pasi.koski@utu.fi 50. Yhteisön olemassaolo ja hyvinvointi kaipaavat tällaisia huomiohetkiä ja kilven kiillotusta. Kukaan meistä tämän päivän liikuntatieteilijästäkään ei omaisi valmiuksia, olosuhteita ja työkaluja, joita nyt voi hyödyntää, elleivät edeltäneet sukupolvet olisi aikanaan tehneet työtään niin hyvin kuin tekivät ja ellei kokonaisuuden kannalta arvokkaita yhteisöjä ja instituutioita olisi luotu. Tulevaisuuteen suuntautuminen on merkittävä osa aika-akselin ymmärtämistä, mutta tulevaisuuden arvo korostuu ja täydentyy vasta, kun ymmärrämme ja kunnioitamme myös menneisyyttä. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Gorilla RM / Juho Heikkinen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan Ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Ne ruokkivat mukana olevien ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Vaikka ei otettaisi lukuun sitä tosiseikkaa, että juhliminen on pääsääntöisesti kivaa ja kaikki syyt tekosyytkin kelpaavat kunnon juhlistamisen innoitukseksi, jää yhteisöjen merkkipäivien vietolle muitakin perusteita. Siksi väki niin sisällä kuin ulkopuolella on hyvä aika ajoin herätellä ja muistuttaa, miten hienosta jutusta on kyse, että ollaan olemassa. Ihmiset vaihtuvat, mutta instituutiot voivat jatkaa yli sukupolvien. AIKA ULOTTUVUUDELLA Kuva. Määrävuodet ovat siis muutakin kuin nollaan päättyvä sarja numeroita. Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Liikunta & Tiede -lehti kumpikin täyttävät 50 vuotta ja Liikuntatieteellisen Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi jo 80 vuotta. Yhteisöt, organisaatiot ja instituutiot näyttäytyvät usein varsinkin niiden vaikutuspiirissä olevien silmissä jotenkin itsestään selvinä. Merkkipäivä on luonteva syy nostaa yhteisö hetkellisesti jalustalle ja ihmisten mieliin. Tällaisia merkkipaaluja on tapana juhlistaa, mutta harvoin tulee pohtineeksi, miksi niin tehdään. Vielä perustavanlaatuisempi peruste löytyy kuitenkin siitä, että tämän päivän lyhytjänteisessä kvanaalimaailmassa ei pitkäjänteisyyttä ja perinteitä huomata pitää niille kuuluvassa arvossaan. Merkkipäivän viettäminen onkin osa perinteen ja jatkuvuuden kunnioitusta. Ylipäätään aikajanan mielessä pitäminen ja sen kautta ison kuvan näkeminen on sitä suuna viisautta, jota nykykiidossa ei liikaa ole läsnä. Liikunnankin saralta on helppoa tunnistaa esimerkkejä, jossa pyörää keksitään uudelleen eikä menneestä osata ammentaa oppia. Paino: Forssa Print 2013 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvisse esiintyvillä henkilö,llä ei henkilöinä ole yhteyttä esisntuntijssttikketeisss käsiteltyihin aiheisiin, ellet kuviin art,kkel,ssa eritvisesti viitata. MJJMäkinen PASI KOSKI Liikunta &Tiede 2-3/2013 iikuntatieteiden näkökulmasta kuluva ajastaika on monessakin mielessä juhlavuosi. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Suuren luokan kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Miksi siis myös yhteisöjen, organisaatioiden ja instituutioiden merkkivuosia kannattaa ja pitåä juhlistaa
.. Tuija Tammelin 81 Move Tietoa, tukea ja motivointia. Urho Kujala 9 Samat geenit, erilainen liikunta liikunnallinen elämäntapa tuo terveyshyötyjä. Siinä lienevät olennaisimmat koulu-uudistuksen liikunnanopetukseen tuomista muutoksista'.' 18 Elämänkulun taitekohtiin kannattaa panostaa. 76 Koulupäivän paikallaan oloa voi purkaa monin tavoin. Risto Telama 87 Totuuden vai julkisuuden ystävä?Yliopistojen lähteminen mukaan julkisuuskilpailuun saattaa olla uhka koko yliopistolaitoksen perustan uskottavuudelle. "Tavoitteita tuli, mutta tunteja meni. Koski, Keskinen, Nieminen 16 POLTTOPISTEESSÄ: Jakolinjalla. Nyt ikääntyville ihmisille kohdistettuja liikuntaryhmiä ja kuntosaleja on jokaisessa kaupungissa. Erkki Vettenniemi 92 Vahva esitys Ahvenanmaan liikuntakulttuurista. Ari Heinonen 91 John Bale Humanistijuoksija tutkii jälkiään. Rakentavasti toimivassa ryhmässä on hauskaa. Kari Keskinen 16 Liikunta &Tiede 50 vuotta. Matti Pietilä, Sami Kalaja AJASSA 84 Kirsi Hämäläinen VLN:n liikuntatieteen jaoston puheenjohtajaksi. .. Mihin ja miten koululiikuntaa pyritään valmisteilla olevan uuden opetussuunnitelman avulla ohjaamaan. Sarianna Sipilä 27 Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä. Ryhmässämme opit peesaamaan taitavasti valtavirran suosimia tutkimusteemoja. Liikkuva kaksonen on samasta perimästä huolimatta vähän liikkuvaa sisarustaan hoikempi, hänellä on vahvemmat luut, vetreämmät valtimot ja vähemmän vahingollista rasvaa kehossaan. Tutkimukselta on lupa odottaa myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Liikunta on hyväksi, mutta sen moninaisia vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Anette Mehtälä, Arto Laukkanen, Susanna Iivonen 32 Arjen pienet valinnat kartuttavat perheen liikuntaa. Mielikuva siitä, että "lapset liikkuvat aina" ei enää pidä paikkaansa millään mittarilla arvioituna. Myönteisiä kokemuksia ja monipuolisia liikuntataitoja tarvitaan jo varhain. Move -fyysisen toimintakyvynseurantajärjestelmä on työkalu peruskouluun. Twja Leskinen, Urho Kujala 12 Ministeri Paavo Arhinmäki:Tutkimukselta pohjaa toiminnan suuntaamiselle. Aika ulottuvuudella. Mirja Hirvensalo 22 Turvallisesti liikkuen kohti hyvää vanhuutta. Jouko Kokkonen TUTKITTUA 94 Tutkimusuutiset 100 Väitökset. Lauri Laakso 88 Haetaan tutkija huippuosaajien hankkeeseen. Arja Sääkslahti, Anne Soini. Esa Rovio 89 IN MEMORIAM Tapani Pöyhönen LUETTUA 90 Terveyskunnon testaus Menetelmä terveysliikunnan edistämiseen. Taija Juutinen Finni, Arto Laukkanen, Arto Pesola, Arja Sääkslahti 36 Liikuntaympäristö innostavaksi tunneja vuorovaikutusosaamisella. POHDITTUA 85 Koululiikunnan tehtävänä on opettaa. Tutkimusrahoitus: Hakemukset 2014 Akatemian käsittelyyn. 1990-luvun alkupuolella ei tiedetty, voiko vanha ihminen osallistua kuntosaliharjoitteluun turvallisesti ja onko siitä hänelle hyötyä. Pasi Koski 4 Liikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Taru Lintunen 42 Vammaisurheilun tutkimuskohteet nousevat valmentajan ja urheilijan arjesta. Lauri Tarasti 47 LIIKUNTIETEEN PÄIVIEN TUTKIMUSTIIVISTELMÄT 73 OPISKELIJAT OUNASTELEVAT: Liikuntatiedettä, sen asemaa, opiskelua Suomessa ja liikuntaa tulevana ammattina pohtii neljä liikuntatieteellisen tiedekunnan kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijaa. Kaisu Mononen 45 Mikä rooli valtiolle liikuntakulttuurissa
4 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013
Kun jo sairastuneille henkilöille aletaan ohjelmoida intensiivisempiä liikuntahoitoja, tarvitaan liikunnan ohjauksessa usein asiantuntijoita. Teksti: URHO KUJALA ~ Cffil = lilnli!lmJ lmJi) [ii(11iflff@~ -~.~ @iM ~ ~ ~ffl ~ ~·• ummmo ~ ••sildlmvliJ p \Yfflt@nhiihffll@ ~ hlilffil~ -~ ~ [t@llf-,tl[Nffil ~-Mm} ~ wmi&t:inRmm ~~ rnftlftfifflL . ' ,, ... Valitettavasti satunnaistcuuihin kontrollouuihin intcrventiotutkimuksiin perustuvaa tutkimusnäyuöä siitä, cuä liikunta ennaltaehkäisee sairauksia, on vielä varsin niukalti. Tietoa näytöstä ja niihin perustuvia liikuntasuosituksia on kaikkien ulottuvilla muun muassa USA:ssa tehtyjen liikuntasuositusten perusteluissa (h t tp://www.health.gov/paguidelines/guidelincs/) ja suomalaisessa Käypä hoito -suositukscssa (www.kaypahoito.fi). ,, • \. t l • . . • • ·• 1 . • ~ • • t ' 1 i ., .. , \ . , • 1 • • • ... ~ • r· •• • tf !}-. Tällainen tutkiirnusnäyttö vakuuttaisi entisestään terveydenhuollon päättäjiä ja tällaista tutkimusta tulisikin toteuttaa liikuntaja terveydenhuolto-organisaatioiden yhteistyönä. Näiden tutkimusten ongelmana on se, että syy-scuraussuhdeua ei voida varmuudella osoiuaa, Terveydenhuollon kulujen leikkaamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että sairauksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Taulukossa l on esimerkkejä siitä, minkälaista tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksista sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä kuntoutuksessa on kertynyt. ' . ~ ~~ ~~ e, että liikunta sopivasti toteutettuna on terveellistä, ei ole nykyisin kovin suuri uutinen. Erilaisia väcstöotoksia seuranneet tutkimukset osoittavat yhteyden alkuulanteen runsaan liikunnan ja tulevan sairauksien ilmaantumisen välillä useiden sairauksien osalta. t • ' ~1 t ' 1 ~ • i ., .. Näin Kuva: VASTAVALO!PETR I JAUHIAINEN LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 5. ·• ~ ;;: ,, ... e,
Tämän liikuntakelpoisuuden arvioinnin osalta on sekä liikunta-alan että terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutusjärjestelmissä vielä paljon kehitettävää. Ongelma-asiakkaiden liikuntaohjelmien laatimiseen on saatavilla konsultaatioapua esimerkiksi liikuntalääketieteen keskuksista. Tutkimuksissa mitataan usein yksittäistä valittua lopputulosmuuttujaa, jolloin liikunnan vaikutusten kokonaiskuva jää vähemmälle huomiolle. Siksi erityisesti kroonisia sairauksia potevilla ja erityisesti rasittavaa liikuntaa aloitettaessa tulee liikunnan mahdollisesti aiheuttamat riskit kartoittaa asianmukaisella tavalla ja valita liikuntamuotoja, joissa ei ole suurta tukija liikuntaelinvammojen riskiä. Tästä syystä myös liikuntaa korvaamaan tarkoitetun pillerin kehittäminen on osoittautunut ylivoimaiseksi. Liikunnan merkittävin vaikutus lienee kuitenkin sen kokonaisvaikutus tunnetuilla ja tuntemattomilla mekanismeilla. Säännöllisellä liikunnanharrastuksella on useita TAULUKKO 1. 6 LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-3/2013. Satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuva tutkimusnäyttö kertoo, että nimenomaan verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä lisäävät rasvavarastot hupenevat liikuntainterventioiden aikana (Ohkavara ym. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden vaikutus kehon koostumukseen ja aineenvaihduntaan Kun lähdetään liikkumaan, tietyt aivojen osat ja tietyt lihakset aktivoituvat ja kuluu energiaa. Sellaisen kehittäminen on siis teoriassakin varsin mahdoton ajatus. Elimistön rasvavarastoja poltetaan ja pienennetään. On kuitenkin paljon tutkimusnäyttöä siitä, että jo sairastuneiden fyysistä kuntoa ja/tai toimintakykyä voidaan parantaa liikuntahoidoilla (Taulukko 1). Joidenkin sairauksien osalta on myös alkanut kertyä näyttöä siitä, että liikunta voi hidastaa sairauksien etenemistä. Tutkijat tosin edelleen kiistelevät siitä onko fyysinen aktiivisuus merkittävä keino väestön lihomisen ehkäisyssä. tässä numerossa). Liikunta sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. 2007, katso myös Leskinen ym. kroonisesti sairaiden liikunnanohjaus aiheuttaa myös jo enemmän kustannuksia kuin terveiden liikunnanohjaus. Tämä erottaa liikuntahoidot selkeimmin lääkehoidoista, lääkkeet kun yleensä vaikuttavat vain muutamiin elimistön toiminnan säätelyreitteihin. Onneksi Suomi on kuitenkin tässä edelläkävijämaita. Näitä tutkimustuloksia voidaan soveltaa myös mietittäessä sitä, miten vanhusten toimintakykyä voidaan ylläpitää. Liikunnan moninaiset vaikutusmekanismit Kuvioon 1 on kerätty tutkimusnäyttöön perustuen liikunnan eräitä vaikutusmekanismeja, joiden kautta liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja kehon koostumusta sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä. (o; ei luotettavaa näyttöä tai ristiriitaisia tutkimustuloksia,+ viitteellinen näyttö,++ vahva näyttö)* Havainnoivissa väestön lnterventiotutkimuksisJo sairautta potevilla Jo sairautta potevilla seurantatutkimuksissa sa nähty liikuntainterpotilailla liikuntapotilailla liikunnalla yhteys lähtötilanteen vention seurauksena interventio parantanut todettu sairauden runsaan liikunnan ja alhaisempi sairastufyysistä kuntoa tai etenemistä jarruttavia alhaisen sairauden vuus verrattuna toimintakykyä vaikutuksia ilmaantumisen välillä kontrolliryhmään Osteoporoosi + + Nivelrikko ++ Alaselkä kipu ++ Nivelreuma ++ Verenpainetauti + + ++ + Tyypin 2 diabetes ++ + ++ ++ Sepelvaltimotauti ++ ++ + Aivoinfarkti ++ ++ + Sydämen vajaa+ ++ + toiminta Keuhkoahtaumatauti ++ Astma ++ Rintasyöpä ++ ++ Masennus ++ ++ Dementia + + * Näytön aste perustuu PubMed tietokannasta 31.3.2013 asti tehtyihin kirjal/isuushakuihin. Myös liikuntaan, kuten lääkkeidenkin käyttöön, voi liittyä sivuvaikutuksia
~~ ;,;.<;~ -1 -2 -3 -4 P<0.001 -5 . Liikunnan lisääminen elämäntapaintervention aikana on hyvä indikaattori onnistuneesta interventiosta. Tieteellisten tutkimusten mukaan liikunta voi tuottaa terveyshyötyjä usealla eri mekanismilla (mukailtu lähteestä Kujala, Br J Sports Med, 2009). Tulokset osoittivat että jatkuva liikunnanharrastus on yhteydessä laaja-alaisiin alentuneesta sairausriskistä kertoviin riskitekijätasomuutoksiin. Löydökset olivat varsin samankaltaisia kaikissa neljässä tutkitussa osaUO<UNTA& TIEDE 50 • 2-312013 7. RR= verenpaine (perustuu lähteeseen Kujala ym. terveysvaikutuksia, mutta liikunnan vaikutusmekanismien ymmärtäminen on vielä monilta osin puutteellista. 2013). Tutkittavana olivat kaksosparit joiden toinen jäsen oli harrastanut pitkään liikuntaa ja toinen parin jäsen ei. Tutkimukseen poimittiin lisäksi säännöllisesti liikuntaa harrastavia henkilöitä ja heille valittuja iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettuja verrokkeja useammasta suomalaisesta väestötutkimusaineistosta. BMJ Open 2011). Lisäys liikunnassa (N=310) P<0.001 KUVIO 2. Tuoreessa tutkimuksessamme Jyväskylän yliopiston ja lääketieteen opetusta antavien muiden suomalaisten yliopistojen yhteistyönä tutkittiin laajasti liikunnan pitkäaikaisvaikutuksia seerumin metabolomiikkaan (Kujala ym. Metabolomiikkaa tutkittiin professori Mika AlaKorpelan ryhmän kehittämällä NMR-teknologiaan perustuvalla menetelmällä, jolla määritettiin verestä yli sata verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä kuvaavaa riskitekijätasoa. Fyysinen kunto t (Kestävyyskunto, lihasvoima) KUVIO 1. Ei liikunnan lisäystä (N=1380)
Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Siinä tyyppi 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn tähtäävän interventio n yhtenä osana oli pyrkimys lisätä riskihenkilöitten liikuntaa. Kehittämistä ja parantamisen varaa on kuitenkin vielä paljon. Teoriasta käytäntöön Liikunnan maksimaaliset terveyshyödyt saavutetaan jos liikunta aloitetaan mahdollisimman nuorena ja sitä jatketaan sopivalla tavalla läpi elämän. Tällainen tutkimus osoittaa, että tiukasti kontrolloiduissa olosuhteissa pienellä tutkimusjoukolla tehdyn tutkimuksen tuloksia voidaan myös soveltaa käytäntöön suurilla kohdejoukoilla. Kattavassa tuoreessa tutkimuksessa määritettiin verestä yli sata verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä kuvaavaa riskitekijätasoa. 4. Evidence of the effects of exercise therapy in the treatment of chronic disease. Kun nuoria ja terveitä ihmisiä pyritään aktivoimaan liikkumaan, olennaista ohjeistuksessa ei ole niinkään liikunnan intensiteetti kuin se, että liikuntaa on ja että tapaturmilta vältytään. Kun kyse on varttuneemmasta väestä tai sairausriskejä omaavien liikunnasta haasteet liikunnan turvallisuuden osalta lisääntyvät. Ensimmäisenä tulevat kotijoukot ja muita tärkeitä tahoja ovat koulut, urheiluseurat, kuntien liikuntasektorit ja terveydenhuolto. Kujala UM, Jokelainen J, Oksa H, ym. Tutkimus tarjosi samalla joukon uusia mielenkiintoisia kaikissa osa-aineistoissa toistuvia löydöksiä liikunnan ja metabolian yhteyksistä. URHO KUJALA, LT Liikuntalääketieteen professori Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: urho.kujala@jyu.fi 5. lncrease in physical activity and cardiometabolic risk profile change during lifestyle intervention in primary healthcare: 1-year follow-up study among individuals at high nsk for type 2 diabetes. Jatkuva liikunnanharrastus paransi useimpien riskitekijöiden tasoa. Washington, DC: U.S. Siksi liikuntaan aktivoimiseksi ja liikunnan terveyshyöiyjen maksimoimiseksi tarvitaan monien tahojen panosta. Myönteistä oli se, että liikuntaa lisänneillä kehon paino ja vyötärönympärys vähenivät merkittävästi enemmän kuin muilla interventioon osallistuneilla (Kuvio 2). Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M, lshikawa-Takata K, Tabata 1. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. Varsin monissa terveydenhuollon yksiköissä asiakkaiden/potilaiden erilaiseen liikkumiseen on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota kaiken kiireen ja työpaineen keskellä. Long-term leisure-time physical activity and serum metabolome. Hankkeen analyysi osoitti, että vuoden seurannassa valitettavasti vain noin viidennes interventio-ohjeita saaneista lisäsi liikuntaa merkittävästi. 6. Liikunta Käypä hoito -suositus 2012; wwwkaypahoito.fi 3. doi 10.1136/bmjopen-2011-000292. lnt J Obesity 2007;31 1786-1797 Yksi mittavimmista riskihenkilöiden tosielämän interventiosta on Suomessa toteutettu D2D hanke. Department of Health and Human Services, 2008; www. KIRJALLISUUTTA 1. BMJ Open 2011 ;1 e000292. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Parhaista mahdollisista väestön elämäntapoja muuttavista menetelmistä tarvitaan myös hyvätasoista tutkimusta jotta ennaltaehkäisyyn suunnattuja resursseja ei heitetä hukkaan. Monet kunnat ovat luoneet toimivia yhteistyömuotoja liikuntaja terveydenhuoltosektorien välille. Br J Sports Med 2009;43:550-555. health.gov/paguidelines/guidelines/ 2. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. 8 UIKUNTA & TIEDE 50, 2·312013. Circulation 2013;127:340-348. aineistoissa. Kujala UM. Samanlainen tilastollisesti merkitsevä ero nähtiin liikuntaa lisänneiden eduksi myös verensokeri n ja LDL-kolesterolin osalta. Kujala UM, Mäkinen V-P, Heinonen 1, ym
Pitkään ja säännöllisesti liikuntaa harrastanut kaksonen on samasta perimästä huolimatta vähän liikkuvaa sisarustaan hoikempi, hänen aineenvaihduntaa säätelevät geeninsä toimivat tarkoituksenmukaisemmin, hänellä on vahvemmat luut, vetreämmät valtimot ja vähemmän vahingollista rasvaa kehossaan. erilainen liikunta liikunnallinen elämäntapa tuo terveyshyötyjä Kuva: VASTAVALO/JARI HINDSTR ÖM Aikuisiän kestävä liikunta näkyy terveyshyötyinä. Kaksosilla tehty monivuotinen seuranta vahvistaa, että kyse on juuri liikunnan vaikutuksista. Tällaisella kaksostutkimusasetelmalla päästään lähemmäksi LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 9. Tällainen asetelma ei täysin korvaa tieteelliseen syy-seuraus -suhteen analysointiin oikeuttavaa satunnaistettua koetta, mutta mahdollistaa elämäntavan ja sen seurausten yhteyksien tarkastelun geneettisesti standardoidussa tilanteessa, koska identtiset kaksoset omaavat saman geeniperimän. K oska elämånaikaista, vuosikymmeniä jatkuvaa liikuntainterventiota ei voi tieteellisenä kokeena järjestää, etsimme suomalaisesta kaksosrekisteristä sellaiset identtiset ja ei-identtiset kaksosparit, jotka olivat eläneet liikunnallisilta tottumuksiltaan erilaista elämää vuosikymmenien ajan
Vatsa-alueen rasvakudoksen jakautumista, maksan rasvoittumista ja reiden lihasja rasva koostumusta arvioitiin Tl-magneettikuvaleikkeistä. Vuosikymmeniä kestäneen vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuden ja toisaalta liikkumattomuuden yhteyksiä fyysiseen kuntoon, kehon koostumukseen ja muihin metabolisiin ja rakenteellisiin tekijöihin tutkittiin kuudellatoista keski-ikäisellä tai vanhemmalla identtisellä (n= 7 paria) ja ei-identtisellä (n=9 paria) kaksosparilla. Kaksosten painoero oli kymmenen kiloa ja vyötärönympärykset erosivat 15 cm. Tällöin liikuntatottumuksia selvitettiin takautuvasti vuosilta 2005,2000, 1995, 1990, 1985ja 1980. Kuvassa nähdään magneettikuvauksella saatu poikkileikkaus vatsan alueelta (yllä) ja reisien alueelta (alla). 2009b). Tutkittujen kaksosparien välinen liikunta ero oli jatkunut koko aikuisiän ajan. Toisin sanoen aktiivisten kaksosten vapaaajan MET indeksi oli aina merkitsevästi suurempi kuin heidän inaktiivisten kaksostensa (Leskinen ym. Kaksosten aerobinen kunto mitattiin epäsuoralla polkupyöräergometritestillä, reiden ojentajien lihasvoima voimadynamometrillä ja kehon koostumus paastonneena bioimpedanssimenetelmällä (InBody 720) Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden laitoksen laboratoriotiloissa. Parit valittiin suomalaisen kaksoskohortin yli 5 600 parin joukosta. liikkumattomuuden yhteyksistä terveyteen TWINACTIVE-tutkimuksen mukaan. Yhteenveto pitkäaikaisen vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuden vs. Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 1975. Kaksosparien jäsenten välinen painoero kaksinkertaistui seuranta-aikana, mutta painoero ei ollut merkitsevä seurannan lopussa (inaktiivit: 79,5 ± 184 kg vs. Nämä kudosnäytteet otettiin noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskäynnistä. Kaksosparien jäsenet erosivat toisistaan pääasiassa vain liikunta-aktiivisuuden suhteen (TWINACTIVE-tutkimus). 10 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. Aktiivisten kaksosten kuntotestin perusteella arvioitu hapenottokyky oli 23 prosenttia korkeampi (p<0,001) ja mitattu reiden ojentajien lihasvoima 20 prosenttia korkeampi (p=0,006) kuin heidän inaktiivisten kaksostensa (Leskinen ym. inaktiivinen kaksonen) ei ole harrastanut merkittävästi vapaa-ajan liikuntaa aikuisiällään. Seuranta-ajan lopussa, vuonna 2007, kaksosparit olivat vähintään 50-vuotiaita. Pitkäaikaisen vapaa-ajan liikunPitkäaikaisen liikkumattomuunan terveyshyötyjä (aktiiviset den terveyshaittoja (inaktiiviset kaksoset) kaksoset) Parempi* kuntotestin perusteella Heikommat* peruskuntoarvioitu hapenottokyky ominaisuudet Suurempi reisien ojentajalihasten Suurempi rasvamassa voima Hidastunut painonnousu Suurempi koko kehon rasvaprosentti Vähemmän terveydelle haitallista Suurempi viskeraalirasvan rasvaa pinta-ala Parempi metabolinen terveys Enemmän reisilihaksen sisäistä rasvaa Tehokkaammat aineenvaihduntaa Korkeampi maksan rasvasäätelevät geenit pitoisuus Lujemmat säären luut Heikentynyt metabolinen terveys Laajemmat verta alaraajoihin vievät suuret valtimot * verrattuna kaksossisarukseen KUVA 1. Liikunta-aktiivisuutta mitattiin seuranta-aikana liikuntakyselyjen perusteella. 2013). Tulokset osoittivat, että aikuisiän ajan kestänyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä parempaan fyysiseen kuntoon. Aikuisiän liikunta-aktiivisuutta selvitettiin haastattelussa vuonna 2005. 2009a; Leskinen ym. 21,5 ± 6,4 %, p=0,004) olivat kuitenkin selvästi aktiivisia kaksosia suuremmat (Leskinen ym. lnaktiivisella kaksosella oli 63 % enemmän rasvaa kehossaan, 74 % suurempi viskeraalirasvan pinta-ala ja 1,5 kertaa enemmän reisilihasten sisäistä rasvaa (Leskinen ym. 2009b). Kehon rasvattomassa massasTAULUKKO 1. Inaktiivisten kaksosten rasvamassa (21,6 ± 7,7 kg vs. 15,6 ± 5,0 kg, p=0,015) ja rasvaprosentti (27,0 ± 5,.3 % vs. 2009a). Kuvissa rasvakudos on vaaleaa. pitkäaikaisen liikunnan todellista syy-osuutta terveysmuuttujissa kuin tavanomaisella väestöä havainnoivalla tutkimuksella. Lisäksi kymmeneltä vapaaehtoiselta parilta otettiin paastonneena lihasja rasvakudosnäyte eri geeniryhmien ilmentymistä mittaavaa analyysiä varten. aktiivit: 72,9 ± 11,9 kg, p=0,12). Tutkittavia ohjeistettiin elämään normaalia elämää ja välttämään kovaa fyysistä rasitusta ennen molempia tutkimuskäyntejä. Heidän viimeaikainen liikunta-aktiivisuutensa selvitettiin perusteellisella haastattelulla. Vapaa-ajan liikuntaa määrällistettiin liikunnan volyymiä kuvaavan MET indeksin avulla (keskimääräinen intensiteetti *kesto*kerrat, yksikkö MET tuntia/ päivä). Esimerkkiparina samaa ammattia harjoittava identtinen mieskaksospari (ikä 50 vuotta), joista toinen kaksonen on harrastanut aktiivisesti juoksua (kuvassa oikealla puolella) ja joista toinen (ns
Siksi TWINACTIVE:n tutkimustulokset myös osoittavat, että pitkäaikainen ja säännöllinen vapaa-ajan liikunta on myönteisessä yhteydessä säären luiden lujuuteen ja valtimoiden kuntoon (Taulukko 1). Teoriassa tämä voisi tarkoittaa jopa puolitoista kertaa suurempaa valtimon poikkileikkauksellista pinta-alaa pitkäaikaisen liikunta-aktiivisuuden seurauksena. Long-term leisure time physical activity and properties of bone: A twin study. TUIJA LESKINEN, LitM Tohtorikoulutettava Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: tuija.h.leskinen@jyu.fi URHO KUJALA, LT Liikuntalääketieteen professori Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: urho.kujala@jyu.fi Tuija Leskisen artikkelin aiheeseen liittyvä väitöstutkimus "Long-term leisure-time physical activity vs. Liikkumattomuus taas oli yhteydessä rasvan kertymiseen reisilihaksen sisälle ja maksaan silloinkin, kun perimän osuus oli standardoitu. Magneettikuvat osoittivat, että inaktiivisilla kaksosilla oli puolitoista kertaa suurempi viskeraalirasvan eli vatsaontelon sisäisen rasvan pinta-ala (p=0,010) ja puolitoista kertaa enemmän reiden lihasten sisäistä rasvaa (p=0,003) (Kuva 1). International Journal of Obesity 33, 1211-1218. Aktiivisten kaksosten vapaa-ajan liikunta oli pääsääntöisesti kestävyyspainotteista liikuntaa kuten kävelyä, juoksua, hiihtoa. Näillä luumuutoksilla voi olla merkittävä rooli murtumien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi valtimoiden magneettivarjoainekuvista tehdyt mittaukset osoittivat valtimoiden rakenteellisia ja mahdollisesti myös toiminnallisia eroavaisuuksia kaksosparien jäsenten välillä siten, että aktiivisten kaksosten suurten vatsaja reisivaltimoiden läpimitta oli vähintään 20 prosenttia suurempi kuin heidän inaktiiveilla identtisillä kaksosillaan (Leskinen ym. TWINACTIVE-tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja ja osoittavat yhtäpitävästi aiempien tutkimusten kanssa, että läpi aikuisiän jatkunut vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on yhteydessä fyysisen kuntoon ja terveyttä kuvaaviin kehon rasvakoostumuksen ja metabolisen terveyden muuttujiin (Taulukko 1). Lisäksi inaktiivisilla kaksosilla oli jopa yli kaksi kertaa suurempi maksan rasvapitoisuutta kuvaava arvo kuin heidän aktiivisilla kaksossisaruksillaan (p=0,011) (Leskinen ym. AGE, doi: 10.1007/s11357-012-9486-7. 2009a. Pitkäaikainen säännöllinen vapaa-ajan liikunta hidasti painonnousua ja suojeli terveydelle haitallisen rasvan kertymiseltä. Leskinen T., Rinnankoski-Tuikka R., Rintala M., ym. Näin ollen liikunnallinen elämäntapa saattaa olla merkittävä itsenäinen tekijä aineenvaihduntasairauksien ehkäisyssä. Plos One 5(9), e 12609. inactivity, physical fitness, body composition and metabolic health characteristics: a co-twin contra! study" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.6.2013. 2011). 2010. 2010). LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2-3/2013 11. Twin Research and Human Genetics 12, 108-117 Ma H., Leskinen T., Alen M., ym. Leisure time physical activity and high-risk fat: A longitudinal population-based twin study. LÄHTEET Leskinen T., Waller K., Mutikainen S., ym. Lisäksi lihasja rasvakudosnäytteiden geenianalyysit antoivat viitteitä siitä, että aineenvaihduntaa säätelevien geeniryhmien (muun muassa oksidatiivinen fosforylaatio, haaraketjuisten aminohappojen pilkkoutuminen) ilmentyminen lihasja rasvakudoksessa on yhteydessä pitkäaikaisen liikunnan harrastamiseen, ja että nämä aineenvaihdunnalliset geeniryhmät saattavat välittää säännöllisestä liikunnasta saatavia terveyshyötyjä (Leskinen ym. 2013). Lisäksi aineenvaihduntaan liittyvien geenien ilmentyminen oli aktiivisilla kaksosilla suurempaa kuin inaktiivisilla, ja näiden geeniryhmien ilmentyminen oli yhteydessä muun muassa kuntoja kolesteroliprofiiliin. Physically active lifestyle, muscle properties and glucose homeostasis in middle-aged and older twins. Leskinen T., Usenius JP, Alen M., ym. Journal of Bone and Mineral Research 24: 1427-1433. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21 (6) :e208-e214. sa tai reiden lihasten volyymeissa ei ollut merkitseviä eroja aktiivisten ja inaktiivisten kaksosten välillä (Leskinen ym. 2009). Differences in muscle and adipose tissue gene expression and cardiometabolic risk factors in the members of physical activity discordant twin pairs. Reiden lihasten sisäisen rasvan ja maksan rasvoittumisen ero oli merkitsevä myös vain identtisten kaksosparien jäsenten välillä. 2009b). Leisure-time physical activity and artery lumen diameters: A monozygotic co-twin control study. LeskinenT., Sipilä S., Kaprio J., ym. 2013. Luiden tutkimukseen liittyen löysimme selkeät eroavaisuudet sääriluun varren kuoriluun paksuudessa ja sääriluun alaosan (distaalipään) hohkaluun tiheydessä (Ma ym. 2011. Leskinen T., Sipilä S., Alen M., ym. 2009. Effects of 30-year leisure time physical activity discordance in twin pairs on health (TWINACTIVE study); aims, design and results for physical fitness. 2009b
Tutkimukselta on lupa odottaa myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jatkossa pitää vielä entistä tarkemmin katsoa tutkimuksen tieteellistä tasoa vertaisarvioinnin tapaan ja arvioida huolella, ketkä tutkimusta tekevät, lisää Arhinmäki. Liikuntaa kuten monia muitakin sektoreita on viime vuosina kehitetty vahvasti projektivetoisesti. Haastattelu: PASI KOSKI, KARI KESKINEN, LEENA NIEMINEN Teksti: LEENA NIEMINEN MINISTERI ARHINMÄKI: Tutkimukselta pohjaa toiminnan suuntaamiselle Kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki arvostaa suomalaista liikuntatutkimusta. Nuorisobarometrissa katse kohdistuu myös ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta tietyt samat kysymyksenasettelut toistetaan vuosittain. Liikkumattomuus sekä lasten ja nuorten syrjäytyminen huolettavat nyt erityisesti. Hyvä malli löytyisi nuorisotutkimuksesta. Liikuntatieteessä kuten kaikessa muussakin tutkimuksessa voidaan helposti käpertyä tekemään juttuja omassa piirissä. S uomalainen liikuntatutkimus on kansainvälisestikin verrattuna korkeatasoista. Tällainen taustatyö ei vain välttämättä näy julkisuudessa. Nuorisobarometrin tyyppistä pitkäjänteistä seurantaa tarvittaisiin. Lähtökohtanani on, että päätöksenteon pohjana käytetään mahdollisimman paljon tutkittua tietoa, toteaa myös ministeri Arhinrnäki. Kun pohjana on tutkittua tietoa, voidaan myös päätökset rakentaa kestävälle pohjalle. Minulle oli yllätys huomata, kuinka paljon esimerkiksi liikuntayksikkö tilaa erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, ministeri huomauttaa. Kehittämistä löytyy myös pitkäjänteisessä liikuntakulttuurin trendien ja pitkien kaarien kartoittamisessa. Miten tuotettu tieto vaikuttaa yhteiskuntaan. Tietoa paitsi käytetään, myös tilataan. Laadukkaan, arvioidun ja arvostetun tutkitun tiedon pohjalta tehdään parempia päätöksiä. Tämä antaa arvokasta, luotettavaa kuvaa trendeistä, LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 13. Se kävi ilmi viimeksi vuosi sitten, kun kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi laajasti liikuntatieteellisen tutkimuksen tasoa, tuloksia ja vahvuuksia eri Pohjoismaissa. Samaa projektiluonteista yksittäisiin aiheisiin perehtymistä voi nähdä myös liikuntatutkimuksessa. Trendien ja kehityskulkujen tarkastelu pitemmällä aikajänteellä on toistaiseksi ollut vähäistä. Ministeriössä tutkimukseen ja tiedolla johtamiseen luotetaan. Valtio on suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja -tutkimuksessa vahva toimija ja kehittäjä. Tutkimustieto pitää saada jalkautumaan. Miten se auttaa löytämään hyviä ratkaisuja ja tarjoaa virikkeitä ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseenHämä pitää koko ajan pitää mielessä, muistuttaa Arhimäki. Se on postitiivistä. Yliopistoilta Arhinmäki toivoo nykyistä enemmän panostusta niille tutkimuksen ja koulutuksen rinnalle määrätyn kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttamisen hoitamiseen
Suomalaiset ovat aidosti kiinnostuneita liikunnasta ja urheilusta. Vaikuttaa siltä, että useat aikoinaan nuorena lopettaneet löytävät siinä kolmenkympin tienoilla liikunnan uudestaan. Niin ovat alkaneet ennenkin, pohtii Arhinmäki. Onko niin, että harrastus menee tuossa iässä jo puhtaasti kilpaurheiluksi, liian tavoitteelliseksi. kehityskuluista. Ilman menneisyyden tuntemista on vaikea arvioida tulevaisuuttakaan. liman menneisyyden tuntemista on vaikea arvioida tulevaisuuttakaan. Että niille nuorille, jotka haluisivat vain pelata, ei olekaan enää tarjolla sellaista mahdollisuutta. Miksi seuroista dropataan. Julkisuudessa urheilusta käytävä keskustelu liikkuu pitkälti huippu-urheilun ympärillä. Myös seuroissa harrastavista lapsista noin puolet liikkuu liian vähän. Liikkumattomuus on laaja ja monien asioiden summa. Kenttien taso on parantunut. Jos se asemoidaan vain yhdelle tontille kuuluvaksi se jää ratkaisematta, sanoo Arhinmäki. Selitykseksi ei mielestäni riitä, että muut asiat alkavat siinä iässä kiinnostaa. Arhinmäki listaa käytännön toimia, joilla arkiliikunta helpottuisi ja tulisi houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Arhinrnäki ottaa puheeksi myös valtioneuvoston kanslian tuoreen linjauksen poliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen lisäämisestä. Ajankohtaisten tutkimusongelmien ratkominen ei saa viedä resursseja pitkäjänteisemmältå tutkimukselta. Se ei yksi riitä, kaikki tahot on saatava mukaan. Esimerkiksi kaveriporukan on hankalaa lähteä peOn tärkeää tunnistaa pitkät kehityskaaret. Sieltä tulee sitten myös niitä huippuja jos on tullakseen. Liikkuvista lapsista tulee liikkumattomia nuoria. Ne ovat monestakin syystä vähentyneet, Arhinmåki harmittelee. Yläkouluiässä sitten tapahtuu jotakin. Kaikenlainen liikkuminen vähenee ja seuroissa harrastaminen hiipuu. Ammattimaistunut valmennus on Arhinmäen mielestä tervetullut asia, mutta se herättää myös pohdintoja. Voisiko ammattimainen valmennus samalla johtaa siihen, että harrastamisesta tulee liian tavoitteellista. Sitäkin varmasti tarvitaan, mutta aiheesta on hyvä jatkaa keskustelua. Näin on voitu seurata vaikkapa nuorten asenteissa tapahtuneita muutoksia, toteaa Arhinmäki. Pitää olla käteviä liikkumisen paikkoja, jotka ovat lähellä, viihtyisiä ja avoimia kaikille; kansankuntosaleja, jokarniehenkenttiä, viihtyisiä hyvin valaistuja kävelyteitä, keskustojen ruuhkasumpuista ja auto kaistoilla puikkelehtimisesta vapaita pyöräteitä. Seurahenki, talkootyö, yhteisöllisyys. Nuorten drop-off hämmentää Lasten ja nuorten liikunta ja etenkin liikkumattomuus Arhinmäkeä huolettaa erityisesti. Ettei seuroissa jää yksinkertaisesti tilaa niille nuorille, jotka eivät tavoittele mitaleille. Nykyisin yhä useampaa lasta ohjaa ja valmentaa seuroissa omien vanhempien sijaan ammattilainen. Arhinmäki viittaa tutkimuksiin, jotka kertovat kuinka nykyisin jo lähes kolmasosa lapsiperheistä kokee kustannusten olevan este lapsen liikuntaharrastukselle. Liikkumisen ja liikkujien lisäämiseksi tehdään jo nyt niin tutkimusta kuin yhteistyötä yli hallinnonalarajojen. Se osoittaa, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Kipinä on jäänyt vaikka nuorena olisi dropattukin. Yhä useammalla perheellä ei ole yksikertaisesti ole varaa varusteisiin, maksuihin ja kuljetuksiin. Sen puolesta puhuu liikunnan ja urheilun verraten korkea arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa. Pohja on hyvä ja arvostus voimissaan Suomalainen liikuntakulttuuri voi hyvin. Ne ovat myös olennainen osa liikuntaa ja urheilua. Uutena ja myönteisenä ilmiönä Arhinrnäki näkee sen, että monenlaiset kaveriporukoitten turnaukset ja harrastajasarjat ovat lisääntyneet. Jos asiaa katsoo liikunnan ruohonjuuritason ja perusyksikön, eli seuratoiminnan horisontista asia saa toisia sävyjä. Onko liikkumattomuus sitten liikuntasektorin asia, vai pikemminkin sosiaalija terveysministeriön toimialaa. Arhinmäki muistuttaa, että liikunnan ja urheilun ydin on kuitenkin arkisessa seuratyössä. Meillä on vähän sellaista ongelmaa, että tärnmöiseen ei seurassa tapahtuvaan liikuntaan on itse asiassa aika vähän kenttiä ja mahdollisuuksia. Opetusja kulttuuriministeriöllå on tietysti suuri vastuu ja ministeriön pitää omilla päätöksillään tehdä kaikki mahdollinen väestön liikunnan edistämiseksi. Liikkumattomuuden ratkaisu yhteiseksi tavoitteeksi Liikkumattomuus puhuttaa ja huolettaa. Suurin uhkakuva nousee myös harrastamisen alati kohoavista kustannuksista. Arhinrnäki viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan suomalaislapset ovat ala-kouluikäisinä kansainvälistä kärkikaartia. Vielä kymmenen vuotta sitten tämä osuus oli noin kymmenen prosenttia. 14 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·312013. Hyvä niin, mutta niillä saa usein käydä vain seurojen vuoroilla. On tärkeää tunnistaa pitkät kehityskaaret
Toivon mukaan tämän HUMU-keskustelun jälkeen Huippu-urheiluyksikkö pystyy organisoimaan toimintansa niin, että se entistä paremmin palvelee huippu-urheilua. Huippuurheiluyksikkö ja Valo syntyivät vuoden vaihteen tienoilla. Ja sillä tiellä ollaan edelleen, sanoo Arhinmäki. Matchfixing on todella iso ongelma. Eduskuntatalon vieressä kulkee Baana. Suomi tekee hartiavoimin töitä monopolin säilyttämiseksi. Kun pelasin kolmosdivarissa fudista, niin kyllä mietin miten kansainvälisellä peliyhtiöllä oli meidän ottelu vedonlyöntikohteena, Arhinmäki lisää. Nuoret ja miksei vähän varttuneemmatkin tarvitsevat esikuvia. Kuluvan vuoden osalta avustusten tasoihin ei tehty suuria muutoksia. Rakenteista toiminnan tukemiseen Liikunnan rakenneremontti on käynnissä. Etenkin kun kisoissa, paikanpäällä katsomoissa urheilua seuraavien lasten ja nuorten määrä on laskenut rajusti jo 1990-luvulta lähtien. Medialla on merkitystä. Siten ryhmän esitys oli, että resursseja tarvitaan lisää. Jollain tavalla minusta näyttää siltä, että kun viimeisen kymmenen vuoden aikana veikkausvoittovarat ovat kasvaneet voimakkaasti ja lisärahoitusta on tullut liikuntaan, niin kyllä meidän järjestökone on pöhöttynyt. Kesällä 1986 katsoin jalkapallon Meksikon MM-kisoja ja syksyllä lähdin seuratoimintaan mukaan. Täydet 90 minuuttia suoraan, täsmentää ministeri. Ensimmäisen ottelunsa tällä kaudella Arhinmäki pelasi huhtikuun puolivälissä. Rakennemuutosten yhteydessä sivutaan aina myös rahoitusta. EU-tasolla on siksi tärkeää osoittaa, että esimerkiksi juuri pelaamiseen liittyvää rikollisuutta voidaan parhaiten estää tällä meidän järjestelmällä, toteaa Arhinmäki. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 15. Eduskunnan alakerran pienen kuntosalin juoksumatolle tai punttien pariin ministeri ehtii hetkeksi kiireisimpinäkin päivinä. On rakennettu uusia juttuja vanhojen päälle eikä missään vaiheessa ole oikein pysähdytty miettimään, että onko kaikki se mitä nyt tehdään tarpeellista. Arhinmäen mukaan prosessissa on oikea suunta ja hyvät palikat koossa, mutta tulosta on vielä liian aikaista lähteä arvioimaan. Se on hyvä esimerkki. Ehtimättä jäisi, jos salille siirtymisiin menisi esimerkiksi puolisen tuntia suuntaansa. Euroopan komission kanssa käytävä keskustelu on tässä tärkeää, korostaa Arhinmäki. Miksi näin tapahtuu, pohtii Arhinrnäki. Lähtökohta oli, että meidän pitää uudistaa rakenteita niin, että nykyisillä resursseilla pystytään paremmin tukemaan valmennusta ja huippu-urheilua. Kun käytettävissä olevat varat eivät enää kasva on tarpeen katsoa, palvelevatko kaikki toiminnat sitä meidän tavoitetta: saada ihmiset liikkumaan tarpeeksi, toteaa Arhinmäki. Tällaisia pilvilinnoja ei pitäisi rakentaa. Veikkauksen kansallista monopoliasemaa murentavat jo nyt useat kansainväliset vedonlyönti.väylät. Moni on alkanut polkea töihin, kun keskustan läpi pääsee nyt omaa pyörätietä entisen autokaistoilla taiteilun sijaan. Työnantajilla on omat mahdollisuutensa kannustaa liikuntaan. Niin alkoi omakin pelaamiseni. Urheilun integriteettiä ja Veikkauksen asemaa kannattaa puolustaa Veikkausvoittovarat ovat viime vuosina taanneet liikunnalle kasvavia resursseja. Tarkoitus on käydä tänä vuonna kaikki lajiliitot läpi. Nyt tehdään isompi arvio, jonka seurauksena valtionapu varmaan osalla tulee nousemaan ja osalla laskemaan, ennakoi Arhinmäki. EU:lla on Arhinmäen näkemänä tärkeä tehtävä juuri urheilun integriteettiä koskevissa rajat ylittävissä ongelmissa, kuten dopingvalvonnassa ja matchfixingiin liittyvissä kysymyksissä. Urheiluun kyllä tulee rahaa muualtakin, mutta veikkausvoittovarat menevät pääosin ruohonjuuritoiminnan tukemiseen. Sponsorointi ja muu rahoitus taas kohdistuu enimmäkseen huippu-urheiluun. Tämä on kiinnostavaa. Kun pelaaminen on tunnistettua, myös ongelmiin pystytään paremmin puuttumaan. Toivon, että Valon perustaminen johtaa siihen, että liikuntaan ohjattavista rahoista aina suurempi ja suurempi osuus menee liikuttamiseen, tapahtuupa se sitten seuroissa tai omaehtoisesti. Arhinmäellä olosuhteissa ei ole moittimista. Menestyjien elämänkulkua ja sitä selittäviä tekijöitä kartoittavassa hankkeessa on haastateltu myös aivan huipun kynnyksellä olleita ja kuitenkin lopettaneita nuoria urheilijoita. Huippu-urheilun muutostyöryhmään Arhinmäki myöntää olleensa hieman pettynyt. Vedonlyöntivilppi ja sopupelit, matchfixing ovat vakava uhka urheilulle ylipäätään. Sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia; lajiliittoja, poliittisia toimijoita ja lainsäädäntöä. Lähtökohtana on ollut, että kevennetään järjestöpuolta niin kuin on nyt tehtykin ja ohjataan varoja ruohonjuuritasolle. Jatkossa niitten karttuminen ei ole enää yhtä itsestään selvää. Ministeriössä arvioidaan seuraavalla kaudella lajiliittojen valtionavustusten perusteet, harrastajamäärät ja toiminta. Vaikka selvästi viestittiin, ettei sellaisia ole näköpiirissä. Jos ei ole esikuvia ei ole innostajia. Niin nytkin. Entisen rantaradan sijoille on avattu pyöräja kävelytie Kiasmalta Ruoholahteen. laamaan fudista, kun näitä "jokamiehenkenttiä" ei enää ole samalla tavalla kuin aikaisemmin, toteaa Arhinmäki. Nuorisotutkimusverkostossa on meneillään tutkimus, jossa tarkastellaan huippu-urheilijoiden ja -taiteilijoiden elämänkulkua, menestystekijöitä, kokemuksia ja vastoinkäymisiä. Toinen tärkeä tekijä on, että pelattavissa olevat kohteet ovat järkeviä. Vähän vähemmälle huomiolle viime vuosina jäänyt urheilun suurtapahtumien pitäminen yleisillä maksuttomilla TV-kanavilla on tärkeä sekin
Merkittäviä resursseja on käytetty urheilun uudelleen organisoimiseksi ja huippu-urheilun suorituskyvyn palauttamiseksi. Sen sijaan Sport for All (SfA) sektorilla näköalattomuus on lisääntynyt, toiminta pirstaloitunut ja suuri osa kansasta pysynyt fyysisesti. Vaikka SfA toimintaa onkin Suomessa usean organisaation alaisuudessa, voisivat ne halutessaan koota rivistönsä. Tilanne on analoginen, vaikkakin pienessä mittakaavassa, Suomen liikuntaja urheiluelämässä. Mitä sitten on tehty. Kilpaja huippu-urheilu keskittyy jatkossa entistä voimakkaammin Olympiakomitean ja Valon ympärille. Valo seisoo selvästi jakolinjalla; kahden kulttuuri.n välimaastossa. Jakolinja näyttää muodostuvan urheilukulttuurin ja SfA kulttuurin välille. Vahvat maat näyttävät selviytyvän olerusten mukaisesti, mutta selvä yhteinen näkemys puuttuu siitä, mihin suuntaan ongelmamaiden kehitys lopulta päätyy. KARI L. Jakolinja piirtyy eteläisen ja pohjoisen Euroopan välille. Suomen Latu ja Soveli ovat jo nykyisellään vahvoja toimijoita. Siinä lienevät olennaisimmat koulu-uudistuksen liikunnanopetukseen tuomista muutoksista. Peruskoulusta on tulossa teknokraattisten tietojen ja taitojen koulu: matematiikka, fysiikka ja kielet. Tämän oman oppiaineensa markkinoinnissa liikunnanopettajat kuten muutkin ilmaisuaineiden opettajat ovat onnistuneet vaatimattomasti. Ristiriitaista asiassa asiat saadaan lopulta järjestykseen. inaktiivisena. 5~ Liikunta & Tiede POLTTOPISTEESSÄ Jakolinjalla E urooppalaista keskustelua hallinnut huoli taloudesta jatkuu. Eero Niku artikkelissa Tavoitteita tuli, tunteja meni. On otettu sekalaisin tuntein vastaan paperilla mahtavilta vaikuttavat peruskoulun koululiikuntasuunnitelrnat, jotka kuitenkin ylimalkaisuudessaan takaavat ainoastaan koululiikunnan supistumisen ja tason laskun. Stadion 5-611976. Miten näiden kaikkien toiminta voitaisiin kanavoida yhteen niin, että Suomen kansanliikunnalle saataisiin todellinen puolestapuhuja. Pertti Mustonen pääkirjoituksessa. Vaikka varsinainen uusi toiminta on vielä alkutaipaleellaan, näyttää vahvasti siltä, että urheilun Liikunta & tiede 50 vuotta 1970-luku Liikunta koulu-uudistuksen jaloissa ... Yhteispeliä peruskouluun ... SfA toiminnan tulevaisuus näyttää paljon utuisemmalta. Selvää vastuunkantajaa ei ole ilmaantunut sen jälkeen, kun Suomen Kuntoliikuntaliitto sulautettiin Valo-organisaatioon eikä Valo puolestaan näytä osaavan päättää onko se perinteisen toimintansa mukaisesti urheiluorganisaatio vai ottaako se merkittävän vastuun myös koko kansan liikuttamisesta. Myös esimerkiksi VAU, Koululiikuntaliitto ja OLL voisivat tulla mukaan. Lisäksi voimistelunopettajat ovat lammasmaisesti luopuneet tunneistaan, elintasostaan ja myös ennen kaikkea oppi.laistaan, tavoitteistaan oppilaiden luovan, liikunnallisen ilmaisukyvyn kehittämiseksi ja terveyshakuisen maailmakatsomuksen luomiseksi. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi on se, että samaan aikaan kun liikunta tavoitetasolla asetetaan muihin oppiaineisiin nähden hyvinkin keskeiseen asemaan sen toteuttamiselle annetaan aivan riittämättömät eväät. Toisaalta huomattavia resursseja on suunnattu myös koko kansan liikuttamiseksi. 16 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. Pertti Mustonen pääkirjoituksessa. Koulu-uudistuksessa on annettu tilanteen suunnitteluvaiheessa luisua käsistä. Stadion 3/ 1975. Urheilun saralla näköala on kirkastunut, vaikka näkemykset käyvätkin ristiin ja kritiikki on ajoittain kärjekästä. Tavoitteita tuli, tunteja meni Tavoitteita tuli, mutta tunteja meni. Näiden ohella Kunnossa Kaiken Ikää ja Liikkuva Koulu -ohjelrnat ovat, UKESin erinomaisen työn ansiosta, löytäneet yksilötasolle ulottuvat toimintatavat. Suunnittelun hypoteettinen kaukokatse näkee kasvatustavoitteenaan ydinlatauksella ratsastavan, terässankasilmälaseja käyttävän globaalin nuoren suomalaisen matemaatikon tosin hieman hintclän, mutta varmasti loogisen ja älykkään. Stadion 311975
Asema kahden erilaisen liikuntakulttuurin rajalla vaatii Suomelta erityisen taitavaa liikuntapolitiikkaa ja etevää tuotekehittelyä. Stadion 1/1970. Liikuntakulttuuri ihmisen auttajana on korvaamaton. Tämä on liikuntapolitiikan lähtöajatus. Timo Ojala artikkelissa "Suunnitteluja seurantajärjestelmä valtionavun allokoinnin perustana". Edullisinta toki olisi jo lapsuusvuosista lähtien pitää lihavuus loitolla liikkuen .... Tehokkuus on tieteellistä kummallakin puolella ja liikunta on suosittu massojen harrastus. Tahko Pihliala artikkelissa Tahkon ajatuksia. Ihminen 1970-luvulla ... Martti). Lihavuus nostaa verenpainetta ja lisää sekä sepelvaltimotaudin että erityisesti sokeritaudin riskiä. 1970-luvulla ihminen tarvitsee entistä enemmän tervettä psyykeä voidakseen ottaa vastaan tietoa ja tiedostaa ympäristönsä ja voidakseen heittää vanhaa ennakkoasennoitumistaan, jäykkyyuään, pois omasta maailman kuvastaan, jotta siihen mahtuisi uutta. Jo lihava lapsi istuu paikallaan, kun toiset juoksevat ja touhuavat. .. Kirjailija Paavo Rintala vastaa kysymykseen Mikä olisi liikuntakulttuurin ja liikunnan panos ihmisyyden hyväksi haastatteluuoosteessa Ihminen 1970-!uvulla. lskukykyinen maajoukkue kuuluu kansalliseen puolustukseen. Kirjailija Jouko Tyyri artikkelissa Liikunnan kulttuuripolitiikkaa. Päätöksentekijät puolestaan unohtavat helposti sen tosiseikan, että heidän tehtävänään ei ole suunnittelun yksityiskohtainen hallitseminen vaan päätösten tekeminen. STADION Koululiikunta surkeassa tilassa Koululiikunnan tämänhetkinen tila on Tahkon mukaan surkea. Joutoaika on liikunnan perusehto Joutoaika on vapaaehtoisen liikunnan perusehto. Liikuntakulttuuri on mielestäni eräs tärkeimpiä auttajia tulevaisuudessa, sillä sen teho on välitön, konkreettinen. Ymmärtääkseni tämän perusedellytyksenä on fyysisen kunnon ylläpitäminen. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-312013 17. Omaehtoisesti kansalaiset eivät kuitenkaan liiku kylliksi eivätkä kyllin liukkaasti. Jos ihminen jaksaa pitää itsensä vielä keksi-ikåiscnåkin erittäin hyvässä psyko-fyysisessä kunnossa, hän säilyttää aktiivisuutensa. Karvonen artikkelissa Liikunta ja terveys. Liikunta sitoo edullisesti sosiaalista aikaa. Pedagogit ovat olleet sitä mieltä, että liikuntaa ei tarvita, rernmeltäväthän lapset muutenkin joutoaikanaan. Laihuus on paljon terveellisempää kuin lihavuus. Pätevyyttään julistava yhteiskunta pääsee urheilussa varsin kohtuullisin kuluin huomattaviin saavutuksiin. Tuntuu siltä, että kunnon ja luonteen kehittäminen on koulumaailmassa tällä hetkellä toisarvoisessa asemassa. Heidän olisi selvitettävä itselleen mitä tietoa he haluavat ja millaisessa muodossa tulokset olisi esitettävä, jotta niitä voitaisiin käyttää hyväksi. Ajatus on yhtä nurinkurinen kuin jos äidinkielenopetuksesta ajateltaisiin, että kun lapset ovat oppineet lukemaan, kyllä he sen jälkeen hoitavat lukemisen itse tutkimalla esimerkiksi sarjakuvalehtiä. Aivan sananmukaisesti: ajatelkaa mikä muu sen puutteen voisi korvata. Laihduttaminen ilman liikunnan lisäämistä on vaikeaa ja harvoin antaa pysyviä tuloksia. Ahneesti kuluttava ja vajaatyöllinen yhteiskunta jakaa urheilevan kansan kahteen ryhmään: palveluksien tuottajiin ja käyttäjiin. . Koko liikuntakulttuurin totaalinen suunnittelu tuo nopeita tuloksia. Tätä on kaikin keinoin tiedotettava ihmisille. Suomen asema sosialismin rajalla ja kahden Saksan naapurina on vaativa myös urheilullisesti. Stadion 5-6/1977. Suunnitelmia ja selvityksiä tuotetaan nykyään ahkerasti, rekistereitä kerätään jne, mutta samanaikaisesti voidaan vain todeta, ettei suunnittelu kykene riittävästi avustamaan päivänpolttavissa kysymyksissä niissä ratkaisuissa, jotka on tehtävä tässä ja nyt. Istuva elämäntapa ja lihavuus kytkeytyvät yhteen ... Se on halpa ja hyödyllinen ajanviete, terve ja poliittisesti vaaraton harrastus. Istuva elämäntapa ja lihavuus kytkeytyvät usein yhteen. Stadion 211978. Stadion 1 /1978. Päätöksentekijät väsytetään pitkillä muistioilla ja selvityksillä, eikä ymmärretä, että ainoa mahdollisuus saada oma ääni kuuluviin voi olla tiivistäminen "klubiaskin kanteen". Muut ovat yleisöä, kulutus on muun ajankäytön vaihtoehto. Tuottajat ovat organisoidun liikunnan ammattilaisia. Päätöksentekijöiden tehtävä on päätösten tekeminen ... Kyseessä on yksi massaviihteen laji, jonka harrastus voi olla varsin aktiivista. Stadion 311976
-~ / , 1 Teksfr MIRJA H:RVSN'it':., " . •• :{-t::· Liik~v as t~;l,. v .. : :a.,kJiiviseen ar ']JI t:l!f een·--~-1a~-~ire~jn\y~i1°hfu,(i{e~µ :\ -, --:--~ -E1ä1nällkut!l!n rta\tek~ohtiin.kahna ttaa p ii]o 1 s[a~. Nui'druu~en liikunta-akti, ivisuus selittää liikunnallisuutta vielä iäkkäänäkin. . · _ 1 (_ · ·;~-:.. -· ,. ~ _ . Kuva: VASTAVALO/RAUNO PELKONEN 18 UIK\Jf'ITA& TIEDE 50 • 1-312013. > . _; :~ ... .Elämänkul;_-;'n tutkimus korostaa var~ais1fisuuden olosuhteiden ja kcik~~os:~n · . 'I' . ~ Liikuntaja terveyskasvatus ja siihen liittyvät interventiot antavat· mahdollisuuden tarttua liikunnasta svrjävtvmlseenKun aikaisempien liikunnallisten vaiheiden, asenteiden ja kokemusten merkitys ihmisen elämässä tunnistetaan, v.oidaan löytää omaan elämään sopivia ja mahdollisia uusia liikkurnisentapoja. ..: merkitystä aikuisuuden muovaajana~yön~s(ä kokem~sia ja monipuolisia liikuntataitoja tarvitaan jo varhain
Toisaalta, laseri tutkimuksessa (lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit Suomessa) on useaan kertaan todettu, että lapsuuden ja nuoruuden liikunta, sosiaalisesta taustasta huolimatta, ennustaa aikuisiän liikuntaa ja vähentää sydäntautien riskitekijöitä ja työstressin kokemista (Telama ym. 2003; Telama ym. Esimerkiksi Cleland ym. Paras mahdollisuus tutkia elämän kulkua, siirtymiä ja tapahtumia sekä niiden vaikutuksia on pitkittäistutkimuksissa, jotka alkavat ihmisen lapsuudessa ja jatkuvat useita vuosikymmeniä. 2010). 2006) tulokset kertovat melko voimakkaasta liikunta-aktiivisuuden polarisaatiosta. Vanhuus. Pysyvyyden on todettu olevan matalalla tasolla siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen tai nuoruudesta aikuisuuteen, sen sijaan aikuisuuden aikainen pysyvyys on jonkin verran korkeammalla tasolla (Malina 2001; Telama 2009). 2005; Yang ym. 2003). 2011). 2009). Tapa vahvistuu kun liikunnasta tulee rutiinia ja sitä toistetaan säännöllisin väliajoin jopa päivittäin (Verplanken & Melkevik 2008) kuten kävelyharrastus, sekä kouluja työmatkojen kulkeminen aktiivisella tavalla. laadullinen elämänhistorian ja tarinoiden tutkimus syventää pitkittäistutkimuksesta saatua kuvaa. (2009) tutkimuksessa Australiassa saatiin tulokseksi, että lapsuudesta vuodesta 1985 (7-15 vuotta) aikuisuuteen vuoteen 2005 (26-36 vuotta) pysynyt korkea sosioekonominen asema ja sosiaalisen aseman nousu oli yhteydessä aikuisuuden hyvään kuntoon, liikunta-aktiivisuuteen ja liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen. Sosiaalisen aseman on havaittu olevan yhteydessä 30-45-vuotiaiden tutkittavien objektiivisesti mitattuun liikunta-aktiivisuuteen. Todennäköistä on, että eri tekijöiden kumulatiivinen vaikutus näkyy voimakkaimmin juuri vanhuudessa. Pysyvyys (tracking) on tärkeä käsite seurattaessa fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaharrastusta ihmisen elämänkulussa. Kansallisessa FINRISKI -tutkimuksessa (Borodulin ym. Liikuntaharrastuksen toivotaan kehittyvän tavaksi jo lapsuuden ja nuoruuden aikana ja jatkuvan näin helpommin aikuisuudessa, muuttuvan siis elämäntavaksi (Malina 1996). Silloin kun ihmiset ovat jo iäkkäitä, aktiivisuus näyttää pysyvän melko samalla tasolla. Nuoruuden liikunta-aktiivisuus näyttää olevan merkittävin tekijä vielä iäkkäiden liikuntaharrastukselle. Erityisen hyödyllinen se on perusteltaessa koululiikunnan merkitystä ja ajoitettaessa liikunnan edistämistoimia, kuten liikuntainterventioita ihmisen elämänvaiheisiin. Pysyvyys määritellään usein yksilön taipumukseksi säilyttää sama asema ryhmän sisällä pitkän ajan kuluessa (Malina 2001). Fyysinen aktiivisuus, liikunta-aktiivisuus ja liikuntaharrastus voidaan luokitella käyttäytymiseksi, kun taas kunto on suorituskyvyn ja laajemmin toimintakyvyn osa. 2010) miesten liikunta-aktiivisuus laski naisia vähemmän vuodesta 1988 vuoteen 2004. Kaikki liikuntaharrastuskaan ei aina ole tietoista, etukäteen suunniteltua toimintaa, vaan melko automaattisesti syntyvää tekemistä. Myös Suomessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa on havaittu sosiaalisen aseman merkitys liikunta-aktiivisuudelle. Se sisältää myös motiivit ja mielipiteet (Telama ym. Kun liikunta ymmärretään kåyttäytymisenä, sen kognitiivinen, psykologinen ja toiminnallinen osa-alue korostuvat. Liikunta voidaan silloin määritellä tavaksi. Muut positiiviset tekijät olivat sosiaalinen nousu, työliikunta ja kohtalaisen painon säilyttäminen seurannan aikana. Jyväskyläläisessä Ikivihreät -tutkimuksessa (Hirvensalo ym. E lämänkulun tarkastelu antaa ajallisen perspektiivin ihmisen liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden muutosten ja pysyvyyden tarkastelulle elämän eri vaiheissa (Li ym. Liikunta-aktiivisuuden vaiheet ja vaihtelu tulevat näkyviin pitkittäistutkimuksissa Lapsuudesta myöhempiin elämän vaiheisiin. Liikunta-aktiivisuuden pysyvyyden korrelaatiot ovat aikuisilla kohtalaisella tasolla, 0,35:stä 0,65:een (Telama 2009) Suomalainen 28-vuoden seurantatutkimuksen (Kirjanen ym. Aikuisuus. 1998; Mäkilä ym. Miehet osallistuivat monipuolisemmin eri liikuntamuotoihin kuin naiset ja he myös lisäsivät osallistumistaan erilaisiin harrastusryhmiin ja voimistelivat kotona entistä useammin, kun taas naisten harrastus väheni iän lisääntyessä. 2012) seurattiin 30-80-vuotiaita miehiä ja naisia vuodesta 1978 vuoteen 2001. Perinteiset sukupuoliroolit näyttäytyivät siten, että naiset liikkuivat enemmän sisätiloissa ja miehet ulkona. 2008; Yang ym. Alhainen lähtötason liikunta-aktiivisuus, työntekijäasema, naissukupuoli, korkea BMI ja alhaiseksi koettu terveys olivat merkittäviä inaktiivisuuden ennustajia niin viiden vuoden seurannassa vuonna 1978 kuin vuonna 2000, 28 vuotta myöhemmin. Liikuntaharrastuksen käsite esimerkiksi on käyttäytymistä, joka on vapaaehtoista ja melko pysyvää. Sukupuolirooliodotukset UIKUNTA & TIEDf 50 • 2-3/2013 19. lapsuuden liikunta ennustaa nuoruuden ja aikuisuuden liikunnallista elämäntapaa (Kuh & Cooper 1992; Tammelin ym. Elämänkulkuteorian mukaan tietyssä hetkessä ilmenevät tekijät ja ihmisen kokemukset eri elämänvaiheissa kasaantuvat myöhempiin vaiheisiin. Nottingham longitudinal Study -tutkimuksen mukaan aktiivisuusprofiilit ja ajankäyttö erilaisiin toimintoihin oli melko pysyvää (.45-.58) (Amstrong & Morgan 1998). 1997). Korkeammassa sosiaalisessa asemassa olevat henkilöt harrastivat liikuntaa selvästi muita enemmän (Hirvensalo ym. Koululiikunta ja liikunnan edistämisinterventiot perustuvatkin käsitykseen, että liikuntakokemus voi muuttua tavaksi ja säilyä koko elämän. Sosioekonominen asema on merkittävä liikuntaaktiivisuuden taustatekijä. Voimakkain liikunta-aktiivisuuden ennustaja oli lähtötason liikunta-aktiivisuus. Tämä onkin liikunnan edistämisen kannalta tärkeä huomio; kaikki hyötyvät liikunta-aktiivisuuden lisäämisestä. Vuonna 1966 syntyneet Pohjois-Suomen kohortin noin 8 000 henkilöä olivat 14-vuotiaina sitä aktiivisempia mitä korkeampi sosioekonominen asema heidän vanhemmillaan oli (Tammelin ym. 2005)
Neuvola ja työterveydenhuolto ovat tärkeitä aikuisiän liikunnanedistäjiä varsinaisten liikunta-alan toimijoiden lisäksi. Liikuntainterventioiden suunnittelijoiden tulisi keskittyä aikaisempaa enemmän inaktiivisuuden vähentämiseen niissä elämänkulun vaiheissa, jolloin liikunta-aktiivisuus on erityisen vähäistä. Aikuisena liikunta-aktiivisuuden ylläpito ja uusien harrastusten aloittaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä niin yksilöltä kuin yhteiskunnalta. ikävuoden välillä muita maita jyrkemmin (Currie ym. Ihmisten asema suhteessa muihin ihmisiin ei kuitenkaan muuttunut mutta liikunnan harrastajamäärät kasvoivat ja harrastuksen useus lisääntyi kaiken kaikkiaan tutkimuksen osallistujilla. Muutokset liikuntaharrastuksessa ja muissa elämäntapatekijöissä voivat saada aikaan positiivisia tai negatiivisia muutoksia myös ihmisen terveydessä ja sosiaalisessa elämässä (Kuh ym. Koululiikunnan tulisi olla ammattitaitoisten opettajien opettamaa, jotta oppilaiden liikuntakokemukset koulussa olisivat hyviä, muuttuisivat harrastuksiksi ja tavoiksi kantaakseen pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta ikääntymiseen liittyy monia asioita, joiden takia liikunta-aktiivisuus voi vähentyä kuten toimintakyvyn heikkeneminen, sairaudet ja puolison menettäminen. Lasten ja nuorten oma panos suunnittelussa ja toteutuksessa näkyy heille itselleen sopivana, mieleisenä toimintana. Slingerland ym. ja 15. Entistä monipuolisempi ja runsaampi liikuntatarjonta koulujen kerhoissa ja välitunneilla voisi olla merkittävä keino lisätä liikunta-aktiivisuutta ja tasoittaa niin sosioekonomisia eroja kuin sukupuolierojakin. 2012). Suomen hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2010 linjaus lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi ja istuvan elämäntavan vähentämiseksi. Tarvittaisiin myös entistä suurempi määrä kaikille yhteisiä liikuntatunteja, jolloin erityisesti vähän liikuntaa koulun ulkopuolella harrastavat oppilaat saisivat monipuolisia liikuntakokemuksiaja oppisivat perustaitoja tulevaisuuden tarpeisiin. Toisen kouluasteen siirtymä tuo esiin selvän terveystottumuseron ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden välillä. Allender ym. Onkin huomattu, että Suomessa liikuntaharrastus vähenee 11. Liikunta-aktiivisuuden jatkuminen toisen asteen koulutuksen jälkeen oli yhteydessä sosioekonomiseen taustaan ja tuloihin. 2007; Naylor & Me Kay 2009). Tarpeellisia uusia liikuntakulttuurin muuttajia ovat niin ikään esimerkiksi Kunnossa Kaiken 1 kää ohjelman kaltaiset hankkeet, joissa keskitytään 20 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. Tulosten mukaan osallistujien kokonaisaktiivisuus väheni koska työrnatkaliikunta väheni siitä huolimatta, että vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus lisääntyi. 2009; van Sluijs ym. Miehet ovat myös tottuneet harrastamaan kaikissa aikaisemmissa ikävaiheissa naisia enemmän vapaa-ajan liikuntaa. Eläkeläisillä on runsaasti aikaa liikunta-aktiivisuudelle. Psykologiset tekijät kuten koettu pätevyys ja autonomia ovat tärkeitä tekijöitä silloin, kun toimintaa on riittävästi jo olemassa. Myös Lunn ym (2010) tutkimuksessa toisen asteen koulutus oli tärkeä siirtymä kuten myös seurustelusuhteiden muutokset ja naimisiinmeno. Lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä kriittisiä vaiheita ovat erityisesti murrosikä, joka ajoittuu toisen siirtymän eli yläkouluun siirtymisen kanssa päällekkäin. Kun Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Kouluterveyskyselyssä tutkittiin toisen asteen opiskelijoita, voitiin havaita, että niitä, jotka eivät koskaan harrasta hengästyuävää liikuntaa, oli ammatillisessa koulutuksessa lähes puolet ja lukiossa noin kolmasosa (Kouluterveyskysely 2011). Touvier ym. Henkilökohtaisen liikuntaneuvontaa kannattaa lisätä terveydenhuollon yhteyteen inaktiivisten henkilöiden tueksi. (2007) tutkimuksessa selvitettiin 13-vuoden aikana tapahtuvia muutoksia kun hollantilaiset 40-65-vuotiaat GLOBEStudy -tutkimuksen osallistujat siirtyivät tuona aikana eläkkeelle. saattavat näkyä voimakkaimmin juur i vanhuudessa siten, että miesten 'kuuluu olla' aktiivisempia kuin naisten. (2008) tutkimuskatsauksen mukaan aikuisiän elärnäruapahtumat vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen siten, että liikunta-aktiivisuus vähenee työstatuksen, ja asuinpaikan muuttuessa sekä lasten saamisen jälkeen multa voi jopa lisääntyä raskauden aikana. 2012) avulla, jonka tavoitteena on sekä perusopetuksen että toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaiden liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Perheen perustaminen, työn muutokset ja sairastuminen ovat elämän vaiheita, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. (2009) tulokset ovat samankaltaisia, liikunta-aktiivisuus lisääntyi eläkkeelle siirryttäessä noin kaksi tuntia viikossa. Terveystavat ovat ammattikoululaisilla huonommat kuin lukiolaisilla. Hallitusohjelman toteutuu käytännössä Liikkuva koulu -ohjelman (Tammelin ym. Liikunnan jalkauttamisesta kouluihin ovat edesauttaneet rakenteelliset asiat kuten liikunnallisinten pitkien taukojen lisääminen, koulun johdon tuki sekä perheiden ja ympäröivän yhteisön mukaan ottaminen. 2003). Hyvät kävelytiet ja turvalliset pyöräilyreitit mahdollistavat työmatkojen kulkemisen aktiivisella tavalla. Myös työpaikoilla sijaitsevat kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit ovat hyviä rakenteellisia ratkaisuja liikunta-aktiivisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäämisessä. Erilaisia reittejä liikunnan edistämisessä Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella liikuntakasvatuksen ja liikunnan edistämisen erityisen huomion kohteena tulisi olla kouluasteelta toiselle siirtyminen ja toisen asteen terveyserojen tasoittaminen. (Sallis ym 2000; Dobbins ym. Siirtymävaiheet ja elämän tapahtumat muovaavat liikunnan asemaa arjessa Elämänkulun tutkimus korostaa varhaislapsuuden olosuhteiden ja kokemusten merkitystä aikuisuuteen mutta tutkimussuuntaan sisältyy myös näkemys, jonka mukaan myöhemmät elämänkulun siirtymät kuten kouluasteen vaihtuminen lapsuudessa ja nuoruudessa tai eläkkeelle jääminen ikääntyessä tai elämäntapahtumat kuten lapsen syntymä tai puolison kuolema voivat vaikuttaa aktiivisen tai vähemmän aktiivisen elämän alkamiseen
J Epidemiol Community Health 46:114-19 Kuh D (2007) A life course approach to healthy aging, frailty, and capability. Scandinavian Journal of Public Health 2011, 39 (7) 669 677, 001: 10.1177/1403494811420324 Kirjonen J, Telama R, Luukkonen R, Kääriä K, Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P (2006) Stability and prediction of physical activity in 5-, 10-, and 28-year follow-up studies among industrial employees. Kävel ylenkkeily om an kodin ym päristössäkin edellyttää usein kum ppanin. lnt J Behav Nutr Phys Act 37:294-305 van Sluijs E M F et al. LÄHTEET Allender S, Hutchinson L, Foster C (20081 Life-change events and participation in physical activity: a systematic review. Am J Epidemiol 165 1356-1363 Tammelin, T., Laine, K. Psycholol Sport Exerc 9: 15-26 Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Viikari JS (2010) The benefits of sustained leisure-time physical activity on job strain. TammelinT, Näyha S, HillsAP, Jarvelin M-R (20031 Adolescent Participation in Sports and Adult Physical Activity. J Aging Res 15; 174290 Sallis J, Prochaska JJ, Taylor W. Hirvensalo M, Lampinen P, RantanenT (1998) Physical exercise in old age: an eight year follow-up study on involvement, motives and obstacles among persons age 65-84. Liikuntaja terveyskasvatus ja niihin liittyvät interventiot ovat mahdollisuus vähentää polarisaatiota. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 62:717-21 Kuh D, Ben-Shlomo Y, Lynch J, Hallqvist J, Power C (20031 Life course epidemiology. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. J Epidemiol Community Health 57:778-783 Li K-K, Cardinal BJ, Settersten RA Jr. (toim.) Social determinants of health and well-being among young people. Pitkäkestoiset interventiot, jotka tarjoavat autonomiaa, pätevyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunteita voivat olla merkittävä lähtökohta aikuisen ihmisen liikunnallisen elämäntavan omaksumiselle. PCPFS Res Dig 3:1-8 Mäkilä P, Hirvensalo M, Parkatti T. Liikunnalliset polut tutkimuksen kohteeksi Liikunnallinen elämäntapa eriytyy ja polarisoituu selvästi sukupuolen ja sosiaalisen taustan vuoksi. alentuneina laitoshoidon kustannuksina. Am J Prev Med 24:22-28 Telama R (20091 Tracking of Physical Activity from Childhood to Adulthood: A Review Obes Facts 2 187-95 Telama R, Yang X, Viikari J, Välimäki 1, Wanne 0, Raita kari 0. &Turpeinen, S. Medicine and Science in Sports and Exercise 40: 1424-31. MIRJA HIRVENSALO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@jyu.fi Artihkeli perustuu professori Milja Hirvensalon virhaanastujais/uentoon 15.5.2013. On tiedostettava aikaisempien liikunnallisten vaiheiden, asenteiden ja kokemusten merkitys ihmisen elämässä ja pyrittävä auttamaan vähemmän aktiivisia ihmisiä löytämään heille sopivia uusia aktiivisuuden muotoja. (2010) Changes in physical exercise involvement and attitude to physical exercise in a 16-year follow-up study among the elderly. (20071 Effectiveness of interventions to promote physical activity in children and adolescents: systematic review of controlled trials. Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. 6) Dobbins M ym. Verplanken B, Melkevik (20081 Predicting habit: The case of physical exercise. Koululiikunnalla on tähän hyvät mahdollisuudet koska se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Liikkuva koulu -ohjelman 2010-2012 pilottivaiheen loppuraportti. J Aging Phys Act 6 157168 Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin T, Yang X, Magnussen CG, Viikari J, Raitakari 0. Jyväskylä: LIKES. (2005) Physical activity from childhood to adulthood: a 21-year tracking study Am J Prev Med 28:267-27311 Touvier M, Bertrais S, Charreire H, Vergnaud AC, Hercberg S, 0ppert JM (20091 Changes in leisure-time physical activity and sedentary behaviour at retirement: a prospective study in middle-aged French subjects. BMJ; 335, pp. Ouest 61, 336-352 Lunn PD (20101 The sports and exercise life-course: A survival analysis of recall data from lreland. M yös yhteiskunta hyötyy itsen äisistä ja aktiivisista iäkkäistä ihm isistä m onin tavoin, m m . Erityisesti eläkeiässä liikunt a-aktiivisuus on yhteydessä m erkittäviin terveyshyötyihin , joten terveyden edistäm istoim enpiteet tulisikin kohdistaa työstä eläkkeelle siirtyviin ja juuri eläkkeelle päässeisiin henkilöihin. Positiivisia kokemuksia ja monipuolisia taitoja tulisi pyrkiä luomaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ihmisen elämänkulkua. (2011 ). Medicine & Science in Sports & Exercise 32: 963-975 Slingertand AB, van Lenthe FJ, Jukema JW et al (2007) Aging, Retirement, and Chan ges in Physical Activity: Prospective Cohort findings from the GLOBE Study. Vanhem pien eläkeläisten liikuntaan tarvitaan kuljetusm ahdollisuuksia ja vapaa-ehtoisten ihm isten apua, jotta vanhan ihm isen elinpiiri pysyisi m ahdollisim m an laajana. Tulevaisuudessa tutkimus voisi keskittyä seuraaman erilaisia liikunnallisia polkuja niin vähän kuin paljon liikuntaa harrastavilla ihmisryhmillä. Cochrane Database Syst Rev; 21 :1. Daily steps among Finnish adults: variation by age, gender, and socioeconomic position. (20091 A Life-Course Perspective on Physical Activity Promotion: Applications and lmplications. (toim.) 2012. Soc Sci Med 70:711-719 Malina RM (2001)Tracking physical activity across the life span. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. (2008) A longitudinal prospective study of leisure-time physical activity tracking in the metabolic syndrome: The Cardiovascular Riskin Young Finns Study. Kuh DJ, Cooper C (19921 Physical activity at 36 years: patterns and childhood predictors in a longitudinal study. Kouluterveyskyselyn perusindikaattorit ja opiskelijahuollon indikaattorit. 703-7. Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Matsson N, Raitakari 0. (2009) School-based physical activity programs for promoting physical activity and fitness in children and adolescents aged 6-18 (review). vähän liikkuvien ihm isten aktivointiin. Health Promot lnt 23:160-172 Amstrong GK, Morgan K (1998) Stability and change in levels of habitual physical activity in later life. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2012 (Health Policy for Children and Adolescents, No. (20001 A review of correlates of physical activity of children and adolescents. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi vuosina 2009-2011. ja 2. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Hen kinen ja kognitiivinen terveys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat m erkittäviä liikunnan oheishyötyjä. Näissä tutkimuksissa elämän siirtymien ja mahdollinen liikuntaja terveyskäyttäytymisen piirteiden kasaantumisen tulisi olla keskiössä. Scand J Med Sci Sports 16:201-208 Kouluterveyskysely. Age Ageing 53:17-23 Borodulin K, Zimmer C, Sippola R, Mäkinen TE, Laatikainen T, Prättälä R (2012) Health behaviours as mediating pathways between socioeconomic position and body mass index. Occupational Medicine 60:369-375. LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2·312013 21. lnt J Behav Med 19(1):14-22 Cleland VJ, Ball K, Magnussen C ym (20091 Socioeconomic Position and the Tracking of Physical Activity and Cardiorespiratory Fitness From Childhood to Adulthood Am J Epidemiol 170 1069-1077 Currie C ym
Kokonaiskäsitys turvallisen liikkumisen edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä puuttuu edelleen. 1990-luvun alkupuolella ei tiedetty, voiko vanha ihminen osallistua kuntosaliharjoitteluun turvallisesti ja onko siitä hänelle hyötyä. Vuoden 2012 tilastojen mukaan suomalaisten miesten keski-ikä on 40,3 ja naisten 43,1 vuotta. Ihmiset Suomessa ja ympäri maailmaa liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi. Näinkin rajattuna teema on laaja ja kattaa liikkumisen eri muodot perusliikkumisesta huippu-urheiluun. Liikkumisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet vaativat taustakseen monipuolista tutkittua tietoa liikkumisen annostelusta, muodoista, liikkumista edistävistä ja tukevista tekijöistä ja liikkumisen vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Noin joka viides suomalainen on yli 65-vuotias. L iikkuminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin ja perusoikeuksiin. Liikkuminen ja liikunta ovat hyödyllisiä kaiken ikäisille ihmisille. Käsittelen tässä turvallista liikkumista ihmisen itsensä tuottaman liikkeen näkökulmasta. Liikkuminen ja liikunta lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumista yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sata vuotta täyttäneitä on Suomessa 709,ja heistä naisia on 618. Liikkumisella, sen optimaalisessa muodossa, tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen turvallisesti, suhteellisen vaivattomasti ja vapaasti silloin, kun itse haluaa. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy entisestään ja kasvu on kiivainta yli 80-vuotiaiden osalta. Merkittäviä yksittäisiä tutkimushavaintoja on paljon, mutta niiden keskinäisen merkityksellisyyden hahmottaminen ja kudonta kokonaisuudeksi vaatii monitieteisen yhteistyön tiivistämistä. Vanhenemiseen liittyvät muutokset heikentävät liikkumiskykyä ja siten itsestä huolehtimista ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja palveluihin. Väestön ikääntyminen kuuluu aikamme suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa vähentää kroonisten sairauksien, vaivojen ja toiminnanvajauksien riskiä. Hyvän tai riittävän liikkumiskyvyn säilymisen vanhuudessa tiedetään puolestaan olevan yhteydessä hyvään terveyteen ja toimintakykyyn, laajaan elinpiiriin ja hyvään elä22 LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-3/2013. Niitä syitä ja mekanismeja, jotka johtavat liikkumattomuuteen ja liikunnasta syrjäytymiseen tulee tutkia kattavasti aina biologisista mekanismeista yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Liikkumisen ja liikunnan hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain varmistamalla tasa-arvoinen liikkumisen mahdollisuus kaikille ikään, terveyteen, rotuun, varakkuuteen, koulutustasoon tai ympäristöön katsomatta. Tällä hetkellä ikääntyville ja vanhoille ihmisille kohdistettuja liikuntaryhmiä ja kuntosaleja on jokaisessa kaupungissa ja kylässä. Uusimmat tutkimukset ennustavat liikkumattomuuden ja istumisen edelleen lisääntyvän. Turvallisesti liikkuen kohti hyvää vanhuutta Liikuntagerontologinen tutkimus on lisännyt valtavasti tietoa liikkumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista ikääntyvien ja vanhojen ihmisten elämässä. Tasa-arvoa edistävää, syrjimistä ja syrjäytymistä ehkäisevää liikuntatutkimusta tarvitaan kipeästi
Koettu tasapainon hallinta taas on vahvassa yhteydessä yli 60-vuotiaiden miesten ja naisten liikkumiskykyyn ja kykyyn selviytyä päivittäisistä askareista. Siitäkin huolimatta 75 vuotta täyttäneistä naisista hieman yli puolella ja miehistä noin kolmanneksella on vaikeuksia 500 metrin kävelyssä ja heidän kävelynopeutensa on hitaampi, kuin 1,2 m/s, jota käytetään Suomessa liikennevalojen ajoituksessa. Liikkuminen voi siis vaatia fyysisen suorituksen lisäksi suurta kognitiivista panostusta ja yleensä fyysinen ja kognitiivinen haaste esiintyvät yhtä aikaa. Kun etenee alle 0,8 rn/s ei ehdi valo-ohjatun tien yli edes keltaisen valon tai vilkkuvan vihreän tuoman lisäajan turvin. Eräässä australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ne henkilöt joilla oli korkea fysiologinen kaatumisen riski, mutta joilla oli hyvä koettu tasapainon hallinta ( eli eivät pelänneet kaatumista) kaatuivat vähemmän vuoden seuranta-aikana, kuin ne, joilla oli alhainen fysiologinen kaatumisen riski, mutta huono koettu tasapainon hallintaan ( eli pelkäsivät kaatuvansa). Se puolestaan taas lopulta kaatumiseen ja lisääntyneeseen laitoshoidon riskiin. Kun analysoimme ulkona liikkumisen ja 500 metrin kävelyn palautumista tarkemmin, havaitsimme, että suurella osalla tulkittavistamme liikkumisen vaikeudet jatkuvat tai jopa lisääntyvät kotiutumisen jälkeen. Suomessa niitä tapahtuu noin 7000 vuosittain. Samoin silloin, kun henkilön kapasiteetti ei syystä tai toisesta vastaa asetettuja tavoitteita tai ympäristön asettamia vaatimuksia. Lisäksi suunnistajan tulee suunnata tarkkaavaisuutensa oikein ja tarpeen vaatiessa osata jakaa tarkkaavaisuutensa useampaan kohteeseen tai vaihtaa joustavasti huomion kohdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet 75 vuotta täyttäneistä naisista ei pysty liikkumaan riittävän ripeästi selvitäkseen tien yli vihreän valon aikana. Lonkkamurtuman kokeneet iäkkäät henkilöt ovat esimerkki ryhmästä, joka uhkaa syrjäytyä liikunnasta. Luottamus omaan kykyyn ja taitoon pitää yllä toimintakykyä Ikääntymiseen liittyvät muutokset, kaatumiset Ja niistä aiheutuneet vammat heikentävät iäkkään henkilön luottamusta omaan liikkumiskykyynsä. mänlaatuun. Tutkimus siis osoitti, että sekä fysiologiset tekijät (näkö, alaraajojen asentoja liiketunto, alaraajojen lihasvoima, reaktioaika ja tasapaino) että koettu tasapainon hallinta ovat tärkeitä itsenäisiä tekijöitä turvallisen liikkumisen näkökulmasta. Liikkumiskyvyn heikentyminen kahlitsee arkea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa tutkimuksessa "Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011" havaittiin, että suomalaisten liikkumiskyky on parantunut viimeisen 11 vuoden aikana. Liikuntagerontologian keskeinen asiantuntemus liittyy nimenomaan vanhenemisen ja vanhenemisprosessien laaja-alaiseen ymmärtämiseen sekä tutkimustietoon liikkumisen ja liikunnan vaikuttavuudesta, hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Suunnistuksen kaltaisiin fyysisiin ja kognitiivisiin 24 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että keskimäärin kuusi viikkoa kotiutumisen jälkeen, lähes 70 prosenttia tutkittavista piti liikkumiskykyään murtumaa edeltänyttä tasoa heikompana. Omissa tutkimuksissamme olemme havainneet muun muassa, että perimä, korkea ikä, sairaudet, alaraajoihin kohdistuneet vammat ja vaivat, sukupuoli hormonit, heikko näkö, kehon koostumuksen muutokset, voimattomuus, pystyasennon hallinnan epävarmuus ja kivuliaisuus ovat yhteydessä kotona asuvien ikääntyvien ja vanhojen tutkittaviemme heikentyneeseen liikkumiskykyyn. Vaativan ja monipuolisen fyysisen suorituksen aikana tarvitaan siis hyvää visuospatiaalista hahmotuskykyä ja keskittymistä. Juostessaan metsässä puita, kantoja, kiviä ja ojia väistellen suunnistaja samalla lukee karttaa ja suunnittelee nopeinta mahdollista juoksureittiä. Vain noin joka kolmas murtuman saaneista toipuu liikkumiskyvyltään murtumaa edeltäneelle tasolle. Omissa tutkimuksissamme havaitsimme, että sisällä ja toistuvasti kaatuminen on yhteydessä huonoon koettuun tasapainon hallintaan. Esimerkiksi suunnistusurheilulajina vaatii monipuolista fyysistä kuntoa ja juoksun teknistä hallintaa vaihtelevassa maastossa. Iäkkäiden ihmisten liikkumiskykyä selittäviä tekijöitä on tutkittu aina geenitason mekanismeista itseraportoituihin koettuihin muuttujiin. Liikkuminen, esimerkiksi kävely, juoksu tai hyppääminen, ovat motorisia ja usein pitkälle automatisoituneita suorituksia. Heidän hyvinvointinsa edistämiseen tarvitaan lisää tutkimusta ja toimenpiteitä niin terveydenja sosiaalihuollon, liikuntatoimen kuin yhdyskuntasuunnittelunkin taholta. Liikkumiskyky voi heikentyä vähitellen ikääntymisen myötä tai äkillisesti sairauden tai vamman seurauksena. Esimerkki äkillisestä liikkumiskykyä heikentävästä tapahtumasta on lonkkamurtuma. Jotkut tekevät tämän kaiken illalla tai yöllä pimeässä. Kävelynopeuden mittaukset osoittivat, että reilu vuosi lonkkamurtuman jälkeen puolet yli 60-vuotiaista tulkittavistamme käveli edelleen hitaammin kuin 1,2 m/s ja 14 prosenttia hitaammin kuin 0,8 m/s. Lonkkamurtumien esiintyvyys kasvaa Jyrkästi iän karttuessa ja murtumasta toipuminen on haasteellista. Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin, niin kutsuttu minäpystyvyys (self-efficacy), vaikuttaa ihmisen motivaatioon, suoriutumiseen ja toimintaan. Vuosina 2003-2008 Suomessa oli yli 35 000 yli 50-vuotiasta henkilöä, joiden lonkka murtui ensimmäisen kerran. Kaatumisen pelosta johtuva turvattomuuden tunne johtaa pahimmillaan liikkumisen välttämiseen, suoritusja toimintakyvyn sekä terveyden heikkenemiseen. Siksi liikkumisen ja liikkumiskyvyn edistämisen tulee olla ikääntyvässä yhteiskunnassa tutkimuksen ja politiikkojen keskeisiä kohteita. Kognitiivisia taitoja, kuten etukäteissuunnittelua, keskittymistä ja tärkeiden signaalien huomioimista ja vähemmän tärkeiden huomiotta jättämistä, tarvitaan erityisesti silloin, kun pyritään maksimisuoritukseen
Suomen maajoukkue voitti näissä kilpailuissa maiden välisen mitalitilaston. Omissa tutkimuksissamme havaitsimme, että yksilöllisesti suunnitellut liikuntaohjelmat eivät parantaneet koettua tasapainon hallintaa aikaisemmin lonkkamurtuman kokeneilla yli 60-vuotiailla henkilöillä. Päätöksenteon perustana monitieteinen tutkimus Pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen arviointi osoitti, että pohjoismainen liikuntatieteellinen tutkimus on toiminut suunnannäyttäjänä alan kansainvälisellä tutkimusareenalla 1900-luvun puolivälistä asti. Suomalaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen vahvuutena pidetään muun muassa liikunnan terveystieteellistä tutkimusta, jota pidetään myös vaikuttavana. Kognitiivisen haasteen lisääntyessä esimerkiksi, kun hiljaiselta ja tasaiselta kotikadulta siirrytään vilkkaasti liikennöityyn kaupungin keskustaan tai kevyenliikenteen väylälle liikkuminen hidastuu. Tutkijoiden kanssa yhdessä laadittua UO<UNTA & TEDE 50 • 2-3/2013 25. Esimerkiksi kävellessään talvella aamuhämärässä liukkaalla tiellä vanha ihminen ei huomaa pyöräilijä tai työmatkaa reippaasti taivaltavaa kulkijaa ennen yllättävää ohitusta. Toiseksi mitalitilastossa sijoittui Saksa ja kolmanneksi Iso-Britannia. Ovatko hyvän liikkumiskyvyn säilymisen taustalla olevat mekanismit samoja miehillä ja naisilla tai alle ja yli 75-vuotiailla. Nämä teemat ovat siis keskeisiä liikuntatieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja niiden tuottaman tiedon kansanterveydellinen merkitys on suuri. Tällä hetkellä ikääntyville ja vanhoille ihmisille kohdistettuja liikuntaryhmiä ja kuntosaleja on jokaisessa kaupungissa ja kylässä. Myös koordinaatioja voimaharjoittelun hyödyistä kognitiiviseen kyvykkyyteen on näyttöä. Fyysisesti haasteellisessa ympäristössä, kuten hämärässä, liukkaalla tai epätasaisella alustalla liikkuessaan vanha ihminen joutuu keskittymään lähes yksinomaan motoriseen suoritukseen. Tällöin huomion jakaminen ympäristön muihin tapahtumiin heikkenee. haasteisiin voi törmätä myös kotiovella. Sen sijaan erittäin vähän on tutkimusnäyttöä siitä, onko kognitiivisesta harjoittelusta tai kognitiivisen ja liikuntaharjoittelun yhdistelmästä hyötyä vanhojen ihmisten liikkumiskykyyn ja sitä kautta hyvinvointiin. Suomalaismenestys perustui kuulemma hyvään joukkuehenkeen. Miksi liikkumisja toimintakyvyn vaihtelu lisääntyy iän myötä. Veteraaniurheilulla on Suomessa pitkät perinteet. Liikuntagerontologinen tutkimus on lisännyt valtavati tietoa liikkumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta. Vanhuuden mukanaan tuomat fyysiset Ja kognitiiviset muutokset ja heikentynyt luottamus omiin kykyihin ja taitoihin saattavat johtaa liikkumiskyvy n heikkenemiseen siinä määrin, että päivittäisestä ulkoilusta tulee maksimaalinen suoritus, josta ei selviä ilman toisen henkilön apua. Sen maine on kansallisesti ja kansainvälisesti erinomainen ja sitä pidetään laaja-alaisena ja yhteiskunnallisesti vaikuttavana. Vahvin tutkimusnäyttö on kestävyysliikunnan ja kävelyn hyödyllisistä vaikutuksista. Missä määrin iäkäs aikaisemmin vähän liikkunut henkilö voi hyötyä liikunnan aloittamisesta ja mistä johtuu suuri vaihtelu havaitussa harjoitusvasteessa. Aktiiviseen vanhuuteen turvallisesti liikkuen Liikuntagerontologisen tutkimuksen ytimessä on ollut elinikäisen liikunnan harrastamisen, suoritusja toimintakyvyn sekä terveyden yhteyksien tarkastelu. Veteraaniurheilijoita tutkimalla on herännyt monia kiintoisia tutkimuksen aiheita. Miten on mahdollista, että osa ikääntyvistä ja vanhoista ihmisistä säilyttää kuntonsa ja toimintakykynsä pitkälle vanhuuleen. Omissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että lihasvoima ja -rnassa, voimantuottoteho, tasapaino ja jossain määrin liikkumiskyky paranevat muutaman kuukauden yksilöllisen harjoittelun seurauksena. Veteraaniurheilijoita tutkimalla on voitu todeta, että pitkäaikainen lähes elinikäinen liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa on yhteydessä hyvään liikkumisja toimintakykyyn sekä terveyteen vanhuudessa. Toiminta perustuu tutkittuun tietoon harjoittelun toteutuksesta ja sen vaikutuksista. lkäinstituutin koordinoima valtakunnallinen "Voimaa vanhuuteen" iäkkäiden terveysliikuntaohjelma on levittänyt voimaja tasapainoharjoittelu hyviä käytäntöjä vuodesta 2005. Fyysisen suorituskyvyn paraneminen ei siis riittänyt kohentamaan luottamusta tasapainon hallintaan omassa arki ympäristössä. Ei myöskään vielä tiedetä, miten koettua tasapainon hallintaa voitaisiin parantaa tehokkaimmin niillä, joilla se on syystä tai toisesta heikentynyt. Reilu vuosi sitten Jyväskylässä pidettyihin veteraanien yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin osallistui lähes 3 000 35-100-vuotiasta urheilijaa. Liikuntaryhmät ja ohjatut kuntosalivuorot ovat kysyttyjä ja niiden tarve lisääntyy koko ajan. Erityisen vaikuttavaa on tutkimus, joka kohdistuu tukija liikuntaelimistön terveyteen, kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja kuntoutukseen sekä aktiivisena vanhenemiseen. 1990-luvun alkupuolella ei tiedetty, voiko vanha ihminen osallistua kuntosaliharjoitteluun turvallisesti ja onko siitä hänelle hyötyä. Vahvaa tutkimusnäyttöä on myös siitä, että liikunta parantaa vanhojen ihmisten kognitiivista kyvykkyyttä. Muutamana herkullisena tuloksena haluan nostaa esi lie Suomen SS-vuotiaiden miesten maailmanennätyksen 4x200 metrin viestinjuoksussa sekä liikuntagerontologian emeritus professori Harri Suomisen maailmanmestaruuden yli 65-vuotiaiden miesten viisiottelussa. Kuinka pitkälle liikunnan hyödyt kantavat ja mitä ovat ne yksittäiset mekanismit ja mekanismi reitit, jotka välittävät liikkumisen hyötyjä 7 Viimeisen noin 20 vuoden aikana olemme tehneet tutkimusta siitä, miten liikuntaohjelmat vaikuttavat aiemmin liikuntaa harrastamattomien terveiden ja heikkokuntoisempien vanhojen ihmisten liikkurnisja toimintakykyyn ja niihin yhteydessä oleviin tekijöihin. Helpossa ja turvallisessa ympäristössä liikkuminen voi sujua itsenäisesti ja suhteellisen vaivattomasti
Tiainen K, Pajala S, Sipilä S, Kaprio J, Koskenvuo M, Alen M, Heikkinen E, Tolvanen A, RantanenT. Väestön ja yksilön ikääntyminen kuuluu aikamme suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin, mutta myös mahdollisuuksiin. Liikuntagerontologisen tutkimuksen mahdollisuudet lisätä tietoa ikääntyvien ja vanhojen ihmisten turvallisen liikkumisen edistämiseksi ovat erinomaiset. Portegijs E, Kallinen M, Rantanen T, Heinonen A, Alen M, Kiviranta 1, Sipilä S. Aging Clin Exp Res 2012;24:171-5. Kokonaiskäsitys turvallisen liikkumisen edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä puuttuu edelleen. Lihavainen K, Sipilä S, Rantanen T, Sihvonen S, Sulkava R, Hartikainen S. koulutusm ateriaalia hyödynnetään ohjaajien koulutuksessa. Gerontology. IEpub ahead of print]. Portegijs E, Sipilä S, Rantanen T, Lamb S. Determinants of disparities between perceived and physiological risk of falling among elderly people: cohort studv. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. Sipilä S, Suominen H. Ronkainen P, Kovanen, Alen, Pöllänen, Palonen, Ankarberg-Lindgren C, Hämäläinen E, Turpeinen U, Kujala UM, Puolakka J, Kaprio J, Sipilä S. Body fat and mobility are explained by common genetic and environmental influences in older women. Effects of strength and endurance training on thigh and leg muscle mass and composition in elderly women. Gerontology 57:19-27. 1996;156:457-64. Phys Ther. Determinants of asymmetrical strength deficit in the lower limbs after hip fracture. Heidän kokemuksistaan, tiedoistaan ja taidoistaan on hyötyä muun muassa työelämässä, vapaaehtoisja järjestötyössä, omaishoidossa ja hoivassa yleensä, koulutuksessa ja kokemuksen siirtämisessä. 2004;50:8795 Sipilä S, Taaffe D, Cheng, S, Puolakka J, Toivanen J, Suominen H. Clin Sci 2001 ;101 :147-157. Effects of progressive resistance training on physical disability among older community-dwelling people with hip fracture history (ISRCTN34271567). Ortega-Alonso A, Pedersen N, Kujala U, Sipilä S, Törmäkangas T, Kaprio J, Koskenvuo M, Rantanen T. Physical inactivity and pain in older men and women with hip fracture history. Postural balance and self-reported balance confidence in older adults with hip fracture history. Acta Physiol Scand. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Balance confidence and functional balance in relation to falls in older hip fracture patients. Ohjauksen sydäm enä to im ivat vertaisohjaajat, eli iäkkäät itse. Valtonen A, Pöyhönen T, Heinonen A, Sipilä S. Samoin tutkimuksesta, joka luo pohjaa aktiivisen ikääntymisen politiikoille. Gerontology 2009;55 630-636. Muscle Deficits Persist After Unilateral Knee Replacement and Have lmplications for Rehabilitation. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. Balance confidence and functional balance are associated with physical disability after hip fracture. Molemmat "ernotieteet" ovat luonteeltaan monitieteisiä. Yhä useammin henkilökohtaisen valmentajan asiakas on jo keski-iän saavuttanut mies tai nainen, joka on kiinnostunut omasta terveydestään ja kunnostaan. J Appi Physiol. Liikuntagerontologinen tutkimus toimii gerontologian ja liikuntaLieteiden rajapinnalla. Uudet tutkimusideat syntyvät usein eri tieteenalojen rajapinnoilla, kun eri alojen asiantuntijat yhdistävät osaamistaan ja resurssejaan. Delbaere K, Close JC, Brodaty H, Sachdev P, Lord SR. Genetic effects in common on maximal walking speed and muscle performance in older women. Sihvonen S, Kulmala J, Kallinen M, Alen M, Kiviranta 1, Sipilä S. Am J Phys Med Rehabil 2008;87 363-370. Journal of Geriatric Physical Therapy, 30: 114-120, 2007 Kulmala J, Sipilä S, Tiainen K, Pärssinen 0, Koskenvuo M, Kaprio J, Rantanen T. Psychol Sci. Asymmetrical leg extenson power deficit and mobility function in women recovering from hip fracture. 2012 Aug 7. Effects of hormone replacement therapy and high-impact physical exercise on muscle mass, composition. Scand J Med Sci Sport 17:274-80, 2007. SARIANNA SIPILÄ, LitT Liikuntagerontologian professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sarianna.sipilä@jyu.fi Artihkeli perustuu professori Sarianna Sipilän virhaanastujaisluentoon 15.5.2013 LÄHTEET Colcombe S, Kramer AF. and performance in post-menopausal women: A randomized Placebo-Controlled study. Musculoskeletal pain and use of analgesics in relation to mobility limitation among 75 years and older. 2011. Portegijs E, Rantanen T, Kallinen M, Heinonen A, Alen M, Kiviranta 1, Sipilä S. Long-term Postmenopausal Hormone Replacement Therapy Modifies Skeletal Muscle Composition and Function: A Study with Monozygotic Twin Pairs. Arch Phys Med Rehabil. Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten terveydestä, toimintakyvystä ja osallistumismahdollisuuksista on huolehdittava. BMJ. J Bone Joint Sur 2009;91 :1720-28. Vanhenemiseen ja vanhenemisprosesseihin sekä turvalliseen liikkumiseen liittyvää tietoa ja asiantuntemusta tuleekin lisätä terveysja liikunta-alan koulutukseen ja ympäristön suunnitteluun. 2009;107:25-33. Contribution of musculoskeletal pain to postural balance in ambulatory community-dwelling older people. Effects of strength and endurance training on isometric muscle strength and walking speed in elderly women. http://www.julkari.fi/handle/10024/90832 Kulmala J, Sihvonen S, Kallinen M, Alen M, Kiviranta 1, Sipilä S. A twin study on the heritability of walking ability among older women. Merkittäviä yksittäisiä tutkimushavaintoja on paljon, mutta niiden keskinäisen merkityksellisyyden hahmottaminen ja kudonta kokonaisuudeksi vaatii monitieteisen yhteistyön tiivistämistä. 2009;89:1072-9 26 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-312013. J Appi Physiol 1995;78;334-340 Sipilä S, Multanen J, Kallinen M, Era P, Suominen H. Gait Posture. Obesity 2008:16:1616-21 Portegijs E, Sipilä S,Alen M, Kaprio J, Koskenvuo M,Tiainen K, RantanenT Muscle Power Asymmetry and Mobility Limitation in Healthy OlderWomen. 2010; 18;341 :c4165. 2008;89:1667-1674 Portegijs E, Edgren J, Salpakoski A, Kallinen M Rantanen T, Alen M, Kiviranta 1, Sihvonen S, Sipilä S. 2010;65:990-6. Edgren J, Salpakoski A, Rantanen T, Heinonen A, Kallinen M, vonBonsdorff MB, Portegijs E, Sihvonen S, Sipilä S. Balance confidence was associated with mobility and balance performance in older people with fall-related hip fracture: a cross-sectional study Arch Phys Med Rehabil 2012;93:2340-6. Sihvonen S, Sipilä S, Era P: Changes in Postural Balance in Frail Elderly Women during a 4-Week Visual Feedback Training: A Randomized Controlled Trial. 2003;14:125-30. Vision in relation to lower extremity deficit in older women; cross-sectional and longitudinal study. Yhä useam pi yli 60-vuotias osallistuu m yös yle isiin, kaikill e järjestettyihin liikuntavuoro ihin, -ryhrniin ja tapahtumiin. J Gerontol 2006;61A:1082-1085. Eur J Pain 2012;16:140-9 Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Salpakoski A, Portegijs E, Kallinen M, Sihvonen S, Kiviranta 1, Alen M, Rantanen T, Sipilä S. Edgren J, Rantanen T, Heinonen A, Portegijs E, Alen M, Kiviranta 1, Kallinen M, Sipilä S. 2005;861838-42. Ortega-Alonso A, Sipilä S, Kujala UM, Kaprio J, Rantanen T. Aging Clin Exp Res 2012;24:461-467. Effects of resistance training on lower extremity impairments in older people with hip fracture (ISRCTN34271567) Arch Phys Med Rehabil. Ikääntyvät ja vanhat ihmiset ovat valtava voimavara. Karttunen N, Lihavainen K, Sipilä S, Rantanen T, Sulkava R, Hartikainen S
Lapsi alkaa urautua liikunnalliseen elämäntapaan jo varhain. . . . . Kaikki kolmevuotiaatkaan eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. . . XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . . . Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI, ANNE SOINI, ANETTE MEHTÄLÄ, ARTO LAUKKANEN, SUSANNA IIVONEN Liikunnallisen lap,suuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä Meidän on luovuttava siitä harhakuvitelmasta, jonka mukaan "lapset liikkuvat aina': Mielikuva ei enää pidä paikkaansa millään mittarilla arvioituna. . Siksi ei ole yhdentekevää, miten paljon fyysistä aktiivisuutta alle koulu-ikäisten arkeen kuuluu.
Ohjatusta toiminnasta 76 prosenttia on intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta, eikä siinä ole sukupuolten välillä eroja (Paakkinen 2011). 2010.) Laps Suomen -tutkirnushankkeessa mittausmenetelmänä oli lapsen vanhempien täyttämä ajankåyttöpäiväkirja. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että meidän aikuisten on viimeistään nyt luovuttava siitä harhakuvitelmasta, jonka mukaan "lapset liikkuvat aina". Kaikki kolmivuotiaat eivät liiku riittävästi Ennakko-oletuksista huolimatta tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kaikki kolmevuotiaat eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. V uonna 2005 suomalainen asiantuntijaryhmä julkaisi kansalliset Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. 2010;). Päiväkotien henkilökunnan rooli on ohjatun ja vapaan toiminnan järjestämisessä tärkeää. Havainnointitutkimusten perusteella jo kolmevuotiaina poikien fyysinen aktiivisuus on tyttöjä kuormittavampaa (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. (2012) käyttivät tutkimuksessaan objektiivista, kiihtyvyyteen reagoivaa mittaria, ja tulos näytti aivan toisenlaiselta: kukaan tutkimukseen osallistuvista kolmevuotiaista ei täyttänyt päivittäistä fyysisen aktiivisuuden minimimäärää. Suomessa 69 prosenttia lapsista on arkisin päivähoidossa kodin ulkopuolella (OECD 2008). 2012). 2010). Tulosten tulkinnan kannalta on erittäin tärkeää olla selvillä, tarkastellaanko koko päivän kokonaisaktiivisuutta, miten erilaiset intensiteettitasot on määritelty, kuvataanko tuloksia arkipäivien, viikonlopun tai mahdollisesti molempien osalta, sekä minä vuodenaikana aineistonkeruu on tehty. Ne eivät kuitenkaan ole alle kouluikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden kuvaajina päteviä. Niiden mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään kaksi tuntia reippaasti. Vanhempien käsityksen perusteella vain 12 prosenttia kolmevuotiasta ei täytä suositeltua fyysisen aktiivisuuden määrää. Ulkoleikit ovat vauhdikkaampia ja fyysisesti kuormittavampia kuin sisäleikit ja niissä käytetään monipuolisemmin erilaisia motorisia taitoja (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. Tuloksia tarkasteltaessa on oltava selvillä monista tekijöistä Edellä esitetyt mittausmenetelmään liittyvät rajoitukset on tärkeää pitää mielessä kaikkia tutkimus28 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 tuloksia tulkitessa. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan ulkoleikin määrällä mitattuna 88 prosenttia kolmevuotiaista täyttää päivittäisen suositellun minimimäärän (Mäki ym. "tracking" -ilrniö alkaa kolmen vuoden iässä (Yang 1997). LATE-tutkimuksessa saatu tulos perustuu lasten vanhemmille tehtyyn kyselyyn, jossa on kysytty heidän lapsensa päivittäisen ulkoilun määrää. Objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että kolmevuotiaiden tyttöjen ja poikien liikkuminen olisi samanlaista ja, että arkija viikonlopun päivät eivät eroaisi toisistaan (Soini ym. Tämän määrän nähtiin turvaavan lasten normaalin kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Kaikki nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksiin ja erityisesti tulosten tulkintaan. Sen perusteella 40 prosenttia kolmevuotiaista liikkui arkisin vähintään kaksi tuntia päivässä ja viikonloppuisin 50 prosenttia (Nupponen 2010). Arkija viikonlopunpäivien fyysisen aktiivisuuden määristä tulokset ovat hyvin ristiriitaisia. Suomalaisilla varhaiskasvatusikäisillä lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan ulkoleikit ovat lasten yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto (Sääkslahti 2005; Nupponen ym. Tässä tutkimuskoosteessa tarkastellaan nuorimpien lasten liikkumista suomalaisten tutkimusprojektien tulosten valossa. Merkityksellinen kolmen vuoden ikä Kolmen vuoden ikä näyttäisi olevan merkittävä varhaislapsuuden ajankohta,jolloin yksilölle tyypillinen tapa olla ja elää alkaa asettua uomiinsa. 2010). . . 2010). Tähän tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä lasten fyysisen aktiivisuuden määrittämisessä mittausmenetelmällä näyttää olevan erityisen suuri merkitys. Hyvin usein liikunta-aktiivisuutta kuvataan myös liikuntaharrastusten määrällä tai niiden useudella. Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa päiväkotipäivästä on fyysisesti passiivista toimintaa, sillä 59 prosenttia ajasta vietetään istuen tai seisten (Paakkinen 2011). . . Tulosten ristiriitaisuus johtunee erilaisista mittareista ja tiedonkeruun ajankohtaan sattuneista vuodenaikaeroista. 2009), ja toisaalta kyselymittauksissa vanhemmilla on tapana yliarvioida omaa tai lapsensa fyysistä aktiivisuutta (Tammelin 2009). Tästä riippumatta 90 prosenttia havainnoinneista ei sisällä minkäänlaista henkilökunnan kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (Paakkinen 2011).. Fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta on huomattavaa, että lasten vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa (Paakkinen 2011). . XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Soini ym. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on nimittäin todettu olevan korkeampaa silloin, kuin aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta aktiivisuuteen. Tätä johtopäätöstä tukee myös kotimainen pitkittäistutkimus, jonka mukaan fyysisen aktiivisuuden ns. . Tämä tulosten eroavaisuus näyttäisi siis johtuvan fyysisen aktiivisuuden muotoon ja sisältöön liittyvillä eroilla, joita kiihtyvyyteen perustuvat mittarit eivät osaa tunnistaa. . (Mäki ym. Havainnointiin perustuvat tutkimustulokset kuitenkin raportoivat niin sukupuolieroista kuin arkija viikonlopun päivien eroista. Päiväkotipäivän aikana ulkoilua on keskimäärin 70 minuuttia ja sisäleikkejä on 60 minuuttia (Heininen & Myyry 2008). . Esimerkiksi, fyysisen aktiivisuuden intensiteetin raja-arvot vaikuttavat merkitsevästi kiihtyvyysmittareiden aktiivisuusaikoihin (Cliff ym. Millään mittarilla arvioituna se mielikuva ei enää pidä paikkaansa
2013 KUVIO 1. Tasaarvon näkökulmasta on huolestuttavaa tulos, jonka mukaan vanhemmat vievät poikia varsinaisiin liikuntapaikkoihin enemmän kuin tyttöjä (Heininen & Myyry 2008). 2010). 2010), niin muunlaisilla arkipäivän valinnoilla saataisiin lisät61 9 10 11 12 Koulunaloitus on merkittävä nivelkohta lapsen elämässä 13 tyä sekä lasten että heidän vanhempiensa fyysistä aktiivisuutta (Finni ym. :::, :::, C ~ 40 1 2 'ss 3 (arvioi 4 !arvio) {arvio) 5 -6 7 8 Ikä vuotta Vapaapäivinä kotona ja viikonloppuisin lasten yleisin fyysisen aktiivisuuden muoto on ulkoleikit. Sitä on keskimäärin 70 minuuttia päivässä (Heininen & Myyry 2008). Kun pohditaan fyysisen aktiivisuuden lisäämistä perheissä, on syytä huomata, että jos autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla päiväkotiin kuljetetaan 57 prosenttia 3-6-vuotiaista lapsista (Nupponen ym. Koulunkäynnin aloittaminen on tärkeä vaihe lapsen elämässä. RI 60 ·..:; ... Samalla kuitenkin yksilöiden väliset erot kasvavat. ••••••••••••••••••••••• 100 :rv 80 "' "' :rv .2: :rv Q. 2010). 2013). Onneksi Liikkuva koulu -ohjelrnassa on saatu kerättyä hyviä käytänteitä koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi (Tammelin ym. 2011). 2000). 2-,'.J /2013 29. Kiihtyvyysmittarilla mitatun vähintään kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrän muutokset suomalaisilla lapsilla. Ehkä hieman yllättäen tämä nivelvaihe näkyy myös fyysisen aktiivisuuden määrässä. 2011). 3-6-vuotiaista lapsista 87 prosenttia harrastaa urheilua tai liikuntaa. Sukupuolieroja tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota yksilöllisiin eroihin. 14 • Solnl ym. 2013). Koulupäivän rakenne näyttäisi määrittävän fyysisen aktiivisuuden määrää, sillä esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin. 2012 • • Tammelin ym. Sukupuolten väliset erot lasten aktiivisuudessa kasvavat lasten vanhetessa (Nupponen ym. Kolmesta kuuteen vuotiailla fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän kasvu näyttäisi koostuvan lisääntyneestä fyysisestä aktiivisuudesta vapaa-ajalla, sillä lasten vanhetessa lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana koko ajan vähemmän (Heininen & Myyry 2008; Nupponen ym. ItäSuomen yliopiston Lasten ravitsemus ja liikunta (PANIC) -unkirnuksen mukaan koulunsa aloittaneista tytöistä 70 prosenttia ja pojista yli puolet liikHajonta ylä -Aktiivisuus Hajonta ala LIIKUNTA & TIEDE 50. Lapsen kasvaessa yksilöiden väliset erot lisääntyvät Ikävuosien kolmesta kuuteen välillä lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä lisääntyy. Tarvitaanko jo paniikkinappulaa. Suosituimmat urheiluseurassa harrastetut lajit ovat voimistelun eri muodot, jalkapallo sekä yleisurheilu (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2011). Yksilöiden kiinnostuksen kohteetkin alkavat erilaistua, ja eri lapsia kiinnostavat erilaiset liikunnalliset toiminnot (Heininen & Myyry 2008). 7-8-vuotiailla lapsilla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen näyttää pysähtyvän (Laps Suomen; lnPact; PANIC) ja kääntyvän vähitellen laskuun (Tammelin ym. 2010; Soini ym. Nykyisin Suomessa lapset oppivat harrastamaan jo varhain, sillä kaikista kolmevuotiaista harrastuksiin osallistuu kerran viikossa 25 prosenttia ja kahdesta kolmeen kertaa viikossa jopa 12 prosenttia (Mäki ym. Kuusivuotiaista vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain kolmanneksen eniten liikkuvien määrästä (Sääkslahti ym
kuu vähemmän kuin suositeltava kaksi tuntia päivässä (Lintu ym. . XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . (Suomen Virallinen Tilasto 2012.) lasten mediabarometrin mukaan lasten median käyttö alkaa jo vauvaiässä ja mediamieltymykset alkavat muotoutua 3-4-vuotiaina. Viikonloppuna määrä on huomattavasti suurempi. 2013), on epäsuotuisa kierre valmis: mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä vaikeammaksi tulee fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen (Stodden et al. Riittävän ajoissa liikkeelle Koska jo kolmen vuoden iästä lähtien on voitu osoittaa fyysiseen aktiivisuuteen liittyvien elämäntapojen urautuminen, varhaislapsuuteen ajoittuvat interAlle kouluikäisten suomalaislasten liikkumista selvittäneitä tutkimusprojekteja 2000-luvulla: Early Steps; Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Marita Poskiparta Merkittäviä muutoksia viimeisten vuosikymmenten ajalta Vaikka samalla mittausmenetelmällä saatuja vertailukelpoisia tuloksia ei vielä Suomessa toistaiseksi ole saatavilla, voidaan olettaa, että viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteiskunnallinen muutos heijastuu ainakin epäsuorasti myös lasten ajankäyttöön. . Taija Juutinen Kansallinen liikuntatutkimus; Suomen Gallup Laps Suomen; Turun yliopisto/ LIKES, johtaja prof. . (Iivonen 2008.) Nyt meneillään olevat perhelähtöinen InPact -interventio (Laukkanen ym. (Lintu ym. Näyttää siis siltä, että nykylapsiakin kiehtoo liikkuminen meidän aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että heillä on siihen joka päivä riittävästi mahdollisuuksia. Jarmo Liukkonen ln Pact (Arkiliikunta -tutkimus); Jyväskylän yliopisto, johtaja prof. Koska vuorokauteen mahtuvien tuntien määrä on pysynyt samana, väistämättä tulee mieleen, että lasten ajankäyttö on siirtynyt ulkoleikeistä sisälle. Vaikka harrastuksiin käytetty aika on lisääntynyt, on samalla lisääntynyt myös tietotekniikan käyttö. PANIC -tutkimuksen mukaan tämän kahden tunnin rajan ylittää arkipäivisin 20 prosenttia pojista ja kymmenen prosenttia tytöistä. Lyhyt yöuni on yhteydessä vähäiseen liikuntaan, liialliseen istumiseen, epäterveelliseen ravitsemukseen, huonoon verenkiertoelimistön kuntoon ja lisääntyneeseen kehon rasvapitoisuuteen. Viidestä kuuteen -vuotiaana alkaa pelien pelaaminen ja internetin käyttö. . 2010). . . 2011.) Kun vielä suuri kehon rasvapitoisuus on yhteydessä heikkoon motoriseen suorituskykyyn (Haapala ym. Suomessa on toistaiseksi tehty kaksi (STRIP, Early Steps) ja meneillään on kaksi (lnPact ja HIPPA) vähintään yli vuoden mittaista liikuntainterventiota. Viihdemedian käyttöä suositellaan rajattavan kahteen tuntiin päivässä (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008). Henkilöstö sai lisäkoulutusta liikuntakasvatukseen ja sillä pystyttiin lisäämään esimerkiksi lasten liikkumisen ja aktiivisuuden määrää ohjattujen liikuntatuokioiden aikana. 2013) ja Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaisen lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa -projektiin kuuluva HIPPA-interventio (Mehtälå ym. 2008). Vuoden kestänyt Early Steps -interventiotutkimus kohdistui päiväkodin varhaiskasvatushenkilöstöön. Muutkin lasten hyvinvointiin liittyvät asiat näyttäisivät huolestuttavasti unohtuneen: säännöllinen ruokailurytmi toteutuu enää alle puolella lapsista, ja yli kolmannes ensiluokkalaisista nukkuu terveytensä kannalta liian vähän, vähemmän kuin kymmenen tuntia yössä. Yhteensä neljä vuotta kestäneessä STRIP-liikuntatutkimuksessa lasten vanhempiin kohdistetulla liikuntaneuvonnalla pystyttiin lisäämään lasten ulkoilun määrää ja parantamaan lasten liikuntataitoja (Sääkslahti 2005). 2011). Kausaalisuutta ei kuitenkaan ole tutkimuksin pystytty vielä suoraan osoittamaan. . johtaja Timo Lakka STRIP (Varhaislapsuudessa alkanut sydänja verisuonitautien ehkäisyprojekti); Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus, johtaja Prof. Yli puolet pojista ja lähes 40 prosenttia tytöistä on viihdemedian parissa yli suositellun määrän. Liikkuva koulu; LI KES-tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin PANIC (Lasten ravitsemus ja liikunta); Itä-Suomen yliopisto. . 2013) ovat alustavien tulosten mukaan rohkaisevia. Vuonna 2012 kolmen hengen kotitalouksissa oli lähes kaikilla (99 %) tietokone ja jokin pelilaite, näistä 56 prosentilla pelilaite oli lasten käytettävissä. Tarve vertailukelpoisiin tuloksiin Alle kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta selvitettäessä tutkijoiden tulisi jatkossa pyrkiä ilmoittamaan päätulokset niin, että niitä voitaisiin vertailla 30 UIKUNTA& TIEDE 50, 2--1 /2013. Olli Simell Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikuntaaktiivisuus kotona ja päiväkodissa; Jyväskylän yliopisto, johtaja Prof. Viimeisen 15 vuoden aikana lasten liikunnan ja urheilun harrastamisen määrä on lisääntynyt 30 prosenttia (Kansallinen liikuntatutkimus, 2009-2011). (Kotilainen 2011.) La te-hankkeen selvityksen perusteella keskimäärin 70 prosenttia kolmevuotiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta päivittäin tunnin (Mäki ym. Heimo Nupponen LATE (Lasten terveysseurantatutkimus); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ventiot ovat parasta mahdollista ennaltaehkäisyä liikkumattomalle elämäntavalle
Liikunta &Tiede 37 (6), 19-22. Laukkanen,A., Pesola, A., Sääkslahti,A. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisuJ.ISSN=1799-3504. 6-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus. 2008. 2013. & Lakka, T.A. Stodden, D.F., Goodway, J.D., Langendorfer, S.J., Roberton, M.A., Rudisill, M.E., Garcia, C. International Society tor Behavioral Nutrition and Physical Activity, 22.-25.5.2013, Ghent, Belgia. Methodological considerations in using accelerometers to assess habitual physical activity in children aged 0-5 years. & LATE-työryhmä (toim.) 2010. Tammelin, T., Laine, T. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1 /2011. Retrieved June 2, 2012 trom http://wwwoecd.org/els/social/family/ database. & Välimäki, 1. & Tammelin,T. BioMed Central Public Health 11, 944. Yang, X. 3-8-vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden muutokset kahden vuoden aikana. Liikunta & Tiede 46 (2-3). LATE -tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. 22-25. (toim.) 2013. International Society tor Behavioral Nutrition and Physical Activity (ISBNPA) 22. Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus. Suomen Gallup. A family based tailored counselling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: design and methods of a year-long randomized controlled trial. & Sipilä, S. 1997. Pro gradu -tutkielma. 52-58. Lasi updated June 2011. 2008. Raportti 2/2010. 2011. 2011. Research Reports on Sport and Health 103. Sääkslahti, A. The relationship between 4-8-years-old children's and their parents' physical activity. Kotitalouden tietotekniset laitteet kotitalouden nettotulojen, asuinpaikan kaupunkimaisuuden ja kotitalouden koon mukaan 2012, %-osuus kotitalouksista 1) . Paakkinen, A.-M. & Poskiparta, M. Liikeanturilla kokonaiskuva liikkumisesta ja liikkumattomuudesta. Lintu, N., Himanen, A., Karjalainen, P., Eloranta, A.M., Tompuri, T., Viitasalo, A., Laitinen,T., Tuomilehto, H., Lakka, H.M., Lindi, V. Lasten terveys. LIKES. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Nupponen, H., Halme, T., Parkkisenniemi, S., Pehkonen, M. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2011. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. 0-8-vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Body composition and motor skills in 6-to 8-year-old children The PANIC study. 2000. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.20131. Lasten mediabarometri 2010. 2008. Liikunta & Tiede 49 (1). Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Soini, A., Kettunen, T., Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Villberg, J. Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., Ovaskainen, M.-L., Sippola, R., Virtanen, S., Laatikainen, T. Iivonen, S. International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children andYouth (ICEPA) 7.-9.4.2011 Vuokatti, Suomi. A multidisciplinary analysis of physical activity, sport participation and dropping out among young Finns A 12-year tollow-up study. 2011. LIKES. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. 2013. & Garcia, LE. Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Villberg, J, Tammelin, T., Kulmala, J., Soini, A., Poskiparta, M. & Finni, T. 2008. International Symposium of Physical Activity and Health Promotion during Life Course, Jyväskylä , 2123.1.2013. & Myyry, H. Näin saataisiin selkeämpi käsitys alle kouluikäisten lasten todellisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Studies in Sport, Physical Education and Health 131. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 239. Early Steps -liikuntaohjelman yhteydet 4-5-vuotiaiden lasten päiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen. Heininen, K. 2010. 3-vuotiaiden päiväkotilasten liikunta-aktiivisuus ja liikuntaan kannustaminen. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 31. paremmin keskenään. Jyväskylän yliopisto. The effect of an intervention on day care and home physical activity with 4-5 year old children. Tammelin, T. Physical activity, body composition and sleep in children. Ouest 60, 290-306. Kirjoittajat: ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT pedagoginen johtaja yliopistotutkija Liikuntakasvatuksen laitos, JY ANNE SOINI, LitM tohtori koulutettava Terveystieteiden laitos, JY ANETTE MEHTÄLÄ, LitM tohtorikoulutettava Terveystieteiden laitos, JY ARTO LAUKKANEN, LitM tohtorikoulutettava Liikuntakasvatuksen laitos/ Liikuntabiologian laitos, JY SUSANNA IIVONEN, LitT tutkijatohtori Liikuntakasvatuksen laitos, JY LÄHTEET Cliff, D.P., Reilly, J.J. Sosiaalija terveysministeriö, oppaita 2005: 17. & Turpeinen, S. & Okely, A.D. Yhteenveto vuosien 2001-2003 menetelmistä ja tuloksista. Finni, T., Sääkslahti, A., Laukkanen, A., Pesola, A. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Journal ot Science and Medicine in Sport 12, 557-67. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänja verisuonitautien riskitekijöihin. doi: 10.1186/14 71-2458-11-944 Haapala, E.A., Lampinen, E.K., Sääkslahti, A., Lindi, V. 2009. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Sääkslahti, A., Numminen, A., Raittila, P., Paakkunainen, U. Kotilainen, S. 2012, Liitetaulukko 1. & Lakka, T.A. -25.5.2013, Ghent, Belgia. LIKES OECD family database. 2011. Laps Suomen tutkimus: 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. (toim.) 2010. Tällaista tietoa tarvitaan, jotta interventiot ja muut liikuntaa lisäävät käytänteet voidaan suunnitella riittävän tehokkaiksi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. ?????????????????????. 2009. Jyväskylän yliopisto
Neuvontaa tutkimuksessa saivat 43 eri perhettä, joista 29:ssä molemmat vanhemmat osallistuivat tutkimukseen. 2011). Perheiden itsensä asettamien tavoitteiden toteutumista seurattiin puhelinkeskusteluilla, joissa arvioitiin tavoitteiden soveltuvuutta omaan arkeen ja pyrittiin tunnistamaan mahdollisia esteitä. Lapsen oikeutta jokapäiväiseen ja monipuoliseen liikkumiseen, myös perhe-elämän kiireen ja paineiden keskellä, perusteltiin lasten liikuntasuosituksilla ja niiden terveydellisillä, kognitiivisilla ja sosiaalisilla perusteluilla. . T ässä kirjoituksessa avaamme Arkiliikuntaprojektin kokemuksia siitä, miten istumatyötä tekevät pienten lasten vanhemmat pystyivät sitoutumaan liikkumisen lisäämiseen. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Keskustelevan ja vuorovaikutteisen luennon jälkeen vanhemmat kävivät tutkijan kanssa henkilökohtaisen keskustelun, jossa käsiteltiin mahdollisuuksia lisätä aktiivisia ja vähentää inaktiivisia valintoja työmatkoilla, työaikana sekä vapaa-ajalla arkena ja viikonloppuna. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2011-2013 vuoden kestävän satunnaistetun kontrolloidun neuvontaintervention yhteydessä (Finni et al. . Tämän jälkeen neuvonta kohdistui liikkumisen ja inaktiivisuuden terveydellisiin merkityksiin aikuisilla korostaen pikemminkin fyysisen passiivisuuden välttämistä kuin liikunta-aktiivisuutta. Neuvontaa, keskustelua ja itse asetettuja tavoitteita Tutkimuksessamme vanhempia pyrittiin motivoimaan arkiliikuntatekoihin, jotka koostuvat fyysisesti aktiivisista päivittäisistä siirtymisistä paikasta toiseen, työajalla paikoillaan olemisen tauottamisesta ja lasten kanssa vietetystä fyysisesti aktiivisesta vapaaajasta. . . Neuvontatilaisuudesta perheet saivat vinkkimateriaaleja taukojumppaan, lasten sisäja ulkoliikkumiseen kotija lähiympäristössä sekä tietoa asuinalueen lähistöllä olevista nuotiopaikoista ja luontonähtävyyksistä. . . . Verrokkiryhmässä oli 42 perhettä. Keskustelun aikana vanhemmat kuvailivat omaa arkeaan ja asettivat konkreettisia tavoitteita passiivisuuden vähentämiselle ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle omista lähtökohdistaan. Puolen vuoden aikana kahden puhelinkeskustelun lisäksi tutkittavat saivat tutkimusryhmän lähettämiä sähköposteja, jotka sisälsivät kannustusta ja 32 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. . Perhelähtöisen arkiliikuntamallin etuja ovat suhteellisen yhdenvertainen saavutettavuus muun muassa eri sosioekonomisen taustan omaavissa perheissä ja perheiden liikunnallisen elämäntavan siirtyminen osaksi lasten kokemusmaailmaa. Nykypäivän istuva elämäntyyli ja lapsiperhe-elämän yhteensovittaminen muodostavat haastavan elämänvaiheen liikuntasuositusten näkökulmasta sekä aikuisille että lapsille. Äiti ei ole halukas, koska kerhossa poika saisi temmeltää ulkona ikäistensä kaverien kanssa, kun taas yksin kotona aika kuluisi Nintendon tai nettipelien maailmassa. Teksti: TAIJA JUUTINEN FINNI, ARTO LAUKKANEN, ARTO PESOLA, ARJA SÄÄKSLAHTI Arjen pienet valinnat kartuttavat perheen liikuntaa Eppuluokkalainen soittaa iltapäiväkerhosta toimistotyötä tekevälle äidilleen kysyäkseen lupaa lähteä kotiin. Tutkimuksen johtavana ajatuksena oli, ettei fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ole välttämätöntä sitoutua jonkun liikuntamuodon harrastamiseen, vaan jo pienet teot arjessa riittävät. Vanhemmille tarkoitettu neuvontatilaisuus pyrki saamaan aikuiset pohtimaan omakohtaisesti perheelämän arkea ja siinä, ehkä huomaamattakin, tehtäviä fyysisesti passivoivia valintoja
Neljännes tutkittavista kirjasi tavoitteisiin myös lasta koskevan kohdan: kulkea päiväkodin/koulun välinen matka kävellen joko satunnaisesti tai säännöllisesti. . Noin puolet perheistä asetti tavoitteekseen liikkua enemmän yhdessä perheenä arki-iltoina. Muita suosittuja tavoitteita olivat istumisen tauottaminen (41 %), taukojumppa (37%), soittamisen sijaan työkaverin luona käyminen (37%), puhelimeen puhuminen seisten tai kävellen (35%), tauolla seisominen istumisen sijaan (28%), papereiden lukeminen seisten (28%) ja tauolla pienen happihyppelyn tekeminen (28%). Kuva. Ikätoverien tärkeyttä olikin korostettu neuvontaluennossa. Myös verkkosivuille päivitimme tietoa perheen yhteisistä liikkumismahdollisuuksista. Tyypillisiä tavoitteita olivat töihin pyöräily satunnaisesti tai kauniilla ilmalla, ja aulan jättäminen hieman kauemmaksi työpaikasta. Tutkimuksen tiedonkeruun loputtua päivitämme materiaaleja verkkosivuillemme kaikkien saataville (hup.z/perheliikunta. nettisivu.orgl). Perheen yhteiset tavoitteet Lasien liikuntaa lisääviin arjen tavoitteisiin kuului monella perheellä se, että lapsia innostetaan jäämään ulos kotiin tultua esimerkiksi ruuanlaiton ajaksi ja se, että lapsella olisi mahdollisuus leikkiä ikäistensä seurassa. Mitä tavoitteita vanhemmat asettivat. VASTAVALO/JAA KKO VÄHÄMÄKI vinkkejä perheiden yhteiseen liikkumiseen. Neuvontakeskustelun yhteydessä 82 prosenttia pysryi asettamaan ryörnatkoille edes jonkinlaisia iavoitteita passiivisuuden välttämiseksi. Erityisesti perheen tuella näyttäisiLIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 33. Viikonloppuisin lähes jokaisella perheellä oli tavoitteena liikkua yhdessä. Puolet tutkittavista asetti työaikaa koskeviin tavoitteisiinsa hissin käyiön vaihtamisen portaisiin
. 2013). 2012) Kansallisella tasolla Liikkuva koulu -hanke on merkittävä ponnistus lasten päivittäisen liikunnan edistämiseksi. Vuoden tutkimuksen jälkeen pyysimme tutkittavia laittamaan käyttämämme motivointi-aihiot tärkeysjärjestykseen. Varhaiskasvatuksen osalta on käynnistetty laaja kansallinen "Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumiskäytäntöihin" -verkostotyö, joka tähtää fyysisesti aktiivisen toimintakulttuurin lisäämiseen päivähoidossa sekä muun muassa liikunnan merkityksen vahvistamiseen valmisteilla olevassa varhaiskasvatuslaissa. Lapsille luontaisen liikkumisen ja leikkimisen rajoittaminen tiukoin säännöin ja kielloin voi joskus kieliä muusta kuin lapsen suojelemisesta todellisilta vaaroilta. 2013). Syväoja ym. Perheparkourissa saatiin lapsille onnistumisen kokemuksia ja monessa perheessä mainittiin rauhallisemmat illat ulkona touhuamisen jälkeen. Lisäksi on havaittu, että vanhemmat rohkaisevat enemmän poikia kuin tyttöjä liikunnallisten harrastusten pariin (Pönkkö 1999). Vanhempien merkitystä tulee edelleen korostaa, sillä vanhempien malli näyttää siirtyvän yhä luontevasti osaksi lasten kokemusmaailmaa. Samanlaisia pieniä eroja on raportoitu myös Yhdysvaltalaisessa NHANES-tutkimuksessa terveiden ja metabolista oireyhtymästä kärsivien henkilöiden välillä, joiden inaktiivisuusaika erosi viisi prosenttiyksikköä (Bankoski ym. Neuvonta oli onnistunut myös poistamaan esteitä arkiliikkumiselle. Arki-iltoina ja viikonloppuisin muiden perheenjäsenten menot sanelivat rutiinin, viikonloppumatkustelu pakotti autossa istumiseen tai koko perheen ollessa passiivinen oli vaikea olla aloitteellinen. Erityisesti tulisi selvästi tuoda esiin se, että jo pienet päivittäiset aktiivisuutta suosivat valinnat ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan. Ulkona liikkuminen selkeytti ajatuksia ja yleensäkin liikunta koettiin hyödylliseksi; "Koskaan ei harmita kun on liikkunut tai urheillut", "Kyllä on hyötyä, kun kyykkäilee ja tuntee jaksavansa", "Painon pudottua on helpompi olla arkiaktiivinen: portaat menee kevyemmin"," Taukojumpasta on hyötyä työvireydelle". Työajalla tavoitteiden toteutumista häiritsivät sosiaalinen paine ("kaverit ei lähde portaisiin"), kiire, laiskuus ja unohtaminen. Aikuisilla tutkittavilla reisilihasten aktiivisuusmittaukset kertoivat, että yksittäisellä neuvontasessiolla saadaan aikaan ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä tuloksia. Molemmat hankkeet pyrkivät jalkauttarnaan fyysisesti aktivoivia käytän34 LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-o /2013. . Työmatkapyöräilyssä koettiin vapautta ja vaihtelua, huomattiin ympäristöystävällisyys ja kunnon kohoaminen. Lisääntyikö fyysinen aktiivisuus. Neuvontaryhmällä perheen tuki selitti tätä aikomusta. Erityisesti äidit näyttivät liikkuvan päiväkoti-ikäisten lastensa kanssa arkisin ja isät alakoulu-ikäisten lastensa kanssa viikonloppuisin (Laukkanen ym. . Henkilökohtainen keskustelu sai eniten ykkössijoja sekä miehiltä että naisilta. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Päiväkoti-ikäisillä 5-6-vuotiailla lapsilla kiihtyvyysmittareilla mitattuna reipas liikunta jäi noin 50 minuuttiin päivässä. Miten arkiliikunnan ilosanoma jalkautetaan. Jokapäiväisillä pienillä teoilla on merkitystä. Työajalla inaktiivisuuden väheneminen heijastui kevyen aktiivisuuden lisääntymisenä (Pesola ym. . Neuvontaryhmällä sekä kokonaisinaktiivisuus että pitkien inaktiivisuusjaksojen kestot pienenivät verrokkiryhmään verrattuna. . . Kun vuoden tutkimusjakson jälkeen kysyimme aikomuksia, käsityksiä, motivaatiota ja tottumuksia arkiliikunnan jatkamisesta, alustavien tulosten perusteella neuvontaja verrokkiryhmä erosivat erityisesti sen suhteen, miten he aikoivat jatkossa lisätä arkiliikuntaa. Tutkimuksemme objektiivisista mittauksista on saatavilla vasta alustavia tuloksia. . Toisaalta isän oma liikunnallisuus on ollut yhteydessä poikien kokemiin liikuntapätevyyden tunteisiin (Laukkanen & Rannikko 2010). 2011). Esimerkiksi lyhyillä välimatkoilla fyysisesti aktiivisen kulkutavan suosiminen luo aktiivisten tottumusten pohjaa perheessä. Aktiiviselle kulkemiselle esteinä mainittiin varsin inhimillisiä tekijöitä muun muassa huono keli, lapsen kiukkuilu tai väsymys ja aamukiire. . Suurimmat muutokset havaittiin vapaa-ajalla, jolloin myös kevyt ja keskitehoinen aktiivisuus sekä lihasten keskiarvoaktiivisuus kasvoivat. Olisi suositeltavaa myös rohkaista lasta kävelemään tai pyöräilemään itse rattaissa tai pyörän tarakalla istumisen sijaan lyhyillä matkoilla. Onnistumisia koettiin, kun saatiin lapset kävelemään päiväkotiin tai kouluun. Aiemmin lasten suhtautumisen liikuntaa kohtaan on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä siihen miten paljon äiti liikkuu yhdessä lastensa kanssa. Jokapäiväistä perhe-elämää passivoivien valintojen tunnistaminen ja toisaalta aktivoivien vaihtoehtojen valitseminen voisi perustellusti kuulua jo neuvolajärjestelmän tehtäviin. Turhilla kielloilla ja rajoituksilla supistetaan lasten kokemusmaailmaa ja rajoitetaan heidän mahdollisuuksiaan uusien asioiden oppimiseen. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin neuvontaluentoa ja tutkimuksesta saatua henkilökohtaista palautetta. Onneksi Opetushallituksemme on tunnistanut tämän oppimisen ja fyysisen aktiivisuuden välisen myönteisen yhteyden julkaisemalla aihepiiriä kokoavan katsauksen "Liikunta ja oppiminen" (kts. Vaikka merkitsevät muutokset inaktiivisuusajassa olivat vain viidestä yhdeksään prosenttiyksikköä, pienet muutokset päivittäisissä aktiivisuuksissa voivat olla merkityksellisiä terveyden kannalta. Alakoulun 7-8-vuotiailla tytöillä reipas liikunta oli päiväkotilasten lukemissa, mutta pojilla suositeltua liikuntaa kertyi noin 70 minuuttia päivittäin. kin olevan vahva yhteys siihen, miten aikuiset tutkittavat aikoivat olla aktiivisia myös tutkimuksen jälkeen. Arkena ja viikonloppuisin vanhempien ja lasten fyysisen aktiivisuuden määrällä oli yhteys toisiinsa. Esteitä ja hyviä käytäntöjä Esteitä tavoitteiden toteutumiselle kysyttiin puhelinseurannassa
liikunta-aktiivisuuden edistämisestä löytyy rohkaisevia käytännön esimerkkejä muun muassa liikuntaja seikkailupainotteisista päiväkodeista, joissa fyysinen toiminnallisuus on valjastettu osaksi arkea ja yhdeksi oppimisen työtavoista. LIIKUNTA 6 TIEDE 50 • 2-J /2013 35. Kerhot hyrräämään näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen. Tilannekatsaus lokakuu 2012. Pro-gradu -tutkielma. The relationship between 4-8-yearsold children's and their parents' physical activity. Sedentary activity associated with metabolic syndrome independent of physical activity. Jyväskylä: Studies in Sport, Physical Education and Health 62. 2010. teitä osaksi koulua ja päiväkotia sekä osaltaan luomaan liikuntamyönteistä ilmapiiriä paikallisja yhteiskuntatasolla. Opetushallitus. Laukkanen A, Pesola A, Sääkslahti A, Finni T. Perusliikunnat voimistelusta palloiluun ja yleisurheiluun onnistuisivat ympäri vuoden ja kausiluontoisesti myös talvilajit koulun lähistöllä. Ehkäpä myös vanhemmat olisivat valmiita panostamaan monipuoliseen toimintaan, jossa ei kuitenkaan tarvitse sitoutua vain yhteen lajiin. 2013. Vaikka yhden lajin kausi on lyhyempi, päivittäinen harjoittelu takaa lajitaitojen kehittymisen. Kantomaa, MT, Stamatakis, E, Kankaanpaa, A, Kaakinen, M, Rodriguez, A, Taanila, A, Ahonen, T, Jarvelin, M R, Tammelin, T, Kankaanpää, A & Järvelin, M-R. Laukkanen, A & Rannikko, 0. BMC Public Health 11 :944. Olisiko tälle mallille vaihtoehto. Liikuntaan kasvattamisen ohella juuri kasvattaminen liikunnan avulla on yksi tärkeistä tulevaisuuden kehityssuunnista. muistiot 2012:5. FinniT, Sääkslahti A, Laukkanen A, Pesola A, Sipilä S. Puusta pelikentille Varhaisvuosien fyysisten ja sosioemotionaalisten ympäristötekijöiden yhteys 7-vuotiaiden lasten motorisiin perustaitoihin ja liikunnan itsearviointeihin. ?????????????????????. International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity IISBNPA) May 22 -25, Ghent, Belgium. Tähän ohjaa myös yhä vahvistuva tutkimusnäyttö siitä, että liikunta ja akateemiset kyvyt ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa (Kantamaa ym. 2012. Esimerkiksi yläasteja lukioikäisillä on heti koulun jälkeen 2-3 tunnin harjoitukset päivittäin, ja laji vaihtuu kolme kertaa vuodessa. Pesola A, Laukkanen A, Haakana P, Havu M, Sipilä S, Sääkslahti A, FinniT. Suomessa kerhoja pitävät pääasiassa opettajat, joiden apuna myös vanhemmat voivat toimina (Rajala 2011). Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 1l Syväoja H, Kantomaa M, Laine K, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T. Proceedings of the National Academy ot Sciences of the United States of America 110 151, 1917-1922. Eivätkö Suomessakin lajit voisi vuorotella sovussa pikemminkin kuin kilpailla toistensa kanssa lasten ajasta. Toinen voi valita lajikseen painin, uinnin ja yleisurheilun. 2013 Yksilöllinen neuvonta vähentää lihasten inaktiivisuutta toimistotyöntekijöillä. Urheiluseurat pyörittämään Iltapäivätoimintaa Suomessa on järjestetty iltapäivätoimintaa 1-2 luokkalaisille lapsille perusopetuslain mukaisesti. Tässä suhteessa jokaisella pienellä teolla on suuri merkitys, kuten arkiliikunnassakin. lisäksi koulujenväliset kilpailut jotka vastaavat sarjatoimintaa Suomessa kuuluvat ohjelmaan. 2011 A family based tailored counselling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: Design and methods of a year-long randomized controlled trial. Abstrakti. 2013). Seurojen paljous takaa sen, että varmasti joka koululle riittäisi toimintaa, ja täten tavoitettaisiin myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa seurassa nykysysteemin sanelemalla tavalla. Pönkkö,A. Uskoisimme, että monella seuralla olisi halukkuutta tällaiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi palloilusta innostunut saattaa pelata lentopalloa syksyllä, koripalloa talvella ja pesäpalloa keväällä. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Diabetes Care 34: 497-503. Kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille lapsille koulun jälkeen pidettävät kerhot, kuten liikuntaja urheilukerhot, luontoja retkeilykerhot tuovat mahdollisuuden päästä liikuntasuosituksen mukaisiin tavoitteisiin. Vanhemmat ja lastentarhanopettajat päiväkotilasten minäkäsityksen tukena. Liikunta ja oppiminen. Tämä systeemi edesauttaa sitä, ettei yhteen lajiin erikoistuta turhan aikaisin. 2011. Tämä jälkkäritoiminta on monipuolista ja sisältää reipasta liikuntaa. Olisiko ennenkuulumatonta yhdistää voimavaroja urheiluseurojen kanssa siten, että seurat vastaisivat iltapäivätoiminnasta lakisääteisen iltapäivätoiminnan jatkumona yli kolmasluokkalaisille. (toim.) 2011. TAIJA JUUTINEN FINNI, LitT Professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taija.finni@jyu.fi ARTO LAUKKANEN, LitM Tohtori koulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arto.laukkanen@jyu.fi ARTO PESOLA, LitM Tohtori koulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arto.j.pesola@jyu.fi ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi LÄHTEET Bankoski A, Harris TB, McClain JJ, Brychta RJ, Caserotti P, Chen KY, Berrigan D, Troiano RP, Koster A. Tämänsuuntainen malli on käytössä Yhdysvalloissa, jossa harrastaminen liittyy kiinteästi koulun toimintaan, oli se sitten liikuntaa tai taideaineita. 2013. 1999. Rajala R. Abstrakti, Liikuntatieteen päivät, 12.-13.6.2013, Jyväskylä. Tällaisesta mallista voisi olla hyötyä monelta kantilta katsottuna, mutta toimivan mallin toteuttaminen vaatii yhteistyötä laajalla rinramalla Opetushallituksesta huippu-urheilun muutosryhmään. Jos seuratoimintaa integroitaisiin paremmin lasten ja nuorten iltapäiviin, jäisi perheille enemmän yhteistä, merkityksellistä aikaa iltaisin. Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents' academic achievement. On selvää, että arkiliikunnan jalkauttaminen vaatii sekä mikrotason toimia erityisesti perheissä, kouluissa ja päiväkodeissa että makrotason yhteiskunnallista vaikuttamista vallitsevien rakenteiden ja asenteiden muuttamiseksi
Tunneja vuorovaikutustaidot ovat tällöin tärkeä työkalu. . . 2011). Käsitteitä asian hahmottamiseen ja käytännön toteutuskeinoja siihen tarjoaa tunneja vuorovaikutusoppiminen ja -opetus. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . . Tunneja vuorovaikutuspätevyys on yläkäsite useille taidoille. . Sillä tarkoitetaan kykyä ymmärtää, käsitellä ja ilmaista oman elämän tunneja vuorovaikutusnäkökohtia tavalla, joka mahdollistaa menestyksellisen toiminnan eri elämänalueilla esimerkiksi oppimisessa, ihmissuhteiden muodostamisessa, jokapäiväisten ongelmien ratkaisemisessa ja kasvun ja kehityksen monimutkaisiin vaatimuksiin sopeuduttaessa (Elias ym. Tutkimuksia ja aiheeseen liittyviä opetusja interventio-ohjelmia esitellään esimerkinomaisesti (ks myös Lintunen ja Gould 2013). Tässä artikkelissa esitellään tunneja vuorovaikutuspätevyyden käsite, joka on seurausta tunneja vuorovaikutusoppimisesta (TuVO). Ihmisiä ei voi käskeä tuntemaan oloaan turvalliseksi, mutta opettajat ja valmentajat voivat pyrkiä rakentamaan psykologisesti turvallisia ja innostavia liikuntatilanteita ja -ympäristöjä. Tunneja vuorovaikutusoppiminen on ennen kaikkea yhteisöllinen ja systeeminen ilmiö. Tunneja vuorovaikutusoppimisen kehä Tunneja vuorovaikutusoppimisella tarkoitetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla kehitetään osaamista, vähennetään riskitekijöitä ja edistetään suojamekanismeja lasten, nuorten ja aikuisten myönteisen kehityksen turvaamiseksi (Durlak ym. . Rakentavasti toimivassa ryhmässä myös lasketaan leikkiä ja siellä on hauskaa. Liikunnanopettajat ja valmentajat ovat kuitenkin usein epätietoisia siitä, miten selvitellä pelaajien välisiä konflikteja, miten kohdata luontevasti toiset ihmiset, miten käsitellä ryhmäilmiöitä, esimerkiksi klikkiytymistä ja miten toimia liikunnanopetustilanteissa joustavasti ja erilaisten oppilaiden tarpeet huomioon ottaen. Teksti:TARU LINTUNEN Liikunta ympäristö innostavaksi tunneja vuorovaikutusosaamisella Rakentavasti toimivassa ryhmässä on hauskaa. T ilanteet, joissa liikkujat osallistuvat innokkaasti, kommentoivat ja ovat omaaloitteisia ovat myös ohjaajalle palkitsevia. Aihealue on laaja, joten tässä artikkelissa keskitytään määrittelemään sitä kokonaisvaltaisesti. Lisäksi kuvataan aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja esimerkkejä siitä miten tunneja vuorovaikutustaitoja voidaan opettaa liikunnanopetuksessa ja urheilu valmennuksessa. Turvallisessa ryhmässä kunkin jäsenen tarpeet otetaan tasapuolisesti huomioon. . lhanneryhmässä tuntee olevansa arvostettu ja siinä kannustetaan yrittämään. . Se ilmenee esimerkiksi hyvänä ilmapiirinä, turval36 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. . Tällaisessa ryhmässä jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja ilmaista tarpeensa, tunteensa ja ajatuksensa avoimesti. Hyvässä ilmapiirissä myös tavoitteet, hyvät suoritukset ja oppiminen saavutetaan parhaiten. 1997, 2). Osallistujat tuntevat toisensa ja ryhmässä on tarpeeksi turvallista, jotta uskalletaan osallistua aktiivisesti toimintaan, ideoidaan, kehitetään, kritisoidaan ja kerrotaan miltä tuntuu. Opettajat ja valmentajat voivat rakentaa psykologisesti turvallisia ja innostavia liikuntatilanteita ja -ympäristöjä. Hyvä työrauha ja se, että ristiriidat ratkotaan, liittyy myös toimivaan ryhmän vuorovaikutukseen. Toimiva vuorovaikutus oppilaiden, vanhempien ja kollegoiden kanssa tukee myös opettajien ja valmentajien omaa hyvinvointia. Ryhmässä, jossa on hyvä ilmapiiri myös ryhmän kaksoistavoitteen toinen puoli korkeatasoinen suoriutuminen ja oppiminen saavutetaan parhaiten
Kilpaurheiluvalmennuksessa taas käytetään Haninin kehittämään IZOF menetelmää, jolla pyritään löytämään ja nimeämään suoritukselle optimaalisia tunteita (Hanin 2000). Kyseessä on monitahoinen ilmiö, jota kehäkuvio hahmottaa avoimen taksonomian periaatteella (Pearson 1990). Tietoisuus sosiaalisista suhteista eläytyä, tuntea empatiaa, vaikuttaa Tietoisuus sosiaalisista suhteista on kykyä asettua toisen asemaan ja tuntea empatiaa. Tunneja vuorovaikutusoppimisen kehä. Liikuntatunneilla ja valmennuksessa on myös paljon toimintaa ja vuorovaikutustilanteita, joita opettajat ja valmentajat voivat hyödyntää opettaessaan ja käyttäessään tunneja vuorovaikutustaitoja (Lintunen & Kuusela 2009, Lintunen & Kuusela 2007). Tämä ei vaadi tahdonalaista ponnistelua, vaan näin tapahtuu itsestään (Keysers 2009). Taidot auttavat tyyntymään kun tunteet kuohuvat yli äyräiden, kehittämään ystävyyssuhteita, ratkaisemaan ristiriitoja, toimimaan ryhmissä ja tekemään eettisiä ja turvallisia valintoja. On tärkeää, että liikuntaan osallistuvilla on positiivisia kokemuksia toiminnasta. 2010). 1997 / Casel) KUVIO 1. Itsetietoisuus ja itsesäätely TuVO-kehän kaksi ensimmäistä osaa muodostuvat itsetietoisuuden ja itsesäätelyn pätevyysalueista. Monitahoista ilmiötä jäsentää kansainvälisen Collaborative for Academic, Social, and Emotional learning ( CASEL) -organisaation piirissä kehitetty jäsennys, tunneja vuorovaikutustaitojen kehämalli. Kyky säädellä tunteita vaikuttaa suoraan tunneilmaisuun ja käyttäytymiseen. Tunteita säädellään kognitiivisten (esim. 2010). Menestymme ihmissuhteissa, mikäli kykenemme lukemaan toisten ihmisten tunteita ja mielenuloja. Nämä viisi ydin pätevyyttä muodostavat tunneja vuorovaikutusoppimisen kehän (kuvio 1). 1997 , Zins & Elias 2006). Myös opettajien ja valmentajien oma hyvinvointi riippuu vuorovaikutusdynamiikasta oppilaiden, vanhempien ja kollegoiden kanssa (Soini ym. piirretunneålymittareilla on yhteydessä terveysja hyvinvointimuuttujiin (Martins ym. I ?????????????????????. Se on alue jossa harjoittelu on tärkeää taitojen kehittymiselle (lopes ym. Erilaisissa opetusja interventio-ohjelmissa harjoitellaan yleensä tunteiden nimeämistä ja ilmaisua. Empatia on myötätuntoa ja kykyä ymmärtää sekä tulkita toisen tunteita. Yhteisöllisyyden ja hyvän ryhmäilmapiirin luominen ja kehittäminen edellyttää ohjaajalta riittävää tunneja vuorovaikutustaitojen hallint.aa. Ne ovat perusta elinikäiselle Ii i kunnanharrastukselle ja hyvi lie urheilusuorituksille. Kyky tunnistaa ja säädellä tunteita, erityisesti kun sitä mitataan ns. 2005). LJIKUNTA 8, TIEDE 50 • 2-3/2013 37. Gordonin toimivat ihmissuhteet ry: http://www .gtiry.net/index.html), opetellaan kertomaan minäviesteillä mitä ihminen tuntee, ajattelee, tarvitsee, haluaa tai arvostaa. Avoin taksonomia luo kokonaiskuvan, jota voidaan täsmentää ja johon voidaan tarvittaessa lisätä uusia luokkia tai alaluokkia. Tärkeinä pidetyt tutkimusongelmat ja kysymyksenasettelut eroavat samoin kuin myös käytetyt tutkimusmenetelmät (lintunen 2009a; 20096). Itsetietoisuuden ja itsesäätelytaitojen ajatellaan olevan keskeisiä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, koska tunteilla on keskeisiä kommunikatiivisia tehtäviä (LeDoux 2012). Nykytutkimuksen mukaan aivojen peilisolut virutyvät tiedostamatta imi toi maan toisten tunnetiloja ja toimintaa. Niitä ovat itsetietoisuus, itsesäätely, sosiaalinen tietoisuus, vuorovaikutustaidot ja vastuullinen päätöksenteko (Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning 2003, 2012, Elias ym. Tunneja vuorovaikutustaitoisilla liikkujilla, opettajilla ja valmentajilla on mallin mukaan taitoja viidellä toisiinsa kietoutuvalla kognitiivisella, affektiivisella ja käyttäytymiseen liittyvällä pätevyysalueella. TuVO -kehä kuvaa toisaalta yksilötason käsitteitä, kuten tietoisuus itsestä, ja toisaalta ryhmäja yhteisötason ilmiöitä. Näitä on perinteisesti hahmotettu monen eri tieteenalan käsitteillä ja tutkittu eri menetelmillä. Tärkeä merkitys on jo sillä, että tunteista yleensä puhutaan. Sosiaalija organisaatiopsykologinen ryhmäilmiötutkimus, psykoterapian perusmenetelmat, tunneälyja tunnepätevyystutkimus, systeemiset työotteet ja yhteistoiminnalliset, dialogiset ja osallistavat opetusmenetelmät tarjoavat tähän käsitteitä, työkaluja ja toimint.aperiaatteita (Lintunen & Kuusela 2009). lisuudentunteena ja avoimuutena ryhmässä. He tunnistavat tunteensa ja osaavat nimetä, säädellä ja ilmaista niitä rakentavasti ja tilanteeseen sopivasti. Tunnistaa yksilöiden ja ryhmien samankaltaisuuksia ja erilaisuutta sekä tunnistaa ja käyttää perheen, koulun, ja yhteisön resursseja ( Collaborative for Academic, Social, and Emotional learning 2003). Samalla hyväksytään se, ettei malli voi olla täydellisen kattava. Tunneja vuorovaikutustaitoisilla urheilijoilla, valmentajilla, liikkujilla ja opettajilla on hyvä itsetuntemus. Esimerkiksi Gordonin (2003) vuorovaikutusteoriaan pohjautuvassa ohjelmassa (ks. Peilisolujärjestelmää voi kuitenkin täydentää tietoisella Tunteiden ja käyttäytymisen säätely Omien tunteiden, arvojen, vahvuuksien ja rajoitusten tunnistaminen Eettisten ja rakentavien valintojen teko Myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja muodostaminen, toimiminen ryhmässä, ristiriitojen ratkaisu (Mukaeltu Elias & al. ajattele ennen kuin toimit), ilmaisullisten (esim. tunteista kirjoittaminen, kertominen, tanssiminen) ja toiminnallisten (juoksulenkki) prosessien kautta
havainnoinnilla. Käyttäytymisen muuttamiseen ei anneta ohjeita, vaan oppilaat muuttavat käytöstään oma-aloitteisesti myönteisempään suuntaan. Eläytyvä kuuntelu on keskeinen tekijä myös motivoivassa haastattelumenetelmässä. Eläytyvä kuuntelu on tehokas keino osoittaa empatiaa. Tärkeää on kuitenkin myös ihmisten välinen vuorovaikutus sekä kahdenkeskisissä kommunikaatiotilanteissa että laajemmin osana koulua, joukkuetta, urheiluseuraa ja yhteiskuntaa. Oppilas saa näin mahdollisuuden itse oivaltaa, miten hän voi halutessaan muuttaa käyttäytymistään rakentavammaksi. Kyseessä on näyttöön perustuva, kokonaisvaltainen ihmisen voimavaroja ja toimijuutta korostava ohjausmenetelmä, jonka avulla kasvatetaan ihmisen sisäistä motivaatiota vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Samanlaisia tuloksia on havaittu liikuntainterventioissa (Harlandym. Eläytyvässä kuuntelussa vastaanotettu viesti lähetetään omin sanoin takaisin vahvistettavaksi tai korjattavaksi (Ivey & Bradford lvey, 2003, pp. Kuusela (2005) havaitsi tutkimuksessaan, että liikunnanopettajan käyttämällä eläytyvällä kuuntelulla oli positiivisia vaikutuksia oppilaiden käyttäytymiseen sekä opettajan rooliin. Ryhmätaidot ovat keskeisiä vuorovaikutustaitoja. Tämä syyllisyys herättää yleensä empatian, ja empatian myötä herää vastuu siitä, mitä on toiselle aiheuttanut ja halu korjata tilanne. 1999; Rasinahoym. " • Mitä myönteistä vaikutusta sillä oli sinulle: "ehdimme/emme ehdi käydä asioita läpi perusteellisesti" • Omat tunteesi: "huoleni ajan loppumisesta poistuu/ olen huolissani ajan loppumisesta". Sen sijaan kuvataan urheilijan käyttäytyminen ja sen seuraukset valmentajalle sekä tällaisen toiminnan valrnentajassa herättämät tunteet. 116-119) Puhujalle palautetaan harkiten myös viestistä välittyvä tunne. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Kuuselan (2005) tutkimuksen mukaan liikunnanopettajan käyttämien ongelmaan tarttuvien minäviestien seurauksena oppilaiden hyökkäävä käyttäytyminen ja tekemisten puolusteleminen vähenevät. . . Vuorovaikutusta voidaan tarkastella kullakin yksittäisellä tasolla esimerkiksi yksittäisen osallistujan tai ohjaajan ominaisuutena. 125-147; Weare, 2004, pp. Ne leimaavat yksilöä yleistämällä satunnaisen käyttäytymisen osaksi persoonallisuutta: 'Olette laiskoja urheilijoita, koska ette tehneet kotiharjoituksia'. Lähestymistavassa yhdistyvät asiakaslähtöinen terapia ja käytöksen tai elintapojen muutosta tavoitteleva ja ohjaava vuorovaikutustyyli (Miller & Rollnick, 2002, 25). . . Toiselle ihmiselle ei anneta ohjeita siitä miten hänen tulisi käyttäytyä. Esimerkiksi minäviesteillä voi antaa tehokkaasti myönteistä ja ongelmaan tarttuvaa palautetta. Siksi eläytyvä kuuntelu vaikuttaa myös kuuntelijaan. Aihetta käsittelevä systemaattinen katsaus ja satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden meta-analyysi osoitti, että motivoiva haastattelu on tehokkaampi hoitomenetelmä kuin perinteinen terveysneuvonta useiden terveyteen liittyvien ongelmien hoidossa (Rubakym. . Vastaavia tuloksia saatiin myös liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutuskurssilla (Virta & Lintunen, 2012). Sen hän jo tietää. Gordonin teorian (2006) mukaan vuorovaikutustaitoja ovat myönteiset ja ongelmaan tarttuvat minäviestit, ongelmanratkaisutilanteiden välitystaidot ja vuorovaikutuksen kompastuskivien välttäminen (sovelluksista liikuntaan ks. Seurauksena on, että puhuja kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Niitä ovat esimerkiksi käskeminen, varoittelu, moralisointi, saarnaaminen, tuomitseminen, syyttely, nimittely, häpäisy, naurettavaksi tekeminen, rauhoittelu, lohduttelu, kuulustelu, ajatusten muualle johdattelu, liiallinen neuvominen, ratkaisujen tai ratkaisumallien antaminen, liiallinen luennointi tai opettaminen, analysointi tai diagnosointi. He toivat esille omia näkökantojaan ja ehdotuksiaan. Kun opettaja keskittyi kuuntelemaan oppilaitaan valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijasta, oppilaat rohkaistuivat entistä avoimemmin osallistumaan opetukseen. Eläytyvä kuuntelu auttaa viestin lähettäjää selventämään omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja ratkomaan ongelmiaan. Keysers kannustaakin tietoisesti harjaannuttamaan empaattista mielikuvitusta. Kun ihminen kuulee, mitä vaikutuksia hänen käyttäytymisellään on ollut, hän kokee usein aitoa syyllisyyttä. Lisäksi oppilaiden motivaatio kasvoi tilanteissa, joissa he kokivat taitojen tai voimien loppuvan. Myös kuuntelija joutuu tulkitsemaan omia kokemuksiaan uudelleen. 2005). Kun tulee kuuluksi on myös halukkaampi tarvittaessa muuttamaan käyttäytymistään. Samoin urheilujoukkueessa vaikuttavat urheilijat, valmentajat, huoltajat, vanhemmat, eri lajijaostot ja seuran johto. Lintunen & Kuusela 2009b). Ryhmän tai joukkueen ilmapiirin muodostuminen riippuu siitä, millaiseksi ryhmäläiset kokevat vuo38 LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-J /2013. Vuorovaikutustaidot minäviestit ja kompastuskivet Ryhmätasolla vuorovaikutustaidot liittyvät toimivien ja palkitsevien ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Minäviestit koostuvat kolmesta osasta (suluissa ensin myönteinen ja sitten ongelmaan tarttuva minäviesti): • Toisen ihmisen toiminta: "Kun tulet ajoissa/myöhässä harjoituksiin ... . Tätä kautta voimme saada tuntumaa siitä, miltä toisesta tuntuu. Oppilaitten käyttäytymisessä toiminnalla vastaaminen eli acting out -käyttäytyminen korvautui syyllisyyden tuntemisella eikä tunnilta ei lähdetty ovet paukkuen. . Ne perustuvat yhteistyöhön, sosiaalisten paineiden vastustamiseen ja vuorovaikutuskonfliktien ennaltaehkäisyyn, käsittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittaessa avun pyytämiseen ( Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning 2003). Kuuntelun käyttö muutti opettajan roolia kontrolloijasta huolehtijaksi ja lisäsi oppilaiden osallistumista liikuntaan. . Toimivaa vuorovaikutusta vahingoittavia viestejä nimitetään vuorovaikutuksen kompastuskiviksi (Gordon 2006). Koulujärjestelmä ja kouluyhteisö koostuvat monista pedagogispsykologisista systeemeistä oppilaiden, luokkien, opettajien, muun työyhteisön, vanhempien ja koko koulujärjestelmän tasoilla. 2011)
Tiimityöskentelyn kehittämisen tavoitteena on edistää joukkueen tehokkuutta (Carron ym. Ryhmätaitoja voidaan kehittää. ••••••••••••••••••••••• Kun tulee kuulluksi, on myös halukkaampi tarvittaessa muuttamaan käyttäytymistään. Siksi eläytyvä kuuntelu vaikuttaa myös kuuntelijaan. Tutkimusten perusteella tiimityöskentelyn kehittämismenetelmien käyttö vaikuttaa myönteisesti ryhmän toimintaan (Rovio ym. Myös kuuntelija joutuu tulkitsemaan omia kokemuksiaan uudelleen. Arvot ovat keskeisiä päätöksenteossa. Se tarkoittaa päätöksiä, jotka perustuvat eettisten standardien, turvallisuusnäkökohtien, soveltuvien sosiaalisten normien, toisten kunnioittamisen ja tekojen todennäköisten seurausten huomioonottoon. Kriittisen ajattelun lähestymistapa pyrkii kehittämään arvojen reflektointia ja kehittymistä analysoimalla ja vertaamalla erilaisia näkökulmia. rovaikutussuhteet sen jäsenten välillä (Weinberg & Gould 2011, 167). Myöhemmin arvoja opitaan lisäksi reflektion kautta kun nuoret keskustelevat kokemuksistaan ja toiminnastaan. Esimerkiksi tutkimus moraalinkehityksestä liikunnassa (prosessista, jossa nuoret oppivat kuinka päättää mikä on oikein ja mikä väärin) on osittanut, että moraalinen päättelykyky kehittyy paremmin kun oppilaat ja opettajat osallistuvat yhdessä keskusteluihin moraalikysymyksistä (esimerkiksi kysytään osallistujilta miksi on väärin varastaa välineitä) (Bredemeier & Shields 1995). Voimme vain toimia mallina sekä antaa mahdollisuuksia dialogiin ja arvojen reflektointiin. Hellisonin (2011) mukaan vastuuntuntoisuus kehittyy, kun oppilaille luodaan oppitunneilla tilaisuuksia vastuunottamiseen. Yleisimpiä tiimityöskentelyn kehittämismenetelmiä ovat • tavoitteenasettelu (täsmällisten ja mitattavien tavoitteiden määrittely), • roolien selkeyttäminen (määritellään työnjako ryhmässä keskustelemalla ja neuvottelemalla rooleista, jotka ovat tarpeen tehtävänsuorittamisen kannalta), • ryhmäja vuorovaikutussuhteiden kehittäminen (esimerkiksi tutkimalla ryhmän ilmapiiriä ja keskinäistä tapaa toimia, suhdejärjestelmiä kuten rooli-, normi-, valta-, kommunikaatioja tunnesuhdejärjestelmät, vallankäyttöä, yhteistyön esteitä, kilpailua, kuuntelemista tai vastarintaa sekä näihin liittyviä tunteita) (Rovio 2009). Se tarkoittaa näiden näkökohtien soveltamista myös liikunnassa sekä yleensä oman yhteisön hyvinvoinnin edistämistä (Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning 2003). Liikuntaa on perinteisesti pidetty hyvänä moraalinkasvatusympäristönä urheilun on ajateltu pitävän nuoret poissa kadulta. Toisaalta arvokasvatus nähdään dialogina, jossa osallistujat pohtivat ja vähitellen oivaltavat itse millainen toiminta on hyväksi heille itselleen ja yhteisölle (Weugelers 2000). Arvokasvatus voidaan nähdä sosiaalisten sääntöjen ja kulttuuristen normien välittämisenä: esimerkiksi liikunnanopettaja kertoo luokalleen miksei saa kiusata toisia. Ohjelmaan kuuluu keskustelua ja vastuun jakaminen oppilaiden kanssa sekä oppilaiden mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja arviointiin (Hellison 2011). Hyvin toimivan joukkueen rakentaminen on urheilussa keskeinen kiinnostuksenkohde. Arvokasvatuksessa on kaksi pääsuuntausta (Veugelers 2000). teaching persona! and social responsibility model, TPSR). Sillä pyritään vähentämään koulujen työrauhaongelmia edistämällä nuorten vastuuntuntoisuutta liikuntaohjelmaan osallistumisen avulla (Hellison 2011). Hellisonin malli koostuu viidestä vastuuntuntoisuuden tasosta, jotka ovat kunnioitus, osallistuminen, omatoimisuus, välittäminen ja opittujen taitojen käyttäminen liikuntaohjelman ulkopuolella. Gordonin mukaan (2004) ihminen ei voi pakottaa toisia omaksumaan omia arvojaan. Liikuntaan liittyvää tiimityöskentelyn kehittämistutkimusta on tehty lähinnä urheilujoukkueiden parissa. Liikuntayhteyksissä on kansainvälisesti laajalti käytössä Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli (engl. Malliin käytLIIKUNTA 8 TIEDE 50 • 2"'1 /2013 39. Asiantuntijat ovatkin päätelleet, että liikkujille, valmentajille ja opettajille on hyvä opettaa vastuulliseen päätöksentekoon liittyviä arvoja (Hellison 2010). 2010; 2012). Niitä opitaan malli oppimisen ja identifikaation kautta lapsuudessa (Gordon 2003). Tiimityöskentelyn kehittämisellä tarkoitetaan yhteistä ja osallistavaa oppimisprosessia, jonka avulla pyritään edistämään ryhmän toimintaa tehtävän, ihmissuhteiden tai näiden molempien näkökulmasta (Rovio 2009).Tiimityöskentelyn kehittäminen on pitkäkestoinen, suunniteltu ja strukturoitu dynaaminen oppimisprosessi, joka edellyttää kaikilta osallistujilta sitoutumista ja osallistumista (Yukelson 1997). Tiedotusvälineissä esiintyy kuitenkin usein uutisia urheilussa esiintyvästä huonoista päätöksistä, moraalittomasta käytöksestä tai kiusaamisesta. Vastuullinen päätöksenteko tilaisuuksia vastuunottoon Tunneja vuorovaikutusoppimisen kehän viimeinen kohta on vastuullinen päätöksenteko. Mitä ilmeisimmin pelkkä osallistuminen ei välttämättä johda vastuulliseen päätöksentekoon. 2007)
2008. Tiedetään kuitenkin, euä vuorovaikutustaitoja, esimerkiksi eläytyvää kuuntelua voidaan opettaa, mutta että taidot unohtuvat käytöstä nopeasti, jollei niitä pidetä yllä (Aspegren 1999; Brown ja Nylund 2008). Tunneja vuorovaikutustaidot opetusta opettajille, tutkimusta opetuksesta Liikunnan parissa toimivat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita siitä kuinka kehittää erityisesti lasten ja nuorten tunneja vuorovaikutustaitoja. P., Dymnicki, A. Vuorovaikutuskoulutuksiin osallistujat ovat kokeneet koulutuksen myönteisesti. S., Greenberg, M. Tunneja vuorovaikutusoppiminen tarjoaa keinoja yhteisöllisyyden edistämiseen sekä urheilumaailmassa euä koulukoruekstissa. Aspegren, K. Toisaalta Rantalan (2005) tutkimuksessa ei seitsemännen luokan liikuntaryhrnåsså tapahtunut muutoksia vastuunotossa. 2011 The impact of enhancing students' social and emotional learning: A Meta-Analysis of School-Based universal interventions. (2012) tutkimuksen mukaan Gordonin vuorovaikutusrnallin mukaiseen koulutuksen osallistuneet opettajat käyttivät kurssin lopussa merkitsevästi enemmän eläytyvää kuuntelua, ongelmaan tarttuvia minäviestejä ja tukivat enemmän oppilaiden autonomiaa kuin ennen koulutusta. P. 2007. 1989. Be your best. Team cohesion. Safe and sound: An educational lesder's guide to evidencebased social and emotional learning programs. 2013 CASEL GUIDE: Effective social and emotional learning programs preschool and elementary school edition. E., Weissberg, T. 1995. 2003), tunneja vuorovaikutustaitointerventioiden tehokkuutta (esim. B., Larson, R., & Hansen, D. 381-401. 2006). Journal of Youth and Adolescents, 32 11 ), 17-26. F., & C. Collaborative for Academic, Social, and Emotional Leaming. Promoting social and emotional learning: Guidelines for educators. Lavallee (toirn ), Social psychology in sport. Gordon, T. . 91-102. . . Brown, R. Teacher effectiveness training: The program proven to help teachers bring out the best in students of all ages. 2011). On myös alettu tutkia liikuntaan osallistumisen hyötyjä ja haittoja (esim. Esimerkkien tarkoituksena oli havainnollistaa tunneja vuorovaikutusoppimisen kehämallin eri osia. Eniten on tutkimusta kuitenkin tehty siitä mitä vaikutuksia tunneja vuorovaikutustaitojen opettamisella on lapsiin ja nuoriin. . Laajan meta-analyysin mukaan kouluissa toteutettujen ohjelmien on todettu parantavan ilmapiiriä, edistävän oppimista, hyvää käytöstä ja parempaa motivaatiota (Durlak ym. Parhaat ohjelmat kohdistuvat koko kouluun ja koskettavat myös laajempaa yhteisöä. D., & Schellinger, K. V., Eys, M. Tämä artikkeli esitteli tunneja vuorovaikutusoppimiseen ja opetukseen liittyviä käsitteitä, tutkimuksia ja esimerkkejä tunneja vuorovaikutustaitojen opettamiseen liittyvistä ohjelmista. 2003. B., Taylor, R. Teoksessa F Smoll & R. Drowkin ym. 2012. A., Weissberg, R. Samanlainen tulos saaliin myös kun jo työelämässä olevat liikuntaa opettavat opettajat osallistuivat tunneja vuorovaikutuskoulutukseen (Virta ja Lintunen 2009). Esimerkiksi liikunnanopettajiksi opiskelevat kokivat opintoihin kuuluvan tunneja vuorovaikutustaitokoulutuksen tarpeellisena oman opettajuuden kehittymisessä (Klemola 2009). E., & Shriver, T. New York: The Putnam Publishing Group. . Tutkimusta tunneja vuorovaikutusopenarnisesta on tehty paljon vähemmän. Adolescents' accounts of growth experiences in youth activities. . TARU LINTUNEN, LitT Liikuntapsykologian professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taru.lintunen@jyu.fi Collaborative for Academic, Social, and Emotional Leaming. Tunneja vuorovaikutustaitojen opeuarniseen liittyvä tutkimus on kansainvälisestikin vasta alullaan. New 40 LIIKUNTA& TIEDE 5() • 2-3/2013. töön liittyvää tutkimusta on tehty kansainvälisesti melko paljon. Academic Medicine 83 11 ), 37-44. A., & Burke, S. Tarvitsemme kuitenkin edelleen lisää tietoa tunneja vuorovaikutustaitojen mahdollisuuksista opetussuunnitelmissa, oppimisilmapiirin kehittämisessä, opettajien ja valmentajien oman tunneja vuorovaikutuspätevyy clen kehittymisessä sekä sos ia Ii saati op rosesseissa. Havaittiin myös, että täydennyskoulutuksessa opetettujen vuorovaikutustaitojen soveltaminen käytännön koulutyössä haastoi osallistujia opettajaoppilassuhclepohdintoihin vallanja ajankäyttöön sekä avoimuuteen liittyen ja auttoi tarkastelemaan omaa opetusta uusista näkökulmista (Virta ja Lintunen 2012). Olemme Suomessa pioneereja alan liikunnanopetuksen ja urheiluvalmennuksen liittyvässä tutkimuksessa. 1999. Bredemeier, B., & Shields, D. Elias, M. B. Dworkin, J. Communication skills training: Describing a new conceptual model. M. Moral development and children's sport. Tunneja vuorovaikutusohjelmien vaikutuksia lähinnä lapsiin ja nuoriin on tutkittu jo melko paljon. Suomessa Kuuselan (2005) tutkimus osoitti, että Gordonin (2003) ohjelman mukaisten vuorovaikutustaitojen opetusta ja rellektoivia vastuunottokeskusteluja sisältävän ohjelman aikana vastuunotto lisääntyi kahdeksasluokkalaisten tyttöjen liikuntaryhrnässä lukuvuoden aikana. Jowett, & D. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . 2003. . J., Zins, J. Bylund. Medical Teacher 21 161, 563-570. . 1997. Durlak, J. Samanlaisia tuloksia voisi odottaa myös liikunnan ja urheilun kentällä. Weiss, 2006) ja prosesseja, joissa valmentajat opettelevat Laitoja (Gould ym. T., Haynes, N. lndianapolis: Brown & Benchmark, s. Chicago, IL: Author. Alexandria, VA: Association for Supervision and Curriculum Development. BEME guide no.2: Teaching and learning communication skills in medicine-a review. Smith ltoim.), Children and youth in sport: A biopsychosocial perspective. M., Kessler, R., Schwab-Stone, M. Teoksessa: S. P., Frey, K. 2003; Hansen ym. Carron, A. Child Development, 8211), 405-432. Chicago, IL: Author. Champaign, IL: Human Kinetics, s. Talvion ym. LÄHTEET Adams, L. L. 2003
Hackfort (toim.) Fundamental Concepts in Sport and Exercise Psychology. 2012. (Toim ). Helsinki,213-231. Emotion regulation abilities and the quality of social interaction. Teachers & Teaching 16 16), 735-751. Nelson (toim.). Orlick, T. New York: Guilford Press, p. 2012. (Volume 69, 24 December 2012). 1978. 2010. Yukelson, 0. M. 2010. Toimiva koulu. Martins, A., Ramalho, N., & Morin, E. Opettajaksi opiskelevien vuorovaikutustaitojen kehittäminen liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Papaioannou and 0. Teoksessa: E. Helsinki, s 22-25. 2009. 2000. Liikuntatieteiden laitos. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Methods of philosophic inquiry in physical activity. Thomas & J. Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., & Lintunen, T. Vereijken, 0. Athletic lnsight: The Online Journal of Sport Psychology 2(2), 14 7-164. 2012. Teoksessa J. Charnpaign, Illinois: Human Kinetics, 65-89. Harland, J., White, M., 0rinkwater, C., Chinn, 0., Farr, L., & Howel, 0. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu n:o 163. Teoksessa: J. 2006. 2006. Liikunnan ryhmäilmiöiden tutkimuksen paikka sosiaalipsykologiassa. Gould, 0., Collins, K., Lauer, L., & Chung, V. Kasvatus 43, (1 ), 31-43. The Newcastle exercise project: A randomised controlled trial of methods to promote physical activity in primary care. Hellison, 0. Salmi (Toim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa. Bear & K. Liukkonen, Y Vanden Auweele, W. L. 75-83. 2012. British Journal of General Practice, 55, 305-312. Virta, J. Rovio, T Lintunen ja 0. The Sport Psychologist, 26, 4, 584-603. 7th ed. Joseph, 0. Motivational interviewing: Preparing people for change. Social and emotional learning. 2005. A. Research methods in physical activity (s. doi:http://dx.doi. Helsinki LK-kirjat. Lintunen, T., & Kuusela, M. Väitöskirja. B. Teoksessa: E.Rovio, T. Neuron 73, 4, 653-676. Vuorovaikutuksen edistäminen tutkimuskohteena. ln Procedia Social and Behavioral Sciences. Foundations of sport and exercise psychology (5th ed.). R., & Rollnick, S. Emotion, 5, 113-118. Rethinking the Emotional Brain. & Kuusela, M. Oeveloping the Emotionally Literate School. Oeveloping Social and Emotional Skills. Pedagogical well-being: Reflecting, learning and well-being in teachers' work. org/10.1016/j.sbspro.2012.11.454 Retrieved from http://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S 1877042812054407 Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., & Lintunen, T. M. Klemola, U. Emotional intelligence: An integrative meta-analysis and cascading model. Linking theory to practice Lessons learned in setting specific goals in a junior ice hockey team. 2009a. Lintunen ja Salmi (Toim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa. Champaign, IL: Human Kinetics, s. 2009. Veugelers, W. Champaign, IL: Human Kinetics, s. Ryhmäilmiöt liikunnassa. Soini, T., Pyhältö, K., & Pietarinen, J. Elsevier. Social Brain Press. Teoksessa: E.Rovio, T Lintunen ja 0. Effect of physical activity counseling on physical activity of older people in Finland (ISRCTN 07330512). 2006. 2005. Rantala, T. 2006. A., Eskola, J., & Lintunen, T. 1990. The Empathic brain. 2012. Journal of Applied Sport Psychology 9, 73-96. Using Team Building Methods with an Ice Hockey Team: An Action Research Case Study. Bethesda, MD: National Association of School Psychologists, s. Helsinki, s 181-183. 116-119. Champaign, IL: Human Kinetics. New York: Pantheon. 001 10.1016/j.neuron.2012.02.004. lndividual zones of optimal functioning (IZOF) model. Personality and lndividual Differences, 49, 554-564. Hanin, V. Rasinaho, M., Hirvensalo, M., Törmäkangas, T., Leinonen, R., Lintunen, T., & Rantanen, T. Team building in sport: A narrative review of the program effectiveness, current methods, and theoretical underpinnings. 2010. Teoksessa J. 2011. 2009b. 2009. Voiko vastuuntuntoisuuteen kasvattaa. Lisensiaatintutkimus. Virta J. Lintunen, T. Tiimityöskentelyn kehittäminen. 14), 463-474. Weiss, M. L., & Newman, 0. A comprehensive meta-analysis of the relationship between emotional intelligence and health. Zins, J. The development of the dealing with challenging interaction (OCI) method to evaluate teachers' social interaction skills. ???. Liikunnanopettajien käsitykset vuorovaikutustaidoista liian hyvää ollakseen totta. Vuorovaikutuksen edistäminen liikuntaryhmissä. Teaching Persona! and Social Responsibility, 3rd ed. Lähetetty julkaistavaksi. Jyväskylän yliopisto. London: Sage Publications. Helsinki, s 179-207. Toimintatutkimus Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin käyttömahdollisuuksista osana perusopetuksen liikuntatunteja. Hansen, 0. 167. Lintunen, T. M., Larson, R. Gordon, T. Kuusela. lvey, A.E., Bradford lvey, M., & Zalaquett, C.P. E., & Elias, M. Jyväskylän yliopisto. 001:10.1093/heapro/ dar057 Rovio, E. Minke (Toim.), Children's needs 111: Oevelopment, prevention, and intervention. Rovio, E., Arvinen-Barrow, M., Weigand, 0.A., Eskola, J., & Lintunen, T. Principles of effective team building interventions in sport: A direct services approach at Penn State University. Keysers, C. lntentional interviewing and counselling: Facilitating client development in a multicultural society. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu n:o 163. Journal of Research on Adolescence, 13(1 ), 25-55. R. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu n:o 163. Sport and Exercise Psychology Review, 2(1), 10-18. W., & 0workin, J. Weinberg, R.S., & Gould, 0. 2005. Salmi (Toim.). Ryhmäilmiöt liikunnassa. London: Routledge. Studies in sport, physical education and health n:o 139. Lopes, P. Teoksessa: E.Rovio, T. Le0oux, J. The cooperative sports and games book. 2010. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu n:o 163. Rovio, E., Arvinen-Barrow, M., Weigand, 0. G. International Conference on Education & Educational Psychology (ICEEPSY 2012) (pp. 25. Coaching life skills: A working model. & Lintunen T. L. 2009. Teoksessa: A. 1999. Rovio, E., Eskola J., Gould, 0., & Lintunen, T. Champaign, IL: Human Kinetics. The development of teachers' responses to challenging situations during interaction training. The First Tee 2005 research summary: Longitudinal effects of the First Tee Life Skills Education Program on positive youth development. ?????????????????. J. St. 2003.What adolescents learn in organized youth activities: A survey of self-reported developmental experiences. York: Three Rivers Press. 2002. 2011. Educational Review 52, 11 ), 37-46. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja n:o 165. 1997. British Medical Journal, 319, 828-832. Vuorovaikutustaitojen soveltaminen koulussa nostaa esille opettaja-oppilassuhteen jännitteitä. Health Promotion International, 27. 1-13. teoksessa G. 2009. Liikunta & Tiede 46 16), 54 60. s. Rubak, S, Sandboek, A., Lauritzen, T., & Christensen, B. Augustine, FL: The FirstTee. Belmont CA: Cengage Learning. Weare, K. Lintunen ja O Salmi (Toim.). 2005. 229-246). Oifferent ways of teaching values. 2007. & Lintunen, T. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-1/2013 41. Pearson, K. Lintunen, T. Miller, W. Jyväskylä: Likes. Lintunen T., & Gould, 0. Hanin (Toim.) Emotions in Sport. Painossa. 621-630) Procedia Social and Behavioral Sciences. 2000. Social and Emotional Learning in Physical Education. N., Salovey, P., Cöte, S., & Beers, M. 2013. Alfermann, & Y Theodorakis. Psychology for Physical Educators .. Journal of Applied Psychology, 95,54-78. 2012. 2011. http://www.athleticinsight.com/. Athletic lnsight 11, 2, 21-38. 2009. 2004
42 UIKUNTA & TIEDE 50, 2-3/2013. Tutkimustoiminta on kohdistunut lajeihin, joissa menestyminen kansainvälisellä tasolla on nähty realistiseksi. Tutkimustulosten tarkoituksenmukainen hyödyntäminen arkivalmennuksessa vaatii myös tiedon nopeaa välittämistä valmentajille ja urheilijoille. Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskus (KIHU) on tarttunut tähän haasteeseen vammaisurheilun tutkimustoiminnassaan: tutkimusongelmat syntyvät lajien käytännön valmennukseen ja harjoitteluun liittyvistä kysymyksistä. Näin tutkimusongelmat ja -kysymykset ovat pysyneet käytännönläheisinä. . Tutkimustoiminta on ollut pitkäjänteistä ja mahdollistanut lajien kehittämisosaamisen kärkijoukossa pysymisen. Kysymys on valmentajan urheiluosaamisesta ja vuorovaikutustaidoista. . Urheilijoiden ja joukkueiden valmentautumista on pyritty tukemaan tuottamalla suoraan käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa. S uomi on arvostettu maa liikunnan ja urheilun tutkijana. Tutkimus ei kohtaa käytäntöä eikä tutkimustuloksia onnistuta sulauttamaan osaksi harjoittelua. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Parhaassa tapauksessa tutkijasta on tullut valmennustiimin jäsen. Tutkimusprojektit ovat käynnistyneet poikkeuksetta lajin tarpeista ja ne on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä valmentajien ja muiden lajin asiantuntijoiden kanssa. . Suomalaisen huippu-urheilututkimuksen suurimpana haasteena pidetään tutkimustulosten heikkoa jalkauttamista osaksi urheilijan arkea. . . Painopiste on ollut Mittausdatasta tulee merkityksellistä tietoa vasta tulkinnan kautta. Vuosien varrella yhteistyötä on tehty palloilulajien (istumalentopallo, pyörätuolirugby, maalipallo, pöytätennis), yleisurheilun (ratakelaus, tuoliheitot) ja tarkkuuslajien (kivääriammunta, jousiammunta) kanssa. . Hankkeisiin on siksi liittynyt oleellisena osana palautejärjestelmien kehittäminen. Menestyslajeille tukea arkivalmennukseen Vammaisurheilun soveltavaa tutkimusta on tehty KlHUlla Paralympiakomitean tukemana kymmenen vuoden ajan. Tietoa ja osaamista on enemmän kuin koskaan ennen, mutta sitä ei onnistuta hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Teksti: KAISU MONONEN Vammaisurheilun tutkimuskohteet nousevat valmentajan ja urheilijan arjesta Kun tutkimusprojektit suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä valmentajien ja muiden lajin asiantuntijoiden kanssa, tutkimus pysyy lähellä käytäntöä. . . Palloilulajeissa kehityksen kärjessä Suomea pidetään yhtenä soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan edelläkävijänä erityisesti vammaispalloilulajeissa. Tärkein rajapinta tiedon hyödyntämisessä on valmentajan ja urheilijan välillä: miten valmentaja siirtää tiedon käytännön toimintaan ja urheilijan arkeen
Luotettavat ja loistettaLIIKUNTA & TIEDE 50, 2--3 /2013 43. ••••••••••••••••••••••• Kuva: KIHU pelitaktisten näkökulmien selvittämisessä ja kehittämisessä. Pöytätenniksessä tehtiin ennen Pekingin paralympialaisia aikaerotutkimusta, jonka tavoitteena oli edistää sopeutumista haastaviin kilpailuolosuhteisiin. Lopputuloksena rakentui myöhemmin monipuolinen ja kattava seurantajärjestelmä. Palloilulajeissa on toteutettu myös yksittäisiä, lajiin liittyviin erityiskysymyksiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Tietoa mahdollista hyödyntää monella tasolla Vaikka päätavoite on tuottaa nopeasti hyödynnettävää tietoa suoraan arkivalmennukseen, on systemaattisesti kerättyä informaatiota pystytty viemään lajien käyttöön monin eri tavoin. Lisäksi vuosien varrella kertyneen mittausdatan pohjalle on rakenteilla tuoliheittojen koulutusmateriaalipaketti. Esimerkiksi maalipallossa tutkija on ollut viime vuosina joukkueen mukana tärkeimmissä kansainvälisissä kilpailuissa ja turnauksissa. Kultamitalin Lontoon paralympialaisissa voittaneeseen maalipallojoukkueeseen kuului myös kaksi KlHUn tutkijaa. Hankkeen pohjalta kehitettiin jousiammunnassa tekniikan seurantaa. Palloilulajeissa palautejärjestelmä on lähes reaaliaikainen. Yleisurheilussa tutkimuskysymykset ovat painottuneet suoritustekniikkaan sekä laite-, välineja menetelmäkehittelyyn. OKM:n tukemassa projektissa tutkittiin ulkoisen palautteen vaikutuksia suorituksiin. Tuoliheittäjien ja pyörätuolikelaajien suoritustekniikan seurannan lisäksi on kehitetty erilaisia mittausjärjestelmiä pyörätuolin nopeuden mittaamiseksi sekä tehty tutkimustyötä optimaalisen kelaustuolin kehittämiseksi. Näistä projekteista on valmistunut myös opinnäytetöitä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle. Lisäksi kerätty data koostetaan myöhemmin tilastoraporteiksi ja audiovisuaalisiksi materiaaleiksi. Pyörätuolirugbyssä on tutkittu kehon jäähdyttämisen vaikutusta pelin aikaisiin suoritusmuuttujiin. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty Kansainvälisen Paralympiakomitean (lPC) hyväksymän tutkimushankkeen puitteissa: Vancouverin paralympialaisissa kuvattu videomateriaali kelkkajääkiekosta analysoitiin ja raportoitiin yhteistyössä puolalaisen yliopiston kanssa. Informaatiota välitetään valmentajalle jopa ottelun aikana, viimeistään muutaman tunnin kuluessa ottelun päättymisestä. Siihen on kuulunut sekä lajikohtaisen pelianalyysija palautejärjestelmän että asiantuntijatoimintaan liittyvien toimintatapojen kehittäminen
Tieto motivoi urheilijaa Tutkimustoiminnan myötä urheilijat ovat kertoneet tutustuneensa omaan suoritustekniikkaansa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. . XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . . . Esimerkiksi pelianalyysista saatu tieto on auttanut sekä oman pelin kehittämisessä että vastustajan pelin analysoinnissa. Huippu-urheilun soveltavalla tutkimuksella luodaan uusia tai kehitetään nykyisiä käytäntöjä ja toimintamalleja Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on tiedon nopea tuottaminen havainnollisella, pelkistetyllä ja käytäntöön sovellettavalla tavalla. Kehittåmistoiminnasta nousee vastaavasti uusia selvitystä ja tutkimusta kaipaavia kysymyksiä. Vaikka tutkimusongelma on käytännön tarpeista nouseva ja hankkeen suunnittelussa ovat mukana lajin asiantuntijat, ei tämä vielä takaa tiedon siirtymistä osaksi arkivalmennusta. Vammaisurheilulajien kanssa yhteistyö aloitettiin puhtaalta pöydältä ja sille koettiin olevan selkeästi tarvetta. Positiivista palautetta valmentajilta Tutkimustoimintaa on pyritty arvioimaan ja kehittämään valmentajien ja urheilijoiden arvioiden perusteella. . KAISU MONONEN, LitT Urheilututkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Sähköposti: kaisu.mononen@kihu.fi 44 LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-312013. Lisäksi luotettaviin mittauksiin perustuvan informaation on koettu tukevan päätöksentekoa, joka aikaisemmin on perustunut pääasiassa valmentajan omiin havaintoihin. Tulevaisuuden haasteita Monessa lajissa yhteistyö on vuosien kuluessa muuttanut luonnettaan. Erityisesti valmentajien rooli on muodostunut keskeiseksi, sillä he ovat avainhenkilöitä sekä tutkimuksen suunnittelussa että myöhemmin tutkimustiedon tulkitsemisessa ja soveltamisessa käytännön valmennukseen ja harjoitteluun. vat mittausja analyysimenetelmät mahdollistavat myös tulosten raportoinnin tieteellisillä foorumeilla. sen seurauksena muodostunut valmentajien kanssa objektiiviseen informaatioon perustuva yhteinen käsitys suoritustekniikasta, mikä näkyi myönteisesti myös valmennuksen vuorovaikutustilanteissa. . . . Myös lajit lähtivät toimintaan mukaan innokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Tutkimusten tuloksia onkin esitelty sekä kotimaisissa seminaareissa että kansainvälisissä tieteellisissä kongresseissa. Suomen Paralympiakomitea lähti rohkeasti tukemaan usean vuoden mittaisia hankkeita, mikä on mahdollistanut pitkäjänteisen toiminnan ja lajien systemaattisen kehittämisen. Kriittinen ja ehkä tärkein rajapinta tiedon hyödyntämisessä on kuitenkin valmentajan ja urheilijan välillä: miten valmentaja siirtää tiedon käytännön toimintaan ja urheilijan arkeen. Vuosia kestäneen tutkimustoiminnan aikana kerättyä dataa on voitu tarkastella myös pitkällä aikavälillä, mikä on mahdollistanut laajemman kokonaiskuvan muodostamisen. Lisäksi käytössä olevien palautejärjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta tulee arvioida jatkuvasti erityisesti loppukäyttäjien näkökulmasta. Tutkimus tukee kehittämistoimintaa tuottamalla sen pohjaksi kulloinkin tarvittavaa tietoa. Monissa lajeissa on siirrytty enemmän kohti selkeää kehitystoimintaa ja asiantuntijapalvelujen tuottamista. Ratkaisevin tekijä yhteistyön onnistumiselle on kuitenkin ollut valmentajien ja urheilijoiden aktiivisuus ja sitoutuminen hankkeiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. . Palloilulajeissa videoja pelianalyysipalaute on motivoinut pelaajia tutkimaan tekniikoita ja taktiikkaa. Valmiuksia on oltava myös vammaishuippu-urheilun kentälle tulevien uusien lajien tutkimustoiminnan aloittamiseen. Parhaassa tapauksessa tutkijasta on tullut valmennustiimin jäsen. Valmentajien arvioiden mukaan tutkimustoiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia valmennukseen ja harjoitteluun. Samansuuntaisia kokemuksia on saatu myös jousiammunnassa. Käytännön tasolla tutkimusja kehittämistoiminnan välinen raja on hämärtynyt. Kysymys on siis valmentajan osaamisesta, jossa painottuvat urheiluosaamisen lisäksi myös vuorovaikutustaidot. Mittausdatasta tulee merkityksellistä tietoa vasta tulkinnan kautta ja päävastuun siitä kantaa yleensä valmentaja. Lisäksi urheilijat kokivat, että heille oli tutkimukHuippu-urheilun soveltava tutkimus havainnollista käyttötietoa nopeasti H uippu-urheilun soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan uutta tietoa tuottavaa tutkimustoimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa, joka täyttää tieteelliset ja korkean laadun kriteerit. Valmentajat ovat kokeneet tutkimustoiminnan hyödylliseksi myös oman osaamisena kehittämisen kannalta: pitkäjänteinen yhteistyö helpottaa tiedon hyödyntämistä ja antaa paremmat mahdollisuudet hahmottaa analyysien avaamia mahdollisuuksia. Raportointimuotoina ovat tieteellisten julkaisujen ja opinnäytetöiden lisäksi käyttöraportit, julkaisusarjat, koosteet, audiovisuaalinen materiaali, koulutusmateriaalit, valmennuskirjallisuus, luennot ja asiantuntijapalvelut, joiden avulla tehdään mahdolliseksi tiedon levittäminen ja käytäntöön soveltaminen. Lajit ja välineet kehittyvät kuitenkin koko ajan.joten tutkimustoimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Onnistumisen eväitä Vammaisurheilulajeissa tehdystä soveltavasta tutkimuksesta on siis hyviä kokemuksia. Syitä siihen on monia. Tärkeänä työkaluna on lähes reaaliaikainen palaute
Erityisliikunta on ollut opetusja kulttuuriministeriön liikuntatavoitteissa painopistealue jo pitkään. Liikuntalaki uudistettiin vuonna 1998 ja nyt 15 vuoden kuluttua on lain kolmannen version vuoro. Hyvän kuvauksen tapahtuneesta tavoitteiden muutoksesta saa Valtion liikuntaneuvoston julkaisusta 2012: 1 "Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa." Olen itse arvioinut tätä muutosta merkittävimmäksi valtion liikuntapolitiikan muutokseksi. Terveysliikunnasta on tullut oma käsitteensä. Valtioneuvosto teki vuonna 2002 periaatepäätöksen terveyttä edistävästä liikunnasta ja vuonna 2008 terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Kataisen hallitusohjelmassa edellytetään liikuntalaki uudistettavaksi. Sen seurauksena perustettiin Suomeenkin vuonna 2005 alkanut vuosittainen Liiku terveemmäksi -projekti. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelrna, joka keskittyy yli 40-vuotiaiden kuntoliikuntaan, on ollut menestys. jota itsekin olin kehittämässä. Yhteistyö opetusja kulttuuriministeriön ja sosiaalija terveysministeriön kesken on tiivistynyt muun muassa STM:n nimittämän terveyttä edistävän liikunnan ensin neuvottelukunnan ja nyt ohjausryhmän kautta. Naisten tasa-arvoa liikunnassa on edistetty monin tavoin, missä Suomi kuuluu kehittyneimpien maiden joukkoon. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 45. Nuorison keskuudessa on syntynyt uusia "elämäntapaliikuntamuotoja" kuten skeittaus, hiphop, lumilautailu jne, joissa kilpaileminen on usein mahdollista, mutta joissa viihteellinen ja sosiaalinen liikunta on keskeistä. Se ei ole vain liikuntapolitiikkaa vaan myös terveysja yhteiskuntapolitiikkaa. Olen omalta osaltani suorittanut tällaista arviointiajouko Kokkosen Liikuntaja Tiede -lehdessä 4/2012 esittämien kuuden kehityslinjan pohjalta. H istoriallisesti tarkastellen valtio tyytyi pitkään vain seuraamaan liikuntakulttuurin hehittymistä, mutta ei juurikaan osallistunut sen hehittämiseen. liikunnan merkitystä rauhan työssä osoittaa YK:hon perustettu Office on Sport for Development and Peace. Kehittäminen kuului urheilujärjestöille, puolustusvoimille, suojeluskunnille, työväenyhdistyksille, muille kansalaisjärjestöille ja tietenkin kansalaisille itselleen. Liikuntaja urheilukulttuurin monimuotoistuminen Valtion rooli liikuntakulttuurin rnonirnuotoistumisessa on ollut merkittävä. ••••••••••••••••••••••• Teksti: LAURITARASTI Mikä rooli valtiolle liikuntakulttuurissa. Valtio omaksui liikuntakulttuurin kehittäjän roolin, vaikka liikuntatoiminnan järjestämisestä pääasiassa vastaavatkin edelleen liikuntajärjestöt. Kuntoliikunnan muuttaminen väestötason harrastukseksi on keskeinen tavoite. On ymmärretty iskulause: Liike on lääke' Tämä kehitys on tapahtunut myös kansainvälisesti. liikunta on ymmärretty eräänä tekijänä maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeuttamisessa. Liikuntalain 1 §:n sisältämiin liikuntalain tarkoituksiin on kuulunut edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Tässä yhteydessä on varmasti paikallaan arvioida liikuntaja urheilukulttuurin nykyisiä kehityslinjoja ja myös tulevaisuutta. Liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä hyvinvoinnista kohti terveyden edistämistä Li.ikuntapoliittisia tavoitteita on sisältynyt hallitusohjelmiin vuodesta 1999 alkaen. Valtion rooli liikuntakulttuurin monimuotoistumisessa on ollut merkittävä. Valmistelu onkin parhaillaan käynnissä opetusja kulttuuriministeriön virkamiehistä koostuvassa työryhmässä johtaja Harri Syväsalmen puheenjohdolla asiantuntijajäseninään liikunta-alalla toimivien tahojen edustajia. Kansainvälisesti vammaisurheilu on noussut merkittävään asemaan paralympiakisojen etenkin Lontoossa 2012 saavuttaman suuren suosion myötä. Vuonna 1979 säädetyn liikuntalain voidaan katsoa merkinneen suurta muutosta. Maailman terveysjärjestö WHO:n sisällytti vuonna 2002 ensimmäistä kertaa liikunnan omaan strategiaansa WHO Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. Tätä kuvastaa myös Suomen puheenjohtajuus (Raija Mattila) lWG:ssä (International Working Group on Women and Sport) ja järjestelyvastuu sen ensi vuonna Helsingissä järjestettävässä kuudennessa maailmankongressissa. Kansanterveysja vammaisjärjestöjen (1107 paikallisyhdistystä) yhteinen Soveltavan Liikunnan järjestö Soveli ry viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuotta. Senioriliikunta on kasvussa sekä eri lajien seniorien kilpailutoiminnassa että kuntoliikunnassa
. Sauvakävelystä on tullut suosittu kuntoliikuruarnuoto. Olen itse kannattanut huippu-urheilun eriyttämistä ja keskittämistä ja samalla vastustanut liikunnan muuta eriyttämistä ja keskittämistä. Opetusja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2009 lukien seuratoimintaan tukea, joskin merkitykseltään vähäistä. Monet liikuntapaikat urheilumuodosta riippuen ovat pääasiallisesti yksityisten liikuntapalvelujen piirissä kuten laskettelurinteet, kuntosalit, golf-kentät, tennis, squash, sulkapallo, aerobic jne. Tulevat kehityslinjat hahmottuvat siten laajalla rintamalla erittäin monien toimijoiden ja toimenpiteiden summana. Se vastaa kaupungistumista, väkiluvun kasvua ja sosiaalisen kanssakäymisen hei46 LIIKUNTA& TIEDE50•2--1/2013. Seuratoiminnan yhteiskunnallinen ja liikuntapoliittinen merkitys on suuri, mutta yhteiskunnan panos niihin on tapahtunut kuntien kautta. Huippu-urheilu on eriytyrnåssä yhä enemmän viihdeteollisuudeksi, jossa vallitsevat muut arvot kuin perinteisessä kilpaurheilussa, joka puolestaan on lähestynyt harrasteliikuntaa. Kuntohölkät ja -hiihdot ovat saaneet seurakseen souturetkiä, luistelumaratoneja, jalkapallon, lentopallon ja yleisurheilunkin nuorisotapahtumia jne. . Liikuntamatkailusta on tullut osa matkailua ja se lisää liikuntaan liittyvää kulutusta. . Työpaikkaliikunta on tärkeä, mutta runsaasti kehittämistä edelleen vaativa liikunnan muoto. Tavoitteet niissä ovat vastakkaiset: Huippu-urheilussa tulokset ja saavutukset, muussa liikunnassa laaja osallistuminen mahdollisimman monine toimintapisteineen. . Joka tapauksessa valtion liikuntapolitiikan vaikutus liikunnan kansalaistoimintaan jäänee yleisten edellytysten luomiseen. Seuraava askel tässä kehittämisessä otetaan todennäköisesti liikuntalakia uudistettaessa vuonna 2014. Ne vaativat valtion toimia kuten valmisteilla oleva Euroopan neuvoston sopimus urheilukilpailujen manipuloinnin vastustamiseksi. Mutta samanaikaisesti liikuntaja urheilukulttuurin kehittyminen etenee muualla kuten liikuntajärjestöjen toimissa, koululaitoksessa, kunnissa, kansalaisten käyttäytymisessä jne. LAURI TARASTI Kilpaja huippu-urheilun painopisteen muutos Ministeri Helsinki Kilpaja huippu-urheilun painopisteen muutos on Sähköposti: Lauri.Tarasti@kolumbus.fi selvästi nähtävissä. Puolustusvoimissa on toteutettu laaja kunto-ohjelma varusmiehille heidän kuntonsa vaatimusten mukaisesti. Huippu-urheilussa liikkuvan markkinarahan määrä huomioon ottaen on tuskin odotettavissa valtion rahoituksen olennaista muutosta Suomen huippu-urheiluun. liikunnan järjestöja kansalaistoiminta tapahtuu pääasiassa niissä. . Nähtäväksi jää, mitä liikuntalain uudistamista valmisteleva työryhmä ehdottaa toteuttamiskeinoiksi hallitusohjelmassa mainittuun kohtaan "Osana liikuntalain uudistamista selvitetään mahdollisuudet kohdentaa kuntien valtionosuuksia paikallisen seura toiminnan edistämiseen". Työnantajien liikuntasetelit myös ohjaavat yksityisten liikuntapalvelujen käyttöön. Kehittäjä monien toimijoiden kentällä Olen edellä pyrkinyt osoittamaan, että valtio ei ole liikuntapolitiikan kehittymistä seuraava tai valvova vaan liikuntapolitiikan kehittämistä ajava taho. Kansalaistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kansalaisten omaan aktiivisuuteen ja valintoihin, mihin valtion on vaikea puuttua. Liikkumattomat pysyvät liikuntapolitiikan ongelmana. Uudet liikuntamuodot syntyvät yksityisten liikuntapalvelujen kautta. Yksityisten liikuntapalvelujen kasvu ja liikuntaan liittyvän kulutuksen kasvu Yksityisten liikuntapalvelujen kasvu on tapahtunut markkinaehtoisesti ja vastaa yhteiskunnan kaupallistumista. . Valtionapua saa nyt yli 70 lajiliittoa, joissa harrastetaan yli 200 urheilumuotoa. Liikunnan kysyntä ja tarjonta ratkaisevat yksityisten liikuntapalvelujen menestymisen. liikuntaja urheilukulttuurin monimuotoistuminen vastaa yhteiskunnan ja sen arvojen monimuotoistumista ja myös hajaantumista. Se ei ole vain liikuntapolitiikkaa vaan myös terveysja samalla yhteiskuntapolitiikkaa nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa ylipainoisuuden ja elintapaongelmien lisääntyessä ja väestön vanhentuessa. . Tätä kehitystä mukailee opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman huippu-urheilun muutostyöryhmän HUMU:n työn tuloksena perustettu huippu-urheiluyksikkö Olympiakomiteassa ja edelleen valmisteltavana oleva huippu-urheilun uudelleen järjestely urheiluakatemioineen (19 kpl). Valtion vaikutus yksityisiin liikuntapalveluihin on nyt ja varmaankin tulevaisuudessa vähäinen mahdollista osallistumista liikuntapaikkarakentamiseen lukuun ottamatta. Useissa liikuntamuodoissa markkinaehtoiset liikuntapalvelut ovat tulleet yhdistystoiminnan sijaan. Kuntoliikunnan muuttuminen väestötason harrastukseksi Liikuntapolitiikan onnistumisessa saavutetaan merkittäviä tuloksia, jos kuntoliikunta muuttuu laajojen väestöryhmien harrastukseksi. Huoli kansalaistoiminnan jatkumisesta Urheiluseuroja on Suomessa noin 11000. Vanhenevalle väestölle Kunnossa kaiken ikää -ohjelma tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Urheiluhistoriallisilla seikoilla on ollut ja on vaikutuksensa julkiseen liikuntapaikkarakentamiseen. Suunta on kulkenut yksilölajeista joukkuelajeihin. Massaliikuntatapahtumat ovat lisääntyneet ja laajentuneet uusiin liikunnan muotoihin. XIII liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . pottumista. Valtion liikuntapolitiikassa kuntoliikunnan muuttaminen väestötason harrastukseksi on keskeinen tavoite. Yhdistystoiminnan kiinnostavuus näyttää internetissä toimivan sosiaalisen median aikakautena yleensäkin supistuvan. Tästä on paljon lupaavia esimerkkejä. Voisin arvioida huippu-urheilun moraalisten ongelmien edelleen jatkuvan dopingin, korruption ja väkivallan myötä. Valtion liikuntapolitiikalla on tässä ollut merkittävä ja menestyksekäs rooli. . Lajikirjo on lisääntynyt; on syntynyt kokonaan uusia lajeja kuten lumilautailu, muodostelmaluistelu jne
Näitä olivat muun muassa yksipuolinen "aivotyöskeruely", koreografioitu tekeminen ja valmiisiin rytmeihin mukautumisen pakko. Olen hyödyntänyt tutkimuksessani myös autoetnografista aineistoa esteettömän tanssin opiskelusta ja opettamisesta. Esteetön tanssi on luovaan ja vuorovaikutteiseen liikkeeseen perustuva tanssi, joka on avoin kaikille vammaan tai varnrnauornuuteen katsomatta. Ihanteellista opeuajuuua ilmentää tänä päivänä kyky sietää epävarmuutta ja mukautua yhä vaihtelevampiin olosuhteisiin, mikä korostaa "tilannetajun", tunneosaamisen ja vuorovaikutustaitojen merkitystä. Tulkitsin ruumiillisen tiedon ilmenemistä myös aistisina, ennalta määrittämättöminä kohtaamisina opettajan ja oppilaan välillä, sekä tarkastelin erilaisia rajalla tapahtuvia kohtaamisia, marginaaleja ja välitiloja ruumiillisen tiedon ilmenemisen paikkoina ja mahdollistajina. TULOKSET: Olen tulkinnut opettamista moniaistisena "orgaanisena" toimintana, jossa ruumiillinen tieto ilmenee kaaoksen ja järjestyksen vuoropuheluna ja konkretisoituu liikkeen vapauttamisen ja säätelyn dynamiikkana opettajan arjessa. Mainitut ominaisuudet voidaan ymmärtää eräänlaisena opettajan ruumiilliseen ja emotionaaliseen kompetenssiin kietoutuvana "hiljaisena tietona". JOHTOPÄÄTÖKSET: Olen tutkimuksellani halunnut osallistua keskusteluun ruumiin ja liikkeen keskeisestä merkityksestä osana tiedon muodostamisen prosesseja. Opettajan arjen orgaanisuus ilmeni pedagogisten hetkien taipuisuutena, johon liitin erityisesti improvisaation taidon ja keskeneräisyyden vaalimisen, sekä ajatuksen vuorovaikutuksen joustavuudesta ja yllätyksellisyydestä. •••••••••••••• Ruumiillinen tieto opettajan työssä: esimerkkinä tanssi AROMAAJ OULUN YLIOPISTO, TAMPEREEN YLIOPISTO Ruumiillinen tieto, tanssipedagogiikka, erityisliikunta TAUSTA: Tutkimukseni aiheena on opettajan työn ruumiillinen tieto, jota tarkastelen keskeisenä, mutta harvoin tunnustettuna tai edes uedosteuuna opettajan ammatillisen tietotaidon osa-alueena. MENETELMÄT: Laadullinen tutkimukseni perustuu viidelle tanssinopettajalle ja -ohjaajalle tekemiini haastatteluihin sekä osallistuvaan havainnointiin, jonka toteutin esteettömän tanssin tunneilla ja koulutuksessa 2011-2012. Tutkimukseeni osallistuneille opettajille luovaan ja vuorovaikutteiseen liikkeeseen perustuva tanssi rnuodosti eräänlaisen kriittisen peilin, jonka kautta tuli mahdolliseksi kyseenalaistaa valtavirran opetuskuluuuriin liitettyjä ajattelumalleja ja käytäntöjä. Esitän, että loputon liike voidaan opettajien arjessa kokea paitsi pakottavana, kuormittavana ja levottomuutta aiheuttavana myös vapauttavana, voimallisena ja uudelle tilaa antavana elementtinä. Liike on tutkimuksessani ollut merkittävä lähtökohta myös metodologiselta kannalta, sillä koen oman tanssivan ruumiini toimineen myös aineiston keruun ja ymmärryksen välineenä. ?????????????????????. Kiinnostukseni kohdistuu erityisesti opettajien arjessa ilmenevään liikkeeseen ja siihen kytkeytyvään ruumiilliseen tietoon. Opettajat kapinoivat valmista koreografiaa vastaan "rytrrunvaihdoksin", joiden ulottuvuuksina tarkastelin muun muassa oikean ajoituksen merkitystä opettamisessa, sekä ruumiillisen tiedon edellyttämää aikaa ja tilaa. Tarkoituksenani on avata tätä opettajan työn vaikeasti sanallisteuavaa ulottuvuutta tanssin tarjoaman esimerkin kautta kuvaamalla miten opettajan ruumiillinen tieto tanssissa ilmenee. Erityisesti olen kiinnostunut pohtimaan millaisia näköaloja ennustamattomuuden, epävarmuuden ja kaoottisuuden ymmärtäminen voimavarana voisi avata opeuajuuteen. Olen analysoinut aineiston induktiivisesti laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä teemoittelemalla. Sovellan monitieteisessä tutkimuksessani muun muassa antropologi Mary Douglasin (2005) teoriaa marginaalisuudesta, Ienornenologisia tanssin ja liikkeen tutkimuksia, sekä poliittista filosofiaa. Nähdäkseni ruumiillisen tiedon merkitys, joka ilmenee muun muassa taitona havainnoida ja tulkita sekä omia että oppilaiden ruumiillisia viestejä tulee entistä LIIKUNTA & TIEDE 50 , 2-3/2013 47
JOHTOPÄÄTÖKSET: Vapaa-ajalla ja työmatkoilla tapahtuvalla liikunnalla on merkiLLävä rooli terveyden edistäjänä. Päiviuäinen työmatkaliikunLa on vähentynyt vuosien myötä, mutia tilastollisesti merkitsevää muutosta ei havaillu vuodesta 2007 vuoteen 2012 (p=0,99 miehet, p=0,82 naiset). •••••••••••••• Liikunnallinen koulu ei sammaloidu Opettajat alakoulun liikunnallisuuden rakentajina ASIKAINEN S ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Opettaja, alakoulu, liikunnallisuus, liikunnallinen toimintakulttuuri, liikuntaoppiminen, oppimisliikunta TAUSTA: Koulujen liikunnallisuus on liikuntapedagogiikan ajankohtaisimpia tutkimusaloja. . . Tutkittavat kuisuu iin kirjeitse terveystarkastukseen ja täyuärnään kyselylomake, jossa kysyttiin vapaa-ajan, työmatkojen, ja työn aikaista fyysistä aktiivisuuua, Vastausvaihtoehdot olivat strukturoituja ja järjestysasteikollisia, joiden perusteella muodostettiin kaksiluokkaiset muuttujat (aktiivinen, inaktiivinen). Tutkimuksessa selviteltiin, mitä alakoulu n opettajat ymmärtävät liikunnallisuudella, miten liikunnallisuus näyttäytyy koulujen arjessa erilaisina toirnintatapoina, haasteina ja mahdollisuuksina sekä miten opettajat kokevat liikunnallisen kouluilrnapiirin edistämisen. Viimeisen 20 48 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. Tutkimusväestönä ovat olleet alueilla asuvat miehet ja naiset, jotka on poimittu osuetulla satunnaisotannalla väestörekisteri keskuksen Väestötietojärjestelrnästä. Työssään aktiivisten osuus laski vuosina 2007-2012 61,3%:sta 57,9 %:iin (p=0,04) miehillä ja 54,3 %:sta 52,5 %:iin (p=0,24) naisilla. Uusia alueita on otettu mukaan maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi: Turun ja Loimaan kaupungit sekä ympäryskunnat (vuodesta 1982), Helsingin ja Vantaan kaupungit (v. FINRISKI 2012-Lerveystutkimuksen otoskoko oli 9 905 henkilöä ja heistä osallistui 6424 (65 %). . Teemoja tarkasteltiin opettajien sukupuoleen, ikään sekä työkokemukseen suhteutcuuna. 1992), sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat (v.1997). MENETELMÄT: Koulun liikunnallinen roimiruakuluuuri on laaja käsite, joten sen rakentumista oli mielekästä tarkastella kolmena eri teemana, jotka olivat taitoja taideaineiden opetus, koulun yhteishenki sekä kouluarjen liikunnallisuus. Esimerkiksi ajan ja täydennyskoulutuksen puute haastavat liikunnallisuuua. Aikatrendit on ikävakioitu. Tutkimuksessa tarkasteltiin itäsuomalaisen kaupungin 11 alakoulussa työskentelevän 80 opeuajan arvoja ja asenteita koulun liikunnallisuuden näkökulmasta. Opettajat ymmärtävät toiminnallisten työskentelytapojen erityisopetukselle tarjoamat resurssit, multa he tunnustavat tarvitsevansa lisäkoulutusta liikunnallisten opetusmenetelmien käyttöön. 76,7 %, p=0,03). . . JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen tulokset ovat rinnastettavissa tutkirnushypoteesiin sekä aiempiin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat opeuajat , sillä heidän ajattelunsa taustalla vaikuuavat (liikunnalliset) arvot ja asenteet vaikuttavat keskeisesti koulujen (liikunnallisiin) toimintatapoihin. Koulujen liikunnallisuuua ja liikunnallisia opetusmetodeja on tutkittu varsinkin kansainvälisesti, ja koulupäivien fyysisellä aktiivisuudella on osoitettu olevan yhteys oppimistuloksiin, kouluviihtyvyyteen sekä parempaan käytökseen. Tutkimus aloiieu iin vuosina 1972-1977 Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Herkkyys aistia sekä omia tuntemuksia että ympäristön lähettämiä impulsseja on samalla eeuinen kysymys. tärkeämmäksi opettajan työympäristön muuttuessa yhä haastavarnmaksi ja moninaisemmaksi. VARTIAINEN E TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Aikasarja-analyysi, kansanterveys, liikuntaepidemiologia, liikuntakäyttäytyminen, väestötutkimus TAUSTA: Väestön liikuntatouumusten ja niiden muutosten seuraaminen on liikuntaja terveyspol iitt isten toimien kannalta vält tämätöruä. Tut kittavien ikäjakauma oli alkuvuosina 30-59 vuolla ja on viimeisissä tutkimuksissa laajentunut 25-74-vuotiaisiin. Tulosten valossa alakoulujen monipuolisen liikunnallisen tounimakuhtuurin rakentumiselle on hyvät edellytykset. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien roolia koulun liikunnallisen totrniruakuluuurin rakentajina alakoulussa. Vapaaajallaan inaki iivisiksi katsou iin ne, jotka eivät raportoineet lainkaan vapaa-ajan liikuntaa. Työmatka-aktiivien ryhmän muodostivat ne, jotka raportoivat työrnatkaliikuruaa vähintään 30 minuuttia päivässä (menoja paluumatka yhteensä). . 79,9 %, p=0,03) ja väheni naisilla (79,3 % vs. Hypoteesin mukaan koulun liikunnallisuus koostuu useista eri tekijöistä, muita sen pääasiallisina toimijoina ovat liikunnallisesti orientoituneet opettajat. Vuonna 2012 J 2,0 % miehistä ja 18,4 % naisista oli fyysisesti aktiivisia työmatkoillaan. MENETELMÄT: THL toteuttaa kansallisen FINRISKl-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Vuosien 2007 ja 2012 vertailut on lisäksi väestöpainoteuu tutkimusalueiden väestöllä. . Tältä osin tutkimukseni tukee näkemystä, jonka mukaan ruumiillinen Lieto voitaisiin ymmärtää empatiakyvyn perustaksi. Työaika määriteltiin inaktiiviseksi silloin kun se kului pääsääntöisesti istuen. . TULOKSET: Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt viimeisten 40 vuoden aikana, erityisesti 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle saakka, mutta on sen jälkeen lisääntynyt enää vähän. Tässä tutkimuksessa esitetään suomalaisen väestön iyo-, työmatkaja vapaa-ajan liikunrarou urnusten muutoksia viimeisen 40 vuoden aikana. Liikunnan integraation ohella koulupäivien liikunnallisuus näyuäyiyy koulumatkaja välituntiliikuntaan kannustamisena sekä tietoisena taukoliikuntana. Otoskoot ovat vaihdelleet tutkirnusvuosittain ja osallistumisaktiivisuus on laskenut 40 vuoden aikana. Eri liikuntamuodoissa oli suuret maantieteelliset ja ikäja koulutusryhmien väliset erot. •••••••••••••• Suomalaisten liikuntakäyttäytymisen muutokset 1972-2012 BORODULIN K, JOUSILAHTI P, PELTONEN M, MÄNNISTÖ S, LAATIKAINENT. Liikunta-aktiivisuuden muutokset on raportoitu 40 vuoden aikatrendinä 30-59-vuotiaille. Taustatekijöiden ohella on huomioitu opcuajien työpaikkana olevan koulun koko. Esimerkiksi kohdcjoukon laajentaminen tai vain tietyistä opeuajankoulutusfaitoksista valmistuneiden opettajien tarkastelu selvittäisi Lätä aihetta eri kulmasta. TULOKSET: Alakoulun liikunnallisuuden toteutumisen kannalta tärkeimmät asiat, opettajien oma asenne, ymmärrys ja liikunnalliset arvot sekä opettajien oma työhyvinvointi, ovat hyvissä kantimissa. Vapaa-ajan liikuntaa raportoineiden osuus kasvoi vuosina 2007-2012 miehillä (77,1 % vs. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Taustalla vaikuttavat myös rnuuuuneet oppimisympäristöja menetel mäkäsit ykset , joiden myötä liikunnallisten opetusmetodien hyödyntäminen alakouluissa on entistä perustellumpaa. Koulun muiden toimintatapojen tavoin liikunnallisuus vaatii resursseja ja sitoutumista koko työyhteisöltä. Työaikainen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt tasaisesti 40 vuoden seuranta-aikana
Tutkittavat jaettiin aineistolähtöisesti latenueihin ryhmiin heidän raportoimiensa ulkoliikunnan esteiden perusteella. Nämä muutokset peilautuvat väestön terveysriskeihin, kuten ylipainoon. Riiuåmäuömien liikuruamahdollisuuksien seurauksena moni iäkäs henkilö kokee tyydyuämätöntä liikunnan tarvetta. -------------Ulkona liikkumisen esteet ja tyydyttämätön liikunnan tarve iäkkäillä kotona asuvilla henkilöillä ERONEN J, VON BONSDORFF M, RANTAKOKKO M, TÖRMÄKANGAS T, RANTANENT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vanhukset, ulkoliikunta, liikuntakyky TAUSTA: Liikunta on monelle vanhukselle paitsi tärkeä harrastus, myös keino toimia itsenäisesti omassa kodissa ja sen lähiympäristössä. Tyydyuärnäiön liikunnan tarve tarkoittaa sitä, että henkilö haluaisi liikkua enemmän kuin mihin hänellä on mahdollisuuksia. Tutkittavat jaeltiin aineistolähtöisesti viiteen ryhmään. Tyydyuämäuörnän liikunnan tarpeen lisäksi tarkasteltiin ryhmien välisiä eroja koskien fyysistä aktiivisuutta, liikkumiskykyä ja elinpiirin laajuutta. ••••••••••••••••••••••• vuoden aikana kehityssuunta näissä liikuntamuodoissa ei ole ollut yhtä lupaava kuin 1970ja 1980-luvuilla. -------------Liikunnan ja ruutuajan yhteydet lukemisen ja laskemisen perustaitoihin pitkittäistutkimus 6-8-vuotiailla lapsilla HAAPALA E 1 , POIKKEUS A-M 2 , KUKKONEN-HARJULA K 3, VÄISTÖ J 1 , LEPPÄNEN P 4 , LINDI V 1 , LAKKA T 1 • 5 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3 UKK-INSTITUUTTI, 4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 5 KUOPION LIIKUNTALÄÄKETIETEEN TUTKIMUSLAITOS Lapset, fyysinen aktiivisuus, liikkumattomuus, opintomenestys TAUSTA: Säännöllinen liikunta voi lisätä lasten kognitiivista suorituskykyä ja saattaa siten edistää koulumenestystä. terveydentilaa, elinpiiriä, liikkumista ja elämänlaatua. He osallistuivat tammi-kesäkuussa 2012 kodeissaan tehtyihin haastatteluihin, joissa selviteltiin mm. Liikunnan edistärnistyöhön tulee panostaa ja erityisesti aktivoida liikkeelle ne, jotka ovat fyysisesti inaktiivisia niin työssään kuin vapaa-ajallaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kotona asuvat vanhukset ovat terveytensä ja toimintakykynsä perusteella heterogeeninen joukko niin liikunta-aktiivisuutensa kuin liikunnan esteiden suhteen. Kun samalla ajanjaksolla työliikunnan määrä on vähentynyt, on mahdollista, että väestön kokonaisliikunnan määrässä ei ole suuria muutoksia lainkaan. Koetut ulkona liikkumisen esteet oli listattu 17 väiuärnäksi, jotka käsittelivät heikkoa terveydentilaa ja heikkoa liikkumiskykyä (4 våiuärnää). MENETELMÄT: Tutkimuksen aineistona käytetuin Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -tutkimuksen baseline-aineistoa. Tyydyuämäroruä liikunnan tarvetta raportoi ensimmäisessä ryhmässä 5,0%, toisessa 10,2%, kolmannessa 28,1 %, neljännessä 28,2 % ja viidennessä 41,8 % ryhmään kuuluneista henkilöistä. Ulkoliikunta ei kuitenkaan ole toivotulla tavalla mahdollista kaikille kotona asuville vanhuksille erilaisten liikunnan esteiden vuoksi. Päivittäinen liikunta ja sen osatekijät (urheiluseurojen harjoituksiin osallistuminen, liikuntakerhoihin osallistuminen, omatoiminen liikunta, koulumatkaliikunta, välituntiliikunta) sekä ruutuaika ja sen osatekijät (television katselu, tietokoneen käyttäminen ja videopelien pelaaminen, kånnykkäpelien pelaaminen) mitattiin ensimmäisellä luokalla kyselylomakkeella, jonka vanhemmat täyt tivät yhdessä lapsensa kanssa. TULOKSET: Vähän välitunneilla liikkuneilla lapsilla Is 20 min/vrk) oli heikompi tekninen LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2-312013 49. Tavoiueenamrne oli tutkia liikunnan ja ruuiuajan yhteyksiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin lasten ensimmäisen kolmen kouluvuoden aikana. Lapset viettävät kuitenkin suurimman osan päivästä fyysisesti inaktiivisissa askareissa kuten katsellen televisiota ja pelaten tietokonepelejä. Analyysit tehtiin kaikille lapsille yhdessä sekä pojille ja tytöille erikseen. Toimintakyvyn ja elämäntilanteiden laaja kirjo edellyttää eri ryhmien erityispiirteiden huomioimisen liikunta-aktiivisuuden tukemisessa ja liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemisessä tässä ikäryhmässä. Aineisto analysoitiin jakamalla liikuntaja ruutuaikamuuuujat mediaanista kahteen luokkaan ja vertaamalla lukemisen ja laskemisen perustaitojen testitulosten keskiarvoja näissä luokissa ensimmäiseltä kolmannelle luokalle käyuäen toistomittausien kovarianssianalyysiä ja vakioimalla ikä, sukupuoli, vanhempien koulutus ja puberteeuiaste. pelkoja (4 väittämää), seuran puutetta (l väittämä), ympäristöä ja sääolosuhteita ( 4 väittämää), sekä tiedon puutetta ja kielteistä asennetta (4 väiuärnää). TULOKSET: Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden keski-ikä oli 80,1 vuolla ja heistä 62 % oli naisia. Lukemisen ja laskemisen perustaitoja mitauiin ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan kevätlukukaudella: teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitau.iin kansallisesti normitetulla ALLU-lukutestistöllä ja rnaternaau isia taitoja mitauiin peruslaskutoimituksilla. Tutkittavat (n=848) olivat 75-90-vuotiaita ja asuivat itsenäisesti omissa kodeissaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli profiloida tutkittavat heidän raportoimiensa liikunnan esteiden perusteella ryhmiin, tarkastella eri ryhmien yhteyttä tyydyttämättömään liikunnan tarpeeseen sekä kuvata ryhmien välisiä eroja. Tämän tutkimuksen perusteella tyydyuärnäuörnän liikunnan tarpeen kokeminen iäkkäillä henkilöillä näyttää olevan yhteydessä erityisesti huonoon liikkumiskykyyn. Tutkittavat arvioivat kunkin väiuärnän paikkansapitävyyden sen mukaan, kokiko tutkiuava kyseisen asian vaikeuttavan tai estävän hänen ulkona liikkumistaan. Ryhmien välisten erojen tarkastelu osoitti ryhmien välillä olevan merkitseviä eroja mm. Ensimmäisessä ryhmässä (n=394) tutkittavat raportoivat vain vähän esteitä, toisessa ryhmässä (n=225) esteet liittyivät pääasiassa ympäristöja sääolosuhteisiin, kolmannessa ryhmässä (n=J35) heikkoon terveydentilaan sekä ympäristöja sääolosuhteisiin, neljännessä ryhmässä (n=39) korostuivat pelkoihin l iitt yvät esteet ja viidennessä ryhmässä (n=55) painouui heikko liikkumiskyky. fyysisen aktiivisuuden, liikkumiskyvyn ja elinpiiriin laajuuden suhteen. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 186 iältään 6-8-vuotiasta lasta (107 poikaa, 79 tyuöä)
luokalla sekä tyttöjen ja poikien osallistuminen pallopeleihin useimmilla välitunneilla 4.-5. luokan oppilaiden välituntien fyysinen aktiivisuus (Iiikurualeikn, pallopelit) oli suurempaa kuin vanhemmilla oppilailla, ja myös poikien välituntiaktiivisuus oli tyttöjä suurempaa. Oppilaat, joilla oli korkea fyysinen kokonaisaktiivisuus ja jotka osallistuivat usein urheiluseuraharjoituksiin ja valituntien liikuntapeleihin, kokivat yhteenkuuluvuuden ja autonomian koulussa parempana kuin vähemmän aktiiviset oppilaat. Lisäksi tutkittiin tyttöjen ja poikien sekä alaja yläkoulun oppilaiden eroja. . 4.-5. luokilla olivat yhteydessä siihen, että kouluilmapiiri koettiin hyväksi. Sosiaalinen hyvinvointi koulussa on liitetty oppilaiden kasvuun ja kehitykseen, sosiaalisiin taitoihin, koulumenestykseen sekä hyvinvointiin ja viihtymiseen koulussa. . Kokonaisliikunnan yhteydet eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, kun koulumatkaliikunta otettiin huomioon. JOHTOPÄÄTÖKSET: Oppilaiden fyysinen aktiivisuus vapaa-aikana ja koulun välitunneilla oli yhteydessä moniin myönteisiin kouluun liittyviin sosiaalisiin tekijöihin. Poikien aktiivinen osallistuminen urheiluseuraharjoituksiin, poikien fyysinen kokonaisaktiivisuus 7.-8. Tytöillä runsaampi kokonaisliikunta oli yhteydessä heikompaan luetun ymmärtämiseen ja huonompiin matemaattisiin taitoihin. Pojat olivat myös kokonaisuudessaan fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt molemmilla kouluasteilla. ja 7.-8., ja oppilaat vastasivat nimettöminä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden fyysisen aktiivisuuden ja kouluun liittyvien sosiaalisten tekijöiden yhteyttä. Fyysinen kokonaisaktiivisuus, pojilla osallistuminen urheiluseuraharjoituksiin sekä osallistuminen liikuntaleikkeihin ja pallopeleihin välitunneilla olivat yhteydessä oppilaiden parempiin vertaissuhteisiin koulussa. . Tilastollisissa analyyseissa muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin kahdensuuntaisella varianssianalyysilla ja logistisella regressioanalyysilla. Runsaammin tietokonetta käyttäneillä pojilla matemaattiset taidot kolmena ensimmäisenä kouluvuotena olivat paremmat kuin vähemmän tietokonetta käyttäneillä pojilla (P;0,011). luokan oppilaat kokivat vertaissuhteei, yhteenkuuluvuuden, autonomian sekä ilmapiirin koulussa paremmiksi kuin 7.-8. Enemmän liikkuvilla tytöillä (~ 97 min/vrk) oli vähemmän liikkuvia tyttöjä heikompi luetun ymmärtäminen (P;0,026) ja heikommat matemaattiset taidot (P;0,049) ensimmäiseltä kolmannelle luokalle saakka. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa kysyttiin fyysistä kokonaisaktiivisuutta, osallistumista urheiluseuraharjoituksiin, liikuntaan osallistumista välitunneilla (liikuntaleikit, pallopelit), vertaissuhteita koulussa, koettua yhteenkuuluvuutta koulussa, koettua autonomiaa koulussa sekä koettua kouluilmapiiriä. Lapset, jotka eivät osallistuneet urheiluseurojen harjoituksiin, olivat heikompia matemaattisissa taidoissa kolmena ensimmäisenä kouluvuotena kuin urheiluseurojen harjoituksissa käyvät lapset (P;0,026). Pojilla runsaampi kokonaisruutuaika (~ 103 min/vrk) sekä tietokoneen käyttöaika (~ 39 min/vrk) olivat yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin kolmena ensimmäisenä kouluvuotena. Nuorten miesten muutosvalmiutta kartoitettiin TTM:n elementtejä (muutosvaihe, 50 UIKUN1A& TIEDE 50 • 2-;J /2013. Pojilla sekä vähäisempi kokonaisliikunta (< 110 min/vrk) että vähäisempi koulumatkaliikunta (< 14 mini vrk) olivat yhteydessä heikompiin lukemisen perustaitoihin kolmena ensimmäisenä kouluvuotena. Nämä tulokset viittaavat siihen, että pojilla runsaampi liikunta ja runsaampi tietokoneen käyttö ovat yhteydessä parempiin akateemisiin perustaitoihin, kun taas tytöillä liikunnasta riippumattomat tekijät ovat tärkeämpiä akateemisten perustaitojen kehittymisessä. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Vastaajia oli yhteensä 1463 luokilta 4.-5. Mahdollisuus osallistua liikuntatoimintaan voisikin olla keino oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi koulussa. TULOKSET: 4.-5. . Tässä tutkimuksessa täydennettiin muutosvalmiutta kuvaavaa transieoreeuista muutosvaihemallia (TTM) informaatiokäyttäytymisen käsitteillä ja hyödynnettiin tätä viitekehystä tarkasteltaessa nuorten miesten liikuntaan liittyvää informaatiokäyttäytymistä suhteessa heidän liikuntakäyttäytymisen muutosvalmiuteensa. Välitunti on tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen konteksti koulussa, ja välituntiliikkumisen roolia oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä tulisikin tutkia tarkemmin. Käyttäytymisen muutosvalmius voi selittää henkilöiden erilaista suhtautumista terveysuetoon. MENETELMÄT: Tutkimuksessa oli mukana 19 koulua eri puolilta Suomea. . . •••••••••••••• lnformaatiokäyttäytyminen liikunta käyttäytymisen muutosvaiheissa HIRVONEN N 1, HUOTARI ML 1, NIEMELÄ R1, KORPELAINEN R1,2,3 1OULUN YLIOPISTO, 2OULUN DlAKONISSALAITOS, JOULUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA lnformaatiokäyttäytyminen, liikuntakäyttäytymisen muutos, nuoret miehet TAUSTA: Terveyteen liittyvä tieto ei useinkaan tavoita niitä, joilla on eniten terveyttä vahingoittavia tottumuksia, sillä nämä henkilöt eivät todennäköisesti etsi terveystietoa aktiivisesti ja voivat jopa tarkoituksellisesti välttää sitä. Kokonaisruutuajan yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä, kun tietokoneen käyttö otettiin huomioon. . JOHTOPÄÄTÖKSET: Vähän välitunneilla liikkuneilla lapsilla oli heikompi tekninen lukutaito kuin runsaasti välitunneilla liikkuneilla lapsilla. •••••••••••••• Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja sosiaalinen hyvinvointi koulussa HAAPALA H 1,2, HIRVENSALO M2, LAINE K1, LAAKSO L2,TAMMELINT1 1LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 2JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fyysinen aktiivisuus, vertaissuhteet, yhteenkuuluvuus, autonomia, ilmapiiri, koulu, lapset, nuoret TAUSTA: Liikuntaan osallistuminen on vuorovaikutuksellista toimintaa ja mahdollistaa sosiaalisten taitojen kehittymisen. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyn avulla Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuonna 2010 (n;616) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. lukutaito ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla kuin enemmän välitunneilla liikkuneilla lapsilla (P;0,026). Pojilla vähäisempi koulumatkaliikunta oli yhteydessä heikompaan lukutaitoon ja runsaampi tietokoneen käyttö oli yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin. . Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja. luokan oppilaat. Vähemmän koulumatkoillaan liikkuneilla pojilla oli heikompi tekninen lukutaito (P;0,021) ja luetun ymmärtäminen (P;0,041) kolmena ensimmäisenä kouluvuotena kuin enemmän koulumatkoillaan liikkuneilla pojilla
TULOKSET: Vaikuttaako lihaksiin kohdistuva lääkitys liikunta-aktiivisuuteen 1 Ensimmäisen 3-4 viikon aikana sActRIIB:llä hoidetut hiiret juoksivat lähes 50 % vähemmän. Tässä analyysissä oli mukana 5070 naista ja 1385 miestä. Ne nuoret miehet, jotka eivät liikkuneet riittävästi ja joilta puuttui tietoa, motivaatiota, sitoutuneisuutta tai taitoja muuttaa toimintaansa (esiharkinta, harkinta ja ylläpitovaiheessa olevat), kokivat saavansa liikuntatietoa harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta. Kohtuullisesti liikkuvien riski ei ollut tilastollisesti merkitsevästi JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset tukevat pienempi (HR=0,64, 95 % CI 0,37-1,11). Fyysinen toimintakyky selitti osan rasittavaa liikuntaa harrastavien alentuneesta riskistä, mutta yhteys säilyi voimakkaana myös, kun fyysinen toimintakyky ja muut taustatekijät vakioitiin (HR= 0,45, 95 % CI 0,23-0,88). Rasittavaa liikuntaa harrastavilla miehillä (HR=0,32, 95 % CI 0,17-0,59) oli pienempi riski kuolla seurannan aikana kuin passiivisilla liikkujilla. 7 viikon kokeen lihaksien GSEA-analyysin mukaan liikunnan vaikutus sActRIIB:tä saaneilla lihasdystrofisilla hiirillä kohdistui vähemmän aerobisessa aineenvaihdunnassa oleelliseen sitruunahappokierron säätelyyn liikuntaa harrastaneisiin plasebohiiriin verrattuna. TULOKSET: Seurannan aikana naisista kuoli 2,4 % ja miehistä 4,8 %. Sairaat (n=8) ja terveet (n=5) hiiret, joilla ei ollut juoksupyörärnahdollisuutta (=sedentaarit) toimivat koritrolleina. Tämän lisäksi tehtiin 2 viikon ja 1-2 päivän kesioiset kokeet (n=6 per ryhmä hiiriä) sActRIIB:llä selvittäen syitä pidemmässä kokeessa havaituille muutoksille analysoimalla lihashornogenaaueja ja -Ieikkeitä erilaisin biokemiallisin menetelmin. liikunnan määrää ja lihaskudoshomogenaatista koko genomin geenien ilmentymistä ILLUMINA mikrosirutekniikalla ja geenisarjojen rikastumisanalyysillä (GSEA). MENETELMÄT: Vuosina 2000, 2001 ja 2002 kyselylomake lähetettiin 40, 45, 50, 55, ja 60 vuotta täyttäneille Helsingin kaupungin työntekijöille (vastausprosentti 67 %). Miten liikunta vaikuttaa lääkkeen tehoon lihasdystrofisessa lihaksessa. ......... •••••••••••••• Liikunta ja kuolleisuus HOLSTI LA A-L, LAHTI J, LAHELMA E, RAHKONEN HELSINGIN YLIOPISTO Vapaa-ajan liikunta, fyysinen aktiivisuus, kokonaiskuolleisuus, seurantatutkimus TAUSTA: Aiempien tutkimusten mukaan vapaa-ajan liikunnan harrastaminen vähentää kuolleisuusriskiä. Säännöllisesti liikkuvat sen sijaan kokivat saavansa liikuntatietoa useammin sekä sattumalta että etsimällä sitä itse erilaisista lähteistä. Kahden viikon kuluttua lihasten kasvu oli keskimäärin n. Mitä lihaksissa sitten tapahtuu hiirten vähentäessä liikkumisen määrää sActRIIB:n toimesta. 2-,1 /2013 51. Yhtäläisyyksiäkin oli, esim. Jotta liikuntainformaation avulla tavoitettaisiin myös liikkumattomia, tulisi sekä viestinnän sisältöjä että informaation välitystapoja suunnitella räätälöidysti erilaisille ryhmille. Suostumuksen antaneiden (74 %) tiedot yhdistettiin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin tietoihin vuoden 2011 loppuun saakka. Tutkimuksen kesto oli 7 viikkoa. Näistä analysoitiin mm. .... Noin puolessa kuolemista syynä oli syöpä ja joka viides johtui verenkiertoelimistön sairauksista. Tutkimuksen rajoitukset liittyvät itseraportoituun käyttäytymiseen ja poikkileikkaus-asetelmaan. kysymyksiin ja epäkohtiin erilaisten kokeellisten hiirirnallien avulla. Liikunnan harrastaminen oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen miehillä, mutta ei naisilla. Liikunnan yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen tutkittiin Coxin regressioanalyysillä (vaarasuhde (hazard ratio HR) ja 95 %:n luottamusväli (Cl)). Selvitimme kohtuullisen ja rasittavan liikunnan yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen keski-ikäisillä (Helsingin kaupungin) kuntatyöntekijöillä. Kokeellisissa tutkimuksissa tällaisten yksittäisten lääkemolekyylien merkitystä tutkitaan yleensä vähän liikkuvilla yksilöillä ja liikunnan yhdysvaikutusta ei ymmärretä. Tämän perusteella kevyemmän liikunnan harrastamisen lisäksi myös rasittavan liikunnan harrastamista olisi tarpeen suositella. lnformaatiokäyttäytymisen roolia käyttäytymisenmuutosprosessissa tulisi tutkia jatkossa yksityiskohtaisemmin ja erityisesti pitkittäistutkimusasetelmassa. haaraketjuisten aminohappohen hajotus, oksidaatiinen fosforylaatio ja rasvojen haperus, jotka lisääntyivät liikunnan seurauksena riippumatta ryhmästä ja kaikki kohti tervettä hiirtä. HULMI JJ1, PAPAIOANNOU K-G1, SAARELA J 1, OLIVEIRA B 1, SILVENNOINEN M1, NYQVIST M2, HOEN P3, PASTERNACKA 4, KUJALA u1, RITVOS 4, KA INULAINEN H 1 1JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2TURUN YLIOPISTO, 3LEIDEN UNIVERSITY, 4 HELSINGIN YLIOPISTO Liikunta, lihas, lääkkeet, lihaskasvu, liikuntafysiologia, lihassairaudet TAUSTA: Lihaskasvua rajoittavien proteiinien, kuten myostatiinin ja aktiviinin esto on mahdollisesti yksi tulevaisuuden hoitomuodoista lihassairauksissa ja lihaskadossa. TTM:n oletusta siitä, että eri rnuutosvaiheissa olevat voivat hyötyä vaiheiden mukaisesti räätälöidystä viestinnästä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vastata em. Naisilla oli suhteellisesti miehiä enemmän syöpäkuolemia ja miehillä puolestaan oli suhteessa hieman enemmän verenkiertoelimistön sairauksista johtuvia kuolemia. Juoksuero sActRIIB ja plaseboryhmien välillä kuitenkin katosi liikunnan jatkuessa yli 3-4 viikkoa. TULOKSET: Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten miesten liikuntakäyttäytymisen muutosvalmius on yhteydessä heidän informaatiokäyttäytymiseensä. MENETELMÄT: Lihasdystrofiasta kärsiviä nuoria hiiriä hoidettiin myostatiinia ja aktiviineja estävällä injektoitavalla aktiviini reseptori IIB (sActRIIB) proteiinilla (n=8), voluntaarisella juoksupyöräjuoksulla (n=8) tai näiden yhdistelmällä (n=8). sActRIIB lisäsi (P<0,05) 2 vrk:n kuluessa ensimmäisestä injektiosta lihasten proteiinisynteesiä ja tärkeitä lihaskasvun signaalireuuen aktiivisuutta. Lihakseen kohdistuva lääkitys saattaakin vaikuttaa myös liikunnan määrään tai vaikutukseen lihaksissa. Säännöllisen liikunnan vasta aloittaneet (toimintavaiheessa olevat) saivat tietoa erityisesti aktiivisesti etsimällä kun taas pidempään säännöllisesti liikkuneet (ylläpitovaiheessa olevat) seurasivat lisäksi totunnaisesti erilaisia tiedonlähteitä kuten liikuntaan liittyviä televisio-ohjelmia ja lntemet-sivustoja. 30 %, mutta lihasten aerobisen aineenvaihdunnan koneistojen eli kapillaarien ja mitokondrioiden tiheydet laskivat. Miten lääke ja liikunta vuorovaikuuavat keskenään ja voiko liikunta tervehdyttää sairasta lihasta. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin P<0,05. ••••••••••••••••••••••• pystyvyysodotukset, päätöksenteon tasapaino, muutosprosessit) mittaavien kysymysten avulla ja heidän informaatiokäyttäytymistään liikuntatiedon tarpeisiin, sekä sen hankintaan ja välttämiseen liittyvien kysymysten avulla. Kuitenkin tutkimustulokset liikunnan rasittavuuden yhteydestä kuolleisuuteen ovat olleet vaihtelevia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Rasittavan liikunnan harrastaminen vähentää miesten kuolleisuusriskiä. LIIKUNTA & TIEDE 50
. . TULOKSET: SOLE-kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus oli samanlaista kuin valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä. Kuntoindeksien ja yksittäisten testien jakaumien tarkastelut osoiuivat kuntoerojen kasvaneen siten, että jakaumien ääripäiden väliset erot olivat kasvaneet. Tarvekartoituksessa selvitetään myös eroja sukupuolten sekä paljon ja vähän liikkuvien nuorten välillä. TULOKSET: 25 vuoden nuorten fyysisen kunnon aikavälivertailu osoiui 12-18-vuotiaidcn nuorten kestävyyskunnossa laskevaa ja lihaskunnossa lievästi nousevaa trendiä. Kuntoa mitau iin kuudella kerutäiesullä (2000/1500 111 juoksu, istumaan nousu, leuanveto/koukkukäsiriipunta, sukkulajuoksu, vauhduon pituushyppy ja vartalon eteentaivutus). •••••••••••••• Fyysinen kunto ja liikuntaaktiivisuus nuoruudessa ja aikuisuudessa 25-vuoden aikavälivertailuja seurantatutkimus HUOTARI P JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fyysinen kunto, liikunta-aktiivisuus, nuoret, aikavälivertailu, seurantatutkimus TAUSTA: Tämän tutkimuksen tavoiueena oli selviuää 25 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia nuorten fyysisessä kunnossa liikunta-aktiivisuuden selittämänä sekä tutkia, miten nuoruusiän fyysinen kunto ja liikuntaaktiivisuus ennustavat aikuisiän liikuntaakuivisuuua ja koettua fyysistä kuntoa. Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin kyselylomakkeella, jossa oli kysymyksiä liikuntaharrastusten tiheydestä, harrastetuista liikuntamuodoista ja osallistumisesta organisoituun liikuntaan ja kilpailutoimintaan. Lihaksen kasvuun kohdistuva lääkitys voi ainakin väliaikaisesti vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen. Tämä ilmiö varrnermeu iin biokerniallisesti kohonneena aerobisen aineenvaihdunnan entsyymien aktiivisuutena lihaksessa (suraauisyntaasi ja sukkinaauidehydrogenaasi). Lääketieteellisen hoidon vaikutukset voivat kuitenkin olla hyvin erilaiset liikunnallisella yksilöllä passiiviseen verrattuna. Avovastauksia analysoitiin sisäl lönanalyysi l lä. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on selviuäå kohderyhmän toiveet, tarpeet sekä resurssit intervention suunnittelua ja teoreettisen viitekehyksen valintaa varten. •••••••••••••• lntervention kehittäminen ammattiin opiskelevien liikunnan edistämiseksi: kohderyhmän tarvekartoitus HYNYNEN ST1, KUJALA E1,ABSETZ P1, HAUKKALA A 1, BORODULIN K2, AISTRICH A 1, SNIEHOTTA F 3, HANKONEN Nl 1HELSINGIN YLIOPISTO, 2TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS, 3NEWCASTLE UNIVERSITY lnterventiosuunnittelu, nuoret, ammattioppilaitokset, liikunnan lisääminen, ruutuajan vähentäminen, motivaatio, tarvekartoitus TAUSTA: Nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja istuvat liian paljon, ja erityisesti sosioekonomiset erot ierveyskäyttäytymisessä jo nuoruusiässä ovat huolestuttavia. Korrelaauotarkastelut osoiuivat yhteyden olevan voimakkaampaa pojilla kuin tytöillä sekä vahvistuvan iän lisääntyessä. . . Opiskelijoista 42,1 % ilmaisi olevansa tyytyväisiä tämänhetkiseen liikuntaansa. MENETELMÄT: Kevään 2013 aikana ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea toteutetuin iruernet-po hjainen SOLE-kyselytutkimus, jossa kart oitett ii n opiskelijoiden Iukuntakäynäytymistä, viihdemedian ääressä paikallaan isiuuua aikaa sekä heidän asenteitaan ja käsityksiään liikunnasta ja ruutua ja n vietosta, heidän tyytyväisyyuään tämänhetkiseen aktiivisuuteensa ja motivaatiotaan muuttaa käyttäytymistään. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen, organisoituun liikuntaan osallistumisen ja kehon painoindeksi n merkitys kuntoa selittävinä tekijöinä oli lisääntynyt uukirnusajankohuen välillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus vahvisti aikaisempaa käsitystä liikunta-aktiivisuuden ja fyysisen kunnon välisestä yhteydestä sekä nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden merkityksestä aikuisiän liikunta-aktiivisuuden kannalta. Keskiasteen oppilaitokset tarjoavat interventioille hyvän saavuttavuuden ja toteutettavuuden. Tutkituista muuttujista vuonna 2001 kestävyyskuntoa selittivät parhaiten pojilla kehon painoindeksi ja tytöillä osallistuminen organisoituun liikuntaan ja kehon painoindeksi. Lisäksi hankitt ii n seuranta-aineisto, joka koostui edellä mainiuuun koulun kuntotutkimukseen vuonna 1976 osallistuneista oppilaista, jotka olivat osallistuneet kuruotesieihin ja/tai vastanneet liikunta-aktiivisuuskyselyyn 12-18-vuotiaana (n= 1 525, 722 miestä ja 803 naista). Hyvä fyysinen kunto nuoruudessa ennusti hyvää koettua kuntoa aikuisuudessa ja eri liikunta-akuivisuusryhmien välisten kuntovertailujen perusteella voidaankin päätellä, että liikunnallisesti aktiiviset nuoret ovat sekä paremmassa fyysisessä kunnossa nuoruudessa euä kokevat kuntonsa paremmaksi aikuisuudessa Tämän tutkimuksen tulokset osoiu ivat , euå riski aikuisiän vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen ja huonoon koettuun fyysiseen kuntoon oli huomauavasu suurempi niillä t utkittavilla, jotka olivat vähän liikkuvia jo nuoruudessa verrattuna liikunnallisesti aktiivisiin ikätovereihin. . . Seurantatutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempien pitkinäistutkimusten antamaa käsitystä nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden yhteydestä aikuisiän 1 ii kunta-aktiivisuuteen. MENETELMÄT: Vuonna 1976 keräuiin 12-18-vuotiaita koululaisia edustava kunnon ja liikunta-aktiivisuuden poiki uaisaineisto (n=2 796). Vähän liikuntaa harrastavat tytöt olivat poikia mouvoituneernpia liikku52 UIKUN'TA & TIEDE 50 • 2-312013. . JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikunnan ansiosta geenien ilmentymisen profiili siirtyy dystroIisilla hiirillä lihaksissa tervettä hiirtä kohti riippumalla lääkityksestä. Vastaavasti lihaskuntoa pojilla selitti parhaiten osallistuminen organisoituun liikuntaan ja tytöillä kehon painoindeksi. Lääkkeen efektiä tutkittaessa vain yksi geenien ilmernymisen tason soluprosessi aktivoitui sActRIIB:lla hoidetuilla sedentaareilla hiirillä (FDR<0,05). lntervent iosuunniuclu vaatii tutkimusnäytön koontia mutta myös kohderyhmään tutustumista. . Tämä tutkimus on osa hankeua, jossa suunnitellaan ja arvioidaan näylläja teoriapohjainen interventio liikunnan lisäämiseksi ja sedentaarisuuden vähentämiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Vastaava efekti liikuntaa harrasianeilla hiirillä oli peräti 92 % liikuntaa harrastaneisiin plasebohiiriin verrattuna. Vuonna 2001 kerätu!n samanikäisten nuorten kuntoja liikunta-aktiivisuusaineisto vastaavilla mittaustavoilla valtakunnallinen kattavuus huomioiden (n=l041). Kansanterveyden näkökulmasta liikuntakasvatuksessa tulisikin osoittaa aikaisempaa suurempia voimavaroja ja resursseja liian vähän liikkuvien nuorten liikuntaaktiivisuuden edistämiseen. Tulokset perustuvat kuuden oppilaitoksen opiskelijoiden (N= 456) vastauksiin. Aineiston keräsivät koulutetut mittaajat koulun liikuntatunneilla
JOHTOPÄÄTÖKSET: Vaikka tutkimustiedon käyuöä politiikkatoimissa edistetään, liikuntapolitiikan asiakirjojen perusteella voidaan todeta verkostojen ja epävirallisen vuorovaikutuksen olevan yksi tärkeä vaikuttamisen keino. -------------Päiväkotilasten motoriset perustaidot: systemaattinen katsaus myönteisiin tekijöihin IIVONEN S, SÄÄKSLAHTI A JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Päiväkotilapset, motoriset perustaidot, myönteiset tekijät, systemaattinen katsaus TAUSTA: Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka ovat myönteisesti yhteydessä päiväkotiikäisten lasten (3-6-vuotiaat) motorisiin perustaitoihin eli tasapaino-, liikkumisja käsi ttelytaitoi h i n. Ensimmäinen haku tuotti 2484 dokumenttia, joiden otsikot kaksi tutkijaa kävivät läpi itsenäisesti. ••••••••••••••••••••••• maan merku tävästi enemmän: harvemmin kuin kolme kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerrallaan liikkuvista pojista vain 36,5 % ilmaisi halukkuutensa harrastaa nykyistä enemmän liikuntaa, kun taas tyttöjen keskuudessa vastaava luku oli 81,6%. Tarvekartoistrategisena perusteena. Tärkeimmiksi syiksi lisätä nykyisen liikuntansa määrää nuoret mainitsivat fyysisen kunnon ylläpitämisen ja kohouarnisen sekä painonhallinnan ja laihduttamisen. opettajia ja opiskelijoita) kanssa intervention mahdollisimman laajan hyväksyttävyyden va rm islam iseksi. Tutkimustiedon käyttö politiikkatoimissa perustuu asiantuntijoiden toimintaan ja verkostoihin prosessin aikana, joka asettaa vaatimuksia asiantuntijalle, mutta myös politiikkatoimien vastuuhenkilöille ja -organisaatioille. Tietoisuus suosituksesta ei ollut yhteydessä motivaatioon vähentää ruutuaikaa. Kuitenkin osa nuorista koki ruudun ääressä vietetyn ajan olevan pois liikunnan harrastamisesta ja ulkoilusta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Opiskelijoiden etenkin vähän liikkuvien tyttöjen halukkuus lisätä liikuntaa oli lupaavaa, muna alaryhmien jyrkät erot viittaavat tarpeeseen sisällyuää interventioon sekä motivaatiota lisääviä euä ns. TULOKSET: Tutkimustiedon käyttö liikuntaan liittyvissä politiikkatoimien asiakirjoissa osoiuaa, että tutkimustietoa käytetään perusteluissa, mutta politiikkatoimien muissa osissa tutkimustiedon avoin käyttö ei ole ilmeistä, vaikkakin yleisesti tiedetty asia voi olla tutkimusperusteista tietoa. Rinnakkaiset hakusanat liittyivät päiväkorilapsiin ja motorisiin perustaitoihin. kuin eurooppalaisessa päätöksenteossa yhä useammin vedotaan tutkimustiedon käyttöön politiikkatoimien valmistelussa ja päätöksenteossa. Vain 12,2 % vastaajista arvioi liikuntasuosituksen oikein. post-intentionaalisia interventiotekniikoita. Tutkimustiedon tuottamiseen osallistuvien toimijoiden tunnistaminen ja tiedon arvottaminen vaikuttavat tiedon käyttöön ja hyödyntämiseen prosessissa. Tutkimustiedon käyttöä perusteena poliittisesti aroissa asioissa voidaan kyseenalaistaa jo ennalta päätetyissä asioissa tai tutkimustiedon käyttöä käyttäytymisen muutokseen. Kuitenkin 35,8 % arvioi ruutuaikasuosituksen oikein, ja vielä suurempi osa vastaajista arvioi suosituksen olevan enimmillään tunnin päivässä. Tutkimustiedon käyttöä politiikkatoimissa ja erityisesti terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien valmistelussa edistävät eri toimijat eri tavoin. Sekä vähän että paljon liikkuvista nuorista 39 % koki, että oma oppilaitos ei järjestä riittävästi lukujärjestyksen ulkopuolista liikuntatoimintaa. Tutkimustiedon ajankohtaisuus, keskeisyys ja luotettavuus ovat keskeisiä politiikkatoimien prosesseissa ja tutkimustiedon hyödyntämiselle. MENETELMÄT: Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa tutkimustiedon käyttöä on tutkittu kansainvälisessä kuuden maan hankkeessa analysoimalla 19 liikuntaan liittyvää politiikkatoimien asiakirjaa politiikka-analyysilla (policy analysis), haastattelemalla päätöksentekijöitä ja diskurssianalyysillä. Jopa kaikista sedentaarisimmista arkipäivinä yli 4 tuntia viihdemedian ääressä aikaa vieuåvistä nuorista 55,2 % vastasi olevansa tyytyväisiä. MENETELMÄT: Tutkimusartikkelit etsittiin systemaattisen haun avulla ERIC-, PsyclNFO-, MEDLINE-, SPORTDiscus-, ja Physical Education Index -uetokannoista syyskuussa 2012. 58,7 % oli tyytyväisiä ruutuaikansa määrään. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tutkimustiedon käyttöä, roolia ja mahdollisuuksia politiikkatoimien valmistelussa ja päätöksen teossa. Hyväksymiskriteerit olivat: vähintään yhden motorisen perustaidon rn itLIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-J /2013 53. Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa prosessiin vaikuttavat tutkimustiedon saatavuus, ajankohtaisuus ja tutkimustiedon tarpeet ja tiedon ymmärrettävyys suhteessa käsiteltävään asiaan. Lisäksi viestintätaidot, media ja sähköiset tiedonhaun mahdollisuudet vaikuttavat tutkimustiedon ja muun tiedon suhteeseen liikuntaan liittyvissä politiikkatoimissa. Niin kansallisessa iuksen tuloksia tulkitaan ja interventiota kehitetään yhdessä useiden sidosryhmien edustajien (mm. Tarvekanoituksen pohjalta jatketaan interventiokehitystä ja muokataan käsitteellinen viitekehys litkuruakäyuäytymisestä sekä teoriaja näyuöperusiaiset menetelmät -------------Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimet ja tutkimustiedon ja muun tiedon käyttö HÄMÄLÄINEN RM 1, VILLAT 1, AROA 2, BIANCHI F3, CASTELLANIT3, CORI L3, CHERECHES R4, DORGELOA5, FREDSGAARD M-W2, GLOMER C6,9, VAN DER GOOR LAM7, JANSEN JS, J0RGENSENT6,9, LAU CJ6, RUS D4,s, SANDU P 4,8, SKOVGAARDT2, SPITTERS HPEM 7, VALENTE A 3 1 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS, 2 UNIVERSITY OF SOUTHERN DENMARK, 3NATIONAL RESEARCH COUNCIL, ITALIA, 4BABES-BOLYAI UNIVERSITY, sceo, UTRECHT, 6RESEARCH CENTRE FOR PREVENTION AND HEALTH, GLOSTRUP, 7TILBURG UNIVERSITY, 8 UNIVERSITY OF MEDICINE AND PHARMACY IULIU HATIEGANU, 9AALBORG UNIVERSITY, Terveyttä edistävä liikunta, politiikkatoimi, tutkimustieto TAUSTA: Tutkimustiedon ja muun tiedon käytön suhde terveyttä edistävässä liikunnan polit i ikkatoirnissa herättää kriittisiä ja kiisteltyjä kannanottoja
fyysisen aktiivisuuden seurantakortti, opeiusvideot liikuntavammojen KKK-ensiavusta ja ravitsemuksesta, päiväkirjamalleja ravitsemuksen ja unen seurantaan sekä tietopaketteja ja tehtäviä TEKOn elementtien sisällöistä. erityisryhmä (esim. LiVE lisää liikunnanharrastajien hyvää terveyttä tukevia käytäntöjä tutkimustietoon ja käytännön kentällä tapahtuviin selvityksiin perustuen. STM ja OKM. Erityisesti valmentajille ja ohjaajille suunnatuilla terveurheilija.Ii-sivuilla on tarjolla ilmaiseksi runsaasti tietoa ja erilaisia käytännön työkaluja harjoitusvideoista koulutusmateriaaleihin. sukupuoli, ikä, syntyperä, tyypillinen käyttäytyminen, tavanomainen fyysinen aktiivisuus ja fyysinen kunto), kasvatusularueessa vaikuttaviin tekijöihin (esim. •••••••••••••• Psykososiaaliset tekijät ja itsearvioitu kunto yhteydet heikkoon fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä KAASALAINEN K 1, KASILA K 1, VILLBERG J 1, KOMULAINEN J2, POSKIPARTA M 1 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Fyysinen kunto, fyysinen aktiivisuus, itsearviointi, liikuntaneuvonta, miehet TAUSTA: Suomalaisista työikäisistä miehistä vain joka kymmenes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Mallissa riskitekijät jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . taus, lasten ikä 3-6-vuotta, normaali kehitys, julkaisuajankohta 1. opettajia, valmentajia, ohjaajia, huoltajia ja asiantuntijakouluttajia, ( 4.) kannustamalla yhteistyöhön sekä (5.) haastamalla pohtimaan ja muuttamaan asenteita sekä toimintatapoja. TEKOn verkkosivuilta tervekoululainen.fi löytyy maksutta mm. Terve Urheilija on vuonna 2006 aloitettu LiVEn ensimmäinen osa-ohjelma. Motoristen taitojen kehitystä tukemalla kasvattajat voivat edistää lasten fyysisesti aktiivisten ja terveellisten elämäntapojen omaksumista. TULOKSET: Katsaukseen hyväksytyt 30 alkuperäistä tutkimusartikkelia olivat poikittais-, pitkittäisja kokeellisia tutkimuksia. TEKO Terve koululainen on vuonna 2010 aloitettu LiVEn toinen osahanke, jonka tavoitteena on terveellisen ja turvallisen liikunnan edistäminen kouluissa ja vapaaaikana. Liikuntavammojen ennaltaehkäisytyö on siis kannattavaa. Ravitsemuksen osa-alueella tiedon jalkauttamiseen on rakennettu oma toimintamalli ja asiantuntijaverkosto ( urheil uravitsern us. Se edistää nuorten urheilijoiden laadukasta ja terveyttä tukevaa valmennusta ja ohjausta. LiVE lisää liikunnan turvallisuutta (1.) tuottamalla monipuolista tutkittua tietoa maksutta verkkoon, (2.) kehittämällä ja tarjoamalla käytännön työkaluja, (3.) kouluttamalla mm. JOHTOPÄÄTÖKSET: Yksilön ominaisuuksia, yksilöllisiä piirteitä sekä ympäristöön liittyviä tekijöitä huomioimalla kasvattajat voivat tukea lasten motoristen perustaitojen kehittymistä. MENETELMÄT: Aineisto kerättiin Suomi 54 LIIKUNTA!, TIEDE 50 • 2-J /2013. sosioekonominen asema, vanhempien käyttäytyminen ja asenteet, sisarukset) sekä fyysisiin tekijöihin (esim. Sen kymmenen osa-aluetta pitävät sisällään kehittävään, turvalliseen ja monipuoliseen harjoitteluun ja urheilulliseen elämäntapaan liittyvät keskeiset asiat. Abstraktien arviointi jätti jäljelle 60 artikkelia, joista tutkimuksen tieteellisen laadun arvioimisen perusteella valikoitui 30 kaikki kriteerit täyttävää artikkelia. Tapaturrnatilarueeseen joutuneet henkilöt ovat itse arvioineet, että jopa yli puolet tapatunnista olisi voitu välttää ennalta. . Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma LiVE edistää terveellisiä ja turvallisia liikuntatottumuksia sekä ehkäisee liikunnasta aiheutuneita tapaturmia ja vammoja. Myönteiset tekijät voitiin luokitella yksilön ominaisuuksiin (esim. Heikkokuntoisten miesten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Ohjelman pääasiallisia toimintamuotoja ja viestintäkanavia ovat verkkosivut, koulutukset, opasmateriaalit, kampanjat, asiantuntijana toimiminen eri foorumeissa sekä asiantuntijaverkostojen luominen. •••••••••••••• LiVE lisää lasten ja nuorten liikunnan turvallisuutta JUSSILA A-M, OKSANEN R, PASANEN K, OJALAA, PARKKARI J UKK-INSTITUUTTI Liikunta, turvallisuus, tapaturmat, nuoret, lapset, terveyskasvatus, liikuntakasvatus Liikuntatapaturmat on yleisin tapaturmatyyppi Suomessa. Ohjelmaa suunnitellaan, toteutetaan ja jalkautetaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Jokaisessa tutkimuksessa oli tunnistettu vähintään yksi motorisiin perustaitoihin positiivisesti yhteydessä oleva tekijä. . Liikkumisen turvallisuuden moninaisuus on kiteytetty TEKOn kymmeneen sisältöalueeseen eli elementtiin. Sisäiset riskitekijät liittyvät liikkujaan itseensä pitäen sisällään fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, iän, sukupuolen ja vammahistorian. asukastiheys, päiväkodin piha-alueen koko, tietyn tyyppisten jalkineiden käyttö). Tarkennettuina poissulkukriteereinä olivat mittarin luoteuavuustarkastelu. Pohjana on mukailtu van Mechelenin (1992) malli vammoille altistavista riskitekijöistä. Liikuntavammat ovat useimmiten vakavuudeltaan lieviä, mutta niiden pitkäaikaisseuraukset saattavat olla harmillisia. Ohjelman sisältöalueet on valittu kansainvälisten vammojen e hkäisytutkimusten perusteella. fi). Ulkoiset tekijät liittyvät puolestaan lajin luonteeseen, harjoitteluun, olosuhteisiin ja varusteisiin. . . . LiVE-ohjelman painotukset perustuvat toteutettuihin RCT-tutkimuksiin ja katsauksiin liikuntavammojen ehkäisystä. Vähän liikkuvat miehet osallistuvat harvoin liikuntaohjelmiin ja motivointi pysyviin elintapamuutoksiin on haastavaa. Tämän poikiitaistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten psykososiaaliset tekijät, itsearvioitu fyysinen kunto ja liikuntakäyttäytyminen ovat yhteydessä mitattuun fyysiseen kuntoon suomalaisilla työikäisillä miehillä. Ohjelman ydinsisältö on koottu Kymppiympyrään. liikuntaohjelma, interventio, osallistuminen järjestettyyn liikuntaan, tietty harjoitteluaikataulu, päivähoidon muoto), ja ympäristöön liittyviin sosiaalisiin (esim. Tutkijat arvioivat itsenäisesti otsikon perusteella jäljelle jääneiden 209 artikkelin tiivistelmät. ylipainoiset, poikkeuksellisen alhainen tulotaso), tutkimuksen kohteena ainoastaan liikkeen biomekaaniset ominaisuudet, motorinen kontrolli, motoriset kykytekijät, hienomoioriset taidot tai havaintomotoriset taidot ja katsaustutkimus. TEKOn kohderyhmänä ovat peruskoulun opettajat, terveydenhoitajat, muu koulujen henkilökunta ja oppilaat erityisesti yläkouluissa. Lapset ja nuoret ovat alttiita tapaturmille. . Lisäksi lasten ja nuorten vapaa-ajanvieuornahdollisuudet ja -ympäristöt ovat lisääntyneet ja laajentuneet. Ohjelmaa rahoittavat mm. Nuorena kokeillaan omia rajoja ja ollaan liikunnallisesti aktiivisimmillaan, jolloin tapaturmariski nousee luonnollisesti. Liikuntatapaturmista arvioidaan aiheutuvan vuosittain yli 70 000 vähintään vuorokauden pituista sairauslomajaksoa. . l.2000-30.8.2012, englanninkieli sekä vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehtiartikkeli. He elävät aikuisten ympäristössä, jossa edellytetään monipuolista havaintoja arviointikykyä, kehon hallintaa ja liiketaitoja. Terve Urheilija tarjoaa käytännön taitoja kokonaisvaltaisen ja urheiluvammoja ehkäisevän harjoittelun tueksi.
MENETELMÄT: Asetelma oli saiunnaisteuu kontrolloitu tutkimus. Jatkossa tarvitaan tutkimustietoa kuntotesupalautteen vaikutuksista heikkokuntoisten miesten liikuntakäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Miesten kestävyyskuntoa arvioitiin Polar Ownlndex -kuruotesullä, yleistä lihasvoimaa käden puristusvoimarnittarilla (Saehan dynamometri) sekä kehon koostumusta Inbody 720 -miualaiueella. Suurin osa (61 %) heikkokuntoisista miehistä ilmoitti kuitenkin yrittäneensä lisätä tai lisänneensä liikunnan harrastamista kuluneen vuoden aikana. Psyykkistä hyvinvointia mitatuin useilla eri kyselykaavakkeilla, jotka mittasivat psykologista oireilua, masentuneisuutta, psykologista joustavuutta ja tietoisu ustaitoja. Intervention tavoitteena oli edistää Iyystsesn aktiivisempaa elämäntapaa omiin arvoihin sitoutumalla. Tutkittavat rekrytoitiin lehti-ilmoituksen avulla. Lähtötilanteessa koeryhmässä ilmeni masennusoireilua tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä. Menetelmä tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan fyysisen aktiivisuuden edistämiseen korostamalla omien arvojen ja joustavan käyttäytymisen merkitystä muutoksiin motivoimisessa. Parempikuntoisiin miehiin verrattuna heikkokuntoisilla oli pienempi todennäköisyys arvioida hyvät liikuntataidot (OR 0,43, 95 % CI 0,23-0,81; OR 0,59, 95 % CI 0,37-0,87), liikkuvansa riittävästi (OR 0,11, 95 % CI 0,07-0,18; OR 0,43, 95 % CI 0,28-0,66), löytäneensä mieluisan tavan harrastaa liikuntaa (OR 0,36, 95 % CI 0,18-0,71) tai pystyvänsä harrastamaan liikuntaa, jos lähi piiri ei pidä sitä tärkeänä (OR 0,54, 95 % CI 0,34-0,86). Heikkokuntoisista miehistä 63 % arvioi kuntonsa vähintään keskitasolle. Tutkimuksesta kiinnostuneille (n=l52) låhetetti in sähköpostitse taustakysely. Hyväksymisja omistauturnisterapia on kognitiiviseen käyuäytymisterapiaan kuuluva suuntaus, joka pyrkii lisäämään omien arvojen mukaista ja joustavaa käyttäytymistä. Intervention aikana psyykkinen hyvinvointi parani koeryhmällä merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmällä (GHQ-12, p=0,008), kun tulokset vakioitiin lähtötason masennusoireilla. Koeryhmä osallistui ohjelmaan, joka sisälsi yhteensä 6 ryhmätapaamista 9 viikon aikana. Fyysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksumisessa ja ylläpitämisessä psyykkisillä voimavaroilla saattaa olla keskeinen rooli. Jokainen tapaamiskerta sisälsi myös rnindfulness -pohjaisia harjoitteita, joiden tavoitteena oli lisätä psyykkistä hyvinvointia lisäämällä tietoisuutta omista ajatuksista, tuntemuksista sekä kykyä elää tässä ja nyt. Tutkimukseen valitut satunnaistettiin koeryhmään (n=35) ja vertailuryhmään (n=35). JOHTOPÄÄTÖKSET: Omiin arvoihin pohjautuvan elämäntapaintervention avulla voidaan edistää psyykkistä hyvinvointia vähän liikkuvilla aikuisilla. Psykososiaalisten tekijöiden, itsearvioidun kunnon ja liikuntakäyttäytymisen yhteyttä [yysiseen kuntoon tutkittiin ristiintaulukoimalla ja logistisilla regressioanalyyseilla. •••••••••••••••••••••• mies seikkailee -kampanjan yhteydessä vuoden 2011 syksyllä 900 työikäisellä (18-64 -vuotiaalta) mieheltä. Testien perusteella laskettiin kehon kuntoindeksi rasva prosentin, viskeraal i rasvan, hapenottokyvyn arvion, lihasmassan sekä käden puristusvoimarniuausten tuloksista. •••••••••••••• Kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa: intervention vaikutukset vähän liikkuvien aikuisten psyykkiseen hyvinvointiin KANGASNIEMI A 1,2, LAPPALAINEN R2, KANKAANPÄÄ A 1, TAMMELIN T 1 1LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 2JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psyykkinen hyvinvointi, fyysinen aktiivisuus, vähän liikkuvat, aikuiset, motivointi, arvot, mindfulness TAUSTA: Psyykkisen hyvinvoinnin on havaittu olevan heikompi useissa tutkimuksissa fyysisesti inaktiivisilla kuin aktiivisilla henkilöillä. TULOKSET: Psyykkisessä hyvinvoinnissa oli runsaasti yksilöllistä vaihtelua sekä koeettä vertailuryhmässä. Ohjelmassa työskenneltiin erityisesti omien arvojen ja muutosesteiden kanssa. Objektiivinen tieto omasta kunnosta saattaa kannustaa heikkokuntoisia miehiä liikunnan lisäämiseen, jos motivaatio elintapamuutoksiin on jo herännyt. Matala koulutustaso, itse raportoidut sairaudet, ylipaino ja vähäinen liikunta olivat yhteydessä heikkoon Iyysiseen kuntoon. Lisäksi tarvitaan sosiaalista tukea sekä yksilöllistä neuvontaa, joka tukee liikuntataitojen kehittymistä ja auttaa löytämään mielekkään tavan liikkua. Psykososiaalisia tekijöitä ja liikuntakäyttäytymistä selvitettiin kyselylomakkeella. Fyysinen aktiivisuus mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturilla (ActiGraO seitsemän päivän ajan tutkimuksen alussa ja lopussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten arvoihin pohjautuva Iyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan tähtäävä ryhmäinterventio vaikuttaa vähän liikkuvien psyykkiseen hyvinvointiin. •••••••••••••• Motoriset ongelmat ja heikko koulumenestys liikkumattomuus ja lihavuus yhteyttä selittävinä tekijöinä KANTOMAA M1,2, STAMATAKIS E3, KANKAANPÄÄA 1, KA AKINEN M4,s, RODRIGUEZ A2,6, 7, TAANILA4,s, AHONENT9, JÄRVELIN M-R2,4,s, TAMMELINT1 1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 21MPERIAL COLLEGE LONDON, 3 UNIVERSITY COLLEGE LONDON, 4 OULUN YLIOPISTO, 5B1OCENTER OULU, 6KING'S COLLEGE LONDON, 7 MID SWEDEN UNIVERSITY, BOULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA, 9JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Koulumenestys, lihavuus, liikkumattomuus, liikunta, motoriset taidot TAUSTA: Motoriset ongelmat, liikkumattomuus ja lihavuus voivat selittää heikkoa koulumenestystä lapsuudessa ja nuoruudesLIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-312013 55. Tutkittavista pieni osajoukko oireili kuitenkin kliinisessä mielessä vakavasti. Psyykkinen hyvinvointi jää sen sijaan usein vähäiselle huomiolle. Elämäntapainterventiot keskittyvät usein terveyskäyttäytymisen edistämiseen liikunnan ja ravitsemuksen keinoin. Tutkimustulokset analysoitiin toistomittausten kovarianssianalyysillä. Psykologinen oireilu oli aineistossa keskimäärin alle kliinisten raja-arvojen. TULOKSET: Viidennes (19 %) osallistujista (keski-ikä 43,9±12,7 vuotta) oli heikossa fyysisessä kunnossa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Enemmistöllä heikkokuntoisista miehistä itsearvioitu kunto oli ristiriidassa kuntoindeksiarvion kanssa. Kuntoindeksilukeman mukaan aineisto luokiteltiin heikkoon, keski tasoiseen ja hyvään kuntoluokkaan. Tämän perusteella mukaan valittiin ne henkilöt (n=70), jotka täyttivät tutkimuksen valintakriteerit: 30-50-vuoden ikä, työssäkäynti ja terveysliikuntasuosituksia vähäisempi fyysinen aktiivisuus. Koeryhmä sai myös käyttöönsä askelmittarin päivittäisen fyysisen aktiivisuuden seuraamista varten
Näitä iuoueua kutsutaan digitaalisiksi liikuntapeleiksi tai aktiivisiksi videopeleiksi (engl. Pelaamauornuuden syyt jaoteh iin 11 pääsyyksi. Suomalaisten 56 UIKUN'TA 6 TIEDE 50 • 2-3/2013. Molemmat sukupuolet pelasivat sillä liikunnan edistämistoimet eivät näytä pelejä enemmän huvin kuin hyödyn vuoksi, tavoittavan vähän liikkuvaa. Vanhemmat vastasivat lapsen motorisia taitoja koskeviin kysymyksiin lapsen ollessa 8-vuotias (vastausprosenui 90 %). -------------Digitaalisten liikuntapelien pelaamistottumukset ja pelaamattomuuden syyt: sukupuoleen ja ikään liittyvät erot Suomessa KARIT, MAKKONEN M, MOILANEN 0, FRANK L JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Digitaaliset liikuntapelit, pelaamistottumukset, pelaamattomuuden syyt, ikä, sukupuoli TAUSTA: Viime vuosina markkinoille on tullut uusia digitaalisia tuotteita, jotka pyrkivät kuntoilun ja pelaamisen yhdistämiseen. Vastaajat jaoteltiin neljään ikäluokkaan: l) < 25, 2) 25-34, 3) 35-44 ja 4) >45. 16-vuotistutkimuksessa nuoret raportoivat liikunta-aktiivisuutensa postikyselyssä (vastausprosentti 80 %). sa. Kaikissa tutkituissa ikäluokissa muiden liikuntamuotojen suosiminen ja omistamattomuus olivat kolmen merkittävimmän syyn joukossa. Lapsuuden motoristen ongelmien yhteys heikkoon koulumenestykseen välittyi sekä liikkumattomuuden (B = -0,023; 95 % LV= -0,031, -0,015) euä lihavuuden (B = -0,025, 95 % LV = -0,039, -0,011) kauna. MENETELMÄT: Tutkimusväestönä oli 8061 lasta, jotka kuuluivat Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1986. Pelaaminen oli suosituinta nuorimmassa ikäluokassa ja suosio väheni iän myötä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulosten perusteella digitaalisia liikuntapelejä ei koeta tarpeeksi hyödyllisinä fyysisen kunnon kannalta, eikä pidetä tarpeeksi kiinnostavina pelaamisen kannalta. . Kyse on peleistä, jotka vaativat pelaajalta fyysistä aktiivisuutta pelin pelaamiseen, ja pelaamisen lopputulos määräytyy ennen kaikkea fyysisen aktiivisuuden kauna. Koulumenestystä mitattiin peruskoulun pääuötodistuksen arvosanoilla. Näiden tekijöiden välisistä yhteyksistä on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Suurin haaste lienee kuitenkin sopivan tasapainon löytäminen näiden kahden tekijän välillä. Nuorinta ikäluokkaa lukuun ottamalla myös kiinnostuksen puute kuului kolmen merkiuävimmån pelaarnauornuuden syyn joukkoon. Nuorimmassa ikäluokassa merkittävin syy pelaamauornuudelle oli rahanpuute. Tulokset antavat viiueuä siitä, että motorisen oppimisen, liikkumisen ja painonhallinnan tukemisella voidaan edistää oppimista ja koulumenestystä nuoruudessa. . Analyysimenetelmänä käyreuiin rakenneyhtälörnallitusta, ja tunnuslukuina standardoituja regressiokenoimia (B) sekä 95 % luonamusvälejä (LV). Pelejä pelattiin pääosin yhdessä muiden kanssa. Kyselyä mainosteuim eriaiheisilla foorumeilla, sähköpostilistoilla, eri yhteisöissä sekä liikuruateknologiatuoueistin liittyvässä vastaajapaneelissa. . Liiklastollisesti merkitsevää eroa pelaamisen kumisen vähäisyydestä kannetaan huolta, suosiossa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lapsuuden motoriset ongelmat ennustivat nuoruusiän liikkumatiomuuua ja lihavuutta, jotka vuorostaan olivat yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. TAUSTA: Liikkumisen puolesta on vankkoja Miesten ja naisten välillä ei havaittu Liperusteita, multa moni ei silti liiku. -------------Mitä sitten jos ei liikuta. Naiset myös pelasivat pelejä miehiä rivakammin ja kokivat pelien vaikutuksen fyysiseen kuntoonsa miehiä positiivisemmin. TULOKSET: Liikkumattomuus ja lihavuus olivat yhteydessä heikkoon koulumenestykseen nuoruudessa. Iällä ei ollut yhteyuä pelaamisen syihin, rasitustasoon tai kocuuun hyötyyn. Pelaarnauomuuden syitä selviteltiin avoimella kysymyksellä ja analysoitiin kvaliLIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN tauivisesti käyttäen induktiivista sisällönanaEDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES lyysia. . MENETELMÄT: Tutkimus perustui avoimeen verkkokyselyuukimukseen (N=3036), jonka digitaalisia liikuntapelejä koskeviin kysymyksiin vastasi 2 976 henkilöä. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Tarkoituksena oli erityisesti tunnistaa yleisimmät pelaamismuodot ja -tavar, pelaarnauornuuden syyt, sekä näihin liiuyen sukupuoleen ja ikään liittyviä eroja. . . Ratkaisuksi ehdotetaan kehiuåmään fyysisesti vaativampia pelejä, sillä silloin pelit saatettaisiin kokea hyödyllisempinä ja sitä kautta myös kiinnostavampina. Tällaisten pelien tutkiminen on tärkeää, sillä niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää liikuntamotivaation kasvauamisessa ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. . Osana Jyväskylän yliopiston SEDOSPO-hankena tutkittiin myös digitaalisten liikumapelien pelaarn istotturnuksia ja syitä pelaarnauomuudelle. Pelaamistottumuksia llltkittiin monivaliruakysymyksillä ja analysoitiin SPSS -ohjelmalla käyuäen kontingenssitauluja, Pearsonin 2 testiä ja Crarnerin V koeffimulta naisten joukossa liikunnallinen hyöty oli miehiin verrattuna merkiuävärnrnässä roolissa. joista merkittävimmät olivat: 1) kiinnostuksen puute pelejä kohtaan, 2) muiden liikuntamuotojen suosiminen pelien sijasta, 3) kyseisenkaltaisten pelien omistamattomuus, 4) rahanpuute pelien hankkimisen esteenä, 5) pelejä ei koettu tarpeeksi hyödyllisiksi. Huono kestävyyskunto nuoruudessa ei seliuänyt motoristen ongelmien ja heikon koulumenestyksen välistä yhteyttä. Vähäinen liikunta, nuori mies, TULOKSET: Vastaajista (N=2 976) 24,3 % ammattioppilaitos, lähikulttuuri, ilrnonu pelaavansa digitaalisia liikuntapeelämäntapa, arki, etnografia lejä. heidän pituutensa ja painonsa mitattiin terveystarkastuksessa (osallistumisprosentti 74 %) ja kesiävyyskun to polku pyöräergometritest issä (74 % osallistui). Miesten ja naisten välillä kolme merkittävintä syytä olivat samat, multa siinä, missä miehillä merkillävin syy oli kiinnostuksen puute, naisilla se oli muiden liikuntamuotojen suosiminen. Suosituin alusta oli peli konsoli. Tämän piikittäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, väliuävärkö liikkumattomuus, lihavuus ja huono kestävyyskunto lapsuuden motoristen ongelmien yhteyttä heikkoon koulumenestykseen nuoruudessa. exergames). . Etnografinen tutkimus nuorista miehistä KAURAVAARA K sienuiä
JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikkuminen ei ole aineiston nuorelle miehelle itsestäänselvyys, vähäinen liikkuminen on. Aikana, kun julkisilla paikoilla juoksu herätti kummastusta ja oli sallittua vain lapsille, taitojuoksijat esiintyivät naurun säestäminä; he juoksivat naamiaisasuissa, takaperin, kärrynpyöriä heiuäen tai kananmunaa lusikalla tasapainotellen. Länsimaissa ja etenkin niiden järjestämisen motiiveja, vähittäinen muutos k isailusta urheiluun tapahtui 1800ja 1900-lukujen aikana, eikä samanaikaisesti vaikuttaneiden liikuruakulttuurien takia tarkkaa ajankohtaa ole edes mahdollista etsiä. Artikkelit käsittelivät kansanjuhlia ja julkisilla paikoilla tapahtuneita liikuntasuorituksia. Tutkimuksen keskiössä on kuusi ammattikoulun koneja TAUSTA: Moderni urheilu on tunnusmerkismetallialan kolmannen vuosikurssin miestä. Omassa lähikulttuurissaan vähäinen liikkuminen on hänelle legitiimi valinta, joka takaa hyväktarkasteltuna mielekäs ja hänen omaa hyvää elämäänsä tukeva valinta. Vähän liikkuvien tavoittaminen ei ole helppoa. Idean tähän hän oli epäilemättä saanut sirkusesityksistä ja taitojuoksijoiden tempuista. Liikunnanedistäjien toimenpiteet eivät kohtaa vähän liikkuvia, koska ne on suunniteltu ja toteutettu liikunnanedistäjien näkökulmasta, arvomaailmasta ja lähtökohdista käsin. Topelius pyrki houkuttelemaan työväestön paikalle nauramaan ja iloitsemaan erityisesti liikunnan parissa. Keskeistä on, että arjen valinnat eivät vaadi kohtuuttomia henkisiä tai fyysisiä ponnisteluja hyötyyn nähden eivätkä ole aikataulutettuja. Tässä mielessä se eroaa olennaisesti esimoderneista liikunnallisista JOHTOPÄÄTÖKSET: Tarkastelemalla lei keistä, joita määriu ivåt nauru, uskonnol1800-luvun jälkipuoliskon kansan juhlia liset rituaalit ja karnevalismi. liikuntakulttuurin vähittäinen muutos tuli esille. Määrälliset väestöaineistot antavat tarpeellista tietoa suomalaisten liikuntakäyttäytymisestä, mutta vähäisen liikkumisen ilmiöstä meillä on kuitenkin niukasti tietoa. Niiden on mahdollistettava kiireettömyys ja paljon velvoitteista vapaata aikaa. Nuori mies on omaksunut yhteiskuntaluokalleen tyypillisen elämäntavan, jolloin vähäinen liikkuminen on kulttuurija luokkasidonnaista. Teemoittelussa ja sisällön luokittelussa käytettiin At las.ti -ohjelmaa. Muita tavoitteita olivat työväestön poliittisen järjestäytymisen estäminen, sosialismin torjuminen sekä työvoiman kunnossapitäminen liikunnalla. pelius ehdotti ensimmäisenä vuonna 1845 kansanjuhlien järjestämistä. Kansanjuhlien esimerkki osoitti, että urheilu oli siirtynyt hyöty-näkökulman aikakaudelle. töitään vakavaa ennätysten jahtaamista, jossa Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Muutoksen merkit sen sijaan ovat hedelmällinen tutkimuskohde, sillä ne kertovat laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta eli siitä, miten kisailu aleu iin kasvavassa määrin nähdä lasten ja naisten ajanvietteenä, kun taas urheilu oli miesten vakavamielinen harrastus, joillekin jopa työ. Myöhemmin urheilulla tultiin edistämään nationalismin, militarismin ja sosialismin kaltaisia aatteita sekä Suomi-kuvan tunnettavuutta. Kansanjuhlissa kisailtiin samassa hengessä; siellä edustettuina olivat lajit kuten säkkihyppy ja limpun tavoittelu rasvatun paalun nokasta. TULOKSET: Nuori mies on aktiivinen toimija, joka vapaa-ajallaan hengaa kavereidensa kanssa, autoilee ja istuu ruudun ääressä. Näissä tuli olla pelejä ja leikkejä, musiikkia ja teatteriesityksiä sekä kasvatuksellinen sisältö kuten yleissivistävä puhe. Vuosisadan vaihteessa liikuntakulttuurin painopiste oli jo siirtynyt kohti kilpaurheilua, ja kansan juhlien vanhanaikaiset kisailut tuottivat ilon sijaan tylsistymistä. Arkielämän valintojen taustalla olevien selitysten kautta päästään käsiksi myös siihen, mitä ei valita ja miksi, jolloin on mahdollista tehdä vähäiseen liikkumiseen liittyviä tulkintoja. Puolen vuosisadan tarkastelujakson aikana kansanjuhlat muuttuivat siten, että yleisöä yhä houkuteltiin ilolla ja naurulla, mutta houkuttelun pontimeksi kohosi hyväntekeväisyyden sijaan hyödyn näkökulma. Aineiston iyöväenluokkaiseksi nimet.yllä nuorella miehellä ei ole hallussaan sellaista kulttuurista pääomaa (tietoja, taitoja, valmiuksia, suhtautumistapoja, arvoja), joka muuttuisi omaa kehoa liikuttavaksi arjen valinnaksi. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli ymmärtää 18-20-vuotiaan vähän liikkuvan nuoren miehen elämäntapaa ja arjen valintoja hänen omista lähtökohdistaan käsin. MENETELMÄT: Tutkimus kuuluu kulttuurihistorian alaan; kansanjuhlien liikunnallisia piirteitä tarkasteltiin merkkeinä laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Samalla paljastui, miten modernia urheilua hyödynnettiin esimerkiksi työväestön kontrollija kasvatusmielessä ylempien luokkien toimesta. Se on seurausta myös vallitsevista kulttuurisista ja rakenteellisista ehdoista. Suomessa muutos oli havaittavissa ja se oli samanaikainen aikansa ilmiön, kansanjuhlien, kanssa. Etenkään aikatauluihin ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin sidotru organisoitu liikunta ei pysty tällä hetkellä vastaamaan nuoren miehen tarpeisiin. MENETELMÄT: Etnografinen tutkimusaineisto kerättiin vuoden (30.8.2010TURUN YLIOPISTO 8.9.2011) kestäneen intensiivisen kenttätyön aikana pääosin osallistuvan havainnoinnin Kansanjuhlat, urheilu, 1800-luku, Topelius ja haastattelujen keinoin. -------------Esimoderneja pelejä modernissa maailmassa: Kansanjuhlat kasvattavana viihteenä 1800-luvun Suomessa KESKINEN L naurulla ei ole sijaa. ••••••••••••••••••••••• liikkumista on tutkittu tavallisesti määrällisin menetelmin subjektiivisten kyselyjen ja objektiivisten mittareiden avulla. Artikkeleissa ilmenneiden toimittajien mielipiteiden katsottiin kuvaavan myös laajemman yleisön suhtautumista ajan ilmiöihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vähäisen liikkumisen ilmiöstä. Vähäinen liikkuminen on SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ nuoren miehen omista lähtökohdista käsin TULOKSET: Sanomalehtimies Zachris ToHuippu-urheilu, kansallinen identiteetti, nationalismi, media TAUSTA: Urheilumenestys on julkisuudessa vakaasti elävän käsityksen mukaan yksi parhaista tavoista vahvistaa kansallista yhteenkuuluvuutta ja kasvattaa Suomen kansainLIIKUNTA & TIEDE 50 , 2-,3 12013 57. Lähteinä hyöd yn netti i n l8 sanomalehtiartikkelia seitsemästä eri lehdestä aikaväliltä 1844-1900. Topelius oli vain ilmiön alullepanija, ei toteuttaja. -------------Huippu-urheilun ja kansallisen identiteetin suhde Suomessa 1950-luvulta nykypäivään KOKKONEN J sytyksi tulemisen. Nuoren miehen vähäinen liikkuminen ei riipu pelkästään yksilön itsenäisestä ja vapaasta tahdosta. Koulussa hänellä on paljon poissaoloja ja myöhästeleminen on tavallista. Hän nauttii alkoholia ja tupakoi. Vähitellen fennomaaniset piirit alkoivat hyödyntää kansanjuhlia edesauttaakseen omia tavoitteitaan, kuten Suomen kielen ja kulttuurin edistämistä, kansallista yhtenäisyyttä ja alempien luokkien kouluttamista
MENETELMÄT: Tutkimuksessa on analysoitu historiantutkimuksen keinoin huippuurheilun merkityksestä julkisuudessa käytyä keskustelua. . Artikkelissa analysoidaan huippu-urheilun ja kansallisen identiteetin välisen suhteen kehitystä sekä vuorovaikutusta 1950-luvulta tähän päivään. . . Huippu-urheilun yhteiskunnalta saaman tuen keskeisiä perusteita ovat edelleen kansalaisten otaksutut menestysodotukset ja saavutusten oletettu merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Huippu-urheilun toimijat, kuten olympiakomitea ja opetusja kulttuuriministeriö, ovat yhtä lailla tyytyneet toistamaan suomalaisten pitävän urheilumenestystä tärkeänä. välistä näkyvyyttä. Oppilaat pitivät kiihtyvyysanturia lantiolla seitsemän päivän ajan. Seurannassa huomattiin, että koulupäivän aikainen reippaan liikunnan määrä lisääntyi vuoden aikana alakoulu l:n oppilailla keväästä 2011 kevääseen 2012 4 minuuttia (p<0,01). . Vastaava muutos alakoulu 2:n oppilaille oli 13 minuuttia (p<0,01). TULOKSET: Huippu-urheilun ja kansallisen identiteetin suhdetta Suomessa ei ole pohdittu syvällisesti, vaikka urheilun toimintaympäristö on muuttunut tutkirnusajanjakson aikana oleellisesti. Mittauksiin osallistui 68 alakoulun oppilasta kahdesta Liikkuva koulu -ohjelman koulusta (alakoulu 1 ja 2) ja 33 alakoulu n oppilasta vertailu koulusta. . Tämän koulun oppilailla reipasta liikuntaa koulupäivän aikana kertyi 32 minuuttia eli yli kymmenen minuuttia (p<0,001) enemmän kuin kahdella muulla koululla. Kansallinen näkökulma on säilynyt, mutta sen rinnalle on kasvanut rajat ylittävä urheilusankarien ja -joukkueiden seuraaminen ja kannattaminen. • ••••••••••••• Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa KÄMPPI K1,ASANTI R2, HIRVENSALO M3, LAINE K 1, PÖNKKÖ A4, ROMAR J-Es, TAMMELINT1 1LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 2TURUNYLIOPISTO, 3JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 4OULUN YLIOPISTO, SÅBO AKADEMI Koulun henkilökunta, fyysinen aktiivisuus, peruskoulu TAUSTA: Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri ja jalkauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden suositus lisäämällä liikkumista koulupäivään ja sen välittömään yhteyteen. Huippu-urheilu ei ole kuitenkaan kokonaan menettänyt merkitystään suomalaisuuden määrittelyssä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan lasten liikuntairuerventioissa on pystytty lisäämään kiihtyvyysantureilla mitattua kävelynja juoksuntehoista liikuntaa keskimäärin neljä minuuttia päivässä. TULOKSET: Alakoulussa 1 oli usean vuoden ajan kiinnitetty huomiota liikkumiseen koulupäivän aikana. Tässä interventiossa saavutetut tulokset ovat lähellä keskimääräisiä kansainvälisesti raportoituja tuloksia. Toisena teoreettisena lähtökohtana ovat Michael Billigin tulkinnat banaalista (arkipäiväisestä, jokapäiväisestä) nationalismista. •••••••••••••• Liikkuva koulu -ohjelman vaikutus alakoulun oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen koulussa vietettynä aikana KULMALA J, KALLIO J, HAKONEN H, TAMMELINT LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Fyysinen aktiivisuus, liikkuva koulu, kiihtyvyysanturi TAUSTA: Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelrnan tavoitteena on liikkumisen lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen. Tutkimuksessa analysoitiin pystysuuntaisen kiihtyvyyden avulla reippaan liikunnan (>2296 cpm) ja liikkumattoman ajan (:5100 cpm) määrä koulussa vietettynä aikana. Sen lisäksi on käytetty muuta päiväja aikakauslehdissä ilmestynyttä aineistoa. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen osallistuneissa alakouluissa oppilaille kertyi reipasta liikuntaa koulupäivän aikana noin kymmenen minuuttia enemmän kuin vertailukoulussa ja liikkumatonta aikaa noin viisi minuuttia vähemmän tuntia kohti kuin vertailukoulussa. . Päälähdeaineiston muodostavat Suomen Urheilulehden ja TUL-lehden vuosikerrat 1950-2011 sekä Urheilun Kuva-Aitan vuosikerrat 1950-1968. . Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata koulun henkilökunnan näkemyksiä koulun roolista koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämisessä. Ohjelmaan osallistuvat koulut toteuttavat itse omia yksilöllisiä suunnitelmiaan liikkumisen lisäämiseksi koulupäivään. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . MENETELMÄT: Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin Actigraph GTlM ja GT3X -kiihtyvyysantureilla neljä kertaa vuosien 2010-2012 välisenä aikana Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheessa. Huippu-urheilussa ovat korostuneet etenkin 1980-luvulta lähtien taloudelliset tekijät ja viihteellisyys, mikä on vaikuttanut myös urheilunationalismiin. Valtiovallan käsityksiä huippu-urheilun kansallisesta merkityksestä on pohdittu liikuntalakien (1979 ja 1998) ja niitä pohjustaneiden mietintöjen avulla. Alakouluissa 1 ja 2 liikkumatonta aikaa koulupäivän aikana oli seurantajakson päätteeksi noin viisi minuuttia vähemmän tuntia kohti kuin vertailukoulussa (p<0,001). Artikkelin viitekehyksen muodostaa ensinnäkin Benedict Andersonin teoria kansakunnasta kuviteltuna yhteisönä. Keskeisenä sisältönä on vastata kysymykseen, mitä merkityksiä huippu-urheilulle on eri aikoina annettu kansallisen identiteetin ja suomalaisuuden näkökulmista. Aineistona on käytetty myös muita liikuntakulttuurin asemaa käsitelleitä mietintöjä ja selvityksiä. Vertailukoululla reippaan liikunnan määrä puolestaan väheni vuoden aikana kevään mittauksissa 4 minuuttia, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. MENETELMÄT: Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen (2010-2012) osallistuneiden koulujen henkilökunta vastasi internet58 LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2-3/2013. JOHTOPÄÄTÖKSET: Huippu-urheilun ja kansallisen identiteetin suhteesta tehtävät päätelmät perustuvat pääosin vanhentuneisiin käsityksiin suomalaisuudesta ja urheilun merkityksestä kansakunnalle. Ohjelmaan osallistuvat koulut toteuttavat omia koulukohtaisia suunnitelmiaan liikkumisen lisäämiseksi koulupäivään. Liikkumaton aika koulupäivän aikana lisääntyi seuraruajakson aikana vertailukoululla (p<0,001), pysyi samana alakoulu l:n oppilailla ja väheni alakoulu 2:n oppilailla (p<0,01). Ohjelman pilottivaiheen aikana (2010-2012) 21 pilottihanketta ja 44 suomalaista peruskoulua olivat mukana toiminnassa, joka edellyttää koko koulun sitoutumista ja yhteistyötä. Kansainvälistä vertailupohjaa ovat antaneet eri Pohjoismaita käsittelevät tutkimukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata koulupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen osallistuneiden koulujen oppilaiden ja vertailukoulun oppilaiden kesken.
Kahdessa äitiryhmässä osallistujina oli kahdeksan äitiä ja yhdessä seitsemän äitiä. Vähäinen liikunta-aktiivisuus on yhteydessä merkittäviin kansansairauksiin ja sairauspoissaoloihin. Tässä esitetään perheenäiteihin ja heidän liikuntasuhteeseensa liittyviä tutkimustuloksia. Myös niillä, jotka siirtyivät kohtuullisesti liikkuvista rasittavasti liikkuviin (pitkät poissaolot RR=0,66, 95 % CI 0,54-0.80) sekä myös pysyvästi rasittavaa liikuntaa harrastavilla (pitJOHTOPÄÄTÖKSET: Rasittavan liikunnan jatkuva harrastaminen ja sen aloittaminen keski-iässä vähentää sairauspoissaolojen riskiä. Koulun ja opettajien rooli oppilaiden liikuttajana koettiin tärkeänä. Kohtuullisen rasittavaa liikuntaa harrastavat ja 3. Lisäksi 72 % alakoulun henkilökunnasta ja 44 % yläkoulun henkilökunnasta oli sitä mieltä, että oppilaiden liikunnan edistäminen on heidän koulussaan jokaisen opettajan tehtävä (p<0,001). Liikunnan muutosten yhteyttä lyhyisiin (s 3 päivää) ja pitkiin (> 3 päivää) sairauspoissaolojaksoihin tutkittiin Poissonin regressioanalyysillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikunnan muutosten yhteyksiä sairauspoissaoloihin ikääntyvillä Helsingin kaupungin työntekijöillä. Rooleihin liittyy sosiokulttuurisia käsityksiä siitä, mitä on olla nainen ja äiti tai mies ja isä nykypäivän yhteiskunnassa. TULOKSET: Koulujen henkilökunnan kokemukset Liikkuva koulu -pilottivaiheesta olivat pääosin myönteisiä. MENETELMÄT: Helsinki Health Studyn perustilanteen kyselylomake lähetettiin vuosina 2000-2002 40-60-vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille ( vastausprosentti 67 %). toimintatutkimus perheenäitien liikuntasuhteesta LAITINEN P, ROVIO E, SAARANENKAUPPINEN A LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Liikunta-aktiivisuus, liikuntasuhde, elämäntapa, arki TAUSTA: Lapsiperheen perustaminen on elämänmuutos, jossa aktivoituu aiempaan verrattuna uusia sosiaalisia rooleja. TULOKSET: Äidit kokivat arjen hektiseksi ja haasteelliseksi. Tutkimus osoitti, että "hyvä äiti" on ensisijaisesti lapsia varten, mutta hänen tuli myös huolehtia itsestään liikkumalla ja näyttää esimerkkiä lapsille. Esimerkiksi 84 % alakoulun henkilökunnasta ja 61 % yläkoulun henkilökunnasta oli sitä mieltä, että koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus liikkua jokaisen koulupäivän aikana (p<0,001). Erilaiset sosiokulttuuriset ja henkilökohtaiset odotukset äitiydestä olivat ristipaineessa. Tässä analyysissä oli mukana 4182 vastaajaa (83 % naisia). Kyselyn aihealueita olivat tietoisuus ohjelman tavoitteista ja koululaisten liikuntasuosituksista, kokemukset toiminnasta omalla koululla sekä näkemykset ja mielipiteet koulun roolista oppilaiden liikuttajana, Kyselyyn vastasi 411 henkilöä 38 koulusta. Esimerkiksi äitiyteen liittyy runsaasti erilaisia jännitteitä ja pohdintoja siitä, millainen "hyvän äidin" tulisi olla. Olisi tärkeää, että koulun koko henkilökunta otetaan mukaan liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteuttamiseen, sillä tulosten perusteella koulujen henkilökunnalla on paljon ajatuksia ja näkemyksiä liikkumisen lisäämisestä koulupäivään. Yli puolet vastaajista arvioi, että liikunta sopii integroitavaksi heidän omaan opetukseensa. Vastaukset väittämiin jaettiin seuraaviin luokkiin: "samaa mieltä", "ei samaa, eikä eri mieltä" ja "eri mieltä". Vastaajista 40 % työskenteli alakoulussa, kolmannes yhtenäiskoulussa ja kolmannes yläkoulussa. Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että oppilaiden liikunnan edistäminen on heidän koulussaan jokaisen opettajan tehtävä. Alaja yhtenäiskouluissa kokemukset hankkeesta ja suhtautuminen liikkumisen lisäämiseen koulupäivään olivat vielä myönteisempiä kuin yläkouluissa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kyselyyn vastanneet edustivat kouluja, jotka olivat osallistuneet Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen 1,5 vuoden ajan, minkä voidaan arvioida osaltaan vaikuttavan myönteisiin tuloksiin. •••••••••••••• Liikunnan muutosten yhteydet sairauspoissaoloihin LAHTI J, LAHELMA E, RAHKONEN HELSINGIN YLIOPISTO Vapaa-ajan liikunta, fyysinen aktiivisuus, työkyky, seurantatutkimus TAUSTA: Liikunnallinen passiivisuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Sosiaalisesti jaetut äitiyskäsitykset ja se, kuinka niihin itse suhtaudutaan, vaikuttavat naisten liikuntasuhteeseen. Liikunnallisesti passiiviset, 2. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että koulun tehtävä on huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus liikkua jokaisen koulupäivän aikana ja aktivoida nimenomaan kaikkein vähiten liikkuvia oppilaita. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että koulupäivän aikainen liikkuminen edistää kouluviihtyvyyttä ja että oppilaiden välituntiliikunta edistää työrauhaa. Lähes 90 % vastaajista arvioi, että jokaisen opettajan esimerkki vaikuttaa oppilaiden asennoitumiseen liikuntaa kohtaan. Liikuntaa mitattiin samalla kysymyksellä molemmissa kyselyissä ja se jaettiin kolmeen luokkaan: 1. Seurantakysely lähetettiin vuonna 2007 peruskyselyyn vastanneille (vastausprosentti 83 %). Kyselyn perusteella valtaosa heistä uskoi, että kouluun jää pysyviä käytäntöjä pilottivaiheen jälkeen. •••••••••••••••••••••• kyselyyn tammi-helmikuussa 2012. MENETELMÄT: Tulokset perustuvat kolmen äitiryhmän teemahaastatteluihin ja toimintatutkimusinterventioon. Terveille, liikuntaa harrastaville keskiikäisille voi suositella rasittavaa liikuntaa ja sen aloittaminen saattaa tuoda lisää terveyshyötyjä. Tutkimushankkeen tarkoituksena oli tunnistaa vähän liikkuvia suomalaisia aikuisväestöryhmiä, lisätä ymmärrystä heidän vähäisestä liikuntaaktiivisuudestaan sekä edistää sitä. Fyysisen toimintakyvyn vakiointi selitti yhteyksistä noin kolmanneksen. Lasten ja LIIKUNTA & TIEDE 50 , 2-,'J /2013 59. Liikunnan muutosta ja pysyvyyttä kuvaa 9-luokkainen muuttuja. •••••••••••••• Voiko "hyvä äiti" liikkua. Rasittavaa liikuntaa harrastavat. Koulun henkilökunnan näkemyksiä koulun roolista oppilaiden liikuttajana mitattiin 17 väittämällä. Interventioryhmät kokoontuivat kuukausittain vuoden ajan. TULOKSET: Liikunnallisesti passiivisista rasittavaa liikuntaa harrastaviksi siirtyneiden sekä lyhyiden (RR=0,80, 95 % CI 0,65-0,97) että pitkien (RR=0,63, 95 % CI 0,49-0,83) sairauspoissaolojen riski oli selvästi pienempi kuin pysyvästi passiivisilla. Liikunnan muutosten yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu laajoilla aineistoilla pitkittäisasetelmassa. Liikunnan harrastamiseen yleensä tulisi kannustaa työpaikoilla sekä työterveyshuollossa. kät poissaolot RR=0,59, 95 % CI 0,50-0,69), oli vähemmän sairauspoissaoloja. Lisää hyviä ideoita ja käytännön esimerkkejä opettajille kaivataan esimerkiksi liikunnan integroinnista muihin oppiaineisiin ja istumisen vähentämisestä. Vastaajat olivat luokanopettajia, aineenopettajia, rehtoreita, kouluavustajia ja erityisopettajia. Suostumuksen antaneiden (80 %) tiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin henkilöstörekisterin sairauspoissaolotietoihin vuoden 2010 loppuun saakka (keskimääräinen seuranta-aika 2.8 vuotta)
Myös vastaajien ikäja sukupuolijakaumien tai muiden tutkimusta taustoittavien tietojen raportoinnissa on puutteita. Liikunnan harrastamisessa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. . Omaa aikaa ja vertaisten tukea kaivattiin voimakkaasti. TULOKSET: Tutkimusten mukaan alle 14-vuotiaiden liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien tasaisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsille tyypillisten ja motorisia perustaitoja kehittävien sisäliikuntamuotojen intensiteeut objektiivisesti mitattuna. Tutkimustietoa on olemassa, mutta se on erittäin hajanaista. MENETELMÄT: Tutkirnuskatsauksessa tarkasteltiin 13 eri tutkimuksen antamia tietoja urheiluseuroissa harrasteuavasta liikunnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Sen sijaan kiipeilyyn ja tasapainokävelyyn käytetty aika koostui intensiteetiltään pääasiassa (keskimäärin 68,8-100 %) kevyestä ja erittäin kevyestä ja matalia kiihtyvyyksiä aiheuttavasta liikkumisesta. Eniten tietoa on saatavissa nuorten ja aikuisten liikunnan harrastamisesta urheiluseuroissa ja vähiten alle kouluikäisistä ja eläkeläisistä. Lisäksi äidit kokivat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. . Liikunta-aktiivisuutta edistävän ohjauksen tulisi tukea äitien valintoja sekä kuunnella ja arvostaa heidän henkilökohtaista ja yksilöllistä arjen monimutkaista tilannetta. MENETELMÄT: Päiväkoti lapset (11 tyttöä ja 7 poikaa, keski-ikä 6,3 vuotta) ja ensimmäisen luokan oppilaat (3 tyttöä ja 8 poikaa, keski-ikä 7,6 vuotta) suorittivat yhden päivän aikana kuusi motorisia perustaitoja kehittävää sisäliikuruateluävää: hippa, pallopeli, kontraus, porraskävely, kiipeily ja tasapainokävely. JOHTOPÄÄTÖKSET: Äitien vertaistoiminta vahvisti itseohjautuvuutta, arjen organisoimisen taitoja, sosiaalisia verkostoja ja antoi tukea arkeen. Liikkumista mitattiin vyötäröllä pidettävillä 3-suuntaisilla kiihtyvyysantureilla (GCDC), joilla analysoitiin liikkumisintensiteetit kussakin sisäliikuntatehtävässä käyttäen countsja g-voima -histogrammimenetelmiä. perheen kanssa tapahtuvaa rauhallista liikkumista ei välttämättä mielletty "oikeaksi" liikkumiseksi liikunnaksi, jota harjoitettiin äidin roolista ja lapsista erillisenä. Tämä tieto antaa liikuntakasvattajille ja -vaikuttajille selkeän käytännön ohjenuoran: intensiteetiltään kaikentasoinen liikunta on suositeltavaa lasten motoristen perustaitojen kehityksen näkökulmasta. tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osallistujat saivat näkökulmia oman elämäntavan, arjen, arvojen ja asenteiden uudelleen tarkastelemiselle ja näin myös liikuntasuhteeseen. Terveyshyötyjen ohjaamina nykyiset liikuntasuositukset kehottavat lasten päivittäisen liikkumisen koostuvan joko kokonaan tai ainakin osaksi intensiteetiltään reippaasta, eli vähintään keskiraskaasta liikunnasta. Miehistä hieman alle 20 % ja naisista noin 10 % on tehnyt jossain muodossa vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa 2000-luvulla. . Tästä kansalaistoiminnan osa-alueesta ei ole olemassa riittävästi tietoa ja nykyinen tietopohja antaa osittain ristiriitaisen kuvan esimerkiksi urheiluseuroissa liikuntaa harrastavien ihmisten määrästä. Kaikissa tutkimuksissa urheiluseuroissa tapahtuvaa liikunnan harrastamista tai vapaaehtoistoimintaa on kysytty eri tavoin ja kysymykset ovat osittain epätarkkoja. Yli puolet tähän ikäryhmään kuuluvista tytöistä ja pojista harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa. Urheiluseuratoiminnan kehittäminen ja resursoiminen vaatii paikallistason toiminnan kehitystä kuvaavan tiedon säännöllistä ja luotettavaa kokoamista. Tämän tutkimuskatsauksen tavoitteena oli koota olemassa oleva tietopohja liikunnan kansalaistoiminnasta, analysoida tutkimukset ja tehdä kehittämisehdotukset tietopohjan yhtenäistämiseksi. Aikuisväestöstä noin 15 % liikkuu urheiluseuroissa. . Toistaiseksi ei tiedetä, minkä tyyppistä lasten motorisia perustaitoja kehittävä liikkuminen on objektiivisesti mitattuna. Liikkujien määrä on pysynyt ennallaan 1990-luvun puolivälistä lähtien. . Riittävät motoriset perustaidot myös vaimentavat fyysisen aktiivisuuden yleistä laskutrendiä lapsen kasvaessa. 60 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. -------------Reipas liikunta takaa lasten motoristen perustaitojen kehityksen mutta kevyttäkin tarvitaan! LAUKKANEN A, PESOLAA, FINNI T, SÄÄKSLAHTI A JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fyysinen aktiivisuus, motoriset perustaidot, lapset TAUSTA: Lapsilla motoristen perustaitojen on havaittu olevan yhteydessä liikkumisakliivisuuteen, terveyteen ja koulumenestykseen. Tiedot koottiin tutkimusraporteista, tutkirnuslauosren verkkosivuilta, Yhteiskuruatieteell isestä tutkimusarkistosta ja henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Hippaan, pallopelaamiseen, konttaamiseen ja porraskävelyyn käytetystä ajasta suurin osa (keskimäärin 73,5-100 %) oli intensiteetiltään keskiraskasta ja raskasta ja korkeita kiihtyvyyksiä aiheuttavaa liikkumista. Tämän vuoksi tutkimusten JOHTOPÄÄTÖKSET: Objektiivisesti mitattuna raskaan ja keskiraskaan ohella myös hyvin kevyeksi luokiteltava fyysinen aktiivisuus voi sisältää motoristen perustaitojen kehityksen kannalta olennaisia liikkumismuotoja. Arki rakennettiin äidin roolin ohjaamana lukuisista lapsiin ja kotiin liittyvistä rutiineista. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja: hajanaista tietoa, heikosti saatavilla LEHTONEN K LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Liikunnan kansalaistoiminta, vapaaehtoistoiminta, urheiluseura, liikunnan harrastaminen TAUSTA: Liikunnan kansalaistoiminnalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa suomalaisten liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistyön tekemistä urheiluseuroissa. Toirnintatutkimusryhmissä tuettiin perheenäitien liikuntaaktiivisuuden edistämistä. Ymmärrys vähäisen liikunnan ilmiön todellisesta luonteesta, ja siitä kuinka liikkuminen saadaan juurrutettua perheiden arkeen, on olematonta. Myös vastausvaihtoehdot poikkeavai toisistaan. Tiedonkeruujärjestelmän rakentaminen ja sen toimivuus vaatii julkisen sektorin, liikuntajärjestöjen ja eri tutkirnusyhteisöjen verkostoitumista ja sektoritutkimuksen suunnitelmallisempaa hyödyntämistä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tietopohjan yhtenäistäminen vaatii sellaisen tiedonkeruujärjestelmän rakentamisen, jossa yhdistyvät määräajoin toistuvien tutkimusten osittainen uudistaminen, eri tutkimusten säännöllinen kokoaminen sekä paikallistasolta saatavan tiedon kerääminen. Lapsuudessa motoristen perustaitojen kehittyminen on seurausta hermostollisesta kypsymisestä, fyysisten ominaisuuksien kehittymisestä sekä motorisesta harjoittelusta. . XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Objektiivinen mittaus antaisi tärkeää lisätietoa esimerkiksi liikuntasuositusten kehittämiseen. 15-18-vuotiaista nuorista urheiluseuroissa liikkuu noin 35 %. TULOKSET: Sekä päiväkorilasten että koululaisten liikkumisintensiteetit vaihtelivat tehtävien välillä erittäin kevyestä raskaaseen. .
Kyselyyn vastanneita miehiä (n=817) kiinnosti oma kunto. Kehon kuntoindeksin mukaan kaksi kolmasosaa sai suosituksen muuttaa tai arvioida elintapojaan. Lievää sokeriaineenvaihdunnan häiriötä (prediabetes) potevilta ylipainoisilta miehiltä ja naisilta (n=78) mitattiin liikunnan intensiteetti (kevyt, kohtalainen, rasittava) ja kesto (min/pv) ennen tutkimusta kyselyn avulla. Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan noin 50 % aikuisista täyttää suosituksen (Suomalaisten aktiivisuus ja kunto 2010, OKM julkaisuja 2011,15). Heränneen aktiivisuuden tueksi kampanjalla on tarjota paikallisia liikuntaryhmiä, opasmateriaalia sekä verkkosivut www.suomimies.fi. Humoristisen ja rennon otteen lisäksi keskeisenä ajatuksena on testattavan arvostus. 2013). Kohderyhmän tavoittamiseksi ja kannustamiseksi kehitettiin Suomi Mies seikkailee -rekkakiertueen liikkuva testiasema, turvalliset kuntotestit sekä viestintäkampanja oheismateriaaleineen. JOHTOPÄÄTÖKSET: lkäjakauman ja kuntotestitulosten perusteella terveyteen, fyysiseen kuntoon ja elintapoihin liittyvät tekijät alkavat askarruttaa miehiä iän karttuessa. Hyvään kuntotestitulokseen ylsi kaikista miehistä 35 %. Rekka kiertueen suosion ja jo aiemmin tehtyjen SuomiMiehen kuntotestien palautteen pohjalta voidaan mittauspatteristoa pitää hyvänä menetelmänä testata ja tavoittaa huonokuntoisia miehiä. -------------Arvostus, huumori ja rento ote SuomiMiehen kuntotesteissä kannustavat elintapamuutoksiin MALVELA M, HEISKANEN J, NURMEKSELA S, KOMULAINEN J LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Mies, terveys, kuntotestit, kannustus TAUSTA: Suomalainen mies elää murroksen aikaa, jossa hänen terveytensä ja toimintakykynsä on suurten haasteiden edessä. TULOKSET: Ennen interveru iota tehdyn kyselyn perusteella interventioryhmän liikunta-aktiivisuus oli keskimäärin 5,0 ja kontrolliryhmän 4,8 M ET-tuntia viikossa ja molemmista ryhmistä 6 (18 %) täytti liikuntasuosituksen. lnterventioryhmästä 2,6 % ja kontrolli ryhmästä 2,2 % täytti liikuntasuosituksen. Testirekassa miehet pääsivät maksutta restauuarnaan kuntonsa SuomiMiehen kuruotesteillä. Liikuntamittareihin perustuvat Yhdysvalloissa suoritetut tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain alle 5 % terveestä aikuisväestöstä täyttää yllämainitun liikuntasuosituksen. Tulosten perusteella todetaan, että kyselyjen antamat tulokset ovat epätarkkoja ja että ne yliarvioivat liikunnan määrää. Kiertue tavoitti hyvin kampanjan keskeisintä kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Tuloksissa ei ollut alueellisia eroja: itäja pohjoissuomalaiset miehet olivat samassa kunnossa kuin etelän ja lännenkin miehet. Työelämän muutokset ja elämän ruuhkavuodet laittavat jaksamisen koetukselle. Testattujen miesten keski-ikä oli 50 vuotta. Nuorimmassa ikäluokassa (25-34 v) 56 % tuli tapahtumaan saadakseen tietoa omasta fyysisestä kunnostaa, 35-49-vuotiaista 65 % ja 50-64-vuotiaista 76 %. Kuntotestitulosten sekä kyselyn avulla selvitettiin, tavoitettiinko kohderyhmää. Tutkittavat jaettiin interventioryhmään, joka osallistui kävelyyn kolme kertaa viikossa 60 min kolmen kk:n ja kontrolliryhmään, joka jatkoi aikaisempaa liikunta-aktiivisuuttaan. Huoli omasta terveydestä herää 50-vuotiaana, jolloin kunto on jo ehtinyt rapistua ja vatsa kasvanut. TULOKSET: Kiertueella testattiin kaikkiaan 10 100 miestä. Kuntotestien mittauksista laskettiin kokonaisarvio eli kehon kuntoindeksi, jonka tausta-aineistona on yli 25 000 SuomiMiehen kuntotesteillä testatun miehen tulokset. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman, SuomiMies seikkailee -kampanjan, tavoitteena oli kannustaa miehiä terveellisemmän ja liikunnallisemman elämäntavan pariin. Kehnoistakaan tuloksista ei moitita, vaan etsitään jokaisen arkeen sopivia pieniä tekoja, jolla kunto tai ravintotottumukset kohentuvat. Kohderyhmänä ovat erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuville miehet, joilla oli parantamisen varaa myös ruokailutottumuksissa. SuomiMiehen kuntotestien ideana on, että testaaminen ja testi palaute kannustavat ja motivoivat elintapamuutoksiin. Lisäksi erillisellä kyselyllä selvitettiin miesten osallistumisen motiiveja rekkakiertuetapahtumaan sekä terveyskäyttäytymistä. Halusimme tietää, miten liikuntakyselyllä ja liikuntamittarilla todetut liikunta-aktiivisuudet riippuvat toisistaan henkilöillä, jotka hyötyisivät liikunnasta. Kyselyyn vastaajien koulutustaustalla, siviilisäädyllä tai työtilarueella ei ollut yhteyttä syihin osallistua SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tapahtumaan MENETELMÄT: SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 30 paikkakunnalla toukokuun ja syyskuun 2011 aikana. Kuntotestit käsittivät puristusvoimamittauksen, kehonkoostumusmittauksen, kestävyyskunnon arvioinnin Polar-kuntotestillä, minkä ohella osallistujat saivat ryhmäpalautteen tuloksista. Kaikilta mitattiin liikunta-aktiivisuus kiihtyvyysmiuarilla, jota kannettiin valveillaoloajan. Näistä miehistä huonokuntoisten osuus oli 21 % ja keskivertokuntoisten 45 %. Liikuntamittarilla saadut tulokset osoittivat, että liikunta-aktiivisuus keskittyi 1,3-1,7 g:n kiihtyvyyksiä aiheuttavaan liikkumiseen, mikä vastaa kävelyä alle 3 km/h. LIIKUNTA & TIEDE 50, 2-J /2013 61. Kyselyssä saatu liikunnan variaatio selitti 8 % liikuntamittarin antamasta variaatiosta. MENETELMÄT: Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin terveyskeskusten tutkittaville (N=ll3) suoritettiin sokerirasitustesti (Herzig ym. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tiedetään, että liikuntamittarien antamat tulokset selittävät 90-95 % liikunnan aiheuttamasta energian kulutuksesta. ••••••••••••••••••••••• -------------Pitkäaikainen objektiivinen liikunnan mittaaminen liikuntainterventioissa LEPPÄLUOTO J OULUN YLIOPISTO Kiihtyvyysmittari, liikuntasuositukset, terveysvaikutukset TAUSTA: Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi aikuisten tulisi harrastaa viikossa vähintään 150 minuuttia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa, mikä vastaa 7 ,5 MET-tuntia. Kampanjaan kuuluivat muun muassa valtakunnallinen rekkakiertue, SuomiMiehen kuntotestit, suomimies.fi-verkkosivut, paikalliset liikuntahankkeet sekä erilaiset materiaalit. Mittari rekisteröi askelten lukumäärän ja niiden kehoon aiheuttamat intensiteetit (kiihtyvyydet)
Vuoden pituinen HIPPA-liikuntainterventio toteutettiin seitsemässä verrokkiparimenetelmällä kaltaisietussa satunnaistetussa päiväkodissa elokuusta 2011 vuoteen 2012. Fyysisessä aktiivisuudessa tapahtuvien ryhmien välisten muutoserojen merkitsevyyksien analysoinnissa käytettiin Mann-Whitney U-testiä. Muutosero oli melkein merkitsevä keski raskaassa aktiivisuudessa myös syksystä 2010 syksyyn 2012 (P=0,044). Liikunnanopettajina toimivista ammatinvaihtoa usein tai ajoittain harkinneita oli 39 %. mutta osa opettajista pyrkii saavuttamaan opetukselle asetetut tavoitteet liian vähäisin resurssein (Mäkelä ym., 2012). tasapainotaitoihin ja liikkumistaitoihin) sekä ylipainon ennaltaehkäisemiseen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittivat, että HIPPA-interventio lisäsi päiväkotilasten kevyttä ja keskiraskasta fyysistä aktiivisuutta. Perheille ja varhaiskasvattajille jaettiin terveysaiheisia kuukausikirjeitä ja liikuntavinkkejä ja varhaiskasvattajille järjestettiin motoristen taitojen havainnointiin liittyvää koulutusta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus osoitti, että liikunnanopettajat pysyvät ammatissaan melko hyvin ja merkittävä osa ammattia vaihtaneistakin pysyy edelleen koulutusalalla. . Merkitseviä ryhmien välisiä rnuutoseroja ei löytynyt viikonloppupäivissä eikä muissa fyysisen aktiivisuuden parametreissa interventio ja verrokkiryhmien välillä. Ammatinvaihtohalukkuuden faktoreiksi muodostuivat stressi, ammatin arvostus, työolosuhteet, kollegat, ammattitaito, työmäärä, oppilaat ja työnjohto. Interventio oli matalaintensiteettinen ja helposti varhaiskasvattajien toteutettavissa. Ammatinvaihtoaikeet olivat suurimmillaan 40-44-vuotiaiden liikunnanopettajien ryhmässä. TULOKSET: Liikunnanopettajaksi valmistuneista 77 % toimi edelleen liikunnanopettajina ja 23 % oli vaihtanut ammattia. •••••••••••••• Liikuntaintervention yhteys 4-5-vuotiaiden päiväkotilasten fyysiseen aktiivisuuteen MEHTÄLÄA 1, SÄÄKSLAHTI A2, VILLBERG J 1 ,TAMMELINT3, KULMALA J3, SOINI A 1, POSKIPARTA M 1 1 TERVEYDEN EDISTÄMISENTUTKIMUSKESKUS, 2JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 3LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Fyysinen aktiivisuus, interventio, päiväkoti, lapset TAUSTA: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodissa toteutetun vuoden pituisen liikuntaintervention yhteyttä 4-5-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen arkena ja viikonloppuna. . TULOKSET: Muuioserot olivat arkipäivien kevyessä ja keskiraskaassa fyysisessä aktiivisuudessa melkein merkitsevästi suurempia iruerveruioryhmässä verrokkiryhmään verrattuna syksystä 2010 talveen 2013 (P=0,021; P=0,025). Liikunnanopettajien kyselylomakkeessa selvitettiin mm. Kiihtyvyysmittariaineistoa kolmen mittausjakson ajalta (aineistoa vähintään 8 h/pvä kahdelta arkipäivältä ja yhdeltä viikonloppupäivältä) saatiin 31 lapselta, joista 15 kuului interventioryhmään. XIII liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Ikäryhmittäisessä vertailussa työmäärän vaikutus ammatinvaihtoaikeisiin korostui kuitenkin vanhimmissa ikäryhmissä. Naiset kokivat miehiä voimakkaammin työmäärän vaikutuksen ammatinvaihtoa selittäväksi tekijäksi (p=0,017). . Työn liiallinen kuormittavuus voi saada liikunnanopettajat harkitsemaan ammatinvaihtoa joko opetusalan sisällä tai kokonaan opetusalan ulkopuolelle. Liikunnanopettajan ammatin ulkopuolella toimivista merkittävin osa toimi hallintoja johtotehtävissä (20 %), yrittäjinä, valmentajina tai liikunta-alan suunninelijoina (5 %). •••••••••••••• Liikunnanopettajien ammatinvaihto ja ammatinvaihtoaikeet MÄKELÄ K JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO liikunnanopettaja, ammatinvaihto, liikunnanopettajan työ TAUSTA: Liikunnanopeuajan työ koostuu varsin erilaisista tehtävistä, joissa korostuvat ihmissuhdetaidot, oman opetettavan aineen hallinta ja esimerkiksi kyvystä reagoida muuttuviin tilanteisiin. MENETELMÄT: Tutkimusaineisto muodostui vuosina 1980-2008 maistereiksi valmistuneista liikunnanopettajista (N=l090). . Lähtötason aineistoa hyödynnettiin varhaiskasvattajien kanssa käytyjen keskustelujen ohella intervention suunnittelussa. arnmatinvaihtoaikeita ja syitä amrnatinvaihtohalukkuuteen. Muussa kuin lnkunnanopeuajan ammatissa toimivilta tiedusteltiin nykyistä työn kuvaa ja syitä arnrnatinvaihtoon. Ammatissa pysymisen lisäämiseksi opetukseen suunnattavia resursseja tulisi lisätä, jotta työolosuhteet (luokkakoko, tilat) mahdollistaisivat laadukkaan liikunnanopetuksen. Fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen varhaislapsuudessa saattaa olla myönteisesti yhteydessä myös muihin myöhemmin lapsen terveyttä ja hyvinvointia lisääviin tekijöihin, kuten hyviin motorisiin perustaitoihin (esim. . MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 14 päiväkotia ja noin 100 vuonna 2007 syntynyuä lasta. Lasten fyysistä aktiivisuutta rnitauiin viiden peräkkäisen päivän ajan ActiGraph kiihtyvyysmittareilla lähtötasomittauksissa elo-lokakuussa 2010 ja postinterventiomittauksissa 2012 sekä muutospysyvyysmittauksissa tammi-helmikuussa 2013. Ammatinvaihtoa harkitsevia on melko paljon, mutta tässäkin ryhmässä koulun sisäinen siirtyminen koetaan varteenotettavana vaihtoehtona. Arnmatinvaihtajista merkittävä osa ( 43 %) toimi edelleen opetukseen ja koulutukseen liittyvissä ammateissa kuten rehtorina (15 %), aineenopeuajana (10 %) tai luokanopeuajana (9 %). Naiset kokivat työmäärän ja työstressin merkittävämmäksi syyksi amrnatinvaihtoaikeille kuin miehet. Lisäksi liikunnanopettajan työn kuormittavuus tulisi tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon ja pyrkiä vähentämään erityisesti ikääntyvien liikunnanopettajien työtaakkaa. Ammatinvaihdon faktoreiksi muodostuivat työnjohto, työolosuhteet, kollegat, ammatin arvostus, työmäärä ja oppilaat. . Merkittävä osa ammattia vaihtaneista oli vaihtanut ammattia jo 1-5 vuoden jälkeen (38 %). 62 LIIKUNTA & TIEDE 50•2-312013. Suuri osa opettajista on tyytyväinen työhönsä. . Heille lähetettiin kaksi erillistä kyselylomakeua, joista toinen oli suunnattu liikunnanopeuajan ammatissa toimiville ja toinen lomake muussa ammatissa toimiville. Ammattia vaihtavista merkittävä osa siirtyy rehtoreiksi, joka on luonnollinen ylenemisvaihtoehto koulutusalalla. . Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa liikunnanopettajien ammatinvaihtoa ja arnmatinvaihtoaikomuksia. Jokaisena intervent iokuukautena esiteltiin uusi terveysaiheinen teema päiväkoteihin ja koteihin. Ammatinvaihtoa harkinneista valtaosa (67 %) harkitsi siirtyvänsä koulumaailman ulkopuolelle kuten seuran valmennustai johtotehtäviin
Erittäin aktiiviset, ylipainoiset nuoret saavuttivat kestävyyskunnossa vähintään saman tason kuin kohtalaisesti aktiiviset, normaalipainoiset nuoret. MENETELMÄT: CAVAPA-menetelmä perustuu Lucas-Kanaden metodilla laskettuun opLIIKUNTA & TIEDE 50, 2-3/2013 63. Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että nykypäivän urheilijat ovat sidottuja lukuisin ohuin sitein urheilujärjestelmään; ja myös urheiluorganisaatioiden, kuten Suomen Lumilautaliiton, tulee sopeutua todellisuuteen, jossa urheilija ottaa yksityisyrittäjän kaltaisesti vastuun ja kunnian omasta urastaan. •••••••••••••• CAVAPA ryhmätason fyysistä aktiivisuutta mittaavan menetelmän kehittäminen PASI H 1, TIRRONEN V 1, VILHUNEN J 1, TAMMELINT2, HIRVENSALO Ml, SUOMI Kl, HAGGER M3, LINTUNENT1 1JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDIST ÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 3CURTIN UNIVERSITY Fyysinen aktiivisuus, mittaaminen, videoanalyysi TAUSTA: Monet fyysistä aktiivisuutta mittaavat menetelmät soveltuvat vain yksittäisten henkilöiden aktiivisuuden mittaamiseen henkilö kerrallaan. lumipallomenetelmää noudattaen ja analysoitiin teemoittelua hyväksikäyttäen. Kohtalaisesti liikuntaa harrastavat, ylipainoiset nuoret, eivät kuitenkaan olleet paremmassa kestävyyskunnossa kuin erittäin vähän liikuntaa harrastavat, normaalipainoiset nuoret. Oppilaiden ilmoittamien painon ja pituuden perusteella laskettiin BMl-arvot ja heidät jaettiin normaalija ylipainoistenryhmiin Colen et al (2000) raja-arvojen mukaisesti. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kehittää uusi tietokoneen avulla videokuvasta ryhmätason fyysistä aktiivisuutta mittaava menetelmä (Computer Assisted Video Analysis of Physical Activity CAVAPA). Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että nuorten ylipainoisuus on yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, ja että ylipainoiset nuoret suoriutuvat normaalipainoisia heikommin kestävyyskuntoa mittaavista testeistä. Sen myötä kun jotkut nuorisokulttuuriset lajit on sisällytetty Olympialaisiin, monet urheilijat ovat alkaneet tehdä yhteistyötä valmentajien kanssa pärjätäkseen urheilumaailmassa. Kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja ylipainon syy-seuraussuhteet nuorilla ovat kuitenkin vielä epäselviä. Sen seurauksena urheiluja urataitojen oppimisessa merkittäviksi tekijöiksi nostettiin valmentajasuhteen sijasta vertaisvalmennus ja mentorointi. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä ja Dunnett T3 -testiä. Tästä huolimatta vähäisempikin liikunta voi tarjota ylipainoiselle nuorelle sekä terveyshyötyjä että auttaa painonhallinnassa. Ryhmätason aktiivisuuden mittaamiseksi nykyiset menetelmät ovat kuitenkin työläitä ja siksi kalliita käyttää. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että saavuttaakseen ikäluokkansa keskimääräisen kestävyyskuntotason, tulee ylipainoisen nuoren harrastaa liikuntaa erittäin aktiivisesti, ja siten että liikunta sisältää viikoittain myös reipasta, hengästyttävää liikuntaa. Aineisto asetettiin keskustelemaan liikuntatieteellisen valmennuskirjallisuuden kanssa, mutta teemoittelulöydösten johdosta kirjallisuuskehikkoa laajennettiin myös kasvatus-, hoitoja hallintotieteiden suuntaan. •••••••••••••••••••••• •••••••••••••• Vastustus ja yhteistyö nuorisokulttuurisessa urheilussa: valmennus ja taitojen oppiminen lumilautailussa OJALA A-L 1, THORPE H 2 1JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2UNIVERSITY OFWAIKATO Lumilautailu; valmennus; nuorisokulttuurit TAUSTA: Nuorisokulttuurisissa urheilulajeissa yhdistyy mielenkiintoisesti tee-se-itse -ideologiat, alakulttuurinen vastustus, yhteistyöhalukkuus ja kaupallisuus. MENETELMÄT: Tutkimuksen etnografinen aineisto sisälsi 19 puolistrukturoitua suomalaisen ammattilumilautailijan tai puoliammattilaisen haastattelua. Silti tutkimustieto nuorisokulttuuristen urheilijoiden asenteista valmentajia ja valmennusta kohtaan puuttuu. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen löydökset kehottavat valmennustutkimusta kohdistamaan katsettaan aiempaa ennakkoluulottomammin urheilijan mikroympäristöön ja lajikulttuuriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten ammattilumilautailijoiden asenteita valmentajia ja valmennusta kohtaan heidän urheilu-urillaan. Liikuntaharrastustietojen perusteella oppilaat jaettiin viiteen aktiivisuuryhmään, jotka kuvaavat sekä harrastuksen useutta että sen intensiteettiä (erittäin aktiivisesti liikkuvat, aktiivisesti liikkuvat, kohtalaisesti liikkuvat, vähän liikkuvat ja erittäin vähän liikkuvat). TULOKSET: Analyysin seurauksena muodostui neljä erilaista kategoriaa siitä, kuinka suomalaiset lumilautailijat mieltävät valmentajan roolin heidän urallaan: perinteinen valmentaja; epäsuora valmentaja; valmentaja managerina ja resurssien hallinnoijana; ja hyödytön valmentaja. Lisäksi valmennustieteen tutkimusasetelmat ovat pääsääntöisesti valmentajalähtöisesti rakennettuja. Useiden henkilöiden fyysisen aktiivisuuden mittaamiseksi ryhmänä on kehitetty erilaisia systemaattisia observointimenetelmiä kuten SOPLAY ja SOPARC. Jos tutkittavia on suuri määrä, vie mittaaminen paljon aikaa. Tutkijat ovat ehdottaneet, että erityisesti ylipainoiset nuoret hyötyisivät liikunnan harrastamisesta paitsi painohallinnan tukena niin myös muiden terveyshyötyjen vuoksi. Haastattelut kerättiin ns. TULOKSET: Tulosten mukaan erittäin aktiivisesti liikkuvat, normaalipainoiset nuoret olivat tilastollisesti merkitsevästi paremmassa kestävyyskunnossa kuin muut nuoret. Oppilaiden kestävyyskunnonmittarina on käytetty kestävyyssukkulajuoksutulosta. •••••••••••••• Liikuntaharrastuksen ja kestävyyskunnon yhteydet normaalipainoisilla ja ylipainoisilla nuorilla PALOMÄKI S, HUOTARI P, HEIKINAROJOHANSSON P JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kestävyyskunto, liikuntaharrastus, ylipaino, nuoret TAUSTA: Kunto, fyysinen aktiivisuus ja kehonkoostumus ovat monella tapaa merkityksellisiä tekijöitä yksilön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaharrastuksen, painon ja kestävyyskunnon välisiä yhteyksiä 15-vuotiailla nuorilla. MENETELMÄT: Aineistona käytettiin liikunnan oppimistulosarviointien (OPH 2003 ja 2010) yhteydessä yhdeksännen luokan oppilailta (n= 4009) kerättyjä kyselytietoja sekä oppilaiden kuntotestituloksia. Onkin tärkeää etsiä uusia vaihtoehtoja aktiivisuuden mittaamiseksi suurissa ryhmissä. Kategoriat asetettiin keskustelemaan tutkimuskirjallisuuden kanssa
Istumisen vähentämiseen tähtäävällä neuvonnalla saadaan vähennettyä kokonaisinaktiivisuuua sekä pitkien inaktiivisuusjaksojen kestoa. . Apuna käytetään Harris & Stephensin hahmontunnistamismenetelmää. Videokuvassa näkyvä liike muutetaan vastaamaan reaalimaailman koordinaatteja RANSAC-menetelmään perustuvan perspektiivi korjauksen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää istumisen vähentämiseksi suunnatun intervention lyhytaikaisia vaikutuksia lihasten inaktiivisuuteen toimistotyötä tekevillä. Jatkossa on tarpeen tutkia CAVAPA-menetelrnän kohdeherkkyyttä ja luotettavuutta vertaamalla sillä saatuja tuloksia muilla objektiivisilla fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmillä saatuihin. . Terveystietoisuus haastaa perheenäidin edelleen liikkumaan, vaikka elämätilanne asettaa liikunnalle rajoituksia. Yhteisenä piirteenä tarinoille oli perheen jalasten hyvinvoinnin arvottaminen tärkeimpänä arjen ajankäyttöä määrittelevänä tekijänä sekä tietoisuus liikunnan terveysvaikutuksista. . . TULOKSET: Lähtötilanteessa lihakset olivat inaktiivisena 67±9 % mittausajasta (työaika 77±10 %, tyornatkat 40±21 % ja vapaa-aika 58±15 %), viiden pisimmän inaktiivisuusjakson yhteen laskettu kesto oli 36±14 minuuttia (työaika 31±14 rnin , työrnatkat 8±7 min ja vapaa-aika 25±11 min) ja keskiarvoaktiivisuus oli 3±2 % lihasten maksimaalisesta voimantuottokapasiteetista (%EMGMVC) (työaika 3±1 %EMGMVC, työrnatkat 6±3 %EMGMVC ja vapaa-aika 4±4 %EMGMVC). Neuvontaryhmän sisällä lihasten kokonaisinaktiivisuus väheni koko päivän (-4±9 %, p<0,05), työajan (-4±8 %, p<0,05) ja vapaa-ajan (-9±19 %, p<0,01) osalta yhteensä 30±67 minuuttia. Neuvontaan osallistuneiden pitkät inaktiivisuusjaksot lyhenivät kontrolliryhmään verrattuna koko päivän (7±11 min, p<0,05) ja vapaa-ajan (9±12, p<0,01) osalta. TULOKSET: Analyysin perusteella perheenäitien kerrormasta jäsentyi neljä erilaista liikunta-aktiivisuutta ja sen muutosta käsittelevää tarinaa: 1) verkostoituva liikkuja, 2) arjen uudelleen rakentaja, 3) liikuntakäsitysten haastaja ja 4) liikkuva hyvä perheenäiti. MENETELMÄT: Terveiltä toimistotyöntekijöiltä (koeryhmä n=24, kontrolliryhmä n=24, ikä 38±6 vuotta) mitattiin reisien lihasaktiivisuuna EMG-shortseilla tyypillisen arkipäivän aikana ennen ja jälkeen intervention satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa. TULOKSET: Videokuvasta laskettu aktiivisuus skaalattiin nollan ja yhden välille. Äitinä arjen valinnat, elämää ohjaavat rakenteet, arjen ihmissuhteet ja arvot määritellään uudesta näkökulmasta. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . tiseen vuohon, jota käytetään kohderyhmän liikkeen määrittämiseen. Tutkimuksia, joissa selvitetään istumisen vähentämiseen ja tauottamiseen tähtäävien interventioiden vaikuttavuutta tarvitaan lisää. Aineisto analyJOHTOPÄÄTÖKSET: Lihakset ovat inaksoitiin narratiivista lähestymistapaa käyttäen. Eniten fyysistä aktiivisuutta CAVAPA-menetelmän tulosten perusteella oli videokuvauksen toisen jakson aikana, jolloin kaikki oppilaat pelasivat aktiivisesti. Tarinat kuvaavat perheenäitien tapaa kertoa liikunta-aktiivisuuden muuttumisesta. . Vaikutus oli selkein vapaa-ajalla, jolloin myös lihasten keskiarvoaktiivisuus kasvoi. Fyysinen aktiivisuus CAVAPA-menetelmällä mitattuna oli alhaisinta videon alussa oppilaiden seisoessa paikallaan ohjeita kuunnellen. Tämän tutkimuksen aikaansaamalla inaktiivisuuden vähentymisellä on poikkileikkaustutk irnuksissa havaittu olevan merkittäviä metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin yhteydessä olevia terveyshyötyjä. 64 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2--J /2013. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vähän liikkuvien perheenäitien liikunta-aktiivisuudesta ja sen muutokseen yhteydessä olevista tekijöistä äitien itsensä kertomana. Tutkimusryhmän puolivälissä toteutetussa teernahaastauelussa selvitettiin äitien arjessaan kokemia liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mallissa käytettiin kovariaatteina alkumittausta sekä itse raportoitua kuntoliikuntaa. tiivisia suurimman osan toimistotyötä tekevien päivästä. Lisäksi neuvontaryhmällä keskiarvoaktiivisuus kasvoi vapaa-ajalla (2±6 % EMGMVC, p<0,05). Tavoiueena on kehittää CAVAPA:sta edullinen, luotettava ja helppokäyttöinen menetelmä ryhmätason fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen. Tavoitteena oli selvittää erotteleeko CAVAPA-menetelmä näitä ryhmässä ilmenevää kolmea aktiivisuustasoa. MENETELMÄT: Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa 29-45-vuotiasta työssäkäyvää, leikkija/tai kouluikäisen lapsen äitiä, jotka osallistuivat vuoden mittaiseen liikunta-aktiivisuutta edistävään toimintatutkimusryhmään. . -------------Yksilöllinen neuvonta vähentää lihasten inaktiivisuutta toimistotyöntekijöillä PESOLA P, LAUKKANEN A, HAAKANA P, HAVU M, SIPILÄ S, SÄÄKSLAHTI A, FINNIT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Istuminen, inaktiivisuus, interventio TAUSTA: Pitkäaikainen istuminen on terveydelle haitallista eikä kuntoliikunnan lisääminen vähennä istumisaikaa. lnterventio sisälsi suunnitellun käyttäytymisen teoriaan perustuvan neuvontatilaisuuden, jossa luennon ja yksilöllisen keskustelun kautta kirjattiin tavoitteita istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi. Yhtätoista yläkouluikäistä oppilasta kuvattiin 3 x 5 minuutin ajan pelaamassa salibandyä. Neuvontaryhmällä myös vapaa-ajan lihasten kokonaisinaktiivisuus väheni kontrolliryhmään verrattuna (p<0,05). -------------Äidit liikuntakynnystä ylittämässä; liikuntaaktiivisuutta edistävään toimintatutkimusryhmään osallistuneiden äitien muutostarinoita PIRKKALAINEN M 1, ROVIO E2, SAARANEN-KAUPPINEN A 2, PIIRAINEN p1 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES liikunta-aktiivisuus, äidit, toimintatutkimus, narratiivinen lähestymistapa TAUSTA: Perheen perustaminen on elämänvaihe, joka koettelee naisen liikuntaaktiivisuutta. Viimeisen viiden minuutin aikana kuusi oppilasta osallistui peliin ja viisi oppilasta venytteli kentän laidalla (ryhmässä vaihtelevia aktiivisuustasoja). Kokonaisinaktiivisuusaika ja viisi pisintä inaktiivisuusjaksoa analysoitiin koko päivän, työajan, työrnatkan ja vapaa-ajan osalta. lntervention vaikutusta arvioitiin sekamalliANOVAlla. . Seuraavan viiden minuutin jakson ajan kaikki oppilaat osallistuivat peliin (korkea aktiivisuustaso). Elämäntavan muuttaminen on tehtävä,joka haastaa sekä muutokseen pyrkivän kohderyhmän että muutoksessa ryhmää tai henkilöä tukevat arnmauilaiset. . Haastatteluaineistosta koottiin perheenäidin kertomus omasta liikunta-aktiivisuudestaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: CAVAPA-videoanalyysillä pystyttiin erottamaan erilaisia fyysisen aktiivisuuden tasoja liikuntatilanteessa. Ensimmäisen viiden minuutin aikana oppilaat kuuntelivat ohjeita ja lämmittelivät (matala aktiivisuustaso)
•••••••••••••••••••••• Muutostarinoissa kuvataan erilaisten arvojen välistä tasapainoilua perheen hyvinvoinnin asettuessa perheenäidin liikunta-aktiivisuutta vasten. Elinpiiristä laskettiin elinpiiri-indeksi (0-120),joka kuvaa elinpiirin laajuutta, siinä liikkumisen useutta sekä avuntarvetta. Myös määrättyjen lajien suorituspaikkojen läheisellä sijainnilla oli merkitystä lajien harrastamiseen. Väestötutkimusaineistoon yhdisteuiin väestöön ja liikuntaan liittyviä paikkatietoja Suomen Ympäristökeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta sekä LIPASja Open Street Map -tietokannoista. Lisäksi laskettiin maksimaalinen, apuvälinein avustettu, sekä itsenäinen elinpiiri (jokainen osa-alue 0-5). Tutkimukseen osallistui 848, 75-90-vuotiasta, itsenäisesti kotona asuvaa henkilöä (keski-ikä 80,1 vuolla). -------------Kotiovelta liikkumaan liikuntapaikkojen läheisyyden yhteys liikunnan harrastamiseen PULKKINEN K, MÄKINEN T, VALKEINEN H, PRÄTTÄLÄ R, BORODULIN K TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Liikunta, liikuntapaikat, paikkatietojärjestelmät, terveyskäyttäytyminen, sosioekonominen asema, alueelliset erot TAUSTA: Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikuntapaikkojen saatavuus, tiheä asuinja palvelurakenne sekä kattava kevyen liikenteen väylien verkosto ovat yhteydessä runsaampaan liikunnan harrastamiseen. Liikunnan harrastamisen alueellisia eroja sekä niihin liittyviä tekijöitä tulisi tutkia tulevaisuudessa tarkemmin. Perheenäitien kertomusten perusteella muutostyön keskiössä ovat liikunta-aktiivisuutta tukevat sosiaaliset suhteet, toimiva arjen organisoituminen, joustava liikuntakäsitys sekä äidin itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistuminen. Vasternuutiujana olivat vapaa-ajan liikunta, työmatkaliikunta ja 15 yksinäistä vapaa-ajan liikuntalajia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako elinpiiriliikkuvuus elämänlaatuun kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä. MENETELMÄT: Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisia FINRISKI 2002 (11=13437) ja 2007 (n=lO000) -terveystutkimuksia. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla ja terveystarkastuksissa. Ikä tai sosioekonominen asema ei selittänyt liikuntapaikan läheisyyden ja liikunnan harrastamisen välistä yhteyttä, multa useimmissa liikuntalajeissa nuori ikä ja korkea sosioekonominen asema olivat itsenäisesti yhteydessä liikuntalajin harrastamiseen. Elinpiiriliikkuvuus ja elämänlaatu korreloivat voimakkaasti, suurimmat LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 65. Hieman yli puolet tutkimukseen osallistuvista saavutti rajoiuarnauornan maksimaalisen elinpiiriliikkuvuuden ja lähes puolet oman asuinkunnan alueella liikkumisen, muna vain hieman yli 40 % osallistujista pystyi liikkumaan itsenäisesti laajimmalla, eli rajoittamattomalla, elinpiirillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikunta-aktiivisuuden muutoksessa on kyse laajemmasta kuin pelkästään yksilöä koskettavasta ilmiöstä. Etäisyyksien laskemisessa käyteu iin Quantum GIS -paikkatieto-ohjelmistoa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kevyen liikenteen väylien lähellä asuminen on työmatkaliikunnan kannalta tärkeää. -------------Elinpiiriliikkuvuus ja elämänlaatu iäkkäillä ihmisillä RANTAKOKKO M 1, PORTEGIJS E 1, VILJANEN A 1, IWARSSON S 2 , RANTANENT1 1JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2 LUNDIN YLIOPISTO Elinpiiri, liikkuminen, elämänlaatu, väestötutkimus, ikääntyminen TAUSTA: Elinpiiriliikkuvuus on uudenlainen lähestymistapa tarkastella iäkkäiden liikkumiskykyä. TULOKSET: Mitä lähempänä kevyen liikenteen väyliä tutkittavat asuivat, sitä todennäköisemmin he harrastivat työmatkaliikuntaa. Tutkittavat olivat 25-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Se ottaa huomioon sekä ihmisen yksilölliset ominaisuudet, muna myös ympäristön, jossa liikkuminen tapahtuu. Elämänlaatua mitattiin WHOQOL-Bref -rnittarilla, joka sisältää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristö-osa-alueen (skaala 0-100), sekä kokonaispistemäärän (0-130). Analyyseihin sisältyi vuoden 2002 aineistosta 4 779 ja vuoden 2007 aineistosta 6112 tutkittavaa. TULOKSET: Keskimääräinen elämänlaatupisternäårä oli 100,3±11,8 (naisilla 99,4±12,7; miehillä 101,7±11,0, p=0,006) ja elinpiiripistemäärä 63,9±20,6 (naisilla 59,5±19,6; miehillä 71,1±20,2, p<0,001). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikuntapaikkojen läheisyyden yhteyttä yksilöiden liikunnan harrastamiseen Suomessa. Tulokset tukevat kansainvälisiä tutkimuksia siitä, euä liikuntaympäristöillä on väliä liikunnan harrastamisen kannalta. Menetelmissä olisi kuitenkin otettava huomioon Suomen suuret alueelliset erot asumisja palvelu tiheydessä. Haastattelut suoritettiin osallistujien kotona. Liikunta-aktiivisuuden edistämiseen tähtäävälle työlle tämä asettaa haasteen etsiä uusia toimintatapoja vähän liikkuvan muutosprosessin tukemiseksi. Yksittäisissä liikuntalajeissa, kuten uinnissa, pyöräilyssä, luistelussa ja kuruosaliharjoiuelussa, liikuntapaikkojen läheinen sijainti oli itsenäisesti yhteydessä kyseisen lajin harrastamiseen. Lähellä liikuntapaikkaa asuminen ei ollut yhteydessä vapaa-ajan liikunnan kokonaismäärään. Logistinen regressioanalyysi toteutettiin IBM SPSS Statisucs 20.0 -ohjelmistolla ja analyyseissä huomioitiin sekoittavina tekijöinä ikä, koulutus, kotitalouden tulot, muu kuin vasternuutt ujana oleva liikunta, krooniset sairaudet, painoindeksi, tupakointi ja asuinpaikan taajama-aste. Vaikka Suomessa on paljon ii ikuruapaikkoja asukasta kohden, on epäselvää, millainen yhteys liikuntapaikkojen läheisyydellä on ihmisten liikkumiseen. Tutkittavien kotikoordinaau.ien etäisyys liikuntapaikasta laskettiin vyöhykkeiden avulla linnuntietä. Elinpiirillä tarkoitetaan aluetta.jossa henkilö liikkuu tietyn ajan kuluessa, liikkumisen useuua sekä liikkumiseen tarvittavaa apua. Elinpiiriä arvioitiin University of Alabama Life-Space Assessment -mittarilla, joka on itsearviointi elinpiiriliikkuvuudesta. Mitä laajempi elinpiiriliikkuvuus, sen paremmaksi henkilö arvioi elämänlaatunsa kaikilla osa-alueilla. Siksi yhdyskuruasuunnittelussa tulee huomioida liikuntapaikkojen ja kevyen liikenteen väylien monipuolinen ja tasa-arvoinen sijoittaminen siten, että kaikilla on niiden käyttöön yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumalla. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineisto koostuu "Life-space mobility in old age" (LJSPE) projektin aineistosta. Lajikohtaiset analyysit osoittivat, että liikuntapaikan läheisyydellä on merkitystä lajin harrastamiselle pääasiallisesti vain miehillä
. Urheilua on pidetty erinomaisena keinona rakentaa (6) kansallistuntoa ja hyväkuntoisten kansalaisten varaan on katsottu voitavan laskea isänmaan puolustaminen. Kysymyksiksi asetettiin, millainen on suomalaisten lentäjien fyysinen kunto (kestävyys ja lihaskunto) sekä kuinka paljon lentotoiminnasta johtunutta TULE-oireilua lentouran aikana esiintyy, millaista haittaa (VAS-taso) oireilu aiheuttaa ja sitä, miten nämä tekijät ovat yhteydessä toisiinsa sekä, mitkä valintavaiheen taustatekijät lisäävät ja vähentävät lentämisestä johtuvan TULE-oireilun riskiä. Mahdollisuudet liikkumiseen missä ja milloin henkilö haluaa, on turvattava, jolla iäkkäiden ihmisten elämänlaatua voidaan parantaa. Tarkastelun kohteena ovat ensimmäiset eduskunnassa esitetyt urheilujärjestöjen apuraha-anomukset. Onko realistista odottaa, että taho, jonka ydintoimintoihin liikunta ei kuulu, ottaisi liikunnan "ohjelmistoonsa" näiden argumenttien perusteella. . Kun vuonna 1909 rahaa haettiin SVUL:n 6 000 jäsenelle, niin vuosisadan lopulla liikuntapolitiikalla katsottiin voitavan vaikuttaa jo koko väestön hyvinvointiin. TULOKSET: Aineistosta on osoitettavissa kuusi teemaa, jotka löytyvät lähes kaikista alkuperäislähteistä. Käytetäänkö näitä, jo sata vuotta käytössä olleita perusteluja, myös aivan uusissa toimintaympäristöissä vai löydetäänkö uusia näkökulmia. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . Minkälaisilla argumenteilla tavoitteeseen pyritään. presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe vuodelta 1963, 1. . TULOKSET: Lentäjien keskimääräinen Ientouran aikainen VO2max oli 50 ml/kg/rnin ja sotilaskuntotestien lihaskuntotaso oli luokkaa hyvä. Heikoimmin elämänlaatuun oli yhteydessä maksimaalinen elinpiiri. •••••••••••••• Sotilaslentäjien fyysinen kunto sekä lentotoiminnasta johtuvat tukija liikuntaelinoireet RINTALA H JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fyysinen kunto, sotilas, lentäjä, TULE-oire TAUSTA: lima-aseella on keskeinen rooli nykyaikaisissa sotilasoperaatioissa. (3) Suurilla harrastajamäärillä on pyritty osoittamaan se, että liikunta koskettaa kattavaa osaa väestöstä. . JOHTOPÄÄTÖKSET: Sillä, missä ja milloin iäkkäät ihmiset liikkuvat on suuri merkitys elämänlaatuun. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan julkaistu näyttöä fyysisen kunnon yhteyksistä oireisiin. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä ( 4) työkyvyn ja -vireyden ylläpitäjänä on korostettu voimakkaasti. sairasvakuutusjärjestelmän avulla. Merkittävin muutos liikunnan perusteluissa tapahtui siinä, että liikunta muuttui 1900-luvun kuluessa kansalaisvelvollisuudesta hyveen kautta kansalaisoikeudeksi ja elämäntavaksi. • • • • • • • • • • • • • • Suomalaisen liikuntapolitiikan keppihevoset RANTALA M LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Liikuntapolitiikka, liikuntahallinto, liikuntahistoria, terveysliikunta, työhyvinvointi, vaikuttaminen TAUSTA: Liikunta-alan toimijat ovat perustelleet liikunnan yhteiskunnallista merkitystä yhteistyökumppaneilleen, rahoittajille ja muille poliittisille toimijoille jo yli sadan vuoden ajan. Kolmas ajanjakso käsittelee vuosia 1990-2000,jolloin Suomessa koettiin yhteiskunnan rakenteita voimakkaasti ravistellut lama. Kansainvälisissä julkaisuissa on raportoitu lentäjien kärsivän kiihtyvyysvoimista johtuvasta työperäisestä TULEeli tukija liikuntaelinoireilusta, joka voi johtaa normaaliväestöön nähden ennenaikaiseen tukirangan rakenteiden rappeumaan. . Huolimatta siitä, että presidentti Kekkonen katsoi liikunnan nuorison oikeudeksi ja 1. teokset Liikuntapolitiikan linjat 1990-luvulla sekä Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu I ja 11. Lentouran aikaisista kuntotasoista laadittiin ikään perustuvat viitearvostot eri testeihin, ja työperäistä oireilua ennustettiin regressiomalleilla. korrelaatiot olivat elinpiiriliikkuvuuden ja fyysisen elämänlaadun osa-alueiden välillä (r=0,490, p<0,001). JOHTOPÄÄTÖKSET: Terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi liikuntapoliittiset toimijat etsivät uusia yhteistyökumppaneita ja kontaktipintoja. Kumotasot olivat matalimmillaan 30-35-vuotiaiden ikäryhmässä, kun lentäjät olivat ammatillisesti osaavimmillaan. MENETELMÄT: Suomalaisten lentäjien kuntoja TULE-oireaineisto kertyi pääasiassa ilmailulääkeueteellisten valintaja vuositarkastusten yhteydessä vuosina 1996-2008. Tämän ajanjakson alkuperäisrnateriaalina ovat mm. liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä se julistettiin jo kaikkien oikeudeksi ikään ja sukupuoleen katsomatta, joutuu liikunta silti puolustamaan, perustelemaan ja etsimään paikkaansa nyky-yhteiskunnassa. liikuntapoliittisilla neuvouelupäivillä pidetyt puheet ja Niemen komitean mietinnöt vuosilta 1968 ja 1970. MENETELMÄT: Artikkelissa tarkastellaan kolmea ajanjaksoa, jolloin liikunnan yhteiskunnallisesta perustelusta on Suomessa käyty vilkasta keskustelua. . . Työperäisiä TULEoireita oli lentouran aikana kokenut 75 % kaikista ja 93 % suihkuharjoituskonevaiheen ohittaneista lentäjistä. Lineaarisessa regressiomallissa elinpiiri-indeksi oli voimakkaimmin yhteydessä parempaan elämänlaatuun, kun malli oli vakioitu useilla terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvillä tekijöillä. Toinen ajanjakso käsittelee vuosia 1963-1970, jolloin hyvinvointivaltion turvaverkkoa rakennettiin esim. Ensimmäinen tarkasteltava jakso koostuu vuosista 19091922, jolloin suomalainen urheilujärjestelmä alkoi muodostua yhdessä nuoren valtion kanssa. . (1) Terveyden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) edistäminen ja (2) sairauden torjuminen ovat olleet eniten käytettyjä argumentteja liikunnan puolesta tutkimusjakson alusta saakka. Lentäjien kunto oli keskimäärin muita sotilaita parempi (p<0,001). Tuolta ajanjaksolta tarkasteltavaksi on valittu mm. Tulokset olivat pääosin samanlaiset miehillä ja naisilla, mutta miehillä elinpiiriliikkuvuus oli voimakkaammin yhteydessä sosiaalisen elämänlaadun osaalueeseen (r=0,279, p<0,001) kuin naisilla (r=0,098, p=0,025). Rahaa haettiin tietenkin tavoitteen laajuuden mukaan. Alkaisitko sinä laulaa kuorossa tai maalata akvarelleja kolme kertaa viikossa edellä esitettyjen argumenttien innoittamana. Sotilaslentäjän virkaura maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle runsaat 11 miljoonaa euroa, joten lentäjän fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisellä on myös yhteiskuntapoliittista merkitystä. Kuntotaso ei ollut yhteydessä koettuun työperäiseen oireiluun, mutta lihaskunnoltaan erinomaiset lentäjät kokivat merkittävästi pienempää haittaa leruotoimintaperäisistä TULE-oireistaan (p=0,005). Liikunta on esitetty (5) tehokkaana metodina kasvattaa nuorista reippaita, raittiita ja reiluja "kunnon kansalaisia" . Tässä tiivistelmässä selvitetään, millaisilla argumenteilla liikuntaa ja liikuntarahoitusta Suomessa on viimeisen sadan vuoden aikana perusteltu ja onko argumenteissa vuosien saatossa tapahtunut muutosta. Oireilun riskiä vähensivät pää66 LIIKUNTA& TIEDE 5(), 2-J/2013. Terveyteen tai sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät eivät täysin selitä tätä yhteyttä, vaan elinpiiriliikkuvuus on itsenäisesti yhteydessä parempaan elämänlaatuun ikääntyessä
Tutkimme myös vähän, kohtalaisesti, paljon ja eriuäin paljon liikkuvien nukkumistottumusten eroja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä 8.ja 9.-luokkalaisten nukkumistottumuksiin, väsymykseen sekä uniongelmiin. tukevat aiempaa käsitystä siitä, että liikunnalla on myönteinen yhteys uneen ja nukkuMENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 135 mistottumuksiin. Fyysisesti aktiivisimmat nuoret menivät tilastollisesti merkitsevästi aikaisemmin nukkumaan, heräsivät myöhemmin, nukkuivat enemmän ja kokivat vähemmän aarnuväsyneisyyttä kuin muut. ••••••••••••••••••••••• sykokeissa mitattu alaraajojen motorinen taitavuus hyppelytestissä (RR=0,45), korkeat valintapisteet (0,59) ja hyvä kaulan isornetrinen koukistusvoima (RR=0,96). Monet asiantuntijat väittävät liikunnan parantavan unta ja auttavan uniongelmissa, mutta saadut tutkimustulokset ovat vaihtelevia ja osittain ristiriitaisia. Suosituksena on nykyistä selkeästi tehokkaamman, ammattimaisemmin organisoidun fyysisen kasvatuksen vakiinnuttaminen kiinteäksi osaksi lentokoulutusohjelmia, erityisesti alkeisja jatkokoulutusvaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ovatko keuhkojen toimintakyky ja fyysinen suorituskyky yhteydessä toisiinsa terveillä ja aktiivisilla iäkkäillä henkilöillä, joilla ei ole keuhkojen JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen tulokset toimintaan vaikuttavia sairauksia. Tämä tulee toteuttaa moniammatillisena liikunnan ja ilmailulääketieteen asiantuntijoiden, lentokoulutussuunnittelusta vastaavien tahojen sekä lentoturvallisuusalan yhteistyönä. Lisäksi käyttöön tulisi ottaa yksilön kuormittumista hallitsevia ja seuraavia fysiologisia menetelmiä. Analyysimenetelminä käytimme riippumattomien otosten t-testiä sekä yksija kaksisuuntaista varianssianalyysia. Työn kuormiuavuuteen nähden fyysisen kunnon taso oli kuitenkin melko matala. Tytöillä esiintyi poikia enemmän nukahtamisvaikeuksia sekä yöllisiä heräilyjä, mutta sekä fyysisesti aktiiviset että vähemmän aktiiviset nuoret kärsivät näistä uniongelmista yhtä paljon. RÄ TTY Ä L, VESA LA H JA PALOMÄKI S JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fyysinen aktiivisuus, uni, nukkumistottumukset, nuoret, Liikkuva koulu TAUSTA: Nuoret nukkuvat keskimäärin liian vähän niin Suomessa kuin ulkomaillakin (Tynjälä & Kannas 2004). Lisäksi tarkastelimme lyhyesti 8.ja 9.-luokkalaisten unen määrän eroja. TULOKSET: Tutkimustulokset osoittivat, enä tyttöjen ja poikien nukkumistottumuksissa on eroja ja että fyysinen aktiivisuus on yhteydessä nukkumistottumuksiin. 8.-luokkalaiset nukkuivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin 9.-luokkalaiset. MENETELMÄT: Aineisto on kerätty osana Liikkuva koulu -hanketta oppilaille suunnatulla kyselylomakkeella syksyllä 2011. Nuorten nukkumistottumusten ja liikkumisen välisiä yhteyksiä on tutkittu Suomessa vähän. Taso oli vertailukelpoinen muihin ilmavoimiin, mutta huomiota tulisi kohdistaa "riippumattomaiseen" kuntoprofiiliin lentouralla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lentäjien fyysinen kunto oli normaali väestöön nähden hyvä ja urheilijoihin nähden tyydyttävä. Lisäksi suorituskyvyn ja keuhkofunktiostaLIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 67. Spirornetrialla mitatun keuhkojen toimintakyvyn (nopea vitaalikapasiteetti; FVC, uloshengityksen sekuntikapasiteetti; FEVl, uloshenguyksen puolivälin virtausnopeus; FEF50 ja FEVl/ FVC-suhde) ja fyysisen suorituskyvyn (polven ojennusvoima, puristusvoirna, alaraajojen voimantuottoteho kevennyshypyssä) sekä toimintakyvyn (6-min kävelytesti ja Timed up and go -testi, TUG) välisiä yhteyksiä testattiin regressiomalleilla (stepwise) ja lineaarisilla osittaiskorrelaatiokertoimilla, jotka vakioitiin sukupuolen, kehon koon (pituus ja paino) ja rasvattoman massan määrällä, joka mitattiin kaksi-energisen röntgensäteen absorptiometrialla (DXA). Mukana oli 601 8.-luokkalaista ja 627 9.-luokkalaista. Oireilu alkoi jo suihkuharjoituskonevaiheessa. •••••••••••••• Voimantuottoteho, lihasvoima ja fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn terveillä iäkkäillä henkilöillä SILLANPÄÄ E 1, STENROTH L 1, BIJLSMA AY2,3, RANTANENT1, MCPHEE JS4, MADEN-WILKINSON TM (4), JONES DA 4, NARICI MV4,5, GAPEYEVA H6, PÄÄSUKE M (6), BARNOUINY7, HOGREL J-Y7, BUTLER-BROWNE G 1, MAIER AB2,s, SIPILÄ S 1 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2VRIJE UNIVERSITEIT AMSTERDAM, 3LEIDEN UNIVERSITY, 4MANCHESTER METROPOLITAN UNIVERSITY, 5UNIVERSITY OF NOTTINGHAM, 6UNIVERSITY OF TARTU, 7GH PITIE-SALPETRIERE, 8AMSTERDAM CENTER ON AGING Keuhkojen toimintakyky, spirometria, voimantuottoteho, lihasvoima, toimintakyky TAUSTA: Keuhkojen toimintakyvyn ja fyysisen suorituskyvyn yhteyttä on pyritty kuvaamaan erilaisilla suoritusja toimintakykymittareilla. Lisäksi selvitimme tyttöjen ja poikien nukkumistouumusten välisiä eroja. Oireilun esiintyvyys kuului maailman korkeimpiin, mutta oli niin ikään samantasoista kuin muilla vastaavilla konekalustoilla operoivilla ilma-aseilla. Jatkokoulutuksessa TULE-oireilu alkoi noin 200 lentotunnin kohdalla. Useimmat tutkimukset on kuitenkin toteutettu keuhkoahtaumatautipotilailla (COPD) ja tutkimustietoa ikääntyvien terveiden aikuisten keuhkojen toimintakyvyn ja fyysisen suorituskyvyn välisistä yhteyksistä on vähän. Riskiä lisäsi eniten korkea pistemäärä alkeiskurssilla lentokoneen ohjausja käsiuelytaidoissa (RR=l ,41). Kuruotekijöiden suojaavaa vaikutusta oireiluun ei täten havaittu, vaikka lihaskunnoltaan erinomaiset lentäjät raportoivat huonompikuntoisia kollegojaan vähäisempää haittaa oireistaan. Tytöt menivät aikaisemmin nukkumaan ja heräsivät aikaisemmin kuin pojat, mutta pojat kuitenkin näyttäisivät nukkuvan keskimäärin hieman enemmän (8h 13min) kuin tytöt (8h 5min). Tutkimuksen kohdejoukko koostui seitsemän hankkeessa mukana olevan koulun 8.ja 9.-luokkalaisista oppilaista sekä yhden vertailukoulun oppilaista (n=l228). tervettä 69-81-vuotiasta aikuista. Selvitimme, mihin aikaan nuoret menivät nukkumaan ja heräsivät, kuinka paljon he nukkuivat öisin sekä aamuväsyneisyyden, yöllisen heräilyn ja nukahtamisvaikeuksien useutta. •••••••••••••• Nukkuvatko liikkuvat nuoret muita paremmin
Vuonna 2013 on tehty kysely kuntien liikuntatoimille, haastateltu lajil iitot ovat laatineet omat strategiansa kestävän kehityksen periaatteiden integroimiseksi varsinaiseen toimintaan. Tulosten perusteella voidaan päätellä, euä keuhkojen toimintakyvyn heikkeneminen iän myötä on yhteydessä suorituskyvyn heikkenemiseen myös normaalin ikääntymisen aikana. Liikuruajärjestöistä erityisesti suuret naisuuksissa (2, 3). Tutkimustehtävänä on kuvata liikuntaorganisaatioiden aloitteet, sitoumukset, hallinnolliset käytännöt, toimintaperiaatteet ja toim ijaverkostot, jotka ovat yhteydessä kestävän kehityksen poliittisiin ohjelmiin sekä tehdä tulkinta ympäristöjohtamisen käytännöistä liikuntaorganisaatioissa. On kuitenkin todettava, että asiantuntevalla ympäristöjohtamisella voitaisiin kuntien liikuntatoimien resurssitehokkuutta lisätä huomattavasti ja täten vähentää liikuntaharrastuksista aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Toistaiseksi ei k uiten68 LIIKUNTA& TIEDE50•2-J/2013. Valtaosa liikuntajärjestöistä ei ole kuitenkaan aktiivisesti edistänyt kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista varsinaisessa toiminnassaan. Aiiäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja neiston analyysissä sovelletaan kuvailevassa elämänlaatua määrittävä tekijä. Vuonna 2009 tehtiin kysely kunnille (n=l 77) ja liikuruajärjestöille (n=35), kerättiin liikuntajärjestöjen ympäristöasiakirjat (n=27) ja haastateltiin liikuntajärjestöjen (n=4), liikuntaseurojen (n=l 9) ja kuntien liikuntatoimicn edustajia (n= 7). . JOHTOPÄÄTÖKSET: Yleisesti ottaen kunnat ovat sitoutuneet ajankohtaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen. -------------Kestävän kehityksen edistäminen liikuntaorganisaatioissa SIMULA M JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kestävä kehitys, liikuntajärjestöt, liikuntatoimi, ympäristöjohtaminen, ympäristöpolitiikka TAUSTA: Kansallisen kestävän kehityksen ohjelman uudistamisesta sovittiin Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa. ieydessä liikkumiskyvyn heikkenemiseen ikäännyttäessä (1). Parempi keuhkofunkuostatus oli yhteydessä parempaan suoritukseen TUG-testissä (odds ratio: 1,737, p=0,010), muita ei muissa suorituskykymuuttujissa. Tulokset vahvistavat useissa aiemmissa tutkimuksissa havaittua seikkaa, että voimani uottotehon lasku on tärkeässä roolissa ikääntyvien toimintakyvyn heikkenemisen taustalla. Paremmat FEVl, FEFS0 ja FEVl/ FVC -arvot spirometriassa olivat yhteydessä parempaan voirnaruuouotehoon (r=0,239, r=0,253, r=0,300, p:t<0,01) ja FEVJ/FVC lisäksi TUG-testiin kuluneeseen aikaan (r=0,220, p=0,014). Korrelatiivisessa analyysissä suuremmat arvot FVC, FEVl ja FEFS0 muuuujissa olivat yhteydessä parempaan puristusvoimaan (r=0,228, r=0,223, r=0,193, p:t <0,05) ja suuremmat FVC ja FEVl arvot parempaan tulokseen 6-min kävelytest issä (r=0,243, r=0,237, p:t<0,01). JOHTOPÄÄTÖKSET: Alaraajojen voimantuottoteho ennustaa paremmin kuin muut yleisesti käytössä olevat suoritusja toimintakykytestit niitä keuhkofonktiosuureita,jotka ovat yhteydessä nopeaan uloshengitykseen. Kunta-aineiston perusteella voi tehdä samanlaisen johtopäätöksen ympäristöjohtamisen yleistymisen hitaudesta kuntien liikuntatoimissa. Suu n n i te! ma 11 isen ym päristöjo h ta 111 isen harvinaisuudesta huolimatta monier, kuntien liikuntatoimissa on jo pitkään tavoiteltu liikuntalaitosten energiatehokkuuden parantamista. Alaraajojen hallintotutkimuksessa yleisesti sovellettuja lihasvoiman ja iehontuoton lasku on yhtutkunusmcnetelrniä. Vain pienessä osassa kuntia on laadittu oma kestävän kehityksen ohjelma liikuntahallinnon tarpeisiin ja pohdittu säännöllisesti ympäristöasioiden hallinnan kehittämistä liikuntatoimessa. Pohjelihasten rakenne ja toiminta selittävät ikääntyneiden liikkumiskykyä STENROTH L, SILLANPÄÄ E, FINNIT JA SIPILÄ S JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntakyky, ikääntyminen, lihaskuntien liikuntaja ympäristötoimien edusrakenne, akillesjänne, lihasvoima tajia (n=l5) ja kerätty otos kunnan liikuniatoirnia koskevista ympäristöasiakirjoista. Aineiston tulkinnassa nojaudutaan ympäristöja liikuntasosiologiseen kirjallisuuteen. . . . Voimantuottoteho oli ainoa itsenäinen merkitsevä selittäjä FEVl, FEFS0 ja FEVl/FVC-suhteen vaihtelussa (kaikki mallit p<0,0J ). TULOKSET: Puristusvoima ja 6-min kävelytesti seliuivät merkitsevästi FVC:n vaihtelua (p<0,001) regressioanalyysissä. . Lihaksen rakenteelliset TULOKSET: Alustavien aineistohavaintojen ja jänteen mekaaniset ominaisuudet voivat perusteella voidaan todeta ympäristöjohtavaikuttaa lihaksen toimintaan, ja ikääntymimisen yleistyneen hitaasti liikuntaorganisaanen on yhteydessä muutoksiin näissä ornitioissa. Keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin ympäristöjohtamisen kehittäminen ja vahvistaminen valtionhallinnon kaikilla sektoreilla. E tuksen (FEVl/FVC yli vai alle 0,70) yhteyttä analysoitiin logistisen regression avulla. . MENETELMÄT: Tutkimusaineisto muodostuu kuntien liikuntatoimille, Suomen liikunta ja urheilun, nykyisen Valo ry:n, jäsenjärjestöille ja liikunta-alan koulutusja tutkimuslaitoksille suunnatuista kyselyistä sekä näiden liikuntaorganisaatioiden edustajien haastatteluista ja ympäristöasiakirjoista. Isojen lajiliittojen lisäksi useissa liikuntajärjestöissä on kirjattu tavoite kestävän kehityksen edistämiseksi. Koko kehon tasolla tapahtuvat systeemiset ikäåruyrnismuutokset heikentävät kehon kaikkien lihasten, myös hengityslihasten, suorituskykyä, mikä saattaa selittää havaittuja yhteyksiä. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . . Lihasten voimantuottotehosta, nopeudesta ja tasapainosta riippuvainen toimintakyky (TUG-testi) on parempi terveillä aikuisilla, joilla on normaali keuhkofunkuostatus kuin henkilöillä, joilla keuhkofunkt iostatus on jo heikentynyt. Ympäristöjohtamisen sysrernaauisuus vaihtelee kuitenkin suuresti eri kunnissa. Tässä tutkimuksessa tuotetaan tuloksekkaan strategiatyön edellytyksenä oleva kuvaus keskeisten liikuntaorganisaatioiden toimista ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. TAUSTA: Liikkumiskyky on keskeinen Aineistoa täydennetään vuoden aikana. Valtion liikuntahallinnon osalta tavoitteeseen vastataan laatimalla valtion liikuntahallinnon strategia kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansainvälisten kriteerien (Global lnitiative [or Chronic Obstrucuve Lung Disease) mukaan alle 0,70 FEV 1/FVC-suhdetla pidetään merkkinä heikentyneestä keuhkojen toiminnasta. . Liitot ovat kirjanneet ympäristöasiakirjoihin keinoja vähentää harrastustoiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta, mutta asiakirjoissa korostuvat toimet urheilumuotojen harrastusolosuhteiden turvaamiseksi
JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä tutkimus osoittaa, että pohjelihasten rakenteelliset ominaisuudet ja akillesjänteen jäykkyys ovat itsenäisiä ikäärnyneiden liikkumiskykyä selittäviä tekijöitä. TULOKSET: Osiuaiskorrelaauot osoittivat, että 6mwt:n tulos oli yhteydessä akillesjänteen jäykkyyteen (r=0,505, p<0,001), kaksoiskantalihaksen Ii hassol ukimppujen pituuteen (r=-0,310, p=0,035) ja leveän kantalihaksen pennaatiokulmaan (r=0,356, p=0,012). Objektiivisesti tai kyselyllä mitattu liikunta ja liikkumattomuus eivät olleet yhteydessä muihin mitattuihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin. •••••••••••••• Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä TUUNANEN Kl, HAARALA J2, SALIMÄKI J3, KIVIMÄKI S 1 1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 2 HENGITYSLIITTO, 3SUOMEN APTEEKKARILIITTO Terveysliikunta, apteekki, liikuntapalveluketju TAUSTA: Liikunta on osa monien sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Tämän tutkimuksen tulokset tulisi ottaa huomioon suunnitellessa liikuntainterventioita ikääntyneiden liikkumiskyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Nilkan ojennusvoima selitti suuremman osan liikkumiskyvyn vaihtelusta (6mwt r2=0,476, p<0,001, TUG r2=0,440, p<0,001), kuin polven ojennusvoima (6mwt r2=0.412, p<0,001, TUG r2=0,360, p<0,010) tai alaraajojen tehontuouo (6mwt r2=0,445, p<0,001, TUG r2=0,435, p<0,001). Apteekki voi näin ollen toimia yhtenä LIIKUNTA I TIEDE 50 • 2-312013 69. Liikuntaa ja liikkurnatonta aikaa mitattiin sekä kyselyllä että objektiivisesti kiihtyvyysanturilla. Liikunnan ja liikkumattoman ajan yhteyttä kognitiivisiin toimintoihin analysoitiin Pearsonin korrelaation avulla. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 min päivässä, niin että hengästyt". TULOKSET: Objektiivisten mittausten perusteella reippaan liikunnan määrä oli positiivisesti (p<0,001) ja liikkumaton aika käänteisesti (p=0,014) yhteydessä hyvään suorituskykyyn reaktioaikaa ja liikenopeuna mittaavassa testissä. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 52 70-80-vuotiasta tervettä miestä (n=26) ja naista (n=26) Liikkumiskykyä mitattiin 6 minuutin kävelytestillä (6mwt) ja Timed "Up and go" -testillä (TUG), nilkan ja polven ojentajien lihasvoima mitattiin isometrisillä voimamittauksilla, alaraajojen ojentajien maksimaalinen iehontuouo laskettiin voimalevyn päällä suoritetusta kevennyshypystä, akillesjänteen jäykkyys laskettiin jänteen voima-venymä-käyrästä ja pohjelihasten rakenteelliset ominaisuudet määritettiin ultraäänikuvantarnisella. Tuloksiin laskettiin mittauspäivien keskimääräinen reippaan liikunnan määrä päivässä (intensiteetti > 2296 cpm) sekä keskimääräinen liikkumaton aika (iruensiteeui c 100 cpm) suhteutettuna mittarin päivittäiseen pitoaikaan. Tutkimuksen tulokset korostavat nilkan ojentajalihasten merkitystä ikääntyneiden liikkumiskykyyn. Jatkossa tarvitaankin lisää tutkimuksia selventämään liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyttä lasten kognitiivisiin toimintoihin ja sen merkitystä oppimiselle. Lihaksen rakenteen tai jänteen ominaisuuksien lihasvoi masta riippumatonta itsenäistä yhteyttä liikkumiskykyyn ei ole aikaisemmin todistettu. Yhä harvemmat lapset liikkuvat kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti, kun taas yhä useammat viettävät useita tunteja viihdemedian ääressä. Tällainen elämäntavan muutos saattaa vaikuttaa terveyden ohella myös lasten kognitiivisiin toimintoihin. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 277 oppilasta vuosiluokilta 5 ja 6 (keski-ikä 12,2 vuotta, tyttöjä 56 %). Apteekeilla on vuosittain arviolta 50-60 miljoonaa asiakaskontaktia (Suomen Apteekkariliitto 2005). Suomessa on lähes 800 apteekkia ja liki 99 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on vähintään yksi apteekki, joten apteekki tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset. ?????????????????????. Liikkumiskyvyn yhteyksiä lihasten rakenteeseen, jänteen jäykkyyteen ja lihasvoimaan tarkasteltiin iällä, sukupuolella ja kehon massalla vakioiduilla osittaiskorrelaatiolla ja regressiomalleilla. Suurempi akillesjänteen jäykkyys ja lyhyemmät lihassolukimput olivat yhteydessä parempaa liikkumiskykyyn ikääntyneillä. Tulokset ovat kuitenkin jossain määrin epäjohdonmukaisia. Fyysisen aktiivisuuden määrää kartoitettiin kysymyksellä: "Mieti 7 edellistä päivää. Regressiomallien perusteella akillesjänteen jäykkyys (p=0,013) ja kaksoiskantalihaksen lihassolukimppujen pituus (p=0,003) ennustivat 6mwt:n tulosta, ja leveän kantalihaksen lihassolukimppujen pituus (p=0,021) TUG:n tulosta, riippumatta alaraajojen lihasvoimasta tai iehontuotosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmipäisen pohjelihaksen ja akillesjänteen rakenteen ja toiminnan yhteyttä ikääntyneiden liikkumiskykyyn. Ruut uaikaa kartoitettiin kysymyksillä: "Kuinka monta tuntia päivässä a) katselet TV:tä, b) pelaat tietokonetai konsolipelejä ja c) käytät tietokonetta muuhun kuin pelaamiseen?" Liikuntaa ja liikkumattomuutta mitattiin objektiivisesti ActiGraph-kiihtyvyysanturilla seitsemän päivän ajan. Kyselyiden perusteella vähäinen ruutuaika oli yhteydessä hyvään suorituskykyyn spatiaalista suunnittelua mittaavassa testissä (p=0,023). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko liikunta ja liikkumaton aika yhteydessä lasten kognitiivisiin toimintoihin. • ••••••••••••• Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteys lasten kognitiivisiin toimintoihin SYVÄOJA H 1,2, KANTOMAA K 1 ,3, AHONENT2, HAKONEN Hl, TAMMELINTl lLIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES, 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 31MPERIAL COLLEGE LONDON Liikunta, liikkumattomuus, fyysinen aktiivisuus, ruutuaika, kognitiiviset taidot TAUSTA: Viimeisten vuosikymmenten aikana lasten kestävyyskunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt. TUG:n tulos oli yhteydessä akillesjänteen jäykkyyteen (r=-0,383, p=0,007), leveän kantalihaksen lihassolukimppujen pituuteen (r=0,313, p=0,029) ja leveän kantalihaksen pennaatiokulmaan (r=-0,374, p=0,008). kaan tiedetä, onko lihasten rakenteellisilla tai jänteen mekaanisilla ominaisuuksilla yhteyttä ikääntyneiden liikkumiskykyyn. Runsas objektiivisesti mitattu liikkumaton aika oli yhteydessä hyvään suorituskykyyn tarkkaavaisuuden ylläpitoa mittaavassa testissä (p=0,003). Oppilaat täyttivät fyysistä aktiivisuutta ja ruutuaikaa koskevan kyselyn. POHDINTA: Tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että liikunta ja liikkumaton aika ovat yhteydessä tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin lapsilla. Tietokonepohjaisen CANTAB-testistön (Cambridge Neuropsychological Test Automated Battery) seitsemällä testillä kartoitettiin kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden osa-alueita. Lisäksi suurin osa tutkimuksista, joissa selvitetään lihaksen suorituskyvyn ja liikkumiskyvyn välisiä yhteyksiä, on keskittynyt ala raajojen suuriin lihasryhmiin, vaikka nilkan ojeruajalihaksilla saattaa olla tärkeä rooli iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvylle (4)
Apteekki voi kutsua itseään Liikkujan Apteekiksi täyttäessään perustason toiminnat. Kyselyt sisälsivät kysymyksiä mm. Liikkujan Apteekki -konsepti levisi koulutuskiertueen myötä valtakunnalliseksi. Liikkujan Apteekkeja on nykyisin jo vajaa 100 kappaletta ja määrä lisääntyy vähitellen. Alkutilanteessa (1981) terveiden henkilöiden vastaavat riskisuhteet (HR) olivat 1,34 (1,16-1,54), 1,15 (0,97-1,37) ja 1,05 (0,891,23). Apteekeissa järjestettiin Liikkujan Apteekki -testipåiviå ja -teernapäiviä, rakennettiin liikuntahyllyjä, lisättiin painonhallintaja liikuntamateriaalien näkyvyyttä ja liikkumisen merkitys otettiin esille asiakaskontakteissa. . liikunta-aktiivisuudesta, hengästyneisyydestä, alkoholin käytöstä, tupakoinnista ja lääkärin diagnosoimista sairauksista. . Konseptin tavoitteena on vahvistaa terveysliikunnan asemaa apteekkien kansanterveysohjelmissa sekä tuoda terveysliikunta osaksi apteekkien arkea ja asiakaspalvelutilanteita. Lisäksi hankkeen aikana luotiin terveysliikuntamoduuli apteekin astmapalveluun. Liikkujan Apteekki -konsepti on Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelrnan, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteistyössä toteuttama toimintamalli. Helposti mitattava ja fyysisen kunnon kanssa korreloiva hengästyneisyysmittari voi olla käyttökelpoinen seulontamenetelmä niiden henkilöiden tunnistamiseksi,joilla on matala fyysinen kunto ja samalla korkea ennenaikaisen kuolleisuuden riski. Nämä kaksosparit poimittiin väestörekisteristä vuonna 1974 ja he vastasivat kyselylomakkeisiin vuosina 1975 ja 1981. Apteekit toivoivat myös lisää terveysliikunta-aiheista koulutusta, joten heille räätälöitiin oma koulutuskokonaisuus Valo ry:n Liikuttaja-koulutuksen pohjalta. lenkkinä terveysliikunnan ja hyvinvoinnin palveluketjussa terveysliikunnan edistämiseksi ja samalla tukea terveellisiin elämäntapoihin pyrkiviä asiakkaitaan. Liikkujan Apteekki -konseptiin luotiin kolmiportainen sertifikaattijärjestelmä. Kaksosaineistolla pystytään ottamaan huomioon perinnöllisyyden aiheuttama yksilöiden välinen vaihtelu sekä vakioimaan yhteiset ympäristötekijät. Kehittämishankkeen päätyttyä konsepti levitettiin valtakunnalliseksi Liikkujan Apteekki -koulutuskiertueen avulla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikkujan Apteekki -konsepti osoitti, että apteekit ovat merkittävä toimija terveysliikunnan edistämisessä ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittamisessa. . JOHTOPÄÄTÖKSET: Toistuvasti hengästyneisyyuä kokevilla henkilöillä oli suurentunut kuolleisuuden riski 28 vuoden seurannan aikana. Henkilöillä jotka kokivat hengästyneisyyttä molempina kyselyvuosina (1975 ja 1981 toistuva hengästyneisyys), havaittiin selvästi kohonnut ennenaikaisen kuoleman riski. MENETELMÄT: Tutkimusjoukko koostuu ennen vuotta 1958 syntyneistä samaa sukupuolta olevasta kaksospareista, joista molemmat olivat elossa vuonna 1975. 70 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . . MENETELMÄT: Liikkujan Apteekki-konsepti rakennettiin kaksivuotisella (2010-2011) kehittämishankkeella. . TULOKSET: 28 vuoden seurannan aikana kirjattiin yhteensä 4828 kuolemaa. portaiden nousu, tasamaalla kävely ja peseytyminen). Toiminnan käynnistämiseksi apteekit voivat tilata KKI -ohjelmalta starttipaketin, joka sisältää materiaalia ja ohjeet toiminnan käynnistämiseksi. TULOKSET: Kehittämishankkeen aikana pilottiapteekeissa muotoutui toimivia malleja edistää terveysliikuntaa apteekeille sopivilla tavoilla. Parittaisanalyysien mukaan, kaikkien kuolleisuuden suhteen eroavien kaksosparien joukossa kuolleisuuden riski jatkuvasti hengästyneillä oli 1,47 (1,23-1,77) ja 2,64 (1,21-5,74) terveillä identtisillä kaksospareilla. Terveysliikunta on saanut huomiota ja pysyvän jalansijan apteekkimaailmassa. . Kokonaiskuolleisuuden riskiä seurannan aikana tutkittiin yksilöja parittaisanalyysein Cox proportional hazard mallia käyttäen. Kokonaiskuolleisuuden ennusta jana käytettiin hengästyneisyyden tasoa vuosina 1975 ja 1981 ja niiden välillä tapahtunutta muutosta. Yhteensä 15 pilottiapteekissa testattiin apteekkiyhteistyön mahdollisuuksia terveysliikunnan edistämisessä ja etsittiin toimivia tapoja viedä terveysliikuntaa apteekkien arkeen. Terveysliikunnan puheeksi ottamisen helpottamiseksi apteekkeihin tuotettiin Löydä lääke nimeltä liikunta -materiaalia ja liikuntakansiot. Kuolleisuudenriskiä analysoitiin vuoden 1981 kyselyn palautumispäivåstä lähtien vuoden 2010 loppuun saakka. Moduulin myötä astmaja diabetesyhdyshenkilöt saavat koulutusta terveysliikunnasta ja sen merkityksestä osana kyseisten sairauksien hoitoa. Terveysliikunta sopii apteekkien rooliin ja osaksi kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Liikkujan Apteekki -konseptin myötä apteekeista voi nyt saada neuvoja liikkumisen tueksi ja tietoa liikunnasta osana sairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. . Apteekkihenkilökunnalle järjestettiin terveysliikunta-aiheista koulutusta ja rakennettiin yhteistyömalleja apteekkien ja paikallisten liikuntaja terveysalan toimijoiden välille. Yksilöanalyysien mukaan, toistuvasti hengästyneisyyttä kokevilla henkilöillä monilla sekoittavilla tekijöillä vakioitu kuolleisuusriski (hazard ratio, HR) oli 1,41 (95 % CI 1,31-1,52), hengästyneisyyuä vähentäneillä se oli 1,16 (1,05-1,25) ja hengästyneisyyttä lisänneillä se oli 1,07 (0,97-1,19) verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet hengästyneisyyttä kumpanakaan alkutilanteen vuotena. Hengästyneisyyden mittaamisessa käytettiin neljän kysymyksen hengästyneisyysmittaria (mMRC modified Medical Research Council scale), mikä mittaa hengästyneisyyttä erilaisissa tavanomaisissa fyysisissä aktiviteeteissa (mm. Tämä oli nähtävissä myös, kun seurattiin alkutilanteessa terveitä henkilöitä. -------------Hengästyneisyyden vaikutus kuolleisuuteen: 28 vuoden seurantatutkimus suomalaisilla kaksosilla WALLER K 1, KAPRIO J 2,3, KUJALA U 1 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO , 2 HELSINGIN YLIOPISTO, 3 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Hengästyneisyys, kuolleisuus, pitkittäistutkimus, kaksoset TAUSTA: Neljän kysymyksen hengästyneisyysmittari korreloi hyvin erilaisten aerobista kuntoa mittavien testien kanssa, joten hengästyneisyys on kohtalaisen hyvä ja helppo aerobisen kunnon mittari isoissa väestöaineistoissa. . Hengästyneisyyttä (dyspnea), sen muutoksia ja niiden yhteyttä kuolemiin on tutkittu melko vähän terveillä aikuisilla. Kaikkiaan 21379 henkilöä (sisältäen 8 672 kaksosparia) oli vastannut hengästyneisyyttä koskeviin kysymyksiin molempina vuosina. Terveysliikuntamoduuli vakiinnutti paikkansa osana astmapalvelua ja laajeni myös diabetespalveluun. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hengästyneisyyden ja siinä tapahtuvien muutosten vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen 28 vuoden seuran aikana kaksosilla
Löydetyistä uniluokista yleisintä (esiintyvyys 50,4 %) luonnehti yli 8 tuntia yössä nukkuminen (pitkäuniset). Kyselyllä selvitettiin mm. Vapaa-ajan, työmatkojen ja työhön liittyvää liikuntaa mitattiin omina kysymyksinään. Jokaisessa kaupungissa haastattelut aloitettiin päivä rekkakiertuetapahtuman jälkeen ja tehtiin viikon sisällä aloituksesta. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti kampanjaa tarpeellisena. Analyysimenetelminä käytettiin binääristä logistista regressiomallia ja latenttia luokkaanalyysi menetelmää (latent class analysis, LCA) TULOKSET: Aineistossa kuuteen unen riittävyyttä, unen pituutta ja sen vaihtelua, päiväunia, unilääkkeiden käyttöä ja vuorokausityyppiä koskevaan kysymykseen saattoi vastata teoreettisesti 360 erilaisen "uruprofiilin" kautta. Tutkimme myös vaikuttavatko vapaa-ajan liikunta, työmatkaliikunta tai työn fyysinen kuormitus henkilön uniprofiiliin. Mikkelissä lähes puolet ( 49 %) vastaajista oli kuullut tai nähnyt jotakin kampanjasta. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona käytettiin kansallista FINRISKI 2012 terveystutkimusta. MENETELMÄT: SuomiMies seikkailee -kampanjan tunnettuutta ja vaikuttavuutta 30-60-vuotiaiden miesten keskuudessa selvitettiin TNS Gallupin kyselytutkimuksella. Tutkimus tuo uusia viitteitä siitä, että arkiunen ja viikonloppuunen erotus (univelka) on työja työmatkaliikunnan näkökulmasta merkittävä tekijä ja että yli 8 tunnin yöunen pituus on avainasemassa vapaa-ajan liikunnan harrastamisessa. Jatkoanalyysit osoittivat, että kaikki eri liikuntamuodot ennustivat tilastollisesti merkitsevästi latentteihin uniryhmiin kuulumisen todennäköisyyttä. ?????????????????????. Muita ryhmiä olivat viikonloppuisin enemmän nukkuvien ryhmä (univelkaiset, esiintyvyys 19,6 %), normaalin unen pituuden ja aamutyyppisyyden ryhmä (aamutyypit, esiintyvyys 15,5 %), sekä uneensa tyytymättömien ja yössä vähemmän nukkuvien ryhmä (tyytymättömät, esiintyvyys 14 ,5 %). Tutkittavat saivat kotiinsa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvän kyselylomakkeen ja heidät kutsuttiin terveystarkastukseen. •••••••••••••• Miesten arviot SuomiMies seikkailee -kampanjasta VÄISÄNEN K, MALVELA M, KOMULAINEN J LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Mies, terveys, liikunta, tunnettuus TAUSTA: Suomalainen mies elää murroksen aikaa, jossa hänen terveytensä ja toimintakykynsä on suurten haasteiden edessä. Pienillä paikkakunnilla sanoma oli levinnyt suhteellisesti enemmän kuin suurilla. Mikkelissä ja Hämeenlinnassa miehet olivat kiinnostuneimpia testeistä, Helsingissä LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-J /2013 71. Lähes puolet haastatelluista ( 46 %) arvioi SuomiMiehen kaltaiset kampanjat itsensä kannalta ainakin melko tarpeelliseksi. Kampanjaan kuuluivat muun muassa valtakunnallinen rekkakiertue, SuomiMiehen kuntotestit, suomimies.fi-verkkosivut, paikalliset liikuntahankkeet sekä erilaiset materiaalit. Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Kouvolassa tulos oli noin 40 %. LCA-menetelmän avulla mallitettiin latentti unimuuttuja, joka ryhmitteli "uni profiilien" vaihtelun parhaiten 4 latenttiin luokkaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tietämys kampanjasta lisäsi halua osallistua kuntotesteihin. Vajaa viidennes haastatelluista (18 %) tiesi kampanjasta enemmän .. Passiivisista 59 prosenttia arvioi vastaavat kampanjat itsensä kannalta tarpeellisiksi. Työmatkallaan liikkuvilla oli suurempi todennäköisyys kuulua "u nivel kaisiin " ja pienempi todennäköisyys kuulua "aamutyyppeihin'' verrattuna "pitkäunisiin". Kaksi kolmesta vastaajasta saattaisi lähteä kuntotesteihin: 17 prosenttia lähtisi varmasti ja 4 7 prosen ttia luultavasti. Uniprofiilien luonnissa käytettiin muuttujina unen pituutta, tyytyväisyyttä omaan uneen, päiväunta, viikonlopun ja arkiunen erotusta, vuorokausi tyyppiä ja uni lääkkeiden käyttöä. Mikkelissä lähes kolmannes haastatelluista (30 %) tiesi kampanjasta jotakin, kun taas Helsingissä vain 7 prosenttia. Unen ja liikunnan keskinäistä vaikutusta toinen toiseensa tulisi korostaa terveysneuvonnassa. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna kevään 2011 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen aikana yhdeksässä kiertuekaupungissa 1402 miehelle. Työssään fyysisesti aktiivisilla oli pienempi todennäköisyys kuulua "tyytymättömiin" ja suurempi todennäköisyys kuulua "univelkaisiin", JOHTOPÄÄTÖKSET: Laajan väestöaineiston mukaan unikäyttäytymisestä on tunnistettavissa profiileja, jotka ovat yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen niin vapaa-ajalla, työmatkalla kuin työssäkin. Otos (n=l0 000) poimittiin väestörekisteristä ositettuna satunnaisotoksena 25-74-vuotiaista miehistä ja naisista. Ainoastaan asuinpaikkakunnalla oli merkitystä, kun taas liikunnan harrastamisella, koulutuksella tai ammattiasemalla ei ollut yhteyttä. Vastaavasti huono unen laatu tai riittämätön uni vähentää vapaa-ajan liikuntaa ja lisää fyysistä inaktiivisuutta. Toisaalta fyysisesti kuormittava työ heikentää unen laatua. Tutkimukseen osallistui 3 041 miestä ja 3 383 naista (64,9 %). TULOKSET: Kolmannes (33 %) vastaajista oli nähnyt tai kuullut jotakin SuomiMies seikkailee -kampanjasta tai -rekkakiertueesta. Työelämän muutokset ja elämän ruuhkavuodet laittavat jaksamisen koetukselle. Vähiten kampanjasta tiedettiin Helsingissä (14 %). Miehet olivat saaneet tietoa kampanjasta pääosin sanomalehdistä (57 %). Vapaa-ajallaan liikkuvilla oli pienempi todennäköisyys kuulua "tyytymättömiin", "univelkaisiin" tai "aarnutyyppeihin'' verrattuna "pitkäunisiin". Tutkimuksemme tarkoitus on kartoittaa väestöstä erilaisia uniprofiileja, joissa yhdistyvät niin unen määrään kuin laatuun liittyvät ominaisuudet. Seuraavina lähteinä tulivat radio ja televisio (14 %), työpaikka (11 %), testitapahtumat (10 %), internet (9%) sekä kaverit (7 %). •••••••••••••• Uniprofiilien yhteydet liikunta-aktiivisuuteen suomalaisilla aikuisilla WENNMAN H 1, KRONHOLM E 1, PARTONENT1, PELTONEN M1, VASANKARIT1,2, BORODULIN K1 1TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS, 2UKK-INSTITUUTTI Liikunta-aktiivisuus, uni, nukkuminen, uniprofiilit, vuorokausityyppisyys, väestötutkimus, latentti luokka analyysi TAUSTA: Aiempien tutkimusten mukaan vapaa-ajan liikunta voi edistää unen laatua ja vähentää unettomuusoireita. Halu osallistua testeihin oli keskimäärää suurempi 50-60-vuotiaiden ja etenkin paino-ongelmaisten keskuudessa. Viime aikoina on myös raportoitu pitkän vuoteessa vietetyn ajan tai myöhäisen iltatyyppisyyden lisäävän fyysistä inaktiivisuutta ja heikentävän fyysistä toimintakykyä. Kaupunkikohtaiset erot olivat suuria. unija liikuntakäyttäytymistå, sosioekonomista asemaa, sairaushistoriaa ja työoloja. Otos poimittiin väestörekisteristä. Tutkitut kaupungit olivat Helsinki, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Joensuu, Kuopio ja Jyväskylä. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman SuomiMies seikkailee -karnpanjan tavoitteena oli kannustaa miehiä terveellisemmän ja liikunnallisemman elämäntavan pariin. Huomattavaa on, että pienissä kaupungeissa sana levisi maakuntalehtien kautta, kun taas Helsingissä suurin osa sai tiedon televisiosta tai työpaikalta
Although the role of PA on psychosocial health has been emerged in both concurrently and prospectively, there have been few studies to assess the reverse relationship. . . Objective measure of PA assessed by a pedometer and an (accelerorneter) was taken in 2007 and 2011. The direct relationship of job strain to depressive symptoms was significantly moderated by PA in women. . (3) Depressive symptoms are inversely associated with regular PA and directly associated with chronicjob strain. . In the subgroup, adult physical fitness only panly accounted for the association. Recent findings and future directions of physical activity The Cardiovascular Risk ofYoung Finns Study YANG X1,TELAMA R 2, HIRVENSALO M 2, TAMMELINT1 1 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ, 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Youth, adults, physical activity, sedentary behavior, psychosocial health, follow-up OBJECTIVE: IL has been posued that physical activity (PA) and psychosocial health have bidirectional relationships. We reviewed the recent results of the Cardiovascular Risk Young Finns Study that have studied the longitudinal effect of PA on the prevalence of psychosocial healt.h problems. (3) Sustained participation in PA was inversely associated with depressive symptoms in employed men and women. . METHODS: Data were obtained Irorn the Cardiovascular Risk Young Fin ns Study The populauon of ihe study consisied of a random sample of boys and girls aged 3, 6, 9, 12, 15 and 18 years from ali five university eines wuh medical schools (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu and Kuopio) and their rural surroundings. Cornpared with persistenily active participants, persistently inactive participants had a 4.0-fold higher job strain afrer adjusuneru for the confounders. ln women, persislenl participation in PA may modify the relation between chronic job stress and sub-threshold depressive symptoms by reducing depressive symptoms associated with job strain. . Socio-demographic and health-related factors were emerged as confounding variables. Keskimäärää enemmän kiinnostuneita löytyi Jyväskylästä, Lappeenrannasta ja Mikkelistä, vähiten Helsingistä. The assessment of PA included leisure tirne, cornmuung, occupational and household aciivities. ( 4) High Type A leadership was associated with high physical activity in 1986, 1989 and 2001, and youth leadership also predicted high adult physical activity. Joka Loinen miehistä oli kiinnostunut saamaan enemmän tietoa liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista ja liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista. This study was done in seven follow-up phases (1983, 1986, 1989, 1992, 2001 and 2007), 2200 of the subjects (65 %) remained in 2007. Sen sijaan korkeasti koulutetut olivat vähemmän kiinnostuneita kuin vähemmän koulutetut. The associations of other components of Type A behavior, i.e., hard-driving, eagerness-energy, and aggression with physical activity were marginal. . There was also a bidirectional association between Type A leadership and physical activity. Psychological assessments included Type A personaluy, job strain , depressive syrnpiorns and temperarnent ar different phases of life. Sederuary screen t irne in 2007 was dichotomized into <2 hours/ and ?.2 hours/day. CONCLUSIONS: (1) Participation in regular PA during leisure may help young adults lO cope with job strain. (4) There is a direcl relation between Type A leadership and PA al different developmenL phases that maybe bidirectional. . Deereasing physical activity was independently associared with high job strain (p < 0,01). Further studies examining ihe reverse relationship are needed. Liikunnan harrastamisen määrä ei vaikuttanut merkittävästi kiinnostuksen tasoon. (2) High youth PA and sports participation predicted lower chronic job strain in both sexes. 72 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. The laiest follow-up was performed in 2010-2011 when ihe subjects were 33, 36, 39, 42, 45 and 48 years of age. The association was mediated by type A leadership. Participation and persistence in organized youth sports followed a similar pattern. The examinations i ncluded comprehensive data collection using questionnaires, physical rneasurernents and blood iests. (2) Sustained involvemenl in youth physical activity and sport lasting al !east 3 years is associated with reduced chronic job strain in adulthood. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.-13.6.2013 . RESULTS: (1) Baseline PA was inversely associaied with job strain and job demands and directly associated with job corurol in both sexes in a model. A long-term benefit of PA may play a role in the developmelll of mental well-being. Of the 4 326 of subjects, 3 596 (83,2 %) participated in the initial survey in 1980. varauksellisimpia.
ln Arnerica athletes are an infinite, renewable resource, and they are pushed tili they break, and east aside without a thought. She has a career path in front of her that eventually leads to retirement. But l think it is enough if everybody takes upon themselves one mission, ancl acts in a way to progress it. Teksti: WELLDON GREEN The Boy Decided to Become a Coach I knew a young boy who loved to compete. He is an alumni of the University's Master's of Sport and Exercise Psychology program from 2012. The community entrusts its physical well-being to the city coaches. Then he told his teammates, Eventually, one morning, the pain bit so deep that he !ay wracked, screaming. ln order to have this change, we must unify enough to create it. He found out later that he had been replaced the sarne week he quit. There is just one, small problem. There is no jobin Finland called 'coach'. From the age of Iive he dedicated his lile to his sport. We must find a way to use that passion and energy to create a system that recruits and rewards, with a career, those who specialize in coaching. There is just one, small problem. Here, athletes are a lirnited resources, and therefore coaches learn to treat them in a holistic manner. Here, athletes are a limited resources, and therefore coaches learn to treat them in a holistic manner. For four years that boy suffered from chronic pain. His coaches never called him. lll<\JNT A& TEDE 50 • 2-3/2013 73. Looking at other professions reveals common attributes that ali careers seern to share: professional education, specialized body of knowledge, value systern, professional practices, clear understanding of their worth, career pathways, an independent membership body. That was me, and the reason I came to Finland is because I found a country with social awareness. OPISKELIJAT OUNASTELEVAT Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelee vuosittain noin sata opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Then the pain started. Discussion on how is sure to be, diverse, to say the !east. However, 1 believe that Finland is a place where it can happen. In his spare time he coaches for Swimmingjyväskylä and Jyväskylän Palloherho. Tåssä liikuntatiedettä, sen asemaa, opiskelua Suomessa ja liikuntaa tulevana ammattina pohtii neljä Jyväskylän opiskelupaikakseen valinnutta liikunnan asiantuntijaa. Eventually he learned that, i[ treated early, rest would have cured his simple injury. My evidence is the teaching profession. He skipped practice. One of the key diflerentiators between Finnish education and other systems around the world has been the professionalisation of teaching in Finland. At work she is involved with the school and city sport and health programmes. or course there must always be options for passionate volunteers to stay involved. The boy decided to become a coach, a better coach, one that would not destroy young men. These are things that take a concerted, societal moverneru to create. He valmistuvat liikuntatieteen maistereiksi liikuntabiologian, liikunnan yhteiskuntatieteiden tai liikuntapsykologian opinto-ohjelmista. Envision with me, a coach in Jyväskylä during this 'Iuture', when being a coach is similar to being a teacher: This coach is employed in a full time position. Nobody said anything. Wel.don Green is a full time teacher of English at the Language Center of the University of Jyväskylä. First he told his coaches. He skipped the next day as well. There is no job in Finland called 'coach'. Therefore they play a part in shaping local policy, from the parks and fields to the PE curriculum. Right now youth sport thrives on the grassroots level through the strength of amatuer coaches and volunteers. Eventually his hard work began to pay off, and as he got Iaster his coaches pushed him harder
If we want things to change, we cannot just expect the public opinion to change by itself, we are the ones that need to trigger the change, and it is definitely a matter that it is worth fighting for. How can I help other people to benefit of Sport and Exercise Psychology. However, we should not exempt ourselves of any responsibility, when the truth is that we are the ones who have to fight for making our profession respectable, as we are many times the ones that tolerate these statements. This is difficult with the lack of resources that we as professionals suffer, which is a direct consequence of the limited social status of our profession. Professionals in this area, apart from providing a motor learning experience, promote other knowledge through physical activity (good manners, hygiene, healthy lifestyle ... We need to make the society understand the importance of the work we do, therefore allowing the society and the science to evolve in proper harmony. The benefits of exercise science also extend to areas like rehabilitation, adapted physical activity or eli te sports, but the greatest impact is through physical education. At the same time sport psychologists have an opportunity to teach and do research in the college itself. Tbai Mendia lztueta is studying in the Master~ Degree Program in Biology of Physical Activity with Exercise Physiology as major. But, why do some of us take this irresponsible behaviour. This would make the problem even bigger, because, how do we expect to have even a minimal degree of social recognition when we are the first ones who do not value the work we do. Therefore, I would like to give you a piece of advice. Could it be that they do not see the irnportance of our science or that they do not believe it. This is why we always need to keep in mind the reasons that make our science indispensable. Exercise science. ) to children and youth, always through a responsible leadership that makes them the proper example to follow. Oh, you are one of those who goes to the university to play with the ball. With the lead from my Russian colleagues I also came across one (ONE) Agency of Sport Psychology that actually does practical work, not to mention absence of funding (and readiness to have a consultant) on anything beyond eli te level of sports. But we could even go further by taking into account that physical activity, through options like cooperative games, aisa has unique integrative and pedagogic values in a world that is day to day becoming more interracial, but at the same tirne, also more racist, individualistic and disrespectful. We have a huge responsibility in promoting physical activity, as we have the specialised knowledge and skills for this purpose. Whatjobs are there. How can I use the skills and expertise developed during the studies. There are some major research institutes in the area of elite sports and exercise, and for example the University of Jyväskylä 74 l.lKUNTA& TIEllE 50 • 2·312013. If we come back to this part of the world, in UK, for example, we can find many Universities that teach or do research in Sport and Exercise Psychology as well as quite some vacancies opened for European citizens or citizens of UK. What about Finland. If we have a look even more West, over the ocean to the United States and Canada, I can see a somewhat different picture: in USA and Canada Sport Psychology experts are hired by the colleges to work with the teams because the culture of college sports is highly developed. Teksti: IBAI MENDIA IZTUETA Lets Fight for our Science! W hat do you study. This uiTeksti: LISA NOVORADOVSKAYA timately saves uncountable amounts of money from the social health care system. This is one of the most usual "jokes" that ts being used about students in the field of sport and exercise. Then I turn around and look at my home country, Russia, and I can see a couple of Universities that teach Sport Psychology and rather abundant research work going on (which equals "no funding"). Linked to this, it is on us to eradicate the plague of the 21st century, obesity. Physical activity not only burns fat, but also has multiple other scientifically proven benefits. Otherwise, we will sink into a system that will end up cutting our professional rights, and what is even worse, having a world with deficiencies in multiple areas, starting from health and motor skills, and leading to problems in education and social cohesion. To my judgment, ignorance is the main source that fosters these kinds of contemptuous comments that, to a certain point, reflect the image that the society has of our field. One option is to offer services through private practice, which is quite common in countries like the Netherlands, Belgiurn, Germany or Sweden. Challenge Accepted A s the O-day (Gra"D"uation) is looking me in the eyes I find one question particularly acute: what can I do after I graduate
l put high hopes in that when this kind of "quality label" appears in our field it could help those who need expertise to find educated and skillful people to work in such an important area. We can use the knowledge that we gained in our education to promote healthy lifestyles: knowledge about human motivation, selfesteem, self-talk, setting of goals and how to create psychologically safe and inspiring exercise environments. ln addition to sport psychology, the other major area of expertise in the field is exercise promotion. Hopefully, the current major change of the sport system in Finland creates more opportunities for the use of expertise in Sport Psychology for athletes and coaches. Sae-Mi Lee is a Ph.D. student in Sport and Exercise Psychology (also a master's student in Community Counseling at West Virginia University (USA). l got interested in how can we actually makea change. Currently, in the United States, there is movement within the Association of Applied Sport Psychology to redefine the competencies necessary for sport psychology consultant certification. This does not mean that we should stop crucial dialogue about the advancement of our field either. After l heard that most of the coaches (I am talking about nonelite sports) are working on voluntary basis with sport clubs l got somewhat discouraged. Although this is a specific example of the Sport and Exercise Psychology field, I believe the call for international dialogue is relevant for other related disciplines in Sport Sciences. UiKUNTA & nm, 50 • 2-312013 75. There are some challenges for future professionals who choose to travel for their education in Sport and Exercise Psychology. offers to study and do research in the area of Sport Psychology. But apart from academia. For example, the regional sport academies would benefit if they could hire experts in the field to work with coaches, parents, teams, and athletes. Every thought l had was challenged, from my life style and dining habits to my research questions and methodological approach. lt can be confusing to obesity and depression. Wish me luck. For example, the UK and Australian educational system requires students to go through a psychology-based program. The main challenge now is to identify where to look for and what would really feel to be "my thing" to do. By my own experience and experiences of my fellow students there is a need and desire to work with a mental coach: some of us were doing our internships with local clubs and received "We want more!" kind of feedback. Going through a European or American educational systern, which is more kinesiology-based at the moment, will limit your options to work in certain countries and programs. She received her undergraduate degree from Ewha Womans University (South Korea) and graduated from the University of Jyväskylä (Finland) and the University of Leipzig (Germany). Sport and Exercise Psychology is a relatively new field, Thus, there is still considerable disagreement as to what the field is about, resulting in a confusion of the necessary competencies and graduate training for a sport psychology practitioner. Lisa Novoradovskaya is currently a master's degree student in Sport and Exercise Psychology and has graduated with a bachelor's degree in social psychology from the Russian State University f or the Humanities (Moscow, Russia). This is not to say one should not travel for their education or employment. know which trammg system to follow. What I believe is essential at this moment is to engage in international dialogue. With ali stakeholders involved, we may not be able to come to an agreement for our training modules right away, but we will be able to understand and recognize the different training paths in the field. What happens though is that students are sornetimes caught in the middle. This is problematic as my international degree may not be sufficient, should I return to my home country. I welcome such critical discourse, as I believe this will lead to the development and advancement of our field. Not only that, but if you are an international student, your previous training may not even be recognized in another country. It was interesting to observe that the meaning of sport is different for various cultures too and to see how that drives which research questions were being asked, how they were asked and which populations were studied. Moreover, there was a call for a coalition for redefining the North American graduate training in Sport and Exercise Psychology this past year. How to make people exercise and actively fight rnodern diseases like cardiovascular diseases, diabetes, Teksti: SAE-MI LEE Promoting Dialogue I f l had to summarize what I learned from pursing an international academic career into one sentence it would be this, "what is obvious to me may not be obvious to someone else." Corresponding with students from various cultures and nationalities exposed me to different perspectives of the field. Hopefully, experts in sport and exercise psychology are going to be certified in Finland in the nearest future
Teksti:TUIJA TAMMELIN KOULULAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS: Koulupäivän paikallaan oloa voi purkaa monin tavoin Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvässä tutkimuksessa kartoitettiin koululaisten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. 2013, Turpeinen ym. Suositusten mukainen minimi, tunti reipasta liikuntaa päivittäin, täyttyi noin puolella alakoululaisista. liikkuvakoul u. L ähes kaikki lapset suorittavat oppivelvollisuutensa koulussa ja viettävät siellä suuren osan arkipäivää. Yläkoululaisista siihen ylti vajaa viidesosa. Tutkimuksessa analysoitiin pystysuuntainen kiihtyvyys ja käytettiin Evensonin ym. Vaikka koulussa istutaan paljon, reipasta liikuntaa kertyi silti enemmän arkipäivinä kuin viikonloppuisin. Liikkuva koulu -ohjelman myötä lisää liikkumista koulupäivään Liikkuva koulu käynnistettiin hankkeena keväällä 2010, ja se on jatkunut vuodesta 2012 lähtien Liikkuva koulu -ohjelmana, jonka tavoitteena on liikkumisen lisääminen koulupäivään ja sen yhteyteen ( www. Ohjelmaan liittyvän seurannan ja tutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut kerätä perustietoa suomalaisten koululaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja seurata, miten fyysinen aktiivisuus eri muodoissaan muuttuu pilottivaiheen aikana. fi). Koulun toimi n takulttuuria pyritään muuttamaan hyvinvointia edistäväksi. Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on liikkumisen lisäämistä ja passiivisuuden purkua koulupäivän aikana ja vapaa-aikana. Ei ole samantekevää, miten koulupäivä vietetään. 2013). Liikkumisen lisääminen Koulupäivän aikana • koulumatkat • välitunnit • liikuntatunnit • yhteinen liikkuminen oppituntien aikana • kerhot • mahdollisuus liikkua omaehtoisesti koulun alueella ja tiloissa ennen koulun alkua ja sen jälkeen Vapaa-aikana • aktiiviset koulumatkat • aktiiviset siirtymiset harrastuksiin ja kavereiden luo • arjen aktiivisuus ja hyötyliikunta • liikuntaharrastukset • urheiluharrastukset 76 LIIKUNTA& TIECE 50 • 2·3/1013. 2012 ja 2013, Kämppi ym. (2008) raja-arvoja, kun fyysisestä aktiivisuudesta määriteltiin eri tehoalueet: liikkumaton aika, kevyt liikunta ja reipas liikunta.joka vastaa teholtaan ripeää kävelyä. Lyhyetkin toiminnalliset tuokiot oppitunneilla vähentävät passiivisuutta. Fyysinen kokonaisaktiivisuus objektiivisten mittausten perusteella Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvässä tutkimuksessa oppilaiden fyysinen aktiivisuus mitattiin objektiivisesti lantiolla pidettävillä kiihtyvyysantureilla (ActiGraph) seitsemän vuorokauden ajan. Ohjelman myötä jalkautetaan kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositus Suomen peruskouluihin hallitusohjelman mukaisesti. Liikkumista voidaan lisätä koulupäivään monin tavoin liikuntatunneilla, koulumatkoilla ja välitunneilla sekä oppitunneilla toiminnallisten oppimismenetelmien ja istumisen tauottamisen myötä (Taulukko 1). Liikkuvan koulu -ohjelman tausta, käynnistyminen sekä paikallisten hankkeiden toiminta ja tuloksia on kuvattu laajemmin aiemmissa julkaisuissa (Tammelin ym. Mittauksiin osallistui vuoTAULUKKO 1
Liikkumatonta aikaa kertyi koulupäivän aikana alakoululaisilla keskimäärin 38 ja yläkoululaisilla 45 minuuttia tunnissa (kuvio 3). . Liikkumattoman ajan vähentäminen ja pitkäaikaisen istumisen tauottaminen on tärkeä osa fyysisen aktiivisuuden suositusta. Reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla keskimäärin 5,4 minuuttia ja yläkoululaisilla 2,8 minuuttia tunnissa koulupäivän aikana (kuvio 2). Koulumatkat eivät siten sisältyeet koulupäivän aikaiseen liikuntaan. ...... Tämä tarkoittaa alakoululaisilla 32 minuuttia kuuden tunnin koulupäivän aikana ja yläkoululaisilla 1 7 minuuttia kuuden tunnin koulupäivän aikana. Reipas liikunta koko päivän aikana eri luokka-asteiden oppilailla eskimäärin (min/päivä) (n=698).. . Kaikki Luokat 7-8 UVIO 1. . eippaan liikunnan osalta tunnin minimimäärä yttyi noin 50 prosentilla alakoululaisista ja 17 osentilla yläkoululaisista, 1 1 /2 tunnin määrä toteui yhdeksällä prosentilla alakoululaisista yhdellä osentilla yläkoululaisista ja kahden tunnin määrä hdellä prosentilla alakoululaisista. Pitkäaikaista istumista voidaan vähentää työskentelemällä välillä seisten tai nousemalla välillä seisomaan. uokka-aste -2 -4 -6 -8 Yhteensä 1-8 Pojat Tytöt Kaikki 79 64 143 78 97 175 105 145 250 51 79 130 313 385 698 na 2010-2012 yhteensä 698 oppilasta kymmenelalakoululta ja kolmelta yläkoululta luokilta 1-9. Koulupäivän kaista reipasta liikuntaa kuvattiin yksiköllä mil lupäivien vertailun eri-ikäisten oppilaiden kesken. . Luokan aktiivisimmille oppilaille kertyi reipasta liikuntaa 72 minuuttia ja vähiten liikkuvillekin oppilaille 37 minuuttia koulupäivän aikana. Arkipäivät olivat yysisesti selvästi aktiivisempia kuin viikonloput. Pojat . 30 C ·e 20 10 Luokat 1-2 . Tähän kaikilla opettajilla olisi mahdollisuus osallistua. Eräissä Liikkuvissa kouluissa oppilaat ovat alkaneet viittaamaan seisten ja oppitunteja tauotetaan säännöllisesti minijumppien avulla. m . eipasta liikuntaa kertyi arkipäivinä enemmän kuin ikonlopun päivinä kaikilla luokilla. . Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö mahdollistaa pitkäaikaisen istumisen vähentämisen kaikilla oppitunneilla. Passiivista istumista on muutettu aktiivisemmaksi käyttämällä luokassa istuimina isoja jumppapalloja. Tytöillä liikkumatonta aikaa kertyi kaikissa ikäluokissa 2-3 minuuttia enemmän tuntia kohti kuin pojilla. Jos aikaan lasketaan mukaan vielä ½ tuntia ennen koulun alkua ja ½ tuntia koulupäivän loppumisen 80 70 60 '~ 50 "" 40 C. Kyseinen koulu oli jo usean vuoden ajan tehnyt varsin paljon toimenpiteitä koulupäivän rakenteen muuttamiseksi liikkumista tukevaksi ja liikunnan lisäämiseksi koulupäivään. liil Luokat 3-4 Luokat 5-6 . Lisää liikkumista ja passiivisuuden purkamista koulupäivän aikana Erään alakoulun kolmannen luokan oppilaiden fyysisen aktiivisuuden mittaustulokset yhdistettiin luokan lukujärjestykseen (kuvio 4). Pojat liikkuivat koulupäivän aikana enemmän kuin tytöt samoin kuin kouluajan ulkopuolellakin. Suomalaisten ositusten mukaan alakoululaisten tulisi liikkua /2-2 tuntia päivässä ja yläkoululaisten 1-1 ½ tuntia aivässä (Opetusministeriö ja Nuori Suomi 2008). Taulukko 2) Reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla keskiäärin 62 minuuttia päivässä ja yläkoululaisilla 45 inuuttia päivässä (kuvio 1). Alakoulussa luokilla -4 pojilla reipasta liikuntaa kertyi päivittäin enernän kuin tytöillä, mutta luokilla 5-8 ero ei enää lut tilastollisesti merkitsevä. Tytöt . sii lu L 1 3 5 7 si tä ( m m 1 m ol f R vii su l1 p R tä pr tu pr y L" K p k n ai K k 78 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013 n mittauksiin osallistuneiden oppilaiden kumäärät eri luokka-asteilla. iikunta ja liikkumaton aika koulupäivän aikana oulupäivä määriteltiin oppilaiden lukujärjestyksen erusteella koulupäivän alkarnisja päättymisajanohdan perusteella
Kaikki Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 KUVIO 3. Koulumatkaliikunta sekä pelit ja leikit välitunneilla näyttivät osalla oppilaista lisäävän tehokkaasti fyysistä aktiivisuutta. Olisikin tärkeää etsiä ratkaisuja, joilla saadaan kaikki myös vähiten liikkuvat oppilaat, osallistumaan koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. . jälkeen, niin reipasta liikuntaa kertyy aktiivisimmille oppilaille 88 minuuttia ja vähiten liikkuville 43 minuuttia koulupäivän aikana ja sen välittömässä yhteydessä. . Pojat . Viittaaminen seisten, työskentely välillä seisten ja pieneen liikkumiseen kannustaminen oppitunnin aikana vähentävät ja tauottavat istumista. Oppilaille kertyi eniten fyysistä aktiivisuutta välituntien (VÄ=välitunti ja V ÄIKE=välitunti/kerhoaika) ja liikuntatunnin (LI) aikana. . Pojat . 1 . . Fyysisesti passiivisin koulupäivän jakso sijoittui klo 10-12 väliseen aikaan, jolloin oppilailla oli englantia ja matematiikkaa sekä ruokailu näiden tuntien välissä. . Teoreettisten tuntien sijoittelu pitkien välituntien molemmin puolin tai toiminnallisempien tuntien väliin vähentää pitkiä istumisjaksoja. Liikuntatunneilla luokan vähiten aktiiviset oppilaatkin olivat aktiivisia. Tämänkaltaiseen passiivisuuden purkamiseen koulupäivän aikana voivat osallistua kaikki opettajat oppiaineesta riippumatta. 50 40 30 .&; C: .E 20 10 Luokat 1-2 . Kaikki Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 KUVIO 2. . Myös aamupäivällä matematiikan tunnilla havaittiin fyysisesti aktiivista toimintaa. 1 . Tytöt . Liikkumaton aika koulupäivän aikana eri luokka-asteiden oppilailla keskimäärin (min/h) (n=698). Reipas liikunta koulupäivän aikana eri luokka-asteiden oppilailla keskimäärin (min/h) (n=698). Koulun liikunnan rinnalle tarvitaan runsaasti muuta fyysistä aktiivisuutta myös koulupäivän jälkeen ja viikonloppuisin. Jos oppilas kävelisi tai pyöräilisi 2-3 kilometrin pituisen koulumatkansa, hän saisi noin puoli tuntia LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 79. Koulumatkat sisältävät paljon potentiaalia oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, sillä lyhyitäkin koulumatkoja kuljetaan varsin yleisesti auton kyydissä (Turpeinen ym. Aktiivisimpien oppilaiden kohdalla fyysistä aktiivisuutta näkyi esimerkkipäivänä välitunneilla jopa enemmän kuin liikuntatunneilla, kun taas vähiten aktiivisten oppilaiden kohdalla tulos oli päinvastainen. Tytöt . Lyhyetkin toiminnalliset tuokiot oppitunneilla vähentävät passiivisuutta. Koulun liikuntatunnit tavoittavat kaikki oppilaat, mutta ne eivät yksin riitä kouluikäisten liikunnaksi. 7 6 5 .&; 4 C: .E 3 2 1 Luokat 1-2 1 1 1 1 1 1 . 2013). 1 . . Juuri ennen koulupäivän alkua, välittömästi koulupäivän päättymisen jälkeen sekä välituntien aikana havaittiin oppilaiden välillä eroja fyysisessä aktiivisuudessa
Parhaimmillaan koulupäivän aikainen liikkuminen tukee oppilaiden oppimista sekä edistää viihtyvyyttä, työrauhaa ja yhteisöllisyyttä koulussa. 80 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. 2008. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti. Tämä lisäys olisi erityisen merkittävä niille, jotka eivät vapaa-ajallaan muuten harrasta liikuntaa. do,:10 1080/02640410802334196 Kämppi K, Asanti R, Hirvensalo M, Laine K, Pönkkö A, Romar J-E & Tammelin T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. 2011 Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. reipasta liikuntaa lisää joka päivä. Vanhempien vastuulla on säädellä ja valvoa viihdemedian käyttöä. Saman luokan kahden aktiivisimman oppilaan keskiarvo on merkitty vihreällä ja kahden vähiten aktiivisen oppilaan keskiarvo punaisella. Koulu, opettajat ja rehtori pystyvät kuitenkin herättelemään keskustelua näistä asioista esimerkiksi vanhempainilloissa. Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Journal of Sports Sciences 26 114), 1557-1565. Tarvittavan liikunnan määrä ja laatu vaihtelee, kun asiaa tarkastellaan terveyden, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmista. Erityisesti yläkoulun tyttöjä kiinnostavaan välituntitoimintaan kaivataan edelleen lisää hyviä ideoita, ja tähän suunnittelutyöhön on tärkeää ottaa oppilaat mukaan. TUIJA TAMMELIN, LitT Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi LÄHTEET Evenson KR, Catellier DJ, Gill K, Ondrak KS & McMurray RG. 2013. Liikunnan Ia kansanterveyden julkaisuja 245. Passiivisuuden purkaminen koulupäivän aikana ei myöskään yksin riitä, sillä ruutuaikaa kertyy erittäin runsaasti kouluajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Koulun liikuntaa suunnitellessaan oppilaat kokevat osallistumista kouluyhteisön asioiden hoitamiseen ja saavat ohjauskokemuksia välituntiliikunnan vetämisestä vertaisilleen. Liikunnan Ia kansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Laine K, Blom A, Haapala H, Hakamäki M, Hakonen H, Havas E, Jaako J, Kulmala J, Mäkilä M, Rajala K & Tammelin T. Opetuministeriö ja Nuori Suomi 2008. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Reippaan liikunnan määrä jokaista 15 minuutin jaksoa kohden. Tammelin T, Laine K & Turpeinen S (toim.) 2012. o~-------------------------------------8+----+--------------------ft,---------------KUVIO 4. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa. Yläkoulun oppilaat siirtyivät viettämään väli tunteja ulos, ja osallistuminen välituntiliikuntaan lisääntyi erityisesti pojilla Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen aikana. Alakoulun oppilaiden fyysinen aktiivisuus yhden koulupäivän aikana. Samoin päätös kouluun kulkutavasta tehdään kotona. Liikunta on myös väline kohti muita tavoitteita, joiden toteutumisessa aktiivisuuden määrä ei ole ratkaisevin tekijä. Koulupäivän aikaisessa liikkumisessa fyysisen aktiivisuuden määrää ei ole syytä korostaa liikaa. Tämä olisi kova mutta kuitenkin realistinen tavoite koululle, joka tavoittelee muutosta Liikkuvaksi kouluksi. Matkalla kouluun. Koulun toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa Jos tavoitteeksi asetettaisiin koulupäivän aikaisen liikkumisen lisääminen nykyisestä kaksinkertaiseksi, se tarkoittaisi reippaan liikunnan lisäystä alakoululaisilla puolesta tunnista tuntiin ja yläkoululaisilla varttitunnista puoleen tuntiin koulupäivän aikana. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden ecrstärmssäätiö LI KES. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Rohkaisevat esimerkit pilottivaiheen kouluilta osoittavat, että koulun toimintakulttuuria ja väluunuen viettotapaa on mahdollista muuttaa aktiivisemmaksi myös yläkouluissa. Turpeinen S, Lakanen L, Hakonen H, Havas E & Tammelin T 2013. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 269. Tammelin T, Laine K & Turpeinen S (toim.) 2013. Pilottivaiheen aikana kuitenkin myös huomattiin, että kaksi lukuvuotta on varsin lyhyt aika, kun tavoitellaan muutosta koulun toimintakulttuurissa. Objektiivisten mittausten perusteella pilottivaiheeseen osallistuneet alakoulut erottuivat vertailukoulusta edukseen koulupäiväin aikaisessa liikkumisessa. Calibration of two objective measures of physical activity for children. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272
Oppilasta ja hänen vanhempiaan se auttaa löytämään hyvinvoinnin kohentamisen keinoja. ja 8. Näiden periaatteiden toteutumista hartaasti toivomme." Edellä mainittu sopii mielestämme ohjenuoraksi kaikkeen liikuntatunneilla tapahtuvaan miuaustoimintaan sekä myös valmistettuun Move-järjestelmään. Nämä kaksi keskeistä elementtiä alkoivat löytää toisiaan. Perehdyttäessä 2000-luvulla valmistettuihin liikuntaa koskeviin valtioneuvoston periaatepäätöksiin kävi selväksi, että kouluikäisten fyysistä toimintakykyä koskevassa tietopohjassa on Suomessa objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita. Alkoi hahmottua idea kokonaisuudesta, jossa perusopetuksen koululiikunnan avulla voitaisiin tukea ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa 5. Move-järjestelmän kivijalka on kansanterveydellinen näkökulma toimintakyvyn määritelmästä: "Elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista" (Rissanen 1999). Nykyinen kahden vuosiviikkotunnin määrä liikuntaa viikossa ei riitä fysiologisinkaan perustein vaatia sellaista. Sosiaalija terveysministeriö oli edellisenä kesänä asettanut työryhmän valmistelemaan asetusta neuvolatoiminnasta sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollosta. Move liitetään nyt valmisteilla oleviin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liikunnassa. -vuosi luokille määrättyjen laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Kouluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus on järjestettävä vuodesta 2009 lähtien perusopetuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Esimerkiksi fyysisen kestävyyden kehitystä tai taantumista ei tulisi käyttää oppilaan arvioinnin perusteena, kuten valitettavasti koulukentällä osin tapahtuu. Miksi Move. Varhaislapsuudessa lasten kokonaisvaltaista kehitystä seurataan neuvoloissa. Asia tarvitsee 2000-luvulla tehtyjen liikuntaa koskevien Valtioneuvoston periaatepäätöstenkin perusteella korjausta, sillä fyysisen toimintakyvyn tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Heimo Nupponen, Hannu Soini ja Risto Telama tekivät arvokasta työtä valmistaessaan Koululaisten hunnon ja liihehallinnan mittaaminen -mittauskäsikirjan vuonna 1999. Seuraava teksti on kyseisen käsikirjan esipuheesta ja käy oivasta esimerkistä kuvaamaan sitä inhimillistä arvoalustaa, jolta ponnistaen he laadukasta työtään tekivät: "Mittaaminen ei sinänsä ole tärkeää. Peruskoulu tavoittaa koko ikäluokan ja sieltä löytyvät ne tahot (esimerkiksi kouluterveydenhuolto, opettajat ja erityisen tuen osaajat), joiden avulla lapsen kasvusta, kehityksestä sekä hyvinvoinnista voidaan huolehtia yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Jostain syystä neuvolaiän jälkeen tämä fyysisen puolen seuraaminen on unohtunut. Teksti: MATTI PIETILÄ, SAMI KA LAJA MOVE -FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ: Tietoa, tukea ja motivointia Move-järjestelmä on kehitetty peruskouluun sopivaksi työkaluksi antamaan objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä. Koululaisten toimintakyvyn tarpeiden analysoinnilla projektissa selvitettiin koululaisen arkipäivän edellyttämiä fyysisiä tehtäviä: • Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013 81. Työryhmän muistio luovutettiin syyskuussa 2008 ja valtioneuvosto antoi sittemmin asetuksen (338/2011), joka koskee muun muassa kouluja opiskeluterveydenhuoltoa. Moven kyntö oli tehty jo aiemmin Fyysisiä mittauksia ja testejä koskevaa kansallista tukimateriaalia löytyy jo vuodelta 1969, jolloin julkaistiin Poiliien huntokoe -käsikirja. Siellä kartoitetaan määräajoin myös lapsen motorinen kehittyminen ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä lapsen kehityksen etenemisestä. Tärkeää on sen sijaan, että miliäli mitataan mittaustuloksia häytetään oppilaiden motivoimiseksi, vahvuuksien ja parannettavien piirteiden osoittamiselisi, kehityksen seuraamiseksi ja oppilaiden lwikenpuoliseksi ohjaamise!isi liilwnnalliseen terveelliseen elämäntapaan. petushallituksessa mietittiin keväällä 2008, mitä uutta voitaisiin kehittää viraston toimivallan puitteissa koululiikuntaan, jotta huolestuttaviin istuvan elämäntavan trendeihin päästäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa positiivisin keinoin. Kouluissa liikuntaa opettavat opettajat ovat juuri niitä pedagogisia osaajia, joilta fyysisen toimintakyvyn seuranta onnistuisi niin, että tarpeellinen tieto saadaan luotettavasti ja täsmällisesti kerättyä sekä liitettäväksi osaksi laissa säädettyjä laajoja terveystarkastuksia
Liikunnan opettajasta fyysisen hyvinvoinnin ammattilainen Move-mittauksissa kerätyt tiedot siirretään tietokantaan, josta tulee palautetta: • oppilaalle itselleen (tieto, minkälainen toimintakyky on ja kannustusta sekä konkreettisia neuvoja, miten tilannetta voi muuttaa paremmaksi) • oppilaan huoltajille (tietoa toimintakyvyn tasosta ja siitä, miten se liittyy oppilaan arjessa jaksamiseen ja selviytymiseen) • opettajalle (tietoa oman opetusryhmänsä liikunnanopetuksen sisältöjen suunnittelun tueksi) • terveydenhoitohenkilöstölle (tieto toimintakyvystä suhteessa siihen, miten se mahdollisesti liittyy lapsen arjessa jaksamiseen ja koulu työstä selviytymiseen) • terveydenhoitohenkilöstölle tarvittaessa lasten ja nuorten vanhemmille tarjottavaa valmista neuvontamateriaalia. -vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysiseen toimintakykyyn liittyvää systemaattinen, tieteellisesti vahdi, valtakunnallinen tiedonkeruuja palautejärjestelmä. Projektissa rakennettiin perusopetuksen 5. Tulokset kirjataan sekä oppilasettä ryhmäkohtaisiin tuloskortteihin . Liikuntaa opettava opettaja toteuttaa Move-mittaukset liikuntatunnilla . kohdan mukaan ovat salassa pidettäviä asioita. Käytännössä Move-mittaustulosten luovuttaminen kouluterveydenhuoltoon edellyttää huoltajan suosMove käytännössä lyhyt oppimäärä . Move-palautejärjestelmän tarkoituksena on myös motivoida kaikkia oppilaita taitoja kuntotasosta riippumatta. Valtionhallinnossa Move -yhteistyötä on tehty aktiivisesti Opetusja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kesken. Mikä Move oikein on. Opetuksen järjestäjä kirjaa koulun tulokset valtakunnalliseen järjestelmään . ja 8. Kerättävän tiedon avulla voidaan koota valtakunnallista seuranta-aineistoa ja kun se yhdistetään muuhun informaatioon lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, ravinnosta ja levosta sekä psyykkisestä ja sosioemotionaalisesta hyvinvoinnista, saamme vihdoin kokonaisvaltaista näkymää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa. Seuranta kattaa fyysisen toimintakyvyn kaikki osa-alueet (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus, tasapaino sekä motoriset perustaidot). Move-järjestelrnä perustuu yksilöllisen kehittymisen, ei normatiivisen vertailun varaan. Valtionhallinnon liikkuva koulu -hankkeen (www. Järjestelmä tuottaa objektiivista tietoa koululaisten fyysisestä toimintakyvystä ja sitä on mahdollista käyttää 5. Oppilaan tuloskortti lähetetään kotiin tarkistettavaksi ja täytettäväksi, kortti palautetaan opettajalle . Opetushallituksen verkkosivuilla oleville Movepalautesivuille (www.edu.fi/move) on valmistettu kannustavia ja motivoivia ohjeita fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden sekä terveyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. liikkuvakoulu.fi) osana kehitettiin vuosina 20102012 peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seuraamiseksi, kehittämiseksi ja tukemiseksi järjestelmää, jonka nimeksi 31.8.2012 tuli virallisesti Move! Kehittämisprojektin toteuttajana käytännössä toimi Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan monitieteinen asiantuntijatyöryhmä. Valtakunnan tasolla Move-järjestelmä antaa (vielä puuttuvaa) objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä. Järjestelmä kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä koulussa tapahtuvaan että omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. ja 8. OPS2016 -perusteisiin Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perus82 LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2-312013. (kävelyä tai pyöräilyä vähintään 5 km) • Kouluja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin • Istuvan elämäntavan vaikutusten ennaltaehkäiseminen: luonnollisen anatomisen liikelaajuuden ylläpitäminen erityisesti ylävartalossa ja lonkan koukistajissa • liikenteessä liikkuminen: ympäristön havainnoiminen ja siihen tarkoituksenmukaisesti reagoiminen • Erilaisilla alustoilla liikkuminen: tasapainon säilyttäminen myös liukkaalla alustalla • Portaissa ja epätasaisessa maastossa liikkuminen • Vedessä liikkuminen (raajojen liikkeiden yhteensovittaminen ja kestävyys kunto). Oppilas ja kotiväki saavat kannustavaa ja ohjaavaa palautetta fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi tumusta, koska oppilaiden toimintakyvyn testitulokset ovat oppilaiden koesuorituksiin rinnastettavia tuloksia, jotka viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 30. Kouluterveydenhuolto saa oppilastulokset käyttöönsä laajoja terveystarkastuksia varten . Mittaustulosten käyttämistä oppilasarvioinnin perustana tuleekin lähtökohtaisesti välttää. Yksilötasolla Moven yhteyteen valmistettu kannustava ja myönteinen palautejärjestelmä antaa muun muassa huoltajille tietoa ja ymmärrystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä sekä pohjatietoa siitä, mihin lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin asioihin heidän tulisi kiinnittää huomiota. -vuosiluokilla koululaisille tehtävien laajojen terveystarkastusten tukena
Oppilas asettuu koukkuselinmakuulle voimistelumatolle, josta hän kohottaa äänimerkin tahtiin ylävartaloaan siten, että sormet liikkuvat mittaliuskan verran. Fyysisen toimintakyvyn m ittaus-, seurantaja palautejärjestelmä Move! tullaan liittämään nyt valmisteilla oleviin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liikunnassa. Tulos on äänimerkin tahtiin hyväksytysti suoritettujen ylävartalon kohotusten lukumäärä, kuitenkin enintään 75 kertaa. . Loikka suoritetaan joko voimistelumatolla avojaloin tai lattialla urheilujalkineet jalassa. . . opetuksen tuntijaosta ( 422/2012). Ylävartalon kohotus on vatsalihasten lihaskestävyyttä mittaava osio. 20 metrin viivajuoksulla arvioidaan oppilaiden kestävyysominaisuuksia ja liikkumistaitoja. Oppilaan tulos on se aika, jonka hän jaksaa juosta annetussa tahdissa. Move! tullee omalta osaltaan vahvistamaan hyvinvoinnin ja liikunnan asemaa koko peruskoulun toiminnassa sekä lisäämään liikunnanopettajien laadukkaalla työllään ansaitsemaansa arvostusta. . Vauhditon 5-loikka mittaa ala raajojen voimaa, nopeutta, dynaamista tasapainoa ja liikkumistaitoja. Liikkuvuusmittauksissa arvioidaan nivelten liikkuvuutta asteikolla 0-1. Etunojapunnerruksella mitataan hartian alueen ja yläraajojen lihasten dynaamista voimaa ja kestävyyttä sekä liikettä tukevien vartalonlihasten staattista kestävyyttä. Oppilaan tulos on minuutin aikana tehtyjen hyväksyttyjen punnerrusten lukumäärä. MATTI PIETILÄ Opetusneuvos Opetushallitus Sähköposti: matti.pietilä@oph.fi SAMI KALAJA, LitT Rehtori Kilpisen koulu Jyväskylä Sähköposti: sami.kalaja@jkl.fi Moven kuusi mittausosiota . Lähtö tapahtuu tasaponnistuksella, tulos on viidennen loikan alastulopaikka. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla -raportissa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 14) tuodaan toimenpidesuosituksena esille liikunnanopettajien toimenkuvan kehittäminen "fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisen" suuntaan, jolloin opettajat voisivat ottaa nykyistä suuremman vastuun koko koulun terveysliikunnasta ja toimintakulttuurin liikunnallistamisesta. Mittausosio käsittää kolme osaa; kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa ja oikean ja vasemman olkapään liikkuvuusmittaus. Heitto-kiinniotto -yhdistelmällä mitataan välineen käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa. Kehon liikkuvuuden arvioinnilla selvitetään kehon kudosten normaalia anatomista liikkuvuutta kolmen eri asennon avulla. Juoksun avulla voidaan epäsuorasti arvioida maksimaalista hapenottokykyä. Tulos on oikein suoritettujen (pallo osuu maalialueeseen ja se saadaan yhdestä pampusta kiinni) suoritusten lukumäärä. Pojat tekevät punnerrukset etunojasta, tytöillä polvet ovat maassa. Oppilas heittää tennispallon yläkautta yhdellä kädellä 20 kertaa määrättyyn alueeseen määrätyltä etäisyydeltä ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen. . Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuvat: JARI KANERVA LIIKUNTA& TIEDE 50, 2-3/2013 83. Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien. Viivajuoksussa oppilaat juoksevat kiihtyvässä tahdissa 20 metrin matkaa edestakaisin nauhalta kuuluvien äänimerkkien tahtiin. Move -järjestelmästä tulee tällöin mittava kehitysaskel liikuntakasvatuksen ja laajemminkin suomalaisten koululaisten hyvinvoinnin edistämisessä
Olen edelleen samaa mieltä kuin 1994. Vuonna 1994 päädyttiin täysin toisenlaiseen ratkaisuun ja korostettiin lähinnä tavoitteita, joihin voi päästä eri keinoin. Kummeina terveysja sotilasvoimistelua ja kilpaurheilu Anna-Maria Nurmi kysyy artikkelissaan myös, että kiinnostavatko perinteiset lajit nykypäivän nuoria. Palaten jälleen Anna-Marian artikkeliin ja kysymykseen, puhuttelevatko perinteiset lajit nykypäivän nuoria. Akateemisen koulutuksen saaneet liikunnanopettajat eivät tarvitse lajiluetteloita toteuttaakseen tavoitteiden mukaista liikuntakasvatusta. Perinteistä perusteetta ja perustellusti Meillä oli ja voi olla muuallakin pitkään ongelmana se, että koululiikunnalla ei ollut selvästi omaa linjaa, vaan lajeja ja välineitä kopioitiin modernista urheilusta. Perusteluna oli, että se motivoi harjoittelemaan kesällä. Kuitenkin suositeltiin Suomen olosuhteisiin hyvin sopivia lajeja. Mutta perinteestä voi löytyä myös jotain arvokasta. Perinne voi siis olla rasite koululiikunnassa. Opettamisella tarkoitan paitsi motoristen taitojen kehittämistä myös elämysten ja kokemusten tarjoamista sillä tavoin, että ne edistävät koululiikunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Perinteen käsite on mielenkiintoinen koululiikunnan kannalta. Tällöin päätarkoitus opettaminen helposti unohtuu. Nyt kun valmistellaan uutta ydinopetussuunnitelrnaa, se on erityisten ajankohtaista. <( :;: :5 w 1~ IJ) ä: L uin Liikunta ja Tiede numerosta 5/2012 Anna-Maria Nurmen erinomaisen artikkelin, jossa kysyttiin muun muassa "puhuttelevatko perinteiset liikuntalajit nykypäivän nuoria". Avainsana on opettaa, termi laajasti ymmärrettynä. Ne vain ovat, koska näin on aina tehty. Tavoitteisiin monien lajien kautta Se, mihin konkreetteihin liikuntamuotoihin opetus liittyy, on jos ei nyt ihan toissijaista, niin ainakin vähemmän tärkeää. Laji luettelot ovat turhia senkin takia, että muutaman vuoden päästä on taas uusia lajeja. Voin vastata, että eivät välttämättä eikä niiden tarvitsekaan. Vuoden 1953 oppikoulujen liikunnan opetussuunnitelmassa, jonka nimi oli "oppiennätykset" ja jonka mukaan meikäläinen opetti liikuntaa, sanottiin, että joka syksy otetaan oppilailta tulokset viidestä yleisurheilulajista. Liikuntakasvatuksellamme on ollut muun muassa saksalaisen sotilasvoimistelun ja ruotsalaisen terveysvoimistelun perinteitä, mutta selvimmin on näkynyt kilpaurheilun vaikutus viime aikoihin saakka. Sitä ei kerrottu, miksi juuri yleisurheilua piti harjoitella. Puhuin tästä aiheesta Liikuntaideologian seminaarissa Jyväskylässä 1970. Peruskoulun ensimmäinen liikunnan OPS, jonka värkkäämiseen olin osasyyllisenä, oli aika liikuntalajikeskeinen ja sama linja jatkui seuraavissakin OPS:eissa. Näin ollen yhdyn Anna-Maria Nurmen toteamukseen, että tavoitteet voidaan toteuttaa myös nuoria kiinnostavien lajien avulla. Opettamista on myös oppimiselle suotuisan ilmapiirin ja rnotivaatioilmaston luominen. Hurjimmillaan lajikeskeisyys taisi olla vuoden 1985 OPS:issa, jossa lueteltiin pitkä lista jopa yksittäisiä liikesuorituksia. Vielä nykyäänkin sitä edustavat voimistelusaleista löytyvät olympialaiset telineet, joita ei todellakaan ole kehitetty lasten liikuntakasvatusta varten. On perinteisiä lajeja, joille ei ole mitään järkevää perustelua. Oli mielenkiintoista, että puheesta närkästyivät urheilumiehet, mutta eivät liikuntakasvatuksen edustajat. Korostan opettamista sen vuoksi, että viime aikoina on koululiikunnan yhteydessä puhuttu niin paljon liikunnan tarpeen tyydyttämisestä, sykkeen ylläpitämisestä ynnä muista sinänsä tärkeistä asioista. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 85. Jos emme uudista sitä liikuntakulttuurin muotivirtausten ja sisältöjen mukaan, niin onko ajassa tapahtunut jotain, mikä edellyttäisi tavoitteiden tarkistamista. Ohjekirjanen voisi olla yksi ratkaisu. Mitä sitten koululiikunnassa pitäisi tehdä. Koululiikunnan tehtävänä on opettaa Mihin ja miten koululiikuntaa pyritään valmisteilla oleva uuden opetussuunnitelman avulla ohjaamaan, on tärkeä kysymys. Tämä ja muutkin koululiikuntaa koskevat kysymykset ovat aina paikallaan. LiikunnanopettajakouluPOHDITTUA tuksen pohjalta voi toimia pelkkien tavoitteiden perusteella, mutta vaatimattoman liikuntakoulutuksen saaneet luokanopettajat ehkä kaipaavat tarkempia ohjeita
Pessimisti sanoisi, että linja voi olla, multa siitä ei ole hyötyä, koska ulkopuoliset paineet ovat niin kovat. Löytyisikö arvomaailman puolelta syitä tarkistaa OPSia 7 Jos koululiikunnassa todella halutaan edistää sosiaalisia taitoja ja asenteita, eivät pelkät tavoitelauseet riitä, eikä höpinä joukkuepelien sosiaalisuutta kasvattavasta vaikutuksesta. Lähtökohtana ovat tietenkin liikuntakasvatuksen tavoitteet. Vai voiko koulun OPS:illa olla jokin oma linja, joka jollain lailla suodattaa uusia virtauksia. Olen mielessäni hieman ihmetellyt sitä, miksi näinkin usein tarvitaan uusi OPS. Aihehan on taas ajankohtainen, kun Suomen huippu-urheilua uudistetaan. Höpinää vai tositoimia Koululiikunnan tavoitteena on jo pitkään mainittu myös eettissosiaalinen kasvatus. Onko koululiikunnan tehtävä vain myötäillä ja toistaa niitä kansainvälisiä virtauksia, joita tulee esiin yhä kiivaammassa tahdissa. Vaikka kilpaurheilun perinteet ovat heijastuneet koululiikuntaan muun muassa välineiden ja lajien kautta, on meillä jo pitkään vallinnut selvä työnjako: koulu hoitaa perusopetuksen ja urheilujärjestöt ja seurat valmentamisen. Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus liikkua luoru oym päristösså, Vuodenajat pitäisi nähdä rikkautena eikä liikuntaa rajoittavana tekijänä. Opettajilla on omassa työssään aivan tarpeeksi tekemistä eivätkä he kaipaa uusia ohjeita, ellei niille ole hyviä perusteluja. Yksiselitteistä vastausta tuskin löytyy. Koska koulujen mahdollisuudet uinnin opetukseen vaihtelevat kovasti, pitäisi pohtia, miten lasten uimataito tässä maassa parhaiten toteutetaan ja kuinka paljon vastuuta voidaan osoittaa koululle Koululiikunta liikuntakulttuurin markkinoitten paineessa Perinne-nykypäivä -dialogiin liittyy toinen merkittävä asia: koululiikunnan suhde liikuntakulttuuriin ja sen kehitykseen. Koko kansalle tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida järjestää, joten koululiikunnan tehtävänä voidaan pitää totuttamista niihin olosuhteisiin mitä meillä luonnostaan on. Se tapahtuu parhaiten esikouluiässä ja peruskoulun alimmilla luokilla, multa ylemmilläkin luokilla aihetta voi olosuhteiden mukaan kertailla. Kun olen yrittänyt todistella, että koululiikunnan OPSia on vaikea tai mahdotonta rakentaa tiettyjen liikuntalajien varaan, en suinkaan tarkoita sitä, että koululiikunnassa voi olla sisältönä mitä tahansa. Mihin ja miten koululiikuntaa pyritään OPSin avulla ohjaamaan, on erittäin tärkeä kysymys. En näe mitään syytä muuttaa tätä järjestystä, vaikka huippu-urheilun kehittämispyörteissä onkin joku esittänyt kilpailun lisäämistä kouluun. Jos hyväksymme sen, ettei koululiikunnan tavoitteiden toteuttaminen riipu liikunralajeista, niin miten sitten määrittelemme koululiikunnan oman linjan ja OPS:in sisällön. Tässä törmätään siihen ongelmaan, että tämä "toturtelu" edellyttää tiettyjen lajitauojen alkeiden oppimista. Jos emme uudista sitä liikuntakulttuurin muotivirtausten ja sisältöjen mukaan, niin onko ajassa tapahtunut jotain, mikä edellyttäisi tavoitteiden tarkistamista 7 Terveys on ollut koululiikunnan perustana aivan alusta lähtien ja tutkimus on vain vahvistanut ja monipuolistanut liikunnan merkitystä terveydelle. On kuitenkin yksi poikkeus: uimataito. Lajit voivat siis aika paljon korvata toisiaan. Jos sosiaaliseettinen kasvatus on liikunnanopetuksen tavoite, korostettakoon OPS:issa opetusmenetelmiä ja otettakoon ne vakavasti myös opettajakoulutuksessa. Parhaiten koulu palvelee kilpaja huippu-urheilua antamalla kaikille hyvän perusopetuksen ja ohjaamalla lahjakkaita lapsia urheiluseuraan. Puhutaan jopa ahneuden lisääntymisestä. Liikunnallisen elämäntavan aikaansaaminen on siten edelleen järkevä ja tärkeä tavoite. Pidän arvokkaana sitä, että suomalaiset ovat tottuneet liikkumaan omatoimisesti, luontoa ja lähiympäristöä hyväksi käyttäen ja kaikkina vuodenaikoina. Vastaan, että tavoitteina ja niiden taustalla olevina arvoina sekä menetelmällisillä ohjeilla. Se merkitsee, että koululiikunnan tulee ainakin tutustuttaa ja mielellään vähän totuttaakin myös sellaiseen liikuntaan, joka "ei puhuttele kaikkia nykynuoria". Tällaiseen perinteeseen viittasimme vuoden 1994 OPS:issa. RISTOTELAMA Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Jyväskylä 86 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. On syytä muistaa sekin, että yhteistyöskentely ja toisen huomioonottaminen liikuntatunnilla voi jäädä vähäiseksi, ellei sosiaalis-eettinen kasvatus näy muissakin aineissa. Julkisuudessa on keskusteltu ihmisten arvomaailman muuttumisesta yksilö keskeisemmäksi ja itsekkäämmäksi. Yhteistoimintaan ja yhteisöllisyyteen kasvattaminen perustuu nimenomaan opetustapahtuman järjestelyyn ja opetusmenetelmiin eikä liikuntamuotoon. Miten parhaiten tuetaan opettajien työtä alimmilla asteilla, on todella tärkeä kysymys. Tehtävänä tutustuttaa ja totuttaakin Kansainväliseen huippu-urheiluun osallistuminen edellyuäå taistelua vuodenaikoja vastaan eli mahdollisuutta harjoitella kesälajeja talvella ja päinvastoin. Viimeaikainen tutkimus on lisännyt tietoa siitä, että kansan taudin riskit voivat alkaa kehittyä jo kouluiässä ja että kouluiän liikunnalla ja kunnolla on vaikutusta aikuisiän liikuntaan, kuntoon ja terveyteen. Koululiikunta antaa perusopetuksen urheilujärjestöt valmentavat Palaan vielä kilpaurheiluun, jonka mainitsin olleen aikoinaan vahva vaikuttaja koululiikunnan taustalla. Siihen on viitattu muun muassa termeillä kasvatus yhteisöllisyyteen, yhteistoimintaan, toisen huomioon ottamiseen sekä kykyyn erottaa oikea ja väärä. Koululla on erityisen suuri vastuu liikkumauomista ja vähän liikkuvista nuorista. Jos katsotaan tarpeelliseksi julkaista uudet OPSit näinkin usein, olisi hyvä tuoda selvästi esiin, muutoksen tarve ja miten se parhaiten toteutetaan. Viittaan taas alaluokkien opettajan ohjekirjasen tarpeeseen. Hyvän koulutuksen saanut taitava opettaja osaa arvioida, miten eri lajeja käytetään edistämään esimerkiksi motorista kehitystä, kuntoa, virkistystä jne
Se on yliopistojen lähteminen mukaan julkisuuskilpailuun, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa olla uhka koko yliopistolaitoksen perustan uskottavuudelle. Vaan mikä olikaan yliopistojen varsinainen perustehtävä, eikö se liittynyt totuuden etsintään, mitä ikinä totuudella sitten tarkoitetaankin. Jos yrityksen tarkoituksena on myydä jotakin tuotetta, on markkinoinnin monipuolisuus ymmärrettävää. Jätin tarkoituksella ottamatta esiin yhden näkökulman, koska halusin nostaa sen esiin omana erillisenä kokonaisuutena. Yliopisto siis julkaisee itsestään tietoa sen mukaan, mikä on sen oman julkisuuskuvan kannalta sopivinta. Enää ei vaaleissa valita henkilöitä, jotka omakohtaisen tuntemisen perusteella tiedämme viisaiksi ja taitaviksi, vaan ihmistä, jotka ovat median kautta saavuttaneet tällaisen maineen tai yksinkertaisesti vain saaneet riittävästi näkyvyyttä. Mitä ja kenelle halutaan tällä tavalla myydä. Jos yliopistot alkavat nähdä oman julkisuuskuvansa niin tärkeänä, että ne ryhtyvät kaunistelemaan itsestään annettavia tietoja tai jopa rajoittamaan tiedon saantia, on tieteellisten organisaatioiden uskottavuus vaakalaudalla. Ja jotta totuutta voidaan etsiä, on tietojen oltava vapaasti saatavilla. Onko "totuuden ystävistä" jo tullutkin "julkisuuden ystäviä". Nyt sitä kiistaa ei enää tarvitse käydä, kun lain mukaan tiedot voidaan pitää salassa. Eikö se enää koskekaan yritysyliopiston omaa toimintaa. Yliopistojen opetusja tutkimushenkilökunta on jo vuosia ollut huolestunut erilaisen hallintohenkilöstön määrän kasvusta etenkin keskushallinnossa. Perinteinen demokratiammekin on saanut uuden merkityksen. Kriittistä keskusteluakin voidaan suitsia, koska se voi pilata "yrityksen" julkikuvaa. Perinteinen mainostaminen ei enää riitä, on luotava mielikuvia, brändejä, saatava myönteistä julkisuutta ja lobattava. Mutta jos tieteellisiä organisaatioita pitää alkaa markkinoida mielikuvia luomalla, ollaan vaarallisilla vesillä. E lämme tätä nykyä sellaisessa mediayhteiskunnassa, että sen kaikkia merkityksiä ei ehkä ole vielä edes täysin ymmärretty. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 87. Monien yliopistojen perinteisissä tunnuksissa toistuu sana "veritas", totuus. Yritysten on tässä tilanteessa tietysti ollut pakko lähteä mukaan mediakilpailuun. Ennemminkin on syytä kysyä, onko julkisuuskuvasta tullut yliopistojen toiminnan kannalta niin tärkeä asia, että sen pönkittämiseksi ollaan valmiita kertomaan omasta toiminnasta vain myönteisiä asioita. Se ei kuitenkaan liene tässä tapauksessa suurin huoli. Myönteisillä uutisilla tuetaan brändiä, kielteiseksi tulkittavista uutisista, vaikkapa henkilöstön kokemista sisäilmaongelmista, vaietaan. Viime vuosituhannelle jäänyt minäni ei sen sijaan oikein jaksa ymmärtää, mihin tarvitaan maabrändiä, yliopiston tai sairaalan brändistä puhumattakaan. LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylä Yliopisto siis julkaisee itsestään tietoa sen mukaan, mikä on sen oman julkisuuskuvan kannalta sopivinta. Myönteisillä uutisilla tuetaan brändiä, kielteiseksi tulkittavista uutisista, vaikkapa henkilöstön kokemista sisäilmaongelmista, vaietaan. Kun yliopistoihimme on varsin lyhyessä ajassa tuotu "yrityskulttuuri", myös toimintatavat ovat muuttuneet samaan suuntaan. Sanomalehti Keskisuomalainen kävi jo ennen lain voimaantuloa Jyväskylän yliopiston kanssa juridista vääntöä paikkatietojen julkaisemisesta. Ihmettelin jo aikaisemminkin sitä, miten uusi yliopistolaki muutti yliopistojen julkisuusperiaatteita niin, että esimerkiksi yliopistojen talousasioista on mahdotonta saada tietoa. Ja nyt en todellakaan arvostele perinteistä viestintätoimintaa, jonka toki näen tärkeänä esimerkiksi tieteellisen tiedon julkistamisen kannalta. Teksti: LA URI LA AKSO POHDITTUA Totuuden vai julkisuuden ystävä Pohdiskelin taannoin "Emertitus ihmettelee" -palstalla yliopistolaitoksemme ihmeellisyyksiä. Vielä pari vuosikymmentä sitten olisi ollut aivan mahdotonta kuvitella, että yliopistoihin palkataan markkinointihenkilökuntaa,jonka tehtäväkenttään kuuluu muun muassa "brändihallinta"
Hän on ovela kuin piru. Ryhmässämme opit peesaamaan taitavasti valtavirran suosimia tutkimusteemoja. Akateemisilla areenoilla saavutettu respekti täydentyy vielä tosi-tv-glorialla. Arvostettu tutkija hallitsee myös Suomen kansalle viestimisen. Tutkijakomeetta osoittaa joka kvartaali osaamisensa ja nopeutensa. Hänen hakemuksensa ovat upeita retorisia luomuksia, joihin on sisällytetty suunta-asiakirjojen käsiteanalyysin tulokset. Tämä takaa tekstien hyväksymisen samanmielisten refereiden kaverijärjestelmässä. Nopeammin, voimakkaammin ja korkeammalle mitätöi, pihtaa ja nuoleskele. Hän koukuttaa äidinkielellään ja popularisoi iltapäivälehtityyliin. Hän osaa myös tehdä hakemuksia, joilla saa rahaa. Lupausfantasioillaan hän miellyttää rahoittajaa. Oivaltava tutkija ryöstökalastaa nousussa olevat tutkimusideat ja jalostaa ne omikseen ilman, että asianosaiset sitä edes huomaavat. Hyvä tutkija hallitsee näppäinten maailman, erilaiset tietokoneohjelmat, excelit, spss:n, powerpointin, kuvankäsittelyn, älypuhelimet, blogit, facebookit, twitterit, linkedin, researchgaten jne. Hän valjastaa luovuutensa akateemiseen valtapeliin. Tutkimusyhteisöjen edustamassa nykyisessä (piilo)norrnatiivisessa kulttuurissa tutkijalla on paine tehdä kaikkea muuta kuin ilmiölähtöistä tutkimusta. Jos olet hyvä tyyppi ja kehityskelpoinen. Kun hän kumartaa, hän tietää, mihin samalla pitää pyllistää. Pitäisikö mennä kulttuurisiin käytäntöihin mukaan vai puolustaa tiukasti vanhoja perinteitä muuttumatta ja muuttamatta mitään. Teemme sinusta arneebakameleontin -tutkijayhteisön arvostaman ja median hellimän huippuosaajan. Tulet huomaamaan, että arvostuksen hankkiminen on kovaa, mutta kannattavaa puuhaa. Hän on mahdollisimman monessa lehdessä vertaisarvioija, sillä se mahdollistaa muiden tutkijoiden innovaatioiden hyödyntämisen. Tästä tuleekin hänen perustehtävänsä. Tutkija profiloituu, tekee uskottavalta näyttäviä tekstejä ja puhuu taitavasti. Oivaltava tutkija ryöstökalastaa nousussa olevat tutkimusideat ja jalostaa ne omikseen ilman, että asianosaiset sitä edes huomaavat. Mikä tällä janalla on oma, edustamasi tutkimusryhmän ja yhteisösi paikka. Tervetuloa tutkijaryhmäämme. Osaavassa ryhmässämme arvostettu tutkija on kansainvälinen, hän puhuu sujuvaa englantia kongresseissa. Hänen CV:nsä täyttyy monipuolisesti, hän on itsensä personal trainer. Akateemisten parkettien partaveitsi jakaa tietoa oikea-aikaisesti ja pihtaa oikealla tavalla. Lisätietoja ESA ROVIO LitT, Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: esa.rovio@likes.fi P.S. Hän verkostoituu, nylkee tiedot ja hylkää hyödyttömät. Hän panostaa poikkitieteellisyyteen ainakin juhlapuheissa. Eikä siinä vielä kaikki. Parhaimmillaan läpäiset sisäpiiri katon. Kilpailussa vähäisistä viroista ja apurahoista jyvät erotetaan akanoista. POHDITTUA Teksti: ESA ROVIO Haetaan tutkija huippuosaajien hankkeeseen T arjoamme Sinulle tutkimusympäristön, jossa tuotetaan laadukkaita vertaisarvioituja high impact -julkaisuja. Kiinnostuitko. Hänen persoonansa loistaa mediassa viljelemässä hauskuuksia ja kuorruttamassa latteuksia viisauksiksi. Hän tietää, että jos et ole hauska, sanavalmis, karismaattinen, et myöskään ole mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hän verkostoituu , nylkee tiedot ja hylkää hyödyttömät. Yliopiston kasvatti hakee oppia sellaisilta nykypäivän media-asiantuntijoilta, kuten Kalle Palander, Aleksi Valavuori ja Jutta Gustafsberg. 88 LIIKUNTA& TIEDE 50, 2-3/2013
Sapokan merimaisemista hän lopulta löysi uuden kotinsa. Väitöskirjan hän julkaisi vuonna 2002. Terveydenhuollon maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessa tiedekunnassa vuonna 1993 pääaineenaan fysioterapia. Tapsan muistoa kunnioittaen ja Tapsaa hiitollisuudella muistaen Ystävät ja työtoveril LIIKUNTA & TIEDE 5{) • 2-312013 89. Tutkijana Tapsa oli tinkimätön. Matkustaminen oli Tapsa lie muutenkin tuttua ja erityisesti Rovaniemi, Jyväskylä, Kotka -akselilla. Tapsa reppuineen oli tuttu näky erityisesti fysioterapian ja biomekaniikan kongresseissa. Tapsa työskenteli lukuisissa paikoissa ympäri Suomea, kuten 1980-luvulla Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja myöhemmin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella sekä 1990-luvun alkupuolelta lähtien liikuntafysiologina Kymenlaakson keskussairaalassa. Tapsa kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen Keskustan lukiosta 1975 ja valmistui lääkintävoimistelijaksi Oulun Terveydenhuolto-oppilaitoksesta 1981. Hän osallistui aktiivisesti fysioterapian koulutuksen kehittämiseen sekä Jyväskylän yliopistossa että pohjoismaisessa tutkijakoulussa. Tapsan tieteellisen uran huippuhetket olivat käsillä, kun hän valmistautui osallistumaan pitkäaikaisen oppilaansa ja työtoverinsa Anu Valtosen väitöstilaisuureen. Tapsa teki sekä pro gradu -tutkielrnan että väitöskirjan polven toiminnasta fysioterapiassa. Tapsa oli avaintekijä siinä, että hydrorerapiaan erikoistunut maailmanluokan laboratorio kehittyi juuri Kotkaan. Hänen työnsä jälki näkyi vahvana itse väitöksessä saaden ansaitsemaansa kunnioitusta ja kiitosta myös karonkkapuheissa. Tapsa oli paitsi ohjaaja ja meruori Anulle myös henki ja sielu tekonivelleikattujen potilaiden vesivastusharjoiuelua käsittelevälle hankkeelle. Tapsan elämänvirta ehtyi vain pari päivää ennen Hhetkeä. Tapsan yhteistyö ylilääkäri Jukka Savolaisen ja Suomen vesiliikunnasta ja -kuntoutuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden kanssa on kantanut runsaan hedelmän. ln Memoriam Tapani Pöyhönen "Vedessä on voimaa" '' edessä on voimaa" ja "Vesi on lempeä, mutta tehokas kuruoutusyrnpäristö" olivat avauslausahduksia Tapani Pöyhöseri, tuttavallisemmin Tapsan, lukuisille luennoille yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tieteellisissä kongresseissa. Musiikki, erityisesti konsertit sekä urheilun seuraaminen olivat hänelle tärkeitä vapaa-ajan harrastuksia. Hänen ystäväpiirinsä oli poikkeuksellisen laaja ja hänen kanssaan oli innostavaa työskennellä. Tapsan aloittama työ tulee jatkumaan ja vaikuttaa jatkossa sekä alan tutkimuksessa että käytännön työssä. Kotkassa hän kuitenkin teki tärkeimmät työnsä ja siellä hän myös vietti suuren osan elämästään. Tapsalla oli aina aikaa huurnoripitoiseen keskusteluun. Kotitalo Rovaniemellä oli hänelle tukikohta ja vaikka mies viihtyikin maailmalla palasi hän yhä uudestaan tuttuihin Kemijoen maisemiin. Hän oli tutkija, joka oivalsi vesi kuntoutuksen mahdollisuudet tukija liikuntaelimistön sairauksien kuntoutuksessa perinteisten menetelmien rinnalla. Väitöstutkimuksellaan Neurornuscular function during knee exercises in water With special reference to hydrodynamics and therapy hänestä tuli uranuurtaja vedessä tapahtuvan fysioterapian ja kuntoutuksen edistäjänä. Fysioterapian tutkimuksesta muodostuikin hänelle elämäntehtävä, joka kuljetti häntä ympäri maailmaa. Suomen Fysioterapeutit ja Liikuntatieteellinen Seura tulivat hänelle läheisiksi. Ystävämme ja kollegamme, terveystieteiden tohtori, lääkintävoimistelija Yrjö Tapani Pöyhönen menehtyi äkillisesti 13.3.2013. Hän suunnitteli, analysoi ja kirjoitti tutkimusraporttinsa huolella. Jyväskylä ja Jyväskylän yliopisto tarjosivat hänelle tieteen teon välineet ja kriittisen tiedeyhteisön. Matkustamisen ohella Tapsa liikkui sujuvasti erilaisissa piireissä, olipa sitten kyseessä tutkimus, koulutus tai järjestöihin liittyvä toiminta
Kirjan kirjoittajina on asiantuntijoita UKK-instituutista, Jyväskylän yliopistosta ja työterveyslaitoksesta. Jaana Suni ja Annika Taulaniemi Terveyskunnon testaus Menetelmä terveysliikunnan edistämiseen Sanoma Pro, Helsinki 2012 ISBN: 978-952-63-0358-1 TE~VEYSKUNNUN TESTAUS L iikunnan terveysvaikutusten entistä laajempi ymmärrys terveydenhuollossa ja liikunnan edistämisessä, korostaa terveyskuntotestien merkitystä terveysliikunnan edistämisessä. Laadukkaan testauksen edellytyksenä on testaajien koulutus ja lisäksi tarvitaan alan kirjallisuutta. Viides osa käsittää liikunnan edistämistä ja miten sitä voi tukea terveyskunnon testauksen avulla. Tutkimustiedosta tuodaan esiin näytön aste neliportaisena luokituksena, missä se on mahdollista: A = vahva näyttö, B = kohtalainen näyttö, C = niukka näyttö ja D = ei näyttöä. Tarjolla on myös testaamiseen liittyviä lomakkeita ja asiakasmateriaalia. Tässä osassa on ansiokkaasti esitelty mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan ja miten luotettava testi tunnistetaan. Tässä osassa tarkastellaan ryhmien testausta ja testien valintaa erilaisille kohderyhmille. Kirja sopii myös käsikirjaksi terveysja liikunta-alan ammattilaisille. Lopuksi perustellaan vielä terveyskunnon merkitys terveyden edistämisessä. Tässä osassa määritellään viitekehys "fyysinen aktiivisuus, terveyskunto ja terveys", sekä terveyskunnon osa-alueet, jotka ovat keskeisiä käsitteitä terveysliikunnan ja terveyskunnon kannalta .. Toisaalta on ymmärrettävää, että kirjassa ei ole mahdollista esitellä perusteellista kirjallisuuskatsausta. Testiohjeita ei kirjassa kuvata. Kirjan toimittajilla dosentti, ft Jaana Sunilla ja TtM, ft Annika Taulaniemellä on laaja tutkimusja käytännönkokemus kuntotestauksesta UKK-instituutista. Näiden osien alussa on perusteellinen fysiologisten perustietojen kuvaus. Teksti: ARI HEINONEN LUETTUA TERVEVSKUNNON TESTAUS -MENETELMÄ TERVEVSLIIKUNNAN EDISTÄMISEEN Toim. Tässä osassa esitellään terveysli i ku ntasuosi tu kset ja terveyskunnon mittausten perusperiaatteet. Kansainvälistä tutkimustietoa ja oppikirjoja on tarjolla, mutta suomenkielisen erityisesti terveysliikuntaan ja terveyskuntotestaukseen liittyvää kirjallisuutta ei ole ollut tarjolla. Kannettavan tietokoneen tai tablettietokoneen kanssa sähköinen materiaali on helposti käytettävissä ja kaikki materiaali kulkee näppärästi mukana. UKK-instituutissa on tehty jo 1990-luvulta lähtien terveyskuntotestien kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Kuntotestaajille ei ole varsinaisia koulutusvaatimuksia. Tämän lisäksi testaajien on osattava tehdä testit oikein, tulkita tuloksia ja tulosten perusteella antaa liikuntaneuvontaa. Osa Ill sisältää perusteet herrnolihasjärjestelmän ja osa IV kehon koostumus ja hengitysja verenkiertoelimistön testaamiseen. Kirjassa esitetyt taulukot ja 90 LIIKUNTA& TIEDE 50, 2-3/2013. Lisäksi nettisivuilla annetaan muun muassa terveyskuntotestien viitearvot. Testien lähtökohdat käydään kirjassa läpi perusteellisesti ja esitellään testin toistettavuus ja virhelähteet. Lisäksi harjoittelun perusteet on annostelu ja esitetty riittävällä tarkkuudella. Alan täydennyskoulusta on tarjolla ainakin UKK-instituutissa ja Työterveyslaitoksella sekä Liikuntatieteellisen seuran ja Kunto ry:n järjestämänä. Testausvideot löytyvät UKK-instituutin kotisivuilta (www.ukkinstituutti.fi). Osat lll ja IV käsittelevät eri kuntoominaisuuksien testaamista. Kirja sopii tältä osin myös käsikirjaksi liikuntafysiologian ja harjoittelun suunnittelun perusteiden osalta. Digitaalinen materiaali sisältää varsinaisen testaajan oppaan. Painetun kirjan lisäksi materiaalia on tarjolla sähköisessä muodossa kirjan kustantajan Sanoma Pro Oy:n sivuilla (www.sanomapro.fi). Tässä yhteydessä olisi voinut kuvata lisäksi, miten esimerkiksi kuntotestejä tekevässä yksikössä testi otetaan käyttöön tai "ajetaan sisään", miten yksikön testausten laadun valvonta toteutetaan ja miten varmistetaan yksikön mittaajien välinen testausten luotettavuus. Valituista tutkimuksista jää joissain kohdin kuitenkin vaikutelma, että mukaan on otettu vain niitä tutkimuksia, jotka tukevat esitettyä asiaa. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi fysioterapiaja liikunnanohjauskoulutukseen. Käytettävien testien tulee olla objektiivisia, valideita, toistettavia, monipuolisia, käytännön kannalta käyttökelpoisia ja olla laajasti käytössä. Tuoreella oppikirjalla Terveyskunnon testaus on siten ollut selvä tarve. Kirjan rakenne on selkeä ja looginen. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Osassa II käydään läpi laadukkaan kuntotestauksen tunnuspiirteet ja luotettavuutta määrittävät tekijät kuten toisteuavuus ja testin tarkkuus. Yleensä aerobinen kunto käsitellään ensin. Tämä tieto on ansiokkaasti liitetty terveyskunnon testaamiseen ja antaa siten hyvän perustiedon mittaamiseen liittyvästä fysiologiasta. Kuten kirjoittajat toteavat johdannossa, osien III ja IV sisällöllinen eteneminen poikkeaa perinteisten kuntotestaus oppaiden rakenteesta. Kuntotestauksia tekevät eniten fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat. Vastakkaisia tuloksia olisi voinut myös esitellä. Lisäksi jokaisen osion yhteydessä on katsaus nykytiedosta. Kirjan ensimmäinen osa esittelee fyysisen kunnon ja aktiivisuuden yhteydet terveyteen
ARI HEINONEN Fysioterapian professori Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: ari.heinonen@jyu.fi Teksti: ERKKI VETTEN NIEMI LUETTUA HUMANISTIJUOKSIJA TUTKII JÄLKIÄÄN John Bale: A Life in Sport and OtherThings: A Memoir. Verkkainen kerronta kattaa akateemisen urheiluhistorian kehkeytymisen, läpimurron ja vakiintumisen. Kirja yhdessä digitaalisen m ateriaalin kanssa se m uodostaa katt avan yksityiskohtaisen kokonaisuuden terveyskunnon testauksesta ja siihen liitt yv istä fysiologisesta peru stiedosta ja testauksen käytännön tekijöistä. Kirja oli ilmestynyt samana vuonna, sen kannessa luki Kenyan Running,ja tekijöitä sille oli merkitty kaksi: John Bale ja Joe Sang. Hän oli fanaattinen puolimaileripoika, joka alitti 800 metrillä kahden minuutin rajan ja joka vielä veteraanina ravasi kaduilla numerolappu rinnassaan. Nuoren urheilijan oppivuodet A Life in Sport on ikään kuin akateeminen elämäkerta. Kirja on enem m än kuin terveyskunnon oppikirja. Heistä ensin mainittu oli nimeltä jotenkin tuttu, jälkimmäinen tyystin tuntematon. Kirjaa voi vara uksett a suositella oppikirjaksi fysioterapiaja liikunnanohjaajakoulutukseen. Kirjaa voi hyv in suositella oppikirjaksi fysioterapiaja liikunnanohjaajakoulutukseen. Aikanaan myös solmin kontaktin John Baleen. Kirja sopii m yös terveysja liikunt a-alan am m att ilaisille käsikirjaksi. kuvat ovat selkeitä ja tukevat tekstiä. J okaisella aktiivi kirjoittajalla lienee hyllyssään jokunen muiden laatima teksti, joiden tekijyyden omisi mieluusti itselleen. Yliopistomaailman kähminnät Bale rajaa käsittelyn ulkopuolelle. Omia urheilurientojaan tekijä tuo esiin sanoin, numeroin ja kuvin. Hiljalleen hänen julkaisuproIiilinsa painottui mieluummin laajan skaalan urheilututkimukseen kuin maantieteeseen,joka oli hänen ensimmäinen kutsumuksensa. Sittemmin hänen rakkautensa "vakavaan urheiluun" on vaihtunut vastenmielisyydeksi. Pohjoismaisittain tarkastellen kiintein suhde Balella on ollut Tanskaan. Tälläkin tavalla voi siis kirjoittaa urheilusta! Jopa juoksemisen kaltaista hikoiluun johtavaa toimintaa on lupa lähestyä älyllisesti! Nimenomaan Kenyan Running inspiroi minut humanistisen juoksututkimuksen pariin, joskin vasta 2000-luvun puolella. Ankara empiria on ohitettu kanta, yleistykset on korvattu problematisoinnilla, jolloin lähteiksi kelpaavat niin valokuvat (Imagined Olympians, 2002) kuin fiktiokin (Anti-Sport Sentiments in Literature, 2008). 190 s. Ehkä on kuitenkin väärin väittää tekijän tavoin, että "kaikki" suomalainen urheilututkimus sikiää Jyväskylän yliopistossa. Kustannuspolitiikan oikuista hänellä taas on esittää hyödyllisiä huomioita: silläkin sektorilla silkka sattuma saattaa sanella lopputuloksen. Juuri sellaisen teoksen ostin syksyllä 1996 Lontoosta, maineikkaasta mutta nettikaupan sittemmin kaatamasta Sportspages -myymälästä. Tekijä kartoittaa taivaltaan työläiskodista akateemisiin seurapiireihin, ensin tulevia opettajia kouluttaen, sitten tutkijaksi ja lopulta rnannertenväliseksi luennoijaksi edeten. Hän vietti Århusin yliopistossa 2000-luvun puolella kuusi lukuvuotta, ja juuri silloin Århus syöksähti LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 91. MMU Centre for Research into Coaching, 2013. Muistoja Pohjolasta Suomalaiselle lukijalle Bale tarjoaa useita täkyjä alkaen Joensuussa 1990-luvun alussa pidetystä konferenssista. Esimerkiksi Henning Eichbergin antologia Body Cultures (1998), jota Bale oli koostamassa, oli tulla ulos omakustanteena ennen kuin alan jättiläinen Routledge otti sen listoilleen. Kenties koko kilpaurheilusysteemi joutaisi lakkauttaa, hän päätyy pohtimaan. Muun muassa historiaa, kirjallisuutta, maantiedettä ja kulttuurintutkimusta yhdistellyt teos oli järisyttävää luettavaa. Vielä 60-luvulla urheiluaiheista kiinnostunut humanisti oli kummajainen, 80-luvulla konferenssikutsuja alkoi tulla isoistakin instituutioista, ja uudella vuosisadalla ryhdyttiin jo haastamaan vanhoja paradigmoja. Kohta sen jälkeen hän käväisi Jyväskylässä vierailevana professorina ja vaikuuui Martti Silvennoisesta ja Juha Heikkalasta, joista erityisesti Heikkalan urheilukritiikki jätti hänen ajatteluunsa pysyvän jäljen. Kun englantilainen emeritusprofessori nyt julkaisi elämäkertansa, sain viimein lukea, että kenialaiskirjan toinen tekijä oli urheilun suhteen alun perin noviisi. Niin ei ollut 90-luvulla eikä niin ole tälläkään hetkellä. Balen vaikutusvaltaiset julkaisut havainnollistavat tätä käännettä. Balen ohjauksessa hän työsti aihepiiristä väitöskirjan, josta he sitten hyötyivät kahden hengen monografiassaan. Jokaisen osan lopussa on käsitt eet esitelty ja m ääritelty sel keästi
Omakustanne, 416 s. Historien om en ö och dess hjältar från 1897 tili 2012. Entä jos Jyväskylän liikunt atieteellinen tiedekunta olisi tehnyt yhtä pitkäjänteisen sopim uksen hänen kanssaan. Syytä olisi, sillä toimittaja Jörgen Petterssonin 416-sivuinen esitys tuo mielenkiintoisen lisän suomalaiseen urheiluhistoriaan. Kirjan varsinaiset heikkoudet rajoittuvat ulkoasuun ja typografiaan,joten niitä ei tarvinne repostella sen enempää kuin todeta, että kukaan ei ole täydellinen, etenkään akateeminen pienkustantaja. Sata vuotta sitten suomalainen kestävyysjuoksu oli yhtä eksoottinen ilmiö kuin ruandalainen korkeushyppy. Siinä yhteydessä hän tilitti kiintymystään lapsuutensa suomalaissankareihin ja muisteli miehuutensa Suomi-kontakteja seikkaperäisemmin kuin nyt kirjassaan. Neljä vuotta myöhemmin hän putosi kisajoukkueesia mitä ilmeisimmin kielipoliittisista syistä. ERKKI VETTENNIEMI Tutkija Jyväskylä PERUSTEELLINEN ESITYS AHVENANMAAN LIIKUNTAKULTTUURISTA LUETTUA Jörgen Pettersson: Ålands idrott. Afrikkalaisia askelia Suomesta on lopulta lyhyt pyrähdys Ruandaan. Niin Kolehmaisen kuin Suomen joukkueen roolit itsenäisinä ja venäläisistä erottuvina toimijoina olivat selvästi esillä kaikessa kisaraportoinnissa, mikä ärsytti imperiumin johtoa suuresti. Viimeisin julkaisumerkintä on vuodelta 2012 ja siitä kannan osaltani vastuun. Anteliaasti kuvitetussa elämäkerrassa on yksi ankea otos Suomesta. Hän kilpaili 10000 metrillä kahta viisimiehistä ahvenanmaalaisjoukkuetta maarianhaminalaisia ja muun maakunnan miehiä vastaan, ja voitti molemmat. Nuori Bale lumoutui kolmen Olavin maailmanennätysjuoksusta kesällä 1957, mutta kävi analysoimaan suomalaisen juoksun tarinaa lähes puolen vuosisadan viiveellä (Running Cultures, 2004). Ahvenanmaan liikuntakulttuuri on 92 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. Tukholman 1912 kisojen merkitystä pohtiessaan Pettersson haksahtaa våiuåessään, että kansainvälinen julkisuus tulkitsi Kolehmaisen venäläiseksi. Hannes Kolehmainen herätti hämmennystä ja niitti mainetta maailmalla, kun taas ruandalaisen hyppykulttuurin noteeraaminen lankesi Balen tehtäväksi uudella vuosisadalla. Subjektiivisella asteikollani kenialaistutkimus on silti ex-puolimailerin lyömätön saavutus, jonka opetusten soveltaminen suomalaisiin juoksukulttuureihin on yhä kesken. Näin symyneen monografian lmagined Olympians hän nimeää parhaimmaksi kirjakseen. Siinä tapauksessa alan suomalainen tutkim us olisi kaiketi tyrkännyt loputkin ikkunat auki ulkomaailmaan ja karistanut yltään tietyn im pivaara laisuuden, joka sitä joiltain osin yhä luonnehtii. Kiinnostava on myös kuvaus Hannes Kolehmaisen vierailusta Maarianhaminassa kesällä 1922. ALANDS IDROTT V uoden 2012 lopussa ilmestyi Maarianhaminassa Ahvenanmaan liikuntakulttuuria käsittelevä teos, josta Manner-Suomessa ei ole edes ruotsinkielisissä medioissa juurikaan hiiskuttu. Kiinnostavaa on muun muassa huomata, että suhtautuminen naisten urheilemiseen on ollut Ahvenanmaalla Petterssonin mukaan paljon vapaamielisempää kuin Manner-Suomessa. Kenia kenties on urheilullisesti nykyajan Suomi, mutta miten ja millaisin seurauksin Suomesta tuli juoksun mahtirnaa, ja miksi 2000-luvun hallitsevin juoksukulttuuri on tavoitehakuinen kuruojuoksu. Omaelämäkerran bibliogra fiassa on näin ollen vain yksi Jyväskylän-kauden tuotos, Strangers in Sport (1994), jonka vieraileva tähti kokosi Esa Sirosen ja Soile Veijolan kanssa. hum anistisen urh eilu un k im u k sen etur intamaan, josta se ei enää ole joutunut vetäytymään. Toimitin tuolloin /11tenrntio11al Journal of t/1e History of Sport -lehteen suomalaisesta juoksusta teemanumeron, johon kutsuin John Balen mukaan. Myös sitä teosta Kenyan Ru1111ingin kekseliästä sisarkirjaa muistan lukeneeni miltei henkeä pidätellen. Tiukka ahvenanmaalaispatriootti Julius Sundblom antoi varauksettoman tunnustuksen juoksijatähdelle puheessaan, jonka hän osoitti "koko maailman suurelle, pienelle Hannekselle". Pettersson käsittelee esimerkiksi Ahvenanmaan ensimmäisen urheilusankarin Frej Liewendahlin uraa 1920-luvulla. Liewendahl edusti Suomea Pariisin olympiakisoissa 1924 ja sijoittui 1500 metrillä kahdeksanneksi
Täyteen vauhtiin urheiluelämä pääsi 1920-luvulla ja kehittyi samaan tahtiin maakunnan Suomen itsenäistyttyä saaman itsehallinnon kanssa. Jörgen Petterssonin kirja ei ole perusluonteeltaan tutkimus, mutta se pohjautuu laajamittaiseen aineisrotyöbön. Salibandyssä yli sata maaottelua pelannut Hannes Öhman on sen sijaan esitelty. Det krävs en hei ö för att skapa duktiga idrottare. Journalistin kyv yt näkyvät taidossa poimia tekstiin liikuntakulttuuria kuvaavia yksityiskohtia. Maakunnassa toimii 2010-luvulla noin 70 urheiluseuraa. Det har Åland lyckais med. Saarten kisoja ja vireää urheiluväkeä Ahvenanmaan urheiluelämään ovat vaikuttaneet 1980-luvulta lähtien kansainväliset Saarten kisat (Öspel), joihin voivat osallistua epäitsenäisten saariryhmien ja saarten edustajat. Suomalaisessa julkisuudessa Saarten kisat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. "Ålands idrou" henkii ahvenanmaalaista patriotismia, jonka oleellinen osa liikuntakulttuuri on edelleen. Teos poikkeaa edukseen monista paikallishistorian esityksistä siinä, että tekijä on laatinut tiiviin ja järjestelmällisen katsauksen maakunnan liikuntapaikoista, joita maakunnassa on todennäköisesti väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. LIIKUNTA & TIEDE fJJ, 2-3/2013 93. Kokkolasta Ahvenanmaalle muuttanut Pekka Lyyski kertoo, miten hänen haaveestaan luoda Ahvenanmaalle suomalainen huippujoukkue tuli totta, kun IFK Mariehamn vakiinnutti 2000-luvulla paikkansa Veikkausliigassa. Ahvenanmaalta on tullut lukuisia kansallisella tasolla menestyneitä urheilijoita ja useita kansainvälisillä areenoilla kunnostautuneita urheilijoita. Hän on tehnyt menestyksekkään uran Ruotsissa. Pettersson ei halunnut omien sanojensa mukaan kirjoittaa kirjaa, joka hukkuu tilastoihin ja muuttu u sen vuoksi vaikealukuiseksi. Petterssonin omat vaiheet liittyvät seuraan läheisesti. nuorempaa kuin etenkin Etelä-Suomessa. Hän joutui jättämään toimituspäällikön tehtävänsä maakunnan toisessa päälehdessä Ålandstidningenissä, kun aktiivinen toiminta IFK:ssa uhkasi hämärtää roolit lehdessä ja seurassa. Viitteitä Ruotsi-yhteyksistä löytyy kirjasta ru nsaasti. Manner-Suomessa toimivia seuroja on noin yksi 600 asukasta kohti. Hän onkin jakanut teoksen kolm een osaan: kirjan avaavaan historiaesitykseen, henkilökuviin ja kattavaan tilasto-osuuteen . Janne Holmenin kautta Pettersson esittelee juoksijasuvun, jonka kolmanteen polveen kuuluva Janne voitti maratonin EM-kultaa Munchenissä 2002. Eniten sivuja Pettersson on käyttänyt tilastoihin, jotka olisi voinut taittaa huomattavasti tiiviimmin. Tämän vuoksi on vahinko, että käyttämänsä lähteet Pettersson mainitsee ylimalkaisesti vain tekijätietojen yhteydessä. Kolm ijako toim ii hyvin ja siitä voisivat ottaa mallia seura ja paikkakuntahistorioiden kirjoittajat kautta maan. Keskustalainen Pettersson istuu lisäksi maakuntapäivillä. Vajaat sata sivua Pettersson on käyttänyt urheilijoiden ja muiden liikuntakulttuurin toim ijoiden henkilökuviin. Della är hisror ien orn hur det gick tili." JOUKO KOKKONEN, FT Erikoistutkija Suomen Urheilumuseo Sähköposti: jouko.kokkonen@stadion.fi Tästä Ahvenanmaan liikuntakuhtuuria käsittelevästä teoksesta ei Manner-Suomessa ole edes ruotsinkielisissä medioissa juurikaan hiiskuttu. Ahvenanmaalla harrastettavat lajit on esitelty kuvin kädenväännöstä (armbrytning) lentopalloon (volleyboll). Teksti soljuu suomenkielisenkin lukemana hyvin eteenpäin. Väkilukuun suhteutettuna tämä seuroja on yksi / 400 asukasta. Hiukan yllättävää on, että urheiluliikkeen järjestäytymiseen johtaneet ensim m äiset maakunnalliset kilpailut käytiin vuonna 1922 hiihdossa ja luistelussa. Histo riaosuudesta jää kaipaamaan kokoavaa pohdintaa Ruotsin urheiluelämän vaikutuksesta Ahvenanmaan liikuntakulttuuriin. Kisat on järjestetty Ahvenanmaalla kahdesti (1991 ja 2009). Ulkoasussa häiritsee kaikkein eniten käytetty pieni kirjasin,jonka lukeminen on raskasta. Petterssonin kirjan motto tiivistää hyvin sen pääjuonteen: "Det krävs en by för au fostra eu barn. Perusteellisesta työstä kertoo yli 800 nimeä käsittävä henkilöhakemisto. Teoksen avaava kro nologinen historiaesitys muodostaa noin kolmanneksen kokonaislaajuudesta. Saarimaakunnasta on lähtöisin esimerkiksi jalkapalloilija Daniel Sjölund, josta kirjassa on yllättäen vain yksi maininta. Åland United on pelannut jalkapallon naisten SM-liigassa vuodesta 2006. Pettersson mainitsee esimerkiksi, että maakuntaan hankittiin Suomen ensim m äinen tiekarhu vuonna 1924, mikä osaltaan helpotti pyöräilyä ja para nsi myös juoksu harjoittelun edellytyksiä. Syytä olisi, sillä toimittaja Jörgen Petterssonin 416-sivuinen esitys tuo mielenkiintoisen lisän suomalaiseen urheiluhistoriaan. Komeaa kuva-aineistoa olisi voinut käyttää vielä näyttävämmin, vaikka kirjassa on runsaasti myös koko sivun kuvia. Ahvenanmaan urheiluelämä on väestöpohjaan nähden hyvin vireää. Teoksen kuvitus on monipuolinen ja kuvatekstien laadinnassa Pettersson on nähnyt vaivaa. Saarimaakunnan huippu-urheilun kirkkain tähti on 2010-luvulla IFK Mariehamn
Sen lisäksi, että naisten urheilua näytetään TV:ssä miesten urheilua määrällisesti vähemmän, on myös raportoinnin laadussa eroja. (2013). Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Belgialaisopiskelijoiden liikunnan harrastamistyylit monipuolistuneet ja modernisoituneet 40 vuodessa . Suorituskeskeisintä tyyliä kuvasi perinteinen liikunnan harrastaminen, joka miesten osalta oli lisäksi eriytynyt yksilöja joukkuelajeihin (muun muassa pallopelit, yleisurheilu). Miesten elämäntapaharrastaminen oli terveysliikuntaa tavoitteellisempaa, mutta siinä merkityksellistä oli kuitenkin osallistuminen ja kuuluminen vaihtoehtoisten tai extreme-lajien harrastamiskul ttuureihin. Harrastamisen "toista aaltoa" 1990-luvulta eteenpäin sen sijaan selittää itsenäisen ja ei-organisoidun liikkumisen lisääntyminen eri maissa. Harrastamismäärien kasvua kuvaava niin sanottu "ensimmäinen aalto" 1970-luvulla selittyi useissa Euroopan maissa liikuntaseuratoiminnan aktivoitumisella. Taloudellisen vaurastumisen ja elämän tyylillisten trendien seurauksena liikunnan harrastamismuodot ja -tyylit ovat monipuolistuneet ja modernisoituneet eri puolilla maailmaa. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 1377 Leuvenin yliopiston nais(n=530) ja miespuolisesta (n=84 7) kinesiologian opiskelijasta. Urheilunäkyvyydessä sukupuolten välinen epätasa-arvo on jopa räikeämpää kuin mitä naisten asema yhteiskunnassa muutoin antaisi olettaa. Terveysja fitnessliikuntatyyli luonnehti muun muassa juoksuharrastajien, pyöräilijöiden ja aerobikkaajien harrastamista. Erityisesti miesopiskelijoiden harrastaminen alkoi vasta 1980-luvulla eriytyä, kun ei-perinteinen harrastaminen sai rinnalleen myös rennon hauskanpitoliikunnan sekä extremeja vauhtilajeja. Naisten urheilu ei näy amerikkalaisessa TV:ssä . Perinteisen ja ei-perinteisen harrastamisen välimuotona naiset harrastivat myös muun muassa budolajeja ja mailapallopelejä, joita vaihtelevasti luonnehti suoritusja osallistumiskeskeisyys. 1-19. Liikunnan harrastamistyylien monipuolistuminen kertoo elämäntyylillisten valintojen yksilöllistymisestä sekä kilpaurheilun ja vapaa-ajanliikunnan eriytymisestä. Tutkijat Cheryl Cooky, Michael Messner ja Robin Hextrum vertailivat pitkittäistutkimuksessaan sisällönanalyysin menetelmin yhdysvaltalaisten naisten ja miesten näkyvyyttä television urheilu-uutisoin94 LIIKUNTA& TIEDE 50, 2-3/2013. International Review for the Sociology of Sport (0). Sports participation styles revisited: A time-trend study in Belgium from the 1970s to the 2000's. Harrastamistyylejä löydettiin pääkomponenttianalyysillä. LÄHDE: Borgers, J., Thibaut, E., Vandenn eerchen, H., Vanreusel, B., Vos, S. Naisopiskelijoiden esteettinen harrastamistyyli oli tyypillistä erityisesti balettija muiden tanssijoiden keskuudessa. Selvin tyylien eriytyminen sekä miesettä naisopiskelijoiden harrastamisessa näkyi kuitenkin vasta 2000-luvulla. Tällöin miesten harrastamisessa oli erotettavissa viisi ja naisten harrastamisessa neljä päätyyliä. Trendi on myönteinen, kun tarkastellaan liikuntaan osallistumista ja terveysnäkökulmia. Naiset näkyvät TV:ssä miehiä useammin objekteina.ja heitä arvioidaan muiden kuin vakavasti otettavien urheilullisten saavutusten ja esitysten pohjalta. and Scheerder, J. Kyselylomakeaineistoa kerättiin ensimmäisen vuoden opiskelijoilta vuosina 1972, 1976/77, 1982, 1988/93, 1998/99 ja 2009. Belgialaistutkijaryhmä tarkasteli Crumin urheilullistumisteorian valossa opiskelijoiden liikunnan harrastamistyyleissä tapahtuneita muutoksia vuosien 1972 ja 2009 välisenä aikana. Urheiluviihde on yhä pitkälti miesten lajien dominoivaa. Naisopiskelijoiden harrastamistyyleissä sen sijaan oli nähtävissä jossain määrin eriytymistä jo tarkastelujakson alussa. Paikallis-virkistyksellinen harrastaminen merkitsi vapaamuotoista liikunnallista hauskanpitoa muun muassa pöytätenniksen ja lentopallon pelaamisena. mutta asettaa haasteita perinteiselle suorituskeskeisyyttä korostavalle liikuntaja urheiluseuratoiminnalle. Tutkimustulosten mukaan vielä 1970-luvulla opiskelijoiden harrastamistyylit olivat jaettavissa karkeasti suorituskeskeiseen perinteiseen ja osallistumiskeskeiseen ei-perinteiseen tyyliin
Opiskelijat vastasivat tutkijoiden suunnittelemiin kyselyihin sekä kurssin alkaessa että sen lopuksi. . Lisäksi analysoitiin kolmen viikon aikana vuosien 1999 ja 2004 ESPN -urheilukanavan (Entertainment and Sports Programming Networks Sports Center) klo 23 iltalähetyksiä. Enimmillään naisten urheilua näkyi vajaat yhdeksän prosenttia kaikesta urheilu-uutisajasta vuonna 1999, kun taas vuonna 2009 osuus oli pääuutiskanavilla ainoastaan 1,6 prosenttia, ja ESPN-kanavalla vain 1,3 prosenttia. Tutkimusaineistoa oli kerätty identtisesti kuuden viikon aikana vuosina 1989, 1993, 1999 ja 2004 Yhdysvaltojen pääuutiskanavien (CBS, NBCjaABC) klo 18-23 -iltalähetysten (prime time) urheilu-uutisista. Mielenkiintoista oli lisäksi selvitys USA:n pääuutiskanavien urheilu-uutisankkureiden taustaprofiileista. nissa. Women play sport, but not on TV: a longitudinal study of televised news media. Opiskelijat, jotka harrastivat itse liiUIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 95. LÄHDE: Cooky, C., Messner, M.A. HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi maailmasta Onko tulevista luokanopettajista fyysisen aktiivisuuden edistäjiksi kouluissa. Opiskelijat osallistuivat 16 viikkoa kestäneelle kurssille, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoisuutta opettajien roolista fyysisen aktiivisuuden edistäjinä luokassa, välitunneilla ja koulun muussa toiminnassa. Ykkösuutiset käsittelivät sataprosenttisesti miesurheilua. Yksittäisistä lajeista sukupuolten välinen ero oli silmiinpistävää erityisesti koripallossa, jossa naisten näkyvyys oli tarkasteluajankohtina lähes olematonta. Koulujen toimintakulttuureissa ei saavuteta merkittäviä muutoksia ilman opettajien työpanosta. Webster (2011) selvitti, miten luokanopettajaopiskelijat (n=201) suhtautuvat fyysisen aktiivisuuden edistämiseen koulussa, ja millaiseksi he kokevat oman pätevyytensä oppilaiden liikuttajina. Kyselyillä selvitettiin paitsi fyysisen aktiivisuuden edistämiseen liittyviä asenteita ja pätevyyden kokemuksia niin myös opiskelijoiden biografisten tekijöiden, kuten oman liikuntaharrastuksen yhteyttä edellä mainittuihin asenteisiin ja kokemuksiin. Rodullisesti ankkurit edustivat valkoihoisia, tummaihoisia, latinoja ja aasialaisia suhteellisen tasapuolisesti. Tutkimukseen ei osallistunut kontrolliryhmää, joten tuloksia on tulkittava varauksella. Liiku ntapedagogi i kan Teksti: SANNA PALOMÄKI Siitä huolimatta, että tutkijoiden mukaan naisurheilua koskeva uutisointi oli tarkasteluvuosina muuttunut jossain määrin naisia aikaisempaa arvostavampaan suuntaan, toi uutisointityylin laadullinenkin analyysi esiin sen, että naisurheilijoiden mediakuvassa muut kuin urheilulliset seikat olivat merkittäviä. Lisäksi tutkittiin sitä, uutisoitiinko naisten urheilua urheilullisten ominaisuuksien, kuten kilpailuja pelitilanteiden, suoritusten, lopputulosten ja tilastojen kautta vai oliko raportoinnissa naisia seksualisoivia, arkipäiväiståviä ja objektisoivia piirteitä. Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden asenteet fyysisen aktiivisuuden edistämistä kohtaan kehittyivät kurssin aikana myönteisimmiksi. Urheilu-uutisoinnin päähuomiossa oli miesten dominoivat "kolme suurta" lajia eli miesten amerikkalainen jalkapallo, koripallo ja baseball. Naisurheilun uutisoinnin suhteellinen osuus oli erittäin alhainen miehiin verrattuna. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen kouluyhteisössä edellyttää opettajilta paitsi myönteistä suhteutumista asiaan, niin myös sellaisia tietoja ja taitoja, joilla toimintaa voidaan tehokkaasti toteuttaa. Tämä ilmeni muun muassa naisia urheilijoina arvostavien uutisointien vähäisyytenä, seksistisinä vitsailuina, tappelujen, pahoinpitelyjen ja skandaalien esiintuomisena sekä naisista tyttöystävinä, vaimoina ja äiteinä raportoimisena. TV-ruudun alalaidassa juokseva uutisnauha käsitteli ainoastaan noin kolmen prosentin verran naisurheilua. 1-28. Lisäksi he kokivat oman pätevyytensä aikaisempaa paremmaksi erityisesti välituntiliikunnan järjestäjinä ja luokkaopetukseen liittyvän liikunnan suunnittelijoina ja ohjaajina. (2013). Kurssiin sisältyi myös käytännön harjoittelua, jossa muun muassa ohjattiin taukoliikuntatuokioita luokassa sekä opetettiin liikuntaa akateemisten oppiaineiden yhteydessä (oppiaineintegraatio). Toisaalta tutkijat havaitsivat, että urheilu-uutisoinnissa oli nähtävissä myös eräänlaista "tasa-arvoistumista" tai sukupuolten välistä "lähentymistä", sillä myös miesurheilijoista uutisoitiin entistä enemmän seksistisin sanakääntein, erityisesti urheilullisten saavutusten vähentyessä. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä millä tavoin TV-lähetyksissä raportoitiin naisten ja miesten urheilua sekä sitä, miten paljon määrällisesti naisten ja miesten urheilua näytettiin. Communication & Sport 00 (0). Sen sijaan kaikista ankkureista vain alle prosentti oli naispuolisia. and Hextrum, R.H
Websterin mukaan on tärkeää, että luokanopettajaopiskelijat pääsevät koulutuksen aikana käsittelemään ja purkamaan omia, mahdollisesti negatiivisia, koululiikuntakokemuksiaan, jolla he voisivat oivaltaa liikunnan hyödyt koulussa. LÄHDE Perlman, D. Useissa tutkimuksissa on todettu, euä oppilaiden autonomian kokemukset ovat tärkeitä liikuntatunneilla viihtymisen kannalla (mm. LÄHDE: Webster, C. 2013. Kuitenkin eniten positiivista muutosta asenteissa ja pätevyyden kokemuksissa tapahtui kurssin aikana niillä opiskelijoilla, jotka eivät olleet liikunnan harrastajia, eivätkä olleet ohjanneet tai valmentaneet sitä. Suomalaisenkin opeuajankouluiuksen näkökulmasta olisi tärkeää, että ainakin kaikki liikuntaa opettavat opettajat (Iiikurmanopeuajat ja luokanopettajat) saisivat jo rnaisterikoulutuksen aikana valmiuksia koulun toimintakulttuurin muuttamiseen fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevaksi. kuntaa tai, joilla oli valmennus/ohjauskokemuksia, suhtautuivat fyysisen aktiivisuuden edistämiseen myönteisimmin ja arvioivat oman pätevyytensä paremmaksi kuin muut. Kuten oletettiin, autonomia-ryhmään kuuluneet oppilaat ilmaisivat kyselyissä korkeampaa motivaatiota ja autonomian tunnetta kuin kahden muun ryhmän oppilaat. Vaikka tutkimustiedon valossa tiedetään, että asenteet ennustavat käyttäytymistä, jää otsikossa esitetty kysymys osittain vaille vastausta. Oppilaat vastasivat oppimisympäristöä ja motivaatiota mittaviin kyselyihin ja lisäksi heidän fyysistä aktiivisuuttaan liikuntatunneilla mitattiin objektiivisesti ActiGraph -kiihtyvyysanturilla. 2011. Relationships Between Persona! Biography and Changes in Preservice Classroom Teachers' Physical Activitv Promotron Competence and Attitudes. Lisäksi ne opiskelijat, jotka olivat tyytyväisimpiä omiin koululiikunlakokemuksiinsa, olivat halukkaimpia sitoutumaan kurssin oppimistehtäviin ja näyu ivät kehittyvän taidoissa eniten. Tutkimuksen tulokset osoiuivar, että luokanopettajaopiskelijat voivat saavuttaa myönteisen aseilleen ja pätevyyden tunteen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistämistä kohtaan sekä oppia arvostamaan omaa rooliaan koko koulun hyvinvoinnin edistäjinä. Journal of Teaching in Physical Education 32, 46-60. Oppilaat jaeltiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joille kullekin opetettiin 12 tunnin koripallojakso samoilla sisällöillä ja saman opettajan toimesta. Oppilaan autonomiaa tukevilla liikuntatunneilla enemmän reipasta liikuntaa . Tutkimuksen tärkeimpänä käytännön antina todettiin, että opettaja voi pedagogisilla keinoilla ja vuorovaikutuksella saada aikaan merkiuåviä positiivisia muutoksia liikuntatuntien oppimisympäristöön, oppilaiden motivaatioon ja fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin. Perlman (2013) tutki, miten kolme erilaista oppimisympäristöä: l) autonomiaa tukeva, 2) kontrolloiva sekä 3) osittain kontrolloiva vaikuttavat yläkouluikäisten (n=84) oppilaiden liikkumiseen liikuntatunneilla. 96 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. Journal of Teaching in Physical Education 30, 320-339. Nähtäväksi siis jää, siirtyvätkö opiskelijoiden myönteiset asenteet käytännön taimiksi kouluissa. Opiskelijan kouhnusvuosilla ja kehonkoostumuksella (BMl) ei havaittu olevan yhteyttä siihen, miten opiskelija kehittyi kurssin aikana, vaikkakin aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että korkea BMl olisi yhteydessä heikompaan pätevyyden kokemukseen ja koulutuksen myöhäisempi vaihe korkeampaan pätevyyden kokemukseen. Tulosten mukaan koripallojaksolla kertyi eniten reipasta liikuntaa (MVPA) niille oppilaille, jotka olivat autonomiaa lukevassa ryhmässä. Opettajan luomaa oppimisympäristöä kontrolloitiin observoimalla systernaauisesu opeltaja-oppilasvuorovai kulusta ja lisäksi osa oppitunneista observoitiin oppilaiden toiminnan näkökulmasta, jotta voitiin varmistaa, että oppilaat saivat kaikissa interventioryhmissä samanlaiset mahdollisuudet suorittaa liikuntatehtaviå. Jokaisen opettajaopiskelijan tulisi myös itse saada kokea positiivisia liikuruakokernuksia koulutuksen aikana. Sen sijaan matalatehoisessa fyysisessä aktiivisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja interventioryhmien välillä. Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). The lnfluence of the Social Context on Students ln-Class Physical Activity. Ainoastaan opettajan pedagogiset keinot oppimisympäristön luomisessa ja säätelernisessä vaihtelivat (muun muassa vuorovaikutus oppilaiden kanssa, palaute, kysymysten esittäminen, vaihtoehtojen antaminen jne.) Opettaja kävi viiden päivän koulutuksen ennen intervention alkamista
2013. Erityisesti nuorten keskuudessa fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee erityisesti yläkouluvaiheessa ja suosiota istumisaikaan lisäävät muun muassa kiinnostus sosiaalisen median ja tietokonepelien käyttöön. Usein interventiotutkimuksissa, jotka raportoidaan lyhyessä artikkelimuodossa, jäävät intervention käytännön toimet hämärän peittoon. Perlmanja Webster olivat kuitenkin aiemmin (2011) kirjoittaneet kansainvälisessä liikunnanopettajalehdessä itsernaäräåmisteoriaan poh jaten pedagogisista keinoista, joilla opettajat voivat tukea oppilaiden autonomiaa, sisäistä motivaatiota ja sitoutumista liikunnanopetukseen. Recreation & Dance 82 121, 46-49. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että isturnisaika saattaisi olla tärkeä itsenäinen tekijä myös suhteessa psyykkiseen hyvinvointiin ja minäkuvaan riippumatta fyysisen aktiivisuuden määrästä. Journal of Physical Education. Jotkin seuraavista ohjeista saattavat vaikuttaa opettajista jopa itsestään selviltä, mutta niiden käytännön toteutus ei aina isoissa oppilasryhmissä ja koulun kiireisessä arjessa ole helppoa. 3) Pyri myönteiseen puheja vuorovaikutuskäytLiiku ntapsykologian Teksti: ANU KANGASNIEMI täytymiseen. SANNA PALOMÄKI, LitT Yliopistontutkija Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi maailmasta Istumiseen käytetty aika on yhteydessä fyysisen minäkäsitykseen nuorilla tytöillä . Ole kärsivällinen, äläkä keskeytä oppilasta turhaan, vaan anna hänen kertoa tai tehdä asiat loppuun. Lisää pitkittäistutkimusta kaivataan kuitenkin selvittämään psyykkisen hyvinvoinnin ja isturnisajan itsenäisistä yhteyksistä sekä niiden välisistä kausaalisuhteista. Oppilaille on tärkeää tietää, miksi. & Biddle, S.J.H. Tutkimustulosten mukaan istumisajalla oli yhteyttä liikuntaan liittyvään pätevyyden tunteeseen ja käsitykseen itsestä suhteessa fyysiseen kuntoon. LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 97. Tutkimukseen osallistui 238 nuorta tyttöä (ikäka = 15,3 vuotta), jotka vastasivat kyselylomakkeeseen liittyen isturnisaikaan (sedentary behaviour) ja edellisen päivän aikaiseen kohtuullisesti kuormittavaan fyysiseen aktiivisuuteen sekä vastaajan omaan fyysiseen minäkuvaan. & Webster, C.A. Tue oppimista informatiivisella ja kannustavalla palautteella. 1) Tue oppilaiden sisäistä motivaatiota ottamalla opetuksessa huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja nuorten arki (esimerkiksi teknologia, musiikki). 2011. Mental Health and Physical Activity, 6, 24-29. Tutkimus oli poikkileikkausasetelma, joka toteutettiin koulupäivän aikana. LÄHDE: Webb, O.j., Benjamin, C.C., Gammon, C., McKee, H.C. . Tutkijaryhmä Webb, Benjamin, Gammon, McKee ja Biddle (2013) tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan sitä, millainen yhteys istumiseen käytetyllä ajalla on fyysiseen minäkuvaan, riippumatta fyysisen aktiivisuuden määrästä. Usko oppilaittesi kykyihin edistyä' LÄHDE: Perlman, D.J. Miten opettaja tai valmentaja voi tukea nuorten autonomian tunnetta. Physical activity, sedentary behavior and physical self-perceptions in adolescent girls: A mediation analysis. 2) Selitä tehtävien, harjoitteiden ja sääntöjen merkitys. Fyysinen minäkuva koostui liikuntaan liittyvästä pätevyyden tunteesta, käsitykseen itsestä suhteessa fyysiseen voimaan ja kuntoon sekä siihen, miten viehättäväksi oman kehonsa koki sillä hetkellä. Anna oppilaille valinnan mahdollisuuksia. Erityisesti nuorten tyttöjen maailmassa psyykkiseen hyvinvoinnin kannalta on keskeistä se, miten he kokevat oman fyysisen minäkuvan ja kehon viehättävyyden. Tämä yhteys oli riippumaton kohtuullisesti kuormittavasta fyysisen aktiivisuuden määrästä. Kuuntele, ja hyväksy oppilaan tunnetila vasta sen jälkeen voitte lähteä etsimään ratkaisuja tilanteeseen. 5) Anna oppilaille aikaa oppimiseen ja onnistumiseen. Supporting student autonomy in physical education. Vältä syyttelevää, käskevää tai uhkailevaa kielenkäyttöä. 4) Ole kiinnostunut oppilaistasi,ja anna tilaa negatiivisillekin tunteille. Vähän on kuitenkin tutkimustietoa siitä, millainen vaikutus on istumisajalla psyykkiseen hyvinvointiin. Minkälaista opettajan tai valmentajan toimintaa autonomiaa tukevan oppimisympäristön luominen edellyttää. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan fyysisen aktiivisuuden määrällä on yhteys psyykkisen hyvinvointiin ja psykologiseen oireiluun. Aineiston analyysien perusteella tutkijat löysivät myös negatiivisen yhteyden istumisajalla ja käsitykseen itsestä suhteessa fyysiseen voimaan, mutta tätä yhtyettä välitti kohtuullisesti kuormittava fyysinen aktiivisuus
Tutkimustulosten mukaan liikuntaharjoittelun annos-vastesuhteella oli positiivinen vaikutus toiminnan ohjausta vaativiin tehtäviin sekä lasten matemaattiseen suoriutumiseen. J.A. Statiinit ovat tehokkaita lääkkeitä kohonneen veren kolesterolipitoisuuden alentamiseen ja tälläkin hetkellä useampi satatuhatta suomalaista käyttää säännöllisesti tämän ryhmän lääkkeitä. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23183941 Mikus CR, Boyle LJ, Borengasser SJ, Obertin DJ, Naples SP. Ohjelma toteutettiin 13 viikon ajan joka päivä koulupäivän jälkeen. (2011) pyrkivät satunnaistetulla koeasetelmalla selvittämään, parantaako liikunnan harjoittaminen toiminnanohjausta fyysisesti passiivisilla ja ylipainoisilla lapsilla. Circulation, 127:96-103, 2013. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23583255 98 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013. Funktionaalisella MR-mittauksella mitattiin puolestaan aivojen aktiivisuutta toiminnanoh jausta vaativissa tehtävissä. Fletcher J, Meers GM, Ruebel M, Laughlin MH, Dellsperger KC, Fadel PJ, Thyfault JP. Aivojen aktiivisuutta mittaavien kokeiden perusteella voitiin osoittaa myös otsalohkon aktiivisuusmuutosten ja liikuntaharjoittelun välinen yhteys. & Naglieri. ANU KANGASNIEMI, LitM Tutkija, liikuntaja urheilupsykologia LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Statiinit ja liikunta ei välttämättä hyvä yhdistelmä . Effect of statins on skeletal muscle function. Journal of the American College of Cardiology, in press, 2013. Liikuntaintervention saajat jaettiin vielä kahteen eri ryhmään, jossa liikuttiin yhteensä joko 20 tai 40 minuuttia päivässä. Nämä tulokset osoittavat, että statiinilääkitys ei välttämättä huononna kuntoa, mutta saattaa kuitenkin estää harjoittelun myötä tapahtuvaa aerobisen kunnon kehitystä. Tutkimustulokset vahvistavat liikunnan merkitystä kognitiivisiin toimintoihin myös lapsilla, sillä kognitiivisten toimintojen ja liikunnan välisiä yhteyksiä on aikaisemmin raportoitu erityisesti aikuisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Erityisesti kouluissa liikuntaa ja liikkumista voisi hyödyntää entistä paremmin suhteessa oppimiseen muun muassa välitunneilla tai liikuntatuntien sijoittelulla. Lasten kohdalla liikuntaharjoittelu tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tukea kognitiivisten taitojen kehittymistä, sillä nämä taidot kehittyvät runsaasti ennen murrosikää. Tutkimusnäkökulrnasta mielenkiintoista olisi myös selvittää, voidaanko liikunnan avulla edistää oppimista ja kognitiivisia taitoja erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla. Kahdentoista viikon aerobinen treeniohjelma ilman statiinilääkitystä paransi aerobista kuntoa kymmenen prosenttia , mutta lääkityksen kanssa vain 1,5 prosenttia. Liikunta sisälsi erilaisia pallopelejä ja leikkejä, joissa korostui liikkumisen ilo ja turvallisuus. Uudessa tutkimuksessa toinen saman maan tutkijaryhmä osoitti kuitenkin, että statiinilääkitys estää kunnon kehittymistä liikuntaintervention aikana. 2011. Statiineilla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joista yksi ikävimmistä on lihaskipu, jota potilaat ovat pitkään raportoineet, ja jonka yhdysvaltalainen tutkijaryhmä vahvisti tämän vuoden tammikuussa julkaistussa tutkimuksessaan. Tutkimukseen osallistui 7-11-vuotiaita lapsia (n=l 71), jotka satunnaistettiin joko liikuntaohjelmaan tai kontrolliryhmään. Simvastatin impairs exercise training adaptations. Psykologisilla kognitiivisilla testeillä (Cognitive Assessment System ja Woodcock-Johnson Tests of Achievement lll) mitattiin kognitiivisia taitoja ja suoriutumista tehtävässä. LÄHDE: Davis, C.l., Tomporowski, P.D., McDowell, J.E., Yanasak, N.E., Allison, J.D. Tutkijat Davis et.al. Keadle J, Chipkin S, Pescatello LS, Simpson K, White CM, Thompson PD. Samanaikaisesti aerobisen aineenvaihdunnan tärkeimmän entsyymin, sitraattisyntaasin, pitoisuus lihaksessa kasvoi 13 prosenttia ilman lääkitystä, mutta pieneni 4,5 prosenttia lääkityksen kanssa harjoittelun vaikutuksesta. Exercise lmproves Executive Function and Achievement and Alters Brain Activation in Overweight Children: A Randomized, Controlled Trial. Millainen vaikutus liikunnalla on kognitiivisiin toimintoihin ja erityisesti toiminnanohjaukseen 7 Kognitiivisiin toimintoihin liittyvä oman toiminnan ohjaus vaatii yhtä aikaa muun muassa havaintotoimintoja, kykyä suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaansa joustavasti, itsesäätelykykyä sekä tavoitteiden asettamista suhteessa annettuun tehtävään. Health Psychology, 30, 91-98. Liikunnasta hyötyjä aivojen toimintaan lapsilla . Tässä tutkimuksessa kuuden kuukauden statiinijakso lisäsi selvästi lihaskipuja, mutta ei vaikuttanut lihasvoimaan tai suorituskykyyn. LÄHDE: Parker BA, Capizzi JA, Grimaldi AS, Clarkson PM, Cole SM
nlm.nih.gov/pubmed/23616150 vaikutuksesta käyttäen mittaukseen tarkkaa magneettikuvausmenetelmää. Oikean kammion muutoksista harjoittelun vaikutuksesta ei ole tähän mennessä tiedetty käytännössä mitään, mutta tuoreessa australialais-brittiläisessä tutkimuksessa osoitetaan, että myös oikea kammio vahvistuu treenin myötä. Tutkimusryhmä mittasi kvantitatiivisella tietokonetomografialla monenlaisia muuttujia sääriluusta isolla joukolla eri lajien urheilijoita. Liikunnalla luut laihaksi ja lujaksi . ncbi .nlm .nih .gov/pubmed/23073215 KA RI KA LLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2-3/2013 99. Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 98 2037-2044, 2013. Yksi muuttujista oli luuytimen tiheys, jolla voidaan arvioida luuytimen rasvapitoisuutta. http://www. Differential etfects of exercise on tibial shatt marrow density in young female athletes. Lisäksi luuytimen tiheys oli yhteydessä luun yleisenä vahvuuden mittarina käytettävään kuormitusrasitusindeksiin ja kuori.kerroksen eri tiheysmuuttujiin. Koska oikea kammio tekee työtä systeemistä painetta huomattavasti alhaisempaa keuhkoverenkierron painetta vastaan, sen seinämät ovat huomattavasti ohuemmat kuin vasemman kammion. LÄHDE: Rantalainen T, Nikander R, Heinonen A, Cervinka T, Sievänen H, Daly RM. Nämä löydökset sopivat hyvin selittämään aikaisempia havaintoja luuytimen rasvaisuuden ja osteoporoosin tai murtumaherkkyyden yhteyksistä. yleisurheilun hyppylajit, jalkapallo, ym.) verrattuna uimareihin tai liikuntaa Myös sydämen oikea kammio vahvistuu harjoittelulla . Magnetic resonance imaging-derived right ventricular adaptations to endurance versus resistance training. LÄHDE: Spence AL, Carter HH, Murray CP, Oxborough D, Naylor LH, George KP, Green DJ. Medicine and Science in Sports and Exercise 45:534-541. Silti tutkijat pystyivät havaitsemaan noin viiden prosentin kasvun oikean kammion massassa kuuden kuukauden treenijakson harrastamattomiin. Monet poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet, että urheilijoilla on jopa kaksinkertainen sydämen vasemman kammion massa verrattuna urheilua harrastamattomiin. 2013. Muutos oli hyvin linjassa oikean kammion massassa samanaikaisesti havaittujen muutosten kanssa, joten harjoittelu vaikuttaa sydänlihakseen kokonaisvaltaisesti, kuten tietysti voi olettaakin. Tulokset osoittivat, että tämä luuytimen tiheys oli suurempi, ja siis rasvapitoisuus pienempi, niillä urheilijoilla, joilla liikuntaan liittyi iskutyyppistä rasitusta (esim. Otsikko ehkä oikoo asioita vähän turhan suoriksi kuten toimittajilla on tapana mutta tämä oli käytännössä Timo Rantalaisen Australiassa tekemän post doc -tutkimuksen tärkeä uusi löydös. Harjoittelututkimuksissa muutokset ovat kuitenkin olleet huomattavasti maltillisempia, johtuen tietysti osaltaan siitä, että urheilijoilla sydän on kehittynyt vuosien harjoittelun myötä ja tutkimuksissa harjoitusjakso on ollut korkeintaan vuoden mittainen. http://www.ncbi
Tutkimukseen valiuiin komppaniat, joihin ei ollut erityisiä pääsyvaatimuksia tai ennakkohakua, joten unkimusjoukko on edustava otos suomalaisista nuorista miehistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalassa. Tulosten mukaan vaikeaa polven nivelrikkoa sairastavien reisilihasten tehossa, voimassa ja lihasmassassa on suuri alaraajojen välinen ero, joka myös seliuää heillä ilmeneviä liikkumiskyvyn ongelmia. UKK-instituulli tutki varusmiesten tukija liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaaussa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Soulaslääkeueteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. . Kun polven tekonivelleikatut harjoiuelivat kolmen kuukauden ajan vedessä intensiivisen vasiusharjoiueluohjelman mukaan, havaiu i in, euä vesiharjoiuclulla voitiin lisätä sekä leikatun ja leikkaarnauornan alaraajan reisilihasten tehoa, voimaa ja lihasmassaa sekä parantaa liikkumiskykyä. Harjoutelukornppanioissa äkillisten nilkkavammojen riski laski 66 prosenttia ja alaselkäkivusta aiheutuvien poissaolopäivien määrä väheni 58 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään. Sitä saajyväsl1ylän yliopiston kirjaston julhaisuyhsil1östä, puh. Vastaväittäjänä toimi liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen yhteydessä varusmiehille toteutetun lihaskuntoja neuvontaohjelman avulla äkillisiä nilkkavammoja voitiin vähentää lähes yhteen kolmasosaan ja alaselkäkivusta aiheutuvat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät alle puoleen. Harjoitusryhmän varusmiehet osallistuivat tasapainoa, kehonhallintaa, liiketaitoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävään harjoitusohjelmaan, jossa keskiryu iin erityisesti alaselälle turvallisen asennon hallintaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 93 miestä ja naista, joiden liikkumiskykyä mitatt.i in kävclynopeuden ja porrasnousun avulla, lihastehoa ja voimaa isokineeuisellä rniualait teella sekä lihasmassaa uetokonetomograIiakuvausten avulla. Toiset kaksi komppaniaa muodosti kontrolliryhmän, jossa varusmiehet noudattivat normaalia palvelusohjelmaa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006-2008 neljää saapumiserää, joihin kuului yhteensä 2 057 varusmiestä. Liikkumiskyvyn ongelmat säilyvät ainakin kymmenen kuukautta polven tekomvelleikkauksen jälkeen. 70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tukija liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jari Arokoski ltä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Ari Heinonen. Väitökset Vesiharjoittelu parantaa polven tekonivelleikattujen kuntoutumista LitM Anu Valtosen [ysioterapian väitöskirja "Alaraajojen lihasten puoliero, liikkumiskyvyn rajoitus ja vesivastusharjoiuelu polven nivelrikkoisilla henkilöillä" tarkasteltiin 16.3.2913 Jyväskylän yliopistossa. Vesiharjoiuelussa käytettiin veden vastusta lisääviä vastuskenkiä. 040 526 3005, anu.m. Tutkimusjakson aikana joka kymmenes varusmies keskeytti palveluksen terveydellisten syiden takia kahden ensimmäisen palvelusviikon jälkeen. Yleisimmät syyt palveluksen keskeytymiseen ovat tukija l ii kuntaelimistön vaivat ja toisaalta mielenterveyden ongelmat. Harjoittelun positiiviset vaikutukset säilyivät reisilthasten tehossa 12 kuukautta harjoittelun pääuymisen jälkeen. Anu Valtosen selvitti väitöstutkimuksessaan 5075 -vuotiaiden polven nivelrikosta kärsivien liikkumiskyvyn ongelmia ennen polven tekonivelleikkausta ja sen jälkeen sekä vesiharjoulelun vaikutuksia polven tekonivelleikattujen liikkumiskykyyn ja polvea liikuttaviin lihaksiin. Neuvonnassa opasreuun, miten alaselän asennonhallinta onnistuu varusmiespalveluksen arki rutiineissa ja vapaaajalla. Jyväskylän yliopistossa. Varusmiespalveluksen aikana ilmaantuvia tukija liikuntaelimistön vaivoja ennakoi huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon. Vastaavanlaista lihaskuntoharjoittelua ja neuvontaa voidaankin suositella integroitavaksi osaksi viikoi naista varusmiespalvel usoh jelrnaa. Ihmisten tavanomainen ryysinen aktiivisuus ei kuitenkaan ollut riittävää ylläpitämään saavutettuja harjoitusvaikutuksia liikkumiskyvyssä ja reisien lihasmassassa. Lihaskuntoharjoiuelun ja neuvonnan vaikutuksia vammamääriin ja palveluksesta poissaoloihin tutkiuaessa, kaksi komppaniaa satunnaistettiin harjoiucluryhmään. Varusmiesten tukija liikuntaelimistön vaivojen aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan merkittävästi vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla Lääketieteen kandidaatti Henri Taanilan väitöskirja "Tukija liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä: fyysisen kunnon merkitys riskitekijänä ja lihaskuntoharjoittelun sekä neuvonnan vaikuttavuus äkillisten vammojen ja alaselkäkivun ehkäisyssä" tarkastettiin Tampereen yliopistossa 22.3.2013. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan syynä hoitoon hakeutumiseen ovat enimmäkseen rasitusvarnrnat alaraajoissa, alaselkäkipu ja nivelten nyrjähdykset. valtonen@jyuji Teos on jullwislu sarjassa Studies in Sport, Physical Ec/ucation ane/ /-lealth numerona 191, 87 s.,Jyväshylä 2013, ISSN 0356-1070, ISBN: 978-951-395089-7. Lisätietoja: Anu Valtonen, puh. . Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista varusmiehistä oli enemmän kuin yksi tukija liikuntaelimistön vaiva. Vastaväittäjänä toimi professori (emeritus) Marlli 100 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 2·3/2013. Myös vyötärölihavuus, suuri painoindeksi, aiemmat tukija liikuntaelirnistön vaivat sekä huono koulumenestys ennustavat lukija liikuntaelimistön vaivoja varusmiesaikana. Lisätietoja: Henri Taanila, puh: 050 305 1752, sähl1öposti: etuni 111 i .su liuni 111 i®utaji Opettajan ammatillinen kasvu saa voimaa tunteista LitM Leena Aarto-Pesosen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Tää koulutus ei oo tehnyt musta pelkkää jumppamaikkaa Substantiivinen teoria aikuisoppijan ammatillisen kasvun holistisesta prosessista liikunnanopettajakoulutuksessa" tarkastelliin 23.3. 040 805 3825, myynti@library.jyuji
Terveysriskit kasaantuvat vähän liikkuville masentuneille TtM Katariina Korniloffin fysioterapian alan väitöskirja "Fyysisen aktiivisuuden yhteys masennusoireiden ja kardiornetabolisten riskitekijöiden samanaikaiseen esiintyvyyteen" tarkastettiin 18.5. Parhaimmillaan koulutus kohtaa aikuisopiskelijan tarpeet ja tuottaa itsensä tuntevia, ammattitaitoisia, ammatissaan jaksavia ja elinikäiseen oppimiseen motivoituneita työntekijöitä. Lisäksi tutkimuksen avulla etsittiin ammatillisen kasvun ja sitä tukevien koulutusratkaisujen yhteyksiä. Itsenäisyyttä ja yksilöllisyyuä korostavan yksinäisen puurtajaopettajan huomio kääntyy kuitenkin opintojen edetessä itsestä kohti ympäröiviä kollegoja ja yhteisöjä. Tämä käy ilmi Katariina Korniloffin terveysuereiden väitösunkirnuksesta, jossa hän tarkasteli 45-74-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden yhteyttä masennusoireisiin sekä kardiometabolisiin riskitekijöihin, joihin lukeutuvat sydänja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijät. Silvennoinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo. Yksinäisestä puurtaja-opettajasta yhteisölliseksi asiantuntijaksi Aikuisopiskelijan lausahdus "Mähän hoidan tän opiskelun ja työni itsenäisesti ... Tällä hetkellä masennuksen vallitseva hoitomuoto on lääkitys. Tässä vanhimmassa ikäryhmässä myös sydänsairauksien sekä tukija liikuntaelinsairauksien esiintyvyys oli suurempaa niillä, joilla oli masennusoireita. 040 805 3825, 111yy11ti@librc11y.jyu.fi. Oppimisen ja kasvun "harjoituskirjana" oma eletty elämä Tarve aikuisten uudelleenkouluttamiseen lisääntyy tulevaisuudessa. Korniloffilla oli käytössä vuonna 2007 kerätty lähes kolmentuhannen henkilön väestöpohjainen satunnaisotannalla kerätty aineisto kolmen sairaanhoitopiirin alueelta. Sitå saa)yvåsl1ylä11 yliopiston l1i1jaston jullwisuyl1sihöstä, puh. Tunteet liittyvät heräävään kriittisyyteen, vankistuvaan eeutsyyteen ja voimaantumiseen. Tähän häntä osaltaan ohjaavat yhteistyötä ja keskustelevaa oppimista painottavat koulutusratkaisut. Oppimisessa ja kasvussa jatkuvasti läsnä olevat tunnetilat ja keholliset tuntemukset näyttäisivät muodostavan tunneytimen, joka ratkaisevasti ravistelee, herättelee, ohjaa, vahvistaa tai jarruttaa liikunnanopettajaksi pätevöityvän kokonaisvaltaista ammatillista kasvua. Tietoa kerättiin laboratoriokokeiden sekä elintapoja ja terveydentilaa koskevien kyselylomakkeiden avulla. LIIKUNTA& TIEDE 50 • 2-3/2013 101. Tunteiden vahva asema ammatillisessa kasvussa saa aikaan sen, että koko kouluttautumisprosessi nousukiitoineen, liitoineen ja mahdollisine pakkolaskuineen on vaativa aikuisoppijalle niin opiskelijana, työntekijänä kuin ihmisenäkin. Jyväskylän yliopistossa. Opinnot saivat aikaan minäkuvaa, ammatillista ymmärrystä ja opettajana toimimista ravistelevan kasvuprosessin, jota opiskelijat kuvasivat henkilökohtaisissa oppimispäiväktrjoissaan ja pätevöitymiskertomuksissaan. Masennusoireita väestöotoksessa oli viidellätoista prosentilla, naisilla hieman enemmän kuin miehillä. . Kokonaisvaltaiselle ammatilliselle kasvulle tukea antava ja tutkimukseen perustuva aikuiskoulutus auttaa onnistuessaan opiskelijaa päivittämään minäkuvaansa, avartamaan ammatillista ymmärrystään ja monipuolistamaan toimijuuttaan. Lisålietoja: Leena Aarto-Pesonen, såh höposti: leena.aarto-pesonen@jyu.fi, puh. Vähän liikkuvat tiedostivat alhaisen kuntotasonsa ja suurentuneen riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydänja verisuonisairauksiin ja masennukseen. Sitä saa Jyväsl1ylä11 yliopiston lii rjaston jullwisuyhsihöstä, puh. 040 805 3825, 111yynti@jyu.fi. Terveydenja hyvinvoinninlaitos vastasi tutkimuksen tiedonkeruusta terveystarkastuksien yhteydessä. 040 557 3831, scihhöposti: lw1w-iina.l10rniloff@jyu.fi. Tutkimuksen tuoma tieto on hyödynnettävissä paitsi liikunnanopettajaja opettajankoulutuksen kehittämisessä myös laajemmin aikuisten oppimisja kasvuprosessien ymmärtämisessä ja opintojen uudistamisessa. Tutkimus osoitti lisäksi sen, että liikkumattomuuden terveydelliset riskit tiedostetaan väestötasolla. Teos on jullwistu swjassa Jyvcisl1ylä Studies in Sport, Physical Educalion ane/ Health numerona 193, 84 s., Jyvcisl1ylci 2013, ISSN:0356-1070, ISBN: 978-951-39-5193-l. Tutkimuksen vanhimmasta ikäryhmästä (65-74-vuotiaat) viidenneksellä oli masennusoireita, ja heidän vapaaajan liikunnan harrastamisensa oli ollut alhaisempaa jo 45 vuoden iästä lähtien suhteessa heihin, joilla ei ollut masennusoireita. ja omalla tavallani" kuvaa osuvasti hänen ajattelutapaansa opintojen ja ammatillisen kasvuprosessin alussa. . Mitä avoimemmin ja rohkeammin hän kasvulentoon heittäytyy, sitä vahvempana ja uudistuneempana opettajana ja ihmisenä hän koulutuksesta valmistuu, esittää Aarto-Pesonen. Moni suomalainen tuntee terveysliikuntasuosituksen: kohtuukuorrnuteista kestävyysliikuntaa ainakin 2,5 tuntia viikossa tai raskasta liikuntaa tunti 15 minuuttia viikossa ja lisäksi lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikoittain. Terveyteen liittyvät riskitekijät kasaantuvat henkilöille, joiden fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Niiden varassa ammatillinen kasvu joko etenee tai niiden puuttuessa pysähtyy. Mukanaolo ja oman osaamisen jakaminen muiden tutkivien ammattilaisten joukossa ruokkii opiskelijan näköalojen laajentumista ja yhteisöllisyyden merkityksen käsittämistä. Kuitenkin ainoastaan reilu kymmenes täyttää suosituksen kokonaisuudessaan. Vähän liikkuvat tiedostavat alhaisen kuntotasonsa Korniloffin väitöskirjasta käy ilmi myös tapaturmien yhteys masennusoireisiin. Koulutuksen kesto ja rakenne perustuvat jatkuvuuteen, ei kertaluonteisuuteen. Leena Aarto-Pesosen väitöstutkimus käsitteli epäpätevänä liikunnanopettajana toimivan ja samanaikaisesti pätevöittäviä opintoja työnsä ohessa tekevän aikuisopiskelijan ammatillisen kasvun kehityskulkuja. Liikkumattomuutta selitettiin ajan puutteella ja saamattomuudella. Lisätietoja: Katariina Korni/off, puh. Vastaväutåjänä toimi dosentti Katriina Kukkonen-Harjula (UKKinstituutti, Tampere) ja kustoksena professori Arja Häkkinen. Tällaisessa koulutuksessa, oppimisen ja ammatillisen kasvun "harjoituskirjana'' on opiskelijan oma eletty elämä, aikuisopiskelijoiden erityisyys huomioidaan ja heitä kuunnellaan. Henkilö, jolla on masennusoireita, joutuu lääkärin hoitoa vaativaan tapaturmaan lähes kaksi kertaa todennäköisemmin verrattuna henkilöön, jolla ei ole masennusoireita. Kun taas metabolisen oireyhtymän esiintyvyys oli puolestaan yleisempää miehillä (56 %) naisiin verrattuna (51 %). Väitöskirjassa käytetty poikkileikkausaineisto on osa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehiuårnisohjelman (Dehko) 2O-hankkeen (020) väestötutkimuksessa kerättyä aineistoa. Liikunnalla olisi potentiaalia toimia lääkkeeuörnänä hoitomuotona, sillä masennuksen taustalla on lukuisia monimutkaisia elimistön toimintaan liittyviä mekanismeja, joihin liikunnan avulla pystytään vaikuttamaan. Lisäksi tapaturmasta toipuminen on masennusoireisella kolme kertaa hitaampaa; yhden viikon sijasta toipuminen vaatii kolme viikkoa. 040 805 3941 Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Healt/1, numerona 192, 161 s.,Jyvasl1ylå 1013, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-95139-5095-8 (nid.), ISBN: 978-951-395096-5 (PDF)
. ~ C ca ::, ... . sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 5.8.2013 mennessä. . . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (l l-3112) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2013 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena.nieminen@lts.fi. . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. :.: .,,. . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. 1c:, Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/2013 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 3 Muuta palautetta . sivulla ......... Finnish Society of Sport Sciences. . / . . . D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 40 euroa/2013 D Kestotilaus 38 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 25 euroa/2013 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 38 euroa/2013 DYhteisöjäseneksi 175 euroa/2013 (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2013 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni .... .. . ...... . 2013 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen makseja / vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti 11 . ~ "ii :! :) :::, .! ll') ~ (/) ::.:: .!!:! :s CI) <! i.n CC ~ .l9 en > t'.= C :1 M === (/) ~ § :s a.. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti .. .· asiktl'ja .: > .. . CI) ca "' :::, = ~ ca ~ ei, V., "' ca I= CI) !:i ~ ·E I.U ca LU C ::c E (/) ei, =s "' ::.:: C <! 0. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . . . Myös muu palaute on tervetullut. sivulla ................. CI) . 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 63 eurolla (normaalihinta noin 81 euroa). ................... ~fi · 1!unkutestadk:F Ser' . . .
Toimittaja: Teijo Pyykkönen Kirjoittajat: Teijo Pyykkönen, Minna Perähuhta, Hilkka Högström (esimerkkikohteet), Pekka Lehtinen (korjaushankkeet) Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170; 83 sivua. Iille. taympäristö uriperintönä opas arviointii ~ LIIKUNTAYMPÄRISTÖT KULTTUURIPERINTÖNÄ -oppaassa tarkastellaan liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista ensimmäistä kertaa yhdessä. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä Saku Rikala: Liikunnan hanketoiminta ruusut, risut ja suositukset Raportissa arvioidaan liikunnan hankecoiminraa onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä esitetään suositukset toiminnan kehittämiseksi. 010 778 6601 • www.lts.fi .. (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 7, 2013) Hinta: ei 20 € + toim.kulut Tilaukset: tuula.valli@lts.fi p. (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 6, 31 s., 2013) Pauli Vuolle: Liikunnan ja terveyden uralla Vuosina 1984-2008 valmistuneiden liikuntaja terveysrieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys. Hinta: 30€; LTS:n jäsenille 27€; opiskelijoille 25€ (+ toimituskulut) Tilaukset: tuula.valli@lts.fi • puh. 010 778 6601 • www.lts.fi. Opas rakentaa siltaa liikunta-, ym äristöja museosektor · .. , Julkaisu on toteutettu Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ja Museoviraston yhteistyönä. 2013 ..
• Athleres adaptation and its irnplications for performance Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä keskiviikko 23.10.2013. • Turkirnusraporrrien suulliset esitykset • Vuoden Iiikuntalääkerieteellinen tutkimus 2013 -kilpailun finaali • Päavarnmat urheilijoilla. • Mitä on huippu-urheilulääketiede. • Urheilijan TULE -vammojen kuntourusprosessi Mitä urheilijan loukkaantumisesta toipuminen vaatii valmenrajalta ja terveydenhuollolta. Miten ehkäistä infektioita. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi Ml•) •l ~~,~ 1 nm~, 61tt1 : . Abstraktilomake ja kilpailun ohjeet löytyvät osoitteessa www.lts.fi. ~~ Katso lisätietoja ja tarkempi ohjelma www.lts.fi Kilpailuun voi osallistua 1.1.2013 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääkeriereeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. ~ i 1 ~ i ~ ~ • • l~I ~~I . Jonne Kamsula (ohjelma) puh. Liikunta lääketieteen päivät 6.-7 .11.2013, Biomedicum Helsinki LAADUKAS TERVEYDENHUOLTO LUO POHJAA URHEILIJAN MENESTYMISELLE / ;' Keskiviikon 6.11. aiheita: • Mitä menestyksekäs huippu-urheilu vaatii terveydenhuollolta. • WADA, antidoping ja huippu-urheilu mitä lääkärin tulee huomioida • Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma • Miten huippu-urheilijan infektiohin tulee suhtautua. 010 778 6601, ruula.valli@lts.fi 8~ Liikuntatieteellinen Seura Finnish Society af Sport Sciences · www.lts.fi Yhteistyössä: Liikuntatieteellinen Seura ry • Liikuntalääketieteen keskukset 1·. aikana • Urheilijan vammojen ehkäisy rulevaisuudessa • Kylmässä, kuumassa tai korkealla erityisolosuhteet haaste urheilijalle ja terveydenhuollolle • Mikä on urheilijan alipalautumisrila ja miten se voidaan havaita ja hoitaa nykytiedon valossa. • Huippu-urheilun terveydenhuollon kehityskaari viimeisen 30 v. aiheita: Torstain 7 .11. kamsula@I ts. Miten päävamman jälkeistä toipumista voidaan arvioida. h Tuula Valli (ilmoittautumiset), puh. • Miten urheilijan kielteinen psyykkinen kuormittuminen voidaan muuttaa myönteiseksi kuormirrumiseksi. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 6.9.2013 klo 12.00 mennessä. 010 778 6606, jonne