LIIKkU'IVll,S.EN .... · e · 'f ----~SAUMAKOHTIIN ··K~NI\IATTAA , .. -_ ,. -PANOSTAA\, '~-., f '-i/i~~\ _:
Rajanvetoihin urheilun, liikunnan, liikkumisen, fyysisen aktiivisuuden, liikkumattomuuden, fyysisen passiivisuuden ja vaikka istumisen välillä täytynee jatkossa paneutua tarkemmin, vaikka samalla on syytä pitää yllä linjaa, jossa ymmärrystä koko skaalasta ei unohdeta. Näiden havaintojen myötä tutkijat tulivat myös huomanneeksi, että fyysisen aktiivisuuden Ja passiivisuuden terveysvaikutukset välittyvät eri reittejä. ellei kuvim artikkelissa erityisesti vutete. Miten toimii raakaton nykypäivän ihminen, kun hän kiinteältä laulalta askeltaen astuu liukukäytävälle. Jättämällä tarkastelun ulkopuolelle ostoskärryjen työntäjät, painavien taakkojen kantajat ja henkilöt, joiden kulkeminen on fyysisten vaivojen takia vaivalloista, pääsee liikunnallisesti vapaan kansalaisen ihon alle. Näin siitäkin huolimatta, että ihminen itse on kaikin keinoin pyrkinyt tätä tarkoituksenmukaisuutta etenkin lähihistorian aikana horjuttamaan. pasi.koski@utu.fi 49. Ensimmäisen vaihtoehdon myötä pitäisi varmaan perustaa Liikkumattomuustieteellinen Seura ja sille lehtensä Liikkumattomuus & Tiede. Lukion biologian tunneilta on jäänyt erityisesti mieleen, kuinka arvostettu opettajamme muisti tavan takaa korostaa luonnon tarkoituksenmukaisuutta. Tähän liittyen on täysin yksiselitteistä, että ihminen on luotu liikkumaan. Tähän liittyen liikuntatieteet ovat tutkimuksellisesti tulleet uuden ajan kynnykselle, sillä käsitteiden eriyttäminen ja näkökulmien fokusointi niiden suunnassa tulee työn edetessä ajankohtaisemmaksi. Kiteytyykö tuohon hetkeen yleiskuva nykyihmisen liikkumisesta. Monet kiireisenkin tuntuiset ihmiset keskeyttävät luonnollisen liikkeensä ja jättäytyvät taikamaton vietäväksi. Jos joku rullakko vie, niin askeleet unohtuvat. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Felix St. Kysymys kuuluukin, pitääkö liikuntatieteiden jatkossa keskittyä vain asteikon aktiivisuuspuolelle vai koko skaalalle. Esihistorian esi-isärnrne Ja -äitimme liikkuvat viikoittain määriä, jotka jättävät hui ppumaratoonarien ki n harjoi tustun timäärät varjoonsa. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä esietnuntijsartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin. PS. Clair-Renard/ Kuvatoimisto Gorilla Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Noissa paikoissa voi kurkistaa ihmiskunnan liikunnalliseen nykytilaan. LIIKUTTAVA LIIKKUMATTOMUUS Liikunta &Tiede 2-3/2012 Kuva· MJJMäkinen PASI KOSKI letko koskaan seurannut ihmisten toimintaa sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa on liukuportaita tai niiden loivempia muotoja, liukukäytäviä. Tuore australialaistutkimus kertoi liiallisen istumisen olevan nykyihmiselle huomattava terveysriski. Heidän aineistossaan istuminen selitti seitsemän kuolemaa sadasta. Yhteiskunnallinen teko olisi, että vaiheittain siirryttäisiin kulkemaan liukuportaita ja -käytäviä vastavirtaan Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Heidän etenemisvauhti nsa hidastuu oleellisesti. Montako askelta Sinä Jätät huomenna ottamatta 7 PPS
Jukka Vetoniemi 71 Soveltava liikunta uusi perusoppikirja liikuntaja terveysalan opiskelijoille. Liikuttava liikkumattomuus. Jonne Kamsula Kuva.· ESKO HATUNEN 47 Testattua kirjallisuutta kuntotestauksesta. .. Jonne Kamsula 48 Kuntotiedot kartalle erilaiset hyväja huonokuntoisten ryhmät näkyviin. 69 Minitutkimus myyttejä murtamassa: Kotiyleisöllä ei ole merkitystä salibandyssä. Liikunnan harrastaminen on hyödyllistä, mutta sen yhteydet mielialoihin eivät ole yksiselitteisiä. Keuhkoahtaumaa sairastavan liikunta vähenee, kun hengittäminen käy työlääksi. Mitä yhteistä on 1900-luvun alun kotimaisilla työväenurheiluseuroilla ja nykypäivän englantilaisilla urheiluseuroilla. Hengästyminen ei kuitenkaan ole vaarallista, vaan siihen tulisi pikemminkin pyrkiä. Joukkueissa syntyy me-henkeä, joka muualla yhteiskunnassa näyttää vähenevän. Pertti Huotari 10 Liikkuvalla ikääntyneellä virkeä mieli mutta ei välttämättä yksin liikunnan ansiosta. Toni Piispanen, Kari Koivumäki POHDITTUA 66 Tiedearviointi entäs nyt. Mikko Sipilä, Jussi Rulja LUETTUA 70 Jo oli aikakin. Halu kokea yhteyttä ei ole kadonnut mihinkään. Inka Pakkala 14 Palautumisesta pinnaaminen altistaa rasitusvammoille. Markku Ojanen 34 Urheiluseurat politiikan toteuttajina suuria odotuksia vapaaehtoistyön harteilla. Urheilijaksi kasvu tuottaa resursseja, jotka ovat hyödynnettävissä muilla elämän alueilla. Niina Toroi 62 Soveltavan liikunnan kehitys näkyy laajalla rintamalla. Terveystiedon asema vahvemmaksi. Kari L. Pasi Koski 4 Vähän liikkuvasta nuoresta huonokuntoinen aikuinen: Liikkumisen saumakohtiin kannattaa panostaa. Auli Pekkala 24 Valmentajauralle usean eri polun kautta. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Soveltava liikunta. Milla Katajisto 44 Miten motivoida muutokseen. Matti Hintikka TUTKITTUA 75 Tutkimusuutiset 81 Väitökset. Anna-Liisa Ojala 56 Kolumbialaisnuoret matkalla ammattilaiskentille. Arto Hautala 42 Hengästyminen on hyväksi. Markku Ojanen 33 Urheilujoukkue perinteisen yhteisöllisyyden viimeinen saareke. Minna Blomqvist 30 Kohti uutta yhteisöllisyyttä. Vilja Itkonen, Hannu Itkonen 60 Näin maailmalla: Liikunnalla rauhaa ja kestävää kehitystä rakentamassa. Kalevi Heinilä 55 OPISKELIJA OUNASTELEE: Kenen vastuu, kenen kunnia. Leena Ristolainen 18 POLTTTOPISTEESSÄ: Uusi aika, uudet rakenteet. Mestaruus on pääomaa. Tommi Vatanen, Matti Heikkilä, Timo Honkela, Oili Kettunen, Krista Lagus, Mika Pantzar 54 EMERITUS IHMETTELEE: Mikä on urheilua. .. Aarni Koskela 68 LTS lausunto:Tuntijakoesitys istuttaa yläkoululaisia aiempaa enemmän. Lauri Keskinen 38 Sydänkuntoutuja turvallisesti liikkeelle. Minna Blomqvist 28 Arkivalmennuksen kokemukset tärkeimmät oppimisen lähteet. 46 KOLUMNI: Mittaa, kohtaa ja kuuntele. Aina ei kannata aloittaa liikuntamääristä. Rasitusvamman riski kasvaa, ellei harjoittelusta malta palautua riittävästi, käy ilmi eri lajien urheilijoiden vammoja kartoittaneesta tuoreesta tutkimuksesta. Riitta Asanti 73 Urheiluhistoriaa kansien väliin. Keskinen 19 Urheilu koulii yrittämään, oppimaan ja onnistumaan
4 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012
Tulevaisuudessa nämä muutokset voivat ilmetä väestön huonompana terveytenä sekä siitä aiheutuvina taloudellisina lisäkustannuksina. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Teksti: PERTTI HUOTARI Todennäköisyys aikuisiän vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen ja heikkoon koettuun kuntoon on huomattavasti suurempi henkilöillä, jotka jo nuorena ovat vähän liikkuvia verrattuna liikunnallisesti aktiivisiin ikätovereihin, vahvistaa tuore 25 vuoden seurantatutkimus. 2011). Murrosiän viimeiset vuodet ovat tärkeä saumakohta aikuisikään jatkuvan liikunnan harrastamisen kannalta. Nykyisin vain osa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu fyysisen kuntonsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Aktiivisen elämäntavan jatkuminen lapsuudesta aikuisikään on keskeinen tavoite lasten ja nuorten liikunnassa. Lasten ja nuorten fyysisen kunnon heikentymisestä on viime vuosina käyty runsaasti julkista keskustelua. 2010; Dyrstad ym. Liikunnan edistämiseen murrosiässä ja hieman ennen täysi-ikäisyyttä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Kunto liittyy läheisesti terveyteen ja hyvä fyysinen kunto on keskeinen edellytys yleiselle toimintakyvylle. Tutkimusnäytöt eri puolilta maailmaa osoittavat huolen aiheelliseksi, koska useissa tutkimusraporteissa on osoitettu heikentymistä erityisesti kestävyyskunnossa sekä kuntoerojen kasvua hyväja huonokuntoisten välillä (Malina 2007; Albon ym. Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt kunnon kyvyksi suoriutua lihasvoimaa vaativasta työstä tyydyttävästi (WHO 1968). Silloin vapaa-ajan liikkuminen vähenee. L iikunta-aktiivisuudella on tärkeä kansanterveydellinen merkitys fyysisen kunnon ja terveyden ylläpitäjänä. 2010; Andersen ym. Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten vapaa-ajan liikuntaharrastuneisuuclen on osoitettu kasvaneen LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-312012 5
Poikittaistarkastelussa sekä lihaskunto että kestävyyskunto korreloivat liikunta-aktiivisuuden kanssa molemmissa tutkituissa ikäryhmissä. 2008). Tulokset osoittivat, että verrattaessa vähän liikkuLiikkumista lisääviä toimenpiteitä pitäisi aikaisempaa suuremmassa määrin kohdentaa niihin lapsiin ja nuoriin jotka eivät liiku urheiluseuroissa. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää vuodesta 1976 vuoteen 2001 tapahtuneita muutoksia nuorten fyysisessä kunnossa liikunta-aktiivisuuden selittämänä sekä tutkia, miten nuoruusiän fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus ennustavat aikuisiän liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä kuntoa. Murrosiässä suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee jyrkästi ja yläkouluikäisistä nuorista vain noin kymmenen prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti (WHO 2007; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). Kuntoindeksien ja yksittäisten testien jakaumien tarkastelut osoittivat kuntoerojen kasvaneen siten, että jakaumien ääripäiden väliset erot olivat kasvaneet joissakin kunto-ominaisuuksissa. Lisäksi liikunta-aktiivisuuden pitkiuäistutkimukset ovat osoittaneet lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuuden olevan yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen (Telama 2009). Pojilla nuoruusja aikuisiän liikuntaaktiivisuuden välillä oli yhteyttä sekä nuoremmassa (12-15-vuotiailla) (r= 0,14, p<0,05) että vanhemmassa (16-18-vuotialla) (r= 0,31, p<0,001) ikäryhmässä (taulukko 1). Nykyisin reilusti alle puolet 7-18-vuotiaista suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Tammelin & Karvinen 2008). Liikunta-aktiivisuuden merkitys kuntoerojen selittajänä on kasvanut Pitkän aikavälin tutkimuksia suomalaisten lasten ja nuorten fyysisen kunnon muutoksista ei ole aiemmin ollut saatavilla ja liikunta-aktiivisuuden jatkumista lapsuudesta aikuisikään koskevat pitkittäisseurannatkin ovat olleet harvinaisia. Nuoruusiän liikunta-aktiivisuus ennustaa aikuisiän liikunta-aktiivisuutta 25 vuoden seurantatutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempien pitkinäistutkimusten antamaa käsitystä nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden yhteydestä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. viimeisten vuosikymmenien aikana, samaan aikaan muutokset joissakin kuntotekijöissä ovat olleet negatiivisia (Santtila ym. Vuonna 1976 nämä tekijät selittivät sekä poikien että tyttöjen kestävyyskuntoa kahdeksan prosenttia ja vuonna 2001 pojilla 23 ja tytöillä 34 prosenttia. Korrelaatiotarkastelut osoittivat yhteyden olevan voimakkaampaa pojilla kuin tytöillä sekä vahvistuvan iän lisääntyessä. 25 vuoden aikavälivertailu osoitti kestävyyskunnossa laskevaa ja lihaskunnossa lievästi nousevaa trendiä. Vastaavasti lihaskuntoa pojilla selitti parhaiten osallistuminen organisoituun liikuntaan (16%) ja tytöillä kehon painoindeksi (21%). Sen sijaan tytöillä tilastollisesti merkitsevä yhteys oli ainoastaan vanhemmassa ikäryhmässä (r= 0,17, p< 0,05). 2006; Laakso ym. Tytöillä nuoruusiän kestävyyskunto ja lihaskunto eivät olleet yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Tämän kehitykseen on osaltaan arveltu olevan seurausta yhteiskunnan teknistymisen aiheuttamasta arkiliikunnan vähentymisestä. Menetelmällä selvitettiin nuoruusiän eritasoisten kuntoja liikunta-aktiivisuusryhmien riskiä aikuisiän vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen. Nuoruusiän kunto-ominaisuuksien yhteys aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen oli vähäinen. 6 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 2-3/2012. Tutkituista muuttujista vuonna 2001 kestävyyskuntoa selittivät parhaiten pojilla kehon painoindeksi (13%) ja tytöillä osallistuminen organisoituun liikuntaan ja kehon painoindeksi (17%). Lihaskunnossa näiden tekijöiden selitysosuus lisääntyi 25 vuoden aikavälillä pojilla yhdeksästä 24 prosenttiin ja tytöillä 25:stä 39 prosenttiin. Ainoastaan nuoruusiän kestävyyskunto oli yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen poikien vanhemmassa ikäryhmässä (r= 0,19, p< 0,05). Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen, organisoituun liikuntaan osallistumisen ja kehon painoindeksin merkitys kuntoa selittävinä tekijöinä oli lisääntynyt tutkimusajankohtien välillä. Kuntoindeksien ja liikuntaaktiivisuuden väliset korrelaatiokertoimet vaihtelivat pojilla 0,25-0,44 (p<0,001) ja tytöillä 0,20-0,43 (p<0,001) Nuoruusiän fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden yhteyttä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen tutkittiin logistisella regressioanalyysilla jakamalla tutkimukseen osallistuneet nuoruusiässä fyysiseltä kunnoltaan ja liikunta-aktiivisuudeltaan kolmeen ryhmään siten, että alimpaan ja ylimpään kuntoja liikunta-aktiivisuusryhmään kuului noin viidennes tutkittavista. Tästä syystä liikuntaharrastukset lapsuudessa ja nuoruudessa voidaan nähdä tärkeänä osana elinikäistä liikuntaharrastusta ja hyvinvointia. Liikuntaharrastukset ja osallistuminen organisoituun liikuntaan ovat aikaisempaa tärkeämmässä roolissa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Korrelaatiokertoimet eri kuntoominaisuuksien kokemisen ja nuoruusiän liikuntaaktiivisuuden välillä vaihtelivat pojilla 0,13-0,18 ja tytöillä 0,12-0,21. Tytöt 0,16** 0,36*** 0.43*** Notkeus Pojat 0,13* 0, 15** 0,34*** Tytöt 0,18** 0,26*** 0,31 *** LIIKUNTA& TIEDE 49, 2-3/2012 7. Nuoruusiän kuntoindeksien ja aikuisiässä koettujen yksittäisten kunto-ominaisuuksien väliset korrelaatiokertoimet vaihtelivat miehillä välillä 0, 14-0,44 ja naisilla välillä 0,23-0,43. Korrelaatiokertoimet nuoruusiän aerobisen kunnon ja aikuisiän koetun kuntoindeksin välillä oli pojilla 0,24 (p<0,001) ja tytöillä 0,32 (p<0,001). Nuoruusiän kestävyyskunnon (Kestävyyskunto 1976), lihaskunnon (Lihaskunto 1976), liikunta-aktiivisuuden (Liikunta-aktiivisuus 1976) sekä aikuisiän liikunta-aktiivisuuden (Liikunta-aktiivisuus 2001) väliset korrelaatiokertoimet kahdessa ikäryhmässä (12-15-vuotiaat sekä 1618-vuotiaat). Yksittäisistä kunto-ominaisuuksista nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden kanssa voimakkaimmin korreloivat pojilla nopeus ja tytöillä kestävyys. Fyysiseltä kunnoltaan parhaaseen ryhmään kuuluneilla pojilla riski vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen aikuisena oli yli neljä kertaa pienempi heikoimpaan kuntoryhmään kuuluneisiin poikiin verrattuna kun aikuisiän verrokkiryhminä olivat vähän liikkuvat ja erittäin aktiiviset (p=0,020). Tytöillä ei ollut vastaavaa yhteyttä. Nuoruusiän kestävyyskunnon, lihaskunnon, liikunta-aktiivisuuden sekä aikuisiän koetun kunnon (KOETTU) ja sen osatekijöiden (kestävyys, voima, nopeus ja notkeus) väliset korrelaatiokertoimet. Nuoruusiän liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä hyvään koettuun kuntoon aikuisiässä sekä pojilla (r= 0,25, p<0,001) että tytöillä (r= 0,24, p<0,001) (taulukko 2). Vastaavasti erittäin aktiivisten tyttöjen riski vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen aikuisena oli neljäsosa vähän liikkuvien tyttöjen riskitasoon verrattuna (p=0,001). Nuoruusiän kunto oli liikunta-aktiivisuutta voimakkaammin yhteydessä aikuisiässä koettuun kuntoon. LiikuntaKestävyys 1976 Lihaskunto 1976 aktiivisuus 1976 KOETTU Pojat 0,25*** 0,24*** 0.45*** Tytöt 0,24*** 0,32*** 0,38*** Kestävyys Pojat 0, 15*** 0,44*** 0,36*** Tytöt 0,21 ** 0,36*** 0,28*** Voima Pojat 0, 14*** 0,14** 0,37*** Tytöt 0,19** 0,26*** 0,23*** Nopeus Pojat 0, 18*** 0,22*** 0.41 ... TAULUKKO 2. Pojilla voimakkain yhteys oli nuoruusiän kestävyyskunnon ja aikuisiän koetun kestävyyden välillä ja tytöillä nuoruusiän lihaskunnon ja aikuisiän koetun nopeuden välillä. Vastaavasti nuoruusiän lihaskuntoindeksin ja aikuisiän koetun kuntoindeksin välinen korrelaatio oli pojilla 0,45 (p<0,001) ja tytöillä 0,38 (p<0,001). Huonokuntoisista nuorista huonokuntoisia aikuisia Seurantatutkimuksessa selvitettiin myös nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden ja fyysisen kunnon yhteyttä aikuisiän koettuun kuntoon. Muuttuja 12-15-vuotiaat 16--18-vuotiaat KestävyysLiikuntaLiikuntaKestävyyskunto LiikuntaLiikuntakunto aktiivisuus aktiivisuus 1976 aktiivisuus aktiivisuus 1976 1976 2001 1976 2001 Lihaskunto 1976 Pojat 0.48*** 0,25** 0,10 0,28** 0.40*** 0,14 Tytöt 0.48*** 0,37*** 0,04 0,36** 0,20** 0,10 Kestävyys kunto 1976 Pojat 0,31 *** 0,11 0,44*** 0,19* Tytöt 0.43*** 0,06 0,32*** 0,01 Liikunta-aktiivisuus 1976 Pojat 0,14* 0,31 *** Tytöt 0,05 0, 17* *p<0,05; •• p<0,01; ••• p<0,001 via ja erittäin aktiivisia aikuisiässä, riski vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen aikuisena oli yli seitsemän kertaa suurempi vähiten liikkuvilla pojilla, kun heitä verrattiin eniten liikkuviin poikiin (p<0,001). TAULUKKO 1. Koettua kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta, sekä selviytymistä erilaisista liikuntasuorituksista juosten, kävellen, pyöräillen tai hiihtäen, selvittävistä kyselylomakkeen kysymyksistä muodostettiin aikuisiän koetun kunnon indeksi, jota verrattiin nuoruusiän liikuntaaktiivisuusja kuntoindekseihin
Vaikka poikittaisvertailu osoittikin laskevaa trendiä nuorten kestävyyskunnossa, aikuisiän liikunta-aktiivisuuden ja koetun kunnon kannalta kuntatasoa tärkeämpi tekijä tämän tutkimuksen perusteella on liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa, joka jatkuisi nuoruudesta aikuisikään. Lisäksi selvitettiin laajasti opetusryhmä-, koulu-, paikkakuntaja aluekohtaisia tietoja. Osallistuneita kouluja oli 17 ja ne valittiin valtakunnallinen kattavuus huomioiden vuonna 1976 osallistuneiden koulujen joukosta (Huotari 2004). Vuoden 2001 seuranta-aineisto muodostettiin edellä mainittuun koulun kuntotutkimukseen vuonna 1976 osallistuneista oppilaista (n=2796), jotka olivat osallistuneet kuntotesteihin ja/tai vastanneet liikunta-aktiivisuuskyselyyn 12-18-vuotiaana (Mikkelsson 2007). Eri aktiivisuusryhmien välisten kuntovertailujen perusteella voidaan päätellä, että liikunnallisesti aktiiviset ovat paremmassa fyysisessä kunnossa nuoruudessa ja kokevat kuntonsa paremmaksi aikuisuudessa. Vuonna 2001 kerättiin 11-18-vuotiaan nuoren kuntoja liikunta-aktiivisuusaineisto vastaavilla mittaustavoilla (n=1041). Nämä löydökset tukevat näkemystä liikuntaaktiivisuuden edistämisen tarpeesta erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien nuorten keskuudessa. Panostus kaikkein vähiten liikkuviin perusteltua Todennäköisyys aikuisiän vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen ja heikkoon koettuun kuntoon oli huomattavasti suurempi niillä tulkittavilla, jotka olivat vähän liikkuvia jo nuoruudessa verrattuna liikunnallisesti aktiivisiin ikätovereihin. NÄIN TUTKITTIIN V uonna 1976 kerättiin 9-18-vuotiaita koululaisia edustava kunnon ja liikunta-aktiivisuuden poikittaisaineisto (n=2796). Kuntoa mitattiin kuudella kenttätestillä (2000/1500/600 metrin juoksu, istumaannousu, leuanveto/koukkukäsiriipunta, sukkulajuoksu, vauhditon pituushyppy ja vartalon eteentaivutus). Vastaavasti riski koettuun huonokuntoisuuteen aikuisiässä oli yli viisinkertainen molemmilla sukupuolilla (p<0,001) niillä, jotka kuuluivat nuoruusiässä fyysiseltä kunnoltaan heikoimpaan ryhmään verrattuna nuoruusiässä kuntotasoltaan parhaaseen kuruoryhmään kuuluneisiin. Menetelmällä selvitettiin nuoruusiän eritasoisten kuntoja liikunta-aktiivisuusryhmien riskiä aikuisiän alhaiseen koettuun kuntoon. Vastaavasti alimpaan ja ylimpään koetun kunnon ryhmään kuului noin kolmasosa tutkittavista. Korrelaatiotarkasteluissa yhteys nuoruusja aikuisiän liikunta-aktiivisuuden välillä oli suhteellisen matala, mutta riskitasojen perusteella voitiin havaita liikunnallisesti vähäisen ja korkean aktiivisuuden olevan yhteydessä aikuisiän vastaavaan liikuntaaktiivisuusja koetun fyysisen kunnon tasoon. 8 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Tutkimusaineisto hankittiin 56 koulusta (Nupponen 1981). Nuoruusiän fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden yhteyttä aikuisiän koettuun kuntoon tutkittiin jakamalla tutkimukseen osallistuneet fyysiseltä kunnoltaan ja liikunta-aktiivisuudeltaan kolmeen ryhmään siten, että alimpaan ja ylimpään kuntoja liikunta-aktiivisuusryhmään kuului noin viidennes tutkittavista. Koetun huonokuntoisuuden riski oli molemmilla sukupuolilla yli kaksi kertaa suurempi niillä, jotka kuuluivat nuoruusiässä alimpaan liikunta-aktiivisuusryhmään verrattuna nuoruusiässä ylimpään aktiivisuusryhmään kuuluneisiin (p<0,001). Tutkimuksen tulosten perusteella erityistä huomiota liikunta-aktiivisuuden edistämiseen tulisi kiinnittää murrosiässä ja hieman ennen täysi-ikäisyyttä, jolloin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus vähenee, mutta toisaalta liikunta-aktiivisuuden yhteys aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen on kaikkein voimakkainta. Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin kyselylomakkeella, jossa oli kysymyksiä liikuntaharrastusten tiheydestä, harrastetuista liikuntamuodoista ja osallistumisesta organisoituun liikuntaan ja kilpailutoimintaan. Aineiston keräsivät koulutetut mittaajat koulun liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa käytetty seuranta-aineisto muodostui 1525 henkilöstä (722 miestä ja 803 naista), jotka olivat osallistuneet kuntornittauksiin ja/tai liikunta-aktiivisuuskyselyyn vuonna 1976 12-18-vuotiaana ja palauttaneet seurantakyselyn vuonna 2001. Nuoruusiän kunto-ominaisuuksien yhteys aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen oli vähäinen
2008. 1968. 2006. J. Physical fitness of children and adolescents in the United States: Status and secular change. & Häkkinen, K. Champaign: Human Kinetics. The University of Edinburgh. 2010. Liikunnan oppimistulokset 2010: Harrastaminen kasvussa Suositeltu liikuntamäärä ani harvalla. 2004. Jyväskylä Kopijyvä. ln G. 2007. 2011. 1981. Basel: Karger, 67-90. Health behavior in school-aged children. WHO. M., Berg, T., Tjelta, L. Aikavälivertailu kuitenkin osoitti liikunta-aktiivisuuden merkityksen lisääntyneen nuorten fyysisen kunnon selittäjänä. 2010. Secular trends and distributional changes in health and fitness periormance variables of 10-14 year old New Zealand children between 1991 and 2003. Koululiikunnan tuntimäärät ovat Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna verrattain vähäiset. Li ikuntaa koskevissa päätöksissä tulisi ouaa huomioon ennen kaikkea murrosiässä olevat nuoret, koska aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuuden vähentyvän jyrkästi juuri tuossa ikävaiheessa (WHO 2007; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). B., Froberg, K., Kristensen, P. S. L. Mikkelsson, L. N., Haskell, W. Andersen, L. pitäisi aikaisempaa suuremmassa määrin kohdentaa myös niihin lapsiin ja nuoriin jotka eivät liiku urheiluseuroissa. Liikunta ja tiede 48, 25-29. Kansanterveyden näkökulmasta koulussa tapahtuvan liikunnan tulisi olla entistä merkittävämmässä asemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. Koululiikunnan merkitys lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä on tärkeä ja tulevaisuudessa sen roolia liikunta-aktiivisuuden kahtiajakautumisen ehkäisijänä tulisi vahvistaa. Secular trends in aerobic fitness performance in a cohort of Norwegian adolescents. Kaikki kunnossa Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. 2007. Liikunnasta saatavat myönteiset kokemukset ovatpa ne sitten arkikoulutai urheiluseuraliikunnasta saatuja kannustavat lapsia ja nuoria liikkeelle. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 162. 01315.x. Santtila, M., Kyröläinen, H., Vasan kari, T. Tammelin, T., Karvinen, J. J., Ross, J. UIKUNlA & TIEDE 49 • 2-312012 9. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 200. C., Resaland, G. 2007. Niillä voi olla aivan erityinen arvo aikuisikään asti ulottuvien li ikuntatot turnusten ja toimintakyvyn kannalta. 2007. J., Tiainen, S., Palvalin, K., Häkkinen, A. Olds (eds.) Pediatric fitness secular trends and geographic variability. 1. Tomkinson & T. A. M., Hamlin, M. L., Moller, N. Health policy for children and adolescents no 5. Koululaisten fyysis-motorinen kunto. PERTTI HUOTARI, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto/liikuntatieteiden laitos Sähköposti: pertti.huotari@jyu.fi Kirjoittajan väilöstuthimus "Fyysinen lwnto ja liihunta-alit.iivisuus nuoruudessa ja ailiuisuudessa 25 vuoden ailwvälivertailuja seurc111tatutliimus", tarliastettiin Jyväsliylän yliopistossa 3.3.2012. Meeting of investigators on exercise tests in relation to cardiovascular function. Secular trends in physical fitness in Danish adolescents. Huotari, P. Malina, R. Physical fitness profiles in young Finnish men during the years 1975-2004. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. 1990-1994. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports doi: 10.1111/j. Palomäki, S., Heikinaro-Johansson, P. Medicine and Science in Sports and Exercise 38. Kansanterveyden näkökulmasta liikuntakasvatuksessa tulisikin osoittaa aikaisempaa suurempia voimavaroja ja resursseja liian vähän liikkuvien nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen. Koulun kuntotesnstö aikuisiän kunnon Ia terveyden ennustajana 25-vuoden pitkittäistutkimus. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 20, 757-763. Geneva: WHO. K., Anderssen, S. 1600-0838. Tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä liikuntaaktiivisuuden ja fyysisen kunnon välisestä yhteydestä sekä nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden merkityksestä aikuisiän liikunta-aktiivisuuden kannalta. Nupponen, H. Lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuudella voidaan nähdä kauaskantoista merkitystä ihmisen elinkaaressa ja sillä voidaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myönteisesti ihmisen fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Liikkumista lisääviä resursseja ja toimenpiteitä LÄHTEET Albon, H. Liikunnallisesti aktiivisiin verrattuna liikunnallisesti passiivisilla nuorilla on sekä huonompi fyysinen kunto että merkittävästi aktiivisia nuoria suurempi riski aikuisiän inaktiivisuuteen ja matalaan koettuun kuntotasoon ja siitä mahdollisesti seuraaviin terveysongelmiin. Child and adolescent health research unit. Bouchard, C., Blair, S. Physical activity and health. lnequalities in young people's health. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. British Journal of Sports Medicine 44, 263-269. R. 2011. Oyrstad, S. Liikunnan ja kansanterveyden [ulkaisu]a 30. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi. WHO Europe. 2011
M asennus sekä lievempi masentuneisuus ovat ikääntyneiden ihmisten yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. 10 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-312012. Niin liikunta-aktiivisuus kuin masentuneisuuskin ovat kohtalaisen perinnöllisiä ominaisuuksia. Masennus puolestaan heikentää toimintakykyä. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Teksti: INKA PAKKALA Liikkuvalla ikääntyneellä virkeä mieli mutta ei välttämättä yksin liikunnan ansiosta Moni ikääntynyt kärsii masentuneisuudesta. Iäkkäillä henkilöillä masentuneisuus on usein yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn, vaikeuksiin selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä lisääntyneeseen terveyspalvelujen käyttöön. Liikunnan harrastaminen on hyödyllistä, mutta sen yhteydet mielialoihin eivät ole yksiselitteisiä. Masentuneisuus voi myös heikentää sairauksista kuntoutumisen prosessia sekä lisätä kuolleisuusriskiä (Blazer ja Hybels 2005)
Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa selvitettiin ikääntyneiden henkilöiden masentuneisuudelle altistavia varhaisia riskitekijöitä kaksosaineistossa, jossa tutkittavia on seurattu 28 vuoden ajan. 2001) sekä muita harvinaisempia liikuntalajeja. Liikunta näyttää tutkimusten perusteella parantavan mielialaa sekä fyysisesti hyväkuntoisten (Motl ym. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin ja erityisesti mielialaan on myös tarkasteltu viime vuosina yhä lisääntyvässä määrin erilaisissa tutkimuksissa sekä muutamissa kokoavissa katsauksissa (esim. Etenkin lievemmistä masentuneisuusoireista kärsivillä ikäihmisillä liikunnan vaikutuksia on pidetty yhtä merkittävinä kuin mielialalääkkeiden vaikutuksia (Blumenthal ym. 2008) Perimä vaikuttaa molempiin Vaikka näiden tutkimusten yleinen tulkinta näyttäisi tukevan liikunnan positiivisia vaikutuksia mielialaan, kiistaton tieteellinen näyttö liikunnan mielenterveydellisistä vaikutuksista on edelleen puutteellista. 2006). Fyysisen aktiivisuuden tiedetään puolestaan olevan monin tavoin hyödyllistä terveydelle. Lisää tutkimusta siis tarvitaan, onko liikunta todella se tekijä, joka pitää masentuneisuuden poissa vai ovatko liikuntaa omaksi ilokseen harrastavat muutenkin vähemmän taipuvaisia masentuneisuuteen. Useiden epidemiologisten tutkimusten mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä vähäisempiin mielialaoireisiin myös ikääntyneellä väestöllä (esim. 2.008). Ströhle 2009). 2001). Fyysisen aktiivisuuden positiivinen yhteys mielialaan ja masentuneisuuteen on raportoitu sekä laajoissa eri-ikäisistä henkilöistä koostuvissa väestöotoksissa (De Moor ym. Toisaalta osassa väestöpohjaisista tutkimuksista fyysisen aktiivisuuden ja mielialan välistä yhteyttä ei ole havaittu lainkaan tai se on ollut vain hyvin vähäinen (Kritz-Silverstein yn1. 2010) taustalla tiedetään olevan geneettisiä tekijöitä ja onkin esitetty, että liikunnan ja mielialan taustalla saattaisivat vaikuttaa myös yhteiset perinnölliset tekijät (De Moor ym. laitoshoidossa hoidettavilla ikäihmisillä mielialaoireet ovat vielä paljon muuta ikääntynyttä väestöä tavallisempia (Alexopoulos 2005). 2006), että tutkimusaineistoissa koostuen erityisesti vain ikääntyneistä henkilöistä (Lindwall ym. Aikaisemmissa liikunnan ja mielialan yhteyksiä selvittävissä tutkimuksissa ei ole voitu kontrolloida tutkittavien henkilöiden geneettisiä tekijöitä. Teychenne ym. 2008). 2007). Väestötutkimusten lisäksi myös satunnaistetut kontrolloidut kokeet ovat osoittaneet liikunnan harjoittamisen auttavan masentuneisuudesta kärsiviä ikääntyneitä henkilöitä. Sekä liikunnallisen aktiivisuuden (Stubbe ym. Aikaisemmissa liikunnan ja mielialan yhteyksiä selvittävissä tutkimuksissa ei myöskään ole voitu kontrolloida tutkittavien henkilöiden geneettisiä tekijöitä. Useiden eri tutkimusten mukaan merkittävää masentuneisuutta esiintyy jopa 8-30 prosentilla ikääntyneistä ihmisistä. Ikääntyvän väestön määrän yhä kasvaessa tulevaisuudessa kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ja myös kansantaloudellinen ongelma unohtamatta kaikkea inhimillistä kärsimystä, joka masentuneisuuteen kuuluu. Poikkileikkaustutkimukset sekä laajat prospektiiviset väestötutkimukset eri aineistoissa ovat osoittaneet, että liikunnallisesti aktiiviset henkilöt saavat matalampia masentuneisuuspistemääriä verrattuna vähemmän liikkuviin henkilöihin (Wise ym. Toisaalta mielialan kohentuminen liikunnan seurauksena ei kuitenkaan näy yhtä selvästi niiden ikääntyneiden henkilöiden kohdalla, joilla ei alun alkaenkaan ole masentuneisuusoireita (Teychenne ym. Sekä masentuneisuuden että liikunta-aktiivisuuden havaittiin olevan kohtalaisen perinnöllisiä ominaisuuksia, LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 11. Alan tutkimustyötä ovat myös vaikeuttaneet monet puutteet tutkimusasetelmissa ja käytettyjen menetelmien luotettavuudessa, joten pätevien lisätutkimusten tarve on ilmeinen. Lisäksi huomioiden liikunnan ja mielialan monimutkaisen ja monisuuntaisen yhteyden ikääntyneillä henkilöillä, lisää tieteellistä näyttöä tarvitaan. Lisäksi selvitettiin kahden erityyppisen liikuntaintervention vaikutuksia ikääntyneiden henkilöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Neuroottisuus on masennusriski Väitöstutkimuksemme tulokset osoittivat masentuneisuuden ja vapaa-ajan liikuntaharrastamisen olevan vain heikosti yhteydessä toisiinsa. 2002). 2006). 2006) että mielialaongelmien (Pakkala ym. Vaikka vakavampien masennustilojen esiintyvyys ikääntyneiden väestöryhmässä onkin vähäisempää suhteessa muuhun väestöön, esiintyy lievempää masentuneisuutta ikäihmisillä yleisesti (Fiske ym. Erityisesti ikääntyneille henkilöille kohdennetut liikuntainterventiot ovat sisältäneet muun muassa intensiteetiltään vaihtelevaa kestävyysja voimaharjoittelua (Singh 2005), aerobisia liikuntamuotoja, kuten lenkkeilyä ja kävelyä (Penninx ym. 2009). 2005) että alkutilanteessa toimintakyvyn ongelmista kärsivien ikääntyneiden henkilöiden keskuudessa (Timonen ym
Koeryhrnä osallistui fysioterapeutin yksilölliseen liikuntaneuvontaan ja lisäksi fysioterapeutti seurasi sekä tuki heitä fyysisen aktiivisuuden ylläpidossa säännöllisin puhelinkontaktein ( 4 krt/vuosi) kahden vuoden ajan. FlTSA tutkimuksen ensimmäiset mittaukset toteutettiin vuosina 2000-2001 ja seurantamittaukset vuosina 2003-2004. Sen sijaan keski-iässä raportoidulla liikunta-aktiivisuudella tai muilla elintapatekijöillä ei havaittu vaikutusta myöhem piin mielialaoireisiin. että vaikka intensiivinen voimaharjoittelu paransi fyysistä toimintakykyä ikääntyneiden koeryhmälåisten joukossa, ei voimaharjoittelulla havaittu vaikutuksia koherenssin tunteeseen. Erityisesti neurocuisuuden havaittiin lisäävän riskiä saira stua masentuneisuuteen 28 vuoden seura nnan aikana. mutta viitteitä yhteisistä geneetLisistä tekijöistä liikunta-aktiivisuuden ja mielialan välillä ei löydetty Keski-iän persoonallisuuden havaittiin puolestaan olevan keskeisin ikääntyneiden masentuneisuudelle altistava tekijä. Koeryhmään osallistui 24 ja kontrolliryhmään 22 henkilöä. Koska iäkkäillä henkiNÄIN TUTKITTIIN T utkimuksessa käytettiin neljää eri aineistoa, kahta kaksosaineistoa sekä kahta satunnaistetun kontrolloidun kokeen aineistoa. Tästä syystä liikuntaneuvonta, jossa yksilöllisyys on helppo huomioida, voisi tulevaisuudessa olla erittäin tehokas ja tarpeellinen keino pyrittäessä edistämään ikääntyneiden henkilöiden sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Kolmantena aineistona käytettiin Screening and counseling Jor physical activity and mobility (SCAMOB) tutkimusta, jonka kohdejoukkona olivat jyväskyläläiset 75-81-vuotiaat itsenäisesti asuvat henkilöt, joista satunnaistettiin koeryhmään 318 ja kontrolliryhmään 314 henkilöä. Liikuntaneuvonnan tavoitteena oli yksilöllisesti ohjata iäkkäitä henkilöitä jo olemassa olevien liikuntapalveluiden pariin ja auttaa heitä löytämään mahdollisuuksia liikuntaaktiivisuuden lisäämiseksi omassa arkielämässään. Vakavasti masentuneiden ja eimasentuneiden ryhmissä liikuntaneuvontaintervention vaikutusta ei havaittu. Huomioiden yhä lisääntyvän ikääntyneen väestön määrän Suomen väestössä, liikunnan kehittämisessä joudutaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota yhä iäkkäämpien väestöryhmien liikuntaan. Koeryhmä osallistui kolme kuukautta kestävään intensiiviseen voima-nopeusharjoitteluun kahdesti viikossa. 12 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Yksilöllinen ohjaus tepsii Tutkittaessa kahden erityyppisen liikuntaintervention vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, havaittiin yksilöllisen ja motivoivan liikuntaneuvonnan vähentävän mielialaoireita niiden ikääntyneiden keskuudessa, jotka tutkimuksen alussa kärsivät lievästä masentuneisuudesta. Neljäs aineisto, Asymmetry tutkimus, koostui ikääntyneistä miehistä ja naisista, jotka olivat kokeneet lonkkamurtuman puoliseitsemän vuotta aiemmin. Tutkimustulokset ovat keskeisiä ikääntyneiden masentuneisuuden ja liikunnan harrastamisen taustatekijöiden ymmärtämisessä. Tutkittavista ne, joilla ei ollut kontraindikaatioita voimaharjoittelulle rekrytoitiin kolme kuukautta kestävään kuntoutusohjelmaan. Jatkossa olisikin tärkeää sisällyttää yhä enenevässä määrin myös psykologisia elementtejä liikuntainterventioiden toteutukseen. Toisena kaksosaineistona käytettiin Suomen kaksoskohorttitutkimuksen aineistoa (Finnish Twin Cohort),johon on osallistunut 13888 kaksosparia,jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1958 ja joista molemmat sisarukset ovat olleet elossa vuonna 1967. Finnish Twin Study on Aging (FITSA) tutkimukseen osallistui 103 identtistä ja 114 epäidenttistä 63-76-vuotiasta naiskaksosparia, jotka ovat osallistuneet Suomen kaksoskohotttitutkimukseen vuodesta 1975. Masentuneisuus on ikäihmisten yleisin mielenterveyden häiriö ja myös tässä tutkimuksessa noin viidennellä tutkituista henkilöistä oli masennusoireita. Neuro ottisuuden ja masennusoireiden yhteyden havaitt iin lisäksi seliuyvän osittain yhteisillä perinnöllisillä tekijöillä, jotka altistavat yksilön sekä neuroouisuudelle että masent uneisuudelle. Lonkkamurtuman on ikääntyneillä havaittu muun muassa lisäävän riskiä sairastua masentuneisuuteen, joten tämän tutkimuksen avulla voitiin selvittää liikuntaintervention vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin niiden ikääntyneiden ryhmässä, jotka jo kuuluvat masentuneisuuden suhteen riskiryhmään. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittivat. Ekstraversion havaittiin puolestaan suojaavan vanhuusiän masentuneisuudelta. Kaksosia on tutkittu kattavien kyselylomakkeiden avulla vuosina 1975, 1981 ja 1990. Tässä väitöskirjatyössä hyödynnettiin vuosien 1981 ja 1990 kyselylomakkeiden tietoja. Liikuntaneuvontaintervention lisäksi tässä tutkimuksessa selvitettiin 12 viikon voimaharjoittelun vaikutusta koherenssin eli elämänhallinnan tunteeseen ikääntyneillä aiemmin lonkkamurtuman kokeneille henkilöillä
INKA PAKKALA, TtT Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: inka.pakkala@jyu.fi Inka Paklwlan gerontologian ja kansanterveyden alan väitöstutkimus "Masentuneisuus, koherenssi, fyysinen aktiivisuus ja geneettiset tekijät ikääntyneillä ihmisillä" tarlwstettiin l 7.2.2012Jyväskylän yliopistossa. Psychosomatic Medicine, 69, 587-596. Pakkala 1, Rantanen T, Read S, Kauppinen M, Rose RJ, Koskenvuo M, Kaprio J. Effects of a group-based exercise program on the mood state of frail older women after discharge from hospital.lnternational Journal of Geriatric Psychiatry 17 (12), 1106-1111 Wise, L.A., Adams-Campbell, L.L., Palmer, J.R. Fiske, A., Loebach Wetherell, J. Physical activitv, exercise, depression and anxiety disorders. Submitted for publication. De Moor, M.H.M., Boomsma, D.I., Stubbe, J.H., Willemsen, G. Esimerkiksi liikuntainterventiot ja kuntoutus olisi siten mahdollista räätälöidä yksilöllisesti asiakkaan henkilökohtaiset perintöja ympäristötekijät huomioon ottaen. Series A, Biological Sciences and Medical Sciences 60A (6), 768776. & Rosenberg, L. Preventive Medicine 42 (4), 273-279. Singh, N.A., Stavrinos, T.M., Scarbek, V., Galambos, G., Liber, C. 2006. Huomioiden kuitenkin liikunnan ja mielialan monimutkaisen ja monisuuntaisen yhteyden ikääntyneillä henkilöillä, lisää tieteellistä näyttöä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista mielialaan tarvitaan. 2009. Ströhle, A. 2005. Leisure time physical activity in relation to depressive symptoms in the black women's health study. 2008. Blazer, D.G. Regulax exercise, anxiety, depression and personality: A population-based study. The effects of physical activity counseling on mood among 75-to 81-year-old people: A randomized controlled trial. Journai of Aging and Physical Activity 15 (1 ), 41-55. Lancet 365 (9475), 1961-1970. Testing causality in the association between regular exercise and symptoms of anxiety and depression. Series B, Psychological Sciences and Social Sciences 57B (2), 124-132. Timonen, L., Rantanen, T., Timonen, T.E. Stubbe, J.H., Boomsma, D.I., Vink, J.M., Cornes, B.K., Martin, N.G., Skytthe,A., Kyvik, K.O., Rose, R.J., Kujala, U.M., Kaprio, J., Harris, J.R., Pedersen, N.L., Hunkin, J., Spector, T.D. lindwall, M., Rennemark, M., Halling, A., Berglund, J. UIKUNlA & TIEDE 49, 2-3/2012 13. loil lä masentuneisuus on usein yhteydessä moniin negatiivisiin terveysmuutoksiin, tulisi erityisesti masentuneisuuden ennaltaehkäisyy n kiinnittää erityistä huomiota. Fyy sisen aktiivisuuden tiedetään puolestaan olevan monin tavoin hyödyllistä terveydelle. 2008. 2001. & Gatz, M. A randomized controlled trial of high versus low intensity weight training versus general practitioner care for clinical depression in older adults. 2006. Cross-sectional and prospective study of exercise and depressed mood in the elderly. Depressive symptoms among older adults: Long-term reduction after a physical activity intervention. Depression and exercise in elderly men and women: Findings from the Swedish national study on aging and care. Plos One 1 (1 ), e22. 2002. Physical activity and likelihood of depression in adults: A review. The effects of an intensive strength-power training on sense of coherence among 60-85-year old people with a hip fracture: A randomized controlled trial. Pakkala 1, Read S, Leinonen R, Hirvensalo M, lintunen T, Rantanen T. (2007) Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. Journal of Gerontology. 2008. Psychological Medicine 40, 1357-66. Journal of NeuralTransmission 116 (6), 777-784. Genetic contribution to the relationship between personality and depressive symptoms among older women. American Journal of Epidemiology 153 (6), 596-603. Psychological Medicine 35 (9), 1241-1252. Genetic influences on exercise participation in 37.051 twin pairs from seven countries. & De Geus, E.J.C. & Fiatarone Singh, M.A. 2006. Yhä lisääntyv ä tieto masentuneisuuden riskitekijöistä lisäisi terveydenhuoltoalan ammattilaisten mahdollisuuksia reagoida riittävän ajoissa iäkkäiden ihmisten mielenterveyden ongelmiin. Psychological Medicine 40, 1357-66. 2009. Pakkala 1, Read S, Sipilä S, Portegijs E, Kallinen M, Heinonen A, Alen M, Kiviranta 1, Rantanen T. Depression in older adults. Annals of Behavioral Medicine 32 (1 ), 68-76. Teychenne, M., Bali, K. Leisure time physical activity and depressive symptoms. 2005. Origins of depression in later life. Parhaimmillaan kaksosaineistojen avulla saatava tieto perimän ja ympäristön vaikutuksista auttaisi puolestaan luomaan aikaisempaa täsmällisempiä menetelmiä neuvontatyöhön ja kuntoutukseen. Kritz-Silverstein, D., Barrett-Connor, E. De Moor, M.H.M., Beem, A.L., Stubbe, J.H., Boomsma, D.I. & Corbeau, C. Preventive Medicine 46 (5), 397-411. & Pahor, M. LÄHTEET Alexopoulos, G.S. & Sulkava, R. & de Geus, E.J.C. & Marquez, D.X. VÄITÖSKIRJAAN SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT Pakkala 1, Read S, Kaprio J, Koskenvuo M, Kauppinen M, Rantanen T. 2006. 2005. Preventive Medicine 46, 412-418. Exercise and depressive symptoms: A comparison of aerobic and resistance exercise effects on emotional and physical function in older persons with high and low depressive symptomatology. 2002. Pakkala 1, Read S, Kaprio J, Koskenvuo M, Kauppinen M, Rantanen T. Annual Review of Clinical Psychology 5, 363-389. Blumenthal, J.A., Babyak, M.A., Doraiswamy, P.M., Watkins, L., Hoffman, B.M., Barbour, K.A., Herman, S., Craighead, W.E., Brosse, A.L., Waugh, R., Hinderliter, A., & Sherwood, A. 2010. Archives of General Psychiatry 65 (2), 897-905. 2010. Depression in the elderly. Journal of Behavioral Medicine 28 (4), 385-394. 2005. & Hassmen, P. Motl, R.W., Konopack, J.F., McAuley, E., Elavsky, S., Jerome, G.J. & De Geus, E.J.C. Journal of Gerontology. Penninx, B.W.J.H., Rejeski, J., Pandya, J., Miller, M.E., Di Bari, M., Applegate, W.B. Aging, Clinical and Experimental Research, in press. Genetic contribution to the relationship between personality and depressive symptoms among older women. & Hybels, C.F. & Salmon, J
. NARIS lll~111Lll rn.o;t1m~ Liikuntaan onneksi harvtin l<i kasvaa, ellei harjoittelus ti, käy ilmi eri 1 kartoittaneesta tuorees ,.,..-.~-~---~~llr.~ toisella urheili" -• ·· Kuva: ANTE RO AA LTO NEN
Äkillinen vamma määriteltiin urheiluvammaksi, joka sattuu äkillisesti tai tapaturmaisesti aiheuttaen suorituksen keskeyttämisen tai tunnistettavissa olevan trauman. Harvemmin on vertailtu vammojen ilmaantumista eri lajeissa tai miesten ja naisten välisiä eroja vammojen ilmaantuvuudessa. 2001). Liikunnan Käypä hoito -suosituksessa (2010) todetaan, että liikunnalla on keskeinen merkitys useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Siitä huolimatta tutkimuksessa oli eri lajeissa lähes sama määrä urheilijoita ja kysymykset olivat kaikille samat, joten tiedot ovat vertailukelpoisia. Urheilijoiden taustaja harjoittelutiedot. Rasitusvamma aiheuttaa asteittain pahenevaa kipua rasituksen aikana tai sen jälkeen. Kohteena hiihto, uinti, kestävyysjuoksu ja jalkapallo Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa kartoitettiin neljän eri tavalla kuormittavan urheilulajin vammaprofiilia. Aineistosta jätettiin pois yli 35 -vuotiaat urheilijat sekä jalkapallossa ulkomaalaisten pelaajien ja Ahvenanmaan joukkueiden lisäksi myös jalkapallojoukkueet, joilla kyselyyn vastaaminen oli vähäistä. Lopullisen tutkimusryhmän muodostivat 149 hiihtäjää, 154 uimaria, 14 3 kestävyys juoksijaa ja 128 jalkapalloilijaa (n=574) Urheilijat olivat iältään 15 35 -vuotiaita naisia ja miehiä. Kyselylomake lähetettiin suomalaisille rankinglistan kärjessä oleville urheilijoille kilpailukauden jälkeen vuonna 2006. (1-3 krt/vk, kyllä:%) 79%* 91% 53% 65% 79%* 96% 74% 65% * p<0.05 **p<0.001 LIIKUNTA& TIEDE 49, 2-3/'2012 15. Vammojen määrittelyja esitystavan tulisikin olla mahdollisimman yhtenäinen, jotta saisimme pätevää ja vertailtavaa tietoa urheiluvammojen esiintyvyydestä eri lajeissa. Kaikille urheilijoille oli yhteisten kysymysten lisäksi mukana lajikohtaisia kysymyksiä. Kyselylomake laadittiin Jyväskylän yliopistossa ja lomake testattiin etukäteen yli 50 urheilijalla (Eloranta & Tittonen 2006; Karhula & Pakkanen 2005). Akuutti vamma on mikä tahansa fyysinen vamma, joka pitää urheilijan poissa yhdestäkin harjoituksesta tai kilpailusta tai vaatii lääkärin hoitoa. (Sukupuolten väliset erot eri urheilulajeissa). Urheiluvammat on tutkimuksissa määritelty eri tavoin ja siksi tutkimusten tuloksia ei aina voi verrata toisiinsa. Yksi vamma vie parikin kuukautta Tutkimukseen kuuluvien neljän lajin osalta akuutit vammat sattuivat kyselyä edeltäneen vuoden aikaTAULUKKO 1. On myös mahdollista, että takautuvassa tutkimusmenetelmässä kyselylomakkeen avulla toteutettuna esiintyy muistiharhoja. Kipu pahenee rasitusta jatkettaessa ja voi lopulta estää urheilusuorituksen jatkamisen. Toisaalta liikuntaharrastuksissa sattuu paljon erityyppisiä vammoja. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen 2010 teettämän raportin mukaan Suomessa tapahtui vuonna 2009 noin 350 000 liikuntatapaturmaa (Haikonen & Parkkari 2011). Maastohiihtäjät Uimarit Kestävyysjuoksijat Jalkapalloilijat Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset n=62 n=87 n=71 n=83 n=67 n=76 n=62 n=66 lkä Iv) 24,0 21,8* 19,0 18,3 25,3 23,5* 22,9 21,1 * Pituus (emi 180,4 168,3** 183,8 170,2** 180,0 166,7** 182,8 167,0** Paino (kg) 74,0 59,3** 78,8 62,0** 66,8 53,5** 78,8 62,1** Harjoitteluja kilpailutunnit 608 532* 784 752 568 541 632 493* vuodessa (tunti/vuosi) Alkuverryttely (kyllä: %) 92% 92% 80% 86% 93% 95% 97% 97% Loppuverryttely (kyllä: %) 97% 97% 67% 74% 84% 89% 73% 74% Venyttely väh. Niistä noin 40 prosentissa tarvittiin lääkärin hoitoa. Määritelmät oli kirjattu kyselylomakkeeseen. Rasitusvamma puolestaan määriteltiin urheiluvammaksi, joka aiheuttaa rasituksen aikaista kipua ilman havaittua ulkopuolista tapaturmaa. L iikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Urheiluvammatutkimukset ovat pääosin keskittyneet yhden lajin vammojen kartoittamiseen, yleisimmin vammoja on tutkittu jalkapallossa. Kyselylomake oli pitkä ja on mahdollista, että se osittain vaikutti palautettujen vastausten määrään. 2003), mutta aiheuttavat poissaoloa harjoittelusta ja kilpailuista. Yleisyydestään huolimatta liikuntavammat ovat harvoin vakavia (Kujala ym. Lisäksi vammojen hoito on usein hankalaa, kallista ja aikaa vievää (Parkkari ym. Kysely lähetettiin 300 hiihtäjälle, 268 uimarille, 265 juoksijalle ja 367 jalkapalloilijalle. Urheiluharjoittelussa puolestaan on tavoitteena suoritusten parantaminen usein kehoa säästämättä, mutta näin myös haitat ja vaarat lisääntyvät. Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden alkuja harjoittelutiedot esitetään taulukossa 1. Lajeina olivat maastohiihto, uinti, kestävyysjuoksu ja jalkapallo. Toisaalta urheilijat usein pitävät harjoittelupäiväkirjaa ja se auttaa heitä tarkentamaan tietoja näiltä osin Tutkimuksessa käytettiin vammamääritelmiä, jotka perustuivat aikaisempiin kansainvälisiin vammatutkimuksiin. Lomakkeessa kysyttiin edeltäneen vuoden aikaisista urheiluvammaan liittyvistä asioista sekä kartoitettiin muun muassa harjoittelutietoja. Joskus liikuntaan liittyvät vammat voivat johtaa pysyvään haittaan (Bahr & Holme 2003)
Uimareilla 58 prosenttia ja juoksijoilla lähes puolet akuuteista vammoista tapahtui muun kuin päälajin harjoittelun yhteydessä. Urheiluvammat aiheuttivat pitkiä poissaoloja lähinnä jalkapalloilijoilla ja kestävyysjuoksijoilla. Urheilijat, joilla oli vähintään yksi rasitusvamma, olivat keskimäärin vuoden vanhempia kuin urheilijat, joilla vammoja ei esiintynyt. Hiihtäjillä alaraajan akuuteista vammoista 38 prosenttia ja jalkapalloilijoilla 29 prosenttia kohdistui nilkan alueelle. Lähes neljäkymmentä prosenttia rasitusvammoista kohdistui jänteen alueelle. Taulukkoon 2 on koottu sekä akuuttien vammojen että rasitusvammojen anatomiset sijainnit eri lajeissa. Ne jalkapalloilijat, joilla oli vähintään yksi akuutti vamma vuoden aikana, olivat pois harjoittelusta ja kilpailusta lähes kaksi kuukautta. heilijoilla yleisempiä (46% vs. TAULUKKO 2. 33%, p=0,044). Kun akuutit vammat suhteutettiin 1000 altistustuntia kohti (harjoitteluja kilpailutunnit yhteensä vuoden aikana), ei eroja sukupuolen ja akuutin vamman ilmaantumisen välillä kuitenkaan löytynyt. Kestävyysjuoksijoilla poissaoloja akuutin vamman vuoksi oli keskimäärin 44 päivää ja rasitusvamman vuoksi 53 päivää. Rasitusvammojen kohdalla tilanne oli toinen. Lihaskramppeja, -venähdyksiä ja -repeämiä oli yleisimmin miehillä kuin naisilla (44% vs. Rasitusvammat puolestaan aiheuttivat keskimäärin 48 päivän poissaolon. Urheilijaan liittyvistä riskitekijöistä ikä oli ainoa tekijä, joka vaikutti rasitusvammaan. Vähemmän kuin kaksi lepopäivää rasitusvamman riski viisinkertaistuu Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kesiävyyslajien, kuten hiihtäjien, juoksijoiden ja uimareiden harjoitteluun liittyviä rasitusvammojen riskitekijöitä. Urheilijoiden akuutit vammat ja rasitusvammat kyselyä edeltäneen vuoden aikana. 31%, p=0,048), kun taas nivelsidevammat olivat naisur100 80 ?Aku11111 vanuna •Ras1h1sva11una Maastoluihto Ui1111 Kestävyysjuoksu Jalknpnllc KUVIO 1. Hiihtäjillä ja uimareilla oli myös paljon vammoja, mutta heillä poissaolomäärät olivat huomattavasti alhaisempia sekä akuuttien vammojen että rasitusvammojen osalta. Akuutit vammat kohdistuivat pääosin alaraajoihin hiihtäjillä (60%), kestävyysjuoksijoilla (71%) sekä jalkapalloilijoilla (77%). Uimareilla olkapään alue oli yleisin vammakohta ja juoksijoilla taas jalkaterän alue. Jalkapalloilijoilla vähintään yhden akuutin vamman esiintyminen oli yleisempää kuin muissa lajeissa {*p<0,001) ja kestävyysjuoksijoilla puolestaan rasitusvammat olivat yleisempiä kuin jalkapalloilijoilla {**p=0,005). Jalkapalloilijoilla joka toinen akuutti vamma syntyi pelija kontaktitilanteessa. Vain joka viides hiihtäjille tapahtuneista akuuteista vammoista tapahtui hiihdon yhteydessä ja kolmasosa hiihtäjien oman lajin ulkopuolella tapahtuneista akuuteista vammoista tapahtui juoksun yhteydessä. Hiihtäjien yläraajavammat olivat vähäisiä. Erityisesti tämä näkyi kestävyysjuoksijoilla, joilla rasitusvammaa poteneet urheilijat 16 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Hiihtäjillä sen sijaan yli puolet (60 %) myös rasitusvarnrnoista tuli muiden lajien kuin hiihdon harjoittelussa. Maastohiihto Uinti Kestävyysjuosu Jalkapallo *Akuutti Rasitus Akuutti Rasitus Akuutti Rasitus Akuutti Rasitus ** n=65 n=108 n=87 n=117 n=63 n=128 n=194 n=Bl n(o/ol n(%) n(%) n(%) n(%) n(%) n(%) n ("/ol Pään ja niskan alue H2l 2 3 (3) 2 DlOl 8 (4) Olkapään alue 1 (2) 2 14 (16) 52 D (Dl 1 5 (3) 3 Kyynärpään ja käden alue 6 (9) 7 13 (15) 6 1 (21 1 7 (4) 1 Rintakehä ja vatsa 4 (6) 1 (ll 3 (5) 3 (2) Selkä 11 (17) 17 16 (18) 15 6 (9) 6 9 (5) 20 Lonkka ja nivus 3 (51 7 4 (5) 2 8 (13) 12 13 (7) 7 Reiden alue 6 (9) 5 5 (6) 1 6 (9) 8 33 (17) 10 Polven alue 5181 19 15 (17) 16 9 (14) 16 41 (21) 16 Säären alue 5 (8) 15 4 (5) 1 5 (8) 12 15 (81 9 Nilkka 16 (25) 4 8 (9) 3 10 (16) 5 46 (24) 6 Jalkaterän alue*** 7 (11) 22 4 (5) 3 15 (24) 41 13 (71 28 • Akuutti . Uimareiden ja juoksijoiden rasitusvammat syntyivät pääosin heidän omassa lajissaan. Joka kolmannen uimarin akuutti vamma oli yläraajan alueella. Urheilijoiden akuutit vammat ja rasitusvammat kyselyä edeltäneen vuoden aikana. akuutit vammat, Rasitus ras1tusvammat • • vsmmojen fukumaara vuoden aikana • • • Jafkateraan s1sattvv mvos Ak,tfes-1annevammat na yleisimmin jalkapalloilijoille (73%) (Kuvio l) ja useimmin mies( 44%) kuin naisurheilijoille (35%, p=0,022). Lähes joka toisella urheilijalla oli vähintään yksi rasitusvamma kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Vammat kohdistuivat sellaisiin anatomisiin kohtiin, joita kyseisessä lajissa kuormitettiin paljon
Karhula, K. & Kannus, P. Terveystieteen laitos. Käypä hoito -suositus. A retrospective 12-month study. 2008. 2001. & Holme, 1. doi 10 1186/1741-7015-9-35 Pasanen, K., Parkkari, J., Pasanen, M., Hiilloskorpi, H., Mäkinen, T., Järvinen, M. KIRJALLISUUTTA. & Parkkari, J. doi: 10.1136/bmj. BMC Medicine 9: 35. Liikuntatapaturmat. European Journal of Sports Science 12 (3), 274-282. Bahr, R. 2006. olivat noin kaksi vuotta vanhem pia kuin ne, joilla ei rasitusvam m oja ollut. & Heinonen, A. Haikonen & A. Täm ä ant aa viitteitä siitä, että lajit ovat kuntoilijoillekin suositeltavia lajeja vähäisen vam m ariskin vuoksi. Siitä huolim atta hiihtäjien akuutit vam m at ja rasitusvam m at olkapään alueella olivat vähäiset. Review of controlled clinical trials and recommendations for future work. Törm äykset ja niistä seura avat akuutit vam m at ovatjoukkuelajeissa yleisiä ja niiden ennaltaehkäisy on vaikeam paa. Koska hiihdossa tulleiden vam m ojen m äärä oli vähäinen, ei kovin suuria johtopäätöksiä eri hiihto tyy lien ero ista voi vetää. 2011 Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population-based, randomised study. & Pakkanen, S. Hiihtäjät käyttävät uim areiden tapaan lajissaan paljon yläraajojaan. Jyväskylän yliopisto. Journal of Sports Science and Medicine 8 131, 443-451 Ristolainen, L., Kettunen, J.A., Waller, B., Heinonen, A. Teoksessa K. Rasitu svam m at kohdistuivat erityisesti niihin kehon osiin, joita kyseisessä lajissa kuorm itettiin paljon. Kun tarkasteltiin harjoitteluja kilpailutunteja vuoden aikana, yli 700 tunt ia vuodessa harjoitelleill a urheilijoilla oli kaksinkertainen riski saada rasitu svam m a verra ttuna niihin urheilijoihin, jotka harjoittelevat alle 700 tu ntia (O R 2,10 ; 95% CI 1,21-3,61, P=0,008). Akuuttija rasitusvammojen reliabiliteetti ja validiteetti urheiluvammakyselyssä. Liikunta (online). British Medical Journal 1 ;337:a295. Terveystieteen laitos. Pro gradu -työ. Alaselän alueen akuutit vam m at ja ra situsvam m at näyttäisivät kuitenkin tapahtuvan useam m in perintei sellä hiihtotyy lill ä kuin luistelutyy lillä. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 17. & Sama, S. (2008) puolestaan selvittivät naisten salibandyssä tulevia, ei-kontaktitilanteessa tapahtuvia, alara ajavam m oja. Rasitusvam m ojen esiintym istä lisäsivät kestävyy surheilijoilla vähäinen lepoja palautu m ispäivien m äärä sekä ru nsas harjoittelun määrä. Sports Medicine 31 (14), 985-995. Jalkapalloilijoilla puolet akuuteista vam m oista tapahtui pelija kontaktitilanteessa, kun taas kestävyy sur heilijoiden akuutit vam m at tapahtuivat yleisim m in m uussa lajissa kuin heidän om assa päälajissaan. British Journal of Sports Medicine 37 151, 384-392. Training-related risk factors in the etiology of overuse injuries in endurance sports. 2003. a295. Sports Medicine 33 (12), 869-875. Kujala, U., Orava, S., Parkkari, J., Kaprio, J. 2009. 2003. & Tittonen, T. Pasanen ym . Yli 12 vuotta aktiivisesti harjoitellei l la ur heilijoilla oli lähes kaksinkertainen riski saada ra situsvam m a kyselyä edeltäneen vuoden aikana (O R 1,67; 95% CI 1,1 1-2,52, P=0,01). Type of sport is related to injury profile: A study on crosscountry skiers, swimmers, long-distance runners and soccer players. On tärkeää huolehtia riittävästä kunt outu ksesta. Hiihtäjien, uim areiden ja juoksijoiden akuutit vam m at ja myös hiihtäjien ra situ svam m at sattuivat yleisim m in muissa lajeissa kuin heidän om assa päälajissaan. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Lounamaa (toim.). Jyväskylän yliopisto. 2010. Jo yhden lepoja palauturn ispåivän pitäm inen alensi rasitu svam m ojen riskiä 15 pro sentilla, ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Yksilöllistä harjoitteluohjelm aa laadittaessa on tärkeää huom ioida harjoittelun ja levon välinen suhde, etenkin kun pyritään ehkäisem ään ennalta ra situ svam m ojen syntyä. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 20 (31, 384-393. LEENA RISTOLAINEN, TtT, ft Tutkimusja koulutuspäällikkö lnvalidisäätiö ORTON Sähköposti: leena.ristolainen@orton.fi Kirjoittajan terveystieteiden alan väitöstuthimus "Spons injuries in Finnish eli te cross-country shiers, swimmers, long-distance runners anå soccer players" tarhastetliinjyväshylän yliopistossa 24.2.2012. 2010. Pro gradu -työ. Yllä m ainittuja lajeja onkin yleisesti suositeltu m uun m uassa peru skunnon kohentam iseen ja kunto utukseen. M yös jänteisiin kohdistuneen rasitusvam m an riski oli suurem pi vanhem m illa kuin nuorem m illa urheilijoill a. (2011 ) tutkim uksessa neuro m uskulaarinen harjoittel u vähensi varusm iesten akuutteja nilkkavam m oja, yläraajaan kohdistuneita vam m oja sekä vam m asta johtuvia poissaoloja. Eloranta, 1. Parkkarin ym . Gender differences in sport injury risk and types of injuries: A retrospective twelvemonth study on cross-country skiers, swimmers, long-distance runners and soccer players. Ristolainen, L., Kettunen, J.A., Kujala, U.M. Sport injuries as the main cause of sport career termination among Finnish top-level athletes. Herm olihasjärjestelm ää aktivoivalla harjoittelulla on ennaltaehkäisevä vaikutus kyseisten akuuttien vam m ojen esiintyv yy dessä. Säännöllinen kehon hallintaa, herm olihasjärjestelm än toim intaa aktivoivan ja liiketaitoja kehittävän harjoittelun tu lisi sisältyä kaikkien ur heilijoiden harjoitusohjelm aan ym pärivuotisesti. Risk factors for sports injuries-A methodological approach. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study. (submitted). Parkkari, J., Kujala, U.M. & Kettunen, J.A. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 27-34. Se näkyi m uun m uassa uim areiden olkapäävam m oissa ja juoksijoiden jalkaterää n kohdistu vissa rasitu svam m oissa. & Kujala, U.M. ls it possible to prevent sports injuries. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 26.3.2012) Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi. & Kannus, P. Jos lepopäiviä harjoittelukaudella oli alle kaksi viikossa, urheilijoilla oli yli viisinkertainen riski saada ra situ svam m a (O dds Ratia (O R) 5,16; 95% Confidence lnt erval (CI) 1,89-14 ,06, P=0,001). 2005. 2012. Uusiutuneiden ja urheilu-uran päättymiseen johtaneiden urheiluvammojen reliabiliteetti ja validiteetti urheiluvammakyselyssä. Yksilöllisen harjoitteluohjel man tekem inen ja noudattam inen voi ennaltaehkäistä vam m ojen syntyä. Lääkäreiden ja fysiotera peuttien neuvot ja ohjeet lajiharjoittelun ja kilpailuihin palaam isesta sivuutetaan monesti ja lopullisen päätöksen paluusta tekee viim e kädessä ur heilija. VÄITÖSKIRJAAN SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT: Ristolainen, L., Heinonen, A., Turunen, H., Mannström, H., Waller, B., Kettunen, J.A. & Kujala, U.M. Ristolainen, L., Heinonen, A., Waller, B., Kujala, U.M. Haikonen, K. Sports career-related musculoskeletal injuries: Long-term health effects on former athletes. & Pihlajamäki, H. Parkkari, J., Taanila, H., Suni, J., Mattila, V.M., Ohrankämmen, 0., Vuorinen, P., Kannus, P. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009
Vaikka fuusio tapahtui periaatteessa vain kolmen yhdistyksen kesken, kosketti se käytännössä satoja yksittäisiä järjestöjä. Talouden realiteettien tunnustaminen on ohjannut hallituspuolueet arvioimaan aikaisempaa toimintaa kriittisesti puoluerajoista ja hallinnonaloista. Sen torjumiseksi urheiluja liikuntajärjestöjen pitäisikin nyt saavuttaa samanlainen yhteisen tekemisen henki kuin sosiaalija terveysjärjestöt ovat saavuttaneet. Hitaan kiiruhtamisen vaihe ja palasten pienimuotoisen uudelleen asettelun aika on peruuttamattomasti loppuun käytetty. Perinteikkäät yhdistykset Tekry, YTY ja STKL lopettivat toimintansa ja aloittivat yhteisen taipaleen Sosiaalija terveys ry:n (SOSTE) muodossa. Vaikka menestyminen huippu-urheilussa onkin ollut suomalaisten sydäntä lähellä koko Suomen itsenäisyyden ajan ja paljon sitä ennen, on myös koko kansan liikunnan harrastamiselle ja terveyden vaalimiselle annettava entistä merkittävämpi sijansa. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. Ja millaisen mallin se voisi tarjota liikunta ja urheilujärjestöjen jo ikuiseksi muodostuneelle eheyttämisprosessille. Tarpeen synnytti Suomen huippu-urheilun suorituskyvyn systemaattinen lasku. Vastaava kehitys on ollut käynnissä myös yksityissektorilla. Kun rahahanat ovat osoittaneet ehtymisen oireita, ovat myös kolmannen sektorin organisaatiot käynnistäneet määrätietoisen organisaatioidensa toiminnan arvioinnin ja tehneet tämän seurauksena merkittäviä muutoksia organisaatioiden strategioissa ja itse toiminnassa. Uusi aika vaatii uudet selkeät rakenteet Suomen liikuntasektorin tehokkaammalle toiminnalle kansan kunnon kohottamiseksi. Nyt kun vaaleista on aikaa kulunut lähes vuosi, ovat mielialat rauhoittuneet ja politiikan painopiste siirtynyt ideologiamittelöistä käytännön tasolle. Sosiaalija terveysalan järjestöjen jättifuusio astui voimaan vuoden 2012 alusta kun kaksivuotinen yhdentymisprosessi huipentui syksyllä 2011. POLTTOPISTEESSÄ Uusi aika, uudet rakenteet K evään 2011 eduskuntavaalien jälkeen tuntui kuin kokonaan uusi aikakausi olisi alkanut. Sen avulla pyritään löytämään uudenlainen polku, joka palauttaisi Suomen takaisin huippu-urheilun maailmankartalle. Perussuomalaisten iso jytky suisti Suomen poliittisen elämän raiteiltaan, mikään ei tuntunut enää olevan ennallaan. riippumatta. Urheilun organisaatiorakenne on sokkeloinen ja monimutkainen. Kansalaisten liian vähäinen fyysinen aktiivisuus luontaisen arkiliikunnan ja työssä tapahtuvan liikunnan vähentymisen myötä muodostaa vakavan kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen uhkan. Kun hallitusneuvottelut venyivät totuttua pitemmiksi, oli avoimia kysymyksiä ratkaistavana poi kkeuksellisen paljon. Sen eheyttämisestä on puhuttu ja sen palasia on aseteltu eri asentoihin nyt jo useamman sukupolven ajan. Uuden SOSTE-organisaation ensimmäiset vuodet tulevat osoittamaan millaiseen yhteistyöhön aiemmin niin omaleimaiset yhdistykset kykenevät. Vanhat raja-aidat esimerkiksi suomen ja ruotsinkielisten sekä SVUL ja TUL -organisaatioiden välillä ovat yhä tunnistettavissa. Vai tiontalouden tervehdyttäminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä ja jopa uhrauksia. Merkittävä harppaus eteenpäin tapahtui, kun valtion liikuntahallinto alkoi todenteolla kiihdyttää paikallaan polkevaa yhdentymiskehitystä. Huippu-urheilun rakenteet näyttävät HUMUtyön tuloksena taipuvan olympiakomitean ympärille rakentuvan uuden huippu-urheiluyksikön muotoon. KARI L. Tähän mennessä käynnissä on ollut ideologisten mittelöiden sarja, joka on johtanut organisatorisen hajaannuksen lisääntymiseen aina näihin päiviin saakka vaikka tavoite on ollut täysin päinvastainen
Huippu-urheilussa ja yrittäjyydessä on paljon samoja elementtejä. Urheilijaksi, erityisesti huippu-urheilijaksi kasvu tuottaa laajasti erilaista osaamista ja resursseja, jotka ovat hyödynnettävissä opiskelussa, työelämässä ja muilla elämän alueilla. '--~ i\t ~ Urheilu Koulli • •• •••• aan aa • iE <'. <( ~ ::, "' Mestaruus on pääomaa. 2 ...J ~ a:: ~ <'. Urheilijan on hyvä tiedostaa osaamisensa ja oppia hyödyntämään tätä pääomaa. M uutokset ja elämänkaaren siirtymävaiheet ravistavat ja pakottavat tarkkailemaan ympäristöä, omaa toimintaa ja mahdollisuuksia. Huippu-urheilija kohtaa urallaan useita muutosja siirtymävaiheita urheilu-uralla, opiskelussa, työssä ja muilla elämänalueilla. Urheilu-uran päättyminen on merkittävin siirtymäLIIKUNTA& TIEOE49•2--3l2012 19
"Yksi tie, kaksi asiaa" Tutkimuksessani Mestaruus pääomana Huippuurheilun tuottama pääoma yrittäjäksi ryhtymisen kannalta (2011) tarkastelen urheilijan kaksoisja kolmoisuraa eli useamman uran yhdistämistä. Urheilu mahdollistaa näiden asenteiden syvällisen oppimisen, vahvan kilpailun ja haasteiden kohtaamisen kautta. Kaksoisuran optimaalinen toteutuminen edellyttää huippu-urheilijoiden urheilun ja opiskelun tukitoimia, tavoitepohdintaa ja tasapainottamista. 20 L,IKUNTA& TIEDE 49, 2-3 2012. Siirtymäprosessi ja sopeutuminen sujuvat sitä paremmin, mitä luontevammin urheilijaidentiteetti muuntuu ja uudet itsetuntemuksen lähteet tulevat hyödynnetyiksi. Huippu-urheilua, yrittäjyyttä ja niistä syntyvää mestaruutta siivittävät intohimo ja onnistumisen tahto. Mistä löytyy yhtä intohimoinen työ ja elämänalue jatkossa. Kokonaisuus on usean roolin yhdistelmä. Aquilinan (2009, 298) mukaan kaksoisura kasvattaa urheilijan organisointikykyä, ajanhalliruaa, johtamista, tavoiueellisuuua ja analyyttisyyttä. huippu-urhei I unmuutos. ri). Huippu-urheilun muutostyöryhmä onkin ottanut työnsä pohjaksi urheilijan polun perinpohjaisen tarkastelun. (Huippu-urheilutyöryhmä 2010, 37.) Valmennuksen ja ohjauksen yhteistoiminta ja oikea-aikaisuus on oleellista. Kattava urheiluakaterniatoirninta tähtää huippu-urheilun ja siviiliuran mahdollisimman yksilölliseen ja tehokkaaseen yhdistämiseen. Uran lopettaminen voi olla positiivinen, mahdollistava kriisi, inventaariopiste ja hyppy uuteen. Onnistunut suunnittelu ja valmistautuminen edistävät työelämään siirtymistä. "Työ tekijäänsä neuvoo" Huippu-urheilu on huippuosaamista voidaan jaotella yksilön kognitiivisiin kykyihin (kyvyt, tiedot ja taidot) ja affektiivisiin ja konatiivisiin valmiuksiin (motivaatio, persoonallisuuden piirteet ja minäkäsitys). Yksilöllisiä tapahtumia kulkee samanaikaisesti vähintään kolmella oleellisella alueella, mikä asettaa vaatimuksia kokonaisuuksien hallinnalle, valmennukselle ja opintoja uraohjaukselle. Kolmoisurassa voivat yhdistyä muun muassa huipulle tähtäävä urheilu, opiskeluja työ tai yrittäjyys. Suomalainen järjestelmä urheilijan kasvun tukemisessa on kansainvälisesti vertailukelpoinen. (Neergaard & Krueger 2005, 5.) "Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis" Huippu-urheilija kehittyy ja kohtaa haasteita urheilijana, opiskelijana ja yksilönä. vaihe. Neergaardin ja Kruegerin (2005, 2) mukaan aktiiviseen urheilutoimintaan osallistuminen sosiaalistaa lapset yrittäjämäiseen ajatteluja toimintatapaan. Ohjauksen henkilökohtaisuus, yksilölliset valinnat ja minäpystyvyystekijät, kuten yksilön taidot ja tietoisuus suoriutumiskyvyistään, ovat uran suunnittelun lähtökohtia. Kilpailu on luontaista ja se kasvattaa uskoa pystyvyyteen. Pystyvyysusko ja uskallus nousevat myös urheilun ulkopuolisista urheilijan itseluottamusta rakentavista ja sellaisiksi tunnistamista tekijöistä. Huippu-urheilun muuiostyössä urheilija on siirrelty keskiöön urheilijan polku määrittelee sisällöt, toimintatavat ja rakenteet. (Römer-Paakkanen & Pekkala 2008, 358). (Ruohotie, Nokelainen & Korpelainen 2008, 6, 9.) Huippuosaajaa kuvataan oman alansa taitajana, joka pystyy tekemään asian hyvin, ymmärtää kokonaisuuksia ja osaa soveltaa omaa osaamistaan uusissa tilanteissa ja yhteyksissä. (Lavallee & Wylleman 2000, 145). Siirtymävaiheissa tarvitaan omakohtaisen inventaarion lisäksi niitä henkilöitä, jotka näkevät uran lopettavan urheilijan monipuoliset resurssitja mahdollisuudet. ( www. Affektiivis-konatiivisten tekijöiden vaikutusta voidaan kuvata osaamispolun tahtopolkuna. Vanhempien tuella, erityisesti emotionaalisella tuella, on suuri merkitys siirtymävaiheiden kohtaamisessa ja niissä suoriutumisessa. Urheilijoilla on taustatukea, mutta moni joutuu tasapainoilemaan käytännön asioiden järjestämisessä ja urheilu-uran mahdollistamisessa mahdollistamispääoman karttumisessa. "Pieni kipinä sytyttää suuren tulen" Käsittelin kahden maailman, huippu-urheilun ja yrittäjyyden, rajapintaa. (Ruohoue & Honka 2003, 23) Tutkimukseni tavoitteena on tuoda näkyväksi huippu-urheilijan mestaruuteen kasvun tuottamaa pääomaa ja mitä yhteistä huippu-urheilijaksi ja yrittäjäksi kasvamisessa on. Urheilijan uralla korostuu oma vastuu ja monista asioista huolehtiminen "oy urheilija-yritys ab.n" toiminnan pyörittämisessä. Urheilun kautta on mahdollista kehittää proakuivisuutta, innovatiivisuutta ja riskinsietokykyä. Huippu-urheilijan ura sisältää urheilun lisäksi opiskelua, työtä, yriuäjyyuä ja muita elämänalueita, joi 1la tapahtuu samanaikaisia ja rinnakkaisia muutoksia, siirtymiä ja yllättäviä käänteitä. Suurin osa urheilijoista selviytyy hyvin siirtymävaiheessa. Huipun tavoittaminen edellyttää yksilöllisen priorisoinnin sisäistämistä ja taloudellisia mahdollisuuksia päätoimiseen urheiluun mahdollistamispääomaa. Urheilu luo mahdollisuuksia yrittää uudelleen ja olla lannistumatta epäonnistumisissa. Sujuva eri alueiden yhdistely, edellyttää perusteltua, yksilöllistä suunnittelua ja priorisointia. Asioiden loppuun tekeminen ja rajojensa ylittäminen edellyttävät intohimoista oteua ja vahvaa tahtoa, mikä ilmenee eteenpäin vievänä voimana, "draivina", tahtona voittaa vastoinkäymiset ja yrittää aina uudelleen ja uudelleen. Vahva arnmauispesifinen tausta luo pohjan asioiden soveltamiselle. Valmentaminen, mentorointi ja ohjaus toimivat yksilöllisen kasvun katalysaattoreina-edistävät urheilijan itseohjautuvaa toimintaa ja tehostavat oppimisen ja itsensä johtamisen kykyä. Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa mahdol I istarn ispääoman kartuttamisessa. Prosessin tukeminen edellyttää holistista ohjausta ja urheilijan polun ymmärrystä
Kysymys ei ole pakkoyrittäjyydestä, vaan itselle ominaisen työn rnahdollistumisesta samankaltaisessa kokemusmaailmassa. (Cöte &:Hay 2002, 507). Tämänkaltaiset muulla alueella tässä tapauksessa huippu-urheilijaksi kasvussa karttuvat resurssit ovat konkreettista yrittäjyyden osaamista. Ohjaus toteutuu vanhernrnuutena, valmennuksena ja mentorointina, jotka ovat mestaruuteen ja yrittäjyyteen kasvun katalysaattoreita. Yksilölliseen uraan vaikuttavat sosiaaliset verkostot ja kontaktit. Vanhempien tuki ilmenee emotionaalisena, uedollisena, konkreettisena ja aineellisena tukena sekä yhdessä olona urheilun ja sen seuraamisen parissa. Työura koostuu entistä enemmän määräaikaisista projekteista. Dieffenbachin, Gouldin &: Moffettin (2008, 63) mukaan menestyvä valmentaja ymmärtää urheilijaa yksilönä ja yksilöi urheilijan tarpeiden mukaisen valmennustavan. (McMahon &: Watson 2006, 28). Perheenjäsenten panostus voi olla neutraalia taustatukea tai voimakasta "sparrausta". Koulutuksessa huomioitava aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT-järjestelmä) tuo informaalin ja 11011-formaalin oppimisen merkitykselliseksi ja näkyvämmäksi. Tutkimukseni haasiateltavaa lainaten "valmentaja näkee itsestäni enemmän kuin itse näen". Pystyvyys on myös sitä, että pitää rohkeasti kiinni omista valinnoistaan. Kun elämä pyörii urheilun ympärillä jopa kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen vuoteen, koskettaa urheilijan ura koko perhettä. Ura on jatkuva prosessi, johon yksilö vaikuttaa valinnoillaan. Perheenjäsenten erilaisten roolien merkitys ja vaikutus ansaitsisivatkin laajempaa tarkastelua. Ne ilmenevät kaikesta tekemisestä nauttimista niistä aikaisista harjoiueluaarnuista, pukukoppirnaailmasta ja juoksulenkkien märän asfaluiuen katselemisesta kuin huippusaavutuksen tuottamasta Ilow-kokemuksesta. (Mignot 2004, 468.) Postmodernin urateorian mukaan yksilö konstruoi aktiivisesti elämäänsä ja uraansa aiempien kokemusten pohjalta ja kasvattaa yksilöllistä identiteettiään ympäröivissä sosiaalisissa systeerneissä. Yrittäjämäisiin toimintatapoihin ja yrittäjyyteen ohjaaminen on vielä nuorta niin koulutusjärjestelmässä kuin urheilun alueella. Oppiminen on osaamista toimia itsenäisesti sekä osaamista toimia toisten kanssa. Urheilu tuottaa LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012 21. Hyödyntämisen edellytyksenä on tuoda resurssit näkyviksi niin yksilön kannalta kuin oppimisympäristöissä. Huippu-urheilu ja yrittäjyys ovat tavoitteellista, pitkäjännitteistä ja päämäärätietoista. Nykyinen urakäsitys korostaa uran muuntumisen kehityskulkua, työskentely-ympäristöjen ja toimintamuotojen muutosta sekä kokemusten merkitystä. Perheenjäsenillä on rooleja ja toiminnan vahvuusalueita. Molemmat hakevat oman tiensä, parhaan tapansa toimia ja suuntaavat energiaansa tärkeäksi katsomiensa asioiden saavuttamiseksi. Tästä seuraakin tärkeä kysymys, miten tällainen oppiminen ja resurssit hyödynnetään ja missä koulutuksen ja urheilijan polun vaiheessa ne tulisi erityisesti ottaa huomioon 7 Se, missä ja millaisissa oppimisympäristöissä tulevaisuudessa opimme, on tärkeää pohdintaa. Valmentajalla on urheilun, lajin ja kulttuurin osaaminen ja omakohtainen kokemus. ". Tutkimukseni tuo esiin, että yrittäjyys on varteenotettava ura urheilun jälkeen osalla jo urheilu-uran aikana. Se on "tiukkaa työtä". Perheen ja huippu-urheiluvalmennuksen tuottama ohjausja sosiaalistumispääoma on tärkeää huomioida ja hyödyntää myös muodollisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa. Yksilö on entistä enemmän subjekti ja vastuullinen oppimisestaan. Huippu-urheilijaa ja yrittäjää yhdistävät halu menestyä, olla hyvä, mieluiten paras siinä, mitä tekee. (Hämäläinen 2008, 17, 20). Huippuurheilijan mestaruuteen kasvu tuottaa resursseja, pääomaa, erilaista osaamista ja yrittäjämäistä toimintaa. Bisnesmaailma ammentaa virikkeitä urheilun terminologiasta ja metaforista ja yhtälailla bisnesmaailma on osa tämän päivän huippu-urheilua. Yrittäjyyteen opitaan yrittäjämäisissä ympäristöissä, joista hyvänä esimerkkinä on huippu-urheilu. Urheilun tuottamaa pääomaa voidaan hyödyntää koulutuksessa muun muassa organisaatioja liiketoimintaosaamisessa. Valmennuksen, opintojenja uraohjauksen sekä elämänhallinnan ohjauksen kokonaisuus edellyttää suunnittelua ja rakentamista. Huippu-urheilijan työ on hyvä esimerkki määräaikaisesta merkityksellisestä työstä, jolla on vaikutusta seuraaviin työn ja elämän vaiheisiin. Yrittäjyydellä tarkoitetaan laajaa näkemystä yriuäjämäisistä toimintavoista aina liiketoiminnan johtamiseen. "Neuvo hyvä apu parempi" Vanhempien ja tärkeiden henkilöiden merkitys huippu-urheiluun että yrittäjyyteen ohjaamisessa korostuu tutkimuksessani. Valmentaja näkee yksilön piilevät ominaisuudet. Tutkimuksen haastateltavan sanoin: "Huippuurheilu on yrittäjyyttä,jos mikä ... Formaalin oppimisen rinnalla elämänhallinnalliset ja oppimaan oppimisen taidot ovat oleellista oppimista. Kilpailuetu syntyy mahdollisuuksien jalostamisesta, uusista toteutustavoista ja lupauksista pitämisen periaatteesta. Kasvuympäristö ja perhe luovat pohjan huippu-urheilijaksi ja yrittäjäksi kasvulle. Yrittäjyyden muodon urheilija muokkaa yksilöllisistä lähtökohdistaan: yrittäjyyskokemuksista, osaamisesta, mahdollisuustekijöistä sekä verkostoista. Se on uutta myös urheilijoiden opintoja uraohjauksessa. Mestariksi kasvuun kuuluu eteenpäin vievinä voimina intohimoa ja "spirittiä". Muiden tärkeiden henkilöiden merkitys on oleellista mestaruuteen kasvussa. Urheilun oppiminen on tekemällä oppimista, yhdessä oppimista ja yhdessä tekemällä oppimista. Huippu-urheilijaksi ja yrittäjyyteen kasvussa kannusiavuudella on tärkeä merkitys. Urherlijaperheuä voidaan pitää yrittäjäperheenä. "Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät" Huippu-urheiluun ja yrittäjyyteen kasvussa on paljon samankaltaisuutta. Se edellyttää, että luodaan ohjauksen käytänteet työkalupakki, jonka avulla uran pääornaresurssit tehdään näkyviksi ja otetaan käyttöön
Se pysyy yksilön identiteettija tunneuuusresurssina, vaikka urheilu-ura olisikin jo takana. Se, mihin sekä huippu-urheilijan euä yrittäjän taipaleella kasvaa, on onnistuminen, epäonnistuminen ja uudelleen yrittäminen. (Orliek& Partington 1988, 121-122, 129) Voittamis-mestaruuden (championship) tarkastelu tapahtuu kilpailun tuloksena, voittamisena ja saavutuksena. Se tarkoittaa sitä, että on hyvä, paras jossakin. Tällä on merkitystä yksilön tavoitteiden asettamiselle, valintojen tekemiselle ja elämänhallinnalle. Sekä epäonnistumisen että onnistuneen suorituksen jälkeen aina uudelleen ja uudelleen alusta aloittaminen kasvattaa urheilijaa itsensä kokoamiseen, motivoitumiseen ja positiiviseen asennoitumiseen. Harjoittelun määrä ja tietenkin laatu on ratkaisevaa, kun puhutaan mestaruuteen tai huippuosaamiseen kasvusta. Urheilun sosiaalinen ympäristö on yhteistoimintaresurssien kasvupaikkana. Fokusointiresurssi on taitoa syventyä ja keskittyä siihen, mitä kulloinkin tekee. (Conzelmann & Nagel 2003, 260) Itsestään oppiminen, itseluottamuksen vahvistuminen ja pystyvyys kasvattavat urheilijan ideruiteeuiresursseja uskallusta. Loistavuus-rnestaruus (excellence) on puolestaan tavoiteltua osaamista ja osaamisen tasoa. Urheilija kehittää taitojaan vuorovaikutuksessa median, sponsoreiden ja yhteiskunnallisten päättäjien kanssa. Kasvun pohja on prosessin ja toiminnan edeltävissä vaiheissa aina lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Mestaruus on tietojen ja taitojen kartuttamista ja henkistä kehittymistä. Ennakointiosaaminen on joustavuutta, muutosalttiutta ja tilanteiden lukemisentaitoa työelämän taitoja ja tulevaisuuteen suuntaamista. (Hägg 20] 1 ). Näitä yriuäjyyden ja liiketoimintaosaamisen alueita voidaan vahvistaa koulutuksella. näitä laitoja, Joskin moni urheilija tarvitsee elämänhallinnallisia tukea Ja ohjausta erityisesti uran lopettamisen yhteydessä. Verkostoissa kehittyviä ihmissuhdetaitojen kaltaisia taitoja ovat tiimi työja johtamistaidot, hallinnolliset taidot, kuten talouden hallinta, asiayhteyksien ja kehittymisen ymmärrys, omien rajojen tuntemus, tahto onnistua, voittaa ja saavuttaa tavoite. (Mayocchi & Hanrahan 2000, 98-99.) Huippu-urheilijan elämään kuuluu ideointia, markkinointija liiketoimintasuunnitelmien laatimista, sponsorija mediayhteistyötä ja talouden hallintaa. Koulutusjärjestelmän haaste on antaa valmiuksia eri 22 Ll'I( ,"!TA & T;EDE 49, 2 3 2012. Huippuurheiluun kuuluu vahva tekemisen tahto, harjoittelun taito, yrittäminen, epäonnistuminen ja uudelleen yrittäminen. Huippu-urheilija kasvaa proaktiivisessa toiminnassa ennakointiin, aloitteellisuuteen ja vastuuseen. Voiuamisen asenne on mentaalinen malli, joka hioutuu prosessin kuluessa. Mestaruutta ei kuvaa niinkään ylivertaisuus, vaan sitä kuvaa kehittymisen ja kasvun Jatkumo. Näistä resurssitekijoistä kuten ajanhallinnasta, priorisoinnista, fokusoinnista ja stressinhallinnasta on hyötyä muilla elämänalueilla. Menestyksekkään huippu-urheilun edellytyksiä ovat työn tekemisen lahja sekä oikeanlainen ja oikein ajoitettu valmennus. Se edellyttää valmennusprosessissa urheilijan ja valmentajan molemminpuolista luottamusta. Huippu-urheilua ja yriuäjyyuä yhdistävät pitkäjännitteisyys, päämäärätietoisuus ja konatiivinen vahvuus tahtopääoma. Olen jakanut mestaruuteen kasvun kolmeen kasvuiekijään: Taituruus-mestaruus (rnasters capacity) kuvaa taitoa ja hallintaa. Mastery-termi sisältää vahvan hallinnantunteen (self-efficacy) tiedollisella ja taidotlisella ulottuvuudella. Huippuurheilussa loistavuusmestaruuden saavuttaminen edellyuåä täydellistä sekä henkistä että fyysistä sitoutumista ja tavoitteellisuutta. Urheilu-uran jälkeen voi olla vaikea löytää tätä identiteettiä vastaavaa työtä. "Missä on tahtoa, siinä on tie" Yksi resurssitekijä ylitse muiden on tahto. (Berry & West 1993, 352). Tällainen epäonnistumisesta nouseminen on myös yrittäjälle tultua ja tarpeellista osaamista. Ne ovat positiivisia tahtoja sisuresursseja, Tahto ja halu kuuluvat inhimillisen pääoman kasvuun ja emotionaalisen pääomaan voimakkaiden tunnetilojen osalta "spiriuiresursseina". Voittaminen kuvaa tilaa, jossa keskitytään suoritukseen ja taitojen automaattiseen toimintaan tavoitteen saavuttamiseksi. Urheilijan on usein itsekin vaikea nähdä, miten urheilu-uran aikana kasvanut osaaminen ja resurssit olisi siirrettävissä muille elämänalueille. Se on myös heikkouksien ja epäonnistumisten tuottamaa vahvuutta ja energiaa. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto, joka tarjoaa urheiluuralta tuttuja kokemuksia: vastuuta, vapautta, riskirealismia ja yhdessä yrittämistä. Monet päätöksentekotilanteet, kuten yrittäjäksi ryhtyminen, vaativat kykyä kuvitella itsensä erilaisissa vaihtoehtoisissa idcnuteeteissä, Yriltäjäidentiteetti on omin ehdoin kehittyvä, jatkuvasti laajentuva ja muuttuva. On n istuneen suorituksen edellytyksenä on tietoinen vaatimisen voima, taistelutahto, jonka avulla voi voittaa pelot ja esteet. Tutkimusten mukaan huippu-urheilu-ura näyttää tukevan ja vauhdittavan ammatillista uraa jatkossa. "Yrittänyttä ei laiteta" Huippu-urheilijaidcnt iteeu i on vahva. (vrt. Urheilijan polku on merkityksellinen, vaikkei kaikista tule huippuja, Lahjakkuutta on muun muassa lahjakkuus harjoitella. Tutkimukseni perusteella huippu-urheilijan mestaruusosaaminen kartuttaa monia muille elämänalueille siirrettäviä, näkyviä ja piileviä resursseja. Huipulle pääsemiseen tarvitaan aiemmista suorituksista ja virheistä oppimista. (Andersson 2008, 41-42.) Voittaminen on luottamuksesta itseensä, taitoihinsa ja kykyihinsä. Huippusuoritus edellyttää henkistä si tkeyuä ja kestävyyttä. (Bruner, Munroe-Chandler & Spink 2008, 247) "Tekevälle sattuu" Huippu-urheilijalla edellytetään hyviä elämänhallintaiaitoja. Bandura 1997; Bandura 2002)
Kaikilla aloilla myös urheilussa menestys rakentaa mielikuvia ja brändiä. 2000. 1-9. 2002. "Sanoista teoiksi" Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. ln D. 1997. Self-etlrcacv Chanqmq Socienes. Römer-Paakkanen, T. AULI PEKKALA, KTT, LitM Lehtori, opinto-ohjaaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Helsinki Sähköposti: auli.pekkala@haaga-helia.fi Kirjoittajan väitöstutkimus "Mestaruus pääomana huippu-urheilun tuottama pääoma yrittäjähsi ryhtymisen hannalta" tarkastettiin 2.12.2011 Jyväskylän yliopiston lwuppakorliealwulussa. Journal of Sport Science and Mernc ine 2003 2 (11. Nutnnn q sport expernse: Factors influencing the development of ehte athlete. Cötå, J. 1988. University of Jyväskylä. & Tesch-Römer, C. "Harjoitus tekee mestarin ... Ericsson, K. Conzelmann, A. McMahon, M. New York: Freeman. 304 p. Neergaard, H. Cambridge University Press. International Perspectives. J. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. 2003. Ruohotie, P. S. & Pekkala, A. Jyväskylä University Pnnunq House Lavallee, D. Australian Journai of Career development Winter 2006, 15 (21, 26-30. & Hay, J. Cognitive Self-eftrcacv on Relation to Mastery and Goal Setting across the Life Span. & Partington, J. 2008. M. Morgantown: Fitness lnforrnauon Technology. L. Ruohotie, P., Nokelainen. Suomi tunnetaan maailmalla erityisesti huippuosaamisesta. Meidän pitää vain osata hyödyntää kaikki se osaaminen ja mestaruus tässä tapauksessa huippu-urheilun tuottama mestaruus: taidot, loistavuus ja voittaminen. Hägg, 0. 1993. 2006. & Honka, J. Mosten: Merrill, 503-519. Entrepreneurship, Competitiveness and Local Development. Bruner, M. P. Negot1at1ng Dual Career Paths ,n Elite Sport and University Education 1n Finland. & Wall, M. & Nagel S. 2011. Lavallee D. Mayocchi, L. M. Porvoo: WS Bookwell. 2010. (Ericsson, Krampe & Tesch-Römer 1993, 400; Baker, Horton, Robertson-Wilson & Wall 2003, 2; Glaclwell 2010, 28-29.) Harjoitteluun käytetty aika ja tavoitteellinen harjoittelu edistävät yksilöllistä hallintaa ja yksilön käsitystä omasta pystyvyy destään ja voimavaroistaan. Berry, J. Sisu on olennainen osa mestaruutta. 1993. alojen osaamisen yhdistämiseen ja uudenlaisen yrittäjyyden kasvuun. LIIKUNTA& TIEDE 49, 2-312012 23. RENT XIX Conference Proceedings. 2002. How Coaches Molded Olympians Soccer Journal. Orlick, T. The Sport Psychologist 2 (21, 105-130. & Spink, K. Transferable skills for career change. January-February 2008, 53 (11, 63-65. WV : Fitness lnformation Technology, 105-110. Career research in a post-modern era. International Journal of Behavioral Development 16 (21, 351-379. 2003. Edizioni Scientifiche ltatiane. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 10 (11, 4-16. S. 2011. Henkilökohtaisie menestystarinoita. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010 13. Liiketaloudellinen Aikakausikirja. 3/2008 Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy, 341-361. Self-Efficacy. Mental Lmks to Excellence. LÄHTEET Andersson, C. 2008. Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportissa todetaan, että "muutos tapahtuu, kun siirrytään yksinyrittämisestä yhteisiin valintoihin, tekemiseen ja onnistumiseen". Bandura. W., Munroe-Chandler. International Review for the Socroloqv of Sport 38 (3). Huipulle pääsemiseen, on sitten kysymys urheilusta tai muista luovista aloista tai huippuosaamisesta, katsotaan edellyttävän vähintään 10 000 tuntia harjoittelua. & Raffa, M. (Eds.l CareerTransitions in Sport. Huippu-urheilussa ja yrittäjyydessä on niin paljon yhtäläisyyttä, että ei tarvita 10 000 uutta tuntia, jotta huippu-urheilijasta tulee yrittäjä. & Krueger, N. Dieffenbach, K .. J. Tampere: Tampere Uruversnv Press Hämäläinen, K. Urheuua Ia valmentaja urheilun maailmassa. St1II playing the game 7 ln landoli, L. Jyväskylä Studies 1n Business and Economics 107. Morgantown. &Wylleman, P. Saarijärvi: Saanjärven Offset Oy. Mignot, P. Entry into Elite Sport: A Preltminary lnvestigation into the Transition Experiences of Rookie Athletes. Opoirrustardot Ia valmistautuminen huippusuorituksiin. Hämeen Ammanikorkeakoulu. 2000. 2008. Kompetenssitutkimusten avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehrrtårrus een Ia jontarms een. Gould, D. 2008. Kuka menestyy Ia miksi. Family influences on youth sport performance and particip ation. Career transitions in sport: International perspectives. Professional Careers of the German Olympic Athletes. & Moffett, A. Mestaruus pääomana. 2004. K. Porvoo: WS Bookwell Oy. Baker, J., Horton, S .. Metaphor and 'career', Journal of Vocational Behaviour 64 (31, 455-469. Bandura, A. Robertson-Wilson, J. Hyödynnettävät pääomaresurssit karttuvat verkostoja sisältöosaamisena, joka tulee huomioida jo urheiluja opiskelupolun alkuvaiheista lähtien hyödynnettävänä pääomana. & Korpelainen, K. The Role of Deliberate Practice in the Acquisition of Expert Performance. Ammatillinen huippuosaaminen. Huippu-urheilua koskevissa keskustelussa esitetään kysymys, onko huippu-urheilija yrittäjä ja tulisiko jokaisen huippu-urheilijan olla yrittäjä. Degrees of Success. Gladwell, M. & Hanrahan. A Doctoral Thesrs ,n Partral Fulftlment of the Requirements for the Award of the Degree of Doctor of Phtlosophy Loughborough University. Studies 1n Sport, Physical Eoucation and Health 127. F. Eetokset, ihanteet Ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Tarkasteluni pohjana on edellä esitetty yrittäjyyden laaja kuva yrittäjähenkisyydestä liiketoiminnan johtamiseen: huippu-urheilija on yrittäjä. Aquilina, D. The Exercrse of Control. Onnistumisen elementit. &West, R. 2008. Helsinki: Yliopistopaino. Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen: Teoreettiset lähtökohdat ja rnittausrnalh. Journal of Applied Sport Psychology 20 (21, 236-252. 2009. &Watson, M. 2005. Acta Uruv ersrtatis Tarnperensis 1618. Voittava kierre. A., Krampe, R. ln: Silva J. Psvcholo qrcal Rev1ew 100 (31, 363-406. (edts.) 2005. Huippu-urheilun tuottama pääoma vrittäiäks: ryhtymisen kannalta. Ynrt äjvvsvalmennus Ia vnttäjärdennteetn. (Eds I Psychological Foundauons of Sport. Suomalainen osaaminen perustuu paljolti meille tunnettuun sisuun. ja mestarikin harjoittelee" Tutkimukset osoittavat, että hyväksi tullaan harjoittelemalla ja että tarvitaan vähintään kymmenen vuotta lahjakkuuden jalostamiseksi huippusuorituksiin. 259-280. A. 2003. France and the UK. Generaunq entrepreneurship and new learning environments from students free-t1me activities and hobbies. & Wylleman, P (Eds.). Pekkala, A. T. & Stevens D. 2008. Tätä tukee holistinen ohjaus, yrittäjyyden huomioiminen ja hyödyntäminen opiskelun ja urheilu-uran varhaisista vaiheista saakka, uudenlaisten oppimisympäristöjen mahdollistaminen ja eri alueiden osaamisen "törmäyskurssit"
K ansallisen liikuntatutkimuksen (20092010) mukaan 43 prosenttia ( 424 000) lapsista ja 14 prosenttia ( 459 000) aikuisista harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa. Valmennuksen tavoitteina voivat esimerkiksi olla urheilijan suorituskyvyn kehittyminen, menestys, ilo, nautinto tai taidon oppiminen, mutta tavoitteesta riippumatta valmentajan rooli ja vastuu on merkittävä ja hänen toimintaansa kohdistuu aina suuria odotuksia. Näitä lapsia ohjaavat eritasoiset valmentajat (126000) sekä ohjaajat ja apuohjaajat (204 000) (Kansallinen liikuntatutkimus 2010a; 20106; 2010c). Kuva: ESKO HATUNEN Teksti: MINNA BLOMQVIST Valmentajauralle usean eri polun kautta Urheilijan polun eri vaiheissa toimivien valmentajien tavoitteet, motiivit, tiedot, taidot ja asiantuntijuus vaihtelevat, painottuvat ja ovat kehittyneet eri tavoin, käy ilmi laajasta suomalaisten valmentajien taustoja kartoittaneesta kyselystä. Hieman pienempi osa taas on lähtenyt tavoittelemaan valmentamisesta ammattia tai halunnut valmentamisesta harrastuksen. Useimmille polku valmentajauralle näyttää löytyvän oman lajiharrastuksen tai omien lasten harrastustoiminnan kautta. Valmentajalla onkin oltava tietoa lajitekniikasta, taktiikasta ja harjoittelusta, sillä hyvää lajivalmennustietoa voidaan 24 UIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012. Hämäläisen (2003, 2008) mukaan valmentaminen on urheilijan auttamista, jonka tavoitteena on urheilijan suorituskyvyn parantaminen. Kokeneimmat valmentajat toimivat urheilijan polun panostusvaiheessa. Valmentajalla onkin merkittävä rooli yhteiskunnassa niin oppimisen, kasvatuksen kuin menestyksenkin näkökulmaista
-~ .. Urheilijan polun (DMSP-malli) eri vaiheissa toimivat valmentajat. C ... • C :::, C ·;;; GI .. Omaa kilpaurheilukokemusta oli kaikilla valrnentajaryhrnillä urheilijan polun vaiheesta riippumatta. Tässä artikkelissa esitellään yleiskuva urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suornalaisvalmentajista sekä niitä oppimistilanteita, joita valmentajat ovat käyttäneet oman osaamisensa kehittämisessä valmentajauransa aikana. Cöte, Young, North ja Duffy (2007) ovat urheilijan polkumallin (Developmental Model for Sport Participation) pohjalta ehdottaneet valmentajien jaottelua neljään eri luokkaan perustuen valmennettavien tasoon (harraste-/kilpaurheilu) ja ikävaiheeseen (kuvio 1). Erikoistumisja panostusvaiheen valmentajista valtaosa oli miehiä, kun taas harrastetasolla miesvalmentajien osuus oli ainoastaan hieman suurempi naisten osuuteen verrattuna. Mitä sitten on "tehokas" valmennus. Vastaavan tason koulutuksen osuus erikoistumisvaiheen valmentajilla oli 49 prosenttia ja panostusvaiheen valmentajilla 20 Ikä 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 HARRASTEURHEILU KILPAURHEILU Harrastusvaihe NUORTEN JA AIKUISTEN HARRASTEVALMENTAJA Panostusvaihe PANOSTUSVAIHEEN VALMENTAJA Erikoistumisvaihe ERIKOISTUMISVAIHEEN VALMENTAJA Kokeilwaihe LASTEN HARRASTEVALMENTAJA KUVIO 1. Taitavalla valmentajalla on oltava osaamista, johon sisältyvät koulutuksen ja kokemuksen kautta hankitut lajitiedot ja -taidot, vuorovaikutusosaaminen sekä taito oppia ja reflektoida omaa toimintaansa. Hyvän valmennuksen tavoitteina puolestaan on sekä urheilijan suorituksen kehittyminen ja pätevyyden tunteen lisääntyminen että itseluottamuksen, sosiaalisten taitojen ja persoonallisuuden kehittyminen. Kilpaurheilutaustaisia valmentajia toimi kuitenkin selvästi enemmän panostusvaiheessa kuin nuorten ja aikuisten tai lasten harrastetasolla. Ne ovat valmentajan osaaminen, valmennusprosessin tavoitteet sekä valmennuksen toimintaympäristö. Harrastetasolla toimivat valmentajat olivat lisäksi hieman kilpaurheilutasolla toimivia valmentajia nuorempia. t: t: C t: C ~ .ö GI .. :::, .. ~ C n, :::, .. Alle JO-vuotiaiden osuus oli suurin harrastevalmentajilla, kun taas erikoistumisja panostusvaiheen valmentajista valtaosa oli yli 40-vuotiaita. Opetusja liikunta-alan koulutusta oli noin neljäsosalla erikoistumisvai heen valmentajista ja lähes puolella panostusvaiheen valmentajista. Myös valmentajakoulutusta oli lähes kaikilla valmentajilla ja selkeästi vähiten kouluttamattomia valmentajia oli panostusvaiheen valmentajissa. ·.: iii n, iii n, z~ _, • i..i :,, Q. Cöte ja Gilbert (2009) ovat pyrkineet huomioimaan valmentajan toiminnan monimuotoisuuden ja tilannesidonnaisuuden yhdistämällä omassa määritelmässään kolme valmennusprosessissa vaikuttavaa päätekijää. Lasten sekä nuorten ja aikuisten harrastevalmentajista valtaosalla (73%/68%) oli korkeimpana koulutustasona lajiliiton 1-tason koulutus. DMSP-mallin mukaan valmennusta voi tapahtua karkeasti jaotellen neljässä erilaisessa toimintaympäristössä, joita ovat lasten harrasteurheilu, nuorten ja aikuisten harrasteurheilu, lasten ja nuorten kilpaurheilu (erikoistumisvaihe) ja nuorten ja aikuisten kilpaurheilu (panostusvaihe). TAULUKKO 1. C t: .. Jokainen toimintaympäristö asettaa vaihtelevia tarpeita valmentajan osaamiselle ja toisaalta erilaisia ja eritasoisia tavoitteita valmennusprosessille. ~ GI GI E ·;;; E :,, ~ • ~ 111 ·;;; iii -~ iii ·e n, n, ·;u :,, ·;u :,, :,, 111 GI C GI :::, ... ~ ~ C n, C n, "ii GI ·;u .. Valmennuksen toimintaympäristö (harraste-/ kilpaurheilu, ikävaihe) taas määrittää tarkemmin sen, mitä osaamista valmentajalta vaaditaan sekä sen, mitä tavoitteita valmennusprosessille asetetaan urheilijan polun eri vaiheissa. Esitettävät tulokset perustuvat Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa toteutettuun laajaan valmentajakyselyyn (Blomqvist, Häyrinen ja Hämäläinen, 2012). ... Kokemusta ja koulutusta eniten panostusvaiheen valmentajilla Urheilijan polun eri vaiheessa toimivat valmentajaryhmät näyttivät eroavan jossakin määrin sukupuolen, iän, kilpaurheilukokemuksen ja valmentajakoulutuksen suhteen (taulukko 1). Tarkasteltaessa korkeinta valmentajakoulutuksen tasoa (kuvio 2) havaittiin kilpaurheilupolulla toimivien valmentajien olevan keskimäärin korkeammin koulutettuja harrastevalmentajiin verrattuna. :,, Miesvalmentajia Alle 30-vuotiaita Yli 40-vuotiaita Opetustai liikunta-alan koulutus Kilpaurheilutausta Valmentajakoulutus N 56,9 53,4 76,6 84,9 38,0 36,6 25,1 11,9 36,1 43,3 53,7 56,3 17,1 21,2 26,3 46,2 73,8 67,3 85,7 91,3 88,9 90,4 93,2 96,8 621 104 767 496 LIIKUNTA& TIEDE49•2-3/2012 25. Polun eri vaiheissa toimivien valmentajaryhmien taustatietoja. GI ~ n, E E t: .. pitää edellytyksenä valmentajan keskeisimmälle tehtävälle, ohjeiden antamiselle. Organisointija johtamistaitojen lisäksi valmentaja tarvitsee työssään sekä vuorovaikutustaitoja että sosiaalisia taitoja, jotka Conroy ja Coatsworthin (2006) mukaan kuvastuvat vakuuttavana, ohjaavana ja itsenäistymistä tukevana toimintana valmennustilanteessa. Harrastetasolla toimivilla valmentajilla opetustai liikuntaalan koulutus oli huomattavasti harvinaisempaa
Noin puolet kaikista valmentajaryhmistä oli omalla urheilu-urallaan kilpaillut korkeimmillaan kansallisella tasolla. AMK/Ylioplsto prosenttia. El koulutusta . Kansallisen tason kilpaurheilutausta noin puolella Omaa kilpaurheilukokemusta oli kertynyt enemmän erikoistumisja panostusvaiheen valmentajille (kuvio 3). Panostusvalheen valmentaja (n•496) KUVIO 3. Toiminnan peruste kyselyntekohetkisessä valmennustehtävässä eri valmentajaryhmillä. Enemmistö kansainvälisellä tasolla kilpailleista tai lajinsa arvokilpailuihin osallistuneista valmentajista oli panostusvaiheen (29%) tai erikoistumisvaiheen (18%) valmentajia. Vapaaehtoinen . lasten harrastevalmentaja (n•621) . Nuorten ja alkuisten harrastevalmentaja (n•104) . Lasten harrastevalmentajilla kilpaurheilukokemusta oli noin kymmenen vuotta ja erikoistumisja panostusvaiheen valmentajilla 13-14-vuotta. Valmentajauransa aikana lähes kaikki (94%) lasten harrastetason valmentajat olivat hankkineet kokemusta 7-11-vuotiaiden valmentajina ja lisäksi hieman yli puolet (57%) oli valmentanut alle seitsenvuotiaita. I taso e 11 taso . Nuorten ja aikuisten harrastevalmentajista sekä erikoistumisvaiheen valmentajista noin kolme neljäsosaa oli hankkinut valmentajakokemusta 7-11-vuotiaiden parissa ja 12-16-vuotiaita olivat valmentaneet lähes kaikki (98%) erikoistumisvaiheen ja neljä viidestä (83%) nuorten ja aikuisten harrastevalmentajista. Korkein valmentajakoulutuksen taso eri valmentajaryhmillä. Erikolstumisvaiheen valmentaja (n•767) . Kilpaurheilukokemusta oli vähimmillään noin seitsemän vuotta nuorten ja aikuisten harrastevalmentajilla. Osa-aikainen • TJvslp.1/vJlnen KUVIO 4. KUVIO 2. Panostusvaiheen valmentajat puolestaan olivat valmentajauransa aikana toimineet pääsääntöisesti 12-16-vuotiaiden (78%) sekä sitä vanhempien parissa (85%). Lajiliiton 11tai 111-tason koulutus oli korkeimpana koulutustasona noin 36 prosentilla panostusvaiheen ja 30 prosentilla erikoistumisvaiheen valmentajista, kun harrastetason valmentajilla vastaava osuus oli noin kymmenen prosenttia. Ammatillisen tason valmentajakoulutukset, kuten valmentajan ammattitutkinto tai korkea-asteen valmentajakoulutus (AMK ja yliopisto) olivat myös yleisimpiä panostusvaiheen valmentajilla (41%) ja taas verrattain harvinaisia lasten harrastevalmentajilla (6%). Panostusvaiheen valmentajille oli kertynyt valmentajakokemusta reilusti enemmän harrastetason valmentajiin verrattuna ja keskimäärin neljä vuotta enemmän kuin erikoistumisvaiheen valmentajilla. Lasten harrastevalmentajista noin 70 prosenttia ilmoitti valmentaneensa sekä harrasteettä paikallistasolla 26 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. 16 ,~ 14 +------12 +-------10 4 Oma kllpaurheilukokemus (v) Valmentajakokemus (v) . Vähiten valmentajakokemusta oli kertynyt kyselyntekohetkeen mennessä lasten harrastevalmentajille (noin kuusi vuotta) ja nuorten ja aikuisten harrastevalmentajille ( vähän alle yhdeksän vuotta). Panostusvalheen valmentaja (n-4 96) Erlkoistumlsvalheen valmentaja (n•767) Nuorten Ja alkuisten harrastevalmentaja (n•104) Lasten harrastevalmentaja (n•621) 20 40 60 80 100 . Ammattitutkinto . Selkeästi kokeneimmat valmentajat toimivat urheilijan polun panostusvaiheessa (kuvio 3). Kaikilla nuorten ja aikuisten harrastevalmentajilla oli kokemusta harrastetasolta, lisäksi puolet ilmoitti valmentaneensa paikallisella ja viidesosa kansallisella tasolla valmentajauransa aikana. Kilpaurheiluja valmentajakokemus eri valmentajaryhmillä. Sitä alemmalla tasolla (paikallinen, piiri tai aluetaso) oli kilpaillut noin 40 prosenttia lasten sekä nuorten ja aikuisten harrastevalrnentajista, 31 prosenttia erikoistumisvaiheen ja 18 prosenttia panostusvaiheen valmentajista. Panostusvalheen valmentaja (n•496) Erikolstumlsvalheen valmentaja (n•767) Nuorten Ja aikuisten harrastevalmentaJa (n•l04) Lasten harrastevalmentaja (n•621) . llt taso
Erikoistumisvaiheen valmentajista kaksi kolmasosaa (67%) ja panostusvaiheen valmentajista alle puolet ( 45%) toimi vapaaehtoispohjalta. Tärkeimmiksi nimetyt motivaatiotekijät valmentajauran alussa olivat hyvin samantapaisia polun eri vaiheessa toimivilla valmentajaryhmillä. Oman lapsen harrastuksen kautta valmennustoiminta oli muita useimmin alkanut lasten harrastevalmentajilla (34%) sekä erikoistumisvaiheen valmentajilla (27%). Vapaaehtoispohjalta toimivien valmentajien osuus oli suurin lasten sekä nuorten ja aikuisten harrastevalmentajissa (noin 80%). Lisäksi harrastetason valmentajia motivoi muita valmentajaryhmiä enemmän seuratoiminnassa mukana oleminen (13%-18%) ja erikoistumisja panostusvaiheen valmentajia urheilijan kehittäminen (27%). Nuorten ja aikuisten harrastevalmentaja (n=104) . Erikoistu m isvaiheen valment ajien valm entajakokemus oli pääosin hankittu paikallisella (84%) ja kansallisella (61 %) tasolla ja panostusvaiheen valmentajien paikallisella (63%) kansallisella (95%) ja kansainvälisellä (58%) tasolla. Valmennuskertojen määrä, valmennukseen viikossa käytetty aika (valmennustapahtumien ohjaaminen) sekä valmentamiseen kulunut kokonaisaika ( valmennustapahtumien suunnittelu ja ohjaus, suhteet, hallinnolliset tehtävät jne.) viikossa erosi erityisesti harrastetasolla toimivien ja erikoistumisja panostusvaiheen valmentajien välillä (kuvio 5). Nuorten ja aikuisten harrastevalmentajia puolestaan motivoi urheilijan kehittämisen (29%) rinnalla oma kiinnostus lajiin (24%) ja seuratoiminnassa mukana oleminen (13%). Urheilijan kehittämisen mainitsi tärkeimpänä motiivina 44 prosenttia lasten harrastevalmentajista, 63 prosenttia erikoistumisvaiheen valmentajista ja 60 prosenttia panostusvaiheen valmentajista. Lasten sekä nuorten ja aikuisten harrastevalmentajilla valmennuskertojen määrä ja valmentamiseen käytetty aika viikossa olivat keskimäärin samalla tasolla, mutta valmennustoimintaan kulunut kokonaisaika viikossa oli hieman suurempi nuorten ja aikuisten harrastevalmentajilla lasten harrastevalmentajiin verrattuna. Täysipäiväisesti vaimentavia oli selkeästi eniten panostusvaiheen valmentajissa (22%), kun taas muissa polun vaiheissa täysipäiväisten valmentajien osuus vaihteli kahdesta seitsemään prosenttia. mentajat (13%) ilmoittivat muita valmentajaryhmiä useammin aloittaneensa valmennustoiminnan ulkopuolisen tahon pyynnöstä ja panostusvaiheen valmentajista neljännes (25%) ilmoitti valmentamisen kiinnostaneen ammattina. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 27. Erikoistumisvaiheen valmentaja (n=767) . Panostusvaiheen valmentaja (n=496) KUVIO 5. Lisäksi valmentajia motivoi oma kehittyminen valmentajana (11 %-13%). Ero ajankäytössä oli selvä myös erikoistumisja panostusvaiheen valmentajien välillä. Panostusvaiheen valmentajilla valmennukseen käytetty aika ja valmentamiseen kulunut kokonaisaika viikossa oli noin puolet erikoistumisvaiheen valmentajia suurempi. Viikoittainen valmennusaika lisääntyy urheilijan polun panostusvaiheessa Valmennustoiminnan perusteissa oli selkeitä eroja valmentajaryhmien välillä (kuvio 4). Osa-aikaisesti toimivien valmentajien osuus oli suurin panostusvaiheen (33%) ja erikoistumisvaiheen (27%) ryhmissä, kun harrastetason valmentajista toimi osa-aikaisena vain hieman vajaa viidennes. ja kansallisella tasolla oli valmentanut heistä joka viides. Muita mainituimpia tavoitteita olivat lajin ja lajikulttuurin kehittäminen (lasten harrastevalmentajat 30%, nuorten ja aikuisten harrastevalmentajat 36%, erikoistumisvaihe 39% ja panostusvaihe 50%) ja valmennuksen ja valmennusprosessien kehittäminen (lasten harrastevalmentajat 21 %, nuorten ja aikuisten harrastevalmentajat 24%, erikoistumisvaihe 31 % ja panostusvaihe 42%). Oman valmentajauran yhdeksi tärkeimmäksi henkilökohtaiseksi tavoitteeksi nimesi valmentajana kehittymisen noin kaksi kolmasosaa kaikista valmentajaryhmistä. Oma kiinnostus lajiin (24%-31 %) tai valmentamiseen (20%-29%) olivat valmentajauran alussa tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa kaikilla valmentajaryhmillä. Lasten harrastevalmentaja (n=621) . Valmennustoiminnan motuvit olivat hyvin samansuuntaiset. Valmentajan polulle oman tai lapsen lajiharrastuksen kautta Tärkein syy valmennustoiminnan aloittamiselle oli yleisimmin kaikilla valrnentajaryhmillä oma lajiharrastustausta (lasten harrastevalmentajat 4 3%, nuorten ja aikuisten harrastevalmentajat 56%, erikoistumisja panostusvaiheen valmentajat 40%). Lisäksi nuorten ja aikuisten harrasteval25 -r--------------------~ 20 +----------------15 +----------10 +-----------,Valmennuskertojen valmennukseen käytetty Valmentamiseen määrä (krt/vk) aika (h/vk) kulunut kokonaisaika (h/vk) . Valmennuskertojen määrä sekä valmennukseen käytetty aika ja valmentamiseen kulunut kokonaisaika viikossa eri valmentajaryhmillä. Erikoistumisja panostusvaiheen valmentajilla valmennuskertojen määrä oli hieman harrastetason valmentajia suurempi, mutta valmennukseen käytetyssä ajassa sekä valmentamiseen viikossa kuluneessa kokonaisajassa ero oli huomattavasti selkeämpi. Noin viidennekselle harrastetason valmentajista riitti toiminnan jatkaminen ennallaan ja huippuvalmentajaksi kehittymistä taas tavoitteli noin 35 prosenttia panostusvaiheen valmentajista
.. E E :, ;fl. "ö .. Toisaalta samanaikaisesti on korostettava, että valmentajana oppimista ja kehittymistä näyttäisi tapahtuvan hyvin monenlaisissa tilanteissa ja että tärkeimmiksi arvioidut oppimistilanteet vaihtelivat hieman valmentajien toimintaympäristöstä riippuen. :, Arkivalmennuksen kautta saatava kokemus ja tieto 99 100 98 99 Omat kokemukset urheili" ana 95 94 96 98 Oman la in valmenta"ilta oppiminen 95 93 96 98 L.a"iliiton tasokoulutus 73 67 82 85 Ammatillinen valmentajakoulutus 9 16 20 44 Valmenta auran aikaisetvalmenta at 84 89 94 96 Oman valmennustoiminnan arviointi· a dinta 88 94 96 96 Työskentel apuvalmenta·ana 84 71 82 79 Kokemus vanhemmuudesta 69 63 73 74 L.a"iliiton muu koulutus 63 73 77 80 N 621 104 767 496 TAULUKKO 2. "' .. c~ C "' G,t .!!. ::, .. "' ij 7ii "' ;;; ... Kaikki valmentajaryhmät arvioivat arkivalmennuksen kautta saatavan kokemuksen ja tiedon tärkeimmäksi oppimistilanteeksi oman valmentajana oppimisen ja kehittymisensä kannalta (taulukko 2). .. ""' .. ..c ;fl. t: ~ ~ E C E .. "' t: "' ·s .. Tulokset todentavat arkivalmennuksen kautta saatavan kokemuksen ja tiedon, omien urheilukokemusten, oman lajin valmentajilta oppimisen ja valmentajakoulutusten olevan valmentajien tärkeimpinä pitämiä oppimistilanteita. E E :, ;fl. V almentajana oppimista ja kehittymistä on aiempien tutkimusten perusteella todettu tapahtuvan sekä muodollisen koulutuksen että kokemuksen kautta monissa erilaisissa oppimistilanteissa ja erilaisista tiedon lähteistä. Kokemukseen pohjautuvia oppimistilanteita oli kymmenen tärkeimmän oppimistilanteen joukossa seitsemän ja niitä oli myös käytetty useammin kuin koulutukseen liittyviä (taulukko 1). Myös kolme seuraavaksi tärkeintä oppimistilanneua (omat kokemukset urheilijana, oman lajin valmentajilla oppiminen ja lajiliiton tasokoulutus) olivat muilla valmentajaryhrnillä lähes samat panostusvaiheen valmentajia lukuun ottamatta. Oppimistilanne ;fl. ~ t: .. C .. =~ "iii "' 7ii "' 7ii ·e "' "' "' :,. Oppimistilanne ;fl. :, Arkivalmennuksen kautta saatava kokemus ·a tieto 1 1 1 1 Omat kokemukset urheilijana 2 2 3 4 6 2 4 3 3 4 7 Ammatillinenvalmentajakoulutus 10 8 5 2 Valmenta· auran aikaisetvalmenta · akollegat 9 9 6 3 Oman valmennustoiminnan arviointi ja pohdinta 8 7 8 5 T ··skentel apuvalmenta ana 6 4 9 9 Kokemus vanhemmuudesta 5 10 7 8 L.ajiliiton muu koulutus 7 5 10 10 N 621 104 767 496 mistilanteiden kartoitusta varten vastaajia pyydettiin valitsemaan 30 koulutukseen, kokemukseen ja tiedonhankinnan lähteisiin liittyvästä oppimistilanteesta omalla kohdallaan toteutuneet sekä arvioimaan niiden tärkeyttä oman valmentajana oppimisen ja kehittymisensä kannalta asteikolla 1-3 Cl=ei tärkeä, 2=tärkeä, 3=erittäin tärkeä). C t: .. .. C ~ C "' .. ::, .. t: t: C t: :; .. ·-::, "iii" e;m .. "E t: E .. He taas arvioivat ammatillisen valmentajakoulutuksen, yhteistyön valmentajakollegoiden kanssa ja oman valmennustoiminnan arvioinnin ja pohdinnan tärkeämmiksi ja vastaavasti lajiliiton tasokoulutuksen ja omat kokemukset urheilijana vähemmän tärkeiksi kuin muut valmentajaryhmät. C ., ::, ::, C t: ., t: t: C t: C .. ..c 2 ..c .., <>. ·;;; "' ·;;; 7ii .!!!. E t: ~ .. Harrastetason valmentajilla oppimistilanteet liittyivät muita harvemmin koulutukseen. t: :: :: ""' E o E ::, ~ c_ "'"' "' ·;:: "'"' ... 7ii ·e "' "' E :, E :, :, "' .. <>. . Arkivalmennuksen kokemukset tärkeimmät oppimisen lähteet Arkivalmennuksen kautta saatava kokemus ja tieto, oman lajin valmentajilta oppiminen ja omat kokemukset urheilijana ovat useimmin toteutuneita ja myös tärkeimmiksi koettuja oppimistilanteita suomalaisvalmentajilla. Lähes kaikilla valmentajilla oli kokemukseen perustuvia oppimistilanteita: arkivalmennuksen kautta saatavaa kokemusta ja tietoa, omia urheilukokemuksia ja muilta oman lajin valmentajilta oppimista. Tässä tutkimuksessa valmentajien oppiTAULUKKO 1. Oppimistilanteiden tärkeys eri valmentajaryhmissä. Yhtä ainoaa ja oikeaa kehityspolkua valmentajaksi on ainakin näiden tulosten perusteella vaikea määri28 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Erikoistumisja panostusvaiheen valmentajista suurempi osa oli hyödyntänyt yhteistyötä valmentajakollegoiden kanssa sekä oman valmennustoiminnan arviointia ja pohdintaa verrattuna harrastetason valmentajiin. ""' ., .. C ..c C ·;; C ·;;; .. Kaikista oppimistilanteista on seuraavassa valittu lähemmin tarkasteltavaksi kymmenen vastaajien tärkeimmäksi arvioimaa oppimistilannetta. C ..c C ·;; C ·;;; ., .. ..c .., .. .. Oppimistilanteiden toteutuminen eri valmentajaryhmissä
• Harrastepolulla toimivat nuorten ja aikuisten harrastevalmentajat (n=104),jotka ilmoittivat valmentavansa 12-vuotiaita tai sitä vanhempia harrastetasolla. Oppimistilanteilla, joita valmentaja kohtaa päivittäin näyttäisi olevan erittäin tärkeä merkitys valmentajana kehittymisessä. Vapaaehtoistyö. Vastaajista muodostettiin neljä urheilijan polun eri vaiheissa toimivaa valmentajaryhmää sen mukaan, minkä ikäisiä ja millä tasolla he ilmoittivat kyselyntekohetkellä valmentavansa. (2007) Towards a definition of excellence in sport coaching. & Coatsworth, D. Lapset ja nuoret. (2008) Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa: eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Tällä jaottelulla tavoitettiin kaikista kyselyntekohetkellä valmennustoiminnassa aktiivisesti mukana olleista vastaajista noin 90 prosenttia (n=l988). ISBN 978952-5676-52-5 {PDF-julkaisu). Valmentajakysely kuvaus suomalaisten valmentajien taustoista ja valmentajauran aikaisista oppimistilanteista. Cöte, J. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä, 59 s, 2012. International Journal of Coaching Science, 1 (1 ), 3-17 kohderyhmälähtöisempiä. KIHUn julkaisusarja nro 31. (2003). Kansallinen liikuntatutkimus (2010b). Valmentaja urheilijoiden kirjoituksissa. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä yhteensä 2 4 76 ( 49%). Kansallinen liikuntatutkimus (2010c). Hämäläinen, K. Physical Education and Health 127, Jyväskylän Yliopisto, Jyväskylä. MINNA BLOMQVIST, LitT Tieteenalatutkija/urheilupedagogiikka KIHU Sähköposti: minna.blomqvist@kihu.fi mukaisesti. Arjen valmennustyöhön kohdistettavien tukimuotojen ja valmentajakoulutuksen kehitystyössä tulisi pyrkiä huomioimaan erilaisten oppimistilanteiden kirjo. Koulutuksia voisikin kehittää valmentajan "arkitoirninnan" suuntaan, jolloin ne ainakin osittain toteutuisivat arjessa tehtävän valmennustyön yhteydessä. The Sport Psychologist, 20, 128-144. Hämäläinen, K. Coach training as a strategy for promoting youth social development. • Kilpaurheilupolulla toimivat panostusvaiheen valmentajat (n=496), jotka ilmoittivat valmentavansa yli 16-vuotiaita kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Lisensiaatintutkimus, Jyväskylän Yliopisto. Koska urheilijan polun eri vaiheissa toimivilta valmentajilta vaaditaan erilaista osaamista, tulisi virallisten koulutusten olla sisällöltään entistä NÄIN TUTKITTIIN S uomalaisten valmentajien taustoja ja valmentajauran aikaisia oppimistilanteita selvittäneen kyselyn (Blomqvist M., Häyrinen M., Hämäläinen K. Kyselyyn vastanneet ohjaajat ja valmentajat jaettiin urheilijan polun eri vaiheissa toimiviksi valmentajiksi Cöten ym. J., Young, B., North, J. Noin viidesosa vastaajista toimi valmentajana tai ohjaajana jalkapallossa (n=453) ja muita vastaajamäärältään hyvin edustettuja lajeja olivat jääkiekko (n=369), yleisurheilu (n=l 75), salibandy (n=l50) ja voimistelu (n=l49). LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012 29. Helsinki SLU. (2006). Tarvetta kehitystyölle vaikuttaisi olevan erityisesti "toiminnassa oppimisen" tukemisessa. KlHUn julkaisusarja nro 31) aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kesällä 2009 kahden eri jakelukanavan kautta 5 064 valmentajalle ja ohjaajalle. Enemmän kuin valmentaja. & Gilbert (2009). tellä, ja tehokkaaseen oppimistulokseen pääseminen näyttäisi edellyttävän monien erilaisten oppimistilanteiden yhdistämistä. (2007) esittämän jaottelun LÄHTEET Blomqvist M., Häyrinen M., Hämäläinen K. An integrative definition of coaching effectiveness and expertise. Helsinki SLU. Tähän artikkeliin on valittu kaikkien vastaajien joukosta mukaan vastaajat, jotka kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana olivat aktiivisesti toimineet valmentajina tai ohjaajina (n=2213). Valmentajakysely kuvaus suomalaisten valmentajien taustoista ja valmentajauran aikaisista oppimistilanteista. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2003907761. • Kilpaurheilupolulla toimivat erikoistumisvaiheen valmentajat (n= 767), jotka ilmoittivat valmentavansa 12-16-vuotiaita paikallisella/piirin/alueellisella tasolla, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. International Journal of Sport Science and Coaching, 4(31, 307-323. ceie. Studies in Sport. Conroy, D. Aikuisliikunta. & Duffy, P. Kansallinen liikuntatutkimus (2010a). • Urheilijan polun kokeiluvaiheessa toimivat lasten harrastevalmentajat (n=621), jotka ilmoittivat valmentavansa alle 12-vuotiaita harrastetasolla tai paikallisella/piirin/alueellisella tasolla. Helsinki: SLU. On myös tärkeää tunnistaa koulutettavien aiempi osaaminen entistä paremmin, jotta koulutuspolulla jatkaminen koettaisiin mielekkäänä ja siitä tulisi merkityksellisempää valmentajana oppimisen kannalta
Kuva: ANTE RO AA LTO NEN QQrijärven
Tämä koski niin kirkkoja ja politiikkaa kuin urheiluakin. Muodollinen jäsenyys on yhä yleistä, mutta toimimisen aktiivisuus on vähentynyt. Kun traditionaalisten yhteisöjen jäseniä pitää yhdessä velvollisuus, uusien yhteisömuotojen liimana on positiivinen tunne, joka syntyy sekä yhdessäolosta että toiminnan mielekkyydestä. Myös vapaamuotoinen yhdessäolo ja kylässä käyminen oli vähentynyt. Jatkuva muuttaminen ja pitkä työmatkat vaikeuttavat yhteyksien luomista. Uudet yhteisöt ovat usein rajoiltaan ohuita, joten niistä on helppo lähteä. Mahdotonta se ei ole, mutta se vaati riittävän pitkän koeajan, jonka aikana noviisi osoittaa kelvollisuutensa. Halu liittyä ja kokea yhteyttä ei ole kadonnut mihinkään. Yksilökeskeinen kulttuuri on korvannut vastavuoroisuuden palvelujen vaihdolla. Kaupunkien asuinalueet eivät tuota samanlaista yhteyden tunnetta kuin entisaikojen kyläja kaupunkiyhteisöt. Toimintaa hidastavia neuvotteluja ei tarvitse käydä. Ne ovat huomattavasti löyhempiä ja vaativat paljon vähemmän kuin traditionaaliset yhteisöt. Tuloksena on yhteisöjä, joihin niiden jäsenet kasvavat lapsesta lähtien kiinni ja joissa jokainen tietää, mikä on oikein ja väärin ja miten eri asioista on ajateltava. Kun jäsenet lähtevät omille teilleen, ryhmä loppuu. Vahvuus taas perustuu siihen, että jokainen tietää paikkansa ja toimii yhteiseksi hyväksi. Kaikenlainen osallistuminen oli hänen mukaansa vähentynyt. Näitä kahta on vaikea sovittaa yhteen. Halu liittyä ja kokea yhteyttä ei silti ole kadonnut mihinkään. Robert Putnam esitti vuonna 2001 julkaistussa kirjassaan hyvin kriittisiä näkemyksiä Yhdysvaltain kehityksestä. Kun traditionaalisten yhteisöjen jäseniä pitää yhdessä velvollisuus, uusien yhteisömuotojen liimana on positiivinen tunne, joka syntyy sekä yhdessäelosta että toiminnan mielekkyydestä. Yhteisön ja ulkomaailman välinen ero on jyrkkä. Turmiollisin yksittäinen tekijä on Putnamin mukaan ollut televisio, jonka katsomiseen käytetään useita tunteja päivässä. T raditionaalisia yhteisöjä pitävät koossa yhteiset arvot, selkeät traditioihin perustuvat normit ja roolit, vastavuoroisuuteen perustuva vuorovaikutus ja selkeä vallankäyttö (hierarkkisuus). Toisaalta halutaan autonomiaa ja omaehtoisuutta, toisaalta halutaan liittyä ja kuulua johonkin. Hauraita siinä mielessä, että ne eivät kestä traditioista poikkeamista eivätkä sisäisiä ristiriitoja. Siihen liittyy länsimaisen ihmisen suuri tragedia. Individualistinen kulttuuri tuottaa omat yhteiselämän muotonsa. Myös yhteisöllisen kulttuurin jäsenet maksavat omasta sitoutumisestaan, joskaan eivät sitä tiedosta samalla tavalla kuin autonomiaansa arvostavat ihmiset, jotka kokevat usein yksinäisyyttä, irrallisuutta ja rakkauden puutetta. Tosin internet ja muut tietoja välittävät laitteet ovat vähitellen korvanneet merkittävän osan television katselusta. Tunnuslauseeksi sopii kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Pieniinkin poikkeavuuksiin suhtaudutaan ankarasti. Pelkkä mielekkyyskään ei riitä, sillä jos toiminta ei ole mukavaa, siellä ei jakseta olla mukana. Yksityisyys, omaehtoisuus, vaihtelunhalu ja itsensä toteuttaminen ovat niitä ehtoja, joita individualistisen kulttuurin jäsen haluaa. Poikkeuksena ovat yhdessäoloa korostavat ryhmät, jotka ovat tietyn kokoonpanon varassa. Nämä yhteisöt ovat samaan aikaan sekä vahvoja että hauraita. Onko yksilökeskeinen kulttuuri tuottanut sellaisia yhteyden muotoja, jotka aidosti palvelevat ihmisten hyvinvointia ja yhteyden tarvetta. Parasta yksilökeskeisyydessä on se, että ihmiset voivat tulla myös yksin toimeen eivätkä ole täysin riippuvaisia muiden hyväksynnästä ja tuesta. Yhteisöt ovat yleensä johtajakeskeisiä ja kuuliaisuutta pidetään arvossa. Toimintaan ei tulla mukaan, ellei sitä pidetä omalta kannalta mielekkäänä. Joka tapauksessa niitä käytetään yksin ja jos viestejä lähetetään, vastaanottaja voi olla vaikkapa toisella puolella maapalloa. Yksityisyyttä, omaehtoisuutta, vaihtelua Yhteisöt muotoutuvat kulttuurin ehtojen mukaisesti. Myös sukulaisuussuhteiden merkitys on koko ajan vähentynyt. Niihin liittyminen on hiukan vaikeampaa, mutta ei ylivoimaista. Teksti: MARKKU OJANEN Kohti uutta yhteisöllisyyttä. Traditionaalisen yhteisön ideaalimalliksi sopii luostari. Traditionaalisiin yhteisöihin on vaikea päästä sisään. Yksilökeskeiseen kulttuuriin tottuneiden ihmisten "epäyhtenäinen kulttuuri tarjoaa erilaisten elämänLIIKUNTA& TIEDE 49 • 2-3/2012 31
Tätä kysymystä ei yleensä esitetä, sillä yhteisöllisyydestä puhutaan paljon ja sitä tarjotaan ratkaisuksi hyvin monenlaisiin ongelmiin. Pasi Koski (2007, 20-21) toteaa eräässä kirjoituksessaan, että "yksi muutoksen kehitysjuonteista on ollut luontevien yhteisöjen haurastuminen ja katoaminen". Onko tämä osoitus yhteisöllisyyden heikkenemisestä vai vain yksinkertaisesti siitä, että poliittiset ristiriidat ovat vähentyneet. Kolmas myönteinen asia on Suomen yhteiskunnan takaama turvajärjestelmä, joka eräistä puutteistaan huolimatta antaa kansalaisille turvallisuuden tunnetta. Samalla poliittinen osallistuminen on vähentynyt. Jotkut saavat huomiota ja arvostusta, toiset saavat pikemminkin kielteistä huomiota ja kokevat itsensä syrjäytyneiksi. Myös vauraus, sosiaaliturva ja koulutustaso ovat parantuneet. Yhteisöllisyyteen kuuluu luonnostaan vallitsevien olojen hyväksymistä ja muutosten vastustamista. Moni on kokenut sellaista vaikkapa urheilukilpailujen katsomoissa. Millaista voisi olla yksilökeskeisen kulttuurin yhteisöllisyys. Tiiviit yhteisöt eivät yleensä ole suvaitsevaisia, vaan pikemminkin saavat ihmiset lokeroi tumaan omien arvojensa ja tapojensa vartijoiksi. Sen avulla individualistisen kulttuurin tuottamaa yksinäisyyttä, irrallisuuua, vieraantuneisuutta ja syrjäytymistä voitaisiin torjua ja vähentää. Luottamusyhteiskunnan haurastuvat yhteisöt Suomen kehitys on joissakin suhteissa noudattanut Putnamin kuvaamia trendejä, mutta muutokset eivät ole olleet yhtä suuria. Tosin myös kiinnostuksissa on tapahtunut eriytymistä. Yksilökeskeisyys on vahvistanut demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Individualistinen kulttuuri taas suosii luovuutta, kokeilua, vaihtelua ja muutosta, mikä toisaalta tuottaa myönteisiä ideoita ja innovaatioita, mutta toisaalta johtaa ihmisten elämänkohtaloiden suureen erilaisuuteen. Koski korostaa kulttuurin suurta muutosta, jossa yksi olennainen tekijä on siirtyminen yhteisöjen kulttuurista sopimuskulttuuriin. Yhteisöllisten kulttuurien jäseniin verrattuna he ovat myös yksinäisiä, vieraantuneita, kokevat harvoin romanttista rakkautta, eroavat usein, turvautuvat väkivaltaan Ja ovat haavoittuvia stressisairauksille." (Myers, 147-148). Voiko tätä sanaa edes käyttää. Kuitenkin noista traditionaalisen yhteisöllisyyden kulmakivistä on jäljellä vain pyrkimys tiiviiseen vuorovaikutukseen, jossa vastavuoroisuutta ei edellytetä. Yhteisö ei kestä eri suuntiin käyviä yksilöiden muutoksia. Niihin myös kuuluu entistä enemmän jäseniä. Samaan aikaan kuin traditionaalinen yhteisöllisyys on kuihtunut, on tapahtunut paljon myönteistä yhteiskunnallista kehitystä. Toinen myönteinen asia on suomalaisten kokema luottamus, joka on paljon vahvempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sosiaalinen pääoma on rakentunut yhteisöjen varaan, multa entä jos voidaan luoda jotakin sellaista uutta yhteisöllisyyttä, josta traditionaalisten yhteisöjen ongelmat puuttuvat. Pikemminkin on tuloksia, joiden mukaan onnellisuuden taso on noin 20-30 vuoden aikana kohonnut (Veenhoven & Hagerty, 2006). Toiset keräävät paljon maallista hyvää, toiset jäävät kovin vähälle. Muutokset vaikeuttavat yhteisöjen eheyttä ja turvallisuutta. Yhteisöllisyyttä antavat nykyajan ihmiselle lyhyen aikaa kestävät tilaisuudet, kuten konsertit, ottelut, juhlat, joukkuepelit tai erilaiset tapahtumat. Siitä kertoo se, että kulttuurin eri osa-alueiden yhdistyksiä on perustettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin (Siisiäinen & Kankainen, 2009). Niihin säännöllisesti ja innolla osallistumalla voi kokea hetken aitoa yhteisöllisyyttä. Onko traditionaalinen yhteisöllisyys suorastaan jarruttanut näiden tärkeiden asioiden kehitystä. Kun yhteisölliset kulttuurit tarjosivat vain harvoille elämän runsautta, kansalaisten enemmistö voi siitä nauttia individualistisessa hyvinvointivaltiossa. Hän kuitenkin jatkaa tämän kirjoituksen hengessä, että "ihminen on edelleen sosiaalinen olento ja hänelle on tärkeää kuulua johonkin". Kun katsomme ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemusta, mitään hälyttävää ei ole tapahtunut. Yhteisöllisyyttä yhteisistä kiinnostuksen kohteista Voisiko jokin uudenlainen sosiaalisen pääoman muoto korvata yhteisöjä. Liikuntamuotoja, taiteen lajeja ja vapaaehtoistyön kohteita on paljon. Onneksi yhteisiä arvoja voidaan jossain määrin korvata juuri yhteisillä kiinnostuksilla. Koko yhteisön täytyy muuttua samanaikaisesti C'koko kansa kääntyi kristinuskoon"). Ja päinvastoin: nämä hienot asiat puolestaan edistävät yksilökeskeisyyttä. tyylien voileipäpöydän, josta jokainen voi valita omansa. Jotkut menestyvät, toiset kokevat tappioita. Joko yhteyden muodot ovat edelleen riittäviä tai sitten autonomian ja elämänhallinnan vahvistuminen on kohottanut hyvinvointia. Toisia kiinnostaa liikunta, toisia taide, joitakin työ avun tarpeessa olevien ihmisen hyväksi. Tuntuu luontevalta, että yhteisöjen heikkeneminen antaa tilaa yhdistyksille, sillä eihän yhteisöllinen kulttuuri tarvitse niitä. Myös tuloerot ovat edelleen Suomessa muihin maihin verrattuna kohtuullisia, vaikka kehitys näyttää kulkevan huonoon suuntaan. Parhaimmillaan sosiaalinen pääoma auttaa ratkomaan ongelmia yhdessä, edistää keskinäistä luottamusta, tuottaa kokemuksen yhteisestä kohtalosta ja keskinäisestä ymmärryksestä, edistää informaation välittämistä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Suuri osa yhdistyksistä on omiaan vahvistamaan yksilöllisiä elämäntyylejä ja harrastuksia. Ihmisten tulisi olla paljon yhdessä ja tehdä heitä kiinnostavia asioita. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi 32 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Syntyy vaikutelma, että hyvinvointivaltiot vahvistavat kansalaisten luottamusta toisiinsa. Usein vapautuminen pakonomaisista yhteisöistä ja ihmissuhteista on suuri helpotus ja on omiaan kohottamaan hyvinvointia
12006). M. 12010). Veenhoven, R., & Hagerty, M. Teoksessa T Hoikkala & L. Eniten kritiikkiä saavat osakseen sooloilijat, sillä itsekkäitä individualisteja ei arvosteta. Twenge, J. New York: Simon & Schuster. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Koski, P. Verkkojulkaisuja 17 Helsinki Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. 12009). Helsinki: Valtion Painatuskeskus. New York: Tarcher/Penguin. 12001 ). Telama, R. The power of kindness. Teoksessa Suomalaiset osallistujina. 120011 Bad is stronger than good. Putnam, R.D. A reply to Easterlin. Ferucci, P. The American pardadox Spiritual hunger in an age of plenty. rajat ja mahdollisuudet ls 299-319) Helsinki Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura ry. Nuoret tarvitsevat yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä. Helanen & M. Rising happiness in nations 1946-2004. Bowling alone: The collapse and revival of American communitv. Siisiäinen, M. Sell ltoim ). KIRJALLISUUS: Baumeister, R.F., Bratslavsky, E., Finkenauer, C. 12007). Telama & J. Jo varhain lapset tajuavat, että ilman niitä toiminnasta ei tule mitään. 11989). 120071. Myers, D. & Vohs, K.D. 12001 ). New York: Free Press. Tämä on aika merkillistä ja kuvastaa sitä, miten tietyillä toiminnan alueilla vahva yhteisöllinen kulttuuri voi säilyä. Usein jäsenistä tulee myös kavereita. Samat lapset, jotka kotona ovat individualisteja ja linnoittautuvat omiin huoneisiinsa, ottavat auliisti vastaan ohjausta ja alistuvat valmentajan ja joukkueen kuriin. "Hyvin toteutetussa toiminnassa nuoret oppivatkin sääntöjen ja kanssakulkijan kunnioitusta, tavoitteellisuutta, kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja ahkeruutta" (Koski, 2010, 4 7). Järjestötoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät. Teoksessa T. Review of General Psychology, 5, 323-370. Yhteisöllisyyden perusasiat ovat joukkueen jäsenille itsestään selviä: joukkue on tärkeä, sitä arvostetaan ja siitä halutaan pitää kiinni. Koski, P. Teoksessa T. Nuorisotyötä on tehtävä. Liikunnan ja urheilun seuratoiminta nuorisotyönä. Teksti: MARKKU OJANEN Urheilujoukkue perinteisen yhteisöllisyyden viimeinen saareke. Sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia (s. Kyse on hyvin merkittävästä saarekkeesta, sillä lasten ja nuorten enemmistö on yhä mukana urheiluseurojen toiminnassa. T. Juppi ltoim ) Liikkuvat lapset (s. Suurpää ltoim.). Helsinki: Oikeusministeriön julkaisuja, 2009:5. 45-55)1 Kempele: Oulunsalon Vasama .. Kaikki traditionaalisen yhteisöllisyyden ominaisUIKUNTA& TIEDE49•2-3/2012 33. 12006). Kun esimerkiksi lukiossa ei enää hahmoteta, keitä luokkaan kuuluu ja minkä nimisiä he ovat, kaikki joukkueen jäsenet tietävät, keitä siihen kuuluu nimiä myöten. Syntyy luonnostaan sellaista me-henkeä, joka muualla yhteiskunnassa näyttää vähenevän. Menetelmien perusteet. Urheilu kasvatusympäristönä. 20-21 ). Urheiluseura ihmisen elämänkaari ja yhteiskunta. Hoikkala & A. & Kankainen, T. New Haven: Yale University Press. Pelkonen ltoim.) Sadan vuoden aikamatka aika matka ts. Gallen, S. 12007). Näissä vahvuuksissa on paljon yhteisöllisiä aineksia: yhteisiä arvoja ja tavoitteita, vastavuoroisuutta, auktoriteetin arvostusta, traditioita sekä selkeitä toimintamalleja ja -sääntöjä. Generation me: Why todav's young Americans are more confident. Siellä syntyy me-henkeä, joka muualla yhteiskunnassa näyttää vähenevän. assertive, entitled and more miserable than ever before. Yhteisöllisyyden perusasiat ovat joukkueessa selvät. Jokela-ilmiö. 8796). Pyykkönen, R. Koski, P. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 114. Social lndicators Research, 79, 421-436. Kyse on motivoituneesta, aktiivisesta, suositusta toiminnasta, kiinteästä vuorovaikutuksesta urheilijan ja valmentajan välillä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta toiminnasta, lukuisista erilaisista kasvatustilanteista ja elämää järjestävistä asioista. R isto Telama (1989) on yli 20 vuotta sitten kuvannut urheilun ja liikunnan vahvuuksia kasvatuksen välineenä
Politisoitumisen alkupisteenä voidaan pitää vuotta 1903, kun SDP hyväksyi Forssan puoluekokouksessa itselleen sosialistisen ohjelman. Maailmankuva ei levinnyt kaikkialle kertarysäyksellä, mutta leviäminen ja omaksuminen joka tapauksessa alkoivat. Joukkueen sisällä voi olla ankara a kilpailua pelipaikoista ja m yös "tähtien" olem assaoloa siedetään, kunhan he ovat vaatim uksissaan kohtu ullisia. M eidän on pidettävä huolta siitä, että yhteisöllisyyden parhaat puolet yhä toteutuvat liikunnassa ja ur heilussa. Jos ur heilun ja liikunnan tavoitteet painottuvat yhä enem m än tähän suuntaan, niiden yhteisöllinen m erkitys tu lee kavent um aan. 34 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012. Tämän jälkeen maailmankuva oli selkeä: yhtäällä olivat kapitalistit, toisaalla proletariaatti. Kovenevalla kilpailulla on taipum us nostaa vaatim ustasoa, m ikä taas edellyttää panostu ksen lisääm istä. Todellisissa yhteisöissä kaikki todella pel aavat, m utta kilpailuyhteiskunnassa vain parhaat pääsevät esiin. Aiheellisesti puhutaan kilpailuyhteiskunnasta. S uomalaiset työväenurheiluseurat olivat 1900-luvun alusta lähtien poliittista ohjelmaa levittäviä ja toteuttavia organisaatioita. Seura uksena voi olla paine päättym ättöm ään kilpailukierteeseen." Yllä oleva kuvaa m yös m uilla yhteiskunnan alueilla esiin tulevia piirteitä. Pelien ulkopuolel la m uiden joukkueiden jäsent en kanssa voidaan suora staan veljeillä. "Kilpailuyhteiskunnassa ihm isen iden titeetti m ääräytyy ra tkaisevasti sen m ukaan, m inkälaisiin suorituksiin hän yltää. Eritoten työväenyhdistysten alaisuuteen perustetuissa urheiluseuroissa pidettiin huolta oikeaoppisuudesta, ja tavaksi tulikin vaatia seuran jäseniä liittymään yhdistyksen välityksellä puolueeseen. Molempien hoidettavaksi sälytettiin joko valtiovallan tai liikuntajärjestöjen toimesta poliittisen ohjelman toteuttaminen. Tätä kuvastaa hyvin aika ajoin viriävä keskustelu "kaikki pelaa"-periaatteesta. M yös suoranainen itsekkyy s voi näissä tavoitteissa tu lla esiin, sam oin m ielihyväkeskeisyys. Liikunnan kansalaistoiminta ja politiikka liittyivät Suomessa poikkeuksellisen tiiviisti yhteen. lim an tähtiä joukkueiden on usein vaikea pärjätä kilpailuissa. Tahto toteuttaa oli kovin erilainen ja se myös näkyi lopputuloksessa. piirteet eivät kuitenkaan toteudu. Koski (2007, 290-1) on oikeutetusti kiinnittänyt huom iota siihen, että yhteisöllisyyttä tukevat tavoitteet (tahto, kur i, reippaus, ra ittius, ro hkeus, sisu ja uhra utum inen) ovat paljolti väistyneet ja tilalle on tullut jopa "Iaustisia" tavoitteita, joissa koro stuvat kilpailu, suoritukset ja saavuttam inen. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Teksti: LAURI KESKINEN Urheiluseurat politiikan toteuttajina • suuria odotuksia vapaaehtoistyön harteilla Mitä yhteistä on 1900-luvun alun kotimaisilla työväenurheiluseuroilla ja nykypäivän englantilaisilla urheiluseuroilla?Yhteistä löytyy yllättävän paljon. Urheilujoukkueet poikkeavat m yös siinä varsinaisista yhteisöistä, että vastakkainasettelu jää yleensä kent älle
Ylipäätään vastaajat suhtautuivat joko välinpitämättömästi tai avoimen vihamielisesti heille määrätyn ohjelman toteuttamiseen. Viiden kohdan ohjelma on koottu Sport England Strategy 2008-2011 -asiakirjaan. • Uskoakseni seuroja ei ole pyydetty toimimaan hallituksen määrittelemän politiikan mukaisesti. • Vaatimukset tulevat "ylhäältä" [valtiohalliruo, liikuntajärjestöt ja Sport England -kattojärjestö 1 ja meidän odotetaan heti ryhtyvän niitä toteuttamaan. Innostuneen monisanaisesti työväenliikkeen poliittisista tavoitteista kirjoitettiin kommunistisena tunnetussa Turun Veikot -seurassa, kun taas puolueettomana tunnetussa Maarian Pyrkivässä viitattiin epämääräisen "työväenliikkeen päämäärän" tavoitteluun. Vapaaehtoista ovat sekä rivijäsenten että toimitsijoiden toiminta, ja vapaaehtoista on myös se, minkälaisia ohjelmia seura päättää toteuttaa. TUL:n ensimmäinen puheenjohtaja Eino Pekkala totesi uusista jäsenistä näin vuonna 1916: "Siellä [urheiluseurassal on mahdollisuus kasvattaa heitä sosialismin hengessä, ja muutenkin toveripiiri vaikuttaa niin, että he pian ovat yhtä hyviä sosialidemokraatteja kuin kuka tahansa." Abstraktein tavoite puolestaan oli se, että urheilun avulla oli kouliuava sekä jäsenten ruumista että sielua sosialismin hyväksi. Mahtipontisia tavoitteita, siis, joista toisiin yksittäisten urheiluseurojen on mahdollista tarttua, kun taas toiset ovat abstraktiudessaan vaikeasti hahmotettavissa. Koska urheiluseurat olivat osa työväenliikettä, tuli niiden edustaa sen aatetta. Olympic Legacy Pian -ohjelmassa puolestaan tavoitellaan neljättä sijaa olympialaisten mitalitaulukossa ja toista sijaa paralympialaisista. Yhteisen hyvän ja keskinäisen avun periaatteiden murtuminen on puolestaan vähentänyt vapaaehtoisten määrää. Seuroille oli lehtien sivuilla tehty selväksi niiden kasvatuksellinen velvollisuus. Vastaukset liin yvät kiinnostavasti urheiluseurojen amrnau imaisturniseen ja niiden roolin muuttumiseen yhteistä hyvää tuottavista organisaatioista palveluorganisaatioiksi. Tärkeimmät ja helpoimmin mitattavissa olevat, vuoden 2013 loppuun mennessä saavutettavat tavoitteet ovat: aikuisikäisten urheiluharrastajien määrän tulee kasvaa miljoonalla, ja urheiluharrastuksen lopettavien 16-18 -vuotiaiden nuorten määrän tulee puolestaan laskea vähintään neljäsosalla. Tähän yhtälöön sopivat huonosti valtiovallan tai työväenurheiluseurojen tapauksessa puolueen ja keskusjärjestön seuroille asettamat tavoitteet. Tällöin niille voidaan myös määrätä tavoiteohjelmia. Tämä kävi hyvin ilmi vuonna 2009 julkaistussa artikkelissa (Harris, Mori & Collins 2009),joka tarkasteli englantilaisten urheiluseura-aktiivien suhtautumista edellä mainittuihin tavoiteohjelrruin. Samalla tavoin työväenurheiluseurat saivat toteutettavakseen sekä konkreettisia että abstrakteja tavoittei ta. Osaltaan amrnauirnaisturninen on vaikuttanut siihen, euä urheiluseurat mielletään yhä enemmän palveluorganisaatioiksi, joiden oletetaan tarjoavan yhtä korkeatasoisia palveluita kuin yksityisellä sektorilla. Ainakaan viime vuosisadan alun varsinaissuomalaisissa työväenurheiluseuroissa ei poliittista tavoiteohjelmaa koettu taakaksi. Vapaaehtoiseksi määrääminen Tavoiteohjelman määritteleminen urheiluseuroille, niin nykyisille kuin sadan vuoden takaisillekin, liittyy olennaisesti seurojen määrittävään piirteeseen eli vapaaehtoisuuteen. Suomalaiset perustelivat tavoitetta sillä, että jokainen seuraan liittynyt jäsen voitiin helpommin houkutella myös poliittiseen työväenliikkeeseen. Haastauelututkimuksessa tuli esille seuraavanlaisia lausuntoja: • Sen sijaan, että seuroja käskyteråän, pitäisi niitä kuunnella. Virallisesti ta voi uei ta annettiin vähän ennen Työväen Urheiluliiton (TUL) perustamista ei lainkaan , mutta työväenliikkeen ideologia määritteli niitä useita. Kuluvaa vuotta silmälläpitäen on nimittäin muotoiltu hallituksen toimesta useita erilaisia strategioita, joiden toteuttajana ovat välillisesti liikuntajärjestöt mutta tosiasiallisesti urheiluseurat. Samanlaista liittoa toivotaan olympialaisiin valmistautuvassa Iso-Britanniassa. Kasvatustyö taas on ihmisen hyvien ominaisuuksien ja luonteen kehittämistä ja jalostamista ja huonojen ominaisuuksien karkoitusta." TUL:n valistusohjelmat käynnistyvät hitaasti TUL:n perustamisen myötä vuonna 1919 Suomeen syntyi taho, joka saattoi asettaa virallisia ohjelmia jäsenseuroilleen. Vallalla olevan näkemyksen mukaan sosialistinen yhteiskuntajårjestys voisi koittaa vain jos työläiset nousevat tasaveroiseen asemaan valtaapitävän porvariston kanssa. Ennen kyseistä vuolla työväenurUn<UNTA & TEDE 49 • 2--J/2012 35. Aatteen sisältö ja etenkin sen toteuttamistavat vaihtelivat maantieteellisen sijainnin ja ajankohdan mukaan, ja vaikutti seuroihin myös sekin, mihin niiden johto uskoi. Samalla kyseiset jäsenet poistuivat porvarillisen urheiluliikkeen ja täten kapitalistisen yhteiskunnan vaikutuspiiristä, ainakin urheilun saralla. Päinvastoin: seurat toivat työväenurheiluaatetta esille niin monipuolisin tavoin, ettei se vaikuttanut lainkaan "ylhäältä päin" annetulta. Kokouspöytäkirjoissa, juhlapuheissa, vuosikertomuksissa ja muissa seurojen julkaisuissa tuotiin esille seurojen tavoitteita yhtäältä innostuneesti ja toisaalta rutinoituneesti. Seurojen roolin muuttuminen saattaa osaltaan luoda vaikutelman, että ne ovat palvelusuhteessa paitsi harrastajiin, myös poliitikkoihin ja hallintoon. Esimerkiksi Työläisnaisten urheilulehdessä todettiin näin: "Kasvatusta varten on voimisteluja urheiluseurat sekä nuorisojärjestöt perustettu. Konkreettisen tavoilleen työväenurheiluseurat jakoivat englantilaisten kanssa: uusia seuroja oli perustettava ja jäsenmäärää kasvatettava. Englannissa urheilun keskusjärjestöt kannustavat seuroja ammaltimaistumaan eli hankkimaan palkattua työvoimaa vakuuttaakseen esimerkiksi vanhemmat seuraharrastamisen luoteuavuudesta. Tavallinen harrastaja tuskin mietti näin syvällisiä juostessaan lenkkiä, tehdessään pyramidia tai hikoillessaan painikaverin kanssa
Minkälaiset sitten ovat englantilaisten seurojen mahdollisuudet ajaa läpi annetut ohjelmat. Siinä missä saksalaisissa seuroissa on keskimäärin 306 jäsentä, englantilaisissa on vain 43 (Harris, Mori & Collins 2009, 409) Seurojen pieni koko johtaa usein siihen, että toiminnan pyörittäminen jää muutaman harvan jäsenen vastuulle ja toiminta saattaa kaatua näiden avainhenkilöiden poistumiseen. Jäseniä oli kasvatettava myös kirkon, mutta ei uskonnon vastustamiseen. Tällaisessa tilanteessa seuroissa pikemminkin kehittyi aito huoli siitä, miten tavallinen harrastetoiminta saadaan ylläpidettyä kaikista haasteista huolimatta. Katsottiin, että porvarilliset järjestöt "viekoiuelevat" voimistelun, leikkien ja urheilun avulla jäsenikseen työväestöön kuuluvia nuoria. Opi n tokerhotoi m in nasta puolestaan 111 uodostui murheenkryyni monelle kyseistä toimintaa järjestäneelle seuralle. Jäsenistöä oli vaikea saada sitoutumaan toimintaan, joka urheilemiseen verrattuna vaikutti varmasti hidastempoiselta ja pitkäveteiseltä. Perustamisen aikoihin TUL:ssa katsottiin, että kasvatustyö annetaan pääsääntöisesti sosiaalidemokraattisissa nuoriso-osastoissa ja Työväen Sivistysliitossa, eikä siihen näin ollen tarvinnut käyttää urheiluliikkeen resursseja. Viime vuosisadan alussa suurimmissa seuroissa oli parhaimmillaan yli 500 jäsentä, joten jäsen määrissä ja täten myös toimintamahdollisuuksissa oli suuria eroja. Vastapainoksi seurojen tuli perustaa tyttöja poikaosastoja. SDP tuki työväenurheilua, muttei sen kummemmin ottanut kantaa urheilun poliittisiin tavoitteisiin. Mitä kauemmas jäsenten kiinnostuksen kohteista ja mukavuusalueelta siirrytään, sitä vaikeampaa on toiminnan perustelu ja pitkäaikainen työskentely sen parissa. Suomalaisten työväenurheiluseurojen jäsenmäärät olivat lähempänä englantilaisia kuin saksalaisia: Vuonna 1917 seuroissa oli keskimäärin 75 jäsentä. Mynämäen Tovereissa katsottiin, ettei paikallisella työväestöllä ollut muuta kehittymisen mahdollisuutta kuin osallistua opintorengastoimintaan. Työväenliikkeen sisäiset suuntariidat vaikuttivatkin ainakin kasvatustoiminnan ollessa kyseessä pääasiassa liiton johdon tasolla, eivät seurojen. Valistusohjelmaa alettiin toteuttaa käytännössä heti tammikuussa 1927. Tempauksen onnistuminen kertoi ennen kaikkea siitä, että seurat kokivat työnsä mielekkääksi ja valistusviikon sisällön levittämisen arvoiseksi. Uusia jäseniäkin saatiin viikon aikana 1637. Juuri poliittisuutensa takia sekä johtuen siitä, että yhteiskunnallinen tilanne oli kehittymässä työväenliikkeelle ahdistavaksi, TUL:n seuroista muodostui ideologisesti yhtenäinen joukko, jonka oli helppo seistä yhtenä rintamana porvaristoa vastassa ja toteuttaa annettua ohjelmaa. Seuroille toimitettiin kirjanen, joka sisälsi seurajuhlan ohjelmarungon, juhlapuheen, runon, pakinan ja tilastollisia tietoja liitosta siis ainekset täysipainoisen valistusviikon järjestämiseen. Vertailuna todettakoon, että nykypäivän kotimaisissa seuroissa on aktiiveja keskimäärin 73 per seura (Kansallinen liikuntatutkimus 2010, 11). Mynärnäen työläisnuoria pidettiin "porvarien sokaisemina" ja heidän toivottiin siksi seuraavan kokouksia aiempaa 36 LIIKUNTA& TIEDE 49•2--312012. Seurojen toimintamahdollisuudet nykyään ja sata vuotta sitten Englantilaiset urheiluseurat eivät puolestaan seiso yhden poliittisen aatteen takana, eikä nykyinen ilmapiirikään kannusta poliittisuuden julkituomiseen saaukka korostamiseen. Kaiken toiminnan tavoitteeksi asetettiin yhteistä etua tavoittelevan, ruumiillisesti ja henkisesti terveen sosialistisen ihmisen kasvattaminen. Seurojen poikkeuksellisen pieni koko ainakin vaikeuttaa toimintaa; Englannissa on Ranskan jälkeen toiseksi eniten pieniä, yhden urheilulajin seuroja Euroopassa. heilulle ja sen myötä seuroille olivat tavoitteita asettaneet lähinnä urheiluteoreetikot sanomalehtien välityksellä. TUL:n vuoden 1927 vuosikirjassa muotoiltiin lopulta kasvatustavoitteet, ja piiri kuntia ja seuroja kehotettiin entistä tarmokkaammin järjestämään erilaisia tilaisuuksia, julkaisemaan seuralehtiä ja ylipäätään antamaan suurempi paino henkiselle valistustoirninnalle. Tästä syystä seurat ovat aidommin avoimia kaikille jäsenille, poliittisesta suuntautumisesta riippumatta. Toiminta ei kuitenkaan lähtenyt kunnolla käyntiin, eikä henkinen kasvatustyökään yleisesti edistynyt, koska työväenliikettä jakaneet suuntariidat tekivät mahdottomaksi yhteisten kasvatustavoitteiden määrittelemisen. Ainakaan Varsinais-Suomessa ne seurat,joiden toiminta oli kituvaa ja jäsenmäärä alhainen, eivät siitä huolimatta katkeroituneet poliittisia tavoitteita aseuaville tahoille. Kysymykseen henkisestä kasvatustyöstä palattiin uudestaan vasta vuoden 1924 liittokokouksessa. TUL:n 400 seurasta hieman yli puolet järjesti valistusviikon aikana tilaisuuksia, joihin osallistui yhteensä yli 34 000 henkeä. Seuraava valistusviikko järjestettiin vuoden kuluttua, minkä jälkeen sarja katkesi sisäisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin. Työväenliike oli toteuttanut annettuja kasvatustavoitteita jo 1900-luvun ensimmäisistä vuosista lähtien: jäsenet oli tehtävä tietoisiksi tyoväenurheiluliikkeen tehtävistä ja liike oli puhdistettava "porvarillisesta hengestä" eli palkintojärjestelmästä, sala-ammattilaisuudesta, tähtipalvonnasta ja kiihkoisänmaallisuudesta
Myös tavoiteohjelmien muokkaamista seurojen ominaispiirteet huomioiden pidetään tärkeänä onnistumisen edellytyksenä. Syksyn alkaessa innostus oli ollut hyvä ja ohjelmistossa esimerkiksi runoja, kertomuksia ja keskustelukysymyksiä, mutta "sitten kun tuli joulun edelliset viikot sammui innostus". Seurojen jäsenet sosiaalistuivat tehokkaasti vallinneeseen ideologiaan, mutta siitä seurojen johto ei voi ottaa kunniaa. Vastahakoisten seurojen suhtautuminen käy hyvin ilmi seuraavasta, erään haastatellun toteamuksesta: "Antakaa vapaaehtoissektorin huolehtia itsestään. Historiallisia tutkimuksia. Helsinki. Eroista huolimatta molempien seuratyyppien kohdalla kyse on samasta seikasta: vapaaehtoisten organisaatioiden velvollisuuksista ylemmille päättäjille. Sadan vuoden etäisyys kotimaisiin työväenurheiluseuroihin ja niiden toteuttamiin poliittisiin ohjelmiin tarjoaa mahdollisuuden tarkastella toiminnan tuloksia. Nykypäivän englantilaisia urheiluseuroja ja viime vuosisadan alun työväenurheiluseuroja yhdistää molemmissa seuratyypeissä tehty huomio: mitä kauemmas jäsenten kiinnostuksen kohteista ja mukavuusalueelta toimintaa järjestettäessä siirrytään, sitä vaikeampaa on toiminnan perustelu ja täten myös pitkäaikainen työskentely sen parissa. Pekkala, E. Työläisnaisten urheilulehti 1/1923. Toiset olivat avoimen kielteisiä ohjelmien toteuttamista kohtaan, koska he eivät kokeneet olevansa asiasta vastuussa. Sport England, Lontoo. Miten saamme toverihenkeä keskuuteemme. tarkemmin. LIIKUWA & TIEDE 49 • 2-3/2012 37. 1959. Hyvistä aikeistaan huolimatta opintorengastoiminta ei saavuttanut sanottavaa suosiota. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 Vapaaehtoistyö. Strategy 2008-11. Suomessa työväenurheiluseurojen rivijäsenet äänestivät aikoinaan jaloillaan eli jäLLäytyivät pois, kun taas Englannissa ohjelmien toteuttaminen kilpistyy nykyisin jo seuran johdon kohdalla. Varsinaissuomalaiset seurat menestyivät aikoinaan siinä, että ne tekivät jäsenilleen selväksi, mihin poliittiseen aatteeseen seurassa uskotaan. 1916. Haastatteluista kävi ilmi, että valtiovallan alituiseen muuttuvat ohjelmat luovat sekavan tilanteen ja synnyttävät epätietoutta kulloisistakin tavoitteista. Great expectations: Voluntary sports clubs and their role in delivering national policy for English sport. 2009. LAURI KESKINEN, FT Kulttuurihistorian tutkija Sähköposti: lauri.keskinen@utu.fi Kirjoittajan kulttuurihistorian alan väitöstutkimus "Seura tekee kaltaisekseen. Monilla on vanhentuneet tiedot poliittisista ohjelmista tai heiltä puuttuu itseluottamusta ohjelmien toteuttamiseen. Harris, S., Mori, K .. SLU:n julkaisusarja 8/2010 Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Helsinki. Aatteista oltiin varsin yksimielisiä, sillä useimmiten jäsenet tulivat läheiseltä alueelta esimerkiksi yhdestä työläiskaupunginosasta ja samasta yhteiskuntaluokasta. Sport England. Samaten olisi mahdollista ottaa oppia seurojen tekemistä sekä huonoista että hyvistä ratkaisuista ellei nykyseurojen tilanne olisi niin erilainen. 2008. Määrättyä ja erikseen rakennettua ohjelmaa toteuttaessaan seurat kuitenkin törmäsivät samoihin ongelmiin kuin englantilaiset: Jäsenistöä oli vaikea sitouuaa jäykkään ja vieraaksi koettuun ohjelmaan. Sos.-dem. Voluntas. Karisto, Hämeenlinna. Eroista huolimatta molempien seuratyyppien kohdalla kyse on samasta seikasta: vapaaehtoisten organisaatioiden velvollisuuksista ylemmille päättäjille. Hentilä, S. 20, 405-423. Helsinki. Vaikeudet vain korostuvat, kun olettamuksena on, että toimintaan osallistuvat henkilöt ovat aidosti vapaaehtoisia eivätkä työstään palkkaa nauttivia. Tehokkaimmin poliittinen tietous nimittäin levisi epävirallisissa tilanteissa ja rivijäseneltä toiselle. Suomen miesvoimisteluja urheiluseurat vuoteen 1915. LÄHTEET: Halila, A. Suomen työläisurheilun historia 1. Työväenurheiluseuroissa ohjelmille annettiin mahdollisuus Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin englantilaiset seurat vastaavat niille asetettuihin haasteisiin. Poliittinen sosialisaatio varsi na issuomala isissa työväenu rheiluseu roissa vuosisadan vaihteesta 1920-luvun alkuun" tarkastettiin 7.1.2012 Turun yliopistossa. Collins, M. 1982. Kehitämme toimintaamme seuran hyväksi, emme edistääksemme hallituksen politiikkaa." Myönteisimmin suhtautuvien seurojen mielialoja taas kuvastaa seuraava toteamus: "Toteutamme mielellämme hallituksen politiikkaa, kunhan resurssit ja toiminnan tavoitteet tehdään selväksi." Artikkeli päättyykin suosittelemaan aktiivisempaa tiedonvaihtoa politiikan tekijöiden ja liikuntajärjestöjen ja -seurojen välillä. Työväestön, erittäin työläisnuorison suhteesta voimisteluun ja urheiluun. Suomen historiallisen seuran julkaisuja nro. 53. Nuorisoliiton alustusesitelmiä N:o 1. Ainakaan seuran toimihenkilöiden haastattelut (Harris, Mori & Collins 2009) eivät herätä luottamusta
~ ., ,r. ... \ .... ;) :\~).· . ,... ,/'< Hyvä kunto 1 jg.r . • lliJ' ·t .. • , ·p . . . '" 38 LIIKUNTA& TIEDE49•2-J/2012. n fyysinen~~ti;:isuus ovat sydänpotila_ån_ yvan te~~y~~Q.kulmakiviä. . ~ • Teksti: ARTO HAUTALA ,.,~ ,. -~ •. ,·. . Syd~JlJt:untoutuj a tunaallise s ti liikkeelle t .. Fyysisen W.,l.~intal<yvyn ar~iointia voidaan käyttää apuna diagnostiikassa ja kuntout~misen seuranri sekä kuntoutujan rnotivolnoissa turvallisee .-...-liii·11-1k • . .''\· . omatoimiseen liikun .. . :\.
Potilailla esiintyy voimakkaita sydämen sähköisestä käyrastä tulkittavia sydänlihaksen hapenpuutetta kuvaavia ST-muutoksia, rintakipua, vakavia rytmihäiriöitä tai systolisen verenpaineen laskua kuormituksessa. Samalla selviää, millaista fyysistä kuormitusta potilas sietää, mikä on hyvä perustelu turvalliselle ornatoimiselle liikunnalle. Potilasohjeet ja testitilanne Potilaalle annetaan ohjeet testeihin valmistautumiselle. 2011). 2010). Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt voimakkaasti työikäisillä, taudin aiheuttama kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle ei ole vähentynyt. 2005). Sairastuminen on siirtynyt myöhempään ikään ja iäkkäiden henkilöiden määrä väestössä on kasvanut. 2001; Taylor et al. Potilailla ei ole sydämen vajaatoimintaa eikä rasitusrirnakipua levossa tai alle kuuden MET:n kuormituksessa, eikä myöskään useita peräkkäisiä kammiolisälyöntejä tai muita vakavia rytmihäiriöitä. Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein kuolinsyy aiheuttaen noin 13 000 kuolemaa vuosittain ja noin 25 prosenttia sekä naisten että miesten kuolemista. Tutkimusnåyttö osoittaa kiistatta liikuntapainotteisten sydänkuntoutusohjelmien vähentävän ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 prosenttia ja sydän kuolleisuutta noin 30 prosenttia enemmän kuin tavanomainen sydänpotilaan jatkohoito (Jolliffe et al. Vuonna 2009 Suomessa oli 194 000 rekisteröityä sepelvaltimotautipotilasta, mutta todellinen esiintyvyys on suurempi, sillä kaikki potilaat eivät ole rekisterissä eivätkä edes tietoisia sairaudestaan. B-ryhmän potilailla on kohtaa A vaikeampi sepelvaltimotauti. Liikunnan ja testaamisen turvallisuus Asianmukaiset fyysisen toimintakyvyn testit ovat sydänpotilaalle turvallisia ja luotettavia. Y leisimpiin sydänja verisuonisairauksiin kuuluva sepelvaltimotauti on sydämen omien valtimoiden ahtautumisesta johtuva sairaus, jonka ilmenemismuotoja ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti ja äkillinen kuolema. Näille potilaille rasittavuudeltaan kohtuukuorrnitteinen liikunta ei aiheuta vaaraa, mutta rasittavassa liikunnassa vaara on lievästi suurentunut. Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn testaaminen Suomen sydänliiton suosituksen mukaan (Hautala et al. Suorituskyky on NYHNCSS-luokassa 3 tai 4 tai alle kuusi METiä. Näille potilaille verenkiertoelirnistöä kuormittava liikunta ei ole suositeltavaa. Suorituskyky on sydänja verisuonisairauksien vaikeusasteen arviointiin kehitetyn luokituksen mukaan (NYHNCCS-luokka) luokassa 1 tai 2 tai yli kuusi kertaa lepoaineenvaihdunnan taso (6 MET). Sydänpotilaan säånnöilisen liikunnan keskiössä on tasapaino liikunnan tehokkuuden ja turvallisuuden välillä, jonka vuoksi fyysisen toimintakyvyn arviointi terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa on vahvasti perusteltua. Yksityiskohtaiset sydänpotilaan liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet on esitetty esimerkiksi syksyllä 2011 julkaistussa Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutussuosituksessa (Hautala et al. tekemiseen. 2011). 2005; Lawler et al. 2011). Lisäksi testaajan tulee olla perehtynyt sydänpotilaan liikunnalliseen kuntoutukseen. Samalla aiemmasta suosituksen mukaisesta pitkästä vuodelevosta sydäntapahtuman jälkeen on tultu siihen, että potilas pääsee kotiin jo muutaman päivän kuluttua pallolaajennuksen jälkeen ja saa mukaansa tehokkaan lääkearsenaalin, joka suojaa sydäntä. Sydänpotilaan hoito ja lääkitys ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmenten aikana (Nabel & Braunwald 2012). Sydänkuntoutuksen ytimen muodostaa runsas fyysinen arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikuntaharjoittelu (Corra et al. Säännöllinen liikunta suojaa sydäntä Nopea kotiinpaluu sairaalasta tarkoittaa loppuelämän mittaisen sydänkuntoutuksen käynnistymistä. Ensimmäiset ohitusleikkaukset 1970-luvun alussa ja pallolaajennushoidot 1970 -luvun lopussa ovat olleet merkittäviä virstanpylväitä, jotka ovat vaikuttaneet selviytymiseen sydän tapahtuman jälkeen. Testattavan tulee pidättäytyä alkoholinkäytöstä, kahvinjuonnista, tupakoinnista ja runsaalta LIIKUNTA& TIEDE 49 • 2-3/2012 39. A-ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on todettu stabiil issa vaiheessa oleva sepelvaltimotauti. Testaajalla tulee olla koulutus ja käytännön osaaminen testien Esitiedot Sydänkuntoutujan terveyskysely-lomake Fyysisen aktiivisuuden arviointi-lomake Kehon koostumus Painoindeksi Verenpaine Vyötärön ympärysmitta Kestävyyskunto Kliinisen rasituskokeen lausunto 6 minuutin kävelytesti Sisäänhengityslihasten voima Keuhkojen tilavuus ·valtimoveren happikyllästeisyys •tarvittaessa Motorinen kunto Yhdellä jalalla seisominen Tukija liikuntaelimistön kunto Liikkuvuus Hartiaseudun liikkuvuus Rintakehän liikkuvuus Lihasvoima Puristusvoima +seian toistosuoritus "*Vatsan toistosuoritus •·rostokyykistys tai tuolilta ylösnousu ··vam pienen vaaran sepelvalt1motaur1pot1/aa/le KUVIO 1. Liikunnan ja testaamisen turvallisuuden kannalla sepelvaltimotautipotilaat jaetaan usein kolmeen ryhmään (Vuori et al. 2004; Leon et al. Fyysisen toimintakyvyn arviointia voidaan käyttää apuna diagnostiikassa, nykytilan ja muutosten seurannassa, kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntoutujan motivoinnissa liikuntaan. Verenpainevaste kuormitukseen on normaali. C-ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on epävakaa kompensoitumaton sepelvaltimotauti. Suurin osa sydänpotilaista kuuluu A-ryhmään. Näillä potilailla liikuntaan sisältyy kohtalainen tai suuri sydänkomplikaatioiden vaara kuormituksessa
El KYLLÄ Kliininen. Kalsiumsalpaajien sykettä alentava vaikutus 40 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Raskasta fyysistä kuormitusta tulee välttää testipäivänä ennen testiä, ja riittävä yöuni edellisenä yönä on suositeltavaa. Nitraatteja käytetään rintakipuoireiclen estoon ja niiden hoitoon. (Hautala et al., 2011 ). Fyysisen toimintakyvyn testaaminen Suomen Sydänliiton suosituksen mukaan on esitetty kuviossa l. 2010). Testin keskeyttämisen kriteerit ovat epänormaali kuormitusvaste (hemodynaaminen, hengitystai oirevasre), rintakipu tai rytmihäiriö tuntemus, voimakas hengenahdistus, voimakas alaraajakipu , Lääkkeet ja testaaminen Sydänpotilaan lääkehoito ei vaikuta olennaisesti testaamiseen ja liikunnallisen kuntoutuksen toteuttamiseen (Kettunen 2008). Niitä on käytettävä sekä testaamisen että liikunnan aikana lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lääkityksestä kirjataan ylös kauppanimi, vahvuus, annostelutiheys ja edellisen lääkkeen ajankohta (ACSM 2000). Testaajan on oltava ensiaputaitoinen ja hallittava defibrillaattorin käyttö, mikäli laite on käytettävissä. Ohitusleikatuille potilaille ei anneta tarkkoja aikakriteerejä fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi, joten testaamisen aikataulutus perustuu kliiniseen päätöksentekoon. syömiseltä vähintään kolme tuntia ennen testiä. sykeruervtsU tli1 BS'ltlt 1anmub11MU t-nnustem.H11m11ykkHsU: Kyselylomakkeen avulla arvioidaan potilaan työtilannetta, mahdollisia riskitekijöitä ja muita sairauksia. Testien valinnassa huomioidaan ikä, toimintakyky ja sairauden kliininen tila. Testauksessa huomioitavia keskeisiä lääkeryhmiä ovat nitraatit ja beetasalpaajat. Lisäksi selvitetään tehdyt toimenpiteet, oireet levossa ja kuormituksessa, lääkkeiden käyttö, mahdolliset testauksen esteet ja fyysinen aktiivisuus. hemodynaaminen ja rasituskoetta elektrinen instabiliteetti El Fyysisen toimintakyvyn arviointi Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio jaftai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% KYLLA El Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI tä El Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen PCI tä KYLLÄ El 6 min kävelytesli 6 mln submaksimaallnen steac!y state Testi• SubmakSlmaalinen asteittain nouseva rasitus koe•• Oirerajoittelnen kliininen rasituskoe • rtaraJa testm kuorm,tuvuudell• RPE. Itse testaustilanteessa on huomioitava, että ensiapusuunnitelma on selvä, ja että rintakipua helpottava lääkitys ja puhelin ovat lähellä. Kuvassa mainittujen turvallisuustekijöiden lisäksi on huomioitava rasitusrintakipuoireet, mahdolliset tukija liikuntaelimistön kuntoon liittyvät rajoitteet ja työhön ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät tarpeet. Tämän jälkeen mitataan pituus, paino, verenpaine ja vyötärön ympärys. 2007). (Wijns et al. 11-13/20 U1 syke Mintun se11omnyke + 20..30 bpm • 1 YlaraJa tutin kuorm1tuvuudell• syk• •n•n~n 7°"' 1ykf'r•wrv11U Ui 85% 1an muU1w-sU ennust~k11m1,ykkMst.l B. Vaatetuksena testeissä on liikuntavarustus. 2007). Uusimpien kansainvälisten suositusten mukaan kestävyyskuntoa voidaan testata turvallisesti akuutin sydäninfarktin (ST-nousu-infarkti) pallolaajennushoidon jälkeen 7-14 vuorokauden kuluttua. Syketasoa alentava vaikutus riippuu olennaisesti beetasalpaajan annoksesta, minkä vuoksi lääkeannoksia optimoidaan yksilöllisesti, jotta syketaso on sopiva sekä levossa että rasituksessa. Nitraattivalrnisteita voi käyttää myös testaamista tai liikuntasuoritusta edeltävästi tai liikunnan aikana, jos rintakipuoireisto edellyttää nitraatin käyttöä. Kuviossa 2 on esitetty kestävyyskunnon testien valintaan liittyvät perustelut pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen jälkeen. Potilaalle selvitetään testien tarkoitus ja miten toteutus etenee. Tämä tulee huomioida testaamisessa erityisesti silloin, jos testitulosten laskenta perustuu testin aikaiseen sykkeeseen. Jos potilas on tullut eikiireellisenä pallolaajennukseen, voidaan kestävyyskuntoa testata turvallisesti jo 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä. hemodynaaminen ja elektrinen instabiliteetti Alhainen hemoglobiini <100 g/1 Jaflai rintalastan instabiliteetti Jaftai lihaskipu Epätäydellinen sepelvaltimoiden revaskularisaatio ja/tai vasemman kammion supistusvoima (LVEF) < 40% ja/tai heikkovointisuus 6 mln kävelytesti Vähän fyysistä aktiivisuutta ennen CABG tä El KYLLÄ El 6min SubmakSlmaallnen steaely state testi• Submakslmaallnen Oirerajoltteinen asteittain nouseva kliininen ras~s~eras~s~e • Yl.ua1a testm kuomuttivuudell• RPE 11-13/20 t..11 syke •nmt.un se11omuyke + 20-30 bpm •• YfuaJa lHt1n kuorm,ttivuudellesyk•en1nWn 70,,. Fyysisen toimintakyvyn arviointi pallolaajennuksen (A.) ja ohitusleikkauksen (B.) jälkeen. A. Lääkäri arvioi erikseen ne potilaat, joiden testaus tapahtuu lääkärin valvonnassa. Yksityiskohtaiset ohjeet kestävyyskunnon, motorisen kunnon ja tukija liikuntaelimistön kunnon testien tekemiseen on esitetty Suomen Sydänliiton vuonna 2007 julkaistussa suosituksessa (Alapappila et al. (Alapappila et al. Ei rasitus koetta Sydänpotilas ohitusleikkauksen (CABG) Jälkeen KYLLÄ Kliininen. KUVIO 2. Beetasalpaajia käytetään yleisesti sydänpotilaiden hoidossa. Ne eivät vaikuta oleellisesti liikuntakelpoisuuteen, mutta ne laskevat liikunnan aikaista syketasoa. Tavallisimpia lääkeryhmiä sydänpotilailla ovat kolesterolia alentavat lääkkeet (statiinit), hyytymisjärjestelmään vaikuttavat lääkkeet, nitraattivalmisteet ja kohonnutta verenpainetta alentavat lääkkeet. Sydänpotilas pallolaajennuksen (PCI) jälkeen huimaus, ihon kalpeus tai harmaus tai kohtuuton väsymys tai uupumus
ln Sydänsairaudet, ed. Secondary prevention through cardiac rehabilitation: pnvsical activity counselling and exercise training: key components of the position paper from the Cardiac Rehabilitation Section of the European Association of Cardiovascular Prevention and RehabilitaKUVA 1. 12011 ). Suomen Fysioterapeutit. Duodecim, Helsinki. tion. Guidelines on myocardial revascularization: The Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology IESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery IEACTS). 12000). Eur Heart J 31, 1967-1974 Hautala A, Alapappila A, Kangas H, Kettunen J, laukkanen J, Meinilä L & Ring J. Corra U, Piepoli MF, Carre F, Heuschmann P, Hoffmann U, Verschuren M, Halcox J, Giannuzzi P, Saner H, Wood D, Piepoli MF, Corra U, Benzer W, Bjarnason-Wehrens B, Dendale P, Gaita D, McGee H, Mendes M, Niebauer J, Zwisler AD & Schmid JP. Kehitys sydän potilaan hoidossa ja lääki tyksessa on ollut huimaava viime vuosikymmenten aikana. Kun otetaan huomioon vielä se, että hyvä kunto ja runsas arjen fyysinen aktiivisuus ovat sydänpotilaan hyvän terveyden kulmakiviä, korostuu sydän potilaan kunnon testaamisen merkitys. 12005). ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus hyvä fysioterapiakäytäntö. Kuva: M AR KKU KAR JALA IN ENN ERVE ei muuta olennaisesti liikunnallisen kuntoutuksen ohjeistusta. Vuori 1, Taimela S & Kujala U. Suomen Sydänliitto ry. 3. (Hautala et al. 12001 )_ Exercisebased rehabilitation for coronary heart disease. ARTO HAUTALA, FT, THM, ft Dosentti, Laboratoriopäällikkö Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sähköposti: arto.hautala@verve.fi LÄHTEET ACSM. Am J Med 116, 682-692 Wijns W, Kolh P, Danchin N, Di Mario C, Falk V, Folliguet T, Garg S, Huber K, James S, Knuuti J, Lopez-Sendon J, Marco J, Menicanti L, Ostojic M, Piepoli MF, Pirlet C, Pomar Jl, Reifart N, Ribichini FL, Schalij MJ, Sergeant P, Serruys PW, Silber S, Sousa Uva M, Taggart D, Vahanian A, Auricchio A, Bax J, Ceconi C, Dean V, Filippatos G, Funck-Brentano C, Hobbs R, Kearney P, McDonagh T, Popescu BA, Reiner Z, Sechtem U, Sirnes PA, Tendera M, Vardas PE, Widimsky P, Kolh P, Alfieri 0, Dunning J, Elia S, Kappetein P, Lockowandt U, Sarris G, Vouhe P, Kearney P, von Segesser L, Agewall S, Aladashvili A, Alexopoulos D, Antunes MJ, Atalar E, Brutel de la Riviere A, Doganov A, Eha J, Fajadet J, Ferreira R, Garot J, Halcox J, Hasin V, Janssens S, Kervinen K, Laufer G, legrand V, Nashef SA, Neumann FJ, Niemela K, Nihoyannopoulos P, Noc M, Piek JJ, Pirk J, Rozenman V, Sabate M, Starc R, Thielmann M, Wheatley DJ, Windecker S & Zembala M. Cardiac rehabilitation and secondary prevention of coronary heart disease: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology ISubcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism ISubcommittee on Physical Activityl, in collaboration with the American association of Carcliovascular and Pulmonary Rehabilitation. 12010). Liikuntalääketiede, voi. Sydänpotilaan kestävyyskunnon ja sydänkuntoa kuvaavan sydämen sykkeen palautumisen mittaaminen alkuverryttelyn yhteydessä Verve Oulun sydänkuntosalilla. uudistettu painos. Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS, Thompson D, Oldridge N & Ebrahim S. 2011). 12010). Leon AS, Franklin BA, Costa F, Balady GJ, Berra KA, Stewart KJ, Thompson PD, Williams MA & Lauer MS. Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi. N Engl J Med 366, 54-63. Lippincott Williams & Wilkins. Kuvassa 1 on käynnissä alkuverryttely, jonka aikana testataan kestävyyskuntoa ja sydänkuntoa kuvaavaa sydämen sykkeen palautumista. 12004). Eur Heart J 31, 2501-2555. Kustannus Oy Duodecim. Kettunen R. Sydänlääkkeiden vaikutuksia liikuntaan kuntoutukseen on esitetty yksityiskohtaisesti sydänliiton julkaisussa (www.sydanliitto.fi/sydanlaakkeetja-liikunta). LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 41. Lisäksi testipatteristoon kuuluu reippaan fyysisen aktiivisuuden päivittäinen arviointi Polar Electro Oy:n fyysistä aktiivisuutta mittaavalla rannelaitteella. Circulation 111, 369-376. Ensikokemukset järjestelmän toimivuudesta ja motivoivasta vaikutuksesta ovat erinomaisia. 120071. 12012) A tale of coronary artery disease and myocardial infarction. Am Heart J 162, 571-584 e572. Cochrane Database Syst Rev, CD001800. Nabel EG & Braunwald E. Tämä tarkoittaa sitä, että myös fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan tehdä suhteellisen pian sydäntapahtuman jälkeen. Testauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että testit tehdään yksittäisen harjoituskerran aikana alkuja loppuverryttelyjen välillä ikään kuin huomaamatta. 12005). Efficacy of exercise-based cardiac rehabilitation post-myocardial infarction: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Harjoituskerran yhteydessä potilaat saavat palautteen sydänterveyden indekseistä halutessaan vaikka jokaisen käyntikerran yhteydessä. 120081 Lääkehoidon merkitys sydänsairauksissa. Mäkijarvi M, Kivelä A, Kettunen R, Parikka H &Yli-Mayry S, pp. Teknologia avuksi sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin Sydänpotilaan sairaalavaihe jää väistämättä lyhyeksi, mikä haastaa sairaalaja kuntoutushenkilöstön miettimään, miten ja missä toipilasja kunnon ylläpitovaiheen aktivointi, testaaminen ja liikunnallinen kuntoutus saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. 192-199. Lawler PR, Filion KB & Eisenberg MJ. Olemme Verven ja kuntosalilaitevalmistaja HUR Oy:n kanssa kehittäneet älykkääseen kuntosalilaiteympäristöön sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn testipatteriston, joka pitää sisällään sydän-, lihasja kestävyyskunnon testauksen. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. 12011 ). Alapappila A, Hasu R, Mutikainen A, Koskinen H, Meinilä L, Hämäläinen H, Kaistila T, Kettunen R, Miettinen H, Perhonen M, Rantala M & Vanhanen H. Rannelaitetta pidetään hereilläoloaikana jatkuvasti. Taylor RS, Brown A, Ebrahim S, Jolliffe J, Noorani H, Rees K, Skidmore B, Stone JA, Thompson DR & Oldridge N
Vaikka tiedetään, että liikkumisen määrä vähenee taudin edetessä, osa hyvin vaikeaakin COPD:ta sairastavista pystyy säilyttämään korkean fyysisen aktiivisuuden tason ja suorituskykynsä aivan sairauden loppuvaiheisiin asti. Kuolemaa edeltää yleensä runsas sairaanhoidon ja avun tarve ja COPD:n aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret. Kuolleisuuden ennustamisen kannalta sydänsairauden, valtimonkovettumiseli ASO-taudin tai ylipainon merkitys on vähäisempi (Waschki B. Tupakansavun aiheuttama krooninen hengitysteiden tulehdus johtaa niiden pysyvään ahtautumiseen ja edetessään COPD on voimakkaasti invalidisoiva sairaus. Liikunnallisesta kuntoutuksesta viime vuosina saatu rohkaisevaa tietoa. Kesällä 2011 ilmestyneen mela-analyysin perusteella COPD-potilaat liikkuvat puolet vähemmän, kuin terveet ikätoverinsa ja liikkeiden intensiteetti on lisäksi noin 75 prosenttia vähäisempi (Vorrink S. Suomessa keuhkoahtaumatautipotilaiden liikunnallinen kuntoutus on vielä suureksi osaksi järjestämättä. Hengästyminen ei ole vaarallista, vaan siihen tulisi suorastaan pyrkiä säännöllisesti, mieluiten joka päivä vähintään 20 minuuttia kerrallaan, tai puolisen tuntia vähintään kolmesti viikossa. Hengästyminen ei kuitenkaan ole vaarallista, vaan siihen tulisi pikemminkin pyrkiä. COPD:n on arvioitu vuonna 2040 olevan länsimaissa neljänneksi yleisin kuolinsyy. (GarciaAymerich 2006). COPD:hen ei ole onnistuttu kehittämään parantavaa lääkettä, käytössä olevat runsaat lääkitykset lieventävät taudin oireita ja ehkäisevät pahenemisvaiheita, mutta eivät muuta taudinkulkua. 2003). Epidemiologisten tutkimusten perusteella on jopa esitetty, että liikunta voisi ehkäistä keuhkoahtaumatautiin sairastumista ja toisinpäin, fyysinen inaktiivisuus saattaisi altistaa COPD:lle. 2011) Tutkimuksissa on todettu, että päivittäinen fyysinen aktiivisuus alkaa vähentyä jo lievemmässä taudissa ja edelleen vähenee vaikeusasteen lisääntyessä. Toistaiseksi ei tiedetä, mitkä syyt ovat fyysisen aktiivisuuden tai inaktiivisuuden taustalla. Hengenahdistusoire on epämiellyttävä ja myös henkistä ahdistusta aiheuttava. Rasituksen välttäminen johtaa yleiskunnon alenemiseen ja hengästymisen ja hengenahdistuksen lisääntymiseen ja fyysisen heikentymisen noidankehään. Tiedetään myös, että fyysisesti inaktiiviset COPD-potilaat ajautuvat muita useammin sairaalahoitoon sairauden pahenemisvaiheiden vuoksi, kuolleisuus on korkeampija suorituskyky, sekä elämänlaatu ovat heikompia. Liikkuminen vähenee kun tauti etenee COPDpotilaiden tiedetään olevan fyysisesti inaktiivisia. LIIKUNTA JA KEUHKOAHTAUMATAUTI: Hengästyminen on hyväksi Keuhkoahtaumaa sairastavan liikunta vähenee, kun hengittäminen käy työlääksi. Tupakoinnin lopettamisen ohella liikunta on varmin tapa parantaa elämänlaatua ja elinajan ennustetta. C OPD (chronic obstructive pulmonary disease) eli keuhkoahtaumatauti on kansantauti, jota Suomessa sairastaa yli 100 000 ihmistä. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että liikuntaharjoittelu ehkäisee keuhkofunktion heikkenemistä (Pelkonen ym. Tuoreen prospektiivisen seurantatutkimuksen perusteella voidaan todeta, että fyysinen inaktiivisuus on erityisen huonon ennusteen merkki keuhkoahtaumataudissa. Kaikkia COPD-potilaita tulee siksi kannustaa liikkumaan ja olemaan aktiivisia. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee siis erityisesti osata epäillä fyysistä inaktiivisuutta ja huonokuntoisuutta oireilevan COPD-potilaan ongelmien 42 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. COPD:n vaikeusaste määritellään spirornetria-tutkimuksessa puhalletun sekuntikapasiteetin avulla, mutta FEVl-arvo kuvastaa usein huonosti invaliditeettia tai edes hengenahdistusoireen määrää. Siihen tiedetään liittyvän kuolemanpelon tuntemuksia, eikä ole ihme, että COPD:ta sairastavat herkästi alkavat vältellä rasitusta, tietoisesti tai tiedostamattaan. Mitään erityistä valvonnan tarvetta ei ole, tärkeää jatkuvuuden kannalta on, että liikunta on mieleistä ja monipuolista, siten että sääolot eivät sitä esimerkiksi talvikaudella estä. ym. 2011 ). Lisäksi lihaskunnosta tulisi pitää hyvää huolta, etenkin niiden, joiden sairaus aiheuttaa tahatonta laihtumista ja lihasmassan menettämistä, kakeksiaa. Aktiivisuusmittarien kehityttyä on tämänkin potilasryhmän liikkumisesta saatu lisää tietoa. Hengästyminen ei ole vaarallista COPD:n ensioire on tyypillisesti rasitushengenahdistus. Sen on todettu ehkäisevän taudin pahenemisvaiheita tehokkaammin kuin tähän asti tunnetut lääkkeet
COPD-potilaille tähän asti tarjolla oleva kuntoutus on ollut enimmäkseen kahden viikon jakso kuntoutuslaitoksessa, mikä on aivan liian lyhyt aika fyysisen kunnon nostamiseen. Tulevaisuudessa liikunnalliseen avokuntoutuksena järjestettyyn keuhkokuntoutukseen tulisi panostaa aiempaa enemmän. Global initiative for Chronic Obstructive Lung Disease 2011. Tässä yhteistyö Keuhkoahtaumatautipotilaalle sopivia lajeja: • Kuntosaliharjoittelu • Uinti, vesijuoksu ja vesijumppa • Sauvakävely • Pyöräily • Hiihto • Jooga, pilates, voimistelu • Mikä tahansa laji, johon potilas on motivoitunut ja kokee jaksavansa Liikunnan hyödyt COPD:ssa: • Suorituskyky paranee • Hengenahdistusoire vähenee • Lima nousee pois keuhkoista luonnollisella tavalla • Pahenemisvaiheet ja päivystyskäynnit vähenevät • Mieliala paranee • Tuntemus sairauden hallitsemisesta paranee • Voimattomuuden tunne vähenee perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on tärkeää. Liikunnallinen kuntoutus on useissa tutkimuksissa puolittanut toistuvista pahenemisvaiheista kärsivien potilaiden sairaalahoitopäivät kuntoutusta seuraavan vuoden aikana(Pulmonary rehabilitation after exacerbation Cochrane database of Systematic reviews 2009). Review.Respir Res. Tulevaisuudessa saamme lisää pitkäaikaisseurantatuloksia ja oletuksena on, että fyysinen aktivoituminen saattaa jopa muuttaa taudin kulkua suotuisammaksi. Respir res. liikunnallinen COPD-potilaiden kuntoutus on todettu erittäin turvalliseksi. Epub 2009 Sep 1. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa liikunnallinen keuhkokuntoutus ja sen tutkimus monin verroin meitä edellä, vaikka toisin voisi luulla, ovathan suomalaiset ovat urheilukansaa ja kuntoliikunnan harrastajien määrä meillä on moninkertainen esimerkiksi EteläEurooppaan verrattuna. Cochrane Database of Systematic reviews 2008 Pulmonary rehabilitation, Joint ACCP/ AACVPR Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Delaying decline in pulmonary function with physical activity: a 25-year follow-up. lievä rasitushypoksemia ei ole este harjoittelulle. 2003 Pulmonary rehabilitation after exacerbation. Cochrane database of Systematic reviews 2009 Pulmonary rehabilitation for chronic obstructive pulmonary disease. Pelkonen M, Notkola IL, Lakka T, Tukiainen HO, Kivinen P, Nissinen A. Viime vuosina on COPD-potilaan liikunnallisesta kuntoutuksesta tullut uutta rohkaisevaa tietoa. 2009;4:315-9. lähes poikkeuksetta tutkimuksissa verrokkiryhmän kuolleisuus ja sairastavuus on ollut suurempi kuin kuntoutettavien. Kaikkia se ei kuitenkaan riitä aktivoimaan. Physical Activity Is the Strongest Predictor of AII-Cause Mortality in Patients With COPD: A Prospective Cohort Study.Chest2011; 140(2):331-42.8. CHEST/131/5/May, 2007 Supplement Vorrink S., Level of daily physical activity in individuals with COPD compared with healthy controls. Pidemmistä harjoitusjaksoista on todettu olevan enemmän hyötyä, suorituskyky ehtii nousta ja toisaalta saattaa syntyä pysyviä elämäntapamuutoksia, minkä tulisi aina olla liikunnallisen kuntoutusjakson tavoitteena. Harjoituksiin tulee sisältyä kestävyysharjoittelua, jossa intervallityyppinen tekeminen sopii erityisen hyvin näille potilaille, sekä raajojen lihasvoimaharjoittelua. Kansainvälisten tutkimustulosten valossa liikunnallinen kuntoutus on myös kustannustehokasta. Hengityslihakset harjaantuvat monipuolisessa liikuntaharjoittelussa, mitään erityisiä hengityslihasharjoituksia ei tarvita. Liikunnallisen keuhkokuntoutuksen ideana on nostaa suorituskykyä tehokkain liikuntaharjoituksin ja kompensoida siten sairauden aiheuttamaa invaliditeettia. taustalla. Sen on todettu ehkäisevän kalliita ja potilaalle raskaita pahenemisvaiheita, tehokkaammin kuin tähän asti tunnetut lääkkeet. Garcia-Aymerich J. Liikkumaan tulee ohjata ja kannustaa. Am J RespirCrit Care med. Liikunnallisen kuntoutuksen tuloksia mitataan suoristuskyvyn kohenemisella (parempi tulos kuuden minuutin kävelytestissä tai polkupyörärasituskokeessa), elämänlaatukyselyjen ja hengenahdistuskyselyjen tuloksilla. 2008 Oct;18(10):775-83. Mitähän liikunnallisella kuntoutuksella saataisiinkaan aikaan Suomalaisten keskuudessa. Suositus liikunnallisesta kuntoutuksesta sisältyy kansainvälisiin hoitosuosituksiin (ATS/ERS, Global initiative for Chronic Obstructive lung Disease, GOLD ) for jo keskivaikeasta COPD-taudista alkaen. 2011; 12(1): 33. Time-dependent confounding in the study of the effects of regular physical activity in chronic obstructive pulmonary disease: an application of the marginal structural model.AnnEpidemiol. Kovasta harjoittelusta saadaan enemmän tulosta, mutta kaikki eivät siihen pysty ja silloin tyydyttävä maltillisempaan harjoitteluun, tyypillisesti 40-60 prosenttia oiremaksimista tai tasolla 4-6hengenahdistuksen suhteen Borgin asteikolla. Italialaisten tutkimuksessa (Riario-Sforza GG) kuntoutuksen NNT-luku (number needed to treat) on vain kaksi suorituskyvyn paranemisen suhteen, eli jopa joka toinen potilas menestyi liikuntaharjoittelussa parantaen suorituskykyään. liikuntaharjoittelu on kustannustehokkainta ryhmässä, jolloin myös vertaistukea on tarjolla. On hyödyllistä harjoitta erikseen yläja alaraajalihaksia, jolloin hapentarve ei kasva liian suureksi suorituksen aikana. lnt J Chron Obstruct Pulmon Dis. Regular physical activity reduces hospital admission and mortality in chronic obstructive pulmonary disease: a population based cohort study. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 43. Thorax 2006,61 :772-78, Garcia-Aymerich J. Waschki B, Kristen A, Holz O et al. Suomessa COPD-potilaiden liikunnallinen kuntoutus on vielä lapsenkengissä. MILLA KATAJISTO Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri osastonlääkäri, HVKS KIRJALLISUUS: Duodecim, COPD:n käypä hoito American Thoracic Society/European Respiratory Society Statement on Pulmonary Rehabilitation, Am J RespirCrit Care Med Voi 173.pp 1390-14 13, 2006 Riario-Sforza GG ym.Effects of pulmonary rehabilitation on exercise capacity in patients with COPD: a number needed to treat study. Liikunnallisen kuntoutuksen painopiste on tavoitteellisessa liikuntaharjoittelussa, jota suositellaan tehtävän fysioterapeutin valvonnassa kolmesti viikossa vähintään kuuden viikon ajan
Kyseessä tutkitusti toimiva, omia voimavaroja ja toimijuutta korostava ohjausmenetelmä, jonka avulla kasvatetaan ihmisen sisäistä motivaatiota vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Kuntotestauspäivät 21.-22.3.2012 . Asiakas ei saakaan nippua neuvoja ja ohjeita vaan hänet viritetään pohtimaan tarvettaan, haluaan ja mahdollisuuksiaan muutokseen. • Korosta pienten, pysyvien muutosten merkitystä. . TARU LINTUNEN: Aina ei kannata aloittaa liikuntamääristä Elintapamuutos perustuu harkintaan. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN 44 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. • Keskustele aiemmista muutosyrityksistä. • Rohkaise asiakasta pohtimaan hänen omien elintapojensa merkitystä elämässään. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN T estitulokset ja terveystiedot ovat tärkeitä perustietoja, mutta niin ovat myös elämäntilanne, Lavat, asenteet ja tuntemukset, jotka valintoja ohjaavat. Niitten äärelle pääsemiseksi psykologinen tutkimus tarjoaa työkaluksi motivoivan haastattelun. • " . . . Se toteutuu jos henkilö on halukas, valmis ja kykenevä muutokseen. Miten sitten toimia. ........................ Muutokseen motivoinnissa ei siksi aina kannata aloittaa keskustelua suoraan liikunnan määrästä tai laadusta, muistutti liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta. Jyväskylässä lukuvuosittain (2001-2011) toteutetulla pitkäaikaistyöttömien liikuntakurssilla huomattiin, että toimiva muutosohjaus on suunnitelmallinen prosessi, jossa kannustuksen, kuuntelun ja henkilökohtaisen tuen ohella on myös keskustelua ei vain liikunnasta vaan myös sen esteistä totesi lehtori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopistosta. • Käytä lyhyetkin kontaktit hyödyksi, jotta hän motivoituisi itsensä hoitamiseen. • Jos henkilö ei ole valmis muutoksiin, tarjoa mahdollisuutta ohjaukseen myöhemmin. Motivoivan haastattelun periaatteita voi soveltaa esimerkiksi seuraavasti: • Osoita aitoa kiinnostusta asiakasta kohtaan ja kuuntele häntä. i MIRJA HIRVENSALO: Auktoriteetista kuuntelijaksi Totuttujen tapojen muuttaminen vaatii halua, kykyä, uskallusta ja aikaa, muutokseen motivoituminen samoin
He tarvitsivat työkunnon ja toimintakyvyn lisäämistä liikunnan avulla. Muutokseen aktiivisempaan elämäntapaan motivoiminen on haastava tilanne. Joukosta löytyi niin sisuuntuja, sykemittarin motivoima, kuin luontoliikunnan löytäjäkin. Testaajalle jäi toteavan kyselijän ja vaihtoehtojen tarjoajan rooli. Kukin kurssille osallistuja sai lisäksi omachjaajan yliopiston liiku n nanopiskel ijoista, Testi toimi herätteenä. Kunnon kohottamisesta kiinnostunutta tervettä jo liikkuvaa voi puhutella monipuolisen liikunnan mahdollisuuksien avaaminen. Miltä tulos tuntuu. Siksi on hyvä olla etukäteen selvillä, miten asiakasta lähestyy, korosti tuotepäällikkö Ari Mänttäri UKKTerveyspalelut OY:stä. Paitsi asiakkaan liikkumisen tarvetta, haluja, mahdollisuuksia ja motivointia voi olla hyvä pohtia, miten motivoitunut motivoija itse on palautetta antaessaan. Lisätietoja: (http:/ /1 ts .filk un totestau s/k untotes tauksen-hyva t-ua yta nn otlk u n totestau hsen-h yva t-ka ytannot-h ym menenaskelta) hjattavat olivat olleet pitkään poissa työelämästä. http://um.fi/URN:NBN:fi:jyu-201002041182 UH<\JNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 45. Terve ja liikunnattomaan eloonsa ja oloonsa tyytyväinen saa miettimisen aihetta, kun liikunnan mahdollisuudet iän myötä kertyvien terveyshaittojen ehkäisemisessä tulevat esiin. (2010) Luhunta-astiivisuuden lisääminen Pitliäailiaistyöttömi.en liokemulisia tuetu!ta liikuntajahsolta. .............................. Toimintakykyja kuntotestit kertoivat lähtötason. Oma sisäinen motivaatio syntyi monista eri syistä. Kuntotestauksen hyvät käytännöt ovat perustus, jolle on hyvä rakentaa; turvallista ja laadukasta testausta, luotettavia tuloksia, asiantuntevat testaajat, luottamuksellinen, tesiattavalle selkeä ja yksilöllinen palaute ja mahdollisuus saada eväitä elärnäntaparernontin tekoon. Kun liikunnan esteet oli saatu esiin, voitiin yhdessä ornaohjaajan kanssa sopia myös tavoitteista. Lisätietoja: Lindroos 5. Kohtaamiset ovat lyhyitä. Kuva: ANTERO AALTONEN L iikunnan lisääminen on joillekin hyödyllistä, toisille suotavaa ja monelle välttämätöntä. Testitilanteessa testaajallakin on persoona pelissä. ARI MÄNTTÄRI: Onko oma motivaatio kunnossa. Mitä haluaisit tehdä. Miten motivoida muutokseen. Liihuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Ajan myötä testitulosten merkitys motivoinnissa väheni. Jyväsliy!än yliopisto. Asiantuntijasta tuli kuuntelija. . Testitulokset kukin testattava tutki itse
Luennolla kuultiin lisäksi, että elämäntapamuutoksen tekeminen ei käy hetkessä vaan kyseessä on pidempiaikainen prosessi. Testaustoiminnan vankka osaaminen on tietysti tärkeää. Tutkimukseen perustavalla menetelmän avulla asiakasta rohkaistaan ja viritetään pohtimaan muutosta. Kysymyksille ja keskustelullekin jäi sopivasti vielä muutama minuutti. Laitoinko persoonani peliin. Mahdollisesti vähemmänkin. KO LU M N I Teksti: JONNE KAMSULA Mittaa, kohtaa ja kuuntele K untotestin jälkeen palautteen antamiseen on usein aikaa korkeintaan puoli tuntia. Kollegan toiminnan seuraaminen ja palautteen saaminen omasta toiminnasta ovat hyviä tilaisuuksia oppia ja hahmottaa omaa toimintaansa. Asiakas nyökyttelee ja yrittää pysyä mukana, kun iestaaja intoa puhkuen lyö faktat pöytään ja osoittaa olevansa asiansa syvällinen tuntija. Maaliskuun kuruotestauspäivillä kuulimme, etteivät pelkät MET-lukemat, liikuntaminuutitja taputus selkään elintapamuutokseen motivoinnissa tutkitusti johda parhaaseen tulokseen. Seuraava asiakas odottaakin jo oven takana. JONNE KAMSULA Koordinaattori Kuntotestausja liikuntalääketieteellinen toiminta Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jonne.kamsula@lts.fi Kuva: JARI KA NERVA 46 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-,1/2012. Mutta riittääkö se. Ammattitaito ja kokemus antavat kykyä ja uskallusta tiivistää oma viesti muutamaan oleellisimpaan havaintoon niin, että asiakkaan kuuntelulle jää enemmän aikaa. Tavoitteena tulisikin olla, että kuntotestaus olisi osa laajempaa ja pidempää prosessia kohti muutosta. Tässä ajassa innokas testaaja ehtii käydä asiakkaalle läpi koko testipatteriston tulokset, desi maalit ja vertailut. Ehkä näitä kysymyksiä pohtimalla asiantuntijasta kasvaa myös kuuntelija. Kuntotestauksen Hyvät Käytännöt, turvallinen tutkimustietoon perustuva testaaminen sekä kyky tulkita tuloksia ovat kaiken perusta. Motivointi ei ole helppoa, mutta varmasti testattavakin innostuu, kun tarjolla on nippu selkeitä ja tieteellisesti toimiviksi todistettuja metodeja. Taru Lintunen ja Mirja Hirvensalo toivat kuntotestauspäivillä esille motivoivan haastattelun. Vaikka aikaa olisi rajallisesti, on motivoinnin kannalta oleellisinta asiakkaan todellinen kohtaaminen ja kuuntelu. Prosessia, jossa on aikaa ja tilaisuuksia kysyä ja kuunnella. Näiden pohjalta hän myös antaa yksilölliset liikuntaohjeet, selvittää tehokkaat intervallit sekä lautasmallit. Motivoinnin tai kuuntelun taito lienee osin synnynnäistä, mutta sitä voi myös kehittää. Kumpi oli enemmän äänessä. Oman testipalautteen videointi ja analysointi voi auttaa. Tulikohan nyt kerrottua varmasti kaikki. Yksittäisessä palautekeskustelussa ei välttämättä käännetä kenenkään kelkkaa, joten tässä suhteessa palautteenantaja voi olla itselleen armollinen. Sanottavaa on paljon ja aikaa aina liian vähän. Palautteen saaja vai minä. Osoitinko aitoa kiinnostusta ja empatiaa. Asiakas pitäisi vakuuttaa ja motivoida kohti liikunnallisempaa ja terveellisempää elämäntapaa. Toisaalta menetelmä auttaa myös palautteen antajaa kehittymään kertojasta kuuntelijaksi. Asetelmassa saattaa olla jotain tuttua monille kuntotestausta ja liikuntaneuvontaa tekeville, ainakin uran alkuvaiheilta. Myös palautteenantaja tarvitsee palautetta kehittyäkseen
Hansen, Darryl Y. LI KUNTA& TIEDE49•2-,'J/2012 47. (2011) ISBN: 978-1609136406 AN INTRODUCTIONTO CARDIOVASCULAR PHYSIOLOGY Rodney J. VOLUME 1: SPORTTESTING Edward M. Katso myös www.lts.fi/Ku11totestaus. (2006) ISBN: 978-0415379656 Laaja-alainen ja perusteellinen kahden teoksen paketti testaamiseen liittyvää tieteellistä tutkimusta ja käytännön soveltamista. Kliininen näkökulma testaamiseen. Levick Hodder Arnold Publishers; 5th ed. (2009) ISBN: 978-0781769037 Kuruoiestauksen raamattu ja jokaisen kuntotestauksen ammattilaisen kansainvälinen hakuteos. (2010) ISBN: 978-0340942048 Teokset tarjoavat opiskelijoille tai vastaavilla tiedoilla varustetulle lukijalle hyödyllistä tietoa hengitysja verenkiertoelimistön fysiologiasta. Bromley, Tom H. Se on jokaisen suomalaisen testausarnmattilaisen perusteos. Alan perusteokset ovat aikaa kestäviä ja luotettavia tietolähteitä. McArdle, Frank 1. Tässä esillä olevat kirjat antavat monipuolisen ja kattavan tietopohjan alan toimijoille. Katch, Victor L. "Golden Standard" asemaan noussut kirja on koko maailman mittakaavassa käytetyin ja yleisimmin viitattu kuntotestausta ohjaava ja yhtenäistävä dokumentti. Jones, R.C. Vaikka kuntotestaus ei ole pääosassa, sisällöt johdattelevat lukijan ymmärtämään testi tapahtumaa ja -tuloksia syvällisemmin. Tärkeä kliinisen testaamisen lähdeieos, joka käsittelee muun muassa kliinisen rasituskokeen ja spiroergorneirian diagnostista käyuöä, PHYSIOLOGICAL TESTS FOR ELITE ATHLETES Christopher J. Bromley, Tom H. Mercer Routledge; 1 ed. RESPIRATORY PHYSIOLOGY: THE ESSENTIALS John B.West Lippincott Williams & Wilkins; 9th ed. Whipp LippincottWilliams &Wilkins; 5th ed. (2011) ISBN: 978-1609138998 Perusteellista tietoa hengitysja verenkiertoelimistön testaamisen fysiologiasta ja patofysiologiasta. Richard Davison, Paul D. Merkittävä suomalaista kuntotestaustoimintaa ja sen laatua yhdenmukaistava teos. Listaan on koottu LTS:n kuntotestausvaliokunnan näkemys keskeisistä teoksista. SPORT AND EXERCISE PHYSIOLOGYTESTING GUIDELINES: THE BRITISH ASSOCIATION OF SPORT AND EXERCISE SCIENCES GUIDE. Jones, R.C. (2009) ISBN: 978-0781797818 Mittava perusteos kohti kuormitusfysiologian, liikunnan ja harjoittelun sekä ravitsemuksen ymmärtämistä ja osaamista. Sue, William W. painos (2007) ISBN: 978-9518982732 Käsikirja on alan ainoa suomenkielinen kokonaisesitys testaamisesta. EXERCISETESTING AND EXERCISE PRESCRIPTION FOR SPECIAL CASES:THEORETICAL BASIS AND CLINICAL APPLICATION James S. Testattua testauskirjallisuutta Kansainvälisiltä kirjamarkkinoilta ja internetistä löytyy runsaasti ja monentasoista testaustietoa. Osa I keskittyy urheiluun liittyvään testaamiseen ja osa II kuntotestaamiseen ja kliiniseen testaamiseen. KUNTOTESTAUKSEN KÄSIKIRJA Keskinen Kari, Häkkinen Keijo ja Kallinen Mauri Liikuntatieteellinen Seura ry (LTS); 2. Stringer, Kathy Sietsema, Xing-Guo Sun, Brian J. Gore, Australian Sports Commission Human Kinetics Publishers (2000) ISBN: 978-0736003261 Kattava kansainvälinen kooste urheilijoiden testaamisesta. Sisältää useiden lajien lajikohtaisia testausprotokollia ja viitearvoja. EXERCISE PHYSIOLOGY : NUTRITION, ENERGY, AND HUMAN PERFORMANCE William D. (2006) ISBN: 978-0415361408 SPORT AND EXERCISE PHYSIOLOGYTESTING GUIDELINES: THE BRITISH ASSOCIATION OF SPORT AND EXERCISE SCIENCES GUIDE. Lippincott Williams & Wilkins; 7th ed. Richard Davison, Paul D. PRINCIPLES OF EXERCISETESTING AND INTERPRETATION: INCLUDING PATHOPHYSIOLOGY AND CLINICAL APPLICATIONS Karlman Wasserman, James E. Winter, Andrew M. Skinner LippincottWilliams & Wilkins; 3rd ed.(2005) ISBN: 978-0781741132 Käsittelee testaamisen teoriaa ja käytäntöä sekä liikunnan ohjeistamista, kun rajoituksia asettavat esimerkiksi terveydentila, ikä tai riskitekijät. VOLUME 11 EXERCISE AND CLINICAL TESTING Edward M. Winter, Andrew M. ACSM'S GUIDELINES FOR EXERCISETESTING AND PRESCRIPTION American College of Sports Medicine Lippincott Williams & Wilkins; 8th ed. Katch. Sisältää suositukset testimenetelmistä ja liikunnan ohjeistamisesta sekä terveille että sairaille. Mercer Routledge; 1 ed
Yhteen laajimmista työväestöä koskevaan tutkimukseen (Heiskanen ym. 1980-luvulla Vierumäelle perustettiin Liikunnan ja urheilun neuvontaja seuranta-asema (Lunsa) palvelemaan huippu-urheilijoiden ja yritysjohtajien suorituskykyä ja terveyttä. Testaajana on aina koulutettu ammattilainen ja testi suoritetaan noudattaen tarkkaa testausprotokollaa. 20 L L) osallistui 12 616 työssä käyvää 25-64-vuotiaista suomalaista. Esimerkiksi korkea verenpaine tai kuumeinen infektiosairaus estävät testin suorittamisen. Testausmenetelmäksi valittiin submaksimaalinen polkupyöräergometritesti, jotta myös huonokuntoisempia asiakkaita pystyttiin palvelemaan turvallisesti. Vierumäki testaa työikäisiä Suomen Urheiluopiston yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi asetettiin 1950-luvulla huippu-urheilijoiden palveleminen testaamisen muodossa. Testaustoiminta laajentui 1990-luvulla ja asiakaskunta monipuolistui kattamaan myös vähemmän liikkuvat ihmiset. Aineistomme ei luonnollisesti edusta täysin satunnaista otosta suomalaisista, mutta tarjoaa karkean otoksen työssä käyvästä väestöstä. Pyrkimyksemme on kuvata niin sanottujen itseorganisoivien karttojen avulla keskiarvojen sijasta hajontaa ja tunnistaa eritysryhmiä. Turvallisuus pyritään takaamaan siten, että iestaaja tarkistaa mahdolliset testin suorittamisen esteet esitietolomakkeelta. Tässä artikkelissa keskitytään vuosina 2006-2009 kertyneen kuntotestausaineiston analysointiin. Yksi tämän tutkimuksen päätuloksista oli se, että suomalaisten kestävyyskunto on jakautumassa selkeästi kahtia hyväkuntoisten ja huonokuntoisten luokkaan. S uomessa ei ole julkaistu kattavaa ja laajapohjaista mittaustietoa kestävyyskunnosta eri ik.äryhmissä. Monitieteinen tutkijaryhmämme on lähestynyt aihetta eri näkökulmista hyödyntäen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tämän seurauksena testausaseman palvelut päätettiin tuoda tavallisten kuntoilijoiden ja normaali väestön saataville. Urheiluopiston nykytavoite on ohjata toimintaa liikuntapassiivisten ihmisten testauksen, ohjauksen ja valmennuksen suuntaan, koska sen katsotaan olevan merkittävä osa hyvinvoinnin kehittämistä Suomessa. Pyrimme tarjoamaan aineiston avulla erilaisia näkykulmia työssä käyvän väestön fyysiseen kuntoon ja sen kehitykseen. Näkyykö tämä myös Vierumäen aineistossa 7 Virtua1Coach-tutkimusprojektimme 1 yhtenä tavoitteena on analysoida Vierumäen kuntotestituloksia reilun kymmenen vuoden ajanjaksolta, vuosilta 1998-2009. Vierumäen testaustoiminnan alkaessa 1980-luvun alussa valtaosa testatuista koostui suomalaisista yritysjohtajista ja aktiivisesti liikuntaa harrastavista ihmisistä. Kuntoindeksi eli kehon painoon suhteutettu maksimaalinen hapenkulutus mitataan sähkökäyttöisellä REHA Ergoselect 200K Reha (Ergoline, Saksa) polkupyöräergometreillä. Kokonaiskuva on selkeä: vanhemmissa ikäluokissa kestävyyskunto on keskimäärin varsin hyvä sekä miehillä että naisilla.Nuoremmissa ikäluokissa erityisesti miehet ovat ongelma. Kuntotestiin tullessaan asiakas täyttää esitietolomakkeen, jossa kysytään henkilötietojen ohella tietoja terveydentilasta, käytettävistä lääkkeistä ja liikunta-aktiivisuudesta. Tietojen tarkastelu niin sanottujen itseorganisoivien karttojen avulla on uusi tapa saada kokonaiskuvaa kansakunnan kunnosta ja tunnistaa erilaisia hyväja huonokuntoisten ryhmiä. Kuntoindeksi saadaan arvioimalla koehenkilön maksimaalinen hapenku48 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Lisäksi kysytään lupa testitietojen tallennukseen ja anonyymiin käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa-. Artikkelin toissijainen tavoite onkin kehittää uudenlaisia kuvaustapoja kansakunnan kunnon kuvaamiseksi. Samaan aikaan Vierumäellä kokoustavien yritysjohtajien määrä alkoi kasvaa. Teksti: TOMMI VATANEN, MATTI HEIKKILÄ, TIMO HONKELA, OILI KETTUNEN, KRISTA LAGUS, MIKA PANTZAR Kuntotiedot kartalle erilaiset hyväja huonokuntoisten ryhmät näkyviin Vierumäellä vuosina 2006-2009 kerätty kuntotestausaineisto tarjoaa melko edustavan otoksen työssäkäyvistä suomalaisista. Yritysjohto kiinnostui omasta kunnostaan ja terveydestään sekä niiden mittaamisesta osana työkykyä ja hyvinvointia
Kuntotestausaineiston mittauslukumäärät vuosittain miehillä ja naisilla. Vatsalihastesti (vatsat) suoritetaan nousemalla selin makuulta istuma-asentoon, liu'uttaen kämmenet polvien linjan ohi. vuosi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 miehet 4190 4318 6070 5815 5020 4913 5323 6107 5169 5512 6455 5162 naiset 2898 3104 4078 3773 3089 3059 3302 3826 3375 3434 4591 3259 yht. Eri muuttujien väliset korrelaatiot miesten aineistossa ikä kuntopainorasvajalat kädet vatsat hartiat kyljet lonkat luokka indeksi prosentti ikä 1,00 0,17 0,28 0,34 0,20 0,16 0,10 0,03 0,09 0,67 kuntoluokka 0, 17 1,00 -0,38 -0,63 0,40 0,41 0,39 0,01 -0,02 -0,43 painoindeksi 0,28 -0,38 1,00 0,90 -0,14 -0,17 -0,22 0,06 0,08 0,46 rasvaprosentti 0,34 -0,63 0,90 1,00 -0,35 -0,39 -0,33 -0,06 -0, 12 -0,05 jalat 0,20 0,40 -0, 14 -0,35 1,00 0,54 0,55 0,07 0,15 -0,01 kädet 0,16 0,41 -0, 17 -0,39 0,54 1,00 0,56 0,07 0, 19 0,02 vatsat 0,10 0,39 -0,22 -0,33 0,55 0,56 1,00 0,12 0,29 0,09 hartiat 0,03 0,01 0,06 -0,06 0,07 0,07 0, 12 1,00 0,42 0, 14 kyljet 0,09 -0,02 0,08 -0, 12 0,15 0, 19 0,29 0,42 1,00 0, 11 lonkat 0,67 -0,43 0,46 -0,05 -0,01 0,02 0,09 0,14 0, 11 1,00 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 49. Eri muuttujien väliset korrelaatiot naisten aineistossa. ikä kuntopainorasvajalat kädet vatsat hartiat kyljet lonkat luokka indeksi prosentti ikä 1,00 0,22 0,19 0,32 0.17 0,02 -0,01 0,04 -0,06 0,59 kuntoluokka 0,22 1.00 -0,50 -0,68 0,48 0,45 0,40 0,10 0,03 -0,19 painoindeksi 0,19 -0,50 1,00 0,93 -0,29 -0,29 -0,35 -0,05 -0,14 0,10 rasvaprosentti 0,32 -0,68 0,93 1,00 -0,37 -0,40 -0.38 -0,14 -0,22 -0,15 jalat 0,17 0,48 -0,29 -0,37 1,00 0,60 0.54 0,12 0,19 0,01 kädet 0,02 0,45 -0,29 -0,40 0,60 1,00 0,56 0,17 0,23 0.03 vatsat -0.01 0,40 -0,35 -0,38 0,54 0,56 1,00 0,15 0.31 0,04 hartiat 0,04 0,10 -0,05 -0,14 0,12 0,17 0,15 1,00 0,38 0,16 kyljet -0,06 0,03 -0,14 -0.22 0.19 0.23 0.31 0.38 1,00 0,15 lonkat 0.59 -0,19 0,10 -0,15 0.01 0,03 0,04 0,16 0,15 1,00 TAULUKKO 3. Kohteena vuosina 2006-2009 testatut Analyysimme perustuu Vierumäellä vuosina 20062009 kerättyyn aineistoon. Tarkemmat tiedot testeistä on saatavilla teoksesta (Keskinen ym. Alaraajojen (jalat) voimaominaisuuksia testataan 30 sekunnin toistokyykyllä, jossa perusasennosta laskeudutaan kyykkyyn niin, että reidet ovat vaakatasossa ja sormet koskettavat lattiaan. Kyseinen aineisto tarjoaa TAULUKKO 1. Lihaskuntotestit suoritetaan 30 sekunnin toistotesteinä (toistokyykistys, istumaan nousu ja etunojapunnerrus). lutus (ml/min) jaettuna koehenkilön painolla (Kuntotestauksen perusteet, 1998). Lonkan koukistajien (lonkat) liikkuvuutta testataan goniometri-nimisellä laitteella. 7088 7422 10148 9588 8109 7972 8625 9933 8544 8946 11046 8421 TAULUKKO 2. Ylaraajojen (kädet) voimaominaisuuksia mitataan 30 sekunnin etunojapunnerruksilla, jossa naisilla polvet ovat lattiassa ja miehillä varpaat. Tästä asennosta liu'utetaan kämmentä reiden ulkosyrjää pitkin niin alas kuin mahdollista nostamatta vastakkaista kantapäätä ylös lattiasta tai irrottamatta selkää seinästä. Selän sivutaivutustesti (kyljet) tehdään seisten kantapäät, hartiat ja pää seinää vasten. 2010). Paino mitataan aina ennen testin alkua digitaalivaa'alla. Hartioiden liikkuvuutta testataan nostamalla suor istetut kädet etukautta ylös seisten samalla selkä ja pää seinää vasten. Mittaus tehdään molemmille puolille. Testi on WHO:n 12 minuutin testi ja polkupyoräergometritestin kuormitusmallina käytetään joka kerta samaa kolmen kuorman ekstrapolointimallia (Vasankari ym., 2001)
(2000) tekemä SOM-analyysi, jossa analysoitiin noin tuhatta suomalaista nuorta 50 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-,112012. Korrelaatiokertoimien arvot on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Vastaavasti vanhempien ikäluokkien parempi kunto näkyy siinä, että (Shvartz & Reibold-standardin mukaisesti) 50-59 -vuotiaiden osuudet kolmessa huonoimmassa kuntoluokassa ovat noin 20 prosenttia (naiset) ja 30 prosenttia (miehet). 111 31 C:2• M 29 21 • 0% 20% 40% 60% 60% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% suhteellinen osuus suhteellinen osuus kyvät vuosittaiset miuausmäärät miehillä ja naisilla. Kunto luokkien suhteelliset osuudet Vierumäen aineistossa eri ikäryhmissä. Vatsalihasluokkien suhteelliset osuudet Vierumäen aineistossa eri ikäryhmissä. Kuviossa 3 näytetään vatsalihastestien tulokset eri ikäryhmissä. rmenet naiset s~s9M ,, t. Näiden testien tulosten välisiä riippuvuuksia voidaan tarkastella Pearsonin korrelaatiokerrointa käyttäen. 0% 20% 40% 60% 80% 100% suhteellinen osuus KUVIO 3. esim. Maksimaaliseen hapenottokykyyn perustuvat kuntoluokat (l-7) perustuvat maailmanlaajuisiin arvioihin (Shvartz&Reibold, 1990) sukupuolen ja iän vaikutuksesta hapenottokykyyn. naisetl] 12 1 8 1 miehet: [ 10 l 10 1 15 17 114= 1 1;=: 1 ' 0% 20% 40% 60% 80% 100% 20-24 25-39 30-34 35-39 40-44 KUVIO 1. Edellä kuvatut liikkuvuusmittaukset otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa, joten laajemman aineiston analyysistä jouduttaisiin jättämään liikkuvuusmittaukset pois. I --~-Dl IIIEIIII Dl -="-=="'-0% 20% 40% 60% 80% 100% suhteellinen osuus KUVIO 2. •1 31 26 • 28 22 '.lll ·30-341 •I 30 28 11! 29 27 25-39 1 I 31 C 26 a 29 25 • 20-2• . Vahva negatiivinen korrelaatio vallitsee esimerkiksi kuntoluokan sekä rasvaprosentin (naiset: -0,68, miehet: -0,63) ja painoindeksin (naiset: -0,50, miehet: -0,38) välillä. 2011) kanssa. Aineistosta on poistettu alle 20-vuotiaat sekä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Nuorinta ikäryhmää (20-24-vuotiaat) lukuun ottamatta aineistomme kattaa kaikki ikäryhmät suhteellisen tasaisesti. Erityisesti 25-40vuotiaiden miesten kestävyyskunto on alle keskiverron ja heistä yli 50 prosenttia kuuluu kolmeen heikoimpaan kuntoluokkaan. Dl ---__ .... Ikäryhmien osuudetVierumäen kuntotestausaineistossa vuosina 2006-2009. SOM-menetelmä mahdollistaa monimutkaisten data-aineistojen analyysin ja visualisoinnin, joihin tehtäviin sitä käytetään yleisesti monilla tieteen ja tekniikan alueilla (ks. Käytössämme olevasta laajemmasta, vuodesta 1998 kerätystä aineistosta mainittakoon Taulukossa 1 näSeuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kuntotestauksien tuloksia niin, että verrataan ikää, painoindeksiä, rasvaprosenttia, kuntoluokkaa, lihaskuntoa (jalat, kädet, vatsat) sekä liikkuvuutta (lonkat, hartiat, kyljet). 7 • a miehet naiset 55-59 24 1 15 1! 55-5 19 50-54 23 1 ao 5011 22 1 _45-49 26 • 45-4 19 ~ 40-44• •I 23 27 ao 20 i35-39. Yli 50-vuotiaiden naisten lihaskunnon heikkeneminen on merkittävää. Monimutkainen tietoaines kuvaksi melko edustavan otoksen työssäkäyvistä suomalaisista. Testausmäärien kehitys näyttää noudattelevan talouden suhdanteita. Kuvasta nähdään, että huonokuntoisten osuus on suurempi nuoremmissa ikäryhmissä. Kuviossa 2 näytetään kuntoluokkien suhteelliset osuudet eri ikäryhmissä. Esimerkkinä samantyyppisen, mutta suppeamman aineiston analyysista mainittakoon Honkela ym. Korrelaatiokertoimien tarkastelu paljastaa yksinkertaisia riippuvuussuhteita muuttujien välillä, mutta kokonaisuudesta on vaikea saada kuvaa ja monimutkaiset riippuvuussuhteet eivät käy selville. Kuva on hyvin yhdenmukainen Likesin tutkimuksen (Heiskanen ym. Tänä ajanjaksona miuausprotokolla ja menetelmät ovat pysyneet täysin muuttumattomina. Tästä syystä olemme analysoineet saman datajoukon käyttäen niin sanottuja itseorganisoivia karttoja (Self-Organizing Map, SOM) (Kohonen, 2001). Myös kuntoluokan ja lihaskunnon välillä on havaittavissa vahva positiivinen korrelaatio (naiset/kädet: 0,45, miehet/kädet: 0,41, naiset/jalat: 0,48, miehet/jalat: 0,40, naiset/vatsa: 0,40 ja miehet/vatsa: 0,39). Kuviossa 1 näytetään eri ikäryhmien suhteelliset osuudet aineistossa. 22 2• l 12 1 , i 1 20 C21 a!IIII -=ma ==~--= ~ [] -=:. . Nollaluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka eivät pystyneet tekemään yhtään puhdasta suoritusta. Suurimpia positiivisia korrelaatioita ovat painoindeksin (BMJ) ja rasvaprosentin väliset kertoimet (naiset: 0,93, miehet: 0,90) sekä käsija jalkalihasten väliset kertoimet (naiset: 0,60, miehet: 0,54). Nollaluokka tarkoittaa henkilöitä, jotka eivät pystyneet tekemään yhtään vatsalihasliikettä. Kohonen ja Honkela, 2007) Menetelmä soveltuu hyvin myös kuntotestiaineistojen tarkasteluun. Korrelaatiot on laskettu erikseen miehille ja naisille
Tyyppitapaukset organisoituvat automaattisesti sellaiseen järjestykseen, jossa keskenään samankaltaiset alkuperäiset datat (tässä tapauksessa henkilöt mittaustuloksineen) sijoittuvat lähelle toisiaan kartalla. Kartta koostuu joukosta tyyppi tapauksia, joille aineisto kuvautuu. Toisaalta se ei perustu satunnaisotokseen, joten kokonaisjakauma ei välttämättä kaikilta osin vastaa perusjakaumaa. Kun verrataan vihreiden alueiden osuutta lihasvoimakartoilla (jalat, kädet, vatsat) huomataan, että naisilla lihaskunto on hieman miehiä heikompi (vihreä ala on pienempi kuin miehillä). Kun aineistona on yli 35 000 huolellisesti anonymisoitua mittausta, mielenkiinnon kohteena ei ole yksittäisten ihmisten sijoittuminen kartalle. ltseorganisoiva kartta -algoritmi tuottaa data-aineistosta epälineaarisen kuvauksen kaksiulotteiselle pinnalle ("kartalle"). SOM -analyysi kuitenkin osoittaa, että ryhmän miehillä on myös Ikä t 45 E 35 Painoindeksi (BMI) 55 25 Kuntoluokka Rasvaprosentti 1 38 34 130 r 22 Jalat Kädet Vatsat Lonkat Hartiat Kyljet 100 r~\\ 25 96 21 92 19 88 17 84 15 KUVIO 4. Niiden ja muuttujien välisiä yhteyksiä koskevien ilmiöiden tarkastelussa aineistoa voidaan pitää mielenkiintoisena. Kartan oikeassa alakulmassa ovat puolestaan edellä mainittuun verrattuna päinvastaiset tapaukset. Sen sijaan tarkastelemme sitä, minkälaisia jakaumia eri muuttujat muodostavat kartalle. Muuttujakartat naisten aineistosta vuosilta 2006-2009. Esimerkiksi sekä naisten että miesten kartan vasemmassa yläkulrnassa ovat ne henkilöt, joilla kokeen suoritusaikana on ollut matala kuntoluokka, korkea painoindeksi (BMI), korkea rasvaprosentti ja huonot tulokset lihaskuntotesteistä. Kuvioon 5 on merkitty esimerkkinä alue ylipainoisista miehistä, jotka eroavat suuremmasta ylipainoisten ryhmästä kartan yläosassa. Kuviossa 4 ja 5 on esitetty naisten ja miesten analyysien pohjalta syntyneet kymmenen muuttujakarttaa, joista jokainen esittää saman kartan eri muuttujan mukaan väritettynä. erittäin korkea rasvaprosentti. Hartioiden ja lonkkien liikkuvuus on U!KUNTA & TIEDE 49, 2--3/2012 51. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kuitenkin muuttujien väliset riippuvuudet. ltseorganisoivan kartan käyttö on esimerkki yleistymässä olevasta data-analyysin suuntauksesta, jossa lähdetään liikkeelle datasta eikä testattavista hypoteeseista (ks. 2001). Tämän alueen tulkinta eri muuttujakartoilla paljastaa, että ryhmä koostuu kohtuullisen hyväkuntoisista (kuntoluokka 3-4) miehistä, joiden lihaskunto on pääasiassa erinomainen. Kansanomaisesti tulkittuna nämä olisivat niin sanottuja "bodareita". Kartalla esiintyvien alueiden kokoa voidaan käyttää eri ilmiöiden suhteellisen osuuden arviointiin. Esimerkin tarkoituksena on korostaa sitä seikkaa, ettei edes rajusta ylipainosta (BMI = 30) voi vetää suoria johtopäätöksiä henkilön fyysisestä kunnosta. Jokaisen yli 30000 henkilön tesrikerran voidaan ajatella sijoittuvan tiettyyn kohtaan kartalla. Liikkuvuusmittauksissa ryhmän sisällä on paljon vaihtelua. Muuttujakarttojen vertailu antaa kokonaiskuvan muuttujien välisistä yhteyksistä. Tällaisen analyysin tehtävänä voi olla tuottaa hypoteeseja, mikä tehtävä voi olla myös tässä artikkelissa esitettävillä havainnoilla. esim. Tätä lähestymistapaa voidaan kutsua tiedon louhinnaksi (data mining) tai eksploratiiviseksi dataanalyysiksi. Kuviossa 4 on esitetty naisia koskevan analyysin tulokset ja Kuviossa 5 puolestaan miesten tulokset. koskeva Stakesin kerääm ä hyvinvointiaineisto ja todettiin m uun m uassa liikunnan vähäisyyden ja m asennuksen sel vä yhteisesiintyvyy s. Naisten karttoihin, kuvaan 5, on merkitty lisäksi erillisiä huomioita muutamiin muuttujakarttoihin. Hand ym. Naisten kartoista ei löydy näin selkeästi kahta erillistä ylipainoisten ryhmää, mutta samansuuntainen ryhmä lievästi ylipainoisia (BMI likimain 25) on merkitty naisten painoindeksikartan alaosaan.Miesten ja naisten rasvaprosenttikartat eivät ole vertailukelpoisia, koska niiden skaalaus on erilainen. Analyysi tuottaa hypoteesin eikä päinvastoin Vierumäen aineisto on huomattavan laaja ja kattaa suhteellisen suuren osan suomalaisista
Vierumäen testiaineisto kertoo yhtäältä siitä, että yksinkertaistavat väitteet kansakunnan kunnon romahtamisesta (tai parantumisesta) ovat perusteettomia. Jatkossa tarkoituksenamme on pohtia muutoksia ja niiden syitä muun muassa ajankäyttötutkimuksen avulla. Kiinnostava tulos liittyy hapenottokyvyllä mitatun fyysisen kunnon jakautumiseen nuorimpien ja vanhempien ikäluokkien välillä. Muuttujakartat miesten aineistosta vuosilta 2006-2009. Ei yhtä hyvän kunnon profiilia Suomalaisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt (Opetusja kulttuuriministeriö 2011). riipu millään yksinkertaisella tavalla muiden muuttujien arvoista.Jako kahteen ryhmään on havaittavissa siitä, että ensiksi mainittujen muuttujien suhteen arvot muuttuvat erityisesti kuljettaessa vertikaalisesti (hyvä lihaskunto alhaalla ja huono ylhäällä, jne.), kun taas toiseksi mainittujen muuttujien jakaumien muutokset tapahtuvat pääosin horisontaalisessa suunnassa. Tätä voidaan selittää sillä, että lonkkien liikkuvuuden mittaaminen on haasteellista ja tulokset siksi epätarkkoja. Yhdenmukaisesti LIKESin tuoreen tutkimuksen kanssa (Heiskanen ym. Voisiko tämä selittyä liikunnan ja urheilun määrän muutoksilla kyseisissä ryhmissä. Kuvioissa 4 ja 5 esitettyjen karttojen tarkastelu antaa lisäksi mahdollisuuden seuraavanlaisiin sekä naisia että miehiä koskeviin johtopäätöksiin. Samalla kuitenkin vanhemmissa ikäluokissa hyväkuntoisten määrä on kasvanut merkittävästi. Lisäksi kuntoluokkakartalta nähdään, että hyväkuntoisten osuus on naisilla suurempi kuin miehillä. Myöskään yksilötasolla ei ole yksikäsitteistä hyvän kunnon profiilia: On tunnistettavissa huonokuntoisia laihoja ihmisiä, Joiden sekä lihaskunto että hapenouokyky on huono ja vastaavasti aineistosta löytyy hyväkuntoisia ylipainoisia ihmisiä. 2011) näyttää siltä, että erityisesti nuorten miesten kestävyyskunto on heikentynyt. Mitattu lonkkanivelten liikkuvuus ei selvästikään TIMO HONKELA, FT Johtava tutkija, dosentti Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu MATTI HEIKKILÄ Toimitusjohtaja Sykettä Elämään Tmi OILI KETTUNEN, TtM Vierumäki Country Club Oy Liikunta ja terveysklinikan hallintojohtaja KRISTA LAGUS, TkT Akatemiatutkija Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu MIKA PANTZAR, KTT Tutkimusprofessori Kuluttajatutkimuskeskus 52 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Muuttujien väliset keskinäiset riippuvuussuhteet ovat varsin selkeitä lonkkien liikkuvuutta lukuun ottamalta. Nämä perussuunnat ovat näkyvissä myös korrelaatiokertoimien perusteella tehdyssä analyysissa, mutta kartat mahdollistavat aineiston yksityiskohtaisemman tarkastelun. Muuttujat jakautuvat varsin selkeästi kahteen osajoukkoon: 1) lihaskuntoa, yleiskuntoa, painoindeksiä ja rasva prosenttia kuvaaviin muun uji in ja 2) ikää ja liikkuvuutta kuvaaviin muuttujiin pois lukien lonkkanivelten liikkuvuutta kuvaava muuttuja. TOMMI VATANEN, TkK Tutkimusapulainen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Sähköposti: tommi.vatanen@aalto.fi puolestaan naisilla parempi kuin miehillä. Ikä Kunto luokka Painoindeksi (BMI) Rasvaprosentti r ~28 IC -----L Jalat Kädet Vatsat Lonkat Hartiat Kyljet KUVIO 5
Heiskanen J., Kärkkäinen 0.-P., Hakonen H.,.Lindholm H, Eklund J., Tammelin T., Havas E. Kuntoindeksi tuottavaksi tvöksi. Aerobic Fitness Norms for Males and Females Aged 6 to 75 Years: A Review. Brussels: EU. SOM onkin keskeinen esimerkki datan louhintaan käytetyistä menetelmistä ja monipuolisten käyttömahdollisuuksiensa ansiosta tämä akateemikko Teuvo Kohosen kehittämämenetelmä on yksi laajimmin siteeratuista suomalaisista tieteellisistä tuloksista. ja Bauman A. ~ 11 KUVIO 6. SOMmenetelrnää käytetään tuhansissa eri sovelluksissa. Opetusja kulttuuriministeriö 2011. Journal of Public Health Zeitschrift fur Gesundheitswissenschaften, 14(5):291-300 Tilastokeskus 2001. iii ii • ii Ii] . Ajankävttötutkrrnus 2009. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Honkela T., Koskinen 1., Koskenniemi T ja Karvonen S. 2(13) LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 53. Keskinen K.L., Häkkinen K. Likes tutkimuskeskus, Jyväskylä. 2000. Kulttuuri ja viestintä 2001 6 Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Pocket books: Theme 3: Population and social conditions. Tilastokeskus 2011a. Sport and Physical Activity. European Journal of Sport and Society, 8 (1/2):99-116. . Special Eurobarometer 334 (Wave 72.3). Self-Organizing Maps. Kuvassa 6 on kartta, joka on syntynyt suuren kuva-aineiston SOM-analyysin pohjalta. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Springer. ja Kallinen M. Esan kirjapaino. Vastakohtana moniin perinteisiin tilastollisiin menetelmiin, joissa tehtävänä on annettujen hypoteesi.en testaaminen, SOM-menetelmällä aikaansaatavat kartat heijastelevat datan ominaisuuksia ilman voimakkaita taustaoletuksia. Principles of Data Mining. 2006. Liikunta & Tiede, 48, 4-9. ja P. yksikkö edustaa. 2010. 11 = . European Commission 2010. Shvartz E. ja Veal A.J. Eurostat. . 2011 b. 135-148. Health-enhancing physical activitv across European Union countries: the Eurobarometer study. . Liikuntatieteellinen seura. Kohonen T. TNS Opinion & Social. Kohteet vaihtelevat lääketieteellistä rnonimuuttujaanalyyseista teollisuusprosessien monitorointiin ja tähtitieteellisten datojenanalysoinnista tekstikokoelrnien visuaalisten hakujärjestelmien rakentamiseen. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. ja Penttonen M. Hand D., Mannila H. Kuntotestauksen käsikirja.Liikuntatieteellinen seura, Tampere. Everyday life of women and men. ja Reibold R.C. Lahti. Kulttuurija liikuntaharrastukset. Third, extended edition. Kohonen T. 2011. How Europeans spend their time. Heiskanen J., Kärkkäinen 0.-P, Hakonen H., Tammelin T., Havas E. Vasankari T., Tiainen S., Linna M., Saarelainen 0., Heikkilä M., Järvinen T., likka M., Kirjavainen J., Närhi T. Kohonen Network. Kolmas painos. MIT Press. 1990. 2001. Loppuraportti. Visualisoinnissa on piirretty jokaisen SOM-yksikön päälle tyyppuapaus (tässä tapauksessa kuva), jota kukin KIRJALLISUUS European Commission (1998) A Pan-EU Survey on Consumer Attitudes to Physical Activity, Body Weight and Health / European Commission, Directorate-General for Employment, lndustrial Relations and Social Affairs, Directorate V/F.3 1998 European commission 2004. Scholarpedia, 2(1):1568 Kuntotestauksen perusteet 1998. Tilastokeskus 2011 b. 8(13) Sjöström M., Oja P., Hagströmer M., Smith B. Elinolot: Ajankäyttötutkimus 2009, Muutokset 1979-2009 ennakko, julkaistu 17.2.2011. Voidaan nähdä, kuinka keskenään samanmuotoiset kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan, kun taas kohteiden värit eivät ole vaikuttaneet niiden järjestäytymiseen kanat la. Menetelmä järjestää dataaineiston pohjalta kartan automaattisesti siten, että keskenään samankaltaiset data-alkiot proji.soituvat lähelle toisiaan kartalla. International Comparison of sports participation in European Countries: An update of the COMPASS project. pathsofwellbeing.com 1/73) 2 Koko nvkvisen testidatan kävtöstä tutkimukseen on puoltava lausunto tietosuoievettuutetun tourustoste 3.2.2010. Data 1998-2002. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto -raportti: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtömässä. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Kartalle on visualisoitu eri SOM-yksiköissä olevia tyyppitapauksia. ja Honkela T. Suuren kuva-aineiston SOM-analyysin pohjalta syntynyt kartta. 2007. Smyth 2001. lnformation Organization and Databases: Foundations of Data Organization. Kohonen's Self-Organizing Map in Contextual Analysis of Data. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 1011 :15. Kuvien järjestyminen kartalle on määräytynyt niissä olevien kohteiden muotojen perusteella. . Aviation, Space, and Environmental Medicine, 61 (1): 3-11. I tseorganisoiva karua (Self-Organizing Map, SOM) on erityisesti laajojen data-aineistojen analyysiin ja visualisointiin soveltuva dataanalyysimenetelmä. 2011a. 7 Vastuullinen johtaja TkT Krista Lagus, lisätietoja.· http://www. 2001. Gratton C., Rowe N. Kluwer, ss. Helsinki 1998, 30-33. Mikä on SOM
Urheilukäsityksemme rakentuukin lähinnä käytännön operationaalisiin rajankäynteihin. Perinnenäytteitä: yleisurheilu, hiihto, luistelu, purjehdus, paini, jallwpallo, horipallo, voimistelu jne. On ilmeistä, että näin kirjavan ja epäyhtenäisen urheiluohjelman puitteissa SLU:n on järjestönä vaikea rakentaa mitään tehokasta ja kaiken kattavaa liikunnan ja urheilun kehittämispolitiikkaa. Pyrittäessä löytämään yhtenäisiä lajiryhmiä ohjelmasta kuva lähestynee seuraavanalaista asetelmaa: 1. Tehtävä kuuluu haasteena nuoremmille aivoille. pääministeriltä ja eräiltä urheilumme vaikuttajilta: Onko ampuminen oikeaa urheilua. Liikuntaurheilu (yleensä perinnelajit) 2. KALEVI HEINILÄ Valtiotieteiden riemutohtori Espoo 54 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. Sama pulma koskee tietysti myös julkisen sektorin tukitoimintaa. Tarkkuusurheilu (ampumaurheilu, golf, dansi, petankki, curling, kyykkä jne.) 3. Siihen eivät riitä viittaukset fyysisiin tai henkisiin suorituskykyihin, koska ne eivät tarjoa riittäviä rajauksia. Vastaajien yksimielinen urheilukäsitys muiden osalta perustui ammunnan edellyttämään fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn . Teksti: KALEVI HEINILÄ EMERITUS IHMETTELEE Mikä on urheilua. Kysymys jäi puolesta ja vastaan argumentteineen pöydälle ja seuraavana vuonna Pentti Hämäläisen nyrkeillä vuoltiin kultaa Helsingin olympiakisoissa. Kun tätä jatkuvasti lisääntyvää ja monipuolistuvaa urheilun ohjelmatarjontaa hämmästelee, tulee väistämättä mieleen tulevaisuuden tutkimuksen käsitteistön entropia eli avoimissa järjestelmissä lisääntyvä epäjärjestys. M aan suurimmassa päivälehdessä kysyttiin 20.2. Kun vielä uusia lajeja syntyy kuin sieniä sateella tästä lajikirjosta, on erinomaisen vaikeaa johtaa mitään yksiselitteistä urheilun määritelmää. Kun tämä kysymys esitettiin lehden urheiluosastossa, kyse ei ollut "tappamisesta", vaikka pääministeri perustelikin ammunnan urheilullisuutta omien metsästyskokernuksiensa perusteella. Tänään naisetkin mukiloivat toisiaan kehässä miesyleisön kannustamina eikä kukaan ihmettele! tasa-arvo edistyy(?) kamppailulajeissakin! Mitään yksiselitteistä ja yleispätevää määritelmää urheilusta lienee mahdotonta laatia. Poimitaanpa näytteitä nykypäivän SLU:n laajan urheiluohjelman uutuusja perinnetarjonnasta: Uutuusnäytteitä: moottoriurheilu, suhel/us, ampumaurheilu, biljardi, casting, dartsi, ilmailu, shahhi, hiipeily, hyyhhä, liitohiehlw, potliunyrliheily, petanldii, saappaanneiuo, squash, tanssiurheilu, tilwnheitto, curling, valjaldwitrheilu jne. Ajokkiurheilu (raviurheilu, esteja kouluratsastus, purjelento, kelkkailu yms.) 5. Suomalaisen liikuntakulttuurin kestävän kehityksen turvaaminen olisi jo sinällään ja ilman monia rönsyjään riittävän haasteellinen tehtävä yhdelle järjestökonserrulle, etenkin kun tavoitteeksi on asetettu koko kansan liikekannalle saaminen: "maailman liihhuvin urheiluhansa 20202". Mieleeni palautui SVUL:n liittohallituksen kokous vuodelta 1951, jossa Suomen Urheiluliiton puheenjohtajan Lauri Miettisen aloitteesta pohdittiin kysymystä: Onko nyrkkeily urheilua. Moottoriurheilu (auto-, moottorivene-, moottoripyöräurheilu) 4. "Istuinpeht" (shakki, bridge yms.) Edellä olevan perusteella urheilu nykypäivän käsitteenä kattaa niin moni kirjavan joukon kilpailullisia toimintamuotoja, että urheilun yksiselitteinen määrittely ainakin "täysin palvelleelle" tarkkailijalle on ylivoimainen tehtävä. Lähinnä tätä yksiselitteisyyttä löytyy seuraavista urheilukäsityksen perinteisistä tunnuspiirteistä: kilpailu paremmuudesta yhtenäisten sääntöjen noudattaminen samojen ehtojen periaatteen noudattaminen (yhtäläiset välineet ja ympäristöedellytykset) urheilijan liikunnallinen suorituskyky paremmuuden perusteena On ilmeistä, että vain osa edellä luetelluista SLU:n urheiluohjelmasta täyttää kaikki neljä perinteisen urheilukåsityksen tunnuspiirrettä. Kaikki, mikä mediassa käsitetään urheiluksi tai kuuluu SLU:n lajijärjestöihin tai vaikkapa sisältyy olympiakisojen lajiohjelmaan, on urheilua. Kun halutaan olla "suuria ja kauniita" annetaan kaikkien ruusujen kukkia "saappaanheitosta" "seinillä hyppimiseen" eli parkouriin, mutta samalla unohdetaan helposti tällaisen ruusutarhan lisääntyvät lannoittamisen pulmat. Säilyttääkseni yli-ikäisenä ilman ampumaharrastustakin jotain hiipuvasta henkisestä suorituskyvystäni pysähdyin pohtimaan yleisempää kysymystä: Mikä on urheilua
Näitä esimerkkejä riittää urheilun historiassa ja jokaisessa on taustalla ajatus normin rikkomisesta ja luottamuksen pettämisestä. Vuotta aiemmin Vancouverin olympialaisten lumikourun pronssimitalisti Scotty Lagon mitalijuhlista levisi mediaan kuvia, joissa nuori neitokainen polvistelee Lagon edessä suudellen yhdysvaltalaisen olympiamitalia. Näiden lajien kautta on pyritty määrittämään pienen kansakunnan paikkaa suuressa maailmassa. Lumilautailu on suomalaisten iloksi viety jo olympialaisiin, mutta näiden arvokisojen rinnalla ovat säilyneet lumilautailijoiden omien kilpailuiden ja medioiden tarjoamat areenat, joilla suomalaiset ovat toisinaan kansakunnaltakin salaa niittäneet mainetta ja kunniaa. Lisäksi molemmista lajeista voi nähdä jatkumon sadan vuoden taakse Kainuun metsiin, kun Topi Romppanen hiihteli kylille vetämään punaista viivaansa peukalolla demokratian puolesta: "Punaisen viivan vilske siis joka paikassa kummitteli, ja monet miehet metsiä hiihdellessään sitä jo sompasauvoillaan hankeen viileskelivät. Kenelle kuuluvat saavutukset. Tähän muottiin ne sosiaalisine medioineen ja muutospyrkimyksineen ovat liian notkeita. Kansainväliset taustaorganisaatiot ja -liitot tekevät asetelman otolliseksi vertailulle, koska ne pitävät monopoliasemallaan huolen sopivista areenoista kansallisten vertailuiden tekemiselle. Kuitenkin niissä lajeissa, joissa taustajärjestelmiä ei tarvita tai lajia ei katsota legitiimiksi areenaksi kansakunnan identiteetin työstämiselle, jäävät myös Monet uudet urheilulajit haastavat sen urheilujärjestelmän, jossa kilpailukeskeinen urheilu ja huippu-urheilu vertailujärjestelmineen nähdään kansakunnan happena. Ehkä nyrkkeilyäkin hankalammat areenat vertailuille tarjoutuvat nuorisokulttuuristen lajien, kuten rullalautailun, temppupyöräilyn tai lumilautailun kautta, sillä niiden toimintatavat ja areenat ovat monelta osin notkeita, ja omia taitoja vertaillaan yhtä lailla sosiaalisen median kuin kilpailuiden välityksellä. Teksti: ANNA-LIISA OJALA OPISKELIJA OUNASTELEE Kenen vastuu, kenen kunnia. .. Urheilun kautta vertailu muihin kansoihin ja poliittisiin järjestelmiin on ollut helppo tehdä: rata on kaikille sama ja tulostaulu tekee valmiin yhteenvedon paremmuusjärjestyksestä. Soiko urheilijoiden päässä todella se Karelia-sarja aina jokaisen onnistumisen jälkeen 7 Epäilenpä; mutta onko se urheilijan, valmentajien tai tukijärjestelmän vika. Yhteistyön ja tuen tuloksena syntyvät myös kiitollisuus ja velvollisuus, jotka asettavat urheilijan Marcel Maussin ( 1999/1950, 115120) ajatuksia soveltaen tilanteeseen, jossa varsinkin useiden vuosien urheilulle omistautuminen tai menestyksekäs ura kansakunnan ja yhteistyötahojen hyväksi jättää yhteistyötahoille velvollisuuden tukea urheilijaa uran eri vaiheissa, jolloin taas urheilijalle syntyy velvollisuus ottaa huomioon niiden tahojen toiveet, joista hän on hyötynyt. UIKUNTA&TIEDE49•2-3/2012 55. Urheilulla on ollut kansakuntaa yhdistävä ja eheyttävä rooli, varsinkin suomalaisille. Mutta haluavatko nämä urheilijat todella kantaa koko kansakunnan ja poliittisen järjestelmän taakkaa harteillaan. Kenelle urheilijat ovat vastuussa tekemisistään. Sen sijaan lajit, kuten hiihto tai suunnistus sopivat hyvin suomalaisten idenufiointitarpeisiin: loppuun asti viritettyjä urheilijoita loppuun asti optimoiduissa olosuhteissa ja välineillä mittelemässä paremmuudesta formaatissa, joka on katsojienkin helppo ymmärtää. Poikkeuksiakin toki on: esimerkiksi nyrkkeilyssä Suomen ja suomalaisten tasoa on maailman mittakaavassa hankala hahmottaa, sillä paremmuuden verifioivia liittoja on useita ja lisäksi ammattilaiset ottelevat amatöörien kanssa eri kehissä ja säännöillä. Myös nuori lumilautailija päätyi pyytämään anteeksi, tällä kertaa USA:n Olympiakomitealta ja Hiihtoliitolta, vaikka Lagon lumilautailijaystävät hänen Facebooksivustollaan kehuivat pronssimitalistin asennetta voitonjuhlissa. " (Kianto, 1997/1909, 152). Monissa lajeissa valmentajilla, seuroilla, liitoilla ja julkisilla tukijärjestelmillä on merkittävä rooli urheilijan uran luomisessa ja huipulle pääsemisessä. Eri aikoina suomalaiset ovat tukeutuneet eteenkin niihin lajeihin, joissa maamiehet ovat pärjänneet. K eväällä 2011 Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti maailmanmestaruuden tyylillä, mutta juhli voittoa joidenkin protokollien mukaan tyylittömästi ja lopulta pelaajien käytöstä anteeksi pyydellen
Tähden sisällä oleva kannattajanumero (18) merkitsee joukkueen kannattajaryhmää Blue Rain. and how it's transforming work, leisure, community & everyday life. Näitä lajeja on varsinkin 60-luvun vapaa-aikaliikkeen hengessä syntynyt useita, ja vaikka niitä on joidenkin liittojen ja organisaatioiden taholta pyritty saattamaan osaksi kansakuntien kannalta legitiimejä areenoja, on niissä yhä edelleen säilynyt piirteitä ja varsinkin medioiden tarjoamia mahdollisuuksia haastaa niitä toimintatapoja ja asenteita, joita perinteisissä urheilulajeissa on ollut (vrt. velvollisuus ja kiitollisuus syntymättä. New York: State University of New York Press, 181-197 Kianto, 1. Humphreys, D. Humphreys, 2003). (2002) The Rice of the Creauve Class ... 56 LIIKUNTA 8, TIEDE 49 • 2-3/2012. Onkin syytä nähdä monet uudet urheilulajit rakenteellisina haastajina sille urheilujärjestelmälle, jossa kilpailukeskeinen urheilu ja huippu-urheilu vertail ujärjestel mi neen nähdään kansakunnan happena. Andreas on tatuoinut selkäänsä joukkueen nimen. Kyseessä on yksi Kolumbian menestyksekkäimmistä joukkueista. Jalkapallouralle hakeutuminen edellyttää varhaista sitoutumista. Helsinki: Otava. Kirjaimet C D L M tulevat sanoista Club Deportivo Los Millonarios. New York: Basic Book. Lahjakkaimmat nuoret ovat päässeet Argentiinaan rekrytointileirille, mikäli vanhemmat ovat suostuneet ja kyenneet maksamaan matkat. Sydnor (Eds.), To the Extreme: Alternative sports, inside and out X. (2003) Selling out Snowboarding: The alternative response to commercial co-optation. Rinehart & S. Kaikki saman joukkueen kannattajat eivät mahdu samaan ryhmään, ja aika ajoin otteluissa syntyy kahakoita myös saman joukkueen kannattajien kesken. E. Tällöin liikuntaja urheilusektorilla olisi talouden toimijoillekin uudenlaista tarjottavaa. Sen sijaan voidaan pohtia, josko näiden uusien lajien harrastajat ja ammattilaiset tarjoavat kansakunnalle toisenlaista happea Richard Floridan (2002) tarkoittamina luovuuden muotoina, jotka tukevat ja ruokkivat toisiaan yhteisössä ja kasvattavat ympärilleen moniulotteisia luovia keskuksia. (1999/1950) Lahja. Tatuoinnit ovat "henkilökohtaisia opintosuunnitelmia': JI Tatuoinneista on luettavissa sekä yhteisöllinen kiinnittyminen että tulevaisuuden haaveet. Seura on perustettu vuonna 1946. (1997/1909) Punainen viiva. Tähän muottiin monet uudet lajit sosiaalisine rnedioineen ja muutospyrkimyksineen ovat liian notkeita. Helsinki: Tutkijaliitto Teksti: VILJA ITKONEN, HANNU ITKONEN Kuvat: VILJA ITKONEN Kolumbialaisnuoret matkalla ammattilaiskentille Buenos Airesissa ollaan täyttämässä unelmia. Mauss, M. Kannattajajoukkojen kutsumanimi on Las Barras bravas. Teoksessa R. ANNA-LIISA OJALA Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: ojala.annaliisa@gmail.com LÄHTEET: Florida, R
Jokaisella pojalla siinsi mielessään sama haavekuva. Samalla valmennusprosessi jaettiin kahteen jaksoon. Vanhemmat huomasivat poikien innon, ja hommasivat heille ensimmäisen oikean pallon. Näin muun muassa sellaisten kulttuurin toimijoiden kuin viihdetaiteilijoiden ja jalkapalloilijoiden on sopeuduttava kulloisiinkin yleisön, median ja sponsoreiden odotuksiin. Nelivuotiaiden treenit muistuttivat enemmänkin leikkiä, jossa tutustuttiin omaan fysiikkaan, kenttään ja palloon sekä opiuiin muutamia perusasioita jalkapallosta lajina. Mielikuvitus rakensi jalkapallon kaikesta, jonka sai liikkumaan potkaisemalla. Pallon perässä kirmattiin aluksi vain muutamia tunteja viikossa. Jokainen kadun pojista halusi tulla maailman parhaaksi pelaajaksi; kuuluisaksi, ihailluksi ja myös rikkaaksi, siksi jalkapalloilijaksi, jonka kaikki tuntevat. Lajin globalisoitumisesta on kirjoitettu lukematon määrä niin tutkirnusiekstejä kuin populaareja esityksiä (ks. J alkapalloilua pidetään syystäkin maailmanlaajuisena kuningaspelinä. Palloja syntyi tyhjistä pulloista, rnukeista, laseista tai paperitolloista, jotka teipattiin tiukoiksi palloiksi. Kaksitoista vuotta myöhemmin pojat matkustavat valmentajansa kanssa jalkapallojoukkueensa CM (Colombie Mex) Asterin kanssa kokeisiin Buenos Airesiin. Ja tietysti antavat mahdollisuuden kehittyä pelaajana ja edetä polulla kohti ammattilaisuutta. Lapsuuden vuodet ovat leikin aikaa. Kolumbialaispoikien kenttävaihdoksen tarkastelu luo mahdollisuuden osallistua Suomessa meneillään olevaan ja etenkin huippu-urheilun muutosryhmän virittämään keskusteluun urheilijapoluista. Iän karttuessa leikin i tseisarvoisuus liukenee, siirrytään sääntöjen ja pelin maailmaan sekä entistä tavoitteellisempaan toimintaan. Kolumbialaisessa kulttuurissa pallo on aluksi leikin väline. Yhteiskunnan yleisemmät muutokset vaikuttavat kulttuureiden suosioon. Espanjankieliset, Vilja Itkosen tekemät haastattelut olivat suhteellisen vapaamuotoisia, mutta kuitenkin tematisoituja siten, että poikien vaiheet jalkapallon parissa nousevat esiin. Uusille toiminta-areenoille oli siirryttävä sitä mukaa, kun yleisön odotukset muuttuivat. Liian tiukkaan treenaamiseen ei alussa ryhdytty. Toiveissa siintelee menestyväksi huippujalkapalloilijaksi kehittyminen. Uusia pelaajia rekrytoivat joukkueet eivät vielä maksa pelaajilleen palkkaa, mutta tarjoavat ylläpidon ja huolehtivat kaikista pelaajiensa elinkustannuksista. Andreas ei pelkästään leikitellyt pallon kanssa, vaan aloitti harjoittelun jalkapallojoukkueessa jo nelivuotiaana. Vanhemmat kuljettivat poikaa harjoituksiin kaksi kertaa viikossa. Kolmen viikon matkan tavoitteena on tulla valituksi paikallisen jalkapalloklubin pelaajaksi. Urheilulajin muutos on johtanut siihen, että nykypäivänä voimme puhua globaalista jalkapallojärjestelrnästä. Mitä pidemmälle harrastus eteni, sitä kurinalaisemmaksi se muuttui. (Itkonen 1996, 225.) Parhaillaan maassamme työskentelevä huippu-urheilun asemaa tarkasteleva muutostyöryhmä on jaotellut urheilijanpolun kolmeen osaan: lapsuusvaiheeseen, nuoruusja valintavaiheeseen sekä huippuvaiheeseen (Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla, 201 L). Treenaamiseen kuului juoksuharjoituksia, koordinaatioja tekniikkaharjoitukLIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012 57. Esimerkiksi suomalaisen viihteen pioneerin Esa Pakarisen elämäntyö sijoittui useille kulttuurin kentille. Jalkapallon katsotaan sekä levinneen kaikkialla maapallolla seurattavaksi huippu-urheiluksi että nousseen aikaisemmasta työväenluokkaisesta virityksestään kaikkien yhteiskuntapiirien kiinnostuksen kohteeksi (lutung 2007, 42-44). Kentänvaihdos edellyttää uudenlaisten valmiuksien ja taitojen hankkimista. Kytkeuäessä urheilumuoto yleisempään muutokseen on alettu puhua jopa yhteiskuntien "jalkapalloisturnisesta" (Russell 2007, 32-34). Jalkapallon globalisoituminen on synnyttänyt kansainvälisiä organisaatioita ja käytäntöjä. (Itkonen 2011, 46-47.) Kulttuurin kentältä toiselle siirtyjälle asettuu omat haasteensa. Kahdentoista vuoden aikana ennen matkaa Buenos Airesiin on ehtinyt tapahtua paljon. Urheilun kuten muidenkaan kulttuurin lohkojen muutokset eivät toteudu pelkästään sisäsiittoisesti. (Itkonen & Nevala 2007, 18-20.) Urat ja polut Urheiluvalmennuksen tehostuessa etenkin 1970-luvulta alkaen alettiin puhua urheilijan urasta. Jalkapallon ammattilaiskentille tiensä raivanneille huippupelaajille maksetaan miljooniin euroihin nousevia, tavalliselle palkansaajalle käsittämättömiä korvauksia. Giulianotti 2009; Ji.\tting 2004). Juuri tällaisesta vaihdoksesta on kyse artikkelissamme, jossa jäljitämme kolumbialaispoikien siirtymistä paikallisesta kotiseurastaan argentiinalaiselle rekrytointileirille. Kenttävaihdoksia Aivan 2000-luvun alun Bogotassa serkukset Andreas ja Kamilo potkivat kaikkea, mikä on pyöreää. (Harre 1977, 20-26.) Käytännössä valmentaminen jakautui vieläkin iänmukaisemmaksi toiminnaksi. Urheiluorganisaatiot alkoivat järjestää lisääntyvässä määrin erilaisia Ikäkausikilpailuja. Koska kaikilla lähiön pojilla ei ollut varaa omaan palloon, kokoonnuttiin yhteen niiden kanssa, joilla oli pallo. Kentänvaihdoksen myötä myös fyysiset ja sosiaaliset tilat saattavat vaihtua. Nuorisovalmennus kattoi vasta-alkajien ja pitemmälle ehtineiden nuorten valmennuksen. Pallo pyöri ja pomppi kaduilla, koulujen pihoilla, sisällä kotona ja kaikkialla, jossa oli tilaa hyville potkuille. Tutkirnuskohteenarnrne ovat kolumbialaiset pojat, jotka tavoitimme tammi-helmikuussa 2011 Buenos Airesista. Huippuvalmennuksen vastuulle jäi urheilijan saattaminen henkilökohtaiseen maksimaaliseen suoritukseen. Lajin maailmanmestaruuskilpailut on yksi suurimmista ja näkyvimmistä urheilutapahtumista, ja kisojen karsintoihin osallistuu pari sataa maata. Sillä tehdään erilaisia temppuja. Haastattelujen aikaan jalkapallonuorukaiset osallistuivat ammattilaisseuran rekrytointileirille, josta parhailla oli mahdollisuus saada sopimus uuden seuran kanssa
Ei ihme, että pojat palaavat iltaisin majapaikkaansa uupuneina. Lopulta poliisit ehtivät väliin, bussi korjattiin, ja kun veritahrat oli pyyhitty, kotimatka saattoi jatkua. Aluksi huomaamme, kuinka eteläamerikkalaisissa yhteiskunnissa leikki ja jalkapallo kytkeytyvät Keltaiset ja siniset paidat ovat oman joukkueen eli CM Asterin paitoja. CM Asterin valmentaja koro staa kahta ominaisuutta, joita pelaaja tarvitsee tullakseen todella hyväksi jalkapalloilijaksi. Otteluiden yhteydessä otetaan joskus rajustikin yhteen. Idolinsa esimerkin rohkaisemana Andreas jatkaa harjoittelua ja luottavaisin mielin suuntaa kohti seuraavan päivän kokeita. Andreas on tatuoinut selkäänsä joukkueen nimen ja pukeutuu useimmiten pelipaitoihin. Vastustajajoukkueiden värejä täytyy välttää, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Joukkueväriä tunnustetaan monin tavoin. Poikia kuljetetaan katselmuksissa neljällä paikallisella jalkapalloklubilla. Pelien lisäksi paitoihin pukeudutaan myös rekrytointileireillä, mikä kuvastaakin "kokeiden" merkitystä poikien elämänpolulla. Tuloksia ei kuitenkaan synny, mikäli intohimoa ei yhdistetä vastuuntuntoon ja kur inalaisuuteen. Sääntöjä on noudatettava ja velvollisuuksistaan on huolehdittava. Andreas'n väitetään olevan liian lyhyt ammattilaispelaajaksi. Pahimpana tapauksena hän muistaa matkan Nacionalin kotikaupunkiin. sia, taktiikan opiskelua ja monenlaista muuta pelin hienouksiin sisältyvää. Poikia sijoitetaan erilaisiin kokoonpanoihin ja tarkkaillaan, kuinka yhteistyö kentällä toimii. Toisella viikolla alkavat kokeet. Ensimmäisinä päivinä ei kuitenkaan vielä ole onnistanut. Neljäntoista vanhana Andreas treenasi jo useamman tunnin päivässä. Tilanne on jännittävä ja vaatii kokelailta täyden keskittymisen. Vastuuntu ntoa oppii säännöllisillä joukkueharjoitteilla. Kolumbialaisista pelaajista tulevat mainituiksi Rafael Robayo ja El Pibe Valderrama. Serkukset mainitsevat esikuvikseen Lionel Messin, Cristiano Ronaldon sekä Ronaldinhon. Andreas on joutunut tappeluihin useita kertoja. Jokaisella jalkapalloilevalla pojalla on esikuvansa. Mikäli pelaaja näyttää lupaavalta, hänet kutsutaan jatkamaan kokeita seuraavana päivänä. Kokeet kestävät yhdestä viiteen päivään. Jalkapallon merkitys Kolumbiassa on suuri ja jalkapallofaneja paljon. Valmentajan mukaan erityisen tärkeää on totutella pelaamaan erilaisessa ilmastossa. Hänen suosikkijoukkueensa on Mi//onarios FC. Ensimmäinen viikko on treenattu, leväuy ja tutustuttu paikalliseen jalkapallokulttuuriin. Myös Kolumbiassajalkapallofaniuteen liittyy väkivaltaa. Ottelun jälkeen Nacionalin paitoihin pukeutuneet hinchat pysäyttivät Millonariosin kannattajien bussin ja hajottivat sen. Vastuu kasvoi jatkuvasti riippuen tietysti joukkueesta ja koulusta. Tosin vuosia takaperin saman kuuli eräs toinenkin eteläamerikkalainen pelaaja, joka siitä huolimatta toteutti haaveensa tulla maailman parhaaksi pelaajaksi. Ensimmäiseksi pelaajalla täytyy olla todellinen intohimo pelaamiseen. Fanaattisimpia jalkapallon seuraajia kutsutaan Kolumbiassa hinchoiksi. Paikalla on oltava aina ajoissa ja joka kerta. Tulkinta Millaisia tulkintoja ja pohdintoja kolumbialaispoikien jalkapallouran varhaisvaiheiden valaisu nostaa esiin. Matka nelivuotiaasta paperitolloa potkivasta taaperosta jalkapallon ammattilaiseksi on pitkä. Joukkueen lahjakkaimmat ovat päässeet Argentiinaan kokeisiin, mikäli vanhemmat ovat suostuneet ja kyenneet maksamaan matkat. Astuttuaan ulos kadulle Andreas sai veitsen kurkulleen ja joutui joukkotappeluun. Andreas ei ole kaukana unelmansa toteutumisesta, sanoo valmentaja. Buenos Airesissa ollaan täyttämässä unelmia. 58 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Jalkapallon lisäksi pelaajia tutustutettiin muihin lajeihin, esimerkiksi käsipalloon. Läpimurto ammattilaisuuteen tehdään tavanomaisesti 18-22-vuoden iässä. ja hän käy seuraamassa jokaisen ottelun, jonka joukkue pelaa Bogotassa tai muualla maassa. Myös Andreas tunnustautuu sellaiseksi
Jo väestömäärämm e vähäisyy s ja harrastettavien ur heilulajien ru nsaus asettavat omat rajoituksensa. Waxmann. Globalization & Football. Munster. Jalkapallour alle hakeutuminen edellyttää varhaista sitoutu mista niin harjoitteluun kuin yhteisöihinkin. Harjoittelua ei tapahdu pelkästään urheiluseur an treeneissä, vaan harjoittelutunteja kertyy muutoinkin ru nsaasti. Metsä-Tokila, T. Tatu oinnit ovat ihoon piirrettyjä yhteisöllisen kiinnittymisen ja sam alla ero ttautum isen manifesteja. Teoksessa Itkonen, H. Jalkapallo on suunnattoman merkittävä sosiaalisen nousun väylä m aissa, joissa opiskeluja työm ahdollisuudet ovat rajalliset. Urheilijoiden rekrytoinnissa kehitellään entistä tehokkaampia m enetelm iä. Ll'KUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 59. Kilpailu huipulla tulee kiristymään jo sen kin vuoksi, että koko ajan urheilun piiriin hakeutuu uusia huipulle tähtääviä kansakuntia ur heilijoineen. Jutting, D. & Nevala, A. Toiseksi kolum bialaispoikien valint am ahdollisuudet ovat suomalaisnuoria vaatimattom amm at, jolloin motivaatio nim enomaan jalkapalloura lla etenem iseen on huipussaan. 12009). E. Jalkapallo osana leikki-, pelailuja pihakulttuureita merkitsee myös sitä, että jalkapallossa tarvittavia erilaisia taitoja harjoitellaan paitsi varhain m yös paljon. Vammala. Johdatus urheiluvalmennuksen teoriaan ja menetelmiin. toisiinsa jo alusta alkaen. Jyväskylä. Gaudeamus / Helsinki University Press. 12011 ). Valmennusoppi. Huippu-ur heilumenestyksen turvaamiseksi maassam me on toim inut jo vuosikymmeniä urheilu-ur an ja koulutu ksen yhteen sovittavia opinahjoja (ks. ltoim.) Kuningaspelin kentät. Helsinki. & Nevala, A. 11977). Jalkapallo paikallisena ja globaalina ilmiönä. Jalkapallo paikallisena ja globaalina ilmiönä. Kolm anneksi suomalaisur heilijat eivät ole yhtä mittavasti mukana globaaleissa ur heilu järjestelmissä. Jalkapalloväkivalta ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan siihen sosiaalistutaan useiden eri vaiheiden ja tekojen kautta. Käytäntöjäm me voisi hyv in verra ta kolum bialaispoikien ur heilijapolkuun. Helsinki. Russell, D. & Nevala, A. Tatuoinnit ovat "henkilökohtaisia opintosuunnitelm ia", jotka viestivät ulkopuolisill e valitun jalkapalloon sosiaalistumisväylän. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla. Muutosryhmän väliraportti suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi. M uut ama johtopäätös on nostettavissa esille. Lajivalinta tapahtuu jo Iapsuusvuosina ja sille ei ole juurikaan vaihtoehtoa. Teoksessa Itkonen, H. Huippu-ur heilun markkinallistum inen näyttää jatkuvan. ltoim.)Työväentutkimus. Jalkapallo-osaam ista ei näytetä ainoastaan seur an harjoituksissa, vaan taitavat pallonkäsittelijät tunnetaan myös kotikulm illa. Pullojen ja paperitollojen muokkaaminen "jalkapalloiksi" on osoitu s siitä, kuinka lähiympäristöä tarkkaillaan ja muokataan katsomalla asioita jalkapallon silm älasein. 12007). Tällaista lupausta ovat lunastamassa myös kolumbialaisnuoret, jotka näyttävät para sta osaam istaan Buenos Airesin helteisillä jalkapalloviheriöillä. Metsä-Takila 2001). Kenttien kutsu Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Oy Scandia Kirjat Ab. Kolum bialaispoikien rekryto int ileiri Buenos Airesissa on yksi osoitus globaalin jalkapallojärjestelmän toiminnasta. Gaudemaus. Köyhistä oloista lähteville pojille on tarjolla ru nsaasti esimerkkejä siitä, kuinka om alla jalkapallo-osaam isella on paitsi noustu maailm anluokan pelaajiksi myös saavutettu sosiaalista arvostusta ja taloudellista äveriäisyy ttä. 17.11.2011. Jalkapallo paikallisena ja globaalina ilmiönä. Itkonen, H. (toim.) 12004). ltoim.) Kuningaspelin kentät. Itkonen, H. Ensinnäkään Suom essa ur heilut eivät kiinnity yhtä juur evasti arjen toim into ihin kuin pihojen ja katujen kolum bialainen jalkapallo. Turku. Sitoutum isen konkreettisia ilmenem ism uotoja ovat tatuoinnit, jotka eivät ole satunnaisia iholle ilm estyneitä merkintöjä. Työväentalolta Suomi-viihteen moniottelijaksi -Esa Pakarinen 100 vuotta.Teoksessa Vasara. Tässä suhteessa eteläamerikkalainen jalkapallo on yhteisölliseltä viritykseltään skeittailun kaltaista nuorisokulttuurista liikuntaa. 11996). Saksalaisen jalkapallokulttuurin muutos. Helsinki. Itkonen, H. M uuttoliike eri muodoissaan on globaalin jalkapallojärjestelm än nykytodellisuutta. Suom essa pohditaan ur heilijapolkujen to im ivuutta. Globaalit urheilujärjestelm ät houkuttelevat mukaansa. Sage. Koulutussosiologian tutkimuskeskus. & Nevala, A. Gaudeamus / Helsinki University Press. Poikien ur ahaaveet eivät rajoitu ainoastaan sopimukseen uuden seura n kanssa, vaan silm issä siintelevät jo Robayon ja Valderram an, Messin, Ronaldon ja Ronaldinhon kaltaiset maailmanluokan tähdet. Die loka-globale Fussballkultur wissenschaftlich beobachtet. Gaudeamus/ Helsinki University Press. London. 120071. Englantilaisen yhteiskunnan "jalkapalloistuminen" Teoksessa Itkonen, H. Jutting, D. ltoim.) Kuningaspelin kentät. Leikinomainen toim int a pihapiireissä ja kaduilla palvelee jalkapallotaitojen oppimista. 120011 Koulussa ja kentällä: vertaileva tutkimus huipulle tähtäävän urheilun ja koulutuksen yhdistämisestä. Rikkaan jalkapallokulttuurin Etelä-Am erikassa onkin muodostunut oma jalkapallojärjestelm änsä toisin kuin Afrikassa, jonka huipulle tähtäävien pallotaitur eiden on hakeuduttava mantereen ulkopuolisiin seuro ihin. Tatuoinnit ovat myös alkusoittoa yhteisöllisestä sitoutumisesta, joka äärim m illään edellyttää myös väkivaltaista oman joukkueen "puolustamista". Harre, D. Turun yliopisto. Helsinki. Vuosikirja 2011. 12007). VILJA ITKONEN, FM Sähköposti: vilja.itkonen@gmail.com HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi LÄHTEET: Giulianotti, R. Jalkapallo, maailma ja Suomi. Taloudelliset panostu kset ur heiluun ja ur heilijoihin kasvavat kasvamistaan
Liverpool FC ja kansalaisjärjestöt samalla foorumilla, yhteisellä asialla Tammikuussa 2012 UNOSDP järjesti Qatarissa kansainvälisen nuorisoleirin, joka kokosi yhteen liikunnan parissa työskenteleviä 18-26-vuotiaita vai60 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön "United Nations Office on Sport for Development and Peace" (UNOSDP) tavoitteena on rauhan ja kehityksen edistäminen liikunnan avulla. Useat kansalaisjärjestöt käyttävät Ii i kuntaa työssään koulutuksen, terveyskäyttäytymisen tai tasa-arvon edistämisessä. UNOSDP toimii yhteistyössä muiden YK:n järjestöjen kanssa sekä edistää vuoropuhelua kansainvälisten urheiluliittojen kuten Kansainvälisen olympiakomitean (IOC), Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n ja ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen välillä (http://www.un.org/wcm/ conten t/site/spon/home). Teksti: NIINA TOROI Liikunnalla rauhaa ja kestävää kehitystä rakentamassa Kehitysyhteistyöstä puhuttaessa ei ensimmäisenä tule mieleen liikunnan vieminen kriisitai kehittyville alueille. Todellisuudessa kehitysyhteistyöllä ja liikunnalla on paljonkin tekemistä keskenään. L iikunnan osuus kehitysyhteistyössä viime vuosina on kasvanut huimasti. Kuva: UNOSDP/NIINA TO ROI YK:n Sport for Development and Peace -järjestön tavoitteena on edistää rauhaa ja kehitystä liikunnan avulla. Suomalaisille liikunnanopettajille ja koulutusosaamiselle olisi kysyntää maailmalla
Pienet kansalaisjärjestöt painiskelevat usein rahoitusongelmien kanssa ja to isaalta sponsoreiden saattaa olla vaikea löytää luotettavia ja vastuullisia kum ppaneita. Leiri toimi myös keinona verkostoitua ja luoda kansainvälisiä suhteita. Muutaman kerran vuodessa tapahtuvissa Group of friends of sport for development and peaceryhmän tapaamisissa New Yorkissa jaetaan tietoa toimivista strategioista, kannustetaan jäsenmaita Iiikuntatutkimukseen ja kentällä toimivien projektien tukemiseen. Osallistu va oppim inen mahdollisti jatkuvan dialogin osallistujien ja ohjaajien välillä. He olivat kasvaneet slumm eissa tai jatkuvan väkivallan ja sodan keskellä. Toivottavasti vastaavanlaiset kehitysyhteistyöprojektit saavat Suomessa seuraajia. Suomen edistyksellistä liikunnanopettajakoulutusta arvostetaan kotimaassa, mutta ulkomailla maistereita liikunnanopettajina ihmetellään. Suomen liikuntakulttuurilla on paljon annettavaa maailmalla. Suomen emännöimä kongressi "International Working Group on Women and Sport" kesäkuussa 2014 on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu konferenssi ja kertoo Suomen roolista tasa-arvon edistäjänä myös liikuntasektorilla. Group of friends of sport for development and peace -ryhrnä pyrkii edistämään epävirallisesti YK:n jäsenvaltioiden pyrkimyksiä integroida liikunta osaksi kehitysyhteistyötä. Liverpoolin mukanaolo osoitti, että yhteiskunnallinen vastuullisuus on tärkeää myös jalkapallon huippuseura lle. Vierailu viestitti vahvasta yhteistyöstä YK:n ja olympialiikkeen välillä sekä muistutti olympialaisten rauhan aatteesta Lontoon 2012 kesäkisojen kynnyksellä. LiiKe ry:n valinta vuoden 2011 urheilukulttuuriteoksi kertoo, miten uraauurtavaa työtä arvostetaan. YK:lla on Sport for Development and Peace International -ryhmä, jonka mandaattiin kuuluu tukea ja edistää liikunnan käyttöä eri maiden hallitusten kehitysyhteistyöprojekteissa. kuttajia, jotka käyttävät liikuntaa apuna työssään. MMja Olympiakisat luupin alla Kansainväliset arvokisat ovat erityisen suurennuslasin alla kun puhutaan urheilun vastuullisuudesta tai yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ohjaajat tulivat kansainvälisistä ur heiluliitoista kuten Int ern ational Baskeball Federationista (FIB A), Intern ational Table Tennis Federa tionista (ITT) sekä kent ällä toim ivista kansalaisjärjestöistä kuten Right to Play, Pro ject Air, Kick 4 Life ja W omen W in. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Kansainvälisen Olympiakomitean pääsihteeri Jacques Rogge vierailivat keskuksessa helmikuussa ja muistuttivat samalla liikunnan voimasta toimia yhteiskunnallisen kehityksen vaikuttajana. Suomalaisille liikunnanopettajille ja koulutusosaamiselle on kysyntää maailmalla. Leirin tavoitteen a oli antaa heille pedagogisia työkaluja esimerkiksi rauhan edistämiseen, kehitysvammaisten integro im iseen mukaan liikuntaharra stuksiin, naisten asem an edistäm iseen ja HIV:sta ja AID S:sta info rmoimiseen. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 61. Parhaillaan hän on harjoittelijana Yhdistyneiden Kansahuntien UN Office on Sport for Development and Peace toimi.stossa Genevessä, Sveitsissä. Maailmalla useat yliopistot ovat ottaneet jo liikunnan ja kehitysyhteistyön opetussuunnitelmiinsa, aiheesta järjestetään useita konferensseja ja tutkimuksen osuus kasvaa jatkuvasti. Kehitysyhteistyö projekteissa, olivatpa ne sitten pienien kansalaisjärjestöjen tai suurten kansainvälisten urheilujärjestöjen ylläpitämiä, on tarvetta liikunnanalan ammattilaisille, erityisesti liikuntapedagogeille. Leirillä kerro ttiin myös toim ivista pro jekteista ja työtavoista. Leiriläiset, 18 naista ja 11 miestä tulivat Sahara n eteläpuolisesta Afrikasta sekä Palestiinasta. Ryhmä koostuu 43 jäsenvaltioiden edustajista ja uusia valtioita pyritään kannustamaan mukaan jatkuvasti. Tietojemme ja taitojemme jakaminen kehittää moninkertaisesti myös omaa suomalaista liikuntakulttuuriamme. Kansainvälisellä Olympiakomitealla on vastaava humanitäärinen ohjelmansa "Sports for Hope", jonka ensimmäinen keskus on rakennettu Sambiaan, Lusakaan. Etelä Afrikan MM-kisojen Jälkeen FIFA rakensi "Football for Hope" -keskuksia Kapkaupunkiin sekä eri puolille Afrikkaa. Suuret urheilutapahtumat, kuten jalkapallon MM-kisat tai kesäolympialaiset pyrkivät jättämään kisojen jälkeisen "perinnön", joka hyödyttäisi kaikista köyhimpiä tai puutteessa eläviä. Liikunta kehitysyhteistyössä koulutuksen ja tutkimuksen kohteeksi. Keskuksien tavoitteena on tukea yleistä terveydenhoitoa ja koulutusta jalkapallon avulla. Suomessa liikuntatieteen opetuksesta tosin vielä puuttuu kehitysyhteistyön ja liikunnan yhdistäminen. Aktiivinen kansainvälinen toiminta ja verkostoituminen on tärkeää liikuntakasvatuksen ja kehitysyhteistyön saralla. Liverpool FC: n valm ent ajat kertoivat yhteiskunnallisista pro jekteistaan sekä antoivat nuorille vinkkejä jalkapallon saloihin. Pohjoismaista on mukana Norja ja Ruotsi, Suomen osallistumista vielä odotellaan. Ehkäpä Suomessa tässä olisi mahdollisuus yhdistää eri tieteenalojen voimavarat ja tehdä poikki tieteellistä yhteistyötä 7 Liikunta ja kehitysyhteistyöprojektit ovat jo saaneet ansaittua kiitosta Suomessa. NIINA TOROI, LitM, FM Kirjoittaja on valmistunu.t liihuntatieteiden maisteri/1si vuonna 2007 Jyväshylän yliopistosta ja filosofian maisteriksi vuonna 2012 Costa Ricassa sijaitsevasta yliopistosta nimeltä UN Mandated University for Peace, pääaineenaan peace education
Resurssilisäys on kohdentunut pääosin alan järjestöille. Erityisliikunnanohjaajien lisääminen kunnissa on edelleen keskeinen tavoite. Soveltavan liikunnan kokonaisrahoitus on kehittynyt opetusja kulttuuriministeriön liikuntabudjetin kokonaisuudessa vuoden 2009 6,6 miljoonasta eurosta vuoden 2011 7,4 miljoonaan euroon. Päivillä esitettiin toimenpide-ehdotukset erityisliikunnan kehittämiseksi vuosiksi 2011-2014. S eitsemännet valtakunnalliset Erityisliikunnan päivät järjestettiin Jyväskylässä toukokuussa 2010. Soveltava Liikunta Soveli:n toiminnassa tämä on vaikuttanut erityisesti siihen, että kansan"Suomalaisen liikuntakulttuurin murroksessa vammaisliikunnan inkluusiokehitys mahdollistaa liikkujalle vapauden valita, missä ryhmässä liikkuu" Kuva: Elli Knuutila 62 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Teksti:TONI PIISPANEN, KARI KOIVUMÄKI Soveltavan liikunnan kehitys näkyy laajalla rintamalla Soveltavan liikunnan asema on vahvistumassa. Sen myötä Soveltava Liikunta Soveli ry:llä, Suomen Paralympiakomitealla sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:lla on ollut mahdollista palkata uusia työntekijöitä vuoden 2010 alun tilanteeseen verrattuna. Kehittämissuositusten toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Eteenpäin on menty niin vammaisurheilun integraatiossa kuin ohjaajien koulutuksen tehostumisessa. Uusia haasteita ovat muun muassa mielenterveyskuntoutujien liikunnan tarpeet ja soveltavan liikunnan viestinnän tehostaminen ja nykyistä vahvempi näkyminen mediassa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto on linjaamassa lähivuosien toimenpiteitä
Alan keskeinen informaatio löytyy koottuna verkkosivuilla www. Myös uuden valtakunnallisen erityisliikunnan kehittämismietinnön mahdollisuus on pohdittavana valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaostossa. VAU ja Soveltava Liikunta Soveli ry ovat myös kouluttaneet yhteistyössä vertaisohjaajia paikallisten vammaisliikuntaja kansanterveysyhdistysten käyttöön. Ii. eri tyislii kunta. Tästä on syntynyt kolmikantainen yhteistyö akselilla VAU Paralympiakomitea lajiliitot. Suomessa on edelleen 14 sellaista yli 10 000 asukkaan kuntaa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Kuntien erityisliikuntatoiminta alueellinen eriarvoisuus vähenee Kuntien erityisliikuntatoiminnan koordinointia on jatkettu opetusja kulttuuriministeriön ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistyönä. Voimaa vanhuuteen -ohjelma on siirtynyt toiselle viisivuotiskaudelle 2010 -2014 ja Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma valmistui syksyllä 2011 (OKM:n julkaisuja 2011 :30). Runsaassa kymmenessä urheilulajissa osa vammaisurheilijoista on siirtynyt valmentautumaan laji liitoissa ja niiden alaisissa seuroissa. Liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen esteettömyyttä edistetään Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Kynnys ry:n yhteistyönä. Valmisteilla on uudistettu sisäliikuntatilojen esteettömyyttä käsittelevä opas Esteettömät sisäliikuntatilat, jonka lisäksi käynnistymässä on liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoituksia ja -suunnitelmia. Tämä on muuttamassa työn organisointia kaikilla kolmella järjestösektorilla (VAU ja sen paikalliset yhdistykset, Paralympiakomitea ja lajiliitot). terveysjärjestöjen liikunnan ohjaajakoulutus on lisääntynyt ja tehostunut. Yhteistyön myötä inkluusioajattelua on viety muuhun urheiluun. Parhaillaan selvitetään valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistyönä, voitaisiinko näitten kuntien kanssa yhteistyönä käynnistää hanke erityisliikunnan järjestämiseksi. VAU on julkaissut laajan raportin "Kaikille avoimen liikuntakulttuurin esteet ja nosteet väliraportti liikuntaja urheilujärjestöjen integraation prosesseista", joka toi esiin integraatioprosessin etenemistä. Kiinteämpi järjestöyhteistyö tuo tuloksia Vuoden 2010 alusta syntyi neljän erillisen varnmaisliikuntajärjestön muodostama Suomen Vamrnaisurheilu ja -Iiikunta VAU ry, jonka toiminnasta on nyt saatu kahden vuoden kokemus. Ikääntyneiden liikunnan alueella on uudenlaista ja laajempaa toimint aa. Paralympiakomitean viestintä on lisääntynyt ja vammaisur heilun tunnettuus Suomessa on kasvanut. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto on käsitellyt kansanterveysjärjestöjen liikuntatoi"Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaostossa kehittämistyön tavoitteena on laadukas kuntien erityisliikunta, jossa toimijat tukevat toisiaan" Kuva: Elli Knuutila LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2..J/2012 63
Vähän liikkuvien lasten aktivointiin resursseja Nuori Suomi ry:n kehittämishanke liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan alueella (www . Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma sekä vuoden 2011 lopulla valmistunut Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (OKM:n julkaisuja 2011:30) 64 LIIKUNTA& TIEDE49•2-3/2012. Vuoden 2010 neuvouelupäivien suositus oli myös tehostaa toimenpiteitä vuonna 2007 valmistuneen vaikeavammaisten liikuntaa käsitelleen raportin pohjalta. Käsitys siitä, että inkluusion lisäksi tarvitaan yhtälailla eriytettyä toimintaa, on vahvistunut. Erityisliikunnan viestintäsuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuodesta. Voimaa vanhuuteen -ohjelrnassa on järjestetty tämänkaltaista erityiskohdennettua toimintaa joillakin paikkakunnilla. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien liikunnan alueelle on nähty tarpeen harkita vastaavanlaista ohjelmatyötä tai laajempaa organisointia, kuin mitä on tehty ikäihmisten liikunnan alueella. Lisäksi Liikuntakeskus Pajulahdessa on toiminut kolmivuotinen El.l-rahoittei nen erityisliikunnan osaarnisja resurssikeskushanke, joka on koordinoinut ja kehittänyt apuvälinelainausta myös valtakunnallisella tasolla. Tulevana nelivuotiskautenaan valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto linjaa toimenpiteitä muun muassa kuntien erityisliikunnanohjaajien määrän lisäämiseksi sekä kokonaiskuvan luomiseen soveltavan liikunnan näkyvyyteen eri viestimissä. Erityisliikunnan jaosto on ottanut huomioon myös uusia haasteita. ikäihmisten ryhmät). Neuvottelupäivicn suositukset koskivat lisähuomion kiinnittämistä toimintakyvyltään heikentyneisiin ikäihmisiin, millä alueella toimenpiteet ovat vielä monin osin kesken (muistisairaat, masentuneet tmv. Kysymys koskee lähinnä monia Soveli ry:n pienempiä tai uudempia jäsenjärjestöjä, jotka eivät nykyisin saa avustusta valtakunnallisina liikuntajärjestöinä. Ii on foorumi, joka yhdistää ja tuo käyttäjien ulottuville useiden eri organisaatioiden työtä apuvälinelainauksessa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston työsuunnitelman vuosiksi 2011-2015 saa opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä. Lisäksi suositeltiin jatkotoimenpiteitä koskien muun muassa i.ila-, apuvälineja avustajakysymyksiä. Ohjelma mielenterveyskuntoutujille. Erityisliikunnan tasa-arvo edennyt liikuntavälineitä käyttäjien ulottuville Vammaisliikunnan apuvälineitä on nyt aiempaa paremmin saatavilla. Lisäksi opettajille tarkoitettu soveltavan liikunnanopetuksen opaskirja vuodelta 1998 kaipaa uusimista. Vammaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet muun muassa VAU:n sekä Nuori Suomi ry:n työn myötä, multa soveltavan koululiikunnan puolella tarvittaisiin enemmän opettajille kohdennettua täydennyskoulutusta. Integraation ja inkluusion alueella saavutetut tulokset tulisikin saada paremmin yhteiseen käyttöön lajiliittojen, vammaisliikuntajärjestöjen sekä kuntien erityisliikunnanohjaajien ja opettajien piirissä. minnan organisoitumisen ongelmia ja todennut, että uudenlaisia organisoitumistapoja tulee jatkossa harkita. Myös monikulttuurisen liikunnan näkökulmaa erityisliikunnassa pidettiin tärkeänä. Tehostamistoimet ovat edelleen ajankohtaisia. Integraatio ja inkluusio askelia otettu, harppausta odotetaan Erityisesti kilpaurheilussa mukana olevien vammaisten henkilöiden mahdollisuudet valmennukseen ja harrastusympäristön valintaan ovat kasvaneet. TONI PIISPANEN Koordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi Ikäihmisten liikunta toimenpideohjelma linjaa kehityksen KARI KOIVUMÄKI Suunnittelija, Ikäihmisten liikuntatoiminta on ollut viime vuosina OKM erityisliikunnan kokonaisuudessa voimakkaassa kasSähköposti: kari.koivumaki@minedu.fi vussa ja kehityksessä. Verkkosivusto www.välineet. nuorisuomi.fi/erityinentuki) on antanut hyvää kokemusta lasten ja nuorten soveltavan liikunnan koulutuksesta
Yhdessä vai erikseen kunnillaja erityisliikunnalla samat kysymykset. 1 Erityisliikunnan symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville Marina Congress Center, Helsinki 29.5.2012 lisätietoja: www.erityisliikunta.fi järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 65
Laajemmin olen käsitellyt tutkimustulosten käytäntöön soveltamisen ongelmia kirjassa "Innovaatioita ja vaikuttavuutta tutkimustuloksia soveltamalla kokemuksia tutkijan, tutkimusyhteisön ja yrityksen mukanaolosta", Työterveyslaitos Helsinki 1998. Tämä on jäänyt korostamatta. Lasten ja nuorten painon muuttumista tulisi seurata vuosittain ja kehittää vanhemmille heitä loukkaamaton apua tarjoava raportointitapa sekä terveysviranomaisille valtakunnallisesti kattava muutosten seurantamahdollisuus. Olen koonnut kokemusteni pohjalla tapahtumaketjun, joka kertoo, miten tutkimustuloksia on siirretty käytäntöön vaikutuksiksi ja vaikuttavuuksiksi. Arvioinnin tulos voidaan esittää myös graafisesti, jolloin siihen perehtymiseen tarvittava aika supistuu murto-osaan tekstin lukemiseen kuluvaan aikaan verrattuna. Juoma-automaatit pitäisi poistaa kouluista ja sokeripitoisten juomien tarjontaa koulun lähi kaupoissa ja kioskeissa vähentää tai lopettaa niiden myyminen kokonaan kuten maailmalla on jo tehtykin. Tähän asiaan ei arvioinneissa yleisemminkään ole kiinnitetty huomiota. Tutkimuksen yhteiskunnallisten vaikutusten muodostuminen vuorovaikutteisessa monitoimijaisessa toimintakentässä". Kun inhimilliset ja taloudelliset voimavarat pienessä maassa ovat varsin rajalliset, olisi ollut mitä toivottavinta, että ehdotukset olisi listattu perustellen tärkeysjärjestykseen. Näitä pitäisi seurata pitkäjänteisesti rahoituksesta päätettäessä. Korjausten ja parannusten käynnistämiseen tulisi saada mukaan kuntien valtuutetut, koulujen rehtorit ja opettajat sekä lasten vanhemmat. Kunkin tutkimusalueen ykköslehdet ovat maailman kattavia ja vertaisarvioi tu ja. POHDITTUA Teksti: AARNI KOSKELA Tiedearviointi entäs nyt. Nyt olisi korkein aika pysähtyä ja kysyä, mitä tästä on seurannut ja todennäköisesti seuraa sekä harkita, pitäisikö jotain tehdä välittömästi. Tarkastelen esitettyjä arviointeja Suomen kannalta. Kansainvälisen tutkimusraportoinnin tuotokset saadaan käyttöön lähes ilmaiseksi verrattuna omien tutkimusten tuottamiin kustannuksiin. Tuloksista matkaa soveltamiseen ja vaikuttavuuteen Tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön ja näin menetellen aikaansaadut tulokset ovat vaikeammin arvioitavissa kuin tutkimustyön laatu ja määrä. Grafiikan käyttö poistaa arviointiin perehtyjältä työn nopeutumisen lisäksi kielivaikeudet. Enempiin yksityiskotiin en mene. P ohjosmaisen liikuntatutkimuksen kansainvälinen arviointiraportti "Sport sciences in Nordic Countries, Evaluation report" Nord Forsk , Academy of Finland ja samaan aiheeseen pääasiassa keskittynyt "Liikunta ja Tiede" -lehti 1/12 julkaistiin kuluvan vuoden alussa. Asiaa käsiteltiin viitisentoista vuotta sitten Euroopan Unionissa, Valtioneuvostossa sekä Valtion tiedeja teknologianeuvostossa. Tärkeimmät toimenpiteet esiin Arvioinneissa esitetään runsaasti ehdotuksia toimenpiteiksi. Tutkimustyön tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa. Totean ainoastaan, että soveltamisessa ja siinä menestymisessä on paljon työtä tehtävänä. Näitä on esittänyt muun muassa Alice Park lyhyessä yhteenvedossaan " Children who are more 66 LIIKUNTA& TIEDE49•2-3/2012. Päämääränä olisi koululaisten fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen päivittäisten tarpeiden tasolla. Lasten ja nuorten painon hallinnan tehostamiseen tulisi saada mukaan äidit ja kouluruokailun järjestämisessä toimivat henkilöt. Tutkimustyön ja sen tuottamien tulosten soveltamisen eli vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelu olisi kannattanut tehdä erikseen. Otan tästä esimerkiksi tärkeimpänä hoidettavana pitämäni asian. Tutkimusyhteisöt ja yksittäiset tutkijat saadaan varsin hyvin paremmuusjärjestykseen työn laadun ja määrän perusteella. Koulujen henkilöstön ja vanhempien pitäisi perehtyä paikan päällä kouluteihin ja pihoihin sekä tehdä kunnan päättäjille ehdotukset tarvittavista korjauksista turvallisuuden parantamiseksi ja itsellisen liikkumisen helpottamiseksi. Laatu arvioidaan yleisimmin seuraamalla, missä tutkimusraportit on hyväksytty julkaistaviksi. Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja ravinnon liikakäyttö yleistynyt. Suomen Akatemia on julkaissut näkemykseni kirjassa "Suomen tieteen tila ja taso, Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa", 9/03 s. Edellä korostettujen seikkojen lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on muitakin vaikutuksia nuorten elämiseen. Muiden julkaisukanavien ja -tapojen arvojärjestyksestä voidaan sopia, jos kaikki tuotokset halutaan kirjata. Ravinnon laatu ja määrä olisi yhteistyössä toimimisen keskeinen sisältö. Liikkumisen mahdollisuuksia ja tarvetta tulisi lisätä asuinympäristöissä, kouluteillä ja koulujen pihoilla. Tässä onnistutaan, jos se tehdään hyvin eli se on laadultaan korkeatasoista. Siinä on erityisesti korostettu innovaatioiden tärkeyttä ja monitieteistä otetta hyvinvointiin pyrittäessä. Nyt siihen on palattu julkisessa keskustelussa. Teknologian tarjoamilla ratkaisuilla on muutettu suomalaista elinympäristöä ja siihen liittyen ihmisten fyysistä ja psyykkistä toimintaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 118, "Taulukko 5.13. Niitä käyttämällä vältetään kansalliseen arviointiin liittyvät ongelmat
010 778 6601. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi: miten saada kilpailua korostamaton liikunta lasten ja nuorten jokapäiväiseen käyttöön, päivittäisen istumisen määrän, ajoituksen ja ympäristön selvittäminen sekä istumista mittaavan laitteen käyttöön saaminen tutkijoiden tarpeisiin ja vanhemmille seurantavälineeksi, mikä on tunteiden ja liikkumisen välinen vuorovaikutus, mitkä ovat liikunnan tuottaman ilon lähteet, kuinka varoitetaan tekniikaltaan paikalleen sitovien laitteiden liikakäytöstä kotona ja mitä ratkaisuja olisi tarjolla, miten välitetään tieto tutkijoiden, soveltajien ja toteuttajien kesken eli miten kehitettäisiin yhteinen kieli, millaisia ovat olleet muutokset liikkumisessa ja ympäristössä kahden tai kolmen sukupolven aikana, miten järjestää innovaatioiden ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta, kokoaminen ja kirjaaminen sekä miten keventää istumista opetuksen aikana koululuokassa. aukset: . LIIKUNTA& TlEDE49•2-3l2012 67. vinen ja Satu Niemelä: aunta nro 168,527 sivua, 2012) fl jäsenet), 40 € (opisk.) ilaukset erikseen. physically active may elo betier in the school", TIME, January 16, 2012 s.11 sarjassa Health & Science. Tutkimusyhteisöt ja yksittäiset tutkijat saadaan varsin hyvin paremmuusjärjestykseen työn laadun ja määrän perusteella. Teos tarjoaa apua harrasteja vertaisohjaajille sekä vanhemmille ja itse liikkujille esittelemällä laajasti eri liikuntamuotojen soveltamismahdollisuuksia. Julkisen mielipiteen muokkaamisessa liikkumiselle myönteiseksi Park mainitsee First Lady Michelle Obaman viestin amerikkalaisille "Let's move". AARNI KOSKELA ~J \ , 1 1 __ , nan (erityisliikunnan) • 1tys Soveltava liikunta on perusoppikirja liikuntaja terveysalan opiskelijoille sekä käsikirja alan ammattilaisille kuten liikunnanopettajille, -ohjaajille ja fysioterapeuteille. Tietotarpeita istumisesta alkaen Esitettyjen liikuntatieteen kehittämistoimenpiteiden lisäksi olisin toivonut lisää ehdotuksia tutkimusaiheiksi ja ratkaisuiksi sovellusten tehostamisiksi. Näitä pitäisi seurata pitkäjänteisesti rahoituksesta päätettäessä
Teuvo Tuomi: Murakoso ei jää -Aasia kurottaa liikunnan eliittiin. Onko arkipelillä ja viikonloppupelillä vaikutusta kotijoukkueen voittoprosenttiin 7 Minitutkimuksessa tutkittiin salibandyliigan runkosarjaa kansilta 2009/2010 ja 2010/2011. LTS:n Impulssi nro 26, 54 s., 2011. Urheilujohtajien haastatteluihin perustuva raportti urheilujohtajuuden muutoksista. Tasapelejä runkosarjan aikana tuli 6,3 prosenttia kaikista otteluista. Aasialaiset suhtautuvat urheiluun ja liikuntaan eri lailla kuin länsimaiset sukulaisensa. LISÄTIETOJA: m_sipila@hotmail.com jussi rulja@hotmail.com MINITUTKIMUS MYYTTEJÄ MURTAMASSA HAAGA-HELIA amm:ttikorkeakoulun toisen vuoden liikunnanohjaajaopiskelijat toteuttivat ennen joulua erilaisia minitutkimusprojekteja, joissa eri palloilulajien tilastoja ja myyttejä tutkittiin pienryhmissä hivenen syvemmin. Johtopäätöksenä todettakoon, että salibandyssä kotiyleisö ei vaikuta kotijoukkueen voiuoproseruliin. Vähän liikkuvien aktivointi on enemmän kuin liikuntakysymys. Minitutkimus kuului yhtenä teemana joukkuepalloilukurssin sisältöön. Arkipeleistä kotijoukkue voitti 46,6 prosenttia ja viikonloppupeleistä 46,5 prosenttia. LTS:n Impulssi nro 25, 48 s., 2011. Hinta: d 10 euroa; nrosta 26 alkaen 15 € + toim.kulut Lisätietoja ja tilaukset: www.lts.fi • tuula.valli@lts.fi • p. Esa Rovio, Teijo Pyykkönen: Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. LTS:n Impulssi nro 24, 56 s., 2011. Teksti: MIKKO SIPILÄ, JUSSI RULJA POHDITTUA Kotiyleisöllä ei ole merkitystä salibandyssä U rheilijat, valmentajat ja joukkueen toiminnassa mukana olevat korostavat haastatteluissa kotiyleisön merkitystä lopputulokseen. Kiihottavaa liikuntatietoa Jouko Kokkonen, Teijo Pyykkönen: Suomalainen urheilu johtaja itse asiasta kuultuna. 010 7786601 iää en VöhÖll liikkU"at 'aja 1uo•'"''°'''' µ,att•I'" 1• tot1<1101t3 LTS Llfkunwrlf!tttlllnt!n ~ura LIIKUNTA& TIEOE49•2--3l2012 69. Katsojamäärän ollessa alle koko kauden keskiarvon, nousee voittoprosentti 51,9 prosenttiin. Tulokset osoittivat, että runkosarjan peleissä joissa katsojamäärä oli yli koko kauden keskiarvon, oli kotijoukkueen voittoprosentti 41,8. Runkosarjapelejä kertyi yhteensä 364 kappaletta. Lähteenä käytettiin salibandyliiga nettisivustoa. Onko salibandyssä kotiyleisöllä merkitystä ottelun lopputulokseen. Runkosarjan aikana niin sanottu kuudes kenttäpelaaja efekti ei siis pidä paikkaansa. Tutkimuksen mukaan arkipeleillä tai viikonloppupeleillä ei ollut eroavaisuuksia kotijoukkueen voittoprosenuiin. Pitääkö niin sanottu kuudes kenttäpelaaja sanonta paikkaansa
Soveltava liikunta -kirja summaa vuosien työn ja tämän ajan käsitykset soveltavasta liikunnasta yksiin kansiin. Ympäristö yksilön kehitystä tukevaksi Kirja on jaettu seitsemään lukuun, joista toisessa, toiminnallisuuden perusteissa esitellään yksilön kasvua ja kehitystä vauvasta vaariin. Liikuntatuokioon selkeä rakenne Liikunnan soveltamisen periaaueisiin paneudutaan osallistavasta lähtökohdasta käsin. Soveltavan liikunnan lähtökohtana esitellään Maailman terveysjärjestön ICF-luokitus, joka korostaa yksilön toimintakykyä ja osallistumisia hänen toiminlaympäristössään. Kirja on hyvä ajankuva vallalla olevasta inkluusiivisesia liikuntaideologiasta, jossa periaaueena on kaikille yhteinen liikunta. Liikuntapalvelut tulisikin järjestää avoimesti ja siten, että yksilön taidot ja liikunnan vaatimukset kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin. Soveltava liikunta onkin juuri liikunnallisen ympäristön muokkaamista yksilön kehitystä tukevaksi. Aikaisemmin soveltavaan liikuntaan (crityisli i kuntaan) suhtauduttiin hyvin lääketieteellisesti ja diagnoosilähtöisesti. Soveltavan liikunnan kohdalla perheen merkitys korostuu osallistumisen mahdollistajana. Tämä dynaamisten järjestelmien teoria pyrkii kuvaamaan lapsen kehitystä prosessina ja yrityksenä ymmärtää kehitystä. Vammat eivät kuitenkaan korostu liikaa ja kirjoittajat ovat onnistuneet pitämään tarkastelukulman liikunnan soveltamisessa, yksilön toimintakyvyn edistämisessä ja kaikille yhteisessä liikunnassa. Malli liikunnallisesta elämäntavasta saadaan jo kotoa ja äidin antama malli on tärkeä erityisesti tytöille ja isän pojille. Kirjoittajat esittelevät yhtenä soveltavan liikunnan opetusrnenetelmänä strukturoinnin, jolla pyritään liikuntatuokion selkeään rakenteeseen. Samalla eri ikä-kausille tyypillisiä kehitysvaiheita ja liikunnallisia haasteita nostetaan esille. Tähän esteettömään ajatusmaailmaan kirja antaa perusteltuja näkökulmia. Motorisen kehityksen vaikuttavat ympäristö, sen toimintamahdollisuudet sekä lapsen yksilölliset ominaisuudet, jotka voivat olla vammautuneella lapsella toimintaa rajoittavia tekijöitä. Strukturoitu oppimistilanne tukee taidon oppimista ja soveltuu käytettäväksi kaikessa soveltavan liikunnan ohjauksessa. Kaiken laadukkaan liikunnan ohjaamisen pitäisi olla yksilöiden toimintakykyä vastaavaa eikä ketään jätetä toiminnan ulkopuolelle. Kirjoittajat ovat tehneet pitkään tutkimus-, opetusja koulutustyötä kaikille yhteisen liikunnan kentällä. Kirjoittajat perustelevat yhteiskunnallisesti merkittävää inklusiivisia lähestymistapaa olemassa olevien normien ja kansainvälisten sopimusten kautta. Kaikille avoimen liikunnan kehittämisessä kirjoittajat nostava! esille vammaisuuden sosiaalisen mallin, jossa ympäristö nähdään toiminnan esteenä, ei niinkään yksilön vammaa tai sairautta. Yksilöiden tulisi olla yhdenvertaisia harrastustoiminnan ja yhteiskunnan palveluiden edessä. Esimerkiksi aikuisuuden ruuhkavuodet tuovat mukanaan 1 ii kunnallisuuden passiivisuuden, kouluiässä oppimisvaikeudet näkyvät myös liikuntataitojen oppimisessa ja motivoitumisessa, vanhuusikä tuo mukanaan ruumiin "rappeutumisen" ja toimintakyvyn heikkenemisen. Teksti: JUKKA VET ONIEMI JO OLI AIKAKIN Soveltava liikunta Pauli Rintala, Terhi Huovinen & Satu Niemelä Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168 ISBN 978-951-8982-87-9, ISSN 0356-746X P auli Rintala, Terhi Huovinen ja Satu Niemelä ovat toimittaneet vankan ja ajanmukaisen oppaan soveltavasta liikunnasta. Taitojen karttuessa strukturointia voidaan asteittain vähentää ja antaa liikkujalle itselleen enemmän vastuuta oman toiminnan suunnittelussa. Kirjoittajat esittelevät liikunnan harrastamisen sisäisiä ja ulkoisia motiiveja sekä nostavat esille perheen yhteisen liikunnan LUETTUA tärkeänä liikuntaan sosiaalistavana tekijänä. Nykypäivänä liikuntaan käytettävästä ajasta kilpailevat kaverit, media, tietokonepelit, sosiaaliset verkostot ja muut harrastukset. Yksilön kasvua ja kehitystä ei nähdä pelkästään lineaarisena tapahtumaketjuna vaan etenkin lasten kohdalla kirjoittajat korostavat vuorovaikutuksen merkitystä yksilön, ympäristön ja suoritettavan tehtävän välillä. Tämä on haaste harrastusliikunnan ja myös koululiikunnan toteuttamisessa. Dynaamisten järjestelmien teorian mukaan ympäristöä muokkaamalla voidaan vai kultaa yksilön LOimintaan aktivoivasti. Tässä kirjassa yleisimpiä vammaryhmiä kuvataan kirjan kolmannessa luvussa toimintakyky ja voimavarat. Perusopetuksessa kaikille avoimeen liikuntaan Soveltava koululiikunta on saanut oman kappaleensa kirjassa ja se antaa lukijalle perustellun katsauksen, miksi koululiikunta on tärkeässä asemassa kaikille avoimen, soveltavan liikunnan järjestämisessä. Niiden kautta esitellään joitakin Iiikurualajeja ja sovelluksia. Perusopetuk70 L,IKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012
Eri vammaisjärjestöjen lii kuruatoi rninta on yhdistetty Suomen vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n toiminnan alle ja hallintoa on saatu eheyieuyä. Kirjassa heijastuu myös liikunnan käsitteen laajeneminen kohti arkiliikuntaa ja fyysisen aktiivisuuden käsitettä, jossa kevyen liikenteen väylät nähdään mcrkiuävåna liikuntaympäristönä. lnkluusiivinen näkökulma näkyy myös soveltavan liikunnan hallinnossa. Soveltava liikunta -teos poikkeaa monella tavalla edeltäjästään. Liikuntaa voi harrastaa muiden kanssa samoissa ryhmissä tai omissa ryhmissä tilanteiden mukaan. Tärkeintä on kyetä tarjoamaan kaikille ihmisille mahdollisuus liikkumiseen riippumalta iästä tai mahdollisesta vammasta. JUKKA VETONIEMI Ohjaava opettaja Mäntykankaan koulu opetuksen ja kuntoutuksen osaamiskeskus Kuopio kantavana ajatuksena on, että liikunnassa tulee käyttää soveltavaa otetta riippuen yksilön toimintakyvystä ja voimavaroista. Nimen muutos kuvaa kirjoittajia lainaten ajan ja paradigman muutosta, eli pois vammalähtöisyydestä ja lääketieteellisistä kuvauksista. Näin liikuntaväki on edistämässä osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja suvaitsevaisuutta. Osin samat kirjoittajat olivat mukana kymmenen vuotta sitten samaan tarkoitukseen laaditussa kirjassa Uusi erityisliikunta (2002). Opettajalle, ohjaajalle, valmentajalle, omaiselle Kirjan kirjoittajat ovat tarkoittaneet Soveltava liikunta -teoksen perusoppikirjaksi liikunnanopetuksen ja kuntoutuksen ammattilaisille. Soveltavan liikunnan järjestäjiä ja eri toimijoita esitellään kirjan kuudennessa luvussa. Niiden saavutettavuudesta ja esteetLIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-312012 71. Kirja on kirjoiteltu siten, että myös itse vammautunut tai vammautuneen lapsen perhe voi saada kirjasta tietoa liikunnallisen harrast ukscn aloittamiseksi. Arvioinnissakin voidaan käyttää menetelmiä, joilla oppilaan omaa edistymistä voidaan seurata ja jolla voidaan kehittää oppilaan itsetuntoa ja liikunnallista motivaatiota. Soveltavan liikunnan harrastustoiminta kehittyy vain mikäli meillä on soveltavan liikunnan harrastajia ja toiminnan järjestäjiä. Tämä kirja on yksi tärkeä osa asennemuutostyössä kohti kaikille yhteistä 1 i i kun taku I uuu ria. Myös liikunnan pääuäjillc kirja antaa tietoa lainsäädännöstä ja perustellun katsauksen esiceuörnän, avoimen ja kaikille kåyuäjäryhrni llc soveltuvan lukuntayrnpäristön suunnittelusta ja toteuttamisesta. sen opettajille avataan kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) muotoja liikunnanopetuksessa ja minkälaisia tukimuotoja milläkin tuen portaalla liikunnanopetuksessa voidaan tarjota ja mitä pedagogisia asiakirjoja tuen suunnittelu vaatii. Viidennessä luvussa liikuntalajien soveltamista käsitellään perinteisten liikuntalajien kautta ja esiteltyjen sovellusesimerkkien avulla lajeja on helppo lähteä kokeilemaan. UUSI perusoppikirja liikuntaja terveysalan opiskelijoille Soveltava liikunta Pauli Rintala, Terhi Huovinen & Satu Niemelä Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168 ISBN 978-951-8982-87-9, ISSN 0356-746X jo olemassa. Tietokonepeleistä liikunnan mahdollistajana kirjasta ei löydy mainintaa, vaikkakin vaikeavammaisille soveltuvia liikeumnistimilla varustettuja sovelluksia on Teksti: RIITTA ASANTI SOVELTAVA LIIKUNTA . Kirja 011 vksi tiirk<'ii osa asc111H'1111111tost\<>ssiikoliti kaik illc vlitcistii liik11111uk11ltt11111·in. Se soveltuu terveydenhuollon ja liikunta-alan oppikirjaksi, se antaa lajikohtaisia sovellutusvinkkejä opettajille ja liikunnanohjaajille, siitä löytyy tietoa harrastustoiminnan vetäjille ja urheiL iikunnan laajaan ja moni-ilmeiseen kenttään on ilmestynyt er ityisli ikunnan kenttään oppikirjaksi tarkoitcuu teos Soveltava liikunta. Kirjan luseurojen valmentajille oman lajin soveltamisesta. Samalla esitellään eri liikuntalajien apuvälinetarjontaa ja myös toimijoita, joilta esimerkiksi laskeuelukelkkoja ja -ohjaajia voidaan vuokrata. Myös kilpa-ja huippu-urheilu ovat saaneet oman kappaleensa kirjasta. Kirjassa on esitelty myös muutamia trendilajeja, kuten parkour ja Irisbeegolf joilla lapsia ja nuoria on helppo motivoida liikunnan pariin. Vammaisurheilu on perinteisesti ollut vahva kivijalka soveltavan liikunnan näyteikkunassa ja siihen voi tutustua kirjan seitsemännessä luvussa. Myös liikunnanopetuksen arvioinnin problematiikkaa käsitellään arviointiperiaatteiden ja tuen tarpeessa olevien oppilaiden kautta. Kun soveltavan liikunnan harrastajia on näkyvästi mukana urheiluseurojen toiminnassa, sitä voimakkaammin valtaväestön asenteet erilaisuutta kohtaan muuttuvat positiivisimmiksi. Jo kirjan nimikin Soveltava liikunta kuvaa näkökulman laajentumista. Soveltavan liikunnan tämänhetkisestä perinteisestä lajikirjosta teos antaa kuitenkin kattavan kuvan
Kirjoittajat ovat kirjaa varten kuvanneet ja etsineet erityisesti tekstiä avaavia ja selventäviä kuvia. Kirjoittajat ovat lisäksi kuunnelleet useita kymmeniä eri alojen asiantuntijoita tieteen maailmasta sekä käytännön toimijoita urheilujärjestöjen ja valtionhallinnon puolelta. Tummenneiuissa laatikoissa esitetyt yhteenvedot helpottavat oppikirjan omaksumista. Kirjan taitto on hoidettu asiantuntemuksella ja sen lukeminen on sujuvaa. Vahva pedagoginen ote kantaa läpi koko teoksen. Kirjoittajat edustavat maamme korkeinta alan tieteellistä asiantuntemusta sekä vahvaa ja monipuolista käytännön kentän tuntemusta eriikäisten ja erilaisten ihmisten parissa. Runsas ja laadukas kuvitus palvelee kirjan tekstin ymmärtämistä ja sisäistämistä. Liikunta nähdään siis laajasti osana yksilön elämänlaatua ja hyvinvointia, ei itseisarvona. 011 ajatuk~ia h<'rii11ii\ii ja antaa ,ny<>~ koukrr-ct ri-ia <'~i,n<'rkk<'jii kii\·tii1111<>11 sov<'lluk~i~ta. Siksi 011 1iirk<'iiii. Kehitettäessä tätä toimintaa on kyse pitkälle liikunnan parissa toimivien asenteista. Tavoitteena on siten kaikille avoin liikunta ja urheilu. Näitä kuvataan monipuolisesti ohjausprosessin näkökulmasta ja kerrotaan myös konkrecuisclla tasolla tarvittavista apuvälineistä. Kirjan kokonaisvaltaista ajattelutapaa kuvaa luku toimintakyky ja voimavarat, jossa kuvataan yleisimmät yksilön liikkumista rajoittavat sairaudet. Sen lisäksi liikuntatoimintaa, -ympäristöjä ja -tiloja suunnittelevien ihmisten toivoisi perehtyvän kirjaan. Kirjan alun lyhyt katsaus soveltavan liikunnan historiaan avaa käsilleen ja auttaa ymmärtämään viime vuosikymmeninä tapahtunutta ajattelun muutosta ja niitä erilaisia taustoja.jotka meidänkin maassamme ovat muokanneet käsitettä soveltava liikunta. tömyydestä tulee huolehtia. Muutosta kuntoutuksesta kohti kaikille avointa liikuntaa kuvataan avartavasti. <'tta ~aatavillc, 011 st1011H'11ki<'li11e11 ja s<'lk<'ii 1<'o~. Taustalla korostuu kaiken aikaa tasavertaisuuden periaatteiden korostuminen, ei niinkään ajattelu vammaisille suunnatusta liikuntapalveluiden järjestämisestä. Kirja keskiuyy tarkastelemaan vamman vaikutusta yksilön liikkumiseen ja antamaan ideoita liikunnan mahdollisuuksista. Osa väestöstä tarvitsee erityistä tukea liikkumiseensa. Kirjan toivoisi kuluvan liikuntaa ohjaavien henkilöiden käsissä. Kirjan takakannessa on koko kirjan keskeinen viesti: liikunta on hyväksi kaikille. Samalla se tukee myös urheiluseuroja, jolla he osaavat soveltaa omia lajejaan kehiuåessään toimintaa kohti kaikille avointa liikuntaa. Näin kirjassa on laajasti koottuna maamme tämän hetken näkemykset soveltavan liikunnan mahdollisuuksista ja toimintamalleista. Ky~<' 011 pitkiille as<'lll<'i~ta. Käsitteiden rinnalla olevat englanninkieliset vasunkäsitteet auttavat hahmottamaan taustalla olevaa muutosta. Teoreeuinen taustoitus ja rinnalla kulkevat lukemattomat käytännön konkreeuisct esimerkit tekevät lukemisesta mielenkiintoisen ja helposti ymmärrettävän. Näin se palvelee tilanteita, joissa liikuntatai urheiluryhmässä on soveltavaa otetta tarvitseva. Keskeiset näkökulrnat eri-ikäisten liikunnasta, 1 i i kunta-aktiivisuuden edistämisestä, ohjausproscsseista, arvioinnista, saavutettavuudesta ja esteettömyydestä sekä soveltavan liikunnan välineistä on koottu tiiviisti yhteen. joka . RIITTA ASANTI Liikuntakasvatuksen yliopistotutkija (ma), Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö 72 UIKUNTA& TIEOE49•2-3 1 2012. On ilahduttavaa, euä kirjoittajat ja Liikuntatieteellinen Seura ovat saaneet aikaan tälle tärkeälle liikunnan alueelle uuden ja ajankohtaisia näkökulmia avaavan teoksen. Kunkin sairauden kohdalla kuvataan keskeiset seikat vamman taustasta sekä yleisyydestä ja viitataan www-sivuihin lisätiedon etsimistä varten. Lähtökohtana on otsikon mukaisesti yksilön toimintakyky ja voimavarat. . On siksi tärkeää, euä saatavilla on suomenkielinen ja selkeä teos, joka on ajatuksia heråuävä ja antaa myös konkreettisia esimerkkejä käytännön sovelluksista. Kirjassa kerrotaan soveltavan liikunnan mahdollisuuksia myös eri lajien kannalta
Viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmestyi lisäksi kaksi nimenomaan Visa Pakilasta Pakinkyli,tl Poh)oi1•H•hfogin urheUukasvatt;ajalul LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2--312012 73. Teoksessa on tällä kertaa peräti seitsemän vertaisarvioitua artikkelia, neljä ytimekästä kertomusta alan kongresseista sekä viisi kirjaesittelyä. Myönteisellä taSuomen mäkihypyn historia (SKS) valla nostalgiseen otteeseen on ollut Professori Vahtola kirjoittaa tarkkaa ilmeisen vaikea istuttaa uusinta aikaa tekstiä. • S ncn Urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011 Nainen housuissa on vaikuttava pakkaus urheiluhistorian tutkimustietoa. Suomalaisen mäkihypyn tariv-tyyleineen ja muhkeine palkintoVUOSISATA JÄÄPALLOA rahoineen. Eniten jää kaipaamaan syvempää taustoitusta, mäkihypyn asemointia suomalaisessa urheilussa ja lajiin vaikuttaneita yleisiä kehityskulkuja. Pohdintoja aikuisten hiekna tulee yksityiskohtaisesti kirjatuksi kalaalikon paitsioreunalta. Aiemmin on ilmestynyt lähinnä kunnallisen liikuntatoimen historiateoksia ja toisaalta urheiluseurojen historioita. ensimmäisistä pikkuhyppyreistä vtyyliin läpimurtoon ja 1990-luvun alkuun saakka. Erityisen mielenkiintoisen lisän suomalaiseen urheilukirjallisuuteen tuovat paikkakuntakohtaiset urheiluja liikuntahistoriat. J o 18 vuoden aJan on suomalaista urheiluhistoriaa tallennettu ansiokkaissa Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjoissa, jonka viimeisimmän nimenä on Nainen housuissa. Ammattihistorioitsijan tekstistä löytyy toki analyysia lajin kehityksestä multa se piiloutuu kilpailuselostustcn sekaan. Tällä kertaa vuosikirjassa on erityisen vahva edustus vertaisarvioiduilla tutkimusanikkeleilla, jotka tarkastelevat monipuolisesti urheilua pääotsikcn mukaisesta naisten urhcilupukeutumisen näkökulmasta aina hiihdon dopingkohun analyysiin asti. Mukana on myös hiihtodopingia käsitteleviä artikkeleita, joista puolestaan löytyy pirteää polemiikkia ja kirpeää ironiaa. Teoksen nirniösiLAJIHISTORIAT vulta löytyvä alaotsikko Helsingin 'Urheista' Matti Nykäseen ilmaisee Jouko Vahtola: tarkan rajauksen. Viime mainittuun luuyen teoksesta löytyy turhan vähälle huomiolle jäänyt KariNainen housuissa T, tn CI Heikki R iko-Jokcl• F. Teksti: MATT I HINTIKKA URHEILU HISTORIAA KANSIEN VÄLIIN Viime aikoina on ilmestynyt tasokkaita urheiluhistoriaa käsitteleviä kirjoja, jotka lähestyvät aihetta harvinaisen monipuolisista näkökulmista. Pekka Kyrön kirjoitus Voittamisen logiikka
Kuvituksen niukkuuden lisäksi teoksen ilmeessä on yksi puute: väitöskirjatasoisessa teoksessa soisi olevan lähdeviiueet. Huippu-urheilun imagon heikentymisen varsin laaja käsittely kuuluu niihin kohtiin, joita olisi ollut mahdollista tiivistää. Useinhan houkutuksena lienee teettää historiikki seuran toiminnassa mukana olleiden aktiivien talkootyönä. Hovi huomioi punnitulla otteella niin kuntoliikunnan kuin kilpaurheilunki n , samoin kuin liikuntarakentamisen merkityksen ja taloudelliset realiteetit. INAVEDEN :OUN ~ ~ ~-.. Ja jos useimpia muita urheiluhistorioita voikin kritisoida ohuesta tai jopa olernauornasta kytkennästä ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, Hovi sitoo paimiolaisen liikunnan ja urheilun historian eri aikakausina siihen vaikuttaneisiin ilmiöihin kattavasti. Alaotsikolla Tarinoita Turusta, turkulaisista ja Turun Urheiluliitosta nimetty teos sisältää sekä tarkkaa tutkimustekstiä että henkilökohtaisiin muisteluihin perustuvaa aineistoa. Vuosisata jääpalloa Mestareita ja pelimiehiä 1.908-2011 käy kausi kaudelta läpi suomalaisen jääpallon vuosisadan mittaisen tarinan. 4". ·,' Raimo Hovi: Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua Jos jotain tutkimusta voi pitää perusteellisena, niin Raimo Hovin 668-sivuinen Paimion liikunnan ja urheilun historia sitä on. SEURAHISTORIAT Ossi Viita: Visa Pakilasta (Pakilan Visa) Helsinkiläisen Pakilan Visan seurahistoria antaa oivan esimerkin siitä, että urheiluseuran tai -järjesiön kannattaa panostaa historiateokseensa. Kirjassa on tiiviimpi paikkakunnan urheilun yleishistoriaosuus, jonka jälkeen käsitellään aakkosjärjestyksessä kukin urheilumuoto kronologisesti. MATTI HINTIKKA Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi Sl\Tl\ VUOHI\ mmIOLl\lSTl\ LIIKUITTl\l\ m ummLUl\ 74 LIIKUNTA & TIEDE 49, 2-3/2012. PAIKKAKUNTAHISTORIAT Ari Luostarinen: Heinäveden urheilun historia (omakustanne) Jäuimäinen teos (539 A4-kokoista sivua) muodostaa kattavan kuvan cteläsavolaisen pikkukunnan urheilusta. Tällaista paikkakunnan liikuntahistoriaa ei ole aiemmin julkaistu ja tuskin kovin useitajulkaistaankaan. Mukaan on liitetty myös Heinävedelle muunaneidcn siirtokarjalaisten urheiluhisroriaa lähinnä Impilahdelta. Teos ei väitäkään olevansa suomalaisen jääpallon historia, vaan kronikkamuotoinen esitys kilpailusta jääpallon Suomen mestaruuksista. Ari Luostarisen suururakka kokoaa kansien väliin käytännössä kaikki vähänkin urheilussa menestyneiden heinäveteläisten tarinat. Visa Pakilasta sitä vastoin on ammattimiehen työtä, lukijaystävällistä tutkimusta. Yhdessä nämä kolme kirjat muodostavat komean loikan suomalaiseen mäkihyppyhistorioint iin. SM-sarjan pelien ja taustojen lisäksi käsitellään ohimennen alemman sarjan otteluita, suomalaispelaajien menestystä ja maajoukkuepeleistä Suomen MM-kulta 2004. Jostain syystä nuo pienet numerot pudotetaan liian usein julkaisuvaiheessa pois, vaikka tutkimusteoksessa niistä saatu hyöty on moninkertainen verrattuna siihen, että lukukokernuksen arvellaan häiriintyvän. Taitollisesti hallitut nostot elävöittävät kirjaa, ja tähtien ohella myös urheiluseuran työnsankareille annetaan ansaittu huomio. lahtelaista mäkihyppyä perusteellisesti kartoittavaa teosta: Lahden Hiihtoseuran tarinaa kertova Punapaidat ja koko hiihtourheilua käsittelevä Sankaritarinoita Salpausselältä. Mustakeltaista sykettä (Turun Urheiluliitto) Turussa on päädytty erinomaiseen ratkaisuun: seuran täyttäessä sata vuotta julkaistiin perusteellinen historiateos ja nyt vuosikymmen myöhemmin muistoja täydennettiin näyttävällä kuvapainotteisella kirjalla. Pekka Anttinen ja Tuomas Hoppu: Vuosisata jääpalloa Pekka Anttinen on tehnyt viime vuosina mittavan urakan kirjoittamalla suomalaisen jääpallon historiaa usean kirjan verran. Turkulaiset kirjoittajat (Malli Pesola.jyrki Talanen, Maria Vesterinen ja Kalle Virtapohja sekä teoksen graafisesta ilmeestä vastannut Anne Lehmus-Valtonen) onnistuvat kautta linjan luomaan elävän ja ulkopuolista lukijankin kiinnostavan kuvan turkulaisesta urheilusta. Paimiolaiset ja tekijä saavat olla ylpeitä
Huomionarvoista tuloksissa oli se, että taitavat opettajat pystyivät opettamaan liikuntataitoja niin, että oppilaat kokivat edistyvänsä taidoissaan. Turvatakseen lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen opettajien tulisi pyrkiä siihen, että nuori voisi tuntea ja kokea oman kehonsa myönteisesti. L iikuntaa opettava opettaja on haasteellisen tehtävän edessä. Tutkimus osoitti myös, että taitavien opettajien oppilaat olivat tuntien aikana aktiivisia, heillä oli vain vähän aiheeseen kuulumatonta "såhellystä'' (4 %) ja toisaalta vain hyvin vähän aikaa, jolloin he eivät olleet keskittyneet opeteltavaan aiheeseen ( 4 %). Ylipainoisten määrä lisääntyy väestössä yleensä ja myös ylipainoisten oppilaiden määrä liikuntatunneilla. Perusteluista ja laajemmista pohdiskeluista kiinnostuneita lukijoita kannustan etsimään alkuperäisartikkelin käsiinsä, mutta muita varten tässä lyhyenä koosteena pedagogisia nostoja aiheesta. Tällaisen tehokkaan ja toivottavan oppimistuloksen tutkijat selittivät opettajien taidoilla ohjeistaa oppilaille annettavat tehtävät hyvin selkeästi. Rhoades ja Woods tekivät tutkimuksen, jossa he valitsivat tutkittavat opettajat tietyn laatukriteeristön (NBCPET) täyttävistä opettajista. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Hyvä opetus näkyy A ika ajoin pohditaan hyvän liikuntakasvatuksen kriteereitä ja sitä, miten taitavat opettajat voitaisiin tunnistaa. Opettajaopiskelijat pääsevät testaamaan didaktisia taitojaan "oikeiden oppilaiden" kanssa jo heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Systemaattinen tuntien observointi osoitti, että opettajien tunneista 76 prosenttia oli tehokasta oppimiseen liittyvää aikaa, 38 prosenttia ajasta kului taitojen opettamiseen. Artikkelin kirjoittajat esittävät, että ylipainoasioissa ympäröivän yhteisön sosiaalinen kontrolli näyttää olevan merkityksellistä. 2012. & Woods, A.M. Mielenkiintoista olisi tietysti joskus katsoa, miten opettajien didaktiset taidot hioutuvat työelämässä edelleen. Journal ofTeaching Physical Educat,on 31, 4-20. Tutkimukseen valikoimisen seulontakriteereinä käytettiin seuraavia piirteitä: opettajien vankka sitoutuminen oppilaisiin ja heidän oppimiseensa, hyvä opetettavan aineen sisältötuntemus sekä ainedidaktinen osaaminen, opettajien osallistuminen oppilasarviointiin, opettajien aktiivinen itsearvioinnin käyttäminen ja kokemuksista oppiminen sekä se, että opettajat kuuluivat johonkin laajempaan oppimisyhteisöön. Asiaa ei varmasti helpota sosiaalisen median suuri vaikutusvalta nuorten käsityksiin ihanteellisesta ja tavoiteltavasta kehon kuvasta. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota oppilaiden motoristen taitojen edistymiseen sekä liikuntatuntien aikaiseen aktiivisuuteen. VIITE: Rhoades, J.L. Uskon taitojen edelleen hioutumiseen, vaikka voihan tietysti olla myös mahdollista, että joku taantuisi taidoissaan mahdollisesti silkkaa välinpitämättömyyttään. He totesivat, että tällaisenaan järjestelmä on raskas ja kallis toteuttaa jo työelämään siirtyneille opettajille. Ammattinsa puolesta opettajan tulisi puhua asiasta oppilaiden kanssa, mutta kuinka sen voisi tehdä olematta "terveysterroristi", Tämän puheen tulisi samalla lisätä oppilaiden ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ylipainon syntyyn. Tätä myönteistä tulosta tutkijat selittivät sillä, että opettajat osasivat organisoida tunnit tehokkaasti ja tehtävien ohjeistus oli napakkaa. Richard ja Dixie Pringle julkaisivat asiaa monelta eri kantilta pohdiskelevan artikkelin ja päätyivät lopuksi esittämään opettajille joitain ajatuksia hyödynnettäväksi omaan työhönsä. Suomalaisessa opettajakoulutuksessa on vankat perinteet ja esimerkiksi liikunnanopettajakoulutus on jo hyvin pitkään ollut sellainen koulutusohjelma, jossa laadunvarmistus on rakennettu koulutusohjelman sisälle. Tutkijat jättivät lukijalle pohdittavaksi, voisiko tällaista valmista laadunvarmistusjärjestelmää hyödyntää jo opettajien peruskoulutuksen aikana. National board certified physical education teachers task presentations and learning environments. Tutkijat harmittelevat, että yhteiskunta on asettaLIIKUNTA& TIEDE49•2...Jt2012 75. Tämä tutkimus hyödynsi yhtä opettajien työn laadun selvittämiseksi luotua pohjoisamerikkalaista järjestelmää tai laatukriteeristöä (NBCPET). Siten valmistuneet liikunnanopettajat ovat valmistuttuaan käyneet läpi jo viiden vuoden kasvatuksellisen laadunvarmistusprässin. Tämän opettajat aistivat tahtornauaankin, sillä liikuntatunneilla huomaa omaan kehoonsa tyytymättömien nuorten määrän kasvavan jatkuvasti. Miten puhua oppilaiden kanssa ylipainosta. He halusivat tutkia tarkemmin näiden opettajien opetuskäytänteitä
Fyysisen aktiivisuuden tulisi olla myös riittävän rasittavaa, jotta se ennaltaehkäisisi masennusta. Television katseleminen oli puolestaan yhteydessä lisääntyvään masennusriskiin. Näillä eväillä tutkijat uskovat oppilaiden pystyvän kyseenalaistamaan paremmin esimerkiksi sosiaalisen elämän aiheuttamia tilanteita, jotka saattavat altistaa muun muassa ylipainon kerääntymiseen. Pedagogisesti olisi kirjoittajien mielestä hyödyllistä panostaa siihen, että oppilas ymmärtäisi terveyden kokonaisvaltaisesti, oppilas "voisi hyvin" ja häntä kannustaisi liikkumaan liikunnasta saatava mielihyvä. LÄHDE Lucas, M., Mekary, R., Pan, A., Mirzaei, F, O'Reillv. Television katselun määrää keskimäärin viikossa kartoitettiin vuonna 2000 ja masennusoireilua (MHl-5) vuosina 1996-2006. Koulun liikuntatuntien aikana saavutetulla fyysisellä aktiivisuudella ei nimittäin yksin pystytä taistelemaan ylipainoilmiötä vastaan.Jo se, että opettaja tunnustaa tämän tehtävän mahdottomuuden itselleen, helpottaa hänen työtään huomattavasti. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä kliinisen masennusriskin pienenemiseen. nut opettajien harteille taistelun ylipainoa vastaan. Sport, Education and Society 17 121, 143-161. He rohkaisevat opettajia opettamaan enemmän vuoropuhelua, kriittistä osallistumista ja ajattelua monimutkaisissa sosiaaliseen elämään liittyvissä tilanteissa. Relation Between Clinical Depression Risk and Physical Activity and Time Spent Watching television in Older Women: A 10-Year Prospective Follow-up Study. Huomiota tulisi kiinnittää myös viikoittaiseen television katseluun ja ruutuaikaan esimerkiksi tietokoneen ääressä. Mutta miten saada ihmiset päivittäin liikkumaan on edelleen kysymys, johon kiperästi haetaan vastausta. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Paljon television katselua, vähän liikuntaa molemmat vaikuttavat masennusriskiin naisilla M asennus aiheuttaa yksittäisistä sairauksista eniten työkyvyttömyyttä Suomessa. American Journal ot Epidemiology, 9, 1017-1027 76 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. 2011. Amerikkalainen tutkijaryhmä Lucas ym. & Pringle, D. Kirjoittajat toteavat sen olevan kuitenkin liian yksipuolinen peruste. Riski sairastua masennukseen oli pienin silloin, kun päivittäinen fyysinen aktiivisuus oli vähintään 90 minuuttia päivässä ja televisioon katseluun käytettiin aikaa alle viisi tuntia viikossa. Tutkijat päättävät pohdiskelevan artikkelinsa toteamukseen, että nykyihmisten tulee oppia elämään epävarmuudessa ja sietämään sitä, että asioihin ei ole vain yhdenlaista tulkintaa. Nurses Health Study -aineistoon (n=49 821) valittiin mukaan 30-55-vuotiaita naisia, joilla ei ollut lähtötilanteessa masennusoireita. Masennus näyttäisi olevan yleisempää naisilla kuin miehillä. Tulokset vahvistavat hyvin aikaisempia seurantatutkimusten tuloksia. Tutkimusaineisto koostui kyselykaavakkeisia, joilla kartoitettiin fyysistä aktiivisuuden määrää keskimäärin viikossa vuosina 1992, 1994, 1996, 1998 ja 2000. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen näyttäisi olevan luonnollinen ja hyvä keino ehkäistä ennalta myös masennusta, muista terveyshyödyistä puhumattakaan. Vastaavanlaisia arvioita on tehty myös Yhdysvalloissa. & Ascherio, A. 2012. E J , Willet, CW, Koenen, K., Okereke, 0.1. Suomessa on arvioitu, että joka viides suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämänsä aikana masennukseen. Fyysisen aktiivisuuden tuli vastata intensiteetiltään vähintään reipasta kävelyä, hitaalla kävelyllä ei ollut vaikutusta masennusriskiin. Tulos kannustaa liikkumaan päivittäin mielellään enemmän kuin mitä tämänhetkiset terveysliikuntaohjeet suosittelevat ja karsimaan tv-aikaa. Tiedollisten perusteiden opettaminen pohjautuu hyvin usein lääketieteellisille ja fysiologisille käsityksille ylipainon syntymisestä. tutkivat mittavassa kymmenen vuoden (1996-2006) seurantatutkirnuksessaan masennusriskin yhteyttä fyysisen aktiivisuuteen ja television katseluun naisilla. Siksi liikuntaa opettavien opettajienkin tulisi auttaa oppilaitaan löytämään oma näkemys liikkumisesta, vartalon muodoista ja terveydestä, ja mikä tärkeintä nauttimaan siitä' VIITE: Pringle, R. Competing obesity discourses and critical challenges for health and physical educators
Ne ilmenivät häiritsevinä ajatuksina ja paniikkina sekä tehottomana oman toiminnan säätelynä kilpailun alkaessa. Parempaan urheilusuoritukseen tunteiden säätelyllä IZOF-malli käytännön testissä M iten hyödyntää tutkimustyöhön pohjautuvaa IZOF-mallia (lndividual Zone of Optimal Functioning) käytännössä 7 Tutkijaryhmä Woodcock, Cumming, Duda ja Sharp (2012) tarkastelivat tapaustutkirnuksessaan IZOF-mallin hyödyntämistä urheilupsykologisessa konsultaatiossa. Harrastamisessa on kuitenkin huolestuttavan paljon sukupuolten, iän sekä sosioekonomisten ja etnisten taustojen välisiä eroja, mikä viestii harrastamismahdollisuuksien epäarvoistumisesta. Anna koki ongelmakseen heikkoudet psyykkisellä puolella. Parasta antia llltkimusartikkelissa oli prosessin yksityiskohtainen kuvaus ja menetelmien liittäminen käytännössä IZOF-malliin. Tavoitteeksi asetettiinkin erityisesti tunteiden säätelyn kehittäminen kilpailun alussa. Kuudennella kerralla pyrittiin laatimaan kilpailusuoritukselle myös prosessitavoite, jossa tarkasteltiin suoritusta myös laadullisesti. Vaikka arkiliikunnan määrä on monissa hyvinvointiyhteiskunnissa viime vuosina vähentynyt, on samanaikaisesti monissa maissa nähtävissä aktiivisen liikuntaharrastamisen lisääntymistä. Kolmannessa ja neljännessä tapaamisessa aiheena oli Annan käyttämien tunteiden säätelystrategioiden toimivuus. Tutkimuksessa käytettiin toimintatutkimukselle ominaista kahdeksan vaiheen (Kellmann & Beckmann) raportointitapaa. Viidennellä ja kuudennella tapaamiskerralla Annalle laadittiin henkilökohtainen mielikuvaharjoitus, johon yhdistettiin sanoja, jotka kuvasivat aikaisemmin tunnistettua optimaalista tunneja vireystilaa. Psychology of Sport and Exercise 13, 291-302. Work,ng with an lndividual Zone of Otpmal Fuctioning (IZOF) framework: Consultant practice and athelete reflections on refining emotion regulation skills. Teoreettisen mallin mukaan mitä paremmin urheilija pääsee optimaaliselle tunnetasolleen, sitä todennäköisemmin hän pystyy myös erinomaiseen urheilusuoritukseen. ANU KANGASNIEMI, LitM Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi maailmasta Perhe kannustaa, ohjaa ja valmentaa lasta liikkujaksi kasvamiseen L iikunnan harrastamista tarjotaan yhä useammin länsimaiden terveysongelmien taltuttajaksi. LIIKUNTA & TIEDE 49, 1-3/2012 77. Anna koki interventio-ohjelman hyödyllisenä ja se vahvisti hänen tunteiden säätelykeinojaan kilpailutilanteessa. LÄHDE Woodcock, C., Cumming, J., Duda, J.D. Tutkimus oli mielenkiintoinen tapauskuvaus urheilupsykologisesta prosessista, jossa hyödynnettiin IZOF-mallia urheilusuorituksen parantamisessa. & Sharp, l:A. Tutkimusartikkeli oli laadullinen tapaustutkimuskuvaus 19-vuotiaasta naisjuoksijasta, joka osallistui urheilupsykologiseen interventioon kahden kuukauden ajan. lntervention tavoitteena oli edistää "Anna" -nimisen urheilijan tunteiden säätelykeinoja. Ensimmäisessä tapaamisessa pyrittiin lisäämään Annan tietoisuutta psyykkisistä ja fysiologisista reaktioista kilpailutilanteessa. Anna koki itsensä myös itsevarmemmaksi kilpailutilanteissa. Tämä kuulostaa teoriassa hyvin toimivalta, mutta käytännössä siihen pääseminen ei aina ole yksinkertaista. Tutkimuksen tarkastelun aikajakso on suhteellisen lyhyt, kaksi kuukautta, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä intervention toimivuudesta ei kyetä tekemään. 2012. Joskus optimaalisten tunneli lojen "kalastaminen" saattaa johtaa suoritusta heikentävien tunnetilojen välttämiseen, joka puolestaan aiheuttaa tai ylläpitää koettuja ongelmia suoritustilanteessa. Tutkimusaineisto koostui artikkelin ensimmäisen kirjoittajan havainnoista urheilijan kanssa käydyistä konsultaatiotapaamisista sekä urheilijan haastattelusta intervention jälkeen. Toisessa tapaamisessa keskityttiin tunnistamaan Annan optimaaliseen ja huonoon urheilusuoritukseen liittyviä tunneja fysiologisia tuntemuksia. Viimeisellä tapaamiskerralla reflektoitiin Annan kokemuksia tunteidensäätelyohjelmasta ja sen toimivuudesta. Seitsemännen tapaamisen aikana kesLiikuntasosiologian Teksti: HANNA VEHMAS kityttiin tarkastelemaan Annan käyttämää sisäistä, oman puheen käyttöä itselleen kilpailun aikana
Otteluiden aikaista ja niiden jälkeistä erimuotoista väkivaltaa pyritäänkin nykyään ehkäisemään mittavin turvallisuusja kontrollikoneistoin. Perheen merkitys on tutkimuksissa todettu keskeiseksi liikuntaharrastamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Itse asiassa tutkimuksissa on osoitettu, että valtaosa jääkiekon tai jalkapallon kannattajista haluaa pysyä erossa tappeluista. S 120121. Lasten opettajat valikoivat haastatteluun sopiviksi katsomiaan liikunnallisia oppilaitaan ("sporty children"). International Review for the Sociology of Sport 2012, 47 121, SAGE Publicauons. Wheeler teki tutkimustaan varten 16 teemahaastattel ua kahdeksassa englanti laisperheessä. Yhteiskunnan monet rakenteelliset tekijät kuitenkin estävät tai ainakin hankaloittavat näiden toiveiden toteutumista. Tätä todentaakseen Kjell Granströmin tutkijaharrastaminen pidettiin kuitenkin vapaaehtoisena ja lisäksi varmistettiin, että lapsi ei harrastanut liikuntaa liikaa. Sen sijaan hurraaminen ja kannustaminen voivat pikemminkin kieliä yhteisöllisyydestä kuin aggressiivisuudesta. Tätä tavoitetta varten tutkimuksessa analysoitiin osallistuvan havainnoinnin menetelmin kahden Ruotsin jääkiekon vuoden 2007 mestaruusliigan semifinaaliotteluyleisön verbaalista ja non-verbaalista kannustamista sekä eri kannattajaryhmien välistä vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan lapsuudessa saatu ja hankittu liikunnallista elämäntapaa suosiva habitus luovankan pohjan harrastamisalttiudelle myös aikuisiässä. Nyky-yhteiskunnan hektinen ja kiireinen elämäntyyli sekä vapaa-ajan ja harrastamisen tuotteistuminen ovat kuitenkin usein ristiriidassa perheiden aktiivisen yhdessäolon kanssa. Yleisön käyttäytyminen yksilölajeissa, kuten esimerkiksi golfissa tai tenniksessä poikkeaa joukkuelajien kannustamisesta. The significance of tarrulv culture for sports participauon. Äänekäs ja huomiota herättävä suosikkijoukkueen kannattaminen ei kuitenkaan aina ennakoi väkivaltaisuuksia tai turvallisuusongelmia katsomoissa. Perheissä haastateltiin joko äitiä tai isää sekä yhtä kymmenvuotiasta lasta. 78 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2...J/2012. Aggressiivinen käyttäytyminen tai huliganismi liitetään usein jalkapalloja jääkiekkoyleisöihin. On melko selvää, että vanhempien sitoutuminen ja kannustaminen lapsen harrastuksiin motivoi harrastamaan, etenkin kun kyse on alle kymmenvuotiaasta lapsesta. Wheelerin tutkimustulokset tukevat väitettä perheen merkityksestä liikuntaharrastamiseen. Katsomokäyttäytyminen kielii yhteisöl I isyydestä ryhmä Lindköpingin yliopistosta lähti tutkimaan ensinnäkin sitä, ovatko suosikkijoukkueen kannustamiseen liittyvät erilaiset rituaalit lauluineen ja huutoineen merkkejä kannattajien sosiaalisesta identifiouurrusesta, ja toiseksi sitä, voiko kannustaminen toimia kannattajien keskuudessa väkivaltaisuuksia ehkäisevänä itsesäätelyn ja -kontrollin väylänä. Päämäärien kautta korostettiin liikunnan avulla saavutettavia hyötyjä; vanhemman omasta lapsuudesta puuttuneita harrastamismahdollisuuksia sekä kulttuuristen normien mukaista (liikunta)käyttäytymistä. VIITE: Wheeler. Tulokset eivät kuitenkaan sinällään ole yllättäviä. 235-252. Voidaan olettaa, että valtaosa vanhemmista toivoisi lapsilleen terveyttä ja hyvää oloa edistäviä elämänmittaisia liikuntaharrastuksia. Analyysin pohjalta tutkijat päätyivät ryhmittelemään kannustamisen muodot viiteen päätyyppiin: 1) omaa joukkuetta kannustettiin ilmaisuin, jotka liittyivät arvotukseen, rohkaisemiseen, rakkauteen ja juhlan tuntua luovaan yhtenäisyyteen; 2) vastaKannustaminen ja cheerleadereiden esitykset hillitsevät marginaalisten, aggressiivisesti kannustavien joukkojen käyttäytymistä sekä näiden mahdollisuuksia lietsoa väkivaltaisuuksia. Näiden havaintojen innoittama brittitutkija Sharon Wheeler lähti tarkastelemaan sitä, millä eri tavoin perheissä kannustetaan lapsia liikunnan harrastamiseen. Tutkimustulosten mukaan vanhempien vaikutus lastensa liikunnan harrastamiseen ilmentyi sekä suorina ja epäsuorina että tarkoituksellisina ja tahattomina päämäärinä, strategioina ja käytäntöinä. Varsinaiset käytännön toimenpiteet liikuntaharrastamisen edistämiseksi välittyivät lapsen kannustamisena, rohkaisemisena, opettamisena ja valmentamisena sekä palkitsemisena ja vanhemman roolimallina toimimisena. Liikunnan E ri urheilulajeissa kannustetaan suosikkeja eri tavoin. Strategiat puolestaan jäsentyivät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavasti: ensin liikunnan harrastaminen esiteltiin lapselle; tämän jälkeen lapsen annettiin kokeilla eri lajeja ja häntä taivuteltiin sitoutumaan valittuun liikuntalajiin
Watanabe K, Mivarnoto T. Tanaka Y, Fukuda K, Moritani T. Silti sitä lopullista viisasten kiveä taudin syntyrnekanismille (tai -mekanismeille) ei ole löydetty. ja havaitsi, että diabeetikot aktivoivat koko kuormituksen ajan pääasiassa vain tiettyjä samoja motorisia yksiköitä, kun taas terveillä lihasaktivaatiossa oli selvästi enemmän vaihtelua motoristen yksiköiden välillä. Vähentääkö diabetes toimintakykyisiä lihassoluja. Tuoreen amerikkalaistutkirnuksen mukaan roskaruualla syötettyjen hiirten hypotalamuksen tulehdustila parani normaaliksi juoksuharjoittelulla. (2012). Toiseksi, kannustaminen ja erityisesti cheerleadereiden esitykset hillitsevät marginaalisten ja pääyleisöä aggressiivisemmin kannustavien joukkojen käyttäytymistä sekä näiden mahdollisuuksia lietsoa väkivaltaisuuksia. Olisiko siis niin, että diabeetikoilla osa lihassoluista on pysyvästi tai tilapäisesti poissa pelistä tutkimuksen arvoinen hypoteesi. Japanilainen tutkimusryhmä mittasi vastus lateralis -lihaksen eri osien aktiivisuutta 64-kanavaisella EMG:llä kahden minuutin yhtäjaksoisessa staattisessa kuormituksessa V iime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että lihavuuden ongelmat eivät rajoitu pelkästään rasvan kertymiseen kehon eri osiin, vaan taustalla on myös koko kehon tulehdustila. Tämän mekanismin yhteyttä lihomisen syynä selvitetäänkin parhaillaan kuumeisesti useiden tutkimusryhmien toimesta. puolen joukkuetta kohtaan käytettiin hyökkääviä ja haastavia ilmaisuja ja eleitä; 3) oman joukkueen pelaajia kohtaan ilmaistiin tyytymättömyyttä; 4) erotuomareita kohtaan ilmaistiin tyytymättömyyttä ja 5) järjestäjien aloitteesta syntyneitä ottelurituaaleja, kuten esimerkiksi kansallislaulun laulamista ennen ottelua kannustettiin. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 79. Granströmin tutkimus herättää pohtimaan yleisöurheilun roolia ja merkitystä uusyhteisöllisyyden ja sosiaalisen samaistumisen väylänä ja muotona postmodernissa ajassa, josta monet muut ihmisiä toisiinsa sitovat sosiaalisen pääoman siteet ovat hölleruyneet. Analyysin pohjalta tutkijat toteavat, että ensinnäkin kannatushuudot Ja -rituaalit näyttäytyvät monella tapaa merkkeinä vallitsevasta sosiaalisesta identiteetistä kannattajien keskuudessa. VIITE: Granström, K. Muiden kuin liikuntatutkijoiden kannalta tällaiset tulokset voivat olla masentavia liikunta osoittautuu kerta toisensa jälkeen ylivertaiseksi hoitomuodoksi melkein mihin vaan. Tyypin 2 diabetestutkimukse~ fokus oli pitkään lihaksessa, mutta on surtynyt vurne vuosina enemmän ja enemmän sisäelinten häiriöiden tutkimiseen. Diabetes Research and Chrucal Pracnce. http:// wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22483576 Liikunta suojelee hypotalamusta lihavuuteen liittyvältä tulehdukselta Meidän liikuntatutkijoiden kannalta asian tekee mielenkiintoiseksi se, että tähän ongelmaan kuten niin moneen muuhunkin säännöllisellä liikunnalla on selviä positiivisia vaikutuksia. Mikä mielenkiintoista, tämä tulehdusreaktio havaitaan myös syömistä, energiankulutusta ja kehon painoa vahvasti säätelevässä aivojen hypotalamuksessa. Cheennq as an indicator of social identity and sell-requlatron In Swedish ice hockey supporter groups. International Review for the Sociology of Sport 2011, 47 (21, SAGE Publications, 133-148. Lieneekö sitten jouduttu hakoteille ja lopullinen totuus löytyykin lihasten käyttämättömyyden aiheuttamista lihasten toiminnan häiriöistä. T ämä on ehkä vähän liian suora johtopäätös, mutta ajatus on kiehtova. painossa, 2012. Type 2 diabetes rnethtus patients manifest characteristic spatial EMG potential rnstnburion pattern durinp sustameo isometric contracuon. Kolmanneksi, poliisin ja turvamiesten puuttuminen kannustamiseen vaikuttaa lietsovan haitalHANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI lista käyttäytymistä ja hulinointia
80 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. Tutkittaviksi valittiin pitkään paljasjalkajuoksua harrastaneita hyväkuntoisia juoksijoita, jotka juoksivat samantyyppisellä askeleella (ei kantaeikä päkiåastujia) ilman kenkiä ja kengät jalassa. Merkittävää oli kuitenkin se, että ilman lisäpainoja hapenkulutus oli samalla tasolla ilman kenkiä ja kengät jalassa. Mutta onko paljain jaloin juokseminen sitten tosiasiassa kevyempää kuin kengät jalassa juokserninen. Lisäksi heille asetettiin jalkoihin pieniä lisäpainoja molemmissa tilanteissa. Juoksun taloudellisuuden tutkimusten pioneerin, Rodger Kramin, johtamassa tuoreessa tutkimuksessa pyrittiin vakioimaan mahdollisimman hyvin kaikki sekoittavat tekijät ja selvittämään totuus (tai pääsemään ainakin mahdollisimman lähelle sitä) paljasjalkajuoksun energiankulutuksesta. Exercise protects against high-fat diet-induced hypothalamic inflammation. Hofmann SM. Physiology & Behaviour, painossa, 2012. 2012. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22483785 Paljasjalkajuoksun energiankulutus. Metabolic Cosi of Running Barefoot versus Shod: ls Lighter Bener. Franz JR, Wierzbinski CM, Kram R. Tutkittavat pantiin juoksemaan juoksumatolla ilman kenkiä ja noin 150 gramman painoisten lenkkarien kanssa. Joka tapauksessa suurin osa tutkimuksista on päätynyt tulokseen, että hapenkulutus on samalla tasolla paljain jaloin ja lenkkarit jalassa juosten. Tätä on jonkin verran aiemmin tutkittu, mutta tutkimusasetelmissa on ollut niin paljon puutteita, että vertailu on ollut hankalaa. Paljain jaloin juokseminen ei siis näytä olevan taloudellisempaa verrauuna hyviin lenkkareihin. Tämä siitä huolimatta, että on osoitettu, että kengän painon lisääminen sadalla grammalla lisää hapenkulutusta noin yhdellä prosentilla. Suurimmaksi ongelmaksi monelle näyttääkin muodostuvan tämän lääkkeen annostelu, se kun ei tule pillerimuodossa nopeasti nielaisemalla, vaan vaatii aktiivista toimintaa. Y ksi kuuma peruna juoksun harrastajien keskuudessa on paljasjalkajuoksu, joka herättää fanaattisia mielipiteitä puoleen ja toiseen. Yi CX, AI-Massadi 0, Donelan E, Lehti M, Weber J, Ress C, Trevi C, Muller TD, Woods SC. Itse en ole lajia varsinaisesti kokeillut, jollei lasketa muutaman kilometrin juoksentelua kesken löhöilyn Kreetan rannoilla, missä se kieltämättä tuntui mukavalta ja kevyeltä lempeän Välimeren tuulen puhaltaessa. Medicine and Science in Sports and Exercise, painossa. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/22367745 KARI KALLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Kari.Kalliokoski@tyks.fi Muiden kuin liikuntatutkijoiden kannalta tällaiset tulokset voivat olla masentavia liikunta osoittautuu kerta toisensa jälkeen ylivertaiseksi hoitomuodoksi melkein mihin vaan. Lisäpainomittaukset osoittivat, euä hapenkulutus lisääntyi myös tässä tutkimuksessa noin yhdellä prosentilla /100 grammaa lisäpainoa sekä ilman kenkiä että kengät jalassa
. Aikavälivertailu osoitti nuorten kestävyyskunnon heikentyneen 25 vuoden aikana. Teos on julkaistu smjassa LIKES Researc/1 Reports on Sport and Health 255, 104 s., Jyväshylä 2012, ISSN 0357-2498, ISBN 978-951-790-308-l. Vuonna 2001 toteutettiin uusiruarniuaukset samoilla menetelmillä samanikäisille nuorille ja tutkimukseen osallistui 1041 oppilasta. Kuntoa mitattiin kuruotesteillä ja liikuntaaktiivisuutta arvioitiin kyselylomakkeella. asp?Function=DetailsHYPERLINK "http ·//www. Leena Paakkarin terveyskasvatuksen väitöskirja "Fenomenografinen llltkimus opeuajaopiskelijoiden käsityksistä terveystiedosta ja sen opettamisesta ja oppimisesta" tarkastettiin 2.3.2012Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi vuonna 2001 tutkittiin seurantatutkimuksella vuoden 1976 tutkimukseen 37-43-vuotiaiden liikunta-aktiivisuutta ja koettua kuntoa. . Ii uotari@jyu.fi. Erilaisten käsitysten välillä Paakkari löysi kriittisiä eroja, joihin tarttumalla opeuajankouluuajat voisivat kehittää opiskelijoittensa ymmärrystä terveystieto-oppiaineesta, sen opettamisesta ja oppimisesta monipuolisempaan suuntaan. Väitökset Opcttajaopiskclijoilla erilaisia käsityksiä tcrvcystiedosta TLM, M.Phil. Tulos antaa viitteitä siitä, että koulutuksessa opiskelijoiden käsityksiin tulisi tarttua hanakammin ja niitä tulisi tietoisesti yrittää kehittää monipuolisempaan suuntaan. Pertti Huotari selvitti våitöstut kimuksessaan muutoksia nuorten fyysisessä kunnossa 25 vuoden aikana. Suppeimmillaan terveystietoa kuvattiin tiedon siirtämisen koruekstina, opettamista tiedon välittämisenä ja oppimista lähinnä tiedon muistamisena. Yllättävää oli, etteivät käsitykset juuri muuttuneet tutkiuavalla aikavälillä. Koska liikunta-aktiivisuuden on todettu selvästi vähentyvän 16-18 vuoden ikävaiheessa, aktiivisuuden säilymistä tulisikin tukea monin tavoin nuoruusiässä. Tilau/1set.: Ii ttp:/ lw w w. Aineistoa kerättiin kolmena eri ajankohtana, ja se koostui sekä haastaueluista että esseistä. Lisätietoja: Leena Paahhari, puh. Urheiluseurojen toimintaan osallistuminen lisääntyi ja siihen osallistuvat nuoret olivat parempikuntoisia osallistumattomiin nuoriin verrattuna. l i l1esfilha uppalorde rs. Lisäksi nuorten harrastaman liikunnan sisältö oli muuttunut. Seurantatutkimukseen osallistui 1525 henkilöä. Kestävyystyyppisen liikunnan harrastaminen vähentyi, ja vastaavasti lyhytkestoisten sekä lihasvoimaa vaativien lajien harrastaminen lisääntyi 25 vuoden aikana. Leena Paakkari tarkasteli väitöskirjassaan terveystiedon opeuajaopiskelijoiden erilaisia käsityksiä terveystieto-oppiaineesta ja sen opettamisesta ja oppimisesta. Lisäksi nuoruusiän huono kunto ennusti huonoa koettua kuntoa aikuisuudessa. Vuonna 1976 kerättiin valtakunnallisesti kattava 9-18-vuotiaiden nuorten fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden aineisto. Pitkän aikavälin tutkimuksia suomalaisten lasten fyysisen kunnon muutoksista ei ole aiemmin ollut saatavilla ja liikunta-aktiivisuuden jatkumista lapsuudesta aikuisikään koskevat pitkittäisseurannatkin ovat olleet harvinaisia. Vähän liikkuvat nuoret kokivat aikuisena kuntonsa heikommaksi ja liikkuivat vähemmän kuin liikunnallisesti aktiiviset nuoret. Toisaalta oli positiivista, että niiden opiskelijoiden osuus, jotka kuvasivat terveystietoa lähinnä terveystietojen ja taitojen välittämisenä ja siihen liittyvää oppimista ainoastaan muistamisena, väheni ajan kuluessa, Paakkari toteaa. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012 81. 040 805 3581, lee11a.paal1hari@jyuji. 106 sivua.Jyväskylä 2012, ISBN: 9789513946524, 978-95139-4652-4 (pdj), ISSN 0356-1070. l i hes Jilha uppalorde rs. Vastaväittäjänä toimi professori Tommi Vasankari (UKK-instituutti) ja kustoksena emeritusprofessori Lauri Laakso. Lisätietoja: Pertti Huotari, pertti. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 1976 ja 2001. Nykyisin vain osa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu fyysisen kuntonsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Työn tavoitteena oli tuottaa työvälineitä terveystiedon opeuajankouluttajan arkeen, kun tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä tuikittavista asioista. Kuntoerot hyväja huonokuntoisten nuorten välillä olivat kuitenkin kasvaneet, ja vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuden ja painoindeksin merkitys kuntoa selittävinä tekijöinä oli lisääntynyt. Tilaukset myynti@librmy.jyufi. as p?Function=Details&ID=349"&HYP ERLINK "i,up:l/www.lil1esjilhauppal orc/ers.asp?Function=Details&/O=349 "/0=349. Passiivisista nuorista tulee huonokuntoisia aikuisia LitL Pertti Huotarin liikuntapedagogiikan väitöskirja " Fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus nuoruudessa ja aikuisuudessa 25 vuoden aikavälivertailuja seurantatutkimus" tarkastettiin 3.3.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Gerlese Åkerlind (University of Canberra, Australia) ja kustoksena professori Lasse Kannas. Liikkuminen tärkeää erityisesti nuoruusiän lopussa Erityisesti aktiivinen osallistuneiden liikkuminen nuoruusiän loppupuolella 16-18-vuotiaana oli tärkeää aikuisiän aktiiviseen liikkumisen kannalta. Lisäksi hän selvitti, miten nuoruusiän fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus ennustavat aikuisiän liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä kuntoa. Teos 011 jullwistu Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health -sarjassa. Tutkimukseen osallistui 56 koulua ja 2796 oppilasta. Toisaalta nuorten lihaskunto oli hieman parantunut. Paakkari osoitti, että terveystieto ja sen opettaminen ja oppiminen ymmärrettiin hyvin eri tavoin. Lisäksi Paakkari tutki opeuajaopiskelijoiden käsitysten kehittymistä ierveysuedon opettajakoulutuksen aikana sekä työuran alkuvaiheessa
Lukiolaiset kritikoivat m edian kauneusihannett a KM Maija Raskin väitöskirja "LUKIOLAISTEN TERVEYDENLUKUTAIDON JA TERVEYSARVOSTUSTEN ILMENEMINEN Laadullinen sisällönanalyysi vuoden 2007 terveystiedon ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen vastauksista" tarkastettiin 16.3.2012 Lapin yliopistossa. lahi m icsyl1clistys.Ji!vcr/1holwupp algroup: 11 &procluct:305 Tilaulisct: htt p:llwww. ISSN 0788-7604. Lisäksi kokonaisvaltaiseen terveydenlukutaitoon liittyy usein suvaitsevaisuus erilaisia ihmisiä kohtaan sekä huoli maailman tilasta ja e pä tasa-arvosta. Rikoslainsäädännön sisältämä dopingrikos riittää kuitenkin retorisin keinoin heittämään moitittavuuden varjon myös rikoslain määritelmän ulkopuolelle jäävän dopingin ylle. Käytännössä eniten hankaluutta liittyy dopingaineiden määrää koskevaan arviointiin, koska dopingaineiden määrästä on tullut tärkeä rajanvetokriteeri sekä tunnusmerkistön täyttymisen (omaa käyttöä vai levittämistä) että teon törkeysasteen määrittelemisessä (perustekornuoto vai törkeä dopingrikos). Tutki muksen kohteena ovat ylioppilastutkinnon reaalikokeen terveystiedon vastaukset vuodelta 2007. Rikoslain 44 lukuun lisäu iin vuonna 2002 erityiset dopi ngri kaksia koskevat rangaistussäännökset, joissa kriminalisoitiin rikoslaissa tarkemmin määriteltyjen synteetListen anabolisten steroidien, testosteronin ja kasvuhormonin laiton valmistaminen, maahantuonti, levittäminen sekä hallussapito todennäköisessä levittämistarkoit uksessa. Reaalikoevastauksista löytyi kaikkia kolmea terveydenlukutaidon tasoa. Lainsäätäjän antamat rajanvctokritecrit ovat suuntaa antavia, eikä vakiintunutLa oikeuskäytäntöä ole vielä ehtinyt muotoutua. Rask esittää neljänneksi, uudeksi terveydenlukutaidon tasoksi kokonaisvaltaista terveydenlukutaitoa. Tässä suhteessa on kuitenkin ongelmallista, ellei kilpaurheilun ulkopuolisesta dopingaineiden käytön laadusta ja laajuudesta ole juurikaan olemassa tutkimustietoa. Terveysarvostustcn lisäksi Rask tarkastelee tutkimuksessaan, mille terveydenlukutaidon kolmesta tasosta opiskelijoiden vastaukset yltävät. Kinnusen tutkimuksessa todetaan, että dopingrikosten säätämisen myötä lainsäätäjä halusi entistä selkeämmin osoittaa dopingaineisiin liittyvän toiminnan suuremman moitittavuudcn lääkkeisiin verrattuna. Ennen dopingrikosten säätämistä dopingaineita käsiteltiin rikosoikeudellisesti lääkkeinä. Laadulli11e11 sisällö11a11alyysi vuoden 2007 terveystiec/011 ylioppilashirjoitustcn reaa/ihoheen vastaullsislCI. Tilauhset: www.ulaplancl. -Perusterveydenlukutaito on terveyteen liittyvien asioiden muistamista. Vastaväittäjänä toimi professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Lapin yliopistohustannus: Rovaniemi 2012. 040 8365821, maijarnsh (at) ya/ioo.co,n. Toisaalta he pitävät hyvänä sitä, että media tarjoaa virtuaalisia keskustelumahdollisuuksia, Maija Rask sanoo. Ylioppilaskokelaat kirjoittivat myös arvostavansa koulutusta ja kaipaavansa keskusteluja ja yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksessa ja kehitettäessä opetussuunnitelmaa. Aaa U11ivcrsilalis Lapponierisis 223. Lisätietoja: Maija Ras/1, puli. OTL Essi Kinnusen rikosja urheiluoikeuden aloihin kuuluvassa väitöskirjassa analysoidaan dopingin oikeudellistumista sekä rikoslain dopingrikoksia koskevan sääntelyn syntyprosesseja ja sisältöä. Kinnusen tutkimuksessa osoitetaan, miten doping on muuttunut urheilun sisäisestä sääntörikkornukscsta kansainvälisen valtioyhteisön ja kansallisen lainsäätäjän huolenaiheeksi. Kokonaisvaltaista terveydenlukuiaitoa ilmentää se, että opiskelija ymmärtää ympäristön ja erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen ihmisen terveydelle. Näissä cnsimrnåistssä reaalikoevastauksissa ilmenee selvästi, cuä lukiolaiset kritikoivat median luomaa utopistista ja laihuutta korostavaa kauneusihannetta. Kasvatustieteen maisteri Maija Rask sclviuää väitöstutkimuksessaan, m illaisia terveysarvostuksia lukiolaisilla on ja millainen on heidän terveyden lukutaitonsa. ISBN 978-952-484-524-3. Maija Ras/1: Luhiolaisten terveyclenlulwtaidon ja terveysarvostustc11 i/111c11c111i11e11. Lisätietoja: Essi Ki1111w1rn, puh. Terveystieto tuli oppiaineeksi Suomen kouluihin vuonna 200l opetusministeri Maija Raskin kaudella, ja keväällä 2007 oli ensimmäisen kerran mahdollista kirjoittaa terveystieto omana reaaliaineenaan ylioppilastutkinnossa. Väitös 011 jullwistu Suomalaisrn /a/1imicsyliclisty/1srn sarjassa A 305. Yhtenä terveysarvostuksena tulee esiin lisäksi se, että lukiolaisten mielestä päävastuu oman terveyden hoitamisesta kuuluu ihmiselle itselleen. Kolmanteen tasoon eli kriittiseen terveydenlukutaitoon liittyy edellisten lisäksi opiskelijan kiinnostus myös muiden kuin oman terveytensä hoitamiseen, Rask tiivistää. Tutkimuksessa kritisoidaan dopingia koskevaan rikosoikeudelliseen sääntelyyn ryhtymistä suhteellisen vähäisen ja yksioikoisesti esitetyn tiedon nojalla. Vastaväittäjinä toimivat professorit Dan Frände ja Heikki Halila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Tapani. Rikosoikeudellinen sääntely antaa kilpaurheilun antidopingtoiminnalle taustatukea, mutta dopingrikoksia koskevan rikosoikeudellisen sääntelyn perusteluna oli ennen kaikkea huoli dopingaineiden käytön leviämisestä kilpaurheilun ulkopuolelle. . Toiminnallista terveydenlukutaitoa ilmcruää vastaus, josta voi arvioida opiskelijan kykenevän hoitamaan omaa terveyttään. Dopingrikoksct tuovat lainsovelrajan ratkaistavaksi hankalia tulkintakysymyksiä. Rikoslain dopingainemääritelmä on suppeampi kuin urheilun antidopingsääntöjen mukaisten kiellettyjen aineiden luettelo. fi!lup Dopingrikos on urheilun ja rikosoikeuden leikkauspisteessä Oikeustieteen lisensiaatLi Essi Kinnusen väitöskirja "Dopingrikos urheilun ja rikosoikeuden leikkauspisteessä" tarkastetLiin 31.3.2012 Turun yliopistossa. . Hankaluutena vakiintuneiden käytäntöjen muotoutumiselle on aineiden suuri kirjo sekä aincittain ja henkilöittäin vaihtelevat käytön tavat. /a/1i m icsyhclistys.fi 82 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 2-3/2012. littp:II www. 02 333 6067 tai 040 837 6212, cssi.l1i1111w1e11@u1u.fi
Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~ LTS Liikuntatieteellinen Seura l tntuvh c._.lult'f} of Sport S< rettc cs. en . . Myös muu palaute on tervetullut. sivulla . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 61 eurolla (normaalihinta noin 78 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 3 ... . . C ca :::, .. . D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 37 euroa/2012 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa /2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 37 euroa/2012 D Yhteisöjäseneksi 170 euroa/2012 (kysy lisää 1) D Opiskelijajäseneksi 22 euroa/2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2012 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja / vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin . . en CII "' ::> = > CII .:.: fQ) 1en "' CII en !::. . . . :.: ..,. . . Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 4.6.2012 mennessä. .....1 1C) PALVELUl<ORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/2012 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L 2 .. sivulla Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (11-3112) Tilatessasi lehden kesken vuotta Ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. . . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . > ··················· .. . Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin . Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen-Z tilaajarekisterin ylläpitoon. . . . Muuta palautetta ....... ~ Qj..,.::::) ::> ~ u=; ::!: C/) :,,,::: .2! g en <( «i Ln et ~ (1) > C ::S M f::S C c, C/) .:,,: C CI :: = C) a.. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena.nieminen@lts.fi Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2012 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran Järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. .:.: .§ f1.1.1 CII LJJ C ::c E 1ii C/) Q) :c( :,,,::: <( C .....1 0. . sivulla .......
Jokaisen on hyvä ymmärtää mitä reittejä kulkien urheilussa voi päästä huippusuorituksiin ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Hinnat: 60 € (norm. hinta 84 € (erikseen tilattuina 108 €); LTS:njäsenille 72 € (93 €); opiskelijoille 58 € (75). Urheilupsykologian perusteet on hyödyllistä luettavaa yhtä hyvin huippu-urheilijoille ja valmentajille kuin liikunnan harrastajille ja ohjaajille. hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta) Leena Matikka jo Martina Roos-Solmi (toim.J Urheilupsykologian pe~~~~~:,~. f~fiOVIIJ, rorulinrunfflJ 1 OtriSo/m1/1011n Urheiiupsykologian perusteet ja Ryhmäilmiöt liikunnassa edulliseen yhteishintaan: norm. Erinomaisen fyysisen kunnon ja tekniikan ohella on tunnettava itsensä, kehitettävä jatkuvasti psyykkisiä taitojaan ja osattava nauttia tekemisestään. hinta), 43 € (LTS:n jäsen -hinta), 35 € (opisk.hinta) + toimituskulut hmäRy •"t ilm10 ' ··kunnassa 11 ~ ~ LTS Liikuntatieteellinen Seura lu1111-,1, Soc irty ot Sport Scienc e<. Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa, jossa viihdytään ja jota halutaan harrastaa elämänkulun eri vaiheissa. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169,363 sivua, 2012. Moinen Rafifaaminen ffl~,, ( ( . Teos auttaa ymmärtämään urheilun ja liikunnan ilmiöitä, kehittämään psyykkisiä taitoja sekä parantamaan suorituksia psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden avulla. Tilaukset: www.lts.fi p. Kirja on yhdeksän suomalaisten asiantuntijan kirjoittama perusteos. Se on suunnattu valmentajille, liikunnan opettajille ja erilaisten ryhmien ohjaajille sekä liikunta-alan opiskelijoille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163,338 sivua, 2009 Hinnat: 48 € (norm. Urheilupsykologian perusteet (toimittaneet Leena Matikka & Martina Roos-Salmi) on 24 alan asiantuntijan kirjoittama perusteos. ' Tilaa samalla Ryhmäilmiöt liikunnassa (toimittaneet Esa Rovio, Taru Lintunen, Olli Salmi)