. Valinta perustuu akatemioiden omiin kriteereihin ja lajiliiton lausuntoon. Mahdollisuudet sekä urheilun ja opiskelujen tasapainoiselle yhteensovittamiselle ovat Suomessa hyvät. Akatemioiden kautta järjestyvät hyvät yhteydet myös paikkakuntien lääkärija fysioterapiapalveluihin
Report to the Scottisch Institute of Sport Foundation. Akatemioiden hyödyntäminen on näin viime kädessä kiinni urheilijoiden, valmentajien, oppilaitostoimijoiden ja akatemioiden henkilöiden aktiivisuudesta. Weltmeister warden und die Schule schaffen. urheilun ja koulutuksen yhdistäminen. Joensuun urheiluakatemiassa tehdyn kyselyn mukaan urheiluakatemian tarjoamien harjoitusten merkitys urheilijoille vähenee, mitä korkeammalle tasolle siirrytään (Pukki 2008). Leivo, J. 2001. 1999. Schriftenreihe des Bundesinstitututs tur Sportwissenschaft. Yhteiskunta ja urheilujärjestelmä tarjoavat toiminalle puitteet, mutta eivät suoranaisesti ohjaa tai pakota käyttämään tarjottuja järjestelyjä. Suomen Olympiakomitea, valmennusvaliokunta 18.11.1986. Urheilevien opiskelijoiden ajankävttö ja opintoien eteneminen kysely Joensuun urheiluakatemiassa keväällä 2008. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan kandidaattityö. JARI LÄMSÄ, LitM Urheilusosiologian tutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU Sähköposti: jari.lamsa@kihu.fi LÄHTEET Greeen, M. & Bretschneider, W-D. Olympiakomitea 2007. Radtke, S. Metsä-Tokila, T. Zur Doppelbelastung von Schule und leistungstraining. Urheiluakatemiat osana suomalaista huippu-urbeilujariestelrnää urheilun ja opiskelun yhdistäminen korkea-asteella. Suomalaisen urheiluja opiskelujärjestelmän eetosta voidaan kuvata lassez-Iair -tyyppiseksi, asioihin puuttumattomuuden periaatteeksi. Jyväskylän yliopisto. & Riihivuori, T-P. Sport Schools: An international review. vertaileva tutkimus huipulle tähtäävän urheilun ja koulutuksen yhdistämisestä. Urheilulukioiden on todettu edistäneen urheilun ja opintojen yhteensovittamista (Leivo 1999), mutta korkea-asteen opiskeluissa tulokset eivät ole läheskään yksiselitteisiä. 2001. Suomen urheiluarkisto. Leisure studies 20, 247-267. Korkeakouluopiskelu ja huippu-urheilu. Jyväskylän yliopisto. Urheilijoiden kokemuksia yliopisto-opiskelun Ja huippu-urheilun yhdistämisestä. 1999. Richartz, A. Suomen Olympiakomitean puitesuunnitelma huippu-urheilun edistämiseksi. Urheilulukiolaisen koulutus, ammatti ja urheilu-ura urheilulukion seurantutkimus. Suomen Olympiakomitealle urheiluakatemiat tarjoavat suoran väylän huippu-urheilutoiminnan kehittämiseen paikallisella tasolla. Karvonen, L. Tarve erikoisjärjestelyille ja urheilijoiden tukitoimille on tunnistettu, mutta yliopistotasolla urheilevat kokevat erityisjärjestelyiden merkityksen tai hyödyn pieneksi (Oksanen 2004; Jokinen 2008). Urheilulukioista urheiluakaternioihin 7 Liikunta & Tiede 4/2002, s. Monilla paikkakunnilla tarvittavat rakenteet, olosuhteet ja palvelut ovat olemassa tarvitaan aktiivinen verkostosukkula, joka tuo eri tahoja yhteiseen pöytään. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 55. 2008. Valmennuskeskusten työryhmän muistio. Oksanen, V. 2002. Haastattelututkimus Jyväskylän yliopistossa opiskelevista yle,surheilijoista. Jyväskylän yliopisto. Olympiakomitea 1987. 2004. & Coalter, F. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 1996. 29-30. Suomalaiset urheiluakaternioiden taival urheilun ja opiskelun sovittelijana on vasta läluökuhdytyksessä. Kuitenkin vain noin viidesosa vastaajista oli käyttänyt opinto-ohjaajan palveluja tai opintojen eruysjärjestelyjä hyväkseen. Urheiluakatemiat osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Lahjakkuuden tunnistaminen ja kehittäminen ammattivalmennuksen johdolla ovat modernin urheilujärjestelmän keskeisiä prosesseja (Green & Oakley 2001). Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. Elite Sport development systems and playing to win: uniformity and diversity in international approaches. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. TUULI MERIKOSKI-SILIUS, FM Urheilijoiden opintoja urasuunnittelun asiantuntija Suomen Olympiakomitea Sähköposti: tuuli.merikoski-silius@noc.fi ASKO HÄRKÖNEN, LitM Kehityspäällikkö Suomen Olympiakomitea Sähköposti: asko.härkönen@noc.fi 20 LIIKUN1A & TIEDE 46 • 2 3 /'ZOC&. URA työryhmän muistio. Turun yliopisto. 2000. Koulussa ja kentällä. Liikuntapedagokiikan pro gradu -tutkielma. 2008. Gröhn, T. Suomen Olympiakomitean nimeämän työryhmän esitys urheiluakatemioista osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Jokinen, A. Urheilulukiolaisen koulutus-, ammattija urheilu-uran yhteensovittaminen. Gröhnin ja Riihivuoren (2008) laajassa (n=237) korkea-asteen akatemiaurheilijoille kohdistetussa kyselyssä 59 prosenttia vastaajista koki yhdistäneensä urheilun Ja opiskelun hyvin tai kiitettävästi. Jyväskylän yliopisto. University of Stirling. & Suomela, K. Joensuun yliopisto. & Oakley, B. 1996. 2008. Suomen Olympiakomitea 2007 Pukki, T. Metsä-Tokila, T. 2007. Verlag Karl Holman Schorndorf. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on asetelmana tuottanut jo joukon opinnäytetöitä, joissa on analysoitu urheilun ja opiskelun yhteensovittamista. band 89. kehittämiseen. Opetusministeriön työryhmien muistioita 2000, 23. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1999, 20. & Keskitalo, R. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma
Toiminta tapahtuu puhtaasti aatteelliselta pohjalta ja ilman taloudellisen voiton tavoittelua. Liikunta ja urheilu ovat yhä pääosin edelleen vapaata kansalaistoimintaa sen alkuperäisessä ja perinteisimmässä merkityksessään. Keskusteluja on käyty kolmella pääteemalla. Urheilutoiminnan yhteydessä mainittiin kartelli, joka on totuttu yhdistämään sellaiseen taloudelliseen toimintaan, jota ei pidetä toivottavana sen vääristäessä kilpailua elinkeinotoiminnassa. POLTTOPISTEESSÄ Teksti: KARI L. Toiminnan alkuperäinen aatteellisuus on monin osin hämärtynyt ja ammattimainen toimintatapa on tullut esille. Onko urheilutoiminta näin jo siirtynyt elinkeinotoiminnan piiriin liiketaloudellisin tavoittein. Erikoisliitto voi hallita yksittäisten urheilijoiden tekemiä sponsorisopimuksia ja urheilutilaisuuksien yhteydessä tapahtuvaa tuotemainontaa vain oma liiketaloudellinen voitto mielessään. Keskustelun kohteena olivat erityisesti ne keinot ja tavat,joilla voitaisiin parhaiten vaikuttaa EU-parlamenttivaalien alla suomalaisten tahojen tärkeinä pitämiin kysymyksiin. Onko urheilutoiminnalla enää tulevaisuutta vapaaehtoisena kansalaistoimintana ilman taloudellisen voiton tavoittelemista. Puolueet saivat myös tietoa liikunnan mahdollisuuksista vaikuttaa ihmisten terveyteen. KESKINEN Eurooppalainen vapaaehtoistoiminta evoluution pyörityksessä L iikunnan kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet järjestöjen edustajat kokoontuivat pääsiäisen jälkeen SLU:n ja Opetusministeriön kutsumana kuulemaan ja keskustelemaan EU:n ajankohtaisista Iiikuntapoliittisista kysymyksistä. KARI L. Katoaako eurooppalainen vapaaehtoistoiminta evoluution pyörityksessä. Toisaalta urheilu voi olla yhtiömuotoista liiketoimintaa, jossa toiminta on järjestetty liiketaloudellisin perustein. Evoluutioteorian mukaan tällaiset vahvasti integroituneet, mutta sisäisesti eriytyneet rakenteet lopulta voittavat ja vähitellen eliminoivat yksinkertaisemmat ja alkeellisemmalla tasolle jääneet rakenteet. Tällä hetkellä urheilutoiminta kerää sisälleen sellaisia rakenteita, jotka pyyhkivät rajaa vapaaehtoisen yhdistystoiminnan ja kaupallisen elinkeinotoiminnan väliltä. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 21. Puolueiden tietoon on saatettu liikuntaväen huoli erityisesti urheilun vapaaehtoistoiminnan asemasta ja toimintaedellytyksistä EU:n vapaan kilpailun ja liikkuvuuden viitekehyksessä. Onko urheilu itse antanut aihetta EU:n vaatimukselle kohdella urheilutoimintaa normaalina elinkeinon harjoittamisena. Kaikkia yhteiskunnan eri toimintoja yhdistää keskinäinen riippuvuus. Agendalla oli kolmantena tarve turvata rahapelitoiminnan kansallisen monopolin jatkuvuus vapaan markkinatalouden olosuhteissa. Onko evoluutio muuttamassa näin myös yhdistysmuotoista vapaaehtoistoimintaa 7 Selvät merkit ovat ainakin ilmassa, sillä erityisesti urheilu perustuu rakenteisiin, joissa on vahva ideologia ja yksinkertaiset rakenteet. Kun eri toiminnot hiljalleen erikoistuvat yhä pitemmälle niiden rajat alkavat pyyhki ytyä ja vaihe vaiheelta suuremmat yksiköt alkavat kehittää itselleen integroituneita rakenteita. Urheilussa kartelli voi muodostua esimerkiksi siten, että kansalliset ja kansainväliset urheilun erikoisliitot ottavat yksinoikeuksia niiden edustamien yhteisöjen kaupallisen toiminnan säätelijänä ja itsenäisenä edunsaajana. Mitään ei voi eristää toisista, sillä ne tarvitsevat toinen toisiaan aivan samoin kuin elävän olennon kaikki elimet. Tilaisuutta ennen on SLU:n kokoama yhteistyöryhmä vieraillut Suomen eduskunnan poliittisten puolueiden luona
,,, ~,-$ ' ·~ /1 • 1 ! ;1 4, j . Kiitityvyysanturit tafioavat tät?'än yhden .~piv~n ja~ar vatt an IJ • etelmån. ,11 ·~~. Liikeanturilla liikkumisesta • Ja Kuva: ANTERO AALTONEN ·s i' 1 IN 1 ·. i Suomalaisten fyysises a o onarsaktiivisu'ffltes~ tarvitaa.n lisää t,i'~~a, mutta sen tarl<ka fflittaaminen ja sop~n .ffi"ttausmenetelffiän valintf n haast?va tetitävä. ...lf ~ LIIKUNTA& TIEOE46• 2-3/2009 rn. i·:., 1 .1 ./ J,J . ,.,., 11 ., r 22 _.L t..::::: _,, "
Osa menetelmistä soveltuu käytettäväksi ainoastaan yksilötason tutkimuksiin laboratorio-olosuhteissa ja osa menetelmistä puolestaan normaalin elämän aktiivisuuden seurantaan laajoissakin väestötutkimuksissa. Tutkitaanko fyysistä aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä vai liikunnan vaikutuksia terveyteen. vaikeampi itse arvioida ja muistaa. luuston ja sydämen terveyden kannalta fyysisen aktiivisuuden tarve on varsin erilainen. varsinainen liikunnan harrastaminen raportoidaan liikuntakyselyissä varsin luotettavasti, mutta kevyemmän arjen askareiden lomassa tapahtuvan liikunnan määrää onkin jo Hen · kaasujen mittaus -kannetta analysaattori -aineenvaih kammio Mittauksen helppous KUVIO 1. Suomalaisten kokonaisaktiivisuudesta ja siinä tapahtuneista muutoksista tiedetään kuitenkin erittäin vähän. Luut kaipaavat iskutusta ja vääntöä, kun taas sydän kaipaa volyymiltaan ja intensiteetiltään runsasta kestävyys tyyppistä liikuntaa. Varsinainen liikunnan harrastaminen muodostaa yleensä vain pienen osan päivän kokonaisaktiivisuudesta. Mistä terveyden osa-alueesta ollaan kiinnostuneita. Lisäksi on päätettävä mistä fyysisen aktiivisuuden ulottuvuuksista ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita: liikunnan useudesta, kestosta, intensiteetistä, energiankulutuksesta, liikkumattomasta ajasta vai liikunnan eri muodoista. Viime aikoina näyttö liiallisen istumisen haitallisista vaikutuksista terveyteen on lisääntynyt (Vuori & Laukkanen 2009). Fyysisen aktiivisuuden objektiivisista mittausmenetelmistä tutuimpia ovat sykkeen mittaus ja erilaisten liikeantureiden käyttö, joiden käyttö tutkimuksissa on lisääntynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Troiano 2005). Kyselytutkimusten perusteella suomalaisten vapaaajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt (Fogelholm ym. Raskas liikunta ja ns. Fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmän valintaan vaikuttaa ennen kaikkea tutkimuksen tavoite. Kun ihmiset itse arvioivat omaa liikuntaaktiivisuuttaan, on heillä taipumus yliarvioida omaa aktiivisuutta. kokonaiskuva liikkumattomuudesta F yysisen aktiivisuuden arviointia tarvitsevat työssään terveysliikunnan ohjaajat, kuntotestaajat, valmentajat, lääkärit ja tutkijat. Fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmän valinta on tasapainoilua mittauksen tarkkuuden ja helppouden kanssa (mukailtu esitelmästä Ekelund 2007). Kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää tietoa Lihavuusepidemian yhdeksi syyksi on esitetty fyysisen kokonaisaktiivisuuden vähenemistä. 2007), mutta muutoin arkiliikunnasta ja sen myötä myös kokonaisaktiivisuudesta on vain vähän tietoa. Kiihtyvyysanturit tarjoavat yhden menetelmän fyysisen kokonaisaktiivisuuden objektiiviseen arvioimiseen mittaamalla eri tehoiseen liikuntaan käytettyä aikaa ja liikkumatonta aikaa. Menetelmä mitattavan ulottuvuuden mukaan Fyysisen aktiivisuuden eri mittausmenetelmillä on omat etunsa ja rajoituksensa. Fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmän valinta on tasapainoilua mittauksen tarkkuuden ja helppouden kanssa (Kuvio 1). Objektiiviset, normaalin elämän fyysisen aktiivisuuden monitorointiin sopivat menetelmät on merkitty kuvaan punaisella. kiihtyvyysantureita käyttämällä mahdollistaisi suoLIIKUNTA& TIEDE46•2-3/2009 23. Teho, useus, kesto, intensiteetti. Myös istumisen määrää päivän aikana varsin vaikea itse arvioida tarkasti. Tietoa todellisesta muutoksesta Fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaus esim. Esim. Liikkumaton aika onkin yksi tärkeä fyysisen aktiivisuuden ulottuvuus, jonka mittaamiseen olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota
Esimerkiksi lähi kaupassa käyntiä jalan ei varmaankaan mielletty ripeäksi vapaa-ajan liikunnaksi vielä 30 vuotta sitten. Actiheartin jälkeen on markkinoille tullut muitakin malleja, jotka yhdistävät nämä tekniikat (esim. Yhdistämällä liikeanturija sykemittaus voidaan hyödyntää molempien menetelmien parhaat puolet. 2005), jolloin voidaan hyvin painopisteen liikkuminen ja kävelyssä ja hölkassa eri tehoisen liikunnan määrä. ActiGraph, PAM, RT3). On myös viitteitä siitä, että tutkimuksissa, joissa fyysinen aktiivisuus on mitattu objektiivisesti, ovat yhteydet liikunnan ja terveyden välillä olleet voimakkaampia kuin tutkimuksissa, joissa fyysinen aktiivisuus on raportoitu itse. Myös ranteesta ja jalasta 24 LIIKUNTA & TIEDE <:6 • 2 3 /200":J. Objektiiviset mittaukset kuvaisivat myös todellisia muutoksia väestön fyysisessä aktiivisuudessa vuosien varrella, riippumatta liikunta-termien käytöstä ja terveysliikuntatietoisuuden tasosta eri aikakausina. sykemitta• useimmat mallit eivät ole vedenpitäviä us, joka ei toimi kevyen liikunnan energiankulutuksen arvioinnissa) • miellyttävä käyttää, ei tarvita elektrodeja, jotka pitkä• laite saattaa tuntua hankalalta käyttää kaikissa arjen aikaisemmassa käytössä saattavat aiheuttaa ihoärsytilanteissa, tai se unohdetaan laittaa takaisin päälle tystä esim. Lasten liikuntatutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden mittaaminen objektiivisesti on vielä perustellumpaa kuin aikuisilla. Jokaisella laitteella on omat laskentaperiaatteensa aktiivisuuslukujen muodostamiseksi, eivätkä eri laitteiden tuottamat aktiivisuusluvut ole toistensa kanssa suoraan vertailukelpoisia. TAULUKKO 1. Objektiivisesta mittaamisesta on hyötyä tutkimuksissa, joissa arvioidaan liikuntainterventioiden vaikutuksia ja halutaan samalla kontrolloida muutokset kokonaisaktiivisuudessa. sykemittaus) • voidaan arvioida eri tehoista perusliikuntaa (kävely, • aktiivisuus aliarvioidaan tietyissä liikuntamuodoissa hölkkä) (pyöräily, uinti, taakan kantaminen, ylämäkikävely, kovavauhtinen juoksu, kuntosaliharjoittelu) • mittaa hyvin myös liikkumatonta aikaa (vrt. Omron askelmittarit, Polar aktiivisuusminarit, Newtest liikuntamittarit). Kii h tyvyysanturi tekniikkaa hyödyntäviä lii keanturei ta on kansainvälisillä markkinoilla tarjolla useita eri malleja (esim. Kiihtyvyysantureilla on mahdollista mitata liikkumatonta aikaa, sekä eri tehoalueilla liikuttua aikaa. Kyselymenetelmiä käytettäessä kulttuurierot ja liikuntatermien käännösongelmat vaikeuttavat tulosten suoraa vertailua eri maiden välillä. Periaatteena on, että erittäin kevyen liikunnan aikana hyödynnetään kiihtyvyysanturin tietoa ja raskaamman liikunnan aikana syketietoa. Tästä on etua silloin kun ei haluta mittauksen vaikuttavan tutkittavan aktiivisuuteen. On viitteitä siitä, että liikuntainterventioon osallistuminen saattaa samanaikaisesti vähentää muun päivittäisen aktiivisuuden määrää (Goran & Poehlman 1992). Tutkimuskäyttöön tarkoitetut laitteet tallentavat tiedot liikkumisesta, mutta eivät anna samanaikaisesti tulkittaville tietoa aktiivisuuksista mittauksen aikana. Brittiläinen Actiheart-laite oli ensimmäinen, joka integroi samaan analyysiin sekä sykkeen että kiihtyvyysanturin tiedot (Strath ym. Kiihtyvyysanturit mittaavat kiihtyvyyksiä, jotka yleensä muutetaan aktiivisuusluvuiksi (counts). Näistä useat laitteet sopivat hyvin myös tutkimuskäyttöön normaalin elämän fyysisen aktiivisuuden arviointiin, sillä laitteet tallentavat tietoa tarvittaessa usean viikon ajan ja data voidaan analysoida tietokoneella varsin näppärästi. Kiihtyvyysanturien edut ja rajoitukset fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa Edut Rajoitukset • mittaa kehon painopisteen liikkeitä (jos laite on kiinni • aktiivisuuslukuja ei ole helppo suhteuttaa vartalossa) • varsin hyvä yhteys energiankulutukseen kävelyssä ja • ei ole universaaleja yhteyksiä kiihtyvyyden ja fyysisen hölkässä (jotka ovat hyvin yleisiä aktiviteetteja) aktiivisuuden aiheuttaman energiankulutuksen välillä eri liikuntamuodoissa (vrt. Kiihtyvyysanturitekniikkaa hyödynnetään myös useissa terveysliikkujille ja kuntoilijoille suunnatuissa laitteissa, jotka auttavat havainnoimaan omaa arkiaktiivisuutta ja siten motivoivat liikkumisen lisäämiseen (esim. Alive Heart monitor) Päiväaikaisen fyysisen aktiivisuuden tutkijat ovat päätyneet pitämään liikeanturia useimmiten vyötäröllä (Ward ym. suihkun jälkeen • voidaan mitata samalla myös otetut askeleet (tietyt • voi olla vaikea määrittää hetkiä, jolloin mittaria ei ole mallit) pidetty päällä ja erotella se liikkumattomasta ajasta raan kansainväliset vertailut tutkimuksissa. 2005) ja avasi energiankulutuksen laskentaperiaatteet myös tutkijoille. Menetelmällä on useita etuja mutta myös rajoituksia, joita on esitelty taulukossa l. Kiihtyvyydestä aktiivisuuslukuja Kiihtyvyysanturit mittaavat liikettä 1-, 2tai 3-ulotteisessa avaruudessa. Nuorimpien lasten tutkimuksissa vanhemmat tai opettajat arvioivat lasten fyysistä aktiivisuutta, mikä on usein mahdoton tehtävä jo yksin lasten liikunnan spontaanin luonteen vuoksi. Objektiivinen mittaus on sitä perustellumpaa mitä nuoremmista lapsista on kyse
2005 (37) 11 · S563-S571 Troiano RP. Fyysistä aktiivisuutta testaamaan kinoille entistä edullisempia laitteita ja analyysiohjelmia myös tutkijoiden käyttöön. ,, .. Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. ci:,r:,, ,(j ,(j 1,'ly ~r:,, ,. Sci. Mittarina oli ActiGraph GTlM -laite, joka mittaa ylös-alas -suuntaista kiihtyvyyttä. Sci. Töiden jälkeen (klo 17) hän teki puolen tunnin juoksu-kävely -lenkin. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007 1. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007. Kuviossa 2 kuvataan erään henkilön kiihtyvyysanturimittauksen tulos yhden päivän osalta. Sports Exerc. Ilta kului televisiota katsellen. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. 2005 1371 11 S582-S588 .. Med. Erilaiset liikeanturit ovat maailmalla rutiininomaisesti käytössä liikuntatutkimuksissa. Yhden päivän liikeanturimittaus. Liikunnan eri tehoalueet: keltainen = kevyt liikunta, vihreä = kohtuukuormitteinen liikunta ja sininen = raskas liikunta. on mitattu päiväaikaista aktiivisuutta. 1998 julkaisemia raja-arvoja, jotka on määritetty laboratoriossa kyseiselle laitteelle. 2005 (37) 11: S487-489. Sports Exerc. Fyysisen kunnon testaamisen rinnalla tai joskus jopa sen sijaan olisi hyödyllistä "testata" fyysistä aktiivisuutta ja antaa myös siitä palautetta. Tämän jälkeen hän siirtyi kävellen noin 20 minuutin matkan yhteistyökumppanin luokse kokoukseen, jossa hän istui kaksi tuntia (klo 10.30-12.30). Olisiko mahdollista sisällyttää päivään lisää fyysistä aktiivisuutta, edes niitä kymmenen minuutin pätkiä, niin että terveysliikunnan minimisuositukset toteutuisivat. 10000 ,,-----K-e_ll_ on-aik-a-------------------------------------, 8000 -l!------------------------------------------1 6000 . http://www.ktl.fi/eteo/avtk Strath SJ, Brage S, Ekelund E. & TIEDE 46•2-312009 25. Näin saadaan monipuolisemmin tietoa liikkumisesta. Päivästä muodostui tälle liikkujalle varsin aktiivinen, varsinkin kun siirtymiset kokoukseen tehtiin auton sijaan aktiivisesti. Med. Med. Goran Ml, Poehlman ET. 1998, 1301, 5: 777-781. Jotkut laitteet mittaavat liikkumista useiden eri puolelle kehoa kiinnitettyjen kiihtyvyysanturien avulla (esim. Iltapäivä kului kokouksessa istuen. Liikkuuko asiakas terveysliikuntasuositusten mukaan. Sports Exerc. Sports Exerc. Toisaalta useat erilliset anturit ja niihin liittyvät johdot vähentävät käyttömukavuutta. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Helakorpi S, Prättälä R, Uutela A. Päiväkirja liikemittarin rinnalla täydentää ja syventää datan tulkintaa. Henkilö aloitti työpäivänsä (klo 8-16) aamulla istumalla tunnin verran näyttöpäätteensä ääressä. Med. Unitutkijat hyödyntävät samaa kiihtyvyysanturitekniikkaa, mutta pitävät mittaria ranteessa ja ovat kiinnostuneita unen aikaisista liikkeistä ja unen laadusta. Raja-arvoina kevyen, kohtuukuormitteisen ja raskaan liikunnan osalta on käytetty Freedson ym. Vuori 1, Laukkanen R. Freedson PS, Melanson E, Sirard J. Tekniikan kehittyminen ja yleistyminen tuo toivottavasti markLIIKUNT;. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B6 /2008. Päivän aikana hänelle kertyi kohtuukuormitteista liikuntaa 78 minuuttia ja raskasta liikuntaa 23 minuuttia. Sci. Rajoitteena on myös laajempia tutkimuksia ajatellen laitteiston suhteellisen korkea hinta. Ward DS, Evenson KR, Vaughn A, Brown Rodgers A, Troiano RP Accelerometer use in physical activitv: best practices and research recommer-dations. Yliopistopaino, Helsinki 2007. Am J Physiol Endocrin Metab. Terveysliikunnan ohjaajat ja kuntotestaajat voivat hyödyntää liikeanturimittauksia liikuntaan motivoinnissa. ~1,'-' " ''"' " "' '"' "' .. Liikunta & Tiede 2009 (46) 1, 4-7. rll'"KUVIO 2. accelerometer. A timely meeting: objective measurement of physical activity. Sci. Tuliko päivän ja viikon terveysliikunta-annos täyteen Ja miltä liikuntakåyttäytyrninen vaikuttaa pitemmän aikavälin seurannassa. lntegration of physiological and accelerometer data to improve physical activity assessment. Ilman päiväkirjaa voi olla vaikea määrittää ajankohdat, jolloin mittaria ei ole pidetty lainkaan päällä tai erotella tämä aika liikkumattomasta ajasta. 1992, 263: E950-7. Tämän jälkeen hän palasi kävellen takaisin toimistolle. Calibration of the computer science and applications, inc. IDEEA). TUIJA TAMMELIN, FT Erikoistutkija Työterveyslaitos Sähköposti: tuija.tammelin@ttl.fi LÄHTEET Fogelholm M, Paronen 0, Miettinen M. Laitetta pidettiin kuminauhavyössä vyötäröllä. 1-------------------------4000 ,1-------------------2000 i1=:==i==i======lll:::=::::t:llt:==== [;) [;) -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ -~~ ,s'.S ,s'.S [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· [;)· ro'.S 'l,(j 'b(j Oj(j -:Sr:,, ,(j ,__r(,r:,, ojr:,, t;.r:,, 1/)r:,, ~r:,, ,,_.r:,, <1. Endurance training does not enhance total energy expenditure in healthy elderly persons
Teksti: ESA HYNYNEN Kestävyyssuorituskykyä kuvaavilla kynnysarvoilla voidaan arvioida kuntoa ja ohjeistaa kestävyysharjoittelua tehokkaammaksi. Harjoitusintensiteettien vaihtelu tuo myös mielekkyyttä harjoitteluun. Kun henkilökohtaiset kynnykset on määritetty kuntoilijakin voi harjoitella urheiluvalmennuksesta tuttuja menetelmiä hyödyntäen lähes lähtötilanteesta riippumatta. Urheilijoilla eri intensiteettitasojen käyttö on itsestään selvää. 26 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /20Cfd
Lähes 40 vuotta sitten Wasserman ym. On selvää, ettei anaerobista energia-aineenvaihduntaa ole kevyessäkään liikunnassa suljettu pois, vaikka sillä on varsin vähäinen merkitys. (2002) review-artikkeli esittelee lukuisia tapoja tiettyjen aikakokeiden pohjalta tehdystä ennusteesta kynnysmäärityksiin ja maksimi testeihin. Tätäkin kynnyskohtaa on nimitetty anaerobiseksi kynnykseksi, mutta laktaatin osalta Kindermann ym. Koska hapenkulutus kasvaa lineaarisesti suhteessa kuormitukseen, havaitaan ventilaatiossa ja hiilidioksidin tuotossa epälineaarinen nousu suhteessa hapenkulutuksen kasvuun. Kynnys kuvastaa sellaista liikunnan tehoa, jossa elimistö alkaa puskuroida veren lisääntyvää happamuutta bikarbonaatin avulla, mikä taas johtaa lisääntyneeseen hiilidioksidin tuottoon. Meyer ym. He päätyivät myös käyttämään näistä ilmiöistä termejä aerobinen ja anaerobinen kynnys. Maailmalla kynnykset määritetään siis joko maitohaposta tai hengityskaasuista, mutta Suomessa yleisesti käytetyt aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään muutoksina sekä maitohappoettä hengityskaasukäyrillä. Kuntotestauksen käsikirjassa (2004) ohjeistetaan tekemään määritykset Aunolan (1991) väitöskirjan pohjalta muodostettuihin määrityskriteereihin nojautuen. Myös kynnyksiä määrittäessä on oltava huolellinen ja pysyttäydyttävä juuri niissä oikeissa määritysohjeissa. (1973) esittelivät anaerobisen kynnyksen. Määrityskriteerien yhtenäistämiseksi he suosittelivat aerobisen kynnyksen osalta määritysmetodiksi V-slope metodia (epälineaarisuutta hapenkulutuksen ja hiilidioksidin tuoton suhteessa) ja anaerobisen kynnyksen osalta veruilaatiokäyrän jyrkkenemiskohtaa suhteessa hiilidioksidin tuottoon. Kun hiilidioksidia poistetaan kasvaneella hengitysmäärällä, uloshengitysilman happipitoisuus laskee ja hiilidioksidipitoisuus nousee. Tiedetään myös, että kun kuormituksen tehoa hiljalleen nostetaan kevyestä reippaammaksi, elimistön reaktioissa havaitaan mukautumista uuteen tilanteeseen; syke, hengitysmäärä, hapenkulutus, hiilidioksidin tuotto ja jossain vaiheessa myös veren maitohappopitoisuus alkavat nousta. pitkäaikaista aerobista kestävyyttä kuvaavat kynnykset, suorituksen taloudellisuus, hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyisyys ja psyykkiset tekijät, kuten esimerkiksi motivaatio. Kuormituksen intensiteetin edelleen noustessa havaitaan toinen, edellistä jyrkempi muutoskohta elimistön reaktioissa. Kynnyksien olemassaolosta on käyty kiistaa ja etenkin "aerobinen-anaerobinen" termistö on aiheuttanut väittelyä tutkijoiden välillä. Kestävyyssuorituskykyä voidaan määrittää monella tavalla. Koska käytäntö maailmalla on varsin kirjava, on esim. 2002). (1979) sekä hengityskaasujen osalta Skinner ja Mclellan (1980) ovat esittäneet terminologian muuttamista siten, että matalammalla teholla havaittavaa kynnystä nimitettäisiin aerobiseksi kynnykseksi ja kovemmalla teholla havaittavaa kynnystä anaerobiseksi. Määritelmissä on eroja Tutkimusta kynnysilmiön ympärillä on tehty maailmalla laajalti ja erilaisia mäåritystapoja ja kynnysnimityksiä on julkaistu kymmeniä erilaisia (Bosquet ym. Bosquet ym. K estävyyssuorituskyky, eli elimistön kyky vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana on vahvasti sidonnainen maksimaaliseen hapenottokykyyn (V02max). Hapenottokyvyn lisäksi kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat mm. Jos tarkoitus on määrittää respiratorinen kompensaatiokynnys, tarvitaan spiroergometristä saadut LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/20J9 27. (2005) olivat kynnysartikkeleita tutkiessaan päätyneet siihen, että sekä kliinisesti että valmennuksellisesti on olemassa kaksi kynnysilmiötä: yksi, joka ilmenee ensimmäisenä nousukohtana maitohappokäyrällä ja toinen, joka vastaa maksimaalista intensiteettiä, jolla veren maitohappopitoisuus pysyy vakiona vaikka suorituksen kestoa jatkettaisiin (Maximal Lactate Steady State, MLSS). tieteellisiä artikkeleita lukiessa syytä aina kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kynnykset on määritetty, jotta osaa suhteuttaa asiat oikein
Päälöydös oli, että polarisoidulla harjoitusintensiteettijakaumalla saavutettiin suurempi kehitys 10,4 km maastojuoksutuloksessa kuin perinteisellä jakaumalla kuten edellä ammattilaispyöräilijöillä. hengityskaasutiedot. Kestävyysurheilijoiden harjoittelua voidaan ohjeistaa monella tapaa. Intensiteetti jakaa harjoituskaudet Myös harjoittelua on tarkasteltu jakamalla kestävyysharjoittelu kolmeen tehoalueeseen aerobisen ja anaerobisen kynnyksen avulla. Samantapaista lähestymistapaa on käytetty myös harjoituskausien tarkastelussa. 2007). Sen avulla liikunnan intensiteettiä voidaan säätää yksilöllisesti tehokkaaksi. Kun kynnykset suhteutetaan yksilölliseen maksimiin, sukupuolten välillä ei ole eroa. Kynnyksiä voidaan harjoittelulla siirtää paremmin kuin maksimaalista hapenottokykyä. Ryhmältä ammattilaispyöräilijöitä oli seurattu vuoden 1997 Tour de Francen aikana sykettä. Tämän tyyppinen yleistys luonnollisestikin sopii passiiviselle "sohvaperunalle" mainiosti, mutta aktiivikuntoilijalle 6 MET tasolla tapahtuva liikunta on todellisuudessa lähes mitätön kuormitus eikä siten juurikaan vaikuta kestävyyskuntoon. tasamaalla pyöräily 20 km/h vaatii n. 2007). Maitohappojen perusteella määritys ei onnistu. Sekä pyöräilijöillä että kestävyysjuoksijoilla maksimaalisen hapenottokyvyn on havaittu tasaantuvan harjoitusvuosien myötä, mutta kynnysvauhdit kehittyvät pitempään (Meyer ym. Esimerkiksi ammattilaispyöräilijöillä harjoituskauden alussa harjoittelusta vain yksi prosentti tapahtui yli anaerobisen kynnyksen ja alle aerobisen kynnyksen puolestaan 88 prosenttia. 8 MET aerobinen kynnys rasitustaso, jolla veren laktaattipitoisuus alkaa nousta lepo-/perustasostaan anaerobinen kynnys rasitustaso, jolla veren laktaattipitoisuus alkaa nousta jyrkästi ja hengitys kiihtyy voimakkaasti harjoitusintensiteettijakauma kuvastaa eri tehoisten harjoitusten suhdetta, esim. 2005). Tasapäistävä jako on sikäli yllättävä, että vain vuotta vanhempi, ACSM:n vuonna 2006 antama suositus ottaa henkilökohtaisen sykereservin huomioon ja suosittelee ennestään liikuntaa harrastamattomalle alkuun 15-20 minuuttia kolmesti viikossa 40-50 prosentilla syke reservistä. Suosituksessa kevyt liikunta on luokiteltu alle 3 MET, kohtalainen 3-6 MET, ja kova liikunta yli 6 MET tasoille. 2005). Henkilökohtaisella annostelulla kuntolisää Termit tutuiksi: maksimaalinen hapenottokyky (V02maxl kuvastaa elimistön kykyä ottaa happea hengitysilmasta ja käyttää sitä maksimaalisessa fyysisessä rasituksessa MET metabolinen ekvivalentti, lepoenergiankulutuksen kerrannainen, esim. Harjoitusviikkojen edetessä suositus ohjeistaa nostamaan intensiteettiä ja harjoituksen kestoa asteittain ja suosittelee puolen vuoden kuluttua ylläpitävänä liikuntana 3-5 kertaa viikossa 20-60 minuuttia kerrallaan 70-85 prosentilla sykereservistä. Heillä on myös tutkittu ns. Henkilökohtainen sykereservi on tunnettu jo 50 vuoden ajan Karvosen metodina (Karvonen 1957). Kestävyysurheilua harrastamattomilta sen sijaan aerobinen kynnys löytyy harvoin yli 60 prosentin tasolta. kestävyysjuoksijoilta. Vastaavankaltaisia tuloksia on julkaistu myös mm. perus-/vauhti-/ maksimikestävyys Tuoreet terveysliikuntasuositukset ohjaavat ihmisiä liikkumaan vähintään puoli tuntia kerrallaan viisi kertaa viikossa kohtalaisella intensiteetillä tai reippaammalla intensiteetillä vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa (ACSM/AHA Recommendations 2007). Kuusikyrnppisillä maratoonareilla on raportoitu noin 50 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky ja kynnysten suhteelliset tasot (65 ja 85 prosenttia V02rnax:sta) olivat vastaavat kuin nuorilla kestävyysjuoksijoi lla. Eli jos maksimisyke on 175 ja leposyke 55, henkilökohtainen tavoitesykealue on tässä tapauksessa 103-115. "polarisoidun mallin" tehoa, jossa kynnysten välistä harjoittelua vähennetään (Esteve-Lanao ym. Uudempi suositus toisaalta tuo esille myös arkija hyötyliikunnan merkityksen, ei pelkästään varsinaisen tavoitteellisen kuntoilun, mutta se keskittyy vain terveyden kannalta minimitarpeisiin, ei niinkään kunnon kohottamiseen. Vastaavat lukemat kilpailukauden kynnyksellä olivat kahdeksan ja 77 prosenttia (Meyer ym. Kestävyysurheilijalla väsymisen kynnys korkealla Kestävyysurheilijoi\la on tunnetusti korkea maksimaalinen hapenottokyky, mutta mitä kovemman tason kestävyysurhei Iijasta on kyse, sitä korkeammat ovat myös kynnystehot/-työt/-vauhdit suhteessa maksimiin (esim. Ikääntymisellä näyttää olevan suurempi vaikutus maksimaaliseen suorituskykyyn kuin kynnyksiin. Meyer ym. Norjassa huippu-urheilusta 28 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009. Ammattilaispyöräilijöillä on raportoitu aerobisen kynnyksen löytyvän 70-75 prosentin ja anaerobisen kynnyksen 85-90 prosentin tasoilta maksimaalisesta hapenottokyvystä. Laskelma: [((175-55) x 40%) + 55 ((175-55) X 50%) + 55]. Kynnysilmiö vaikuttaa olevan sukupuolesta riippumaton. Yhteensä noin 100 tunnin suorituksessa kilpailijoiden syke oli 70 prosenttia ajasta alle aerobisen kynnyksen, 23 prosenttia kynnysten välissä ja seitsemän prosenttia yli anaerobisen kynnyksen
Kindermann, W., Simon, G., Keul, J. Esteve-Lanao, J., Foster, C., Seiler, S., Lucia, A. Updated Recommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Pääasiassa kynnyksillä pyritään kuvaamaan kahta intensiteettiä: kohtaa, jossa maitohappotaso alkaa ensimmäisen kerran nousta lepo-/perustasosta ja ylintä tehoa, jolla maitohappopitoisuus pysyy vielä tasaisena huolimatta kuormituksen kestosta. Meyer, T., Lucia, A., Earnest, C.P., Kindermann, W. Philadelphia, PA, Lippincott Williams & Wilkins. Se on useim m iten tur vallinen myös kunt outettavilla potilailla. Kantola & Rusko 1984). Sports Med; 32: 675-700. lnt J Sports Med; 26 (Suppl 1 ): S38 S48. Suom essa kestävyysur heilijoiden harjoittelua on ohjeistettu aero bista ja anaero bista kynnystä hyödyntäen jo vuosikym m enten ajan (esim . LIIKUNTA & TIEDE 46•2-312009 29. ACSM/AHA Recommendations. Anaero bisen kynnyksen ylittävät tehot vaativat kuitenkin niin kovaa ponnistel ua, että heikkokuntoisim m ill a tätä korkeatehoisinta aluetta ei ole syytä käyttää. Aunola, S. Skinner, J., McLellan, T. J Cardiopulm Rehabil; 13: 31-36. (20071 lmpact of training intensity distribution on performance in endurance athletes. Matsumura, N., Nishijima, H, Kojima, S., Hashimoto, F., Minami, M., Yasuda, H. J Appi Phys, 35 236-243. Peru skestävyy sharjoittelu toteutetaan alle aero bisen kynnyksen teholla, vauhtikestävyy sharjoittelu kynnysten välissä ja m aksim ikestävyy s/hapenoton harjoitukset anaero bisen kynnyksen ylittävällä teholla. Tärkein kynnys on kotiovella! Vaihtoehtoja erilaisiin kynnysmäärityksiin riittää. M eyer ym . Kynnys 1 kuvaa kohtaa, jossa maitohappotaso alkaa ensimmäisen kerran nousta lepo-/perustasosta. Harjoitusintensiteetin jako on suositeltavaa tehdä eritasoisilla liikkujilla kynnysten avulla. 1983; M cConnel ym . Heillä jo matala intensiteetti riittää terveysvaikutusten lisäksi m yös kunnon kehittäm iseen. Kun henkilökohtaiset kynnykset on m ääritetty, voidaan harjoittelua toteuttaa ur heiluvalm ennuksen om aisesti lähes lähtötilanteesta riippum atta. (2005) suosittelevat kynnyksien käyttöä harjoitusint en siteettien jakoon siten, että aero bisen kynnyksen alapuolinen tehoalue toim ii ylläpitävässä harjoittelussa, kynnysten välinen alue kehittävässä ja anaero bisen kynnyksen tu ntum assa ja sen yli m enevät tehot ovat intensiivisen ja/tai intervalliharjoittelun aluetta. (1973) Anaerobic threshold and respiratory gas exchange during exercise. (1991) Aerobic and anaerobic thresholds as tools for estimating submaximal endurance capacity. 12005) A Conceptual Framework for Perormance Diagnosis and Training Prescription from Submaximal Gas Exhange Parameters Theory and Application. (20061 ACSM's guidelines for exercise testing and prescription 7th edition. 1993). Näiden avulla voidaan arvioida pitkäaikaista kestävyyttä ja ohjeistaa kestävyysharjoittelua eri intensiteettialueille. Gummerus, Jyväskylä, 359s. Karvonen, MJ., Kentala, E., Mustala, 0. Kynnys 2 kuvaa ylintä tehoa, jolla maitohappopitoisuus pysyy vielä tasaisena huolimatta kuormituksen kestosta. (1979) The significance of the aerobic-anaerobic transition for the determination of work load intensities during endurance training. (1993) Gas exchange anaerobic threshold implications for prescribing exercise in cardiac rehabilitation. (20021 Methods to Determine Aerobic Endurance. (1984) Hiihto sydämen asiaksi. vastaava Olym piatoppen on tehnyt suositu kset kestävyysharjoittelun jakam isesta viiteen luokkaan intensiteetin m ukaan käyttäm ällä peru steena pro sent teja m aksim isykkeestä. (19831 Determination of anaerobic threshold for assessment of functional state in patients with chronic heart failure. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä esiteltyjen kynnyksien lisäksi suurelle osalle tärkein kynnys ylitettäväksi on se kotiovella sijaitseva sen määrittelyyn ei tarvita erityisosaamista, mutta sen ylitykseen jonkun verran tahtotilaa' ESA HYNYNEN, LitM Tutkija KIHU Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: esa.hynynen@kihu.fi "Urheilija" alle 12 MET "Kuntoilija" alle 8 MET 'Sohvaperuna" alle 3 MET ' ----,----~-.-------,----.,........----.----.-----,• ! Kevyt Kynnys 1 12-16 MET 8-11 MET 3-6MET Kohtalainen Kynnys 2 20MET lSMET lOMET Kova KUVIO 1. Wasserman, K., Whipp, B., Koyal, S., Beaver, W. (2007) Physical Activity and Public Health. Eur J Appi Physiol; 42: 25-34. Circulation; 68:360-367 McConnell, TR., Clark, BA., Conlin, NC., Haas, JH. Aero bisen kynnyksen m erkitys toim intakyvy n luokittelussa sekä liikunt asuositusten annossa onkin tu nnustettu m m . 2005) LÄHTEET American College of Sports Medicine. J Strenth Cond Res; 21. (Mukaeltu lähteestä Meyer et al. Circulation; 116: 1081 1093. Res Q Exerc Sport. Publications of the Social lnsurance Institution, Finland, ML:109. 51 234-248. Kantola, H., Rusko, H. Ann Med Exp Biol Fenn; 35 307-315. 943-949. sydänpotilaill a (M atsum ura ym . (19801 The Transition from Aerobic to Anaerobic Metabolism. (1957) The effects of training on heart rate: a longitudinal study. Bosquet, L., Leger, L., Legros, P. Kuviossa 1 on koottu aiemmin mainitusta kirjallisuudesta yhteenveto siitä, miten kynnysten avulla voidaan erilaisilla ryhmillä jakaa kestävyysharjoittelua kolmelle tehoalueelle
Mielenkiintoista on, että sykevaihtelun määrä ennen kestävyysharjoittelua ennustaa itsenäisesti (selitysaste 27 prosenttia) kestävyysharjoittelulla saavutettua yksilöllistä kuntomuutosta terveillä, aikaisemmin vähän liikuntaa 30 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /2009. Geneettisten tekijöiden arvioidaan selittävän noin 25-50 prosenttia yksilöllisestä kuntomuutoksesta. Perintötekijät kuntomuutoksen taustalla Iällä, sukupuolella, etnisellä taustalla ja lähtokunnolla on yllättävän pieni rooli yksilöllisen kuntomuutoksen syynä. Liikunnan aiheuttamien erilaisten fysiologisten vasteiden seuraaminen auttaa räätälöimään yksilöllisiä liikuntaohjelmia. Ne selittävät yksilöllisestä kuntomuutoksesta yhteensä vain noin kymmenen prosenttia (Bouchard & Rankinen, 2001). Kestävyyskunto nousee kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun jälkeen noin 10-15 prosenttia vaihdellen yksilötasolla 0-40 prosentin välillä (Bouchard & Rankinen, 2001). Kunto kohoaa jo muutaman viikon säännöllinen harjoittelun jälkeen. Autonomisen hermoston toiminta ennustaa kuntomuutosta Sydämen sykevaihtelu kuvastaa keskushermoston ohjaaman tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toimintaa ja on osoittautunut luotettavaksi menetelmäksi arvioitaessa sydämen terveyttä (Kleiger et al., 1987; Bigger et al., 1992; Tulppa et al., 1998). Sen sijaan perimän osuus ilmiön taustalla tunnustetaan merkittäväksi (Bouchard et al., 1999; Hautala et al., 2007; Bray et al., 2009; Hautala et al., 2009). Alentunut sykevaihtelu ennustaa korkeampaa kuolleisuutta sydänsairailla (Huikuri et al., 2000; Makikallio et al., 2005; Kiviniemi et al., 20076; Huikuri et al., 2009) ja on itsenäinen sydänsairautta ennustava riskitekijä myös terveillä (Tsuji et al., 1996; Huikuri et al., 1998). Niinpä liikunnan käyttö lääkkeenä on kansanterveydellisesti ja taloudellisesti vahvasti perusteltua. Tutkimusnäyttö liikuntasuosituksen mukaisen harjoittelun jälkeisestä kunnon muuttumisesta on osoittanut, että noin 5-10 prosenttia terveistä koehenkilöistä saa huonon harjoitusvasteen olipa harjoittelujakson pituus sitten 20 viikkoa (Bouchard & Rankinen, 2001), 8 viikkoa (Hautala et al., 2003) tai 2 viikkoa (Hautala et al., 2006). Vaikka geenitutkimus on edistynyt viime vuosina huikein askelein erityisesti eri sairauksien taustamekanismeja selvitettäessä (Hardy & Singleton, 2009), ei kuntomuutosta sääteleviä geenejä kuitenkaan tunneta tarkemmin (Rankinen & Bouchard, 2008). Biologinen tosiasia kuitenkin on, että yksilöllinen vaste fyysiseen harjoitteluun vaihtelee paljon. laajat väestöpohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että huono fyysinen kestävyyskunto tai vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä riskiin kuolla sydänja verisuonisairauksiin ennenaikaisesti (Ekelund et al., 1988; Blair et al., 1989; Kesaniemi et al., 2001; Laukkanen et al., 2001; Myers et al., 2002; Thompson et al., 2003). Geneettisten tekijöiden arvioidaan selittävän kaksosja perhetutkimusten valossa noin 25-50 prosenttia yksilöllisestä kuntomuutoksesta. L iikunnan harrastamisen ja hyvän fyysisen kunnon merkitys terveydelle tunnetaan nykytutkimuksen valossa hyvin. Kunnon kohoamisen myötä säännöllinen liikunta vaikuttaa myös useisiin muihin terveyden vaaratekijöihin suotuisasti. Teksti: ARTO HAUTALA Samanlainen harjoittelu yksilöllinen harjoitusvaste Yksilöllinen vaste fyysiseen harjoitteluun vaihtelee paljon
Harjoitusvastetta kannatta arvioida useamman terveysmuuttujan avulla Arvioitaessa säännöllisen liikunnan vaikutuksia, on syytä korostaa, että pelkän fyysisen kunnon muutosten tarkastelu ei välttämättä kuvaa muita liikunnan aiheuttamia positiivisia terveysvaikutuksia. Blair SN, Kohl HW, 3rd, Paffenbarger RS, Jr., Clark DG, Cooper KH & Gibbons LW. Vähäinen sykevaihtelu sitä vastoin tarkoittaa, että elimistö on liian kuormittuneessa tilassa harjoitteluun. (19891 Physical fitness and all-cause mortality. Tutkimusnäyttö osoittaa, että vaikka kestävyyskunnossa ei harjoittelun jälkeen tapahtuisikaan merkittäviä muutoksia, voi harjoittelu nostaa tehokkaasti esimerkiksi veren hyvän HDL-kolesterolin määrää (Leon et al., 2000; Katzrnarzyk et al., 2001; Hautala et al., 2007). Yksi ryhmä harjoitteli etukäteen määritetyn päiväkohtaisen harjoitteluohjelman mukaan. Familial aggregation of yksilöllisen kuntomuutoksen taustalla. Correlations among time and frequency domain measures of heart period variability two weeks after acute myocardial infarction. Lajia vaihtamalla kestävyyskunto ylös harjoiuelututkirnuksen, johon osallistui 91 tervettä vähän liikuntaa harrastavaa miestä ja naista. Am J Cardiol 69, 891-898. Harjoittelua seurasi kahden kuukauden harjoittelutauko, jonka jälkeen samat koehenkilöt harjoittelivat kahden viikon ajan eri harjoittelumuodolla kuin millä olivat aloittaneet. Puolet harjoittelijoista toteutti ensin kontrolloidun kahden viikon kestävyysharjoittelun toisen ryhmän harjoitellessa kuntosalilla. Toinen ryhmä mittasi harjoittelujakson jokaisena päivänä sykevaihtelua päiväkohtaisen harjoitusohjelman määrittämiseksi. Päivinä, jolloin sykevaihtelu oli korkea, toteutettiin tehokasta harjoittelua. Harjoittelua vähennettiin tai !evättiin päivinä, jolloin sykevaihtelu oli matala. (Kiviniemi et al., 2007a). Käytännön kannalta on kuitenkin ainakin yhtä tärkeää yrittää löytää keinoja, joilla huonon harjoitusvasteen saavuttaneiden henkilöiden kunto saadaan nousemaan. Nämä tulokset osoittavat, että autonomisen hermoston toiminta on merkittävä yksilöllistä kuntomuutosta selittävä yksittäinen fysiologinen tekijä (Hautala et al., 2009). Toteutimme V0(2max) response to exercise training: results from the HERITALIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /2CXJ9 31. Elimistön kuormittumisen ja siitä palautumisen arviointi autonomisen hermoston toimintaa mittaamalla on siis varsin perusteltua yksilöllisen liikuntaohjelman suunnittelussa ja seurannassa. Kuormituksen ja palautumisen seuranta on tärkeää Yksilöllisen kuntomuutoksen fysiologisten mekanismien selvittäminen auttaa ymmärtämään elimistön toimintojen monimutkaista säätelyä. A prospective study of healthy men and women. On siis erittäin suositeltavaa arvioida fyysisen harjoittelun toteutumaa kuntornuutoksen lisäksi myös esimerkiksi painon -, vyötärön ympäryksen-, verenpaineen ja veren rasvaprofiilin muutosten näkökulmasta. Kun olo on levännyt ja virkeä, on tehokkaan liikuntatuokion aika. ARTO HAUTALA, FT Dosentti, Laboratoriopäällikkö Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sähköposti: arto.hautala@verve.fi LÄHTEET Bigger JT, Jr., Fleiss Jl, Steinman RC, Rolnitzky LM, Kleiger RE & Rottman JN. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositusten mukaisella voimaharjoittelulla voidaan kestävyyskuntoa kohottaa niillä henkilöillä, joilla suositusten mukainen kestävyysharjoittelu ei kehitä kestävyyskuntoa (Hautala et al., 2006). 119991. Alentunut sykevaihtelu ennen kestävyysharjoittelua sai kunnon nousemaan vain vähän (Hautala et al., 2003). On helppo ymmärtää, miten turhauttavalta tuntuu jos on harjoitellut tunnollisesti ja säännöllisesti ehkä jopa useiden kuukausien ajan, ja kuntotestitulos osoittaa kunnon olevan lähtötasolla. Jama 262, 23952401 Bouchard C, An P, Rice T, Skinner JS, Wilmore JH, Gagnon J, Kiinnostuimme myös liikuntalajin merkityksestä Perusse L, Leon AS & Rao DC. Voidaan olettaa, että yksilöllisyyden huomioiminen motivoi säännölliseen liikuntaan entistä tehokkaammin, olipa sitten ensisijaisena tavoitteena positiiviset elämykset, kunnon kohottaminen tai terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Niinpä testasimme sykevaihtelun käyttökelpoisuuden yksilöllisen kestävyysharjoittelun ohjaajana. Mitä siis tehdä, jos kunto ei liikuntaohjelman jälkeen nousekaan. harrastaneilla miehillä. Liikuntaa voi erittäin hyvällä omallatunnolla suositella kaikille ikään, sukupuoleen, kokoon ja kuntoon katsomatta. Jokaisen sykevaihtelu-ryhmäläisen kunto nousi selvästi, mikä osoittaa sykevaihtelun päivittäisen mittaamisen toimivan hyvin harjoittelun ja levon suhteen määrääjänä. Lisäksi korkea sympaattinen hermoaktiivisuus, mitattuna mikroelektroditekniikalla peroneus-hermosta (Tulppo et al., 2005) ennen kestävyy sharjoittelua, on yhteydessä huonoon harjoitusvasteeseen (Hautala et al., 2006). Käytännön vinkkinä voidaan todeta, että jos olo on väsynyt tai stressaantunut, niin silloin kannattaa levätä tai harrastaa liikuntaa kevyemmällä teholla virkistäytymismielessä. Liikunnan aiheuttamien erilaisten fysiologisten vasteiden seuraaminen auttaa räätälöimään entistä sopivampia yksilöllisiä liikuntaohjelmia. Tämä johti siihen, että sykevaihtelun avulla toteutettu harjoittelu kohotti kuntoa paremmin kuin etukäteen määritetty harjoitusohjelma, vaikka harjoittelun kokonaismäärä oli sama. Yksinkertaisimmillaan siis lajia vaihtamalla voidaan saada kunto ylös. (1992). Aiempi tutkimuksemme osoitti, että korkea sykevaihtelu tarkoittaa elimistön hyvää valmiutta vastaanottaa harjoitusarsyke sekä kehittyä harjoittelun seurauksena
Physical fitness as a predictor of cardiovascular mortality in asymptomatic North American men. Peripheral sympathetic outflow correlates with the response to endurance training. 3109-3116. (2002). Bray MS, Hagberg JM, Perusse L, Rankinen T, Roth SM, Wolfarth B & Bouchard C. The l.ip id Research Clinics Mortality Follow-up Study N Engl J Med 319, 1379-1384. Leon AS, Rice T, Mandel S, Despres JP. Obesity (Silver Springl 16 Suppl 3, S47-50. Hautala AJ, Kiviniemi AM &Tulppo MP. Huikuri HV, Makikallio TH, Peng CK, Goldberger AL, Hintze U & Moller M. Med Sci Sports Exerc 41, 35-73. N Engl J Med 360, 1759-1768. Kleiger RE, Miller JP. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity) Circulation 107. Huikuri HV, Raatikainen MJ, Moerch-Joergensen R, Hartikainen J, Virtanen V, Boland J, Anttonen 0, Hoest N, Boersma LV, Platou ES, Messier MD & Blochthomsen PE. lndividual responses to aerobic exercise: The role of the autonomic nervous system. 12003). Fractal correlation properties of R-R interval dynamics and mortality in patients with depressed left ventricular function after an acute myocardial infarction. Katzmarzyk PT, Leon AS, Rankinen T, Gagnon J, Skinner JS, Wilmore JH, Rao DC & Bouchard C. Am J Physiol 274, H424-429. The Framingham Heart Studv. lndividual ditferences in the responses to endurance and resistance training. Circulation 94, 2850-2855. Eur Heart J 26, 762-769. 304-305. Schneider R, Bauer A, Tapanainen JM, Tulppo MP. 12006). Bigger JT, Jr. Am J Physiol Heart Circ Physiol 285, H 174 71752. (2005). Metabolism 49, 513-520. Tulppo MP. Kiviniemi AM, Tulppo MP. Cardiovascular fitness as a predictor of mortality in men. I2007a) Endurance training guided individually by daily heart rate variability measurements. (2008). 12000). 120071. Tsuji H, Larson MG, Venditti FJ, Jr., Manders ES, Evans JC, Feldman CL & Levy D. (1998). Eur J Appi Physiol 101, 743-751. 120051 Physiological background of the loss of fractal heart rate dvnarnics. 12001 ). 1003-1008. 12009). 12000). 120091. Hautala AJ, Kiviniemi AM, Makikallio TH, Kinnunen H, Nissila S, Huikuri HV & Tulppo MP. Eur Heart J 30, 689-698 . Laukkanen JA, Lakka TA, Rauramaa R, Kuhanen R, Venalainen JM, Salonen R & Salonen JT. lndividual ditferences in response to regular physical activity. Hautala AJ, Leon A, Skinner JS, Rao DC, Bouchard C & Rankinen T. Hautala AJ, Kiviniemi, AM, Mäkikallio, TH, Tiinanen, S, Seppänen, T, Huikuri, HV, Tulppo, MP 12006). Prediction of sudden cardiac death after acute myocardial infarction: role of Holter monitoring in the modern treatment era. Hardy J & Singleton A. 12009). Circulation 112, 314-319. 32 LIIKUNTA& TIEOE46•2 3/20'.)9. Makikallio TH, Barthel P. Power-law relationship of heart rate variability as a predictor of mortality in the elderly. 11987) Decreased heart rate variability and its association with increased mortality after acute myocardial infarction. Cardiovascular autonomic function correlates with the response to aerobic training in healthy sedentary subjects. Changes in blood lipids consequent to aerobic exercise training related to changes in body fatness and aerobic fitness. 12001 ). Ekelund LG, Haskell WL, Johnson JL, Whaley FS, Criqui MH & Sheps DS. Wichterte D, Hautala AJ, Tiinanen S, Seppanen T, Makikallio TH & Huikuri HV. Schmidt G & Huikuri HV. Hautala AJ, Makikallio TH, Kiviniemi A, Laukkanen RT, Nissila S, Huikuri HV & Tulppo MP. Peroxisome Proliferator-Activated Receptor Delta Polymorphisms Are Associated With Physical Performance and Plasma Lipids: The HER ITAGE Family Study Am J Physiol Heart Circ Physiol. Dose-response issues concerning physical activity and health: an evidence-based symposium. Med Sci Sports Exerc 33, S446-451, discussion S452-443. I2007b) Novel spectral indexes of heart rate variability as predictors of sudden and nonsudden cardiac death after an acute myocardial infarction. The human gene map for performance and health-related fitness phenotypes: the 2006-2007 update. Huikuri HV, Makikallio TH, Airaksinen KE, Seppanen T, Puukka P. 11988). Am J Cardiol 59, 256-262. Thompson PD, Buchner D, Pina IL, Balady GJ, Williams MA, Marcus BH, Berra K, Blair SN, Costa F. Circulation 97. Bouchard C & Rankinen T. Arch lntern Med 161, 825-831. (19961. 12001 ). Genowide association studies and human disease. 12003). 2031-2036. Tulppo MP. Gene-physical activity interactions: overview of human studies. Prediction of fatal or near-fatal cardiac arrhythmia events in patients with depressed left ventricular function after an acute myocardial infarction. GE Family Study J Appi Physiol 87. Raiha IJ & Sourander LB. Kiviniemi AM, Hautala AJ, Kallio M, Seppanen T, Makikallio TH & Huikuri HV. & MossAJ. Bergeron J, Gagnon J, Rao DC, Skinner JS, Wilmore JH & Bouchard C. Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S & Atwood JE. Franklin B, Fletcher GF, Gordon NF, Pate RR, Rodriguez BL, Yancey AK & Wenger NK. Ann Med 39, 54-62. lmpact of reduced heart rate variability on risk tor cardiac events. 119981. Kesaniemi YK, Danforth E, Jr., Jensen MD, Kopelman PG, Lefebvre P & Reeder BA. Blood lipid response to 20 weeks of supervised exercise in a large biracial population: the HER ITAGE Family Study. Eur J Appi Physiol 96, 535-542. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing N Engl J Med 346, 793-801. Neurosci Biobehav Rev 33, 107-115. Rankinen T & Bouchard C. Kiviniemi AM, Hautala AJ, Kinnunen H & Tulppo MP. ln The Annual Meeting ot European College of Sports Science, Lausanne, Switzerland, pp. Circulation 101, 47-53. 12001). Vagal modulation of heart rate during exercise: effects of age and physical fitness. Med Se, Sports Exerc 33, S351-358. Makikallio TH, Seppanen T, Laukkanen RT & Huikuri HV. 12009). Metabolism 50, 841-848
Opiskelija vastaa itse matka-, majoitus-ja ruokailukustannuksista. Koulutus alkaa syyskuussa 2009 ja päättyy kesäkuussa 2010. Koulutuksen hinta 350 €. 040 456 0701 Täytä hakemus www.kisakallio.fi/taydennyskoulutushakemus Finnish Society of Sport Sciences 8360 LOHJA •=Puh (019) 31511 • asiakaspalvelu@kisakallio.fi . Koulutukseen otetaan 20 hakijaa. Pääsyvaatimuksena liikuntatai terveydenhuoltoalan koulutus. '\~.. Arvostettua täydennyskoulutusta tukevat monipuolinen oppimateriaali, käytännönläheiset harjoitteet ja ammattitaitoiset kouluttajat. Lisätiedot: ju kka.hokka@kisakallio.fi, mika.valavuori@kisakallio.fi, puh. Hakuaika 1.4.-28.8.2009. Varmaa ammattitaitoa, monipuolista osaamista Kuntotestaajan täydennyskoulutus (20 ov) Koulutus on tarkoitettu kuntotestaustyötä tekeville sekä alasta kiinnostuneille terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille. Syksyn lähijaksot toteutetaan 27.-29.9, 25.-27.10 ja 13.-15.12.2009. Lähijakson majoituspaketti puolihoidolla Kisa kalliossa opiskelija hintaan 135 €
Yhteisöllisyyden puolustajat haluavat kompromissin. Yhteisöllisyys koskettaa kaikkia niitä, jotka koetaan omiksi. Yksilön arvon on oltava pyhä, samoin hänen perusoikeutensa, mutta silti hänen on taivuttava solidaarisuuteen ja vastuullisuuteen. Yhteisöllisyyttä kuvaavat John Winthropin sanat hänen saapuessaan Amerikkaan vuonna 1630 (Myers, 2000, s. Teksti: MARKKU OJANEN Eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, on kaivattu yhteisöllisyyttä. Tämä joukko voi koostua 34 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /'2fX'f:J. Yksilönä yhteisössä. 194): "Meidän täytyy iloita toisistamme, tehdä toisten elämä omaksemme, riemuita yhdessä, surra yhdessä, tehdä työtä ja kärsiä yhdessä ja nähdä silmissämme yhteisö, jonka jäsenet ovat samaa ruumista." Yhteisöllinen kulttuuri koostuu perheistä, suvuista ja hei moista. Yhteisöllisissä kulttuureissa auktoriteetteja kunnioitetaan, harmoniaa arvostetaan ja ihmisen on lupa antaa periksi ja alistua. Velvollisuuksien noudattaminen ja uhrautuminen ovat hyveitä. Traditionaalisesta yhteisöllisyydestä haluttaisiin poimia vain individualisteille sopivat piirteet, mutta sen mukana ei saisi tulla huonoja asioita. Y hteisöllisyys on edelleen vallitseva elämänmuoto
162). Se antaa ihmiselle arvon riippumatta siitä, missä ja miten hän elää. Alexis de Tocqueville näki muutoksen kirkkaasti jo vuonna 1831 kierrettyään Yhdysvaltoja. Individualismi hyväksyy ihmisten erilaisuuden, jopa ruokkii sitä ja antaa luovuudelle paljon tilaa. Yhteisön etu tulee aina asettaa yksittäisen jäsenen edun edelle. Ennakkoluuloisuus ja suvaitsemattomuus tuomitaan länsimaissa yleisesti. Individualismin nousu Ennen yksilön minuuden vahvistumista ihmiselämä on ollut monessakin mielessä kaavamaista. Individualismin valoja varjopuolet Yksilökeskeisen kulttuurin varjopuolia on tuotu niin voimakkaasti esiin, että sen valopuolet ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Jokainen vetäytyy itseensä tietämättömänä muiden kohtalosta" (emt. Kyseessä on "tyyni ja harkitseva tunne, joka saa jokaisen kansalaisen erottamaan itsensä kanssaihmisten massasta ja vetäytymään perheen ja ystävien piiriin; tämän oman makunsa mukaisen yhteisön vuoksi hän mielihyvin jättää muun yhteiskunnan hoitamaan itse itsensä ... Yhteisöllistä kulttuuria ympäröivää maailmaa ei voi muuttaa; siihen on vain sopeuduttava. Yksilökeskeinen kulttuuri antaa jokaiselle, myös lapsille, mahdollisuuden elää oman elämäntyylinsä mukaan. Ihmiset kuuluvat yhteisöönsä silloinkin, kun ovat joutuneet sen ulkopuolelle. K u v a : S U O M E N JÄ Ä K IE K K O LI IT O / D E N IS H E IM O N E N muutamista kymmenistä henkilöistä aina satoihin ja tuhansiin asti. Ihmisten on lupa elää ja ajatella niin kuin haluavat, kunhan eivät vaikeuta muiden elämää. Yksilön arvokkuuLIIKUNTA&TIEDE46•2-3/'2009 35. Yhteisöllinen kulttuuri synnyttää oman "psykologiansa", joka on yhdistelmä teologiaa ja oppia hyvästä elämästä. Yhteisöllistä ja yksilökeskeistä elämää voidaan verrata vaakaan, jonka toisessa kupissa ovat rajoitukset ja harmonia ja toisessa valinnat ja ahdistus. Sellaiset ihmiset eivät ole velkaa kenellekään ja tuskin odottavat mitään muiltakaan. Tocqueville näki myös tällaisen elämän ongelmat. Heille kehittyy tapa nähdä itsensä erillisinä ja kuvitella, että koko heidän kohtalonsa on heidän omissa käsissään." (Myers, s. Yhteisöllisen kulttuurin olennainen osa ovat sen rituaalit ja yhteiset juhlat, joilla vahvistetaan yhteisön kiinteyttä. 163). Yksilöllisyydelle ei ollut paljon tilaa eikä tarvettakaan. Radikaali individualismi tuhoaa yhteisöllisyyden ja tuottaa ihmisiä, jotka "samanlaisina ja tasa-arvoisina, hyörivät ympäriinsä tavoitellen mitättömiä ja banaaleja mielihyviä, joilla he tuhoavat sielunsa. Todellinen yhteisöllisyys edellyttää, että kaikki tuntevat toisensa ja että he ovat keskenään vastavuoroisessa riippuvuussuhteessa. Individualistisessa kulttuurissa uskotaan, että vapautumisen seurauksena ihmisestä tulee onnellinen. Individualistinen yhteiskunta pirstoutuu yhä pienempiin ryhmiin arvojen, mieltymysten ja elämäntyylien mukaan. Yhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet on tarkasti määritelty. Universaalisuuden (ihmisten samanlaisuuden) idea on vähitellen lyönyt läpi länsimaissa, vaikka ihmisillä on luontainen taipumus vieroksua kaikkea erilaista ja poikkeavaa. s. Tuo kertomus kuvaa heimon historiaa, sen sankaritekoja ja suurta tulevaisuutta. Tämä luontainen pelkoja torjuntareaktio on vähitellen laantunut ja sitä vahvistetaan myös lainsäädännön avulla. Samalla kun ihmisen minuus vahvistuu, hän näkee elämässään valintoja ja vähitellen myös mahdollisuuksia. Lait ja normit ovat ihmisten välisiä sopimuksia, jotka voidaan tarvittaessa muuttaa. Tämä universaalisuuden idea on yhteisölliselle kulttuurille vieras asia. Heimon jäsen pääsee osalliseksi yhteisön suuresta kertomuksesta, josta jatkuvasti ammennetaan voimaa
Yhteisöllisyyden vahvistaminen nähdään ratkaisuna moniin ongelmiin, kuten yksinäisyyteen, rikollisuuteen, vieraantumiseen ja masennukseen. Robert Bel/ah ja Amitai Etzioni ovat etsineet vaihtoehtoja egoistiselle individualismille. Jos "puolustusmekanismit" eivät toimi, soitin päästää vieraita ääniä ja menettää harmoniansa. Muutosta minuuden kokemisessa on vaikea tiedostaa, koska olemme sen vankeja. Minuus on samanaikaisesti jotakin pysyvää, mutta kuitenkin muuttuvaa. Pahimmillaan näin voi käydä myös länsimaisissa yhteiskunnissa, jos narsistinen elämäntyyli yhä vahvistuu. Yksilökeskeisyyden on koettu vahvistuneen niin, että se tuottaa narsismia ja välinpitämättömyyttä. Individualismin myönteiset ja kielteiset piirteet voidaan tiivistää seuraavasti. Philip Rieff ja Christopher Lasch ovat nähneet individualismiin liittyvän terapeuttisen kulttuurin tuhoavana tekijänä. Individualistinen kulttuuri johtaa kyseenalaistamaan auktoriteetit tekemään niin kuin itsestä tuntuu hyvältä lupaamaan itselleen uskollisuutta toteuttamaan itseään korostamaan ainutlaatuisuutta erottautumaan massasta haluttomuuteen tehdä kompromisseja vertaamaan omia tuloksia ja ominaisuuksia Individualismin vaarana on hillitön egoismi,jonka seuraukset näkyvät ihmisten suurissa aineellisissa eroissa. Individualistisessa kulttuurissa eläneet eivät 36 LIIKUNTA& TIEOE46•2-3/2009. Ihmiset ovat tyydyttämättömässä tilassa. Seurauksena on ahdistusta, yksinäisyyttä, vieraantumista ja jatkuvaa takertumista omaan minuuteen. Kun kuitenkin individualismiin kohdistuvassa kritiikissä on paljon oikeaan osuvaa, seuraavassa näitä ongelmia tarkastellaan lähemmin. "Onnellisuus ei enää ole olemisen normaali tila, vaan siitä tulee päämäärä" (Liedloff, ss. Ennen sosiaalinen minuus oli yhtä kuin persoonallinen minuus. Samalla myös ihmisen vastuu katoaa ja hänestä tulee geeniensä tai vanhempiensa uhreja. Vaikka imperiumit ovat aina pelänneet ulkoisia valloittajia ja vaikutteita, ne lopulta kuitenkin hajoavat sisältä päin. Vaarana on ihmisen takertuminen minuuteensa ja kokemus, että sitä on jatkuvasti testattava. Minuuden tiedostaminen antaa ihmiselle luovuutta, avaruutta ja rohkeutta, mutta sen varjopuolena ovat minuuden taakat. Minuuden kirous Monissa kirjoituksissa on kauhisteltu länsimaisten ihmisten egoismia, minäkeskeisyyttä ja narsismia. Minuus on kuin instrumentti, jota länsimainen ihminen on oppinut soittamaan. Individualismin tulevaisuus Eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, on kaivattu yhteisöllisyyttä. Uhrautuminen on nykyajan synneistä pahin, koska silloin ihminen ei ole itselleen uskollinen. Minuuden supistuminen näkyy uupurnuksena, stressinä, ahdistuksena ja masennu ksena, törmäily taas ristiriitoina, narsismina ja aggressiivisuutena. Laajetessaan minuudet törmäävät toisiinsa. Yhteisöjä ei voi olla ilman vahvoja rajoituksia. Törmäys voi johtaa minuuden supistumiseen, mutta muuten sen laajeneminen jatkuu. Myös käsite "tyhjä minuus" kuvaa minuuden ytimen katoamista. Parhaimmillaan yksilö kokee, että voittoja on enemmän kuin tappioita ja hallintaa enemmän kuin avuttomuutta. 109llO). Valtiovalta, kunnat ja yritykset asettavat yhteisöllisyyden tavoitteeksi tietämättä, mitä se lopulta tarkoittaa. Se tarkoittanee, että ihmisten tulisi tehdä enemmän asioita yhdessä, olla vastuullisia ja pitää huolta toisistaan. ltseviha ja epäilykset ovat tavallisia. Nyt ihmisellä on monta sosiaalista minuutta ja niihin väljästi liittyvä persoonallinen minuus eli identiteetti, jonka todellisesta luonteesta kukaan ei tiedä, ei edes ihminen itse. Yhteisöllisen kulttuurin minimaalinen minuus on muuttunut maksimaaliseksi minuudeksi, joka haluaa olla keskipisteenä ja joutuu taistelemaan asemastaan. Kulttuurin suuret kertomukset menettävät merkitystään. Minuuden vahvistuminen on lisännyt sen herkkyyttä. Moraalinen ahdistuneisuus häviää, sillä jokainen tekee, minkä kokee itselleen hyväksi. Yksilöllisyys voisi näkyä ihmisten henkisenä rikkautena, mutta valitettavasti se näkyy usein vain materiaalisina eroina. Ennen papit sovittelivat ihmisten keskinäisiä riitoja, nyt psykologit sovittavat ihmistä itsensä kanssa. Ennen maailma jakautui ystäviin ja vihollisiin, mutta nyt ihminen on samalla kertaa oma ystävänsä ja vihollisensa. Kun kyky soittaa minuutta on parantunut, pienetkin virheet ahdistavat ja harmittavat. Itsensä toteuttaminen kuulostaa hyvältä, mutta se vaikeuttaa yhteisöllisyyttä. Läheisyyttä kaivataan, mutta sitä ei osata antaa tai ottaa vastaan. Yhteisöllisiin kulttuureihin kuuluvat eivät lähetä rahaa vieraille, eri asioihin uskoville ihmisille. Alexander Solzhenitsyn tuli viimeisinä elinvuosinaan tunnetuksi länsimaisen kulttuurin kritiikistä. den ymmärtämisen pohjalta ovat kehittyneet myös tasa-arvo ja demokratia. Hyvä ihminen ei enää ole moraalinen vaan ekspertti. Myönteiset Kielteiset Henkilökohtaiset vapaudet Yksinäisyys Yksityisyys Vieraantuneisuus Onnistuminen omana ansiona Jakamisen vaikeus Vapaa elämäntyyli Muotivillitykset Muutos Muutos itseisarvona Luovuus Kyynisyyden kiehtovuus Yksilön arvokkuus Arvokkuuden ansaitseminen Avoimuus Itsehillinnän puute Ristiriitojen säänneltävyys Eturyhmien ristiriidat Universaalisuus Näennäinen sallivuus Yksi individualististen kulttuurien parhaita puolia on myötätunto vieraita ja erilaisia ihmisiä kohtaan. Terapiakulttuuri on heidän mukaansa moraalitonta ja riistää vanhemmilta heidän auktoriteettinsa. Yksilökeskeisyyden ydin on minän tai minuuden käsite. Yhdysvalloissa mm. Usko rahan ja vallan onnea tuovaan voimaan on suuri
Sosiaalista pääom aa hankitaan om illa ehdoilla. Rieff, P. The curse of self. The age of insanity. Pelit ja kisailut ovat antaneet vaihtelua ja jännitystä yhteisön elämään. 12004). (1979). Y hteisöllisen kulttuurin vallitessa eri elämänalueita ei eroteta selvästi toisistaan. Yksilökeskeisen kulttuurin piirissä eläneen ihm isen on vaikea sopeutu a yhteisöihin. Heitä yhdistää hyvä kulttu ur inen, sosiaalinen ja taloudellinen asem a. Samalla se tarjoaa jatkuvasti ohjeita siitä, millainen itsenä hallitsevan ihmisen kehon tulisi olla. 12008). Modernity and mental health. The thriumph of the therapeutic: Uses of faith after Freud. Kun suom alaiset ovat jo yksi m aailm an onnel lisim m ista kansoista, m aam m e ru otsinkieliset ovat aivan ainutlaatu ista joukkoa. New York: The Guilford Press. M. Aidosti yhteisöllisten kulttuurien onnellisuuden taso on tutkim usten m ukaan keskim äärin m atalam pi kuin yksilökeskeisten. Journal of Personality and Social Psychology, 52, 163-176. Heidän sosiaalinen pääom ansa on varm aan parem pi kuin suom enkielisten, m ikä on aivan eri asia kuin yhteisöllisyy s. Vähitellen urheilu nähtiin yhä selvemmin yksilön omana LIIKUNTA& TIEOE46•2-3/2009 37. Yhteisöllinen kulttuuri ei tunne nykyaikaisessa mielessä vapaa-aikaa, joka sekin on uuden suhtautumisen edellytys. Näitä syntyy kaikkialle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. 11966). Reading, Mass .. Yksilön arvon on oltava pyhä, sam oin hänen perusoikeutensa, m utta silti hänen on taivuttava solidaarisuuteen ja vastu ullisuuteen. Larsen (toim.) The subjective well-being (ss 414-430). (1987). Theorizing therapeutic culture. Kun urheilu ei enää nouse luontevasti yhteisöistä, olivatpa ne sitten kyliä, kouluja tai yliopistoja, yksilöt etsivät yhteisiä intressejä perustamalla yhdistyksiä. Oxford: Oxford University Press. Westport, Conn.: Praeger Suh, E. How the self became a problem: A psychological review of historical research. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi KIRJALLISUUTTA Baumeister, R.F. Yhteisöllisyyden puolustajat haluavat saada aikaan kom pro m issin. Spiritual hunger in an age of plenty. Teksti: MARKKU OJANEN YKSILÖNÄ YHTEISÖSSÄ: Vertailun piinasta omien tavoitteiden asettamiseen Yksilökeskeisessä kulttuurissa elävän ihmisen suhtautuminen urheiluun ja liikuntaan on ristiriitainen. The American paradox. Yksilökeskeinen kulttuuri korostaa vertailun turhuutta: et tarvitse kenenkään hyväksyntää, voit olla oma itsesi. (2000). Allowing human nature to work successfully. Silti yksilön arvostus näkyi jo antiikin Kreikassa, jossa yksilöt saattoivat nousta esiin yhteisöstä urheutensa, puhetaitonsa tai urheilusuoritustensa vuoksi. Uudella ajalla vahvistuva usko edistykseen, kehitykseen ja muutokseen antavat tilaa yksilöiden omille projekteille, joista yksi tärkeimmistä liittyy hänen omaan kehoonsa. kuitenkaan halua tra ditionaalista yhteisöllisyyttä, jolle on om inaista hiera rkkisuus ja vahva johtajuus. The culture of narcissism: American life in an age of diminishing expectations. (2001 ). Self-awareness, egotism, and the quality of human life. Liedloff, J. (19851 The continuum concept. Wright, K. Schumaker, J.F. Eid & R.J. Englantia pidetään nykyaikaisen urheilun kehtona. New Haven: Yale University Press. & Koo, J. Jaahlw l:n Book of Sports vuodelta 1618 suositti Englannin yläluokalle tanssia, jousiammuntaa ja hyppyjä monien muiden liikuntamuotojen ohella. Rom anit ja uudet etniset yhteisöt ovat varm asti yhteisöllisem piä kuin ru otsinkieliset, m utta tuskin yhtä onnellisia. Myers, D.G. Comparing subjective well-being across cultures and nations: Thewhat" and "why" questions. Teoksessa M. Leary, M.A. Past influences, future directions. New York: Harper & Row. Lasch, C. New York: Norton. Journal of Sociology, 44, 321-336. Tra ditionaalisesta yhteisöllisyy destä haluttaisiin poim ia vain individualisteille sopivat piirteet, m utta sen m ukana ei saisi tu lla huonoja asioita. Vain katastro fit saavat individualistin hetkeksi tunt em aan yhteisöllisyy ttä. Yhteisöllisyys ym m ärretään usein puutteellisesti. Adisson-Wesley. Tulevaisuudessa sellaiset yhteisel äm än m uodot, joissa Joudutaan todel la sopeutu m aan to iseen ihm iseen, vaikeutuvat ent isestään (avioliitto, perhe-eläm ä, työyhteisöt, varu sm iespalvelus). Kun joissakin tutkim uksissa Suom en ru otsinkielisten on todettu olevan onnellisem pia ja voivan parem m in kuin m uut suom alaiset, selitykseksi on tarjottu heidän yhteisöllisyy ttään. (2008). Vaikka ne eivät yhden asian liikkeinä ne eivät enää ole aidosti yhteisöllisiä, ne ovat aluksi hyvin ihanteellisia korostaen urheilun merkitystä kansalaiskunnon edistäjänä
Yksilö omistaa myös oman kehonsa eikä hänen periaatteessa tarvitse välittää ympäristön paineista. Hänen suhtautumistaan kuvaavat seuraavat vastakohtaisuudet ja paradoksit: • Yksilökeskeinen kulttuuri korostaa vertailun turhuutta: et tarvitse kenenkään hyväksyntää, voit olla oma itsesi. asiana, jonka avulla hän toteuttaa tavoitteitaan. Yksilöllisyyttä mallin mukaan. Myös asiantuntijat esittävät omia vaatimuksiaan siitä, kuinka kunnon kansalaisen tulee pitää huolta itsestään. Nuo tavoitteet voivat vaihdella. • Itsenäisyys ja riippumattomuus antavat tilaa omalle elämäntyylille, mutta yhteisöllisyyden kaipuu säilyy ja etsii uusia kohteita: omaksi koetun urheilijan tai joukkueen voitto yhdistää hetkeksi aivan erilaisia ihmisiä. • Jatkuvasti lisääntyvät tiedot liikunnan hyödyllisyydestä antavat ihmisille mahdollisuuden edistää omaa terveyttään, mutta samalla he tulevat tietoisiksi oman panostuksensa puutteellisuudesta. Yksilökeskeisessä kulttuurissa elävän ihmisen suhtautuminen urheiluun ja liikuntaan on muodostunut hyvin ristiriitaiseksi. Pakonomaisuus ja tiukkojen kaavojen noudattaminen sopii joillekin, mutta useimmat haluavat tehdä asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja joissa vähitellen voi edistyä. 38 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009. Esimerkiksi säännöllisen liikunnan harrastaminen vaatii itsekuria. Se edellyttää turhasta vertailusta luopumista ja omien tavoitteiden laatimista. Yhteisön ja hallitsevan eliitin taholta tulevat paineet ovat korvautuneet median ja asiantuntijoiden malleilla ja ohjeilla. Kaikille riittää sopivia vaihtoehtoja. Media pursuaa vaativia esikuvia, joiden mukaiseksi jokaisen tulisi muokata vartalonsa. Tällaiseen yhteisöllinen kulttuuri ei anna mahdollisuuksia. • Kun yhteisön taholta tulevat pakotteet väistyvät, samalla paljastuu itsehallinnan hauraus: ihminen sortuu herkästi noudattamaan hetken mielitekoja. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Itsenäisyys ja riippumattomuus antavat tilaa omalle elämäntyylille, mutta yhteisöllisyyden kaipuu säilyy ja etsii uusia kohteita: omaksi koetun urheilijan tai joukkueen voitto yhdistää hetkeksi aivan erilaisia ihmisiä. Yksilökeskeinen kulttuuri tarjoaa juuri liikunnan ja urheilun suhteen monia vahvuuksia, joita tulisi käyttää hyväksi. Kuitenkin vertailun piina on lisääntynyt niin, että kulttuuri tarjoaa jatkuvasti tietoja ja ohjeita siitä, millainen itsenä hallitsevan ihmisen kehon tulisi olla. • Itsensä toteuttamisen ihanne antaa ihmiselle aivan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla hänen epävarmuutensa kasvaa: milloin olen aidosti toteuttanut itseni. • Usko oman kehon muokattavuuteen laihduttamisen, ruokavalion, liikunnan ja kirurgian keinoin vahvistaa hallinnan tunnetta, mutta johtaa herkästi tyytymättömyyteen ja epävarmuuteen omasta kelpaamisesta. Luontevia tavoitteita ovat terveyden edistäminen, itsensä toteuttaminen, vaihtelu ja virkistys, omien rajojen testaaminen, menestys ja voittaminen. On suuri etu, että miehet ja naiset, nuoret ja vanhat voivat harrastaa monia erilaisia liikuntamuotoja. Kuitenkin kulttuuri asettaa varsinkin työelämässä tiukkoja vaatimuksia sekä ulkonäön että persoonallisuuden suhteen. Nykyaikaista länsimaista kulttuuria kuvaa yksilön oikeus toteuttaa itseään tavalla, joka tuntuu juuri hänelle oikealta
Tällaisessa näennäisdemokratiassa tilanne palautuu alun innostuksen jälkeen lähtöruutuun. Toimiminen osana ryhmää ja pärjääminen itsensä kanssa ovat ohjauksessa jääneet taka-alalle. Kun ryhmän jäsen huomaa, että hänen mielipidettään ei todellisuudessa kuunnella lainkaan, hän lopettaa osallistumisensa keskusteluun. Siksi liikuntaharrastuksen lopettaminen, vallankäyttö liikuntaryhmässä ja kiusaaminen ovat yleisiä ilmiöitä. Päätökset liikuntaja urheiluryhmissä tehdään usein hyvin pienellä joukolla. tarvitsevat tukea ryhmäilmiöiden hallintaan Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: ESA ROVIO, TARU LINTUNEN JA OLLI SALMI Liikunta jos jokin on toimintaa ryhmässä. Myös ravinnon ja levon merkitykset tunnetaan hyvin. Sitä saa, mitä tilaa. Syylliseksi ryhmän huonolle suoritukselle leimataan kuitenkin tiukan paikan tullen helposti ryhmä ei ohjaaja: "minähän kysyin, mutta te että sanoneet mitään". Suorittaminen on lopulta sen mukaista. Joissakin ryhmissä ohjaaja näennäisesti kuuntelee mielipiteitä, mutta tekee lopulta päätökset itse. Usein päätökset tekee valmentaja tai ohjaaja kuuntelematta muiden mielipiteitä: "valmentaja päättää, koska hän tietää, pelaajan ei tarvitse ajatella". Toiminta ryhmänä unohdettu Urheiluvalmennuksessa on totuttu keskittymään fyysisten ominaisuuksien ja suoritustekniikan parantamiseen sekä taktiikan hiomiseen. Kyse on siitä, että ryhmä ohjautuu ohjaajan ylläpitämän keskustelukulttuurin ja ryhmän sisäisen dynamiikan mukaisesti. Tilanne, jossa keskusteluun ja päätöksentekoon osallistuu vain pieni osa ryhmän jäsenistä, on liiankin yleinen. R yhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa, jossa viihdytään ja jota halutaan harrastaa elämänkulun eri vaiheissa. Silti liikunnan ohjaus keskittyy lähes yksinomaan suoritusta tukevaan tekemiseen ja tietämiseen. Sen sijaan yksilöiden ja ryhmän psykologisten ja sosiaalipsykoLIIKUNTA& TIEOE46•2 3/2009 39
Valmennukseen liittyvää koulutusta järjestetään, muna ryhmäilmiöiden opetus jää yleensä vähäiseksi. Jokainen ryhmä kohtaa kehityskaarensa aikana sen suotuisaa etenemistä estäviä ryhmäsuhteisiin, yhteistyöhön ja päätöksentekoon Ii i ttyviä prosessiongel m ia. Oikein asetetut tavoitteet motivoivat ja ohjaavat toimintaa. Ilmiönä kiinteys on dynaaminen ja kaiken aikaa muuttuva. Ryhmäilmiöiden näkökulmasta valmentajat eivät usein ole tunnistaneet ja tiedostaneet ryhmän sisäisiä suoritukseen vaikuttavia asioita. Esimerkiksi lajiliittojen koulutusrnateriaaleissa ryhmäilmiöistä ei puhuta juuri lainkaan. Päätöksenteko ja suorittaminen ryhmässä ovat monimuotoisia sosiaalisia tilanteita, joihin vaikuttavat lukuisat tekijät kuten ryhmän koko, tehtävä tai vaikkapa paine yhdenmukaisuuteen. Ryhmädynamiikka on jatkuvaa ryhmätilanteissa ja -suhteissa tapahtuvaa muutosta. Koululiikunnassa on vastaavia puutteita. Liikuttamisen avainkysymys on mitä ihmisen päässä liikkuu ja miten hän liikuntatilanteet kokee. Aina kun yksilö etsii ryhmässä omaa paikkaansa ja itseään, hän kokee epävarmuutta ja turvattomuutta. Ryhmän koossapysymiseen ja yhtenäisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita ja nämä tekijät vaihtelevat ryhmästä riippuen. Tavoitteenasettelun soveltaminen käytäntöön vaikuttaa helpolta, sillä sen periaatteet ovat selkeitä. Pysyvä, ihmisen elinkaaren kestävä suhde liikuntaan on loppujen lopuksi kiinni kansalaisten omista valinnoista ja siitä, kuinka kukin kokee olonsa liikuntaryhmässä. Tavoitteenasettelun toimivuutta edistäviä toteuttamisperiaatteita on useita. Lisäksi kiinteys kohdistuu ryhmän jäsenten välisiin tunnesuhteisiin. Tavoitteenasettelu on erinomainen ryhmän ja sen yksilöiden suoritusta parantava menetelmä. Suomessa on tuhansia erilaisia liikuntaryhmiä, lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia, harrasteja kilpaurheiluryhmiä. Ryhmäilmiöt mitä ne ovat. Koulujen liikunnanopetus on didaktisesti korkeatasoista, mutta kehitettävää on siinä, kuinka ryhmiä ohjataan. Mikäli ryhmä on jäsenelleen tärkeä, se voi saada yksilön mukautumaan enemmistön mielipiteisiin ja toimintaan, mutta toisaalta yksikin ryhmän Jäsen voi vaikuttaa koko ryhmään. Ryhmän kehitysprosessi joukosta ihmisiä työryhmäksi on hyvin yksilöllinen. Ohjaajan ja ryhmän tulisi löytää tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisimmat roolit, toimiva normisto ja sopivat vuorovaikutustavat. Oikein toteutettu tavoitteenasettelu on ryhmän toiminnan perusta. Yksittäiset jäsenet yrittävät luonteenomaisella tavallaan välttää syntyvää ahdistusta. 40 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /20Cf.J. Pikemminkin pitäisi sanoa, että valmentajan ja hänen edustamansa organisaation osaaminen ei riittänyt. On yllättävää, että ryhmäilmiöt on sivuutettu, sillä niiden ohittaminen on todennäköisesti yksi syy suomalaisten heikkoon menestymiseen joukkuelajeissa. Ryhmäilmiöihin kuuluu lukematon määrä erilaisia ryhmän toiminnassa ilmeneviä asioita. Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa, jossa viihdytään ja jota halutaan harrastaa elämänkulun eri vaiheissa. Ryhmä syntyy ja kehittyy tavoitteiden ympärille, mutta usein myös hajoaa ja lopettaa toimintansa, kun se joko suorittaa tavoitteitaan heikosti tai aiemmat tavoitteet eivät ole sille enää riittävä motivaation lähde. Kiinteys kohdistuu myös ryhmän edustamaan tehtävään. Ohjelman toteuttaminen käytännössä on vaativa prosessi. Julkisen hallinnon säädöksillä, liikuntapaikkojen rakentamisella, ympäristön rakentamisella liikuntaa suosivaksi tai koulutukseen, elinympäristöön ja työttömyyteen va ikut tamalla ei koskaan voida korvata psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia ryhmissä ilmeneviä tekijöitä. Toimiminen ryhmässä vaatii jatkuvaa havaintojen tekemistä ryhmän kaiken aikaa muuttuvan dynaamisen luonteen vuoksi. Ohjaajan avulla ryhmässä tulee sovittaa kaikkien jäsenten elämäntilanteita ja tarpeita toisiinsa niin, että se toteuttaisi toimintansa tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla. Yleensä joukkuevalmentajat sanovat, että "pelaajien pää ei kestänyt". Ryhmissä ilmenevät ristiriidat voivat toimia rnerk ii tävi nå, myönteisinä käärmekohtina ryhmälle, mikäli ristiriitojen käsitteleminen tehdään ryhmän kannalta mielekkäällä ja rakentavalla tavalla. Jos ja kun nämä ryhmän epävarmat ja arat yksilöt voivat kokea jäsenyyttä ja kehittyä ryhmässä sellaisena kuin he ovat, omine puutteineen, he sitoutuvat toimintaan paremmin. Ryhmän kiinteyttä eli koheesiota kuvaavia piirteitä on useita. Jokaisella ryhmällä on tarkoitus ja yhteinen päämäärä, jonka vuoksi se kokoontuu ja on olemassa. Jo pelkkä ryhmän jäsenyys se, euä tiedetään kuuluttavan johonkin ryhmään vaikuttaa jäsentensä toimintaan. Tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa edistetään tasapainoisesti ryhmän ja yksilöiden päämääriä sekä ryhmän ilmapiiriä. Yhä uudelleen ja uudelleen ryhmät ryhrnäytyvät, kukin dynamiikkansa mukaisesti. Ryhmän dynaaminen luonne johtuu siitä, että ympäristön vaikutuksesta yksilön elämäntilanne on aina ainutlaatuinen hänen saapuessaan ryhmään. Myös ystävyyssuhteet saavat ryhmän jäsenet pysymään mukana toiminnassa. Tavoitteellisuus ryhmässä ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Toisaalta tietoakaan ryhmän toiminnan kehittämisestä ei ole ollut saatavilla. Ryhmän suotuisa kehittyminen edellyttää ryhmän toiminnassa syntyvien ja sitä ohjaavien suhdejärjestelmien tarkkailemista. Esimerkiksi tavoitteet tulisi olla haastavan vaikeita ja realistisia sekä täsmällisiä ja selkeitä (mitattavia) tai tavoitteenasettelussa tulisi tukea suorittajan uskoa (pystyvyyden tunne) tavoitteen saavuttamisen suhteen. Näitä ovat komrnunikaatio-, tunnesuhde-, normi-, roolija valtajärjestelmät. Ryhmä kiinteytyy tehtävän ja tavoitteiden ympärille. Yksittäinen jäsen pohtii sitä, millä ehdoilla hänet hyväksytään jäseneksi, uskaltaako hän sanoa mitään, kenelle, mitä, tuleeko kuulluksi ja ymmärretyksi. Nyt hyvin toimiva ryhmä ei ole sitä välttämättä tulevaisuudessa. Aiemmin kiinteä ryhmä, ei ole sitä välttämättä tulevaisuudessa. logisten tekijöiden kehiuäminen on jäänyt vähälle huomiolle. Ryh mäti lan teissa näitä ongelmia usein peitellään
Toimiva vuorovaikutu s ja sen edistäminen tarjoavat keinoja ehkäistä ja hoitaa ryhmätoiminnassa esiintyviä haasteita. Näin ensisijainen tarkoitus olisikin oppia olemaan itsensä kanssa, oppia olemaan yhdessä, oppia tekemään ja oppia tietämään. Ohjaajan ja hänen edustamansa organisaation jäsenten on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan mahdollisuuksiaan vaikuttaa työssään. Ohjaajalle ja ryhmän jäsenille hyödyllinen tunneja vuorovaikutustaitojen hallinta luo perustan hyvälle ryhmän toiminnalle. Toisaalta ohjaaja itse lienee tärkein este kehittymiselle. Pelkkä pelianalyysien ja opetussuunnitelmien tarkastelu ei välttämättä riitä. Tällöin kyse on arvoista. Jos ryhmäilmiöitä halutaan ymmärtää ja niistä oppia uutta, tulisi niitä lähestyä erilaisilla yksilöja ryhmätason ajassa eteneviä ilmiöitä tarkastelevilla menetelmillä. Henkilökohtaiset kokeilut, interventiot ja irtiotot pois omalta turvallisuusalueelta tarjoavat mahdollisuuden kehittyä ja suuntautua uuteen, omaperäiseen ja luovaan. Myös liikuntatutkijoiden on syytä laajentaa mielenkiintonsa kohteita. Tällöin olennaista on pohtia, millaisen merkityksen yksilö tai ryhmä itse antaa asialle. Ryhmässä ilmeneviä tunteita ja ristiriitoja pitää pystyä tutkimaan ja käsittelemään. Urheilupäättäjien olisi uskallettava tarkastella valmennusta muustakin kuin laukauksen, heiton tai lyönnin teknisestä osaamisen tai taktisen kehittämisen näkökulmasta. Alkaako esimerkiksi jatkuva menestymisen paine hallita ryhmän toimintaa vai osataanko sitä käsitellä ryhmän sisällä. Valmentajat eivät toimi tyhjiössä. Jokainen ohjausteko tai sen tekemättä jättäminen vaikuttaa ryhmään. & TIEDE 46 • 2-3/2009 41. Joukkuelajeissa ryhmän suorituskykyyn l iit tyy paljon sitoutumisen ja vastuun problematiikkaa. Valmentajat sosiaalistuvat puhumaan ja toimimaan ohjeiden ja mallien mukaisesti. Suomalaisessa joukkuelajien valmennuskulttuurissa on jatkossa syytä keskittyä kehittämään organisaatiotason asioita. On hyödyllistä arvioida kuinka itse ohjaustilanteessa toimii, ajattelee ja tuntee. Keskeisenä pidetään yleensä sitä, että ryhmässä opitaan tietämään, tekemään, olemaan yhdessä ja olemaan itsensä kanssa tässä tärkeysjärjestyksessä. Tämä on hyödyllistä ihmisen ja hänen edustamansa organisaation kasvulle. Esa Rovio, LitT Erikoistutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: esa.rovio@likes.fi Taru Lintunen, LitT Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taru.lintunen@sport.jyu.fi Olli Salmi, Litl Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: olli.salmi@likes.fi Artikkeli perustuu Esa Rovion, Taru Lintusen ja Olli Salmen toimittamaan kirjaan Ryhmäilmiöt liikunnassa, joka julkaistiin huhtikuussa /Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163, 338 sivua). Kaikenlaisten liikuntaryhmien ohjaajien on uskallettava ottaa henkilökohtaisia riskejä ja tarkastella ohjaamista itselleen uusista näkökulmista. Sitä opitaan, mitä tehdään. Asioita tulee osata laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Tätä uutta tulee testata esimerkiksi keskustelemalla omista kokemuksista muiden vertaisten kanssa. Suorituksen tutkimisen lisäksi tutkijoiden on hyvä tarkastella ryhmien ohjaamista ja valmennusta. Vuoro vaikutus on ryhmän toiminnan näkyvä osa, jota voidaan arvioida, havainnoida ja jonka kautta voidaan koordinoida ryhmän toimintaa. Ryhmäilmiöt kehityksen voimavaraksi Liikuntaa ohjaavien osaamisen täydentämiseen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vuoro vaikutuksen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Ryhmäilmiöiden tutkimiseen on käytetty usein vain muutamaa kyselymittaria. Onnistumista ohjaajana kuvaa esimerkiksi se, että ryhmän jäsenet tulevat kaupungilla tervehtimään eläkkeellä olevaa ohjaajaa ja kiiltävät häntä saamistaan opeista elämää varten ja siitä, että ovat saaneet olla ryhmän jäsenenä, vaikka menestystä ei olisi tullutkaan. Yksilöiden henkilökohtaisen elämäntilan tunnistaminen on perusta sille, kuinka "joukkueellisesta yksilöitä" muodostuu lopulta ryhmä. Jos tässä onnistutaan, vaikuttaa näin syntyvä sisäinen voimantunne katalyytin tavoin vahvaan sitoutumiseen. Samoin tulee pysähtyä miettimään ohjaavatko päätöksiä oman itsen ulkopuolelta tulevat vaikuttimet kuten sarjataulukko tai heikosta menestymisestä viriävä kasvojen menetyksen pelko. LIIKUNTA. Kunpa ohjaajat herkistyisivät pysähtymään ja kuuntelemaan mitä ryhmän jäsenet todella puhuvat, millä tavalla ja mitä näiden puheiden taakse kätkeytyy. Ohjaajan on syytä miettiä ryhmän toiminnan tavoitteita. Työtyytyväisyydellä ja organisaatiositoutumisella on vahva yhteys toisiinsa. Organisaatiot, jotka ymmärtävät, että paremmalla sitoutumisella voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin, tulevat olemaan suunnannäyttäjiä. Kovienkin vaatimusten alla ryhmässä voidaan kokea sisäistä voiman tunnetta, vaikuttaa ja ratkoa omaan toimintaan liittyviä ongelmia. Ryhmän toiminnan kehittämisen kannalta olisi hyvä tavoitella päinvastaista järjestystä. Näitä oppeja he välittävät myös tuleville vai mentajille ja opettajille. He toteuttavat oppeja, jotka he ovat omaksuneet aiemmin. Ystävyyssuhteet saavat ryhmän jäsenet pysymään toiminnassa mukana vuodessa toiseen. Pelko voi saada ihmisen tottelemaan, torjumaan ja puolustautumaan. Toisaalta onnistuminen ohjaajana voi näyttäytyä jollekin pullollaan olevana mitalikaappina, mutta pelaajilla on muistoissa kuva nujertavasta jatkuvasta ryhmän sisäisestä kilpailusta, jossa "jyvät eroteltiin akanoista"
Nykyisessä liikuntapropagandassa mielenkiintoisen kysymyksen muodostaakin subjektiivisuuden ylikorostuminen. Tai kun jokin laji ei ole minua saanut syttymään, ei sitä kannata tarjota muillekaan. Päinvastoin, urheiluseurassakin toteutettiin tuolloin sitä paljon peräänkuulutettua "yhteisöllisyyttä". Näen jo sieluni silmillä valveutuneen lukijan kaivavan arkistoistaan vanhoja Liikunta & Tiede -lehtiä. Vastoin omia oppejaan elävä kasvattaja saa lähinnä aikaan lapsissa epävarmuutta, nuorissa säälinsekaista huvittuneisuutta. KOLUM NI Teksti: LAURI LAAKSO Kyllä minä tiedän! •• '' A: tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon!" Edellä siteeratun "totuuden" sain nuoruudessani kuulla usealtakin valmentajalla ja ohjaajalta. Valitettavasti samaan minäkeskeisyyteen syyllistyvät toisinaan alan ammattilaisetkin, ja usein toisin päin. 42 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /2.0Cf3. "Oikeata" liikuntaa on vain "räkä poskella" paineltu hikilenkki, eikä "suksia kannata alle kymmenen kilometrin matkaa varten edes ottaa esille". En silti väitä, että valmennus olisi tuolloin ollut huonoa tai että silloiset valmentajat eivät olisi osanneet tai halunneet kasvattaa. Sama mies se on ja juuri aamun hiihtolenkiltä palanneena. Kuinka usein saammekaan nykyisin kuulla tai lukea, kuinka juuri "minä" olen löytänyt sen "oikean" tavan harrastaa ja haluan muidenkin sen oivaltavan. Eivätkä kaikki "asiakkaat" pidä kasvatusta enää suotavanakaan. Eivätkä kaikki "asiakkaat" pidä kasvatusta enää suotavanakaan. Ei siis ihme, että urheiluun halutaan lisää eettistä keskustelua. Ainakaan toisten liikuntaa ei pitäisi lähteä omasta rajoittuneesta näkökulmasta käsin kaventamaan. Se ei tällä yltiöyksilöllisyyden aikakaudella ole tietenkään yksin liikunnan ongelma. Tietämyksen lisääntyminen sosiaalisesta oppimisesta mullisti nopeasti käsitykset sanojen ja tekojen ristiriidasta. Onko tämä se sama "hikiprolessori", joka jokin aika sitten tällä samalla palstalla julisti hikoilun autuutta. Luoja silti varjelkoon minua usuttamasta kaikkia ihmisiä itseäni kiehtoviin hullutuksiin. Media suorastaan pullistelee juttuja poliitikoista ja muista julkkiksista, jotka ovat oivaltaneet liikunnan merkityksen (hienoa!) ja löytäneet oman maratoninsa, bailatinonsa tai parcourinsa, kun "koulun pakkohiihto sai elinikäisen vastenmielisyyden suksia kohtaan". Ja toisaalta, nykyisen tehokkuusajattelun aikana tahtoo kasvatus, tietämyksestä huolimatta, jäädä muiden tehtävien, kuten kunnon, taitojen ja lahjakkuuksien seulonnan jalkoihin. Banduran ja kumppaneiden "sijaisoppimisteoriat" osoittivat varsin luotettavasti, kuinka ihminen oppii tarkkailemalla muita. Mutta tänä päivänä ongelma saattaa esiintyä myös päinvastaisena, besserwisseriytenä. Ei siis ihme, että urheiluun halutaan lisää eettistä keskustelua. Siihen maailman aikaan ei nuorisovalmentajilla juuri pedagogista koulutusta ollut ja tieto kulki perinteenä suusta suuhun. Kun liikuntakasvatuksen tavoitteeksi on kuitenkin selkeästi asetettu eväiden antaminen liikunnallisen elämäntavan muodosturniseksi mahdollisimman monelle kansalaiselle, pitäisi myös osata arvostaa liikunnan monipuolista tarjontaa eri lajeja ja erilaisia tapoja harrastaa. Mikä sopii Jupiterille, ei sovi härälle, vaikka se Jupiterista olisi kuinka taivaallista! LAURI LAAKSO, LitT Liikuntakasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi Nykyisen tehokkuusajattelun aikana tahtoo kasvatus, tietämyksestä huolimatta, jäädä muiden tehtävien, kuten kunnon, taitojen ja lahjakkuuksien seulonnan jalkoihin
·~ ' . su'uunu {SI cl 11\ 7 111{~11 liikuntasuhde 2 w 2 c:{ -, c:{ f c:{ 2 2 ~ M onipuolista liikunnan yhteiskuntaja taloustieteellistä tutkimusta tarv itaan nvkvistä enemmän. Tietoa liikunnan . kuntastthtccnmuodostumista ja kuinka lisätå arkiliikuntaa. l_,iikuntatutk.i1nt1ksen 1 • k ti] . mit_~f~-kumattoma:sd kans,;l,{isc~sa aikaan liikuntah'cräämincn, miten tukea mvoutciscn lii... Liilfontaa pitäisi tutkia l1l)'ÖS kansalaisten z w z ':::; ~ o _ CI: w fz <( i,j > :, "" ---. terveysvaikutuksista on kyllä olemassa. Suurimmat ueroaukot lövtvvät kvsvmvksisiä
Li ikuntatu tkim uksen ra hoitukselle tu lisikin löytää yhteiskunnallisesti vahvem pi kokonaisra kenne ja ra hoitu ksellisesti selkeäm m ät ro olit peru stu tkim uksesta sekto ritutkim ukseen asti. Keitä he ovat. Elintavat ovat muuttuneet. Usein kuulee toteamuksen siitä, että tietoa liikunnan terveysvaikutuksista on jo riittävästi Pitäisi vain saada kansa liikkumaan! Ministeriön kannalta suurimmat tietoaukot ilmenevätkin yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden alueella: miten saada liikkumattomassa kansalaisessa aikaan liikuntaherääminen, miten tukea myönteisen liikuntasuhteen muodostumista joko omatoimisesti tai eri rakenteiden kautta, kuinka lisätä arkiliikuntaa, miten hillitä liikuntakäyttäytymisen polarisoitumista, millä keinoin turvata seuratoiminnan edellytyksiä ja miten tukea uudenlaista yhteisöllisyyttä. Istuva elämäntyyli on tuonut eteen tilanteen, jossa luonnollisen liikkumisen puute arjessa pitäisi korjata liikkumisella vapaa-aikana. Ihmisten liikuntasuhde ja motiivit liikkumiselle ovat sirpaloituneet ja muuttuneet hallinnolle ja järjestöille hankaliksi hahmottaa. Liikuntatutkimus voi auttaa profiloitaessa liikunnallisesti aktiivisia ja toisaalta liikkumattomia ihmisiä. 1970-luvun alusta lähtien m inisteriö ja sen liikuntatieteellinen asiantu ntijaelin, liikuntatieteen jaosto, ovat linjanneet näkem yksensä liikunt atutkim uksen painopisteiksi tu tkim uksen suunta-asiakirjoissa. Ruumiillinen työ on vähentynyt ja elinympäristöjen rakenteet eivät pakota ihmisiä liikkumaan. Opetusministeriö kiinnittää strategiassa erityistä huomiota liikunnan yhteiskuntaja taloustieteellisen tutkimuksen vähäiseen volyymiin. eriarvoistum isen, m onikulttuurisuuden, alueellisen eriytym isen ja liikunnan kustannusvaikuttavuuden näkökulm asta. Opetusm inisteriö tukee liikuntatieteellisesti m erkityksellistä tutkim usta, joka on sovellettavuusarvoltaan korkeaa, innovatiivista ja käytännön liikuntatoim en ja hyv invoinnin kehittäm isen tiedontarvetta palvel evaa. Ongelm ana lienee ra hoitu ksen pirstaleisuus. Hyötyliikuntakin rajoittuu monilla roskapussin viemiseen. Opetu sm inisteriön ja m uiden m inisteriöiden, lukuisten säätiöiden ja ra hastojen lisäksi liikuntatutkim usta ra hoittavat Suom en Akatem ia, Euro opan unioni ja Tekes. Stra tegian avulla m inisteriö pyrkii reagoim aan hallintokulttuur in lisääntyvään tiedon tarpeeseen. Fyysistä aktiivisuutta määrittävät pitkälle samat tekijät kuin terveyden edistämistä yleensä: sosioekonomiset ja kulttuuriset ympäristötekijät, yksilölliset ja yhteisölliset tekijät sekä fyysisen ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimusstrategian ohjaavalla vaikutuksella opetusministeriö pyrkii luomaan laajapohjaisen kokonaisnäkemyksen tekijöistä, jotka edistävät ja toisaalta rajoittavat liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta. Opetu sm inisteriön tukem a liikuntatutkim us on painottu nut tähän asti voim akkaasti terveyden ja liikunnan välisten yhteyksien biolääketieteelliseen tutkim ukseen. Opetusm inisteriö rahoittaa veikkausvoittovaro ista liikuntatieteellistä tu tkim usta ja siihen liittyvää tiedonvälitystoim int aa noin kuudella m iljoonalla euro lla vuosittain. Vaikka liikuntaa harrastaa suurempi osuus väestöstä kuin koskaan ennen, kolmannes väestöstä liikkuu minimaalisen vähän. Miten saada kansa liikkumaan. Toukokuun tiedesem inaarissa julkaistava stra tegia liikuntatutkim uksen suuntaam iseksi ja hyödyntäm iseksi on järjestyksessään yhdeksäs. Keitä ovat liikunnallisesti aktiivit keitä passiivit. Olennaista olisi selvittää tekijöitä, miten saada liikkumattomassa kansalaisessa aikaan liikuntaherääminen ja miten tukea myönteisen liikuntasuhteen muodostumista. Väestön ikääntym isen, lihom isen ja yle istyv än tyy pin 2 diabeteksen takia etenkin terveyteen liittyvän liikunt atutkim uksen yhteiskunnallinen m erkitys on noussut ja sen ra hoitu spohja on vähitellen laajentunut. 44 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3 /20CIJ. Suurin yhteiskuntapoliittinen haaste on kuitenkin liikkumattomuus. Miten Opetusministeriö tukee liikuntatieteellisesti merkityksellistä tutkimusta, joka on sovellettavuusarvoltaan korkeaa, innovatiivista ja käytännön liikuntatoimen ja hyvinvoinnin kehittämisen tiedontarvetta palvelevaa. Varsinkin työhyvinvoinnin, fysiologian, kansant erveystutkim uksen, kuntoutu ksen ja biolääketieteen alueella tehdään paljon liikunt aa käsittelevää tutkim usta, jota opetu sm inisteriö ei ra hoita. Suomalaisten arkielämän toiminta, resurssit, toimintamahdollisuudet ja tarpeet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet niin paljon, että tarvittaisiin uudenlaista, subjektiivista hyvinvointitutkimusta. Vapaaehtoisen liikkumisen "pakko" ymmärretään, mutta sitä ei tapahdu riittävästi. Esim erkiksi vuosina 2004-07 noin puolet m yönnetystä tuesta suuntautui liikunnan terveysvaikutusten tu tkim ukseen. Opetusm inisteriöllä on selvä fo kuksensa liikunt atieteellisten valtionavustusten suunt aam isessa. Tutkim uksen, arvioinnin ja tilastoinnin m erkitys päätöksenteossa sekä to im innan suunnittelussa on koro stunut. Jokaisella ihmisellä on oma liikuntasuhteensa riippumatta siitä harrastaako hän liikuntaa, osallistuuko hän liikunnan vapaaehtoistyöhön, seuraako hän urheilua tai käyttääkö hän rahaa liikuntaan
Mitkä ovat liikuntakulttuurin tarjoukset mielekkäälle ikääntymiselle tai ikääntyvien tarjous liikunnalle. Liikkumattomuus ei ole synnynnäistä, miten siihen ajaudutaan. Opetusministeriö hakee liikuntatutkimuksen kautta uusia avauksia lasten liikuttamisen suhteen. Opetusministeriö tarvitsee monitieteistä tutkimusta eri liikuntamuotojen väestöryhmäeroista ja niiden kehityksestä. Liikunnan nuorisokulttuuriset ulottuvuudet ovat lisääntymässä perinteisen urheiluseurakulttuurin vaihtoehtona ja siitä tarvitaan monitieteistä tutkimusta. Kansalaistoiminnan parissa toimivista ihmisistä, heidän toiveistaan, odotuksistaan ja vaikuttimistaan ei ole olemassa paljoakaan tutkimustietoa. Määrä oli suurin maamme itsenäisyyden aikana. Lisää tutkimustietoa tarvitaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon mahdollisuuksista ja keinoista tukea lasten motoristen perustaitojen oppimista ja positiivisen liikuntasuhteen muodostumista. Liikuntakulttuurin on osaltaan vastattava kansalaisten eriarvoistumisen, monikulttuurisuuden, alueellisen eriytymisen ja ikääntymisen kysymyksiin. Onko media keino tavoittaa ihmiset, jotka ovat vajonneet liikkumattomuuden pariin sohvan pohjalle. Erityisesti tulisi selvittää työaikaisen liikunnan, työmatkaliikunnan ja erityyppisten vapaa-ajan liikuntamuotojen sosioekonomisia eroja ja niiden muutoksia eri ikäryhmissä. Liikkuvatko vain hyvinvoivat suomalaiset. Median roolia ihmisten liikuntakäyttäytymisen määrittäjänä pitäisi tutkia ja toisaalta markkinaja mainontaosaamisen hyödyntämistä liikuntatutkimuksen jalkauttajana edesauttaa. Fyysisestä aktiivisuudesta, liikuntaharrastuksesta ja liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan myös koordinoitua seurantatietoa. Ihmisen liikuntasuhteeseen vaikuttavat myös laajat yhteiskunnalliset muutostekijät. Tarvitaan poikkitieteistä yhteistyötä vähemmistökysymyksiä tutkineiden ja liikuntatutkijoiden välillä. Pitkäjänteisen sitoutumisen yhdistystoimintaan on ennustettu vähenevän, perinteisen yhdistyskulttuurien merkityksen heikkenevän ja toiminnan projektimaisuuden lisääntyvän. Liikkuuko Suomi 2020 luvulla. Suomen väestö on nykyisellään yksi Euroopan nuorimmista, mutta 25 vuoden päästä Euroopan neljänneksi vanhin. liikkuminen ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen liittyvät ihmisen yleiseen elämänhallintaan. Suomi on myös väestöllisesti monimuotoisempi kuin koskaan aikaisemmin. Ikääntymiseen liittyen tiedetään jo hyvin, että oikein annosteltuna liikunta vaikuttaa suotuisasti ihmisten terveyteen, toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hyvinvointiin, mutta tietoutta ei ole onnistuttu siirtämään käytäntöön esimerkiksi kuntien suunnitteluja päätöksentekoprosesseissa tai järjestöjen toimintaverkostojen kehittämisessä. lasten ja nuorten hyvinvointija liikuntakäyttäytyminen ovat polarisoituneet ja eriarvoistuminen on lisääntynyt Suomessa. Keskiössä lapset, nuoret ja liikunnan kansalaistoiminta Erityishuomio liikuntapolitiikassa on kiinnitetty lapsiin ja nuoriin. lisääntyvä kansainvälisyys monimuotoistaa lapsia ja nuoria koskevaa liikuntapolitiikkaa ja sen tutkimista. lapsuusvuosien elin tavat ja käyttäytymismallit määräävät pitkälti henkilön terveyskåyttäytyrnistä myös aikuisiässä. Kansalaistoiminnan ja yhteisöllisyyden uhat ovat olleet yhteiskunnallisessa keskustelussa jo pitempään. Mitä liikuntatutkimus voi tehdä lapsen elämänkaaren saumakohdissa, jossa liikkuminen vähenee tai lakkaa kokonaan. Liikunnan kansalaistoiminnalla on liikunnan järjestämisen päävastuu liikuntalakiin kirjattuna. Esimerkiksi medialla, mainonnalla ja markkinoinnilla on entistä suurempi vaikutus väestön liikuntaa koskeviin asenteisiin ja käyttäytymiseen. Taustalla voi nähdä lukuisia syitä, kuten yksilöllistymisen korostuminen, ajan ja jaksamisen puute tai kilpailevat harrastukset. Tärkeää olisi saada aikaan toistuvaisluontoisia tutkimuksia ja seurantoja maahanmuuton ja liikunnan välisistä yhteyksistä. Liikunnasta syrjäytyneiden ja fyysisesti inaktiivisten henkilöiden tutkimus on ollut vähäistä. Median roolia ihmisten liikuntakäyttäytymisen määrittäjänä pitäisi tutkia ja toisaalta markkinaja mainontaosaamisen hyödyntämistä liikuntatutkimuksen jalkauttajana edesauttaa. Myös alle kouluikäisten lasten liikunnasta tarvitaan tutkimustietoa. Tärkeää olisi saada luotettavaa ja vaikuttavaa väestötason tietoutta siitä, miten lasten liikuntaa järjestävät toimijat tavoittavat lasten ja nuorten liikkumishalun. Ennakkotietojen mukaan Suomeen muutti ulkomailta vuoden 2008 aikana 28100 henkeä. Suomesta on löydettävissä alueita, joissa organisoitua liikuntaa ei järjestä enää kukaan ja ihmisten fyysinen aktiivisuus on täysin omaehtoisen liikkumisen varassa. lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen kannalta on tärkeää valtakunnallisesti selvittää liikunnan ja terveyden edistämisen roolia ja laajuutta kasvattajien ja opettajien koulutuksessa eri asteilla. Tarvittaisiin lisätietoa myös ikääntyneiden liikunLIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009 45. Mikä voisi olla liikuntatutkimuksen rooli luotaessa toimintamalleja iäkkäiden liikunnasta palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja kotihoitoympäristössä. Liikuntakulttuurin edistämisen kannalta olennaista olisi nähdä tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin liikunnan alueellisia mahdollisuuksia ja uhkia, heikkouksia ja vahvuuksia
Liikkumattomuudesta aiheutuu monen tasoisia kustannuksia, joiden selvittäminen tarjoaisi yhteiskunnallista perustelua liikunnan tukemiselle. M iten ym päristötekijät ja ra kennettu ym päristö vaikuttavat ikääntyneiden liikkum iseen. Liikunnan vähäisyydestä ja siitä johtuvista terveysongelmista aiheutuvista yhteiskunnallisista kustannuksista ja kansantaloudellisesta merkityksestä on vähän tutkittua tietoa. Liikunnan talous ja rahavirtojen tarkastelu on pitkään ollut liikuntatutkimuksen painopisteenä, mutta tutkimusta alueelta ei kuitenkaan ole merkittävästi saatu. Erityisesti arkiliikuntaa ohjaavat päätökset tehdään muualla kuin liikuntasektorilla. Yhteiskunnan monet sektorit ovat tuottaneet ja tuottavat liikkumattomuutta "sivutuottcenaan". Paljon liikkumattomuus maksaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset liikuntatieteen jaoston sihteeri Minna Paajaselle (minna.paajanen@minedu.fi). MINNA PAAJANEN Suunnittelija Valtion liikuntaneuvosto, liikuntatieteen jaosto Sähköposti: minna.paajanen@minedu.fi OPETUSMINISTERIÖ JA LIIKUNTATIETEEN JAOSTO JÄRJESTÄVÄT ALKAEN HELSINGISSÄ SEMINAARIN, JOSSA KUULLAAN: ~ Opetusministeriön tulevaisuuden painopisteet liikuntatutkimukselle ~ Liikuntatieteellisten valtionavustusten hakuohjeet vuodelle 2010 ~ Mitä 2000-luvun rahoitetulla tutkimuksella on saatu aikaiseksi. Riittämättömästi liikkuvien aktivoinnissa tarvitaan laajaa, tutkimukseen perustuvaa keinovalikoimaa. Tutkimus voisi haastaa yhdyskuntien, liikenneväylien, kauppakeskusten, koulupäivien, työolojen suunnittelijat ja päättäjät huomioimaan liikkumismahdollisuudet paremmin. Tutkimuksen avulla pitäisi pystyä osoittamaan liikuntakulttuurin ja liikuntakåyuäytymisen epäkohdat, innovaatiot ja hyvät käytännöt. Tärkeää olisi saada tutkittua tietoa myös erityisryhmille suunnatun liikunnan terveystaloudellisesta merkityksestä ja liikuntalääketieteen merkityksestä ja kustannusvaikuttavuudesta terveydenhuoltosektorilla. Esimerkiksi kaavoitus ja yhdyskuntarakenne ovat keskeisessä asemassa fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Seminaarin avulla pyritään lisäämään vuorovaikutusta tiedon tuottajien, soveltajien ja hyödyntäjien välillä ja näin ollen myös virkistämään yhteiskunnallista keskustelua liikunnan merkityksestä. Satsataanko oikeaan hevoseen, että kansa liikkuisi. M iksi vain tietyt iäkkäät ihm iset liikkuvat. 46 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2~ 3 /2C'{E. ~ Opetusministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyö liikuntatutkimuksen tukemisessa Seminaari on kaikille avoin, maksuton ja jatkoa edellisvuoden tutkijatapaamiselle. tam otiiveista. Liikuntaedellytysten ja -palvelujen kehittämistä ja rahoitusta koskevan kehittämistyön yhteydessä tulisi arvioida aiempaa tarkemmin sitä, minkä tyyppiseen liikuntatoimintaan ja minkä tyyppisiin liikuntaedellytyksiin julkista rahoitusta tulisi ensisijaisesti kohdentaa. Teeman avaaminen tarvitsisi liikunnan taloustieteellistä, terveystieteellistä, kasvatustieteellistä, sosiologista ja elämystaloudellista tarkastelua
petusministeriön tukemien liikuntatieteellisten tutkimusprojektien määrä on viime vuosina vakiintunut 50 ja 60 välille. Vuoden 2009 haussa 14 kappaletta 70 uudesta hakemuksesta sai rahoituksen. Samalla ministeriössä on alettu kysyä, mitä kahdella miljoonalla saadaan 7 Ministeriö ja sen asiantuntijaelimenä toimiva valtion liikuntaneuvoston (VLN) liikuntatieteen jaosto eivät ole juurikaan saaneet tietoa avustamiensa tutkimusten valmistumisesta tai tuloksista. Osa tutkijoista hakee rahoitusta tilanteessa, jossa hankkeella ei ole vielä realistisia käynnistymisedellytyksiä. Opetusministeriö rahoittaa vain korkeatasoisimmat tutkimussuunnitelmat liikuntatieteen jaoston määrittämien arviointikriteereiden mukaisesti. Ohjelmien tavoitteena on tutkimusympäristöjen kehittäminen, hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen ja monitieteisyyden edistäminen. Opetusministeriön arviointipaneelissa on kritisoitu sitä, että vuosittain hakemuksissa toistuvat liikaa samat tutkimusasetelmat ja tutkimusteemat. On tärkeää korostaa, että tutkimusprojektirahoitus ei ole tutkimusinstituutioiden perustoimintojen rahoittamista varten. Akatemia valmistelee yhteistyössä liikuntatieteen jaoston kanssa laaja-alaista tieteenala-arviointia liikuntatieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimusta tehdään paikoitellen korkealla tasolla ja osaavin voimin, mutta ikään kuin asioista, jotka "tiedetään jo". Yhteistyön helmenä ovat tähän mennessä käynnistyneet Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (2008-2011) ja Lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelrnat (2010-2013). Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN Opetusministeriö lisää tutkimusten ohjausta ja seurantaa Liikuntatutkijoiden on syytä lukea entistä tarkemmin opetusministeriön hakuopasta, mikäli haluavat tutkimuksilleen valtion tukea. Ongelmaksi on koettu myös se, että tutkimusten keskiössä ei aina LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 47. Akatemia on 2000-luvulla luonut tutkimusohjelmia yhteiskunnallisesti merkittäväksi koettujen kysymysten tai tiedepoliittisten haasteiden ympärille mm. Teksti: M INNA PAAJANEN Vaikuttavuutta ja laatua! petusministeriö tukee erityisesti yhteistyöhön pyrkivää, tieteenaloja yhdistävää, monitieteistä ja verkostoitunutta tutkimusta, kuten myös tasokkaita ja valtakunnan tason tietoisuutta lisääviä yhteishankkeita ja -seminaareja. Vuotuisten projektiavustusten yhteismäärä on kasvanut 2,3 miljoonaan euroon (2009). ikääntymisen, terveyden edistämisen, kansanterveyden haasteiden tai väestöryhmien välisten terveysja hyvinvointierojen tutkimiseksi. Arvioinnin on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomen Akatemia -yhteistyöhön resursseja Suomen Akatemia kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan ja tukee korkeatasoista perustutkimusta. Lähtökohtana on jatkossa turvata parhaiksi arvioiduille hankkeille paras mahdollinen tuki. Opetusministeriö tulee jatkossa tiukemmin kiinnittämään huomionsa siihen, mikä on hankkeen liikuntarelevanssija sovellettavuusarvo, vai kuuluisiko hanke Suomen Akatemian perustutkirnusrahoitukseen. Tutkimusprojektirahoitusta ei ole tarkoitettu tutkimuksen suunnitteluun. Arviointi tulee tarjoamaan työkaluja liikuntatieteellisen tutkimuksen tulevaisuuden suunnitteluun. Opetusministeriön toiveena on, että liikuntatutkimusta tehtäisiin laajasti ja monitieteisesti tiedekunnissa ja tutkimuslaitoksissa. Tutkimushankkeiden käynnistymisvaiheessa tulosten mahdollista käyttöarvoa ja soveltamista tulee harkita nykyistä perusteellisemmin
8.5.2010 www.eucapa201O.org 48 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009. Tiedejaostolle sopii alan tutkim uksen vaikutu sten arviointi. Kysely vahvisti sen, että tutkimustiedon muuttaminen osaksi käytäntöä ja päätöksentekoa edellyttää toimivaa tiedeviestintäjärjestelmää. Li ikuntatieteellisen m erkityksen rinnalla tiedejaosto koro staa uutta, yhteiskuntaja liikuntapolitiikkaa tukevaa tutkim usotetta: "tutkim uksen tulee olla sovellettavuusarvoltaan korkeaa ja sen tulee tarjota päätöksenteon tueksi relevanttia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa" (hakuopas 2008). Ministeriö ja liikuntatieteen jaosto tulevat jatkossa painottamaan liikuntatutkimuksen hyödynnettävyyttä päätöksenteossa. Lisäksi tuetu lla liikuntatutkim uksella koetaan olevan liian vähän vaikuttavuutta m inisteriöiden tavoitteiden suunnassa. Kyselyn tulokset analysoidaan ja raportoidaan kevään 2009 aikana tiedejaoston ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistyönä. Samalla rakennetaan seurantajärjestelmää, jossa tutkijoiden vuotuisella raportoinnilla on keskeinen merkitys. Liikuntatu tkim uksen rajat ovat vuosien saatossa häm ärtyneet. TEIJO PYYKKÖNEN Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: teijo.pyykkonen@lts.fi Erityisliikunnan 8"äivät Jyväskylän Paviljonki 5. Liikuntalain (1 998) m ukaan VLN:n tehtävänä on m m . Jaosto toteutti syksyllä 2008 kyselyn niill e liikuntatutkijoille, jotka olivat saaneet valtionavustusta vuosina 2004-08. Täm ä edellyttää seurant a tieto a ja niiden arviointia tavoitteiden näkökulm asta. Li ikuntatieteen jaosto (2007-) uudisti tu tkim usavustusten hakukriteerit vuonna 2008. ole liikunta. 6.5.2010 European Congress of Adapted Physical Activity (EUCAPA) Jyväskylän Paviljonki ja Agora 6. Kyselyssä tiedusteltiin tut kim uksen valm istum ista sekä tieteellisiä ja käytäntöön sovellettavia tuloksia tu tkijan itsensä arvioim ana. Nyt seura ntaan, liikuntakeskeiseen tutkim ukseen ja tulosten hyödynnettävyy teen halutaan m inisteriössä panostaa kunnolla. Liikunnan tiedeviestintää kannattaa kehittää rinnan tutkimuksen seurantaja arviointijärjestelmän kanssa. Tutkim uksen laajentuneet tavoitteet ohjaavat seurantaa. "arvioida valtionhallinnon toim enpiteiden vaikutusta liikunnan alueella". ajanjaksolla käynnissä 13 4, joista kysel yn m ukaan oli syksyyn 2008 mennessä valm istunut 66 kappaletta. Tuettuja tu tkim uksia oli ko. Tutkimusten seuranta ja arviointi liittyvät kiinteästi opetusministeriön strategiseen tiedolla johtamiseen. Tiedejaoston tutkijakysely osoitti, että omien tutkimustulosten soveltamismahdollisuuksien arviointi sekä suhteuttaminen yhteiskuntaja liikuntapoliittisiin tavoitteisiin on useille liikuntatutkijoille hyppäys uuteen ja outoon maailmaan. Tutkim ustu loksistaan kertoi 52 tutkijaa (tutkimusryhmää)
Paneeli laatii jokaisesta hakemuksesta asiantuntijoiden lausuntojen perusteella kollektiivisen lausunnon, jolla odotetaan olevan merkitystä myös palautteena hakijalle. Liikunnan tutkimusta perustellaan lähes poikkeuksetta vain terveysvaikutuksilta. Sovellettavuus ja hyödynnettävyys esiin Vuonna 2009 alkavaksi suunniteltuja uusia hankkeita oli yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisen paneelin arvioitavana noin 40. petusministeriö rahoittaa vuosittain tieteellisesti korkeatasoista liikunnan tutkimusta,jonka odotetaan tarjoavan päätöksenteon tueksi relevanttia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa. Kokonaisarvio oli yhdistelmä tutkimusaiheen (liikuntatieteellinen merkitys, innovatiivisuus ja hyödynnettävyys), tutkimussuunnitelman ja -menetelmien (ajantasaisuus, selkeys, eettiset kysymykset jne.) sekä hakijan ja/tai tutkimusryhmän (kokemus, kontaktit, yhteydet aikaisempaan tutkimukseen jne.) arvioinneista. Muutamat aiheet ja käsittelytavat painottuvat jatkuvasti, jotkin loistavat poissaolollaan. Opetusministeriön rahoitusta sai viidesosa eli monia laadukkaitakin suunnitelmia jäi ulkopuolelle. Miksi urheilijoista tutkitaan vain urheilusuoritusten tekniikan ongelmia. Eritellysti tarkasteltuna sovellettavuus ei kuitenkaan ollut kaikissa keskeinen perustelu. Parhaimmiksi arvioiduissa suunnitelmissa niiden osuus on hakemuksiakin korostuneempaa. Tarkastelen seuraavassa joi takin arvioinnin yhteydessätodennäköisesti tulevillakin hakukierroksilla eri tavoin esiin nousevia pulmia, jotka koskevat suunnitelmien esittelemistä ja perustelemista. Liikunnan tutkimusta perustellaan yleensä vain terveysvaikutuksilla. Vaikka liikuntatutkimuksen suunta -asiakirjoissa on kiinnitetty huomiota liikuntaan elämänkulun eri vaiheissa, lasten ja vanhusten liikkuminen painottuvat. Ne koostuvat valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston jäsenistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Osa suunnitelmista käsitteli perustutkimuksen luonteisesti motoriikan, terveyden tai elintapojen tutkimusta, mutta niihinkin oli liitettävissä sovelluksia. Hakemusten tieteellisen tason arviointi tapahtuu biolääketieteellisen sekä yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisen liikunnan tutkimuksen arviointipaneeleissa. Miksi liikuntakokemukset sekä liikunnan ja urheilun talous eivät ole aiheena tai perusteluina. Teksti: MIKKO KORKIAKANGAS YHTEISKUNTAJA KÄYTTÄVTVMISTIETEELLINEN LIIKUNNAN TUTKIMUS: Samat aiheet toistuvat monet loistavat poissaolollaan Muutamat aiheet ja käsittelytavat painottuvat tutkimussuunnitelmissa jatkuvasti, jotkin loistavat poissaolollaan. Jatkossa arvioinnissa kiinnitetään enemmän huomiota rajankäyntiin suhteessa perustutkimukseen ja siihen, ovatko hyödynnettävyys ja sovellettavuus perustellusti esillä suunnitelmassa. Liikuntakokemukset sekä liikunnan ja urheilun talous eivät ole esillä aiheena tai perusteluina. Miksi aikuisten liikunnasta on LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3 /2CXJ9 49. Liikunta ja urheilu olivat kuten aikaisempinakin vuosina tutkimussuunnitelmissa merkittävässä asemassa
Kaikki tämän LIIKUNTA& TIEOE46•2-3/2009 51. Mitä nämä olisivat, onkin vaikea kysymys. Uskon, että tämä tie ei ole rationaalinen eikä tuota riittävässä määrin hyötyä sen tuottamiin haittoihin ja vastustukseen verrattuna. Autolla liikkumisen vastustaminen ja rajoitukset on nähty eräänä ratkaisuna, joka pakottaisi kansalaiset rasittamaan elimistöään tarpeeksi. Kysymystä missä post-doc koulutus suoritetaan, olisi syytä tuulettaa. Toimikunnan tukemiin tutkimuksiin ovat valikoituneet "helposti" saatavat kohortit eli eläkeläiset, koululaiset, asevelvolliset ja erityisesti post-menopausaaliset naiset. Nämä ovat heijastuneet monin tavoin myös opetusministeriön erityisrahoituksella tuettavan liikuntatutkimuksen hakemusten sisältöön. Kun ensi kerran muutin USA:aan vuonna 1974, eräs suurimpia ihmetyksen aiheita oli jalkakäytävien puute. Millaiset porkkanat, millaiset kepit. Auto on tullut jäädäkseen. Vähemmistönä ovat olleet aktiivisessa työelämässä olevat ja suurimmassa lihomisvaarassa olevat nuoret ja keski-ikäiset, joita koskevia liikuntatutkimuksia on ollut edellä mainittuja vähemmän. Pitkän aikaa hakemuksiin perehtyneille liikuntatieteen jaoston sekä arviointipaneelien jäsenille on muodostunut näkemys siitä, että jokin perustavaa laatua oleva muutos arjen liikuntaja ruokailukäyttäytymisessä olisi saatava aikaan. Nyky-yhteiskunnan rakenne, toiminta ja sen tempo asuinpaikan valinnasta kaupassa, työssä ja koulussa käyntiin on sopeutunut nopeaan liikkumiseen paikasta toiseen. Lapset viedään päivähoitoon, kouluun ja harrastuksiin vanhempien tai isovanhempien autolla. Jos haluamme saada muutoksia liikuntatottumuksissa aktiiviväestön kohdalla, meidän on etsittävä sellaisia toimia, jotka eivät aiheuta ongelmia arkipäivän elämässä, kohdistuvat kaikkiin ansiotasosta riippumatta ja jotka on helposti hyväksyttävissä. Parasta olisi kuitenkin ulkomailla tai ainakin eri tutkimusryhmässä, mieluiten eri kaupungissa tapahtuva koulutus. z w z i: z w 0. Päämääränä pitäisi siis olla koko väestön saaminen liikunnan piiriin. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä liikunnan välinen yhteys ymmärrettiin, vaikka passiivinen elämäntapa ei vielä silloin ollut yleistynyt ja paikasta toiseen siirryttiin kävellen, pyörällä, kelkalla tai hiihtäen sekä julkisilla kulkuneuvoilla. Tätä varten on tehty suuri määrä kartoitustutkimuksia, suunniteltu erinomaisia liikuntaohjelmia ja kehitetty uusia välineitä. Tästä syystä tuloksissa on ollut selvää painottumista. Olisiko realistista suorittaa vaikkapa yksinkertainen kuntotesti muutaman vuoden välein tai kerran vuodessa autokatsastuksen tavoin ja palkita ikävakioidun tuloksen saanut vaikkapa pienellä verojen alennuksella. Suomi on seurannut USA:n kehitystä 30 vuoden viiveellä, hyvässä ja pahassa. Olisikin ehkä tarpeellista selvittää, millaisia porkkanoita ja millaista keppiä voitaisiin käyttää liikuntatottumusten muuttamiseen. Kun nyt tuskaillaan nuorten lihomista, huonoa kuntoa ja passiivista elämäntapaa, näyttää siltä, että syytä on etsittävä meidän omasta sukupolvestamme ja sen luomasta yhteisöstä, ei nuorista. Meillä ei ole enää aikaa hitaampiin tavaroiden ja ihmisten kuljetuksiin. Vaikeus on siinä, miten muutokset voitaisiin toteuttaa enemmistön hyväksymällä tavalla ja miten ne kohdennettaisiin passiiviseen elämäntapaan tottuneelle väestönosalle, jonka motivaatio liikunnan lisäämiseen on heikko. Niiden rahoitus tulisikin siirtää omaan koriinsa. LIIKUNNAN BIOTIETEET: Pitkäkestoiset tutkimushankkeet omaan koriinsa Korkeatasoisista, pitkäkestoisista interventioja seurantatutkimuksista muodostuu helposti rahoitusautomaatti. Arjen liikuntaja ruokailukäyttäytyminen remonttiin Jo parin vuosikymmenen ajan on laadittu ja testattu kohderyhmille suunnattuja liikunnan tehostamistoimia. Ymmärrämme hyvin, että toimenpiteet pitäisi suunnata sellaisiin kohteisiin kuin työelämän liikunnan lisääminen, vapaa-ajan ja harrastusten liikuntapainotteisuuden lisääminen, television katsomisen ja internetissä käytetyn ajan vähentäminen tai liikuntaa lisäävien tietokoneohjelmien kehittäminen. Varsin moni hakija aikoo suorittaa sen samassa työpaikassa, missä väitöskirjakin on tehty, vieläpä samojen ohjaajien kanssa. ~ ii: S odanjälkeen Suomen kansaa patisteltiin liikkumaan iskulausein, joista mieleen on jäänyt erityisesti "Korkealle kansan kunto"
lähtökohta rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta". Hakemusten pisteytys on viime vuosina leventynyt, ts. Näiden hakemusten rahoituksen tulisi tapahtua muulla tavoin, Suomen Akatemian ja säätiöiden kautta. Tämä seikka ilmaistiin viime kierroksen hakuohjeissa yksiselitteisesti:" .. Omana post-doc aikanani se oli itsestäänselvyy s. Tulosten saaminen tällaisissa projekteissa saattaa viivästyä eikä alustavia tuloksia haluta tuoda julkisuuteen, ei edes kirjata hakemukseen niiden keskeneräisyyden vuoksi, joten toimikunnan tehtävä voi olla hyvin epäkiitollinen. kaltaiset toimenpiteet on kuitenkin toteutettava tavalla, joka ei johda "Iiikuntafasismiin" tai ylipainoisten tai fyysisesti vajaakykyisten syrjimiseen. Pitkäkestoisissa projekteissa on usein palkattuna monia henkilöitä, tutkijoita, avustajia ja muuta terveydenhoitohenkilökuntaa, joten heidän työsuhteensa jatkaminen tai katkaiseminen tuottaa ongelmia. Parasta olisi ulkomailla tai ainakin eri tutkimusryhmässä tapahtuva koulutus, mieluiten eri kaupungissa. Pitkäkestoisia tai sellaiseksi luonnehdittavia projekteja tuntui olevan vähemmän kuin edellisellä kerralla, joka osoittaa joko hakemusten "tervehtymistä" ja tutkimusaiheen fokusointia, tai hakijat olivat ymmärtäneet fragmentoida pitkäkestoiseksi suunnitellun projektinsa osaprojekteiksi. Hankalaa on myös väitöskirjatutkimussuunnitelmien rahoitus. Tämä ei ole käsittääkseni post-doc koulutuksen tarkoitus, vaan sen tehtävänä on uusien menetelmien ja työskentelytapojen oppiminen uudessa ryhmässä. Biotieteissäkin keskiössä liikunta Viime hakukierroksella biolääketieteen arviointipaneeli teki historiallisen linjapäätöksen, jonka vastaanottoa hakijoiden taholta odotimme suurella mielenkiinnolla. Tutkimustyö, jonka primaarisena tavoitteena on väitöskirja, ei välttämättä ole parasta tutkimusta. Pitäisi myös miettiä, olisiko Akatemian, TEKES:in ja opetusministeriön kesken mahdollista saada aikaan yhteisiä projekteja, joissa perustutkimus ja soveltavat osiot arvioitaisiin ja rahoitettaisiin erikseen, mutta saman hakemuksen osana. Ongelmaksi on muodostunut se, että tieteellisesti kaikkein kilpailukykyisimmät hakemukset ovat olleet lähellä puhdasta perustutkimusta. Tämä helpotti huomattavasti arviointipaneelin työtä, sillä se rajasi muuten erinomaiset perustutkimushakemukset toissijaisesti rahoitettavien hakemusten joukkoon. Koska näin pitkiä tutkimuksia on ollut vaikea suorittaa kansainvälisellä tasolla, ne ovat herättäneet yleistä kiinnosta. Oma kokemukseni on noin kymmenen vuoden ajalta, jolloin olen ollut mukana tavalla tai toisella hakemusten arvioinnissa. Toinen syy on mielestäni pitkään arviointeja suorittaneiden jäsenten ammattitaidon kehittyminen erottelemaan hyvät hakemukset vähemmän hyvistä. Kun jokin tällainen, kaksitai kolmekymmentä vuotta kestävä hanke on saatu käyntiin, sen tukemista ei voi noin vain lopettaa, vaikka alustavat tulokset olisivat uhrattuihin resursseihin verrattuna vaatimattomat. Palaute päätöksistä hakijoiden taholta on ollut valtaosin myönteistä ja perus tutkijat näyttävät ymmärtäneen liikuntatieteen jaoston perustelut rahoituspäätösten laadinnassa. Opetusministeriön erityisrahoituksen tarkoituksena on kuitenkin tukea tutkimusta, joka kohdistuu liikuntaan. Pitkäkestoisten projektien rahoitus pitäisi joko asettaa omaan koriinsa ja luoda niille erityinen arviointimenettely tai niitä varten voitaisiin järjestää erillinen aie haku, jolloin ne kilpailutettaisiin yhteiskunnallisesti tärkeinä projekteina TEKES-rahoituksen tavoin. Optimaalista olisi, että tutkimusryhmässä tehdään korkeatasoista tutkimusta, josta aikanaan syntyy väitöskirja. Tällä kertaa myös monet hakijat näyttävät tiedostaneen hakuohjeissa selkeästi ilmoitetun liikunnan keskeisen merkityksen tärkeyden, joka rajoitti puhtaasti perustutkimukseen suuntautuneiden projektien lukumäärää. Tämä johtui tällä kertaa ainakin osittain linjapäätöksen toteutuksesta, joka vähensi korkeita pisteitä saaneiden perustutkirnusten lukumäärää. Kysymystä missä post-doc koulutus suoritetaan, olisi syytä tuulettaa, sillä varsin moni hakija aikoo suorittaa sen samassa työpaikassa, missä väitoskirjakin on tehty, vieläpä samojen ohjaajien kanssa. Viimeisissä hakuohjeissa painotettiin, että projektien kesto on pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Kenen pitäisi kirjoittaa hakemus, työn ohjaajan vai sen suorittajan. Tällä sektorilla tarvitaan selkeästi uusia ja toteuttamiskelpoisia tutkimuksia. 52 LIIKUNTA& TIEOE46•2-3/2009. RISTO PENTTINEN Lääketieteellisen biokemian emeritusprofessori Turun yliopisto Sähköposti: rispen@utu.fi Kirjoittaja on toiminut opetusministeriön bio!äähetieteellisen paneelin puheenjohtajana hoho 2000-/uvun. Viime vuosien aikana on myös tapahtunut uusien hankkeiden rahoituksessa lievä siirtyminen biotieteiden alueelta yhteiskunnallisen tutkimuksen rahoituksen suuntaan. Työnantajien järjestämät liikuntatilaisuudet ja liikuntamahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen ovat nopeasti tarjoutuvia mahdollisuuksia. Pitkäkestoiset projektit enintään kolmevuotisiksi Toinen vaikea pähkinä on ollut tieteellisesti korkeatasoiset, pitkäkestoiset ja kalliit interventioja seurantatutkimukset, joista helposti muodostuu rahoitusautomaatti. Post-doc koulutus kaipaa tuulettamista Useissa suunnitelmissa haettiin rahoitusta post-doc tutkimuksille. Pitäisikö väitöskirjatutkimukset asettaa omaan kategoriaansa. arvosanojen jakautuma, millä oli tapana kasaantua korkeisiin arvosanoihin, on tasoittunut
Tietokoneita ei silloin ollut. Työterveyslaitoksen jälkeen ja osittain samanaikaisesti Karvosen ura eteni seuraavasti: Helsingin yliopiston dosentti, ilmavoimien ylilääkäri, Helsingin yliopiston voimistelu laitoksen johtaja, WHO:n Euroopan toimiston virkamies, Työterveyslaitoksen tutkimusjohtaja, Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rehtori, Työterveyslaitoksen johtaja, kenraali Suomen armeijassa, Dortmundin yliopiston professori, tutkimussuunnittelija WHO:ssa ja Kuopion yliopiston dosentti. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009 53. Se oli suuritöinen monirnuuttuja-analyysi poikien fyysisen suorituskyvyn riippuvuudesta iästä ja kasvusta. Sitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1965 asti. Karvonen laajensi tutkimuskenttäänsä myös sosiaalitieteiden suuntaan. kesäkuuta 1918 Nurmeksessa. A. Tekijä oli Joseph L. Osastonjohtajakauden alkuun kuului myös alan tietopohjan yleistajuinen laajentaminen. Kliininen fysiologia tuli käyttöön Suomessa. Työfysiologinen tutkimus käynnistyi ja laajentui nopeasti. Näitä ei Suomessa ollut. Professori Karvonen valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1945 ja aloitti työuransa fysiologian laitoksen assistenttina. Menetelmät löytyivät kirjallisuudesta. Esimerkiksi ensimmäinen polkupyöräergometri rakennettiin ulkomaisten piirustusten mukaan laitoksen työpajassa. ln Memoriam Martti J. Aineiston tilastokäsittelyn linjasi valt. Jaakko Kihlberg. Osaston johtajakauden päättyessä kaksikymmentä tutkimustyössä mukana ollutta jatkoi tutkijana ja opetti professorina yliopistoissa ympäri maailmaa. Laitteet piti etenkin alussa teettää pääasiassa laitoksen työpajassa. Tehtäväksi tuli tutkia valtakunnallisiin hakkuumestaruuskilpailuihin osallistuneita metsureita useita fysiologisia muuttujia käyttäen. Vuonna 1950 Karvonen nimitettiin vasta perustetun Työterveyslaitoksen fysiologian osaston johtajaksi. Karvonen kuoli 10. Hän aloitti urheilulääketiereen, urheiluja työfysiologian opetuksen Helsingin yliopistossa, biostatistiikan käytön erikoistöiden tuloksien käsittelyssä, ohjasi ja osallistui opinnäytetöinä tehtyjen tutkimusraporttien julkaisemiseen kansainvälisissä tiedelehdissä, otti ensimmäisenä opiskelijoiden edustajan mukaan voimistelulaitoksen toiminnan kehittämisryhmään ja toimi tasapuolisesti meriittien jaossa julkaisuissa. Suuntautuminen työfysiologiaan alkoi välittömästi. Kirja julkaistiin: Ann Paediatr. Siihen liittyivät mm. kuumatyön ongelmat, työperäisten keuhkosairauksien tutkiminen, työntekijöiden ravitsemus ja työssä kuormittuminen, lihasten kiinteytyminen ja säryt raskaassa työssä, väsymystutkimukset tekstiilitehtaassa, miehitetyn väestönsuojan olosuhteet, entisten hiihtäjien ja kestävyysurheilijoiden terveys, ergonomia ja suomalaisten sepelvaltimotauti. Liikuntatieteissä Karvosen opetustyö ja opinnäyreröitten ohjaaminen voimistelulaitoksessa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa oli uraauurtavaa. Ghesquire ja kirjan nimi "lnterdependence analysis of physical performance and growth in boys. Aiheiden valinnassa korostui kansanterveys ennaltaehkäisyn kannalta tarkasteltuna. Hän oli syntynyt 24. maaliskuuta 90-vuotiaana. maist. Se valmistui vuonna 1947 ja muiden tehtäviensä ohella Karvonen alkoi opettaa Helsingin yliopiston voimistelulaitoksessa. Opetustehtävät laajenivat ja hoidettavaksi tuli myös opinnäytetöiden ohjaaminen ja sittemmin laitoksen johtajuus. Työn valmistuttua Karvonen siirtyi Cambridgen yliopistoon tekemään väitöskirjaa. Tutkimusja yleistajuisia julkaisuja hänellä on satoja. Ensimmäinen Karvosen ohjaama liikuntatieteiden alan väitöskirja valmistui vuonna 1958. Kirjoja syntyi paljon. Tutkimusaiheiden ja -töiden suuri määrä selittyy siten, että Karvonen ohjasi väitöskirjatöitä. Vuonna 1953 ilmestyi "Työn fysiologia" kirjan 2. Tutkimuksissa tarvittiin kliinisen fysiologian menetelmiä ja laitteita. painos. Karvonen P rofessori, lääkintäkenraalimajuri Martti j
Karvonen rohkaisi sen toimintaa. Karvonen johti puhetta myös Sydän liitossa ja Lääkäriliitossa. Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen asiantuntijana hän osallistui myös Liikuntatieteellisen Seuran toimintaan jo 1970-luvulta lähtien. 54 LIIKUNTA & TIEDE 46, 2-3/2009. Hän teki käytännön yhteistyötä etenkin Hiihtoliiton päävalmentajan Veli Saarisen kanssa, toimi lääkärinä kaksissa talviolympialaisissa ja hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissaja oli perustamassa vuonna 1964 pysyvää urheilulääkäriasemaa Työterveyslaitokseen. 1958: 4. Karvonen eli lähellä ihmisiä ja luontoa. 11 ja esitettiin lääketieteen ja liikuntakasvatuksen tiedekunnille Catholic University of Luovain: ssa Belgiassa. Kunnon tarkkailussa kävivät mm. Aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kehittämishakuisena keskustelijana hän käytti mielellään puheenvuoroja seuran vuosikokouksissa ja teemailloissa. Liikuntalajeista hän harrasti etenkin uintia. Liikuntatieteellisen Seuran varapuheenjohtajana Sumu toimi vuodet 1983-1991. Liikuntatieteellisen Seuran Sumu koki aina läheiseksi ja liikuntakulttuurin kannalta tärkeäksi organisaatioksi. 2009. Sellaisia olivat mm. Karvosen oppilas, työtoveri ja ystävä Ilkka Sumu V altiotieteiden maisteri Ilkka Sumu poistui keskuudestamme vakavan sairauden murtamana 8.3. Mukana oli myös kuntourheilija Urho Kekkonen. Karvonen toimi Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuodet 1975-1977. Hän arvosti niitä lukuisia pohdintoja ja keskusteluja, joita seuran eri toimintojen yhteydessä käytiin ja joita myös henkilökohtaisessa kanssakäymisessä syntyi. Lukuisat olivat siis ne tehtävät, joita hoitamaan likka Sumu oli valmis aina kun häntä tarvittiin. huippuhiihtäjät Veikko Hakulinen ja Eero Mäntyranta sekä yleisurheilun puolelta Voitto Hellsten. Tuttu rooli hänelle oli myös seuran vuosikokouksen puheenjohtajuus. Edellä kuvattu tausta sopi hyvin toimimiseen monitieteisessä ja käytäntöä lähestymään pyrkivässä yhteisössä. Filosofinen ajattelu ja kiinnostus tätä tieteenalaa kohtaan veivät hänet myös toimikuntaan, jonka tehtävänä oli valmistella ja organisoida Liikuntatieteellisen Seuran järjestämä ensimmäinen liikuntafilosofiaseminaari vuonna 1979. Ryhmä havaitsi tuleensa kuulluksi sekä Karvosen että johtokunnan taholla. Hän oli 71-vuotias. AARNI KOSKELA Kirjoittaja on Martti J. likka Sumu oli pohdiskelija ja ääneenajattelija. Erityisen aktiivinen ja osaamistaan auliisti jakava hän oli myös suunnitteluun liittyvissä LTS-hankkeissa. Lomaja vapaa-ajat kuluivat kesäisin Puulaveden saaressa Hirvensalmella ja pimeinä vuodenaikoina Etelä-Italiassa Pioppin kylässä sijainneella huvilalla. Kansallista urheilutoimintaa kritisoivat varsin reippaasti äskettäin opintonsa päättäneet seuran jäsenet. Hänen asiantuntemuksensa oli arvokas voimavara muun muassa vuoden 1983 111 Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien suunnittelussa ja liikuntakulttuurin tulevaisuutta arvioivassa työryhmässä. likka Sumu toimi lähes 35 vuoden ajan jatkokoulutussihteerinä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksessa Teknillisessä Korkeakoulussa. Tämän näkemyksensä mukaan Martti]. Vuonna 1959 Karvonen johti puhetta Suomen valtion ja UNESCOn yhteisen kongressin Sport, Work, Culture järjestelytoimikunnassa. Hän joutui poistumaan keskuudestamme valitettavan varhain. Heistä muodostui ryhmä, jota alettiin kutsua nimellä "Nuoret vihaiset miehet". Hän on ollut LTS seuran pitkäaikaisin varapuheenjohtaja. Muistamme kiitoksella ja kunnioituksella häntä ja hänen valoisaa persoonaansa. Elämisen menosta joskus keskusteltaessa kysyin: "Mikä on ihmisen tärkein voimavara?" Vastaus: "Aika". Hän kuunteli lähimmäisiään ja otti heidät huomioon. Harvennushakkuut, saunaja takkapuiden teko, lintupöntöt sekä sienestys kuuluivat vakioaskareisiin. ln Memoriam Fenn. JOEL JUPPI Kitioitteie toimi Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteerinä vuodet 1967-2001. Karvonen myös toimi. Liikuntakulttuurin tulevaisuus ja Liikunnan mallikunta -hanke. likka Sumu oli terveyden ja reippauden malliesimerkki ja erittäin aktiivinen kuntoliikkuja
Nyt verkostossa on 83 jäsenorganisaatiota 26:sta Euroopan maasta. H EPA Europe, eurooppalainen terveysliikunnan edistämisverkosto perustettiin vuonna 2005 kehittämään eurooppalaisia terveysliikuntastrategioita, tukemaan ja levittämään terveysliikunnan edistämisen käytäntöjä sekä poikkihallinnollisia toimintatapoja (Oja 2005). nuorisuomi.fi). Ensiksi mainitussa selvitetään Euroopan maissa olemassa olevat kansalliset terveysliikuntaverkostot ja arvioidaan näiden verkostojen verkoston perustamisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Sen toiminta perustuu verkostoitumiseen. Urheiluseurahanke on suomalainen aloite ja sitä johtaa Kunto ry. Opas kuvaa miten kaupunkiympäristön rakenne ja luonnollisen ympäristön saavutettavuus voivat edistää tai ehkäistä liikuntaa. Politiikkasuositus "Liikunta ja terveys Euroopassa: näyttö toiminnan pohjaksi "(Cavill ym. Liikunta on mukana korkean tason Eurooppalaisessa lihavuuden ehkäisyjulistuksessa (WHO Europe 2006) ja sen jatkona on laadittu erityiset liikunnan edistämissuositukset (WHO Europe 2007). Lasten ohjelmassa yhtenä esimerkkitapauksena on Nuoren Suomen Liikuntaseikkailu maapallon ympäri -karnpanja (lisätietoja: www. Siinä rekrytoidaan parhaillaan aiheesta kiinnostuneita tahoja osanottajiksi. WHO:n Euroopan aluetoimisto on huomioinut liikunnan useissa viimeaikaisissa politiikkasuosituksissaan. Kansalliset terveys! iikunnan edistämisverkostot, Lasten liikunnan ja urheilun edistäminen sekä Terveyttä edistävät urheiluseurat -hanke. HEPA Europe on asiantuntijajärjestö,jonka vaikuttavuus perustuu sen johtoryhmän ja jäsenorganisaatioiden asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Tällä hetkellä on meneillään kolme verkostomuotoista ohjelmaa. Teksti: PEKKA OJA Eurooppa terveysliikunnallistuu verkostoyhteistyöllä Euroopan terveysliikunnan yhteistyöjärjestö HEPA Europe on tutkimuksen ja käytännön rajapinnan toimija ja tarjoaa tähän tarkoitukseen oivan sillan. Toinen esimerkki keskuksen ja HEPA Europen yhteistyöstä on vastaavanlainen politiikkasuositus "Liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistäminen kaupunkiympäristössä: paikallisen hallinnon rooli" (Edwards & Tsouros 2006). WHO ja EU keskiössä Terveysliikunnan edistämisen kannalta keskeiset hallitusten väliset organisaatiot ovat Maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan Unioni (EU). Vuorovaikutus alan tieteellisten ja asiantuntijajärjestöjen kanssa on tuottanut uutta näyttöön perustuvaa terveysliikuntatietoa päättäjien ja ammattilaisten käyttöön. HEPA Europe perustaa toimintansa vahvasti WHO:n viimeaikaisiin liikuntaa koskeviin politiikkadokumentteihin, erityisesti Ravinto, liikunta ja terveys -strategiaan (WHO 2004) ja sen soveltamisohjeisiin (WHO 2007). Miten tämä on toteutunut kuluneen neljän vuoden aikana. Opas on otettu hyvin vastaan varsinkin terveyssektorilla. 2006) esittää terveysliikunnan perusfaktat, kuvaa toteutettuja edistämistapoja ja suosittelee miten liikuntaa voidaan edistää eri sektoreiden toimesta. Yhteistyössä WHO:n ympäristöterveyden keskuksen kanssa HEPA Europe on ollut aktiivinen toimija terveysliikunnan ja erityisesti kevyen liikenteen edistämisessä. Järjestö on WHO:n Euroopan aluetoimiston erillisohjelma. Vaatimattomista talousja henkilöstöresursseista johtuen järjestön vaikuttavuus perustuu vahvasti tehokkaaseen verkostoitumiseen. Konkreettisia tuloksia on syntynyt yhteistyössä niin maailman terveysjärjestön WHO:n kuin Euroopan Unionin kanssa. Verkosto-ohjelmat työkaluna HEPA Europen tärkeä toimintamuoto on teemakohtaisten ohjelmien toteuttaminen. Suomesta jäseninä ovat Terveyden Edistämisen Keskus, Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, lkäinstituutti, UKK-instituutti ja WHO:n Terveet kaupungit Baltian alueen yhteistyökeskus sekä lisäksi henkilöjäseninä Tlhlw Vuori ja Pekka Oja. (\isä tietoja TEL! Euroopasta: http://www.euro.who.int/hepa). HEPA Europen perustamiskokouksessa oli mukana 26 osanottajaa 14:stä Euroopan maasta. Sen sihteeristö toimii Roomassa ympäristöterveyden keskuksessa,joka tarjoaa toiminnalle organisatorisen tuen. LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 55
Nämä kaksi dokumenttia sijoittavat terveyttä edistävän liikunnan eurooppalaisen urheilun keskiöön. Valkoisen kirjan jatkotyönä on vastikään julkaistu eurooppalaiset suositukset liikunnan edistämiseksi (EU Sport 2008). HEPA Europe on ollut mukana suunnittelemassa lukuisia tieteellisten kongressien ohjelmia yhteistyössä näiden järjestäjätahojen kanssa. Näistä keskeisiä ovat American College of Sport Medicine (www.acsm.org), European College of Sport Science ( www.ecss.de) ja International Society of Sport Sciences and Physical Activity (www. Tuloksena on ns. Liikunnan väestötasoiset mittausmenetelmät kehitteillä Euroopan unionin keskeiset yksiköt terveysliikunnan kannalta ovat terveysja kuluttaja-asioiden pääosasto ja koulutuksen ja kulttuurin pääosaston alaisuudessa toimiva urheiluyksikkö. ALPHA -projekti koskee liikunnan väestötasoisten mittausmenetelmien kehittämistä (lisätietoja: http://ec.europa.eu/phea/). Unionin urheiluyksikkö on ottanut hyvin aktiivisesti kantaa terveysliikuntaan viimeaikoina. Kumppaneina tiede, tutkimus, terveys, ravinto ja ympäristö HEPA Europe verkottuu myös vahvasti vapaaehtoissektorin toimijoiden kanssa. 2006 UKK-instituutti, v. Kolmas terveysliikunnan erityisjärjestö, kansainvälinen liikunta ja ympäristö -verkosto ( www.ipenproject.org) on ympäristön ja liikunnan yhteyksien tutkimusmenetelmien tutkijoiden yhteistyöfoorumi. Kun urheilun ja liikunnan vapaaehtoissektorin mahdollisuudet terveysliikunnan edistämisessä aletaan tuntea paremmin, on mahdollista hyödyntää tätä potentiaalia entistä tehokkaammin. Oppaassa on myös esimerkkejä hyvistä liikunnan edistämiskokemuksista kaupunkiympäristössä ja suosituksia paikalliselle tasolle. Erityisen tärkeitä alkuvaiheen yhteistyökumppaneita ovat olleet alan tieteelliset ja asiantuntijalaitokset ja järjestöt. Terveyttä edistävä liikunta on saanut runsaasti huomiota molempien tahojen politiikassa viime vuosina. Tämän puutteen korjaamiseksi HEPA Europe on laatinut selvityksen kansallisista liikunnan edistärnisdokumenteista (Kahlmeier ym. Tarkoituksena oli kehittää työväline lähinnä liikennesuunnittelijoille kevyen liikenteen edistäm ishan kkeiden taloudet I iseksi arvioimiseksi. Seuraava kongressi järjestetään tämän vuoden kesäkuussa Lissabonissa (lisätietoja: www.isbnpa2009.fmh.utl.pt/). 2008 skotlantilainen Strathclyde yliopisto. icsspe.org). Urheilun ja liikunnan tieteelliset yleisjärjestöt ovat myös ottaneet terveysliikunnan lisääntyvästi ohjelmiinsa. Verkoston omat vuosittaiset kongressit on järjestetty yhteistyössä alalla aktiivisesti toimivien tutkimuslaitosten kanssa: v. Tämä alue on kriittinen, kun pyritään käyttämään väestön liikuntaaktiivisuustietoja edistämistoimenpiteiden pohjana. Mielenkiintoinen ja käytännönläheinen ympäristökeskuksen ja HEPA Europen yhteistyöhanke koski kevyen liikenteen terveysvaikutusten taloudellista arviointia. KO K:n aktiivisuus näkyy erityisesti joka toinen vuosi järjestettävien kuntoliikunnan maailmankongressi56 LIIKUNTA & TIEDE 46, 2 3 /2009. EU:n terveyden pääosaston rahoittamista kehityshankkeista ns. Ensiksi mainitun järjestön ohjelmassa liikunta on saanut ravitsemuksen kanssa lähes yhdenvertaisen aseman. Järjestön kahdessa ensimmäisessä kongressissa oli jo lähes tuhat osanottajaa. Suunnitteilla on vastaavanlaisen työkalun kehittäminen kävelyhankkeiden terveysvaikutusten taloudelliseksi arvioimiseksi. Terveysliikunnan asema kansanterveystyössä kartoitettu Terveysliikunnan edistäminen on saanut lisääntyvää huomiota Euroopan maiden kansanterveystyössä, mutta kattavaa kuvaa tilanteesta ei ole ollut. Laadittu urheilun valkoinen kirja (EU Sport 2007) julisti terveyden urheilun tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi perusteluksi. 2010 (lisätietoja: http:// h k.ispah.orglispah-2010/). 2006)). Selvityksessä tunnistettiin ja arvioitiin yli 200 kansallista dokumenttia, joista valtaosa tuli terveyssektorilta, selvästi vähemmän liikennesektorilta ja vähiten liikuntasektorilta. Terveyden pääosaston strategia ravitsemuksesta, ylipainosta ja lihavuudesta vuodelta 2007 (EU SANCO 2007a) kehotti jäsenvaltioita ja unionia pysähdyttämään liikunnan väheneminen. HEAT (Health Economic Assessment for Cycling) työkalu käyttöohjeineen (WHO Europe 2008). UKK-instituutti vastaa hankkeessa terveyskuntotestien osiosta. Terveysliikunta tahtoo kuitenkin jäädä muiden teemojen jalkoihin näissä yleiskongresseissa. Maailmanlaajuinen liikunta ja terveysjärjestö on ensimmäinen kansainvälinen tieteellinen yhdistys, joka on vihkiytynyt pelkästään terveysliikunnalle. ALPHA-projektin suositukset julkaistaan tämän vuoden loppuun mennessä. Konkreettisena toimenpiteenä perustettiin ruokavalion, liikunnan ja terveyden toimintafoorumi (EU SANCO 20076). Kansainvälisistä urheilujärjestöistä KOK ja ENGSO ovat jo aktivoituneet terveysliikunnan edistämisessä. Terveyttä edistävän liikunnan erityisjårjestöistå tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet kansainvälinen käyttäytyrnisravitsemuksen ja -Iiikunnan järjestö ( www.isbnpa.org) ja kansainvälinen liikunta ja terveys -järjestö (http://hk.ispah.org/ispahhome). Urheilujärjestöt vahvasti mukana Urheilun ja liikunnan kansainväliset järjestöt tunnistavat yhä selkeämmin terveysteeman tärkeyden ja sisällyttävät sitä lisääntyvästi ohjelmiinsa. Seuraava kongressi pidetään Torontossa toukokuussa v. 2007 itävaltalainen Grazin yliopisto ja v. Valitettavasti liikunta-alan asiantuntemus on jäänyt elintarviketeollisuuden varjoon tässä toimielimessä. Siinä on edustajia alan tutkirnus-, teollisuusja vapaaehtoisjärjestöistä
International inventory of documents on physical activity promotion. [http://wwweuro.who.int/document/e90944sum.pdf] LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009 5 7. Kansainvälinen kuntoliikuntajärjestö TAFISA (www.tafisa.de) ja sen eurooppalainen aluejärjestö ESFAN (www.tafisa.de) tekivät uuden aloitteen järjestämällä kansainvälisen työkokouksen teemalla terveyttä edistävät urheiluseurat. [http://www.euro.who.int/document/e89567.pdt] WHO, 2007 A Guide for Population-based Approaches to lncreasing Levels ot Physical Activity. Seuraava KOK:n maailmankongressi järjestetään Jyväskylässä kesällä 2010. en ohjelmissa. Promoting physical activity and active living in urban environments: the role of local government: the solid tacts. LÄHTEET: Cavill N, Racioppi F, Kahlmeier S (Eds), 2006. Copenhagen: WHO Regional Oftice for Europe. WHO Europe, 2007 Steps to health. PEKKA OJA Sähköposti: pekka.oja@uta.fi Kirjoittaja on elähheellä oleva UKK-instituutin tutkimusjohtaja. HEPA Europe Govemmental Sport organisations Scientificand expert WHO associalions IOC ENGSO TAFISA ICSSPE ESFAN ISCA ECSS ISBNPA IPEN WHO Europe EU Centrefor Enviromentand Heallh DGSANCO EU Aatform on D & PA Sport Uni! Member Member G Member Member HEPA Europen kannalta keskeiset hallitusten väliset organisaatiot ovat Maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan Unioni (EU). Järjestö verkottuu myös vahvasti vapaaehtoissektorin toimijoiden kanssa. Tämän kokouksen pohjalta on käynnistynyt yhteistyö HEPA Europen kanssa. WHO Europe, 2008. htm]. Alan kansainväliset järjestöt ovat aina ottaneet huomioon myös terveyden edistämisen yhtenä toimintansa tavoitteena. pdf [. [http:// ec.europa.eu/health/ph_determinants/lite_style/nutrition/plattorm/platform_en.htm]. [http://wwwwho.int/entity/dietphysicalactivity/PA-promotionguide.pdf/]. Global Strategy on Diet, Physical Activity and health. WHO, 2004. Copenhagen: WHO Regional Oftice for Europe. Kansainvälisistä urheilujärjestöistä KOK ja ENGSO ovat aktivoituneet terveysliikunnan edistämisessä. WHO, 2006. [wwwwho.int/dietphysicalactivity/strategy/eb 11344/strategy _english_ web. EU SANCO, 2007b. Copenhagen, WHO Regional Oftice for Europe. [http://ec.europa.eu/sport/white-paper/index_ en.htm]. ENGSO on puolestaan ryhtynyt vahvaksi sillanrakentajaksi Euroopan Unionin ja urheilun vapaaehtoissektorin välillä erityisesti terveysliikunnan alueella. Evidence for Action. Physical Activity and Health in Europe. Edwards P & Tsouros A, 2006. [http://ec.europa.eu/sport/news/news682_en.htm[ Kahlmeier S, Daugbjerg S, Rostami.C, Racioppi F, Martin-Diener E & Martin B, 2006. European Charter on Counteracting Obesity. [http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/lite_style/nutrition/keydocs_nutrition_en. jäsenenä edellä mainitussa EU:n ruokavalion, liikunnan ja terveyden toimintafoorumissa. lmplementation of the WHO Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. EU Sport, 2007. EU Platform for Action on Diet, Physical Activity and Health. EU SANCO, 2007a. A European Framework to Promote Physical Activity tor Health, Copenhagen: Regional Ottice for Europe. White Paper on Sport. White Paper on a Strategy for Europe on Nutrition, Overweight and Obesitv related health issues. EU Sport, 2008. Kunto ry oli aloitteen tekijä ja tilaisuuden järjestäjä. Kuntoliikunta osana urheiluliikettä on sisällöllisesti hyvin lähellä "puhdasta" terveysliikuntaa. Järjestö on mm
Mitä saamme seuraavaksi, kysyi eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston puheenjohtaja Brian Martin KKl-ohjelman 15-vuotisseminaarissa Helsingissä.. EU rahoittaa eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston, HEPA Europen toimie, samoin useita tutkimusja kehittämishankkeita. Kansallisten ohjelmien tai hyvien käytäntöjen suora soveltaminen toisessa maassa ei aina onnistu. Olennaista on myös hankkeen toteuttajatahon vahva sitoutuminen ja toiminnan iJJ,t groiminen toteuttajatahon muuhun toimtntaaaa ~ ~ 58 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2~ 3 /2009 ) . Miltä Euroopan terveysliikuntatilanne näyttää. Muissa maissa kuten esimerkiksi Ranskassa on tehty perusteellista ohjelmatyötä ja nyt on niitten toimeenpanon aika. . Hanketta on qsem myös testattu ja hienosäädetty pilottiprojektien uilosten perusteella. Suomi on kehittänyt terveysliikunnan edistämisen työkaluiksi sauvakävelyn, KKlohjelman ja Suomimies seikkailee -ohjelman. Mikä yhdistää ohjelmia, jotka toimivat. Kuitenkin vain harvassa maassa terveysliikunnan edistäminen on yhtä vakiintunutta ja laajasti yhteiskunnan eri tahoille integroitunutta kuin juuri Suomessa. Li~ urheilun Valkoinen kirja ja monet muut EU-d4kumentit vahvistavat liikunnan asemaa poliittise~,a päätöksenteossa aivan kuten lukuisat WHO:n ja Euroopan neuvoston kanssa järjestetyt korkean tason kokoukset ja kongressi tki n. . Miten se näkyy EU:n toimissa. AJASSA BRIAN MARTIN: tij Suomi on vahva terveysliikuntamaa Suomi on edelläkävijä teA/eysliikunnan edistämisessä. . Terveysliikunnan asema ja merkitys kansanterveyden rakentajana ja ylläpitäjänä on tunnustettu laajasti. Toinen vahva maa on Hollanti. Pohjoismaat ovat hyvin aktiivisia. Työtä kyllä riittää, vaikka liikunnasta onkin jo alkanut tulla olennainen osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä monissa maissa. Onnistuneita hankkeita ja toimintamalleja toki O_P,· N ii lie on ominaista, että toimintamalliin ja sen so 1 eItarniseen on perehdytty huolella. Lupaavaa kehitystä on tapahtunut myös Skotlannis~ja Sloveniassa. Hyvien kokemusten ja osaamisen siirtäminen kulttuurista ja maasta toiseen vaatii kuitenkin paljon työtä, toteaa eurooppalaisen terveysliikunnan edistämisverkoston HEPA Europen puheenjohtaja Brian Martin. Laaja poliittinen tuki on terveysliikunnan jalkauttamisen keskeinen edellytys
Esimerkiksi Turun lasten ja nuorten ympäristöjä koskeva tutkimushankkeemme keräsi saman pöydän ääreen kymmenen eri hallintokunnan tai toimialan edustajat. Mitkä yhdyskunnan rakenteelliset piirteet edistävät/ estävät asukkaiden arkista liikkumista. Tutkimusta tehdään viidessä helsinkiläisessä ja muutamassa espoolaisessa kaupunginosassa. Molemmissa hankkeissa tutkitaan asukasystävällisen kaupunkiympäristön piirteitä ja erityisesti terveyttä ja hyvinvointia tukevia ympäristön elementtejä. pehmoG IS-kysely. Lisäksi tulemme kokeilemaan myös mobiilipaikannuslaitteita arkiliikkumisen tutkimuksessa. ja yläasteen 8. Yhdyskuntarakenteen ja asuinympäristön merkitys liikkumista edistävänä tai estävinä tekijänä kiinnostaa. Näiden hankkeiden lisäksi on useampi jo päättynyt, hiljattain raportoitu hanke, joista keskeisin on Oppiva kaupunkisuunnittelu(OPUS) hanke. Kaksi käynnissä olevaa hankettamme eroaa kohderyhmiltään: Urbaanissa onnessa tutkitaan kaikenikäisiä asukkaita mutta painotus on aikuisissa. Tutkimuksemme kiinnostavat melko laajasti erityisesti julkisen mutta myös yksityisen sektorin toimijoita. Mihin kysymyksiin etsitte vastausta. luokkalaisiin helsinkiläislapsiin ja nuoriin. Tutkimuslaitoksessamme (TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus) on useampiakin aihepiiriin liittyviä ajankohtaisia hankkeita. Miten tutkimus tehdään. Vaikka itse olen ympäristöpsykologi, teen tiivistä yhteistyötä mm. maantieteilijöiden kanssa, jotka osaavat taitavasti tuottaa tutkimukseen mukaan alueellisen näkökulman. He kaikki osallistuivat sekä tutLIIKUNTA& TIEDE46•2 3/2C09 59. Päärnetodina tutkimusryhmälläni on ns. Keskeisimmät tutkimuskysyrnyksemme ovat: Mitkä ovat asukkaille kokemuksellisesti merkityksellisiä paikkoja ja missä ne sijaitsevat. Millä ehdoilla elinympäristö voi olla samalla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Teknillisen Korkeakoulun erikoistutkija, FT Marketta Kyttä tutkii ympäristöpsykologian keinoin tapoja, joilla voidaan kehittää ihmisystävällistä kaupunkiympäristöä. Miten tuloksia on tarkoitus soveltaa. Mitä tutkimushankkeessasi tutkitaan. Mitä terveydellisiä vaikutuksia asukkaiden ympäristökokemuksilla ja erilaisissa ympäristössä toteutuvilla elämäntavoilla on. Kylli-hanke taas kohdistuu ala-asteen 5. Parhaillaan on käynnissä kaksi hanketta, TEKESin rahoittama Urbaani onni-tutkimushanke ja Opetusministeriön Kaupunkiympäristö ja lasten liikkuminen (KYLLI) hanke. Lisäksi myös Turussa toteutetaan pienempimuotoinen tutkimus. Hyvä asuinympäristö innostaa liikkumaan Asuinympäristöissä on eroja. Sillä tarkoitetaan intemet-pohjaisia kyselyjä, joissa asukkaat kertovat ympäristökokemuksistaan paikantaen niitä kartalle
Pienryhmätoiminta koostui 14 viikoittaisesta tapaamisesta, joista jokainen kesti kaksi tuntia. Erityisen kiinnostavia ovat mielestäni myös liikkumisen ympäristövaikutukset: minkälainen ekologinen jalanjälki erilaisilla liikkurnismuodoilla on. Kummankin ajallinen kesto on hyvin rajoittunutta. Sähhöposti: annasofia.huoppa@gmail.com 60 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009. Tätä työtä olisi kiinnostavaa jatkaa. Pilottihanke toteutettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun liikunnan laitoksen ja sosiaalija terveysalan laitoksen ja Elämänhallintapalvelut Visio Oy: n kanssa. Olisi m yös upeaa, jos onnistuisim m e viem ään jotakin om asta osaam isestam m e ulkom aillekin. Lisätietoja: Anna-Kaisa Hohhanen ja Anna Sofia Kuoppa Lahden ammattilwrhealwu/u, /iihunnan laitos. Toinen tunti oli varattu liikunnanohjaajaopiskelijoiden ohjaamille ja nuorten kiinnostuksen perusteella valituille liikunnallisille aktiviteeteille. Mikä olisi nähdäksesi mahdollisten jatkotutkimusten tavoite. Lähitulevaisuuden toteutuva haave on sukeltaa paljon tarkemmin erilaisten paikkojen rakenteellisiin piirteisiin. Arkiliikkumista ja organisoimatonta liikkumista tulisi tutkia nykyistä enemmän. Hel singissä teem m e parhaill aan tiivistä yhteistyötä kaupunkisuunnitteluvira ston ja ra kennusvira ston kanssa. Suomessa tämäntyyppistä tutkimusta on käsittääkseni tehty vasta hyvin vähän. Turu ssa se onnistui esim erkillisesti. kim uksen suunnitteluun ja to teuttam iseen että sen tulosten hyödyntäm iseen eri näkökulm ista. Samoin sitä, miten liikkuminen nivoutuu osaksi ihmisen arkea. Lahden ammattikorkeakoulun liikunnan laitoksella tehdyn opinnäytetyön mukaan hankkeessa järjestetyllä liikunnalla oli suotuisia vaikutuksia ryhmäläisten itsetuntoon ja ruumiinkuvaan. Liikunta voi olla lupaava lisä ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä, todettiin Lahdessa toteutetussa kokeilussa. He kaipaavat asukkaiden arviointitietoa suunnittelun pohjaksi.Jos tutkim ustuloksem m e auttavat kehittäm ään elinym päristöä ent istä asukasystävällisernm äksi, kestäväm m äksi ja hyvinvointia tukevaksi, silloin olem m e onnistuneet. Olen huolissani siitä, että ainakin lasten liikkuminen näyttää yhä enemmän rajoittuvan koululiikkumiseen ja organisoituihin liikuntaharrastuksiin. Tähänastisissa tutkimuksissamme olemme päässeet vasta melko karkeasti tutkimaan yhdyskunnan rakenteellisten tekijöiden (kuten rakentamisen tiiviys tai viherympäristön määrä) ja asukkaiden kokemusten välistä yhteyttä. Lisätietoja: marhelLa.l1ytta@thl1.fi Teksti: ANNA-KAISA HOKKANEN, ANNA SOFIA KUOPPA AJASSA Liikettä lastensuojelutyöhön. Koska teemme yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtien kanssa, saamme pian toivottavasti tällaista, entistä paljon tarkempaa tietoa. On myös näyttöä jo siitäkin, että organisoitu liikkuminen ei aina tuota yhtä paljoa liikettä kuin vastaava organisoimaton toiminta. Hankkeessa luotua toimintatapaa tullaan Lahdessa käyttämään myös jatkossa. Todellinen jatkotutkimushaaveeni olisi tehdä kansainvälistä vertailututkimusta asukasja lapsiystävällisistä miksei myös ekososiaalisesti kestävistä ympäristöistä eri maissa. Väitöskirjassani pääsin jo vähän vertailututkimusten makuun vertaillessani suomalaisten ja valkovenäläisten asuinympäristöjen lapsiystävällisyyttä. Mitä liikunnan tutkimuksessa tulisi nähdäksesi jatkossa pohtia. Heill e tunt ui olevan selvää, että lasten ja nuorten liikunnallisen eläm äntavan edistäm inen ei voi olla m inkään yhden sektorin tai hallintokunnan asia, vaan yhteen hiileen puhaltam ista tarvitaan. Liikunnanohjaajaopintojen opinnäytetyönä toteutetun hankkeen tavoitteena oli suunnitella pienryhmätoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville 15-16 -vuotiaille tytöille yhdessä sosionomiopiskelijan kanssa. Ensimmäisen tunnin aikana käsiteltiin tyttöjä askarruttavia aiheita ja heidän elämäänsä koskettavia teemoja kuten kauneutta, tulevaisuutta ja ihmissuhteita sosionomiopiskelijan johdolla. Muutokset perustuivat ennen kaikkea mielekkääseen toimintaan, avoimeen ja turvalliseen toimintaympäristöön sekä ohjaajien roolimalliin. L iikunnan mahdollisuuksia osana lastensuojelun pienryhmätoimintaa kartoitettiin Lahdessa keväällä 2008
Nopeat mailaja juoksupallopelit sekä aerobicjumpat ovat kestävyyttä parantavia ryhmäliikuntalajeja. Kehitä lihasvoimaa ja tasapainoa Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa kohentavaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Paranna kestävyyskuntoa Oman peruskunnon ja tavoitteen mukaan voi valita kestävyyskuntoa kohentavaa liikkumisen kuormittavuuden. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Säännöllinen venyttely ylläpitää liikkuvuutta. Liikuntapiirakka kiteyttää suosituksen: Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Tottunut ja hyväkuntoinen liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi rasittavampaa liikkumista, mutta puolet vähemmän eli vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat tähän. Lisäksi kaikki tarvitsevat lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. pyöräily (alle 20 km/t) raskaat kotija pihatyöt kävely sauva kävely marjastus kalastus metsästys Lihaskuntoa ja liikehallintaa kuntopiiri pallopeli! kuntosali luistelu jumpat 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa venyttely tasapai noharjoittelu tanssi arkl-, hyötyja työmatkaliikunta sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic 1t15 min pyöräily viikossa juoksu maastohiihto mailaja juoksupallopelit vauhdikkaat liikuntaleikit Liikuntapiirakka korostaa lihaskuntoa U KK-instituutin liikuntapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18-64 v) terveysliikunnan suositusta. Pallopelit, luistelu ja tanssiliikunta kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa. Näitä rasittavuudeltaan erilaisia liikuntatapoja voi yhdistellä oman kunnon mukaan. Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Vaihtoehtona on rasittavampi kestävyysliikunta, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Terveysliikunnan suositus pohjautuu Yhdysvaltojen terveysministeriön Ii i kuntasuosituksi in www.health.gov/paguidelines LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-3/2009 61. Lajeja voivat olla esimerkiksi ylämäkija porraskävely, juoksu, maastohiihto ja vesijuoksu. Sopivia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily, esimerkiksi työja asiointimatkoilla, sauvakävely tai raskaat kotija pihatyöt. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8-10 ja kutakin liikettä kohden toistoja tulee kertyä 8-12
62 LIIKUNTA& TIEDE46•2 3/2009. Käytettävissä oleva tutkimustieto perustuu suurimmalta osin muualla kuin Suomessa, Pohjoismaissa tai edes Euroopassa tehtyyn tutkimukseen. M erkittävistä toimenpiteistä huolimatta väestön liikuntakäyttäytyrninen ei ole kehittynyt erityisen suotuisasti Suomessa ja vielä vähemmän useimmissa muissa maissa. Yksi syy liikuntaa edistävien interventioiden yleensä vähäiseen vaikuttavuuteen on puutteellinen perustieto liikuntakäyttäytymisen syvimmistä "juurista" ja niiden erilaisista yhteyksistä. Tutkittua tietoa alueesta on toistaiseksi vähän niin meillä kuin maailmallakin. Liikuntakäyttäytymistä määrittävät tekijät ovat kuitenkin "ilmiasultaan" ja suhteelliselta vaikuttavuudeltaan vahvasti sidoksissa toteutusympäristön kulttuuriin, sen fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ympäristötekijöihin, vaikka ne liikuntakäyttäytymisen teoreettisissa malleissa olisivatkin "perusasultaan" yleistettävissä. Suomessa on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna erinomaisia mahdollisuuksia tehdä ja lisätä tälläkin alueella korkealaatuista tutkimusta, jos tutkimusyhteisöt ja tutkijat suuntaavat mielenkiintonsa pitkäjänteisesti tälle alueelle. Tämä korostaa toisaalta hyvän teoreettisen perustan merkitystä ja tarvetta tehdä interventiotutkimusta sen lopullista soveltamisympäristöä mahdollisimman hyvin vastaavissa olosuhteissa. tietoa olisi ollenkaan ja etteikö sitä käytettäisi, vaan että se on puutteellista ja suuressa määrin muista käyttäytymisrnuodoista lainattua. Vain varsin harvat keinot ja menetelmät ovat osoittautuneet vaikuttaviksi (www.thecommunityguide.org/pa/default.htm) ja niiden kustannusvaikuttavuudesta on hyvin vähän luotettavaa tietoa. suomentuleji) on alan järjestöjen laatima puiteohjelma, jonka päämääränä on väestön parempi Lukija lii.kuntaelinterveys. AJASSA Teksti: ILKKA VUORI KANSALLINEN TUKIJA LIIKUNTAELINOHJELMA: Liikuntakäyttäytymiseemme vaikuttavat tekijät tutkimuksen kohteeksi Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat vahvasti sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomen liikuntatieteellisessä tutkimuksessa eri väestöryhmien liikuntakäyttäytymiseen liittyvää tutkimusta on tehty absoluuttisesti ja suhteessa muihin alueisiin vähän. Tämä väite ei tarkoita, etteikö ko. Tutkimuksia liikunnan edistämisen eri menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta on vähän ja useimmissa niistä on huomattavia tutkimusten suunnitteluun, rakenteisiin, toteuttamiseen ja tulosten analyyseihin liittyviä puutteita. Alue ei sisältynyt painoalueena myöskään edellisen jaoston laatimaan suunta-asiakirjaan. Hyville tutkimussuunnitelmille löytyy Suomessa yleensä ennemmin tai myöhemmin rahoitusta eikä maamme liikuntatieteellinen tutkimus ole kansallisessa eikä kansainvälisessä vertailussa vähä-osaisten joukossa. ILKKA VUORI, LKT, professori (emeritus) Kansallisen TULE-ohjelman koordinaattori Sähköposti: ilkka.vuori@koti.soon.fi Kansallinen tuhija li.ihuntaelinohjelma KTO (www. Ohjelmassa painotetaan voimakkaasti liikunnan merkitystä tukija liikuntaelimistön terveyden ja toimintakyvyn säilyttämisessä ja näiden elinten sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa
Liikunnan merkityksestä olemme kaikki yksimielisiä eikä kiistaa tule myöskään sykkeen merkityksestä. Jos Jos liikuntatunnin tavoitteena olisi vain sykkeen nostaminen, ei siihen tarvittaisi erinomaisen koulutuksen saaneita liikunnanopettajia. motoristen taitojen oppimista ja kehittämistä, kokemuksia ja elämyksiä eri liikuntamuodoista ja ympäristöistä, kuntoharjoittelumuotojen oppimista ja tulosten arviointia, oman elimistön reaktioiden mm. Voi kauheata sentään! Koulussa opetetaan ja vielä lajitaitojal ! Nyt täytyy ernerituksenkin ihmetellä!l Emeritus kun opetti yliopistossa, että koulun liikuntakasvatuksen perusta on opettaminen ja että opettaja on siellä juuri siksi. Mikä sitten on epäselvää. Ne ovat sitä liikunnanopetusta, Johon tunteja tarvitaan. Mitä nämä toimet sitten ovat. Kun puheissa nuorten vähäisestä liikunnasta päästään koululiikuntaan asti, kiirehditään toteamaan, että ei se koululaisten liikunta-aktiivisuus tuntimäärillä parane. Tavoitteena on vaikuttaa koko kansan terveyteen liikunnallisen elämäntavan kautta. Kun koululiikuntaa alettiin puuhata koulun ohjelmaan yli puolitoista vuosisataa sitten, oli koululaisten terveys tärkeimpänä perusteena. Opetetaan esimerkiksi lentopallon hihalyöntiä miettimättä kehittääkö se oppilaan fyysisiä ominaisuuksia. Sykkeen nostaminen tai liikunnan tarpeen senhetkinen tyydyttäminen ei ole liikuntatuntien päätarkoitus. se, että koululiikunta ei ole kasvattanut yhtään hyvää huippu-urheilijaa. Tunteja ja opettajia tarvitaan liikuntakasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen. K oulun liikuntakasvatus on siitä mielenkiintoinen ala, että asiantuntijoista ei näytä olevan pulaa eikä myöskään näiden "asiantuntijoiden" lausunnoista. Musiikin olisi voinut hoitaa musiikkiopistot ja liikunnan urheiluseurat. Tunteja ja opettajaa tarvitaan, että saadaan eväät pysyvään liikunnalliseen elämäntapaan. Sitä runsasta liikuntaa tulee myös kouluympäristössä kaikin tavoin edistää. Eväät liikunnalliseen elämäntapaan edellyttävät mm. Yksi mielenkiintoisimmasta päästä näitä kannanottoja oli professori Peltosen Opetushallituksen johtokunnassa 1990-luvulla esittämä ehdotus ns. Tämä lääkäri-valmentajan käsitys on vain yksi, tosin varsin erikoinen, esimerkki siitä sykehuumasta, joka on saanut puurot ja vellit sekaisin myös koululiikunnan piirissä. Päätarkoitus on opetus. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: RISTO TE LAMA Syke huumaa Yhä hämärämmäksi näyttää käyvän liikuntakasvatuksen ja liikunnan tarpeen tyydyttämisen käsitteiden raja. Hän totesi, että liikunnan opettamisessa lähdetään liikaa lajitaitojen näkökulmasta. sykkeen kokemista fyysisen kuormituksen eri tasoilla, asenteiden ja sisäisen motivaation kehittymistä ja monia muita asioita, joihin tarvitaan aikaa ja opettajaa. Pääpaino liikuntatunneilla on niissä toimissa, joilla edistetään oppilaan liikunnallista aktiivisuutta kouluvuosina ja myöhemmin elämässä. harjoitusaineiden poistamisesta peruskoulun opetussuunnitelmasta. Perusteluna liikunnan osalta oli mm. Kouluikäisen liikunnantarvetta liikuntatunnit voivat tyydyttää vain pieneltä osalta, vaikka tunteja olisi enemmänkin. Melkein yhtä korkeaan asiantuntemukseen ylsi hiljattain Nuori Suomen verkkolehteen antamassaan haastattelussa lääkäri-valmentaja ja urheiluvaikuttaja Harri Hakkarainen. Liikunnanopetuksen keskeisin tavoite on antaa eväät liikunnalliseen elämäntapaan. Mutta runsaskaan välituntiliikunta ei voi korvata liikunnan opetusta, koska opettaminen on niin paljon muuta kuin vain sykkeen kohotusta. Terveys on liikunnan perusajatus edelleen, mutta hieman laajemmin nähtynä kuin 1843. Elinikäistä terveyttä, kasvua, kehitystä Siis mihin tarvitaan liikuntatunteja ja liikunnanopettajia. Yhä hämärämmäksi näyttää käyvän liikuntakasvatuksen ja liikunnan tarpeen tyydyttämisen käsitteiden raja. Olen jo kauan sitten esittänyt, että runsas päivittäinen liikunta on kouluikäiselle yhtä tärkeä kuin säännöllinen ruokailu. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 312009 63. Lisäksi koululiikunnan tulee tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Lisäksi opetus tulee hoitaa niin, että se tukee myös oppilaan psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, vahvistamalla oppilaan itsetuntoa ja ehkäisemällä sosiaalista syrjintää
Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joka ryhtyi kouluttamaan liikunnanopettajia yliopistotasolla ja viime vuosikymmenen aikana koulutus on yltänyt kansainvälisten arviointienkin mukaan todella korkealle tasolle. Liikunnanopetuksen kannalta on vaarallista, että nämä päättäjät eivät tajua, että liikunnan tarpeen senhetkinen tyydyttäminen ei olekaan liikuntatuntien päätarkoitus. Useimmat muutkin liikuntatunneilla opetettava; asiat ovat aikaan sidottuja. Miten se oppikoulu pärjäsi, vaikka liikuntaan käytettiin enemmän aikaa. Verrattuna oppikouluun tunnit vähenivät 5. Miten pihapelikulttuurin sammuminen voitaisiin estää. Tarvitaanko siihen laajempaa yhteiskunnallista muutosta vai voisiko koulu näyttää tietä. Myös ammatillisissa kouluissa on menty alaspäin. Syke nousee äkkiä taitojen oppiminen vie aikaa Emeritus ihmettelee myös liikuntatuntien määrästä käytyä keskustelua ja lähinnä kahta asiaa siinä. Nykyisin pihat ja pelikentät ammottavat tyhjyyttään. Minäkeskeinen ajattelu on jätettävä sivummalle, kun on toimittava yhtenä ryhmän jäsenenä noudattaen yhdessä sovittuja sääntöjä ja normeja. Sykkeen saa nousemaan pienessäkin ajassa, mutta taitojen oppiminen vie aikaa. Miten voisinkaan unohtaa sen, kun pääsin yksin läpi ja tiedossa oli varma maali. Näin ovat todenneet julkisuudessa hyvinkin huomattavat päättäjät. Ensimmäinen ihmettelyn aihe liittyy juuri opetuksen ja liikunnantarpeen tyydyttämisen käsitteiden sekoittamiseen. Veroni pysähtyi lopulta vesilätäkköon. luokilla ja lukiossa. Myös kestävyysharjoittelun ja sen tulosten arvioinnin opettaminen vie aikaa. Pelikonsolit voivat kenties tarjota hienoja hetkiä käyttäjilleen, mutta ne eivät varmastikaan takaa samanlaisia kokemuksia ja elämyksiä kuin oikea pelikenttä. Pelit ovat siirtymässä pihoilta konsoleiden virtuaalimaailmaan. RISTO TELAMA, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: risto.telama@sport.jyu.fi OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: KASPER MÄKELÄ ja MIKKO HUHTINIEMI Piha kentät sammaloituvat! Vielä muutama vuosikymmen sitten nuoriso harrasti aktiivisesti omatoimista liikuntaa esimerkiksi pihapelien merkeissä. Opettajien hyvä koulutus antaa perusteet vaatia järkevää määrää liikuntatunteja kouluun. Muistan elävästi myös sen, kun latasin ensimmäisen maalini voittamattoman vastustajan verkkoon ja vieläpä puolesta kentästä. Päätarkoitus on opetus. Tutkimusten mukaan nuorena omaksuttu liikuntaharrastus näkyy aktiivisena elämäntapana myös aikuisiällä. Sen sijaan pitäisi puhua liikuntatuntien palauttamisesta tasolle, jolla ne olivat vuosikymmeniä ennen peruskoulua. EsimerkikMikään ei korvaa pihateiltä tai kuraisilta hiekkakentiltä hankittuja yhteisiä kokemuksia. Tosielämän huippuhetket jäävät pysyvästi mieliin. Yrittämistä, palautetta, uutta yrittämistä ja paljon toistoja on taitojen oppimisen perusmalli. Huonoa opetustahan ei kannattaisi lisätä. Tunteja ja opettajaa tarvitaan, että saadaan eväät pysyvään liikunnalliseen elämäntapaan. Heti kun puheissa nuorten vähäisestä liikunnasta päästään koululiikuntaan asti, kiirehditään toteamaan, että ei se koululaisten liikunta-aktiivisuus tuntimäärillä parane. ja 6. Pelatessa ja leikkiessä opitaan toimimaan ryhmässä, laatimaan yhteisiä sääntöjä ja sopeutumaan osaksi yhteisöä. ja 6. Tuntien väheneminen juuri 5. Myös lasten ja nuorten pihapelikulttuuri on sammumassa, kun lukuisat muut virikkeet valtaavat yhä enemmän tilaa päivittäisestä ajankäytöstä. Koulun liikuntatunti saattaa olla lähes ainut viikoittainen liikuntatuokio joillekin oppilaille, mutta vielä tärkeämpää on se, että heille se on ainoa mahdollisuus saada pätevää opetusta ja ohjausta. 64 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 · 3 /'2Cl:E. V iimeisten vuosikymmenten aikana suomalainen vapaa-ajanvietto on muuttunut jatkuvasti inaktiivisernpaan suuntaan. liikuntatunnin tavoitteena olisi vain sykkeen nostaminen, ei siihen tarvittaisi erinomaisen koulutuksen saaneita liikunnanopettajia. Mihin nuorisomme on kadonnut. Mitään pikatietä ei ole. Pihapelikulttuurilla on oma tärkeä roolinsa lapsen ja nuoren kehittymisessä. luokilla näkyi erittäin selvästi oppilaiden liikuntataitojen heikkenemisenä ja monipuoliset liikuntataidot ovat juuri liikunnallisen elämäntavan tärkeimpiä perustekijöitä. Yksi tärkeä syy korostaa juuri liikuntatunteja esimerkiksi välituntiliikunnan tai urheiluseuraliikunnan rinnalla on se, että liikuntatunti saa kaikki koululaiset, myös vähän liikkuvat ja syrjään vetäytyvät, pätevän opetuksen piiriin. Toinen ihmettelyn aihe on puhe liikuntatuntien lisäyksestä siinä mielessä, että ollaan ottamassa pois muiden aineiden tunteja. Lapsena hankitut pihape likokemukset ovat osaltaan vaikuttamassa aktiivisen elämäntavan heräämiseen
Heillä tulisi olla entistä enem m än valm iuksia ohjata lapsia ja nuoria kohti vapaa-ajan harra stuneisuutta ja om aehto ista liikkum ista. Yhteistyötä tarkastellaan verkostona, jossa on rajattu määrä toimijoita ja näiden välisiä suhteita. Teos on mielestäni monella tapaa onnistunut ja hyödyllinen yhteenveto toimivista esimerkeistä ja työkaluista yhteistyön vauhdittamiseksi. Opettajat ovat tärkeässä ro olissa lasten aktivoinnissa ja liikuntaan innostam isessa. Väliin on ripoteltu esimerkkejä onnistuneista yhteistyökuvioista julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Tähän rooliin kannustetaan korostetusti kuntasektoria. Li ikunnanopettajien lisäksi m yös liikuntaa opettavien luokanopettajien koulut uksessa täm ä näkökulm a tulisi huom ioida. Helsinki. Kirjan on toimittanut Heidi Hölsömälii. Kunta verkoston koordinaattoriksi fOl!ft Kirja käsittelee yhteistyötä yhteiskunnallisesti, kunnan sisäisesti, kuntien välisesu, sekä kunnan ja kolmannen sektorin näkökulmista. Aiherajaukseltaan ja lähestymistavaltaan kirja painii soveltavan liikunnan kirjallisuudessa omassa sarjassaan. Verkostojen, dialogisen yhteistyön ja johtajuuden teorioihin syvennytään lukuisin käsittein, kuvioin ja esimerkein. Muutos itsessään synnyttää aina reaktioita. Edita Oy, 2008. Jonkin tahon on toimittava verkoston johtajana/koordinaattorina. Onko m eillä varaa ant aa pihakenttien sam m aloi tua. Ajoittain tosin upotaan melko syvälle erilaisten teorioiden ja kuvioiden maailmaan. Viitteitä tästä ovat antaneet viim eaikaiset tutkim ukset, jotka ovat osoittaneet, että liikuntaharrastus seuro issa ei ole vähentynyt, m utta muu fyysinen aktiivisuus on ro m ahtanut. Verkostojen näkökulmasta esitellään myös erilaisia jo toteutuneita tapoja toteuttaa erityisliikuruaa ja pohditaan kuntien ja palvelujen yhdistämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. M ikään ei korvaa piha teiltä tai kuraisilta hiekkakent iltä hankittuja yhteisiä kokem uksia, jotka antavat erinom aiset eväät elinikäisen liikuntaharra stuksen om aksum iselle. Yhteistyön haasteena nähdään kulttuurinmuutos,jossa kukin toimija joutuu miettimään rooliaan liikunnan järjestäjänä uudelleen. Siinä missä edeltäjä opasti yhdistyksiä liikuntatoiminnan suunnittelussa ja käynnistämisessä Yhdessä liikkeelle kirja pyrkii vuorostaan kehittämään ja ohjaamaan kuntasektorin toimintaa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri nähdään nyt soveltavan liikunnan kehittämiselle suotuisana, unohtamatta erikokoisten kuntien ja yhdistysten toiminnan eroja. KASPER MÄKELÄ Jatko-opiskelija Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kasper.makela@jyu.fi MIKKO HUHTINIEMI Puheenjohtaja Sporticus ry Liikuntaja terveystieteiden opiskelijat Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mikko.huhtiniemi@jyu.fi LUETTUA Teksti: MIIA HEINONEN YHDESSÄ LIIKKEELLE YHDISTYKSET JA KUNNAT LIIKUNNAN KUMPPANEINA Heidi Hölsömäki (toim.):Yhdessä liikkeelle -Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. si välitunteja voitaisiin hyödynt ää perinteisten leikkien ja pelien opettel uun sekä om aehtoisen liikuntakipinän sytyttäm iseen. M itä lapsuudesta jää käteen, jos kaikki eläm ykset ja kokem ukset on hankittu virtuaalitodellisuudesta. Lasten ja nuorten om aehtoisen, spontaanin liikunnan vähenem inen on huolestu ttava kehityssuunt a yhteiskunnassam m e ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle. ISBN-13: 9789513751692, ISBN-10: 9513751694 Heidi Hölsömåkl (toim.) ! 1··············(····,··············j •····· ...•.... Tunsin hetkittäin olevani kaukaLIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /'20CJ3 65. Pääosin helppolukuinen kirja etenee liikunnan yhteiskunnallisesta tarkastelusta verkostojen teoriaan ja toteutumiseen kunnissa sekä liikuntakulttuurin muutoksesta vertaisryhmien haasteisiin. // Y hdessä liikkeelle Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina kirjoittajina on tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan asiantuntijoita. Yhteistyön virittäjän on tärkeää ymmärtää eri toimijoiden erilaisia näkökulmia. Kirja on jatkoa Soveli ry:n Liikkeelle -kirjalle. Kirja pyrkii vastaamaan kysymykseen miksi kuntien ja kolmannen sektorin kannattaa tehdä yhteistyötä soveltavassa liikunnassa ja miten yhteistyössä onnistutaan. Lasten ja nuorten liikkum attom uus johtu u osittain siitä, ettei heillä ole riittävästi valm iuksia om aehto isen liikunnan harr astam iseen
Kirjassa oli paljon tuttua asiaa soveltavan liikunnan parissa muutamia vuosia työskennelleelle, mutta se selkiyui onnistuneen yhteistyön edellytyksiä ja antoi lupaamiaan työkaluja yhteistyön käynnistämiseen. Tämä on mielestäni aika paljon vaadittu pitkäaikaissairaalta vapaaehtoistyöntekijältä. Monen muun seuran historiassa aikuisten sarjojen Suomen mestari tai olympiaosallistuja saa erillisartikkelin. ISBN 978-952-92-5192-6 ~iITTOON KUIN LUO HELSINCIN KISA•VEIKOT 100 VUOTTA SU'P0"4AIITISKAINEN H elsingin Kisa-Veikkojen satavuousesta historiasta rakentuu moniulotteinen ja tarkka kuva Seppo Martiskaisen kirjoittamassa historiateoksessa Voittoon kuin luotu. Suomalaisen yleisurheilun ykkosseurana tunnettu HKV oli alkujaan yleisseura. Erityisen hyvin kirja sopii ohjenuoraksi kaikille erityisliikunnan parissa työskenteleville kuntasektorin työntekijöille. Vapaaehtoistyöltä odotetaan paljon Kolmannen sektorin vahvuutena nähdään ihmisten tavoittaminen ja soveltavan liikunnan tietotaito vertaisryhmissä. Se tuntuu mielestäni risti riitaiselta. Uskon, että kirjasta olisi konkreettista hyötyä yhteistyön aloittamista suunnitteleville tai sitä jo tekevillekin. Samalla kun vapaaehtoistyötä kiitetään, sille asetetaan myös koko ajan kovempia vaatimuksia toiminnan ja liikunnan ammattimaisuudesta. Kootut esimerkit koskevat lähinnä kansanterveysja vammaisjärjestöjä, joissa soveltavalla liikunnalla on jo vahva roolinsa ja näin myös tarvittavaa tietotaitoa. Luku onkin suunnattu vertaisohjaajille. Liikunnan asema ei kuitenkaan tietääkseni ole itsestään selvyys läheskään kaikissa yhdistyksissä. Helsingin Kisa-Veikot ry 2009. Vaativa vertaisohjaus Kirjan viimeisimmässä luvussa tarkastellaan ryhmien yleisiä lainalaisuuksia vertaisryhmien ohjaajan näkökulmasta. Seuran urheilijoiden tuloksia ja saavutuksia esiintyy Martiskaisen valitseman linjan ansiosta maltillisesti itse tekstissä. Painia käsittelevä osuus alkaa otsikolla Vaikeuksien kautta maailman parhaaksi painiseuraksi. Se sai minut miettimään olisiko minusta liikunnanohjaajan (AM K) koulutukseni nojalla tukemaan venaisohjaajaa työssään erilaisten ryhmäilmiöiden ohjaajana. Ei siis riitä, että on empaattinen ja osaa vetää tuolijumppaa, vaan olisi oltava valmis johdattelemaan ryhmä elämäntapamuutokseen, vastaanottamaan ryhmäläisten paha mieli ja turhaurnat, sekä johdattelemaan keskustelua ja toimintaa luontevasti oikeaan suuntaan. LUETTUA Teksti: MATTI HINTIKKA HKV VOITTOON KUIN LUOTU Seppo Martiskainen: Voittoon kuin luotu Helsingin Kisa-Veikot 100 vuotta. Luku todella onnistui vakuuttamaan minut vertaisohjaajien työn haasteellisuudesta ja koulutuksen tärkeydestä. Se oli minulle kuntasektorin edustajana, ehkä puutteellisista tiedoistani johtuen, kirjan hätkähdyttävin luku. Niiden esittelemiseen 66 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 23 /2Wil. Kuitenkin ajatuksella asiaa pureksittuani tulin siihen tulokseen, että nämä kuviot ja teoriat auttavat hahmottamaan omaa roolia ja toimintaa yhteistyössä ja sen eri vaiheissa. Vertaisryhmien ohjaajilta odotetaan luvun mukaan liikunnanohjaustaitojen lisäksi vaativia ryhmänohjaustaitoja. HKV:n sata vuotta ovat tuottaneet mestareita siihen tahtiin, että 1900luvun alkupuolen suuruuden vuosien urheilijoista ovat oman sivun saaneet vain olympiavoittajat. Vaikka kunnan työntekijöille tämä kehityssuunta varmasti on kiitollinen, olisi mielenkiintoista kuulla miltä tämä kuulostaa kolmannen sektorin näkökulmasta. On hyvä tiedostaa, että toimiva yhteistyö on muutakin kuin henkilökemioitaja yhdensuuntaista yhteydenpitoa. Vahvasti esillä tuntuvat olevan Soveltava Liikunta Soveli Ry:n omat hankkeet, jäsenjärjestöt, kokemukset sekä näkökulma. Yhteistyön ja dialogisuuden merkitystä korostetaan kirjassa, mutta yhdistysten ja järjestöjen ääni jää vaimeaksi. ltse sekä pienessä Liedon kunnassa erityisliikunnanohjaajana että Helsingin kaupungilla erityisliikunnansu unnittelijana töitä tehneenä pystyin peilaamaan kirjaa kumpaankin kokemukseen. Liki neljään sataan tekstisivuun tilastoineen teos on 565-sivuinen mahtuu paljon, mutta ilman rajauksia ei suurseuran historiaa kirjoiteta. Voimauttavan otsikon alle kätkeytyy mielestäni melko negatiivisestikin sävyttynyt kuvaus vertaisohjaajan työn moninaisista haasteista. Kirjoittajien mielipiteet olivat mielestäni asiantuntevia ja perusteltuja, vaikka jäinkin kaipaamaan laajempaa näkemysten esittelyä kolmannen sektorin puolelta. na niistä konkreettisista työvälineistä, joita lukijalle on tarkoitus tarjota kun tarkastelin dialogisen tiimiyhteistyön moninaisia variaatioita, ryhmän toimivaa ja sosiaalisten oheistehtävien tilaa. MIIA HEINONEN, LO(AMK) Erityisliikunnansuunnittelija, Helsingin kaupunki Sähköposti: miia.heinonen@hel.fi Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) palkitsi Yhdessä liikkeelle Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina -kirjan VUODEN 2009 PARHAANA TERVEYSAINEISTONA
Tässä kohtaa Vettenniemen taitavakin UIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 67. Urheiluhistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta on heti alkuun muistutettava, ettei pamfletti vaikuta vähääkään Vettenniemen aiempien tai tulevien tutkimuksellisten oivallusten ja lähdelöytöjen arvoon. Ainoastaan to im intaym päristöstä, kytköksistä kaupungin päätöksentekoon ja ur hei lueläm ään kokonaisuudessaan, jää paikoin kaipaam aan lisävalaistu sta. Teoksen lähdearvoa olisi vielä ollut mahdollista parantaa terävöittämällä siinä käytetyn lähdeaineiston analyysia ja etenkin täydentämällä lähteet ja kirjallisuus -osiota. Lähes tuhat viittausta kohdistuvat ensisijaisesti painettuihin lähteisiin. Voittoon kuin luotu kertoo suom alaisen huippu-urheiluseura n vaiheista kattavasti, sisällössä on sekä leveyttä että syvyy ttä. Teos 2009. Oman huomautuksensa ansaitsee yhden varsin paljon käytetyn lähdeteoksen nimiasu, josta puuttuu kaksi kirjainta: suomalaisen olympialiikkeen satavuotisen historian kertovan teoksen nimi on Sadan vuoden olympiadi, ei Sadan vuoden olympia. Pankkialalla sisäisenä tarkastajana työskentelevä M artiskainen on hyödynt änyt erityisosaam istaan alueella, joka m onissa historiateoksissa jää ansaitsem attom an vähälle huom iolle. Teos-kustantamon Teesi-pamflettisarjassa talvella 2009 julkaistu, Erk/ii Vetlenniemen kirjoittama Piikit ja pillerit on hyvä kirja ja erinomainen pamfletti. Jo viisisivuinen sisällysluettelo valaisevine väliotsikoineen antaa info rm aatiota tiiviin paketin. Pertti Pousin kolmiloikassa tekemä HKV:n seuraennätys ja samalla Suomen ennätys on siis ilmoitettu muodossa 17.00, kun nykykoululaiset oppivat käyttämään Suomen kielessä desimaalierottimena pilkkua (17,00 111). Harppaus historiantutkimuksen suuntaan Seppo Martiskainen toteaa esipuheessaan kirjan olevan "reilu harppaus historiantutkimuksen suuntaan", mutta siten, ettei kirjoittaminen ole "lähdeviiueillä keikarointia". Kritiikki viuhuu takamaastoon Urheilun idealististen tulkintojen murskaaminen on paikallaan. Suoraa puhetta dopingista. Aihepiiri on läheinen kirjoittajalle, seuran pitkäaikaiselle aktiivijäsenelle ja entiselle puheenjohtajalle. Kärjistys toisensa perään ärsyttää, kokonaisuus on rasittava lukukokemus mutta ajattelun ärsykkeet ja älyllisen kapasiteetin rasitus ovat nautinnollinen kokemus kuin urheilusuorituksen keholliset elämykset. Nyt osa lähdeteoksista on mainittu hieman hankalasti ainoastaan viitteissä ja lähdeluettelossa painamattomat lähteet on mainittu yleisluontoisena mainintana muiden jälkeen. Tiedotustoim intaa ja taloutta käsitellään m olem pia erillisissä alaluvuissa jokaisella vuosikym m enellä. Kun huippu-urheilusaavutusten esittelyä on rajattu, tekstiin tilaa syntyy m uille näkökulm ille. Näiltä osin teos eroaa parhaista urheiluhistoriallisista tutkimusteoksista mutta lyö kokonaisuutena joka tapauksessa laudalta kevyemmän sarjan väitöskirjatkin. Kirjan system aattinen, toim iva ra kenne on pitkälti tuttu Seppo M artiskaisen johdolla kirjoitetusta, vuonna 2007 julkaistusta Suom en Urheiluliito n satavuotishistoriikista Suom i voittoon kansa liikkum aan. Aikaisemmissa töissään urheilun varhaishistorian myyttejä murtanut tutkija Erkki Vettenniemi on rohkea mies. sopivat tilastot, jotka tässä teoksessa lähentelevät täydellistä. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi Teksti: MATTI HINTIKKA VASTATUULEEN Erkki Vettenniemi: Piikit ja pillerit. Seuran omiin julkaisuihin ja toimintakertomuksiin on tukeuduttu useammin kuin pöytäkirjoihin tai muuhun arkistoaineistoon. llahduttavan perusteellisesti Martiskainen on joka tapauksessa tekstinsä nootittanut. Hyvän pamfletin kärjekkäät väitteet pakottavat lukijan kiihtyneenä muotoilemaan vasta-argumentteja. Kun kerrankin on mahdollista hieman viilata pilkkua, tulkoon mainituksi, että Martiskainen on päätynyt käyttämään tuloksissa pistettä metrien ja senttien välillä. Tiedotuksella kun on vaikutettu seura sta syntyneisiin m ielikuviin, ja taloustilanne on sanellut m onia toim innallisia ra tkaisuja. Riittävä etäisyys kirjoituksessa kuitenkin säilyy. HKV on seurana liittynyt kiint eästi suom alaisen yleisurheilun vaiheisiin, joten laajem pi taustoittam inen sopii teoksen luontevasti. Seppo Martikainen määrittelee esipuheessa tehtävänsä: "hyvä seurahistoria on sekä lukuteos, kuvateos, hakuteos että lahjateos", Kaikki nämä ulottuvuudet toteutuvat erinomaisesti Voittoon kuin luotu -kirjassa. M iten HKV selviytyi kilpailussa m uiden urheilum uotojen puristuksessa tai luovi paikallisen liikuntapolitiikan ristiaallokossa. Toki suhteet Helsingin m uihin yleisurheiluseuro ihin tu levat huolellisesti huom ioiduksi, eikä pääkaupungissa yhden lajin yksittäisen seuran painoarvo ole paikallisesti sam aa luokkaa kuin pienen paikkakunnan suuren yleisseura n. Piikit ja pillerit -kirjassa hän pyrkii osoittamaan, miten antidoping tyrannisoi urheilijoita ja perustuu harhautuneelle idealismille. ISBN 978-951-851-201-4 Erkli ,~1,rnai,,mi Piikit ja pillerir S-»P"bnudopinra, H yvä kirja saa lukijan punnitsemaan uudelleen vanhoja totuuksia. Omien toimintaa ymmärtävät ja siihen kriittisesti suhtautuvat näkemykset ovat tasapainossa asianmukaisen subjektiivisesti painouuneina
Jää kuitenkin epäselväksi, vallitseeko nykytilanteessa "kofeiinipakko'' niissä urheilusuorituksissa, joissa kyseisestä aineesta on hyötyä. Antidopingin perustana on voinut joskus olla ja voi joillekin yhä olla ideaali n "puhtauden" vaaliminen. "irjoittaja ih noi t t an jiittiiYii11sii v.i liiu liiiik<'ja lisiic1i1wid<'11 f'c1n11akologis<'II analyysi 11. Vetten niemi ottaa kirjassaan Alfa-Hican kokeelliseksi esimerkiksi, jonka avulla hän testaa kiellettyjen aineiden listan mielekkyyttä. Toisin tulkiten tässä rinnastuksessa paljastuu pikemminkin antidopingin perustelu: liikahar_joittelu tai kohtuuton ruokavalio heikentävät urheilusuoritusta _jo selvästi ennen hengenvaaraa, lisäaineiden osalta juuri terveysvaikutusten kohdalla on syytä vetää rajaa ja tehokkaimpia hormonivalmisteita käyttämällä tulokset kohenevat, vaikka asiakkaan maksa-arvot nostavat kylmän hien lääkärin otsalle. Antidopingissa keskeistä ovat kiellettyjen aineiden lääketieteellisin perustein arvioidut haittavaikutukset sekä pyrkimys siihen, euä kilpaillaan samoilla säännöillä. määrittelemät tavoitteet "turvata urheilijoille oikeus osallistua urheiluun, _jossa ei käytetä dopingia ja näin edistää urheilijoiden terveyttä, oikeuderunu ka ista ja tasavertaista kohtelua" sekä niiden lääketieteelliset perustelut. \'ali1111a11 s<'11n1uks<'11a asinut L111t ijau iiii11tii l<'oks<'ssa kii~·ttiiii 111011iiiii11i1H'II toi~i,w_jat1<'1ij<tliiiikiin,id<'ll _1<1 ll<'t t iki rjoit t ei ijoit lr-u k uoro. Vettenniemi ei kuitenkaan nosta pohjoisamerikkalaisia palloilusarjoja ihailun kohteeksi tai mitään muutakaan kilpaurheilun mallia. Kohtuukäytön ajatus on kuitenkin vielä enemmän ristiriidassa urheilun idean kanssa kuin säännöin rajattu kemiallinen valmennus. Maailmassa harjoitetaan runsain määrin huipputason amrnattiurhetlua ilman häiritsevää antidopingia. Pamfletilleen ominaisin keinoin hän kelpuuttaa ihmeaineen mainoslauseet argumenteikseen mutta jättää vähälle huomiolle lääketieteelliset perustelut, _joiden perusteella lopulta 111ääriuyy aineen asema kiellettyjen aineiden listan ulkopuolella. Viittaus 1800-luvun lääkäreihin, jotka pitivät kaikenlaista urheilua terveysriskinä, ei muuta miksikään sitä faktaa, että nykylåakerieteestä löytyy erilaisten horrnonieu urheilukäytön epäterveellisyyden osoittavia tutkimuksia. Vapaaseen kernial liseen valmentautumiseen liittyvän "dopingpakon" Vettenniemi kuittaa kevyesti scmanuisclla analyysilla: jos ei ole enää antidopingsääntöjä, ei ole enää dopingaineitakaan eikä voida puhua dopingpakosta. Käsitteitä hämmentämässä Anakronismien arvostelua tarvitaan. Miksi tyytyä kohtuuteen kun tavoitteena on voitto. Erkki Vet tenniemen kritiikissä on yhtyrnakohtia 1990-luvulla suornalaista urheilua arvostelleen Jyri Puhalwisen näkemyksiin. Pamfletin juoneen myös kuuluu, että toisaalla Vettennie111i antaa Timo Seppälälle tunnustusta urheilun todellisuuden "luo111u-urheilijaa ei enää ole" tunnustavasta vuoden 1996 Studia Generalia -luennostaan, toisaalta taas tuntuu kritisoivan Seppälää idealismin puutteesta alfa-Hican tapauksessa. Vettenniemen valitsema humanistinen tarkastelutapa voi kerrassaan kirkkaan loogisesti murskata antidopingin perusteluita. Vai voisiko olla niin, että piriste on poistettu listoilta perustellusti. Silti jäljelle jäävät Suomen Antidopingtoimikunnan sääntöjen pykälän 1.1. Vettcnruerni ehdottaa, että "käsitteellisesti mieletön dopingpakko tulisikin korvata suorn uspakolla", _jonka alalajeista hän mainitsee valmentautumispakou, ruokavaliopakon ja lisäainepakon. Jääviyskysymyksistä Suomessa keskustellaan, urheilussakin, liian vähän. Kumrnankin argumentin Veuennie111i sivuuttaa liian kevyesti. Luonnollisesti Vettenruerui esittelee kohtuukäytön mahdollisuuden lääkärien valvonnassa ja osoittaa tämän näkemyksen olleen 1980-luvun alussa syntyneeseen "moraaliseen paniikkiin" asti vallitseva urheiluväen näkemys. Tämän osuuden ADT näyttää kuitenkin huomioineen asianmukaisesti _jo vuonna 2005. Kirjoittaja ilmoittaa jättävänsä väliin lääkeja lisäaineiden farmakologisen analyysin. kritiikki viuhuu epämääräiseen takamaastoon. Urheilu on sääntöjen rajaamaa voitontavoittelua. Urhei1 uaattcen y levöi uä 111 i nen idea! isi isi lla korulauseilla kuuluu kuorrutukseen, ei kovaan ytimeen. Esimerkikseen kirjoittaja kelpuuttaa kielleuyjen aineiden listalta poistetun kofeiinin. Tulitusta urheilua etemmäs Kritiikki antidopingsääntöjen "mielivaltaisuutta" kohtaan asettaa turhan kyseenalaiseen valoon kieltolistoja laatineet lääketieteen ammattilaiset. Piikit ja pillerit -teoksen toinen mouo Milw Myllylällä lainattu tiivistää myös kirjoittajan urheilufilosofian: "Niin, minä oon sanonu kans' monen monta kertaa, että huippu-urheilu sinällään on sairasta" Kirjan rakenneosana kulkee tarina Suomen Antidopingtoimikunnan lääketieteellisestä johtajasta Timo SeppäIästä ja alfa-Hica-lisäravinnevalmisteesta, jota Seppälä on ollut kehittelemässä _joitakin vuosia sitten. Aiheen Vettenniemi otti jo aiemmin esille (Liikunta & Tiede 1/2007), jolloin Seppälä sekä ADT:n silloinen pääsihteeri Juha Vier10/a saivat tilaisuuden esiuää pätevät vastineensa. Siinä työssä Erkki Vettenniemi on 68 LIIKUNTA & TIEDE 46, 2-312009. Valinnan seurauksena asiantuntijan ääntä teoksessa käyuää 111011 iään i nen toisina jauel ija lääkäreiden ja nettikirjoittelijoiden kuoro. Molemmat suuntaavat kritiikin urheilujärjestelmäl le multa tarkemmin katsoen tulitus kohdistuu kauemmas kuin urheiluun, urheilujohtajiin tai antidopinglääkäreihin: median valtaan, yhteiskuntakone istoon, vallitsevaan arvojärjestelmään lopulta nykyihmiseen. l lmaisu elää edelleen lausurnissa mutta antidopingin perustelu on muualla. Itse tulkitsen nykypäivän urheilu_johtamisen (ja viime kädessä dopingsäänt.ö_jen laatimisen) perin pragmaattiseksi toiminnaksi
Erityisesti vastustajien pelaajatuntemuksen lisäämiseksi tulisi valjastaa vaihtopelaajat ja loukkaantumisen takia sivussa olevat pelaajat. Pelaajia tulisi opettaa myös pallon lentoradan tunnistamiseen sekä avainvihjeiden huomioimiseen. Ne auttavat vastustajan liikkeiden ennakoinnissa. pelaaja saa syöttää vain pelaajalle, joka on sanonut olevansa sillä hetkellä valmis vastaanottamaan syötön. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Harjoitteilla tärkeä tieto talteen pelitilanteista . VIITE: Lenzen, B., Theunissen, C. Missä on julkinen keskustelu. Pelitilanteen "jäädyttämisellä" voi harjoitella merkityksellisen tiedon poimimista ympäristöstä. Argumentointi. Vetten niemi itse syyllistyy eri aikakausien käsitteistön hämmentämiseen väittäessään, etteivät anaboliset steroidit olleet dopingia ennen niiden nimenomaista kieltoa 1970-luvun puolivälissä. Erkki I Pidän sinua harvinaisen viisaana miehenä mutta pelkään että samalla tavalla ajattelevien joukko on urheilupiireissä harventunut. Tyylillistä kritiikkiä uskallan esittää parista kohdasta. Natsikonilla häviää netti keskustelut ja heikoille jäi! le joutuu sellaista vilauuava pamfletinkirjoittajakin. divisioonan jääkärikomppaniassa, joka tunnettiin Osasto Torni -nimellä. Ja alleviivauksena: tämä kritiikki kohdistuu lukijaan, ei tekijään. Lenzen tutki ryhmänsä kanssa kokeneiden naiskäsipalloilijoiden suorituksia Belgian pääsarjatason peleissä. 2009. Väittely. Tutkijaryhmän mukaan joukkuepelien yleisiä lainalaisuuksia ja lajispesifejä periaatteita voi harjoitella spesifillä drilliharjoittelulla sekä lisäämällä toimintaan vaikuttavia sääntöjä. Anudopingista olen eri mieltä ja siinä suhteessa kuulun urheiluväen suureen enemmistöön. Tutkijat ottavat artikkelissaan kovin varovaisen kannan näiden tutkimuslöydösten toimivuudesta koulun liikunnanopetuksessa. Piikit ja pillerit -kirjassa hän jättää vähälle huomiolle sen, että jo ennen nykyisiä antidopingsääntöjä ja dopingin määritelmää oli olemassa dopingin käsite ja puhuttiin dopingista. Nuori Mauno Koivisto ei suinkaan ollut kaukoparuornies, vaan soti 1. Hän haastatteli ja kysyi kultakin tulkitulta (n = 6) videoanalyysin yhteydessä, mitkä tekijät olivat vaikuttaneet ratkaisuihin kussakin pelitilanteessa. Joukkuetoverien vahvuuksien ja heikkouksien hyödyntämistä voi harjoitella pelaajien keskinäisillä pohdinnoilla erilaisten tilanteiden ratkaisemiseksi (debate-of-idea). Situated analysis of team handball players' decisions: An exploratory study. LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 69. Näihin "jäådytystilanteisiin" voidaan lisätä myös sääntöjä, esim. Oman joukkuetoverin aikomuksia oppii tuntemaan keskinäisillä keskusteluilla ja pohdinnoilla. Tuloksiin pohjautuen tutkijaryhmä kokosi palloilun opetukseen soveltuvia hyödyllisiä didaktisia keinoja. Opettaja ja valmentaja voi valmistaa joukkuettaan niihin luomalla oikeaa peli tilannetta vastaavia pelejä ja sirottelemalla niiden väliin harjoitusosioita. Vaikka harjoituksissa opetellaan pelitilanteiden hallintaa, otteluissa tulee kuitenkin lukemattomia määriä yllättäviä tilanteita. urheiluhistorian tutkijana kunnostautunut. Sekä oman joukkueen että vastustajajoukkueen pelaajatuntemus kehittyy myös sillä, että kokoonpanot säilytetään samanlaisena hieman pitempien pelisyklien ajan. & Cloes, M. Mediaperäistä lähdeaineistoaan huippuammattilaisen taidolla käyttelevän Vettenniemen tekstistä löytyi sentään yksittäinen asiavirhe sivulta 113. Siitä huolimatta, omaan kokemukseeni pohjautuen, uskallan kuitenkin todeta, että suurin osa ehdotetuista didaktisista keinoista on varsin toteuttamiskelpoisia myös koulun palloilutunneilla. Mutta onko pamfletti ollut liian vaativa keskustelunavaus. Pelaajat kertoivat tekevänsä ratkaisuja aistihavaintoihin (näko-, kuulo-, tunto-zkosketussekä lihas-jänneaistimuksiin), tietoon (pelikäsitykseen, joukkuetovereiden ja vastustajien ominaisuuksiin sekä kokemukseen), ennakko-odotuksiin vastustajan tai joukkuetoverien aikomuksista) ja pelitilanteeseen liittyviin asioihin (pistetilanne, erikoistilanteet kuten ylivoima tai pelin vaikeus) perustuen. Yksittäisen kauneusvirheet eivät tietenkään kumoa Vetten niemen loogisesti etenevää ajatuksenjuoksua tai kadehdittavan vaivatonta ja ilmeikästä kieltä. Siihen liitetään ohjausta esittelemällä tilanteen ratkaisemiseen soveltuvia erilaisia vaihtoehtoja, suuntaamalla pelaajien huomiota avainvihjeisiin sekä kiinnittämällä huomiota suorituksen biomekaniikkaan. Pelitilanteita jäljittelevissä harjoitteissa pelaajia kannattaa opastaa suuntaamaan huomiotaan oleellisiin asioihin. Kuitenkin tuon ajan antidoping lähti liikkeelle epämääräisistä, pikemminkin moraalisista määritelmistä, joiden mukaan niin hormonit kuin epäilemättä alfahicatkin rikkoivat sääntöjen idealistista henkeä. Arveluttavi mrni ! !aan Piikit ja pillerit -teoksen retoriikkaa käy kärjistyksissä, joissa rinnastetaan ADT:n toimihenkilön työlleen omistautunut asenne natsirikollisen Adolf Eicilmannin puolustautumiseen tai verrataan urheiluseuroja lasten liikuttajina pedofiliaan. Journal ot Teaching in Physical Education 28, 5474
Ei opettajankoulutus voi pohjautua sellaiselle pedagogiikalle enää 2000-luvulla. & Hansen, V. Yleisin pettymyksen aihe oli tunne siitä, ettei kokenut oppineensa liikuntatunneilla mitään. " . Sport, Education and Society 13 141, 373-391. Silloin tutkijoiden mukaan tavoitteena oli yksinkertaisesti "mennä ulos ja liikkua". Aineisto kerättiin 72 satunnaisesti valitun koulun opettajilta Australiasta. Tutkimuksessa pystyttiin erittelemään ajanjakso, jolloin opetussuunnitelma perustui pelkkään fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen (movement based). 189 opettajaa vastasi kyselylomakkeisiin ja heistä 31 opettajaa haastateltiin tarkemmin. Kolmas opetussuunnitelmallinen suuntaus oli pelipainotteinen liikunnanopetus, jolloin tunneilla pelattiin ohjatusti, mutta tunnit olivat huonosti suunniteltuja. Tulokset osoittivat, että hyvin suurella osalla opettajista oli negatiivisia koululiikuntakokemuksia omilta kouluajoiltaan. yliopisto-opettajia, koulutoimen johtoa, paikallisia koulutoimen liikuntavastaavia sekä koulujen opettajakuntaa. Tulokset osoittivat, että kouluissa tehdyt fyysiset kuntotestit eivät automaattisesti vastaa niille asetettuihin tavoitteisiin. Kun asioita yksinkertaistetaan liikaa ja esimerkiksi opettajan kouluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin kavennetaan jatkuvasti, tuli tunne, että artikkelia lukiessa kurkisti kristallipalloon ... Jokainen kuntotestaustunti on toteutettava huolellisesti ja opettajien tulee suunnitella, miten niiden avulla tuetaan lasten tiedollisten ja asenteellisten oppimistavoitteiden saavuttamista sekä se, miten tavoitteiden saavuttaminen näkyy käyttäytymisen muutoksena. Tutkimus nosti esiin kolme haastetta opettajien koulutukseen. Morgan ja Hansen kiinnostuivat tutkimaan, miten luokanopettajien omat koululiikuntakokemukset vaikuttavat heidän käsityksiinsä ja toimintoihinsa liikunnan opettajina. The relationship between PE biographies and PE teaching practices of classroom teachers. Haastateltavat edustivat mm. VIITE: Cale, L. Tunnit olivat suunnittelemattomia, eikä niissä selkeästi pyritty opetuksellisiin tavoitteisiin. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliassistentti Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi 70 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 3 /2009. Tutkijat heijastelivat näitä vastauksia opettajien kouluaikana vallalla olleisiin opetussuunnitelmiin. Kaikille näille opetussuunnitelmallisille painopistealueille oli tunnusomaista se, että henkilökohtaisia taitoja ei koettu tarkoituksenmukaiseksi kehittää juuri lainkaan. Cale ja Harris lähettivät koulujen kuntotestausta kartoittavat kyselylomakkeet 35 opettajalle, 28 merkittävälle koulutoimen päättäjälle sekä seitsemälle kuntotestauksen erityisasiantuntijalle Englannissa ja Walesissa. "Ei ainakaan samoja virheitä omien oppilaiden kanssa ... Nämä tuokiot toteutettiin ilman kasvatuksellisia tai tiedollisia tavoitteita. Tulokset osoittivat myös, etteivät lapset ja nuoret useinkaan ymmärtäneet, miksi heidän piti tehdä testejä, joten niiden kasvatukselliset ja tiedolliset tavoitteet eivät päässeet täyttymään. mutta tämä artikkelihan pohjautui parin vuosikymmenen takaisiin asioihin!"! Menetämmekö kaiken sen pedagogisen tietotaidon, jota näistä kokemuksista on aikaisemmin ammennettu 7 Artikkelin mukaan, opettajien suurin oppi omista kokemuksista nimittäin oli ollut "ettei ainakaan tee samoja virheitä omien oppilaiden kanssa uudelleen". 2008. Physical Education and Sport Pedagogy 14 (1), 89-108. Johtopäätöksenä tutkijat esittävät, että opettajia tulee kouluttaa kuntotestien pedagogiseen hyödyntämiseen. Se johti Australiassa liikunnanopetukseen, jossa haettiin fysiologisia harjoitusvaikutuksia harjoittelemalla joka aamu 10 minuuttia jotain fyysisen kunnon osa-aluetta. Toinen tutkimuksessa esiin tullut opetussuunnitelmallinen lähtökohta oli kuntotekijöihin perustunut tapa opettaa liikuntaa. Koululaisten kuntotestauksen tavoitteet jäävät usein saavuttamatta . Tutkimusartikkelin lukeminen nostatti pintaan suuren kysymyksen: Mihin suuntaan me olemme menossa. Sen sijaan heikosti toteutettuina ne saattavat aiheuttaa ahdistusta ja kielteiset kokemukset vähentävät lasten normaalia fyysistä aktiivisuutta. & Harris, J. VIITE: Morgan, P. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon henkilökohtaisten koululiikuntakokernusten käsitteleminen (lähinnä alakoulun ajoilta), opettajankoulutuksen laadukas toteuttaminen sekä opiskelijoiden asenteen muokkaus liikunnanopetusta kohtaan. Fitness testing in physical education a misdirected etfort in promoting healthy lifestyle and physical activitv. Kyselylomakevastausten perusteella tutkijat haastattelivat perusteellisemmin kuutta tutkimukseen osallistujaa. Fyysisen kunnon testaamista liikuntatunneilla on perusteltu sillä, että ne edistävät terveellisiä elämäntapoja ja fyysistä aktiivisuutta, ne motivoivat lapsia lisäämään fyysisen aktiivisuuden määrää ja huolehtimaan fyysisestä kunnostaan, helpottavat tavoitteiden asettelua sekä itsearviointia ja edistävät myönteisten asenteiden syntymistä samalla kun tehostavat kognitiivista ja affektiivista oppimista. 2009
Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Suorituksen taloudellisuus paranee vuosien myötä huipputason kestävyysurheilijoilla . Tällä menetelmällä urheilijat voivat välttää mahdolliset urheilujuoman aiheuttamat vatsavaivat, mutta saavuttaa hyödyt noin tunnin mittaisissa suorituksissa. Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että myös noin tunnin pituisissa maksimaalisissa suorituksissa sokeritäydennyksestä on selvää hyötyä, vaikka sokeria ei juuri ehdi imeytyä vereen ja käytetään pääasiassa lihasten glykogeenivarastoja, jotka eivät ehdi tyhjentyä tällaisessa suorituksessa. VIITE Chambers ES, Bridge MW, Jones DA. Carbohydrate sensing in the human mouth: effects on exercise performance and brain activity J Physiol 587 1779-1794, 2009. Lisäksi havaittiin, että suorituksen taloudellisuus parani kaikkein eniten niillä, joilla oli matala hapenottokyky, joten he pystyivät kompensoimaan huonoa maksimaalista suorituskykyä tehokkaammalla energiankäytöllä kilpailusuorituksessa käytettävillä tehoalueilla. Muscle Etticiency lmproves overTime inWorld-Class Cyclists. Seurantaan valittiin sellaiset pyöräilijät, jotka osallistuivat vähintään kerran vuodessa yhteen kolmesta suuresta pitkästä klassikosta eli Ranskan, Italian tai Espanjan ympäriajoon. Maksimaalinen hapenottokyky ei muuttunut mitenkään viiden vuoden seurantajakson aikana, mutta suorituksen taloudellisuus ei-maksimaalisella rasitustasolla parani selvästi vuosittain niin, että pyöräilijät pystyivät tekemään viidentenä vuotena yli 10 % suuremman työmäärän samalla energiankulutuksella kuin ensimmäisissä testeissä. Selityksenä tähän onkin se, että riittää kun sokerit käyvät suussa menemättä mahaan. Useamman tunnin kilpailusuorituksen aikana nautittu hiilihydraattilisä parantaa suorituskykyä merkittävästi. Uutena tässä tutkimuksessa osoitettiin toiminnallisella magneettitutkimuksella, että sokerihuuhtelu aktivoi tiettyjä palkitsemiseen ja liikkeen säätelyyn liittyviä aivoalueita. VIITE: Santana A, Naranjo J, Terrados N. http://jp.physoc.org/ cgi/content/abstract/587 /8/1779 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi LIIKUNTA&TIEDE46•2-3/2009 71. Suorituksen taloudellisuus nouseekin heillä tärkeämpään rooliin. Espanjalaistutkijat seurasivat viiden vuoden ajan 42 huipputason pyöräilijän kuntoa vuosittaisilla kuntotesteillä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19346977 Sokeria suuhun suoritus paremmaksi . Todellisilla huipuilla muutokset maksimaalisessa suorituskyvyssä ovat pieniä kovasta harjoittelusta huolimatta. Med Sci Sports Exerc 41: 10961101, 2009. Mielenkiintoista oli, että tämä aktivaatio ei näyttänyt liittyvän makeuteen, koska makea glukoosi ja lähes mauton maltodekstriini aktivoivat aivoja samalla tavalla, mutta kuitenkin hiilihydraatteihin, sillä keinotekoisella makeutusaineella saatiin huonompia tuloksia. Tuoreessa brittitutkimuksessa vahvistettiin aiempia löydöksiä siitä, että pelkkä suun huuhtelu glukoosia tai maltodekstriiniä sisältävällä liuoksella, niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, riittää parantamaan suorituskykyä merkittävästi verrattuna keinotekoisella makeutusaineella huuhteluun
Selityksenä näyttää olevan erityisesti nopeat harjoituksen jälkeiset muutokset lihasten mTOR-signalointireitin aktivoinnissa. . Sellaisten vanhusten joukossa, jotka pystyivät liikkumaan ulkona, liikuntainterventio vähensi kaatumisvaaraa. Kävelyn harjoitus osoittautui turvalliseksi ja muu harjoittelu oli yhteydessä alentuneeseen vammakaatumisen riskiin. Tässä ensimmäisessä satunnaistetussa ja kontrolloidussa väestötutkimuksessa todettiin, että toiminnallinen liikuntainterventio ei ollut tehokas vähentämään kaaturnistapaturmia korkeassa vanhuudessa, vaikkakin se hidasti tasapainon heikentymistä. Merkittävät vaaratekijät olivat toistuva aiemman vuoden aikana sattunut kaatuminen, huonosta liikkumisnäöstä aiheutuneet vaikeudet, antipsykoottisen lääkkeen käyttö sekä ahdistuneisuuden, hermostuneisuuden tai pelon tunne. Väitöstutkimuksessa käytettiin 15 grammaa proteiinilisää ennen ja jälkeen harjoituksen 21 viikon ajan. Stout Oklahoman yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Antti Mero. Tämän reitin aktivoituminenon tärkeää lihasproteiinien synteesissä. Vammaan johtavan kaatumisen vaara on korostunut aamulla tai illalla. Jyväskylän yliopistolla. Toinen selittävä tekijä oli lihaksen omien kantasolujen kaltaisten solujen jakautumiskapasiteet in lisääntyminen, Hulmi analysoi. Lisäksi arvioitiin erilaisten liikuntamuotojen turvallisuutta kaatumisvammojen suhteen ja arvioitiin geriatrisen tiimin työnä toteutetun liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kaatumisriskiin. Vastaväittäjänä toimi dosentti Ilona Nurrni-Luthje (Kouvolan seudun tapaturmahanke) ja kustoksena dosentti Heikki Luukinen. Tulokset rohkaisevat voimaharjoittelua harrastavia nauttimaan proteiinipitoista ravintoa ennen voimaharjoitusta ja välittömästi sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna, kontrolloituna ja kaksoissokkona. . Teoriassa tällöin myostatiinin vaikutus lihassoluissa vähentyy edistäen lihasten koon kasvua. Yksittäinen raskas voimaharjoitus laski lihasten kasvua estävän proteiinin, myostatiinin ja sen vaikutusta välittävän reseptorin ilmentymistä. halli n to.oul u.fi!viesti n/vai tos09/ iinattiniemi.html Proteiinilisä tehostaa lihasten kasvua LitM Juha Huimin liikuntafysiologian väitöskirja " Voimaharjoittelun fysiologiset ja molekyylibiologiset vaikutukset lihaskasvun säätelyssä lisäproteiinia nautittaessa tai ilman" tarkastettiin 28.3. Verrokkiryhmä nautti plasebojuomaa. Voimaharjoitus vähensi lihasten kasvun estäjien ilmentymistä. Huimin tutkimuksessa selvitettiin voimaharjoittelun ja proteiiniravinnon vaikutuksia sekä nuorilla 25-vuotiailla että vanhemmilla 60-vuotiailla terveillä miehillä. Voimaharjoittelu on tehokas tapa lisätä lihasten kokoa ja voimaa sekä nuorilla että vanhoilla. Heraproteiinilisän nauttiminen ennen ja jälkeen kaksi kertaa viikossa suoritetun voimaharjoituksen tehosti lihasten koon kasvua. 040 832 7001, juha.hulmi@jyu.fi 72 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2312009. Tavanomainen liikunnan harrastaminen on turvallista korkeassa vanhuusiässä, ja uuden liikuntamuodon aloittaminen tarjoaa hyviä mahdollisuuksia moniammatilliseen kaatumisten ehkäisytyöhön. Proteiinilisänä oli korkealaatuisena pidetty maidon hera. Lisätietoja: Juha Hu Imi, puh. Vanhukset eivät kuitenkaan aloita liikuntaa kovin helposti. Oulun yliopistossa. Väitökset Liikunta parantaa vanhuksen tasapainoa ja vähentää kaatumisvaaraa TtM Sari linattiniemen kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja "Kaatumistapaturmat ja fyysiset harjoittelut korkeassa iässä" tarkastettiin 13.3. Lisätietoja: h ttp:!!www. Vastaväittäjänä toimi professori Jeffrey R. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 85 vuotta täyttäneiden kotona asuvien oululaisten vanhusten kaatumisten ilmaantuvuus, kaatumisvammat ja niihin johtaneet olosuhteet sekä kaatumisten vaaratekijät
Vastaväittäjänä toimi professori Benjamin Levine (University of Texas Southwestern Medical Center at Dallas, Yhdysvallat) ja kustoksena emeritusprofessori Heikki Rusko. Autonominen hermosto on eräs elimistömme tärkeimmistä säätelyjärjestelmistä. lltavirkuille ei välttämättä suositella aamuharjoittelua, vaan iltapäivään ajoittuva harjoittelu saattaa olla parempi vaihtoehto. Autonominen säätely palautui kuormituksesta nopeammin hyväkuntoisilla. Voimaharjoittelu yhtä tehokasta aamulla kuin illallakin M.Sc. Lisätietoja: Kaisu Martinmälii, puh. pyyhkäisevällä spektrirnenetelmällä laskettu sykevaihtelu mahdollistaa autonomisen säätelyn nopeiden vasteiden mittaamisen. Jyväskylän yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Michael Deschenes College of William & Mary -yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Keijo Häkkinen. Esimerkiksi maksimaalinen voimantuotto on aamulla noin 10 prosenttia heikompaa kuin iltapäivällä. Menetelmä tuottaa ikään kuin kolmiulotteisen kartan, jossa sykevaihtelun määrää eri taajuusalueilla voidaan tarkastella sekuntitasolla esimerkiksi liikuntakuormituksesta palautumisen aikana. Aamulla tapahtunut voimaharjoittelu oli yhtä tehokasta kuin iltapäivällä toteutettu harjoittelu. Autonomista säätelyä voidaan arvioida verenpaineessa ja sydämen sykkeessä tapahtuvien muutosten perusteella. lltapäiväharjoi ttelu näyttäisi magneettiresonanssikuvien perusteella kuitenkin johtavaan jonkin verran suurempaan lihasmassan lisääntymiseen, mutta tämän havainnon varmistamiseksi tarvittaisiin pitempikestoisempia tutkimusjaksoja. Sen toiminnan häiriöiden tiedetään olevan yhteydessä sydänja verisuonisairauksiin, alentuneeseen aerobiseen kuntoon, urheilijoiden ylirasitustilaan ja työstressiin. Tavalliselle kuntoilijalle aamuharjoittelu näyttäisi olevan turvallista, kunhan muistaa ottaa huomioon, että keho saattaa tarvita hetken sopeutumisaikaa uuteen harjoittelurytmiin siirryttäessä. Martinmäki kuvasi tutkimuksessaan myös ensimmäistä kertaa sykevaihtelun spektrirnuuttujien nopeita muutoksia välittömästi liikuntakuormituksen päättymisen jälkeen. . Martinmäki osoitti, että ns. 050 546 3440 tai (014) 260 2069, lwisu.martinmalii@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2 312009 73. Sopeutuminen tapahtuu sekä hermostoettä lihastasolla. Lihaksen maksimaalinen ja räjähtävä voiman tuotto kehittyivät molemmilla harjoitteluryhmillä saman verran. Milan Sedliakin valmennusja testausopin väitöskirja Voimaharjoittelun vaikutukset hermolihasja hormonijärjestelmään: vuorokaudenajan merkitys harjoittelussa tarkastettiin 6.5. Lisätietoja: Milan Sed/.iali, puh 040 755 2080, m ilan .sed I ia li@jyu.fi Liikunta vaikuttaa autonomiseen säätelyyn suotuisasti LitM Kaisu Martinmäen liikuntafysiologian väitöskirja "Sykevaihtelun muutokset ortostaattisessa testissä, kestävyysliikunnassa ja kestävyysharjoittelussa käyttäen hyväksi autonomisen säätelyn salpauskokeita ja aika-taajuusanalyysiä" tarkastettiin 18.5.2009 Jyväskylän yliopistossa. . Niiden voimaja teho lajien urheilijoiden, joiden kilpailusuoritus tapahtuu aamulla, kannattaa ajoittaa harjoittelunsa samaan vuorokauden aikaan jo useampia viikkoja ennen kilpailua saavuttaakseen parhaan tu Ioksen, Sedliak suosittelee. Mitan Sedliakin tutkimus osoitti, että harjoittelemalla aamuisin 2-3 kertaa viikossa 10 viikon ajan aamun voimantuottokyky voidaan nostaa iltapäivän tasolle. Ihmisen suorituskyky on yleensä alhaisimmillaanaamulla. Menetelmällä voidaan arvioida autonomista säätelyä myös liikunnan ja muiden arkielämän tapahtumien aikana, Martinmäki kertoo
. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Puhelin Sähköposti . . ..... Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2009 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2009 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 35 euroa/2009 0Yhteisöjäseneksi 155 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2009 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni. . en CO "' ::> = > CO ~ fQ) 1en "' CO en !:i ~ E fw CO L.U C :c E -~ C/) Q) =s ~ C <( Q,. Puhelin. ct ~ i.n 1-' C/) -~ g en ~ <( i.n <C ~ .l9 (1) > j::: C =M = Cc, C/) .,:,,: C c, C) :: = C, 0.... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Posti numero Postitoimipaikka. •>'. 1C, Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/09 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L 2 . . . (Ii: Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2009 Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. . . C ca = ... . Posti numero Postitoimipaikka. . . . / 2009 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. ·. sivulla ............... Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. sivulla . . . . =g~ . Myös muu palaute on tervetullut. . ... Jakeluosoite. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi l tnntsh Society of Sport Sciences. . . . Etunimi . . sei-' 18 .J .~ .• ' \ ·~ .'>,. . • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. . . 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n Jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa). . > . . .. 3 .... Etunimi Jakeluosoite. Sähköposti .. . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . . Muuta palautetta . . . . . . ..... . . ~ ::> Q) ... . ' ·~ ... . sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 26.6.2009 mennessä. ~ Jf,tf s au ,s,,. ~ ._ ..... .
Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 23.10.2009. Ohjeet osoitteessa www.lts.fi. Liikuntalääketieteen päivät Liikkuva ja urheileva nuori tavoitteena hyvinvointi ja terveys • Nuorten liikunta ja urheilu kilpasilla • Terveyttä edistävä urheiluseura • Nuoren mielen maisema Terveen urheilun palikat • Kunnon ruokaa nuorelle urheilijalle • Liikkuvan nuoren uni ja lepo • Kokonaisliikunta terveyden ja menestyksen perustana Posteriesitykset ja suulliset esitykset kolmessa salissa rinnakkain Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2009 -kilpailun finalistit Kroppa kovilla nuoren urheilijan ylikuormittuminen • Ylikuormittumisen varhainen tunnistaminen • Ylikuormittuneen urheilijan tutkiminen • Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä • Syömishäiriöt nuorilla urheilijoilla Urheilua aikuisten oikeesti nuori huippu-urheilijana • Nuorten huippu-urheilun strategia Suomessa • Nuorisourheilua vai ammattilaisuuttako. Hinta Osallistumismaksu 250 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 200 € Lisätietoja: Tiina Heinonen p. • Nuoren urheilijan elämän polku kivikkoja, karikkoja vai gloriaa. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2009 -kilpailu Kilpailuun voi osallistua 1.1.2009 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi j ulkaisemattomalla Ii ikun talääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkirnuksella. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi www.lts.fi e;Hkun'=~eura Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry, Liikuntalääketieteen keskukset ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö Seuraa ohjelman päivittymistä osoitteessa äriestäiär 1idättävät oikeudet kaikkiin rm L t ksiin. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6601
Jfinen seura u;kuntatietee Liikuttamisen ja valmentamisen avainkysymys on miten ihminen liikuntaja valmennustilanteet kokee. , s 'kkoon he• tykseen 111 enes . ··urniöiden "Ryhrna yksi . . JOU LTS Liikuntotietee/Hnen Seura Lisätietoja ja tilaukset: www.lts.fi. kkuelaJe1ssa. uutuus! Esa Rovio, Taru Lintunen ja Olli Salmi (toim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa • . rninenon oh1tta ... Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa ja urheilua, jossa viihdytään ja halutaan yhdessä menestyä. ,, . alaisten Yysuo .