Toisin sanoen organisaation tulee huolehua tuloksen syntymisen lisäksi siitä, euä yhteisö voi hyvin Hyvinvoivat yhteisöt ovat pitkässä juoksussa myös ruoiaruonäkokulmasta tehokkaampi ratkaisu kuin hcrkiuäin tai kerran huippuichokkuuiccn yltävät. Niin liikunnan kuin muidenkin alojen suomalaisorganisaatioissa kaivataan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa, jossa PASI KOSKI painotettaisiin toimivan organisaation eri osa-alueita tasapainoisemmin. Myönnettävä toki on, että tässäkin asiassa rakentaminen edellyuäa rikkomista enemmän ponnisteluja ja tietoista tekemistä. Jos yhteisön ilmapiiri on vaikkapa riitelyllä luotavissa hetkessä huonoksi, eikö ole loogista, cuä ilmapiiriä Ja yhteisöä voi aktiivisin toimin myös rakentaa. Toirnivi rn misra tapauksista olisi ammennettavissa mallia moniin yhteiskuntamme organisaatioihin. Usein eletään myös sellaisessa harhassa, cua yhteisö ikään kuin muotoutuujotenkin itsestään sellaiseksi kuin muodostuu ja ettei siihen voida juurikaan vaikuttaa. TUOTANTOJA YHTEISOTEHTAVA illaisct joukkueet pärjäävät kun ratkaisupclu koinavat 7 Eivät useinkaan väluärnauä ne, joissa on parhaimrnat yksilöt, vaan yleensä ne, jotka ovat kasvaneet oikeaan aikaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi, toimivaksi yhteisöksi. Mallia voidaan etsiä sellaisista organisaatioista, joissa molemmista on huo lchdiuu tasapuolisesti. Sportin puolelta kuitenkin monilla on kokemuksia siitä, että ennakkoon paremmallekin vasiukselle voi pärjätä, jos saa ryhmänsä toimimaan joukkueena. Tämä tieto antaa uskoa siihen, että asioille voi tehdä jotakin, kun vain valitaan oikeanlainen ote ja näkökulma. Uskallan väi uaa, euä meillä keskitytään Ii ian kapeasti tulokseen ja sen aikaansaamiseen. Työpaikoilla tilanne tuntuu olevan paljolti samanlainen. Liikunta &Tiede 2-3/2011 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen lapset omaksuvat tietoa koulussa tehokkaasti, muna koulussa viihtymiscssä ei listoilla korkealle ylletä. Tämä tehdään vielä kovin lyhytjånniueiscsti. Niiden joukosta löytyy näiden yhdistämisessä sekä onnistuneita että epäonnistuneita. Seuraja jårjcsröjohtarnisessa putkahtelee aika ajoin esiin tapauksia, joissa on selkeästi unohdett u , eitä ihmisethän näitä asioita keskenään tekee. Kouriintuntuvasti yhteisötehtävän oleellisuus tuotantotehtävän rinnalla on aist it iavissa liikuntaseurojen kahaistssa vapaaehtoisorganisaatioissa. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Liikuntaja urheilujohtamisessakin vastaavanlaisia piirteitä on havaittavissa. Voisiko yhteiskunta ja sen organisaatiot oppia tästä huomiosta jotakin 7 Kyllä voisi. Ei ihme, euä työurien pidentämiseen joudutaan etsirnåän keinoja vähintäänkin koirien kanssa. Monet viime aikoina yleistyneet yksipuoliset tulosrniu ar it ovat vain pahentamassa ulanneua. Meillä ei yleisesti ole oivallettu, euä jokseenkin jokaisella organisaatiolla on tuoraruorchrävänsä lisäksi myös yhteisötehtävä. .. .. pasi.koski@utu.fi 48. Tuotaruotchrävän korostuessa yhtcisörchtävä hclposu unohtuu. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyviffä henkilöiffä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, effei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Usein tulosta syntyy iehokkaasu, muna tekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi on vähän niin ja näin. Ihmisten näkökulmasta ei liene edes tarpeen mainita kummassa vaihtoehdossa he voivat paremmin. lhmissuhdejohtamista ei koskaan ole pidetty suomalaisten vahvuutena. .
Teijo Pyykkönen POHDITTUA 70 Liikkumattomuuden ongelmavyyhden avaaminen on otettava vakavasti. Lauri Laakso 42 Työn vaatimukset ja toimintakyvyn edellytykset turvallisuusaloilla mitä ja miksi testataan. Eri maiden huippu-urheilujärjestelmiä on yritetty mallintaa ja vertailla. Juha Oksa 58 Univaje väijyy vuorotyössä: Hyväkuntoinen pärjää paremmin. Pasi Koski 4 Urheilu murroksessa Katsaus järjestelmiin ja malleihin kilpaurheilun takana. Tarja Hakola 60 Huono kunto ennustaa selkävaivoja varusmiesaikana. Median ansaintalogiikkaan terveyshuolen kylväminen ja siihen vastaavien laitteiden ja palveluiden esittely sopii mainiosti. Työikäisistä runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. B . Sirpa Lusa 45 Työkyvyn fyysisten edellytysten arviointi onko testeillä ennustearvoa. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain joka kymmenes liikkui suosituksen mukaisesti. Turvallisuusaloilla työ sisältää tilanteita, joissa kuormittuneisuus on lähellä työntekijän maksimaalista suorituskykyä. Toni Piispanen 75 Erityisliikkujan monipuolinen liikunnan harrastaminen rakentuu yhteistyöllä. Myös uupuneen työntekijän tunnistaminen on osa nykyaikaista kuntotestauksen riskinarviointia. Kari L. Ulla Järvi 41 KOLUMNI: Tuulipukukansaa. Stressi on tuttu ilmiö, joka usein mielletään negatiiviseksi. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Anneli Pönkkö 73 Vammaisurheilijan urapolulle on vaikea löytää. Suvi N!puli 10 Yhdyskuntarakenne muokkaa lasten ja nuorten liikkumista. Eki Karlsson 69 Liikuntaympäristöt arvopuntariin Huomio määrän sijasta laatuun ja merkityksiin. Anne Punakallio 48 FireFit kartoittaa pelastajan fyysistä työkykyä. Anna Broberg, Ari Hynynen, Sanna lltanen, Marketta Kyttä, Olavi Paronen 18 Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -katsaus: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti. Olisiko meillä sieltä jotain opittavaa. Ensimmäiset liikuntakasvatuksen kandidaatit valmistuivat liikunnanopettajiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1966. Terveyden kannalta se muuttuu ongelmalliseksi yleensä vasta pitkittyessään. Pauliina Husu, Olavi Paronen, Jaana Suni, Tommi Vasankari 24 POLTTOPISTEESSÄ: Suuren urheilujuhlan tuntua. Erkki Vettenniemi 87 TUTKIMUSUUTISIA. Henri Taanila, Jaana Suni, Jari Parkkari AJASSA 66 Hovisuon skeittipuisto Oulussa vuoden 2010 liikuntapaikka. Alentunut lihaskunto, liikkuvuus ja tasapainokyky ennustavat koetun työkyvyn heikkenemistä fyysisissä töissä. Anna-Liisa Kyhälä 85 Kattavasti taidon oppimisesta. Harri Lindholm 56 Kuuma käy voimille. Keskinen 25 Liikunnan oppimistulokset 2010: Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla. Ari Mänttäri, Juha Koskela, Sirpa Lusa .. Tuomas Dunkel LUETTUA 82 Terveysliikuntaa vai fyysistä aktiivisuutta. Heikki Rusko 81 OPISKELIJA OUNASTELEE: Mitä hyvä tieto on. Normaaliolosuhteissa saatua testitulosta ei voida suoraan soveltaa työn kuormittavuuden arviointiin kuumatyössä. Esa Hynynen 37 Valmentajavaltiossa asuu riskitietoinen terveyskansalainen. Mikko Julin 83 Reittikartta taitavaksi liikkujaksi ohjaamiseen. Rakennettu ympäristö voi tukea tai vaikeuttaa lasten ja nuorten liikkuvaa elämäntapaa. Sanna Palomäki ja Pilvikki Heikinaro-Johansson 30 Jyväskylän ensimmäiset liikuntakasvattajat: Tärkeintä on taito opettaa ja kyky saavuttaa oppilaiden luottamus. Kare Norvapalo 77 Aktiivinen kohdevenyttely tekee liikunnasta miellyttävää. Pauli Vuolle 33 Sykevaihtelu on ikkuna elimistön stressireaktioihin. Reijo Bottas 86 Isoveli valvoo ja pissapoliisi partioi. u ff ~ -ti 53 Turvallinen kuntotestaus on osa työhyvinvoinnin ketjua. Pertti Kukkonen 80 EMERITUS IHMETTELEE: Miksi uudet liikuntasuositukset eivät ole menneet "jakeluun". 67 Liiku terveemmäksi yhdessä
Jälkimmäinen huoli nähdään ennen kaikkea kansanterveydellisenä ongelmana, mutta se tuodaan esille myös huippuurheilukeskustelussa perusteltaessa potentiaalisten huippu-urheilijoiden määrän vähenemistä. Liikunnasta on tullut yhteiskunnassa erillinen saarekkeensa, jota lähdetään erikseen harrastamaan sitä varten rakennetuille urheilupaikoille. Olisiko meillä sieltä jotain opittavaa. Eri maiden huippu-urheilujärjestelmiä on yritetty mallintaa ja vertailla. änsimaissa painiskellaan liikunnan ja urheilun saralla samojen ongelmien kanssa: ollaan huolissaan arvokilpailumenestyksestä sekä etenkin lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta ja ylipainon yleistymisestä. Tilanne näyttäytyy haasteena liikuntasektorille. • • • • Teksti: SUVI NIPULI Useat länsimaat ovat alkaneet etsiä uusia ratkaisuja kehittääkseen kilpaurheilua ja vahvistaakseen liikunnan asemaa nykynuorten elämässä. Liikunnan ja kilpaurheilun paikka ihmisten elämässä on muuttunut modernisaation mukanaan tuomien muutosten myötä. LIIKUNTA& TIEDE48 • 2.,J/2011 5. Myös Suomessa pohditaan kuumeisesti, miten huippuurheilu saataisiin viritettyä uuteen iskuun. Arkiliikunnan määrä on dramaattisesti vähentynyt ja lukuisista vapaaajanviettoaktiviteeteistä liikunta on ainoastaan vaihtoehto muiden joukossa
Hallinnon tason järjestelmällä tarkoitamme yhden valtion poliittisten, taloudellisten ja organisatoristen järjestelyjen kokonaisuutta. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vähintään melko tärkeänä huippu-urheilurnenestystä piti 77 prosenttia ja ehdottoman tärkeänä viidesosa vastaajista. Tavoite voi olla esimerkiksi optimoida huipulle tähtäävien urheilijalupausten kehittyminen tai toimia kaikkien lasten ja nuorten liikuntaan aktivoijana. Green & Oakley 2001; Green & Houlihan 2005, 1-2). Eri järjestelmien ja kulttuurien vertailuissa ja rinnakkain asettamisessa on kuitenkin paljon ongelmia. 2008; Houlihan 2009, 64; ref. Nämä eettiset säädökset voivat osittain selittää sen, miksi Norja ei kansainvälisesti menesty varhaisen erikoistumisen lajeissa kuten voimistelussa ja taitoluistelussa. Se on johtanut muun muassa lahjakkaina pidettyjen lasten ja urheilijanalkujen identifiointimenetelmän 6 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Osaan niistä voidaan vaikuttaa urheilupolitiikan keinoin, kuten urheiluorganisaatioiden järjestäytymiseen p tehokkuuteen tai niiden taloudelliseen tilanteeseen. Koko urheilujärjestelmä on järjestetty palvelemaan tätä tavoitetta. Hallinnon tason tutkimuksissa on etsitty vastauksia kysymyksiin, kuten millä keinoin urheilijoita voisi tukea p miten urheilupolitiikka tulisi järjestää kansainvälinen menestyksen saavuttamiseksi. Lisäksi vanhat perinteikkäät urheilurnaat ovat panostaneet entistä suurempia summia huippu-urheilujärjestelrnien tukemiseen, mikä on aiheuttanut "kilpavarustelua". Sen sijaan sellaisiin tekijöihin, kuten valtion väkilukuun, maantieteelliseen sijaintiin tai ilmastoon ei voida vaikuttaa. Edellisten kaltaisten sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden johdosta valtioiden kiinnostus kansainvälisen urheilumenestyksen saavuttamiseen on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Erityisiksi teemoiksi nousivat hallinnollisten mallien tasolla urheiluoppilaitosjärjestelrnä ja ideologisten mallien kohdalla urheilijalupausten tunnistaminen ja valikointi sekä harrastuksen lopettamiseen johtava drop out -ilrniö. ldeologisiksi liikuntaja urhcilumalleiksi kutsumme käytännönläheisiä näkemyksiä siitä, miten lasten ja nuorten liikunta ja kilpaurheilu tulisi järjestää. (ks. Ne kuitenkin selittävät suuren osan valtioiden välisistä menestyseroista. Houlihan & Green 2008) Esimerkki yksilöllisestä lähestymistavasta on Norja, jossa lasten ja nuorten urheilua on rajoitettu useilla säädöksillä. Valtiot pyrkivätkin löytämään maansa kulttuuriseen ja poliittiseen ilmastoon sopivia, yksilöllisiä tapoja toteuttaa urheilupolitiikkaa. Tarkastelumme kohdentui erilaisiin niin kutsuttuihin hallinnollisiin ja ideologisiin malleihin sekä järjestelyihin. Mallien lähtökohtana on aina jokin ideologinen asernoituminen, toisin sanoen tietyt arvovalinnatja tavoitteet,joihin pyritään vastaamaan. Tein Helena Huhdan kanssa viime syksynä Nuoren Suomen tilauksesta tutkimuskatsauksen, jossa paneuduttiin pääosin kansainvälisen tutkimuksen kautta lasten ja nuorten liikunnan ja kilpaurheilun organisointiin sekä erilaisten liikuntamallien sisältöihin. Malleissa otetaan kantaa siihen, mitä harjoittelun ja valmennuksen pitäisi lapsen ja nuoren eri kehitysvaiheissa sisältää. De Bosscher ym. Samalla vastustetaan varhaista erikoistumista ja liikaa kilpailullisuuua. Ne jäävät helposti ainoastaan kuvailun tasolle, sillä järjestelmien arviointi on hankalaa urheilun linkittyessä koko muuhun yhteiskuntaan, sen arvoihin ja politiikkaan. (Green & Oakley 2001; De Bosscher ym. Vertailututkirnuksissa on mallinnettu tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa hallinnon tason päätöksillä. Samanaikaisesti kilpailua on kuitenkin kiristänyt osallistujamäärien huikea kasvu, kun viime vuosikymmeninä itsenäistyneet valtiot ovat alkaneet osallistua kansainvälisiin kilpailuihin. Urheilumenestykseen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella eri tasoille. Osassa ideologisista liikuntaja urheilumalleista on taustalla tiukka tieteellinen tutkimusote, kun taas toiset perustuvat enemmän arvonäkökohtiin. Lisäksi suuret kansainväliset kilpailut voivat tuoda taloudellista hyötyä. Kävimme läpi lukuisan määrän tieteellisiä tutkimuksia, liikuntaseloruekoja ja mallien konsu I taauopapereiia. Näistä teemoista on löydettävissä paljon kansainvälistä yhteiskuntaja kasvatusueieellista tutkimusta. Norjassa poliittinen ilmapiiri ja urheilusektori tukevat vahvasti tätä lähestymistapaa. (ks. Kilpaurheilua ei pidetä itsetarkoituksena, vaan sen tehtävä on palvella yhteiskuntaa laajemmin. Se kattaa liikunnan ja urheilun rakenteet, rahoituksen ja toimijat kentällä sekä niiden väliset suhteet. (Augestad, Bergsgard & Hansen 2006.) Australia sen sijaan on selkeästi profiloitunut huippu-urheiluun panostavaksi maaksi, jossa arvostetaan kansainvälistä menestystä. 2008, 17-18.) Eri maiden huippu-urheilujärjestelmiä on yritetty mallimaa ja vertailla etsien sellaisia tekijöitä, jotka selittäisivät, miksi jotkut maat menestyvät kansainvälisessä kilpaurheilussa muita maita paremmin. 2008; 2009). Samankaltaiset erilaiset urheilujärjestelmät Suomalaiset arvostavat edelleen kansainvälistä huippu-urheilurnenestystä. (Kansallinen liikuntatutkirnus 2009-2010: vapaaehroistyö.) Huippu-urheilun katsotaankin edistävän kansallista hyvänolontunnetta ja myös kansainvälistä valtiokuvaa. Lopulta keskenään hyvinkin erilaiset urheilujärjestelmät voivat osoittautua menestyksekkäiksi. (De Bosscher ym. Länsimaiden urheilujärjestelmissä on havaittavissa paljon samankaltaisuuksia, mutta yhtälailla suuria eroja ideologisten lähtökohtien, arvojen ja sosiaalisten rakenteiden heijastuessa harjoitettuun urheilupolitiikkaan. Etsimme tieteellisiä artikkeliuetokaruoja sekä kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta hyödyntäen aihealueesta tehtyjä tutkimuksia sekä kansainvälisiä selvityksiä. esim. Säädösten tarkoitus on korostaa urheilun holistisernpia arvotavoitteita, kuten kasvatusta, koulutuksellisuutta ja persoonan kehittymistä. Erityinen fokus oli siinä, millaisin toimin lasten ja nuorten tavoitteellista kilpaurheilua ja huippuurheiluun johtavia polkuja on järjestetty muissa länsimaissa ja minkälaista tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty
Kouluttautuminen on koettu tärkeäksi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tilastot urheilukoulun tai -lajin lopettamisesta voivat toimia hyvänä mittarina, mikäli urheilukoulujärjestelmän toimivuutta halutaan mitata urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen onnistumisen näkökulmasta. Urheiluoppilaitosjärjestelmän pohjana on aina kulloisenkin maan yleinen koulutusjärjestelmä. (Brettschneiderin 1999; Gull ich & Emrich 2006; Christensen & Sorensen 2009; Emrich, Fröhlich, Klein & Pitsch 2009 ) Ideologiset liikuntaja urheilumallit Hallinnon tason rinnalla lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun järjestelyihin vaikuttavat erilaiset ideologiset liikuntaja urheilumallit. Edistääkseen nuorten urheilijoiden selviämistä opinnoissa ja urheilussa monet maat ovat perustaneet erillisiä urheiluoppilaitoksia lapsille ja nuorille. Hallinnon ratkaisuilla luodaan puitteet harjoittelulle ja toimeentulolle sekä autetaan urheilun ja muun elämän yhteensovittamisessa. Australia on onnistunut parantamaan sijoitustaan kansainvälisessä mitalitaulukossa panostamalla erityisesti "helppoihin" mitaleihin. Eri maiden urheiluoppilaitosjärjestelmien tavoitteet poikkeavat toisistaan. Tätä on selitetty muun muassa oppilaiden saamalla erityishuomiolla ja paremmilla opiskelujen tukipalveluilla kuin myös urheilijanuorten keskimääräistä korkeammalla sosioekonomisella perhetaustalla. Pohjoismaisessa mallissa koulutusta pidetään urheilua tärkeämpänä arvona, kun taas esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa urheilu menestys on etusijalla. Tällaiset periaatteelliset erot näkyvät opiskelijoiden drop out -luvuissa ja -syissä kuin myös urheilukoulusta valmistuneiden nuorten urheilumenestyksessä. (Metsä-Takila 2001, 15-25; 281.) Vertailututkimukset eri maiden urheiluoppilaitosjårjestelrnistä paljastavat erilaisia käytäntöjä opiskelun ja koulutuksen yhdistämisessä. Ideologisissa UIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 7. (Metsä-Takila 2001, 218; Radtke & Coalter 2007;Jonker, Elferink-Gemserin & Visscherin 2009.) Sen sijaan tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, missä määrin urheilukoulut ovat tehokkaita kansainvälisen urheilumenestyksen edistäjiä. Ideologisissa malleissa otetaan kantaa siihen, mitä liikuntaja urheiluvalmennuksen tulisi missäkin ikätai kehitysvaiheessa sisältää. Se toimii urheileville nuorille samanlaisena turvaverkkona kuin muillekin nuorille. (Green & Oakley 2001.) Hallinnon tason päätökset ja asetetut tavoitteet vaikuttavat välillisesti nuorten urheilijoiden kehitykseen ja menestymismahdollisuuksiin niin urheiluareenoilla kuin siviilissäkin. Eri maiden urheilukouluissa opiskellaan ja urheillaan hyvin erilaisella intensiteetillä, joka edelleen voi vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin. Urheiluoppilaitosjärjestelmien erilaisuudesta johtuen ei ulkomaisten tutkimusten tuloksia voida sellaisenaan yleistää koskemaan Suomea. Se vaikeuttaa järjestelmien vertailemista. lasten ja nuorten näkökulmasta tärkeäksi tässä tarkastelussa nousee etenkin urheiluoppilaitosjärjestelmä. Mikäli urheilukoulujärjestelmän tavoite on tuottaa puhtaasti urheilumenestyjiä, edellistä paremmaksi mittariksi sopivat oppilaiden saavuttamat urheilumeriitit. Tästä syystä yhteiskunnan ja kansallisen kulttuurin vaikutus maan järjestelmään on merkittävä. Tehokkuuden lisäksi tutkimukset antavat osittain ristiriitaista tietoa urheilukoulujen oppilaiden hyvinvoinnista ja siitä, miten opiskelun ja urheilun yhteensovittaminen todellisuudessa onnistuu. Vertailut kertovat, miten konkreettisesti koulutuksen ja urheilun yhdistäminen on toteutettu sekä mitkä asiat on koettu tärkeiksi ja tavoittelemisen arvoisiksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan urheilukoulujen opiskelijat menestyvät opinnoissaan pääsääntöisesti yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ei-urheilevat ikätoverinsa. Tutkimustulosten mallinnettavuus siirryttäessä toisenlaiseen kulttuuriseen kontekstiin on niin ikään haastavaa. Kattavimmat mallit sisältävät muun muassa vaihtoehtoisia liikuntaja urheilupolkuja ja ohjeistuksia valmentajien ja vanhempien rooleista. Urheilukouluista tukea kehitykseen. Tavoitteet vaikuttavat siihen, miten järjestelmän toimivuutta kannattaa mitata. Ne voivat myös käsitellä lasten ja nuorten psykologisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kehityskulkuja. Tämä tarkoittaa tietoista panostusta sellaisiin urheilulajeihin, joissa kansainvälinen taso ei ole niin kova kuin perinteisissä olympialajeissa. Kansainvälisen huippu-urheilun koveneminen näkyy siinä, että urheilijoiden odotetaan omistautuvan lajilleen täysipäiväisesti saavuttaakseen menestystä. Useissa tutkimuksissa urheilijanuoret ovat tuoneet esille vapaa-ajan vähäisyyden ja muita ajankäyttöön liittyviä haasteita. Kokopäiväinen urheileminen on kuitenkin ristiriidassa urheilija nuorten koulunkäynnin ja kasvatusihanteiden kanssa. kehittämiseen ja käyttöön
2005.) Osittain sama ideologia on myös Oeveloping the Potenlial of Young People i11 Sport (OPYPS) -rnallin taustalla, Jossa halutaan tukea kaikkien lasten mahdollisuuksia kchiuyä monipuolisesti. Tässä nousee jälleen esille mallien ideologinen ulottuvuus. 2007.) Ideologisissa liikuntaja urheilumalleissa on paljon yhtäläisyyksiä, multa myös eroja. Kolmas lähtökohta on halu integroida kaikki mukaan iästä, etnisyydestä, sukupuolesta, Iyysisistä vammoista tai kehitysvammoista riippumatta. LISPA-mallissa korostetaan, että harjoittelun on oltava ennen kaikkea hauskaa ja jokaisen lapsen tulisi oppia liikunnallisia perustaitoja ja valmiuksia useassa lajissa. On siis mahdollista, että mallit ovat vahvempia teoriassa kuin käytännössä. Niissä voidaan myös painottaa joko nuoren urheilullista kehitystä tai nuoren kehitystä urheilun avulla. esim. (Hughes ym. Ideologisissa liikunta-ja urheilumalleissa on lähtökohtana tietyt arvot ja tavoitteet, joihin mallien kehittäm isellä on pyritty vastaamaan. Vaikuttavuuden arvioimista hankaloittaa monien mallien kohdalla niiden uutuus ja se missä laajuudessa ne on otettu käyttöön. (ks. Vaikka monet ideologiset liikuntaja urheilumallit pyrkivät huomioimaan sekä psykologisen euä rysiologisen ulottuvuuden nuorten urheilijoiden kehityksessä, ne eivät ikinä tavoita kaikkia elämän nyansseja. (Abbott ym. Kokonaisvaltaisin ja laajimmin käyttöön oteltu ideologinen liikuntaja urheilumalli on Kanadassa kehitelty Long-Term AU1/cte Dcvciopmen: (LTAO)-malli, joka on tarkoitettu raarniksi , jota voidaan soveltaa kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Urheilijan harjoueuavuus liikunnan eri osa-alueilla riippuu hänen kehitysvaiheestaan. (Balyi ym. Psykologinen kyky ja halu siirtyä vaiheiden välillä, sopeutua muutoksiin ja takaiskuihin on urheilijalle tärkeä ominaisuus. Päätöksiä tehtäessä olisikin syytä erottaa toisistaan pragmaattiset ja arvovalinnat. Kattavimmat mallit sisältävät muun muassa vaihtoehtoisia liikuntaja urheilupolkuja ja ohjeistuksia valmentajien ja vanhempien rooleista. DMSP-mallin tarkoitus on kasvattaa nuoria liikunnan ja urheilun avulla, eikä ainoastaan keskittyä lahjakkuuksien ja lajuaitojen kehittämiseen. Ne voivat myös käsitellä lasten ja nuorten psykologisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kehityskulkuja. 2010, 21). malleissa otetaan kantaa siihen, mitä liikuntaja urheiluvalmennuksen tulisi missäkin ikätai kehitysvaiheessa sisältää. Wall & Cöte 2007; Fraser-Thomas, Cötc & Deakin 2005; Cöre, Baker & Abernethy 2007, 197-198.) Irlannissa käytössä oleva Lifclong involvement in spor: ane/ physical activity (LISPA) -malli perustuu kolmeen keskeiseen huomioon. Huomiot voivat olla [ysiologisia tai psykologis-sosiologisia. DPYPS -mallissa pidetään psykologisia edellytyksiä ensisijaisen tärkeinä, kun urheilija siirtyy kehitysvaiheesta toiseen. Samaa erouelua käytetään DMSP:ssä. 2005 ) LTAD korostaa, että lasten ja nuorten urheiluharjoiuclun tulisi noudauaa kronologisen eli kalenteri-iän sijaan kehityksellistä ikää, johon vaikuttavat biologinen kypsyminen, fyysinen kasvu sekä mentaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys. Alun perin LTAD oli tarkoitettu optimoimaan huipulle tähtäävien lasten ja nuorten lajiharjoit tclu , mutta yleistyessään mallin tavoitella ja myös itse mallia muokauiin palvelemaan paremmin kaikkien lasten liikunnallisuuteen kasvauamista. Sama periaate löytyy myös LTADja DMSP -rnalleista. 8 ~ IKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 2011. DPYPS on samanaikaisesti lahjakkaiden lasten tunnistamismenetelmä ja ideologinen urheiluja liikuntamalli. Toiseksi mallissa tehdään ero vapaan leikin (Iree play), harkitun leikin (deliberate play), strukturoidun harjoittelun (strucrurcd pract ice) ja harkitun harjoittelun (deliberaie pract icc) välillä. Yksilöllisen kehitysvaiheen painottaminen harjoiuelun määrässä ja laadussa tekee mallista urhcilijalähtoisen. Tämän lisäksi esimerkiksi LTAD:sta kirjoitetut julkaisut on suunnattu pääasiassa valmentajille ja heidän kouluuajilleen sen sijaan, että niitä olisi Julkaistu tieteellisissä lehdissä (Bailey ym. LTAD: n perusajatus on, euä kaikkien lasten tulee oppia liikunnalliset perustaidot. (Balyi ym. Kun yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa, päätösten ja toirniruatapojen merkitys kasvaa entisestään. Tämä tuo malleihin painotuseroja. Mallin kchiuarnlstä ja sen käyttöönottamisen merkitystä perusteltiin kanadalaisten urhei I ijoiden hei keru yneel lå arvoki I pai I urncnest yksel lå sekä väestön Iyysisen aktiivisuuden vähenemisellä. Ensimmäinen näistä on lapsikeskeinen näkökulma, Jossa lasten omat motiivit, tarpeet ja valinnat ovat keskiössä. Niiden pohjalta voidaan myöhemmin opiskella erilaisia lajuauoja. 2005 ) Psykologian alalla tehtyihin tutkimuksiin perustuva Oevelopmental Moclcl of Sport Parlicipation eli OMSP-malli korostaa niin ikään useiden lajien harrastamista varhaisen erikoistumisen sijaan. Varhaisen erikoistumisen on katsottu aiheuttavan muun muassa loppuun palamista ja sen myötä urheiluharrastuksen lopettamista sekä liiallista harjoittelua ja siitä aiheutuvia loukkaantumisia. Kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta mallissa korostetaan, että lapset harrastavat monipuolisesti erilaisia lajeja eivätkä cri koistu liian varhain yhteen lajiin. Sekä hallinnon tasolla että ideologisten liikuntamallien kohdalla tehdään Jatkuvasti arvovalintoja sen suhteen, millaisin keinoin menestystä päätetään tavoitella. Todellinen "cvidencc based" näyttö jää siis paljolti rnutu -arvioinnin varaan. Erilaisia valintoja Nykyiset i ut k imukset eivät siis yksiselitteisesti pysty vastaamaan siihen, mitkä tekijät selittävät valtioiden välisiä eroja urheilumenestyksessä tai millaisilla liikunnan Ja urheilun järjestelyillä ja tukitoimilla voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa menestymiseen. Ideologisen näkökulman lisäksi mallien rakentumista ohjaa jokin tieteellinen näkemys, jota pyritään käytännössä hyödyntämään. Erot mallien välillä liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka suurelta osin ne keskittyvät huippu-urheilijoiden kehityksen oplimoimiseen ja toisaalta laajan osallistumisen ja monipuolisen harrastuspolun edistämiseen
PH PSESS I D =061 cc6240fd4dba6bd3ce8f007 363fb2J (Viitattu 20.11.20101 Wall, Michael & cöte. High Abrlity Studies 20 (11, 55-64. Turku: Turun yliopisto. Tämä vaikuttaa siihen, mitä harrastuksilta odotetaan, millaista tekemistä nuoret kaipaavat ja millä intensiteetillä. Radtke, Sabine & Coalter, Fred (20071 Sports Schools: An International Review. UIKUNTA & TIEDE 48, 2-312011 9. Fraser-Thomas, Jessica & Cöte, Jean & Deakin, Janice (20081 Understanding dropout and prolonged engagement in adolescent cornpetuive sport. 51-69. Dreams and dilemmas for talented young Danish football players. Christensen, Mette Krogh & Sarensen, Jan Kahr (20091 Sport or school. Jhttp://www.icsspe.org/download/ documente/wissenschaft/RadtkeCoalter. International Journaul of Sport Policy 1 (11. De Bosscher, Veerle & Bingham, Jerry & Shibli, Simon & van Bottenburg, Maarten & De Knop, Paul (20081 The Global Sporting Arms Race: An International Comparative Study on Sports Policy Factors Leadrng to International Sporting Success. ihttp://www.sportscotland.org. De Bosscher, Veerle, De Knop, Paul & van Bottenburg, Maarten (20091 An analysis of homogeneity and heterogeneity of elite Vaikka urheilemisen voidaan nähdä eriytyneen yhteiskunnassa omaksi osa-alueekseen, sitä ei voida tutkia muusta elämästä erillään: liikunta linkittyy osaksi lasten ja nuorten muuta elämää. Edinburgh Sportscotland. & Visscher, Chris (20091 Talented athletes and academrc achievements: a comparison over 14 years. esim. Ideologisten liikuntarnallien kehittäminen voidaan nähdä yhtenä pyrkimyksenä vastata tähän haasteeseen. Jean (20071 Developmental activitres that lead to dropout and investment in sport. European Physical Education Review 15 (11. Augestad, Pål & Bergsgard, Nils Asle & Hansen, Atle (20061 The lnstitutionalisation of an elite sport organisation in Norway the case of 'Olvrnpiatoppen' Sociology of Sport Journal 23 (31, 293-313. Lisäksi erikoistumisella varhain yhteen lajiin ja harjoittelun intensiteetin kasvattamisella liian nuorena on useissa tutkimuksissa nähty olevan yhteys harrastamisen lopettamiseen (ks. European Journal for Sport and Society 3 (21, 85-108. Psychology of Sport and Exercise 9 (51, 645-662. Tutkimuksen valossa varhainen erikoistuminen yhteen lajiin voi olla pidemmän aikavälin kilpaurheilumenestymisen kannalta haitallista (ks. London & New York: Routledge. !http://www.sportni.net/N R/rdonlyres/991 FF96E-C6DB4 700-A900-F4DF2 732 E81 A/0/Participa ntDevelopmen ti n Sport. 115-133. Tähän haasteeseen monissa malleissa on vastattu korostamalla perusliikuntataitojen merkitystä. Niiden hallinta tarjoaa hyvät edellytykset vaihtaa harrastusta lajista toiseen. LÄHTEET Abbott, Angela & Collins, Dave & Sowerby, Katie & Martindale, Russell (20071 Developing the Potential of Young People in Sport. Jean & Deakin, Janice (20051 Youth sport programs: an avenue to foster positive youth development. uk/N R/ rdonlyres/E6E473C5-751 E-411 E-AE5A-B7514161825F/0/DevelopingthePotentialofYoungPeopleinSport.pdfl (Viitattu 3.12 20101. Stirling: University of Stirling, Department of Sports Studies. Not rnucn! High Ability Studies 20 (1 I, 77-89. Bailey, Richard & Collins, Dave & Ford, Paul & MacNamara, Aine &Toms, Martin & Pearce Gemma (20101 Participant Development in Sport: An Academic Review. Vastatakseen modernisaation haasteisiin täytyy myös liikuntasektorin kyseenalaistaa totutut toimintatavat ja löytää aikaan sopivia keinoja lasten ja nuorten liikunnallisuuden lisäämiseksi. Balyi, Istvan & Way, Richard & Norris, Steven & Cardinal, Charles & Higgs, Colin (20051 Canadian sport for life: Long-Term Athlete Development Resource Paper V2. Houlihan, Barrie (20091 Mechanism of international influence on domestic elite sport policv. Oxford: Butterworth-Heinemann. Green, Mick & Oakley, Ben (20011 Elite sport development svsterns and playing to win: uniformity and diversity in international approaches. pdf 1 (Viitattu 10 1120101 Jonker, Laura & Elferink-Gemser, Marije T. Vertaileva tutkimus huipulle tähtäävän urheilun ja koulutuksen yhdistämisestä. Giillich,Arne & Emrich, Eike (20061 Evaluation of the support of young athletes in the elite sports systems. Nykyisen kaltaisessa elämysyhteiskunnassa, jossa erilaiset kokeilut ja jatkuva muutos seuraavat toisiaan, sitoutumisesta ja kiinnittymisestä yhteen liikuntamuotoon on tullut harvinaisempaa. Suomessa ne vaikuttavat sulavasti sekoittuvan toisiinsa. Enää ei voida olettaa, että lapsi valitsee tai lapselle valitaan yksi liikuntaharrastus, josta tulisi elämänmittainen. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010: vapaaehtoistyö (20101 SLU n julkaisusarja 8/2010 !http://slu-fi-bin.directo.fi/@Bin/6da 1 d58e 1 a 1 d573fe93e53dbf67bb003/1296030632/ a ppl ica ti o n/pd f /3 2 44699/Li i kun tatu t k imu s_ va paae h toi s tyo_2 009 _2 010. Fraser-Thomas, Cöte & Deakin 2008). Emrich, Eike & Fröhlich, Michael & Klein, Markus & Pitsch, Werner 120091 Evaluation of the Elite Schools of Sport: Empirical Findings from an lndividual and Collective Point of Vrew. Leisure Studies 20 (41, 247-267. esim. Hoboken Wiley, 184-202. Houlihan, Barrie & Green, Mick (20081 Comparative elite sport development: Systems, structures and public policy. International Review for the Sociology of Sport 44 (2-31, 151-171 Fraser-Thomas, Jessica & Cöte. Oxford: Mayer & Mayer Sport. Brettschneider, Wolf-Dietrich (19991 Risks and Opporturuties: Adolescents rn Top-Level Sport Growing up with the Pressures of School and Trarnrng. Hughes, Anne-Marie & Keane, Shane & Lyons, Deirdre & Ouinn, Sheelagh & MacPhail, Ann (20051 Lifelong involvement rn sport and physical activity: The LISPA Model Consultation document. pdf 1 (Viitattu 20.12.20101 Baker, Joseph & Cobley, Stephen & Fraser-Thomas, Jessica (20091 What do we know about early sport specialization. Gullich & Emrich 2006; Baker, Cobley & Fraser-Thomas 2009). Jotta liikunta edelleen säilyttäisi paikkansa lasten ja nuorten elämässä tärkeänä vapaa-ajanvietromuotona, on tiedettävä, mitä lapset ja nuoret vapaa-ajaltaan odottavat ja vastattava tähän kysyntään. International Journal of Sports Marketing & Sponsorship 10 (21, 111-131. European Physical Education Review 5 (2). Vancouver: Canadran Sport Centres. pdf . SUVI NIPULI, YTK Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: suvi.nipuli@helsinki.fi sports systems in six nations. Physrcal Educatron and Sport Pedagogy 10 (11, 19-40. Green, Mick & Houlihan, Barrie (20051 Elite sport development: Policy learning and political priorities. Cötå, Jean & Baker, Joseph & Abernethy, Bruse (20071 Practice and Play in the Development of Sport Expertise. 121-133. Physical Education and Sport Pedagogy 12 (11, 77-87. !http://www.coachingireland com/files/The%20LIPSA%20Model. Sport coach U K & Sport Northern lreland. Teoksessa Gershon Tenenbaum & Robert Eklund (eds) Handbook of Sport Psychology. pdf 1 (Viitattu 24 1.2011) Metsä-Tokila, Timo (20011 Koulussa ja kentällä
Teksti:ANNA BROBERG,ARI HYNYNEN, SANNA ILTANEN, MARKETTA KYTT Ä, OLAVI PARONEN Yhdyskuntarakenne muokkaa lasten ja nuorten liikkumista Kuva. ANTE RO AA LTO NEN
T oisen maailmansodan jälkeen alkanut kaupunkikehitys on vaikuttanut suuresti elinympäristöihin ja liikkumistottumuksiin. Ihmisten arki alkoi pyöriä yhä enemmän henkilöauton varassa. Yhdysvalloissa ja muissa voimakkaasti autoistuneissa länsimaissa on 1990-luvulta lähtien haettu selityksiä yleistyvälle väestön ylipaino-ongelmalle myös yhdyskuntarakenteesta. Artikkelimme hyödyntää uudenlaista, uutta teknologiaa soveltavaa metodiikkaa, jolla lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta tukevia ympäristön piirteitä saadaan selville hyvinkin tarkasti. Kaupunkiympäristö ja lasten liikkuminen (KYLLI)-tutkimuksessa yhdistettiin paikkoihin kiinnitettyä objektiivista ympäristötietoa lasten ja nuorten subjektiivisiin paikkakokemuksiin. Merkittävin tekijä tässä kehityksessä on ollut voimakas autoistuminen, joka alkoi Suomessa 1960-luvulla. On näyttöä, että nuorten urheiluseuraliikunta ja sen mukana kokonaisliikunta vähenevät selvästi murrosiässä. Rakennettu ympäristö voi tukea tai vaikeuttaa lasten ja nuorten liikkuvaa elämäntapaa. Yhdysvalloissa henkiloauioiluun perustuva elämänmuoto muotoutui jo l.950-luvun alussa, kun moottoritieverkosto mahdollisti laajojen esikaupunkialueiden rakentamisen. Niistä ympäristön piirteistä, jotka inspiroivat eri ikäryhmien tyttöjä ja poikia käyttämään ympäristön mahdollisuuksia tarjoumia aktiivisesti ja omaehtoisesti tiedetään kuitenkin aivan liian vähän. Tästä osoituksena ovat suhteellisen kattavat joukkoliikenteen verkostot, viheralueet ja kuntien ylläpitämät ulkoilualueet ja lenkkipolut sekä kevyen liikenteen väylät kaikentyyppisillä kaupun kial uei lla. Liikkumiseen houkuttelevia tekijöitä voi löytyä yhtä hyvin niin omakotialueelta, kaupunkikeskustasta kuin metsälähiöstäkin. Tutkimus tuotti uutta tietoa erilaisten kaupunkiympäristöjen liikkumista edistävistä piirteistä. Jos mitattiin asuntojen määrää pinta-alayksikköä kohden, tiiviys oli omiaan vähentämään koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta. Näiden tutkimusten tuloksena on vähitellen vakiintunut valikoima erilaisia walkabilityja bikeability-indeksejä. Koulumatkaliikkuminen hyvin aktiivista laitakaupungilla Tutkimustulostemme mukaan kaupunkirakenteellisilla piirteillä on vaikutusta kouluikäisten lasten liikkumisaktiivisuuteen (kuvio 1) Yhdyskuntarakenteen tiiviyden yhteydet koulumatkaliikkumiseen olivat kiehtovia. Lihominen ja vähäinen arkiliikunta haasteina Nuorten ikäluokkien ylipaino-ongelma ja vähentynyt liikkumisaktiivisuus ovat totta meilläkin. Silti on varottava vetämästä liian yksiselitteisiä johtopäätöksiä esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Suomen tilanteen yhtäläisyydestä. Lapsuusja nuoruusiän ylipainoisuus on usein pysyvää ja ennustaa aikuisiän lihavuutta. Kun 11-vuotiaista noin 40 prosenttia ilmoittaa kyselyissä liikkuvansa kohtuullisen kuormittavasti vähintään tunnin päivässä, 15-vuotiaista tällä tavalla liikkuu vain runsas kymmenesosa. Tutkimuksissa on kehitetty kriteereitä ja indeksejä, joilla pystytään kvantifioimaan ja arvioimaan rakennettua ympäristöä sen mukaan, kuinka se tukee tai vaikeuttaa omatoimista liikkumista. Helsingissä pyydettiin koululaisia kuudella eri asuinalueella merkitsemään tärkeiksi kokemiaan paikkoja kartalle ja kertomaan liikkumisestaan. Artikkelimme kuvaa monivuotisen tutkimuksemme alustavia tuloksia. Kaupunkikeskustamme eivät koskaan tyhjentyneet siinä määrin kuin Yhdysvalloissa, eivätkä esikaupunkien omakotialueet kasvaneet yhtä suuriksi, eikä niitä rakennettu pelkästään autolla liikkumista varten. Nuorten omaehtoinen liikkuminen on vuosien mittaan vähentynyt. Niistä ympäristön piirteistä, jotka inspiroivat eri ikäryhmien tyttöjä ja poikia käyttämään ympäristön mahdollisuuksia tarjoumia aktiivisesti ja omaehtoisesti tiedetään kuitenkin aivan liian vähän. Jos taas LIIKUNTA & TIEDE 48 , 2--3 /2011 11. Vuodesta 1977 vuoteen 2003 ylipainoisten 12-18-vuotiaiden osuus lähes kolminkertaistui noin seitsemästä vähän yli 20 prosenttiin. Kauppa seurasi asiakkaitaan ja keskitti toimintansa suuriin yksikköihin pikateiden risteyksiin. Arkiliikkumiseen innostava ympäristö Rakennettu ympäristö voi tukea tai vaikeuttaa lasten ja nuorten liikkuvaa elämäntapaa. Suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet kovaa vauhtia viime vuosikymmenten aikana. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on arkipäivää Suomessakin, samoin väestön lisääntyvä ylipainoisuus. Ne perustuvat rakennetun ympäristön joihinkin rakenteellisiin perusominaisuuksiin, kuten esimerkiksi risteysten tiheyteen alueyksikköä kohden, rakentamisen tehokkuuteen tai toimintojen sekoittuneisuuteen. Vaikka liikkuminen pihalla, kadulla, kentillä ja metsissä sekä matkat kouluun ja kavereiden luo tarjoavat mahdollisuuden jopa usean tunnin päivittäiseen aktiivisuuteen, niin tämä mahdollisuus ei näytä täysin realisoituvan. Suomessa kehitys kulki samoja latuja, vaikka yhdyskuntien hajautuminen ei ollutkaan yhtä voimakasta. Vaikka kaupunkisuunnittelumme muuttui 1990-luvun alusta markkinamyönteisemmäksi, jäivät hyvinvointivaltiolliset suunnitteluihanteet pääosin elämään
Vapaa-ajan liikkumisella ja ympäristökokemuksilla on puolestaan selviä kytkentöjä lasten hyvinvointiin. "' Kruununhaka Pakila Pohjakarttac Maanmluauslaltos, 2010 . RAKENTEELLISET TEKIJÄT KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT TERVEYS & HYVINVOINTI AKTIIVINEN KOULUMATKALIIKKUMINEN TIIVIYS• REIPAS LIIKUNTA KEVYT LIIKUNTA PELOT YLIPAINOISUUS (BMI) TARJOUMIEN LUKUMÄÄRÄ VIHERYMPÄRISTÖN osuus• LIIKKUMISREVIIRI PÄIVITTÄISET OIREET LIIKKUMISLISENSSIT PELIAIKA KOETTU TERVEYS --+-,. alakoulu kävellen tai pyörällä molemmat matkat molemmat matkat julkisilla toinen matkoista autolla, toinen kävellen KUVIO 2. Sekä keskustassa että laitakaupungilla asuvat lapset liikkuvat lyhyet koulumatkansa aktiivisesti. Kruununhaan erikoiskoulu houkuttelee lähinnä julkisia kulkuvälineitä käyttäviä oppilaita kauempaakin. Ympäristön fyysinen rakenne vaikuttaa mm. ti1astolhsesti merldtseva postrnvmen yhteys --+-"' tilastollisesti merltttsev a nea: atuvmen yhteys KATSELUAIKA VANHEMPIEN LIIKUNNALLISUUS Kontrolloitu· lka Sukupuoli Vanhempien koulutustaso •vanhempien liikunnatlisuus KUVIO 1. 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 12011. lasten koulumatkaliikkumiseen ja itsenäisen liikkumisen reviiriin
Lapset liikkuvat itselleen tärkeisiin paikkoihin varsin itsenäisesti ja aktiivisesti, sillä yli puoleen tultiin LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 13. Ylivoimaisesti eniten merkitty paikka 64 vaihtoehdon kesken oli kavereiden tapaaminen (kuusi prosenttia paikoista). Nyt saimme tarkempaa tietoa erityyppisistä kaupunkiympäristöistä, jolloin laitakaupungin kävelyja pyöräilymahdollisuudet osoittautuivat selvästi paremmiksi kuin väli tai kantakaupungissa. Aikaisempia tutkimustuloksia vahvistaen löysimme yhteyksiä hyvinvointiin muun muassa lasten ympårisiöpelkojen ja liikkumislisenssien määrän suhteen. Kyse on ensimmäisessä tapauksessa kerrostalomaisesta ja jälkimmäisessä tapauksessa pientalovaltaisesta, kuitenkin kaupunkimaisesta yhdyskuntarakenteesta. Tutkituilla tiiviisti rakenneunlla keskusta-alueilla asuvat lapset käyttivät erittäin usein julkisia kulkuvälineitä koulumatkojen kulkemiseen samalla kun laitakaupunkilaisille polkupyörä oli hyvin tavallinen kulkumuoto (ks. Tämä osoittautuikin tärkeäksi täydennykseksi, koska juuri näillä muuttujilla oli selviä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Tulos tuo kiinnostavaa lisätietoa verrattuna aikaisempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimustuloksiin, joissa yleensä on korostettu tiiviisti rakennetun kaupunkiympäristön arkiliikkumista lisäävää vaikutusta. Suuri viherrakenteen osuus lapsen kotiympäristössä oli omiaan vähentämään koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta mutta samalla lapsen liikkumisreviiri kuitenkin kasvoi. Positiiviset ympäristökokemukset tärkeitä Kotiympäristön rakenne ei näytä kuitenkaan olevan kovin määräävä tekijä lasten liikkumiselle. Yllättävää ei ollut myöskään, että myös vanhempien liikunnallisuus näytti edesauttavan lasten kokemaa hyvää terveyttä. asiaa tutkittiin rakennusten määrän kautta, tiiviys päinvastoin lisäsi koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta. On nimittäin syytä olettaa, että lapset liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti sitä todennäköisemmin, mitä kiehtovammaksi ja houkuttelevammaksi lapsi kokee ympäristön mahdollisuudet. Keskusta-alueilla asuvista lapsista 46 prosenttia, väli kaupungissa 58 prosenttia ja laitakaupungilla asuvista 89 prosenttia kulki molemmat koulu matkansa aktiivisesti kävellen tai pyörällä. Tiiviisti rakennetuilla (asunnoissa mitaten) alueilla lasten liikkumisreviirit olivat pienempiä, mikä liittynee lyhyempiin välimatkoihin kiinnostaviin kohteisiin. Mitkä asiat lähiympäristössä sitten motivoivat lasta liikkumaan. Liikkumiseen houkuttelevia tekijöitä voi löytyä yhtä hyvin niin omakotialueelta, kaupunkikeskustasta kuin metsälähiöstäkin. Tutkimuksen pehmoGIS-kyselyyn vastanneet 901 lasta merkitsivät kartalle yhteensä 5 21 l itselleen tärkeää paikkaa (kuvio 3). Kaikissa edellä mainituissa tuloksissa on huornioitu lapsen iän, sukupuolen sekä vanhempien koulutustason ja liikunnallisuuden vaikutus. Tosin laitakaupungin alueilla asuvien joukossa oli jonkin verran vähemmän (13 %) liikunnallisesti passiivisia kuin keskustan ja välikaupungin alueilla (17 %) Viherympäristö laajentaa liikkumisen reviiriä Regressioanalyysit paljastivat myös muita kiinnostavia yhteyksiä yhdyskunnan rakenteellisten tekijöiden ja lasten käyttäytymisen ja kokemusten välillä. Yhteydet olivat odotetusti sen suuntaisia, että mitä enemmän pelitai katseluaikaa tai mitä vähemmän vapaa-ajan liikuntaa, sitä todennäköisemmin lapsi oli ylipainoinen, hänellä oli joku haittaava päivittäinen oire tai koettu terveys oli alentunut. Kaupunkiympäristöstä löytyy lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja passiivisen ajankäytön lisääntymistä selittäviä tekijöitä. lasten merkitsemien tärkeiden paikkojen (tarjoumien) lukumäärä oli sitä suurempi mitä tiiviimmin rakennettu lapsen kouyrnpäristö oli. Sen sijaan rakennetun ympäristön tiiviys ei näytä vaikuttavan lasten ja nuorten vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuteen. Lisäyksenä aikaisempiin tutkimuksiimme halusimme selvittää vapaa-ajan liikkumisen sekä pelija katseluajan mahdollisia yhteyksiä hyvinvointirnuuttujiin. Asiaan kuitenkin vaikuttanee se, että toinen tutkituista kouluista oli tanssiin erikoistunut koulu, johon tullaan myös pitkien matkojen päästä. Siksi onkin syytä tutkia paitsi lapsen asuinympäristön ja liikkumisen välistä suhdetta myös sitä, millaiset ympäristöt tuottavat positiivisia ympärtstökokernuksia. Runsas ruutuaika tuo terveysongelmia Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös lapsen käyttäytymisen ja ympäristökokemusten yhteyksistä heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. kuvio 2)
Kirjastossa ja kaupassa käynti olivat lasten merkitsemistä asioista ne, joihin kävellen tai pyörällä liikkumisen osuus oli suurin. Kavereiden tapaamispaikat olivat ylivoimaisesti tärkeimpiä lasten merkitsemistä paikoista. Yleisesti ottaen lapset suhtautuivat merkitsemiinsä itselleen tärkeisiin paikkoihin hyvin myönteisesti paikoista pitämisen keskiarvo oli 79 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla, ja 89 prosenttia paikoista oli arvioitu positiivisiksi. Lapset saivat arvioida kunkin merkitsemänsä paikan kohdalla, kuinka paljon paikasta pitävät. Asioita, joiden lapset merkitsivät tapahtuvan yksin, oli tietokoneella oleminen ja se, ettei ole mitään tekemistä. Kun analysoitiin näiden lasten merkitsemien paikkojen lähiympäristön rakennetta tarkemmin, havait14 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2--3/2011. Lapsilla oli myös mahdollisuus kirjoittaa vapaasti paikkaan liittyvistä kokemuksistaan (kuvio 4). Autolla tai julkisilla liikennevälineillä liikuttiin erityisesti elokuviin ja shoppailemaan. Aikuisen seuran tarve oli suurinta museoissa tai näyttelyissä käytäessä, ulkona syötäessä sekä urheilutapahtumiin osallistuttaessa. kävellen tai pyöräillen ja vain kahdeksaan prosenttiin autokyydillä. Tässä suhteessa suomalaiset lapset varmaankin eroavat olennaisesti lapsista monissa muissa maissa. Aikuisten seuraa lapset tarvitsivat päästäkseen 12 prosenttiin paikoista. Urheilutapahtumiin osallistuminen oli myös paikoista se, johon saavuttiin eniten autolla. Eniten pidetty paikka oli hyvän olon paikka, mutta kiinnostavasti kärkiviisikosta löytyvät myös rauhassa oleminen ja se, että saa olla yksin, sekä tietokoneella ja eläinten kanssa vietetty aika. Kavereiden kanssa sen sijaan hengaillaan, skeitataan ja leikitään. Vapaa-ajan paikat Harrastan Shoppail<n H<neall<n Urhtil<n Ol<n ti<tokon<ella Kl!yn e lokuvesa Kl!yn kaupassa Kl!yn kirjastossa Huvrttelen Käyn urheilutapahtumissa Leikin Syön ulkona S<ikkail<n Osallistun musiikkitapahtumiin Ei ol< mitään t•k•mistli Oma Kl!yn näytt•lyssa/mu..,ossa +---+---+---+------i--1---+----i 50 100 150 200 250 300 350 Toiminnalliset paikat P•laan palloilulaj•ja Uin Hiihdan/luist•l<n Juoksen Pyöräil<n Kllv•l<n Sk•ittail<n Oma Keinun Lasl<•n mlik•ä Roikun Ol<n piilossa L•ikin v•sil< ikk•jll Kaivan maata Hyppään Kiipean Rakentele n 50 100 150 200 250 300 350 Emotionaaliset paikat Hauskalta Turvalliselta Kauniilta Hyvän olon paikka M•luisalta Hyvä ilma h•neittää Rauhalliselta Siistiltä Tylsältä Rumalta Roskaiselta Jännittävältä Hiljaiselta Vaaralliselta Huono ilma hengittää Rauhattomalta Oma 50 100 150 200 250 300 350 Sosiaaliset paikat Tapaan kavereitzw,i Kl!yn kylässä Olen oma itseni Olen rauhassa Olen eläinten kanssa Saan olla yksin Monenlaisia ihm isll Kukaan ei vahdi Kohtaan uusia ystäviä Ol<n aikuist•n kanssa Sallittu paikka Ki<ll<tty paikka P• Ikään ih misili Rilt•lyn paikka Ol<n yksinäin•n Kiusaamisen paikka Oma 50 100 150 200 250 300 350 KUVIO 3
Kruununhaan lapset kertovat tärkeistä paikoistaan omin sanoin. _'A_TY _K_KÄÄ _·..: M=IN =E=N=:::::.~ ---+ = tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys ---+ =tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys Täällä rauhotun ja puran suruni Poh _...,. IC Maa nlM\a us laitos , 20 10 100 200 1 Ueciia KUUCUMUODON AKTIIVISUUS KUVIO 5. Siellä on aina ankean näköistä kun kävelen ohi KUVIO 4. Juoksen junia karkuun kavereiden kanssa M ukava paikka jossa käyn cantores minores harjoituksissa . LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 15. RAKENTEELLISET TEKIJÄT KOKEMUKSELLISET & KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT TIIVIYS PAIKAN ITSENÄINEN SAAVUTTAMINEN VIHERYMPÄRISTÖN osuus PAIKAN ETÄISYYS KOTOA \.-..:;.....__ PA _I_ Ko _1_ sr. Lasten merkitsemien paikkojen rakenteen sekä lasten kokemuksien ja käyttäytymisen väliset yhteydet
Lapset liikkuvat itselleen tärkeisiin paikkoihin varsin itsenäisesti ja aktiivisesti. Indikaattoreiden muodostaman tiedon pohjalta kaupunkitilan ominaisuuksia on mahdollista vertailla monipuolisesti ja tiedon perusteella pystytään myös kyseenalaistamaan mielikuviin perustuvat käsitykset kaupunkiympäristön ominaisuuksista. Joko kävellen tai pyörällä paikkaan kulkemisen todennäköisyyttä lisäsi paikan sijainti tiiviissä rakenteessa rakennusten lukumäärällä mitattuna, mutta asuntojen lukumäärän kasvu ennusti siirtymistä paikkaan omaa lihasvoimaa käyttämättä. Nämä hiukan ristiriitaisilta vaikuttavat tulokset selittyvät juuri edellä ma inituil la eroilla tiiviyden rnittaustavoissa. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa juuri erilaisten kaupunkiympäristöjen liikkumista edistävistä NÄIN TUTKITTIIN Kaupunkirakenteen ominaisuuksia avaamaan T utkimusalueiden valinnassa hyödynnettiin kaupunkitutkimuksessa käytettäviä morfologisia menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa kaupunkiympäristöjen fyysisistä tiloista ja niiden muodostamista kokonaisuuksista. Kulkurnatka oli myös sitä aktiivisempi, mitä lähempänä kotia paikka oli. Asuntojen lukumäärällä mitattu tiiviys sen sijaan ennusti paikan saavuttamista itsenäisesti. Näiden menetelmien tuloksena syntyy kvantitatiivista tietoa kaupunkiympäristöstä eli niin sanottuja morfologisia indikaattoreita. Tutkimusalueet valittiin siten, että ne muodostavat kokonaisuuden, jossa on edustettuna kaupunkirakenteellisilta piirteitään erilaisia alueita ja jossa sosioekonomisten tekijöiden merkitystä lasten liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen pystytään sulkemaan pois. Tässä tutkimuksessa kehitettyjen analyysien avulla voidaan tehokkuudeltaan samanlaisten alueiden kaupunki rakenteellisia ominaisuuksia eritellä tehokkuusluku ja hienovaraisemmin. On kuitenkin varottava soveltamasta suoraviivaisesti ulkomaisia esimerkkejä, kuten ympäristön kävelyja pyörålly-ystävällisyyua kuvaavia indeksejä. Menetelmät tuottavat tietoa muun muassa kaupunkirakenteen tiiviydestä, rakeisuudesta, toiminnallisesta monipuolisuudesta sekä katuverkon vaihtelevuudesta. Viherympärislön osuuden kasvaessa paikan välittömässä läheisyydessä todennäköisyys sille, euä paikkaan saavuttiin itsenäisesti, laski. Menetelmän avulla pystytään yhdistämään ympäristöä kuvaavaa orninaisuustietoa paikannettuun tietoon lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja arvioida näiden avulla, millaiset ympäristöt tukevat fyysistä aktiivisuutta. Vaarana on myös kaupunkiympäristöjen liian karkea tyypittely. Kokemuksellisuus mukaan liikkumisympäristön tutkimukseen Tutkimus antaa varsin vahvaa näyttöä siitä, että rakennetusta kaupunkiympäristöstä löytyy lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja passiivisen ajankäytön lisääntymistä selittäviä tekijöitä. 16 Ult<UNTA & TIEDE 48 • 2-3 1 2011. Kaupunkisuunnittelussa tyypillisesti alueiden kuvaamisessa käytetään numeerisina mittareina rakennusten kerrosalaan perustuvia tehokkuuslukuja. Tulos siitä, euä pientaloalueilla liikutaan enemmän aktiivisesti, sai siten vahvistusta. Analyysimenetelmien avulla voidaan yhdistää tietoja rakennuksien tilallisista ominaisuuksista, kuten rakennusten pinta-aloista, tilavuudesta, muodosta, sekä tietoja alueiden toiminnoista erilaisin laskennallisin menetelmin. Helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat julkisen tilan aktiivinen käyttäjäryhmä. Pyrkimyksenä tulisikin olla säilyttää kaupunkitilassa paikkoja, jotka ovat avoimia myös lasten ja nuorten tulla, mutta ei suunniteltuja ainoastaan näiden ikäryhmien käyttöön. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin pääasiassa digitaalisia kartta-aineistoja ja laskennalliset analyysit toteutettiin paikkatietosovellusten avulla. uin, euä sekä viheralueiden suuri osuus että rakennetun ympäristön tiiviys, rakennusten lukumäärällä mitaten, tuottivat positiivisia ympäristökokemuksia (kuvio 5)
Ks. Pyrkimyksenä tulisikin olla säilyttää kaupunkitilassa paikkoja, jotka ovat avoimia myös lasten ja nuorten tulla, mutta ei suunniteltuja ainoastaan näiden ikäryhmien käyttöön. Näiden alueiden alaja yläkoulujen (n=l 7) viidennet ja kahdeksannet luokat kutsuttiin vastaamaan tutkimukseen koulujen tietokoneluokissa tutkimusavustajan opastuksella. _ --.. valittiin Helsingin kaupungista kolme vastinparia, joiden kaupunkirakenteelliset ominaisuudet ovat pareittain samanlaiset. Vastin parit olivat: Kruununhaka Ruoholahti, Lauttasaari. Laitakaupungin aktiivista arkiliikkumista tukevat piirteet olivat tärkeä löydös. Toisaalta ei tule unohtaa niitä etu ja, mitä liittyy jo lapsena ja nuorena opittuihin taitoihin hyödyntää julkisia liikkurnisvålineitä. .u•-i..~ .. -------~-·----· .. --·-•-L-..ar...-----i•. --•tt.-Mo1ldr:o, hrro mi/to !fmpdriJt6Yi tuntuu' 1-·-"''"'--•"-'1 ~----a.---•-· -----· _,_..._._._ _ _....,, ,_.__._l __ •----roc., ,--:::.-=.;........ Rakennetun ympäristön, fyysisen aktiivisuuden ja lasten ympäristökokemusten tutkimukseen yhdistyy tällöin koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävä interventio-osuus. Herttoni.emi ja Pakila Puistola. "' _.,, ,~.. 'l=-:..-~-,...1-.--•,.-,. piirteistä. Lisäksi koululaiset paikansivat kartalle kotinsa, mikä mahdollistaa vastausten tutkimisen yhdistettynä kunkin vastaajan kouyrnpäristöä kuvaaviin paikkatietoaineistoi hin. __ ----..... www.pehmogis.fi/helsinkilapset. .. Ikätoverit osoittautuivat tärkeimmäksi houkuttelevaksi tekijäksi. Tulemme jatkamaan vastaavien tutkimuskysymyksien syvällistä selvittämistä Opetusja kulttuuriministeriön Suomen Akatemian lasten ja nuorten terveyden tutkimusohjelmaan kytkeytyvässä Kids Out! -hankkeessa. ANNA BROBERG, FM Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus Aalto yliopisto Sähköposti: anna.broberg@aalto.fi ARI HYNYNEN, TkT Professori Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: ari.hynynen@tut.fi SANNA ILTANEN, arkkitehti Tutkija Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: sanna.iltanen@tut.fi MARKETTA KYTI Ä, FT Erikoistutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus Aalto yliopisto Sähköposti: marketta.kytta@aalto.fi OLAVI PARONEN, YM Erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: olavi.paronen@uta.fi "•""'IO __ _..., __ ,. 1 1 1 1 1 ) 1 .-J----KUVIO 6. -----· -·.. PehmoGIS-kyselyssä koululaiset vastasivat kysymyksiin koulumatkaja vapaa-ajan li.ikkumisestaan, istuen käytetystä ajasta C'ruutuaika"), hyvinvoinnistaan sekä kertoivat lähiympäristönsä paikoista neljässä eri teemassa: Mitä teen, Miltä tuntuu, Vapaa-aika sekä Yksin ja yhdessä. Tutkimusalueiksi. _,.,..._ __ ·-•t• "'' __ ..,. Tutkimuksen oppilasaineisto (n=901) kerättiin pehmoGIS-kyselyllä (kuvio 6), joka on Internetissä toimiva kartan ja perinteisen kyselyn yhdistävä sovellus. Ei siis ole turhaa pyrkiä panostamaan lasten ja nuorten tapaamispaikkoihin, Tutkimuksemme antoi vahvaa näyttöä siitä, että helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat julkisen tilan aktiivinen käyttäjäryhmä. Helsingin pehmoGIS kyselyn etusivu ja sivu, jolla paikannettiin koti. ____ ,..,._ ···----""··...... -...... ,.-._...,u _ _____ .._..._ ...._ ...... Lapsille tärkeiden paikkojen tutkim inen paikkalähtöisesti on lupaava tutkimuslinja, koska tällöin saadaan tietoa myös lasta liikkum aan motivoivista ympäristön spesifeistä piirteistä. UIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011 17. ~'"_.,..., __ ... Lapset ja nuoret saadaan houkutelluksi pois TVja tietokoneruutujen äärestä vain,jos he kokevat ulkoympäristön mahdollisuudet itselleen kiehtovina
Kuva: ANTERO MLTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASAN KARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011
2007). Katsaus on myös yhteenveto aktiivisuuden kehittymisestä viime vuosikymmenien aikana. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes. Katsaus palvelee terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 2008) ja liikunnan edistämisen linjoista (OPM 2008) annettujen valtioneuvoston periaatepäätösten seurantaa ja arviointia. Raportissa tarkastellaan myös sosioekonomisia Tytöt % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 liikuntaeroja, vapaa-ajan liikuntaympäristöjä sekä koetun ja mitatun kunnon yhteyksiä. Aineistoina ovat koko maan kattavat, säännöllisin välein toistettavat kyselytutkimukset, joissa on kerätty tietoa liikunnasta. Raportti on tehty UKK-instituutin toimesta yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoiden kanssa. Nämä tulokset perustuvat erillistutkimuksiin. S uomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -katsauksessa kuvataan väestön fyysisen aktiivisuuden määrää ja riittävyyttä terveysliikunnan näkökulmasta uusimman tutkimustiedon pohjalta. Liikunta-aktiivisuus romahtaa murrosiässä Fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuoli11-vuotiaat Suomi Kanada USA Pojat 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% __ _., Muut Pohjoismaat==== Eurooppa 13-vuotiaat _ ____,I USA __j Kanada _J ~ _J Muut Pohjoismaat===~ Eurooppa 1 5-vuotiaat USA Kanada Muut Pohjoismaat====Eurooppa Suomi % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% WHO-Koululaistutkimus 2005-2006 (JY) KUVIO 1. Katsaus on jatkoa vuonna 2007 julkaistulle Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -raportille (Fogelholm ym. Lähes puolet 12-14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16-18-vuotiaista enää kolmannes. Eläkeikäisistä vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyysettä lihaskuntoliikunnan suosituksen. Noin puolet liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Lihaskuntosuosituksen täyttää vain murto-osa. Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11-15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet eri maissa (%). Työikäisistä runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 19
selvästi riittämätön riittävä -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 -07 -09 40 20 % 100 80 60 40 20 riittävä -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 -07 -09 Pojat 16-v. Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Yläkouluikäisten nuorten liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti murrosiässä. Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulee välttää yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten liikunnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Edistääkseen terveyttä yhden liikunta kerran pitää kestää vähintään kymmenen minuuttia. selvästi riittämätön 60 40 60 20 60 40 riittävä -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 -07 -09 % 100 80 Tytöt 16-v. Muutaman viime vuoden aikana juoksulenkkeily, kuntosali harjoittelu ja salibandy ovat lisänneet suosiotaan nuorten harrastamina liikuntamuotoina. Suosituimmat liikuntalajit nuorilla ovat jalkapallo, pyöräily ja uinti. Terveyden kannalta riittävästi liikkuvien määrä on kuitenkin lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana (kuvio 2). Iän lisääntyessä sijoitus tippuu, ja 15-vuotiaina suomalaiset ovat jo vähemmän aktiivisia kuin ikätoverinsa muissa Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa keskimäärin (kuvio 1). Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset I l-vuotiaat kuuluvat maailman kärkeen, kun mittarina käytetään liikuntamäärää. Vaihtoehtona on liikkuminen rasittavasti, esimerkiksi juoksua tai hölkkää vastaavalla teholla, yhteensä tunti ja viisitoista minuuttia viikossa. Jos halutaan merkittävästi parantaa kuntoa, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja estää lihomista, pitäisi liikkua selkeästi enemmän, jopa kaksinkertainen määrä em. Vähintään puolet päivän fyysisestä aktiivisuudesta tulisi kertyä yli kymmenen minuuttia kestävistä reippaan liikunnan jaksoista, joiden aikana hengästyy ja syke kiihtyy. selvästi riittämätön % 100 80 Pojat 12-v. Lasten fyysistä aktiivisuutta on selvitetty viimeksi perusteellisimmin 2000-luvun alussa (LAPS SUOMEN -tutkirnus). selvästi riittämätön riittävä -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 -07 -09 Nuorten terveystapatutkimus (TaY) KUVIO 2. 20 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Työikäisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajal% 100 80 Tytöt 12-v. Kuitenkin viime vuosikymmenten aikana erityisesti riittävästi liikkuvien tyttöjen määrä on lisääntynyt. Pojat täyttävät terveysliikuntasuosituksen paremmin kuin tytöt. 12ja 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet (%) vuosina 1991-2009. Työikäiset tarvitsevat lihaskunnon harjoittamista Terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisten tulee harjoittaa kestävyy skuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti, esimerkiksi reipasta kävelyä vastaavalla teholla, yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Kun lähes puolet 12-14-vuotiaista ilmoittaa liikkuvansa suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä, 16-18-vuotiaista näin usein liikkuu enää kolmasosa. sesti vähintään 1-2 tuntia päivässä. minimisuositukseen verrattuna. Sen sijaan kouluikäisten liikunnasta saadaan tietoja muutaman vuoden välein jopa useasta eri tutkimuksesta
Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL) LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 '2011 21. Ainakin 2 pv/vk lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua . .. Ei säännöllistä liikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) KUVIO 3. Eläkeikäisten terveysliikunnan riittävyys vuonna 2009. .. 15-64-vuotiaiden naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin(%). .. Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Suositus toteutuu osittainl . Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua f . 65-84-vuotiaiden naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin(%). Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua . Ainakin 2 pv /vk lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa .. r Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Rnttamaton l11kunta'1 Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa _ . NAISET % 100 80 60 40 20 15-24-vuotiaat 25-34-vuotiaat 35-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat 55-64-vuotiaat kaikki 20 MIEHET 40 60 80 65-69-vuotiaat 70-74-vuotiaat 75-79-vuotiaat 80-84-vuotiaat kaikki 100% ~--------------~ KUVIO 4. NAISET % 100 80 60 40 20 20 MIEHET 40 60 80 100 % . .. 1 _j . Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa . Työikäisten terveysliikunnan riittävyys vuonna 2009
Fyysistä kuntoa keskeisenä terveyttä kuvaavana tekijänä ei ole mitattu ja seurattu Suomessa väestotasolla nuoria miehiä lukuun ottamatta. Kestävyyskunnon heikkenemisen lisäksi lihaskunnoltaan huonojen nuorten miesten osuus on kasvanut vuoden 1995 jälkeen. Viime vuosikymmenen aikana sekä eläkeikäisten päivittäinen ulkona kävely että muu liikunta ovat vähentyneet. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät. Iäkkäiden päivittäinen liikkumisaktiivisuus on vähentynyt Säännöllinen, kohtuullisen kuormittava fyysinen aktiivisuus on ensisijaisen tärkeää eläkeikäisen väestön liikkurnisja toimintakyvy n säilymisen ja paranLamisen kannalta. Runsas kymmenesosa 15-64-vuotiaista täyttää sekä kestävyysettä lihaskuntoliikunnan suosituksen. 25-64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Muissa maissa tehdyt fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että kyselytieto usein yliarvioi väestön fyysistä aktiivisuutta. Varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten kestävyy skunto heikentyi merkittävästi vuosina 1979-2000. Eniten istuvat nuoret miehet. Myös liikkumattomuutta ja istumista on syytä seurata. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyy skunnon kannalta riittävästi (kuvio 3). Viidesosa eläkeikäisistä ei liiku viikoittain lainkaan (kuvio 4). Monissa tutkimuksissa on todettu, että huono kunto kertoo enemmän ennenaikaisen kuoleman ja keskeisten kansansairauksien vaarasta kuin perinteiset terveyden vaaratekijät. Heillä on suuri vaara huonoon kuntoon, ylipainoon ja aineenvaihdunnan ongelmiin, jotka yhdessä kohottavat merkittävästi riskiä sairastua perinteisiin kansansairauksiin. la on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt ja liikunnan luonne on tullut intensiivisemmäksi. Sen takia säännölliselle väestön eri ikäryhmien kunnon seurannalle on selkeä tarve. Objektiivisesti, esimerkiksi kiihtyvyy smittareiden avulla, mitattua tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ei ole vielä väestötasolla kerätty. Silti liikunnan tehokkuus näyttäisi hieman lisääntyneen. Nuoremmat eläkeikäiset täyttävät suosituksen paremmin kuin vanhemmat. Kestävyysliikuntasuositus täyttyy paremmin kuin lihaskuntoliikunnan suositus. Kun arkielämä muuttuu fyysisesti yhä passiivisemmaksi, ei välttämättä riitä, että täyttää terveysliikunnan suositukset. Fyysinen aktiivisuus voi olla liikunnan harrastamista tai arkisia toimintoja kuten kotija pihatöitä sekä jaloin liikkumista asiointimatkoilla. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. Esimerkiksi entistä suurempi osa työja asiointimatkoista kuljetaan autolla. Siksi näille liikkumisen objektiivisille mittauksille eri väestöryhmissä on jatkossa selkeä tarve myös Suomessa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota paljon arjessa istuviin, liikuntaa harrastarnauorniin henkilöihin. Etenkin naisten työrnatkaliikunta on vähentynyt. Samalla fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt enemmän kuin liikuntaharrastus on kasvanut. Suosituimmat l ii ku ntalajit ovatkin kävelylenkkeily ja pyöräily. 22 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-J /2011. Sen jälkeen fyysisen kunnon heikentyminen on tasaantunut, mutta huonokuntoisten osuus on edelleen kasvanut. Tarkempi, yksilöllinen, kunnon kartoitus edellyttää kunnon mittaamista tarkoitukseen sopivilla kuntotesteillä, Aktiivisuuden lisäämisen haasteet ja mahdollisuudet Suomessa on edelleen suuret mahdollisuudet lisätä väestötasolla fyysistä aktiivisuutta, koska liikuntaharrastus on suosittua, sitä tuetaan sosiaalisesti ja aineellisesti p liikunta nauttii yleistä arvostusta. Koettua kuntoa kysymällä ei voi luotettavasti tunnistaa huonokuntoisimpia henkilöitä. Vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisen väestön harrastama liikuntalaji, harvempi kuin joka viides harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes eläkeikäisistä, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes. Kävelylenkkeily on vielä suosituin liikuntalaji, mutta sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan. Tarvitaan objektiivisesti mitattua tietoa Väestön fyysistä aktiivisuutta seurataan Suomessa säännöllisesti useilla kyselyillä, jotka perustuvat itse ilmoitettuun tietoon. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä täyttää sekä kestävyysettä lihaskuntoliikunnan suosituksen. Arviota omasta kunnosta voidaan käyttää, mikäli kuntotason kartoitukseen riittää karkea, ryhmätasoinen määrittely. Huomio liikkumattomuuteen Fyysisen aktiivisuuden ohella myös liikkumattomuuna ja istumista on syytä seurata
Tukija liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisikin huomattavasti lisätä osana työkyvyn tukemista. PAULIINA HUSU, TtT tutkija UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: pauliina.husu@uta.fi OLAVI PARONEN, YTM erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: olavi.paronen@uta.fi JAANA SUNI, TtT, dosentti erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: jaana.suni@uta.fi TOMMI VASAN KARI, LT, dosentti johtaja UKK-instituutti tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTHL Sähköposti: tommi.vasankari@uta.fi Artililieli perustuu liirjoittajien J10l10amaan raporttiin Suomalaisten fyysinen alitiivisuus ja nunto 2010 Terveyttä edistävän liiliunnan nyliytila ja muutolisel. Myös liikkumisen esteettömyy den turvaaminen sekä piha-alueiden ja muun lähiympäristön laatu ja kunnossapito edistävät toimintakyv yltään heikoimpien ikääntyneiden päivittäistä ulkoilua ja fyysistä aktiivisuutta. Kun tom i ttaukset osoittavat, että muutokset nuorten miesten kokonaisaktiivisuudessa, ravitsemuksessa ja kehon koostumuksessa ovat heikentäneet heidän fyysistä suorituskykyään kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät saisi rajoittaa lasten ja nuorten, eikä varsinkaan vähävaraisten perheiden, osallistumista liikuntaan. Erityistä tukea tulisi tarjota vähän liikkuvien lasten perheille. Fyy sisen aktiivisuuden lisääminen väestötasolla edellyttää useita samanaikaisia, yhteen sovitettuja ja samaan päämäärään vaikuttavia toimenpiteitä kaikilla päätöksenteon tasoilla ja hallinnon aloilla. Perheiden merkitys erityisesti lasten liikunnan lisäämisessä on ratkaiseva. Lapsuuden liikuntamyönteiset elinolot ja monipuolinen liikunta edistävät aikuisiän liikunnallista elämäntapaa. Myös liikunnan aikana sattuvat tukija liikuntaelinten vammat ovat lisääntymässä, minkä vuoksi on tärkeää kiinnittää huomio myös liikuntavammojen ehkäisyyn. Helsinlii: Opetusja liulttuuriministeriönjulliaisuja 2011:15 (www.minedu.fi/OPM!Julliaisut). Lisäksi työikäisten tukija liikuntaelimistön sairaudet yleistyv ät ja niiden haitat lisääntyvät entisestään tulevina vuosina. Kuntatasolla liikkumattomuuden ehkäisy ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi nähdä yli hallintokuntien ja sektorirajojen ulottuvana yhteistyönä. Vaikka urheiluseuroissa liikkuminen on lisääntynyt, suurta osaa fyysisesti passiivisista nuorista on vaikea saada mukaan seurojen toimintaan. Koko väestölle suunnatun liikunnan edistämisen rinnalle tarvitaan kohdennettuja toimia vähän liikkuville ja liikkumattomille. Näitä voisivat olla esimerkiksi koulujen liikuntakerhot ja koulumatkaliikunnan lisääminen. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 23. Tavoitteeksi asetettu työurien pidentäminen edellyttää myös ikääntyvien työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. Selkeä fyysisen aktiivisuuden vähentyminen murrosiässä ja samanaikainen ylipainon yleistyminen ovat vakavia terveyspoliittisia haasteita. Toimintakyvy ltään heikentyneiden ikäihmisten kotona selviytymistä voidaan merkittävästi edistää järjestämällä liikunnanohjausta vähän liikkuville. Kaavoituksella on merkittävä vaikutus muun muassa liikuntapaikkojen käyttöön ja liikkumismuotojen valintaan. Kirjallisuus ja liuvioiclen tarliemmat tutliimuslähteet löytyvät raportista. Erityisenä haasteena on liikkumattomien suuri määrä, heitä on noin viidesosa työikäisistä. Nuorten miesten kestävyysja lihaskunnon heikkeneminen viime vuosikymmeninä ja huonokuntoisten määrän jatkuva kasvu ovat merkkejä nuorten aikuisten uudenlaisista terveysongelmista. Siksi liikunnan ja arjen toimintojen yhteensovittaminen ja arkielämään "piilotettujen" liikunnallisten mahdollisuuksien löytäminen on yksi fyysisen aktiivisuuden lisäämisen avaimista. Riittävä fyysinen aktiivisuus on keskeisimpiä eläkeikäisten toimintakykyä ylläpitäviä tekijöitä. Arjen hyötyliikkuminen voidaan tehdä houkuttelevammaksi esimerkiksi muuttamalla autoilua suosivaa työmatkojen veroetua pyöräilyä suosivaksi. Eri toimijoiden paikalliselle terveysliikuntaa edistävälle palveluyhteistyölle tulisi luoda selkeä rakenne ja toimivat käytännöt. Liian vähän liikkuvien nuorten liikuttamiseksi on keksittävä muita ratkaisuja. Elämäntapamme suosii istumista ja kannustaa huonosti liikkumiseen. Vaikka nuoret miehet harrastavat liikuntaa aktiivisimmin, he myös istuvat päivittäin eniten
Poliittisen toiminnan lietsomalle epävarmuudelle urheilu tarjoaa rauhoittavaa vastapainoa. Tyyli pisteillä ei aina ole merkitystä. Voittajat ja voitetut löytyivät lopulta eikä kilpailun lopputulos jättänyt ketään kylmäksi. Jääkiekon liigamestaruudesta käytävä kamppailu kävi kuumana ja veti urheilukansan huomion puoleensa, muttei synnyuänyt sen kummempia aggressioita kansan keskuudessa. Siinä missä urheilijat ovat keskittyneet päämäärätietoisesti vain omiin suorituksiinsa, on politiikan kevättä luonnehtinut levottomuuden ja epävarmuuden lietsonta. Bensiinipumppujen tarjoamaan sisältöönkään ei enää luoteta. Suurimmaksi puolueeksi yltäminen nähtiin voittona, vaikka samalla meneteltiin paikkoja. Jääkiekon MM-kisat ovat ratkaisu vaiheissaan ja ilmassa on suuren urheilu juhlan tuntua. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 24 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 ·'2011. Siinä missäjääkiekkojoukkueen pelaajilla päät painuvat ja ranta pallot lentelevät pitkin kentän pintaa hävityn pelin merkiksi, keräävät valitsematta jääneet edustajat tavaransa vähin äänin työhuoneistaan. Politiikassa voittoja saavutetaan ja tappioita kärsiiään kuin urheilussa konsanaan. Vaikka joukkueiden taistelu kullasta ja kunniasta oli periksi antamatonta ja raivoisaa, oli kamppailun lopputulos nopeasti selvillä ja ratkaisu kaikkien hyväksyttävissä. Mestarit juhlivat railakkaasti ja hävinneet surevat aikansa. Voitto oli voitto, vaikka tulos ei paras mahdollinen ollutkaan. Ne saivat liikkeelle sekä vaalikentillä toimivat ehdokkaat ja heidän avustajansa euä valtakunnan mediat, jotka loihuvat esiin suuren urheilujuhlan tuntua. Vaikka myöhemmin saatiin myös kultaa, oli se joukkueelle ikään kuin bonus aiemmin voitetun lisäksi. KARI L. Pelottelu kotimaisen eläkepommin laukeamisesta, kestävyysvajeesta ja maahanmuuttajista ovat saaneet kansalaiset ihmetyksen, pelon ja jopa vihan valtaan. Eduskuntavaalien suurimman yllätyksen tuottanut puolue tunnistettiin tämänkertaisten vaalien kiistattomaksi voittajaksi, vaikka sen loppukiri riittikin vasta kolmannelle sijalle. Otsikoissa on vilahdellut sana "vihavaalit", Puolueet ovat maalailleet kansalaisten silmien eteen toinen toistaan uhkaavampia mielikuvia, joita ovat höystäneet Euroopan maiden talouskriisi, Japanin luonnonmullistukset, ydinkatastrofi ja monet muut kansainväliset uhkatekijät. Tappio osataan selittää parhain päin ja muuttaa paremman selityksen puutteessa vaikka torjuntavoitoksi. Hallituspaikka ja vastuun kantaminen eri valiokunnissa kruunaavat lopputuloksen. Tapahtuneet tosiasiat kuitenkin tunnustetaan ja elämä jatkuu kohti uusia kamppailuja. Politiikan kentillä voitto ja tappio eivät ole yhtä selviä. Jännityksen täyteinen vaalisunnuntai veti koukatsornot täyteen. Varsinkin perussuomalaisten voitonjuhlinta muistutti Suomen hiihtäjien hopea ja pronssijuhlista Oslon MM-kisoissa. Mielenkiintoa lisäsi useamman voittajan ilmaamuminen. Pelin henki oli kaikille selvä. Kannattajille riittää uusia haasteita, kun uudet kamppailut odottavat. Poliitikko ei hevin tunnusta hävinneensä. POLTTOPISTEESSÄ Suuren urheilujuhlan tuntua M ikään ei ole liikuttanut kuluneen kevään aikana Suomen kansalaisia niin paljon kuin eduskuntavaalit
Arviointitietoja käytetään myös opetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen. Suomessa opetuksen järjestäjät ovat perusopetuslain nojalla velvollisia osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (Perusopetuslaki 21§ 21.1.2003/32). ·~eksi: San.na Pal J hansson eikinaroo ·· ·. Tuore liikunnan oppimistulosten arviointi osoittaa, että yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain joka kymmenes liikkui suosituksen mukaisesti vähintään tunnin viikon jokaisena päivänä. Valtakunnallisten arviointien tarLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2~3 /2011 25. na Paloma LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSET 2010: Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla Nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta nykyiseen liikuntasuositukseen ylletään edelleen heikosti. K ansallisten oppimistulosarviointien tehtävänä on kerätä tietoja opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta maassamme
Sukupuolten väliset erot fyysisessä aktiivisuudessa olivat kaventuneet vuodesta 2003, jolloin tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuus erosi tilastollisesti merkitsevästi sekä organisoidun että omatoimisen liikunnan osalta. Omatoimisessa liikunta-aktiivisuudessa ei seuranta-arvioinnissa ha26 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Fyysisen aktiivisuuden luokat, joita käytettiin kuvaamaan sekä organisoidun että omatoimisen liikunnan harrastamista LIIKUNNAN USEUS LIIKUNNAN INTENSITEETTI: hikoilun ja hengästymisen määrä viikossa En yhtään ½1 tunti 2-3 tuntia 4 tuntia tai enemmän Kerran kuukaudessa tai harvemmin 1) erittäin vähän liikkuva 1) erittäin 1) erittäin vähän liikkuva vähän liikkuva 1) erittäin vähän liikkuva Kerran viikossa 2-3 kertaa viikossa 4 kertaa viikossa tai useammin 1) erittäin 2) vähän 3) kohtalaisesti 31 kohtalaisesti vähän liikkuva liikkuva liikkuva liikkuva 2)vähän 31 kohtalaisesti liikkuva liikkuva 31 kohtalaisesti 3) kohtalaisesti liikkuva liikkuva ta mitattiin lisäksi WHO:n koululaistutkimuksissa käytetyllä liikuntasuosituskysymyksellä: Kuinka monena päivänä tavallisen viikon aikana harrastat liikuntaa vähintään 60 minuuttia. Oppilasta ohjeistettiin sisällyttämään vastaukseensa kaikki liikunta, joka saa hänet hengästymään ainakin hieman, myös arkija koulumatkaliikunta. Omatoimisesti vähän tai erittäin vähän liikkuvien poikien osuus oli laskenut 8 prosenttiyksikköä ja aktiivisten osuus noussut saman verran. Vähäisintä sekä tyttöjen että poikien organisoituun liikuntaan osallistuminen oli Oulun ja Lapin lääneissä. Yhdeksäsluokkalaisista pojista 46 prosenttia harrasti organisoitua liikuntaa aktiivisesti tai erittäin aktiivisesti. Oppilailta saadun arvioint iaineiston lisäksi 111 liikuntaa opettavaa opettajaa ja kaikkien seura nta-arvioint iin osallistuneiden koulujen rehtorit (n=51) vastasivat heille tarkoitettuun kyselyy n. Erittäin vähän organisoitua liikuntaa harrastavien tyttöjen osuus oli näissä pohjoisissa lääneissä suuri (50-60 %). Organisoidun liikunnan harrastaminen erosi tilastollisesti merkitsevästi eri lääneissä. Organisoidun liikunnan harrastaminen oli pysynyt pojilla vuoden 2003 tasolla, mutta omatoimisessa liikunta-aktiivisuudessa oli tapahtunut kehitystä myös pojilla. Seura nt a-arvioinnissa oppilaiden fyy sistä aktiivisuutTAULUKKO 1. Nyt suoritetun seur anta-arvioinnin tavoitteena oli tuottaa luotettavaa vertailutietoa seitsem än vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Oppilaiden fyy sistä aktiivisuutta m itattiin arviointivuosina 2003 ja 2010 Nupposen ja Telam an (1 998) kehittäm illä m onivalintakysym yksillä, joiden avulla selvitettiin liikunnan m äärää ja intensiteettiä, sekä erikseen organisoidun ja om ato im isen liikunnan harra stam ista. Organisoitu liikuntaharrastus vähäisintä pohjoisessa ja aktiivisinta kaupungeissa Seuranta-arvioinnin alueellisissa vertailuissa käytettiin läänijakoa vuoden 2003 arvioinnin tapaan, vaikkakin läänit hallinnollisina yksikköinä lakkautettiin 1.1.2010. Seur ant a-arvioinnin oppilaskyselyy n vastasi 1619 yhdeksännen luokan oppilasta: 819 poikaa ja 800 tyttöä. Lisäksi pyydettiin huomioimaan, että 60 minuuttia liikuntaa voi kertyä useammista, pienemmistä jaksoista päivän aikana. Kyselyyn vastanneista oppilaista 1405 osallistu i m yös kuntoja liikehallint atestiin, joka sisälsi seura avat osiot: vaiheittainen istu m aannousu, vauhdito n 5-loikka, eteentaivutus, edestakaisin hyppely, kahdeksikkokuljetus, koordinaatiora ta ja kestävyyssukkulajuoksu. Kyselyn avulla selvitettiin m uun m uassa oppilaiden tietoja liikunnasta, fyy sistä aktiivisuutta ja liikuntaharra stu sta, liikunnan harra stam isen m otiiveja, koulum atkaliikuntaa sekä koululiikunta-asent eita ja käsityksiä. Organisoitua liikuntaa pojat harrastivat edelleen aktiivisemmin kuin tytöt, mutta tässäkin tytöt olivat jonkin verran saavuttaneet poikia. koitu ksena ei ole tuottaa arviointitietoa yksittäisistä oppilaista, eikä m äärittää oppilaiden tai koulujen keskinäistä järjestystä. Organisoidussa liikunnassa aktiivisten tyttöjen osuus oli noussut kuusi prosenttiyksikköä ja omatoimisessa liikunnassa kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2003. Vastaavanlainen kehitystrendi on ollut havaittavissa muissakin suomalaisissa nuorten liikuntaharrastusta selvittäneissä tutkimuksissa (Nupponen 2010). Organisoitua liikuntaa harrasti nyt erittäin aktiivisesti tai aktiivisesti 38 prosenttia tytöistä ja omatoimista liikuntaa 44 prosenttia tytöistä. Liikunnan kansallinen oppim istu losarvioint i toteutettiin ensim m äisen kerra n vuonna 2003 (Huism an 2004). Nyt tyttöjen ja poikien omatoiminen liikunta-aktiivisuus ei enää eronnut tilastollisesti merkitsevästi. Taulukossa 1 on esitetty luokittelu, jota käytettiin kuvaam aan oppilaiden organisoidun ja om atoim isen liikunt aharra stuksen aktiivisuutta. Arviointiin osallistu i 51 peru sopetu sta antavaa koulua, jotka edustivat kattavasti m aam m e eri alueita, kuntaryhm iä ja vira llisia kiel iä. Omatoimisesti aktiivisia liikkujia oli nyt 48 prosenttia pojista. Aktiivisesti liikkuvien osuus kasvoi ja sukupuolten erot kapenivat Seuranta-arvioinnin tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset tytöt liikkuivat sekä organisoidusti että omatoimisesti jonkin verran enemmän vuonna 2010 kuin vuonna 2003. Aktiivisimmin organisoituun liikuntaan osallistuivat Itäja Etelä-Suomen läänien pojat sekä Eteläja LänsiSuomen läänien tytöt. Jyväskylän yliopisto n Liikuntatieteiden laito s toteutti keväällä 2010 Opetu shallituksen toim eksiannosta liikunnan oppim istulosten seura nta-arvioinnin peru sopetuksessa
KUVIO 1. 20% 15% 10% 5% 0% 10 15 14 19 18 15 18 13 18 13 14 10 10 1 päivänä 1 päivänä 2 päivänä 3 päivänä 4 päivänä 5 päivänä 6 päivänä 7 päivänä Kuinka monena päivänä viikossa liikut vähintään 60 rnin. Kuntaryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen tai poikien omatoimisessa liikkumisessa. Heidän mukaansa 12-18 -vuotiaiden nuorten osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin on ollut perinteisesti, ja on yhä vieläkin yleisempää kaupungeissa ja taajamissa kuin hajaasutusalueilla. Kaupunkien oppilaista useampi liikkui 6-7 päivänä viikossa kuin taajaman ja maaseudun oppilaista. Tulos antaa aiheen kysyä, onko liikuntasuositus liian kova nykynuorillemme. Onko realistista odottaa suosituksenmukaista fyysistä aktiivisuutta tavalliselta nuorelta, kun tavoite jää osalla urheilun harrastajistakin toteutumatta. Tyttöjen organisoituun liikuntaan osallistuminen erosi myös kun taryh m i ttäi n Li lastollisesti merkitsevästi. Passiivisia eli 01 päivänä tunnin liikkuvia oli pojista 13 prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia. Maaseudulla oli lisäksi eniten niitä oppilaita (14 %), jotka liikkuivat enintään tunnin viikossa. Nykyinen liikuntasuositus toteutuu harvoin Liikunta-aktiivisuuden lisääntymisestä huolimatta yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain kymmenen prosenttia ylsi nykyisen liikuntasuosituksen mukaiseen fyysiseen aktiivisuuteen, mikä tarkoittaa vähintään tuntia liikuntaa viikon jokaisena päivänä (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008). Kaupunkikoulujen pojissa oli noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän aktiivisia organisoidun liikunnan harrastajia kuin maaseutukouluissa, mutta erittäin vähän organisoitua liikuntaa harrastavien poikien osuus oli lähes sama eri kuntaryhmissä (35-37 %). WHO:n tutkimusten perusteella tiedetään myös se, että liikuntasuosituksen mukainen fyysinen aktiivisuus laskee selvästi yläluokkien aikana. Aktiivisimpia omatoimisia liikkujia olivat kaupunki koulujen pojat ( 49 %) ja taajarnakoulujen tytöt (47 %). . Erittäin vähän omatoimisesti liikkuvia oli eniten maaseudun poikien joukossa (19 %). Seuranta-arvioinnissa saadut tulokset olivat lähellä tätä tasoa, mutta poikien suosituksenmukainen liikkuminen näyttäisi olevan nyt entistä harvinaisempaa. Edelleen olisi tärkeää selvittää niitä syitä ja tekijöitä, jotka johtavat liikunta-aktiivisuuden laskuun yläkouluiässä, varsinkin kun ilmiö näyttää WHO:n kansainvälisen vertailun mukaan olevan erityisen voimakas Suomessa. Vuoden 2005/2006 WHO:n Suomen aineiston mukaan, että 15-vuotiaista pojista 15 prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia liikkui vähintään tunnin päivittäin (WHO Europe 2007). poika tynö UIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 27. Yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien liikuntasuosituksen mukainen liikkuminen vuonna 2010. Liikuntaharrastuksen ja asuinpaikan yhteydet olivat seuranta-arvioinnissa osittain samansuuntaisia Nupposen, Laakson ja Telaman (2008) pitkittäistutkimuksen tulosten kanssa. Poikien organisoitu liikunta-aktiivisuus ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi kaupungin, taajaman ja maaseudun välillä. Tytöt olivat tällä kysymyksellä mitaten jopa aktiivisempia kuin pojat, sillä heidän keskiarvonsa (5,1 päivänä viikossa) erosi merkitsevästi poikien keskiarvosta ( 4,8 päivänä viikossa). Kaupunkikouluissa aktiivisten tyttöjen osuus ( 4 7 %) oli selvästi korkeampi kuin taajama(25 %) ja maaseutukouluissa (28 %). vaittu tilastollisesti merkitseviä eroja läänien välillä. Läänien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa liikuntasuosituksen mukaisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamisessa, mutta kuntaryhrnien keskiarvot erosivat merkitsevästi
Vaikka kunnon ja fyysisen aktiivisuuden yhteys voi arkiajattelussa tuntua itsestäänselvyydeltä, on se ollut poikittaisaineistoissa usein alhainen (Nupponen 2010), ja siksi seuranta-arvioinnin tuloksia voinee pitää tässä suhteessa merkittävinä. Taloudellisten seikkojen lisäksi koulujen kerhotoiminnan haasteena on osaavien ja sitoutuneiden ohjaajien löytäminen. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja kunto Oppilaiden yleistä menestymistä kuntoja liikehallintatesteissä kuvattiin kuntoja liikehallintaindeksillä, joka muodostettiin osatestien summamuuttujana. Poikien kuntoja liikehallintaindeksi oli sitä korkeampi, mitä useampana päivänä viikossa pojat olivat ilmoittaneet liikkuvansa vähintään tunnin (kuvio 2). Kerhotoiminnalla näyttää siis ainakin yläkoulun puolella olevan vielä monia haasteita ratkottavana. pojat (n=709) --· tytöt (n=692 KUVIO 2. Vai onko suositukset syytäkin pitää korkealla, koska joka tapauksessa tiedetään, että suurella osalla nuorista fyysinen aktiivisuus on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riiuärnätönta. 0,8 0,6 -0,4 0-1 2-3 4-5 6-7 päivänä Kuinka monena päivänä viikon aikana liikut vähintään tunnin. Hallitus on suunnannut viime vuosina Perusopetus paremmaksi -ohjelman kautta noin kuusi miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen,jonka yhtenä tavoitteena oli saada lisää liikunnallisia kerhoja. Onko realistista odottaa suosuuksenmukaista fyysistä aktiivisuutta tavalliselta (ei-kilpaurheilevalta) nuorelta, kun tavoite osalla urheilun harrastajisiakin jää toteutumatta. Olisi tärkeää, että kerhotoiminnasta vastaisivat kasvatusalan ammattilaiset. Fyysisen aktiivisuuden ja kuntoja liikehallintaindeksin yhteys yhdeksäsluokkalaisilla pojilla ja tytöillä. Kansainvälisesti verraten Suomessa on vähän kaikille yhteistä liikunnanopetusta. Koulun mahdollisuudet fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen Kattavan liikuntakerho tai iltapäivätoiminnan käynnistämistä on esitetty keinoksi parantaa ja tasapuolistaa organisoidun liikunnan tarjontaa maan eri osissa (Nupponen, Laakso & Telama 2008). 28 LIIKUNTA 8, TIEDE 48 • 2-3/2011. Kehittämisohjelmasta huolirnatta liikuntakerhojen määrä yläkouluissa oli rehtorien ilmoituksen mukaan nyt vähäisempi kuin vuonna 2003. Kuntoja liikehallintaindeksin keskiarvo erosi tilastollisesti merkitsevästi kaikkien neljän fyysisen aktiivisuuden ryhmän välillä (p < 0,001) Myös tyttöjen fyysisen aktiivisuuden ryhmät erosivat kuntotestimenestyksen suhteen tilastollisesti merkitsevästi. Seurantaarviointiin osallistuneista kouluista 35 prosenttia oli liikuntakerhottomia, vaikka koulujen rehtoreista 94 prosenttia ilmoitti pitävänsä liikuntakerhoja tarpeellisina. Koulujen liikuntakerhojen ongelmana voi olla myös niiden sisällöllinen yksipuolisuus,jolloin ne eivät pysty vastaamaan riittävän suuren oppilasjoukon tarpeisiin. Yhdeksäsluokkalaisista pojista vain kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia oli viimeisen vuoden aikana osallistunut säännöllisesti koulun liikuntakerhoon. Ainoastaan vähiten aktiivisten tyttöjen eli 0-1 päivänä ja 2-3 päivänä viikossa liikkuvien kuntoja liikehallintaindeksit eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Tehokkain keino vaikuttaa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen, olisi kaikille yhteisten liikuntatuntien lisääminen. Edellä mainitut tulokset antavat aiheen myös kysyä, onko liikuntasuositus yksinkertaisesti liian "kova" nykynuorillemme, kun vain kymmenen prosenttia ikäluokasta saavuttaa kriteerin. Koska eri osatesuen tulokset eivät olleet yhteismitallisia, käytettiin standardoituja muuttujia. Opettajia kerhotoiminnan ohjaaminen voisi houkutella nykyistä enemmän, mikäli kerhoiunuen palkkaus vastaisi koulutuntien palkkausta
Health behavior ,n school-aged children International report from the 2005/2006 survey. SANNA PALOMÄKI, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@jyu.fi Liilwnnan seuranta-arvioinnista julkaistu raportti: Sanna Palomälii & Pilvihhi /-/eiliinaro-Jolrnnsson (2011). Jyväskylä: Kopijyvä. The situation of physical education in schools: A European perspective. 2007 lnequalitres in young people's health. Tässä prosenttiosuudessa oli kuitenkin mukana myös niitä oppilaita, jotka kulkivat vain osan matkasta kävellen tai pyörällä sekä sellaisia oppilaita, jotka toisinaan käyttivät myös muita kulkutapoja, kuten linja-autoa, mopoa tai vanhempien kyytiä. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. & Telama, R. WHO:n kansainvälisen vertailun mukaan ilmiö on erityisen voimakas Suomessa. Health policy for children and adolescents no 5. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Nuorten liikuntaharrastus edelleen riippuvainen asuinpaikasta. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011 29. Liiliunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetulisessa 2010. Opetusministeriö ja Nuori Suomi. Koulumatkojen kulkeminen säännöllisesti kävellen tai pyörällä voi tuoda oman merkittävän lisänsä nuoren arkiliikkumiseen, mutta keskimäärin koulumatkoilla saavutettu fyysinen aktiivisuus näyttää jäävän melko lyhytkestoiseksi. Seuranta-arvioinnin tulosten mukaan kävellen tai pyörällä kuljettu edestakainen koulumatka kesti keskimäärin 20 minuuttia. Human Movement. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille. Liikunnan lisätunnit olisivat erityisesti poikien mieleen, sillä heistä peräti 70 prosenttia kannatti liikuntatuntien määrän lisäystä ja tytöistäkin noin puolet. Liikunta-aktiivisuus laskee yläkouluiässä. 1998. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. WHO Europe. 2008. Nupponen, H., Laakso, L. & Gerber, M. Oppimistulosten arviointi 1/ 2004. Lisäksi on huomioitava, että koulumatkojen kulkeminen on luonteeltaan usein joko kevyttä tai vain hieman rasittavaa liikuntaa. Lisäresurssia kaivattaisiin erityisesti ylä kouluaikana, jolloin oppilaiden liikunta-aktiivisuus laskee voimakkaimmin, ja kuntoerot kasvavat. Liikunta & Tiede 45 (4), 8-11. International comparison of physical education. Yhdeksäsluokkalaisista oppilaista 54 prosenttia ilmoitti kulkevansa koulu matkansa, joko kävellen tai pyörällä ympäri lukuvuoden. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. The University of Edinburgh. Nyt heistä 66 prosenttia kannatti kaikille yhteisten liikuntatuntien lisäämistä, kun vastaava osuus vuonna 2003 oli 55 prosenttia. Tehokkain keino vaikuttaa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen, olisi kaikille yhteisten liikuntatuntien lisääminen. Liikunta Ia liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Huisman, T. Pi.ihse, U. (toim.) 2005. Child and adolescent health research unit. Näin Suomen lapset ja nuoret liikkuvat vai liikkuvatko. Liikunta & Tiede 47 (61, 4-8. Nupponen, H. Myös koulujen rehtorit olivat aiempaa useammin liikunnan lisäämisen kannalla. Seuranta-arviointiin osallistuneista liikunnanopettajista suurin osa koki, että liikunnan lisätunteja tarvittaisiin juuri oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja kunnon kohottamiseen. 2008. 2004. Koulutulisen seurantaraportit 2011:4. Nupponen, H. Kansainvälisesti verraten Suomessa on vähän kaikille yhteistä liikunnanopetusta (Hardman 2008; Puhse & Gerber 2005). on luettavissa hohonaisuuclessaan osoitteessa www.oph.fi LÄHTEET Hardman, K. Helsinki: Opetushallitus. 2010. Opetushallitus. & Telama, R. UK: Meyer & Meyer
K eväällä 2006 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen opintosuunnalla vuonna 1963 opintonsa aloittaneet ensimmäiset opiskelijat, 29 naista ja 30 miestä valmistuivat liikuntakasvatuksen kandidaatteina liikunnanopettajiksi. Vuonna 2006 selvitykseen osallistui 38 liikunnalta valmistunutta kandidaattia. Raportin tuloksia on käytetty vertailuaineistona ensimmäisessä perusselvityksessä. Miten ratkaistaisiin tilanne esimerkiksi silloin, kun paikan hakijana oli Helsingistä valmistunut voimistelunopettaja ja jyväskyläläinen LikK. Yliopisto oli pyrkinyt jossain määrin valmistamaan kenttää tiedottamalla koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä. Kesti kuitenkin useita vuosia ennen kuin yliopistollinen tutkintojärjestelmä tuli niin tutuksi työnantajille, että nämä kykenivät tekemään erottelua uuden ja vanhan koulutuksen välillä. Erityisen mielenkiintoiseksi vastausten tulkinnan tekee se, että tutkimuksen ajankohtana 32 (85 %) oli juuri siirtynyt eläkkeelle. Opintosuunnan toiminnasta kerrottiin muun muassa TV 2 tekemässä ohjelmassa toukokuussa 1965. Vastaava kysely oli tehty myös kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 1976. tllKUNTA Tärkeintä on taito opettaa ja kyky saavuttaa oppilaiden luottamus Ensimmäiset liikuntakasvatuksen kandidaatit valmistuivat liikunnanopettajiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1966. Vierumäellä vuonna 2006 järjestettyyn kurssitapaamisen osallistuneet pioneerit arvioivat uranvalintaansa, koulutustaan ja liikunnanopettajan ammatillisia näkemyksiä. Kymmenen vuotta valmistumien jälkeen vuoden 30 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. "Teoreetikot" työmarkkinoille odotettua sujuvammin Valmistuessaan ensimmäiset liikuntakasvatuksen kandidaatit olivat työelämään hakeutuessaan epätietoisia ja osin huolestuneitakin siitä, miten työnantajat suhtautuisivat uuden tutkinnon suorittaneisiin. Eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä tehdystä kyselystä käy ilmi, että uusi "tieteellinen" koulutus oli antanut hyvät valmiudet ammatissa toimimiseen ja siinä kehittymiseen. Kalevi Heinilä teki vuonna 1964 tutkielman "Tyytyväiset ja tyytymättömät voimistelunopettajat", jossa tarkastelun kohteena olivat osittain samat ongelmat kuin tässäkin selvityksessä. 9!'.::: 17 ., Teksti: PA'{U # • • ÄSKV .. Koulutuksessa he painottaisivat etenkin poikkeavien lasten kohtaamista, opetusharjoittelua sekä vahvistaisivat käytäntöä palvelevaa teoriaa
Kuvaavaa ensimmäisille liikuntakasvatuksen kandidaateille on se, että he oman toimensa ohella toimivat aktiivisesti myös opetustehtävissä muilla liikunnan sektoreilla. Liikunnanopettaja 23 Rehtori 3 Liikunnan opettaja, ammattikorkeakoulu 2 Opinto-ohjaaja, ammatin valmennus ohjaaja 2 Muu tuntiopettaja 4 Yliopiston professori, vt. Ku vuonna 1976 hieman yli puolet mainitsi valinn perusteeksi kutsumuksen ja 29 prosenttia kats tehneensä sen "tavallaan olosuhteiden ja tilante pakosta", vuonna 2006 peräti 80 prosenttia maini kutsumuksen johtaneen ammatinvalintaan. Toisaalta "tieteelliselle perustalle" rakennetun uudentyyppisen koulutuksen toinen haasteellinen tehtävä, yliopistollisen jatkokoulutuksen aikaansaaminen on myös onnistunut. Vuoden 1976 selvityksen mukaan 63 prosenttia liikuntakasvatuksen kandidaateista arvioi muun opettajakunnan suhtautuneen uuteen koulutukseen ennakkoluuloisesti. Määrä on varsin huomattava kun muistetaan, että jatkokoulutusperinteitä ei alalla vielä ollut ja koulutusohjelmatkin muotoutuivat vasta jatko-opiskelijoiden opintojen edetessä. Mielenkiintoista on se, että juuri elä keelle siirryttyään näkemykset urasta kutsumu ammattina olivat vahvistuneet ja selkeytyneet. Edessä valinnoista vastannut lehtori Lasse Vepsäläinen. Valmennus oli kiinnostanut enemmänkin vapaa-ajan toimintana, sillä päätoimisiin valmentajan tehtäviin siirtyi jossain vaiheessa vain pari kandidaattia. "Jyväskylästä valmistuu teoreetikkoja, Helsingistä käytännön liikunnanopettajia", oli melko yleinen käsitys tuohon aikaan. Kyky opettaa ratkaisee Pitkäaikaisen pedagogisen kokemuksensa peruste Ja liikunnanopettajat toivat selkeästi esiin ammat ta en k5n an oi en tsi ttä en ka 'ä, ei nat n. Vastaukset osoittavat, että valtaosa pioneereis mieltää tehneensä ammatinvalintansa kutsumuks perusteella. Vuosien varrella muutama oli siirtynyt yrittäjäksi, kouluttajaksi ja konsultiksi sekä toiminut erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Toisaalta epäiltiin opintosuunnan antamaa opetusta liian teoreettiseksi. Koulutuksesta eväät kutsumusammattiin Uravalinnan perusteet ovat uralla menestymisen, etenemisen ja viihtymisen kannalta merkittäviä asioiTAULUKKO 1. professori, dosentti 6 Järjestöpäällikkö Lääkäri Läänin liikuntatoimen tarkastaja Hallintotehtävä 2 TAULUKKO 2. Kurssilaisista hieman yli 40 oli hakeutunut liikunnanopettajiksi parinkymmenen sijoittuessa urheilun järjestöelämän erilaisiin tehtäviin tai jatkaessa opintoja tiedekunnassa. Oheinen taulukko 1 viimeisistä ammattitehtävistä kertoo siitä, että opintosuunnan tuolloinen keskeinen koulutusmissio, liikuntakasvattajien kouluttaminen on toteutunut hyvin. Kuvassa ensimmäiset Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen opintosuunnalla opintonsa aloittaneet opiskelijat syksyllä 1963. Kuva: Jukka Sarkkinen 1976 kurssitapaamisen yhteydessä tehty selvitys kertoi, että sijoittuminen työelämään oli tapahtunut odotettua paremmin. Ammatillinen täydennyskoulutus ja erilaisten liikunta-alan kurssien käyminen ovat liikunnanopettajien yleisiä lisäkoulutuksen muotoja. Ennakkoluulot uutta tutkintoa kohtaan näyttivät kuitenkin olleen yleisiä. Uran jälkeen tehty "loppuarviointi" osoittaa, e uusi liikunnanopettajakoulutus rakensi alusta lähti kestävän ammatillisen perustan (taulukko 2). ut in aa eitiUIKI.M"A & TIEDE 48 • 2-J 12011 31. Muutamat opettajat olivat suorittaneet liikuntatieteiden jatkotutkintoja ja eräiden muiden tieteenalojen perusja jatkotutkintoja Jyväskylän yliopistossa. Koulutuksen antamien valmiuksien vastaavuus ammatin vaatimuksiin 1976 ja 2006 kyselyissä 1976 2006 f % f % Erittäin hyvin 3 8 14 39 Hyvin 21 55 17 48 Kohtalaisesti 11 29 5 13 Heikosti 3 8 Erittäin heikosti Yhteensä 38 100 36 100 ta. liikunta tieteiden tohtoreiksi on ensimmäisen kurssin opiskelijoista väitellyt viisi. Vaik vastauksissa saattaa olla jonkinlaista nostalgialisä kun tuloksia verrataan vuoden 1976 tilitykseen, voitane kieltää sitä, että eläkkeelle siirtyessään e simmäiset liikuntakasvatuksen kandidaatit kokiv saaneensa koulutuksessaan hyvät eväät taipaleellee Opettajavalmiuksien lisäksi koulutus oli luon vahvan itseluottamuksen ja uskon omiin kykyih toimia liikuntakasvattajana ja kehittää itseään ja al uran aikana. Pioneerit aktiivisia liikunnan kentällä Pääosa pioneereista siirtyi eläkkeelle opetustehtävistä. Ensimmäisten liikuntakasvatuk sen kandidaattien viimeiset ammattitehtävät vuonna 2006 ( eivät ole toisiaan poissulkevia). Kuitenkin tuntimäärien vertailut opiskelijakohtaisina tuntimäärinä osoittivat, että todellisuudessa ensimmäiset liikunnanopiskelijat Jyväskylässä hioivat selvästi enemmän henkilökohtaisia taitojaan kuin opiskelijat voimistelulaitoksella
(1977) Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan vuosina 1963-1975 hakeneiden ja hyväksyttyjen opiskelijoiden sosiaalinen tausta sekä koulumenestys. sarja A nro 8. Myös fyysisen kunnon kehittäminen ja terveellisten elämäntapojen opettaminen nähtiin merkittävinä tavoitteina, joskin niiden tärkeysjärjestys voisi viitata siihen, että ne saavutetaan hyvän liikunnanopetuksen "sivutuotteina". Jyväkylän kasvatusopillisen korkeakoulun filosofisen tiedekunnan kasvatustieteellisen osaston pöytäkirjat vuosilta 19631967. petustaito yky saavuttaa ppilaiden luottamus utsumuksellisuus ämänmyönteisyys erveys ma liikuntataito ikunta kasvatuksen eorian tuntemus % % % Tärkein 2. Ammatin varjopuolista nousi useimmin esiin työ sittavuuden lisääntyminen iän karttuessa sekä ikot opetusolosuhteet; muun muassa puutteelliset at ja välineet, suuret opetusryhrnät ja siitä aiheutut opetukselliset ongelmat. Stadion 1/64, 26-30, 2/64, 27-35. Liikuntakasvatuksen laitos, pro gradu -tutkielma. Tavoitteena tuli olla ohjattujen liikuntatuokioiden saaminen jokaiselle koulu päivälle. Työn luonne, enäisyys, yleensä terveellinen, virikkeinen ja vaiheva työympäristö sekä mahdollisuudet toimia mon tavoin liikunnan edistämiseksi myös työn ulkouolella ovat lisäksi ammatin kantavia vahvuuksia. (1978) Liikunnanopiskelijoiden uranvalintamotiiveissa ja asenteissa tapahtuvat muutokset opiskelun aikana. Stadion 3)78, 92-94. (1975) Suomen korkeakoulujen rekrytointialueet. Samoin korostettiin perusliikuruarnuotojen oppimisen merkitystä ja katsottiin liikunnan arvostelun kaipaavan uudistusta. n rinnalla ilon ja virkistyksen aikaansaaminen liikunnanopetuksen avulla nousee toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi. Tässä tuloksessa on erisen mielenkiintoista se, että omakohtaisen taidon erkitys liikunnanopettajan menestyksekkään toinnan kannalta ei ole mitenkään ratkaisevaa. Pitkän opettajakokernuksensa perusteella liikunnanopettajat toivoivat tiedekunnan kiinnittävän opiskelijavalinnassa huomiota erityisesti alalle sopivuuteen, painottavan opetussisällöissä enemmän poikkeavien lasten kohtaamista, tutustumista harjoittelun kautta opetuksen todellisuuteen, vahvistavan käytäntöä palvelevaa teoriaa ja aktivoivan opiskelijoita valitsemaan liikunnan rinnalle sivuaineeksi jokin toisen koulun oppiaineen. Laakso, L. tärkein 45 27 16 43 46 21 11 8 8 8 5 11 5 5 19 3 14 14 8 5 5 yytyväisyyteen ja ammatissa menestymiseen vaikutvina tärkeimpinä tekijöinä opetustaidon ja kyvyn avuttaa oppilaiden luottamus (taulukko 3). Viimeksi mainittu ngelma nousi esiin uuden koulutuksen saaneiden ettajien ensimmäisinä kouluvuosina. Kolme tärkeintä tekijää, jotka ovat ikuttaneet ammattityytyväisyyteen/ammatismenestymiseen. Joensuun korkeakoulun tutkimuksia ja selvityksiä. Tärkeänä he pitivät myös sitä, että peruskoulun ala-asteilla liikuntaa opettavat liikunnanopenajat. Varjopuolina tuli esiin yös " kontaktien vähäisyys muihin opettajiin" tai" skus vähäisen ammatillisen arvostuksen kokemin muiden opettajien taholta". Kautta opettaja uransa vastaajat olivat korostaneet rkeimpänä liikuntakasvatuksen tavoitteena jatkun liikuntaharrastuksen herättämistä oppilaissa. Hynninen, E. Hyvä etustaito koostuu monista muista asioista ja kyyistä kuin omasta liikunnallisesta osaamisesta, joka kin on tietysti positiivinen ominaisuus. Liikuntakasvatuksen laitos, sarja C katsauksia nro.1. (1964) Tyytyväiset ja tyytymättömät voimistelunopettajat. Jyväskylän yliopisto. va sa K K El T Li t t ta sa sa 19 tyi m mi op V se Li' sa si. PAULI VUOLLE Liikuntasosiologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pauli.vuolle@sport.jyu.fi LÄHTEET: Antikainen, A. Häkkinen, K. Monipuolisen motorisen kehityksen kannalta erityisesti voimistelua ja varsinkin ala-asteilla lapsia kiinnostavaa leikinomaista "temppuilua" haluttiin lisätä. Nämä mat ominaisuudet olivat kärjessä myös vuonna 76 tehdyssä selvityksessä. Vuolle, P. ru se its tel ni p ra he til va m jo ne op tä va Se 32 UlKlffl A & TIEDE 48 • 2-,'J /201 AULUKKO 3. Jyväskylän yliopiston. T. Tavoitteena jatkuvan liikuntaharrastuksen herättäminen ikunnanopettajan ammatin myönteisin puoli on ada työskennellä nuorten parissa ja nuorten hyväkVastaajista 76 prosenttia korosti tärkeimpänä pesteenaan ammatin tätä puolta, kuten myös aikaimmin vuoden 1976 selvityksessä. Pätevät opettajat, perusliikuntataidot ja lisätunnit tarpeen Selkeästi voimakkaimpana uudistuksen kohteena vastaajat toivat esiin liikunnanopetuksen tuntimäärien lisäämisen ja myös liikunnan saamisen pakolliseksi aineeksi lukiotasolle. Heinilä, K. (1979) Ensimmäiset liikuntakasvatuksen kandidaatit. tärkein 3
Ylikuormitus heikentää myös tietojen käsittelyä Sekä fyysinen että psyykkinen stressi aiheuttivat pitkittyneenä häiriöitä sydämen autonomiseen säätelyyn heräämisen yhteydessä. Selye (1956) kuvasi prosessin, jossa ensialtistus stressiin aiheuttaa (1) hälytysreaktion, mihin keho pyrkii (2) sopeutumaan ja siten hallitsemaan tilanteen. Menetelminä käytettiin sykeja sykevariaatioanalyysejä sekä stressihormonimäärityksiä. Elimistön tila ei siis ole stabiili, kuten Bernard (1865) aikoinaan esitti, vaan elimistössä vallitsee pikemminkin dynaaminen tasapaino (horneostaasi), kuten Cannon 1900-luvun alkupuolella ehdotti. Nyt sykkeen ja sykevaihtelun analysoinnilla voidaan arvioida autonomisen hermoston tilaa ilman elimistön sisälle ulottuvia tutkimusmenetelmiä. Teksti: ESA HYNYNEN Sykevaihtelu on ikkuna elimistön s tres sireakti oihin Stressi on tuttu ilmiö, joka usein mielletään negatiiviseksi. Pitkittynyt stressireaktio voi ilmentyä kolmessa muodossa: ennakkovalmistauturnisena tulevaa mahdollista uhkaa kohtaan, hitaana palauturnisena akuutista stressireaktiosta ja/ tai päälle jääneenä aktivaatiotilana varsinaisen stressin mentyä jo ohi. Sykkeen keräys onnistuu joko kannettavalla EKG:n rekisteröintilaitteilla tai sykevälejä tallentavalla sykemittarilla pienellä vaivalla ja muuallakin kuin laboratoriossa. Jos sykettä tarkastellaan lyönti lyönniltä, voidaan havaita, että perättäisten sydämen supistusten välinen aika vaihtelee huomattavasti. Sekä sykevaihtelun mittaaminen että sen analysointi on helpottunut merkittävästi laitteistojen ja analyysimenetelmien kehittymisen myötä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kroonisen psykologisen stressin tutkimukseen osallistui laaja joukko työssä käyviä ihmisiä, joilla oli eriasteisia stressioireita sekä työperäisten stressioireiden vuoksi lomalla olevia työntekijöitä. Akuutti psyykkinen stressi saatiin aiheutettua laskuvarjohypyllä. Sykettä ja sykevaihtelua seuraamalla elimistön stressireaktiot on mahdollista tunnistaa kätevästi jopa kotioloissa. leposykkeestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä jonkin levossa mitatun ajanjakson aikaista keskisykettä. Akuutin fyysisen stressin osatutkimuksessa seurattiin kuntoilijoita, jotka valmistautuivat juoksemaan maratonin. Ortostaattisen kokeen aikana mitattu sykevariaatio oli pienempää ylikuorLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 33. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä sykevaihtelu tai sykevariaatio, vaikka tarkkaan ottaen on kyse nimenomaan sykevälien vaihtelusta, ei sykkeen vaihtelusta. Yleinen stressiteoria muokkautui 1900-luvun puolivälissä. Terveyden kannalta se muuttuu ongelmalliseksi yleensä vasta pitkittyessään. Myöhemmin stressi teoriaa on jalostettu edelleen ja mielenkiinto on kohdistunut pitkittyneeseen kohonneeseen aktivaatiotasoon. Mikäli kehon sopeutumiskyky ei riitä, seuraa stressiteorian loppuvaihe, eli (3) uupumus. Osalla joukosta hyppy oli ensimmäinen ja osalla oli kokemusta jo sadoista hypyistä. Tästä homeostaasin säätelystä elimistössä vastaa autonominen hermosto, joten sykeja sykevaihtelumittaukset tarjoavat oivan "ikkunan" homeostaasin säätelyn seurantaan. Kroonisen fyysisen stressin osalta tutkittavien joukko koostui vakavaan ylikuormitustilaan ajautuneista urheilijoista sekä heidän kontrolleistaan; urheilijoista, jotka harjoittelivat ja kilpailivat ilman ylirasitusoireita. Tämän artikkelin pohjana olevassa väitostutkimuksessa selvitettiin sekä kroonisen että akuutin fyysisen ja psyykkisen stressin vaikutuksia autonomisen hermoston tilaan yöunen sekä heräämisen yhteydessä. K eskivertokansalaisen normaali leposyke on noin 60-70 lyöntiä minuutissa
Lisäksi kognitiivinen suorituskyky oli ylikuormittuneilla matalampi kuin kontrolliurheilijoilla. Ryhmät: CA = kontrolliurheilijat, OA = krooninen fyysinen stressi (ylikuormitustila), Low STRESS = matala psyykkinen stressi, High STRESS = krooninen psyykkinen stressi. (2007). 15000 Yöunen aikainen sykevariaatio 15000 12000 12000 N N I 9000 l I 9000 :;; :;; ,: 1 ,: (l_ (l_ :s 6000 <ii 6000 ~ ;§ 3000 3000 -CA OA Low STRESS H igh STR ESS CA Heräämisen jälkeinen sykevariaatio makuulevossa l 1 t OA Low STRESS H igh STRESS KUVIO 1 ja 2. Yksilöiden välillä on huomattavaa vaihtelua, mutta suunta on selvä jo yöunen aikana, etenkin kroonisen psyykkisen stressin ryhmällä sykevariaatio on pientä muihin verrattuna. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että 34 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Onko tietojen prosessoinnissa havaittu heikkeneminen seurausta ylikuormitustilaan ajautumisesta vai onko niin, että ne urheilijat joilla kognitiivinen suorituskyky on heikompi, eivät kenties tiedosta kuormitusoireita ajoissa oikein ja ajautuvat siten ylikuormitustilaan. Myös yön aikaisessa sykevaihtelussa saattaa näkyä kroonisen stressin vaikutuksia (kuvio 1 ja 2). mittuneilla urheilijoilla ja työntekijöillä, joilla oli ollut runsaasti stressioireita mittauksia edeltäneen kuukauden aikana kontrolleihin verrattuna. Autonomisen hermoston to1minnal11nen alue Kasvanut riski autonomisen hermoston toimintahäiriöihin Krooninen stressi (unen aikana) U oninen ssi reillä) KUVIO 3. optimaaliset voimavarat Tyypilliset voimavnrn t . Tosin yksilöiden välinen vaihtelu sykevaihtelumuuttujissa on todella suurta. Heräämisen jälkeen stressin vaikutukset korostuvat. Kroonisesta stressistä kärsivillä tämä reaktio näyttäisi voimistuvan huomattavasti: Ikään kuin elimistön "valmiustilaa" nostettaisiin rajusti heti herättyä mahdollisen tulevan uhkan varalta. Riippuen stressireaktion voimakkuudesta voidaan käytettävissä olevista resursseista rekrytoida enemmän tai vähemmän. Heräämisen yhteydessä suoritettu ortostaattinen koe näyttää siis pystyvän osoittamaan kroonisesta stressistä kärsivien ihmisten autonomisessa säätelyssä parasympaattisen aktiivisuuden madaltumista. Autonomisten voimavarojen malli. Ylikuormittuneilla urheilijoilla havaittiin myös madaltuneet vasteet sykevariaatiossa kognitiivisen tehtävän yhteydessä. Palautumistilasta riippuen käytettävissä olevat voimavarat vaihtelevat ja pitkittyneen stressin vaikutuksesta riski autonomisen hermoston toimintahäiriöihin kasvaa. Sykevariaatiovasteen havaittiin myös korreloivan positiivisesti kognitiivisen suorituskyvyn kanssa. Miksi erot löydetään juuri aamulla heräämisen jälkeen. Mukaeltu lähteestä Rusko ym. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että normaalistikin heräämisen yhteydessä parasympaattinen säätely vaimenee hieman ja sympaattinen vastaavasti aktivoituu. Sykevariaatio (TP; Total Power) eri ryhmillä yöunen aikana sekä aamulla heti heräämisen jälkeen. Sen sijaan yöunen aikaisessa sykkeessä, sykevariaatiossa ja stressihormonien erityksessä ei havaittu ryhmien välillä tilastollista eroa. Tällä madaltumisella puolestaan tiedetään aiempien tutkimusten valossa olevan negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Ylikuormittuneilla urheilijoilla havaittu kognitiivisen suorituskyvyn heikkous suhteessa kontrolliurheilijoihin herättää taas pohdiskelemaan selitystä. Täydellin en pulautnn unen
Lepotason adrenaliinin eritys näytti olevan hieman korkeampi hyppyä edeltävänä yönä kuin kontrolliyönä, multa ero selittynee vuodenaikojen vaikutuksella. Sykevariaatio (HFP; High Frequency Power) yöunen aikana erilaisissa tilanteissa olympiaurheilijalla ja tohtoriopiskelijalla. Hypyt kun suoritettiin kaikki kesällä ja kontrollimittaukset syksyllä. Molemmilla yksilöillä huomattavat erot palautuneessa ja kuormittuneessa tilassa, huomaa erilaiset V-akselin arvot! pitkään jatkunut kuormitus ja levon puute voivat johtaa reaktioajan pitenemiseen sekä kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen muun muassa pitkään kestäneissä sotilasoperaatioissa. (2007) esittämää autonomisten voimavarojen mallia hieman. Vaikka laskuvarjohyppy sai aikaan hyvin korkean sympaattisen stressireaktion akuutisti hypyn yhteydessä, sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta sykkeeseen tai sykevariaatioon yöunen aikana eikä heräämisen yhteydessä. Oheisessa mallissa (kuvio 3) kuvataan, millaisia autonomisia voimavaroja ihmisellä on kayteuävisSTRESSITILAN TUNNISTAMINEN SVKEVARIAATIOMITTAUKSILLA EDELLYTTÄÄ: • Säännöllistä seurantaa •Vakioitua mittausta ja tulosten käsittelyä •Vertailua omiin aiempiin mittauksiin • Mittaustulosten suhteutusta tehtyyn ja koettuun LIIKUNTA& TIEDE 48 • 2-3 '2011 35. Tulokset viittasivat siihen, euä sydämen parasympaattinen säätely vaimeni ja sympaattinen aktiivisuus saattoi olla lievästi kohonneena akuutisti kestävyysharjoitusta seuranneena yönä. H arjoituskuormitusta Olympiakisaa edeltävä yö Olympiakisan jälkeinen yö 1800 1600 1400 1 1200 g 1000 El: 1 ::,:: 800 600 400 200 ' Kuukausi ennen väitöstä Edeltävä yö Viikko väitöksen jälkeen KUVIO 4 ja 5. 10000 8000 N 6000 s g El: ::,:: 4000 2000 . Pitkittynyt stressi horjuttaa palautumiskykyä Tämän väitöstutkimuksen pohjalta päädyin muokkaamaan Ruskon ym. Aiemmin on havaittu, että tulevalla (negatiivisesti latautuneella) stressaavalla tapahtumalla voi olla vaikutusta autonomiseen säätelyyn jo ennakkoon, mutta tässä tapauksessa korkean akuutin stressin hetki oli latautunut varsin positiivisesti, mikä saattoi vaikuttaa myös reaktioihin ja/tai niiden puuttumiseen. Aiemmin on kuntoilijoilla havaittu, että sykevariaation pohjalta voidaan harjoitusohjelmaa säätää yksilöllisesti siten, että harjoitusvaste paranee. Autonomisen hermoston reaktioissa havaittu annos-vastesuhde viittaa lisäksi siihen, että ilmiötä voidaan hyödyntää kestävyysvalmennuksessa yksinäisten harjoitusten kuormittavuutta arvioitaessa. Niinpä näiden mittausten avulla voidaan jatkossa mahdollisesti sekä seurata kuorrnittumista p palautumista, mutta myös ajoittaa tehoharjoitukset juuri otollisimpaan päivään ajankohtaan, jolloin keho on vastaanottavaisimmillaan. Tehoharjoituksille otollisin ajankohta Yksittäiset kestävyysharjoitukset kohottivat sykettä ja laskivat sykevariaatiota harjoituksia seuranneen yöunen aikana. Jo helpoksi koettu kohtalainen kestävyysharjoitus kohotti harjoitusta seuranneen yön aikana sykettä ja laski sykevariaaliota lepopäivän jälkeiseen yöhön verrattuna. Aiemmassa mallissa ajatuksena oli kuvata, mitä voimavaroja ihminen käyttää erilaisissa palautumistiloissa kohdatessaan jonkin vakiohaasteen. Maratonin jälkeisen yön syke oli kohonnut ja sykevariaatio laskenut edelleen myös kohtalaiseen kestävyysharjoitukseen verrattuna
Parin esimerkin kautta avautuu kuva, kuinka stressin aiheuttamia psykofysiologisia vaikutuksia voidaan seurannan kautta oppia tulkitsemaan ja kenties tietämyksen myötä myös hallitsemaan. Suhteessa yksilön omiin arvoihin muutokset eri tilanteissa ovat huomattavia, sillä palautuneen tilan arvo on molemmilla lähes kaksinkertainen kuormiuuneeseen tilaan verrattuna. Rusko H, FeldtT & Kinnunen M-l. Tyypillisesti palautuminen ei ole kuitenkaan täydellistä, mutta mitään varsinaisia ongelmia siitä ei kuitenkaan aiheudu. KIRJALLISUUTTA: Bernard C 1865. Jos voimavarat esimerkiksi pitkittyneen stressin seurauksena ehtyvät, riski autonomisen hermoston toimintahäiriöille voi kasvaa. Optimaalisessa tilanteessa voimavarat ovat palautuneet täydellisesti ja pienissä elimistön tasapainotilan eli homeostaasin häiriöissä tarvitaan vain parasyrnpaatt isia voimavaroja. Tällaisesta seurannasta esimerkkinä on oheinen kuva huippukilpakävelijän sykevaihtelusta yöllä kovan harjoiiusjakson aikana, ennen Pekingin olympialaisten 50 kilometrin kilpailua ja kyseistä kilpailua seuranneena yönä. New York McGraw-Hill. Olympiaurheilijan osalta sama ilmiö on toistunut useamman kerran ja kuvastaa ikään kuin akkujen latautumista ennen päätapahiumaa; elimistö on palautunut ja mieli luottavainen. Cannon WB. The stress of life. Väitöstilanteeseen latautuminen taas taisi "purkaa akkuja"; sen verran kierroksilla tuntui elimistö käyvän yölläkin. 36 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 2-312011. Suuremman uhkan edessä voidaan myös sympaattisia voimavaroja rekrytoida. Tulkintaan ja hallintaan yksilöllisellä seurannalla Tutkimusaineiston lisäksi vuosien varrelta on kertynyt kokemusta lukuisten huippu-urheilijoiden sykeja sykevaihtcluanalyyseistä. Ensimmäisessä stressi on pääosin fyysistä ja sykevariaatiossa vaste näkyy itse stressi tekijän jälkeen. Toisessa stressin lähde on psyykkinen ja vaste näkyy ennakoivana stressi reaktiona (antisipaatio). Paris: J.B.Bailliere et Fils. ESA HYNYNEN, LitT Tutkija KIHU Sähköposti: esa.hynynen@kihu.fi Artililieli pohjautuu liirjoittajan 26.2.2011 Jyväsliylän yliopistossa larlrnslelluun väilösliirjaan "Hearl rale variabilily in cnronic ane/ acut.e st.ress wit/1 special reference ro nocturnal sleep ane/ acule challenges afler awaliening". Sen sijaan heikommasta palautumistilasta ei huippusuoritus olisi väluämäua ollut mahdollinen. 2007. 39-41 Selye H 1956. AmJPhys,ol. Niinpä yksilöllisen tietokannan merkitystä ei voi liikaa korostaa. lntroduction a letude de la rnedecine experirnentale. Sillä on mittaustulosten tulkinnan kannalta ensisijaisen tärkeä merkitys' Edellä esitetyissä esimerkeissä on muutakin eroa kuin seurattujen henkilöiden fyysinen suorituskyky ja raa'at sykevariaatiolukemat. 33 356-372. Yksitvislääkän (3). Onpa omiakin autonomisia resursseja tullut seurailtua. Silti näiden kahden yksilön absoluuttisten arvojen vertaamisessa ei ole mieltä, sillä huippu-urheilijan äärimmäisen kovan kuormituksen jälkeisenä yönä mitattu sykevariaatiolukerna on 3-4 -kertainen toluoriopiskelijan normaaliin "hyvään palautumisulaan'' verrattuna. Tähän liittynee myös aiemmin havaittu ilmiö, missä sydänperäisiä ongelmia tapahtuu paljon juuri aamun tunteina, eli heräämisen aikoihin. Stressin ja palautumisen mittaaminen sykevälianalyysin avulla. The emergency function of the adrenal medulla in pain and the major ernouons. Kuviossa 5 puolestaan esitetään esimerkki väitöskirjani puolustamisen aiheuttaman psykologisen stressin vaikutuksista yön aikaiseen sykevaihteluuni. sään kun häneen kohdistuu erilaisia haasteita. 1914. Liittyisikö näihin laiautumisero ihin jotenkin stressin positiivisuus ja negatiivisuus; toisella kenties ajatuksissa hyökätä ennätyksen tekoon tarkasti tiedetyssä suorituksessa, toisella taas seuraavan päivän puolustustaistelu oli osin arvoitus ja vahvasti riippuvainen vastustajasta ja kenties vähemmän omassa hallinnassa. Esimerkiksi urheilukilpailussa urheilijalla on käytössään myös koko sympaattinen kapasiteetti
Yksilön vastuun korostaminen on terveystieteellisestä näkökulmasta Kuva: ANTE RO AA LTONEN LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 37. Ihmiselämän hauraus ja kehon haavoittuvuus eivät enää välity meille yhteisollisinä kokemuksina, kun vauvat haetaan sairaaloista, vanhukset hoidetaan laitoksissa ja sairastuneet paikkaillaan poliklinikoilla. Media toistaa yksilöön kohdistuvassa terveysvalistuksessaan käsitystä terveydestä itse hankiuuna ominaisuutena (järvi 2008). Liikunnasta ja terveistä elämäntavoista on tulossa yhä enemmän suorituksia, joista palkinnoksi odotamme ehdotonta terveyttä. Median ansaintalogiikkaan terveyshuolen kylväminen ja siihen vastaavien laitteiden ja palveluiden esittely sopii mainiosti. Teksti: ULLA JÄRVI Valmenta j avaltiossa asuu riskitietoinen terveyskansalainen Päivälehdessä esitellään tietokoneohjelmaa, joka tallettaa liikuntasuoritukset muistiin ja välittää vielä tehotiedot liikkujan kavereille. K äsitys fyysisestä terveydestä ihmisen omilla toimilla lunastettavana saavutuksena on tyypillistä nykyihmiselle. Kyse ei ole vain ihmiskäsityksen muutoksesta, vaan myös yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka heijastuu niin politiikkaan, talouteen kuin tieteeseen. Jutun mukaan näin voimme tsempata toinen toisiamme
Joukossamme on heitä, jotka määrittelevät muille hyvän elämän ja suositeltavien elämäntapojen kriteerit. Valtioiden on pystyttävä tarjoamaan kansalaisilleen mahdollisuus ottaa vastuu omasta terveydestään. yrnrnärreuåvää, multa nykyisessä individualismia korostavassa yhteiskunnallisessa keskusteluilmastossa tämänkaltainen terveyspuhe jaottelee kansalaisia. Risto Heiskala ja Anu Kantola (2010, 136) katsovat rapautuvan hyvinvointivaltion tilalle rakeruuvan uudenlaisen valmentajavaltion. Ilpo Helen ja Mikko Jauho (2003, 32) varoittavat, että tällainen ajattelutapa asettaa vastakkain yksilön oikeuden saada hoitoa ja yksittäisten henkilöiden puutteellisen kyvyn kantaa vastuuta omasta terveydestään. Mediajulkisuus, mielipidekyselyt, mainonta ja tavararnaailrna ovat esimerkkejä menetelrnäkirjosta, joka voi kääntää vallanpitäjien sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset päämäärät yksilöiden valinnoiksi ja sitoumuksiksi sijoittamalla ne tosiasiallisiin tai virtuaalisiin idenufikaauoverkostoihin, joiden avulla niitä voidaan hallita. Samalla väestö muuttuu talouden voimavaraksi, ja potilaasta tulee aktiivinen toimija eikä vain pelkkä terveydenhuollon toimien kohde. Ajatus niin sanotuista itseaiheutetuisia sairauksista elää esimerkiksi keväällä 2010 julkaistussa Sitran terveysrahastoa käsittelevässä raportissa, jossa esitetään taloudellisia insentiivejä, kannusteita terveydestään huoleh tivi lie. Vaarana on sellaisen kovuuden kehittyminen, jossa huono-osaiset ja elämäntapoihin liittyviä terveysriskejä oltavat ihmiset koetaan "oikein elävien" onnen esteenä. Keskeistä näille ideoille on se, että ne tulevat yrityselämästä ja niitä ajavat epapoliittiset toimijat, kuten hallinnon kehittäjät, professorit, konsultit ja bisnesgurut, Politiikka voidaan jopa määritellä haitalliseksi ja likaiseksi puuhaksi, ja esimerkiksi sairaalan toimintojen uudistajiksi kutsutaankin terveyspoliitikkojen tai lääketieteen asiantuntijoiden sijasta kaupallisen tai teknologisen koulutuksen saaneita kehittäjiä (Miller & Rose 2010) Palolan (2005) mukaan tätä uudentyyppistä valmentajavaltion terveyskansalaisiinsa kohdistuvaa hallintaa toteutetaan parhaillaan paitsi kansallisesti, myös Euroopan unionin tasolla. Talon asukkaat ovat kuitenkin olleet toistaiseksi tyytyväisiä. Se nojaa uusiin poliittisiin ideoihin, joita on kehitetty kansainvälisesti ja omaksuttu myös Suomessa. Hyvinvointivaltiota alettiin purkaa saman tien kun se saatiin valmiiksi 1990-luvulla. Terveyskansalaisuuden perusta on elämänhallinta, eräänlainen terveysosaaminen, jolla tarkoitetaan "kykyä lukea, suodattaa ja ymmärtää terveystietoa perusteltujen päätösten tekemiseksi" (Palola 2010, 156-160). Terveysvalistuksen tutkimuksen pitäisi nähdä keitä nämä terveyden määrittelijät ovat ja miten he määrittelyvaltaansa käyttävät. Terveysvalistuksen tutkimuksen pitäisi nähdä keitä nämä terveyden määrittelijät ovat ja miten he määrittelyvaltaansa käyttävät. Byrnen kiteytys "terveys määrittää kaikkea varallisuudesta onnellisuuteen" velvoittaa jäsenmaat solmimaan uudenlaisen poliittisen sopimuksen kansalaistensa kanssa. Joukossamme on heitä, jotka määrittelevät muille hyvän elämän ja suositeltavien elämäntapojen kriteerit. Hallinta sitouttaa kuluttajakansalaiset Millerin ja Rosen (2010, 306-307) mukaan tiedotusvälineet ovat osa välineistöä, jotka tarjoavat valtiolle mahdollisuuksia hallita "kehittyneellä liberaalilla" tavalla. 38 LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-312011. Kansalaiset pyrkivät "yrityksellistämään" itsensä, etsivät parasta mahdollista elämänlaatua valintojen avulla, luovat elämälleen merTerveysvalistus ei voi sivuuttaa vallankäyttönsä luonnetta. Terveydenhoidon voimavarojen väheneminen saattaa tulevaisuudessa synnyttää Helenin ja Ja uhon mukaan paineita arvioida uudelleen kaikkien yhtäläistä oikeutta hoitoon. Rapistuvan puutalon uudenlaiset asukkaat Suomalaista hyvinvointivaltiota on verrattu vanhaan puutaloon, jossa on paljon viehättävää, mutta josta vieras kävijä huomaa, ettei asukkailla ole enää pitkään aikaan ollut varaa eikä tahtoa pitää taloaan kunnossa (Anttonen ja Sipilä 2000). Terveysvalistus ei voi sivuuttaa vallankäyu önsä luonnetta. Kyselyiden mukaan suomalaiset ovat melko tyytyväisiä julkisessa terveydenhuollossa saamansa hoidon laatuun kunhan sinne vain pitkien jonojen ja puhelinruuhkien ohi ensin ovat päässeet. 2000-luvun kansalaiset suhtautuvat Peter Millerin ja Nicolas Rosen (2010, 301-302) mukaan itseensä ja hyvinvointiinsa uudella tavalla: he haluavat olla terveitä ja nauttia maksimoidusta normaaliudesta. EU:n ensimmäinen terveyskomissaari David Byrne lanseerasi käsilleen "terveyden Eurooppa", joka kuvaa sitä hallinnan tilaa, jossa terveys sosiaalipolitiikan osa-alueena irtautuu vanhasta hyvinvointivaltioon palautuvasta poliittisesta järjestyksestä ja kytkeytyy tiiviisti talouteen. Itseään ja omaa fyysisiä terveyttään korkeimpana arvona ihannoiva ihminen saattaa vaatia myös yhteiskunnalta maksimaaliset mahdollisuudet arvonsa todeksi elämiseen
Mainokset tuovat avun myös terveyskasvatuksen tuottamaan syyllisyyteen tarjoamalla helpon vaihtoehdon hankalille elämäntapamuutoksille. Omaa valintaa puolustetaan vapauden nimissä, mutta muille ei suoda vastaavaa valinnanvapautta. Mediajulkisuudessa me esitetään ja oletetaan usein identtiseksi yhteiskunnan keskiluokan kanssa; puhuttelun tuotteena syntyvä keskiluokka on samalla nykyjulkisuuden ihanteellinen kansa. Tähän valinnanvapauteen ja erottautumiseen liittynee myös sosiaalisessa mediassa syntyneiden kansalaisyhteisöjen vetovoima. kitystä ja arvoa kahlitsemattomina ja autonomisina persoonina. Juopottelevat nuoret, naiset ja vanhukset vaativat joko kuria tai holhousta, koska eivät itse tunnista olevansa itselleen vaaraksi. Mainonta välittää mielikuvia hyvältä ja sporttiselta näyttävän kehon tärkeydestä, sillä vain siten voi osoittaa olevansa terve. He päättävät, tarvitsevatko sykemittareita, ravintolisiä tai powerfoodia. Riskikansalaisen tuska lievenee ostamalla Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät epävarmuustekijät synnyttävät loputtoman riskien kehän. Toisaalta nämä modernit terveyskansalaiset eivät enää tyydy entisten asiantuntijoiden ja terveysvalistajien julistukseen yhteisestä hyvinvoinnista ja hyvästä elämästä, jotka on rakennettu yhteisin ponnistuksin. Lehtosen ja Koivusen mukaan julkisen puhuttelun areenalla kuten juuri mediassa me rakentuu epäsuorasti nimeämällä ja tunnistamalla yhä uudelleen, keitä muut ovat. Meihin kuuluvat ovat uskollisia perinteisille suomalaisille hyveille, mutta kykenevät samalla myös katsomaan tulevaisuuteen, olemaan innovatiivisia, yrityshenkisiä ja kansainvälisiä (Lehtonen & Koivunen 2010, 243-244). Myös päivälehtien mainoksissa (Lumme-Sandt & Aarva 2005) terveyttä ja hyvää oloa voi hankkia monenlaisilla tavoilla, mutta keskeistä ovat aktiivisuus ja näkyvä toiminta. Voimakkain ilmaisuin tuodaan esille oman (esimerkiksi vähähiilihydraattisen tai runsaasti lihaa ja voita sisältävän) ruokavalion paremmuus verrattuna "virallisiin ravitsemussuosituksiin". Se ei enää ole kansallisvaltion ja siihen liittyneen valistuksen ideologian tuottama kansa-käsite (esim. Mediajulkisuus kun on tärkeä toisiin ja itseen kohdistuvan normittamisen näyttämö, jolla määritellään oikea ja väärä, normaali ja poikkeava, haluttava ja kartettava, me ja muut. Samalla se toimii myös kahden ennestään erillisen hahmon yhteensulattajana. Setälä puhuu kokemusasiantuntijoista, jotka perinteiset asiantuntijaprofessiot sivuuttaen näyttivät esimerkiksi Helsingin Sanomien läskikapinassa terveellisen elämän mallia, johon sisältyi elämänhallinta ja toimeliaisuus. Mainonta välittää mielikuvia hyvältä ja sporttiselta näyttävän kehon tärkeydestä, sillä vain siten voi osoittaa olevansa terve. Kirsi lumme-Sandt (2007) löysi aikakauslehden mainoksista myös suoran viestin yksilön omasta velvollisuudesta huolehtia terveydestään. Muut ovat usein niitä, joiden mukautuminen vallitsevaan järjestykseen vaatii viranomaisten tai muiden auktoriteettien väliintuloa Esimerkiksi alkoholipoliittisessa mediakeskustelussa (Renko 2007) ja terveyden edistämistä käsittelevissä pääkirjoituksissa (Aarva & Lääperi 2005) riskikansalaiset ovat helposti löydettävissä. Tutkimukseni mukaan esimerkiksi Hyvän Terveyden potilastarinoiden valokuvat ovat korostetun toiminnallisia, ja tarinoissa sairaudesta selviytyminen näyttäytyi selviytymisenä arjen askareista (järvi, 2010). Mainonta ei siten vastaa vain koetun huonon terveyden tuottamaan syyllisyyteen. Tupakoitsijat tarvitsevat myötätuntoa ja kovia lakeja. Lehtosen ja Koivusen (2010) mukaan media osallistuu hyvinvointivaltion ja uusliberalistisen hallinnan murrokseen muun muassa normittamalla uudenlaista me-käsitettä. Alapuro & Alastalo 1992, Alasuutari 1996), vaan me koostuu aktiivisista kansalaisista, jotka kykenevät hallitsemaan itse elämäänsä. Epäterveellisesti syövät kaipaisivat pääkirjoittajien mukaan ruokaministeriötä, joka voisi samalla vahtia myös ruoan sisältämiä haitallisia aineita. Toimintakykyisyyden ja elämänhallinnan ihanne näyttäytyy terveysviestinnässä monella tasolla. Mediajulkisuus on Mikko Lehtosen ja Anu Koivusen (2010, 241-242) mukaan toiminut keskeisessä roolissa kuluttajakansalaisen hahmon synnyttäjänä. Mainokset tuovat avun myös terveyskasvatuksen tuottamaan syyllisyyteen tarjoamalla helpon vaihtoehdon hankalille elämäntapamuutoksille. Joukkotiedotusvälineiden ja mainosten esittämien terveysja onnellisuusihanteiden tavoittelijat luovat omat tarinansa ja tavoitteensa. Vaikka LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2--3 /2011 39. Omia valintoja perustellaan usein korostetusti tieteellisestä argumentaatiosta lainatuin ilmaisuin, ja omille näkemyksille vastakkaista tutkimusta väheksytään. On syntynyt kuluttaja kansalaisen olemus, joka vastuullisena kansalaisena ja ennen kaikkea vapaana kuluttajana valitsee itselleen ja perheelleen sopivat tuotteet niin yksityisiltä kuin julkisiltakin markkinoilta
Toinen tasavalta. Tiedotustutkrmus 4 1301, 64-76. 40 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Helen, 1. 2010. Teoksessa Helen, 1. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Sairauksille lasketaan hintalappu ja, ja terveydenhuollon kustannusten nousu näyttäytyy mediassa kansantaloudellisena ongelmana, ei esimerkiksi parempana palveluna tai hyvinvoinnin tekijänä. Väitöshirja 011 luettavissa osoitteessa: hLLps:l!jyx.jyu.fi :443/dspace/ bitstrearn!handle/123456789/26534!9789513942106. Lumme-Sandt, K& Aarva, P. Terveysretoriikka pääkirjoituksissa. & Kantola, A. Mihin "terveyden Eurooppaa" tarvitaan. Palola, E. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:20. Helsinki Sosiaalija terveysministeriö. 1992. Jyväskylä: Vastapaino. ULLA JÄRVI, FT Lääketieteen toimittaja, viestintätutkija Sähköposti: ulla.jarvi@fimnet.fi Arliklieli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan" Media terveyden lähteilläMiten sairaus ja terveys rahentuvat 2000-luvun mediassa". Tiedotustutkimus 2 131 ), 64-78 Lehtonen, M. Teoksessa Pietikäinen, P. 2005. 1996. Riskienhallinnasta vastuutetulle ihmisyksilölle tämä tuottaa epävarmuutta ja ahdistusta, mikä johtaa uusien ongelmien syntyyn ja uusien ratkaisujen markkinointiin. Viinin terveellisyyden ja epäterveellisyyden raja on häilyvä ja vaihtelee asiantuntijoiden lausunnoissa. Nukkua voi terveyden kannalta joko liikaa tai liian vähän. 2008. & Koivunen, A. 12010) Vallan uudet ideat: Hyvinvointivaltion huomasta valmentajavaltion valvontaan. Helsinki: Helsinki University Press, Gaudeamus. 2007. & Haavio-Mannila, E. Lumme-Sandt, K. & Jauho, M. pclf?sequence=l Uudenlainen valmentajavaltio nojaa ideoihin, jotka tulevat yrityselämästä. Helsinki: Helsinki University Press, Gaudeamus. Journalismikritiikin vuosikirja. & Pyykkönen, M. Terveysjournalismi ekonomisoituu monella osaalueella. Kuluttajille suunnattu lääkemainonta 1980luvulta 2000-luvulle. On siis todennäköistä, etteivät raha ja sairaus yhdisty mediapuheessa muulloin kuin silloin, kun sairauksien kustannuksia esitellään yhteiskunnan rasitteena, mutta ei kansalaisten rasitteena. Yksittäisten potilaiden sairaustarinoissa rahasta ei yleensä puhuta. ltoim.) Kansalaisuus ja kansanterveys. & Rose, N. Helsingin Sanomien ja Aamulehden välittämä kuva terveyden edistämisestä vuosina 2002-2003. & Jauho, M. Helsinki: WSOY. Miller, P. ltoim.) Suomalaisen sosiologian historia. 2005. Renko, E. Teoksessa Pietikäinen, P. Heiskala, R. 2010. Alasuutari, P. Valta Suomessa. 2009Vastuulliset biokansalaiset ja kenttäasiantuntijat läskikapinassa Sosiologia 4 1461, 269-285. 2010. Teoksessa Alapuro, R. Tampere: Gaudeamus. Duodecim 121, 71-78. Taloudellisten kysymysten näkymättömyys aikakauslehden potilastarinoissa ei vielä tarkoita sitä, etteikö rahasta ja sairaudesta keskusteltaisi muiden tiedotusvälineiden potilaskertomuksissa. Teoksessa Kaisto, J. Sosiaelilääketieteellinen aikakauslehti 42, 178-190. Kansalainen minä: Median ihannesubjektit ja suostumuksen tuottaminen. Terveyskansalaisuus Ia elämän politiikka. Alapuro, R. Suomi 1946-1994. Palola, E. ltoim.) Valta Suomessa. 2007 "Alkoholinkäyttö ei ole yksityisasia Alkoholiohjelmaan ja alkoholipolitiikkaan liittyvä lehdistökirjoittelu 2004-2006. Yhteiskuntapolitiikka 4 179), 375-385. Epävarmuuden ja ahdistuksen lieventämiseksi sosiaalija terveysteknologiat tuottavat jatkuvasti uusia tuotteita, joilla vastuullinen kansalainen voi ostaa paremman terveyden itselleen ja perheelleen. Setälä, V. 2005. Konkreettinen sosiaalitutkimus. Järvi, U. & Lääperi, P. Kansantaloudellista uhkaa ei nähdä vain sairauksissa, vaan jo tietyt elämäntavat saavat mediapuheessa riskin ja uhan kehykset. ltoim.) Hallintavalta. & Alestalo, M. KIRJALLISUUTTA Aarva, P. Toimittajat itse kuitenkin pitävät tärkeimpinä ja luotettavimpina uetolähteineen tieteen tekijöitä ja lääkäreitä, ja potilaat esiintyvät pikemminkin uusien hoitomuotojen tai taistelutarinoiden esittelijöinä. 2003. Näin media entisestään vahvistaa tietyille yhteiskunnan tahoille mieluista keskustelua "itseaiheutetuista" sairauksista ja luo pohjaa universaalin terveysja sosiaalipolitiikan kritiikille. Kuilua sulkemassa: Kommunikaatio Euroopan ja eurooppalaisten välillä. Terveys ja hyvinvointi päivälehtimainoksissa. Miten meitä hallitaan. Moderni terveysvalistus ponnistaa läskikapinasta. kuinka söisit Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti, saatat silti työperäisen stressin vuoksi saada sepelvaltimotaudin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Tampere: Vastapaino. & Alestalo, M
KO LU M N I Teksti: LAURI LAAKSO Tuulipukukansaa K ielessämme on sanonta "Suomalaiset ovat tuulipukukansaa". Kun kuitenkin aika usein liikun fyysisesti aktiivisella tavalla, on myös vaatetukseni sen mukainen. Jos tarkoituksena on harjoittaa arkil iikuntaa, kulkea työja ostosmaikoja fyysisesti aktiivisella tavalla, on varsin toimiva ratkaisu pukeutua liikunnallisesti. Ottamatta lainkaan kantaa siihen, millaiset rajat Puolustusvoimien palveluksessa työskenteleville tulisi asettaa Cooperin testissä, oli mielenkuruoista lukea, kuinka sotilassoittokuntiin ei tahdota saada muusikoita, kun he eivät selviä työnantajan asettamista kuntotesteistä. Aina silloin tällöin putkahtaa esiin myös vastavoimia. Liikunnan ilosanoman luojalla on usein voitettavanaan paljon suurempia esteitä kuin tulemme ajatelleeksikaan. Mediassahan tämä ristiriita näyttää sovittamattomalta. Olisi varmaan ihan tutkimuksen paikka, miksi suomalaiset ovat perinteisesti rakastaneet verkkareita. Pukeutumisessa on kuitenkin kysymys paljon muustakin kuin muotitai tyylilietoisuudesta. Taiteilijat pukeutuvat toki epämuodollisesti ja boheemisti, harvoin kuitenkaan liikunnallisesti. Aina silloin tällöin saan, ehkä hieman huomauttavaan sävyyn kohdistetun kysymyksen: "Oletko menossa lenkille?" Olen opetellut vastaamaan: "En, mutta olen liikuntat ieteiden laitoksella töissä!" LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 , 2-3 i 2011 41. Kun Jouko Turkka toi fyysisyyden suomalaiseen teatteriin, hän alkoi myös pukeutua verryuelyasuun. Siitähän kertoi jo Heikki Kinnusen legendaarinen sketsihahmo,joka kyseli: "Onks Viljoo näkyuy?" Ehkä siihen liittyy mukavuudenhalua, ilmastollista käytännöllisyyttä tai jopa ripaus sitä urheilukansaakin, josta ainakin aiemmin puhuttiin. Annetaan ymmärtää, ettei sivistynyt ja tyyli tietoinen ihminen esiinny julkisella paikalla sellaisessa asussa kuin tuulitai verryttelypuvussa. Suomessakin Turkan esimerkki on aika poikkeuksellinen. Kokonaan eri kysymys on sitten se, mihin asua käytetään. Sitten ihmetellään, kun murrosikäinen nuori neiti tai herra ei halua vaihtaa edes liikuntatunnille asianmukaista vaatetusta. Aina ei ole mahdollisuutta käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteita joka välissä, eikä siihen arkiliikunnan yhteydessä yleensä ole tarvettakaan.Ja eikö meidän suuri missiomme juuri ole saada ihmiset fyysisesti aktiivisiksi arjessa. Yleensä sanontaan liittyy jotenkin väheksyvä, ellei suorastaan halveksiva sävy. Ainakaan monet amerikkalaisten ja eteläisempien Euroopan maiden muoti talojen kaikki luornukset eivät välttämättä ole kovin käytännöllisiä Suomen tuulessa, tuiskussa ja pakkasessa. Olen jo tällä palstalla tunnustautunut hikiprofessoriksi, joten minulla ei ole mitään vaikeuksia ilmoittaa kuuluvani myös tuulipukukansaan. Joskus tuntuu siltä, että jopa samat ihmiset, jotka juuri ovat vaatineet elämäntavan muutosta fyysisesti aktiiviseen suuntaan, asettavat seuraavassa hetkessä itselleen ja lähiympäristölleen ulkonäkövaatirnuksia, jotka ehkäisevät kaiken liikkumisen. Eikä kysymys taida olla pelkästään pukeutumisesta. Pukeudu n toki virallisiin tilaisuuksiin etiketin mukaan ja pyrin myös olemaan asianmukaisesti pukeutunut luennoilla ja kokouksissa. Tapa levisi nuoremman teatteriväen piiriin ja oli hauska lukea, kun näyttelijä Minna Haapkylä kertoi haastattelussa menneensä Ranskassa teatteriopintoihin suomalaiseen tapaan verkkareissa. Kaikki muut tuijottivat, kun olivat itse ranskalaiseen tyyliin viimeisen päälle laitettuja
Yksityiset yritykset tarjoavat etsivä-, vartiointija turvallisuuspalveluja. Turvallisuusalan työntekijät vastaavat sekä normaalieuä poikkeusoloissa yhteiskunnan jäsenten ja omaisuuden turvallisuudesta. Työ sisältää myös tilanteita, joissa kuormittuneisuus voi nousta lähelle työntekijän maksimaalista suorituskykyä. Teksti: SIRPA LUSA TYÖN VAATIMUKSET JA TOIMINTAKYVYN EDELLYTYKSETTURVALLISUUSALOILLA mitä ja miksi testataan. T urvallisuusalan toimialoihin kuuluvat valtiosektorilla maanpuolustus, poliisitoimi ja rajojen vartiointi, vankeinhoito ja hätäkeskuslaitos. Kuntasektorilta turvallisuusaloihin kuuluu paloja pelastustoimi. Edellä mainituilla aloilla (sisältäen oikeustoimen työntekijät ja puolustusvoimien kaikki työntekijät) työskenteli 62 000 työntekijää vuonna 2007. Työn42 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Turvallisuusaloilla työtä tehdään usein pitkissä vuoroissa, vaikeissa olosuhteissa ja suojavarustusta käyttäen. (Lusa & Kallio 2010)
2011). Pitkien työvuorojen jälkeiset vapaa-vuorot on tarkoitettu palautumiseen. KUVIO 1. Jos niitä ei käytetä siihen, voi työstä aiheutua kumuloituvaa kuormitusta, jonka haitalliset vaikutukset korostuvat erityisesti ikääntymisen myötä. 2009) keskimääräinen fyysinen kuormitus oli noin 1,5 MET molemmissa hapenkulutuksen ollessa noin 11 prosentin tasolla heidän maksimaalisesta tasostaan. Suoritus voi olla pitkäkestoinen tai ne voivat toistua usein vuoron aikana. kuvio 1 sivulla 4 7 Anne Punakallion artikkelissa Työkyvyn fyysisten edellytysten arviointi onko testeillä ennustearvoa ?) Ennen testien valintaa tulisi kartoittaa, mitä fyysisen suorituskyvyn osa-alueita kyseisessä työssä vaaditaan. Käytetäänkö siinä suuria vai pieniä lihasryhmiä staattisesti vai dynaamisesti. Kuormittumisen kokeminen on myös kokonaisvaltaista. Se sisältää sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen kokemuksen ja niiden vaikutukset toisiinsa. Tietty fyysisen toimintakyvyn taso on kuitenkin, erityisesti turvallisuusamrnateissa tietyissä tehtävissä turvallisen ja terveellisen työtoiminnan tae (Sisäasiainministeriö 2007). Erityisen kuormittaviksi tilanteet tekee se, että niihin joudutaan lähtemään lepotasosta. Työtilanteissa voidaan joutua suojautumaan fysikaalisilta, biologisilta ja kemiallisilta altisteilta; kuormitustekijät puolestaan ovat luonteeltaan fyysisiä, psyy kkisiä ja sosiaalisia. Palautuminen, autonomisen hermoston tilaa arvioimalla (sykevariaatioon perustuen) näyttäisi olevan palomiehillä poliiseja huonompaa. Sekä poliisien (keskimäärin 11 tunnin työvuorot) että palomiesten (24 tunnin työvuorot) (lusa, Kaikkonen ym. Naisten osuus henkilöstössä ja henkilöstön keski-ikä vaihtelee aloittain ja alojen sisällä työtehtävittäin, esimerkiksi poliisimiehistössä naisten osuus on 15 prosenttia ja puolustusvoimissa 24 prosenttia vuonna 2007. Samalla molemmilla aloilla esiintyi huippukuormitustilanteita: palomiesten työssä niissä saavutettiin 72 prosentin ja poliisin työssä 57 prosentin taso L K...hon lH1pObla Y•p•utoi.qu u..,.oi,1,v.i.11tu1, ~,lcku.11.iu.1, , ........ Pelkkä testistä selviytyminen ei riitä, jos esimerkiksi työtaidot ovat puutteelliset. Miksi, mitä ja miten testata. Esimerkiksi poliisin työssä todettiin keskimäärin 11 tunnin työvuoroissa olevan jopa 67-70 prosenttia "inaktiiviseksi luokiteltua aikaa" kuten istumista (Konttinen ym. Myöskin aloilla toimivien keski-iät vaihtelevat, esimerkiksi puolustusvoimissa on ollut noin kolme vuotta alhaisempi keski-ikä kuin valtiolla yleensä (Lusa & Kallio 2010 ). Työtä tehdään usein epätyypillisissä pitkis~ sä vuoroissa; joko hyvin kuumassa ja/tai kylmässä, l pimeässä ympäristössä, käyttäen usein suojavarustusta. Fyysisen toimintakyvyn osalta testien valinnan tulisi perustua työn fyysisiin vaatimuksiin. Myös tapatu rmien vaara on ilmeinen. Toisaalta työvuorot voivat sisältää myös paljon istumista. Kuviossa 1 on esitetty esimerkki pelastusalalta (Wikströn & Lusa, 2009). Vaikka altisteita esiintyy turvallisuusalojen töissä, ei niistä koeta kuitenkaan aiheutuvan haittaa (lusa & Kallio 2010 ). Vuonna 2007 asukkaita yhtä poliisia kohden oli 690, vastaavasti 675 vuonna 2004. Pelastajan työstä selviytymiseen ja palautumiseen vaikuttavat tekijät (Mukailtu Eglin 2007, lisäykset Wikström & Lusa 2008) (Wikström & Lusa 2009) suhteessa heidän maksimaaliseen hapenkulutuksen tasoonsa. 2 ~ Turvallisuusalojen työssä on monia fyysiseen kuoro mitukseen ja siitä palautumiseen liittyviä erityisiä ~ tekijöitä. (ks. Poliisien määrä Suomen asukaslukuun verrattuna on vähentynyt. Työ sisältää kuitenkin huippukuormitustilanteita, joissa kuormittuneisuus voi nousta lähelle työntekijän maksimaalista suorituskykyä. Turvallisuusalojen työntekijät kohtaavat työssään monenlaisia vaaratilanteita ja vaatimuksia. tekijöiden määrä on lisääntynyt erityisesti vartioint ipalvelussa,jossa vuodesta 2004 työntekijöiden määrä lisääntyi noin 1300 työntekijällä, ollen vuonna 2007 noin 8800. Työntekijän yksilölliset voimavarat sekä työja toimintakyky on yksi oleellinen keino selviytyä työn haasteista silloin kun esimerkiksi ennakoinnin, johtamisen ja työn organisoinnin keinot ~ eivät ole olleet riittäviä. Turvallisuusaloilla toimintakyvyn arviointi on haastellista. Sisältääkö työ esimerkiksi nostamista ja kantamista 7 Kartoituksen perusteella valitaan eri tavalla painottaen hengitysLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 43. Myös Puolustusvoimissa henkilöstön määrä on laskenut noin tuhannella vuodesta 2004 vuoteen 2007, ollen noin 15 000. Työkyky on laaja käsite ja fyysisen toimintakyvyn testeillä voidaan arvioida vain työntekijän edellytyksiä selviytyä työn aiheuttamista fyysisistä vaatimuksista. Oleellisia fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tekijöitä turvallisuusaloilla ovat muun muassa lämmönsietokyky ja nestetasapainosta huolehtiminen puhumattakaan stressinja paineensietokyvystä. Valtion tuottavuusohjelma vähentää valtion sektorin työpaikkoja ent isestään. Turvallisuusaloille tyypillisissä pitkissä työvuoroissa keskimääräinen hengitysja verenkiertoelimistön kuormitus jää keskimääräisesti tarkasteltuna usein alhaiseksi
Työvuorojen epät yypi 11 isen pituuden vuoksi erityisesti turvallisuusalalle voidaan soveltaa hengitysja verenkiertoelimistön kuorrnitiuneisuuden suhteen annettuja suosituksia (muun muassa Wu & Wan, 2002). Riittävällä kunnolla lievitetään myös haitalliseen stressiin liittyviä oireita sekä tuetaan elpymistä. Liikunnalla on myös oma itseisarvonsa vaikka sitä käytetään terveyden _ja toimintakyvyn edistämisen välineenä. Osassa testeistä käytettiin myös suojavarustusta. Se on todettu helppokäyttöiseksi ja toimivaksi useilla toimialoilla. Tukija liikuntaelinten kuorrniuuneisuutta työhön liittyen voidaan kysyä niin sanotulla rasiuuneisuuskyselyllä, joka on saatavilla Työterveyslaitoksen internet-sivui lla (h11p://www.tt1.fi/fi/ergonomia/menetel mat/1 i i kun tael i noi reet/Documen ts/rasi t tu neisuusm i Ilari. 2011). Niitä koskevista artikkelista on äskettäin julkaistu arviointitutkimus (Plat ym. Työtä simuloivilla testeillä parempi käsitys työkyvyn fyysisistä edellytyksistä. Testeihin voidaan yhdistää myös kyselyjä, joilla selvitetään testattavien omia arvioita kuormittuneisuudesta tai esimerkiksi kuurnakuorm i tustuntem uksista. Tcsurata toimii myös varusteiden Ja laitteiden käytön harjoituksena. Arvioinnin valintakriteerinä oli tieteellisten kriteereiden lisäksi muun muassa se, että ne todella simuloivat työtilannetta. Tuloksia voi verrattava esimerkiksi muihin samaa työtä tekeviin, muuhun väestöön tai suhteessa työn kuorrmuuneisuuua koskeviin suosituksiin, alakohtaisiin työn vaatimuksiin ja raja-arvoihin, suosituksiin. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin tulisi testauksen perusteella luoda uukiuaval!e henkilökohtainen harjoitteluohjelma, jossa on huomioitu myös hänen omat edellytyksensä ja häntä itseään motivoivat tavat liikunnan harrastamiselle tai fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle. Erityisesti tu rvallisuusaloille tyypillisissä työtehtävissä.joissa liikutaan, nostetaan ja kannetaan, myös kehon koostumuksen miuaaminen on oleellista. Tätä on pyritty vähentämään ottamalla mukaan kuorrnutuneisuuden kokemisen arvioinnit. Työtehtävissä on kannettava myös oma painonsa painavien varusteiden, työvälineiden ja/tai esimerkiksi pelastettavien lisäksi. Testit sisälsivät useimmiten nostamista, kantamista, kaivamista, portaiden nousua ja esteiden ylittämistä/alittamista. Suomessa kehitetyllä palomiesten savusukellustestiradalla on edellisistä poikkeava tulosten arviointitapa. Työväestön ikääntyessä testien tulosten avulla voidaan myös seurata tai ennustaa sairauksien tai oireiden etenemistä. Suurimmassa osassa mitattiin suoriutumisaikaajoko koko testissä tai sen osatehtävissä, nostotesteissä nostettuja kilogrammoja, sykintätaajuuua tai virheiden määrää. Sillä saatuja tuloksia voidaan käyttää muun muassa toimintakykytestien valintaperusteena tai kyselyä voidaan käyuää osoittamaan interventioiden vaikunavuuua. Tällöin on tärkeää huomioida myös lihasja rasvamassan osuudet. pd f). Ennen kaikkea testeillä pitäisi pyrkiä motivoimaan tesiauavaa liikunnan harrastamiseen niin, että kohotettaisiin työn vaatimuksiin nähden riittämätöntä kuntoa. 2008). Kahdessa testissä otetuin mukaan kehonkoostumuksen ja kolmessa kehonhallinnan, tasapainon sekä silmäkäsikoordinaation mittaustulokset. Testistä on oleellisen tärkeää antaa työntekijälle puhutteleva palaute. ja verenk iert oja/t ai tu kija liiku ntaelim istön sekä koko keho n tai paikallisen liikehallin nan testejä. Testirata tehdään savusukellusvarusiuksessa osatehtäviuäin tietyn ennalta määrätyn aikarajan puitteissa normaalilla työnopeudella. Testeistä voidaan muodostaa tesupaueristo]a tai indeksejä, jotka kertovat enemmän kuin yksiuäisen testin tulos. Siinä arvioidaan palomiehen maksimaalisen suorituskyvyn ja tesuradan suorittamiseen menneen suorituskyvyn väliin jäävää reservialuetta. Sillä halutaan selvittää työntekijän kuormittuneisuuden tasoa normaalissa tyypillisessä savusukellustyotilanteessa ja takaamaan se, että toimintakykyä riittää vielä yllåuäviin tilanteisiin savusukelluksessa sekä välttämään ylikuormittumista. 1994) Mihin testillä pyritään. Esimerkiksi J 2 tunnin työvuorossa työntekijä ei saisi ylittää 28,5 prosentin tasoa suhteessaan maksimaaliseen hapenouokyynsä. Kahdeksan tunnin työvuorossa suositukset vaihtelevat 30-50 prosentin tasolla riippuen työn iauotuksesta, Testeillä voi olla monenlaisia tarkoituksia, esimerkiksi turvallisuusaloille pyrittäessä tai työpaikkaa hakiessa. Kehon tarkemmat mittaukset tai vyötärön ympäryksen mittaukset tuovat hyvää lisätietoa. Työyhteisötasolla testitulokset voidaan li iuåä alan henkilöstön hyvinvoinnin seurantaja raportointijärjestelm ii n kuten henkilöstön linpäätöksiin. Se kertoo työn kuormittavuusprofiilin työntekijän omakohtaisena kokemuksena kehonosiuain. Turvallisuusaloilla on myös käytetty niin sanottuja työtä simuloivia testejä ja testi ratoja. Testeistä selviytym iseen vaiku ttavat luonnollisesti työntekijän yksilölliset om inaisu udet (esim erkiksi ikä, su ku puoli, terveydentila). (Louhevaara ym. Fyysisen toimintakyvyn mittausten tulokset on hyödyllistä yhdistää myös esimerkiksi terveystarkastuksista saatuihin terveysmuuttujiin ja käsitellä niitä terveystarkastuksissa yhdessä. Vuoden 1993 jälkeen mukaan hyväksyttiin vain yhdeksän puolustusvoimia, paloalaa ja poliisitoimea koskevaa tutkimusta. Pelkkä BMI ei siihen välttämättä riitä, vaikkakin esimerkiksi palomiehille työkyvyn kannalta hyväksi Blvl ln arvoksi on todettu 25-27 taso (Soteriades ym. Arviointi tosin tehdään sykintataajuuteen perustuen, joten siihen voi sisältyä virheua. Sitä on käytetty myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa arvioitaessa työssä selviytymistä pitkien sairauslomien jälkeen. Mielihyvän ja yhteisöllisten elämysten kokeminen on sinällään erittäin arvokasta' SIRPA LUSA , THT, dosentti Vanhempi tutkija Työterveyslaitos /Fyysinen toimintakyky -tiimi Sähköposti: sirpa.lusa@ttl.fi 44 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 2011
Wikström M, Lusa S. Plat MJ, Frings-Dresen MHW, Sluiter JK. Turvallisuusala. Pelastustyön fyysiset vaatimukset ja pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn edellytykset Kirjallisuuskatsaus. Lusa S, Kaikkonen P, Paunila J, Rajala MR, Saarinen K, Lindhom H. Mikäli työkyvyn fyysisten edellytysten nopeat muutokset ja varsinkin heikkeneminen havaitaan riittävän varhain, voidaan myös työssä jaksamista tukea ajoissa. International journal of industrial ergonomics 1994;13: 139-146. Pelastushenkilöstön kuormittumisen ja palautumisen arviointi julkaisussa Pelastusyksikön ensimmäisiin toimepiteisiin kohteessa kuluva aika (Jäntti J, Miettinen P & Tillandet K, toim.) Pelastusopiston julkaisu B-sarja: Tutkimusraportit 3, 2009. Sisäasiainministeriö. Työterveyslaitos, Helsinki 2010. Fyysinen toimintakyky yksi työkyvyn edellytys Terveys sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky muodostavat työkyvyn perustan. YksilöiLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 45. lnt Arch Occup Environ Health 12 Feb 2011. Tämä vaatii fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ja seurannassa käytetyiltä testeiltä yhteyttä ja ennustearvoa työ kykyyn nähden. Tutkimustietoa siitä, miten kuntotestitulokset ovat yhteydessä työkykyyn tarvitaan laajemmin eri ammattityhmiltä. Työ ja terveys Suomessa 2009, s. 224-228. Pelastussukellusohje Sisäinen turvallisuus, SM n julkaisuja 48, 2007 Soteriades ES, Hauser R et al, Obesitv and risk of job disability in male firefighters, Occupational Medicine 2008;58:245-250. Jos työn kuormitustekijät ja vaatimukset toistuvasti ylittävät yksilöllisen suorituskyvyn tason, työntekijä ylikuormittuu. Riittävän fyysisen suorituskyvyn merkitys korostuu erityisesti kun työ sisältää raskasta dynaamista Iihastyötä, nostamista ja kantamista, staattista voimaa ja/tai hyvää liikehallintaa vaativia työvaiheita (kuvio 1). A systematic review of job-specific workers' health surveillance activities for fire-fighting, ambulance, police and military personnel. Julkaisussa: Kauppinen T. Työterveyslaitos, 2009. Työuran eri vaiheissa, jaksamisen kannalta on merkittävää vastaako työntekijän fyysinen toimintakyky työn vaatimuksia. T yöurien pidentämisvaatimukset kannustavat työpaikkoja kehittämään toimintoja, joilla tuetaan työntekijöiden selviytymistä työssään mahdollisimman pitkään. Journal of the human-environmental system 2007;10 (1): 7-18. Physiological responses to firefighting: thermal and metabolic considerations. (moniste) Teksti: ANNE PUNAKALLIO TYÖKYVYN FYYSISTEN EDELLYTYSTEN ARVIOINTI onko testeillä ennustearvoa. Wu H-C, Wang, M-J Helationstup between maximum acceptable work time and physical workload. Alentunut lihaskunto, liikkuvuus ja tasapainokyky ennustavat koetun työkyvyn heikkenemistä fyysisissä töissä. Fyysisen inaktiivisuuden välttäminen, terveyttä edistävä ja kuntoa kohottava liikunta tukevat työhyvinvointia kaikissa ammateissa. LÄHTEET Eglin C. Lusa S, Kallio H. Hanhela R, Kandolin 1, Karjalainen A, Kasvio A, Perkiö-Mäkelä M, Priha E, Toikkanen J, Viluksela M, toim. Fyysisen toimintakyvyn seuranta ja kehittäminen tulee olla osa työkykyä arvioivaa ja ylläpitävää toimintaa. Louhevaara V, Soukainen J, Lusa S, Tulppo M, Tuomi P, Kajaste T: Development and evaluation of a test drill for assessing physical work capacity of fire-fighters. Ergonomics 2002; 45, 280289. Mikäli työkyvyn fyysisten edellytysten nopeat muutokset ja varsinkin heikkeneminen havaitaan riittävän varhain, voidaan myös työssä jaksamisen tukeminen aloittaa ajoissa
Työntekijän kuormittuminen määräytyy toimivan lihasten lihasmassan määrästä, toimivatko lihakset dynaamisesti. Tällaisissa tehtävissä työkuonnitus kohdistuu yhtä voimakkaasti verenkierto-, tukija liikuntaelimistöön sekä liikehallintaan. Tutkimustietoa kuntotestien yhteydestä työkykyyn ja niiden ennustavuudesta kaivataan edelleen lisää. Useissa tehtävissä turvallinen ja tehokas suoriutuminen edellyttävät pelastajalta hyvää hengitysja verenkiertoelimistön ja tukija liikuntaelinten suorituskykyä sekä liikehallintaa. Testien valinta työn vaatimusten mukaan Mitattaessa fyysistä suorituskykyä osana työkyvyn arviointia, fyysinen toimintakyky on suhteutettava työn vaatimuksiin. Siksi työkykykäsitteen muuttaminen mitattavaan muotoon on haasteellista ja edellyttää siihen vaikuttavien tekijöiden monipuolista kartoitusta. hermo-lihasjärjestelmä eli tukija liikuntaelimistö sekä motoriikan hallinta. Lisäksi työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen ovat työkyvyn osatekijöitä. vai staattisesti, voimankäytöstä, lihastyön kestosta sekä kuinka paljon ja minkä tyyppistä liikehallintaa tehtävä vaatii. 1997). Aikaisemmissa tutkimuksissa heikentyneen dynaamisen sekä seisomatasapainon on havaittu olevan palomiesten työkyvyn heikkenemisen riskitekijöitä (Punakallio ym. Tällöin työkyvyn arvioinnissa käytettävien suori.tuskykytestien on tärkeää käsittää testejä kai.kilta suorituskyvyn alueilta. Esimerkiksi selän sivutai.vutuksella, käden puristusvoimalla ja istumaannousutestin eri versioilla on havaittu yhteyttä itsearvioituun työkykyyn tai selviytymiseen sirnuloiduissa työtehtävissä. Vaihtelevat lämpöolot ja heikko valaistus, hankalat kulkureitit sekä palonsuojavarustuksen käyttö edelleen lisäävät fyysistä kuormitusta. 2004 ja 2005). Työn vaatimusten perusteella hahmottuu kuva ammatin toimintakykyvaatimuksista ja tämän pohjalta voidaan valita suorituskykytestit osaksi työkyvyn arviointia. Testit olivat palomiesten työkyvyn seurannassa käytetyt lihaskuntotestit: jalkakyykky, penkki.punnerrus, 46 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. 2006). Erityisesti tarvitaan näyttöä testi.en ennustearvosta laajemmin eri ammattityhmiltä. Suorituskykytesteillä voidaan siis kuvata työntekijöiden edellytyksiä selviytyä työn asettamista vaatimuksista. Lähtökohtana suorituskykytestien valinnalle voidaan pitää kuvion 1. Fyysinen suorituskyky ympäristöstä riippumattomana kykynä voidaan ennemminkin pitää yhtenä työkyvyn edellytyksenä tai voimavarana kuin suoraan työkyvyn mittarina. mallia työn fyysisen kuormituksen ja elimistön kuormittumisen suhteesta. Taakkoja käsiteltäessä toimivat suuret lihasryhmät sekä dynaamisesti ja staattisesti. Yksilön todellista työkykyä fyysisesti kuormittavassakaan työssä ei voida ennustaa, eikä arvioida suoraan yksittäisten fyysisten kykyjen perusteella. Työntekijän itse kokema työkyky voidaan mitata itsearviointiin perustuvalla kyselymenetelmällä, työkykyindeksillä (Tuomi ym. 2011, Kyröläinen ym. Vastaavasti mitä paikallisemmin työ kuormittaa lihaksia, liikehallinta vaatimuksissa tulevat tärkeämmiksi silmä-käsi koordinaatio ja hienomotoriikka. Esimerkiksi pitkåaikaispotilaiden osastolla työskentelevän hoitajan tai varastotyöntekijän työ kuormittaa voimakkaasti sekä alaja yläraajojen, että vartalon lihaksia. Työkyvyn arvioinnissa käytettäviä testejä tulisi painottaa sen mukaan, mikä on ensisijaisesti kuormittuva elinjärjestelmä: hengitysja verenkiertoelimistö vai. Tutkimusten mukaan alentunut lihaskunto, liikkuvuus ja tasapainokyky ennustavat koetun työkyvyn heikkenemistä fyysisissä töissä (Punakallio ja Lusa 2011). Ennustearvoista tutkimusnäyttöä rajoitetusti Tärkeä ehto valittaessa suorituskykytestejä työkyvyn fyysisten edellytysten arviointiin on niiden pätevyys kuvata tai ennustaa työkykyä. Työntekijän terveydentila, toimintakyky, sukupuoli ja ikä määräävät, miten paljon hän työssään kuormittuu. Nostaminen, kantaminen, vetäminen ja työntäminen sekä erilaisten työvälineiden samanaikainen käyttö edellyttävät lisäksi hyvää liikehallintaa. Liikehallinta mukaan palomiesten työkyvyn seurantaan Palomiesten 13 vuoden seurantatutkimuksessa (Punakallio ja Lusa 2011) selvitettiin hengitysja verenkiertoelimistön, tukija liikuntaelinten sekä ketteryystestien ennustearvoa palomiesten itsearvi.oimaan työkykyyn työn fyysisten vaatimusten kannalta. Pelastajan työ sisältää sydäntä ja verenkiertoa, tukija liikuntaelimiä sekä motoriikan hallintaa voimakkaasti kuormittavia fyysisiä työtehtäviä. Mitä dynaamisimpia ja monipuolisempia tehtäviä työ käsittää, korostuu liikehallinnassa koko kehon hallinta. Koetun työkyvyn muutoksia 3 ja 13 vuoden aikana ennustavina tekijöinä käsiteltiin vuonna 1996 mitattuja fyysisen toimintakyvyn tuloksia. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa savusukellus, sammutusja jälki raivaus, kattotyöskentely, uhrien ja potilaiden kantaminen sekä työskentely liikkuvassa hälytysajoneuvossa. Ammattikohtaisia valmiita testipatteristoja on olemassa pääasiassa erityisammateille, esimerkiksi pelastusalalle, poliiseille ja sotilaille (Lusa 1994, Konttinen ym. lisistä ominaisuuksista työkykyyn vaikuttavat oleellisesti myös ammatillinen osaaminen, motivaatio, arvot ja asenteet työtä kohtaan. Hyvä yleiskestävyys tukee työhyvinvointia ja jaksamista kaikilla toimialoilla (Lindholm 2011). Yhteensä 74, vuonna 1996 keski-iältään 37-vuotiasta (31-45 v), palomiestä osallistui fyysisen suorituskyvyn testeihin sekä täytti työkykyindeksikyselyn vuosina 1996 sekä 3 ja 13 vuotta myöhemmin. Työkyvyssä on siis kysymys ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten ja kuormitustekijöiden välisestä tasapainosta (Ilmarinen 2006). Työkykyyn vaikuttavat edellä kuvatun mukaan monet eri tekijät. Mitä heikompi suorituskyky työntekijällä on, sitä enemmän hän kuormittuu. Tämä vaatii ammatin työn piirteiden ja työtehtävien fyysisten kuormitustekijöiden tuntemusta
Koetu n fyy sisen ty ökyvy n arviointien peru steella näyttää siltä, että tutkittavill a oli kokonaisvaltainen käsitys työnsä fyy sisistä vaatim uksista. Vastaava riski oli kuusinkertainen heikosti dynaamisen tasapainonhallinnan testissä fyysinen työkuormltua • aktiivinen llhHmnu ras ka s dynaa m inen llhaa ty ö •suuri taakkojen k blttely •suuri staattinen llhutyö 'suuri-pieni tolstotyö "pieni työntakljln yksllölliHt ominaisuudet KUVIO 1. Kolm en vuoden seura nnan jälkeen lähes kaikki testitu lokset olivat yhteydessä koettuun fyy siseen työkykyyn kun testitulos oli yksin selittäjänä. tö kokll!on ..... Tutkittavi.ll a oli m yös ru nsaasti tukija liikunt aelinten kipuoireita, joka saattoi m yös vaikuttaa siihen, että lihaskunto ja liikehallinta olivat tässä tu tkim uksessa aero bista kuntoa voim akkaam pia koettua työkykyä ennustavi a tekijöitä. Aerobisella kunnolla on merkitsevä yhteys kotipalveluhenkilöstön työkykyyn, mutta tulosten ennustearvo on matala. Heikkojen vartalon koukistajalihasten on lisäksi havaittu ennustavan myös metallialan työntekijöiden ja sairaanhoitajien alaselän kipuoireita (Leino ym. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. Lihaskunto sekä tasapainonhallinta korostuvat kotipalvelutyössä Kodinhoitajat ja kotiavustajat työskentelevät asiakkaiden kodeissa. Hidas reaktionopeus oli riskitekijä ja hyvä liikkuvuus suojasi työkyvy n heikkenem isel tä kolm en vuoden seura nnassa. 2011, Nygård ym. Kotipalvelutyössä usein toistuvat nostamisja kannattelutehtävät edellyttävät, että erityisesti vartalon alueen lihaskunto ja hallinta on kunnossa. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Kodinhoitaja on liikkeellä lähes koko työpäivän. Vaikka aero binen kunto on tärkeä palom iesten terveyden ja työn vaatim usten kannalta, se ei tässä tutkim usasetel m assa ennustanut työkyvyn m uuto sta. Kyröläinen H, Häkkinen A, Kautiainen H, Santtila M, Pihainen UiKUNTA& TIEDE 48 • 2-J /2011 47. Hyv ä vatsalihasten kunto oli puolestaan m erkittävä suojaava tekijä koetun fyy sisen työkyv yn heikkenem iselle m olem pina seur anta-aikoina. . Pelastu styö sisältää savu sukellusta useam m in tehtävi ä, joissa hyv ä lihaskunt o ja liikehallinta koro stuvat. Koordinaatio, kehon huojunta silm ätaukija hapenkulutus eivät olleet yhteydessä koettuun fyy siseen työkykyyn ja ne jätettiin jatkoanalyy seistä pois. Poliisihallituksen julkaisusarja 2011. 1987, Videman ym. Poliisien fyysisen toimintakyvyn arviointi ja kuntotestauskäytännöt kehittämishanke. klertoellml. 1991). istum aannousu, käsinkohonta sekä m aksim aalinen polkupyöräergospiro m etria, liikkuvuus testeistä analysoitiin selän sivutaivutus sekä alaraajojen ja alaselän liikkuvuus eteenkurotus istuen -testillä. lstumaannousu ennusti myös rakennusalan työntekijöiden koettua työkykyä (Malmivaara ym. ANNE PUNAKALLIO, FT Erikoistuki ja Työterveyslaitos Sähköposti: anne.punakallio@ttl.fi työntekijän kuormittuminen h.,,gltyli•J ?veran-..,. 1998) ja oli yhteydessä kunta-alan eri työntekijöiden sekä poliisien työkykyarvioihin (Konttinen ym. Koettua työkykyä ennustavista suorituskykytesteistä kotipalvelutyössä korostuvat lihaskunto-, liikkuvuussekä tasapainotestit. Lopulliset tu losten analyy sit osoittivat heikon keueryy den ja suur en kehon huojunnan ennustavan itsearvioidun fyy sisen työkyvy n heikkenem istä 13 vuoden kuluessa. 1989). Kotipalveluhenkilöstön työkyvyn muutosta ennustivat merkitsevästi myös yläja alaraajojen dynaaminen voimakestävyys.joissa huonon tuloksen saaneella riski työkyvyn heikkenemiseen seuranta-aikana oli viisija nelinkertainen verrattuna hyvän lihaskunnon omaaviin. Heikko liikkuvuus selän sivutaivutuksessa ennakoi myös koripalveluhenkilöstön koetun työkyvyn heikkenemistä. menestyneillä verrattuna nopeaan ja sujuvaan suoritukseen. Helsinki. Työhön liittyy asiakkaiden avustamista päivittäisissä toimissa. Liikehallinta (koordinaatio, reaktiokyky, ketteryys, tasapaino) m itattiin yksinkertaisilla toim innallisilla testeillä sekä tasapaino m itattiin kehon huojuntana tutkittavan seistessä voim alevy n päällä norm aalissa seisom a-asennossa silm ät auki ja kiinni. Koska näill ä testeillä oli ennustearvoa tulevaan työkykyyn nähden, saattavat ne olla hyödyllisiä m enetelm iä varhaisvaiheen työkyv yn fyy sisten edellytysten heikkenem isen havaitsem iseen fyy sisesti kuorm ittavill a aloill a. Konttinen J, Halonen J, Niemi J, Lindholm H, Luukkonen R, Toivonen R, Lusa S. Työterveyslaitos, Sosiaalija terveysministeriö. Työterveyslaitos. Tulosten peru steella palom iesten fyy sisen to im intakyvy n seur annassa olisi aero bisen kunnon ja lihaskunnon ohella tarpeen arvioida m yös ketteryy ttä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Runsas kehon huojunta, alaraajojen hidas reaktiokyky sekä rajoittunut selän liikkuvuus puolestaan olivat yhteydessä metsäteollisuuden työntekijöiden alaselkäoireisiin (Takala & Viikari-Juntura 2000). Käytetyt testit olivat yläraajojen toistonosto viiden kilon painoilla sekä 30 sekunnin toistokyykistyminen. Jllk.t1 •111nta (p . lkalllnen) LÄHTEET Ilmarinen J. Loppuraportti. Fyysinen työkuormitus lihastyössä ja elimistön kuormittuminen (Louhevaara 2001, mukaeltu). Ikäryhmäänsä heikommat vatsalihakset omaavilla kodinhoitajilla oli yhdeksänkertainen riski koetun työkyvyn heikkenemiseen kuuden vuoden seuranta-aikana verrattuna kodinhoitajiin, joilla istumaannousutestin tulos oli hyvä (Pohjonen 2001)
Punakallio A, Lusa S, Luukkonen R, 2004. Punakallio A, Lusa S. 1998;12(2) 127-138 Nygård C-H, Eskelinen L, Suvanto S, Tuomi K, Ilmarinen J. of Jyväskylä; 1994. Helsinki 1997. Pääesikunta koulutusosasto 2006. Punakallio A, Lusa S. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön fyysistä suorituskykyä mittaavan testimenetelmän viitearvoluokittelun ja kuntoindeksin validointitutkimus. Palosuojelurahaston loppuraportti Työterveyslaitos. fi/toimia/tietokanta/suositus/27 / Takala E-P, Viikari-Juntura E. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. K, Häkkinen K. Pohjonen T. Trunk muscle function and low back disorders: A ten-year follow-up studv. Työ ja ihminen. 1987;40(4):289-296 Lindholm H. Lusa S. An lntervention Study in Nursing. Työterveyshuolto 19. Fyysisen kunnon, painoindeksin ja sairauspoissaolojen väliset yhteydet. toim. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. 2001: 116-123. http://wwwthl.fi/toimia/tietokanta/suositus/14/ Louhevaara V. Leino P, Aro S, Hasan J. Associations between functional capacity and work ability among elderly municipal employees. Costa G ym. Työterveyslaitos. J Cron Dis. and Back Pain. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. International Archives of Occupational and Environmental Health TU:482-490 Punakallio A, Lusa S, Luukkonen R. Suositus tukija liikuntaelinten ja motorisen toimintakyvyn mittaamisesta osana työkyvyn arviointia ja seurantaa. Helsinki: Työterveyslaitos. International Congress Series; 2005; 1280:301-303. Spine. 2000;25(16):2126-32. Job demands and assessment of the physical work capacity of fire fighters. Energeettisesti kuormittava työ ja kuormituksen arviointi. Liikuntaelinten toimintakyky työkykyä ennustavana tekijänä rakennusmiehillä. 1991; 17(suppl 1):122-127. Työfysioterapia Yhteistyötä työIa toimintakyvyn hyväksi. International Symposium on Work Ability. Menettelytavat hengitysja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arvioinnissa. toim. Do functional tests predict low back pain. Spine. Videman T, Rauhala H, Asp S, Lindström K, Cedercreutz G, Kämppi M, Tola S, Troup JDG. JOEM 2001 b;43(8):723-730. Malmivaara A, Liira J, Leino-Arjas P, Aro T, Matilainen E, Lundström S, Mutanen P, Kivekäs J. Predictive values of balance tests for physical work ability in fire and rescue work. Tvökvkyindeksi. http://wwwthl. Studies in Sport, Physical Education and Health 33. Jyväskylä Univ. Scand J Work Environ Health. Patient-Handling Skill, Back lnjuries. Kirjasse: Kukkonen R, Hanhinen H, Ketola R, Luopajärvi T, Noronen L Helminen P. Helsinki 2011. Työikäisten toimintakyky 2011. Teksti: ARI MÄNTTÄRI, JUHA KOSKELA, SIRPA LUSA FireFit 48 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 2011. Functional, postural and perceived balance for predicting the work ability of firefighters. Age-related physical fitness and the predicnve values of fitness tests for work ability ,n home care work. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. 1989;14(2): 148-156. Työikäisten toimintakyky 2011. toim
vuosittaiset --FireFit-palaute ja ku ntotestit tulosten seuranta l l Työkalu liikuntaHenkilökohtaiset Tiedon välitys aktiivisuuden FireFittth:lle seurantaan liikuntaohjeet IO-~ • ennakoivat (esim. FireFit-järjestelmän mukainen testausprosessi (Lusa ym. Työterveyslaitos toteutti yhteistyössä UKK-instituutin, kolmen aluepelastuslaitoksen, niiden työterveyshuoltojen sekä AinoActive Oy:n kanssa "Fi reFit Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö" -kehittämishankkeet l ja ll vuosina 2006-2007 (]) ja 2008-2010 (11) (Wikström ym. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2~3 /2011 49. Indeksin tavoitteena on antaa yksittäisiä testituloksia kokonaisvaltaisempi käsitys pelastajan Työhön tultaessa tiedot: • Suorasta VO,max testistä TAI • Spiroergotestistä mitattu HR max ja VO, max tiedot mukaan jo pelastusopistolta TAI testi suoritetaan heti työsuhteen alussa fyysisestä toimintakyvystä. kartoittaa pelastajan fyysistä työkykyä Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys. 2010a). 2010a). Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnin perusta Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys. j FireFit-koulutuksen käynyt testaaja: Tiedon välitys \ • Omalta pelastuslaitokselta työnantajalle • henkilöstöj __LJlkopuolisena palveluna. Kuntoindeksi pitää sisällään aerobisen-, lihasja motorisen kunnon sekä kehon koostumuksen. Lisäksi 11-vaiheessa kehitettiin Firef'it-testaajan koulutusjärjestelmä, jossa tärkeänä osuutena on pelastuslaitosten ja työterveyshuollon välinen yhteistyö. ostettuna ..... sähköinen -• HEVE toimenpiteet ja liikunta päiväkirja) hoito • Lihaskunto Liikuntaohjeiden • Liikkuvuus päivitys • Motorinen taito KUVIO 1. 2007, Lusa ym. Lopulliseen indeksin muodostamiseen tarvitaan enemmän aineistoa kaikista mittauksista sekä erityisesti puuttuvista motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden osuuksista. Kuviossa l on Firef-it-järjestelmän mukainen testausprosessi (Lusa ym. suunnittelu ~ ~ = Pelastajan Henkilökohtainen i---. Hankkeessa I luotiin myös pohja tietokonepohjaiselle järjestelmälle ja "pelastajien fyysisen toimintakyvyn indeksille", joka muodostuu kuntoja työtaitoindeksistä. Järjestelmästä puuttuvat toistaiseksi motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden osa-alueet. Työn fyysiset vaatimukset ovat moninaisia ja kohdistuvat hengi................................................................. Tavoitteena on arvioida, pystyykö pelastaja suoriutumaan työtehtävistään tehokkaasti ja vaarantamatta omaa, pelastettavien tai työtovereiden turvallisuutta tai terveydentilaa. Kehittämisvaiheen ll päättyessä FireFit-kokonaisuus sisältää aerobisen kestävyyden sekä lihasvoiman ja -kestävyyden testaus-, palauteja seurantajärjestelmän sekä harjoittelun ohjelmoinnin osuuden. P elastajien fyysisen toimintakyvyn arviointikäytännön kehittäminen perustuu sisäasiainministeriön raportteihin (2005 ja 2006), jotka selvittivät pelastajien työssä selviytymistä. Fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntöjä haluttiin yhtenäistää, parantaa laatua, lisätä työterveyshuollon asiantuntemuksen käyttöä sekä kehittää terveellisiin elintapoihin kannustavaa toimintaa. 2010a)
Lisäksi palomiehen suojavarusteet ja paineilmalaitteet tuovat käyttäjälleen lisäkuormaa noin 25 kiloa. Yksilöllinen testiprotokolla (kuvio 2.) laaditaan automaattisesti esi.tietojen perusteella. FireFit-ohjelman palautejärjestelmällä on mahdollista tuottaa terveysliikuntasuosituksia ja kuntoliikuntasuosituksia aerobisen kunnon kehittämiseksi, viikoittaista liikuntamäärää, liikunnan kestoa tai liikunnan energiankulutusta vapaasti yhdistellen (kuvio 3). Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointia ohjeistaa tällä hetkellä Pelastussukellusohje (Sisäasiainministeriö 2007), jota sovelletaan savu-, kemikaalija vesisukellukseen sekä pintapelastukseen. poras 8:5 33 166 9,5 a2 2,40 4mn f 4.paras 100 38 185 11P 3).7 2.83 4mn KUVIO 2. Kuorrnitusportaiden kestoksi valittiin tästä johtuen 4 minuuttia, jolloin varmistutaan, että hengitysja verenkiertoelimistö ehtii täysin mukautua työn vaatimuksiin kaikilla kuormitustasoilla. Mitä korkeampi kuormitus suhteessa maksimaaliseen suorituskykyyn, sitä hitaammin mukautuminen tapahtuu (esim. Pelastajilta vaaditaan työtehtävissä hyvää kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota vaihtelevissa suhteissa aina tilanteesta riippuen. Pelastajien hengitysja verenkiertoelimistö sekä tukija liikuntaelimistö voi kuormittua raskaimmissa työtehtävissä, suorituskyvystä riippuen, hetkellisesti hyvin lähelle maksimaalista suorituskykyä. pcwras 55 23 129 6.5 1,93 1.56 4mn 2.pcwras 70 28 148 81) 2.38 1,98 4mn 3. Urheilumaailmasta heitä voisi verrata hyvin kymmenottelijaan, jonka tavoitteena on olla jokaisessa lajissa vähintään hyvä. Pelastajien työskentely-ympäristön lämpötila voi olla ajoittain jopa 700 Celsiusta (Wikström ym. 2008). Myös kehon koostumuksella on yhteyttä pelastajien tyokykyyn (W ickström ym. Raivaustehtävissä käytettävät mekaaniset työkalut voivat painaa jopa 25 kiloa. Submaksimaaliset arviointimenetelmät ovat sen sijaan turvallisia, nopeita suorittaa ja monesti riittävän tarkkoja maksimaalisen aerobisen tehon arvioimiseen. p::rtaalla taso(3.4.S) ni/kg/mh bi:rn bi:rn \1 kg 1/mn nilkg/min o/aVO1R 1/min mllkglrrin 4 105 60 41 05 3,27 38 85 2,78 33 tavdte HR %V0,R mlA<gh,in %HRR MEr l.tnin \/\0\<g kesto \k~ely 4) 17 110 51) 1,4Q 1,13 4mn 1. Jos esitiedoissa ei ole tietoa maksimaalisesta syketaajuudesta (HRmax) ja aikaisemmin mitatusta V02max: sta ne arvioidaan yksilöllisesti. 2007, Soteriades ym. tysja verenkiertoelimistön ja tukija liikunt aelint en toimint aan sekä kehon ja liikkeiden hallint aan (m otorinen toimintakyky). Uhrin, letku nipun tai tikkaiden kantaminen ovat tyypillisiä esimerkkejä taakoista, joiden paino vaihtelee keskimäärin 30-70 kilon välillä. Esimerkki 41-vuotiaan, 85 kg painavan miehen testiprotokollasta. 2009). FireFit-järjestelmässä palomiesten kestävyyssuorituskyky arvioidaan submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä. Sopivan annoksen voi rakentaa myös yhdistämällä kohtuutehoista perusliikuntaa rasittavampaan kuntoharjoitteluun, S&R-90 \JO,max H~ax HRlepo Ikä Pairo V0:max ( S &R 1990) Tavdtetaso 3. Testausprotokollaan kuuluvat alkuverryttely, varsinainen rasitus 3-4 x 4 minuutin portailla sekä loppuverryuely Submaksimaalisessa kuormituksessa elimistöltä kuluu keskimäärin 2-3 minuuttia tasapainotilan saavuttamiseen (steady-state). Mittaus on luonteeltaan maksimaalinen, eikä se terveysriskiensäkään puolesta sovellu väestötasoisiin kartoituksiin. Lisäksi pelastustyössä on myös muita fyysisesti kuormittavia työtehtäviä kuten sairaankuljetusja erilaiset raivaustyöt. Hengitysja verenkiertoelimistön suorituskyky Hengitysja verenkiertoelimistön suorituskykyä voidaan sekä mitata että arvioida. Tämän lisäksi 4 minuutin portaat antavat arvokasta tietoa aerobisesti tehdystä työstä ja sitä vastaavasta steady-state-tasosta, jota puolestaan voidaan hyödyntää MET-yksiköinä arvioitaessa pelastajien selviytymistä erilaisista työtehtävistä. 50 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Tarkka mittaaminen vaatii kalliit laboratoriotilat ja laitteet sekä koulutetun henkilökunnan. Terveysliikkujille suositellaan kohtuutehoista liikuntaa viisi kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla yhdessä tai useammassa vähintään kymmenen minuutin jaksossa. Yhtäjaksoiset huomattavan kuormittavat työtehtävät ovat tyypillisesti useampien minuuttien mittaisia ja voivat toistua useamman kerran yhden työvuoron aikana. Garret & Kirkendall 2000). Viitearvojen (Shvartz ja Reibold, 1990) perusteella arvioitu kestävyyssuorituskyky on keskimääräinen ja aikaisemmin mitattu maksimaalinen syke on 185 krt/min
' ·.: f...._. Painoindeksi toimii tässä taustalla. . v Juoksua ~ Jääkiekko Kaukalopallo l,?J Koripallo Kävely . (Kuntotestauksen käsikirja 2004). Näin siksi, että etenkin sammutusja raivaustöissä lihasmassan tuomasta painon [isästä on selkeästi etua. -,-· ... Ulkoisen kuorman suhteellinen osuus säilyy näin helpommin siedettävällä tasolla. Suorituskyvyn nosto tapahtuu asteittain. Kaikkia kunnon osa-alueita ei ole järkevää yrittää parantaa samanaikaisesti. Tarkoituksena on parantaa voimatasoa yli pelastussukelluskelpoisuuden minimirajan, jotta saataisiin riittävä reservi tuleville työvuosille. Toisaalta pelastajan lähestyessä eläkeikää lihaskuntoharjoittelun ohjelmointia suunnataan siten, että painopiste muuttuu massaa kasvattavasta tai ylläpitävästä harjoittelusta lihaskestävyyteen ja mielellään asteittaiseen painoindeksin laskemiseen kohti normaaliväestön suosituksen ylärajaa 25 kg/rn-. Testaajan tehtäväksi tulee lisäksi arvioida testikokonaisuutta miten hengitysja verenkiertoelimistön kehittäminen tulee niveltää lihaskuntoharjoitteluun. H yv äkuru oisille liikunnanharrastajill e suositellaan liikuntaa kestävyy ssuorituskyvyn kehittämiseksi 3-5 kertaa viikossa, 20-60 min kerra lla, niin että hengitys kiihtyy ja hiki nousee pintaan. VäestOpainon mukainen viikko-annos: 11500 .:J kcal (TAI) li!ll!J .:J hh:min Liikunlakertojen määrä: j4 kertaa viikossa .:J Vallse henkilön aktiviteetit ja urheilulaji rastittamala ne alla olevaan listaan: "°' AarobicfJumppa ~ Hölkkä ~ Jalkapallo D Judo, karata, ym•. 1-taso 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso lstumaannousu -20 21-28 29-40 41-51 52(krV60s) Penkkipunnerrus -9 10-17 18-29 30-44 45(40 kg, krV60s) Ja I ka kyykky -9 10-17 18-26 27-33 34(45 kg, krV60s) Käsinkohonta -2 3-4 5-9 10-14 15(krt) Nuorimmilla pelastajilla (18-39 -vuouaat) tavoitetasoksi asetetaan pääsääntöisesti korkein eli FireFit 5-luokka, vaikka testitulos osoittaisi alinta luokkaa. Tämän lisäksi palautteessa huomioidaan palomiehen ikä ja kehon painoindeksi (BMl),joka tutkimuksien perusteella näyttäisi olevan sopivalla tasolla, kun se on 25-27 kglm 2 (Soteriades ym. FireFit -tasojen mukaiset luokitukset, 3-tason alaraja = pelastussukellusraja. Painon hallinnan kannalta suositeltava energiankulutustavoite on vähintään 2000 kcal (8,4 MJ) viikkoa kohti (ACSM 2009). Tavoitteelliselle kuntoliikkujalle peru svauhtija maksim aalisen kestävyy den kehittäm inen ovat tuttuja tavoitteita. EnergiankuluLU ksena suositus tarkoittaa noin tu hannen kilokalorin (4,2 MJ) viikkoannosta. . Ohjattu raportointi @ .. FireFit-ohjelma huom ioi myös heidät. 2008). FireFit-ohjelman hengitysja verenkiertoelimistön palauteraportti sisältää: • arvion pelastussukelluskelpoisuudesta, tulosvertailun sam anikäisiin pelastajiin Suomessa • tulosvertailun m uuhun samanikäiseen m iesväestöön • tulosvertailun suhteessa työn vaatim uksiin • terveysliikuntatai kunto liikunt asuositu ksen • tulosvertailun aikaisempiin testituloksiin Tukija liikuntaelinten suorituskyky FireFitohjelman tukija liikuntaelinten suorituskyvyn kartoituspakettiin kuuluvat penkkipunnerrus, jalkakyykky, istumaannousu ja leuanveto Pelastussukellusohjeen mukaiset tavoitetasot löytyvät taulukosta 1. jolloin liikunnan kokonaism ääräksi pitäisi tulla vähintään 450-750 METm inuuuia viikossa (Haskell et al 2007) . Alle 3 tason jäävät saavat luonnollisesti ohjeet tavoitella kyseistä tasoa. -~--· ---··· . FireFit -testipalautejärjestelmä antaa testitulosten lisäksi myös tuloksiin perustuvan suosituksen lihaskuntaharjoittelusta. Liikuntalajien, liikuntamäärän, liikunnan keston ja liikunnan aikaisen energiankulutuksen valinta terveystai kuntoliikuntasuosituksen muodossa. .... Valitse testipalautteen pe1 usteella määritettävän liikuntasuositullsen tyyl i (oletuksena ohjelman suosittama): r tervey!likuntasuositue r. lentopallo Murtomaahii'llo l,?J Muu liikuntalaji/-akliviteelli Nyrkkeily . Rullaluistelu LJ Soutu 0k Sulka pallo Tennis Vaellus J Voima harjoittelu (essn. kunto~alilla) "Voimistelu :.-J melonta pyöräily n pöylätennis i;;J salibandy [] sauvakävely uinti Pen>Jt• ;"' ". Tässä ikäryhmässä FireFit -tason 3, 4 ja 5 saavuttaneet ohjataan säilyttämään tasonsa, nosto ei ole enää tarpeen. Palautejärjestelmän tukija liikuntaelimistön osuutta laadittaessa lähtökohtana on ollut kirjallisuuskatsauksessa laadittu pelastajien työn lajianalyysi fyysisen suorituskyvyn osa-alueista (Wikström ym 2009). Lihaskuntoharjoittelun palaute on jaettu kolmeen ikään pohjautuvaan luokkaan. kuntoliikuntasuositus Vallse liikuntasuosituksen määrityksessä käytettä,.'in väestöp,inon mukaisen viikottaisen liikunta-annokaen määrä kllokalo,eina, sekä liikuntakertolen määrä viikossa. Kuvassa 4 on esitetty kaavio lihaskuntoharjoituksen valintaprosessista testaustietojen perusteella. TAULUKKO 1. Harjoittelu painottuu enemmän lihaskestävyyden suuntaan kuin nuoremmilla ikäryhmillä. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-J /2011 51. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat yli 50-vuotiaat. Viitearvot ovat iästä ja sukupuolesta riippumatta kaikille samat. --_..·-----·--.. Nuorimmilla harjoittelun painotus on lihasmassaa ylläpitävässä tai kasvattavassa harjoittelussa. ~ • t h \, f \, ,• < : KUVIO 3. Keskimmäisellä ikäryhmällä ( 40-49 -vuotiaat) lihasvoiman tavoitetasoksi asetetaan, lähtötasosta riippuen, FireFit -luokat 4 tai 5
Palautteesta ilmenee myös testitulokset FireFit-luokitus (l-5) sekä vertailu muihin saman ikäryhmän pelastajiin. Keskinen KL, Häkkinen K. 2007 FireFitPelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö-kehittämishanke (l vaihe). Kustannus Oy Duodecim, UKK-instituutti, Gummerus Kirjapaino Oy, 2005. Exercise and Sport Science, s. Soteriades ES, Hauser R et al, Obesity and risk of job disability in male firefighters, Occupational Medicine 2008;58:245-250 Vuori 1, Fogelholm M. Sisäasiainministeriö. Näillä sivuilla on myös viitearvot taulukkoina sekä iästä riippumattomille tuloksille että iän huomioiville tuloksille. Liikuntatieteelinen seura, Tammerpaino Oy, 2004 Lusa S, Wickström Miia, Punakallio A, Lindholm H, Luukkonen R. Palaute testeistä tulee ?-sivuisena tulosteena, jossa sivut 1-3 sisältävät käsitteiden määrittelyä ja ohjeita tulkita testin perusteella saatavaa harjoitusohjelmaa. 109, Lippincott W&W, 2000. Järjestelmän valtakunnalliseen käyttöönottoon on pelastustoimessa sitouduttu laajasti (muun muassa Lusa 20106) ARI MÄNTTÄRI, LitM Liikuntafysiologi UKK Terveyspalvelut Oy Sähköposti: ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi JUHA KOSKELA, TtYO, Fysioterapeutti, Tampereen Urheilulääkäriasema Sähköposti: juha.i.koskela@uta.fi SIRPA LUSA Vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos Sähköposti: sirpa.lusa@ttl.fi LÄHTEET ACSM's Guidelines for exercise testing and prescription. Pelastustyön fyysiset vaatimukset ja pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn edellytykset Kirjallisuuskatsaus. Kaikki ikäryhmät, BMI ja testitulokset huomioiden tukija liikuntaelimistön palautejärjestelmä pystyy tuottamaan kaikkiaan 180 erilaista suositusta tukija liikuntaelimistön suorituskyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Edelleen on tarpeen kehittää pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa välistä yhteistyötä. Samaan testipohjaan voidaan viedä useita testituloksia. Kallinen M (toim) Kuntotestauksen käsikirja. Työterveyslaitos ja Sisäasiainministeriö, Tampere 201 0b. Näin saadaan vuosien kuluessa kattava kuvaus lihaskunnon tason mahdollisista muutoksista. Sisäinen turvallisuus, Sisäasiainministeriön julkaisuja 1, 2006. 2009. Ohjelmien laadinnassa on huomioitu toisaalta voimaharjoittelun perusteita, toisaalta terveysliikunnan näkökulmaa. Palosuojelurahaston raportti. Palosuojelurahaston loppuraportti. (toim). Onnistunut harjoittelun ohjelmointi edellyttää testaajalta testauskoulutuksen käymistä ja toisaalta myös testattavalta omaa panosta harjoitteluun ja sen seurantaan. FireFit 3-tason saavuttaneet voivat toimia pelastussukellustehtävissä tukija liikuntaelinten suorituskyvyn puolesta. http://toimintakyky.pelastustoimi.net/wp-content/uploads/m_malli_080110 .pdf Sisäasiainministeriö. Tulokset tulevat sekä tekstinä että grafiikkana. http://wwwpelastustoimi.fi/media/pdf/tyossajaksaminen.pdf Sisäasiainministeriö. Työterveyslaitoksella on käynnistymässä hankkeen 111 vaihe, jossa kehitetään muun muassa järjestelmään motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden iestaamisjärjestelmä sekä perusta niiden harjoitteluohjeille. 52 LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-3/2011. Työterveyslaitos 2010a. FireFit Pelastajien hyvä fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö. Garret W, Kirkendall D. (edit). Test iliike TllS0 lkii BM I Ohjelm aes im erkkejii Tavoltetasc 1 Vatsat 1 ~-€!Lisää lihasmassaa 9 henHlökohtaisd ohjeet ! Leuat 1 2 ! 2s-21 I Yllä11idä lihasvoimaa 3 1 Penkl4 I ~j,11211 henHlökolrtais« ohjeet + 4 + 5 KWkky KUVIOSSA 4 on esitetty kaavio lihaskuntoharjoituksen valintaprosessista testaustietojen perusteella. Lippincott Williams & Wilkins. Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen. vaihe. Sisäasiainministeriön asettama pelastushenkilöstön työssä selviytymistä selvittävän työryhmän väliraportti, 2005. Vertailu muihin saman ikäisiin pelastajiin on myös mahdollista ikäryhmittäin. Sisäinen turvallisuus, SM:n julkaisuja 48, 2007. (moniste). Palosuojelurahaston loppuraportti. Työterveyslaitos. Mitä jatkossa. Kokonaisvaltaisen työterveysja työturvallisuustoimintamallin kehittäminen pelastusalalle -hanke. Sivut 4-7 sisältävät tukija liikuntaelimistön testien osalta sekä tulokset että harjoitteluohjelman, joka perustuu kyseiseen testiin. Siinä on myös perustelut testija harjoitusliikkeille. Terveysliikunta. Pelastussukellusohje. Kehittämishanke 2. Wikström M., Lusa S., Lindholm H., Ilmarinen R., Luukkonen R. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/FireFit2vaihe_loppuraportti.pdf Lusa S. Wikström M, Lusa S
on OS a O vm run lietj Kuntotestauksen asiakkaina on paitsi hyväkuntoisia ja liikunriallisia työntekijöitä myös ikääntyviä, liikuntaan tottumattomia, sairauksia potevia, lääkityksiä saavia ja terveyden riskitekijöitä omaavia. Suojavarusteiden käyttö lisää kuormittavuutta. Niiden avulla voidaan tunnistaa varhainen kuntoutuksen tarve. Liikunta on tehokas stressihallintakeino, mutta uupuneen työntekijän liikuntaneuvonta edellyttää usein omia tavallisesta poikkeavia toimintatapoja. Terveys on hyvän toimintakyvyn yksi kulmakivi. 'Ioisaalta nykyaikainen teknologia on lisan,nyt valvonjolloin fyysinen i,ak• vat toimenpiteet tehokkaii/ti ja yksilön voimavarat huomioon ottaen. Noin neljännes sekä miehistä että naisista pitää työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana (Piirainen 2003). Asiantuntevasti suoritetun kuntotestin tulos motivoi liikunnan lisäksi muihinkin terveellisiin elintapoihin ja suä voi käyttää apuna sairauksien hoidon ja seurannan suunnittelussa. . . Monissa ttta)lf~lyO ed;stää (erveyuä pitkällä tähtäimellä, ~~ittäminen jäljellä olevan työkyvyn ehjfo . Lähes 30 vuoden ajan seurannassa raskas fyysinen työ oli suomalaisten työntekijöiden toimintakyvyn laskun samantasoinen riskitekijä kuin rt.#9inti ja ylipainoisuus. Lisäåntyen on alettu kiinnittää huomiota fyysisen inakliivisuuden ja jatkuvan stressin tihe~ln h~ittoilrin (Kouvonen 2005). Kuntoa ylläpitävällä liikwtiialfa oli suojaava vaikutus fyysisesti raskaissakin töissä (Leino-Arjas 2004). Kunt+.tkn avu fyysisesti kuormittavJssa töissä mitata )'ksilöllis suorituskykyä, jota vdf4'in verratta työn kuormitustekijöistä saatuibia fflfttauksiin. Turva-aloilla työhön kuuluu sekä. Tuloksena on numeroarvoja hapenkulutuksesta, sykintätaajuuden muutoksista, lihasvoimasta, kehon hallinnasta I UR<UNTA & TIEDE 48 • 2-J /2011 53. Elintavoilla voidaan ehkäistä tai pitää hallinnassa useimpia tavallisia, työkykyä uhkaavia sairauksia. Mitattu tieto auttaa suuntaamaan korjaaakyvyn arviointi edellyttää ormittavaa testausta imintakykyyn liittyvässä kuntotön suorituskykyä mitataan kuoritystä, verenkiertoa, lihaksistoa tai muita liikuntaelimiä kontrolloidusti. Hyvin toteutettu kuntotesti antaa eväät räätälöityä liikunnan toteutusta varten. Ikääntyessä fyysiseen rasitukseen liittyvät poikkeavat reaktiot yleistyvät. .....,_....,~ ottaen vasta oikeasti pidentää työuria. Työntekijällä on halutessaan oikeus mda oma työkuormituksena arvioiduksi. vaikuttaa kaikkiin kunto-ominaisuuki nopeasti. Fyysinen toimintakyky ja terveyteen liittyvät tekijät sekä työn piirteet ja siihen liittyvät kuormitustekijät selittävät yhteensä yli 70 prosenttia alentuneesta työkyvystä (Gould 2006). Liikuntaan harjaantumattomuus lisää oireilua. Turva-aloilla säännöllinen orituskyvyn, siihen liitetty asiantuntyöntekijää tukeva työn kehittäminen ä työhyvinvoinnin mahdollisuus. I Fyysisen suorituskyvyn "mittauksia eli kuntotestejä voidaan käyttää, kun seurataan työn vaatimuksiin suhteutettua kuntoa terveystarkastuksissa. .... Toiminta on kuitenkin tuloksellista vain, jos samanaikaisesti toteutetaan muita työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Ulkoiset olosuhteet voivat olla vaativia. 'i;J Teksti; HARRI LINDHOLM ~ Turvallinen kuntotestaus ~ .. Myös uupuneen työntekijän tunnistaminen on osa nykyaikaista kuntotestauksen riskinarviointia. R atkaisuja etsivä työn kehittäminen edellyttää nykytilanteen monipuolista analysointia. mioon ott selvittää ja tä ei voida p a, niiden terveydelle ja turvallisuudelle antajan on huolehdittava, tttä työntekijälle liiallista. yllAttäviä kuormitushuippuja että tasaista piµ<åkdto~ kuormitusta. Sekt yliovat haitallisia ihniilen h)winv näkökulmasta
Turvaaloilla vaativiin työtehtäviin liittyvien terveysriskien arviointi voi edellyttää varsin kuormittavia testejä. Akuuttia infektiota potevaa, erittäin stressaantunutta ja valvonutta, krapulaista tai alkoholin vaikutusten alaista ei ole syytä testata. Kohderyhmään kuuluu ikääntyviä, liikuntaan tottumattomia, sairauksia potevia, lääkuyksiä saavia ja terveyden riskitekijöitä omaavia. Liikuntaan harjaantumattomuus lisää oireilua. Terveysriskien kartoitus voidaan tehdä kyselylomakkeella. Jotta kuntotestaus oli vaikuttavaa, sen tulee tavoittaa muutkin kuin hyväkuntoiset, ja liikunnalliset työntekijät. Suvussa esiintyvä vakavien sydänja verisuonitapahtumien esiintyvyy s kartoitetaan. Turvaaloilla työskentelyyn liittyy tärkeänä osana fyysisen kunnon ylläpitäminen. Puolustusvoimissa ja palo-pelastusalalla on käytössä omia alan ominaispiirteet huomioon ottavia kuntotestitestijärjestelmiä, joihin liittyy riskinarvioinnin toimintaohje (MilFit, FireFit). Testiin voi liittyä verenkierron haitallisten reaktioiden vaara ja testin tulos saattaa olla muutenkin epäluotettava. On muistettava, että muun kuin terveydenhuollon ammattilaisen käyttöön tulevan tällaisenkin turvallisuuteen liittyvän terveystiedon kysymiseen on saatava asiakkaan kirjallinen lupa. Ammattitaitoa on kysyä vaikeitakin asioita. Lähes puolella 23-75 -vuot iaista testauavista (41 %) verenkierto kuormittui testin lopulla lähes maksimaalisesti, yli 95 prosenttia erikseen mitatusta maksirnitasosta. Turvalliseksi ajateltu testi Kyselylomake Suostumus testiin ja terveystietojen kysymiseen on oltava Arvioidaan riskitekijät ja vasta-aiheet Akuutti satunnainen este kuten infektio, oireinen TULE-vaiva, krapula, kova stressitila Päätetään riskiluokka ja lääketieteellisen tarkastuksen tarve Testi perutaan tai siirretään Matala riski Kohtalainen riski Ei tarvetta Lääkärintarkastus lisäselvityksiin Lääkärin läsnäolo, jos maksimaalinen testi Korkea riski Lääkärin valvoma kliininen rasituskoe (vast) Lihaskuntotestienkin osalta: muodostaako testi riskin sydärnellea verenkierrolle, pahentaako mahdollista tuki ja liikuntaelinvaivaa Testiturvallisuuteen kuuluu myös arvioida, onko testi tarpeellien ja/tai luotettava ottaen huomioon perussairaudetja lääkitykset KUVIO. Siinä arvioidaan, tarvitaanko lisätutkimuksia ja onko testaaminen sillä hetkellä turvallista tai edes tarkoituksenmukaista. Jos ne oli toteutettu asianmukaisesti sekä kuntoharjoitteluun että fyysisesti vaativiin työtehtäviin liittyvää sydänriski oli huomauavasti vähäisempi (Kales 2007). ukkinsituutti.fi. Motivaatio testaukseen voi olla suuri, mutta joskus testauksen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Ikääntyvillä raskaisiin töihin tottuneilla, vähäoirei54 l/I1'\UNTA & TIEDE 48, 2-3/2011. Myös lihaskuntotestit voivat olla hyvin rasittavia etenkin ikääntyville ja harjaanturnattomille eli niitä koskee samaa arviointimenettely. Muut yksilölliset riskitekijät Ikääntyessä fyysiseen rasitukseen liittyvät poikkeavat reaktiot yleistyvät. tai vaikkapa painosta. Kuntotestauksen riskinarviointi olikin etenkin harjaantumattomille ja ylipainoisille erittäin raskasta työtä (Hansen 2011). Silloinkin on syytä kayuää testejä, joiden turvallisuustekijät tunnetaan. Lihaskuntotesteissä pyritään yksinkertaisuuteen ja muistetaan lämmittely ennen testejä lihasvammojen ehkäisemiseksi. Seulontatestit Työpaikoilla voidaan tehdä seulontatyyppisenä kuntotestejä isolle ryhmälle yhtä aikaa. Kävelyiestien turvallisuutta on tutkittu paljon Ja kohderyhmän mukaan valittavia testejä on useita. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että liikuntaharjoitteluun ja kuntotesiaukseen liittyvä sydänoireilu painottui palomiehiin, joilla kunnon seuranta ja riskitekijöiden hallinta ei ollut systemaattista. Saadaan tietoa tuntemuksista erilaisilla tehoilla tehdyn työn aikana tai millaiset oireet ja tuntemukset rajoittavat suoriutumista. Merkittävä osa testin tuottamasta informaatiosta liittyy systemaattiseen koetun kuormittuneisuuden seurantaan. Mikäli ilmenee sairauksia tai muita testin kannalta tärkeitä riskitekijöitä, asiakas ohjataan lääkärintarkastukseen. Kun noudatetaan hyvästä kuruotestauksesta annettuja pelisääntöjä, ovat testit turvallisia kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille (Kuntotestauksen hyvät käytännöt, www.lts.fi). Keskustellaan testin siirrosta, ohjataan tarvittaessa lääkärintarkastukseen ja sovitaan kunnollisesta toipumisajasta ennen uutta yritystä. Asiantunteva testaaja voi tehdä niiden perusteella tärkeitä johtopäätöksiä. Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin seulontatyyppisesti paljon käytetyn askeltarnistesun turvallisuutta. Välittömät testauksen esteet Tesiaajalla on oltava ammattitaito tunnistaa välittömät usein satunnaiset esteet testin suorittamiselle. Riskinarvioinnin kyselyt ennen kuntotestiä Ennen testausta kartoitetaan riskit. Malleja hyvistä riskikartoituskyselyistä löytyy esimerkiksi Kuntotestauksen käsikirjasta ja www. Tupakointi, hoitamaton verenpainetauti, korkeat rasvaja sokeriarvot sekä ylipainoisuus ovat sydänja verisuoniongelmien riskitekijöitä
Niiden käytöstä on saatu erittäin hyviä tuloksia muidenkin kuin terveydenhuoltohenkilöstön aloittamassa ensiavussa. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos. Matalan riskiryhmän asiakkaita voidaan testata turvallisesti ilman erillistä lääkärintarkastusta. 23-43. 2. Borgin asteikolla ja kysytään oireita sekä tuntemuksia. Kuntotestaajan on määräajoin tärkeätä päivittää ensiaputaiionsa ja riskinarviointimenettelynsä. Poikkeustilanteita varten laaditaan kirjalliset ohjeet ja niiden mukaista toimintaa harjoitellaan. Työterveyslaitos. Occup Environm Med 2004; 61 1032-1038. Monet vaivat eivät varhain hoidettuna pääse rajoittamaan työja toimintakykyä. Uupuneen työntekijän tunnistaminen on osa nykyaikaista kuntotestauksen riskinarviointia. 2009, s. Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006. Eur J Appi Physiol 2011. Jopa liikennevälineisiin, kauppoihin ja moniin yleisiin tiloihin on hankittu ns. Helsinki. Voimakas huirnauksen tunne, pyörryttäminen ja yleinen heikkous viittaavat verenkierron pettämiseen. Kansanterveyslaitos. puoliautomaattisia defibrillaattoreita. Merkittäviä arkija työelämän fyysiseen rasituksiin liittyviä oireita ovat pyörtymiskohtaukset, rintakipu, ryunihäiriötunternukset ja voimakas hengenahdistus. Leino-Arjas P, Solovieva S, Riihimäki H, Kirjon en J, Telama R: Leisure time physical activity and strenuousness of work as predictors of physical functioning: a 28 year follow up of a cohort of industrial employees. Kirjassa: Keskinen K., Häkkinen K., Kallinen M. Toimiva riskinarviointijärjestelmä palvelee työntekijän, työterveyshuollon ja työhyvinvoinnista vastuussa olevien etua. doi 10.1007/s00421011-1886-3. Turva-aloilla tehdään paljon toistuvia toimintakykymittauksia. Perusvalmius on aina oltava. Taulukkoraportti. Comparison of cardiocirculatory and thermal strain during fire suppression to exercise test and aerobic exercise testing. Fyy sinen harjoittelu saattaa olla liian kunnianhimoista ja voi kehittyä niin sanottu ylikuntotila. Kuntotestauksen käsikirja. Riskinarvioinniltaan asianmukaisesti toteutettava, kohderyhmän edellytykset huomioon ottava ja tavoitteet tunnistava fyysisen kunnon mittaus on turvallista kaikille työntekijäryhmille. N Engl J Med. Testaustilojen on oltava sellaiset, euä mahdollinen ensiapu voidaan antaa esteettömästi. Tulosten perusteella annettu ammattitaitoinen ohjeistus ja toimintakyvyn systemaattinen seuranta ovat tehokas työkalu työntekijä toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin seurantaan etenkin turvallisuusaloilla. toim. Testin aikaiset hälytysmerkit Testin aikana havainnoidaan tutkittavan olemusta, seurataan koettua rasittuneisuutta esim. Riskiluokitus Riskinarvioinnin perusteella on laadittu riskiluokituksia, joita voi käyttää ohjaamaan omaa toimintaansa (ACSM 2009). Tärkeä on sopia etukäteen hälytysjärjestelmästä. American College of Sports Medicine. Jos verenpainetta mitataan, sykkeen noususta huolimatta tapahtuvaan yläverenpaineen nopeaan laskuun on reagoitava. Kuntotestauksen turvallisuus ja vastuukysymykset. LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-3/2011 55. Helsinki, 2003. Are fixed-rate step tests medically safe for assessing physical fitness. Työterveyslaitos. Työelämän ja muun elämän jatkuva stressi johtaa uupumiseen. Kales, S.N., Soteriades, E.S., Christophi, C.A., Christiani, D.C., 2007 Emergency duties and deaths from heart disease among firefighters in the United States. Tällaisetkin havainnot ovat aihe terveydentilan tarkempaan selvitykseen. Ensiapuvalmius Testihenkilöstön on hallittava ensiapu. HARRI LINDHOLM, LL Erikoislääkäri Työterveyslaitos Sähköposti: harri.lindholm@ttl.fi LÄHTEET ACSM Guidelines for Exercise Testing and Prescription, 8th Ed. Piirainen H, Hirvonen M, Elo A-L, Huuhtanen P, Kandolin 1, Kauppinen K ym: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2003. Niiden yhteydessä voi tulla esiin aiemmin terveen työntekijän uusia oireita tai kuntotesti tulos on muuttunut merkittävästi aiemmasta. Kokenut testaaja reagoi poikkeavaan kalpeuteen, koordinoimattomaan ponnisteluun ja tutkittava vastausten ja reagoinnin muuttumiseen poissaolevaksi. Kohtalaisen riskin asiakkaat ohjataan lääkärintarkastukseen. sillakin riskinarvioinnin on oltava systemaattista (Angerer 2008). Niiden pitäisi kuulua kuntotestauksia tekevien yksiköiden perusvarustukseen. Se on merkki sydämen pumppaustehon heikkenemisestä. Hansen D, Jacobs N, Bex S, D'Haene G, Dendale P, Claes N. Rintakipu, epäsäännölliseltä tuntuva sydämen rytmi, vasernman käden puutuminen ja tunnottomuus voivat olla merkkejä sydämen häiriötilasta. M., Raluca, P, Nowak. Lihaskuntotesut kuormittavat verenkierron lisäksi tukija liikuntaelimistöä eivätkä ne saa pahentaa vammaa tai sairautta. Toistuva testaaminen ja kunto-ohjelman kiihdyttäminen ei ole oikea tapa ratkaista tilannetta. Kallinen M. Philadelphia Lippincott Williams & Wilkins. Angerer, P., Kadlez-Gebhardt, S , Delius. Am J Cardiol 102, 1551-1556. Maksimaalisen suorituskyvyn nopean romahtamisen syy t on selviteltävä. Fyysisessä rasituksessa esiintyvät oireet Fyysisessä rasituksessa ilmenevien oireiden luonne on selvitettävä ennen kuntotestiä. 2007; 356 1207-1215. Ensiapuvalmius suunnitellaan käytettävien testien, testipaikkojen ja asiakaskunnan mukaiseksi. Toisaalta kuntotesiauksissa saatu informaatio voi olla hyvin merkittävä terveydentilan kokonaisarvion tieto. Liikuntatieteellinen Seura, 2007, s. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Fyy sisesti hyväkuntoinenkin voi ajautua pahaan ylirasitustilaan. uudistettu painos. Sykemittarissa voi näkyä äkillinen sykemuutos. Niissä voi tulla esiin kuntotestauksen riskinarvioinnin kannalta keskeisiä asioita. D. On useita esimerkkejä siitä, enä valpas ja asiantunteva kuntotestaajan riskinarviointi, on johtanut terveyttä ja toimintakykyä uhkaavan sairauden tunnistamiseen ajoissa. Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S. 18-39 ja 42-58. Turva-aloilla tehdään säännöllisesti erilaisia terveystarkastuksia. 2008. Suuren riskin asiakkaille voivat tulla kyseeseen toisenlaiset sairauksien diagnostiikka palvelevat suoruuskykytestit tai muut selvitykset
Esimerkiksi lihasten palautumisnopeus vaihtelee eikä täydellistä palautumista välttämättä ehdi tapahtua seuraavaan työpäivään mennessä. suorituskyvylle kuin vastaava työ larnpöviihtyisissä olosuhteissa, erityisesti jos kyseessä on fyysisesti kuormittava työ. Normaaliolosuhteissa saatua testitulosta ei siksi voida suoraan soveltaa työn kuormittavuuden arviointiin kuumatyössä. Fyysisen työn ohella kuuma työympäristö ja siellä mahdollisesti tarvittava suojaava vaatetus ovat fyysistä kuormitusta lisääviä tekijöitä. I hminen on tasalämpöinen eläin ja pyrkii pitämään kehon sisäosiensa lämpötilan vakaana, lepotilassa noin 37 °C tasolla. Fyysinen työ kohottaa lihasten iärnmöntuoton vuoksi kehon sisäosien lämpötilaa. Kuntotestaus Kuumassa työtä tekeville ei ole varsinaisesti kehitetty erillisiä testipattereita vaan kuntotestaus tapahtuu pääsääntöisesti lämpöviihtyisissä olosuhteissa, jolloin myös testin tulos (suorituskyky) vastaa kyseisiä olosuhteita. Teksti: JUHA OKSA Kuuma käy voimille Kuumassa työskentely asettaa kovemmat vaatimukset suorituskyvylle kuin vastaava työ lämpöviihtyisissä olosuhteissa. Lämmönsietotesti Työterveyslaitoksella on kehitetty nk. Viimeistään kun kehon sisäosien lämpötilan kohoaa noin 39 °C tasolle, maksimaalinen suorituskyky heikkenee ja vakiosuuruisen työn aiheuttama kuormittuneisuus kasvaa. Testattava polkee kyseisessä tilanteessa polkupyöräergometrillä vastusta 56 LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-,'J 1201 1. Näin ollen kuumassa työskeruely asettaa kovemmat vaatimukset työntekijän Työ lämmöntuotto Ympäristö lämpötila, tuuli, kosteus Suorituskyky Lämpötasapaino Vaatetus lämmöneristys KUVIO 1. Lämpötasapainoon ja suorituskykyyn kuumassa vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Siinä käytetään normaalia savusukellusvarustusta hengityslaitteistoineen, jotka aiheuttavat kuumakuormaa testaamisen aikana, koska: • lämmönpoistuminen vaikeutuu • testivarustus estää hien haihtumisen • lämmön tuotto (lihastyö) kasvaa painavien ja jäykkien varusteiden vuoksi Edellisten lisäksi suurimpana lämrnöntuottajana ja kuumakuorman lisääjänä toimii itse 5-osioinen raskas tes tira ta. Lähimpänä "kuumakuntotestausta" on niin kutsuttu palomiesten savusukellustestirata. Lyhytkestoisessa altistuksessa kuuman vaikutukset ovat vähäisempiä, mutta pidernpikestoisena se voi merkittävästi heikentää suorituskykyä, lisätä työn aiheuttamaa kuormittuneisuutta, järkyttää lämpötasapainoa ja siten olla myös riskitekijä lämpösairauksille (kuvio 1). lämmönsietotesti, jota voidaan käyttää silloin kun: • on sairastanut vakavan lämpösairauden • arvioidaan kuumatyöhön palaamisen edellytyksiä • seulotaan soveltuvuutta kuumatyöhön Testissä testattava altistetaan lämpöalristuskammiossa 60 minuutin ajaksi 35 °C lämpöön, jossa ilman kosteus on 65 prosenttia. Koska kuumat työskentelyolosuhteet yleensä heikentävät maksimaalista suorituskykyä, sekä lisäävät vakiotyön aiheuttamaa kuorrnittuneisuutta ei lämpöviihtyisissä olosuhteissa saatua testitulosta voida suoraan soveltaa työn kuormittavuuden arviointiin kuumatyössä
1994. Osa 1. Ilmarinen R, Hämäläinen H, Lindholm H. Muuttuja Kertasuoritteinen työ Toistosuoritteinen työ Ranteen koukistusvoima 4 tuntia 22 tuntia Puristusvoima 1 tuntia 2 tuntia Voimantuottonopeus ei mitattu ei palaudu 30 tunnissa Hermostollinen palautuminen ei palaudu 4 tunnissa 2 tuntia Aineenvaihdunnan palautuei palaudu 4 tunnissa 2 tuntia minen Lihasrakenteen palautuminen ei palaudu 4 tunnissa 30 tuntia Subjektiivinen arvio ei kysytty 2 tuntia senttia lihasten maksimaalisesta toimintakapasiteetista, sisältäen myös runsaasti piikkikuormituksia (lihasten kuormittuneisuus yli 70 prosenttia maksimaalisesta toimintakapasiteetista). Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi. Sen sijaan raskaan kuumatyön aiheuttamaa lihaksiston kuormittuneisuutta ja erityisesti siitä palautumista ei ole aiemmin selvitetty. 2009. Palosuojelurahaston loppuraportti. Huoneenlämmössä seurattiin palautumista lihasvoiman, neuraalisen säätelyn, lihasrakerueen ja lihasaineenvaihdunnan osalta kertasuoritteisessa työssä neljään tuntiin ja toistosuoritteisessa työssä 30 tuntiin saakka. Kertaja toistosuoritteisesta työstä palautumisajat eri muuttujilla arvioituna (Oksa ym. 2009). Testin tulos arvioidaan pääsääntöisesti syvälämpötilavasteiden perusteella taulukon 1 mukaisesti (lisätietoja, Ilmarinen ym. 2007). Tuloksien pohjalta suositeltiin, että raskaan kuumassa tehdyn työrupeaman jälkeen palautumisaikaa pitäisi olla kahdesta neljään tuntia ennen seuraavaa raskasta työvaihetta. Muista muuttujista nopeimmin palautui maksimaalinen puristusvoima kertasuoritteisen työn jälkeen ja hitaimmin lihasrakenne toistosuoritteisen työn jälkeen. Testin aikana saa vettä juoda haluamansa määrän mutta kuitenkin pitää juoda vähintään kuusi desilitraa. 2009). Lämmönsietokyvyn arviointi syvälämpötilavasteiden perusteella. Kertasuoritteinen työ kesti 20 minuuttia ja toistosuoritteinen työ 3 x 15 minuuttia, jossa työrupeamien välissä oli kymmenen minuutin tauko. UIKOOA& TIEDE48 • 2-,"l/2011 57. TAULUKKO 1. Syvälämpötila testin Lämmönsietokyky lopussa (°Cl < 38,4 normaali hyvä 38,5-----39,0 heikentynyt kuormituksissa, lämpösairastumisriski > 39,0 huono vastaan, joka vastaa 40 prosenttia hänen yksilöllisesti mitatusta maksimaalisesta hapenottokyvystään. 2007. Loppuraportti. Job demands ans assessment of the physical work capacity of fire fighters. JUHA OKSA, dosentti Vanhempi tutkija Työterveyslaitos Sähköposti: juha.oksa@ttl.fi LÄHTEET Lusa S. Lämpökuormittuminen ja altistuminen UVsäteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystysja kattotöissä. Lihastoimintojen eri osa-alueet palautuvat eriaikaisesti, vaihdellen 1-30 tunnin välillä mitatusta muuttujasta riippuen (taulukko 2). Studies in Sport, Physical Education and Health, 33, University of Jyväskylä. Työ tehtiin 35 °C lämpötilassa. Toistosuoritteisen työn jälkeen voimantuottonopeus ei palautunut 30 tunnissa. Eniten kuormittui kyynärvarren lihaksisto. Työterveyslaitos Helsinki 2007:11. Kuumatyön kuormittavuus ja kuormituksesta palautuminen Kuumatyön aiheuttamaa kuormittuneisuutta on tutkittu jonkin verran muun muassa palomiesten hengitysja verenkiertoelimistön kuorrnittuneisuus työssä voi olla erittäin korkea (Lusa 1994). Kahden tutkimuksen sarjassa selvitettiin kahdeksan eri lihaksen kuormittuneisuutta raskaan kuumatyön kertaja toistosuoritteisen työrupeaman aikana ja työstä palauturnisnopeutta (Oksa ym. Oksa J, Rissanen S, Mäkinen T, Takatalo K, Hyrkäs H, Lusa S, Lindholm H, Rintamäki H. Tulokset osoittivat, että lihasten palautumisnopeus vaihtelee riippuen tutkittavasta muuttujasta ja että täydellinen palautuminen ei välttämättä ehdi tapahtua seuraavaan työpäivään mennessä. Palautumista seurattiin ranteen koukistajaja ojentajalihaksista kyynärvarresta. Testin aikana mitataan syvälämpötilaa peräsuolesta, sykintätaajuutta, sykevälivaihtelua, sydänsähkökäyrää ja verenpainetta. Erityistapauksissa voidaan käyttää myös muita mitattuja vasteita tuloksen arviointiin. Lihaksiston keskimääräinen kuormittuneisuus työn aikana oli korkea vaihdellen välillä 14-25 proTAULUKKO 2
• Heikkenee kasautuvasti suhteessa unen lyhenemiseen eli univelkaan. Sopeutumisnopeus on parhaimmillaan yhdestä kahteen tuntia vuorokaudessa. Hyväkuntoinen henkilö pärjää myös vuorotyössä paremmin kuin huonokuntoinen juuri parantuneen nukkumisen ansiosta. Valveen pitkittyessä vireys vääjäämättä huononee. Jos vuorokausirytmi on epäsäännöllinen, rytmien epätasapainosta seuraa muun muassa unija vireyshäiriöitä. Elimistö toimii kuitenkin yhtenäisessä tahdissa, jota säätelee aivojen suprakiasmaattinen tumake. Unen puutteessa aivojen etuotsalohkoissa ei ehdi tapahtua riittävää palautumista. Kasautuva, krooninen väsymys ilmenee, jos riittämätön palautuminen on ollut toistuvaa. Teksti: TARJA HAKO LA UNIVAJE VÄIJYY VUOROTYÖSSÄ: Hyväkuntoinen pärjää . • Heikkenee työskentelyajan jatkuessa. Valvomisen aikana uneliaisuus ja nukahtamistaipumus lisääntyvät, työmotivaatio heikkenee, ärtyisyys, alavireys ja taipumus mielialan vaihdoksiin lisääntyy, visuaalinen tarkkaavaisuus, käden ja silmän yhteistyö, matemaattiset ja kielelliset taidot heikkenevät, toiminnan ohjaus, looginen päättelykyky ja luovuus/ innovatiivisuus heikkenevät, riskinotto, tapaturmat ja onnettomuudet lisääntyvät sekä muisti ja oppimiskyky heikkenee. Univaje heikentää harkintakykyä ja lisää riskinottoa Pitkään valvomiseen ja yöaikaan liittyvä väsymys ilmenee vaikeutena pysyä valveilla. Biologisista syistä johtuen monilla ihmisillä on vaikeuksia sopeutua esimerkiksi yötyöhön. Yövuoron jälkeen päivällä nukuttu uni jää lyhyeksi ja huonolaatuiseksi, mikä heikentää jaksamista erityisesti vanhemmilla työntekijöillä. Näin on käy erityisesti silloin, kun työtehtävä kestää pitkään. Univaje vaikuttaa esimerkiksi harkintakykyyn ja riskinottoon. Unen puute vaikuttaa siksi myös niin sanottuihin korkeampiin aivotoimintoihin, joita tarvitaan uusissa ja monimutkaisissa työtilanteissa. Vireystila vaihtelee unen ja valveen välillä. Vuorokausirytmien säätelyn joustavuus melko vähäinen. Ihminen on kuitenkin kehitysopillisesti päiväaktiivinen laji ja sopeutuminen vuorokausirytmien muutokseen on rajallista. Unen pituuteen vaikuttavat vuorokaudenaika, edeltävän valvotun ajan pituus ja palautumisen onnistuminen unen aikana. Heikkenemistahtiin vaikuttaa työn vaativuus. Kaikissa soluissa on omat kellogeeninsä ja oma rytminsä. Väsymyksen riski on suurin yöllä, kun vireystila on alhaisimmillaan. paremmin Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia unen määrään ja laatuun. Toimintakyvyn elpyminen, erityisesti kognitiivisten eli aivojen tiedonkäsittelytoimintojen palautuminen, edellyttää riittävän pitkää ja laadukasta nukkumista. Väsymykseen puolestaan liittyy sekä turvallisuusettä terveysriskejä. Välitön, akuutti väsymys ilmenee, jos aikaa riittävään lepoon ja palautumiseen edeltävästä työstä ei ole ollut. Tärkein hankaliin työaikoihin sopeutumiseen vaikuttava yksilöllinen tekijä on henkilön ikä. Väsymyksen hallinnassa on otettava huomioon monia tekijöitä, jotka yhdessä vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyky: • Vaihtelee vuorokauden ajan mukaan elimistön sisäisen, biologisen kellon tahdissa. Kun vuorokausi rytmi on säännöllinen, elimistön yli sata fysiologista rytmiä ovat sopusoinnussa keskenään. Sosiaalinen aika on tärkeä ihmisen vuorokausirytmien tahdistaja. Palautuminen työviikon kestoisesta univajeesta vaa58 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Tähän liittyy myös suoritustason heikkeneminen. Myös esimerkiksi työviikon aikana kerääntyvä univaje vaikuttaa suoriutumiseen: vähän (4-5 tuntia yössä) nukkuvien suoriutuminen heikkenee verrattuna normaalisti (7-8 tuntia yössä) nukkuviin. Se on usein niin voimakasta, että henkilöllä on vaikeuksia toimia tehtävän edellyttämällä vaatimustasolla. Unen määrä ja rakenne muuttuvat muun muassa ikääntymisen myötä. • Heikkenee yhtäjaksoisen valvomisajan ajan myötä. K aikilla eliöillä lepoja aktiivisuusjaksot vaihtelevat vuorokauden ajan mukaan
Sillä saadaan tietoa unen kestosta ja yhtäjaksoisuudesta. Koska iltavirkkujen ihmisten nukkumisaika ajoittuu tyypillisesti vasta puolen yön jälkeen, he nukkuvat vähemmän kuin aamuvirkut ja ovat siksi uneliaampia tavalliseenkin aikaan alkavassa aamuvuorossa. Väsymyseroja yövuorossa naisten ja miesten välillä ei ole osoitettu. Arkielämässä unta ja vireyttä voidaan karkeasti unipäiväkirjalla. Mikä lopulta voimakkaimmin määrittää kyvyn sietää univajetta, ei vielä tiedetä. Yövuorossa suuremman työtapaturmariskin syy voi olla muukin kuin väsymys työssä. Koska hikiliikunnalla on väsyttävä vaikutus, ei sitä yleensä suositella juuri ennen yövuoroa, joka jo itsessään on väsyttävä. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011 59. Ikääntymisen myötä asteittain heikkenevät niin fysiologiaan, vuorokausirytmeihin kuin uneen liittyvät säätelyjärjestelmät. Valvomisen tai univajeen vaikutukset näkyvät elimistön aineenvaihdunnan muutoksina eri hormoneissa. Toimihenkilöillä väsymys näkyy todennäköisemmin henkisenä kuormituksena. Tutkimusten perusteella naiset tunnistavat paremmin yövuoron aikaisen väsymyksensä kuin miehet. Kysymys saattaa olla yksilöllisistä eroista adenosiiniksi nimetyn aineen metaboliassa pitkittyneen valvomisen aikana. Työaikakuormituksen hallinta esimerkiksi työvuorosuunnittelulla tukee ikääntyvän työntekijän työssä jaksamista. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus, ammatti ja tulotaso ovat vahvasti yhteydessä toimialaan (työntekijä/toimihenkilö), työjärjestelyihin, sivutöihin ja ylitöihin. Sisäisiä tekijöitä ovat perintötekijät, sukupuoli, ikä, ravitsemus, kehon koostumus, henkinen ja fyysinen suorituskyky, elimistön vuorokausirytmien voimakkuus ja kesto, aamu-iltaryyppisyys, elimistön vuorokaudenaika suhteessa työskeruelyaikaan, vuorokausirytmien epätasapaino, persoonallisuuden piirteet, unen tarve verrattuna nukuttuun unen määrään, uni velka, ja henkinen ja ruumiillinen terveys. Esimerkiksi ruokahalua säätelevien hormonien eritys muuttuu energiaa varastoivaksi, mikä vaikeuttaa painonhallintaa. lkämuuttujaa tärkeämpi väsymyksen hallinnan kannalta onkin työkyvyn näkökulma. Yksilöllisiä ominaisuuksia ovat ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, perhetilanne, persoonallisuus ja aamu-iltatyyppisyys. käyttäytymisessä tai subjektiivisina tuntemuksina. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia unen määrään ja laatuun. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että yksilöiden ikääntymistahti on erilainen, samoin kuin terveyden muuttuminen iän myötä. Kyse voi olla osaamisen puutteesta, huonosta johtamisesta tai työn ulkopuolisen elämän vaatimuksista. • Laboratorio-oloissa vireyttä voi mitata esimerkiksi nukahtamisviivetestillä. Havaintolipsahdukset lisääntyvät väsymyksen myötä. joka on esimerkiksi ranteessa pidettävä liikeanturi. Aamuvai iltavirkkuus ja elintavat heijastuvat vireyteen Pitkä työmatka ja aamuvuoron aikainen alkaminen lyhentävät edeltävää unta ja lisäävät päiväaikaista väsymystä. Vireystilan mittaaminen käytännön työtilanteissa perustuu pääosin subjektiivisiin arvioihin. Liikunnan yhdistäminen vaihteleviin työaikoihin ei aina suju helposti. Vireyttä voidaan mitata • Väsymyksen vaikutuksia voidaan mitata muutoksina aivojen toiminnassa. Yksilöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä väsymyksen syntymiseen, tunnistamiseen, sietoon ja mukautumiseen. Tutkimustulosten perusteella kronologisen iän ja väsymyksen välillä näyttäisi olevan suora yhteys. Työntekijöillä väsymys liittyy todennäköisemmin pitkiin työaikoihin ja ylitöihin sekä fyysiseen kuormitukseen. Väsymyksen tunnistaminen ja sieto on yksilöllistä Väsymyksen syntyyn ja/tai yksilön väsymyksen tunnistamiseen ja reagoimiseen vaikuttavat perityt ominaisuudet ja terveys sekä ympäristötekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat työjärjestelyt, työmatka-ajat ja -tavat, fyysinen ja kognitiivinen suoriutuminen työn alkaessa, työvuoron alkamisaika ja kesto, fyysinen ja henkinen kuormitus työpäivän ja työviikon aikana, motivaatio, työsuhteen pysyvyys, ammatti, osaaminen, työn hallinta, vaikutusmahdollisuudet, palkitsevuus ja yksitoikkoisuus. Jos iltavirkuilla on mahdollisuus työajan puolesta nukkua pitempään aamulla tai jopa puoleen päivään, he ovat virkeitä pitkälle iltaan. Tällöin nukkumisen epäsäännöllisyys ja vireyden muutokset voidaan tehdä näkyviksi. Terveellisten elintapojen yhdistäminen vaihteleviin työvuoroihin on usein haastavaa. • Unen määrää ja laatua voidaan mitata aktigrafilla. Samoin hereilläoloajan kesto, unen määrä ja laatu, nokoset, palautumisajan kesto työpäivien välillä, psykososiaaliset tekijät, perhetilanne, ruokailuajat ja ravinto, työympåristötekijät (lämpötila, melu, kemikaalit), lääkitys ja alkoholin tai huumaavien aineiden käyttö. • Psykomotorista suorituskykyä voidaan mitata esimerkiksi reaktioaikatestillä. tii vähintään kaksi hyvin nukuttua yöunta. Aamuvirkut ihmiset puolestaan heräävät ja ovat virkeitä aamuisin, mutta väsyvät jo alkuillasta. Hyväkuntoinen henkilö pärjää vuorotyössä paremmin kuin huonokuntoinen juuri parantuneen nukkumisen ansiosta. • Väsymyksen seuraaminen objektiivisesti esimerkiksi silmänliiketai aivosähkömuutoksina edellyttää teknisesti vaativampia menetelmiä ja mitattujen tulosten tulkinta usein syvällistäkin perehtymistä näihin menetelmiin
Gander P, Hartley L, Powell D, Cabon P, Hitchcock E, Mills A, Popkin S (2011) Fanque risk management: Organizational factors at the regulatory and industry/company level. Työn yksitoikkoisuus väsyttää [ysiologisesu yhtä paljon kuin yhden yöunen jääminen lyhyeksi. Härmä M, Sallinen M (2004) Hyvä uni hyvä työ. Kattava väsymyksen hallinta pitää sisällään toimintasuunnitelmat sen todennäköisyyden pienentämiseksi, että henkilöt ovat väsyneenä töissä (esimerkiksi työvuorosuunnittelun keinoin) ja toimintasuunnitelmat sen uhan lieventämiseksi, mikä aiheutuu väsyneiden työntekijöiden kasvaneesta riskistä vi rhesuori tuksi in (korjaavat toimenpiteet). Näistä valtaosa kohdistuu tukija liikuntaelimistöön (Sahi & Korpela 2002; Pihlajamäki 2011). Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista vaivoja oli useampia. Uneen vaikuttavat myös lämpö (kylpy, saunominen), valo ja ihmissuhteet. Kotimaisissa tutkimuksissa varusmiespalveluksen keskeytymisen on havaittu 60 LIIKUNTA& TIEDE48•2-3i2011. Duodecim 124, 246-253. Mielenterveydellisten syiden Jälkeen tukija liikuntaelimistön vaivat (TULE-vaivat) ovat toiseksi yleisin syy varusmiespalvelukseen keskeytymiseen Suomen Puolustusvoimissa. TARJA HAKOLA, FM erityisasiantuntija Työterveyslaitos Sähköposti: tarja.hakola@ttl.fi Lisälieloa: hup:!lwww.ttl.fi!tyoailw KIRJALLISUUTTA Di Milia L, Smolensky MH, Costa G, Howarth HD, Ohayon MM, Philip P ( ym 2011) Demographic factors. Lisäksi noin 400 varusmiestä keskeyttää palveluksensa vuosittain vamman vuoksi. Neuvonnalla ja vammoja ehkäisevällä harjoittelulla vaivoja voidaan ehkäistä hyvin tuloksin. K eskimäärin 700-900 nuorta miestä keskeyttää varusmiespalveluksen vuosittain tukija liikuntaelimistön sairauksien takia (Pihlajamäki 2011). Tavoitteena on vähentää väsymyksen aiheuttamaa työntekijän vireyden ja toimintakyvyn heikentymisen haittaa mahdollisimman hyvin työn luonteelle sopivalla tavalla. Työterveyslaitos. Samoin ravinnon laadulla on merkitystä, myös painonhallinnan näkökulmasta. Porkka-Heiskanen T, Stenberg D (2008) Unen kemia. 2006; Pihlajamäki 2011). Puolen vuoden asepalveluksen aikana noin 70 prosenttia varusmiehistä haki varuskunnan terveysasemalta apua tukija liikuntaelinvaivaan. Väsymyksen hallinta on työympäristön suunnittelua ja ratkaisuja. Varusmiespalveluksen aikaisilla TULE-vaivoilla on kansanterveydellistä merkitystä, sillä 75 prosenttia nuorista miehistä ja pieni osa naisistakin suorittaa varusmiespalveluksen (Mattila ym. Oleellista on syödä kevyesti erityisesti väsyttävien työvuorojen yhteydessä. Accident Analysis and Prevention 43, 573-590 Härmä M, Kandolin 1, Sallinen M, Laitinen J, Hakola T (2009) Hyvinvointia vuorotyöhön. Teksti: HENRI TAANILA, JAANA SUNI, JARI PARKKARI Huono kunto, lihavuus sekä aiemmatTULE-vaivat ennustavat tukija liikuntaelinvaivojen ilmaantumista varusmiespalveluksen aikana. Työterveyslaitos. Työntekijän opas vuorotyön hallintaan. 2004). TULE-vaivojen määrä varusmiespalveluksen keskeytymisen syynä nelinkertaistui vuosien 1998-2009 välisenä aikana (Sahi & Korpela 2002; Mäntysaari 2011). fatigue, and driving accidents: An examination of the published literature. Suunnitellun varusmiespalvelu ksen keskeytyminen terveydel I isistä syistä ja asepalvelukseen uudelleen astuminen tauon jälkeen vaikeuttaa usein opiskelutai ammattiuraansa aloittelevan nuoren etenemistä opintotai työurallaan (Pihlajamäki 2011). Tehtävien vaihtelu on yksi tapa väsymyksen hallintaan. Turvallisuuden näkökulmasta tahaton nukahtaminen työssä on vaarallista. Selkävaivat ja erilaiset TULE-vammat ovat, infektioiden ohella, myös yleisin syy palveluksesta poissaoloihin (Taanila ym. Toinen keino on esimerkiksi yövuoron aikaiset nokoset, jotka parantavat valppautta yövuoron lopussa. Toimivat ja terveet työajat (2007) Työryhmä T Hakola, C Hublin, M Härmä, 1 Kandolin, J Laitinen, M Sallinen. Ruokailun sopivalla ajoituksella voidaan vaikuttaa myös vireyteen. Accident Analysis and Prevention 43, 516-532. Vakavat TULE-vammat vaativat pitkän toipumisajan, jolloin TULE-vammojen aiheuttama sairastavuus on moninkertainen infektioihin verrattuna Qones & Knapik 1999; Knapik ym. Yhteiskunnalle varusmiespalveluksen keskeytyminen aiheuttaa suorien resurssikustannuksien lisäksi epäsuoria kustannuksia. 2010). Yksitoikkoinen työ väsyttää fysiologisesti Vireyteen vaikuttaa myös työtehtävän laatu. Nokostauko on suositeltava keino vähentää univajetta ja väsymystä yövuorossa. Työterveyslaitos
1999; Kaufman ym. 2005; Appelqvist-Schmidlechner ym. 2004; Finestone & Milgrom 2008; Bullock ym. Lisäksi selvitettiin TULE-vaivojen ilmaantuvuus, anatominen sijainti, vakavuus sekä TULE-vaivoihin tyypillisesti Johtaneet tilanteet. Palkkaja asevelvollisuusarrneijoiden välillä on suuria eroja palvelukseen astuvien iän, koulutustaustan, fyysisen kunnon ja motivaation sekä koulutuksen sisällön suhteen, joten arnrnattiarmeijoiden tuloksia ei voida yleistää sellaisenaan Suomen Puolustusvoimiin (Taanila ym. Tässä ensimmäisessä osassa päätavoitteena oli selvittää yksilötason riskitekijät TULE-vaivojen ilmaantumiselle asepalveluksen aikana. 2001a), naissukupuoli (Knapik ym. Kahta peräkkäistä saapumiserää seurattiin kuuden kuukauden apn varusmiespalveluksen ensimmäisestä päivästä lähtien riippumatta siitä suorittiko varusmies miehistö-, erikoistaijohtajakoulutuksen. 1994; Altarac ym. 2004). Aiemmat TULE-vaivat ja vammat, liian kuormittava fyysinen harjoitusohjelma ja korkeat juoksurnäärät (Almeida ym. Huono kestävyyskunto vahvin riskitekijä Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimuksen (VASTE) ensimmäinen osa toteutettiin Porin Prikaatissa Säkylässä 12 kuukauden mittaisena kohorttitutkimuksena vuosina 2006-2007. Huono kunto ennustaa tukija liikuntaelinvaivoja varusmiespalveluksessa olevan yhteydessä nuorten miesten syrjäytymiseen (Multimäki ym. 2001a) sekä huono fyysinen kunto ja alhainen fyysinen aktiivisuus ennen asepalveluksen alkua (jones ym. 2007), biomekaanisei tekijät kuten jalan rakenne ja kehon liikkuvuus (jones & Knapik 1999; Knapik ym. 2001a) ovat yhteydessä kasvaneeseen TULE-vaivaja varnmariskiin palveluksen aikana. 2000; Jones ym. 2010) Tutkimustieto TULE-vaivojen etiologiasta ja riskitekijöistä asevelvollisuusarmeijoissa on puutteellista, sillä tutkimus on keskittynyt ammattiarmeijoihin ja erityisesti Yhdysvaltoihin (lones & Knapik 1999; Knapik ym. 1993; Heir & Eide 1997; Pope ym. 2010) Tutkimustieto TULE-vaivojen riskitekijöistä on puutteellista Aiemmat armeijaymparistössä toteutetut tutkimukset ovat tuoneet esiin TULE-vaivojen syntyyn yhteydessä olevia yksilöja ryhmätason riskitekijöitä. 2000; Knapik ym. 2002; Knapik ym. Vahvin riskitekijä oli huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 61. Toisaalta esimerkiksi ylipainon, iän ja lihasvoiman yhteydestä TULE-vaivoihin ei ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä (Taanila ym. VASTE-tutkimuksessa nuorten miesten huono kunto, suuri painoindeksi ja vyötärolihavuus, heikko koulumenestys, sekä aiemmat TULE -vaivat ennustivat tukija liikuntaelinvaivojen ilmaantumista varusmiespalveluksen aikana. 2010). Tutkimusjoukon muodostivat noin 950 varusrniestä, jotka kuuluivat pioneeri-, viesti-, panssarintorjuntaja kranaatinheitinkomppanioihin ja antoivat suostumuksensa osallistumisesta. 2001a; Mattila ym. 2000; Knapik ym. 2010), tupakointi (Reynolds ym. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Sotilaslåäkeueteen keskus, Pääesikunta, Porin Prikaati ja UKK-instituutti
Raskaiden kuormien pitkäkestoinen kantaminen altistaa etenkin vartalonlihaskestävyydeltä huonokuntoisimmat varusmiehet TULE-vaivoille, mikä selittä62 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Varusmiehistä joka neljännelle ilmaantui terveysasemakäyntiä vaativa alaselkävaiva kuuden kuukauden seurannan aikana. Puolen vuoden asepalveluksen aikana noin 70 prosenttia varusmiehistä haki varuskunnan terveysasemalta apua tukija liikuntaelinvaivaan. Kaikista TULE-vaivoista 70 prosenttia oli rasitusperäisiä ja 30 prosenttia äkillisiä, mikä kuvastanee fyysiseen rasitukseen tottumattoman kehon reagointia lisääntyneeseen kuormitukseen erityisesti palveluksen alkutaipaleella. 2006) tutkimukset ovat osoittaneet, että palvelukseen astuvien nuorten miesten aerobinen kunto 12-minuutinjuoksutestillä mitattuna on romahtanut huolestuttavasti erityisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 2006; Santtila 2011). Varusmiesten TULE-vaivoista kaksi kolmasosaa kohdistuu alaraajoihin, joten ei ole yllätys, että huono tulos vauhdittoman pituushypyn ja aerobisen kunnon yhdistelmässä on vahvasti yhteydessä TULE-vaivoihin. Valmentautumisella lisää kestävyyttä ja voimaa jalkojen lihaksiin Varusmiesten TULE-vaivoja voitaisiin todennäköisesti vähentää parantamalla varusmiesten kestävyyskuntoa, alaraajojen lihasvoimaa ja vartalonlihasten kestävyyttä jo ennen asepalveluksen alkua. 2008). Vauhditon pituushyppy mittaa erityisesti alaraajojen ojentajien lihasvoimaa p motorista taitoa. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksessa tämä on pyritty huomioimaan, mutta silti erityisesti palveluksen ensimmäiset viikot näyttävät olevan fyysisesti liian kuormittavia suurelle osalle varusmiehistä (Sahi & Korpela 2002; Taanila ym. 2004; Auvinen ym. Lähes kolmanneksella palvelukseen astuvista varusmiehistä on nykyisin huono lihaskunto, jolloin 25-65 kilon lisåkuorrnan kanssa liikkuminen kenttäolosuhteissa aiheuttaa selkeitä ongelmia (Santtila ym. (co-impairment) vauhdittamassa pituushypyssä tai punnerrustai selk älih astestissä (taulukko 1). Lisäksi nuorten miesten nykyistä parempi painon hallinnan ohjaus tehostaisi intervention vaikutusmahdollisuuksia. Vähintään hyvän lihaskunnon omaavia varusmiehiä on nykyään lähes 50 prosenttia palvelukseen astuvista ja heidän osuutensa on viime vuosina jopa kasvanut, mutta ongelmaksi on muodostunut samaan aikaan suurentunut huonon lihaskunnon omaavien joukko. Tutkimustulosten perusteella hyvä tulos (~ 2600 m) 12 minuutin juoksutestissä on suotava harjoitusohjelman tavoite ennen asepalvelukseen astumista. 2010). 2000; Bullock ym. Asteittainen fyysisen aktiivisuuden lisääminen näyttäisi olevan turvallisin tapa lisätä liikuntaa (Kaufman ym. Lähes kolmasosa varusmiehistä kävi varuskunnan terveysasemalla vähintään kuusi kertaa TULE-vaivojen vuoksi palveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Lisäksi riittämätön kehonpainoon suhteutettu lihasvoima Puolustusvoimien lihaskuntotesteillä mitattuna (taulukko 1) rajoittaa fyysistä toimintakykyä sotilastehtävissä. Huonon aerobisen kunnon yhdistyminen huonoon lihaskuntoon (co-impairment) oli TULE-vaivojen vahvin riskitekijä VASTE-tutkimuksessa (Taanila ym. Matti Santtilan (Santtila ym. Nykyisin yli viidennes palveluksen aloittavista varusmiehistä saa huonon tuloksen(< 2200 m) 12-minuutin juoksutestissä ja tällöin aerobisen suorituskyvyn minimivaatimukset sotilastehtäviin eivät täyty (Santtila 2011). 2010). Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista TULE-vaivoja oli enemmän kuin yksi. Kaikista TULE-vaivoista kaksi kolmasosaa kohdistui alaraajoihin. TULE-vaivojen riskitekijöistä tiedetään VASTE-tutkimuksen perusteella, että: • Huono kestävyyskunto 12-minuutin juoksutestissä lisäsi TULEvaivojen riskiä asteittaisesti eli mitä huonompi kunto sitä suurempi alttius TULE-vaivojen ilmaantumiselle • Huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon (coimpairment) vauhdittamassa pituushypyssä tai punnerrustai selkälihastestissä HR 2,9 (95 % LV 1,9-4,6) oli vahva TULE-vaivojen riskitekijä • Vyötärölihavuus (>102 cm), HR 1,7 (95 % LV 1,3-2,2) ja suuri painoindeksi olivat itsenäisiä riskitekijöitä (BMl>30), HR 1,8 (95 % LV 1,3-2,4) • Aikaisemmat tukija liikuntaelinoireet olivat yhteydessä vaivoihin varusmiespalveluksen aikana, HR 1, 7 (95 % LV 1,3-2, 1) • Huono koulumenestys (koulutusaste ja arvosanat yhdistettyinä) oli vahvin sosioekonominen riskitekijä HR 2.0 (95% LV 1,3-3,0) • Lisäksi urheiluseuraan kuulumattomuus HR 2,9 (95% LV 1,4-5,8) ja tupakointi HR 1,5 (95% LV 1,0-2, 1) olivat yhteydessä pitkäkestoiseen TULE-vaivaan (2: kymmenen päivää poissaoloa palveluksesta) Selkävaivoista yli 80 prosenttia oli rasitusperäisiä, joissa äkillinen venähdys tai yksittäinen nostotilanne ei selittänyt selkävaivan alkuperää. 2010). Anatomiselta sijainniltaan TULE-vaivat kohdistuivat useimmiten polveen (21 %), selkään (19 %), nilkkaan (12 %) ja jalkaterään (12 %). Siirtyminen intensiiviseen fyysiseen harjoitusohjelmaan varusmiespalvelusta tai kilpaurheilutoimintaa aloitettaessa lisää loukkaantumisen riskiä (Parkkari ym
Tulokset ovat vakioituja *. Tilastollisesti merkitsevät löydökset on lihavoitu. 1) Huono I< 22) 165 (75; 32) 1,010.7-1,3) 1,0 (0,6-1,8) Selkälihas -testi Kiitettävä I::>: 60) 427 (65; 18) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) (toistot per 60 sekuntia) Hyvä I::>: 501 188 (66; 20) 1,0 (0,8-1,3) 0,9 (0,6-1 .41 Tyydytävä 1::>: 40) 193173; 21) 1,1 (0,9-1.4) 0,8 (0,5-1,3) Huono I< 40) 89 (82; 31) 1,5 (1,1-2,0) 1.210.7-2.0) Varusmiehen kuntoindeksi 1 Kiitettävä I::>: 21.00) 37 (57; 5) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) Hyvä (1700-20 99) 254165; 15) 0,910-6-1.4) 1, 1 (0,3-3.7) Tyydyttävä (1300-16 99) 392 (69; 21) 1.0 10.6-1.61 1,2 (0,3-4, 1) Huono I< 1300) 184 (76; 28) 1,210.7-2.0I 1,6 I0.4-5,8) Cooperja vauhditon Kiitettävä 2 72 (57; 8) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) pituushyppytestin yhdistelmä Hyvä 3 320 (65; 18) 1,1 (0,8-1,6) 1,5 (0,6-3,3) Tyydyttävä 4 370 (72; 20) 1,5 (1,0-2,1) 1,810.8-4, 1) Huono 5 105 (77; 34) 1,6 ( 1,0-2,6) 3,0 (1,2-7,8) Cooperja punnerrustestin Kiitettävä 2 135(64; 13) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) yhdistelmä Hyvä 3 361 (67; 17) 1.1 (0,8-1.4) 1,310.7-2.4) Tyydyttävä 4 336170; 23) 1,010.7-1.4) 1.410.7-2,8) Huono 5 91 (82; 36) 1,8 ( 1,2-2,8) 2,811,2-6,2) Cooperja selkälihastestin Kiitettävä 2 171 (60; 12) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) yhdistelmä Hyvä 3 437 (68; 20) 1,3 (1,0-1.7) 1.7 (1,0-3,0) Tyydyttävä 4 272174; 22) 1.4 (1,0-1,9) 1,5 (0.8-2,8) Huono 5 43 (91; 42) 2,9 (1,9-4,6) 2.7 (1,2-5,9) * Vakioitu iän, komppanian, tupakoinnin. pituuden, kestävyysliikunnan harrastamisen, koululiikunnan arvosanan, itsearvioidun fyysisen kunnon. Kuntotesti Kuntoluokka Lukumäärä TULE-vaivan vakioitu Yli 10 päivää kestävän (% TULE-vaivan takia vaarasuhde * TULE-vaivan vakioitu vaahoidettu terveysasemalla; (n=652) rasuhde * % yli 10 vrk kestä nyt TU(n=194) LE-vaiva) Cooperin testi Kiitettävä I::>: 3000 m) 32 (69; 13) } 1 (vertailutaso) } 1 (vertailutaso) (12-minuutin juoksutesti) Hyvä I::>: 2600 ml 207 (61, 13) Tyydyttävä 1::>: 2200 ml 407 (69; 20) 1,210,9-1,5) 1,6 (1,0-2.7) Huono I< 2200 m) 227 (76; 28) 1,6 (1,2-2,2) 2,511 .4-4,5) Vauhditon pituushyppy Kiitettävä I::>: 2.40 m) 138 (61; 14) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) (2 yritystä, parempi tulos) Hyvä I::>: 2.20 m) 245170; 19) 1,2 10,9-1,6) 1,110,6-1,9) Tyydyttävä I::>: 2,00 ml 297 (69; 20) 1,2 (0,9-1,6) 1,0 (0,6-1,8) Huono I< 2,00 ml 217 (73; 28) 1.4(1,0-1,9) 1.410.7-2,6) Punnerrus -testi Kiitettävä I::>: 38) 273 (70; 17) 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso) (toistot per 60 sekuntia) Hyvä I::>: 301 208 (63; 16) 0,810.7-1,1) 0.7 10.4-1, 1) Tyydyttävä 1::>: 22) 252 (68; 21) 0,810.6-1,0) 0.7 I0.4-1. 3 Kiitettävä tulos lihaskuntotestissä ja tyydyttävä/ huono Cooperin testissä; Kiitettävä Cooperin testissä ja hyvä/ tyydyttävä/ huono tulos lihaskuntotestissä; Hyvä tulos Cooperin testissä ja hyvä/ tyydyttävä lihaskuntotestissä; Tyydyttävä Cooperin testissä ja hyvä tulos lihaskuntotestissä. kilpaurheilun harrastamisen, urheiluseuraan kuulumisen ja fyysisen viikoittaisen aktiivisuuden 3 kuukauden ajalta ennen asepalveluksen alkua suhteen. 4 Huonommat tulokset kuin yllä (kohta 3) pois lukien huono tulos molemmissa testeissä. humalahakuisen juomisen, palveluksen alun fyysisen terveydentilan (liikuntavammat edeltävän kuukauden aikana, pysyvä haitta aiemman TULE-vamman vuoksi, TULE-oireet edeltävän kuukauden aikana, krooninen sairaus), koulumenestyksen (koulutustaso ja arvosanat yhdistettynä). isän ammattiryhmän, mielipiteen varusmieheltä vaadittavan fyysisen kunnon, asuinpaikan koon, itsearvioidun terveystilanteen, vyötärönympärysmitan. 1 Varusmiehen kuntoindeksi = (12-min juoksutestin tulos (ml+ 100 x lihaskuntotestien pisteet)/ 200. Tukija liikuntaelinvaivojen ilmaantumisen vaarasuhteet (HR-arvot) 6 kuukauden varusmiespalveluksen aikana lähtötilanteen kuntotestien tulosten mukaan (n=944). LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2--3 /2011 63. 2 Kiitettävä/ Hyvä tulos Cooperin testissä ja kiitettävä tulos lihaskuntotestissä. 5 Huono tulos molemmissa testeissä. TAULUKKO 1
nee huonon selkälihastai punnerrustestituloksen Ja huonon aerobisen kunnon yhdistelmän vahvan yhteyden TULE-vaivoihin (taulukko 1). Se havainto, että fyysisesti huonossa kunnossa ja liikunnallisesti ehkä myös taitamattomat nuoret hyötyvät kevyestä alkuläm mittelyharjoittelusta muita enemmän on uusi. 64 LIIKUNTA 8 TIEDE 48•2-312011. HENRI TAANILA, LK Väitöskirjatutkija Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähköposti: henri.taanila@uta.fi JAANA SUNI, TtT terveydenedistämisen dosentti Tutkimuspäällikkö UKK-instituutti Sähköposti: jaana.h.suni@uta.fi JARI PARKKARI, LT, kansanterveystieteen dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi Tuhija liihunlaelinvaivojen rishileliijöilä häsillelevä alhuperäisluthimus löytyy internetistä vapaasti saalavilla olevana Jwlwversiona osoilteesta: http://www. BMC Musculosheletal Disorc/ers 2010, 11 (1) 146 Varusmiehistä joka neljännelle ilmaantui terveysasemakäyntiä vaativa alaselkävaiva kuuden kuukauden seurannan aikana. 2006). Lähes kolmanneksella palvelukseen astuvista varusmiehistä on nykyisin huono lihaskunto. Näiden tulosten osalta tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu. Tutkimuksessa vammoja ehkäisevästä harjoittelusta hyötyivät eniten huonoimmassa kunnossa olleet varusmiehet. lnterventiotutkimuksissa havaitsimme, että neuvonnan ja neuromuskulaarisen harjoittelun avulla voidaan merkittävästi ehkäistä fyysisesti aktiivisten nuorten miesten äkillisiä TULE-vammoja erityisesti nilkkavammojen osalta. Tämä löydös rohkaisee vammoja ehkäisevän alkulämmittelyn viemistä myös kouluihin ja oppilaitoksiin. Heidän nilkkavammansa vähentyivät peräti 83 prosenttia (Parkkari ym. VASTE-tutkimuksessa selvitettiin myös palveluksessa ilmaantuvan alaselkäkivun sekä varusmiespalveluksen keskeytymisen riskitekijöitä erillisissä artikkeleissa. lähennellen lievän lihavuuden rajaa, kun se vielä 1990-luvun alkuvuosina oli noin 22,5 kg/1112 (Santtila ym. VASTE-hankkeen toisessa osassa vuosina 20072008 tutkimukseen osallistuneista Porin Prikaatin neljästä tutkimukseen osallistuneesta komppaniasta kaksi osallistui tutkimuksen interventio-osuuteen, jossa neuromuskulaarisen harjoitusohjelman ja neuvonnan avulla pyrittiin vähentämään äkillisiä TULE-vammoja. 2011). biomec/cenlral.com/contenllpclf/14 71-24 74-11-146 pc/f AI huperäistulliimus: Taanila H, Suni), Pihlajamähi /-/, Mattila V, Ohranh åmmen 0, Vuorinen /~ Parhlwri j: Aetiologyanc/ rish [aciors af musculoslielelal c/isorc/ers in physically active conscripls: a follow-up stuc/y in the Finnish Defence Forces. Lihavuuden yleistyminen selittänee osittain heikentyneitä kuntotesti tuloksia ja aiheuttaa haasteita varusmiespalveluksen suorittamiselle. Toiset kaksi komppaniaa suoritti palveluksen kuten aiemminkin muodostaen kontrolliryhmän. Huono fyysinen kunto palveluksen alkuvaiheessa suoritetuissa Puolustusvoimien kuntotesieissa on vahva riskitekijä myös selkävaivoihin ja varusmiespalveluksen keskeytymiseen. Samalla aikavälillä keskipituus ei ole muuttunut Juuri lainkaan, joten painoindeksi on selkeästi kohonnut. Palvelukseen astuvien nuorten miesten kehonpaino on kasvanut huolestuttavasti viimeisten 10-15 vuoden aikana (Santtila ym. Nykyisin palvelukseen astuvien miesten painoindeksin keskiarvo on noin 24,5 kg/m. Liikkuminen kenttäolosuhteissa 25-65 kilon lisäkuorman kanssa aiheuttaa silloin ongelmia. 2006; Santtila 2011)
Risto Järvelä, rakennusneuvos, opetusja kulLLuuriminisLeriö, p. 0400 915 999, rislo.jarvela@mineduji Kuva: OULUN KAUPUNKI/JUHA SARKKINEN 66 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Kyseessä on matalankynnyksen liikuntapaikka, joka on ilmainen ja aina avoin kaikille harrastajille. Lisätietoja: Niina Epäilys, vs. Hovinsuon skeittipuiston on suunnitellut arkkitehti Henri Kangas opiskeluaikanaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Skeittipuisto on pilotti kohde ja saatuja kokemuksia on hyödynnetty skeittialueiden rakentamisoppaan laadinnassa, toteaa rakennusneuvos Risto Järvelä opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä. AJASSA Hovinsuon skeittipuisto Oulussa palkittiin vuoden 2011 liikuntapaikkana H ovinsuon skeittipuisto houkuttelee myös niitä nuoria, joita on vaikea tavoittaa organisoidun liikuntatoiminnan kautta. liikunLajohLaja, Oulun kaupunki, p 044 703 8011, niina.epailys@oulwji. Kokonaisuudessaan hanke valmistui vuonna 2007. Kolmessa vaiheessa rakennettu skeittipuisto otettiin osittain käyttöön syksyllä 2005. Hovinsuon urheilupuistossa on lisäksi nurmija keinonurmikeruär, yleisurheilun suor ituspaikat , kuntorata ja huoltorakennus
Samoin myös suomalaiset, jotka pitävät liikuntaa negatiivisena asiana tai joilla on huono fyysinen kunto, kokevat muita enemmän yksinäisyyttä (ks. '" '0 1 10' i" KJ1l..~1 Kaikki Mies Nainen Sinkut KUVIOT3ja 4 Ei nauti liikunnassa yksinolosta 45% 20% 20% 30% Suht,rntuu Suht,lUlUU [ntt,11!1 hyv.l\\J huo110~),I llf.'tlJltlVl\ t'~II posuuvrs esu fyy\l~••~\,\ fyy\t\l'~\,I l11ku11t,1Jn l11lwnt,IJl1 kunno~~.I kullr'IO\\,I LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3 '2011 67. Mistä, milloin ja miten löytää yhteinen porukka liikuntaan tai yhteinen tila ja aika muuttuneessa tilanteessa. Elinympäristömme on muuttunut, sillä sinkkutalouksien määrä on viisinkertaistunut 50 vuodessa. Hyvinvointitutkimuksesta (August & Bob Oy 2008) selvisi että yksinäiseksi itsensä tuntevat suomalaiset kokivat muita useammin, ettei heillä ole riittävästi harrastuspaikkoja lähellä. Näistä suurin osa muuttaa kunnan sisällä (10 %) ja loput uusille asuinseuduille. Helsingissä sinkkutalouksia on jo yli 50 prosenttia asuin kunnista. Kuka jaksaa ja ehtii organisoida liikuntahetkiä. Muuttaminen on myös tihentynyt ja nyt noin 17 prosenttia suomalaisista muuttaa vuosittain. kuviot 1 ja 2). Kaikista suomalaisista joka viides kokee olonsa yksinäiseksi, sinkuista joka neljäs kokee olonsa yksinäiseksi. 1 110·. Yhdessä-teeman avulla halutaan kiinnittää huomiota lisääntyneeseen yksinäisyyteen sekä mahdollisuuteen lievittää sitä yhdessä liikkumalla. Toki esimerkiksi asuminen yksin ja muuttaminen ovat henkilökohtaisia valintoja ja usein jopa toivottuja, mutta suuri kysymys on, pysyvätkö sosiaaliset rakenteet mukana yksinolon ympäristömuutoksen kyydissä 7 Kokee itsensä yksinäiseksi 40% 30% 20% 10% 0% 35% 21 % 27% Kaikki Yksinäistalous Niukasti harrastuspaikkoja elinympäristössä Yksin asuminen ja muuttoliike vaikuttavat omalta osaltaan yksinäisyyden kokemiseen sekä harrastuspaikkojen ja -seuran hakemiseen. Tämä voi olla harrastamisen esteenä. Teksti: EKI KARLSSON Liiku terveemmäksi yhdessä Suomen Latu otti päävastuun vuoden 2011 Liiku terveemmäksi -päivistä. Nyt yksinasuvia on asuinkunnista 40 prosenttia eli yhteensä yli miljoona. M eistä suomalaisista on viimeisen 50 vuoden aikana tullut entistä enemmän yksineläjiä, muuttajia, yksinliikkujia. Ei ole itsestään selvää, että suomalaiset tuntevat hyvin uuden asuinympäristönsä harrastusja ulkoilumahdollisuudet. Muuttoliikkeen johdosta lähi piiri on hajaantunut ja ihmisten suhde uuteen ympäristöön on heikentynyt. Hyvinvointihankkeessa tehdyn tutkimuksen muKokee itsensä yksinäiseksi 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 21 % Kaikki 31 % 19% Suhtautuu positiivisesti liikuntaan Suhtautuu negatiivisesti liikuntaan KUVIOT 1 ja 2 ! än Harrastaa pääsääntöisesti yksin liikuntaa 1 70% 59% 1" (,0 54% 50% 1•0 I" ,, 23 % ~o--.. Nykyään yli 20 prosenttia suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi
Tutkimuksesta selvisi, että erityisesti henkilöt, jotka suhtautuvat liikuntaan vastahakoisesti ja jotka ovat huonossa fyysisessä kunnossa, eivät nauti niin paljon yksin liikkumisesta muihin ryhmiin verrattuna (kuviot 3 ja 4 ) . Teeman tavoitteena on aktivoida sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat ystävän tai perheenjäsenen seuraa liikkumisen ohella. Ohjelmassa oli esimerkiksi hiihtoa, mäenlaskua, lumenveistoa, lumikenkäilyä, lumiukkokilpailu ja muuta talviriehaa. Ilmoittautuneita yhdistyksiä tällä hetkellä 40, ja mukaan olemme saaneet myös muutaman kuntien liikuntatoimen. Uintipäivänä pyritään saamaan mahdollisemman paljon ihmisiä yhdessä uimaan ja samalla heille kerrotaan talviuinnin terveysvaikutuksista. Silloin lähdetään yhdessä sauvakävelemään ja kävelemään. Silloin kannustettiin perheitä ja ystäviä liikkeelle ja yhdessä ulkoilemaan. Tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyttä ja houkutella erityisesti huonokuntoiset ja vähän liikkuvat hyvässä seurassa ja turvallisessa ympäristössä kevyisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin. Perusajatuksena on sosiaalinen matalan kynnyksen liikunta, jossa ei keskitytä lajien tekniseen harrastamiseen. Suomen Latu pääui edellä rnainiuujen tulosten perusteella keskittyä toiminnassaan yhdessä tekemiseen ja liikkumiseen teemalla "Yhdessä". Päivään osallistui yhteensä 23 eri yhdistystä ja paikkakuntaa ympäri Suomea. Yksinelävistä 70 proserutia liikkuu pääsääntöisesti yksin. EKI KARLSSON Toiminnanjohtaja, Suomen Latu ry Sähköposti: eki.karlsson@suomenlatu.fi Lisätietoja: www.suomenlatu.fi/l i i huterveemmahsi VIITE: Hyvinvointitutkimus (August & Bob Oy, 20081 Kuva: SUOMEN LATU RY/ANTERO AALTONEN Y stävänpäivän talvirieha järjestettiin 14.2. Talviuintipäivänä 15.10. Samaan aikaan koko Suomessa järjestetään sauvajumppaa ja sauvaletka-ennätysyritys, annetaan vinkkejä sauvakävelyyn ja järjestetään ohjattuja sauvakävelyretkiä. kaan suomalaisista 54 prosenttia liikkuu pääsääntöisesti yksin, naiset miehiä useammin. Seurojen ja kuntien uintipaikoilla pääsee tuolloin tutustumaan talviuintiin. järjestetään vauhdikas alku talviuintikauteen ja kannustetaan kutsumaan työkaveri tai naapuri mukaan. Yhdessä oleminen voi olla jopa tärkeämpää kuin itse liikunta tai ulkoilu. Sauvakävelypäivä ja ennätysletkayritys toteutetaan 14.5. Lisätietoja: www.suomenlatu.f1/liikuterveemmaksi 68 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-J /2011. Suuri osa heistä myös haluaa liikkua yksin. Sosiaalisuus on piilevä liikunnan ajuri. Oleellista oli selvittää, kuinka moni Ja mitkä ryhmät eivät halua liikkua yksin. Tavoitteena on saada myös paikalliset yhdistykset ja valtakunnalliset liikuntaja terveysjärjestöl toimimaan yhdessä
Tämä on yllättävää, koska liikuntapaikat ja -alueet ovat tuntuva osa Suomen rakennettua kansallisvarallisuutta. luokan oppilaiden fyysisestä toimintakyvystä. vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Suomen Urheilu museo vastaa hankkeeseen liittyvän näyttelyn toteuttamisesta syksyllä 2012. Hanke edistää rakennetun kulttuuriympäristön monipuolisuuden ja kerrostuneisuuden säilymistä ja edesauttaa kestävän kehityksen periaatetta tukevaa rakennusten ja alueiden ylläpitoa ja uudelleenkäyttöä. Liikunta-alueita saatetaan pitää jopa muun rakentamisen reservial uei na. 040 348 7316, antU.blom@oph.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 69. Hankkeen tulokset tulevat olemaan avoimesti käyttäjien saatavissa Museoviraston verkkosivuilla ja hyödyttävät liikuntaympäristöjen ohjausta ja kehittämistä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Kohteita tarkastellaan ensisijaisesti ympäristöinä ja alueina yksittäisten rakennusten sijaan. Lisätietoja: Liihhuva lwulu -hanhepäällilihö Antti Blom (OPH), puh. Seuranta kattaa fyysisen toimintakyvyn kaikki osa-alueet (kestävyys, voima, rakenteen muutokset koskettavat ja jopa uhkaavat monia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisihanteiden aikaisia kansalaisten liikunnallisia peruspalveluita. Valtakunnallinen tietokanta antaa tietoa lasten ja nuorten päivittäisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Liikuntaympäristöt ja -rakennukset ovat uhattuja erityisesti tiukan taloustilanteen aikana. Niihin sisältyvien arvojen tunnistaminen tukee kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia. Lisätietoja.· Hilhlia Högström (MV); hilhha.l10gstrom@nba.fi; 050 463 4420 Teijo Pyylihönen (LTS), teijo.pyyhlwnen@lts.fi; 010 778 6608 nopeus, liikkuvuus, tasapaino ja motoriset perustaidot). Liikuntaympäristöjen arvot on tärkeä tuoda julkiseen keskusteluun. Mutta maassa on myös lukuisia kohteita, jotka ovat aikakautensa hienoa perintöä ja niillä on tärkeä sija Suomen rakennusja/tai arkkitehtuurihistoriassa ja kansalaisten kokemusmaailmassa. ja 8. Suomessa ei kuitenkaan ole analysoitu sitä, mikä rooli hyvinvoinnissa on rakennetuilla liikuntaympäristöillä ja niiden laadulla. Tieto yhdistetään 5. Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN HUOMIO MÄÄRÄN SIJASTA LAATUUN JA MERKITYKSIIN Liikuntaympäristöt arvopuntariin E ri liikuntaympäristöihin ja -tiloihin sisältyvät kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja rakennustekniset arvot ja merkitykset arvioidaan Museoviraston, Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Urheilumuseon kaksivuotisessa tutkimushankkeessa. Hanke on osa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -sateenvarjohanketta, jossa edistetään 1900luvun jälkipuoliskon rakentamiseen liittyvien ilmiöiden tunnistamista ja arvojen määrittelyä. FTS-järjestelmä kehitetään osana valtiohallinnon Liikkuva koulu -hanketta 2010-2012. Suomesta löytyy useita jopa ympäristörikoksiksi haukuttuja liikuntapaikkoja, jotka on tehty vain liikkumista, ei katsomista, kokemista tai kasvamista varten. Liikuntaympäristöt vaihtelevat suuresti. Tutkimushanke luo ensi kertaa Suomessa pohjaa arvokkaiden liikuntaympäristöjen ja -rakennusten kokonaiskuvan laadinnalle. Opetusja kulttuuriministeriön tukema hanke tuo esiin mikä on hyvinvointivaltion rakentamien liikuntaympäristöjen merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. Projektin toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta. FTS-järjestelmällä kerätään valtakunnallisesti tietoa peruskoulujen 5. Liikunnan ja urheilun merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu monipuolisesti ja erityisesti terveyden edistämisen näkökulmasta. ja 8. Hankeen tutkimusosio toteutetaan Museoviraston (MV) ja Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) yhteistyönä. Kunta-, palveluja yhdyskuntaLasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn seuraaminen tehostuu petusja _kuluuuriministeriö,_ opetushal~ litus, sosiaalip terveysmtnisterio seka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittävät järjestelmää, jolla seurataan ja tuetaan peruskouluikäisten lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä
Liikkumattomuuden 70 UIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Tietotarpeet ovat senlaatuisia, että tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa ja asiantuntemusta myös liikuntatieteen ulkopuolelta. Tieto liikuttamaan Liikuntatutkimusta on kohdennettu tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Tähän suuntaan on myös edetty tutkimushankkeiden rahoitusesityksissä. Tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa liikunnan taloudesta, juridiikasta, monikulttuurisuudesta ja laaja-alaisen tasa-arvon kysymyksistä. Rajalliset resurssit on syytä suunnata perusteltuihin tutkimuskohteisiin ja -hankkeisiin. Meillä on vielä paljon tietoaukkoja, jotka hankaloittavat tavoitteisen liikuntapolitiikan suunnittelua ja toteuttamista. avaaminen on otettava vakavasti Liikuntatutkimusta on valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston nyt päättymässä olevalla kaudella kohdennettu tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Suunta-asiakirjan ohjausvaikutuksen tutkimuksen rahoituksessa myös tutkijat ovat huomanneet. Kolmea jäsentä lukuun ottamatta muut jäsenet olivat uusia syksyllä 2007, niin myös puheenjohtaja. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen asemaa vahvistettava Liikuntatieteen jaoston tehtävänä on esittää liikuntatieteellisen tutkimuksen suuntaviivat ja painoalueet, jotka vastaavat yhteiskunnassa oleviin ja tuleviin haasteisiin. POHDITTUA Teksti: ANNELI PÖNKKÖ Liikkumattomuuden ongelmavyyhden . Tietotarpeet todettiin senkaltaisiksi, että liikunnan yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisen (YK) tutkimuksen asemaa tulee vahvistaa. V altion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston nelivuotinen toimikausi on päättymässä. On yhteenvedon ja arvioinnin aika, sillä jaoston viimeinen kokous on kesäkuun alussa. Työskentely jaostossa on ollut mielenkiintoista. Sen valmisteluprosessi eteni perusteellisen analyysin ja monipuolisen keskustelun sekä tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden kuulemisen kautta tuotokseen, jonka linjausten takana edelleen seison. Vuosien varrella kokouksissa on käyty kipakkaakin keskustelua, mutta mielestäni hyvässä hengessä. Jaosto edustaa monipuolista ja monitieteistä asiantuntemusta, tutkimuksen lisäksi myös liikuntapolitiikan eri alueilta. Meillä oli kuitenkin kokenut ja työhönsä sataprosenttisesli sitoutunut sihteeri. On korkea aika katsoa oman laitoksen tai tiedekunnan seinien ulkopuolelle. Uusi suunta liikuntatutkirnukseen -asiakirjan (OKM 2009: 18) aikaansaamista pidän jaoston merkittävimpänä tehtävänä
Isompi jatkokehittämisen tavoite on liikuntatieteellisen tutkimuksen kumuloituva ja ajantasainen sähköinen tietopankki, joka parantaisi tiedon levittämistä ja saatavuutta ja sitä kautta myös tulosten hyödynnettävyyttä. Prosessi nostaa toivottavasti esiin suosituksia ja tavoitteita tilanteen kehittämiseksi. Tätä ongelmaa Jaosto on lähtenyt selvittämään. Missä liikuntalääketieteen keskusten paikka on yhteistyöverkostossa. Edellisellä kaudella alkaneen Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman (2008-2011) lisäksi OKM on mukana myös Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKlDIKIDS) -tuikirnusohjelmassa (2010-2013). On epärealistista laskea vain OKM:n rahoituksen varaan. Kenen pitää tehdä yhteistyötä ja kenen kanssa 7 Kuka koordinoi ja kuka rahoittaa' Mikä on Kihun tehtäväkenttä ja rooli. Myös valtion liikuntaneuvoston suorittaman valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi (OKM 2011:3) osoitti, että meillä on vielä paljon tietoaukkoja, jotka hankaloittavat tavoitteisen ja perustellun liikuntapolitiikan suunnittelua ja toteuttamista. Toivon, että myös seuraava jaosto näkee tärkeäksi yhteistyön kehittämisen Suomen Akatemian kanssa. Tämänhetkinen hajanainen tilanne ei voine enää jatkua. Jaosto on pyrkinyt rohkaisemaan tutkijoita suunnittelemaan aidosti monitieteisiä, isoja ja pitkäkestoisia yhteistyöhankkeita, joissa tehdään myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Urheilujärjestelmän pitänee itse ottaa enemmän vastuuta tutkimustarpeiden määrittelystä ja tulosten hyödyntämisestä sekä tutkimuksen resurssoinnista. Itselläni on paljon isoja kysymyksiä, joihin toivon kilpaja huippu-urheilun muutosryhmän, seuraavan liikuntatieteen jaoston ja OKM:n liikuntayksikön hakevan vastauksia. Tutkimus osaksi myös huippu-urheilun arkea Omat tietotarpeensa on myös kilpaja huippu-urheilun kehittämistyössä. Tutkimuksen tavoitteet ja painopisteet sekä koordinointi ja rahoitus tulee jatkossa nostaa pöydälle. Liikuntatieteellinen tutkimus ja liikuntapolitiikan painopisteet sopivat hyvin tutkimusohjelman teema-alueisiin, joita ovat lapsuuden muuttuvat kehitysympäristöt, palvelujärjestelmät ja lasten terveysuhat. Aivan ilmeisesti tälle sektorille tarvitaan laaja ja koordinoitu tutkimusohjelma, jota toteutetaan yhteistyössä. Uskon, euä tavoitteinen ja hyvin organisoitu tutkimus auttaa muutoksen ja menestyksen aikaansaamisessa. ongelmavyyhden avaaminen ja siihen vaikuttaminen on otettava vakavasti. Akatemiayhteistyöhön liittyy myös käynnissä oleva liikuntatieteen pohjoismainen tieteenala-arviointi, jonka näen tärkeänä vaiheena liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämisessä. Tämä linjaus näkyy valtionavustusten suuntaamisena aiempaa suuremmille ja käytännön hyödynnettävyyteen tähtääville tutkimuskokonaisuuksille. Käyttäytymiseen ja liikuntatottumuksiin vaikuttaminen tuottanee paremman tuloksen lapsena, joten kodin, päivähoidon ja koulun merkitys tässä tehtävässä on tärkeä. Tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa liikunnan taloudesta, juridiikasta, monikulttuurisuudesta ja laaja-alaisen tasa-arvon kysymyksistä. Tavoite fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä koskee toki kaikkia ikäryhmiä, sillä edelleenkään meillä ei ole luotettavaa seurantatietoa eri-ikäisten liikkumisen määrästä ja laadusta. Arviointi mahdollistaa suomalaisen tutkimuksen ja sen tason näkyväksi tekemisen ja tarjoaa mahdollisuuden peilata tilanteeseen naapurimaissa. Monitieteiseen yhteistyöhön Tietotarpeet ovat senlaatuisia, että tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa ja asiantuntemusta myös liikuntatieteen ulkopuolelta. Liikuntatutkijoiden tulisi kaiken kaikkiaan aktivoitua hakemaan rahoitusta hankkeilleen myös Suomen Akatemialta. Kokonaiskuvan muodostaminen on osoittautunut vaikeaksi. Voimakasta tarvetta on vahvistaa tutkimusta, jonka avulla löydetään keinoja ja toimintamalleja saada meillä kaikilla oleva tieto liikunnan tärkeydestä toteutumaan riiLLävänä arkipäivän liikkumisena. Nyt on korkea aika katsoa oman laitoksen tai tiedekunnan seinien ulkopuolelle. Näen, että tutkimusohjelmayhteistyöllä voidaan mainiosti edistää monitieteisyyttä, liikuntatutkimuksen yhteyttä perustieteisiin sekä lisätä kontakteja kansainvälisiin tutkijoihin. OKM:n tukeman tutkimuksen seurannassa on edetty jo merkittävästi. Hajanainen tutkimustieto paremmin saavutettavaksi Meillä on vuosien varrella tehty ja tehdään melko paljon liikuntaueteellistä tutkimusta, mutta ongelmana on, että tutkimukset ja niiden tuottama tieto ovat hajallaan, vaikeasti saavutettavissa ja hyödynnettävissä. Tutkijoilta edellytetään LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-312011 71. Tutkimuksen tulisi olla tärkeä osa kilpaja huippu-urheilutoiminnan kehittämisen arkea ja perustoimintaa, ei irrallinen saareke, jota eri lajit vaihtelevasti hyödyntävät. Lisää yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa Liikun ta tieteen jaosto on jatkanut ja laajentanut edel1 isen jaoston aloittamaa tutkimusohjelmayhteistyötä Suomen Akatemian kanssa
Jaosto järjesti toimikautensa alkupuolella seminaareja, joihin kutsuttiin alan tutkijoita. Lasten ja nuorten liikuntatutkirnuksen kehittämisseminaari (yhteistyössä LTS:n kanssa) tänä keväänä oli toivottavasti alku uudenlaisille teemakohtaisille seminaareille, joihin kokoontuvat tutkijoiden lisäksi laajasti myös tiedon tarvitsijat.jaoston tavoitteena on ollut kehittää seminaarityöskentelyä niin, että sen etukäteisvalrnisteluun (pohjamateriaali) ja jatkotyöstöön panostetaan. Tähän jaosto on hankkeiden viimeisten arviointikierrosten yhteydessä kiinnittänyt vakavaa huomiota. Tähän sisältyvät tutkimusprojektit, tutkimusja tiedonvalirysyhteisöt, Akatemian tutkimusohjelma sekä kansainväliset kongressit. Tuolloin haluttiin kuulla tutkijoiden näkemyksiä alan tutkimuksen tilasta ja tarpeista. Tärkeitä seminaarien aiheita löytynee seuraavallekin jaostolle useammalle vuodelle. Tässä voitaneen mainiosti hyödyntää jaoston myötävaikutuksella synnytettyä liikuntatutkijoiden verkostoa, jota LTS hallinnoi. Rahoituksen piiriin päästäkseen suunnitelman tulee olla korkeatasoinen ja innovatiivinen. Verkosto voisi olla myös merkittävä alku jonkinlaisten tutkija-/tutkimusyhteisöjen syntymiselle YK-puolella,jossa "eväät ovat pahasti levällään". OKM:n tuki liikuntatieteelle ja tiedonvälitykselle kasvussa Jaoston toimikauden aikana vuodesta 2007 lähtien OKM:n tuki liikuntatieteelle ja tiedonvälitykselle on lisääntynyt lähes 50 prosenttia. ANNELI PÖNKKÖ, LitT Yliopiston lehtori Oulun yliopisto Valtion liikuntaneuvoston tiedejaoston puheenjohtaja 2007-2011 Sähköposti: anneli.ponkko@oulu.fi 72 LIIKUNlA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Tänä vuonna tuen määrä on noin 7,1 miljoonaa euroa. Projekti rahoitus suuntautuu nyt 45 prosenttisesti YK-hankkeisiin ja 41 prosenttisesti biolääketieteel I isi i n hankkeisiin. Suunta-asiakirjassa esitettyjen painopisteiden ja tarkisteuujen arviointikriteerien vaikutus näkyy rahoituksen suuntaamisessa. Se tarkoittaa, euä tutkijan tulee jo hankkeensa suunnitteluvaiheessa avata tulosten hyodynneuävyyuä, käytön mahdollisuuksia ja kohteita. Kilpailu ministeriön tutkimusrahoituksesta on kiristynyt. Katsauksen tulee olla korkeatasoinen ja luotettava, jotta se on uskottava ja käyuökelpoinen. Liikunnan biotieteen rahoitukselle useampia lähteitä Projektirahoituksen lisäksi opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa erikseen kuuden liikuntalääketieteen keskuksen sekä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen toimintaa, yhteensä yli kolmella miljoonalla eurolla vuosittain. Kehityssuunta on siis ollut positiivinen, mutta tarpeita tutkimuksen ja rahoituksen volyymin kasvattamiselle lähivuosina on edelleen. Tulemme vielä kokoamaan kaudelta toimintakertomuksen ja esittämään "testamentin" tulevalle jaostolle. Tutkimustulosten hyödynnettävyyden hahmottaminen tuntuu olevan hankala asia osalle tutkijoista. Vuoden 2011 talousarviossa liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille on osoitettu 2,6 miljoonan suuruinen määräraha. Liikunnan yhteiskuntaja käyuäytymistieteellisten (YK) tutkimusprojektien rahoitus on lisääntynyt tällä kaudella noin 75 prosenttia. Laajassa tutkimushankkeessa voisi olla hyödyksi, jos siinä jo alusta lähtien olisi mukana myös alan kehiuäjiä, tiedon käyttäjiä ja kentällä toimivia. Uusia hakemuksia lähetettiin 71 kpl, joista rahoituksen sai 12 tutkimushanketta (alle 17%). Liikunnan bioja terveysvaikutusten tutkimuksen kehittäminen tulee nähdä osana lääketieteen, biolääketieteen, kuntoutuksen, fysiologian ja kansanterveystutkimuksen kokonaisuutta ja lukuisten tutkimusrahoiuajien muun muassa säätiöiden, EU:n, KELA:n, Raha-automaauiyhdistyksen ja Suomen Akatemian yhteisenä asiana. Monitieteisten hankkeiden rahoitusosuus on kasvanut 13 prosenttiin, mikä on myös ministeriön tavoitteiden mukaista. Seminaarin tulosten, suositusten tai katsausten levittämisen tulee myös olla suunnitelmallista. Jaostossa on pureuduttu myös tutkimustulosten ja uuden tiedon levittämisen problematiikkaan. Näiden tutkimuslaitosten painotukset ulottuvat liikuntafysiologiasta liikunnan molekylaarisiin mekanismeihin ja kansanterveydellisiin vaikutuksiin sekä huippu-urheilun eri osa-alueille. Tämä tarkoittaa sitä, että katsauksen tai raportin tuottamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja tietoperustan kokoaminen tulee tehdä ammattitaitoisesti ja perusteellisesti. Isompi jatkokehittämisen tavoite on liikuntatieteellisen tutkimuksen kumuloituva ja ajantasainen sähköinen tietopankki, joka parantaisi tiedon levittämistä ja saatavuutta ja sitä kautta myös tulosten hyödynnettävyyttä. Siksi on tarpeen tuottaa myös erilaisia yhteenvetoja, katsauksia ja raportteja tärkeiksi havaituista teemoista. Artikkelit kansainvälisissä lehdissä ovat arvokasta meriittiä tutkijoille, mutta eivät valitettavasti tavoita suomalaisia päätöksentekijöitä, liikuntavirkamiehiä tai -kouluuajia. Erilaiset tiedon tarvitsijat tarvitsevat tietoa erilaisissa "paketeissa" ja erilaisia kanavia pitkin. aikaisempaa jämäkämpää raportointia tutkimuksen edistymisestä jo jatkohakemuksessa ja raportoinnin vaatimuksia tutkimuksen valmistuessa on terävöitcuy Kun tuetut tutkimukset ja tulokset saadaan vielä nettisivuille julkisesti luettaviksi, se lisännee läpinäkyvyyttä ja tutkijan raportoint ivastuuta. Hankalasti hahmottuva hyödynnettävyys OKM tukee sovelt.avaa liikuntatieteellistä tutkimusta. Samalla jaosto on pyrkinyt takaamaan rahoitettaville hankkeille niiden ministeriöltä hakemat ja hyväksyuåväksi laskettavat resurssit. Koen, että liikuntatieteen jaosto on merkittävästi edistänyt liikuntatieteellistä tutkimusta toimintakautensa aikana, mutta paljon on vielä tekemistä
Avauspäivänä IPC:n hallituksen jäsen ja Hollannin paralympiakomitean pääsihteeri Rita van Driel kertoi Hollannin urheilujärjestelmästä, jossa vammaisurheilu on vahvasti osana. Huippu-urheilu ja ruohonjuuritason toiminta ovat vaarassa eriytyä. POHDITTUA Teksti:TONI PIISPANEN Vammaisurheilijan urapolulle on vaikea löytää Vammaisurheilun ruohonjuuritason toimintaa Suomessa on esimerkiksi Pohjoismaihin verrattuna hyvin, mutta kansallista sarjatoimintaa vain kohtalaisesti. Jatkumo aloittelevasta urheilijasta kilpaurheilijaksi on monelta osin puutteellinen. Uhkakuva on todettu niin Suomessa kuin muualla maailmassakin. Yhteisöllisiä ohjelmia, jotka keskittyvät perustason urheilutoimintaan ja kehittämiseen on vähän. Kuva: VAU/NINA JAKONEN Suomen, Norjan ja Hollannin vammaisurheilun integraatioprosesseja esittelevä Suomi meets Norja -tilaisuus kokosi monipuolisen joukon urheiluosaajia SLU-talolle 16.-17.3.2011. LIIKUNTA& TIEDE 48•2-3 1 2011 73. Kilpaja huippu-urheilun valmennustoiminnassa Suomi häviää muun muassa Hollannille 3-0. Suomessa vammaisurheilua ei useissa lajeissa ole pystytty rakentamaan laajalla rintamalla ruohonjuuritasolta kilpaja huippu-urheiluun. H ollannissa lajeissa on päätoimiset valmentajat, kun Suomessa päätoimisia valmentajia on vain uinnissa ja ammunnassa. Urheilu on hyvin organisoitua, kun sitä järjestetään laadukkaasti ruohonjuuritasolta kilpaja huippu-urheiluun, niin vammaisten kuin vammattomien urheilussa, summattiin VAU:n isännöimässä Suomi meets Norja -tilaisuudessa maaliskuussa. Tämäntyyppiset rekrytointia edistävät ohjelmat tulevat tarpeeseen lähivuosina, jotta löydeuäisiin potentiaalisia, lahjakkaita aloittelevia vammaisurheilijoita turvaamaan huippu-urheilumenestystä tulevina vuosina
Tilaukset tuula.valli@lts fi, p. .a. Näin on tapahtunut muun muassa Norjassa, jossa eliitti urheilijoiden ja ruohonjuuritason urheilijoiden toimijoiden ja toiminnan välille syntyi 2000-luvun alussa kuilu. Laadukas urheilujärjestelmä tunnistaa vammaisurheilijan onnistuneet ja epäonnistuneet polut sekä myös esteet polulle pääsemiseksi. '*' ' '\.\,,. Kansainvälinen menestys ja mitalien määrä eivät suoraan lisää osanottajia urheilussa. TONI PIISPANEN, LitM Koordinaattori / käyttäytymisja yhteiskuntatieteellinen toiminta Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi Suomen, Norjan ja Hollannin vammaisurheilun integraalioprosesseja 16.-17.3.2011 esittelleen til.aisuu.clen aineistot ovat luettavissa Suomen Paralympiahomitean nettisivuilta osoitteessa www.paralympia.fi EMERITUSPROFESSORI KALEVI HEINILÄN KYNÄSTÄ: KAU-:\'I IIHNIIÅ. Vammaisurheilijoiden kokonaismäärän laskun on todettu olevan kytköksissä amatööriurheilun ja ammattimaisen urheilun väliseen suhteeseen etenkin Pohjoismaissa. Informaation kulku tökki, tukea oli kohdennettu eriarvoisesti lajien kesken ja urheilijapolun avautuminen edes jollakin tasolla oli mahdollista vain tietyn lajin ja tietyn luokan omaavalle urheilijalle. Tosiasiassa vain heillä on mahdollisuus hyötyä taloudellisesti ja saada sponsoritukea, mikä osaltaan on välttämättömyys menestymisen edellyttämään ammattimaiseen valmentautumiseen. 010 778 6601 74 LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-3/2011. Tällä kaikella näyttää olevan ei-toivottuja vaikutuksia vammaisten osallistumiselle kilpaurheiluun. ~ ., ' ' TERVE SIELU TERVEESSÄ RUUMIISSA • yhteiskunta kehysympäristönä • yhteiskunnan Ii ikuntakulttuuri • urheilun maailma • urheilun lajikulttuuri • liikuntakulttuurin arvoperusta (Kopijyvä 2001, 201 s ) ELÄMÄÄ VASTAVIRTAAN haasteita • urheilun rikkaruohot • politiikan ja tieteen peliä • ihmisyyttä peräämään • elämäntaiteilua (Omakustanne 2009, 208 s.) LIIKUNTA-JAURHEILUKULTTUURIMME EILEN-TÄNÄÄNHUOMENNA • kilpaileva ihminen • johtajuus • kestävä kehitys • haasteet odottavat (Omakustanne 2010, 206 s.) Tilattavissa Liikuntatieteellisen Seuran kautta hintaan 22 euroa/kpl+ toimituskulut. ~ELÄMÄÄ VASTAVIRTAAN ...,,,,,,._......, .. Huippu-urheilu voi toki luoda esikuvia vammaiselle henkilölle rohkaisuksi osallistumaan urheiluun, mutta konsepti toimii vain, mikäli aloittelevalla urheilijalla on mahdollisuus päästä kunnolla urheiluun sisään perustason toiminnassa ja kilpailuissa. ~ ~ f"' "'" ~ ~ ~ ,, ,..__ ,, ~ Kalevi Heinilö liikuntaJa urhc1lukulttuur1mmc Ellen tönöän huomcnn~ ~ """"~ ~'f!Y ,~. Urheileminen huipulla edellyttää, että urheilija ja hänen tukiverkostonsa käyttävät siihen huomattavasti aikaa, seuraa ja myös käyttää viimeisintä tutkimusja valmennustietoa ja näin ollen ovat riippuvaisia valtion ja sponsorien tuesta. Keskustelu urheilijan polusta käy vilkkaana Suomessa mutta myös muissa maissa. Suomessa ei juurikaan ole sellaisia vammaisurheilun ruohonjuuritason toimintaan keskittyviä ohjaajia, jotka esittelisivät urheilua ja yrittäisivät rekrytoida uusia urheilijoita. Kilpaurhei luun osallistuminen ei saisi rajoittua vain lahjakkaisiin ja menestyneisiin yksilöihin
Tämän vaiheen jälkeen voidaan alkaa pohtia mitä erityislapsi voisi harrastaa eli mitä olisi kunnassa tai seuroissa tarjolla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on jo kokeiltu liikunta-avustajasysteemiä vammaisille henkilöille (avustajakeskus.fi). Toiminnan tavoitteena on välittää vapaaehtoisia tai palkallisia avustajia vapaa-ajantoimintoihin. Keskeistä vammaisten liikunnassa on LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 75. Malli vaikuttaa toimivalta ja sitä kannattaisi ehkä laajemminkin soveltaa muissa Suomen maakunnissa. Erityisliikunnan ryhmien ohjaaminen ja jopa valmentaminen edellyttää erikoisosaamista, joka kehittyy vain erikoistumalla ja lisäkouluttautumalla vammaisten liikuntaan. Seuran tai kaupungin järjestämä ohjattu liikunta antaa mahdollisuuden toimia ryhmässä sekä oppia toisilta saman ikäisiltä nuorilta. Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi, ensimmäisenä yleensä mietitään miten selviydytään arjesta ja päivittäisistä perustoiminnoista. Pohdin erityisliikuntaa 20 vuoden käytännön kokemuksella. Avustajan puuttuminen tekee liikunnasta satunnaista Toki erityisliikunnan toiminnassa on vielä kehitettävää. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ensi vaiheessa avustajan tulee tuntea lapsi tai nuori ja kyetä avustamaan sopivalla tavalla, jotta liikunnan kokemus on liikkujalle monipuolinen, turvallinen ja iloa tuottava. Monesti se on liikkujan vanhempi. Liikunnan tai sosiaalija terveysalan opiskelijat voisivat osana opintoihinsa liittyviä pakollisia harjoitteluja tai kursseja toimia erilaisten vapaa-ajalla järjestettävien liikuntaryhmien vetäjinä, eikä vain seurata sivusta toimintaa tai osallistua vain osittain liikuntavuorojen toteutukseen. S oveltava liikunta on vammaiselle henkilölle merkittävä mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Voisiko HAVU-toimintaan liittää jatkossa liikunnassa avustamisen. Yksi tärkeimmistä asioista on avustajan saaminen liikkujan avuksi. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa on mielestäni esimerkillisesti hyödynnetty oppilaitosyhteistyötä erityisliikunnan palveluja kehitettäessä ja toteutettaessa. Mielestäni tätä toimintaa tulee koordinoida jatkossa kokonaisvaltaisemmin. Monesti vammaisen henkilön urheiluseurassa tai omatoimisesti vapaa-ajalla tapahtuva liikunta on satunnaista johtuen avustajien puutteesta. Ohjaajien ja valmentajien tulisi huomioida paremmin vammaisen liikkujan taitotaso eri lajeissa, jotta liikkuja pääsee aktiiviseksi toimijaksi harrastuksessaan. Läheisten kanssa toteutettu liikkuminen on yleensä yksilölajeihin painottuvaa. Mikäli ohjaaja tai valmentaja ei tätä asiaa täysin oivalla, on vaarana, että liikuntaja harrastustoiminta ei lähde vammaisen liikkujan, vaan jonkun muun tarpeista. Keski-Suomessa toimii todella tarpeellinen henkilökohtaisen avun keskus (HAVU), jossa on kehitelty muun muassa uudenlaista vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan välityspalvelua internetissä (Avustajaportti.Ii). Yksi keskeinen kysymys on kuka avustaa tai ohjaa erityisliikkujaa. Avustaminen ja ohjaaminen vaatii myös osaamista, jota ei ole kaikilla. Yliopistot ja ammatti korkeakoulut ovat tässä suhteessa avainasemassa. Avustaminen vaatii osaamista sekä opiskelijoilta että liikunta-alan ammattilaisilta. Tämä palvelu ei ole kuitenkaan painottunut liikunnalliseen avustamiseen. Tarkastelen tässä puheenvuorossani vammaisten liikuntaa sekä liikunta-alan koulutuksen saaneena henkilönä että erityisliikkujan vanhempana. Sen vuoksi on tärkeää, että vammaisten liikunnassa hyödynnetään eri oppilaitoksissa olevaa osaamista ja opiskelijoita. POHDITTUA Teksti: KARE NORVAPALO Erityisliikkujan monipuolinen liikunnan harrastaminen rakentuu yhteistyöllä Vapaa-ajalla vammaisen henkilön liikkuminen on lähes täysin riippuvaista avustajista, sisaruksista tai vanhemmista. Avustajille, jotka monesti ovat alan opiskelijoita, tulisi tarjota haasteellisimpia tehtäviä ja antaa enemmän vastuuta
Monesti ainoa vaihtoehto on se, että toinen vanhemmista tai sisarus liikkuu vammaisen henkilön kanssa. Harrastajille ja kilpa uimareille tarkoitettu vammaisuintiryhmä on toiminut tuloksekkaasti vuosia uimaseura Swimming Jyväskylän alaisuudessa. Liikkumisesta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen on avainasemassa kun henkilön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan säännöllisesti. Liikunta mahdolliseksi koulussa, seurassa ja vapaa-ajalla Vähälle huomiolle on jäänyt myös vammaisten henkilöiden liikunnan mahdollisuuksien kokonaisvaltainen tukeminen siten, että se käsittää sekä koulun, seuratoiminnan että vapaa-ajan itsenäisen liikkumisen. Monesti yksi tai maksimissaan kaksi näistä asioista on kunnossa, mutta ei kaikki. tukea ja mahdollistaa henkilön itsenäinen liikkuminen ja sitä kautta lisätä onnistu misten kokemuksia ja toimintakykyä. Jyväskylässä toimi jo 1990-luvun alussa erityisliikunnanopettaja, joka koordinoi liikuntapalveluiden toimintaa yhteistyössä seurojen ja lajiliittojen sekä oppilaitosten kanssa. Edellä mainituista osa-alueista iltaisin tapahtuva harrastoiminta on parhaalla mallilla ja näitä palveluja tarjoavat yhdessä tai erikseen seurat ja kunnat. Vammaisen henkilön kohdalla liikunta on ja sen tulee olla ilon lähde. Jyväskylään on syntynyt erityisryhmien Futar i-ryhmätoirninta, joka on toiminut jo useita vuosia yhteistyössä JJK-junioreiden kanssa. 76 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Läheisten kanssa toteutettu liikkuminen on vammaisella henkilöllä yleensä hyvin paljon yksilölajeihin painottuvaa ja toisaalta seuran tai kaupungin järjestämä ohjattu liikunta antaa mahdollisuuden toimia ryhmässä sekä oppia toisilta saman ikäisillä nuorilta. Liikuntapalveluissa oltiin valmiita vuoropuheluun vanhempien ja paikallisten vammaisyhdistysten kanssa. Vuosittain on ollut myös tarjolla laskettelua ja muuta talvi liikuntaa Jyväskylän liikuntapalveluiden toteuttamana. Näin vammaisen henkilön jo aiemmin oppimia liikuntaiaitoja voitaisiin kehiuää edelleen pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Toki liikuntatunnit kuuluvat edelleen opetussuunnitelmaan kuten peruskoulussakin, mutta liikunnan opetuksesta vastaa usein opettaja, jolla ei ole liikunta-alan koulutusta. Jyväskylässä yksi käyttökelpoinen malli toimii niin, euä kunta järjestää ohjaajan ja avustajat ja seura tilat sekä muut asiat. Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden ja jyväs-Golfin yhteistyönä on järjestetty erityisryhmien kesägolf, joka on hyvä osoitus ennakkoluulottomuudesta vammaisten liikunnan lajikirjon suhteen. Voisiko vammaisten henkilöiden omaehtoista liikkumista tukea kehittämällä vertaistoirni ntaa tai tekemällä yhteistyötä vaikka naapureiden, senioreiden tai uusien urheiluseurojen sekä yhdistysten kanssa. Tulisi kuitenkin vielä miettiä kuinka liikunnan harrastamista voisi tukea kokonaisvaltaisesti ja arnmauitauoisesti, kun vammainen henkilö haluaisikin harrastaa liikuntaa kaikissa näissä eri ympäristöissä. Yhteistyön avulla pystyttiin paremmin huomioimaan varnmaisen henkilön liikkumisen yksilöllisyys ja toiveet. Tässä voisi auttaa se, että oppilaitos tekisi systemaattista yhteistyötä kunnan liikuntapalveluiclen, muiden oppilaitosten ja seurojen kanssa. Peruskoulussa kunnalliset erityisliikuntapalvelut tukevat liikunnanopetusta melko hyvin järjestämällä muun muassa ui ntikursseja. Monipuoliseen yhteistyöhön perustuva toiminta mahdollistaa vammaiselle liikkujalle pitkäjänteisen ja monipuolisen liikunnan harrastamisen. Kaupungin liikuntapalvelut järjesti muun muassa kaikille avoimet vauvauintisekä motoriikkaja jumpparyhmät. Tämän vuoksi kunnallisten liikuntapalveluiden, seurojen ja oppilaitosten rooli vammaisen liikkujan hyvinvoinnin edistäjänä on merkittävä. Kun vammainen henkilö siirtyy esimerkiksi toisen asteen koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen, tilanne muuttuu radikaalisti. Näitä mahdollisuuksia oli melko helppo lähteä kokeilemaan. Vapaa-ajalla vammaisen henkilön liikkuminen on lähes täysin riippuvaista avustajista, sisaruksista tai vanhemmista. KARE NORVAPALO, LitM Tutkimusja kehityspäällikkö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Sähköposti: kare.norvapalo@jamk.fi Vuoropuhelulla uusia avauksia J yväskylässä oli jo 1990-luvun alussa tarjolla mahdollisuuksia monimuotoiseen erityisliikuntaan. Case Jyväskylä: Mielestäni ei vaatisi kovin paljon, euä päiväkodissa tai peruskoulussa sovellettavia liikuntayhteistyön malleja hyödynnettäisiin esimerkiksi Loisen asteen koulutuksessa. Urheiluseurat järjestivät lisäksi liikunnallisia musiikkileikkikouluja. Tämä antoi mahdollisuuksia vaikuttaa tarjolla oleviin liikuntaryhmiin, uudenlaisiin avauksiin sekä seuraja lajiliittoyhteistyön monipuolisempaan hyödyntämiseen. Lisäksi Suomen Gollliitto on järjestänyt muutaman kerran erityisgolftapahtumia yhdessäJyväskylän kaupungin kanssa
Vaurioiden merkkinä on tutkimuksissa mitattu veren kreatiinikinaasi-entsyymin kohonneita pitoisuuksia (1). Aktiivinen kohdevenyttely lyhyesti: • Venytetään vain kaksi sekuntia • Toistetaan rauhallinen venytys 8-10 kertaa • Jokaisessa toistossa venytettävä lihas rentoutuu kun raaja tai vartalo siirretään alkuasermosta venytysasentoon • Täysin rento lihas venyy tehokkaasti ja turvallisesti, sillä venytystä ei viedä läheskään kipurajalle saakka • Hengitys taistojen liikkeen tahdissa parantaa lihasten hapen saantia ja palamisjätteiden poistumista kehosta • Lihasten aktiivinen liike venytysten taistoissa vahvistaa aivojen ja lihasten yhteyttä, minkä vuoksi lihakset oppivat muistamaan laajentuneen liikeradan Kohdevenyttelyssä lihas on rentona Kun lihasta jännitetään, vastakkaisella puolella olevat vastavaikuttajalihakset tai lihasryhmät reruoutuvat. Hänen pääteoksensa "Active lsolated Stretching, The Mattes Method" on vuodelta 2000 (3). Lopulta lihas venyy, mutta haittana on lihaksen ja jänteiden sekä nivelrakenteiden ärsyyntyminen Ja niihin syntyvät rnikrovauriot ja mahdollisesti suuremmatkin vauriot. Se sopii hyvin sekä liikuntaa aloittaville että kuntoja kilpaurheilijoille lihasten ja tukikudosten huoltoon. Maues havaitsi jo 1970-luvulla, että tällaisessa pitkässä venytyksessä lihaksiin kertyy palamist uotteita ja ne väsyvät. Loppukiristys tehdään käsillä auttaen noin kahden sekunnin ajan. Tämä hänen päätelmänsä on saanut vahvistuksen kokeellisessa tutkimuksessa (2) vuonna 2009. USA:n ja Kanadan lisäksi se on leviämässä noin kymmenessä muussa maassa, joissa toimii Mattesin kouluttamia tai itse tätä venyuelyä opeielleua lääkäreitä ja terapeutteja. Mattes oli JO 1970 -luvulla todennut staattisen venyttelyn puutteet ja kehittänyt kohdevenyttelyn sen tilalle. Liikkuvuuden kehittämisessä venytyksessä voidaan mennä hieman pitemmälle, mutta siinäkin varotaan menemästä kipukynnykseen saakka. Teho saadaan toistamalla venytys 8-10 kertaa. T avanomainen staattinen venyttely ei kuitenkaan toimi tyydyttävästi. Staattisessa venyuelyssä pyritään pitkällä tasaisella jännittämisellä voittamaan lihasten luontainen vastareaktio, eli venytysrefleksi. Pitkä venytys myös heikentää niiden kykyä maksimaalisen voiman tuottamiseen (2). (Tämä perustuu tunnettuun "Sherringtonin lakiin vastavuoroisesta estämisestä"). Sen ansiosta aktiivinen kohdevenyttely tuli tunnetuksi anglosaksisessa maailmassa ja on levinnyt nopeasti aluksi huippuurheilijoiden keskuuteen, mutta myös lysioterapiaklinikoihin ja kuntourheilijoille. Rentona lihas venyy tehokkaasti ja turvallisesti, kun venytys tehdään kevyesti. Paras tulos saadaan, kun kiristäminen tehdään vain 200-400 gramman voimalla. Aktiivinen kohdevenyttely hoitaa ja korjaa liikunnan aiheuttamia pieniä vaurioita Tämä Suomessa vielä jokseenkin tuntematon tapa venytellä, active isolated stretching (AIS) eli suomeksi aktiivinen kohdevenyttely parantaa liikkuvuutta nopeammin ja kestävämmin kuin staattinen venyttely. Kohdevenyttelyssä riippuvuutta käytetään venytysliikkeen valitLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011 77. Amerikkalainen Aaron L. Hän oivalsi myös, että jännittynyttä lihasta ei pidä yrittää venyttää, vaan on syytä etsiä kehon liikkeet, joilla venytettävä lihas tai lihasryhmä saadaan jokaisessa toistossa täysin rennoksi venyttämistä varten. POHDITTUA Teksti: PERTTI KUKKONEN Aktiivinen kohdevenyttely tekee liikunnasta miellyttävää Jos keho on notkea ja nivelten liikkuvuus hyvä, liikkuminen on sujuvaa ja miellyttävää. Maues oivalsi, ettei pidä yrittää voittaa venytysrefleksiä, vaan tulee venyttää vain kaksi sekuntia ja rauhallisesti, jolloin refleksi ei käynnisty. Hän teki tämän kehitystyön johtaessaan kinesioterapian klinikoita University of lllinoisissa vuosina] 972-1976 ja University of Toledossa vuosina] 976-1979. Urheilu rasittaa ja kiristää lihaksia, minkä vuoksi venyttely on tarpeen kireyden laukaisemiseen ja nivelten hyvän liikkuvuuden palauttamiseen. Se rasittaa ja ärsyttää lihaksia ja sidekudoksia eikä vähennä, vaan jopa lisää lihasten kipeyiymistä (1)
Sillekin on venytykset, joilla voidaan teho kohdentaa sisempään ja ulompaan lihaksen osaan. Myös iskiasvaivassa keskeisen ongelmakohdan, piriformiksen venytyksessä voidaan teho kohdentaa erikseen reisiluun päähän kiinniuyvään osaan ja ristiluuhun kiinnittyvään osaan. Näin aktiivinen kohdevenyttely lämmittää ja elvyttää elimistöä sekä valmistaa sitä liikuntaan sen lisäksi, euä se avaa liikeradat täyteen laajuuteen. Pikajuoksijoista tiedetään mm. Siten samalla lihasvoimalla, mutta pitemmällä liikeradalla liikkeen nopeus kunkin ponnistuksen lopussa on suurempi ja suoritus nopeutuu. Parempaa lihastasapainoa ja jänteiden sekä nivelien kuntoa Edellä kuvattiin kohdevenyttelyn innovaatiot: rentoutus, lyhyt venytys, tarkka kohdentaminen, toistot ja niiden aktiivinen liike sekä hengittäminen syvään liikkeen tahdissa. Tulos paranee juoksussa, hypyissä ja heitoissa sekä niistä koostuvissa moninaisissa urheilulajeissa, joissa lihasvoimalla on merkitystä. Venyttelyn aktiivinen liike toimii myös lihaskuntoharjoiueluna,joka parantaa kehon lihastasapainoa. Venytysten tarkka kohdentaminen tehostaa vaikutusta merkittävästi ja sillä voidaan esimerkiksi hamstring -lihasten osalta vähentää niiden revä hei ys riskiä. Niillä venytykset kohdennetaan erikseen lihasten yläja alapäihin sekä reiden sisäja ulkosivun lihaksiin. Sen uskottiin johtuvan lihasten jäntevyyden eli niin sanotun viskoelastisuuden heikkenemisestä, mikä vähentäisi lihasvoimaa. Revähdysriski on suurin lihaksissa, jotka kiinnittyvät kahden tai useamman nivelen yli. Kohdevenyttely sen sijaan ei väsytä lihaksia, vaan parantaa niiden suorituskykyä ja valmistaa niitä urheilusuoritukseen. Niitä on hamstring -lihasten lisäksi muun muassa pohkeen kaksoiskantalihas. Venytyksen alkuja loppuasennot ovat kehon luonnollisia, aika yksinkertaisia asentaja, joihin on helppo asettua ja jotka on helppo oppia. Lihakset vahvistuvat tasapainoisesti, kun venytetään kaikkia nivelen eri puolilla olevia lihaksia. Kysymys on kuitenkin lihasten väsymisestä, niin kuin Mattes jo aikanaan arvioi ja kokeellinen tutkimus (2) vuodelta 2009 vahvisti. Kun vielä hengitetään liikkeiden tahdissa tyhjentämällä keuhkot venytysvaiheessa ja iäyuärnällä ne alkuasentoon palatessa, kudokset kyllästetään hapella samalla kun palamistuotteiden poistumista kiihdytetään. Venytysasennot on valittu niin, että venytys kahdentuu tarkasti eri lihaksiin ja monissa tapauksissa jopa lihaksen eri osiin. Kohdevenyttely valmistaa urheilusuoritukseen Staattinen venyttely ennen suoritusta heikensi tulosta voimaa vaativissa lajeissa ja kestävyy slajeissa. Aktiivisella venyttelyllä on tämäkin etu passiivisiin verrattuna. Peräti puolet kehon lihaksista on vaikeasti käsin tunnusteltavissa, kuten esimerkiksi syvällä kehossa olevat reiden sisäja uloskiertäjät, piriformis -lihas, lonkan koukistajat ja lavanaluslihas. Lihasvoima ehtii vaikuttaa pitempään ja liikkeen nopeus nousee. Laajoilla liikeradoilla liikkuvat nivelet kuten lonkkaja olkanivelet ovat herkimpiä jäykistymään ja niiden kuntoa on syytä hoitaa venyuelemällä ympärillä olevia lihaksia täysillä liikeradoilla. Se muun muassa korjaa kudosten mikrovaurioita ja estää niiden pahenemista kroonisiksi vammoiksi. Tämä tekee venyttelyn oppimisesta helppoa. Gerard Hartmann, irlantilainen juoksijoiden 78 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Sen vuoksi kohdevenyttelystä on suuri hyöty ennen harjoitusta ja kilpailua tehtynä sekä maksimivoimaa vaativissa lajeissa että kestävyyslajeissa. Alkuasennot ja vcnytysasennot on etsitty siten, euä lihas rentoutuu ikään kuin itsestään venytysasentoon siirryttäessä. Se kiihdyttää veren ja imunesteiden kiertoa kehossa ja lärnrniuäå kehoa. Toistojen aktiivinen, rauhallinen liike vahvistaa lihasten ja aivojen välistä yhteyttä, mikä parantaa myös lihas-hermojärjestelmän toimintaa. Nivelten hyvä liikkuvuus ja lihasten rentous lisäävät kehon liikeratojen laajuutta. Erityisen heikkoja lihaksia on tosin syytä vielä erikseen vahvistaa voi maharjoituksilla. Kohdevenyuelyllä voidaan venytyksen verenja imunesteiden kiertoa lisäävät vaikutukset ulottaa kaikkiin kehon lihaksiin. Kohdevenytyksen aktiivisen liikkeen verenja imunesteiden kiertoa kiihdyttävän ja hapen saantia parantavan sekä myrkyllisiä palamisjätteitä elimistöstä poistavan vaikutuksen on todettu elvyttävän ja uudistavan kudoksia ja hoitavan siten niiden terveyttä ja toimintakuntoa. Se sopii yhtä hyvin iäkkäälle, liikuntaa harrastamattomalle henkilölle liikuntakyvyn säilyuämiseen ja parantamiseen, kuin myös huippu-urheilijalle suorituskunnon terävöittämisecn. 200 metrin ja 400 metrin ME:tä parantaneen Michael Jahnssonin lärnmitelleen juoksujen edellä 40 minuutin kohdevenyuelyllä, jolloin verryttelyä radalla tarvittiin hyvin vähän. Venytys kohdennetaan tarkasti lihaksiin ja niiden osiin Kun esimerkiksi takareiden hamstring -lihaksia on ollut tapana venyttää yhdellä yksinkertaisella venytyksellä, kohdevenyttelyssä siihen on kuusi eri venytystä. Kun ne yhdistetään onnistuneesti aktiivisessa kohdevenyuelyssä, tuloksena on poikkeuksellinen venytystehon lisäys ja samalla keino tuottaa uudenlainen, kudoksia hoitava ja elvyttävä vaikutus, joka ulottuu lihasten lisäksi jänteisiin, niveliin ja ympärillä oleviin peitinkalvoihin sekä lihashermojärjestelmään. Avaamalla liikeradat tehokkaasti läpi koko aktiivisen pituuiensa, se estää lihaksien ylirasitusta ja venähdyksiä sekä revähdyksiä. Se tekee kohdevenyuelysta jokaiselle sopivan venyttelyn henkilön iästä, notkeudesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta (5). semiseen. Niihin on lähes mahdotonta ulottua tavallisella terapialla kuten hieronnalla. Rasitusvammojen riskiäkin kohdevenyttely vähentää. Kohdevenyttelyn tehoa lisää vielä taistojen pumppaava liike alkuasennosta venytysasentoon ja takaisin
7. Lihasten muistisolut varastoivat informaation, jonka ne saavat venytysliikkeen etenemisessä (muutamalla kulma-asteella) roistojen sarjassa. Kukkonen, P.: Aktiivinen kohdevenyttely kuntoja kilpaurheilijalle, Readme.fi, Helsinki 2011 .. Tavallisesti tehtyjen 30-60 sekunnin venytysten vaikutus kestää vain muutaman minuutin ajan. Näiden syiden vuoksi pitkiä venytyksiä on ruvettu välttämään ennen urheilusuorituksia. vammojen hoitajana tunnettu fysioterapeutti, luetteli vuonna 2005 kotisivuillaan suuren joukon hoitamiaan juoksijoita, joista 34 on maailmanennätyksen tekijöitä. and P.: The Whartons· stretch book, Active lsolated Stretching, Three Rivers Press, New York, 1996. Vaikutusten pitkä kesto lisää kohdevenyttelyn käyttömahdollisuutta ja hyötyä ennen liikuntasuoritusta. and Cosgrave, C.H.: To stretch or not to stretch: the role of stretching in injury prevention and performance, Review article, Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, April 2010. Tämä sen lisäksi, että pitkät venytykset väsyttävät lihaksia sitä enemmän, mitä pitempiä venytykset ovat ja vielä aiheuttavat ainakin mikrovammoja kudoksiin. Mattes, Sarasota, Florida, 2000. 6. Hartmann kertoi sivuillaan myös ohjaamiensa urheilijoiden harjoitusohjelmasta, jossa kohdevenyttely oli merkittävänä osana. 2. Kohdevenyttelyn aktiivinen, toistuva liike panee aivot ja lihakset kommunikoimaan keskenään ja synnyttää tämän lihas-hermojärjestelmän uudelleenoppimisen (7). Koska lihakset eivät osallistu liikkeeseen, vastaavaa lihasten muistin aktivointia ei tapahdu ja saavutettu liikelaajuuden lisäys menetetään nopeasti. L.: Specific Stretching For Everyone, Pubi. E. Lisätietoja: Aaron L. Uusimmassa, huhtikuussa 2010 julkaistussa venyttelyä koskevien urheilulääkerieteellisten tutkimusten yhteenvedossa (6) todettiinkin, että tarvittaisiin hyvin pitkiä, 4-6 minuutin venytyksiä, jotta urheilusuoritukseen tarvittava liikelaajuus säilyisi tunnin pituisen harjoituksen tai kilpailun ajan. Koska näin pitkiä venytyksiä tarvittaisiin 10-20 lihakselle, venyttelyyn kuluisi aivan liian paljon aikaa. Chenier,T.C. Näin lihas-hermojärjestelmä opetetaan aktiivisella, toistuvalla liikkeellä muistamaan saavutettu liikelaajuus ja se voidaan kokemusten mukaan toistaa pitkässäkin, tunteja kestävässä urheilusuorituksessa. Israel, R.G.: The Effects of Static and Ballistic Stretching on Delayed Onset Muscle Soreness and Creatine Kinase, Research Ouarterly for Exercise and Sports, 1993 March. Se samalla lämmittää kehon ja korvaa verryttelyä. 3. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 79. Mattes, A. McHugh, M.P. Winchester, J.B., Nelson, A.G., Kokkonen, J.: A Single 30-s Stretch ls Sutficient To lnhibit Maximal Voluntary Strength, Research Ouarterly for Exercise and Sport, June 2009. Aktiivisen kohdevenytyksen vaikutus liikkuvuuteen säilyy pitempään kuin passiivisten venytysten vaikutus. Mattes on lwuluttanut 25 vuoden ajan lääkäreitä ja fysioterapeutteja kohdevenyttelyn asiantuntijoiksi USA:ssa: www.stretchingusa.com. Brunetz, M.H. Franklin, M.E. 8. Lihasten aktiivinen liike siirryttäessä alkuasennosta venytysasentoon ja takaisin sekä venytysten toistot 8-10 kertaa saavat aikaan lihas-hermojärjestelmän oppimisen. LÄHTEET 1. with Haggquist, J. Smith, L.L. Mattes, A.L.: Active lsolated Stretching: The Mattes Method, Pubi. by Aaron L Mattes, Sarasota Florida 2000. Kohdevenyttelyä työssään soveltavat terapeutit pitävät asiakkaittensa tiedot luottamuksellisina eikä urheilijoillakaan ole suurta intoa luopua tästä edustaan kertomalla siitä kilpailijoille. 5. Kohdevenyttelyä käyttäneistä huippu-urheilijoista on saatavissa niukasti tietoja. Hän on harrastanut juoksua vuodesta 1968 ja saavuttanut useita Suomen mestaruuksia eri mallwilla veteraanisC11joissa sekä Euroopan mestarnuden maratonilla. P.: Active lsolated Stretching, The Mattes Method, Massage & Bodywork Magazine, November/ December 2009 (Part 1 ), January/February 2010 (Part 2). Kuinka paljon kauemmin vaikutus säilyy, voidaan sanoa luotettavasti vasta, kun asiaa tutkitaan kokeellisesti. Näitä ovat olleet muun muassa Colin Jackson, Linford Christie, Carl Lewis ja Kathy Freeman ja pitempien matkojen juoksijoista Nouradinne Morcelli, Moses Kiptanui, Daniel Kornen, Grete Waitz, Sonja O'Sullivan ja Paula Radcliff. Staattisessa venyttelyssä ja hieronnassa liikkeet ovat sen sijaan passiivisia. Sama prosessi korjaa kehon liikerajoituksia erilaisissa lihas-hermo-järjestelmän vammoissa tai sairauksissa, kun kohdevenyttelyä sovelletaan fysioterapiassa. McCammon, M.R. Houmard, J.A. Wharton, J. PERTTI KUKKONEN, VTT Professori Sähköposti: pertti.kukkonen@kolumbus.fi Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Pellervon taloudellisen tutkimuslaitolisen toimitusjohtaja. by Aaron L. Benjamin, B. 4. Siihen on kaksikin syytä
Uudet liikuntasuositukset ovat varmaan tuttuja tämän lehden lukijoille. Painotus vanhoissa liikuntasuosituksissa oli selvästi terveysliikunnassa, josta tiedettiin saatavan terveyshyötyjä, vaikka fyysinen kunto ei olisi kohonnutkaan. Ainakin olisi käynnistettävä kampanja uusien suositusten tunnetuksi tekemiseksi ja tiedon lisäämiseksi liikunnan positiivisista vaikutuksista, varsinkin meille ikääntyville, jotta pysyisimme mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä. USA:ssa laadittiin uudet liikuntasuositukset vuonna 2007 ja Suomessa julkaistiin Liikunnan käypä hoito suositukset vuonna 2008. Kun aikanaan ihmettelin pieniä liikuntasuositusmääriä useille terveysliikunnan asiantuntijoille, sain vastaukseksi usein, että enempää ei voi/kannata vaatia/suositella, jos liikuntaa ei ole harrastanut lainkaan ja kunto on huono ja on yli painoa. Olemme seuraamassa kehityksessä USA:ta, jossa kohta lähes puolet nuorista on sairaalloisen lihavia. Kun olen kutsuttuna käynyt erilaisissa tilaisuuksissa esitelmöimässä ja ottanut esille myös nuo uudet suositukset, eivät juuri ketkään liikuntaa harrastavatkaan ole olleet perillä niistä ja ovat yllättyneitä niiden suosittelemasta suuresta vähimmäisliikunnan määrästä ja tehosta. Kun toimintakyky heikkenee säännöllisestä kuntoliikunnasta huolimatta iän mukana noin prosentin vuodessa, ovat kestävyysja voimaominaisuudet 1020 vuoden päästä samat, kuin ennen kuntoliikunnan aloitusta. Ongelma koskee koko väestöä. Haluaisin korostaa, että tavallisten kansalaisten tiedon ja tulkinnan mukaan liikuntasuositus on edelleenkin kolme kertaa viikossa 30 minuuttia kevyellä teholla, ja koti työ tai hyötyliikunta voi korvata osan erillisistä liikuntasuorituksista. Vaikka niistä on ollut kirjoituksia liikunta-alan lehdissä ja joskus viikkolehdissä, olen vain muutaman kerran nähnyt asiantuntijagurujen kirjoittavan niistä sanomalehdissä tavalliselle väestölle. Niissä korostetaan aikaisempaa suurempaa määrää ja tehoa, joilla voidaan saada aikaan selviä kuntomuutoksia. Meillähän on jo kauan ollut käytössä terveysliikuntasuosituksia, joiden ideana oli ja on, että suhteellisen pienikin liikunta on hyväksi terveydelle, vaikka fyysinen kunto ei paranisikaan. Kehitys on huolestuttava myös kansantalouden kannalta, todetaan muutama vuosi sitten julkaistussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa. Nopeimmin näyttävät kuitenkin lihavan nuoret aikuiset. Esimerkiksi minun ikäiselleni yli 65-vuotiaalle minimisuositus on kohtuullisesti kuormittavaa (64-76% maksimisykkeestä) kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa (tai tehokkaampaa liikuntaa kolme kertaa viikossa), kaksi kertaa viikossa luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa, ja lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. Tieto ei siis ole mennyt perille tavallisille kansalaisille. Hyvin todennäköisesti hänen kuntonsa on tuolloin parantunut 10-20 prosenttia. Teksti: HEIKKI RUSKO EMERITUS IHMETTELEE Miksi uudet liikuntasuositukset eivät ole menneet "jakeluun". Niissä kerrotaan myös selvästi, että lisäliikunnalla voidaan saada suuremmat terveysja kuntovaikutukset. Jos liikuntaa harrastamaton alkaa harrastaa kuntoliikuntaa, hän voi saavuttaa liikuntasuosituksen minimitavoitteen ehkä 6-12 kuukaudessa. HEIKKI RUSKO Liikuntafysiologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: heikki.rusko@jyu.sport.fi 80 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. V aikka minut tunnetaan kilpaja huippuurheilumiehenä, ihmettelen kuitenkin uusien liikuntasuositusten kohtaloa ja merkitystä Suomalaisten fyysinen kunto heikkenee hälyttävällä vauhdilla. "Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä." Kuinka moni ikäiseni tietää tämän' Ja kuinka moni yrittää liikkua näin paljon' En ole kuntotai terveysliikunnan motivoinnin asiantuntija, mutta jotakin olisi tehtävä ja kiireesti. Vaikka asiantuntijat toivat esille, että kyseessä oli minimiliikunta, on se ihmisten mielissä muovautunut yleiseksi liikuntasuositukseksi. Miten ihmeessä tähän on tultu' Eihän tämä näin voi jatkua' Ennaltaehkäisevään liikuntaan (kuin myös muihin terveellisiin elintapoihin) on satsattava enemmän, jotta liikunnan puutteen seurauksien hoitoon ei kuluisi lisääntyvässä määrin varoja. Tällainen ajatusmalli johtaa kuitenkin helposti siihen, että suosituksia täytyy sitä mukaa pienentää, kun väestön kunto heikkenee ja paino lisääntyy.Ja huolimatta noista vaatimattomista suosituksista, ei väestöä ole saatu liikkumaan edes senkään vertaa. Miesten kunto heikkenee ilmeisesti nopeimmin, mutta myös naisten ja lasten kunto, erityisesti kestävyyskunto, on heikkenemässä. Samalla elintasosairaudet ovat lisääntyneet ja ylipainoisten nuorten osuus on huimasti kasvanut. Olen esittänyt tämän kuvan muodossa ja se saanut monet miettimään vakavasti liikunnan aloittamista ja lisäämistä
Olen välillä saanut käsityksen eri tieteentekijöiden suunnalta, että hoitomuoto tai terveyssuositus ei ole minkään arvoinen, jos se ei ole saanut taakseen vahvaa tieteellistä näyttöä. Näiden tietojen perusteella kuitenkin asetetaan kansalle jaettavia terveyssuosituksia, mikä osoittaa kuinka vaikeaa on luoda yksi yhteinen ohjesääntö kaikille ihmisille. Tieteellinen lähestymistapa pyrkii jättämään mahdollisimman vähän asioita arvailujen varaan ja tilkitsemään aukkoja tiedossa. Tiede pyrkii myös toistettavuuteen, ja sen avulla omaa toimintaa tai suosituksia voidaan perustella ulkopuolisille. Varsinkin parina viime vuosikymmenenä on se alana kuitenkin pyrkinyt kohti tieteellisempää lähestymistapaa. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti:TUOMAS DUNKEL Mitä hyvä tieto on. Tämä muutos kuitenkin herättää lukuisia ajatuksia, jotka pätevät myös muihin terveystietoon liittyviin aloihin. Joillekin ihmisille vanhat ja tutkimustiedon mukaan huonommaksi osoittautuneet tavat voivat olla tehokkaampia kuin uudet metodit, mutta ne saatetaan jyrätä pois uuden tiedon alta. Eri syistä johtuen kaikkiin tutkimuskysymyksiin ei vastauksia kuitenkaan pystytä löytämään, ja uusi tieto herättää aina vain uusia kysymyksiä. Nykyinen vahvaan näyttöön perustuva tieto terveystieteissä pohjautuu satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen, jossa erityyppisten hoitojen vaikutuksia verrataan kohderyhmien välillä. Erilaisia kokemukseen ja varmuuteen perustuvia taitoja oppii varmasti työelämässä, jossa niitä pääsee harjoittamaan säännöllisesti oikeissa työtilanteissa. T oisen vuoden f ysioterapiaopiskelijana olen lukuisia kertoja saanut kuulla näyttöön perustuvan tutkimuksen tärkeydestä hoitosuunnitelmia laadittaessa. En tiedä, voidaanko fysioterapiasta puhua vielä omana tieteenalanaan terveydenhuollon sisällä, mutta suunta on mielestäni oikea. Tiede kehittyy jatkuvasti eteenpäin, ja lähestulkoon alalla kuin alalla pysyminen kehityksen mukana vaatii jatkuvasti uuden tiedon omaksumista. Koulutuksen eräänä suurena päämääränä onkin mielestäni järkevän kriittisyyden opettaminen, jotta oppija osaa valita loputtomasta tieto merestä ne tärkeät ja oleelliset asiat, jotka edistävät hänen ammattitaitoaan. Vanhoja ja lähes varmoina pidettyjä ideoita kumotaan jatkuvasti tai niistä löydetään aukkoja uuden tiedon kehittyessä. Saadut tulokset ovatkin yleensä keskimääräisiä vaikutuksia suuren ihmisjoukon sisällä, mutta tämä tutkimusmalli ei välttämättä ota huomioon, kuinka paljon yksi yksittäinen ihminen tulee hoidosta hyötymään. Fysioterapia on historiallisesti rakentunut vahvasti kokemuksen ja hiljaisen tiedon varaan, joita siirretään eteenpäin työntekijäsukupolvelta seuraavalle. Ristiriitoja arvostettujenkin tutkimusten välillä syntyy, eikä yhtä oikeaa vastausta kysymyksiin välttämättä ole edes olemassa. Itse olen ainakin pohtinut mitä hyvä tieto oikeastaan on, ja minkälaisia ongelmia pelkästään vahvaan tieteelliseen näyttöön nojautuva työskentelymalli tuottaa. TUOMAS DUNKEL Opiskelija Fysioterapian koulutusohjelma Laurea-ammattikorkeakoulu, Espoo Sähköposti: Tuomas.V.Dunkel@Laurea.fi LIIKUNTA & TIEDE 48, 2-3 12011 81. Hyvänä esimerkkinä toimii muun muassa viime syksynä mediassa näkyvästi esillä ollut rasvasota, joka näytti kansalle kuinka kahtiajakautuneita tutkijakunnat voivat olla niinkin tärkeissä kuin kansanterveyteen liittyvissä asioissa. Eri kanavilta, kuten esimerkiksi tiettyjen lajiryhmien lnternet-keskustelupalstoilta, voi löytyä kullanarvoista tietoa tekijöiltä, joilla on pitkäaikaista kokemusta oman lajinsa parista. Opiskeluaikana opetetut tavat saattavat olla vanhentuneita jo muutaman vuoden sisällä uuden tiedon löytyessä. Vanhoihin kaavoihin kangistunutta ajattelumallia sen sijaan voi olla vaikea muuttaa. Pidän yhtenä tärkeimpänä seikkana kolmannen asteen koulutuksessa kriittisen, mutta samalla myös avoimen ajattelutavan omaksumista. Iso osa tästä tiedosta voi toki olla painoarvoltaan kevyttä, ja se tulisi osata rajata pois. Todellisuudessa se kuitenkin saattaa vain tarkoittaa sitä, ettei kyseistä asiaa ole vain ehditty tai pystytty vielä tutkimaan tarpeeksi perusteellisesti. Kaiken tämän kokemusperäisen tiedon sivuuttaminen tieteellisen näytön puuttumisen takia rajaa pois monia mahdollisesti erittäin toimivia keinoja. Tämä saattaa rajata pois monia mahdollisesti erittäin toimivia hoitoja tai suosituksia, mikäli niiden käytön vaatimuksena on pelkästään vahva tieteellinen näyttö. Monissa tilanteissa tutkittavat asiat ovat niin monimuotoisia, että luotettavaa koeasetelmaa niiden tutkimiseksi voi olla käytännössä mahdotonta luoda
Arjen fyysisen aktiivisuuden lisääminen on nykyaikana monelle jo saavutus sinänsä ja siitä hyppäys liikunnan aktiiviseen harrastamiseen voi olla usealle kynnyksenä jo liian suuri. Alkuperäisessä lähteessä puhutaan fyysisestä aktiivisuudesta ja siitä, miten tavanomainen fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa kuntoon ja sitä kautta taas lisätä fyysistä akiiivisuuua. Kirjassa on käännetty esimerkiksi Bouchardin ja Shephardin viitekehys fyysisestä aktiivisuudesta, terveys kunnosta ja terveydestä. Fyysistä ponnistelua ei väluämåuä arjessa tarvita ja kuka edes ehtii harrastamaankaan kiireisessä ja pirstaleisessa arjessa. Nyt julkaistu Terveys liikuntakirja on uudistettu painos vuonna 2005 ilmestyneeseen ensimmäiseen painokseen Kuten kirjan toimillajat sanovatkin kirjan ensimmäisen painoksen jälkeen on ilmestynyt yli 10 000 tutkimusraporttia fyysisen aktiivisuuden ja terveyden yhteydestä, joten tarve kirjan päiviuämiselle on ollut ilmeinen. On esimerkiksi arvioitu, euä Kanadassa vain seitsemän prosenttia lapsista ja nuorista liikkuu tarpeeksi terveyden näkökulmasta. Uudet tutkimustulokset ovat lähinnä varmeruaneet ja tarkentaneet aiempia tutkimustuloksia. Yhtenä merkittävänä tekijänä on ollut yhteiskunnan nopea muutos eletään aikaa, jossa kaikki on helposti saatavilla, usein tietokoneen klikkauksen takana ja ravintoa on paljon tarjolla. 2. Tässä kirjassa fyysinen aktiivisuus on tekstissä korvattu liikunta-sanalla ja tällöin alkuperäisten kirjoittajien ajatus osittain muuttuu. uudistettu painos. Näin toki onkin, sitä tukevat lukemattomat tutkimukset. Uuteen painokseen on lisäuy aineistoa terveysliikunnan edistämisen välineistä sekä täydennetty osuutta kestävyyskunnon vaikutuksista terveyteen. Entä jos tavoiueeksi aseteuaisiinkm aluksi arjen fyysisen aktiivisuuden palauttamiseen vaikkapa 20 vuoden takaiselle tasolle) Liikunnan harrastamattornuus ei ole synonyymi fyysiselle inaktiivisuudelle tai päinvastoin. 250 s. LUETTUA Teksti: MIKKO JULIN TERVEYSLIIKUNTAA VAI FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA. Kustannus Oy Duodecim. Toinen uudistettu painos noudattaakin hyvin pitkälle edellisen painoksen rakennella ja teoksen sivumääräkin on kasvanut vain kymmenellä sivulla. Miten olla aktiivinen arjessa. Teos on jaettu neljään osaan, jotka käsittelevät Lerveysliikunnan taustoja, terveysliiku nnan suosi l u ksia, 1 i ikun taa ja suomalaisten terveysongelmia sekä terveysliikunnan edistämistä. Kirjan kohderyhmä, terveydenhuollon amrnau ihenkilöt sekä sosiaali-, terveysja liikunta-alan opiskelijat, saavat varmasti kirjasta oivan perusteoksen Lerveysliikunnan aihepiiristä Kirja lähtee pääsääntöisesti ajatuksesta, että liikuntaa lisäämällä voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Tästä huol irnatta ensimmäisen painoksen johtopäätökset ja suositusten päälinjaukset ovat edelleen suurimmaksi osaksi voimassa. Jos tässä lehdessä vuoden ajan seurattu tiedemies Reinon vuoden mittainen kuntokuuri tarvitsi tuekseen useita eri alojen amrnau ilaisia, kunnon seuraamista huippuasiaruuruijan kuruornittauksrlla, säännöllistä raportoimia Liikunta & Tiede -lehreen ja kuntoilu vuoden lopuksi lupaus kuntoilun jatkumisesta oli "Saas nähdä ", niin miten mahtaa onnistua keskivertohenkilön motivointi liikuntaan. Esimerkiksi nuoret eivät perustele liikuntaansa aikuisten Lavoin, vaan muokkaavat liikuntakuluuuriaan skeiu ilauioineen itselleen sopivaksi. Hyvåkuruoisimmat näyttävät olevan myös fyysisesti aktiivisimpia. Uusimmat fyysisen aktiivisuuden suositukset maailmalla, esimerkiksi tänä vuonna julkaistut Kanadan suositukset, antavat ohjeita, ei vain liikuntaan, vaan myös siihen, miten vältetään fyysistä inaktiivisuutta ja ollaan arjessa ylipäätään fyysisesti aktiivisia. Esimerkiksi väestön keskimääräisen painoindeksin mukaan Suomessa on noin kaksi miljoonaa ylipainoista työikäistä ja ylipainoisten osuus on merkittävä kaikissa ikäluokissa. Nykyajan paradoksi näyttää olevan se, euä vaikka tuore kansallinen li ikuruaunkimus kertoo suomalaisten olevan erityisen liikunnallinen kansa, niin toisaalla tutkimukset näyttävät suomalaisten olevan huonommassa kunnossa kuin koskaan. Mikael Fogelholm, likka Vuori, Tommi Vasan kari (toim.):Terveysliikunta. 1 2011. Välillä jää pohtimaan, mikä on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden suhde tässä teoksessa. .\~1k,1cl f ogelholm, likka VUorl, Tommi VJ~,1rt.1,, tuun,J Terveysliikunta DUODECIM O) UKK-lnstltwttt F yysinen inaktiivisuus on nykyajan globaali vitsaus, joka aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnan eri tasoilla, ennen aikaisia kuolemia sekä yksilötasolla monenlaisia sairauksia ja haittoja. Teksti on täynnä asiaa ja joka alakappaleen jälkeen löytyy ajantasainen lähdeluetielo, josta lukija voi halutessaan hakea lisätietoja asiasta. Joka tapauksessa Terveyslukuruakirja piirtää oivan kuvan siitä, miksi 82 LIIKUNTA & T\EDE 48 • 2-3 . Koska pelkästään liikunta ei näytä olevan riittävä lääke Luomaan hyvinvointia väestölle, olisiko aika ryhtyä puhumaan terveysliikunnan sijaan fyysistä aktiivisuudesta tai inaktiivisuudesta, aivan niin kuin muualla maailmassa puhutaan) Tällöin liikunnan harrastamisen sijasta kiinnostuksen kohteena olisikin yksilön koko hereilläoloajan fyysinen aktiivisuus. Uutta fyysisen inaktiivisuuden aiheuttamien seurauksien näkyminen on lapsissa
Esimerkit avaavat teoriat Kirja on kirjoitettu selkeästi ja ymmärrettävästi ja monet esimerkkitapaukset avaavat teorioita käytännön tasolle. Tämä kappale on taulukkoineen kirjan parasta antia. Se on sinänsä harmi, koska ICF:n kauna mahdollistuisi pohdinta ihmisten ja ympäristön voimavaroista, jota nyt teoksessa hallitseva valistava sairauslähtöinen ajatusmalli ei kunnolla mahdollista. Se on hyvä ja kattava teos, joka avaa ja esittelee liikuntataitojen oppimiseen ja harjoitteluun liittyviä peruskäsitteitä sekä alan viimeisimpiä tutkimustuloksia. Yhteiskunnan muuttuminen tietoyhteiskunnaksi tieto koneineen ja mobiiliteknologioineen jää myös vähäiselle huomiolle teoksen terveysliikunnan edistämissä pohtivassa osiossa. Terveysliikunta-kirja antaa hyvät perusteet ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisiä monimutkaisia suhteita. Kirja sopisi varmasti myös esimerkiksi liikunnanopettajakoulutukseen ja soveltuvin osin myös opettajankoulutuslaitosten luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusten liikunnan didaktiikan opintoihin ja kuuluu ehdouomasu jokaisen liikunnan didaktikon käsikirjastoon. Suomen liikuntatieteellisestä kirjall isuudesta tällainen teos on tähän asti puuttunut kokonaan. Ensimmäisessä luvussa lähdetään liikkeelle oppimisen määrittelyllä ja oppimisen piirteillä sekä eri oppijatyyppien tunnistamisella. Lisälukemisena käsitellään eri oppimiskäsityksiä liikuntataitojcn opettamisessa. Tekijä onnistuu hyvin tavoitteessaan helpottaa kentällä toimivien toimintaa lisäämällä tietoisuutta ilmiöön liittyvistä käsitteistä ja taustatekijöistä. Erityisesti seurojen toimintaan ja käytännön ohjaustyöhön sillä olisi paljon annettavaa. Teos pitää yllä myös alan terminologiaa, mikä on tärkeää yhteisen kielen kannalta. Kirjasta hyötyisivät varmasti myös esimerkiksi seurojen ja liittojen ohjausja valmennustoimintaan osallistuvat henkilöt, koulutusten järjestäjät ja jopa urheilijat itse. Kansalaisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on suuri haaste liikunnan ja terveydenhuollon parissa toimiville henkiöille tulevina vuosina. Ilmeisesti taulukot.joisLIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 83. Esimerkiksi nykyteknologian mahdollisuuksia arvioida ihmisten fyysistä aktiivisuutta jätetään kokonaan huomioimatta. Tämän kirjan kansien välissä on kaikki se tieto, jota hyvät valmentajat ja ohjaajat ovat viimeisten vuosien aikana etsineet erilaisista koulutuksisia liikuntataitojen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Ihmisen ja ympäristön voimavarat lähtökohdaksi Kirjan viimeinen osio keskittyy terveysliikunnan edistämiseen. Osio on täyttä asiaa, mutta se jää hieman liian teoreettiseksi ja etäiseksi, jotta sitä sellaisenaan voisi hyödyntää arjen käytännön toimissa. liikunt a tai fyy sinen aktiivisuus on tärkeää terveyden kannalta. Teos vastaa hyvin laajan kentän tarpeeseen. Teos tiivistää mainiosti liikunnan merkityksen yleisimmissä suomalaisissa sairauksissa. Havainnolliset ja selkeät taulukot täydentävät kappaleen teoriaosuutta ja sama jatkuu myös kirjan muissa kappaleissa. Kirjan kohderyhmän kannalta on tärkeää, että tällaiset suositukset löytyvät keskitetysti yhdestä teoksesta. MIKKO JULIN Lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Sähköposti: mikko.julin@laurea.fi Teksti: ANNA-LIISA KYHÄLÄ REITTIKARTTA TAITAVAKSI LIIKKUJAKSI OHJAAMISEEN Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu Timo Jaakkola: Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu PS-kustannus 2010 ISBN 978-952-451-485-9 1in10J;i.;i.kJ«1La Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu L ukuntaueteiden tohtori Timo Jaakkolan kirja on kohdistettu erityisesti liikunnan opettajille, ohjaajille ja valmentajille. Olisi ollut mielenkiintoista, jos jollekin liikuntatutkimuksen ulkopuoliselle asiantuntijalle olisi annettu pieni tila pohtia yhteiskunnan rajun muutoksen ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen välistä suhdetta. WHO:n Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, ICF, jää kokonaan kirjassa käsiuelemäuä. Siihen opettajien, ohjaajien ja valmentajien kannattaa tutustua ajatuksella ja siirtää nämä hyvät teoriat ja vihjeet omiin käytäntöihin. Myös eri ikäryhmien terveysliikuntasuositukset käydään perustellusti läpi. Lisää terävyyttä viimeiseen osioon olisi saatu, jos siinä olisi myös pohdittu fyysisen aktiivisuuden ja ihmisen toimintakyvyn näkökulmaa. Seuraavaksi jäädään odottamaan teosta, joka yhdistäisi Terveysliikunta-kirjan tietoja ja teorioita yhteiskunnan nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin eri alojen, ei vain liikunnan ja terveysalojen, asiantuntijoiden näkökulmasta
Kirja on rakenteeltaan selkeä ja looginen. Tietoa ei enää puutu ja tästä kirjasta löytyy perusteita myös huippu-urheiluun tähdättäessä. Kappaleen lisälukemistossa käsitellään dynaamisten suhteiden teoriaa, jonka mukaan oppiminen ei tapahdu lineaarisesti vaan saattaa sisältää nopeitakin muutoksia suuntaan tai toiseen. Kirjoittaja vetää täällä yhteen aiemmissa kappaleissa esittämiään periaatteita ja taidon oppimisen eri vaiheiden kannalta merkitykselliset tekijät käydään läpi eri lajeihin ja taitoihin sovelletuin esimerkein. Nyt lukijalle jäi mielikuva siitä, että ne sisältävät täysin samantasoista asiaa kuin perustekstissä, esimerkiksi tutkimustuloksia aiheesta, mutta usein myös erittäin mielenkiintoisia ideoita käytännössä toteutettavaksi. Erityisen hyvää näissä on se, että kirjoittaja lähtee liikkeelle jokaiseen ilmiöön liittyvistä perusteista, kuten motorisesta kehityksestä ja motoristen perustaitojen merkityksestä liikuntataitojen oppimisen yhteydessä. Joissakin Suomen laji liitoissa asia on oivallettu, mutta monessa liitossa on tämän asian suhteen vielä paljon parannettavaa. Lukijaa mahdollisesti saattaisi kiinnostaa, mistä aiheesta voisi löytyä lisätietoa. Varmasti moni opettaja, ohjaaja ja valmentaja helpottuvat tiedosta, että taitavaksi liikkujaksi ja urheilijaksi on monia reittejä ja monipuolisella perustaitojen harjoittelulla voi vielä myöhemminkin helpottaa liikuntataitojen oppimista. Gentilen motoristen taitojen luokittelun hyödyntämiseksi annettu kirjan esimerkki pallon kiinniottamisen harjoittamiseksi on hyvä esimerkki teorian hyödyntämisestä, niin eua lukijakin ymmärtää mistä siinä on kyse. Ne osoittavat, että kirjan tekijä hallitsee alueen erittäin hyvin. Olisiko näihin kappaleisiin voinut sisällyttää esimerkiksi erityisen tuhdin paketin käytännön sovelluksista niin että teoriaosuus olisikin ollut erikseen. Erityisesti valmentajien ja ohjaajien näkökulmasta hyödyllinen on yhdeksäs kappale, tehtävien ja oppimisympäristöjen muokkaamisesta. Lisäksi kappaleessa käsitellään taitojen oppimisen kehittymistä, esitellään taitavuuden piirteitä sekä eksplisiiuista ja implisiittistä oppimista ja oppimisen mittaamista. Ne ovat vain yksi pieni osa matkalla urheilijan menestymiseen ja niitäkin tärkeämpänä voidaan nähdä motivaatio, valmentajasuhde, laadukas harjoittelu ja monipuoliset liikuntakokemuksel. Olisiko ollut paikallaan lisätä vielä toinenkin esimerkki, jonkin muun taidon kautta. Tätä voidaan pitää hyvin merkittävänä tietona sekä oppijan, että ohjaajan kannalta ja sen paikka olisi ehdottomasti perustekstissä eikä lisälukemistossa, jonka moni lukija saattaa jopa jäuää lukemalla. Taitoharjoiuelu oppimisen alkuvaiheessa ja harjoitteluvaiheessa sekä lopullisessa taitojen oppimisen vaiheessa, eli kappaleet 10 ja 11 ja 12 sisältävät hyviä työkaluja kaikille kentällä toimijoille. Kolmannessa kappaleessa käsitellään motorista taitoa ja sen luokitusjärjestelmiä ja määritellään näihin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Vaikka kirjoittaja on pyrkinyt esittämään asiat selkeästi ja yksinkertaisesti on vaikea kuvitella, että tästä hyötyisivät juurikaan muut kuin valmentajat ja esimerkiksi liikuntatieteellisen tiedekunnan opettajat. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että tiedostamaton liikkeiden säätely on taitavissa suorituksissa tarkempaa, taloudellisempaa ja tehokkaampaa kuin tiedollinen säätely. Joissakin kohdissa ne saattavat jopa avata kyseistä ilmiötä lukijalle lisää. Kuten kirjoittaja toteaa, nykytutkimusten mukaan ei ole olemassa yleistä lahjakkuustekijää, vaan tehtävissä vaadittavat kyvyt ovat hyvin tilanneja tehtäväspesifejä. Kappaleissa 5-8 käsitellään lahjak kuuua, siirtovaikutusta, taitojen oppimisen vaiheita ja taidon oppimisen kognitiivisia edellytyksiä. sa ei mainita tekijää, ovat kirjoittajan itsensä laatimia. Jokaisen kappaleen lopussa oleva yhteenveto ja pohdintakysymykset ovat onnistuneita. Pienen särön rakenteeseen tuo harmaiden "lisålukernista" -kappaleiden sisältöjen epäjohdonmukaisuus. Suosittelen lukemaan ja pohtimaan niitä. 79-82) ja varhaisesta ja myöhäisestä erikoistumisesta (s.82-85). ()ppi111i11<'ll <'i tapahdu lineaarisesti. Näin myös vähemmän liikunnan teoriataustaa hallitseva lukija pääsee sisään liikuntataitojen oppimisen maailmaan. Toisessa kappaleessa määritellään liikuntataitojen oppimiseen ja taitoharjoiueluun liittyvät keskeiset käsitteet, esimerkiksi motorinen oppiminen, motorinen käyttäytyminen ja suoritus. Tietoa myös huippu-urheiluun tähtääville Jokaisen ohjaajan ja valmentajan toivoisi lukevan kappaleet liikuntakyvyistä (s. Siinä käsitellään ja vertaillaan muun muassa hajautettua ja satunnaisharjoiuelua sekä blokkija hajauuamatorua harjoittelua erilaisten taitojen suhteen. Neljännessä kappaleessa käsitellään havaitsemisen ja aistien merkitystä lukuruatauojen oppimisessa ja suorituksessa. Valmentajan ja urheilijan kannalta erittäin hyödyllistä tietoa löytyy viimeisestä kappaleesta, jossa käsitellään vireystilaa, tarkkaavaisuuden suuntaamista, mielikuvaharjoittelua ja Ilowtilan saavuttamista. Harjoittelu ja oppiminen eivät myöskään aina tapahdu samanaikaisesti. Ehkä tämä kappale olisi kaivannut hieman lisää jäsentelyä ja teorian ja käytäntöjen välistä vuoropuhelua. l lnrjoir u-lu jct oppirnitH'll <'i\'iit 111y<>skiiii11 a ina tapalid11 saruauuika iscst i. ANNA-LIISA KYHÄLÄ, LitM Liikunnan didaktiikan yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Golf-ohjaaja Suomen Golfliiton nuorisotoimikunnan jäsen Sähköposti: anna-liisa.kyhala@helsinki.fi 84 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011
Lisäksi oppimisen fysiologisia taustoja tuodaan esille oppimisessa merkityksellisen siirtovaikutuskäsitteen kautta. Tämän aiheen olisin sijoittanut ennen lukua kymmenen, jossa käsitellään harjoittelua oppimisen eri vaiheissa. Luvuissa viisi ja kuusi lähestytään liikuntataitojen oppimista myös tulevan urheilu-uran ja valmentautumisen näkökulmasta. Taitojen harjoitteluun liittyvät luvut tuovat hyvin esille ne näkökulmat taitojen oppimisesta, joita on esitelty kirjan ensimmäisessä osassa. Tieteelliseen näyuöön perustuen kirja palvelee mielestäni erityisesti urheiluvalmentajia. Lisälukemista osiot antavat myös vaativalle lukijalle mahdollisuuden perehtyä asioihin syvemmin. Luku seitsemän esittelee mielestäni riittävästi taidon oppimisen vaiheet. Ensimmäinen luku esittelee lyhyesti, mutta käytännönläheisesti oppimiseen liittyvät teoriat ja siihen liittyvät ihmisja tietokäsitykset sekä oppimistyylit. Luvuissa korjataan osuvasti monia virheellisiä käsityksiä taitojen oppimisesta. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011 85. REIJO BOTTAS, LitM Yliopistonopettaja Viveca/Urheiluvalmentajien akateeminen täydennyskoulutuskeskus Jyväskylä yliopisto Sähköposti: reijo.u.bottas@jyu.fi Liikuuuuuitojcn oppi1nis1a kiisitelliiiin mvos tuk-vau urlu-ilu-urnu 11iiki>kul1nw-,1a. Lukujen lopussa olevat kysymykset toivottavasti käynnistävät liikuntataitojen opettajissa ja valmentajissa omakohtaisen ohjauskäsityksen pohdiskelun. Toinen osa liittyy taitoharjoittelun toteutukseen ja lähestymistapaan sekä käsitteistöön ja menetelmiin taitojen oppimisen edistymisen kautta. Kirja koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä määritellään ja luokitellaan liikuntataitoa, motorista taitoa sekä niiden oppimista ja alan käsitteistöä. Lukijan kannalta määritelmiä olisi ollut hyvä tuoda esille tekstissä useamminkin (esimerkiksi alaluvussa Taitojen oppimisen kehittyminen, Liikuntataitojen oppimisen luonne). Neljännessä luvussa esitellään lyhyesti, mutta kattavasti taitojen oppimiseen liittyvät fysiologiset aistitoiminnat ja siihen liittyvää tutkimusta. Aiheeseen liittyvää suomenkielistä kirjallisuutta on varsin vähän saatavilla. LUETTUA Teksti: REIJO BOTTAS KATTAVASTI TAIDON OPPIMISESTA JA OHJAAMISESTA Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu Timo Jaakkola: Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu PS-kustannus 2010 ISBN 978-952-451-485-9 K 1rp on varmasti kirjoitettu tarpeeseen ja se tarjoaa oppikirjamaisella olleellaan viimeisintä suomenkielistä tietoa liikuntataitojen oppimisesta ja ohjauksesta niin opettajille kuin valmentajille. Kriittinen lukija jää kuitenkin paikoin kaipaamaan tiedon lähdettä (esimerkiksi taulukot 13, 15 ja 17-18). Seuraavissa luvuissa määritellään perustellusti laaja liikuntataitojen oppimiseen ja sen tutkimukseen liittyvä käsitteistö. Eri määritelmät olisi ollut hyvä koota esimerkiksi kirjan loppuun, joskin yhteenvedot lukujen lopussa tukevat tätä tehtävää. Osaa mielipiteistä on tällöin helppo pitää osin jopa virheellisinä tai ainakin niistä voi olla eri mieltä. Kirja antaa käytännön ohjaukseen konkreettisia vinkkejä, joille löytyy tieteellistä tutkimuksellista perustella. Siksi esitettävät sisällöt on tulkittava kirjoittajan omiksi mielipiteiksi harjoitusmenetelmistä ja /tai apuvälineistä, oppimisen edistämisessä. Toisaalta kirja kannustaa lukijaansa syventämään näkemyksiään ja ravistelemaan tottumuksiaan taitojen harjoittamisesta. Kirja antaa tarkkojakin malleja ja periaatteita käytännön harjoitustilanteiden luomiseen. Toisaalta kirjan toinen osa liittyy kokonaisuudessaan harjoitteluun, ja harjoittelun perusteet muidenkin sisältöjen (esimerkiksi kognitiiviset tekijät) osalta ovat esitelty kirjan ensimmäisessä osassa
Odense,Syddansk Universitetsforlag. 2009. 2010. Dopingsäännöt ovat suoraa jatkoa amatöörisäännöille, joista luovuttiin sadan vuoden hurskastelun jälkeen. Ask Vest Christiansen muistuttaa lääkeainerajoitusten olevan modernin urheilun eetokselle vieraita. Sikäli ei lainkaan huonosti, että norjalaiset kirjoittajat Sigmund Loland ja Dag Vidar Hanstad päätyvät antologiassa tukemaan nykyistä dopingvalvontaa. Teräväisen tavoitteena on analysoida maantiepyöräilyn dopingkontrollin käänteitä oikeustieteilijänä, eli katsoa, onko valvonta juridisesti perusteltua ja mitä sillä on saavutettu. Hän ei tällöin noteeraa sitä useaan otteeseen todettua seikkaa, että urheilijat vastaavat tässä asiassa täsmälleen niin kuin heidän toivotaan vastaavan. 179 s. Niihin aikoihin hän yritti herätellä Suomessa puhetta silloisten dopingsääntöjen oikeutuksesta. Kun nyt itse olen 2000-luvulla kirjoitellut antidopingin tiimoilta ja esitellyt ulkomaisia debatteja Suomessa, minkäänlaista dialogia kenenkään kanssa ei ole syntynyt. LUETTUA Teksti: ERKKI VETTEN NIEMI ISOVELI VALVOO JA PISSAPOLIISI PARTIOI Ask Vest Christiansen (toim.): Kontrolsport. Teräväinen on samaa mieltä, joskin argumentointi jättää toivomisen varaa. Urheilijoiden on "miltei mahdotonta" kritisoida antidopingia, koska lieväkin inahdus voidaan tulkita paheellisena pidettyä dopingia puoltavaksi kannanotoksi. Norjalaistutkijoiden tavoin hän ensinnäkin ottaa virtsakontrollin tarpeen annettuna, ja mikä erikoisinta, hän vetoaa tällöin Verner Mellerin näkemyksiin. Virikkeitä on saatu paitsi filosofi Michel Foucault'lta (Tarkkailla ja rangaista) ja kirjailija George Orwellilta (1984) myös ihmisoikeusasiakirjoista. Esimerkkeinä Tour de Francen ja ammattipyöräilyn dopingtapaukset. Sellaista en tosin odottanutkaan: Hernanuksen kohtalo oli opettanut. Sami Teräväinen: Kurinpito ja kontrolli huippu-urheilun dopingasiassa. Miten pärjää Sami Teräväinen pohjoismaisessa vertailussa. KIJHINF'llO.JJ\KONlHOLI 1 ! HJlf)PU-URll[ll lJN [)()PIN(;J\SIASSA V iime vuosina olen mielestäni alkanut oivaltaa, miltä tiedotusopin tutkija Pertti Hernanuksesta tuntui 1990-luvulla. Dopingtapaukset ovat "odotettu ja väistämätön seuraus tällä urheilun etiikkaa halveeraavalla epärehellisyyden tiellä", Teräväinen kirjoittaa sivulla 35. Tanskalaisvetoinen antologia Kontrolsport pureutuu samoihin kysymyksiin, mutta pyöräilyn tuolle puolen edeten. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Big Brother blandt atleter og tilskuere. Antidopingin haastajia oli toki tässä maassa ollut muitakin, mutta professorin status varmisti Hernänuksen mietteille mukavasti julkisuutta ilman että älyllistä keskustelua kontrollitoimien kannattajien kanssa olisi kehkeytynyt. Se on osa heidän ammattitaitoaan. Siihen aloitteeseen joka voi vielä toteutuakin paneutuu nyt oikeustieteilijä Jens Evald, ja hänen seikkaperäinen tekstinsä todistaa GPS-kontrollin olevan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Tanskassa sentään jokunen urheilija tuoreeltaan tyrmäsi antidopingväen idean virittää valvonta aivan uudelle tasolle GPS-paikannuksen avulla. Alaviite osoittaa "lähteeksi" Mellerin teoksen The Ethics ofDoping and Anti-Doping, vaikka siinä nimen86 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011. Olisiko Suomessa viimein kuohahtamassa laajempaa, alan nopeasti kasvavan tutkimusperinteen tunnustavaa kiinnostusta aihepiiriin. Sitäkin kiihkeämmin tartuin Sami Teräväisen kirjaksi painettuun graduun Kurinpito ja kontrolli huippu-urheilun dopingasiassa. Silti Christiansen olettaa tekemiensä haastattelujen valossa, että urheilijat näkisivät antidopingin "välttämättämänä pahana". Tehostetun olinpaikkaseurannan hyödyt eivät ole missään suhteessa "ongelman" painoarvoon (sattumanvaraisten urheilusääntöjen noudattam~een)nähden. Näin kirjoittaa Verner Meller, ja juuri tällainen mekanismi on havaittavissa Suomessakin, jossa ääneen ajatelleet urheilijat on pikaisesti vaiennettu. 94 s
2010. Aboriginaalitytöt heittivät muiden maiden tyttöjä paremmin, mikä tutkijoiden mielestä johtuu siitä, että Australian alkuperäisväestössä heittämistä on pidetty kaikille tärkeänä ja arvokkaana taitona läpi historian. Jossain vaiheessa raja tulee kuitenkin vastaan, joko terveen järjen tai ihmisoikeussopimusten asettama raja. Research Ouarterly for Exercise and Sport 81 14). Erkki Vetten niemi, VTT Tutkija Sähköposti: ersavett@jyu.fi listuneista lapsista kukaan ei harrastanut heittämiseen perustuvaa liikuntalajia, joten heidän oletettiin edustavan tavallisia Australian alkuperäisväestöön kuuluvia lapsia. Rasmussen oli harhauttanut testaajia antamassaan olinpaikkailmoituksessa, mutta sellaisen kepposen olisi pitänyt johtaa diskvalifioinnin ja kilpailukiellon sijasta varoitukseen. Tutkimukseen osalrolliruuvia voidaan yhä kiristää pari pykälää. Thomas tutki Australian alkuperäisväestöä ja halusi selvittää onko sukupuolten välinen ero yhtä voimakas sellaisessa kulttuurissa, jossa sekä tytöt että pojat ovat tarvinneet heittotaitoa puolustautumiseen ja metsästykseen kuin muualla. Kun nämä asiat huomioidaan opetuksessa, myös monet tytöt pystyvät heittämään yhtä tehokkaasti kuin pojat. VIITE: Thomas, J., Alderson, J., Thomas, K., Cambell, A. Li ikunt a & tiede 1/ 20 10 ). omaan hylätään hegem oninen puhe urheiluetiikasta ja havainnollistetaan, että kont ro llito im et eivät ole täyttäneet niille määriteltyjä tavoitteita (ks. Sitä käännekohtaa ennakoiden sietäisi kai Suomessakin vähitellen siirtyä monologeista aitoon dopingdialogiin. & Elliot, B. Kesällä 2006 Floyd Landisilta riistettiin Ranskan ympäriajon ykkössija laboratorion tekemän virheen vuoksi, ja sitä seuraavana vuonna Michael Rasmussenin talli pakotti hänet luopumaan ympäriajosta juuri kun voitto oli käytännössä varmistunut. Oletetaan, että tämä kehitys johtuu heittämiseen perustuvien liikuntalajien harrastamisen lisääntymisestä. Urheiluoikeuden kannalta 2000luvun räikeimmät rikkeet Teräväinen ohittaa nopeasti. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa todettu, että kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana tyttöjen heittämän pituusheiton keskimääräinen tulos on pysynyt suhteellisen samanlaisena. Tulokset osoittivat, että pojat heittivät paremmin kuin tytöt, mutta aboriginaalilapsilla sukupuolten väliset erot eivät olleet niin suuria kuin mitä muissa kulttuureissa tehdyt tutkimukset osoittavat. Muun muassa näistä lähtökohdista Jerry R. Developmental gender differences for overhand throwing in Aboriginal Australian children. Yhden käden yläkauttaheitossa tärkeät ydinkohdat tutkimuksen perusteella ovat: heittoon valmistantumisaskeleen pituus (stride lenght), ylä vartalon riittävä kiertoliike (peak upper torso separation angle) ja kyynärpään ojennus saattoon (elbow llexion release). Tutkijaryhmä analysoi 30 aboriginaalilapsen (6-10 v.) yläkautta pituusheittoa liikeanalyysiin kehitetyllä ohjelmalla (Vicon motion analysis system). Sukupuolten välisiin motoristen taitojen eroihin keskittyneestä 46:sta tutkimuksista tehty mela-analyysi osoitti, että taitoerot ovat kaikkien suurimpia yhden käden yläkauttaheitossa. 432-441. Tiedetään myös, että maissa joissa heittämiseen perustuvat liikuntalajit ovat suosittuja, lapset heittävät pidemmälle muiden maiden lapsiin verrattuna. Teräväisen mukaan yksilönvapauksia polkeva antidoping ei aseta juridisia ongelm ia, ja kovakourainen kurinpito olisi jopa "puhdistanut " pyöräilyä. Pojilla se on keskimäärin kasvanut. Thomas tutkimusryhmineen kiinnostui selvittämään kulttuuriin liittyvän historiallisen perspektiivin mahdollista yhteyttä tyttöjen ja poikien yhden käden yläkauttaheiton pituuteen. UIKUNTA & TIEDE 48, 2-3/2011 87. Tutkielm an lopuksi lainataan vielä Jukka Pakkasta, mutta ikävä kyllä kauno kirjailijan metaforilla ei ole mitään suhdetta ammattilaispyöräilyn arkeen. Kuka siis valvoo valvojia) Tällä hetkellä ei oikein kukaan, joten koruLiikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Tytöt osaavat heittää
Tutkimukseen osallistui laaja joukko eritasoisia urheilijoita (N=l566), kuudestatoista eri lajista. Johtopäätöksinä tutkijat esittävät, että urheilukasvatusmallin käyttäminen lisäsi oppilaiden motivaatiota omalla ajalla liikkumiseen esimerkiksi koulun ruokatuntien aikana. & Smith, D. Opettajan rooli on lähinnä kannustaa parityöskentelyyn. Sheard ja Golby (2010) tutkivat millainen yhteys on persoonallisuuden sitkeydellä tai kestävyydellä huippu-urheilijoiden tasoon verrattuna. Kansainvälisellä tasolla kilpailijat olivat tilastollisesti merkitsevästi sitoutuneempia ja saivat kokonaisuudessaan korkeampia pisternäår iå käytetyllä mittarilla (hardiness) verrattuna urheilijoihin, jotka kilpailivat alemmilla kilpatasoilla. 2010. Tutkijoita kiinnosti erityisesti selvittää, oliko mallin käytöllä siirtovaikutusta koulun ruokatuntien aikana järjestettyyn kerhotoimintaan osallistumiseen ja siten myös oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tässä tutkimuksessa käsitteellä sitkeys (engl. Research Ouarterly for Exercise and Sport 81 141, 442-455. Mittarina käytettiin kyselykaavaketta, jolla kartoitettiin persoonallisuuden sitkeyttä tai psyykkistä "kestävyyttä" suhteessa urheilulliseen tasoon. Millaisia persoonallisuuden piirteitä tai psyykkisiä ominaisuuksia vaaditaan huippu-urheilijoilta. Personality Hardiness Differentiates Elite-Level Sport Performers. Esimerkiksi liian aikaisin asetetut liian kovat tavoitteet saattavat antaa nuorelle negatiivisen kuvan omista kyvyistä ja mahdollisuuksista selviytyä kilpaurheilun haasteista. Psyykkisessä valmennuksessa on siksi tärkeää tukea urheilijan sitoutumista ja pystyvyyden tunnetta harjoitteluja kilpatilanteissa. Wallhead ym. (2004) kehittämä Urheilukasvatusmalli (Sport Education model) perustuu myönteisten innostavien liikuntakokemusten tarjoamiseen keskittymällä liikunnanopetuksessa urheilulajien peruselementteihin, ydintaitoihin. Opetettaessa pyritään huomioimaan kaikki urheilun edellyttämät tehtävät siten, että oppilaista valitaan toimijoita eri rooleihin kuten tuomariksi, pelinjohtajaksi, kapteeniksi ja valmentajaksi. VIITE Sheard, M. 88 LIIKUNTA & TlEDE 48 • 2-3/2011. & Golby, J. Tulokset vahvistavat käsitystä, että huippu-urheilu vaatii fyysisen harjoittelun lisäksi kovaa ja periksi antamatonta luonnetta tai psyykkisiä ominaisuuksia, joilla mitataan motivaation vahvuutta pitkällä aikavälillä. Urheilijan "tapa" ajatella ja suhtautua itseensä pohjautuu usein kokemuksiin, joita urheilukentillä saadaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Siedentop ym. hardiness) tarkoitettiin urheilijan psyykkisiä ominaisuuksia, jotka liittyivät kolmeen eri osa-alueeseen; urheilijan sitoutumisen tasoon (commitment), uskoa omiin kykyihin (control) ja siihen, miten suhtautuu ja nauttii haasteista (challenge). Tulokset osoittivat myös, että vanhempien kannustus ja lapsen itsetunnon tukeminen rohkaisivat oppilaita osallistumaan kerhoihin ruokatuntien aikana. Ilman uskoa omiin kykyihin tavoitteisiin ja haasteisiin on vaikea suhtautua myönteisesti. Voidaan ajatella, että aikuiset huippu-urheilijat ovat luonnostaan persoonapiirteiltään tässä suhteessa valikoituneita. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Persoonallisuuden "sitkeys" erottelee huippu-urheilijat . Malli tähtää liikunnallisten perustaitojen kehittämiseen, rohkaisee itsenäisyyteen ja vastuun kantamiseen. Tuloksissa vakioitiin urheilijoiden ikä, urheilulaji ja sukupuoli. Sport education and extracurricular sport participation: An examination using the trans-contextual model of motivation. Tutkijat muistuttavat, että opettajien tulisikin rohkaista vanhempia tukemaan lapsen itsenäisyyttä vahvan kontrolloimisen sijaan. Itsenäisyyteen kannustava ote lisää liikuntaan osallistumista . VIITE Wallhead, T., Hagger, M. Tiiviiseen harjoitteluun sitoutuminen vaatii erityisesti sisäistä motivaatiota ja omaa halua kehittyä urheiljana eteenpäin. 2010. tutkivat urheilukasvatusmallia 192 oppilaan (9-15v.) ja viiden opettajan kanssa. International Journal of Sport and Exercise Psychology 8, 160-169. Toisaalta tämä ominaisuus voidaan nähdä myös positiivisen kehityksen tuloksena
Tämä voisi osaltaan selittää sitä, miksi vähäinen liikunnan harrastaminen oli yhteydessä kehoon liittyviin negatiivisiin tunteisiin, syyllisyyden ja häpeän tunteisiin. 2010. Naisten liikuntamotivaation taustalla vaikuttavia psykologisia tekijöitä on aikaisemmin tutkittu lähinnä tarkastelemalla millaisia yhteyksiä liikunnan harrastamisella on esimerkiksi itsetuntoon tai pystyvyyden tunteeseen. Ovatko syyt ulkoisia esimerkiksi painon pudottaminen vai sisäisiä, jotka edustavat syvemmin itselle tärkeitä asioita. Kehoon liittyvät negatiiviset tunteet, syyllisyys ja häpeä olivat puolestaan yhteydessä motivaation säätelytapaan, joka edusti ulkoista motivaatiota ja vähäisempää fyysistä aktiivisuustasoa. Kehoon liittyvät tunteet heijastuvat naisten liikuntamotivaatioon . Tulosten mukaan kehoon liittyvät ylpeyden tunteet olivat positiivisesti yhteydessä tiedostettuun ja sisäiseen itsesäätelyyn. Vähäiseen liikunnan harrastamiseen liittyy usein lievää ylipainoa, mikä erityisesti länsimaissa edustaa naisilla vastoin tyypillisiä odotuksia ihanteellisesta ulkonäöstä. & Crocker, P.R.E. Tutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeiden avulla kehoon liittyviä tunteita (WEG-SG ja Pride scale), motivaation säätelytapaa (BREQ-inventory) ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden tasoa (LTEQ). Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, millainen vaikutus on negatiivisilla tunteilla 1 i iku n takäyttä yt ymiseen. Voisiko negatiivisia tunteita ja niiden merkityksiä käsittelemällä löytyä uusia itsesäätelytapoja ja motivaatiota lisätä liikuntaa 7 VIITE Sabiston, C.M., Brunet, J., Kowalski, K.C., Wilson, P.M .. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kehoon liittyvät negatiiviset tunteet, kuten häpeä, syyllisyys ja ylpeys olivat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden säätelyyn ja käyttäytymiseen naisilla (N=389). Mack, D.E. Tämä kuvastaa käytännössä sitä, että kehoonsa tyytyväiset naiset olivat motivoituneita liikkumaan omien sisäisten, itselle tärkeiden arvojen tai arvostusten vuoksi. Journal of Sport & Exercise Psychology, 32, 417-437 ANU KANGASNIEMI Tutkija, psykologi LIKES-tutkimuskeskus / Mehiläisen urheilu klinikka Jyväskylä Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi UIKUNTA & TIEDE 48, 2-312011 89. Mitä enemmän käyttäytymisen säätely heijastaa omien arvojen mukaista toimintaa, sitä voimakkaampi positiivinen yhteys sillä on terveyskäyttäytymiseen ja psykologiseen hyvinvointiin. Positiivinen yhteys havaittiin myös tiedostetun, sisäisen itsesäätelytavan ja fyysiseen aktiivisuustason välillä. Se, millaisia tuntemuksia naisilla on omasta kehostaan, näyttäisi ohjaavan naisten liikuntakäyttäytymisen säätelyä ja fyysistä aktiivisuustasoa. The Role of Body-Related Ernotions in Motivating Wornen·s Physical Activity. Naisten liikuntakäyttäytymisen muuttamisen näkökulmasta tärkeätä olisikin kiinnittää huomiota siihen, miten he pyrkivät säätelemään käyttäytymistään. Myös se on mielenkiintoinen huomio, millaisia tunnereaktioita heillä on omasta kehostaan. Tutkimuksen teoriatausta kuuluu itsernääräämisteorian osateoriaan (Organismic integration theory), jonka mukaan motivaation taustalla vaikuttavat syyt tai itsesäätelytavat ohjaavat käyttäytymistä
Amerikkalaistutkijat arvelivat, että urheilijat voisivat selvitä tällaisista toiminnoista paremmin ja niinpä he panivat 18 urheilijaa ja 18 tavallista pulliaista testiin, jossa mitattiin simulaatiossa liikenteessä selviytymistä. Sitä vastoin musiikin kuuntelulla ei ollut vaikutusta hyvä uutinen meille lenkkeillessä "korvalappuja" kuunteleville! Harjoitustaustalla oli kuitenkin selvä merkitys niin, että urheilijat selviytyivät testistä jokaisessa tilanteessa paremmin kuin urheilemattomat. Hood MS, Little JP, Tamopolsky MA, Myslik F. Tutkitut osallistuivat kahden viikon harjoitus jaksoon, jossa tuli yhteensä kuusi harjoitusta, joista kukin sisälsi kymmenen kertaa minuutin "vedon" 60 prosentin teholla maksimaalisesta suorituskyvystä, minuutin palautuksella verojen välissä. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Urheilijat selviävät paremmin liikenteessä ainakin virtuaalimaailmassa . http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21448086 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Kari.Kalliokoski@tyks.fi 90 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-3/2011. Chaddock L, Neider MB, Voss MW, Gaspar JG, Kramer AF. Koska tutkittavien kunto oli lähtötilanteessa matala (maksimaalinen hapenottokyky keskimäärin 30 ml/kg/min), vedot tehtiin vain noin 18 ml/kg/min hapenottoa vaativalla nopeudella. Jopa näinkin pienellä liikunnan lisäyksellä (= 3 x 10 min viikossa+ 10 min palautukset) saatiin merkittäviä vaikutuksia. Liikunnan aloittaminen ihan nollasta on haastavaa, mutta samalla nopeasti palkitsevaa. Kunto ja terveys kohoavat pienelläkin liikunnalla jo selvästi. Vaikeuttaakseen tilannetta vielä hieman tutkijat laittoivat normaalitilanteen lisäksi tutkittavat puhumaan puhelimessa ja kuuntelemaan Pohjalta on helppo aloittaa . Niinpä ei olekaan ihme, euä myös insuliiniherkkyys paljon käytetyllä HOMA-indeksillä mitattuna parani peräti 35 prosenLtia. Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että kovatehoisella intervalliharjoittelulla voidaan saada samanlaisia tai jopa parempia vaikutuksia kuntoon ja tiettyihin terveysmuuttujiin kuin huomattavasti enemmän aikaa vievällä perinteisellä aerobisella harjoittelulla. Näyttää siis olevan niin, että urheilulla on fysiologisten positiivisten vaikutusten lisäksi myös jokapäiväisessä elämässä toimimista helpouavia vaikutuksia. http://wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21407125 maleksimista, multa tavallista/ripeää kävelyvauhtia, kunkin omien tottumusten mukaan. Urheiluharjoittelu ei paranna pelkästään fyysistä suorituskykyä, vaan se näyttää parantavan myös kognitiivisia toimintoja. Elämä on täynnä toimintoja, jotka vaativat ympäristön ärsykkeiden nopeaa havainnointia ja niihin reagointia. Vain puhelimeen puhuminen näytti vaikuttavan huonontavasti kadun ylittämiseen. Kovatehoinen intervalliharjoiLtelu voi kuitenkin olla liian kova pala haukattavaksi aloittelijalle ja niinpä kanadalainen tutkimusryhmä selvittikin, että riiuåisikö vähän, tai oikeastaan paljon, matalampi teho parantamaan kuntoa liikuntaa aloittelevilla. Do Athletes Excel At Everyday Tasks 7 Medicine and Science in Sports and Exercise, in press, 2011. Tutkittavat pantiin kävelemään juoksu matolla niin, että heidät oli ympäröity suurilla nåytöillä, jotka näyttivät liikennetilannetta kadulta, joka tutkittavien piti ylittää ja jolla ajoi autoja molempiin suuntiin. Esimerkiksi glukoosin kuljetuksessa lihassoluihin tärkeän proteiinin GLUT-4:n pitoisuus kohosi 260 prosenttia harjoittelun jälkeen. Vastaavia positiivisia muutoksia havaittiin myös monissa muissa glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn liittyvissä tekijöissä. LowVolume lnterval Training lmproves Muscle Oxidative Capacity in Sedentary Adults. Gibala MJ. Tässä jälleen yksi osoitus siitä kuinka pienellä annoksella hyvin siedettyä, vailla sivuvaikutuksia olevaa liikuntalääkettä voimme vaikuttaa merkittävästi yhteen nyky-yhteiskunnan suurimmista terveysongelmista eli heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen. Tämä vastaa kävelyä tasaisella maalla noin 5,5-6 km/h eli ei nyt ihan MP3-soitinta katua ylittäessä. Medicine and Science in Sports and Exercise, in press, 2011
Tut kittavil le aiheutettu akuuu i psyykkinen stressi (laskuvarjohyppy) ei vaikuttanut autonomiseen säätelyyn yön aikana tai heti heräämisen jälkeen. johtamlskäyuäyryrmneu nosti esiin kaksi termiä: kasvatuksellinen ja valmennuksellinen johtaminen. 040-560 4343, 050 555 8929, esa.hy11ynen@l1ihu.fi. Tätä voidaan kutsua myös urheilutermillä pelinluku. Vasiaväiuäjänä toimi professori Stephen Seiler (Agderin yliopisto, Norja) ja kustoksena professori emeritus Heikki Rusko. Väitökset Valmentajataustainen rehtori on ihmiset huomioiva johtaja Lit M Seppo Pulkkisen kasvatustieteen väitöskirja "Valmentajataustan merkitys rehtorin työssä" tarkasteltiin 5.2. LIIKUNTA& TIEDE:48•2-3/2011 91. Teos 011 julhaislU sarjassa Studies in Sport, Physical Education ane/ Health numerona 163, 74 s.,Jyväshylä 2011, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-394194-9. Siirtovaikuiuksen avulla voidaan oppia tilannejohtamisen taitoja ja käyttäytyä eri tilanteissa sen vaatimalla tavalla. Sitä vastoin heräämisen yhteydessä ylikuormittuneiden urheilijoiden sykevaihtelu oli pienempää kuin vertailuryhmän urheilijoilla. He mieltävät itsensä vahvaksi muutoksen ja sen toteuttamisen osaajiksi. Syklisyys kuvaa johtajan työn luonneua ja vuoden kiertoa, joka hallitsee molempia maailmoja. Elimistön stressireakuoisia vastaa pitkälti autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto. . jyuji ?ic/=978-951-39-4207-6. Akuutin fyysisen stressin vaikutuksissa seuraavan yön sykevaihteluun havaiu.iin annos-vaste-suhde, jota voitaneen hyödyntää urheiluvalmennuksessa ja kuntoilussa. Myös kroonista psyykkistä stressiä kokeneilla henkilöillä havaittiin samankaltaisia elimistön reaktioita. Tutkiessaan kroonista fyysistä ja psyykkistä stressiä Hynynen havaitsi, ellei stressillä ollut vaikutusta yön aikaiseen sykevaihteluun tai stressihormonien eritykseen. Hän muodosti viisi johtajuuden siirtovaikuiuksen kategoriaa. Maratonin jälkeisenä yönä sykevaihtelu laski todella huornauavasu. Yksinkertaisilla kotioloissa suoritettavilla sykeja sykevariaatiorruuauksilla voidaan tutkia sekä fyysisen että psyykkisen stressin vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. Lisätiewja: Seppo Pul/1'1i11en, puh. Pulkkisen tutkimat rehtorit ovat toimineet joukkuelajien valmentajina huipputasolla, esimerkiksi ylimmän sarjatason tai maajoukkueen valmentajana. Muutoksen sieto liittyy muutoksen johtamiseen. Tehtäväalueiden laajuus kuvaa sitä muuuuvaa maailmaa, jossa sekä valmentaja euä rehtori toimivat tällä hetkellä. Sen sijaan jo kohtalainen kestävyysharjoitus laski sykevaihtelua seuraavana yönä. Mikä on kova harjoitus yhdelle, voi olla toiselle merkityksetön. Tiimitoiminta, jaettu johtajuus ja koko henkilöstön saaminen mukaan kouluyhteisön kehluärruseen ovat sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka toimivat rehtorin työssä paremmin kuin niin sanottu asiajohtaminen. (014) 260 3487, myynli@jyuji. Lisäksi molemmissa maailmoissa on sellaisia johtajuuden elernenuejä. Tilaul1set Jyväshylän yliopisLOn jullwisuyhsikhö, p. Teos on jullwistu myös sälihöisesli osoitteessa: httpJ/julliaisut. Sykevariaatiomittauksilla voidaan ennustaa kuntoilijalle otollisin hetki kovatehoiseen harjoitukseen. Ihmiskeskeisyys kuvaa haastateltujen johtarnisoteua ja -filosofiaa. Harjoitusvaikutukset ovat aina yksilöllisiä, korostaa Hynynen. Lisätietoja: Esa Hynynen, p. Seppo Pulkkinen tutki johtajuutta kouluja urheilumaailmassa. Jyväskylän yliopistossa. Kouluvuoden kierron määrää lukuvuosi ja urheiluvuoden kierron määrää sarjakausi. 040 589 0664 ja 0400 480 746, seppo.pul/1hi11e11@jlilfi Teos 011 jullwistu sarjassa: Jyväsliylä Studies in Education, Psychology ane/ Social Research numerona 407, 211 s Jyväsl1ylä 2011.ISSN. Esa Hynynen vertailee väitöskirjassaan kroonisen ja akuutin stressin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan unen aikana sekä heräämisen yhteydessä. Pulkkinen havaitsi, euä maailmojen väillä on siirrovaikurusta sekä urheilumaailmasta koulumaailmaan että päinvastoin. Hui ppu-u rhei I u va I me n raja tausta iset rehtorit ovat kokeneet urheilumaailman ihmisiin keskittyvän johtajuuden toimivan myös koulumaailmassa. Tähän li iuyy useisiin eri tilanteisiin kuuluva hektisyys. . Valmemajataustaiset rehtorit sietävät hyvin muutosta ja siihen liittyviä haasteita. Syklisyys vaatii vahvaa tilannejohtamisen taitoa. Vastaväiuäjänä toimi dosenui Pirkko-Liisa Vesterinen (johtamistaidon opisto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto. Tilaul1set Jyväsl1ylän yliopiswn jullwisuyl1sihhö, puh. Sykevaihtelun mittaus auttaa stressin hallinnassa LitM Esa Hynysen liikuntafysiologian väitöskirja "Sy kevariaa t iorn i nau kset kroonisen ja akuutin stressin seurannassa käyuäen hyväksi yöunen ja akuuttien tehtävien aikaisia vasteita" tarkasteltiin 26.2. Mutaaminen yöunen aikana toimii fyysisen harjoittelun aiheuttaman stressin vaikutusten arvioinnissa ja aamulla tehty koe taas enemmän kroonisen fyysisen tai psyykkisen stressin vaikutusten arvioinnissa. 0075-4625, ISBN: 978-951-39-4190l. Se on taito, joka haastateltavien mukaan on siirtynyt urheilumaailmasta koulumaailmaan. Molemmissa tutkimuksen maailmoissa johtajan käyuäytyrninen perustuu ihmisten huomioimiseen ja johtamiseen heidän avullaan. Rehtorit korostavat inhimillisen toiminnan merkitystä johtamisessaan huolimatta pitkästä valmeruajaurasta kilpaurheilun maailmassa. (014) 260 3487, myynti@/ibrary.jyufi. jotka eivät ole siirrettävissä
Tilauliset Jyväshylän yliopislon '1irjasto11 jullwisuyl1si/1öslä, puh. fi) mukaan Suomesta ei löydy yhtään tämän päivän vaatimuksia täyttävää meloruapaikkaa. Veden varaan rakennettu paperija puunjalostusteollisuus ovat supistumassa. 020 610 8808, nelli.han/wnen@helsi11/1iJi. Vesistöt pysyvät sulina 6-8 kuukautta, muutamat joet läpi vuoden. . Jyri Pesonen kehitti väuösuukirnuksessaan liikuntaa opettavien opettajien monimuotoista pätevöittämiskoulutusta. Opettaja ei ole välttämättä hyvä oppija LitM Jyri Pesosen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Opettajat oppijoina Toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen käynnistämisestä ja kehittämisestä" tarkastettiin 19.3. Mitä enemmän tutkittava uskoi siihen, että pystyi liikkumaan erilaisista arjen esteistä huolimatta, sitä enemmän liikunta lisääntyi vuoden aikana. Lisätietoja: Ne/Ii Hanlwnen, p. . Seurantakyselyn vastaukset kaksi vuotta koulutuksen jälkeen kuvasivat kuitenkin varsin vähäistä ammatillista kehittämistä. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Josef Falen (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Kimmo Suomi. Yhreisosuuntautuneet eli toisten hyvinvoinnista ja tunteista huolehtivat naiset puolestaan hyötyivät ympäristön heille vastavuoroisesti tarjoamasta sosiaalisesta tuesta kaikkein eniten. Usko om iin kykyi hin autt aa el intapam uutoksessa VTL Nelli Hankosen sosiaalipsykologian alan väitöskirja "Psychosocial processes of health behaviour change in a lifestyle intervention lnfluences of gender, socioeconomic status and personality" tarkastettiin 4.3. Ylläpidettyjä melontareittejä on harvassa, ja muiden avovesireitistöjen laitteisto ja rakenteet harvoin suosivat ilman moottoreita liikkuvia veneilijöitä ja melojia. . Tärkeä onnistumisen ennakoija on myös itsesaätelykäyuäytyrninen. Teost.c1 voi luhea ja tulostaa henliilöhoht.aist.a l1äyl.löä varten osoilleesla ht Lp:l/u rn ji/U RN: 1 SBN :978952-245-41 7-l Melonta tarvitsee ammatillista otetta LitM Bela Pavelkan lukuntasuunntuelunja -hallinnon väitöskirjan "Avovesi liikuntamaisemana analyysi melonnasta Suomessa liikuntainfrastruktuurin ja -palvelujen parantamiseksi" tarkastettiin 5.3. Terveysammauilaisten tulisikin keskittyä pelottelun ja moittimisen sijasta valamaan elintapamuutosta yriuäviin potilaihin uskoa kykyihinsä ja vahvuuksiinsa onnistua asteittaisessa muutoksessa. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Jullwisu 011 Lel1ijänoil1eussäännöstcn alainen. Myös ammatillinen muutostarve näytti osin hävinneen. Saaristomeri, sisämaan järvet ja joet sekä kosket soveltuvat lähes poikkeuksella kaikkiin melontalajeihin. Liikuntaa harrastetaan Suomen avovesillä kuitenkin harmillisen vähän. He kokivat, että työ muuttui mielekkäämmäksi ja opetustyöhön löytyi uusia ammatillisia mahdollisuuksia. Vastaväittäjänä toimi professori Eero Ropo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Lauri Laakso. Nelli Hankonen selvittää sosiaalipsykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä elintapamuutoksen onnistumiseen sekä tämän prosessin samankahaisuuua eri ryhmien välillä. Melontatoiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisvoimiin, joiden avulla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan aikuisten eikä nuorten kuluttajien laatuja määrävaatimuksiin. Aihetta tarkastellaan kilpaurheilun, vapaa-ajan liikunnan ja liikuntamatkailun näkökulmista. Elintapamuutoksen tekeminen ja laihduttaminen on haasteellista myös motivoituneille. (014) 260 3487, myynti®library jyuji. Myös ilmasto sopii avovesiliikunnalle. Vastaväittäjänä toimi professori Stephen Sutton, (University of Cambridge) ja kustoksena professori Karmela Liebkind. Henkilöt, jotka tekevät tarkat suunnitelmat siitä, mitä, missä ja milloin harrastavat liikuntaa, todennäköisemmin onnistuvat lisäämään liikuntaa aiotusti, Hankonen sanoo. Toimintatutkimuksen myötä Pesosen ymmärrys opettajista oppijoina muuttui. Liikuruapaikkarietopankin (www.liikuntapaikat. (014) 260 2037 t.ai 040-7560 964, bela.j.pavellw@jyufi Teos on jullwislu sarjassa Jyväsliylä Sludies /n Sport, Physirnl Educatio11 A11cl Heall/1 numerona 164,Jyväsliylä 2011, ISSN:0356-1070, ISBN 978951-39-4219-9. Vapautuvan infrastruktuurin uusiokäyttö on lähitulevaisuuden suuri haaste Suomelle. Kilpailuhenkiset ja itsevarmat naiset laihtuivat enemmän. Koulutus perustui koulutettavien keskinäiseen vuorovaikutukseen, dialogiin ja yhteisöllisyyteen. Pavelka IUtkii väitöskirjassaan avovesiliikunnan, erityisesti melonnan, luonnonympäristöä sekä yhteiskunnallista ja järjestötaloudellista toimintaympäristöä. Krooniset sairaudet kuten tyypin 2 diabetes yleistyvät maailmanlaajuisesti, ja niihin liittyvät komplikaatiot heikentävät yhä useamman elämänlaatua ja elinajanodotetta. Omaa terveyskäyttäytymisen hallintaa koskevien positiivisten uskomusten eli pystyvyysuskomuksen vahvistuminen edesauttaa terveyteen liittyvien elintapojen muuttamista ja ylläpitämisestä. Aiempi koulutus ei välttämättä edistänyt lainkaan omien 92 UI KUNTA & TIEDE 48 • 2-3 · 2011. Pystyvyysuskomusten ja suunnitelmien vaikutus oli pääsääntöisesti samanlainen naisilla ja miehillä sekä eri koulutusryhmillä. Paras ja kustannusvaikuttavin tapa ehkäistä tällaisia ongelmia ovat liikunta ja terveellinen ruokavalio. Pitkäaikaisessa muutoksessa onnistumisen psykososiaalisista ennustetekijöistä eri väestöryhmissä on vain vähän tutkimustietoa. Opettajien kyvykkyys toimia itseohjautuvasti ei selittynyt ikätekijöillä tai aiemmalla opettajankoulutuksella. Siihen osallistui 20 korkeakoulututkinnon suoriuanutta, eritaustaista kokenutta opettajaa. Lisät ietoja: Bcla Pavellw, p. Terveyspystyvyyden lisääntyminen alkuvaiheessa ennakoi laihtumista vuoden ja peräti kolmen vuoden aikana, Hankonen toteaa. Suurin osa opettajista oli tyytyväisiä koulutuksen yhteistoiminnalliseen toteutustapaan. Samalla hän pohti, millaisia opettajat ovat oppijoina ja asiantuntijayhteisön toimijoina. Koulutusta rakenneuiin ensimmäisen oppijaryhmän aikana osallistujien työelämäkokemuksia ja ammatillista osaamista hyödyntäen
Pitkä ura on tuonut näkemystä siitä, miten liikunnanopetus on vuosien varrella muuttunut toiminnallisuuden korostamiseksi. Koulutustausta ei myöskään näyttänyt vahvistavan oppijoiden kykyä toimia osaamistaan jakaen ja toisten oppimista tukien. vi r/1kunen@pp.inet.fi. Ne olivat suositumpia kuin liikkuminen isossa ryhmässä. Liikuntaan kuuluu myös yhdessä koettu ilo ja ryhmäksi kasvaminen, siihen kuuluu muutakin kuin se, että tunti sujuu ongelmitta. Tämä viive näkyy usein vielä aikuisuudessakin, mutta taidot voivat kuitenkin parantua iän myötä. Asperger-nuoret hyötyvät liikunnasta, mutta heidän ohjaamiseensa ja tukemiseensa liikuntatilanteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koulutettavien oppimaan oppimisen taitoja ja kykyä toimia useohjauiuvasu pitää myös tukea systemaattisemmin. Lisätietoja: Erwi11 Borremans, p. Virkkusen väitöksessä esiintyvä termi sosioeettisyys tarkoittaa väittelijän mukaan yhteistä toimintaa,jossa toimijat kokevat toiminnan iloa ja yhteisöllisyyttä. Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys Suomessa on noin 1/250, joten on mahdollista, että lähes joka koulussa on AS-nuoria. 040-7070 869, erwi 11. Virkkusen mukaan liikunnanopetus on muuttunut oppilaiden toiminnan kehittämiseksi. Opettajankoulutukseen pitäisi pyrkiä valitsemaan koulutettavia, jotka ovat halukkaita ja kyvykkäitä syventämään omaa ongelmanratkaisukykyään sekä yksin että yhteisöllisesti. Lisätietoja: Jyri Pesonen, p. mans toteaa. Yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut, siksi liikunnanopetuksessakin tulisi opettaa ryhmään ja ryhmäksi kasvamista, yksilölliset erot huomioiden. h r m. AS-nuorel pitävät liikkumisesta, kun se esitetään heille sopivalla tavalla. /Jorrema 11 s@/1es k uspu i sto .fi. pesonen@sport.jy u .fi. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-312011 93. Tilau/1setJyväskylän yliopiston /1i1jasto11 julhaisuy/1silihö, puh. Teos on jullwist.u scnjassa Studies in Sport, Physical Educat.ion and I-lealt/1 numerona J 65, 204 s., Jyväskylä 2011, ISSN: 03561070, ISBN: 978-951-394228-J. Opetustyön perinteisesti varsin yksinäinen ja eristäytynyt luonne mahdollistaa sen, että opettaja voi halutessaan työskennellä kerran hankitun, automatisoituneen taidon ja tietämyksen varassa. Hän on itse ollut mukana kehittämässä koululiikuntaa ja kertoo, että useimmille etenkin eteläsuomalaisille lapsille ja nuorille esimerkiksi pesäpallo tai suunnistus ovat ainutkertaisia kokemuksia ja siksi koululiikunnan tarjonnan tulisi olla erityislaatuisuuden ymmärtämisessä suunnitelmallisesti monipuolista eikä ja sen huomioonottamisessa, Borrevain mitä tahansa yhdessä tekemistä. He harrastivat usein yksilölajeja (esimerkiksi kävely, pyöräily ja uinti), ja pienryhrnälajeja (esimerkiksi sulkapallo, keilailu sekä kiipeily). Se auttaa AS-nuorten Tutkimuksen alussa AS-nuorilla oli motorista viivettä ikätasoon nähden. Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori E. . Liikunnan painopiste tulee olla liikkumisen ilossa, onnistumisen elämyksissä sekä liikunnallisen itsetunnon kehiuårnisessä, Borremans havaitsi. Michael Loovis (Cleveland State University) ja kustoksena professori Pauli Rintala. Erwin Borremansin er ityisl iikunnan alan väitöskirja "Asperger-oireyhtyrna ja liikunta Tutkimus ASnuorten sensornotorisesta profiilista, fyysisestä kunnosta ja harjoitusohjelman vaikuttavuudesta" tarkastettiin 9.4. (014) 260 2131 t.ai 041 455 5557, jy ri. Aspergerin oireyhtymä (AS), joka kuuluu autismin kirjoon, on saanut julkisuudessa lisääntyvää huomiota viime aikoina. Liikuntatunnilla annettavaa selkeää ja yksinkertaista sanallista ohjeistusta tehostetaan nåyttamållä opiskelijoille sekä mallia että tarvittaessa tehtäväkorueja, Borremans toteaa. Vastaväittäjänä toimi emeritus professori Risto Te lama Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Tirri. AS-nuoret harrastivat vähemmän liikuntaa kuin muut ikätason nuoret. fi/hi rjasto//1eshust alpa I ve I u tlj u I hais u myynti. (014) 2603487, myynti@library.jyu.fi. Lajit ovat myös ennakoitavia ja vähemmän kilpailuhenkisiä -AS-nuoret kaipaavat selkeän ja johdonmukaisen liikuntatunnin rakenteen, jossa on tuttujen asioiden lisäksi myös jonkin verran vaihtelua ja uusia piristyksiä. Syy on looginen: lajit ovat rytmi k käita, 1 i ikesarjat toistuvia ja tutun kaavan mukaan toimivia. Pelaamiseen keskittyvä liikunnanopetus ei ota riittävästi huomioon oppilaiden kasvamista yhteistoiminnallisuuteen. (014) 260 3487, myy11ti@li/Jra1y.jyu.fi. . Erwin Borremans tutki väitöskirjassaan Asperger-nuorten sensomotorista profiilia ja tehokkaan liikuntaohjelman vaikutusta heidän motoriseen suoriuiumiseensa sekä fyysiseen kuntoonsa. Lisäksi koulutettavien kykyyn säilyä autonomisina iyössäoppijoina työyhteisöjen muutospaineista huolimatta pitää löytää keinoja. Sellainen olisi hyvä kasvupohja eettisyyteen ja reiluun peliin. Lisätietoja: Arto Virld-wnen, gsm 040 580 4989, arto. Väitösllirja on myös elelitroninen julkaisu ja luettavissa E-tliesis -palvelussa. Tilaukset Jyväshylän yliopiston kirjaston jullwisuyksi/1'1ö, puh. Väitöskirjaa myy Helsingin yliopiston /1irjasto osoitteessa /i11p:!lwww.helsinl1i. Erilainen oppilas ei saa itselleen haastetta. Teos on jullwistu sarjassa Jyväshylä Studies in Sport, Physical Education and I-lealt/1 166, Jyväskylä 2011, /SSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-4243-4. Voimistetusta toiminnalliseksi liikunnaksi FM Arto Virkkusen kasvatustieteen alan väitöskirja "Liikunnanopettaja sosioeettisenä kasvattajana" tarkastettiin 2.4. Virkkunen on toiminut liikunnanopettajana Alppilan Yhteislyseossa 10 vuotta, Oulun normaalilyseossa 6 vuotta ja Helsingin normaali lyseossa 22 vuotta, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. ajatteluja toimintatapojen kriittistä tarkastelua. Kolmen kuukauden mittainen jäsennelty liikuntaohjelma kehitti ja paransi nuorten motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa. Aspcrgcr-nuori hyötyy liikunnasta M.Sc. Helsingin yliopistonkäyuäyt yrnisueteelltsessä tiedekunnassa
-hä~Ike~n(2004~2007) tuloksiin. Voimakkain laihduttamista seliuävä tekijä oli koettu lihavuus. Väitöskirjatutkimus on toteutettu kansainvälisessä Health Behaviour in School-aged Childen (HBSC) -tutkimuksessa, josta käytetään Suomessa nimitystä WHO-Koululaistutkimus. Suomen kansalliset aineistot käsittivät noin 1500 oppilasta ikäryhmästään vuosina 1994, 1998, 2002ja 2006. Itsensä liian lihavaksi kokeminen ja laihduuaminen olivat huornauavasti yleisempiä tytöillä kuin pojilla, eikä Suomi ollut poikkeus kansainvälisessä vertailussa. . Teos on julliaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Eduwl.ion ane/ Health numerona 167, 151 s.,Jyväsliylä 2011. Lisätietoja: Krist.iina Ojala, p. Jyväskylän yliopistossa. Tulosten mukaan poikien painotyytymättömyys jakaantui kahteen suuntaan kokemuksiin liiasta laihuudesta ja liiasta lihavuudesta kun taas iyuöjen tyytyrnäuömyyden aiheena oli lähes poikkeuksetta koettu lihavuus. Vain noin puolet nuorista piti omaa painoaan sopivana. JSBN 978-951-39-4264-9, ISSN 03561070. otestauksen yvät käytänn.öt .. '• Kuntotestauksen hyvät .. yhteisöissä. Tutkimuksen tulokset, joiden mukaan ylipainoiset nuoret pitivät ruuan keveyttä ja lihouamauornuuua sekä painonhallinnan vuoksi liikkumista yleisemmin tärkeänä kuin normaalipainoiset ikätoverinsa, kertonevat yhdessä heidän todennäköisemmän laihduttamisen kanssa painonhallinnan vaikeudesta ja hoikistumisen paineesta. SUOSITUKSET LUETTAVISSA: Www.kuntotestaus.net 94 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 2-31201 t. Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan toimisto on tutkimuksen yhteistyökumppani. . Tulokset paljastivat nuorten painohuolien yleisyyden ja vahvan sukupuolisen jakautumisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa nuorten itsensä lihavaksi kokeminen ei ollut yleistynyt aikavälillä 1994-2006, muna parhaillaan laihdut tajien osuudet kasvoivat sekä yleisesti nuorilla eua ylipainoisten nuorten ryhmässä. Pojat nostavat painoja ja ty töt pudottavat niitä THM Kristiina Ojalan terveystieteen alan väitöskirja " Nuorten painon kokeminen ja laihduttaminen Heah h Behaviour in School-aged Children (HBSC) study ja WHO-KouIulatstutkimus" tarkasteltiin 15.4. toteutetun Kuntotestaul<.sendaadun:·kehittäminen . ~~ytänn9~onyleisluontoin_en ~--~ kY,mmenkohtainerJ.ohje jä se ori-tarkoitettu otettavaksi käyttöön kai klssa.testa Lfst9i m intaaJfarjoittavissa. Teos julliaistaan myös sä!1höisessä muodossa. Tilauliset Jyväshylän yliopiston hirjaston jullwisuylisihöstä, p 014 260 3487, myynt.i@library.jyu.fi. Kymmenen.askelta laadukkaaseen testaamiseen ,' . Ylipainoiset nuoret olivat tietoisia ylipainostaan ja laihduuivat monikertaisella todennäköisyydellä normaalipainoisiin nuoriin verrattuna kaikkialla Euroopassa. Suositu kset pohjautuvåtUi k_y ntatieteel I isessä Seurassa ·. Joka toinen tyttö ja joka neljäs poika oli tavalla tai toisella yrittänyt laihduuaa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa käyieuyyn kansainväliseen kyselyyn 2001/02 osallistui yli 100 000 nuorta. Vastaväittäjänä toimi dosentti, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja kustoksena professori Lasse Kannas. Keskimäärin joka viides kansainvälisen aineiston tyuo ja joka kolmastoista poika ilmoitti yr iuävänsä parhaillaan pudottaa painoaan. Eurooppa ei jakautunut selkeisiin suurempiin maantieteellisiin alueisiin, joissa nuorten laihduttaminen olisi ollut yleisempää kuin muualla. 014 260 2199, krist.i i na.ojala@jyu.fi. Ojalan väitöskirjan tarkoituksena oli selviuää 13ja 15-vuotiaiden nuorten painon kokemista ja laihduttamista sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä WHO-Koululaistutkimuksen ja HBSC-tutkimuksen kyselyaineistojen avulla
Tietoja käytetään Seuran Jäsen-/ tilaaja rekisterin ylläpitoon. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (11 -3112 ) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat JO ilmestyneet lehdet takautuvasti. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Jakeluosoite .. sivulla Lahjatilauksen saaJa / uusi osoite Sukunimi. Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n Jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. sivulla ...... 2011 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja / vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 3.6.2011 mennessä. Postitoimipaikka Puhelin_ Sähköposti ... 2 3 Muuta palautetta _ ..... D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 37 euroa/2011 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 36 euroa/2011 0Yhteisöjäseneksi 160 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni ... Posti numero. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2011 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. l .... Etunimi. . Myös muu palaute on tervetullut. PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/2011 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat 1.. sivulla ..... Sähköposti . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia
Liikumme jos liikumme, mutta emme lailla tai rakenteilla." • Helsinki 28.9.2011 Pistä kalenteriin, sinne innovaatioseminaarin ja sosiaalinen media -seminaarin väliin. Meille kansalaisten enemmistölle tämä kaikki on ihan sama. Kunnat ovat kuutamolla kuntalaisten peruspalveluista. Sen teemme, Liikuntatieteelline Seura ja sinä.. www.lts.fi. Ja sitten on näitä ufoja: ELYt, AVlt, VAUtja ALEt, en ymmärrä. Järjestöt purevat perinnepullaa ja rakentavat strategialeijoja. Kerromme lisää kun suvivirsi kostuttaa muutenkin silmäsi. Huipputyöryhmät mättävät muutoshöpinää. Nyt puhuu Paula Parikkalasta: "Valtio vatkaa liikunnan periaatepäätöksiä ja ohjelmia