KILPAURHEILU KISAA PAIKASTAAN NUORTEN ARJESSA KOLME POHJOISMAATA -KOLME URHEILUN RAKENNETTA
Koulun toimintakulttuuria on kehitettävä liikuntaa korostavaksi. pasi.koski@utu.fi ~ ~ ~~Il(e) fl.f111ID!:EJ l!iil<untatieteellinen = Mlmiml ~ ~~ OUtlilt ~ ~ ~~ ~~ U=fljjfflrrf.ffljj n ~ ~~ ,.,_...., _ 131li!1~ IW!!1dMJID _,,..äi:: bm:I ·.• . Koulujen pitäisi saada rinnalleen samanaikaisesti kaikki aselajit media mukaan lukien. Tilaisuudessa joku heittikin, että liikunnan alalla on enemmän pilotteja kuin Finnairilla. Ymmärrys ja yksimielisyys siitä, että tärkeällä asialla ollaan, on olemassa ja toimeen on tartuttu. Elämäntyylien taistossa on kyse kulttuuristen merkitysten ja arvostusten saamista kertoimista ihmisten elämänyhtälössä. Kyseessä kun on elämäntyylien keskinäinen kamppailu tai sota, kuten Ylitalo dramatisoi: "Mediassa hävitään tää sota". Mitä enemmän merkityksiä ja tai merkityksellisyyttä nuori löytää liikunnasta sitä todennäköisemmin hän käytännössä myös liikkuu. Yksi tuloillaan oleva tunti lisää koululiikuntaan ei pelasta, mutta on rikkana rokassa. LIIKKUVAAN ELAMANTYYLIIN PASI KOSKI aaliskuun loppupuo lella j ui kistetti i n ja käynnistettiin asiantunt ij ase 111 i n a a rissa opetusministeriön Liikkuva koulu -hanke. Alkuun on todettava, että on hienoa, kun asiaan on tartuttu ja luotu ponnekas suunnitelma. Tuossa vertailussahan jälkimmäisessä vaakakupissa ei paljoa painoa ole. Kyse on samanlaisesta epäsuhdasta, mikä on roskaruuan ja makeisten markkinointipanostusten määrässä verrattuna vihannesten ja hedelmien vastaavaan. Oleellinen kysymys on, mitä tapahtuu, tai mitkä ehdot täyttyvät ennen kuin liikkumista tapahtuu. ltse vahvasti Turun koulut -liikkeellä ja parin muunkin hankkeen taustalla mukana olleena olen valmis väittämään, että kokemuksia hyvistä käytännöistä on jo tarpeeksi ja tuloksiakin saadaan aikaiseksi, kunhan vain laitetaan homma laaja-alaisesti käyntiin. Erityisen myönteistä on se, että valtiotasolla ollaan liikkeellä laajalla koneistolla. Sen kautta voisi kenties helpoiten vaikuttaa niin koulumatkojen kulkutapaan, kuin ylipainoasiaan tai varusmiesten Cooper-tuloksiin, jotka kaikki mainittiin huolenaiheina seminaarissa. Jos kuitenkin poliittista protokollaa seuraten edelleenkin pilotoiclaan niin, niissä kannattaa keskittyä hakemaan jotakin todella uutta. Esimerkiksi jossakin kokeilussa voitaisiin keskittyä kestävyyden arvostuksen kohentamiseen kouluyhteisössä ja selvittää, miten tässä tehtävässä on mahdollista onnistua. Harvoin nimittäin l ii kuntatilaisuuclessa on oli ut läsnä puheenvuoroa pitämässä kolme ministeriä, kuten Liikkuva kouluseminaarissa. llm~ Dk+l~6@ 1 1•J ., ·~F.111ft lrtimll ~ rama ~•i•@•I ~ mnm::rnelll®U ~ i#J 11 timr1D RIJlä!Jim~mil~ ==-= ~ P.l#P,i•OO~ ~ ~. LIIKKUVASTA KOULUSTA .. Vai pitäisikö alkuun keskittyä vain fyysisen kestävyyden kulttuurisen arvostuksen nostamiseen. Hän nimittäin korosti sitä, että tällaiset hyvät hankkeet tahtovat hiipua ylivoimaisen vihollisen jalkoihin. .. Sillä samalla, kun työryhmä on ansiokkaasti koostanut tiedot toteutetuista kokeiluista, päädytään saadun tehtävän mukaan esittämään, että toimintaa jatketaan piloteilla. Toinen kohta, jota työryhmän esityksessä voi tarkastella kriittisesti, liittyy toimenpiteisiin ja työryhmälle asetettuun tehtävään. Terävimmän puheenvuoron tilaisuudessa piti osana yleisökommentointia Elixir Oy:n toimitusjohtaja Timo Ylitalo
Mika Liukkonen 58 Laatua maratonkouluihin. Jukka Pekkala 21 POLTTOPISTEESSÄ: Pirstaloituminen vie tehot. Liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin kuuluu yhdenvertaisuus. Miten tavoittaa, kohdata ja ohjata näitä iäkkäiden erityisryhmiä. Mikko Salasuo, Pasi Koski 10 Kolme pohjoismaata kolme urheilun rakennetta. Eeva Tulisalo POHDITTUA 71 SOVELI: Liikunta kuuluu jokaiselle! Anne Taulu 72 Valmennuksen seuranta avain huippuurheilumenestykseen. Pasi Koski 4 Miten kilpaurheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Aija Saari, Riikka Juntunen 46 TÄTÄ TUTKITAAN: Tutkimustiedosta tukea vammaishuippu-urheiluun. Timo Ala-Vähälä 30 Tavoitteena laaja-alainen tasa-arvo. Kaisu Mononen 48 Koululiikuntaa kaikille toimiva malli opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Soveltava liikunta on yksilöllisyyden huomioimista ja riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta vastuun kantamista. Paula Salmela 37 Liikkumisen esteenä alakulo, muistisairaus tai liikkumisen vaikeus. Kari Kalliokoski. Elina Karvinen, Mirja Hirvensalo 43 lntegraatiotyötä järjellä ja sydämellä. Marko Haverinen Kuva: ERKKI TERVO 55 Ikä kalenterista vai kehosta. Testaajan, valmentajan ja urheilijan välinen yhteistyö korostuu. Pilvikki Heikinaro-Johansson 50 Yksilöllisesti yhteistyössä tavoitteena menestys. Jokaisella vammaisurhelijalla on omat erityispiirteensä. Muistamaton tai liikuntaongelmainen ei uskalla, masentunut ei jaksa ja yksinäisellä ei ole syytä tai seuraa lähteä ulos. 2 Pääkirjoitus. Tiina Heinonen 64 PELASTAKAA TIEDEMIES REINO: Mikä pitää miehen tiellä. Maratonkoulut ovat suosittuja, mutta sisällöltään varsin kirjavia. Siihen kuuluu myös alueellinen, etninen ja koulutuksellinen tasa-arvo. Kari L. Kehityksen suuntaan ja voimaan voidaan vaikuttaa. Suomalaisesta urheiluliikkeestä ei löydy selkeää vallan keskusta. 66 Liikuntasuositukset jalkautumaan kouluihin 67 Liikuntatutkimukseen 2,45 miljoonaa euroa 68 Aktiivinen kunta -ohjelma: Kunta uuden palvelurakenteen moniosaajaksi. Jarmo Mäkinen 17 Tulevaisuus tulee mihin suuntaan ja miten sitä haluamme rakentaa. Keskinen 22 Voimaharjoittelulla lisää suorituskykyä varusmieskoulutuksessa. Nykynuorten suhdetta liikuntaan määrittävät erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät kuin heidän vanhempiensa nuoruudessa. Erityisliikunnan tarjonta on noussut tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Erityisryhmiin kuuluu noin miljoona suomalaista, mutta erityisliikunnan palveluja käyttää noin 14-15 prosenttia potentiaalisesta kohderyhmästä. Ville Vesterinen 61 Kymmenen askelta laadukkaaseen testaamiseen. Hanna Vehmas 83 Liikuntapsykologian maailmasta. Jukka Lahtinen 76 EMERITUS IHMETTELEE : Monimutkaisuutta! Eino Heikkinen 78 OPISKELIJA OUNASTELEE: Erityistä vai kaikille avointa liikuntaa. Matti Santtila VII ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT 5-6.5.2010 25 Erityisliikuntaa tarjolla entistä useammalle. Tuomas Zacheus TUTKIMUSUUTISET 80 Liikuntapedagogiikan maailmasta. Henna Haapala LUETTUA 79 Huippujuoksija kertoo harjoittelusta tutkija pohtii urheilun tilaa. Kaisu Laasonen, Virpi Remahl 34 Edessä on soveltavan liikunnan vuosikymmen. Anu Kangasniemi 84 Liikunnan biotieteiden maailmasta. AJASSA 66 Strategiatyöryhmä: Huippu-urheilusta puuttuu kokonaisvaltainen johtaminen. Arja Sääks/ahti 81 Liikuntasosiologian maailmasta
Teksti: MIKKO SALASUO, PASI KOSKI istuu nykynuorten sielunmaisemaan 4 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3 /20\0
Liikuntakeskustelussa tulee usein esille nuorten suhde uudenlaisiin medioihinja kaupalliseen viihdekulttuuriin, jotka kilpailevat liikunnan kanssa nuorten vapaa-ajasta. näköku liikuntas vahvista ja heike ekllöl Monet prosessit ovat muuttaneet liikunnan paikkaa ihmisten elämässä. Näkökulma on osin päällekkäinen liikuntatutkimuksen kulttuurisen viitekehyksen kanssa (ks. Kun samaan keskusteluun liitetään vielä lisääntyneet suoritusvaatimukset kouluissa, opiskelussa ja työssä, on kasassa haastava vyyhti. Tehtävä on alkuaan kummunnut maamme huippu-urheilun tilan pohdinnan ajankohtaisuudesta. Esiin nousee väistämättä kysymys siitä, mikä on liikunnan ja mikä voi olla kilpaurheilun paikka nykynuoren elämässä. Tässä artikkelissa tarkastellaan nuorisotutkimuksen näkökulmasta keskeisiä teemoja, jotka vaikuttavat nuorten liikuntasuhteeseen ja sitä kautta nuorten rekrytoitumiseen kilpaurheilun pariin. Tämä on vaikuttanut myös siihen miten ja ketkä nuoret rekrytoituvat kilpaurheilun piiriin. Nykynuorten suhdetta liikuntaan määrittävät erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät kuin heidän vanhempiensa nuoruudessa. YhclisKuva: LEHTIKUVA/KEYSTONE/GAETAN BALLY LIIKUNTA & TIEDE .17 • 2-3/2010 5. Koski 2004; Koski 2008). Liikunta joutuu kilpailemaan myös mediayhteiskunnan ja viihdekulttuurin kanssa. Suomesta on tullut suoritusyhteiskunta. esim. Miten nopeassa muutoksessa oleva yhteiskunta, sen tarjoamat puitteet ja vaatimukset resonoivat nuorten yksilöllisten liikuntasuhteiden kanssa (ks. Jo nuorena joudutaan panostamaan yhä enemmän pärjäämiseen, kilpailemiseen ja erilaisten taitojen ja kykyjen oppimiseen. uorten liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on ollut viime vuosina mediassa näkyvästi esillä. Harvalla riittää intoa kilpailemiseen vielä vapaa-aikanakin. Koski 2004). Kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen huoli, joka nousee fyysisesti passiivisesta kasvuympäristöstä, nuorten huonosta fyysisestä kunnosta ja liikalihavuudesta. "Kun kävelemme läheiselle kirjastolle, ei osa nuorista jaksa matkaa lepäämättä välillä" kiteytti eräs opettaja ongelman 24.3.2010 pidetyssä opettajakoulutuksen seminaarissa (HAMK 2010)
Terveydestä on tullut koko kansan hyve, eikä terveyden kulttuuriselle arvonnousulle näytä tulevan loppua. Niiden merkitys nykyaikana on yhtä suuri kuin aiempien vuosikymmenten duunarien "todellisten" lihasten. Nykyisin keskustelussa asian äärellä painottuu tälle ajalle ominaiseen tyyliin kansantaloudellinen näkökulma. Virtuaalista maailmaa ei voi pitää ainoastaan viihteen kenttänä. myöhemmin tai hitaammin kehittyvät lahjakkuudet jäävät kokonaan löytymättä. Tämä merkinnee sitä, että aiemmin seuroihin valikoituneet olivat keskimäärin motivoituneempia ja ehkä myös urheilullisesti lahjakkaampia. Ero ei ole ainoastaan diskursiivinen, vaan dikotomia näyttäytyy myös todellisuudessa. (Puuranen 2004) Päivi Bergin (2010) mukaan liikunnalla ja urheilulla on aina ollut yhteiskunnassa säilyttävä funktio. Lisäksi oma erillinen kokonaisuutensa on liikunnallisesti passiivisten nuorten ryhmä (Laakso ym. Seuratoimintaan osallistumisen aloitusikä onkin pudonnut yhdellä vuodella joka syntymävuosikymmen jo pitkään. Nopea kehitys on tehnyt aikuisten ja nuorten maailmoista hyvin erilaisia. 2006). Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa aiemmista sukupolvista poiketen Kilpaurheilu ja nuorten organisoitu harrastustoiminta alkaa saada entistä tiukemman suorittamisprofiilin ja muusta liikunnasta tulee "vain" kansanterveilyn hengessä sen vastakohta. mm. Tällaisessa katsannossa terveys mielletään tietoisena elämäntapatarkkailuna ja itsen hallinnan keinojen valikoimina sekä tietona ja vaihtelevina kykyinä käyttää noita keinoja" (Hoikkala 2009). Se ei tarkoita ainoastaan sitä, että arkiliikunta on saanut viihdekulttuurista rinnalleen kilpailijan vaan että samalla myös itse liikunnasta on tullut kulutusvaihtoehto. Päätös aloittamisesta syntyy toisin sanoen vanhempien toimesta. Esimerkiksi 1980-luvulla syntyneistä lähes 40 prosenttia seuratoimintaan osallistuvista aloitti sen ennen kouluikää, kun vastaava osuus 1960-luvulla syntyneillä oli alle 15 prosenttia (Koski 2009). Monessa lajissa aloittaminen on tehtävä ennen kuin oma mielenkiinto ja valmius asiaan ovat heränneet. Ihmiset pyritään sitouttamaan oikeanlaisen ruumiin muokkaukseen esimerkiksi vetoamalla kansanterveyteen ja -talouteen: yksilöt muokkaavat ruumiitaan kansakunnan hyväksi. Kun nuorten liikunnan ja kilpaurheilun väliltä ei löydy harmaan sävyjä, polarisoituu liikuntakulttuuri erillisiksi urheilijoiden ja terveilijöiden ryhmiksi. Urheilutapahtumat on lyhytnäköisesti muutettu "aikuisviihteeksi" ja sen myötä nuorten urheilun seuraaminen paikan päällä on vähentynyt merkittävästi lähes lajista riippumatta. Viihdekulttuurissa kilvoittelevat nuorison mielenkiinnosta lukemattomat merkitysvirikkeet, joita omaksutaan nykyisessä mediatulvassa. Kaikkien tulisi pystyä hallitsemaan painoa ja ruumistaan. Agraari-Suomessa, suurilla ikåluokilla tai edes 1970-luvun alussa syntyneillä ei ollut tarjolla DVD-, tietokonepeli-, pelikonsoli-, netti-, iPod-kulttuuria vapaa-ajan harrasteeksi. Kilpaurheilu ja nuorten organisoitu harrastustoiminta alkaa saada entistä tiukemman suorittamisprofiilin ja muusta liikunnasta tulee "vain" kansanterveilyn hengessä sen vastakohta (ks. Samalla kun nuorisomme on kasvanut sisälle sähköiseen viihdekulttuuri in , heidät on urheilun maailmassa vieraannutettu paikan päällä saaduista penkkiurheilijan kokemuksista. Tässä kulttuurissa liikunnasta on tullut yksi valinta lukuisten muiden vapaa-ajanviettomuotojen rinnalle. Huoli ja tätä kautta moraalinen diskurssi kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin. Siinä missä 19501960-, 1970ja 1980-luvuilla nuoruuttaan eläneet ammensivat vapaa-ajan valintansa pihaleikeistä, liikunnasta ja ulkona olosta, nousevat 2000-luvun vaihtoehdot korostuneesti kuluttajapositiosta. Myöhemmin syntyneet nuorisosukupolvet ovat paistatelleet virtuaalisilla agoroilla. Uuden informaatioteknologian hallintaa voidaan metaforisesti kutsua virtuaalisten lihasten kasvattamiseksi. Painon "hallinnasta" puhuminen laajentaa kohteensa ylipainoisten sijaan kaikkiin ihmisiin. HS 22.11.2008). Päällimmäiseksi nousevat nuorten liikuntaan liittämät merkitykset ja niiden suhde yleisempään yhteiskuntakehityksen sosiaaliseen todellisuuteen. Viihdekulttuuri kasvualustana Viihdekulttuurin asema yhteiskunnassa on muuttunut dramaattisesti viimeisen 20 vuoden aikana. tämällä nuorisoja liikuntatutkimuksen näkökulmat on mahdollista tarkastella liikunnan paikkaa nuorten elämässä tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta. Liikunnan ja kilpaurheilunkin harrastus voi rakentua muutaman 6 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Nykypäivän terveily-diskurssin voi katsoa jyrkentävän eroa liikunnan ja kilpaurheilun välillä. Arkija kuntoliikunnan noustua keskustelun ytimeen on syntynyt uudenlainen dikotomia. Terveily muuttaa liikuntasuhdetta "Terveilyä on luonnehtinut etenkin koulutettujen ja keskiluokkaisten ihmisten vahva yksilöllinen panostus omaan kehoon ja ruurniillisuuteen, terveyteen, liikuntaan ja ravintoon. Yhteiskunnassa peräänkuulutetaan yhä enemmän yksilöiden omaa vastuuta terveydestä ja fyysisen kunnon ylläpidosta. Tietokoneilla pelailusta ja nettisurffauksesta on tullut tärkeä opiskeluun ja työelämään valmistava elementti, kun lähes kaikessa työnteossa on siirrytty uuden informaatioteknologian käyttöön. Suomalaisen kilpaurheilun kannalta jyrkästä vastakkainasettelusta tekee erityisen hankalan se, että nuorten merkitysmaailmassa ainoastaan "ammattimaisesti" harjoittelevien ajatellaan voivan saavuttaa huippu-urheilijan statuksen
Luistelu omassa lähiympäristössään ulkojäillä tai lähilatujen käyttö on mahdollisuus, joka on monille täysin uusi asia. Kunnalliset liikuntapaikat on yhä useammin tehty maksullisiksi (vrt. Myllyniemi 2009). Liikuntakulttuurin muutoksessa myös koululiikunta ja sen väheneminen ovat tärkeässä asemassa. Näin päästään kehään, jossa palveluiden tarjoajat kehittävät tuotteitaan, siis liikuntapalveluita, ja tarjoavat entistä eriytyneempiä, ja tietysti kalliimpia, liikuntapaketteja. Kaupallisuuden värittämä liikuntamaisema on pirstaloinut nuorten liikuntasuhteen ja nostanut kynnystä edes kevyemmän liikuntasuhteen ylläpitoon. Pitkäjänteisen puurtamisen sijaan kiivasrytmiset liikuntamuodot istuvat paremmin nuorten sielun maisemaan ja toisaalta löytävät paikkansa nuorten arjen sosiaalisista taskuista. Kun nuoret eivät pysty kokeilemaan matalalla kynnyksellä laajaa lajikirjoa, tulee "oikean" lajin löytäminen aiempaa hankalammaksi. Nykynuortemme koululiikunnan tuntimäärä on pudotettu Euroopan häntäpäähän ja välituntiliikunta on vähentynyt, kun pihat on asvaltoitu parkkipaikoiksi. Yleisesti ottaen liikuntaa harra stavat ja erityisesti seuratoim intaan osalli stuvat nuoret ovat om aksuneet useamm an tärkeän merkityksen, joiden muodostamista säikeistä kutoutu u paksu vyyhti. Tätä kautta liikuntakulttuurin kaupallistunut maisema nakertaa pohjaa myös kilpaurheilulta. Lähteäkö viikoksi etelään, ostaako uusi tietokone vai pelatako koripalloa nelosdivarissa. Kyseessä on ollut sekä sopeutuminen elinympäristön muutokseen, mutta samalla laji kirjon sovittaminen omaan elämänrytmiin ja -tapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmat yhteisöllisyyteen pohjanneet liikuntajärjestömallit ovat vaarassa rapautua (ks. Vaihtoehdot ovat nykyisin useiden kohdalla hyvin vähäiset. Liikunnan uusi sukupolvi Toisin kuin nykynuorille vanhemmille sukupolville hiihto ja juokseminen olivat heidän nuoruudessaan luonnollinen osa arkea. (Koski & Tähtinen 2005.) Kulutusliikuntaa Osaltaan huippuja kilpaurheilun vaatimustason kasvun myötä liikunnan kenttä on jatkanut eriytymistään. Liikuntatapoja ja -tottumuksia ei voikaan erottaa aikakauden yleisemmistä kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä. Koski 2004, 191; Koski 2009, 104; Zacheus 2008; Salasuo 2009). harvan yksittäisen voim akkaaksi koetun merkityksen varaan. Kun etelässä on pitkästä aikaa lunta hiihtämiseen ja jäätä luisteluun, kyseessä on "poikkeustila". Nuoren lahjakkuuden näkökulmasta tilanne on päinvastainen: markkinaliberalismin ehdoin toimiva liikuntakulttuuri ei mahdollista tarjontaa. Olennaista on, että kyse ei ole enää vain huippu-urheilijoiden elämäntapavalinnoista, vaan entistä useammin myös tavallinen "l iikuntapulliainen" kohtaa kaupallisuuden asettamat reunaehdot(ks. Negatiivissävytteinen suhtautuminen koululiikuntaan ja liikuntaan yleisemmin voidaankin nähdä prismana nuorten liikuntasuhteeseen. Kuntoliikunnan kaupallistuessa törmätään väistämättä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden problematiikkaan. Eriytynyt ja polarisoitunut liikuntakulttuuri ei tee liikkumisesta enää samankaltaista lisäarvoautomaattia kuin aiemmille sukupolville. Vaikkakin sateella on luonnollisesti mukavampaa istua katoksen alla kuunnellen musiikkia mp3-soittimesta kuin kirmata kurassa pallon perässä. On siirrytty aikaan, jossa liikunnan harrastaminen on kulutusvalinta, jota nuoret puntaroivat muun kuluttamisen rinnalla. Ne, joilla on taloudellisia resursseja, voivat valita itselleen sopivan lajin, kun sen sijaan muut vain sen, mihin varat riittävät. Toiseksi kesäisin urheilupaikat ovat pääosin urheiluseurojen käytössä, eikä nuorilla ole mahdollisuutta leikkimieliseen liikkumiseen ja harrastamiseen. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että nykynuorelle lähikentän jäädyttäminen on yhtä kummallista kuin Internet-maailma hänen vanhemmilleen. Monipuoliset liikuntapalvelut taas karkaavat entistä kauemmas massojen ulottuvilta. Zacheus2008, 162). Puhumattakaan siitä, että nuorella sukupolvella olisi mahdollisuus liikkua monipuolisesti ja ammentaa kokemuksia useiden erilaisten ja eri intensiteetillä toimivien liikuntaharrastusten kirjosta. Tässä korostuu liikunnan kenties suurin tämänhetkinen haaste, jonka kautta olemassa olevat huolet LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010 7. Tämä kehitys on ollut omiaan nostamaan seuratoimintaan osallistumisen kustannuksia. Tuolloin ilmastonmuutos ei tehnyt hiihdosta mahdotonta näillä leveysasteilla. Talvi 2010 tarjoaa sukupolvien välisistä liikuntaedellytyksistä oivan esimerkin. Nuori liikkuu ja on motivoitunut liikkumaan ainoastaan, mikäli hän tekee sellaisen elämänpoliittisen päätöksen. Kilpaurheiluun panostaminen tuntuukin koskevan entistä harvempia seuroja. Liikuntakuluttaja ei tee talkootyötä, leivo pullia urheiluseuran myyjäisiin tai osallistu seuran asioiden hoitamiseen: hän odottaa saavansa rahalla palveluita (Koski 2009). Sosioekonomiset tekijät suodattavat aiempaa suuremman osan mahdollisista lahjakkuuksista kokonaan järjestäytyneen urheilun ulkopuolelle. (Koski 2009) Julkisen sektorin hivuttaessa toimintaansa tilaaja-tuottaja -malleineen kohti markkinaliberalistisia käytäntöjä on kansalaisten perusliikuntamahdollisuuksien ylläpitäjien, liikuntajärjestöjen, niskaan kaadettu hintalapuin varustettuja kuntapalveluita. Kulut saattavat nousta 6000-9000 euroon vuotta kohden (Puronaho 2006, 122). Kun liikuntakuluttaja ostaa palveluita, hän odottaa rahoilleen myös vastinetta. Esimerkiksi vapaaehtoisen seuratoiminnan rahkeet eivät tahdo riittää tuossa kisassa roikkumiseen. Syytä ei kannattane etsiä yksistään kouluista, vaan pikemminkin liikunnan asemasta ja merkityksestä nuorten elämässä ja arjessa. Kaupallisuuden ehdoin ohjautuvassa liikuntamaisemassa ei nuorilla ole helppoja vaihtoehtoja tarjolla. Taloustieteen terminologiaa käyttäen voi esittää, että kilpaurheilun kysyntä ei kohtaa tarjontaa. Kilpaurheilun harrastaminen nuoruusiässä etenkin eräissä lajeissa, kuten hiihdossa, ratsastuksessa ja taitoluistelussa, vaatii vanhemmilta paksua lompakkoa
Suoritusyhteiskuntaa leimaava piirre on sekä koulutusinstituutioiden että vapaa-ajan muuttuminen aiempaa päämäärarietoisemmaksi. Urheiluun vahvasti sitoutuvaa ryhmää voidaan kutsua sisäpiiriläisiksi. Yksilöistä pyritään ottamaan kaikki teho irti ja myös ihmiset itse käyttäytyvät tehokkuusajattelun mukaisesti: "joka tapauksessa kyse on varhaisella iällä sisäistetystä asenteesta, velvollisuudesta, jota ei määrittele ulkoinen auktoriteetti vaan joka tulee ihmisen sisältä ja jonka määrittelee ihminen itse. HS 6.4.2010). Koski (mt., 191) jaottelee suhdetta liikuntaan Unruh'n (1980) sosiaalisen mallin mukaisesti. mm. Kulttuuriset mallit ja eetos vaikuttavat nuorten arvoihin ja ihanteisiin. Turistille l iikunta on epäsäännöllinen ulottuvuus. Suorittamista suorittamisen yhteiskunnassa Nykyisin kuulee usein puhuttavan suoritusyhteiskunnasta, voittajien yhteiskunnasta ja niiden kääntöpuolena häpeän kulttuurista ja arviointikulttuurista. Sitoutumisen ja kiinnittymisen sijaan surffaillaan trendikkäiden ilmiöiden aalloilla (ks. Vain hyvin harvat suomalaiset saavat toimeentulonsa urheilemalla ja heistäkin suuri osa ulkomailla. (Koski 2004, 190-191; Unruh 1980, 163-164.) lnsaideriutta heikentäviä tekijöitä löytyy suomalaisen yhteiskunnan peruselementeistä. Liikuntaturismista nouseekin aikalaiseetoksen toinen liikuntaan ja urheilun harrastamiseen vaikuttava puoli. Suo8 LI KUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. ylipainosta tai. Arto Tiihonen (2002) puhuu siitä, miten urheilua harrastava lapsi on kaikkea muuta kun leikkivä lapsi. Pojilta odotetaan hänen tutkimuksensa mukaan osaavan kaikenlaisia pallopelejä ja heiltä odotetaan vähemmän leikinomaista suhtautumista liikuntaan. Pojille kilpailun korostaminen on tunnetusti yleisempää kuin tytöille, mutta heistäkin vain reilu neljännes korostaa kilpailua. "Suuri osa nuorista haluaa liikunnan tarjoavan mielekkään, kehittävän ja yleisesti hyväksytyn tavan mukavaan yhdessäoloon. myös Berg 2010; Vehmas 2010). Turistien yhteisö ei ole sitova, vaan mahdollisuuksia avaava. Suomalaisen urheilun kansallinen huipputaso ei näyttäydy nuorille realistisena tapana hankkia pysyvää toimeentuloa. Erilaisiin liikuntamuotoihin voidaan hetkellisesti kiinnittyä, mutta kyseessä on pikemminkin kokeiluluontoinen suhde, joka katkeaa hyvin nopeasti alkaen taas jonkin muun harrasteen muodossa muualla. Useille nuorille koulun suorituskeskeisyys vaatii vastapainokseen monimuotoista vapaa-ajan tekemistä. Urheilu on myös ammatinvalintana riskisijoitus. lnsaiderit antavat liikunnan lävistää koko elämäntyylinsä. Voidaan puhua Gerhard Schu/zen (1992) mukaan elämysyhteiskunnasta (Erlebnisgesellschaft). Suorittamisen pakkoeetos on sekä nuorten liikuntaa ja urheilua tukeva että sitä vastaan toimiva voima. Kristillisessä työnteossa havitellaan lunastusta, sosiaalista hyväksyntää ja tunnustusta ahkeruuden ja kärsimyksen kautta. Suomessa kansallisen tason urheilussa ei liiku isoja rahasummia, mikä ei houkuttele urheilun valitsemista ammatiksi. Koivisto 2007). Nuorilla, joilla erilaiset pääomat mahdollistavat vahvan lukuntasuhteen kiinniuyvät harrastuksiinsa tiukasti. Nuorisosta noin joka viides pitää kilpailuelementtia tärkeänä liikunnassaan. Tämä ryhmä on voimakkaasti sitoutunut liikunnan maailmaan ja tuntee hyvin tämän maailman symbolit. Kilpailu soveltuu välineeksi tärkeämpien merkitysten hakemiseen, sillä harvoille kilpailu on täysin merkityksetöntä." (Koski & Tähtinen 2005, 16.) Elämyksiä tai sitoutumista Turistit vierailevat liikunnan maailmassa, mutta kaikki asianosaiset tietävät, että he eivät varsinaisesti kuulu siihen. nuorten tai koko kansan kunnosta kumpuavat. Osa nuorista sitoutuu erittäin voimakkaasti oman urheilulajinsa pariin ja pyrkii suorittamaan harjoitukset mahdollisimman tehokkaasti. lnsaideri rakentaa osin myös identiteettiään sen varaan. Toisaalta samaan hengenvetoon on syytä todeta, että yhtä suurelle osalle se ei ole lainkaan tärkeää. (Berg 2010, 137.) Ne nuoret, joille jo koulun suorituskeskeisyys on haastavaa, asettuvat liikunnan ja urheilun suhteen hyvin erilaiseen asemaan. Heidän kiinnittyminen liikuntaan ja urheiluun muistuttaa Pasi Kosken (2004) lii kuntaturistia. Kestävyyden kulttuurinen merkitys on ilmeisesti kärsinyt inflaation, eikä pitkäkestoinen ponnistamisen ilo löydy monenkaan mukavuudenhaluaan moni tavoin ruokkineen nykyeläjän repertuaarista. Koulussa selviäminen ja jatkuva suorittaminen muodostuvat henkiseksi taakaksi. Toiseksi Suomessa lajikulttuureilla ei myöskään ole yhtä hyviä edellytyksiä markkinaja talousorientoituneeseen malliin kuin muualla Euroopassa. Toinen puoli nuorista on taas äärimmäisen sitoutumatonta. Sitä voi silloin tällöin harrastaa siihen kuitenkaan sitoutumatta. Aikaamme kuvaavia termejä ovat sitoutumattomuus, shoppailu, sirpaleisuus, kiinnittymättömyys ja identiteetin jatkuva rakentaminen. Mihinkään ei olla tyytyväisiä, mitään ei koeta valmiiksi" (Holvas & Vähärnäki 2005, 55-59; ks. Häneltä odotetaan rationaalisuutta, kurinalaisuutta sekä tunteiden pidättämistä. Päivi Berg (2010, 137) huomauttaa, että koululiikunnan opetussuunnitelmien vain tyttöjen liikunnassa on maininta leikistä. Soile Veijolaa (2005) mukaillen voidaankin puhua nykypäivän liikuntasuhteen dualistisesta luonteesta. (ks. Vapaa-aikaan halutaan elämyksiä, jännitystä ja jatkuvaa vaihtelua. Ensinnäkin urheilu ei monista muista maista poiketen tarjoa juurikaan edellytyksiä sosioekonomisen aseman paranemiseen. Suorittaminen on tällöin hyve,joka palvelee pyrkimystä jatkuvaan kehittymiseen ja omien kykyjen parantamisen. Tässä maisemassa kilpailulle jää välineen, ei itsetarkoituksen rooli
(toim ) Yhteisöllisyyden paluu. Turistien yhteisöt. messa taloudellisten kannustimien puute jarruttaa kovasti nuorten motivaatiota pyrkiä eri urheilulajien huipulle. Nykyisin puhutaan kulutusliikunnasta. Puuronen, Anne 12004) Rasvan tyttäret. Nuorisotutkimus 1/2005, 3-21. Helsinki: Gaudeamus, s. Jokaiselle oli tarjolla mahdollisuus liikkua, harrastaa ja urheilla omien mieltymystensä mukaisesti. Koski, Pasi (2004) Liikuntasuhde. 2006. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura julkaisuja 42. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Tämä on vaikuttanut myös siihen miten ja ketkä rekrytoiiuvat kilpaurheilun piiriin. Vehmas, Hannu 120101 Liikuntamatka Suomessa. Tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista. Teoksessa llmanen, Kalervo (toim I Pelit ja kentät. Kaupan liitto: nuoret shoppaavat elämyksiä. Helsinki: Teos. Vapaa-aikaa tarvitaankin rentoutumiseen, virkistykseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Salasuo, Mikko 12009) Mitä helvettiä Kuka purki peruspalvelut. Koivisto, Ilja (20071 Hiihtopummien Iäl1illä. Nupponen, Heimo. Suomalaisten nuorten liikuntaaktiivisuus: Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Opetusministeriö & Nuorisoasiain neuvottelukunta. Näin ollen kovan kilpailun yhteiskunnassa on turvallisempaa hankkia koulunkäynnin ja opiskelun kautta tulevaa tyouraa tukevaa pääomaa. HAMK 2010. Tiihonen, Arto 120021 ruumiista miestä tarinasta tulkintaan: oikeita miehiäja urheilijoita 7 Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus 134. ylerad io 1. Alppien kausiasukkien alakulttuurin nomadinen elämäntyyli Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Lasten urheilusta alkaa olla leikki kaukana. Liikunta on joutunut nuorten vapaa-ajassa altavastaajan asemaan. Suomesta on tullut suoritusyhteiskunta. Harvalla riittää intoa kilpailemiseen vielä vapaa-aikanakin. Jo nuorena joudutaan panostamaan yhä enemmän pärjäämiseen, kilpailemiseen ja erilaisten taitojen Ja kykyjen oppimiseen. Pacific Sociological review 23 13), 271-296. Tällaisessa paineessa nuorten huomio kohdistuu ensisijaisesti arjen haasteista selviämiseen. Myös muut taloudelliset tekijät vaikuttavat huippu-urheilijaksi rekrytoitumiseen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja. HS 6.4.2010. Unruh, David R. 24.3.2010 Kankaanpää. Teoksessa Antti Hautamäki ym. shtml) Viitattu 4.4.2010. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos, Sosiaalispsykologisia tutkimuksia 22. Ylen Ykkösaamun kolumni 271.2009. Nuorisotutkimus 1 /2005, 3-21. Puronaho, Kari 120061 Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi. 90-113. Urheilu on myös ammatinvalintana riskisijoitus. 2010/. Helsinki: SLU -julkaisusarja 7/09 Koski, Pasi & Tähtinen, Juhani 120051 Liikunnan merkitykset nuoruudessa. Frankfurt am Main: Campus. f i/yhteisku nta/kolumni/id 19037. Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä. & Telama, Risto. Teoksessa Tommi Hoikkala & Leena Suurpää (toim.l Kauhajoen jälkipaini. Tämä loi hyvän kasvualustan sekä kansalaisten liikkumiselle että huippuyksilöiden valikoitumiselle kilpaurheilun pariin. Kulutusliikunnan saadessa entistä vahvemman jalansijan on suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvissä entistä selkeämpi polarisoituminen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 25, 46-48. Suomessa kansallisen tason urheilussa ei liiku isoja rahasummia, mikä ei houkuttele urheilun valitsemista ammatiksi. Nuorten vapaa-aikatutkimus. Veijola, Soile 2005. Schulze, Gerhard 11992) Die Erlebnisgesellschaft: Kultursoziologie der Gegenwart. Laakso, Lauri. Urheilun sijaan nuoret etsivät elämyksiä viihdekulttuurin loputtomasta tarjonnasta. Se joutuu kilpailemaan nuorten vapaa-ajasta mediayhteiskunnan ja viihdekulttuurin kanssa. Helsingin Sanomien verkkouutinen 6 .4. MIKKO SALASUO, VTT, dosentti Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Helsinki Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimusverkosto LÄHTEET Berg, Päivi 12010) Hvhrnarajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. PASI KOSKI, FT, dosentti Erikoistutkija Kasvatustieteiden laitos Tutun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 9. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut useita prosesseja, jotka ovat muuttaneet liikunnan paikkaa ihmisten elämässä. (http://www. Urheilu-urasta riskisijoitus "Vanhassa" Suomessa liikunnan ja urheilun katsottiin olevan tasavertaisesti jokaisen kansalaisen perusoikeus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston tutkimuksia 3. Koski, Pasi 12009) Liikunta ja urheiluseurat muutoksessa. Sitä kuvaa maksullisuus, liikunnan parissa työskentelevien henkilöiden arnrnat il listu m inen ja epätasa-arvoinen saatavuus. Mikäli urheilu-uran kehitys pysähtyy, ei siitä saadulla pääomalla ole arvoa muilla työmarkkinoilla. Se johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yhä suurempi joukko nuorista putoaa järjestyneiden liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Rimpelä, Arja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Myllyniemi, Sami 12009) Aika vapaalla. International Review for the Sociology of Sport, 43, 2, 151-163.Koski, Pasi & Tähtinen, Juhani 120051 Liikunnan merkitykset nuoruudessa. Vapaa-ajan valintoja jålkimodernissa yhteiskunnassa. Zacheus, Tuomas (2008) Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Liikunta on myös kaupallistunut. (http ://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaupa n+ 1 iitto+ Nuoret +shoppaavat +ei% C 3%A4myksi%C3%A4/1135255891588) Viitattu 8.4.2010. 119801 The Nature of Social Worlds. Holvas, Jakke & Vähämäki, Jussi (20051 Odotustila. Hoikkala, Tommi (2009) Erilainen mies tuomiokapitulissa. Liikunta ja Tiede 43 (1), 4-12. HS 22.11.2008. Pamfletti uudesta työstä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 189-207 Koski, Pasi 120081 Physical activity relationship (PARI. Turku: Turun yliopisto. lhttp://www.hs fi/kotimaa/artikkeli/Lasten+urheilusta+alka a+olla+leikki+kaukana/1135241321053I Viitattu 1.4.2010. Helsingin Sanomien verkkouutinen 22 .11.2008/Päivi Angeslevä. Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun seminaari: Opiskelijan urapolkua ja kasvua tukemassa
Teksti: JARMO MÄKINEN Kolme pohjoismaata kolme urheilun rakennetta Kuva: ANTE RO AALTO NEN 10 LIIKUNTA & TtEDE 47 • 2-312010
NIF LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 11. Suom alaisesta urheiluliikkeestä selkeää vallan keskusta ei löydy. Nämä ja monet muut maiden väliset samankaltaisuudet sekä urheilussa että muussa yhteiskuntaelämässä mahdollistavat hedelmälliset vertailut. Norjan Urheiluliitto (NIF) kattaa norjalaisen urheilueläm än kokonaisuudessaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtio ja sen istuva hallitus voi toteuttaa urheilupolitiikkaansa ainoastaan yhteistyössä NIF:n kanssa. NIF-keskus (sentralt NIF) viittaa yhteisorganisaation (NIF) Oslossa sijaitsevaan kansalliseen johtoon esikuntineen. S uomen, Ruotsin ja Norjan urheiluliikkeiden rakenteelliset erot ovat suuret, vaikka kaikki luonnehtivatkin malliaan pohjoismaiseksi. Toisaalta ja vastavuoroisesti NIF on valtion tuesta riippuvainen urheilun etua valtioon päin ajava intressiorganisaatio (Enjolras 2004, 9). Ruotsalaisessa m ediassa keskustellaankin enem m än RF:n liiallisesta poliittisesta m ahdista kuin sen puutteesta. Ruotsissa urheilua johtavat Riksidrottsfö rbund (RF) ja olym piakom itea (SO K). Tämä kattavuus, edustuksellisuus ja NIF:n sateenvarjon alle keskitetyt urheiluorganisaatioiden suhteet tekevät siitä urheilumonopolin, joka voidaan nähdä ikään kuin Norjan kuningaskunnan "yksityisenä urheiluhallituksena" (Enjolras 2004, 9). Norjan sateenvarjomalli NIF kuningaskunnan urheiluhallitus Norjan Urheiluliitto (NIF) kattaa norjalaisen urheiluelämän kokonaisuudessaan. NIF:ssa tämä ilmaistaan mieluummin kertomalla sen edustavan koko norjalaista urheiluelämää kansalaistoiminnan tärkeyttä alleviivaten. Poliittiset elim et m äärittelevät väljästi urheilupolitiikan sisällöt ja kattojärjestöjen tehtävänä on toim eenpano. Se on käytännössä kuningaskunnan urheiluhallitus ja ajaa urheilun etua m yös valtioon päin. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta on organisoitunut kolmessa pohjoismaassa. Pohjoismaisessa mallissa liikuntaja urheilukulttuuri nojaa kansalaistoimintaan ja sen pohjalta organisoituvaan urheiluliikkeeseen. Esille nousee myös urheiluliikkeen suhde valtioon: millainen neuvotteluasema urheiluliikkeellä on valtion kanssa ajatellen liikunnan ja urheilun etujen toteutumista sekä valtion ja urheiluliikkeen tehtävänjakoa. Lisäksi pohjoismaille tyypillisenä piirteenä pidetään liikkeen eturyhmien saavuttamaa vahvaa (korporatistista) neuvotteluasemaa valtion kanssa liikuntaelämää koskevassa päätöksenteossa. M onet urheilun keskeiset kysym ykset nousevat esille, kehitettäväksi ja ratkottavaksi valtion tarjoam illa fo orum eilla ja sen aloitteesta. Käsitteet NIF-keskus ja NIF on syytä erottaa ainakin tutkimuskäytössä toisistaan. Valtio on m eillä toim ija. Urheiluliikkeessä valta sijaitsee lajiliitto-seurat -akselilla. Sen lisäksi maiden samankaltaisuus helpottaa saatujen oppien adaptaatiota maasta toiseen
Siinä esitetyt linjaukset toimeenpanee käytännönjohtotyötä tekevä urheiluhallitus (idrettsstryret), jonka jäsenet urheiluneuvosto valitsee. Olympiatoppen on käytännössä NIF:n "huippu-urheiluosasto". Bergsgaard (2008) pitää niitä 1940-luvulla NIF:iin sulautuneen työväen urheiluliikkeen (arbeidernes ldrettsforbund) perinnön vaalijoina ja kansanurheilun edistäjinä. Bersgaard (2008) katsoo, että Norjassa vahvat urheilualueet yhdessä vahvan NIFkeskuksen kanssa ehkäisevän vallan keskittymistä laj il i ittoi h i n. Lajiliittolinja käsittää puolestaan lajiliitot ja niiden alueet. NO K:n tehtävistä ja paljon enemmästäkin vastaa nykyään Olympiatoppen (OT), joka perustettiin parantamaan huippu-urheilun kehittämisen mahdollistavia olosuhteita. NIF-linjan operatiivisessa keskiössä ovat urheilualueet. Yksityiskohtaista lisätietoa NIF:n hallinnosta löytyy vuosittain julkaistavasta NIF:n lakikirjasta (lovhefte). Bergsgaardin (2008) mukaan huippu-urheilu on tästä syystä kytkeytynyt tiiviimmin NlF:iin kuin RF: iin. Ruotsissa nämä kallo-organisaatiot ovat Riksidrottsförbund (RF) ja Sveriges Olympiska korniue (SOK). Norjassa äänet jakautuvat niiden kesken tasan. Näistä laji liitot, urheilualueet ja Urheiluopintoliitto (ISF) ovat itsenäisiä juridisia henkilöitä. Aiemmin tehtävät kuuluivat Norjan Vammaisurheiluliitolle (Norges Funksjonshemrnedes ldrettsforbund), joka lakkautettiin vuoden 2007 lopussa. Vammaisurheilu integroitiin osaksi NIF:n lajiliittojen toimintaa noin neljä vuotta kestäneen prosessin aikana. Bergsgaardin (2008) mukaan molempia maita yhdistää lähes kaiken organisoidun urheilun kattavat katto-organisaatiot. Vammaisurheilu ja Paralympiatoiminta siirtyivät NIF:n alaisuuteen vuonna 2008. Kuluva toimikausi ulottuu vuodesta 2007 vuoteen 2011. N IF:n ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva urheiluneuvosto (idrettstinget). Käytännössä se on kuitenkin huomanavasu itsenäisempi toimija kuin sen muodollinen asema antaisi olettaa. Augestad et al. (2006) mukaan tämä heijasteli huippu-urheiluun kohdistuneen skeptismin vähentymistä ja huippuurheilun asian symbolista voittoa urheiluliikkeen sisällä. Lisäksi se merkitsi epädemokraattisen NOK: n miehittämistä organisoidun ja demokraattisen urheiluliikkeen (NIF) toimesta. NIF kattaa horisontaalisesti kaikki urheilun ja liikunnan eri muodot ja ulottuu vertikaalisesti seuratasolla kansallisiin organisaatioihin. Lisäksi NIF:lla ja RF: lla on yhdenmukainen hallinto, jossa urheiluliikkeen piiristä edustuksellisesti valittu yleiskokous (Linget) käyttää ylintä päätäntävaltaa asettaen urheilupolitiikan suuntaviivat, jotka sille vastuullinen hallitus toimeenpanee keskustoimiston/kanslian avulla. Tuolloin tapahtunut yhteensulautuminen oli lopputulos ja päätös vuosikymmeniä pitkille urheiluliikkeen sisäisistä keskusteluista lähteneille prosesseille. Hallinnollisesti Olyrnpiatoppen on "vain" yksi N I F-keskuksen neljästä osastosta ja sen hallituksen (idrettstyret) alainen. Niin sanottu NIF-linja koostuu urhcilualueista ja -neuvostoista. Paralympiatoiminta liitettiin puolestaan osaksi Olympiatoppenia. Kolmanneksi ruotsalaisen urheiluliikkeen organisaatio jakautuu NIF: n tavoin urheilualueisiin, lajiliittoihin, lajiliittojen alueisiin ja urheiluseuroihin. Toiseksi niillä on käytännössä samankaltainen yksinoikeus valtion urheilumäärärahoihin. Bergsgaard (2008) pitää ruotsalaista mallia huomattavasti lajiliittokeskeisempänä. Yhdessä niillä on ensinnäkin N IF:iin verrattava monopolistinen asema suhteessa organisoituun kilpaurheiluun. Sillä on hallinnollista ja poliittista valtaa päättää näiden varojen käytöstä sekä operationaalista valtaa määritellä mitä niillä käytännössä tehdään. Ruotsissa liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta on kuitenkin organisoitunut pitkälle Norjaa muistuttavalla tavalla. Nykyisin OT:n asema on vahva mutta periaatteessa sen horjuttamiseen riittävät NIF:n sisäiset päätökset. Näiden seurauksena norjalaisen urheiluliikkeen yhtenäisyys tuli entistä täydellisemmäksi. NIF:n organisaatio on jaettu kahteen linjaan (kuvio 1). Sen päätösten ja työskentelyn tuloksista julkaistaan urheilupoliittinen asiakirja (idrettspolitisk dokument), joka on voimassa neljän vuoden pituisen toimikauden ajan (tingeperiod). Monimuotoisesta organisaatiorakenteesta johtuen vastuuja päätöslinjat eivät ole aina täysin selvärajaisia. Lisäksi OT:n vahva rooli norjalaisen huippu-urheilumenestyksen rakentamisessa on kiistaton, mikä on tuonut sille kannatusta huippu-urheilutoimijoiden keskuudessa. Nl F-linja kantaa kuitenkin päävastuun strategisista linjauksista ja norjalaisen urheilun perusedellytyksistä. 12 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Norjan Olympiakomitean (NOK) pysytteli erillään NIF:sta vuoteen 1996 saakka. Ruotsalaisessa urheiluliikkeessä urheilualueiden vaikutusvalta on vähäisempi kuin norjalaisessa. Lajiliittolinja taas vastaa yksittäisten urheilulajien toiminnan kehittämisestä sekä omista urheilupoliittisista tavoitteistaan lähinnä kilpaja huippu-urheiluun liittyen. Silmiinpistävin erilaisuus on se, että Norjan Olympiakomitea ja NIF ovat muodostaneet yhteisorganisaation vuodesta 1996 lähtien kun taas Ruotsissa vastaavat organisaatiot ovat jatkaneet erillisinä. on puolestaan Norjan urheilun yhteisorganisaalio (fellesorganisjon), joka käsiuää NlF-keskuksen, 19 urheilualuetta, 56 lajiliittoa, 366 urheiluneuvostoa, yli 12 tuhatta urheiluseuraa ja muut oheisessa kuviossa esitetyt organisaatiot. Ruotsin viranomaismalli RF käytännön urheiluviranomaisena Ruotsin ja Suomen urheiluliikkeet eivät ole useista yrityksistä huolimatta pystyneet muodostamaan N I F: n kaltaista rakenteellisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Olympiatoppen vastaanottaa ja käyttää Norjan valtion huippu-urheilurahoituksen kokonaisuudessaan. Tästä yksi esimerkki on se, euä Ruotsissa urheiluneuvoston äänistä 90 prosenttia kuuluu lajiliitoille ja vain kymmenen prosenttia urheilualueille. Tämä merkitsee, ettei RF ole yhtä keskeisessä asemassa maansa urheilujärjestelmässä kuin NIF, jolla on organisaatiomonopoli myös norjalaisen huippu-urheilun suhteen. Urheilualueet ja lajiliitol valitsevat urheiluneuvoston jäsenet puoliksi
Lisäksi tämä kahdella pallilla istuminen, jossa RF toimii ikään kuin valtion viranomaisena mutta sen ulkopuolella itsenäisenä organisaationa, herättää epäilyksiä sen LIIKUNTA&TIEOE47•2-3/2010 13. Viimeksi mainittujen toiminnassa on variaatioita, koska ne ovat juridisesti itsenäisiä organisaatioita ja pystyvät säätelemään omaa päätöksentekojärjestelmäänsä NIF:n lakikirjassa annetuissa puitteissa. NIF-linja ja lajiliittolinja kohtaavat NIF:n korkeimmassa päättävässä elimessä (idrettstinget), jossa niiden äänimäärät jakautuvat tasan. Norjan kulttuuriministeriön urheiluosasto on vahva liikuntapoliittinen toimija. Vl E QJ ::J -;;; Vl E C ro C C ::J -"" ~ ro > Terveysja kuntoliikunta ___ _. RF:a ohjataankin Norjaa enemmän sekä parlamentin (etenkin talousarvion yhteydessä) että hallituksen päätösten välityksellä. Tämä muokkaa urheiluosaston ja NIF:n intressejä samaan suuntaan silloin kun on puolustettavana koko urheilun etu tai sen asema valtiojärjestelmän sisällä. Ruotsissa tällaiseen allianssiin ei ole mahdollisuutta, koska valtion sisällä ei ole urheilun liikuntapoliittisesti aktiivista viranomaista. Bergsgaard (2008) väittää tilanteen olevan jokseenkin päinvastainen. Se vahvistaa vaikutelmaa, jonka mukaan valtion urheilu viranomaisena toimii käytännössä RF Nopeasti päätellen tämä näyttäisi korostavan RF:n valtaa suhteessa NIF:iin sillä oletuksella, että urheiluosaston vahvuus söisi NIF:n valtaa. Välittömästi seuroihin perustuva edustus säilyy vahvana urheilualueisiin ja lajiliittoihin saakka. Aluetason organisaatiot toimivat yleensä yhteisissä toimitiloissa (idrettens hus) mutta niillä on omat päättävät elimensä. Ruotsissa vastaavien valtion viranomaisten määrä ja vaikutusvalta on hyvin pieni. 2 miljoonaa jäsentä D 12.200 urheiluseuraa (idrettslag) ro ·2 ' u... Tällöin urheiluliike joutuu myös välittömämmin poliittisen ohjauksen kohteeksi. Ruotsin valtion ja urheiluliikkeen suhteita on selvitetty perusteellisesti Petersonin ja Norclbergin (2008) virallisessa arvioinnissa. Hänen pitkässä argumentaatiossaan oleellisinta on N I F:n ja Norjan kulttuuriministeriön urheiluosaston keskinäinen riippuvuussuhde. Kuvio esittää NIF:n organisaatiomuotoja ja -tasoja. K_ ilpaja huippu-urheilu KUVIO 1. Nuolet kuvaavat kunkin organisaation korkeimman päättävän elimen edustajien valintaa. Myös urheiluliikkeen yhteiskunnallinen asema ja suhde valtioon poikkeavat Norjassa ja Ruotsissa toisistaan. Urheilun organisoituminen Norjassa. z l 366 urheilu neuvostoa (idrettsråd) kunnissa l 1 l ! 19 alueellista 19 urheilualuetta Laji liittojen alueet opintoaluetta (fylkes(idrettskretser) (seerkretser) ISF) l 56 laji liittoa (sserforbund) U rhei luopi n toi iitto Norjan Urheiluliitto (ISF) (Norges idrettsforbund og olympiske og paralympiske kornite ] Vl E -~ -;;; -"" ro 0. Tarkemman kuvan NIF:n tehtävistä ja päätöksenteosta saa halutessaan perehtymällä noin 150-sivuiseen NIF:n lakikirjaan
UrheiluHuippuopintoliitto 68 lajiliittoa (specialidrottsförbund) urheilukesk (SISU ldrottsLIS utbildarna) 1 Ruotsin Vammaisurheilulutto. Se huolehtii pääsääntöisesti vain olympialajeista. Ruotsissa valtion poliittiset elimet määrittelevät urheilupolitiikan sisällöt ja RF:n tehtäväksi jää niiden toimenpano. Edellisen esityksen pohjalta Bergsgaard (2008) päätyy väittämään, että RF:lla on Ruotsissa vähemmän valtaa liikuntaja urheilupolitiikan sisältöä koskevissa muotoiluissa kuin NIF:lla on Norjassa. 1 Ruotsin Ruotsin Urheiluliitto Olympiakomitea ( RF /Riksidrottsförbundet) (SOK) V, ~ ro ~ ro 0. ··2,3 miljoonaa aktiivija 0,9 miljoonaa passiivijäsentä 20 000 urheiluseuraa (idrottsförening) ja 7 000 puulaakiseuraa (korpklub) ............... Toimeenpanon onnistuneisuutta arvioidaan puolestaan kolmannen osapuolen näkökulmasta eli tarkastelemalla niitä vaikutuksia, joita politiikan kohteena olevassa väestössä on saavutettu. ~ ~ QJ ::, ro 1 V, ~ C: ro C: C: ::, -"' ~ ro > [ jäsenyyssuhde ] l hallintosuhde j alueellinen toimielin j /1'---------------------~~ '-,i...------T _e_ rv_e.._ ysj~kuntoliikunta Kilpaja huippu-urheilu . Keskeisin ero Norjaan nähden on siinä, että olympiakomitea toimii Ruotsissa itsenäisenä organisaationa. Bergsgaardin (2008) käsitykseen siitä, että RFkeskus ei muodosta yhtä selkeää vallan keskusta ruotsalaisessa urheiluliikkeessä kuin NlF-keskus norjalaisessa on helppo yhtyä. ~.q~~) ..... Samoin usein toistettu "totuus" siitä, että ruotsalaisessa urheiluliikkeessä valta sijaitsee laji liitto-seurat -akselilla näyttää paikkansa pitävältä. Ruotsin urheiluliikkeen organisaatiomuodot ja -tasot ja niitä koskevat päätöksentekokäytännöt ovat suurelta osin samat kuin Norjan NIF: n. Ohjauksen poliittiseen muotoon vaikuttaa myös edelleen se, että Ruotsissa valtion urheilumäärärahat rahoitettiin ennen 2000-luvun uudistuksia pääosin suoraan budjetista verovaroin. 1 ~ (EIC/Elitidro paralympiataiminta (SHIF/Svenska ttcentrum, LI ,_,<;1,,...,n;rl,~H,+>S,1-, •~-'~+\ •..... Jaosta johtuen myös RF:lla on ei-olympialajeja koskeva huippu-urheilupolitiikka sekä yleisesti huippu-urheilua tukevia rakenteita (katkoviivalla erotetut organisaatiot). intressejä kohtaan. Organisaatioiden väliset suhteet ovat jäsennetty kuviossa RF:n esittämässä muodossa. Hänen mielestään korporatistisen intressiorganisaation sijaan RF muistuttaa enemmän ministeriön ulkopuolella toimivaa julkisviranomaista (N DPB) eli Non-departemental public body). KUVIO 2. Bergsgaardin (2008) mukaan tällainen kolmanteen osapuoleen tukeutuva "toimeenpanokorporatismi" ei määritelmällisesti ottaen edes ole korporatismia. 9 paikallista 750 Lajiliittojen huippu21 urheilualuetta aluetta urheilukesku 21 opintoaluetta (DF/ (S DF / speci a Idi stri ks sta (Reg(SISU distrik) distriksförbundl förbund) EIC) 11 11 ·······ir······ ............... Olympiakomitean jäseninä ovat olympialajien lajiliitot (OSF). Ilmeisesti Bergsgaard (2008) ajattelee tämän ajattelutavan vallitsevan edelleen, vaikka nykyään valtion budjetin kautta rahoitetaan enää noin viidennes urheilumäärärahoista loppujen tullessa valtion peliyhtiön voittovaroista. Sen sijaan tarkennuksia vaatii väite, 14 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Urheilun organisoituminen Ruotsissa. Tällöin lähes kaikki urheilumäärärahat olivat periaatteessa avoinna samanlaiselle poliittiselle keskustelulle kuin muutkin talousarvion kohdat
Nykyinen rakenne on peräisin pääosin SLU:n ja toimialajärjestöjen perustamisesta sekä sitä seuranneesta liikunnan kentän uudelleen organisoitumisesta ja LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 15. 1 KIHU ~ : ~ ............. Kuviossa on esitetty vain vahvimmat suhteet. Nuori Suomi Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) Suomen Paralympiakomitea Suomen Olympiakomitea s: rl C ro C C ::, -"" rl ro > Terveysja kuntoliikunta Kilpaja huippu-urheilu KUVIO 3. LAJI LIITOT (74) SFI Erityisryhmien liikuntajärjestöt (VAU vdsta 2010) ............. . Samoin Bergsgaard (2008) tuntuu sivuuttavan sen, että korporatistisen vallankäytön ohella urheiluliike voi harjoittaa suoraa poliittista painostusta sekä uittaa liikuntapoliittisia "vieheitä" keskusteluun poliitikoiden tartuttavaksi. . RF vaikuttaa suurimpana kansanliikkeenä suoraan poliittisiin päättäjiin, vaikka sillä ei olisi varsinaista korporatistista neuvotteluvoimaa. Keskeinen ero Norjan ja Ruotsin urheiluliikkeisiin nähden on se, ettei näitä jäsenyysja edustussuhteita voida määritellä Suomessa yhtä ehdottomasti, muodollisesti ja kaikenkattavasti organisaatioiden itsenäisyydestä johtuen. Katsottuna maasta, jossa ministeriö jakaa valtion tuet yksittäisille organisaatiolle tulosohjauksen perusteella, ruotsalaiset rahoitusraamit ja tavoiteperustelut sekä saavutettujen vaikutusten/tulosten seuranta vaikuttavat varsin väljiltä. . Urheilun organisoituminen Suomessa. ja heng.pelast usliitto Muut liikuntajärjestöt B Urheiluopisto! ja valmennuskeskukset (14) UrheiTUL-piirit (15) 1 TUL-lajijaostot (27) 1 TUL SFl-alueet (3) 1 SFl-lajiliitot (7) 1 luakaLajiliittojen temiat alueet ja piirit r ......... Keskeisin ero on siinä, ettei Suomessa ole NIF:n tai RF:n kaltaista urheiluorganisaatiot yhteen kokoavaa kattojärjestöä. että Ruotsin valtio ohjaisi liikuntapoliittisia sisältöjä isännän ottein RF:n toimiessa pelkästään toimeenpanijan roolissa. . 1,1 miljoonaa jäsentä 9000 urheiluseuraa ja liikuntayhdistystä SLU-alueet (15) Suomen Latu Koululaisja opiskelijajärjestöt Suomen uimaop. Ruotsissa poliittisen ohjauksen kautta luodut sisällöt saavat usein tavoitteiltaan niin yleisluonteisia määrittelyjä, että toimeenpanijan on otettava jonkinlaista vastuuta myös tarkempien sisältöjen muotoilemisessa. . Tästä puolestaan seuraa jo lähtökohtaisesti organisaatioiden suurempi lukumäärä sekä niiden itsenäisempi asema muiden keskinäissuhteisiin liittyvien seikkojen ohella. Nykysuhteiden määrän ja merkityksen kartoittaminen vaatisi oman tutkimuksensa. . Suomen monen keskuksen malli valtio vahva toimija Suomalaisen urheiluliikkeen rakenne poikkeaa Norjasta ja Ruotsista. Ruotsalaisessa mediassa keskustellaan enemmän RF:n liiallisesta poliittisesta mahdista kuin sen puutteesta. . . Suomen urheiluliikkeen rakennetta on vaikea esittää kokonaisuudessaan organisaatioiden suuren lukumäärän ja niiden välisten suhteiden laadun vaihtelevuuden tähden. Todellisuudessa hallituspositioiden ja jäsensuhteiden kautta avautuva organisaatioiden välinen suhdeverkosto on tiheä
Kaikki urheiluorganisaatiot ovat sen jäseniä, mutta sillä ei ole niihin nähden NIF:n tai RF:n kaltaista talouteen tai muuhun perustuvaa pakottavaa voimaa. Myös vertailussa Ruotsin ja Norjan urheiluliikkeisiin suomalainen urheiluliike näyttää menettäneen neuvotteluasemiaan ja aloitekykyään valtioon nähden. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole tapahtuneet kiistoilla, eikä Norjan ja Ruotsin urheiluliikettä ole syytä ihailla pelkästään sen yhtenäisemmän rakenteen vuoksi. 11998) Ajolähtö turvattomiin kotipesiin Liikunnan iärjestökentan muutos 1990-luvun Suomessa. Sisällöllisesti tarkastel Ien suurimman poikkeaman muodostavat puolestaan alueelliset ja valtakunnalliset urheiluopisto! joille ei löydy vastinetta Ruotsista ja Norjasta. 120041. Olen tässä artikkelissa tuonut esille lähinnä Norjan, Ruotsin ja Suomen urheiluliikkeiden rakenteellisten erojen peruspiirteitä. Naapurimaiden urheilualueiden toimintaja organisoitumistapa vastaa melko tarkasti vanhojen SVUL-piirien toimintaa, joka purkautui 1990-luvun rakennemuutoksessa. Suomen kaltaisessa hajautetussa rakenteessa erityiset, kuten toimialaan tai paikkaan sidotut, intressit toteutuvat todennäköisesti paremmin kuin yhtenäisessä rakenteessa. ldrett mellom statlig styring og selvbestemmelse. Näitä yksittäisten toimijoiden roolien vertailuja oleellisempaa ovat kuitenkin urheiluliikkeen kokonaisrakenteessa olevat erot, kuten edellä jo todettiin. 120041. Jatkossa olisikin mielenkiintoista pohtia lähemmin miten rakenne on yhteydessä urheiluliikkeen toimintatapaan ja sen tuloksellisuuteen. Vasaran (2004) teoksesta ilmenee miten liikuntapoliittista valtaa ja vastuuta on siirtynyt urheilujärjestöiltä valtiolle, erityisesti 1990luvulta lähtien. Hierarkkisen pyramidirakenteen murtuminen on puolestaan nähtävissä urheiluliikkeen valtakunnallisen, alueellisen ja seuratason irtautumisessa toisistaan entistä itsenäisemmiksi toimijoiden joukoksi. ldrettens bruk av spillemidler. Niissä on pidetty edelleen kiinni pyramidirakenteestaja pyritty yhtenäistämään urheiluliikettä sekä kokoamaan sitä yhden keskuksen alaisuuteen. Monikeskuksinen toimintamalli näyttää toteutuneen melko hyvin, sillä suomalaisesta urheiluliikkeestä on vaikea paikallistaa selkeää vallan keskusta. Pohjoismaita hosheva vertailu ju/Jwislaan heväällä 2010. Tämä antaa vaikutelman, että valtio joutuu toimimaan urheilujärjestöjen välisten rakenteellisten aukkojen umpeenkurojana. 120061 The lnstitutionalization of an Elite Sport Organization in Norway: The Case of "Olympiatoppen" Sociology of Sport Journal 2006, 23, 293-313. 11998). Valtion liikuntahallinnon historia. muista seurannaisprosesseista. En utvärdering av statens stöd tili idrotten. Suomalaisen urheiluliikkeen uudistarnisprosesseissa yksi liikkeellepaneva voima oli, ja on edelleen liikuntaja urheilujärjestöille ominaisen pyramidirakenteen murtuminen,johon liittyy liikuntakulttuurin ja toimintalogiikkojen eriytyminen ja monikeskuksinen toimintamalli (Koski & Heikkala 1998, 222). Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos. Valta ei ole kuitenkaan jakautunut suhteessa tasan. Urheiluliikkeen ja valtion suhde on Suomessa tiivis ja läheinen. Urheiluliikkeen suunta on ollut Suomessa toinen kuin Ruotsissa ja Norjassa. JARMO MÄKINEN, YTT Projektitutkija KIHU Sähköposti: jarmo.makinen@kihu.fi Artild?eli perustuu vuonna 2008 K/HU:ssa allwneeseen projehtiin, jossa vertaillaan Suomen Norjan, Ruotsin, Hollannin, Uuden-Seelannin ja Itävallan huippu-urheilun rahenteita ja rahoitusta. Tätä benchmarhing-projehtilisi ristittyä lrnnhetta ra/10illavat opetusministeriö ja O/ympialwmitea. Liikuntakulttuurin eriytymistendenssit on pyritty harmonisoimaan liikkeen sisällä tai sulauttamaan osaksi sitä, mikäli ne ovat organisoituneet aluksi sen ulkopuolella. A., Hansen, A. Tällainen poliittinen käytäntö tuskin vahvistaa urheiluliikkeen kansalaisyhteiskuntaan perustuvaa toimintaa. Koski, P. Saatavilla http://www.sweden.gov.se/sb/d/10016/a/106671 Vasara, E. Heikkala J. Ruotsin ja Norjan urheilualueiden vallankäyttöön liittyy kuitenkin SLU-alueita enemmän julkisyhteisöllisiä piirteitä, kuten julkisten varojen jakoa. & Nordberg, J. 120081 Föreningsfostran och tävlingsfostran. Oma lukunsa on kansalaisjärjestöjen tulosohjaus, johon perustuu myös nykyinen valtion ja urheiluliikkeen neuvottelujärjestelmä. & Heikkala, J. org/a rticles/berg sgard/bergsgard0810l 5. Yhtenäinen rakenne ja sen tukema vahva valtakeskus parantavat puolestaan todennäköisesti sekä mahdollisuuksia muodostaa jaettuja intressejä sekä että edustaa niitä yhteiskunnassa erityisesti valtioon päin. Enjolras, B. Huomattavan usein urheiluliikkeen keskeiset kysymykset nousevat esille, kehitettäväksi ja ratkottavaksi valtion tarjoamilla foorumeilla ja sen aloitteesta. A 120081 Et norsk blikk på svensk idrettspolitikk. Nykyiset SLU-alueet poikkeavat Ruotsin ja Norjan urheilualueista lähinnä hallinnollisesti ja organisatorisesti, mutta niiden tehtäväalueiden painopisteet vastaavat melko hyvin toisiaan. h tm l. Etenkin valtakunnallisten keskusorganisaatioiden määrä on suuri verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Tampereen yliopisto Peterson, T. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157 Helsinki 16 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Oheisesta Suomen urheilun organisoitumista esittävästä kuviosta (kuvio 3) ilmenee, että toimialajaot tuottanut rakenneuudistus kohotti organisaatioiden lukumäärän suureksi, koska myös historiallisista jaoisia peräisin olevat organisaatiot ovat pitäneet pintansa. Saatavilla: http ://www idrottsforu m. 1990-luvun alussa perustettu SLU on foorumin kaltainen useiden itsenäisten urheiluorganisaatioiden yhteistyo-, palveluja edunvalvontajärjesto (Heikkala 1998, 108). SOU 2008: 59. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia no 63, Jyväskylän yliopisto. LÄHTEET Augestad, P.; Bergsgard, N. Aivan kaikkia toimijoita kuviossa ei ole mahdollista esittää. lnstitutt for samfunnsforskning/rapport 2004 7 Bergsgard, N. R
omalainen insinööri Julius Frontius totesi janlaskumme alkuvuosina: "Keksinnöt vat ajat sitten saavuttaneet rajansa, enkä äe mitään toivoa kehityksestä jatkossa." Vastaavia ajatuksia on esitetty läpi maailmanhistorian. ANTE RO AALTO NEN Teksti: JUKKA PEKKALA Tulevaisuus tulee mihin suuntaan ja miten sitä haluamme rakentaa. Syntyykö se globalisaation, suomalaisen yhteiskunnan vai liikuntakulttuurin muutosten kautta. Kehityksen suuntaan ja voimaan voidaan vaikuttaa. Mikä on se tämän ajan suuri liikuntakulttuuria koskeva muutos, joka näkyy vasta 2030-luvulla. Jos tänään joku kuvittelee kehityksen olevan loppusuoralla ja kaiken keksimisen arvoisen jo keksityn, on hän todennäköisesti täysin väärässä tai sitten maailmanloppu on oikeasti lähellä. LIIKUNTA& TIEDE 47 • 2-3/2010 17. Suomessakin on helppo pysyä kehityksen mukana. ---Kuva. On siis ennakoitava, mitä ne tarkoittavat liikunnan kannalta. Kymmenen vuoden trendien tarkka tunnistaminen on mahdoton tehtävä mutta trendien tämän hetken suunnat ovat nähtävissä. Tulevaisuustutkimuksen seuraaminen, ennakointityö, heikkojen signaalien arviointi ja megatrenclien tunnistaminen ovat osa nykyaikaista johtamista. Henki ratkaisee
Elinvoimaisen Suomen edellytyksenä on muutVisio2020 kannustaa liikuntajärjestöjä etsimään uusia ja samalla vahvistamaan hyväksi koettuja keinoja. Täytyy siis löytää uusia keinoja. Jatkuva muutos ja muutosten nopeus ovat ajassamme. Monet yliopistot, Sitra, Tekes, EVA ja eduskunta vain muutamia mainitakseni tekevät merkittävää ennakointi työtä ja niiden tulosten seuraaminen on helppoa. Mikä on seuraava globaali musta joutsen -ilrniö. Esimerkiksi perinteiset toimintatavat, johtaminen, pohjoismainen hyvinvointikäsitys, resurssit tai vuorovaikutuksen keinot ovat muuttumassa. Mikä on siis tulossa tai meneillään olevan iso muutos ja miten siihen pitäisi reagoida tai varautua. Tämä pohdinta kuuluu myös ennakointiryöhön, vaikka suoria vastauksia ei ole tiedossa. Tavoitteena on tukea yksilöiden motiiveja ja elämyksiä, jotka kannustavat jokaista liikuntaan ja urheiluun elämänkulun eri vaiheissa: Ilo ja nautinto, fyysinen rasitus ja kunto, kilpailu ja huippuosaaminen, osallisuus ja osallistuminen, leikkiä ja tosissaan ja monia muita ihmisille tärkeitä motiiveja nauttia liikunnasta ja urheilusta. Kymmenen vuoden trendien tarkka tunnistaminen on mahdoton tehtävä, mutta trendien tämän hetken suunnat ovat nähtävissä toiset vahvemmin ja toiset heikommin. New York 11.9.2001 tai Sumatran länsirannikko 26.12.2004 kuuluvat tähän kategoriaan. Nopea, meneillään oleva, suuri muutos. On kuitenkin varsin todennäköistä, että sekä kansakuntien tasolla että yksilön omassa elämässä tulee tapahtumaan asioita, joihin vaan ei voi varautua. Olen saanut olla mukana Sitran kansallisen ennakointiverkoston työssä sekä Suomen Elinvoiman Lähteet -kehitystyössä ja pyrin tässä kirjoituksessa kuvaamaan sen antia ja omia arvioitani siitä, mitä tämä kaikki voisi tarkoittaa liikuntakulttuur imme kannalta. Siitä saimme hyvän todisteen runsas vuosi sitten, kun finanssikriisi yllätti lähes kaikki, jopa huippuasiantunt ijatkin. Näillä kaikilla tapahtumilla on yhteistä se, että kukaan ei uskonut näin tapahtuvan, mutta kuitenkin oli tiedossa, että ne voisivat teoriassa tapahtua. Riittäisikö pelkkä tietoisuus asiasta, kuten sen ilmaisi näyttelijä Tom Hanks elokuvassa Forrest Gump: "Shit happens". 18 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Mikä on seuraava liikuntakulttuurimme täysin odottamaton tapahtuma. Se siis johtuu monesta eri tekijästä ja niiden tekijöiden yhteisvaikutus on jotain sellaista, mitä emme ole aikaisemmin kokeneet. Avaimina hyvinvointi, yrittäjyys, johtaminen Sitran johtama Suomen Elinvoiman Lähteet -kehitystyön lähtökohtana on ollut ymmärtää muutoksen tekijöitä ja etsiä uusia keinoja Suomen menestykseksi. llmastonmuutos, Aasian nousu, tietotyön ja tekniikan merkityksen kasvu, talouskriisi, ikääntyminen, kuntatalouden vaje, polarisoituminen, verkottuminen, sosiaalinen media ja merkityksellisyyden kasvu ovat esimerkkeinä helposti tunnistettavia tekijöitä muutoksen taustalla. Isoa muutosta ei voine kuvata yhtenä kokonaisuutena. Varsinainen tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Liikuntakulttuurissa Lahden dopingkäryt 2001 kuuluvat myös tähän listaan. Yhtä varmaa kuin se, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, on se, että yhteiskuntamme ja toimintaympäristömme muutosvauhti on huimaa. Siksi on aivan oleellista, että pystyisimme edes jossain määrin ymmärtämään, mistä tässä muutoksessa on kysymys, mikä sen aiheuttaa, mitä siitä voisi mahdollisesti seurata ja erityisesti: mitä ihmettä pitäisi tehdä. Lisäksi osaamme kehitellä selityksiä, joiden ansiosta ne vaikuttavat vähemmän satunnaisilta ja ennusteitavammilta kuin olivatkaan. Musta joutsen eli jos ennakoimaton, odottamaton mullistaa kaiken Nassim Taleb on kirjoittanut Musta joutsen -teoksen, joka kuvaa ennakoimattomia, täysin odottamattomia ja vaikutukseltaan mittavia ilmiöitä. Tapa, jolla olemme tottuneet ratkaisemaan asioita, ei enää päde
Kaikki muutokset auttoivat ihmisiä selviämään käytännön askareista helpommin, talous kasvoi ja koko maailma viihteineen tuotiin jokaiseen kotiin. Nyt tiedämme, että tämä kehitys on tuonut mukanaan myös ongelmia. Visio2020 ydinsisältö koostuu viidestä kokonaisuudesta (tätä kirjoitettaessa ehdotus): 1. Tämä edellyttää paitsi työntekijöissä usein melkoista asennemuutosta, myös johtamisessa uusia tapoja ja uutta asennetta. Loppukeväällä 2009 päätimme kutsua koolle SLU-yhteisön ihmisiä hahmottelemaan "Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio2020" -hankeua. Johtamisen tulevaisuutta kuvaavat hyvin sanaparit hierarkiasta verkostoihin, työntekijästä yrittäjäksi, kontrollista luottamukseen ja tietämisestä mahdollistamiseen. Yrittäjyyttä lähellä on myös innovaatioympäristö. Vanhemmilla on merkittävä rooli lastensa liikunnallisen ja urheilullisen elämäntavan ohjauksessa. Suomalaiset liikuntaja urheilujärjestöt lähtevät unelmassaan siitä, että liikunta ja urheilu on kaikenikäisten elämäntapa. Jotta tähän päästään, edellyttää se ihmiskeskeisempää palveluympäristöä, panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, työn ja hyvinvoinnin tasapainoa sekä osaamista ja oppimista. Uusien asioiden toteutuminen edellyttää innostumista, uteliaisuutta sekä riskienottoon sallivaa ilmapiiriä. ylipainoongelmia ja fyysisen kunnon rapautumista. Lisäksi yhteiskunnan rajut muutokset, ihmisten hyvinvoinnin, onnellisuuden ja merkityksellisyyden korostuminen ja toimintatapojen muutostarpeet ovat olleet käynnistäviä voimia. Tämä kehitys on tapahtunut viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana. 5. Siitä riippuu paljolti se, miten asiat käytäntöön siirtyvät. Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio2020 käsitellään SLU ry:n vuosikokouksessa toukokuussa. Liikunta ja urheilu on arvokas ja luonnollinen osa elämänkulun eri vaiheita, jonka varrelle tarvitaan useita eri toimijoita: urheiluseurat, koulut, perheet, kunnat ja yritykset Ja monet muut myös uuclet yhteisöt innostamaan ja mahdollistamaan motiivien toteutumista. Lahjakkailla urheilijoilla on mahdollisuus pyrkiä kansainväliselle huipulle. 1950-luvulla tapahtui kansakuntamme mittakaavassa merkittävä muutos: ihmiset saivat ravintoa enemmän kuin mitä he kuluttivat. Sen tuloksena päätin runsas vuosi sitten kutsua koolle pienen joukon liikuntajärjestöjen ihmisiä pohtimaan, mitä nämä kaikki muutokset tarkoittavat meidän liikuntakulttuurimme kannalta. Johtamisen muutos edellyttää tutkimus-, kehitysja koulutustyötä. Ihmisten luontaisen liikkumisen väheneminen on aiheuttanut mm. Siihen asti ihmisten ravinnonsaanti oli ollut usein kulutusta vähäisempää. Visio2020 liikunta innostava osa kaikenikäisten elämää Olen saanut toimia jo useamman vuoden Sitran ennakointityön verkostossa. Public-private-people, partnership ja työssä innostuminen ovat avaintekijöitä muutoksen toteutumiseksi. Näiden seurausten vaikutuksia joudumme nyt ratkomaan. "Luottamusjohtaminen on tauolaji" -slogan kertoo, että johtaminen vaatii osaamista ja paneutumista asiaan. Liikkuminen on keskeinen osa lapsuutta _ja nuoruutta. Lasten liikuntatottumukset ratkaisevat paljon koko elämän kestävää liikunnallisuutta. ToiminLIIKUNTA & T'EDE 47, 2-3/2010 19. Tästä hapuilevasta pohdinnasta alkoi syntyä ajatus, että me tarvitsemme oman visiomme tulevaisuuden suunnista. Mitä tässä ajassa on tapahtumassa jotain sellaista, jonka vaikutukset ovat nähtävissä seuraavina vuosikymmeninä. arvostava ja välittävä vuorovaikutus ihmisten ja yhteisöjen välillä, luottamus, vastuun antaminen ja vastuun kantaminen, merkityksellinen työ ja tekeminen, oppiminen, terveys, elämänhallinta, toiveet ja unelmat. Liikunta ja urheilu ovat hyvinvoinnin merkittäviä edistäjiä niin oman terveyden näkökulmasta kuin yhteisöllisyyden ja elämystenkin tarjoajana. 4. 2. Kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii palvelurakenteiden uudistumista, myös yksilön oikeudet, mahdollisuudet _ja vastuut pitää nostaa tasapainoisesti esille. tuminen teollisen ajan rakenteista ihmisja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen, jossa nousee esille kolme keskeistä kehittämisen aluetta: hyvinvointi, yrittäjyys ja johtaminen. Yrittäjyys on enemmän asennetta kuin rakenteita: "Unelmia ja asennetta yrittäjyys löytyy meistä kaikista". 3. Syntyykö se globalisaation, suomalaisen yhteiskunnan vai liikuntakulttuurin muutosten kautta. Tavoitteena on tukea yksilöiden motiiveja ja elämyksiä, jotka kannustavat _jokaista liikuntaan ja urheiluun elämänkulun eri vaiheissa: Ilo ja nautinto, fyysinen rasitus ja kunto, kilpailu ja huippuosaaminen, osallisuus ja osallistuminen, leikkiä ja tosissaan ja monia muita ihmisille tärkeitä motiiveja nauttia liikunnasta ja urheilusta. On turha kuvitella, että ratkaisut voidaan tehdä vuosikymmenessä. Ihmiset eivät ole pelinappuloita vaan tekijöitä ja arvonluo_jia. Muutosta ei heti havaittu. Suomen Elinvoiman Lähteet -kehitystyön keskeinen viesti on se, että ihmiset on siirrettävä ajattelussa "alhaalta eteen". Johtamisen merkitys on jatkossakin mielenkiintoinen. Suomalainen huippu-urheilu on innostavaa ja kansainvälisesti menestyvää. Suomi tarvitsee vahvan yrittäjyyskulttuurin, jossa jokainen työntekijä ja miksei harrastajakin voi toimia yrittäjän asenteella. Hyvinvoinnin lähtökohtana on ihminen jokainen ihminen tarvitsee merkityksellistä tekemistä. Elinvoiman lähteiksi kirjattiin mm. Sitten muutostahti nopeutui: autot, mopot, televisiot, koulukuljetukset, hissit ja tietokoneet ja muut tekniikan välineet tulivat. Teollisen ajan ajattelutavat ja rakenteet ovat esteinä elinvoiman kasvulle. Liikunta ja urheilu ovat innostava osa kaikenikäisten elämää. Yhteinen tekeminen on kilpailuetumme. On lisäksi hyvin oleellista kysyä: Mikä on se tämän ajan suuri liikuntakulttuuria koskeva muutos, joka näkyy vasta 2030-luvulla. Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio2020työn lähtökohtana on ollut SLU-yhteisön tarve ja halu tehdä yhteistä innostavaa tulevaisuuden kuvaa. Visio2020 kannustaa liikuntajärjestöjä etsimään uusia ja samalla vahvistamaan hyväksi koettuja keinoja
Toimintamme uudet rakenneratkaisut parantavat yhteistyötä ja vahvistavat mahdollisuuksia toteuttaa unelmaa. 10. Ihmisen elämänkulussa huippu-urheilijan ura on pidentynyt. Nuorten kehittämiä liikkumisen muotoja syntyy ja ne eriytyvät harrasteluun ja huippu-urheiluun. Yhteistyö auttaa hakemaan isompia toimintayksiköitä ja yhteisiä rakenteita. Tämän seurauksena jalkapallon asema vahvistunee myös Suomessa. Lissabonin sopimuksen myötä eurooppalainen liikuntakulttuuri vahvistuu ja sen vaikutukset ulottuvat meille asti. 4. Silti suuri osa päätöksistä ja resurssiohjauksesta suunnataan jo syntyneiden ongelmien ratkaisuun. Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Ennakointityön ja reagoinnin nopeus vaatii uutta osaamista ja ymmärrystä. Kuvitelmia, mielipiteitä ja arvostuksia voi ja pitääkin esittää. Henki ratkaisee. Tämä tarkoittaa uusien liikkumismuotojen, lajien kehittymistä. Ilmastonmuutos tulee määrittelemään vahvemmin liikuntakulttuuriamme jatkossa. Tämän yhtälön ratkaisijalle on varmasti tarjolla paljon palkintoja ja voisi olla melkoinen ratkaisu myös liikuntakulttuurirnme tulevaisuudelle. takuluuurimme on rikastavaa, innostavaa, osaavaa ja kannustavaa. Monet perinteiset lajit uusiutuvat tai kuihtuvat. Tulevaisuuden ennakointi on enemmän suuntien hakemista ja antamista kuin tarkkoja ja yksityiskohtaisia faktoja. Nassim Talebin Musta joutsen nostaa esille ilmiön tai ajattelutapamme, jolla on suuri vaikutus liikuntakulttuurimmekin tulevaisuuteen: Ihmisellä on ihmeellinen kyky selvittää syntyneitä ongelmia ja jopa palkita niiden ratkaisemisesta, mutta hyvin heikko kyky ennaltaehkäistä niitä! Päättäjät mutta myös urheilujohtajat puhuvat paljon ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä ja siitä miten se säästä niin inhimillisiä kärsimyksiä kuin rahaakin. Siilo-organisaatioiden aika on ohi, verkostot ovat tulleet tilalle. Liikuntakulttuurimme pirstaloituu yhä enemmän, koska ihmisten erilaisiin motiiveihin voidaan keksiä uusia luovia ratkaisuja. Suomen kilpailuetu on yhdessä tekeminen yhteistyön ilmapiiri Sitä voidaan edelleen vahvistaa. Nopea yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutos jatkuu. 3. Niitä opitaan hyödyntämään yhteisen tekemisen avulla. 20 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2~3 /2010. Syntyy olemassa olevien toimijoiden lisäksi uusia toimijoita ja toimintaverkostoja. Muutosten kymmenen kärjessä. Liiketoiminnan ja kansalaistoiminnan raja on olemassa, mutta ne molemmat kuuluvat luonnollisena osana ihmisen elämänkulkua. Vaikka osumatarkkuus voi olla heikko, on menetelmä kuitenkin arvokas. Uudet innovaatiot syntyvät erilaisten osaamisalueiden rajapinnoissa. Ne säilyvät, mutta harrastusmahdollisuudet keskittyvät nykyistä harvempiin paikkoihin. Virtuaaliset pelit ja kuntosalit tai virtuaalinen, fyysinen seikkailu mielikuvitusmaailmassa onnistuu joka kodin teknologialla. Edelleen paljon voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan ja voimaan. Se herättää omia ajatuksia ja ennen kaikkea toistemme ajatukset. Millaisen hengen liikuntakulttuurin vaikuttajat saavat kunakin aikakautena päälle. Verkkoyhteisöt ovat yleisiä ja useat ihmiset kuuluvat sekä perinteisiin että verkkoyhteisöihin. Ura tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Tämä ilmiö vaikuttanee paljon yhteisöllisyyteen. 5. Eettiset kysymykset vaikuttavat osaltaan siihen, millaista huippu-urheilu tulevaisuudessa on. Se aiheuttaa toimintatavoissa ja rakenteissa muutoksia. JUKKA PEKKALA Pääsihteeri Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry Sähköposti: jukka.pekkala@slu.fi Jukka Pekkala: Suuntimia liikunnan tulevaisuuteen 1. Kun löytyy, löytyy meiltä myös elävä liikuntakulttuuri. Salibandyilmiö tai lumilautailu ("opiskelijasählystä MM-kisalajiksi") saavat seuraajia. Liikunta jos mikä on monessa suhteessa ennaltaehkäisyä sairastumiseen, syrjäytymiseen tai uupumukseen. 6. Niitä kasaamalla voi syntyä uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja innovaatioita. Talviurheilulajien tulevaisuus on mielenkiintoinen. Johtamisen merkitys organisaatioiden toiminnassa korostuu. Tämä ajatus johtaa arvioimaan toiminnan rakenteita niin paikalliskuin valtakunnantasolla. 7. Sosiaalisen median seuraavat kehitysvaiheet vaikuttavat liikunta kulttuuriimme voimakkaasti. 8. Se muuttaa luonnettaan, mutta mihin suuntaan. Huippu-urheilun suosio ja vaikuttavuus säilyy ja se on pääosin yritysja ammattilaistoimintaa. 2. Tämä tarkoittanee erityisesti hyötyliikunnan lisääntymistä, lajien eriarvoistumista ja ennen kaikkea uusia olosuhderatkaisuja. Löytyykö innostusta, motivaatiota ja uusiutumishalukkuutta. 9. Tulevaisuudessa ympäristöasioiden huomioon ottamista pidetään yhtä luonnollisena ja keskeisenä osana suunnittelua kuin talousbudjetointia. Tietokonepelien, sosiaalisen median ja fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen toteutuu arkielämässä. Haastankin lukijan miettimään omaa kymmenen kärjessä -listaa keskeisistä liikuntakulttuurimme muutoksista ja ilmiöistä seuraavanparin vuosikymmenen aikana
On varsin ilmeistä, että tieteellisen tiedon välittämiselle on laadittava erillinen tiedeviestintää koskeva strategia. POLTTOPISTEESSÄ Pirstaloituminen uhkaa viedä tehot sekä huippu-urheilusta että huipputason tutkimuksesta V iimeisen puolen vuoden aikana on julkaistu kaksi merkittävää selvitystä, jotka nivouw~at monella mielenkiintoisella ta~alla toisnnsa. Suomen Akatemian viime vuoden lopulla julkaisema selvitys esittää yleisarvion Suomen tieteen ja tutkimusjärjestelmän tilasta ja tasosta sekä ehdottaa kehittämiselle suuntaviivoja. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 21. Ensinnäkin tiedolle on esitettävä aitoa tilausta ja tarvetta, jotta käyttökelpoisen tiedonhank inta voitaisiin toteuttaa järjestelmällisellä tavalla. Neljänneksi on koettu, että vaikka tietoa olisikin saatavilla, ei siitä saatava informaatio välity käyttäjille siinä muodossa, että sitä osattaisiin käyttää oikealla tavalla hyödyksi. Suomen on löydettävä sellainen toimintatapa, jolla tieteellistä tietoa voidaan välittää ymmärrettävässä muodossa sekä sitä tarvitseville eri alojen ammattilaisille että päätöksiä valmisteleville julkishallinnon edustajille ja itse päättäjille. Toiseksi on varmistettava, että tieto on käytettävissä oikeaan aikaan, jolloin sen avulla saadaan aikaan vaikuttavuutta. Koko nykyajan olympialaisten historian aikana suomalaiset ovat tottuneet siihen, että maamme huippu-urheilijat pystyvät kilpailemaan menestyksellisesti kansainvälisissä arvokilpailuissa ja menestys on erinomainen suhteessa kansakunnan kokoon. Tutkimustiedon tuottaminen ja menestyksellinen soveltaminen niin urheilun tavoitteelliseen toimintaan kuin koko yhteiskunnalle välttämättömien toimintojen hyväksi edellyttää monien tekijöiden huomioimista. Vuosikymmenten kuluessa Suomen tulostason pudotus on ollut häkellyttävän suuri. Myös tieteellinen tuottavuus ja tutkimuksen laatu ovat olleet maan väestöpohja huomioiden OECD-maiden kärkijoukossa. Suomi on tämän vuosituhannen alkuvuosina ollut varsinkin tiedeja teknologiapolitiikan alueella yksi maailman kärkitoimijoista saaden toistuvasti kärkisijoja kansainvälisissä mittauksissa ja arvioinneissa. Molempien selvitysten yhteisenä sanomana on, että toiminta on sirpaloitunut lukuisiin pieniin yksiköihin, joiden kyky tuottaa huipputuloksia on vajavainen. Kari L. Molemmissa on perimmältään kysymys huipputason suorituskyvystä ja maamme menestymisestä kansainvälisessä kilpailussa. Suomeen tarvitaan Akatemian esittämän tiedestrategian ja urheilu työryhmän esittämän huippu-urheilustrategian ohella kolmaskin strategia. Suomen tietoja innovaatiojärjestelmällä on voimien kokoamisen aika. teknologian kehittämisessä. Viimeaikoina tilanteeseen on kuitenkin tullut merkittävä muutos. Kolmanneksi on huomattava se, että vaikka tieto olisikin saatavilla oikea-aikaisesti, ei tutkija välttämättä esitä sitä siinä muodossa, jonka vastaanottaja ymmärtää. Tietoon perustuvan kehityksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vertailuissa on Suomen vahvuuksina pidetty erityisesti investoimista tieteeseen ja teknologiaan, koulutukseen ja tutkimukseen sekä tutkijoiden rooliin mm. Jotakin on kuitenkin tapahtunut kun Suomen Akatemian pääjohtaja Marhlw Mattila joutui esitelmässään Tieteellisten seurain valtuuskunnalle toteamaan, että on nähtävissä painavia syitä siihen, että perusedellytykset korkeatasoisen tutkimuksen harjoittamiselle eivät ole enää asianmukaisessa kunnossa. Opetusministeriön asettama työryhmä puolestaan arvioi Suomen huippu-urheilun ja valmennusjärjestelmän nykytilaa Ja tasoa monista eri näkökulmista ja esittää ajatuksia sen kehittämiseksi. Suomalaiset eivät enää olekaan parhaita. Vaikka niiden toimialat ovat periaatteessa hyvin erilaiset, ovat niiden ongelmat ja kehittämisen haasteet monin osin samankaltaiset
Vain 5,3 prosenttia juoksi 12-minuutin juoksu22 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. (2006) ovat tutkineet vuodesta 2000 lähtien Saksan armeijaan hakijoita (58 000 henkilöä),jotka valitaan fyysisen kunnon testeihin koulun päästötodistuksen ja alle 30 olevan painoindeksin perusteella. Voimaharjoittelun tulisi olla tärkeä osa peruskoulutuskauden ohjelmaa. Peruskoulutuskauden ohjelma parantaa merkitsevästi varusmiesten maksimaalista hapenottokykyä, suorituskykyä maastojuoksussa sekä yläettä alavartalon maksimaalista voimantuottoa. Kestävyysharjoittelua lisäämällä ei saavuteta merkittäviä lisähyötyjä varusmiesten fyysiselle suorituskyvylle. R aportoitujen tutkimusten mukaan myös Ruotsissa (Rasmussen ym. Teksti: M ATT I SANTT ILA Voimaharj oi ttel ulla lisää suorituskykyä • varusrruesk oul u tukses sa Varusmiespalvelus on fyysisesti erittäin vaativa neljännekselle palvelukseen astuvista suomalaisista miehistä. 1999), Tanskassa (Sörensen ym. Fyysisen kunnon testeissä hylättiin 37 prosenttia valituista, ja hylättyjen osuus on lisääntynyt vuodesta 2001 lähtien. Leyk ym. 1997) ja Norjassa (Dyrstad ym. 2005) on nuorten miesten fyysinen kunto heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana
Yhteiskunnassa löytynee yhteinen ymmärrys siitä, mistä nuorison kunnon heikkeneminen johtuu. Seuraavassa esiteltävän tutkimuksen tarkoituksena oli aluksi selvittää millaisia muutoksia on tapahtunut palvelukseen astuvien suomalaisten nuorten miesten kehon koostumuksessa, aerobisessa suorituskyvyssä sekä lihaskunnossa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Liikuntakoulutuksessa yksilöllisyyden ja nousujohteisuuden avulla edistetäänkin varusmiesten sopeutumista asepalveluksen fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen sekä kehitetään turvallisesti heidän fyysistä suorituskykyään ja perusliikuntataitojaan. Palvelukseen astuvien nuorten miesten kunto on laskenut Tutkimustulokset osoittivat, että palvelukseen astuvien noin 20-vuotiaiden suomalaisten nuorten miesKuva: LEHTIKUVA/SARI GUSTAFF SSON LIIKUNTA & TIEDE 47, 2-3/2010 23. Varusmieskoulutuksen nousujohteisuudella taataan se, että koulutuksen fyysinen kuormitus on korkeimmillaan vasta palveluksen lopulla joukkokoulutuskaudella. Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen päämääränä onkin kehittää asevelvollisten fyysistä toimintakykyä sekä tuottaa sijoituskelpoisia sotilaita poikkeusolojen joukkoihin. Tämä johtunee armeijaan rekrytoitujen ammattisotilaiden valikoitumisesta, eikä näin ollen edusta koko väestössä ilmeneviä muutoksia. Yhtäältä syynä ovat yhteiskunnan teknistyminen, autoistuminen, koulu-, hyöty ja muun liikunnan väheneminen, väärät ruokailutottumukset sekä vanhempien passiivinen ote lasten liikuttamisessa (Tammelin ym. Tutkimuksen toisena päätarkoituksena oli selvittää lisätyn voimatai kestävyysharjoittelun vaikutukset varusmiesten sekä hengitysja verenkiertoelimistön ja hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyyn sekä maastojuoksusuorituskykyyn taisteluvarustuksessa kahdeksan viikon peruskoulutuskauden aikana. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa asevelvollisten myönteistä asennetta elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. 2006) Nuorten fyysisessä kunnossa tapahtuvat muutokset ovat samansuuntaisia myös muissakin länsimaisissa kulttuureissa, joten emme ole asian kanssa yksin. Viimeaikaiset sotilasoperaatiot sekä sodat ovat osoittaneet, että sotilaalta edellytetään edelleen jokaisella johtamisja suoritustasolla hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä. Teknologian kehittyminen on toisaalta tuonut mukanaan istuvalle ihmiselle liikunnallisesti passivoivat peli-, videoja internet -harrastukset, jotka eivät tue liikuntaja tukielimistön tervettä kehittymistä (Tammelin ym. 2003). Varusmieskoulutukseen liittyvien koulutusohjelmien kehittäminen on näin ollen perusteltua ja sitä tehdään säännöllisesti varusmiehiltä saatavan palautteen sekä tutkimustulosten perusteella. Sen sijaan Yhdysvaltain armeijaan rekrytoitujen ammattisotilaiden fyysinen kunto ei ole merkittävästi laskenut vuosien 1975-1998 aikana, mutta hienoista laskua on kuitenkin havaittavissa ja vastaavasti kehon paino on hieman lisääntynyt (Sharp ym. 2002, Knapik et al 2006). testissä (Cooper) enem m än kuin 2851 111
Voimaharjoittelun spesifisten vaikutusten lisäämiseksi tulisi peruskoulutuskauden kestävyyspainotteista sotilaskoulutuksen määrä vähentää ja voimaharjoittelun osuutta vastaavasti lisätä. Fyysisen suorituskyvyn nousu ja kehon koostumuksen muutokset peruskoulutuskaudella olivat sitä myönteisemmät, mitä huonommassa kunnossa varusmiehet olivat palveluksen alussa olleet, ja mitä alhaisempi oli heidän palvelusta edeltävä liikunta-aktiivisuus. Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen päämääränä on kehittää asevelvollisten fyysistä toimintakykyä sekä tuottaa sijoituskelpoisia sotilaita poikkeusolojen joukkoihin. Voimaharjoitteluryhmän maksimivoimatasojen muutokset sekä lihaksen poikkipinta-alan kasvu eivät poikenneet tilastollisesti merkitsevästi muista harjoitteluryhmistä. kutukset. Voimaharjoittelu kolme kertaa viikossa ei kuitenkaan estänyt varusmiesten maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymistä. Tulokset viittaavat siihen, että voimaharjoittelun tulisi olla tärkeä ja jopa välttämätön osa peruskoulutuskauden ohjelmaa, koska kestävyysharjoittelua lisäämällä ei saavuteta merkittäviä lisähyötyjä varusmiesten fyysiselle suorituskyvylle. ten aerobinen suorituskyky ja lihaskunto ovat laskeneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja vastaavasti heidän kehonsa keskipaino on noussut viimeisen 15 vuoden aikana. Peruskoulutuskauden harjoittelu pienensi myös varusmiesten kehon rasvaprosenttia ja vyötärön ympärystä kaikissa harjoiueluryhmisså. Toisaalta kestävyysharjoitteluun painottuneen ryhmän maksimaalinen hapenouokyky ei lisääntynyt muita ryhmiä enemmän kolme kertaa viikossa suoritetulla kestävyysharjoittelulla. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa asevelvollisten myönteistä asennetta elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Kestävyystyyppinen sotilaskoulutus saattaa osaltaan estää lihasvoiman kehittymistä Tämän tutkimuksen perusteella voidaan oleuaa, että peruskoulutuskauden liian runsas kestavyyspainotteinen sotilaskoulutus saattoi osittain estää voimasekä kestävyysharjoittelun tyypilliset spesiliser vai24 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Voimaharjoiuelulla tiedetään olevan myönteinen vaikutus sotilaiden kykyyn kantaa lisäkuorrnaa sekä vammautumisen ennaltaehkäisyyn. Fyysisen suorituskyvyn lasku ja kehonpainon nousu ovat eittämättä uhka suomalaisten miesten kansanterveydelle. Vallitseva tilanne aiheuttaa myös lisääntyviä muutospaineita Suomen puolustusvoimien koulutusjärjestelmän kehittämiselle etenkin fyysisen koulutuksen ja liikuntakoulutuksen osalta. Voimaharjoitteluun painottuneen ryhmän maksimivoimamuutokset olivat odotettua pienemmät ja eri harjoitteluryhmien väliset muutosten erot olivat lähes kaikissa mittauksissa suhteellisen pieniä. Palveluksessa olevien nuorten miesten fyysinen kunto kehittyy Tässä tutkimuksessa varsinaisessa harjoitteluinterventiossa havaittiin, että Suomen puolustusvoimien voimassa oleva peruskoulutuskauden koulutusohjelma paransi merkitsevästi varusmiesten maksimaalista hapenouokykyä, rnaastojuoksusuoriiuskykyä sekä yläettä alavartalon maksimaalista voimantuouoa. Seerumin testosteronuaso nousi peruskoulutuskaudella kaikilla harjoitusryhmillä indikoiden osaltaan, että eri tutkimusryhmien harjoittelumäärä ja harjoitusteho olivat olleet riittäviä positiivisten kuntomuutosten aikaansaamiseksi. Lisätty voimaharjoittelu yhdistettynä nykyiseen peruskoulutuskauden koulutukseen johti kuitenkin voimaharjoitteluryhmän varusmiesten seerumin kortisolipitoisuuden nousuun. Tämän lisäksi tarvitaan yksilöllisempiä voimaja kestävyysharjoitusohjelmia, jotka perustuvat palvelukseen astuvien varusmiesten lähtökuntotasoihin sekä heidän fyysisissä perusominaisuuksissa ilmeneviin puutteisiin. MATTI SANTTILA, everstiluutnantti, FT Liikuntapäällikkö Puolustusvoimat Sähköposti: matti.santtila@mil.fi Artihheli perustuu hirjoittajan 16.4.2010 Jyväshylän yliopistossa tarhastettuun väitöshirjaan "Lisätyn voimatai hestävyysharjoittelun vailiutuhset varusmiesten hengitysja verenhiertoe/imistön sehä hermolihasjä1jestelmän suoritushyhyyn lrnhdehsan viilwn perushoulutuslrnuden ailwna"
Kuva.· ANTERO AALTONEN Erityisliikuntaa tarjolla entistä useammalle Erityisliikunnan tarjonta on noussut tasaisesti koko vuosi~ymmenen ajan. . llU -~~~-iii -UU-1 -1-U J.I 11-1-UU-1-J.f 111 . ·. .. .. _."".,....·.... . Siihen ei kuitenkaan ole voinut antaa kovin tarkkaa vastausta, koska a) kohderyhmän laajuutta ei voi kovin tarkkaan määritellä ja b) koska tarjontaa koskeva tieto on epätarkkaa. "" .. • . Palvelujen kattavuus on liikuntapoliittisesti kiinnostava kysymys. i -6.i UI ran 11a1~a . 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on kuitenkin tehty kolme erityisliikuntaa käsittelevää arviointia, ja niiden pohjalta voi tehdä asiasta arvion. ~ ............ Erityisryhmiin kuuluu noin miljdona suomalaista, mutta erityisliikunnan palveluja käyttää noin 14-15 prosenttia potentiaalisesta kohderyhmästä. , : . .. T ässä artikkelissa käydään lävitse vuosien 2000, 2005 ja 2009 koskevien erityisliikunnan arviointien keskeiset tulokset ja pohditaan niiden perusteella, miten hyvin eri tahojen tarjoamat erityisliikunnan palvelut kattavat potentiaalisen kysynnän. Thonnassa ollaan siirtymässä vammaja sairausperusteisesta ryhmistä erilaisten / liikuntamuotojen mukaan koottuihin ryhmiin, joita kohdistetaan joko ikääntyneille tai kaikille erityisliikunnan kohderyhmiin kuuluville. 1:"l ... . rr.tl 7111111,_ ~ ffUu u u . LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 25. '~:!:.: H-I-H-IH+lm 111 u+ .T'".. . ~ .. .. ,
Palvelujen laajuudesta ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa tietoa. Verkosto kattaa lähes kaikki yli 20000 asukkaan kunnat, noin kaksi kolmannesta 10000-19999 asukkaan kunnista, ja 10 prosenttia pienimmistä kunnista. Hieman alle puolet näistä katsoi, että vamma tai sairaus aiheutti jotain olennaista haittaa. 26 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Erityisliikunnan kohderyhmä painottuu vanhempiin ikäluokkiin, mutta kaikista ikäluokista löytyy merkittävä joukko ihmisiä, joille on hyötyä erityisliikunnan palveluista. Vuoden 2003 selvityksessä vastaava luku oli 18 prosenttia. Nämä tutkimukset eivät anna yhteismitallista tietoa, mutta niiden perusteella voi karkeasti arvioida erityisliikunnan potentiaalisen kohderyhmän suuruusluokan. Näkökulmia erityisliikunnan palvelujen laajuuteen Tähänastisten selvitysten ongelmana on ollut se, että kyselyin kerätty tieto on epätarkkaa, sillä vastaajat ilmoittavat oman kunnan tietonsa osin omiin tilasNeljäsosa ikääntyneiden ryhmiin osallistuvista on miehiä. Toiseksi ei ole täsmällistä kriteeriä sille, milloin jokin vamma tai pitkäaikaissairaus haittaa liikkumista niin paljon, että se edellyttää liikunnan-ohjaukselta soveltamista ja erityisosaamista. Näistä syistä seuraavassa seuraavissa laskelmissa käytetään arviointihaarukan alarajaa, eli oletetaan, että erityisliikunnan palvelujen piiriin kuuluu noin viidennes väestöstä, noin miljoona ihmistä. Hyvin karkeasti arvioiden voi kuitenkin sanoa, että väestöstä vähintään noin 20-25 prosenttia kuuluu tavalla tai toisella erityisryhmien liikunnan kohderyhmien piiriin. Kuten edellä todettiin, nämä tutkimukset eivät ole yhteismitallisia, joten erityisliikunnan piiriin kuuluvista ei voi antaa tarkkaa arviota. Vuotta 2000 koskevan arvion perusteella tiedämme, että myös verkoston ulkopuolisissa kunnissa tarjotaan erityisliikimnan palveluja esimerkiksi liikuntatoimen, järjestöjen sekä kansalaisja työväenopistojen kautta. Ensinnäkään sitä ei voi arvioida eri vammaja sairausryhmiä summaamalla, koska osa ihmisistä lukeutuu useampaan erityisliikunnan alaryhmään. Erityisliikunnan arvioissa asiaa on lähestytty toista kautta: vertailemalla tutkimuksia, joissa ihmiset subjektiivisesti arvioivat omaa terveyttään ja toimintakykyään. Nämä kunnat kattoivat vuonna 2005 noin 71 prosenttia Suomen väestöstä. Vastaavasti eläkeikäisistä noin 30-40 prosentilla toimintakyky oli heikentynyt niin, että he eivät suoriutuneet eräistä arkisista tehtävistä, kuten portaiden noususta yhden kerroksen verran, puolen kilometrin kävelystä tai puolen kilon ostoskassin kantamisesta sadan metrin matkaa. Osa ihmistä on niin huonossa kunnossa, että eivät enää voi liikuntaa harrastaa, ja lisäksi on vaikeasti määriteltävä joukko ihmisiä, jotka liikunnan palveluja tahdo käyttää, vaikka niitä heille tarjottaisiin. ffiw:r~,mmmi~ ' 1111 n 111 w .... Nuorten aikuisten terveyttä selvittäneessä tutkimuksessa luvut olivat hieman pienempiä, sillä noin 8-10 prosenttia 18-29 -vuotiaista ilmoitti, että heillä on toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma (miehet: 8,5prosenttia, naiset 9,6 prosenttia). Tosiasiallinen kohdejoukko I ienee pienempi, sillä osa ihmisistä pystyy harrastamaan liikuntaa itsenäisesti tai valtaväestön palveluja käyttäen. Aliedustus kielii siitä, että erityisliikunnnan palvelut eivät heitä tavoita. Vuonna 2009 niiden osuus oli noussut 76 prosenttiin. Kuten voi olettaa, toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä: niiden ihmisten osuus, joilla on joku toimintakykyä haittaava sairaus tai vamma, nousee ikäryhmässä 45-54 vuotta neljänneksen tasolle.ja ikäryhmässä 55-64 vuotta heitä onjo 39 prosenttia. Erityisliikunnan palvelujen potentiaalinen asiakaskunta noin miljoona Erityisliikunnan kohderyhmää tarkka rajaaminen on mahdotonta vähintäänkin kahdesta syystä. Vuonna 2006 tehdyn väestön terveyskäyttäytymistä koskevan tutkimuksen mukaan noin 22 prosentilla työikäisestä väestöstä (15-64v.) oli sairaus tai vamma, joka haittasi työtai toimintakykyä. rn -1---11-1 l l 61 nn 1u 111111111111 w 111 11 1111111111111 m 1111.rm111mnsmr111J Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten henkilöiden liikuntaa, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Vastaavasti elåkeikäisil!ä 65-69 vuotiaista noin 80-90 prosenttia pystyi kulkemaan portaissa ilman vaikeuksia (miehet: 92,2 prosenttia, naiset 84,4 prosenttia), kun taas 80-84 -vuotiaista tähän pystyy miehistä 67 prosenttia ja naisista enää 50 prosenttia. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvien ihmisten liikunnan ohjaaminen vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Rintala ja kumppanit toteavat tutkimuksessaan, että noin viidennes 13 ja 15 vuotiaista koululaisista ilmoitti, että heillä oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma. Eritysliikuntaa koskevat tiedot perustuvat paljolti niihin noin 90 kuntaan, joissa on erityisliikunnan ohjaaja tai vastaava järjestely ja jotka osallistuvat Valtion liikuntaneuvoston koordinoiman erityisliikunnan verkoston toimintaan
Suuruusluokka alle 10.000 as 10.00020.00050.000 as > Kaikki Otoskeskin 19.999 as 49.999 as kunnat hajonta, kaikki vuosi 2000 4,9 12,2 7,8 5,8 9,0 6,1 72 vuosi 2005 12,8 13,1 9,0 5,6 9,7 2,8 62 vuosi 2009 17,2 15,6 9,2 7,4 11,3 6,7 66 TAULUKKO 2. TAULUKKO 1. Erityisliikunnan käyttömenot/as vuosina 2000, 2005 ja 2009, erottelu kuntien suuruusluokan mukaan Suuruusluokka alle 10.000 as 10 00020.00050.000 as > Kaikki Otos keskin 19.999 as 49.999 as kunnat hajonta, kaikki vuosi 2000 2,5 E 2,7 E 1,6 E 1,2 E 2,0€ 1,1 E 64 vuosi 2005 5,0 E 3, 1 E 2,1 E 1,9 E 2,5€ 1,3 E 48 vuosi 2009 3,8 E 2,9 E 2,0 E 1,5 E 2,3€ 1,3 E 50 TAULUKKO 3, Erityisliikunnan ohjauksen kokonaistuntimäärä/10000 as vuosina 2000, 2005 ja 2009, erottelu kuntien suuruusluokan mukaan Suuruusluokka alle 10.000 as 10 00020.00050.000 as > Kaikki kunnat Otos keskiN 19.999 as 49.999 as hajonta, kaikki vuosi 2000 16,7 30,1 16,2 14,6 21,4 11,6 71 vuosi 2005 26,2 29,1 19,2 15,1 21,9 15,9 60 vuosi 2009 36,4 29,7 18,7 16,8 23,8 12,6 67 TAULUKKO 4, Kunnan kaikkien hallinnonalojen sekä järjestöjen tarjoamien erityisliikunnan ryhmien määrät (ryhmiä/10000 as) vuosina 2000, 2005 ja 2009 Kaikki Otos keskin kunnat hajonta, kaikki vuosi 2000 22.5 9,2 66 vuosi 2005 21,8 8,0 60 vuosi 2009 24,0 11,7 60 LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 27. Liikuntatoimen järjestämät erityisliikunnan ryhmien määrät vuosina 2000'; 2005 ja 2009, erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. Yksikkö: ryhmiä/10000 asukasta
toihinsa tukeutuen, osin subjektiivisten arvioiden pohjalta. Vuonna 2009 erityisliikunnan verkostoon kuuluvat kunnat käyuivat erityisliikunnan palveluihin noin 2,3 euroa asukasta kohden. Työtunteja ja ryhmä määriä koskevat tiedot viittaavat siihen, että resurssit ja palvelujen määrä ovat tasaisesti kasvaneet vuosikymmenen kuluessa. Kaikkien kolmen arvioinnin perusteella kuntien liikuntatoimet tai muun päävastuullisen järjestäjät tarjoavat noin kymmenen erityisliikunnan ryhmää kunnan kymmentä tuhatta asukasta kohden. Tuntimäärä sinänsä ei kerro meille paljoa, mutta se tukee tarjonnan määrää koskevia havaintoja. Nyt käytössä on kolmen arvioinnin tiedot, ja niiden tuloksia voi verrata keskenään. tukija liikuntaelinsairaat ja lapset) 2,1 2,9 38,1 % 28 Ui KUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Erityisliikunnan käyttornenoja koskevat luvut poikkeavat trendistä vuoden 2005 kohdalla, mutta TAULUKKO 5. Vaikka kunnilta kerättyihin tietoihin sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä, eri näkökulmista ja eri ajankohtina kerätyt tiedot tuovat esiin saman perustrenclin: pienet kunnat panostavat ja tuottavat liikuntatoimen kautta palveluja hieman isompia kuntia enemmän. Liikuntatoimen tarjoamat ryhmät/10000 as., vuosien 2005 ja 2009 tarjonnan vertailu Vammatai sairaustyyppi Liikuntaryhmiä / 10 000 as Muutos 2005 2009 Eläkeläiset 4,7 6,1 29,2 % Liikuntavammaiset 0,5 0,3 -34,2 % Aistivammaiset 0,1 0,1 29,4 % Kehitysvammaiset 1,1 0,8 -22,9 % M iele nte rveys kunto utu jat 0,6 0,5 -9,5 % Keuhkoja hengityselinsairaat 0,2 0,1 -51,7 % Sydän ja verisuoni-tautia sairastavat 0,3 0,3 -15,3 % Neurologisia tauteja sairastavat 0,3 0,2 -32,1 % Muut (ml. Tarjonnan rakenteen kehitys voi vielä vaikeuttaa heidän osallistumistaan. Mielenterveyskuntoutujat ovat palvelujen käytössä aliedustettuina. Sen vuoksi yksittäisen kyselyn perusteella on ollut vaikea arvioida palvelujen määrää koskevien tietojen tarkkuutta. Tämän työn kannalta olennaista on, että vastauksissa tulivat esiin samat trendit kuin ryhrnätarjontaa koskevissa tiedoissa. Luku ei ole kovin informatiivinen, koska vastaajien käyttämät tiedot eivät ole täysin yhteismitallisia. Liikunnan rahavirrat kulkevat kunnissa eri reittejä, ja noin puolet vastaajista ilmoitti, että rahoitukseen osallistuu liikuntatoimen lisäksi jokin muu taho, yleensä tekninen toimi. Erityisliikunnan menot ovat vuosikymmenen kuluessa hieman kasvaneet ja pienet kunnat käyttävät asukasmääriinsä suhteutettuna enemmän rahaa kuin suuret kunnat. Samat seikat tulevat esiin myös kun vedetään yhteen erityisliikunnan työntekijöiden tuntimääriä koskevat tiedot. Pienimät kunnat tarjoavat asukaslukuun suhteutettuna eniten, mutta tarjonnan hajonta on melko suuna kaikissa suuruusluokissa. Kyselyjen perusteella vaikutiaa siltä, että tarjonta on noussut tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Lisäksi kyselyissä on kerätty tietoa toisiinsa liittyvistä asioista: erityisliikunnan käyttömenojen määristä, erityisliikuntaan käytettyjen työtuntien määristä, sekä erityisliikunnan ryhmien määristä. Näitä tietoja vertailemalla voidaan arvioida, onko kunnista kerätty tieto sisäisesti koherenttia, ja tukevatko eri vuosina tehdyt havainnot toisiaan. Näitä havaintoja tukevat erityisliikunnan käyttömenoja ja erityisliikunnan työ määriä koskevat tiedot
Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, keväällä 2005 ja niiden muutokset 1993-2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 1/2006 Terveys ja toimintakyky Suomessa. Näiden tietojen avulla voidaan esittää vastaus artikkelin alussa esitettyyn kysymykseen: Kunnilta kerättyjen tietojen peru steella vaikuttaa siltä, että erityisliikunnan palveluja käyttää 14-15 pro senttia erityisliikunnan potentiaalisesta kohderyhm ästä. Näiden tietojen pohjalta voi esittää arvion tarjonnan kokonaismäärästä. Ongelmana on kuitenkin se, että joillekin tämä ei välttämättä sovi. On myös mahdollista, että tiettyihin vammaja sairausryhmiin kuuluvat ihmiset ovat palvelujen kannalta muita huonommassa asemassa. Alussa viitatuissa tutkimuksissa tuli esiin, että miehet säilyttävät liikuntakykynsä hieman naisia paremmin, mutta erot olivat selvästi osallistujamäärien eroja pienempiä. Siksi voi varovasti arvioida, että mielenterveyskuntoutujat ovat palvelujen käytössä aliedustettuina ja tarjonnan rakenteen kehitys voi vielä vaikeuttaa heidän osallistumistaan. Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Uutela A. Heidän motivoimisensa on todennäköisesti keskimääräistä vaikeampaa, lisäksi esimerkiksi masentuneisuus voi johtaa erittäin vähäiseen liikuntaan ja siksi yleisryhmät voivat olla liian vaativia. Sen perusteella etenkin eläkeläisryhmien määrä on kasvanut. Helsinki. Arviota suurentaa hieman se, että osa ihmisistä osallistu u usean ryhm än toim intaa. Taulukossa pistää silmään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien ryhmien suhteellisen pieni määrä. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Toiseen suunt aan vaikuttaa se, että luvusta puuttuvat erityisliikunnan verkon ulkopuolella olevat kunnat. Taulukon perusteella vaikuttaa siltä, että tarjonnassa ollaan asteittain siirtymässä vammaja sairausperusteisesta ryhmätarjonnasta avoimempiin, erilaisten liikuntamuotojen mukaan koottuihin ryhmiin, joita kohdistetaan joko ikääntyneille, tai kaikille erityisliikunnan kohderyhmiin kuuluville. Yksittäisille vammaja sairausryhmille tarjottavien palvelujen määrä puolestaan on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähentynyt. Liikunta ja Tiede, 6/2004 Sulander T., Helakorpi S., Nissinen A., Uutela A. Samoin kategoriaan "muut" kuuluvien ryhmien määrä. Liikuntatoimien tarjoamista ryhmistä noin puolet on eri tyyppisiä eläkeläisille tarkoitettuja ryhmiä. Eläkeläisten suuri osuus on tuskin ongelma, sillä erityisliikunnan palvelujen tarve on suurempi vanhemmissa ikäryhmissä ja koska ikääntyneiden osuus kasvaa väestön vanhetessa. Vastaajilla ei ole näistä ryhm istä yhtä tarkkoja tietoja kuin omasta toim innastaan, mutta vastausten peru slinja on ollut kaikissa kyselyissä johdonmukainen: muut tahot tarjoavat erityisliikunnan palveluja yhteensä suur in piirtein sam an verra n kuin päävastu ullinen järjestäjä. Erityisliikunnan arviointiraportti Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. Kunnilta kerättyjen tietojen mukaan keskim ääräinen ryhm akoko oli noin 16 osallistujaa, joten liikuntatoimen ryhmiin osallistu i yhteensä noin 57 600 ihm istä. Ketkä jäävät palvelujen ulkopuolelle. Oheisessa taulukossa on eritelty liikuntatoimen järjestämien ryhmien määrien muutosta vuosina 2005 ja 2009. Nro 6/2002 UIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 29. Ikääntyneiden osuus on käytännössä vielä suurempi, sillä vastaajien arvioiden mukaan noin 75 prosenttia osallistujista oli vähintään 60-vuotiaita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Jos oletetaan, että kyselyyn vastaamattomat kunnat tarjoavat palveluja yhtä paljon kuin vastanneet, niin liikunt atoimet järjestivät vuonna 2009 noin 3 500 erityisliikunnan ryhmää. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 1/2007 Nuorten aikuisten terveys, terveys 2000-tutkimuksen perustulokset 18-29-vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Komiteanmietintö 1996:15. Opetusministeriö, Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja. Sen sijaan miesten aliedustus kielii siitä, että erityisliikunnan palvelut eivät heitä tavoita. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/2007, 209 sidor ISBN 978-951-740-679-6; 978-951-740-680-2 lpdf-version) ISSN 0359-3576 Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Uutela A. Helsinki 1996. Erityisliikunnan palvelujen volyymi siis kaksinkertaistuu, kun otetaan muut palvelujen tarjoajat huom ioon. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 7/ 2005. TIMOALA-VÄHÄLÄ, FM Tutkija Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: timo.ala-vahala@jyu.fi LÄHTEET: Erityisryhmien liikunta 2000 -toimikunnan mietintö. Jos vielä oletetaan, että muut järjestäjä tahot järjestivät liikunt aa sam an verra n, määrä nousee kaksinkertaiseksi, eli 11 0000-120000 liikkujan tasolle. Rintala P., Välimaa R., Ojala K., Tynjälä J., Villberg J., Kannas L.: Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret liikunnan harrastajina. Liikuntato im i ei ole erityisliikunnan palvelujen ainoa palvelujen tarjoaja, vaan niitä järjestävät myös muut hallinnonalat, järjestöt, seurakunnat, kansalaisja työväenopisto t, koulut ja yksityiset palvelujen tarjoajat. se saattaa johtua vastauksiin sisältyvistä virheistä ja kuntakohtaisista ero ista resur ssien määrittelyssä. Tiihonen, A., Ala-Vähälä T. Myös naisten osuus oli suuri, vastaajien arvioiden mukaan samoin noin 75 prosenttia
unnan OäiMätJ i.-6. . .. ' SlllK 1 111 11111 1111111111 Kuva: ANTE RO AALTO NEN Tavoitteena laaja-alainen tasa-arvo myös erityisliikunnassa 30 LIIKUNTA&TtEDE47•2-3/2010
R eiluun Peliin eli SLU-yhteisön yhteisesti hyväksymiin liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin kuuluu yhtenä teemana yhdenvertaisuus. Aikaisempi esteettömyysajattelu perustui diagnoosilähtöisyyteen ja edelleen arkiajattelussa se tarkoittaa liikuntaesteisten henkilöiden esteetöntä LIIKUNTA&TIE0E47•2-3/2010 31. iäkkäissä on enemmän naisia, kehitysvammaisista ja liikuntavammaisista henkilöistä enemmistö on miehiä. Voisi olettaa, että tässä suhteessa on enemmän avarakatseisuutta kuin muualla. Yhdenvertaisuuteen kuuluu myös alueellinen, etninen ja koulutuksellinen tasa-arvo. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:ssä on tällä hetkellä noin 40 lajia. Tällä hetkellä sekä SLU:ssa että Nuoressa Suomessa on työntekijät, joiden päävastuualueena on erityistä tukea tarvitsevien liikkujien huomioiminen ja inkluusion toteutuminen. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä liikunnan "ala-kulttuureissa" samoilla keinoilla kuin yleisessä liikuntakulttuurissa, mutta toivottavasti tavoitteet saavutetaan nopeammin. Hanketoiminta on avannut asenteita ja ajatuksia yhdenvertaisemman tulevaisuuden luomiseksi. Meillä vammaisurheilun arvostus on vielä vähäistä verrattuna moniin muihin maihin. Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on joitakin yleisestä Ii ikuntakulttuurista poikkeavia näkökulmia. Erityisliikunnan palvelut ovat olleet enimmäkseen maksuttomia tai varsin edullisia, ja siihen on totuttu. apuvälineiden, oppaiden, avustajien, valmentajien, treenivuorojen saavutettavuus ja saatavuus alueellisesti on keskeinen tasa-arvoteema. Teksti: KAISU LAASONEN, VIRPI REMAHL Liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin kuuluu yhdenvertaisuus. Lontoon olympialaisten kisaorganisaatio on ilmoittanut, ettei paralympialaisia järjestetä, jos Kansainvälinen Paralympiakomitea ei hyväksy kehitysvammaisten urheilijoiden osallistumista. Laaja-alainen tasa-arvo erityisliikunnan näkökulmasta Reilun Pelin tavoitteena oleva yhdenvertaisuus koskee jokaista erityisryhmiin kuuluvaa ihmistä. Toimijoina ja päättäjinä on enemmän naisia kuin miehiä, mutta johtotehtävissä taas miehet ovat enemmistönä. Siihen pyritään erityisliikunnassa samoilla keinoilla kuin liikuntakulttuurissa yleisesti. Vammaisryhmien välisestä tasa-arvosta (toimintakykyyn liittyvä tasa-arvo) keskustellaan edelleen. Pienet vammaisryhmät syrjäytyvät helposti, koska ei ole vertaistukea, osaamista eikä vahvoja edunvalvojia. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asema ei ole tällä hetkellä kovin näkyvä teema. Toisaalta pienellä paikkakunnalla integraatiota ja inkluusiota voi olla jopa enemmänkin, koska erilliseen toimintaan ei ole resursseja. Huippu-urheilijat ovat tärkeitä esikuvia ja tuovat näkyvyyttä alalle. Tosin joukkoon kuuluu myös hyvin toimeentulevia ihmisiä ja perheitä. Sen sijaan toimintaedellytysten luominen, esim. Kuntaliitokset voivat tuoda sekä parannuksia että heikennyksiä palvelujen saatavuuteen ja tilannetta on seurattava tarkasti uusissa suurkunnissa. Kilpaja huippu-urheilun sisällä on vaikea määritellä tasa-arvoa ja se on jopa kyseenalaista, koska lähtökohtana on erotella ihmiset tulosten perusteella. Vaikeasti vammaisten ihmisten liikunta on ollut keskeisenä kehittämiskohteena jo kauan aikaa, mutta perin laihoin tuloksin. Kysymyksen asettelu keskustelussa on sitä, ovatko jotkut tasa-arvoisempia kuin toiset. Laaja-alaisen tasa-arvon tavoitteiden toteutumisesta erityisliikunnan alueella on vain vähän tutkittua ja tulkittua tietoa, mutta laaja-alaisessa tasa-arvossa voidaan olettaa olevan vielä useita haasteita, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä. Joissakin erityisryhmissä sukupuolijakauma ei ole sama kuin koko väestössä, esim. Eri ryhmillä on jatkossakin erilaisia tarpeita eivätkä ne saa jäädä tasa-arvon jalkoihin. Onko asia vaiettu vai hyväksytty normaalina ilmiönä. Ryhmien välinen kilpailuasetelma vaikuttaa lieventyneen viime aikoina. Taloudelliset ja muut sosioekonomiset erot tuottavat eriarvoisuutta. Tietoa osallistumisesta ja palveluista on kerätty ensisijaisesti vammaryhmittäin eli taustana on diagnoosipohjainen ajattelu. Erityisryhmiin kuuluvat ihmiset ovat toimintakyvyltään ja muilta ominaisuuksiltaan hyvin heterogeeninen joukko, jossa toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja intressit ovat vaihtelevat. Monet erityisryhmiin kuuluvista ja heidän perheistään ovat varsin vähävaraisia, koska suurella osalla eläkkeet ja muut tuet ovat pieniä ja kulut suuria. Syrjäisillä seuduilla väestöpohja voi olla liian pieni tehokasta ja laadukasta palvelu tuotantoa ajatellen. Jokainen laji haluaa panostaa oman asemansa säilyttämiseen yhtä vahvasti. Sitä on käsitelty tarkemmin laaja-alaisessa tasa-arvotyossa, Aihe on yksi keskeisistä kehittämistavoitteista liikunnassa ja urheilussa ja se on osaltaan tukenut erityisliikunnan aseman kehittymistä liikuntakulttuurissa. Kuitenkin paineita maksulliseen toimintaan ja nykyisten maksujen korottamiseen on olemassa. Kilpaja huippu-urheilijoista on suurempi osa miehiä kuin naisia tälläkin sektorilla ja naisten kilpaja huippu-urheilu vaatii panostamista. Harrastusja kilpaurheilun sekä lajien välisessä kamppailussa resurssija asennekysymykset ovat samanlaisia kuin liikunnassa yleensä
Meidän tulee pohtia entistä tarkemmin toimintaperiaatteita, jotka edistävät erityisliikunnan saavutettavuutta myös "vähemmistö vähemmistössä" asetelmaan kuuluvien ryhmissä. Haasteena on löytää liikunnan harrastamista estävät tai hidastavat tekijät ja keinot. VAU:n liikuntavammaisille naisille tarkoitettu Doorikset on hyvä esimerkki vertaistoiminnasta, jossa tarkoituksena on voimaannuuaa niin psyykkisesti (yhteenkuuluvuuden tunne, suhtautuminen omaan itseen) kuin sosiaalisestikin (uudet tuttavat, ystävät, vammaisja naistietous, vuorovaikutustaidot, itseilmaisu) liikuntavammaisia Kulttuurien välillä on eroja käsityksissä terveydestä ja sairaudesta, lapsuudesta ja vanhuudesta, liikkumisesta ja liikunnasta. Me emme voi aina tietää, mistä historiallisista taustoista ja mitä tarkoitusta varten meidän ajattelustamme poikkeavat käsitykset ovat syntyneet ja meidän voi olla vaikeaa ymmärtää, miten ne vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen. Monissa kulttuureissa naisilla ongelmia on enemmän kuin miehillä. Kulttuurillista herkkyyttä ja osaamista tarvitaan kaikissa tilanteissa. Vertaisammattilaisuus lisää tasa-arvoa erityisliikunnassa Vertaisryhmillä tarkoitetaan joukkoa samankaltaisessa elämäntilanteessa tai yhteiskunnallisessa asemassa olevia ihmisiä. Työperäisesti tai pakolaisena maahamme tulleen syyt ja lähtötilanne ovat kovin erilaisia. vaikutuksia voidaan lievittää. Liikuntaa tavalla, jolla me sen ymmärrämme, ei pidetä kaikkialla ehkä tarpeellisena tai sitä voidaan pitää jopa haitallisena. Näitä asioita on syytä pohtia yhteistyössä asiakaslähtöisesti. Hyvin suurella osalla lapsista on rajoituksia ja totaalikieltoja. Lapsuuden kulttuuri ei ole ehkä tukenut liikuntataitojen oppimista. Erityisryhmien liikunnan vastuualueelle kuuluvat erityisryhmiin kuuluvat maahanmuuttajat, ei koko ryhmä. Heillä on mm. Kulttuurien välillä on eroja käsityksissä terveydestä ja sairaudesta, lapsuudesta ja vanhuudesta, liikkumisesta ja liikunnasta. muita ryhmiä enemmän kroonisia sairauksia, raskaita kokemuksia lähtömaassa, heikompi sosioekonominen asema sekä muita ryhmiä suurempi lukutaidottomien määrä ja he käyttävät vähemmän terveyspalveluja. Tämän hetkisessä yksinkertaistuneessa keskustelussa on osittain ohitettu se, että maahanmuutolla on monia syitä. Uskonnolla on varsin suuri merkitys sairastumisessa ja paranemisessa. !HiHJfl liikkumista. Erilaiset vertaisryhmät ovat kasvava vapaaehtoistoiminnan muoto Suomessa, niin myös monissa vammaisja kansanterveysjärjestöissä ja niiden paikallisyhd ist yksissä. Sairauksien tai vammautumisen syynä pidetään usein pahoja henkiä tai noituutta. Erityisryhmiin kuuluvien maahanmuuttajien haasteet ja vaikeudet ovat suurelta osin samoja kuin muilla maahanmuuttajilla tai kantasuomalaisilla erityisryhmiin kuuluvilla ihmisillä, mutta lisäksi on myös lähtökulttuurista tulevia haasteita, esimerkiksi ryhmien väliset ristiriidat ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä perhesuhteisiin liittyvät kysymykset. Tilannetta voidaan tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta, esimerkiksi: venäläistaustainen vammainen nuori/vammainen venäläistaustainen nuori. Meidän haasteemme on löytää liikunnan harrastamista estävät tai hidastavat tekijät ja keinot, joilla em. Ympärileikkaus voi vaikeuttaa naisten ja tyttöjen osallistumista liikuntaan, vaikka muita terveydellisiä esteitä ei olisikaan. Vähemmistöjen vähemmistöt etninen ja kulttuurien välinen tasa-arvo Maahanmuuttajien sekä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen liikunnan kysymykset ovat ajankohtaisia liikuntakulttuurissa. Venäjällä koululiikuntaa suositellaan vain noin puolelle lapsista. Vertaisryhmissä toimivien ihmisten motiivit vertaistoimintaan liittyvät haluun jakaa toisilleen elämän kokemuksiaan, tuntea yhteenkuuluvuutta ja saada toisiltaan vertaistukea ja tietoa. 32 LIIKUNTA & TIEDE 47•2-312010. Tosin pakolaisena tulleiden koulutuksellinenkin skaala on laaja: "lukutaidouornasta vuohipaimenesta neurokirurgiin". Raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten liikunta voi olla ihan uusi asia. Joissakin kulttuureissa sairauteen ja vammaisuuteen liittyy edelleen uskomuksia, taikauskoa ja häpeää. Vertaistoimintaan liitetään usein voirnaantumisen (empowerment) käsite. Inklusiivisen ajattelun yleistyminen on tuonut inkluusion myös esteettörnyysmäärittelyihin laajentaen esreeuömyyskåsitettä kattamaan näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen mahdollistamisen. Tutkimusten mukaan eniten erityisryhmien toimialaan kuuluvia tekijöitä on pakolaistaustaisilla ihmisillä
& Yeung, A. 441-447 Siitonen, J. 2001. & Robinson, H. Erilaisuus nähdään voimavarana, jota oikein hyödyntämällä lisätään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta koko yhteiskunnassa. Helsinki. Vastapaino. Koulutuksia pidetään paikoissa, jotka ovat esteettömiä ja kaikille saavutettavia. (toim.) Muutoksen kautta kasvuun. s. Koulutuksia järjestetään yhdessä ja erikseen, millä tarkoitetaan sitä, että vertaisuutta arvostetaan, tarvitaan omia eri vammaryhmien koulutuksia ja toimintamuotoja, mutta yhteisöllisyys on myös tärkeää. Vasta 2000 -Iuvun alusta alkaen on liikuntatieteen maisteriopintoihin sekä liikunnanohjaajaja liikuntaneuvojakoulutuksiin osallistunut vammaisia henkilöitä. Gummerus Kirjapaino Oy. naisia mm. &Huttunen M, 2010. Kokemukset ovat osoittaneet, että monet asiat konkretisoituvat ja "uppoavat" kuulijoihin paremmin kuin kouluttaja on itse vammainen henkilö. 164-191. Pieksämäki. Viitattu 28.3.2010. Mikä onkaan parempaa tasa-arvotyota kuin edistää vertaisammatti laisuutta asiantuntijatehtävissä! KAISU LAASONEN, LitM Lehtori SaimaanAMK Sähköposti: saimia.fi VIRPI REMAHL Liikunnanopettaja Liikuntakeskus Pajulahti Sähköposti: virpi.remahl@pajulahti.fi LÄHTEET Pakaslahti A. Jyväskylä. VAU:lla on neljän perustajärjestön "peruina" lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, kuinka vertaistoirnijuutta on rakennettu luontevaksi toimintatavaksi. Helsinki · Duodecim, 2010, s. Kulttuurit ja lääketiede. vammaisurheilu.fi/fin/vau/yleisesti_vausta/ Tiilikainen M. Vammaisille henkilöille suunnattuja liikunta-alalle vaimentavia opintoja tarjoaa tällä hetkellä ainoastaan Liikuntakeskus Pajulahti, jossa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuruouttavaa opetusta ja ohjausta tarjotaan vammaisille nuorille 40 opintoviikon mittaisena koulutuksena. Dooris Day -tapahturnien avulla. Teoksessa Nylund, M. 2005. Maahanmuuttaja yleislääkärin vastaanotolla, Duodecim 4/2007 s. Koulutuksellinen tasa-arvo on osa laaja-alaista tasaarvoa. Luettavissa: http://www. & Mölsä, M., 2010, Potilaana somalialainen maahanmuuttaja. LIIKUNTA&TIE0E47•2-3/2010 33. Oroza V., 2007. Turvapaikanhakijoiden terveydentila Teoksessa Pakaslahti A. VAU:n arvopohjina olevat osallisuus, yhteisöllisyys, esteettömyys ja saavutettavuus luovat toiminnalle pohjan. Suuntaus näyttää oikealta ja toivottavaa onkin, että tulevaisuudessa yhä enemmän näemme erityisliikunnan vaikuttajina ja asiantuntijatehtävissä vammaisia henkilöitä. 61-72. Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki : Duodecim, 2010 Pirinen 1., 2010. Kulttuurit ja lääketiede. Anti, arvot Ia osallisuus. Säännöt, hyväksytty perustamiskokouksessa 17.9.2009. Heistä useimmilla on ollut omaa kokemusta vammaisurheilusta urheilijoina. Kotilo ry:n julkaisuja. Voimaantuminen vammaisten naisten vertaisryhmässä. Vammaisurheiluja erityisliikuntajärjestöissä on toteutettu vertaiskouluttajajärjestelrnää jo vuosia. RT-Print Oy, s. & Huttunen M, 2010. B. Kehitysvammaisten Tukiliiton alaisuudessa toimiva kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan ja parempaan elämään lisäävä Me Itse ry:n toiminta on oiva esimerkki yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen voimaannuttamiseen tähtäävästä toiminnasta. Liikunnan ammattilaisten joukossa vammaiset henkilöt ovat olleet kummajaisia. Liikunnan ammattilaisten joukossa vammaiset henkilöt ovat olleet kummajaisia. vammaisurheilijoina. Kouluttajina on vammaisia henkilöitä, joilla on liikunnan ammattitutkinto tai substanssia aiheeseen esim. Vasta 2000-luvun alusta alkaen on liikuntatieteen maisteriopintoihin sekä liikunnanohjaajaja liikuntaneuvojakoulutuksiin osallistunut vammaisia henkilöitä. Pohdintaa voimaantumisesta. Valtaosa liikunta-alan ammattiin valmistuneista on työllistynyt erityisliikunnan kentälle. Samankaltaisia esimerkkejä vertaistoiminnasta vammaisten henkilöiden keskuudessa löytyy useita. Wilska-Seemer, K. Teoksessa Pakaslahti A. Duodecim, 2010, s.305-320. http://www.voimaantuvasuomi.org/sirob.pdf Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. (toim.) 2005. l nvalidiliitolla on ollut useita vammaisten naisten vertaisryhmiä, joissa tavoitteena on ollut kouluttaa liikuntavamrnaisia naisia vertaisryhmien vetäjiksi ja voimaannuttaa ryhmiä. Vapaaehtoistoiminta. &Huttunen M, 2010. Teoksessa Järvisalo, L. 255-273
Soveltava liikuntakasvatus huomioi yksilöllisyyden, mutta miten ja millä resursseilla yksilöllisempää opetusta olisi mahdollista toteuttaa. Liikunnasta etääntyminen kasvaa Kaikille kouluikäisille suositeltava fyysisen aktiivisuuden vähimmäismäärä on 1-2 tuntia päivittäin (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 34 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. '\'ffil ~m,,, filD • . Katseet kohdistuvat koululiikuntaan ja parhaillaan työn alla olevaan perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamiseen. Yksilöllistä tukea tarvitsevilta lapsilta ja nuorilta tuota perusoikeutta ei saa viedä toteuttamalla heille erityisen tylsää koululiikuntaa tai muulla tavoin sivuuttamalla heidän fyysisen aktiivisuuden tarpeitaan. Arvotetaanko koululiikunta vähintään yhden lisaliikuntatunnin arvoiseksi. Lopulliset ratkaisut nähdään vuoden 2011 alussa, mutta jo nyt tiedetään, että yksi tunti ei ongelmaa ratkaise. Soveltava liikunta on yksilöllisyyden huomioimista ja riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta vastuun kantamista. Tuntijakokeskustelun ohessa painotetaan yhä voimallisemmin kaikenlaisen fyysisen aktiivisuuden merkitystä kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin osatekijänä kaikille oppilaille. K ansan talouden ja -terveyden tulevaisuutta sävyttää hämmästyttävä huoli: nykyinen sukupolvi on huonokuntoisempaa kuin omat vanhempansa. Erityistä pohdintaa aiheuttaa oppilasryhmien heterogeenistyminen sekä ennaltaehkäisevien keinojen kehittäminen erityisesti nuorten lisääntyvään fyysiseen inaktiivisuuteen. Kuva: OSKU KUUTAMO/SOLIA Teksti: PAULA SALMELA Edessä on soveltavan liikunnan vuosikymmen Iloon ja terveyteen on kaikilla tasavertainen oikeus
Ei voi olla mahdotonta kehittää esimerkiksi uusia nettipohjaisia innovaatioita tai hyödyntää ilmiöitä nuorten alakulttuureista. Toiset tarvitsevat aina enemmän tukea kuin toiset, mutta mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea järjestetään, sitä suuremmalla varmuudella hyötyjä on yhteiskunta. Hyväksytään hulluttelu ja vitsikkäåmmåt kin versiot. Lisääntyneisiin vaatimuksiin vastataan muun muassa yksilöllisen opettamisen ja taitojen opettamisen täydennyskoulutuksilla. Jo noin puolet jää alle suositeltavan vähimmäismäärän. Oppilaat ovat hyvin kekseliäitä ja tunnistavat omat kykynsä ja tarpeensa parhaiten. Soveltava liikunta ei ole salatiedettä Jyväskylän yliopiston erityisliikuntapedagogiikan lehtori Terhi Huovinen toivoo uuden opetussuunnitelman tuovan riittävän selvästi esille liikunnanopetuksen perustavoitteen, ts. Mutta kuka on aktiivinen ja kuka inaktiivinen. Ollaan oltu laiskoja ja nyt pitää miettiä hyvin tarkkaan miten houkuttelutyötä tehdään. LIIKUNTA&TIEOE47•2-3/2010 35. tavoitteena on edistää fyysistä aktiivisuutta yksilölliset tarpeet huomioiden. Erittäin inaktiivisia on 20-25 prosenttia ja noin 10 prosentilla päivittäinen fyysinen aktiivisuus jää vain 15 minuuttiin. Koulujen "kuumakallet" saattavat olla ongelmallisia luokkatilanteen näkökulmasta, mutta eivät liian vähäisen liikunnan näkökulmasta. Hän toteaa kuitenkin, että "silloin ollaan todella kaukana perinteisestä koulujen liikuntakasvatuksesta". Käytännön toteutus vaatisi opettajalta edelleen soveltamista yllin kyllin, mutta valmista pedagogista rakennetta hyödyntäen hän saisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia yksilölliseen soveltamiseen, Karvinen visioi. He voisivat vastata konsultatiivisesti suuremman alueen kouluista ja toimia sekä opettajan apuna että SUOSITUKSET TÄYTTYV ÄT, TERVEYSVAIKUTUKSET, URHEILIJAN SUOSITUS 3-4 t/pv SUOSITU S TÄYTT YY, LAATUTEKIJÖITÄ VOI PUUTTUA 2-3 t/pv RISKEJÄ LIIKUNNASTA ETÄÄNTYMISEEN < 1 t liik/pv LIIKKUMISEN MÄÄ RÄ VÄHÄISTÄ JA VÄHENEMÄSSÄ < 30 MIN LIIK/PV Kuvio: Riskit liikunnasta etääntymiseen kasvavat tarvittaessa antaa oppilaille henkilökohtaista tukiopetusta liikunnassa. Huovinen painottaa opettamisessa myös läsnäolon ja kuuntelemisen taitojen merkitystä. Kun heitä kuunnellaan ja heille annetaan riittävästi mahdollisuuksia, he osaavat soveltaa liikuntatunnin tehtäviä itselleen sopivaksi. Jukka Karvinen nostaa eräänä mahdollisena ratkaisuna esille erityisammattilaisten jalkauttamisen opettajien avuksi. Kun luokanopettajilta kysytään, minkälaista tukea he kaipaavat erityislapsille, esille ei nouse lasten inaktiivisuus vaan se, kuinka ylivilkkaiden lasten energian saisi ohjattua fyysiseen toiminnallisuuteen "oikein" asian oppimiseksi, Karvinen esimerkittää. Lasten ja nuorten tarkempi profilointi on mahdotonta. Lisäksi opettamisen apuvalineiksi voisi netin kautta tuottaa enemmän liikuntaa tukevia aineistoja,joissa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet. Fyysinen aktiivisuus eri muodoissaan tarjoaa erinomaisia tukimuotoja, mutta opettajille yhä heterogeenisempien ryhmien liikunnanopettaminen on mittava haaste. Liian vähän liikkuvista 70 prosenttia on aivan tavallisia lapsia, joiden päiviin ei jos tai n syy stä sisälly riittävästi fyy sistä aktiivisuutta, toteaa kehitysjohtaja Juhlia Karvinen Nuoresta Suomesta. Meidän täytyy oppia rakentamaan kaiken tasoista fyysistä aktiivisuutta tavoittaaksemme kaikenlaiset oppilaat. Lisääntyneen eri tyisopetustarpeen ohella liiku nnanja luokanja erityisopettajien tulee pyrkiä vastaamaan myös oppilaiden ongelmien moninaisuuteen, monikulttuurisuuteen sekä ulottua yhä toimivampaan yhteistyöhön kotien kanssa. Karvinen harmittelee, että liikuntaa ja oppimisympäristöjä käsitellään edelleen toisistaan erillisinä. Fyysiseen aktiivisuuteen innostamisessa on paljon innovaatioita tekemättä. Hän epäilee, kannattaako erottelua edes yrittää tehdä. 7 -18 -vuotiaille, 2008). Hän kumoaa ajatuksen, että esimerkiksi erityistuen tarpeen perusteella voisi jollain tavoin erotella lapset fyysisesti aktiivisiin ja inaktiivisiin. Omaehtoisuudelle raivattava enemmän tilaa Myös Karvinen painottaa fyysiseen aktiivisuuteen houkuttelemista oma-aloitteisuutta tukemalla. Ei opettajan tarvitse kaikkia keinoja kehittää. Erityistukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen koetaan erityisen haasteelliseksi,jos opettajan liikunnan sisällönhallintataidot ovat kovin yksipuoliset. On vaikea kehittää keinoja opetuksen yksilöllistämiseen, jos itsellä on vain muutamia opettamisen tapoja tiedossa, kuvaa Huovinen opettamisen taitojen "ohutta pohjaa". Soveltava liikunta ei ole mitään salatiedettä, vaan juuri yksilöllisten keinojen löytämistä ja opetuksen järjestämistä jokaisen omien kykyjen ja tarpeitten mukaiseksi, Huovinen tarkentaa
Se ei taannut riittävää päivittäistä kokonaisaktiivisuuden määrää, ellei omaehtoista fyysistä aktiivisuutta ollut sen ohella. Inaktiivisten ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi katsaus hanketoimintaan. Toivottavaa olisi, että Liikkuva koulu -hanke jatkuisi pilottivaiheen jälkeen laajasti suomalaisissa kouluissa. Lankisen mukaan eri oppiaineita tulisi integroida kaikin puolin enemmän ja perusopetukseen voitaisiin liittää myös entistä vahvemmin yksilöä motivoivia ratkaisuja. taitoja taideaineiden aseman vahvistaminen. Ne ovat taitoalueita, joita ei ole eksplisiittisesti määritelty perustaidoiksi , mutta joiden on oletettu syntyvän eri oppiaineissa. Kaikissa hankkeissa toiminta painottui ryhmäliikuntaan. Kaikki oppiaineet kattava yleisperiaate on, että pyritään ratkaisuihin,joissa olisi mahdollisuus syventäviin opintoihin. Melkeinpä mikä tahansa oppiaine on toteutettavissa virikkeisellä koulupihalla. Tunnistaminen, tavoittaminen, aktivoiminen Ll KES-tutkimuskeskuksen tutkija Katja Raja/a on perehtynyt noin 50 hankkeeseen, joiden avulla on pyritty tunnistamaan, tavoittamaan ja aktivoimaan inaktiivisia ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria sekä kouluettä vapaa-ajalla. Toki jo nykyinenkin opetussuunnitelma antaa siihen kaikki mahdollisuudet. l l hJ I Ii Ii 1111 umnmnmnrmuu Hyvä oppimisympäristö on hyvä liikuntaympäristö ja päinvastoin, hän kiteyttää. Suuria odotuksia Liikkuva koulu -hankkeelle Poikkihallinnolliseen Liikkuva koulu -hankkeeseen kohdistuu monelta taholta kauaskantoisia odotuksia. Käytännössä se tarkoittaisi myös soveltavia osuuksia, toteaa Lankinen. LÄHTEET Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7-18 -vuotiaille). Saumattomasti toimivat palveluketjut tukevat ennaltaehkäisevää työtä parhaiten. 1-n .... Väittäisin työryhmän yleisen käsityksen olevan, että liikunnan asemaa tulee vahvistaa, mutta vielä ei ole päätöksiä siitä, kuinka se konkreettisesti tehdään, toteaa pääjohtaja Lankinen. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on vakiinnuttaa kouluihin liikunnallista toimintakulttuuria ja lisätä koulun liikuntaa, mutta tavoitteissa on vahvasti esillä myös fyysisen aktiivisuuden myönteinen vaikutus oppilaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä koulumenestykseen ja -viihtyvyyteen. Eräs keskeinen viesti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä näkökulmasta on tarve ehyiden, pitkäkestoisten liikuntapalveluketjujen kehittämiseen. Käynnistyykö kaksivuotisen pilottivaiheen pohjustamana kouluissa myönteinen fyysisen aktiivisuuden aalto, se jää nähtäväksi. ,-. 36 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2~3 /2010. LIKES ja Nuori Suomi ry (toim Katja Rajala) 2010. Liikkuva koulu -hanke. Jos oppilaalla on esimerkiksi motorisia vaikeuksia, ei oivalleta, että liikunnan tukiopetukseen panostaminen saattaisi helpottaa myös lukemista, hän esimerkittää. Tuntijakopainia eri oppiaineiden välillä on käyty ja käydään monella molskilla. Näissä yhteyksissä saatetaan hahmotella muun muassa ratkaisuja, joissa liikunta sijoitetaan esimerkiksi terveystiedon tai kotitalouden kanssa samaan oppiaineryhmään. Juuri omaehtoisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, samoin luovuuteen erityisesti yläkouluja lukioikäisten mukaan innostamiseksi ja osallistamiseksi. Tuleeko koululiikuntaan lisätunti. Fyysisen aktiivisuuden sisältöjen tulisi olla luontevana osana erilaisissa kohtaamisissa aina äitiysja perheneuvolasta yläkoulujen terveydenhoitoon saakka, summaa Rajala. Pihaa voi hyödyntää pinta-alana, hahmottamisen mallina, esiintymisfoorumina jne. Edessä on fyysisesti aktiivisia vuosia ja vuosikymmeniä. Perusopetuksen uudistustyö on käynnissä. Esimerkkinä Rajala mainitsee Seinäjoen Yhteiskoulun pommisuojaan rakennetun digitaalisen Ii iku ntatilan. Myös Huovisen mukaan liikuntaa tulisi integroida muihin aineisiin paljon nykyistä enemmän. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry 2008. ffi \1ffil ~ i Ii 1 i ffil) mn lrri., ll"'i,., 11 ... Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:4. Uusi aika uudet kansalaistaidot Tavoitteista Timo Lankinen nostaa esiin ovat myös 'uuden ajan kansalaistaidot". Kun todella pyritään vaikuttamaan fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen koulupäivän aikana, se edellyttää sekä suurta elämäntapamuutosta että muutosta koulujen toimintakulttuurissa niihin vuosi tai kaksi on liian lyhyt aika, toteaa Rajala. Ne ovat ajattelemisen ja kriittisen ajattelun taitoja, ongelmanratkaisutaitoja, oppimaan oppimisen taitoja, yhdessä toimimisen taitoja, uudenlaisen tulevaisuuden työn tekemiseen, osallisuuteen liittyviä taitoja jne., Lankinen listaa ja toteaa useiden noista uuden ajan kansalaistaidoista olevan juuri liikunnan alueella. Kouluarkeen muutokset siirtyvät lukuvuonna 2014-15. Monen hankkeen yhteydessä korostuivat erityisesti ne toirnijatahot, jotka työskentelevät lasten kanssa päivittäin; päivähoito, koulu, vapaa-aikatoimi ja terveydenhuolto. Työn tavoitteeksi on hallitusohjelmassa linjattu mm. Uudistustyöryhmää vetävä Opetushallituksen pääjohtaja Timo La11l1i11e11 kommentoi keskeneräistä työtä varovaisin sanakääntein. Lopulliset päätökset hallitus tekee vuoden 2011 alussa. Kun siirrytään kohdennettuihin palveluihin, ollaan jo korjaavien toimenpiteiden edessä, Rajala toteaa. Eräs uudistuksen päämääristä on muodostaa eri oppiaineista oppiainekokonaisuuksia, joilla haetaan voimakkaampaa perusopetuksen sisältöjen eheyttämistä. Koululiikunta odottaa vähintään yhtä lisätuntia
Kuva. Iäkäs väestönosa on hyvin heterogeeninen toimintakyvyltään ja terveydentilaltaan. Osallistuminen ohjattuihin liikuntaryhmiin on erityisen hyödyllistä yksinäisille, alakuloisille ja muistisairaille iäkkäille ihmisille. ANTE RO AALTO NEN Teksti: ELINA KARVINEN, MIRJA HIRVENSALO Liikkumisen esteenä alakulo, muistisairaus tai liikkumisen vaikeus Muistamaton tai liikuntaongelmainen ei uskalla, masentunut ei jaksa ja yksinäisellä ei ole syytä tai seuraa lähteä ulos. Hyvinvointia edistää erityisesti ohjattu liikunta, jonka avulla iäkkäät pääsevät fyysisen harjoittelun lisäksi vertaistuen piiriin, solmimaan sosiaalisia suhteita sekä virkistymään. Myös mieli saa virikkeitä. Miten tavoittaa, kohdata ja ohjata näitä iäkkäiden erityisryhmiä. Fyysinen aktiivisuus ja motorinen toiminta vähentävät liikkumisvaikeuksia. Tämä tieto yhdistettynä kasvavaan iäkkäiden määrään asettaa poikkeuksellisen haasteen niin viralliselle palvelujärjestelrnalle kuin järjestöjen tuottamalle vapaaehtoistoiminnalle: ohjattua liikuntatoimintaa on yksinkertaisesti liian vähän suhteessa kysyntään ja tarpeeseen. Kotona asuvat toimintakykyiset iäkkäät, joiden elämäntapaan liikunta LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 37. I äkäs väestö pitää liikuntaa tärkeimpänä harrastuksenaan ja myös hyötyy siitä poikkeuksellisen paljon
Olisikin tarpeen kartoittaa eri toimijoiden mahdollisuudet tarjota liikuntaa niin kasvavalle hyväkuntoisten iäkkäiden joukolle kuin kasvavalle joukolle vanhoja ihmisiä, jotka hyötyvät soveltavasta liikunnasta. 2004). Liikkumiskyvyn heikentyminen altistaa yksinäisyydelle, mielialan aleneminen fyysiselle passi i visu udel le, muistihäi riö rnasennukselle ja eristäytymiselle sekä yksinäisyys liikkumisvirikkeiden ja kognitiivisten ärsykkeiden puutteelle. Niitä ovat mm. Kyse on erityisesti niistä iäkkäistä, jotka vielä asuvat kotona, mutta eivät ole pysyvien hoivapalvelujen piirissä. Erityisryhmiin lasketaan ikääntyneistä ihmisistä kuuluviksi yli 65-vuotiaat, joiden on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikkouden tai sosiaalisen esteen vuoksi vaikea osallistua yleiseen liikuntaan ja joiden Ii i kunta vaalii sovellusta ja eri l yisosaamista (OPM 1996) Liikuntatoiminnan luokittelu toimintakyvyn mukaan toteutuu toistaiseksi vain harvoissa kunnissa. Monelle liikkumisen vaikeus johtaa fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen, elämänpiirin ja osallisuuden niukkenemiseen ja yhä kasvaviin ongelmiin itsenäisessä suori utu rn isessa (Verbrugge & Jette 1994 ). Liikuntatoiminta voisi tarjota laaja-alaista tukea 38 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Erityisliikunnan palvelut on syytä kohdentaa tarkemmin niitä tarvitseville. Juuri heillä on suuri vaara jäädä kotinsa vangeiksi ja heille ohjattu liikuntatoirninta tarjoaisi poikkeuksellisen paljon hyötyä terveyden, ioirniruakyvyn, osallisuuden, elämänlaadun ja autonomian näkökulmasta. Vuonna 2005 Suomessa oli 130 000 muistisairauksiin sairastunutta ihmistä, joista lievästi dementoituneita noin 35 000 ja vähintään keski vaikeasti 85 000 (Viramo & Sulkava 2006). Edellä mainitut luvut menevät monelta osalta päällekkäin ja käytännön vanhustyössä on helppo havaita, että monet yksin asuvat vanhat ihmiset kärsivät toimintakyvyn ongelmista, alakulosta sekä sosiaalisen tuen ja virikkeiden puutteesta. Liikkumisen aloittamisen esteenä voi olla eriasteisesti heikentynyt toimintakyky. 2007). Gerontologian tutkimuskeskuksen 75-81-vuotiaille henkilöille tekemässä tutkimuksessa, masentuneisuutta havaittiin neljäsosalla henkilöistä, joilla oli varhaisia liikkumiskyvyn ongelmia kun vastaava osuus oli vain kymmenen prosenttia normaalisti liikkuvien keskuudessa (Hirvensalo ym. toimintaja liikkumiskyvyltään heikentyneet ja 3. Yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä arvellaan olevan noin kolmannes 75 -vuotta täyttäneistä. Erityisliikunnankin ryhmissä osallistujina on paljon 'liian hyväkuntoisia' iäkkäitä. Yksinäisyys koskettaa erityisesti yksin asuvia, yleisemmin maaseudulla kuin kaupungissa ja yksinäisyyden kokemus lisääntyy iän myötä. Sen mukaan Suomessa näistä oireista kärsiviä olisi noin 36000-90000. Seurauksena on noidankehämäinen ja kiihtyvä toimintakyvyn aleneminen, joka uhkaa itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Tässä artikkelissa halutaan kiinnittää huomio terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin iäkkäisiin ihmisiin, jotka kärsivät liikkumiskyvyn alkavista ongelmista, alentuneesta mielialasta, yksinäisyydestä ja muistiongelmista. Myös asuinpaikka voi vaihdella omasta kodista palveluasumiseen tai pitkäaikaishoitoon. Muistamaton tai liikuntaongelmainen ei ehkä uskalla, masentunut ei jaksa ja yksinäisellä ei ole syytä tai seuraa lähteä ulos, jolloin fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä romahtaa. Lievää masennusta esiintyy noin 4-10 prosentilla iäkkäistä, jotka ovat täyttäneet 65-vuotta U uva 2007). He pystyvät tyydyttämään l iiku ntatoiveensa omaehtoisella liikunnalla ja osallistuvat halutessaan erilaisiin aikuisliikunnan ryhmiin, mikäli ryhmiä toimii kohtuullisen matkan päässä kotoa. Usein onkin niin, että olipa kokonaistoimintakyvyn heikentymisen alkulähde mikä hyvänsä edellä mainituista liikkumisongelma, yksinäisyys, alakulo tai muistihäiriö sitä seuraa herkästi seuraava toimintakykyä alentava oire. Kotona asuvia muistisairaita on noin 70000 ja yli puolet heistä asuu yksin (Eloniemi Sulkava ym. toimintaja liikkumiskyvyltään huomattavasti heikentyneet tai toiminnanvajauksista kärsivät iäkkäät ihmiset (STM & OPM 2004). Tärkeimpinä yksinäisyyden syinä sitä potevat ihmiset ilmoittavat puolison kuoleman, oman sairauden ja heikentyneen toimintakyvyn sekä ystävien vähyyden (Rautasalo ym. Ryhmät kaksi ja kolme täyttävät myös erityisliikunnan palveluihin oikeutettujen kohderyhmien kriteerit. 2008). Etua koituu myös yhteiskunnalle, jos nämä ihmiset pystyvät asumaan kotonaan ja säilyttämään itsenäisyytensä mahdollisimman pitkään. Mielialan laskun on havaittu olevan yhteydessä jo hyvin varhaiseen liikkumiskyvyn ongelmaan kuten hidastuneeseen kävelyyn ja väsymyksen tunteeseen kävellessä. Vanhuudessa masennukselle altistavat menetykset ja elämänmuutokset sekä sairaudet ja toimintakyvyn heikentyminen. Liikkumista ja osallisuutta rajoittavat muutkin seikat kuin liikkumisongelmat. Usein tilanne on päässyt kehittymään varsin pitkälle, ennen kuin sitkeä suomalaisvanhus on pyytänyt apua omaisilta tai palvelujärjestelmältä. toimintaja liikkumiskykyiset 2. 2003). Osallistumisen esteet sekä fyysisiä että henkisiä Suomessa on noin 400 000 yli 75 -vuotiasta ja heistä noin puolella arvellaan olevan ongelmia liikkurnisessaan. Tilanne on toinen niille iäkkäillc ihmisille, jotka eivät ole tottuneet harrastamaan liikuntaa. l'TWWV'I-ffi ~ ~•OnTfDill • . Ikääntyneiden ihmisten ohjatun liikunnan laatusuositusten mukaan iäkkäiden liikuntatoimintaa tulisi kehittää ja kohdentaa jakamalla iäkkäät toimintakyvyn suhteen kolmeen ryhmään: ] . Heidän liikuntapalvelunsa ovat usein puutteellisia ja osallistumisen avuksi tarvitaan monenlaisia tukitoimia. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä, 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan samaan aikaan lähes nelinkertaistuvan (Tilastokeskus 2009) Liikkurnisongelmat ovat suuri haaste osallisuudelle ja autonomialle. vanhuksen muistin heikkeneminen, masennus, yksinäisyys, ylitai alipaino, huonoksi koettu terveys ja heikko näkö (Ferrucci ym. Tmill••••••••r'/.fu••••••••••••lfTll••l•Mrnnn-J1il.ruTIJ on kuulunut, voivat harrastaa liikuntaa myöhäiseen ikään asti
Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelman kokemukset osoittavat niin ikään henkilökohtaisen ja suhteellisen pitkäkestoisen, vaikka harvemminkin toteutuvan yhteydenpidon merkitystä neuvonnassa ja ohjauksessa liikuntatoiminnan piiriin (Karvinen ym. kaypahoito. Kaikki kohderyhmän ihmiset hyötyvät fyysisestä aktiivisuudesta ja erityisesti ohjatusta ryhmäliikunnasta. Käypä Hoito -suositusten mukaan liikunnasta on hyötyä mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa ja se tulisi yhdistää muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Järjestöt tarvitsevat työnsä tueksi rakenteita ja voimavaroja julkisen hallinnon toimijoilta (STM 2009). Siinä kehitettiin ja testattiin liikuntaneuvonnan toteuttamista vuosina 2003-2005 osana jyväskylän kaupungin liikuntatoimen ja sosiaalija terveystoimen normaalia toimintaa sekä arvioitiin toiminnan vaikuttavuutta itsenäisesti asuvilla 75-81-vuotiailla henkilöillä. Kuinka tavoitat kohderyhmiin kuuluvat ihmiset liikuntatoiminnan piiriin. Tärkeätä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tiedostaa, että tavoitteellisen voimaja tasapainoharjoittelun avulla ehkäistään tehokkaasti myös kaatumisia (Karinkanta ym. Liikuntaneuvonta lisäsi ryhmäliikuntaharrastusta, kuten vesivoimistelua ja kuntosaliharjoittelua ja harrastuksen taso säilyi vielä 1,5 vuoden seurannan ajan. Osassa kuntia neuvonta kohdistetaan iän lisäksi tai sijasta esimerkiksi muistihäiriöisiin, omaishoitajiin, leskiin, kaatumisriskissä oleviin iäkkäisiin tai turvapuhelinasiakkaisiin (STM 2009). Useissa kunnissa tarjotaan neuvontaa kaikille yli 65-vuotiaille tai tietyille ikäryhmille (esimerkiksi 60-, 70-, ja 75 -vuotiaat). hyvinvoinnille, kun oireet ovat vielä suhteellisen lieviä. Monilla järjestöillä kuten rnuistiyhdistyksillä, mielenterveysyhdistyksillä, eri kansanterveysveteraani-, elakeläisja omaisjärjestöillä on läheinen kontakti kyseisiin ryhmiin. Molemmissa tapauksissa terveydenhoitajien vanh uskon takti t, koti hoito, lääkärit, omaiset ja toiset iäkkäät ovat tärkeä voimavara, joka avulla voi ohjata asiakkaita neuvonnan ja liikuntatoiminnan piiriin. 2008). 2008; STM 2009). Avuksi kannattaa ottaa niin viralliset kuin epävirallisetkin paikalliset verkostot. Tutkimusprojektin havaintojen mukaan iäkäs henkilö tarvitsee liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen paljon tukea, jos hänellä on aiempia negatiivisia kokemuksia ja useita sairauksia. Kohdennetussa liikuntaneuvonnassa iäkkäitä on tavoitettu parhaiten henkilökohtaisen yhteydenoton avulla. Ii ). 2009) ja heidän mielialansa oli parempi (Pakkala ym. LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 39. Yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kaksivuotisesta tutkimusprojektista. Suosituksissa korostetaan myös tasapainon ja kävelykyvyn heikkenemisen ehkäisyä liikunnan avulla. Liian vähän liikkuvien, yksinäisten, muistisairaiden, alakuloisten ja liikkumisongelmaisten, vanhojen ihmisten 'löytäminen' on erityinen haaste. 2007). lkäneuvo-työryhmä mainitsee järjestöt ja kolmannen sektorin tärkeinä tahoina tuottamaan tulevaisuudessa matalan kynnyksen neuvontaa sekä ohjaamaan iäkkäitä vertaisvoimin tuotettuun liikuntaja muuhun harrastustoimintaan. 2009). (Kalmari ym. Vastikään julkaistun Eurooppalaisen Hopea Paperin mukaan liikuntaharjoittelulle suositellaan annettavaksi vankka sija vanhusten toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien hoidossa (Suomen Lääkäri lehti 2009). Lisäksi liikuntaneuvontaa saaneet iäkkäät henkilöt käyttivät merkitsevästi vähemmän kotipalveluja (von Bonsdorff ym. Seurakunta voi osaltaan myös järjestää liikuntatoimintaa osana diakoniatyotä (Kalmari ym. Myös seurakunta on osoittautunut erinomaiseksi kumppaniksi, kun etsitään syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä. Liikuntaneuvontaa saaneella ryhmällä syntyi tutkimusaikana vähemmän liikkumisongelmia kuin vertailuryhmällä (Mänty ym. Myös yleisen terveydentilan kannalta ja monien sairauksien hoidossa on tärkeä käyttää liikuntaa ( www. Liikunta hyödyttää älyllisiä toimintoja ja mielen virkeyttä. 2008). Suurimmalle osalle iäkkäistä neuvottavista 3-4 kertaa vuodessa puhelimitse toteutettu neuvontakeskustelu oli kuitenkin riittävä ylläpitämään tai lisäämään liikunta-aktiivisuutta vertailuryhmää paremmin. Neuvontaa toteuttanut fysioterapeutti Kirsi Pelon (2009) mukaan nämä henkilöt olisivat tarvinneet puhelimitse toteutetun neuvonnan lisäksi kotikäyntejä, jotta neuvonta olisi voinut olla riittävän yksityiskohtaista ja laadukasta. Paikallisjärjestöt voivat auttaa kohderyhmän löytämisessä. Jyväskylän liikuntaneuvonta projektiin ja lkäinstituut in koordinoiman Voimaa Vanhuuteen -ohjelman neuvontaan on sovellettu etupäässä kahta Liikkumiskyvyn heikentyminen altistaa yksinäisyydelle, mielialan aleneminen fyysiselle passiivisuudelle, muistihäiriö masennukselle ja eristäytymiselle sekä yksinäisyys liikkumisvirikkeiden ja kognitiivisten ärsykkeiden puutteelle. Iäkkäät saavat tiedon oman kunnan neuvontaja palveluohjauksesta yleensä tavallisimpien kanavien kautta kuten paikallislehden ja yleisesitteiden avulla. 209)
Saavutettavuuteen sisältyy myös liikuntatoiminnan edullisuus, joka on tärkeä näkökulma motivoitaessa uusia iäkkäitä liikunnan piiriin (STM & OPM 2004). 2009; Säpyskä-Nordberg ym. Fyysisten tavoitteiden rinnalle tulee nostaa tasaveroisina psykososiaaliset tavoitteet, jotta näiden ongelmista kärsivät iäkkäät ihmiset voisivat kokea hyötyvänsä täysimittaisesti liikuntatoiminnasta (Rautasalo ym. Kaiken järjestetyn liikuntatoiminnan tulee olla esteetöntä ja riittävän lähellä iäkästä ihmistä (Lehmuspuisto & Åkerblom 2007). Iäkkäiden mukaan ulkoilu parantaa myös unen laatua ja rauhoittaa mielialaa (Rappe 2005). Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma on ensimmäisessä vaiheessaan pureutunut liikuntakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelun sekä liikuntaneuvonnan järjestämiseen eri ympäristöissä. Tämä voidaan saada aikaan esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta siitä, mikä on toivotun ja nykyisen liikunnallisuuden välinen ero. Nämä valtakunnallisilla tutkimusja kehittämishankkeilla on laaja osaajien verkosto, jota erityisliikunnan toimijat voivat hyödyntää oman kuntansa kehitystyössä. Lähitulevaisuuden liikunnasta sopimisen ja sen toteuttamiseen liittyvien mahdollisten esteiden poistaminen ja ongelmien ratkaisu ovat neuvontakeskustelun päätavoitteita. Vaikka se ei pelkästään kohdentunut iäkkäisiin ihmisiin, sen avulla syntyneessä liikuntatoiminnassa 17 eri paikkakunnalla on ollut mukana myös runsaasti iäkkäitä ihmisiä (Mäkipaakkanen & Turhala 2010). Mikäli toimintaa ei saada riittävän lähelle, saavutettavuus tulee varmistaa kuljetuksin ja avustajavoimin. Liikuntatoiminnan sisällöt ja sovellus Iäkkäiden liikuntasuositusten mukaan ensisijaista on inaktiivisuuden välttäminen, voimaja tasapainoharjoittelu sekä kävely (ACSM 2009). 2003) Iäkkäiden liikuntaryhmien ohjaajien onkin tärkeä kouluttautua iäkkäiden psykososiaalisten tarpeiden kohtaamiseen, kun toiminnan piiriin tavoitellaan yksinäisiä, muistisairaita ja masentuneita. Masentuneiden ihmisten liikuntatoiminnan organisoimisesta kertoo vastikään raportoitu Suomen Mielenterveysseuran Liiku mieli hyväksi -hanke. 2010). Mukana on ollut myös muistisairaille, dysfasia -potilaille sekä iäkkäille ja heidän omaisilleen kohdennettua liikuntatoimintaa. ~ ~Tt!JJ11 • . Sama koskee myös vastikään raportoitua Liikuntatieteellisen Seuran Eriku -hanketta (Piispanen 2010). Neuvonnasta tulisi pyrkiä luomaan tilanne, jossa henkilölle syntyy halu muuttaa käyttäytymistään. Lisäksi riittävä homogeenisuus liikkumiskyvyn suhteen auttaa organisoimaan ryhmätoimintaa järkevästi. Esimerkiksi ulkona tapahtuvan kävelyn, ulkoiluystävätoiminnan ja ohjattujen kävelyryhmien merkitys on erityisen suuri iäkkäille ihmisille, joille ulkona liikkuminen on eri syistä vaikeaa (Ponsi ym.2005; Ponsi & Karvinen 2006). Parhaillaan käynnissä oleva Mielenmuutos -hanke sisältää fyysistä harjoittelua osana muistisairaiden ja masentuneiden ihmisten kokonaisvaltaista kuntoutusta (www.mielenmuutos.fi). Sosiaalis-kognitiivisessa teoriassa on keskeistä pätevyyden tunteiden tukeminen, kannustus ja hyväksyminen ja toisaalta liikuntaan liittyvien esteiden poistaminen ja liikunnasta sopiminen. teoreettista lähestymistapaa: sosiaal is-kognitiivista teoriaa (Bandura 1997) ja muutosvaihemallia (Prohaska & Marcus 1994). Ohjelma on raportoinut kehitystyön tuloksena syntyneitä hyviä toimintatapoja sekä yhteistyömalleja (Karvinen ym. ELINA KARVINEN, Ttl, LitM Toimialapäällikkö Ikä instituutti Sähköposti: elina.karvinen@ikainst.fi MIRJA HIRVENSALO, LitT Erikoistutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@jyu.fi 40 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Erityisesti luonto ja viherympäristö antaa voimia kohdata oman elämän vaikeuksia ja rajallisuutta. Vanhustyön Keskusliiton yksinäisyys -projekti on puolestaan tuottanut hyviä vinkkejä ja koeteltuja toimintatapoja yksinäisten ihmisten liikuntatoiminnan organisointiin, sisältöihin ja pedagogiseen toteutukseen Siinä liikuntatoimintaa kokeiltiin menestyksekkäästi yhtenä välineenä lievittää yksinäisyyden kokemusta ja saada vertaistukea (Rautasalo ym. Tästä syystä iäkkäiden liikuntaryhmien tulisi olla suhteellisen pieniä (STM & OPM 2004). 2003). On tärkeää, että iäkäs henkilö tuntee hallitsevansa tilanteen ja tekee itse päätökset. Malleja sovellettaessa korostuvat kuuntelu, kannustus, hyväksyminen, vähittäinen eteneminen, ongelmien ratkaisu ja liikunnasta sopiminen. Muutosvaihemalli kuvaa käyttäytymismuutoksen prosessia, jossa ihminen siirtyy esiharkintaja harkintavaiheen kautta valmisteluvaiheeseen, toimintavaiheeseen ja ylläpitovaiheeseen. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuosituksissa ohjatussa liikunnassa samoin kuin liikuntaneuvonnassakin korostuu yksilöllisyys, jonka toteutumiseen pitää kiinnittää huomiota myös ryhmäliikunnassa. Neuvojen avulla pyritään löytämään realistiset keinot tarvittavan liikunnan lisäämiseen
Helsinki: Yliopistopaino. 0. Eloniemi-Sulkava, U. Underlying factors for the association of depressed mood and mobility limitation in older people Gerontology 53 173-178. Exercise and physical activity for older adults. 2008. Kalmari P, Simonen M, Karvinen E. 2006. Törmäkangas, T. Erityisryhmien liikunta 2000 toimikunnan mietintö. & Walstonym, J.D. Savikko, N. Studenski, S. Leinonen, R. (toim.) 2009. Ikääntyneiden yksinäisyys Kyselytutkimuksen tuloksia. Helsinki: lkäinstituutti. Vanhustyön Keskusliitto ry. Designing randomized, controlled trials aimed at preventing or delaying functional decline and disability in frail, older persons: A consensus report. & Marcus, B. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. 2009. Fried, L. Mäkipaakkanen, T. Ohjaamisen tärkein lähtökohta on iäkkäiden harrastajien kunnioitus 10. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimusIa kehittämishanke. Laakkonen M.-L. The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well being of the elderly living in long-term care. American College of Sports Medicine, Chodzko-Zajko WJ, Proctor DN, Fiatarone Singh MA, Minson CT, Nigg CR, Salem GJ, Skinner JS. H. ym. Tutkimusraportti 14. Komiteanmietintö 1996: 15. Karinkanta, S. Helsinki. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Long-term etfect of Physical Activity Counseling on the Development of Mobility Limitation Among Older People: A Randomized Controlled Study American Journal of Gerontology 64A: 83-89. & Sievänen, H. Hirvensalo, M. Dementia Ia depressio. Kuljetus kotiovelta harrastuspaikkaan voi olla tarpeen 7. Lehmuspuisto, V. Bonsdorff, M. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 6. Kansallinen liikuntaohjelma ehdotus julkisen ohjauksen näkökulmasta: Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Saarenheimo, M. Osteoporosis International 18:453-462. Koulutettu, taitava sisällön ja menetelmät hallitseva ohjaaja pystyy luomaan hyvän liikuntatilanteen 9. Heikkinen, E. 2007. Read, S. Pelo, K. 1997. Helsinki: Yliopistopaino. Hallituksen politiikkaohjelma (STM 2007) • Kansallinen liikuntaohjelma/ehdotus 10PM 2008) • Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 2008) • Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM, Suomen Kuntaliitto 2008) • Käypä hoito -suositus liikunnasta (Duodecim 2008) • Neuvontaja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäjänä. LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 41. Kirjassa: R K Dishman (toim.) Advances in Exercise Adherence. University of Helsinki. Harrastajan palautetta on tärkeä kysyä osallistumisen jälkeen 4. Tutkimusraportti 3. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Hyvät käytännöt 1. Loppuraportti Suomen Mielenterveysseura, Nummela: Suomen Kehyspaino Oy. Heinonen, A. Preventive Medicine 46: 412-418. Kallinen, M. Ferrucci, L. Åkerblom, S. Routasalo, P. Liikunnan tulee olla monipuolista ja mieluisaa 2. Opetusministeriön työryhmämuistioita Ia selvityksiä 14. Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1 hyviä toimintatapoja voimaIa tasapainoharjoitteluun. Käypä hoito -suositus liikunnasta 2008. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset 2004. Lintunen, T. 2007 Ulos ulkoilupulasta hyviä käytäntöjä ikäihmisten ulkoiluun. Liikunnan harrastamisen tulisi olla helppoa: ei epäonnistumisen tunteita, ei kipua, pukeutuminen ja kulkeminen joustaviksi 5. Starck, H.Tarpila, J. Karvinen, E. Cutler, G.B. 2007. Champaign, IL: Human Kinetics, 161-180. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Raportteja 3. Ikääntyneen ihmisen liikuntaneuvonnan avulla kohti pysyvää muutosta. Säpyskä-Nordberg, M. Hirvensalo, M. Savikko, N. & Simonen, M. 2010. Harrastajaa tulee kannustaa osallistumaan suunnitteluun ja liikunnan toteutukseen 3. Ponsi, V. Bandura, A. Jyväskylä: Gummerus. Vanhustyön keskusliitto. Medicine and Science in Sports and Exercise 41 :1510-30. Department of applied biology 24. Rasinaho, M. Leinonen, R. 2007. (2008) Voimaa vanhuuteen -ohjelman seurantaraportti. Ulkoilu ja asiointi osaksi iäkkään arkea. & Rantanen, T. Rappe, E. Hirvensalo, M. Helsinki lkäinstituutti. Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu arkija terveysliikunnan tilat palveluja hoiva-asumisympäristöissä. Journal of the American Geriatrics Society 52: 625-634. Mänty, M. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 6. Social learning theory. OPM 1996. Helsinki: Opetusministeriö ja Edita. Leinonen, R. The transtheoretical model: applications to exercise. & Karvinen, E. Turhala, S. Harrastuspaikan tulisi olla lähellä tai liikuttaja voisi tulla kotiin 6. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Lintunen, T. Duodecim 123:1231-1237. Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa. lkäneuvo-työryhmän muistio (STM 2009) • Hopea-paperi (Suomen Lääkärilehti 2009) Kymmenen konstia laadukkaaseen iäkkäiden liikuntaan 1. Prochaska, J. STM julkaisuja 3. 2008. Psyykkisesti hyvä liikunta tukee myös fyysistä toimintakykyä LÄHTEET ACSM (2009) American College of Sports Medicine position stand. Karvinen, E. Erityisliikuntaa kuntiin 20072009 -kehittämisja konsultointi -projekti Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 164. Sosiaalija terveysministeriö ja Kuntaliitto. & Rantanen, T. Kalmari, P. Pitkälä, K. Ponsi, V. Helsinki: Edita Prima Oy. Sakari-Rantala, R. Hyvä liikuntatilanne syntyy mukavasta ilmapiiristä ja osaavasta ohjauksesta 8. <URL:http://wwwkaypahoito.fi/ >. Piispanen, T. 2003. 2005. & Pitkälä, K. 1994. Omaishoito yhteistyönä. 2010. Guralnik, JM. Pietilä ,M. Sakari-Rantala, R. Juva, K. Vainikainen, T. Rakennustieto Oy. Helsinki lkäinstituutti. Sosiaali ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyö. 2007. The etfects of customer-oriented physical activity counseling on mood among 75-81-year old people: A randomized controlled trial. Pakkala, 1. Saarijärvi: Gummerus. 2005. Englewood Clitfs (NJ) Prentice Hall. Iäkkäiden liikunnan linjaukset • Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM&OPM 2004) • Terveyden edistäminen. Heinonen,A. & Tiivis, R. Liiku mieli hyväksi -hanke. Saarijärvi: Gummerus. A multicomponent exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomized, controlled trial. STM & OPM 2004. 2009. Kallinen, M. & Rantanen, T. 2004
Hirvensalo, M. Starck, H. • Selän toiminnallinen harjoittelu 16.-17.11. Etfect of physical activitv counseling on home care usein older people. Social Science & Medici ne 38: 11-14 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 120081 Sosiaalija tervevsrninisteriön esitteitä 10. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa (20052009) ikäihmisten liikuntatoimintaa kehitettiin, järjestettiin ja juurrutettiin 35 sosiaalija terveysjärjestöjen hallinnoimassa kolmivuotisessa hankkeessa eri puolilla Suomea. 1994. Hanketyössä syntyi hyviä toimintatapoja iäkkäiden kuntosalija kotiharjoitteluun, liikuntaneuvontaan, ulkoiluun, ohjaajien kouluttamiseen ja terveysliikunnan tukitoimiin. 2009. Neuvonta· ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäjänä. Helsinki: Yliopistopaino. 2006. Mänty, M. Millä keinoin ikääntyvien työhyvinvointia tuetaan niin, että työuran jatkaminen kiinnostaa. Liite 44. Onko ikäliikkujille tarjolla heille sopivia liikuntapalveluja. VALTAKUNNALLISET TERVEYSLIIKUNTAPÄIVÄT Työvuosia takana, eläkevuosia edessä liikunta elämän taitekohdassa 29.-30.9. VOIMAA VANHUUTEEN iäkkäiden terveysliikuntaohjelmalle uusi viisivuotiskausi @ UKK-instituutti Koulutusta 2010 20. Kirjassa Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen S, toirn. f i/toi mi nta/pol iti i k kaohjel mat/terveys/ fi jsp». Viramo, P. Jyväskylä: Gummerus. Toimintatavoista ja monisektorisesta yhteistyöstä saa lisätietoa Liikuntatekoja iäkkään hyväksi -oppaista. voimaavanhuuteen.Ji ja ohjelmahoordinaattori Pirjo Kalmari, pirjo.halmari@ihainst.fi www.ukkinstituutti.fi 42 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Vuorovaikutteisen ohjauksen tuloksena ohjelmassa kehittyi mentorointimalli iäkkäiden terveysliikunnan toimijoille. Nyt kohderyhmänä ovat liikuntaongelmaisten lisäksi myös masentuneet, muistisairaat ja yksinäiset. • Liikettä liikapainoon 5.10. Lisätietoja: www. Mukaan kutsutaan noin 25 uutta kuntaa. Hallituksen politiikkaohjelma 2007 <URL: http //vai tione uvos to. Seminaarissa etsitään ratkaisuja ikääntyvän liikkujan tarpeisiin. & Sulkava, R. Journal of the American Geriatric Society 57 571-573. Ohjelma on laaja-alainen yhteistyöhanke, jota koordinoi lkäinstituutti. Uudella viisivuotiskaudella 2010-2014 ikäihmisten voimaja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa ja -palveluja juurrutetaan entistä tiiviimmin järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Tutustu koko ohjelmaan netissä! Syksyn uudet koulutukset • Värähtelyharjoittelu mitä ihmettä. lkäneuvo työryhmän muistio. Kujala, U.M. & Jette, AM. Hankkeiden ohjauksesta vastasi lkäinstituutti. Tavoitteeseen edetään kehittämällä ja lisäämällä lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntatoimintaa, arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua kohderyhmän iäkkäille. Säpyskä-Nordberg, M. Suomen Lääkärilehti 2009. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 23-39. Väestötilastot Verbrugge, LM. Heikkinen, E.Törmäkangas,T. Karhula, S. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Leinonen, R. STM 2009. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 24. Vanhenemiseen liittyvät sairaudet: terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn, perustutkiTeksti: ELINA KARVINEN muksen ja kliinisten näkökohtien tulevaisuus. Kuntahaku julkistetaan kesäkuun aikana. & Kalmari P. Tilastokeskus 2009. Koulutusesittelyt ja ilmoittautumiset www.ukkinstituutti.fi s-posti: ukkoulutus@uta.fi puh: 03 2829 600 tai 2829 111* altakunnallinen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma edistää kotona asuvien toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. 2010. Rasinaho, M. Terveyden edistäminen. & Rantanen, T. 26.8. Karvinen, E. von Bonsdorff, M.B. Entä miten liikunta vaikuttaa ikääntyvien työssä jaksamiseen. Hopea paperi. Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 2 hyviä toimintatapoja voimaja tasapainoharjoitteluun. Muistihäiriöt ja dementia. \ffl~••1;,rnm,. The disablement process
"Lähtökohtana on ollut, että kyse on judosta ja ohjaajan ja valmentajan on aina osattava ottaa osallistuja huomioon. Prosessit ovat saman ilmiön kaksi eri puolta ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Integraation ja inkluusion prosesseja on aiemmin tässä lehdessä käsitelty lähinnä teoreettisista tai hanketiedottamisen näkökulmista. Seuroissa on sovelletun judon ryhmiä ja leireillä harjoitellaan yhdessä. Suppeimmillaan asiassa on kyse vammaisurheilijoiden siirtymisestä lajiliittoihin ja seuroihin. Toi sokko heitti mut tatamiin", muisteli juclokaJani Kallunhi taannoin alkua judomaajoukkueen kanssa harjoittelustaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme urheilun maailmaan mukaan pääsyä vammaisten ihmisten itsensä tai heidän läheistensä kertomana, mikä paljastaa onnistuneiden prosessien takaa sitkeää, jopa jääräpäistä yrittämistä sekä erilaisia tukihahmoja monenlaisissa rooleissa. Kun sovelletaan, sovelletaan vain sen verran kuin on tarve. Lähes kymmenen lajiliittoa on ottanut vastuun vammaishuippuurheilusta ja kahdessakymmenessä lajissa tehdään yhteistyötä vammaisurheilun toimijoiden kanssa. E dellistä motivoi menestyminen vammaisurheilun kilpakentillä ja jälkimmäinen liittyy laajempaan liikuntakulttuurin muutokseen kohti tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia kaikille. Huippujudoka Jani Kallunki haluaa voittaa "Ne maajoukkueen ykköstykit oli ihmeissään. Judossa integraatiotyötä on tehty monen vuosikymmenen ajan. Sovellettu ja vammaisjudo tulevat tutuiksi myös lajiliiton koulutuksissa. Tämä ei ole vaikeaa",. Laajemmissa inkluusion prosesseissa urheilun toimijoita kannustetaan tunnistamaan ulossulkevia tekijöitä ja avaamaan oviaan kaikenlaiselle erilaisuudelle. 13-vuotiaan Jannen nimi on muutettu, mutta artikkelin muut hahmot esiintyvät omilla nimillään. Teksti: AIJA SAARI, RIIKKA JUNTUNEN Kuvat: SUVI AHO, KALLE KIVINIEMI lntegraatiotyötä järjellä ja sydämellä Vammaisurheilun integraatioprosessit ovat edenneet pitkin harppauksin 2000-luvulla
Vasta syksyllä ryhmään mukaan tullut 13-vuotiasJanne on kuitenkin jo ryhmänsä nopeimpia uimareita ja sikäli lunastanut paikkansa. Vähitellen treenikaverit oppivat kohtaamaan Jani n judo kana, eivät ihmisenä, jolta puuttuu näkö. Yhtä selvää on myös, että ilman Jani Kallungin, valmentajaJuha "Flobe" Vainion, Marita Kokkosen ja muiden toimijoiden sitoutuneisuutta ja asennetta judo ei voisi toimia esimerkkinä muille lajeille. Äiti sattui kuulemaan kahvilassa hämmästelyjä. Janne onkin ryhtynyt käymään uimaseuraharjoitusten lisäksi myös naapuripaikkakunnalla erityisuintiryhmässä, jossa on muitakin erityisryhmäläisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa muutosta ottelun avauksessa,jossa näkövammaisjudon sääntöjen mukaan otetaan ensin ote vastustajan judogista (puvusta). Ei ollut vielä mitään pohja-aikoja, joilla potentiaali todistetaan, joten valmentajan ja sopivan ryhmän löytäminen kesti aikansa, muistelee monilapsisen perheen äiti. ffi \fl11 ~ 1111Ilm) • · 1 m mmn .... Pientä mutinaa on esiintynyt, mutta se on toistaiseksi jäänyt kulisseihin. Saunavaara on nyt käynyt SUL:n kolmosja kakkostason valmentajakurssit ja vastaa nuoren kelaajan Henry Mannin harjoittelusta. Tulevaisuuden harrastuspaikka mietityttää. Jani n ilmoittauduuua ensimmäisen kerran SM-kisoihin, internetin keskustelupalstoissa spekuloitiin osallistumisen mielekkyyttä ja osa keskustelijoista oli sitä mieltä, ettei SM-kisoissa tule oiella "sovelletuilla säännöillä". Judossa integraatiotyötä on tehty monen vuosikymmenen ajan. Nåkövam maisena judo kana Jani koki hyötyvänsä ottelemisesta näkevien judokoiden kanssa ja Jani pääsi mukaan maajoukkueleircille tavoittelemaan menestystä paralympialaisissa. Hän pitää hyvänä asiana, että on sekä erityisryhmiä että yleistä seuratoimintaa. Heittolajeissa menestynyt ja paralympiamitaleita kahminut Rauno Saunavaara. Toi sokko heitti mut tatamiin" muisteli judoka Jani Kallunki. Erityisryhmässä saa olla itsenään kun on tuo näkyvä vamma, eikä tarvitse ujostella. , ........ 2000-luvun alussa lajin parissa oltiin uudessa tilanteessa. Jani Kallunki osoitti olevansa määrätietoinen urheilija, joka janosi enemmän. Äiti ei kuitenkaan voi olla ajattelematta että poika pyörätuolin käyttäjänä vain "saa olla mukana".Janne ei tavallaan kuulu porukkaan, koska toiset käyvät lenkillä ja salilla, joihin pyörätuolilla ei aina pääse. Ranen pitkä polku valmentajaksi Heittolajeissa menestynyt ja paralympiamitaleita kahminut Rauno Saunavaara oli jo ehtinyt miettiä valmentajaksi ryhtymistä kilpauran loputtua. Mutta hei, sehän osaa uida!" Epäilyt harmittavat ja se, että kyvykkyys on todistettava ikään kuin etukäteen. Janne ui molemmissa, seurassa ja erityisryhmässä Kuten judossa myös uinnissa muutos on ollut vauhdikasta. 44 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Suomen Judoliitto on nyt tehnyt virallisen päätöksen siitä, että näkövammaisten osallistuessa kilpailuihin, näkövarnmaisjudon sääntöjä käytetään aina kun toisena ottelijana on näkövammainen. lntegraatiohankkeen seurauksena runsas vuosi sitten vammaisuinnin koordinaattoriksi palkauu Kati Kauhanen toimii monessa roolissa: valmentajana, luokittelijana ja saattajana. "Tuon täytyy olla se vammaisuimari, joka meidän seuraan tuli mukaan ... Toisaalta harmittaa se, että erityisryhmistä usein ajatellaan, että siellä vaan leikitään, ettei se ole oikeata urheilua, Jannen äiti pohtii. ,,/ /. Näkevien puolella ottelu alkaa ilman otetta. Poika viihtyy harjoituksissa ja nauttii uinnista. Kati auttoi paitsi seuran etsinnässä, myös tyynnytellen hämmentynyttä seuraväkeä. Kisoissa on ollut käytössä herrasmiessääntö, jonka mukaan ottelussa käytetään näkövammaisjudon sääntöjä, jos toinen ottelijoista on näkövammainen. -Uimaliiton Kati se ensimmäisenä keksi varnrnaisurheiluleirillä, ettäjannella olisi lahjoja myös uinliin ja otti yhteyttä meidän seuraan. Ei ole itsestään selvää jatkaa harrastamista uirnaseurassa, koska toisin kuin uimaseuraan "erityisryhmään kelpaa sellaisenaan". Päätös osoittaa, että judoliiton toimijat ovat yhdessä viemässä lajia eteenpäin. ful 111 m rnrmmrummmmmnru Suomen J udoliiton koulutusja nuorisopåällikko Marita Kohlwnen kertoo SuomenJudoliiton toiminnasta. Aluksi osa harjoituskumppaneista oli varovaisia. Tilai"Ne maajoukkueen ykköstykit oli ihmeissään. Ihanne olisi, ettei olisi rajoja, hän tuumii
Toisin kuin esimerkiksi Norjassa (ks.Juntunen ym. Saari A & Laasonen K 12006). Saari A & Piispanen T (2007) Australia-Suomi 3-1. Saunavaara on nyt käynyt SUL:n kolrnosja kakkostason valrnentajakurssit ja vastaa nuoren kelaajan Henry Mannin harjoittelusta. Norja ja Australia integraation tiennäyttäjiä: Yksi tavoite -kaksi strategiaa Liikunta & tiede 43141, 23-24. 14-19. Kehityskumppanina toimiminen edellyttää resursseja, mutta myös taitoja ja verkostoja. Helsinki: Suomen Invalidien Urheiluliitto. -Olen lasten kanssa kokenut sen niin usein. Bristol: Centre for Studies on lnclusive Education ICSIE). Saari ym. Kun siirryttiin ylävartalon voimaharjoitteluun, olinkin antavana osapuolena. 2007) Suomessa on edetty varoen, pienin askelin ja resurssein. Kun ohjaajat kuulivat, että on erityislapsi, aina oli ryhmissä täyttä. Omassakin taustassa oli petraamista. Liikunta ja tiede 43141. http://www.kaikilleavoin.fi/materiaalisalkku/ Luettu 16.72009. Liikunta & tiede 46(4), 23-26. Liikunta ja tiede 44(5), 70-72. Mistään ei ole löydettävissä tietoja lajiliittojen sitoutumisesta pitkäjänteiseen kehitystyöhön, saati toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia. Liikunnan ja urheilun tarinassa järjellä ja visioilla on suuri merkitys, mutta menestykseen ei päästä ilman sydäntä sama koskee integraatiotyötä. Osa vanhemmista vain luovuttaa, Jannen äiti pohtii. Mitenkäs sen sinne lomakkeisiin selität, sanoo Rauno Saunavaara. Saari A (toim.), Rautio S & Remahl V (20081 Kohtaamisia lasten liikunnassa. Saari & Piispanen 2007; Downs 2006; Saari & Laasonen 2006; Saari 2005). Jannen äiti tuumii, että erityislapsen äidiltä vaaditaan erityistä sitkeyttä. Tarvitaan yhteiset tavoitteet, selkeät toimintatavat ja arvioivaa tutkimusta. Vammaisurheilun puolelta hoidettiin yhteydet Suomen Urheiluliittoon (SUL), selvitettiin kurssit sekä autettiin rahoituksen hakemisessa ja itse hakemuksen teossa. Saari A (20091 Vammaisurheilun integraatiotyössä haetaan tasaarvoa ja tuloksia. -Vähån epäilytti, että osaanko. Olin aika pihalla kun puhuttiin jalkatreeneistä, terveitten perusharjoiuelusta kuten maastavedosta, voimaharjoittelusta ja niiden sarjoista. Vammaisurheilijan mukanaolo toi myös uusia ideoita SUL koulutusjärjestelmään. Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke 2002-2008. -SUL:ssa oli kyllä kiinnostusta, mutta piti vakuutella, että kyllä Rane pärjää, kuvailee lajipäällikkö Suvi Aho. esim. Silloin tarvitaan tukea ja neuvoja. Siitä se lähti, Saunavaara muistelee. Sitten opin, että en kerro. Suomalaiseen urheiluun tarvitaan pitkäjänteinen strategia ja sitoutuminen integraation suuntaiseen työhön. Kaikki muut edustavat seuraa ja heillä on seuravalmennettavia. Saari 2009), mutta mitä tapahtuu hankkeiden jälkeen. Ammattivalmentajakurssikin kiinnostaa. Juntunen R, Saari A & Laakso M 120071 Raportti Norjan vammaisurheilun integraatioprosessista. Olisiko aika katsoa eritvisliikuntaa uudesta perspektiivistä. Kehityskumppanuus jatkuu usein vielä hankkeen jälkeenkin. AIJA SAARI, LitM., toimialapäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: aija.saari@vammaisurheilu.fi RIIKKA JUNTUNEN, LitM., projektipäällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sähköposti: riikka.juntunen@slu.fi LÄHTEET: Booth T & Ainscow M 120021 Index for inclusion developing learning and participation in schools. Suomalaista integraatiotyötä ei seurata eikä mitata. 2008; Downs 2006; Booth & Ainscow 2002). LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010 45. Sitten selvitettiin, että ovatko olosuhteet riittävän esteettömät. Saunavaaran mukaan sen huomasi kyllä, että hän oli ensimmäinen vammainen henkilö näillä kursseilla. Lisäksi työn tuloksia pitää arvioida säännöllisesti,jotta suunnitelmallinen kehittäminen on mahdollista. Eikä mitään aikaisempia kursseja. Ja minä vaan vammaisurheilun leireillä ohjannut, edustin invalidiyhdistystä, sillä hetkellä ei ensimmäistäkään valmennettavaa. suus tuli, kun silloisen SIU:n lajipäällikkö Suvi Aho kysyi häntä nuoren kelaajan Henry Mannin valmentajaksi. Jani, Janne ja Rauno ovat esimerkkejä rohkeista ja sitkeistä liikunnan ja urheilun maailmassa puurtajista, Onnistumisen avaimia ovatkin ensisijaisesti ne liikkujat, urheilijat ja heidän taustavoimansa, jotka haluavat mukaan ja ovat valmiita laittamaan itsensä likoon. Liikunta ja tiede 4211-2), 51-54. Entä ne jotka eivät jaksa taistella tai eivät tiedä miten urheilun säännöillä pelataan. Downs P 12006) Työpaja avaa ovia urheiluun. SaariA 120051 Integraatiosta inkluusioon. liman kannustusta ja tukea Saunavaara tuskin olisi tullut lähteneeksi mukaan. Ja kouluttajakin oli epävarma koulutussisällön sopivuudesta vammaisurheilun valmennukseen, vaikka valmennusopit ovat pitkälle samat riippumatta vamrnaisja vammattoman urheilijan valmennuksessa, muistelee Aho. Esimerkiksi vammaisurheilun toimijat ovat muun työnsä ohella lajiliittojen, seurojen ja yleisen liikunnan toimijoiden vapaaehtoisia neuvojia, sparraajia ja kehityskurnppaneita (ks. Hankkeet toki luovat tilaa muutokselle ja mahdollistavat erilaisten ihmisten kohtaamiset (ks. Malleja maailmalta on olemassa ja niistä on raportoitu myös tässä lehdessä (ks. Me vaan menimme mukaan ja he olivat meille vihaisia, ettei kerrottu etukäteen. Kehityskumppanit tukevat matkan varrella Integraation työn hankaluudet liittyvät ennen kaikkea erilaisuuden ja muutoksen pelkoon
..:: ~~~:f~ jä pelian i:al\lzSi t: , __ :et} ·, ' .;, ,, ta jarje --.--~-,.......---&...-· im1 ;;', ' -·..V-~ f', ---, . . , ·1.·( .. .-J.?J;;_/,~-. ; ' · . ·, .·." 6Jil:· ... -i , . ··. ... 1 on a~ttaa suomalaisia varnrnalshuir; uurhf ijoit~.,~tL~Y,yässä kilp~iltf~~~; .. by ,yam.mais ö ---..:.... .._~ .. ·•·._. ' -, . ~; ...-~· "-'.:46 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. ,.. 1 _.;.; ,, ·~[,. i . > ---.t...~ .. · kan ainvälisillä; •~ ··_ ,/ ; ··~rF'tt· . Myös taustalle -•~~ tarvitaan arnmattirnaiset-resursst / C -tukitöimineen. l _·~ TutkimustiedoSt~~tukea varnmaishuippu1 urheiluun ·lo :<( f:<( fVammaisH 1 uippu-~~heilun k~nsainvälinen taso on noussut vurne vuosina huimasti. t"· Mit vamm~i;~;h~i _......_~-a • > Mi i aih~i~n-a:ji l\--..," M _ili~)lhf9_~~ , .\_. lVlenestyminen maailmalla edellyttää ~rheilijalta ammattimaista valmentautumista. I .. ,1~;:i~.,, d; -~-t--... , . ;;;;;;;;!~,~ ., ,.· .... ~:,i[{t': ~ .:i ~iJ , . LitT Kaisu Mononen lilaa , koordj.hoi Kilpaja Huippu-urheilun la !!!lllll tutkimuskeskuksessa (KIHU) 1 _.lt\, tutki~usprojekteja, joiden tavoitteena • · . ..... .. ~ .. _, ·:.\f .,:)t ·;:l,t ' .... ,f;;:· · ~> 1 n1t '"'" ~ ·•" ~ ... : ..
Lajikohtaisesti pyritään keskittymään suorituksen kannalta keskeisiin tekijöihin. Uusi projekti on kelkka jääkiekon lajianalyysi, jota tehdään yhteistyössä puolalaisen yliopiston kanssa. Yhteistä näille tutkimuksille on se, että niistä saatavalla tiedolla pyritään tukemaan urheilijoita ja joukkueita menestymään ensisijaisesti tulevissa Lontoon paralympialaisissa 2012, mutta myös muissa tulevissa arvokisoissa. Keitä tutkimuksiin osallistuu. Esimerkiksi pyörätuolirugbyssa on tutkittu parantaako kehon jäähdyttäminen suorituskykyä peli tilanteessa. Pelitaktisten asioiden lisäksi on selvitetty pelaajien fyysisiä ominaisuuksia. Urheilijat ja valmentajat saavat palautetta heti mittaustilanteessa, mikä mahdollistaa tiedon soveltamisen käytäntöön välittömästi. Verkostoituminen on erityisen tärkeää myös vammaisurheilun tutkimuksessa, koska tutkimusta kyllä tehdään varsin yleisesti, mutta tieteellinen raportointi on vielä suhteellisen vähäistä. Yksilölajeissa, esimerkiksi tarkkuuslajeissa ja yleisurheilussa, kiinnostuksen kohteena ovat urheilijan yksilöllinen suoritustekniikka ja sen muutokset. Toisaalta tulisi kehittää myös vuorovaikututusta perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Lisäksi etsitään vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia välineillä on suoritukseen. Paralyrnpiakomitea toimii hankkeiden käynnistäjänä ja myös tukee niiden toteutusta taloudellisesti. Yleisurheilussa olemme kehittäneet langatonta nopeudenmittausjärjestelmää kelaustuoliin. Pelianalyysin avulla on saatu tietoa pelitapahtumista sekä selvitetty pelaajien rooleja erilaisissa pelitilanteissa niin oman joukkueen kuin vastustajankin osalta. Se on kansainvälisen paralympiakomitean ([PC) hyväksymä tutkimus, jonka aineisto on kerätty Vancouverin paralympialaisissa. Joukkuelajeissa on selvitetty lajin kilpailullisia ja valmennuksellisia vaatimuksia lajianalyysin kautta. Erityinen haaste varsinkin meille soveltavaa tutkimusta tekeville on tutkimuksesta saatavan tiedon siirtäminen hyödynnettävässä muodossa loppukäyttäjille. Jos mietitään vammaisurheilun kenuää laajemmin, olisi ajankohtaista tutkia millä tavoin vammaishuippu-urheilun integroituminen lajiliittoihin on toteutunut. Sen validointi tutkimuksia sekä sen yhteyteen liitettävää palautejärjestelmää viimeistellään. Esimerkiksi ratakelauksessa kelaustuolin rakenteiden ja materiaalien kehittäminen sekä jousiammunnassa uusien nuoli tyyppien käyttäytymisen ja osumatarkkuuden tutkiminen ovat ajankohtaisia. Mikä olisi nähdäksesi mahdollisten jatkotutkimusten tavoite. Pelin jälkeen pelaajat ja valmentajat saavat videoja tilastopalautteen lähes välittömästi. Yleisurheilijoilla ja pöytätennispelaajilla on tehty tutkimus aikaeroon sopeutumisesta. Lontoon 2012 paralympialaisiin valmistautuminen on täydessä käynnissä ja kaikkien näiden tutkimusten päätavoitteena on tukea urheilijoiden valmentautumista tulevia arvokisoja kohti. Palaute voi olla yksilölajeissa esimerkiksi videokuvaa suorituksesta, tai grafiikkaa suorituksen aikana tuotetusta voimasta tai nopeudesta. Olisi hyvä selvittää miten prosessi on edennyt eri lajeissa käytännössä ja millaisia ajatuksia integroituminen on herättänyt niin vammaisurheilijoiden kuin vammattomienkin urheilijoiden keskuudessa. Myös tiettyihin erityiskysymyksiin voidaan etsiä vastauksia. Käytännön toteutus tapahtuu mahdollisimman lajinomaisissa olosuhteissa joko leirien, harjoitusten tai kilpailujen aikana. Valmentaja ja urheilija analysoivat palautetta yhdessä ja tekevät tarvittaessa muutoksia suoritustekniikkaan tai välineisiin. Mahdollisuuksien mukaan on valmentajille annettu myös reaaliaikaista palautetta ottelun kuluessa. Kaikkien KIHUn osaamisalueiden (biomekaniikka, fysiologia, pedagogiikka, psykologia, sosiologia) resurssit ovat soveltuvin osin käytössä tutkimuksissamme. Esimerkiksi jousiammunnassa on selvitetty nuolen ja nuolihyllyn käyttäytymistä laukaisutilanteessa. Mitä muuta liikunnan tutkimuksessa tulisi nähdäksesi jatkossa huomioida. Tutkimuksissa sekä hyödynnetään jo olemassa olevia rniuaus-, analyysija palautejärjestelmiä, muokataan tarvittaessa niitä vammaisurheiluun sopiviksi että myös kehitetään uusia menetelmiä. Mikä on niitten merkittävin hyöty. Mukana olevat urheilijat ovat lähes poikkeuksetta maajoukkuetasoa ja tulevat lajeista, joissa on realistista odottaa menestystä kansainvälisissä arvokisoissa. Menestyksellinen soveltavan tutkimuksen harjoittaminen pohjautuu aina vahvalle perustutkimukselle. Tuloksia esitellään myös sekä kansallisissa seminaareissa että kansainvälisissä tieteellisissä kongresseissa ja julkaisuissa. Erityisprojektilla on yleensä selvä yksittäinen tavoite: esimerkiksi aikaerotutkimuksesta saatuja tuloksia hyödynnettiin Pekingin paralympialaisiin valmistauduttaessa. Monitieteisyyttä olisi syytä edelleen korostaa liikunnan tutkimuksessa. Miten tutkimukset tehdään. Tutkimuksista saatavia tuloksia on siis pystyttävä hyödyntämään käytännön päivittäisvalmennuksessa mahdollisimman nopeasti. Miten tutkimusten tuloksia voi/on tarkoitus soveltaa. Urheilijalle ja valmentajalle pyritään antamaan jo mittaustilanteessa välitöntä palautetta. Joukkuelajeissa on pelianalyyseihin perustuneiden ottelukoosteiden avulla tuettu onnistuneesti joukkueiden taktista valmistautumista tuleviin otteluihin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät suoritustekniikan entistä tarkemman ja nopeamman analysoinnin lisäksi palauteja pelianalyysijärjestelmien kehittämiseen. Myös tutkimusryhmien välistä tiedonvaihtoa tulisi kehittää, samoin verkostoitumista eri tieteenalojen välillä. Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja toteutus suunnitellaan aina tiiviissä yhteistyössä lajin valmentajien, urheilijoiden ja muiden avainhenkilöiden kanssa. Välinekehitys menee maailmalla koko ajan kovalla vauhdilla eteenpäin, joten välineisiin liittyvää tutkimusta tarvitaan myös. Mihin kysymyksiin tutkimuksilla etsitään vastausta/lisätietoja. Tutkimushankkeet käynnistyvät yleensä vammaisurheilun kentältä tulleesta tarpeesta. Lisätietoja: lwisu.mo11o11en@l1ihu.fi UIKUNTA&TIED E47•2-3/2010 47. Tarkkuuslajeista kiväärija jousiammunnassa pureudutaan suoritustekniikkaan erilaisten biomekaanisten tutkimusmenetelmien avulla
Keskeisin osa projektia oli valtakunnallisen liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Nykyään yhä Ti\ YDENNYSKOULUTUKSEN LÄHTÖTILANTEEN ARVIOINTI Koulutuksen tuvoi ucct Resurssit cr ARVIOINTI ~~ TOTEUTUS C Lähik oulutusjaksot D OPEHAJI\N TYÖN MUUTOKSET KUVIO 1. Opettajat tarvitsevat uusimpaan tutkimukseen perustuvia tietoja ja taitoja kaikenlaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Olemassa olevat resurssit lähtökohtana Mallin lähtökohtana on Heikinaro-Johanssonin (1995) kehittämä liikunnanopetuksen yhteistyömalli, jossa painotetaan yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäyntiin osallistuvien ja siitä vastaavien henkilöiden kesken. Koululiikuntaa kaikille on projekti, joka käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella. Täydennyskoulutuksesta saatujen tulosten pohjalta on laadittu malli, joka soveltuu erityisesti opettajien pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen. Integraatio on keino toteuttaa inkluusiota, ja siinä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat tavallisessa yleisopetuksen ryhmässä. lnkluusio on siis filosofia ja toimintatapa, miten kaikkien oppilaiden oppimisen esteitä voitaisiin poistaa tai madaltaa ja miten heidän oppimistaan voitaisiin parantaa ja osallistumista lisätä. Hyvinvointia koululiikunnalla -tutkimukseen osallistuneista yläkoulun oppilaista 21 prosenttia ilmoitti, että heillä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa liikunnanopetukseen osallistumista. Samanaikaisesti oppilasryhmät ovat entistä heterogeenisempiä. Huovisen (2000) tutkimuksen mukaan oppilailla voi olla erityistä tuen tarvetta liikunnassa liittyen oppilaan vammaan tai pitkäaikaissairauteen, oppilaan sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen tai oppilaan kuntoon ja liikuntataitoihin. Liikunnanopetuksessa opetuksen eriyttämistä tai soveltamista tarvitsee siis moni sellainenkin oppilas, jolla muuten ei ole tarvetta erityisopetukseen. Täydennyskoulutuksen toteuttamismalli useampi erityisopetukseen siirretty oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä erityiskoulujen tai -luokkien sijasta. Mallia voi käyttää, kun halutaan edistää heterogeenisten oppilasryhmien koululiikuntaa. Tässä esillä olevan täydennyskoulutusmallin avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin. Tutkimusten mukaan noin viidesosalla oppilaista on erityistä tuen tarvetta liikunnassa. Opettajan työ on muuttunut yhä haasteellisernmaksi ja vaativammaksi. Opettajat tarvitsevat uusimpaan tutkimukseen perustuvia tietoja ja taitoja kaikenlaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. 48 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Koululiikuntaa kaikille toimiva malli opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen Liikunnanopetuksessa eriyttämistä tai soveltamista tarvitsee moni sellainenkin oppilas, jolla muuten ei ole tarvetta erityisopetukseen. Nimi kuvaa hyvin sitä, mikä tavoite hankkeelle asetettiin. P erusja erityisopetuksen rajapinnassa on käyty viime vuosina keskustelua integraatiosta ja inkluusiosta. Mallin vaiheita konkretisoidaan Koululiikuntaa kaikille täydennyskoulutuksesta saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta. Gergen 2000; Guskey 1986, 2002; Sherrill 2004; Siitonen 2000). On tärkeää, että opettajat omaksuvat erilaisia pedagogisia toimintamalleja ja työtapoja sekä kykenevät moniammatilliseen yhteistyöhön. lnkluusio tarkoittaa opetuksen järjestämistä tasa-arvoisesti kaikille oppilaille. Täydennyskoulutusmallin taustalla vaikuttavat myös sosiokognitiivinen näkemys, inkluusio filosofia, sekä konstruktivismi, joka tässä mallissa yhdistyy opettajien voimaantumiseen (empowerment) (mm. Monien selvitysten mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on Suomessa kasvanut, mihin vaikuttaa oppilasaineksen muuttumisen lisäksi myös diagnosoinnin tehostuminen
Hankkeessa tuettiin pyrkimystä yhteistyöhön ja 38 prosenttia yhteensä 103 hankkeesta olikin kahden tai useamman osallistujat yhteistyössä tekemiä. Arviointia tulee tehdä sekä koulutustapahtuman aikana että sen jälkeen. Kehittämishankkeiden ideointiin, suunnitteluun ja raportointiin varattiin aikaa jokaisella lähikoulutusjaksolla. Nykyaikainen opettajuus voidaan nähdä yhteisöllisenä, oman osaamisen jakamiseen perustuvana tiimityönä. Koulutusmateriaalina käytettiin muun muassa Koululiikuntaa kaikille kirjaa (Heikinaro-Johansson & Kolkka, 1998). Påäkouluttajia oli kaikkiaan seitsemän ja muina kouluttajina toimi yhteensä 52 henkilöä. On m yös varm istettava, että koulutus vastaa opettajien työssään kokem ia tarpeita. Opettajien etätehtävät ja omat kehittämishankkeet palvelivat suoraan heidän arki työtään ja he pääsivät heti soveltamaan tietoa käytäntöön. Olennainen osa koulutusta oli kehittämishanke, jonka kukin opettaja toteutti omassa työyhteisössään. Lisäksi koulutuksen vaikutuksia on hyvä arvioida myös myöhemmin, jolloin nähdään millaisia pysyviä vaikutuksia koulutuksella oli opettajan työhön. He toimivat kouluttajina opettajille suunnatuilla täydennyskoulutuskursseilla, joita järjestettiin yhteensä 13 eri puolilla Suomea. Koulutukseen hakeuduttiin etupäässä siksi, että opettajat kokivat tarvitsevansa tietoja ja taitoja liikunnanopetuksesta sekä liikunnanopetuksen soveltamisesta erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Jos koulutuksen aikana voidaan vielä tukea ryhmäläisten verkostoitumista, vertaisoppijoiden tiedot ovat käytössä myös koulutuksen päätyttyä. Koululiikuntaa kaikille -projekti osoitti, että myös aikuiskoulutukseen sopii hyvin yhteistyötä tukeva, opettajien voimaantumiseen perustuva lähestymistapa. Täydennyskoulutuksesta kerättiin palautetta sekä osallistujilta että kouluttajilta. Opettajat arvioivat muun muassa täydennyskoulutuksen merkitystä oman työnsä kannalta, omaa opetusympäristöään ja opettajuuttaan. Tavoitteiden m äärittely on tärkein asia tulevaa koulutu sta suunnitel taessa. Koulutus oli laajuudeltaan kolme opintoviikkoa. Jatkuva arviointi suuntaa sisällöt vastaamaan tarpeisiin Hankkeessa luotiin kouluttajaverkosto. Erilaisissa ryhmätyönä toteutettavissa tehtävissä ja keskusteluissa tämä tieto saadaan kaikkien osallistujien käyttöön. Lähikoulutusjaksoilla osallistujat saattoivat peilata omaa asiantuntemustaan kouluttajien ja muiden ryhmäläisten kokemuksiin. Esimerkiksi Koululiikuntaa kaikille -hankkeen kuluessa todettiin tarve tietylle opettajaryhmälle räätälöityyn tilauskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 261 henkilöä. Pitkäkestoinen täydennyskoulutus tarkoittaa vähintään lukukauden mittaista koulutusta, johon sisältyy låhikoulutusjaksoja, etätehtäviä ja tärkeimpänä omaan työhön liittyvä kehittämishanke. Myös maksuttomuus ja koulutus omalla asuinpaikkakunnalla houkutteli täydennyskoulutukseen. Resur sseill a tarkoitetaan sekä taloudellista tu kea että am m attitaitoisia kouluttajia. Niissä on eri-ikäisiä, erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Koululiikuntaa kaikille täydennyskoulutus toteutettiin prosessimaisena rnonimuoto-opetuksena, Kurssit olivat yleensä yhden lukukauden mittaisia ja sisälsivät kolme kahden päivän lähikoulutusjaksoa ja niiden välillä suoritettavia etätehtäviä. Jokaisella on paljon sellaisia kokemuksia ja tietoa, joista toisetkin voivat hyötyä. Ensim m äinen askel koulutuksen suunnittel ussa on lähtötilant een arviointi. Täydennyskoulutuksen perusrungosta muokattiin sopiva ohjelma varhaiskasvattajille ja erityisopettajille. Kehittämishankkeet lähtivät osallistujien omista tarpeista ja siksi aiheet sekä hankkeiden toteutus vaihtelivat suuresti. Omat kehittämishankkeet tehokkaita työkaluja Koululiikuntaa kaikille hankkeessa kävi selkeästi ilmi, että omat kehittämishankkeet ja projektit lisäävät koulutuksen vaikutusta. AikuiskoulutusryhmäL ovat usein heterogeenisia. Koulutuksen järjestämisessä tulee korostaa laatua määrän sijasta. Muutoksia tulee arvioida välittömästi koulutuksen päättyessä. Pääm ääränä oli edistää nykyisessä koululaitoksessa jo olevien resur ssien tehokkaam paa käyttöä sekä kouluyhteisössä toim ivien hen kilöiden kasvua yhteistyöhön ja verkostoitu m ista. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@jyu.fi Lähteet saatavissa kirjoittajalta LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 49. Täydennyskoulutus rakentuu kurssin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Näin yksittäisen kurssin sisältöjä ja toteutusta voidaan suunnata vastaamaan osallistujien tarpeisiin. Muutos opettajan työssä on koulutuksen tavoitteena. Koululiikuntaa kaikille täydennyskoulutuksessa kehitettiin ohjel m a, jossa opettaja saa erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin järjestäm isessä ja varsinkin liikunnanopetuksen sovel tam isessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Vuorovaikutuksellisin keinoin autettiin opettajaa löytämään uusia ratkaisuja opetuksensa kehittämiseksi. Koulutuksen menetelmien ja opetussisältöjen järkevä valinta vaikuttaa keskeisesti koulutuksen onnistumiseen. Käytännön harjoittelu ja demonstraatiot, keskustelut ja luennot linkittyivät yhteen lähikoulutusjaksoilla. Koulutuksen järjestäm iseen tarvitaan m yös riittävästi resur sseja. Kuvio 1). Erityisesti luokanopettajat ja erityisopettajat kokivat tietonsa ja taitonsa liikunnanopetuksessa puutteellisiksi. Täydennyskoulutusta järjestettäessä on tärkeintä, että koulutus lähtee osallistujien tarpeista ja koulutuksella on kiinteä yhteys työelämään. Täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttam inen etenee kolm en vaiheen kautta (ks
Kuva: ANTE RO AA LTO NEN FYYSISTEN OMINAISUUKSIEN TESTAAMINEN VAMMAISURHEILUSSA: Yksilöllisesti yhteistyössä tavoitteena menestys Vammaisurheilijat eivät ole yhtenäinen testausjoukko, vaan jokaisella testattavalla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa UK Sports World Class Performance Programme -ohjelrnan 50 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. kansainvälisissä arvokisoissa menestyneet urheilijamme Leo-Pekka Tähden johdolla. Samanaikaisesti vammaisurheilun yhteiskunnallinen arvostus ja merkitys ovat lisääntyneet huomattavasti erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana niin Suomessa kuin maailmalla. Nämä luvut kertovat osaltaan siitä miten varnrnaisurheilu on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana: harrastuneisuus on lisääntynyt ja laajentunut kansainvälisesti yhdessä lajikirjon kasvamisen kanssa. Talvikisoissa kehitys on ollut maltillisempaa: kun ensimmäisissä talvikisoissa Örnsköldsvikissä vuonna 1976 oli mukana 314 urheilijaa 17:sta maasta, osallistui Vancouverin paralympialaisiin vuonna 2010 ennätykselliset 44 maata ja 507 urheilijaa. Testaajan, valmentajan ja urheilijan välinen yhteistyö testipatteriston laadinnassa, itse testaamisessa ja tulosten tulkinnassa korostuu. Myös fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen ja testaaminen on näin ollen noussut yhä suurempaan rooliin. Vammaisryhmien kilpaja huippu-urheilu on lähestynyt vammattomien vastaavaa, mikä näkyy muun muassa vammaisurheiluun kohdistuneen taloudellisen panostuksen merkittävänä kasvuna. Pekingin paralympialaisissa suomalaisia oli mukana noin 30 ja Vancouverissa puolestaan 5. z w z i'i: w ~ :i::: ~ a: <t: ~ J ärjestäytynyt vammaisurheilutoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen Englannissa ja ensimmäiset paralympialaiset pidettiin Roomassa 1960. Päämääränä on menestys. Lajikirjon lisääntyessä sekä harrastuspohjan kasvaessa ja laajentuessa on ollut luonnollista, että vammaisurheilussakin kansainvälinen kilpailu on kiristynyt ja harjoittelu ammattimaistunut kaikilla sektoreilla. Saatu tieto pitää pystyä hyödyntämään käytännön työssä. Kun noihin kisoihin osallistui 400 urheilijaa 23:sta maasta ja lajeja oli yhteensä kahdeksan, oli Pekingin paralympialaisissa vuonna 2008 osallistujia jo noin 4000 yhteensä 145:stä maasta ja lajien lukumäärä oli noussut kahteenkymmeneen. Kotimaassa vamrnaishuippu-urheilun arvostuksen nousuun ovat vaikuttaneet mm
Olympialaiset E 200 . 250 • Paralympialaiset . Kansakuntien määrän kehittyminen paralympialaisten ja olympialaisten kesäkisoissa. Testausprotokollan rakentaminen on yhteistyötä lajiasiantuntijan ja testaajan välillä. Säännöt kulkevat pääsääntöisesti olympialaisten pöytätenniksen mukaisesti (erävoitto 11 pistettä, otteluvoitto 3 erää, maksimissaan pelataan 5 erää). Lajianalyyttistä kirjallisuutta on poytätenniksestä vammattomien saati vammaisurheilun eri vammaluokkien kohdalla saatavilla verrattain vähän. . Lisäksi urheilijan yksilöllisyyden huomioiminen nousee vammaisurheilussa vammattomia huomattavasti suurempaan rooliin johtuen vammojen laadun ja asteen moninaisuudesta. Pöytätennis ja amputoitujen vammaisurheilijoiden testaaminen Yhteistyössä Suomen lnvalidien Urheiluliiton ja Suomen Pöytätennisliiton lajivalmentajien kanssa luotua pöytätenniksen testipatteristoa (taulukko 1) on käytelty Liikuntakeskus Pajulahdessa vuodesta 2007 alkaen. Testausta ohjaavina tekijöinä oleellista on tieto siitä, että maksimaalinen pallonnopeus on parhaimmillaan 17-20 m/s, kahden lyönnin välinen aika vaihtelee 0,4-0,8 s välillä ja polvikulma on keskimäärin 110° (min 90°) ( Christiansson 2003; Christiansson 2000). Tehty tutkimustyö (Kiina, Japani, ent. Lajiriippuvaisilla testeillä on usein olemassa selkeä yhteys itse lajisuoritukseen ja näin testaamisen merkitys ja mielekkyys harjoittelua ohjaavana tekijänä nousee suurempaan rooliin. Tutkimusten mukaan vammattomilla pelaajilla keskisyke pelin aikana on keskimäärin 162-172 lyöntiä minuutissa (Djokic 2003). Testaajan on tunneuava lajin biomekaaniset ja fysiologiset vaatimukset sekä urheilijan vamman aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset rajoitteet. Jugoslavia, Ranska, Saksa, Ruotsi) on liittynyt lähinnä lajin taktiikkaa ja tekniikkaa koskeviin selvityksiin, joten fyysisten ominaisuuksien testausprotokollan laatiminen on perustunut vaillinaisen tutkimustiedon lisäksi kokemusperäiseen tietoon. Lajiasiantuntijalla puolestaan on oltava käsitys eri testaustavoista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista lajija urheilija-analyysi huomioiden. .11: . ,.,, :,a 150 • E • C: • -~ ~ 'E 100 ::J . Samat testaamisen periaatteet Vammaisurheilijoiden fyysisten ominaisuuksien testaamisessa pätevät samat yleisesti hyväksytyt periaatteet (ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription, 8th Edition, 2009) kuin varnmattornillakin urheilijoilla ja muilla asiakasryhmillä: terveydentilan, riskitekijöiden ja lähtötason selvittäminen ennakkoon, testauksen hyötyjen ja haittojen selventäminen testattaville ja testitavan turvallisuuden varmistaminen. kautta taloudellinen tuki vammaisurheiluun oli Sydneyn olympiadilla 11,2 miljoonaa euroa, Ateenan olympiadilla 16,5 miljoonaa euroa ja Pekingin olympiadilla 32,9 miljoonaa euroa. Kuten urheilussa yleensäkin olipa kysymys yleisistä tai lajikohtaisista testeistä, laboratoriotai kenuätesteistä, ei testausta tehdä vammaisurheilussakaan testaamisen ilosta vaan sillä tulee olla selvä tavoite ja tarkoitus. Pallon halkaisija on 40 mm ja paino 2,8 g. ... • ,a UI • C: 50 ~ • • • • • • • KUVA 1. Pöytätenniksessä on vammaisurheilupuolella sekä pystyettä pyörätuolipelaajia, jotka kilpailevat sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa. . Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi taidon, tekniikan ja taktiikan lisäksi voidaan fyysiseltä puolelta näin LJIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 51. .11: :,a . Testipatteristo laaditaan tyypillisesti kattamaan fyysisten perusominaisuuksien (lajista riippumattomat yleiset testit) ja lajikohtaisten ominaisuuksien (Iajispesifit testit) testaamisen. Testipatteriston laadinnassa lajianalyysin huomioiminen on luonnollisesti tärkeää niin vammaisurheilussa kuin vammattomienkin puolella, mutta vammaisurheilussa se vielä korostuu johtuen urheilijoiden käyttämistä kompensatorisista liikemalleista
Pöytätennikseen laaditun voima-nopeusominaisuuksien testipatteriston avulla on mm. iskuttavat hyppelyt ovat mahdollisia alaraaja-amputoiduilla vammaisurhei Ii joilla. Esimerkiksi isometrisissä maksimivoimatesteissä on haettava jokaiselle yksilöllisesti sopiva nivelkulma, mistä maksimaalinen voimantuotto onnistuu: näin ollen nivelkulma ei välttämättä vastaa vammattomien yleisten ohjeiden tai lajianalyysin suosituksia. Amputoituja vammaisurheilijoita testattaessa testin toteutus on yksilöitävä vamman sijainnin ja laadun mukaan jokaisen kohdalle erikseen siten, euä testin toistettavuus ei vaarannu. Oikealla Esa Miettinen valmistautumassa staattiseen hyppyyn. Maksimivoiman ja aerobisen kestävyyden osalta vaaditaan tietty minimitaso siten, että nämä ominaisuudet eivät muodostu rajoittaviksi tekijöiksi suorituksen kannalta. Testaaminen on osaltaan lisännyt harjoitusmotivaatiota ja itseluottamusta. fyysisten ominaisuuksien kehittymisestä harjoituskauclen eri vaiheissa testattaessa ja toisaalta kunnon ajoituksen onnistumisesta kilpailukaudella. Nopeus Reaktionopeus: • monivalintareaktiotesti (valoärsykkeestä sivusuuntainen lajinomainen liikkuminen satunnaistaen oikealle ja vasemmalle) Liikenopeus: • ylä raajan toistoliikkeen nopeus (kämmenja rystypuoli) 3x10 s / 15 s • alaraajojen toistoliikkeen nopeus 15 s • "shadow" (sivuja syvyyssuuntainen moniulotteinen liikkuminen, alue 5x5m) l Nopeusvoima Räjähtävä voima: • staattinen hyppy, kevennyshyppy (elastisuusprosentti) • heittoporttitesti 3 kg 2 kg 1 kg koripallo lentopallo (kiertoheitto jalat vierekkäin) Pikavoima: • reaktiivisuushyppely (päkiähyppely) 6 s • anaerobinen hyppely (kyykkyhyppely) 3x6 s/ 15 s Maksimivoima Ylävartalo: • isometrinen vartalon koukistus ja ojennus (vatsaja selkälihakset) • dynaaminen penkkipunnerrus (kyynärvarren ojentajat, rintalihakset) Alavartalo: • isometrinen jalkojen ojennus yhdellä ja kahdella jalalla (jalkojen ojentajalihakset) • nilkkojen ojennus (pohkeet) • polven ojennus yhdellä ja kahdella jalalla (etureidet) Maalipallo ja näkövammaisten urheilijoiden testaaminen Miesten ja naisten maalipallomaajoukkueiden laajempi fyysisten ominaisuuksien testaaminen (taulukko 2) aloitetaan Pajulahdessa vuoden 2010 aikana. TAULUKKO 1. 52 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Yleisenä huomiona voidaan todeta, euä nykyajan proteesit mahdollistavat lähes "normaalin" testauksen,jolloin mm. Pöytätenniksen voima-nopeusominaisuuksien testipatteristo. ollen nostaa nopeus (reaktio-, räjähtävä-, liikenopeus), nopeusvoima (räjähtävä, pikavoima) ja anaerobisen tehon ylläpito. Lisäksi se on antanut lisätietoa ja auttanut selkeyttämään olennaisimpia harjoituskohteita, Miettinen kertoo testauksen hyödyllisyydestä käytännön harjoitteluun. Kansainvälisesti tunnettuja lajinomaisia testejä ei ole KUVA 2. seurattu lajissa vaadittavien ominaisuuksien kehittymistä ja ohjattu harjoittelua Pekingin paralympialaisissa 5: nneksi sijoittuneen Esa Miettisen (arnputaatiovarnma) (kuva 2) kohdalla. Näin ollen vertailu on usein mielekästä ainoastaan omaan kehittymiseen eikä niinkään muiden tuloksiin, vaikka kyseessä olisi sama vammaluokka. Vasemmalla pöytätenniksen heittoporttitestin mittausasetelma. valmentaja Jarno Pellovaon mukaan testaus on kertonut hyvin mm
TAULUKKO 2. CP on kehittyvien aivojen liikkeistä ja asennoista vastaavien keskuksien ja niiden yhteyksien kertavaurio,joka syntyy tyypillisesti raskauden aikana tai varhaislapsuudessa (0-3-v). LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 53. CP-vammaisten urheilijoiden testaamisessa oleellista on tietää CP:n (Cerebral Palsy) aiheuttamat rajoitteet harjoitteluun ja testaamiseen. Oman erityisvaatimuksensa lajin urheilijoiden fyysisiin, teknisiin ja taktisiin ominaisuuksiin aiheuttaa vastustajan heittämän pallon liikeradan ennakointi ja puolustamisen orientoituminen kuuloaistin perusteella. Pelivälineenä on 1250 g painava pallo, jonka äänilähteenä toimivat pallon sisällä olevat kulkuset. ollut tiedossa joten testausjärjestelmän kehitystyö on aloitettu lajianalyy sin kautta hyödyntäen muun muassa KlHU:n tekem ää miesten maalipallon teknis-takrista lajianalyy siä Pekingin paralyrnpialaisista (Lehto ym. Aerobinen kestävyys Suora maksimihapenoton testi (pp-ergometri) Joukkueen pelaajien voima-nopeusominaisuuksia on seurattu säännöllisesti vuosittain harjoituskauden eri vaiheissa käyttäen testeinä jalkapallossa vammattomien puolellakin tyypillisesti käytössä olevia nopeussekä nopeusja rnaksimivoiman testejä: 30111 kiihdytys paikalta (10111 väliaika), kevennyshyppy, staattinen hyppy (elastisuusprosentti), isometrinen maksimaalinen jalkojen ojennus sekä vartalon koukistus ja ojennus. Pelin kokonaiskesto aikalisät (3 x 45 s) huomioiden on näin ollen yleensä 37-38 min ja arvokilpailuissa pelataan yksi peli päivässä. 90 s) ------. Nämä hahmotushäiriöt voivat liittyä myös kuulotai nåköaistiin. Kymmenen minuutin hyökkäysajan aikana heittoja kertyy pelissä yhteensä n. Päämääränämme on, että kaikki testaus ja analysointi vie kohti menestystä saatu tieto pitää pystyä hyödyntämään käytännön työssä, Juntunen painottaa. Jalkapallo ja CP-vammaisten urheilijoiden testaaminen Pajulahti on tehnyt yhteistyötä CP-vammaisten jalkapallomaajoukkueen kanssa vuodesta 2008 alkaen. Naisten maalipallomaajoukkueen valmentajan Riikka Juntusen mukaan vammaisurheilijat eivät olekaan yhtenäinen testausjoukko, vaan jokaisella testattavalla on omat erityispiirteensä. Pelialue on lentopallokentän (9 x 18 m) kokoinen ja maalit kentän päädyissä ovat kokoa 1,3 x 9 m. KlHU:n mittausten mukaan miesten maajoukkueessa pallon lahtöuopeus vastustajan kädestä on ollut parhaimmillaan 72.3 km/h (keskiarvo 60.5 km/h) ja naisilla vastaavasti 54.1 km/h (keskiarvo 45.1 km/h). 70 ja korkeintaan 50 heittoa pelaajaa kohden (sama pelaaja ei saa heittää kolme kertaa peräkkäin). Maalipallossa pelaajat luokitellaan näkökyvyn mukaan kolmeen luokkaan: Bl (sokea), B2 (vaikeasti heikkonäköinen) ja B3 (heikkonäköinen). Puolustettaessa pelaajat heittäytyvät kyljelleen puolustusalueella maksimoiden torjunta-alansa laittamalla kädet vartalonsa jatkeeksi. Karsastusta on neljäsosalla CP-vammaisista. Näkövammaisten urheilijoiden testaarnisessa juntunen korostaa, että tärkeää on kertoa kaikki testissä tehtävä urheilijalle etukäteen ja testi tilanteessa pitää huolehtia siitä, että urheilija saa kaiken tarpeellisen informaation. Kentän rajat merkitään teipillä, jonka alle laitetaan naru pelaajien orientoitumisen helpottamiseksi. -Turvallisuus ja terveys pitää tietysti huomioida vammaisurheilijoiden kuten muidenkin testauksessa. Näkövammaisista urheilijoista osa näkee tarkasti pienelle alueelle (putkinäkö), osa näkee hahmoja, osa erottaa valon ja vain muutama ei näe mitään, hän sanoo. Maalipallo on näkövammaisille kehitetty joukkuepeli, jota pelataan kahdella kolm en hengen joukkueella tehokkaan peliajan ollessa 2 x 10 min (erätauko 3 min). Nopeus Reaktioja liikenopeus: • monivalintareaktiotesti (kuuloärsykkeestä sivusuuntainen lajinomainen liikkuminen satunnaistaen oikealle ja vasemmalle) Nopeusvoima Räjähtävä voima: • heittoporttitesti 3 kg 2 kg 1,25 kg koripallo (kiertoheitto jalat vierekkäin) Maksimivoima Ylävartalo: • isometrinen vartalon koukistus ja ojennus (vatsaja selkälihakset) • dynaaminen leuanveto: toistomaksimi omalla kehonpainolla (kyynärvarren koukistajat) Alavartalo: • isometrinen jalkojen ojennus yhdellä ja kahdella jalalla (jalkojen ojentajalihakset) Nopeustaitavuus ja anaerobinen suorituskyky Orientaatiorata (vakioitu, 18-30 pistettä ajalla, kesto n. CP ei ole yhtenäinen vamma, vaan oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivammaisuuteen. 2009). Yleisin on puhevamma, epilepsia esiintyy 30 prosentilla, vaikea henkinen kehitysvamma 25 prosentilla. Noin 80 prosentilla CP-vammaisista on jokin liitännäisvamma. Juntusen mielestä luotettavien testien tekeminen vie urheilijoita ja heidän lajiaan eteenpäin. Heitettäessä pallon on kosketettava lattiaan ennen puolueetonta aluetta (6 m). Maalipallon testipatteristo (naiset). Kuuloon liittyvistä hahmotushäiriöistä kuuloärsykkeiden erottaminen ympäristöstä tai kuullun ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Häiriintynyt raajojen asentotunto vaikeuttaa liikkeiden kehitystä ja hallintaa. CP-vammaisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Samuel Siikasen ja apuvalmentajajari Hynnisen mukaan juuri erilaisten liitännäisvammojen vaikutukset toisiinsa ja eri aistien yhteistoiminnassa esiintyvät ongelmat tekevät CP-vammaisten urheilijoiden testaamisesta haastavaa
• Usein urheilijalla itselläänkään ei ole täyttä varmuutta siitä miten vamma vaikuttaa kuhunkin testiin, joten totuttelu ja kokeileminen on tehtävä nousujohteisesti. 54 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Se edellyttää, että saatua tietoa päästään hyödyntämään käytännön valmennustyössä. 2003. ldrottshögskolan i Stockholm. Fyysisten ominaisuuksien testaamisen merkitys vammaishuippu-urhei lussa tulee todennäköisesti nousemaan tulevina vuosina kansainvälisen kilpailun kiristyessä. & Juntunen, R. On vaikea olla tietoinen jokaisen vamman aiheuttamista liike-, tasapaino-, hahmotusja koordinaatiorajoitteista, kun suunnitellaan urheilijoiden fyysisten ominaisuuksien yksilöllistä kehittämistä, hän toteaa. Christiansson, E. Joukkueen yhteinen aika on käytettävä tehokkaasti hyväksi ja tämä asettaa usein haasteita muun muassa yksilön fyysisten ominaisuuksien kehittämiselle. Oikeanlaisella testauksella pystytään suunnittelemaan yksilön fyysisten ominaisuuksien harjoittelu tarkasti, jolloin myös omalla ajalla suoritettu harjoittelu tehostuu merkittävästi. • Vammaisurheilussa ei useinkaan voida verrata tuloksia muihin vammaisurheilijoihin vammatyypin ja laadun vaihtelusta johtuen a tällöin voidaan erityisesti painottaa testauksen merkitystä urheilijan oman kehittymisen kannalta. En studie över förflyttningar inom bordtennis. Päämääränä menestyminen testauksesta saatava tieto hyödyttämään valmennusta Lähtökohtaisesti fyysisten perusja lajiominaisuuksien testaamisessa ei ole eroa vammaisurheilijoiden ja vammattomien välillä: lajianalyysin huomioiminen on keskiössä testipatteriston valinnassa ja yksilö otetaan huomioon testausja palautteenantotilanteissa. En studie av bollhastighet och precision inom bordtennis. 2009 Miesten maalipallon teknis-taktinen lajianalyysi. Toki vammaisurheilijoiden testaamisessa on kuitenkin omat erityispiirteensä. Joukkueurheilun problematiikassa on usein kysymys tasapainosta joukkueja yksilökohtaisen harjoittelun välillä. Tämä ongelma korostuu vielä CP-vammaisten jalkapallossa johtuen juuri vammojen laadun moninaisuudesta. Testaus on osa lajin ja yksittäisen urheilijan kehitystyötä ja sen lopullisena päämääränä huippu-urheilussa on luonnollisesti menestyminen. Siikasen mukaan testauksella pystytään kuitenkin pienentämään tätä ongelmaa. Valmentajat korostavat myös henkisten ominaisuuksien ja hahmotuskyvyn puutteiden vaikutusta testaamiseen. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. 2003. Tämä vaatii jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä urheilijoiden, valmentajien ja testaajien välillä. MARKO HAVERINEN, LitM valmennuksen kouluttaja ja testaaja Liikuntakeskus Pajulahti Sähköposti: marko.haverinen@pajulahti.com LÄHTEET Djokic 2003. Lehto, H., Häyrinen, M., Laitinen, T., Collet, K., Pelkonen, T. Christiansson, E. Heart rate monitors in table tennis sport: physiological aspects of the heart rate during the match and training. Ei liene liioiteltua sanoa, että jokainen CP-vamma on erilainen. ldrottshögskolan i Stockholm. Lisäksi suunnitelmallisella testauksella päästään seuraamaan ominaisuuksien kehittymistä pitkällä aikavälillä ja ohjaamaan harjoittelua haluttuun suuntaan yksilötasolla. • Testaajan, valmentajan ja urheilijan välinen yhteistyö testipatteriston laadinnassa, itse testaamisessa ja tulosten tulkinnassa korostuu, koska vammaisurheilussa ei useinkaan valmiita ratkaisuja ole olemassa vaan ratkaisumallit on luotava itse. Vammaisumeilijoiden fyysisten ominaisuuksien testaamisen erityispiirteet: • Lajianalyysin merkitys ja yksilön huomioiminen korostuvat, koska vammaisurheilijat eivät ole yhtenäinen testausjoukko saman lajin ja vammaluokan sisälläkään: "jokainen vamma on erilainen" • Yksilökohtaiset erot testien toteutustavassa ja modifioinnissa ovat suurempia vammattomiin verrattuna johtuen eriasteisten vammojen aiheuttamista vaihtelevista rajoitteista. • Testitulosten tulkinnassa ja palautteenannossa on oltava varovainen, koska vammattomille urheilijoille suunnitellut yleiset ohjeet tulosten tulkinnassa saattavat vääristää juuri vammaisurheilijalle soveltuvia harjoitusohjeita. Testauksen avulla pystytään tekemään ja syventämään monen vammaisurheilulajin lajianalyysiä urheilijaan kohdistuvien fyysisten perusja lajiominaisuuksien osalta
..:. , ', . . huomioidaan erilaisilla tyy kovaa il<äjolitamisen m · etelmiJ~ työnkudan muovaamisella. ,i' .;, . , • -~ t"( · eläköitvvi ::"• . ~ clessaon. . .. öntt;!l<ijät .. . ·... . rjessa sekä optim isen ikään • • ~ allis vo1mavar0Ja. 11 ~ yopo .__,-., Kelion il<ä saattaa ava toimint~~Y.!ivisyyttä uudella ta oisaa tarlcoitul<senmul<aisesti ja ylcsilöllisesti.· "'· Kuva.· ANTERO AALTONEN LIIKUNTA&TIEOE47•2-3/2010 55. _ U, ant mommutkamen1a moniulotteinen •s· uornalain iTyöelämäss · n_ tyvät tv _ .. ' ' ~ ~ 1 ~ A kale:nteris,1 :~ ·' cho __ . ,,, .. ,.. , .. • ,...1 ,1atta~a osaan Kronologinen~ Ja tolminta "t kuitenkaan vanhene työpanos 1c 1 lineaarisesti.iTyöelä~ ä hy yl<y tar~ttaa hyvä" a 1yJl·oi1rn toimintal<ylcyä, suorituskyky .
Yksiutäisillå biomarkkereilla ei kyseistä korrelaatiota ole pystytty osoittamaan.(Karasik et al 2005) Toimintakyvyn kartoittamisen menetelmänä Kehon Ikä-kartoitus on terveyskunnon mittauskokonai56 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Se on suomennettu ja julkaistu Stakesin toimesta vuonna 2004 täydentäen WHO:n toista, terveydenhuollon vakiintunutta ja paljon laajempaa !CD-luokitusta, joka on kansainvälinen tautiluokitus. Kansainvälinen LCF-luokitus (l nternational Classification of Functioning, Disability and Health) on WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakykyisyyden, toimintarajoitteiden sekä terveyden kansainvälinen luokitus. Ainoa absoluuttinen ikäänt ymisen tarkastelun tapa on kalenterista luettava ikä kro nologinen ikämme. Objektiivista korrelaatiota kronologiseen ikään ei ole havaittu mutta kronologisen iän kanssa parhaiten korreloiviksi on todettu keuhkojen toimintamittaukset, puristusvoima, verenpaine sekä kuulo ja näkötarkkuus (Ranta 2004). Työelämässä toimintakykyisyyden arviointimenetelmät vaihtelevat ammateittain hyvin paljon. Toimintakyvyn muutokset eivät ole lineaarisia eivätkä suoraan ikään verrannollisia. Biomarkkereina on käytetty esimerkiksi munuaisen toimintaa kuvaavia suureita, ihon kimmoisuutta, keuhkojen toiminnan mittauksia, luun tiheyttä ja maksimivoimaa. Kuitenkin ympäristötekijät vaikuttavat suur elta osin ikääntymiseemme ja silloin ikääntymistä voidaan tarkastella myös biologiselta kannalta, toimintakyvyn näkökulmasta. Biologisen iän indeksi on luotettavin kun se on koottu useista ikääntymisen biomarkkereista. Ihmisen ikääntyminen on hyvin yksilöllistä ja sitä voidaan tarkastella monelta eri näkökulmalta. Biologinen ikä liitetään usein toimintakyvyn ikämuutoksiin, joita voidaan määrittää erilaisilla indekseillä. Tutkimuksiin ja kliiniseen kokemusperäiseen tietoon perustuen tiedämme, että fyysinen terveydentila korreloi työkykyyn niin, että paremmassa fyysisessä kunnossa olevat pärjäävät työelämässä paremmin (Naumanen). Toimintakykyisyyden määritelmän ympärillä on tehty paljon merkittävää työtä, mutta mikään menetelmä tai työskentelytapa ei ole vakiintunut perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon käytärueeksi pysyvästi. ja toimintakykyisyydellä on yhä suurempi merkitys arjen kiireessä. Mutta voisiko se olla perusteltua myös työntekijälähtöisessä, yksilöllisessä johtamisja esimiestyössä. Työeläkevakuuttajat TELA ja Suomalainen lääkäriseura Duodecim toteuttivat vuosina 2006-2008 Toimintakyvyn arviointiprojektin, jonka tavoitteena oli lisätä toimintakykyisyyden käyttöä terveydenhuollon tulosmittareina. Sen tavoitteena on parantaa toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin laatua ja yhdenmukaisuutta sekä yhdenmukaistaa käytettävää terminologiaa. edellyttämällä tavalla. Sekä 2,5 vuoden että 7,5 vuoden seurannassa indeksin on osoitettu olevan luotettava kuolleisuuden sekä kognitiivisen ja fyysisen suorituskyvyn ennustetekijä. Näin tarkasteltuna ikääntymisen määritelmä onkin varsin mielenkiintoinen, sillä kukapa ei haluaisi olla toimintakyvyltään ikäistään paremmassa kunnossa. Tämänkaltainen toimintakyvyn kartoittaminen onkin varsin perusteltua fyysisesti vaativissa ammateissa. Fyysinen toimintakyky jaotellaan yleiskestävyyteen, lihaskuntoon ja motorisiin taitoihin. Suomessakin on TOLMLA 2007-2010 -hanke, joka kokoaa kansalliseksi verkostoksi toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijat sekä tuloksia hyödyntävät henkilöt eri toimialoilta. Työntekijän suoriuduttua testeistä hän saa oikeuden jatkaa työssään, mutta fyysisen toimintakyvyn heikennyttyä työnantaja sopeuttaa työn kuvaa kyseiselle henkilölle soveltuvaan suuntaan työturvallisuuslain 8.pykälän Muuttuisiko mikään, jos keski-iältään 48-vuotias työyhteisö olisikin toimintakyvyltään 60-vuotias. Ikä ja toimintakyky eivät kulje käsi kädessä Toimintakykyisyydestä keskusteltaessa on hyvä muistaa sen moniulotteisuus (fyysinen ja psyykkinen sekä sosiaalinen) sekä näiden objektiivisen mittaamisen haasteellisuus. Eläkejärjestelmämme on rakennettu tämän kultaisen standardin pohjalta ja eläkeiän nostamiseen eri ammattiryhmissä on tällä hetkellä kova paine, onhan keskimääräinen elinaikaennusteemme noussut koko ajan. Esimerkiksi pelastajat, poliisi p puolustusvoimat käyttävät toimintakykyä kartoittavia fyysisiä testejä työntekijän työkykyisyyden arvioinnissa. Toimintakyvyn arviointi pohjana myös sen edistämiselle Maailmalla on tehty paljon arvokasta työtä toimintakyvyn arvioinnin toteuttamiseksi mahdollisimman objektiivisesti. Työterveyslaitoksen mukaan fyysinen toimintakyky on työkyvyn perusta. lCF ei tarjoa toimintakyvyn arviointimenetelmiä, mutta se ohjeistaa moniammatillista työnjakoa toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Ikääntyminen heikentää hyvin yksilöllisesti eri osa-alueita ja ikääntymismuutokset voivat ilmetä jo alle 30-vuotiaana. Ehkäpä ikäjohtaminen saisi uuden näkökulman yksilötasolla. Myös sukupuolten välillä muutosten esiintyminen on erilaista (Työterveyslaitos 2010). Ikä kehostamme. Miten jaksan, osaan, ehdin ja haluan siinä arjen keskellä
Toimintakykyä toki tarvitaan kaikenikäisenä. Ehkä meillä työikäisilläkin tulisi olla lääketieteellisesti painottuvan työterveyshuollon lisäksi myös Ii ik un tatieteel lisesti painottuvat toi 111 i n takykyisyyden arviointimenetelmät osana terveystarkastusta. Kartoitus voi motivoida yksilöllisesti kehittämään itseään ja sitä kautta työkykyään sekä havainnoimaan myös työkuormituksen ylilyönnit ennen vakavaa vastoinkäymistä, sairastumista, tapaturmaa jne. "Onneksi me emme vanheneikähän on vain sarja numeroita" MIKA LIUKKONEN, LL Työterveyslääkäri Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Lääkärikeskus Mehiläinen, Lahti Sähköposti: mika.liukkonen@pajulahti.com LAHTEET ICF Toimintakyvyn, toiminta rajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Studies in sport, physical, education and health 100. Kenties työikäisten toimintakykyä voitaisiin ennustaa paremmin, kun työn vaatimukset sekä kunkin työntekijän toimintakyky voidaan yhdistää tarkoituksenmukaisesti. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2005 May; 60 (51: 574-587 Naumanen P: The health Promotion of Aging Workers from the Perspective of Occupational Health Professionals. Diabetes Ia lääkäri 2002:1. Karasik D, Demissie S, Cupples LA, Kiel DP: Disentangling the Genetic Determinants of Human Aging: Biological Age as an Alternative to the Use of Survival Measures. Kehitystyössä on käytetty hyväksi noin 7000 henkilön kunnon ja terveydentilan kartoitustuloksia. Alimman kehon iän omaavilla todennäköisyys oli yksi sadasta ja korkeimman keho iän osalta vastaavasti yksi kuudesta. lnternetpohjaisen kyselyn tuloksena 78 prosenttia vastaajista koki kartoituksen ierveyskuruoa konkretisoivana ja 87 prosenttia vastaanoton sujuvuutta lisäävänä konkreettisena työkaluna. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2004. Diabetesriskin arvioimiseen käytimme diabetesliiton riskiarviointi kyselyä (Lindström 2002). Kehon ikä motivaattoriksi. Sekä lapsuudessa että vanhuudessa eniten elämäämme rajoittavat seikat liittyvät usein toimintakykyyn Ja toiminnallisiin asioihin, mutta työi käisillä tämän kaltaista toimintakykyä kartoillavaa toimintamallia ei ole lukuun ottamatta muutamia ammattiryhmiä. www.toimia.fi Fyysinen toimintakyky-osio. suus,joka määrittää kehon biologisen iän (BodyAge) perustuen tutkittavan henkilökohtaisiin tietoihin (ikä, sukupuoli), terveydentilamittauksiin (painon sopivuus, kehon rasvaja vesimäärä, lepoverenpaine, veren kolesteroliarvot), fyysisen aktiivisuuden (neljä eri luokkaa: inaktiivista urheilijaan) sekä aerobisen kunnon, lihaskunnon ja liikkuvuuden avulla. Elimistömme toimintakykyä kartoittavista tutkimuksista saattaa olla konkreettista apua ihmisten terveyskunnon tarkastelemiseksi toimintakykyisyyden näkökulmasta. Vuosien 2008-2010 aikana kerätyssä aineistossa (n=304) ilmeni selvä korrelaatio kohonneen kehon iän ja diabeteksen riskin välillä. Public Health Nurs, 23(1) 37-45 Ranta S: Vanhenemismuutosten eteneminen. Mittauskokonaisuuden on kehittänyt Polar Electro Oy:n omistama Healihf irst-yhuö Albuquergussa Yhdysvalloissa. Tietotekniikka mahdollistaa jo nyt useiden monimutkaisten toimintakykykartoitusten konkretisoinnin indeksiluvuksi kehomme iäksi. Internet www.ttl.fi LIIKUNTA&-IED E47•2-3/2010 57. Lindström J, Tuomilehto J: Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointi. Tämän perusteella voimme todeta kehomme ennenaikaisen ikaåruymisen lisäävän aikuistyypin diabeteksen riskiä. Kun kehon biologinen ikä suhteuteuiin kronologiseen ikään ja arvioitiin todennäköisyyttä sairastua diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa olivat erot merkittäviä. Tällä saavutetaan parhaimmillaan yksilöllinen ja terveyttä ylläpitävä tai jopa parantava kokonaiskuormitus työn tekijälle. Työterveyslääkärin näkökulmasta tarkastellen kehon ikä voi olla se konkretisoiva motivaauori, joka jää usein pelkkien mittaustulosten, laboratorioarvojen tai kävelytestin jälkeen löytymättä. Siksi tarvitaan terveyttä edistäviä motivaattoreita ja uusia tarkastelutapoja työn ja terveyden välille myös työn ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan jopa yli 80-vuotiaat hyötyvät suuresti liikunnasta ja itsenäisen selviytymisen kannalta liikunnalla on erittäin suuri merkitys nimenomaan eläkeiässä. 75-vuotiaiden henkilöiden antropometristen ominaisuuksien, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvykkyyden muutokset viiden Ia kymmenen vuoden seuranta-aikana.Väitöskirja. Omassa tutkimuksessamme työterveydenhuollon ammattihenkilöt (n= 14) testasivat menetelmän käyteuavyyuä asiakkaillaan (n= 155) vuonna 2008. Lapsena se voi olla vaikka puuhun kiipeämisen tai juoksemisen, leikkimisen toimintakykyä, aikuisuudessa työn vaatimusten ja harrastusten vaatimaa toimintakykyä ja ikääntyneillä kotona pärjäämisen ja arjen haasteiden toimintakykyä. Muuttuisiko mikään, jos keski-iältään 48-vuotias työyhteisö olisikin toimintakyvyltään 60-vuotias7 Ehkäpä ikäjohtaminen saisi uuden näkökulman yksilötasolla. Stakes, 2004. Mihin riskitestilomake perustuu. Ikääntyvä työväestö asettaa erityisvaatimuksia sekä työnantajalle että työterveyshuolloille. Ihmisten työ ja toimintakykyyn vaikuttavat vahvasti ympäristötekijät ja sen vuoksi pelkästään työpaikalla tapahtuva terveyttä edistävä toiminta ei anna terveyden säilyttämisen tai parantamisen kannalta parasta mahdollista tulosta työntekijälle
Perusjakso Voimajakso Maratonjakso Viimeistely (10-12 vko) (7-8 vko) ( 10 vko) (3-4 vko) SUUNNITELMA Harjoitusmäärä ennallaan, Perus kestävyys harjoitus, Runsaasti juoksua Harjoittelu kevenee 3-6 krt/vko) 2-5 krt/vko Viikon pääharjoitukset Virettä ja herkkyyttä lisääMonipuolista perus-kestäVoimaharjoitus, 2krt/vko 1. Koko harjoitus_jakson aikana eniten kehittyi aerobisen kynnyksen nopeus noin 14 prosenttia. Lisäksi jakso sisälsi 2-3 maraton special -harjoitusta, jotka toteutettiin n. Kumoilijoille laadittiin yksilöllinen harjoiiusohjelma, jonka tähtäimenä oli maraton/puolimaraton projektin lopussa. Voimajakson tavoitteena oli voimaominaisuuksien ja sitä kautta juoksun taloudellisuuden kehittäminen. Vakiovauhdilla (9 km/h) sykeja laktaauitasot sekä hengitysosamäärä pienenivät selvästi eniten perusharjoitusjaksolla, jolloin harjoittelusta oli keskimäärin 92 prosenttia peruskestävyysharjoiuelua. Siten myös maratonkoulujen hyöty kuntoilijoille vaihtelee paljon. Pitkä PK, 1 krt/ viä harjoituksia (vauhtileivyysharjoittelua (pitkä pk, Viikkorytmitys: 3:1 vko kittely, pyrähdykset) 1 krt/vko) 2. Jokaisella jaksolla oli omat tavoitteet ja harjoittelun painopistealueet vaihtuivat jaksoittain selvästi. Maratonprojektien harjoittelu toi tuloksia Projekteihin valittiin yhteensä 62 (maratonkoulu 30 miestä; maratonkoulu 11 22 naista ja 10 miestä) kuntoilijaa (ikä 34 ± 7 v, VO2max 48 ± 5 ml/kg/min). Taulukossa l on esitetty harjoittelun jaksosuunnitelma. Teksti: VILLE VESTERINEN Laatua maratonkouluihin Maratonkoulut ovat suosittuja ja niitä järjestetään eri puolilla Suomea. harjoituspäiväkirjan, yösykemittausten sekä suoran maksimaalisen hapenottotestin avulla. Vuonna 2007 Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskuksessa (KlHU) alkoi urheilun ja kuntoliikunnan laadukas palvelujärjestelmä -kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää palveluprosessi, joka takaa turvallisen, laadukkaan, tuloksekkaan ja yksilölliset tekijät huomioon ottavan palvelun kunnon kehittämisestä kiinnostuneille kuntoilijoille tai urheilijoille. Sisällöltään ne ovat kuitenkin varsin kirjavia. T ällä hetkellä ei kuitenkaan ole yleistä tutkimustietoa maratonkouluj.en vaikutuksesta esimerkiksi kuntotasoon tai maratonsuoritukseen. Perusjaksolla harjoittelu kohdistui peruskestävyysja lihaskuntoharjoitteluun. Harjoittelun suunnitelma ja toteutus maratonprojektin aikana (keskiarvo± keskihajonta). Viimeistelyjakson aikana harjoittelua kevennettiin selvästi ja valmistauduttiin sekä fyysisesti että henkisesti maratonsuoritusta varten. Tehoharjoitukset, 2 krt/ Lihas ku ntoha rjoitu s, vko (vk, mk, intervallit) 1-2 krt/vko) Maraton special, 2 krt Viikkorytmitys: 3:1 Viikkorytmitys: 2:1 TOTEUTUS h / vko 4,9 ± 1,8 5,7 ± 1,9 5,4 ± 1,6 4,6 ± 1,9 krt / vko 4,2 ± 1,1 4,3±1,0 4,0 ± 0,8 3,5 ± 1,0 Juoksu km/ vko 21 ± 12 24 ± 12 36 ± 13 25 ± 12 Voimaharj krt /vko 1,2 ± 0,3 1,5 ± 0,3 0,6 ± 0,3 0,2 ± 0,3 58 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Kuviossa 1 on esitetty projektin aikaiset muutokset kestävyysominaisuuksissa. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta ovat maratonkoulut. 25-30 km millaisina kiihtyvävauhtisina harjoituksina. Juoksutesti tehtiin neljä kertaa; projektin alussa sekä perus-, voimaja maratonjakson jälkeen. Voimajaksolla harjoitteluun lisättiin maksimija nopeusvoimaharjoituksia kaksi kertaa viikossa kestävyysharjoittelun säilyessä ennallaan. Projektin lopussa 46 kuntoilijaa TAULUKKO 1. Maratonjaksolla pääpaino oli juoksuharjoittelussa sisältäen sekä pitkiä harjoituksia että tehokkaampia vauhtija maksimikestävyysharjoituksia. Kuntoilijoiden harjoittelun kuormittavuutta ja kunnon kehittymistä seurattiin mm. Hankkeeseen liittyen KIHU:ssa toteutettiin kaksi maratonprojektia vuosina 2007-2009, Joissa tarkoituksena oli muun muassa selvittää, mitä laadukkaan maratonkoulun toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon ja miten rnaratonkoululaisten kunto-ominaisuudet kehittyvät maratonkoulun aikana
Maratonharjoittelujakso *** *** cil * *** *** * *** V02max vV02max vAnK Nopeus 9 km/h vAerK Taloudellisuus Laktaatti *** *** *** *** liJCaEi Syke RER KUVIO 1. Kunnon kasvaessa peruskestävyysharjoitukset voivat olla kevyttä juoksua sisältäen palauttavia jaksoja kävellen ja edelleen muuttua yhä enemmän juoksua sisältäviksi harjoituksiksi. Peruskestävyysharjoitusvauhtien laskemisella, U!KUNTA&TIEOE47,2-3r2010 59. Toisaalta maratonjakson tehoharjoittelu toi uutta ärsykettä saaden aikaan selvää kehitystä anaerobisessa kynnysvauhdissa ja maksimisuorituskyvyssä. Tämä tuo lisää vauhtireserviä, josta varmasti on hyötyä myös maratonille. Voimaharjoittelujakso . Lisäksi osa kuntoilijoista juoksi projektin lopussa puolimaratonin. Uuden maratonennätyksen juoksi kaikkiaan 41 henkilöä (suurimmat ennätysparannukset n. Yksilölliset lähtökohdat, yksilöllinen harjoitussuunnitelma Maratonkoululaiset ovat ominaisuuksiltaan usein varsin heterogeenisia, joten yksilöllisen harjoitusohjelrnan, joka ottaa huomioon mm. Maratonkouluharjoitteluun maltilla Projektin aikaisten kuntomuutosten ja maratontulosten perusteella harjoittelun voi todeta onnistuneen yleisesti hyvin. Lähes jokaisen tutkittavan kohdalla projektin alkaessa harjoitusvauhdit laskivat perusharjoitusjakson aikana vastaamaan lähelle todellista pk-vauhtia. Sama harjoitusvauhti kuormittaa eri tavalla eritasoisia juoksijoita. suoritti harjoittelun tavoitteena olleen maratonin. Tällöin ryhmä on jaettava kuntatason ja harjoitusvauhtien mukaan pienemmiksi ryhmiksi. Maratonia ajatellen tärkein harjoitus on kuitenkin pitkä peruskestävyysharjoitus, jonka mukaan viikoittainen harjoittelu on hyvä ohjelmoida. Muutokset sykeja laktaattitasoissa sekä hengitysosamäärässä (RER) viittaavat aerobisen energia-aineenvaihdunnan tehostumiseen osoittaen riittävän matalatehoisen peruskestävyysharjoittelun merkityksen maratonharjoittelussa. Kestävyysominaisuuksien muutokset harjoitusjaksojen aikana (muutos projektin alkuun). Heikkokuntoisimmille ainakin aluksi peruskestävyysharjoittelun tulisi sisältää kävelyä tai muita kestävyyslajeja kuten sauvakävelyä, pyöräilyä jne. V02max, maksimihapenottokyky; vV02max, maksiminopeus mattotestissä; vAnK, anaerobinen kynnysnopeus; vAerK, aerobinen kynnysnopeus; RER, hengitysosamäärä. Erityisesti perusharjoitusjakson aikana muutokset kunto-ominaisuuksissa olivat suuria, vaikka harjoituskerrat viikkotasolla pysyivät projektia edeltäneellä (ka. Kuntoilijoiden peruskestävyysharjoittelussa suurin ongelma on liian suuri teho, jolloin harjoittelu ei ole enää peruskestävyysharjoittelua ja siitä voi tulla liian kuormittavaa. Yhteisharjoitusten onnistumisen kannalta olisi tärkeää, jotta kaikille löytyisi sopiva vauhti sopivassa porukassa. kuntatason, harjoitustaustan ja yksilölliset fysiologiset ominaisuudet, tulee olla lähtökohtana tuottavalle harjoittelulle. 40 min). Perusharjoittelujakso . 4,3 krt/vko) tasolla. Heistä 23 oli ensikertalaisia (ka 4:27 ± 0:27) ja 23: lla oli jo kokemusta maratonista (ennen projektia 4:03 ± 0:31 > projektin jälkeen 3:45 ± 0:23). 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 -5,0 -10,0 -15,0 -20,0 -25,0 -30,0 . Yksilölliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon myös maratonkoulujen yhteisharjoituksien toteutuksessa. Tämän aineiston perusteella näyttäisi, että ennen projektia kuntoilijoiden harjoittelu on ollut harjoitusten kuormittavuuden, harjoitusvauhtien ja viikkotason kuormituksen suhteen tasapaksua ja lisäksi perusharjoitusvauhdit ovat olleet liian kovia
Harjoittelun kuormitus ja palautuminen seurantaan Kaikkien kun toi lijoiden harjoittelun kuormittavuutta ja elimistön palautumista seurattiin koko projektin ajan. Tästä hyötyisivät sekä maratonkoululaiset saadessaan laadukkaampaa sisältöä maratonkouluihin että maratonkouluja järjestävät tahot saadessaan työkalun helpottamaan maratonkouluharjoiLLelun suunnittelua, käytännön toteuttamista ja sen seurantaa. Mikäli kuormitusta oli havaittavissa suunniteltua enemmän, harjoitusohjelmaa kevennettiin tarpeen mukaisesti. Toiset tarjoavat hyvin kattavan sisällön, kun taas osa maratonkouluista on 120 Palautumisen indeksi ( Firstbeat) . Firstbeatin palauturnisraportit yösykkeistä ja harjoitusmuuuujat (syke, nopeus, RPE) ohjasivat harjoitussuunnitelmien laadintaa (Kuvio 2). VILLE VESTERINEN, LitM Projektitutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: ville.vesterinen@kihu.fi Laadukas, tuloksekas ja kohtuuhintainen maratonkoulu on haasteellinen yhtälö Eri maratonkoulut ovat sekä sisällöltään että hintatasoltaan varsin erilaisia. Palautumisen seuranta osoittautui erittäin hyödylliseksi myös kuruoilijoilla, vaikka harjoittelu yksistään ei ole niin kuormittavaa kuin esimerkiksi urheilijoilla. sisällön tuottaminen kyselyn mukaisella hintatasolla ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan on karsittava joko sisällön laadusta tai hintatason on oltava korkeampi. Tärkeätä on siis kannustaa kuntoilijoita muuttamaan harjoitteluruliineita, jotta uudenlaiset harjoitusärsykkeet olisivat mahdollisia. sisällöltään suppeita. Vaikka tutkimustuloksia maratonkoulujen tuottavuudesta ei ole, on selvää, että hinta ja laatu kulkevat ainakin osittain käsi kädessä. 400 euroa yhdeksän kuukauden maratonkoulusta, joka sisältäisi teemaluennot ja -harjoitukset (8-10 krt), viikoittaiset yhteisharjoi tu kset, juoksurnattotesti t (3 krt), yksilöllisen harjoitusohjelman, harjoittelun ja kuormituksen seurannan sekä valmentajan tuen maratonkoulun aikana. Tämän aineiston perusteella maratonkoululaiset olisivat valmiita maksamaan keskimäärin n. Laadukkaan, tuloksekkaan ja kohtuuhintaisen maraton koulun tuottaminen on siis nykymenetelmin varsin haastavaa. Sen sijaan harjoittelun, työn ja muun elämän kuormitus yhdessä saattaa aiheuttaa ylikuormitusta, jonka takia palautumisen seuranta on suositeltavaa myös kuntoilijoiden harjoittelussa. Niinpä harjoiuelun ja palautumisen seurannan tulisi olla osana laadukkaan maratonkoulun sisältöä. Toivottavasti maratonkoulujen hinta-laatusuhdetta pystytään tulevaisuudessa parantamaan KI HU: ssa kehitteillä olevan palvelutuotteen avulla mahdollistamalla muun muassa luotettavan harjoittelun kuormituksen ja palautumisen sekä kunnonkehityksen seurannan kustannustehokkaalla tavalla. Nämä tekijät tulisikin ottaa huomioon maratonkoululaisten harjoittelussa. Esimerkkikuntoilijan tasavauhtisten juoksuharjoitusten juoksunopeus/syke -suhde ja yösykevaihteluun perustuva palautumisen indeksi (Firstbeat) harjoitusjakson aikana. Em. 0,00 . 60 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Juoksu nopeus/Syke -suhde 4,50 4,00 100 3,50 cu "O ~ 3,00 ..c -"'80 ~ (l) "O cu C: 2,50 -"'> C: V> ~ 60 2,00 J, E • ~ .3 1,50 Q. Kuormittunut tila oli havaittavissa palautumisen indeksin ja juoksu nopeus/syke -suhteen laskuna. vauhliskaalan suurentamisella, harjoituksien keston vaihtelulla ja viikkorytmityksellä harjoittelusta saatiin selvästi tuottavampaa, jopa ilman kokonaisharjoiuelumäärän kasvua. -0,50 N~NNM~~M~~M~~~~~~~~~~~0~0~~~0~00~~~0~0~~~~oooooo ~oo~o~~N~~~~~O~NM~M~~o~~NM~0~N~~~000~00~0~~~~0~~ ~ ~ ~ N ~ ~ N N N N ~ N N N N N N N ~ ~ ~ ~ ~ ~ N N N rn ~ ~ ~ ~ KUVIO 2. :::, • C: ~ 40 ~ ro 1,00 "-"':::, 20 0,50 . Lisäksi säännöllinen voima-, lihaskuntoja lihashuoltoharjoittelu ovat tärkeitä erityisesti vammojen ennaltaehkäisyssä
Toimintaohjeissa käsitellään turvallisuutta, eettisyyttä, koulutusta, testausprosessia, tietojen tallennusta ja välitystä sekä laadun hallintaa. Nyt valmistuneet kuntotestauksen hyvät käytännöt ohjaavat laadukkaan kuntotestaamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä lisää testaajien taitovaatimuksia. Testauksen tulee aina tapahtua yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. Urheilijoiden suorituskyvyn mittaamisesta alkanut toiminta on laajentunut ja uudet testit, testilaitteistot ja testejä analysoivat tietokoneohjelmat ovat lisänneet tarjontaa ja alan toimijoita. Säädöksiin on kirjattu LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 61. Hyvillä käytännöillä tuetaan laadukkaan kuntotestaamisen suunnittelua ja toteutusta terveydenhuollon ja/tai liikunta-alan palveluna. Suosituksissa kuntotestaamisella tarkoitetaan ihmisen fyysisen kunnon perusominaisuuksien mittaamista ja arviointia. Hyviä käytäntöjä tarkastellaan ensisijaisesti testaajan toiminnan näkökulmasta. Turvallisesti ja yksilönsuojaa kunnioittaen Fyysisen toimintakyvyn arviointi edellyttää elimistön kuormittamista. Määrällisesti eniten testejä tehdään kylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa. Suositukset pohjautuvat Liikuntatieteellisessä Seurassa toteutetun Kuntotestauksen laadun kehittäminen -hankkeen (2004-2007) tuloksiin. Työikäistä väestöä testataan eniten. Asiakkailla ei useinkaan ole mahdollisuutta vertailla eri kuntotestauspalveluita tai niiden todellista laatua Ja turvallisuutta. Suositukset on laadittu yleisiksi niin, että ne sopivat sekä terveydenhuollon että liikunta-alan kuntotestaustoimintaan. Suositukset tukevat alan päätöksentekoa, koulutusta, suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja testauksen laadun kehittämistä. Vuonna 2000 arvioitiin, että Suomessa tehdään vuosittain noin 122 000 kuntotestiä. Kuntotestauksen asiakkaina on nykyisin kaiken ikäisiä ja kaiken kuntoisia henkilöitä. Laadukasta ja kokonaisvaltaista kuntotestausta Kuntotestauksen hyvät käytännöt on yleisluontoinen kymmenkohtainen ohje ja se on tarkoitettu otettavaksi käyttöön kaikissa testaustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä. Testausta tehdään hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Kuntotestauksen hyvät käytännöt on laadittu asiantuntijoiden yhteistyönä. Toimintamallit ovat kuitenkin edelleen kirjavia ja siksi yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Testaamiseen kuuluu tärkeänä osana myös kokonaisvaltainen palvelu, joka alkaa asiakkaan tarpeiden selvittämisestä ja jatkuu aina palautteeseen, liikuntaohjeisiin ja seurantaan saakka. Osa suosituksista pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon ja säännöksiin. Komplikaatioiden ja vammojen riski tulee minimoida, mikä edellyttää testaukseen liittyvien riskien kartoittamista etukäteen. Hyvien käytäntöjen tavoitteena on kannustaa toteuttamaan laadukasta kuntotestaustoimintaa ja samalla auttaa myös asiakasta vaatimaan laadukasta kuntotestauspalvelua. Hyvien käytäntöjen laatiminen ja suositusten antaminen perustuvat alalla toimivien asiantuntijoiden kiinteään vuoropuheluun. Paikalliset ohjeet ja suositukset saattavat tarkentaa ja täydentää näissä suosituksissa kuvattua käytäntöä. Se tulee aina tehdä turvallisesti. Voimassa olevat lait ja asetukset kuvaavat tarkasti henkilöja potilastietojen hyvän tavan mukaisen käsittelyn. Kuniotestauksen hyvien käytäntöjen kehittyminen ja levittäminen vaatii jatkossakin yhdessä oppimista ja keskustelua asiantuntijoiden ja toimijoiden välillä. Yhä useammalla testattavalla on myös jokin perussairaus. Testattaessa ryhmiä yksilönsuojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiakas voidaan ohjata lääkärintarkastukseen ennen testiä ja tarvittaessa lääkäri on myös paikalla testitilanteessa. F yysisen kunnon testauksella on Suomessa pitkät perinteet. Testauspaikan ensiapuvalmius tulee tarkistaa niin, että se on käytettävien testien, testi paikkojen ja asiakaskunnan mukainen. Kunnon testaamisesta on tullut jokamiestä ja -naista palvelevaa toimintaa, jonka avulla voidaan esimerkiksi rakentaa sopiva liikuntaohjelrna, etsiä motivaatiota liikuntaharrastukseen tai arvioida työtai toimintakykyä. Fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat ovat suurimmat kuntotestausta tekevistä ammattiryhmistä. Lisäksi testaajan tulee ottaa huomioon esimerkiksi oman ammattialansa eettiset säännöt, toimintatavat sekä muut säädökset ja toimia aina testattavan edun mukaisesti. Suositukset kuvaavat koko kuntotestausprosessin kokonaisuuden (kuvio 1). Teksti:TIINA HEINONEN Kuntotestauksen hyvät käytännöt ohjaavat turvalliseen ja laadukkaaseen testaamiseen Kuntotestaus on vakiintunut osaksi liikuntaja terveyspalveluita. Testauskäytännöt ja testaajien koulutustaso vaihtelevat. Osa perustuu asiantuntijoiden ja toimijoiden käytännön kokemukseen
Tutkitut ja luotettavat menetelmät Erilaisia testausmenetelmiä, -laitteita ja -sovelluksia on nykyään saatavilla runsaasti. Ennen testin suorittamista kerrotaan testin etenemisestä ja siitä miltä testi tuntuu. On tärkeää, että käytetään vain tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä. 62 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Asiakkaalle kerrotaan myös oireista, joiden ilmaantuessa testi pitää keskeyttää. Testaajan on myös hyvä tutustua kohderyhmänsä ja asiakkaansa toimintaympäristöön, jotta hän osaa suhteuttaa palautteensa oikein. Perustutkinnot antavat kuitenkin harvoin tarpeeksi vankkaa koulutusta eri testimenetelmien käyttöön. Esitietojen ja haastattelun perusteella asiakkaalle valitaan hänen tilanteeseensa sopiva turvallinen testi. Silloin tulee kiinnittää erityistä huomiota testattavien henkilötietojen käsittelyyn eikä yksityisyys tai tietosuoja saa vaarantua. Silloin tuloksia voi verrata aiemmin tehtyyn testiin ja sen tuloksiin. Myös laitteistojen tulee olla asianmukaisia ja luotettavia ja niiden huollosta ja kalibroinnista tulee huolehtia säännöllisesti. Mikäli esitietolomakkeen perusteella ennakkoon valittu testi ei ole testattavalle sopiva, testaustapaa muokataan tarpeita vastaavaksi. Testaajan tulee selvittää myös heidän tavoitteensa, sillä se voi olla eri kuin asiakkaan oma tavoite. Säännöllinen ja vuosittainen täydennyskoulutus on edellytys laadukkaalle kuntotestaustoiminnalle. Ennen testiin saapumista hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet sekä ennakkotietoa testin sisällöstä. Eri aikoina ja eri paikoissa tehtyjen testien tulosten on oltava vertailukelpoisia. Yirhelähteistä tulee osata kertoa myös asiakkaalle. Tämän vuoksi testaajan tulee lisäksi kouluttautua ja harjaantua niissä testeissä ja menetelmissä, joita hän aktiivisesti käyttää. Se kertoo esimerkiksi sen millaista kuormitusmallia polkupyörätestissä on käytetty. Asiakkaalle kannattaa laatia selkokielinen kuvaus testistä välttäen ammattisanastoa. Riskit kartoitetaan ennen testiä Ennen testiä selvitetään testattavan tavoite, motivaatio ja testaukseen osallistumisen tausta. Keskeytyksen syy kirjataan. Isolle osalle asiakkaista ne ovat sopivia ja täysin riittäviä tarkkuudeltaan. Jos asiakas on testissä esimerkiksi työnantajan määräyksestä, se voi vaikuttaa testisuoritukseen ja edelleen tuloksiin ja palautteeseen. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa, mikäli testiä käytetään osana työkyvyn arviointia. Esitietolomakkeen avulla selvitetään turvallisen testaamisen kannalta olennaiset taustatiedot. Pöytäkirjan pitäisi olla niin tarkka, että sen avulla toinen testaaja voi toistaa testin täsmälleen samanlaisena. Ryhrnätestauksessa voidaan käyttää ryhmäkohtaista pöytäkirjaa. Jokaisella ammattialalla on myös omat eettiset ohjeensa, jotka antavat lisäopastusta erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Se kertoo myös miten testiin valmistaudutaan, mistä välineet löytyvät, miten niitä käytetään, miten palaute annetaan jne. Kuntotestauksessa käytetään usein menetelmiä, joiden tulos perustuu epäsuoraan arvioon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kävelytestin ohjeessa kerrotaan miten testirata ASIAKASPALVELU KETJU KÄYTETTÄVISSÄ OLEVATTESTIT KUVIO 1. Jos riskitekijöitä on liikaa, testattava ohjataan terveystarkastukseen tai muihin tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Siitä selviää kuinka testi on suoritettu. Testaajan tulee kuitenkin tietää ja tunnistaa käyttämänsä menetelmän virhelähteet ja ottaa ne huomioon testipalautteessa ja seurannassa. Kuntotestauksen hyvissä käytännöissä suosittellaan, että testaajina toimivilla on liikuntatai terveydenhuoltoalan tutkinto. myös asiakkaan tai potilaan oikeudet. Kirjaaminen on tärkeää Testattavan vointia seurataan koko testin ajan, tarvittaessa esimerkiksi kysymällä: "Pystytkö vielä jatkamaan 7". Asiakirja toimii samalla myös hyvänä perehdytysmateriaalina uudelle työntekijälle. Testipöytäkirja on tärkeä dokumentti. Jokaisen testiyksikön tulee laatia kirjallinen työohje kustakin käytössä olevasta testistä. Työohje kuvaa testin suorittamisen yksityiskohtaisesti. Lomake tarkastetaan ennen testin aloitusta ja toimitaan siten, että mahdolliset vaaratilanteet voidaan välttää. Panosta testipalautteen laatuun Testin jälkeen asiakkaan vointia on hyvä seurata jonkin aikaa. Testi keskeytetään välittömästi, jos siihen havaitaan aihetta. Kuntotestaus on moniulotteinen kokonaisuus tässä nimenomaisessa testipaikassa rakennetaan tai merkitään. Testaajan tulee osata arvioida niitä kriittisesti. Jälkiseurannasta tulee sopia kussakin toimipisteessä erikseen. Yhä useammin testin tilaajana on yritys tai työterveyshuolto. Hyvät kirjalliset ohjeet tukevat laadukasta testaustoimintaa ja varmistavat toiminnan tasalaatuisuuden
American College of Sports Medici ne, Philadelphia, Lippincon Williams & Wilkins, 2009. 10. Testitulosten laskent aan ja luokitteluun tu lee käyttää mahdollisuuksien mukaan yhteisiä, yleisesti hyväksyttyjä ja päteväksi osoitettuja laskent aja analysointimalleja sekä viitearvoja. Ohjeissa otetaan aina huom ioon asiakkaan tavoitteet, tarpeet ja mahdollisuudet. Turvallisuus Komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan. 8. Henkilötietolaki (523/1999) Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. 2. Testausmenetelmät, -laitteet ja -tilat Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia ja testausolosuhteet vakioidaan. Kuntotestaus Suomessa. 9. Laatutyöosaksiarkea Laatutyö on osa testauspaikan päivittäistä normaalia toimintaa. Mikäli tietoja halutaan käyttää nimettömänä tutkimuskäyttöön, on siitä kerrottava ja pyydettävä lupa testattavalta. TIINA HEINONEN Kuntotestausja liikuntalääketieteellisen toiminnan koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura (virkavapaalla 1.2. Toiminta ennen testiä Asiakkaalle valitaan hänen tavoitteisiinsa sopiva turvallinen testi ja hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet. Testattavalla on oikeus saada tiedot om asta testaustapahtum astaan ja siinä käytetyistä testeistä viitteineen ja viitearvoineen. 31.12.2010) Lisätietoja: Koordinaattori Niina Mutanen 11 i ina.muta11e11@lts.fi ja www.hunlotestaus.net Kymmenen askelta kuntotestauksen hyviksi käytännöiksi 1. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 2000. 3. Kertyneitä tietoja käytetään usein tutkimuksissa. 7. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntaohjeet puolestaan tulee antaa yleisesti käytössä oleviin liikuntaja harjoittelusuositu ksiin peru stuen. 6. Liian usein asiakas lähtee testipalautetilaisuudesta ym märtämättä omia tu loksiaan tai tietämättä m iten hänen pitäisi aloittaa liikkum inen tai muuttaa liikuntatottum uksiaan. 5. Fogelholm M., Vuori 1. LIIKUNTA & TIEDE 47, 2-3/2010 63. Tilanteiden analysointi jälkikäteen auttaa usein löytämään laadukkaampia ja turvallisempia toimintatapoja jatkossa. Toiminta testin aikana Testistä pidetään riittävän yksityiskohtaista pöytäkirjaa ja testattavan vointia seurataan testin aikana. Seura ntatestit voivat toim ia muuto ksen tukena. Testeistä käytettävät termit ja testiohjeet Jokaisesta testistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus asiakkaalle. Palautteessa tulee ottaa huomioon testattavan yksilölliset mahdollisuudet ja kiinnostus liikunta-aktiivisuuden muutokseen. Usean testaajan yksiköissä säännöllinen vertaisarviointi parantaa toiminnan laatua. toim. Eettisyys Testaus tapahtuu yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. Erilaisista poikkeamista testitilanteissa kannattaa pitää kirjaa. LÄHTEITÄ: ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription, 8th Ed. Testipaikan testattavien henkilötietoja sisältävästä rekisteristä tai testitietokannasta on laadittava rekisteriseloste. Kuluttajasuojalaki (38/19781 Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/20041 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/19921 Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1159/2007) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) www.tietosuoja.fi Potilasvahinkolaki (585/19861 Sosiaalija terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki 11383/2001) Vahingonkorvauslaki (412/19741 Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 2007. Jyväskylä, Kustannus Oy Duodecim, 2005. Helimäki, E., Keskinen, K.,Alen, M., Komi, P.,Takala,T. Toiminta testin jälkeen Asiakas saa testistä henkilökohtaisen suullisen ja kirjallisen palautteen, jonka avulla tuetaan hänen liikunnan harrastamistaan. Se auttaa toiminnan kehittämisessä. Testattavalta pitää aina pyytää kirjallisesti lupa testauksessa syntyvän tiedon mahdolliselle tallennukselle eikä testattavan tietoja saa välittää kolmannelle osapuolelle ilman testattavan kirjallisesti antamaa lupaa. uudistettu painos, Helsinki, Liikuntatieteellinen Seura, 2007. Testipaikalla on hyvä olla myös kirjatut toimintaohjeet ja menettelytavat testituloksiin liittyvien epäselvyyksien tarkistamiseksi. Asiakaspalautetta kannattaa kerätä säännöllisesti. Testipalaute on erittäin tärkeä osa testaustapahtum aa ja sam alla myös osa liikunt aneuvontaa. Tietojen tallennus ja tiedonvälitys Asiakastiedot käsitellään ja tallennetaan lakien ja asetusten vaatimalla tavalla niin, että asiakkaan yksityisyyden suoja on turvattu. Laadunhallinta Kuntotestauksen laatua ylläpidetään ja kehitetään sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin keinoin. Alustava palaute annetaan välittöm ästi testin jälkeen. Henkilökunta ja koulutus Testaushenkilökunnalla on liikuntatai terveydenhuoltoalan koulutus ja lisätai täydennyskoulutus käytössä oleviin kuntotesteihin. toim. 4. Henkilökohtaiset kirjalliset palautteet sekä ryhmäettä yksilötesteistä suositellaan annettavaksi viikon kuluessa testistä. Terveysliikunta. Erityisen tarkkana asiakastietojen käsittelyssä tulee olla ryhmätestitilanteissa. 3rd edition, American College of Sports Medicine, Philadelphia, Lippincot Williams & Wilkins, 2008. 2. ACSM's Health-Related Physical Fitness Assessment Manual. Asiakastiedot käsitellään ja tallennetaan lakien ja asetusten vaatimalla tavalla niin, että asiakkaan yksityisyyden suoja on turvattu
Edellisessä numerossa olit aikuisliikuntaharrastuksen aloittajana vielä untuvikko. Tällä asenteella olen viime kuukausina useaan kertaan lähtenyt lenkille. Jostakin syystä kasvoja vasten vihmova viima ja vastatuuli nostattaa jonkinlaista uhmaaja taistelutahtoa. Niin hyvä, että innostit minut heti useaan kårkeväänkin ajatukseen niinhän olit suunnitellut· kin. Tuulessa ja tuiskussa tarpoessa olen havainnut itsessäni aika kummallisia piirteitä. Kuluvan vuoden alussa aloittarnani kunto-ohjelman alkuvaihe on todellakin ollut pelkkää suorittamista. Lisäksi eri alojen asiantuntijat seuraavat ja kommentoivat Reinon taivallusta . Minunkin mielestäni he ajattelevat vähän kankeasti. ikä pistää laiskan miehen kävelemään ilta toisensa jälkeen pakkasessa ja hyytävässä viimassa. ~ Pelastakaa tiedemies Reino -~ Kuluvan vuoden aikana Liikunta & Tiede -lehden lukijat saavat tutustua nimimerkillä kirjoittavaan tiedemies Reinoon. No ainakin se, että on julkisesti luvannut noudattaa kunto-ohjelmaa, jossa lähes jokaiselle päivälle on merkitty jonkinlainen liikuntasuoritus. Tietysti kapinointi vanhempia(= valmentajia) kohtaan kuuluu asiaan. Keski-ikäinen Reino kuuluu siihen ryhmään suomalaisia, joiden suhde liikuntaan on päässyt etääntymään tai jäänyt aktivoitumatta. Olipa mielenkiintoista lukea tätäkin kirjoitustasi. Tämän vuoden alussa hän aloitti omasta aloitteestaan kokeilun, jonka aikana hän määrittää suhdettaan liikuntaan uudelleen. Mikä pitää miehen tiellä. Mieleen ovat palanneet esimerkiksi vuosikymmenten takaiset koulumatkat, jotka laitettiin joskus jopa 40 asteen pakkasessa tai tolkunornassa lumi· tai vesisateessa. Sinä olet tutustunut liikkuessasi Ankeuitajiin. Nyt olet selkeästi murrosikäinen ja sinulla on omia mielipiteitä. Reino. Ja siinäpä vasta rajapintaa onkin. Minne Reino oikein on matkalla. Kun ohjelmassa on tunti kävelyä, niin sehän kävellään, vaikka taivaalta sataisi nyrkin kokoisia kiviä. Mitä surkeampi on keli, sitä uhrnakkaampi olo. Erittäin kevyt IiMiehen tie. Ja näin naapurin setänä on helppo antaa hyviä ohjeita. Päätalon kanssa samoilla kairoilla kasvaneena tunnen hämärän aavistuksen jonkinlaisesta hengenheimolaisuudesta tässä suhteessa, vaikka olenkin eksynyt tosimiesien töiden sijasta toimistohommiin. Toisaalta tilan teesi on kutkuttava olet hukassa oleva (minäkin provosoin) asiakas liikunta/urheilumaailman ja terveysmaailman rajapinnoilla. Ehkä nuo tuntemukset kumpuavat jostain menneisyydestä. Leppoisassa säässä ei ole sellaista haastetta kuin myrskyssä. Ensinnäkin olet kadehdittavan taitava kirjoittamisen ammattilainen. Kirjailija Kalle Päätalo totesi aikoinaan nauttineensa, kun sai tehdä raskasta ruumiillista työtä pohjoisen ankarissa sääoloissa. Ankeuuajat (engl. Sopimuksen rikkomisen aiheuttama syyllisyys voittaa näköjään laiskuudenkin. Pelastakaa tiedem ies Reino ., . Ja mitä hän oikein haluaa. Saamme seurata Reinon mietteitä matkan varrelta. Ne ovat sieluja imeviä loisia, jotka ruokkivat itsensä positiivisi llä iurueil64 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Niin kuin olet huomannut, sinun iässäsi kaikki tapahtuu nopeasti. yvä Reino. ' .• •• -=--,:::: . Kolmen ensimmäisen kuukauden kokemukset joka tapauksessa osoittavat, että oli korkea aika aloittaa kunnon kohentaminen. Oementors) ovat Harry Patterista tuttuja hahmoja
Tarkoitushan on kasvattaa kuntoa eikä puhelinlaskua. Jäljelle jää vain tyhjä kuori, joka ei pysty ajattelemaan eikä paranemaan Liikuntasi on nyt lipsahtanut suorittamiseksi ja osittain puunamiseksi. Juokseminen on ehkä jätettävä ketterarnpien ja nuorempien huviksi. Reino. Liikuntatutkijoiclen mukaan motivaatio ja todellinen sitoutuminen itsenäiseen liikunnan harrastamiseen voivatkin syntyä vasta silloin kun liikkuminen itsessään tuottaa nautintoa liikkujalle ja hän löytää itselleen sopivat liikkumisen muodot. En arvannutkaan olleeni niin kehnossa kunnossa, euä kohta olisi tarvittu låhihoitajaa avuksi arjen pyörittämiseen. Reino Niin kuin toteat liikunta on erinomainen lääke moneen sairauteen erityisesti tämän päivän elämäntapasairauksiin. Tällainen lähtökohta ei ehkä ole paras mahdollinen aidon liikunnan ilon syntymiselle, multa omalla kohdallani se näyttää olevan toimiva keino kiskoa itsensä ylös sohvan pohjalta. Ankeuttajien läsnäolo tekee ympäristöstä kylmän ja pimeän. Terveys paranee jo pienemmällä fyysisellä aktiivisuudella kuin kunto nousee. Ainakaan toistaiseksi lääke ei ole purrut, sillä en ole havainnut muutosta unen laadussa. Terveysliikuntasuositus on armollisempi kuin kuntoliikuntasuositus, Urheilusuosituksesta puhumattakaan. Tavastani on ollut yllättävää hyötyä kunnon kohentumisen seurannassa. Luultavasti kysymys oli kuitenkin nestevajauksesta, kuten minua viisaammat myöhemmin valistivat. Ruokkiessaan itseään positiivisilla tunteilla, ankeuttajat voivat imeä uhrin sielun. Yleensä tahti on ollut niin verkkaista, että puhelinkeskustelua on voinut käydä samaan aikaan. Kävelylenkki tuntuu sujuvan vaivattomammin, jos samalla jutustelee kaverin kanssa. Parin ensimmäisen kuukauden aikana en itse huomannut erityistä muutosta kunnossani. Testitulosten mukaan sijoituin kuntoni puolesta ikäryhmäni keskikastiin. Haluatko kilpakuntoilijaksi, suorittajaksi. Pikkuhiljaa olen huomannut, että liikuntaohjelman noudattamisesta on tullut eräänlainen velvollisuus ja kokeilun julkinen raportointi nostaa keskeyttämisen kynnyksen tavallista korkeammalle. Hänen mukaansa puhelinkeskustelut on syytä lopettaa ja liikkumisen tahtia on kiristettävä huomattavasti. Sinun liikuntalääkkeen annostuksesi ei ole vielä ollut sopiva uneen vaikuttamisessa, vaikka muita terveyshyötyjä onkin varmasti jo tullut. Oikeastaan on vaikeampi keksiä, mihin liikunnan ei ole sanottu auttavan. Vai haluatko edistää terveyttäsi liikunnan ja liikkumisen iloisen sellaisen avulla. Terveyden edistäminen ei vaadi yhtä suurta suorittamista kuin kuntoilu. Puhelimeenkaan ei saa enää puhua ja kohta joudut juoksemaan vaikket itse halua. Ilmeisesti lääkkeen annostusta on lisättävä, kuten kunto-ohjelmani laatinut "persona! trainer" on todennut. Liikunnanilosta ei kokeiluni tässä vaiheessa voi puhua, mutta toiveena tietysti on, että sellainen löytyy jonkun polun mutkasta. Luulen ettei kehoni enää tässä iässä kestä kovalla asfaltilla hyppimistä. Eräs juttu kavereistani sen sijaan väitti huomanneensa, että vähitellen askeleeni on tihentynyt ja hengästyminen vähentynyt. Mediakeskustelua seuratessa huomaa, että liikuntaa pidetään varsinaisena ihmelääkkeenä, jonka väitetään tehoavan lähes kaikkiin vaivoihin. Useimmiten teen lenkkini yksin, mutta tapanani on ollut puhua samalla puhelimessa, jolloin matka taittuu lähes huomaamatta. Tarvitset myös terveysvalmentajan. Pitkän kävelylenkin jälkeen tehdyt muutamat jalkakyykyt (ilman painoja') saivat jalat krarnppi in ja puuha loppui heti alkuunsa. Odotankin enemmän pyöräilyja rullaluistelukelien tuloa. Vähitellen tilanne on korjaantunut ja nyt lihasjurnpan voi jo vetää läpi ilman suurempia irvistelyjä. Vai olisiko tuo luonnonvoimia vastaan taistelu ja siitä syntyvä uhmakkuus jonkinlainen liikunnanilon outo ilmenemismuoto. Vielä vuoden alkupuolella oli kuulemma kuulostanut siltä kuin kännykkään läähättäisi janoinen ajokoira. haskuruoharjoitus osoittautui näet ensimmäisellä kerralla ylivoimaiseksi. Aiemmat kokemukseni vuosien varrelta osoittavat, että kuntoilu tyrehtyy melko nopeasti, kun erityistä kannustinta jatkamiseen ei ole. la, onnellisuudella ja ihmisten hyvillä muistoilla, pakottaen heidät muistamaan pahimmat muistonsa. Fyysistä aktiivisuutta pitää saada arkipäivään lisää. Sopiva määrä liikuntaa on hyväksi ja liiallisesta annoksesta voi tulla haittavaikutuksia. Itsellänikin yhtenä ajatuksena oli alun alkaen, että jo vuosia vaivanneet univaikeudet saattaisivat helpottaa liikuntaa lisäämällä. Aivan viime päivinä olen itsekin huomannut, että esimerkiksi portaiden nousu on keveämpää. Tämä johtuu siitä, että meidän päivittäinen fyysinen aktiivisuutemme on vähentynyt, ei suinkaan vapaa-ajan liikunta (joka on lisääntynyt). Kävelystä pitäisi myös siirtyä vähitellen juoksemiseen, mikä ei kuulosta kovin houkuttelevalta ajatukselta. Ajattelin, että kun uuvuttaa itsensä kunnolla, niin eiköhän ala uni maistua. Minusta kuvaat selkeitä onnistumisen merkkejä, ne ovat osittain jääneet mielessäsi suorittamisen varjoon. Toisaalta koet kuntosi parantuneen ja oikein odotat joitain liikuntalajeja. Tapaamisiin! OLLI J HEINONEN Terveysliikunnan professori, ylilääkäri Paavo Nurmi -keskus Turun yliopisto Sähköposti: olli.heinonen@utu.fi UIKUNTA&TIED E47•2-3/2010 65. Mutta kuten kaikilla lääkkeillä, myös liikunnalla on yksilöllinen annostelu. Paavo Nurmi -keskuksessa helmikuun loppupuolella tehdyn kuntotestin aikoihin olin ehtinyt noudattaa kunto-ohjelmaani jo pari kuukautta, joten en ollut tuolloin enää aivan rapakunnossa. Nyt sinun on otettava selkeä uusi suunta
Noin 20 pilottikoulun avulla pyritään löytämään kokemuksia hyvistä käytännöistä, luomaan liikunnallista toimintakulttuuria kouluihin liikunnan opetuksen lisäksi. • Suomalaiset arvostavat huippu-urheilua ja urheilipn omistautumista huipulle pyrkimiseen. Helsingissä. Suomea arvostetaan kansainvälisesti urheilukulttuurimaana. Pilottikoulut aloittavat ensi syksynä eri puolilla Suomea. Työryhmän esitys on luetlavissa www-osoitteessa: www. Huippu-urheilukenttä on Suomessa sirpaleinen ja näkemys urheilun merkityksestä ja yhteisistä arvoista on hajanaista sekä lajien välinen yhteistyö vähäistä. Opetusministeriö asettaa lisäksi muutosprojektille seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida muutostyön vaikuttavuutta ja antaa ministeriölle lausuntonsa muutosprojektin tekemistä huippu-urheilun resursointiesityksistä. Huippuurheilun suosio ja arvostus heijastuu julkisen sektorin tukena ja yritysten markkinointipanostuksina. Tämän perusteella voi todeta, että viimeisten arvokisojen menestys on ollut järjestelmästä riippumatonta yksittäisten huippu-urheilijoiden ja yksittäisten lajien omien panostusten tulosta. Strategiaryhmän arvio huippu-urheilun tilasta on karua luettavaa. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippuurheilun strategisten periaatteiden ja eri toimijoiden vastuiden uudistamista pohtinut työryhmä luovutti esityksensä kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallinille 7.4. AJASSA Huippu-urheilusta puuttuu kokonaisvaltainen johtaminen Toimitusjohtaja Risto Niemisen vetämän työryhmän mukaan suomalaiseen huippu-urheiluun tarvitaan uusi suunta, jossa arvot, osaaminen ja yhdessä tekeminen nostetaan ytimeen. On siis varsin selvää, että mikäli haluamme menestystä kansainvälisissä arvokisoissa vielä tällä vuosikymmenellä, esittämänne muutos on käynnistettävä välittömästi, totesi kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin työryhmän esityksen luovutustilaisuudessa. Hankkeen taustalla on huoli siitä, että vain puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Se on innostaLiikuntasuositukset jalkautumaan kouluihin L iikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. html sekä puolustushallinnon yhteistyönä on valmistelu kokonaisuus, jonka tavoitteena on seuraavien kahden lukuvuoden aikana jalkauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden liikuntasuositukset, totesi Wallin. • Suomalaisen huippu-urheilun osaamista kootaan, kehitetään ja jaetaan systemaattisesti, kunnianhimoisesti ja tehokkaasti. Opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön va, haastava, palkitseva ja arvostettu vaihtoehto lahjakkaalle ja motivoituneelle yksilölle. T yöryhmän mukaan Suomesta puuttuu huippu-urheilun kokonaisvaltainen johtaminen. Koulujen pihojen sekä koulumatkojen on houkuteltava liikkumaan. Työryhmä ehdottaa suomalaisen huippu-urheilun visioksi neljä perusasiaa: • Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat paljon ja monipuolisesti. Liikuntatuntien määrän lisääminen taas on 66 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että sen aikana saadaan tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä. Urheilu ja liikunta ovat luonnollinen ja keskeinen osa suomalaisten lasten arkea. Työryhmä esittää, että Suomen Olympiakomitea perustaa Suomen Paralympiakomitean kanssa opetusministeriön tuella huippu-urheilun toimintatapojen muutosprojektin yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden lajiliittojen kanssa. • Huippu-urheilu on mielekäs valinta. Koululiikunta on parhaimmillaan enemmän kuin yksittäinen oppiaine, liikkumista on edistettävä myös varsinaisten liikuntatuntien ulkopuolella. mi nedu .fi!OPM!Julhaisut/2010/huippu_urhei I u. Vaikka liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lapsille suosituin harrastamisen muoto, niin muun muassa arkiliikunnan vähentyminen sekä koululiikunnan määrän pieneneminen 80ja 90-luvuilla ovat johtaneet kokonaisliikunnan merkittävään vähentymiseen ja joidenkin lasten osalta liikunnan loppumiseen lähes täysin, totesi kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin Liikkuva koulu -hankkeen seminaarissa 24.3
fi/O PM/Liikunta/liiku nta tie tee l Ii nen_tu tki m us/Tu tk i m us hankkeet 2010/?lang=fi Opetusministeriön liikuntayksikkö on rahoittajana myös Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) sekä Lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelmissa (SKIDI-KIDS). Tutkimusprojektien teemat vaihtelevat alle kouluikäisten lasten liikunnasta ikääntyneiden toimintakykyyn sekä vähäisen liikkumisen taustatekijöiden selvittämiseen. Virkkunen muistutti, että hallitus on panostanut kaudellaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. minecl u. Kouluissa on käynnistynyt yli 12 000 uutta iltapäiväkerhoaja näistä valtaosa on liikunnallisia. Lähes joka neljäs (23 %) irlantilainen ilmoittaa harrastavansa liikuntaa vähintään viisi kertaa viikossa. Tutkimustiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi hankkeiden kuvaukset ja yhteystiedot on luettavissa opetusministeriön intemet-sivuilta osoitteesta Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on yleisintä Ruotsissa ja Suomessa (18 %) ja vähäisintä Puolassa, Kreikassa ja Portugalissa (2 %). EU-maissa ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä tarjolla oleviin paikallisiin liikuntamahdollisuuksiin. eu!sport!newslnews9 l O _en. europa. Pohjoismaissa ja Irlannissa väki on liikkuu ahkerasti. kävely, tanssi, puutarhahoito) kuin osallistuu organisoituun liikuntaan. Eurobarometri toteutettiin noin 27 000 henkilön kyselytutkimuksena 27 EU-jäsenmaassa vuoden 2009 lopulla. Perusopetuksen puolella tavoite on konkretisoitunut Perusopetus paremmaksi (POP) -hankkeena. Hankkeissa tarkastellaan muun muassa millaisia merkityksiä nuoret liittävät erilaisiin liikkumisympäristöihin, miten suomalaiset valmentajat kehittävät asiantuntemustaan, mitkä ovat liikuntaharjoittelun vaikutukset vaihdevuosi-ikäisten hyvinvointiin tai kuinka aikuisikäisten liikkumisen esteitä voidaan vähentää. POPohjelman avustuksin on muun muassa pystytty elvyttämään koulujen kerhotoiminta. Ulkona liikkuminen on etenkin slovakkien, suomalaisten ja virolaisten suosiossa. Niistä lisätietoja osoitteessa http://www.aka.fi/fi/ A/Tiedeyhteiskun nassa/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/Tyon-ja--hyvinvoinnin-tulevaisuus--tutkimusohjelma/ http://www.aka.fi/fi/ A/Tiedeyhteiskunnassa/Tu tki musohjelmat/kayn nissa/S K I D 1Kl DS/Hankkeet/ Lisätietoja: Suunnittelija Minna Paajanen OPM minna.paajanen@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010 67. Liikuntatutkimukseen 2,45 miljoonaa euroa petusministeriön liikuntayksikkö rahoittaa liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja 2,45 miljoonalla eurolla vuonna 2010. eulsport/index_en. Joka neljäs ei liiku lainkaan. h tm h ttp://www. Yhteistä EU-maille on, että huomattavasti useampi kansalainen harrastaa omatoimista fyysistä aktiivisuutta (esim. europa. Tyytyväisimpiä ovat suomalaiset (76%) ja luxemburgilaiset (75 %) , kun taas puolet (52 %) puolalaisista ja italialaisista oli sitä mieltä, etteivät viranomaiset tee riittävästi liikunnan edistämiseksi. vahvasti esillä, kun peru sopetuksen tuntijakoa parhaillaan uudistetaan, sanoi opetusministeri Henna Virkliunen. Rahoituksessa on yhteensä 45 erillistä hanketta. Ruotsalaiset, suomalaiset ja tanskalaiset ovat kärjessä, kun kyse on säännöllisesti ainakin kerran viikossa liikkuvien määrästä. Lisätietoja: h ttp:!!ec. Vähiten (3 %) säännöllisesti liikkuvia on Bulgariassa, Kreikassa ja Italiassa. h tm h ttp:!lec. Lisätietoja: http://www.nuorisuomi.fi/ artikkeli ?id=l 6723070-I i i kkuva-koulu--lwn kejaiaauuaa EU-kansalaisten liikkumisessa suuria eroja T uoreen Eurobarometrin mukaan noin 40 prosenttia EU-kansalaisista harrastaa liikuntaa ja noin 65 prosenttia muuta fyysistä aktiivisuutta ainakin kerran viikossa
L isä potkua suunnittelulle on tuonut liikunta-alan toirnintakuluuurin muutos. "Aktiivinen Kunta" -hyvinvointiohjelma hyödyntää pääasiassa kolmea elärnänrapamuutosta selittävää teoriamallia, "Behaviour Modification" -rnallia, Greenin mallia ja Transteoreettista mallia, liikuntaaktivointiohjelmien suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. Transteoreettinen malli on käytöksen muutosvaihemalli, joka kuvaa tapoja, joiden kautta yksilö pyrkii oman tahtonsa kehittymisen voimalla muuttamaan käyttäytymistään. Greenin malli perustuu kolmeen liikuntakäyttäytymistä vahvistavaan kokonaisuuteen: liikuntaan altistavat tekijät, liikuntaan mahdollistavat tekijät ja liikunta-aktiivisuutta vahvistavat tekijät. Nykyään tavoitteena on aktivoida liikkujiksi myös niitä ihmisiä, jotka eivät tiedä tarvitsevansa liikuntaa tai hyötyvänsä siitä. 2) Harkinnan tasolla ajatellaan muutosta, muuta ei 68 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Mallissa on viisi muutoksen tasoa: 1) Esiharkinnassa ei edes ajatella muutosta. Liikuntaan aktivointi on muuttunut vaativaksi asiantuntijatyöksi, jossa on otettava avuksi alan teoreettiset viitekehykset, eri alojen asiantuntijoiden tietämys, saavutetut kokemukset ja hyvät käytännöt. Tähän vaiheeseen kuuluvat liikkumattomat ihmiset, joille ajatus liikkumisesta tulee yleensä lääkärin suosituksesta tai vaikkapa painonnousun seurauksena. sosiologian, psykologian, pedagogiikan, markkinoinnin, viestinnän ja sosiaalipolitiikan sektoreilta. henkilöstön, perheen, ystävien, työyhteisön, jne. Liikuntakäyttäytymistä, johon edellä mainitut tekijät vaikuttavat, tarkastellaan Greenin mallissa liikuntamuotojen ja liikunnan useuden, liikunnan kuormittavuuden sekä sosiaalisten ja fyysisten liikuntaympäristöjen näkökulmista. 1) Altistavia tekijöitä ovat tiedot, asenteet, arvot, normit, tiedostaminen, odotukset, kokemukset, havainnot, tuntemukset, oireet, mieliala ja koeuu pysyvyys. 3) Vahvistavia tekijöitä puolestaan ovat terveys-, liikunta-, ym. AJASSA Teksti: EEVA TULISALO ' ' ' a.k~1,v,r1er1 kunta AKTIIVINEN KUNTA -OHJELMA: Kunta uuden palvelurakenteen moniosaajaksi liikunnassa Aktiivinen Kunta -hyvinvointiohjelmalla halutaan antaa kunnille ja sen eri toimijoille keinoja yhdistää voimansa terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi kunnassa. 2) Mahdollistaviin tekijöihin luetaan suorituspaikai, palvelut ja ohjelmat, olemassaolo, saavutettavuus, asianmukaisuus, hinta, varusteet ja välineet, liikuntataidot, terveys ja kunto sekä aika ja hyväksyttävyys. Myös huoli liikunnan pärjäämisestä kuntien palvelurakenneuudistuksessa on vaikuttanut ohjelman suunnittelun käynnistämiseen. Hierarkkisiin toimenpiteisiin perustuva "Behaviour Modificaticn" -malli toimii liikuntaan aktivoinnin ohjelmissa neljällä tasolla: 1) toiminnan ja ohjelman suunnittelun viitekehyksenä, 2) vaadittavien toimenpiteiden tarkisiuslistana, 3) ohjelman seurannan raamina ja 4) ohjelmaan mahdollisesti kytketyn tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Mallin toimenpidehierarkian muodostavat: tieto, suostuttelu, taidot, sosiaalinen tuki, palvelut ja ympäristö sekä yhteisön organisaatio. Sen avulla varmistetaan osaltaan myös se, että hankkeeseen rekrytoidaan riittävän asiantuntemuksen omaava henkilöstö, johon kuuluu asiantuntijoita mm. Aiemmin liikunnan edistäminen on paljolti kohdistunut liikunnasta jo kiinnostuneiden ja toisaalta terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivointiin. Mallilla voidaan arvioida myös terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuviin kohdistettuja liikuntahankkeita riittävän laajasti. asenteet, käyttäytyminen ja tuki, liikunnan tuomat kokemukset ja vaikutukset, liikunnan tuomat symboliset ja konkreettiset palkinnot sekä taloudelliset ja muut kannusteet. Ohjelman taustalla on halu edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tarve lisätä hyvinvointiosaamista ja yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kesken. Mallissa toimenpiteet kohdistuvat yksilöön (tiedot ja taidot), ryhmiin ja sosiaalisiin ympäristöihin, palveluihin ja toimintaympäristöön sekä yhteisöjen organisaatioon
Li ikkuja keskittyy harrastuksensa jatkam iseen ja taantum ien väluåm iseen. 4) Päätetään tuodaanko mukaan muita terveyden edistämisen elementtejä, kuten esimerkiksi ravintoon, tupakkaan, alkoholiin ja lepoon liittyviä asioita. "Aktiivinen Kunta" -hyvinvoint iohjelm aa toteuttam aan lähtevät kunnat voivat soveltaa yhtä, kahta tai kaikkia kolm ea mallia om an liikunta-aktivointiohjelm ansa pohjaksi. Näm ä toimijat ovat itse aktiivisia liikuntatottum ustensa muuttamisessa. Lisäksi perusteluina käytetään kaikkiin lajeihin soveltuvia ominaisuuksia, kuten sosiaalisten suhteiden luomista, elämyksiä ja fyysisen kunnon kohottamista. Hyvinvointiohjelma esittelee kolme strategiaa aikuisväestön liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan synnyttämisessä ja ylläpitämisessä: liikunnan edistämisen, terveysliikunnan edistämisen ja terveyden edistämisen strategiat. Transteoreettisen mallin toteuttaminen vaatii am mattitaitoa, henkilöresur sseja ja aikaa. Liikunnan edistämisen strategia on perinteinen tapa järjestää liikuntaa ja motivoida ihmisiä liikunnan pariin. Liikunnan edistämisen strategialla voidaan saavuttaa vain se osa aikuisista, jotka tunnistavat liikunnan tarpeelliseksi itselleen. oikeanlaiset ravintotottumukset, kohtuullinen alkoholinkäyttö tai raittius, tupakoimattomuus ja muu päihteettömyys sekä riittävä vuorokausi lepo. Terveysliikunnan edistämisellä tarkoitetaan tässä ennen kaikkea yksilön elämäntapaan vaikuttamisen prosessia, jolloin terveysliikunnaksi kelpaa mikä tahansa liikunta. Terveyden edistämisen strategiassa liikunta on varsin keskeinen terveyttä edistävä ja ylläpitävä tekijä, mutta kuitenkin vain yksi monista muista. Muita tekijöitä ovat mm. 4) Aloitu stasolla käyttäytym inen on muuttunut, siihen to tu taan ja opitaan pitäm ään uudesta käyttäytymisestä. Kunta, työnantajat, yritykset ja vapaaehtoistoimijat, kuten liikuntaja urheiluseurat, toimivat yhteistyössä ja toisiaan täydentäen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoten monipuolisia liikuntapalveluita laadukkaissa liikuntapaikoissa. osallistu ta toim intaan. Terveysliikunnan edistämisen strategia tarkoittaa prosessia, jossa liikunnallisesti passiivinen tai liikkumattomuuden vuoksi sairastumisen riskiryhmässä oleva tai jo sairastunut ihminen motivoidaan säännöllisen liikunnan harrastajaksi. Harrastusta perustellaan lajin erityispiirteillä, esimerkiksi suunnistusta luontoliikuntana tai uintia kansalaistaitona. Tässä vaiheessa terveysliikuntaprosessi voi laajentua terveyden edistämisprosessiksi. Liikuntaa, terveysliikuntaa ja terveyttä Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa yksilön liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Tällä tasolla olevat ihmiset suunnittelevat liikunnan aloittam ista, rnuua odottelevat vielä sopivaa hetkeä. Liikunta strategioihin päättäjät mahdollistavat toiminnan Vahvalle ohjelmalle on ominaista, euä se perustuu politiikkaohjelmaan, joka on kehitetty kansallisella tasolla esimerkiksi hallituksen toimesta tai kansainvälisellä tasolla esimerkiksi WHO:n, TAFlSA:n, UNESCO:n tai EU:n toimesta. Terveysliikunnan edistämisen strategian suurin haaste on löytää motivoi tavat yksilöt, jotka eivät itse yleensä edes ajattele muutosta ja liikuntaa. 5) Ylläpidon tasolle on edetty, kun uutta käyttäytym istä on jatkettu yli puoli vuotta. 1) Liikunnallisesti passiiviset löydetään erityisin toimenpitein terveystoimen, työterveyshuollon, aktivointikampanjan tai muun tahon toimesta. 3) Heille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua liikuntalajeihin, kokeilla ja oppia niitä sekä motivoitua ja sitoutua liikunnan harrastajiksi. Yleensä se on matalaintensiivistä perusja arkiliikuntaa, joka on helppo aloittaa. 3) Valm istelun tasolla aikomus on jo vakava ja pieniä muutoksia kokeillaan. "Aktiivinen Kunta" -hyvinvointiohjelmalla haetaan kuntiin lisää liikunnan hyvinvointiosaamista ja yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kesken. Urheiluseurat ja lajiliitot kehittävät hankkeita, joilla hankitaan lisää laji harrastajia. Ne tarvitsevat kuitenkin tässä työssä onnistumiseen monipuolista osaamista ja monien toimijoiden yhteistyötä, liikunnan arvostusta elämäntapana sekä liikunnasta ja urheilusta innostumista. Heitä aktivoidaan suosittelem alla mahdollista vanhaa tuttua liikunt amuotoa tai ro hkaisem alla aivan uuden houkuttelevan liikuntaharrastuksen pariin. 2) Heille löydetään motiiveja liikkua. Se toim ii viitekehyksenä erityisesti tutkim ushankkeissa ja arvioitaessa eri liikunta-aktivointiohjelm ien vaikutuksia. Tämä visio on toteutunut parhaiten niissä kunnisLiikuntaan aktivointi on muuttunut vaativaksi asiantuntijatyöksi, jossa on otettava avuksi alan teoreettiset viitekehykset, eri alojen asiantuntijoiden tietämys, saavutetut kokemukset ja hyvät käytännöt LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 69. Terveysliikuntaa kuvataan viisiportaisena prosessina. Valrnistautuja suunnittelee system aattiseen liikuntaan siirtym istä ja tekee sen m ahdollistavia muutoksia elämässään. 5) Varmistetaan muutoksen pysyvyys
Ohjelman tavoitteet ovat linjassa kansallisiin ja usein myös kansainvälisiin politiikkaohjelmiin. Poikkihallinnollisessa toiminnassa korostetaan kunnan sisäisten hallinnonalojen yhteistyötä, yhteistyötä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yhteistyötä sosiaalisten yhteisöjen kanssa. Ohjelmassa toiminta kumpuaa kunkin tahon omasta toimintaympäristöstä. Sitä on sekä kunnan hallinnonalojen yhteistyö että yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa tehtävä palvelujen ja muun toiminnan järjestely. br:etJwi1a __J L e ~ p • TB.1-klnl!fili KUVIO 1 Hyvinvointiohjelmaa soveltavien kuntien verkosto Aktiivinen Kunta Allianssi on toistaiseksi lunastamaton mahdollisuus. korru~oo~rra ( ] • Tit,ikäslll lklrm gtJ~.sh:ipciltii<= Sosiaalinen ympäristö . Kunnissa palvelujen järjestämiseen sovellettu tilaaja-tuottaja -malli näyttää antavan vauhtia tälle kehitykselle. Näin hyvinvointiohjelma saa vahvan viitekehyksen ja tulee osaksi laajempaa kontekstia ja saa siten myös paremman suojan kunta talouden "juustohöyliltä". Tällaisessa ohjelmassa tieteellinen viitekehys, toimintakonsepti ja arviointikriteerit ja -prosessit ovat selkeät ja ohjelmasta on pitkällä aikajänteellä saatavissa hankkeen vaikuttavuutta, jatkuvuutta ja kehittymistä koskevia tuloksia. Se on synerginen yhteistyöfoorumi, jolla kohtaavat valtakunnan tason politiikkaja resurssiohjelmat, kunnat, kuntien eri toimijat ja strategiset kumppanit liikunnan ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointiohjelma tarjoaa kunnalle tutkitun viitekehyksen, johon kunta voi luoda omien tarpeidensa mukaisen toimintamallin. 70 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Hyvinvointiohjelmaa soveltavien kuntien verkosto Aktiivinen Kunta Allianssi on vielä toistaiseksi lunastamaton mahdollisuus. Se olisi synerginen, kaikille mukana oleville toimijoille lisäarvoa tuova tapa toimia; yhteistyöfoorumi, jossa eri toimijat voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia tekemällä sitä, mitä parhaiten osaavat. kansainvälisten yhteyksien kautta avautuvia soveltuvia toimintatapoja. Kunnissa on jo nyt monia sellaisia liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä, joiden tavoittamiseen on luotava uusia toimintatapoja. Kunta voi peilata ja mallimaa omaa tapaansa toimia ja hyödyntää mm. Tässä verkostossa kunnat ovat suvereeneja toimijoita, joilla on omat strategiat, politiikat, ohjelmat ja hankkeet. Verkostoyhteistyön tavoitteena on luoda kuntayhteisöille hyviä käytäntöjä, jotka hyödyttävät kaikkia PolitiikkaJa resursslohjelmat WHO TAFISA Euroopan Union Hallitusohjelma • TEU-p;1031;päätös Ministeriöt • pohii<l<a:ltjehnat • r= i:tlj;lmt Muut ,. Kumppanuus näkyy myös yhteistyönä erilaisten epävirallisten sosiaalisten yhteisöjen kanssa. _ TE LI-olosuhteet ( ] • TB.1-umamli Rakennettu ympäristö • KLIPA: k8vj'ill li<&11;Q'J ,llj!ät likln .,_~• :;;;;;;;;;;;;;;:;= ~;;::;;;;:::::::=======::;;;;::;:::;;::;;;;:;;;;;;;;~..,. Monikulttuurisissa kunnissa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimitaan sosiaalisten tai perheyhteisöjen kautta. Hyvinvointiohjelman hallinto perustuu kumppanuuteen. Sosiaalisten yhteisöjen kanssa toimimiseen ei aina ole tarjolla valmiita rakenteita. Aktiivinen Kunta Kunnan strategia Poliittiseen Ftäätöksentekoon perustuva polkklk hallinnollinen toiminta Kunnansfsälsten KansalafsJärjestöJen Yhteistyö vfrallfsten hallinnonalojen ja~Jtylsen Ja epävirallisten keskinäinen se orin kanssa sosiaalisten yhteistyö tehty yhteistyö yhteisöjen kanssa Strategisten kumppanien tarjoukset: 1 l ~ 1 1 1 ~ rVähänlllkkuvat+75vuotta; t , t • •rohloo\'arh.J Lt8:ifl WN~N ~~ap=~ POIKKIHALLINNOLLISEN • 1<oul.!)11at • liitili<llltlj:c kat TYÖN MATRIISI Erityisryhmät l,.;..-------------------_:;..-. Yhteistyöfoorumista kuntien win-win allianssi. Kansalaisjärjestöt ja liike-elämä ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Poliittiset päätöksentekijät tuleek in sitoututtaa ohjelman keskeisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Siitä lähdetään niin kuruahallinnossa kuin esimerkiksi kunnan elinkeinoelämässä, terveysja koulutoimessa, työyhteisöissä, seuratoiminnassa, soveltavassa liikunnassa tai vanhusten palveluissa ja vastaavissa kokonaisuuksissa. sa, joissa liikuntastrategia on saatu liitettyä osaksi kunnan yleistä strategiaa. Näin ohjelma on osa kunnan strategiaa eikä erillinen yhden hallinnonalan hanke
Verkosto avaa toimijoille uusia yhteisiä foorumeita osaamisensa esittämiseen ja hyödyntämiseen. P0HDITTUA Teksti: ANNE TAULU SOVELI: Liikunta kuuluu jokaisellel SOVELTAVA LIIKUNTA SOVELI RY Media on täynnä informaatiota liikunnan merkityksestä. Kumppanin vahvuus lisää myös omaa vahvuutta ja vaikuttavuutta. Kokonaisesitys Aktiivisesta Kunta Allianssista on esitetty kuviossa 1. oikea palkki: PARAS-SIVUSTOT) Hyvinvointiohjelmasta on ilmestynyt kirja Aktiivinen Kunta luo mahdollisuuksia. TAFISA Programs -> Active Cities) www.euro.who.int/healthy-cities www.kunnat.net (kts. AKTIIVINEN KUNTA -hyvinvointiohjelman taustalla WHO ja TAFISA Aktiivinen Kunta -hyvinvointiohjelmaa suunnittelee Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. Hankkeessa on mukana kaupunkeja mm. M ahdollisuus terveyttä edistävään ja terveyttä ylläpitävään liikuntaan on sekä ihmisoikeusettä arvokysymys. Lisätietoa: www.soveli.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 71. SoveLi toimii yhteistyössä 16 jäsenjärjestönsä kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikunnan edistämiseksi. On tärkeää käydä keskustelua siitä, miten jokaisen ihmisen mahdollisuudet liikuntaan mahdollistetaan ja turvataan pitkäaikaissairaudesta tai vammasta huolimatta. Lisätietoja : www.kunto.fi (kts. Malesiasta, Irakista, Bahrainista, Kanadasta, Kroatiasta, Puolasta ja Englannista. Hyvinvointiohjelmalla halutaan kannustaa kuntatoimijoita yhdistämään voimansa terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi kunnassa. SoveLi kouluttaa yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia, viestii soveltavasta liikunnasta ja liikuntatoiminnasta sekä vaikuttaa neuvottelemalla päättäjien ja rahoittajien kanssa, osallistumalla asiantuntijaverkostoihin, kehityshankkeisiin ja antamalla lausuntoja. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikkujien ääni ei kuulu yhtä hyvin kuin muiden. Ohjelman lähtökohtana ovat maailman terveysjärjestö WHO:n Terveet Kaupungit -ohjelma, kansainvälisen kuntoliikuntajärjestö TAFISA:n Active City -hanke ja Suomessa käynnissä oleva kuntaja palvelurakenteen uudistaminen. Sovelletun liikunnan mahdollistaminen pitkäaikaissairaille ja vammaisille on tärkeä asia myös terveyden edistämisen näkökulSoveltava Liikunta Soveli ry Soveltava liikunta SoveLi ry on valtakunnallinen kansanterveysja vammaisjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö. yläpalkki: Aktiivinen kunta) www.tafisa.net (kts. Sillä on noin 350 000 henkilöjäsentä. osapuolia. Kirjaa voi tilata Suomen Kuntoliikuntaliitosta. Verkoston tehtävänä on etsiä yhteistyön hyviä käytäntöjä ja synergioita. Miksi sitten liikuntaa ei mahdollisteta kaikille samalla tavalla, yhdenvertaisena perusoikeutena. Valtakunnallisten ohjelmien toteutumista edistää mahdollisuus kohtaamisiin ja vuoropuheluun verkoston kuntatason toimijoiden kanssa. Voimat eivät riitä liikuntamahdollisuuksien vaatimiseen silloin, kun elämässä on arkea kuormittavia tekijöitä. Kunta, yritykset ja muut työnantajat sekä liikuntaja urheiluseurat toimivat yhteistyössä ja toisiaan täydentäen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Jokainen meistä tietää, että fyysinen aktiivisuus pidentää elinikää ja antaa suojaa useita yleisiä pitkäaikaissairauksia vastaan. Suomesta hankkeeseen osallistuvat tällä hetkellä Espoo, Heinola, Helsinki, Jämsä, Jyväskylä, Kajaani, Kirkkonummi, Kotka, Lappajärvi, Nurmijärvi, Turku ja Vantaa
Kuinka moni liikuntajärjestö järjestää esimerkiksi pyörätuolitanssia tai istumacurlingia. Seurannan tulee olla yksilöllistä ja sitä pitää pystyä toteuttamaan myös kilpailutilanteessa. 72 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Uhkana on se, että kansanterveysja vammaisjärjestöjen asemaa sovelletun liikunnan toteuttajana ei tunnusteta ja ne menettävät taloudelliset mahdollisuutensa toteuuaa ja kehittää terveyttä edistävää soveltavaa liikuntaa. Urheilutulosten perusteella nämä kaksi aluetta eivät kohtaa tai järjestelmä on tehoton. Tarkastelen aihetta huippuurheilun näkökulmasta. Kansainvälisessä huippu-urheilussa menestyminen edellyttää osaamisen ja voimavarojen tehokasta käyttöä. Liikunta kuuluu jokaiselle! ANNE TAULU, TtM, sairaanhoitaja AMK Toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta Soveli ry Sähköposti: anne.taulu@soveli.fi POHDITTUA Teksti: JUKKA LAHTINEN VALMENNUKSEN SEURANTA avain huippuurheilumenestykseen Valmennuksen seurannan tulee kattaa niin urheilijan, valmennusprosessin, kuin valmennusjärjestelmänkin. Nyt osalla järjestöistä on liikuntajärjestöstatus, joka mahdollistaa taloudellisen tuen saamisen, osalla sitä taas ei ole. Mikäli valmistelu onnistuu hyvin, on kansanterveysja vammaisjärjestöjen piirissä jatkossa yhä suur empi määrä liikkujia. Suomen olympiamenestys on laskenut tasaisesti viimeisten olympiadien aikana, vaikka maamme onkin ollut yksi merkittävimpiä liikuntatieteen kehittäjiä ja soveltajia. Kansanterveysja vammaisjärjestöjen asema pitää turvata liikuntatoimijoina ja taloudellisesti. Kuinka monella järjestöllä on sovellettua liikuntaa mielen terveyskun tou tuj i l le. Mahdollistetaan siis yhdessä liikunta kaikille, sairaudesta tai vammasta riippumatta. Siinä valmennuksen seuranta ja testaaminen ovat apuväline huippuurheilumenestyksen saavuttamiseksi. Eri toimijoiden laaja-alainen kuuleminen on välttämätöntä, jotta liikuntalain valmistelu onnistuu. Kansanterveysja vammaisjärjestöt tarjoavat liikuntamahdollisuuksia useille sadoille tuhansille kansalaisille. Sovellettu liikunta sisältää mahdollisuuksien luomista eli promootiota, riskitekijöiden ehkäisyä eli primaaripreventiota, hoitoa eli sekundaaripreventiota sekä kuntoutusta eli tertiaariprevem iota. Hankerahoituksella ei pystytä toteuttamaan pitkäjänteistä, laadukasta ja koko valtakunnan kattavaa kehittämistyötä. Harjoittelun ja valmennuksen seuranta kattavaksi Valmennuksen seurannan ja tavoitteiden tulee perustua lajianalyysiin. Valmisteilla on liikuntalakimuutos, jota ympäröivät monet mahdollisuudet ja uhkatekijät. rnasta. Tämänhetkisessä liikuntalain asetusehdotustekstin ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä mainitaan, että saadakseen liikuntajärjestöille tarkoitettua toiminta-avustusta liikunnan tulee olla järjestön pääasiallisen a toimialana. Lisäksi suomalaisten valmentajien ja testaajien peruskoulutus on hyvä. Esimerkiksi Espanjassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa uutta nostetta on haettu ja saavutettu määrätietoisin toimin. Myös kansanterveysja vammaisjärjestöjen keskinäinen asema tulee tasa-arvoistaa. Useat sellaiset maat, jotka vielä 1970tai 1980 -luvuilla olivat meitä mitalitilastoissa jäljessä, ovat jättäneet meidät taakseen. Uhkana on, että liikuntamahdollisuudet polarisoituvat, eriarvoistuvatja ettäalueellisten hyvinvoi n tija terveyserot kasvavat. Sovellettu liikunta kattaa siis koko terveyden edistämisen promotiivisen ja preventiivisen näkökulman, voimavaraja tarvelähtöisen sekä riski-, oireja sairauslähtöisen tarkastelun. Tällä poistettaisiin pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuudet tasa-arvoiseen, monipuoliseen ja terveyttä edistävään liikuntaan. Perinteiset liikuntaseur at eivät pysty korvaamaan kansanterveysja vammaisjärjestöjen tuottamaa liikuntaa. V almennuksen seuranta ja testaaminen on yksi kilpaurheilun olennaisimmista osa-alueista. Valtakunnallisesti tarkasteltuna olemme soveltavan liikunnan näkökulmasta vedenjakajatilanteessa. Ne keskittyv ät erilaisiin kansanterveydellisiin ja vammaisia ihmisiä koskeviin haasteisiin ja sovellettuun liikuntaan sekä terveyden edistämiseen. Tavoitteena tulee olla urheilijavalmentajaparin harjoittelun tukeminen ja maksimitulosten saavuttaminen
Kansainvälinen huippu-urhei I u on kamppailua menestyksestä eri lajeissa. KlHU:n toiminta-avustus on kasvanut viimeiset kaksi vuotta noin 15 prosenttia vuodessa, mikä toki on positiviista. Urheilun sisällä kannattaisi ehkä aprikoida miksi Nokiasta tuli maailman ykköstuote alallaan. Luonnolliset selittävät tekijät kuten pieni väkiluku, enemmän kisoihin osallistuvia maita, muita maita niukemmat resurssit jne. Miksei myös meidän urheilustamme. Miten valmennuksen tuloksellisuutta tulisi mitata. KlHU teki viime vuonna selvityksen kilpaja huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnasta vuosina 2004-2009. Kansainvälisesti ajatellen Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylässä on tätä kansainvälistä kärkeä. Vahvuudet käyttöön, heikkoudet esiin Suomi on uranuurtaja liikuntatieteellisen tiedon kartuttajana. Suomi on ollut tämän kamppailun ykkösmaita (9,4 prosenttia kaikista jaetuista olympiamitaleista vuonna 1924 Pariisissa). Mitä on seurauksena, jos KI H U:n resurssit eivät enää riitäkään pitämään Suomea innovaatiomielessä maailman huipulla. Tutkimusja kehittämistoiminta onkin Suomessa kilpailijamaihin verrattuna aliresurssoitua. Testien ja seurannan tulokset välittyvät urheilijoiden harjoitusohjelmiin ja käytännön toimintaan juuri valmentajien kautta. Vuonna 2008 olympialaisissa kesäkisoissa Suomi voitti laskentatavasta riippuen 0,42 prosenttia kaikista jaettavista mitaleista. Nyt jokaisen kansainvälisen mestaruuskilpailun jokaisesta mitalista taistelee 50-215 maata. Näillä meriiteillä meidät luokitellaan vielä ykkösluokkaan. Yksilötasolla seurannan avulla tuotetaan jatkuvasti tietoa, jolla harjoitusta voidaan viedä tarkoituksenmukaisimpaan suuntaan. Suomi on varmasti edelleen asukaslukuun suhteutettuna kärkimaita urheiluun liittyvien tutkimusten, tieteellisten julkaisujen ja teknisten sovellusten osalta, mutta niiden monitieteellisessä ja kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä on varmasti parantamisen varaa. En tunne yhtään menestyvää urheilumaata, jossa olisi jääty vain sille tasolle. Huippu-urheilussa paras tapa on mitata sekä urheilijoiden tuloksia että maan voittamien mitalien määrää. Esimerkiksi Ranskan valtio käytti neljän vuoden aikana 228 miljoonaa euroa vain maan johtavan valmennuskeskuksen remontointiin ja uudistamisen. Nolla on vaarallisen lähellä. Suomi on ollut urheilun suurmaa, mutta ei ole LIIKUNTA & TIEDE 47, 2-3/2010 73. Suomi on olympiakisojen kaikkien aikojen mitalitilastoissa edelleen erittäin korkealla. Valmennuskeskuksien resursseilla tätä tasoeroa ei paikata. Seurannan tulee kattaa niin urheilijan, valmennusprosessin, valmennusjärjestelmän (=lajiliitto) kuin valmennuksen johtamisjärjestelmän ja poliittisen järjestelmänkin. ovat totta, mutta niiden taakse ei voi piiloutua. Valmentajamme omaavat pääosin hyvän liikuntatieteellisen peruskoulutuksen ja lajiliitot tarjoavat oman lajitutkintotasoisen perusosaamisensa. Muutos vaikuttaa suurelta ja sitä se onkin. Ennen oli vähemmän maita, lajeja, kilpailua ja jaettavia mitaleja. Seuraavat selvityksestä poimitut seikat vaikuttavat suoraan huippu-urheiluun: • Suomessa on merkittävää tutkimusosaamista • Huippu-urheilu ei ole opetusministeriön tutkimusstrategian keskiössä • Rahoitus on hajanaista ja sitä on vähän • Suomessa on peräti 26 eri toimijaa tällä alueella • Kokonaistoimintaa ei koordinoi kukaan huippuurheilun näkökulmasta Suomi on pärjännyt hyvin entä jatkossa. On kuitenkin tärkeää omata myös kansainvälistä kokemusta, tietää missä omassa lajissa mennään, mikäli tarkoituksena on saavuttaa kansainvälistä menestystä. Valmennuksen seuranta tulee laajentaa myös juoksumattojen ja valokennojen ulkopuolelle. Laskemalla sen missä olemme olleet ja missä olemme kansainvälisessä vertailussa nyt, on helppo huomata ero eilisen ja nykypäivän välillä. Erityisesti ammattivalmentajien puute kaikilla tasoilla nousee keskeiseksi tekijäksi myös valmennuksen seurannan kannalta. Urheilun alueella kehitettyjä teknologisia sovelluksia käytetään päivittäin maailman parhaiden urheilijoiden harjoittelun seurannassa valmennuskeskuksissa eri puolilla maailmaa
Sittemmin menestys alkoi laskea ja Sydneyssä 2000 saavutettiin enää neljä mitalia. Uusi-Seelanti kahdeksassa vuodessa takaisin 10 mitalin tasolle Uusi-Seelanti on kokoonsa nähden menestynyt olympiakisoissa hyvin. Mitä tämä on tarkoittanut valmennuksen seurannan kannalta. Näin myös tuloksellisuus on heikompi kuin naapurimaissa. Tietoteknis-teknologinen taso ja resurssointi huippuurheilukeskuksissa ylittää merkittävästi Suomen vastaavien keskusten tason. Mitalimäärä, jonka vielä vaivoin voitamme, vastaa mielestäni täysin sitä panostusta, jonka huonosti johtamalla saamme kasaan. 74 LIIKUNTA & TIEDE 47•2-312010. Se on tuhoon tuomittua, jos tavoitteena on saavuttaa kansainvälistä menestystä huippu-urheilussa. Ruotsi ja Norja ovat meitä parempia. Avaintekijöitä olivat maan johdon ja kansalaisten tahto menestyä kansainvälisesti, selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä resurssien ohjaaminen lajeihin, joissa oli realistiset mahdollisuudet saavuttaa mitaleita. (Esimerkiksi harjoitustiloissa kaikki anturit, kamerat tms laitteet ovat osa kiinteitä rakenteita eivätkä siten haittaa harjoittelua. Maan huippu-urheilustrategia alkaa sanoin "Sport is an irnportant part of the Iabric of New Zealand society and New Zealanders believe that winning in international events is important". Päivä, jolloin palaamme kesäkisoista ilman mitalia on jo oven takana. Espanja on rakentanut 20 vuodessa erään maailman kattavimmista valmennuskeskusjärjestelmistä. Kun Kanada sai järjestettäväkseen vuoden 1988 talvikisat, maassa haluttiin kansainvälistä menestystä ja tehtiin sitä koskevia poliittisia päätöksiä. Maan urheiluministeriö seuraa tarkasti panos-tuotos -suhdetta ja ohjaa rahoitusta pääasiassa lajeille, joilla on mitali mahdollisuuksia. Maan kaikkien valmennuskeskusten yhteenlaskettu budjetti on noin 45-55 miljoonaa euroa. Lähes kaikissa menestyvissä maissa rahoittaja (=valtio) antaa asiantuntijoiden päättää siitä, mihin rahat käytetään. Vancouverin menestys tulee olemaan tasomme talvikisoissa, mikäli jatkamme nykyisen tapaisella poliittisella päätöksenteolla ja lähes maailman hajanaisimmalla urheilujärjestelmällä. Suomi oli kaikilla mittareilla mitattuna Espanjaa parempi aina vuoteen 1988 asti, mutta ei enää sen jälkeen. Espanja on voittanut vuodesta 1992 alkaen 88 mitalia kesäkisoissaja Suomi 19. Norjan ja Ruotsin taloudelliset edellytykset ovat paremmat, mutta eivät niin paljon paremmat kuin urheilumenestyksen ero. Tärkein askel oli poliittinen päätös. liman sitä ei olisi ollut valtion tukea, rahoitusta eikä jatkuvuutta. Sama toistuu niissä maissa, jotka nykyisellään voittavat meitä enemmän mitaleja. KIHU:n tekemien selvitysten ja tutkimusten mukaan Suomen järjestelmä on liian monisäikeinen, tehoton ja liian useita pieniä rahavirtoja synnyttävä. Maassa alkaa jo olla korkeantason osaamista valmennuksen kaikilla osa-alueilla. Uudessa-Seelannissa tehtiin tarkka tutkimus maista, jotka olivat menestyneet sekä menestyksen taustoista. Vuosina 1984-1992 maa voitti kesäkisoissa 10-12 mitalia jokaisissa kisoissa. Kaksissa viime kisoissa maa on voittanut 14 mitalia ja Suomi vastaavasti kuusi. Kaikki data tallentuu palvelimille, joilla olevat kansalliset testi tietokannat ovat on line-tilassa käytettävissä minkä tahansa mittauksen yhteydessä). Kun Espanja vuonna 1986 sai järjestettäväkseen Barcelonan vuoden 1992 olympiakisat, sillä oli vain 26 kesäkisarnitalia, ei suoriiuspaikkoja, puhumattakaan valmennuskeskuksista tai korkeantason tieteellisestä osaamisesta. Nyt Uudessa-Seelannissa on urheiluorganisaatio, jonka sisällä huippu-urheilulla on oma yksikkönsä, uusi huippuurheilustrategia ja neljän valmennuskeskuksen verkosto. Suomen järjestelmä antaa toimialoille, joita useimmat kilpailijamaamme eivät edes tunnista, vallan päättää rahoituksen ohjauksesta. Siinä kaikki on jo sanottu. Norjan väkiluku on pienempi kuin Suomen. Espanjan tavoitteena paikka kymmenen parhaan joukossa 2016 Espanjassa valtion rahoitus kohdistuu kansallisille lajiliitoille,joiden tuloksellisuutta mitataan vain kansainvälisellä huippu-urheilumenestyksellä. Pienenä maana he ovat valinneet vain kuusi lajia ensisijaisesti resurssoitaviksi. Sittemmin on rakennettu kuusi valtakunnallista ja 37 alueellista keskusta, joissa eritasoiset urheilijat nuorista huippuihin voivat harjoitella ja olla seurannassa. Espanjan urheilulaki vuodelta 1990 alkaa sanoin "Kansainvälinen huippu-urheilumenestys on tärkeää Espanjan yhteiskunnalle". Huippu-urheilun johtajuus hukassa. Laadullisesti Espanja ei vielä kilpaile Australian, Japanin tai Korean kanssa, mutta mikäli kehitys jatkuu samanlaisena Espanja onnistuu tavoitteessaan olla kymmenen parhaan huippu-urheilumaan joukossa vuoteen 2016 mennessä. Kanada keskitti pirstaleisen rahoituksen kahteen ohjelmaan Kanada on ollut aina melko vahva talvikisoissa, mutta kesäkisamenestys ei ole ollut maan resurssien mukaista. Maassa käynnistyi kuusi vuotta kestänyt kehitystyö. Kanada oli vielä 1960ja 1970 -luvuilla Suomea heikompi sekä kesäettä talvikisojen mitalitilastoissa. sitä enää, ei kesällä eikä talvella. Pekingin kisoissa Uusi-Seelanti nousi uudelleen 10 mitalin tasolle. Maan ensimmäinen huippu-urheilukeskus perustettiin Barcelonaan vuonna 1987. Miksi. Tulokset eivät ehtineet näkyä vielä Calgaryssä, mutta sittemmin Kanada on parantanut mitalimääränsä vuoden 1998 viidestä aina Vancouverin 26:een. Espanja oli "ei mikään maa" huippu-urheilussa vuoteen 1992 saakka. Paras esimerkki on uusi 24000 neliömetrin moderni ja teknologisesti hyvin toteutettu harjoitusyksikkö Barcelonassa
Ilman sitä ei ole seuraavia vaiheita. Ei niinkään sen puute, vaan vääristyneet tavoitteet ja rahanjakopolitiikka. Ohjelman tavoitteena oli varmistaa maan sijoittuminen ensimmäiseksi mitaliulastossa. Yksi syy on rahoitus. Suomalainen huippu-urheilu ja sen valmennuksen seurantajärjestelmä on saatava kansainvälistä menestystä tuovaan kuntoon ennen kuin sillä on perusteita pyytää valtiolta lisää rahaa. Urheilun sisällä kannattaisi ehkä vielä pari kertaa aprikoida miksi Nokiasta tuli maailman ykkostuote alallaan. Vuonna 2006 maahan perusteltiin Loinen ohjelma Road To Excellence. Huippu-urheilustrategialta rohkeita linjauksia Suomi on tunnettu maana, jossa on osattu puhaltaa yhteen hiileen ja saada menestystä. Valtion on tehtävä selkeä päätös halusta menestyä. Suomi on kansainvälisten PISA-tutkimusten johtomaita ja yksi maailma kilpailukykyisimmistä maista. Sen tavoitteena on Kanadan pitäminen samalla tasolla talvikisoissa ja nostaa maa 12 parhaan urheilu maan joukkoon Lontoossa ja sitä seuraavissa kisoissa pysyvästi. Tehsti perustuu hi1joittaja11 Kuntotestaunsen päivillä 23-24.3. Aiemmin Kanadan urheilurahouus pirstaloitui valtavaksi määräksi pieniä projekteja, joilla ei saatu tuloksia aikaan. Nyt huippu-urheilun rahoitus kulkee keskitetysti huippu-urheiluohjelmien kautta ja huippuammattilaiset ohjaavat rahoituksen niin, että sillä saavutetaan maksimi tulos. Näiden kahden ohjelman ansiosta Kanada on noussut yhdeksi parhaista esimerkeistä maista,joissa useiden toimijoiden resurssit on osattu kohdentaa yhden tavoilleen taakse. Olen varma, että olisimme paljon korkeammalla mitali tilastoissa ilman yhtäkään lisäeuroa, mikäli suomalaisten urheilun huippuosaajien perhe voitaisiin nähdä yhtenä osaamiskokonaisuutena auttamassa suomalaisia urheilijoita huipulle ilman heidän omien taustayhteisöjensä mustasukkaista, mehän tiedämme kaikki -asenneua. LI KUNTA& T!EOE47 •2-312010 75. 2010 pitämään esityhseen. Uusi Own The Podium -ohjelma kåyrm isteu iin heti vuonna 2005, kun Kanada sai järjesteuävåkseen vuoden 2010 talvikisat. Projektille rekrytoitiin parhaat osaajat kaikilta tarvittavilta osa-aleilta ja tuloksena oli ennätykselliset 14 kultamitalia. Ohjelma koordinoi viiden vuoden ajan niin valmennusta kuin sen seurantaa. Maat, jotka eivät saa mitaleja, eivät esiinny mitali tilastossa. Miten on mahdollista, että olemme onnistuneet antaa sen huippu-urheilumenestyksen pohjan, jonka Paavot, Claesit, Lasset ja J.Miedot synnyttivät vajota nykytilaan. Uuden huippu-urheilustrategian on oltava rohkea ja valmis sanomaan mitä Suomi haluaa ja miten ja millä resursseilla se toteutetaan. Huippu-urheilijamme ovat huonosti johdetusta systeemistä huolimatta olleet niin hyviä, että ovat voittaneet mitaleja. Miksei myös meidän urheilustamme. Yksittäisen urheilijan rooli kokonaisuudessa on pieni. JUKKA LAHTINEN, LitM Markkinointijohtaja Sierra Nevadan huippu-urheilukeskus, Espanja Sähköposti: jukka.lahtinen@csd.gob.es Kirjoittaja 011 International Association of /-ligh Pertormancc Sports Ii·aining Centres IA/-IPSTC puheenjolilaja. Häpeä ei kuitenkaan saa olla urheilijoiden syytä. Nollaa huonompaa tulosta ei näissä kisoissa ole. Ilmoitus muutaman miljoonan euron Iisärahoituksesesta olisi itsensä pettämistä. Olemme nähneet, ettei se tuota hyvää tulosta huippu-urheilussa. Häpeää kylläkin, jos on jo voittanut yli 450 mitalia aikaisemmin. Samassa ajassa kilpailijamaat satsaavat 10lOO kertaa enemmän. Se puolestaan toisi varmasti lisää resursseja ja edelleen lisää tuloksia. Mitalitaistelu järjestelmien taistelua Suomessa on loistavia suorituspaikkoja ja huippuurheilun osaamista, mutta resurssit on onnistuttu pirstaloimaan poliittisista syistä. Mitalitaistelu on järjestelmien taistelua. Mielestäni pelko johtajuuden keskittämisestä on suurin este nykyisellään
Genetiikan alalla on monia ratkaisemattomia kysymyksiä, joista osa voi viime kädessä osoittautua hyvinkin monimutkaisiksi (esim. Modernista genetiikasta on myös muodostunut ideologisen kamppailun areena. epigenetiikka eli se miten ympäristö jatkuvasti muokkaa geenien rakennetta ja toimintaa). Voi myös olla niin, kuten äskettäin edesmennyt akateemikko Leena Palotie totesi radiohaastattelussa, että genetiikankin alalla jotkut monimutkaisilta näyttävät ongelmat voivat lopulta osoittautua yksinkertaisiksi. Näköalat kuitenkin laajenevat, kun enenevästi hengästyen kipuaa ikäportaita ylöspäin. Eikä vanhetessa tule viisaammaksi, mutta tietää etteivät toisetkaan tule. Monet tutkijatkin näyttävät uskovan, että geenitutkimuksen kautta voidaan ratkaista mm. Niin sanotun älykkään suunnittelun (intelligent design) kannattajat ovat sitä mieltä, että maailma on älykkään suunnittelun tulostaja että jossakin on sitä toteuttava voima. Alati kasvavassa informaation ja uuden tiedon tulvassa asiantuntijoillakin on vaikeuksia tiedostaa ja ymmärtää asioiden oikeaa laitaa tai muodostaa edes omalla alallaan kokonaiskuvia maallikoille asettuvista vaikeuksista puhumattakaan. ihmisen terveyteen, suorituskykyyn, kehityshäiriöihin ja ravintoon liittyvät ongelmat, kun taas toiset arvostelevat tällaista ajattelutapaa "genomaniaksi", yltiöpäiseksi uskoksi genetiikan mahdollisuuksiin. Tässä tilanteessa myös osa tutkijoista ryhtyy etsimään vastauksia transkendenssista. Tyhmyys voitaneen tässä yhteydessä käsittää tiedostamisen puutteeksi. Tällä voi olla merkitystä pyrittäessä jäsentämään ja ymmärtämään yhä monimutkaisemmaksi muuttuvaa maailmaa. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: EINO HEIKKINEN Monimutkaisuutta E meritusikään ehdittyään ei enää ihmettele juuri mitään tai ei ainakaan useimpia samoja asioita kuin aiemmin kaikki on mahdollistaja enemmän tai vähemmän suhteellista valitun näkökulman määrittäessä havaintojen tuloksia. 76 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Agatha Christien luoma yksityisetsivä Hercule Poirot harmittelee usein, miksei hän heti nähnyt Elämismaailmamme nopea muuttuminen ja monimutkaistuminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä ja kokonaisuuksien hahmottamista, jotta vältyttäisiin liiallisilta mutkat suoriksi -tulkinnoilta ja eettisesti kyseenalaisilta menettelyiltä. Albert Einsteinin kerrotaan lausahtaneen, että kaksi asiaa maailmassa on ääretöntä, universumi ja ihmisten tyhmyys, mutta edellisestä en ole aivan varma. Heidän käsitystään ei ole horjuttanut tutkimustieto, joka on aukottomasti osoittanut silmän kehitysvaiheet vain heikosti valoon reagoivasta elimestä nykyisiin kehittyneimpiin näköelimiin. Vaikka tieteellistä maailmankuvaa on vähitellen onnistuttu rakentamaan ja todentamaan ovat monet perustavanlaatuiset kysymykset edelleen avoimina ja kenties jäävät lopullisia vastauksia vaille. Yhtenä perusteena he ovat pitäneet silmää, joka heidän mielestään on niin monimutkainen elin, ettei evoluutio ole voinut sitä aikaansaada. Toista ääripäätä edustaa yhdysvaltalainen ihmisen genomiprojektia johtanut tutkija Francis Collins, joka esittää teoksessaan "The Language of God", että jumalan kieli on DNA. Tätä kautta rakentuu uskonnollinen käsitys, "Bio Logos", jonka mukaan jumala on kaiken elämän alku ja elämä ilmentää jumalan tahtoa (bios tarkoittaa kreikan kielessä elämää jalogos puolestaan sanaa)
Esimerkiksi sosio-ekonomisia terveyseroja koskevat tutkimukset ovat törmänneet vaikeuksiin yrittäessään löytää keinoja terveydessä esiintyvän eriarvoisuuden selittämiseksi ja vähentämiseksi. Vanheneminen ilmenee monin eri tavoin biologisella, psyykkisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella, joiden kesken on paljon vuorovaikutusta. Tutkimustyössä uutta tietoa syntyy yleensä palasittain. Elämismaailmamme nopea muuttuminen ja monimutkaistuminen edellyttää tutkimustyössä ja uuden tiedon välittämisessä entistä syvällisempää tiedostamista ja tieteidenvälistä yhteistyötä sekä kokonaisuuksien hahmottamista, jotta vältyttäisiin liiallisilta mutkat suoriksi -tulkinnoilta ja eettisesti kyseenalaisilta menettelyiltä. Monimutkaisessa tilanteessa syntyy houkutus käyttää ihmisten toiveita hyväksi myös taloudellisten etujen tavoittamiseksi. Ympäristö muuttuu ja myös ihminen muuttuu muokatessaan ympäristöään. Tähän tapaamiseen johtava elinaika on kuitenkin suuresti pidentynyt erityisesti viimeksi kuluneen runsaan sadan vuoden aikana. Luonnonlait asettavat vanhenemiselle ja elinajalle reunaehtoja."Hautuumaalla kerran tavataan. Tässä ei kovin usein onnistuta sen vuoksi, että lääketieteen piirissä ei tiedetä tarpeeksi ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksista eikä etenkään kiinnitetä huomiota niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat "syiden syinä" ihmisen käyttäytymiseen ja sitä kautta sairauksien syntyyn. Mutkien aikomista esiintyy myös liikunnan vaikutuksia koskevien tutkimustulosten tulkinnassa, vaikka monet kysymykset koskien esimerkiksi erityyppisen liikunnan vaikutusmekanismeja ja vaikutuksia eri ihmisissä ovat vielä avoimia. miten yksinkertainen monimutkaiselta nayuaneen ongelman ratkaisu oli. Naisten keskimääräinen elinajan odote piteni kehittyneimmissä maissa noin 3 kk vuodessa sitten 1800-luvun luvun alkupuolen eli noin 40 vuotta, miesten hieman vähemmän. Taudin syytä ei tunnettu. Tällä hän tarkoittaa, että terveystutkimuksessa sairauksien syiksi nähdään usein erilaisia epäterveellisiksi todettuja elintapoja, joihin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi neuvonnan avulla. Myös arvomaailmassa esiintyy epätietoisuutta ei oikein tiedetä miten pitäisi suhtautua pitenevään elinaikaan ja iäkkäiden ihmisten määrän kasvuun, joista luotettavia ennusteita on esitetty jo 1960-luvulta lähtien. Elinolot ja elintavat sekä geneettiset tekijät aiheuttavat vanhenemisprosesseissa suurta vaihtelua, jonka tutkimuksellinen haltuunotto on vaativa ja pysyvä tehtävä. EINO HEIKKINEN Gerontologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: eino.heikkinen@jyu.fi LIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 77. Niistä pyritään rakentamaan kokonaiskuvia, ensin usein intuitiivisesti ja sitten aukkopaikat täyttäen. Vanheneminen on yksi monitahoisimmista ja vaikeaselkoisimmista tutkimuskohteista. Tutkijat tavoittelevat usein selityksiä tutkittavan ilmiön, esimerkiksi sairauden taustalla olevista tekijöistä, sen syistä. Yli 120 vuoden vanhaksi eläneitä on kuitenkin varmuudella tiedossa vain yksi. Varsin hämmästyneitä oltiin, kun myöhemmin tauti osoittautuikin bakteeriperäiseksi tulehdustaudiksi, jota voidaan hoitaa antibiooteilla. Tunnettu brittiuukija Geoffrey Rose puhuu teoksessaan "The Strategy of Preventive Medici ne" (Ehkäisevän lääketieteen strategia) syiden syistä. Tämä näkyy erilaisina, ilman näyttöön perustuvaa tietoa myytävinä tuotteina ja palveluina vanhenemiseen, terveyteen ja liikuntaan liittyvillä alueilla. Siellä on ihmisten sukukokkous eikä ole kiertäminen kellään", toteaa Konsta Pylkkänen Veiklw Huovisen romaanissa "Havukka-ahon ajattelija". Hoito kohdistui oletettuihin riskitekijöihin kuten elintapoihin ja psyykkiseen stressiin. Sen biologisia perusmekanismeja ei vielä tunneta, mutta lupaavia teorioita on olemassa. Lääketieteen historiasta löytyy tästä lukuisia esimerkkejä, joista voisi mainita mahahaavan. Toimiessani aikanaan Turun yliopistosairaalan sisätautiklinikassa apulaislääkärinä jouduin tutkimaan ja hoitamaan mahahaavasta kärsiviä potilaita. Elintapoja ei usein onnistuta muuttamaan, koska ei kiinnitetä huomiota niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat taustalla "syitten syinä" ihmisen käyttäytymiseen. Tämä saattaa helposti johtaa mutkien vetämiseen suoraksi
V iimeisen vuosikymmenen aikana erityisliikunta on noussut Suomessa yhä voimakkaammin esiin. Esimerkiksi Kuopion Finland lce Marathonilla kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen jäätapahtumaan, ja samalla osallistujat kohtaavat jäällä erilaisia liikkujia ja liikkumisen ratkaisuja. Kuinka tätä kohtaamista voidaan lisätä. Mahdollisuus vertaisten ja erilaisten ihmisten kanssa liikkumiseen toisi tasapainoa erilaisuuden ja samanlaisuuden kohtaamiseen. Kaikille avoin liikunta tarkoittaa mahdollisuutta osallistua liikuntaan haluamallaan tavalla. Onko rohkeutta kysyä heikommassa asemassa olevilta heidän näkemyksiään asioiden suunnittelusta tai toteutustavasta 7 Liikuntakulttuurin muuttuminen erityisestä avoimeen vaatii ennen kaikkea yleistä asennemuutosta. Miksei tämäntyyppisiä tapahtumia ja tilaisuuksia voisi olla maassamme enemmän. Kaikille avoimen liikunnan edistämiseksi liikuntaväen asenteiden ja yhteistyön tulisi muuttua yhä ratkaisukeskeisemmiksi ja luovemmiksi ongelmiin keskittymisen sijaan. Liikunnan harrastamisen tavoitteet, esimerkiksi kilpaileminen, voivat ohjata erillisten liikuntatoimintojen syntyyn. Voisiko ongelman ydin sittenkin olla itse liikuntatarjonnassa ja sen kapea-alaisuudessa eikä liikkujassa. Vertaistuki voi olla jollekin liikkujalle tärkeää sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kaikille avoin liikunta korostaa kaikkien toimijoiden ja toimintamuotojen yhtäläistä arvokkuutta, toimintojen saavutettavuutta ja toimintatapoja, jotka eivät sulje ketään pois. Kokemukset ja oikea tieto erilaisuudesta ovat asenteiden syntymisen ja muuttumisen kannalta elintärkeitä. Liikuntaa ei voi erottaa muusta elämänmenosta ja yhteiskunnallisista yhteyksistä, sillä liikuntakulttuuri heijastelee niitä arvoja ja asenteita, joita toteutetaan päätöksenteossa ja arkielämässä. Monilla elämänalueilla joudutaan väistämättä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, ja yhteistyötä ja moninaisuuden arvostusta voidaan toteuttaa myös liikunnassa. Säännöllinen kohtaaminen voi olla askel kohti avoimempaa liikuntatoimintaa,ja toisaalta liikunta voi olla väline kohtaamisen toteuttamiseen. Paralympialaisten menestys, kuntien erityisliikunnanohjaajien toimien perustaminen ja vakiinnuttaminen sekä vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen ovat olleet näkyviä merkkejä erityisliikunnan merkityksen korostumisesta ja laajenemisesta. Eristäytyminen liikunnassa vain omanlaisten joukkoon voi kuitenkin pelkistää ja tylsistyttää näkökulmia ja toiminnan mahdollisuuksia. HENNA HAAPALA Liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: henna.1.haapala@jyu.fi 78 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Eivätkö nämä ole tai niiden ainakin pitäisi olla jo 2010-luvulla kaiken liikunnan arvoja. Voisimmeko yhdessä tehdä kynnyksen matalammaksi, oven leveämmäksi ja mielemme vastaanottavaisemmiksi moninaiselle liikuntatoiminnalle7 Saattaisimme yllättyä iloisesti uusista mahdollisuuksista. Positiiviset kohtaamiset ja yhdessä tekemisen tunne yhdistävät ihmisiä. Miten ihmisten erilaiset tarpeet ja kyvyt huomioidaan esimerkiksi sinun lähi ympäristössäsi ja arjessasi. Esimerkiksi inkluusiota toteuttavissa luokissa olevat lapset oppivat hyväksymään, ymmärtämään ja toimimaan luontevasti erilaisten ihmisten kanssa, koska he kohtaavat erilaisuuden luonnollisena osana kokonaisuutta. Realismia on myös huomata, että kaikille avoin liikunta ei voi merkitä sitä, että erillisiä liikuntaryhmiä ei olisi. Erityisliikunnan arvoiksi on nostettu tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, liikkumisen esteettömyys ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus. Onko kynnys kaupan ovella liian korkea ja hissin ovet liian kapeat. Tietyt vammat ja sairaudet saattavat estää joidenkin liikuntamuotojen harrastamisen. Erityisliikunnan määritelmässä korostuu liikkujan vaikeutta osallistua yleiseen liikuntatarjontaan hänen ominaisuuksiensa, kuten vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö). OPISKELIJA OUNASTELEE Erityistä vai kaikille avointa liikuntaa
ISBN 978-951-9465-29-6 J anne Holmen (s. Ensinnäkin se tarkoitti 2-3 vuoristoleiriä vuodessa 21-vuotiaasta alkaen. Kirjan ensimmäinen puolisko onkin armotonta kuvausta siitä, millaista harjoittelua maratonjuoksu kansainvälisellä huipputasolla vaatii. Kaiken takana on erittäin kova harjoittelu ja ammattimainen asenne. Kuinka nousu huipulle oli mahdollista. LUETTUA Teksti:TUOMAS ZACHEUS HUIPPUJUOKSIJA KERTOO HARJOITTELUSTA TUTKIJA POHTII URHEILUN TILAA Janne Helmen: Kilpajuoksu. Kirjasta käy kuitenkin ilmi, että vielä 15-vuotiaana hän ei harjoitellut erikoisen kovaa, vaan harjoituksen tehoa ja määrää lisättiin flN 2 , HELSINKI 2005 ES~ ::-5 .... Maratonjuoksun Euroopan mestaruus vuonna 2002, EM-kisojen seitsemäs sija vuonna 2006 (jolloin tappiota kisan voittaneelle hallitsevalle olympiavoittajalle Stefano Baldinille vain puolitoista minuuttia), MM-kisojen yhdeksäs sija vuonna 2007, kaksi olympiamaratonia ja maratonin Suomen ennätys 2.10.46 kertovat Holrnenin saavuttaneen vuoteen 2009 päättyneellä urallaan kestävyysjuoksun kansainvälisen huipputason. Historian väitöskirjansa Ho lrnen teki pitkälti omaan tahtiinsa, mikä ei post doc -tutkijana enää ollut mahdollista. Syy tähän löytynee erilaisista ilta-aktiviteeteista. Afrikan juoksuihmeen syitä pohtiessaan Holrnenin tulkinta LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010 79. Sen sijaan hän tutki valmentaja-isänsä Runen kanssa omin silmin sitä, millä tavalla maailman huippujuoksijai harjoittelevat ja teki näistä omat raa'at johtopäätöksensä. Toiseksi se tarkoitti ehdotonta omistautumista juoksemiselle, josta Holrnen antaa sivulla 28 oivan esimerkin: "Ihmeellisellä tavalla pystyin harjoittelemaan itseäni parempien juoksijoiden kanssa. Tähän Holrnenin "Kilpajuoksu" antaa vastauksen. kestävyysjuoksun tilasta, Afrikan juoksuihmeestä ja sivilisaation hyödyistä ja haitoista. Heidän viikko-ohjelmallaan olisin romahtanut totaalisesti." Kolmanneksi se tarkoitti ammattilaisuutta, toisin sanoen riippuvuutta Opetusministeriön urheilija-apurahasta. Aamulenkeillä saattoi nähdä heidän nukkuneen huonosti. Monia eläytymiskykyisiä lukijoita saattaa heikottaa pelkkä harjouusohjelmien silmäily' Toisen puoliskon artikkeleista itseäni kiehtoivat erityisesti Holrnen in pohdinnat miesten ja naisten eroista urheilussa ja niiden syistä. 1977) onju/1ha Kes/1isa/011 ohella 2000-luvun menestyneimpiä suomalaisia kestävyysjuoksijoita. Tässä hän päätyy sangen yllättävään lopputulokseen. Pelkää kestävyysjuoksuharjoittelua kirja ei kuitenkaan kuvaa, vaan se jakaantuu kahteen osaan. = .... Kirjan alkupuolella kuvataan Holrnenin juoksijanuraa ja harjoittelua ja toisella puoliskolla pääosaan nousevat hänen yleiset pohdintansa mm. Kirja on koottu Hoi menin vuosien varrella Juoksijalehteen kirjoittamista artikkeleista aikajärjestykseen lajiteltuna, jolloin liikkeelle lähdetään miehen lapsuudesta. Mitä "ammattimainen harjoittelu" sitten Hol meni n tapauksessa tarkoitti. Harjoittelussaan Helmen oli ennakkoluuloton ja sanoutui irti nykyäänkin aika pitkälle 1970-luvun systeemeihin nojaavasta suomalaisesta kestävyysjuoksuvalmennuksesta. Ei ole epäilystäkään, etteikö Helmen olisi ollut kaikkein kovimmin harjoitellut suomalainen kestävyysjuoksija 2000-luvulla. Kumppaneillani oli tapana häipyä iltaisin yökerhoihin harjoituskeskuksen kokkien, siivoojien ja muiden ranskattarien kanssa. Kirja antaakin runsaasti ajattelemisen aihetta kilpajuoksijoille ja kestävyysjuoksuvalmentajille. Tämän loppuminen olikin eräs vaan ei ainoa syy Hoi menin uran päättymiseen. Jälkimmäinen puolisko saattaa täten kiinnostaa myös liikunnan sosiaalitieteilijöitä. Helsinki: Kustannus Oy Juoksija 2010. Maailman kestävyysjuoksuhuipulla vaadittavaa harjoittelua ei ollut mahdollista toteuttaa päivätyön ohessa. Tämän vuoksi kirja soveltuu myös kestävyysjuoksun juniorivalmentajille. \ Janne Helmen Kilpajuoksu nuoruusvuosina tasaisesti, kunnes parikymppisenä alkoi ammattimainen harjoittelu. Holrnen ei salaa sitä, millä keinoilla hän nousi huipulle
Suureksi kysymykseksi jäi myös se voidaanko näiden pelien pelaamisella saavuttaa terveyttä edistävä määrä fyysistä aktiivisuutta. Use of active video games to increase physical activity in children: A (virtuall realitv. & Maddison, R. Liikuntatilanteet ovat usein sosiaalisia tilanteita, joissa ihminen voi kokea tulevansa arvioiduksi. 2010. VIITE: Foley, L. . Tai: "Eikö siis tekniikan ja talouden kehityksen vääjäämätön seuraus ole väestön aina vain huonompi Iyysinen ja psyykkinen varustautuminen vaativiin haasteisiin. Mela-analyysin perusteella interventiotutkimuksissa oli saatu rohkaisevia tuloksia. on puolestaan erilainen kuin taannoin Suomen televisiossakin nähty dokumentti, joka selitti kenialaisten juoksijoiden ylivoiman muihin nähden lähinnä heidän kapeammilla pohkeillaan. Ehkä kiinnostavin Holmenin pohdinnoista liittyy kuitenkin siihen, onko elämän kovuus edellytys kovalle kestävyysjuoksutasolle tai toisinpäin: aiheuttaako yhteiskunnan tekninen ja taloudellinen kehitys vääjäämättä lyysisen rappion. Pelit lisäävät energiankulutusta silloin, kun pelaamista verrataan fyysisesti passiiviseen toimintaan tai ajankäyttöön. Mela-analyysin tekijöiden mukaan pelaamisen kuorrnitusvai kutusta voidaan verrata kevyeen ("mild") ja kohtalaiseen (moderate) fyysiseen kuormitukseen. Sosiaalisen ahdistuksen taustalla arvioinnin pelko . Siinä ketjussa kestävyysjuoksun alasajo on vasta ensimmäinen askel. Tämä arvion pitäessä paikkansa odotettavissa on urheilun kannalta epämiellyttäviä seurauksia. Energiankulutusta selvittävissä laboratoriotutkimuksissa jäi kuitenkin epäselväksi, kuinka nämä tutkimustilanteessa lasketut energiankulutusmäärät toteutuvat todellisissa arkielämän pelitilanteissa. Kouluissa etsitään keinoja lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Analyysiin hyväksytyistä tutkimuksista 11 selvitti pelaamisesta aiheutuvaa energiankulutusta ja kahdeksan keskittyi pelien mahdollisuuksiin lisätä osallistujien fyysistä aktiivisuutta tutkimusjakson aikana. Pediatric Exercise Science 22 (11, 7-20. Pieni varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: kuruoilijo iden ja juoksuharrastuksen vasta aloittaneiden ei kannata lähteä kopioimaan suoraan Holrnenin harjoitusperiaatteita "Kilpajuoksu" ei siis ole kuntokirja samaan tyyliin kuin esimerkiksi ulkoministerimme yhdessä 11/?lw Järvi mäen kanssa kirjoittama "miehen treenikirja" tai lukuisat muut viime vuosina markkinoille tulleet juoksuoppaat. TUOMAS ZACHEUS KT Erikoistutkija Kasvatustieteiden laitos Turun Yliopisto Sähköposti: tuzach@utu.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Fyysistä aktiivisuutta edellyttävät videopelit onko niistä lasten aktiivisuuden lisääjiksi. Tutkimukseen osallistui 502 sveitsiläistä ensimmäisen ja viidennen luokan oppilasta 15 eri koulus80 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. Yhtenä keinona on kokeiltu fyysistä aktiivisuutta vaativien videopelien (kuten Dance Dance Revolution, Sony EyeToy ja Nintendo Wii) hankkimista kouluihin, lähinnä oppilaiden val ituntija kerhokäyttoön. Sosiaalisen ahdistuksen taustalla on todettu olevan pelko kielteisestä arvioinnista. 96). 12). Se, onko tämänkaltainen kehityskulku Holmcnin mielestä todennäköinen, kannattaa jokaisen lukea kirjasta itse. Foley ja Maddison kokosivat mela-analyysin tutkimuksista, jotka koskivat fyysistä aktiivisuutta vaativia videopelejä. Tästä syystä Tim Hartmann tutkimusryhmineen lähti selvittämään, onko arvioinnin pelko yhteydessä alakoululaisten fyysiseen aktiivisuuteen, kehon painoindeksiin sekä koettuun fyysiseen terveyteen. Kaiken kaikkiaan Janne Holmen in kilpajuoksu on erinomainen teos kcstävyysjuoksusta kiinnostuneille. Hol menin kilpajuoksu on erittäin hyvin kirjoitettu teos, jota värittävät myös hänen hauskat sutkautuksensa, joista ohessa pari esimerkkiä: "Jos kova lapsuus olisi ratkaiseva tekijä urheilutuloksiin, olisi Runen isä, minun isoisäni Sven kukistanut meidät juoksuradalla mennen tullen."(s. Joka tapauksessa hänen päättelynsä urheilun tilasta ovat erittäin mielenkiintoisia. Kymmenen vuoden kuluttua kukaan ei jaksa enää pelata jalkapalloa, 20 vuoden kuluttua jopa jääkiekko ja sähly ovat liian vaativia toimintoja, ja 30 vuoden päästä koko ihmiskunta on parkkeerannut itsensä lopullisesti tietokoneen ääreen jos kukaan enää jaksaa nousta ylös sängystä." (s. Niiden mukaan fyysistä aktiivisuutta vaativilla peleillä on potentiaalia lisätä lasten ja nuorten vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta
Liikunnan harrastamisen suosion kasvusta ja eri elämänalueilla ilmenevästä yhteiskuntien "urheilullisturnisesta'' huolimatta liikunnan harrastaminen ei ole demokratisoitunut Euroopassa. Aktiivisella liikunnalla tarkoitettiin omaehtoista liikkumista. 2009. Tutkimustulokset osoittivat ensinnäkin, että miehet (66 %) harrastavat naisia (58 %) enemmän liikuntaa. Ahdistuksen kokeminen näyttäisi olevan yksilöön liittyvä persoonallisuuden piirre, mutta opettajien ja lasten vanhempien merkitystä arvioinnin pelon syntymisessä ei pidä unohtaa. Tutkimus jatkaa Hovemannin ja Wicherin barometritarkastelua vuodelta 2004 (ks. Penkkiurheilu, työpaikkaja hyötyliikunta sekä kotiaskareet jäivät tarkastelun ulkopuolelle. VIITE: Hartmann, T., Zahner, L., Piihse, U., Schneider, S., Puder, J. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, fyysinen aktiivisuus akselometrillä neljän päivän ajan ja kehon painoindeksi laskettiin pituuden ja painon perusteella (BM 1). Liikuntaharrastamisen erojen selvittäminen vaatii yhteiskuntaja kulttuurintutkimusta . ta. Keskimäärin liikunnan aktiiviharrastajia EU 27 -maiden kansalaisista oli 63 %. Korkea painoindeksi ennusti arvioinnin pelon lisääntymistä. Myönteinen suhde fyysiseen aktiivisuuteen syntyy lasten itsetuntoa vahvistamalla, tarjoamalla mahdollisuuksia pätevyyden kokemuksiin ja liikunnasta nauttimiseen. Erityisesti Euroopassa kiinnostus harrastamiseen liittyviä eroja ja eriarvoisuutta kohtaan on lisääntynyt. Liikunnan harrastamisen kansainväliset erot ja yhtäläisyydet kiinnostavat tutkijoita. Tutkijoiden mukaan opettajien tulisi tunnistaa lapset, jotka pelkäävät arviointia. Sen sijaan Portugalissa, Romaniassa, Mailalla ja Kreikassa aktiivista liikuntaa harrasti alle puolet vastaajista. Tutkimusryhmä sai selville, että arviointia pelkäävät lapset harjoittelivat vähemmän, kuvasivat fyysisen terveytensä heikommaksi ja olivat useammin ylipainoisia. Seuraavaksi aktiivisimpia barometrin mukaan olivat hollantilaiset, itävaltalaiset, liettualaiset, saksalaiset, slovenialaiset ja ruotsalaiset, joissa kaikissa yli 70 % haastatelluista ilmoitti harrastavansa aktiivista liikuntaa. Tutkimusten mukaan muun muassa sukupuoli, ikä, tulot ja koulutus vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Toiseksi ikä vaikutti harrastamista vähenLIIKUNTA&TIEDE47•2-3/2010 81. Vastausvaihtoehtoina olivat paljon, jonkin verran, vähän ja ei lainkaan. Tutkimuksen aikana toteutettu fyysisen aktiivisuuden iruerven tio-ohjel ma ei vähentänyt arvioi n nin pelkoa yhden kouluvuoden aikana. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, e27-e34 DOI:10.1111/j.1600-08382009 00888 x ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Eurobarometri: Miksi kaikki eivät pelaa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamalta harrastaminen yleistyi mitä pohjoisempaa ja läntisempää Eurooppaa kohti mentiin. Tutkimussuutiset 06/09). Nämä lapset tulisi huomioida tuntien opetusmetodia ja didaktisia ratkaisuja valittaessa. Suomalaiset ykkösliikkujia Maakohtainen vertailu osoitti, että liikunnan harrastaminen on yleisintä Suomessa, jossa peräti 81 % yli 15-vuotiaista harrasti aktiivista liikuntaa. Vertailu nojaa vuoden 2005 Eurobarometriin, jossa liikunnan harrastamista tiedusteltiin sen perusteella, kuinka paljon vastaaja ilmoitti liikkuvansa harrastuksissa, urheilussa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa. Bourdieun kenttäteoriaan viitaten myös liikuntaja urheilukentillä taistellaan kulttuurisen pääoman eri muodoista. Taustamuuttujina tarkasteltiin sukupuolen, iän, siviilisäädyn, ammattiaseman, koulutuksen loppuunsaattamisikää ja asuin paikkakunnan vaikutusta liikunnan harrastamiseen. Tutkijat nostavat esiin huomionarvoisen tekijän: mitä vanhemmiksi lapset tulivat sitä herkemmin he reagoivat arviointiin ja toisaalta tytöt näyttäisivät olevan poikia herkempiä kielteiselle arvioinnille. Physical activity, bodyweight, health and fear of negative evaluation in primary school children. & Kriemler, S. Belgialaistutkijat Van Tuychom ja Scheercler vertasivat liikunnan harrastamista 27 Euroopan unionin jäsenvaltiossa
VIITE Gomes, R.M. Youth beliefs about health status teoksessa D.H. Kuudenneksi asuinpaikkakunnan mukaan suurkaupungeissa liikunnan harrastaminen oli yleisintä (66 %) ja maaseudulla vähäisintä (57 %). Schultze, U. Muller (eds I Local sport in Europe. B. Suurin osa ilmoitti harrastavansa liikuntaa harvoin. Waxmann. Portugalissa viimeisen parinkymmenen vuoden ajan lisääntynyt liikunnan yleinen harrastaminen ei näkynyt merkittävästi tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden vastauksissa. Koulunsa alle 15-vuotiaana lopettaneista liikuntaa aktiivisesti harrasti 39 % Ja vastaavasti yli 21-vuotiaana koulunsa päättäneistä 69%. Viidenneksi arnmattiaseman mukaan eniten liikuntaa harrastivat opiskelijat (85 %) ja johtavassa asemassa olevat (76%), ja vähiten eläkeläiset (48 %) sekä kotona työskentelevät (49 %). .Juttinq. (20081 Sport for ali. Neljänneksi siviilisäädyltään aktiivisimpia olivat yksineläjät, joista 75 % ilmoitti harrastavansa liikuntaa eronneiden ja parisuhteessa elävien osuuden jäädessä reiluun 60 prosenttiin. Portugalilaisopiskelijoiden liikunnan harrastamisen pääsyyt liittyivät terveyden, ulkonäön ja henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen sekä stressin purkamiseen. Liikunnan harrastamisaktiivisuuden erojen ymmärtämiseksi on syvennyttävä tutkimaan eri maiden yhteiskunnallisia rakenteita , kulttuurista normistoa sekä urheilun historiaa. HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi 82 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-312010. Kyselytutkimukseen osallistui 744 iältään 17-28 -vuotiasta Coimbran yliopiston opiskelijaa. Tutkimustulosten mukaan portugalilaisopiskelijoiden vapaa-aika koostui pääosin kaupunkikulttuuriin ja paikalliseen sosiaaliseen elämään osallistumisesta, kuten ravintoloissa, kahviloissa, pubeissa ja yökerhoissa käymisestä. Aktiivinen liikunnan harrastaminen ei ollut erityisen suosittua opiskelijoiden keskuudessa, vaikka urheilusta sinällään keskusteltiin paljon ja sitä seurattiin lehtien urheilupalstoilta ja televisiosta. Portugalilaisopiskelijat tavoittelevat liikkuessaan terveyttä ja ulkonäköä . 171-179. Kolmanneksi koulutuksen lisääntyessä myös harrastaminen lisääntyi. Doupona Topic and S. Vapaa-aikana vaalittiin sosiaalisia suhteita muun muassa vierailemalla ystävien ja tuttavien kotona sekä käymällä kotipai kkakunnalla. Eurobarometrin tulokset eivät sinällään ole yllättäviä. Vapaa-aikaan kuului myös käyskentelyä ja kulkemista kaupungilla, ostoksilla ja muissa julkisissa paikoissa. Tutkija Rui Gomes syventyi selvittämään erityisesti portugalilaisten yliopisto-opiskelijoiden liikuruaharrastamista ja vapaa-ajan käyttöä. Myös tietokoneiden parissa puuhastelu, pelaaminen, verkkornedian ja Internetin käyttö olivat osa yliopiskel ijoiden vapaa-aikaa. 143-148. Eurooppalaisten vertailujen valossa portugalilaiset eivät ole erityisen aktiivisia liikunnan harrastajia. Lisäksi liikunta tarjosi viihdettä, kohensi suorituskykyä ja lisäsi taidollisia ominaisuuksia. Liikunnan harrastamisen demokratiatavoitteissa olisikin tutkimuksellinen katse kohdistettava entistä enemmän yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden selvittämiseen. Social strafication of recreational sport activities in the EU-27 teoksessa M. and Scheerder, J. Licen (eds.) Sport & Culture & Society: an Account of Views and Perspectives on Social lssues in a Continent (and Beyond). tävästi. VIITE: Van Tuyckom, C. Lähes 80 % 15-24 -vuotiaista harrasti liikuntaa aktiivisesti, kun vastaava osuus 65-vuotiaista oli 45 %. Otos vastasi noin viittä prosenttia kyseisen yliopiston opiskelijamäärästä, ja se koostui pääosin päätoimisesti opiskelevista yksinelävistä naisopiskelijoista. Lisäksi harrastaminen oli pääosin miesten suosimaa ja lajivalikoimaltaan melko suppea, keskittyen pääosin pyöräilyyn, yleisurheiluun ja joukkuelajeihin. Liikunnallinen ja aktiivinen vapaa-aika ei perustu yksinomaan yksilöllisiin valintoihin tai liikuntakulttuurin organisoiLUmiseen. Yliopisto-opiskelu on yhä sosiaalinen etuoikeus Portugalissa, vaikka sosio-ekonomiset erot ovat kaventuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 12008)
VIITE De Bruin, A.P. & Oudejans, R.D. Tutkimusmenetelminä käytettiin valicloitua itsearviointimenetelmää (SWET) ja joukkoa muita psykososiaalisia ja fysiologisia mittareita (mm. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös kilpailusuuntautuneesta motivaatioilmastosta. Urheilijan vahva kilpailusuuntautunut orientaatio oli yhteydessä laihduttamiseen, perfektionismiin, tovereiden taholta koettuun omaa painoa koskevaan painostukseen sekä alhaisempaan itsetuntoon. VIITE Prestwich, A. Toisaalta on tärkeää niiden urheilijoiden tunnistaminen, joilla on korkea kilpailusuuntaunut tavoiteorientaatio, sillä heillä syömishäiriöiden riski näyttää olevan suurempi. Tulos kannustaa nykyteknologian aiempaa laajempaan hyödyntämiseen myös pyrkimyksissä muuttaa liikuntakäyttäytymistä. Tuloksista voi päätellä, että valmentajien tulisi pyrkiä luomaan tehtävasuuntautunut motivaatioilmasto, jossa korostuu oma kehittyminen ja itsevertailu. Tehtäväorientaation ja laihduttamisen välillä ei kuiVähän liikkuvat liikkeelle tekstiviestin tukemana . Molemmat koeryhmät lisäsivät reipasta kävelyä tenkaan löydetty yhteyttä. Can implementation intentions and text-messages promote brisk walking. Tutkimukseen osallistui yhteensä 94 urheilijaa. Tekstiviestimuistutukset voivat olla hyödyllinen apuväline myös vähän liikkuvan aikuisväestön liikkeelle saamiseksi. Andrew Prestwich ja tutkimusryhmä (2010) selvitti, voisiko erilaisin tekstiviestimuistutuksin lisätä reipasta kävelyä vähän liikkuvien keskuudessa. A randomized trial. Ensimmäisessä ryhmässä tutkittavien tuli kirjata suunnitelma siitä, miten he aikovat lisätä reipasta kävelyä arjessa viitenä päivänä viikossa. Bakker, F.C. Esteettisten lajien harrastajat ovat alttiimpia syömishäiriöille kuin muut urheilijat. 2010. Ryhmä, joka sai muistutuksen liikunnan avulla saavutetuista tavoitteista tiputti eniten painoa. Achievement goal theory and disordered eating: Relationships of disordered eating with goal orientations and motivational climate in female gymnasts and dancers. Bruin, Bakker ja Ouclejans (2009) tutkivat syömishäiriöiclen yhteyttä urheilijoiden tavoiteorientaatioon ja motivaatioilmastoon tanssijoilla ja voimistelijoilla. Tekstiviesti auttoi myös pitämään mielessä omia liikunta-aikomuksia ja tavoitteita seurantajakson loputttua. Tekstiviestien käyttö interventioiden tukena on melko edullista, nopeaa ja helppoa verrattuna henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvaan ohjaukseen. Tutkittavana oli joukko yliopisto-opiskelijoita, jotka liikkuivat alle terveysliikuntasuositusten. Health Psychology 29 11 ), 40-49. Näiden urheilijoiden kohdalla tehtäsuuntautunut motivaatioilmasto voi myös ehkäistä ennalta epäterveellisiltä laihduttamispyrkimyksiltä. & Hurling, R. Tehtävåsuuntautuneessa motivaatioilmastossa urheilijat puolestaan kokivat vähemmän painostusta laihduttamiseen valmentajien ja tovereiden taholta. 2009. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=l49) satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Perugini, M. Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi Tutkija LIKEStutkimuskeskus ja liikuntalääketieteen klinikka Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi LIIKUNTA&TIEOE47•2-3/2010 83. He saivat suunnitelmistaan muistutuksen tekstiviestillä neljän viikon seurantajakson ajan. Kyselykaavakkeil la kartoitettiin tutkittavien ta voi teorientaatiota, moti vaatioi I mastoa, lai hei u ttamiskä yttä ytym istä, itsetuntoa, perfektionismia sekä omaan painoon valmentajien ja tovereiden taholta koettua painetta. Kontrolliryhmä sai ainoastaan tietoa liikuntasuosituksista (30min kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa) ja siitä, etteivät he olleet saavuttaneet suosituksia. Tutkimustulos vahvistaa aiempia viitteitä siitä, että kilpailusuuntautuneella tavoiteorientaatiolla on epäterveellinen yhteys myös syömishäiriöiden kehittymiseen esteettisissä lajeissa. Psychology of Sport and Exercise 10 11 ), 72-79. Tulosten mukaan liikuntainterventiossa yhdistelmällä tekstiviestimuistutus ja liikunta-aikomusten kirjaaminen voidaan lisätä fyysistä aktiivisuutta vähän liikkuvien keskuudessa. verrattuna kontrolliryhmään ilman, että lisääntynyt kävely vähensi muuta fyysistä aktiivisuutta. Liikuntapsykologian maailmasta Tehtäväsuuntautuneisuus voi ehkäistä epätervettä laihduttamista esteettisissä lajeissa . Toisessa ryhmässä tutkittavat kirjasivat ensimmäisen koeryhmän tapaan suunnitelmiaan kävelyn lisäämiseksi viitenä päivänä viikossa, mutta tekstiviesti muistuttikin liikunnan kautta saavutetuista tavoitteista, eikä etukäteen tehdyistä suunnitelmista. paino)
Muutokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa kovaiehoisella intervalliharjoittelulla saadut. VIITE: Bailey CA & Brooke-Wavell K. http://www.journals. Tuoreessa australialais-brittilåisesså tutkimuksessa tätä selvitettiin satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa. Bone, 46:1043-1049, 2010. VIITE: Little JP, Safdar A, Wiikin GP, Tarnopolsky MA, Gibala MJ. Tiedetään, että liikunnan aineenvaihdunnallisten hyötyjen säilymiseksi tarvitaan spesifejä harjoitteita 2-3 päivän välein, mutta riittääkö tämä tiheys myös luustolle on ollut epäselvää. Luiden vahvistamiseksi perinteiset lajit, kuten kävely, pyöräily ja hiihto eivät kuitenkaan ole optimaalisia, vaan luusto suorastaan kaipaa iskuja. Professori Gibalan ryhmä esittelee tuoreessa raportissaan muokatun ja kevennetyn version intervalliharjoitusohjelmastaan ja osoittaa, että tällä uudella ohjelmalla saavutetaan samanlaisia vaikutuksia kuin tehokkaammallakin harjoittelulla. Yhden jalan hypyt valittiin siksi, että toinen jalka toimi "lepäävänä" kontrollina kullekin henkilölle. Harjoiuelurnuotoa ei ole pidetty potilaiden kuntoutukseen sopivana, vaikka se terveille on erinomaisesti sopinutkin. Kuorrnitusteho näissä vedoissa on ollut noin 200% maksimaalisen hapenottokyvyn tehosta. elsevierhealth.com/periodicals/bon/article/S8756-3282(09)020699/abstract KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Kari.Kalliokoski@tyks.fi 84 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 2-3/2010. . Kahden viikon harjoitusjakson ja kuuden harjoiiuskerran Jälkeen harjoitusmalli aiheutti merkittäviä muutoksia lihasten aerobisessa aineenvaihdunnassa ja niitä säätelevissä tekijöissä. Gibalan ryhmän kehittämässä harjoitusmallissa toistetaan 2-3 päivän välein 30 sekunnin täysivauhtisia "vetoja" reilulla 4-5 minuutin palautuksella 4-6 kertaa kullakin harjoituskerralla, yhteensä kahden viikon ajan. Tulokset osoittivat, että vain päivittäinen harjoittelu lisäsi lonkkaluun mineraalitiheyttä harjoitusjalassa verrattuna kontrollijalkaan. Luiden vahvistumisen kannalta niiden tulisi siis saada päivittäin ainakin pieni määrä iskutyyppistä liikuntaa. Näitä saa hyvin esimerkiksi erilaisista pallopeleistä tai hyppelyharjoitteista. Uusi ohjelma koostuu 8-12 kertaa 60 sekunnin vedoista 75 sekunnin palautukselle. Optimum frequency of exercise for bone health: Randomised controlled trial of a high-impact unilateral intervention. http://Jp.physoc.org/content/588/6/1011.a bstract Hyppele päivittäin pidät luusi kunnossa . A practical model of low-volume hiqh-intensitv interval training induces mitochondrial biogenesis in human skeletal muscle: potential mechanisms. Päivittäisillä hyppelyharjoitteilla voidaan vahvistaa erityisesti lorikkaluuta ja näin osaltaan vähentää murturnariskiä. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI lntervalliharjoittelua potilaille. Tämä harjoittelumalli oli kuitenkin tutkittaville huomattavasti miellyttävämpi ja todennäköisesti soveltuu sellaisenaan myös eri potilasryhmille. Vetojen tehoa on laskettu tasolle 100 % maksimaalisen hapenottokyvyn tehosta, joten vauhti ei enää ole maksimaalinen, mitä 60 sekunnin ajan voitaisiin ylläpitää. Ryhmät harjoittelivat 0, 2, 4 tai 7 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan yhden jalan hyppyjä yhteensä 50 hyppyä per harjoituskerta. Siinä valossa viime vuosien tutkimustulokset, erityisesti kanadalaisen professori Martin Gibalan tutkimusryhmältä, ovat herättäneet suuna mielenkiintoa. He ovat osoittaneet, että lyhytkestoisella kovatehoisella i nterval Ii harjoittelulla voidaan saada samoja posi tiivisia vaikutuksia elimistön aineenvaihduntaan ja verenkiertoelimistöön kuin perinteisellä kohtuullisesti kuorrn i ttavalla kestävyysli i kun nai la. Yhteensä 85 iältään 18-45-vuotiasta naista satunnaistettiin neljään eri ryhmään. Journal of Physiology, 588 1011-1022, 2010. Äärimmäisen kovatehoista liikuntaa ei ole aiemmin pidetty kovinkaan hyödyllisenä terveydelle. Aineenvaihduntaa kehittää kestävyystyyppinen pitkäkestoinen liikunta tai kuten professori Cibafan tutkimusta koskevassa uutisessa ohessa todettiin, myös lyhyempi kovatehoinen. Elimistön eri osat tarvitsevat erityyppistä liikuntaa
Ohjeet osoitteessa www.lts.fi. Ilmoittautuminen ja hinnat www.lts.fi Lisätietoja: Niina Mutanen (ohjelma), niina.mutanen@lts.fi, 010 778 6606 Tuula Valli (ilrnoirraurumiser), rnula.valli@lts.fi, 010 7786601 C, LTS Liikuntatieteellinen Seura ttnrnsh Sor ict y of Sport Sctenc t'S Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry, Liikuntalääketieteen keskukset ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö Seuraa ohjelman päivittymistä osoitteessa www.lts.fi Järjestäjät pidättävät oikeudet kaikkiin muutoksiin.. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää maanantaina 6.9.2010 klo 12.00 mennessä. 1_ 1_.2_0_1_ __ Liikuntalääketiede silta liikunnan ja terveydenhuollon välillä • Mikä maksaa. 1-II [1.,fi.__ ..__es _klvf __ lkk _o_ 10_._ 11_.2_0_1_ __ __,, ".___"li_ o_ rsta _l _ 11_. ~ LTS Liikuntatieteellinen Seura Puolustusvoimien Urheilukoulu--Hennalan kasarmialue, Lahti .. • Hitaasti vai nopeasti kiihdyttäen. Liikuntaan aktivoinnin perusteet ' Suulliset esitykset rinnakkain kolmessa salissa Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2010 -kilpailun finaali 11 lääkkeestä elämäntavaksi Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Biomedicum Helsinki Leikkauspöydältä lenkille liikuntalääketiede liikuntakyvyn palauttajana • Toimenpiteistä apua toimimattomuuten, liikuntalääketieteestä liikkumiseen Työpajat täsmätietoa tutkijoille, erikoistuville ja valmentajille • Opetusministeriö liikuntaja liikuntalääketieteen tukijana • Liikuntalääketiedettä erikoiscuville lääkäreille • Liikuntalääketiedettä terveydenhuollon ja liikunnan asiantuntijoille Otteita elämästä liikuntasuhteen intiimit ilot ja surut • ''Terveys on puoli ruokaa ja kyllä minä söinkin" Terveys-Tiinan tarina • "Terveys vuoristoradalla" liikuntaa ja piirakkaa vuorovedoin • "Puhumatta pururadalla, pussaamatta pari luistelussa" suomalaisen miehen herkkä liikunrasuhde Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2010-kilpailu Kilpailuun voi osallistua 1.1.2010 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Sairaus maksaa, niin myös terveys • Liikunnan käypähoito -suositus liikuntalääkkeestä työkalu terveydenhuoltoon • Liikuntalääketiede 25 vuotta Erikoislääkärikouluruksen kehitys ja asema terveydenja sairaudenhoidossa Liikuntalääketieteen yhteiskunnallinen merkitys Liikunnan markkinointi liikkumattomille on taitolaji • Yleistämisestä ymmärtämiseen liikkuvissa on monta alaryhmää • Miten markkinoida liikkumista. , ?
Etunimi . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. Sähköposti. 3 Muuta palautetta . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2010 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 35 euroa/2010 0Yhteisöjäseneksi 155 euroa (kysy lisaäl) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2010 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi . Myös muu palaute on tervetullut. sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaåänestvkseen 7.6.2010 mennessä. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. sivulla . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2010 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Jakeluosoite . Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/2010 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 . Posti numero. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. sivulla ................. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura i mnist) Society of Sport Sciences
Koulutuksen päätavoitteena on antaa kokeneille testaustyötä tekeville mahdollisuus kehittää ja päivittää osaamistaan sekä tukea testaustyötä aloittelevien tai siihen aikovien edistysprosessia. ,, ~:. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa. 040 456 0701 ~ .,-·v· ·u-,;,• •~www.kisakallio.fi . 040 456 0691 Mika Valavuori mika.valavuori@kisakallio.fi, puh. Täytä hakemus: www.kisakallio.fi > koulutus LISÄTIEDOT: Jukka Hokka jukka.hokka@kisakallio.fi, puh. Koulutus alkaa 26.9.2010 ja päättyy kesäkuussa 2011. ~LTS Liikuntatieteellinen Seura l kisakallio k1sakall1on urhertuoprsto Kuntotestauksen täydennyskoulutus Kuntotestauksen täydennyskoulutus on räätälöity vastaamaan alan kasvavaan haasteeseen liikuntaja terveysalalla
. Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä intohimojaan ovat halukkaasti liikuntahallinnolle esitelleet kunnat, urheilun keskusjärjestöt ja lajiliitot, poliitikot ja nyttemmin myös yksityiset rakentajat. 1 1 1 1. Jouko Kokkonen: Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 165. www.lts.fi toimisto@lts.fi p. ~ l~NS Xi1 ~i iL iSSA Valtio liikuntarakentamisen linjaajana -kirja kuvaa kuinka hapuilevasta ohjailusta on edetty tiukan ohjauksen kautta moniarvoiseen ja kumppanuutta korostavaan avustuskulttuuriin. Teos tarjoaa näköaloja tukipäätösten taustalle. 010 778 6601 seuran julkaisu nro 165. NYt saatavissa. Valtion linja on muotoutunut näiden intressitahojen ristiaallokossa